<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

104 Käyttäjää paikalla! 0.0093860626220703

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1972
3:
4:
5: LIITTEET
6: I-V
7:
8: A.
9:
10:
11:
12:
13: HELSINKI 1972
14: VALTION PAINATUSKESKUS
15: A. Yleisenä aloiteaikana jätetyt laki-, raha-asia- ja
16: toivomusaloitteet.
17:
18: SISÄLLYSLUETTELO
19:
20:
21:
22: 1. Perustuslakivaliokunta.
23:
24: Siv.
25: miesten vaaleista annettujen lakien muutta-
26: Hallitusmuodon ja valtiopäiväjärjestyksen misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
27: sekä vaalilainsäädännön muuttamista ym.
28: tarkoittavia laki· ja toivomusaloitteita. 9. V. Vennamo ym., lak.al. n:o 19: Ehdotus
29: laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttami-
30: Siv. sesta 35
31: 1. Ehrnrooth m. fl., lagmot. nr 11: Förslag tili 10. V. Vennamo ym., lak.al. n:o 20: Ehdotus
32: lag om ändring av regeringsformen . . . . . . 7 laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta 36
33: 1. Ehrnrooth ym., lak.al. n :o 11: Ehdotus 11. V. Vennamo ym., lak.al. n:o 21: Ehdotus
34: laiksi hallitusmuodon muuttamisesta . . . . 10 laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta 37
35: 12. V. Vennamo ym., lak.al. n:o 22: Ehdotus
36: 2. V. Vennamo ym., lak.al. n:o 12: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta 38
37: laiksi Suomen Hallitusmuodon 6 §:n muut-
38: tamisesta 13 13. V. Vennamo ym., lak.al. n:o 23: Ehdotus
39: 3. Aro ym., lak.al. n:o 13: Ehdotukset laiksi laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta 39
40: Suomen Hallitusmuodon 23 §:n muuttami-
41: sesta ja laiksi tasavallan presidentin valitse- 14. Aro ym., lak.al. n:o 24: Ehdotus laiksi kan-
42: misesta ........................... . 14 sanedustajain vaaleista annetun lain muut-
43: tamisesta ........................... . 40
44: 4. Sinisalo ym., lak.al. n:o 14: Ehdotukset
45: laeiksi hallitusmuodon ja valtiopäiväjärjes- 15. Mäki ym., lak.al. n:o 25: Ehdotus laiksi
46: tyksen muuttamisesta ................. . 22 Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus-
47: kunnasta annetun lain muuttamisesta .... 47
48: 5. V. Vennamo ym., lak.al. n:o 15: Ehdotuk-
49: set laeiksi hallitusmuodon muuttamisesta 16. Lindeman m. fl., lagmot. nr 26: Förslag tili
50: sekä tasavallan presidentin valitsijamiesten lag om ändring av 2 § språklagen ....... . 48
51: vaaleista ja tasavallan presidentin vaalista an- 16. Lindeman ym., lak.al. n:o 26: Ehdotus laiksi
52: nettujen lakien kumoamisesta ........... . 24 kielilain 2 §:n muuttamisesta ........... . 50
53: 6. V. Vennamo ym., lak.al. n:o 16: Ehdotus 17. Stenbäck m. fl., lagmot. nr 27: Förslag tili
54: laiksi Suomen hallitusmuodon muuttami- lag om ändring av språklagen ........... . 52
55: sesta 26
56: 17. Stenbäck ym., lak.al. n:o 27: Ehdotus laiksi
57: 7. V. Vennamo ym., lak.al. n:o 17: Ehdotus kielilain muuttamisesta ................ . 55
58: laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta 27
59: 18. Kantola ym., lak.al. n:o 28: Ehdotus laiksi
60: 8. Aro ym., lak.al. n:o 18: Ehdotukset laeiksi väestön toimeentulon ja maan talouselämän
61: valtiopäiväjärjestyksen 6 §:n sekä kansan- turvaamisesta poikkeuksellisissa oloissa an-
62: edustajain ja tasavallan presidentin valitsija- netun lain kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 58
63:
64: l 156/72
65: IV Sisällysluettelo 1972.
66:
67: Siv. Siv.
68: 19. Friberg ym., lak.al. n:o 29: Ehdotus laiksi 33. Ehrnrooth m. fl. hemst.mot. nr 8: Om ut-
69: puoluelain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 59 redning rörande inrättande av en författ-
70: ningsdomstol ........................ 93
71: 20. V. Vennamo ym., lak.al. n:o 30: Ehdotus
72: laiksi puoluetuen ja lehdistötuen kieltämi- 33. Ehrnrooth ym., toiv.al. n:o 8: Valtiosääntö-
73: sestä ........................... .. . 61 tuomioistuimen perustamista koskevasta sel-
74: vityksestä . .......................... 96
75: 21. V. Vennamo ym., lak.al. n:o 31: Ehdotus
76: laiksi valtakunnallisesta tutkiotatoimistosta 63 34. Ehrnrooth m. fl., hemst.mot. nr 9: Om av-
77: låtande av proposition om ändring av riks-
78: 22. V. Vennamo ym., lak.al. n:o 32: Ehdotuk- dagsordningen . .. . .. . .. . .. .. .. .. .. .. . .. 99
79: set laeiksi valtiopäiväjärjestyksen, kunnallis-
80: lain, kunnallisvaalilain ja kansanedustajain 34. Ehrnrooth ym., toiv.al. n:o 9: Esityksen
81: vaaleista annetun lain muuttamisesta (Laus. antamisesta valtiopäiväjärjestyksen muutta-
82: Ltv:lta) ............................ 64 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100
83: 23. Asvik ym., lak.al. n:o 33: Ehdotukset 35. Ehrnrooth m. fl., hemst.mot. nr 10: Om
84: laeiksi valtiopäiväjärjestyksen, kansanedus- utredning för avlägsna..flde av de missförhål-
85: tajain vaaleista annetun lain, kunnallislain landen valkampanjskostnaderna medfört . . 101
86: ja kunnallisvaalilain muuttamisesta (Laus.
87: Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66 35. Ehrnrooth ym., toiv.al. n:o 10: Vaalikam-
88: panjan kustannusten aiheuttamien epäkoh-
89: 24. AI'O ym., lak.al. n:o 34: Ehdotukset laeiksi tien poistamisen selvittämisestä . . . . . . . . . . 103
90: valtiopäiväjärjestyksen sekä eräiden muiden
91: lakien vaalioikeus- ja täysivaltaisuusikää kos- 36. Ehrnrooth m. fl., hemst.mot. nr 11: Om
92: kevien säännösten muuttamisesta (Laus. beskattning av republikens presidents gott-
93: Ltv:lta ja Sosv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69 görelse och pension . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105
94: 25. V. Vennamo ym., lak.al. n:o 35: Ehdotuk- 36. Ehrnrooth ym., toiv.al. n:o 11: Tasavallan
95: set laeiksi valtiopäiväjärjestyksen, kansan- presidentin palkkion ja eläkkeen verotta-
96: edustajanvaaleista annetun lain, tasavallan misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106
97: presidentin valitsijamiesten vaaleista anne-
98: tun lain, kunnallislain, kunnallisvaalilain ja 37. Gestrin m. fl., hemst.mot. nr 12: Om utre-
99: sotaväen rikoslain muuttamisesta (Laus. dande av bristerna i vallagstiftningen . . . . 107
100: Ltv:lta ja II Lv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74 37. Gestrin ym., toiv.al. n:o 12: Vaalilainsäädän-
101: 26. Aalto ym., toiv.al. n:o 1: Kirkkolain säätä- nön puutteiden selvittämisestä . . . . . . . . . . 108
102: misjärjestyksen muuttamisesta . . . . . . . . . . 82 38. Häggblom, hemst.mot. nr 13: Om elimine-
103: 27. Aro ym., toiv.al. n:o 2: Inarin, Utsjoen ja ring av uttrycket "Alands län" ur lagtex-
104: Enontekiön kunnat käsittävän saamelais- terna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109
105: alueen muodostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 83 38. Häggblom, toiv.al. n:o 13: Sanonnan "Ah-
106: 28. Borg ym., toiv.al. n:o 3: Puoluetuen jaka- venanmaan lääni" poistamisesta lakiteks-
107: misperusteiden muuttamisesta . . . . . . . . . . 84 teistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110
108:
109: 29. Borg ym., toiv.al. n:o 4: Vaalilainsäädännön 39. Häggblom m. fl., hemst.mot. nr 14: Om till-
110: uudistamisesta tasausjärjestelmämenettelyn godoseende av behovet av ökad svensksprå-
111: pohjalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85 kig information om samhällsutvecklingen . . 111
112:
113: 30. Borg ym., toiv.al. n:o 5: Vaalimainonnan 39. Häggblom ym., toiv.al. n:o 14: Ruotsinkie-
114: yhteydessä esiintyvän epätarkoituksenmu- lisen yhteiskuntakehitystä koskevan lisään-
115: kaisen rahankäytön selvittämisestä . . . . . . 86 tyneen tiedotustarpeen tyydyttämisestä . . 112
116:
117: 31. Ehrnrooth, hemst.mot. nr 6: Om utredning 40. Häikiö ym., toiv.al. n:o 15: Lakien ja hal-
118: för tryggande av saklighet och objektivitet linnon perustuslainmukaisuuden valvonnan
119: vid besättandet av tjänster . . . . . . . . . . . . . . 87 tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113
120:
121: 31. Ehrnrooth, toiv.al. n:o 6: Selvityksestä asial- 41. Ilaskivi ym., toiv.al. n:o 16: Äänioikeutet-
122: lisuuden ja puolueettomuuden turvaami- tujen kansalaisten yhdenvertaisesta oikeu-
123: seksi virkoja täytettäessä . . . . . . . . . . . . . . 88 desta vaikuttaa valtiollisten vaalien ehdokas-
124: asetteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114
125: 32. Ehrnrooth m. fl., hemst.mot. nr 7: Om av- 42. Juvela ym., toiv.al. n:o 17: Kansanedusta-
126: låtande av proposition angående utökande jan edustajantoimensa aikana hoitamista
127: av medlemsantalet i Riksdagens kanslikom- paikallisista viroista tai toimista . . . . . . . . . . 116
128: mission ............................ 89
129: 43. Kantola ym., toiv.al. n:o 18: Aloitteen ensim-
130: 32. Ehrnrooth ym., toiv.al. n:o 7: Esityksen an- mäisen allekirjoittajan oikeuttamisesta osal-
131: tamisesta Eduskunnan kansliatoimikunnan listumaan laki- ja toivomusaloitteen käsitte-
132: jäsenluvun lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . • 91 lyyn erikoisvaliokunnassa • . • • • . . . • • . . . . 117
133: Sisällysluettelo 1972. V
134:
135: Siv. Siv.
136: 44. Knuuttila ym., toiv.al. n:o 19: Toimenpi- 60. Räsänen ym., toiv.al. n:o 35: Äänioikeus-
137: teistä tasaveroisuuden turvaamiseksi vaali- ikärajan alentamisesta 18 vuoteen valtiolli-
138: toiminnan rahoituksessa . . . . . . . . . . . . . . . . 118 sissa ja kunnallisvaaleissa . . . . . . . . . . . . . . 138
139: 45. Kock ym., toiv.al. n:o 20: Esityksen anta- 61. Salla ym., toiv.al. n:o 36: Ulkosuomalaisten
140: misesta sotatilalain uudistamisesta . . . . . . . . 119 vaalioikeuden turvaamisesta . . . . . . . . . . . . 139
141: 46. Kock ym., toiv.al. n:o 21: Valtiosääntöko- 62. Salolainen ym., toiv.al. n:o 37: Ulko- ja tur-
142: mitean toimeksiannon tarkistamisesta kansa- vallisuuspoliittisten keskustelujen järjestä-
143: laisten perusoikeuksia koskevalta osalta . . 120 misestä eduskunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . 140
144: 47. Kock ym., toiv.al. n:o 22: Valtiosääntöko- 63. Sinisalo ym., toiv.al. n:o 38: Toimenpiteistä
145: mitean toimeksiannon tarkistamisesta eräi- poliittisista syistä 1930-luvulla tuomittujen
146: den keskeisten valtioelimien suhteiden
147: uudelleen järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . 122 arvostuksen palauttamiseksi . . . . . . . . . . . . 14I
148:
149: 48. Koppanen, toiv.al. n:o 23: Vaalilainsäädän- 64. Stenbäck m. fl., hemst.mot. nr 39: Om
150: nön täydentämisestä ulkomailla oleskelevien tryggande av i slutna anstalter intagnas
151: kirjeitse äänestämisen mahdollistamiseksi . . 124 möjligheter att rösta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 142
152: 49. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 24: Saamelais- 64. Stenbäck ym., toiv.al. n:o 39: Suljettuihin
153: väestön lakisääteisestä parlamentaarisesta laitoksiin otettujen äänestämismahdollisuuk-
154: edustuksesta ........................ 125 sien turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 143
155: 50. Kurppa ym., toiv.al. n:o 25: Lain painatta- 65. I. Suominen ym., toiv.al. n:o 40: Täysi-ikäi-
156: misesta kokonaisuudessaan muutosesitystä syys- ja äänioikeusikärajan alentamisesta . . 144
157: annettaessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126
158: 51. Kurppa ym., toiv.al. n:o 26: Yhteiskunnan 66. I. Suominen ym., toiv.al. n:o 41: Satakun-
159: virkavaltaistumisen haittojen korjaamisesta 127 nan ja Tampereen läänien perusta.:nisesta . . 145
160:
161: 52. Laatio ym., toiv.al. n:o 27: Suhtautumisen 67. S. Suominen ym., toiv.al. n:o 42: Määrära-
162: yhdenmukaistamisesta valtion, valtionenem- hasta Tampereen läänin perustamisen val-
163: mistöisen yhtiön tai valtion laitoksen palve- misteluihin ..... ................. .... 146
164: luksessa oleviin kansanedustajiin ....... . 128
165: 68. Tallgren m. fl., hemst.mot. nr 43: Om ut-
166: 53. Laine ym., toiv.al. n:o 28: Tutkimuksen vidgad möjlighet tili röstning inför ambu-
167: toimittamisesta kuntien perustuslaillisen ase- lerande valkommission . . . . . . . . . . . . . . . . 147
168: man, itsehallinto-oikeuden ja taloudellisten
169: edellytysten kehittämiseksi ............. . 129 68. Tallgren ym., toiv.al. n:o 43: Äänestämis-
170: mahdollisuuksien laajentamisesta kiertä-
171: 54. Laine ym., toiv.al. n:o 29: Hintasäännöste- vässä vaalitoimikunnassa . . . . . . . . . . . . . . 148
172: lyn tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130
173: 69. Vainio ym., toiv.al. n:o 44: Kansanedusta-
174: 55. Laitinen ym., toiv.al. n:o 30: Määrärahasta jan kieltämisestä kuulumasta valtionenem-
175: kehitysalueita edustavien kansanedustajien ~stöisten.. yhtiöiden hallintoneuvostoihin ja
176: yhteysmiesten palkkaamiseen . . . . . . . . . . . . 131 Johtokuntim . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 149
177: 56. Liedes ym., toiv.al. n:o 31: Hintasulun 70. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 45: Valtioneu-
178: aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 132 voston jäsenten lukumäärän alentamisesta 150
179: 57. LiUqvist m. fl., hemst.mot. nr 32: Om åt- 71. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 46: Lisäyksestä
180: gärder för ändring av språklagen . . . . . . . . 133 vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon käytet-
181: täväksi tehokkaaseen hintavalvontaan . . . . 151
182: 57. Lillqvist ym., toiv.al. n:o 32: Toimenpiteistä
183: kielilain muuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 134 72. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 47: Kaikkien
184: eduskuntapuolueiden huomioonottamisesta
185: 58. Mänttäri ym., toiv.al. n:o 33: Kansan- valittaessa puoluepoliittisia henkilöitä komi-
186: edustajista perättömiä tietoja levittävien teoihin ja toimikuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . 152
187: rankaisemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 135
188: 73. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 48: Hintojen
189: 59. Procope m. fl., hemst.mot. nr 34: Om be- ja maksujen säännöstelystä . . . . . . . . . . . . . . 153
190: aktande av grundlagens språkstadganden
191: vid lantmäteridistriktsindelningen i Nylands 74. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 49: Puolue-
192: Iän . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136 lain kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 154
193: 59. Procope ym., toiv.al. n:o 34: Perustuslain 75. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 50: Kansan-
194: kielisäännösten huomioon ottamisesta äänestyksen saattamisesta valtiojärjestelmän
195: Uudenmaan läänin maanmittauspiirijaossa 137 pysyväksi osaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 155
196: VI Sisällysluettelo 1972.
197:
198: Siv. Siv.
199: 76. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 51: Maaher- 78. Volotinen ym., toiv.al. n:o 53: Oikeuskans-
200: ran nimittämisen saattamisesta riippuvai- lerin pyytämälle lausunnolle säädettävästä
201: seksi läänin väestön suorittamasta äänestyk- määräajasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158
202: sestä .. .. .. .. . .. .. .. . .. .. .. .. .. .. . . .. 156
203: 79. Väyrynen ym., toiv.al. n:o 54: Määrärahasta
204: 77. V ilmi· ym., toiv.al. n:o 52: Kansanedustaja- saamelaisten oikeusasiamiehen viran perusta-
205: ehdokkaiden vaalimainonnan rajoittamisesta 157 miseksi • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 159
206:
207:
208: II. Lakivaliokunta.
209: Rikoslainsäädäntöä, oikeudenkäyntiä, van- Siv.
210: keinhoitoa ja liikennevakuutusta ym. koske- 16. Aro ym., toiv.al. n:o 60: Lapseneläkkeen
211: via laki- ja toivomusaloitteita; pääteiän nostamisesta täysi-ikäisyysrajaan
212: saakka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 188
213: Siv.
214: 1. T. M. Koivisto ym., lak.al. n:o 36: Ehdo- 17. Aro ym., toiv.al. n:o 61: Oikeusavustajan
215: tus laiksi avioliittolain muuttamisesta . . . . 165 paikkaamisesta vankilaoikeuteen . . . . . . . . 189
216: 2. Aalto ym., lak.al. n:o 37: Ehdotus laiksi 18. Ehrnrooth m. fl., hemst.mot. nr 62: Om
217: osakeyhtiöistä annetun lain muuttamisesta 166 fömyelse av tryckfrihetslagen . . . . . . . . . . . . 190
218: 3. Niinikoski ym., lak.al. n:o 38: Ehdotus
219: laiksi kiinnityksestä kuorma-autoon . . . . . . 168 18. Ehrnrooth ym., toiv.al. n:o 62: Painova-
220: pauslain uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 191
221: 4. ]uvela ym., lak.al. n:o 39: Ehdotus laiksi
222: huoneenvuokralain muuttamisesta 170 19. Friberg ym., toiv.al. n:o 63: Esityksen anta-
223: misesta maallikkoluottamusmiesten osallis-
224: 5. Ehrnrooth m. fl. lagmot. nr 40: Förslag tili tumisesta syytekysymysten ratkaisemiseen
225: lag om ändring av strafflagen . . . . . . . . . . . . 171 uudessa syyttäjäorganisaatiossa . . . . . . . . . . 192
226: 5. Ehrnrooth ym., lak.al. n:o 40: Ehdotus 20. Friberg ym., toiv.al. n:o 64: R~ityksen anta-
227: laiksi rikoslain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 172 misesta tuomioistuinten harkintavallan li-
228: 6. Paiunen ym., lak.al. n:o 41: Ehdotus laiksi saamtsestä rangaistusseuraamusta määrät-
229: rikoslain 3 luvun 11 §:n muuttamisesta . . 173 täessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 193
230: 7. Sinisalo ym., lak.al. n:o 42: Ehdotus laiksi 21. Friberg ym., toiv.al. n:o 65: Oikeusturva-
231: rikoslain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 175 keskusten perustamissuunnitelmien loppuun-
232: saattamisesta ............... , . . . . . . . . . . 194
233: 8. Pulkkinen ym., lak.al. n:o 43: Ehdotus
234: laiksi tuomiokuntain hoidosta annetun lain 22. Gestrin m. fl., hemst.mot. nr 66: Om möj-
235: muuttamisesta ........... , . . . . . . . . . . 177 lighet för domstol att undantagsvis under-
236: 9. H. Linna ym., lak.al. n:o 44: Ehdotus skrida i strafflagen stadgade straffminima . . 195
237: laiksi maksuttomasta oikeudenkäynnistä an- 22. Gestrin ym., toiv.al. n:o 66: Tuomioistui-
238: netun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 179 men mahdollisuudesta poikkeuksellisesti
239: 10. Mäki ym., lak.al. n:o 45: Ehdotus laiksi alittaa rikoslaissa säädetyt vähimmäisrangais-
240: korvauksesta todistajille valtion varoista tukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 197
241: annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 180
242: 23. Hetemäki ym., toiv.al. n:o 67: Avioliiton ul-
243: 11. Aalto ym., toiv.al. n:o 55: Lapsen oikeus- kopuolella syntyneitä lapsia koskevan lain-
244: asemaa koskevan lainsäädännön uudistami- säädännön uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . 199
245: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 181
246: 24. Huotari ym., toiv.al. n:o 68: Vähäisten vai-
247: 12. Ahde ym., toiv.al. n:o 56: Rikoslain 6 luvun vaissadannesten poistamisesta . . . . . . . . . . . . 200
248: kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 182
249: 13. Ahde ym., toiv.al. n:o 57: Lapsen oikeus- 25. Kaipainen ym., toiv.al. n:o 69: Vankiloissa
250: asemaa ja toimeentuloturvaa koskevan lain- esiintyvien terveyden- ja sairaanhoidollisten
251: säädännön uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 183 puutteellisuuksien korjaamisesta . . . . . . . . 201
252:
253: 14. Ahde ym., toiv.al. n:o 58: Maksuuoman 26. Kaipainen ym., toiv.al. n:o 70: Rikollisuu-
254: oikeudenkäynnin laajentamisesta . . . . . . . . . 186 den torjuntakeinojen kehittämisestä . . . . . . 202
255: 15. Aro ym., toiv.al. n:o 59: Maksuuoman oi- 27. Kataiavuori ym., toiv.al. n:o 71: Avio- ja
256: keudenkäynnin käyttämismahdollisuuksien asumuseroa koskevan lainsäädännön muut-
257: laajentamisesta ...................... 187 tamisesta sovittelua koskevalta osalta . . . . 204
258: Sisällysluettelo 1972. VII
259:
260: Siv. Siv.
261: 28. Kauppi ym., toiv.al. n:o 72: Määrärahasta 45. Niemelä ym., toiv.al. n:o 89: Porokolareissa
262: Vaasaan perostettavaa kriminaalihuoltotoi- sattuneiden autovaurioiden korvaamisesta 226
263: mistoa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 205
264: 46. H. Niskanen ym., toiv.al. n:o 90: Lasten ja
265: 29. Kauppi ym., toiv.al. n:o 73: Nejännen vaki- nuorten oikeuksien turvaamisesta ....... . 227
266: naisen jaoston perustamisesta Vaasan hovi-
267: oikeuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 206 47. Pihla;amäki ym., toiv.al. n:o 91: Yhtenäisen
268: kiinteistörekisterin aikaansaamisesta koko
269: 30. T. M. Koivisto ym., toiv.al. n:o 74: Lasten maahan 228
270: henkivakuuttamiseen kohdistuvan vakuu-
271: tustoiminnan lainsäädännöllisestä rajoittami- 48. Pulkkinen ym., toiv.al. n:o 92: Liikenne-
272: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 208 vahingon korvausasian tutkimisesta aina
273: asiat?. rikosoikeudellisen käsittelyn yhtey-
274: 31. T. T. Koivisto ym., toiv.al. n:o 75: Muu- dessa ............................. . 230
275: toksenhakurajoituksia korkeimmassa oikeu-
276: dessa koskevien säännösten muuttamisesta 209 49. Ruokola ym., toiv.al. n:o 93: Liikennetur-
277: massa surmansa saaneen tuottamuksen vai-
278: 32. Koskenniemi, toiv.al. n:o 76: Teollisuusvan- kutuksen rajoittamisesta omaisille suoritet-
279: kiloiden niveltämisestä paikalliseen tuotan- tavissa korvauksissa .................. . 231
280: to- ja työllisyystoimintaan . . . . . . . . . . . . . . 211
281: 50. Salo ym., toiv.al. n:o 94: Vankeinhoito-opis-
282: 33. Koskinen ym., toiv.al. n:o 77: 15 vuotta ton perustamisesta ................... . 232
283: täyttäneiden oikeuttamisesta toimimaan yh-
284: distyksen nimenkirjoittajina . . . . . . . . . . . . 212 51. Salolainen ym., toiv.al. n:o 95: Yksityiselä-
285: män suojaamisesta ................... . 233
286: 34. Kurppa ym., toiv.al. n:o 78: Saatavien peri-
287: mislainsäädännön uudistamisesta . . . . . . . . . 213 52. Salolainen ym., toiv.al. n:o 96: Erityistuo-
288: mioistuimen perustamisesta liikennevakuu-
289: 35. Laatio ym., toiv.al. n:o 79: Pohjois-Suomen tuslain henkilövahinkoja koskevien ratkaisu-
290: hovioikeuden perustamisesta . . . . . . . . . . . . 214 jen valituspartaaksi ................... . 234
291: 36. Laine ym., toiv.al. n:o 80: Maistraatin lak- 53. Seppä ym., toiv.al. n:o 97: Avioliiton ulko-
292: kauttamisesta ja tämän johdosta tarpeellis- puolella syntyneitä lapsia koskevan lain
293: ten uudelleenjärjestelyjen suorittamisesta . . 215 uudistamisesta 235
294: 37. Lemström ym., toiv.al. n:o 81: Ammatti- 54. Sinisalo ym., toiv.al. n:o 98: Yhtiökokouk-
295: autoilijoiden pakollisten vakuutusmaksujen sen pöytäkirjan julkaisemisesta myös osak-
296: alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 216 k~~~?,mistajien nimien sekä osake- ja ääni-
297: maaran osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 236
298: 38. Lillqvist m. fl., hemst.mot. nr 82: Om till-
299: gång tili arbete och bostad för personer som 55. Stenbäck m. /l., hemst.mot. nr 99: Om av-
300: friges från fängelse . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 217 låtande av proposition angående ändring av
301: lagen om fri rättegång .. . .. .. .. . .. . .. . . . 237
302: 38. Lillqvist ym., toiv.al. n:o 82: Vankiloista va-
303: pautuvien henkilöiden työn- ja asunnonsaan- 55. Stenbäck ym., toiv.al. n:o 99: Esityksen an-
304: nista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 218 tamisesta maksuttomasta oikeudenkäynnistä
305: annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 238
306: 39. Lottanen ym., toiv.al. n:o 83: Vankeinhoito-
307: opiston perustamisesta Hämeenlinnaan . . . . 219 56. Stenbäck m. fl., hemst.mot. nr 100: Om re-
308: vision av äktenskapslagens stadganden an-
309: 40. Luja-Vepsä ym., toiv.al. n:o 84: Rikoksen gående makarnas och barnens namn . . . . • . 239
310: aiheuttamasta henkilövahingosta tuomitun
311: korvauksen suorittamisesta ensisijaisesti val- 56. Stenbäck ym., toiv.al. n:o 100: Aviopuoli-
312: tion varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 220 soiden ja lasten nimiä koskevien avioliitto-
313: lain säännösten tarkistamisesta . . . . . . . . . . 240
314: 41. Martikainen ym., toiv.al. n:o 85: Sukupol-
315: venvaihdoksen helpottamistoimenpiteistä 57. Sundqvist ym., toiv.al. n:o 101: Tekijänoi-
316: maatilataloudessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 221 keuslain epäkohtien korjaamisesta . . . . . . . . 241
317: 42. Mäki ym., toiv.al. n:o 86: Huutokauppoja 58. Sundqvist ym., toiv.al. n:o 102: Vanhentu-
318: koskevan lainsäädännön uusimisesta . . . . . . 222 neen lainsäädännön määrätietoisesta uudis-
319: 43. Männistö ym., toiv.al. n:o 87: Kunnallisen tamisesta . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 242
320: oikeusavustustoiminnan avustamisesta val-
321: tion varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 223 59. I. Suominen ym., toiv.al. n:o 103: Alle 15-
322: vuotiaitten nuorten demokraattisten oikeuk-
323: 44. Nevalainen ym., toiv.al. n:o 88; Liikenne- sien selvittämisestä yhdistystoiminnassa . . 243
324: vakuutuslain mukaisten henkilövahinkoon
325: perustuvien korvausasioiden oikeudenkäyn- 60. S. Suominen ym., toiv.al. n:o 104: Patentti~
326: timenettelyn muuttamisesta asiakirjamenet- ja rekisterihallituksen toimintamahdolli-
327: telyllä tapahtuvaksi . . . . . . . . .. . .. .. . • . . . 224 suuksien parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 244
328: VIII Sisällysluettelo 1972.
329:
330: Siv. Siv.
331: 61. Teir m.fl., hemst.mot. nr 105: Om ändring 72. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 116: Kuorma-
332: av bestämmelserna angående utlännings rätt autokiinnityksen aikaansaamisesta . . . . . . . . 259
333: att förvärva fast egendom i Finland . . . . . . 245
334: 73. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 117: Vähit-
335: 61. Teir ym., toiv.al. n:o 105: Ulkomaalaisen täismaksukauppaehtojen kohtuuttomuuk-
336: oikeutta hankkia kiinteää omaisuutta Suo- sien poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 260
337: messa koskevien määräysten muuttamisesta 246
338: 74. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 118: Tutki-
339: 62. Toivanen ym., toiv.al. n:o 106: Erikoistuo- muksen suorittamisesta ammattimaisen lii-
340: mioi~~en perustamisesta liikennevahin- kenteen vakuutusmaksujen perusteista . . . . 261
341: koasioita varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 247
342: 75. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 119: Mootto-
343: 63. Toivanen ym., toiv.al. n:o 107: Luottotie- riajoneuvonkuljettajien vahinkoilmoitusvel-
344: toja koskevan lainsäädännön kehittämisestä 248 vollisuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . 262
345:
346: 64. Toivanen ym., toiv.al. n:o 108: Eräiden vir- 76. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 120: Ammat-
347: kamiesten oikeudenkäyntikulujen korvaami- tiautoilijoiden vakuutusmaksujen alentami-
348: sesta aiheettamiksi havaituissa virkasyyte- sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 263
349: asioissa . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 249
350: 77. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 121: Sala-
351: 65. Tuominen ym., toiv.al. n:o 109: Toimen- kuuntelun ja salakuuntelulaitteiden hallus-
352: p_ite.istä ko~tu~tto~ien vuokratakuiden pe- sapidon rangaistavuudesta . . . . . . . . . . . . . . 264
353: rtmlsen estam1seks1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 251
354: 78. Westerholm ym., toiv.al. n:o 122: Päätoi-
355: 66. Tupamäki, toiv.al. n:o 110: Vuokralaisen mise?- papi!lviran perustamisesta Keravan
356: irtisanomissuojan ulottamisesta eläkkeelle nuorlSOvankilaan . .. .. .. . . . .. . .. . .. . .. .. 265
357: päässeen työntekijän työsuhdeasuntoon . . 252
358: 79. Westerholm ym., toiv.al. n:o 123: Johtavan
359: 67. Tupamäki, toiv.al. n:o 111: Esityksen anta- vankilanpapin viran perustamisesta oikeus-
360: misesta yksityiskohtaiseksi takuulaiksi . . . . 253 ministeriön vankeinhoito-osastoon . . . . . . . . 266
361: 68. Vainio ym., toiv.al. n:o 112: Vankeinhoito- 80. H. Westerlund m.fl., hemst.mot. nr 124:
362: laitoksen työ- ja tuotantotoiminnan kehit- Om inteckningsgillhet för jordbyggnads-
363: tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 255 maskiner . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • . . . . . . 267
364: 69. P. Vennamo ym., toiv.al. n:o 113: Esityksen 80. H. Westerlund ym., toiv.al. n:o 124: Maan-
365: antamisesta asunto-osuuskuntalaiksi . . . . . . 256 rakennuskoneiden kiinnityskelpoisuudesta 268
366: 70. P. Vennamo ym., toiv.al. n:o 114: Osakeyh- 81. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 125: Auto-
367: tiöiden vähemmistösuojan parantamisesta 257 maattisen tietojenkäsittelyn soveltuvuuden
368: selvittämisestä tuomioistuinlaitoksen tarpei-
369: 71. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 115: Ammatti- siin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 269
370: maisen moottoriajoneuvoliikenteen vakuu-
371: tusmaksujen alentamisesta ja liikevaihtove- 82. Asvik ym., toiv.al. n:o 126: Tuomarinvirko-
372: ron poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 258 jen nimitysmenettelyn uudistamisesta . . . . 270
373:
374:
375:
376: 111. Ulkoasiainvaliokunta.
377:
378: Idänkauppaa, matkailun edistämistä ja Itä- Siv.
379: meren saasteongelman ratkaisemista ym. 3. Friberg ym., toiv.al. n:o 129: Suomen idän-
380: koskevia toivomusaloitteita. kaupparahaston perustamisesta . . . . . . . . . . 280
381: Siv. 4. Friberg ym., toiv.al. n:o 130: Lehdistöavus-
382: 1. Ehrnrooth m. fl., hemst.mot. nr 127: Om tajan toimen perustamisesta Suomen Mos-
383: avlåtande av proposition om instiftande av kovan suurlähetystöön . . . . . . . . . . . . . . . . 281
384: en utrikesnämnd . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 275
385: 5. Huotari ym., toiv.al. n:o 131: Leningradiin
386: 1. Ehrnrooth ym., toiv.al. n:o 127: Esityksen suuntautuvien kaupankäyntimahdollisuuk-
387: antamisesta ulkoasiainlautakunnan perusta- sien selvittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 282
388: misesta . .. .. .. .. . .. . .. . . .. .. .. .. . . .. . . 277
389: 2. Ehrnrooth ym., toiv.al. n:o 128: Määrära- 6. Huotari ym., toiv.al. n:o 132: Rajanylitys-
390: hasta Suomal_ais-n?rjalaisen kulttuurirahas- paikan avaamisesta Parikkalassa Neuvosto-
391: ton perustam1seks1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 279 liittoon tapahtuvaa liikennettä varten 283
392: Sisällysluettelo 1972. IX
393:
394: Siv. Siv.
395: 7. Häkämies, toiv.al. n:o 133: Kauttakulku- 23. Stenbäck m. fl., hemst.mot. nr 149: Om
396: liikenteen avaamisesta Parikkalan kautta åstadkommande av enhetliga fordonsbe-
397: Neuvostoliittoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 284 stämmelser i de nordiska länderna . . . . . . 302
398:
399: 8. Juvela ym., toiv.al. n:o 134: Pienen ja kes- 23. Stenbäck ym., toiv.al. n:o 149: Yhdenmu-
400: kisuuren teollisuuden tuotteiden kauppa- kaisten moottoriajoneuvoja koskevien mää-
401: vaihdon kehittämisestä Neuvostoliiton räysten aikaansaamisesta pohjoismaihin . . . 304
402: kanssa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 285 24. Stenbäck m. fl., hemst.mot. nr 150: Om för-
403: bättring av möjligheterna att se Sveriges te-
404: 9. 0. Kangas ym., toiv.al. n:o 135: Määrära- levision i Finland och Finlands television i
405: hasta kehitysaputoimintaan kirkon lähetys- Sverige . ........................... . 306
406: työn eri kanavia hyväksikäyttäen . . . . . . . . 286
407: 24. Stenbäck ym., toiv.al. n:o 150: Katselumah-
408: 10. Koppanen, toiv.al. n:o 136: Matkailureitin dollisuuksien parantamisesta siten, että
409: avaamisesta Suomesta Itämeren itäpuolitse Ruotsin televisio näkyisi Suomessa ja Suo-
410: Keski-Eurooppaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 287 men televisio Ruotsissa . . . . . . . . . . . . . . . . 307
411: 11. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 137: Uusien ra- 25. I. Suominen ym., toiv.al. n:o 151: Kansain-
412: janylityspaikkojen avaamisesta Pohjois-Suo- välisen neuvottelukunnan aikaansaamisesta
413: men ja Neuvostoliiton välillä . . . . . . . . . . . . 288 Itämeren saasteongelman ratkaisemiseksi . . 308
414:
415: 12. Laatio ym., toiv.al. n:o 138: Teollisuussih- 26. S. Suominen ym., toiv.al. n:o 152: Kaupal-
416: teeritoiminnan laajentamisesta . . . . . . . . . . 289 listen sihteerien sijoituksen tarkistamisesta 309
417: 27. Tarianne ym., toiv.al. n:o 153: Pysyvän kan-
418: 13. Laatio ym., toiv.al. n:o 139: Määrärahasta sainvälisen elimen perustamisesta Itämeren
419: kansainvälisen yhteistyön tehostamiseksi geo- suojelemista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 310
420: logisen tutkimuksen alalla . . . . . . . . . . . . . . 290
421: 28. Tarianne ym., toiv.al. n:o 154: Kansainväli-
422: 14. Lemström ym., toiv.al. n:o 140: Suomen sen korvausjärjestelmän luomisesta ilman ja
423: kehitysmaissa suorittaman lähetystyön tuke- merien saastumisesta aiheutuvien vahinko-
424: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 291 jen korvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 311
425: 15. Lemström ym., toiv.al. n:o 141: Ruotsissa 29. Tarianne ym., toiv.al. n:o 155: Kehitysyh-
426: olevien Suomalaisiasten suomen kielen ope- teistyötä harjoittavien kansalaisjärjestöjen
427: tuksen turvaamisesta . . .. .. .. .. .. .. .. .. 292 tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 312
428: 16. Mäkelä ym., toiv.al. n:o 142: Ruotsissa asu- 30. Teir m. fl., hemst.mot. nr 156: Om ökad se-
429: via suomalaisia koskevien yhteiskunnallisten barhet för Sveriges television i Finland och
430: epäkohtien korjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 293 för Finlands television i Sverige . . . . . . . . 313
431: 17. Rytkönen ym., toiv.al. n:o 143: Suomen ja 30. Teir ym., toiv.al. n:o 156: Ruotsin televi-
432: Neuvostoliiton välisen kaupan ja muun ta- sion näkyvyyden lisäämisestä Suomessa ja
433: loudellisen kanssakäymisen laajentamisesta 294 Suomen television vastaavasti Ruotsissa . . . . 314
434: 18. Salolainen ym., toiv.al. n:o 144: World 31. Teir m. fl., hemst.mot. nr 157: Om teleför-
435: Wildlife Fundin Suomen säätiön perustami- bindelse mellan Finland och Sverige över
436: sesta ja toiminnan tukemisesta . . . . . . . . . . 295 Bottniska viken ........................ 315
437: 19. Saukkonen ym., toiv.al. n:o 145: Kauttakul- 31. Teir ym., toiv.al. n:o 157: Teleyhteydestä
438: kuliikenteen avaamisesta Parikkalan raja-ase- Suomen ja Ruotsin välillä Pohjanlahden yli 316
439: man kautta Neuvostoliittoon . . . . . . . . . . . . 297
440: 32. Tuominen ym., toiv.al. n:o 158: Raul1aa SUo-
441: 20. Sinisalo ym., toiv.al. n:o 146: Toimenpi- jaavan lain säätämisestä .. . .. .. . .. .. .. .. 317
442: teistä Suomen eroamiseksi Taloudellisen yh-
443: teistyön ja kehityksen järjestöä koskevasta 33. Tuominen ym., toiv.al. n:o 159: Diplomaat-
444: konventiosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 298 tisten suhteiden solmimisesta Vietnamin
445: Demokraattisen Tasavallan kanssa . . . . . . . . 318
446: 21. Sinisalo ym., toiv.al. n:o 147: Kaikkien Itä-
447: meren maiden yhteistoiminnan kehittämi- 34. Vainio ym., toiv.al. n:o 160: Ruotsinkielisen
448: sestä vesiensuojelun alalla . . . . . . . . . . . . . . 299 tukiopetuksen antamisesta Ruotsiin muutta-
449: neiden perheiden lapsille . . . . . . . . . . . . . . . 319
450: 22. Stenbäck m. fl., hemst.mot. nr 148: Om
451: uppbringande av Finlands utvecklingsbi- 3-'. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 161: Toimen-
452: stånd tili det inom FN fastställda interims- piteistä ulkomaankauppamme tasapainotta-
453: målet .............................. 300 miseksi Länsi-Saksan kanssa . . . . . . . . . . . . 320
454: 22. Stenbäck ym., toiv.al. n:o 148: Suomen ke- 36. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 162: Ulko-
455: hitysavun lisäämisestä YK:n määrittelemään maankaupan laajentamisesta Neuvostoliit-
456: väliaikaistavoitteeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 301 toon . .............................. 321
457:
458: 2 156/72
459: X Sisällysluettelo 1972.
460:
461: Siv. Siv.
462: 37. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 163: Euroo- epävarmuuden ja epäluottamuksen lietsomi-
463: pan talousjärjestelyjä koskevan tiedotustoi- sen ehkäisemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 323
464: minnan tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 322
465: 39. Volotinen ym., toiv.al. n:o 165: Rajaliikenne-
466: 38. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 164: Toimen- paikan avaamisesta Pohjois-Karjalan läänin
467: piteistä Suomen ja Neuvostoliiton ystävälli- alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 324
468: siä suhteita vahingoittavan ulkopoliittisen
469:
470:
471:
472:
473: IV. Valtiovarainvaliokunta.
474:
475: A. Verolainsäädäntöä, talouselämän, teolli- Siv.
476: suuden ja kaivostoiminnan edistämistä, vi- 17. Tähkämaa ym., lak.al. n:o 55: Ehdotus
477: rastotalojen rakentamista sekä asuntotuo- laiksi tulo- ja omaisuusverolain muuttami-
478: tantoa ym. koskevia laki- ja toivomusaloit- sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 365
479: teita.
480: Siv. 18. Vaittitzen ym., lak.al. n:o 56: Ehdotus
481: 1. Niinileoski ym., lak.al. n:o 1: Ehdotus laiksi laiksi tulo- ja omaisuusverolain muuttami-
482: kehitysalueiden kuljetustuesta . . . . . . . . . . . 329 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 366
483: 2. V. Vennamo ym., lak.al. n:o 2: Ehdotus 19. Mykkänen ym., lak.al. n:o 57: Ehdotus
484: laiksi kehitysalueiden kuljetustuesta . . . . . 331 laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta
485: muuttamisesta annetun lain muuttamisesta 368
486: 3. Pekkala ym., lak.al. n:o 3: Ehdotus laiksi
487: kehitysalueiden kuljetustuesta .......... . 333 20. Rekonen ym., lak.al. n:o 58: Ehdotus laiksi
488: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta
489: 4. Laitinen ym., lak.al. n:o 4: Ehdotus laiksi muuttamisesta ...................... . 370
490: kehitysalueiden kuljetustuesta ......... . 337
491: 21. Sinisalo ym., lak.al. n:o 59: Ehdotus laiksi
492: 5. Koskenniemi ym., lak.al. n:o 5: Ehdotus tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta
493: laiksi kehitysalueiden kuljetustuesta ..... 340 muuttamisesta ...................... . 372
494: 6. Tikkanen ym., lak.al. n:o 6: Ehdotus laiksi 22. Sinisalo ym., lak.al. n:o 60: Ehdotus laiksi
495: kehitysalueiden kuljetustuesta .......... . 343
496: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta
497: 7. Ilaskivi ym., lak.al. n:o 7: Ehdotus laiksi ke- muuttamisesta ...................... . 374
498: hitysalueiden kuljetustuesta ............ . 346 23. V. Vennamo ym., lak.al. n:o 61: Ehdotus
499: 8. Haapasalo ym., lak.al. n:o 9: Ehdotus laiksi laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta
500: kehitysalueiden kuljetustuesta .......... . 350 muuttamisesta ....................... . 375
501: 9. Asunta ym., lak.al. n:o 47: Ehdotus laiksi 24. Friberg ym., lak.al. n:o 62: Ehdotus laiksi
502: ~o- ja om~suusverolain 11 §:n 2 momen- elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
503: tm kumoanusesta .................... . 352 muuttamisesta 377
504: 10. Borg, lak.al. n:o 48: Ehdotus laiksi tulo- ja 25. Jokela ym., lak.al. n:o 63: Ehdotus laiksi
505: omaisuusverolain muuttamisesta ........ . 353 elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
506: muuttamisesta 379
507: 11. Kohtala ym., lak.al. n:o 49: Ehdotus laiksi
508: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta .. 355 26. Katajavuori ym., lak.al. n:o 64: Ehdotus
509: laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun
510: 12. Laine ym., lak.al. n:o 50: Ehdotus laiksi lain muuttamisesta .................... . 381
511: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta .. 356
512: 27. Mykkänen ym., lak.al. n:o 65: Ehdotus
513: 13. Linkola ym., lak.al. n:o 51: Ehdotus laiksi laiksi elinkeinotulon verottamisesta anne-
514: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta .. 357 tun lain muuttamisesta ............... . 383
515: 14. Mykkänen ym., lak.al. n:o 52: Ehdotus 28. Vikatmaa ym., lak.al. n:o 66: Ehdotus laiksi
516: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muuttami- elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
517: sesta 359 muuttamisesta 385
518: 15. Teir ym., lak.al. n:o 53: Ehdotus laiksi tulo- 29. Antila ym., lak.al. n:o 67: Ehdotus laiksi
519: ja omaisuusverolain muuttamisesta . . . . . . . 361 maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta 386
520: 16. Työläjärvi ym., lak.al. n:o 54: Ehdotus laiksi 30. Härkönen ym., lak.al. n:o 68: Ehdotus
521: tulo- ja omaisuusverolain 48 §:n 1 momen- laiksi maatilatalouden tuloverolain muutta-
522: tin muuttamisesta .. . .. .. .. .. .. . .. .. .. . 363 misesta 388
523: Sisällysluettelo 1972. XI
524:
525: Siv. Siv.
526: 31. Karpola ym., lak.al. n:o 69: Ehdotus laiksi 50. Aro ym., lak.al. n:o 88: Ehdotus laiksi vero-
527: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta 389 tuslain eräiden säännösten kumoamisesta . . 414
528: 32. Kurppa ym., lak.al. n:o 70: Ehdotus laiksi 51. Eskman ym., lak.al. n:o 89: Ehdotus laiksi
529: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta 390 verotuslain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 417
530: 33. Puhakka ym., lak.al. n:o 71: Ehdotus laiksi 52. Gestrin m. fl., lagmot. nr 90: Förslag tili
531: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta 391 lag om ändring av beskattningslagen . . . . 419
532: 34. Vilmi ym., lak.al. n:o 72: Ehdotus laiksi 52. Gestrin ym., lak.al. n:o 90: Ehdotus laiksi
533: maatilatalouden tuloverolain 11 §:n 2 mo- verotuslain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 421
534: mentin kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 393
535: 35. Volotinen ym., lak.al. n:o 73: Ehdotus 53. Mäki ym., lak.al. n:o 91: Ehdotus laiksi ve-
536: laiksi maatilatalouden tuloverolain muutta- rotuslain eräiden säännösten kumoamisesta 423
537: misesta 394
538: 54. Stenbäck m. fl., lagmot. nr 92: Förslag tili
539: 36. Aro ym., lak.al. n:o 74: Ehdotus laiksi lag om ändring av beskattningslagen .... 424
540: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä ve-
541: rolakeihin ........................... . 395 54. Stenbäck ym., lak.al. n:o 92: Ehdotus laiksi
542: verotuslain muuttamisesta ............. . 424
543: 37. Eskman ym., lak.al. n:o 75: Ehdotus laiksi
544: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä 55. Vainio ym., lak.al. n:o 93: Ehdotus laiksi
545: verolakeihin annetun lain muuttamisesta .. 396 verotuslain muuttamisesta .............. . 426
546: 38. Eskman ym., lak.al. n:o 76: Ehdotus laiksi 56. Vainio ym., lak.al. n:o 94: Ehdotus laiksi
547: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verotuslain muuttamisesta ............. . 427
548: verolakeihin ........................ . 397
549: 57. Borg ym., lak.al. n:o 95: Ehdotus laiksi
550: 39. Eskman ym., lak.al. n:o 77: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta ........... . 428
551: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä
552: verolakeihin ....................... . 398 58. Kantola ym., lak.al. n:o 96: Ehdotus laiksi
553: leimaverolain 13 §:n kumoamisesta ..... . 430
554: 40. ]uvela ym., lak.al. n:o 78: Ehdotus laiksi
555: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä 59. H. Linna ym., lak.al. n:o 97: Ehdotus laiksi
556: verolakeihin ........................ . 399 leimaverolain muuttamisesta ........... . 431
557: 41. Katajavuori ym., lak.al. n:o 79: Ehdotus 60. Pekkarinen ym., lak.al. n:o 98: Ehdotus
558: laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussäännök- laiksi leimaverolain muuttamisesta ...... . 432
559: sistä verolakeihin ..................... . 400 61. Tarjanne ym., lak.al. n:o 99: Ehdotus laiksi
560: 42. Puhakka ym., lak.al. n:o 80: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta ........... . 434
561: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä 62. Vilmi ym., lak.al. n:o 100: Ehdotus laiksi
562: verolakeihin ........................ . 402 leimaverolain muuttamisesta ............ . 435
563: 43. Sandelin ym., lak.al. n:o 81: Ehdotus laiksi 63. Aitio ym., lak.al. n:o 101: Ehdotus laiksi
564: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä liikevaihtoverolain muuttamisesta ....... . 436
565: verolakeihin ........................ . 403
566: 64. Borg, lak.al. n:o 102: Ehdotus laiksi liike-
567: 44. Tuominen ym., lak.al. n:o 82: Ehdotus vaihtoverolain muuttamisesta ........... . 437
568: laiksi eräistä väliaikaisista poikkeuksista ve-
569: rolakeihin .......................... . 405 65. Eskman ym., lak.al. n:o 103: Ehdotus laiksi
570: liikevaihtoverolain muuttamisesta ....... . 439
571: 45. Vartia ym., lak.al. n:o 83: Ehdotus laiksi
572: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä 66. Kainulainen ym., lak.al. n:o 104: Ehdotus
573: verolakeihin ....................... . 406 laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta .. 440
574: 46. Salolainen ym., lak.al. n:o 84: Ehdotus 67. Katajavuori ym., lak.al. n:o 105: Ehdotus
575: laiksi talletusten veronhuojennuslain muut- laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta .. 442
576: tamisesta ........................... . 407
577: 68. Lottanen ym., lak.al. n:o 106: Ehdotus
578: 47. Sinisalo ym., lak.al. n:o 85: Ehdotus laiksi laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta .. 444
579: tappiontasauksesta tuloverotuksessa anne-
580: tun lain kumoamisesta ............... . 408 69. Lottanen ym., lak.al. n:o 107: Ehdotus
581: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta .. 446
582: 48. Mäki ym., lak.al. n:o 86: Ehdotus asunto-
583: tuotannon veronhuojennuslaiksi ........ . 409 70. Sukselainen, lak.al. n:o 108: Ehdotus laiksi
584: liikevaihtoverolain muuttamisesta ...... . 448
585: 49. V. Vennamo ym., lak.al. n:o 87: Ehdotus
586: laiksi ammattiautoilijoiden verojen alentami- 71. Väinö Turunen, lak.al. n:o 109: Ehdotus
587: sesta ....... · · .... · · · · · · · · · · · · · · · · · · · 413 laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta .. 449
588: XII Sisällysluettelo 1972.
589:
590: Siv. Siv.
591: 72. Työläjärvi ym., lak.al. n:o 110: Ehdotus 88. Volotinen ym., lak.al. n:o 126: Ehdotus
592: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta . . 450 laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain
593: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 483
594: 73. V. Vennamo ym., lak.al. n:o 111: Ehdotus
595: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta . . . 452 89. Volotinen ym., lak.al. n:o 127: Ehdotus
596: laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain
597: 74. Ehrnrooth m. fl., lagmot. nr 112: Förslag tili muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 484
598: lag om ändring av tullagen . . . . . . . . . . . . . . 453
599: 90. Mäki ym., lak.al. n:o 128: Ehdotus laiksi
600: 74. Ehrnrooth ym., lak.al. n:o 112: Ehdotus eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta
601: laiksi tullilain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 455 verosta annetun lain kumoamisesta . . . . . . 486
602: 75. Borg, lak.al. n:o 113: Ehdotus laiksi auto- 91. Friberg ym., lak.al. n:o 129: Ehdotus
603: ja moottoripyöräverosta annetun lain muut- laiksi tupakkavalmisteverosta annetun lain
604: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 457 muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 488
605: 76. Ehrnrooth m. fl., lagmot. nr 114: Förslag 92. Tuominen ym., lak.al. n:o 130: Ehdotus
606: tili lag angående ändring av lagen om bil- laiksi vientimaksusta ja suhdanneverosta . . 489
607: och motorcykelskatt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 459
608: 93. Aro ym., lak.al. n:o 131: Ehdotus laiksi
609: 76. Ehrnrooth ym., lak.al. n:o 114: Ehdotus asuntotuotantolain muuttamisesta . . . . . . . . 491
610: laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun
611: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 461 94. Aro ym., lak.al. n:o 132: Ehdotus laiksi
612: asuntotuotantolain muuttamisesta . . . . . . . . 493
613: 77. Jaatinen ym., lak.al. n:o 115: Ehdotus
614: laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun 95. Kivistö ym., lak.al. n:o 133: Ehdotus laiksi
615: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 463 asuntotuotantolain muuttamisesta . . . . . . . . 494
616: 78. Jaatinen ym., lak.al. n:o 116: Ehdotus laiksi 96. Liikanen ym., lak.al. n:o 134: Ehdotus laiksi
617: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain asuntotuotantolain muuttamisesta . . . . . . . . 495
618: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 465
619: 97. Sutinen ym., lak.al. n:o 135: Ehdotus laiksi
620: 79. Laitinen ym., lak.al. n:o 117: Ehdotus asuntotuotantolain muuttamisesta . . . . . . . . 496
621: l~ksi auto- ja. moottoripyöräverosta annetun
622: lam muuttatnlsesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 466 98. P. Vennamo ym., lak.al. n:o 136: Ehdotus
623: laiksi asuntotuotantolain muuttamisesta . . 498
624: 80. Procope ym., lak.al. n:o 118: Ehdotus laiksi
625: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 99. Vikatmaa ym., lak.al. n:o 137: Ehdotus
626: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 467 laiksi asuntotuotantolain muuttamisesta . . . 499
627: 80. Procope m. fl., lagmot. nr 118: Förslag tili 100. S. Westerlund ym., lak.al. 138: Ehdotus
628: lag angående ändring av lagen om bil- .och laiksi asuntotuotannon edistämisestä . . . . . 501
629: motorcykelskatt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 467 101. Asunta ym., lak.al. n:o 139: Ehdotus laiksi
630: 81. Sandelin ym., lak.al. n:o 119: Ehdotus kehitysalueiden talouden edistämisestä vuo-
631: laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun sina 1970-1975 annetun lain muuttami-
632: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 471 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 503
633: 82. Tikkanen ym., lak.al. n:o 120: Ehdotus 102. Hemmi ym., lak.al. n:o 140: Ehdotus laiksi
634: la!ksi auto- ja. moottoripyöräverosta annetun kehitysalueiden talouden edistämisestä vuo-
635: lam muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 473 sina 1970-1975 annetun lain muuttami-
636: sesta 506
637: 83. Vainio ym., lak.al. n:o 121: Ehdotus laiksi
638: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 103. Laatia ym., lak.al. n:o 141: Ehdotus laiksi
639: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 475 kehitysalueiden talouden edistämisestä vuo-
640: sina 1970-1975 annetun lain muuttami-
641: 84. V. Vennamo ym., lak.al. n:o 122: Ehdotus sesta 508
642: laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annettm
643: lain muuttamisesta ................... . 477 104. Laatia ym., lak.al. n:o 142: Ehdotukset
644: laeiksi kehitysalueluottolain ja kehitysaluei-
645: 85. Voutilainen ym., lak.al. n:o 123: Ehdotus den tuotannollisen toiminnan edistämiseksi
646: laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun myönnettävistä veronhuojennuksista anne-
647: lain muuttamisesta ................... . 478 tun lain muuttamisesta ................ . 510
648: 86. Laatia ym., lak.al. n:o 124: Ehdotus laiksi 105. Lehmonen ym., lak.al. n:o 143: Ehdotus
649: moottoriajoneuvoverosta annetun lain muut· laiksi kehitysalueluotoista annetun lain
650: tamisesta .. .. .. . .. .. . .. .. .. .. . .. . .. . . 480 muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 512
651: 87. Saloranta ym., lak.al. n:o 125: Ehdotus 106. Puhakka ym., lak.al. n:o 144: Ehdotus
652: laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain laiksi kehitysalueluotoista annetun lain
653: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 482 muuttamisesta ........ :. . . . . . . . . . . . . . . 514
654: Sisällysluettelo 1972. XIII
655:
656: Siv. Siv.
657: 107. V. Vennamo ym., lak.al. n:o 145: Ehdotus 121. Ehrnrooth m. fl. lagmot. nr 159: Förslag
658: laiksi kehltysalueluottolain muuttamisesta 515 tili lagar angående ändring av lagen om in-
659: komst- och förmögenhetsskatt samt förord-
660: 108. V. Vennamo ym., lak.al. n:o 146: Ehdotus ningarna angående kommunalförvaltning p/l
661: laiksi kehitysalueiden kunnille yritystoimin- landet och kommunalförvaltning i stad
662: nan edistämiseksi myönnettävistä korkotu- (Laus. Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 542
663: kilainoista annetun lain muuttamisesta .... 516
664: 121. Ehrnrooth ym., lak.al. n:o 159: Ehdotukset
665: 109. V. Vennamo ym., lak.al. n:o 147: Ehdotus laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä maa-
666: laiksi Kehitysaluerahasto Oy - Utveck- laiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnal-
667: lingsområdesfonden Ab-nimisestä osakeyh- lishallituksesta kaupungissa annettujen ase-
668: tiöstä annetun lain muuttamisesta ....... . 517 tusten muuttamisesta (Laus. Ltv:lta) .... 545
669: 110. V. Vennamo ym., lak.al. n:o 148: Ehdotus 122. Honkonen ym., lak.al. n:o 160: Ehdotuk-
670: laiksi peruskorjauksista kehitysalueilla .... 518 set laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
671: 111. Saimo ym., lak.al. n:o 149: Ehdotus laiksi maalaiskuntain kunnallishallinnosta ja kun-
672: eräiden virastojen ja laitosten siirtämisestä nallishallituksesta kaupungissa annettujen
673: Helsingin kaupungista ................. . 521 asetusten muuttamisesta (Laus. Ltv:lta) .. 548
674: 112. Lemström ym., lak.al. n:o 150: Ehdotus 123. Ilaskivi ym., lak.al. n:o 161: Ehdotukset
675: laiksi edustajanpalkkiosta annetun lain laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kun-
676: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 523 nallishallituksesta kaupungissa ja maalais-
677: kuntain kunnallishallinnosta annettujen ase-
678: 113. V. Vennamo ym., lak.al. n:o 151: Ehdotus tusten muuttamisesta (Laus. Ltv:lta) . . . . 551
679: laiksi kansanedustajien ja ministereiden
680: palkkojen alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 524 124. Juntumaa ym., lak.al. n:o 162: Ehdotukset
681: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kun-
682: 114. Ahde ym., lak.al. n:o 152: Ehdotus laiksi nallishallituksesta kaupungissa ja maalais-
683: valtion hankintakeskuksesta . . . . . . . . . . . . 525 kuntain kunnallishallinnosta annettujen ase-
684: tusten muuttamisesta (Laus. Ltv:lta) . . . . 554
685: 115. Mäki ym., lak.al. n:o 153: Ehdotus laiksi
686: yksityisistä varmuusvarastoista . . . . . . . . . . 527 125. Lillqvist ym., lak.al. n:o 163: Ehdotukset
687: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kun-
688: 116. Vartia ym., lak.al. n:o 154: Ehdotus laiksi nallishallituksesta kaupungissa ja maalais-
689: voin hinnanalennuskorvauksesta ja hinnan- kuntain kunnallishallinnosta annettujen ase·
690: alennusmaksusta annetun lain kumoami- tusten muuttamisesta (Laus. Ltv:lta) . . . . 556
691: sesta 530
692: 126. Tähkämaa, lak.al. n:o 164: Ehdotukset
693: 117. Liedes ym., lak.al. n:o 155: Ehdotukset laeiksi elinkeinotulon verottamisesta anne-
694: Iaeiksi hallitusmuodon, valtiopäiväjärjestyk- tun lain sekä kunnallishallituksesta kaupun-
695: ja valtion virkaehtosopimuslain muuttami- gissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta
696: sesta (Laus. Prv:lta) . . . . .. . .. . .. . .. .. . 531 annettujen asetusten muuttamisesta (Laus.
697: Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 560
698: 118. Aalto ym., lak.al. n:o 156: Ehdotukset
699: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä maa- 127. Uusitalo ym., lak.al. n:o 165: Ehdotus laiksi
700: laiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnal- veroäyrin hinnan tasoittamisesta (Laus.
701: lishallituksesta kaupungissa annettujen ase- Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 563
702: tusten muuttamisesta (Laus. Ltv:lta) . . . . 533
703: 119. Aro ym., lak.al. n:o 157: Ehdotukset
704: m: Mäkinen ym., lak.al. n:o 166: Ehdotus laiksi
705: valtion vastuusta kunnallisiin tarkoituksiin
706: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kun- otetun ulkomaisen luoton kurssitappioista
707: nallishallituksesta kaupungissa ja maalais- (Laus. Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 564
708: kuntain kunnallishallinnosta annettujen
709: asetusten muuttamisesta (Laus. Ltv:lta) . . 536 129. Aalto ym., toiv.al. n:o 166: Satunnaisen
710: myyntivoiton verotuksen helpottamisesta
711: 120. Ehrnrooth m. fl., lagmot. nr 158: Förslag kiinteää omaisuutta kunnalle myytäessä . . 566
712: till lagar angående ändring av lagen om in-
713: komst- och förmögenhetsskatt samt förord- 130. Ahde ym., toiv.al. n:o 167: Yhteiskunnan
714: ningarna angående kommunalförvaltning i ohjauksen tehostamisesta yritystoiminnan
715: stad och kommunalförvaltning på Jandet sijoittumispäätöksiä tehtäessä . . . . . . . . . . . . 567
716: (Laus. Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 538
717: 131. Ahde ym., toiv.al. n:o 168: Teollisuuskylä-
718: 120. Ehrnrooth ym., lak.al. n:o 158: Ehdotukset kokeilun aloittamisesta Kajaanin kaupun-
719: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kun- gissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 569
720: nallishallituksesta kaupungissa ja maalais-
721: kuntain kunnallishallinnosta annettujen ase- 132. Ahde ym., toiv.al. n:o 169: Lapin talouselä-
722: tusten muuttamisesta (Laus. Ltv:lta) . . . . 540 män ja luonnonkäytön yleissuunnitelmasta 571
723: XIV Sisällysluettelo 1972.
724:
725: Siv. Siv.
726: 133. Ahde ym., toiv.al. n:o 170: Huonerakenta- 151. Borg ym., toiv.al. n:o 188: Leimaveron peri-
727: misessa tarvittavien valmisteiden hankinnan misen lopettamisesta omassa käytössä olleen
728: keskittämisestä kehitysalueille . . . . . . . . . . 572 huoneiston hallintaan oikeuttavia osakkeita
729: myytäessä .. . .. . .. . .. .. .. .. .. . . .. .. .. . 590
730: 134. Ahde ym., toiv.al. n:o 171: Aluepoliittisen
731: suunnitteluorganisaation perustamisesta . . 573 152. Borg, toiv.al. n:o 189: Vähimmäispalkan ve-
732: rovapaudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 591
733: 135. Ahde ym., toiv.al. n:o 172: Julkisuusperi-
734: aatteen soveltamisesta maa=e talouselä- 153. Borg ym., toiv.al. n:o 190: Ruoveden ja
735: mässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 574 Kurun kuntien siirtämisestä kehitysalueiden
736: II vyöhykkeeseen ...................... 592
737: 136. Ajo ym., toiv.al. n:o 173: Kemin maalais-
738: kunnan dolomiittimalmin käyttöön ottami- 154. Borg, toiv.al. n:o 191: Kansaneläkettä vas-
739: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 575 taavan määrän vähennysoikeudesta pienelä-
740: keläisten verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 593
741: 137. Antila ym., toiv.al. n:o 174: Tilapäisten
742: postinkantajien ja -asemanhoitajien toimien 155. Borg ym., toiv.al. n:o 192: Todellisen tulon
743: muuttamisesta ylimääräisiksi tai vakinaisiksi 576 verotuksen käyttöönottamisesta metsätalou-
744: den alkutuotannon verotusta uudistettaessa 594
745: 138. Antila ym., toiv.al. n:o 175: Toimenpi-
746: teistä valtion kuljetustarpeiden tyydyttämi- 156. Breilin ym., toiv.al. n:o 193: Kuorma-autojen
747: seksi a=attiautoilijain palveluksin . . . . . . 577 verotuksen muuttamisesta poisto-oikeuden
748: osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 596
749: 139. Aro ym., toiv.al. n:o 176: Porotalouden ve-
750: rotuksen uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 578 157. Breilin, toiv.al. n:o 194: Opiskelijoiden työ-
751: 140. Aro ym., toiv.al. n:o 177: Koulutus- ja opin- tulon vapauttamisesta verosta . . . . . . . . . . 597
752: tovähennyksen ikärajan nostamisesta val-
753: tionverotuksessa ja ulottamisesta kunnallis- 158. Breilin, toiv.al. n:o 195: Yhdistetyn asema-
754: verotukseen .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 579 ja virastorakennuksen rakentamisesta Saloon 598
755:
756: 141. Aro ym., toiv.al. n:o 178: Poronhoitoon käy- 159. Ehrnrooth m. fl., hemst.mot. nr 196: Om
757: tettävien moottorikeikkojen polttoaineveron avlåtande av proposition om befriande av
758: poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 580 personer med låg inkomst från skatt för
759: pension .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. . .. . . .. 599
760: 142. Aro ym., toiv.al. n:o 179: Asunto-obligaa-
761: tiolainan liikkeelle laskemisesta asuntotuo- 159. Ehrnrooth ym., toiv.al. n:o 196: Esityksen
762: tannon lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 581 antamisesta pienituloisten henkilöiden saa-
763: mien eläkkeiden verovapaudesta . . . . . . . . 600
764: 143. Aro ym., toiv.al. n:o 180: Kotiapulaisen
765: palkkauskulujen saattamisesta vähennyskel- 160. Ehrnrooth m. fl., hemst.mot. nr 197: Om
766: poisiksi verotuksessa .. .. .. .. .. .. .. . .. . 582 socialt rättvis lagstiftning om skattelättnader
767: 144. Asunta ym., toiv.al. n:o 181: Tutkimuksen vid bostadsproduktionen . . . . . . . . . . . . . . 601
768: suorittamisesta raittius- ja alkoholipoliittis-
769: ten näkökohtien huomioon ottamisesta vir- 160. Ehrnrooth ym., toiv.al. n:o 197: Asunto-
770: voitusjuomien valmisteveroa määrättäessä . . 583 tuotannon verohelpotuksia koskevasta so-
771: siaalisesti oikeudenmukaisesta lainsäädän-
772: 145. Björklund ym., toiv.al. n:o 182: Aikakaus- nöstä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 603
773: lehtien kuljetusmaksujen alentamisesta . . 584
774: 161. Eskelinen ym., toiv.al. n:o 198: Lapsivä-
775: 146. Borg ym., toiv.al. n:o 183: Pienteollisuus- hennyksen ulottamisesta koskemaan lesken
776: lainojen myöntämisestä ammattimaisen kuor- verotusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 605
777: ma-autoliikenteen kuorma-autojen hankin-
778: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 585 162. Eskelinen ym., toiv.al. n:o 199: Valtion vi-
779: rastotalon rakentamisesta Siilinjärvelle . . . . 606
780: 147. Borg ym., toiv.al. n:o 184: Valtion ja kun-
781: tien palveluksessa olevien palkkausetujen 163. Eskman, toiv.al. n:o 200: Atomienergialai-
782: yhtenäistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 586 toksen rakentamisesta Satakuntaan . . . . . . 607
783: 148. Borg ym., toiv.al. n:o 185: Paloautojen 164. Eskman, toiv.al. n:o 201: Teollisuuskylän
784: pohtoaineista maksetun veron palauttami- perustamisesta Kankaanpään kaupunkiin . . 608
785: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 587
786: 149. Borg ym., toiv.al. n:o 186: Sakealle ja hä- 165. Forsman, toiv.al. n:o 202: Lappeenrannan
787: nen oppaalleen valtionrautateillä myönnet- virastotalon suunnittelusta ja rakentami-
788: tävästä alennuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 588 sesta ................................ 609
789: 150. Borg ym., toiv.al. n:o 187: Verovalitusten 166. Forsman, toiv.al. n:o 203: Valtakunnallisen
790: käsittelyn nopeuttamisesta lääninhallituk- vuokratalotuotannon rahoitusohjelman laa-
791: sissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 589 timisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 610
792: Sisällysluettelo 1972. XV
793:
794: Siv. Siv.
795: 167. Friberg ym., toiv.al. n:o 204: Vanhojen yli- 183. Huotari ym., toiv.al. n:o 220: Osamaksu-
796: määräisten virastotyöntekijäin siirtämisestä kaupan korko-osuuden saattamisesta verovä-
797: valtion ylimääräisiin työsuhdetoimiin . . . . 611 hennyskelpoiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . 630
798: 168. Granvik. m. fl., hemst.mot. nr 205: Om be- 184. Hykkäälä ym., toiv.al. n:o 221: Määrärahas-
799: rättigande av fiskare att erlägga skatt genom ta Iitin virastotalon rakentamista varten . . 631
800: innehållning från fisklikviden . . . . . . . . . . 612
801: 185. Hykkäälä ym., toiv.al. n:o 222: Verotarkas-
802: 168. Granvik ym., toiv.al. n:o 205: Kalastajien tuksen tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 632
803: oikeuttamisesta maksamaan veroa kalalas-
804: kuista tehtävin pidätyksin . . . . . . . . . . . . 613 186. Hyvönen ym., toiv.al. n:o 223: Todellis-
805: ten sairauskustannusten vähennyskelpoisuu-
806: 169. Granvik m. fl., hemst.mot. nr 206: Om be- desta verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 633
807: friande av ideella föreningar från bingoskatt 614
808: 187. Hyvönen ym., toiv.al. n:o 224: Vuokra-
809: 169. Granvik ym., toiv.al. n:o 206: Aatteellisten asuntotuotannon lisäämisestä Helsingin seu-
810: yhdistysten vapauttamisesta bingoverosta . . 615 dulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 634
811: 170. Granvik m. fl., hemst.mot. nr 207: Om rän- 188. Häggblom m. fl., hemst.mot. nr 225: Om
812: tebilliga bostadslån åt specialodlare . . . . . . 616 utvidgande och förbättrande av den regio-
813: nala statistiken . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 635
814: 170. Granvik ym., toiv.al. n:o 207: Halpakorkoi-
815: sista asuntolainoista erityisviljelijöille . . . . 617 188. Häggblom ym., toiv.al. n:o 225: Aluetilas-
816: ton laajentamisesta ja parantamisesta . . . . 636
817: 171. Haukipuro ym., toiv.al. n:o 208: Rintama- 189. Häikiö ym., toiv.al. n:o 226: Valtion saata-
818: sotilaiden korkeakorkoisten lainojen siirtä- vien poistamismenettelyn uudistamisesta . . 637
819: misestä valtion halpakorkoisiksi !ainoiksi . . 618
820: 190. Häkämies, toiv.al. n:o 227: Määrärahasta
821: 172. Hemmi ym., toiv.al. n:o 209: Kehitysaluei- Kausalan virastotalon rakentamiseen . . . . 638
822: den maataiskuntien asemasta asuntotuotan-
823: tomäärärahoja jaettaessa . . . . . . . . . . . . . . . . 619 191. Härkönen ym., toiv.al. n:o 228: Maamme
824: turveraaka-ainevarojen selvittämisestä . . . . 639
825: 173. Hemmi ym., toiv.al. n:o 210: Valtion viras-
826: totalon rakentamisesta Muhokselle . . . . . . . . 620 192. Härkönen ym., toiv.al. n:o 229: Maatalous-
827: väestön tarpeiden huomioonottamisesta
828: 174. Hetemäki ym., toiv.al. n:o 211: Lapsi-, kou- moottoriajoneuvoveroa invalideille palautet-
829: lutus- ja opintovähennysten yhtenäistämi- taessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 640
830: sestä valtion- ja kunnallisverotuksessa . . . . 621 193. Härkönen ym., toiv.al. n:o 230: Määrära-
831: 175. Hokkanen ym., toiv.al. n:o 212: Palkkava- hasta korkotuen maksamiseen turvelämpö-
832: rauksen saattamisesta vähennyskelpoiseksi keskuksien pääomakustannuksille 641
833: menoksi elinkeinotulon verotuksessa . . . . 622 194. Härkönen ym., toiv.al. n:o 231: Määrära-
834: hasta polttoturpeen tuotantoalan professo-
835: 176. Honkonen ym., toiv.al. n:o 213: Esityksen rin viran perustamiseksi Helsingin yliopis-
836: antamisesta tulo- ja omaisuusverolain muut- toon ja turvealan ammattityöntekijäin kou-
837: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 623 lutuksen aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 642
838: 177. Honkonen ym., toiv.al. n:o 214: Määrära- 195. Härkönen ym., toiv.al. n:o 232: Määrära-
839: hasta rautatiehallitukselle urheilijain ja ur- hasta turveteollisuustoiminnan aloittamiseen
840: heilujoukkueiden matkalippujen alentami- Pylkönmäellä . .. . .. . .. . .. . .. .. . . .. . .. 643
841: seksi ................................ 624
842: 196. Härkönen ym., toiv.al. n:o 233: Taksiauto-
843: 178. Hostila ym., toiv.al. n:o 215: Vanhuus- ja jen autoveron palauttamisesta . . . . . . . . . . 644
844: invaliidivähennyksen saattamisesta toisistaan
845: riippumattomiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 625 197. Härkönen ym., toiv.al. n:o 234: Turvebri-
846: kettitehtaan perustamismahdollisuuksien
847: 179. Huotari ym., toiv.al. n:o 216: Hunajan lii- tutkimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 645
848: kevaihtoveron poistamisesta . . . . . . . . . . . . 626
849: 198. Härkönen ym., toiv.al. n:o 235: Valtion vi-
850: 180. Huotari ym., toiv.al. n:o 217: Kaivostoimin- rastotalon aikaansaamisesta Hankasalmen
851: nan aloittamisesta Parikkalan Intsilässä . . 627 kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 646
852: 181. Huotari ym., toiv.al. n:o 218: Työliikkeiden 199. Ilaskivi ym., toiv.al. n:o 236: Esityksen an-
853: liikevaihtoveron perusteiden muuttamisesta 628 tamisesta uudeksi asuntotuotannon veron-
854: huojennuslaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 647
855: 182. Huotari ym., toiv.al. n:o 219: Vähintään
856: vuodeksi säästötilille talletetun ylityöansion 200. Ilaskivi ym., toiv.al. n:o 237: Fyysisten hen-
857: verovapaudesta . . . . • . . . . • . . . . . . . . . . . • . • 629 kilöiden verotuksen kokonaisuudistuksesta 648
858: XVI Sisällysluettelo 1972.
859:
860: Siv. Siv.
861: 201. Ilaskivi ym., toiv.al. n:o 238: Liikevaihto- 219. Järvenpää ym., toiv.al. n:o 256: Metsätöistä
862: verojärjestelmän uudistamisesta arvonlisä- saadun tulon verottamisesta erikseen . . . . 668
863: verojärjestelmän mukaiseksi sekä mahdollis-
864: ten hintatasoa nostavien vaikutusten kor- 220. Järvenpää ym., toiv.al. n:o 257: Pääomien
865: vaamisesta vähävarsisille . . . . . . . . . . . . . . . . 649 maastaviennin estämisestä . . . . . . . . . . . . . . 669
866: 202. Ilaskivi ym., toiv.al. n:o 239: Vuokra-asun- 221. Järvenpää ym., toiv.al. n:o 258: Suurten
867: tojen tuotannon rahoittamisesta asunto-ob- metsänmyyntitulojen verottamisesta erikseen 670
868: ligaatioilla .......................... . 651
869: 222. Järvenpää ym., toiv.al n:o 259: Valtiojoh-
870: 203. Jaatinen, toiv.al. n:o 240: Auto-, moottori- toisen teollisuuden lisäämisestä Porin seu-
871: pyörä- ja moottorivenekilpailujen ja -näy- dulla 671
872: tösten vapauttamisesta leimaverosta ..... . 652
873: 223. Järvisalo-Kanerva ym., toiv.al. n:o 260: Esi-
874: 204. Jaatinen ym., toiv.al. n:o 241: Elinkeinotu- tyksen antamisesta taloudellisen tuen myön-
875: lon verottamisesta annetun lain muuttami- tämisestä rakennuskannan kunnossapitoa ja
876: sesta 653 korjausta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 672
877: 205. Jaatinen, toiv.al. n:o 242: Valtion virastota- 224. Kainulainen ym., toiv.al. n:o 261: Toimen-
878: lon rakentamisesta Rankasalmelle . . . . . . . . 654 piteistä veronmaksajan suojaamiseksi verovi-
879: ranomaisen tekemiä virheitä vastaan . . . . . . 673
880: 206. Jokela ym., toiv.al. n:o 243: Kehitysaluei-
881: den vyöhykkeiden porrastamisesta uudel- 225. Kaipainen ym., toiv.al. n:o 262: Valtion va-
882: leen ja tuen lisäämisestä valtakunnan poh- kuutusosakeyhtiön perustamisesta 674
883: joisosissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 655
884: 226. 0. Kangas ym., toiv.al. n:o 263: öljynjalos-
885: 207. Jokela ym., toiv.al. n:o 244: Kehitysaluelää- tamon perustamisesta Kaskisten-Kristii-
886: nien tavoitteellisten väestöennusteiden vah- nankaupungin alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 675
887: vistamisesta 656
888: 227. Kantola ym., toiv.al. n:o 264: Lainsäädän-
889: 208. Jokela ym., toiv.al. n:o 245: Nestemäisten nön muuttamisesta siten, ettei julkisista va-
890: moottoripolttoaineiden kuluttajahintojen ta· roista maksettaisi samanaikaisesti eläkettä ja
891: saamisesta ......................... .. 657 paLJ,:kaa . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 676
892: 209. Jokela ym., toiv.al. n:o 246: Nestemäisten 228. Kantola ym., toiv.al. n:o 265: Valtiojohtoi-
893: polttoaineiden kuluttajahintojen tasaami- sen rakennusyrityksen perustamisesta . . . . 677
894: sesta .............................. .. 658 229. Kantola ym., toiv.al. n:o 266: Valtion rahoi-
895: 210. Jokela ym., toiv.al. n:o 247: Sähkön liityn- tuksen lisäämisestä kunnille vuokra-asunto-
896: täkustannusten ja kuluttajahinnan saatta- tuotannon tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 678
897: misesta saman tasoisiksi valtakunnan eri
898: osissa 659 230. Aino Karjalainen ym., toiv.al. n:o 267: Al-
899: koholijuomien verotuksen saattamisesta ko-
900: 211. A.-L. Jokinen ym., toiv.al. n:o 248: Pien- konaisuudessaan tuotekohtaiseksi . . . . . . . . 679
901: yrittäjäin vapauttamisesta liikevaihtoverosta 660
902: 231. Karpola ym., toiv.al. n:o 268: Ammattimai-
903: 212. A.-L. Jokinen ym., toiv.al. n:o 249: Valtion sessa liikenteessä käytettävän, henkilöau-
904: vakuutuslaitoksen perustamisesta ....... . 661 toksi muutetun pakettiauton autoveron
905: 213. Juntumaa ym., toiv.al. n:o 250: Toimenpi- poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 680
906: teistä pienten vuositulojen vapauttamiseksi 232. Karpola ym., toiv.al. n:o 269: Asuntolaina-
907: verotuksesta ....................... . 662
908: kiintiöiden myöntämisestä kaikille kunnille 681
909: 214. Juvela ym., toiv.al. n:o 251: Lavian virasto-
910: talon rakennustöiden aloittamisesta ..... . 663 233. Karpola ym., toiv.al. n:o 270: Esityksen an-
911: tamisesta kehitysalueiden asuntotuotannon
912: 215. ]uvela ym., toiv.al. n:o 252: Verotuksessa verovapauslaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 682
913: myönnettävän invaliidi- ja vanhuusvähen-
914: nyksen korottamisesta ................. . 664 234. Karpola ym., toiv.al. n:o 271: Kaivostoimin-
915: nan aloittamisesta Ilomantsin Huhuksessa 683
916: 216. Järvenpää ym., toiv.al. n:o 253: Atomivoi-
917: malan rakentamisesta Pohjanlahden ranni- 235. Karpola ym., toiv.al. n:o 272: Metallisula-
918: kolle Satakuntaan ................... . 665 ton ja -valssaamon perustamisesta Pohjois-
919: Karjalaan . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 684
920: 217. Järvenpää ym., toiv.al. n:o 254: Kaikkien
921: huoltovelvollisten veroluokan alentamisesta 236. Karpola ym., toiv.al. n:o 273: Rautateiden
922: samansuuruiseksi ..................... . 666 arvotariffijärjestelmän poistamisesta . . . . . . 685
923: 218. Järvenpää ym., toiv.al. n:o 255: Maakaasun 237. Karpola ym., toiv.al. n:o 274: Teollisuusky-
924: saannin turvaamisesta Satakuntaan . . . • . . 667 län perustamisesta Pohjois-Karjalaan . . . . . . 686
925: Sisällysluettelo 1972. XVII
926:
927: Siv. Siv.
928: 238. Kataiavuori ym., toiv.al. n:.o 275: Kehitys- 256. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 293: Pudasjär-
929: alueiden tarpeiden hoitamisesta kaupan sek- ven kunnan palauttamisesta rehujen ja lan-
930: torille myönnettävien kehitysalueluottojen noitteiden osalta rahtiavustukseen oikeute-
931: ja verohuojennusten avulla . . . . . . . . . . . . . . 687 tuksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 708
932: 239. Kata;avuori ym., toiv.al. n:o 276: Naisten 257. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 294: Pienyrittä-
933: sodan aikaisen työvelvollisuuspalveluajan ja jien aseman helpottamisesta veroja ja mak-
934: erilaisissa maanpuolustustehtävissä vapaaeh- suja alentamalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 709
935: toisena palvellun ajan lukemisesta ikälisiin
936: ja eläkkeeseen oikeuttavaksi palvelukseksi 688 258. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 295: Puunjalos-
937: tusteollisuuden kotimaisen jalostusasteen
938: 240. Katajavuori ym., toiv.al. n:o 277: Pelikort- nostamisesta 710
939: tien leimaveron poistamisesta . . . . . . . . . . . . 689
940: 259. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 296: Sähkönku-
941: 241. Katajavuori ym., toiv.al. n:o 278: Virasto- luttajien liittymismaksun määräämisestä sa-
942: työntekijäin aseman parantamisesta . . . . . . 690 mansuuruiseksi tariffiyksiköitä koko maassa 711
943: 242. Kauppi ym., toiv.al. n:o 279: Vanhusten 260. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 297: Toimenpi-
944: asunto- ja palvelutalohankkeiden tukemisen teistä Pohjois-Suomen polttoturpeen käy-
945: tehostamisesta ..................... . 692 tön ja viennin lisäämiseksi ............. . 712
946: 243. Knuuttila ym., toiv.al. n:o 280: Yhtenäisra- 261. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 298: Tutkimuk-
947: kenteisen autokoriteollisuuden kehittämi- sesta Iivaaran nefeliinin jalostusmahdolli-
948: sestä 693 suuksista tulenkestävien tiilien raaka-ai-
949: neeksi ............................. . 713
950: 244. Knuuttila ym., toiv.al. n:o 281: Luonnollis-
951: ten henkilöiden verotuksen yksinkertaista- 262. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 299: Uuden
952: misesta ........................... . 694 valtiojohtoisen teollisuuden sijoittamisesta
953: Pohjois- ja Itä-Suomeen ............... . 714
954: 245. Kohtala ym., toiv.al. n:o 282: Liikennemi-
955: nisteriön alaisten keskushallitusten siirtä- 263. Koskenniemi ym., toiv.al. n:o 300: Maatila-
956: misestä Hämeenlinnaan ............... . 695 talouden tuloverolain poistoja koskevien
957: säännösten muuttamisesta ............. . 715
958: 246. T. M. Koivisto ym., toiv.al. n:o 283: Määrä-
959: rahasta ylimääräisten virastotyöntekijäin ase- 264. Koskenniemi ym., toiv.al. n:o 301: Neste-
960: man parantamiseen ................... . 696 mäisten polttoaineiden hinnan tasaamisesta
961: samaksi koko maassa ................. . 716
962: 247. Koppanen ym., toiv.al. n:o 284: Ammatti-
963: maisen kuorma-autoliikenteen työllisyyden 265. Koskenniemi ym., toiv.al. n:o 302: Pien-
964: turvaamisesta ....................... . 698 kauppojen toimintaedellytysten turvaami-
965: sesta .............................. . 717
966: 248. Korpinen ym., toiv.al. n:o 285: Erillisen ra-
967: hoituksen turvaamisesta Kehitysaluerahasto 266. Koskenniemi ym., toiv.al. n:o 303: Valtion
968: Oy:lle teollisuuskyliä varten ........... . 700 virastotalon aikaansaamisesta Muonioon .. 719
969: 249. Korpinen ym., toiv.al. n:o 286: Teollisuus- 267. Koskinen ym., toiv.al. n:o 304: Ylimääräisen
970: kylärakentamistoiminnan aloittamisesta Kai- maksun perimisestä suurtuotantolaitoksilta
971: nuussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 701 työläisten asuntotonttien hankintaa varten 720
972: 250. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 287: Jalostettu- 268. Kurppa ym., toiv.al. n:o 305: Liikevaihto-
973: jen teollisuustuotteiden rautatiemaksujen veronkantovelvollisuuden poistamisesta vä-
974: alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 702 hittäiskauppiailta ja pienyrittäjiltä . . . . . . . . 721
975: 251. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 288: Käytännön 269. Kurppa ym., toiv.al. n:o 306: Lisäyksestä
976: asiantuntijoiden valitsemisesta komiteain ja vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon pienteol-
977: toimikuntien jäseniksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 703 lisuuslainoja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 722
978: 252. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 289: Lisäyksestä 270. Kurppa ym., toiv.al. n:o 307: Pienteollisuu-
979: vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon virasto- den toimintaedellytysten parantamisesta .. 723
980: talon rakentamiseen Muhoksen kuntaan .. 704
981: 271. Kurppa ym., toiv.al. n:o 308: Pienyrittä-
982: 253. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 290: Maaseu- jiltä vaadittavien tilastollisten ja verotuksel-
983: dun sähköistämistuen korottamisesta .... 705 listen tietojen vaatimisen lopettamisesta .. 724
984:
985: 254. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 291: Omistus- 272. Kurppa ym., toiv.al. n:o 309: Rakennusvel-
986: asuntojen veronhuojennuksista ......... . 706 kojen alaisten urheiluseurojen leimaverova-
987: paudesta ........................... . 725
988: 255. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 292: Oulujoki 273. Kurppa ym., toiv.al. n:o 310: Tarjoustakui-
989: Oy:n ja Imatran Voima Oy:n fuusioitumi- den sisällyttämisestä vientitakuujärjestel-
990: sen estämisestä ....................... . 707 mään 726
991: 3 156/72
992: XVIII Sisällysluettelo 1972.
993:
994:
995: Siv. Siv.
996: 274. Kurppa ym., toivoalo n:o 311: Todellisten 292. Lattula ymo, toivoal. n:o 329: Päätoime-
997: työmatkakustannusten vähennyskelpoisuu- naan opiskelevien ansiotulojen verovapau-
998: desta verotuksessa 0. o00. o. 0. o. 00. 00. . . . . 727 desta ...• 0.. o...... 0o... 0..... o. o.. 745
999: 275. Kurppa ymo, toiv.al. n:o 312: Valtion teolli- 293. Lehmonen ymo, toivoalo n:o 330: Pienten
1000: suuslaitosten ja virastojen hajasijoituksen työ- ja perhe-eläkkeiden verovapauslain ai-
1001: suunnittelemisesta ja toteuttamisesta . . . . . 728 kaansaamisesta ....... o...... o. . . . . . • • 746
1002: 276. Kurppa ymo, toiv.al. n:o 313: Toimenpi- 294o Lemström ymo, toivoalo n:o 331: Metsätyö-
1003: teistä maatilataloudessa sattuneen kaksinker- miesten moottorisahojen liikevaihtoverova-
1004: taisen verotuksen korjaamiseksi . . . . . . . • . • 729 paudesta •.... o... 0. 00... 0.. ooo. 00... 747
1005: 277. Kurppa ym., toiv.al. n:o 314: Veronmaksa- 295. Lemström ymo, toivoal. n:o 332: Pienkaup-
1006: jain oikeusturvan aikaansaamisesta . . . . . . . 730 pojen verohelpotuksien aikaansaamisesta vä-
1007: hittäiskaupan palvelupisteiden säilyttämi-
1008: 278. Kurppa ymo, toivoa!. n:o 315: Verotuksen seksi . 0. 00. 0... 00. 000000000. 000.. 00. 748
1009: yksinkertaistamisesta . o. 00. oo. ooo. ooo. 731
1010: 2960 Lemström ymo, toivoalo n:o 333: Vakuutus-
1011: 279o Kurppa ymo, toivoal. n:o 316: Öljynvaras- maksuveron poistamisesta . 00..... o00o. 0 749
1012: toinnin tehostamisesta ja hajasijoituksesta . o 732
1013: 297. Lepistö ymo, toivoalo n:o 334: Metsävero-
1014: 280. Laatio ymo, toivoalo n:o 317: Kaivostoimin- tuksen saattamisesta myyntituloihin perus-
1015: nan vapauttamisesta valtionverotuksesta ke- tuvaksi . o0 000o. o0. oo. oo0. 0000o. 0.. 0.. 750
1016: hitysalueilla ... 0... o... oo.. ooo0o... oo 733
1017: 298. Lepistö ymo, toivoalo n:o 335: Vaihtoehtojen
1018: 281. Laatio ymo, toivoal. n:o 318: Lääningeolo- selvittämisestä maakaasujohdon rakentami-
1019: gin viran perustamisesta Oulun lääniin ja sessa Ruotsin puolelle .. o... o0o. o. 00o . . . 752
1020: muihin kehitysaluelääneihin 00.... 00.. 0o 734
1021: 299o Liedes ymo, toivoaio n:o 336: Naistyövoimaa
1022: 282. Laatio ymo, toivoalo n:o 319: Malminetsin- työllistävän teollisuuden saamisesta Raahen
1023: nästä jaettavien palkkioiden saattamisesta seudulle . o0oooooooo0oo .. ooooo. ooo. o. 753
1024: verovapaiksi .. 000. 0.... 0.. 0.. o o000.. o 735
1025: 300. Liedes ymo, toivoalo n:o 337: Pohjois-Suo-
1026: 2830 Laine ymo, toivoal. n:o 320: Alkoholijuomiin men pysyvän tutkimus- ja suunnitteluelimen
1027: käytettyjen edustuskulujen vähennyskelpoi- asettamisesta alueen taloudellisten ja sivis-
1028: suuden poistamisesta tulo- ja omaisuusvero- tyksellisten edellytysten kehittämiseksi 0 oo 754
1029: tuksessa . o.... o. o. 0... 0... 00.. 000... 736 301. Liedes ymo, toivoalo n:o 338: Valtionjobtois-
1030: ten ja valtion tukea saavien laitosten toi-
1031: 284. Laine ymo, toivoal. n:o 321: Asuntohallituk- mintaa ja sijoitusta ohjaavan valtakunnalli-
1032: sen rahoittamien asunto-osakkeiden saantiin sen elimen aikaansaamisesta . 00o. 0oo0 0o0.. 755
1033: oikeuttavien tulorajojen alentamisesta 000. 737
1034: 302. Liedes ymo, toivoalo n:o 339: Vientituotteita
1035: 2850 Laine ymo, toivoalo n:o 322: Koulunkäyn- valmistavan puusepänteollisuuslaitoksen pe-
1036: nistä ja opiskelusta aiheutuvien matkakus- rustamisesta Pohjois-Suomeen 0 ooooooo. o. 756
1037: tannusten saattamisesta vähennyskelpoi-
1038: siksi verotuksessa 0o0 00.... 0. oo0oo0. o0. o 738 3030 LiUqvist mo flo, hemstomoto nr 340: Om be-
1039: friande av vissa fiskebåtar från omsättnings-
1040: 286o Laine ymo, toivoalo n:o 323: Maakaasuver- skatt •. o. 0.. oo.... 00.. 0.. 0... oo 00.. 0 757
1041: koston rakentamisesta Lounais-Suomeen o. 739
1042: 3030 LiUqvist ymo, toivoalo n:o 340: Eräiden ka-
1043: 287. Laine ymo, toivoalo n:o 324: Valtion kone- lastusalusten vapauttamisesta liikevaihtove-
1044: pajojoe? oo~~ttamisesta suorittamaan ulko- rosta . 0. 0. 0. o... o..... 0oo0o000o0o. 00 758
1045: puolisia totta 0... 0. 0.. 0.. 0. o....... o.. 0 740
1046: 304. Lillqvist mo flo, hemstomoto nr 341: Om trans-
1047: 2880 Laitinen ymo, toivoaio n:o 325: Asuntotuo- portstöd för foderfisk per kilogram transpor-
1048: tannon rahoittamisesta hoidingyhtiöiden terad fiskmängd . o.. 0.. 0. 0o0oooooooo.. 759
1049: avulla . oo.... 0....... 0. 0000000. 00 00. 741
1050: 304. LiUqvist ymo, toivoalo n:o 341: Rehukalan
1051: 289. Laitinen ymo, toivoalo n:o 326: Betoniteknil- kuljetustuesta kuljetusten kilomäärän mu-
1052: lisen laboratorion perustamisesta Keski- ja kaan . 000... o. 0o. 0. o. 00000000 000000. 760
1053: Itä-Suomen tarpeita varten 00... 0000... o. 742
1054: 305. LiUqvist mo flo, hemstomoto nr 342: Om upp-
1055: 2900 Lattula ymo, toivoal. n:o 327: Kehitysalue- hävande av inkomstbeskattningen av för-
1056: luottolain muuttamisesta toimialajakoa kos- mån av egen bostad ···••o••••o o••oo•••· 761
1057: kevien rajoitusten poistamiseksi 0 o0000000 743
1058: 3050 LiUqvist ymo, toivoalo n:o 342: Oman asun-
1059: 291. Lattula ymo, toivoalo n:o 328: Määrärahasta non tuottaman edun tuloveron poistami-
1060: valtion asuntotuotantotakuulainoja varten 744 sesta • o.. 0.......•..•....... o0o0. 0.. 762
1061: Sisällysluettelo 1972. XIX
1062:
1063: Siv. Siv.
1064: 306. Lindeman m.fl., hemst.mot. nr 343: Om 323. Mustonen ym., toiv.al. n:o 360: Kehitys-
1065: förbättrande av privata småföretagares ställ· alueide~ maa.~a!~mden saattamisesta kehitys-
1066: ning . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 763 aluelakien purun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 781
1067: 306. Lindeman ym., toiv.al. n:o 343: Yksityisten 324. Mustonen ym., toiv.al. n:o 361: Valtion vi-
1068: pienyrittäjien aseman parantamisesta .... 764 rastotalon rakentamisesta Sotkamon kirkon-
1069: kylään . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 782
1070: 307. Linkola ym., toiv.al. n:o 344: Valtion viras-
1071: rastotalon aikaansaamisesta Lappeenrantaan 765 325. Mykkänen ym., toiv.al. n:o 362: Laajenne-
1072: tun rajakauppaoikeuden säätämisestä Lapin
1073: 308. Linkola ym., toiv.al. n:o 345: Valtion viras- kuntien asukkaille ................... . 783
1074: totalon rakentamisesta Kausalaan ....... . 766
1075: 326. Mykkänen ym., toiv.al. n:o 363: Lisäyksestä
1076: 309. Linkola ym., toiv.al. n:o 346: Yli- ja lisä- vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon Rovanie-
1077: töistä saatujen ansiotulojen verovapaudesta 767 men virastotalojen lisärakennusten suunnit-
1078: telemiseen ja rakentamiseen •............ 784
1079: 310. H. Linna ym., toiv.al. n:o 347: Alkoholi-
1080: juomien ja tupakan mainoskulujen vero- 327. Mykkänen ym., toiv.al. n:o 364: Majoitul!'
1081: vähennysoikeuden poistamisesta ......... . 768 ja ravitsemisliikkeessä asiakaspalvelusta at·
1082: heutuvien palkkakustannusten lukemisesta
1083: 311. H. Linna, toiv.al. n:o 348: Esityksen anta- pois liikevaihtoverolain alaisesta myynnistä 785
1084: misesta liikevaihtoverolain 4 §:n muuttami-
1085: seksi Kaukoidän turskan vapauttamiseksi 328. Mykkänen ym., toiv.al. n:o 365: Polttoai-
1086: verosta 769 neiden kuljetuskustannusten korvaamisesta
1087: valtion varoista polttoaineiden hintojen
1088: 312. H Linna ym., toiv.al. n:o 349: Kehitysalue- alentamiseksi Pohjois-Suomessa ......... . 786
1089: rahasto Oy:n oikeuttamisesta myöntämään
1090: liikepääomaluottoja minkkitarhaajille . . . . 770 329. Mykkänen ym., toiv.al. n:o 366: Poromies-
1091: ten moottorikeikkojen polttoaineen vapaut-
1092: 313. H. Linna ym., toiv.al. n:o 350: Verotuslain tamisesta polttoaineverosta ............ . 787
1093: ~2 §:n 1 m~mentin 4) kohdan ja 2 momen·
1094: tm kumoamtsesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 771 330. Mykkänen ym., toiv.al. n:o 367: Poronhoi-
1095: totöitä varten ostetun moottorikelkan tulli-
1096: 314. H. Linna ym., toiv.al. n:o 351: Yhtymän ja maksun palauttamisesta ............... . 788
1097: jakamattoman kuolinpesän tulon ja omai-
1098: suuden verottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 772 331. Mäkelä ym., toiv.al. n:o 368: Lavian viras-
1099: totalon rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 789
1100: 3U. L. Linna ym., toiv.al. n:o 352: Rehujen rau- 332. Mäkelä ym., toiv.al. n:o 369: Vaikeavam-
1101: tatietariffien alentamisesta Pohjois- ja Itä- maisten henkilöiden moottoriajoneuvon
1102: Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 773 käyttökustannusten alentamisesta . . . . . . . . 790
1103: 316. L. Linna ym., toiv.al. n:o 353: Teollisuus- 333. Mäki ym., toiv.al. n:o 370: Helpotuksen ai-
1104: kylän aikaansaamisesta Kalajokilaakson ta· kaansaamisesta poliisitehtävissä oleville au-
1105: lousalueelle . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 774 toveron suoritusvelvollisuudesta . . . . . . . . . 791
1106: 317. L. Linna ym., toiv.al. n:o 354: Tutkimuk- 334. Mäki ym., toiv.al. n:o 371: Malminetsintä-
1107: sesta teollisuuden sijoittamiseksi Kalajoen palkkioiden saattamisesta verovapaiksi . . . 792
1108: Rahjan satama-alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 775
1109: 335. Mäki ym., toiv.al. n:o 372: Tutkimuksesta
1110: 318. L. Linna ym., toiv.al. n:o 355: Työvaltaisen valtion kuljetusten siirtämisestä ammattiau-
1111: pienteollisuuden aikaansaamisesta maalais- toilijoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 793
1112: kuntiin • . . . . . • . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 776
1113: 336. Mäki ym., toiv.al. n:o 373: Valtiontalouden
1114: 319. Loikkanen ym., toiv.al. n:o 356: Invalidivä- ja valtionenemmistöisten yhtiöiden tarkas-
1115: hennyksen markkamäärän korottamisesta tuksen tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 794
1116: verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 777
1117: 337. Mäki-Hakola ym., toiv.al. n:o 374: Kehitys-
1118: 320. Lottanen ym., toiv.al. n:o 357: Lasten kou- aluekeskusten ja -taajamien asuntopulan
1119: lumatkakustannusten vähennysoikeudesta poistamisesta 795
1120: verotuksessa •......•................. 778
1121: 338. Mäkinen ym., toiv.al. n:o 375: Ympäristö-
1122: 321. Luia-Vepsä ym., toiv.al. n:o 358: Työnanta- vaikutuksiltaan huomattavien tuotanto- ja
1123: jan sosiaaliturvamaksun verovähennysoikeu- huoltolaitosten valtakunnallista mitoitta·
1124: desta eräissä tapauksissa . • . . . . . . . . . . • . . . 779 mista ja sijoittamista koskevan suunnitelman
1125: laatimisesta . . . . • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . • 796
1126: 322. Miettinen ym., toiv.al. n:o 359: Suoturve-
1127: teollisuuden perustamisesta Haukivuoren 339. Männistö ym., toiv.al. n:o 376: Valtion vi-
1128: kuntaan ..•.•• , . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 780 rastotalon rakentamisesta Kuopioon . . . . • . 797
1129: XX Sisällysluettelo 1972.
1130:
1131: Siv. Siv.
1132: .340. Männistö ym., toiv.al. n:o .377: Valtion vi- .359. Niemelä ym., toiv.al. n:o .396: Kulutussäh-
1133: rastotalon aikaansaamisesta Siilinjärven kun- kön hinnantasausrahaston aikaansaamisesta 817
1134: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 798
1135: .360. Niemelä ym., toiv.al. n:o 397: Määrärahasta
1136: .341. Mänttäri ym., toiv.al. n:o 378: Autoilijain maaseudun sähköistyksen nopeuttamiseen 818
1137: yrittäjärahoituksen järjestämisestä valtion
1138: lainoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 799 361. Niemelä ym., toiv.al. n:o 398: Outokumpu
1139: Oy:n ohutteräslevytehtaan rakentamisesta
1140: .342. Mänttäri )•m., toiv.al. n:o 379: Kaivostoi- Kemin-Tornion talous.alueelle . . . . . . . . . . '819
1141: minnan aloittamismahdollisuuksien tutki-
1142: misesta Enon Paukkajanvaaran uraanimal- 362. Niemelä ym., toiv.al. n:o 399: Pohjois-Suo·
1143: miesiintymällä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 800 men soiden käyttömahdollisuuksien tutki-
1144: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 820
1145: .343. Mänttäri ym., toiv.al. n:o .380: Kaivostoi-
1146: minnan aloittamismahdollisuuksien tutkimi- 363. Niemelä ym., toiv.al. n:o 400: Poronhoito-
1147: sesta Pohjois-Karjalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . 801 työssä käytettävien moottorikeikkojen polt-
1148: toaineveron palauttamisesta . . . . . . . . . . . . 821
1149: 344. Mänttäri ym., toiv.al. n:o 381: Kaupan ja
1150: liikenteen harjoittajien ottamisesta kehitys- .364. Niemelä ym., toiv.al. n:o 401: Toimenpi-
1151: aluelainsäädännön piiriin . . . . . . . . . . . . . . 802 teistä Kemijoki-yhtiön voimalaitosrakennus-
1152: töiden jatkamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 822
1153: 345. Mänttäri ym., toiv.al. n:o 382: Lisäyksestä
1154: vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon Juuan 365. E. Nieminen ym., toiv.al. n:o 402: Pien-
1155: kunnan virastotalon rakentamiseen . . . . . . 803 teollisuuden, maatalouden ja kaupan osake-
1156: yf:ltiöpohia.isen maailmankauppaorganisaa-
1157: .346. Mänttäri ym., toiv.al. n:o 383: Lisäyksestä tion luom1sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82.3
1158: vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon Outo-
1159: kummun virastotalon suunnitteluun . . . . . . 804 .366. E. Nieminen ym., toiv.al. n:o 40.3: Verola-
1160: kien prosenttivähennyssäännösten muutta-
1161: 347. Mänttäri ym., toiv.al. n:o .384: Lisäyksestä misesta jakamattoman kuolinpesän lesken
1162: vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon Pohjois- osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 824
1163: Karjalan asuntotuotantoa varten . . . . . . . . . . 805
1164: 367. Niinikoski ym., toiv.al. n:o 404: Autove-
1165: 348. Mänttäri ym., toiv.al. n:o 385: Maatilatalou- ron palauttamisesta ammattiautoilijoille . . 825
1166: den sisällyttämisestä kehitysaluelakien pii-
1167: riin ................................ 806 368. Niinikoski ym., toiv.al. n:o 405: Kotiapu-
1168: laisen palkan vähentämisoikeudesta ve-
1169: 349. Mänttäri ym., toiv.al. n:o 386: Pohjois-Kar- rotuksessa .. . .. . .. .. .. .. .. . .. .. . .. .. . 826
1170: jalan läänin alueellisen suunnittelun tehos-
1171: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 807 369. Niinikoski ym., toiv.al. n:o 406: Kuljetus-
1172: avustusjärjestelmän aikaansaamisesta Poh-
1173: .350. Mänttäri ym., toiv.al. n:o 387: Pohjois- jois- ja Itä-Suomen alueita varten . . . . . . 827
1174: Karjalan läänin virastotalon laajentamisesta 808
1175: .370. Niinikoski ym., toiv.al. n:o 407: Laina-
1176: .351. Mänttäri ym., toiv.al. n:o 388: Taxiautoilijoi- pääomien järjestämisestä pienyrittäjille . . . . 828
1177: den autoveromääräysten muuttamisesta . . . 809
1178: 371. Niinikoski ym., toiv.al. n:o 408: Määrära-
1179: 352. Mänttäri ym., toiv.al. n:o 389: Teollisuus- hasta pienteollisuusyritysten markkinointi-
1180: kylän perustamisesta Pohjois-Karjalan ta- ohjauksen tehostamiseksi Pohjois- ja Itä-
1181: lousalueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 810 Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 829
1182: .35.3. Mänttäri ym., toiv.al. n:o 390: Tutkimuk- .372. Niinikoski ym., toiv.al. n:o 409: Työllisyys-
1183: sesta Ruunaan koskialueen eri käyttömuoto- lainojen ja -takausten vaikutusten selvittä-
1184: jen edullisuudesta ...................... 811 misestä pien- ja keskisuuren teollisuuden
1185: toimintaedellytyksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 830
1186: 354. Mänttäri ym., toiv.al. n:o 391: Virastotalon
1187: rakentamisesta Tohmajärven kirkonkylään 812 .37.3. Nikkilä ym., toiv.al. n:o 410: Maidon ja
1188: vehnän markkinoimismaksusta annetun lain
1189: 355. Nevalainen ym., toiv.al. n:o 392: Polttoaine- kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8.31
1190: veron poistamisesta moottorisahailta . . . . . 813
1191: .374. Nikkilä ym., toiv.al. n:o 411: Metsänlan-
1192: 356. Nevalainen, toiv.al. n:o 393: Virastotalon noituskustannusten saattamisesta metsävero-
1193: rakentamisesta Juuan kuntaan . . . . . . . . . . 814 tuksessa tilakohtaisesti vähennyskelpoisiksi 8.32
1194: 357. Niemelä ym., toiv.al. n:o .394: Esityksen 375. H. Niskanen ym., toiv.al. n:o 412: Sään-
1195: antamisesta lapsivähennysikärajan korotta- nöksistä lasten ja nuorten toimitilojen ra-
1196: misesta verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 815 kentamisesta kerrosasuintaloihin . . . . . . . . 8.33
1197: 358. Niemelä ym., toiv.al. n:o 395: Kemijärvi 376. H. Niskanen ym., toiv.al. n:o 413: Valtio-
1198: Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n fuusioinnista ai- j?.htoisen laivatelakan aikaansaamisesta Pe-
1199: heutuneiden menetysten korvaamisesta 816 rameren rannalle. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. . 834
1200: Sisällysluettelo 1972. XXI
1201:
1202: Siv. Siv.
1203: 377. Pekkala ym., toiv.al. n:o 414: Kehitysaluei- 394. Procope m. fl., hemst.mot nr 431: Om
1204: den kasvihuoneyrittäjien polttoainekustan- grundande av en forskningscentral för bo-
1205: nusten alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 835 stadsbyggnadsbranschen . . . . . . . . . . . . . . . 852
1206: 378. Pekkala ym., toiv.al. n:o 415: Oulun läänin 394. Procope ym., toiv.al. n:o 431: Asunnonra-
1207: sisällyttämisestä kokonaisuudessaan kehitys- kennustuotantoalan tutkimuskeskuksen pe-
1208: alueiden I vyöhykkeeseen . . . . . . . . . . . . . . 836 rustamisesta 853
1209: 379. Pekkala ym., toiv.al. n:o 416: Pääkonttori- 395. Procope, hemst.mot. nr 432: Om känn-
1210: osuuden poistamisesta tai lieventämisestä bara skattelättnader för äldre mänskor . . 854-
1211: verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 837
1212: 395. Procope, toiv.al. n:o 432: Iäkkäiden hen-
1213: 380. Pekkala ym., toiv.al. n:o 417: Valtionenem- kilöiden tuntuvista verohelpotuksista . . • . 855
1214: mistöisten yhtiöiden pääkonttorien sijoitta-
1215: misesta toimintapaikkakunnalle . . . . . . . . . . 838 396. Procope, hemst.mot. nr 433: Om planering
1216: och byggande av ett ämbetshus i Karis
1217: 381. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 418: Ainoas- köping . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 856
1218: taan kansanedustajan palkan maksamisesta 396. Procope, toiv.al. n:o 433: Virastotalon
1219: virkamies-kansanedustajille . . . . . . . . . . . . 839 suunnittelemisesta ja rakentamisesta Karjaan
1220: kauppalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 857
1221: 382. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 419: Hevos-
1222: ajoina saatujen sivuansioiden verotuksen ke- 397. Procope m. fl., hemst.mot. nr 434: Om rätt
1223: ventämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 840 för studerande att vid beskattningen
1224: avdraga vissa nödvändiga studieutgifter . . 858
1225: 383. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 420: Koko
1226: Kuopion läänin sisällyttämisestä kehitys- 397. Procope ym., toiv.al. n:o 434: Opiskeli-
1227: alueiden I vyöhykkeeseen . . . . . . . . . . . . . . 841 jain oikeudesta vähentää eräitä välttämättö-
1228: miä opiskelumenoja verotuksessa . . . . . . . . 859
1229: 384. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 421: Metalli-
1230: sulaton rakentamisesta Varkauteen . . . . . . 842 398. Procope m. fl., hemst.mot. nr 435: Om
1231: skattefrihet för änkepensioner . . . . . . . . . . 860
1232: 385. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 422: Moottori- 398. Procope ym., toiv.al. n:o 435: Leskieläk-
1233: sahojen verotuksen ja niiden polttoaineen keiden verovapaudesta . . . . . . . . . . . . . . . . 861
1234: hinnan alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 843
1235: 399. Procope, hemst.mot. nr. 436: Om upp-
1236: 386. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 423: Pienyri- rättande av en distriktsbyrå för småin-
1237: tysten liikevaihtoverorasituksen vähentämi- dustrin i Nyland . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 862
1238: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 844
1239: 399. Procope, toiv.al. n:o 436: Pienteollisuuden
1240: 387. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 424: Puutava- piiritoimiston perustamisesta Uudellemaalle 863
1241: rayhtiön verotuspaikkaa koskevien sään-
1242: nösten muuttamisesta ................. . 845 400. Puhakka ym., toiv.al. n:o 437: Ylimääräis-
1243: ten virastotyöntekijäin aseman parantami-
1244: 388. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 425: Suonen- sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 864
1245: joen virastotalon rakentamisesta ....... . 846 401. Puhakka ym., toiv.al. n:o 438: Itä-Suomen
1246: teollisuuden laajennusohjelman laatimisesta 865
1247: 389. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 426: Teolli-
1248: suuskylän perustamisesta Suonenjoelle 847 402. Puhakka ym., toiv.al. n:o 439: Juuan viras-
1249: totalon rakennustöiden aloittamisesta . . . . 866
1250: 390. Pohjonen ym., toiv.al. n:o 427: Valtion yh-
1251: tiöiden ja yksityisten yritysten raaka-aine- 403. Puhakka ym., toiv.al. n:o 440: Kasvukes-
1252: ostojen kohdistamisesta laitosten sijoitus- kusten ja kehityspisteiden syntymistä kehi-
1253: paikkakunnille ...................... . 848 tysalueille tukevan sijoituspolitiikan noudat-
1254: tamisesta tulo- ja menoarvioehdotuksia laa-
1255: 391. Poutanen ym., toiv.al. n:o 428: Erityistä dittaessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 867
1256: kehitysaluetukea tarvitsevien kehitysalueen
1257: II vyöhykkeen kuntien siirtämisestä I vyö- 404. Puhakka ym., toiv.al. n:o 441: Malmien
1258: hykkeeseen ......................... . 849 etsimis- ja tutkimistoiminnan tehostamisesta
1259: Pohjois-Karjalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 868
1260: 392. Poutanen ym., toiv.al. n:o 429: Kehitysalue-
1261: kuntien asuntotuotannon elvyttämisestä .. 850 405. Puhakka ym., toiv.al. n:o 442: Yhtiöiden
1262: verottamisesta metsäomaisuudesta ja siitä
1263: 393. Poutanen ym., toiv.al. n:o 430: Toimenpi- saadusta tulosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 869
1264: teistä käyttökelpoisten yritystoiminta- ja
1265: tuoteideoiden löytämiseksi ja kokeilemi- 406. Pulkkinei:Z ym., toiv.al. n:o 443: Koneiden
1266: seksi kehitysalueen varsinaisella maa- ja laitteiden kuoletusprosentin alentami-
1267: seudulla 851 sesta maatilatalouden tuloverotuksessa . . . . 870
1268: XXII Sisällysluettelo 1972.
1269:
1270: Siv. Siv.
1271: 407. Pulkkinen ym., toiv.al. n:o 444: Lainojen 425. Räsänen ym., toiv.al. n:o 462: Toimen-
1272: myöntämisestä maatilatalouden kehittämis- piteistä 50 % :n alennuslippujen myöntämi-
1273: rahastosta viljelijäin osuuskunta- ja osakeyh- seksi Pohjois-Suomen urheiluseurojen ur-
1274: tiömuotoisten tuotantolaitosten rakentami- heilijoille kilpailumatkoilla . . . . . . . . . . . . 889
1275: seen 871
1276: 426. Saarinen ym., toiv.al. n:o 463: Valtiojohtoi-
1277: 408. Pulkkinen ym., toiv.al. n:o 445: Tutkimuk- sen rakennusyrityksen perustamisesta . . . . 890
1278: sesta kuorma-autoilijain autoveron perimi-
1279: sestä polttoaineen hinnassa ........... . 872 427. Saarinen ym., toiv.al. n:o 464: Asunto-
1280: poliittisen järjestelmän uudistamisesta . . . . 891
1281: 409. Raatikainen ym., toiv.al. n:o 446: Kansanta-
1282: louden rakennemuutosta ja taloudellisen 428. Saimo ym., toiv.al. n:o 465: Päivä- ja koti-
1283: vallan keskittymistä koskevan tutkimuksen apulaisen sekä kotiavustajan palkkojen vä-
1284: suorittamisesta 873 hennyskelpoisuudesta verotuksessa . . . . . . 892
1285: 410. Rekonen ym., toiv.al. n:o 447: Autojen tur- 429. Saimo ym., toiv.al. n:o 466: Riittävän vuo-
1286: valaitteiden saattamisesta verovapaiksi lii- sittaisen summan varaamisesta asuntotuo-
1287: kenneturvallisuuden tehostamiseksi . . . . . . 874 tantomäärärahoista rintamaveteraanien ja
1288: vanhusten asuntojen rakentamiseen . . . . . . 893
1289: 411. Rekonen ym., toiv.al. n:o 448: Eräiden
1290: Hämeen sekä Turun ja Porin lääniin kuu- 430. Saimo ym., toiv.al. n:o 467: Sisarusten
1291: l~vien -~~!1-tien saattamisesta kehitysaluela- lasten hoitoon ja elatukseen annettujen
1292: kien puran . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 875 varojen verovähennyskelpoisuudesta . . . . 894
1293: 412. Rekonen ym., toiv.al. n:o 449: Ministerien 431. Saimo ym., toiv.al. n:o 468: Veronhuo-
1294: ja kansanedustajien palkkauksen uudelleen jennuksen aikaansaamisesta yksityiskotiin
1295: järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 876 sijoitetun lapsen huoltamisesta . . . . . . . . . . 895
1296: 413. Rekonen ym., toiv.al. n:o 450: Määrära- 432. Sainio ym., toiv.al. n:o 469: Liikevaihto-
1297: hasta asuntolainoihin erityisesti pienitulois- veron kannon siirtämisestä vähittäispor-
1298: t~n _ja v~ävaraisten asunnontarpeen tyydyt- taasta tukkupartaaseen . . . . . . . . . . . . • . . . 896
1299: tanuseksi ........................... . 877 433. Salama ym., toiv.al. n:o 470: Vanhusten
1300: 414. Rekonen ym., toiv.al. n:o 451: Työ- asuntotalohankkeiden edistämisestä . . . . . . 897
1301: matkakulujen verovähennyskelpoisuuden li- 434. Salama ym., toiv.al. n:o 471: Valtion vi-
1302: säämisestä 878 rastotalon rakentamisesta Joutsan kuntaan 898
1303: 415. Ronkainen ym., toiv.al. n:o 452: Kehitys- 435. Salla ym., toiv.al. n:o 472: Kemin kromi-
1304: aluelain 3 §:n muuttamisesta ......... . 879 esiintymään perustuvan erikoisterästehtaan
1305: 416. Ronkainen ym., toiv.al. n:o 453: Lähetys- rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 899
1306: järjestöjen päätoimisen palveluksen hyväk- 436. Salla ym., toiv.al. n:o 473: Savukosken apa-
1307: symisestä ikälisään oikeuttavaksi ajaksi .. 880 tiittiesiintymän tutkimustoiminnan tehosta-
1308: 417. Ronkainen ym., toiv.al. n:o 454: Valtion misesta ja kaivostoiminnan aloittamisesta 900
1309: laitosten siirtämisestä kehitysalueen keskuk- 437. Salla ym., toiv.al. n:o 474: Toimenpi-
1310: siin ................................ . 881 teistä kauppa- ja teollisuusministeriön
1311: 418. Ruokola ym., toiv.al. n:o 455: Eräiden uudelleenjärjestämiseksi • . . . . . . . . . . . . . . 901
1312: kiinteistönluovutusten vapauttamisesta lei- 438. Salolainen ym., toiv.al. n:o 475: Kertaan-
1313: maverosta .......................... . 882 tuneen liikevaihtoveron palauttamisesta . . 902
1314: 419. Ruokola ym., toiv.al. n:o 456: Määrärahasta 439. Salolainen ym., toiv.al. n:o 476: Koti-
1315: kehitysalueiden tuotekehitystoimintaan 883 apulaisen tai muun perheen taloudenhoi-
1316: 420. Rytkönen ym., toiv.al. n:o 457: Fyysisten don hyväksi työskentelevän henkilön
1317: henkilöiden verouudistuksen aikaansaami- palkan ja eläkkeen vähentämisestä valtion-
1318: sesta 884 ja kunnan verotuksessa verotettavasta
1319: tulosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 903
1320: 421. Rytkönen ym., toiv.al. n:o 458: Kehitysalue-
1321: teollisuuskylän sijoittamisesta Iisalmeen .. 885 440. Sandelin ym., toiv.al. n:o 477: Ammatti-
1322: maisten kuorma-autoilijain maksaman kiin-
1323: 422. Rytkönen ym., toiv.al. n:o 459: Yhtiöiden teän ajoneuvokohtaisen diesel-veron alenta-
1324: saattamisesta omaisuusverovelvollisiksi .... 886 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 904
1325: 423. Räsänen ym., toiv.al. n:o 460: Asunto- 441. Sandelin ym., toiv.al. n:o 478: Tutkimuk-
1326: osuuskuntamuotoisten asuntojen rakentami- sen suorittamisesta tyyppikatsastuspainoon
1327: sesta Pohjois-Pohjanmaan maaseutukuntiin 887 ja voimassa olevaan verotusarvoon perustu-
1328: 424. Räsänen ym., toiv.al. n:o 461: Geologisen vien autoverojärjestelmien eduista ja epä-
1329: tutkimustoiminnan tehostamisesta . . . . • . . . 888 kohdista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 905
1330: Sisällysluettelo 1972. XXIII
1331:
1332: Siv. Siv.
1333: 442. Sandelin ym., toiv.al. n:o 479: Työnantajan 456. Stenbäck m. fl., hemst.mot. nr 493: Om
1334: työntekijöillensä jatko- tai muina opintoina stödande av den inhemska rederinäringen 923
1335: järjestämien etujen jättämisestä lukematta
1336: työntekijöiden veronalaiseksi tuloksi 906 456. Stenbäck ym., toiv.al. n:o 493: Kotimai-
1337: sen varustamoelinkeinon tukemisesta . . . . 924
1338: 443. Saukkonen ym., toiv.al. n:o 480: Eräistä
1339: vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta 457. Sundqvist ym., toiv.al. n:o 494: Vakuu-
1340: annetun lain kumoamisesta . . . . . . . . . . . . 907 tuspääomien sijoitustoiminnan saattamisesta
1341: yhteiskunnan valvontaan . . . . . . . . . . . . . . 925
1342: 444. Saukkonen ym., toiv.al. n:o 481: Työval-
1343: taisten pienteollisuusyritysten aikaansaami- 458. Sundqvist ym., toiv.al. n:o 495: Valtion-
1344: sesta muuttotappiollisiin maalaiskuntiin . . 908 enemmistöisten osakeyhtiöiden toiminnan
1345: tehostamisesta ja hallinnon demokratisoi-
1346: 445. Seppä ym., toiv.al. n:o 482: Autoveron misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 926
1347: poistamisesta poliisitoimen hoidossa käytet-
1348: tävistä autoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 909 459. Sundqvist ym., toiv.al. n:o 496: Valtion vi-
1349: rastotalon rakentamisesta Loviisaan . . . . . . 927
1350: 446. Seppä ym., toiv.al. n:o 483: Kehitysalue-
1351: luottojen myöntämisestä nykyistä runsaam- 460. Suokas ym., toiv.al. n:o 497: Liikevaihtove-
1352: min täysin kehitysalueluottoehdoin 910 ron poistamisesta maatalouskoneilta ja ka-
1353: lusteita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 928
1354: 447. Sigfrids m. fl., hemst.mot. nr 484: Om be-
1355: friande av vissa motordrivna fiskebåtar från 461. Suokas ym., toiv.al. n:o 498: Metsäajotu-
1356: omsättningsskatt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 911 loista tehtävän verovähennyksen korottami-
1357: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 929
1358: 447. Sigfrids ym., toiv.al. n:o 484: Eräiden
1359: moottorikulkuisten kalastusalusten va- 462. Suokas ym., toiv.al. n:o 499: Toimenpi-
1360: pauttamisesta liikevaihtoverosta . . . . . . . . 912 teistä selluloosatehtaan rakentamiseksi Kas-
1361: kisten kaupungin läheisyyteen . . . . . . . . • . 930
1362: 448. Sinisalo ym., toiv.al. n:o 485: Itä-Suomen
1363: geologisen peruskartoituksen uudistamisesta 913 463. 1. Suominen ym., toiv.al. n:o 500: Jätteitä
1364: raaka-aineena käyttävän teollisuuden kehit-
1365: 449. Sinisalo, toiv.al. n:o 486: Kausalan virasto- tämisen tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . • . . . 931
1366: talon rakennustöiden aloittamisesta . . . . . . 914
1367: 464. S. Suominen ym., toiv.al. n:o 501: Kiinteis-
1368: 450. Sinisalo ym., toiv.al. n:o 487: Omaisuus- tön myynnistä saadun tulon verottamista
1369: veron palauttamisesta suuryhtiöille . . . . . . 915 koskevien säännösten uudistamisesta . . . . 932
1370: 451. Sinisalo, toiv.al. n:o 488: Puunjalostus- 465. S. Suominen ym., toiv.al. n:o 502: Määrä-
1371: teollisuuden yksipuolisesta valta-asemasta rahasta pienteollisuuslainoja varten ..... . 933
1372: Kymen läänissä aiheutuvia haittoja koske-
1373: van selvityksen suorittamisesta . . . . . . . . 916 466. S. Suominen ym., toiv.al. n:o 503: Vuoden
1374: 1973 tulo- ja menoarvion kasvun rajoitta-
1375: 452. Sinisalo ym .., toiv.al. n:o 489: Toimenpi- misesta 934
1376: teistä valtiojohtoisten laitosten eroamiseksi
1377: työnantajaliitosta ja muista yksityisten hal- 467. S. Suominen ym., toiv.al. n:o 504: Vähä-
1378: litsemista järjestöistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 917 tuloisten vanhusten vapauttamisesta ve-
1379: roista ja veroilmoituksen tekemisestä .... 935
1380: 453. Sinisalo ym., toiv.al. n:o 490: Yksityiskapi-
1381: talistisen talouselämän keskityksen, voimis- 468. S. Suominen ym., toiv.al. n:o 505: Yri-
1382: tumisen ja monopolisoitumisen yhteiskun- tysten omistajain eläkevakuutusmaksujen
1383: nalle aiheuttamien haittojen torjumisesta 918 vähennyskelpoisuudesta verotuksessa .... 936
1384: 454. Stenbäck m. fl., hemst.mot. nr 491: Om be- 469. Sutinen ym., toiv.al. n:o 506: Lainojen
1385: aktande av statens industrialiserings- och myöntämisestä eläkeläisten asuntojen kun-
1386: u-områdespolitik vid lokaliseringen av stats- nostamiseen 937
1387: bolagens nya anläggningar . . . . . . . . . . . . . . 919
1388: 470. Sutinen ym., toiv.al. n:o 507: Valtion vi-
1389: 454. Stenbäck ym., toiv.al. n:o 491: Valtion rastotalon rakentamisesta Juuan kuntaan 938
1390: teollistamis- ja kehitysaluepolitiikan ottami-
1391: sesta huomioon valtionyhtiöiden uusia lai- 471. Tar;anne ym., toiv.al. n:o 508: Energiata-
1392: toksia sijoitettaessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 920 loudellisen elimen asettamisesta . . . . . • . . 939
1393: 455. Stenbäck m. fl., hemst.mot. nr 492: Om en 472. Tarianne ym., toiv.al. n:o 509: Polttonestei-
1394: parlamentarisk utredning för analysering av den hintojen tasaamisesta samansuuruisiksi
1395: landets naturresurser . . . . . . . . . . . • . . . . . . 921 koko maassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . 940
1396: 455. Stenbäck ym., toiv.al. n:o 492: Maan luon- 473. Tarianne ym., toiv.al. n:o 510: Verolain-
1397: nonvarojen erittelyä koskevasta parlamen- säädännön muuttamisesta tutkimus- ja ke-
1398: taarisesta selvityksestä . . . . . . . . . . • • . . . . . . 922 hittämistoiminnan tukemiseksi . . • . . . • . • . 941
1399: XXIV Sisällysluettelo 1972.
1400:
1401: Siv. Siv.
1402: 474. Tarianne ym., toiv.al. n:o 511: Verojen ja 492. Tuominen ym., toiv.al. n:o 529: Määrära-
1403: maksujen perimisjärjestelmän uudistamisesta 942 hasta !ainoiksi kunnille vähävaraisten van-
1404: husten vuokra-asuntojen rakentamiseen . . . 962
1405: 475. Teir m. fl., hemst.mot. nr 512: Om ändring
1406: av lagstiftningen om utvecklingsområdes- 493. Tupamäki, toiv.al. n:o 530: Eräpoliisien
1407: fonden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 943 oman auton käytöstä saaman korvauksen
1408: korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 963
1409: 475. Teir ym., toiv.al. n:o 512: Kehitysalue-
1410: rahastoa koskevan lainsäädännön muutta- 494. Tupamäki, toiv.al. n:o 531: Valtion halpa-
1411: misesta 944 korkoisten lainojen saamisesta vanhustenta-
1412: lojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 964
1413: 476. Teir ym., toiv.al. n:o 513: Turvavarastointia
1414: koskevan lainsäädännön aikaansaamisesta . . 945 495. Veikko Turunen ym., toiv.al. n:o 532: Fyy-
1415: sisten henkilöiden etua verotuksessa valvo-
1416: 477. Tikkanen ym., toiv.al. n:o 514: Kajaanin vien asiamiesten virkojen perustamisesta . . 965
1417: postitalon laajentamisen toteuttamisesta . . 947
1418: 496. Veikko Turunen ym., toiv.al. n:o 533: Kes-
1419: 478. Tikkanen ym., toiv.al. n:o 515: Liikenne- kioluen mainoskulujen verovähennysoikeu-
1420: vakuutusmaksujen vapauttamisesta vakuu- den poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 966
1421: tusmaksuverosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 948
1422: 497. Veikko Turunen ym., toiv.al. n:o 534: Lain-
1423: 479. Tikkanelt ym., toiv.al. n:o 516: Neste· säädäntötoimenpiteistä oman asunnon vero-
1424: mäisten polttoaineiden hintojen määräämi- tuksesta luopumiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 967
1425: sestä samansuuruisiksi koko maassa 949
1426: 498. Väinö Turunen, toiv.al. n:o 535: Esityksen
1427: 480. Tikkanen ym., toiv.al. n:o 517: Pienteol- antamisesta eräiden Mikkelin läänin kuntien
1428: lisuuslainojen myöntämisestä ammattimai- siirtämiseksi kehitysalueiden I vyöhykkee-
1429: sen kuorma-autoliikenteen hatjoittajille seen 968
1430: uuden kaluston hankintaa varten . . . . . . 950
1431: 499. Väinö Turune11, toiv.al. n:o 536: Määrära-
1432: 481. Tikkanen ym., toiv.al. n:o 518: Yrittäjä- hasta valtion virastotalon suunnitteluun ja
1433: eläkemaksun vähentämisestä elinkeinotu- rakennustöiden aloittamiseen Kerimäellä .. 969
1434: losta tulon hankkimis- ja säilyttämiskus-
1435: tannuksena . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 951 500. Väinö Turunen, toiv.al. n:o 537: Saaristo-
1436: alueiden sähköistämisen valtionavun korot-
1437: 482. Toivanen ym., toiv.al. n:o 519: Alkoholitto- tamisesta 970
1438: mista juomista maksettavan tullin alentami-
1439: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 952 501. Väinö Turunen, toiv.al. n:o 538: Valtiojoh-
1440: toisen teollisuuden sijoittamisesta Savonlin-
1441: 483. Toiva~ten ym., toiv.al. n:o 520: Jäännösve- nan talousalueelle ..................... . 971
1442: ron maksamisen siirtämisestä ennakonkan-
1443: non tai -pidätyksen yhteyteen . . . . . . . . . . . 953 502. Tähkämaa ym., toiv.al. n:o 539: Maatilata-
1444: louden tuloverolain muuttamisesta emännän
1445: 484. Toivanen ym., toiv.al. n:o 521: Omaisuus- ja isännän työtulon osalta ............. . 972
1446: verotuoton siirtämisestä kunnille . . . . . . . . 954
1447: 503. Vainio ym., toiv.al. n:o 540: Lainojen ja
1448: 485. Toivanen ym., toiv.al. n:o 522: Rintamasoti- avustusten myöntämisestä vanhusten asun-
1449: laiden asuntotuotannon turvaamisesta . . . . 955 tojen peruskorjauksiin ja kunnossapitoon 973
1450:
1451: 486. Toivanen ym., toiv.al. n:o 523: Rintama- 504. Vainio ym., toiv.al. n:o 541: Määrärahasta
1452: miesten saattamisesta etusijalle asuntolai- valtion virastotalon suunnittelemiseksi Ja-
1453: noja jaettaessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 956 nakkalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 974
1454: 487. Toivanen ym., toiv.al. n:o 524: Valtion vi- 505. Vainio ym., toiv.al. n:o 542: Omistusasun-
1455: rastotalon aikaansaamisesta Raisioon . . . . . . 957 tojen ja pientalojen asuntolainojen korotta-
1456: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 975
1457: 488. Toivanen ym., toiv.al. n:o 525: Veronmak-
1458: sajain oikeusturvan lisäämisestä . . . . . . . . . . 958 506. Vainio ym., toiv.al. n:o 543: Oppi- ja kurs-
1459: sikirjojen liikevaihtoverovapaudesta . . . . . . 976
1460: 489. Tuominen ym., toival. n:o 526: Lapsen ela-
1461: tusavustuksen verovähennyskelpoisuudesta 959 507. Vainio ym., toiv.al. n:o 544: Pienlehtien
1462: kuljetusmaksujen alentamisesta . . . . . . . . . . 977
1463: 490. Tuominen ym., toiv.al. n:o 527: Lapsiper-
1464: heiden palvelutalojen rakentamisesta . . . . . 960 508. Vainio ym., toiv.al. n:o 545: Päätoimiseksi
1465: katsottavan opiskelun aikana saadun työan-
1466: 491. Tuominen ym., toiv.al. n:o 528: Liikenne- sion verovapaudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 978
1467: väyliä rakentamaan joutuvien kuntien oi-
1468: keuttamisesta ajoneuvo- ja polttoaineveron 509. Vainio ym.; toiv.al. n:o 546: Sokeiden rau-
1469: tuottoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 961 tatielippualennuksista . . . . . . . . . • . . . . . . . 979
1470: Sisällysluettelo 1972. XXV
1471:
1472: Siv. Siv.
1473: 510. Vainio, toiv.al. n:o 547: Toimenpiteistä van- 528. P. Vennamo ym,, toiv.al. n:o 565: Toimen-
1474: hojen rakennusten kunnostamiseksi ..... . 980 piteistä ns. vähittäismaksuasuntojen raken-
1475: tamisen tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 998
1476: 511. Vainio ym., toiv.al. n:o 548: Toimenpiteistä
1477: yhteiskuntapoliittisen suunnittelutyön ko- 529. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 566: Asuin-
1478: ordinoimiseksi ja sitä johtavan ministeriön paikkakuiltansa ulkopuolella työskentele-
1479: tai keskusviraston perustamiseksi ....... . 981 vien perheenjäsenten asuntokustannusten
1480: verovähennyskelpoisuudesta . . . . . . . . . . . 999
1481: 512. Vainio ym., toiv.al. n:o 549: Toimenpiteistä
1482: ylimääräisten virastotyöntekijäin aseman 530. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 567: Asunto-
1483: korjaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 982 tuotantomäärärahojen jaon oikaisemisesta
1484: kehitysalueiden hyväksi ................ 1000
1485: 513. Vainio ym., toiv.al. n:o 550: Valtionenem-
1486: mistöisten osakeyhtiöiden toiminnan valvon- 531. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 568: Autove-
1487: nan tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 983 ron palauttamisesta autoa ammatissaan vält-
1488: tämättömästi tarvitseville . . . . . . . . . . . . . . . 1001
1489: 514. Vainio ym., toiv.al. n:o 551: Valtion viras-
1490: totalon rakentamisesta Kärkölään . . . . . . . . 984 532. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 569: Diesel-
1491: veron kytkemisestä polttoainehintaan . . . . 1002
1492: 515. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 552: Eläkkeiden
1493: verotuksen lieventämisestä . . . . . . . . . . . . . . 985 533. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 570: Eläke-
1494: läisten posti- ja linja-automaksujen huojert-
1495: 516. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 553: Kehitysalue- tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1003
1496: lainsäädännön ulottamisesta koskemaan
1497: myös kauppaa ja liikennettä . . . . . . . . . . . . 986 534. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 571: Energia-
1498: kustannuksia ja tietoliikennemaksuja koske-
1499: 517. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 554: Lääningeo- van tasahintajärjestelmän aikaansaamisesta 1004
1500: login viran perustamisesta Pohjois-Karjalan
1501: lääniin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 987 535. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 572:
1502: Esityksen antamisesta aviopuolisoiden yh-
1503: 518. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 555: Maantiekul- teisverotuksen poistamisesta . . . . . . . . . . . . 1005
1504: jetusten tuen rinnastamisesta rautatiekulje- 536. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 573: Esityk-
1505: tusten tukeen Pohjois-Karjalan osalta . . . . 988
1506: sen antamisesta yksinäisten henkilöiden ve-
1507: rotuksen oikaisemisesta ................. 1006
1508: 519. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 556: Määrära-
1509: hasta halpakorkoisia pienteollisuuslainoja 537. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 574: Kaikkien
1510: varten 989 verovapauksien poistamisesta ........... 1007
1511: 520. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 557: Määrära- 538. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 575: Kiinteis-
1512: hasta maaseudun syrjäisten alueiden säh- tönluovutuksen leimaveron poistamisesta .. 1008
1513: köistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 990
1514: 539. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 576: Koulu-
1515: 521. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 558: Nestemäis- tusvähennykseen oikeuttavan ikärajan ko-
1516: ten poltto- ja voiteluaineiden hintojen tasaa- rottamisesta verotuksessa ............... , 1009
1517: misesta koko maassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 991
1518: 540. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 577: Kunnan
1519: 522. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 559: Sähkösano- sisäisen muuttoliikkeen huomioonottami-
1520: man kantajien toimien vakinaistamisesta . . 992 sesta asuntolainakiintiöitä määrättäessä . . . . 1010
1521: 523. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 560: Tutkimuk- 541. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 578: Lasten
1522: sesta metallisulaton perustamisesta Pohjois- koulumatka- ja muiden koulukustannusten
1523: Karjalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 993 verovähennyskelpoisuudesta .......... 1011
1524: 524. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 561: Valtion ra- 542. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 579: Liike-
1525: hoitustuen lisäämisestä Pohjois-Karjalan teol- vaihtoveron poistamisesta välttämättömyys-
1526: lisuudelle .. . .. . .. .. .. .. .. . .. .. .. . .. .. 994 tarvikkeilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1012
1527: 525. P. Vennamo ym., toiv.al. n:o 562: Esityk- 543. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 580: Liikojen
1528: sen antamisesta asunnon vuokramaksujen rahojen eristämisestä suuryhtiöiltä .. , .... 1013
1529: veronvähennyskelpoisuudesta . . . . . . . . . . 995
1530: 544. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 581: Liike-
1531: 526. P. Vennamo ym., toiv.al. n:o 563: Lasten vaihtoveron perimisen siirtämisestä vähittäis-
1532: päivähoitomaksujen verovähennyskelpoi- liikkeiltä tukkupartaaseen .............. 1014
1533: suudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 996
1534: 545. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 582: Lisäyk-
1535: 527. P. Vennamo ym., toiv.al. n:o 564: Nuoriso- sestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon
1536: talojen, -asuntoloiden ja -hotellieh rakenta- asuntojen korjaamiseen ja omakotitalojen li-
1537: misesta .. .. .. .. .. . .. . . .. . .. . .. .. .. .. 997 sähuoneiden rakentamiseen ............. 1015
1538: 4 156/72
1539: XXVI Sisällysluettelo 1972.
1540:
1541: Siv. Siv.
1542: 546. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 583: Lisäyk- 563. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 600: Poltto-
1543: sestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon lai- nesteiden ja omakotitalojen polttoöljyn hin-
1544: noihin heikkokuntoisten asuin- ja talous- nankorotusten poistamisesta . . . . . . . . . . . . 10.33
1545: rakennusten peruskorjauksia varten . . . . . . 1016
1546: 564. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 601: Postio-
1547: 547. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 584: Lisäyk- kantajien palkkauksen järjestämisestä . . . . 1034
1548: sestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon maa-
1549: seudun ja kaupunkien syrjäseutujen sähköis- 565. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 602: Puolue-
1550: tämiseen •............................ 1017 poliittisen edustuksen saattamisesta valtion
1551: yhtiöissä parlamentaaristen voimasuhteiden
1552: 548. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 585: Lisäyk- mukaiselle perustalle ................... 10.35
1553: sestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon ke-
1554: hitysalueiden kuljetuskustannusten alenta- 566. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 603: Rintama-
1555: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1018 veteraanien asunnontarpeen tyydyttämisestä 1036
1556:
1557: 549. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 586: Lisäyk- 567. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 604: Rintama-
1558: sestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon ke- veteraanien rautatiealennuskorteista . . . . . . 1037
1559: hitysalueiden yritystoiminnan edistämiseen 1019 568. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 605: Savon mi-
1560: neraalirikkauksien etsinnän tehostamisesta 1038
1561: 550. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 587: Lisäyk-
1562: sestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon 569. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 606: Siilin-
1563: pienteollisuuslainoiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1020 järven virastotalon rakentamisesta . . . . . . . . 1039
1564: 551. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 588: Lisäyk- 570. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 607: Suurten
1565: sestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon maatilojen saattamisesta verotuksessa perhe-
1566: pienyrittäjälainoiksi käsityöläisille . . . . . . . . 1021 ja pienviljelmiin nähden samanveroiseen
1567: asemaan ............................ 1040
1568: 552. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 589: Maaseu-
1569: dun muuntajapiirien osakasmaksujen val- 571. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 608: Työmat-
1570: tionavustuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1022 kakustannusten täysimääräisestä verovähen-
1571: nysoikeudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1041
1572: 553. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 590: Malmi- 572. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 609: Ulkomai-
1573: ja mineraalivarojen etsimisen tehostamisesta 1023 sen tavarantuonnin rajoittamisesta . . . . . . . . 1042
1574: 554. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 591: Marjan- 573. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 610: Valtion
1575: jalostustehtaan aikaansaamisesta Savoon . . 1024 obligaatioiden verovapauden poistamisesta 1043
1576: 555. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 592: Mootto- 574. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 611: Vapailta
1577: risahojen polttoaineveron poistamisesta . . 1025 markkinoilta ylijäävien vakuuksien hyväksy-
1578: misestä kehitysalueluotoissa . . . . . . . . . . . . 1044
1579: 556. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 593: Opiskeli- 575. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 612: Velkojen
1580: jain loma-ansioiden saattamisesta verova-
1581: paiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1026 koroilla tapahtuvan veroetuilun estämisestä 1045
1582: 576. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 613: Verohel-
1583: 557. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 594: Osa- potuksesta asunnon omistajille ja vuokralai-
1584: maksukauppahinnan korko-osuuden vero- sille ................................ 1046
1585: vähennyskelpoisuudesta . . . . . . . . . . . . . . 1027
1586: 577. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 614: Veron-
1587: 558. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 595: Perusluo- maksajain oikeusturvan aikaansaamisesta .. 1047
1588: ton järjestämisestä pien- ja keskisuuren yrit-
1589: täjätoiminnan kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . 1028 578. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 615: Viisipäi-
1590: väisen työviikon ulkopuolelle jääneiden ve-
1591: 559. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 596: Pienem- rohelpotuksista . . . . . .. . . .. .. .. .. .. .. . 1048
1592: pien tilojen vapauttamisesta maatilatalouden 579. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 616: Virasto-
1593: tuloverolain edellyttämästä tilinpitovelvolli-
1594: suudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1029 tilojen rakentamisesta Kuopion kaupunkiin 1049
1595: 580. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 617: Vähit-
1596: 560. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 597: Pienten täiskauppiaitten ja kuljetusalan pienyrittä-
1597: eläkkeiden vapauttamisesta veroista . . . . . . 1030 jien Iainansaannin turvaamisesta . . . . . . . . 1050
1598: 561. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 598: Pienyrit- 581. Westerholm ym., toiv.al. n:o 618: Ennen
1599: teliäisyyden lainansaantimahdollisuuksien vuotta 1971 ylimääräisiksi virastotyönteki-
1600: turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1031 jöiksi otettujen työntekijäin toimien vaki-
1601: naistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1051
1602: 562. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 599: Poltto-
1603: aineveron poistamisesta ammattimaiselta 582. Westerholm ym., toiv.al. n:o 619: Mäirära-
1604: kuorma-autoliikenteeltä . . . . . . . . . . . . . . . . . 10.32 hasta pienyrityslainoja varten . . . . . . . . . . . . 1052
1605: Sisällysluettelo 1972. XXVII
1606:
1607: Siv. Siv.
1608: 583. Westerholm ym., toiv.al. n:o 620: Ylitar- 599. Volotinen ym., toiv.al. n:o 636: Esityksen
1609: kastajan ja vanhemman hallitussihteerin vir- antamisesta kotieläintalouden 7-päiväistä
1610: kojen perustamisesta maa- ja metsätalousmi- työviikkoa korvaavasta verovähennysoikeu-
1611: nisteriön metsäosastoon . . . . . . . . . . . . . . . . 1053 desta .........................•...... 1071
1612: 584. H. Westerlund m. fl., hemst.mot. nr 621: 600. Volotinen ym., toiv.al. n:o 637: Halkojen-
1613: 0m statsstöd och statslån för byggande av kuljetuksen saattamisesta kuljetustuen pii-
1614: åldrings- och pensionärsbostäder i kommu- riin .................................. 1072
1615: nal regi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1054
1616: 601. Volotinen ym., toiv.al. n:o 638: Kivenrai-
1617: 584. H. Westerlund ym., toiv.al. n:o 621: Val- vaus- ja perusparannuskustannusten vero-
1618: tionavusta ja valtion lainoista vanhusten vähennyskelpoisuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . 1073
1619: ja eläkeläisten asuntojen rakentamista var-
1620: ten kuntien toimesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1055 602. Volotinen ym., toiv.al. n:o 639: Maatilata-
1621: louden harjoittajien tierasitusten verovähen-
1622: 585. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 622: Opis- nyskelpoisuudesta .................... 1074
1623: kelija-asuntotuotannon ensisijaisrahoituksen
1624: turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1056 603. Volotinen ym., toiv.al. n:o 640: Metallisulat-
1625: tamon rakentamisesta Liperin Heponiemeen 1075
1626: 586. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 623: Valtion
1627: laivanrakennustoiminnan koordinoimisesta 1057 604. Volotinen ym., toiv.al. n:o 641: Pohjois-Kar-
1628: jalan asuntomäärärahan nostamisesta asukas-
1629: 587. Vikatmaa ym., toiv.al. n:o 624: Asuntojen lukua vastaavaksi ...................... 1076
1630: tasamaksujärjestelmän luomisesta ........ 1058
1631: 605. Volotinen ym., toiv.al. n:o 642: Sähkövoi-
1632: 588. Vilmi ym., toiv.al. n:o 625: Eräiden posti- malaitoksen rakentamisesta Pielisjärven kun-
1633: laitoksen sivutoimien muuttamisesta päätoi- nan Ruunaan koskeen .................. 1077
1634: miksi ..•.................. , .......... 1060
1635: 606. Volotinen ym., toiv.al. n:o 643: Toimenpi-
1636: 589. Vilmi ym., toiv.al. n:o 626: Markkinoimis- teistä pääomanmuodostuksen edistämiseksi
1637: maksun perimisen lopettamisesta Lapin lää- kansanosakkeita myyvien holding-yhtiöiden
1638: nissä •............................. 1061 välityksellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1078
1639: 590. Vilmi ym., toiv.al. n:o 627: Moottoriajoneu- 607. Volotinen ym., toiv.al. n:o 644: Välttämät·
1640: voissa käytettävän polttoaineen hinnan mää- tömyystarvikkeiden liikevaihtoveron poista-
1641: räämisestä samaksi koko maassa . . . . . . . . . . 1062 misesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1079
1642: 591. Vilmi ym., toiv.al. n:o 628: Pohjois-Suo- 608. Voutilainen ym., toiv.al. n:o 645: Ilomant-
1643: messa toimivien valtion yhtiöiden pääkont- sin, Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran kuntien
1644: torien siirtämisestä Helsingistä tuotantolai- suoalueiden hyväksikäyttämisestä ........ 1080
1645: tosten yhteyteen ...................... 1063
1646: 609. Voutilainen ym., toiv.al. n:o 646: Postilai-
1647: 592. Vilmi ym., toiv.al. n:o 629: Poromiesten ja toksen henkilökunnan vapaalippuoikeuden
1648: kalastajien moottorikeikkojen polttoaineen järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1081
1649: verovapaudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1064
1650: 610. Väyrynen, toiv.al. n:o 647: Toimenpiteistä
1651: 593. Vilmi ym., toiv.al. n:o 630: Valtion virasto- Helsingin seudun kasvun rajoittamiseksi .. 1082
1652: talon rakentamisesta Tervolaan .......... 1065 611. Asvik ym., toiv.al. n:o 648: Asuntoetua kos-
1653: 594. Vilponiemi ym., toiv.al. n:o 631: Asunto-ob- kevan verotuksen poistamisesta ja vuokra-
1654: ligaatiojärjestelmän aikaansaamisesta vuokra- menojen vähennyskelpoisuudesta verotuk-
1655: asuntotuotannon rahoitustarpeen tyydyttä- sessa ................................ 1083
1656: miseksi .............................. 1066 612. Asvik ym., toiv.al. n:o 649: Käsi- ja pien-
1657: yritystoiminnan vapauttamisesta liikevaihto-
1658: 595. Vilponiemi ym., toiv.al. n:o 632: Asunto- veron alaisuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1084
1659: edun verotuksen poistamisesta .......... 1067
1660: 613. Asvik ym., toiv.al. n:o 650: Laivaveistämön
1661: 596. Vilponiemi, toiv.al. n:o 633: Tuontipoltto- ja telakan rakentamisesta Pohjanlahden ran-
1662: aineiden hintojen tasausjärjestelmän aikaan- nikkokaupunkiin .................... 1085
1663: saamisesta hintakehityksen vakaanauttami-
1664: seksi ................................ 1068 614. Asvik ym., toiv.al. n:o 651: Turvevoimalai-
1665: toksen rakentamisesta Etelä-Pohjanmaalle . . 1086
1666: 597. Vilponiemi ym., toiv.al. n:o 634: Vuokrata-
1667: son kohtuuttoman kohoamisen estämisestä 615. Asvik ym., toiv.al. n:o 652: öljyvaraston ra-
1668: aravavuokrataloissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1069 kentamisesta Kaskisten kaupunkiin . . . . . . . . 1087
1669: 598. Volotinen ym., toiv.al. n:o 635: Ammatti- 616. Ääri ym., toiv.al. n:o 653: Hautausautojen
1670: maisen kuorma-autoliikenteen autokaluston vapauttamisesta auto- ja moottoripyöräve-
1671: liikevaihtoverovapaudesta . . . . . . . . . . . . 1070 rosta .............................. 1088
1672: XXVIII Sisällysluettelo 1972.
1673:
1674: B. Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat Siv.
1675: määrärahojen osoittamista sivistyksellisiin ja 633. Forsman, rah.al. n:o 17: Määrärahan osoit-
1676: sairaanhoidollisiin tarkoituksiin ym. sekä tamisesta Lappeenrannan lastentarhanopet-
1677: kulkulaitosparannuksiin. tajaseminaarin perustamiseen ............ 1107
1678: Siv.
1679: 617. Aalto ym., rah.al. n:o 1: Määrärahan osoit- 634. Forsman, rah.al. n:o 18: Määrärahan osoit-
1680: tamisesta korvausten maksamiseksi vanki- tamisesta öljyjohdon vetämistä Neuvostolii-
1681: loissa olleille punakaartilaisille . . . . . . . . . . 1091 tosta Suomeen koskevan tutkimuksen suo-
1682: rittamiseen 1108
1683: 618. Aalto ym., rah.al. n:o 2: Määrärahan osoit-
1684: tamisesta Hämeenlinnan-Harvialan-Tu- 635. Hokkanen ym., rah.al. n:o 19: Määrärahan
1685: rengin tien rakentamiseksi välillä Harviala- osoittamisesta kaupallisten sihteerien koti-
1686: Turenki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1092 maassa käyntien aiheuttamien kustannus-
1687: ten korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1109
1688: 619. Aalto ym., rah.al. n:o 3: Määrärahan osoit-
1689: tamisesta Tervakosken eritasoristeyksen 636. Hostila ym., rah.al. n:o 20: Määrärahan
1690: suunnittelemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1093 osoittamisesta siltapenkereen rakentamiseen
1691: Tiutisen saarelta Karhulan kauppalaan .... 1110
1692: 620. Aalto ym., rah.al. n:o 4: Määrärahan osoit-
1693: tamisesta maantien parannustöiden aloitta- 637. Huotari ym., rah.al. n:o 21: Määrärahan
1694: miseksi tieosalla Turenki-Kilparisti .... 1094 osoittamisesta Lemin kirkolta Iitiän kautta
1695: 621. Ajo ym., rah.al. n:o 5: Määrärahan osoitta- Lappeenrannan-Mikkelin valtatielle joh-
1696: misesta Lapin metsäkoulun lunastamiseen tavan maantien uudelleen rakentamiseksi .. 1111
1697: valtiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1095
1698: 638. Huotari ym., rah.al. n:o 22: Määrärahan
1699: 622. Ajo ym., rah.al. n:o 6: Määrärahan osoit- osoittamisesta Lintulan luostarikirkon ja
1700: tamisesta Kemijoen kokonaiskäyttöä palve- -rakennusten rakentamiseksi ............ 1112
1701: levan nippu-uittosuunnitelman laatimiseen 1096
1702: 639. Häikiö ym., rah.al. n:o 23: Määrärahan
1703: 623. Ajo ym., rah.al. n:o 7: Määrärahan osoitta- osoittamisesta Halosten Museosäätiön avus-
1704: misesta metsähallituksen metsätyöntekijöi- tukseen Lapinlahdella . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1113
1705: den asuntotuotantoa varten . . . . . . . . . . . . 1097
1706: 640. Häikiö ym., rah.al. n:o 24: Määrärahan
1707: 624. Ajo ym., rah.al. n:o 8: Määrärahan osoitta- osoittamisesta kehitysalueille rakennettavien
1708: misesta Ivalon lentokentän rakennustöiden vanhustentalojen rakentamiseen ........ 1114
1709: loppuunsaattamista varten . . . . . . . . . . . . . . 1098
1710: 625. Aio ym., rah.al. n:o 9: Määrärahan osoitta- 641. Häikiö ym., rah.al. n:o 25: Määrärahan
1711: misesta Väylänvarren tien perusparannusta osoittamisesta Melalahden-Kaavin maan-
1712: varten .............................. 1099 tien parantamiseen .................... 1115
1713: 626. Aio ym., rah.al. n:o 10: Määrärahan osoitta- 642. Häikiö ym., rah.al. n:o 26: Määrärahan
1714: misesta Ivalon lentokentän pääkiitotien va- osoittamisesta Siilinjärven-Maaningan
1715: rustamiseksi kiitotie- ja lähestymisvaloilla 1100 maantien rakentamiseen ................ 1116
1716: 627. Aio ym., rah.al. n:o 11: Määrärahan osoitta- 643. Häikiö ym., rah.al. n:o 27: Määrärahan
1717: misesta valtatien n:o 4 parantamistyön aloit- osoittamisesta Sorsakosken-Jäppiliirl-
1718: tamiseen välillä Kaunispää-Törmänen .... 1101 Pieksämäen maantien parantamiseen . . . . . . 1117
1719: 628. Ajo ym., rah.al. n:o 12: Määrärahan osoit- 644. Häikiö ym., rah.al. n:o 28: Määrärahan
1720: tamisesta Rovaniemen sairaanhoito-oppi- osoittamisesta Sonnilansalmen sillan raken-
1721: laitoksen rakennustöiden aloittamiseen .. 1102 tamiseen Lapinlahden kunnassa ........ 1118
1722: 629. Aio ym., rah.al. n:o 13: Määrärahan osoitta-
1723: misesta Tirron-Angelin polkutien paranta- 645. Häikiö ym., rah.al. n:o 29: Määrärahan osoit-
1724: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1103 tamisesta maantien uudelleen rakentamiseen
1725: välillä Leppävirran silta-Mäntymäki .... 1119
1726: 630. Ajo ym., rah.al. n:o 14: Määrärahan osoitta-
1727: misesta Kittilä-suunnitelman edellyttämään 646. Häikiö ym., rah.al. n:o 30: Määrärahan
1728: perusparannustyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . 1104 osoittamisesta Iisalmen-Nurmeksen maan-
1729: tien parannustöiden jatkamiseen . . . . . . . . 1120
1730: 631. Eskman ym., rah.al. n:o 15: Määrära-
1731: han osoittamisesta Opintorahastoyhdistys- 647. Häikiö ym., rah.al. n:o 31: Määrärahan
1732: ten Tuki r.y:lle oppikoulussa menestyvien osoittamisesta Heinäkylän-Majoonjärven
1733: vähävaraisten oppilaiden koulunkäynnin tu- -Kotajärven paikallistien rakentamiseen
1734: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1105 Kiuruveden ja Pielaveden kunnissa ...... 1121
1735: 632. Forsman ym., rah.al. n:o 16: Määrärahan 648. Häikiö ym., rah.al. n:o 32: Määrärahan
1736: osoittamisesta eläkeläisten vanhojen asunto- osoittamisesta Kortejoen-Kuopion maan-
1737: jen kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1106 tien rakentamiseen .................... 1122
1738: Sisällysluettelo 1972. XXIX
1739:
1740: Siv. Siv.
1741: 649. Häikiö ym., rah.al. n:o 33: Määrärahan 665. Härkönen ym., rah.al. n:o 49: Määrärahan
1742: osoittamisesta valtion virastotalon rakenta- osoittamisesta Viitasaaren-Saarijärven tien
1743: miseen Suonenjoen kauppalaan . . . . . . . . . . 1123 parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1139
1744: 650. Häikiö ym., rah.al. n:o 34: Määrärahan 666. Härkönen ym., rah.al. n:o 50: Määrärahan
1745: osoittamisesta Vuorimäen-Katajamäen pai- osoittamisesta Kyyjärven-Viitasaaren maan-
1746: kallistien rakentamiseen Rautavaaran kun- tien rakentamiseen .................... 1140
1747: nassa ............................ .. 1124
1748: 667. Härkönen ym., rah.al. n:o 51: Määrärahan
1749: 651. Häikiö ym., rah.al. n:o 35: Määrärahan osoittamisesta Siltasalmen ja Mahlunjoen
1750: osoittamisesta Nerohvirran sillan ja padon siltojen rakentamiseen ja erään oikaisun suo-
1751: uudelleen rakentamiseen Nerkoon paikallis- r~tt~~iseen Saatijärven-Myllymäen maan-
1752: tiellä ............................ .. 1125 tlella .............................. .. 1141
1753: 652. Häikiö ym., rah.al. n:o 36: Määrärahan 668. Härkönen ym., rah.al. n:o 52: Määrärahan
1754: osoittamisesta Rautavaaran lentokentän pää- osoittamisesta Jämsästä Pihtiputaalle raken-
1755: kiitoradan päällystämiseen . . . . . . . . . . . . . . 1126 nettavan valtatien suunnittelua varten . . . . 1142
1756: 653. Häikiö ym., rah.al. n:o 37: Määrärahan 669. Härkönen ym., rah.al. n:o 53: Määrärahan
1757: osoittamisesta Juankosken-Muuruveden- osoittamisesta taloudellisissa vaikeuksissa
1758: Riistaveden maantien rakentamiseen . . . . . . 1127 olevien rintamasotilaiden eläkkeisiin ...... 1143
1759: 654. Häikiö ym., rah.al. n:o 38: Määrärahan
1760: osoittamisesta konekirjoittajien palkkaami- 670. Härkönen ym., rah.al. n:o 54: Määrärahan
1761: seen Kuopion lääninhallitukseen . . . . . . . . 1128 osoittamisesta Saarijärven metsäkoulun
1762: suunnittelu- ja peruskorjaustöihin ........ 1144
1763: 655. Häikiö ym., rah.al. n:o 39: Määrärahan
1764: osoittamisesta moottoritien rakentamiseen 671. Härkönm ym., rah.al. n:o 55: Määrärahan
1765: välillä Toivala-Siilinjärvi . . . . . . . . . . . . . . 1129 osoittamisesta maatilametsänomistajien kou-
1766: lutustarpeen selvittämiseen . . . . . . . . . . . . . . 1145
1767: 656. Häikiö ym., rah.al. n:o 40: Määrärahan
1768: osoittamisesta valtion virastotalon rakenta- 672. Härkönen ym., rah.al. n:o 56: Määrärahan
1769: miseksi Siilinjärven kuntaan . . . . . . . . . . . . 1130 osoittamisesta Pihlajaveden asemanseudun
1770: 657. Häikiö ym., rah.al. n:o 41: Määrärahan tiejärjestelyjä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1146
1771: osoittamisesta Säynätsalmen sillan rakenta- 673. Härkönen ym., rah.al. n:o 57: Määrärahan
1772: miseen Rautalammin kunnassa .......... 1131 osoittamisesta suunnitelman laatimiseen
1773: 658. Häikiö ym., rah.al. n:o 42: Määrärahan Kärkistensalmen lossin korvaamiseksi sillalla
1774: osoittamisesta entisen kantatie 69:n paranta- Korpilahden kunnassa ................ 1147
1775: miseen välillä Kivisalmi-Koskelo sekä To-
1776: holahden sillan uusimiseen Rautalammin 674. Härkönen ym., rah.al. n:o 58: Määrärahan
1777: kirkonkylässä ........................ 1132 osoittamisesta Multian-Uuraisten maantien
1778: parantamiseen 1148
1779: 659. Häikiö ym., rah.al. n:o 43: Määrärahan
1780: osoittamisesta Keiteleen-Viitasaaren maan- 675. Härkönen ym., rah.al. n:o 59: Määrärahan
1781: tien rakentamiseen .................... 1133 osoittamisesta TVL:n Saarijärven tiemesta-
1782: ripiirin tukikohdan rakentamiseksi ...... 1149
1783: 660. Häikiö ym., rah.al. n:o 44: Määrärahan
1784: osoittamisesta Hankamäen-Säyneisen 676. Jaatinen, rah.al. n:o 60: Määrärahan osoit-
1785: maantien päällystämiseen . . . . . . . . . . . . . . 1134 tamisesta Jyväskylän-Koskenpään tien
1786: suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1150
1787: 661. Häikiö ym., rah.al. n:o 45: Määrärahan
1788: osoittamisesta Vehmersalmen-Räsälän- 677. Jaatinen, rah.al. n:o 61: Määrärahan osoitta-
1789: Puutossalmen maantien sekä Puutossalmen misesta Haukkalan paikallistien rakentami-
1790: ja Vehmersalmen siltojen rakentamiseen .. 1135 seksi Jyväskylän kaupungissa . . . . . . . . . . . . 1151
1791: 662. Häikiö ytn., rah.al. n:o 46: Määrärahan
1792: osoittamisesta Peltosalmen maataloudellis- 678. Jokela ym., rah.al. n:o 62: Määrärahan
1793: ten oppilaitosten rakennustöiden jatkami- osoittamisesta polkuteiden rakentamista var-
1794: seen ............................. . 1136 ten ................................ 1152
1795: 663. Häikiö ym., rah.al. n:o 47: Määrärahan 679. Jokela ym., rah.al. n:o 63: Määrärahan
1796: osoittamisesta Lapinlahden ja Varpaisjärven osoittamisesta avustukseksi Paliskuntain
1797: terveyskeskuksen rakentamiseen Lapinlah- Yhdistykselle poronjalostustoiminnan aloit-
1798: delle .............................• 1137 tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1153
1799: 664. Härkönen ym., rah.al. n:o 48: Määrärahan 680. Jokela ym., rah.al. n:o 64: Määrärahan
1800: osoittamisesta Tammijärven-Joutsan maan- osoittamisesta porotalouden tutkimustoi-
1801: tien parantamiseen .................... 1138 mintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1154
1802: XXX Sisällysluettelo 1972.
1803:
1804: Siv. Siv.
1805: 681. Juntumaa ym., rah.al. n:o 65: Määrärahan 698. Kock ym., rah.al. n:o 82: Määrärahan osoit-
1806: osoittamisesta mustalaisnuorten opintojen tamisesta Lahden moottoritien Lusin-Jär-
1807: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1155 venpään välisen osuuden suunnitteluun . . 1172
1808: 682. Juntumaa ym., rah.al. n:o 66: Määrärahan 699. Kock ym., rah.al. n:o 83: Määrärahan osoit-
1809: osoittamisesta Mustalaiskulttuurisäätiön pe- tamisesta Orimattilan kirkonkylän ja valta-
1810: rustamispääomaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1156 tien 4-5 välisen yhdystien suunnittelua ja
1811: rakentamista varten .................... 1173
1812: 683. Juntumaa ym., rah.al. n:o 67: Määrärahan
1813: osoittamisesta mustalaisten aikuiskurssien 700. Koppanen ym., rah.al. n:o 84: Määrärahan
1814: järjestämiseen .•...................... 1157 osoittamisesta kantatien n:o 55 rakennustöi-
1815: den aloittamiseen välillä Hyvinkää-Mänt-
1816: 684. Juntumaa ym., rah.al. n:o 68: Määrärahan sälä ••••••••••.••.•••.•••••••.••.•••• 1174
1817: osoittamisesta riista- ja kalatalouden tutki-
1818: muslaitoksen maksullista palvelutoimintaa 701. Koppanen ym., rah.al. n:o 85: Määrärahan
1819: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1158 osoittamisesta varsinaisen valtatien n:o 4
1820: parantamiseen ........................ 1175
1821: 685. Juntumaa ym. rah.al. n:o 69: Määrärahan
1822: osoittamisesta Suomen Merimieslähetysseu- 702. Koskenniemi ym., rah.al. n:o 86: Määrära-
1823: ran toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . 1159 ~an o~oittamisesta Inarinjärven kalakanto-
1824: Jen hottoon ........................... 1176
1825: 686. Järvenpää, rah.al. n:o 70: Määrärahan osoit-
1826: tamisesta taloudellisiin vaikeuksiin joutu- 703. Koskenniemi ym., rah.al. n:o 87: Määrära-
1827: neiden sokeiden ja heidän perheittensä hy- han osoittamisesta kasarmirakennuksen ra-
1828: väksi .............................. 1160 kentamiseen Ylitornioon ................ 1177
1829: 687. Järvenpää ym., rah.al. n:o 71: Määrärahan 704. Koskenniemi ym., rah.al. n:o 88: Määrära-
1830: osoittamisesta Porin pohjoisen satamatien han osoittamisesta Kemin-Tornion talous-
1831: rakentamisen aloittamiseen .............. 1161 alueen suunnittelutehtävien toteuttamiseen 1178
1832: 688. Järvenpää ym., rah.al. n:o 72: Määrärahan 705. Koskenniemi ym., rah.al. n:o 89: Määrära-
1833: osoittamisesta aallonmurtajien rakentami- han osoittamisesta yleiskaavan laatimiseen
1834: seen Mäntyluodon sataman edustalle . . . . 1162 Äkäslompolon alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1179
1835: 689. Järvenpää ym., rah.al. n:o 73: Määrärahan 706. Koskinen ym., rah.al. n:o 90: Määrärahan
1836: osoittamisesta Satakunnan tie- ja vesiraken- osoittamisesta ylimääräisten eläkkeiden mak-
1837: nuspiirin perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1163 samiseksi punakaartitaisille .............. 1180
1838: 690. Kainulainen ym., rah.al. n:o 74: Määrärahan 707. Koskinen ym., rah.al. n:o 91: Määrärahan
1839: osoittamisesta Pieksämäen-Kangasniemen osoittamisesta avustuksiksi kunnille vuokra-
1840: -Joutsan maantien parantamiseen ...... 1164 asuntojen rakentamiseksi vanhuksille ja
1841: lapsiperheille . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 1181
1842: 691. Kainulainen ym., rah.al. n:o 75: Määrära-
1843: han osoittamisesta Ahmalammen-Kymen 708. Koskinen ym., rah.al. n:o 92: Määrärahan
1844: läänin rajan tieosuuden parantamiseen . . . . 1165 osoittamisesta kunnille lasten valvotun päi-
1845: vähoidon kustannusten suorittamiseen las-
1846: 692. Kainulainen ym., rah.al. n:o 76: Määrära- tenseimissä ja päiväkodeissa . . . . . . . . . . . . 1182
1847: han osoittamisesta töiden aloittamiseen Hei-
1848: nolan-Lusin moottoritieosuudella ...... 1166 709. Kurppa ym., rah.al. n:o 93: Määrärahan
1849: osoittamisesta yli- tai alikulkusillan rakenta-
1850: 693. Kainulainen ym., rah.al. n:o 77: Määrärahan miseksi Loimaan ratapihalle . . . . . . . . . . . . 1183
1851: osoittamisesta lapsiperheiden asumistukeen 1167
1852: 710. Kurppa ym., rah.al. n:o 94: Määrärahan
1853: 694. Kainulainen ym., rah.al. n:o 78: Määrärahan osoittamisesta Oripään-Yläneen tieosuuden
1854: osoittamisesta Mäntyharjun-Ristiinan rau- kunnostamiseen ...................... 1184
1855: tatien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1168
1856: 711. Kurppa ym., rah.al. n:o 95: Määrärahan
1857: 695. Kainulainen ym., rah.al. n:o 79: Määrärahan osoittamisesta katsastustilojen vuokraami-
1858: osoittamisesta Säämingin ja Puumalan saa- seen Loimaalla ........................ 1185
1859: ristojen liikenteen hoitamiseksi kelirikka-
1860: aikoina .•...........................• 1169 712. Kurppa ym., rah.al. n:o 96: Määrärahan
1861: osoittamisesta eduskuntatyön kehittämisen
1862: 696. Kainulainen ym., rah.al. n:o 80: Määrärahan suunnitteluun ........................ 1186
1863: osoittamisesta Joroisten lentokentän kanna-
1864: tusyhdistyksen velkojen maksamiseen 1170 713. Kurppa ym., rah.al. n:o 97: Määrärahan
1865: osoittamisesta asevelvollisten päivätahoihin 1187
1866: 697. Aino Karialainen, rah.al. n:o 81: Määrära-
1867: han osoittamisesta Haukiperän sillan ra- 714. Kurppa ym., rah.al. n:o 98: Määrärahasta
1868: kennustöiden aloittamiseen Suomussalmen ammatinvalinnanohjaustoimiston perustami-
1869: kunnassa ..••........•............... 1171 seksi Loimaalle . . . . . • • . . • . . . . . . . . . . . . • • 1188
1870: Sisällysluettelo 1972. XXXI
1871:
1872: Siv. Siv.
1873: 715. lAine ym., rah.al. n:o 99: Määrärahan osoit- 728. Lindeman m. /l., fin.mot. nr 112: Om an-
1874: tamisesta Turun sairaanhoitCH>piston raken- visande av anslag för en yrkesväglednings-
1875: nustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . • . . • . . . 1189 byrå i Borgå stad . .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. 1206
1876: 716. Lankinen ym., rah.al. n:o 100: Määrärahan 728. Lindeman ym., rah.al. n:o 112: Määrärahan
1877: osoittamisesta Vääksyn kanavan kunnosta- osoittamisesta ammatinvalinnanohjaustoi-
1878: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1190 mistoa varten Porvoon kaupunkiin . . . . . . 1207
1879: 717. Lankinen ym., rah.al. n:o 101: Määrärahan
1880: osoittamisesta valtion virastotalon suunnit- 729. Mattila ym., rah.al. n:o 113: Määrärahan
1881: teluun Lahteen . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 1191 osoittamisesta Uudenmaan maakunnallisen
1882: yhdystieverkoston parantamiseen . . . . . . . . 1208
1883: 718. lAnkinen ym., rah.al. n:o 102: Määrärahan
1884: osoittamisesta Orimattilan-Lahden maan- 730. Mattila ym., rah.al. n:o 114: Määrärahan
1885: tien aikaansaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1192 osoittamisesta Siippoon-Perttulan-Nur-
1886: mijärven tien suunnitteluun ja rakentami·
1887: 719. Lepistö ym., rah.al. n:o 103: Määrärahan seen .•.............................. 1209
1888: osoittamisesta maantien parannustöiden
1889: aloittamiseksi välillä Vähäkyrö-Mustasaari 731. Mattila ym., rah.al. n:o 115: Määrärahan
1890: -Vaasa ............................. 1193 osoittamisesta Sierlan-Viuvalan tien pa-
1891: rantamiseen 1210
1892: 720. Lepistö ym., rah.al. n:o 104: Määrärahan
1893: osoittamisesta perunajauhotehtaiden toimin- 732. Mattila ym., rah.al. n:o 116: Määrärahan
1894: nan tehostamiseen .................... 1194 osoittamisesta Ahvenkosken - Elimäen
1895: 721. Lepistö ym., rah.al. n:o 105: Määrärahan maantien parantamiseen välillä Ahvenkoski
1896: osoittamisesta Kauhajoen-Kurikan maan- -Ruotsinpyhtää .........•........... , 1211
1897: tien päällystystyön aloittamiseen ........ 1195
1898: 733. Mattila ym., rah.al. n:o 117: Määrärahan
1899: 722. Lepistö ym., rah.al. n:o 106: Määrärahan osoittamisesta kehätieosuuden suunnitte-
1900: osoittamisesta Kontsaan-Ylistaron maan- luun ja töiden aloittamiseen välillä Mäntsälä
1901: tien päällystystyön aloittamiseen . . . . . . . . 1196 -Noppo . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 1212
1902: 723. Lepistö ym., rah.al. n:o 107: Määrärahan 734. Mattila ym., rah.al. n:o 118: Määrärahan
1903: osoittamisesta Reiniiänkosken sillan raken- osoittamisesta Raalan - Nummensyrjän
1904: nustöiden aloittamiseen Isonkyrön kunnassa 1197 maantien perusparannukseen . . . . . . . . . . . . 1213
1905: 724. Lindeman m.fl., fin.mot. nr 108: Om an- 735. Mattila ym., rah.al. n:o 119: Määrärahan
1906: visande av anslag för ytpermanentning av osoittamisesta Mäntsälän-Pukkilan yhdys.
1907: Iandsvägen Ingå-Snappertuna . . . . . . . . . . 1198 tien rakentamiseen .................... 1214
1908: 724. Lindeman ym., rah.al. n:o 108: Määrärahan
1909: osoittamisesta Inkoon ja Snappertunan väli- 736. Mattila ym., rah.al. n:o 120: Määrärahan
1910: sen maantien kestopäällystämistä varten . . 1199 osoittamisesta Karkkilan-Pusulan-Loh-
1911: jan tien rakentamiseen .. . . .. . .. . . .. .. .. • 1215
1912: 725. Lindeman m.fl., fin.mot. nr 109: Om an-
1913: visande av anslag för påbörjande av förbätt- 737. Mattila ym., rah.al. n:o 121: Määrärahan
1914: ringsarbetena på landsvägen Lojo station- osoittamisesta Hirvihaaranjoen perkausjär-
1915: Pickala .. . .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. . .. . 1200 jestelyn loppuunsaattamiseksi Mäntsälässä
1916: ja Porvoon maalaiskunnassa ...........• 1216
1917: 725. Lindeman ym., rah.al. n:o 109: Määrärahan
1918: osoittamisesta parannustöiden aloittamista 738. Miettinen ym., rah.al. n:o 122: Määrärahan
1919: varten Lohjan aseman ja Pikkalan välisellä osoittamisesta Mäntyharjun asemanseudun
1920: maantiellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1201 ja Mikkelin-Kouvolan tien välisen maan-
1921: tien perusparannus- ja rakennuskustannuk-
1922: 726. Lindeman m.fl., fin.mot. nr 110: Om anvi- sia varten ...........................• 1217
1923: sande av anslag för projektering av ett stat-
1924: ligt ämbetshus i Karis köping . . . . . . . . . . . . 1202 739. Miettinen ym., rah.al. n:o 123: Määrärahan
1925: 726. Lindeman ym., rah.al. n:o 110: Määrära- osoittamisesta Kuomiokosken ja Kouvolan-
1926: han osoittamisesta valtion virastotalon suun- Mikkelin maantien välisen yhdystien raken-
1927: nittelua varten Karjaan kauppalaan . . . . . . 1203 tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1218
1928:
1929: 727. Lindeman m.fl., fin.mot. nr 111: Om an- 740. Mustonen ym., rah.al. n:o 124: Määrärahan
1930: visande av anslag för en yrkesväglednings- osoittamisesta pienviljelijöiden taloudellisen
1931: byrå i Karis köping .. . .. .. .. . .. .. .. . .. . 1204 yhteistoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . 1219
1932:
1933: 727. Lindeman ym., rah.al. n:o 111: Määrärahan 741. Mustonen ym., rah.al. n:o 125: Määrärahan
1934: osoittamisesta ammatinvalinnanohjaustoi- osoittamisesta kehitysalueitten sähköistä-
1935: mistoa varten Karjaan kauppalaan . . . . . • . . 1205 misen tukemiseksi .. • .. . .. .. .. .. .. . . .. 1220
1936: XXXII Sisällysluettelo 1972.
1937:
1938: Siv. Siv.
1939: 742. Mustonen ym., rah.al. n:o 126: Määrärahan 757. E. Niskanen ym., rah.al. n:o 141: Määrä-
1940: osoittamisesta kaoliini- ja kalkkikaivostoi- rahan osoittamisesta lyhytkiertoviljelyyn so-
1941: minnan aloittamiseksi Puolangan kunnan veltuvien puulajikkeiden jalostamiseen . . . . 1237
1942: Pihlajavaarassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1221
1943: 758. Pekkala ym., rah.al. n:o 142: Määrärahan
1944: 743. Mykkänen ym., rah.al. n:o 127: Määrärahan osoittamisesta kohtuuttoman korkean ve-
1945: osoittamisesta hillan ja muiden luonnon- den hinnan alentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1238
1946: marjojen perus-, viljely- ja jalostustutkimuk-
1947: siin 1222 759. Pekkala ym., rah.al. n:o 143: Määrärahan
1948: 744. Mykkänen ym., rah.al. n:o 128: Määrärahan osoittamisesta Kyösti Kallio-museon perus-
1949: osoittamisesta geologisen tutkimuslaitoksen tamiseen Nivalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1239
1950: Rovaniemen toimiston toimitalon suunnitte-
1951: lua ja rakennustöiden aloittamista varten .. 1223 760. Pekkala ym., rah.al. n:o 144: Määrärahan
1952: osoittamisesta Haapaveden emäntäkoulun
1953: 745. Myyryläinen ym., rah.al. n:o 129: Määrära- päärakennuksen suunnittelua ja rakennus-
1954: han osoittamisesta Lahden sairaanhoito-op- töiden aloittamista varten . . . . . . . . . . . . . . 1240
1955: pilaitoksen suunnitteluun ja rakentamiseen 1224
1956: 761. Pohionen ym., rah.al. n:o 145: Määrärahan
1957: 746. Mäkelä ym., rah.al. n:o 130: Määrärahan osoittamisesta Suomen Syöpäyhdistyksen ja
1958: osoittamisesta Porin lyhytaaltoaseman uusi- Syöpäsäätiön syöväntorjuntatyön tukemi-
1959: mista varten lyhytaaltolähetystoiminnan tur- seen ................................ 1241
1960: vaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1225
1961: 762. Poutanen ym., rah.al. n:o 146: Määrärahan
1962: 747. Nevalainen ym., rah.al. n:o 131: Määrära- osoittamisesta kunnaneläinlääkärien virka-
1963: han osoittamisesta uusien tutkijan virkojen asuntojen ja vastaanottotilojen rakentami-
1964: ja toimien perustamiseen geologiseen tutki- seen ................................ 1242
1965: muslaitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1226
1966: 748. E. Nieminen ym., rah.al. n:o 132: Määrä- 763. Poutanen ym., rah.al. n:o 147: Määrärahan
1967: rahan osoittamisesta Mestilän-Honkilah- osoittamisesta sivutoimista vuokramökkitoi-
1968: den tien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1227 mintaa harjoittavien lainoittamiseen ...... 1243
1969:
1970: 749. E. Nieminen ym., rah.al. n:o 133: Määrära- 764. Procope ym., rah.al. n:o 148: Määrärahan
1971: h~ osoittamisesta Kokemäen-Jalonojan-
1972: osoittamisesta Allergialiitto r.y:lle valistus-
1973: Kelkyän tien rakennustöiden aloittamiseksi 1228 ja kuntoutustyön tukemista varten . . . . . . 1244
1974:
1975: 750. E. Nieminen ym., rah.al. n:o 134: Määrära- 765. Ronkainen ym., rah.al. n:o 149: Määrärahan
1976: han osoittamisesta Kankaanpään-Kiikois- osoittamisesta Kristillinen Alkoholisti- ja
1977: ten-Vammalan tien rakennustöiden aloit- Narkomaanityö r.y:n Someron hoitokodin
1978: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1229 hoitokustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1245
1979:
1980: 751. E. Nieminen ym., rah.al. n:o 135: Määrära- 766. Ronkainen ym., rah.al. n:o 150: Määrära-
1981: han osoittamisesta Kokemäen-Kiukaisten han osoittamisesta Savonlinnan talousalueen
1982: -Eurajoen tien rakennustöiden aloittami- pienten ja keskisuurten yritysten korkotuki-
1983: seksi ................................ 1230 luottoihin .......................... 1246
1984:
1985: 752. E. Nieminen ym., rah.al. n:o 136: Määrära- 767. Ronkainen ym., rah.al. n:o 151: Määrärahan
1986: han osoittamisesta marjakasvien tutkimiseen osoittamisesta Mikkelin läänin luonnontie-
1987: maatalouden tutkimuskeskuksessa 1231 teellis-biologisen tutkimuslaitoksen suunnit-
1988: teluun .............................. 1247
1989: 753. E. Nieminen ym., rah.al. n:o 137: Määrära-
1990: han osoittamisesta vihannesten laatututki- 768. Ronkainen ym., rah.al. n:o 152: Määrärahan
1991: musten suorittamiseen maatalouden tutki- osoittamisesta valtion Keski-Saimaan mat-
1992: muskeskuksessa ...................... 1233 kailukeskuksen suunnitteluun . . . . . . . . . . 1248
1993:
1994: 754. N. Nieminen ym., rah.al. n:o 138: Määrära- 769. Ronkainen ym., rah.al. n:o 153: Määrära-
1995: hap. . osoittamisesta . ammatinvalinnanohjaus- han osoittamisesta Keski-Saimaan keskuska-
1996: toiiDiston perustamiseksi Heinolaan . . . . . . 1234 lanviljelylaitoksen aikaansaamiseen . . . . . . . . 1249
1997:
1998: 755. E. Niskanen ym., rah.al. n:o 139: Määrära- 770. Ronkainen ym., rah.al. n:o 154: Määrära-
1999: han osoittamisesta Ruotsin suomalaisille tar- han osoittamisesta Vihreä Keidas r.y:n toi-
2000: koitetun . suomenkielisen ohjelmapalvelun minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1250
2001: tehostamiseen ........................ 1235
2002: 771. Ronkainen ym., rah.al. n:o 155: Määrärahan
2003: 756. E. Niskanen ym., rah.al. n:o 140: Määrära- osoittamisesta Pelastusarmeijan tukemiseen
2004: han osoittamisesta metsäpuiden resistenssi- sosiaalisen toimitalon rakentamiseksi Mal-
2005: jalostustutkimukseen . . . . . . . . . . . . . . • . . . 1236 mille •...•....•••...•......•......... 1251
2006: Sisällysluettelo 1972. XXXIII
2007:
2008: Siv. Siv.
2009: 772. Ronkainen ym., rah.al. n:o 156: Määrärahan 788. Sandelin ym., rah.al. n:o 172: Määrärahan
2010: osoittamisesta odottamattomien kalastusva- osoittamisesta Porin-Jyväskylän maantien
2011: hinkojen selvittämistä ja ennakkokorvausten rakentamiseksi Virtain kunnassa .......... 1271
2012: maksamista varten ................... . 1252
2013: 789. Sandelin ym., rah.al. n:o 173: Määrärahan
2014: 773. Saimo ym., rah.al. n:o 157: Määrärahan osoittamisesta oppilaiden lukukausimaksu-
2015: osoittamisesta kohdunkaulasyövän terveys- jen poistamiseksi Tampereen yliopistossa .. 1272
2016: tarkastuskustannusten korvaamiseen kun-
2017: nille ............................... . 1254 790. Sandelin ym., rah.al. n:o 174: Määrärahan
2018: osoittamisesta koulutuslentokoneen proto-
2019: 774. Saimo ym., rah.al. n:o 158: Määrärahan tyypin kehitystyöhön •.............. , .. 1274
2020: osoittamisesta Lievestuoreen-Kangasnie-
2021: men valtatieosuuden rakennustöiden aloitta- 791. Sandelin, rah.al. n:o 175: Määrärahan osoit-
2022: miseen 1255 tamisesta kantatien n:o 66 parantamiseksi
2023: Ruoveden kunnan alueella .............. 1275
2024: 775 .. Saimo ym., rah.al. n:o 159: Määrärahan
2025: osoittamisesta pysyvien tilojen aikaansaami- 792. Seppä ym., rah.al. n:o 176: Määrärahan osoit-
2026: seksi Keski-Suomen koeasemalle . . . . . . . . . . 1256 tamisesta valtion virastotalon rakentamiseksi
2027: Kurikkaan ............................. 1276
2028: 776. Saimo ym., rah.al. n:o 160: Määrärahan
2029: osoittamisesta Hankasalmen-Konneveden 793. Siikaniemi ym., rah.al. n:o 177: Määrärahan
2030: maantien rakentamiseen ................ 1257 osoittamisesta Vesivehmaan pienkonekentän
2031: perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1277
2032: 777. Saimo ym., rah.al. n:o 161: Määrärahan
2033: osoittamisesta Saakosken-Jämsänkosken 794. Siikaniemi ym., rah.al. n:o 178: Määrärahan
2034: -Hallin maantien rakentamiseksi ........ 1258 osoittamisesta Vääksyn kanavan kunnosta-
2035: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . 1278
2036: 778. Sainio ym., rah.al. n:o 162: Määrärahan
2037: osoittamisesta Luonnonmaan-Naantalin- 795. Siikaniemi ym., rah.al. n:o 179: Määrärahan
2038: Turun moottoritien rakentamiseen . . . . . . . . 1259 osoittamisesta Salpakankaan terveyskeskuk-
2039: sen suunnitteluun ja rakentamiseen . . . . . . 1279
2040: 779. Salama ym., rah.al. n:o 163: Määrärahan
2041: osoittamisesta sisäoppilaitoksen rakentami- 796. Siikaniemi ym., rah.al. n:o 180: Määrärahan
2042: seksi Jyväskylään reumaattisia sairauksia sai- osoittamisesta valtatien n:o 12 suunnitte-
2043: rastavien lasten ja nuorten kuntoutusta ja luun Hälvälän ja Nastolan välillä . . . . . . . . 1280
2044: koulutusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1260
2045: 797. Siikaniemi ym., rah.al. n:o 181: Määrärahan
2046: 780. Salmivuori ym., rah.al. n:o 164: Määrärahan osoittamisesta Padasjoen-La=in maantien
2047: osoittamisesta Riihimäen-Hyvinkään-Jär- parantamistöiden jatkamiseen välillä Tom-
2048: venpään maantien aikaansaamiseksi ...... 1261 mola-Taulu ........................ 1281
2049: 781. Salmivuori ym., rah.al. n:o 165: Määrärahan 798. Siikaniemi ym., rah.al. n:o 182: Määrärahan
2050: osoittamisesta Mäntsälän-Hyvinkään kehä- osoittamisesta metsäteiden rakennustarpeen
2051: tien rakennustöiden nopeuttamiseksi . . . . 1262 inventoimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1282
2052: 782. Salmivuori ym., rah.al. n:o 166: Määrärahan 799. S. Suominen ym., rah.al. n:o 183: Määrä-
2053: osoittamisesta Tuusulantien leventämisen rahan osoittamisesta ryömimiskaistojen ra-
2054: tutkimiseen ja töiden aloittamiseen . . . . . . 1263 kentamis~~i _yaltatiellä n:o 3 Kuljun ja Kei-
2055: 783. Salmivuori ym., rah.al. n:o 167: Määrärahan
2056: molan välillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1283
2057: osoittamisesta jätevesien johtamiseen Tuusu- 800. S. Suominen ym., rah.al. n:o 184: Määrära-
2058: lanjoen ja Keravanjoen· alueella . . . . . . . . . . 1264 han osoittamisesta uusvienti- ja kotimarkki-
2059: 784. Salmivuori ym., rah.al. n:o 168: Määrärahan nateollisuuden tuotantokoneiden liikevaih-
2060: osoittamisesta Vanhan porvoon pelastami- toverosta aiheutuvan kustannusten nousun
2061: seen 1265 korvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1284
2062: 785. Salo ym., rah.al. n:o 169: Määrärahan osoit- 801. S. Suominen ym., rah.al. n:o 185: Määrära-
2063: tamisesta Allergialiitto r.y:lle valistus- ja han osoittamisesta työsopimussuhteisten len-
2064: kuntoutustyön tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1266 nonjohtoharjoittelijoiden palkkaamiseen . . 1285
2065: 786. Salolainen ym., rah.al. n:o 170: Määrärahan 802. S. Suominen ym;, rah.al. n:o 186: Määrära-
2066: osoittamisesta World Wildlife Fundin Suo- han osoittamisesta patenttihakemusten tut·
2067: ~~n _sä~ti?n perustamiseen ja toiminnan kiroustyössä käytettävän välineistön hankki·
2068: kayn01stäm1seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1267 miseen .............................. 1286
2069: 787. Saloranta ym., rah.al. n:o 171: Määrärahan 803. S. Suominen ym., rah.al. n:o 187: Määrära-
2070: osoittamisesta Kyrönjoen vesistötaloussuun- han osoittamisesta eräiden virkojen ja toi·
2071: nitelman ja Lapuanjoen vesistöjärjestelyn mien perustamiseksi patentti· ja rekisterihal·
2072: toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1269 litukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1287
2073: 5 156/72
2074: XXXIV Sisällysluettelo 1972.
2075:
2076: Siv. Siv.
2077: 804. Suorttanen ym., rah.al. n:o 188: Määrärahan 819. Tähkämaa ym., rah.al. n:o 203: Määrärahan
2078: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kou- osoittamisesta kalastajien käyttöön tarkoite-
2079: volan-Mikkelin maantieltä Valkealan va- tun satamalaiturin rakentamiseen Kustavin
2080: ruskuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1288 Vuosnaisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1305
2081: 805. Suorttanen ym., rah.al. n:o 189: Määrärahan 820. Tähkämaa ym., rah.al. n:o 204: Määrärahan
2082: osoittamisesta Kymenlaakson emäntäkoulun osoittamisesta Laitilan-Loimaan tien suun-
2083: rakentamiseksi Vehkalahden kuntaan . . . . 1289 nitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1306
2084: 806. Suorttanen, rah.al. n:o 190: Määrärahan
2085: 821. Tähkämaa ym., rah.al. n:o 205: Määrärahan
2086: osoittamisesta Kouvolan-Heinolan maan-
2087: tien rakennustyön jatkamiseen . . . . . . . . . . 1290 osoittamisesta Vistan-Valkojan tien raken-
2088: nustöiden aloittamiseen Paimion kunnassa 1307
2089: 807. Sutinen ym., rah.al. n:o 191: Määrärahan
2090: osoittamisesta Oy Yleisradio Ab:n toimesta 822. Tähkämaa ym., rah.al. n:o 206: Määrärahan
2091: ulkomaille suunnatun Suomi-tietouden har- osoittamisesta Lehmänkurkun tien rakenta-
2092: joittamiseen .......................... 1291 misen aloittamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1308
2093: 808. Tallgren m. fl., fin.mot. nr 192: Om an- 823. Tähkämaa ym., rah.al. n:o 207: Määrärahan
2094: visande av anslag för påb_ö9ande av bygg- osoittamisesta Lokalahden-Taivassalon
2095: nadsarbetena pl en fast vägtörbindelse mel- maantien peruskorjausta varten .........• 1309
2096: lan Pargas och Nagu . . . . . . . .. . . .. . . .. . 1292
2097: 824. Tähkämaa ym., rah.al. n:o 208: Määrärahan
2098: 808. Tallgren ym., rah.al. n:o 192: Määrärahan osoittamisesta tuotantopalkkioiksi viljeli-
2099: osoittamisesta kiinteän tieyhteyden raken- jöille nurmikasvien siemenviljelyksestä .... 1310
2100: nustöiden aloittamista varten Paraisten ja
2101: Nauvon välille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1293 825. Tähkämaa ym., rah.al. n:o 209: Määrärahan
2102: 809. Tiekso ym., rah.al. n:o 193: Määrärahan osoittamisesta Yläneen-Pöytyän-Kari-
2103: osoittamisesta Ajoksen syväsataman väylän naisten-Marttilan tien rakentamiseen .... 1311
2104: ruoppaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1294
2105: 826. Vainio ym., rah.al. n:o 210: Määrärahan
2106: 810. Tikkanen ym., rah.al. n:o 194: Määrärahan osoittamisesta Päijänteen kansallispuiston
2107: os~!t~~mi~est~ sivistystyön järjestämiseksi suunnitteluun ........................ 1312
2108: eraillä tyomailla ........................ 1295
2109: 827. Vainio ym., rah.al. n:o 211: Määrärahan
2110: 811. Tuominen ym., rah.al. n:o 195: Määrärahan osoittamisesta !ainoiksi matkailua palvele-
2111: osoittamisesta siirtotyöläisten asuntojen ra- van laivaliikenteen harjoittajille . . . . . . . . . . 1313
2112: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1296
2113: 828. Weckman ym., rah.al. n:o 212: Määrärahan
2114: 812. Tuominen ym., rah.al. n:o 196: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen avustuksen mak-
2115: osoittamisesta Aasian ja Afrikan kansallisten samiseen tukilisää saaville kansaneläkeläi-
2116: vapautusliikkeiden humanitääriseen avusta- sille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1314
2117: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1297
2118: 813. Veikko Turunen ym., rah.al. n:o 197: Mää- 829. Weckman ym., rah.al. n:o 213: Määrärahan
2119: rärahan osoittamisesta !ainoiksi alkoholis- osoittamisesta valtion virastotalon aikaansaa-
2120: tien suojatyöpaikkojen aikaansaamiseksi . . 1299 miseen Tampereelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1315
2121:
2122: 814. Veikko Turunen ym., rah.al. n:o 198: Määrä- 830. Westerholm ym., rah.al. n:o 214: Määrära-
2123: rahan osoittamisesta Kalmarin--Konttilan han osoittamisesta valtion kalanviljelylaitok-
2124: tien kunnostamiseksi . . . .. . . . .. . .. . . . . . 1300 sen perustamiseksi Uukuniemen kuntaan .. 1316
2125: 815. Veikko Turunen ym., rah.al. n:o 199: Mää- 831. Westerholm ym., rah.al. n:o 215: Määrära-
2126: rärahan osoittamisesta Etelä-Suomen keskus- han osoittamisesta sairauksille vastustusky-
2127: kalanviljelylaitoksen tuotannon ylläpitämi- kyisten puulajikkeiden kehittämiseen .... 1317
2128: seen ................................ 1301
2129: 832. Westerholm ym., rah.al. n:o 216: Määrära-
2130: 816. Väinö Turunen, rah.al. n:o 200: Määrära- han osoittamisesta Kouvolan A-klinikan yllä-
2131: han osoittamisesta Kultakiven.:._särkilahden pitokustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1318
2132: maantien parantamiseen ................ 1302
2133: 817. Väinö Turunen, rah.al. n:o 201: Määrära- 833. Westerholm ym., rah.al. n:o 217: Määrära-
2134: han osoittamisesta Tuunaansalmen ja Pun- han osoittamisesta lyhytkiertoviljelyyn so-
2135: kasalmen siltojen rakentamiseen . . . . . . . . 1303 veltuvien puulajikkeiden jalostamiseen .... 1319
2136:
2137: 818. Väinö Turunen, rah.al. n:o 202: Määrära- 834. V ilmi ym., rah.al. n:o 218: Määrärahan osoit-
2138: han osoittamisesta Pitkänsillan rakentamis- tamisesta uusien maanteiden suunnittele-
2139: kustannusten osittaiseen korvaamiseen Sa- mista varten Lapin läänin alueen työllisyy-
2140: vonlinnan kaupungille . . . . . . . . . . . . . .. . . . 1304 den hoitamiseksi ...................... 1320
2141: Sisällysluettelo 1972. XXXV
2142:
2143: Siv. Siv.
2144: 83.5. Vilmi ym., rah.al. n:o 219: Määrärahan osoit- 839. Volotinen ym., rah.al. n:o 223: Määrärahan
2145: tamisesta Simojokisuun ruoppaamiseksi ve- osoittamisesta Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n
2146: sistön kalakannan lisäämistä varten ...... 1321 uudissähköistyksen tukemiseen . . . . . . . . . . 1325
2147: 836. Vilponiemi ym., rah.al. n:o 220: Määrära- 840. Volotinen ym., rah.al. n:o 224: Määrärahan
2148: han osoittamisesta Mäntyluodon sataman osoittamisesta Pohjois-Karjalan vesipiirin au-
2149: edustalle rakennettavien aallonmurtajien ra- tokannan uusimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1326
2150: kennustöiden aloittamista varten . . . . . . . . 1322
2151: 841. Volotinen ym.," rah.al. n:o 225: Määrärahan
2152: 837. Vilponiemi ym., rah.al. n:o 221: Määrära- osoittamisesta Jänisjoen tulvasuojelutyöhön 1327
2153: han osoittamisesta maantien suunnittelua ja
2154: rakennustöiden aloittamista varten Mänty- 842. Volotinen ym., rah.al. n:o 226: Määrärahan
2155: luodon-Reposaaren tieltä Ahlaisten kirkon- osoittamisesta Suorlahden-Suoparsaaren
2156: kylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1323 tien kunnostamiseksi paikallistieksi . . . . . . 1328
2157: 838. Vilponiemi ym., rah.al. n:o 222: Määrära- 843. Volotinen ym., rah.al. n:o 227: Määrärahan
2158: han osoittamisesta Satakunnan läänin perus- osoittamisesta kaivostoimintatutkimuksiin
2159: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1324 Polvijärvellä • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1329
2160:
2161:
2162: V. Pankkivaliokunta.
2163: Pankkilainsäädäntöä sekä säästämistoimin- Siv.
2164: nan vireyttämistä ym.. koskevia laki- ja toi- 6. Procope, hemst.mot. nr 655: Om stimule-
2165: vomusaloitteita. ring av sparverksamheten genom införande
2166: Si'V. av skattelättnadskonton . . . . . . . . . . . . . . . . 1347
2167: 1. Asunta ym., lak.al. n:o 167: Ehdotus laiksi
2168: pankkitarkastuslain 19 §:n kumoamisesta . . 1335 6. Procope, toiv.al. n:o 655: Säästämistoimin-
2169: nan vireyttämisestä ottamalla käyttöön ve-
2170: 2. Pekkala ym., lak.al. n:o 168: Ehdotus laiksi ronhuojennustilit .................... 1348
2171: pankkitarkastuslain 19 §:n kumoamisesta 1337
2172: 7. Saarinen ym., toiv.al. n:o 6.56: Liikepank-
2173: 3. Häggblom, lagmot. nr 169: Förslag tilllagar kien siirtämisestä valtion omistukseen . . . . 1349
2174: angående ändring av lagen om sparbanker,
2175: lagen om affärsbanker, lagen om andelsban- 8. Tamminen ym., toiv.al. n:o 657: Investoin-
2176: ker, lagen om hypoteksbanker och lagen om tipankin perustamisesta ................ 1350
2177: kreditaktiebolag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1339
2178: 3. Häggblom, lak.al. n:o 169: Ehdotukset 9. Vainio ym. toiv.al. n:o 658: Pankkien luo-
2179: laeiksi säästöpankkilain, liikepankkilain, tonantoa säätelevien määräysten tarkistami-
2180: osuuspankkilain, kiinnitysluottopankkilain sesta ................................ 1352
2181: ja luotto-osakeyhtiölain muuttamisesta . . . . 1342
2182: 10. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 659: Korkea-
2183: 4. H. Linna ym., lak.al. n:o 170: Ehdotus korkoisten lainojen muuntamisesta valtion
2184: laiksi postipankkilain 4 §:n muuttamisesta 1345 halpakorkoisiksi ja korkotukilainoiksi ..•. 1353
2185: .5. Kurppa ym., toiv.al. n:o 654: Luottotappio- 11. Volotinen ym., toiv.al. n:o 660: Yrittämis-
2186: varausten rinnastamisesta omiin pääomiin mahdollisuuksia parantavasta rahapolitii-
2187: pankin vakavaraisuutta laskettaessa . . . . . . 1346 kasta .....•............•............. 1354
2188: VALTIOPÄIVÄT
2189: 1972
2190:
2191: LIITTEET
2192: A. YLEISENÄ ALOITEAIKANA JÄTETYT
2193: LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
2194:
2195:
2196:
2197:
2198: HELSINKI 1972
2199: VALTION PAINATUSKESKUS
2200:
2201:
2202:
2203: 156/72
2204: VALTIOPÄIVÄT
2205: 1972
2206:
2207: LIITTEET
2208: I
2209:
2210:
2211: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
2212: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
2213:
2214:
2215:
2216:
2217: HELSINKI 1972
2218: VALTION PAINATUSKESKUS
2219: Hallitusmuodon ja valtiopäiväjärjestyksen sekä vaalilainsäädännön
2220: muuttamista ym. tarkoittavia laki- ja toivomusaloitteita.
2221: 7
2222:
2223: I,l.- Lagmot. nr 11.
2224:
2225:
2226:
2227:
2228: Ehrnrooth m. fl.: Förslag tilllag om ändring av regeringsformen.
2229:
2230:
2231: T i 11 R i k s d a g en.
2232:
2233: När den franska upplysningsfilosofen Mon- Parlamenterismen har, såsom de sakkunniga
2234: tesquieu i verket L'esprit des lois (Lagarnas vid tiden för vår regeringsforms tillkomst beto-
2235: anda), som utkom 1748, framställde sin makt- nade, i vårt politiska system förverkligats i
2236: fördelningslära, motiverade han den med indi- sträng form. Enligt Ståhlberg avser parlamen-
2237: videns frihets- och säkerhetskrav. Den säkraste tarismen att åstadkomma ett förtroendeför-
2238: garantin för individens rättsskydd, ansåg Mon- hållande och samverkan mellan den verkstäl-
2239: tesquieu, består i en maktfördelning, enligt lande makten och folkrepresentationen. Olika
2240: viiken den lagstiftande, den verkställande och omständigheter har bidragit tili att förhållan-
2241: den dömande makten tillkommer olika organ. dena i praktiken inte alltid gestaltat sig så-
2242: Även om maktfördelningsläran inte någonstä- dana, som författningen avsett. Under de
2243: des genomförts i absolut form, har den spelat senaste deeennieroa har det parlamentariska
2244: en avgörande roll i utvecklingen av den demo- styrelsesättet ofta varit i blickpunkten, när
2245: kratiska styrelseformen. man sökt orsakerna tili störingarna i vått
2246: Grundtanken i maktfördelningsläran fram- politiska liv. Någon djupgående analys av
2247: träder alldeles klart i vår regeringsforms 2 §. situationen har emellertid inte företag1ts, vil-
2248: I stadgandet i detta lagrum såg 1917 års grund- ket också berott på att den statsrättsliga ex-
2249: lagskommiw! en nödvändig garanti för med- pertisen har visat endast obetydligt intresse
2250: borgarnas frihet och samhällskrafternas normala för dessa problem. Såsom korrektiv mot bris-
2251: verksamhet. En ensidig koncentrering av stats- terna i parlamentarismens funktionssätt har en
2252: makten har lett tili förtryck och även eljest i regering av samtliga i riksdagen företrädda
2253: flera avseenden skadligt inverkat på det poli- partier rekommenderats.
2254: tiska livet, framhöll grundlagskommitten. Det torde kunna anses obestridligt, att för-
2255: Riksdagen företräder folket, vilket stats- hållandena under senare år har lett .tili en
2256: makten i Finland tillkommer. Av de olika påtaglig förstärkning av regeringsmakitens ställ-
2257: organ, på vilka statsmakten enligt en modi- ning på bekostnad av riksdagens. Detta kan
2258: fierad form av maktfördelningsprincipen har medföra - om det inte redan har medfört -
2259: fördelats i regeringsformen, är riksdagen därför att folkets vilja inte i de stora avgörandena
2260: den viktigaste. Detta framhåller uttryckligen har det bestämmande infJytande, som rege-
2261: många av våra författningsexperter. (Se bl. a. ringsformen har avsett att trygga. Om en lucka
2262: Erich, Suomen valtio-oikeus, I delen s. 268, har uppstått i den poHtiSika byggnaden genom
2263: Kaira, Valtiosopimukset II, s. 190 och Hakki- den partipolitiska splittringen och den försäm-
2264: la! Suomen Tasavallan perustuslait, s. 20.) ring av den politiska andan som härav följt,
2265: Härav följer inte, att regeringsmakten i Fin- kan den inte utan men för vårt politiska liv
2266: lands författning skulle intaga en svag ställ- och hela samhället täppas genom improvisario-
2267: ning. Det framgår tydligt därav, att regeringen ner i praktiken. Fastän grundlagarna kan vara
2268: skall leda och inte låta sig ledas av riksdagen. elastiska på någon punkt, innebär en subjektiv
2269: Republikens presidents maktbefogenheter är tolkning av de allra centralaste stadgandena i
2270: också betydande. Men vår författning har vår regeringsform en uppenbar risk för en
2271: framför allt avsett att trygga demokratin gen- rubbning av den jämvikt som skall råda mellan
2272: om ett system, som förutsätter balans mellan statsorganen. Därav följer åter, att det för-
2273: de olika organ, på vilka utövningen av stats- rtroendeförhållande undergräves, som parlamen-
2274: makten har fördelats. tarismen avser att åstadkomma mellan den
2275: 6 1,1.- Tasavallan presidentin valitseminen.
2276:
2277: verkställande makten och folkrepresentationen. f~ttningen begränsat antalet mandatperioder
2278: Detta leder till, att den viktiga allmänna upp- for den valda statschefen, kan nämnas följande:
2279: gift, som republikens president innehar såsom Omedelbant återval är inte tillåtet i Schweiz
2280: förmedlande och utjämnande kraft i det poli- och Turkiet, ej heller i Brasilien och Mexiko.
2281: tiska livet, försvåras. Ett omval, d.v.s. högst två mandatperioder
2282: Då det är av avgörande betydelse för be- i en följd, möjliggör författningen i 1rland
2283: varandet av vår :traditionella parlamentariska Jugoslavien (men den nuvarande statschefe~
2284: demokrati, att riksdagens ställning och infly- underlyder inte denna 1963 antagna begräns-
2285: tande tryggas, bör det allvarligt övervägas, hur ning), Tyska förbundsrepubliken och Öster-
2286: detta kunde ske utan att jämvikten rubbas åt rike. 1 Italien har en begränsning diskuterats
2287: det motsatta hållet. Eftersom en svag rege- i politiska kretsar.
2288: ringsmakt kan omöjliggöra det ändamålsenliga Någon begränsning av antalet mandatperio-
2289: handhavandet av de uppgifter, som uppdragits 'der för presidenten gäller inte i 1sland, Frank-
2290: åt de politiska organen, vore det inte lyckligt rike, Portugal, ej heller i flertalet afrikanska
2291: att begränsa de befogenheter som enligt vår republiker med en stark presidentmakt enligt
2292: regeringsform tillkommer den verkställande presidentstyrelsens princip.
2293: mak:ten, d.v.s. republikens president och stats- Såsom ovan framhållits har det framgått,
2294: rådet. att den parlamentariska demokratin i Finland
2295: 1917 års grundlagskommitte, som såg prob- under senare år inte fungerat klanderfritt.
2296: lemen ur den med full inre självständighet Riksdagens inflytande såsom det främsta orga-
2297: utrustade blivande finska republikens syn- net i vår politiska demokrati har inte kunnat
2298: punkt, framhöll, att presidentens mandat bor- göras gällande i den utsträckning grundlagen
2299: de omfatta en inte alltför kort tidrymd, för- avsett. Den lucka som uppstått har :täckts
2300: slagvis sex år, samt att hinder mot mandatets genom den aktivitet republikens president för-
2301: förnyande genom omval ej borde uppställas. mått utveckla. Detta har emellertid inte åter-
2302: Men under de senaste deeennieroa har man i stäl1t den balans mellan statsorganen som rege-
2303: ett växande antal Iänder strävat att trygga ringsformen velat skapa. Stärkandet av den
2304: folkrepresentationens ställning genom att be- representativa demokrati, som det överväldi-
2305: gränsa antalet mandatperioder för den valda gande flertalet av Finlands folk säkert om-
2306: statschefen. Dennes inflytande blir domine- fattar, borde vara en angelägen uppgift för de
2307: rande nuförtiden också på grund av mass- demokratiska partierna. 1 de socialistiska och
2308: mediernas effekt också i sådana Iänder, i vilka liberala lägren slog man vakt om riksdagens
2309: presidentstyrelsen inte gäller. Före den ändring ställning och inflytande på den tiden, när de
2310: av konstitutionen ( "Twenty-Second Amend- konservativa hävdade betydelsen av en stark
2311: ment"), som gjordes på förslag av den 80:de regeringsmakt. Nu borde man i de olika ideo-
2312: kongressen (1947), blev aktuell, hade det logiska lägren kunna enas om en sådan kom-
2313: varit praxis i Amerikas Förenta Stater att promiss, som bevarar jämvikten mellan riks-
2314: samma person högst två gåttger i följd väljes dagen och den högsta verkställande makten.
2315: tili president. Sedan Franklin D. Roosevelt På så sätt skulle en gynnsam utveckling av
2316: såsom den första av tre presidenter, vilka hade vår parlamentariska demokrati bäst tryggas.
2317: trotsat denna på en stark demokratisk överty· En begränsning av antalet mandatperioder för
2318: gelse grundande tradition, också lyckades bli republikens president enligt förebild från stater
2319: vald för hela fyra fyraåriga mandatperioder i i väst och öst skulle säkra det inflytande pre-
2320: följd, infördes i den amerikanska konstitutio- sidenten som innehavare av den högsta verk-
2321: nen förbudet mot mera än ett återval av den ställande makten och ledare av landets uttikes-
2322: sittande presidenten. 1 sina memoarer (del 2, politik bör tillkomma, utan att i sådan ut-
2323: s. 517 f.) återger Harry S. Truman innehållet sträckning göra innehavaren av presidentäm-
2324: i ett memorandum, som han skrev såsom pre- betet tili en dominerande politisk kraft, att
2325: sident vid tiden för nämnda författningsänd- den folkvalda riksdagen de facto degraderas
2326: ring. Han säger bl. a.: "Enligt min uppfattning från det främsta statsorganets ställning.
2327: ~är åtta år som president nog och ibland för Utgående från denna tankegång aktualise-
2328: •mycket för viiken person som helst att tjäna rades frågan om en begränsning av antalet
2329: i den egenskapen". mandatperioder för presidenten vid 1966 års
2330: ~åsom exempel· på andra stater, som i för- riksdag. 1 lagmotion nr 1 (Ehrnrooth m. fl.)
2331: 1,1.-Ehmrooth ym. 9
2332:
2333: föreslogs en sådan ändring av 23 § regerings- sluter sig till så många frågor, vilka enligt vår
2334: formen, att person, som utsetts tili president, .statsförfattning berör de inbördes relationerna
2335: omedelbart efter utövningen av presidentupp- mellan de organ som utövar den högsta mak-
2336: draget kunde återväljas endast en gång. 1 ten, att det inte bör avgöras med det i mo-
2337: hemställningsmotion nr 1 (Junnila) föreslogs tionen ingående lagförslaget som grund. Hän-
2338: en undersökning rörande republikens presi- visande till den kommitte för revidering av
2339: dents mandatperiod. Senare fattade socialdemo- statsförfa:ttningen, som regeringen hösten 1970
2340: kratiska pattiet beslut om att gå in för en hade tillsatt, ansåg utskottet, vars inställning
2341: sådan reform, som utesluter omedelbart återval riksdagen omfattade, att frågan om en begräns-
2342: av presidenten. ning av republikens presidents mandatperioder
2343: 1969 års riksdag behandlade de två ovan- lämpligast undersökes inom kommitten.
2344: nämnda motionerna. Lagmotionen förkastades Sedan den s.k. författningskommitten för ett
2345: med motiveringen, att det rör sig om en vitt- drygt år sedan inledde sin verksamhet har det
2346: bärande reform, som inte kan förverkligas på framgått att några delreformförslag åtminstone
2347: basen av en motion. ( Grundlagsutskottets lag- inte på länge är att emotse från kommitten.
2348: mot.bet. nr 2/1969 Rd.) Däremot godkändes Däremot har behovet av den grundlagsändring,
2349: enhälligt en hemställan tili regeringen att i som här förfäktas, blivit om möjligt mera på-
2350: brådskande ordning låta verkställa en under- tagligt. Riksdagens ställning undergräves kon-
2351: sökning om huruvida det kunde föreligga grun- tinuerligt, medan republikens president över-
2352: dad anledning att begränsa antalet mandat- tar den ena funktionen efter den andra, som
2353: perioder för presidenten samt bereda och till enligt den parlamentariska demokratin ankom-
2354: riksdagen avlåta proposition om sådana änd- mer på riksdagen och partierna. De visserligen
2355: ringar i gällande lagstiftning, till vilka under- fruktlösa förhandlingar, som strax efter riks-
2356: sökningens resultat ger anledning. dagsvalet 1972 fördes under republikens presi-
2357: Då regeringen inte vidtagit några åtgärder dents ordförandeskap i avsikt att de facto lösa
2358: i saken, inlämnades ånyo en lagmotion om be- regeringsproblemet, bekräftar liksom många
2359: gränsning av antalet mandatperioder för re- andra exempel, hur långt mot ett för vår stats-
2360: publikens president vid 1970 års riksdag. Den författning främmande presidentstyre vi kom-
2361: förkastades i grundlagsutskottet med rösterna mit. Det är därför hög tid att nu genomföra
2362: 7-6, varvid majoriteten utgjordes av center- den ändring av regeringsformen, som under-
2363: och vänsterpartiernas representanter. 1 betän- tecknade sedan 1966 års riksdag föreslagit.
2364: kandet framhålles emellertid, att det kan vara Hänvisande till det ovan anförda föreslår vi
2365: skäl att begränsa antalet mandatperioder för re- vördsamt,
2366: publikens president på det sätt, som föreslås att Riksdagen måtte antaga följande
2367: i motionen. Utskottet ansåg att spörsmålet an- lagförslag:
2368:
2369:
2370:
2371: Lag
2372: om ändring av regeringsformen.
2373: 1 enlighet med Riksdagens beslut, tillkommet på sätt i 67 § riksdagsordningen stadgas,
2374: ändras 23 § 1 mom. regeringsformen som följer:
2375:
2376: 23 §. två på varandra följande mandatperioder, kan
2377: Republikens president utses av Finlands folk inte omedelbart återväljas tili president.
2378: bland infödda finska medborgare städse för en
2379: tid av sex år. Person, som varit president under
2380:
2381:
2382: Helsingfors den 2 februari 1972.
2383:
2384: Georg C. Ehrnrooth. Tuure Junnila. Victor Procope.
2385: 2 156/72
2386: 10
2387:
2388: 1,1. - Lak.al. n:o 11.
2389: Suomennos.
2390:
2391:
2392:
2393:
2394: Ehrnrooth ym.: Ehdotus laiksi hallitusmuodon muuttamisesta.
2395:
2396: E d u s k u n n a 11 e.
2397:
2398: Kun ranskalainen valistusfilosofi Montes- Parlamentarismi on poliittisessa järjestel-
2399: quieu teoksessaan L'esprit des lois (Lakien mässämme toteutettu ankarassa muodossa ku-
2400: henki), joka ilmestyi vuonna 1748, esitti val- ten asiantuntijat hallitusmuotomme syntymi-
2401: lan jako-oppinsa, hän perusteli tuota oppia yk- sen aikaan korostivat. Ståhlbergin mukaan par-
2402: silön vapauden ja turvallisuuden vaatimuksella. lamentarismin tarkoituksena on saada aikaan
2403: Montesquieu katsoi, että yksilön oikeusturvan luottamussuhde ja yhteistoiminta toimeenpa-
2404: varmin tae on sellaisessa vallanjaossa, jonka novallan ja kansanedustuksen kesken. Eri lte-
2405: mukaan lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja kijät ovat olleet myötävaikuttavina siihen, et-
2406: tuomiovalta kuuluvat eri elimille. Joskaan val- teivät olosuhteet käytännössä aina ole muo-
2407: lanjako-oppia ei missään ole toteutettu ehdot- dostuneet sellaisiksi kuin valtiosääntö on tar-
2408: tamassa muodossa, se on näytellyt ratkaisevaa koittanut. Parlamentaarinen hallitustapa on vii-
2409: osaa demokraattisen hallitusjärjestelmän kehit- me vuosikymmeninä usein joutunut tarkastel-
2410: tämisessä. taval{si kun on etsitty poliittisen elämämme
2411: Vallanjako-opin perusajatus ilmenee aivan häiriöiden syitä. Tilanteen syvällistä erittelyä
2412: selvästi hallitusmuotomme 2 §:stä. Vuoden ei kuitenkaan ole suoritettu, mikä on johtu-
2413: 1917 perustuslakikomitea piti tämän lainkoh- nut myös siitä, etteivät valtio-oikeuden asian-
2414: dan säännöstä kansalaisten vapauden ja yhteis- tuntijat ole osoittaneet sanottavaa mielenkiin-
2415: kunnallisten voimien normaalin toiminnan vält- toa näitä ongelmia kohtaan. Parlamentarismin
2416: tämättömänä takeena. Perustuslakikomitea lau- toiminnallisten puutteiden oikaisukeinona on
2417: sui, että valtiollisen vallan yksipuolinen keski- suositeltu kaikkien eduskunnassa edustettuina
2418: tys on johtanut sortoon ja vaikuttanut muu- olevien puolueiden yhteishallitusta.
2419: tenkin monessa suhteessa vahingollisesti poliit- Voitaneen pitää kiistättömänä, että olosuh-
2420: tiseen elämään. ,teet viime vuosina ovat johtaneet hallitus"
2421: Eduskunta edustaa kansaa, jolle valtiovalta vallan aseman selvään voimistumiseen edus-
2422: Suomessa kuuluu. Sen vuoksi eduskunta on tär- kunnan vallan kustannuksella. Tämä voi joh-
2423: kein niistä eri elimistä, joiden kesken valtio- taa - ellei ole jo johtanutkin - siihen, et-
2424: valta hallitusmuodossa vallanjakoperiaatteen 'tei kansan tahdolla suurten ratkaisujen koh-
2425: lievennettyä muotoa noudattaen on jaettu. dalla ole sitä määräävää vaikutusta, jonka hal-
2426: Useat va1tiosääntömme asiantuntijat tähdentä- litusmuoto on tarkoittanut taata. Jos poliitti-
2427: vät tätä nimenomaisesti. ( Ks. mm. Erich, Suo- seen rakennelmaan puoluepoliittisen hajaan-
2428: men valtio-oikeus, I osa s. 268, Kaira, Valtio- nuksen vuoksi ja siitä aiheutuneen poliittisen
2429: sopimukset II, s. 190 ja Hakkila, Suomen ta- hengen huononemisen johdosta on syntynyt
2430: savallan perustuslait s. 20.) Tästä ei seuraa, aukko, ei tuota aukkoa voi tukkia käytännön
2431: että hallitusvallan asema Suomen valtiosään- hetkellisin tilapäisjärjestelyin haittaamatta po-
2432: nössä olisi heikko. Tämä ilmenee selvästi siitä, liittista elämäämme ja koko yhteiskuntaa. Jos-
2433: että hallituksen tulee johtaa eduskuntaa eikä kin perustuslait joissakin kohdin voivat olla
2434: antaa eduskunnan johtaa hallitusta. Tasavallan joustavia, hallitusmuotomme kaikkein keskei-
2435: presidentin valtuudet ovat myös huomattavat. simpien säännösten subjektiivinen tulkitsemi-
2436: Mutta valtiosääntömme tarkoituksena on en- nen tietää sen tasapainon ilmeistä vaarantu-
2437: nen kaikkea turvata demokratia sellaisella jär- mista, jonka tulee vallita valtion elinten kes-
2438: jestelmällä, joka edellyttää tasapainoa niiden ken. Siitä puolestaan seuraa perustuksen jäy-
2439: eri elinten kesken, joille valtiovallan käyttä- täminen sen luottamussuhteen alta, jonka ai-
2440: minen on jaettu. kaansaamista toimeenpanovallan ja kansanedus-
2441: 1,1.- Ehrnrooth ym. 11
2442:
2443: tuksen välillä parlamentarismi tarkoittaa. Tä- miehen toimikausien lukumäärää, mainittakoon
2444: mä johtaa siihen, että tasavallan presidentin seuraavat:
2445: yleinen tärkeä tehtävä poliittisen elämän vä- Välitön uudelleen valitseminen ei ole sallittu
2446: littävänä ja tasoittavana voimana vaikeutuu. Sveitsissä eikä Turkissa eikä liioin Brasiliassa
2447: Kun perinteellisen parlamentaarisen demo- eikä Meksikossa.
2448: kratiamme säilymisen kannalta ratkaiseva mer- Kertaalleen tapahtuvan uudelleen valitsemi-
2449: kitys on sillä seikalla, että eduskunnan asema sen eli enintään kaksi toimikautta peräkkäin
2450: ja vaikutus turvataan, on vakavasti harkittava, mahdollistaa valtiosääntö Irlannissa, Jugosla-
2451: miten tämä voisi tapahtua järkyttämättä tasa~ viassa (mutta nykyinen valtionpäämies ei ole
2452: painoa vaSJtakkaiseen suuntaan. Koska heikko tämän vuonna 1963 hyväksytyn rajoituksen
2453: hallitusvalta voi tehdä mahdottomaksi niiden alainen), Saksan li1ttotasavallassa ja Itävallassa.
2454: tehtävien hoitamisen, jotka poliittisille elimille Italiassa rajoittamisesta on keskusteltu poliitti-
2455: on uskottu, ei olisi onnellista rajoittaa niitä sissa piireissä.
2456: valtuuksia, jotka hallitusmuotomme mukaan Presidentin toimikausien lukumäärän rajoi-
2457: kuuluvat toimeenpanovallalle eli tasavallan pre- tusta ei ole voimas'Sa Islannissa, Ranskassa eikä
2458: sidentille ja valtioneuvostolle. Portugalissa eikä myöskään useimmissa afrik-
2459: Vuoden 1917 perustuslakikomitea, joka tar- kalaisissa tasavalloissa, joissa presidentinvaltai-
2460: kasteli ongelmia Suomen tulevan sisäisesti täy- sen hallituksen periaatteen mukaisesti presiden-
2461: sin itsenäisen tasavallan näkökulmasta, lausui tin valta on voimakas.
2462: että presidentin toimintakauden tulisi olla ajan- Kuten edellä on esitetty on käynyt ilmi, et-
2463: jakso, joka ei olisi liian lyhyt, vaikkapa kuusi tei parlamentaarinen demokratia viime vuosina
2464: vuotta, ja ettei uudelleen valitsemalla tapah- Suomessa ole toiminut moitteettomasti. Edus-
2465: tuvalle tehtävän uusimiselle pitäisi asettaa es- kunnan vaikutus poliittisen demokratiamme
2466: tettä. Mutta viime vuosikymmeninä on eräis- ensimmäisenä elimenä ei ole päässyt oikeuk-
2467: sä maissa, joiden luku kasvaa, pyritty turvaa- siinsa siinä määrin kuin perustuslaissa on tar-
2468: maan kansanedustuslaitoksen asema rajoitta- koitettu. Syntynyt aukko on peitetty toime-
2469: malla valitun valtionpäämiehen toimikausien liaisuudella, jonka tasavallan presidentti on
2470: lukumäärää. Jaukkotiedotusvälineiden tehon voinut saada aikaan. Tämä ei kuitenkaan ole
2471: johdosta hänen vaikutuksensa tulee vallitse- palauttanut sitä valtion elinten välistä tasapai-
2472: vaksi sellaisissakin maissa, joissa ei ole voi- noa, jonka hallitusmuoto on tarkoittanut luo-
2473: massa presidentinvaltaista hallitustapaa. En- tavaksi. Sen edustavan demokratian vahvista-
2474: nen kuin se valtiosäännön muutos ( "Twenty- minen, jonka Suomen kansan valtava enem-
2475: Second Amendment"), joka tehtiin 80:nnen mistö varmaan hyväksyy, ,tulisi olla demokraat-
2476: kongressin (1947) ehdotuksesta, tuli ajankoh- tisten puolueiden tärkeänä tehtävänä. Eduskun-
2477: taiseksi, käytäntö Amerikan Yhdysvalloissa oli nan asemaa ja vaikutusta puolustettiin sosia-
2478: ollut sellainen, että sama henkilö valittiin pre- listisessa ja vapaamielisessä leirissä siihen ai-
2479: sidentiksi enintään kaksi kertaa peräkkäin. Sen kaan, jolloin vanhoilliset tähdensivät vahvan
2480: jälkeen kun Franklin D. Rooseveltin ensim- hallitusvallan merkitystä. Nyt pitäisi erilaisen
2481: mäisenä kolmesta presidentistä, jotka olivat ideologian omaavissa leireissä voida sopia sel-
2482: uhmanneet tätä vahvaan demokraattiseen va- laisesta kompromissista, joka säilyttää tasapai-
2483: kaumukseen pohjautuvaa perinnettä, onnistui non eduskunnan ja korkeimman toimeenpano-
2484: saada itsensä valituksi peräti neljäksi perättäi- vallan välillä. Täten turvattaisiin parhaiten
2485: seksi nelivuotiskaudeksi, otettiin Yhdysvaltain parlamentaarisen demokratiamme suotuisa ke-
2486: valtiosääntöön kielto, jonka mukaan istuvaa hitys. Lännen ja idän valtioiden esikuvan mu-
2487: presidenttiä ei saa valita enempää kuin kerran kainen tasavallan presidentin toimikausien lu-
2488: uudelleen. Muistelmissaan ( 2 osa, s. 517, ja kumäärän rajoittaminen varmistaisi sen vaiku-
2489: seur.) Harry S. Truman selostaa muistiota, tuksen, joka presidentille korkeimman toimeen-
2490: jonka hän presidenttinä kirjoitti mainitun val- panovallan haltijana ja maan ulkopolitiikan
2491: tiosäännönmuutoksen aikoihin. Hän lausuu johtajana on kuuluva tekemättä presidentin vi-
2492: mm.: "Käsitykseni mukaan kahdeksan vuotta ran haltijaa siinä määrässä vallitsevaksi poliit-
2493: presidenttinä on kylliksi kenelle tahansa ja toi- tiseksi voimaksi, että kansan valitsema edus-
2494: sinaan liikaakin siinä tehtävässä palveltavaksi." kunta tosiasiallisesti joutuu alennetuksi ensim-
2495: Esimerkkeinä muista valtioista, jotka valtio- mäisen valtioelimen asemastaan.
2496: säännössä ovat rajoittaneet valitun valtionpää- Tämän ajatuksen pohjalta herätettiin vuo-
2497: 12 I,l.- Tasavallan presidentin valitseminen.
2498:
2499:
2500: den 1966 valtiopäivillä kysymys presidentin moniin kysymyksiin, jotka valtiosääntömme
2501: toimikausien lukumäärän rajoittamisesta. Laki- mukaan koskettavat korkeinta valtaa käyttä-
2502: alaitteessa n:o 1 (Ehrnrooth ym.) ehdotettiin vien valtion elinten keskinäisiä suhteita, ettei
2503: sellaista muutosta hallitusmuodon 23 §: ään, sitä tule ratkaista lakialoitteeseen sisältyneen
2504: että henkilö, joka on valittu presidentiksi, voi- lakiehdotuksen pohjalta. Viitaten hallituksen
2505: taisiin välittömästi presidentintehtävän hoita- syksyllä 1970 asettamaan valtiosäännön uudis-
2506: misen jälkeen valita uudelleen vain kerran. tamiskomiteaan valiokunta katsoi, minkä asen-
2507: Toivomusaloitteessa n:o 1 (Junnila) ehdotet- teen eduskunta myös omaksui, että kysymystä
2508: tiin tasavallan presidentin toimikautta koske- tasavallan presidentin toimikausien rajoittami-
2509: vaa tutkimusta. Sosialidemokraattinen puolue sesta on sopivinta tutkia komiteassa.
2510: päätti myöhemmin puoltaa sellaista uudistusta, Sen jälkeen kun nk. valtiosääntökomitea run-
2511: joka sulkee pois presidentin välittömän uudel- sas vuosi sitten aloitti toimintansa, on käynyt
2512: leen valitsemisen. ilmi, ettei komitealta ole odotettavissa mitään
2513: Vuoden 1969 valtiopäivillä käsiteltiin mo- osauudistusehdotuksia ainakaan vielä pitkään
2514: lempia yllämainittuja aloitteita. Lakialoite hy- aikaan. Sitävastoin sen perustuslain muutoksen
2515: lättiin perusteluin, että uudistuksen laajakan- tarve, jota tässä puolletaan, on käynyt mikäli
2516: toisuuden vuoksi sitä ei voi toteuttaa aloitteen mahdollista vielä ilmeisemmäksi. Eduskunnan
2517: pohjalta. (Perustuslakivaliokunnan lak.al.miet. asemaa heikennetään jatkuvasti, kun taas tasa-
2518: n:o 2/1969 vp.). Sitävastoin hyväksyttiin yk- vallan presidentti omaksuu toinen toisensa jäl-
2519: simielisesti toivomus, että hallitus kiireellisesti keen toimintoja, jotka parlamentaarisen demo-
2520: suorituttaisi tutkimuksen, olisiko presidentin kratian mukaan kuuluvat eduskunnalle ja puo-
2521: toimikausien rajoittamiseen perusteltua aihetta lueille. Ne tosin hedelmättömät neuvottelut,
2522: sekä että hallitus valmistelisi ja antaisi edus- joita heti vuoden 1972 eduskuntavaalien jäl-
2523: kunnalle esityksen sellaisiksi muutoksiksi voi- keen presidentin puheenjohdolla käytiin tarkoi-
2524: massa olevaan lainsäädäntöön, joihin tutkimuk- tuksena hallitusongelman tosiasiallinen ratkaise-
2525: sen tulos antaa aihetta. minen, vahvistavat useiden muiden esimerk-
2526: Kun hallitus ei ollut ryhtynyt asiassa mihin- kien lailla, miten pitkälle kohti meidän valtio-
2527: kään toimenpiteisiin, tehtiin vuoden 1970 val- säännöllemme vierasta presidenttivaltaisuutta
2528: tiopäivillä jälleen lakialoite tasavallan presi- olemme liukuneet. Sen vuoksi on nyt jo aika
2529: dentin toimikausien lukumäärän rajoittamisesta. toteuttaa se hallitusmuodon muutos, jota alle-
2530: Se hylättiin perustuslakivaliokunnassa äänin kirjoittanut vuoden 1966 valtiopäiviltä lähtien
2531: 7-6, missä yhteydessä enemmistö koostui kes- on ehdottanut.
2532: kusta- ja vasemmistopuolueiden edustajista. Yllä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
2533: Mietinnössä esitetään kuitenkin, että voi olla taen,
2534: aiheellista rajoittaa tasavallan presidentin toi-
2535: mikausien lukumäärää aloitteessa ehdotetulla että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2536: tavalla. VaHokunta katsoi, että asia liittyy niin lakiehdotuksen:
2537:
2538: Laki
2539: hallitusmuodon muuttamisesta.
2540:
2541: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
2542: tavalla, muutetaan hallitusmuodon 23 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
2543:
2544: 23 §. on ollut presidenttinä kaksi peräkkäistä toimi-
2545: Tasavallan presidentin valitsee Suomen kautta, ei voida välittömästi valita uudelleen
2546: kansa syntyperäisten Suomen kansalaisten jou- presidentiksi.
2547: kosta aina kuudeksi vuodeksi. Henkilöä, joka
2548:
2549:
2550: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
2551:
2552: Georg C. Ehrnrooth, Victor Procope. Tuure Junnila.
2553: 13
2554:
2555: 1,2.- Lak.al. n:o 12.
2556:
2557:
2558:
2559:
2560: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon 6 §:n
2561: muuttamisesta.
2562:
2563:
2564: Ed u s k u n n a 11 e.
2565:
2566: Vapaassa ja kansanvaltaisessa maassa on on jokaiselle turvattava ihmisarvoinen toi:meen-
2567: jokaiselle kansalaiselle turvattava perustus- tulo, sosiaalinen turva ja vapaa työn oikeus
2568: laeissa luovuttamattomat perusoikeudet. Maam- sekä oikeus sivistykseen.
2569: me hallitusmuoto on kuitenkin ihmisoikeuksien MainituiUa perusteilla kunnioittaen ehdo-
2570: kannalta vanhentunut ja puutteellinen. tam!Ille,
2571: Maamm·e hallitusmuodossa olevien säännös-
2572: ten lisäksi tarvitaan perustuslakiimme myös että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2573: määräyksiä tur·vasta rotuun, ikään, suikupuo- lakiehdotuksen:
2574: leen, kieleen ja uskontoon katsomatta. Samoin
2575:
2576: Laki
2577: Suomen Hallitusmuodon 6 §:n muuttamisesta.
2578: Eduskunnan päätOksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä sääde-
2579: tyllä tavalla, muutetaan 17 päi·vänä heinäikuuta 1919 annetun Suomen Hallitusmuodon 6 §
2580: näin kuuluvaksi:
2581: 6 §.
2582: Jokainen Suomen kansalainen o~koon lain yksilön arvoa toteutettaessa sekä myös oikeu-
2583: mukaan turvattu hengen, kunnian, henkilö- tettu sivistykseen, taloudelliseen turvallisuuteen
2584: kohtaisen vapauden ja omaisuuden puolesta. ja va:paaseen työhön.
2585: Samoin olkoon jokainen Suomen kansalainen Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tar-
2586: turvattu rotuun, ikään, sukupuoleen, kieleen peeseen .täyttä korvausta vastaan säädetään
2587: ja uskontoon katsomatta ihmisoikeuksia ja lailla.
2588:
2589:
2590: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
2591:
2592: Veikko Vennamo. Hannes Volotinen.
2593: Heikki Kainulainen. Rainer Lemström.
2594: Pentti Antila. Mikko Vainio.
2595: 14
2596:
2597: 1,3.- Lak.al. n:o 13.
2598:
2599:
2600:
2601:
2602: Aro ym.: Ehdotukset laiksi Suomen Hallitusmuodon 23 §:n
2603: muuttamisesta ja laiksi tasavallan presidentin valitsemisesta.
2604:
2605:
2606: E d u s k u n n a 11 e.
2607:
2608: Suomen valtiollista järjestelmää uhkaa näen- päätyi ehdottamaan järjestelmää, .jonka mukaan
2609: näisdemokratiaan Juisumisen vaara. Julkisen presidenttiä valittaessa ensisijaisena vaiheena
2610: toimintasektorin jatkuva laajeneminen, tehok- olisi välitön kansanvaali, mutta jollei siinä ku-
2611: kaimpien massatiedotusvälineitten sa~ttaminen kaan saisi ehdotonta enemmistöä, samalla ker-
2612: p~lvelemaan yksipuolisesti ohjattua poliittista taa valitut valitsijamiehet suorittaisivat presi-
2613: mielipiteenmuodostusta ja puoluetuen voimalla dentin valitsemisen ensivaalissa eniten ääniä
2614: tapahtuva vallan keskittäminen myös puolueit- saaneiden joukosta.
2615: ten sisäisessä toiminnassa puoluebyrokratiain Hyvällä syyllä voidaan kuitenk1n sanoa Suo-
2616: johtoportaisiin ovat johtamassa siihen, että kan- men kansan nyttemmin saavuttaneen sellaisen
2617: salaisten tosiasiallisen poliittisen vaikuttamisen poliittisen kypsyneisyyden asteen, että presiden-
2618: mahdollisuudet tulevat kuristetuiksi yhä ah- tin valitseminen voidaan järjestää kokonaisuu-
2619: taammalle. dessaan välittömyysperiaatteelle 1:aikentaen eli
2620: Tämän vuoksi olisi kiireellisesti ryhdyttävä siis samantapaiseksi kuin Itävallassa. Vaali voi-
2621: valtiosääntöuudistuksiin välittömän kansanval- taisiin järjestää tarvittaessa kaksivaiheiseksi. El-
2622: taisuuden lisäämiseksi valtiollisessa elämässäm- lei kukaan ehdokkaista saisi ensivaalissa ehdo-
2623: me. Lähinnä näyttävät kysymykseen tulevan tonta enemmistöä, toimitettaisiin uusintavaali
2624: kansanäänestyksen käytäntöön ottaminen ja ta- kahden ensivaalissa suurimman kannatuksen
2625: savallan presidentin valitsemisen järjestäminen saaneen ehdokkaan välillä.
2626: välittömällä kansanvaalilla tapahtuvaksi. Välittömän vaalin käytäntöön ottaminen
2627: Viimeksimainittu kysymys on jo usein aikai- edellyttää, että ehdokkaiden asettamismenettely
2628: semminkin ollut huomion kohteena. Tyytymät- 1ärjestetään lailla.
2629: tömyys nykyistä välillistä vaalitapaa kohtaan on Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
2630: kasvanut rinnan sen kehityksen 'kanssa, jossa
2631: tasavallan presidentin vaali on muodostunut että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
2632: yhä korostetummin henkilövaaliksi. Vaaliuudis- lakiehdotukset:
2633: tusta 1950-luvun lopulla valmistellut komitea
2634:
2635: Laki
2636: Suomen Hallitusmuodon 23 §:n muuttamisesta.
2637: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä sääde-
2638: tyllä tavalla, muutetaan 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun hallitusmuodon 23 § näin kuu-
2639: [uvaksi:
2640:
2641: 23 §. ovat oikeutetut asettamaan vähintään viisi vii-
2642: Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa meksi toimitetuissa kansanedustajain vaaleissa
2643: kuudeksi vuodeksi syntyperäisten Suomen kan- valituksi tullutta kansanedustajaa tai tuhat
2644: salaisten joukosta, jotJka ovat täyttäneet 40 vaalissa äänioikeutettua henkilöä, jotka ovat
2645: vuotta ja jotka ovat vaalioikeutettuja kansan- sopineet yhteisen ehdokkaan nimeämisestä. Jos
2646: edustajain vaaleissa. vain yksi ehdokas on asetettu, tulee hän ilman
2647: Ehdokkaan tasavallan presidentin toimeen vaalia tasavallan presidentiksi.
2648: 1,3.- Aro ym. 15
2649:
2650: Milloin ehdokkaita on asetettu useampia, toi- Tatlkemmat määräykset presidenttiehdökkait-
2651: mitetaan talll1lUkuun kolmantena sunnuntaina ten asettamisesta ja presidentin vaalis,ta anne-
2652: ja seuraavana maanantaina samanikaisesti koko taan lailla. Äänioikeudesta presidentin vaaleissa
2653: maassa välitön ja salainen tasavallan presidentin sekä soveltuvin osin vaalin tavasta ja järjes-
2654: vaali. Jos tässä ensivaalissa joku ehdokkaista on tyksestä on voimassa, mitä kansanedustajain
2655: koko maassa saanut enemmän kuin puolet an~ vaaleista on säädetty.
2656: netuista äänistä, on hänet valittu tasavallan Jos tässä hallitusmuodossa muualla >kuin tä-
2657: presidentiksi. Muussa tapauksessa suoritetaan män pykälän 3 momentissa säädetty määräpäivä
2658: uusintavaali niiden kahden ehdokkaan välillä, sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava arki-
2659: jotka ensivaalissa ovat saaneet suurimmat ääni- pivä määräpäivänä.
2660: määrät.
2661: Jos eduskunnan jäsen valitaan presidentiksi,
2662: lakkaa hänen edustajantoimensa. Valtion vi- Tämä laki tulee voimaan päivänä
2663: rassa tai toimessa oleva henkilö, joka valitaan kuuta 19
2664: presidentiksi, katsotaan virasta eronneeksi.
2665:
2666:
2667:
2668:
2669: Laki
2670: tasavallan presidentin valitsemisesta.
2671: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2672:
2673: 1 luku. 3 §.
2674: Vaali toimitetaan joka kunnassa tai, jos kunta
2675: Vaalien aika ja vaaliviranomaiset. on kansanedustajain vaaleja varten jaettu äänes-
2676: tysalueisiin, kussakin sellaisessa alueessa.
2677: 1 §.
2678: Tasavallan presidentin vaali toimitetaan tam- Maalaiskunnassa tmmu vaalilautakuntana
2679: mikuun kolmantena sunnuntaina ja seuraavana kansanedustajain vaaleja varten kuntaan tai
2680: maanantaina kuudentena vuotena sen jälkeen, äänestysalueeseen viimeksi asetettu vaalilauta-
2681: jona tasavallan presidentti viimeksi valittiin, kunta.
2682: sitä vuollta lukuun ottamatta. Vaali toimitetaan Kaupungissa toimii vaalilautakuntana maist-
2683: samanaikaisesti kaikissa niissä vaalipiireissä, raatti tai järjestysoikeus ja ikauppalassa järjes-
2684: joihin maa on kansanedustajain vaaleja varten tysoikeus. Jos kaupunki tai ikauppala on kan-
2685: jaettu, kuitenkin niin, että tuloksia laskettaessa sanedustajain vaaleja varten jaettu äänestys-
2686: koko maa on yhtenä vaalipiirinä. alueisiin, niin maistraatti tai järjestysoikeus ja-
2687: Jos presidentin vaali on toimitettava muuna kautuu vaalin toimittamista varten yhtä m~
2688: kuin hallitusmuodon 23 § :ssä säädettynä ai- neen osastoon ja kutsuu tarpeellisia lisäjäseniä
2689: kana, valtioneuvosto määrää päätöksellä, joka osastoja varten.
2690: julkaistaan asetuskokoelmassa, minä päivänä, 4 §.
2691: sunnuntaina ja maanantaina, presidentin vaali Kunnallisen jaoituksen muutosta, joka tulee
2692: on toimitettava. voimaan vaalivuoden tammikuun 1 päivänä, ei
2693: 2 §. vaalissa oteta huomioon.
2694: Keskuslautakuntana toimii jokaisessa vaali-
2695: piirissä kansanedustajain vaaleja varten viimek- 5 §.
2696: si asetettu keskuslautakunta, joka ottaa avuk- Kunta antaa käytettäväksi vaalihuoneiston
2697: seen sihteerin sekä tarpeelliset Jaskijat ja ·sekä tarpeellisen kaluston kussakin äänestys-
2698: muun henkilökunnan. alueessa.
2699: 16 1,3.- Tasavallan presidentin valitseminen.
2700:
2701:
2702: 2 luku. äänioikeutta vailla olevaksi, voi esittää oikaisu-
2703: vaatimuksensa kirjallisesti tai suullisesti vaali-
2704: Vaaliluettelot. lautakunnalle sen kokouksessa lokakuun 4 päi-
2705: vänä tai kirjallisesti lautakunnan puheenjohta-
2706: 6 §. jalle sitä ennen, vaaliluettelon esillepanon jäl-
2707: Vaaliluettelon kutakin äänestysaluetta varten keen. Kirj.allinen oikaisuvaatimus saadaan kui-
2708: laatii sen vaalilautakunta. Kun kaupunki tai tenkin sinä aikana, jona vaaliluettPl" on esille-
2709: kauppala on jaettu äänestysalueisiin, laatii pantuna, antaa myös sille, jonka valvonnan alai·
2710: maistraatti tai järjestysoikeus vaaliluettelon ku- sena vaaliluettelon tarkastus tapahtuu.
2711: takin aluetta varten. Edellä 1 momentissa tarkoitetun oikaisuvaa-
2712: timuksen voi puoliso ilman valtuutusta 1tehda
2713: 7 §. toisen puolison puolesta.
2714: Vaaliluettelon pohjaksi asetetaan henkikir- Jos joku katsoo, että henkilö, yksi tai
2715: joittajalta kansanedustajain vaaleja varten vii- useampi on oikeudettomasti vaaliluetteloon
2716: meksi saatu vaaliluettelon pohjaluettelo taikka, merkitty äänioikeutetuksi, voi hän antaa sitä
2717: jos tämän perusteella jo on laadittu vaaliluet- koskevan, perustellun kirjallisen oikaisuvaati-
2718: telo, viimeinen tällainen luettelo, sekä tarpeel- muksen viimeistään syyskuun 25 päivänä kello
2719: liset lisäluettelot. 15 vaalilautakunnalle tai sen puheenjohtajalle.
2720: Vaalilautakunnan on vaalivuotta edeltävän Oikaisuvaatimus voidaan perustaa myös sel-
2721: vuoden syyskuun 15 päivään mennessä huolel- laisiin asianomaisen henkilön äänioikeuteen vai-
2722: lisesti tarkastettava edellä mainittu luettelo, kuttaviin seikkoihin, jotka ovat sattuneet vaali-
2723: merkittävä siihen ne äänioikeutetut, jotka ehkä luettelon allekirjoittamisen jälkeen.
2724: puuttuvat luettelosta, sekä merkittävä sen hen-
2725: kilön nimen kohdalle, jolla ei ole äänioikeutta, 10 §.
2726: syy siihen ja yliviivattava hänen nimensä. Luet- Kun oikaisuv·aatimus tarkoittaa henkilön
2727: teloon on sen .jälkeen merkittävä, että se on poistamista vaaliluettelosta, on vaalilautakun-
2728: äänestysalueen vaaliluettelo, ja vaalilautakunnan nan tai sen puheenjohtajan ilmoitettava sille
2729: on allekirjoitettava se. henkilölle, jota oikaisuvaatimus koskee, että
2730: Kirkolliset viranomaiset, seurakuntain johta- hänellä on tilaisuus osoitetussa paikassa nähdä
2731: jat, siviilirekisterin pitäjät, lhenkikirjoitusviran- oikaisuvaatimus ja viimeistään lokakuun 2 päi-
2732: omaiset, nimismiehet ja kaupunginviskaalit ovat vänä kello 15 antaa vaatimuksen johdosta vaa-
2733: velvolliset antamaan vaalilautakunnalle tarpeel- lilautakunnalle selityksensä uhalla, että jollei se-
2734: liset tiedot. litystä anneta, asia ratkaistaan siitä huolimatta.
2735: Tiedoksiauto oikaisuvaatimuksesta on viimeis-
2736: 8 §. tään syyskuun 26 päivänä annettava kirjattuna
2737: Vaaliluettelo, joka on laadittu 6 ja 7 §:n lähetyksenä postin kuljetettavaksi suljetussa
2738: mukaisesti, on pidettävä syyskuun 15 päivästä kuoressa, johon on merkitty vastaanottajan
2739: alkaen saman kuun 21 päivään, molemmat päi- nimi ja postiosoite, mutta tiedoksiauto voidaan
2740: vät mukaan luettuina, asianmukaisen valvonnan toimittaa muullakin todistettavalla tavalla, mi-
2741: alaisena tarkastusta varten nähtävänä kunakin käli se ei aiheuta viivytystä. Jollei vastaan-
2742: arkipäivänä kello 9 kello 20:een, kaupungissa ottajan postiosoitetta tunneta, on tiedoksiauto
2743: ja kauppalassa kunnan alueella, tarvittaessa viipymättä julkaistava sillä tavaila, kuin kun-
2744: useammassa paikassa äänestysalueittain, sekä nalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.
2745: maalaiskunnassa jokaisella äänestysalueella. Pai-
2746: koista, joissa vaaliluettelot ovat nähtävinä, on 11 §.
2747: annettava tieto sillä tavalla, kuin kunnalliset Vaaliluetteloa vastaan tehdyt oikaisuvaati-
2748: ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Tiedoksian- mukset käsitellään ja ratkaistaan vaalilautakun-
2749: nassa on maalaiskunnassa mainittava myös vaa- nan 4 päivänä lokakuuta pidettävässä kokouk-
2750: lilautakunnan puheenjohtajan nimi ja osoite. sessa, joka alkaa kello 19. Vaalilautakunnan on
2751: kussakin asiassa annettava päätös, joka peruste-
2752: 9 §. luineen on merkittävä pöytäkirjaan.
2753: Joka katsoo, että hänet oikeudettomasti on Milloin 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu oi-
2754: jätetty pois vaaliluettelosta tai merkitty siihen kaisuvaatimus hylätään tai jätetään tutkimatta
2755: 1,3.-Aro ym. 17
2756:
2757: taikka 9 § :n 3 momentissa tarkoitettuun oi- heti mainitun ajan kuluttua korkeimmalle hal-
2758: kaisuvaatimukseen suostutaan, eikä se henkilö, linto-oikeudelle.
2759: jonka äänioikeutta ratkaisu koskee, ole vaali- Korkein hallinto-oikeus toimittaa asiasta an-
2760: lautakunnan kokouksessa päätöstä kuulemassa, tamansa päätöksen viipymättä lääninhallituksen
2761: on hänelle viipymättä annettava päätöksestä välityksellä vaalilautakunnalle.
2762: tieto 10 §:ssä mainitulla tavalla pöytäkirjanot-
2763: teella, johon on liitettävä valitusosoitus. 14 §.
2764: Vaalilautakunnan on muulloinkin pyynnöstä Jos henkikirjoitusviranomainen katsoo, että
2765: annettava asianomaiselle ratkaisua koskeva pöy- henkilö oikeudettomasti on jätetty pois vaali-
2766: täkirjanote, johon on liitettävä valitusosoitus. luettelosta tahi merkitty siihen äänioikeutta
2767: vailla olevaksi tai äänioikeutetuksi, on hänellä
2768: 12 §. viran puolesta oikeus tehdä vaalilautakunnalle
2769: Joka ei tyydy vaalilautakunnan ratkaisuun oikaisuvaatimus ja hakea muutosta vaatimuk-
2770: oikaisuvaatimusta koskevassa asiassa, saa hakea sen johdosta annettuun päätökseen 9, 12 ja
2771: siihen muutosta lääninhallitukselta, jonka hal- 13 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.
2772: lintoalueelia ratkaisun .tehnyt vaalilautakunta
2773: on, valituskirjalla, joka on osoitettava läänin- 15 §.
2774: hallitukselle ja toimitettava vaalilautakunnan Jollei vaatimusta vaaliluettelon muuttami-
2775: puheenjohtajalle viimeistään 14 päivänä loka- sesta ole säädetyn ajan kuluessa annettu vaali-
2776: kuuta ennen kello 12. Vaalilautakunnan pu- lautakunnalle, on sen merkittävä luetteloon to-
2777: heenjohtajan on viipymättä lähetettävä valitus- distus siitä, että luettelo on lainvoimainen.
2778: kirja omine lausuntoineen ja ote vaalilautakun- Jos muutosta on vaadittu, on lautakunnan,
2779: nan pöytäkirjasta, jollei sitä ole valitukseen lii- sitten kun vaatimus on ratkaistu lainvoimai-
2780: tetty, sekä asian käsittelyssä kertyneet asiakir- sella päätöksellä, merkittävä vaaliluetteloon
2781: jat lääninhallitukselle. siitä mahdollisesti johtuvat oikaisut ja sen
2782: Lääninhallituksen on annettava päätökses- ohessa jokaisen oikaisun kohdalla mainittava
2783: tään tieto vaalilautakunnalle, joka kuuluttaa päätös, johon oikaisu perustuu, minkä jälkeen
2784: sen. Vaalilautakunnan on myös ilmoitettava luetteloon on kirjoitettava todistus, että se si-
2785: päätöksestä henkilölle, jonka äänioikeutta pää- ten oikaistuna on lainvoimainen.
2786: tös koskee, sillä tavoin kuin 10 §:ssä sääde- Lainvoimaista vaaliluetteloa on vaaleissa
2787: tään. muuttamattomana noudatettava.
2788: Päätöksen tulee olla seitsemän päivän ku-
2789: luessa kuuluttamisesta lukien nähtävänä kau- 16 §.
2790: pungissa ja kauppalassa maistraatin tai järjes- Kun valtioneuvosto 1 §:n 2 momentin mu-
2791: tysoikeuden virkahuoneistossa sekä maalaiskun- kaan määrää, että presidentin vaali on toimi-
2792: nassa vaalilautakunnan puheenjohtajan luona. tettava, on vaaliluettelo niin tarkastettava, kuin
2793: 7 §:ssä on säädetty, sekä heti sen jälkeen seit-
2794: 13 §. semän päivän kuluessa pidettävä tarkastusta
2795: Lääninhallituksen päätökseen vaaliluettelon varten nähtävänä kunakin arkipäivänä kello yh-
2796: oikaisemista koskevassa asiassa ei saa hakea deksästä kello 20:een noudattaen, mitä edellä
2797: muutosta. Jos kuitenkin asianosainen katsoo 8 § :ssä on säädetty.
2798: lain soveltamisen kannalta olevan tärkeätä saat- Vaaliluettelon oikaisuvaatimusten osalta on
2799: taa lääninhallituksen ratkaisu korkeimman hal- soveltuvin osin noudatettava, mitä edellä 9 ja
2800: linto-oikeuden tutkittavaksi, on hänellä oikeus 10 §:ssä on säädetty. Ne käsitellään ja ratkais-
2801: pyytää lupaa muutoksen hakemiseen. Anomus, taan vaalilautakunnan kokouksessa, joka pide-
2802: joka osoitetaan korkeimmalle hallinto-oikeu- tään kymmenentenä päivänä 1 momentissa mai-
2803: delle ja johon on liitettävä valituskirja sekä to- nitun ajan kuluttua. Sen jälkeen menetellään
2804: distus päivästä, jolloin vaalilautakunta on lää- asiassa niin kuin 11 §:ssä on säädetty. Vaali-
2805: ninhallituksen päätöksen kuuluttanut, on annet- lautakunnan asiassa antama päätös on lopulli-
2806: tava lääninhallitukselle viimeistään ennen kello nen, kuitenkin niin, että milloin oikaisuvaati-
2807: 12 neljäntenätoista päivänä päätöksen kuulutta- mus hylätään tai jätetään tutkimatta tai mil-
2808: misesta lukien. Lääninhallituksen on lähetettävä loin se koskee henkilön nimen poistamista vaa-
2809: anomus ja jäljennös päätöksestä sekä asiakirjat liluettelosta, päätös on alistettava lääninihalli-
2810: 3 156/72
2811: 18 I,J.- Tasavallan presidentin valitseminen.
2812:
2813: tu:ksen tunkittavaksi. Lääninhallituksen päätök- Vaaliluettelon otteen lomakkeen vahvistaa
2814: sestä on voimassa, mitä 12 §:n 2 ja 3 mo- oikeusministeriö, joka myös huolehtii niiden
2815: mentissa sekä 13 §:ssä on säädetty. toimittamisesta vaalilautakunnalle.
2816: Jos 1 momentissa mainittu presidentinvaali
2817: on toimitettava sellaisena vuonna, jolloin kan-
2818: sanedustajain vaalit jo on toimitettu, ei uutta 3 luku.
2819: vaaliluetteloa ole tehtävä, vaan on noudatettava
2820: edustajainvaaleissa viimeksi käytettyä vaaliluet- Valmistavat toimenpiteet.
2821: teloa muuttamattomana.
2822: 18 §.
2823: 17 §. Viimeistään vaalia edeltävän vuoden loka-
2824: Vaalilautakunnan on äänioikeutetun tai hä- kuun 15 päivänä tulee niiden kansanedustajien
2825: nen laillisesti valtuuttamansa asiamiehen ennen ja muiden henkilöryhmien, jotka haluavat käyt-
2826: ensimmäistä vaalipäivää tekemästä pyynnöstä tää hallitusmuodon 23 §:ssä tarkoitettua oi-
2827: annettava äänioikeutetulle, jonka osalta vaali- keutta presidenttiehdokkaan asettamiseen, il-
2828: luettelo on lainvoimainen, järjestysnumerolla moittaa ehdokkaansa oikeusministeriölle.
2829: varustettu ore, josta selviää, että hänen nimensä Jos kansanedustajien asettama ehdokas ennen
2830: on vaaliluettelossa. Ote on annettava maksutta. presidentinvaalin toimittamista tulee pysyvästi
2831: Vaaliluettelon otteen allekixjoittaa vaalilauta- estyneeksi presidentin toimeen ryhtymästä, on
2832: kunnan puheenjohtaja tai hänen estyneenä ol- tämän ehdokkaan asettajina olleilla, vähintään
2833: lessaan varapuheenjohtaja sekä kaupungissa ja viidellä kansanedustajalla oikeus viimeistään 7
2834: kauppalassa maistraatin tai järjestysoikeuden päivää ennen vaalin toimittamista oikeusminis-
2835: määräämä henkilö. teriölle ilmoittaa uusi ehdokas hänen sijaansa.
2836: Joka haluaa saada vaaliluettelon otteen pos-
2837: titse, lähettäköön allekirjoittamansa pyynnön 19 §.
2838: vaalilautakunnalle maksetussa kirjeessä ja il- Asiaikirjassa, jolla kansanedustajat asettavat
2839: moittakoon siinä selvästi täydellisen nimensä, presidenttiehdokkaan, on selvästi mainittava
2840: ammattinsa tai toimensa, syntymäaikansa, pos- ehdokkaan täydellinen nimi sekä hänen ammat-
2841: tiosoitteensa ja henkikirjoituspaikkansa sinä tinsa tai toimensa ja asuinpaikkansa. Siihen on
2842: vuonna, minkä henkikirjoitukseen vaaliluettelo liitettävä kirkollinen tai siviilirekisteriviran-
2843: pohjautuu, jolloin kunnan nimen lisäksi myös omaisen antama ehdokasta koskeva virkatodis-
2844: on ilmoitettava kadun nimi ja asuintalon nu- tus sekä selvitys siitä, että nimetty ehdokas
2845: mero tai kylä ja tilan nimi tai numero. Vaali- suostuu ottamaan vastaan presidentin toimen.
2846: lautakunnan on, mikäli se voi tapahtua ennen Asiakirja on vähintään viiden kansanedustajan
2847: ensimmäistä vaalipäivää, lähetettävä äänioikeu- allekirjoitettava ja tulee siinä olla eduskunnan
2848: tetulle pyydetty ote lunastuksetta kirjattuna lä- pääsihteerin antama todistus siitä, että he ovat
2849: hetyksenä tai annettava hänelle postitse tieto, omakätisesti allekirjoittaneet asiakirjan.
2850: minkä vuoksi pyydettyä otetta ei voida lähet-
2851: tää. Ulkomailla olevalle äänioikeutetulle pyydet- 20 §.
2852: ty ote lähetetään niin ikään lunastwksetta pos- Asiakirjassa, jolla hallitusmuodon 23 §:ssä
2853: titse kirjattuna lähetyksenä hänen laillisesti val- tarkoitettu muu henkilöryhmä asettaa presi-
2854: tuuttamalleen kotimaassa olevalle asiamiehelle denttiehdokkaan, on annettava ehdokkaasta
2855: tämän ilmoittamalla osoitteella. edellä 19 §:ssä mainitut tiedot ja selvitykset.
2856: Pyyntö vaaliluettelon otteen postitse lähettä- Siihen on liitettävä vähintään 1 000 henkilön
2857: misestä voidaan myös osoittaa sen maalais- antamat ilmoitukset, että he haluavat nimetä
2858: kunnan kunnanhallitukselle, minkä äänestys- asiakirjassa mainitun henkilön ehdokkaaksi. Il-
2859: alueen vaaliluettelosta otetta pyydetään. Kun- moitukset on laadittava oikeusministeriön vah-
2860: nanhallituksen on toimitettava pyyntö viipy- vistaman ja asetuskokoelmassa ju1kaistun kaa-
2861: mättä edelleen vaalilautakunnalle. van mukaisesti. I1moituksessa tulee olla sen an-
2862: Otteen antamisesta on tehtävä vaaliluette- tajan henkilötiedot ja vakuutus, että hän on
2863: loon merkintä, josta ilmenee, onko ote annettu äänioikeutettu, päiväys sekä ilmoituksen anta-
2864: ensivaalia vai uusintavaalia vai molempia var- jan omakätinen allekirjoitus. Ilmoitukseen tu-
2865: ten. lee myös sisältyä tietyille henkilöille annettu
2866: 1,3.- Aro ym. 19
2867:
2868: valtuutus tmm1a asiassa ehdokkaan nimenneen oikaisu presidenttiehdokkaiden luetteloon heti
2869: henkilön asiamiehenä ja tämän varamiehenä. julkaistava asetuskokoelmassa ja kuulutettava
2870: Jokaisessa saman asiakir~an liitteenä olevassa il- vähintään kymmenessä valtakunnan eri osiin le-
2871: moituksessa on asiamieheksi ja tämän varamie- viävässä päivälehdessä.
2872: heksi valtuutettava s·amat henkilöt.
2873: Edellä 1 momentissa mainittu asiakirja on il- 23 §.
2874: moituksenantajien valtuuttaman asiamiehen tai Oikeusministeriön on hyvissä a)Olfl ennen
2875: hänen varamiehensä allekirjoitettava, ja tulee vaaleja painatettava äänestysliput tasavallan
2876: siinä olla julkisen notaarin todistajien läsnäol- presidentin ensivaalia ja mahdollista uusinta-
2877: lessa antama todistus siitä, että asiamies tai vaalia va•rten sekä huolehdittava äänestyslippu-
2878: varamies omakätisesti on allekirjoittanut asia- jen toimittamisesta vaaliviranoma.isille.
2879: kirjan. Todistus on annettava maksutta. Äänestyslippu on oleva vakiokokoa 148 X
2880: 210 mm ja siinä on oleva sisäpuolella otsake
2881: "Tasavallan presidentin vaali", vuosiluku sekä
2882: 21 §. lisäksi viivalla merkitty ympyrä, joka on hal-
2883: Jos vain yksi henkilö on asetettu ehdokkaaksi kaisijaltaan 90 mm ja joka äänestyslippua ko-
2884: tasavallan presidentin toimeen, asia on oikeus- koon taitettaessa jää taittamattomaksi. Keskellä
2885: ministeriöstä viipymättä esiteltävä valtioneuvos- ympyrää on oleva selvästi havaittava merkintä
2886: tolle. Todettuaan ehdokkaaksi nimetyn hen- "No .... " sen presidenttiehdokkaan numeron
2887: kilön hallitusmuodon 23 §:n nojalla tulevan merkitsemistä varten, jolle äänestäjä tahtoo an-
2888: tasavallan pre~dentiksi seuraavan maaliskuun taa äänensä.
2889: 1 päivänä alkavaksi kuusivuotiskaudeksi, val- Ensivaalia varten vahvistetun äänestyslipun
2890: tioneuvosto antaa siitä, mitä näin on tapahtu- paperin tulee olla valkeata ja uusintavaalia var-
2891: nut, asianomaiselle henkilölle kirjallisen ilmoi- ten tarkoitetun äänestyslipun paperin värillistä
2892: tuksen sekä julistuksen, joka julkaistaan ase- sekä kummassakin tapauksessa laadultaan sel-
2893: tuskokoelmassa. laista, ettei se vaaranna vaalisalaisuuden säily-
2894: mistä. Äänestyslippujen tulee olla niin tehtyjä,
2895: 22 §. että selvästi näkyy, miten ne on kokoon tai-
2896: Kun useita henkilöitä on ehdotettu tasaval- tettava, eikä niissä saa olla mitään muuta, kuin
2897: lan presidentiksi, määrätään oikeuSilllinisteriössä mitä edellä on säädetty.
2898: presidenttiehdokkaiden keSikinäinen järjestys
2899: aa-valla. Tässä tilaisuudessa on valtioneuvoston
2900: oikeuskanslerin oltava saapuvilla. Kustakin pre- 4 luku.
2901: sidenttiehdokkaan asettaneesta kansanedusta-
2902: jain ryhmästä on yhdellä siihen valtuutetulla V aalitoimitus.
2903: kansanedustajalla sekä presidenttiehdokkaan
2904: asettaneen muun henkilöryhmän asiamiehellä 24 §.
2905: tai hänen varamiehellään o1keus olla tilaisuu- Vaalitoimitus alkaa kussakin äänestysalueessa
2906: dessa läsnä. ensimmäisenä vaalipäivänä kello 12 ja seuraa-
2907: Ehdokkaiden keskinäisen järjestyksen tultua vana päivänä kello 9 sekä jatkuu kumpanakin
2908: 1 momentissa säädetyllä tavalla määrätY'ksi oi- päivänä kello 20:een.
2909: keusministeriön tulee tiedonannolla, joka jul-
2910: kaistaan asetuskokoelmassa, ilmoittaa ketkä ta- 25 §.
2911: savallan presidentin vaalissa on asetettu ehdok- Vaalitoimituksessa on äänestäjän merkittävä
2912: kaiksi, ja sen jälkeen painattamalla monistaa äänestyslippuun sen presidenttiehdokkaan nu-
2913: arvonnan osoittamassa järjestyksessä, alkaen nu- mero, jota hän haluaa äänestää. Muutoin on
2914: merosta 2, laadittu luettelo presidenttiehdok- vaalitoimituksessa soveltuvin osin noudatettava,
2915: kaista. Luettelo on hyvissä ajoin ennen vaaleja mitä kansanedustajain vaaleista annetun lain
2916: toimitettava keskusl<autakunnille, vaalilauta- 44-86 §: ssä on säädetty, vaaliluettelon otteen
2917: kunnille, vaalitoim1kunnille ja vaalitoimitsi- nojalla äänestävien osalta kuitenkin seuraavin
2918: joille. poikkeuksin:
2919: Milloin luettelon juikaisemisen jälkeen oi- 1 ) vaaliluettelon otteen nojalla äänestävälle
2920: keusministeriölle tehdään edellä 18 § :n 2 mo- on äänestyspaikalla annettava vaalissa käytettävä
2921: mentissa tarkoitettu ilmoitus, on siitä johtuva äänestyslippu, joka äänestyksen päätyttyä ote-
2922: 20 1,3.- Tasavallan presidentin valitseminen.
2923:
2924:
2925: taan ääniä las'kettaessa huomioon siinä äänes- 30 §.
2926: tysa1ueessa, missä se on annettu; Keskuslautakunnan on seitsemäntenä päivänä
2927: 2) vaalitoimikuntien on vaalitoimituksen toisen vaalipäivän jälikeen pidettävä kokouk-
2928: päätyttyä lähetettävä kaikki äänestysliput oman sessa, joka alkaa kello 19, lopullisesti tarkis-
2929: vaalipiirinsä keskuslautakunnalle, joka ottaa ne tettava ja vahvistettava ne äänimäärät, jotka
2930: laskennassa huomioon; kukin presidenttiehdokas on keskuslautakun-
2931: 3) kaikki ulkomailla ja suomalaisissa lai- nalle saapuneitten vaaliasiakirjojen perusteella
2932: voissa annetut äänestysliput on lähetettävä Hel- saanut, sekä viipymättä ilmoitettava näin vah-
2933: singin kaupungin vaalipiirin keskuslautakun- vistetut äänimäärät oikeusministeriölle.
2934: nalle, joka ottaa ne laskennassa huomioon.
2935: 31 §.
2936: 5 luku. Oikeusmin1steriön on heti saatuaan edellä
2937: 30 §:ssä tarkoitetut ilmoitukset kaikilta keskus-
2938: Äänten laskeminen ;a vaalin tuloksen lautakunnilta, laskettava yhteen eri president-
2939: vahvistaminen. tiehdokkaitten koko maassa saarnat äänimäärät,
2940: minikä jälkeen asia on oikeusministeriöstä vii-
2941: 26 §. pymättä esiteltävä valtioneuvostolle.
2942: Välittömästi vaalitoimituksen päätyttyä on
2943: vaalilautakuntien ja keskuslautakuntien suori- 32 §.
2944: tettava äänestyslippujen ennakkolaskenta ja tie- Jos joku presidenttiehdokkaista on koko
2945: dotettava sen ttrloksesta oikeusministeriön mää- maassa saanut enemmän kuin puolet annetuista
2946: räämällä tavalla. äänistä, valtioneuvoston on, todettuaan, että
2947: 27 §. hän hallitusmuodon 23 §:n nojalla on tullut
2948: Keskuslautakunnan on viimeistään vaalien valituksi tasavallan presidentiksi seuraavan
2949: jälkeisenä päivänä kello 9 ryhdyttävä tarkasta- maaliskuun 1 päivänä a~kavaksi kuushruotiskau-
2950: maan saapuneita vaaliasiakirjoja ja vaalilauta- deksi, ilmoitettava siitä kirjeellä valituksi tul-
2951: kuntien suorittaman äänestyslippujen laskennan leelle sekä annettava vaalin tuloksesta julistus,
2952: tulosta sekä tällöin päätettävä, mitkä äänestys- joka julkaistaan asetuskokoe1massa. Julistuk-
2953: liput on hylättävä. sessa on myös mainittava kunkin presidentti-
2954: 28 §. ehddkkaan kussakin vaalipiirissä ja koko maas-
2955: Jokaisella presidenttiehdokkaan asettaneella sa 'Saamien äänien lukumäärä.
2956: kansanedustajain ryhmällä sekä presidenttieh-
2957: dokkaan asettaneen muun henkilöryhmän asia-
2958: miehellä on oikeus valtuuttaa asiamies olemaan 6 luku.
2959: saapuvilla niissä vaalilautakunnan ja keskuslau-
2960: takunnan kokouksissa, joissa äänten laskentaa U usintavtJali.
2961: suoritetaan.
2962: 33 §.
2963: 29 §.
2964: Jos kukaan presidenttiehdokkaista ei olevaa-
2965: Äänestyslippu on mitätön
2966: lissa saanut sellaista äänimäärää kuin edellä
2967: 1) jos äänestyslipussa on merkitsemällä osoi- 32 §:ssä säädetään, on toimitettava uusinta-
2968: tettu useampia kuin yksi presidenttiehdokas, vaali niiden kahden ehdokkaan välillä, jollka
2969: 2) jos ehdokkaan numero on merkitty siten, vaalissa ovat saaneet suurimmat äänimäärät.
2970: ettei täysin selvästi ilmene, mitä ehdokasta se Tässäkin tapauksessa valtioneuvoston on annet-
2971: tarkoittaa, tava vaalin tuloksesta julistus, joka julkaistaan
2972: 3) jos ehdokkaan numero on kirjoitettu asetuskokoelmassa. Julistuksessa on todettava
2973: äänestysHpun kääntöpuolelle, 1 ) kunkin presidenttiehdokkaan vaalissa kus-
2974: 4) jos äänestyslippuun on kirjoitettu äänes-
2975: sakin vaalipiirissä ja koko maassa saama ääni-
2976: täjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka sii-
2977: määrä;
2978: hen on tehty muunlainen asiaton merkintä,
2979: 5) jos äänestyslippuna on käytetty muuta 2) niiden kahden ehdokkaan nimet ja ehdo-
2980: kuin vaalilautakunnalta, vaalitoimikunnalta tai kasnumerot, joiden välillä uusintavaali on suo-
2981: vaalitoimitsijalta saatua äänestyslippua sekä ritettava; sekä
2982: 6) jos äänestyslippu on leimaamaton. 3) uusintavaalin toimittamisaika.
2983: 1,3.-Aro ym. 21
2984:
2985: 34 §. Jos kumpikin ehdokas on uusintavaalissa saa-
2986: Uusintavaalissa käytetään muuttamattomina nut saman äänimäärän, ·valtioneuvoston on ju-
2987: samoja vaaliluetteloita kuin varsinaisessa vaa- listettava valituksi se, joka varsinaisessa vaa-
2988: lissa. lissa ja uusintavaalissa on yhteensä saanut eni-
2989: Ennen uusintavaalille varattua ensimmäistä ten ääniä.
2990: äänestyspäivää tehdystä pyynnöstä on äänioi-
2991: keutetulle annettava uusintavaalissa käytettä· 7 luku.
2992: väksi värillistä paperia oleva vaaliluettelon ote. Erinäisiä säännöksiä.
2993: Otteita pyydettäessä ja annettaessa on soveltu-
2994: vin osin noudatettava, mitä edellä 17 §:ssä on 39 §.
2995: säädetty. Kaikki vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien,
2996: 35 §. menot on kuntien suoritettava, mutta äänestys-
2997: Uusintavaali on koko maassa toimitettava sa- liput kustannetaan sekä keskuslautakuntien ja
2998: manaikaisesti helmikuun toisena sunnuntaina ja vaalitoimitsijoiden menot suoritetaan valtion
2999: sitä seuraavana maanantaina. varoista.
3000: Äänestyksessä käytetään värillisiä äänestys- Keskus- ja vaalilautakunnilla sekä vaalitoimi-
3001: lippuja. Äänestyksen toimittamisesta on muu- kunnilla on vapaakirjeoikeus.
3002: toin voimassa, mitä vaalitoimituksesta tässä
3003: laissa on säädetty, kuitenkin sellaisin poikkeuk- 40 §.
3004: sin, ettei uusintavaalia j·ärjestetä ulkomailla eikä Virkamies, joka koettaa virkavallallansa vai-
3005: laivoissa. kuttaa tasavallan presidentin vaaliin, menettä-
3006: 36 §. köön virkansa.
3007: Uusintavaalissa annettu äänestyslippu on mi- Jos joku on houkuttelemalla tai viekottele-
3008: tätön, jos siinä on 29 § :ssä mainittu virheelli- malla häirinnyt vaalivapautta, rangaistakoon
3009: syys tahi jos sillä on äänestetty muuta kuin enintään kolmen kuukauden vankeudella. Jos
3010: 33 §:n 2 kohdassa tarkoitettua ehdokasta. hän käytti väkivaltaa taikka uhkausta, rangais-
3011: takoon vähintään yhden kuukauden ja enintään
3012: 37 §. yhden vuoden vankeudella; jos hän on virka-
3013: Uusintavaalin tulosten ennakkolaskennasta ja mies, menettäköön sen lisäksi virkansa.
3014: tiedottamisesta sekä keskuslautakunnan toimen- Jollei työnantaja suo hänen työssään olevalle
3015: piteistä lopullisen tuloksen määräämiseksi on äänioikeutetulle tilaisuutta käyttää äänioikeut-
3016: voimassa, mitä tämän lain 26-28 ja 30 §:ssä taan, rangaistakoon sakolla.
3017: on säädetty.
3018: 41 §.
3019: 38 §. Jos tässä laissa muualla kuin 1 ja 35 §:ssä
3020: Oikeusministeriön on, saatuaan keskuslauta- tarkoitettu määräaika sattuu pyhäpäiväksi, pi-
3021: kuntien lopulliset ilmoitukset uusintavaalin tu- detään seuraava arkipäivä määräpäivänä.
3022: loksesta kussakin vaalipiirissä laskettava kum-
3023: mankin presidenttiehdokkaan koko maassa saa- 42 §.
3024: ma äänimäärä sekä esiteltävä asia valtioneu- Tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän lain
3025: vostolle. täytäntöönpanosta ja soveltamisesta antaa oi-
3026: Todettuaan, kumpi presidenttiehdokkaista keusministeriö.
3027: on saanut suuremman äänimäärän valtioneuvos- 43 §.
3028: ton on julistettava hänet valituksi tasavallan Tämä laki tulee voimaan patvana
3029: presidentiksi seuraavan maaliskuun 1 päivänä kuuta 19 ja sillä kumotaan tasavallan presi-
3030: alkavaksi kuusivuotiskaudeksi sekä annettava dentin valitsijamiesten vaaleista 30 päivänä
3031: siitä valitulle ilmoitus ja julkaistava asetusko- kesäkuuta 1955 annettu laki (337 /55) ja ta-
3032: koelmassa julistus sillä tavoin, kuin edellä 32 savallan presidentin vaalista 22 päivänä helmi-
3033: §: ssä on säädetty. kuuta 1924 annettu laki (59/24).
3034:
3035: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
3036:
3037: Pirkko Aro. Olavi Borg. Seppo Westerlund.
3038: Aili Laitinen. Kerttu Hemmi. Pekka Tarjanne.
3039: Irma Toivanen.
3040: 22
3041:
3042: 1,4.- Lak.al. n:o 14.
3043:
3044:
3045:
3046:
3047: Sinisalo ym.: Ehdotukset laeiksi hallitusmuodon ia valtiopäivä-
3048: iäriestyksen muuttamisesta.
3049:
3050:
3051: E d u s k u n n a 11 e.
3052: Hallitusmuotoon sisältyy periaatteellinen ritty toteuttamaan ns. parlamentaarinen de-
3053: määräys siitä, että "valtiovalta Suomessa kuu- mokratia.
3054: luu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoon- Suomen valtiosäännön kansanvaltaistaminen
3055: tunut eduskunta". Hallitusmuodon muissa merkitsisi olennaisia muutoksia presidentin
3056: säännöksissä on tästä periaatteesta poiketen an- asemaan. On mahdollista, että tulevaisuudessa
3057: nettu huomattava osa valtiovaltaa presiden- myös Suomessa havaitaan demokraattisiromaksi
3058: tille, jopa niin, että presidentti on joissakin vaihtoehdoksi presidentti-instituution lakkaut-
3059: suhteissa asetettu eduskunnan yläpuolelle. Pre- taminen. Perusteellinen muutos vienee kuiten-
3060: sidentti voi esimerkiksi hajottaa eli erottaa kin pitkähkön ajan ja tässä vaiheessa näyttää
3061: eduskunnan, mutta eduskunta ei voi erottaa tarkoituksenmukaiselta pyrkiä joihinkin yksin-
3062: presidenttiä. Presidentin itsenäistä asemaa suh- kertaisesti toteutettavissa oleviin osittaisuudis-
3063: teessa eduskuntaan korostaa myös se, että pre- tuksiin. Presidentin asema voidaan saattaa pa-
3064: sidentin vaalin suorittaminen on annettu edus- remmin tasavaltaiseen valtiomuotoon sopivaksi
3065: kunnasta riippumattomalle valitsijamieselimelle. antamalla presidentin vaali eduskunnan suori-
3066: Kansanedustuslaitoksesta riippumatonta ja tettavaksi ja poistamalla presidentiltä oikeus
3067: laajoin valtaoikeuksin varustettua valtionpää- eduskunnan hajottamiseen.
3068: miestä pidetään yleensä monarkkisena tai joka Teknillisistä syistä ei tämän lakiehdotuksen
3069: tapauksessa epädemokraattisena jäänteenä tasa- yhteydessä ole voitu puuttua eduskunnan vaali-
3070: valtaisessa valtiomuodossa. Valtiosääntöoikeu- kauden pituuteen.
3071: den ja valtio-opin asiantuntijat kaikkialla maa- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
3072: ilmassa pitävät valtionpäämiehen laajaa valtaa
3073: erityisen sopimattomana sellaisessa järjestel- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
3074: mässä, jossa (kuten Suomessa) muuten on py- lakiehdotukset:
3075:
3076:
3077:
3078: Laki
3079: hallitusmuodon muuttamisesta.
3080: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä sääde-
3081: tyllä tavalla, muutetaan 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun hallitusmuodon (94/19) 23 ja
3082: 27 § näin kuuluviksi:
3083:
3084: 23 §. umpilipuin, joku saa enemmän kuin puolet an-
3085: Tasavallan presidentin valitsee eduskunta netuista äänistä, on hän valittu. Muussa ta-
3086: syntyperäisten Suomen kansalaisten joukosta pauksessa toimitetaan uusi vaali ja, jollei sil-
3087: aina kuudeksi vuodeksi. loinkaan kukaan saa ehdotonta enemmistöä,
3088: Vaali toimitetaan helmikuun 15 päivänä kuu- vieläkin uusi vaali niiden kahden ehdokkaan
3089: dentena vuonna sen jälkeen, jona tasavallan välillä, jotka toisessa vaalissa ovat saaneet suu-
3090: presidentti viimeksi valittiin, sitä vuotta lu- rimmat äänimäärät. Äänten jakaantuessa tasan
3091: kuunottamatta. Jos vaalissa, joka toimitetaan ratkaisee arpa.
3092: 1,4.- Sinisalo ym. 23
3093:
3094: Jos eduskunnan jäsen valitaan presidentiksi, määräisille valtiopäiville sekä avata ja päättää
3095: lakkaa hänen edustajantoimensa itsestänsä. Val- valtiopäivät.
3096: tion virassa oleva henkilö, joka valitaan presi-
3097: dentiksi, katsotaan virasta eronneeksi.
3098: Jos 2 momentissa tai muualla tässä hallitus- Tämä laki tulee voimaan pruvana
3099: muodossa säädetty määräpäivä sattuu pyhäpäi- kuuta 19 ja sillä kumotaan tasavallan presi-
3100: väksi, pidettäköön seuraava arkipäivä määrä- dentin valitsijamiesten vaalista 13 päivänä ke-
3101: päivänä. säkuuta 1969 annettu laki (362/69) ja tasa-
3102: 27 §. vallan presidentin vaalista 22 päivänä helmi-
3103: Presidentin asiana on kutsua eduskunta yli- kuuta 1924 annettu laki (59 /24).
3104:
3105:
3106:
3107: Laki
3108: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
3109: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä sääde-
3110: tyllä tavalla, kumotaan 13 päivänä trunmikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen (7 /
3111: 28) 20 § sekä muutetaan 3 §, sellaisena kuin se on muutettuna 30 päivänä kesäkuuta 1955
3112: annetussa laissa (335 /55), ja 22 § näin kuuluviksi:
3113: 3 §. 22 §.
3114: Kansanedustajien vaalit toimitetaan joka nel- Tasavallan presidentin määräykset, joita tar-
3115: jäs vuosi samaan aikaan koko maassa. Lailla koitetaan 18 ja 21 § :ssä, julistetaan siinä jär-
3116: säädetään ulkomailla olevien Suomen kansalais- jestyksessä, kuin lakien ja asetusten julkaise-
3117: ten osallistumisesta kansanedustajain vaaleihin. misesta on säädetty.
3118: Edustajan toimivalta alkaa silloin, kun hänet
3119: on julistettu valituksi, ja jatkuu, kunnes sen Tämä laki tulee voimaan patvana
3120: jälkeiset vaalit on toimitettu. kuuta 19 ja sillä kumotaan sen kanssa risti-
3121: riidassa olevat säännökset.
3122:
3123:
3124: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
3125:
3126: Taisto Sinisalo. Pauli Puhakka.
3127: Ensio Laine. Aarne Pulkkinen.
3128: 24
3129:
3130: 1,.5.- Lak.al. n:o 1.5.
3131:
3132:
3133:
3134:
3135: V. Vennamo ym.: Ehdotukset laeiksi hallitusmuodon muutta-
3136: misesta sekä tasavallan presidentin valitsijamiesten vaaleista
3137: ja tasavallan presidentin vaalista annettujen lakien kumoa-
3138: misesta.
3139:
3140:
3141: Ed u s kun n a 11 e.
3142:
3143: Selvästi Suomen kansan suuri enemmistö kan- Jotta aina vain ~ahvistuvasta harvainvallasta
3144: nattaa presidentin valitsemista välittömillä kan- päästäisiin takaisin terveeseen kansanvaltaan on
3145: sanvaaleilla. Myöskään ei voida pitää kansan- välttämätöntä, että presidentin toimikautta ra-
3146: valtaisten periaatteiden mukaisena, jos sama joitetaan. Näin on asianlaita monessa maassa.
3147: henkilö istuu presidenttinä jatkuvasti useita vaa- Tällöin presidentistä ei voi muodostua sellaista
3148: Hkausia. voimatekijää, jdka perustuslakiemme hengen ja
3149: Tasa~allan presidentin ~alitsemista koskevia tarkoituksen vastaisesti sivuuttaisi maamme 'kor-
3150: säännöksiä on maassamme selvitelty melko pe- keimman valtiomahdin, eduskunnan.
3151: rusteellisesti. Lisätutkimuksia ei enää tarvita. Myöskään presidentistä ei saa tulla puoluei-
3152: Kysymys on vain siitä, hyväksytäänkö välitön den käskyläinen. Si:kJsi presidentti on valittava
3153: kansanvaali vai ei sekä halutaanko eräässä mie- välittömillä kansanvaaleilla kansan ratkaisuna.
3154: lessä perinnöllistä presidenttiä. Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
3155: Nykyisten ·säännösten seurauksena on hallitus- tamme,
3156: vallan asema maassamme huomattavasti voimis-
3157: tunut eduskunnan kustannukse1la. Vallan tasa- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
3158: paino on järkkynyt. lakiehdotukset:
3159:
3160:
3161:
3162: Laki
3163: hallitusmuodon muuttamisesta.
3164: Eduskunnan päätoksen mukaisesti, jo'ka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
3165: tavalla, muutetaan hallitusmuodon 23 §:n 1, 2, 3 ja .5 momentti näin kuuluvaksi:
3166:
3167: 23 §.
3168: Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa dentena ~uovena sen jälkeen, jona tasavallan
3169: syntyperäisten Suomen kansalaisten joukosta presidentti viimeksi valittiin, sitä vuotta lukuun
3170: aina kuudeksi vuodeksi. Henkilö, joka on ollut ottamatta, samanaikaisesti koko maassa välitön
3171: presidenttinä kaksi virkakautta peräkkäin, ei voi ja salainen tasavallan presidentin vaali. Jos tässä
3172: tulla valituksi uudelleen seuraavaksi virkakau- ensivaalis,sa joku ehdokkaista on koko maassa
3173: deksi. saanut yli puolet annetuista äänistä, on hänet
3174: Ehdokkaan tasavallan presidentin toimeen valittu tasavallan presidentiksi. Muussa tapauk-
3175: ovat oikeutetut asettamaan vain puoluerekiste- sessa suoritetaan kuukauden kuluttua uusinta-
3176: riin merkityt puolueet. Jos vain yksi ehdokas vaali niiden kahden ehdokkaan välillä, jotka en-
3177: on asetettu, tulee hän ilman vaalia tasavallan s1vaaleissa ovat saaneet suurimmat äänimäärät.
3178: presidentilksi. Milloin ehdokkaita on asetettu Vaalio~keudesta, vaalikelpoisuudesta ja pre-
3179: useampia, toimitetaan tammikuun kolmantena sidenttiehdokkaitten asettamisesta tasavallan
3180: sunnuntaina ja sitä seuraavana maanantaina kuu- presidentin vaaleissa sekä soveltuvin kohdin vaa-
3181: 1,5.- V. Vennamo ym. 25
3182:
3183: Iin tavasta ja järjestyksestä on voimassa mitä Jos tässä hallitusmuodossa säädetty maata-
3184: kansanedustajain vaaleista on säädetty. päivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava
3185: arkipäivä määräpäivänä.
3186:
3187:
3188:
3189: Laki
3190: tasavailain presidentin valitsijamiesten vaaleista annetun lain kumoamisesta.
3191: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3192: Täten kumotaan 13 päivänä kesäkuuta 1969
3193: annettu laki tasavallan presidentin valitsijamies-
3194: ten vaaleista (392/69).
3195:
3196:
3197:
3198: Laki
3199: tasavallan presidentin vaalista annetun lain kumoamisesta.
3200: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3201: Täten kumotaan 22 päivänä helmikuuta 1924
3202: annettu laki tasavallan presidentin vaalista (59/
3203: 24).
3204:
3205:
3206: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
3207:
3208: Veikko Vennamo. Pentti Antila.
3209: Heikki Kainulainen. Rainer Lemström.
3210: Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
3211:
3212:
3213:
3214:
3215: 4 156/72
3216: 26
3217:
3218: 1,6.- Lak.al. n:o 16.
3219:
3220:
3221:
3222:
3223: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi Suomen hallitusmuodon muut-
3224: tamisesta.
3225:
3226:
3227: E d u s k u n n a 11 e.
3228:
3229: Valtion talous paisuu jatikuvasti. TuhlaiJ.u paikka. Tällöin ei voida mitään väärinkä~töstä
3230: ja jopa väärinkäytökset ovat valtion taloudessa ja väärää asiaa pitää salassa ja pimentää. Nyt-
3231: hämmästyttävän yleisiä. hän muutamat puolueet voivat näin menetellä
3232: Kaikkien kansalaisten etu vaatii, että valtion sopimuksen perusteella.
3233: tilintarkastusta tehostetaan. Nykyisten säännös- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3234: ten mukaan valtiolla on vain viisi ,tilintaJ:Ikasta- taen,
3235: jaa, jotka eduskunta asettaa.
3236: Kuitenkin oikeudenmukainen ja tasapuolinen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3237: valvonta edellyttää, että ainakin kaikilla edus- lakiehdotuksen:
3238: kuntapuolueilla on yksi valtion tilintarkastus-
3239:
3240:
3241: Laki
3242: Suomen hallitusmuodon muuttamisesta.
3243: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
3244: tavalla, muutetaan Suomen hallitusmuodon 71 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
3245:
3246: 71 §.
3247: tilaa ja hoitoa. Nämä ,tilintarkastajat, joille
3248: Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä asetetta- eduskunta vahvistaa johtosäännön ja joiden tu-
3249: koon yksi edustaja jdkaisesta eduskunnassa lee viranomaiselta saada tarpeelliset selvitykset
3250: edustettuna olevasta puoluerekisteriin merki- ja asiakirjat, ovat eduskunnan, ellei se voi niistä
3251: tystä puolueesta valtion tilintarkastajana edus- yhtyä, valitsijamiesten valittava suhteellisilla
3252: kunnan puolesta pitämään silmällä tulo- ja me- vaaleilla. Samassa järjestyksessä valitaan myös
3253: noarvion noudattamista sekä valtionvaraston tarpeellinen määrä varamiehiä.
3254:
3255:
3256: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1972.
3257:
3258: Veikko Vennamo. Aune Mänttäti.
3259: Rainer Lemström. Lauri Linna.
3260: A. R. Sainio. Mikko Vainio.
3261: J. Juhani Kortesalmi.
3262: 27
3263:
3264: 1,7.- Lak.al. n:o 17.
3265:
3266:
3267:
3268:
3269: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen muut-
3270: tamisesta.
3271:
3272:
3273: E d u s k u n n a 11 e.
3274: Nykyisin on eduskunnan toimikausi neljä määrättävä uudelleen kolmeksi vuodeksi. Näin-
3275: vuotta. Tätä on pidettävä liian pitkänä. Nyky- hän oli asianlaita aikaisemmin.
3276: ajan maailmassa tapahtumat kulkevat kovaa Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3277: vauhtia ja ihmisten miellpiteet myös muuttuvat taen,
3278: nopeammin.
3279: Näistä syistä olisi eduskunnan toimikausi että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3280: lakiehdotuksen:
3281:
3282:
3283: Laki
3284: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
3285: Eduskunnan päätoksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
3286: tyllä tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestY'ksen 3 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
3287:
3288: 3 §.
3289: Kansanedustajien vaalit toimitetaan joka kol- laisten osallistumisesta kansanedustajien vaa-
3290: mas vuosi samaan aikaan koko maassa. Lailla leihin.
3291: säädetään ulkomailla olevien Suomen kansa-
3292:
3293:
3294: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1972.
3295:
3296: Veikko Vennamo. Lauri Linna.
3297: Rainer Lemström. Mikko Vainio.
3298: A. R. Sainio. J. Juhani Kortesalmi.
3299: 28
3300:
3301: 1,8.- Lak.al. n:o 18.
3302:
3303:
3304:
3305:
3306: Aro ym.: Ehdotukset laeiksi valtiopäiväjärjestyksen 6 §:n sekä
3307: kansanedustajain ja tasavallan presidentin valitsijamiesten
3308: vaaleista annettujen lakien muuttamisesta.
3309:
3310:
3311: E d u s k u n n a 11 e.
3312:
3313: Voimassa olevan lainsäädäntömme mukaan kunnalle sellaisen esityksen valtiollisia vaaleja
3314: voidaan katsoa ulkomailla asuvilla Suomen koskevan lainsäädännön uudistamisesta, joka
3315: kansalaisilla olevan tällä hetkellä vain rajoite- on tarpeen äänioikeuden myöntämiseksi sano-
3316: tun äänioikeuden. Heillä on nimittäin mahdol- tuissa vaaleissa ulkomailla asuville Suomen
3317: lisuus äänestää valtiollisissa vaaleissa vain, mi- kansalaisille.
3318: käli vaali toimitetaan kolmen vuoden kuluessa Tämän lausuman pohjalta valtioneuvosto
3319: siitä, kun asianomainen henkilö on viimeksi asettikin komitean, jonka tehtäviin kuului mm.
3320: ollut Suomen kansalaisena henkikirjoitettu tätä asiaa koskevan ehdotuksen laatiminen.
3321: maassamme. Voidaan perustellusti katsoa, että Komitea on vuoden 1971 tammikuun lopulla
3322: tällainen rajoitus ei enää nykyisellään ole pai- saanut valmiiksi ulkosuomalaisten äänioikeutta
3323: kallaan. Sinänsä sen voidaan katsoa olevan koskevan mietinnön, jossa koko kysymys on
3324: myös perustuslakiemme hengen vastaisen, ehdotettu saatettavaksi varsin oikeudenmukai-
3325: koska se asettaa rajoituksia osallistumiselle yh- sella ja tyydyttävällä tavalla ratkaisuun.
3326: teiseen päätöksentekoon. Tavoitteeksi tuleekin Koska kyseinen lainsäädännön uusimistyö
3327: asettaa, että kaikki Suomen kansalaiset tämän- voidaan sinänsä katsoa kiireelliseksi, tulisi ul-
3328: laatuisista ulkonaisista tekijöistä riippumatta kosuomalaisten äänioikeutta koskevat kysymyk-
3329: pääsisivät osallisiksi heille luonnostaan kuulu- set kyseiseen komiteanmietintöön pohjautuen
3330: vista demokraattisista oikeuksista. ottaa eduskunnan itsensä toimesta käsittelyyn.
3331: Eduskunta on 5 päivänä toukokuuta 1970 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3332: hylätessään vuoden 1969 valtiopäivillä lepää- nioittavasti,
3333: mään jätetyt ehdotukset valtiollisia vaaleja
3334: koskevan lainsäädännön uudistamisesta, sa- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
3335: malla lausunut myös toivomuksen, että halli- lakiehdotukset:
3336: tus kiireellisesti valmistuttaisi ja antaisi edus-
3337:
3338:
3339:
3340: Laki
3341: valtiopäiväjärjestyksen 6 §:n muuttamisesta.
3342:
3343: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
3344: tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 6 §, sellaisena kuin se on 24 päivänä marraskuuta
3345: 1944 ja 10 päivänä tammikuuta sekä 30 päivänä toukokuuta 1969 annetuissa laeissa ( 839/
3346: 44, 4/69 ja 341/69), näin kuuluvaksi:
3347:
3348: 6 §.
3349: Vaalioikeutettu on asuinpaikkaan katso- Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
3350: matta jokainen Suomen kansalainen, sekä mies 1) se, joka on holhouksen alaisena; ja
3351: että nainen, joka ennen vaalivuotta on täyttä- 2) se, joka lainvoiman saaneella päätöksellä
3352: nyt kaksikymmentä vuotta. on tuomittu rangaistukseen väkivaltaisesta
3353: 1,8.- Aro ym. 29
3354:
3355: vaalivapauden häiritsemisestä, vaalilahjonnasta Vaalioikeutetuista laadittavista vaaliluette-
3356: tai vaaliväärennyksestä, aina kuudennen kalen- loista säädetään lailla.
3357: terivuoden loppuun päätöksen antamisesta lu-
3358: kien. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
3359: kuuta 197
3360:
3361:
3362:
3363:
3364: Laki
3365: kansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta.
3366: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanedustajain vaaleista 13 päivänä kesä-
3367: kuuta 1969 annetun lain (391/69) 2 ja 12 §, 13 §:n 1 momentti, 14 §:n 1 momentti, 15
3368: §:n 1 ja 3 momentti, 16 §:n 1 momentti, 17 §:n 1 ja 3 momentti, 18 §:n 1 momentti, 19
3369: §:n 1 momentti, 21 §:n 1 momentti, 22 §, 23 §:n 1 momentti, 24 §:n 1 ja 2 momentti, 46
3370: §:n 2 momentti, 63 ja 74 §, 76 §:n 2 momentti, 77 §:n 2 momentti, 78 §:n 1 momentti,
3371: 79 §, 80 §:n 2 momentti, 81 §, 98 §:n 3 momentti ja 103 § sekä lisätään samaan lakiin
3372: uudet 25 a, 25 b ja 25 c § sekä 46 §:ään uusi 4 momentti.
3373:
3374: 2 §. jotka ennen seuraavan vuoden alkua ovat täyt-
3375: Suhteellisilla vaaleilla valittavien kansan- täneet 20 vuotta. Luettelot kirjoitetaan henki-
3376: edustajain paikkojen jako vaalipiirien kesken kirjan osoittamassa järjestyksessä oikeusminis-
3377: toimitetaan sen henkikirjoituksen perusteella, teriön vahvistamalle lomakkeelle. Niissä on
3378: johon vaaleissa käytettävät äänestysalueiden omana ryhmänä mainittava henkilöt, jotka on
3379: vaaliluettelot pohjautuvat. Jaon toimittaa val- henkikirjoitettu kunnassa, mutta joita ei ole
3380: tioneuvosto hyvissä ajoin ennen kutakin vaalia merkitty minkään kiinteistön kohdalle. Kuhun-
3381: autamaliaan päätöksellä, joka julkaistaan ase- kin luetteloon on liitettävä kaksin kappalein
3382: tuskokoelmassa. aakkosellinen hakemista, joka on laadittu kor-
3383: tiston muotoon siten, että toista kappaletta voi-
3384: 12 §. daan käyttää 16 §:ssä tarkoitetun ilmoituskor-
3385: Edustajainvaalien toimittamista varten laadi- tin pohjana.
3386: taan vaalioikeutetuista henkilöistä vaaliluette-
3387: lot.
3388: Vaaliluettelot vaalivuotta edeltävänä vuonna 14 §.
3389: Suomessa henkikirjoitetuista vaalioikeutetuista Äänestysalueiden vaaliluetteloihin on otet-
3390: laaditaan erikseen kunnan jokaista äänestys- tava jokainen Suomen kansalainen, joka ennen
3391: aluetta varten (äänestysalueen vaaliluettelo). vaalivuoden alkua on täyttänyt 20 vuotta ja on
3392: Muista kuin 2 momentissa tarkoitetuista vaalivuotta edeltävänä vuonna henkikirjoitettu
3393: vaalioikeutetuista laaditaan vaaliluettelot vaali- kunnassa.
3394: piireittäin (vaalipiirin vaaliluettelo).
3395: Äänestysalueiden vaaliluettelot laatii kun-
3396: nan keskusvaalilautakunta ja vaalipiirien vaali- 15 §.
3397: luettelot väestörekisterikeskus. Äänestysalueiden vaaliluettelot on kunnan
3398: keskusvaalilautakunnan toimesta pidettävä
3399: 13 §. syyskuun 15 päivästä saman kuun 21 päivään,
3400: Ääne~tysalm;iden vaaliluetteloiden pohjaksi molemmat päivät mukaan luettuina, asianmu-
3401: on as1anoma1sen henkikirjoitusviranomaisen kaisen valvonnan alaisena tarkastusta varten
3402: vuosittain viimeistään elokuun 10 päivänä toi- nähtävinä kunakin arkipäivänä kello 9-20 vä-
3403: mitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle lisen ajan, kaupungissa ja kauppalassa kunnan
3404: edellisen vuoden lokakuussa toimitetun äänes- alueella, tarvittaessa useammassa paikassa
3405: tysaluejaon mukaisesti laaditut luettelot ( poh- äänestysalueittain, sekä maalaiskunnassa jokai-
3406: jaluettelot) kaikista kuluvan vuoden henkikir- sella äänestysalueella.
3407: jan mukaan kunnassa asuneista henkilöistä,
3408: 30 1,8.- Vaalilainsäädäntö.
3409:
3410: Paikoista, joissa äänestysalueiden vaaliluette- merkitsemistä äänestysalueen vaaliluetteloon
3411: lot ovat nähtävinä, ja kunnan äänestysalueista vaalioikeutta vailla olevaksi, on kunnan keskus-
3412: on annettava ennakolta hyvissä ajoin tieto sillä vaalilautakunnan puheenjohtajan ilmoitettava
3413: tavalla kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa sille henkilölle, jota oikaisuvaatimus koskee,
3414: julkaistaan. Tiedoksiannassa on maalaiskun- vaatimuksesta ja sen sisällöstä sekä että hä-
3415: nassa mainittava myös sen henkilön nimi ja nellä on tilaisuus osoitetussa paikassa nähdä
3416: osoite, jonka valvonnan alaisena luettelot ovat oikaisuvaatimus ja viimeistään syyskuun 30
3417: nähtävinä ja jolle 17 § :n 1 momentissa tarkoi- päivänä ennen kello 16 antaa vaatimuksen joh-
3418: tettu oikaisuvaatimus voidaan antaa. dosta kunnan keskusvaalilautakunnalle selityk-
3419: sensä uhalla, että jollei selitystä anneta, asia
3420: 16 §. ratkaistaan siitä huolimatta.
3421: Kunnan keskusvaalilautakunnan on lähetet-
3422: tävä jokaiselle kunnassa vaaliluetteloon otetulle
3423: äänioikeutetulle, jonka osoite on tunnettu, oi- 19 -§.
3424: keusministeriön painattamaa ja henkikirjoitusvi- Äänestysalueen vaaliluetteloa vastaan teh-
3425: ranomaisen alustavasti täyttämää korttia käyt- dyt oikaisuvaatimukset käsitellään ja ratkais-
3426: täen ilmoitus, jossa on ne tiedot, mitkä hänestä taan kunnan keskusvaalilautakunnan 4 päivänä
3427: on henkikirjaan tai vaaliluetteloon otettu, ja lokakuuta pidettävässä kokouksessa, joka alkaa
3428: tieto siitä, minkä äänestysalueen vaaliluette- kello 19. Keskusvaalilautakunnan on kussakin
3429: loon hänet on merkitty, milloin ja missä äänes- asiassa annettava päätös, joka perusteluineen
3430: tysalueen vaaliluettelo on nähtävänä sekä mil- on merkittävä pöytäkirjaan.
3431: loin ja missä äänestys tapahtuu. Tämän lisäksi
3432: ei kortissa saa olla muuta kuin ohjeet sen
3433: käyttämisestä ja kortista ehkä ilmenevien vir- 21 §.
3434: heiden oikaisemisesta. Lääninhallituksen päätökseen äänestysalueen
3435: vaaliluettelon oikaisemista koskevassa asiassa
3436: ei saa hakea muutosta valittamalla.
3437: 17 §.
3438: Joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti
3439: jätetty pois äänestysalueen vaaliluettelosta tai 22 §.
3440: merkitty siihen vaalioikeutta vailla olevaksi Jos henkikirjoitusviranomainen katsoo, että
3441: tahi että häntä tarkoittava merkintä siinä on henkilö oikeudettomasti on jätetty pois äänes-
3442: muutoin virheellinen, voi esittää oikaisuvaati- tysalueen vaaliluettelosta tahi merkitty siihen
3443: muksensa kirjallisesti tai suullisesti kunnan kes- vaalioikeutta vailla olevaksi tai äänioikeute-
3444: kusvaalilautakunnalle sen kokouksessa loka- tuksi tahi että merkintä on muutoin virheelli-
3445: kuun 4 päivänä taikka kirjallisesti keskusvaali- nen, on hänellä viran puolesta oikeus tehdä
3446: lautakunnan puheenjohtajalle tai sihteerille sitä kunnan keskusvaalilautakunnalle oikaisuvaati-
3447: ennen, vaaliluettelon nähtäväksipanon jälkeen. mus ja hakea muutosta vaatimuksen johdosta
3448: Kirjallinen oikaisuvaatimus saadaan kuitenkin annettuun päätökseen 17, 20 ja 21 § :ssä sääde-
3449: sinä aikana, jona vaaliluettelo on nähtävänä, tyssä järjestyksessä.
3450: antaa myös sille, jonka valvonnan alaisena vaa-
3451: liluettelon tarkastus tapahtuu. 23 §.
3452: Jollei vaatimusta äänestysalueen vaaliluette-
3453: Jos joku katsoo, että henkilö, yksi tai lon muuttamisesta ole säädetyn ajan kuluessa
3454: useampi, on oikeudettomasti merkitty äänestys- tehty kunnan keskusvaalilautakunnalle, on
3455: alueen vaaliluetteloon äänioikeutetuksi, voi luetteloon merkittävä todistus siitä, että luet-
3456: hän antaa sitä koskevan perustellun kirjallisen telo on lainvoimainen.
3457: oikaisuvaatimuksen viimeistään syyskuun 25
3458: päivänä ennen kello 16 kunnan keskusvaalilau-
3459: takunnalle taikka sen puheenjohtajalle tai sih- 24 §.
3460: teerille. Jos tasavallan presidentin määräyksestä on
3461: toimitettava uudet vaalit sellaisena vuonna,
3462: jona jo on toimitettu kansanedustajain tai tasa-
3463: 18 §. vallan presidentin valitsijamiesten vaalit, on
3464: Kun oikaisuvaatimus tarkoittaa henkilön uusissa vaaleissa noudatettava jo toimitetuissa
3465: 1,8.- Aro ym. 31
3466:
3467: vaaleissa käytettyjä äänestysalueiden vaaliuet- järjestyksessä pyyntönsä tehneet hakijat, jotka
3468: teloja muuttamattomina. luetteloita vahvistettaessa ovat vaalioikeutet-
3469: Milloin uudet vaalit on toimitettava sellai- tuja. Milloin vaalit toimitetaan sellaisena
3470: sena vuonna, jona kansanedustajain tai tasaval- vuonna, jona jo on toimitettu kansanedusta-
3471: lan presidentin valitsijamiesten vaaleja ei ole jain tai tasavallan presidentin valitsijamiesten
3472: ollut, on äänestysalueiden vaaliluetteloiden laa- vaalit, on vaalioikeutettu, joka on merkitty en-
3473: timiseen ryhdyttävä heti, kun tieto uusien vaa- siksi toimitettuja vaaleja varten laadittuun vaa-
3474: lien toimittamisesta on saatu. Vaaliluetteloiden lipiirin vaaliluetteloon, ilman eri pyyntöä mer-
3475: pohjana on tällöin käytettävä niitä pohjaluet- kittävä myös jälkimmäisiä vaaleja varten laa-
3476: teloita, jotka viimeksi on laadittu, ennen kuin dittavaan luetteloon.
3477: määräys uusien vaalien toimittamisesta julkais- Vaalipiirien vaaliluettelot on laadittava
3478: .tiin. Luettelot on siten tarkastettava, kuin oikeusministeriön vahvistamaa lomaketta käyt-
3479: 14 §:ssä on sanottu, ja heti sen jälkeen seitse- täen edellä 1 momentissa tarkoitetuista haki-
3480: män päivän kuluessa 15 § :n 1 ja 2 momentissa joista heidän sukunimiensä osoittamassa aak-
3481: säädetyllä tavalla pidettävä tarkastusta varten kosjärjestyksessä. Kukin hakija otetaan sen vaa-
3482: nähtävinä. Tällöin on myös noudatettava, mitä lipiirin vaaliluetteloon, jonka alueella oleva
3483: 15 § :n 3 momentissa on säädetty vaaliluette- kunta on merkitty väestörekisteriin hänen vii-
3484: loiden nähtävilläolosta ja muista seikoista tie- meiseksi kotipaikakseen. Mikäli kotipaikkana
3485: dottamisesta. on ollut kunta, joka ei enää kuulu Suomen
3486: alueeseen, on hakija merkittävä Helsingin kau-
3487: 25a §. pungin vaalipiirin vaaliluetteloon. Hakijasta on
3488: Jos henkilö, jota ei ole henkikirjoitettava luetteloon otettava 25 a § :n 2 momentissa tar-
3489: Suomessa sinä vuonna, jonka henkikirjoituk- koitetut tiedot.
3490: seen äänestysalueiden vaaliluettelot pohjautu-
3491: vat, mutta joka on tai on ollut Suomessa väes- 25 c §.
3492: tökirjoihin merkitty, haluaa nimensä otetta- Väestörekisterikeskuksen on 30. päivänä en-
3493: vaksi vaalipiirin vaaliluetteloon, on hänen kir- nen vaaleja vahvistettava edellä 25 b §:ssä
3494: jallisesti pyydettävä sitä väestörekisterikeskuk- mainituin tavoin laaditut vaalipiirien vaaliluet-
3495: selta. Pyynnön voi puoliso ilman valtuutusta telot. Kuhunkin luetteloon on merkittävä,
3496: tehdä toisen puolison puolesta. minkä vaalipiirin vaaliluettelo se on.
3497: Pyynnön yhteydessä hakijan on ilmoitettava Välittömästi luettelon vahvistamisen jälkeen
3498: .täydellinen nimensä, syntymäaikansa ja -paik- väestörekisterikeskuksen on lähetettävä jokai-
3499: kansa, postiosoite, johon 25 c § :n 2 momen- selle hakijalle hänen antamallaan postiosoit-
3500: tissa tarkoitettu ilmoitus voidaan lähettää, sekä teella oikeusministeriön vahvistamaa lomaketta
3501: mikä kunta Suomessa on merkitty väestörekis- käyttäen ilmoitus joko siitä, minkä vaalipiirin
3502: teriin hänen viimeiseksi kotipaikakseen. vaaliluetteloon hänet on merkitty, taikka siitä,
3503: Pyyntöön on liitettävä vakuutus, että hakija minkä vuoksi häntä ei ole merkitty minkään
3504: edelleen on Suomen kansalainen ja ettei hän vaalipiirin vaaliluetteloon. Luetteloon otetulle
3505: ole holhouksen alainen eikä muustakaan syystä on samalla lähetettävä luettelo ulkomailla ole-
3506: vaalioikeutta vailla. vista ennakkoäänestyspaikoista.
3507: Pyyntö on tehtävä erikseen jokaisia kansan- Väestöreksiterikeskuksen on viimeistään 20.
3508: edustajain vaaleja varten viimeksi toimitettu- päivänä ennen vaaleja toimitettava kunkin vaa-
3509: jen sellaisten vaalien jälkeen viimeistään 60 lipiirin vaaliluettelo sen vaalipiirin keskuslau-
3510: päivänä ennen vaaleja. .takunnalle.
3511: Pyynnön tekemistä varten oikeusministeriön Vaalipiirin vaaliluettelon vahvistamista kos-
3512: on painettava lomakkeita, joita on pidet- kevaan väestörekisterikeskuksen päätökseen ei
3513: tävä saavana valtion painatuske~kuksessa ja saa hakea muutosta valittamalla.
3514: 64 §:ssä tarkoitetuissa Suomen edustustoissa.
3515: Edustuston on pyynnöstä opastettava vaali- 46 §.
3516: oikeutettua lomakkeen täyttämisessä.
3517: Jos tasavallan presidentti on määrännyt toi-
3518: 25b §. mitettaviksi uudet vaalit, on vaalitoimitus kol-
3519: Vaalipiirien vaaliluetteloihin väestörekisteri- mantena sunnuntaina ja sitä seuraavana maa-
3520: keskuksen on otettava ne tässä laissa säädetyssä nantaina siinä kuussa, joka alkaa lähinnä 60
3521: 32 1,8.- Vaalilainsäädäntö.
3522:
3523: päivän kuluttua siitä, kun määräys uusien vaa- liluetteloon äänestäjä on ilmoituksensa mukaan
3524: lien toimittamisesta julkaistiin. merkitty.
3525: Äänestäjän, joka luovuttaa lähetekirjeeseen
3526: Kun tasavallan presidentti on antanut mää- liitettäväksi 16 tai 25 c §:ssä tarkoitetun ilmoi-
3527: räyksen uusien vaalien toimittamisesta, on siitä tuskortin, ei tarvitse edkseen antaa edellä 2
3528: viipymättä ulkomailla Suomen edustustoissa jul- momentin 2 ja 3 kohdassa mainittuja tietoja.
3529: kipantavin ilmoituksin ja tarvittaessa muullakin Lähetekuoreen merkitään osoite lähetekir-
3530: sopivalla tavalla tiedotettava. jeen mukaan.
3531: 76 §.
3532: 63 §.
3533: Äänestysalueen vaaliluetteloon merkitty ääni- Ennakkoäänestyspaikassa äänestäjistä on pi-
3534: oikeutettu henkilö, joka on hoidettavana sairaa- dätettävä oikeusministeriön painattamaa loma-
3535: lassa, kunnalliskodissa, vanhainkodissa tai sai- ketta käyttäen luetteloa, johon merkitään äänes-
3536: raskodissa, joita tässä laissa sanotaan laitoksiksi, täjän nimi, se kunta tai vaalipiiri, jossa äänes-
3537: taH&a joka 46 § :ssä tarkoitettuina vaalipäivinä täjä ilmoituksensa mukaan on merkitty vaali-
3538: muusta syystä todennäköisesti on estynyt käyttä- luetteloon, sekä päivä, jolloin ennakolta äänes-
3539: mästä äänioikeuttaan sen äänestysalueen vaali- täminen on tapahtunut.
3540: toimituksessa, jonka vaaliluetteloon hänet on
3541: merkitty, sekä vaalipiirin vaaliluetteloon mer- 77 §.
3542: kitty äänioikeutettu saavat äänestää ennakolta
3543: niin kuin ·tässä luvussa säädetään. Suomen edustustosta lähetetään lähetekuo-
3544: ret nopeinta virkapostitietä käyttäen tai kirjat-
3545: 74 §. tuina lentopostitse ulkoasiainministeriölle edel-
3546: Lähetekirje on osoitettava sen kunnan kes- leen asianomaiselle kunnan keskusvaalilautakun-
3547: kusvaalilautakunnalle, jossa äänestäjä on ilmoi- nalle tai vaalipiirin keskuslautakunnalle toimi-
3548: tuksensa mukaan merkitty äänestysalueen vaa- tettaviksi.
3549: liluetteloon, tai, jos äänestäjä on merkitty vaa-
3550: Hpiirin vaaliluetteloon, asianomaiselle vaalipii-
3551: rin kesku:slautakunnalle. 78 §.
3552: Kunnan keskusvaalilautakunnalle osoitetun lä- Kunnan keskusvaalilautakuntaan ja vaalipii-
3553: hetekirjeen tulee sisältää: rin keskuslautakuntaan saapuneet ennakkoäänes-
3554: 1) äänestäjän selvitys siitä, että hän itse vaa- tysasiakirjat tarkastetaan vaalikuoria avaamatta
3555: lisalaisuuden säilyttäen on täyttänyt äänestysli- kokouksissa, jotka aloitetaan vaaleja edeltävänä
3556: pun ja sen leimattuna sulkenut vaalikuoreen; perjantaina kello 16.
3557: 2) ilmoitus äänestäjän täydellisestä nimestä,
3558: ammatista tai toimesta, syntymäajasta ja -pai-
3559: kasta sekä nykyisestä asuinpaikasta ja posti- 79 §.
3560: osoitteesta; Vaalipiirin keskuslautakunnassa pannaan hy-
3561: 3) ilmoitus kunnasta, missä äänestäjä on väksytyt vaalikuoret varmaan talteen, jossa ne
3562: merkitty vaaliluetteloon tai missä hänet on hen- on säilytettävä, kunnes keskuslautakunta ryh-
3563: krkirjoitettu sinä vuonna, jonka henkikirjoituk- tyy suorittamaan enn:ikkoäänestyksessä annet-
3564: seen vaaliluettelot pohjautuvat, ja asuinpai- tujen äänten laskentaa.
3565: kasta sieHä sekä äänestysalueen numero tai nimi, Kunnan keskusvaalilautakunnassa pannaan
3566: jos äänestäjä sen varmasti tietää; sekä hyväksytyt vaaliikuoret kestävään päällykseen,
3567: 4) ilmoitus syystä, minkä vuoksi äänestäjä johon merkitään vaalipiirin keskuslautakunnan
3568: todennäköisesti on estynyt käyttämästä ääni- osoite, lähetyksen sisältö ja lähettäjä. Lähetys
3569: oikeuttaan vaalipäivinä vaalitoimituksessa siinä on kiireellisesti vietävä tai vit'kapostina lähe-
3570: äänestysalueessa, missä hänet on merkitty vaa- tettävä keskuslautakunnalle.
3571: liluetteloon. Jos kunnan keskusvaalilautakunnalle ei ole
3572: Vaalipiirin keskuslautakunnalle osoitetun lä- toimitettu vaalikuoria, jotka sen mukaan kuin
3573: hetekirjeen tulee sisältää 2 momentin 1 koh- edellä on säädetty, olisi lähetettävä vaalipiirin
3574: dassa mainittu selitys ja 2 kohdassa tarkoitettu keskuslautakunnalle, on si1tä keskuslautakun-
3575: ilmoitus sekä tieto siitä, minkä vaalipiirin vaa- nalle ilmoitettava.
3576: 1,8. - Aro ym. 33
3577:
3578: 80 §. 98 §.
3579:
3580: Vaalipiirin keskuslautakunnan on tarkastet- Äänestysalueiden vaaliluettelot vaalipiirin kes-
3581: tava edellä 1 momentissa tarkoitetut ennakko- kuslautakunnan on toimitettava asianomaisille
3582: äänestysasiakirjat noudattaen, mitä 78 § :n 2 'kuntien keskusvaalilautakunnille. Kaikki muut
3583: ja 3 momentissa on säädetty. Samoin on mene- hallussaan olevat asiakirjat ja tarvikkeet kes-
3584: teltävä niiden vaalipiirin vaaliluetteloon mer- kuslautakunnan on luovutettava lääninhallituk-
3585: kittyjä äänioikeutettuja koskevien ennakko- selle.
3586: äänestysasiakirjojen suhteen, jotka ovat saapu-
3587: neet 78 § :n 1 momentissa mainitun määräajan
3588: 103 §.
3589: jälkeen.
3590: Jos 46 §:n 2 momentissa tarkoitettu sun-
3591: nuntaipäivä sattuu pääsiäis-, helluntai- tai ju-
3592: hannuspäiväksi, toimitettakoon vaalit sitä edel-
3593: 81 §. tävänä sunnuntaina ja tätä seuraavana maanan-
3594: Vaalipiirin keskuslautakunnan on toisena vaa- taina.
3595: lipäivänä k·ello 20 ryhdyttävä laskemaan ennak- Milloin muuta kuin vaalien toimittamista tai
3596: koäänestyksessä annettuja ääniä. Tällöin ava- niiden tuloksen julkaisemista varten säädetty
3597: taan 79 §: n 1 ja 2 momentissa tarkoitetut vaali- määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi tai arkilauan-
3598: kuoret. Ne äänestysliput, jotka mitättöminä on taiksi, pidettäköön seuraava arkipäivä määräpäi-
3599: jätettävä huomioon ottamatta, erotetaan eri ryh- vänä. Edellä 15 § :n 1 momentissa tarkoitetussa
3600: mäksi. Muut äänestysliput järjestetään siten, että tapauksessa arkilauantaita pidetään arkipäivänä.
3601: kunkin ehdokkaan hyväksi annetut liput ovat
3602: eri ryhmänä, ja kussakin ryhmässä olevien äänes- Tämä laki tulee voimaan päivänä
3603: tyslippujen lukumäärä lasketaan. kuuta 197 .
3604:
3605:
3606:
3607:
3608: Laki
3609: tasavallan presidentin valitsijamiesten vaaleista annetun lain muuttamisesta.
3610: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tasavallan presidentin valitsijamiesten vaaleista
3611: 13 päivänä kesäkuuta 1969 annetun lain (392/69) 3, 10 ja 11 § näin kuuluviksi:
3612:
3613: 4 §. ty.salueiden vaaliluetteloista kansanedustajain
3614: SuhteellisHla vaaleiiia valittavien valitsija- vaaleista annetun lain 2 luvussa on säädetty.
3615: miesten paikkojen jako eri vaalipiirien kesken Milloin säännönmukaiset valitsijamiesten ja
3616: toimitetaan sen henkikirjoituksen perusteella, kansanedustajain vaalit on toimitettava samana
3617: johon vaaleissa käytettävät äänestysalueiden vaa- vuonna, laaditaan molempia vaaleja varten yh-
3618: liluettelot pohjautuvat. Jaon toimittaa valtioneu- teiset äänestysalueiden vaaliluettelot.
3619: vosto hyvissä ajoin ennen valitsijamiesten vaa- Muista kuin 1 momentissa tarkoitetuista vaa-
3620: leja autamaliaan päätöksellä, joka julkaistaan lioikeutetuista henkilöistä on laadittava vaalipii-
3621: asetuskokoelmassa. rien vaaliluettelot siten, että niihin otetaan vii-
3622: meksi toimitettuja kansanedustajain vaaleja var-
3623: 10 §. ten laadittuun vaalipiirin vaaliluetteloon mer-
3624: Valitsijamiesten vaalien toimittamista varten kitty vaalioikeutettu ilman eri pyyntöä. Lisaksi
3625: laaditaan vaalivuotta edeltävänä vuonna Suo- niihin on merkittävä jokainen vaalioikeutettu,
3626: messa henkikirjoitetuista vaalioikeutetuista hen- joka on tehnyt pyynnön nimen ottamisesta vaa-
3627: kilöistä äänestysalueiden vaaJiluettelot, joista on lipiirin vaaliluetteloon viimeksi toimitettujen
3628: voimassa, mitä säännönmukaisten vaalien äänes- kansanedustajain vaalien jälkeen viimeistään 60.
3629: 5 156/72
3630: 34 1,8.- Vaalilainsäädäntö.
3631:
3632: päivänä ennen valitsijamiesten vaaleja. Muu- Milloin uudet vaalit on tmm1tettava sellai-
3633: toin on voimassa, mitä kansanedustajain vaa- sena vuonna, jota varten ei ole tehty aanes-
3634: leista annetun lain 25 a-25 c §:ssä on sää- tysalueiden vaaliluetteloita, on luetteloiden laa-
3635: detty. timiseen ryhdyttävä heti, kun tieto vaalien toi-
3636: 11 §. mittamisesta on saatu, ja on luetteloista tällöin
3637: Kun valtioneuvosto 1 §:n 2 momentin mu- noudatettava, mitä kansanedustajain vaaleista
3638: kaan on määrännyt vaalien toimittamisajan sel- annetun lain 24 § :n 2-6 momentissa on niistä
3639: laisena vuonna, jota varten äänestysalueiden säädetty.
3640: vaaliluettelot on tehty tämän lain tai 'kansan-
3641: edustajain vaaleista annetun lain mukaan, on Tämä laki tulee vo1maan pähränä
3642: näissä vaaleissa noudatettava siten laadittuja kuuta 197 .
3643: vaaliluetteloita muuttamattomina.
3644:
3645:
3646: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
3647:
3648: Pirkko Aro. Seppo Westerlund.
3649: Kerttu Hemmi. Olavi Borg.
3650: Aili Laitinen. Pekka Tarjanne.
3651: Irma Toivanen.
3652: 35
3653:
3654: 1,9.- Lak.al. n:o 19.
3655:
3656:
3657:
3658:
3659: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen muut-
3660: tamisesta.
3661:
3662:
3663: E d u s k u n n a 11 e.
3664: Terve kansanvalta ja terve parlamentarismi On välttämätöntä, että perustuslaissa valtio-
3665: edellyttävät, että eduskunnan valiokunnissa ja päiväjärjestyksessä turvataan jökainen puolue
3666: toimielimissä ovat mahdollisuuksien mukaan eri tällaista mielivaltaa vastaan. Kansanvalta edel-
3667: mielipidesuunnat edustettuina !Voimasuhteiden lyttää arvon antamista myös vähemmistöille.
3668: mukaisesti. Kaikenlainen muunlainen menettely Ei vain eduskunnan ,valiokuntien tule olla
3669: ei ole enää kansanvaltaa ja parlamentarismia, kokoonpanaltaan voimasuhteiden mukaisia, vaan
3670: vaan mielivaltaa tai rappeutunutta poliittista näin tulee asianlaita myös olla valiokuntien pu-
3671: kaupankäyntiä. heenjohtajien suhteen. Kuitenkin puuttuvat
3672: Myös viime aikoina on ollut havaittavissa laista säännökset kokonaan puheenjohtajien
3673: selviä merkkejä siitä, että eräät puolueet ovat osalta.
3674: halunneet poiketa terveen parlamentarismin Mainituilla !Perusteilla ehdotamme kunnioit-
3675: säännöistä. Näin on ollut asianlaita nimenomaan taen,
3676: SMP:n suhteen. SMP:lle ei ole haluttu antaa
3677: sille !kuuluvaa edustusta. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3678: lakiehdotuksen:
3679:
3680:
3681: Laki
3682: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
3683: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
3684: tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 41 § näin kuuluvaksi:
3685:
3686: 41 §.
3687: Elleivät valitsijamiehet jäs·eniä valiokuntaan Samoin on mahdollfsuuksien mukaan nouda-
3688: valitessaan voi niistä yhtyä, toimittakoot vaalin tettava suhteellisuutta valittaessa valiokunnille
3689: suhteellisen vaalitavan mukaan. puheenjohtajat.
3690:
3691:
3692: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1972.
3693:
3694: Veikko Vennamo. Aune Mänttäri.
3695: Rainer Lemström. Lauri Linna.
3696: A. R. Sainio. Mikko Vainio.
3697: J. Juhani Kortesalmi.
3698: 1,10.- Lak.al. n:o 20.
3699:
3700:
3701:
3702:
3703: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen muut-
3704: tamisesta.
3705:
3706:
3707: E d u s k u n n a 11 e.
3708:
3709: Kansanedustajan aloiteoikeus ja kansanedus- tehdään mietintö, joka jaetaan kaikille kansan-
3710: tajien esitysoikeus eduskunnassa ovat luovutta- edustajille.
3711: mattomia perusoikeuksia. Nykyiseen a:siantHaan on selvästi saatava kor-
3712: Kuitenkin eduskunnan puhemies monesti jaus. Kansanedustajan perusoikeus ei saa olla
3713: kieltäytyy esittelemästä kansanedustajan aloitetta mielivallan alainen. Ilmeistä on, että jos puhe-
3714: tai alistamasta äänestykseen kansanedustajan esi- mies kieltäytyy esittelemästä eduskunnalle aloi-
3715: tystä. tetta tai alistamasta kansanedustajan esitystä
3716: On voitu todeta, että puhemiesten menettely äänestykseen, niin asia on valmisteltava mietin-
3717: näissä asioissa on ollut hyvin erilainen ja risti- nön perusteella puhemiesneuvostossa ja tämä
3718: riitainen. Tämä johtuu siitä, että asian valm1s- mietintö jaettava edus'kunnaUe, ennenkuin asia
3719: telu on hyvin epämääräinen ja pintapuolinen. otetaan eduskunnassa ratkaisevaan :käsittelyyn.
3720: Asiaa käsitellään eduskunnan puhemiesneu- Onhan nimittäin kysymyksessä kansanedustajan
3721: vostossa pääsihteerin suullisen ,esityksen perus- luovuttamaton perusorkeus, joka on kansanval-
3722: teella. Monasti puhemiesneuvoston jäsenellä ei taisen ja perustuslaillisen järjestelmämme kul-
3723: edes ole täyttä käsitystä, mitä on päätetty 'ja joka makivi.
3724: tapauksessa ratkaisu riippuu täysin pääsihteerin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3725: puutteellisesta suullisesta selostuksesta. Kuiten- taen,
3726: kin eduskunnan valiokunnassa valmistellaan pal-
3727: jon pienemmät asiat perusteellisesti ja niistä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3728: lakiehdotuksen:
3729:
3730: Laki
3731: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
3732: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärj-estyksen 67 §:ssä määrätyllä
3733: tavalla, lisätään valtiopäiväjärjestyksen 80 §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti:
3734:
3735: 80 §. miesneuvostossa ja asiasta laadittava eduskun-
3736: nalle jaettava mietintö noudattaen soveltuvilta
3737: Jos puhemies 1 momentin perusteella kieltäy- osin valiokuntien käsittelystä voimassaolevia
3738: tyy ottamasta asiaa esille tahi rekemästä äänes- säännöksiä.
3739: tysesitystä, on asia sitä ennen käsiteltävä puhe-
3740:
3741:
3742: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1972.
3743:
3744: Veikko Vennamo. Aune Mänttäri.
3745: Rainer Lemström. Lauri Linna.
3746: A. R. Sainio. Mikko Vainio.
3747: J. Juhani Kortesalmi.
3748: 37
3749:
3750: 1,11.- Lak.al. n:o 21.
3751:
3752:
3753:
3754:
3755: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväiäriestyksen muutta-
3756: misesta.
3757:
3758:
3759: E d u s k u n n a 11 e.
3760:
3761: Suomen Pankilla on tärkeä asema maamme kumäärää lisättävä. Jotta kaikki eduskuntapuo-
3762: rahapolitiikassa ja talouspolitiikassa. Suomen lueet saisivat edustajansa tilintarkastukseen,
3763: Pankki käyttelee suuria julkisia varoja. Edus- ehdotamme Suomen Pankin tilintarkastajien
3764: kunta valitsee Suomen Pankin tilintarkastajiksi lukumäärän lisättäväksi yhteentoista.
3765: kuitenkin vain viisi tilintarkastajaa. Näin pie- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
3766: nemmät eduskuntapuolueet jäävät ilman tilin- tamme,
3767: tarkastuksen mahdollisuutta. Tällaista asiantilaa
3768: ei voida pitää kansanvaltaisten periaatteiden että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3769: mukaisena. Näistä syistä on tilintarkastajien lu- lakiehdotuksen:
3770:
3771:
3772:
3773: Laki
3774: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
3775: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä sääde-
3776: tyllä tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 83 §:n 5 momentti näin kuuluvaksi:
3777:
3778: 83 §.
3779: tajaa totmttta:maan sitä kuluvan vuoden tilien
3780: Samalla tavalla kuin edellisessä momentissa tarkastusta, joka pankin ja mainittujen rahas-
3781: pankkivaltuusmiesten vaalista on ~iiädetty, va- tojen hoidosta on vuoden loputtua toimitetta-
3782: litsevat eduskunnan valitsijamiehet vuosittain va, sekä kutakin tilintarkastajaa kohti yhden
3783: varsinaisilla valtiopäivillä yksitoista tilintarkas- varamiehen.
3784:
3785:
3786: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
3787:
3788: Veikko Vennamo. Pentti Antila.
3789: Heikki Kainulainen. Rainer Lemström.
3790: Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
3791: 38
3792:
3793: 1,12.- Lak.al. n:o 22.
3794:
3795:
3796:
3797:
3798: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen muutta-
3799: misesta.
3800:
3801:
3802: E d u s k u n n a 11 e.
3803:
3804: Eduskunnan kansliatoimikuntaan !kuuluu !kehto, mutta se onkin v-oimapolitiikan ia jul-
3805: valtiopäiväjärjestyksen 89 § :n mukaan puhe- kisuutta välttelevän 1oiminnan tyyssija. Täl-
3806: mies, varapuhemiehet ja neljä jäsentä. laista asiantilaa ei voida pitää hyväksyttävänä.
3807: Suuret puolueet ovat yksipuolisesti miehit- On välttämätöntä, että kansanvaltaisia ja
3808: täneet eduskunnan !kansliatoimikunnan. Siellä julkisuuden periaatteita nc~datetaan tinkimät-
3809: ovat edustettuina vain neljä suurinta puoluet- tömästi eduskunnan sisäise:;sä toiminnassa. Tä-
3810: ta. Muut eduskuntapuolueet on jätetty jatku- mä vaatii kansliatoimiikunnan Jaajentamista
3811: vasti ulkopuolelle. niin, että jokainen eduskunnassa edustettuna
3812: Kansliatoimikunta hoitaa eduskunnan hallin- oleva puoluerekisteriin merkitty puolue saa
3813: toa ja rahavaroja sekä päättää tärkeistä asiois- edustajan eduskunnan kansliatoimikuntaan.
3814: ta aina ulkomaanmatkoja myöten. Päätökset Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
3815: eivät ole julkisia. tamme,
3816: Eduskuntaa hoidetaan siis varsin barvainval-
3817: taisesti ja julkisuudelta salassa. Eduskunnan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3818: pitäisi olla !kansanvallan ja parlamentarismin lakiehdotuksen:
3819:
3820:
3821:
3822: Laki
3823: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
3824: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, jöka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä sääde-
3825: tyl!lä tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 89 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
3826:
3827: 89 §. tuna olevasta puoluerekisteriin merkitystä puo-
3828: Eduskunnan kanslia toimii kansliatoimikun- lueesta.
3829: nan valvonnan alaisena. Kansliatoimikuntaan
3830: kuuluvat puhemies ja varapuhemiehet sekä
3831: yksi edustaja jokaisesta eduskunnassa edustet- Tämä laki tulee rvoimaan päivänä
3832: kuuta 19
3833:
3834:
3835: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
3836:
3837: Veikko Vennamo. Pentti Antila.
3838: Heikki Kainulainen. Rainer Lemström.
3839: Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
3840: 39
3841:
3842: 1,13.- Lak.al. n:o 23.
3843:
3844:
3845:
3846:
3847: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen muutta-
3848: misesta.
3849:
3850:
3851: Ed u s kun n a 11 e.
3852:
3853: Eduskunta on siinä suhteessa hämmästyt- Jotta kansalaisille ei tulisi eduskunnan raha-
3854: tävä laitos, että kansliatoimikunnan jäsenet asioiden hoidosta minkäänlaisia väärinkäsityk-
3855: ovat osaltaan itse eduskunnan tiHntarkastajia. siä dlisi eduskunnan tilintarkastajat asetettava
3856: Kuitenkin kansliatoimikunta vastaa eduskun- yhtä airkaa kansliatoimikunnan :jäsenten mää-
3857: nan raha-asioista ja taloudenhoidosta. räämisen kanssa. Ja 1otta valvonta olisi täy-
3858: Nykyinen tilanne on johtanut tunnettuihin dellinen, tulisi jokaisen eduskuntaryhmän saa-
3859: ikäviin tapahtumiin. Eduskunnan suuri kaval- da yksi tilintarkastajapail&:a.
3860: lusväärinkäytös on vieläkin selvittämättä. Mainituilla ·perusteilla ehdotamme kunnioit-
3861: On siis .välttämä,töntä, että eduskunnalle taen,
3862: asetetaan nimenomaisten säännösten perusteel-
3863: la kansliatoimikunnan ulkopuolella olevat ti- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3864: lintarkastajat. Näinhän on asianlaita kaikkialla lakiehdotuksen:
3865: muualla raha-asioiden valvonnassa.
3866:
3867:
3868:
3869: Laki
3870: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
3871: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä edellyte-
3872: tyllä tavalla, lisätään valtiopäiväjärjestyksen 89 §:ään näin kuuluva uusi momentti:
3873:
3874: 89 §.
3875: Iintarkastajaedustajan jokaisesta eduskunnassa
3876: Tar!kastamaan eduskunnan raha-asioita ja edustettuna olevasta puoluerekisteriin merki-
3877: taloudenhoitoa valitsee eduskunta, ellei se voi tystä puolueesta.
3878: niistä yhtyä, suhteellisilla ·vaaleilla yhden ti-
3879:
3880:
3881: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1972.
3882:
3883: Veikko Vennamo. Lauri Linna.
3884: Rainer Lemström. Mikko Vainio.
3885: A. R. Sainio. J. Juhani Kortesalmi.
3886: Aune Mänttäri.
3887: 40
3888:
3889: 1,14. -.Lak.al. n:o 24.
3890:
3891:
3892:
3893:
3894: Aro ym.: Ehdotus laiksi kansanedustajain vaaleista annetun lain
3895: muuttamisesta.
3896:
3897:
3898:
3899: E d u s k u n n a 11 e.
3900:
3901: Vaalilainsäädäntöä kehitettäessä tulee Jähtö- otetta1s11n ko. puolueen saama vertausluku.
3902: kohtana pitää kansanvallan ja oikeudenmukai- Nykyisen lain mukaan vertausluvut määräyty-
3903: suuden parempaa turvaamista. Samoin tulee vät vaaliliitossa olevien ehdokkaiden saamien
3904: pyrkiä sihen, että vaalien tulos mahdollisim- henkhlökohtaisten äänimäärien mukaan. Nyt
3905: man tarkoin vastaa kansan vaaleissa osoitta- vaalin tulos ei siis tässäkään suhteessa vastaa
3906: maa tahtoa. Tässä mielessä olisi perusteitua puolueen saamaa kannatusta.
3907: ryhtyä niiden toimenpiteiden toteuttamiseen, Vertauslukuja laskettaessa noudatetaan voi-
3908: jotka tähtäävät tähän päämäärään. massa olevan .lain mukaisesti edelleenkin jo
3909: Kun lainsäädännöllisesti tunnustettiin puo- vanhentuneeksi katsottua d'Hondtin järjestel-
3910: lueet ja niille annettiin yksinoikeudeksi valtiol- maa, jossa vaaliliiton saama äänimäärä asete-
3911: lisissa vaaleissa ehdokkaiden asettelu, on tär- taan eniten ääniä saaneen vertausluvuksi. Seu-
3912: keätä turvata sekä ehdokasasettelussa että raavaJksi eniten ääniä saaneen vertausluvuksi
3913: muussa vaalitoiminnassa kansanvallan toteutu- tulee vaaliliiton saama äänimäärä jaettuna kah-
3914: minen. Tässä suhteessa vaali- ja puo'luelainsää- della, sitä seuraavan vertausluvuksi äänimäärä
3915: dännön uudistamiskomitea on päätynyt kan- jaettuna kolmella, jne. Tämä merkitsee siis
3916: natettavaan ehdotukseen, jota toistaiseksi syys- vaaliliiton äänimäärän jakamista järjestyksessä
3917: tä tai toisesta ei vielä ole esitetty toteutetta- kokonaisluvuilla. Tämä järjestelmä on tiettä-
3918: vaksi. Muutamaa oleellista poikkeusta lukuun- västi käytössä Euroopan maista vain Suomessa.
3919: ottamatta komitean ehdottama lrukiesitys tuli- Tuntuvasti yleisempi ja vaalien tulosta aja-
3920: sikin hyväksyä kansanvallan nykyistä parem- tellen oikeudenmukaisempi järjestelmä tämän
3921: maksi toteuttamiseksi. sijaan olisi Saint Leguen järjestelmä, jossa ko-
3922: Komitean ehdotuksesta poiketen olisi kui- konaisiuvuilla jakamisen asemesta jako suori-
3923: tenkin muutettava eräitä oleellisina pidettäviä tettaisiin varuliliiton saamasta äänimäärästä ja-
3924: kohtia. VaaHliittojen ehdokasasettelussa komi- kamalla luvuilla 1,4, kolme, viisi, seitsemän,
3925: tean ehdottamat muutokset veisivät vaalien lo- yksitoista jne. kävttäen edelleen iakajina jaot-
3926: pullista tulosta nykyisestä oleellisesti epäoikeu- tomia kokonaislukuja. Tällä tavalla voitaisiin
3927: denmukaiseen suuntaan. Lähtökohtana rtulisi tasoittaa eri kokoisten puolueiden suuruuksis-
3928: pitää sitä, että suuruudeltaan eri kokoiset puo- ta aiheutuvia kohtuuttomuuksia.
3929: lueet saisivat asettaa keskenään yhdenvertai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3930: sesti ehdokkaita soimiessaan vaaliliiton ns. yli- nioittavasti,
3931: vaaliliittoajatUiksen mukaisesti.
3932: Ns. ylivaaliliittoajatuksen kävttöönotto edel- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3933: lyttäisi sitä, ~että tällaisen vaaliliiton solminei- lakiehdotuksen:
3934: den puolueiden ehdokkaiden vertausluvuiksi
3935: 1,14.- Aro ym. 41
3936:
3937:
3938: Laki
3939: kansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta.
3940: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansanedustajain vaaleista 13 päivänä kesä-
3941: kuuta 1969 annetun lain (391/69) 61 §:n 2 momentti sekä 80 ja 104 §, muutetaan 6 ja
3942: 7 §, 8 §:n 2 momentti, 9 §:n 1 momentti, 10 §, 13 §:n 1 momentti, 14 §:n 4 momentti,
3943: 15 §, 16 §:n 1 momentti, 17 §:n 1 'ja 3 momentti, 19 §, 20 §:n 1 momentti, 21 §:n 2
3944: momentti, 26 ja 30 §, 35 §:n 1 momentti, 41 §, 43 §:n 1 momentti, 63 ja 64 §, 67 §:n
3945: 1 momentti, 75 §:n 2 momentti, 77 §:n 3 momentti, 78 §:n 1 momentti, 81 §, 82 §:n
3946: 1 momentti, 83 §:n 1 momentin 7 kohta, 98 §:n 3 momentti ja 100 § sekä lisätään lakiin
3947: uusi 26 a ja 30 ,a § sekä 29 §:ään uusi 3 momentti, 66 §:ään uusi 2 momentti ja 78 §:ään
3948: uusi 4 ja 5 momentti seuraavasti:
3949:
3950: 6 §. mahdollisuuksien mukaan edustavat vaalipiiris-
3951: Kunta, jonka asukasluku on pienempi kuin sä edellisissä vaaleissa esiintyneitä puolueita.
3952: 3 000, muodostaa yhden äänestysalueen, jollei
3953: kunnallisvaltuusto liikenteellisistä tai muista
3954: syistä katso tarpeelliseksi jakaa kuntaa useam- 9 §.
3955: paan äänestysalueeseen. Sitä suurempi kunta Vaalipiirin keskuslautakunnan toimikausi
3956: on kunnallisvaltuuston vuosittain ,Joka:kuussa kestää kunnes uusi lautakunta on valittu.
3957: jaettava äänestysalueisiin, joissa on enintään
3958: 3 000 asukasta. Samalla valtuuston on määrät-
3959: tävä, mihin äänestysalueeseen kuuluvat ne 10 §.
3960: kunnassa henkikirjoitetut hen!ki:löt, joita ei ole Vaalipiirien keskuslautakunnat ja vaalilauta-
3961: merkitty minkään kiinteistön kohdalle. kunnat ovat päätösvaltaisia viisijäsenisinä sekä
3962: Lääninhallitus voi erityisistä syistä vapaut- vaalitoimikunnat kolmijäsenisinä.
3963: taa kunnan toimittamasta jakoa äänestysaluei-
3964: siin sekä sailia yli 3 000 asukasta käsittävän 13 §.
3965: äänestysalueen muodostamisen. Ääne~'tysalm;iden vaaliluetteloiden pohjaksi
3966: Äänestysaluej3Jkoa koskevasta päätöksestä on astanomatsen henkikirjoitusviranomaisen
3967: on heti ilmoitettava henbkirjoitusviranomai- vuosittain viimeistään elokuun 10 päivänä toi-
3968: si:lle. Päätöstä noudatetaan valituksesta huoli- mitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle
3969: matta, kunnes valitusasia on ratkaistu. edellisen vuoden lokakuussa toimitetun äänes-
3970: Lääninhallituksen tässä pykälässä tarkoite- tysaluejaon mukaisesti laaditut luettelot ( poh-
3971: wssa asiassa ,antamaan päätökseen ei saa ha- jaluettelot) kaikista kuluvan vuoden henkikir-
3972: kea muutosta. jan mukaan kunnassa asuneista henkilöistä, jot·
3973: ka ennen seuraavan vuoden alkua ovat täyttä-
3974: 7 §. neet 18 vuotta. Luettelot kirjoitetaan henki-
3975: Tässä laissa edellytettynä kunnan keskusvaa- kirjan osoittamassa järjestyksessä oikeusminis-
3976: IHauta:kuntana toimii kunnallisvaalilain 4 §: n teriön vahvistamalle lomakkeeHe. Niissä on
3977: nojalla asetettu keskusvaaiilautakunta. omana ryhmänä mainittava henkilöt, jotka on
3978: Ahvenanmaan maakunnan jokaiseen kuntaan henkikirjoitettu kunnassa, mutta joita ei ole
3979: on asetettava keskusvaali:lautakunta, josta on merkitty minkään kiinteistön kohda:lle. Ku-
3980: soveltuvin osin voimassa, mitä 1 momentissa hunkin luetteloon on Hitettävä aakkosellinen
3981: ta11koitetusta hutakunnasta on säädetty. hakemista ja 16 §:ssä tarkoitetut ilmoituskor-
3982: tit o1keusministeriön ohjeiden mukaisesti alus-
3983: tavas,ti täytettyinä.
3984: 8 §.
3985:
3986: Jäsenet, 'ioista valtuus,ton on määrättävä yksi 14 §.
3987: puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi,
3988: sekä varajäsenet on valittava kunnassa asuvis-
3989: -HenHkirjoitusviranomaiset
3990: - - - - - - - -1ja- muut - -väestö-
3991: --
3992: ta vaalikelpoisista henkilöistä siten, että he kirjojen pitäjät sekä nimismiehet, kaupungin-
3993: 6 156/72
3994: 42 1,14.- Edustajainvaalit.
3995:
3996: rviskaalit, kihlakunnantuomarit ja raastuvan- kaisuvaatimuksen viimeistään syyskuun 25 päi-
3997: oikeudet ovat velvolliset antamaan kunnan kes- vänä ennen kello 16 kunnan keskusvaalilauta-
3998: kusvaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot. Kes- kunnalle.
3999: kusvaalilautakunta voi kutsua yhden tai useam-
4000: man henkilön kustakin äänestysalueesta paikal-
4001: lisena asiantuntijana avustamaan äänestysalueen 19 §.
4002: vaaliluetteloa laadittaessa. Äänestysalueen vaaliluetteloa vastaan tehdyt
4003: oikaisuvaatimukset käsitellään ja ratkaistaan
4004: 15 §. kunnan keskusvaalilautakunnan 4 päivänä lo-
4005: Äänestysllilueiden vaaliluettelot on kunnan kakuuta pidettävässä kokouksessa, joka alkaa
4006: keskusvaalilautakunnan toimesta pidettävä kello 19. Keskusvaalilautakunnan on kussakin
4007: syyskuun 15 päivästä saman kuun 21 päivään, asiassa annettava päätös, joka perusteluineen on
4008: molemmat päivät mukaan luettuina asianmu- merkittävä pöytäkirjaan.
4009: kaisen valvonnan alaisena tarkastusta varten Milloin 17 §: n 1 momentissa tarkoitettu
4010: nähtävinä kunakin arkipäivänä keHo 9-20 vä- oikaisuvaatimus hylätään tai jätetään tutkimatta
4011: lisen ajan kunnan alueella tarvittaessa useam- taikka 17 § :n 3 momentissa tarkoitettuun oi-
4012: massa paikassa äänestysalueittain. kaisuvaatimukseen suostutaan, on henkilölle,
4013: Vaaliluettelot voidaan, milloin erityiset syyt jonka vaalioikeutta päätös koskee, viipymättä
4014: vaativat ja jollei äänio1keutetuille aiheudu koh- lähetettävä päätöksestä pöytäkirjanote, johon
4015: tuutonta haittaa, pitää nähtävinä kunnan ulko- on liitettävä valitusosoitus. Jollei vastaanotta-
4016: puolellakin. jan postiosoitetta tunneta, ilmoitettakoon 18
4017: Paikoista, joissa vaaliluettelot ovat nähtävi- § :n 2 momenissa säädetyllä tavalla, mistä pöy-
4018: nä, ja kunnan äänestysalueista on annettava täkirjanote on saatavissa.
4019: ennakolta hyvissä ajoin tieto sillä tavalla kuin
4020: kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. 20 §.
4021: Joka ei tyydy kunnan keskusvaalilautakun-
4022: 16 §. nan ratkaisuun oikaisuvaatimusta koskevassa
4023: Kun keskusvaalilautakunnan on lähetettävä asiassa, saa hakea siihen muutosta sen läänin
4024: jokaiselle kunnassa äänestysalueen v::1aliluette- lääninhallitukselta, jonka alueelLa ratkaisun teh-
4025: loon otetulle äänioikeutetulle, jonka osoite on nyt keskusvaalilautakunta on. Valituskirja on
4026: tunnettu, oikeusministeriön vahvistamaa ja sen osoitettava lääninhallitukselle ja toimitettava
4027: ohjeiden mukaisesti täytettyä korttia käyttäen keskusvaalilautakunnalle viimeistään 14 päivänä
4028: ilmoitus, jossa on ne tiedot, mitkä hänestä on lokakuuta ennen kello 16. Keskusvaalilauta-
4029: henkikirjaan tai vaaliluetteloon otettu, ja tieto kunnan puheenjohtajan on viipymättä lähetet-
4030: siitä, minkä äänestysalueen vaaliluetteloon hä- tävä valituskirja omine lausuntoineen ja ote
4031: net on merkitty, milloin ja missä vaaliluettelo keskusvaalilautakunnan pöytäkirjasta, jollei sitä
4032: on nähtävänä sekä milloin ja missä äänestys ta- ole valitukseen liitetty, sekä asian käsittelyssä
4033: pahtuu. Tämän lisäksi kortissa ei saa olla kertyneet asiakirjat lääninhallitukselle.
4034: muuta kuin ohjeet sen käyttämisestä ja kor-
4035: tista ehkä ilmenevien virheiden oikaisemisesta.
4036: 21 §.
4037: 17 §.
4038: Joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti Jos kuitenkin asianosainen katsoo lain sovel-
4039: jätetty pois äänestysalueen vaaliluettelosta tai tamisen kannalta olevan tärkeätä saattaa lää-
4040: merkitty siihen vaalioikeutta vailla olevaksi ninhallituksen ratkaisu korkeimman hallinto-
4041: tahi että häntä tarkoittava merkintä siinä muu- oikeuden tutkittavaksi, on hänellä oikeus pyy-
4042: toin on virheellinen, voi tehdä kirjallisen oi- tää lupaa muutoksen hakemiseen. Hakemus,
4043: kaisuvaatimuksen kunnan keskusvaalilautakun- joka osoitetaan korkeimmalle hallinto-oikeu-
4044: nalle viimeistään lokakuun 4 päivänä. delle ja johon on liitettävä valituskirja tai si-
4045: sällytettävä valitus sekä todistus päivästä, jol-
4046: Jos joku katsoo, että henkilö, yksi tai loin kunnan keskusvaalilautakunta on läänin-
4047: useampi, on oikeudettomasti merkitty äänestys- hallituksen päätöksen kuuluttanut, on annet-
4048: alueen vaaliluetteloon äänioikeutetuksi, voi hän tava lääninhallitukselle viimeistään ennen kello
4049: antaa sitä koskevan perustellun kirjallisen oi- 12 neljäntenätoista päivänä päätöksen kuulut-
4050: 1,14. - Aro ym. 43
4051:
4052: tamisesta lukien. Lääninhallituksen on lähetet- Mikäli puolueessa on kaksi puolueen piiri-
4053: tävä hakemus liitteineen ja jäljennös päätök- järjestönä vaalipiirissä toimivaa yhdistystä tai
4054: sestä sekä asiakirjat oman lausuntonsa seuraa- useampia tällaisia yhdistyksiä, jotka eivät en-
4055: mana viipymättä korkeimmalle hallinto-oikeu- nakolta ole päässeet sopimukseen menettelystä
4056: delle. puolueen ehdokkaita vaalipiirissä asetettaessa,
4057: ratkaisee puolueen hallitus, miten niiden kes-
4058: kenään on meneteltävä. Jäsenäänestyksen tulee
4059: 26 §. kuitenkin olla vaalipiirissä yhteinen.
4060: Oikeusministeriössä pidettävään puoluerekis-
4061: teriin merkityllä puolueella on oikeus asettaa 29 §.
4062: kussakin vaalipiirissä neljätoista ehdokasta kan-
4063: sanedustajaksi tai ehdokkaita enintään niin pal- Hakemuksen ohessa keskuslautakunnalle on
4064: jon, kuin vaalipiirissä valitaan edustajia, ja annettava
4065: saada heidän nimensä julkaistuiksi vaalipiirin 1) ote pöytäkirjasta tai muu selvitys, josta
4066: ehdokaslistojen yhdistelmässä. ilmenee, milloin ja miten 26 a §:ssä tarkoi-
4067: Sama henklö saadaan asettaa vain yhden puo- tettu jäsenäänestys on toimitettu sekä sen tu-
4068: lueen ehdokkaaksi ja ainoastaan yhdessä vaali- los taikka miksi jäsenäänestystä ei ole toimi-
4069: piirissä. tettu;
4070: Ehdokkaiden asettamisesta Ahvenanmaan 2) ote pöytäkirjasta puolueen toimielimen
4071: maakunnan vaalipiirissä säädetään 31 § :ssä. siitä kokouksesta, jossa päätös ehdokkaiden
4072: asettamisesta on tehty; sekä
4073: 26 a §. 3) muu selvitys, joka on tarpeen sen
4074: Puolueen ehdokkaat on kussakin vaalipiirissä toteamise'ksi, että päätös ehdokkaiden luku-
4075: asetettava salaisen jäsenäänestyksen pohjalta. määrästä ja asettamisesta on tehty tässä luvussa
4076: Oikeus esittää ehdokkaita jäsenäänestystä var- säädetyllä tavalla.
4077: ten on vaalipiirissä toimivalla puolueeseen kuu-
4078: luvalla yhdistyksellä, jossa on vain henkilö- 30 §.
4079: jäseniä. Jäsenäänestykseen on myös otettava Kahdella tai useammalla rekisteröidyllä puo-
4080: ehdokas, jonka vähintään 30 edellä mainittui- lueella on oikeus samassa vaalipirissä yhtyä
4081: hin yhdistyksiin kuuluvaa jäsentä kirjallisesti vaaliliitdksi.
4082: Päätöl~sen vaaliliitosta tekee, jollei puolueen
4083: on esittänyt. Kukin jäsen voi yhtyä vain yh-
4084: teen tällaiseen esitykseen. säännöistä muuta johdu, puolueen piirijärjes-
4085: Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa edellä 1 tönä vaalipiirissä toimiva yhdistys tai sen val-
4086: momentissa tarkoitetun yhdistyksen jäsenet ku- tuuttamana yhdistyksen hallitus. Mikäli puo-
4087: kin vain yhden yhdistyksen jäsenenä. Äänestyk- luessa on useampia kuin yiksi täilainen vaali-
4088: sessä jokaisella on yhtäläinen äänioikeus. piiris'Sä toimiva yhdistys, on menettelystä
4089: Jollei ehdokkaita ole esitetty enempää, kuin päätöstä vaaliliitosta tehtäessä vastaavasti voi-
4090: massa, mitä edellä 26 a §:n 5 momentissa on
4091: puolueella on niitä oikeus vaalipiirissä asettaa,
4092: säädetty.
4093: ei jäsenäänestystä ole tarpeen toimittaa.
4094: Päätöksen ehdokkaiden lukumäärästä ja aset- Vaaliliiton muodostamisesta on puolueiden
4095: annettava vaalipiirin keskuslautakunnalle yh-
4096: tamisesta tekee puolueen piirijärjestönä vaali-
4097: teinen kirjallinen ilmoitus. Ilmoitus on puoluei-
4098: piirissä toimiva yhdistys tai sen ;valtuuttamana
4099: den piiriasiamiesten allekirjoitettava ja siihen
4100: yhdistyksen hallitus. Se voi puolueen hallituk-
4101: on liitettävä pöytäkirjat puolue-elinten niistä
4102: sen suostumuksella poiketa jäsenäänestyksen
4103: kokouksista, joissa vaaliliittoon yhtymisestä on
4104: tuloksesta tai, milloin jäsenäänestystä ei ole toi- päätetty.
4105: mitettu, ehdokkaita koskevista esityksistä enin-
4106: Ilmoitus vaaliliitosta on annettava vaalipi1rin
4107: tään yhdelläneljäsosalla ( 14 ) siitä määrästä,
4108: keskuslautakunnalle samanaikaisesti puolueen
4109: jonka puolue asettaa ehdokkaita vaalipiirissä.
4110: ehdokaslistan ju~kaisemista ta11koittavan hake-
4111: Jäsenäänestyksen tulokseen tai, milloin jäsen- muksen kanssa.
4112: äänestystä ei ole toimitettu, ehdokkaita koske-
4113: viin esityksiin ei tällöin ole katsottava sisälty- 30 a §.
4114: neen henkilön, jota vaalikelpoisuuden menet- Yhdistyslain säännöksiä yhdistyksen päätök-
4115: tämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn s·en moit:timisesta ei sovelleta edellä tässä lu-
4116: vuoksi ei voida asettaa puolueen ehdokkaaksi. vussa tatikoitettuihin päätöksiin.
4117: 44 1,14.- Edustajainvaalit.
4118:
4119:
4120: Jos joku, jolla on oikeus osallistua 26 a §:ssä tarkoitettuina vaalipäivinä muusta syystä
4121: tarkoitettuun jäsenäänestykseen, katsoo, ettei todennäköisesti on estynyt käyttämästä ääni-
4122: ehdokkaiden asettaminen ole puolueessa tapah- oikeuttaan sen äänestysalueen vaaiitoimituk-
4123: tunut täs·sä luvussa säädetyllä tavalla ja vir- sessa, jonka vaaliluetteloon hänet on mer:kitty,
4124: heellinen menettely on saattanut vaikuttaa sekä vaalipiirin vaaliluetteloon merkitty ääni-
4125: päätöksen 'S~sältöön, voi hän tehdä siitä perus- oikeutettu saavat äänestää ennakolta, niin kuin
4126: tellun kirjallisen muistutuksen vaalipiirin tä~sä luvussR säädetään.
4127: keskuslautakunnalle siten, että muistutus voi-
4128: daan käsitellä .35 §:n 1 momentissa maini- 64 §.
4129: tussa vaalipiirin keskushmtakunnan kokouk- Ennakkoäänestys tapahtuu kotimaassa ase-
4130: sessa. tuksella määrättävissä posti- ja lennätinlaitok-
4131: sen toimipaikoissa sekä 6.3 §: ssä tarkoitetuissa
4132: .35 §. laitoksissa ja ulkomailla niissä Suomen edus-
4133: Kokouksessa, joka pidetään 47. pru:vana tustoissa, jotka asetuksella määrätään, että suo-
4134: ennen edustajainvaaleja, esitellään uudelleen malaisissa laivoissa ( ennakkoäänestyspaikat).
4135: puolueiden hakemuskirjat ja nii&n johdosta Laitoksissa saavat äänestää ennakolta vain
4136: hankitut lisäselvitykset. Tämän lisäksi käsitel- niissä hoidettavana olevat .tai niihin otetut hen-
4137: -lään .30 a §:ssä tar:koitetut muistutukset. kilöt ja suomalaisissa laivoissa niiden henkilö-
4138: kunta.
4139: 66 §.
4140: 41 §.
4141: Vaalipiirin keslkuslautakunnan tulee painat- Milloin vaalit toimitetaan tammikuun 1 päi-
4142: taa ehdokasHstojen lopullinen yhdistelmä sekä vän ja huhtikuun .30 päivän välisenä aikana,
4143: toimittaa sitä riittävä määrä vaalipiirin kuntien aloitetaan ennakkoäänestys kuitenkin asetuk-
4144: ke~kusvaalilautakunnille. Yhdistelmä on annet- sella määrättävissä posti- ja lennätinlaitoksen
4145: tava myös kaikille vaalipiirissä ehdokkaita aset- toimipaikoissa saaristoalueella, missä kulku-
4146: taneiden puolueiden piiriasiamiehil1e ja lähetet- yhteydet ovat jääolosuhteiden vuoksi erityisen
4147: tävä vaalipiirin kunnallishallituksille sekä pidet- heikot, jo 25. päivänä ennen vaaleja.
4148: tävä yleisön saatavana. Sen lisäksi on yhdis-
4149: telmiä toimitettava oikeusministeriölle sekä
4150: 67 §.
4151: muiden vaalipiirien keskuslautakunnille jaetta-
4152: Ennakkoäänestys tapahtuu posti- ja lennätin-
4153: vaksi edelleen vaalipiirin kuntien keskusvaali-
4154: laitoksen toimipaikassa jokaisena arkipäivänä
4155: lautakunnille ja vaalitoimikunnille.
4156: sinä aikana, jolloin toimipaikka on yleisöä var-
4157: ,ten avoinna, ta~kka posti- ja lennätinhallituk-
4158: 4.3 §. sen määräämänä muuna aikana, Suomen edus-
4159: Vaalipiirin keskuslautakunnan tulee lähettää tustossa ja suomalaisessa laivassa jokaisena päi-
4160: tarpeellinen määrä oikeusministeriön painatta- vänä edustuston päällikön ja laivan päällikön
4161: mia äänestyslippuja vaalipiirin kuntien keskus- määräämänä aikana. Laitoksessa ennakkoäänes-
4162: vaalilautakunniUe erikseen kutakin vaa:lilauta- tys tapahtuu sen mukaan, kuin vaalitoimi-kunta
4163: kuntaa varten suljetussa päällyksessä, johon on määrää, ennakkoäänestyksen lopettamispäivänä
4164: merkittävä siinä olevien äänestyslippujen tai sitä edeltävänä päivänä sekä yhtenä muuna
4165: määrä. päivänä toimikunnan määrääminä aikoina.
4166:
4167:
4168: 6.3 §. 75 §.
4169: Äänestysalueen vaaliluetteloon merkitty
4170: äänioikeutettu henkilö, joka on hoidettavana Leimasimena, jolla äänestyslippu ja vaa:li-
4171: sairaa·lassa, kunnalliskodissa, vanhainkodissa, kuori on leimattava, käytetään posti- ja lennä-
4172: sairaskodissa taj invaliidihuolto~aissa ( 907/46) tinlaitoksen toimipaikassa ja laitoksessa sen
4173: tarkoitetussa erityishuoltolaitoksessa tahi otettu vaalipiirin leimasinta, missä toimipaikka tai
4174: työlaitokseen, päihdeaineiden väärinkäyttäjien laitos sijaitsee, sekä Suomen edustustossa ja
4175: huoltolaan tai rangaistuslaitokseen, joita tässä suomalaisessa la.ivassa Helsingin vaalipiirin lei-
4176: laissa sanotaan laitoksiksi, taikka joka 46 §: ssä masinta.
4177: 1,14. - Aro ym. 45
4178:
4179: 77 §. 83 §.
4180: Äänestyslippu on mitätön:
4181: Suomalaisen laivan vaalitoimitsijan on toimi-
4182: tettava lähetekuoret mahdollisimman nopeasti 7) jos äänestyslipulla on äänestetty ehdo-
4183: 2 momentissa mainitussa tarkoituksessa ulko- kasta, joka vastoin 26 § :n 2 momentin sään-
4184: asiainministeriölle tai Suomen edustustotie nöstä on asetettu ehdokkaaksi kahdessa tai
4185: siinä maassa, minkä satamassa laiva on ,tai mi- useammassa vaalipiirissä.
4186: hin se ensiksi saapuu, samassa tarkoituksessa
4187: edelleen u1koasialnministeriölle lähetettäväksi.
4188: 85 §.
4189: Samaan puolueeseen kuuluvilla ehdokkailla
4190: 78 §. on etusija toistensa edellä heidän saamiensa
4191: Kunnan keskusvaalilautakuntaan ja vaalipii- äänimäärien suuruuden mukaan.
4192: rin keskuslautakuntaan saapuneet ennakko- Mainitussa järjestyksessä annetaan ehdok-
4193: äänestysasiakirjat tarkastetaan vaalikuoria avaa- kaille vertausluvut siten, että ensimmäinen eh-
4194: matta kokouksissa, jotka on pidettävä siten, dokas kustakin puolueesta saa vertausluvukseen
4195: että vaaleja edeltävänä lauantaina ennen kello puolueen hyväksi annettujen äänien koko luku-
4196: 12 saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat ehdi- määrän jaettuna yhdellä ja neljälläkymmenes-
4197: tään niissä käsitellä. osalla ( 1.4), toinen koko lukumäärän jaettuna
4198: kolmella, kolmas koko lukumäärän jaettuna vii-
4199: dellä ja niin edelleen jakamalla puolueen hyväk-
4200: Kunnan keskusvaalilautakuntaan tai vaalipii-
4201: si annettujen äänien koko lukumäärä aina jaat-
4202: rin keskuslautakuntaan 1 momentissa mainitun
4203: tomalla kokonaisluvulla.
4204: määräajan jälkeen saapuneet lähetekuoret on
4205: avaamatta jätettävä huomioon ottamatta.
4206: Hyväksytyt vaalikuoret on lähetekirjeistä ero-
4207: 86 §.
4208: Milloin on muodostettu vaaliliitto, määräy-
4209: .tentuina säily,tettävä vaalipiirin keskuslautakun-
4210: tyy siihen kuuluvien ehdokkaiden keskinäinen
4211: nassa varmassa tallessa.
4212: järjestys heidän 85 § :n 2 momentissa mainit-
4213: tujen vertauslukujen mukaan. Tässä järjestyk-
4214: 81 §. sessä annetaan vaaliliiton ehdokkaille uudet ver-
4215: Vaalipiirin keskuslautakunnan on toisena tausluvut siten, että ensimmäinen ehdokas saa
4216: vaalipäivänä kello 16 ryhdyttävä laskemaan vertausluvukseen vaaliliiton hyväksi annettujen
4217: ennak:lmäänestyksessä annettuja ääniä. Tällöin äänien koko lukumäärän jaettuna yhdellä ja
4218: avataan 79 § :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetut neljällä kymmenesosalla ( 1.4), toinen koko
4219: vaalikuoret. Ne äänestysliput, jotka mitättömi- lukumäärän jaettuna kolmella, kolmas koko
4220: nä on jätettävä huomioon ottamatta, erotetaan lukumäärä jaettuna viidellä ja niin edelleen
4221: eri ryhmäksi. Muut äänestysliput järjestetään jakamalla vaaliliiton hyväksi annettujen äänien
4222: siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi annetut koko lukumäärä aina jaottomalla kokonais-
4223: liput ovat eri ryhmänä, ja kussakin ryhmässä luvulla.
4224: olevien äänestyslippujen lukumäärä lasketaan.
4225: 98 §.
4226: 82 §.
4227: Vaalien jälkeisenä päivänä kello 9 vaalipii- Hallussaan olevat asiakirjat ja tarvikkeet
4228: rin keskuslautakunnan on ryhdyttävä tarkasta- keskuslautakunnan on luovutettava lääninhalli-
4229: maan vaalitoimituksessa annettuja äänestyslip- tukselle.
4230: puja ja vaalilautakuntien laskelmia sekä tällöin
4231: päätettävä, mitkä äänestysliput mitättöminä on
4232: jätettävä huomioon ottamatta. Sen jälkeen kes- 100 §.
4233: kuslautakunnan on laskettava erikseen kunkin LääninhallitUksen päätöksestä on annettava
4234: ehdokkaan hyväksi ennakkoäänestyksessä ja tieto paitsi valittajalle myös vaalipiirin keskus-
4235: vaalitoimituksessa annettujen hyväksyttyjen lautakunnalle sekä puolueiden piiriasiamiehille.
4236: äänien kokonaismäärä. Lääninhallituksen päätöksestä saa valittaa
4237: korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän ku-
4238: 46 1,14.- Ed.ustajainvaalit.
4239:
4240: luessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Mikäli sen päätöksestä on annettu puolueen piiriasia-
4241: päätös koskee myös puolueen etua, on valitus- miehelle.
4242: oikeus puolueella ja sen piirijärjestönä toimi-
4243: valla yhdistyksellä, jolloin tiedoksisaannin kat- Tämä laki tulee voimaan päivänä
4244: sotaan tapahtuneen, kun tieto lääninhallituk- kuuta 197
4245:
4246:
4247: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
4248:
4249: Pirkko Aro. Kerttu Hemmi.
4250: Aili Laitinen. Irma Toivanen.
4251: Olavi Borg. Seppo Westerlund.
4252: Pekka Tarjanne.
4253: 47
4254:
4255:
4256: 1,15.- Lak.al. n:o 25.
4257:
4258:
4259:
4260:
4261: Mäki ym.: Ehdotus laiksi Pohjoismaiden neuvoston Suomen val-
4262: tuuskunnasta annetun lain muuttamisesta.
4263:
4264:
4265: E d u s k u n n a 11 e.
4266:
4267: Laki Pohjoismaiden neuvoston Suomen val- miehet ovat yksimieliset valittavista ja näin ol-
4268: tuuskunnasta määrää eduskunnan valitsijamie- len suhteellisen vaalin suorittaminen on tarpee-
4269: het suorittamaan valtuuskunnan jäsenten ja va- ton.
4270: rajäsenten vaalin suhteellisilla vaaleilla, vaikka Tämän vuoksi olisi alussa mainitun lain sään-
4271: vaali on yksimielinen. Valtiopäiväjärjestyksen nös tässä suhteessa saatettava valtiopäiväjär-
4272: 41 § :ssä säädetään, että elleivät valitsijamiehet jestyksen eduskunnan valiokunnista säätämän
4273: jäseniä valiokuntaan valitessaan voi niistä yh- valintatavan mukaiseksi.
4274: tyä, toimittakoot vaalin suhteellisen vaalitavan Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
4275: mukaan. Tätä ei kuitenkaan, varsinkaan kun tamme kunnioittaen,
4276: Pohjoismaiden neuvostosta on eri laki, voitane
4277: soveltaa tämän jäseniä valittaessa. Kuitenkin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4278: käytännössä useimmiten eduskunnan valitsija- lakiehdotuksen:
4279:
4280:
4281:
4282: Laki
4283: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnasta annetun lain muuttamisesta.
4284:
4285: Eduskun11an päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä sääde-
4286: tyllä tavalla, muutetaan Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnasta 1 päivänä huhti-
4287: kuuta 1960 annetun lain (170/60) 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 4 päivänä hel-
4288: mikuuta 1970 annetussa laissa ( 89/70), näin kuuluvaksi:
4289:
4290: 1 §. kuluessa valtiopäivien avaamisesta. Vaalin toi-
4291: Eduskunta valitsee keskuudestaan jokaisilla mittavat eduskunnan valitsijamiehet ja on se
4292: valtiopäivillä Pohjoismaiden neuvostoon seitse- toimitettava suhteellista vaalitapaa noudattaen
4293: mäntoista jäsentä ja näille kullekin varajäsenen. paitsi milloin valinta on yksimielinen.
4294: Jäsenet ja varajäsenet valitaan viiden päivän
4295:
4296: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
4297:
4298: Timo Mäki. Salme Katajavuori.
4299: Olavi Nikkilä. Jouni Mykkänen.
4300: Juha Vikatmaa. Elsi Hetemäki.
4301: Pertti Salolainen. M. Jaatinen.
4302: 48
4303:
4304: 1,16.- Lagmot. nr 26.
4305:
4306:
4307:
4308: Lindeman m.fl.: Förslag till lag om ändring av 2 § språklagen.
4309:
4310:
4311: T i H R i k s d a g e n.
4312:
4313: Den gällande språ:klagen är i huvdsak. från det rent principiellt är olägligt måhända inne-
4314: år 1922 och är såväl bristfällig som föråldrad. bära onödiga praktiska svårigheter för region-
4315: De genomgripande förändringar, som gjordes år kommunens verksamhet.
4316: 1935 kan sägas ha utgjort försök att minska Den kraftiga inflyttningen tili Helsinge lands-
4317: tvåspråkigheten. Trots att språklagens 2 § kommun kommer att fortsätta under de
4318: ändrades så sent som år 1962 kunde man icke närmaste åren, då kommunen ingått avtal om
4319: heller då förutspå de väldiga strukturella om- områdesbyggande med ett flertal byggnads-
4320: ändringar samhället, i form av en accelererande firmor. Sålunda är det fullkomligt klart att det
4321: uahanisering, stod inför och vilken inverkan under de närmaste åren även kommer att ske
4322: dessa omvälvningar kunde ha på tvåspråkig- en inflyttning av svenskspråkig befolkning tili
4323: hetens bevarande. Helsinge landskommun, varför det är troligt att
4324: Helsinge :landskommun kommer enligt tili- kommunen även enligt gällande lag skulle uppnå
4325: budsvarande prognoser att på basen av resul- tvåspråkighet ånyo från ingången av år 1983.
4326: taten vid 1970 års fo1kräkning bli enspråkigt Ett sådant sakförhållande att kommunen under
4327: finsk, då den svenska befolkningens antal en mellanperiod av tio år skulle vara enspråkig
4328: kommer att knappt understiga 5 000 personer är ieke ur någon synvinkel att föredra.
4329: och denna belokningsgrupps procentuella antal: Trots att språklagen borde undergå en större
4330: synbarligen även kommer att understiga 8 %. helhetsrevision synes det vara nödvändigt att
4331: Helsinge landskommun är en gamma! svensk- nu göra en delrevision i syfte att garantera Hel-
4332: språk.ig ku1turbygd, vars stora hefo1kningantal singe landskommuns tvåspråkighet. Denna re-
4333: idag beror på den naturliga inflyttningen ti11 vision är även motiverad ur den synpunkten att
4334: Helsingfors-regionen. Dock talar bygdens tra- det kraftiga procenttänkandet i den gällande
4335: ditioner ·för att en tvåspråkighet här i mån av srpråklagen ioke kan anses vara den dktiga
4336: möjlighet borde bevaras. mätaren på en rninoritets behov på språkservice,
4337: En annan sak, som talar för bevarandet av utan att man även bör beakta mir1oritetens
4338: Helsinge landskommuns tvåspråkighet, är det numerära storlek, viiken i det aktuella fallet
4339: faktum att en regionkommun planeras i Hel- uppgår till nästan 5 000 personer. Den i änd-
4340: singforsnejden. Denna regionkommun skulle be- ringsförslaget föreslagna gränsen om 3 000 per-
4341: stå av Helsingfors stad, Esbo och Grankulla soner torde icke betyda ändring i någon annan
4342: s.amt Helsinge landskommun. Av dessa skulle kommuns språkliga status.
4343: de andra vara tvåspråkiga, men Helsinge lands- Med hänvisning til.l ovanstående föreslås,
4344: kommun däremot bli enspråkigt finsk om icke
4345: en ändring i gällande språklag fås tili stånd. att Riksdagen måtte antaga föliande
4346: Btt sådant ,saJkfönhållande skulle förutom att lagförslag:
4347:
4348: Lag
4349: om ändring av 2 § språklagen.
4350: I enlighet med Riksdagens beslut skall 2 § språklagen av den 1 juni 1922, sådant detta
4351: lagrum lyder i lagen den 7 december 1962 (593/62), erhålla följande ändrade lydelse:
4352:
4353: 2 §.
4354: Ämbetsdistrikt eller självstyrelseområde, som enspråkigt, om i kommunen endast finnas in-
4355: omfattar en kommun, är att anse såsom byggare med samma språk eller om antalet av
4356: 1,16.- Lindeman ym. 49
4357:
4358: dem, som höra till landets andra språkgrupp, På basen av den officiella statistirken be-
4359: understiger tio procent av hela folkmängden, stämmer statsrådet vart tionde år, vilka äm-
4360: men såsom tvåspråkigt, därest antalet av dem, betsdistrikt och självstyrelseområden som enligt
4361: vilka tillhöra den andra språkgruppen, stiger till förenämnda grunder äro att anse såsom finsk-
4362: detta procenttal eller uppgår ti11 minst tretusen. eller svenskspråkiga och vilka såsom två-
4363: Detsamma gäller ämbetsdistrikt, vilket är språkiga. Dock må kommun, som enligt denna
4364: mindre än en kommun. lag varit tvåspråkig, icke förklaras för ensprå-
4365: Ämbetsdistrikt eller självstyrelseområde, som kig, därest icke inom distdktet antalet av dem,
4366: omfattar flere kommuner, är att anse så- som höra tili landets andra sprikgrupp, nedgått
4367: som enspråkigt, därest det omfattar endast tili åtta procent eller därunder. Oberoende
4368: kommuner med samma språk. Distrikt, vilket härav skall varje gång, då ändring vidtages be-
4369: omfattar kommuner med olika språk eller två- träffande ämbetsdistrikts eller självstyrelseom-
4370: språkiga kommuner, anses beträffande varje rådes gränser, tillika jämlikt de i 1 och 2 mom.
4371: kommun hava samma språk som vederbörande stadgade grunder bestämmas, viiken ställning
4372: kommun. nyreglerat område i språkligt hänseende intager.
4373:
4374:
4375: Helsingfors den 15 februari 1972.
4376:
4377: Lars Lindeman. Bror Lillqvist.
4378:
4379:
4380:
4381:
4382: 7 156/72
4383: 50
4384:
4385: 1,16.- Lak.al. n:o 26.
4386: Suomennos.
4387:
4388: Lindeman ym.: Ehdotus laiksi kklitain 2 §:n muutf(Jmtsesta.
4389:
4390: E d u s k u n n a 11 e.
4391: Voimassa oleva kielilaki on paaasiassa vuo- että sellainen asiaintila puhtaasti periaatteelli-
4392: delta 1922 ja on sekä puutteellinen eutä van- selta kannalta on sopimaton, se saattaisi aiheut-
4393: hentunut. Niillä perusteellisilla muutoksilla, taa tarpeettomia käytännön vaikeuksia seutu-
4394: jotka tehtiin vuonna 1935, voidaan sanoa yri- kunnan toiminnalle.
4395: tetyn vähentää kaksikielisyyttä. Vaikka kielilain Voimakas muutto Helsingin maalaiskuntaan
4396: 2 §:ää muutettiin niin myöhään kuin vuonna tulee jatkumaan lähivuosina, koska kunta on
4397: 1962, ei silloinkaan voitu aavistaa niitä valtavia tehnyt useiden rakennusliikkeiden kanssa sopi-
4398: rakennemuutoksia, jotka yhteiskuntaa kiihty- muksia aluerakentamisesta. Siten on täysin sel-
4399: vän kaupunkimaistumisen vuoksi odottivat, ja vää, että lähivuosina tulee tapahtumaan myös
4400: mikä vaikutus näillä mullistuksilla voisi olla ruotsalaisen väestön muuttoa Helsingin maa-
4401: kaksikielisyyden säilymiseen. laiskuntaan, minkä vuoksi on luultavaa, että
4402: Helsingin maalaiskunta tulee käytettävissä kunta voimassa olevan lainkin mukaan tulisi
4403: olevien ennusteiden mukaan vuoden 1970 jälleen kaksikieliseksi vuoden 1983 alusta. Sel-
4404: väestölaskennan tulosten perusteella muuttu- lainen asiaintil.a, että kunta olisi välillä kymme-
4405: maan yksikieliseksi suomalaiseksi, koska ruotsa- nen vuoden ajan yksikielinen, ei ole miltään
4406: laisen väestön lukumäärä tulee olemaan hiukan kannalta suotava.
4407: alle 5 000 henkeä ja .tämän väestöryhmän pro- Siitä huolimatta että kielilakiin olisi tehtävä
4408: sentuaalinen osuus ilmeisesti tulee myös jää- suurenlainen kokonaiskorjaus, näyttää välttä-
4409: mään alle 8 %:n. mättömältä tehdä nyt osakorjaus Helsingin
4410: Helsingin maalaiskunta on vanhaa ruotsalaista maalaiskunnan kaksikielisyyden takaamiseksi.
4411: kulttuuriseutua, jonka nykyiset suuret väestö- Tämä korjaus on siltäkin kannalta perusteltu,
4412: määrät johtuvat Helsingin seudulle suuntautu- ettei vähemmistön •kielipalvelutarpeita voida oi-
4413: vasta luonnollisesta muutosta. Kuitenkin seu- kein mitata panemalla pääpaino nykyisen kieli-
4414: dun perinteiden vuoksi kaksikielisyys pitäisi lain tapaan prosentteihin, vaan on otettava huo-
4415: täällä mahdollisuuksien mukaan säilyttää. mioon myös vähemmistön lukumäärä, joka ky-
4416: Helsingin maalaiskunnan kaksikielisyyden säi- seisessä tapauksessa on lähes 5 000 henkeä.
4417: lyttämisen puolesta puhuu toiseksi se tosiasia, Muutosehdotuksessa esitetty 3 000 hengen raja
4418: että Helsingin tienoille suunnitellaan seutukun- ei merkinne muutos.ta minkään muun kunnan
4419: taa. Tämän seutukunnan muodostaisivat Helsin- kielitilaan.
4420: gin kaupunki, Espoo ja Kauniainen sekä Helsin- Yllä olevaan viitaten ehdotetaan,
4421: gin maalaiskunta. Näistä muut olisivat kaksi-
4422: kielisiä, mutta Helsingin maalaiskunta sitävas- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4423: toin tulisi yksikieliseksi suomalaiseksi, ellei voi- lakiehdotuksen:
4424: massa olevaan kielilakiin saada muutosta. Paitsi
4425:
4426:
4427: Laki
4428: kielilain 2 §:n muuttamisesta.
4429:
4430: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun kielilain
4431: 2 §, sellaisena kuin se on 7 päivänä joulukuuta 1962 annetussa laissa (59 .3/62), näin kuulu-
4432: vaksi:
4433:
4434: 2 §. nassa on ainoastaan samankielisiä asukkaita tai
4435: Virka- tai itsehallintoalue, joka käsittää yh- jos siinä asuvien toiskielisten luku on pienempi
4436: den kunnan, katsotaan yksikieliseksi, jos kun- kuin kymmenen prosenttia asukkaiden koko
4437: 1,16.- Lindeman ym. 51
4438:
4439: määrästä, mutta kaksikieliseksi, jos toiskielis- ruotsinkielisiksi ja mitkä kaksik.ielisiksi, maa-
4440: ten luku nousee tähän prosenttimäärään tai on rää virallisen tilaston pohjalla valtioneuvosto
4441: vähintään kolmetuhatta. Sama on sovellettava joka kymmenes vuosi. .Älköön kuitenkaan kun-
4442: virka-alueeseen, joka on kuntaa pienempi. taa, joka tämän lain mukaan on ollut kaksikieli-
4443: Virka- tai itsehallintoalue, joka käsittää nen, julistettako yksikieliseksi, ellei toiskielis-
4444: useampia kuntia, katsotaan yksikieliseksi, jos ten luku alueella ole alentunut kahdeksaan pro-
4445: siihen kuuluu ainoastaan samankielisiä kuntia. senttiin tai sitä pienemmäksi. Tästä riippumatta
4446: Alue, johon kuuluu erilielisiä tai kaksikielisiä on joka kerta, kun tapahtuu muutos virka- tai
4447: kuntia, katsotaan kunkin kunnan osalta saman- itsehallintoalueiden rajoissa, samalla 1 ja 2 mo-
4448: kieliseksi kuin asianomainen kunta. mentissa säädettyjen perusteiden mukaan mää-
4449: Mitkä virka- ja itsehallintoalueet edellä mai- rättävä, minkä kielisiä uudestijärj~tetyt alueet
4450: nituilla perusteilla on katsottava suomen- tai ovat.
4451:
4452:
4453: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
4454:
4455: Lars Lindeman. Bror Lillqvist.
4456: 52
4457:
4458: 1,17.- Lagmot. nr 27.
4459:
4460:
4461:
4462: Stenbäck m. fl.: Förslag till lag om ändring av språklagen.
4463:
4464:
4465: T i 11 R i k s d a g e n.
4466:
4467: Enligt språklagens ( 48/22) 2 § såsom den I ett utlåtande säger generalplanenämnden i
4468: lyder efter den senast företagna ändringen Vanda kommun att den svenska befolkningens
4469: (593/62) är en kommun att anse som en- antal under vissa förutsättningar vid folkräk-
4470: språkig, om i kommunen endast finnas inbyg- ningen 1980 förmodligen ånyo kommer att sti-
4471: gare med samma språk eller om antalet av ga över 5.000, uppskattningsvis till 5.300-
4472: dem som hör tili landets andra språkgrupp 5.800 personer.
4473: understiger tio procent av hela folkmängden, Vanda kommun är ur historisk synpunkt en
4474: men såsom tvåspråkig därest antalet av dem, gammal svenskspråkig bygd som på grund av
4475: vilka tillhör den andra språkgruppen stiger tili kommunens snabba expansion och inflyttningen
4476: detta procenttal eller uppgår tili minst fem- tili kommunen starkt förändrat karaktär, ock-
4477: tusen. På basen av den officiella statistiken så i språkligt av,seende. Om kommunen efter
4478: bestämmer statsrådet vart tionde år vilka kom- folkräkningen 1971 förklaras enspråkigt finsk,
4479: muner som enligt förenämnda grunder är att mister en stor befolkningsgrupp sina språkliga
4480: anse såsom finsk- eller svenskspråkiga och vil- rättigheter, en befolkningsgrupp, som är rotfast
4481: ka såsom tvåspråkiga. Dock må kommun som och aktivt förvaltar sina traditioner.
4482: enligt lag varit tvåspråkig icke förklaras för Det förefaller alltså rätt oändamålsenligt att
4483: enspråkig därest icke antalet av dem som höra just Vanda kommun skall drabbas av denna
4484: tili landets andra språkgrupp nedgått tili åtta teoretiska 5.000-gräns i språklagen och för
4485: procent eller därunder. kanske endast tio år förvandlas tili en en-
4486: Enligt lagen om folkräkning (154/38) språkig kommun. I utlåtanden tili kommunal-
4487: skall en ny folkräkning företas vart tionde år styrelsen i Vanda betonar de viktigaste kom-
4488: och denna har utförts i början av år 1971. munala nämndema också att en fortsatt två-
4489: Resultatet av denna folkräkning läggs tili språkighet inte innebär några betydande ut-
4490: grund för det beslut statsrådet fattar angående gifter för kommunen. Man kan däremot anta
4491: kommuners en- eller tvåspråkighet. att en återgång från enspråkighet tili tvåsprå-
4492: En granskning av befolkningsstatistiken i kighet efter 1980 års folkräkning skulle vara
4493: svenska och tvåspråkiga kommuner ger vid en administrativt smärtsam och säkerligen en
4494: handen att det främst är Vanda kommuns nu- kostsam procedur.
4495: varande tvåspråkighet som är i farozonen. Vid Enligt den nu gällande språklagstiftningen
4496: folkräkningen 1960 hade kommunen 5.172 kan Vandas tvåspråkiga grannkommuner ( Hel-
4497: svenskspråkiga invånare och har i detta nu singfors, Esbo, Sibbo) förmodas behålla sin
4498: på basen av mantalsskrivningen 4.479 invånare tvåspråkiga karaktär för en oöverskådlig fram-
4499: (år 1969) med svenska som modersmål. Det tid. Om kommunsammanläggningar blir aktuel-
4500: är därför att befara att den svenskspråkiga be- la i denna region, skulle även ett enspråkigt
4501: folkningens antal just vid tidpunkten för folk- Vanda alltså ånyo bli tvåspråkigt. Om också
4502: räkningen 1971 understeg den av språklagen Vanda kvarstår som självständig kommun,
4503: stipulerade 5 .000-gränsen. Huvudorsaken tili skulle den komma att utgöra ett markant un-
4504: den svenska befolkningsdelens snabba minsk- dantag i det bälte av tvåspråkiga kommuner
4505: ning i Vanda är den inkorporering av Nord- som är belägna i det nyländska kustområdet.
4506: sjö-området som verkställdes 1965. Minori· - Enligt preliminära uppgifter om folkräk-
4507: tetens storlek växer dock numera oavbrutet, ningsresultatet i Vanda skulle dock tvåspråkig-
4508: vilket återspeglas i den svenska församlingens heten vara tryggad för nästa tioårsperiod. Trots
4509: växande medlemstal. Församlingen hade den det aktualiserar utvecklingen i Vanda brist-
4510: 1. 4. 1970 5.425 medlemmar. fälligheterna i nu gällande språklagstiftning.
4511: 1,17.-Stenbäck ym. 53
4512:
4513: Den kommunreform som skall genomföras och präglar kommunens ansikte utåt. Det är
4514: under 1970-taiet kan även medföra att tidigare alltså motiverat att föreslå att en kommun som
4515: tvåspråkiga kommuner kan komma att sam- varit tvåspråkig på grund av att antaiet av
4516: manföras tili enheter som blir enspråkigt dem vilka tillhör den andra språkgruppen upp-
4517: finska. Ett exempel härpå är Lojo landskom- gått tili minst 5.000, förordnas bli enspråkig
4518: mun. först när minoriteten sjunkit tili mindre än
4519: Många skäl taiar alltså för att en ändring 3.000. Taiet 3.000 bör, med beaktande av att
4520: av språklagen relativt snabbt måste genom- ett rätt stort antai av våra existerande kom-
4521: föras så att de tusentals medborgare som nu muner har ett invånarantal understigande detta
4522: har fördelen av att bo i en tvåspråkig kom- tai, anses vara rimligt. Ett lägre tai än 5.000
4523: mun även i fortsättningen garanteras nuvarande har redan tidigare föresvävat lagstiftaren. 1
4524: språkliga rättigheter. Det har i många sam- språklagens första utformning av den 28 april
4525: manhang, bl. a. vid den senast företagna änd- 1921 hade det absoluta talet satts tili 2.000.
4526: ringen i språklagen år 1962, konstaterats att Då det likväl borde finnas en möjlighet att
4527: tvåspråkigheten medför obetydliga merkost- tiliåta avvikelser från de rigorösa reglerna i
4528: nader för de stora kommuner där den redan 2 § 1-3 mom; tili förmån för en språklig mi-
4529: är genomförd. noritet i traditionellt tvåspråkig kommun är
4530: Ett tryggande av fortsatt tvåspråkighet i de ett nytt 4 mom. tili samma 2 § motiverat och
4531: berörda kommunerna kan ske dels genom en dett ger statsrådet möjlighet att där särskilda
4532: ändring av språklagens 2 § 3 mom., dels skäl så kräver förordna att tvåspråkig kom-
4533: genom ett nytt fjärde moment tili samma 2 §. mun oavsett stadgandena i språklagens 2 §
4534: Språklagens 2 § 3 mom. föreslås ändrat så, 3 mom. skall förbli tvåspråkig. Härvid bör
4535: att på samma sätt som procenttaiet beräknats naturligtvis vederbörande kommuns egen åsikt
4536: lägre ( åtta i stället för tio procent) för att en tilimätas den största betydelse.
4537: kommuns språkliga karaktär skall ändras från Den sk. språkskyddskommittens betänkande
4538: tvåspråkig tili enspråkig, också ett lägre antal innehåller också en rad för den språkliga mi-
4539: minoritetsinvånare än 5.000 kunde förslå för noriteten välkomna förslag, men betänkandet
4540: att bevara en för tvåspråkig förklarad kom- tar inte ställning tili språklagens framtida ut-
4541: muns status. Dessutom uppvisar lagen en tyd- formning. Med hänvisning tili detta betänkande
4542: lig lucka, då den visserligen upptar ett absolut föreslås ändring av §§ 5, 7, 10 och 15 i språk-
4543: tai ( 5.000) i det moment som rör den språk- lagen. Dessa ändringar sk.ulle i hög grad garan-
4544: liga klassificeringen av en ny kommun, men tera att tvåspråkigheten också i praktiken
4545: saknar ett motsvarande tai i det moment som tiliämpas. § 17 a avser att stadga om två-
4546: reglerar ändringar av den språkliga klassifice- språkigheten i interkommunaia sammanhang.
4547: ringen. Det är i dessa fall i praktiken dessutom Med hänvisning tili ovanstående föreslås,
4548: fråga om bosättningsområden som under långa
4549: tider varit tvåspråkiga. Tvåspråkigheten ingår att Riksdagen måtte antaga följande
4550: som en integrerad del av det kommunaia livet lagförslag:
4551:
4552:
4553: Lag
4554: om ändring av språklagen.
4555: 1 enlighet med Riksdagens beslut upphäves i språklagen av den 1 juni 1922 (148/22)
4556: 7 § 2 mom. och 15 § 2 mom. samt ändras lagens 2 § 3 mom., 5 § 2 mom., 10 § och 15 §
4557: 1 mom., av dem 2 § 3 mom., sådant det lyder i lagen den 7 december 1962 (593/62)
4558: samt 5 § 2 mom. och 10 § sådana de lyder i lagen den 5 april 1935 ( 141/35), och
4559: fogas tili 2 § ett nytt 4 mom. samt tili lagen en ny 17 a §, som följer:
4560: 2 §. förenämnda grunder äro att anse såsom finsk-
4561: eller svenskspråkiga och vilka såsom tvåsprå-
4562: På basen av den officiella statistiken bestäm- kiga. Dock må kommun, som enligt denna lag
4563: mer statsrådet vart tionde år, vilka ämhets- varit tvåspråkig, icke förklaras för enspråkig,
4564: distrikt och självstyrelseområden som enligt därest icke inom distriktet antaiet av dem,
4565: 54 1,17.- Kielilain muuttaminen.
4566:
4567: som höra tili landets andra språkgrupp, ned- handling samt av kommunala förtroendeman-
4568: gått tili åtta procent ellet därunder eller ned- naorgan förda protokoll.
4569: gått tili mindre än tretusen när kommun varit Rådstuvu- och häradsrätternas samt dom-
4570: tvåspråkig på grund av att antalet av dem, havandenas, så ock länsstyrelsernas samt ma-
4571: vilka tillhör den andra språkgruppen, uppgått gistraternas i tvåspråkiga ämbetsdistrikt å
4572: till minst femtusen. Oberoende härav skall tjänstens vägnar utfärdade kungörelser och
4573: varje gång, då ändring vidtages beträffande meddelanden i ärenden, som angå enskilds rätt,
4574: ämbetsdistrikts eller självstyrelseområdes grän- såsom ärenden angående äktenskap, äktenskaps-
4575: ser, tillika jämlikt de i 1 och 2 mom. stadgade förord, boskillnad, förmynderskap, förklarande
4576: grunder bestämmas, viiken ställning nyreglerat för död, lagfart, inteckning, konkurs och
4577: område i språkligt hänseende iiltager. exekutiv auktion, skall avfattas på det språk
4578: Statsrådet må på framställning av kom- sökanden använt sig av ellet. då sökandena äro
4579: munens fullmäktige eller där särskilda skäl så av olika språk på landets båda språk.
4580: kräver, efter att ha hört vederbörande kom-
4581: mun, förordna att tvåspråkig kommun, oavsett 15 §.
4582: stadgandena i 3 momentet, skall förbli två- Vad i 11 och 14 §§ är stadgat gälle ock
4583: språkig. myndighet i kommun eller annat självstyrelse-
4584: 5 §. område, och vare jämväl dylik myndighet, där
4585: distriktet är tvåspråkigt, skyldig att vid skrift-
4586: Statsrådet, ministerium, centralt ämbetsverk, växling med underlydande myndighet iakttaga
4587: domstol eller länsstyrelse vare dock skyldig stadgandet i 13 § 1 mom.
4588: att i de fall, då originala expeditionen enligt
4589: 6 § borde utfärdas på det andra språket, tili
4590: expeditionen foga laggill översättning, då sak- 17 a §.
4591: ägare, som enligt 3 § äger rätt att använda Beträffande kommunalförbund eller av flera
4592: annat språk än ämbetsdistriktets, därom an- kommuner bildade sammanslutningar samt
4593: hållit. Dylik översättning är avgiftsfri. självstyrelseorgan av högre ordning, äro dessa
4594: om någon av kommunerna är tvåspråkig eller
4595: 10 §. kommunerna äro av olika språklig karaktär
4596: Anslag, meddelanden och kungörelser eller samt jämväl när den språkliga minoritetens
4597: andra sådana handlingar, som av domstol ellet inom självstyrelseorganets område uppgår tili
4598: annan statsmyndighet utfärdats för befolk- minst åtta procent eller minst tiotusen personer
4599: ningen, skola i enspråkigt ämbetsdistrikt eller tvåspråkiga.
4600: sjä1vstyre1seområde avfattas på dettas språk I dylika tvåspråkiga distrikt .användes båda
4601: och inom tvåspråkigt ämbetsdistrikt ellet själv- språken jämsides, dock med beaktande av
4602: styrelseområde på landets båda språk. stadgandena i §§ 13, 14 och 16 i denna lag.
4603: V ad i föregående moment är stadgat gäller
4604: jämväl av myndighet i kommun ellet annat
4605: självstyrelseområde utfärdad ovanangiven Denna lag träder i kraft den 197 .
4606:
4607:
4608: Helsingfors den 10 februari 1972.
4609:
4610: Pär Stenbäck. Carl Olof Tallgren. Grels Teir.
4611: Evald Häggblom. Ragnar Granvik. Victor Procope
4612: Kristian Gestrin. Henrik Westerlund. Georg C. Ehrnrooth.
4613: Elly Sigfrids.
4614: 55
4615:
4616: 1,17. - Lak.al. n:o 27. Suomennos.
4617:
4618:
4619:
4620: Stenbäck ym.: Ehdotus laiksi kielilain muuttamisesta.
4621:
4622: E d u s k u n n a 11 e.
4623:
4624: Kielilain ( 48/22) 2 §:n mukaan, sellaisena laskennassa tietyin edellytyksin otaksuttavasti
4625: kuin se on viimeksi muutettuna (59 3/62), jälleen ylittämään 5.000 ollen arviolta 5.300-
4626: katsotaan kunta yksikieliseksi, jos kunnassa on 5.800 henkeä.
4627: ainoastaan samankielisiä asukkaita tai jos siinä Vantaan kauppala on historiallisesti vanhaa
4628: asuvien toiskielisten luku on pienempi kuin ruotsalaisseutua, joka kunnan nopean kasvun
4629: kymmenen prosenttia asukkaiden koko mää- ja kuntaan tapahtuvan muuton vuoksi on voi-
4630: rästä, mutta kaksitldeHseksi, jos toiskielisten makkaasti muuttanut luonnettaan, myöskin
4631: luku nousee tähän prosenttimäärään tai on vä- kielellisessä suhteessa. Jos kunta vuoden 1971
4632: hintään viisituhatta. Virallisen tilaston poh- väestölaskennan jälkeen julistetaan suomenkie-
4633: jalla valtioneuvosto määrää joka kymmenes liseksi, menettää seutuun lujasti juurtunut ja
4634: vuosi, mitkä kunnat on edellä mainittujen pe- perinteitään aktiivisesti vaaliva suuri väestö-
4635: rusteiden mukaan katsottava suomen- tai ruot- ryhmä kielelliset oikeutensa.
4636: sinkielisiksi ja mitkä kaksikielisiksi. Kuntaa, Näyttää siis varsin epätarkoituksenmukaisel-
4637: joka lain mukaan on ollut kaksikielinen, ei ta, että juuri Vantaan kauppalan osalta ratkai-
4638: kuitenkaan saa julistaa yksikieliseksi, ellei see kielilain teoreettinen 5.000:n raja ja että
4639: maan toiseen kieliryhmään kuuluvien luku ole kauppala ehkäpä vain kymmeneksi vuodeksi
4640: alentunut kahdeksaan prosenttiin tai sitä pie- muuttuu yksikieliseksi kunnaksi. Vantaan
4641: nemmäksi. kauppalanhallitukselle antamissaan lausunnoissa
4642: Väestölaskentalain ( 154/38) mukaan on tärkeimmät kunnalliset lautakunnat korostavat-
4643: uusi väestölaskenta toimitettava joka kymme- kin, ettei jatkuvasta kaksikielisyydestä aiheudu
4644: nes vuosi ja laskenta onkin suoritettu vuoden mitään huomattavia menoja kunnalle. Sitä vas-
4645: 1971 alussa. Tämän väestölaskennan tulokseen toin voidaan otaksua, että paluu yksikielisyy-
4646: perustuu valtioneuvoston kuntien yksi- tai destä kaksikielisyyteen vuoden 1980 väestö-
4647: kaksikielisyyttä koskeva päätös. laskennan jälkeen olisi hallinnollisesti vaivalloi-
4648: Väestötilaston tarkastelu ruotsin- ja kaksi- nen ja varmasti kallis järjestely.
4649: kielisten kuntien osalta osoittaa, että lähinnä Voimassaolevan kielilainsäädännön nojalla
4650: Vantaan kauppalan nykyinen kaksikielisyys on voidaan Vantaan kaksikielisten naapurikuntien
4651: vaaravyöhykkeessä. Vuoden 1960 väestölasken- (Helsinki, Espoo, Sipoo) otaksua säilyttävän
4652: nassa kunnassa oli 5.172 ruotsinkielistä asukas- kaksikielisyytensä ennalta-arvaamattoman ajan
4653: ta ja tätä nykyä henkikirjoituksen (vuonna tulevaisuudessakin. Mikäli kuntainliitokset tu·
4654: 1969) mukaan 4.479 asukasta, joilla on ruotsi levat tällä alueella ajankohtaisiksi, muuttuisi
4655: äidinkielenään. On siten pelättävissä, että ruot- yksikielinen Vantaakin uudelleen kaksikieli-
4656: sinkielisen väestön luku juuri vuoden 1971 seksi. Jos Vantaa taas pysyy itsenäisenä kun-
4657: väestölaskennan tapahtuessa alitti kielilaissa tana, se muodostaisi huomiota herättävän poik-
4658: säädetyn 5.000:n rajan. Pääsyynä ruotsinkieli- keuksen Uudenmaan rannikolla sijaitsevien
4659: sen väestön nopeaan vähentymiseen Vantaalla kaksikielisten kuntien ketjussa. - Vantaan
4660: on Vuosaaren alueen vuonna 1965 toimeen- väestölaskennasta saatujen alustavien tietojen
4661: pantu liittäminen Helsingin kaupunkiin. Vä- mukaan Vantaan kaksikielisyys olisikin tur-
4662: hemmistön lukumäärä kasvaa nyttemmin kui- vattu seuraavaksi vuosikymmeneksi. Tästä huo-
4663: tenkin keskeytymättä, mikä heijastuu ruotsa- limatta kehitys Vantaalla tekee voimassaolevan
4664: laisen seurakunnan kasvavassa jäsenmäärässä. kielilainsäädännön puutteellisuudet ajankohtai-
4665: Seurakunnassa oli 1. 4. 1970 5.425 jäsentä. siksi.
4666: Vantaan kauppalan yleiskaavalautakunta to- Kuntauudistus, joka toteutetaan 1970-luvul-
4667: teaa eräässä lausunnossaan, että ruotsalaisen la, saattaa aiheuttaa sen, että aikaisemmin kak-
4668: väestön lukumäärä tulee vuoden 1980 väestö- sikielisiä kuntia voidaan joutua yhdistämään
4669: 56 1,17. -Kielilain muuttaminen.
4670:
4671:
4672: kieleltään yksinomaan suomenkielisiksi yksi- joka on ollut kaksikielinen sillä perusteella,
4673: köiksi. Esimerkkinä tästä on Lohjan maalais- että toiseen kieliryhmään kuuluvien luku on
4674: kunta. ollut vähintään 5.000, määrätään muuttumaan
4675: Monet syyt puhuvat siis sen puolesta, että yksikieliseksi vasta, kun vähemmistön luku on
4676: kielilakia on muutettava suhteellisen ripeästi, pienentynyt alle 3.000. Huomioonottaen että
4677: jotta tuhansille kansalaisille, joilla nyt on etu varsin suuressa osassa olemassa olevia kuntia
4678: asua kaksikielisessä kunnassa, taattaisiin vasta- väkiluku on pienempi kuin 3.000, on tuo lu-
4679: kin nykyiset kielelliset oikeudet. Monissa yh- kumäärä katsottava kohtuulliseksi. Pienempi
4680: teyksissä, mm. kielilakia viimeksi vuonna 1962 luku kuin 5.000 on jo aikaisemmin ollut lain-
4681: muutettaessa, on todettu, että kaksikielisyydes- säätäjän mielessä. Kielilain ensimmäisessä 28
4682: tä aiheutuu suurille kunnille mitättömiä lisä- päivänä huhtikuuta 1921 päivätyssä luonnok-
4683: kustannuksia siellä, missä kaksikielisyys on jo sessa oli ehdoton luku asetettu 2.000:ksi.
4684: toteutettu. Kun kuitenkin pitäisi olla mahdollista sal-
4685: lia poikkeuksia 2 §:n 1-3 momentin tiukoista
4686: Jatkuvan kaksikielisyyden turvaaminen ky- säännöksistä kielellisen vähemmistön eduksi
4687: symyksessä olevissa kunnissa voidaan toteut- perinteellisesti kaksikielisessä kunnassa, on
4688: taa osaksi muuttamalla kielilain 2 §:n 3 mo- uuden 4 momentin lisääminen samaan 2 §:ään
4689: menttia, osaksi lisäämällä samaan pykälään perusteltua. Se antaa valtioneuvostolle mahdol-
4690: uusi neljäs momentti. lisuuden erityisten syiden niin vaatiessa mää-
4691: Kielilain 2 §:n 3 momenttia ehdotetaan rätä, että kaksikielinen kunta riippumatta kie-
4692: muutettavaksi niin, että vastaavasti sen alhai- lilain 2 §:n 3 momentin säännöksistä on py-
4693: semmaksi lasketun prosenttiluvun kanssa ( kah- syvä kaksikielisenä. Asianomaisen kunnan
4694: deksan kymmenen prosentin sijasta), joka vaa- omalle mielipiteelle pitäisi tietenkin luonnolli-
4695: ditaan kunnan muuttamiseksi kaksikielisestä sesti antaa mitä suurin merkitys.
4696: yksikieliseksi, myös pienempi vähimmäisluku Nk. kieliturvakomitean mietintöön sisältyy
4697: asukkaita kuin 5.000 riittäisi säilyttämään kak- myös joukko kielellisen vähemmistön toivomia
4698: sikieliseksi julistetun kunnan statuksen. Sitä ehdotuksia, mutta mietinnössä ei oteta kantaa
4699: paitsi laissa on selvä aukko, kun uuden kun- kielilain vastaiseen muotoiluun. Tähän mietin-
4700: nan kielellistä luokittelua koskevassa säännök- töön viitaten ehdotetaan kielilain 5, 7, 10 ja
4701: sessä tosin vaaditaan ehdoton luku (5.000), 15 § :n muuttamista. Nämä muutokset takai-
4702: mutta vastaava luku puuttuu momentista jossa sivat suuressa määrin sen, että kaksikielisyyttä
4703: säännellään kielellisen luokituksen muutoksia. myös käytännössä sovelletaan. Ehdotetun 17 a
4704: Näissä tapauksissa on käytännössä lisäksi ky- §: n tarkoituksena on säännellä kaksikielisyyttä
4705: symys asutusalueista, jotka pitkiä aikoja ovat kunnansisäisissä yhteyksissä.
4706: olleet kaksikielisiä. Kaksikielisyys sisältyy kun- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
4707: nalliseen elämään erottamattomana osana ja
4708: lyö leimansa kunnan ulkoiseen olemukseen. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4709: On siis perustellusti ehdotettavissa, että kunta, lakiehdotuksen:
4710:
4711:
4712: Laki
4713: kielilain muuttamisesta.
4714:
4715: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun kielilain
4716: \148/22) 7 §:n 2 momentti ja 15 §:n 2 momentti sekä muutetaan lain 2 §:n 3 momeJ:?-tti,
4717: 5 §:n 2 momentti, 10 § ja 15 §:n 1 momentti, niistä 2 §:n 3 momentti sellaisena kuin se
4718: on 7 päivänä joulukuuta 1962 annetussa laissa (593/62) sekä 5 §:n 2 momentti ja 10 §
4719: sellaisina kuin ne ovat 5 päivänä huhtikuuta 1935 annetussa laissa (141/35), sekä lisätään
4720: 2 §: ään uusi 4 momentti ja lakiin uusi 17 a § seuraavasti:
4721:
4722: 2 §. ruotsinkielisiksi ja mitkä kaksikielisiksi, maa-
4723: rää virallisen tilaston P.ohjalla valtioneuvosto
4724: Mitkä virka- ja itsehallintoalueet edellä mai- joka kymmenes vuosi. Älköön kuitenkaan kun-
4725: nituilla perusteilla on katsottava suomen- tai taa, joka tämän lain mukaan on ollut kaksi-
4726: !,17.- Stenbäck ym. 57
4727:
4728: kielinen, julistettako yksikieliseksi, ellei tois- alueen viranomaisen antamaa, edellä tarkoitet-
4729: kielisten luku alueella ole alentunut kahdek- tua asiakirjaa sekä kunnallisissa luottamusmies-
4730: saan prosenttiin tai sitä pienemmäksi taikka elimissä pidettyjä pöytäkirjoja.
4731: alentunut pienemmäksi kuin kolmetuhatta, mil- Raastuvan- ja kihlakunnanoikeuksien sekä
4732: loin kunta on ollut kaksikielinen sillä perus- tuomarien, niin myös lääninhallitusten ja
4733: teella, että toiskielisten luku on ollut vähin- maistraattien kaksikielisellä virka-alueella vi-
4734: tään 5.000. Edellä sanotusta riippumatta on ran puolesta antamat kuulutukset ja tiedonan-
4735: joka kerta virka- tai itsehallintoalueen rajoja not yksityisten oikeutta koskevissa asioissa, ku-
4736: muutettaessa samalla 1 ja 2 momentissa sää- ten avioliitto, avioehto-, pesäero-, holhous-,
4737: dettyjä perusteita noudattaen määrättävä, min- kuolleeksijulistamis-, lainhuudatus-, kiinnitys-,
4738: kä kieliseksi uudelleen järjestetty alue muut- konkurssi- ja pakkohuutokauppa-asioissa, on
4739: tuu. laadittava sillä kielellä, jota hakija on käyttä-
4740: V aitioneuvosto voi kunnallisvaltuuston esi- nyt, tai jos hakijat ovat eri kielisiä, maan mo-
4741: tyksestä tai erityisten syiden niin vaatiessa lemmilla kielillä.
4742: kuntaa kuultuaan määrätä, että kaksikielinen
4743: kunta 3 momentin säännösten estämättä on 15 §.
4744: pysyvä kaksikielisenä. Mitä 11 ja 14 §:ssä on säädetty, on voimas-
4745: sa myös kunnan tai muun itsehallintoalueen
4746: 5 §. viranomaiseen nähden, ja olkoon myöskin täl-
4747: lainen viranomainen velvollinen kirjeenvaih-
4748: Valtioneuvosto, ministeriö, keskusvirasto, dossaan alaisensa viranomaisen kanssa noudat-
4749: tuomioistuin tai lääninhallitus on kuitenkin vel- tamaan 13 §:n 1 momentin säännöstä.
4750: vollinen niissä tapauksissa, joissa 6 §:n mu-
4751: kaan alkuperäinen toimituskirja olisi annettava 17 a §.
4752: toisella kielellä, liittämään toimituskirjaan lail- Kuntainliitot tai useiden kuntien muodosta-
4753: lisesti pätevän käännöksen, kun asiallinen, jolla mat kuntien yhteenliittymät sekä korkeamman-
4754: 3 §:n mukaan on oikeus käyttää toista kuin asteiset itsehallintoelimet ovat kaksikielisiä, jos
4755: virka-alueen kieltä, on sitä pyytänyt. Tällainen joku niihin kuuluvista kunnista on kaksikieli-
4756: käännös on maksuton. nen tai jos kunnat ovat erikielisiä sekä myös
4757: jos kielellinen vähemmistö itsehallintoelimen
4758: 10 §. alueella on vähintään kahdeksan prosenttia tai
4759: Julkipanot, ilmoitukset ja kuulutukset tai kymmenentuhatta henkeä.
4760: muut sellaiset asiakirjat, jotka tuomioistuin tai Sellaisilla kaksikielisillä alueilla käytetään
4761: muu valtion viranomainen antaa väestölle, on molempia kieliä rinnan, ottaen kuitenkin huo-
4762: yksikielisellä virka- tai itsehallintoalueelia kir- mioon, mitä tämän lain 13, 14 ja 16 §:ssä
4763: joitettava tämän alueen kielellä ja kaksikieli- on säädetty.
4764: sellä virka- tai itsehallintoalueelia maan mo-
4765: lemmilla kielillä.
4766: Mitä edellisessä momentissa on säädetty, Tämä laki astuu voimaan päivänä
4767: koskee myös kunnan tai muun itsehallinto- kuuta 197 .
4768:
4769:
4770: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
4771:
4772: Pär Stenbäck. Carl Olof Tallgren. Grels Teir.
4773: Evald Häggblom. Ragnar Granvik. Victor Procope.
4774: Kristian Gestrin. Henrik Westerlund. Georg C. Ehrnrooth.
4775: Elly Sigfrids.
4776:
4777:
4778:
4779:
4780: 8 156/72
4781: 58
4782:
4783: 1,18.- Lak.al. n:o 28.
4784:
4785:
4786:
4787:
4788: Kantola ym.: Ehdotus laiksi väestön toimeentulon ja maan ta-
4789: louselämän turvaamisesta poikkeuksellisissa oloissa annetun
4790: lain kumoamisesta.
4791:
4792:
4793: E d u s k u n n a 11 e.
4794:
4795: Eduskunnassa esitetystä kiivaasta vastustuk- tilassa. Oikeisto tarvitsi kriisilakia voidakseen
4796: sesta huolimatta hyväksyttiin vuoden 1970 val- poistaa kansalaisten demokraattiset oikeudet
4797: tiopäivillä eräiden kapitalististen valtioiden aina sellaisessa tilanteessa, jossa suurpääoman
4798: esimerkkiä seuraten laki väestön toimeentulon edut saattavat vaarantua. Lain 1 §:n sovelta-
4799: ja maan talouselämän turvaamisesta poikkeuk- misalaa koskevat säännökset ovat niin väljät,
4800: sellisissa oloissa, ns. kriisilaki. että sen soveltaminen saattaa tulla kysymyk-
4801: Kriisilain ohella on meillä edelleen voimassa seen milloin tahansa. V aitioneuvosto saattaa il-
4802: vuonna 1930 annettu laki sotatilasta (303/ man eduskunnan suostumusta päättää kriisilain
4803: 1930). Sotatilalain soveltaminen tulee kysy- soveltamisesta kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan
4804: mykseen sodan tai kapinan aikana. Se käsit- ja st>n jälkeen säännöstellä mm. palkkoja ja
4805: telee monelta osin samanlaisia tilanteita kuin määrätä työ- ja palvelussuhteen muista ehdois-
4806: uusi kriisilakikin, mutta sen säännökset ovat ta, työajoista jne.
4807: vielä pitemmälle meneviä ja epädemokraatti- Kriisilakia ei ole tehty korvaamaan sotatila-
4808: sempia kuin kriisilain. Sotatilalain määräykset, lakia vaan sotatilalain rinnalle laajentamaan
4809: jotka ovat täysin nykyiseen oikeuskäsitykseen poikkeuslainsäädännön käyttömahdollisuuksia.
4810: soveltumattomat, olivat varmasti oikeistonkin Koska tällainen poikkeustilalainsäädännön so-
4811: mielestä riittävän selvät ja ankarat turvatak- vellutusalan laajentaminen on kansan etujen
4812: seen lain ja järjestyksen ylläpitämisen poik- vastainen, olisi laki väestön toimeentulon ja
4813: keuksellisissakin oloissa. maan talouselämän turvaamisesta poikkeuksel-
4814: Uutta kriisilakia ei tarvittukaan lisäämään lisissa oloissa kumottava.
4815: mahdollisuuksia kansan kurissapitämiseen poik- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
4816: keuksellisissa oloissa vaan helpottamaan poik-
4817: keuslainsäädännön käyttömahdollisuuksia sellai- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4818: sissakin oloissa, joissa valtakunta ei ole sota- lakiehdotuksen:
4819:
4820:
4821: Laki
4822: väestön toimeentulon ja maan talouselämän turvaamisesta poikkeuksellisissa oloissa
4823: annetun lain kumoamisesta.
4824:
4825: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4826:
4827: Täten kumotaan väestön toimeentulon ja Tämä laki tulee voimaan päivänä
4828: maan talouselämän turvaamisesta poikkeuksel- kuuta 19
4829: lisissa oloissa 17 päivänä kesäkuuta 1970 an-
4830: nettu laki ( 407 /1970).
4831:
4832:
4833: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
4834:
4835: Lauri Kantola. Aarne Pulkkinen. Pentti Liedes.
4836: Pauli Puhakka. Matti Järvenpää. Kauko Tamminen.
4837: 59
4838:
4839: 1,19.-Lak.al. n:o 29.
4840:
4841:
4842:
4843: Friberg ym.: Ehdotus laiksi puoluelain muuttamisesta.
4844:
4845:
4846: E d u s k u n n a II e.
4847:
4848: Useissa parlamentaarisen monipuoluejärjes- sittäisten ehdokkaiden kohdalta. Kanadasta voi-
4849: teLmän maissa on vaalitoiminnan rahoitus muo- daan mainita Quebec'in osavaltion uusi vaali-
4850: dostunut kriittiseksi. On todettu, että vaali- laki, rajoituksia esiintyy myös Saksan Liitto-
4851: taistelu yhä enemmän muuttaa luonnettaan ja tasavallan vaalilaissa, Yhdysvaltain kongressin
4852: yhteiskunnan teknillisen tiedonvälityksen ke- ja senaatin vaaleja koskevassa lainsäädännössä,
4853: hittyessä joutuu kustannuskriisin kouriin. Vaa- Japanin ja Filippiinien vaalilaissa, melkein kai-
4854: litoiminnan aikana huipentuvat ne taloudelliset kissa Brittiläisen kansainyhteisön maissa sekä
4855: vaikeudet, joista a.o. maiden puoluelaitos muu- myös itse Ison Britannian alueella.
4856: toinkin on joutunut kärsimään. Rajoituksiin liittyy yleensä määräys siitä, että
4857: Suomessa puoluelaitoksen kustannuskriisi on yksityisen ehdokkaan hyväksi uhratut varat on
4858: johtanut ns. puoluelakiin. Perustellessaan puo- tilitettävä julkisesti. Parlamentteja koskevassa
4859: luelain välttämättömyyttä hallitus esitti ( 1967 tutkielmassa todetaan ( Parliaments: Michel
4860: vuoden valtiopäivät n:o 99) tämän järjestelyn Ameller) että rajoitusten tarkoituksena on ni-
4861: tarpeellisuuden vetoamalla kansalaisten valtiol- menomaan turvata ehdokkaiden tasa-arvoisuus
4862: listen oikeuksien käytön turvaamiseen ja kan- sekä poistaa lahjonnan tai muiden laittomien
4863: sanvallan kehittämiseen. Myös yksityisten edus- keinojen käyttö. Rajoitukset voivat koskea sekä
4864: tajien aloitteissa kysymys vaalitoiminnan rahoi- rahasummia, joiden perustana voi olla tietty
4865: tuksesta on ollut esillä. On mm. todettu aiheel- summa esim. vaalipiirin jokaista valitsijaa koh-
4866: liseksi pyrkiä välttämään sellaisia kustannuksia, den, luottamusto1men vuosipalkkiota vastaava
4867: joilla ei valtiollisen valistuksen kannalta ole enimmäissumma tai osa siitä tai muu vastaava
4868: merkitystä ja jotka eivät lisää osallistumista laskentaperuste.
4869: vaaleihin ( 1966 vuoden valtiopäivät, toiv.al. Suomen puoluejärjestelmään rajoitukset olisi-
4870: n:o 9). vat suotavia ja myös puoluelakiin soveltuvia.
4871: Tiedot vuosien 1970 ja 1972 valtiollisten Esim. Saksan Liittotasavallan vaalilakia koske-
4872: vaalien ehdokaskustannuksista tukevat käsi- vassa tutkielmassa ( Politische Vierteljahres-
4873: tystä siitä, että kansanvallan kannalta eri eh- schrift 1967: Rubert Breitling) todetaan, että
4874: dokkaiden hyväksi käytettävät hyvin erisuurui- puolueille annettava rahallinen tuki, yksityis-
4875: set rahavarat asettavat ehdokkaat hyvinkin eri- ten ehdokkaiden toiminnan rahoitusta koskevat
4876: arvoiseen ja epädemokraattiseen asemaan joka rajoitukset sekä julkisuusvelvoite liittyvät sau-
4877: korostaa entisestäänkin ns. yhden miehen listan mattomasti yhteen. "Julkisten varojen käyttöön
4878: vaalijärjestelmään liittyviä haittoja kuten yksi- saamisen vaatimus on silloin oikeutettu kun
4879: puolista henkilömainontaa, suurten periaatteel- muut tulot ovat julkisia ja juuri niistä selviää,
4880: listen kysymysten hämärtymistä ja puolueiden että rahallinen pohja ei riitä vaalitoimintaan."
4881: heikentyneitä mahdollisuuksia esitellä valitsi- Julkisen rahoituksen ja julkisen tilityksen väli-
4882: joille kokonaisvaltaisia ohjelmia ja todellisia nen yhteys on niin kuvaava, että tuskin -
4883: työsaavutuksia. Niinpä valtiot. tri Ralf Hele- Liittotasavallassa - olisi ollut mahdollista sää-
4884: nius on tutkielmassaan vuoden 1970 vaaleista tää puoluetukea koskeva laki ilman puolue-
4885: todennut yksittäisiä vaalikuluja, jotka ovat suu- rahoituksen julkistamista.
4886: ruusluokkaa 60 000-90 000 markkaa ja ehdok- Nykyinen käytäntö, jonka mukaan yksityisten
4887: kaat itse ovat julkisten tietojen mukaan ilmoit- ehdokkaiden hyväksi uhrataan jopa huomatta-
4888: taneet käytettyjen rahasummien liikkuneen vasti yksityisiä varoja on myös siltä kannalta ky-
4889: 15 000-70 000 markan paikkeiUa. seenalainen, että usein lahjoittajina esiintyvät ju-
4890: Tällä hetkellä on useassa maassa voimassa ridiset henkilöt, kuten yhtiöt ja toiminimet, joi-
4891: määrällisiä mainos- ja vaalikulurajoituksia yk- den tilei:hin kulut viedään ilmoituskuluina, tuki-
4892: 60 I,19.- Puoluelain muuttaminen.
4893:
4894: ilmoitteluna, painotuotetöinä ja tilauksina paakappaleita sekä esimerkiksi verovähennykset
4895: ( Breitling). todistettavista vaalikuluista, joita ehdokas itse
4896: Käytäntö on sikälikin kansanvallan vastai- on suorittanut voisivat tulla kysymykseen.
4897: nen, että juridiset henkilöt eivät ole luonnol- Julkinen tilitys lienee järjestettävissä puo-
4898: lisestikaan valtiollisesti toimikelpoisia. Länsi- lueiden toimesta yhtä tehokkaasti kuin puo-
4899: saksalainen tutkija huomauttaa myös, että näin lueille maksettavan valtion tuen tilitys. Tästä
4900: annettu tuki on huomaamaton: "sitä eivät huo- puoluelain perusteluissa todetaan, että puo-
4901: maa hiljaiset yhtiömiehet, osakkeenomistajat, lueen, tässä tapauksessa valitsijayhdistyksen, on
4902: verottaja tai asiakkaat." Ja näihin kategorioihin toimitettava tilinpäätöstaseensa oikeusministe-
4903: voitaneen lisätä: ao. toiminimen työntekijät. riölle. Samoin kuin puoluetuen käytöstä, voitai-
4904: Jossain määrin voidaan katsoa, että vaati- siin yksityisen rahoituksen säätämisestä antaa
4905: mukset ehdokkaiden hyväksi käytettävän vaali- tarkemmat määräykset eli ohjeet lain täytän-
4906: rahoituksen rajoittamisesta sekä vaalirahoituksen töönpanosta ja soveltamisesta valtioneuvoston
4907: julkistamisesta ovat keskenään teoreettisessa päätöksellä.
4908: ristiriidassa. Kantaisihan julkinen rahoittaja Kysymyksessä oleva puoluelain tarkistus ei
4909: aina vastuun toimenpiteistään. Toisaalta tämä vaadi huomattavia lainsäädäntötoimenpiteitä,
4910: argumentointi ei poista käytännöltä sen epä- koska sitä koskevat määräykset voidaan liittää
4911: demokraattista ja resurssien erilaatuisuuteen pe- puoluelakiin siihen otettavaan uuteen 8 a §:ään,
4912: rustuvaa luonnetta kuten ei myöskään mahdol- joten lain muutoksesta ei koidu muita seuraa-
4913: liseen rahoitukseen liittyvää sidonnaisuutta. muksia kuin tarkastustoiminnan järjestäminen
4914: Julkistamisen puolesta puhuvat puoluelaissa sekä sen asian tutkiminen, edellyttääkö uusi
4915: esitetyt perustelut, joiden mukaan puoluelai- käytäntö mahdollisesti ehdokkaiden kohdalla
4916: toksen virallistaminen samalla edellyttää julki- julkisella tuella hoidettuja etuisuuksia kuten
4917: suutta. Rajoitusta yksityisen ehdokkaan koh- em. vapaakirje- ja vapaapainatusoikeudet.
4918: dalta taas saman lain perustelu, jonka mukaan Valitsijoiden luottamusta poliittiseen toimin-
4919: jokaiselle jäsenelle on turvattava yhtäläinen taan voidaan lisätä vain tekemällä myös poliit-
4920: mahdollisuus vaikuttaa puolueen päätöksiin. tisen toiminnan rahoituskysymykset ja rahalli-
4921: Jotta vaalitoiminnan tehokkuus ei kärsisi yk- set toimintamuodot julkiseksi.
4922: sityisen ehdokkaan kohdalta voisi rajoituksien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4923: mahdollisia haittavaikutuksia lieventää myöntä- nioittavasti,
4924: mällä virallisille ehdokkaille tietyn ajan vapaa-
4925: kirjeoikeus, samoin kansanedustajille vapaakir- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4926: jeoikeus ( esim. vastaten vaalipiirin äänestäjä- lakiehdotuksen:
4927: määrää tai osaa siitä). Tietty painatusoikeus va-
4928:
4929:
4930:
4931: Laki
4932: puoluelain muuttamisesta.
4933:
4934: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 10 päivänä tammikuuta 1969 annettuun puo-
4935: luelakiin (10/69) uusi 8 a § seuraavasti:
4936:
4937: 8 a §. kunkin ehdokkaan hyväksi käyttää korkeintaan
4938: Puolueen oikeudesta asettaa ehdokkaita ylei- 5 000 markkaa laskettuna kulloisenkin rahan ar-
4939: sissä vaaleissa noudatetaan mitä siitä on erik- von mukaan ja on varojen käytöstä suoritettava
4940: seen säädetty. sekä tulolähteet että menot käsittävä tilitys val-
4941: Henkilökohtaiseen vaalimainontaan saadaan tioneuvoston antamien määräysten mukaan.
4942:
4943: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
4944:
4945: Ralf Friberg. Lasse Lehtinen.
4946: 61
4947:
4948: 1,20.- Lak.al. n:o 30.
4949:
4950:
4951:
4952:
4953: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi puoluetuen ja lehdistötuen kiel-
4954: tämisestä.
4955:
4956:
4957: E d u s k u n n a 11 e.
4958:
4959: Suomen !kansan valtaenemmistö vastustaa lisesti todella tarvitsemaansa kohtuullista kul-
4960: puoluetukea. Kuitenkin valtapuolueet ovat cpä- jetusavustusta.
4961: kansanvalitai•sesti ja kansan tahdon vastaisesti Valtapuolueet ovat myös myöntäneet kierto-
4962: myön:täneet tähän tarkoitukseen ja~kuvasti tietä puoluetukea raittiu~järjestöilleen, naisjär-
4963: kymmenen miljoonaa markkaa vuodessa. Suu- jestöi1leen ja nuorisojärjestöilleen samalla puo-
4964: rimmat puolueet ovat saaneet 200-300 mil- lueettomia vastaavia järjestöjä sortaen. Tässäkin
4965: joonaa vanhaa markkaa vuodessa avu:stusta ve- suhtees'Sa on saatava korjaus aikaan ja kailcld
4966: ronmaksajien varoista. Tällaiselle menolle on järjestöt on saatettava samaan ja oikeudenmu-
4967: saatava sulku. kaiseen asemaan.
4968: Suurta huomiota on myös herättänyt varsin Myöskään ei ole hyväksyttävä, ertä peite-
4969: huomattava ·lehdistötuki, joka lienee noussut tysti ja salaillen maksetaan eduskuntaryhmille
4970: vuodessa jopa 60 miljoonaan matikkaan. Näistä ja tällä tavoin kiertotietä kansanedustajille sih-
4971: tuikiaisista ovat päålsseet osallisi!ksi erityisesti teerirahaa ja avustusta, kun paljon kipeämpiä
4972: sumlehdet kuljetusavustuksina, vaikka ne täl- tarpeita jää täyttämättä.
4973: laista tukea eivä:t millään tavoin taloudellisesti
4974: ole tarvinneet. Korjaus on siis näissäkin suh- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4975: teissa välttämätön. Samalla on kuitenkin huo- taen
4976: lehdittava maamme vapaasta tiedoitustoimin- Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraa-
4977: nasta niin, että pienet lehdet saavat taloudel- van lakiehdotuksen:
4978:
4979:
4980:
4981:
4982: Laki
4983: puoluetuen ja lehdistötuen kieltämisestä.
4984:
4985: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4986:
4987: 1 §. 3 §.
4988: Puolueille ei saa maksaa valtion ja kuntien Eduskuntaryhmille ja kansanedustajille ei saa
4989: varoista avustusta. valtion varoista maksaa mitään ylimääräistä kor-
4990: 2 §. vausta pa1kan ja palkkion lisäksi.
4991: Maamme lehdis•tölle valtion varoista makset-
4992: tavaa kuljetusavustusta on huomattavasti alen- 4 §.
4993: nettava, jolloin suurlehtien avustukset poiste- Puoluepoliittisia raittiusjärjestöjä, naisjärjes-
4994: taan kokonaan ja pienemmille sanomalehdille töjä ja nuorisojärjestöjä ei saa valtion avustuk-
4995: maksetaan kohtuullista avustusta sen mukaan sia jaettaessa asettaa muihin vastaaviin järjes-
4996: kuin valtioneuvosto yksityiskohtaisesti määrää. töihin verrattuna etuoikeutettuun asemaan,
4997: 62 1,20.- Puoluetuen ja lehdistötuen kieltäminen.
4998:
4999: vaan kaikille näille järjestöille on myönnettävä 5 §.
5000: valtion tukea samanlaisten ja oikeudenmukais- Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltami-
5001: ten perusteiden mukaan. sesta annetaan asetuksella.
5002:
5003: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
5004:
5005: Veikko Vennamo. Heikki Kainulainen.
5006: A. R. Sainio. Olavi Tupamäki.
5007: Aune Mänttäri. Kalevi Remes.
5008: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
5009: Viljo Suokas. J. Juhani Kortesalmi.
5010: Hannes Volotinen. Pekka Vennamo.
5011: Arttur Niemelä. Mauno Kurppa.
5012: 63
5013:
5014: 1,21 - Lak.al. n:o 31.
5015:
5016:
5017:
5018: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtakunnallisesta tu.tkintatoi-
5019: mistosta.
5020:
5021: E d u s k u n n a 11 e.
5022:
5023: Kansamme luottamus lailliseen menoon Mainituista syistä ja kansan luottamuksen
5024: maassamme on horjunut viime vuosina yhä palauttamiseksi on välttämätöntä perustaa maa-
5025: enemmän. Yhä yleisemmin ollaan sitä mieltä, hamme erityinen valtakunnallinen tutkintatoi-
5026: että poliittinen vaikutusvalta ja varallisuus suo- misto, jonka puoleen kaikki kansalaiset voi-
5027: jelevat lain edessä. Laki ei ole kaikille sama, vat luottamuksella kääntyä. Tämän toimiston
5028: vaikka perustuslaki niin säätää. tulee olla täysin itsenäinen ja riippumaton.
5029: On myös ilmeistä, että väärinkäytöksiä ei Toimiston tuomarinvastuulla toimivilla henki-
5030: maassamme tutkita riittävällä teholla ja riittä- löillä täytyy olla täysin vapaa syyteoikeus kai-
5031: vän puolueettomasti. Maamme korkeimmat kissa tuomioistuimissa ketä vastaan tahansa.
5032: lainvalvojat ovat enemmän tai vähemmän riip- Mainituilla perusteilla ehdotamme
5033: puvaisia valtaa pitävistä ja poliittisista voi-
5034: mista. Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraa-
5035: van lakiehdotuksen:
5036:
5037:
5038:
5039: Laki
5040: valtakunnallisesta tutkintatoimistosta.
5041:
5042: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä sääde-
5043: tyllä tavalla, säädetään:
5044:
5045: 1 §. havaitaan syyttömäksi, on hänen maineensa
5046: Vaitioneuvoston on velvollinen kiireellisesti puhdistettava julkisesti tutkiotatoimiston toi-
5047: asettamaan erityisen valtakunnallisen tutkinta- mesta.
5048: toimiston, johon tulee riittävä määrä tuomarin-
5049: vastuulla toimivia, riippumattomia tuomareita 4 §.
5050: ja muuta tarpeellista henkilökuntaa. Kaikki viranomaiset ovat velvolliset anta-
5051: maan valtakunnalliselle tutkiotatoimistolle
5052: 2 §. kaikkea mahdollista apua.
5053: Valtakunnallisen tutkiotatoimiston velvolli-
5054: suus on tutkia kaikki väitetyt väärinkäytökset 5 §.
5055: ja ryhtyä niiden johdosta asian vaatimiin toi- Tämä laki on voimassa 1 pa1vaan tammi-
5056: menpiteisiin. kuuta 1980, jonka jälkeen tutkiotatoimiston
5057: Tuomarinvastuulla toimivilla tutkiotatoimis- henkilökunta on siirrettävä vastaaviin virkoi-
5058: ton henkilöillä on itsenäinen syyteoikeus kai- hin ja toimiin muihin valtion laitoksiin.
5059: kissa maamme tuomioistuimissa ketä vastaan
5060: tahansa.
5061: 6 s.
5062: 3 §. Tarkempia määräyksiä tämän lain sovelta-
5063: Jos syytöksen kohteeksi joutunut henkilö misesta annetaan asetuksella.
5064:
5065: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
5066:
5067: Veikko Vennamo. Mikko Vainio. Hannes Volotinen.
5068: J. Juhani Kortesalmi. Pekka Vennamo. Rainer Lemström.
5069: 64
5070:
5071: 1,22.- Lak.al. n:o 32.
5072:
5073:
5074:
5075:
5076: V. Vennamo ym.: Ehdotukset laeiksi valtiopäiväjärjestyksen,
5077: kunnallislain, kunnallisvaalilain ja kansanedustajain vaaleista
5078: annetun lain muuttamisesta.
5079:
5080:
5081: E d u s k u n n a 11 e.
5082:
5083: Kansanvaltaisessa maassa oikeuksien ja vel- teen. Näin on asianlaita jo monissa maissa ja
5084: vollisuuksien tulee kulkea rinta rinnan. myös parlamentarismin emämaassa Englannissa.
5085: Maassamme on kahdeksantoista vuotta täyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5086: tänyt henkilö vastuuvelvollinen aina rikosoi- nioittaen,
5087: keudellista vastuuta myöten.
5088: Näistä syistä on välttämätöntä, että ääni- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
5089: oikeusikäraja maassamme alennetaan 18 vuo- lakiehdotukset:
5090:
5091:
5092: Laki
5093: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
5094:
5095: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä sääde-
5096: tyllä tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 6 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on
5097: 30 päivänä toukokuuta 1969 annetussa laissa (341/69), sekä 6 §:n 2 momentin 1 kohta,
5098: näin kuuluviksi:
5099:
5100: 6 §. Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
5101: Vaalioikeutettu on jokainen Suomen kansa- 1) se, joka on holhouksen alaisena muun
5102: lainen, sekä mies että nainen, joka ennen vaali- kuin alaikäisyyden vuoksi.
5103: vuotta on täyttänyt kahdeksantoista vuotta.
5104:
5105:
5106:
5107: Laki
5108: kunnallislain muuttamisesta.
5109:
5110: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä elokuuta 1948 annetun kunnal-
5111: lislain (642/48} 15 §:n 1 momentti ja 2 momentin 2 kohta, sellaisina kuin ensin mainittu
5112: lainkohta on muutettuna 24 päivänä toukokuuta 1968 annetulla lailla (291/68} ja vii-
5113: meksi mainittu lainkohta 30 päivänä toukokuuta 1969 annetulla lailla (345/69}, näin
5114: kuuluviksi:
5115:
5116: 15 §. Äänioikeutta vailla on kuitenkin:
5117: Äänioikeus kunnallisvaalissa on jokaisella 1)------------
5118: henkilöllä, joka vaalivuoden alkaessa oli kun· 2) se, joka on holhouksen alaisena muun
5119: nan jäsen ja vähintään kahdeksantoista vuotta kuin alaikäisyyden vuoksi.
5120: täyttänyt ja joka vaalivuotena on kunnassa 3) - - - - - - - - - - - -
5121: henkikirjoitettu tai ollut henkikirjoitettava.
5122: 1,22.- V. Vennamo ym. 65
5123:
5124:
5125: Laki
5126: kunnallisvaalilain muuttamisesta.
5127:
5128: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 7 päivänä helmikuuta 1964 annetun kun-
5129: nallisvaalilain {49/64) 5 §:n 1 momentti ja 6 §:n 1 momentti, sellaisena kuin ne ovat
5130: 24 päivänä toukokuuta 1968 annetussa laissa {290/68), näin kuuluviksi:
5131:
5132: 5 §. 6 §.
5133: Vaaliluetteloiden pohjaksi henkikirjoitusvi- Vaaliluettelot laaditaan äänestysalueittain.
5134: ranomaisen on viimeistään vaalivuoden elo- Luetteloon on merkittävä jokainen henkilö,
5135: kuun 1 päivänä toimitettava kunnallishallituk- joka ennen vaalivuoden alkua oli täyttänyt 18
5136: selle säädettyä maksua vastaan äänestysalueit· vuotta ja joka on vaalivuotena henkikirjoi-
5137: tain laaditut luettelot henkikirjan osoittamassa tettu tai olisi henkikirjoituksesta voimassa ole-
5138: järjestyksessä ja kunnallishallituksen pyynnöstä vien säännösten mukaan ollut henkikirjoitet-
5139: myös aakkoselliset luettelot kaikista ennen vaa· tava kunnassa.
5140: livuoden alkua 18 vuotta täyttäneistä henki-
5141: löistä, jotka vaalivuotena on kunnassa henki-
5142: kirjoitettu. Luettelot kirjoitetaan lomakkeelle,
5143: jonka kaavan sisäasiainministeriö vahvistaa.
5144:
5145:
5146:
5147:
5148: Laki
5149: kansanedustajain vaaleista annetun lalin muuttamisesta.
5150:
5151: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanedustajain vaaleista 13 päivänä kesä-
5152: kuuta 1969 annetun lain (391/69) 13 §:n 1 momentti ja 14 §:n 1 momentti, näin kuu-
5153: luviksi:
5154:
5155: 13 §. kiinteistön kohdalle. Kuhunkin luetteloon on
5156: Vaaliluettelojen pohjaksi on asianomaisen liitettävä kaksin kappalein aakkosellinen hake-
5157: henkikirjoitusviranomaisen vuosittain viimeis- misto, joka on laadittu kortiston muotoon si-
5158: tään elokuun 10 päivänä toimitettava kunnan ten, että toista kappaletta voidaan käyttää
5159: keskusvaalilautakunnalle edellisen vuoden loka- 16 §:ssä tarkoitetun ilmoituskortin pohjana.
5160: kuussa toimitetun äänestysaluejaon mukaisesti
5161: laaditut luettelot ( pohjaluettelot) kaikista ku-
5162: luvan vuoden henkikirjan mukaan kunnassa 14 §.
5163: asuneista henkilöistä, jotka ennen seuraavan Vaaliluetteloihin on otettava jokainen Suo-
5164: vuoden alkua ovat täyttäneet 18 vuotta. Luet· men kansalainen joka ennen vaalivuoden alkua
5165: telot kirjoitetaan henkikirjan osoittamassa jär- on täyttänyt 18 vuotta ja on vaalivuotta edel-
5166: jestyksessä oikeusministeriön vahvistamalle lo- tävänä vuonna henkikirjoitettu tai olisi henki-
5167: makkeelle. Niissä on omana ryhmänä mainit· kirjoituksesta voimassa olevien säännösten mu-
5168: tava henkilöt, jotka on henkikirjoitettu kun- kaan ollut henkikirjoitettava kunnassa.
5169: nassa, mutta joita ei ole merkitty minkään
5170:
5171: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
5172:
5173: Veikko Vennamo. Arttur Niemelä. Rainer Lemström.
5174: Heikki Kainulainen. Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
5175: Pentti Antila.
5176:
5177: 9 156/72
5178: 66
5179:
5180: 1,23.- Lak.al. n:o 33.
5181:
5182:
5183:
5184:
5185: Asvik ym.: Ehdotukset laeiksi valtiopäiväiäriestyksen, kansan-
5186: edustajain vaaleista annetun lain, kunnallislain ;a kunnallis-
5187: vaalilain muuttamisesta.
5188:
5189:
5190: E d u s k u n n a 11 e.
5191:
5192: Vaikka vaalioikeusikärajan alentaminen 18 sääntynyt. Nuorten voidaan katsoa olevan
5193: vuoteen on saanut laajojen kansalaispiirien pe- myös poliittisesti valveutuneempia kuin aikai-
5194: riaatteellisen hyväksymisen jäi vaalilainsäädän- semmin.
5195: nön piiriin kuuluvien lakien muuttaminen en- Yhteiskunta asettaa nuorille monessa suh-
5196: nenaikaisten vaalien johdosta edelliseltä edus- teessa samanlaisia velvollisuuksia kuin van-
5197: kunnalta toteuttamatta. Kehitys muualla Eu- hemmille. Itseänsä elättävät nuoret samoin
5198: roopassa ja sosialistisissa maissa jo pitempään kuin kausiluontoisessa työssä käyvät opiskeli-
5199: voimassa ollut äänioikeusikäraja 18 täyttäneille jat ovat velvollisia maksamaan valtion- ja kun-
5200: nuorille osoittaa nuorison kypsyyden yhteis- nallisveroa. Yhteiskunnalle suorittamistaan vel-
5201: kunnallisiin ratkaisuihin. Myös meillä nuoret vollisuuksistaan huolimatta nuorilla ei juuri ole
5202: nykyään kehittyvät yhä nopeammin sekä hen- mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksen tekoon
5203: kisesti että fyysisesti ja samalla saavuttavat yhteisissä asioissa.
5204: sen kypsyyden, mitä osallistuminen julkisten Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
5205: asioiden hoitamiseen edellyttää. Tämän kyp- tamme,
5206: syyden seurauksena nuoriso on tullut tietoi-
5207: semmaksi. Nuorison mahdollisuudet tutustua että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
5208: yhteiskuntaan ja sen ongelmiin on kirjallisuu- lakiehdotukset:
5209: den ja· nuorison omatoimisuuden johdosta Ii-
5210:
5211:
5212:
5213: Laki
5214: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
5215:
5216: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä sääde-
5217: tyllä tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 6 §, sellaisena kuin se on 24 päiV:änä m~r
5218: raskuuta 1944 sekä 10 päivänä tammikuuta ja 30 päivänä toukokuuta 1969 annetmssa laels-
5219: sa (839/44, 4/69 ja .341/69), ja 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 24 päivänä mar-
5220: raskuuta 1944 annetussa laissa ( 839/44 ja 7 44/71), näin kuuluviksi:
5221:
5222: 6 §.
5223: Vaalioikeutettu on asuinpaikkaan katsomat· Iaila tai uhkauksilla häirinnyt vaalivapautta,
5224: ta jokainen Suomen kansalainen, joka ennen aina kuudennen kalenterivuoden loppuun siitä
5225: vaalivuotta on täyttänyt kahdeksantoista vuot- lukien, kuin lopullinen tuomio asiasta annet-
5226: ta. Vaalioikeutta vailla on kuitenkin: tiin.
5227: 1 ) se, joka tuomioistuimen päätöksen pe- Vaalioikeutetuista laadittavista vaaliluette-
5228: rusteella on holhouksen alaisena; ja loista säädetään lailla.
5229: 2) se, joka on todettu syypääksi siihen, että
5230: hän edustajavaaleissa on ostanut tai myynyt 7 §.
5231: ääniä tai sitä yrittänyt tahi äänestänyt useam- Vaalikelpoinen edustajaksi on asuinpaikkaan
5232: massa kuin yhdessä paikassa taikka väkival- katsomatta jokainen vaalioikeutettu, joka en-
5233: 1,2.3.- Asvik ym. 67
5234:
5235: nen vaalivuotta on täyttänyt kahdeksantoista Tämä laki tulee voimaan päivänä
5236: vuotta. kuuta 197 .
5237:
5238:
5239:
5240:
5241: Laki
5242: kansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta.
5243: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanedustajain vaaleista 13 päivänä kesä-
5244: kuuta 1969 annetun lain (391/69) 13 §:n 1 momentti ja 14 §:n 1 momentti näin kuulu-
5245: viksi:
5246: 13 § . luetteloon on liitettävä kaksin kappalein aak-
5247: .Äänestysalueiden vaaliluetteloiden pohjaksi kosellinen hakemista, joka on laadittu kortis..
5248: on asianomaisen henkikirjoitusviranomaisen ton muotoon siten, että toista kappaletta voi-
5249: vuosittain viimeistään elokuun 10 päivänä toi- daan käyttää 16 § : ssä tarkoitetun ilmoituskor-
5250: mitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle edel- tin pohjana.
5251: lisen vuoden lokakuussa toimitetun äänestys-
5252: aluejaon mukaisesti laaditut luettelot (pohja- 14 §.
5253: luettelot) kaikista kuluvan vuoden henkikir- Äänestysalueiden vaaliluetteloihin on otetta-
5254: jan mukaan kunnassa asuneista henkilöistä, va jokainen Suomen kansalainen, joka ennen
5255: jotka ennen seuraavan vuoden alkua ovat täyt- vaalivuoden alkua on täyttänyt 18 vuotta ja
5256: täneet 18 vuotta. Luettelot kirjoitetaan henki- on vaalivuotta edeltävänä vuonna henkikirjoi-
5257: kirjan osoittamassa järjestyksessä oikeusministe- tettu kunnassa.
5258: riön vahvistamalle lomakkeelle. Niissä on oma-
5259: na ryhmänä mainittava henkilöt, jotka on hen~
5260: kikirjoitettu kunnassa, mutta joita ei ole mer- Tämä laki tulee voimaan päivänä
5261: kitty minkään kiinteistön kohdalle. Kuhunkin kuuta 197 .
5262:
5263:
5264:
5265: Laki
5266: kunnallislain muuttamisesta.
5267:
5268: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä elokuuta 1948 annetun kunnal-
5269: lislain (642/48) 15 §:n 1 momentti, sallaisena kuin se on 24 päivänä toukokuuta 1968
5270: annetussa laissa (291/68), ja 2 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se on 30 päivänä tou-
5271: kokuuta 1969 annetussa laissa (345/69), sekä 16 § näin kuuluvaksi:
5272:
5273: 15 §. 16 §.
5274: Äänioikeus kunnallisvaaleissa on jokaisella Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimiin on,
5275: henkilöllä, joka vaalivuoden alussa oli kunnan mikäli niistä ei ole erikseen säädetty, jokainen
5276: jäsen ja vähintään 18 vuotta täyttänyt ja joka kunnassa asuva ja vaalivuoden alkaessa vähin-
5277: vaalivuotena on kunnassa henkikirjoitettu tai tään 18 vuotta täyttänyt henkilö, joilla 15 §:n
5278: ollut henkikirjoitettava. mukaan on äänioikeus.
5279: Äänioikeutta vailla on kuitenkin:
5280:
5281: 2. se, joka tuomioistuimen päätöksen perus- Tämä laki tulee voimaan päivänä
5282: teella on holhouksen alaisena; kuuta 197 .
5283: 68 1,2.3.- Vaalilainsäädäntö.
5284:
5285:
5286:
5287:
5288: Laki
5289: kunnallisvaalilain muuttamisesta.
5290: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 7 päivänä helmikuuta 1964 annetun kun-
5291: nallisvaalilain (49/64) 5 §:n 1 momentti ja 6 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat
5292: 24 päivänä toukokuuta 1968 annetussa laissa (290/68), näin kuuluviksi:
5293:
5294: 5 §. 6 §.
5295: Vaaliluettelon pohjaksi henkikirjoitusviran- Vaaliluettelot laaditaan äänestysaluettain.
5296: omaisen on viimeistään vaalivuoden elokuun 1 Luetteloon on merkittävä jokainen henkilö,
5297: päivänä toimitettava kunnallishallitukselle sää- joka ennen vaalivuoden alkua on täyttänyt 18
5298: dettyä maksua vastaan äänestysalueittain laa- vuotta ja joka on vaalivuotena henkikirjoitettu
5299: ditut luettelot henkikirjan osoittamassa jär- tai olisi henkikirjoituksesta voimassa olevien
5300: jestyksessä ja kunnallishallituksen pyynnöstä säännösten mukaan ollut henkikirjoitettava
5301: myös aakkoselliset luettelot kaikista ennen kunnassa.
5302: vaalivuoden alkua 18 vuotta täyttäneistä hen-
5303: kilöistä, jotka vaalivuotena on kunnassa hen-
5304: kikirjoitettu. Luettelot kirjoitetaan lomakkeel- Tämä laki tulee voimaan päivänä
5305: le, jonka kaavan oikeusministeriö vahvistaa. kuuta 197 .
5306:
5307:
5308: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1972.
5309:
5310: Toivo Asvik. P. Liedes. Siiri Lehmonen.
5311: Irma Rosnell. Lauri Kantola. Veikko Salmi.
5312: Pauli Puhakka. Ensio Laine. Taisto Sinisalo.
5313: Aarne Pulkkinen. Heimo Rekonen. Aarne Koskinen.
5314: 69
5315:
5316: 1,24. - Lak.al. n:o 34.
5317:
5318:
5319:
5320:
5321: Aro ym.: Ehdotukset laeiksi valtiopäiväiär;estyksen sekä eräiden
5322: muiden lakien vaalioikeus- ;a täysivaltaisuusikää koskevien
5323: säännösten muuttamisesta.
5324:
5325:
5326: E d u s k u n n a 11 e.
5327:
5328: Yhteiskun-tamme sisäisen demokratian lisää- omaan viime vuosina laajentunut voimak-
5329: misen kannalta on perusteltua määrätietoisesti kaasti. Koulujen yhteiskunnallinen opetus on
5330: etsiä niitä keinoja, joilla yhteiskunnallisen parantunut myös oleellisesti pari vuosikym-
5331: osallistumisen mahdollisuuksia voidaan järke- mentä sitten vallinneisiin oloihin. Nuorisojär-
5332: västi laajentaa. Tällöin luonnollisena kysymyk- jestöt ovat toisaalta omalta osaltaan aktivoi-
5333: senä on noussut esiin äänioikeusikärajan alen- neet jäsenistöään ottamaan kantaa yhteiskun-
5334: taminen. Tällä tavoinhan saadaan entistä laa- nallisiin ilmiöihin. Kaiken edellä olevan pe-
5335: jemmat kansanosat yhteisiä asioita koskevan rusteella voidaan todeta, että 18-20 vuotiai-
5336: päätöksenteon piiriin. Samalla tehdään mah- den yhteiskunnallisen tietämyksen taso ei mer-
5337: dolliseksi sekä yhteiskunnallisen koneistomme kittävästi poikkea vanhempien ikäluokkien ta-
5338: nuorentuminen ja toisaalta taataan myös nuor- sosta.
5339: ten vaikutusmahdollisuuksien lisääntyminen, Edellisen eduskunnan päätös 20 vuoden ikä-
5340: joiden puutteet on nuorison keskuudessa viime rajasta noudattelee pohjoismaista käytäntöä,
5341: vuosina tunnettu polttavana ongelmana. mutta tämä lähtökohta ei sinänsä ole este 18
5342: Kun edellisen eduskunnan aikana yleistä vuoden ikärajaan siirtymiselle, koska toisaalta
5343: äänioikeusikärajaa alennettiin 21 vuodesta 20 vastaavaa halukkuutta ikärajan alentamisen
5344: vuoteen, esitettiin osin voimakastakin arvoste- suhteen on varsin runsaasti osoitettavissa myös
5345: lua tätä toimenpidettä kohtaan. Pelättiin, että muissa pohjoismaissa.
5346: ikärajan alentamisesta aiheutuvat seuraukset Kun äänioikeusikärajan alentamiseen 18
5347: saattaisivat muodostua kohtaJokkaiksi. Tämä vuoteen ryhdytään, on samalla lähdettävä myös
5348: pelko on osoittautunut aiheettomaksi. Tällä siitä, että selvin ja johdonmukaisin menettely
5349: hetkellä voidaan katsoa yhteiskuntamme ole- olisi laskea myös täysi-ikäisyyden raja nykyi-
5350: van jo tarpeeksi kypsä siihen, että ryhdytään sestä 20 vuodesta 18 vuoteen. Mikäli tähän ei
5351: toimen-piteisiin äänioikeusikärajan alentami- ryhdytä, merkitsisi se, että äänioikeus ja ehdok-
5352: seksi edellä mainitusta 20 vuodesta 18 vuo- kaaksi asettumisoikeus olisi erotettava toisis-
5353: teen. Tämä siitäkin syystä, että viime vuosien taan. Ei nimittäin voitane pitää perusteltuna
5354: kehitys myös muissa maissa on viitoittanut olotilaa, jonka mukaan täysi-ikäisyysrajan ala-
5355: tietä tämänsuuntaisille toimenpiteille. puolella oleva henkilö voitaisiin asettaa ehdok-
5356: Tosiasia on, että 18 vuoden iässä n-uoret kaaksi ja mahdollisesti myös valita hoitamaan
5357: ovat jo kehittyneet älyllisesti ja biologisesti yhteiskunnan asioita vaikka hän ei alaikäisenä
5358: täyteen mittaansa. Myös yhteiskunta asettaa lain mukaan voisi päättää edes kaikista itseään
5359: nykyisin useat muutkin ikärajat 18 vuoteen; koskevista asioista. Ilmeisen parempi vaihto-
5360: avioliitto on mahdollista solmia 18 vuotiaana ehto olisi täysi-ikäisyysikärajankin alentaminen
5361: ja 18 vuotiaat ovat lain edessä vastuussa siinä vastaavasti 18 vuoteen. Tässä yhteydessä esite-
5362: kuin vanhemmatkin. Alle 20 vuotiailla on si- tyt väitteet siitä, että 18 vuotta täyttänyt hen-
5363: nänsä jo nyt monia velvollisuuksia, kuten työs- kilö päästessään tekemään esim. itseään koske-
5364: säkäyvillä veronmaksuvelvollisuus ja miehillä via taloudellisia päätöksiä voisi toimia vastuut-
5365: asevelvollisuus. tomasti ja aiheuttaa täten vahinkoa sekä itsel-
5366: Erityisesti on syytä panna merkille, että leen että kanssaihmisilleen. Tätä luottamuspu-
5367: nuorison yhteiskunnallinen tietämys on nimen- laa ei voitane kuitenkaan pitää täysin peruste!-
5368: 70 1,24.- Vaalioikeus- ja täysivaltaisuusikä.
5369:
5370: tuna, lroska esim. nuoremmallakin iällä solmit- jan alentamisesta huolimatta poistettava nämä
5371: tujen avioliittojen avulla saavutettu taloudelli- vaikeudet.
5372: nen itsenäisyys ei normaalista poiketen ole joh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5373: tanut asianomaisten kohdalla vaikeuksiin. Jos nioittavasti,
5374: täysi-ikäisyysrajan alentaminen toisaalta uhkaa
5375: aiheuttaa esim. taloudellisen tuen loppumisen että Eduskunta hyväksyisi sruraavat
5376: muodossa va_ikeuksia joissakin yksityistapauk- lakiehdotukset:
5377: sissa, on erityistoimenpitein täysi-ikäisyysikära-
5378:
5379:
5380:
5381:
5382: Laki
5383: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
5384:
5385: Edusikunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä sääde-
5386: tyl:lä tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 6 § :n 1 momentJti, sellaisena kuin se 011 30
5387: päivänä toukokuuta 1969 annetussa laissa (341/69), näin kuuluvaksi:
5388:
5389: 6 §.
5390: Vaalioikeutettu on jokainen Suomen kansa- Tämä laki tulee voimaan päivänä
5391: lainen, sekä mies että nainen, joka ennen vaali- kuuta 197 .
5392: vuotta on täyttänyt kahdeksantoista vuotta.
5393:
5394:
5395:
5396:
5397: Laki
5398: kansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta.
5399:
5400: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanedustajain vaaleista 13 päivänä ke-
5401: säkuuta 1969 annetun lain (391/69) 11 §:n 1, 2 ja 3 momentti näin kuuluviksi:
5402:
5403: 11 §.
5404: Vaaliluetteloon on äänestysalueittain merkit- mukaan äänestysalueella asuneista Suomen
5405: tävä jokainen henkilö, joka vaalivuoden al- kansalaisista, jotka kuluvan vuoden lopussa
5406: kaessa on täyttänyt 18 vuotta ja joka sinä ovat täyttäneet 18 vuotta.
5407: vuonna, minkä henkikirjoitukseen vaaliluettelo Paitsi tätä luetteloa tehköön benkirjoittaja
5408: pohjautuu, on henkikirjoitettu tai olisi ollut lisäluettelot kutakin vaalivuotta seuraavaa vaa-
5409: kunnassa henkikirjoitettava henkikirjoituksesta likauden vuotta varten, joihin kuhunkin sa-
5410: voimassa olevien säännösten mukaisesti. manlaisessa järjestyksessä merkitään ne äänes-
5411: Vaaliluettelon pohjaksi on asianomaisen tysalueella asuvat henkilöt, jotka sen edellisenä
5412: henkikirjoittajan joulukuussa sen edellisenä vuonna, jota varten lisäluettelo on tehty, ovat
5413: vuonna, jona kulumassa oleva vaalikausi päät- täyttäneet 18 vuotta.
5414: tyy, maalaiskunnassa kunnanhallituksen väli-
5415: tyksellä, vaalilautakunnalle toimitettava oi-
5416: keusministeriön määräämällä tavalla tehty Tämä laki tulee voimaan päivänä
5417: luettelo kaikista saman vuoden henkikirjan kuuta 197 .
5418: 1,24.-Aro ym. 71
5419:
5420:
5421: Laki
5422: holhouslain muuttamisesta.
5423:
5424: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan holhouslain 16, 17 ja 18 § sellaisina kuin
5425: ne ovat 30 päivänä toukokuuta 1969 annetussa laissa (.343/69) näin kuuluviksi:
5426: 16 §. nes asianomainen täyttää kaksikymmentäneljä
5427: Joka ei ole täyttänyt kahdeksaatoista vuotta vuotta.
5428: on holhouksen alainen eikä saa hallita omai- Jos alaikäinen on määrätyn holhoojan hol-
5429: suuttaan. Viisitoista vuotta täyttänyt saa kui- hottavana, saa sellaisen ilmoituksen tehdä myös
5430: tenkin halilta, mitä hän omalla työllään on joku alaikäisen lähimmistä sukulaisista.
5431: ansainnut.
5432: 18 §.
5433: 17 §. Jos alaikäinen solmii avioliiton, ennen kuin
5434: Jos holhooja katsoo, ettei holhottava ala- on täyttänyt kahdeksantoista vuotta taikka 17
5435: ikäisyytensä aikana tule saavuttamaan täysival- §: ssä-- mainitun holhouksenalaJsuuden aikana,
5436: taisuuden vaatimaa kypsyyttä ja vakavuutta, lakkaa holhouksenalaisuus.
5437: voi hän, holhottavan täytettyä seitsemäntoista
5438: vuotta, ilmoittaa siitä oikeudelle. Oikeudella
5439: on valta, kuultuaan holhottavaa, pitentää hol- Tämä laki tulee voimaan päirvänä
5440: housaikaa, kuitenkin enintään siihen asti kun- kuuta 197 .
5441:
5442:
5443:
5444:
5445: Laki
5446: perintökaaren 9 luvun 1 §:n muuttamisesta.
5447:
5448: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan perintökaaren 9 luvun 1 §, sellaisena kuin se
5449: on 30 päivänä toukokuuta 1969 annetussa laissa (344/69), näin kuuluvaksi:
5450:
5451: 9 luku. täyttänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota
5452: Oikeudesta tehdä ja saada testamentti. hänellä on oikeus itse vallita.
5453: 1 §.
5454: Joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, Tämä laki tulee voimaan päivänä
5455: saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Tes- kuuta 197 . Ennen tämän lain voimaantuloa
5456: tamentin saa tehdä nuorempirkin, jos hän on kuolleen henkilön tekemään testamenttiin on
5457: tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta kuitenkin aikaisempaa lakia sovellettava.
5458:
5459:
5460:
5461: Laki
5462: lastensuojelulain muuttamisesta.
5463:
5464: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1936 annetun las-
5465: tensuojelulain (52/36) 22 §:n 1 momentti ja 23 §:n 4 momentti, sellaisena .k,uin ne OIVat
5466: 30 päivänä toukokuuta 1969 annetussa laissa (346/69), näin kuuluviksi:
5467:
5468: 22 §. toimenpide lakkaa lapseen nähden hänen täy-
5469: Sosiaalilautakunnan päättämä, 9 §:n 2 mo- tettyään kuusitoista vuotta, mutta jatkuu 8
5470: mentin, c, d ja e kohdan mukainen suojelu- §:n 2 momentissa edellytetyissä tapauksissa
5471: 72 1,24.- Vaalioikeus- ja täysivaltaisuusikä.
5472:
5473:
5474: senkin jälkeen, ellei lautakunta toisin päätä. kälän 2 momentissa, -pitäminen lautakunnan
5475: Nuoreen henkilöön nähden lakkaa edellä sa- huostassa lakkaa viimeistään hänen täyttäes-
5476: nottu toimenpide hänen täyttäessään kahdek- sään kahdeksantoista vuotta, ei kuitenkaan ai-
5477: santoista vuotta, mikäli lautakunta ei katso kaisemmin kuin vuoden kuluttua huostaan-
5478: olevan syytä sitä jo aikaisemmin lakkauttaa. otosta.
5479:
5480:
5481: 23 §.
5482: Tämä la;ki tulee voimaan päivänä
5483: Lapsen tai nuoren henkilön, joka mainitaan kuuta 197 .
5484: 8 § :n 1 momentin e kohdassa tai saman py-
5485:
5486:
5487:
5488: Laki
5489: huoltoapulain muuttamisesta.
5490:
5491: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä helmikuuta 1956 annetun huol-
5492: toapulain (116/56) 4 §:n 1 momentti ja 30 §:n 1 ja 2 momentti sellaisina kuin ne ovat
5493: 30 päirvänä toukokuuta 1969 annetussa laissa (347 /69), näin kuuluviksi:
5494:
5495: 4 §. huoltoavusta, ellei avustamisen syynä ole ollut
5496: Jokainen on tarvittaessa velvollinen ky- hänen huolimattomuutensa, kevytmielineo tai
5497: kynsä mukaan pitämään huolta vanhemmis- pahantapainen elämänsä tahi muu sellainen
5498: taan, samoin vanhemmat lapsistaan näiden 16 syy.
5499: vuoden ikään tultuakin, ei kuitenkaan sen jäl- Vanhemmille, ottovanhemmille, isovanhem-
5500: keen, kun he ovat täyttäneet 18 vuotta, sekä mille tai 4 §:n 2 momentissa mainitulle ela-
5501: aviopuoliso avioliiton aikana myös toisen avio- tusvelvolliselle annetusta huoltoavusta älköön
5502: puolison alaikäisistä lapsista, mikäli nämä ovat korvausta perittäkö lapselta, joka avustusta an-
5503: syntyneet ennen puolisoiden avioliittoa ja ovat nettaessa ei ollut tä~tänyt 18 vuotta. Älköön
5504: otetut heidän yhteisessä kodissaan tai muutoin myöskään lapselta otettako korvausta edellä
5505: yhteisesti elätettäviksi. mainittujen henkilöiden myöhemmin saamasta
5506: huoltoavusta, jollei lapsi ole vähintään viiden-
5507: toista vuoden ajan kasvanut heidän hoitonsa
5508: 30 §. ja huolenpitonsa alaisena.
5509: Keneltäkään älköön otettako korvausta siitä
5510: huoltoavusta, jonka hän on saanut ennen kuin
5511: on täyttänyt 16 vuotta. Myöskään älköön ke-
5512: neltäkään otettako korvausta hänelle hänen Tämä laki tulee voimaan päivänä
5513: täytettyään 16, mutta ei 18 vuotta annetusta kuuta 197 .
5514:
5515:
5516:
5517: Laki
5518: sairausvakuutuslain muuttamisesta.
5519:
5520: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sai-
5521: rausvakuutuslain (364/63) 1 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä toukokuuta
5522: 1969 annetussa laissa (348/69), näin kuuluvaksi:
5523:
5524: 1 §. diplomaattisen, lähetetyn konsuli- tai kaupal-
5525: lisen edustajan virastossa palveleva Suomen
5526: Suomessa asuvaksi katsotaan myös Suomen kansalainen, hänen puolisonsa ja 18 vuotta
5527: !,24.- Aro ym. 73
5528:
5529: nuorempi lapsensa, hänen henkilökohtaisessa Tämä lald tulee voimaan päivänä
5530: palveluksessaan oleva Suomen kansalainen sekä kuuta 197 .
5531: henkilö, joka palvelee suomalaisessa aluksessa.
5532:
5533:
5534:
5535:
5536: Laki
5537: tuotantokqmiteoista annetun lain muuttamisesta.
5538:
5539: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tuotantokomiteoista .30 päivänä joulukuuta
5540: 1949 annetun lain (84.3/49) 5 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä touko-
5541: kuuta 1969 annetussa laissa (349/69), näin kuuluvaksi:
5542:
5543: 5 §. omaisen teollisuuslaitoksen palveluksessa vähin-
5544: Tuotantokomitean Jasenen vaalikelpoisuu- tään kuusi kuukautta.
5545: den ehtona on, että hän on Suomen kansalai-
5546: nen, joka on osoittautunut työssään tai tehtä-
5547: vässään pystyväksi sekä ennen vaalipäivää Tämä laki tulee voimaan päivänä
5548: täyttänyt kahdeksantoista vuotta ja ollut asian- kuuta 197
5549:
5550: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1972.
5551:
5552: Pirkko Aro. Seppo Westerlund. Olavi Borg.
5553: Aili Laitinen. Kerttu Hemmi. Irma Toivanen.
5554: Pekka Tarjanne.
5555:
5556:
5557:
5558:
5559: 10 156/72
5560: 74
5561:
5562: I, 25.- Lak.al. n:o 35.
5563:
5564:
5565:
5566: V. Vennamo ym.: Ehdotukset laeiksi valtiopäiväjärjestyksen, kan-
5567: sanedustajanvaaleista annetun lain, tasavallan presidentin va-
5568: litsijamiesten vaaleista annetun lain, kunnallislain, kunnallis-
5569: vaalilain ja sotaväen rikoslain muuttamisesta.
5570:
5571:
5572: E d u s k u n n a II e.
5573:
5574: Asioiden huonon hoidon vuoksi on huomat- äänioikeus vaalien alla. Mutta vaalien jälkeen
5575: tava määrä Suomen kansalaisia joutunut pak- on asia unohdettu. Tämä ei ole hyväksyttävää.
5576: kolähtemään ulkomaille lähinnä Ruotsiin. Kun Samoin aina vaalien alla luvattu, että ääni-
5577: äänestysoikeus on luovuttamaton perusoikeus oikeus alennetaan Suomen kansalaisille 18 vuo-
5578: ja kun suurin osa ulkomaille pakkolähteneistä teen. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Lu-
5579: ovat halukkaita palaamaan takaisin Suomeen, paukset ovat unohtuneet. Tämä on väärin.
5580: niin on välttämätöntä, että tällaiset henkilöt Kun näistä asioista lisäksi löytyy perustaksi
5581: saavat myös äänestää sekä että he vaaleissa komiteamietintö ja asiasta on jopa annettu
5582: ovat tasavertaisessa asemassa Suomessa asuvien eduskunnalle hallituksen esitykset, jotka kui-
5583: kanssa. tenkin hylättiin ja jätettiin käsittelemättä tam-
5584: Väestörekisterikeskuksen on enslSlJalsesti mikuun alun eduskuntavaalien alla sen vuoksi,
5585: huolehdittava, että ulkomailla asuvat Suomen että Ruotsissa asuvat ovat laajalti tyytymättö-
5586: kansalaiset otetaan vaalipiirin vaaliluetteloon. miä nykyiseen menoon, mutta tällainen syy ei
5587: Mutta asianomaisella ja hänen puolisaliaan tu- saa olla perusteena ulkomaille muuttaneiden
5588: lee myös olla oikeus kirjallisesti pyytää täl- Suomen kansalaisten asettamiseksi toisen luo-
5589: laista nimensä merkitsemistä vaalipiirin vaali- kan kansalaisiksi, niin kunnioittaen ehdo-
5590: luetteloon väestörekisterikeskukselta. tamme,
5591: Vuodesta vuoteen on suurten puolueitten että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
5592: taholta luvattu erityisesti Ruotsissa asuville lakiehdotukset:
5593:
5594:
5595: Laki
5596: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
5597: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä sääde-
5598: tyllä tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 6 §, sellaisena kuin se on 24 päivänä marras-
5599: kuuta 1944 sekä 10 päivänä tammikuuta ja 30 päivänä toukokuuta 1969 annetuissa laeissa
5600: (839/44, 4/69 ja 341/69) näin kuuluviksi:
5601:
5602: 6 §. ääniä tai sitä yrittänyt tahi äänestänyt useam-
5603: Vaalioikeutettu on asuinpaikkaan katsomatta massa kuin yhdessä paikassa taikka väkivallalla
5604: jokainen Suomen kansalainen, sekä mies että tai uhkauksilla häirinnyt vaalivapautta, aina
5605: nainen, joka ennen vaalivuotta on täyttänyt kuudennen kalenterivuoden loppuun siitä lu-
5606: kahdeksantoista vuotta. kien, kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin.
5607: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin: Vaalioikeutetuista laadittavista vaaliluette-
5608: 1 ) se, joka tuomioistuimen päätöksen pe- loista säädetään lailla.
5609: rusteella on holhouksen alaisena; ja
5610: 2) se, joka on todettu syypääksi siihen, että Tämä laki tulee voimaan päivänä
5611: hän edustajanvaaleissa on ostanut tai myynyt kuuta 197 .
5612: 1,2.5.- V. Vennamo ym. 75
5613:
5614:
5615:
5616: Laki
5617: kansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta.
5618: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanedustajain vaaleista 13 päivänä kesä-
5619: kuuta 1969 annetun lain (391/69) 2 ja 12 §, 13 §:n 1 momentti, 14 §:n 1 momentti,
5620: 15 §:n 1 ja 3 momentti, 16 §:n 1 momentti, 17 §:n 1 ja 3 momentti, 18 §:n 1 momentti,
5621: 19 §:n 1 momentti, 21 §:n 1 momentti, 22 §, 23 §:n 1 momentti, 24 §:n 1 ja 2 mo-
5622: mentti, 46 §:n 2 momentti, 63 ja 74 §, 76 §:n 2 momentti, 77 §:n 2 momentti, 78 §:n
5623: 1 momentti, 79 §, 80 §:n 2 momentti, 81 §, 98 §:n 3 momentti ja 103 § sekä lisätään sa-
5624: maan lakiin uudet 25 a, 25 b ja 25 c § sekä 46 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
5625:
5626: 2 §. kin luetteloon on liitettävä kaksin kappalein
5627: Suhteellisilla vaaleilla valittavien kansan- aakkosellinen hakemista, joka on laadittu kor-
5628: edustajain paikkojen jako vaalipiirien kesken tiston muotoon siten, että toista kappaletta
5629: toimitetaan sen henkikirjoituksen perusteella, voidaan käyttää 16 §:ssä tarkoitetun ilmoitus-
5630: johon vaaleissa käytettävät äänestysalueiden kortin pohjana.
5631: vaaliluettelot pohjautuvat. Jaon toimittaa val-
5632: tioneuvosto hyvissä ajoin ennen kutakin vaa-
5633: lia autamaliaan päätöksellä, joka julkaistaaan 14 §.
5634: asetuskokoelmassa. Äänestysalueiden vaaliluetteloihin on otet-
5635: tava jokainen Suomen kansalainen, joka ennen
5636: 12 §. vaalivuoden alkua on täyttänyt 18 vuotta ja
5637: Edustajainvaalien toimittamista varten laadi- on vaalivuotta edeltävänä vuonna henkikirjoi-
5638: taan vaalioikeutetuista henkilöistä vaaliluette- tettu kunnassa.
5639: lot.
5640: Vaaliluettelot vaalivuotta edeltävänä vuonna
5641: Suomessa henkikirjoitetuista vaalioikeutetuista 15 §.
5642: laaditaan erikseen kunnan jokaista äänestys- Äänestysalueiden vaaliluettelot on kunnan
5643: aluetta varten (äänestysalueen vaaliluettelo). keskusvaalilautakunnan toimesta pidettävä syys-
5644: Muista kuin 2 momentissa tarkoitetuista kuun 15 päivästä saman kuun 21 päivään,
5645: vaalioikeutetuista laaditaan vaaliluettelot vaali- molemmat päivät mukaan luettuina, asianmu-
5646: piireittäin (vaalipiirin vaaliluettelo). kaisen valvonnan alaisena tarkastusta varten
5647: Äänestysalueiden vaaliluettelot laatii kunnan nähtävinä kunakin arkipäivänä kello 9-20
5648: keskusvaalilautakunta ja vaalipiirien vaaliluet- välisen ajan, kaupungissa ja kauppalassa kun-
5649: telot väestörekisterikeskus. nan alueella, tarvittaessa useammassa paikassa
5650: äänestyslueittain, sekä maalaiskunnassa jokai-
5651: 13 §. sella äänestysalueella.
5652: Äänestysalueiden vaaliluetteloiden pohja:ksi
5653: on asianomaisen henkikirjoitusviranomaisen Paikoista, joissa äänestysalueiden vaaliluet-
5654: vuosittain viimeistään elokuun 10 päivänä toi- telot ovat nähtävinä, ja kunnan äänestysalueista
5655: mitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle on annettava ennakolta hyvissä ajoin tieto sillä
5656: edellisen vuoden lokakuussa toimitetun äänes- tavalla kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa
5657: tysaluejaon mukaisesti laaditut luettelot ( poh- julkaistaan. Tiedoksiannassa on maalaiskun-
5658: jaluettelot) kaikista kuluvan vuoden henkikir- nassa mainittava myös sen henkilön nimi ja
5659: jan mukaan kunnassa asuneista henkilöistä, osoite, jonka valvonnan alaisena luettelot ovat
5660: jotka ennen seuraavan vuoden aHma ovat täyt- nähtävinä ja jolle 17 § :n 1 momentissa tarkoi-
5661: täneet 18 vuotta. Luettelot kirjoitetaan henki- tettu oikaisuvaatimus voidaan antaa.
5662: kirjan osoittamassa järjestyksessä oikeusminis-
5663: teriön vahvistamalle lomakkeelle. Niissä on 16 §.
5664: 01nana ryhmänä mainittava henkilöt, jotka on Kunnan keskusvaalilautakunnan on lähetet-
5665: henkikirjoitettu kunnassa, mutta joita ei ole tävä jokaiselle kunnassa äänestysalueen vaali-
5666: merkitty minkään kiinteistön kohdalle. Kuhun- luetteloon otetulle äänioikeutetulle, jonka osoite
5667: 76 1,25.- Vaalilainsäädäntö.
5668:
5669:
5670: on tunnettu, oikeusministeriön painattamaa ja 19 §.
5671: henkikirjoitusviranomaisen alustavasti täyttä- Äänestysalueen vaaliluetteloa vastaan tehdyt
5672: mää korttia käyttäen ilmoitus, jossa on ne tie- oikaisuvaatimukset käsitellään ja ratkaistaan
5673: dot, mitkä hänestä on henkikirjaan tai vaali- kunnan keskusvaalilautakunnan 4 päivänä loka-
5674: luetteloon otettu, ja tieto siitä, minkä äänestys- kuuta pidettävässä kokouksessa, joka alkaa
5675: alueen vaaliluetteloon hänet on merkitty, mil- kello 19. Keskusvaalilautakunnan on kussakin
5676: loin ja missä vaaliluettelo on nähtävänä sekä asiassa annettava päätös, joka perusteluineen on
5677: milloin ja missä äänestys tapahtuu. Tämän li- merkittävä pöytäkirjaan.
5678: säksi ei kortissa saa olla muuta kuin ohjeet
5679: sen käyttämisestä ja kortista ehkä ilmenevien
5680: virheiden oikaisemisesta. 21 §.
5681: Lääninhallituksen päätökseen äänestysalueen
5682: vaaliluettelon oikaisemista koskevassa asiassa
5683: 17 §. ei saa hakea muutosta valittamalla.
5684: Joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti
5685: jätetty pois äänestysalueen vaaliluettelosta tai
5686: merkitty siihen vaalioikeutta vailla olevaksi tahi 22 §.
5687: että häntä tarkoittava merkintä siinä on muu- Jos henkikirjoitusviranomainen katsoo, että
5688: toin virheellinen, voi esittää oikaisuvaatimuk- henkilö oikeudettomasti on jätetty pois äänes-
5689: sensa kirjallisesti tai suullisesti kunnan keskus- tysalueen vaaliluettelosta tahi merkitty siihen
5690: vaalilautakunnalle sen kokouksessa lokakuun 4 vaalioikeutta vailla olevaksi tai äänioikeutetuksi
5691: päivänä taikka kirjallisesti keskusvaalilautakun- tahi että merkintä on muutoin vi1!heellinen, on
5692: nan puheenjohtajalle tai sihteerille sitä ennen, hänellä viran puolesta oikeus tehdä kunnan
5693: vaaliluettelon nähtäväksipanen jälkeen. Kirjal- keskusvaalilautakunnalle oikaisuvaatimus ja ha-
5694: linen oikaisuvaatimus saadaan kuitenkin sinä kea muutosta vaatimuksen johdosta annettuun
5695: aikana, jona vaaliluettelo on nähtävänä, antaa päätökseen 17, 20 ja 21 §:ssä säädetyssä jär-
5696: myös sille, jonka valvonnan alaisena vaaliluet- jestyksessä.
5697: telon tarkastus tapahtuu. 23 §.
5698: Jollei vaatimusta äänestysalueen vaaliluette-
5699: Jos joku katsoo, että henkilö, yksi tai lon muuttamisesta ole säädetyn ajan kuluessa
5700: useampi, on oikeudettomasti merkitty äänes- tehty kunnan keskusvaalilautakunnalle, on luet-
5701: tysalueen vaaliluetteloon äänioikeutetuksi, voi teloon merkittävä todistus siitä, että luettelo
5702: hän antaa sitä koskevan perustellun kirjallisen on lainvoimainen.
5703: oikaisuvaatimuksen viimeistään syyskuun 25
5704: päivänä ennen kello 16 kunnan keskusvaalilau-
5705: takunnalle taikka sen puheenjohtajalle tai sih- 24 §.
5706: teerille. Jos tasavallan presidentin määräyksestä on
5707: toimitettava uudet vaalit sellaisena vuonna,
5708: jona jo on toimitettu kansanedustajain tai tasa-
5709: 18 §. vallan presidentin valitsijamiesten vaalit, on
5710: Kun oikaisuvaatimus tarkoittaa henkilön uusissa vaaleissa noudatettava jo toimitetuissa
5711: merkitsemistä äänestysalueen vaaliluetteloon vaaleissa käytettyjä äänestysalueiden vaaliluet-
5712: vaalioikeutta vailla olevaksi, on kunnan keskus- teloja muuttamattomina.
5713: vaalilautakunnan puheenjohtajan ilmoitettava Milloin uudet vaalit on toimitettava sellai-
5714: sille henkilölle, jota oikaisuvaatimus koskee, sena vuonna, jona kansanedustajain tai tasaval-
5715: vaatimuksesta ja sen sisällöstä sekä että hänellä lan presidentin valitsijamiesten vaaleja ei ole
5716: on tilaisuus osoitetussa paikassa nähdä oikaisu- ollut, on äänestysalueiden vaaliluetteloiden laa-
5717: vaatimus ja viimeistään syyskuun 30 päivänä timiseen ryhdyttävä heti, kun tieto uusien vaa-
5718: ennen kello 16 antaa vaatimuksen johdosta lien toimittamisesta on saatu. Vaaliluetteloiden
5719: kunnan keskusvaalilautakunnalle selityksensä pohjana on tällöin käytettävä niitä pohjaluette-
5720: uhalla, että jollei selitystä anneta, asia ratkais- loita, jotka viimeksi on laadittu, ennen kuin
5721: taan siitä huoHmatta. määräys uusien vaalien toimittamisesta julkais-
5722: tiin. Luettelot on siten tarkastettava, kuin
5723: I,25.- V. Vennamo ym. 77
5724:
5725: 14 §:ssä on sanottu, ja heti sen jälkeen seit- merkitty ensiksi toun1tettuja vaaleja varten
5726: semän päivän kuluessa 15 §:n 1 ja 2 momen- laadittuun vaalipiirin vaaliluetteloon, ilman eri
5727: tissa säädetyllä tavalla pidettävä tarkastusta pyyntöä merkittävä myös jälkimmäisiä vaaleja
5728: varten nähtävinä. Tällöin on myös noudatet- varten laadittavaan luetteloon.
5729: tava, mitä 15 §:n 3 momentissa on säädetty Vaalipiirien vaaliluettelot on laadittava oi-
5730: vaaliluetteloiden nähtävilläolosta ja muista sei- keusministeriön vahvistamaa lomaketta käyt-
5731: koista tiedottamisesta. täen edellä 1 momentissa tarkoitetuista haki-
5732: joista heidän sukunimiensä osoittamassa aak-
5733: kosjärjestyksessä. Kukin hakija otetaan sen
5734: 25 a §. vaalipiirin vaaliluetteloon, jonka alueella oleva
5735: Jos henkilö, joka ei ole henkikirjoitettava kunta on merkitty väestörekisteriin hänen vii-
5736: Suomessa sinä vuonna, jonka henkikirjoitukseen meiseksi kotipaikakseen. Mikäli kotipaikkana
5737: äänestysalueiden vaaliluettelot pohjautuvat, on ollut kunta, joka ei enää kuulu Suomen
5738: mutta joka on tai on ollut Suomessa väestö- alueeseen, on hakija merkittävä Helsingin kau-
5739: kirjoihin merkitty, huolehtikoon väestörekisteri- pungin vaalipiirin vaaliluetteloon. Hakijasta
5740: keskus, että hänen nimensä otetaan vaalipiirin on luetteloon otettava 25 a § :n 2 momentissa
5741: vaaliluetteloon. Lisäksi tällainen henkilö on tarkoitetut tiedot.
5742: oikeutettu kirjallisesti pyytämään nimensä ot-
5743: tamista vaalipiirin vaaliluetteloon väestörekiste- 25 c §.
5744: rikeskukselta. Pyynnön voi puoliso ilman val- Väestörekisterikeskuksen on 30. päivänä en-
5745: tuutusta tehdä toisen puolison puolesta. nen vaaleja vahvistettava edellä 25 b §:ssä
5746: Pyynnön yhteydessä hakijan on ilmoitettava mainituin tavoin laaditut vaalipiirien vaaliluet-
5747: täydellinen nimensä ja, milloin nimi on muu- telot. Kuhunkin luetteloon on merkittävä,
5748: tettu tai muuttunut, myös entiset nimensä, minkä vaalipiirin vaaliluettelo se on.
5749: syntymäaikansa ja -paikkansa, postiosoite, johon Välittömästi luettelon vahvistamisen jälkeen
5750: 25 c §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus väestörekisterikeskuksen on lähetettävä jokai-
5751: voidaan lähettää, sekä mikä kunta Suomessa selle hakijalle hänen antamallaan postiosoit-
5752: on merkitty väestörekisteriin hänen viimeiseksi teella oikeusministeriön vahvistamaa lomaketta
5753: kotipaikakseen. Pyyntöön on liitettävä vakuu- käyttäen ilmoitus joko siitä, minkä vaalipiirin
5754: tus, että hakija edelleen on Suomen kansalai- vaaliluetteloon hänet on merkitty, taikka siitä,
5755: nen ja ettei hän tuomioistuimen päätöksen pe- minkä vuoksi häntä ei ole merkitty minkään
5756: rusteella ole holhouksen alainen eikä muusta- vaalipiirin vaaliluetteloon. Luetteloon otetulle
5757: kaan syystä vaalioikeutta vailla. on samalla lähetettävä luettelo ulkomailla ole-
5758: Pyyntö on tehtävä erikseen jokaisia kansan- · vista ennakkoäänestyspaikoista.
5759: edustajain vaaleja varten viimeksi toimitettu- Väestörekisterikeskuksen on viimeistään 20.
5760: jen sellaisten vaalien jälkeen viimeistään 60 päivänä ennen vaaleja toimitettava kunkin vaa-
5761: päivänä ennen vaaleja. lipiirin vaaliluettelo sen vaalipiirin keskuslauta-
5762: Pyynnön tekemistä varten oikeusministeriön kunnalle.
5763: on painatettava lomakkeita, joita on pidettävä Vaalipiirin vaaliluettelon vahvistamista kos-
5764: saatavana valtion painatuskeskuksessa ja aina- kevaan väestörekisterikeskuksen päätökseen ei
5765: kin Suomen diplomaattisissa sekä lähetetyn saa hakea muutosta valittamalla.
5766: konsulin johtamissa edustustoissa. Edustuston
5767: on pyynnöstä opastettava vaalioikeutettua lo- 46 §.
5768: makkeen täyttämisessä.
5769: Jos tasavallan presidentti on määrännyt toi-
5770: 25b §. mitettaviksi uudet vaalit, on vaalitoimitus kol-
5771: Vaalipiirien vaaliluetteloihin väestörekisteri- mantena sunnuntaina ja sitä seuraavana maa-
5772: keskuksen on otettava ne tässä laissa sääde- nantaina siinä kuussa, joka alkaa lähinnä 60
5773: tyssä järjestyksessä pyyntönsä tehneet hakijat, päivän kuluttua siitä, kun määräys uusien vaa-
5774: jotka luetteloita vahvistettaessa ovat vaalioi- lien toimittamisesta julkaistiin.
5775: keutettuja. Milloin vaalit toimitetaan sellai-
5776: sena vuonna, jona jo on toimitettu kansan- Kun tasavallan presidentti on antanut mää-
5777: edustajain tai tasavallan presidentin valitsija- räyksen uusien vaalien toimittamisesta, on siitä
5778: miesten vaalit, on vaalioikeutettu, joka on viipymättä tiedotettava ainakin Suomen diplo-
5779: 78 1,25.- Vaalilainsäädäntö.
5780:
5781: maatttstssa ja lähetetyn konsulin johtamissa moituskortin, ei tarvitse erikseen antaa edellä
5782: edustustoissa julkipantavin ilmoituksin ja tar- 2 momentin 2 ja 3 kohdassa mainittuja tietoja.
5783: vittaessa muullakin sopivalla tavalla. Lähetekuoreen merkitään osoite lähetekir-
5784: jeen mukaan.
5785: 63 §. 76 §.
5786: Äänestysalueen vaaliluetteloon merkitty
5787: äänioikeutettu henkilö, joka on hoidettavana Ennakkoäänestyspaikassa äänestäjistä on pi-
5788: sairaalassa, kunnalliskodissa, vanhainkodissa dettävä oikeusministeriön painattamaa loma-
5789: tai sairaskodissa, joita tässä laissa sanotaan ketta käyttäen luetteloa, johon merkitään
5790: laitoksiksi, taikka joka 46 §:ssä tarkoitettuina äänestäjän nimi, se kunta tai vaalipiiri, jossa
5791: vaalipäivinä muusta syystä todennäköisesti on äänestäjä ilmoituksensa mukaan on merkitty
5792: estynyt käyttämästä äänioikeuttaan sen äänes- vaaliluetteloon, sekä päivä, jolloin ennakolta
5793: tysalueen vaalitoimituksessa, jonka vaaliluette- äänestäminen on tapahtunut.
5794: loon hänet on merkitty, sekä vaalipiirin vaali-
5795: luetteloon merkitty äänioikeutettu saavat 77 §.
5796: äänestää ennakolta niin kuin tässä luvussa sää-
5797: detään. Suomen edustustosta lähetetään lähetekuoret
5798: 74 §. nopeinta virkapostitietä käyttäen tai kirjattuina
5799: Lähetekirje on osoitettava sen kunnan kes- lentopostitse ulkoasiainministeriölle edelleen
5800: kusvaalilautakunnalle, jossa äänestäjä on ilmoi- asianomaiselle kunnan keskusvaalilautakun-
5801: tuksensa mukaan merkitty äänestysalueen vaali- nalle tai vaalipiirin keskuslautakunnalle toimi-
5802: luetteloon, tai, jos äänestäjä on merkitty vaali- tettaviksi.
5803: piirin vaaliluetteloon, asianomaiselle vaalipiirin
5804: keskuslautakunnalle.
5805: Kunnan keskusvaalilautakunnalle osoitetun 78 §.
5806: lähetekirjeen tulee sisältää: Kunnan keskusvaalilautakuntaan ja vaalipii-
5807: 1) äänestäjän selitys siitä, että hän itse vaa- rin keskuslautakuntaan saapuneet ennakko-
5808: lisalaisuuden säilyttäen on täyttänyt äänestys- äänestysasiakirjat tarkastetaan vaalikuoria avaa-
5809: lipun ja sen leimattuna sulkenut vaalikuoreen; matta kokouksissa, jotka aloitetaan vaaleja
5810: 2) ilmoitus äänestäjän täydellisestä nimestä edeltävänä perjantaina kello 16.
5811: ja, milloin nimi on muutettu tai muuttunut,
5812: myös entisistä nimistä, ammatista tai toimesta,
5813: syntymäajasta ja -paikasta sekä nykyisestä 79 §.
5814: asuinpaikasta ja postiosoitteesta; Vaalipiirin keskuslautakunnassa pannaan hy-
5815: 3) ilmoitus kunnasta, missä äänestäjä on väksytyt vaalikuoret varmaan talteen, jossa ne
5816: merkitty vaaliluetteloon tai missä hänet on on säilytettävä, kunnes keskuslautakunta ryh-
5817: henkikirjoitettu sinä vuonna, jonka henkikir- tyy suorittamaan ennakkoäänestyksessä annet-
5818: joitukseen vaaliluettelot pohjautuvat, ja asuin- tujen äänten laskentaa.
5819: paikasta siellä sekä äänestysalueen numero tai Kunnan keskusvaalilautakunnassa pannaan
5820: nimi, jos äänestäjä sen varmasti tietää; sekä hyväksytyt vaalikuoret kestävään päällykseen,
5821: 4) ilmoitus syystä, minkä vuoksi äänestäjä johon merkitään vaalipiirin keskuslautakunnan
5822: todennäköisesti on estynyt käyttämästä ääni- osoite, lähetyksen sisältö ja lähettäjä. Lähetys
5823: oikeuttaan vaalipäivinä vaalitoimituksessa siinä on kiireellisesti vietävä tai virkapostina lähe-
5824: äänestysalueessa, missä hänet on merkitty vaa- tettävä keskuslautakunnalle.
5825: liluetteloon. Jos kunnan keskusvaalilautakunnalle ei ole
5826: toimitettu vaalikuoria, jotka sen mukaan kuin
5827: Vaalipiirin keskuslautakunnalle osoitetun edellä on säädetty, olisi lähetettävä vaalipiirin
5828: lähetekirjeen tulee sisältää 2 momentin 1 koh- keskuslautakunnalle, on siitä keskuslautakun-
5829: dassa mainittu selitys ja 2 kohdassa tarkoitettu nalle ilmoitettava.
5830: ilmoitus sekä tieto siitä, minkä vaalipiirin vaa-
5831: liluetteloon äänestäjä on ilmoituksensa mu- 80 §.
5832: kaan merkitty.
5833: Äänestäjän, joka luovuttaa lähetekirjeeseen Vaalipiirin keskuslautakunnan on tarkastet-
5834: liitettäväksi 16 tai 25 c §: ssä tarkoitetun il- tava edellä 1 momentissa tarkoitetut ennakko-
5835: 1,25.- V. Vennamo ym. 79
5836:
5837: äänestysasiakirjat noudattaen, mitä 78 § :n 2 sille kuntien keskus·vaalilautakunnille. Kaikki
5838: ja 3 momentissa on säädetty. Samoin on me- muut hallussaan olevat asiakirjat ja tarvikkeet
5839: neteltävä niiden vaalipiirin vaaliluetteloon keskuslautakunnan on luovutettava lääninhalli-
5840: merkittyjä äänioikeutettuja koskevien ennakko- tukselle.
5841: äänestysasiakirjojen suhteen, jotka ovat saapu-
5842: neet 78 § :n 1 momentissa mainitun määräajan
5843: jälkeen. 10.3 §.
5844: Jos 46 §:n 2 momentissa tarkoitettu sun-
5845: nuntaipäivä sattuu pääsiäis-, helluntai- tai ju-
5846: 81 §. hannuspäiväksi, toimitettakoon vaalit sitä edel-
5847: Vaalipiirin keskuslautakunnan on toisena tävänä sunnuntaina ja tätä seuraavana maanan-
5848: vaalipäivänä kello 20 ryhdyttävä laskemaan taina.
5849: ennakkoäänestyksessä annettuja ääniä. Tällöin Milloin muuta kuin vaalien toimittamista tai
5850: avataan 79 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetut niiden tuloksen julkaisemista varten säädetty
5851: vaalikuoret. Ne äänestysliput, jotka mitättö- määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi tai arkilauan-
5852: minä on jätettävä huomioon ottamatta, erote- taiksi, pidettäköön seuraava arkipäivä määrä-
5853: taan eri ryhmäksi. Muut äänestysliput järjes- päivänä. Edellä 15 §:n 1 momentissa tarkoite-
5854: tetään siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi tussa tapauksessa arkilauantaita pidetään arki-
5855: annetut liput ovat eri ryhmänä, ja kussakin päivänä.
5856: ryhmässä olevien äänestyslippujen lukumäärä
5857: lasketaan.
5858: 98 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
5859: kuuta 197 •
5860: Äiinetysalueiden vaaliluettelot vaalipiirin Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
5861: keskuslautakunnan on toimitettava asianomai- täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
5862:
5863:
5864:
5865:
5866: Laki
5867: tasavallan presidentin valitsijamiesten vaaleista annetun lain muuttamisesta.
5868: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tasavallan presidentin valitsijamiesten vaaleista
5869: 13 päivänä kesäkuuta 1969 annetun lain (392/69} 4, 10 ja 11 § näin kuuluviksi:
5870:
5871: 4 §. edustajain vaaleista annetun lain 2 luvussa on
5872: Suhteellisilla vaaleilla valitt!Wien valitsija- säädetty.
5873: miesten paikkojen jako eri vaalipiirien kesken Milloin säännönmukaiset valitsijamiesten ja
5874: toimitetaan sen henkikirjoituksen perusteella, kansanedustajain vaalit on toimitettava samana
5875: johon vaaleissa käytettävät äänestysalueiden vuonna, laaditaan molempia vaaleja varten yh-
5876: vaaliluettelot pohjautuvat. Jaon toimittaa val- teiset äänestysalueiden vaaliluettelot.
5877: tioneuvosto hyvissä ajoin ennen valitsijamiesten Muista kuin 1 momentissa tarkoitetuista
5878: vaaleja antamallaan päätöksellä, joka julkais- vaalioikeutetuista henkilöistä laaditaan vaalipii-
5879: taan asetuskokoelmassa. rien vaaliluettelot voimassa olevien säännösten
5880: mukaan. Lisäksi niihin merkitään jokainen vaa-
5881: 10 §. lioikeutettu, joka on tehnyt pyynnön nimen ot-
5882: Valitsijamiesten vaalien toimittamista varten tamisesta vaalipiirin vaaliluetteloon viimeksi
5883: laaditaan vaalivuotta edeltävänä vuonna Suo- toimitettujen kansanedustajain vaalien jälkeen
5884: messa henkikirjoitetuista vaalioikeutetuista viimeistään 60. päivänä ennen valitsijamiesten
5885: henkilöistä äänestysalueiden vaaliluettelot, vaaleja. Muutoin on voimassa, mitä kansan-
5886: joista on voimassa, mitä säännönmukaisten vaa- edustajain vaaleista annetun lain 25 a-
5887: lien äänestysalueiden vaaliluetteloista kansan- 25 c § :ssä on säädetty.
5888: 80 1,25.- Vaalilainsäädäntö.
5889:
5890: 11 §. alueiden vaaliluetteloita, on luetteloiden laati-
5891: Kun valtioneuvosto 1 § :n 2 momentin mu- miseen ryhdyttävä heti, kun tieto vaalien toi-
5892: kaan on määrännyt vaalien toimittamisajan sel- mittamisesta on saatu, ja on luetteloista tällöin
5893: laisena vuonna, jota varten äänestysalueiden noudatettava, mitä kansanedustajain vaaleista
5894: vaaliluettelot on tehty tämän lain tai kansan- annetun lain 24 §:n 2-6 momentissa on niistä
5895: edustajain vaaleista annetun lain mukaan, on säädetty.
5896: näissä vaaleissa noudatettava siten laadittuja
5897: vaaliluetteloita muuttamattomina.
5898: Milloin uudet vaalit on toimitettava sellai- Tämä laki tulee voimaan päivänä
5899: sena vuonna, jota varten ei ole tehty äänestys- kuuta 197 .
5900:
5901:
5902:
5903:
5904: Laki
5905: kunnallislain muuttamisesta.
5906: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä elokuuta 1948 annetun kuooallis-
5907: lain ( 642/48) 15 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 24 päivänä toukokuuta 1968 anne-
5908: tussa laissa (291/68), ja 2 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se on 30 päivänä toukokuuta
5909: 1969 annetussa laissa (345/69), sekä 16 § näin kuuluviksi:
5910: 15 §. 16 §.
5911: Äänioikeus kunnallisvaalissa on jokaisella Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimiin on,
5912: henkilöllä, joka vaalivuoden alkaessa oli kun- mikäli niistä ei ole erikseen säädetty, jokainen
5913: nan jäsen ja vähintään 18 vuotta täyttänyt ja kunnassa asuva ja vaalivuoden alkaessa vähin-
5914: joka vaalivuotena on kunnassa henkikirjoitettu tään 20 vuotta täyttänyt henkilö, jolla 15 § :n
5915: tai ollut henkikirjoitettava. mukaan on äänioikeus.
5916: Äänioikeutta vailla on kuitenkin:
5917:
5918: 2. se, joka tuomioistuimen päätöksen perus- Tämä laki tulee voimaan päivänä
5919: teella on holhouksen alaisena; kuuta 197 .
5920:
5921:
5922:
5923:
5924: Laki
5925: kunnallisvaalilain muuttamisesta.
5926: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 7 päivänä helmikuuta 1964 annetun kunnal-
5927: lisvaalilain ( 49/64) 5 § :n 1 momentti ja 6 § :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 24
5928: päivänä toukokuuta 1968 annetussa laissa ( 290/68), näin kuuluviksi:
5929: 5 §.
5930: Vaaliluettelon pohjaksi henkikirjoitusviran- aakkoselliset luettelot kaikista ennen vaalivuo-
5931: omaisen on viimeistään vaalivuoden elokuun 1 den alkua 18 vuotta täyttäneistä henkilöistä,
5932: päivänä toimitettava kunnallishallitukselle sää- jotka vaalivuotena on kunnassa henkikirjoi-
5933: dettyä maksua vastaan äänestysalueittain laadi- tettu. Luettelot kirjoitetaan lomakkeelle, jonka
5934: tut luettelot henkikirjan osoittamassa järjes- kaavan oikeusministeriö vahvistaa.
5935: tyksessä ja kunnallishallituksen pyynnöstä myös
5936: 1,25.- V. Vennamo ym. 81
5937:
5938: 6 §. säännösten mukaan ollut henkikirjoitettava kun.
5939: Vaaliluettelot laaditaan äänestysalueittain. nassa.
5940: Luetteloon on merkittävä jokainen henkilö,
5941: joka ennen vaalivuoden alkua on täyttänyt 18
5942: vuotta ja joka on vaalivuotena henkikirjoitettu Tämä laki tulee voimaan päivänä
5943: tai olisi henkikirjoituksesta voimassa olevien kuuta 197 .
5944:
5945:
5946:
5947:
5948: Laki
5949: sotaväen rikoslain m.uuttami11esta.
5950: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä toukokuuta 1919 annetun sotaväen
5951: rikoslain 147 § näin kuuluvaksi:
5952:
5953: 147 §. Laki on sama, jos puolustuslaitoksen tai
5954: Sotilas, joka osallistuu puolueen tai poliit- rajavartiolaitoksen sotilashenkilökuntaan kuu-
5955: tista toimintaa harjoittavan tai ·sitä tukevan luva muu kuin asevelvollisena palveleva hen-
5956: yhdistyksen julkiseen tilaisuuteen tai muuhun kilö kuuluu jäsenenä puolueeseen tai 1 momen-
5957: kokoukseen pitämällä alustuksia tai esitelmiä tissa tarkoitettuun yhdistykseen.
5958: tai lausumalla mielipiteitä poliittisista asioista
5959: taikka ilman esimiehensä käskyä antamalla sel-
5960: vityksiä tai tietoja puolustuslaitosta koskevista Tämii laki tulee voimaan päivänä
5961: asioista, on tuomittava luvattol.llasta julkisesta kuuta 197 .
5962: toiminnasta järjestysrangaistukseen.
5963:
5964: Helsingissä 15 päivänä helmikuut!t 1972.
5965:
5966: Veikko Vennamo. Kalevi Remes.
5967: Mikko Vainio. Aune Mänttäri.
5968: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesahni.
5969: A. R. Sainio. Pekka Vennamo.
5970:
5971:
5972:
5973:
5974: 11 156/72
5975: 82
5976:
5977: 1,26.- Toiv.al. ,n:o l.
5978:
5979:
5980:
5981:
5982: Aalto' ym.: Kirkkolain säätämisjärjestyksen muuttamisesta.
5983:
5984:
5985: E d u s k u n n a 11 e.
5986:
5987: Hallitusmuodon 83 §:n mukaan evenkelis- hallitusmuodon 83 §:ssä tarkoitetut säännökset
5988: 1uterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hal- kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta olisi
5989: linnosta säädetään kirkkolaissa. Vaikka uuden- säädettävä tavallisessa lainsäätämisjärjestyk-
5990: kin kirkkolain 15 § :n 2 momentin mukaan sessä.
5991: kirkolliskokouksessa ehdotettujen lakien · tut- Puuttumatta tässä yhteydessä kysymykseen
5992: kiminen ja vahvistaminen on tasavallan presi- kirkon suhteesta valtioon katsomme, että val-
5993: dentin ja eduskunnan asia, ei eduskunnalla ole tiopäiväjärjestyksen 61 §:n säännös, jonka mu-
5994: oikeutta muuttaa kirkolliskokouksessa hyväk- kaan .vain evankelis-luterilaiseen uskontunnus-
5995: syttyä kirkkolakiehdotusta. Eduskunnan on tukseen kuuluvat eduskunnan jäsenet saavat
5996: joko hyväksyttävä lakiehdotus sellaisenaan tai ottaa osaa kirkkolain käsittelyyn, olisi kumot-
5997: hylättävä se. Perusteita tällaisen poikkeuksel- tava.
5998: lisen lainsäätämismenettelyn säilyttämiseen ei Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
5999: enää ole. Kirkonkaan etujen mukaista ei liene, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6000: että eduskunta käsitellessään kirkkolakiasiaa
6001: olisi pakotettu hylkäämään koko lakiehdotuk- että. hallitus ·kiireellisesti ryhtyisi toi-
6002: sen sen vuoksi, että se esim. jossakin kirkolle menpiteisiin .kirkkolain säätämisjärjes-
6003: sinänsä toisarvoisessa yksityiskohdassa katsoisi, tyksen muuttamiseksi siten, että kirk-
6004: ettei sanottua kohtaa voida hyväksyä kirkollis- kolaki käsiteltäisiin eduskunnassa taval-
6005: kokouksen ehdottamassa muodossa. Eduskun- lisessa lainsäätämisjärjestyksessä sekä
6006: nalla tulisi olla oikeus muuttaa lakiehdotuksen että kaikki edusleunnan jäsenet uskon-
6007: säännöksiä. Teologiset kysymykset eivät mie- tunnustukseen katsomatta saisivat osal-
6008: lestämme kuulu lainsäädännön piiriin, joten listua kirkkolain käsittelyyn.
6009: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
6010:
6011: Lyyli Aalto. Eero Salo. Eeli Lepistö.
6012: V. 0. Mäkinen. Heikki Hykkäälä. Antti Pohjonen.
6013: Seppo Tikka. Paavo Tiilikainen. Leo Kohtala.
6014: Jorma Rantala. Salme Myyryläinen.
6015: 83
6016:
6017: 1,27.- Toiv.al. n:o 2.
6018:
6019:
6020:
6021:
6022: Aro ym.: Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnat käsittävän saa-
6023: melaisalueen muodostamisesta.
6024:
6025:
6026: E d u s kun n a 11 e.
6027:
6028: Saamelaisilla ei ole Suomessa samoja oi- nominen tasavalta riisti saamelaisia kuulematta
6029: keuksia kuin muilla Suomen kansalaisilla, mikä nämä lapinveromaat valtiolle vuoden 1886
6030: lienee perustuslakien vastaista. Esim. heillä ei metsälain nojalla. Itsenäisen Suomen olisi
6031: ole oikeutta äidinkieleensä, he eivät ole yh- korkea aika korjata tämä vääryys.
6032: denvertaiset lain edessä, koska poliisikuuluste- Erityisen saamelaisalueen perustaminen mer-
6033: lussa he eivät voi käyttää äidinkieltään. He kitsisi vain saamelaisten vanhojen oikeuksien
6034: ovat Lapin alkuperäisinä asukkaina suureksi palauttamista ja heidän entisten etuoikeuksiensa
6035: osaksi maattornia ja 'heidän mahdollisuutensa turvaamista ja sellaisenaan oikeutettua vaati-
6036: perinteellisten elinkeinojensa - poronhoidon, musta.
6037: kalastuksen ja metsästyksen - harjoittamiseen Suomessa on jo tehty yritys saamelaisalueen
6038: ovat olennaisesti kaventuneet Lappiin tunkeu- muodostamiseksi ja esitys saamelaislaiksi: vuo-
6039: tuneen ja tunkeutuvan suomalaisasutuksen den 1952 saamelaislain komitean mietintö ja
6040: takia. siihen liittyvä saamelaislakiesitys. Mietintö on
6041: Suomen demokratian luonne ei suosi pieniä jostakin syystä hautautunut pääsemättä koskaan
6042: vähemmistöjä kuten saamelaisia. Heillä on eduskuntakäsittelyyn.
6043: tuskin koskaan teoreettistakaan mahdollisuutta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6044: saada omaa ehdokastaan eduskuntaan. Tästä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6045: syystä Suomen lait ovat ~a enemmistön etuja muksen,
6046: katsovia ja enemmistön etu on aina saamelais- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6047: ten tappioksi. Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kuntien
6048: Suomen saamelaisten vanhat lapinveromaat, muodostamiseksi erillisen hallinnon
6049: joista he ovat maksaneet maaveron luontoista omaavaksi saamelaisalueeksi, jonka ete-
6050: veroa jo 1500-luvulta alkaen, sijaitsevat Inarin, läraja noudattaisi saamelaislain komi-
6051: Utsjoen ja Enontekiön alueella. Suomen auto- tean mietinnön 1952 esitystä.
6052: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
6053:
6054: Pirkko Aro. Olavi Borg. Irma Toivanen.
6055: 84
6056:
6057: 1,28.- Toiv.al. n:o 3.
6058:
6059:
6060:
6061:
6062: Borg ym.: Puoluetuen jakamisperusteiden muuttamisesta.
6063:
6064:
6065: E d u s k u n n a 11 e.
6066:
6067: Eduskunnan kokoonpano ei vastaa nykyisen työlle, jota eri puolueissa tehdään ja jonka tu-
6068: vaalilain voimassaollessa puolueiden koko maas· kemiseen mainittu määräraha on tarkoitettu.
6069: sa saamaa kannatusta. Vaalilaki suosii yleisesti Sitäpaitsi saattaa muutama ääni ratkaista sen,
6070: ottaen suuria puolueita sekä niitä, joiden kan- mille puolueelle 200 000 markkaa neljän vuo-
6071: natus keskittyy muutamaan vaalipiiriin. Valtio- den kuluessa maksetaan.
6072: sääntökomitean odotetaankin esittävän ns. ta· Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
6073: sausmenettelyn käyttöönottoa, kuten esim. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6074: Ruotsissa tapahtuu.
6075: Ennen valtiosääntökomitean työn ja uuden että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
6076: lainsäädännön valmistumista on kuitenkin tär- tyksen voimassa olevan lainsäädännön
6077: keältä osin päästävä nykyistä suurempaan oikeu- muuttamisesta siten, että puoluetuki
6078: denmukaisuuteen ja tasapuolisuuteen. Ns. puo- jaetaan rekisteröityjen puolueiden kes-
6079: luetuki jaetaan nykyisin puolueiden saamien ken niiden edellisissä kansanedustajain
6080: edustajapaikkojen lukumäärän mukaisessa suh- vaaleissa saamien äänimäärien suhteessa.
6081: teessa. Tämä ei tee kuitenkaan oikeutta sille
6082: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
6083:
6084: Olavi Borg. Aili La.itinett.
6085: Irma Toivanen. Pirkko Aro.
6086: 85
6087:
6088: 1,29.- Toiv.al. n:o 4.
6089:
6090:
6091:
6092:
6093: Borg ym.: V aalilainsäiidännön uudistamisesta tasausiäriestelmä-
6094: menettelyn pohialle.
6095:
6096:
6097: E d u s k u n n a [ 1 e.
6098:
6099: Kun Suomessa 1906 6iirryttlln yksikam.ari- "tähteeiksi" jääneet äänet iaSiketaan yhteen ja
6100: seen eduskuntaan, otettiin eduskuntapaikkojelll paikat jaetaan tältä osin !ikään kuin maa olisi
6101: perustaksi ns. d'Hondtin laskentamenetelmä. yhtenä 1Vaalipikinä. Korostettakoon, että puo-
6102: Tällä pyrittiin mahdollisimman hyvän suhteel- luejärjestehnän pkstoutuminen ja liian pienten
6103: lisuuden toteuttamiseen. Tämä menetelmä oli puolueiden esiintyminen voidaa!Il ja onkin täy-
6104: tuolloin Euroopan modernein ja käytössä vain sin estetty myös tämän vaalijärjestelmän puit-
6105: Belgiassa. Nyt tämä järjestelmä, joka väli· teissa. Yksink~tatisin tapa on tällöin asettaa
6106: vuosikymmeninä on ollut varsin suosittu eri- tiukka ääni- tai paikkakynnys, jonka jälkeen
6107: maissa, on Euroopan vanhoälisin ja ·käytössä vasta pääsee osailiseksi tasauspaikoista. Tämän
6108: vain Suomessa. Kyseinen laslkentameneteimä ei kaltainen vaalijärjestelmä soveltuisi hyvin Suo-
6109: ni!mi:ttäin takaa liilieskään mate'maattista suh- men oloihin, toteuttaisi alunperin omaksutun
6110: teellisuutta, johon sillä aikoinaan tähdättiin. Jo suhteellisuusperiaatteen ja lopettaisi asian ym-
6111: ns. Leguen Jaskentamenetelmä, jonka modifi- pärillä käydyn kiistelyn.
6112: kaatioita on käytössä useissa maissa, mm. Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
6113: Ruotsissa, ,takaa paremman suhteellisuuden to- kunnan hYJVälksyttäväksi !kunnioittavasti toivo-
6114: teutumisen. muksen,
6115: Tanskassa on käytössä ns. tasauspaikkamene-
6116: telmä, joka on osoittautunut parhaaksi suh- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
6117: teellisuusperiaatteen toteuttajaksi m.onipuoiue- menpiteisiin vaalilainsäädännön uudis-
6118: järjestelmissä. Periaatteena on se, että suurin tamiseksi niin, että lähtökohdaksi otet-
6119: osa paikoista jaetaan puolueiden kesken nor- taisiin suhteellisuutta toteuttava tasaus-
6120: maalia vaaHp1itrijl!lkoa noudattaen ja mahdolli- järjestelmämenettely, johon liitetään
6121: simman tatk!kaa suhteellisuutta laskentatavassa tiukka äänikynnys puoluejärjestelmän
6122: seuraten. Tämän !jätlkeen jaetaan ns. tasauspaikat pirstoutumisen estämiseksi.
6123: pitäen periaatteena sitä, että eri vaalipiireistä
6124: Helsingissä 15 päivänä helmi:kuuta 1972.
6125:
6126: Olavi Borg. Irma Toivanen.
6127: Aili Laitinen. Pirkko Aro.
6128: 86
6129:
6130: 1,30.- Toiv.al. n:o 5.
6131:
6132:
6133:
6134:
6135: .· Borg ym.: V aalimairionnan yhteydessä esiintyvän epätarkoituksen-
6136: mukaisen rahankäytön selvittämisestä.
6137:
6138:
6139: Ed u s :k u 111 n a ~ l e.
6140:
6141: Jo suoritettujen ja parhaillaan. työn alla ole- taa Iisälksi johtaa niin puolu~iden kuin y!ksi-
6142: vien tutkimusten imulkaan valtiollisten ja ·kun- tyisten ehdok!kaidenlkin kohdalla sitoumuk-
6143: nallisten vaafien yhteydessä suoritettu ehdokas- sii.n, 1otka saattavat olla dstiriidassa jopa pe-
6144: mainonta .on osoittautunut huomattavasti suu- rustuslain hengen kanssa tai johtavat joka ta-
6145: remmaksi ja mainontaan käytetty rahamäärä pauksessa epätark.oituksenmu:kaiseen toimin-
6146: mittavammaksi .kuin mitä yleensä on oletettu. taan. Suomessa ei monista muista maista poi-
6147: Esimerkiksi valtiollisissa 'Vaaleissa 1970 käy- keten ole mitään 'Vaailitoiminnassa tapahtuvaa
6148: tettiin Vaasan tläänin vaalipiirissä yli 540 000 rahankäyttöä säätelevää no1'1Illistoa eikä tilan-
6149: mk, Hämeen läänin pohjoisessa vaalipiirissä netta ole julkisen ,vaJian .taholta edes tutkittu.
6150: yli 400 000 mk ja Keski-Suomen ·läänin vaali- Kun nyt yliopistojen piirissä on suoritettu
6151: plilrissä yli 150 000 mk pelkästään lehdistössä eräitä alustavia selvityksiä, tulisi asiaan puut-
6152: tapahtuvaan puolue- ja ehdokasmainontaan. tua perusteellisesti.
6153: Kun mainonta on yhä selvemmin keskittynyt Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
6154: nttnenomaan yksityisten ehdoi4aiden taakse ja nioittavasti eduskunnan hy:väksyttäväksi toivo-
6155: synnyttänyt puolueiden!kin sisäHä suuren eri- muksen,
6156: a>rvoisuustilanteen, ei ilmiötä voida pitää de-
6157: mokratian kannalta terveenä. Puoluetoiminnan että hallitus ryhtyisi kiireesti toi-
6158: keskittyminen yksipuolisesti vaalitoimintaan, menpiteisiin selvityksen aikaansaami-
6159: mitä mm. julkisen mainonnan yhä pidentynyt seksi siitä, missä määrin vaalimainonnan
6160: aika osoittaa, johtaa itnyös rationaalin päätök- yhteydessä esiintyy epätarkoituksenmu-
6161: senteon kannalta avveluttavaan tilanteeseen; kaista rahankäyttöä ;a miten vaalimai-
6162: puolueiden toiminta keskittyy yhä enemmän nontaa tulisi säädellä, ;otta sen yhtey-
6163: vaaHtaktisiin ja propagandistisiin kysymytksiin dessä esiintyvät epäkohdat voitaisiin
6164: päätöksenteon ja yhteiskuntapoliittisen suun- poistaa.
6165: nittelun sij'!lsta. Kohtuuton rahan käyttö Saat-
6166: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta· 1972.
6167:
6168: Olavi Borg. Irma Toivanen. Valdemar Sandelin.
6169: Pirkko Aro.
6170: 87
6171:
6172: 1,31. -Hem.st.mot. nr 6.
6173:
6174:
6175: Ehrnrooth: Om· utredning för tryggande av saklighet och
6176: objektivitet vid besättandet av tjänster.
6177:
6178: T i 11 R i k s d a g en.
6179: Under den jämfötelsevis korta tid den sista beredningen, när dess samtliga poster senast
6180: politisika regeringen före rilksdagsupplösningen samtidigt besattes, var ingen medlem av ett av de
6181: i ianuari detta år hann sitta, florerade de rent två små regeringspartiema och ingen medlem
6182: politiska utnämningarna såsom aldrig förr. Vid av ett oppositionsparti. Fyra var ins!krivna i
6183: snart sagt va.tje utnämning tili en någotilunda socialdemokratiska partiet, två i centerpartiet
6184: betydelsefull post i statsförvaltn:ingen har sö- och två i follkdemokratiska förbundet.
6185: ikandenas partitillhörighet blivit det avgörande I sitt slag tämligen enaståeride va.r utnäm-
6186: kriteriet. Man kan misstänlka, att också de ningen av chef för Jagstiftningsavdelningen vid
6187: lägre tjänsterna och befattningarna i samma justitieministeri.et. Sällan om ens någonsin tidi-
6188: utsträckning som den högre nivån politiseras, gare har väl en i jämförelse med sina med-
6189: besättes enligt partipolicis.k:a grunder. sökande till tjänsten så undermeriterad person
6190: Denna utnämningspolitik står i klar strid blivit utnämnd först tili tf. och senare, av den
6191: med grundlagens bud. I 86 § regeringsformen nuvarande tjänstemannaregeringen, tili ordi-
6192: stadgas: "De allmänna grundema rför befordran na.rie. Ater en gång - och nu beträffande en
6193: tiU statstjänster äro skiolcli.ghet, förmåga och av de högsta posteroa i statsförvaltningen -
6194: beprövad medborgerlig dygd". P.assivt med- hade den omständigheten att en av sökandena
6195: iemskap i ett politiskt parti är givetvis inte en hade den avgörande politiskt-ideologiska meri-
6196: omständighet, som sikulle diskvalificera den ten fällt utslaget.
6197: tjänstsökande och aiktivt medlemsikap ikan vara Den tjänstemannamoral, som den nuvaranae
6198: en merit beroende på viiken tjänst det gäiler. statliga utnämningspolitiken leder ti11, kan inte
6199: Men regeringsformens stadgande om de all- vara förenlig med arbetsgivarens, d.v.s. statens
6200: männa befordrin:gsgrunderna är absolut ooh eller Finlands folks intressen. Den driver snart
6201: tillåter inte att söikandes partitillhörighet åsid~ bort de personer ur statens tjänst, som på
6202: sätter s:kidklighet, förmåga och beprövad med- grund av sina kunSkaper och sin ikaraiktär vore
6203: borgerlig dygd såsom de avgörande grunderna de bäst meriterade. En fortsatt tillämp:ning av
6204: för utnämning tili statstjänst. nuvarande utnämningsikriterier i mer eller
6205: De utnämningar, som under de senaste åren mindre klar strid med grundlagens visserligen
6206: väckt 1berättigad kritik, har i synnerhet gällt vagt formulerade stadgande men fullkomligt
6207: justitieförvaltningen. Såsom exempel kan näm- tydliga avsikt, leder tili en anda, som fräter
6208: nas de utnämningar tili lagberedningen som den frisinnade demdkratins grundvalar.
6209: senast regeringen Karjalainen. beslöt om. Av de Med hänvisning till det ovan anförda före-
6210: nio nya medlemmar regeringen utnämnde, till- slår -jag vördsamt, att r.iiksdagen ville besluta
6211: hörde åtta ett politiskt parti. Skulle vilket hemställa,
6212: parti som helst för den sökandes del duga,
6213: vore den här påtalade utnämningspoliti!ken gi- att regeringen måtte låta utreda, på
6214: vetvis inte men!ingsfylld ur de bestä:mmande vilket sätt gällande lagstiftning borde
6215: politi!kernas synpunikt. Men det grova består revideras /ör att i största möjliga mån
6216: självfallet i den medvetna strävan att dela allt trygga obetingad saklighet och objekti-
6217: flera av de tjänster och befattningar, som sikall vitet vid besättandet av statliga tjänster
6218: besättas, mellan vissa partier. Av de åtta juris- och be/attningar, samt därefter avlåta
6219: ter, som förordnades till nya medlemmar i lag- proposition i saken tili Riksdagen.
6220: Helsingfors den 9 februari 1972.
6221:
6222: Georg C. Ehrnrooth.
6223: 88
6224:
6225: 1,31.- Toiv.al. n:o 6. Suomennos.
6226:
6227:
6228: Ehrnrooth: Selvityksestä asiallisuuden ja puolueettomuuden tur-
6229: vaantiseksi virkoja täytettäessä.
6230:
6231:
6232: Ed usk unn ail e.
6233:
6234: Sinä verrattain lyhyenä ailkana, jonka viimei- uusiksi jäseniksi lainvalmisteluikuntaan, kun
6235: nen poliittinen hallitus ennen eduskunnan ha- sen kaikki virat vimleksi yht-aisesti tiytet·
6236: joittamista tammiikuussa tänä vuonna ehti is· tiin, ei :kukaan ollut kahden pienen hallitus-
6237: tua, dtuikoistivat puhtaasti poliittiset nimityk- puolueen ;äsen eiikä kukaan oppisidopuolueen
6238: set enemmän !kuin milloinlkaan ennen. Melkein jäsen. Neljä kuului sosialidemokraattiseen puo-
6239: jokaisessa nimityksessä jossaikin määrin merkit- lueeseen, !kaksi keskustapuolueeseen ja kaksi
6240: tävälle paikalle valtionhaltlinnossa on hak1jain kansartdemdkraattiseen liittoon.
6241: puoluejäsenyys muodostunut ratkaisevaksi ar- Lajissaan jotenikin ainutlaatuinen oli oikeus-
6242: vosteluperusteeksi. Voidaan epäillä, että myös ministeriön iainsäädäntöosaston pääilil~ön ni-
6243: alemmat virat ja toimet samassa laajuudessa mitys.. Harvoin jos milloinkaan aikaisemmin
6244: kuin korkeampi taso politisoidaan, täytetään lienee muihin viranhalkijoihin vel'rattuna niin
6245: puoluepoliittisin perustein. aliansioitunut henikilö nimitetty ensin vt:k.si ja
6246: Tämä nimityspolitiilclca on selvässä ristir~i myöhemmin, nykyisen virkamieshallituksen toi-
6247: d1tssa sen kanssa, mihin. perustuslaiki velvoittaa. mesta vakinaise!ksi. Jälleen kerran - ja nyt
6248: Hallitusmuodon 86 §:ssä säädetään: ''Yleiset kyseen ollen eräästä valtionhallinnon korkeim-
6249: ylennysperusteet valtion virkoihin ovat taito, mista viroista - oli se seilkika, että yhdellä ha-
6250: kyky ja koeteltu kansalaiskunto". Passiivinen kijoista dli ratkaiseva poliittis-1deologi.nen an-
6251: jäsenyys poliittisessa puolueessa ei tietenkään sio, ratkaissut asian. Se vinkamiesmoraali, jo-
6252: ole sei!kka, jonka tulisi diskvalifioida virkaa hon 'nykyinen valtion nimityspolitillclca johtaa,
6253: hakeva, ja aktiivinen jäsenvys voi olla ansio ei voi olla sopusoinnussa työnantajan, toisin
6254: dippuen siitä, mistä virasta on !kysymys. Mutta sanoen .valtion eli Suomen kansan etujen kans-
6255: hallitusmuodon säännös yleisistä virkaylennys- sa. Se aijaa pian pois valtion palveluksesta ne
6256: perusteista on ehdoton eikä salli, että haik1jain henkilöt, 1otka tietojen ja luonteensa perus-
6257: puoluejäsenyys syl'jäyttää taidon, !kyvyn ja koe- teella olisivat ansioituneimpia. Nykyisten nimi-
6258: tellun kansalaiskunnon ratkaisevina perusteina tysperusteiden jatikuva soveltaminen, miikä on
6259: valtion virikaan nimitettäessä. enemmän tai vähemmän selvästi ristiriidassa
6260: Nimitykset, jotka viime vuosina ovat herät- perustuslain tosin epämääräisen, mutta merki-
6261: täneet oikeutettua arvostelua, ovat erityisesti tykseltään täysin selvän säännöksen ikanssa joh-
6262: koskeneet oikeushallintoa. Esimerkkinä voidaan taa hen!keen, joka jäytää vapaamielisen de-
6263: mainita . ne nimit)llkset lainvalmistelukuntaan, mokratian perusteita.
6264: joista Karjalaisen hallitus viimeksi päätti. Yh- Yllä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioittaen
6265: deksästä hallituksen nimittämästä uudesta jäse- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6266: nestä lkahddksan kuului johonlkin poliittiseen
6267: puolueeseen. Jos mikä puolue tahansa hakijan että hallitus selvityttäisi, millä tavoin
6268: kannalta kelpaisi, ei tässä moitittu nimityspoli- voimassa olevaa lainsäädäntöä olisi tar-
6269: tiikka tietenkään olisi mielekästä määräävien kistettava, jotta mahdollisimman suu-
6270: politiikkojen kannalta katsottuna. Mutta kar- ressa määrin turvattaisiin ehdoton asial-
6271: keus on tietenkin siinä tietoisessa pyrkimyk- lisuus ja objektiivisuus valtion virkoja
6272: sessä että yhä useammat täytettävistä viroista ja toimia täytettäessä, sekä antaisi sen
6273: ja toimista jaetaan tiettyjen pu01lueiden kesken. jälkeen Eduskunnalle asiaa koskevan
6274: Niistä !kahdeksasta iuristista, iotka määrättiin esityksen.
6275: Helsi.ngissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
6276:
6277: Georg C. Ehrnrooth.
6278: 89
6279:
6280: 1,32.- Hemst.mot. nr 7.
6281:
6282:
6283:
6284:
6285: Ehrnrooth m. fl.: Om avlåtande av proposztzon angående ut-
6286: ökande av medlemsantalet i Riksdagens kanslikommission.
6287:
6288:
6289:
6290: T i 11 R i k s d a g e n.
6291:
6292: Övervakningen av riksdagens kanslis verk- tanke på kanslikommissionens uppgifter, som
6293: samhet är sedan gammalt anförtrodd kansli- numera är betydligt mera krävande än när
6294: kommissionen. Stadgandet angående detta or- detta organ i tiderna tillkom, vore det mycket
6295: gan ingick tidigare i riksdagens arbetsordning önskvärt att medlemsamalet kunde utökas på
6296: men intogs 1928 i riksdagsordningen. Enligt det sättet att samtliga riksdagsgrupper blir fö-
6297: 89 § hör tili kanslikommissionen talmannen reträdda i kanslikommissionen. Detta vore med
6298: och vicetalmännen samt fyra riksdagsmän, vilka tanke på de praktiska uppgifter, som ankom-
6299: därest riksdagen inte kan enas om dem, utses mer på kanslikommissionen, en ändamålsenlig
6300: genom proportionella val. förändring. Huruvida det eventuellt skall sör-
6301: Under kanslikommissionens uppsikt står riks- jas för att grupperna är företrädda i kanslikom-
6302: dagens centralkansli och byråer. På den an- missionen såsom i utskotten enligt sin parla-
6303: kommer också övervakningen av ekonomin och mentariska styrka, är en mindre viktig fråga.
6304: finanserna, lediganslåendet och besättandet av Oss förefaller den bästa lösningen vara den,
6305: tjänstema och befattningarna samt handhavan- att medlemsantalet skulle utökas så att förutom
6306: det av de mångahanda praktiska frågor, av vil- riksdagens talman och vicetalmän även de
6307: kas lösning riksdagsarbetets effektivitet är be- grupper skulle bli företrädda i kanslikommis-
6308: roende. sionen, som inte är representerade i presidiet.
6309: Med tiden har riksdagsarbetet utvecklats i Den andra möjligheten, som inte leder till ett
6310: en sådan riktning, att kraven på de yttre for- alltför stort antal medlemmar i detta organ,
6311: mer, i vilka det bedrivs, på den inre organisa- vore att förutom riksdagens presidium invälja
6312: tionen och den service den erbjuder, blivit allt en medlem från varje grupp med utskottsrepre-
6313: större. Vid tillkomsten av riksdagsordningen sentation. Denna princip kan också komplette-
6314: fungerade riksdagen på ett sätt, som inte ras med principen att styrkeförhållandet mellan
6315: ställde tillnärmelsevis samma krav på den så den icke-socialistiska och den socialistiska sidan
6316: att säga tekniska sidan. i riksdagen iakttages jämväl i kanslikommissio-
6317: Flera reformer borde nu fås tili stånd för nen. Denna sistnämnda princip är emeller-
6318: att matsvara det som både riksdagens med- tid enligt vår uppfattning av mindre bety-
6319: lemmar och tjänstemän väntar sig för att delse med beaktande av de tili sin natur
6320: kunna arbeta rationellt. Det beror på kansli- opolitiska ärenden, som kanslikommissionen i
6321: kommissionen huruvida sådana mått och steg huvudsak handhar. Huvudsaken är att i kansli-
6322: kommer att tas, som man rätt allmänt inom kommissionens arbete skulle kunna medverka
6323: riksdagen hoppas på. företrädare för alla riksdagsgrupper. Detta
6324: Av antalet medlemmar i kanslikommissionen skulle ge ökad tyngd åt kanslikommissionen
6325: följer, att bara de större riksdagsgrupperna och säkert tillföra den flera initiativ och er-
6326: har representation i den. Flera eller färre grup- bjuda en vidare synvinkel vid lösningen av de
6327: per saknar företrädare i kommissionen, medan problem, som i samma utsträckning angår
6328: tre grupper har dubbel representation. Med stora och små riksdagsgrupper.
6329: 12 156/72
6330: 90 1,32. -Eduskunnan kansliatoimikunnan jäsenluku.
6331:
6332:
6333: Med hänvisning tili det vi ovan anfört före- om sådan ändring av 89 § riksdagsord-
6334: slår vi, att riksdagen ville besluta hemställa, ningen att medlemsantalet i kanslikom-
6335: missionen utökas för att möjliggöra de
6336: att regeringen måtte avlåta proposi- olika riksdagsgruppernas representation
6337: tion till Riksdagen med /örslag till lag i densamma.
6338: Helsingfors den 2 februari 1972.
6339:
6340: Georg C. Ehrnrooth. Evald Häggblom.
6341: Ragnar Granvik. Elly Sigfrids.
6342: Grels Teir~ Pär Stenbäck.
6343: Carl Olof Tallgren. Victor Procope.
6344: Henrik Westerlund. Kristian Gestrin.
6345: 91
6346:
6347: 1,32.- Toiv.al. n:o 7.
6348: Suomennos.
6349:
6350:
6351:
6352:
6353: Ehrnrooth ym.: Esityksen antamisesta Eduskunnan kansliatoimi-
6354: kunnan jäsenluvun lisäämisestä.
6355:
6356:
6357:
6358: E d u s k u n n a 11 e.
6359:
6360: Eduskunnan kanslian toiminnan valvonta on vampia kuin tämän elimen syntyaikoihin, olisi
6361: vanhastaan uskottu kansliatoimikunnalle. Tätä hyvin toivottavaa, että jäsenmäärää voitaisiin
6362: elintä koskeva säännös sisältyi aikaisemmin lisätä sillä tavalla, että kaikki eduskuntaryhmät
6363: eduskunnan työjärjestykseen, mutta otettiin saisivat edustuksen kansliatoimikuntaan. Tämä
6364: 1928 valtiopäiväjärjestykseen. Kansliatoimikun- olisi kansliatoimikunnalle kuuluvien käytännöl-
6365: taan kuuluvat 89 § :n mukaan puhemies ja listen tehtävien kannalta tarkoituksenmukainen
6366: varapuhemiehet sekä neljä edustajaa, jotka muutos. Vähemmän tärkeä kysymys on, huo-
6367: eduskunta, ellei se voi niistä yhtyä, valitsee lehditaanko mahdollisesti siitä, että ryhmät
6368: suhteellisilla vaaleilla. ovat edustettuina kansliatoimikunnassa samoin
6369: Kansliatoimikunnan valvonnassa ovat edus- kuin valiokunnissa parlamentaarisen voimansa
6370: kunnan keskuskanslia ja toimistot. Sille kuu- mukaisesti.
6371: luu myös talouden ja raha-asioiden valvonta, Parhaimmalta ratkaisulta meistä näyttää se,
6372: virkojen ja toimien avoimeksi julistaminen ja että jäsenmäärää lisättäisiin niin, että edus-
6373: täyttäminen sekä huolenpito monista käytän- kunnan puhemiehen ja varapuhemiesten lisäksi
6374: nöllisistä kysymyksistä, joiden ratkaisemisesta myös ne ryhmät tulisivat edustetuiksi kanslia-
6375: valtiopäivätyön tehokkuus riippuu. toimikunnassa, jotka eivät ole edustettuina
6376: puhemiehistössä. Toinen mahdollisuus, joka ei
6377: Aikojen kuluessa on eduskuntatyö kehittynyt
6378: johda tämän elimen liian suureen jäsenmäärään,
6379: sellaiseen suuntaan, että niiltä ulkoisilta muo-
6380: olisi eduskunnan puhemiehistön lisäksi valita
6381: doilta, joissa sitä harjoitetaan, sisäiseltä organi-
6382: yksi jäsen kustakin ryhmästä, jolla on valio-
6383: saatioita ja sen tarjoamilta palveluksilta vaa-
6384: kuntaedustus. Tätä periaatetta voidaan myös
6385: ditaan yhä enemmän. Valtiopäiväjärjestyksen
6386: täydentää sellaisella periaatteella, että edus-
6387: syntyessä eduskunta työskenteli tavalla, joka
6388: kunnan ei-sosialistisen ja sosialistisen puolen
6389: ei asettanut läheskään samoja vaatimuksia sa-
6390: väliset voimasuhteet otetaan huomioon myös
6391: noaksemme teknilliselle puolelle.
6392: kansliatoimikunnassa. Tämä viimeksi mainittu
6393: Useita uudistuksia pitäisi nyt saada aikaan, periaate on käsityksemme mukaan kuitenkin
6394: jotta sekä eduskunnan jäsenten että virkamies- vähemmän merkitsevä ottaen huomioon sen,
6395: ten toiveet työn järkiperäistämisestä toteutuisi- että kansliatoimikunnan käsittelemät asiat ovat
6396: vat. Kansliatoimikunnasta riippuu, ryhdytäänkö luonteeltaan pääasiassa epäpoliittisia. Pääasia
6397: sellaisiin toimenpiteisiin, joita aivan yleisesti on, että kansliatoimikunnan työhön voisivat
6398: eduskunnassa toivotaan. vaikuttaa kaikkien eduskuntaryhmien edustajat.
6399: Kansliatoimikunnan jäsenten lukumäärästä Tämä lisäisi kansliatoimikunnan merkitystä,
6400: seuraa, että vain suuremmilla eduskuntaryh- saisi varmasti aikaan lisääntyvää aloitteelli-
6401: millä on siinä edustus. Useimmilta tai harvem- suutta ja laajentaisi näkökulmaa niitä ongelmia
6402: milta ryhmiltä puuttuu edustaja toimikunnassa, ratkaistaessa, jotka samassa määrin koskevat
6403: kun taas kolmella ryhmällä on kaksinkertainen suuria ja pieniä eduskuntaryhmiä.
6404: edustus. Kansliatoimikunnan tehtävien kan- Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
6405: nalta, jotka nykyään ovat huomattavasti vaati- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6406: 92 1,32. - Eduskunnan kansliatoimikunnan jäsenluku.
6407:
6408:
6409: että hallitus antaisi Eduskunnalle esi- liatoimikunnan jäsenmäärää lisätään ja
6410: tyksen laiksi sellaisesta muutoksesta val- siten tehdään mahdolliseksi eri edus-
6411: tiopäiväjärjestyksen 89 §:ään, että kans- kuntaryhmien edustus siinä.
6412: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
6413:
6414: Georg C. Ehrnrooth. Evald Häggblom.
6415: Ragnar Granvik. Elly Sigfrids.
6416: Grels Teir. Pär Stenbäck.
6417: Carl Olof Tallgren. Victor Procope.
6418: Henrik Westerlund. Kristian Gestrin.
6419: 93
6420:
6421: 1,33. - Hemst.mot. nr 8.
6422:
6423:
6424:
6425:
6426: Ehrnrooth m.fl.: Om utredning rö~de inrättande av en för-
6427: fattningsdomstol.
6428:
6429:
6430: T i ll R i k s d a g e n.
6431:
6432: Rätten förpliktar också staten, d.v.s. de per- mot grundlag. Att detta är hos oss gällande
6433: soner som de olika statsorganen består av. rätt har i stort sätt samtliga rättslärda varit
6434: Detta kan också uttryckas sålunda, att lagen i eniga om. Tillkomsten av stadgandet i rege-
6435: ett lagbundet samhälle står över alla, såväl de ringsformens 92 § 2 mom. ger otvetydigt stöd
6436: styrande som de styrda. Detta är det centrala åt denna uppfattning. De reservationer, som
6437: kriteriet för rättsstaten. Kaira gjort beträffande alldeles uppenbara
6438: Det är inte nog med att den lagstiftande, grundlagsstridigheter såsom att en lag t. ex.
6439: verkställande och dömande makten är för- icke publicerats i författningssamlingen, sak-
6440: delad mellan olika organ, utan. det måste också nar praktisk betydelse. Då domstolarna inte
6441: finnas en kontroll av att maktfördelningen utan uttryckligt stadgande i lag kan eller vili
6442: upprätthålles och laglighetskravet iakttages av utöva kontroll av grundlagsenligheten av s. k.
6443: statsorganen för att medborgarnas rättssäker- vanliga lagar, finns det en lucka i författ-
6444: het skall vara tryggad. I fråga om den verk- ningen. Detta har betonats av olika rättslärda
6445: ställande och den dömande makten är det med större eller mindre emfas under hela vår
6446: genom i våra grundlagar ingående stadganden sj älvständighetstid.
6447: sörjt för laglighetskontrollen. Regeringen kon- Såväl före som efter regeringsformen kom
6448: trolleras på flera sätt både av riksdagen och till har frågan om domstolarnas rätt att pröva
6449: domstolarna. Domstolarnas verksamhet över- lagars grundlagsenlighet varit aktuell också in-
6450: vakas ·. av riksdagens justitieombudsman och om regeringen och riksdagen.
6451: statsrådets justitiekansler. Överhuvudtaget · ut- I regeringens proposition av den 30 novem-
6452: trycker dessa ämbetsmäns uppgifter · en sträng ber 1917 med förslag tili regeringsform hade
6453: laglighetsprincip. · man föreslagit, att om det är uppenbart att
6454: ett stadgande inte tillkommit i den ordning
6455: När det gäller den administrativa lagstif- som grundlag föreskriver, må det ej tillämpas.
6456: tande makten - rätten att utfärda .förord- Enligt propositionen av den 6 juni 1918 skulle
6457: ningar - viiken i stöd av regeringsformens lag, som inte tillkommit i den ordning som
6458: 28 §. tilikommer presidenten, är laglighetskon- stadgats om grundlag, inte tiliämpas av högsta
6459: trollen likaså ombesörjd. Jämlikt regeringsfor- domstolen om den innehöll stadgande som
6460: mens 92 § 2 mom. må domare eller annan stred mot grundlagen, och föreskrevs det att
6461: tjänsteman icke tiliämpa ett stadgande i en högsta domstolen ägde fordra att sådan lag
6462: förordning, vilket står i strid med grundlag ändrades. Grundlagsutskottet strök emellertid
6463: eller annan lag. Detta grundlagsstadgande har detta stadgande. Samma ståndpunkt intog ut-
6464: ansetts innebära rätt för domstolarna och skottet vid behandlingen av regeringens i maj
6465: andra myndigheter att granska lagligheten 1919 avgivna proposition med förslag till re-
6466: också av stadganden som utfärdats av stats- geringsform, som innehöll samma stadgande
6467: rådet och ministerierna. om grundlagsstridiga stadganden som proposi-
6468: Våra grundlagar innehåller emellertid icke tionen från 1917. I en lagmotion, som Erich
6469: något stadgande, som skulle innebära rätt att m. fl. inlämnade tili 1923 års riksdag före-
6470: granska grundlagsenligheten av lagar. Domsto- slog motionärerna att tili regeringsformen skul-
6471: larna och övriga myndigheter måste därför le fogas ett stadgande om domstolarnas rätt
6472: tillämpa en lag, trots att denna tillkommit i att pröva frågan om lagars grundlagsenlighet.
6473: en ordning eller har ett innehåll, som strider I en regeringsproposition tili 1931 års riksdag
6474: 94 1,33. -Vaitiosääntötuomioistuimen perustaminen.
6475:
6476: (n:o 8) föreslogs, att regeringsformen skulle lag har den i själva verket lämnats utan stad-
6477: förfullständigas bl. a. med ett stadgande av fästelse och riksdagen har å sin sida sedermera
6478: samma innehåll som hade ingått i denna obe- icke begagnat sig av den möjlighet, som den
6479: handlade lagmotion. skulle hava ägt, att utan stadfästelse bringa
6480: Enligt 19 31 års regeringsförslag skulle tili lagen i kraft, hette det i svaret. Riksdagen
6481: regeringsformens 92 §. fogas nya 3-5 mom. fann den föreslagna ändringen så djupt ingri-
6482: Högsta domstolen skulle i mål eller ärende, pande och tili sina verkningar betänklig att
6483: som dragits under dess prövning, äga förklara, den avböjde densamma. Högsta domstolen
6484: att stadgande, som domstolen fann stridande skulle berättigas att helt och hållet förbjuda
6485: mot grundlag, icke må tillämpas. Om saken och upphäva tillämpningen av en av riksdagen
6486: ägde den meddela statsrådet och justitiekans- t. Q. m. enhälligt antagen och av republikens
6487: lern. Intill dess rättelse vunnits, skulle avgö- president stadfäst lag, framhölls det i svaret.
6488: randet vara bindande för alla myndigheter. Det är önskligast att tolkningen därav, i vii-
6489: Samma lag skulle gälla högsta förvaltningsdom- ken ordning varje lag skall stiftas, även fort-
6490: stolen, dock sålunda att dess avgörande skulle farande ankommer å de lagstiftande organen,
6491: meddelas högsta domstolen samt offentliggöras uttalade riksdagen i sitt svar.
6492: och bliva bindande först sedan högsta dom- Denna riksdagens ståndpunkt har inte stått
6493: stolen förklarat, att densamma var ense med oemotsagd. I synnerhet Erich och Hermansan
6494: högsta förvaltningsdomstolen. Om annan dom- underströk kraftigt behovet av ett stadgande
6495: stol fann stadgande i lag vara stridande mot om prövning av lagars · förenlighet med för-
6496: grundlag och frågan härom ännu icke hade fattningen. Erich påpekade att folkrepresenta-
6497: blivit avgjord av högsta domstolen, skulle frå- tionen lätt' förstllliii:lar att iakttaga riktiga for-
6498: gan hänskjutas tili dennas prövning och må- mer, då dessa förefaller att alltför mycket för-
6499: lets avgörande anstå tili dess högsta domstolen svåra ·dess handlingsfrihet. Han påpekade att
6500: gett sin förklaring. Förvaltningsmyndighet det · var helt omotiverat att säga att domstols
6501: skulle icke få vägra att tiliämpa stadgande i prövningsrätt skulle innebära att den dömande
6502: lag, änskönt den ansåg densamma stridande makten ingrep ·i lagstiftarens . befogenheter, om
6503: mot grundlag. Beroende av sakens beskaffen- den genom att vägra att ·tiliämpa oriktig lag
6504: het skulle myndigheten bringa sin uppfattning indirekt kunde inverka i sådan riktning att
6505: om stadgandet tili högsta domstolens eller lagen ändJ:ades. Erich· insåg svagheten hos ett
6506: högsta förvaltningsdomstolens kännedom, som, dylikt stagande. Men det oaktat ansåg han
6507: där skäl fanns, ägde förfara såsom ovan an- det förenligt med en riktig ptincip - att inte
6508: förts. heller riksdagen står ovanom lagen - och av
6509: I det utlåtande tili statsrådet, som högsta stor betydelse riktigt tiliämpat. Rätt nyligen
6510: domstolen avgav över förslaget, anbefalldes har åter några av våra sakkunniga på statslä-
6511: det såsom ändamålsenligt. Grundlagsutskottet rans och stadsförfattningens områden dryftat
6512: föreslog emellertid att de i propositionen in- detta problem och efterlyst åtgärder för att
6513: gående lagförslagen om ändring av regerings- få en statsförfattningsdömstol i en eller annan
6514: formen och riksdagsordningen måtte avböjas. form tili stånd. Merikoski har betecknat det
6515: I en reservation tili utskottets betänkande som en svår lucka i vår författning •att den
6516: (n:o 8/1931 Rd.) förordade fyra medlemmar konstitutionella kontrollen saknas. Samma upp-
6517: godkännande av regeringspropositionen bl. a: fattning har uttalats av bl. a. Tarkiainen. Trots
6518: beträffande 92 §. Stora utskottet omfattade de stadganden i regeringsformen ( § § 19, 45
6519: grundlagsutskottets majoritets ståndpunkt och och 58) och i riksdagsordningen {§§ 46 och
6520: riksdagen förkastade den 17 november 19.31 67) som i praktiken i hög grad minskar risken
6521: propositionen. för att lagar stiftas i grundlagsstridig ordning,
6522: I riksdagens avböjande svar framhölls att saknas i Finland i motsats tili ett flertal rätts-
6523: Finlands konstitution innehåller garantier, som stater möjligheten av en rättslig kontroll av att
6524: visat sig effektiva, mot stiftande av grundlags- författningens stadganden iakttagits vid stif-
6525: vidriga lagar. Presidenten kan, då en av riks- tandet av lag. Med en enda rösts övervikt kan
6526: dagen antagen lag skall stadfästas, däröver grundlagsutskottet besluta att ett lagförslag
6527: begära högsta domstolens eller högsta förvalt- inte förutsätter behandling i den ordning som
6528: ningsdomstolens utlåtande. Då en av riksdagen om grundlag är föreskriven och denna stånd-
6529: antagen lag visat sig vara stridande emot grund- punkt blir då lätt riksdagens. Avgörandet kan
6530: 1,33. - Ehrnrooth ym. 95
6531:
6532: medvetet ellet omedvetet vara dikterat av poli- hur liten den än må vara, att domstolarna och
6533: tiska och icke rättsliga synpunkter. Även om andra myndigheter tillämpar en lag, om vars
6534: grundlagsutskottet omsorgsfullt hört sakkun- grundlagsenlighet starka tvivel råder, borde
6535: niga, kan man inte utesluta möjlighcten av reduceras så långt det praktiskt går för sig.
6536: att riksdagen antager och presidenten stadfäs- Utan att taga ställning tili något av de förslag,
6537: ter en lag, som står i strid med grundlagen, som framlagts tili frågans lösning, anser vi det
6538: men det oaktat binder domstolar och övriga angeläget att prohlemet på allvar aktualiseras
6539: myndigheter. Under frihetstiden betecknades och blir föremål för en grundlig utredning.
6540: det i ett memorial som ett bland de farligaste Med hänvisning tili det ovan anförda före-
6541: försök mot friheten och riksens ständers lag- slår vi vördsamt, att riksdagen ville besluta
6542: stiftande makt om de tankar och satser bleve hemställa,
6543: gängse antagna, som skulle riksens ständers att regeringen måtte låta utreda, hu-
6544: pluralitet icke äga förstånd och insikt nog tili ruvida en /örfattningsdomstol borde in-
6545: sina göromål. Det är svårt att tro att våra rättas för att möjliggöra rättslig kontroll
6546: dagars folkrepresentation skulle anse sig ofel- av lagars grundlagsenlighet eller even-
6547: bar. tuellt andra åtgärder vidtagas i syfte
6548: Man kunde också från senaste tid anföra att skapa de bästa garantier /ör att de
6549: exempel på lagförslag, som behandlats i vanlig konstitutionella kraven vid stiftandet av
6550: lagstiftningsordning, trots att vägande skäl lag iakttages, samt i fall att utredningen
6551: och i varje fall försiktighet hade påkallat be- ger anledning därtill, avlåta proposition
6552: handling i grundlagsenlig ordning. Möjligheten, i saken till Riksdagen.
6553: Helsingfors den 2 februari 1972.
6554:
6555: Georg C. Ehrnrooth. Tuure Junnila. Victor Procope.
6556: 96
6557:
6558: 1,33.- Toiv.al. n:o 8.
6559: Suomennos.
6560:
6561:
6562:
6563:
6564: Ehrnl"QOth ym.: Valtiosääntötuomioistuimen perustamista koske-
6565: vasta selvityksestä.
6566:
6567:
6568: E d u s k u n n a 11 e.
6569:
6570: Oikeus velvoittaa myös valtiota, ts. henki- mentin säännöksen synty tukee epiiilemiittä tätä
6571: löitä, jotka muodostavat valtion eri elimet. käsitystä. Niillä varauksilla, jotka Kaira on
6572: Tämä voidaan ilmaista myös siten, että laki tehnyt aivan ilmeisiin perustuslainvastaisuuk-
6573: lainalaisessa yhteiskunnassa on kaikkien ylä- siin nähden, kuten että lakia ei ole esim. jul-
6574: puolella, sekä hallitsevien että hallittujen. Tä- kaistu asetuskokoelmassa, ei ole käytännöllistä
6575: mä on oikeusvaltion keskeinen tunnusmerkki. merkitystä. Koska tuomioistuimet eivät ilman
6576: Ei riitä, että lainsäädäntö-, toimeenpano- ja nimenomaista laissa olevaa säännöstä voi tai
6577: tuomiovalta on jaettu eri elinten kesken, vaan halua valvoa ns. tavallisten lakien perustus-
6578: täytyy myös valvoa, että valtion elimet pitävät lainmukaisuutta, on valtiosäännössä aukko.
6579: yllä vallanjakoa ja noudattavat laillisuusvaati- Tätä ovat eri lainoppineet enemmän tai vähem-
6580: musta, jotta kansalaisten oikeusturva olisi taat- män voimakkaasti korostaneet koko itsenäisyy-
6581: tu. Toimeenpano- ja tuomiovallan osalta on temme ajan.
6582: perustuslaeissamme olevilla säännöksillä huo- Sekä ennen hallitusmuotomme syntymistä
6583: lehdittu laillisuusvalvonnasta. Hallitusta valvo- että sen jälkeen on kysymys tuomioistuinten
6584: vat monin tavoin sekä eduskunta että tuomio- oikeudesta tulkita lakien perustuslainmukai-
6585: istuimet. Tuomioistuinten toimintaa valvovat suutta ollut ajankohtainen hallituksessa ja edus-
6586: eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston kunnassa.
6587: oikeuskansleri. Näiden virkamiesten tehtäviä Hallituksen esityksessä 30 päivältä marras-
6588: leimaa ylipäänsä ankara laillisuusperiaate. kuuta 1917 laiksi hallitusmuodosta ehdotettiin,
6589: Mitä tulee hallinnolliseen lainsäädäntövaltaan että jos on ilmeistä, että jokin säännös ei ole
6590: - oikeuteen antaa asetuksia - mikä hallitus- syntynyt perustuslain mukaisessa järjestyksessä,
6591: muodon 28 §:n nojalla kuuluu presidentille, ei sitä saa soveltaa. Kesäkuun 6 päivänä 1918
6592: on laillisuusvalvonnasta myös huolehdittu. Hal- annetun esityksen mukaan korkeimman oikeu-
6593: litusmuodon 92 §:n 2 momentin mukaan tuo- den ei ollut sovellettava lakia, joka ei ollut
6594: mari tai muu virkamies ei saa sovelluttaa ase- syntynyt perustuslain säätämisestä voimassaole-
6595: tuksessa olevaa säännöstä, joka on ristiriidassa vassa järjestyksessä, jos se sisälsi säännöksen,
6596: perustuslain tai muun lain kanssa. Tämän pe- joka oli perustuslainvastainen, ja korkein oikeus
6597: rustuslain säännöksen on katsottu antavan tuo- määrättiin vaatimaan sellaisen lain muuttamista.
6598: mioistuimille ja muille viranomaisille oikeuden Perustuslakivaliokunta kuitenkin poisti tämän
6599: tarkastaa myös valtioneuvoston ja ministeriöi- säännöksen. Saman kannan valiokunta otti kä-
6600: den antamien säännösten laillisuutta. sitellessään hallituksen toukokuussa 1919 an-
6601: Meidän perustuslaeissamme ei ole kuitenkaan tamaa esitystä hallitusmuodoksi, joka sisälsi
6602: säännöstä, joka antasi oikeuden tarkastaa la- saman säännöksen perustuslainvastaisista sään-
6603: kien perustuslainmukaisuutta. Tuomioistuinten nöksistä kuin esitys vuodelta 1917. Erichin
6604: ja muiden viranomaisten täytyy sen takia so- ym. vuoden 1923 valtiopäiville jättämässä la-
6605: veltaa lakia siitä huolimatta, että se on synty- kialoitteessa aloitteentekijät ehdottivat, että
6606: nyt perustuslainvastaisessa järjestyksessä tai hallitusmuotoon otettaisiin säännös tuomiois-
6607: sen sisältö on perustuslainvastainen. Suurin tuinten oikeudesta tutkia kysymystä lakien
6608: piirtein kaikki oikeusoppineet ovat olleet yk- perustuslainmukaisuudesta. Hallituksen esityk-
6609: simielisiä tästä. Hallitusmuodon 92 §:n 2 mo- sessä vuoden 19 31 valtiopäiville ( n: o 8 ) eh-
6610: 1,33. -Ehrnrooth ym. 97
6611:
6612: dotettiin, että hallitusmuotoa täydennettäisiin eduskunta puolestaan ole sitten käyttänyt stta
6613: mm. saman sisältöisellä säännöksellä, joka oli mahdollisuutta, joka sillä olisi · ollut, saattaa
6614: tässä käsittelemättä jääneessä lakialoitteessa. laki voimaan ilman vahvistusta, sanottiin vas-
6615: Vuoden 1931 hallituksen esityksen mukaan tauksessa. Eduskunta havaitsi ehdotetun muu-
6616: olisi hallitusmuodon 92 §:ään ollut otettava toksen niin syvälle käyväksi ja vaikutuksiltaan
6617: uudet 3-5 momentit. Jos korkein oikeus sen arveluttavaksi, että se hylkäsi sen. Korkein
6618: ratkaistavaksi saatetussa asiassa havaitsi laissa oikeus oikeutettaisiin kokonaan kieltämään ja
6619: olevan säännöksen perustuslain kanssa risti- lakkauttamaan eduskunnan vaikkapa yksimie-
6620: riitaiseksi, sen tuli lausua julki, että säännöstä lisesti hyväksymän ja tasavallan presidentin
6621: ei ollut sovellettava. Sen tuli ilmoittaa asiasta vahvistaman lain soveltamisen, esitettiin vas-
6622: valtioneuvostolle ja oikeuskanslerille. Kunnes tauksessa. Se tulkinta, missä järjestyksessä mi-
6623: oikaisu oli saatu aikaan, tuli ratkaisun olla kin laki on säädettävä, on tämänkin tähden
6624: kaikkia viranomaisia sitova. Sama laki koskisi paras edelleenkin jättää lainsäädäntöelinten
6625: korkeinta hallinto-oikeutta kuitenkin niin, että tehtäväksi, lausui eduskunta vastauksessaan.
6626: sen ratkaisu oli ilmoitettava korkeimmalle oi- Tähän eduskunnan kantaan on esitetty vas-
6627: keudelle sekä julkaistava ja että se oli sitova taväitteitä. Erityisesti Erich ja Hermanson al-
6628: vasta, kun korkein· oikeus oli ilmoittanut ole- leviivasivat voimakkaasti lakien valtiosäännön-
6629: vansa samaa mieltä kuin korkein hallinto-oi- mukaisuuden tutkimista koskevan säännöksen
6630: keus. Kun muu tuomioistuin havaitsi laissa tarpeellisuutta. Erich viittasi siihen, että kan-
6631: olevan säännöksen olevan ristiriidassa perustus- sanedustuslaitos helposti laiminlyö oikeat muo-
6632: lain kanssa eikä korkein oikeus ollut ratkais- dot, koska ne näyttävät liiaksi kahlehtivan sen
6633: sut kysymystä, oli se alistettava korkeimman toimintavapautta. Hän .viittasi siihen, että oli
6634: oikeuden tutkittavaksi ja asian ratkaisu lykät- aivan perusteetonta sanoa, että tuomioistuimen
6635: tävä siksi, kunnes korkein oikeus oli antanut tutkimisoikeus sisältäisi sen, että tuomiovalta
6636: lausuntonsa. Hallintoviranomainen ei saanut puuttuisi lainsäätäjän valtuuksiin, jos se kiel-
6637: kieltäytyä soveltamasta laissa olevaa säännöstä, täytymällä soveltamasta väärää lakia epäsuo-
6638: vaikka piti sitä perustuslainvastaisena. Viran- rasti voisi vaikuttaa sellaiseen suuntaan, että
6639: omaisen piti kuitenkin ilmoittaa käsityksensä, lakia muutettaisiin. Erich näki sellaisessa sään-
6640: asian laadun mukaan, korkeimmalle oikeudelle nöksessä olevan heikkouden. Mutta tästä huo-
6641: tai korkeimmalle hallinto-oikeudelle, jonka, limatta hän katsoi siinä olevan periaatteen oi-
6642: milloin siihen aihetta oli, piti menetellä niin keaksi - ettei eduskuntakaan ole lain yläpuo-
6643: kuin edellä on lausuttu. lella - ja oikein sovellettuna suurimerkir-yk-
6644: Siinä lausunnossa, jonka korkein oikeus an- siseksi. Melko äskettäin ovat jälleen eräät val-
6645: toi ehdotuksesta valtioneuvostolle, sitä pidet- tio-opin ja valtiosäännön alan asiantuntijamme
6646: tiin tarkoituksenmukaisena. Perustuslakivalio- pohtineet tätä ongelmaa ja pitäneet suotavana
6647: kunta ehdotti kuitenkin, että esityksessä olevat toimenpiteitä valtiosääntötuomioistuimen ai-
6648: lakiehdotukset hallitusmuodon ja valtiopäivä- kaansaamiseksi muodossa tai toisessa. Meri-
6649: järjestyksen muuttamisesta hylättäisiin. Valio- koski on pitänyt pahana aukkona meidän val-
6650: kunnan mietintöön (n:o 8/1931 vp.) jäte- tiosäännössämme, että perustuslainmukaisuuden
6651: tyssä vastalauseessa neljä jäsentä puolsi halli- valvonta puuttuu. Saman käsityksen on lausu-
6652: tuksen esityksen hyväksymistä mm. 92 §:n nut mm. Tarkiainen. Huolimatta hallitusmuo-
6653: osalta. Suuri valiokunta yhtyi perustuslakivalio- don (19, 45 ja 58 §) ja valtiopäiväjärjestyk-
6654: kunnan enemmistön kantaan, ja eduskunta hyl- sen ( 46 ja 67 §) säännöksistä, jotka käytän-
6655: käsi 17 päivänä marraskuuta 1931 esityksen. nössä suuressa määrin vähentävät vaaraa, että
6656: Eduskunnan hylkäävässä vastauksessa esitet- lakeja säädettäisiin perustuslainvastaisessa jär-
6657: tiin, että Suomen valtiosäännössä on tehok- jestyksessä, puuttuu Suomessa päinvastoin kuin
6658: kaiksi osoittautuneita takeita perustuslainval- useimmissa oikeusvaltioissa mahdollisuus oi-
6659: taisten lakien säätämistä vastaan. Presidentti keudellisesti valvoa, että valtiosäännön määrä-
6660: voi, kun eduskunnan hyväksymä laki on vah- ykset otetaan lakia säädettäessä huomioon. Yh-
6661: vistettava, pyytää siitä korkeimman oikeuden den äänen enemmistöllä perustuslakivaliokunta
6662: tai korkeimman hallinto-oikeuden lausuntoa. voi päättää, että lakiehdotus ei edellytä perus-
6663: Milloin eduskunnan hyväksymä laki on näyt- tuslainsäädäntöjärjestystä, ja tämä tulee sitten
6664: tänyt olevan ristiriidassa perustuslain kanssa, se helposti eduskunnan kannaksi. Ratkaisun voi-
6665: onkin itse asiassa jätetty vahvistamatta, eikä vat tietoisesti tai tiedostamatta sanella poliitti-
6666: 13 156/72
6667: 98 1,33.- Valtiosääntötuomioistuimen perustaminen.
6668:
6669:
6670: set ja muut kuin oikeudelliset näkökohdat. että tuomioistuimet ja muut viranomaiset so-
6671: Vaikka perustuslakivaliokunta on huolellisesti veltavat lakia, jonka perustuslainmukaisuudesta
6672: kuullut asiantuntijoita, voi olla mahdollista, on vahvoja epäilyksiä, pitäisi vähentää niin
6673: että eduskunta hyväksyy ja presidentti vah- paljon kuin se käytännössä käy päinsä. Otta-
6674: vistaa lain, joka on perustuslainvastainen, mutta matta kantaa mihinkään niistä ehdotuksista,
6675: joka siitä huolimatta sitoo tuomioistuimia ja joita on esitetty kysymyksen ratkaisemiseksi,
6676: muita viranomaisia. Vapaudenaikana pidettiin pidämme tärkeänä, että ongelma otetaan vaka-
6677: eräässä lausunnossa eräänä vaarallisimpana yri- vasti esille ja että se tulee perusteellisen selvi-
6678: tyksenä kaventaa vapautta ja valtakunnansää- tyksen kohteeksi.
6679: tyjen lainsäädäntövaltaa, sitä että sentapaiset Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
6680: ajatukset ja lauseet yleisesti hyväksyttäisiin, tavasti, että eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
6681: joiden mukaan valtakunnan säätyjen enemmis-
6682: töllä ei olisi kylliksi ymmärrystä ja tietoa teh- että hallitus selvityttäisi, olisiko pe-
6683: täviensä hoitamiseen. On vaikea uskoa, että rustettava valtiosääntötuomioistuin, jot-
6684: meidän aikamme kansanedustuslaitos katsoisi ta lakien perustuslainmukaisuuden oi-
6685: itsensä virheettömäksi. keudellinen valvonta tehtäisiin mahdol-
6686: Myös viimeisimmältä ajalta voisi mainita liseksi, tai mahdollisesti ryhdyttävä
6687: esimerkkejä lakiehdotuksista, jotka on käsitelty muihin toimenpiteisiin parhaiden takei-
6688: tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä, vaikka den saamiseksi siitä, että valtiosäännön-
6689: painavat syyt ja joka tapauksessa varovaisuus mukaisuuden vaatimukset lakeja säädet·
6690: olisivat vaatineet käsittelemistä perustuslain täessä otetaan huomioon, sekä, mikäli
6691: säätämisestä voimassa olevassa järjestyksessä. selvitys antaa siihen aiheen, antaisi
6692: Sitä mahdollisuutta, kuinka pieni se lieneekin, asiassa esityksen Eduskunnalle.
6693: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
6694:
6695: Georg C. Ehrnrooth. Tuure Junnila. Victor Procope.
6696: 99
6697:
6698: 1,34.- Hemst.mot. nr 9.
6699:
6700:
6701: Ehrnrooth m. fl.: Om avlåtande av proposition om ändring av
6702: riksdagsordningen.
6703:
6704:
6705: T i II R i k s d a g e n.
6706:
6707: Vid varje lagtima riksdag skall vid dess öpp- röstning i frågor, om vilka regeringen utom
6708: nande eller inom förloppet av en månad däref- dagordningen avgivit redogörelse tili riksdagen
6709: ter tili riksdagen överlämnas berättelse om de (RO 36 §, förf. saml. nr 685/69). Den debatt,
6710: åtgärder, som av regeringen vidtagits i anled- som enligt riksdagsordningen nu är möjlig, gäl-
6711: ning av riksdagens beslut, samt därom, vad ler emellertid en speciell fråga eller ett be-
6712: eljest av större vikt i rikets styrelse eller i stämt förvaltningsområde. Den allmänna poli-
6713: dess förhållande tili utländska makter sig till- tiska debatt om tillståndet i riket, som t. ex.
6714: dragit ( RO 29 §}. I praktiken har regeringens de skandinaviska länderna känner, förs i Fin-
6715: årliga berättelse fått formen av en svåröver- lands riksdag i samband med presentationen
6716: skådlig detaljförteckning över de olika ministe- av regeringens årliga statsförslag och vid fram-
6717: riernas åtgärder samt en statistikspäckad redo- läggandet av statsutskottets däröver avgivna
6718: görelse under rubriken "övriga tilldragelser av betänkande. Inte heller dessa diskussioner
6719: större vikt i rikets styrelse och i dess förhål- motsvarar den allmänpolitiska debatten i de
6720: lande tili utländska makter under förenämnda övriga nordiska länderna. Budgetdebatten blir
6721: tid". framför allt en detaljerad uppräkning av olika
6722: Regeringens berättelse har utan diskussion förvaltningsgrenars anslagsbehov och lokala
6723: hänskjutits för granskning tili utskottet för ut- synpunkter på statsförslaget.
6724: rikesärenden för såvitt berättelsen berör förhål- Riksdagsordningen borde därför ändras så-
6725: landet tili utländska makter och i övriga delar lunda, att den föreskriver, att regeringen se-
6726: tili grundlagsutskottet. Dessa utskott äger nast en månad efter öppnandet av lagtima riks-
6727: framställa av berättelsen föranledda krav dag äger avlämna såväl en muntlig redogörelse
6728: (RO §§ 46, 48}. Mot slutet av den riksdag, över rikets tilistånd som en skriftlig berättelse.
6729: vid viiken berättelsen avgivits eller så sent Den muntliga redogörelsen skulle följas av dis-
6730: som i början av följande riksdag har utskotts- kussion i riksdagen utan att beslut fattas sedan
6731: betänkande föredragits i riksdagen. Den diskus- diskussionen förklarats avslutad. Den skriftliga
6732: sion, som då förts, har alltså kunnat gälla rege- berättelsen, vars uppläggning i enlighet med
6733: ringspolitiken i allmänhet eller någon enskild inom riksdagen uttalade önskemål borde än-
6734: åtgärd så långt tilihaka i tiden som två år. dras, skulle såsom hittills remitteras tili utskott
6735: I flera Iänder är det bättre sörjt för att par- för granskning.
6736: lamentet får tillfälle tili en allmänpolitisk de- Med hänvisning tili det ovan anförda före-
6737: batt på basen av en av statsöverhuvudet ellet slår vi vördsamt, att riksdagen ville besluta
6738: statsministern muntligt framförd redogörelse hemställa,
6739: för rikets allmänna ställning. Den därpå föl-
6740: jande s. k. trontals- eller öppningsdebatten i att regeringen måtte avlåta proposi-
6741: begynnelsen av den årliga parlamentsessionen tion om iindring av riksdagsordningen
6742: förs mot bakgrunden av den rådande situatio- sålunda, att regeringen inom förloppet
6743: nen. Därvid skiljer den sig från vår debatt i av en månad efter lagtima riksdags
6744: anledning av regeringens berättelse, som ofta öppnande till Riksdagen skall avge
6745: har närmast historiskt intresse. redogörelse för rikets tillstånd, viiken
6746: Vid 1969 års riksdag ändrades riksdagsord- följs av diskussion utan att beslut i
6747: ningen för att möjliggöra diskussion utan om- anledning av redogörelsen fattas.
6748: Helsingfors den 4 februari 1972.
6749:
6750: Georg C. Ehrnrooth. Tuure Junnila. Mikko Asunta.
6751: Victor Procope. Raino Westerholm. M. Jaatinen.
6752: 100
6753:
6754: 1,34.- Toiv.al. n:o 9. Suomennos.
6755:
6756:
6757: Ehrnrooth ym.: Esityksen antamisesta valtiopäiväjärjestyksen
6758: muuttamisesta.
6759:
6760: E d u s k u n n a 11 e.
6761:
6762: Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä annetaan tiopäiväjärjestystä, jotta tehtäisiin mahdolli-
6763: valtiopäiviä avattaessa tai kuukauden kuluessa seksi keskustelu, jota ei seuraa äänestys, kysy-
6764: sen jälkeen eduskunnalle kertomus niistä toi- myksistä, joista hallitus päiväjärjestyksen ulko-
6765: menpiteistä, joihin hallitus eduskunnan päätös- puolella on antanut selonteon eduskunnalle
6766: ten johdosta on ryhtynyt, sekä siitä, mitä muu- (VJ 36 §, as.kok. n:o 685/69). Se keskus-
6767: ten on tärkeämpää tapahtunut valtakunnan hal- telu, joka valtiopäiväjärjestyksen mukaan nyt
6768: linnossa tai sen suhteissa ulkovaltoihin ( VJ on mahdollinen, koskee kuitenkin jotakin eri-
6769: 29 § ) . Käytännössä hallituksen vuosittain an- tyiskysymystä tai tiettyä hallinnon alaa. Ylei-
6770: tama kertomus on muodoltaan vaikeaselkoinen nen poliittinen keskustelu valtakunnan tilasta,
6771: yksityiskohtien luettelo eri ministeriöiden toi- jollainen tunnetaan esim. Skandinavian maissa,
6772: menpiteistä sekä tilastotietoja täynnä oleva käydään Suomen valtiopäivillä hallituksen vqo-
6773: selonteko, jonka otsakkeena on "Muut tär- sittaisen tulo- ja menoarvion ja valtiovarain-
6774: keimmät tapahtumat valtakunnan hallinnossa valiokunnan siitä antaman mietinnön esittely-
6775: ja sen suhteissa ulkovaltoihin edellämainittuna jen yhteydessä. Nämäkään keskustelut eivät
6776: aikana". vastaa muissa pohjoismaissa käytävää yleispo-
6777: Hallituksen kertomus on keskustelutta lähe- liittista keskustelua. Budjettikeskustelusta tulee
6778: tetty ulkoasiainvaliokunnan tarkastettavaksi, lähinnä eri hallinnonhaarojen määrärahatarpei-
6779: mikäli kertomus koskee suhteita ulkovaltoihin, den ja tulo- ja menoarvioon liittyvien paikallis-
6780: ja muilta osilta perustuslakivaliokuntaan. Näi- ten näkökohtien yksityiskohtainen luettelointi.
6781: den valiokuntien tulee tehdä kertomuksesta Vaitiopäiväjärjestystä pitäisi sen tähden
6782: aiheutuvat ehdotukset (VJ 46, 48 §§). Niiden muuttaa niin, että se määrää hallituksen vii-
6783: valtiopäivien loppupuolella, joilla kertomus on meistään kuukauden kuluessa varsinaisten val-
6784: annettu, tai vasta seuraavien valtiopäivien tiopäivien avaamisesta antamaan valtakunnan
6785: alussa valiokuntien mietinnöt on esitelty edus- tilasta sekä suullisen selonteon että kirjallisen
6786: kunnalle. Silloin käyty keskustelu on siis voi- kertomuksen. Suullista selontekoa seuraisi
6787: nut kosketella hallituspolitiikkaa yleisesti tai eduskunnassa keskustelu, ilman päätöksente-
6788: jotakin jopa kaksi vuotta aikaisemmin suori- koa, kun keskustelu on julistettu päättyneeksi.
6789: tettua yksittäistoimenpidettä. Kirjallinen kertomus, jonka muotoa pitäisi
6790: Monissa maissa on huolehdittu paremmin eduskunnassa lausutun toivomuksen mukaisesti
6791: siitä, että parlamentti saa tilaisuuden yleispo- muuttaa, lähetettäisiin kuten tähänkin saakka
6792: liittiseen keskusteluun valtionpäämiehen tai valiokuntiin tarkastettavaksi.
6793: pääministerin valtakunnan yleisestä asemasta Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
6794: antaman suullisen selostuksen pohjalta. Sitä tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6795: seuraavan parlamentin ·vuosittaisen istuntokau- sen,
6796: den alussa käytävän ns. valtaistuinpuhe- tai että hallitus antaisi esityksen valtio-
6797: avajaiskeskustelun taustana on vallitseva ti- päiväjärjestyksen muuttamisesta siten,
6798: lanne. Siinä suhteessa keskustelu eroaa halli- että hallituksen kuukauden kuluessa
6799: tuksen kertomuksen johdosta käymästämme varsinaisten valtiopäivien avaamisesta
6800: keskustelusta, jolla usein on lähinnä historial- tulee antaa Eduskunnalle valtakunnan
6801: lista mielenkiintoa. tilaa koskeva selonteko, jota seuraa
6802: Vuoden 1969 valtiopäivillä muutettiin val- keskustelu ilman päätöksentekoa.
6803: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
6804:
6805: Georg C. Ehrnrooth. Tuure Junnila. Mikko Asunta.
6806: Victor Procopct Raino Westerholm. M. Jaatinen.
6807: 101
6808:
6809: 1,35.-Hemst.mot. nr 10.
6810:
6811:
6812:
6813:
6814: Ehrnrooth m. fl.: Om utredning för avlägsnande av de missför-
6815: hållanden valkampan;skostnaderna medfört.
6816:
6817:
6818: Tili Riksdagen.
6819:
6820: Va1kampanjema har år för år antagit al!lt derna följs, lkan däremot kontrolleras utan
6821: större dimensioner. I S)mtlerhet annonskam- större svårigheter.
6822: panjen i dags- <><;11 andra tidning.ar har s~ällt Den i USA antagna lagen gäll.er aLla federala
6823: ut både för partlernas och enskilda kandida- politiska vai, uttryckligen även primärvai och
6824: ters del. vai av delegater till partiernas nominerings-
6825: Denna utveclding har haft tili följd, att möten ( "conventions"). Det i lagen fastställda
6826: partierna trots det stora partistödet, råkat i maximiheloppet, som ett parti eller en kandi-
6827: ekonomi~ka svårigheter. När ett parti går in dat sammanlagt får använda för annonsering
6828: för vidlyftig annonsering, blir de andra tvung- i television, radio, tidningar och tidskrifter
6829: na att följa efter. Den individueilla annonse- eller i form av gatu- eller andra plakat (bill-
6830: ringen, som inför senaste riksdags~al !nl~des hoards), är 10 cent per röstherättigad person
6831: 5-6 veckor före vaiet, bedrevs li:kasa mten- i den va1krets mandatet i fråga gäller. I det
6832: sivare än någonsin förr. Partierna är inte lik- fall att en kandidat tili senaten eiller represen-
6833: ställda i konikurrensen om väljarna på grund tanthuset måste genomgå håde primärvai, val
6834: av att partistödet utgår enligt en ''konse~e mellan de två kandidater i primärvalet som
6835: rande" princip, som hestämmer att partlets utan att någon uppnått ahsolut majoritet fått
6836: parlarnentariska styrka reglerar partistödets det största och näststörsta antalet röster och
6837: storleik. Men ändå gäller en principieU skillnad slutligen det allmänna va:let, får annonskostna-
6838: mellan partiernas och kandidaternas annonse- derna enligt lagen således stiga tili högst 30
6839: ring: Medan samtliga partier lkan hedriva en cent per röstberättigad väljare.
6840: omfattande annonskampanj, har hara en del av
6841: kandidaterna heretts ekonomisika möjligheter Den amerikanSika [agen ikan inte kopieras
6842: därtill. Det sistnämnda förhållandet har lett thli hos oss redan av den orsaken, att vi inte har
6843: c>lägenheter, av vilka en 'hetydande hestår däri, majoritetsvai i enmansva!likretsar. Men ett visst
6844: att många eljest lämpliga personer drar sig hegrepp ger det kanske, om man nämner att
6845: för att åtaga sig kandidatur, då de av ekono- samma gräns t. ex. i Helsingfors valkrets skulle
6846: misika orsaker inte har en chans att lkonlkurrera hetyda att ett partis och en kandidats sam-
6847: om mandaten på ens närmelsevis li:ka villkor manlagda annonssumma skulle få uppgå tili c.
6848: med andra. 120 000 mark. Den lagstiftning, som vi för
6849: Utan en reglering av hela prohlemet med de att råda bot på ett missförhållande som ten-
6850: starkt stigande lkarnpanjkostnadema kan man derar att växa oss över huvudet, horde åstad-
6851: förutse ytterligare accentuerade missförhMlan- komma, borde utarhetas utgående från fin-
6852: den vad konkurrensen ihåde partierna ocl! de ländska förhållanden men med utnyttjande av
6853: enskilda kandidaterna emellan heträffar. de slutsatser man i andra demoka:atisk:a Iänder
6854: I USA har alldeles nyligen antagits en lag kommit tili. Ri:ktigt torde det sålunda vara att
6855: om hegränsning av det penninghelopp, som en hegränsa en lag om största tillåtna valkostna-
6856: valkandidat får spendera för annonsering i der tili att gälla ikampanjerna i tidningar och
6857: massmedia. Något tak för samtliga valkostna- andra massmedia samt i form av broschyrer
6858: der har man inte hehållit, eftersom den tidi- och andra vaitryck.
6859: gare fa:stställda gränsen för dessa lätt kunnat Hänvisande tili det ovan anförda föreslår vi
6860: kringgås. Att stadgandena om annons:kostna- vördsamt, att riksdagen ville hemställa,
6861: 102 1,35.- Vaalikampanjan epäkohtien poistaminen.
6862:
6863: att regeri.ngen måtte låta utreda hur o;ämna annonskamptmjformen lett tiU,
6864: de missförhållanden, som de stigande kt#'Jde avlägsnas samt tili Riksdagen av-
6865: valkampan;skostnaderna och i synnerhet låta den proposition med lagförslag som
6866: den partierna och kandidaterna emellan utredningen finner nödig.
6867: Helsingfors den 16 februari 1972.
6868:
6869: Georg c~ Ehmrooth. Pertti Salolainen. G. Laatio.
6870: 103
6871:
6872: 1,35.- Toiv.al. n:o 10.
6873: Suomennos.
6874:
6875:
6876:
6877: Ehrnrooth ym.: Vaalikampanjan kustannusten aiheuttamien epä-
6878: kohtien poistamisen selvittämisestä.
6879:
6880:
6881: Ed u s k u n n a ll e.
6882:
6883: VaaJi!kampanjat ovat vuosi vuodelta saaneet ten noudattamista voidaan sitä vastoin suurem-
6884: yhä suuremmat mittasuhteet. Varsinkin ilmoi- mitta ,vaiikeuksitta valvoa.
6885: tuskampanja päivä- ja muissa [ehdissä on pai- USA:ssa hyväksytty laiki koskee kaikkia liit-
6886: sunut sekä puolueiden että yiksityisten ehdok- tovaltion poliittisia vaa[eja, nimenomaan myös
6887: kaiden osalta. esivaaileja ja valitsijamiesten vaaleja puolueiden
6888: Tästä kehityksestä on seurannut, että puo- ehdoklkaan nimeämisikokouksiin ( ''conven-
6889: lueet, suuresta puoluetuesta huolimatta, ovat tions"). Laissa vahvistettu enimmäismäärä,
6890: joutuneet taloudellisiin vaiJkeuksiin. Kun jokin jonka puolue tai ehdok,as yhteensä saa käyttää
6891: puolue ryhtyy laajaan ilmoitteluun, on muiden ilmoitteluun televisiossa, radiossa, sanomaleh-
6892: pal&o seurata perässä. Yksilöllistä ilmoittelua, dissä ja aikakauruehdissä tai katu- taikka muun
6893: joka ennen viime vahiollisia vaaleja aloitettiin julisteilmoittelun muodossa (billboards), on
6894: 5-6 viikiima ennen vaaleja, havjoitettiin niin- 10 senttiä ,jokaista s1inä vaalipiirissä asuvaa
6895: ikään innokkaammin kuin koskaan aikaisem- äänioikeutettua henldlöä kohden, mistä !kysy-
6896: min. Puolueet eivät ole valitsijoista käytävässä myksessä oleva mandaatti täytetään. Siinä ta-
6897: kilpailussa yhdenvertaisia siitä "jähmettävästä" pauksessa, että senaatin tai edustajainhuoneen
6898: periaatteesta johtuen, että puolueen parlamen- ehdokas joutuu käymään sekä esivaalin, sellai-
6899: taarinen voima määrää puoluetuen suuruuden. sen kahden ehdokkaan väliUä käydyn esivaalin,
6900: Mutta puolueiden ja ehdokkaiden hlmoittelua missä ehdotonta ääntenenemmistöä saavutta-
6901: koskee ,jolka tapauksessa muuan periaatteellinen matta ääniä on kertynyt suurin ja lähinnä suu-
6902: eroavaisuus: Kun kaikki puolueet voivat har- rin määrä, sekä lopuksi varsinaisen vaalin,
6903: joittaa laajaa ilmoitusikampanjaa, vain osalJ.a ilmoituskustannuikset niin ollen lain muikaan
6904: ehdokkaita on taloudellisia mahdollisuuksia tä- saavat nousta enintään 30 senttiin äänioikeu-
6905: hän. Viimeksi mainittu sei.klka on johtanut epä- tettua valitsijaa :kohden.
6906: kohtiin, joista muuan merkittävä on se, että Amerikkalaista laikia ei voida omaksua meillä
6907: monet muutoin sopivat henkilöt eivät suostu jo siitä syystä ~ohtuen, että mei1lä ei toimiteta
6908: asettumaan ehdokkaiksi, koska heillä taloudel- enemmistövaaleja yhden ehdoikkaan vaalipii-
6909: lisista syistä ei ole mitään mahdollisuuksia reissä. Mutta jonkinlaisen käsityiksen asiasta
6910: kamppailla paikasta läheskään samoin ehdoin saanee, jos mainitaan, että saman rajan asetta-
6911: kuin muilla. minen esim. Helsingin vaalipiirissä merkitsisi
6912: sitä, että jonkin puolueen ja yhden ehdokkaan
6913: Ellei voima!klkaasti nousevien vaalitaistelu- yhteenlasketut ilmoittelukustrumukset saisivat
6914: kustannusten koko ongelmaa säännöksin järjes- nousta n. 120 000 markkaan. Se lainsäädäntö,
6915: tetä, voidaan :kilpailun aiheuttamien epäkohtien joka meidän pitäisi aikaansaada estäälksemme
6916: olettaa yhä korostuvan sekä puolueiden että epäkohdan muuttumisen ylivoillllaiseksi, tulisi
6917: yksityisten ehdokkaiden välillä. muokata suomalaisista oloista käsin käyttäen
6918: USA: ssa on aivan äskettäin hyrväJksytty laki hyväksi niitä johtopäätöksiä, joihin muissa
6919: sen rahamäärän rajoittamisesta, Jon!ka vaailieh- demokraattisissa maissa on päädytty. Lienee
6920: dokas saa käyttää hlmoitteluun joukkotiedotus- näin ollen paika1laan rajoittaa suurimmista saJ.-
6921: välineissä. Mitään kattoa kaiJki1le vaalikustan- lituista vaalikustannuiksista annettava laiki !kos-
6922: nuksi1le ei ole pysytetty, koska niille aikaisem- kemaan sanoma[ehdissä <ja muissa ,jOUJ!dtotiedo-
6923: min vahvistetut rajat on voitu helposti kier- tusvälineissä sekä esitteiden ja muiden paino-
6924: tää. Ilmoituskustannuksia koskevien säännös- tuotteiden muodossa käytäviä kampanjoita.
6925: 104 1,35.- Vaalikampanjan epäkohtien poistaminen.
6926:
6927: Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- panjakustannukset ja varsinkin puoluei-
6928: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- den ja ehdokkaiden epätasaiset ilmoi-
6929: muksen, tuskampanjamuodot ovat johtaneet,
6930: voitaisiin poistaa sekä antaisi Eduskun-
6931: että hallitus selvityttäisi, kuinka ne nalle sellaisen esityksen, mihin selvitys
6932: epäkohdat, joihin kasvavat vaalikam- tSntaa aihetta.
6933: He!singissä 16 päivänä heLmikuuta 1972.
6934:
6935: Georg C. Ehrnrooth. Pertti Salolainen. G. Laatio.
6936: 105
6937:
6938: 1,36. - Hemst.mot. nr 11
6939:
6940:
6941:
6942:
6943: Ehrnrooth m. fl.: Om beskattning av republikens presidents gott-
6944: görelse och pension.
6945:
6946:
6947: T i 11 R i k s d a g e n.
6948:
6949: Sådana undantagsstadganden, som befriar eller det som i lagen .benämnes gottgörelse och
6950: mottagare av inkomst av löns eller arvodes pensionen blir skattepliktig inkomst, medan
6951: natur från erläggande av inkomstskatt har bli- representationsanslaget och hostadsförmånerna
6952: vit allt sällsyntare. Genom lagändring 1955 är fria ~rån beskattn1ng. I ·varje fall borde
6953: blev sålunda hela arvodet för riksdagsman skat- frågan utredas i syfte att få en ändring tihl
6954: tepliktig inkomst efter att det länge hade varit stånd som bättre motsvarar ett från privilegie-
6955: skattefdtt och under en kort tid tili hälften tänkande frigjort modernt betraktelsesätt.
6956: skatt underkastat. Skattefriheten gäller numera Hänvisande tili det här anförda föreslår. vi
6957: i huvudsak endast folkpension samt skadestånd vördsamt, att riksdagen ville besluta hemställa,
6958: och en del bidtag och ersättningar av social
6959: natur. att regeringen måtte avlåta proposi-
6960: Den avlöning och pension som republikens tion till Riksdagen med förslag till lag
6961: president åtnjuter för sitt ämbetsuppdrag är om beskattning av den gottgörelse och
6962: enligt gällande lag fria från all ·beskattning. pension, som tillkommer republikens
6963: Mycket synes tala för, att den egentliga lönen president.
6964: Helsingfors den 4 februari 1972.
6965:
6966: Georg C. Ehrnrooth. Lauri Linna.
6967: Raino Westerholm. Mikko Asunta.
6968: Victor Procope.
6969:
6970:
6971:
6972:
6973: 14 156/72
6974: 106
6975:
6976: 1,36.- Toiv.al. n:o 11.
6977: Suomennos.
6978:
6979:
6980:
6981:
6982: Ehrnrooth ym.: Tasavallan presidentin palkkion ja eläkkeen ve-
6983: rottamisesta.
6984:
6985:
6986: E d u s k u n n a 11 e.
6987:
6988: Sellaiset po&keussäännökset, jo~ka vapautta- mainittu palkkio ja eläke muuttutstvat veron-
6989: vat palkan tai palikkion luonteisen tulon saajan alaiseksi tuloksi, kun taas edustusmääräraha ja
6990: tuloveron suorittamisesta, ovat käyneet yhä har- asuntoedut jäisivät verottomiksi. Joka tapauk-
6991: vinaisemmiksi. Lainmuutoksella 1955 muuttui sessa pitäisi kysymystä tutkia, jotta saataisiin
6992: siten kansanedustajan koko palkkio veronalai- aikaan muutos.J, joka vastaa paremmin etuoi-
6993: seksi tuloksi sen oltua pitkään verovapaa ja keusajattelusta vapautunutta uudenaikaista
6994: lyhyehkön ajan puo1eksi veronalaista tuloa. katson tatapaa.
6995: Verovapaus koskee nyttemmin pääasiassa vain Tässä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6996: kansaneläkettä 1sekä vahingonkorvauksia ja joi- nioittaen, että eduskunta päättäisi hyväksyä
6997: takin luonteeltaan sosiaalisia avustuksia ja kor- toivomuksen,
6998: vauksia.
6999: Se paLkkio ja eläke, jota tasavallan presi- että hallitus antaisi Eduskurmalle esi-
7000: dentti virkatehtävänsä nojalla nautti-i, on voi- tyksen laiksi taMvallan presidentille tu-
7001: massa olevan lain mukaan kaikesta verotuk- levan palkkion ja eläkkeen verottami-
7002: sesta vapaata. Monet seikat näyttävät puhuvan sesta.
7003: sen puolesta, että varsinainen palkka eli laissa
7004: Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1972.
7005:
7006: Georg C. Ehrnrooth. Lauri Linna.
7007: Raino Westerholm. Mikko Asunta.
7008: Victor Procope.
7009: 107
7010:
7011: 1,37.- Hemst.mot. nr 12.
7012:
7013:
7014:
7015:
7016: Gestrin m. fl.: Om utredande av bristerna i vallagstiftningen.
7017:
7018:
7019: T i li R i k s d a g e n.
7020:
7021: Vid våra riksdagsvid, oclcså det senaste, har Vårt nuvarande valsystem med enmansiistor
7022: det visat sig att vårt gäl.lande valsystem inte gör det inte möjligt för olika intressegrupper,
7023: låter proportionaliteten lkomma tili sin fulla som ingår va!lförbund, att bli !öreträdda på det
7024: rätt så som rättvisans och demokratins princip sätt som varje grupps röststyt1ka verkligen
7025: kriver det. Fördelningen arv mand.aten skiljer skulle förutsätta. En olyolclig fördelning av
7026: sig i allmänhet rätt avsevärt från det matema- rösterna mellan olika listor kan ge oväntat re-
7027: tiskt riktiga resultat som man skulle nå såvida sultat. För att demokratin bättre SlkaJJ. kunna
7028: partierna kunele thllgodogöra sig sin tot~a röst- komma tili si:n rätt borde vår vallag möjliggöra
7029: styrka i hela landet. Man !kan !konstatera att vailföl.1bund av högre ordning.
7030: de större partierna ofta blivit överrepresente- Med hänvisning tili ovanstående föreslås,
7031: rade, medan ojänmheterna framträder i mindre att dksdagen ville besiluta hemställa,
7032: omfattning för de mindre partiernas vidkom-
7033: mande. att regeringen måtte låta verkställa
7034: Det måste ur rättvisans syn.pun!kt anses vara en utredning av de brister och olägen-
7035: betänkligt att vårt valsystem inte inrymmer heter, som vår vallagstiftning är behäf-
7036: möjlighet för de mindre partier, som i vissa tad med, och till Riksdagen överlämna
7037: va}kretsar inte förmår genomdriva valet aJV en en proposition till ändringar i vallagen,
7038: kandidat, att i dessa vfrl:kretsar ,vinna stöd av som tillgodoser kravet på rättvisa och
7039: de väljare, som tillhör ifrågavarande partier ökad proportionalitet.
7040: elJler omfattar annars deras strävanden.
7041: Helsingfors den 16 februari 1972.
7042:
7043: Kristian Gestrin. Grels Teir.
7044: Henrik Westerlund. Elly Sigfrids.
7045: 108
7046:
7047: 1,37.- Toiv.al. n:o 12. Suomennos.
7048:
7049:
7050:
7051:
7052: Gestrin ym.: Vaalilainsäädännön puutteiden selvittämisestä.
7053:
7054:
7055: Ed u s k u n n a 11 e.
7056:
7057: EduSikuntavaalimme, myös viimeksi toimi- Nykyinen vaalijärjestelmämme yhden miehen
7058: tetut, ovat osoittaneet, että voimassa oleva listoineen ei salli vaaliliitoksi yhtyneiden eri
7059: vaa:lijärjestelmämme ei salli suhteellisuuden to- intressiryhmien tulevan edustetuilksi tavalla,
7060: teutuvan täysin sellaisena kuin oiJkeudenmuikai- jota ~dkaisen cyhmän äänimäärä edellyttäisi.
7061: suuden ja demokratian periaatteet vaativat. Äänten epäonnekas 'jakautuminen eri listojen
7062: Edustajanpaikkojen jaikautuma eroaa yleensä
7063: 1 .kesken voi aiheuttaa odottamattomia tuloksia.
7064: varsin huomattavasti siitä matemaattisesti Jotta demokratia paremmin pääsisi oikeuksiin-
7065: oilkeasta tuloksesta, :joka saavutettaisiin, mikäli sa, vaalilaissamme pitäisi mahdollistaa kor-
7066: puoilueet saisivat lukea hyväkseen kokonaisääni- keamman asteiset vaaliliitot.
7067: määränsä koko maassa. On ,todettavissa, että Edellä olevaan viitaten ehdotamme edu~un
7068: suuret puolueet usein ovat saaneet yliedustuk- nan hyväksyttäviiksi toivomuksen,
7069: sen, kun taas epätasaisuudet ilmenevät vähäi-
7070: sempinä pienten puolueiden kohdalla. että hallitus laadituttaisi selvityksen
7071: Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta täytyy niistä puutteista ja epäkohdista, joita
7072: pitää arveluttavana, että vaalijärjestelmämme vaalilainsäädännössämme on, ja antaisi
7073: ei tarjoa pienille puolueille, jot:ka tietyissä vaa- Eduskrmnalle esityksen sellaisiksi muu-
7074: lipiireissä eivät kykene ajamaan läpi ehdokas- toksiksi vaalilakiin, jotka tyydyttävät
7075: taan, mahdollisuutta saada sellaisista vaalipii- oikeudenmukaisuuden ja paremman suh-
7076: reistä tuikea valitsijoilta, jotka kuuluvat asian- teellisuuden vaatimuksen.
7077: omaisiin puolueisiin tai muutoin kannattavat
7078: niiden pyllkimyksiä.
7079: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
7080:
7081: Kristian Gestrin. Grels Teir.
7082: Henrik Westerlund. Elly Sigfrids.
7083: 109
7084:
7085: 1,38.- Hemst.mot. nr 13.
7086:
7087:
7088:
7089:
7090: Häggblom: Om eliminering av uttrycket "Alands län" ur lag-
7091: texterna.
7092:
7093:
7094: T i 11 R i k s d a g e n.
7095:
7096: Ar 1919 avskildes Åland från Åbo och på basen av en Iagmotion i riksdagen. Dessa
7097: Björneborgs Iän tili ett separat Iän. Men redan Iagmotioner som blivit Iagar var såtilivida då-
7098: följande år antog riksdagen den första själv- ligt förberedda, att man inte i dem fäst tili-
7099: styrelselagen för landskapet Åland. Landskaps- räckligt avseende vid Aiands särställning.
7100: begreppet som infördes under riksdagsbehand- Dessutom rättades denna Iapsus inte tili under
7101: lingen har bibehållits i den förnyade själv- riksdagsbehandlingen utan här uppstod, antag-
7102: styrelselagen ( 670/51). Enligt denna lag ligen på grund av förbiseende, ett begreppsfel.
7103: ( 6 § ) omhänderhas tili rikets allmänna för- Värst är dock, att feiet Iett tili många Iag-
7104: valtning hörande åligganden inom landskapet tekniska inkonsekvenser. Exempelvis i förord-
7105: av länsstyrelsen i landskapet Åland. De tili ningen om Iänsstyrelser (188/55) 67 § 1 mom.
7106: självstyrelsen hörande uppgifterna i landskapet talade man om Iänsstyreisen i Iandskapet Åland
7107: omhänderhas av självstyrelsemyndigheterna, men när sagda moment ändrades år 1960
7108: medan således de till riket hörande uppglf- (542/60) talar man om Iänsstyrelsen i "Åiands
7109: terna omhänderhas av Iänsstyrelsen i samma Iän". Sålunda har vi nu i nyare Iagtext fått
7110: landskap. in ett mot sjäivstyrelseiagen och en del andra
7111: Främst beroende på landavträdeiserna i va- Iagrum stridande, på grund av ett Iagtekniskt
7112: penstilieståndsavtaiet 1944 avgav regeringen fei uppkommet begrepp, "Ålands Iän". Detta
7113: år 1945 tili riksdagen i brådskande ordning en inkonsekventa och felaktiga begrepp borde
7114: knapphändigt förberedd proposition med för- med det snaraste elimineras ur gällande Iag-
7115: siag tili Iag om Iänens antal. I denna propo- texter då det endast är ägnat att skapa för-
7116: sition dyker plötsligt begreppet "Åiands Iän" virring. Landskapet Åland utgör en territorial-
7117: upp. Lagförslaget lades vilande över nyval och korporation där rikets förvaltning represente-
7118: förkastades senare med motiveringen att man ras av en Iandshövding och en länsstyrelse,
7119: tilisatt en kommitte för den s. k. territoriella men något åländskt Iän existerar inte parallellt
7120: indelningen, viiken fått i uppdrag att grundligt med Iandskapets territorium.
7121: förbereda denna fråga. Kommitten avgav sitt Med hänvisning tili det ovan anförda före-
7122: betänkande år 1953 och det bygger på den slår jag vördsamt, att riksdagen ville hemställa,
7123: riktiga premissen att rikets territoriella delar
7124: består av ett antal Iän samt Iandskapet Åland. att regeringen måtte skrida tili snara
7125: Kommittens försiag förverkligades dock aidrig, åtgärder /ör att ur gällande lagtext eli-
7126: utan 1956 antog riksdagen en Iagmotion av minera det mot Alands självstyrelselag
7127: rdm. Palovesi med förslag tili Iag om Iänens stridande och i övrigt inkonsekventa
7128: antal. Denna Iag ändrades år 1961 återigen uttrycket "Alands län".
7129: Helsingfors den 10 februari 1972.
7130:
7131: Evald Häggblom.
7132: 110
7133:
7134: 1,38.- Toiv.al. n:o 13.
7135: Suomennos.
7136:
7137:
7138:
7139:
7140: Häggblom: Sanonnan "Ahvenanmaan lääni" poistamisesta laki-
7141: tekteistä.
7142:
7143:
7144: E d u s k u n n a 11 e.
7145:
7146: Vuonna 1919 erotettiin Ahvenanmaa Turun niissä riittävässä maartn kiinnitetty huomiota
7147: ja Porin läänistä erilliseksi lääniksi. Mutta jo Ahvenanmaan erityisasemaan. Sitä paitsi tätä
7148: seuraavana vuonna eduskunta hyväksyi ensim- erehdystä ei korjattu eduskuntakäsittelyn ai-
7149: mäisen itsehallintolain Ahvenanmaan maakun- kana, vaan tässä syntyi, oletettavasti epähuo-
7150: taa varten. Maakunta-käsite, joka otettiin käyt- miossa, käsitevirhe.
7151: töön eduskuntakäsittelyn aikana, on säilytetty Pahinta on kuitenkin, että virhe on johtanut
7152: uudistetussa itsehallintolaissa ( 670/51). Tä- moniin lakiteknisiin epäjohdonmukaisuuksiin.
7153: män lain mukaan ( 6 § ) valtakunnan yleiseen Esimerkiksi asetuksessa lääninhallituksista
7154: hallintoon kuuluvia asioita maakunnan alueella ( 128/55) 67 §:n 1 momentissa puhuttiin lää-
7155: hoitaa Ahvenanmaan maakunnassa lääninhalli- ninhallituksesta Ahvenanmaan maakunnassa,
7156: tus. Itsehallintoon kuuluvia tehtäviä hoitavat mutta kun sanottua momenttia v. 1960 muu-
7157: maakunnassa itsehallintoviranomaiset, kun taas tettiin ( 542/60), puhutaan lääninhallituksesta
7158: valtakunnalle kuuluvia tehtäviä hoitaa läänin- "Ahvenanmaan läänissä". Siten olemme nyt
7159: hallitus samassa maakunnassa. uudempaan lakitekstiin saaneet itsehallintolain
7160: Lähinnä maa-alueluovutuksista johtuen vuo- ja eräiden muiden lainkohtien kanssa ristirii-
7161: den 1944 aseleposopimuksessa hallitus antoi v. dassa olevan, lakiteknisen virheen johdosta
7162: 1945 eduskunnalle kiireellisesti puutteellisesti syntyneen käsitteen "Ahvenanmaan lääni". Tä-
7163: valmistetun esityksen laiksi läänien lukumää- mä epäjohdonmukainen ja virheellinen käsite
7164: rästä. Tässä esityksessä tulee yhtäkkiä käsite tulisi mitä pikimmin poistaa voimassa olevista
7165: "Ahvenanmaan lääni" esiin. Lakiehdotus jätet- lakiteksteistä, koska se on omiaan luomaan
7166: tiin lepäämään yli vaalien ja hylättiin myöhem- vain sekaannusta. Ahvenanmaan maakunta on
7167: min sillä perusteella, että oli asetettu komitea alueyhdyskunta, jossa valtionhallintoa edustaa
7168: nk. alueellista jaotusta varten, joka oli saanut maaherra ja lääninhallitus, mutta mitään ahve-
7169: tehtäväksi tämän kysymyksen perusteellisen nanmaalaista lääniä ei ole olemassa rinnan
7170: valmistelun. Komitea antoi mietintönsä v. maakunnan alueen kanssa.
7171: 1953 ja se lähtee siitä oikeasta näkökohdasta, Yllä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
7172: että valtakunnan alue muodostuu joukosta lää- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7173: nejä sekä Ahvenanmaan maakunnasta. Komi-
7174: tean ehdotusta ei kuitenkaan koskaan toteu- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
7175: tettu, vaan v. 1956 eduskunta hyväksyi edus- menpiteisiin Ahvenanmaan itsehallinto-
7176: taja Paloveden lakialoitteen, jossa oli ehdotus lain vastaisen ja muutenkin epäjohdon-
7177: laiksi läänien lukumäärästä. Tätä lakia muu- mukaisen ilmaisun "Ahvenanmaan lää-
7178: tettiin v. 1961 jälleen lakialoitteen pohjalta ni" poistamiseksi voimassa olevista
7179: eduskunnassa. Nämä lakialoitteet, joista tuli lakiteksteistä.
7180: lakeja, olivat sikäli huonosti valmisteltuja, ettei
7181: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
7182:
7183: Evald Häggblom.
7184: 111
7185:
7186: 1,39.- Hemst.mot. nr 14.
7187:
7188:
7189:
7190:
7191: Häggblom m. fl.: Om tillgodoseende av behovet av ökad svensk-
7192: språkig information om samhällsutvecklingen.
7193:
7194:
7195: T i 11 R i k s d a g e n.
7196:
7197: Vårt ytterst mångfacetterade samhällsmaski- upplysningstjänst, ministerier, centraJ.a ämhets-
7198: neri stäfler ahlt högre lkrav på planeringsseiktorn venk ooh olika organisationer - problem med
7199: i olika beslutssituationer. Allt flera medborga- att til.llfredsställa ett ökande behov av svenSika
7200: re tar aiktivt del i beslutsfattandet, varför den sammandrag av våra kommittebetänikanden.
7201: information som borde J.igga ti11 grund för be- Säkert är även att behovet kommer att öka,
7202: sluten i större utsträakni.ng än ihittillJ:s borde varför en rationalisering på denna punkt borde
7203: göras tillgänglig för olilka intressentgrupper. genomföras. Samtidigt borde även frågan om
7204: Edligt statsrådets 1bes'lut om kommitteer en ändamålsenlig, avgiftsfri distr1bution av
7205: ( 721/68) Ska:ll alla kommittebetänkanden in- kommittebetänikandena tit!Jl rilksdagsmännen ut-
7206: nehålla ett kort sammandrag av ikommittens redas.
7207: förslag och moti!Veringar för dem. En bifogad En annan möjlighet att tvllgodose det öikade
7208: svensk ÖIVersättning av dessa korta samman- informationsbehovet ·sikclle vara att i rege-
7209: drag s!kulle tjäna Hera syften. Befo1kningen i dngens propositioner införa utförligare och
7210: landskapet Aland och de enspråikiga i Svensk- mera detaljerade motiveringar än vad som nu
7211: Finland slkuUe härigenom få större möjlighet är fallet. Svenskspråkiga propositioner skulle
7212: att intressera sig för och delta i samhällsut- då fungera som nordisikt informationsmaterial,
7213: formningen. Intresset för oilika ·samhällsaiktivi· samtidigt som r1ksdagsmännen sjäJ.va skulle
7214: teter s:kulle härigenom ytterligare stimUileras ha nytta a'V utförligare motiveringar. Utskotts-
7215: och medborgarnas behov av information skulle medlemmarna kunde då lättare informera sig
7216: bättre dllfredsstä:llas. Otvivelaiktigt s:kulle odk- sjäJ.va och de tidstkrävande sakrktl11llligrundorna
7217: så en stor nytta stå att finna inom 1"amen för kunde möjligen i någon mån minslkas. Det
7218: det nordisika samarbetet. Okade infocmationsbehovet sffrulle ondkligen
7219: De nordisika ländema har ailtid stått var- bäst ·tiligodoses genom tÖt!Verkligandet av
7220: andra nära, förenade av geografisk närhet, ge- bägge ovanstående metoder.
7221: mensrunma histmisika öden och språklig och Med hänvisning tili det ovan anförda före-
7222: kulturell gemenskap. Samarbetet inom Norden slåt vi vördsamt, att riksdagen ville he:m~tälla,
7223: har också lett till en höggradig harmonisering
7224: av ·r·ättsreglerna. Männisikornas rörlighet har att regeringen måtte skrida till snara
7225: öka t avsevärt bl. a. genom arbetslkraftsrörelser åtgärder för att tillgodose ett ökande
7226: och genom turism. Inom näringslivet, kulturen svenskspråkigt informationsbehov om
7227: OC'h de f.lest11 andra samhällssektorer har kon- samhällsutvecklingen i vårt land, dels
7228: ta!kterna ökat påfallande. Allt detta talar för, genom översättning av sammandragen
7229: att :man på a:llt flera håll i våra grannländer i i statskommitteernas betiinkanden i de
7230: Norden är intresserad av vårt land och samti- fall, då inte hela betänkandena över-
7231: digt av rilktlinjema för 'Vår fortsatta samhälls· sätts, och dels genom utförligare moti-
7232: planering. veringar i regeringens propositioner.
7233: Enligt erhållen information har :man på f.lera
7234: oliika håll - Riiksdagsbiblioteket, riksdagens
7235: Helsingfors den 10 februari 1972.
7236:
7237: Evald Häggblom. Henrik Westerlund.
7238: Bror Lillqvist. Elly Sigfrids.
7239: 112
7240:
7241: 1,39.- Toiv.al. n:o 14. Suomennos.
7242:
7243:
7244:
7245: Häggblom ym.: Ruotsinkielisen yhteiskuntakehitystä koskevan
7246: lisääntyneen tiedotustarpeen tyydyttämisestä.
7247:
7248: Ed u s k u n n a 1 ~ e.
7249:
7250: Meidän erittäin moninainen yhteiskuntako- Saadun selvityksen mukaan useiJ.la eri tahoil-
7251: neistomme asettaa yhä suurempia vaatimuksia la - Eduskunnan kirjastossa, eduskunnan tie-
7252: suunnitteluselktorille erilaisissa päätöksenteko- dotuspalvelussa, ministeriöissä, keskusvirastois-
7253: tilanteissa. Yhä useammat kansail.aiset osallistu- sa 'Ja eri järjestöissä - on pulmana ilromitea-
7254: vat aktiivisesti päätöksentekoon, minkä vuoksi mietintöjemme rootsinikielisten yhteenvetojen
7255: se informaatio, jonka tulisi tähänastista suu- tarpeen tyydyttäminen. Varmaa myös on, että
7256: remmassa määrin olla päätösten perustana, tu- niiden tarve tulee lisääntymään, minkä vuoksi
7257: lisi saattaa eri eturyhmien wottuvi:J.le. rationalisointia tässä kohden tuHsi saada
7258: Valtioneuvoston ikomiteoista' tekemän pää- aikaan. Samalla tulisi myös selvittää !kysymys
7259: töksen muikaan (721/68) on kaildciin komitea- komiteamietintöjen tartkoituksenmukaisesta,
7260: mietintöihin sisällyttävä lyhyt yhteenveto komi- maksuttomasta ~akelusta kansanedustajille.
7261: tean ehdotuksista ja niiden perusteluista. Ruot- Toinen mahdollisuus lisääntyneen informaa-
7262: sinlkielinen käännös liitettynä näihin lyhyihin tiontarpeen tyydyttämiseksi olisi, että hallituk-
7263: yhteenvetoihin palvelisi useita tittikoituksia. sen esityksiin otettaisiin laajempia ja yksityis-
7264: Ahvenanmaan maakunnan ja ruots1nlde!lisen kohtaisempia perustdluja kuin nyt on asian-
7265: Suomen yksikielisten seutujen väestö saisi tä- laita. Ruotsinkieliset -esi~set toimisivat sill-
7266: ten suuremman mahdollisuuden kiinnostua yh- loin pohjoismaisena informaatioaineistona sa-
7267: teiskunta/kehityksestä 'ja osallistua siihen. Mie- maan aikaan, kun kansanedustaJjat ci.tse hyötyi-
7268: lenkiintoa yhteisikunnan eri to1mintoja kohtaan sivät [aajemmista perusteluista. VaHokuntien
7269: lisättäisiin täten edelleen ja kansalaisten infor- jäsenet voisivat siten helpommin itse saada
7270: maation tarve tyydytettäisiin paremmin. Epäi- tietoja, ,ja aikaavieviä asiantuntijakierrolksia voi-
7271: lemätta rvoitaisiin saavuttaa suurta hyötyä myös taisiin mahdollisesti jossaikin määrin vähentää.
7272: pohjoismaisen yhteistyön puitteissa. Kasvanutta informaationtarvetta voitaisiin epäi-
7273: Pohjoismaat ovat aina olleet lähellä toisiaan lemättä parhaiten tyydyttää ottamahla käyttöön
7274: maantieteellisen ilä:heisyyden, yhteisten historial- molemmat yllä mainitut menetelmät.
7275: listen kohtaloiden ja kielellisen sekä sivistyk- Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme ,kunnioit-
7276: selli:sen yhteisyyden toisiinsa sitomina. Yhteis- taen eduskunnan hyvaksyttäväksi toi'Vomuiksen,
7277: työ Pohjolan piirissä on myös johtanut huo-
7278: mattavaan oikeussäännösten harmonisointiin. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
7279: Ihmisten rnkkuvuus on lisääntynyt huomatta- piteisiin kasvaneen ruotsinkielisen yh-
7280: vasti mm. työvoiman <liikkuvuuden ia matkai- teiskuntakehitystä koskevan tiedotustar-
7281: lun tjohdosta. Elinkeinoelämän, kulttuurin ja peen tyydyttämiseksi maassamme toi-
7282: useimpien muiden yhteislkuntasektorien piirissä saalta kääntämällä valtionkomiteoiden
7283: kosketukset ovat lisääntyneet huomattavasti. mietintöjen yhteenvetoja niissä tapauk-
7284: KaH<lki tämä puhuu sen puolesta, että yhä sissa, jolloin koko mietintöä ei kään-
7285: useammalla tahdlla ,naapurimaissamme Pohjo- netä, ja toisaalta varustamolla hallituk-
7286: lassa ollaan kiinnostuneita maastamme ja sa- sen esitykset laajemmin perusteluin.
7287: malla jatkuvan yhteiskuntasuunnitte1umme
7288: suuntaviivoista.
7289: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
7290:
7291: Evald Häggblom. Henrik Westerlund.
7292: Bror Lillqvist. Elly Sigfrids.
7293: 113
7294:
7295: 1,40.- Toiv.al. n:o 15.
7296:
7297:
7298:
7299:
7300: Häikiö ym.: Lakien ja hallinnon perustuslainmukaisuuden valvon-
7301: nan tehostamisesta.
7302:
7303:
7304: E d u s !k. u n n a Il e.
7305:
7306: Suomen perustus1ait eivät tunne erityistä Näyttäisi olevan aiheellista tutkia, olisiko
7307: valtiosääntötuomioistuinta. Lakien säätämistä erityinen valtiosääntöoikeus meilllä tarpeellinen
7308: oikeassa järjestyksessä valvoo eduskunta itse ja tai olisiko ehkä kysymyksessä olevia tehtäviä
7309: sen perustuslakivaliokunta. Viimeksi mainittu annevtava jol1ekin jo toimivalle tuomioistui-
7310: tutkii myöskin kysymykset ministerien vas- melle, esimerkiksi korkeimmalle oikeudelle, ja
7311: tuunalaisuudesta ja erknielisyydet eduskunnan niin ikään, olisiko ehkä eduskunnan perustus-
7312: puhemiehen menettelystä. Ennen la!kien vah- lakivaliokunnan toimivaltaa tarkistettava aina-
7313: vistamista tutkii muun muassa valtioneuvoston kin siten, että myös eduskunnan vä:hemmis-
7314: oikeuskansleri ovatko ne syntyneet perustusla- töllä olisi oikeus pyytää asiasta sanotun valio-
7315: kien säätämässä järjestyksessä. Lausuntoja voi- kunnan lausunto. Eduskunnan perustuslakiva-
7316: daan ottaa muun muassa korkeimmalta oikeu- liokunnan asioiden käsittelyn edellytyksenä on
7317: delta. Lainkäyttöä tuomioistuimissa ja haUin- näet, että tarvitaan eduskunnan enemmistön
7318: noHisissa elimissä valvovat korkein oikeus ja päätös asioiden lähettämise!ksi sen tutkitJta-
7319: korkein hallinto-oikeus. Ahvenanmaan itsehal· vaksi.
7320: lintolaissa määrätään, että korkein oikeus rat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7321: kaisee erimieHsyyden Ahvenanmaan maaher- nioittavasti, että eduskun!ta byvåKsyisi toivo-
7322: ran, maakuntapäivien tarkka maakuntalauta- muksen,
7323: kunnan toimivallasta. Tiiliöin korkein oikeus
7324: toimii siis jonkinlais®a vaJltiosääntötuomiois- että hallitus tutkituttaisi, onko tar-
7325: tui:mena. peellista tehostaa lakien ja hallinnon
7326: S.illoin tällöin herää keskustelua siitä, olisiko menettelytapojen perustuslaillisuuden
7327: ryhdyttävä toimenpiteisiin lainsäädäntömme valvontaa perustamalla erityinen val-
7328: täydentämiseksi siten, että perustettaisiin eri- tiosääntötuomioistuin tai laa;entamalla
7329: tyinen valtiosääntötuomioistuin, jonka tehtä- eduskunnan perustuslakivaliokunnan tai
7330: vänä O'lisi lakien ja menettelytapojen perustus- ;onkin jo toimivan tuomioistuimen toi-
7331: laillisuuden tutkiminen. Erityisiä valtiosääntö- mivaltaa.
7332: tuomioistuimia on muun muassa Iävallassa,
7333: USA:ssa, Länsi-Saksassa ja Italiassa.
7334: He1singissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
7335:
7336: Juuso Häikiö. Salme Katajavuori. Mikko Asunta.
7337: G. Laatio. Erkki Häkämies. Sirkka Lankinen.
7338: Joutd ~ykkänen.
7339:
7340:
7341:
7342:
7343: 15 156/72
7344: 114
7345:
7346: 1,41.- Toiv.al. n:o 16.
7347:
7348:
7349:
7350: Ilaskivi ym.: Äänioikeutettujen kansalaisten yhdenvertaisesta
7351: oikeudesta vaikuttaa valtiollisten vaalien ehdokasasetteluun.
7352:
7353:
7354: E d u s k. u n n a 1i e.
7355:
7356: Ennen kuin vuoden 1969 iaki kansanedus- k<Ylmeillasadalla eikä edes kolmellatuhannella
7357: tajain vaaleista tuli voimaan, saattoi 30 ääni- puolueen jäsenellä. Käytännössä puolueen johto
7358: oikeutettua henki'löä - kuuluivatpa he puo- luonnollisesti yleensä kiinnittää huomiota jä-
7359: lueisiin tai ei - perustaa valitsijayhdistyksen senkunnan toivomuksiin. Mutta jäsenillä ei ole
7360: ja asettaa eduskuntaehdokkaan. Näin peruste- mitään tehokkaita oikeuskeinoja käytettävä-
7361: tut valitsijayhdistykset saattoivat keskenään nään oman puolueensa johtoelimiä vastaan.
7362: yhteen liittymällä perustaa vaaliliiton. Käytän- Puoluejohdon ei myöskään tarvitse pelätä sitä,
7363: nössä valitsijayhdistysten perustaminen suu- että syrjitty ryhmittymä voisi käydä toimi-
7364: rimmalta osin tapahtui pudlueitten puitteissa maan puoluetta vastaan vaalissa.
7365: si~lä tavoin, että puolueen kannattajista koot- Nykyistä sys~emiä kokonaisuudessaan voi
7366: tiin valitsijayhdistyksiä ja nämä yhtyivät vaali- lyhyesti luonnehtia näin: Se riistää puolueisiin
7367: liitoiksi. Näin siis järjestelmä ka:nsanvaltaisuus- kuu:lumattomilta kail&i mahdollisuudet vai-
7368: periaatetta toteuttaen eli alaspäin nojaten ra- kuttaa ehdokasasetteluun. Puolueiden jäsenille
7369: kentui vapaan kansalaistoiminnan varaan. Sil- se lupaa jonkinmoisia tosiasiallisia mutta te-
7370: loinkin kun vaaliliittojen perustamista puo- hokasta oikeussuojaa vaille jääviä vaikuttamis-
7371: lueen puitteissa ohj'ai:ltiin ylempää, oli tiettyyn maihdo1lisuuksia.
7372: minimilukuun ulottuva paikallisen äänestäjis- Tällainen eriarvoisuus on ristiriidassa perus-
7373: tön kannatus aina välttämätön sekä valitsija- tuslainvoimaisesti vahvistetun kansalaisten yh-
7374: yhdistyksen että vaaliliiton perustamiseen. denvertaisuuden kanssa. O~keusministeriön tu1-
7375: Puolueen keskusjohto ei voinut käydä kar- kintaohje, joka rajoittaa keskusvaalilautakun-
7376: keasti syrjimään esim. sisäistä oppositiota tai nan tehtävän V'ain piiriasiamiesten ilmoitusten
7377: vaalipiirien paikallisia ryhmittymiä, koska laki vastaanottamiseen, riistää myös puolueen jäse-
7378: antoi mahdollisuuden valitsijayhdistysten pe- niltä oikeussuojan sen suhteen mitä ehdokas-
7379: rustamiseen myös puolueiden ulkopudlella. asettelussa on puolueen sisäisesti tapahtunut.
7380: Nyttemmin, puolueitten saatua yksinoikeu- Näin ovat puolueen jäsenetkin menettäneet
7381: den ehdokkaiden asettamiseen, on asiaintila oikeudetlisesti suojatun mahdo11isuuden vaikut-
7382: perinjuurin muuttunut. Laki tosin sanoo, että taa ehdokasasetteluun. Heidänkin osaltaan on
7383: "päätös ehdokkaiden asettamisesta kussakin syntynyt ristiriita sen perustuslain säännoksen
7384: vaalipiirissä on siinä vaalipiirissä asuvien puo- kanssa, joka turvaa kansalaisill.e vaJtiollisen
7385: lueen jäsenten tehtävä siinä järjestyksessä kuin äänioikeuden, ehdokkaiden asettamisoikeuden
7386: puolueen säännöt edellyttävät". Mutta tämä siihen luettuna.
7387: säännös jää käytännössä kokonaan merkitystä Nykyinen järjestelmä on erittäin huono myös
7388: vaille. Oikeusministeriö on näet tehnyt tiettä- tarkoituksenmukaisuuden kannalta katsottuna.
7389: väksi, ettei vaalipiirin keskuslautikunnan ol- Aikaisempi järjestelmä oli puhtaasti normatii-
7390: lenkaan ole tutkittava, miten ehdokkaiden vinen. Kun 30 ääniorkeutettua oli al1ekirjoitta-
7391: asettaminen on tapahtunut. Keskuslautakunta nut valitsijayhdistyksen perustamiskirjan, eh-
7392: voi vain hyväksyä puolueen piiriasiamiehen dokaslista oli hyväksyttävä. Virhemahdollisuuk-
7393: esittämän ehdokasluettelon. Piiriasiamiehen sia ei juuri ollut. Nykyisin lain mukaan v,aa-
7394: taas asettaa puolueen keskusjohto, joka siis timu:kseksi joka tapauksessa jää, että ehdok-
7395: myös voi hänen kauttaan toteuttaa omaa tah- kaiden asettamisen tulee tapahtua puolueen
7396: toaan. Mitään oikeudellisesti suojattua var- sääntöjä noudattaen ja tiettyjen puolue-elinten
7397: muutta saada tietty henkilö otetu'ksi puolueen toimenpiteillä. Menettelyvirheitten mahdolli-
7398: ehdokasluetteloon ei ole kolmella!kymmenellä, suuksia on runsaasti. Niitä kasautuu valitus-
7399: 1,41.- Ilaskivi ym. 115
7400:
7401: vaiheeseen sitäkin enemmän :kuin niitä ei ol- että hallitus kiireellisesti antaisi
7402: lenkaan päästä karsimaan keskuslautakunnassa Eduskunnalle lakiesitykset, joilla taat-
7403: tapahtuneessa käsittelyssä. Näin ollen sekä taisiin äänioikeutettujen kansalaisten
7404: oikeudelliset että käytännölliset syyt ovat ny- yhdenvertainen oikeus vaikuttaa valtiol-
7405: kyistä ehdokasasettelujärjestelmää vastaan. listen vaalien ehdokasasetteluun.
7406: Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
7407: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7408: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
7409:
7410: Raimo Ilaskivi. Sami Suominen. Matti Jaatinen.
7411: Anna-Liisa Linkola. Mauri Seppä. Mikko Asunta.
7412: Olavi Nikkilä. Elsi Hetemäki. Sirkka Lankinen.
7413: Olavi Lähteenmäki. Pertti Salolainen. Kullervo Rainio.
7414: Esko J. Koppanen. Eeva Kauppi. Eero Lattula.
7415: Ilkka Suominen. Antero Salmenkivi. Salme Katajavuori.
7416: Jouni Mykkänen. T. 1. Vartia. Mauri Miettinen.
7417: Timo Mäki. Erkki Huurtamo. Erkki Häkämies.
7418: Juuso Häikiö. G. Laatio. Alli Vaittinen.
7419: Sinikka Karhuvaara. Pekka Jokinen. Juha Vikatmaa.
7420: Matti Hokkanen. Tuure Junnila. Pentti Mäki-Hakola.
7421: 116
7422:
7423: 1,42.- Toiv.al. n:o 17.
7424:
7425:
7426:
7427:
7428: Juvela ym.: Kansanedusta;an edustajantoimensa aikana hoitamista
7429: paikallisista viroista tai toimista.
7430:
7431:
7432: E d u s !k u n n a [ ·1 e.
7433:
7434: Kansanedustajan toimen hoitaminen on ny- kuluessa ratkaista kumman tehtä'Vän hän ottaa
7435: kyisin jo niin vaativa ja monitahoinen, että vastaan. Täillöin olisi lähtökohtana se, että jo-
7436: sitä on täydellä syyllä pidetti:tvä päätoimisena kainen !kansanedustaja keskittyisi nykyistä pa-
7437: työnä. Ja kun asia on näin on silloin mahdo- remmin hoitamaan valtiopäiväjärjestyksen hä-
7438: tonta, että yksi henkilö voisi kansanedustajan nelle määritrelemiä tehtäviä sekä yhteydenpitoa
7439: toimen ohella hoitaa vielä jotain muuta vas- vaJ.itsijoihin. Maatalouden ammatin harjoitta-
7440: tuunalaist·a virkaa jo'lro pää- tai osatoimisena. jien piiristä kansanedustajaksi valittujen koh-
7441: Kun näin tapahtuu merkitsee se sitä, että joko daJ:la pitäisi tämä epäkohta tarkistaa jollakin
7442: kummankin tai ainakin toisen tehtävän hoita- muulla sopivaksi katsottavaHa tavalla kuiten-
7443: minen kärsii tästä. Lisäksi on väärin, että kan- kin pitäen tässäkin kiinni yhden toimen peri-
7444: sanedustajaksi vrulittu nostaa samanaikaisesti aatteesta.
7445: kahta pa:lklkaa tehtävistä, joita hän ei kykene Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
7446: edes täysin täysipainoisesti hoitamaan. nan hy:väksyttävälksi toivomuksen,
7447: Jotta kansanedustajan vaativan työn merki-
7448: .tys nykyisestään !korostuisi olisi mielestämme että hallitus ryhtyisi viipymättä val-
7449: välttämätöntä, että kansanedustajalla ei saisi mistelemaan sellaista muutosta kansan-
7450: olla muita virkoja j·a toimia. Tässä kohdi:n pi- edustajain vaaleista annettuun lakiin,
7451: täisin lainsäädäntöä kiireellisesti tarkistaa. että kansanedustajaksi valitulla ei edus-
7452: Eräänä ratlkaisuna voisi otla mm. se, että tajantoimikaute.naan saa olla muita pai-
7453: eduskuntaan vaJ.ituksi tullut saisi määräajan kallisia virkoja tai toimia.
7454: Helsingissä 14 päivänä hehnikuuta 1972.
7455:
7456: Aulis Juvela. Siiri Lehmonen. Niilo Koskenniemi.
7457: 117
7458:
7459: 1,43.- Toiv.al. n:o 18.
7460:
7461:
7462:
7463:
7464: Kantola ym.: Aloitteen ensimmatsen allekirjoittajan oikeuttami-
7465: sesta osallistumaan laki- ja toivomusaloitteen käsittelyyn.
7466: erikoisvaliokunnassa.
7467:
7468:
7469: E d u s ik u n n a J I e.
7470: Kansanedustaja, 1oka on saanut tekemänsä Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
7471: aloitteen valiokuntakäsittelyyn, joutuu tässä nan hJViiksyttäväksi toi!vomuksen,
7472: ra~kaisevassa vaiheessa - mikäli hän ei ole ao.
7473: va:liokunnan jäsen - syrjästäkatsojaksi. Va1- että hallitus pikaisesti antaisi Edus-
7474: tiopäiväjärjestyksemme ede1lyttää, että kansan- kunnalle esityksen valtiopäiväjärjestyk-
7475: edustajalla on mahdollisuus ajaa oilkeaksi ikäsit- sen muuttamiseksi niin, että perustusla-
7476: tämäänsä asiaa kaikella mahdolliseNa tavalla. kien mukaisesti tehtyä laki- tai toivo-
7477: Näin ollen ei pitäisi voida koitua pienintäkään musaloitetta käsiteltäessä aloitteen en-
7478: vahinkoa siitä, että kansanedustaja- olematta simmäinen allekirjoittaja saa osallistua
7479: k.o. valiokunnan jäsen - saa osallistua aloit- aloitteensa käsittelyyn erikoisvaliokun-
7480: teensa käsittelyyn puheoilkeudeUa ts. asiantun- nassa, vaikka hän ei kuuluisikaan ko.
7481: tijana k.o. eri:koisvaliokunnassa. erikoisvaliokuntaan.
7482: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
7483:
7484: Lauri Kantola. Aarne Pulkkinen.
7485: Pauli Puhakka. Matti Järvenpää.
7486: P. Liedes.
7487: 118
7488:
7489: 1,44.- Toiv.al. n:o 19.
7490:
7491:
7492:
7493:
7494: Knuuttila ym.: Toimenpiteistä tasaveroisuuden turvaamiseksi
7495: vaalitoiminnan rahoituksessa.
7496:
7497:
7498: E d u s k u n n a 11 e.
7499:
7500: Kaikissa valtio.Hisissa vaaleissa viime aikoina misvil!ldkauden lisäfunisessälcään. Luonnonsuoje-
7501: ovat vaaHtoiminnasta aiheutuneet !kustannuk- lu1ain jo nyt sisältämiä ulkomainonnan rajoi-
7502: set eri puolueilie samoin kuin ehdokkaillekin tuksia voitaneen nähtävästi lisätä, jopa n.s. ul-
7503: saattaneet olle mel!ko huomattavia. Tehokas komainonra kokonaan jättää pois tuottamatta
7504: vaalitoiminta lienee omannut sikäli myönteistä haittaa sanan- ja vaalivapaudelle. Myöskin lain-
7505: merkitystä, että se kenties on myötävaikuttanut säädännöllä asetettavaa velvoitetta kaikille val-
7506: näissä vaaleissa esiintyneeseen paljon korkeam- tiollisissa vaaleissa vaalityöhön osallistuville jär-
7507: paan vaaleihin osallistumiseen kuin mitä en- jestöille ja yksityisille kansalaisille julkaista
7508: nen sotia maassamme oli asianlaita. Kansan- vaalityöhön käytetyt varat eriteltyinä tulisi har-
7509: valtaisten periaatteiden ja !kaikkien kansalais- kita. SamaNa tutlisi myöskin tut'kia julkisuuspe-
7510: ten tasaveroisuuden kannalta ei !kuitenkaan riaatteen soveltamista määräsumman ylittäviin
7511: V!Oida pitää tyydyttävänä sitä, että taloudelliset vaalirahasto- ja puoluelahjoituksiin nähden ja
7512: mahdol'lisuudet vaalitoimintaan ovat suuresti yleensä varojen käyttöön vaalitoimintaan. Vaik-
7513: erilaiset eri vaaHliittojen ja yksityisten ehdok- kakaan toimenp~teet eivät ole maamme vaali-
7514: kaiden välillä. Parannuksen aikaansaamiseksi järjestelmän huomioonottaen ehikä hyvinkään
7515: tässä suhteessa voidaan käyttää erilaisia mene- helposti suunniteltavissa, tulisi ikuitenikin en-
7516: telmiä. Eräs käytännössä kokeiltu ja Englan- nakkoluulottomasti ja perusteellisesti selvittää
7517: nissa jo kauan hyväksi todettu keino on vaali- mahdollisuudet lainsäädännöllä päästä suurem-
7518: kulujen lainsääclännöllinen rajoittaminen mää- paan tasaveroisuuteen ja julkisuuteen vaalitoi-
7519: räsummaan, mitä määriteltäessä on otettu huo- minnan rahoituksessa. Em. toimenpiteet eivät
7520: mioon vaa'lipiirin äänioikeutettujen lukumäärä vaadi uutta määrärahaa tul~ ja menoarviossa.
7521: sekä se, onko kyseessä kaupunki- tai maaseutu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7522: vaalipiiri. KaupunkivaaHpiirissä ehdokas saa nioittaen hyväksyttävälcsi toivomuksen,
7523: käyttää 400 e:n lisäksi 1 1/2 d/äänioikeutet-
7524: tu ja maaseutuvaatipii-rissä em. perussumman että hallitus suorittaisi selvityksen'
7525: 400 e:n lisäksi 2 d/äänioikeutettu. Erilaisen siitä, miten vaalitoiminnassa voitaisiin
7526: vaalijäxjestelmän huomioonottaen ei meillä täy- nykyistä paremmin turvata kansalaisille
7527: sin samanlainen rajoitus- ja vaalikulujen ju~ki ja vaalitoimintaan osallistuville järjes-
7528: suusjärjestehnä ole käyttökelpoinen. On kuiten- töille tasaveroinen asema rajoittamalla
7529: kin aiheehlista pyrkiä sellaisten kustannuksia vaalikuluja, lisäämällä julkisuusperiaat-
7530: aiheuttavien vaalityömuotojen välttämiseen, teen soveltamista vaalikuluihin sekä nii-
7531: joilla ei valtiollisen valistuksen kannalta ole den rahoitukseen nähden ja muilla lain-
7532: merkitystä yhtä vähän kuin vaaleihin osallistu- säädännöllisillä toimenpiteillä.
7533: Helsingissä 11 päivänä helmi,kuuta 1972.
7534:
7535: Sakari Knuuttila. Mauno Forsman.
7536: 119
7537:
7538: 1,45.- Toiv.al. n:o 20.
7539:
7540:
7541:
7542:
7543: Kock ym.: Esityksen antamisesta sotatilalain uudistamisesta.
7544:
7545:
7546: E d u s k u n n 'a [ 1e.
7547:
7548: Sotatila[alki ei täytä niitä vaatimuksia, joita Sotatilalain kiireellisen uudistoolisen tarve
7549: ns. parlamentaarisen demokratian maissa poik- on ilmeinen. Uudistusta suoritettaessa tulisi
7550: keusti1alainsäädännältä edellytetään. Sotatila- pyrrkiä siihen, että kansan demokraattisia perus-
7551: laki on säädetty vuonna 1930. Sen säätämistä oikeuksia ei kriisiti!lanteessa!kaan rajoitettaisi
7552: vastaan käytiin aikoinaan ankara kamppailu. Va- tai ainakin että rajoitukset olisivat mahdolli-
7553: semmistoon ja keSkustaan lukeutuvat :kansan- simman villiäisiä. Erityisesti tulisi pyrkiä siihen,
7554: edustajat onnistuivat javruttamaan sotatilalain että eduskunnan valta säi:lyisi mikäli suinkin
7555: säätämistä 8 vuoden ajan. Vasta sen jälkeen, !kun mahdolliS>ta. Sen sijaan, että lainsäädäntöva[taa
7556: Suomen työväenpuolueen kansanedustajat oli siirrettäisiin eduskunnalta toimeenpanovallaHe,
7557: vangittu, saatiin sotati!J.a[aiki hyväksytyksi. tulisi parantaa eduskunnan mahdollisuuksia
7558: 28. 11. 1930 annetulla laiHa on sotatilalain säännösten nopeaan käsittelyyn. On myönnet-
7559: voimaansaattaminen tehty mahdolliseksi myös tävä, että äärimmäisen vakavissa kriisitilan-
7560: eräissä muissa ,tapauksissa kuin sodan tai ka- teissa saattaa olla mahdotonta pitää kdko edus-
7561: pinan aikana. Lisäksi on huomattava, että pre- kuntaa kootla. Tä!lJJ.aisissa!kaan 'tilanteissa ei
7562: sidentti voi yksin pääl:tää sotatilan ju'listami- eduskunnan toimintaa saisi lopettaa, vaan edus-
7563: sesta i1man, että esirn. eduskunta voisi tuvkia kunnan tehtävät tulisi siirtää pieooiseduskun-
7564: laissa mainittujen edellytysten olemassaoloa. naHe, esim. samantyyppiselle kuin Ruotsin val-
7565: Mainittakoon, että presidentti laikkautti 30. 11. tiopäivien "krigsdelegation". Tärkeää on myös
7566: 1939 julistamansa sotatilan vasta 26. 9. 1947. se, että poi'kkeustiJavaltuuksien käyttöönotta-
7567: SotatHalaiki oikeuttaa suorittamaan mielival- misen edellytykset säännelJään yksityiskohtai-
7568: taisia vangitsemisia ja jopa pitämään edelleen sesti ja että sotatilan juHstaminen tehdään
7569: vangittuina hen!kiloitä, jotka tuomioistuin on marhddl:liseksi vain eduskunnan suostumuksella.
7570: lainvoimaisella päätökse11ä syyttömiksi toden- Edellä oJevan perusteella ehdotamme edus-
7571: nut. Sotatilalaki oikeuttaa presidentin lakkaut- kunnan hyväiksyttäväksi toivomuksen,
7572: tamaan myös sananvapauden sekä yhdistymis- ja
7573: kokoontu:misvapauden. Erityisen arveluttavana että hallitus antaisi kiireellisesti
7574: on pidettävä sitä, että halHnnolliseHa päätök- Eduskunnalle esityksen sotatilalain
7575: scl:lä voidaan lak!kauttaa myös puolueet. Kun uudistamiseksi siten, että kansan de-
7576: puoilueilla on nykyisin yksinoikeus asettaa eh- mokraattiset perusoikeudet turvattaisiin
7577: dok.~aat kansanedustajien vaaleihin ja presiden- ja että eduskunnan syrjäyttäminen val-
7578: tillä on oikeus hajottaa eduskunta, tarjoaa so- tiovallan käytöstä tehtäisiin mahdotto-
7579: tatilalaki mahdollisuuden vapautua .kansan- maksi.
7580: edustuslaitoksesta. Tämän ohella sotatHalaki
7581: mahdollistaa siviilihallintoviranomaisten siirtä-
7582: misen soti1asha1linnon alaisiksi.
7583: Helsingissä 16 päivänä he'lmikuuta 1972.
7584:
7585: Osmo Kock. Niilo Koskenniemi. Kauko Tamminen.
7586: Anna-Liisa Hyvönen. Niilo Nieminen. A-L. Jokinen.
7587: V. J. Rytkönen.
7588: 120
7589:
7590: 1,46.- Toiv.al. n:o 21.
7591:
7592:
7593:
7594:
7595: Kock ym.: Valtiosääntökomitean toimeksiannon tarkistamisesta
7596: kansalaisten perusoikeuksia koskevalta osalta.
7597:
7598:
7599: E d u s k u n n a J J e.
7600:
7601: Viime vuosikymmeninä - etenkin Neuvos- Mitään nimenolmais'ta määräystä Jaatia esitykset
7602: ,toliiton vuonn11 19.36 hyväksytyn perustuslain taloudeHisten, sosiaali'Sten ja sivistyksellisten
7603: antaman esimerkin vaikutuksesta - on käsi- oikeuksien voimaansaattamisesta ei kom1tean
7604: tys perus- eli ihmisoikeuksista laajentunut si- toimeksiantoon sisäl1y. Komitealla on vapaat kä-
7605: ten, että sanan- ym. vapausoikeuksien ohella det ~hdo'ttaa mainittujen oikeuksien laajaa voi-
7606: peruso~keuksiksi [uetaan myös ns. taJoudeHiset, maansaattamista mutta se voi myös ehdouaa
7607: sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Pitkäh- niiden täydellistä poisjätJtärmistä. Lisäksi on
7608: kön aikaa em. uusia perusoikeuksia sisältyi mahdollista, että komitea tosin esittää ta:loudei-
7609: pääasiassa vain sosialististen valtioiden perus- liset, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeu-
7610: tu:shkeihin, mutta parina viime vuosikymme- det otettaviksi perustuslakiin, mutta ehdottaa
7611: nenä niitä on yhä runsaammin a~kanut esiintyä niin väljiä sanamuotoja, ettei niistä tulisi ole-
7612: myös kapitalististen maiden vaJtiosäännöissä. maan mitään välitöntä hyötyä kansalaisilk
7613: Yhä harvemmin kiistetään ko. oikeuksien pe- Kun on odotettavissa, että valtiosääntokomi-
7614: rusoikeusluonne. Tästä on osoituksena mm. se, tean työ tulee kestämään useita vuosia ja kun
7615: että Yhdistyneiden kansakuntien i'hmisoikeuk- sinä aikana ei luuhavasti muissa virallisissa eli-
7616: sien yleismaailmallisessa julistuksessa ja talou-
7617: 1
7618: missä tulla tekemään täsmällisiä esityksiä pe-
7619: deiHisia, sosiaalisia ja sivistyikseHisiä oikeuksia ruso~keuksien Jaajentamiseksi, olisi erittäin
7620: koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa tärkeää saada varmat .takeet siitä, että v~altio
7621: mainittuja oikeuksia käsiteltiin nimenomaan sääntökomitean mietintö valmistuessaan tulee si-
7622: ihrnis- eli perusoikeuksina ilman, että yksikään sältäimään ri1ttärvän yksityiskohtaiset ja tiukasti
7623: jäsenvaltio olisi sitä vastustanut. muotoiUut säännökset oikeudesta työhön, .toi-
7624: Taloudellisia, sosiaalisia ja sivist~selHsiä meentuloon, asuntoon, terveydenhoitoon, so-
7625: oikeuksia ovat mm. oikeus 'tyohön ja toimeen- siaaliturvaan, koulutukseen sekä lepoon ja vir-
7626: 'tu1oon, asuntoon ja sosiaaHturvaan sekä oikeus kiS'tykseen. Ta<loudeHiset, sosiaaliset ja sivistyk-
7627: .terveydenhoitoon ja koulutukseen. Suomen ny- selliset oi<keudet liittyvät va11sin kiinteästi jo-
7628: kyiset perustuslait turvaavat em. oikeuksista kaisen ihmisen .to~meentulon ia hyvinvoinnin
7629: vain o~keuden työvo~man suojelluun j11 a:lkeis!kou- turvaamiseen. Siksi ei ole tarltoitu'ksenmukaista
7630: lutukseen ja närmälkin varsin epmnääräisessä ylläp1tää epäva;vmaa odotusta siitä, tuleeko val-
7631: muodossa. Esim. työvoiman suojelua !koskeva tiosääntökomitea ehdottamaan näiden oikeuk-
7632: säännös on oikeustieteellisessä kinjallisuudessa sien ISäätämistä sellaisessa muodossa, että niistä
7633: yleensä katsottu lainsäätäjää vain moraalisesti on kouriit!tuntuvaa hyötyä jokaiselle !kansalai-
7634: veivoittavaksi ohjeeksi. Voimassa olevat sään- selle.
7635: nökset lk:ansa,laisten pemsoikeuksista vastaavat
7636: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
7637: varsin huonosti - kuten koko va'itiosääntöm-
7638: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7639: mekin- nykyaian vaati:muksia.
7640: Kun v·a:ltioneuvos'to 9. 10. 1970 asetti valtio-
7641: sääntölkomitean, annettiin komitean tehtäväksi että hallitus veivoittaisi valtiosääntö-
7642: myös perusoikeuiklsien uudistaminen. Valtiosään- komitean valmistelemaan ehdotuksen
7643: tökomitean toimeksiannossa on tärmä tehtävä perustuslakien muuttamiseksi niin, että
7644: kuitenlkin määritelty varsin väiljästi: "Yrosilön Suomen kansalaisilla olisi perusoikeus
7645: aseman parantamiseksi komitean on talikistet- työhön, toimeentuloon, asuntoon, so-
7646: ta~rva ja 1täydennettävä perusoi:keussäännöstöä." siaaliturvaan, terveydenhoitoon, lepoon,
7647: 1,46.- Kock ym. 121
7648:
7649: virkistykseen, koulutukseen sekä mui- siin ja että valtiosääntökomitean ehdo-
7650: hin Yhdistyneiden Kansakuntien talou- tuksessa perustuslakien muuttamiseksi
7651: dellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä ko. oikeudet tulee turvata viranomaisia
7652: oikeuksia koskevassa kansainvälisessä suoraan veivoittavassa ja kansalaisia suo-
7653: yleissopimuksessa mainittuihin oikeuk- raan oikeuttavassa muodossa.
7654: Helsingissä 16 päivänä helmiikuuta 1972.
7655:
7656: Osmo Kock. Siiri Lehmonen.
7657: A-L. Tiekso. Kalevi Kivistö.
7658: A-L. Jokinen. Niilo Koskenniemi.
7659: V. J. Rytkönen. Anna-Liisa Hyvönen.
7660: Lauri Kantola. I.-C. Björklund.
7661: Aulis Juvela.
7662:
7663:
7664:
7665:
7666: 16 156/72
7667: 122
7668:
7669: 1,47.-Toiv.al. n:o 22.
7670:
7671:
7672:
7673:
7674: Kock ym.: Valtiosääntökomitean toimeksiannon tarkistamisesta
7675: eräiden keskeisten valtioelimien suhteiden uudelleen iäriestä-
7676: miseksi.
7677:
7678:
7679: E d u IS k u n n a l i e.
7680:
7681: Tärkein perustuslakimme, Suomen Hallitus- presidentti on asetettu eduskunnan yläpuolelle
7682: muoto, säädettiin luokkasodan jälkeisissä on- siinä suhteessa, että presidentillä on mahdolli-
7683: nettomissa olosuhteissa vuonna 1919. Tuossa ti- suus erottaa eli hajottaa edusikunta eikä mikään
7684: lanteessa oli tavallaan iuonnollista, että voi- kirjoitettu valtiosääntönormi estä häntä toista-
7685: tolle päässyt porvaristo pyrki kaikin tavoin tur- masta hajotusta vaikkapa välittömästi vasta pi-
7686: vaamaan sen, että sen val'ta tulisi jatkumaan dettyjen eduskuntavaallien jåJ:keen. Presidentillä
7687: mahdollisimman picl:rä:lle myös tulevaisuudessa. on myös oikeus erottaa eduskunnan luottamusta
7688: Kun eduskunnassa dli vuonna 1917 ollut va- nauttiva ministeri tai kark!ki ministerit eikä
7689: semmistoenemmistö ja kun näytti mahdolli- hänehlä myöskään ole velvollisuutta nimittää val-
7690: selta, että sama voisi toistua myöhemmin, tunsi tioneuvostoon sellaisia henkilöitä, joita edus-
7691: porvaristo suurta epäluuloa eduskuntaa kohtaan kunta sinne haluaisi.
7692: ja halusi varmistaa, ettei eduskunta eikä varsin- Toinen itapa, jolla luokkasodan voittanut
7693: kaan sen yksinkertainen enemmistö pystyisi jär- porvaristo pyrki estämään eduskunnan mahdol-
7694: kyttämään yhteiskunnan valtarakenteita sosialis- Irsuudet toimeenpanna radikaaleja lainsäädäntö-
7695: tisiin tavoitteisiin pyrkiväHä lainsäädännöllä. uudistuksia, oli ns. määräenemmistövaatimusten
7696: Sen sijaan oikeisto perinteidensä mukaisesti tun- säätäminen. Koko maaHmankin puitteissa on
7697: si suurta luottamusta lujaa, mieluummin yhdelle täysin ainutlaatui1sta, että taval1ista lakia ei
7698: henkilölle keskitettyä hallitusvaltaa kohtaan. voida säätää yksinkertaisella enemmistöllä. Suo-
7699: Pyrkimykset tehdä eduskunnasta voimaton ja messa tilanne on kuitenkin tällainen, sLllä val-
7700: ha1:1itusvallasta luja toteutettiin keJhta tietä. tiopäiväjär:jestyksemme 66 §:ssä oma!J.~suttu 1e-
7701: Ylimmälle toimeenpanovallan haltijalle, presi- päämäänjättämissäännöstö metikitsee käytän-
7702: dentille, annettiin eduskunnasta riippumaton nössä siitä, että 1/3 kansanedustajista voi estää
7703: asema ja jopa valtaa määrätä eduskunnan pää- eduskunnan enemmistön hyväksymän tavallisen
7704: tösten toteuttamisesta ja sen koossaolosta. lain voimaantulon. Lisäksi valtiopäiväjärjestys
7705: Suomessa eduskunta ei vallitse eikä erota presi- vaatii, että perustus1ainsäädännön alaa koske-
7706: denttiä, ja ns. parlamentaarinen vastuu ei muu- vissa kysymyksissä eduskunta voi tehdä päätök-
7707: tenkaan ulotu presidenttiin: kun presidentti te- siä vain 5/6 enemmistöHä, jos muutos halu-
7708: kee päätöksiä valtioneuvostossa, hän ei ole si- taan voimaan saman eduskunnan aikana. Tä-
7709: dottu toimimaan ministerien yksLmielisenkään män säännöksen epädemokraattisuus korostuu
7710: mielipiteen mukaisesti. Tämän seikan paina- entisestään kun muistetaan, että perustuslakeja
7711: vuotta lisää se, että kail&i tärkeimmät toimeen- on johdonmukaisesti tillkittu tavaHa, jonka mu-
7712: panovaltaa koskevat päätökset on uskottu pre- kaan hinnankorotusten ki'eltäminen tai vudkra-
7713: sidentin eikä valtioneuvoston ratkai'staviksi. laisen ktisanomistuwan parantaminen ym. työ-
7714: Edus:kunnalla ei myöskään ole oikeutta estää väestölle edu11iset toimenpiteet on twki ttu 5/6
7715: presidentin tekemien päätösten täytäntöönpa- enemmistöä vaativiksi.
7716: noa. Sen sijaan presidentillä on mahdollisuus Viime aikoina on jo yleisesti alettu myöntää,
7717: kieltäy·tyä vahvistamasta eduskunnan säätämää etteivät nykyiset perustuslakimme täytä kansan-
7718: lakia, jolloin sen voimaantulo estyy ellei uusi, valtaisuuden vaatimuksia. Tästä on eräänä il-
7719: eduskuntavaalien jälkeinen eduskunta sitä mauksena se, että valtioneuvosto vuonna 1970
7720: uudelleen muuttama:ttomana hyvä!ksy. Edelleen asetti valtiosääntökomitean, jot:lka rtoimeksian-
7721: 1,47.-Kock ym. 123
7722:
7723: tonsa mukaisesti tulee mm. selvittää, miten että hallitus veivoittaisi valtiosääntö-
7724: eduskunnan asemaa voidaan vahvistaa ja parla- komitean valmistelemaan ehdotuksen
7725: mentaarista järjestelmää kehittää. perustuslakien muuttamiseksi niin, että
7726: Vaik!ka valtiosääntökomitean toimeksiannossa presidentiltä poistettaisiin oikeus edus-
7727: epäilemä~tä on viitaitettu perustus1akien uudis- kunnan hajoittamiseen ja veto-oikeuden
7728: tamisen oilkea suunta, on toimeksianto jäänyt käyttämiseenj että eduskunnalle annet-
7729: sanannaltaan varsin epämääräiseksi. Toimeksi- taisiin oikeus nimittää ja erottaa pre-
7730: antoaan millään tavoin rikkomatta voisi komi- sidenttij että presidentti voisi tehdä
7731: tea tyytyä esittämään vain joitakin näennäis- päätöksensä vain valtioneuvoston enem-
7732: uudistuiksia, jotka eivät miJläär. reaaHsella ta· mistön esittämässä muodossaj että edus-
7733: v,alla vahvistaisi eduskunnan valtaa. Kun mi- kunnan mahdollisuus vaikuttaa valtio-
7734: kään muu julkinen elin ei pohdi esityksiä ylim- neuvoston kokoonpanoon olennaisesti li-
7735: pien valtioelinten valtasuhteiden uudelleen jär- sääntyisij että ministereiden erottami-
7736: jestämisestä ja kun toisaalta olisi varsin tärkeää nen voisi tapahtua vain eduskunnan
7737: saada takeet siitä, että valtiosäännön uudista- suostumuksella sekä että määräenemmis-
7738: minen tulee tapahtumaan toddla syvälle käy- tösäännökset muutettaisiin sellaisiksi,
7739: vä11ä tavalla, lienee valtiosääntökomitean toi- etteivät ne estä eduskunnan yksinker-
7740: meksiannon täsmentäminen paikal[aan. taista enemmistöä suorittamasta väestön
7741: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- hyvinvoinnin turvaamiseksi tarpeellisia
7742: kunnan hyväiksyttäväksi toivomuksen, toimenpiteitä.
7743: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
7744:
7745: Osmo Kock. Lauri Kantola. Kalevi Kivistö.
7746: A-L. Tiekso. Anna-Liisa Hyvönen. Nillo Koskenniemi.
7747: V. J. Rytkönen. Siiri Lehmonen. I.-C. Björklund.
7748: 124
7749:
7750: 1,48.- Toiv.al. n:o 2.3.
7751:
7752:
7753:
7754:
7755: Koppanen: Vaalilainsäädännön täydentämisestä ulkomailla oleske-
7756: levien kirjeitse äänestämisen mahdollistamiseksi.
7757:
7758:
7759: Ed u s k u n n a ~ [ e.
7760:
7761: Niille urukosuomalaisinle, jotka ,tilapäisesti Ehdotetun järrjestelyn !käyttöönoton esteenä
7762: oleslkelevat ulkomai'l:la kaukana äänestyspai- täiHaisissa tapauksissa ei näyttäisi Ollevan sekään
7763: koiiksi määrätyistä lähetystöistä tai konsulinrvi- usein esitetty toteamus, että vaalitoimituksen
7764: :rastoista, ei nykyinen vaalilainsäädäntö suo mah- tulisi vaalisalaisuuden ja äänestäjien tahdonva-
7765: doil[isuutta kansalaisvelvoE.isuutensa täyttämi- pauden turvaamiseksi yleensä tapahtua viran-
7766: seen eduskuntavaaleissa aiheuttamatta !kohtuu- omaisen edessä.
7767: tonta haittaa. Esim. USA:neräissä osissa kuten Edeflä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
7768: A:laslkassa sekä Aust:raHassa saattavat välimatkat hyväksyttäväksi toivomuksen,
7769: viranomaisten ~uo, missä äänestäminen voitai-
7770: siin suori•ttaa, oMa niin pitkät, ettei siihen ole että hallitus tutkisi mahdollisuuksia
7771: !käytännön mahdollisuuksia. Tämän vuoksi olisi vaalilainsäädännön täydentämiseksi si-
7772: 'tutkittava vaalill.ainsäädännön täydentämistä si- ten, että ulkosuomalaisille tehtäisiin
7773: ten, että vaaliasiakirjojen tilaaminen ja täyte- mahdolliseksi äänestyksen suorittami-
7774: tyn vaalilipun palauttaminen J.dråeitse 1tehtäisiin nen kirjeitse.
7775: mahdolliseksi.
7776: Helsingissä 15 päivänä helmi!kuuta 1972.
7777:
7778: Esko J. Koppanen.
7779: 125
7780:
7781: 1,49.- Toiv.al. n:o 24.
7782:
7783:
7784:
7785:
7786: Kortesalmi ym.: Saamelaisväestön lakisääteisestä parlamentaari-
7787: sesta edustuksesta.
7788:
7789:
7790: E d u s !k u n n a 1~ e.
7791:
7792: Maamme saamclaisväestö on voosisatdja ol- jon paremmin ja tehokk:aamltnin saisiVat tah-
7793: [ut vieraiden kielten ja kulttuurien puristuk· tonsa julki myös valtakunnan ylimmissä päättä-
7794: sessa ja joutunut luovuttMnaan elintilaansa ja vis,sä elimissä, ehdotamme kunnioittavasti edus-
7795: oikeuksiaosa suomafaise!lle uudisasu tukselle. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7796: Nykyaikaisen valistuneen käsityksen ja myös
7797: Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan ja ih- ett hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
7798: misoikeuksien julistuksen mukaan kieli- ja kult- perustuslain muuttamiseksi sellaiseksi,
7799: tuurivähemmistöille on suo.tava tasaveroiset että myös maamme saamelaisväestö saisi
7800: mahdollisuudet enemmistön rinnalla !kehittää lakisääteisen parlamentaarisen edustuk-
7801: omaa kieltään ja kulttuuriaan. sen valtiopäivillemme samaan tapaan
7802: Tähän periaatteeseen ja saamelaisten kohta- kuin Ahvenanmaan maakunnatlakin on.
7803: loon viitaten ja jotta saamelaiset nykyistä pal-
7804: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
7805:
7806: J. Juhani Kortesalmi. Arttur Niemelä.
7807: Rainer Lemström. Hannes Volotinen.
7808: Mikko Vainio. Kalevi Remes.
7809: Aune Mänttäri. Pekka Vennamo.
7810: 126
7811:
7812: !,50.- Toiv.al. n:o 25.
7813:
7814:
7815:
7816:
7817: Kurppa ym.: Lain painattamisesta kokonaisuudessaan muutosesi-
7818: tystä annettaessa.
7819:
7820:
7821: E d u s k u n n a [ l e.
7822:
7823: Kansanedustajien työskentelyn helpottami- Edellä oievaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7824: seksi ja rationalisoimiseksi olisi tarpeellista, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7825: että hatlitus antaessaan lainmuutosesityksen
7826: eduskunnalle painattaisi kyseiseen esitykseen että hallitus antaessaan lainmuutos-
7827: myös lain ennalleen jääviitä osin, mikä helpot- esityksiä eduskunnalle, painattaisi ko.
7828: taisi asiaan tutustumista ja vältyttäisiin aikaa ja yhteyteen koko lakitekstin myös ennal-
7829: vaivaa vievältä puuttuvan lakitekstin hankkimi- leen iääviltä osin.
7830: selta.
7831: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
7832:
7833: Mauno Kurppa. Pekka Vennamo, Mikko Vainio.
7834: 127
7835:
7836: 1,51.- Toiv.al. n:o 26.
7837:
7838:
7839:
7840:
7841: Kurppa ym.: Yhteiskunnan virkavaltaistumisen haittojen korjaa-
7842: misesta.
7843:
7844:
7845: E d u s k u n n a 11 e.
7846:
7847: Kansalaisten t01m111toja sekä y'hteiskuntaellä- saatiosta. Monet asiat maakunta- ja paikallista-
7848: lmän kehitystä on haittaamassa ja korkeita tuot- son alemmat virkamiehet jne. hoitaisivat no-
7849: tavaa työtä rasittavia kustannuksia synnyttä- peammin, viisaammin ja halvemmalla kuin ny-
7850: mässä on yhteiskuntamme kehittyessä yhä kas- kyiset byrokraattiset jä,rjestelmät. Korkeasti
7851: vava byrokratia, joka aiheuttaa jatkuvaa kitkaa koulutettuja kansalaisia pitäisi käyttää hyödyksi
7852: asioiden joustavalle hoidolle. talouselämän ja viennin kehittämisessä dkä pa-
7853: Suuri osa byrokratian aiheuttamista halvauk- pereita edestakaisin käsittelemässä.
7854: sista voitaisiin varsin yksinkertaisin keinoin Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
7855: poistaa. Byrokratian vastustamiseksi olisi kehi- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7856: tettävä menettely, jossa byrokratian kohteeksi
7857: joutunut, byrokratian aiheuttaja ja puolueeton että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7858: asiantuntija selvittäisivät ao. tapaukset ja v.ixas- niin, että voitaisiin korjata yhteiskun-
7859: tot velvoitettaisiin välittömästi korjaamaan tä- nan virkavaltaistumisen mukanaan tuo-
7860: hän johtaneet syyt. Näitä syitä löytyy monista mia haittoja.
7861: taxpeettomista asiapapereista, huonosta organi-
7862: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
7863:
7864: Mauno Kurppa. Pentti Antila.
7865: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
7866: A. R. Sainio.
7867: 128
7868:
7869: 1,52.- Toiv.al. n:o 27.
7870:
7871:
7872:
7873:
7874: Laatio ym.: Suhtautumisen yhdenmukaistamisesta valtion, val-
7875: tionenemmistöisen yhtiön tai valtion laitoksen palveluksessa
7876: oleviin kansanedustajiin.
7877:
7878:
7879: Ed u s lk u n n a He.
7880:
7881: Valtion virassa, valtionenemmistöisessä yh- Edellä olevaan viitaten elhdotamme kunnioit-
7882: tiössä tai vailtion lahoiksessa palvelevan tullessa taen eduskunnan hyväiksyttäväksi to1vomuksen,
7883: valituksi eduskunnan jäseneiksi on suhtautumi-
7884: nen heihin varsin erilainen jopa siinä määrin, että hallitus kiireellisesti tutkituttaisi
7885: että va:ltion ja valltion laitoksen ollessa osakeyh- ja yhdenmukaistaisi suhtautumisen val-
7886: tiön osa:kkeen omistajina kummankaan käytän- tion viroista, valtionenemmistöisistä yh-
7887: töä ei noudateta vaan keksitään uusi menette- tiöistä tai valtion laitoksista valittuihin
7888: lytapa mm. pailkikauksen määrittelemiseksi. kansanedustajiin.
7889: Helsingissä 16 päiiVänä helmikuuta 1972.
7890:
7891: G. Laatio. Georg C. Ehrnrooth.
7892: Eero Lattula. Ilkka Suominen.
7893: Erkki Häkämies.
7894: 129
7895:
7896: 1,53.- Toiv.al. n:o 28.
7897:
7898:
7899:
7900:
7901: Laine ym.: Tutkimukstn toimittamisesta kuntien perustuslailli-
7902: sen aseman, itsehallinto-oikeuden ja taloudellisten edellytys-
7903: ten kehittämiseksi.
7904:
7905:
7906: E d u s k u n n a J 1 e.
7907:
7908: Esitetyt suunnitelmat n.s. a11vonlisätverojärjes- Tässä piillee ristiriita. Todellisuudessa on kysy-
7909: telmän toteuttamiseksi ovat nostaneet keskuste- myksessä ;varsin syvärile käyvän muutoksen ai-
7910: lun piiriin valtion ja :kuntien väiliset suhteet. kaansaaminen yihteiskuntamme rakenteeseen. Se
7911: Perustellusti on ihmetelty mm. sitä, että va:ltion herättää kysymyksen kuntien perustuslaillisest~
7912: si1t~täessä kunniJle ;jatkuvasti ·suuria :kustannuk- asemasta valtioon nähden.
7913: sia vaativia julkisoikeudellisia velvOllisuuksia se Koska haJ.l~tusmuodon säännöikset itsehallin-
7914: samanaiJkaises:ti vai.mistautuu saattaimaan eräi- non suojasta ovat niukat (Prof. Veli Meri-
7915: den julikisoikeuddllisten ·velvollisuuksien .täyttä- kosiki: Lakimies 1969 siv. 520), olisi itsehal-
7916: misen, kuten .veden, sähkön, kaasun ja puhelin- tlintoyhdyskuntien oikeudellinen asema välttä-
7917: ja Jiikennepalvelusten toimittamisen sekä suu- mättä määritelltävä t~kemroin perustuslaeissa.
7918: rin kustannuksin rakennettujen satamien käyt- Kuunalilinen itsehaHinto-oikeus tulisi rHttävän
7919: tämisen liikevaihtoverotu:ksen aJaisiksi. Kau- selvästi ja tehokkaasti turvata hallitusmuodossa.
7920: punkien nykyisen taloudellisen tilan ja niiden On mitä Umeisintä, että kuntien verovapaus
7921: suurien tehtävien vuoksi olisi oHut paremmin kuuluu tä!rkeimpiin tavotteisiin, mitä hallitus-
7922: paikallaan lahteä siitä, että ikaupunkikuntien
7923: 1
7924: muodon täydentämisen kannalta voidaan aset-
7925: luodessa suurin kustannuksin liike-elämalle ja taa. Edelleen olisi hallitusmuotoon saatava kun-
7926: kasvavalle liikevaihdolle edeUytyksiä kaupun- tien asemaa 'turvaavat säännökset siitä, että kun-
7927: keja kehittämällä olisi huomattava osa liike- niilla on riittävät vapaat tulot niille kuuluvien
7928: vaihdon verotuksen tuotosta suoritettava kau- tehtävien toteuttamiseen.
7929: punkikunni:lle korvaukseksi niiden taloudelli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
7930: sis·ta uhrauksista. kunnan hy:väksyttäväksi toivomuksen,
7931: Liikevaihtoverotuksen uudistamisesi·tykseen
7932: päätynyt komitea on •täydelHsesti sivuuttanut että hallitus tutkituttaisi perustusla-
7933: kailkki kysymykset kuntien tapaoikeudelllise&ta kiemme, lähinnä hallitusmuodon, edel-
7934: tai lainsäädännöllisestä asemasta. Kun kunnat leen kehittämistä niin, että kuntien pe-
7935: ovat itse vanhastaan oLleet verotusoikeudelli- rustuslaillisen aseman parantaminen,
7936: sesti veronkantoon oikeutettuja ja ovat valtioon kuntien itsehallinto-oikeus ja verovapaus
7937: nähden olleet verovapaita, niin on yllättävää sekä kuntien tehtäviä vastaavien tulojen
7938: todeta, että verottaja aiotaan nyt panna verolle. saaminen turvataan.
7939: Helsingissä 4 päivänä helmi,kuuta 1972.
7940:
7941: Ensio Laine. Pauli Puhakka. Irma Rosnell.
7942: Taisto Sinisalo. Pentti Liedes. Aarne Pulkkinen.
7943:
7944:
7945:
7946:
7947: 17 156/72
7948: 130
7949:
7950: 1,54.- Toiv.al. n:o 29.
7951:
7952:
7953:
7954:
7955: Laine ym.: Hintasäännöstelyn tehostamisesta.
7956:
7957:
7958: E d u s k u n n a 11 e.
7959:
7960: Hintasäännöstelyn lievittäminen ja hintojen suurta tyytymättömyyttä eläkkeen saajien ja
7961: korotusten valloi!lleen pääsy ovat vaikeuttaneet muiden pienituloisten keskuudessa. Nimen-
7962: varsinkin pienituloisten kansalaisten rtoimeentu- omaan vähävaraisimpien väestöpi1rien etujen-
7963: [oa. Tilannetta pahentaa se, että huomattava mukaista olisi pohtopuiden saattaminen tehok-
7964: osa eläkeläisten :ja muiden pienituloisten tarvit- kaan hintasäännöstelyn ja -vaJ.vonnan pii<riin.
7965: s~mista jokapäiväisistä kulu:tustat'Vikkeista on EdeLlä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
7966: kdkonaan hintasäännöstelyn ullkopuolella. Esim. kunnan hyvaksyttäväiksi toivomuksen,
7967: polttopuut eivät kuulu hintasäännöstelyn pii-
7968: riin. että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
7969: Suuri joukko maamme pienituloisinta väestöä menpiteisiin hintasäännöstelyn tehosta-
7970: käyttää polttopuita lämmitykseen. Niiden hin- miseksi ja mm. polttopuiden saattami-
7971: tojen jatkuva kohoaminen on aiheuttanut seksi hintasäännöstelyn piiriin.
7972: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
7973:
7974: Ensio Laine. Heimo Rekonen.
7975: Taisto Sinisalo. Lauri Kantola.
7976: Helvi Niskanen.
7977: 131
7978:
7979: 1,55.- Toiv.al. n:o 30.
7980:
7981:
7982:
7983:
7984: Laitinen ym.: Määrärahasta kehitysalueita edustavien kansanedus-
7985: tajien yhteysmiesten palkkaamiseen.
7986:
7987:
7988: Ed u s k u n n a 11 e.
7989:
7990: Erityisesti maan keski- ja pohjoisosan vaaii- tämättömänä edeHytyksenä on kuitenkin se, että
7991: piireistä valitut kansanedustajat joutuvat työs- käytettävissä on päätoiminen henkilö pitämässä
7992: sään keskittymään vaalipiirinsä alueella esiinty- yhteyttä varuipiiriin ja koordinoimassa yhteisiä
7993: vien epäkohtien poistamiseen. Eduskuntatyön toimenpiteitä. Maakuntaliittojen ja muiden
7994: lisäksi heidän odotetaan valtion virastojen ym. maakunna1listen järjestöjen mahdollisuudet ovat
7995: kautta ajavan alueensa hankkeita. Tämä [isää tässä suhteessa rajoitetut. Tärkeänä ikehitys-
7996: huomattavasti heidän työtaakkaansa ja vaikeut- a1uepoliittisena toimenpiteenä voitaisiinkin pi-
7997: taa kansanedustajien paneutumista lainsäädärttä- tää sitä, että valtion varoista voitaisiin maiksaa
7998: työhön 1a muiden koko maan lkanna1ta tärkei- kyseisen yhteysmiehen palkkio.
7999: den tehtävien hoitamiseen. Edellä dlevan perusteella ehdotamme kun-
8000: Kehitysalueen ongelmien kasvaminen ja sieltä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8001: valittavien kansanedustajien lukumäärän vähe- muksen,
8002: neminen vaikeuttavat entisestään tilannetta.
8003: Niinpä useiden vaa[ipiirien kansanedustajat ovat että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
8004: katsoneet välttämättömäksi kiinteän yhteistyön ja menoarvioesitykseen määrärahan kehi-
8005: aloittamisen keskenään. Vuoden 1970 valtiopäi- tysalueilla olevien vaalipiirien kansan-
8006: vien alkuvii!kkoina· onkin pidetty useita tä'lllän- edustajien yhteysmiesten palkkaami-
8007: laatuisia järjestäytymistkokoulksia. seksi.
8008: Tehokkaan alueeliliseen kehittämiseen tähtää-
8009: vän kansanedustajien keskeisen yhteistyön vält-
8010: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
8011:
8012: Aili Laitinen. Irma Toivanen. Kerttu Hemmi.
8013: 132
8014:
8015: 1,56.- Toiv.al. n:o 31.
8016:
8017:
8018:
8019:
8020: Liedes ym.: Hintasulun aikaansaamisesta.
8021:
8022:
8023: Ed u s k u n n a 11 e.
8024:
8025: Laadittaessa Liinamaa-sopimuksiin ja UKK- 10 prosenti1la. Tämän suuntaisten tulopoliittis-
8026: suositukseen perustuneita työehtosopimuksia on ten palkikaratkaisujen vaikutus on ollut turmiol-
8027: aina luvattu estää hintojen korotukset ja sii- lista erityisesti vähävaraisille työläisille, eläke-
8028: hen lupaukseen pohjautuen ovat työiläisten am- läisille, pienviljelijöille ja muihin heihin verrM-
8029: matilliset järjestöt hyväksyneet kohtuuttoman taville.
8030: pienet palkkojen korotukset. Työehtosopimuk- Edetlä osohettua hintapolitiikkaa ei mieles-
8031: sien allekirjoittamisen jälkeen on kuitenkin val- tämme saisi jatkaa, vaan hallituksen pitäisi ryh-
8032: tion 'toimesta ryhdytty purkamaan hintavaLvon- tyä nopeisiin toimenpiteisiin tehokkaan hinta-
8033: nan alaisten tavarain joukkoa ja on annettu sulun aikaansaamiseksi.
8034: päätöksiä hinnankorotuksien toimeenpanemi- YLlä olevaan :viitaten ehdotamme eduskun-
8035: seksi. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8036: Hintasäännöstelyä 1uvattiin ,tehokkaasti val-
8037: voa myös viime vuoden osalta, mutta lupauk- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
8038: sista huolimat,ta hinnat nousivat kuitenkin n. piteisiin hintasulun aikaansaamiseksi.
8039: Helsingissä 15 päivänä heLmikuuta 1972.
8040:
8041: Pentti Liedes. Helvi Niskanen. Toivo Asvik.
8042: Heikki Mustonen. Pauli Puhakka. Niilo Nieminen.
8043: 133
8044:
8045: 1,57.- Hemst.mot. nr 32.
8046:
8047:
8048:
8049: Lillqvist m. fl.: Om åtgärder för ändring av språklagen.
8050:
8051:
8052: T ill R i k s d a g e n.
8053:
8054: Gällande spriklag är frln den 1 juni 1922. förlivas med Bjämå kommun. Den nya kom-
8055: I dess 2 § föreskrivs på vilka grunder en kom- munen blir med all säkerhet enspråkig, varvid
8056: muns språkliga status ändrar. Härvid är lag- den svenskspr!kiga minoriteten i den nuvaran-
8057: rummet, i den lydelse det erhållit genom en de Finby kommun enligt gällande lag skulle
8058: lagändring av den 7 december 1962, sålunda mista sina språkliga rättigheter,
8059: uppbyggt att den språkliga statusen ändras I olika skeden av planeringen har även så-
8060: enbart vart tionde år och då endast om den dana förslag framkastats, vilka beaktade skulle
8061: språkliga statusen minoriteten samtidigt un- innebära, att även den svenskspråkiga befolk-
8062: derskridit såväl en viss procentgräns som ett ningen i Pyttis och Lojo landskommuner samt
8063: i lag föreskrivet befolkningstal. Grundiden i den finskspråkiga befolkningen i Kaskö stad
8064: detta system torde vara, att förhindra att plöts- skulle på enahanda sätt mista sina språkliga
8065: liga befolkningsförskjutningar skall utgöra rättigheter.
8066: ändringsgrund, då det gäller den språkliga sta- Med beaktande av de principer, som gällan-
8067: tusen samt att eftersträva att en naturlig för- de språklag vilar på, kan det icke vara skäligt
8068: skjutning i dessa språkliga förhållanden skall att en språklig minoritet helt mister sina språk-
8069: utgöra den avgörande grunden. liga rättigheter på grund av en ändring av den
8070: På basen av en i riksdagen i januari 1967 kommunala indelningen. Å andra sidan kan
8071: antagen lag planeras en omfattande förnyelse det icke vara ändamålsenligt att en framtida
8072: av den kommunala indelningen i vårt land. kommunal indelning försvåras på grund av ett
8073: I denna lag har man föreskrivit att såsom en strikt och absolut iakttagande av språkförhål-
8074: bedömningsgrund vid uppdragande av nya landena. Detta kan leda tili lösningar, vilka
8075: kommunala gränser skall var befolkningens icke är önskvärda för någon berörd parts del.
8076: språkförhållanden. Härvidlag hänvisas tili 50 Detta sistnämnda argument understrykes ju
8077: § 3 mom. Regeringsformen. Detta stadgande även därav att förenämnda stadgande i Rege-
8078: innebär att de språkliga förhållandena bör iakt- ringsformen lämnats villkorligt samtidigt som
8079: tagas såvitt de övriga förhållandena det med- huvudprincipen klart understrukits. Dock får
8080: giva. I de slutliga förslag, som länstyrelserna beaktande av dessa argument i ingen händelse
8081: gjort tili en ny kommunal indelning, har de leda tili att en språklig minoritets rättigheter
8082: språkliga förhållandena iakttagits i stort sett i avgörande grad blir beroende av ändringar
8083: på ett tillfredsställande sett. Länstyrelsema har i den administrativa indelningen.
8084: således i allmänhet stannat för att iakttaga Med stöd av ovanstående föreslår underteck-
8085: den i förenämnda stadgande uttryckta huvud- nade riksdagsmän, att riksdagen ville besluta
8086: regeln. I några fall har dock en annan stånd- hemställa,
8087: punkt intagits. Sålunda har t.o.m. i ett fall
8088: framlagts ett förslag, vilket genomfört skulle att regeringen måtte vidta åtgärder
8089: innebära att en språklig minoritet helt skulle därhän, att gällande språklag ändras så,
8090: mista sina språkliga rättigheter i det att kom- att ingen befolkningsgrupp mister sina
8091: munen blir enspråkig. Detta gäller för den språkliga rättigheter på grund av en
8092: svenskpråkiga befolkningens del Finby (Särki- ändring i den kommunala indelningen.
8093: salo) kommun i Åbo Iän, viiken föreslås in-
8094: Helsingfors den 12 februari 1972.
8095:
8096: Bror Lillqvist. Ulf Sundqvist.
8097: Lars Lindeman. Ralf Friberg.
8098: 134
8099:
8100: 1,.57.- Toiv.al. n:o 32. Suomennos.
8101:
8102:
8103: Lillqvist ym.: Toimenpiteistä kielilain muuttamiseksi.
8104:
8105:
8106: E d u s k u n n a 11 e.
8107:
8108: Voimassa oleva kielilaki on l päivältä kesä- Uudesta. kunnasta tulee varmasti yksikielinen,
8109: kuuta 1922. Sen 2 §:ssä määrätään, millä pe- jolloin nykyisen Finbyn kunnan ruotsinkielinen
8110: rusteilla kunnan kielellinen asema muuttuu. vähemmistö voimassa olevan lain mukaan me-
8111: Tätä koskeva lainkohta, siinä muodossa minkä nettäisi kielelliset oikeutensa. Eri suunnittelu-
8112: se on saanut lakia 7 päivänä joulukuuta 1962 vaiheissa on tuotu esille myös sellaisia ehdo-
8113: muutettaessa, on sellainen, että kielellistä ase- tuksia, jotka huomioon otettuina merkitsisi-
8114: maa muutetaan vain joka kymmenes vuosi ja vät, että myös Pyhtään ja Lohjan maalaiskun-
8115: silloinkin vain jos kielellinen vähemmistö sa- tien ruotsinkielinen väestö sekä Kaskisten kau-
8116: manaikaisesti jää alle sekä tietyn prosenttira- pungin suomenkielinen väestö samalla tavalla
8117: jan että laissa säädetyn väestömäärän. Perus- menettäisivät kielelliset oikeutensa.
8118: ajatuksena tässä järjestelmässä lienee väestön Huomioon ottaen ne periaatteet, joihin voi-
8119: äkillisten siirtymien estäminen tulemasta muu- massa oleva kielilaki nojautuu, ei voi olla koh-
8120: toksen perusteeksi, kun on kysymys kielelli- tuullista, että kielellinen vähemmistö menettää
8121: sestä asemasta, sekä siihen pyrkiminen, että kokonaan kielelliset oikeutensa kunnallisen ja-
8122: näissä kielioloissa tapahtuva luonnollinen muu- oituksen muutoksen vuoksi. Toiselta puolen ei
8123: tos olisi ratkaiseva peruste. voi olla tarkoituksenmukaista, että tulevaisuu-
8124: Eduskunnassa tammikuussa 1967 hyväksy- den kunnallista jaoitusta vaikeutetaan kieli-
8125: tyn lain pohjalla suunnitellaan kunnallisen jaoi- olosuhteiden ankaralla ja ehdottomalla huo-
8126: tuksen laajaa uudistusta maassamme. Tässä mioon ottamisella. Tämä voi johtaa ratkaisui-
8127: laissa on määrätty, että uusia kunnallisia rajoja hin, jotka eivät ole toivattavia minkään mai-
8128: vedettäessä on arviointiperusteena pidettävä nitun osapuolen kohdalta. Tätä viimeksi mai-
8129: väestön kielioloja. Tällöin viitataan Hallitus- nittua perustettahan korostaa myös se, etti
8130: muodon 50 §:n 3 momenttiin. Tämä säännös edellä mainittu Hallitusmuodon säännös on
8131: sisältää sen, että kieliolosuhteet on otettava jätetty ehdolliseksi, samalla kun pääperiaatetta
8132: huomioon siinä määrin kuin muut olosuhteet selvästi painotetaan. Kuitenkaan tämän perus-
8133: sen sallivat. Lopullisissa ehdotuksissa, jotka teen huomioon ottaminen ei missään tapaukses-
8134: lääninhallitukset ovat tehneet uudeksi kunnalli- sa saa johtaa siihen, että kielellisen vähemmis-
8135: seksi jaoitukseksi, on kieliolosuhteet otettu tön oikeudet ratkaisevasti tulevat riippumaan
8136: huomioon suurin piirtein tyydyttävällä tavalla. hallinnollisessa jaoituksessa tapahtuvista muu-
8137: Lääninhallitukset ovat siis yleensä päätyneet toksista.
8138: huomioimaan edellä mainitussa säännöksessä il- Edellä sanotun perusteella allekirjoittaneet
8139: maistun pääsäännön. Joissakin tapauksissa on kansanedustajat ehdottavat eduskunnan päätet-
8140: kuitenkin asetuttu toiselle kannalle. Niinpä täväksi toivomuksen,
8141: eräässä tapauksessa on jopa esitetty ehdotus,
8142: joka toteutettuna merkitsisi sitä, että kielelli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8143: nen vähemmistö kokonaan menettäisi kielelli- voimassa olevan kielilain muuttamiseksi
8144: set oikeutensa kunnan tullessa yksikieliseksi. niin, ettei mikään väestöryhmä me-
8145: Tämä koskee ruotsinkielisen väestön osalta Tu- netä kielellisiä oikeuksiaan kunnalli-
8146: run läänissä olevaa Finbyn ( Särkisalo) kuntaa, sessa jaoituksessa tapahtuvan muutok-
8147: joka ehdotetaan liitettäväksi Perniön kuntaan. sen vuoksi.
8148: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1972.
8149:
8150: Bror Lillqvist. Ulf Sundqvist.
8151: Lars Lindeman. Ralf Friberg.
8152: 135
8153:
8154: 1,58.- Toiv.al. n:o 33.
8155:
8156:
8157:
8158:
8159: Mänttäri ym.: Kansanedustajista perättömiä tietoja leviitävien
8160: rankaisemisesta.
8161:
8162:
8163: E d u s k u n n a 11 e.
8164:
8165: Lehdistön ja julkisensanan pitkälle menevä Edellä sanotun nojalla ehdotamme eduskun-
8166: asioitten vääristely ja suoranais.ten v.alheitten nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8167: esittäminen on yhteiskunnassamme jatkuvasti
8168: lisääntynyt, jonka suhteen kansanäänillä valit- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8169: tujen kansanedustajien oikeusturva on riittämä- menpiteisiin kansanedustajia koskevien
8170: tön. Kansanedustaja on äänestäjiensä valitsema vääristelyjen ja valheitten esittäjien ran-
8171: luottamushenkiilö vastuunalaisessa tehtävässään, kaisemista tarkoittavan tiukemman lain-
8172: joten kansanedustajien keskuuteen tulisi saada säädännön aikaansaamiseksi.
8173: oikeaa rehellisyyttä sekä todellinen oikeusturva
8174: lehdistön ja julkisensanan vääristelyjen suhteen.
8175: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
8176:
8177: Aune Mänttäri. J. Juhani Kortesalmi.
8178: Rainer Lemström. Hannes Volotinen.
8179: A. R. Sainio.
8180: 136
8181:
8182: 1,59.- Hemst.mot. nr 34.
8183:
8184:
8185:
8186:
8187: Procope m. fl.: Om beaktande av grundlagens språkstadganden
8188: vid lantmiiteridistriksindelningen i Nyland.
8189:
8190:
8191: T i 11 R i k s d a g e n.
8192:
8193: Frågan om en nyordning av lantmäteri- minoriteterna med annat språk inom desamma
8194: distrikten i landet har under flera Ar varit bli så små som möjligt. Detta viktiga stadgan-
8195: föremål för utredning. I dagarna torde veder- de, som givetvis kan medföra vissa svårigheter
8196: börande ministerium ha fattat beslut i saken. vad gränsdragning och förvaltningsenhetemas
8197: Landet indelas länsvis i 35 nya lantmäteri- antal beträffar, får inte bli en tom bokstav.
8198: distrikt, medan länslantmäterikontoren bevaras. Det bör observeras, att detta stadgande efter
8199: Enligt den nya uppdelningen hänförs de ingående diskussioner var utslagsgivande, då
8200: svenska kommunerna i Västra Nyland - regionplaneindelningen i Nyland slogs fast för
8201: Hangö stad, Bromarv, Tenala, Ekenäs lk, Eke- några år sedan.
8202: näs stad, Snappertuna, Pojo, Ingå och Karis Likaså är det skäl att observera, att de öv-
8203: köping - tili Lojo lantmäteridistrikt. Denna riga statliga förvaltningsorganen följer en admi-
8204: indelning tillvaratat på ett mycket otillfteds- nistrativ indelning som väl - och i varje fall
8205: ställande sätt den inom det ifrågavarande om- bättre än de nu upprättade lantmäteridistrikten
8206: tådet bosatta befolkningens intressen. Från de - överensstämmer med centralorternas eko-
8207: ovannämnda kommunema ävensom från Sven- nomiska influensområden. Trots att den nya
8208: ska folkpattiet och dess riksdagsgrupp samt indelningen nyss blivit ett faktum, är det skäl
8209: ftån Västra Nylands regionplansförbund har att genast säga ifrån att den för Västra Ny-
8210: det under ärendets behandling upprepade lands vidkommande varken är rättvis eller
8211: gånger och på olika sätt framhållits, att en ändamålsenlig. Det är därför ur många syn-
8212: dylik lösning inte kan godtagas, och att Lojo punkter angeläget att frågorna om lantmäteri-
8213: inte är en lämplig placeringsort för lantmäteri- distrikten i Nyland skulle upptagas tili förnyad
8214: kontoret. prövning och att en lösning eftersträvas som
8215: Lantmäteristyrelsens representanter har här- beaktar grundlagens bud och bygdens intressen.
8216: vid visat förståelse för de framförda svenska Med beaktande av ovanstående synpunkter
8217: synpunkterna utan att dock någon ändring i föreslås att riksdagen vill hemställa,
8218: distriktsindelningen och kontorsplaceringen
8219: har kunnat åstadkommas. att regeringen måtte vidtaga åtgär-
8220: Den grundläggande principen vid nyreglering der i syfte att ordna frågan om lant-
8221: av förvaltningsområden i Finland, som är in- mäteridistriktsindelningen i Nyland, så
8222: skriven i Regeringsformen (50 §, mom. 3) att indelningen fyller grundlagens krav
8223: har inte beaktats. Enligt denna bör förvalt- på ur språklig synpunkt så enhetliga
8224: ningsområdenas gränser, där förhållandena det /örvaltningsområden som möiligt.
8225: medger, göras enspråkiga ellet åtminstone bör
8226: Helsingfors den 15 februari 1972.
8227:
8228: Victor Procope. Grels Teir.
8229: 137
8230:
8231: 1,59.- Toiv.al. n:o 34. Suomennos.
8232:
8233:
8234:
8235:
8236: Procope ym.: Perustuslain kielisäännösten huomioonottamisesta
8237: Uudenmaan läänin maanmittauspiirijaossa.
8238:
8239:
8240: E d u s k u n n a 11 e.
8241:
8242: Kysymys maanmittauspunen uudelleenjärjes- töjen sen piirissä jäätävä mahdollisimman pie-
8243: telystä maassa on useiden wosien ajan ollut niksi. Tämä tärkeä säännös, joka tietenkin voi
8244: selvitysten kohteena. Asianomainen ministeriö aiheuttaa eräitä vaikeuksia rajoja määrättäessä
8245: lienee näinä päivinä tehnyt asiassa päätöksen. ja mitä hallintoyksiköiden lukumäärään tulee,
8246: Maa jaetaan 1ääneittäin 35:een uuteen maan- ei saa jäädä tyhjäksi kirjaimeksi. On huomat-
8247: mittauspiiriin, kun taas läänin maanmittaustoi- tava, että perusteellisten keskustelujen jälkeen
8248: mistot säilytetään. tämä säännös ratkaisi asian silloin, kun Uuden-
8249: Uuden jaon mukaan liitetään ruotsinkieliset maan seutukaavajaoitus vahvistettiin joitakin
8250: Länsi-Uudenmaan kunnat - Hangon kaupun- vuosia sitten.
8251: ki, Bromarv, Tenhola, Tammisaaren maalais- Samoin on aiheellista panna merkille, että
8252: kunta, Tammisaaren kaupunki, Snappertuna, muut valtion hallintoelimet noudattavat hal-
8253: Pohja, Inkoo ja Karjaan kauppala - Lohjan linnollista jakoa, joka hyvin - ja joka tapauk-
8254: maanmittauspiiriin. Tässä jaossa huomioidaan sessa nyt perustettua maanmittauspiiriä parem-
8255: hyvin epätyydyttävällä tavalla kyseisellä alueel- min - käy yksiin keskuspaikkakuntien ta-
8256: la asustavan väestön edut. Yllä mainittujen loudellisten vaikutusalueiden kanssa.
8257: kuntien samoin kuin ruotsalaisen kansanpuo- Siitä huolimatta, että uusi jako on äsket-
8258: lueen ja sen eduskuntaryhmän sekä Länsi- täin tapahtunut tosiasia, on syytä heti sanoa,
8259: Uudenmaan seutukaavaliiton taholta on asiaa ettei se läntisen Uudenmaan osalta ole sen
8260: käsiteltäessä toistuvasti ja eri tavoin painotet- enempää oikeuden- kuin tarkoituksenmukainen-
8261: tu, ettei tämänkaltaista ratkaisua voida hyväk- kaan. On siksi monista näkökohdista katsoen
8262: syä ja ettei Lohja ole sopiva paikkakunta kiireellistä, että kysymys Uudenmaan maanmit-
8263: maanmittauskonttorin sijoittamista silmällä- tauspiireistä otettaisiin uudelleen harkittavaksi
8264: pitäen. ja että pyritään ratkaisuun, jossa otetaan huo-
8265: Maanmittaushallituksen edustajat ovat tässä mioon perustuslain velvoitus ja seudun edut.
8266: yhteydessä osoittaneet ymmärtämystä esitettyjä Yllä olevat näkökohdat huomioiden ehdo-
8267: ruotsinkielisten näkökohtia kohtaan, ilman tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8268: että kuitenkaan mitään muutosta piirijaossa ja sen,
8269: toimiston sijoittamisessa olisi voitu saada ai-
8270: kaan. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8271: Hallitusmuodossa olevaa (50 §, 3 moment- Uudenmaan maanmittauspiirijakokysy-
8272: ti) perustavaa periaatetta Suomen hallintoaluei- myksen järjestämiseksi siten, että jako
8273: den uudelleen järjestelystä ei ole otettu huo- täyttää perustuslain kielelliseltä kannal-
8274: mioon. Sen mukaan tulee hallintoalueiden rajat ta mahdollisimman yhtenäisten hallinto-
8275: siellä, missä olosuhteet sen sallivat, tehdä yksi- alueiden vaatimuksen.
8276: kielisiksi tai ainakin on toiskielisten vähemmis-
8277: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
8278:
8279: Victor Procope. Grels Teir.
8280:
8281:
8282:
8283: 18 156/72
8284: 138
8285:
8286: 1,60.- Toiv.al. n:o 3.5.
8287:
8288:
8289:
8290:
8291: Räsänen ym.: Äänioikeusikärajan alentamisesta 18 vuoteen val-
8292: tiollisissa ja kunnallisvaaleissa.
8293:
8294:
8295: E d u s k u n n a 11 e.
8296:
8297: Parantuneista elinolosuhteista ja terveyden- sen valistuneempaa kuin 18 vuotiaanakaan.
8298: hoidosta johtuen nykynuoriso saavuttaa biologi- Luottamuksen osoittaminen nuoria kdhtaan li-
8299: sen kypsyyden ai!kaisemmin kuin muutamia vuo- säisi epäilemättä heidän ja koko kansankin yh-
8300: sikymmeniä sitten. Tehostuneen opetus- ja tie- teiskunnallista kiinnostusta ja vastuuntuntoa,
8301: dotustoiminnan; radion, television sekä kulku- helpottaisi asioiden mm. nuorisokysymysten
8302: yhteyksien nopean kehityksen ja matkailun hoitoa.
8303: yleistymisen johdosta nuorisomme maailman- Äänioikeusikärajan ruentamista puoltaa myös
8304: kuva on kehittynyt ja elämänkokemukset run- se, että käytännössä useimmat äänestäjät eivät
8305: saat jo 18 vuotiailla. Toisaailta kannustavaa vas- pääse äänestämään heti 'lain määräämän ikärajan
8306: tuuta synn~ttävien oikeuksien mm. äänioikeu- saavutettuaan, että 18 vuotta :täyttäneistä nuo-
8307: den puuttuminen on johtanut siihen, että osassa rista suulri osa käy ansiotyössä ja maksaa veroa,
8308: nuorisoa ilmenee Jjäilkeenjääneisyyttä yhteiskun- että miespuoliset henkilöt veivoitetaan asepal-
8309: nallisessa näkemyksessä. velukseen ennen äänioikeutta, että laki sallii
8310: TavaHisesti nuoren rhmisen yhteiskunnalli- avioliiton sohnimisen .18 :vuotiaana ja että avio-
8311: nen näkemys alkaa hahmottua kokonaiseksi n. JiiHojen so1mimisikä on jatkuvasti laskenut,
8312: 15 vuoden iässä. Sitä osoittaa 'jo sekin, että että ajokortti myönnetään jo 18 :vuotiaalle ja
8313: esim. )futeiskoulun 4-5 1luokk!i~laiset käyttävät että lain edessä vastuuseen joutuminen ei vaadi
8314: väli'tuntinsa enimmäkseen politiikan puhumi- 20 ikävuotta.
8315: seen. 17-19 vuotiaaksi tultuaan on nuori ih- 18 vuotta täy.tltäneellä noorisdllamme on siis
8316: minen ]o sorvannut itsetleen poliittiset :perus- lukuisia velvollisuuksia, mutta siJtä puuttuu
8317: asennoitumisensa, ja tässä iässä hän on kaikista monia oikeuksia. Tällainen tilanne johtaa hel-
8318: kiinnostunein yhteisten asioiden hoidosta, posti nuoremman ~ja vanhemman polven vlili.-
8319: mutta ,vanhemman polven vähättelevä asennoi- seen ristiriitaan. Tämän estymistä edesauttaisi
8320: tuminen usein estää tämän kiinnostuksen myön- äänioikeusikätai an aJentaminen.
8321: teisen purkautumisen. Olisi Juonnollista, että Kun useissa Euroopan maissa äänioikeusikä-
8322: äänioikeusikäraja olisi 18 'Vuotta. raja on 18 vuotta, on se katsottava tarpeelli-
8323: Välittömästi edeillä mainitun ikäkauden jäl- seksi ja kHreelliseksi.
8324: keen seuraa monien kohdalla eräänJainen 1aka- BdetlJä olevan perusteella ehdotamme edus-
8325: peroisen kehityksen kausi, a'Violiitto, sotaväki, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8326: raskas päivätyö, jatko-opinnot jne., jotka hel-
8327: posti vieroittavat heidät nuorisojärjestöjen, ur- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
8328: heiluseurojen, pdliittisten järjestöjen ja kerho- menpiteisiin äänioikeusikärajan alento-
8329: jen eli sen e1ämän p!lltiSita, joka parhaiten lisää miseksi 18 vuoteen valtiollisissa ;a kun-
8330: heidän yhteiskunnallista tietouttaan. Oleelli- nallisvaaleissa.
8331: sessa määrin ei nuorisomme ole 20 vuotiaana
8332: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
8333:
8334: Pauli Räsänen. Kuuno Honkonen. Niilo Koskenniemi.
8335: Kalevi Kivistö. Aulis Juvela. I.-C. Björklund.
8336: 139
8337:
8338: 1,61.- Toiv.al. n:o 36.
8339:
8340:
8341:
8342: Salla ym.: Ulkosuomalaisten vaalioikeuden turvaamisesta.
8343:
8344:
8345: E d u s kun n a 11 e.
8346:
8347: Vuoden 1969 valtiopäivinä eduskunnan hy- äänistä nousi hylkäysprosentti kuitenkin suh-
8348: väksymään lakiin kansanedustajain vaaleista jäi teettoman korkeaksi, koska he olivat menettä-
8349: eräitä sellaisia puutteita, jotka viimeksi suori- neet em. syistä vaalioikeutensa Suomessa.
8350: tetuissa vaaleissa voitiin todeta i1meisiksi epä- Tämä epäkohta tulisi kiireellisesti korjata si-
8351: kohdiksi, jotka tulisi korjata. ten, että Ruotsissa ja muualla ulkomailla tila-
8352: Eräänä huomattavana puutteena voidaan pi- päisesti asuville Suomen kansalaisille turvattai-
8353: tää ns. ulkosuomalaisten vaalioikeutta koskevaa siin vaalioikeus vähintään siten, että vaalioi-
8354: säännöstä, jolla heidän vaalioikeutensa edelleen keutettu olisi Suomen kansalainen, joka jonain
8355: ra:jattiin koskemaan vain seJilaisia Suomen kan- viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana on
8356: salaisia, jotka ovat tässä maassa hengillekirjoi- Suomessa henkikirjoitettuna.
8357: tettuna jonain yhtenä kolmesta viimeksi kulu- Epäkohtana voidaan pitää ennakkoäänestyk-
8358: neesta vuodesta. Tämä on aiheuttanut mm. sen päättymistä kotimaan laitoksissa, joka on
8359: Ruotsiin muuttaneiden suomalaisten keskuu- määrätty päättyväksi vaaleja edeltäneenä keski-
8360: dessa 1aajaa oikeutettua •tyytymättömyyttä. To- viikkona kcllo 16. Tämän jälkeen ja ennen var-
8361: siasiahan on, että he ovat täysin ilman omaa sinaista vaalipäivää sairaalaan ja muihin laitok-
8362: syytään joutuneet siirtymään Ruotsiin, koska siin joutuneella henkilöllä ei näinollen ole enää
8363: hei1le ei ole kyetty kotimaassa tarjoamaan mahdollisuuksia äänestämiseen, joten hänen
8364: työtä ja ;toimeentulomahdollisuuksia. Monet vaalioikeutensa tulee siten laissa olevan epäkoh-
8365: heistä ovat siirtyneet Ruotsiin useita vuosia sit- dan vuoksi mitätöidyk.si. Lakia tuilisi korjata
8366: ten ja pelkästään työsuhteensa vuoksi heillä ei siten, että sairaalaan ja muihin lai·toksiin tänä
8367: ole mahdollisuuksia käydä kotimaassa sinä ai- aikana joutuneelle turvattaisiin mahdollisuus
8368: kana, k.un hengillekirjoitus suoritetaan, vaan äänestämiseen.
8369: ainoastaan vuosi1omiensa aikana, jolloin hengi1- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
8370: lekh'joitusta ei ole mahdollisuutta toimittaa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8371: Useimmat Ruotsissa työsikentelevät, varsinkin
8372: metsätöissä, ovat siellä tilapäisessä työsuhteessa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8373: ja vain lyhyen aikaa työssä sie11ä. He käyvät menpiteisiin valtiopäiväjärjestyksen ja
8374: varsinkin kesän ajan olemassa kotimaassa työssä, lain kansanedustajain vaaleista muutta-
8375: jdlloin tääHä ovat paremmat mahdollisuudet miseksi niin, että ns. ulkoJSuomalaisten
8376: työnsaantiin. Talven tullen he jälleen palaavat vaalioikeus turvattaisiin sellaiselle Suo-
8377: ansiotyöhön Ruotsiin. Pelkästään tästä syystä men kansalaiselle, joka jonain yhtenä
8378: heillä ei silloin ole kummankaan maan kansa- kymmenestä viimeksi kuluneesta vuo-
8379: laisoikeuksia. desta on Suomessa hengillekirjoitettu,
8380: Muun muassa viimeksi suoritetut vaalit osoit- sekä siten, että ennakkoäänestyksen
8381: tavat, että heidän 'keskuudessaan tunnettiin kiin- päättymisen jälkeen ja varsinaista vaali-
8382: nostusta kotimaan asioita kohtaan. Ennakkoää- päivää ennen laitokseen joutuneelle vaa-
8383: nestyksen helpottaessa aikaisempaa käytäntÖä lioikeutetulle henkilölle turvattaisiin
8384: Ruotsissa olevat suomalaiset osal!listuivat vaa- mahdollisuus äänioikeutensa käyttämi-
8385: leihin huomattavasti runsaslukuisemmin kuin seen.
8386: koskaan aikaisemmin. Sieltä tulleista ennakko-
8387: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
8388:
8389: Pekka Salla. Rauno Korpinen. Aulis Juvela.
8390: Niilo Koskenniemi. Kauko Tamminen. V. J. Rytkönen.
8391: Kalevi Kivistö.
8392: 140
8393:
8394: 1,62.- Toiv.al. n:o 37.
8395:
8396:
8397:
8398:
8399: Salolainen ym.: Ulko- ja turvallisuuspoliittisten keskustelujen
8400: järjestämisestä eduskunnassa.
8401:
8402:
8403: E d u s k u n n a 11 e.
8404:
8405: Suomalaisessa parlamentarismissa ei ole sel- kuntaan, jonka axvovallasta ja väitetystä sivuut-
8406: laisia säännöksiä, joiden puitteissa eduskunta tamisesta päätöksiä tehtäessä on viime vuosina
8407: voisi säännönmukaisesti käydä ulko- ja turvalli- usein julkisesti keskusteltu.
8408: suuspoliittista keskustelua. Monissa muissa mais- Haluamatta ~ainkaan kajota ulkopoliittiseen
8409: sa sensijaan ulko- ja turvallisuuspoliittiset kes- päätöksentekokoneistoemme tai sen puutteisiin,
8410: kustelut ovat yleisempiä tai ne perustuvat esimer- on ilmeistä, että eduskunnan mahdollisuuksia
8411: ~si järjestelmään, jonka puitteissa presidentti käydä ulkopoliittista keskustelua olisi oleelli-
8412: luo "katsauksen kansakunnan tilaan". Tällaisilla sesti lisättävä. Tämä voitaisiin toteuttaa esi-
8413: katsauksilla on huomattava merkitys kansalais- menkiksi siten, että eduskunnassa käytäisiin
8414: ten uLkopoliittisen tiedon ja harrastuksen lisää- säännönmukaisesti jokaisilla valtiopäivillä ulko-
8415: misessä ja mahdollisten epäluulojen poistami- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu.
8416: sessa. Suomessa uilko- ja ·tutvallisuuspoliittinen Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
8417: keskustelu yleensäkin on vähäistä, eikä kovin- nioittavasti, että eduskunta hyväksyisi toivo-
8418: kaan analysoivaa, jota kuvastaa sekin, että muksen,
8419: useimmat analyysit Suomen ulkopolitiikasta
8420: luetaan ulkomaisista lehdistä, joiden tietopohja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8421: ei aina ole suinkaan riittävä. aikaansaadakseen eduskunnalle mahdol-
8422: Eduskunnassa ulkopoliittisten asioitten har- lisuuden käydä säännönmukaisia ulko- ja
8423: rastus on vähäistä ja keskittyy ulkoasiainvalio- turvallisuuspoliittisia keskusteluja.
8424: Helsingissä 16 päivänä helm~kuuta 1972.
8425:
8426: Pertti Salolainen. Pekka Jokinen. Mauri Seppä.
8427: 141
8428:
8429: 1,63.- Toiv.al. n:o 38.
8430:
8431:
8432:
8433:
8434: Sinisalo ym.: Toimenpiteistä poliittisista syistä 1930-luvulla tuo-
8435: mittujen arvostuksen palauttamiseksi.
8436:
8437:
8438: Ed u s k u n n a 11 e.
8439:
8440: Maassamme annettiin lähinnä 1930-luvulla terroria edustavien oikeusloukkausten korjaami-
8441: hovioikeuksissa useita tuhansia poliittisia van- seksi. Suomen ja Neuvos·toliiton ystävyyssuhtei-
8442: keus- ja kuritushuonetuomioi·ta. Ne kohdistui- den pioneerit, jotka epäitsekkäällä, vakaumuk-
8443: vat kommunisteihin ja muihin rauhan sekä Suo- sellisella toiminnallaan loivat perustaa maas-
8444: men ja Neuvostdliiton ystävyyssuhteiden puo- samme nyt virallisesti hyväksytylle ulkopolitii-
8445: lustajiin. Oikeuden päätöksellä nämä henkilöt kalle ja jotka työskentelivät rirkollista sotapoli·
8446: todettiin "valtio- ja maanpetokselliseen toimin- ·tiikkaa vastaan saatettaisiin tätä vastaavaan ar·
8447: taan tai sen valmisteluun osallistuneiksi." vostukseen myös yhteis•kunnallisten elinten ta-
8448: Poliittisen terrorin kohteeksi joutuneiden ko- holta.
8449: kemat oikeuden loukkaukset ovat edelleen kor- Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdo-
8450: jaamatta ja oikeudenmukaisesti korvaamatta. tamme hy,väksyttäväksi toivomuksen,
8451: Tidossa on myös, että nämä "tuomiot" on että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel-
8452: edelleen säilytetty merkintöinä asianomaisten laisiin toimenpiteisiin, että lähinnä
8453: henkHöiden rikosrekisterissä. 1930-luvulla kommunisteille ja muille
8454: Edelleen on tunnettua, että etsivän keskus- rauhan sekä Suomen ja Neuvostoliiton
8455: poliisin mm. näinä aikoina laatimat kortistot ystävyyssuhteiden puolustajille "valtio-
8456: "maan!petokselliseen" ·toimintaan osaillistuneista ja maanpetoksesta sekä sen valmiste-
8457: tai "epäiHyistä" ovat edelleen olemassa ja ny- lusta" langetetut tuomiot poistettaisiin
8458: kyisin Suojelupoliisin käytössä. (Sisäministe- ao. henkilöiden rikosrekisteristä, vangit-
8459: riön suunnitelmia arkiston julkistamisesta on tuna olleille ja heidän omaisilleen suori-
8460: selostettu eduskuntaikyselyyn annetussa rvastauk- tettaisiin oikeudenmukainen eläke- tai
8461: sessa v. 1971 - kirj. ksm. n:o 183/71 vp.). muu korvaus ja etsivän keskuspoliisin
8462: Kohtuudella voitaneen odottaa, ja rauhanso- luettelot "maanpetokselliseen toimin-
8463: pimusikin sitä edellyttää, että valtiovalta olisi taan tai sen valmisteluun syyllistyneistä"
8464: ryhtynyt toimenpiteisiin avointa porvarillista hävitettäisiin.
8465: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
8466:
8467: Taisto Sinisalo. Aame Koskinen.
8468: Lauri Kantola. Toivo Asvik.
8469: 142
8470:
8471: 1,64.- Hemst.mot. nr 39.
8472:
8473:
8474:
8475:
8476: Stenbäck m. fl.: Om tryggande av i slutna anstalter intagnas
8477: mö;tigheter att rösta.
8478:
8479:
8480: Till Riksdagen.
8481:
8482: Då 1972 års riksdagsval verkställdes hade anstalter intagna personer tillerkänns en ovill-
8483: inte alla röstberättigade medborgare möjlig- korlig rätt att bege sig tili postanstalt för att
8484: heter att avge sin röst. Sålunda blev i straff- avge sin röst eller sålunda att poströstning
8485: anstalt intagna personers möjligheter att rösta anordnas i slutna anstalter.
8486: beroende av om permission råkade infalla un- På grund av ovanstående föreslår vi att riks-
8487: der den tid poströstning kunde ske eller under dagen ville hemställa,
8488: valdagarna. Ur demokratisk synpunkt är det
8489: nödvändigt att en medborgares rätt att delta att regeringen i god tid före nästa
8490: i politiska val inte är beroende av anstaltsled- allmänna val till Riksdagen måtte av-
8491: ningens prövning. lllta nödiga propositioner som tryggar
8492: För att trygga i straffanstalt och arbetsinrätt- i slutna anstalter intagnas möiligheter
8493: ning intagna personers rätt att rösta bör lag- att rösta.
8494: stiftningen ändras antingen sålunda att i slutna
8495: Helsingfors den 10 februari 1972.
8496:
8497: Pär Stenbäck. Evald Häggblom.
8498: Kristian Gestrin. Elly Sigfrids.
8499: 143
8500:
8501: 1,64.- Toiv.al. n:o 39. Suomennos.
8502:
8503:
8504:
8505:
8506: Stenbäck ym.: Suljettuihin laitoksiin otettujen äänestämismahdol-
8507: lisuuksien turvaamisesta.
8508:
8509:
8510: E d u s k u n n a 11 e.
8511:
8512: Toimeenpantaessa vuoden 1972 eduskunta- lainsäädäntöä muuttaa joko siten, että suljettui-
8513: vaaleja ei kaikilla äänioikeutetuilla ollut mah- hin laitoksiin otetuille henkilöille myönnetään
8514: dollisuuksia äänestämiseen. Niinpä rangaistus- ehdoton oikeus päästä postitoimipaikkaan
8515: laitoksiin otettujen henkilöiden mahdollisuudet äänestämään tai siten, että postiäänestys järjes-
8516: äänestämiseen olivat riippuvaisia siitä, sattui- tetään suljetuissa laitoksissa.
8517: vatko he saamaan lomaa sinä aikana, jolloin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että
8518: postiäänestys saattoi tapahtua tai vaalipäivinä. eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
8519: Demokraattiselta kannalta on välttämätöntä,
8520: ettei kansalaisten oikeus ottaa osaa poliittisiin että hallitus hyvissä ajoin ennen seu-
8521: vaaleihin ole riippuvainen laitoksen johdon raavia yleisiä vaaleja antaisi Eduskun-
8522: harkinnasta. nalle tarpeelliset esitykset, jotka turvaa-
8523: Rangaistus- ja työlaitoksiin otettujen henki- vat äänestämismahdollisuudet suljettui-
8524: löiden äänestämisoikeuden turvaamiseksi tulee hin laitoksiin otetuille.
8525: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
8526:
8527: Pär Stenbäck. Evald Häggblom.
8528: Kristian Gestrin. Elly Sigfrids.
8529: 144
8530:
8531: 1,65.- Toiv.al. n:o 40.
8532:
8533:
8534:
8535:
8536: I. Suominen ym.: Täysi-ikäisyys- ja äänioikeusikärajan alentami-
8537: sesta.
8538:
8539:
8540: E d u s k u n n a 11 e.
8541:
8542: Nykyään asetetaan 18 vuotta täyttäneelle vaittavissa aivan selvää aktiivisen yhteiskunnal-
8543: nuorelle henkilölle yhteiskunnan taholta yhä lisen mielenkiinnon heräämistä nuorisossa, josta
8544: useampia velvoituksia ja annetaan oikeuksia, osoituksena on koululais- ja opiskelijamaail-
8545: jotka edellyttävät hänen käyttäytyvän itsenäi- man politisoituminen. Näyttää siltä, että po-
8546: sesti ja harkiten. Tästä syystä heidän tulisi liittinen mielipide yhä useamman nuoren koh-
8547: myös päästä vaikuttamaan yhteiskunnalliseen dalla omaksutaan 15-18 vuosien välillä.
8548: päätöksentekoon täydellisin, nykyisin lain vain Tämä oikeuttaa olettamaan, että mikäli ääni-
8549: 20-vuotiaille ja sitä vanhemmille suomin oikeus- ja täysi-ikäisyysrajaa alennettaisiin,
8550: oikeuksin. Avioliiton solmiamisikä nuorenee olisi. nuoriso ko. oikeuksien käyttämiseen eh-
8551: edelleen. Asevelvollisuuttaan voi astua suorit- tinyt jo sitä ennen valmistautua.
8552: tamaan jo seitsemäntoistavuotiaana ja maan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8553: edun niin vaatiessa joutua maataan puolusta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8554: maan. Ajokortti myönnetään niinikään jo 18- muksen,
8555: vuotiaalle, samoin lupa elinkeinon harjoittami-
8556: seen. Lain edessä käsitellään ihmistä tästä ikä- että hallitus kiireellisesti antaisi
8557: rajasta lähtien aikuisena. eduskunnalle esitykset täysi-ikäisyys- ja
8558: Toisaalta voidaan sanoa sekä koululaitok- äänioikeusikärajojen alentamiseksi tasa-
8559: semme opetusohjelmien kehittymisen myötä vallan presidentin valitsijamiesvaaleissa,
8560: että yleisen tiedonvälityksen määrän viime kansanedustajie11 vaaleissa ja kunnallis-
8561: vuosikymmenien aikana moninkertaistuttua, vaaleissa nykyisestä 20 ikävuodesta 18
8562: nuorison saavan tietoa yhteiskunnallisista ikävuoteen ja että asia myös välittömästi
8563: asioista, niiden syy- ja seuraussuhteista huomat- saatettaisiin Pohjoismaiden neuvoston kä-
8564: tavasti entistä nuorempina. Viime eduskunta- sittelyyn yhtenäisen lainsäädännön ai-
8565: kaudella hyväksytty laki oppikoulujen koulu- kaansaamiseksi tässä asiassa kaikissa Poh-
8566: neuvostoista lisää edelleen nuorten poliittista joismaissa.
8567: tietämystä ja harrastusta. On myös ollut ha-
8568: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
8569:
8570: Ilkka Suominen. Antero Salmenkivi.
8571: Juha Vikatmaa. Elsi Hetemäki.
8572: Jouni Mykkänen. Pekka Jokinen.
8573: 145
8574:
8575: 1,66.- Toiv.al. n:o 41.
8576:
8577:
8578:
8579:
8580: I. Suominen ym.: Satakunnan ;a Tampereen läänien perustami-
8581: sesta.
8582:
8583:
8584: Ed u s kun n a 11 e.
8585:
8586: Eduskunta on 2. 3. 1962 hyväksynyt lain eivat ole kahdeksan vuoden kuluessa muuttu-
8587: Satakunnan ja Tampereen läänien perustami· neet. Päimrastoin ovat epäkohdat entisestään
8588: sesta. Lain mukaan läänin perustaminen on kasvaneet.
8589: jäänyt riippumaan asetuksesta siinä järjestyk- Suunnitteilla oleva maakuntaitsehallinto
8590: sessä kuin tulo- ja menoarviossa osoitetaan tar- edellyttää toteutettuna myös siihen soveltuvia
8591: koitusta varten varoja. Toteutuksen lykkäämi- läänejä. Edellytyksenä maakuntaitsehallinnolle
8592: nen kahdeksalla vuodella on merkittävästi samoin kuin kuntauudistuksen toteuttamiselle
8593: heikentänyt etenkin pohjois- ja itä-Satakunnan on näitä koskevissa komiteamietinnöissä pi·
8594: kehitystä. detty Satakunnan ja tampereen läänien muo-
8595: Komiteatyöskentely, joka edelsi lain anta- dostamista. Jotta läänit olisivat hyvissä ajoissa
8596: mista ulottuu useammalle vuosikymmenelle. valmiit silloin kun näitä uudistuksia ryhdytään
8597: Kaikissa Satakunnan läänin perustamista kos- toteuttamaan, on ne kiireellisesti syytä muo-
8598: kevissa mietinnöissä todettiin, että nykyinen dostaa. Satakunnan lääni mietinnön mukai-
8599: Turun ja Porin lääni ei vastaa tehokkaan alue- sena aluekokonaisuutena sopeutuu talousalue-
8600: hallinnon asettamia vaatimuksia. Valtion hal- jakoon ottaen huomioon myös liikeoteeiliset
8601: linnon rationalisoinnin joutuisuuden ja kansa· näkökohdat, sekä sisäisen perusyksiköihin ja-
8602: laisten oikeusturvan kannalta .ei Turun ja Po- kautumisen.
8603: rin läänin kokoa voida pitää tarkoituksenmu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8604: kaisena. Satakunnan läänikomitean mietinnössä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8605: n: o 6/ 1962 todetaan tehtävien lääninhallinnon muksen,
8606: tasolla laajentuneen ja käsiteltävien asioiden
8607: lisääntyneen niin runsaasti, että erityisesti Tu- että hallitus Eduskunnan 2. 3. 1962
8608: run ja Porin läänissä tämä aiheuttaa asioiden hyväksymän lain mukaisesti ryhtyisi vä-
8609: ruuhkautumista ja viivästymistä. Nämä ja mo- littömiin toimenpiteisiin Satakunnan ja
8610: net muut kyseisen komitean mietinnössä ja sen T alltpereen !äänien perustamiseksi.
8611: perusteella laaditun lain perusteena olevat seikat
8612: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
8613:
8614: Ilkka Suominen. Einari N"temineft.
8615: Sinikka Karhuvaara. Saimi Ääri.
8616: Tuure Junnila. Irma Rosnell
8617: Uljas Mäkelä. Aulis Juvela.
8618: Valdemar Sandelin. Matti Järvenpää.
8619: Pirkko Työläjärvi. Tellervo Koivisto ( T: re) .
8620: Aulis Sileäkangas.
8621:
8622:
8623:
8624:
8625: 19 156/72
8626: 146
8627:
8628: 1,67.- Toiv.al. n:o 42.
8629:
8630:
8631:
8632:
8633: S. Suominen ym.: Määrärahasta Tampereen läänin perustamisen
8634: valmisteluihin.
8635:
8636:
8637: E d u s k u n n a 11 e.
8638:
8639: Nykyisin voimassa oleva läänijako ja siihen vuodelta 1831 olevan lääninjaon uudistamista
8640: läheisesti liittyvät useat muut valtion hallin- ja lain edellyttämän Tampereen läänin perus-
8641: nolliset aluejaot ovat tunnetusti vanhentuneet tamista.
8642: erityisesti Tampereen talousalueen kohdalla. Eduskunta on kuluvan vuoden tulo- ja
8643: Hallinnollisesti poikkeuksellisen sekavan tilan- menoarvioon liittyvää valtiovarainvaliokunnan
8644: teen parantamiseksi annettiin lähes yhdeksän mietintöä käsitellessään hyväksynyt Sisäasiain-
8645: vuotta sitten laki läänien luvusta, joka edel- ministeriön hallinnonalan pääluokan peruste-
8646: lytti perustettavaksi Tampereen läänin. Lääniä luihin seuraavan lausuman: "Pääluokan perus-
8647: ei kuitenkaan ole perustettu, vaikka tarpeelli- teluissa on mainittu sisäasiainhallinnon alalla
8648: set perusselvitykset on saatu valmiiksi jo useita valmisteilla olevista organisaatiouudistuksista
8649: vuosia sitten. muun muassa valtion paikallishallinnon järjes-
8650: Parhaillaan harkitaan maassamme maakunta- tysmuodon uudistaminen sekä väliportaan hal-
8651: itsehallinnon perustamista ja ilmeisesti aina- linnon yleisen järjestelmän kehittämiseen kuu-
8652: kin sairaalahallinnossa joudutaan tekemään luvan lääninjaon tarkistaminen. Kun valtion
8653: melkoisia uudistuksia. Nämä molemmat seikat hallinnon ja erityisesti lääninhallinnon järjes-
8654: edellyttävät nykyisen lääninjaon tarkistamista tysmuodon kehittäminen liittyvät kiinteästi
8655: ja laissa edellytetyn Tampereen läänin perusta- läänijakoon ja sen tarkistamistarpeeseen, valio-
8656: mista. Samaten on jo aloitettu lääninhallin- kunta edellyttää hallituksen suorittavan lää-
8657: non uudistaminen ja useiden hallinnon alojen ninjaon tarkistamista koskevan selvitystyön kii-
8658: kokoaminen lääninhallituksen yhteyteen. Tä- reellisenä jo vuoden 1972 aikana."
8659: mäkin toiminta uhkaa aiheuttaa tuntuvia hait- Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
8660: toja Tampereen talousalueen kohdalla kun nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi · toivo-
8661: maan selväpiirteisimmän talousalueen keskuk- muksen,
8662: sesta Tampereelta siirretään hallintoviranomai-
8663: sia Hämeenlinnaan ja Turkuun, kuten on jo että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
8664: tapahtunut. ja menoarvioesitykseen 50 000 markan
8665: Valtion hallinnon saattaminen nyky-yhteis- määrärahan Tampereen läänin perusta-
8666: kunnan vaatimuksia vastaavalle tasolle vaatii misen valmisteluja varten.
8667: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
8668:
8669: Sami Suominen. Mikko Asunta. Eino Loikkanen.
8670: 147
8671:
8672: 1,68. -Hemst.mot. nr 43.
8673:
8674:
8675:
8676:
8677: Tallgren m. fl.: Om utvidgad möjlighet till röstning inför ambu-
8678: lerande valkommission.
8679:
8680:
8681: T i ll R i k s d a g e n.
8682:
8683: Erfarenheterna från de senaste riksdagsman- trafikhinder som menföret i valtider ställer skär-
8684: navalen visar med önskvärd tydlighet att över- gårdsbefolkningen inför.
8685: gången från sommarval tili vai i mars månad på Med hänvisning tili det som ovan framhål-
8686: ett allvarligt sätt äventyrat vissa medborgares lits, får undertecknade vördsamt föreslå att
8687: möjligheter att utöva sin rösträtt. riksdagen ville hemställa,
8688: Utskärshefolkningens möjligheter att rösta
8689: under rådande menföre har inte effektivt kun- 'att regeringen till Riksdagen måtte
8690: nat tilivaratagas genom införande av poströst- avlåta proposition tili lag om sådan
8691: ningen. Alla som inte med normala trafikför- ändring av lagen om riksdagsmannaval,
8692: bindelser kan komma tili post- eller valiokai att de medborgare som inte med nor-
8693: borde därför heredas tilifälle att rösta inför mala trafikförbindelser kan nå post- el-
8694: en valkommission på liknande sätt som sjuk- ler vallokal bereds tillfälle att rösta in-
8695: huspatienter nu kan rösta. Då erfarenheterna för ambulerande valkommission på lik-
8696: av röstning inför valkommissioner utfallit till- nande sätt som om valförrättning på
8697: fredsställande bör detta system utvidgas så att sjukhus är stadgat.
8698: ambulatoriska valkommissioner kan bryta de
8699: Helsingfors den 4 februari 1972.
8700:
8701: Carl Olof Tallgren. Ragnar Granvik.
8702: Evald Häggblom. Pär Stenbäck.
8703: Elly Sigfrids. Kristian Gestrin.
8704: 148
8705:
8706: 1,68.- Toiv.al. n:o 43.
8707: Suomennos.
8708:
8709:
8710:
8711:
8712: Tallgren ym.: ·· Äänestämismahdollisuuksien laajentamisesta kiertä-
8713: vässä vaalitoimikunnassa.
8714:
8715:
8716: E d u s k u n n a 11 e.
8717:
8718: Kokemukset viimeisten eduskuntavaalien yh- mää laajentaa niin, että kiertävät vaaHtoimikun-
8719: teydessä osoittavat riittävän selvästi, että siirty- nat voivat murtaa ne liikenne-esteet, joita keli-
8720: minen kesävaalista maaliskuussa tapahtuvaan rikka vaaliaikoina saaristoväelle asettaa.
8721: vaaliin on vakavalla tavalla vaarantanut tietty- Yllä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet kun-
8722: jen kansalaisten mahdollisuuksia äänioikeutensa nioittaen ehdottavat eduskunnan hyväksyttä-
8723: käyttämiseen. väksi toivomuksen,
8724: Ul:kosaariston väestön mahdollisuuksia äänes-
8725: tää kelirikon aikana ei ole voitu ~okkaasti var- että hallitus antaisi Eduskunnalle la-
8726: mistaa postiäänestyksen järjestämisellä. Kaikille, kiesityksen sellaiseksi eduskuntavaaleista
8727: jotka eivät normaalein liikenneyhteyksin voi säädetyn lain muutokseksi, että niille
8728: tulla posti- tai vaalihuoneistoon, tulisi sen kansalaisille, jotka 1eivät normaalein lii-
8729: vuoksi suoda tilaisuus äänestää vaaHtoimikun- kenneyhteyksin voi päästä posti- tai vaa-
8730: nan edessä samaan tapaan kuin sairaalaipotilaat lihuoneistoon, suodaan tilaisuus äänes-
8731: nyt voivat äänestää. Koska vaalitoimikunnissa tää kiertävässä vaålitoimikunnassa sa-
8732: tapahtuvasta äänestämisestä saadut kokemuk- maan tapaan kuin vaalitoimituksesta
8733: set ovat olleet tyydyttäviä, tulee tätä järjestel- sairaaloissa on säädetty.
8734: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
8735:
8736: Carl Olof Tallgren. Ragnar Granvik.
8737: Evald Häggblom. Pär Stenbäck.
8738: Elly Sigfrids. Kristian Gestrin.
8739: 149
8740:
8741: 1,69.- Toiv.al. n:o 44.
8742:
8743:
8744:
8745:
8746: Vainio ym.: KlllfsaneJust11jan kieltämisestä kuulumasta valtion-
8747: enemmistöisien yhtiöiden hallintoneuvostoihin ja johtokun-
8748: tiin.
8749:
8750:
8751: E d u s k u n n a 11 e.
8752:
8753: Kansanedustajien tulee eduskunnassa edustaa kansanedustajat eivät enää eduskunnassa edus-
8754: Suomen kansaa. Vallassa olijat ovat aina, mutta takaan Suomen kansaa, vaan he edustavat niitä
8755: erityisesti nykyään moraalisen rappeutumisen määrääviä piirejä, joilta he saavat huomattavat
8756: aikoina, pyrkineet monin eri tavoin sitomaan lahjoitustulonsa.
8757: kansanedustajien riippumattomuutta ja tarjoa- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8758: maan heille erinäisiä taloudellisia etuisuuksia. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8759: Näin on valitettavasti tapahtunut myös Suo-
8760: messa. Vallassa olijat sitovat kansanedustajia että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel~
8761: suurituloisiin valtion yhtiöiden johtokuntiin ja laisiin toimenpiteisiin, että kansanedus-
8762: hallintoneuvostoihin sekä komiteoihin. Tällai- taja ei saa kansanedustaiana ollessaan
8763: sen menettelyn tarkoitus on täysin selvä. kuulua valtionenemmistöisien yhtiöiden
8764: Tällaisella menolla on olemassa se vaara, että hallintoneuvostoihin ja johtokuntiin.
8765: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1972.
8766:
8767: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
8768: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
8769: 150
8770:
8771: 1,70.- Toiv.al. n:o 45.
8772:
8773:
8774:
8775:
8776: V. Vennamo ym.: V aitioneuvoston jäsenten lukumäärän alenta-
8777: misesta.
8778:
8779:
8780: E d u s k u n n a 11 e.
8781:
8782: Maassamme on viime vuosina vuotojen li- lain mukaan ministereitä voi hallituksessa olla
8783: säksi harrastettu laajalti tarpeetonta tuhlausta. enintään seitsemäntoista. Tåmä määrä olisi jo
8784: Tämä on tullut yhteisen kansan maksettavaksi. esimerkin vuoksi alennettava enintään neljään-
8785: Nyt on suuntaa muutettava. Käytännön esimer- toista.
8786: keillä on maamme johtoportaiden näytettävä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8787: Suomen kansalle hyvää esimerkkiä. Siksi on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8788: SMP tehnyt lakialoitteen kansanedustajien ja
8789: ministereiden peruspalkan alentamiseksi 20 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8790: prosentilla. menpiteisiin säännösten muuttamiseksi
8791: Maamme on väkiluvultaan vielä pieni maa. niin, että maassamme voi hallituksessa
8792: Siksi on tarpeetonta, että maassamme on keski- yhdellä kertaa olla enintään nel;ätoista
8793: suurten maiden määrä ministereitä. Nykyisen ministeriä.
8794: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
8795:
8796: Veikko Vennamo. Hannes Volotinen.
8797: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
8798: Pekka Vennamo.
8799: 151
8800:
8801: 1,71.- Toiv.al. n:o 46.
8802:
8803:
8804:
8805:
8806: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon
8807: käytettäväksi tehokkaaseen hintavalvontaan.
8808:
8809:
8810: E d u s k u n n a 11 e.
8811:
8812: Hintojen nousu on maassamme ollut jat- heet ja seuraukset elintason alentuessa ja koko
8813: kuva. Viime aikoina hintoja on suurten puo- kansan köyhtyessä.
8814: lueiden tuella korotettu suorastaan vyöryn- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8815: omaisesti. Kansan toimeentulo on vaikeutunut taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8816: ratkaisevasti. Sama koskee eläkeläisiä. Asiassa
8817: tarvitaan kiireellisiä toimenpiteitä. että hallitus anttJisi Eduskunnalle esi
8818: Kuitenkaan ei hintojen valvontaa varten ole tyksen 2 miljoonan markan arviomäärä-
8819: kuluvassa menoarviossa riittävästi varoja. V al- rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
8820: talaillakaan ei ole haluttu pitää hintoja ja 1972 tulo- ja menoarvioon käytettä-
8821: maksuja kurissa. Jos näin halutaan tehdä, niin väksi kuluttajien ja koko kansan edun
8822: kuitenkin tällöinkin tarvitaan varoja hintojen ja mukaisesti tehokkaaseen hintavalvon-
8823: maksujen valvontaan. Muutoin kansa saa ras- taan.
8824: kaasti maksaa harjoitetun talouspolitiikan vir-
8825: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1972.
8826:
8827: Veikko Vennamo. Lauri Linna.
8828: Rainer Lemström. Mikko Vainio.
8829: A. R. Sainio. J. Juhani Kortesalmi.
8830: Aune Mänttäri.
8831: 152
8832:
8833: 1,72.- Toiv.al. n:o 47.
8834:
8835:
8836:
8837:
8838: V. Vennamo ym.: Kaikkien eduskuntapuolueiden huomioonotta-
8839: misesta valittaessa puoluepoliittisia henkilöitä komiteoihin ja
8840: toimikuntiin.
8841:
8842:
8843: E d u s k u n n a 11 e.
8844:
8845: Komiteat ja toimikunnat näyttelevät maas- Kaikesta käy ilmi, että maamme valtaa pi-
8846: samme asioiden valmistelussa tärkeää osaa. tävien tarkoituksena on jatkaa nykyistä virhe-
8847: ,Alkeellisinkin kansanvaltainen menettely täl- suuntausta. Pelätään SMP:n uusia näkemyksiä
8848: löin edellyttää, että eduskuntapuolueet saavat sekä myös sitä, että puolueemme edustajat pää-
8849: jo asioiden valmistelun alkuvaiheessa edustuk- sevät yhä enemmän sisälle tapahtuneisiin vää-
8850: sen komiteoihin ja toimikuntiin, kun poliit- riin ratkaisuihin ja jopa väärinkäytöksiin.
8851: tisia henkilöitä näihin valmisteluelimiin nimi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8852: tetään. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8853: Kuitenkin on voitu todeta, että SMP:tä
8854: syrjitään komiteoissa ja toimikunnissa johdon- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8855: mukaisesti. Vaikka meillä on eduskunnassa menpiteisiin, että komiteoihin ja toi-
8856: kahdeksantoista kansanedustajaa, niin meitä pi- mikuntiin nimitetään kaikkien eduskun-
8857: detään tarkoituksellisesti toisen luokan puo- tapuolueiden edustus silloin, kun näi-
8858: lueena. hin elimiin asetetaan puoluepoliittisia
8859: Sitävastoin pienemmät puolueet saavat kyllä henkilöitä, jotta eri mielipidesuunnat
8860: edustuksensa komiteoihin ;a toimikuntiin. jo asian valmisteluissa pääsevät esille.
8861: Helsingisfä lO päivänä helmikuuta 1972.
8862:
8863: Veikko Vennamo. Aune Mänttäri.
8864: Rainer Lemström. Mikko Vainio.
8865: J. Juhani Kortesalmi.
8866: 153
8867:
8868: 1,73.- Toiv.al. n:o 48.
8869:
8870:
8871:
8872:
8873: V. Vennamo ym.: Hintojen ja maksujen säännöstelystä.
8874:
8875:
8876: E d u s k u n n a 11 e.
8877:
8878: Kun Suomen kansan ansiot on laajalti jäädy- sessäk:in tilanteessa erityisen hyvä. Päinvastoin
8879: tetty ja niitä on jopa alennettu, on välttämä- kansan ansioita olisi huomattavasti parannet-
8880: töntä, että hinnat, maksut ja verot pidetään tava, jotta tuotannon kuluttamista varten olisi
8881: kurissa. Näin ei kuitenkaan ole riittävästi ja ostokykyä ja jotta ostokyvyn vähäisyys ei johda
8882: tasasuhtaisesti tapahtunut. Hämmästyttävästi ennenaikaiseen laskukauteen ja ylläpidä jatku-
8883: valtio on jatkuvasti kulkenut maksujen ja vero- vaa työttömyyttä.
8884: jen korottamisessa kärkipäässä. Samoin pyrki- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8885: vät tekemään myös erityisesti suurkunnat. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8886: Tämä merkitsee kansan elintason alentumista
8887: ja toimeentulon vaikeutumista. että hallitus huolehtisi tehokkaasti,
8888: Hintojen asiaton liukuminen on myös es- että hinnat ja maksut eivät tarpeetto-
8889: tettävä. Ulkomailta tuotavien raaka-aineiden masti nouse, jolloin erityisesti valtioval-
8890: hintojen lievä nousu ei saa oikeuttaa tarpeet- lan ja kuntien on täydellisesti pidättäy-
8891: torniin hinnankorotuksiin. Erityisesti maamme dyttävä tällaisista toimenpiteistä ia ve-
8892: suuryritteliäisyyden kannattavuus on jo nykyi- rojen nostamisesta.
8893: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
8894:
8895: Veikko Vennamo. Hannes Volotinen.
8896: Mildw Vainio. Rainer LemstriSm.
8897: Pekka Vennamo.
8898:
8899:
8900:
8901:
8902: 20 156/72
8903: 154
8904:
8905: 1,74.- Toiv.al. n:o 49.
8906:
8907:
8908:
8909:
8910: V. Vennamo ym.: Puoluelain kumoamisesta.
8911:
8912:
8913: E d u s k u n n a 11 e.
8914:
8915: Suomen hallitusmuodon mukaan valta maas- kannattajaa yhdistykselleen, tämän jälkeen jää
8916: samme kuuluu kansalle. Vuonna 1969 edus- rekisteröiminen riippuvaiseksi Oikeusministe-
8917: kunta kuitenkin hyväksyi lain puolueista, riön harkinnasta siitä, täyttääkö anoja ohjelmil-
8918: mikä käytännössä siirsi todellisen vallan viral- taan ym. puolueelta vaadittavat ehdot. On ole-
8919: lisille, rekisteröidyille puolueille. Puolueet massa vaara siitä, että tämän lain tulkinta
8920: muodostuivat eräänlaisiksi valtioelimiksi niille uuden puolueen rekisteröintiä käsiteltäessä joh-
8921: osoitettavine määrärahoineen (puoluetuki) taa mielivaltaan kulloinkin vallitsevan poliitti-
8922: kaikkineen. sen enemmistön tahdon mukaisesti.
8923: Erityisen merkillepantavaa on, että rekiste- Koska katsomme, että vallan tulee kuulua
8924: röidyn puolueen nimi haluttiin antaa käytän- kansalle ja kaikkien halukkaiden ryhmittymien
8925: nössä vain sillä hetkellä eduskunnassa edustet- tulee voida harjoittaa puoluetoimintaa, ehdo-
8926: tuina oleville puolueille. Näille rekisteröinti tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
8927: tuli automaattisesti. Sen sijaan uusien puoluei- väksi toivomuksen,
8928: den perustaminen estettiin käytännössä; voi-
8929: dakseen anoa rekisteröintiä puolueeksi tulee että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
8930: anojan kerätä vähintään 5 000 äänioikeutettua menpiteisiin puoluelain kumoamiseksi.
8931: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
8932:
8933: Veikko Vennamo. Aune Mänttäri. Pekka Vennamo.
8934: Rainer Lemström. Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
8935: 155
8936:
8937: 1,7.5.- Toiv.al. n:o .50.
8938:
8939:
8940:
8941:
8942: S. Westerlund ym.: Kansanäänestyksen saattamisesta valtioiäries-
8943: telmän pysyväksi osaksi.
8944:
8945:
8946: E d u s ik u n n a J 1e.
8947:
8948: On idmeistä, että nykypäivien yhteiskunnassa erilaisissa muodoissa, !käytännössä useassa eri
8949: erityisesti sen jälkeen, kun Eduskunnan vaali- maassa. Esim. Sveitsissä ja USA:n osavaltioissa
8950: kausi on pidennetty ne~jäksi vuodeksi, yksityi- sillä on vanhat perinteet. Niinikään sitä käy-
8951: siLlä !kansalaisilla on liian vähän mahdollisuuk- tetään mm. Australiassa {liittovaitioissa),
8952: sia vaikuttaa poliittisiin ratkaisuihin. Hehän Uudessa Seelannissa ja Tanskassa. Viimeksi on
8953: voivat tuoda esiin käsity'ksensä maan asioiden kansanäänestySmenettely uudistetussa muodossa
8954: hoidosta vain yhtenä päivänä neljässä vuodessa, liitetty v. 1954 Ruotsissa demokraattisen jäJrjes-
8955: nimittäin :vaalipäivänä. Mutta vaalipäivänä ei telmän oleelliseksi osaksi. Ilmeisesti juuri
8956: suinkaan voida ennakolta tietää, mitä kysymyk- Ruotsin kansanäänes-tystä koskeva lainsäädäntö
8957: siä koko seuraavana nelivuotiskautena tulee voi tarjota meille varteen otettavaa.
8958: esillle. Päinvas·toin käytäntö osoittaa, että vaa- Tässä yhteydessä on ennenaikaista puuttua
8959: likauden aikana usein .tulee esilJ.e eräitä sellai- kansanäänestysmenettelyn käytännöllisiin yksi-
8960: sia suuria asioita, joista vaalien aikana ei vielä tyiskohtiin, siis esim. siihen, ·tulisiko kansan-
8961: tiedetty mitään, ja joissa monien kansalaisten äänestyksen meillä olla ns. neuvoa-antava vaiko
8962: henkilökohtainen :kantakin voi olla toinen - toisissa asioissa - dhkä ns. decisiivinen eli
8963: kuin sen puolueen, jota hän on äänestänyt. ratkaiseva. Ilmeistä !kuitenkin on, että säännön-
8964: Jo näistä periaat·teellisista syistä kansalle koko- mukainen asiain hoito on aina säilytettävä kan-
8965: naisuudessaan täytyisi antaa mabdolllisuus esit- sanedustuslaitokseNa. Kansanäänestyksen alai-
8966: tää kantansa yhteiskunnan suurista kysymyk- siksi voitaisiin ottaa vain suuret kysymykset,
8967: sistä myös vaalien väliaikana. Tämä mahdolli- joihin nähden tiedusteliaan kansalaisten periaa-
8968: suus .voidaan toteuttaa siten, eHä meiLläkin tekantaa ja joiden alistamisella kansanäänestyk-
8969: otetaan !käytäntöön yleinen kansanäänestys koko seen on ntyös huomattavan olaaja kannatus.
8970: yhteiskuntaa koskevissa suurissa kysymyksissä. Ulko- ja puolustuspoliittiset kysymytkset jou-
8971: Jo periaatteellisesti katsoen se on olennainen duttaisiin -tietysti jättämään menettelyn ulko-
8972: osa kansanvaltaista hallitustapaa. puolelle, samoin myös sellaiset, ~oiden ratkai-
8973: Kokemukset mm. Amerikan osavaltioista, sua ei ·voida viivyttää ilman suurta yleistä
8974: joissa kansanäänestysmenettely on käytännössä, haittaa.
8975: osoittavat, että se usein on tuonut ratkaisun Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8976: tapauksissa, ·joissa lainsäädäntöelinten toimet- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8977: tomuus tai pudlueiden ja rylbmien ennakolta
8978: kiinni lyödyt kannanotot ovat synnyttäneet että hallitus kiireellisesti laadituttaisi
8979: kuolleen tillan. Samalla tavoin ·vaikutti myös ;a antaisi Eduskunnan hyväksyttäväksi
8980: meillä v. 1931 toimeenpantu neuvoa-antava perustuslainmuutokset, ioilla kansan-
8981: kansanäänestys kieltolakiasiassa. äänestys tehtäisiin pysyväksi osaksi val-
8982: Kansanäänestysmenettely on, joskin varsin tiollisessa iäriestelmässämme.
8983:
8984: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
8985:
8986: Seppo Westerlund. Olavi Borg. Irma Toivanen.
8987: 156
8988:
8989: 1,76.- Toiv.al. n:o 51.
8990:
8991:
8992:
8993:
8994: S. Westerlund ym.: Maaherran nimittämisen saattamisesta riip-
8995: puvaiseksi läänin väestön suorittamasta äänestyksestä.
8996:
8997:
8998: Ed u s k u n n a 1 I e.
8999:
9000: Pyrittäessä todella tehokkaaseen hajakeski- vaittavissa autonomian ajatie ominaisia piirteitä.
9001: tY'kseen ja eri alueiden tasapuoliseen kehittämi- Koska meidän on jatkuvasti pyrittävä kehittä-
9002: seen tulevat aluehallinto ja sen keskeisimmät mään haLlintojärjestelmäämme yhä kansanval-
9003: vkkamiebet - maaherrat esittämään rarkaise- taisempaan suuntaan, olisi siitä poistettava piir-
9004: vaa osaa. Läänin yhteisten intressien esittämi- teet, jotka ovat ristiriidassa demokraattisen
9005: nen valtakunnan tasolila ja Jäänin eri osien yhteiskuntakäsityksen kanssa.
9006: saattaminen rakentavaan yhteistyöhön ovat jo Edeillä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9007: nyt maaherran tärkeimpiä tehtäviä. Maaher:ran nioittaen eduskunnan· hyväksyttäväksi toivo-
9008: ei voida enää katsoa olevan yksinomaan kes- muksen,
9009: kushallinnon lähettämä hallinnollinen viran-
9010: omainen, vaan moninaisten toimintojen keskei- että hallitus asettaisi kiireellisesti ko-
9011: nen henkilö, jonka tulisi nauttia läänin väestön mitean selvittämään maaherran nimittä-
9012: yleistä luottamusta. misen saattamista riippuvaiseksi läänin
9013: Hallintojarjestelmämme periytyy suuriruhti- väestön suorittamasta äänestykrestä.
9014: naskunnan ajoi!lta ja siinä on yhä edelleen ha-
9015: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
9016:
9017: Seppo Westerlund. Olavi Borg. Irma Toivanen.
9018: 157
9019:
9020: 1,77.- Toiv.al. n:o 52.
9021:
9022:
9023:
9024:
9025: Vilmi ym.: Kansanedustajaehdokkaiden vaalimainonnan raioitta-
9026: misesta.
9027:
9028:
9029: Ed u s k u n n a ~ 1 e.
9030:
9031: Eduskuntavaalien vaalimainonnassa on monia dessaan kieltää, tulisi sitä ainakin tuntuvasti
9032: epäterveitä ja suorastaan epädemokraattisia ke- mjoittaa. Laissa olisi määrättävä enimmats-
9033: hitysihniöitä, jotka tuJisi kiireesti korjata. summa, min'kä yksityinen ehdokas saisi henki-
9034: Eräs .tällainen on ehdokkaiden ja osaltaan myös ·lökdhtaiseen vaalimainontaansa varoja käyttää.
9035: kannattajien vara:llisuudesta ~ohtuva kohtuutto- Tällaisesta ehdokkaiden mainontaa koske-
9036: mat mittasuhteet saavuttanut henkHökohtainen vasta varojen käytön .rajoittamisesta tuilisi ole-
9037: vaalimainonta, joka asettaa ehdokkaat toisiinsa maan vaalityötä tervehdyttävä ~vaikutus. Asete-
9038: niihden eriarvoiseen asemaan. Puoluetuen mu- tut ehdokkaat olisivat mainonnan osalta keske-
9039: kaan tuleminen on 'lisännyt tätä ehdokkaiden ·nään tasaveroisessa asemassa ja vaalitaistelu ko-
9040: eriarvoisuutta, koska tukea tulee vain harvo- konaisuudessaan muutenkin siistiyltyisi ja olisi
9041: jen ehdol&aiden .käyttöön. Pahin ja silmiinpis- nykyistä asial!lisempaa. Muuten kehitys on vie-
9042: tävin epäkdhta vaalimainonnassa on ehdokkai- mässä siihen, että suurelta osaa mainonnan
9043: den henkilökohtainen sanomailehti-Hmoittelu, jo- avulla eduskunnan kdkoonpano muodostuu sel-
9044: hon varakkaammat ehdokkaat käyttä·vät hlllit- laiseksi, että se ei tosiasiassa vastaa enää pie-
9045: tömästi ,rahaa. Tätä ei voida pitää dkeana eikä noiskoossa Suomen kansaa. Eduskunta ei ole
9046: demokraattisen hengen mukaisena. enää sellainen kansaneduskunta, tjollaisena se
9047: Asia olisi korjattavissa siten, että ehdokkai- tulisi säi,lyttää.
9048: den omaa henkilökohtaista sanomalehti-ilmoit- Edellä esittamää:mme viitaten ehdotamme
9049: telua ei sallittaisi lainkaan, vaan ilmoittelu kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
9050: hoidettai-siin yhteisilmoituksina yksinomaan vomuksen,
9051: puolueiden ja vaaliliittojen toimesta. Samoin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
9052: myös mahdoNiset lentolehtiset tulisi laatia ja menpiteisiin vaalilain muuttamiseksi si-
9053: jakaa vain puolueiden toimesta, eikä minkään- ten, että ehdokkaiden omaa vaalimai-
9054: laista yksityisyritteliäisyyttä tältäkään osaa tu- nontaa tuntuvasti raioitetaan ;a henkilö-
9055: lisi saUia. Bllei henkilökohtaista sanomalehti- kohtainen vaali-ilmoittelu sanomaleh-
9056: ilmoittelua katsottaisi asia!lliseksi kokonaisuu- dissä kokonaisuudessaan kielletään.
9057: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
9058:
9059: Pekka Vilmi. Ville Tikkanen.
9060: Sylvi Saimo. Pentti Antila.
9061: Esko Härkönen. Heimo Linna.
9062: Pentti Pekkarinen. Matti Asunmaa.
9063: Mikko Asunta.
9064: 158
9065:
9066: 1,78.- Toiv.al. n:o 53.
9067:
9068:
9069:
9070:
9071: Volotinen ym.: Oikeuskanslerin pyytämälle lausunnolle säädettä-
9072: västä määräajasta.
9073:
9074:
9075: E d u s k u n n a 11 e.
9076:
9077: Virastokankeus kaikissa vaJtion virastoissa ajan hukkaa, josta hänelle voi olla myös ta-
9078: on tunnettu asia. Kansalaiset joutuvat hyvin mo- loudellisia menetyksiä.
9079: nien asioiden takia esittämään valituksensa ha- Mainituiilila perusteilla ehdotamme kunnioit-
9080: kiessaan itselleen perustuslakiemme turvaamaa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9081: oikeussuojaa. Kun sitten oikeuskansleri lähettää
9082: asian jollekin viranomaiselle lausunnon anta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9083: mista varten, niin tälhlaisen Jausunnon anta- menpiteisiin lakiesityksen antamiseksi
9084: miseksi ei ole olemassa mitään määräaitkaa, jo- Eduskunnalle, jossa säädettäisiin mää-
9085: ten laki antaa mahdollisuuden viivyttää lausun- räaika, jonka kuluessa on oikeuskansle-
9086: non antamista ja sen seurauksena joutuu asias- rin pyytämä lausunto asianomaisen hen-
9087: taan oikeuskansleriHe :valitta:ja kärsimään suurta kilön tai viraston annettava.
9088: Helsingissä 3 pä1vänä helmikuuta 1972.
9089:
9090: Hannes Volotinen. Mikko Vainio. Kalevi Remes.
9091: Arttur Niemelä. J. Juhani Kortesalmi. Heikki Kainulainen.
9092: 159
9093:
9094: 1,79.- Toiv .al. n:o 54.
9095:
9096:
9097:
9098:
9099: Väyrynen ym.: Määrärahasta saamelaisten oikeusasiamiehen viran
9100: perustamiseksi.
9101:
9102:
9103: E d u s k u n n a 11 e.
9104:
9105: Ruotsissa on saamelaisilla oikeusasiamies, maamme !kirjoitetun dainsäädännön kanssa, jo-
9106: joka on valtion palkkaama virkamies. Tämän ten tarvitaan välttämättä oikeudellista asiantun-
9107: oikeusasiamiehen tehtäviä on saamelaisten van- temusta heidän asioittensa hoitamisessa. Juuri
9108: hojen oi:keuksien turvaaminen ja saamelaisille oikeusasemaan Ja kieleen liittyvät vaikeudet
9109: epäedullisten sopimusten sekä saamelaisten ovat tehneet mahdolliseksi aikojen ku1uessa
9110: oikeuksia rikkavien asetusten ja lakien :tekemi- saamelaisväestön elinmahdollisuuksien kaven-
9111: sen estäminen. Samalla oikeusasiamies nvrkii tumisen. Jatkuvasti tulee esiin uusia itapauksia,
9112: myös korjaamaan aiemmin sattuneita vääryyk- joissa saamelaisvähemmistön asema edeHyttää
9113: siä, oli niiden takana sitten jokin yksityinen oikeusasiamiehen saamista.
9114: yhtiö tai va!ltio. Oikeusasiamies tulisi käsittääiksemme sijoit-
9115: Suomessa on saamelaisia suhteellisesti lähes taa lääninha1litukseen aineeHisten työskentely-
9116: yhtä paljon kuin Ruotsissakin. Olisi siis aika edellytysten tur,vaamiseksi, mutta hänen tulee
9117: saada Suomeenkin saamelaisHle oma oikeusasia- olla toiminnassaan valtion viranomaisista riip-
9118: mies, jonika :tehtäviin kuuluisi saamelaisten niin pumaton ja pelkästään saamelaisväestöä edusta-
9119: kulttuuristen kuin taloudellistenkin etujen val- van elimen valvonnassa.
9120: vominen ja elinma'hdo]lisuuksien ja elinkeinon- EdeLläolevan perustee1la ehdotamme,
9121: ha.rjoittamismahdollisuuksien parantaminen.
9122: Saamelaisväestön heikko koulutustaso ja kie- että hallitus ottaisi seuraavan vuoden
9123: lelliset vaikeudet ovat tehneet ja edelleen te- tulo- ja menoarvioesityksee11 määrärahått
9124: kevät heille mahdottamaksi omin avuin puo- saamelaisten oikeusasiamiehe11 viran pe-
9125: lustaa asemaansa ja oikeuksiaan. Saamelais- rustamiseksi.
9126: väestön omat oikeuskäsitykset eivät täsmää
9127: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
9128:
9129: Paavo Väyrynen. Juhani Saukkonen. Esko Härkönen.
9130: Ahti Pekkala. Matti Ruokola. Jou~ Mykkänen.
9131: VALTIOPÄIVÄT
9132: 1972
9133:
9134: LIITTEET
9135: II
9136:
9137:
9138: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
9139: TOIVOMUSALOITTEET
9140:
9141:
9142:
9143:
9144: HELSINKI 1972
9145: VALTION PAINA11JSKESKUS
9146:
9147:
9148:
9149: 21 156/72
9150: Rikoslainsäädäntöä, oikeudenkäyntiä, vankeinhoitoa ja liikennevakuutusta
9151: ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
9152: 165
9153:
9154: Il,l.- Lak.al. n:o 36.
9155:
9156:
9157: T. M. Koivist() ym.: Ehdotus laiksi avioliittolain muuttamisesta.
9158:
9159: E d u s k u n n a 11e.
9160: Avioliittolain 32 § 1 momentissa säädetään: miehen sukunimen käyttämisen katsotaan ver-·
9161: "Vaimo saa avioliittoon mennessään miehensä tauskuvallisesti osoittavan. Myös naisen oma
9162: sukunimen; käyttäköön kuitenkin, jos hän tah- identiteetti kärsii helposti, mikäli hän joutuu
9163: too ja ennen vihkimistä siitä vihkijälle ilmoit- vastoin tahtoaan vaihtamaan sukunimeään.
9164: taa; sitä nimeä, tnikä hänellä oli naimattomana Ehdotettu lainmuutos ei kuitenkaan saisi pa-
9165: ollessaan ja miehensä nimeä niin yhdistettynä, kottaa naista käyttämään yksinomaan tyttöni-
9166: että hänen nimensä käy miehen nimen edellä." meään, ellei hän sitä halua. Naiselle tulisi an-
9167: Lain mukaan naisella ei siis ole oikeutta ttta oikeus itse valita eri vaihtöehtojen välillä.
9168: avioliiton s.<>lmimisen jälkeen käyttää sukuni• Oli hänen ratkaisunsa mikä tahansa, hänen tu-
9169: menään yksinomaan tyttönimeään. Tämä tilan- lisi lain mukaän ilmoittaa tästä ennen vihki-
9170: ne aiheuttaa monia hankaluuksia naiselle, joka mistä vihkijälle: myös siinä tapauksessa että
9171: ennen avioliiton solmimista on tullut esim. nainen ottaa miehensä sukunimen. Tämä uudis-
9172: työssään tunnetuksi tyttönimellään. Sukunimeä tus on tärkeä siksi, ettei laissa epäsuorasti ase-
9173: ei nainen mielellään vaihtaisi ~ toisaalta lain tettaisi mitään vaihtöehtoa muiden edelle.
9174: tarjoamaa mahdollisuutta käyttää kaksiosaista Muissa Pohjoismaissa on naisella jo öikeus
9175: sukunimeä ei haluta käyttää hyväksi, koska täl- käyttää sukunimenään yksinomaan tyttönimeään
9176: lainen sukunimi on pitkä ja hankala. Kaikkein avioliiton soimimisenkin jälkeen. 32 § 1 nto-
9177: vaikeimmaksi tilanteen kokee nainen, joka on mentin muuttaminen ei vaikuta muuhun lain-
9178: tullut aviomiehensä nimellä tunnetuksi. Jos nai- säädäntöön, mistä syystä se on juridisesti yk-
9179: nen sohnii myöhemmin uuden avioliiton, ei sinkertainen toimenpide. Tämä muutos on siis
9180: hänellä ole oikeutta käyuää entisen miehensä syytä tehdä mitä pikimmin; onhan åsiaan jul-
9181: sukunimeä, ei edes kaksbisnimen osana. kisissa keskusteluissa jo useaan otteeseen kiin-
9182: Näistä aivan kliytännöllisista syistä sukuni- nitetty huomiota.
9183: men vaihtaminen tuottaa naiselle usein hanka- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9184: luuksia. On syytä korostaa myös asiah periaat-
9185: teellista puolta. Nykyajan nainen haluaa olla it- ettii Eduskunta hyväksyisi seut'aavan
9186: senäinen yksilö, ei aviomiehensä omistus- ja lakiehdotuksen:
9187: käskyvallan alainen olento, mitä alistussuhdetta
9188:
9189:
9190: Laki
9191: avioliittolain muuttamisesta.
9192: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä kesäkuuta 1929 annetun avio-
9193: liittolain ( 234/29) 32 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
9194:
9195: 32 §. ollessaan ja miehensä nimeä niin yhdistettynä,
9196: Vaimo saa avioliittoon mennessään valita, että hätten nimensä käy miehen nimen edellä.
9197: käyttääkö yhä sitä sukunimeä, mikä hänellä oll Vaimon tulee ennen vihikimi<Stä tästä vihkijälle
9198: nainiattomana ollessaan; miehensä sukunimeä; ilmoit'taa.
9199: tai sitä nimeä, milkä hänellä oli naimattomana
9200:
9201: Helsingissä 15 l_)äivänä helmikuuta 1972.
9202:
9203: Tdletvo M. Koivisto. Riitta Järvisalo-Kanerva. Mauno Fotsman.
9204: Tellervo T. Koivisto. Leo Kohtala. Erkki Tuomiöja.
9205: Kaisa Raatikainen.
9206: 166
9207:
9208: II,2. - Lak.al. n:o 37.
9209:
9210:
9211: Aalto ym.: Ehdotus laiksi osakeyhtiöistä annetu1: lain muutta-
9212: misesta.
9213:
9214: E d u s kun n a 11 e.
9215:
9216: Osakeyhtiöistä 2. 5. 1895 annetun lain tuessa tai lakatessa. Myöskin heidän mahdolli-
9217: (22/95) 21 ja 22 §:ssä on säännöksiä osake- suutensa tutustua yhtiön kirjanpitoon ja ryh-
9218: yhtiön voitonjaosta. 21 §:n mukaan voidaan tyä toimenpiteisiin yhtiön hallituksen tai yh-
9219: osakkeenomistajille vuosittain jakaa "se voitto, tiökokouksen tekemien päätösten muuttami-
9220: joka asianmukaisesti vahvistetun tilinpäätöksen seksi ovat käytännöllisesti katsoen olematto-
9221: mukaan on olemassa edelliseltä toimintavuo- mat. Näihin epäkohtiin on kiinnittänyt huo-
9222: delta, mikäli tätä voittoa ei ole yhtiöjärjestyk- miota myös vuonna 1960 asetettu osakeyhtiö-
9223: sen mukaan säästöön pantava". 22 §:ssä sää- lakikomitea, joka on jättänyt valtioneuvostolle
9224: detään mm. seuraavaa: "Jos yhtiön liikkeestä mietintönsä 30. 10. 1969 (komiteanmietintö
9225: on päättyneen toimintavuoden ajalla tullut 1969: A 20).
9226: voittoa, joka 21 §:n mukaan saadaan jakaa, On selvää, että lähes 80 vuotta voimassa ol-
9227: olkoon osakkaalla, sittenkuin tilinpäätös on hy- leessa laissa on ilmennyt puutteellisuuksia var-
9228: väksytty, oikeus saada ulos se voittomäärä, sinkin kirjanpitoon, tilinpäätöksen julkisuuteen,
9229: joka hänen osallensa tulee, ellei yhtiökokous voitonjakoon, lainojen ja lahjojen antamiseen
9230: yhtiön hallituksen ehdotuksesta päätä, että sekä erityisesti yksityisen osakkaan yhtiön toi-
9231: joku osa voitosta on pidätettävä yhtiön toimin- minnan seuraamismahdollisuuksiin nähden.
9232: nan turvaamiseksi. Tällainen päätös on, ellei Kuitenkin jo uuden osakeyhtiölain valmistelu-
9233: yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty, pätevä työt ovat osoittautuneet niin paljon aikaavie-
9234: ainoastaan siinä tapauksessa, että vähintään viksi, että ilmeiset ja joka hetki käsillä olevat
9235: kaksi kolmatta osaa kokouksessa edustetun epäkohdat olisi saatava kiireellisesti yksittäi-
9236: osakepääoman äänistä on päätöstä kannatta- sillä lainmuutoksilla korjatuiksi. Näistä mer-
9237: nut". kitsevin on osakkeenomistajan oikeus osake-
9238: Käytäntö on osoittanut, että osakeyhtiölain- yhtiön voitonjaossa hänelle lain mukaan kuu-
9239: säädännössämme on puutteellisuuksia mm. sii- luvaan jako-osaan. Tätä oikeutta on myös edel-
9240: nä, ettei vähemmistösuojaa ole riittävästi otet- lä mainittu osakeyhtiölakikomitea mietinnös-
9241: tu huomioon nimenomaan osakeyhtiön vuosit- sään erityisesti korostanut.
9242: taisesta voitonjaosto päätettäessä. Kuitenkin Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
9243: pienosakkaiden osakkeiden hankinta ja rahojen dotamme,
9244: sijoittaminen osakkeisiin perustuu yleensä sii-
9245: hen, paljonko osakkeet sijoitetuille rahoille että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9246: tuottavat. Heidän kiinnostuksensa yhtiön toi- lakiehdotuksen:
9247: mintaan herää vasta voitonjako-osuuden muut-
9248:
9249:
9250: Laki
9251: osakeyhtiöistä annetun lain muuttamisesta.
9252: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan osakeyhtiöistä 2 päivänä toukokuuta 1895
9253: annetun lain ( 22/95) 22 § näin kuuluvaksi:
9254:
9255: 22 §. Jos yhtiön liikkeestä on päättyneen toimin-
9256: Osakkaan älköön olko lupa, ellei vissiä yh- tavuoden ajalla tullut voittoa, joka 21 §:n mu-
9257: tiökautta ole määrätty eikä se ole loppuun ku-. kaan saadaan jakaa, olkoon osakkaalla, sitten-
9258: lunut, purkaa yhtiötä tai vaatia osaansa· siitä kuin tilinpäätös on hyväksytty, oikeus saada
9259: erotettavaksi. ulos se voittomäärä, joka hänen osallensa tu-
9260: II,2.- Aalto ym. 167
9261:
9262: lee, ellei yhtiökokous hallituksen ehdotuksesta Milloin osakkeenomistajat, jotka omistavat
9263: päätä, että joku osa voitosta on pidätettävä yhden kymmenesosan yhtiön kaikista osakkeis-
9264: yhtiön toiminnan turvaamiseksi. Tällainen pää- ta, varsinaisessa yhtiökokouksessa ennen voiton
9265: tös on, ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin mää- käyttämistä koskevan päätöksen tekoa sitä vaa-
9266: rätty, pätevä ainoastaan siinä tapauksessa, että tivat, on yhtiökokouksen päätettävä jakaa voit-
9267: vähintään kaksi kolmatta osaa kokouksessa tona vähintään kaksi kolmatta osaa siitä voi-
9268: edustetun osakepääoman äänistä on päätöstä tosta, joka 21 §:n mukaan saadaan jakaa.
9269: kannattanut eivätkä osakkeenomistajat ole käyt- Osakkaalla olkoon hänelle tulevasta jako-
9270: täneet niille jäljempänä 3 momentin mukaan osuudesta yhtiötä vastaan velkojain oikeus.
9271: kuuluvaa oikeutta.
9272:
9273: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
9274:
9275: Lyyli Aalto. Eero Salo. Leo Kohtala.
9276: 168
9277:
9278: II).J.- Lak.al. n:o 38.
9279:
9280:
9281:
9282: Niinikoski ym.: Ehdotus laiksi kiinnityksestä kuorma-autoon.
9283:
9284: E d u s k u n n a 11 e.
9285:
9286: Nykyisin voimassa olevan lainsäädännön mu- kuuskysymys ratkaistavissa kiinnityksen turvin,
9287: kaan ovat lainan vakuudeksi kiinnityskelpoisia mutta kuorma-autoilijalla ei ole auton hankin-
9288: vain maa- ja rakennuskiinteistöt, alukset ja hen- nan yhteydessä tuota mahdollisuutta, vaikka hä-
9289: kilöliikenteen linja-autot sekä eräin edellytyksin nen kohdallaan onkin tuossa yhteydessä kysy-
9290: myös teollisuuslaitosten koneet. Varsin suuria mys elinkeinon harjoittamisessa välttämättömän
9291: pääoma-arvoja edustavat kuorma-autot eivät sen välineen, kuljetusajoneuvon hankkimisesta.
9292: sijaan ole nyt voimassa olevan lainsäädännön Tämä on iLmeinen epäkdhta, joka olisi saatava
9293: mukaan kiinnityske1poisia, vaikka niihin sijoi- kiireellisesti korjatuksi. Asiaan on eduskunta
9294: tettu pääomamäärä kohoaa useassa tapauksessa jo kiinnittänytkin huomiota, kun se täysistun-
9295: huomattavasti suurempiin summiin kuin esimer- nossaan 16. 11. 1968 hyväksyi toivomuksen,
9296: kiksi eräiden maa- ja rakennuskiinteimistöjen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin esityksen
9297: Kun kuorma-auton hankinnassa yhä useampi antamiseksi laiksi kiinnityksestä kuorma-autoi-
9298: autoilija joutuu olosuhteiden pakosta turvautu- hin. Lakiesitystä ei ole kuitenkaan vielä halli-
9299: maan lainarahoitukseen ja kun eräissä tapauk- tuksen toimesta eduskunnalle annettu.
9300: sissa tällaisen ajoneuvon tai ajoneuvoyhdi&tel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9301: män hinta saattaa olla jopa yli 110 000 mark- nioittaen,
9302: kaakin, on sangen selvää, että tuolloin tulee
9303: vaikeuksia lainan vakuuden järjestämisessä. Esi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9304: merkiksi maa-alueen tai rakennuskiinteimistön lakiehdotuksen:
9305: hankinnan kysymyksessä ollessa on lainan va-
9306:
9307:
9308: Laki
9309: kiinnityksestä kuorma-autoon.
9310: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9311:
9312: 1 §. sesta ja vahvistamisesta samoin kuin päätöksen
9313: Kuorma-auto, joka on merkitty rekisteriin, vaikutuksesta sekä muutoinkin vastaavasti voi-
9314: voidaan kiinnittää rahamääräisen sitoumuksen massa, mitä kiinnityksestä alukseen on säädetty.
9315: täyttämisen vakuudeksi. Hakemuksen yhteydessä on rekisteriviran-
9316: Kiinnitystä älköön va:hvistettako useampaan omaiselle annettava auton rekisteriote, johon
9317: autoon saman sitoumuksen vakuudeksi. tehdään merkintä päätöksestä.
9318: Kuorma-autoa, joka on rekisteriin merkitty
9319: tai voidaan siihen merkitä, älköön pantako pan- 4 §.
9320: tiksi sillä tavoin, kuin kauppakaaren 10 lu'VUll Rekisteriin on tehtävä merkinnät kiinnityk-
9321: 1 S:ssä on sanottu. sen hakemisesta, vahvistamisesta, uudistamisesta
9322: ja kuolettamisesta sekä etuoikeusjärjestyksen
9323: 2 §. muuttamisesta.
9324: Kiinnitysasian käsittelee se viranomainen,
9325: jonka pitämään rekisteriin auto on merkitty. 5 §.
9326: Jos rekisteriin merkitty kuorma-auto ulosmi-
9327: 3 §. tataan, pannaan takavarikkoon taikka myymis-
9328: Mikäli tässä laissa ei toisin säädetä, on kiin- tai bukkaamiskiellon alaiseksi tahi jos omistajan
9329: nittämisen edellytyksistä, kiinnityksen hakemi- omaisuus luovutetaan konkurssiin, on siitä sekä
9330: 11,3.- Niinikoski ym. 169
9331:
9332: päivästä, jona ulosmittaus tai takavarikko on
9333: toimitettu taikka huktkaamiskielto annettu tai 9 §.
9334: konkurssi alkanut, tehtävä merkintä rekisteriin. Jos kiinnitetyn kuorma-auton kunto niin
9335: Ulosmittauksen, takavarikon tai hukkaamis- huononee, että kiinnityksen haltijan vakuus
9336: kiellon toimittajan taikka konkurssituomioistui- huomattavasti vähenee, olkoon kiinnityksen hal-
9337: men tulee viipymättä lähettää rekisteriviran- tijalla oikeus saada suoritus saamisestaan, <vaik-
9338: omaiselle tiedot 1 momentissa mainittujen mer- kei se olekaan vielä erääntynyt.
9339: kintöjen tekemistä varten.
9340: Jos rekisteriviranomaiselle esitetään selvitys 10 §.
9341: siitä, että ulosmittaus, takavarikko, hukkaamis- Muutosta rekisteriviranomaisen päätökseen
9342: kielto tai konkurssi on peruutunut, rauennut tai tässä laissa tarkoitetussa asiassa haetaan valitta-
9343: muutoin lakannut, merkittäköön sekin rekiste- malla hovioikeuteen .
9344: riin. . Tyytymättömyydestä on tekisterivitanomai-
9345: 6 §. selle ilmoitettava kahdeksan päivän ja valitus-
9346: Tämän lain nojalla myönnetty kiinnitys tuot- kirja samalle viranomaiselle annettava kolmen-
9347: taa panttioikeuden autoon ja sen tarpeistoon kymmenen päivän kuluessa päätöksen antami-
9348: sekä korvaukseen, jonka auton omistaja on sesta lukien uhalla, että valitusta muutoin ei
9349: oikeutettu saamaan autoa kohdanneen vahingon oteta tutkittavaksi. Valituskirja sekä asiassa laa-
9350: johdosta vakuutuksen nojalla tai muulla perus- dittu pöytäkirja ja muut asiaan kuuluvat kirjat
9351: teelk Tällä panttioikeudella on sama etuoikeus on rekisteriviranomaisen oman lausuntonsa kera
9352: kuin käteispantilla. viipymättä toimitettava hovioikeuteen.
9353: Hovioikeuden päätökseen älköön haettako
9354: 7 §. muutosta.
9355: Kun 1 §:ssä tarkoitettu kuorma-auto myy- Antarmastaan päätöksestä . on hovioikeuden
9356: dään ulosottotoimin, on huutokaupan toimitta- niin pian kuin mahdollista lähetettävä jäljennös
9357: jan ennen huutokauppaa hankittava autoa kos- rekisteriviranomaiselle sekä samalla palautettava
9358: keva ote rekisteristä sekä ilmoitettava huuto- asiaan kuuluvat kirjat.
9359: kaupasta kiinnityksen haltijalle, jonka asuin- Tässä pykälässä mainitut asiat on hovioikeu-
9360: paikka tiedetään. dessa käsiteltävä kiireellisinä.
9361: Tyytymättömyyden ilmoittamisesta, valituk-
9362: 8 §. sen perille ajamisesta sekä valitukseen annetusta
9363: Kuorma-autoa, johon vahvistettu kiinnitys ratkaisusta tehtäköön rekisteriin merkintä. Si-
9364: tai johon kohdistuva kiinnityshakemus on re- ten tehdyllä merkinnällä katsottakoon olevan
9365: kisteriviranomaiselle jätetty, älköön poistettako sama vaikutus, kuin jos rekistetivltanomainen
9366: rekisteristä kiinnityksen haltijan kirjallisetta olisi sille tehdyn ilmoituksen tai haketnuksen
9367: suostumuksetta. perusteella sen heti toimittanut.
9368: Kun auto poistetaan rekisteristä, raukeaa
9369: kiinnitys. 11 §.
9370: Autoa älköön siirrettäkö rekisteristä toiseen, Tarkempia määräyksiä tämätt lain. soveltami-
9371: ennen kuin on näytetty, että siitä on annettu sesta antaa liikenneministeriö.
9372: tieto kiinnityksen haltijalle.
9373: Kiinnitettyä autoa älköön vietäkö maan rajo- 12 §.
9374: jen ulkopuolelle kiinnityksen haltijan kirjalli- Tämä laki tulee voimaan päivänä
9375: setta suostumuksetta. kuuta 19
9376:
9377: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
9378:
9379: Paavo Niinikoski. Reirto Karpola. Mikko Jokela.
9380: Esko Härkönen. Matti Ruokola. Katri-Helena Eskelinen.
9381: Sulo Suorttanen. Reino Kangas. Einari Nieminen.
9382: Pekka Vilmi. Pentti Pekkarinen. Ahti Pekkala.
9383: Olavi Martikainen.
9384:
9385:
9386: 22 156/72
9387: 170
9388:
9389: II,4.- Lak.al. n:o 39.
9390:
9391:
9392:
9393:
9394: Juvela ym.: Ehdotus laiksi huoneenvuokralain muuttamisesta.
9395:
9396:
9397: E d u s k u n n a 11 e.
9398:
9399: Eräiden vuokranantajien taholta on viime siin, on se ollut omiaan vaikeuttamaan myös
9400: aikoina alettu yhä enenevässä määrin vaatia kuluttajien valinnan mahdollisuuksia. Kun ny-
9401: liikehuoneistojen vuokraajilta sopimuksia, jotka kyinen huoneenvuokralaki antaa mahdollisuu-
9402: käytännössä ovat saattaneet asianomaisen yrit- den tällaiseen perustuslain hengen vastaiseen
9403: täjävuokralaisen varsin alistettuun asemaan. mielivaltaan, olisi tähän epäkohtaan kiireim-
9404: Vuokrasopimuksiin on nimittäin liitetty ehtoja, miten puututtava. Se edellyttää kuitenkin
9405: jotka ovat tosiasiassa merkinneet vuokralaisena huoneenvuokralakiin sellaista korjausta, jolla
9406: toimivan yrittäjän joutumista melkein täysin ennakolta estetään mainitunlaisten nöyryyttä-
9407: keskusliikkeen määräysvallan alaiseksi. Tällai- vien ja yrittäjien toimintavapautta kabiitsevien
9408: sia ehtoja ovat olleet mm. määräykset tavara- sopimusten syntyminen.
9409: hankintojen keskittämisestä yhteen keskusliik- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9410: keeseen tai jonkun määrätyn tuotteen ja ta-
9411: varamerkin yksinmyyntivelvollisuudesta. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9412: Samalla kun tämä epäterve kehitys on joh- lakiehdotuksen:
9413: tanut ns. yrittäjävapauden karkeihin loukkauk-
9414:
9415:
9416:
9417: Laki
9418: huoneenvuokralain muuttamisesta.
9419: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 10 päivänä helmikuuta 1961 annetun huoneen-
9420: vuokralain (82/61) 33 §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti:
9421:
9422: 33 §.
9423:
9424: Ehto, jolla rajoitetaan liikehuoneiston vuok- koimansa tai menekinedistämistoimenpiteittensä
9425: ralaisen vapautta tavaranhankkijana, tavaravali- valintaan, on mitätön.
9426:
9427:
9428: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1972.
9429:
9430: Aulis Juvela. Matti Järvenpää.
9431: Rauno Korpinen. Anna-Liisa Jokinen.
9432: Niilo Koskenniemi. Kalevi Kivistö.
9433: 1.-C. Björklund.
9434: 171
9435:
9436: II,5.- Lagmot. nr 40.
9437:
9438:
9439:
9440:
9441: Ehrnrooth m. fl.: Förslag till lag om ändring av strafflagen.
9442:
9443:
9444: T i 11 R i k s d a g e n.
9445:
9446: Miljövården ställer ju längre tiden lider allt Genom ett tillägg till den allmänna straff-
9447: större krav på konkreta åtgärder för att inte lagen kan och borde man kriminalisera den av-
9448: nedsmutsningen i samhället skall gå så långt att siktliga och av vårdslöshet begångna neskräp-
9449: obotliga skador hinner uppstå. Många av de åt- ningen av naturen. Redan nu finns det överallt
9450: gärder, som f.n. övervägs, är av den art, att inom kort avstånd enkom för avfall inrättade
9451: deras genomförande kräver tid och stora eko- platser, varför ingen, som rör sig i naturen,
9452: nomiska resurser. Andra åter är av det slag, att skall behöva lämna flaskor, burkar, papper eller
9453: •man redan genom att stifta en lag kan undvika annat avfall efter sig. Samma orsak för krimi-
9454: fortsatt miljöförstörelse. nalisering gäller givetvis de allt talrikare fall,
9455: Människors vårdslöshet, bristande omtanke i vilka sönderkörda bilar och andra motorfor-
9456: och i många fall uppsåtliga skadegörelse har don överges på ett miljöförstörande sätt.
9457: lett rtill att naturen i allt större utsträckning Med hänvisning tili det ovan anförda före-
9458: skräpats ned. Både offentliga och enskilda om- slår vi vördsamt,
9459: råden, parker, skogar m.m. har blivit föremål
9460: för nedsmutsning, som ingen lag generellt för- att Riksdagen måtte antaga föliande
9461: bjuder. lagförslag:
9462:
9463:
9464: Lag
9465: om ändring av strafflagen.
9466:
9467: I enlighet med Riksdagens beslut fogas tili 42 kap. strafflagen av den 19 december 1889
9468: (39/1889) en ny sålydande 9 S:
9469: 9 §.
9470: Den som i naturen eller på offentlig plats ställe, som inte är därför särskilt avsett, straffas
9471: avsiktligt eller av vårdslöshet lämnar avfall på för nedskräpning med böter.
9472:
9473:
9474: Helsingfors den 8 februari 1972.
9475:
9476: Georg C. Ehrnrooth. Juuso Häikiö.
9477: Grels Teir. Elly Sigfrids.
9478: Sinikka Karhuvaara. Henrik Westerlund.
9479: Victor Procope. Pertti Salolainen.
9480: Juha Vikatmaa. Evald Häggblom.
9481: 172
9482:
9483: 11,5.- Lak.al. n:o 40.
9484: Suomennos.
9485:
9486:
9487:
9488:
9489: Ehrnrooth ym.: Ehdotus laiksi rikoslain muuttamisesta.
9490:
9491:
9492: E d u s k u n n a 11 e.
9493:
9494: Ympäristönhoito edellyttää ajan pitkään yhä Tekemällä lisäys yleiseen rikoslakiin voidaan
9495: enemmän konkreettisia toimenpiteitä, jottei ja tulisi kritninalisoida luonnon tahallinen ja
9496: saastuminen yhteiskunnassa edistyisi niin pit- huolimattomuudesta tapahtuva likaaminen. Jo
9497: källe, että ehtii syntyä korjaamattomia vahin- nyt on kaikkialla lyhyen etäisy}'den piiässä var-
9498: koja. Monet niistä toimenpiteistä, joita tätä ny- tavasten jätteidenkeruuta varten järjestettyjä
9499: kyii harkitaan, ovat sen kaltaisia, että niiden paikkoja, minkä vuoksi kenenkään, joka liik-
9500: suorittaminen vie aikaa ja vaatii suuria talou- kuu luonnon keskellä, ei tarvitse jättäli pulloja,
9501: dellisia voimavaroja. Toiset taas ovat sellaisia, purkkeja,. p~pe:ia. t~ muuta jätetdi jä!keens.ä.
9502: että yksistään säätämällä laki voidaan välttää Sama knmmahsommn syy koskee tietenkin
9503: ympäristön enempi tuhoutuminen. niitä yhä useampia tapauksia, joisså rlikkiajet-
9504: Ihmisten huolimattomuus, ajattelematto- tuja autoja ja muita moottoriajoneuvoja hyljä-
9505: muus ja monissa tapauksissa tahallirten vahin- tään ympäristöä turmelevalla tavalla.
9506: gonteko on johtanut siihen, että luonto yhä Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
9507: suuremmassa laajuudessa on roskaantunut. Sekä taen,
9508: yleiset että yksityiset alueet, puistot, metsät
9509: ym. ovat joutuneet saastuttamisen kohteeksi, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9510: jota mikään laki ei yleisesti kiellä. lakiehdotuksen:
9511:
9512:
9513:
9514: Laki
9515: rikoslain muuttamisesta.
9516:
9517: Eduskunnan päätöksen mukaisesti liitetään 1~ päivänä joulukuuta 1889 (39/1889) an-
9518: nettuun rikoslain 42 lukuun uusi näin kuuluva lj) S:
9519:
9520: 9 §.
9521: Sitä, joka luonnossa tai julkisella paikalla ta- pfl;ikkaan, joka ei ole erityisesti niitä varten tar-
9522: hallisesti tai huolimattomuudesta jättää jätteitä koitettu, on rangaistava likaamisesta mblla.
9523:
9524:
9525: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
9526:
9527: Georg C, Ehrnrooth. Henrik Westerlund.
9528: Juu$ö ltäikiö. Victor ProtOpe.
9529: Grels Teir. Pertti Salolainen.
9530: Elly Sigfrids. Juha Vikatmaa.
9531: Sinikka Karhuvaara. Evald Häggblom.
9532: 173
9533:
9534: II,6.- Lak.al. n:o 41.
9535:
9536:
9537:
9538:
9539: Pajunen ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 3 luvun 11 §:n muutta-
9540: misesta.
9541:
9542:
9543:
9544: E d u s k u n n a 11 e.
9545:
9546: Ri~oks~n tehnyt henkilö menettää monessa kun vapaudenmenetyk&en aika on lyhyt. I<oska
9547: tapauksessa ·vapatJtensa jo ennen kuin hänet on kysymys henkilökohtaisesta v~paudesta, olisi
9548: tuomitaan :d1coksestaan rangai&tukseen. Tätä perusteltua ilmaista lais&a se vähimmäisaika,
9549: ns. tut'kintavanik.eutta käytetään rikostutkinnan josta lähtien vähennys on suoritettava. Luon-
9550: helpottamiserosi ja tutkintaan liittyvän oikeu- nolliselta tuntuisi, että vähennys olisi suoritet-
9551: denkäynnin häiriöttämän kulun turvaamiseksi. tava siitä lähtien, kun vapaudenmenety$ on
9552: Turkint~Jvankeusajan pituus riippuu monesta, kestänyt yh~ensit vähintäin yhden vuorokau-
9553: osin sattumanvaraisestakin seikasta. Esimerkik- den.
9554: si <Samaan rikokseen syyllistyneistä voidaan toi- Ensimmäisen oikeusasteen päätöstä seuraava
9555: nen saada kiinni välittömästi rikoksen tekemi- tutkintavankeuden aika vähennetään tuomitusta
9556: sen jälkeen toinen vasta vähän ennen oikeu- rangaistu·kseSJta pääsääntöisesti vain~, jos muu-
9557: denikäyntiä. Jos tuomittavat rangaistukset ovat tosta hakeva tu~kintavanki saa lievennystä
9558: yhtä suuret, on ~ohtuullista, että eripituiset alemman oikeuden antamaan tuomioon. Li-
9559: tutkinta'Vanikeusajat otetaan huomioon ja ai- sälksi muutoksenhakuaste voi suorittaa vähen-
9560: kaisemmin vapautensa menettänyt saa hyväk- nyksen, jos siihen on "muuten erityisiä syitä".
9561: seen suuremman vähennyksen tuomioistuimen Tämän säännöksen ilmeisenä ttartkoitubena on
9562: tuomitsemisesta rangaistuksesta. vähentää tarpeettomia muutoksenhakuja. Kun
9563: ~utkinta'Vankeusajan vähentämistä tuomitus- hovioikeudet ja korkein oikeus käytännössä
9564: ta rangaistuksesta koskevat säännökset ovat ri- vain erittäin harvoin löytävät "erityisiä syitä",
9565: koslain 3 luvun 11 § :ssä. NykyisiSISä sään- johtaa n}1kyinen säännös monesti huomattavan
9566: nöksissä tehdään ero sen perusteella, onko epäoikeudenmukaislin ja oikeudellista t~a-ar
9567: kysymys ensimmäisen oikeusasteen päätöstä voisuutta loukkaaviin lopputuloksiin. Tutlkinta-
9568: edeltävästä vai tätä seuraavasta twnkintavan- vankeudessa olevan henik.ilön on pal&o pidät-
9569: keuden ajasta. täytyä ehkä sinänsä hyvinkin aiheellisesta muu-
9570: Pääsääntöisesti ensimmrusen oikeusasteen toksenhausta varmistautuakseen, ettei muutok-
9571: päätöstä edeltävä tutddntavankeuden aika vä- senhaun ratkaisemisen v·aatima vapaudenmene-
9572: hennetään tuomitusta vapausrangaistuksesta. tyksen aika mene aivan hukkaan. Sen sijaan jos
9573: Käytännössä kuritushuonerangaistwksesta vä- vastaavanlaisen tuomion saanut henkilö ei ole
9574: hennetään kuitenkin vain n. 3/4 tutkintavan- lainkaan tutlkintavanikeudessa tai suorittaa sa-
9575: keuden ajasta - kun •Sen sijaan vankeudesta manaikaisesti toisesta rikoksesta tuomittua va-
9576: vähennys yleensä suoritetaan täysimääräisenä. pausrangaistusta, voi tämä henkilö mitään me-
9577: Koska erityisesti 'turkintavankien säilytysolo- nettämättä hakea muutosta.
9578: su:hteet huomioon ottaen tutJkintavankeutta on Ihmisten vapaudenmenet}"ksen kustannuk-
9579: pidettävä toimenpiteen kohteeksi joutuvan sella tapahtuva ylempien oikeuksien jutturuuh-
9580: henkilön kannalta vähintäin yhtä anikarana ri- kan pul1kaminen ei yleensäkään ole oikeusval-
9581: koksen seuraamuksena kuin kuritushuoneran- tiossa hy'Välksyttävissä. Sitä paitsi ottaen huo-
9582: gaistuksen suorittamista, olisi kohtuullista vä- mioon esimerkiksi lisääntyneet muutoksenhaku-
9583: hentää vapausrangaistuksesta aina tutkintavan- rajoituikset korkeimpaan oikeuteen valitettaessa
9584: keuden pituutta vastaa.va aika. näyttää pdko tuttkintavankien aiheettomista
9585: Käytännössä vähennystä ei suoriteta silloin, muutoksenhauis.ta aiheutuv·asta työmäärän Ii-
9586: 174 II,6. -Rikoslain muuttaminen.
9587:
9588: sääntymisestä nykyisin jokseenkin perusteetto- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9589: malta. lakiehdotuksen:
9590: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9591:
9592:
9593:
9594: Laki
9595: rikoslain 3 luvun 11 §:n muuttamisesta.
9596: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan joulukuun 19 päivänä 1889 annetun rilkoslain
9597: 3 luvun 11 §, selalisena kuin se on 2 päivänä joulukuuta 1966 annetussa laissa {593/66),
9598: näin kuuluvaksi:
9599:
9600: 11 §. täydeksi rangaisrukseksi. Jos rangaistukseksi
9601: Milloin rilkoksen tehnyt on sen rikoksen joh- tuomitaan virantoimitusero tai sakko, vapau-
9602: dosta, josta hänet tuomitaan rangaistukseen, tai denmenetys on kohtuullisessa määrin otettaJVa
9603: muun saJUassa asiassa valmistavan tutkinnan tai huomioon vähennyksenä tai rangaistuksen täy-
9604: syytteen alaisena olleen ri[roksen johdosta ollut dellisenä suorituksena.
9605: vapautensa menettäneenä vähintäin yhden vuo-
9606: rokauden, määräaikaisesta vapausrangaistukses-
9607: ta on vähennettävä vapaudenmenetystä vastaa- Tämä latki tulee voimaan päivänä
9608: va aika 'tai katsottava vapaudenmenetys teon kuuta 197 .
9609:
9610:
9611: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
9612:
9613: Veikko Pajunen. Kaarle Salmivuori. Ville Tikkanen.
9614: 175
9615:
9616: II, 7.- Lak.al. n:o 42.
9617:
9618:
9619:
9620:
9621: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi rikoslain muuttamisesta.
9622:
9623:
9624: E d u s k u n n a 11 e.
9625:
9626: Jo vuoden 1889 rikoslaissa oli säännökset seen tuomitsematta konstaapelin, joka oli kir-
9627: n.s. julkisoikeudellisesta hätävarjelusta. Nämä kossa ampunut vähäisestä rikoksesta pidätettyä
9628: säännökset antoivat poliisille täysin riittävän karkaamaan yrittävää henkilöä, seurauksin, että
9629: oikeuden väkivallan käyttöön ja turvasivat po- ammuttu sai vaikean elinikäisen vamman. Äs-
9630: liisin oikeudet ja mahdollisuudet suorittaa kettäin poliisi ampui eräässä ruokalassa kuo-
9631: annetut virkatehtävät. liaaksi kaksi järjestyshäiriöihin syyllistynyttä
9632: Tästä huolimatta laajennettiin lailla 29. 12. miestä. Tällaiset tapaukset eivät olisi mahdol-
9633: 1967/621, jolla muutettiin rikoslain 3 luvun lisia, jos laissa olisi selvä raja poliisin väki-
9634: 8 ja 9 §, poliisin oikeutta väkivallan käyttöön vallan käytölle. Nykyisen sanamuodon mukaan
9635: niin paljon, että sitä rajoittaa ainoastaan polii- on jokseenkin mahdotonta saada poliisia vas-
9636: sin oma harkinta. tuuseen hätävarjeluksen liioittelusta, koska rat-
9637: Rikoslain 3 luvun 8 § :n mukaan poliisilla kaisevana on poliisin oma käsitys siitä, pitääkö
9638: on oikeus vastarintaa kohdatessaan tai vangin hän tekoaan "puolustettavana", toisin sanoen,
9639: tai pidätetyn karkaamisen estämiseksi käyttää katsooko hän voivansa oikeudenkäynnissä puo-
9640: sellaisia voimakeinoja, joita virkatehtävän laa- lustautua syytettä vastaan.
9641: tuun ja vastarinnan vaarallisuuteen nähden Jotta poliisin virkatoimen kohteeksi joutu-
9642: sekä tilanne muutoinkin huomioon ottaen voi- van kansalaisen oikeusturva olisi käytännössä
9643: daan pitää "puolustettavina". mahdollista toteuttaa, olisi rikoslain 8 ja 9 §
9644: Rikoslain 3 luvun 6 § :n mukaan yksityisen muutettava siten, että tarkoin määriteltäisiin
9645: kansalaisen hätävarjeluteko jää rankaisematta ne edellytykset, joiden vallitessa poliisi saa
9646: vain, jos teko oli hyökkäyksen torjumiseksi käyttää väkivaltaa.
9647: "välttämätön". Poliisin väkivaltaoikeus on si- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
9648: ten huomattavasti laajempi. Käytännössä on-
9649: kin lain uusi sanamuoto johtanut epäkohtiin. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9650: Niinpä Helsingin hovioikeus jätti rangaistuk- lakiehdotuksen:
9651:
9652:
9653:
9654: Laki
9655: nikoslain muuttamisesta.
9656: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain 3 luvun 8 §:n 1 ja 2 momentti
9657: sekä 9 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 29 päivänä joulukuuta 1967 annetussa
9658: laissa (621/67), seuraavasti:
9659:
9660: 3 luku. sellaisia voimakeinoja, jotka virkatehtävän laa-
9661: tuun ja vastarinnan vaarallisuuteen nähden
9662: Perusteista, jotka poistavat teon rangaistavuu- ovat välttämättömiä. Sama oikeus on yleistä
9663: den tai sitä vähentävät. järjestystä ylläpitämään asetetulla henkilöllä
9664: 8 §. tuota tehtävää toimittaessaan.
9665: Poliisimiehellä, joka suorittaessaan virkateh- Milloin kiinniotettava, pidätettävä tai van-
9666: tävää kohtaa vastarintaa, on oikeus käyttää gittava henkilö tekemällä vastarintaa tai pake-
9667: 176 11,7.- Rikoslain muuttaminen.
9668:
9669: neroalla koettaa välttää kiinni joutumisen, 9 s.
9670: taikka jos rangaistusta suorittava vanki tai
9671: muu kiinniotettu, pidätetty tai vangittu hen- Milloin 8 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa
9672: kilö yrittää karata tai tekee vastarintaa varti- on käytetty enemmän väkivaltaa tai ankaram-
9673: jalle tai muulle, jonka tehtävänä on estää pia voimakeinoja kuin sanotun pykälän mu-
9674: karkaaminen, on silloinkin oikeus käyttää sel- kaan on välttämätöntä, voidaan niin ikään
9675: laisia voimakeinoja, jotka kiinniottamisen toi- asianhaarain mukaan rangaistusta alentaa tai
9676: mittaiDiseksi tai karkaamisen estämiseksi ovat tekijä kokonaan vapauttaa rangaistuksesta niin
9677: välttämättömiä. Laki on sama, jos kysymyk- kuin 1 momentissa sanotaan.
9678: sessä olevissa tapauksissa vastarintaa tekee
9679: joku muu kuin edellä mainittu henkilö.
9680:
9681:
9682:
9683: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
9684:
9685: 1raiato Sini,alo. Pauli Puhakka.
9686: Ensio Laine. Aarne Pulkkinen.
9687: 177
9688:
9689: II,S.- Lak.al. n:o 43.
9690:
9691:
9692:
9693:
9694: Pulkkinen ym.: Ehdotus laiksi tuomiokunlain hoidosta annetun
9695: lain muuttamisesta.
9696:
9697:
9698: E d u s k u n n a 11 e.
9699:
9700: Kesäkuun 18 päivänä 1971 annetulla lailla suurta pätevyyttä vaativan viran palkkaus olisi
9701: muutettiin lakia tuomiokuntain hoidosta siten, myös järjestetty vastaavaksi. Mutta hovioikeu-
9702: että tuomiokuntiin voidaan kihlakunnan tuo- den useiden esittelijäin ja melkein kaikki kor-
9703: marin apulaiseksi nimittää erityinen käräjätuo- keimman oikeuden esittelijäin virat ovat pa-
9704: mari. Hallituksen esityksen käräjätuomari on remmin palkattuja. Näistä viroista ei muuten-
9705: nimitettävä samassa järjestyksessä kuin kihla- kaan kannata hakeutua maaseudulle käräjätuo-
9706: kunnan tuomari. Pätevyysvaatimukset olisivat mariksi, koska virkaurakin loppuu yleensä sa-
9707: olleet kumpaankin virkaan samat. malla. Käräjätuomarina toimiminen ei aseta
9708: Eräiden asiantuntijalausuntojen johdosta la- viranhaltijaa parempaan asemaan edes kihla-
9709: kivaliokunta ja eduskunta kuitenkin muuttivat kunnantuomarin virkoja täytettäessä, koska
9710: hallituksen esityksen toisen pykälän ensimmäis- näihin paremmin palkattulliin virkoihin hae-
9711: tä momenttia siten että käräjätuomarin vir- taan yleensä hovioikeuksista.
9712: kaan nimitettävän apulaislakimiehen pätevyys- On luultavaa, ettei päteviä hakijoita juuri
9713: vaatimukset tulivat huomattavan ankariksi. tule olemaan käräjätuomarin virkoja täytet-
9714: Käräjätuomarin on nimittäin oltava toiminut täessä.
9715: tuomioistuimessa vakinaisessa tuomarin tai Nurinkurista on myös, että käräjätuomari
9716: esittelijän virassa. Yleensä kuluu tutkinnon joutuu toimimaan esimiehensä kihlakunnantuo-
9717: suorittamisesta 7-10 vuotta siihen, ennenkuin marin apulaisena ja käskettävänä, vaikka on
9718: lakimies voi päästä tällaiseen virkaan, johon esimiestään selvästi pätevämpi ja ansioitu-
9719: asti hän toimii virkaatekevänä. neempi.
9720: Pätevyysvaatimukset lienee sellaisinaan otet- Äskettäin asetetun lakimiesharjoittelukomi-
9721: tu Ruotsin laista ottamatta huomioon, että tean tehtäviin kuuluu tehdä ehdotus lakimies-
9722: Ruotsin koko oikeuslaitosjärjestelmä hyvin virkojen pätevyysvaatimuksista. Kun kaikkein
9723: suuresti eroaa meidän järjestelmästämme. alimman tuomarinviran pätevyysvaatimukset
9724: Käräjätuomarin virkaan voi siis päästä vain nykyisen lain mukaan ovat erittäin ankarat,
9725: erittäin pitkälle urallaan ehtinyt lakimies. Kih- komitea ei voine ehdottaa ylempien tuomarin-
9726: lakunnan tuomariksi on usein nimitetty sellai- virkojen pätevyysvaatimuksiksi ainakaan lie-
9727: sia lakimiehiä, jotka eivät ole toimineet vaki- vempiä saavutuksia. Ainoa mahdollisuus on
9728: naisessa tuomarin tai esitteliiän virassa, ja voi- määrätä, että ylempiin tuomarinvirkoihin pää-
9729: daan nytkin nimittää. Korkeimman oikeuden syyn vaaditaan vakinaisessa tuomarinvirassa
9730: presidentiltä ja jäseniltä ei näin suurta päte- toimiminen, jolloin päädytään umpikujaan: mi-
9731: vyyttä vaadita, vaan monissa tapauksissa on hinkään tuomarinvirkaan ei tule riittämään pä-
9732: riittänyt pelkkä valtioneuvoston oikeuskansle- teviä hakijoita.
9733: rina tai oikeustieteen professorina toimiminen. Kun käräjätuomarin virkoja ei vielä ole täy-
9734: Tullaan siihen tulokseen, että ennenkuin kan- tetty yhtään, ehditään lakiin tullut epäjohdon-
9735: nattaa hakea käräjätuomariksi, on mieluummin mukaisuus oikaista. Se käy yksinkertaisesti
9736: hakeuduttava hovioikeuden tai korkeimman- poistamalla lain 2 § :n 1 momenttiin valiokun-
9737: oikeuden jäseneksi, koska niihin pääsee vä- takäsittdyssä tehty lisäys.
9738: hemmillä ansioilla. Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
9739: Kihlakunnantuomarin apulaisen virka on
9740: siis koko oikeuslaitoksemme parhainta kykyä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9741: ja taitoa vaativa virka. Olisi luullut, että näin lakiehdotuksen:
9742: 23 156/72
9743: 178 11,8.- Tuomiokuntain hoito.
9744:
9745:
9746: Laki
9747: tuomiokuntain hoidosta annetun lain muuttamisesta.
9748: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tuomiokuntain hoidosta 7 päivänä kesäkuu-
9749: ta 1935 annetun lain (220/35) 2 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä kesä-
9750: kuuta 1971 annetussa laissa (493/71), näin kuuluvaksi:
9751:
9752: 2 §. sessä kuin kihlakunnantuomarin nimittämisestä
9753: Käräjätuomari nimitetään samassa järjestyk- on säädetty.
9754:
9755:
9756: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
9757:
9758: Aarne Pulkkinen. Pauli Puhakka.
9759: Lauri Kantola. P. Liedes.
9760: Ensio Laine. Lauha Männistö.
9761: Toivo Åsvik. Heimo Rekonen.
9762: 179
9763:
9764: II,9.- Lak.al. n:o 44.
9765:
9766:
9767:
9768:
9769: H. Linna ym.: Ehdotus laiksi maksutlomasta oikeudenkäynnistä
9770: annetun lain muuttamisesta.
9771:
9772:
9773: E d u s k u n n a II e.
9774:
9775: Toukokuun 16 päivänä 1955 maksuttomasta tapahtuvan oikeudenikäynnin menoja, JOissa
9776: oikeudenkäynnistä annetun lain (212/55) 1 tarve maksuttomaan oikeudenkäyntiin on aina-
9777: § :n mukaan on Suomen kansalaisella, joka me- kin yhtä suuri 'kuin lain edellyttämissä tapauk-
9778: nettämättä, mitä hän tarvitsee itsensä elättä- sissa. Tämä onkin muodostanut vakavan epä-
9779: miseen ja elatusvelvol:lisu\lltensa täyttämiseen, kohdan, jdka voitaisiin poistaa muuttamalla
9780: ei asianosaisena riita- tai rikosasiassa kykene maksuttomasta oikeuden!käynnistä annetun lain
9781: suorittamaan yleisessä alioikeudessa tahi ali- 1 §:ää.
9782: tuomioistuimessa tapahtuvan oikeudenkäynnin Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen ehdo-
9783: menoja, oi'keus saada maksuton oikeudenkäynti. tamme,
9784: Mainittu la!ki koskee vain yleisessä alioikeu-
9785: dessa tahi alisotatuomioistuimessa tapahtuvan että Eduskunta hyväksyisi se'rtlraavan
9786: oikeudenkäynnin menoja, mutta ei sensijaan lakåehdotuksen:
9787: lainkaan vesioikeudessa ja maanjako-oikeudessa
9788:
9789:
9790: Laki
9791: maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain muuttamisesta.
9792: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maksuttomasta oikeudenkäynnistä 6 päivänä
9793: kesäkuuta 1955 annetun lain (212/55) 1 § näin kuuluvaksi:
9794: 1 §. oikeudessa, maanjako-oikeudessa tahi alisota-
9795: Suomen kansalaiselle, joka menettämättä, tuomioistuimessa tapahtuvan oikeudenkäynnin
9796: mitä hän tarvitsee itsensä elättämiseen ja vaatimia menoja, myönnettäköön maksuton oi-
9797: elatusvelvollisuutensa täyttämiseen, ei asian- keudenkäynti niillä ehdoilla ja siinä järjestyk-
9798: osaisena riita-, hakemus- tai rikosasiassa kykene sessä, kuin tässä laissa säädetään.
9799: suorittamaan yleisessä alioikeudessa, vesi-
9800:
9801:
9802: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
9803:
9804:
9805: Heimo Linna. Pekka Vilmi.
9806: Sylvi Saimo. Esko Härkönen.
9807: 180
9808:
9809: 11,10.- Lak.al. n:o 45.
9810:
9811:
9812:
9813: Mäki ym.:. Ehdotus laiksi korvauksesta todistaiille valtion va-
9814: roista annetun lain muuttamisesta.
9815:
9816:
9817: E d u s k u n n a 11 e.
9818: Yleisten tuomioistuinten ratkaisut perustu- Epäkohta on suuresti lisääntynyt, kun sa-
9819: vat yleisimmin suullisten todistajain lausumiin. maa mittapuuta on noudatettava niihin todis-
9820: Näinollen on niiden merkitys oikeudenkäyn- tajiin nähden, joiden palkkiot maksuttomasta
9821: nille ja samalla oikeusturvallisuudelle mitä oikeudenkäynnistä annetun lain mukaan mak-
9822: tärkein. setaan valtion varoista.
9823: . On kuitenkin kieltämätön tosiasia, että ylei- Oikeusturvallisuuden kannalta tilanne on
9824: sesti on haluttomuutta todistajaksi rupeami- erittäin huono, jotapaitsi se heijastaa kielteistä
9825: seen. Nimenomaan tämä ilmenee rikosasioissa. arviointia koko oikeuslaitosta kohtaan. Kor-
9826: Esimerkiksi liikennerikkomuksien kyseessäol- jaus olisi lopulta kiireellisesti aikaansaatava,
9827: len silminnäkijät usein koettavat välttää joutu- eikä se myöskään teknillisesti pitäisi olla mo-
9828: masta asian selvittelyyn. Tämä johtuu oleelli- nimutkainen. Ei voida myöskään väittää, että
9829: sesti myös siitä, että useimmissa tapauksissa palkkion määrää ei voitaisi jättää tuomioistui-
9830: oikeuteen todistajana joutuminen merkitsee men harkintaan. Jäähän sen harkintaan paljon
9831: ajan- ja ansionmenetystä, jota todistajanpalkkiot suuremmatkin asiat.
9832: eivät korvaa. Niistä annetussa laissa määritel- Kaiken edellä olevan perusteella kunnioit-
9833: lään ylärajaksi valtion viranhaltijain alin päivä- taen ehdotamme,
9834: :raha. Virkamiehillä se on tarkoitettu korvaa-
9835: maan ne lisämenot, jotka aiheutuvat matkasta. että Eduskunta hyväksyisi näin kuu-
9836: Heidän palkkansa pysyy ennallaan. Sen sijaan luvan lakiehdotuksen:
9837: todistaja usein menettää ansionsa tältä ajalta.
9838: Näinollen lain mitta ei ole oikein.
9839:
9840: Laki
9841: korvauksesta todistajille valtionvaroista annetun lain muuttamisesta.
9842: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan korvauksesta todistajille valtionvaroista lo-
9843: kakuun 28 päivänä 1938 (333/38) annetun lain 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on
9844: kesäkuun 5 päivänä 1970 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
9845: 1 §. joka todistajan tai tietojen antamista varten
9846: Sillä, joka rikosjutussa tai muussa sellaises- kutsutun on tehtävä saapuakseen tuomioistui-
9847: sa asiassa, jota virallisen syyttäjän on virkansa meen, on vähintään viisi kilometriä, on hä-
9848: puolesta ajettava, tahi rikoksen johdosta tapah- nelle sitäpaitsi määrättävä maksettavaksi mat-
9849: tuvaa luovuttamista koskevassa asiassa on vi- kakustannusten korvausta, jos matkaan voidaan
9850: rallisen syyttäjän kutsusta tai tuomioistuimen käyttää rautatietä, linja-autoa, laivaa tai muuta
9851: määräyksestä todistamista tai tietojen antamis- yleistä kulkuneuvoa, halvimmasta paikasta niis-
9852: ta varten saapunut tuomioistuimeen, on oikeus sä, sekä muutoin tuomioistuimen kohtuullisek-
9853: pyynnöstään saada valtionvaroista kohtuullinen si harkitsema määrä.
9854: korvaus ajan menetyksestään, joka aiheutuu
9855: matkasta ja oikeuspaikassa olosta. Jos matka,
9856:
9857: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
9858:
9859: Timo Mäki. Salme Katajavuori. Elsi Hetemäki.
9860: Olavi Nikkilä. Jouni Mykkänen. M. Jaatinen.
9861: 181
9862:
9863: II,11.- Toiv.al. n:o 55.
9864:
9865: Aalto ym.: Lapsen oikeusasemaa koskevan lainsäädännön uudis-
9866: tamisesta.
9867:
9868: E d u s k u n n a 11 e.
9869: Lapsen oikeusasemaa koskevat säännökset lapsen äidin kirkoniki'rjaan tai vastaavaan rekiste-
9870: ovat meillä tällä hetkeLlä useassa laissa, jotka riin tehty merkintä aviottomasta lapsesta on.
9871: osittain ovat hengeltään vanhentuneet. Eri saattanut mettkitä hänelle kunnian menetyksen
9872: laeissa on säädökset aviolapsista ja avioliiton ul- ohella monenlaisia taloudellisiakin vaikeuksia:
9873: kopuolella syntyneistä lapsista ja yhä kasvavan esim. kunnollisen työpaikan saannissa.
9874: r.ybmän muodostavat avioerolapset. Lasten Isyyden tultua toteennäyltetyksi, joko :tuo-
9875: oikeusasema ja sosiaaliturva ovat riippuvaisia miolla tai sopimuksellla, ei nykyaikaisten käsi-
9876: osittain niistä olosuhteista, joissa lapsi on tysten mukaan ole enää asianmukaista kutsua
9877: maaidmaan saatettu. tällaista miestä äidin matkaajaksi ja lapsen ela-
9878: Vanhanaikaisten moraalisääntöjen vallitessa tusvelvotliseksi, vaan lapsen isäksi. Tällaisissa
9879: säädetyt lait asettavat lapset eriarvoiseen ase- tapauksissa on oikeudenmukaista lähteä siitä
9880: maan, mikä ei lapsen oikeuksia ja turvaa aja- periaatteesta, että lapsella joko on isä tai sitten
9881: tellen voi oLla oikein. Näistä syistä olisi ~apsen todisteiden puuttuessa isyyttä ei Qlle voitu .to-
9882: oikeusasemaa koskeva lainsäädäntö uudistettava teennäyttää. Tällaiselle kannalle on asiassa aset-
9883: ja saatettava kaikki lapset saman, lapsen o1keus- tunut mm. Tanskan lainsäädäntö. Siellä jo
9884: asemaa ·koskevan lain piiriin. vuonna 1960 saatettiin kaikki lapset saman
9885: Erityisen kipeästi nopeata uudistusta kaipaa- lain, eli lain lapsen oikeusasemasta, piiriin.
9886: viaseikkoja ovat seuraavat: Siellä maksetaan elatusapua julkisista varoista
9887: 1) isyyden määrittelyä koskevan lainsäädän- niilllekin lapsiJJle, joiden isyyttä ei ole voitu
9888: nön saattaminen siilile tasalle, mille tutkimus toteennäyttää.
9889: jo on edennyt; Isyyden toteamisesta seuraisi lapsiLle oikeus
9890: 2) sopimukseen tai tuomioon perustuvan käyttää isän sukunimeä, jolloin ei aviottoman-
9891: elatusvclvoHisen käsitteen muuttaminen isyy- kaan lapsen enää tarvitsisi kulkea isättömänä
9892: deksi, josta seuraa oikeus isän nimeen ja isän koko ikäänsä. Miten paljon inhimillisemmäksi
9893: puoleistenkin sukulaisten perimiseen; sekä muodostuisi aviottomankin lapsen elämä esim.
9894: 3) taloudellisen tuen varmistaminen kaikissa koulussa ja muualla, missä isää jokaiselta kysy~
9895: tapauiksissa niin, että yhteiskunta takaa ku1le- tään, puhumattakaan siitä, että tällainenkin
9896: kin lapselle kohtuullisen ta'loudeHisen turvan, lapsi saisi myös isän puoleisiin sukulaisiinsa ja
9897: mikäli vanhemmat eivät sitä pysty järjestämään. isäänsä samanlaisen perintöoikeuden, mitä hä~
9898: Perusteluina 1 kohtaan voidaan todeta, että nellä on äitiinsä ja tämän puoleisiin sukulaisiin~
9899: 'lääketieteelliset tutkimusmenetelmät ovat eden- sakin nähden.
9900: neet niin pitkälle, että isyys voidaan yhä Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
9901: useammassa tapauksessa vää!jäämättömästi to- nan hyväksyttäväksi ,toivomuksen,
9902: teennäyttää ja lapselle 1öytää todeHinen, biolo-
9903: ginen isä. Tämä uudistus on tärkeä sekä lapsen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9904: että myös syyttömästi isäksi epäillyn oikeustur- menpiteisiin lapsen oikeusasemaa koske-
9905: van kannalta. Nykyisen lain mukaanhan aviotto- van lainsäädännön uudistamiseksi ;a
9906: man lapsen todellinen isä saa kulkea nuhteet- koordinoimiseksi.
9907: tomilla vh-katodistuksillla, vaikka aviottoman
9908: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
9909:
9910: Lyyli Aalto. Sylvi Siltanen. Leo Kohtala.
9911: V. 0. Mäkinen. Sinikka Luja-Vepsä. Jorma Rantala.
9912: Seppo Tikka. Sulo Hostila. Lasse Lehtinen.
9913: Eero Salo. Antti Pohjonen. Salme Myyryläinen.
9914: Sakari Knuuttila. Eeli Lepistö. Ville Tikkanen.
9915: 182
9916:
9917: II,12.- Toiv.al. n:o 56.
9918:
9919:
9920:
9921:
9922: Ahde ym.: Rikoslain 6/uvun kumoamisesta.
9923:
9924:
9925: E d u s k u n n a 1J e.
9926:
9927: rulros1ain 6 Juku antaa lain soveltajal1e sito- taja joutunut usein lakia tahallisesti ·väärin ,tul-
9928: via määräyksiä rikoksenuus~an rangaistuksen kiten merldtsemään, että rikos on tapahtunut
9929: määräämisestä. Näiden määräysten johdosta on l'ieventävissä olosuhteissa, vaik!kei tä11aisia olo-
9930: aina langetettava anikarampi rangaistus kuin suhteita olisi ollutJkaan. Useimmiten kuitenkin
9931: kustalkin rikoksesta säädetty :minirtnirangaistus. käynee niin, ettei rangaistuksen langettajalla ole
9932: Puheena olevan luvun 2 py'käilä sisältää lisäksi uskallusta tällaiseen "virkavirheeseen".
9933: ankarampia :määräyiksiä sellaisissa 'tapauksissa, 6 luvun 2 § :n antamaa mahdollisuutta tuo-
9934: joissa syytetty on ailkaisemmin kärsinyt vähin- mita rangaistus yli normaailin asteikon ei Jiene
9935: tään vuOden vapausrangais·tuksen ja nyt käsitel- juuri käytetity. Kun lain wvdtajalla on jdka ta-
9936: tävänä olevasta rikoksesta voidaan tuomitta vä- pauksessa valta normaalin asteilkon puitteissa ot-
9937: hintään puolen vuoden vapausrangaistus. Täl- taa huomioon kaikki rikosta ja rikoksentekijää
9938: löin voidaan riippuen aiemmin kärsittyjen ran- koskevat olosuhteet, tuntuisi rikoslain 6 luvun
9939: gaistusten pituudesta tuomita joko normaa.Iin ai!heuttamien haittojen luonnollisimpana poista-
9940: rangaistUiksen puolitoista- tai kalksinkertaiseen mistapana olevan ilroko luvun kumoaminen tar-
9941: määrään. Saklkorangaistus ei 2 § :n tat:!koittamissa peettomana ja nykyajalle vieraan kategorisine
9942: tapauksissa voi tulla lainikaan kysymykseen, e!lJ.ei sääntöineen.
9943: rikos, josta uusija on syytteessä ole tapahtunut Edelilä mainitun !perusteella ehdotamme edus-
9944: "Heventävissä olosuhteissa". Käy'l:ännössä tämän kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9945: pykälän sisältämät säännökset merkitsevät myös
9946: sitä, että rangaistusten tuilee oLla nomnaalia an- että hallitus, huomioon ottaen sen,
9947: karampia uusijoiUa. Kun Su01tnen ~tikoslaissa on että lain soveltajalla on mahdollisuus
9948: ilmeisesti ":kaiken vavalta" viVhäisiinkin rikok- normaalin rangaistusasteikon puitteissa
9949: sin .säooetlty konkeatt malksimit xangaistusasteik- ottaa huomioon kaikki rikosta ja rikok-
9950: koi!hin, on 6 1luvun 2 § johtanut kohtuuttomuuk- sentekijää koskevat olosuhteet, antaisi
9951: siin. Rikolksesta, josta ensikertalainen olisi sel- Eduskunnalle esityksen rikoslain 6 lu-
9952: vinnyt vähäisiJJlä sakoi!lla, on uusijalle annettava vun nykyajalle vieraiden ja kategoristen
9953: vapausrangaistus. Tämän johdosta on lain sovel- säännösten kumoamisesta.
9954: HelsingiSISä 16 päivänä helmi'kuuta 1972.
9955:
9956: Matti Ahde. Antti Pohjonen.
9957: Mauno Forsman. Pirkko Työläjärvi.
9958: Leo Kohtala.
9959: 183
9960:
9961: 11,13.- Toiv.al. n:o 57.
9962:
9963:
9964:
9965:
9966: Ahde ym.: Lapsen oikeusasemaa ja toimeentuloturvaa koskevan
9967: lainsäädännön uudistamisesta.
9968:
9969:
9970: Ed u skunnaHe.
9971:
9972: Lapsen oi!keusasemaa !koskevat säännökset on 2) Isyyden selvittättnis'tä !koskeva 1ainsää-
9973: meillä tällä hetkellä sijoitetltu hajanaisesti usei- däntö olisi saatelltava nytkyaikaisten lääketie-
9974: siin eri lakeihin, jotka ovat hengeltään vanhen- teellisten menetelmien edellyttämälle tasolle.
9975: tuneita ja ristiriidassa lasten ybdenvertaisen koh- 3) "thteiskunnan tulisi ottaa vastatakseen
9976: telun periaatteen kanssa. Voimassa olevan lain- isyystutkimuksista aiheutuvista kustannuksista
9977: säädännön mukaan lapset voidaan luokitel!la sekä huolehtia sii'tä, että Japsen toimeentulo saa-
9978: aJViolapsiin, aJVioliiton ulkopuQilella syntyneisiin daan myös isyyden selvittämisen aikana turva-
9979: lapsiin ja ottdlapsiin. Avioliitossa syntyneiden wksi.
9980: la:sten osalta muodostavat oman yhä kasvavan 4) Isyyden selvittämistä !koskeva menettely
9981: ryhmänsä avioerolapset. Avioliiton ullkopuolella olisi suunnirt:eltava siten, että lapsen äidillä olisi
9982: syntyneiden lasten joukossa ovat muita parem- hänen taloudellisesta asema1staan riippumatta
9983: massa asemassa tunnustetut lapset sekä kihla- mene'ttelyn kaikissa vai!heissa mahdollisuus tur-
9984: kumppanien lapset. Lasten oikeudeLlinen asema, vautua riittävän pätevän asiantuntijan apuun ja
9985: heidän sositaalirurvansa sekä tosiasiallinen ase- että perusteettomasti isäiksi epäillyn miehen
9986: mansa ja mahdoffilisuutensa yhteiskunnassa ovat oilkeustu11va voidaan tdhokikaasti tuwata.
9987: huomatta'VaSISa määrin i"iippuvaisia niistä olosuh•
9988: teistä, joissa heidät on maailmaan saatettu. 5) Avidlii:ton ulikopUQilella syntyneitä lapsia
9989: Lait, jotka on säädetty vanhentuneiden mo- koskevan lainsäädännön uudistusten yhteydessä
9990: raalisääntöjen vailitessa, asettavat lapset eriar- olisi uudistettava myös aviollisita syntyperää
9991: voiseen asemaan sen perusteella, onko heidän koskeva lainsäädäntö siten, että isyyden totea-
9992: vanhempiensa käyttäytymistä pidetty moraali- minen ja sen poissuljenta tapahtuisi yhdenmu-
9993: sesti hyväksyttärvänä vai tuomrttavana. Lasten kais'ten periaatteiden mukaisesti. Oikeuden-
9994: oikeuksia ja turvaa ajatellen ei tämä voi olla käynnissä, joka koskee aviomiehen isyyden ku-
9995: oiikein. Näistä syistä olisi lapsen oikeusasemaa moamista !tulisi samalla voida todeta, lkuka on
9996: llroskeva lainsäädäntö kokonaisuudessaan uudis- lapsen isä.
9997: tettava. Kaill&i lapset tulisi saattaa sellaisen yh- 6) Kaikiille lapsille olisi rtuwattava sama oi-
9998: tenäisen lainsäädännön a:laisiiksi, joka lapsen syn- keudellinen asema ja samat oikeudet sekä äidin-
9999: ·typerästä riippumatta taikaa l!llpSille yhdenver- pUdleisiin että isänpuoleisiin su'kulais:iin nähden.
10000: taisen aseman ja oilkeus•turvan. Nämä uudistuk- 7) Ottolapsilainsäädäntö tulisi uudistaa si-
10001: set olisi ulotettava sekä hoilihousta, ela~tusta, isyy- ten, e'ttä otrtolapset tulevat samaan oikeadelli-
10002: den vaihvistamis'ta, per.intöoikeutta, sukunimeä, seen asemaan kuin mikä heille kuuluisi, jos he
10003: lapse!ksiottamista että myös sosiaaliturvaa ja so- dliswat ottovanhempiensa jälkeläisiä biolögi-
10004: siaaHpalveluksia koskevaan lainsäädäntöön. sessa mielessä. Ottolapsisuhteen perostattiise.n
10005: UudiSttukset on pyrittävä 'toteuttamaan mah- tulisi toisaalta katkaista lapsen oikeudelliset suh-
10006: dollilisimtnan pilkaisesti. Niitä suunniteltaessa tu- teet hänen biologisiin vanhempiinsa j·a heidän
10007: lisi noudattaa seuraavia periaatteita: sukulaisiinsa nähden ja toisaalta ottolapsisuh-
10008: 1) Aviolii'ton ullkopuolella syntyneitä lapsia teen purkaminen tulisi rajoittaa siten, että se
10009: kosike<Va lainsäädäntö olisi uudiSitettava siten, ölisi mahdollista -vain lapsen edurt sitä vaatiessa.
10010: että oilkeudenlkäynnissä voitaisiin todeta, !kuka Ottolapsisuhteen perustafl:lista tulisi tämän li-
10011: on ~apsen isä, eJ.ilei isä vapaaehtoisesti tunnusta säksi voida käyttää keinona, jonka avulla avio-
10012: bsta:an. puoliso voi antaa toisen puolison lapselle sa-
10013: 184 11,13.- Lapsen oikeusasema.
10014:
10015: man oikeudellisen aseman kuin puolisoiden yh- sen toimeentu[o siihen saa!k:ka kunnes isyys saa-
10016: teiselle lapselle. daan lopullisesti todetuksi. Lapsen elatuksesta
10017: 8) Laipsen toimeentu1oturva olisi kaikissa !ta- aiheutuneet kustannukset tulisi voida määrätä
10018: pauksissa vamristettava siten, että yhteiskunta peri:tt1Wäksi isälksi todetulta mieheltä, mikäli
10019: takaa jokaiselle lapsel!le riittävän toimeentulon, tämä on aiheettomasti pi'tkittänyt oikeuden-
10020: dleivät vanhemmat siitä itse iky'kene huolehti- käyntiä tai milkäli tähän muutoin olisi erityistä
10021: maan. aihetta.
10022: Perusteluina voidaan todeta, että ny- Lasten oikeusaseman sää:n.telyssä olisi erityi-
10023: kyiset lääketie'teelliset tuclci.musmenetelmät ovat sesti kiinnitettävä huomiota siihen, että avio-
10024: kehittyneet niin luotettaviksi, että biologinen liiton ulkopuoleilla syntyneillile lapsille tllitvataan
10025: isyys on mahdohlista todeta oikeudenkäynnissä sama oikeudellinen asema kuin aviolapsill.ekin.
10026: riittäväillä vllJ1'1llluudeilla. Nylkyinen lainsäädäntö Alvioliiton ulkopuolella syntyneeHe lapselie olisi
10027: ei kuitenkaan poiklkeu$tapauksia ~ukuunotta taalttava samat oikeudet isänsä ja isänpuoleisten
10028: matta salli oikeudenkäynnissä todettavan kuka sukulaisten jättämään perintöön kuin aviolap-
10029: on avio!Hton ulkopuolella syntyneen lapsen isä. sehlekin. Myös holhousta ja huoltoa kosikeva
10030: O~keudenkäynnissä voidaan vain vahvistaa ma- lainsäädäntö tuJisi uudistaa niin, että lapsen ja
10031: kaamiseen perustuva elatusvelvoHisuus ja ela- vanhempien vå1liset oilkeudet ja velvollisuudet
10032: tuslkannetta on mahdoLlista ajaa vain yhtä olisivat yhtäläiset siitä riippuma'tta, oniko ky-
10033: miestä vastaan. Tästä on ollut toisaalta seurauk- symylksessä avioliitossa vai sen ullkopuolel!la
10034: sena, että avioliiton ullkopuolella syntynyt lapsi syntynyt lapsi ja että la,psen edut ja lapsen oi-
10035: on joutunut sY<Jiittyyn asemaan sekä että toi- keus.tuwa tullee tehokkaasti suojatuksi. Lapsen
10036: saalta aiheettomasti isälksi epäillyn oikeusturvaa sukunimeä koskevi'a uudistuksia suunniteltaessa
10037: ei oikeuden!käynnissä ole pystytty riittävästi tur- olisi uudistukset toleutettava kokonaiwailtaisesti
10038: vaamaan. siten, että tarkistusten kohteeksi otettaisiin
10039: Täimän vuoksi tulee vastaisessa järjestellnässä kaiklki ne perheoi•k:eudelliset säännökset, jotka
10040: läht;.ä siitä, että jos lapsen oikeudellinen asema koskevat lapsen, ottolapsen ja puolison wku-
10041: tulee vahvistettavaksi oikeudenkäynnissä, on nimeä. Lapsen sukunimen osaita tulisi lähtö-
10042: lapsen ja hänen isänsä sekä isänpuoleisten suku- kohtana olla, et'tä milkäli vanhemmilla ei ole
10043: laistensa oikeudellisten suhteiden perustana ole- yhteistä sukunimeä, olisi [apselle ja hänen huol-
10044: va yksinomaan oikeudenkäynnissä todettu biolo- tajalleen tu1."Vattava oilkeus va<lita joko se suku-
10045: ginen isyys. Isyyden luotettava selvittäminen ja nimi, joka äidhl1ä [apsen syntyessä oli ltai isän
10046: oikeusturvan vaatimus edellyttäisi, että o~k:eu sukunimi.
10047: denkäynti on .tarvittaessa mahdollista ~oittaa Las'ten yhdenvertaisuutta ei kuitenkaan ole
10048: sa:manailkaisesti useampia miehiä vastaan. Oi- mahdollista 'toteuttaa vain uudistamalla lapsia
10049: keuden!käyn:timenettelyä säänneltäessä tulisi sa- koslkeva yksityisoilkeudell.inen Iainsäädäntö. Tä-
10050: ma!Ha edtyisesti huoilehtia siitä, että menettely män lisäksi olisi pyri.ttävä poistamaan se epä-
10051: ei muodostu lapsen äitiä nöY'ry}'lttävä:ksi ja hä- kdhta, evtä lapset ovat tosiasia11ises'ti eriarvoi-
10052: nen persoonallisuuttaan alentavaiksi. sessa asemassa vanhempien .taloudellisesta ase-
10053: Läitketieteelli:s'ten tutlkimusmenetellmien käy- masta ja perheen muodosta riippuen. Erityisen
10054: tön ei tule isY}'Iden selvittelyssä jäädä riippu- vaikeassa asema·ssa ovat tählä hetikellä avioero-
10055: maan asianosaisten taloudellisista mahdollisuuk- perheet sekä avioliiton ulkopuolel!la syntynei-
10056: sista suorittaa isyystutkimuksesta aiheutuneet den las'ten äidit. Näiden perheiden toimeentulo-
10057: lrustannukset. Tämän vuoksi kustannukset tu- vai!keudet voidaan poistaa vain yhteiskunnan tu-
10058: lisi voida suorittaa valltion varoista. Koska isyy- kea .te'hos't.amallla. Tässä tar-koituksessa olisi to-
10059: den Vaipaaeihtois'ta selvittämistä illman oikeuden- teutettava sellainen toimeentuloturvajärjestel-
10060: käyntiä on pidettävä toivottavana, tulisi lääke- mä, jon!ka avulla yh:teiskunta voi taata rii>ttä-
10061: tieteellisten menetelmien olla samalla tavoin vän ja oikeudenmukaisen toimeentulon niille
10062: käytettävissä jo ennen oikeudenlkäynnin aloit- lapsille, jo'tka tosiasiallisesti ovat yhden huol-
10063: tamista. tajan varassa ja jotka eivät ole oi'keutettuja
10064: Isyyden selvittäminen oikeuden!käyntiteitse perhe-elälklkeeseen. Yhteiskunnan takaaman toi-
10065: tuiee oletettavasti usei51Sa tapauksissa kesltämään meentulotuen 'tulisi ulottua sekä niihin tapauk-
10066: vem-attain kauan, erityisesti silloin, kun menet- siin, joissa vanhemmat eivät roykene antamaan
10067: teilyssä joudutaan tutkimaan useita miehiä. Tä- lapsiNeen riittävää ,toimeentuloa että myös .ta-
10068: män vuoksi yhteiskunnan oiHsi !turvattava iap- pauksiin, joissa ei ole voi.tu todeta, kuka on
10069: II,lJ.- Ahde ym. 185
10070:
10071: avioliiton ulkopuolella syntyneen Japsen isä. Li- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10072: säksi tämän järjestelmän avul!la tulisi yhteis- menpiteisiin lapsen oikeusasemaa ia las-
10073: kunnan myös ottaa kantaaikseen vastuu siitä, ten toimeentuloturvaa koskevan lainsää-
10074: että vahvis,tetut elatusmaksut saadaan perityksi dännön uudistamiseksi ia yhdenmukais-
10075: siltä vanhemmista, joka on erotettu lapsen huol- tamiseksi.
10076: losta.
10077: Edeillä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
10078: nan hyväiksyttäiväk.si toivomuksen,
10079: Helsingissä 9 päivänä he1Jmi'kuuta 1972.
10080:
10081: Matti Ahde. Meeri Kalavainen.
10082: Erkki Tuomioja. Sinikka Luja-Vepsä.
10083: Osmo Kaipainen. Jorma Rantala.
10084: Mauno Forsman. Aune Salama.
10085: Aimo Ajo. Ulf Sundqvist.
10086: Ilkka Taipale. Ville Tikkanen.
10087: Tellervo M. Koivisto. Pirkko Työläjärvi.
10088: Riitta Järvisalo-Kanerva. Uki Voutilainen.
10089: Tellervo T. Koivisto. Salme Myyryläinen.
10090: Sakari Knuuttila. Leo Kohtala.
10091:
10092:
10093:
10094:
10095: 24 156/72
10096: 186
10097:
10098: II,14.- Toiv.al. n:o 58.
10099:
10100:
10101:
10102:
10103: Ahde ym.: Maksuttoman oikeudenkäynnin laajentamisesta~
10104:
10105:
10106: Ed u s tk: u n n a 1J e.
10107:
10108: Laki maksuttomasta o1keudenkäynnistä kos- tuin. Kääntyessään asianajajan pudleen ei mak-
10109: kee nykyiseHään ainoas't'aan vatsinaisissa tuo- suttoman oiikeudenlkäynnin haikija voi siis oHa
10110: mioistuimissa käytäviä prosesseja. Sen sijaan varma siitä, että se hänelle myönnetään. Tämä
10111: hallinnon alal.Ja saavat kansalaiset varaUisuudes- on saattanut j.ohtaa siihen, että moni on jättä-
10112: taan riippumatta hakea oikeutta omalla kustan- nyt tuwau:tu:matta asiantuntijaan suurten kus-
10113: nukselJlaan. Samoin on ~aita vesioikeuksissa, tannusten pelosta. Lisäksi voidaan asettaa ky-
10114: maanj:ako-oikeuksissa ym. erikoistuomioistui- seenalaiseksi ;tuomiois:tuimen kyky arvioida ha-
10115: missa käytävien juttujen osaha. Kun hallinto- kijan varallisuus. Olisilkin pyrittävä löytämään
10116: asioissa voittaneen osapuolen on mahdollista ratkaisu, jossa esim. sosiaaTiviranom~:~inen an-
10117: saada vastapuoleltaan kowausta kuluistaan vain taisi sitovan 'lausunnon hakijan tarpeesta saada
10118: vähäisessä määrin, ei vähäva>raisen ihmisen, maksuton oilkeudenikäynti, jolloin tuomarin tai
10119: jontka invressi asiassa saattaa oJ.:.la yleisesti ottaen tuomioistu1men tehtäväksi jäisi etukäteen ar-
10120: vähäinen, wiklkakin hänelle itselleen merikityk- vioida onko hakijalla riittävää intressiä !kant.a-
10121: selllinen, monUistikaan !kannata 1ahteä asiaansa jana lähteä asiaa ajamaan. Vastaajaksi ha:astettu
10122: ajamaan, koska kulut saattavat nousta suurem- taas saisi pdlkästään sosiaa'liviranomaisen [au-
10123: rniiksi kuin mahdoMisesiti saavutettava voitto. sunnon perusteeHa maksutltoman o1keuderrkäyn-
10124: Tämän vuoiksi olisi saatava ai'kaan järjestelmä, nin.
10125: joka tlllrvaisi vähävaraisille ihmisHle mahdolli- Eddlä mainitun penusteella ehdotamme edus-
10126: suuden illmaiseksi aj'aa asioitaan muissakin vi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10127: ranomaisissa kuin varsinaisissa tuomioistui-
10128: missa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10129: Nykyisessä järjestelmässä myöntää matksutto- maksutloman oikeudenkäynnin laajenta-
10130: man oiikeudenikäynnin .tuomioistuin alkaessaan miseksi koskemaan myös hallintoasioita
10131: käsitellä asiaa. Valiaikaisesti voi maksuttoman ja maksuttoman oikeudenkäynnin myön-
10132: oikeudenkäynnin myöntää myös tuomari !kans- tämismenettelyn uudistamiseksi.
10133: liassa·an, :mutta tämänikin vahvistaa tuomiois-
10134: Helsingissä 16 päivänä he1mikuuta 1972.
10135:
10136: Matti Ahde. Antti Pohjonen. Aimo Ajo.
10137: Mauno Forsman. Pirkko Työläjärvi. Uki Voutilainen.
10138: Leo Kohtala. Salme Myyryläinen.
10139: 187
10140:
10141: 11,15.- Toiv.al. n:o 59.
10142:
10143:
10144:
10145:
10146: Aro ym.: Maksuttoman oikeudenkäynnin käyttämismahdollisuuk-
10147: sien laajentamisesta.
10148:
10149:
10150: E d u s !k u n n a 1[ e.
10151:
10152: La!ki maksuttoma:sta oikeudenkäynnistä on teen tiedetään, ettei jossakin tuomioistuimessa
10153: huomattavasd helpottanut väbävaraisll:en mah" sen noudattaman käytännön mukaan ole mah-
10154: do1:lisuuiksra saada oikeusapua. Laki on kuiten- dollisita saada maksutonta oikeudenkäyntiä, on
10155: kin puutteellinen si!käli, että maksuton oikeu- oikeussuojan tarpeessa olevan henkilön ~uovut
10156: denkäynti voidaan myöntää ainoastaan riita- tai tava oikeudenJkäynnistä ja siis oikeu'ksistaankin.
10157: rikosasioiden oikeudenkäyntiä varten. Nykyisin Lisäksi määräävät eri tuomioistuimet aivan
10158: tarvitseva:t ihmiset ikuiten!kin lainopillista apua erilaisia korvauksia oilkeusavustajiMe maiksutto-
10159: monissa muissakin asioissaan ja elleivät pysty masta oikeudenikäynnistä annetun Jain nojalla.
10160: sitä itselleen kustantamaan, saattavat joutua Tästä johtuu, elttä joihinkin tUIOlllioistuimiin on
10161: oikeudenmenetyksiin tämän puuttuessa. varsin vaikeata maksuttoman oitlreudenkäynnin
10162: Käytännössä on lisäiksi havai:ttu, että maksut- tarpeessa olevan henkil_ön saada okeusavustajaa,
10163: toman oikeudenkäynnin myöntämisen edellytyk- koskei maksettava paiikikio vastaa niitä kohtuul-
10164: siä tu1lcitsevat eri tuomioistuimet eri tavalla. lisia vaatimuksia, jotka palkkiolle yleensä asec
10165: On !täysin mahdollista, että jos henki1ön kuu- tetaan. Olisikin syytä wtaa tarlkemmat ohjeet
10166: kausituJ.ot ovat es.im. 450 marlkkaa, häneltä saa- oikeusavustajien patlkiluoislta, esimertki:ksi siten,
10167: tetaan evätä maksuton oi!keudenrkäynti ja oiikeu- että jos oikeusavustaja on asianaj.aja, paJk!kiö
10168: denikäyntiavustaja, koska katsotaan, että hän olisi määrättävä ensisj:jaisesti noudat·taen
10169: pystyy itsekin kusrt:antamaan o~keuden!käynnin Asianajajaliiton vahvistamia pai1k:kioperustei:ta.
10170: aiheuttamat menot. On kuitenkin selvää, että Edellä olevan perusteella ehdotamme ikun-
10171: jos )iliden kuukauden palil.<ka ikdkonaisuudessaan nioittavasiti eduslkunnan hyväksyttäväksi toivo-
10172: menee oikeusjutun hoitamiseen, olisi maksu- muksen,
10173: ton o.Ukeudenrkäynti myönnettävä, !koskei asian- että hallitus ryhtyisi klireellisiin toi-
10174: osainen muuten voi kustantaa ikohtuuttomitta menpiteisim maksutlomia oikeuden-
10175: menetytksittä o~keudenkäynnistä jdhtuvi:a me- käyntejä ja niiden oikeusavusta;ien palk-
10176: noja. Tmnän vuoksi olisi käsityksemme mukaan kioita koskevien säännösten yhdenmu-
10177: tuomioistuimille annet·tava seTvemmät ohjeet' kaistamiseksi ja selventämiseksi sekä
10178: ma!ksuttoman oilkeudenlkäynnin myöntämisen maksutlomien oikeudenkäyntien alueen
10179: edell)'ltysten hal.'lkinnan suhteen. Jos jo etukä- laajentamiseksi.
10180: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
10181:
10182: Pirkko Aro. Olavi Borg. Irma Toivanen.
10183: 188
10184:
10185: 11,16.- Toiv .al. n:o 60.
10186:
10187:
10188:
10189:
10190: Aro ym.: Lapseneläkkeen päiiteiän nostamisesta täysi-ikäisyys-
10191: ra;aan saakka.
10192:
10193:
10194: Ed u s lk u n n a d[ e.
10195:
10196: Avioliiton ullk:opuolella syn.tyneelle lapselle ja'tketaan tämän iän täyttäneelldkin lapselle, mi-
10197: maksettavaa. elatusta koskevat säännökset sisäl- käili lapsi on ko. laikien edeHyttämQssä määrin
10198: tyvät 27. 7. 1922 annettuun lakiin avioliiton työk~tön, niin !kauan kuin työlcyvy.ttömyys
10199: uilikopuolehla syntyneistä lapsista. Avioliiton ul- kestää.
10200: kopuolella syntyneen lapsen elatusavun osalta Lapsenelärokeen säännönmukainen pääteikä
10201: on pääsääntönä, eutä elatusapu laklkaa. ~apsen olisi nostettava täysi-i!käisyysikään sekä vll!fSinai-
10202: täyttäessä 17 vuotta. Tosin ikälraja ei ole ehdo- sessa eläkelainsäädännössä että myös avioliiton
10203: ton, vaan elatusvelvollinen voidaan velvoittaa ulkopuolella syntyneitä lapsia koskevassa lain-
10204: suorittamaan vielä tämän iän täyttäneellekin säädännössä. Ikärajan nostamista puoltaa paitsi
10205: 1apselle kuSitannukset lapsen jat!kuvasta koulu- se, että siitä ailheu'tuva eläkekustannusten lisäys
10206: opetuksesta ja ammatti!koulutuksesta. Tuomio- on suhteellisen vähäinen, niin juuri tässä vai-
10207: istuimet ovat tiettävästi myös useimmissa ta- heessa asianomaisilla on avuntarve useinkin
10208: p,auk.sissa suostuneet määräämään tälilaisen ela- kai!k!kein suurimmilllaan. Mainittakoon, että jo
10209: tu!ksen jatkamisen, milkäli sitä on anot·tu. Kui- nyt on olemassa eräiden työnte!kijöiden os~ta
10210: tenkin tätä mahdollisuutta on käytetty hyväksi mahdoLlisuus vapaaehtoiseen lisäeläkejärjeste-
10211: suhteellisen vå'hän. Osasyynä tähän on katsottu lyyn, jossa Japseneläk:keen pääteikä on täysi-ikäi-
10212: olevan sen, että ko. edun saamiseksi asiasta on syysrajaan saaJk!ka. Tämä ikäraja olisi saa<tava
10213: tehtävä tuomioistuimessa uusi kanne. yleiseksi.
10214: AVIiorliiton ulkopuolella syntyneen lapsen ela- Edellä olevan perusteella ehdotamme lk.un-
10215: tusapu loppuu juuri si!l:loin kun lapsen ä1ti tuiee nioittavasti eduskunnan h~äksyttäväksi toivo-
10216: ankarampaan veroluokkaan, lapshlisää ei enää muiksen,
10217: maikseta ja lapsen ammattikoulutuksen pitäisi
10218: aJ!kaa. Nykyisessä yhteiskunnassamme ei lapselle että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
10219: 17-vuotiaana ole ammatda. ioiden perusteella lapseneläkkeen pääte-
10220: Työ- ja vit:kaelälkelainsäädännössä on lapsehle ikä nostettaisiin sekä varsinaisessa eläke-
10221: maksettavan perhe-eläkkeen pääteikänä yleensä lainsäädännössä että avioliiton ulkopuo-
10222: 18 vuotta. Näihin la!keilhin sisäityy yleensä myös' lella syntyneitä lapsia koskevassa lain-
10223: määräys, jonka mukaan eläkkeen ma!ksamista säädännössä täysi-ikäisyysrtziaan saakka.
10224: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
10225:
10226: Pirkko Aro. Olavi Borg. Irma Toivanen.
10227: 189
10228:
10229: 11,17.- Toiv.al. n:o 61.
10230:
10231:
10232:
10233:
10234: Aro ym.: Oikeusavustajan paikkaamisesta vankilaoikeuteen.
10235:
10236:
10237: Ed u s k. u n n a 11 e.
10238:
10239: Viime aikoina on es1tetty voimak.asta kiritiik- päätös saattaa olla asianomaiselle mitä merkit-
10240: kiä vankilaoi.lkeurtamme kohtaan erityisesti tärvin. Saatetaanharr tässä oikeudessa päättää
10241: siinä suhteessa, että vankilaorkeus ei ennen pää- sii:tä, että syytetty passitetaan pakkolaito!kseen
10242: töksen tekoa ehtisi riittävästi perehtyä kulloin- j'a eristetään sinne. Tämä kaikki saattaa tapah-
10243: kin !käsiteltävänä olevaan tapaukseen. Esimel."lk- tua irlman, että vangi1la olisi oma oikeusavustaja.
10244: kinä tästä on mainittu mm. istunto, joka kesti Jotta entiSJtä paremmin voitaisiin turvata syy-
10245: kolme tuntia ja jossa käsiteltiin nelisenkym- tetyn ihm1soikeudet ja hänen mahdollisuutensa
10246: mentä juttua. Tämä merkitsee keskimäärin 4.5 saada oi1keudenmukainen •tuomio, jossa kaikkiin
10247: minuuttia juttua kohti. asiaan mahdollisesti vai'kuttaviin tekijöihin riit-
10248: VankiJ.aorkeus käsittelee mm. nuorten ri.lko1- tävän perusteellisesti paneudutaan, olisikin van-
10249: 1isten juttuja sekä paikkalaitokseen sulkemista. kilaoikeuteen palkattava erityinen vankien oi-
10250: Kummatkin vaativat erityistä asiaan paneutu- 'keusavustaja. Tä1lä tulisi olemaan ratkaiseva
10251: mista. Nykyisellään syytetty on kaiken lis~ksi merkitys vankien oiJkeus:tll'l."IVan tehostamisen
10252: erityisen huonossa asemassa sen vuoksi, että kannalta.
10253: hänellä ei lain mukaan ole mahdollisuutta Edellä olevan perusteeLla ehdotamme kun-
10254: saada vanki'laoi'keuteen vedotessaan käyttää nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10255: maksutonta asianajajaa. Vankilaoikeuteen tule- muksen,
10256: valla ei useinkaan ole itsellään taloude1lisia
10257: mahdollisuuksia hanikkia itselleen oikeusavusta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10258: jaa. Illimaisen asianajajan saantimahdollisuuden menpiteisiin oikeusavustajan palkkaa11ti-
10259: puuttuessa asianomainen joutuu täten varsin seksi vankilaoikeuteen vankien oikeus-
10260: heikkoon asemaan. Ei ole Ollemassa ketään, joka turvan tehostamiseksi.
10261: ajaisi hänen puolestaan asiaa. Kuitenkin tehtärvä
10262: Helsingissä 15 päivänä heliOlikuuta 1972.
10263:
10264: Pirkko ArQ. Olavi Borg. Irma Toivanen.
10265: 190
10266:
10267: 11,18.- Hemst.mot. nr 62.
10268:
10269:
10270:
10271:
10272: Ehrnrooth m. fl.: Om förnyelse av tryckfrihetslagen.
10273:
10274:
10275: T i 11 R i k s d a g e n.
10276:
10277: Mer än ett halvt sekel har förflutit sedan punkt, att det inte i form av betald annons är
10278: tryckfrihetslagen kom tili. De principer lagen möjligt att hävda sig mot en periodisk tryck-
10279: bygger på ingick i huvudsak redan i den pro- skrift som av någon anledning kan välja att
10280: position, som hade överlämnats till ständerna vägra att införa en annons.
10281: år 1906. Under den tid tryckfrihetslagen varit Tidningspressens makt har ofta av enskilda
10282: i kraft har den ändrats endast en gång ( L. tidningsmän missbrukats för personliga "ven-
10283: 31. 7. 1930/272) och då i fråga om de pro- dettor". Det har varit möjligt att utan att
10284: cessuella stadgandena. drabbas av någon sanktion systematiskt svärta
10285: Det är givet, att tryckfrihetslagen lika litet ned meningsmotståndare och andra, som man
10286: som andra lagstiftningsprodukter från 50 år inom en tidning haft lust att gå åt. Instiftan-
10287: tillbaka i tiden kunnat hålla jämna steg med det av den s. k. opinionsnämnden för mass-
10288: utvecklingen. Huvudprincipen om censurför- media har inte inneburit det stöd för kraven
10289: bud understrykes naturligtvis i dag än mera på god pressmoral, som det skulle behövas med
10290: emfatiskt än när vår tryckfrihetslag kom tili. tanke på de ofta förekommande fallen av bris-
10291: Men utvecklingen på samhällets alla områden tande tidningsmanna-ansvar. En opinionsnämnd
10292: har skapat mera differentierade behov, och den är säkert nödvändig, men den kan uppenbarli-
10293: har också under intryck av den skärpta kam- gen inte vinna allmänhetens förtroende om den
10294: pen på åsiktsbildningens vida fält gett det är massmedias eget organ, som de kan välja
10295: tryckta ordet allt större betydelse. ellet vraka. Opinionsnämnden borde för att
10296: Vid sidan av den ständiga strävan att värna fylla sin uppgift vara förankrad i lagstiftningen
10297: tryckfriheten mot statlig censurmentalitet har och då närmast tryckfrihetslagen.
10298: ett behov av skydd för den enskilda medborga- Redan dessa exempel visar, att tryckfrihets-
10299: ren mot tidningspressens ofta ensidiga tiliämp- lagen är i behov av revision. Denna borde
10300: ning av tryckfrihetslagens ofullständiga stadgan- emellertid ej begränsa sig tili det, som här an-
10301: den börjat göra sig starkt gällande. Inte bara förts. Tryckfrihetslagen borde bli föremål för
10302: utomlands utan också i vårt land finns på en fördomsfri översyn utgående från behovet
10303: många håll tidningsmonopol, mot vilka den en- av att stärka de medborgerliga rättigheterna
10304: skilde medborgarens rätt inte sällan är svår att och minska möjligheterna för att avsiktliga
10305: hävda i en konfliktssituation. missbruk av massmedias makt - i synnerhet
10306: Rätten tili genmäle, som regleras enligt de monopolmedias - går sanktionsfria.
10307: principer 25 § tryckfrihetslagen uttrycker, är Med hänvisning tili det ovan anförda före-
10308: i behov av precisering såsom rättspraxis visar. slår vi vördsamt, att riksdagen vill besluta
10309: Den möjlighet, som nu består för en tidning hemställa,
10310: att betrakta ett genmäle såsom kränkande ellet
10311: att anse, att innehållet i genmälet inte be- att regeringen måtte vidta åtgärder
10312: gränsar sig tili det "meddelande", vars berik- för en förnyelse av tryckfrihetslagen i
10313: tigande det är fråga om, är alltför vid. Likaså syfte att stärka medborgarnas grundlags-
10314: är det otillfredsställande ur tryckfrihetssyn- enliga rättitgheter.
10315: Helsingfors den 4 februari 1972.
10316:
10317: Georg C. Ehrnrooth. Raino Westerholm. M. Jaatinen.
10318: 191
10319:
10320: II,18.- Toiv.al. n:o 62.
10321: Suomennos.
10322:
10323:
10324:
10325: Ehrnrooth ym.: Painovapauslain uudistamisesta.
10326:
10327:
10328: E d u s k u n n a 11 e.
10329:
10330: Yli puoli vuosisataa on vierähtänyt paino- tävää, ettei maksetun ilmoituksen muodossa ole
10331: vapauslain synnystä. Ne periaatteet, joille laki mahdollista puolustautua aikakautista painotuo-
10332: rakentuu, sisältyivät pääasiallisesti jo siihen tetta vastaan, joka jostain syystä voi kieltäytyä
10333: esitykseen, joka oli annettu säädyille vuonna julkaisemasta ilmoitusta.
10334: 1906. Painovapauslain voimassaolon aikana Yksityiset sanomalehtimiehet ovat usein
10335: sitä on muutettu vain kerran (L. .31. 7. 1930/ käyttäneet lehdistön valtaa väärin henkilökoh~
10336: 272) ja silloin olivat kyseessä prosessuaaliset taisiin kostotoimenpiteisiin. On ollut mahdol-
10337: säännökset. lista järjestelmällisesti rangaistusseuraamuksitta
10338: On selvää, ettei painovapauslaki sen enem- mustata eri mieltä olevia vastustajia ja muita,
10339: pää kuin muutkaan 50 vuotta vanhat lain- joita vastaan lehdessä on haluttu hyökätä. Ns.
10340: säädännön tuotteet ole voineet pysyä kehityk- julkisen sanan neuvoston perustaminen joukko-
10341: sen tasalla. Sensuurikiellon pääperiaatetta ko- tiedotusvälineitä varten ei ole merkinnyt sitä
10342: rostetaan tänä päivänä tietenkin vielä painok- tukea hyvälle lehdistömoraalille, joka olisi tar-
10343: kaammin kuin painovapauslakimme syntyessä. peen puuttuvasta lehtimiehen vastuusta johtu-
10344: Mutta yhteiskunnan kaikilla aloilla tapahtunut via, usein esiintyviä tapauksia ajatellen. Julki-
10345: kehitys on luonut eriytyneempiä tarpeita, ja se sen sanan neuvosto on vannasti tarpeen, muttei
10346: on mielipiteenmuodostuksen laajalla kentällä se ilmeisestikään voi saavuttaa yleisön luotta-
10347: käytävän kiihtyneen taistelun vaikutuksesta an- musta, jos se on joukkotiedotusvälineiden oma
10348: tanut painetulle sanalle yhä suuremman merki- elin, jonka ne voivat valita tai hylätä. Täyt-
10349: tyksen. tääkseen tehtävänsä neuvoston tulisi olla ank-
10350: Alituisen pyrkimyksen ohella painovapauden kuroituna lainsäädäntöön ja tällöin lähinnä pai-
10351: puolustamiseksi valtiolliselta sensuurimentali- novapauslakiin.
10352: teetilta on alkanut nousta voimakkaasti esiin Jo nämä esimerkit osoittavat, että painova-
10353: tarve suojata yksityistä kansalaista sanomaleh- pauslaki on tarkistamisen tarpeessa. Sen ei kui-
10354: distön painovapauslain puutteellisten säännös- tenkaan tulisi rajoittua tässä esitettyyn. Paino-
10355: ten usein yksipuolista soveltamista vastaan. Ei vapauslain pitäisi joutua ennakkoluulottoman
10356: vain ulkomailla, vaan myös meidän maassamme korjauksen kohteeksi lähtien kansalaisten oi-
10357: on useilla tahoilla sanomalehtimonopoleja, joita keuksien vahvistamisen tarpeesta ja sen tulisi
10358: vastaan yksityisen kansalaisen on konfliktitilan- vähentää mahdollisuuksia, että tahalliset jouk-
10359: teessa usein vaikeata puolustaa oikeuttaan. kotiedotusvälineiden - varsinkin monopoli-
10360: Oikeus vastineeseen, jota säännellään paino- välineiden - vallan väärinkäyttämiset jäävät
10361: vapauslain 25 §:ssä ilmaistujen periaatteiden vaille seuraamuksia.
10362: mukaan, on täsmennyksen tarpeessa, kuten Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
10363: oikeuskäytäntö osoittaa. Se mahdollisuus, joka taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10364: sanomalehdellä nyt on pitää vastinetta louk-
10365: kaavana tai katsoa, ettei vastineen sisältö ra- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10366: joitu siihen "tiedonantoon", jonka oikaisemi- painovapauslain uudistamiseksi kansa-
10367: sesta on kysymys, on liian väljä. Samoin on laisten perustuslain mukaisten oikeuk-
10368: painovapauden kannalta katsottuna epätyydyt- sien parantamista silmällä pitäen.
10369: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
10370:
10371: Georg C. Ehrm:ooth. Raino Westerholm. M. Jaatinen.
10372: 192
10373:
10374: 11,19.- Toiv.al. n:o 63.
10375:
10376: Friberg ym.: Esityksen antamisesta maallikkoluottamusmiesten
10377: osallistumisesta syytekysymysten ratkaisemiseen uudes~a syyt.
10378: täjäorganisaatiossa.
10379:
10380: Ed usku nn alie.
10381:
10382: Tuomioistuimet voivat käsiltehlä ja ratkaista kijöis'tä annetun lain 2 §, rikos[ain 20 luvun
10383: vain sellaisia niiden toimivaltaan kuuluvia ris- 10 §:n 3 momentti, tieliikennelain 9 a § sekä
10384: tiriitoja, jotka ulkopuolisen henkilön tai elimen al!koholilain 85 §:n 4 momentti ja 86 §:n 2
10385: toimesta saatetaan niiden ratkaistavaksi. Rikos- momentti.
10386: prosessin osalta asian tuomioistuimen ratkaista- Näin ollen voidaankin todeta, että merldt-
10387: vaksi joutuminen edel\lyttää syyttäjän tai asian- tävä osa todellisesta tuomiovallasta kuuluu syy't-
10388: omistajan aloitetta. Vi,ralllnen syyttäjä on tässä täjistölle. On odotettavissa, että lisää 'tuomio-
10389: suhteessa aJVainasemassa. Asianomistajarikokset valtaa siirtyy tuomioistuimilta syyttäjis.tölle
10390: muodostavat sangen vähämerk~tykisellisen ryh- mm. sen kehityksen myötä, joka tekee mahdol-
10391: män. On harvinaista, että asianomistaja yksin 11seksi entistä laajemmalti jättää syyttämättä
10392: lähtisi ajamaan syytettä, jos syyt'täjä on päättä- eten!kin nuorten lainrikkojien kohdalla. Täimä
10393: ny't olla s~tä nostamllitta. kehitys on sinänsä kdminaalipo!Httisilla perus-
10394: Virahlisen syyttäjän ·syytevalta on meillä tätä teilla puollettavaa.
10395: nykyä pääsääntöisesti järjestetty ns. laddmääräi- Viime aikoina on oikeutetusti vaadittu tuo-
10396: syysperiaatteen eli syytepakkoperiaatteen mu- mioistuinlaitoksen demok!ratisoimista mm. li-
10397: kaisesti. Tämä merkitsee, että virallinen syyt- säämällä tuntuvaS>ti maaH~lclroluottamusmiesten
10398: täjä on velvollinen nostamaan syytteen, kun on osaJllistumista tuomitsemiseen. Tätä on vaadi·ttu
10399: il!mennyt todennäköisiä perusteita rikoksesta nimenomaan tuomioistuinten kohdalla, mutta
10400: epäil:lyn syyllisyyden 1tuerosi. Vaikka tämä pe- yhtä lailla perustel'tua on edellyttää, että myös
10401: riaate ei teoriassa suo syyttäjäLle harkintavaltaa, virallisten syyttäjien vaJllan!käyttö saatetaan kan-
10402: syyttäjällä on kuitenkin käytännössä huomatta- sanvaltaisen kontrollin alaiseksi. Tämän tavoit-
10403: vankin laaja harkintavalta päättäessään, onko teen saavuttamiseksi tuilisi kansanval'taisesti va-
10404: syyllisyyden tueksi esitetty todennäköisiä perus- littujen luottamusmiesten kaikilla tasoilla osal-
10405: teita. Tähän päätöksentekoon pääsevät tieten- listua syy•teratkaisun tekemiseen. Lisi&si olisi
10406: kin vaikuttamaan syyttäjän subjektiiviset ai!VOS· syyttäjistön uudelleenorganisoimisen yhteydessä,
10407: tukset ja näkemykset. samalla kun syyttäjäorganisaatio yhtenäistetään
10408: Toisaalta esiintyy jo voimassa olevan lainkin ja erotetaan poliisitoimesta, taJ:Ikistettava nimi-
10409: mukaan palljon sellaisia ti[anteita, joissa syyttä- tysjänjestelmää niin, että syyttäjistö nykyistä
10410: jän harldntava:Lta on vielä paljon laajempi. Täl- tuntuvasti tehokkaammin alistetaan yhteiskun-
10411: löin on kysymys ns. syyteharkinta- eli tarkoi- nan toimesta tapahtuvaan valvontaan.
10412: tuiksenmukaisuusperiaa~ttees•ta. Esimelikkinä Edel\lä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
10413: tästä voidaan mainita rikoslain voimaanpanemi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10414: sesta annetun asetuksen 15 §:n 2 momentti,
10415: jonka mukaan viraLlinen syyttäjä saa, jos rikos että hallitus kiireellisesti ja viimeis-
10416: on vähäpätöinen, jättää nostamatta syytteen, tään syyttäjäorganisaation uudelleen jär-
10417: jos käy ilmi, että teko on johtunut olosuhteet jestämisen yhteydessä antaisi Eduskun-
10418: huomioon ottaen anteeksiannettavasta huomaa- nalle lakiesityksen, jonka mukaan kan·
10419: mattomuudesta, ajattelemattomuudesta tai ·tie- sanvaltaisesti valitut maallikkoluotta-
10420: tämättömyydestä. Lisäksi vaaditaan, ettei ylei- musmiehet kollegiaalisesti yhdessä viral-
10421: nen etu vaadi syytteen nostamista. Muina esi- lisen syyttäjän kanssa osallistuisivat
10422: menkkeinä voidaan mainita nuorista rikoksente- syytekysymysten ratkaisemiseen.
10423: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
10424:
10425: Ralf Friberg. Reino Brellin. Leo Kohtala.
10426: Erkki Liikanen. Kalevi Sorsa. Bror Lillqvist.
10427: Erkki Tuomioja.
10428: 193
10429:
10430: Il,20.- Toiv.al. n:o 64.
10431:
10432:
10433:
10434:
10435: Friberg ym.: Esityksen antamisesta tuomioistuinten harkintaval-
10436: lan lisäämisestä rangaistusseuraamusta määrättäessä.
10437:
10438:
10439: E d u s k u n n a II e.
10440:
10441: Voimassa olevaan rikoslakiin sisälJ:tyy joitakin istuimet, jotka ovat ikään kuin vastoin tahtoaan
10442: säännoksiä, joiden nojalla rikoksesta tuomittavaa joutuneet antamaan ikbhtuuttomiksi !koettuja
10443: rangaistusta voidaan vahentää siitä, mitä saman- tuomioita. Näitä vaikeuksia on korostanut vielä
10444: laisesta teosta yleensä tuomitaan. Näitä ran- rangaistusjäTjestelmämme yleinen ankaruus esi-
10445: gaistuksen vähentämisperusteita ovat mm. syy- menkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna.
10446: tetyn nuoruus di se että syytetty on ltekohet- Myös yhte:isikunnassa ja kansallaisten arvostuk-
10447: kellä ollut 15 mutta ei 18 vuotta täyttänyt, ri- sissa tapahtuvat yhä nopeutuvat muutokset te-
10448: koiksen .tehneen henkilön vähentynyt syyntakei- kevät .tarpeelliseksi seuraamusjärjestelmän jous-
10449: suus taikka ns. hätävarjelun 1iioittelu tai pak- tavuuden Hsäämisen. Kokemuksen mukaan ri-
10450: kotila eräis.s.ä tapauksissa. Nämä rangaistuksen koslaki saattaa jonkin teon osalta jäädä niin pal-
10451: vähentämisperusteet tekevät mahdoJ:liseksi sen, jon jälkeen yleisten !käsitysten muuttumisesta,
10452: että .rillroksesta Jaissa säädettyä Tangaistusasteik- että teosta määrättäviä alimpiaikin rangaistus-
10453: koa voidaan iain osoittamissa rajoissa jossain asteikon mukaisia seuraamuksia pidetään sel-
10454: määrin muuntaa 1syytetylle Hevemmäksi. västi oi:keustajuntaa louitkaavina. Näin on käy-
10455: Nämä säännökset lisäävät kiistatta lairrkäyt- nyt mm. eräiden töJ:ikeiden val.ikauksien !koh-
10456: täjän Jiilclmmavaraa eräiltä osin rikosten seu- dalla, kun pelikkä teon ulkonainen suoritustapa
10457: raamuksia määrättäessä. Rangaistusjärjestelmän on määrittäny,t sen otörkeäksi varkaudeksi, josta
10458: joustavuutta on ollu·t omiaan Hsäämään myös lain mukaan on aina seurannut määräaikainen
10459: dkoslakiin :vuonna 1966 lisätty 3 luvun 5 §:n vapausrangaistus. Silt':i teon kohteena on saat-
10460: 2 momentti. Sen noljaNa tuomioistuin saa jättää tanut dlla hyvinkin vähäarvoinen omaisuus.
10461: rangaistu!kseen tuomi•tsematta, jos •rikos on •vä- Näiden epäkohtien poistamiseksi olisi rllros-
10462: häpätöinen ja !käy ilmi, että teko on johtunut lain yleiseen osaan Ruotsin maUin mukaisesti
10463: anteeksi annettavasta huomaamartomuudesta, sisällytettävä säännös, joka antaa tuomiois:tui-
10464: ajattelemattomuudesta .tai tietälmäottömyydestä. meLle mahdollisuuden erityisistä syisltä hankin-
10465: Lisäksi ede1l)'ltetään, ettei yleinen etu tällaisessa nan mukaan tuomita laissa säädettyä lievempiin
10466: tapauksessa vaadi rangaistuksen tuomitsemista. rangais'tuksiin tai kokonaan 1uopua :rangaistuk-
10467: Rilkoslain nyikyiset säännökset eivät riittä- sesta, eHei tähän yleisen lainkuuliaisuuden kan-
10468: vässä määrin taikaa rangaistusjärjestelmän jous- nalta ole estettä.
10469: tavuutta. On huomattava, että rikoslaJki perus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
10470: tuu tiettyjen tyypiJJisten tekojen ·ja tilanteiden kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10471: kriminalisoimiseen, jolloin normaalista poik-
10472: keavia tapauksia ja niiden erityispiirteitä ei la- että hallitus kiireellisesti antaisi Edus-
10473: kia hadittaessa ole voitu ottaa huomioon. Tästä kunnalle rikoslain muuttamista koske-
10474: on aiheutunut seuraamusten määräämisessä kaa- van esityksen, jolla tuomioistuimelle
10475: vamaisuutta, joka joissakin yksittäistapauksissa annettaisiin mahdollisuus erityisistä
10476: on johtanut lainsäätäjän tarlkoitusta vastaamat- syistä alittaa laissa säädetyt rangaistus-
10477: tomiin ja sekä yhteiskunnan että yksi1lön kan- asteikot tai kokonaan luopua rangaistuk-
10478: nalta epäsuotaviin lopputuloksiin. Tälmän epä- sesta.
10479: kohdan haitoista ovat kärsineet myös tuomio-
10480: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
10481:
10482: Ralf Friberg. Erkki Liikanen. Leo Kohtala.
10483: 25 156/72
10484: 194
10485:
10486: 11,21.- Toiv.al. n:o 65.
10487:
10488:
10489:
10490:
10491: Friberg ym.: Oikeusturvakeskusten perustamissuunnitelmien lop-
10492: puunsaattamisesta.
10493:
10494:
10495: Ed u s k u n n ·a ,J [ e.
10496:
10497: . KansaJaisten oillreustutwa edellyttää la1nsää- b;,skusten edustajat VOlSlvat oHa läsnä käsitel-
10498: dännön iaitkuva.n kehittämisen ohella myös oi- täessä juttuja jot!ka koskevat poliisimieheen koh-
10499: keus'laitoksen paJvelupisteitä joista kansalaiset distuvaa esitutkintaa ja kuulustelua. Myös muu-
10500: tarvittaessa voisirvat .saada neuvoja ja apua toin oiikeus'turvakeskustoo edustajat voisivat
10501: asia.nsa ajamisessa. avustaa kansaJaisia erilaisissa kuu'lustelu· yms.
10502: Tä·tä tarkoitusta palvelemaan ollaan myös tilanteissa.
10503: suunnitteleitnassa o~keusturvakeskuksia ympäri Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
10504: maan. kunnan hyväksyttä,väiksi toivomuksen,
10505: Tällöin on ensisijassa edeilytelttä:vä että pe-
10506: rustettavien oikeusturvakeskusten henikilömäärä että hallitus kiireellisesti veisi lop-
10507: muodostuu 'Våd.dluvun, su:htee1lisen rikollisuu- puun oikeusturvakeskusten perustamis-
10508: den ja väestönti:heyden mukaan. suunnitelmat sekä antaisi asiasta esityk-
10509: Samoin olisi ede1lytettävä että oikeusturva- sen Eduskunnalle.
10510: Heilsingissä 15 päivänä helrm:ikuuta 1972.
10511:
10512: Ralf Friberg. Väinö Vilponiemi.
10513: 195
10514:
10515: II,22.- Hemst.mot. nr 66.
10516:
10517:
10518:
10519:
10520: Gestrin m. fl.: Om möjlighet för domstol att undantagsvis un-
10521: derskrida i strafflagen stadgade straffminima.
10522:
10523:
10524:
10525: T i 11 R i k s d a g e n.
10526:
10527: Enligt gällande strafflag föreligger särskilda som i det konkreta fallet kan vara jämförelse-
10528: straffnedsättningsgrunder bl. a. för gärnings- vis obetydliga, uppstår en märklig lucka mel-
10529: man mellan 15 och 18 år samt vid minskad lan detta minimum och straffrihet enligt SL
10530: tillräknelighet, vid excess i nödvärn, vid nöd- 3:52• Då domstol har givits möjlighet att helt
10531: tillstånd och vid försök eller medhjälp tili eftergiva straffpåföljd borde den ju också kun-
10532: brott. Straffet kan då utdömas lägre än för na fälla tili ett lindrigare straff än det som
10533: ifrågavarande brott stadgat minimum av fri- stadgats för brottet. Ur såväl logisk som hu-
10534: hetstraff. Gäming som eljest vore straffbar är manitär synpunkt vore det därför av nöden
10535: strafflös om gärningsmannen icke har fyllt 15 att i strafflagen infördes ett allmänt stadgan-
10536: år. Detsamma gäller sådan gärning om den de, som skulle ge domstol rätt att under de
10537: begås av någon, som saknar förståndets bruk förutsättningar, vilka uppställts för fullständig
10538: ellet i nödvärn. Vid nödtillstånd kan åter, be- straffeftergift, även alternativt underskrida i
10539: roende på domstols prövning, straffet även helt lagen angivet straffminimum. Av stor betydelse
10540: uteslutas. vore det härvidlag ,att domstolen också skulle
10541: Genom lagändringar, som trädde i kraft den kunna utdöma bötesstraff i stället för i lagen
10542: 1. 1. 1967, har generellt stadgats, att allmän stadgat frihetsstraff. En allmän strävan att
10543: åklagare vid obetydliga brott och under i minska användningen av frihetsstraff överens-
10544: lagen angivna förutsättningar kan avstå ifrån stämmer med nutida kriminalpolitisk målsätt-
10545: att väcka åtal ( åtalseftergift). I dessa fall har ning.
10546: domstol möjlighet, för den händelse att åtal En justering av straffskalorna i strafflagen
10547: har utförts, att lämna gärningen obestmffad tili den del dessa icke mera motsvarar rätts-
10548: ( domseftergift) . Det ta har beträffande 15-17 uppfattningen är en angelägen förstående upp-
10549: åriga under vissa omständigheter varit möj- gift. En sådan reform kräver dock ett omfat-
10550: ligt redan sedan 1943. Den eftergift som här tande förarbete medan här avsedda generella
10551: avses kan enligt 3 kap. 5 § 2 mom. straff- stadgande i anslutning tili den redan genom-
10552: lagen komma i fråga om det framgår, att gär- förda möjligheten att lämna obetydliga brott
10553: ningen berott på ouppmärksamhet, tanklöshet obestraffade är relativt lätt att inarbeta i lagen.
10554: eller okunnighet, som med beaktande av om- Detta har redan skett i Sveriges nya brotts-
10555: ständigheterna är ursäktlig, och allmänt intres- balk, som trädde i kraft en 1. 1. 1965. Där
10556: se icke fordrar ådömande av straff. Man har ges domstol möjlighet att vid synnerliga skäl
10557: gjort gällande att detta lagrum endast kunde och då hinder ej möter av hänsyn tili allmän
10558: avse sådana brott för vilka abstrakt stadgats laglydnad, efter prövning alternativt döma tili
10559: blott bötesstraff ellet fängelse i högst tre må- lindriga straff, än det i 1agen utsatta, eller helt
10560: nader. Domstolorna torde dock vid den spar- eftergiva straff.
10561: samma tillämpningen av stadgandet ha beaktat Hänvisande tili det anförda har vi äran
10562: gärningens obetydlighet i dess konkreta form, föreslå, att riksdagen ville besluta hemställa,
10563: oberoende av den i lagen utsatta straffskalan.
10564: Då viss tids fängelse eller tili och med att regeringen i brådskande ordning
10565: tukthus utgör minsta straff för flera brott, ville låta uppgöra och till Riksdagen
10566: 196 II,22.- Rangaistuksen alentamisperusteet.
10567:
10568:
10569: överlämna ett sådant förslag tili änd- skäl unda.ntagsvis underskrida lagen
10570: ring av strafflagen, varigenom domstol stadgade straffminima.
10571: skulle ges möjlighet att vid synnerliga
10572: Helsingfors den 11 februari 1972.
10573:
10574: Kristian Gestrin. Elly Sigfrids.
10575: Evald Häggblom. Pär Stenbäck.
10576: Carl Olof Tallgren. Juha Vikatmaa.
10577: 197
10578:
10579: 11,22.- Toiv.al. n:o 66.
10580: Suomennos.
10581:
10582:
10583:
10584:
10585: Gestrin ym.: Tuomioistuimen mahdollisuudesta poikkeukselli-
10586: sesti alittaa rikoslaissa säädetyt vähimmäisrangaistukset.
10587:
10588:
10589:
10590: E d u s k u n n a 11 e.
10591:
10592: Voimassa olevan rikoslain mukaan on eri- syyden sen konkreettisessa muodossa, riippu-
10593: tyisiä rangaistuksen alentamisperusteita mm., matta laissa määrätystä rangaistusasteikosta.
10594: jos tekijä on 15 ja 18 vuosien välillä sekä Kun määräaika vankeutta tai jopa kuritus-
10595: jos kyseessä on vähentynyt syyntakeisuus, hätä- huonetta on vähimmäisrangaistus useista rikok-
10596: varjelun liioittelu, hätätila ja rikoksen yritys sista, jotka konkreettisessa tapauksessa voivat
10597: tai avunanto rikokseen. Rangaistus voidaan sil- olla suhteellisen merkityksettömiä, on tämän
10598: loin tuomita alhaisempana kuin kysymyksessä vähimmäisrangaistuksen ja RL 3:52 mukaisen
10599: olevasta rikoksesta säädetty vähimmäisvapaus- rankaisematta jättämisen välillä merkittävä ~mk
10600: rangaistus. Teko, joka muuten olisi rangais- ko. Kun tuomioistuimelle on suotu mahdolli-
10601: tava, jää rankaisematta, jos tekijä ei ole täyt- suus luopua rangaistusseuraamuksesta koko-
10602: tänyt 15 vuotta. Sama koskee sanotunlaista naan, pitäisihän sen voida tuomita myös lie-
10603: tekoa, jos sen tekee ymmärrystä vailla oleva vempään rangaistukseen, kuin mitä rikoksesta
10604: tai se tehdään hätävarjeluna. Hätätilatapaukses- on säädetty. Sekä loogiselta että humanitääri-
10605: sa taas voi, tuomioistuimen harkinnasta riip- seltä kannalta olisi sen vuoksi tarpeen ottaa
10606: puen, rangaistus jäädä kokonaan tuomitsematta. rikoslakiin yleinen säännös, joka antaisi tuo-
10607: Lainmuutoksilla, jotka astuivat voimaan mioistuimelle oikeuden niissä tapauksissa, jois-
10608: 1. 1. 1967, on yleisesti säädetty, että yleinen sa on edellytyksiä täydelliseen rangaistuksesta
10609: syyttäjä voi rikoksen ollessa vähäpätöinen ja luopumiseen, myös vaihtoehtoisesti alittaa lais-
10610: laissa mainituin edellytyksin luopua nostamasta sa säädetty vähimmäisrangaistus. Suuri merki-
10611: syytettä ( syyttämättä jättäminen). Näissä ta- tys olisi tällöin myös sillä, että tuomioistuin
10612: pauksissa tuomioistuimella on mahdollisuus, voisi tuomita sakkorangaistuksen laissa sääde-
10613: siinä tapauksessa että syyte on nostettu, jät- tyn vapausrangaistuksen sijasta. Yleinen pyrki-
10614: tää teko rankaisematta (tuomitsematta jättä- mys vähentää vapausrangaistusten käyttöä on
10615: minen). Tämä on 15-17-vuotiaisiin nähden nykyisten kriminaalipoliittisten tavoitteiden mu-
10616: ollut eräissä tapauksissa mahdollista jo vuo- kaista.
10617: desta 1943 lähtien. Tässä tarkoitettu helpotus Rikoslaissa olevien rangaistusasteikkojen tar-
10618: voi rikoslain 3 luvun 5 §:n 2 momentin mu- kistaminen siltä osalta, kuin ne eivät enää vas-
10619: kaan tulla kysymykseen, mikäli ilmenee, että taa oikeuskäsitystä, on tärkeä edessä oleva teh-
10620: teko on johtunut olosuhteet huomioon ottaen tävä. Sellainen uudistus vaatii kuitenkin laajaa
10621: anteeksiannettavasta huomaamattomuudesta, valmistelutyötä, kun taas tässä tarkoitettu ylei-
10622: ajattelemattomuudesta tai tietämättömyydestä nen säännös, joka liittyy jo toteutettuun vähä-
10623: eikä yleinen etu vaadi rangaistuksen tuomitse- pätöisten rikosten rankaisematta jättämismah-
10624: mista. On väitetty, että tämä lainkohta voisi dollisuuteen, on suhteellisen helppo lisätä la-
10625: tarkoittaa vain sellaisia rikoksia, joista abstrak- kiin. Näin on jo tapahtunut Ruotsin uudessa
10626: tisesti on säädetty vain sakkorangaistus tai van- rikoskaaressa, joka astui voimaan 1. 1. 1965.
10627: keutta enintään kolme kuukautta. Tuomioistui- Siellä annetaan tuomioistuimelle mahdollisuus
10628: met lienevät kuitenkin soveltaessaan säästeliääs- erityisistä syistä ja ellei yleisen lainkuuliaisuu-
10629: ti määräystä ottaneet huomioon teon vähäpätöi- den kannalta ole estettä, harkinnan mukaan
10630: 198 II,22. - Rangaistuksen alentamisperusteet.
10631:
10632:
10633: vaihtoehtoisesti tuomita laissa säädettyjä lie- esityksen rikoslain muuttamisesta, ;olla
10634: vempiin rangaistuksiin tai kokonaan luopua tuomioistuimelle annettaisiin mahdolli-
10635: rangaistuksesta. suus erityisistä syistä poikkeuksellisesti
10636: Esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioitta- alittaa laissa säädetyt vähimmäisrangais-
10637: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, tukset.
10638:
10639: että hallitus kiireellisesti valmistui-
10640: taisi ;a antaisi Eduskunnalle sellaisen
10641: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
10642:
10643: Kristian Gestrin. Elly Sigfrids.
10644: Evald Häggblom. Pär Stenbäck.
10645: Carl Olof Tallgren. Juha Vikatmaa.
10646: II,23.- Toiv.al. n:o 67.
10647:
10648:
10649:
10650:
10651: Herei:näki ym.: ilvioliitt}tz ulk<'puolella syntyneitä lapsia koske-
10652: van lainsäädännön uudistamisesta.
10653:
10654:
10655: Ed u s kun n a JJ e.
10656:
10657: Lapsia koskeva lainsääd!intönlme jättiii ~rvio Etityi:slapsilis~aissa X53S/60) :on myöskin
10658: liiton ulikopudeUa syntyneet lapset, ns. au..J.ap- siiat'lnöksHt, joth -eivät 'å'tlha ·au-b.psiH:e jA nv-iö-
10659: set, s~kä eräissä tapauksissa myös avioerolåpset e'rolapsHle sllliOOja sösiaaJ.iMtt etuulksht ja örhuik-
10660: sosian:li.'turvan ,suhteen iheiirompaMl a>semaan siå !kuin hotn'J.aallperheiden htt>sille. Teoi'iåSs"å
10661: kuin avioliitossa syntyneet lapset. Suuriminat tämä 1aiki o~keuttaa au- ja a'Vioemhtps~h erity-is-
10662: puutteet esiintyvät laissa avioliiton u1k.ot>uolella lapsilisärt saamiin siinä 'tapauksessa. että lap-
10663: syntyneistä Japsista, job on säädetty jo lähes -sefi rm:nfius·tadlut isn [yö lahnih elatus~ivöl'-isuu"
10664: 50 rvuurta si'tten eli 27. 2. 1922. Perin vtmhen~ tens4. Käyltätm:ÖS~S!i Mnsälinnöstefi töteuttåmi-
10665: tuneena laki on 111y\kyaikaan sovehumaton ja se nen kohtaa ,kuitenkin useita vaikeuksia. Lain
10666: on !li!sälk~i ristitiirlassa maamme royöhenrmin hy- säinnök:Siet tMl't :s*lli puu'tteclliret, etta n-e M-
10667: väksymän YK:n lapsen oikeuksien julistuksen tarvat ·sosia·aliviranomaisiHe mahdollisuudet tul-
10668: kanssa. Vaikika 1a:kiin onkin tehty myöhemmin kita !l!Vioeto- ja au.Ja'StetJ. ethyishtp'SiHsän !Saatr-
10669: muutoksia ja uudistuksia se ei takaa riittävää so- tia toisistaan proilkikeava!Ua tåva!ila. Tästä on
10670: siaalista turvaa synnyrtäv~lle au·äklille ja hänen seurauksena ~e, että maMsådnlftl.e on !l:äl:lä ihet~
10671: lapselleen. Mm. au-lapsen eläkemaksujen peri· kellä ytl.i 3.5 000 selilaista riskitihtnteessa elä\Täå
10672: misjärjestelmä on melko tehoton, hidas ja yh- ll!U- ja avioerolasta, joiden toimeenltuloksi 'tarltöi·
10673: teiskunnalle kallis. Au-lapsen "\Ta:lvonta on tar- rettu elatusapu tulee e!låsäännöl'lisesti tai jää ko-
10674: koitukseton ja aiheuttaa vain ristiriitoja asian- konaafi •tul.ernatta. Laiki olisitkin •t!iMnennettä\rä
10675: osaisten ja vtranom~istM kesken. Lllstenvalvoja- ja uudis'teJltava 5iten, että kai1cld au- ja ävi'öet<t-
10676: j~rjestelmässä on myös puutteita, jdt'ka aiheut- lapset ~isivat oikeutettuja ,sa·amaan edtyis1apsi-
10677: tavat .sen, ettei !k-akematon au·äiti kykene saa- lisää kaikissa .tapauksissa, jo'is:sa elatusmaksu ei
10678: maan itselleen ja lapsilleen parhainta mahdollista tule säännöllisesti.
10679: lainopiiJJ.ista •tukea elatusmaksun suuruuden mää- Edellä ,sanotun perus'teella ehdotamme kun-
10680: rirtämisessä ja sen perinnässä. Perin'täo!l.keus, nioittaen edus!k,unnan hyv~sy't'täväksi •toivomuk-
10681: hoolto- ja ikasvatusvelvollisuus, oikeus saada sen,
10682: kansallisuus isän mukaan ovat myös huomioon
10683: otettavia kysymyksiä, ,joista säännökset nytkyi- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
10684: sessä laissa puuttuvat. Yhteiskuntamme edun avioliiton ulkopuolella syntynettä lapsia
10685: mukaista olisi, ertä aviolii'ron ulrkopuoleHa syn- koskevan lainsäädännön uudistamiseksi.
10686: tyneitä lapsia J.rosi..~eva laki uudistettaisiin koko-
10687: naisuudessaan.
10688: HeLsingissä 15 päwänä helmikuuta 1972.
10689:
10690: Elsi Hetemäki. G. Laatio.
10691: Sinikka Karhuvaara. Pertti Salolainen.
10692: Salme Katajavuori. Jouni Mykkänen.
10693: Mikko Asunta. Esko J. Koppanen.
10694: 200
10695:
10696: 11,24.- Toiv.al. n:o 68.
10697:
10698:
10699:
10700:
10701: Huotari ym.: Vähäisten vaivaissadannesten poistamisesta.
10702:
10703:
10704: E d u s k u n n a 1 J e.
10705:
10706: Nyikyiselssä iainsäädännössämme on eräitä leena ja pesänhoitaja, eLlei ole paJ.kannut asian-
10707: kldhtia, jotka 'v~nhentuneina kaipaavait nopeaa ;tuntijaa, usein ijoutuu uhraamaan varsin kauan
10708: korjausta. Eräät tällaiset ovat aikanaan saatta- aikaa Madakseen tuon all:le markan summaosa
10709: neet olla suurimerkityksellisiä, mutta sittemmin ikirj attua.
10710: aikojen kuluessa mm. rahanarvon muu'ttues'sa Sinänsä olisi perusteltua purkaa koko tal1ai-
10711: ov~t menettäneet menk.ityksensä. nen vairvai•ssadannessysteemi. Joka tapauksessa
10712: Eräs tällaisista jäännöksistä on ns. vaiv~issa tuHsi Jähteä siitä, että mikälli kunnalle makset-
10713: dannes, jolla tarkoitetaan sitä, et'tä kuo1inpesän tava summa jää va;rsin pieneksi, niin erttä sillä
10714: bruttovaroista perunkirjoituksen yhteydessä ei kunnan :ta;louden kannal'ta voida k~tsoa olevan
10715: maksetaan kunnarlle kaikkiaan 1/8 prosenttia. merkitystä, ei sitä ·lainkaan tulisi kerätä. Perus-
10716: V a:ivaissadanneksen kerääminen Jähti liikkeelle tellusti täilila1sena .rajana voitaisiin pitää kun-
10717: nimenomaan sosiaa!liseen avustukseen 'tarkoitet- naJile :tulevan tulon osalta kahlt:rkymmentä
10718: tujen vMOjen keräämisaja'tuksesta perunkirjoi- 1llail:1kikaa.
10719: ltu!ksen yhteydessä. V aik.~a näin kerättäviHä va- EdeLlä olevan perusteella ehdotamme kun-
10720: roilla aikaisempaan oli merldtyksensä kuntien nioittavasti edu:>kunnan hyväksyttäväksi -toivo-
10721: budjeteissa, on tämä merkitys jo aikaa mene- ·1l1U'ksen,
10722: tetty.
10723: Vaivais,sadannes aiheuttaa talJlä hetkel'lä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10724: useas sa tapauksessa turhana pidettävää, suhteel-
10725: 1 menpiteisiin, joiden perusteella perun-
10726: lisen laajaa paperisotaa. On perikuntia, joista kirjoituksen yhteydessä kunnalle makset-
10727: kunnan rahatoimi saa jop~ a'lie yksi markkaa tavaa ns. vaivaissadannesta ei perittäisi,
10728: tuloa leimattuaan kolmena kappaleena olevat mikäli maksettava määrä jää alle kah-
10729: perunkirjat. Tästä usein aJle markan summasta denkymmenen markan.
10730: joudutaan k1rjo'ittamaan :kuitit useana kappa-
10731: Helsingi!ssä 14 päivänä helmikuuta 1972.
10732:
10733: Kalevi Huotari. Arttur Niemelä.
10734: Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
10735: 201
10736:
10737: 11,25.- Toiv.al. n:o 69.
10738:
10739:
10740:
10741:
10742: Kaipainen ym.: Vankiloissa esiintyvien terveyden- ja sairaanhoi-
10743: dollisten puutteellisuuksien korjaamisesta.
10744:
10745:
10746: Ed u s k u n n a 11 e.
10747:
10748: Suomen vankiloiden terveyden- ja sairaanhoi- laisia rangaistusmenetelmiä, jotka vaikuttavat
10749: döllisissa oloissa on tunnetusti huomatta-via haitaldisesti ihmisen terveyteen, esimerkkinä
10750: puutteita. Hygieniset olot eivät vastaa nykyajan mainittakoon vesi- ja leipärangaistus, joka on
10751: vaatimu!ksia, ja terveyden- ja sairaanhoidossa edelleen käytössä mm. Turun keskusvankilas•sa.
10752: tarvittavaa henkilökuntaa on liian vähän. Ras- EdeHä olevaan viitaten ehdota.l.Th!le edus!kun-
10753: kaana olevien Ja synnyttäneiden naisvankien nan hyväksyttäväksi to1vomuksen,
10754: hoito on erityisesti iaiminlyöty, ja: esimerkiksi
10755: Hämeenlinnan naisvan!ki:Iassa oleva äiti siirre- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10756: tään syooytyslaitoksesta ttakaisi.n vankilaan jo vankiloissa esiintyvien terveyden- ja sai-
10757: yhden vuorokauden kuluttua: synny:tyksestä. raanhoidollisten puutteellisuuksien kor-
10758: Suomen vall!ki:loissa käytetään jatkuvasti sel- jaamiseksi.
10759: He1singissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
10760:
10761: Osmo Kaipainen. Leo Kohtala. Pirkko Työläjärvi.
10762: Matti Ahde. Kaisa Raatikainen. Ulf Sundqvist.
10763: Erkki Liikanen. Tellervo M. Koivisto. Aimo Ajo.
10764: Lasse Lehtinen. Tellervo T. Koivisto. Seppo Tikka.
10765:
10766:
10767:
10768:
10769: 26 156/72
10770: 202
10771:
10772: 11,26.- Toiv.al. n:o 70.
10773:
10774:
10775:
10776:
10777: Kaipainen ym.: Rikollisuuden rorjuntakeinojen kehittämisestä.
10778:
10779:
10780: E d u s k u n n a H e.
10781:
10782: RiJkoHisuuden torjumiseen Wtt:yviin ongel- vät ongehnat on tiedostettu ,vuosia etukärteen,
10783: miin maassamme on viime aikoina kohdiste<ttu on toimetllpttei$iin cyhdy~ty vl'llsta .tilanteen ke-
10784: yhä enemmän arvostelevaa huomiota. RikoHi- hityttyä ~iisiksi.
10785: suusti:lanne on eräissä 'rikotllisuuden ilajeissa 2. Tiedon puu:re. Kuten mui1Jakin yhteis-
10786: kääntynyt sdvästi huonompaan suuntaan. Sa- kuntapolitiikan ailoila on menestyksellisen.
10787: maJla on havaittu, että Suomen monessa suh- suunnittelun edellytyksenä, että määräprosentti
10788: teessa vanhentunut rikollisuuden torjuntajärjes- voiimavaxoista käytetään tutkimukseen, jolla va~
10789: 'te1mä on muiden Pohjoismaiden järjestdmää lotetaan vai.hitoehtoisilla investoinnei!lla saavu~
10790: huomattavasti kaLliimpi - sekä rahaJ.'lis·esti että 'teNavaa hyötyä. ~iminaalipolitiika.n alailla Ui-
10791: inhimi!ldisessä kärsi!myksessä mitattuna. kutehlaan kuitenkin huomattavia summia ilman
10792: Väkivahar1ko1lisuuden huolestuttavan kehi- minkäänlaista selvitystä eri keinojen vaikutuk-
10793: tyksen ohessa juilikisessa keskusteiussa on viime sesta ri'koHisuuteen tai niiden muista hyöty· ja
10794: aikoina kiinnitevtv huomiota taloudellisen yh- haitta;puolis ta.
10795: 1
10796:
10797:
10798: teisikunt!llse!ktorin · alahla tapahtuvii:n 'verokaval- 3. K:riminaalipoliittisen suunnittelun ja sii-
10799: lu:ksiin ja muihin vääa:inkäytöksiin, joiden joh- hen liit:tyvän tutkimuksen koordinoimisen
10800: dosta 1ulkinen talous vuosittain kä·rsii erittäin puute. Kriminaalipoliittisen pitkän !tähtäimen
10801: huomat'tavi·a menetyksiä. ohjelman puuttues'Sa ei my&'ikään ole mahdol-
10802: Ri!k.olilisuustHannetltakin ehkä huolestutta- lis.ta hoojoittaa pitkän tihtäimen tutlkimuspoli-
10803: vampi on jälkeenjääneisyys ritkoHiJSuuden tor- ·tiikkaa. Kun tuvkimuksen voimavarojen radi-
10804: jumisen alaiTla. Vuodelta 1889 peräisin olevaa kaaH Esääminen nylt on ilmeinen välttämättö-
10805: rikoslaJkiamme on yr1tetty paikata osittaisuudis- myys, :tuHsi lisävarojen pääosa nimenomaan kes-
10806: tuksiJla. Pienehkäistä parannuksista huolimatta kittää tavoite'tutkimuksiin. PerustettalVilie tut-
10807: ovat kuitedkin sekä lain 1tangaistusasteikot että ikija·ryhmiHe olisi annettava .selväpiirteisiä ja lä-
10808: tuomioistuinten tuomitsem!llt ranga1stukset poh- himmän 5-10 vuoden a~kana ajadkohta1siksi
10809: joismaiseen 'tasoon ve11rattuina korkeat. Suo- tuleviin suuren luokan uudis:tus tehtäviin tii-
10810: 1
10811:
10812:
10813: messa on asukasta kohti edeHeen tunJtuvasti viisti nivelty.viä tutkimustehtäviä. Ruotsissa
10814: enemmän valllkeja rangarstuslaitoiksissa ku1n saavutettuja kdkemuksia pitkän tahtäimen ta~
10815: m1ssään muussa iJOhjoismaassa. Siitä huolima;tta, voi tetuvkimuksesta kriminaa1ipo1i tiikan alaJla
10816: että Suomi kansautulastaan käyttää su'hteeUi- voidaan tässä käyttää hyväksi.
10817: ses'ti suuremman osuuden rikoHisuuden torjun- SuunnitelmalHsuutta kriminaaHpdlitiikan
10818: taan kuin muut Pohjo~sma·alt ja aiheuttaa enem- alalla on tähän saak!ka myös estänyt vastuun
10819: män kärsimyksiä pitkien vapausrangaistusten 'jako lulkuisten eri minis•teriöiden kesken. Hal-
10820: Im·i:minaalipolitiikaTilaan, ei voida osoi,ttaa vas- 1intoha3Jtojen sisäiset viiden vuoden lta'loussuun-
10821: taavaa menestystä 1:iko'llisuuden torjunnassa. nhelmat eivät käytännössä o'le yltäneet hajojen
10822: Kriminaalipolitiikkamme puutteet voidaan ja monitahoista yhtei:styötä edellyttävien suun-
10823: tiiviSitää ko1meen kohtaan: nhtelmehtävien hahmottamiseen. Kriminaalipo-
10824: 1. Suunnhelmallisuuden puute. Uudistuk- litiika1le laadittatva pitlkän tähtäimen ikokonais-
10825: siin on usein ryhdytty sattumanvaraisin perus- dhjelma - jota ehkä voitaisiin ,laajentaa myös
10826: tein epärkohtien tultua julibsen huomion koh-
10827: 1
10828: sosiaalioikeudellisia ym. toimenpiteitä sisaltä-
10829: teiksi. Mikään viranomainen ei ole esittänyt väksi kontrolHpoliitJtiseksi ohjelmaiksi - osoit-
10830: esim. 1970·luvun ~riminaaHpoliivtisia uudistus- taisi vastuunjaon hallinnanhaaroittain sekä
10831: tehtäviä kartoittavaa kokonaisohjelmaa. Vaik- asettaisi samal:la uudistussuunnitelmat julkisen
10832: ka usea:t dkoliisuuden ja sen torjumiseen liitty- lkesikustelun 1a arvostelun kohteeksi. Liia~lisesta
10833: II,26.- Kaipainen ym. 203
10834:
10835: vilikamiesvaltaisuudes'ta olisi päästävä eroon kri- olevien hallinnonhaarojen yhteisen pit-
10836: minaalipolitiikankin suunnittelussa. kän tähtäimen ohjelman laatimiseksi
10837: Edellä esi tetyn perus·teella ehdotamme edus-
10838: 1
10839: joka sisältäisi kokonaisuunnitelman ri-
10840: kunnan hY'Välk:syttäväiksi toivomuksen, kollisuuden torjuntakeinojen kehittämi-
10841: seksi ja eri menetelmien tehokkuutta va-
10842: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin laisevan selvityksen aikaansaamiseksi.
10843: sellaisen kriminaalipolitiikasta vastuussa
10844: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
10845:
10846: Osmo Kaipainen. Lasse Lehtinen. Riitta Järvisalo-Kanerva.
10847: Matti Ahde. Leo Kohtala. Pirkko Työläjärvi.
10848: Erkki Liikanen. Kaisa Raatikainen. Seppo Tikka.
10849: Tellervo M. Koivisto.
10850: 204
10851:
10852: 11,27.-Toiv.al. n:o 71.
10853:
10854:
10855:
10856:
10857: Katajavuori ym.: Avio- ja asumuseroa koskevan lainsäädännön
10858: muuttamisesta sovittelua koskevalta osalta.
10859:
10860:
10861: E d u s k u n n a :1. [ e.
10862:
10863: Asumuserolaissa (Laki 23. 9. 1948/681) ja edellytyksiä sille, että sivullinen sovittelija voisi
10864: laissa avioliittolain muuttamiseksi (20. 6. 1963/ kolmen kontaktin pohjalla nähdä jonkin uuden
10865: 342) on säädetty pidettäväksi sovittelu a:sumus- ratkaisun, jota puolisot itse eivät ole tajun-
10866: eron saamiseksi kaikissa tapauksissa, myös sil- neet mitä syvimmin henkilökohtaisessa asias-
10867: loin kun puolisot ovat yksimieHset asumuserosta saan pitkän ajan kuluessa.
10868: eikä kumpikaan heistä kaitso sovittelua -tarvit- On tosiasia, että asumuseron on muodostu-
10869: tavan. nut enemmänkin sivistyneeksi 'tavaksi saada
10870: Sovittelun pakollisuutta kuiten!kaan tuskin avioero kuin ajaksi, jolloin vielä todel1isuudessa
10871: on pidettävä tarkoituksenmukaisena siHoin kun harkitaan avioliiton jatkamisen mahdollisuuk-
10872: kumpikaan puoliso ei pyydä sovittelua vaan puo- sia. Voitaneen sanoa, että pakollinen sovittelu
10873: lisot ovat jo keskenään sopineet asumuseron ano- kuitenkin on estämässä avioeroja. Mutta näin
10874: misesta. Käynneillä, joita kutsutaan sovitteluksi, tuskin voidaan perustellus,ti väittää. Pakollinen
10875: on näissä tapauksissa tarkoituksettomuuden sovittelu merkitsee usein sitä, että toinen puo-
10876: luonne: kummallakaan puolisotia ei ole mitään Hso, joka ei suostu sovitteluun, estää siten
10877: esitettävää eikä kysyttävää, kdlme käynti~i ta- tois'ta saamasta asumuseroa ja voi aiheuttaa
10878: pahtuu vain siksi että laki ne edellyttää. Puoli- kohtuuttomia kärsimyksiä toise11e puolisolle, ti-
10879: sot ovat pitemmän ajan kuluessa päätyneet sii- lanteessa, jolloin hän olisi valmis asumuseroon,
10880: hen, että yhteiselämää ei voida jatkaa. Hyvin jos se voitaisiin saada ilman sovittelua. Sovit-
10881: usein vain toinen puoliso alunperin haluaa asu- telija on puolisoiHe usein henkilokohtaisesti
10882: museroa, mutta kun thän on ilmais,sut tästä toi- tuttu, ja !tuskin on kohtuullista pakottaa puo-
10883: vomuksensa pitkän ajan kuluessa, myös toinen lisoita viemään näin arkaa asiaa tarpeettomasti
10884: on tullut selkeästi vakuuttuneeksi .siitä, ettei kolmannen ihmisen eteen. Kaikkien niiden nä-
10885: avioliitto voi jatkua yksipuolisen toivomuksen kökohtien ka:nnalta, iotka rriittyvät asumusero-
10886: perusteella. Selkä 'sovitte1ijaUa että puolisoilla lainsäädäntöön, riittäisi, et-tä sovittelu olisi pa-
10887: on se tunto, että lain vaatimus sovittelusta täl- kollinen vain siinä tapauksessa, että jompikumpi
10888: Jai:sessa tapauksessa ei ole perusteltu. Lain vaa- puolisoista sitä haluaa.
10889: timukselta näyttää näissä tapauksissa [puuttuvan EdeHä sanotun perusteella ehdotamme edus-
10890: mielel<:kyys. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10891: Aivan toinen on tilanne silloin, kun jompi-
10892: kumpi puoliso ei vielä ole tuUut vakuuttu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10893: neeksi ammuserosta viil:ttämättömänä ratkai- avio- ja asurnuseroa koskevan lainsäädän-
10894: suna ja pyytää sovittelua. TäHöin hänellä voi nön muuttamiseksi siten, että sovittelu
10895: olla avoimia lakia koskevia tai taloudellisia tai ei ole myöskään välttämätön siinä ta-
10896: eettisiä ongelmia, ia silloin sovittelu on perus- pauksessa, jolloin kumpikaan puoliso ei
10897: teltu. Mutta milloin :kalksi aikuista ihmistä on pyydä sovittelua.
10898: jo sopinut asumuseron anomisesta, ei saata olla
10899: Helsingissä 15 päivänä helmikuu'ta 1972.
10900:
10901: Salme Katajavuori. Juuso Häikiö. T. 1. Vartia.
10902: Eero Lattula. Matti Hokkanen. Ilkka Suominen.
10903: Elsi Hetemäki.
10904: 205
10905:
10906: 1,28.- Toiv.al. n:o 72.
10907:
10908:
10909:
10910:
10911: Kauppi ym.: Määrärahasta Vaasaan perustettavaa kriminaalihuol-
10912: totoimistoa varten.
10913:
10914:
10915: E d u s k u n n a 11 e.
10916:
10917: Hallitus on esityiksessään Eduskunnalle val- avustusta lililn. Vaasaan perustettavaa krimi-
10918: tion tulo- ja menoarvioksi 1972 samalla tavoin naalihuoltotoimistoa varten 50 000 markkaa.
10919: kuin vuodelle 1971 todennut oikeusministeriön Tä1lä vaatimattoma'lla summa11a hoidettaisiin
10920: hallinnonalan erääksi tärkeimmistä tehtävistä kaupungin kaikkien ehdollisesti tuomittujen
10921: vapaudessa tapahtuvan kriminaa:lihuollon kehit- nuorten valvonta ja henkilötutil.cintatehtävät
10922: tämisen. Tähän kehittämiseen on kuitenkin to- sekä saatettaisiin ehdonalaisesti vapautuneiden
10923: dellisuudessa osoitettu vain yhden uuden kxi- jälkihuollon kehittäminen Vaasan !läänissä ri-
10924: minaalihuoltotoimiston pe-ustamiseen tarvitta- peään alkuun. Maakunnallisesti voidaan toimis-
10925: vat varat. tolla arvioida olevan työn kebittymisellle ratkai-
10926: Vapaudessa tapahtuvan :kriminaalihuollon ke- seva merkitys.
10927: hittymättömyys on julkisuudessa yksimielisesti Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10928: .todettu. Näin tapahtui viimeksi pakkolaitosvan- nioittaen eduskunnan hy:väksyttäväksi toivo-
10929: kien vapauttamisen yhteydessä. Kuitenikin on muksen,
10930: tä1:lä hetke1lä vain seitsemässä maamme kaupun-
10931: gissa päätoimisesti hoidetut palrvelupisteet tätä että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
10932: ta:t1koitusta varten. Niinpä ei koko Vaasan lää- ja menoarvioesitykseen määrärahan V aa-
10933: nin aJ.ueella ole minkäänlaista keskitettyä kri- saan perustettavaa kriminaalihuoltotoi-
10934: minaalihuoltotoimintaa. mistoa varten.
10935: J([-iminaalihuolto ry on, poistaakseen no-
10936: peasti tunnustetun epäkohdan, anonut ,valtiolta
10937: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
10938:
10939: Eeva Kauppi. Tyyne Paasivuori.
10940: Aili Vaittinen. Kullervo Rainio.
10941: Eero Lattula. P. Mäki-Hakola.
10942: Pekka Jokinen. Veikko Pihlajamäki.
10943: Mauri Miettinen. Olavi Nikkilä.
10944: G. Laatio. Sirkka Lankinen.
10945: Juha Vikatmaa. Juuso Häikiö.
10946: Mauri Seppä. Elly Sigfrids.
10947: 206
10948:
10949: II,29.- Toiv.al. n:o 73.
10950:
10951:
10952:
10953:
10954: Kauppi ym.: Neljännen vakinaisen jaoston perustamisesta Vaa-
10955: san hovioikeuteen.
10956:
10957:
10958: E d u s k u n n a 11 e.
10959:
10960: Vaasan hovioikeuden •vakinainen neljäs jaosto määräinen jaosto, jdka on nyt siis toiminut kol-
10961: lakkautettiin 1. 7. 1957 Ju:kien. Sen jälkeen ju- ma·tta vuotta. V ai!kka tilanne aluksi jonkin ver-
10962: tut ovat hovioikeudessa vähitellen ruu:hkautu- ran parantui, on osoittautunut, ettei neljäs yli-
10963: neet, alkuvuosina hitaammin, viime vuosina ·rat- määräinen jaosto, ottaen huomioon myös hovi-
10964: kaisemattomien juttujen lukumäärrä on kasva- oikeuteen saapuvien juttujen määrän lisääntymi-
10965: nut räjähdysmäisesti. Vuosina 1964-1966 rat- sen, kykene jutturuuhkaa poistamaan.
10966: kaisemattomien juttujen määrä oli 600-700, Kaikissa hovioilkeuksissa on saapuvien juttu-
10967: vuonna 1967 se kohosi 1033:een ja on sen jäl- jen määrä osoittanut kasvua. Vaasan hovioi-
10968: keen pysytellyt toisella tuhannella. Vuoden 1970 keuteen saapuneiden juttujen määrä kasvoi vuo-
10969: lopussa ratkaisemattomia juttuja siirtyi seuraa- sina 1965-1970 30 %:Lla, vuoden 1971 alku-
10970: valle vuodelle 1710. Eri hovioikeuksissa siirtyi puolella kasvu oli edellisen vuoden vastaavaan
10971: ratkaisemaaomia juttuja jaostoa kdhden seu- aikaan verrattuna 12 prosenttia. Jos juttujen
10972: raavasti: Turun hovioikeudessa 217, Itä-Suo- määrä tästä lukien kasvaisi joka vuosi viisi pro-
10973: men hovioikeudessa 129, Helsingin hovioikeu- senttia, ulisi hovioikeudessa .vuoden 1973 lo-
10974: dessa 219 ja Vaasan hovioikeudessa 427. Oi- pussa 2648 ratkaisematonta juttua. On selvää,
10975: keusministeriön toimittalffian tutkimuksen mu- että on ryhdyttävä ,toimenpiteisiin jutturuuhkan
10976: kaan työtaihti jokaisessa hovioi:keudessa on ollut purkamiseksi ja ruuhkan jatkuvan kasvamisen
10977: suunnilleen sama. es tä!liliseksi.
10978: Nykyään jutut viipyvät - jutturuuhkasta Yhdeksi ratkaisuksi voidaan esittää vielä yh-
10979: johtuen - Vaasan hovioikeudessa, rikosjutut 1 den ylimääräisen jaoston perustamista hovioi-
10980: vuoden 7 kuukautta, vetojutut 1 vuoden 5 kuu- keuteen. Talilöin hovioikeuden jäsenten virkoja
10981: kautta. Kansalaisten o~keustuwan kannalta olisi hoitaisivat enenevässä määrin viransijaiset. Ho-
10982: py~tittävä siihen, että viipymisaika laskettuna vioikeuksien ,työjärjestys ja niiden tasainen työs-
10983: jutun määräpäivästä hovioikeudessa sen ju.hld:pa- kentely edellyttävät, että jokaisella jaostolla on
10984: nopäivään on alle kuusi kuukautta, kiireellisten ainakin kaksi vakinaista viranhaltijaa. Jos pie-
10985: juttujen osalta 2-3 kuukautta. Vaasan hovioi- neen hovioikeuteen, joLlainen Vaasan hovioi-
10986: keuspiirissä, johon kuuluvat Lapin ja Vaasan keus on, tulee kaksi ylimääräistä jaostoa, työs-
10987: läänit kokonaisuudessaan, suurin osa Oulun lää- kentely käy vaikeaksi, koska vakinaisia jäseniä
10988: niä ja osa Keski-Suomen lääniä, .kansa;laiset ovat ei riitä tarpeeksi eri jaostoi:lle. Ei ole muutoin-
10989: tässä suhteessa erikoisen huonossa asemassa. Voi kaan toivottavaa, että tuomarinvirkoja hoitavat
10990: vain kuvitella, mitä harmia, haittaa ja ta'lou- jatkuvasti viransijaiset. Tästä syystä hovioikeu-
10991: dellisia menetyiksiä jutun ratkaisun viivästymi- teen olisi perustewwa neiljäs vakinainen jaosto
10992: nen oikeutta etsiviLle aiheuttaa. Taloudellisia ja ylimääräinen jaosto pysytettävä niin kauan
10993: menetyksiä kansalaisille ei kukaan korvaa. kuin jutturuuhlka on selvitetty ja juttujen vii-
10994: Muuttuneiden olosuhteiden, kuten toimitetun pymisaika Vaasan hovioikeudessa saadaan nor-
10995: pak!kohuutokaupan .jälkeen, vahinkoa ei enää maaliksi. Saapuvien juttujen lukumäärä edellyt-
10996: voitaisikaan korjata. tää jatkuvaa työllisyyttä hovioikeudessa nel-
10997: Hovioikeus on vuodesta 1967 lukien esittä- jällle vakinaiselle jaostolle.
10998: nyt uuden vakinaisen jaoston perustamista. Jos Jos lisäjaoston perustamista lykätään, ti'lanne
10999: jaosto olisi perustettu jo vuonna 1967, juttujen tulee kestämättömäksi. Ne menetykset, joita
11000: ruuhkautuminen olisi voitu estää. Vuoden 1970 viivästyminen aiheuttaa kansalaisille, tulisivat
11001: alusta Vaasan hovioi!keuteen perustettiin yli- jatkumaan ja tapahtumaan yhä useamman kan-
11002: Il,29.- Kauppi ym. 207
11003:
11004: salaisen kohdalla, joka saattaa juttunsa Vaasan vaksi uudelleen. TäHöin tulee ajank<ihtaiseksi
11005: hovioikeuden ratkaistavalksi. Menetykset tule- myös uusien hovioikeuksien perustaminen. Jos
11006: vat yhä eddleen aiheuttamaan kansa1aisille kär- Vaas'an hovioikeuteen nyt saataisiin neljäs va-
11007: simyksiä, joita ainakin yhteiskunnan vähäosais- kinainen ~jaosto ja y1ksi ylimääräinen jaosto jäisi
11008: ten on vaikeata enää koskaan myöhemmässä sen lisäksi jutturuuhkaa purkamaan, se ei voisi
11009: el~mässään poistaa. Ne taloude[liset vahingot, olla esteenä myöhemmin ehkä tapa'htuvalle Poh-
11010: jo~'ka viivästyminen kansalaisille arheuttaa, ovat jois-Suomen hovioikeuden perustamiselle. Jut-
11011: monin ,verroin suuremmat kuin yhden hovioi- tujen käsitte'lyn nopeuttaminen Vaas an hovioi-
11012: 1
11013:
11014:
11015: keuden vakinaisen jaoston perus,tamiseen tarvit- keudessa ja sen tuomiopiiriin kuuluvien kansa-
11016: tavat varat. laisten saavtaminen tämän oikeusturva!kysymyik-
11017: Asian korjaaminen ei siedä viivytystä. Asian sen suhteen yhtäläiseen asemaan maan muiden
11018: ratkaiseminen ei voi jäädä odottamaan oikeus- osien kansa1,aisten !kanssa on tämän hetken tä,r-
11019: laitoksen !kokonaisuudistusta. Uudistus, joka keä päämäärä.
11020: aloitetaa:n alioikeudesta, tulee viemään aikaa. Edellä olevaan viita:ten ehdotamme kunnioit-
11021: Myöhemmin, kun hovioikeu1ksissa uudistus- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11022: suunnitel1nan mukaisesti tullaan sHntymään
11023: suullisiin kuulusteluihin, tu'lee jokaisen hovi- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
11024: o~keuden !kohdalta työvoiman tar:ve arvioita- neliännen vakinaisen jaoston perustami-
11025: seksi Vaasan hovioikeuteen.
11026: Helsingissä 10 päivänä helm1kuuta 1972.
11027:
11028: Eeva Kauppi. Mauri Miettinen.
11029: Aili Vaittinen. Victor Procope.
11030: Veikko Pihlajamäki. Mauri Seppä.
11031: P. Mäki-Hakola. Matti Asunmaa.
11032: Olavi Nikkilä. Juuso Häikiö.
11033: Elly Sigfrids. Kullervo Rainio.
11034: Eero Lattula. Sirkka Lankinen.
11035: 208
11036:
11037: II,.30.- Toiv.al. n:o 74.
11038:
11039:
11040:
11041:
11042: T. M. Koivisto ym.: Lasten henkivakuuttamiseen kohdistuvan
11043: vakuutustoiminnan lainsäädännöllisestä rajoittamisesta.
11044:
11045:
11046: E d u s k u n n a II e.
11047:
11048: Henikivalkuutustoiminnan päätarkoituksena onkin katsottava ,täysin epäterveelksi funiöksi.
11049: on korvausten maksaminen kuolemantapauksen Vaikuutuksenottajalle ei tästä yleensä koidu
11050: sattuessa, jolloin .tällä toiminnalla pyritään es- merkittävää taloudehlista vahinlkoa, koska kuo-
11051: tättnään vakuutetun omaisten •taloudellisen ase- leman!V'aaraosan maksu on vähäinen. V ahingO'l-
11052: man huononeminen. Lasten henkivakuutusten liseksi lasten varkuutusten myynti muodostuu
11053: ottamiselle ei ,tätä perustetta ole, siJ.lä lapsen silloin, \kun lapsen vakuutuksen ottaminen osal-
11054: kuolema ei huononna muun perheen taloudel- taan vaikuttaa siihen, että vakuutuksen todel-
11055: lista asemaa. Kuitenikin iasten henlkivakuutuk- linen tarvitsija, perheen huoltaja, ei ota hen!ki-
11056: si•a otetaan yllättävän runsaasti, noin puolet kai- vakuutusva tai ottaa sen liian pienenä.
11057: kista vuos1ttain myydyistä henkivakuutuksista Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
11058: on lasten vaikuutulksia. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11059: Hyvälksyttävänä tarkoituksena ~asten henki-
11060: vakuutusten ottamiselle voidaan pitää tässä että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
11061: muodossa .tapahtuvaa säästämistä esim. htpsen menpiteisiin lasten henkivakuutusten
11062: tu~evia op1ntoja va·rten. Kuitenkin lasten hen- myynnin rajoittamiseksi lainsäädäntö-
11063: kivakuutusten ottaminen perustuu usein tun- teitse siten, että henkivakuutusten
11064: teenomaisiin vaikuttimiin ja tätä käytetään hy- myynti kokonaan kiellettäisiin viiden-
11065: väksi myös näiden vakuutusten myyntityössä. teen ikävuoteen saakka ja lisäksi erityi-
11066: Kuolemanvaaraosan liittymiselle lasten henki- sesti kuolemanvaaravakuutusten myynti
11067: vaikuutuksHn ei ole mitään perusteluja ja tämä 15 ikävuoteen saakka.
11068: Helsingissä 14 päivänä h~lmikuuta 1972.
11069:
11070: Tellervo M. Koivisto. Margit Eskman.
11071: Kaisa Raatikainen. Ilkka Taipale.
11072: 209
11073:
11074: 11,31. -Toiv.al. n:o 75.
11075:
11076:
11077:
11078:
11079: T. T. Koivisto ym.: Muutoksenhakuraioituksia korkeimmassa
11080: oikeudessa koskevien säännösten muuttamisesta.
11081:
11082:
11083:
11084: E d u s ik u n n a 1[ e.
11085:
11086: Vuoden 1971 valtiopäivillä eduskunnalle an- tutikittavaksi pääsääntöisesti ~vasta !kun hovioi-
11087: netussa hallituksen selonteossa 'tuomioistuinllai- keus on hylännyt hänen vaatimuksensa enem-
11088: tdksen ja oikeudenkäyntimenettelyn kehit,tämis· män kuin 2 000 mal'kan osailta. Vastaavasti
11089: suunnitelmista i.limenee, että suunnitteilla on suuryhtiö voi korkeimmassa oikeudessa asti vel-
11090: korkeimman oilkeuden ~uonteen ruuut·taminen koa Jaskusaataviaan jo sen kannalta vähäisestä
11091: siten, että Jrorikein oikeus vastaisuudessa rat- 2 000 marlkan määrästä alkaen.
11092: kaisisi pääasiallisesti vain oikeusikysymytksiä. Rikosjutussa syytetty pääsee tuomitun ran-
11093: Tä!llöin mahddHisuudet saattaa asia korkeim- gaistuksen perusteel[a korkeimpaan oikeuteen
11094: man oikeuden tutikitta:vaksi olisivat huomatta- yleensä ~vain, jos hänet on tuomittu yhdeksää
11095: vasti rajoitetutnltil.at kuin nykyisin. Samansuun- kuukautta pitemmäksi ajalksi vapausrangaistuk-
11096: taisia ajatuksia lrolikeimman o~keuden osa:lta esi- seen. Kun ensikertalaisille harvemmin tuomi-
11097: tetään myös oi;keuslaitosto~mi:kunnrul mietin- taan yihdeiksää kuukautta pitempiä vapausran-
11098: nössä (1971:B 112). Tä!l:laista muutosta voi- gaistuiksia, eivät he yleensä voi saada asiaansa
11099: daan pitää sinänsä hyväksyttävänä. Sen rtoteu.t- kolikeimman oikeuden tutkittavaksi.
11100: taJminen edeLlyttää kuitenkin hovio~keusmenet Sillti saattaa olla 'kysymys niinkin merkittä-
11101: telyn saattamista oikeusvarttnuuden paremmin västä asiasta kuin ensimmäisestä ehdottomasta
11102: turvaavalle tasolJle lähinnä siirtymällä nykyi- vapausrangaisturksesta. Syytetyn on mahdotonta
11103: sestä ikirjaUisesta menetteiystä suullliseen me- myös saada kotikeimman oikeuden ~tarjoamaa oi-
11104: nettelyyn 'ainakin niissä tapauksissa, joissa hovi- keusturvaa, vaikka syyttäjä on syyttänyt häntä
11105: oikeus asettuu näytön awostdussa toiseHe kan- vielä hovioikeudessakin hyvinlkin tölikeästä xi-
11106: na!lle kuin alioikeus. Kun hovioikeusmenettelyn koksest·a, jos syytetty tuomitaan vapaus·rangais-
11107: uudistaminenkaan ei ole ha±litu.ben selonteosta tuikseen, jonka pituus on enintään yhdeksän
11108: päätellen välittömästi toteutettavissa sHrtyy kuukautta. Syyttäjä sitä vas'toin voi pääsääntöi-
11109: ed~llä tarkoitettu korkeimman oikeuden toi- sesti saattaa asian korkeimman o~keuden tut-
11110: mintaan merkittävästi rvaiikuttava uudistus vielä kittavaksi, jos syyte koskee cl."ikosta, ,josta saat-
11111: pitkiiNe t~evaisuuteen. taa seurata kuritushuonetta enemmän kuin
11112: Käytännön o1keuselämässä on voitu todeta, kolme vuotta.
11113: etteivät nykyiset muutoksenhakua korkeim-
11114: massa o~keudessa mjoittavat oikeudenkäyruis- Epäoikeudenmukaiselta vaikuttaa myös syy-
11115: kaaren 30 Juvun säännökset ole tyydyttäviä. tetylle asetettu muutoiksenhakurajoitus verrat-
11116: Päinvastoin ne johtavat suorastaan epäoiikeu- tuna riita-asioissa noudatettaviin rajoituk-
11117: denmu!kaisiin lopputuloksiin. siin. Voidaan sanoa, että yihdeiksän kuukauden
11118: Pääsääntöisesti asianosainen on oikeutettu vapausrangaistus ei nyikyisin vedä vertoja 2 000
11119: hakemaan muutosta hovioikeuden tuomioon markan osatta vastaiselle tuomioJ:le.
11120: korkeimma!Jta oikeudelta, jos hovioikeuden rat- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11121: kaisu on asianosaisell.e vastainen enemmän 1kuin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11122: 2.000 martkan osalta. Tällainen rahamäärä edus-
11123: taa elätvässä elämässä täysin toisenilaista arvoa että hallitus ensi tilassa ;a odotta-
11124: varattomaJile pa!Lkannauttija.lle !kuin suur- matta laaiempien, korkeinta oikeutta
11125: yhtiöi1Ie. Siitä huolimatta työmies työpaltkkaju- koskevien uudistusten toteutumista an-
11126: tussa voi saattaa asiansa korkeimman oikeuden taisi Eduskunnalle esityksen muutoksen-
11127: 27 156/72
11128: 210 11,31.- Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa.
11129:
11130: hakurajoituksia korkeimmassa oikeu- vapausrangaistukseen tuomittuien syy-
11131: dessa koskevien säännösten muuttami- tettyjen kannalta oikeudenmukaisem-
11132: seksi köyhempien kansalaisten ja miksi.
11133: Helsingissä 10 päivänä heilmikuuta 1972.
11134:
11135: Tellervo T. Koivisto. Riitta Järvisalo-Kanerira. Aimo Ajo.
11136: Tellervo· M. Koivisto. Sakari Knuuttila. Pirkko Työläjärvi.
11137: 211
11138:
11139: II,32.- Toiv.al. n:o 76.
11140:
11141:
11142:
11143:
11144: Koskenniemi: Teollisuusvankiloiden niveltämisestä paikalliseen
11145: tuotanto- ;a työllisyystoimintaan.
11146:
11147:
11148: Ed u s lk u n n a He.
11149:
11150: Vanikeinhoitolaitoksen ,työtoiminnassa on Teol.Jisuus.vankiloiden tekniseNä asiantunte-
11151: viime wosina jouduttu voimakkaasti supista- muksella voi olla ohjaava merkitys paiklkakun-
11152: maan maataloustyön osuutta ja rakentamaan nan muun tuotantoelämän kehittämisestä. Pai-
11153: nykyajikaisia teoUisuustyöpaikköja vankien työl- kallista väestöä tuHsi myös voida ·työllistää
11154: listämiselksi tuottavaan :ja ammattitaitoa kehit- teollisuusvanikiloiden tuotantoyksiköissä yh-
11155: .tävään työhön. dessä vankityöntekijöiden kanssa. Näin voitai-
11156: Pohjois-Suomen alityöJilisyysarlueella sijaitsee siin myös ~armis·raa tuotantolaitoksen käyttöön
11157: kaksi suurta van!kHaa, Peilson varavanlkila ja Su- tietty määrä pysyvää ammattityövoimaa. Teoi-
11158: kevan lkeskuSJVankila, joita maataloustoiminnan lisuusvankiloiden ja muun pailkarllisen teollisuu-
11159: supistami,sen yhteydessä on tipeästi ryhdytty den yhteistoimFntaa voitaisiin kehittää mm. si-
11160: teO!lJ.istamaan. Nämä vankilat muodost,avat si- ten, että vaniki'lat suoritta1sivat alihankinta-
11161: jaintilkunnHleen merkittävän ·tu1olähteen. Sa- työtä paikaLliseLle <teoNisuudelle.
11162: malla ik.uitenikin paikallisen väestön rtyötrlai- Kolkeilualueiksi esitän :dityölli'syysa!ludlla si-
11163: suuksien riittämättömyys on johtamassa työky- jaitsevia Pelson varavankilaa ja Sukevan kes-
11164: kyisen väestön poismuuttoon, jolla on monia kusvankilaa.
11165: haitallisia seurannaisvaikutuksia yhdyskunnan Edellä dlevan perusteelJa ehdotan ikunnioit-
11166: toiminna1le. ,t<avasti edus1kunnan hy,välksyttäväiksi :toivomuk-
11167: Investoinnit ,tuotantolaitoksi!ksi rakennevtui- sen,
11168: hin vankiloihin tulisi saada mahdoLlisimman tar- että hallitus ryhtyisi kokeilutoimen-
11169: koituksenmukaiseen käyttöön ja hyödyttämään piteisiitz teollisuusvankiloiden tarkoi-
11170: myös muuta yhdyskuntaa. Tähän on monia vielä tuksenmukaiseksi niveltämiseksi paikal-
11171: käyttämättä jääneitä mahdo1lisuuksia. liseen tuotanto- ;a työllisyystoimintaan.
11172: Hdsingis'sä 16 päivänä hclmikuuta 1972.
11173:
11174: Niilo Koskenniemi.
11175: 212
11176:
11177: 11,33.- Toiv.al. n:o 77.
11178:
11179:
11180:
11181:
11182: Koskinen ym.: 15 vuotta täyttäneiden oikeuttamisesta toimimaan
11183: yhdistyksen nimenkirjoittajina.
11184:
11185:
11186: E d u s k u n n a d1 e.
11187:
11188: Yhdistyslain 17 § :ssä säädetään, ettei vaja- Nuorisojärjestön toiminnan ,tukemiseen !käy-
11189: valtainen saa edustaa yhdistystä kolmatta tetään jul:kisia vardja. Vaikuttaa nttti.nkuris<elta,
11190: miestä vastaan tai viranomaisen edessä. Tästä että ,samaan aikaan kun yhteiskunta pitää jär-
11191: säännöksestä on seurauksena, että yhdistyksen jestöjen toimintaa niin arvolkkaana, että se tu-
11192: nimenkirjoittajien on oltava 20 vuotta täyttä- kee shä taloudellisesti, se toisaa1ta [ain sään-
11193: neitä. Tästä on suurta haittaa niille yhdistyk- nöksellä rajoittaa niiden o~keutta vapaasti valita
11194: siLle, joiden jäsenet suurimmaksi osaksi ovat 1akimääräiset edustajansa. Tämän vudksi Jakia
11195: atle 20-vuotiaita. KaH~ki Suomen Teiniliiton jä- olisi muutettava siten, että ainakin 15 vuotta
11196: senyhdistykset ~a huomattava osa muistakin täyttäneet keLpaisivat yhdi'styiksen nimenkirjoit-
11197: nuorisojätjestöistä on tällaisia. Järjestöt ovat taji!ksi. Tästä ikärajasta alkaa rikosoikeudelli-
11198: joutuneet etsimään kaikenlaisia kiertoteitä voi- nenikin va:stuuna[aisuus ja tämän ikäiset voivat
11199: dakseen huorlehtia jäsentensä etujen valvomi- jo tehdä työsopimuksen. Yhdistyksen nimen-
11200: sesta. Rekisteröityjen yhdistysten nimenkirjoit- kirjoitusoikeuden kytkeminen yleiseen täysi-
11201: taji'ksi on pakiko va:lita täysi-i:käisiä, vaikka ikäisyyteen on aiheetonta, saahan vajavakainen-
11202: nämä jo olisivat irtautuneet käytännön toimin- kin vapaasti päättää niisJtä varoista, jotka hän
11203: nasta. Esime11kiksi Suomen Teinhliittoon kuu- on omalla !työllään ansainnut.
11204: luvia teinikuntia ja piiriyhdistyksiä ei ole voitu Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11205: ensinkään rekisteröidä, koska täysi-ikäisiä ni- kunnan hyväksyttäväiksi toivomuksen,
11206: menkirjoittajia ei ole !Saatavissa. Tällainen asiain
11207: tila a1heuttaa vaikeuksia va,rsinikin taioudeUis- että hallitus kiireellisesti antaisi Edus-
11208: ten ja vira:Uisluontoisten asioiden hoidolle, kunnalle esityksen yhdistyslain 17 §:n
11209: koska kai'ldd sopimukset on tehtävä keskusjär- muuttamiseksi siten, että 15 vuotta
11210: jestön nimissä, mikä viivästyttää ravkaisuja ja täyttäneet voisivat toimia yhdistyksen
11211: saattaa aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. nimenkirjoittajina.
11212: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
11213:
11214: Aarne Koskinen. Pentti Liedes. Mirjam Tuominen.
11215: Irma Rosnell. T. Åsvik. Heimo Rekonen.
11216: 213
11217:
11218: Il,34.- Toiv.al. n:o 78.
11219:
11220:
11221:
11222:
11223: Kurppa ym.: Saatavien perimislainsäädännön uudistamisesta.
11224:
11225:
11226: Ed u sku n n a 1[ e.
11227:
11228: Saatavien perimisessä on viime vuosina huo- Edellä olevaan :viitaten ehdotamme kunnioit~
11229: lllatlt'avasd heikennetty perijän asemaa. Tavalli- taen eduskunnan hyvä!ksyttävä!ksi .toivomuksen,
11230: sen :kansalaisen ia pienyrittäjien kohdalla ti-
11231: lanne on hanika:lin. Vi:lpittöminä vellkojina he että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11232: vä!lttämättä tarv~tsisivat saatavansa toimeentu- saatavien perimistä koskevan lainsäädän-
11233: loansa ja ·toiminnan jaJt:kamiseensa. Keinottele- nön uudistamiseksi niin, ettei sillä hei-
11234: van ja vilpillisen rvelallisen kanssa he nykyis- kennettäisi yrittäjän toimintaa.
11235: ten perintämääräysten puitteissa ovat usein täy-
11236: sin avuttomia.
11237: Helsingissä 7 päivänä hdlmikuuta 1972.
11238:
11239: Mauno Kurppa. Mikko Vainio. Rainer Lemström.
11240: 214
11241:
11242: Il,35.- Toiv.al. n:o 79.
11243:
11244:
11245:
11246:
11247: Laatio ym.: Pohjois-Suomen hovioikeuden perustamisesta.
11248:
11249:
11250: E d u s k u n .n a J 1e.
11251:
11252: Viime . vuosina on hovioikeuksiin saapuvien massa asemassa. Vaasan hoviQikeuden jutuil&ta
11253: asioiden määrä tkasvanut huomattavasti. SamaUa on lähes puolet Pohjois-Suomesta, vaikika niistä
11254: on Hsääntyny,t myös ratkaisemattomien juttu- puuttuvat Kajaanin raastuvanoikeuden ja tuo-
11255: jen ['ukumäärä. Vaasan !hovioikeudessa, johon miokunnan jutut. Kun Lapin lääni ja koko
11256: kuuluu ikolko Lapin :lääni ja suurin osa Oulun Oulun Jääni kuuluisivat Pohjois-Suomen hovi-
11257: lääniä, arvellaan vuoden 1973 lopulla olevan oikeuden piiriin, !tulisi se työlliJStämään .riittä-
11258: jo yli 2 600 ratkaisematonta juttua. Ruuhkan vässä määrin ikolmijaostoisen hovioikeuden, jossa
11259: takia ju!tut viitp'Y!Vät :hovioilkeudessa keskimää- juttujen tkäsittely voitaisiin suorittaa kdhtuUJlli-
11260: rin n. 1/2 vuotta. Kansalaisten o~keusturvaa sessa ajas,sa.
11261: ajatellen tämä ei voi olla oikein. Erityisen huo- Ede~lä esitettyyn viitaten ehdotamme !kun-
11262: nossa asemassa ovat muU'tenkin monissa vai- nioittaen eduskunnan hyvälksyt<tävä!ksi to~vo
11263: keuksissa elävät Pohjois-Suomen vähäosaiset mu:ksen,
11264: asukkaat.
11265: Kun .nyt ollaan siirtymässä suulliseen oikeus- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
11266: käsittelyyn myös hovioikeuksissa, joutuvat menpiteisiin Pohjois-Suomen hovioikeu-
11267: Pohjois-Suomen asu!klkaat suhteessa maan mui- den perustamiseksi.
11268: den osien a~ukkaisiin olemaan edeUeen vaikeam-
11269: Helsingissä 15 päivänä helmilkuuta 1972.
11270:
11271: G. Laatio. J. Juhani Kortesalmi. Pekka Vilmi.
11272: Eero Lattula. Kullervo Rainio. Mikko Jokela.
11273: Victor Procope. Mauri Miettinen. Jouni Mykkänen.
11274: Helvi Niskanen. Pekka Jokinen. Kauko Tamminen.
11275: Salme Katajavuori.
11276: 215
11277:
11278: Il,36.- Toiv.al. n:o 80.
11279:
11280:
11281:
11282:
11283: Laine ym.: Maistraatin lakkauttamisesta ja tämän johd~sta tar-
11284: peellisten uudelleenjärjestelyjen suorittamisesta.
11285:
11286:
11287: Ed u s k u n n a 11 e.
11288:
11289: Kaupunkien hallintojärjestelmäri uudistuk- voi sattua esim. !kaupungin alueella t01mtvan
11290: sen yhteydessä v. 1927 maistraat'ti menetti ikau- ~leisen liikenteen liikennelupien ja liikennetak-
11291: pun!kien kunnallisessa haililinnossa aikaisemman sojen vahvistamisessa. Suurimmissa kaupun-
11292: tärkeän osuutensa. V ailtion paikallisen haHinnon geissa on yleensä kaupungin sisäisestä liiken•
11293: tehtävien suorittamista varten maistraatti kui- teestä huolehtiminen katsottu lkunna:lle sopi-
11294: tenkin säilytectiin. Nyikyisin maistraatti on van- vaksi tehtäväksi. Kaupungin halliintoelinten
11295: hentunut jäänne, jonka monet entiset tehtävät kannasta poiketen rv:oi kuitenkin maistraatti
11296: ovat menettäneet melikityksensä. Eräät sen en- tehdä .tyhjäksi kunnaUisten elinten suunnitel-
11297: tisistä tehtävistä on siirretty yleisille tuomiois- mat epäämäl!lä jollain linjalla liikenneluvan ikau-
11298: tuimille. Maistraatin n)'lkyinen toimivalta antaa ipungin omistama~ta ~iilkennelaitokselta ja
11299: kuitenkin mahdollisuuden puuttua eräisiin sel- myöntämällä sen yksityiselle liikennöitsijälle.
11300: Jaisiin asioihin, joissa päätäntävallan pitäisi Näin yksityinen voi saada taloudellisesti kan-
11301: kuulua ikunna~Hsil!le elimille. nattavimmat linjat ja kaupunki joutuu huoleh-
11302: Maistraatin tehtävät ovat valtion tehtäviä, timaan huonommin kannattavista linjoista.
11303: mutta viranhaltijat ovat kunnållisia viranhal- Maistitaatin nykyiset tehtävät ovat sellaisia,
11304: tijoita. Kunta suorittaa myös maistraatin kus- että ne lhyvin voidaan siirtää muille !kaupungin
11305: tannukset, Joita ja eräitä muita valtion tehtä- ja valtion ihallintoelimiHe ja tuomioistuimiltle.
11306: vistä aiheutuvia kustannuksia konvaamaan ikau- Kun maisvraatti nykyisin on vanhentunut hal-
11307: pungeille on aikoinaan annettu tuulaakin kanto- linnon porras, olisi se lakkautettava.
11308: oiikeus. Kaupunkien suoritettavien valtionteh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
11309: tävien )a niistä aiheutuvien !kustannusten Hsään- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11310: nyttyä ei tuulaa:ki nykyisin 1·iitä kuin vähäiseltä
11311: osalta korvaamaan kaupungeille niistä aiheutu- että hallitus antaisi Eduskumtalle
11312: via !kustannuksia. Sitäpaitsi suureNa osa!Ila kau- sellaisen lakiesityksen, että kaupunkeja
11313: pungeista ei ole tuulaakin kanto-oikeutta eikä taloudellisesti rasittamatta maistraatin
11314: siis tuu'laakituloja ollenkaan. tehtävät siirrettäisiin kunnallisille eli-
11315: KunnalHsen toiminnan kehityksestä ja siihen mille ja valtion hallintoviranomaisille
11316: sopeutumattomista: maistraatin tehtävistä joh- sekä yleisille tuomioistuimille ja maist-
11317: tuen syntyy -ristiriita kaupungin hahlintoelinten raatti lakkautettaisiin.
11318: ja maistraatin välilhle. Täilaisia erimieHsyyksiä
11319: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
11320:
11321: Ensio Laine. Pauli Puhakka. Irma Rosnell.
11322: Taisto Sinisalo. Pentti Liedes. Aarne Pulkkinen.
11323: 216
11324:
11325: 11,37.- Toiv.al. n:o 81.
11326:
11327:
11328:
11329:
11330: Lemström ym.: Ammattiautoiliioiden pakollisten vakuutusmak-
11331: sujen alentamisesta.
11332:
11333:
11334: E d u :s :k u n n a I 1e.
11335: Ammattimaista taksi- ja kuomna-autoyrittä- toilijan osalta aleunettavaksi yksityisauton va-
11336: jää painavat raskaat maksut. Yhdeksi tällaiseksi kuutusmaksua vastaavaksi.
11337: on muodostunut pakollinen vakuutusmaksu. On Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11338: väärin, että ammat-tiautoilijan 'Vakuutusma:ksut tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11339: ovat korkeammat kuin yksityisautoilijan. Atn- sen,
11340: mattiautoilijan ajotapa ja tottumukset ovat että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11341: osoittautuneet turvalliseksi, lisäksi sekä ammat- menpiteisiin ammattiautoilijoiden auto-
11342: ti- että yksityisauton omistaja suorittavat kul- jen pakollisten vakuutusmaksujen alen-
11343: jetuksia useasti aivan samassa määrin. Siksi on tamiseksi yksityisautojen vakuutusmak-
11344: perusteltua esittää vakuutusmaksut ammattiau- sujen tasolle.
11345: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
11346:
11347: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
11348: Mikko Vainio. A. R. Sainio.
11349: 217
11350:
11351: II,38.- Hemst.mot. nr 82.
11352:
11353:
11354:
11355:
11356: LiUqvist m. fl.: Om tillgång tili arbete och bostad för personer
11357: som friges från fängelse.
11358:
11359: T i 11 R i k s d a g e n.
11360: Det genomsnittliga antalet fångar i våra är naturligtvis ett framsteg även om sysselsätt-
11361: fängelser var under år 1971 drygt 5 000. Un- ning i arbetsläger i princip måste anses som
11362: der samma år började 10 223 personer avtjäna mindre lämplig för frigivna personer. Beträffan-
11363: sitt frihetsstraff medan antalet frigivna under de bostadsfrågan har Kriminalvård r.f. gjort
11364: året uppgick tili närmare 10 000. Merparten vägande insatser genom att i vissa städer in-
11365: eller 5 162 av de sistnämnda erhöll endast vill- rätta s.k. "halfway house" kombinerat med
11366: korlig frihet, 352 förverkade sin villkorliga egen arbetsförmedling. På detta sätt har fri-
11367: frihet och 123 fick sin prövotid förlängd. givna fått en bra start genom att de fått ar-
11368: Möjligheterna för frigivna fångar att börja betsplats samtidigt som de för en övergångstid
11369: ett normalt Iiv efter fängelsevistelsen är i detta fått bostad.
11370: nu långt ifrån tillfredsställande. Många åter- Man måste väl utgå ifrån, att en person
11371: faller i brottets hana på grund av att de inte som avtjänat sitt straff i fängelset, i allmänhet
11372: får verkliga möjligheter att återanpassa sig i är i behov av såväl samhällets hjälp som stöd
11373: samhället. Det största problemet består av svå- för återanpassning i sin nya omgivning. Så pass
11374: righeten med att få arbete och bostad. Som stor skillnad måste det sannolikt vara på för-
11375: det nu är skall en frigiven person, trots sina hållandena innanför och utanför straffanstaltens
11376: betydligt försämrade utgångsmöjligheter, kon- murar. Samhället, vars inställning hittills varit
11377: kurrera på den fria arbets- och bostadsmark- mycket ogin mot de frigivna, bör tillse att de
11378: naden. Arbetsgivarna, oberoende av om det är ges verkligt goda möjligheter att börja ett
11379: fråga om en privat, statlig eller kommunal, an- nytt liv. Det bör väl anses rimligt, att det är
11380: ställer i regel ogärna en person som suttit i samhällets plikt och skyldighet, att ordna såväl
11381: fängelse. De officiella arbetsförmedlingarna tor- lämpligt arbete som bostad åt ovannämnda
11382: de . också härvidlag följa samma principer som personer. De första förutsättningama för åter-
11383: arbetsgivarna. Vid anskaffning av bostad är gång till ett normalt och människovärdigt Iiv.
11384: samhällets inställning ungefär lika negativ som När vi en gång har råd att hålla våra med-
11385: i sysselsättningsfrågan. I praktiken betyder människor i straffanstalter, bör vi också orka
11386: detta, att förutsättningarna för en frigiven med att ge dem arbete och bostad efteråt.
11387: person att återgå tili ett normalt Iiv är synner- Och i de fall då satsningen lyckas ger insatsen
11388: ligen små och långt ifrån idealiska. mångdubbel ränta åt samhället på flera olika
11389: sätt.
11390: I detta sammanhang bör också beaktas, att Hänvisande tili ovanstående motiveringar
11391: ett ganska stort antal av frigivna fångar tagit föreslår undertecknade, att riksdagen ville be-
11392: så mycket skada av fängelsevistelsen, att de sluta hemställa,
11393: inte genast kan anpassa sig tili en normal ar-
11394: betsmiljö. Man räknar med att 10-20 pro- att regeringen omedelbart måtte vid-
11395: cent av de villkorligt frigivna har allvarliga taga åtgärder för att garantera personer,
11396: svårigheter i detta avseende. som friges från fängelser, såväl arbete
11397: För vissa villkorligt frigivna har föreningen som bostad under en övergångstid och
11398: Kriminalvård r.f. ordnat möjlighet att under tills de hinner återrmpassa sig till sam-
11399: dess övervakning arbeta på arbetsläger. Detta hället. ·
11400: Helsingfors den 15 februari 1972.
11401:
11402: Bror Lillqvist. Evald Häggblom. Elly Sigfrids.
11403: 28 156/72
11404: 21.8
11405:
11406: II,38.- Toiv.al. n:o 82. Suomennos.
11407:
11408:
11409: LiUqvist ym.: Vankiloista vapautuvien henkilöiden työn- ja asun-
11410: nonsaannista.
11411:
11412: E d u s kun n a 11 e.
11413: Keskimääräinen vankien lukumäärä vanki- työleirillä. Tämä on tietenkin edistysaskel,
11414: loissamme oli vuonna 1971 runsaat 5 000. Sa- vaikkakin työskentelyä työleirillä periaatteessa
11415: mana vuonna aloitti 10 223 henkilöä vapaus- on pidettävä vähemmän sopivana vapautetuille
11416: rangaistuksensa sovittamisen, kun taas vapau- henkilöille. Mitä asuntokysymykseen tulee, Kri-
11417: tettujen määrä kohosi lähelle 10 000: ta. Suurin minaalihuolto r.y. on antanut huomattavan pa-
11418: osa eli 5 162 viimemainituista pääsi ainoastaan noksen perustamalla eräissä kaupungeissa nk.
11419: ehdonalaiseen vapauteen, 352 menetti ehdon- "half way houses", yhdistettynä omaan työnvä-
11420: alaisen vapautensa ja 123:n koeaikaa piden- litykseen. Vapautuneet ovat tällä tavoin pääs-
11421: nettiin. seet hyvään alkuun kun he ovat saaneet työ-
11422: Vapautettujen vankien mahdollisuudet aloit- paikan samanaikaisesti siirtymäajan asunnon
11423: taa normaali elämä vankilassaolon jälkeen ovat kanssa.
11424: tätä nykyä kaikkea muuta kuin tyydyttävät. Lienee lähdettävä siitä, että henkilö, joka on
11425: Monet vajoavat jälleen rikoksen teille sen joh- sovittanut rangaistuksensa vankilassa, yleensä
11426: dosta, etteivät he saa todellisia mahdollisuuk- on sekä yhteiskunnan avun kuin tuenkin tar-
11427: sia. sopeutua jälleen yhteiskuntaan. Suurimpana peessa sopeutuakseen uuteen ympäristöönsä.
11428: ongelmana on vaikeus saada työtä ja asunto. Niin suuri ero on todennäköisesti olosuhteilla
11429: Nykyisellään vapautetun henkilön, huolimatta rangaistuslaitoksen muurien sisä- ja ulkopuo-
11430: merkittävästi huonontuneista lähtökohdistaan, lella. Yhteiskunnan, jonka asenne tähän men-
11431: on kilpailtava vapailla työ- ja asuntomarkki- nessä on ollut hyvin tyly vapautettuja koh-
11432: noilla, Työnantajat, riippumatta siitä, onko ky- taan, on pidettävä huolta siitä, että heille suo-
11433: seessä yksityinen, valtiollinen tai kunnallinen daan todella hyvät mahdollisuudet uuden elä-
11434: työnantaja, ottavat yleensä vastahakoisesti pal- män aloittamiseen. On kai pidettävä kohtuulli-
11435: velukseen henkilön, joka on istunut vankilassa. sena, että yhteiskunnan velvollisuutena on jär-
11436: Viralliset työnvälitystoimistot noudattanevat jestää sekä sopivaa työtä että asunto yllä mai-
11437: tällä kohdin samoja periaatteita kuin työnanta- nituille henkilöille - ensimmäiset edellytykset
11438: jat. Asunnon hankkimisen yhteydessä yhteis- paluulle normaaliin ja ihmisarvoiseen elämään.
11439: kunnan asenne on suunnilleen yh~ä kielteinen Kun meillä kerran on varaa pitää lähimmäi-
11440: kuin työllisyyskysymyksessä. Käytännössä tämä siämme rangaistuslaitoksissa, on meidän myös
11441: merkitsee, että vapautetun henkilön edellytyk- kyettävä antamaan heille työtä ja asunto sen
11442: set palata normaaliin elämään ovat erittäin pie- jälkeen. Ja niissä tapauksissa, joissa sijoitus
11443: net ja kaikkea muuta kuin ihanteelliset. onnistuu, se tuottaa yhteiskunnalle monin eri
11444: tavoin moninkertaisen koron.
11445: Tässä yhteydessä on myös otettava huo-
11446: Yllä oleviin perusteluihin viitaten allekirjoit-
11447: mioon, että melko suurelle määrälle vapaute-
11448: taneet ehdottavat eduskunnan hyväksyttäväksi
11449: tuista vangeista vankilassaolo on aiheuttanut
11450: toivomuksen,
11451: niin suuria vaurioita, etteivät he heti voi so-
11452: peutua normaaliin työympäristöön. Arvioidaan, että hallitus välittömästi ryhtyisi toi-
11453: että 10--20 %:1la ehdonalaiseen vapauteen menpiteisiin taatakseen vankilasta va-
11454: päässeistä on vakavia vaikeuksia tässä suhtees- pautetuille henkilöille sekä työtä että
11455: sa. Eräille ehdollisesti vapautetuille on Krimi- asunnon siirtymäaiaksi eli siksi, kunnes
11456: naalihuolto r.y. niminen yhdistys järjestänyt he ehtivät jälleen sopeutua yhteiskun-
11457: mahdollisuuden työskennellä sen valvonnassa taan.
11458: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
11459:
11460: Bror Lillqvist. Evald Häggblom. Elly Sigfrids.
11461: 219
11462:
11463: II,39.- Toiv.al. n:o 83.
11464:
11465:
11466:
11467:
11468: Lottanen ym.: Vankeinhoito-opiston perustamisesta Hämeenlin-
11469: naan.
11470:
11471:
11472: Ed u s kun n a 11 e.
11473:
11474: Ammattikoulutus on maassamme viime vuo- sen näkökohdat olisi opistomuotoinen va.nilrein-
11475: sina suurin askelin kulkenut eteenpäin. On hoitokoulutus · nopeasti saatava käyntiin. Hä-
11476: luotu vatltakuntaa käsittävä organisaatio ja ra- meenlinnaan valmistuu lähiaikana maamme ny-
11477: kennettu oppilaitoksia. Pätevän ammattikou- kyaikaisin vankila. Sen yhteyteen sopisi vähin
11478: lutuksen omaavat ovat hyvin sijoittuneet työ- kustannuksin rakentaa tämä opisto. Hämeen-
11479: elämään. linna sijaitsee myös !kahden korkea,koulu:kau-
11480: Valtion eri hallintoaloilla palvelevilla on pungin, Helsingin ja Tampereen ~välillä, joissa
11481: suurta tarveHa saada yhä uutta ja asiaankuu- annetaan yhteiskuntatieteellistä ja käyttäyty-
11482: ~uvaa ammattiopetusta. Tarvitaan myös aivan mistieteellistä opetusta, joten opettajavoimia
11483: uudenlaisia opistoja. Oikeusministeriö asetti olisi saata;,vissa. Hämeen iääninhalHtus on run-
11484: 30. 8. 1965 Vanlkeinhoito-opistotoimikunnan saine asiantuntijavoimineen edustamassa hal-
11485: tekemään suunnitelman ttämän atlan henkilöstön lintoa:laa. Miel1tautisairaalat Jääkäreineen sekä
11486: kouluttamisesta. Mietintö valmistui 28. 12. eri alojen opetuslaitokset takaavat opettajavoi-
11487: 1965. Siinä ehdotetaan Van..'-:einhoito-opiston mien saannin.
11488: perustamista sekä esitetään valmis asetusluon- Eduskunnan lakivaliokunta odkin hyväksy-
11489: nos samoin luonnos oikeusministeriön päätök- nyt vankeinhoito-opiston perustamista kos'ke-
11490: seksi opiston ohjesäännöstä. Suunnitelman mu- rvan toivomusaloitteen vuoden 1969 valtiopäi-
11491: kaan opisto olisi sisäoppilaitos ja tulisi siihen vHlä jättäen !kuitenkin paik!kakysymyksen avoi-
11492: rakentaa 120 huonetta käsittävä oppilasasun- meksi.
11493: tola, jonka yhteyteen Jiitettäisiin ,tarvittavat Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
11494: Juento·, kirjas-to-, toimisto- ja yhteistilat opet- nioittavasti eduskunnan !hyväksyttäväksi toivo-
11495: tajahuoneineen. Opiston pitäisi sijaita lähellä muksen,
11496: "harjoitusvanlkilaa". Pätevää opettajavoimaa pi-
11497: täisi niinikään oUa saatavissa. että hallitus kiireesti antaisi asetuksen
11498: Ottaen huomioon vankien kohtelussa tarvit- vankeinhoito-opiston perustamisesta ja
11499: tavan psykologisen, läiiketieteellisen ja sosiaali- sen sijoittamisesta Hämeenlinnaan ra-
11500: sen koulutuksen tarpeen sekä inhimillisyyden kenteilla olevan vankilan yhteyteen.
11501: vaatimukset, ta:IoudeHiset ja ammattikoulutuk-
11502: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
11503:
11504: Eino Lottanen. Matti Mattila.
11505: Paavo Niinikoski. Reino Karpola.
11506: 220
11507:
11508: 11,40.- Toiv.al. n:o 84.
11509:
11510: Luja-Vepsä ym.: Rikoksen aiheuttamasta hetzkilövahingosta tuo-
11511: mitun korvauksen suorittamisesta ensisijaisesti valtion va-
11512: roista.
11513:
11514: E d u s k u n n a 11 e.
11515:
11516: Maassamme viime vuosina käyty ikriminaali- vahingot. Varsinkin jos rikoksentekijä tuomi-
11517: poliittinen keslkustelu on osofHanut ll.'ikollisuu- taan pitkäaikaiseen vapaustl'angaistukseen, on
11518: den olevan ennen :kaiikkea yhteiskunna;hlinen uhrin ttai hänen omaistensa mahdollisuudet
11519: ilmiö. Rikollisuuden rakenteessa ja määdssä saada korvausta vähäiset rikoksenteldjän mak-
11520: tapahtuvat vaihtelut ova•t viime !kädessä yhtey- suikyvyttömyyden ta!kia. Osa korvauksista voi-
11521: dessä yhteiskunnassa tapahtuviin muutdksiin. daan kyllä jo nyt suorittaa sosiaalivakuutusla-
11522: Yhä ilmeisemmäksi on käynyt, että oikeuden- kien ja henkilövakuutuksen perusteella. Kui-
11523: mukainen ikll.'iminaalipolitiil&a edellyttää suu- tenkin hyvin monessa tapauksessa •taioudel1inen
11524: rempaa yhteisvastuuta. Rikollisuuden aiheutta~ vahinkokin 1ää asianomaisen !kannettavaksi. Yh-
11525: mia kärs~mytksiä ja muita haittavaikutuksia ei teiskuntapoliittisesti ei näytä olevan mitään
11526: kdhtuudella enää voida jättää yksin rikoksen syytä asettaa rikoksen uhria korvauksen saami-
11527: kohteen, asianomistajan da rikoksentekijän kan- sessa eri asemaan kuin mkennetapaturman tai
11528: nettaviksi. työtapaturman kohteeksi joutuvaa henkilöä,
11529: Viime vuoden ll"ikostilastot osoittavat, että 1oiden kohdalla !kor:vausturva on tällä hetkellä
11530: viikivalta·rikdkset ovat nousussa. Tärkeimpien olennaisesti !korkeammaLla tasolla.
11531: väldvadtarikosten, henkirik.os·ten osalta on vuo- Eräissä maissa rikolksen uhrin korvausturva
11532: sikymmeniä jatkunut laskeva suunta kääntynyt pystytään tyydyttävästi hoitamaan yleisen so-
11533: nousuun. Vuonna 1969 sai henkkikoksissa siaalitUitvallainsäädännön avuHa. ToisaaiLta .tun-
11534: sUil'\lllansa 2.5 ·henkilöä 100 000 asukasta koh- netaan !myös eri:tyisjärjestelyjä. Esimerkiksi
11535: den. Tällä tasolla luvut olivat edellisen kerran Englannissa toteutettiin vuonna 1964 jär,jes-
11536: 1960-luvun alkuvuosina. Vastaavaa nousua telmä, jonka puitteissa yleisesti korvataan val-
11537: on todettavissa myös pahoinpitelyjen koh- tion varoista rikosten aiheuttamat herrki1öva-
11538: dalla. Tätä on pidettävä huolestuttavana il- hingot.
11539: miönä, jonka hoitamiseksi yhteiskunnan olisi Koska on todennäköistä, ettei yleistä sosiaali-
11540: pyrittävä !käyttämään !kaikkia mahdollisia ta·r- turvaa pystytä aivan Jähiaikoina kehittämään
11541: koituksenmukaisia keinoja. Koska väkivalta- aukottomaksi ja :riittävän k.orlk.eatasoiseksi, olisi
11542: rikollisuudenkin noususuunta on heijastusta :valtion toimesta kiireellisesti Juotava erityinen
11543: yleisestä yhteiskunn!W.Hsesta ikehity!ksestä, ei ole lkonvausJätiestelmä, jon:ka puitteissa aina!kin ri-
11544: odotettlWissa, että väkivalta:rikoHisuuden muo- kosten syyttömien uhrien tkä,rsimät henkilöva-
11545: dostama ongelma olisi ll.'atkaistavissa vielä pit- hingot korvattaisiin ensisijaisesti 'Va!ltion va-
11546: lk.iin aikoihin. Päinvastoin teollistuneemmista •roista.
11547: ja enemmän kaupunkimaistuneista länsimaista Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
11548: saadut tiedot antavat aihetta olettaa, että välki- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11549: vaJtarilk.ollisuus on muodostumassa yhä suurem- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
11550: maksi yhteiskunnailiseksi ongelmaksi. menpiteisiin sellaise.11 lainsäädännön ai-
11551: Valdva~harikokset kohdistuvat usein täysin kaansaamiseksi, että rikoksen aiheutta-
11552: ulkopuoliseen, syyttömään hen:k~löön. Jos ri- masta henkilövahingosta tuomittu va-
11553: koksentekijä saadaan kiinni, tuomitaan hänet hingatzkorvaus voitaisiin aina suorittaa
11554: rangaistUiksen ohella korvaamaan aiheuttamansa ensisiiaisesti valtion varoista.
11555: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
11556:
11557: Sinikka Luja-Vepsä. Eeli Lepistö. Väinö Turunen.
11558: Reino Breilin. Erkki Liikanen. Meeri Kalavainen.
11559: Heikki Hykkäälä. Erkki Tuomioja. Salme Myyryläinen.
11560: Antti Pohjonen. Uljas Mäkelä. Sylvi Siltanen.
11561: Arvo Ahonen. Jorma Rantala. Seppo Tikka.
11562: 221
11563:
11564: I1,41.- Toiv.al. n:o 85.
11565:
11566:
11567: Martikainen ym.: Sukupolvenvaihdoksen helpottamistoimenpi-
11568: teistä maatilataloudessa.
11569:
11570: E d u s k u n n a 1!l e.
11571:
11572: Perintökaaren 6 luvun 2 § :n 2 momentin dotetaan kuitenkin säädettäväksi, että hyvityk-
11573: mukaan voidaan perinnöstä tehdä olosuhteisiin sen suorittamiseNa ei saa vähentää muun pe-
11574: nähden kohtuullinen vähennys sellaisen :lapsen rillisen perintöosaa, jos tämä sairauden tai
11575: osalta, jonka kouluttamiseen on pantu perheen muun sellaisen syyn vuoksi on kykenemätön
11576: olot huomioon ottaen erityisiä kustannuksia. elättämään itseään ja perintö on tarpeen !hänen
11577: Säännös on siis harkinnanvarainen, eikä sitä kohtuullista .roimeentuloaan varten.
11578: tarvitse lain sanamuodon mukaan soveltaa Komiteassa on kiinnitetty huomiota myös
11579: siinäkään tapauksessa, että edellytykset vähen- siihen, että ~akiosasäännöstö nykyisessä muo-
11580: nyksen ·tekemiseen ovat olemassa. Maatilojen dossaan rajoittaa suuresti perittävän oikeutta
11581: perinnönjakoikomitea on äskettäin ju:lkaistussa määrätä omaisuudestaan testamenti:lla. Koska
11582: mietinnössään ehdottanut koulutusvähennyksen komitea ei katsonut ehdotuksen tekemisen la-
11583: ·tekemistä pakolliseksi perinnönjaossa, mikäli kiosajärjestelmän yleisestä uudistamisesta si-
11584: edellytykset siihen todetaan olevan olemassa. sältyvän toimeksiantoonsa, se esittää harkitta-
11585: Vähennyksen ·tekemisen edellytyksiä on lisäksi vaksi, olis~ko aihetta cyhtyä toimenpiteisiin
11586: ehdotettu muutettavaksi siten, että koulutus- [akiosasäännöstön uudistamiseksi siten, että pe-
11587: kustannuksia ei enää verrattaisi perheen oloi- rittävän oikeutta määrätä omaisuudestaan lisät-
11588: hin, vaan siihen, onko lapsen kouluttamiseen täisiin. PeriHisen perintöoikeutta nykyoloissa
11589: käytetty enemmän varoja kuin muiden lasten liiankin •tehokkaasti suojelevan Iakiosasäännös-
11590: kouluttamiseen. Täillöin ei kuitenkaan otettaisi tömme tarkistamisessa kiireellisimpänä rtoimen-
11591: huomioon sehlaista eroavuutta, mikä johtuu piteenä olisi perintokaaressa säädetyn :lakiosan
11592: esim. Jukukausima!ksujen suuruudesta tai siitä, täydennysvelvollisuuden rajoittaminen maatilo-
11593: että koulutus on tapahtunut eri paikkakun- jen osalta.
11594: nalla. EdeNä olevan perusteeNa ehdotamme edus-
11595: Erityisesti maatalouden piirissä on yleistä, ikunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11596: että lapsi työskentelee vuosikausia vanhem-
11597: piensa tHa1la saamatta siitä juuri muuta kor- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
11598: vausta kuin elatuksen vanhempiensa talou- menpiteisiin maatilojen sukupolven-
11599: dessa. Tällaisella peri1lisellä, ja samoin perilli- vaihdoksen helpottamiseksi muutta-
11600: sellä, joka on huomattavassa määrin rahava- malla perintölainsäädäntöä maatilojen
11601: ·roin tai muulla tavoin tukenut perittävän ta- perinnönjakokomitean ehdotusten mu-
11602: loutta, ei nyfkyisen iain mukaan ole oikeutta kaan siten, että koulutusvähennys ja hy-
11603: saada perinnönjaossa hyvitystä. Näiden puut- vitys työstä tilalla vanhempiensa kanssa
11604: teiden korjaamiseksi maatilojen perinnönjako- työskennelleelle perilliselle tehdään pe-
11605: komitea ehdottaa perintökaaren 8 lukuun otet- rinnönjaossa pakolliseksi sekä että laki-
11606: tavaksi säännökset erityisestä hy.vityksestä, osasäännöstöä uudistettaisiin siten, että
11607: joka suoritettaisiin pesän säästöstä ennen pe- perittävän oik"eutta määrätä omaisuu-
11608: rintöä ja ·testamenttia sekä perintökaaren 8 lu- destaan lisättäisiin, kiireellisimpänä toi-
11609: vussa ta'likoitettuja avustuksia. Hyvitystä olisi menpiteenä lakiosan täydennysvelvolli-
11610: oikeus saada enintään kymmenen vuoden ajalta suuden poistaminen tai sen rajoittami-
11611: ennen perittävän kuolemaa. Kohtuussyistä eh- nen maatilojen osalta.
11612: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
11613:
11614: Olavi Martikainen. Heimo Linna. Eino Uusitalo.
11615: Einari Nieminen. Pentti Pekkarinen. Paavo Väyrynen.
11616: Mikko Jokela. Juhani Saukkonen. Matti Ruokola.
11617: Veikko Pihlajamäki.
11618: 222
11619:
11620: 11,42.- Toiv.al. n:o 86.
11621:
11622:
11623:
11624:
11625: Mäki ym.: Huutokauppoja koskevan lainsäädännön uusimisesta.
11626:
11627:
11628: Ed. u s lk u n n a 11 e.
11629:
11630: Vat>aaehtoisista huutokaupoista on edelleen Milloin kuolinpesä on pieni, aiheuttavat ase-
11631: voimassa asetus vuodelta 1898. Siihen liittyy tuksessa olevat kuulutusmääräykset tarpeetonta
11632: samanaikaisesti annettu Järjestys huutokauppa• menoa, jotapaitsi sovellettaessa uloso.ttolain
11633: laitoksen ·tahi yleisen huutokaupantoimittajan mukaisia :kuulutusaikoja, ne eivät useinikaan
11634: toimitettavas.ta ulosmitatun irtaimen omaisuu- vastaa ta:rkoituksenmukaista tiedottamista ny-
11635: den myymisestä kaupungissa. Mm. maassamme kyoloissa.
11636: ei liene enää ainoatakaan sellaista privi:legiee- Näihin säädöksiin Hittyy sama.Ita päivä'ltä
11637: rattua virkamiestä kuin ensinmainitussa a.setuk- oleva Järjestys sisältävä lähempiä määräyk-
11638: sessa edeLlytetään, jotapaitsi kunnawliset huuto- siä huutokaupantoimittaja-ammatin harjoitta-
11639: kauppakama,ritJkin lienevät jo kaikki lopetta- misesta kaupungissa, joka myös on monin osin
11640: neet toimintansa. vanhentunut.
11641: Sanottu asetus mm. edellyttää sakkorangais- Huutokaupa:lla myynti on konkurssipesän
11642: tuksia sille, joka ei noudata mainitun asetuk- selvityksessä säännönmukainen realisoimistapa
11643: sen määräyiksiä. Tosiasiassa kuitenkin sanotut ja käytetään sitä niinikään usein kuolinpesän
11644: määräykset lienevät va·rsin vähän tunnetut eikä selvityksissä. Näinollen tämänkin lainsäädän-
11645: niitä läheskään aina noudateta. Tämä johtuu nön tarve on edelleen olemassa, ja säädösten
11646: osittain siitä, että mm. vaatimukset kuolin- tuJisi dlla ajan tasalla.
11647: pesän ja konkurssipesän omaisuuden myynnistä
11648: ovat monissa tapauksissa Wan vaat1via. Nyt Edelläesitettyyn viitaten kunnioittaen ehdo~
11649: kun mm. uuden perintölain mukaan voidaan tamme edus1kunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11650: pesänselvittäjä ja eräissä tapauksissa pesänjaka- sen,
11651: jakin määrätä suorittamaan omaisuuden myyn- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11652: tdjä, ei o'le siinä yhteydessä annettu määräyk- huutokauppoja koskevan lainsäädännön
11653: siä siitä, miten nämä myynnit on suoritettava, uusimiseksi.
11654: mutta Hmeisesti näitä huutokauppa-asetuksen
11655: säädöksiä tulisi noudattaa.
11656: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
11657:
11658: Timo Mäki. Pertti Salolainen.
11659: Olavi Nikkilä. Salme Katajavuori.
11660: Juha Vikatmaa. Jouni Mykkänen.
11661: M. Jaatinen.
11662: 223
11663:
11664: II,4.3.- Toiv.al. n:o 87.
11665:
11666:
11667:
11668:
11669: Männistö ym.: Kumiailisen oikeusavustustoiminnan avustami-
11670: sesta valtion varoista.
11671:
11672:
11673: E d u s k u n n a 11 e.
11674:
11675: Ma:ksuttomasta oikeudenkäynnistä annetulla Oikeusavustajatoiminnan tarve ja siitä saadut
11676: laiilla on varattomille järjestetty mahdollisuus myönteiset kokemukset rohikaisevat yhä useam-
11677: saada maksutonta oikeusapua riita- ja rikos- pia kuntia lisäämään palveluaan oikeusavustaja-
11678: asioissa. Mainitun lain ulkopuolelle jäävät kui- toiminnalla. Kuntien taloudelliset vaikeudet es-
11679: tenkin kailcld hakemusasiat ja hallinnoHiset tävät kuitenkin a~keiden toteuttamisen ja köy-
11680: asiat sekä seLlaiset vähävaraiset henkilöt, joille hien kuntien asukkaat jäävät tässäkin tapauk-
11681: ei myönnetä maksutonta oikeudenkäyntiä, mutta sessa huonommalle palvelulle kuin varakkaiden
11682: jdt!ka eivät k)l1kene palkkaamaan oikeusavusta- kuntien asukkaat. Siitä syystä olisi valtion avus-
11683: jaa. tettava kunna.Hista oikeusavustajatoimintaa
11684: Muutamat kaupunkikunnat ov~tt perustaneet osallistumalla siitä aiheutuneisiin kustannuksiin.
11685: oikeus-aputoimi,stoja palvelemaan kuntaraisia oi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11686: keusasioissa. Kokemukset ovat olleet myöntei- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11687: siä ja oikeusaputoiminta on ·todettu tarpeelli-
11688: seksi. Suurin osa asi~kaista on tu'llut sosiaali- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
11689: toimistojen kautta ja apua on tarvittu pääasiassa siin kunnallisen oikeusavustustoiminnan
11690: perintöjen, testamenttien ja elälcl<eiden hoita- avustamiseksi valtion varoista.
11691: misessa ja asumis- ja avioeroasioiden järjestä-
11692: misessä.
11693: Helsingissä 14 päivänä helmi!kuuta 1972.
11694:
11695: Lauha Männistö. Aulis Juvela. V. J. Rytkönen.
11696: Anna-Liisa Jokinen. Ensio Laine. Aarne Pulkkinen.
11697: Kalevi Kivistö. Anna-Liisa Hyvönen. Niilo Nieminen.
11698: 1.-C. Björklund.
11699: 224
11700:
11701: 11,44.- Toiv.al. n:o 88.
11702:
11703:
11704:
11705:
11706: Nevalainen ytn.: Liikennevakuutuslain mukaisten henkilövahin-
11707: koon perustuvien korvausasioiden oikeudenkäyntimenettelyn
11708: muuttamisesta asiakirjamenettelynä tapahtuvaksi.
11709:
11710:
11711:
11712: E JCl u s kun n a [ [ e.
11713:
11714: Voimassa olevan Hiikennevakuutuslain mu- pa~velukses'Sa olevan däälkärin tehtäväksi. Kun
11715: kainen ikorvauskanne on pmtava vireil1e vahin- vahingoilttunu tta !koskevan lääkärinlausunnon
11716: gon saJttumispaN&aikunnan tai vaikuutusyhtiön lähettää lääkäri tai ·sai,raala lisäksi miltei poik-
11717: kotipal!ktkadmnnan alioikeudessa asianomaista keuksetta suoraan vakuutusyhtiölle, ei va'hin-
11718: va..lcuutusyhtiötä vastaan kolmen vuoden ku- go1ttuneel.lle ole jäänyt edes riittäviä mahdoLli-
11719: luessa siitä ajanikdhdasta, jol'loin rvahingon'kärsi- suuksia asiansa lkäsi:tJtelyn seuraamiseen.
11720: nyt Mi ti'edon vahingosta ja siitä, mtkä vaikuu- Korvausasian .tul:lessa riita-asiaksi ei loo.nteen
11721: tusyhtiö on vahingosta vastuussa. Sama vaiku- nostaminen muuta asial1isesti tilannetta vahin-
11722: tus !kuin ikaniteen nostamiseHa on myös sHlä, goittuneen kannalta. Hä1nellä ei ole vaLlitsevan
11723: että asianomaisellle liikennevaJkuutusyhtiö1le käytännön mukaan mahdoHisuuksia saada oi-
11724: edellä mainitun ajan kulues·sa todistettavasti keuslkäsinte!lyäkään va·vten haima-a:s.teen määrää
11725: tehdään 1Hkennevahingosta lkirjaHinen ilmoitus. osoittavaa fääkärinffausuntoa . .A!lio1keuksiHa ei
11726: EdeUä mainittu menettely d anna vahingoittu- ole käytettävissä lääkäriasiantuntemusta eivätkä
11727: neehle riittävää oikeusturvaa siJJoin, kun kysy- ne muutoinkaan ole erityisasiantUllltemusta vaa-
11728: m')"ksessä on henilcillövahinko ja sen kot:vaami- tiviin korvauskysymyiksiin perehtyneitä. Liiken-
11729: nen. nevahinkoa koskevissa korvausasioissa on siten
11730: Korvauskanteen ajaminen •tuomioistuimessa ainoastaan [iikennevaikuutusyhtiöiHä käytettä-
11731: henkHövahinikoa !lroskeva!lta osalta edelllyttää vissään näihin lkysymy!ksiin perehtynyt juorkli-
11732: vahlngoittuneelta huomatltl!Jvaa lainopillista nen ja läålketieteellinen .asiantuntemus. Liiken-
11733: asiantuntemusta taiik'ka vaml'lisuutta oikeusavus- nevakuutuslaissa säädet~ Liiikennevakuutusyh-
11734: tajan pa:LkJkaamiseen. Tästä .syystä vahingoittu- distyksen liikennevahinkolaUita'kunnan tehtä-
11735: neet yleensä .tyy,tyvätkin !käyttämään lainsäätä- vänä on korvaustoimen Y'htenäisyyden edistämi-
11736: jän antamaa toista mahdoH~suutta •t~kemä!llä va- nen lii!kennevakuutusyhtiöissä. Lii'kennevahin-
11737: hinkoilmoituksen liikennevakuutusY'htiolle. kolautakunnassa ei 1vabingoittuneill'a ikuilten-
11738: Korvausasian lkäsit:tely on tällöin .asiallisesti kaan ole edustusta.
11739: täysin liilkennevakuutusyhitiön ra.tkaisujen va- Vahingoittuneiden turvattomuus lain m.u-
11740: rassa. Vahingoiutuneen tu1ee toimittaa vakuu- kaislten korvausten saantiin tulee esHle mm.
11741: tusyhtiölle mm. lääkärinlausunto selvity:k·seksi siinä, että rikoslain 9 Juvun 2 § :n säätämää
11742: lii!kennevahingossa saamistaan vammoista. Ylei- korvausta ikivus.ta j11 särystä tai viasta tahi
11743: seksi käyttännöksi on muodostunut, että vaikuu- muusta pysyväisestä haitasta ei suoriteta va:hin-
11744: tusyhtiöUe Jr..o.r;vausasiaa varten annetussa [ääkä- goittunedle ellei hän itse tiedä sitä nimen-
11745: rinlausunnossa sen antanut lääkäri ei esitä ar- omaan vaatia. Vahingoittuneilta ei voida edel-
11746: viotaan vahingoittumisen aiheuttamasta työky- lyttää sellaios;ta juridista asiantuntemu'Sta, että
11747: vyn vähellltymistä osoittavasta prosentuaalisesta he tarkoin tietäisivät eri lkorvausmuodot ja me-
11748: haitta-as•teesta. Mainitulla invaHditeetin osoitta- nettelyt niiden saamiseen, 'lroska ne eri korvaus-
11749: vailla prosenttimäärittelyllä on kuitenikin vahin- muotojen osalta pol!ktkeavat toisistaan. Korvauk-
11750: goittumista ede1täneitä ansiotuloja koskevan sel- sen määräämissäännös Hikennevahinikoasioissa
11751: vityksen oheMa erittäin lkeslkeinen asema kor- onkin kovin monimutkainen. Liilkennevakuu-
11752: vauksen suuruutta määrättäessä. Haitta-asteen tuslain 6 §:n 1 momentissa sanotaan, että lii-
11753: määrääimineo jäälkin yksinomaan vakuutusyhtiön kennevahingon lkol1Vaus määlrätään orilkoslain 9
11754: 11,44- Nevalainen ym. 225
11755:
11756: luvun 2, 3 ja 8 §§:n säännösten muikaisesti. taen kys~sessä onkin asia, joka myös kor-
11757: Varsinlkin vaikean henkilövahingon kyseessä vausten osalta on käsiteltävä rikosasian ede<llyt-
11758: ollen vahingoittunut itse ei !kylkene 'Valvomaan tiitnätssä järjestytksessä tuomioistuimessa. Käy-
11759: etujaan. tännön kehityksen valossa tämä muodoNisesti
11760: Liikennevahin1koasioissa tulisi ainakin henki- oikea •käsitJtelyjm:iestys ei enää kuitenkaan saata
11761: lövarhitrlooa ikoskevalta osalta siirtyä erikoistuo- oNa tarkoituksenmukainen. Hen'kiaö- ja omai-
11762: mtotstuimessa asiakirjamenet.telyllä 'tapahtu- suusvahinkojen ikol:iVaaminen on !liikenneonnet-
11763: vaan oikeudenlkäyntiin kuten monissa muissa tomuuksien osalta turvattu suurelta osa1taan
11764: sosia-a'lilturva-asioissa !kuten tapaturma-, sotHas- pa!kol!Iisen li1kennevakuutuksen turvin, j01ten
11765: vamma-, kansaneläke- ja työeläkeasioissa jo ta- vastuuta niistä ei siten kanna syyllinen osapuoli,
11766: pahtuu. Viimeksi mainitun kaltainen oikeudel- vaan va~kuutuslaitos, mikä ~o ·merkitsee olen-
11767: linen menettely antaa vahingoittuneelle huo- naista eroa muiden dkosten aiheuttamien va-
11768: mattavasti paremman oikeusturvan. hinikrojen ikorvausdlosuhteisiin nähden.
11769: Nykyisen käytännön lähtökohtana on se, että Edellä olevan perustee'11a ehdotamme kun- 1
11770:
11771:
11772: lirkenneonnetltomuuden aiheuttaneen osapuolen nioi't!taen edus'kunnan hy;väksyttäviiksi toivo-
11773: katsotaan syyllistyneen rikokiseen hänen ;jättäes- muksen,
11774: sään noudatJtamatta annettuja ajotapaohjeita, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11775: jot'ka edeNyttäväit mm. ajoneuvon nopeuden liikennevakuutuslain mukaisten henkilö-
11776: sovittamista aina si·ten, että kui)etta:ja kyikenee vahinkoan perustuvien korvausasioiden
11777: haUitsemaan ajoneutvonsa kaikissa enna'lta va- oikeudenkäyntimenettelyn muuttami-
11778: rottavissa olevissa tilanteissa. Muodollisesti ot- seksi asiakiriamenettelynä klpahtuvaksi.
11779: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
11780:
11781: Valde Nevalainen. K. F. Haapasalo. Uki Voutilainen.
11782:
11783:
11784:
11785:
11786: 29 156/72
11787: 226
11788:
11789: 11;45.-.... Toi.Y.al. il:o 89.
11790:
11791:
11792:
11793:
11794: Niemelä ym.: Porokolareissa sattuneiden autovaurioiden korvaa-
11795: misesta.
11796:
11797:
11798: Ed u s k u n n a H e.
11799:
11800: Poro aiheuttaa Lapin maantei1!lä huomatta- Löytynee tå'hänkin 'sopiva ~ino, kun asiaan pa-
11801: van paljon Jkolareita. Tällliin käy usein niin, neudutaan.
11802: etttä poro menehtyy vammoihinsa tai joudutaan Edcl!lä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11803: lopettamaan ja toinen osapuoli, auto, kärsii vau- nio1ttaen eduskunnan hyväiksyttäväksi toivo-
11804: rioita jotika ovat usdn huomattavat. Tällöin on muksen,
11805: syntynyt taloudellinen menetys poronomista- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
11806: jalle sekä auton omiSJtajalle. Nykyisin saa po- oikeudenmukaisen korvausjärjestelmän
11807: ronomistaja korvauksen ikoilarissa menetetystä aikaansaamiseksi niin, että porokolarissa
11808: porosta, mutta näissä kolareissa 11utomies jou- vaurioituneesta autosta korvataan va-
11809: tuu itse kärsimään vahingon. Tässä on vakava hinko auton omistajalle.
11810: epälkohta ~dhon olisi pikaisesti saatava korjaus.
11811: Hdsingissii 10 päivänä helmikuuta 1972.
11812:
11813: Arttur Niemelä. Rainer Lemström. Mikko Vainio.
11814: Hannes Volotinen. Lauri Linna. Pekka Vennamo.
11815: J. Juhani Kortesalmi. A. R. Sainio. Jouni Mykkänen.
11816: 227
11817:
11818: 11,46.- Toiv.al. n:o 90.
11819:
11820:
11821:
11822:
11823: H. Niskanen ym.: Lasten ja nuorten oikeuksien turvaamisesta.
11824:
11825:
11826: E d u ,s k u n n all e.
11827:
11828: Kansaiwälisessä v. 1959 annetus,sa YK:n ja henkiseen turval:lisuuteen. Edtyisesti vuo-
11829: Lapsen oikeuksien jullistuksessa korostetaan lap- delta 1898 peräisin oleva ho'lhoustaki on lasta
11830: sen orkeutta yiksi'löllisyyteen. Todetaan, että ja nuorta ihmistä ailistava. Mm. voimassa ole-
11831: kaikille lapsille on luotava 1tasaveroiset edelly- van holhous'lain 33 §:n mukaan lapsi on kas-
11832: tykset ruumiillisesti, henkisesti, moraalisesti, vatettava jumaJ:I}npel:koon, hyviin avuihin ja si-
11833: siclullisesti ja sosiaalisesti terveeseen ja nor- veyteen, niin myös ,taivutettava ,sdlaisiin har-
11834: maaliin kehitykseen vapaissa ja ~hmi:sarvon mu- joituksiin ja toimiin kuin sen sääty, tila ja tai-
11835: kaisissa oloissa. Lasta tulee myöskin suojella pumukset vaativat.
11836: laimin'lyönnei!ltä, julmuudelta ja väärinkäytöltä. Holhouslaki on asenteiltaan vanhentunut. Se
11837: Kä}'ltännössä nämä oi:keudet ja edellytykset on YK:n Lapsen oikeuksien julistuksen periaat-
11838: eivät meillä ole 'toteutuneet. Lainsäädännös- teiden vastainen. Tar:v~taan kiirreel1isiä toimen-
11839: säm:me hyvin suuressa määrin lähdetään siitä, pheitä holhouslain muuttamiseksi siten, että
11840: että lapsi on vanhempiensa tai muun ho1hoo- lasten ja nuorten oikeudet yhteiskunnan itse-
11841: jansa omistama ja tä)"Sin heidän määräysva:llas- näisinä, taJSaveroisina jäseninä ja yksilöinä tur-
11842: saan. Tilastojen mukaan lapsiin ja nuoriin koh- vataan.
11843: distuvat ruumiHliset väkivaltaisuudet ovat Edellä olevan perus,teella ehdotamme kun-
11844: viime aikoina lisääntyneet. Umeistä on, että nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11845: vain pieni osa ,tapauksista tulee tietoon ja ti- mu!ksen,
11846: lastoihin. Lapsiin kohdistuvien henkisten väiki-
11847: valltaisuuksien määrä on selvittämättä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11848: Lainsäädäntömme ei 'turvaa lapsille ja nuo- holhouslain muuttamiseksi siten, että
11849: riNe oikeutta yksilöllisyyteen ja omaan mieli- lasten ja nuorten oikeudet yhteiskunnan
11850: piteeseen ei myöskään o~keutta ruumiiHiseen jäseninä ja yksilöinä turvataan.
11851: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
11852:
11853: Helvi Niskanen. Matti Järvenpää. Veikko Salmi.
11854: Siiri Lehmonen. Anna-Liisa Hyvönen. 1.--C. Björklund.
11855: Heimo Rekonen. Pekka Salla. Niilo Koskenniemi.
11856: Kaisu Weckman. V. J. Rytkönen.
11857: 228
11858:
11859: I1,47.- Toiv.al. n:o 91.
11860:
11861:
11862:
11863:
11864: Pihlajamäki ym.: Yhtenäisen kiinteistörekisterin aikaansaamisesta
11865: koko maahan.
11866:
11867:
11868:
11869: Ed u s k u n n a l1 e.
11870:
11871: Kiinteistöjä !koskevia crekistereitä pitä:vä:t ny- teristä. Tällainen tieto voidaan myös pitää ajan
11872: kyisin haja1Jlaan useat eri viranomaiset. Maare- tasal!la huomattavasoti paremmin kuin nykyiseHä
11873: :kisteriä pitävät maamnittauslkonttorit, tonttti- menetdmällä. Niin ikään vältyrtään rekisterin-
11874: !kirjare!kisteriä kaupunkien ja kauppaJoiden pitäjien keskinäisi'ltä vi•rallisilmoituksHta sekä
11875: tonttikirjanpitäjät, lainihuuto- ja !kiinni•tysreikis- a:Sia:kikaiden rasituksena olleviita lukuisten rekis-
11876: teriä kihla!kunnantuomarit, henkiikirjan kiin- teriotteiden tlunasota:misilta. Riittävän ta:rkkojen
11877: teistöosaa henkikirjoitta'ja:t, rakennus- ,ja Wke- koordinaattien määrittäminen !kiinteistöiHe
11878: yritysreikisteriä ,tilastokeskus ja verotusrekiste- ma:hdolilistaa tietojen pai!karl1is'tlamisen, jolloin
11879: riä veroviranomaiset. Niinikään maatilahallituk- niitä VIOidaan !käyttää hyväksi suunnittelussa.
11880: sella on tekeitl1ä vi1je1märekisteri, tie- ja vesi- Tämän asian tä11keyden osointa.a se, että eräät
11881: ra!kennusha!Nitu!ksella tierekisteri ja rakennus- kaupung1t ovat ryhtyneet yllläpiotämään erityistä
11882: ha~lituiksel!la vatltion kiinteistöjen rekisteri. kuntasuunnittelurekis'teriä. Mikälli kiinteistö-
11883: Kiinteistöjä tlroskevien a.-ekistereiden yhdennm- asioita !käsi trt:etleviä viranomaisiia voitaisiin su-
11884: kaistamista ja kehi,ttämistä varten on va,ltiova- pistaa nykyisestä lukumäärästä, tulisi kiinteis-
11885: rainministeriö 20 päivänä marraskuuta 1968 töasiain hoito Jreskitetymmäksi !kuin nykyisin
11886: asettanut toimikunnan ja maa- ja tontti!kirjare- ja .rekisterin ylläpidossa tietokonepäätteiden
11887: kisterien keihi·ttämistä vatten maata:lousminisote- kannat!t8Jvuus nousisi.
11888: riö 4 päivänä marraskuuta 1970 toimikunnan. Eddlä esitetyn tyyppiseen yhtenäiseen kiin-
11889: Nykyisellään rekisterien ylläpito 1a !käyttö teistötietojäTjestelmään onikin ~o päädytty Ruot-
11890: aiheuttaa ,viranomaisi:He ja asialkikaille huomat- sissa usean vuoden a~kana suoritettujen kokei-
11891: tavasti rtyötä ja kustannuksia. Reikisterivi'ran- :lujen jälkeen. Kann1at!tavuus!laskelmissa tulOtsa-
11892: omaiset joutuvat toimittamaan ~virallisi'Lrnoituk laiset ovat todenneet uudistukseen sijoitetun
11893: sia toisiMeen erittäin paijon. Niin i!kään tieto- pääoman palantuvan takaisin alentuneina käyt-
11894: jen .tarvitsijan on käytävä usean rekisrterinpitä- tökustannuksina alle kymmenen vuoden. Koska
11895: jän luona han!klkimassa tarvittavat otteet saa- Ruotsin kiinteistöjärjestelmä ra1kentuu pää-
11896: dakseen vihdoin asiansa selvitetyksi. Tällöinkin asiassa slama:ltle pohjalle :kuin meidänikin, !VOi-
11897: tietojen ha!kemista vaikeuttaa eri rekisterien daan kannattavuuden ota:ksua meilläkin dlevan
11898: kiinteistötunnusten epäyhtenäisyys. Myöskin vastaavaa suutuusluokkaa. Meillä olisikin toi-
11899: kiinteistön pai!ka:llistaminen on vaikeaa, kun mikuntatyön ohdl'a saatava aUmun maanmit-
11900: kiinteistötunnus ei useinkaan informoi kiinteis- taushallituksen 'toimesta :kiinteis1törekisterin :ke-
11901: tön sijaintia. Tämä puute ilmenee varsinkin hittämistyö, jolhon liittyisi kitjaamisrekisterin
11902: suunnittelua varten tarpeellis·ten tietojen koh- kehhtättninen. Työn a1oiHamises'ta olisi saatava
11903: daLla. periaatepäätös ja sen toteuttamiseksi määräraha.
11904: Jos kiinteistötunnukset yhdenltmrkaistetaan Edellä olevan perusteeHa ehdotamme kun-
11905: kaikissa rekistereissä, on päätöstä tekeväHä vi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11906: ranomaisella mahddiHsuus saada kaikki asian- muksen,
11907: omais;ta kiinteistöä koskeva tieto automaattista
11908: 1 että hallitus kiirehtisi yhtenäisen
11909: tietojenkäsittellyä hyväiksi käyttäen !keskusre!kis- kiinteistörekisterin aikaansaamista koko
11910: 11,47.- Pihlajamäki ym. 229
11911:
11912: maahan ja laadituttaisi tästä lakiehdo- den 1973 tulo- ja menoarvion yhtey-
11913: tuksen sekä saattaisi kiinteistörekisterin dessä Eduskunnan hyväksyttäväksi.
11914: uudistukseen tähtäävän esityksen vuo-
11915: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
11916:
11917: Veikko Pihlajamäki. Olavi Martikainen. Mikko Kaarna.
11918: Matti Asunmaa. Eeva Kauppi. Juhani Saukkonen.
11919: Heimo Linna. Pekka Vilmi. Orvokki Kangas.
11920: Johannes Virolainen. Eino Lottanen. Mikko Jokela.
11921: Mauri Seppä. Sulo Suorttanen. Einari Nieminen.
11922: 230
11923:
11924: 11,48.- Toiv.al. n:o 92.
11925:
11926:
11927:
11928:
11929: Pulkkinen ym.: Liikennevahingon korvausasian tutkimisesta
11930: aina asian rikosoikeudellisen käsittelyn yhteydessä.
11931:
11932:
11933: Eduskunnalle.
11934:
11935: Voimassaolevan liikennevakuutuslain mu- yhtiöille. On tunnettua, että vakuutusyhtiöt
11936: kaan vakuutusyhtiöt ovat ensimmäisenä oikeus- luottaen etuoikeuteensa hylkäävät runsaasti oi-
11937: asteena käsiteltäessä liikennevahingon korvaus- keutettujakin korvausvaatimuksia, koska ne tie-
11938: asioita. Raastuvan- tai kihlakunnanoikeus, joka tävät, ettei vahingon kärsinyt useinkaan lähde
11939: käsittelee liikennerikoksen, ei saa ensinkään kalliiseen oikeudenkäyntiin. Riita-asiain oikeu-
11940: puuttua korvausasiaan, ellei vakuutusyhtiö ole denkäynti tulee maksamaan hyvin paljon.
11941: ensin tehnyt päätöstä korvausvaatimuksesta. Jottei pakollisen vakuutuksen tuloja käytet-
11942: Käsitellessään vahingonkärsineen korvausvaati- täisi vain vakuutusyhtiöiden pääomien keruu-
11943: musta vakuutusyhtiöt luonnollisesti pitävät en- seen ja jotta kansalaiset voisivat saada asiansa
11944: sisijallla omaa etuaan ja vasta toissijaisesti kor- puolueettoman elimen, siis yleisen tuomioistui-
11945: vauksensaajan etua. Tämän tietävät onnetto- men käsiteltäväksi, on oikeudenkäyntimenet-
11946: muuden uhrit ja vaativat sen vuoksi korvausta tely palautettava sellaiseksi kuin se oli ennen
11947: rikosoikeudenkäynnissä. Tuomioistuinten pu- liikennevakuutuslain säätämistä. Vakuutusyhtiö
11948: heenjohtajat ottavat kyllä vastaan korvausvaa- on aina haastettava oikeudenkäyntiin viran puo-
11949: timukset, mutta vasta tuomiossa julistavat, et- lesta, jotta onnettomuuden uhrit voisivat saada
11950: tei vaatimuksia tutkita, koska vakuutusyhtiö ei oikeudenmukaisen korvauksen.
11951: ole käsitellyt asiaa. Tästä aiheutuu, että moni Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11952: korvausvaatimus jää esittämättä. Liikenneva- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11953: kuutuslakia säädettäessä tällainen mutkikas me-
11954: nettely saatiin lakiin vakuutusyhtiöiden vaati- että hallitus kiireellisesti antaisi Edus-
11955: muksesta. Tekosyynä käytettiin "tuomioistuin- kunnalle esityksen liikennevakuutuslain
11956: ten jutturuuhkaa" ja tällä tavoin luovutettiin muuttamiseksi siten, että liikennevahin-
11957: valtion tuomiovalta näissä asioissa voitonta- gon korvausasia aina tutkittaisiin asian
11958: voitteluun erikoistuneille yksityisiale Vakuutus- rikosoikeudellisen käsittelyn yhteydessä.
11959: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
11960:
11961: Aarne Pulkkinen. Ensio Laine.
11962: Lauri Kantola. Toivo Asvik.
11963: Lauha Männistö. P. Liedes.
11964: P. Puhakka.
11965: 11,49.- Toiv.al. n:o 93.
11966:
11967:
11968:
11969:
11970: · Ruokola )'1n.: LiikennetunnaS$4 surmansa saaneen luottamuksen
11971: vaikutuksen rajoittamisesta omaisille suoritettavissa korvauk-
11972: sissa.
11973:
11974:
11975: E d u s k u n n a II e.
11976:
11977: Kesäkuun 26 päivänä 1959 annettu liikenne- tenkin vanhentunut ja vaikutuksiltaan suoras-
11978: vakuutuslaki (279/59) rakentuu vahingonkor- taan epäsosiaalinen. Myös vahingonkorvausoi-
11979: vauslainsäädännön pohjalle. V ahingonkärsi- keus on jo kehittymässä toiseen suuntaan.
11980: neelle on aiheutettu vahinko kokonaisuudes- Korjattaessa mainittua epäkohtaa olisi luon-
11981: saan korvattava, mikäli vahingonkärsinyt itse ei nollisesti lähdettävä siitä, että oikeus korvauk-
11982: ole myötävaikuttanut vahingon syntymiseen. seen tulisi edelleenkin menettää, jos liikenneon-
11983: Jos vahingon todetaan aiheutuneen vahingon- nettomuudessa surmansa saanut henkilö on
11984: kärsineen varomattomuudesta tai myötävaiku- aiheuttanut vahingon tahallisesti tai oLlessaan
11985: tuksesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta päihdyttävien aineiden vaikutuksen alaisena.
11986: alentaa. Myös liikennevakuutuslain 7 §:n 2 momentissa
11987: Tätä periaatetta, jonka mukaan myös liiken- säädetty korvauksen alentamisjärjestelmä tulisi
11988: nevahingossa kuolleen henkilön oma myötävai- ehkä säilyttää ennallaan.
11989: kutus otetaan huomioon alentavana tekijänä Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
11990: maksettaessa korvauksia jälkeenjääneille omai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11991: sille, on pidettävä eräänä liikennevakuutusjär-
11992: jestelmän vakavana puutteena. Korvausten alen- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
11993: taminen sanotulla tava:lla on kohtuutonta, koska menpiteisiin liikennevakuutuslain muut-
11994: siten tavallaan rangaistaan jälkeenjääneitä omai- tamiseksi siten, että liikennevahingossa
11995: sia vainajan tuottamuksen johdosta. Liikenne- surmansa saaneen myötävaikuttava luot-
11996: vakuutuslakia annettaessa lienee lähdetty siitä tamus vain poikkeustapauksissa rajoit-
11997: periaatteesta, että jälkeenjääneillä ei saa olla taisi hänen jälkeenjääneiden omaistensa
11998: suurempaa oikeutta korvaukseen kuin vainajalla oikeutta saada korvausta liikennevakuu-
11999: itsellään olisi ol!lut. Tällainen käsitys on kui- tuksen perusteella.
12000: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
12001:
12002: Matti Ruokola. Pekka Vilmi. Esko Härkönen.
12003: 232
12004:
12005: 11,50.- Toiv.al. n:o 94.
12006:
12007:
12008:
12009:
12010: Salo ym.: Vankeinhoito-opiston perustamisesta.
12011:
12012:
12013: E d u s k u n n a 11 e.
12014:
12015: Koko maamme vankeinhoitolaitoksen henki- kitetysti hoidettaisiin koko vankeinhoitolaitok-
12016: lökunta on 16. 2. 1970 laaditun tilaston mu- sen opetus-, kurssi- ja koulutustoiminta. Opisto
12017: kaan yhteensä 2 197 henkilöä. Suurin osa hen- käsittäisi 120 · huonetta sisältävän oppilasasun-
12018: ki1ökunnasta on sellaista, joka saa ammattikou- tolan, jonka yhteyteen liitettäisiin tarvittavat
12019: lutuksensa vankeinhoitolaitoksen järjestämillä luento-, kirjasto-, toimisto- ja yhteistilat opet-
12020: eri asteisilla kursseilla, joita toimeenpannaan eri tajainhuoneineen. Opiston tulisi sijaita lähellä
12021: puolilla maata. Oikeusministeriön vankeinhoi- jotakin toiminnassa olevaa vankilaa ja päteviä
12022: to-osaston järjestämä kurssitoiminta perustuu opettajavoimia tUlisi olla saatavissa paikkakun-
12023: lokakuun 12 päivänä 1955 annettuun oikeus- nalla tai sen läheisyydessä.
12024: ministeriön päätökseen vankeinhoitolaitoksen Ottaen huomioon Suomen huomattavan jäl-
12025: viran- ja toimenhaltijoiden koulutuksesta. Viime keenjääneisyyden kriminaalipolitiikan alalla
12026: vuosina on yleinen mielenkiinto herännyt yhä sekä vankien käsittelyssä tarvittavan psykologi-
12027: enemmän kriminaalipolitiikkaamme kohtaan sen, lääketieteellisen ja sosiaalisen koulutuksen
12028: samalla kun on havaittu rikos- ja prosessioikeu- tarpeet samoin kuin henkilökunnalle asetetun
12029: dellisen lainsäädäntömmekin vanhoillisuus ja voimassa olevan oikeuden tarkan tuntemisvaa-
12030: jälkeenjääneisyys. Koska valtiovallan on nykyi- timuksen, on todettava, että opistomuotoinen
12031: sen käsityksen mukaisesti yhä enemmän katsot- keskitetty ja hyvin suunniteltu vankeinhoito-
12032: tava olevan vastuussa myös rikoksentehneiden koulutus sekä siihen liittyvä tehokas jatkokou-
12033: henkilöiden oikeasta ja tarkoituksenmukaisesta lutus olisi saatava nopeasti käyntiin. Tällöin
12034: kriminaalipoliittisesta käsittelystä, on nimen- ovat käytettävissä vieläkin aj'lnkohtaiset suun-
12035: omaista huomiota kiinnitettävä mm. vankein- nitelmat, kuten edellä mainitussa vankeinhoito-
12036: hoitoalalla työskentelevien henkilöiden kotdu- opistotoimikunnan mietinnössä perusteellisesti
12037: tukseen ja heidän työolosuhteisiinsa yleensäkin. esiintuodaan (kom. miet. 1965: B 104).
12038: Oikeusministeriö asetti 30. 8. 1965 toimi- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
12039: kunnan laatimaan perusteellista tutkimusta van- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12040: keinhoitolaitoksen viran- ja toimenhaltijain kou-
12041: lutuksen silloisesta tilasta ja tekemään mahdol- että hallitus kiireesti antaisi asetuk-
12042: liset uudistusehdotuksensa. Mietintö valmistui sen vankeinhoito-opiston perustamisesta
12043: jo 28. 12. 1965. Siinä ehdotettiin vankeinhoito- ja ryhtyisi muihinkin toimenpiteisiin
12044: opiston perustamista sekä esitettiin valmis ase- vankeinhoitolaitoksen viran- ;a toimen-
12045: tusluonnos sekä luonnos oikeusministeriön pää- haltijain koulutuksen järjestämiseksi ny-
12046: tökseksi opiston ohjesäännöstä. Suunnitelman kyaikaisen kriminaalipolitiikan vaati-
12047: mukaisesti opisto olisi sisäoppilaitos, jossa kes- muksia vastaavaksi.
12048: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
12049:
12050: Eero Salo. Lyyli Aalto.
12051: V. 0. Mäkinen. Leo Kohtala.
12052: 233
12053:
12054: 11,51.- Toiv.al. n:o 95.
12055:
12056:
12057:
12058:
12059: Salolainen ym.: Yksityiselämän suo;aamisesta.
12060:
12061:
12062: E d u s k u n n a 11 e.
12063:
12064: Viime vuosikymmenien tekninen kehitys on Myöskin muunlainen, esimerkiksi puhelimen,
12065: merkinnyt monien sellaisten laitteiden (mm. salakuuntelu on tullut teknisessä mielessä hel-
12066: kuuntelu ja nauhoitus) tulemista markkinoille, poksi. Mainittakoon, että Pohjoismaiden Neu-
12067: jotka väärin käytettyinä saattavat aiheuttaa hait- vostossa asiaan on niinikään kiinnitetty huo-
12068: taa yksityiselämän suojalle. miota.
12069: Samoin monet tietojen taltioimismenetelmät Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme kun-
12070: ja tietokoneiden yhä lisääntyvä käyttö merkit- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12071: sevät potentiaalista uhkaa luottamuksellisten muksen,
12072: tietojen joutumisesta vääriin käsiin. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
12073: Julkisuudessakin ovat viime aikoina herättä- menpiteisiin lainsäädäntömme saattami-
12074: neet suurta huomiota tapaukset, joissa radio- ja seksi sellaiseksi, että ihmisten yksityis-
12075: vahvistinlaitteilla on taltioitu sellaisia ihmisten elämä voidaan turvata teknisen kehityk-
12076: yksityiselämän alueelle kuuluvia tapahtumia, sen mukanaan tuomien mm. taltiointi-,
12077: joiden uudelleen esittämistä ääninauhalta ei voi- salakuuntelu- tai katselumahdollisuuk-
12078: da pitää hyväksyttävänä. sien väärinkäytöltä.
12079: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
12080:
12081: Pertti Salolainen. Pekka Jokinen. Mauri Seppä.
12082:
12083:
12084:
12085:
12086: 30 156/72
12087: 234
12088:
12089: Il,52.- Toiv.al. n:o 96.
12090:
12091:
12092:
12093:
12094: - Salolainen ym.: Erityistuomioistuimen perustamisesta liikenne-
12095: vakuutuslain henkilövahinkoja koskevien ratkaisujen valitur-
12096: portaaksi.
12097:
12098:
12099: E d u s k u n n a 11 e.
12100:
12101: Liikennevakuutuksen tarkoituksena on taata varsinainen valitusporras liikennevakuutusyh-
12102: vahingonkärsineelle yleisten vahingonkorvausta tiön korvausratkaisuun tyytymättömälle vahin-
12103: koskevien säännösten eli rikoslain 9 luvun mu- gonkärsii älle.
12104: kaiset korvaukset riippumatta siitä, haetaanko Tuomioistuinten käsiteltäväksi saatettujen
12105: korvausta vahingonaiheuttajalta vai suoraan lii- liikennevahingonkorvausasioiden alhaiseen luku-
12106: kennevakuutusyhtiöltä. Kummassakin tapauk- määrään on ilmeisesti ollut vaikuttamassa myös
12107: sessa korvausasian ratkaiseminen kuuluu viime se, että kansalaiset pitävät tätä tietä liian mo-
12108: kädessä yleisille tuomioistuimille samalla ta- nimutkaisena, hitaana ja kalliina. Useimmiten
12109: voin kuin muissakin vahingonkorvausasioissa. tämä käsittelytie edellyttää myös lainoppineen
12110: Tästä johtuu, että korvaus muodostuu saman- avustajan käyttämistä, mihin aina ei ole edes
12111: laiseksi riippumatta siitä, kuka on vastaajana. käytännön mahdollisuutta.
12112: Vahingonkärsiiän kannalta on pidettävä erittäin Tapaturma- ja liikennevakuutuskomitea to-
12113: merkityksellisenä, että hänellä aina on mahdol- teaa 31. 12. 1971 valmistuneessa mietinnössään
12114: lisuus saattaa asia tuomioistuimen ratkaista- (komiteamietintö 1971: A 28, sivu 31), että
12115: vaksi, silloinkin, kun hän ei hyväksy määrälli- vakuutuslaitokset yleensä pyrkivät antamaan va-
12116: sesti tai muutoin liikennevakuutusyhtiön mak- kuutetuille sen korvauksen, mikä heille on lain
12117: samaa korvausta. mukaan tuleva. Jotta liikennevakuutusyhtiön
12118: On kuitenkin todettava, että liikennevahin- korvausratkaisuun tyytymätön vahingonkärsijä
12119: gonkorvausta koskevia asioita saatetaan varsin mahdollisimman yksinkertaisin menettelytavoin
12120: rajoitetusti tuomioistuinten käsiteltäväksi. Tämä voisi valittaa korvausratkaisusta, olisi tarkoi-
12121: määrä oli esimerkiksi vuonna 1970 vain noin tusta varten perustettava erityistuomioistuin tai
12122: 60. Korvausjuttujen alhaiseen lukumäärään on muu tarkoitukseen sopiva valitusporras. Kun
12123: ilmeisesti osaltaan ollut vaikuttamassa se, että asian valmistelu vaatii ilmeisesti verraten laa-
12124: liikennevakuutuslain 17 § :n 2 momentissa mai- joja selvityksiä, ehdotamme kunnioittaen edus-
12125: nittu Hikennevahinkolautakunta on vahinkota- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12126: pauksista antamillaan lausunnoilla yhdenmu-
12127: kaistanut liikennevakuutusyhtiöiden ratkaisu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12128: ehdotuksia sekä muutoinkin antanut korvaus- sellaisen erityistuomioistuimen perusta-
12129: toimen yhtenäisyyden edistämistä tarkoittavia miseksi, joka toimisi valitusportaana lii-
12130: ohjeita. Liikennevahinkolautakunta on kuiten- kennevakuutuslain mukaisissa vakuutus-
12131: kin vain lausuntoja antava elin eikä siis ole laitosten tekemissä henkilövahingon kor-
12132: vaamista koskevissa ratkaisuissa.
12133: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
12134:
12135: Pertti Salolainen. Pekka Jokinen. Mauri Seppä.
12136: 235
12137:
12138: II,53.- Toiv.al. n:o 97.
12139:
12140:
12141:
12142:
12143: Seppä ym.: Avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia koskevan
12144: lain uudistamisesta.
12145:
12146:
12147: E d u s k u n n a II e.
12148:
12149: Laki avioliiton ulkopuolella syntyneistä lap- nään. Yksi makaajista kuitenkin tulisi velvoit-
12150: sista on annettu 27. 7. 1922 ja ollut voimassa taa suorittamaan elatusta ja vahvistaa isäksi.
12151: näin ollen kohta 50 vuotta. Puolen vuösisadan Au-lapsella on samoinkuin aviolapsella oikeus
12152: kuluessa se on pahasti vanhentunut ja tullut erinäisiin eläke-etuisuuksiin, kun asia on selvi-
12153: puutteelliseksi sekä vaikeasti uudempaan lain- tetty, mutta ulosottolain mukaan au-lapsen ela-
12154: säädäntöön yhteen niveltyväksi. Lapsen ja hä- tusmaksua ei voida ulosmitata eläkkeestä. Mui-
12155: nen vanhempiensa kuten koko yhteiskunnan takin pahoja eroavaisuuksia on laeissamme au-
12156: edun mukaista olisi, että avioliiton ulkopuolella ja aviolasten kesken. Au-~apsen valvonta, josta
12157: syntyneitä lapsia koskeva laki kiireellisesti uusit- nykyisessä laissa on säännös, on tarkoitukseton
12158: taisiin. ja aiheuttaa vain ristiriitoja asianosaisten ja vi-
12159: Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen oi- ranomaisten kesken. Sitä vastoin lastenvalvoja
12160: keudellinen asema on usein aiheuttanut monen- instituuttina tuskin on helposti korvattavissa,
12161: laista mielipiteiden vaihtoa. On unohdettu, että sillä vapaampaan yhteiselämään mentäessä au-
12162: lapsi on syytön siihen, etteivät hänen vanhem- lasten lukumäärä tuskin vähenee ja heidän etu-
12163: pansa ole avioliitossa keskenään. jensa valvominen on tarkoituksenmukaista jät-
12164: Jokaisella lapsella on oikeus isään, minkä tää yhtenäisen virkakoneiston tehtäväksi.
12165: vuoksi isyys pitäisi voida vahvistaa, kuten Au-lapsilaki on vanha ja vaikeasti toteutet-
12166: muissa pohjoismaissa, joissa elatusvelvollisuutta tava, minkä vuoksi tulisi ryhtyä kiireellisiin toi-
12167: ilman isyyttä ei tunneta. Sellaiset oikeudet kuin menpiteisiin lain uusimiseksi, jotta pääsisimme
12168: perintöoikeus, huolto- ja kasvatusvelvollisuus, samal[e kansainväliselle tasolle kuin pohjois-
12169: oikeus saada kansallisuus isän mukaan ovat sa- maat.
12170: moin huomioonotettavia kysymyksiä, jotta lap- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme. edus-
12171: set olisivat keskenään samanarvoisia. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12172: Kanne isyyden ja elatusvelvollisuuden vah-
12173: vistamiseksi tulisi saada ottaa yhtä aikaa useam- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
12174: paa makaajaa vastaan, sillä siten voitaisiin oi- menpiteisiin avioliiton ulkopuolella syn-
12175: keusvarmuutta tehostaa, kun olisi mahdollisuus tyneistä lapsista annetun lain uudistami-
12176: vertailla oikeuslääkeopillisia tutkimuksia keske- seksi.
12177: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
12178:
12179: Mauri Seppä. Pekka Jokinen.
12180: Mikko Asunta. Aili Vaittinen.
12181: 236
12182:
12183: 11,54.- Toiv.al. n:o 98.
12184:
12185:
12186:
12187:
12188: Sinisalo ym.: Yhtiökokouksen pöytäkirjan julkaisemisesta myös
12189: osakkeenomistajien nimien sekä osake- ja äänimäärän osalta.
12190:
12191:
12192: E d u s k u n n a 1[ e.
12193:
12194: Toisin kuin monissa muissa maissa ei meillä s1ssa jo tällä hetkellä on menty pidemmälle kuin
12195: yhtiömuotoisten liikeyritysten osakeluetteloita meillä osakeyhtiöiden toiminnan julkisuudessa.
12196: yleensä julkaista. Sen takia sekä liike-elämässä Näin ollen jo pelkästään pohjoismaisen yhtenäi-
12197: että suurelle yleisölle tuottaa hankaluutta pääs- syyden saavuttaminen edeHyttää julkisuuden li-
12198: tä tarpeellisessa määrin selville yritysten todel- säämistä myös meillä.
12199: lisesta asemasta. Edellä ilmenneen epäkohdan poistamiseksi
12200: Kenties mainostustarkoituksessa esittävät eräät ja kun vireillä olevan osakeyhtiölainsäädännön
12201: yhtiöt tietoisestikin julkisuudessa todisteita kokonaisuudistuksen sisältöön tulisi jo valmis-
12202: osakkeittensa jakaantumisesta varsin suurten, teluvaiheessa voida eduskunnan taholta vaikut-
12203: joskus kymmentuhantisten osakasmäärien kes- taa ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
12204: ken. Sellaiset tiedot saattavat kuitenkin olla vomuksen,
12205: harhaanjohtavia ja omiaan pitämään salassa sen,
12206: että asianomaisen yhtiön yhtiökokouksessa sit- että hallitus ensi tilassa ryhtyisi val-
12207: tenkin suhteellisen pysyvä ja vähälukuinen osa- mistelemaan osakeyhtiöitä koskeviin la-
12208: kasryhmä kykenee tosiasiassa määräämään vuosi keihin sekä toiminimiasetukseen täyden-
12209: toisensa jälkeen yhtiön asioiden hoidon pääasial- nyksiä, joiden mukaan yhtiökokouksen
12210: lisesta suunnasta. Osakkeiden omistus voi olla pöytäkirja julkaistaisiin kaupparekiste-
12211: myös ketjuuntunut muutamaan muuhun yh- rissä myös niiltä osin, joihin on mer-
12212: tiöön ja muodostaa siten piilevän yhtiören- kitty kokouksessa läsnä olleiden osak-
12213: kaan. Soveltuvin osin täydennys olisi ulotet- keenomistajien nimet sekä kuinka monta
12214: tava koskemaan osakeyhtiöiden lisäksi myös osaketta ja ääntä kullakin on.
12215: muita kauppaoikeudellisia yhteisöjä. Mm. Ruot-
12216: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
12217:
12218: Taisto Sinisalo. Ensio Laine.
12219: Pauli Puhakka. Aarne Pulkkinen.
12220: 237
12221:
12222: 11,55.- Hemst.mot. nr 99.
12223:
12224:
12225:
12226:
12227: Stenbäck m. fl.: Om avlåtande av proposition angående ändring
12228: av lagen om fri rättegång.
12229:
12230:
12231: T i II R i k s d a g e n.
12232:
12233: Lagen om fri rättegång tillgodoser endast i om återbrytande av laga kraft vunnen dom,
12234: otillfredsställande utsträckning medellösa perso- vid ärendens behandling vid fängelsedomstol
12235: ners möjlighet att få sitt rättsskydd tryggat. eller vid ärenden angående administrativt fri-
12236: Vissa personer såsom medborgare i annan hetsberövande, vilket har medfört att de i
12237: stat och personer som saknar medborgarskap regel mindre bemedlade personer vilkas frihet
12238: kan i regei inte komma i åtnjutande av det på detta sätt kommer tili myndigheters pröv-
12239: effektivare rättsskydd lagen om fri rättegång ning inte i brist på medel kan erhålla en sådan
12240: ger möjligheter tili. Att icke-finska medborgare kvalificerad hjälp som de vore i behov av.
12241: inte kan erhålla fri rättegång är vare sig det På grund härav föreslår vi att riksdagen ville
12242: gäller personer, som under en längre tid - hemställa,
12243: kanske hela sitt liv - varit bosatta i landet, att regeringen i skyndsam ordning
12244: eller tillfälliga besökare som ofta varken be- måtte avlåta en sådan proposition att
12245: härskar landets språk eller känner tili vårt lagen om fri rättegång ändras sålunda,
12246: rättssystem och vår lagstiftning, inte ägnat att att /ri rättegång kan beviljas obe-
12247: ge sådana personer möjligheter att tilivarata roende av medborgarskap;
12248: sin rätt på ett acceptabelt sätt. att fri rättegång kan beviljas jämväl
12249: Lagen om fri rättegång medger inte heller vid handläggning av ansökningsärenden
12250: möjligheter tili fri rättegång jämte rättegångs- vid allmän domstol;
12251: biträde i ärenden som handläggs vid allmän att /ri rätttegång kan beviljas vid
12252: domstol och inte har karaktären av mål såsom /ängelsedomstol; samt
12253: förmynderskapsärenden samt hemskillnad och att fri rättegång kan beviljas vid /ör-
12254: äktenskapsskillnadsärenden som anhängiggöres /arande som avser förordnande till skol-
12255: på makamas gemensamma ansökan. hem, arbetsinrättning och alkoholist-
12256: Ej heller kan fri rättegång beviljas ansökan anstalt.
12257: Helsingfors den 15 februari 1972.
12258:
12259: Piir Stenbäck. Evald Häggblom.
12260: Kristian Gestrin. Elly Sigfrids.
12261: 238
12262:
12263: 11,55.- Toiv.al. n:o 99.
12264: Suomennos.
12265:
12266:
12267:
12268:
12269: Stenbäck ym.: Esityksen antamisesta maksutlomasta oikeuden-
12270: käynnistä annetun lain muuttamisesta.
12271:
12272:
12273: E d u s k u n n a 11 e.
12274:
12275: Laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä tur- koskee lainvoiman saaneen tuomion purka-
12276: vaa varattomille henkilöille vain tyydyttävässä mista, vankilaoikeudessa tapahtuvassa asioiden
12277: määrin mahdollisuuden saada oikeussuojaa. käsittelyssä tai hallinnollista vapaudenriistoa
12278: Eräät henkilöt, kuten toisen maan kansalai- koskevissa asioissa, mikä on vienyt siihen, että
12279: set ja kansalaisuutta vailla olevat, eivät yleensä yleensä vähävaraiset, joiden vapaus tällä ta-
12280: pääse nauttimaan siitä varsin tehokkaasta oi- valla tulee viranomaisten harkittavaksi, eivät
12281: keusturvasta, johon maksuton oikeudenkäynti varojen puuttumisen vuoksi voi saada sellaista
12282: suo mahdollisuudet. Se, että Suomen kansa- pätevää apua, jota he tarvitsisivat.
12283: laisuutta vailla olevat eivät voi saada· maksu- Tämän perusteella ehdotamme eduskunnan
12284: tonta oikeudenkäyntiä, olkoon kysymys henki- hyväksyttäväksi toivomuksen,
12285: löistä, jotka pitkähkön aikaa - ehkä koko
12286: ikänsä - ovat asuneet maassa, tai tilapäisistä että hallitus kiireellisesti antaisi esi-
12287: kävijöistä, jotka usein eivät hallitse maan kie- tyksen maksuttomasia oikeudenkäyn-
12288: liä tai tunne meidän oikeusjärjestelmäämme ja nistä annetun lain muuttamisesta siten,
12289: lainsäädäntöämme, ei ole omiaan turvaamaan että maksuton oikeudenkäynti voi-
12290: sellaisille henkilöille mahdollisuuksia valvoa oi- daan myöntää kansalaisuudesta riippu-
12291: keuttaan hyväksyttävällä tavalla. matta;
12292: Laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä ei että maksuton oikeudenkäynti voi-
12293: suo myöskään mahdollisuuksia maksuttomaan daan myöntää myös hakemusasioita ylei-
12294: oikeudenkäyntiin sekä oikeudenkäyntiavusta- sessä tuomioistuimessa käsiteltäessä;
12295: jaan yleisessä tuomioistuimessa käsiteltävissä että maksuton oikeudenkäynti voi-
12296: asioissa, jotka eivät ole oikeusjutun luontoisia, daan myöntää vankilaoikeudessa; sekä.
12297: kuten holhousasioissa sekä asumusero- ja avio- että maksuton oikeudenkäynti voi-
12298: eroasioissa, jotka pannaan vireille puolisoiden daan myöntää koulukotiin, työlaitok-
12299: yhteisestä hakemuksesta. seen ja alkoholistihuoltolaan määrää-
12300: Maksutonta oikeudenkäyntiä ei voida myös- mistä koskevassa menettelyssä.
12301: kään myöntää käsiteltäessä hakemusta, joka
12302: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
12303:
12304: Pär Stenbäck. Evald Häggblom.
12305: Kristian Gestrin. Elly Sigfrids.
12306: 239
12307:
12308: 11,56.- Hemst.mot. nr 100.
12309:
12310:
12311:
12312:
12313: Stenbäck m. fl.: Om revision av äktenskapslagens stadganden an-
12314: gående makarnas och barnens namn.
12315:
12316:
12317: T i 11 R i ks d a g e n.
12318:
12319: Vår äktenskapslag baserar sig formellt på I dag erhåller barn födda inom äktensik:apet
12320: jämli:khet mellan man och kvinna. Den inne- utan vidare faderns namn. Ookså efter en
12321: håller dook vissa paragrafer .som i dag !kan eventuell skilsmässa behåller barnen faderns
12322: anses vara diskriminerande för kvinnan. En av namn oberoende av vem som övertar vården av
12323: de viktigaste är 32 § enligt viiken kvinnan dem. Endast utom äktenskapet födda barn med
12324: erhåller mannens släktnamn vid ingående av dkänd far erhåller modems namn.
12325: äktenskap, men även kan an:vända sitt ffick- Förutsatt att äktenskapslagen ändras så att
12326: namn ,tillsammans med mannens om därom kvinnan behåller s1tt eget namn vid ingående
12327: före vigseln anmäls åt vigse1förrättaren. av ä!ktenskap, blir barnens släktnamnsfråga
12328: Denna paragraf är dock föråldrad, enär kvin- odkså aktuell. En lösning vore allt varje barn
12329: nan genom äktenskapslagen har emållit juri- har rätt tili båda föräldramas namn. Rätt tili
12330: disk jämlikhet med mannen; hon är inte mera senare namnbyte borde också förbehållas bar-
12331: under mannens förmyndarskap eller under hans net. Om blott den föräldem har vård om
12332: ekonomiska förvaltning. barnet och. överenskommelse i namnfrågan inte
12333: Varje människa har rätt tili ett eget namn och kan nås med den andra föräldem, borde den
12334: en egen identitet. Förlust därav anses i dag förälder som har vårdnaden om barnet få lösa
12335: inte enbart otidsenligt utan också sårande för namnfrågan.
12336: kvinnans självständighet. Släktnrunnsbyte f"ör- Med hänvisning tili ovanstående föreslås, att
12337: orsakar därtill också praktiska olägenheter. riksdagen ville besluta hemställa,
12338: Speciellt besvärligt är namnbytet om kvinnan att regeringen måtte skrida till en
12339: f'öre äktenskapet har blivit känd under s1tt eget revision av äktenskapslagen sålunda, att
12340: namn i sitt yrke. Sitt flicknamn kan hon inte både kvinnan och mannen har rätt att
12341: bära i äktenskap annat än som sk. konstnärs- behålla sitt eget namn vid ingående av
12342: namn eller tillsammans med mannens, som äktenskap och att båda makarna ;äm-
12343: duhbclnamn. Har kvinnan åter blivit känd un- sides härmed har rätt att foga den
12344: der mannens namn och äktensik:apet upplöses andras släktnamn tili sitt eget samt att
12345: och kvinnan ingår ett nytt, då har hon inte rätt barn har rätt att använda båda fös--
12346: tili första mannens namn, inte ens i kombi- äldrarnas namn enligt dessas interna
12347: nation med det nya. överenskommelse, dock så att om en-
12348: Kvinnan och mannen borde i dag ha rätt att dast den ena maken innehar barnets
12349: behålla sitt eget namn i äktenskapet och möj- omvårdnad, denna bör ha rätt att be-
12350: lighet borde odkså finnas att komhinera det sluta, vilket namn barnet får och bar-
12351: med den andra partens. Ookså barnens namn- net bör garanteras rätt att senare utbyta
12352: fråga tarvar en revision. namnet tili den andra förälderns.
12353: Helsingfors den 15 februari 1972.
12354:
12355: Pär Stenbäck. Kristian Gestrin. Evald Häggblom.
12356: 240
12357:
12358: Il,56.- Toiv.al. n:o 100. Suomennos.
12359:
12360:
12361:
12362:
12363: Stenbäck ym.: Aviopuolisoiden ja lasten nimiä koskevien avio-
12364: liittolain säännösten tarkistamisesta.
12365:
12366:
12367: Ed u s k u nn a 11 e.
12368:
12369: Avioliitto1akimme rakentuu muodollisesti Nykyään aviolapsi saa ilman muuta isän ni-
12370: miehen ja naisen tasa-arvoisuudelle. Lakiin si- men. Myös mahdollisen avioeron jälkeen lapsi
12371: sältyy !kuitenkin tiettyjä pykäliä, joita nykyään säilyttää isän nimen siitä riippumatta, kenen
12372: voidaan pitää naista syrjivinä. Tärkeimpiä on huohoon lapsi uskotaan. Vain avioliiton ulko-
12373: 32 §, jonka mukaan nainen saa miehen sulku- puolella syntynyt tunnustamaton lapsi saa äi-
12374: nimen soimiessaan avioliiton, mutta voi myös din nimen.
12375: käyttää ·tyttönimeään yhdessä miehensä nimen Edellyttäen että avioliittolakia muutetaan
12376: kanssa, jos siltä ennen vihkimistä ilmoitetaan niin, että nainen säilyttää oman nimensä soi-
12377: sen toimittajalle. miessaan avioliiton, lapsen sukunimikysymyskin
12378: Tämä pykälä on kui·tenkin vanhentunut, tulee ajankohtaiseksi. Eräs ratkaisu olisi, että
12379: koska nainen avioliittolailla on saavuttanut jokaiseNa lapsella on oikeus kummankin van-
12380: oikeudellisen tasa-arvoisuuden miehen kanssa; hemman nimeen. Oikeus nimenmuutokseen
12381: nainen ei enää ole miehen edusmiehisyyden tai myöhemmin pitäisi myös ·turvata lapselle. Jos
12382: miehen taloudellisen valliotavallan alainen. vain toinen puolisoista huoltaa lasta eikä nimi-
12383: Jokaisella ihmisella on oikeus omaan nimeen kysymyksestä päästä sovintoon puolisoiden kes-
12384: ja omaan identiteettiin. Sen menetystä pidetään ken, lasta huoltavan puolison pitäisi saada rat-
12385: nykyään, ei ainoastaan epäajanmukaisena, vaan kaista nimikysymys.
12386: myöskin loukkaavana naisen itsenäisyyden kan- Yllii sanottuun viitaten ehdotamme edus-
12387: naJta. Sukunimen vaihtumisesta aiheutuu lisäksi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12388: käytännöllisiäkin haittoja.
12389: Erityisen valitettava on nimenmuutos, mi- e.ttä hallitus ryhtyisi uudistamaan
12390: käli nainen on ennen aviollittoa tullut tunne- avioliittolakia siten, että sekä naisella
12391: tuksi omalla nimellään ammatissaan. Tyttöni- että miehellä on oikeus pitää avioliit-
12392: meään hän ei voi käyttää avioliitossa muutoin toon mennessään oma nimensä ja että
12393: kuin ns. taiteilijanimenä tai yhdessä miehen ni- kummallakin puolisolla on tämän ohella
12394: men !kanssa lkaksoisnimenä. Jos nainen taas on oikeus liittää toisen puolison sukunimi
12395: tullut tunnetuksi miehensä nimehlä ja avioliitto omaansa sekä että lapsella on oikeus
12396: !Jlll)kautuu ja nainen solmii uuden aviolliton, ei käyttää molempien vanhempien nimeä
12397: hänellä tudlloin ole oikeutta entisen miehensä puolisoiden keskinäisen sopimuksen mu-
12398: nimeen, ei edes yhdistettynä uuden nimen kaisesti, kuitenkin niin, että milloin
12399: kanssa. ainoastaan toinen puoliso huoltaa lasta,
12400: Miehellä ja naisella pitäisi nykyään olla oi- hänellä on oleva oikeus päättää, minkä
12401: keus säilyttää oma nimensä avioliitossa, minkä nimen lapsi saa, kuin myös että lapselle
12402: lisäksi tulisi olla mahdollisuus yhdistää nimi taataan oikeus vaihtaa nimensä toisen
12403: toisen puolison nimeen. Myös lasten nimikysy- vanhemman nimeen.
12404: mys va!lltii uudistusta.
12405: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
12406:
12407: Pär Stenbäck. Kristian Gestrin. Evald Häggblom.
12408: 241
12409:
12410: II,57.- Toiv.al. n:o 101.
12411:
12412:
12413:
12414: Sundqvist ym.: Tekijänoikeuslain epäkohtien korjaamisesta.
12415:
12416:
12417: E d u s k u n n a 11 e.
12418:
12419: Vuonna 1961 säädettiin pitkäaikaisen lain- mukaisesti, tulisi näitä korvauksia suorittaa myös
12420: valmistelutyön tuloksena laki tekijän oikeudesta ulkomaalaiselle teollisuudelle.
12421: kirjallisiin ja taiteellisiin teoksiin ( 404/61). Erityisen selvästi tekijänoikeuslain epäkoh-
12422: Tämän tekijänoikeuslain säätämisen mahdolli- dat tulevat esille koulujen ja oppilaitosten tar-
12423: suuksia rajoittivat Suomen ja lähinnä vain Länsi- vitseman oppimismateriaalin kohdalla. Kirjalli-
12424: Euroopan valtioiden ratifioimat kansainväliset sesta teoksesta saa lain mukaan valmistaa joita-
12425: sopimukset. Laki säädettiin eräitä vähäisiä poik- kin kappaleita yksityiskäyttöön, muttei käy-
12426: keuksia lukuun ottamatta samansisältöiseksi tettäväksi kouluissa ja oppilaitoksissa. Opetus-
12427: kuin muiden Pohjoismaiden vastaavat lait. toimintaa varten saa sen sijaan tilapäisesti äänit-
12428: Muun muassa lisääntyneen kansainvälisen tää ohjelmia. Kun laissa tarkoitetun tilapäisyy-
12429: vuorovaikutuksen, tekniikan kehityksen ja lain den voidaan katsoa kestävän korkeintaan kolme
12430: soveltamisessa ilmenneiden epäkohtien vuoksi vuotta, merkitsee säännös sitä, että tekijänoi-
12431: tekijänoikeuslaki ei täytä sille asetettavia vaa- keuslakia rikotaan tältä osin jatkuvasti. Tuskin
12432: timuksia. Pikemmin se monessa tapauksessa vai- nimittäin monikaan audiovisuaalinen keskus tai
12433: keuttaa ja jopa estää kulttuurin eri muotojen oppilaitos hävittää sellaisia äänitteitä, joilla on
12434: leviämistä; tässä suhteessa laki on yhteiskun- pysyväisempää käyttöä.
12435: nan kulttuurin kehittämistä koskevia pyrkimyk- Kun tekijänoikeuslaissa ei dle huomioitu te-
12436: siä vastaan. Itse lain aatteellinen tarkoituskin, levisiota opetuksen apuneuvona, merkitsee tämä
12437: tekijänoikeuden suojaaminen, on jäänyt toissi- televisio-opetuksen järjestämisen kannalta erit-
12438: jaiseksi taloudellisten kysymysten noustua etu- täin epätyydyttävää tilannetta. Ohjelmiahan ei
12439: alalle. voida käyttää jälkeenpäin muuta kuin uusin-
12440: Tekijänoikeuslaki sisältää monia epätäsmäl- toina, koska nauhoittaminen on lainvastaista.
12441: lisiä sanontoja, joista aiheutuu vaikeuksia lain Tästä huolimatta maassa kuitenkin jatkuvasti
12442: soveltamisessa ja jopa lain rikkomistakin. Paitsi tallennetaan television opetusohjelmia. Tallen-
12443: näitä lakiteknillisiä puutteita tekijänoikeuslaki tamiskysymys olisi ratkaistavissa ohjelmanteki-
12444: sisältää useita asiallisiakin epäkohtia. Muun jöiden kanssa tehtävin sopimuksin, mutta niistä
12445: muassa kysymykset televisio-ohjelmien ja kuva- aiheutuu huomattava kustannuslisäys ohjelma-
12446: kasettiohjelmien suojasta vaatisivat huolellista tuotannossa.
12447: selvittämistä. Ei myöskään voida pitää asian- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
12448: mukaisena sitä, että lakiin on omaksuttu peri- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12449: aate, jonka mukaan radion ja television kautta sen,
12450: lähetettävistä äänilevyistä radioyhtiön on suo-
12451: ritettava korvauksia paitsi esittävHle taiteilijoille että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
12452: myös äänilevyteollisuudelle. Mikäli Suomi ra- menpiteisiin tekijänoikeuslaissa olevien
12453: tifioi Roomassa 26. 10. 1961 tehdyn kansainvä- epätäsmällisyyksien, puutteellisuuksien
12454: lisen yleissopimuksen valtiovallan suunnitelmien ja epäkohtien korjaamiseksi.
12455: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
12456:
12457: Ulf Sundqvist. Lars Lindeman. Sinikka Luja-Vepsä.
12458: Erkki Liikanen. Valde Nevalainen. Eeli Lepistö.
12459: Tellervo M. Koivisto. Sylvi Siltanen. Sulo Hostila.
12460: Matti Ahde. Väinö Vilponiemi. Heikki Hykkäälä.
12461: Kalevi Sorsa. Ilkka Taipale. Paavo Tiilikainen .
12462: .31 156/72
12463: 242
12464:
12465: 11,58.- Toiv.al. n:o 102.
12466:
12467:
12468:
12469:
12470: Sundqvist ym.: Vanhentuneen lainsäädännön määrätietoisesta
12471: uudistamisesta.
12472:
12473:
12474: E d u s k u n n a 11 e.
12475:
12476: Maamme lainvalmistelutyössä esiintyy yhä ovat osittain 1800-luvulta sekä konkurssisääntö
12477: huomattavia puutteita. Tämä on johtanut sii- että ulosottolaki.
12478: hen, että voimassaolevat ~ait usein heijastavat Yksilön oikeusturvan kannalta on hyvin vaa-
12479: yhteiskunnassamme vanhentuneiksi todettuja rallista, että yhteiskunnassamme on voimassa
12480: arvoja ja tavoitteita. Kansanvallan kannalta lainsäännöksiä, jotka ovat vuosikymmeniä van-
12481: vanhentunut lainsäädäntö on erittäin arveluttava hoja ja aikoinaan säädetty aivan toisenlaisen
12482: ilmiö, koska yhteiskunnassa vallitsevat näke- yhteiskunnan tarpeita varten. Kansanvallan kan-
12483: mykset eivät täten pääse riittävästi vaikutta- nalta on periaatteessa syvästi epäoikeudenmu-
12484: maan jokapäiväiseen elämään. kaista, että edelleen on voimassa lakeja, jotka
12485: V anhentuneesta lainsäädännöstä voidaan esit- on säädetty silloin kun suurella osalla kansas-
12486: tää lukuisia esimerkkejä. Kuluttajan oikeustur- tamme ei edes oHut äänioikeutta yleisissä vaa-
12487: vaa koskevat keskeiset säännökset ovat edelleen leissa ja jotka lait siten vastaavat ainoastaan sil-
12488: vuoden 1734 kauppakaaressa, jolloin esimer- loisten säätyjen arvomaailmaa.
12489: kiksi tavaran palauttamisoikeutta lähinnä ha- Yhteiskunnallisessa keskustelussa on usein
12490: luttiin turvata hevoskaupan kohdalla kuten osoitettu, että lainvalmisteluelimiltä puuttuu
12491: tuon säännöstön 1 luvun 1 §: stä selviää. Las- riittävästi työvoimaa nopeampaan uudistustyö-
12492: ten oikeusturvaa koskevat perussäännökset hön. Tässä yhteydessä on kuitenkin korostet-
12493: ovat vuoden 1898 holhouslaissa, jolloin lähinnä tava, että myös nykyisellä työvoimalla voitai-
12494: pyrittiin turvaamaan lasten omaisuus lasten siin saada enemmän aikaan, mikäli työtä teh-
12495: muiden oikeuksien jäädessä taka-alalle. Rikos- täisiin suunnitelmallisesti ja siihen kiinnitettäi-
12496: oikeuden ja rangaistusten täytäntöönpanon pe- siin enenevässä määrin uudistushaJuisia lakimie-
12497: russäännökset ovat vuodelta 1889, jolloin kä- hiä ja yhteiskuntatieteilijöitä.
12498: sitykset rikollisuudesta ja sen torjumiskeinoista Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
12499: olivat täysin toisenlaiset kuin nykyisin. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12500: Myös tuomioistuimien ja oikeudenkäyntime-
12501: nettelyn kohdalla voidaan todeta pahasti van- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12502: hentunutta lainsäädäntöä. Monien osittaismuu- vanhentuneen, usein sääty-yhteiskunnan
12503: tostenkin jälkeen on esim. oikeudenkäymis- ajoilta peräisin olevan, lainsäädännön
12504: kaari edelleen vuodelta 1734 osittain, samoin määrätietoiseksi uudistamiseksi.
12505: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
12506:
12507: UH Sundqvist. Sylvi Siltanen.
12508: Osmo Kaipainen. Väinö Vilponiemi.
12509: Erkki Liikanen. Ilkka Taipale.
12510: Tellervo M. Koivisto. Sinikka Luja-Vepsä.
12511: Matti Ahde. Eeli Lepistö.
12512: Lars Lindeman. Paavo Tiilikainen.
12513: Valde Nevalainen. Heikki Hykkäälä.
12514: 243
12515:
12516: II,59.- Toiv.al. n:o 103.
12517:
12518:
12519:
12520:
12521: I. Suominen ym.: Alle 15-vuotiaitten nuorten demokraattisten
12522: oikeuksien selvittämisestä yhdistystoiminnassa.
12523:
12524:
12525: E d u s k u n n a II e.
12526:
12527: Voimassa olevassa yhdistyslaissa (L Yhdis- rustaa yhdistystä .tai käyttää oman yhdistyk-
12528: tyksistä 4. 1. 19) ei ole määräyksiä siitä, minkä sensä nimenkirjoitusoikeutta. Heidänkin de-
12529: ikäisiä yhdistysten jäsenten tu1isi olla, vaan mokraattiset oikeutensa ovat siten rajoitetut.
12530: lähtökohtana on, että jokainen Suomen kansa- Edellä mainituista ikärajoista ja niiden tul-
12531: lainen voi kuulua haluamaansa yhdistykseen. kinnoista joutuvat eniten kärsimään 12-15
12532: Mikäli lain kirjainta noudatettaisiin täsmälli- vuotiaat nuoret, jotka eivät mielellään haluaisi
12533: sesti, merkitsisi se sitä, että jokaisella yhdis- enää samaistua 1apsijärjestöihin, mutta joilla ei
12534: tyksen jäsenellä, joka on yhdistyksen kokouk- kuitenkaan ole minkäänlaisia oikeuksia varsinai-
12535: sessa läsnä, olisi oikeus käyttää päätäntä- sissa nuorisojärjestöissä. Koululaitoksen kehit-
12536: oikeutta ja osallistua siten demokratian toteut- tyminen, television yleistyminen ja matkailun li-
12537: tamiseen (L Yhdistyksistä 12 §). Käytännössä sääntyminen toisaalta ja toisaalta tiheän asu-
12538: on yhdistystoiminnassa kuitenkin noudatettu misen mukanaan tuoma kodin ulkopuolisten
12539: yleisen siviilioikeuden ikärajoja siten, että alle kontaktien avartuminen ovat johtaneet siihen,
12540: 15 vuotiailla kansalaisilla ei ole ollut oikeutta että myös alle 15-vuotiaat nuoret tuntevat
12541: käyttää päätäntävaltaa. Heillä ei ole yhdistyk- tarvetta osallistua yhdistystoimintaan. Tällaisen
12542: sen sisällä äänioikeutta. Nimenkirjoitusoikeuden toiminnan voidaan katsoa olevan myös yhteis-
12543: kohdalla on noudatettu vielä korkeampaa ikära- kuntakehityksen kannalta suotuisaa, koska kyp-
12544: jaa, joka on kytketty täysivaltaisuussäädöksiin. syminen päätöksentekoon ja demokratiaan on
12545: Lainkäyttö on johtanut siihen, että iältään voitava aloittaa mahdollisimman nuorena. Kou-
12546: 6-15 vuotiaat varhaisnuorisojärjestöjen jäse- luneuvostolain voimaantulo syksyllä 1971 ja
12547: net ovat vailla demokraattisia oikeuksia omissa sen aiheuttamat käytännön toimenpiteet kou-
12548: yhdistyksissään ja päätäntävaltaa heidän puo- luissa luovat myös hyvän pohjan jo 12-15
12549: lestaan käyttävät vanhemmat henkilöt. Kun vuotiaille tutustua järjestö- ja poliittiseen de-
12550: vallitsevan tulkinnan mukaan yhdistyksen hal- mokratiaan ja harjaannottavat heitä toimimi-
12551: litukseen ei saa kuulua alle 15 vuotiaita hen- seen yhteisössä.
12552: kilöitä, on todettavissa, että varhaisnuorisojärjes- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12553: töissä käyttävät todellista päätäntävaltaa vain nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12554: täysivaltaiset, 20-vuotiaat tai sitä vanhemmat muksen,
12555: henkilö.
12556: Tilannetta parantaa jonkin verran se, että että hallitus laatisi selvityksen alle
12557: varsinaisten nuorisojärjestöjen jäsenten alaikära- 15-vuotiaitten nuorten demokraattisista
12558: jaksi on useimmissa tapauksissa otettu edellä oikeuksista yhdistystoiminnassa ja ryh-
12559: mainitun siviilioikeudellisen perusteen mukai- tyisi toimenpiteisiin lainsäädännössä ii-
12560: sesti 15 vuotta. Tällöin on kuitenkin todet- menneiden puutteellisuuksien korjaami-
12561: tava, etteivät 15-20 vuotiaat voi yksin pe- seksi.
12562: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
12563:
12564: Ilkka Suominen. Alli Vaittinen. Jouni Mykkänen.
12565: Antero Salmenkivi. Juha Vikatmaa. Anna-Liisa Linkola.
12566: Elsi Hetemäki. Sinikka Karhuvaara. Pekka Jokinen.
12567: 244
12568:
12569: 11,60.- Toiv.al. n:o 104.
12570:
12571:
12572:
12573:
12574: S. Suominen ym.: Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamah-
12575: dollisuuksien parantamisesta.
12576:
12577:
12578: E d u s k u n n a 11 e.
12579:
12580: Huolimatta siitä, että patentti- ja rekisteri- patentit tulevat erittäin kalliiksi, joten har-
12581: hallituksen työvoimaa on virkoja perustamalla voilla keksijöillä on varaa lähteä tähän ilman
12582: lisätty, on kiihtynyt keksintö- ja innovaatiotoi- asiantuntevaa uutuustutkimusta.
12583: minta johtanut siihen, että käsittelemättömien Yllä mainituista syistä on keksijätoiminta
12584: patenttihakemusten määrä on yhä kasvanut. Ha- Suomessa vaikeuksissa. Uusviennin edistämi-
12585: kemuksia dli käsittelyä odottamassa seksi ja uusien työpaikkoja luovien tuoteajatus-
12586: ten kehittämiseksi olisi patentti- ja rekisteri-
12587: 31. 12. 1950 4 535 kpl hallituksen täyttänyt ruuhka saatava vähene-
12588: 1960 7 876 mään ja laitoksen toimintakykyä siten jatku-
12589: " " 1969 16 402 " vasti lisättävä siinä määrin kuin lahjakkaitten
12590: " " 1970 16 721 " suomalaisten keksijäaivojen toiminta vaatii.
12591: " " 1971 17 228 "
12592: " " " Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12593: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12594: Kuten tunnettua, on patenttianomuksella muksen,
12595: etuoikeus kautta maailman vuoden ajan siitä
12596: päivästä, kun se on jätetty Suomessa patentoi- että hallitus huolehtisi teollisuutta
12597: tavaksi. Patentti- ja rekisterihallituksen tulisi edistävän tutkimustoiminnan esteiden
12598: tästä syystä pystyä antamaan ensimmäinen väli- poistamisesta lisäämällä patentti- ja re-
12599: päätöksensä puolen vuoden kuluessa anomuksen kisterihallituksen patenttiosaston suorit-
12600: sisään jättämisestä, jotta anoja saisi asiantunte- teita sellaiselle tasolle, että käsittele-
12601: vaa apua harkitessaan mahdollisuutta anoa pa- tmättömien patenttihakemusten kasvava
12602: tenttia ulkomailla. Kautta maailman anottavat ruuhka saataisiin paistettua.
12603: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
12604:
12605: Sami Suominen. Erkki Häkämies. Sirkka Lankinen.
12606: Pekka Jokinen. Mauri Miettinen. Kullervo Rainio.
12607: Kauko Tamminen. Olavi Nikkilä. Juha Vikatmaa.
12608: M. Jaatinen. Salme Katajavuori. Georg C. Ehrnrooth.
12609: 245
12610:
12611: 11,61.- Hemst.mot. nr 105.
12612:
12613:
12614:
12615:
12616: Teir m. fl.: Om ändring av bestämmelserna angående tttlännings
12617: rätt att förvärva fast egendom i Finland.
12618:
12619:
12620: T i 11 R i k s d a g e n.
12621:
12622: Bland de många problem, som uppstått för farit dit. I en del Iänder ger man dylika tidi-
12623: de finländska emigranterna i Sverige, intar gare medborgare denna rätt. I detta nu är det
12624: frågan om fastighetsförvärv i det gamla hem- många, som skulle återvända, om de får arbete
12625: landet en framträdande plats. En finländsk i Finland och om de får arbete måste de också
12626: emigrant, som blivit svensk medborgare, får få bostad och då borde dem beredas möjlighet
12627: enligt gällande bestämmelser inte förvärva fast att bygga på egen mark. Man kunde väl tänka
12628: egendom i Finland utan statsrådets tillstånd. sig att om det förvärvade området inte tagits
12629: Detta har lett tili direkta orimligheter och i bruk, skulle kommunen ha inlösningsrätt tili
12630: stor oskälighet. Om en emigrant köper av detsamma.
12631: sina föräldrar en liten tomt för en sommarstu- Med hänvisning tili det ovan sagda föreslås.
12632: ga eller en tomt för att bygga ett hus för ål- att riksdagen ville hemställa,
12633: derdomen på släktens mark, måste statsrådet
12634: ge sitt tillstånd tili detta, för att förvärvet att regeringen i brådskande ordning
12635: skall vara lagligt. måtte vidta en sådan ändring av lag-
12636: Det ligger i landets intresse att så många bestämmelserna om utlännings rätt att
12637: som möjligt kan återvända tili Finland och att förvärva fast egendom i Finland, att
12638: kontakten med fäderneslandet upprätthålles. tidigare · finländska medborgare · skulle
12639: Det är inte emigrantemas fel att de varit bibehålla sin rätt att förvärva fast egen-
12640: tvungna att bosätta sig i Sverige. Skulle det dom i landet, och överlåter proposition
12641: ha funnits arbete i hemlandet hade de aldrig tili Riksdagen i ·ärendet.
12642: Helsingfors den 15 februari 1972.
12643:
12644: Grels Teir. Henrik Westerlund. Kristian Gestrin.
12645: Ragnar Granvik. Victor Procope. Elly Sigfrids.
12646: Pär Stenbäck. Carl Olof Tallgren. Antti Pohjonen.
12647: 246
12648:
12649: 11,61.- Toiv.al. n:o 10.5. Suomennos.
12650:
12651:
12652:
12653:
12654: Teir ym.: Ulkomaalaisen oikeutta hankkia kiinteää omaisuutta
12655: Suomessa koskevien määräysten muuttamisesta.
12656:
12657:
12658: E d u s k q n n a 11 e.
12659:
12660: Niiden monien ongelmien joukossa, jotka he eivät olisi sinne muuttaneetkaan. Eräissä
12661: ovat syntyneet Ruotsiin muuttaneiden suoma- maissa suodaan sellaisille entisille kansalaisille
12662: laisten osalta, on kysymys kiinteistön hankki- tämä oikeus. Tätä nykyä on monia, jotka pa-
12663: misesta vanhassa kotimaassa huomattava. Suo- laisivat, mikäli saavat työtä Suomessa, ja jos
12664: malainen maastamuuttaja, joka on saanut Ruot- he saavat työtä, täytyy heidän saada asuntakin
12665: sin kansalaisuuden, ei voimassa olevien mää- ja silloin heillä pitäisi olla mahdollisuus ra-
12666: räysten mukaan saa hankkia kiinteää omai- kentaa se omalle maalle. Voitaisiin hyvin aja-
12667: suutta Suomesta ilman valtioneuvoston lul>fla. tella, että jos hankittua maata ei oteta käyt-
12668: Tämä on johtanut suoranaisiin järjettömyyksiin töön, kunnalla olisi lunastusoikeus siihen.
12669: ja suureen kohtuuttomuuteen. Jos siirtolainen Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
12670: ostaa vanhemmiltaan pienen tontin rakentaak- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12671: :Seen sille kesämökin tai tontin rakentaakseen
12672: suvun ma!llle talon vanhm:Jden päivien varalle, että hallitus kiireesti ryhtyisi toimen-
12673: valtioneuvoston on annettflva tähän suostu- piteisiin ulkomaalaisen oikeutta h(lnkkia
12674: nmksensa, jotta saanto oli!!i laillinen. On maan kiinteää omaisuutta Suomessa koskevan
12675: edp.n mukaista, että mahdollisiJnman monet lain sliännösten muuNamiseksi siten,
12676: voivQt p;llata Suomeen ja ettii siteet isien maa- f!tti entinen Suomen kansalainen säilyt-
12677: hllP siiilyvlit, Siirtolaisten syy ei ole, että hei- tijisi oi~eutensa hankkia kiinteää omai-
12678: din on ollut ~o asettui!- asqm,aan Ruot- su~ttta 111fJ4fta, j(l antaisi asiasta esityk-
12679: siin. Mikäli kotimaassa oli&i 9llut tYötä tarjolla, sen Eduskunnalle.
12680: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
12681:
12682: Gre~ T~. lle~ Westctrlund. Kristian G~strin.
12683: Ragnar Granvik. Victor P.r9Cope. Elly Sig{rid11.
12684: Pär St.enbiidt. Cad Ol~f Trutgreu. Antti Pohjol\t:n.
12685: 247
12686:
12687: Il,62.- Toiv.al. n:o 106.
12688:
12689:
12690:
12691:
12692: Toivanen ym.: Erikoistuomioistuimen perustamisesta liikenne-
12693: vahinkoasioita varten.
12694:
12695:
12696: E d u s k u n n a 11 e.
12697:
12698: Liikennevakuutuslain alaisissa liikennevahin- vakuutusyhtiön tai tapaturmaviraston ratkai-
12699: goissa tapahtuu korvausselvittely säännönmu- suun sellaisissakin tapauksissa, joissa ratkaisun
12700: kaisesti ensisijassa korvauksen hakijan ja asian- oikeellisuus hyvinkin on kyseenalainen ja joissa
12701: omaisen vakuutusyhtiön tai tapaturmaviraston asian saattaminen puolueettomaan käsittelyyn
12702: välillä. Jos tässä selvittelyssä ei kuitenkaan olisi perusteltavissa. Toisaalta taas ne, joiden
12703: päästä yksimielisyyteen, on korvauksen hakijan korvausasiat joutuvat yleiseen tuomioistuin-
12704: ainoana mahdollisuutena saattaa asia yleisen menettelyyn, tuntevat kärsivänsä menettelyn
12705: tuomioistuimen ratkaistavaksi joko rikosjuttua hitaudesta, kalleudesta ja riittävän asiantunte-
12706: koskevan oikeudenkäynnin yhteydessä tai erilli- muksen puutteesta tuomioistuimissa. Asia oli-
12707: senä siviilioikeudellisena kanteena suoraan va- sikin mielestämme korjattavissa vain siten, että
12708: kuutusyhtiötä tai tapaturmavirastoa vastaan. vakuutusyhtiöitten ja tapaturmaviraston ratkai-
12709: Oikeudenkäyntiin osallistuminen tai ryhty- suista voitaisiin, vastaavasti saman periaatteen
12710: minen ei ainakaan yksityiselle kansalaiselle ole mukaan kuin pakollisessa tapaturmavakuutuk-
12711: yksinkertainen asia. Oikeudenkäynti yleisessä sessa on asian laita, valittaa näitä asioita varten
12712: tuomioistuimessa on yleensä aikaaviepä ja li- perustettavaan erikoistuomioistuimeen, jos~a
12713: säksi melkoisia kustannuksia vaativa toimen- sekä teknillinen että lääketieteellinen asiantuu-
12714: pide. Erityisen kohtuuttomaksi tähän menette- temus olisi riittävästi ed-ustettuna. Yleiselle. t\JQ-
12715: lyyn ,turvautuminen on katsottava sellaisen kor- mioistuimelle jäisiv~t täll.öin vain pt:!htaasti ri~
12716: vauksen hakijan osaita, jolla ei ole mitään teke- kasoikeudellista selvittelyä vaativat asiat.
12717: mistä mahdollisen syyllisyyskysymyksen kanssa, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12718: kuten yleensä on esimerkiksi moottoriajoneu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12719: vossa matkustaneen laita. Liikennevahinkoihin muksen,
12720: liittyvien korvauskysymysten ratkaisu, olipa sit-
12721: ten kysymyksessä esine- tai henkilövahinko, on että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
12722: sitäpaitsi siinä määrin erityistä perehtymistä menpiteisiin liikennevahinkoja koske-
12723: vaativa ala, että voidaan pitää kysymyksen alai- van lainsäädännön muuttamiseksi niin,
12724: sena, onko yleisillä tuomioistuimilla sitä päte- että näitä asioita varten perustettaisiin
12725: vyyttä, jota näiden asioiden ratkaiseminen edel- niiden edellyttämän erityisen asiantun-
12726: lyttää. Sekä ali- että ylioikeuksien suurilukui- tt+tnuksen omaava erikoistuomioistuin,
12727: suus merkitsee lisäksi sitä, että ratkaisujen riit- jossa vahinkoa kärsineellä olisi mahdol-
12728: tävästä yhdenmukaisuudesta tuskin voidaan lisuus nykyistä yksinkertaisempaan ja
12729: puhua. nopeampaan sekä lähinnä maksutto-
12730: Ne haittatekijät, joihin edellä on viitattu, maan oikeusselvittelyyn, milloin asian-
12731: ovatkin johtaneet siihen, että korvauksen haki- omaiset eivät ole päässeet yksimielisyy-
12732: joista suuren osan on käytännössä tyydyttävä teen korvauksesta.
12733: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
12734:
12735: Irma Toivanen. Olavi Borg.
12736: 248
12737:
12738: 11,63.- Toiv.al. n:o 107.
12739:
12740:
12741:
12742:
12743: Toivanen ym.: Luottotietoja koskevan lainsäädännön kehittämi-
12744: sestä.
12745:
12746:
12747: E d u s k u n n a 11 e.
12748:
12749: Markkinatalouteen kuuluvat osana sen talou- daan käyttää häntä vastaan. Koska eräissä poh-
12750: dellista vallankäyttöä yritykset, jotka keräävät joismaissa on sattunut lisäksi, että kokonaiset
12751: tietoja yksityisistä kansalaisista ja yrityksistä ja luottotietoyhtiöt ovat joutuneet ulkomaisten
12752: käyvät kauppaa näillä tiedoilla. Oman erikoisen yritysten haltuun, on jo kansallisten etujen
12753: ryhmän näistä tietopalveluliikkeistä muodosta- mukaista, että luottotietoja ei myydä tai luo-
12754: vat luottotietoja välittävät yritykset, jotka vuteta ulkomaisten yritysten, järjestöjen tai
12755: meiUä ovat syntyneet rahalaitosten toimesta vä- henkilöiden haltuun.
12756: hentämään taloudellisia riskejä päätettäessä luo- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
12757: tonannosta ja sijoituksista. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12758: Koska tällaiset tietoja keräävät yritykset muksen,
12759: ovat normaalien liikesalaisuussäädösten suojaa· että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12760: mia, ei kortistoidulla henkilöllä tavallisesti ole lainsäädännön aikaansaamiseksi, jotta jo-
12761: mahdollisuutta tarkistaa häntä itseään koske- kaisella olisi mahdollisuus tarkistaa
12762: via tietoja. Kun kuitenkin näitä tietoja käyte- omat luottotietonsa ja saada niihin tar-
12763: tään tehtäessä tärkeitä ta'loudellisia ratkaisuja vittaessa korjaus, sekä että luottotieto-
12764: tai henkilövalintoja, merkitsee henkilön luot- jen myyminen tai luovuttaminen ul-
12765: totiedoissa oleva virhe hänen oikeusturvansa komaiselle yritykselle, järjestölle tai hen-
12766: heikkenemistä, koska ko. virheellistä tietoa VOi- kilölle olisi lailla kielletty.
12767: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
12768:
12769: Irma Toivanen. Olavi Borg. Aili Laitinen.
12770: 249
12771:
12772: 11,64.- Toiv.al. n~o 108.
12773:
12774:
12775:
12776:
12777: Toivanen ym.: Eräiden virkamiesten oikeudenkäyntikulujen kor-
12778: vaamisesta aiheettomiksi havaituissa virkasyyteasioissa.
12779:
12780:
12781: E d u s k u n n a 11 e.
12782:
12783: Toimipiiriinsä kuuluvia tehtäviä hoitaessaan V~taosa poliisimiehiä vastaan tehdyistä syyt-
12784: poliisimies, tullimies ja vanginvartija joutuu teistä on kuitenkin sellaisia, että ne jäävät po-
12785: useimmiten yksin "paikan päällä " tekemään liisilain 29 §:n ulkopuolelle. Ja vaikka poliisi-
12786: ratkaisuja, joiden tulee olla laillisia, oikeaan mies näissä jutuissa vapautetaan syytteestä, ei
12787: osuvia, nopeita ja samalla joustavia. Kuiten- hän saa mitään korvausta mistään, koska polii-
12788: kaan kaikki ne, joihin edellä mainittujen toi- silain 29. §:n mukaan juttu ei kuulu sen pii-
12789: menhaltijoiden toimenpiteet kohdistuvat, eivät riin ja aikaisemmin ns. valtioneuvoston käyttö-
12790: katso voivansa niihin alistua, vaikka toimenpi- varoista suoritettuja korvauksia ei enää mak-
12791: teen takana on voimassa oleva laki, vaan tekevät seta. Tällöin oikeudenkäyntikulut jäävät yksin
12792: toimenhaltijaa vastaan syytteen virheellisestä poliisimiehen maksettavaksi.
12793: menettelystä virantoimituksessa taikka vaativat Poliisit ovat omalta kohdaltaan todenneet-
12794: toimenhaltijalta korvausta virkatoimen joh- kin, että tilanne on viime aikoina kehittynyt
12795: dosta. heille varsin epäedulliseen suuntaan. Siitä osoi-
12796: Tällaisessa tapauksessa ei toimenhaltija saa tuksena ovat ne poliisimiehiä vastaan tehdyt
12797: maksutonta oikeudenkäyntiä eikä oikeuden- aiheettomiksi todetut syytteet, joita on käsi-
12798: käyntiavustajaa, vaan hän joutuu itse kustan- telty oikeusistuimissa, mutta jotka ovat päätty-
12799: tamaan kaiken. Omituisemmaksi ja epäoikeu- neet poliisimiehet vapauttavina. Asetelman te-
12800: denmukaisemmaksi tilanne muodostuu vielä sil- kee varsin ihmeelliseksi se, että useasti syytteen
12801: loin, kun toimenhaltijaa vastaan tehdyt vaati- nostajalle myönnetään maksuton oikeuden-
12802: mukset on tuomioistuimessa päätöksellä hy- käynti ja oikeudenkäyntiavustaja valtion va-
12803: lätty. Toimenhaltija ei nimittäin täNöinkään saa roista, mutta ei syytteen kohteelle poliisimie-
12804: oikeudenkäyntikuluiaan korvatuksi valtion va- helle.
12805: roista, vaan hän joutuu edelleen vastaamaan Tullivalvontapisteet sijaitsevat maamme ra-
12806: kuluista. Vain mikäli oikeudenkäyntikulut on joilla, satamissa ja useasti syrjäisissäkin pai-
12807: tuomittu kantajan maksettavaksi, mutta joita koissa. Tullimiehet joutuvat useimmiten yksi-
12808: ei ole saatu kantajalta perityksi, korvauksen nään suorittamaan myös henkilöön kohdistuvia
12809: maksaa valtio. tarkastustoimenpiteitä. On sattunut tapauksia,
12810: Toimenhaltijaa vastaan nostettua syytettä jolloin tarkastuksen kohteeksi joutuneet henki-
12811: voidaan käsitellä useita kertoja ja eri oikeusas- löt ovat katsoneet tulleensa virheellisen menet-
12812: teissa ja toimenhaltijan maksettavaksi tulevat telyn kohteeksi ja nostaneet syytteen tulli-
12813: oikeudenkäyntikulut, alhaisen palkkauksen miestä vastaan.
12814: huomioiden, nousevat monesti toimenhaltijalle Toisinaan taas, että esim. satamissa on käyt-
12815: kestämättömäksi. Asianomaisten toimenhalti- täydytty väkivaltaisesti tullimiestä kohtaan hä-
12816: jain ammatilliset järjestötkään eivät saata ra- nen suorittaessaan virkatehtäviään. Kääntäen
12817: jatta tulla hänelle avuksi, sillä järjestöjenkin ra- asian päinvastaiseksi on syytetty tullimiestä
12818: havarat ovat ko. tarkoitukseen vähäiset, joten virkavirheestä, tietäen, että tuomioistuin
12819: raskaimman korvaustaakan on jokainen toimen- useimmiten myöntää kantajalle maksuttoman
12820: haltija joutunut itse kantamaan omassa jutus- oikeudenkäynnin.
12821: saan. Liioin ei tullimiehelläkään ole mahdolli-
12822: Poliisien osalta voidaan todeta, että poliisi- suutta saada maksutonta oikeudenkäyntiä ja
12823: lain 29. pykälässä tosin säädetään rajoitetuissa oikeusavustajaa, vaikka syyte tuomioistuimessa
12824: tapauksissa korvauksesta. katsotaan aiheettomaksi. Jos tuomioistuin ai·
12825: 32 156/72
12826: 250 II,64.- Oikeudenkäyntikulut virkasyyteasioissa.
12827:
12828:
12829: heettoman syytteen nostaneen kantajan tuo- vastaan. Oikeusistuin on useimmiten kuitenkin
12830: mitseekin korvaamaan tullimiehen oikeuden- hylännyt täNaiset syytteet.
12831: käyntikulut ja korvausta aiheutuneista muista Yhteiskunta on huolehtinut aivan oikein van-
12832: vahingoista, niin vain harvoin tuomitulta hen- geille oikeusturvan, mutta oikeusturva ei kai-
12833: kilöltä korvaukset saadaan perityiksi, koska kilta osin ole asianmukaisessa kunnossa van-
12834: useimmiten kantaja on täysin varaton. Oikeu- keinhoitovirkailijoiden kohdalla.
12835: denkäyntikulut ja muut korvaukset jäävät siis Koska oikeusturva ei ole edellä olevaan vii-
12836: tullimiehen itsensä suoritettavaksi. taten niinkään tasapuolinen poliisien, tullimies-
12837: Jos vanki tai vangit ovat nostaneet kanteita ten ja vankilavirkailijoiden osalta, olisi se tällä
12838: vankilavirkailijoita vastaan ja asiat ovat tulleet kohdin tarkistettava niin, että mikäli ao. viran-
12839: oikeusistuimen käsiteltäväksi, poikkeuksetta haltijoiden kohdalla nostetaan kanne tämän vi-
12840: kanteen nostajalle on myönnetty valtion va- rantoimituksessa suorittaman teon perusteella,
12841: roista ilmainen oikeudenkäynti ja oikeuden- olisi oikeudenkäynti oikeudenkäyntiavustaji-
12842: käyntiavustaja. Jälleen on vastaavasti vankila- neen maksuton; mikäli tuomioistuin hylkää
12843: virkailija joutunut palkkaamaan itselleen oikeu- syytteen.
12844: denkäyntiavustajan, jonka palkkiot hän on itse Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12845: joutunut suorittamaan siitäkin huolimatta, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
12846: vaikka oikeusistuin on kanteen aiheettomana vomuksen,
12847: hylännyt.
12848: Valvoessaan, että vankeinhoitoasetuksen sään- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
12849: nöksiä ja annettuja hallinnollisia määräyksiä joiden perusteella, mikäli poliisia, tulli-
12850: noudatetaan ja että valvonta-alueella säilyy tar- miestä tai vankilavirkailijaa vastaan on
12851: koituksenmukainen järjestys ja muutoinkin tämän virantoimituksessa suorittaman
12852: noudatetaan annettuja ohjeita ja hyviä tapoja, teon perusteella nostettu kanne ja mi-
12853: joutuu vankilavirkailija vastaamaan myös niistä käli tuomioistuin asiaa käsiteltyään hyl-
12854: vangeista, jotka eivät em. säännöksiä noudata kää kanteen, syytetyn oikeudenkäynti-
12855: ja pyrkiä saamaan heidät alistettua säännösten kulut kokonaisuudessaan korvattaisiin
12856: alaisiksi. Tällöin nämä vangit ovat saattaneet valtion varoista.
12857: ryhtyä nostamaan syytteitä hoitohenkilökuntaa
12858: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
12859:
12860: Irma Toivanen. Kerttu Henuni.
12861: Olavi Borg. Aili Laitinen.
12862: 251
12863:
12864: II,65.- Toiv.al. n:o 109.
12865:
12866:
12867:
12868:
12869: Tuominen ym.: Toimenpiteistä kohtuuttomien vuokratakuiden
12870: perimisen estämiseksi.
12871:
12872:
12873: E d u s k u n n a 11 e.
12874:
12875: Vuokra-asuntopula tuo mukanaan joukon mioon ottamatta." Tämä selvä kohtuuttoman
12876: kielteisiä seurausilmiöitä. Eräs tällainen op. vuokrasopimusehdon kielto ei kuitenkaan ole
12877: kohtuuttomien vuokratakuiden periminen vuok- käytännössä estänyt vuokranantajia perimästä
12878: ralaisilta. Joissakin tapauksissa vuokralainen hyötymistarkoituksessa vuokratakuita. Tällais-
12879: joutuu maksamaan jopa vuoden vuokran etu- ten rahana tai vastaavina suorituksina vaadittu-
12880: käteen vuokranantajalle. Tällaista vaatimusta jen kohtuuttomien vuokratakuiden periminen
12881: perustellaan sillä, että vuokranantajalla täy- vuokralaisilta olisi kie~lettävä. Samalla olisi har-
12882: tyy olla varmuus vuokranmaksun tapahtumi- kittava muunlaisten, esimerkiksi työnantajan
12883: sesta ajallaan. Kuitenkin on selvää, että rahassa antamien takuiden käytäntöönottoa.
12884: suoritettava vuokratakuu vaaditaan useinkin ni- Edellisen perusteella ehdotamme eduskun-
12885: menomaan sen vuoksi, että saataisiin vuokralai- nan hyväksyttäväksi seuraavan toivomuksen,
12886: selta korotonta pakkolainaa.
12887: Huoneenvuokralain 48 §:n 1 momentissa sa- että hallitus ryhtyisi lainsä4dännölli-
12888: notaan: "Jos vuokrasopimusehdon soveltamisen siin toimenpiteisiin vuokralaisilta ra-
12889: katsotaan olevan vuokrasuhteissa noudatetta- hassa tai vastaavina suorituksina vaadit-
12890: van hyvän tavan vastaista tai muutoin kohtuu- ftfien kohtuuttomien vuokratakuiden pe-
12891: tonta, voidaan ehtoa sovitella tai jättää se huo- rimisen kieltämiseksi.
12892: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
12893:
12894: Mirjam Tuominen. Pentti Liedes.
12895: Toivo Asvik. Irma Rosnell.
12896: 252
12897:
12898: II,66.- Toiv.al. n:o 110.
12899:
12900:
12901:
12902:
12903: Tupamäki: Vuokralaisen irtisanomissuojan ulottamisesta eläk-
12904: keelle päässeen työntekijän työsuhdeasuntoon.
12905:
12906:
12907: E d u s k u n n a 11 e.
12908:
12909: Nykyinen vuokralaisen irtisanomissuoja kos- kaan uudesta asunnosta. Näin on tilanne erityi-
12910: kee myös työsuhdeasuntoja; työnantaja ei siis sesti sellaisella paikkakunnalla, jonka elinkei-
12911: voi irtisanoa työntekijäänsä työsuhdeasunnosta, notoiminta tukeutuu lähes yksinomaan jonkin
12912: vaikkapa korvaisikin tämän toisella työntekijäl- suuren teollisuuslaitoksen toimintaan, ja jolloin
12913: lään. Tämä tulkinta onkin erittäin paikallaan. paikkakunnan asunnoista huomattava osa on
12914: Viime aikoina on kuitenkin esiintynyt ta- työnantajan rakennuttamia työsuhdeasuntoja.
12915: pauksia, joissa työnantaja on irtisanonut eläk- Jotta mainittu epäkohta tulisi korjatuksi eh-
12916: keelle päässeen työntekijän työsuhdeasunnosta. dotan kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
12917: Koska eläkkeelle päässyt - siis entinen - väksi toivomuksen,
12918: työntekijä ei enää ole työsuhteessa työnanta-
12919: jaan, voi työnantaja lain mukaan sanoa tällai- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
12920: sen vuokralaisen irti ja panna tilalle jonkun menpiteisiin vuokralaisten irtisanomis-
12921: työntekijöistään. suojaa koskevan lainsäädännön muutta-
12922: Tämä menettely on kuitenkin johtanut miseksi niin, että irtisanomissuoja kos-
12923: eräissä tapauksissa suureen kohtuuttamuuteen kisi myös eläkkeelle päässyttä työnteki-
12924: eläkeläisten joutuessa taivasalle ilman tietoa- jää työsuhdeasunnossa.
12925: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
12926:
12927: Olavi Tupamäki.
12928: 253
12929:
12930: 11,67.-Toiv.al. n:o 111.
12931:
12932:
12933:
12934:
12935: Tupamäki: Esityksen antamisesta yksityiskohtaiseksi takuulaiksi.
12936:
12937:
12938:
12939: E d u s k u n n a 11 e.
12940:
12941: Ostettaessa uusia tuotteita annetaan niille se seuraus, että muutenkin vekselivetoinen auto
12942: yhä useammin myyjän toimesta takuu. Asia on tuli pantatuksi myyjlrlle maksamattomista kor-
12943: luonnollisesti erittäin myönteinen, mutta itse jaamolaskuista. Autoilija hankki lisää vekseleitä
12944: takuun todelliseen sisältöön liittyy mitä lukui- ja sai autonsa ulos myyjältä. Samalla takuuaika
12945: sin määrä epäselvyyksiä, epäjohdonmukaisuuk- oli kulunut umpeen. Kolmannen kerran moot-
12946: sia jopa suoranaista asiakkaan harhaanjohta- tori rikkoontui korjauskelvottomaksi kun au-
12947: mista puhumattakaan siitä, että minkäänlaista tolla oli ajettu 16 000 kilometriä. Takuu ei
12948: yhtenäisyyttä olisi olemassa edes saman tavara- ollut enää voimassa. Tässä vaiheessa autoilija
12949: ryhmän eri tuotteilla. Jokainen tehdas, maahan- teki konkurssin ja siirtyi työttömyyskortistoon.
12950: tuoja, tukkuporras, myyjä tekee ikioman omi- Ja kaikki johtui itse asiassa suuren maahantuo-
12951: tuisen takuusitoumuksen, jonka sisältö lisäksi jan huonosta takuusta tuotteelleen.
12952: useissa tapauksissa on täysin määrittelemätön, Takuuasioihin liittyy erittäin monenlaista
12953: ja jota voidaan käytännössä soveltaa kussakin mätää. Vähintään omituisena on pidettävä sitä
12954: tapauksessa erikseen. Käytännössä takuu voi erään maamme suurimman kodinkonevalmista-
12955: olla mitä tahansa; se voi todella taata lähes kai- jan menettelyä maahantuomiensa tavaroiden
12956: ken hyvinkin mutkikkaassa laitteessa tai ei käy- osalta; tavaran mukana oleva valmistajatehtaan
12957: tännössä mitään. takuukortti on lähetettävä maahantuojalle il-
12958: Suurissa teollisuuden hankinnoissa takuuky- man, että ostajalle jää minkäänlaista takuuseen
12959: symys on yleensä järjestetty tarkalla ja tarkoi- liittyvää tositetta, ja kaiken huippu on se, että
12960: tuksenmukaisella sopimuksella. Käytännössä mitään takuukorttia ei ostaja koskaan saa myö-
12961: suurimmat ongelmat tulevatkin tavallisen ku- hemminkään.
12962: luttajan osaksi hänen ostaessaan kalliita kesto-
12963: kulutushyödykkeitä kuten auton, television Tulisi päästä siihen, että takuusta annetaan
12964: tms. Tällöin ei ole ollenkaan yhdentekevää mitä ostajalle heti ostohetkellä kirjallinen sitoumus
12965: saatu takuutodistus - jos sitä yleensä on saatu täydellisesti täytettynä, josta käy tarkasti ilmi,
12966: - merkitsee. Seuraava tosi esimerkki kuorma- mitä takuu koskee ja mitä ei. Takuun tulisi aina
12967: autoilijasta valaisee tilannetta. koskea myös työtä eikä vain tarvikkeita ja osia.
12968: Autoilija osti maahantuojalta tunnettua, Rakenteellisten virheiden tai vikojen takuu tu-
12969: mutta meillä vähemmän käytettyä merkkiä ole- lee olla hyvin pitkä (lähes ikuinen). Mikäli ta-
12970: van kuorma-auton. Ajettuaan autoUa 2 000 ki- varan, jota takuu koskee, käyttökelvottomaksi
12971: lometriä, moottori rikkoontui niin, että se jou- meneminen (esim. auton rikkoutuminen) ai-
12972: duttiin vaihtamaan. Korjaus aiheutti autoilijalle heuttaa ostajalle tulon menetystä, tulee takuun
12973: kahden viikon ansion menetyksen ja lisäksi hän korvata syntynyt menetys (tässä lienee aihetta
12974: joutui maksamaan itse korjaustyöstä aiheutu- myyjän ottarnalle takuuvakuutukselle).
12975: neet kustannukset. Ajettuaan autolla 10 000 ki- Jotta kuluttaja tai muu ostaja todella tulisi
12976: lometriä, särkyi moottori uudelleen. Nyt sitä suojatuksi takuun osalta tulisi em. periaatteet
12977: yritettiin korjata kahteen otteeseen, mutta kun määrätä voimaan lailla, jolloin asetuksella tai
12978: se ei auttanut vaihdettiin taas uusi moottori. päätöksellä määriteltäisiin kunkin tuoteryhmän
12979: Tästä kaikesta aiheutui yli kuukauden ansion takuiden yksityiskohtainen sisältö.
12980: menetys autoilijalle ja lisäksi tuhansien mark- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen
12981: kojen korjaamolaskut tehdystä työstä, mistä oli eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12982: 254 II,67.- Yksityiskohtainen takuusuoja.
12983:
12984:
12985: että hallitus ensi tilassa antaisi Edus- takuissa esiintyvät lukuisat epäkohdat
12986: kunnalle esityksen yksityiskohtaiseksi ja puutteellisuudet.
12987: takuulaiksi, jolla poistettaisiin nykyisin
12988: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
12989:
12990: Olavi Tupamäki.
12991: 255
12992:
12993: II,68.- Toiv.al. n:o 112.
12994:
12995:
12996:
12997:
12998: Vainio ym.: V ankeinhoitolaitoksen työ- ja tuotantotoiminnan ke-
12999: hittämisestä.
13000:
13001:
13002: E d u s kun n a U e.
13003:
13004: Vankeinhoidon piirissä on käytettävissä ole- mukaan noin 1 600 uutta työpaikkaa ja tyydyt-
13005: vien määrärahojen puitteissa pyritty mahdolli- tävänkin työllisyyden turvaamiseksi noin 1 200
13006: suuksien mukaan perustamaan uusia työpaik- uutta työpaikkaa, joista vain noin 200 on ny-
13007: koja, mutta työpaikkojen tarve on kuitenkin kyisin rakenteilla. Olisi toteutettava keskitetty
13008: vuosi vuodelta tullut yhä pakottavammaksi. On tuotantosuunnitelma koko maamme vankilalai-
13009: muistettava, että vankila sen lisäksi, että se on tosta silmällä pitäen. Työtoiminnan yhteyteen
13010: rangaistuslaitos on myös laitos, jonka on kasva- olisi nivellettävä myös vankiloissa mahdolli-
13011: tettava rangaistusta käsivät henkilöt myös ta- suuksien mukaan annettava ammattikoulutus.
13012: kaisin yhteiskuntaan. Edelleen vankiloissa har- Ammattitaidon parantamisella, sarjojen suu-
13013: joitettavalla tuotantotoiminnalla voidaan alentaa rentamisella, koneistusta lisäämällä sekä työtoi-
13014: vankHalaitoksen valtiolle aiheuttamia kustan- minnan ja markkinoinnin johdon keskittämi-
13015: nuksia. Tällä hetkellä vajaa kolmannes vankein- sellä voitaneen vankityön tuottoa nykyisestään
13016: hoitolaitoksen menoista katetaan työ- ja tuotan- parantaa. Edelleen voitaisiin valtion hankintoja
13017: totoiminnan tuottamilla tuloilla. On arvioitu, muun muassa valtion hankintakeskuksen väli-
13018: että vankiloiden osalta työ- ja tuotantotoimin- tyksellä nykyistä entistä enemmän keskittää
13019: nalla voitaisiin kattaa kaikki vankeinhoitolai- vankeinhoitolaitoksen suoritettavaksi.
13020: toksen menot. Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
13021: Varsinkin talvisaikaan on maatalousvan- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13022: kiloissamme useita satoja työkuntoisia vankeja
13023: edelleen joko näennäisissä tai toisarvoisissa että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
13024: töissä taikka kokonaan toimettomina. Vankila- vankeinhoitolaitoksen työ- ja tuotanto-
13025: työttömyyden kokonaan poistamiseksi tarvittai- toiminnan kehittämiseksi.
13026: siin oikeusministeriön vankeinhoito-osaston
13027: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1972.
13028:
13029: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
13030: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
13031: 256
13032:
13033: Il,69.- Toiv.al. n:o 113.
13034:
13035:
13036:
13037:
13038: P. Vennamo ym.: Esityksen antamisesta asunto-osuuskuntalaiksi.
13039:
13040:
13041: Ed u s kun n a 11 e.
13042:
13043: Useiden laajojen tutkimusten kiistattomista Eräs muoto asumisesta omassa asunnossa il-
13044: tuloksista käy ilmi, että valtaosa suomalaisista man irtisanomisen uhkaa ja korkeata vuokraa
13045: haluaa asua omassa omistetussa asunnossa. on asunto-osuuskunta. Siinä yhdistyvät omis-
13046: Tämä tosiasia on otettava huomioon kaikessa tusasunnon turvallisuus ja halpuus vuokra-asun-
13047: asuntotuotantoon liittyvässä toiminnassa, jotta non pieneen alkupääomaan. Niiden perusta-
13048: asunnontarvitsijain itsensä mielipide tulisi to- mista olisi kaikin tavoin edesautettava. Asunto-
13049: teutetuksi. Valtiovallan on kaikin keinoin tuet- osuuskuntien perustamisen suurimpana esteenä
13050: tava sellaista toimintaa, joka saattaa omistus- on puutteellinen lainsäädäntö. Puuttuu koko-
13051: asunnon mahdollisimman monen ulottuville. naisuudessaan erityinen asunto-osuuskuntalaki,
13052: Suurin este omistusasunnon hankkimiselle jossa voitaisiin ottaa nimenomaan näiden osuus-
13053: useimmissa tapauksissa on suuren omarahoitus- kuntien erityisvaatimukset huomioon.
13054: osuuden hankkiminen. Ei voida pitää oikeana Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
13055: sitä, että asunnontarvitsijan täytyy ensin vuosia kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
13056: tai -kymmeniä asua alamittaisessa asunnossa, vomuksen,
13057: jotta hän saisi kerätyksi kokoon omaan asun-
13058: toon pääsemiseen vaadittavat kymmenet tuhan- että hallitus antaisi Eduskunnalle pi-
13059: net markat. Valtiovallan toimenpitein olisi kaisen esityksen asunto-osuuskunta-
13060: tuettava ja edesautettava kaikkia sellaisia toi- laiksi, jossa nimenomaan asunnontarvit-
13061: menpiteitä, jotka pienentävät omaan asuntoon sijan näkökohdat on otettava huomioon.
13062: pääsemiseen tarvittavaa alkurahoitusta.
13063: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
13064:
13065: Pekka Vennamo. Aune Mänttäri.
13066: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
13067: 257
13068:
13069: Il,70.- Toiv.al. n:o 114.
13070:
13071:
13072:
13073:
13074: · P. Vennamo ym.: Osakeyhtiöiden vähemmistösuojan parantami-
13075: ,. sesta.
13076:
13077:
13078: E d u s k u n n a 11 e.
13079:
13080: Osakeyhtiö1ainsäädäntömme vähemmistö- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
13081: suoja on monin paikoin vaillinainen ja puut- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
13082: teellinen. Jatkuvasti esiintyy tapauksia, joissa vomuksen, · -
13083: esim. asunto-osakeyhtiöissä tapahtuu enemmis-
13084: tön toimesta -karkeaa -syrjintää vähemmistöä että hallitus selvittää, miten osakeyh-
13085: kohtaan; jolloin osakkaat saatetaan asettaa ai- tiöissä vähemmistösuojaa voidaan paran•
13086: van erilaisten taloudellisten ·velvoitteiden rasi- taa ja antaa siitä ehdotuksen Eduskun-
13087: tettavaksi. Tällainen käytäntö ei ole yleisen oi- nalle.
13088: kcmstajun mukaista eikä sellaista tule lainsää-
13089: dännöllä mahdollistaa.
13090: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
13091: '
13092: Pekka Vennamo. Mikko Vainio. Rainer Lemström.
13093:
13094:
13095:
13096:
13097: 33 156/72
13098: ~58
13099:
13100:
13101: 11,71.- Toiv.al. n:o 115.
13102:
13103:
13104:
13105:
13106: V. V~o YJPt: A111m4ttim4isen moottoriajoneuvoliikenteen
13107: vakuutusmaksujen aleNttUitisesta ja liikevaihtoveron poistami-
13108: sesta.
13109:
13110:
13111: E d u s k u n n a 11 e.
13112:
13113: Vakwt.~S\Jt 9va~ munattimaiwJa a~t~ MainimWa perusteillit esitämme ~t
13114: liikenteessä kohtuuttoman raskaat. Näin 01) ~ ecl~u hyväksyttivik• toivQmukseft,
13115: asianlaita, vaikka vakuutuslaitoksilla ovat val-
13116: blvat tah~ttlt. Sitäpait$i on kohtuutonta, että että hllllitt<~~ ryhtyi# kiiteellisiin 1~
13117: ~~ ~ttomjoneuvollik..,.t~n va- mqnJtiteuiin amm411itnmet~ mfH11ttJri.
13118: kw~t ' ova• liikevaiht<)veron alaisia.
13119: Tämä on yksitoista prosenttia vak~ut~maksu
13120: tJj()f#UVoliikenteen v-.ktU#tasiiUksu;m
13121: htwm4/tt~Va!W llkntt!lllliseksi sekä niiJ~
13122: jen brutosta. vap,uttmniieksi 11 1m~m~tm liikevailr
13123: toverosta.
13124: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
13125:
13126: Veikko Vennamo. Kalevi Remes.
13127: Mikko VainiO. Aune Mänttlrf.
13128: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
13129: A. R. Sainio. Pekka Vennamo.
13130: 11,72.- Toiv.al. n:o 116.
13131:
13132:
13133:
13134:
13135: V. Vennamo yiJl,; Kuormt~-autokiinnityksen aikaansaamisesta.
13136:
13137:
13138: E d u s k u n n a 11 e.
13139:
13140: Kuorma-autoilijat ovat pienyrittäjiä. Pien- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13141: y,titti;it tazyi~evllt luottoa. IA.wttoa ei maas- taen edu.•qnnan hyväksyttiivilui toivornuben,
13142: ~e :Saa pankeista muuta kuin riittävää Vll·
13143: kuutta vastaan. että htlllitt# ryhtyisi kiireellisiif, htin·
13144: Nii$tå syistä on välttämätöntä, että kuorma- siJidäntötolmenpittisiin kuon'llfl.,../9-
13145: aq.t~ vQidMtt kiiyttää luoton vakuutena ja että jen sa~Jttamiseksi kiint~il1skelpoi1iksi
13146: kuorma-autO on kiinni.tyskelpoin~n. tuoton vflkuutfJna.
13147: Helsingissä 1.5 päivänä helmikuuta 1972.
13148:
13149: Veikko Vennamo. Kalevi Remes.
13150: Mikko Vainio. Aune Mänttäri.
13151: Rainer Lemsttöm. J. Juhani Kortesalmi.
13152: A. R. Sainio. Pekka Vennamo.
13153: 260
13154:
13155: Il,7.3.- Toiv.al. n:o 117.
13156:
13157:
13158:
13159:
13160: ·· V. Vennamo ym.: Vähittäismaksukauppaehtojen kohtuuttomuuk-
13161: sien poistamisesta.
13162:
13163:
13164: E d u s k u n n a 11 e.
13165:
13166: Vähittäiskauppa·· on maassamme välttämätön. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13167: Mutta vähittäiskauppaehdot ovat maassamme taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13168: kohtuuttomat. Köyhä ostaja joutuu maksamaan
13169: kohtuuttomat edut rahakkaalle myyjälle ja pan- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13170: kille. Voimassaoleva lainsäädäntö sallii tällaiset menpiteisiin vähittäiskauppaehtojen
13171: kohtuuttomuudet. Tällöin myös todellinen kohtuuttomuuksien poistamiseksi ja nii-
13172: korko on niin korkea, että muussa yhteydessä den saattamiseksi ostajalle kohtuulli-
13173: syytettäisiin koron vaatijaa kiskonnasta. Vähit- siksi.
13174: täiskaupan ehdot on siis kiireellisesti saatava
13175: kohtuullisiksi. ·
13176: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
13177:
13178: Veikko Vennamo. Hannes Volotinen. J. Juhani Kortesalmi.
13179: Mikko Vainio. Rainer Lemström. Kalevi Remes.
13180: Pekka Vennamo.
13181: 11,74.- Toiv.al. n:o 118.
13182:
13183:
13184:
13185:
13186: V. Vennamo ym.:. Tutkimuksen suorittamisesta ammattimaisen
13187: liikenteen vakuutusmaksu;en perusteista.
13188:
13189:
13190: E d u s k u n n a 11 e.
13191:
13192: Liikennevakuutusyhdistys on suorituttanut Edellä olevan johdosta ehdotamme kunt)ioit-
13193: tutkimuksia, joiden nojalla ammattimaisessa lii- taen. eduskunnan hyväksyttäväksi toiyomtd~~~n.
13194: kenteessä olevien kuorma-autojen, henkilöauto-
13195: jen ja · au~okouluautojen vakuutusmaksuperus- että h~llitus ryhtyisi viipymättä -~qi
13196: teet on määrätty. Näistä tutkimuksista saate- menpiteisiin puolueettoman tut~imuk~
13197: taan julkisuuteen yleensä vain tutkimustulok- . sen suorittamiseksi ammattimaisessr,z t#-
13198: set, jotka ovat voimakkaasti ristiriidassa sen kä- kenteessä olevien henkilö- ;a kum'macau_-
13199: sity~en kanssa, mikä edellä mainittujen moot- tojen sekä autokouluautoien l#kennev!?-
13200: toriajoneuvoryhmien edustajien keskuudessa kuutusmaksu;en määrittelyyn 'l!ai.kutta-
13201: vallitsee .. Tästä on seurauksena se, että on ryh- vista perusteista. .,.
13202: dytty . epäilemään suoritettujen tutkimusten
13203: puolueettomuutta.
13204: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
13205:
13206: Veikko Vennamo. Hannes Volotinen. · J. Juharii .Ko~tesalmi.' .
13207: Mikko Vainio. Rainer Lemström. Kalevi Remes.
13208: Peklqa Venruuno.
13209: Il,7.5.- Toiv.al. n:o 119.
13210:
13211:
13212:
13213:
13214: V. Veftllftmo fM.: MofJitoriajoneuvonkuljettajien vahinkoilmoi-
13215: tuweiVfJllJsuudeJitl.
13216:
13217:
13218: 1! d u s ku •n n a 11 e.
13219:
13220: ·• Liikennevahinkojen liikennevakuutuslahl kiytettävis&ilän tehokkaita· pakotteita vahinkoil-
13221: mukaisten vahingonkorvausten selvittelygsä on moituksen tekemisvaatimuksen tukena.
13222: yhä enenevässä määrin tullut esiin sellaisia ta- Tiimän epäkohdan korj«amisehi ehdotamme
13223: pauksill, Joissa vahittgon aiheuttanut moottori- kuMioittttetl eduöunnan hyvltksyttåvllksi toi.
13224: ~nkuljettaja on jättänyt llSianmukaisen vomuksen,
13225: vahinkoilmoituksen tekemättä vakuutusyh-
13226: t~lle. ·Tiimä puolestaan on johtanut sHhen, että etllJ hallitus ryht:pisi vnP1'flltltJ loi-
13227: vahingon kärsinyt ei ole voitlut sallds lainmu- meHpitf!lsiin IHktnnet~akNNtu$18in muut-
13228: kaista lrorvausta vakuutusyhd8ltll. Korvauksen tamiseksi siten, ettfJ mt)()tttJriajolleuVD-
13229: suorittamisen kielto perustuu tiillöift \7akuutus- jen kuljetttJillt riitllvllf tehtJkkdbi · pa-
13230: yhtiön tahoUa siihen, ettei vakuutuksen ottaja kollein velvoitettaisiin Hhinkoiltitoi-
13231: ole tehnyt vahinkoilmoitusta eikä vakuutusyh- tuksen tekemiseen.
13232: tiöllä nykyisen liikennevakuutuslain mukaan ole
13233: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
13234:
13235: Veikko VeDilaMO. · HldlllM Volodlien. Pekka V~.
13236: Mikko Vainio. RaiDet IAM~trihb .. J. Juhani Kortesalmi.
13237: 263
13238:
13239: II,76.- Toiv.al. n:o 120.
13240:
13241:
13242:
13243:
13244: V. Venn~ ytn.: Amlhaltiilutoilijoiden vakuutusmaksujen alen-
13245: tamisesta:
13246:
13247:
13248: E d u s k u n n a 1i e.
13249:
13250: Vakuutusmaksuja on jille61 kOl'()tettu. Ne loudellisesti heikentynyt jatkuvien Nskaiden
13251: ovat etltyiSC!~ti ammattiautoilijoille kohtuutto- hinnankorotusten ja raskaiden verö}«!n vtioksi.
13252: man taskåat. Näin 011 asianlaita; •'Vaikka vakuu- Mainituilla perustei'lla ehdotamme kwlnioit-
13253: tusyhtiöillä on ylisuuret rahastot ja ylisuuri tis- taen eduskutii1an hyVäksyttäväksi ·toivomuksen,
13254: kituwa. Sitäpaitsi anullattiautöilijoideri · vakuu-
13255: tUsmaksut ovat myös y.ksityisautoihin \fettat· että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13256: tuna kohtuuttoman korkeat. Asiantilaan on saa- menpHeitiin alhmattiatJtoiliioiden va7
13257: t4va korjaus seniminkin kun autollijapienyrit- kustusmaksu;en alentiJffliJeksi · kohtuut-
13258: täjietl asefila on viime aik.oina entisestäänkin ta- liselle tasolle.
13259: Helsingissä .3 päitänä helmikuuta 1972.
13260:
13261: Veikko Vennamo. Arttur Niemelä•. Rainer Lemström ..
13262: Heikki Kainulainen. Hannes Volotinett. Mikko Vditlio.
13263: Pentti Antila.
13264: ,\ •."l
13265: 264
13266:
13267: 11,77.- Toiv.al. n:o 121.
13268:
13269:
13270:
13271:
13272: V. VenruunQ_ym.: Salakuuntelun ja salakuuntelulaitteiden hallussa-
13273: pidon rangaistavu1U!esta.
13274:
13275:
13276: E d.u s k u nn a 11 e.
13277:
13278: _Yk,sityisen kansa'laisen suojattu asema -lleik- laita muissa pohjoismaissa. Ruotsissa jopa sala-
13279: kenee maassamm~ jatkuvasti. Kansalaisia kor- kuuntelun laitteiden luvaton hallussapito: on
13280: ttt~an lisäiinnrvästi monin eri tavoin. Jopa rangaistava teko. Asiantila maassamme ei. siis
13281: puolueet. kortittavat kansalaisia mielipideurkit:t- ole tyydyttävä. .
13282: nan pohjalta. Näin on tehnyt myös keskusta- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13283: puolue. · ..·. . . . taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13284: Kuitenkin_kansalaisten yksityisen elämän tu-
13285: lee olla vapaassa maassa suojatun. Salakuuntelu että hallit~s ryhtyisi kiireellisest/toi-
13286: ei ole hyväksyttävää. , menpiteisiin salakuuntelun. kieltämis~k#
13287: Kaikesta huolimatta Korkein Oikeus on häm- ja sen sekä salakuuntelula#teiden _luvat-
13288: mästyttävästi todennut, että salakuuntelu ei ole toman hallussapidon rangaistavakSi saat-
13289: maassamme rangaistava teko. Näin on asian- tc.tmiseksi.
13290: Helsingissä 10'-..päivänä ,helmikuuta 1972.
13291: "'-· .: .'
13292:
13293:
13294:
13295:
13296: Veikko Vennamo. Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
13297: A. R. Sainio. Rainer Lemström. Aune Mänttäri.
13298: 265
13299:
13300: 11,78.- Toiv.al. n:o 122.
13301:
13302:
13303:
13304:
13305: W~terbolm ym.: Päätoimisen papinviran perustamisesta Keravan
13306: nuorisovankilaa11.
13307:
13308:
13309: E d u s k u n n a 11 e.
13310:
13311: V ankeinhoitoomme useiden vuosien aikana Yleensä tiedetään, että nuorilla on paljon vai-
13312: kohdistunut kritiikki on ennen muuta korosta- keita ongelmia. Siksi heitä on vankiJoissakin
13313: nut hoidollisia näkökohtia ja samalla terapeut~ runsaasti. Keravan nuorisovankilaan sijoitetaan
13314: tisen sekä mul,Ul psykologisen koulutuksen saa~ useimmat heistä, keskimäärin noin 250 päivää
13315: n~n henkilQkunnan puutetta vankUoissamme. kohti. Tarpeellista on, että näiden useasti vielä
13316: Vastauksena _tähän keskusteluun on ollut, että varsin . kehitys}cykyisten nuorten kasvatukseen
13317: vankclnhoitdlaitoks~, on perustettu 11seita kiinnitetäijn riittävän hyvää huolta. Erilais~n
13318: psykologin virkoja. Valitettavasti tämä on ta- koulutuksen saaneiden työntekijQiden yhteistoi-
13319: pahtl;Ulut vankUoiden hengellisen .. työn kustan- ~inta pn tällöin hyödyllinen. Oman tärkeän
13320: nuksella,. sillä valtion kireään rahatilanteeseen osuutensa antaisi sielunhoitaja. Uskonno!Unen
13321: yedot~n on lakkautettu . kolme vankilanpapin tarve on myös tyydytettävä. Muutoin tasapaino
13322: virkaa, mm. Keravan nuorisovankilan runoa pa, jää saavuttamatta.
13323: pin\Tirka.. Näin on päädytty siihen periaatte.essa Edellä olevaan. viitaten kunnioittaen ehdo-
13324: väärään ratkaisuun, että psykologi ja pappi näh- tamme· eduskunnan· hyväksyttäväksi toiv0muk~
13325: dään toise{\sa. korvaavina työntekijöinä; vaikka sen,
13326: k 0 konaishoidon kannalta moletnm!lt ova~ vält~
13327: tämättömiä. _ että hallitus ryhtyisi ·kiireel{isN#. t9i-
13328: Erikoisen vaUtettavaa on, että nuorisovangit menpiteisiin päätoimis~n papinviran pe~
13329: menettivå't · .ainoan päätoimisen · pappinsa . rustamiseksi Keravqn nuorisova_ttkila:an.
13330: . -:: .. ~· '• ,; ) ~ ·~··.. -:.. ..
13331:
13332: Helsingissä 9 päivänä helmilfuuta 1972.
13333:
13334: Raino Westerholm. Antero Juntwnaa.
13335: Olavi Ronkainen. Veikko J. Turunen.
13336:
13337:
13338:
13339:
13340: 34 156/72
13341: 266
13342:
13343: 11,79.- Toiv.al. n:o 12.3.
13344:
13345:
13346:
13347:
13348: Westerholm ym.: Johtavan vankilanpapin viran perustamisesta
13349: oikeusministefiiJn ·tJankeinhoito-osastoon.
13350:
13351:
13352: E d u s k u n n a 11 e.
13353:
13354: · Maan '\lankiloi~sa ·suoritettavan sananjulistus- · Voidaan mainita lukuisia teht'ti\lii, jötka mm~
13355: ja sielunhoitotoimirinail huomattavana puut• kuuluisivat johttwall~ vankilanpttpille. · Sellaisia
13356: t~a on jo ·kattan. pidetty sitä, että vankilan- olisivat: 1) kehityksen seuraaminE!rt vankeinhoi-
13357: papit ·ovat vailla :sellaista teologisen kooltttuk~ totlalla ja · hengellistä työti koske\lien asioiden
13358: sen saamitta. johtoa; job voisi tehokkaasti suun· esittely vankeinhoitolaitoksen johdolle, 2) yho
13359: niteUa, öh}ilta· ja tukea· heidän toimintaansa. teydenpito \lankitanpappeibin sekä heidän toi-
13360: Vlltlkeinhoidon ylimmän johdonkin taholta on mintansa yleissuunnittelu ja johto, 3) yhteyden-
13361: asiaan kiinnitetty huomiota. Samoin asiantun- pito kirkon· jöhtoelimiin, seurakuntiin ja ftii.
13362: tijatoimikunnat m.rat · tnietinnöissään epäkohdan deri diakoniaelimiin, 4) yhteydenpito vAnkila-
13363: wdenn~t jA esi~iineet vankilanpappien esimie· ty(jtli tekeviin kristillisiin yhteis<>ilii11 j• \ltptan
13364: heti vitan ·perustamista Oikeusr.ninisteriön van- vattkilaliihetystyön tekijöihin, '). vankilanpap-
13365: keinhoito-osastoon. pien jatkok()Ulutuksen }ätjtstämfnen sekä 6)
13366: Sopiotl vertailukohdan· tatjoatUi puolustus- avolaitost«!ft (vanki- ja ty(Jsiirtolat) sielunhoi-
13367: laitoksen Sielunhoitotyö, jonka johdosla on totyön jäl'jesttiy.
13368: kenttäpiispa sekä pääesikunnan kirkollisasiain- Edellä ·esitettyyn viitaten kunnioittaen ehd&
13369: toimisto. Puolustuslaitoksessa on kaikkiaan 19 tttmme eduskunnan hyviksyttä\liiksi · t()iVotmik·
13370: piiltoimisttt papinvirkaa aikaisemmin mainitun sen,
13371: johdoft llsiiksi. Vankeinhoitolaitoksessa on 12
13372: piitoimista virkaa jtt 6 pastorin palkkiotointa. ettii hllllitus ,ybtyisi kiireellisesti toi-
13373: Vertailu osoittaa, kuinka perusteltu kyseisen menpiteisiin iohtavan vankila.npapin vi-
13374: viran perustaminen olisi. ran penmamis~ltsi oike~Wniilfiiteriön
13375: vankeinhoito-osastoon.
13376: Helsingissä 9 piiviinil helmikuuta 1972.
13377:
13378: Raino Westerholm. Antero Juntumaa.
13379: Olavi Ronkainen. Veikko J. Turunen.
13380: 267
13381:
13382: II,SO.- Hemst.mot. nr 124.
13383:
13384:
13385:
13386:
13387: H. Westerlund m. fl.: Om inteckningsgillhet för ;ordbyggnads-
13388: mll~kiner.
13389:
13390:
13391:
13392: T i 11 R i k s d a g e n.
13393:
13394: Inom jord- och vattenbyggnadsarbetena även- den orsaken, att den nuvarande lagstiftningen
13395: som vid .trävatutr.ansport i skög m.m. har an- icke känner till inteckning i jordbyggnads- och
13396: vändningen av maskiner under de senaste åren lilmande ·maskiner. Lagen av den 24 oovem-
13397: tilltagit i sl hög grad, att praktiskt taget alla ber 1950 om inteclming i buss ( Författnings-
13398: 1andsvägs- Och järnvägsbyggnadsarbeten samt sanilingen 574/50}, ger trafikidkare en möjlig-
13399: tunnel- och dammbyggen, grundförbättrings· het att inteckna sina mötorfordon silwm säker-
13400: ~ten ävensom ftaktkörslor inom skogsbru- het för kredit.
13401: ltet utförs maskinellt. Entreprenö~r utför störs· Möjlighetema för .ägare av ovan avsedda
13402: t.a delen av dessa arbeten. De privata erttre- maskiner att erhålla kredit borde oundgängli-
13403: p~nö~rna har .i sin besittning meUan 4 000 gen tili denna del regleras genom Jagstiftning
13404: och ' 000 egentliga jordbyggnadsmaskiner samt enligt samma grunder som ifdga orn trafik-
13405: flere tusen lättare enheter, huvudparten av idkate.
13406: dem i medetstora och sma entteprenörets ägo. Håfivisande tiU det ovan ·anförda företlir
13407: SteN kapital har investetats i dessa masldnerl vi vördsatnt, att riksdagen viUe hesluta hem-
13408: Priset för desstt maskiner iir också mycket h(;gt. stllla,
13409: För mången entreprenörs vidkommande h.ar
13410: hela hans kapital bundits i dessa maskiner. 1111 ret,.eriligen ~kyndsamt Mille tJiJ•
13411: På' !rUn~ IlV deil inhemska och utJändska kon- t11ga dtgiltvln- för att genomföra itlted-
13412: kurrensett borde entreprenöteft emelltrtid skaffa lting;t,ill~t för Jot'tlb-yggnttdsmalk~.
13413: sig rörelsekapital, som han har svårt att få av
13414: Helsingfors den 11 februari 1972.
13415:
13416: Hentik Westedutld~ Ragnar Gramik.
13417: Matti Mattila. Evald Häggblom.
13418: Pär Stenbäck.
13419: 268
13420:
13421: 11,80.- Toiv.al. n:o 124.
13422: Suomennos.
13423:
13424:
13425:
13426:
13427: H. Westerlund ym.: Matft~rakennuskoneiden kiinnityskelpoisuu-
13428: desta.
13429:
13430:
13431: E d u s kun n a 11 e.
13432: .. Maa- ja vesirakennustöissä samoinkuin puu- omaa, jota hänen on vaikea saada syystä, että
13433: tavarankuljetuksissa metsässä ym. on viimeis- nykyinen lainsäädäntö ei t~e maanrakennus-
13434: •ten vuosien aikana koneiden käyttö lisääntynyt ja niiden .kaltaisten koneiden kiinnittämistä.
13435: siinä määrin, että käytännöllisesti katsoen kaik- Marraskuun 24 päivänä 1950 annettu · laki
13436: ki maantie- ja rautatierakennustyöt sekä tun- linja-autojen kiinnityksestä ( Asetuskokoelma
13437: neli- ja patotyöt, perusparannustyöt samoinkuin 574/50). suo liikennöitsijälle mahdollisuuden
13438: metsätalouden kuljetukset suoritetaan koneelli- kiinnittää moottoriajoneuvoosa luoton vakuu-
13439: sesti. Suurimman osan näistä töistä suorittavat deksi.
13440: urakoitsijat. Yksityi~ten urakoitsijain hallinnas7 · Yllä mainittujen koneide11 omistajien tuoton-
13441: sa on 4 000-5 000 varsinaista maanrakennus- saantimahdollisuudet olisi välttämättä tältä osin
13442: konetta. sekä useita •tuhansia kevyempiä yksi- järjestettävä lainsäädännöllä ·samojen perustei7
13443: köitä, .valtaosa keskisuurten ja pienten urakoit- den mukaan kuin liikennöitsijöidenkin. . .
13444: sijain omistuksessa. Näihin koneisiin on sijoi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus~
13445: tettu suuria pääomia. Näiden koneiden hint~ kunnan hyväkSyttäväksi.. !Qivomuksen,
13446: on myös hyvin korkea. Monen urakoitsijan
13447: koko pääoma ,on sidottu nä.ihin. koneisiin. Ko- . ··että ~ailitus kiir~ellisesti ry~tyisi to!~
13448: ~aisen ja ulkomaisen kilpailun vu()ksi ura- ,, menpiteisiin maanrakennuskoneiden k#n·
13449: koitsijan olisi kuitenkin hanlQttava. ~~yttöpää- nityskelpoisuuden toteuttamiseksi.
13450: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
13451: ·---
13452: Henrik Westerlund. Ragnar Granvik.
13453: Matti :!M@ttila. Evald Häggblom.
13454: . __-.. _... "' ,\.: ;~ :. _; ·_ -- Pär Stenbäck.
13455: 269
13456: Il,81.- Toiv.al. n:o 125.
13457:
13458:
13459:
13460:
13461: S. Westerltirid ym:: Autömiiättisen tietojenkäsittelyn soveltuvuu-
13462: den selvittämisestä tuomioistuinlaitoksen tarpeisiin.
13463:
13464:
13465: E d u s k u n n a II e.
13466:
13467: Eräs syy tuomioistuinlaitoksen työn kankeu- kiinteistöihin · kohdistuvia rasituksia tarkoitta-
13468: teeri ja tästäkin osaltaan aiheutuvaan epäluulooQ vat kirjaamistoimenpiteet ·suoritetaan alioikeuk,
13469: työn tasapuolisuutta kohtaan, on se', että tuo- sien kanslioissa. Tämä työ tapahtuu nykyaikai~
13470: tnibistuinlaitos ei riittävästi tunne niitä ratkai- sen . tietojenkäsittelyn kannalta varsin alkeelli~
13471: stija, joita sen piirissä tehdään. Tämä johtuu sella käsikirjoitukseen perustuvalla menetel-
13472: siitä, että tietojen käsittely tuomioistuimissa ori mii'llä. Menettely on lisäksi hidasta ja vaatii
13473: paitsi vanhankantaista, yksisuuntaista; alhaalta asianosaiselta itseltään paljonkin vaivaa.
13474: ylöspäin suuntautuvaa. Kuitenkin kaikkieri, eikä Näiden puutteiden korjaamiseksi olisi ryhdyt-
13475: v~hiteri alempien, tuomioistuinten kannalta olisi tävä toimenpiteisiin automaattisen tietöjenkä~
13476: erittäin suotavaa, että ne saisivat nykyistä huo~ sittelyn käyttöön oton tutkimiseksi tuomioistuin-
13477: mattavasti runsaammin sekä järjestettyä tietoa laitoksessa. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota
13478: ylempien tuomioistuinten ennakkopäätösten si- ylempien· tuomioistuinten ennakkopäätösten
13479: sällöstä, että myöskin tuomioistttiQkäytäntöä luonteisten ratkaisujen tietopankin perustamis~
13480: selventävää tilastotietoa. mahdollisuuksiin sekä kiinteistöasiain käsitte-
13481: Nykyään vain vajaat 6 % korkeimman oikeu~ lyn siirtämiseen kokonaisuudessaan tietokoneilla.
13482: den ratkaisuista tulee vuosittain julkisuuteen. Tässä yhteydessä edellytettäneen, että ·tUomio-
13483: Hovioikeuksien . ratkaisujen julkaiseminen on istuinten ATK:n tutkimisen yhteydessä mah-
13484: varsin sattumanvaraista ja lisäksi se tapahtuu dollisia sovellutuksia myös kokeillaan käytän~
13485: yksityisen lakimiesyhdistyksen toimesta. Jul- nössä.
13486: kaistavatkin ratkaisut tulevat julkisuuteen mel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13487: ko pitkän ajan ( 1-2 vuotta) kuluttua; Lisätty nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13488: ja nopeutettu ylempien tuomioistuinten ratkai- muksen,
13489: sujen informointi olisi omiaan yhtenäistämään
13490: oikeuskäytäntöä, jolloin kansalaisten yhdenver- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin .·toi-
13491: taisuus lain edessä entistä paremmin toteutuisi. menpiteisiin tutkimuksen aikaansaami-
13492: Paremmasta tiedonvälityksestä olisi myös apua seksi siitä, missä määrin on mahdollista
13493: toteutettaessa kipeästi kaivattuja lainsäädännöl- soveltaa automaattista tietojenkäsittelyä
13494: lisiä ja itse tuomioistuinlaitosta koskevia uudis- tuomioistuinlaitoksessa, sekä tätä kos-
13495: tuksia. kevan sovellutusten kokeilutoiminnan
13496: Nykyisten säännösten tnukaan keskeiset kiin- aloittamiseksi.
13497: teistön omistusoikeutta koskevat, samoin kuin
13498: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
13499:
13500: Seppo Westerlund. Olavi Borg. Irma Toivanen.
13501: 370
13502:
13503: 11,82.- Toiv.al. n:o 126.
13504:
13505:
13506:
13507:
13508: A&vik ym.: TN4mPintJirkoien nimitysmenettelyn uudistamisesta.
13509:
13510:
13511: E d u s k u n n a 11 e.
13512:
13513: Julkisen keskustelun tärkeänä aiheena on toksen kansanvaltaistamista voida jäädä odot-
13514: viime aikoina ollut oikeuslaitoksemme tila. On tamaan.
13515: yleisesti todettu, että oikeuslaitoksemme on Tärkein lähiajan uudistuS oU~ tuonaarinvi.r·
13516: muodoilu.an ja sisällöltään perin vanhentunut. kojen nimitysmenettelyn uudistaminen. Eh.dol-
13517: Hyvin ahtaita näkemyksiä edustavat vanhoilli- lepanomenettely on poistettava, koska· &e jobbJa
13518: set lakimiehet päättävät tuomioistuimissa kan- itsetäydenJ:):ykseen. Tuomarinvirat on ~htävä
13519: salaisten oikeusturvasta eikä kansan enenunii- määräaikaisiksi. Nimittävä viranomainen saisi
13520: töllä ole oikeuslaitoksessa mitään sananvaltaa. nimittää virkaan sen, joka siihen parhaiten ~
13521: Kan&anvallan laajentamisen pahana esteenä on veltuu, virkavuosia ei olisi pidettävä ainoena
13522: tuOmioistuimissa noudatettava virkanimitysme- ansiona. Nykyinen raastuvanoikeuksien neuvos-
13523: nettely, jonka mukaan tuomarit itse käytiinnösså miesten .vaalitapa olisi ulotettava myös kihla-
13524: nimittivät seuraajansa. Tuomarien erottamatto- kunnanoikeuksiin ja J!lyöhemmin muihiirkin tuo~
13525: muu<ksta aiheutuu, ettei kelvotontak~ tuo- mioistuimiin. Maallikkojäsenet olisi .valittava
13526: maria voida erottaa, ellei hän tee törkeätä ri· kai~iin tuomi.Qistuimiin samoin oikeuksin kuin
13527: kosta, josta viraltapano voi seurata rangaistuk- lakimiehetkin.
13528: sena. Edellä sanotun perusteella ehdotamln(l ed,us-
13529: Karu;an enemmistön oikeuksien turvaami• kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, .
13530: seksi on oikeuslaitoksen uudistaminen kiireesti
13531: pantava alkuun. Tähän asti asiasta on vain pu- että hallitus antaisi Eduskunnalle kii-
13532: huttu, mutta oikeusministeriöstä ei ole kuulu- reellisesti esitykset tuomarinvirkojen
13533: nut minkääll'laisia muutosesityksiä eikä niitä. lä- määräaikaistamisesta, virkanimityfinie.
13534: hiaikoina ole ajateltu antaakaan. Oikeuslaitos- nettelyn uudistamisesta siten, että ny:
13535: toimikunnan mietinnössä ehdotetaan eräitä vä- kyisestä itsetäydennysperiaatteestf:l luo-
13536: häisiä uudistuksia, jotka olisi pantava toimeen vutaan, ;a mallikkotuomarien nimittä·
13537: 20 vuoden kuluttua. Näin pitkään ei oikeuslai- misestä jäseniksi kaikkiin tuomioistui-
13538: miin.
13539: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
13540:
13541: Toivo Asvik. Irma Rosnell.
13542: P. Liedes. Aarne Koskinen.
13543: Taisto Sinisalo. Lauri Kantola.
13544: Heimo Rekonen. Pauli Puhakka.
13545: VALTIOPÄIVÄT
13546: 1972
13547:
13548: LIITTEET
13549: III
13550:
13551: ULKOASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
13552: TOIVOMUSALOITTEET
13553:
13554:
13555:
13556:
13557: HELSINKI 1972
13558: VALTION PAINATUSKESKUS
13559: Idänkauppaa, matkailun edistämistä ja Itämeren saasteongelman
13560: ratkaisemista ym. koskevia toivomusaloitteita.
13561:
13562:
13563:
13564:
13565: 35 156/72
13566: 275
13567:
13568: 111,1.- Hemst.mot. nr 127. ·
13569:
13570:
13571:
13572:
13573: Ehrnrooth m. fl.: Om avlåtande av proposition om instiftande av
13574: ~n utrikesnämnd.
13575:
13576:
13577:
13578: T i II R i k s d a g e n.
13579:
13580: Statsmakten i Finland tillkommer folket, lingen av utrikestelationetna, i ett tidigate
13581: som företrädes av dess tili riksdag församlade skede än med nuvatande otdning sket, botde
13582: representation. Detta regetingsfotmens stad- säketställas genom att skapa ett otgan föt oHi-
13583: gande, pli vilket den finländska demoktatin eielia tådplägningat mellan ptesidenten, utrikes-
13584: vilat, gestaltat huvudtegeln för skötseln av så- ministetn och förettädate för riksdagspattierna.
13585: väl de uttikespolitiska som de inrikespolitiska Utan ett sådant förfaringssätt fötlorar grund-
13586: ärendena. lagens hät berötda stadgande lätt sin egeritliga
13587: Regetingsfotmens 33 § innehållet den sär- innebötd öch fötsvagar våt ·demokratiska sty-
13588: skilda grundlagsbestämmelsen föt utrikesären- telseform.
13589: denas del. Därav framgåt, i vilka avseenden Sverige bjuder exempel på en institution av
13590: grundlagsstiftarna velat tillfötsäkta tiksdagen antytt slag. 1 den svenska tegetingsformens
13591: det avgörande inflytandet på uttikespolitikens 12 § 2 mom. stadgas: "Skulle i något fall ti-
13592: omtåde. Av lagrummet ftamgåt, att fördrag kets inttesse ktäva, att övetenskommelse, som
13593: med utländska maktet böt godkännas av riks- ät av stötte vikt men ej angår ftåga, som tiks-
13594: dagen, föt så vitt de innehållet stadganden, dagen äget avgöta, vatdet avslutad utan riks-
13595: som höt tili omtådet föt lagstiftningen ellet dagens godkännande, må det ske; dock skall
13596: enligt konstitutionen eljest erfotdtar riksdagens i sådant fall utrikesnämnden ellet utrikes-
13597: godkännande. Utan tiksdagens bifall kan pre- utskottet erhålla tilifälle att yttta sig, innan
13598: sidenten inte besluta om krig ellet fred. Yt- övetenskommelsen ingås." Denna patagtaf
13599: tetligare stadgas i lagtummet, att alla med- åsyftat att åvägabringa ett nätmare samarbete
13600: delanden tili utländska maktet ellet Finlands mellan tegeting och riksdag i utrikespolitiska
13601: sändebud i utlandet skall ske genom den mi- angelägenheter. Därutöver stadgas i 54 §:
13602: nistet, tili vats ämbetsområde utrikesärendena "Ledamötetna av tiksdagens i fötegående para-
13603: höt. graf omförmälda utrikesutskott vare ock leda-
13604: Redan undet det senaste ktiget fick riks- mötet av en nämnd med uppgift att med
13605: dagen se sitt inflytande på utrikesärendena Konungen rådpläga om ärenden, som angå ri-
13606: reducerat ftån det som grundlagen avsett. kets förhållande tili främmande makter. Råd-
13607: Också senate hat det inträffat att viktiga frå- plägning med denna utrikesnämnd bör i alla
13608: got, som gällt landets telationer tili ftäm- utrikesärenden av större vikt äga rum före
13609: mande makt btingas tili tiksdagens kännedom, avgörandet. Då ärende förekommer tili be-
13610: då det faktiska avgötandet redan träffats. Ut- handling, skola alla tiligängliga handlingar och
13611: skottet för utrikesärenden hat inte ens offi- upplysningar meddelas. De beslut Konungen
13612: ciellt infotmerats om pågående undethand- fattar i ärenden, som varit föremål för råd-
13613: dethandlingat gällt fötdrag, vilka måste un- plägning med nämnden, vatde delgivna dess
13614: detgå handläggning i tiksdagen. Ändå hat pro- ledamöter senast vid nästa sammanttäde."
13615: fessor Rafael Erich ftamhållit, att det ät säk- ( 1 mom.). - "Ministern föt utrikesärendena
13616: tast och fötenligt med riktiga ptinciper, att skall i början av varje riksdag och sedermera
13617: riksdagens samtycke i nödiga delar införskaffas så ofta omständigheterna det föranleda lämna
13618: före tatificeringen, även om det motsatta föt- nämnden en framställning av de allmänna ut-
13619: fatandet ät tiliåtet och någon gång motiverat tikespolitiska förhållanden, som kunna för ri-
13620: ("Suomen valtio-oikeus", del 1 s. 381). Riks- ket erhålla betydelse." ( 2 mom.). Sistnämnda
13621: dagens möjlighetet att överlägga om utveck- paragraf avser i motsats tili 12 §, som endast
13622: 276 111,1.- Ulkoasiainlautakunnan perustaminen.
13623:
13624:
13625: gäller ingående av överenskommelser med mellan statschefer, synes det önskvärt att revi-
13626: främmande makt, alla ärenden, som angår ri- dera grundlagens stadganden. Instiftandet av
13627: kets utrikesrelationer. Såsom i en kommentar en utrikesnämnd vore ägnat att trygga riks-
13628: tili Sveriges grundlagar framhålles, har grund- dagens inflytande och insyn på utrikespoliti-
13629: lagsstiftaren genom att begagna, inte det kate- kens område och skapade, såsom av förhål-
13630: goriska "skall" ( rådplägning med denna nämnd landena i Sverige framgår, en tillfredsställande
13631: äga ium), utan det mildaret "bör", velat ta form för samarbetet mellan de för utrikesären-
13632: hänsyn tili den sällsynta möjligheten, att rege- dena enligt grundlagen ansvariga statsorganen.
13633: ringen kan vara av omständigheterna tvingad Med hänvisning tili det ovan anförda före-
13634: tili ett ögonblickligt avgörande utan nämndens slår vi vördsamt, att riksdagen ville besluta
13635: hörande. Det väsentliga är emellertid, att re- hemställa,
13636: geringen åligger skyldighet att rådpläga med
13637: utrikesnämnden i alla utrikesärenden av större att regeringen måtte avlåta proposi-
13638: vikt före avgörandet, vilket betyder före Ko- tion till Riksdagen med förslag om in-
13639: nungens faktiska ståndpunktstagande. sti/tande av en utrikesnämnd, 1 vilken
13640: För att inte riksdagen i vårt land skall stäl- rådplä.gning angående alla utrikesären-
13641: las på sidan om skötseln av utrikesärendena den av större vikt skulle åg.a rum
13642: i en tid, då det blivit allt vanligare att frågor, mellan de för dessa ärenden enligt
13643: vilkas avgörande enligt regeringsformen kräver grundlagen .ansvariga statsorganen.
13644: riksdagens medverkan, avhandlas vid samtai
13645: Helsingfors den 8 februari 1972.
13646:
13647: Georg C. Ehrnrooth. Juuso Häikiö.
13648: Victor Procope. Tuure Junnila.
13649: 277
13650:
13651: 111,1.- Toiv.al. n:o 127.
13652: Suomennos.
13653:
13654:
13655:
13656:
13657: Ehrnrooth ym.: Esityksen antamisesta ulkoasiainlautakunnan pe-
13658: . rustamisesta.
13659:
13660:
13661: E d u s k u n n a ll e.
13662:
13663: Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota kunnan mahdollisuus keskustella ulkosuhteiden
13664: edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. kehittymisestä aikaisemmassa vaiheessa kuin
13665: Tämä hallitusmuodon säännös, johon suoma- nykyään tapahtuu, olisi turvattava luomalla
13666: lainen demokratia pohjautuu, muodostaa sekä elin presidentin, ulkoasiainministerin ja edus-
13667: ulkopoliittisten että sisäpoliittisten asioiden kunnassa olevien puolueiden edustajien välisiä
13668: hoitamisen pääsäännön. virallisia neuvonpitoja varten. Tällaisen menet-
13669: Hallitusmuodon 33 §:ssä on perustuslain telyn puuttuessa tässä kosketeltu perustuslain
13670: erityissäännös ulkoasiain osalta. Siitä ilmenee, säännös helposti menettää varsinaisen sisältönsä
13671: missä suhteissa perustuslain säätäjät ovat ha- ja demokraattinen hallitusjärjestelmämme hei-
13672: lunneet taata eduskunnalle ratkaisevan vaiku- kentyy. ·
13673: tusvallan ulkopolitiikan alalla. Tästä lainkoh- Ruotsi tarjoaa esimerkin viitatunlaisesta jär-
13674: dasta käy ilmi, että ulkovaltojen kanssa teh- jestelystä. Ruotsin hallitusmuodon 12 § :n 2
13675: tävät sopimukset on eduskunnan hyväksyttävä, momentissa säädetään: "Jos valtakunnan etu
13676: mikäli niissä on säännöksiä, jotka kuuluvat jossain tapauksessa vaatii, että sopimus, jonka
13677: lainsäädännön alaan tai jos ne valtiosäännön merkitys on suuri, mutta joka ei koske edus-
13678: mukaan muutoin edellyttävät eduskunnan hy- kunnan ratkaistavaa asiaa, ratkaistaan ilman
13679: väksymistä. Presidentti ei voi päättää sodasta eduskunnan hyväksymistä, olkoon tämä sallittu;
13680: tai rauhasta ilman eduskunnan suostumusta. kuitenkin on sellaisessa tapauksessa ulkoasiain-
13681: Lisäksi tuossa lainkohdassa säädetään, että lautakunnan tai ulkoasiainvaliokunnan saatava
13682: kaikki tiedonannot ulkovalloille tai Suomen lä- tilaisuus lausua mielipiteensä ennen kuin so-
13683: hettiläille ulkomailla on toimitettava sen mi- pimus solmitaan." Tämän pykälän tarkoituk-
13684: nisterin kautta, jonka toimialaan ulkoasiat kuu- sena on saada aikaan lähempi yhteistyö halli-
13685: luvat. tuksen ja eduskunnan kesken ulkopoliittisissa
13686: Jo viime sodan aikana eduskunta joutui ha- asioissa. Sen lisäksi säädetään 54 § :ssä: "Edel-
13687: vaitsemaan vaikutusvaltansa ulkoasioiden osalta lisessä pykälässä mainitun eduskunnan ulko-
13688: vähentyneet siitä, mitä perustuslaissa on tarkoi- asiainvaliokunnan jäsenet ovat myös jäseniä
13689: tettu. Myöhemminkin on tapahtunut, että tär- lautakunnassa, jonka tehtävänä on neuvotella
13690: keät kysymykset, jotka ovat koskeneet maam- kuninkaan kanssa asioista, jotka koskevat val-
13691: me suhteita ulkovaltoihin, on saatettu edus- takunnan suhteita vieraaseen valtaan. Tässä
13692: kunnan tietoon vasta sitten, kun tosiasiallinen ulkoasiainlautakunnassa on neuvottelu kaikissa
13693: ratkaisu on jo tehty. Ulkoasiainvaliokuntaa ei ulkoasioita koskevissa tärkeissä asioissa tapah-
13694: edes ole virallisesti informoitu ulkovaltojen tuva ennen ratkaisun tekemistä. Kun jokin
13695: kanssa käytävistä neuvotteluista, vaikka nuo asia tulee käsiteltäväksi, on kaikki käytettä-
13696: neuvottelut ovat koskeneet sopimuksia, jotka vissä olevat asiakirjat ja tiedot annettava käy-
13697: on Eduskunnassa käsiteltävä. Professori Rafael tettäviksi. Kuninkaan päätökset niissä asioissa,
13698: Erich on kuitenkin esittänyt olevan varminta joista lautakunnassa on neuvoteltu, annetta-
13699: ja oikeiden periaatteiden mukaista hankkia koon lautakunnan jäsenille tiedoksi viimeis-
13700: eduskunnan suostumus tarpeellisilta osilta en- tään seuraavassa kokouksessa." ( 1 mom.). -
13701: nen ratifiointia, joskin vastakkainen menettely "Ulkoasiainministerin on jokaisten valtiopäi-
13702: on sallittu ja joskus täysin perusteltu ("Suo- vien alussa ja myöhemmin niin usein kuin
13703: men valtio-oikeus", 1 osa sivu 381). Edus- asianhaarat antavat siihen aihetta, selostettava
13704: 278 111,1. - Ulkoasiainlautakunnan perustaminen.
13705:
13706:
13707: lautakunnalle ne yleiset ulkopoliittiset näkö- Jottei meidän maamme eduskunta joutuisi
13708: kohdat, joilla vastedes saattaa olla valtakun- ulkoasioiden hoitamisesta sivuun aikana, jona
13709: nan kannalta merkitystä." ( 2 mom.). Viime- on tullut yhä tavallisemmaksi käsitellä hallitus-
13710: mainittu pykälä koskee päinvastoin kuin 12 § muodon mukaan eduskunnan myötävaikutusta
13711: kaikkia asioita, jotka kuuluvat valtakunnan edellyttäviä kysymyksiä valtionpäämiesten väli-
13712: ulkosuhteisiin, 12 §:n koskiessa vain vieraan sissä keskusteluissa, näyttää toivottavalta tar-
13713: vallan kanssa soimittavia sopimuksia. Kuten kistaa perustuslain säännöksiä. Ulkoasiainlauta-
13714: eräissä Ruotsin p(!rusruslakeja koskevassa seli- kunnan perustaminen olisi omiaan turvaamaan
13715: tysteoksessa esitetään, perustuslain säätäjä on eduskunnalle vaikutusvallan ja valvonnan ulko-
13716: halunnut käyttämällä lievempää sanontaa "bör" politiikan alalla ja loisi kuten Ruotsin olosuh-
13717: (tulee), eikä ehdotonta "skall" (on mainitun teista selviää, perustuslain mukaan ulkopolitii-
13718: lautakunnan kanssa neuvoteltava), ottaa huo- kasta vastaavien valtionelinten keskinäiselle yh-
13719: mioon sen harvinaisen mahdollisuuden, että teistyölle tyydyttävän muodon.
13720: hallituksen voi olla eräissä olosuhteissa pakko Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
13721: silmänräpäyksellisen ratkaisun tekemiseen kuu, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,-
13722: lematta lautakuntaa. Olennaista on kuitenkin
13723: hallituksen velvollisuus neuvotella ulkoasiain- että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
13724: lautakunnan kanssa kaikista tärkeistä ulko- tyksen ulkoasiainlautakunnan perusta-
13725: asioista ennen ratkaisua, mikä merkitsee neu- misesta, jossa kaikista tärkeistä ulko-
13726: vottelemista ennen kuninkaan tosiasiallista kan- asioista neuvoteltaisiin perustuslain mu-
13727: nanmäärittelyä. kaan näistä asioista vastaavien valtio-
13728: elinten kesken.
13729: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
13730:
13731: Georg C. Ehrnrooth. Juuso Häikiö.
13732: Victor Procope. Tuure Junnila.
13733: 279
13734:
13735: III,2.- Toiv.al. n:o 128.
13736:
13737:
13738:
13739:
13740: Ehrnrooth ym.: Määrärahasta Suomalais-norjalaisen kulttuurira-
13741: haston perustamiseksi.
13742:
13743:
13744: E d u s k u n n a 1:1 e.
13745:
13746: Pohjoismaisen yhteistyön kehittämistä on päätöslauselmassaan toivomuksen tällaisen ra-
13747: varsinkin sivityksellisillä aloilla vaikeuttanut haston aikaansaamisesta. Kun Ruotsin, Tanskan
13748: varojen puute. Senvuoksi tervehdittiinkin suu- ja Norjan välistä yhteistyötä tukemassa on huo-
13749: rella ilolla Pohjoismaisen kulttuurirahaston pe- mattavan suuria kaksipuolisia rahastoja, on Suo-
13750: rustamista. Senkin mahdollisuudet ovat kuiten- malais-norjalaisen kulttuurirahaston puuttumi-
13751: kin rajoitetut, ja mitä tulee esim. Suomen ja nen merkinnyt tuntuvaa haittaa pohjoismaiselle
13752: jonkin muun yksityisen pohjoismaan välisen yh- yhteistyölle nimenomaan suomalais-norjalaista
13753: teistyön tukemiseen, ei Pohjoismainen kulttuu- yhteistyötä ajatellen. Niinpä Suomi on usein
13754: rirahasto sääntöjensä mukaan · voi sellaiseen joutunut jäämään varojen puutteessa syrjään sel-
13755: myöntää avustusta, koska avustuksen saamisen laisesta yhteistyöstä, minkä kolmen Skandinavian
13756: edellytyksenä on, että ko. toiminta kohdistuu maan väliset kaksipuoliset rahastot ovat rahoit-
13757: vähintään kolmeen pohjoismaahan. taneet. Kulttuurivaihto Suomen ja Norjan kes-
13758: Kaksipuolisen yhteistyön edistämistä tukevat ken on varojen puutteessa jäänyt melko vähäi-
13759: Suomen kannalta katsottuna Suomalais-ruotsa- seksi, samoin stipendiaattien vaihto. Erityisesti
13760: lainen kulttuurirahasto ja Tanskan-Suomen myös pohjoiskalottitoiminnassa kaivataan täl-
13761: yhteistyörahasto. Kuten tunnettua on edellisen laista tukea.
13762: peruspääoman lahjoittanut Ruotsin valtiovalta, Koska sekä Ruotsi että Tanska ovat omilla
13763: jälkimmäisen Tanskan valtiovalta. varoi:llaan mm. Suomen kanssa harjoitettavaa
13764: Suomen ja Norjan välistä yhteistyötä varten yhteistyötä varten perustaneet rahaston, olisi
13765: ei ole olemassa mitään rahastoa, ellei oteta lu- näin ollen paikallaan, että myös Suomalais-nor-
13766: kuun Norjan Norden-yhdistyksen v. 1957 pe- jalaisen kulttuurirahaston perustamiseen käytet-
13767: rustamaa Nordens Finlands-fondia, minkä pe- täisiin valtion varoja. Kun Suomi on tähän men-
13768: ruspääoma on 400 000 Nkr. ja Pohjola-Norden nessä saanut olla pelkästään saavana puolena
13769: liiton pian sen jälkeen perustamaa Pohjola- kummankin em. rahaston suhteen, on mieles-
13770: Nordenin Norjan-rahastoa, minkä pääoma tällä tämme asiallista, että valtiovalta meillä nyt an-
13771: hetkellä on kuitenkin vain 30 000 mk ja se siis taisi varat Suomalais-norjalaisen kulttuurirahas-
13772: on vailla käytännöllistä merkitystä. ton perustamista varten. Sen vuoksi ehdotamme
13773: Pohjola-Norden liitto on edellämainitun toi- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13774: menpiteen lisäksi useaan otteeseen kiinnittänyt
13775: huomiota siihen, että mitään Suomalais-norja- että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
13776: laista kulttuurirahastoa ei ole olemassa. Niin ja menoarvioesitykseen 1 000 000 mk
13777: myös Norden-yhdistyksen Piteåssa heinäkuussa Suomalais-norjalaisen kulttuurirahaston
13778: 1962 pidetty pohjoiskalottikonferenssi esitti perustamista varten sen peruspääomaksi.
13779: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
13780:
13781: Georg C. Ehrnrooth. Ele Alenius.
13782: Pentti Pekkarinen. Bror Lillqvist.
13783: Raino Westerholm. Elsi Hetemäki.
13784: J. Juhani Kortesalmi. Pekka Tarjanne.
13785: 280
13786:
13787: 111,3.- Toiv.al. n:o 129.
13788:
13789:
13790:
13791: Friberg ym.: Suomen idänkaupparahaston perustamisesta.
13792:
13793:
13794: E d u s k u n n a 11 e.
13795:
13796: Suomen ja Neuvostoliiton vä'linen kauppa- kuitenkin usein muodostaneet ylipääsemättömän
13797: vaihto ja sen suotuisa kehitys sodan jälkeen on esteen, varsinkin pien- ja keskisuuren teollisuu-
13798: osoituksena myös maittemme välillä vallitse- den piirissä. .
13799: vista hyvl.s~ ja luottamuksellisista suhteista. . Jotta Suomessa voitaisiin rahoittaa Neuvos-
13800: Kiihtyvän kansainvälisen kilpailun myötä on toliiton kaupassa tärkeitä projekteja kuten teh-
13801: laadultaan ja periaatteiltaan kahden erilaisen ta· daslaajennuksia ja jotta voitaisiin kaimustaa tut-
13802: lous- ja yhteiskuntajärjestelmän välinen talou- kimustoimintaa sekä tukea tuotevalikoimien
13803: dellinen kaupankäynti ja yhteistyö kuitenkin suuntaamista ja laajentamista olisi tarpeen pe-
13804: vaarassa taantua kasvuvauhdiltaan. rustaa erityinen Suomen idänkaupan rahasto,
13805: Suomen ja Neuvostoliiton kaupankäynnin suh- joka kehitysaluerahaston ja pienteollisuudelle
13806: teellista kehitystä osoittavat luvui: ovat huoles- tarkoitetun tuen tavoin pyrkisi tehostamaan
13807: tuttavia." Sekä noususuhdannetta että laskl,l- Suomen ja 'Neuvostoliiton kanssa käytävää
13808: kautta kuvailevat luvut osoittavat vuodesta kauppavaihtoa sekä laadullisesti että määräl-
13809: 1967 lähtien tapahtuvaa johdonmukaista laskua lisesti.
13810: sekä tuonti- että vientipuolella. Raha-asia-aloitteen n:o 203/1971 johdosta
13811: Laskuun vaikuttavat monet tekijät kuten ta- on kauppa- ja teolljsuusministeriö todennut sill~
13812: varavalikoimien laajuus, . tieto kaupankäynnin tehdyn useampia esityksiä avustuksien saami-
13813: tekniikasta, uusien tuotteiden kehittämisen vai- seksi sellaisia tutkimuksia .varten, joill~ _pyrit-
13814: keus, ,kaupan rahoitus sekä monet muut .tekijät täisiin selvittämään mahdollisuuksia SuQ.inen ja
13815: jotka luont~eltaan kiinteästi liittyvät vain Suo- Neuvostoliiton tavaranvaihdon laajentamiseen.
13816: men ja Neuvostoliiton kahdenkeskisien kaupan Koska mainittuun raha-asia-aloitteeseen sisäl-
13817: erityiseen luonteeseen. tyvä esitys Suomen idänkaupan rahaston tutki-
13818: Tämä . kaupan kahdenkeskisyys edellyttää misesta ja suunnittelusta tähtäsi samaan pää.
13819: myöskin tiettyä tuonnin ja viennin tasapainoa. määrään, kauppa. ja teollisuusministeriö kan~
13820: Viime vuosina on kaupassa kuitenkin kehitty· natti esitystä sen pyrkiessä kartoittamaan yi~
13821: nyt huolestuttavia mittasuhteita saanut vienti. ranomaisilta vaadit~<avia toimenpiteitä .idän kau.
13822: alijäämä. Vientimme valtaosasta vastaavat suh- pan kehittämiseksi.
13823: teellisen. harvat suuryhtiöt eivät .ole pystyneet Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13824: laajentamaan vientiään niin, että se arvoltaan tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13825: vastaisi tuontia. Viennin hidas kasvu on siten sen,
13826: muodostumassa kaupankäynnin laajentumisen
13827: esteeksi. Tilanteen korjaamiseksi olisi aktiivi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13828: sesti pyrittävä lisäämään viennistä Neuvostoliit- menpiteisiin Suomen idänkaupparahas-
13829: toon kiinnostuneiden yritysten lukumäärää ja ton perustamiseksi sekä rahaston edel-
13830: siten luoda nykyistä vakaampi pohja Suomen lyttämän määrärahan sisällyttämiseksi jo
13831: ja Neuvostoliiton kaupan tasaiselle kasvulle. vuoden 1973 valtion tulo- ja menoar-
13832: Tällaisille pyrkimyksille ovat rahoitusvaikeudet vioesitykseen.
13833: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
13834:
13835: Ralf Friberg. Erkki Liikanen.
13836: Kaisa Raatikainen. Lasse Lehtinen.
13837: Uljas Mäkelä. Bror Lillqvist.
13838: Väinö Vilponiemi. Uki Voutilainen.
13839: 281
13840:
13841: 111,4.- Toiv.al. n:o 130.
13842:
13843:
13844:
13845:
13846: Friberg ym.: Lehdist()avustajan toimen perustamisesta Suomen
13847: Moskovan. suurlähetystöön.
13848:
13849:
13850: E d u s k u n n a ~ 1e.
13851:
13852: Suomi-Neuvostoliitto-seuran asettama Suö· mivien kirjeerwaihtajien määrää myöntämällä
13853: men ja Neuvostoliiton välistä tiedotustoimin· lisää akkreditointeja. Tällaiset akkreditoinnit
13854: taa tutkinut komitea on mietinnössään pääty· voitaisiin myöntää myös kotimaassaan toimi-
13855: nyt siihen, että maittemme välisen vilkkaan vuo- ville lehtimiehiLle jotka tarpeen vaatiessa voi-
13856: rovaikutuksen huomioon ottaen tulisi tiedotus· sivat siirtyä lyhyehköiksi ajanjaksoiksi naapu-
13857: aktiviteettia huomattavasti tehostaa. rimaahan.
13858: Tällä hetkellä Moskovassa toimivassa Suomen Tällöin helpottuisivat mm. suomalaisten leh-
13859: suurlähetystössä ei ole lehdistöavustajaa. On kat- tien mahdollisuudet nopeasti lähettää edustaja
13860: sottu että lehdistöavustajan tehtävät saattaisivat paikalle todistamaan esim. neuvostoliittolaisen
13861: liiaksi rajoittua vain suomalaisten ja ulkomaa- avaruustieteen tai muiden yhteiskunnallisten
13862: laisten journalistien avustamiseen koska jo nyt alojen merkittäviä saavutuksia.
13863: suudähetystö pystyy toimimaan suhteellisen hy· Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
13864: vin niiden ohjeiden puitteissa jotka Neuvosto- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13865: liiton u1koasiainministeriö on tästä toiminnasta
13866: antanut. On sitäpaitsi katsottu että lehdistÖ· että hallitus · ryhtyisi toimenpiteisiin
13867: avustajan tehtävä saattaisi, suuntautuessaan lehdistöavustajan toimen perustamiseksi
13868: myös vienninedistämiseen, saada liian kaupalli- Suomen Moskovan suurlähetystöön ja
13869: sen luonteen. että suomalaisten ja neuvostoliittolais-
13870: Informaatiotoimikunnan mielestä olisi pyrit- ten kirjeenvaihtajien akkreditointien
13871: tävä myös lisäämään kumpaisessakin maassa toi- määrää vastavuoroisesti lisättäisiin.
13872: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
13873:
13874: Ralf Friberg. Lasse Lehtinen.
13875: Erkki Liikanen. Bror Lillqvist.
13876:
13877:
13878:
13879:
13880: 36 156/72
13881: 282
13882:
13883: Ill,5.- Toiv.al. n:o 131.
13884:
13885:
13886:
13887:
13888: Huotari ym.: Leningradiin suuntautuvien kaupankäyntim•hdolli-
13889: suuksien selvittämisestä.
13890:
13891:
13892: E d u s k u n n a 11 e.
13893:
13894: Miljoonakaupunki Leningradin läheisyys tiekuljetuksetkin olisivat helposti ja kohtuulli-
13895: Kaakkois-Suomelle ja koko maaliekin antaisi sin kustannuksin suoritettavissa Leningradin lä-
13896: hyvät mahdollisuudet lisääntyvään kaupankäyn~ heisyydestä johtuen.
13897: tiin kulutustarvikkeiden ja muiden hyödykkei- Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
13898: den osalta. Esim. tekstiili- ja käsiteollisuuden nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13899: tuotteilla olisi varmasti mahdollisuus kaupan- muksen,
13900: käyntiin Leningradin kokoisen suurkaupungin
13901: kanssa. että hallitus viipymättä tutkisi ;a sel-
13902: Saimaan kanavaa voitaisiin hyvin käyttää tah- vittäisi mahdollisuudet maamme lisään-
13903: tikuljetuksiin kuin myöskin rautatie- ja maan- tyvään kaupankäyntiin Leningradiin.
13904: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
13905:
13906: Kalevi Huotari. Matti Asunmaa.
13907: Hannes Volotinen. Kalevi Remes.
13908: Mikko Vainio.
13909: 283
13910:
13911: 111,6.- Toiv.al. n:o 132.
13912:
13913:
13914:
13915:
13916: Huotari ym.: Rajanylityspaikan avaamisesta Parikkalasta Neu-
13917: vostoliittoon tapahtuvaa liikennettä varten.
13918:
13919:
13920: E d u s k u n n a 11 e.
13921:
13922: Kauttakulku Neuvostoliittoon Itä-Suomessa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13923: tapahtuu Vainikkalan ja Vaalimaan kautta. Kui- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13924: tenkin näiden rajanylityspaikkojen lisäksi kai- sen,
13925: vataan rajanylitysmahdollisuutta Parikkalasta
13926: Neuvostoliittoon, jossa Kymen läänin pohjois- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13927: osien ja Pohjois-Karjalan alueiden teollisuuden menpiteisiin Neuvostoliittoon tapahtu-
13928: ja kaupan tarpeita silmälläpitäen olisi tarpeel- vaa liikennettä varten rajanylityspaikan
13929: lista saada suora kulkuyhteys Neuvostoliittoon. avaamiseksi Parikkalaan.
13930: Asiaa on jo kauan selvitelty ja todettu, että
13931: maakunnan teollisuuden ja kaupan taholta toi-
13932: votaan asian kiireellistä toteuttamista.
13933: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
13934:
13935: Kalevi Huotari. Matti Asunmaa.
13936: Hannes Volotinen. Kalevi Remes.
13937: Mikko Vainio.
13938: 284
13939:
13940: 111,7.- Toiv.al. n:o 133.
13941:
13942:
13943:
13944:
13945: Häkämies: Kauttakulkuliikenteen avaamisesta Parikkalan kautt•
13946: Neuvostoliittoon.
13947:
13948:
13949: E d u s k u n n a 11 e.
13950:
13951: Itä-Suomessa ja Keski-Suomessa olevan teol- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
13952: lisuuden kannalta olisi välttämätöntä avata nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13953: kauttakulkuliikenne Suomesta Neuvostoliittoon
13954: Parikkalan kautta, valmiina olevaa rautatieyh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13955: teyttä käyttäen. Yhteys parantaisi huomattavasti kauttakulkuliikenteen avaamiseksi Pa-
13956: po. teollisuuden toimintaedellytyksiä. rikkalan kautta Neuvostoliittoon.
13957: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
13958:
13959: Erkki Häkämies.
13960: 285
13961:
13962: 111,8.- Toiv.al. n:o 134.
13963:
13964:
13965:
13966:
13967: Juvela ym.: Pi~nen ja keskisuuren teollisuuden tuotteiden kaup-
13968: pawih:don kehittämisestä Neuvostoliiton kanssa.
13969:
13970:
13971: E d u s k u n n a 11 e.
13972:
13973: Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan pienen ja keskisuuren teollisuuden markkinat
13974: keskeinen merkitys maamme talousdärnä!lle ja Neuvostoliittoon. Kysymyksessä olisi sekä vien-
13975: ennen muuta työllisyyddlemme on tunnettu to- nin että· tuonnin· kehittäminen maakunnallisella
13976: siasia. Maittemme välinen kauppavaihto ei ole taso1la. Tämä aloite on herättänyt mielenkiintoa
13977: kuitenkaan kehittynyt, laajentunut ja mooipuo.- satakuntalaiSten yrittäjien keskuudessa.
13978: listunut siinä määrin, kuin se kaiken todennä- On kuitenkin· selvää,· että tämän asian kehit-
13979: köisyyden mukaan olisi ollut mahdollista. Tä- täminen kokonaisundessaan kuuluu valti<>vallan
13980: män asian· korjaaminen edellyttää kuitenkin tehtäviin. Ensisijassa se edellyttää perusteellisia
13981: Suomen taholta suurempaa aktiivisuutta ja tutkimuksia. Todennäköistä on, että mikäli
13982: aloitteellisuutta. Eräs mielenkiintoinen ja uusia esiin. alihankinnasta saataisiin aikaan sop.imus
13983: näköaloja avaava kauppapoliittinen näkökohta avaisi se ennennäkemättömät mahdollisuudet
13984: olisi selvyyden ottaminen siitä, missä määrin kauppavaihdcn lisääl)liselle j.a mcnipuolistami-
13985: pienellä ja keskisuurella teollisuudellamme selle maittemme välillä.
13986: olisi mahdollisuuksia kehittää ja monipuolistaa Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
13987: kaupallisia yhteyksiä soshrlisti:sen naapuri- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13988: maamme kanss~. Tällöin pitäisi suorittaa tut-
13989: kimus mm. siitä mitä edellytyksiä pienellä ja että hallitus ielUityttäisi mitä mah-
13990: keskisuurella teollisuudellamme olisi toimia dollisuuksia suomalaisella pienellä ja
13991: esim. Leningradin alueen teollisnuden alihank- keskisutifdfa teol!istttrddla on kehittää
13992: kijana. Mainittakoon, että ainakin Satakunnassa kauppavaihtoa NetttJostoliiton kanssa
13993: on paikallisen Suomi-Neuvostoliitto-Seuran esim. tomifmtt!la alihankkijana Lenin-
13994: piirijärjestön aloitteesta ja johdolla tunnusteltu gradin ja Murmanskin alueen teollisuu-
13995: mahdollisuuksia saada aikaan satakuntalaisen delle.
13996: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1972.
13997:
13998: Aulis Juvela. Rauno Korpinen.
13999: Niilo Koskenniemi. Matti Järvenpää.
14000: Kalevi Kivistö. I.-C. Björklund.
14001: Anna-Liisa Jokinen.
14002: 286
14003:
14004: 111,9.- Toiv.al. n:o 135.
14005:
14006:
14007:
14008:
14009: 0. Kangas ym.: Määrärahasta kehitysaputoimintaan kirkon lähe-
14010: tystyön eri kanavia hyväksikäyttäen.
14011:
14012:
14013: E d u s kun n a II e .
14014:
14015: . Vuoden 1970 lopulla hallitus ja eduskunta 1970_ 10 miljoonaa markkaa, josta ulkomaan-
14016: Hmoittivat pyrkivänsä siihen, että varsinaisen avun osuus on noin puolet ja se käytettiin tar-
14017: kehitysavun määrä olisi tämän vuosikymmenen koituksiin, joita voi pitää kehitysapuna.
14018: puolivälissä 0,7 % bruttokansantuotteesta. Ta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14019: loudellisen kasvuennusteen mukaan tämä mer- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14020: kitsisi noin 400 miljoonaa markkaa.
14021: Kirkon ulkomaanapu on viime vuosina käyt- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14022: tänyt työhönsä summan, joka on vaihdellut 1 määrärahan saamiseksi kehitysaputoi-
14023: milj. mk:sta 1,5 milj. markkaan. Suurin osa mintaan kirkon lähetystyön eri kanavia
14024: näistä varoista on mennyt kehitysyhteistyön hy- hyväksikäyttäen.
14025: väksi. Kirkon lähetystyöhön saatiin vuonna
14026: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
14027:
14028: Orvokki Kangas. Lea Sutinen.
14029: Mikko Kaarna. Eino Uusitalo.
14030: Saimi Ääri. Reino Karpola.
14031: Einari Nieminen. Paavo Niinikoski.
14032: Aino Karjalainen. Heimo Linna.
14033: Sylvi Saimo. Veikko Pihlajamäki.
14034: Aulis Sileäkangas. T. Saloranta.
14035: 287
14036:
14037: 111,10.- Toiv.al. n:o 136.
14038:
14039:
14040:
14041:
14042: Koppanen:. Matkailureitin avaamisesta Suomesta Itämeren itä-
14043: puolitse Keski-Eurooppaan.
14044:
14045:
14046: E d u s k u n n a 11 e.
14047:
14048: Kulkuneuvojen .nopean kehityksen johdosta Suomen välille. Mikäli tällaisissa pyrkimyksissä
14049: on maamme nykyisin yhä useampien keski- onnistuttaisiin avautuisi pohjoisen Euroopan
14050: eurooppalaisten matkailijoiden ulottuvilla. Käy- matkailulle aivan uusia näköaloja. It.ämeren
14051: tössä oleva reitti on kuitenkin ·nopeista liiken- asema matkailukartalla muuttuisi melko perus-
14052: nevälineistä huolimatta hidas ja monimutkainen. teellisesti. Siitä voisi tulla eräänlainen "Pohjo-
14053: Kun matkailijoiden on lisäksi vaikea sisällyttää lan Välimeri", jonka ympäri matkailijat voisi-
14054: maatamme mihinkään suosituksitulleista rengas- vat kiertää autoillaan.
14055: matkoista, vaan joutuvat palaamaan takaisin sa- Käydyissä epävirallisissa keskusteluissa ovat
14056: maa reittiä, on selvää, ettemme pysty kilpail~ Neuvostoliiton matkailupiirit tiettävästi suh-
14057: maan suosiosta parempien kauttakulkumaiden tautuneet ajatukseen myönteisesti. Ne ovat näh-
14058: kanssa. neet eräänä vaikeutena reitin Suomenlahden
14059: Neuvostoliiton ja muitten Itä-Euroopan mait- eteläpuolisella osuudella toistaiseksi vallitsevan
14060: ten avattua rajansa matkailulle on maamme saa- hotellipulan. Tämä vaikeus voitaisiin kuitenkin
14061: nut uutta merkitystä matkailumaana. Kun ke- ehkä voittaa, mikWi matkailupiirit sopisivat sii-
14062: sällä 1965 avattiin maa- ja lehtoyhteyksien li- tä, että alkuvuosina pyrittäisiin käyttämään hy-
14063: säksi säännöllinen matkustajalaivaliikenne Hel- väksi suuren suosion saavuttaneen leirintämat-
14064: singin ja Tallinnan välille, avattiin samalla kailun etuja.
14065: maamme· matkailulle tulevaisuudessa kenties Edellä esitetyn perusteella ja siihen viitaten
14066: tärkein uusi suunta. Jos Keski-Euroopasta avat- ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14067: taisiin matkailureitti esimerkiksi Baltian mait- sen,
14068: ten· kautta Suomenlahden etelärannikon huo-
14069: mattavimpaan matkailukohteeseen, Tallinnaan, että hallitus ryhtyisi tarvittaviin neu-
14070: ja sieltä edelleen autolauttayhteys Helsinkiin, votteluihin ja tnuihin toimenpiteisiin
14071: saataisiin nykyistä suorempi ja vaivattomampi matkailureitin avaamiseksi Suomesta
14072: yhteys Euroopan suurten asutuskeskusten ja Itämeren itäpuolitse Keski-Eurooppaan.
14073: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
14074:
14075: Esko J. Koppanen.
14076: 288
14077:
14078: 111,11.- Toiv.al. n:o 137.
14079:
14080:
14081:
14082:
14083: Kortesalmi ym.: Uusien raianylityspaikkojen avaamisesta Poh-
14084: jois-Suomen ja Neuvostoliiton välillä.
14085:
14086:
14087: E d u s k u n n a 11 e.
14088:
14089: Viime vuosina on varsinkin maamme viral- lisäisi· myös nimenomaan tavallisten neuvosto-
14090: liseHa taholla puhuttu paljon ystävällisten naa- kansalaisten ja tavallisten suomalaisten· mahdol-
14091: puruussuhteiden ja taloudellisen kanssakäynnin lisuuksia yhä paremmin tutustua toisiinsa ja
14092: kehittämisestä maamme ja sen naapurimaiden, luoda kestäviä ystävyyssuhteita kahden eri yh-
14093: etenkin Neuvostoliiton kanssa. Kuitenkin on teiskuntajärjestelmässä elävän maan tavallisten
14094: paljon vielä tehtävissä tällä lohkolla. Yksi sel- kansalaisten välille.
14095: lainen tehtävä on nykyistä useampien liikenne- Juuri nyt, ·jolloin päivänkohtaisina tapahtu-
14096: yhteyksien avaaminen pysyvästi Suomen ja mina ovat Itä-Karjalan pohjoisosissa Neuvosto-
14097: Neuvostoliiton välihle. Erityisesti Pohjois-Suomi Hiton alueella Pääjärven metsätyökeskuksen ra-
14098: tarvitsisi uusia säännöllisiä. ja ·pysyviä rajanyli- kentaminen suomalaisvoimin sekä suunnitelma
14099: tyspaikkoja itärajalla ja siten uusia suoria mark- Suomen ryhtymisestä myös laajasuuntaiseen
14100: kinoita Itä-Karjalaan ja Kuolaan. Vastaavasti Kostamus-projektin rakentamiseen,: ölisi mitä
14101: Neuvostoliiton Kuolasta ja Itä-Karjalasta Suö- otollisin aika alkaa valmistella ·Suomen ·ja Neu-
14102: meen tuotavien -tuotteiden rahtikustannukset vostoliiton hallitusten kesken uusien pysyväis-
14103: halpenisivat, ja hyöty tästä koituisi · kummalle- luonteisten rajanylityspaikkojen avaamista Poh-
14104: kin maalle, jos suoria liikenneyhteyksiä voitai~ jois-Suomen ja Neuvostoliiton välillä:
14105: siin lisää avata. Rajakaupallahan on lisäksi vuo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14106: sisataisia· historiallisia perinteitä erityisesti Kuh- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14107: mossa, Kuusamossa ja Sallassa aina Neuvosto- muksen, · ·
14108: liiton suureen lokakuun vallankumoukseen
14109: saakka. Rajan sulkeutuminenhan koettiin aina- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimiin
14110: kin Suomen puolella vaikeaksi taloudelliseksi uusien rajanylityspaikkojen avaamiseksi
14111: iskuksi' 1920-luvulla. Myös matkailun· kannalta Pohjois-Suomen ja Neuvostoliiton välillä,
14112: uusien väylien avaaminen olisi tärkeätä sekä aluksi erityisesti jo perinteellisten ja nyt
14113: Pohjois-Suomelle että Neuvostoliitolle samoin ajankohtaisten yhteyspaikkojen Kuhmon
14114: kuin muillekin pohjoismaille ja koko Euroo- ja Kuusamon kohdalla.
14115: palle. Uusien rajanylityspaikkojen perustaminen
14116: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1972~
14117:
14118: J. Juhani Kortesalmi. Kalevi Remes.
14119: Pekka Vennamo. Lauri Linna.
14120: G. Laatio. Arttur Niemelä.
14121: Aune Mänttäri. Heikki Kainulainen.
14122: Rainer Lemström. Hannes Volotinen.
14123: Z89
14124:
14125: III,l2.- Toiv.al. n:o 138.
14126:
14127:
14128:
14129:
14130: Laatio ym.: Teollisuussihteeritoiminnan laajentamisesta.
14131:
14132:
14133: E d u s k u n n a 11 e.
14134:
14135: Nykyaikana teollinen kehitys on erittäin no- Vuoden 1972 budjettikäsittelyn yhteydessä
14136: peaa ja suurvaliat käyttävät tutkimus- ja kehi- kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoitti pitä-
14137: tystyöhön suomalaisittain ajatellen valtavia vänsä teollisuussihteeriverkoston .aikaansaamista
14138: summia. Suomella ei ole muuta mahdollisuutta teknil!lisen tietämyksen lisääntymisen j11. teolll-
14139: pysyä kehityksessä mukana kuin käytt.ää hyväk- suuden kehityksen kannalta erittäin tärkeänä.
14140: seen toisten tietämystä. Tähän antaa erinomai- Tässä mielessä ministeriö lupasi yrittää jo vuo-
14141: sen mahdollisuuden teollisuussihteeritoiminta. den 1971 viimeiseen lisämenoarvioon määrär4t-
14142: Ainoa teollisuussihteerimme on Yhdysvaltojen haa teollisuussihteerien sijoittamiseksi Tokio.on,
14143: Washingtonin lähetystössi.imme. Lontooseen, Pariisiin, Bcysseliin, Moskovaan ja
14144: TeoNisuussuhteeritoiminta on osoittautunut Bonniin entisen Washingtonin toimistt;>n lis.äksi.
14145: niin onnistuneeksi, että sen luominen muihin- Näin ei kuitenkaan tähän mennessä ole mpah-
14146: kin maihin olisi varmasti kannattavaa. Esimer- tunut..
14147: kiksi Ranska QO kolmessa vuodessa nelinkertais- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
14148: tanut teollisuusinsinöörikuntansa Washingto- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14149: nissa. sen,
14150: Olisi myös erittäin välttämätöntä, että te.ol-
14151: lisuussihteerille varattaisiin samalla tavalla edus- 4ttii hallitus ryhtyisi pikaisiin toimPn-
14152: tusr.(lhaa kuin sotilasasiamiehelle. piteisiin teollisuu~sihteeritni111innan Ju-
14153: Teollisuuss.ihteeritoiminta clisi ensi tilassa ;enttlmiseksi tunn.ettuihin te.ollisuusmtJi-
14154: laajennettava Länsi-Saksaan, Neuvostoliittoon, hin.
14155: Japaniin, Englantiin, Ra1;1.skaan ja )3elgi,an sekä
14156: myöhemmin myös muihin teollisuusmaihin.
14157: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
14158:
14159: G. Laatio. Antero Salmenkivi. Jouni Mykkänen.
14160: Eero Lattul.. Sirkka Lankinen. Kauko Tomminen.
14161: Eeva Kauppi. Helvi Niskanen. J. Juhani Kortesalmi.
14162: Mikko Asunta. Salme Katajavuori. Olavi Nikkilä.
14163: Sami Suominen. M. Jaatinen. Kullervo Rainio.
14164: Elsi Hetemäki. V. 0. Mäkinen. Mauri Miettinen.
14165: Victor Procope. Mikko Jokela. Pekka Jokinen.
14166: Harri Holkeri.
14167:
14168:
14169:
14170:
14171: 37 156/72
14172: 290
14173:
14174: 111,13.- Toiv.al. n:o 139.
14175:
14176:
14177:
14178:
14179: Laatio ym.: Määrärahasta kansainvälisen yhteistyön tehostami-
14180: seksi geologisen tutkimuksen alalla.
14181:
14182:
14183: E d u s k u n n a 11 e.
14184: Yhdistyneiden Kansakuntien tekemien las- useammassa maassa saavutetut geologiset tutki-
14185: kelmien mukaan maailman mineraalisten raaka- mustulokset saada nopeasti ja tehokkaasti käyt-
14186: aineiden kulutus kasvaa jatkuvasti; mikäli kasvu töön muissa maissa tehtävän malminetsinnän
14187: pysyy nykyisellään arvioidaan useiden raaka- hyväksi. Molempien mainittujen järjestöjen jä-
14188: aineiden saannin vaikeutuvan vakavasti lähivuo- senenä myös Suomi on osallistunut näiden kan-
14189: sikymmenien aikana. sainvälisten geologisten tutkimusohjelmien val-
14190: YK:n tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco on misteluun.
14191: yhteistyössä Geologisten Tieteiden Kansainväli- Merkittävä osa maamme geologisesta tutki-
14192: sen Unionin kanssa selvittänyt niitä toimenpitei- mustyöstä suoritetaan geologisessa tutkimuslai-
14193: tä, joit~ maapallon yhä kasvavan väestön tarvit- toksessa. Tämän laitoksen mahdollisuudet osal-
14194: semien raaka-ainevarojen turvaaminen vaatii. listua alansa kansainväliseen yhteistyöhön
14195: Tärkeimmäksi toimenpiteeksi on todettu nykyis- ovat riittämättömät määrärahojen niukkuuden
14196: tä paljon laajempi ja tehokkaampi kansainväli- vuoksi.
14197: nen yhteistyö geologisen tutkimuksen kaikilla Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14198: aloilla. Mainitut järjestöt ovat mm. esittäneet, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14199: että eri maiden käyttämät tutkimusmenetelmät,
14200: luokitukset, nimistöt ja tiedontallentamismene- että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
14201: telmät yhdenmukaistettaisiin tällaisen työn vaa- ja menoarvioesitykseen määrärahan kan-
14202: timasta ajasta ja kustannuksista huolimatta. Ai- sainvälisen yhteistyön tehostamiseksi
14203: noastaan näin menetellen voidaan yhdessä tai geologisen tutkimuksen alalla.
14204: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
14205:
14206: G. Laatio. Aili Vaittinen.
14207: Eero Lattula. T. 1. Vattia.
14208: Mikko Asunta. Juha Vikatmaa.
14209: Ilkka Suominen. Elsi Hetemäki.
14210: 291
14211:
14212: III,14.- Toiv.al. n:o 140.
14213:
14214:
14215:
14216:
14217: Lemström ym.: Suomen kehitysmaissa suorittaman lähetystyön
14218: tukemisesta.
14219:
14220:
14221: E d u s k u n n a 11 e.
14222:
14223: Suomi tukee kehitysmaita vuosittain satoi- Tämän työn tuloksista huolimatta on valtio-
14224: hin miljooniin nousevalla rahamäärällä. Tämän valta suhtautunut maastamme käsin tehtyyn
14225: rahan käytön tarkoituksena on saada aikaan kristilliseen lähetystyöhön penseästi, vaikka tu-
14226: korjauksia koulutuksen, sairaanhoidon ja kehi- lokset osoittavat kehitysmaan ihmistä ajatellen
14227: tysmaiden sisäisen kehityksen osalta. Näiden tehokkuutta. Tähän kysymykseen tulee kiinnit-
14228: pääomien käytöstä voidaan olla hyvin montaa tää huomiota kehitysmaapolitiikassamme. To-
14229: mieltä, kun katsellaan oman maamme asioita. distaahan kristillisen lähetystyömme teot sen to-
14230: Kun nyt kuitenkin on tosiasia, että näitä va- della vaikeuksissa olevaa ihmistä auttavaksi
14231: roja maastamme siirretään ulkoiseen kehitys- ja palvelevaksi. Samalla tämä työ todistaa, että
14232: apuun niin silloin tulee tarkoin harkita miten ne vapaaehtoisesti kerätyt varat, joilla tähän
14233: ne käytetään. Yksi varmin ja tehokkain kanava asti lähetystyötä on tehty, eivät ole menneet
14234: on silloin Suomen Lähetysseuran lähetystyöpis- epämääräisiin tarkoituksiin, vaan kärsivän lä-
14235: teiden kautta tapahtuva työ; jokaisen maas- himmäisemme hyväksi kehitysmaissa.
14236: samme on tunnustettava, mikä merkitys on ol- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14237: lut Suomen kirkon lähetystyöllä niillä alueilla tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14238: jossa sitä on tehty. Lähetystyön avulla on saatu sen,
14239: jopa eräille kansoille aikaan oma kirjakieli
14240: muusta koulutuksesta ja sairaanhoidon kehityk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14241: sestä puhumattakaan. Samoin on arvostettava joilla Suomesta harjoitettua kristillistä
14242: korkeaksi se henkisen vapauden koulutus jonka lähetystyötä kehity5tmaissa tuetaan vuo-
14243: avulla on saatu monista kansoista itsenäisiä va- sittain 10 %:lla kehitysapumäärärahan
14244: paita maita, jotka sopeutuvat rauhalliseen rin- määrästä, lähetysseuran suorittaman ope-
14245: nakkaiseloon toisten kansojen kanssa. tus- ja sairaanhoitotoiminnan tehostami-
14246: seksi.
14247: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
14248:
14249: Rainer Lemström. Pentti Antila.
14250: Aune Mänttäri. Mikko Vainio.
14251: Pekka Vennamo.
14252: 292
14253:
14254: 111,15.- Toiv.al. n:o 141
14255:
14256:
14257:
14258:
14259: Lemström ym.: Ruotsissa olevien suomalaislasten suomen kielen
14260: opetuksen turvaamisesta.
14261:
14262:
14263: E d u s k u n n a 11 e.
14264:
14265: Suomesta on siirtynyt suuret määrät kansa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14266: laisiamme Ruotsiin. Täällä he ovat joutuneet tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14267: eristetyksi ja moniin vaikeuksiin. Heidän las- sen,
14268: tensa äidinkielen opiskelu on mahdotonta tai
14269: hyvin vaillinaista. Tähän kysymykseen tulee että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14270: kiinnittää huomiota. Valtiovallan on syytä yh- Ruotsin kouluviranomaisten kanssa neu-
14271: dessä Ruotsin vastaavien viranomaisten kanssa votellen Ruotsissa olevien suomalaislas-
14272: ryhtyä kehittämään Ruotsissa olevien suomalais- ten suomen kielen opetuksen turvaa-
14273: lasten suomen kielen opetuSlnllhdollisuuksia. miseksi.
14274: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
14275:
14276: Rainer Lemström. Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
14277: 293
14278:
14279: III,16.- Toiv.al. n:o 142.
14280:
14281:
14282:
14283:
14284: Mäkelä ym.: Ruotsissa asuvia suomalaisia koskevien yhteiskun-
14285: nallisten epäkohtien korjaamisesta.
14286:
14287:
14288: Ed u s kun n a 11 e.
14289:
14290: Ruotsissa arvioidaan tällä hetkellä asuvan aloilla vallitsee Suomen kansalaisia koskeviita
14291: noin 250 000 suomalaista. Vuosittain muuttaa osin melkoisia toiminnallisia puutteellisuuksia.
14292: keskimäärin 20 000 henkeä Suomesta Ruotsiin Vastaavasti esiintyy näillä aloilla eri yhteistoi-
14293: asumaan. Tavallisten Ruotsiin matkustavien tu- mintamuotojen koordinoinnin ja keskittämisen
14294: ristien joukossa on melkoinen määrä jopa etsin- tarvetta.
14295: täkuulutettuja oikeudellisia seuraamuksia pakoi- Viime aikoina on Ruotsin lehdistössä näky-
14296: levia henkilöitä. Varsinaisten rikoksentekijäin nyt melko pitkälle yks~löityjä esityksiä erilaa-
14297: lisäksi siirtyy maastamme Ruotsiin myös run- tuisista maassa asuvia suomalaisia koskevista ki-
14298: saasti muilla tavoin epäsosiaalista ainesta, joka peän parannuksen tarpeessa olevista epäkoh-
14299: on huomiota herättäneillä edesottamuksillaan dista, joitten korjaamisen voidaan perustellusti
14300: ehtinyt huomattavasti heikentää Suomen naut- katsoa kuuluvan Suomen valtiovallan tehtäviin.
14301: timaa "Good will'ia". Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen ehdo-
14302: Vaikuttaa, että ennakolta ehkäisevässä mie- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14303: lessä eivät maamme viranomaiset ole ryhtyneet sen,
14304: kaikkiin jo nyt tarjolla oleviin toimenpiteisiin
14305: ehkäistäkseen edes etsintäkuulutettujen tai epä- että hallitus laadituttaisi ensi tilassa
14306: sosiaalisina henkilöinä rekisteröityjen siirtymi- selvityksen Ruotsissa asuvia suomalaisia
14307: sen muihin pohjoismaihin. koskevien yhteiskunnallisten epäkohtien
14308: Ruotsin ja Suomen yhteisten kansa1lisuudel- korjaamisesta ja ryhtyisi selvityksen pe-
14309: taan yleensä suomalaisten huoltotapausten kä- rusteella tarpeellisiksi katsomiinsa toi-
14310: sittelyssä ilmenneiden epäkohtien perusteella on menpiteisiin.
14311: selvää, että lastensuojelun ja sosiaalihuollon eri
14312: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
14313:
14314: Uljas Mäkelä. Margit Eskman. Aimo Ajo.
14315: Väinö Vilponiemi. Sinikka Luja.Vepsä. Saimi Ääri.
14316: 294
14317:
14318: III,17.- Toiv.al. n:o 14.3.
14319:
14320:
14321:
14322:
14323: Rytkönen ym.: Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan ja muun
14324: taloudellisen kanssakäymisen laajentamisesta.
14325:
14326:
14327: E d u s k u n n a 11 e.
14328:
14329: Maamme ja Neuvostoliiton välinen kaupan- Neuvostoliitosta tulevat lisäämään tuontiamme,
14330: käynti muodostaa jo nykyisellään ratkaisevan mikä puolestaan luo edellytyksiä myös viennin
14331: tekijän talouselämässämme. Se on luonut edel- lisäämiselle, mutta näidenkin saavutusten jäl-
14332: lytykset kokonaan uusien tuotannonalojen syn- keen on olemassa mahdollisuuksia uusille toi-
14333: tymiselle ja niiden voimakkaalle kehittymiselle. menpiteille kaupan lisäämiseksi.
14334: Siitä on osoituksena mm. laivanrakennusteolli- Talouselämämme kehityksen edellytyksenä
14335: suuden sotien jälkeinen kehitys. Kauppamme on tietenkin koko ulkomaankauppamme kasvun
14336: Neuvostoliiton kanssa on merkittävällä tavalla turvaaminen. Länsimaille ominaiset suhdanne-
14337: turvannut myös työllisyyttä, mikä monista eri vaihtelut aiheuttavat häiriöitä taloudelliselle
14338: tekijöistä johtuen on jatkuvasti vaikea ongelma. kasvulle. Integroituminen toisaalta niinikään
14339: Vaikka yleisesti tunnustetaankin Neuvosto- luo epävarmuutta kauppamme suotuisal<le kehi-
14340: liiton kauppamme tärkeä merkitys maamme ta- tykselle. Neuvostoliiton vakaat markkinat sen
14341: louselämälle, ilmenee kuitenkin passiivisuutta sijaan luovat pysyviä edellytyksiä talouselämäm-
14342: niiden mahddllisuuksien hyväksikäytössä, joka me kasvulle. Nämä edellytykset olisi käytettävä
14343: tarjoaisi kaupan ja muun taloudellisen yhteis- hyväksi mahdollisimman laajassa mitassa, lisää-
14344: toiminnan laajentamisen Neuvostoliiton kanssa. mäUä maittemme välistä kauppa.
14345: Aivan viime aikoina on tullut esiin huolestut- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14346: tavana ilmiönä kaupan suhteellinen supistumi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14347: nen. Kun vuonna 1965 Neuvostoliiton osuus
14348: koko ulkomaankaupastamme oli 15.1 %, oli se että hallitus ryhtyisi kaikkiin tarvit-
14349: v. 1969 13.4 %. Tämä osoittaa, ettei kaup- taviin toimenpiteisiin Suomen ja Neu-
14350: pamme Neuvostoliiton kanssa ole kehittynyt vostoliiton välisen kaupan ja muun ta-
14351: suhteessa koko ulkomaankauppamme kasvun loudellisen kanssakäymisen laajentami-
14352: kanssa, vaan on supistunut v. 1965 verrattuna. seksi.
14353: Atomivoimalan ja sähkövetureiden tilaaminen
14354: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
14355:
14356: V. J. Rytkönen. Heikki Mustonen. Anna-Liisa Hyvönen.
14357: A.-L. Tiekso. Siiri Lehmonen. Veikko Salmi.
14358: Helvi Niskanen. Kalevi Kivistö. 1.-C. Björklund.
14359: Niilo Nieminen. Veikko Saarto. Pauli Räsänen.
14360: Lauha Männistö.
14361: 295
14362:
14363: III,18. ;_ Toiv.al. n:o 144.
14364:
14365:
14366:
14367:
14368: Salolainen ym.: World Wildlife Fundin Suomen säätiön perus-
14369: tamisesta ja toiminnan tukemisesta.
14370:
14371:
14372: Ed u s kun n a 11 e.
14373:
14374: Pohjoismaiden Neuvostossa ovat Svend Hau- Sveitsissä SIJaitsevan World WiMlife Fund'in
14375: gaard (RV), Ingemar Mondebo (fp) ja Pertti kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti antaa ra-
14376: Salolainen {Kok) tehneet jäsenehdotuksen (A hallista tukea tietedlisille tutkimuksille, vaiis-
14377: 343 j) Pohjoismaiden os1a!l!listumisesta Kansain- tulkselle ja opetukselle, luonnonsuojelualueiden
14378: vi:tiliseen luonnonsuojelu-uniomin (IUCN) ja perustamiselle sekä uhattujen eläin- ja kasviia-
14379: sen sisarjärjestön World Wildlife Fundin toi- jien suojatoimenpiteille, ja kaiken tarkoituk-
14380: mintaan. World W.fld:life Fund toimii jo säätiö- sena on säilyttää, hoitaa ja käyttää rationaali-
14381: muotoisena Norjassa ja Ruotsissa ja ehdotuk- sesti hyväksi luontoa ja uudistuvia luonnonva-
14382: sessa pidetään :tärkeänä toiminnan aloittamista roja :kasvi- ja eläinmaailmoineen. Säätiön tu1ee
14383: myös Suomessa ja Tanskass'a. tällöin olla ideoin ja taloudelllisesti yhteistyössä
14384: Kautta maai~man .tapahtuvan luotmon yhä sama&ta päämäärästä kiinnostuneiden viran-
14385: nopeutuvan tuhoamisen vastustamiseksi muo- omaisten, järjestöjen ja henkiiöiden kanssa.
14386: dos,tettiin vuonna 1948 KansainväHnen luon- Ruotsin World Wi1Idlife Fund'iNe antama apu
14387: nonsuojelu-unioni (IUCN) itsenäiseksi, yksi- on .tätänykyä 1,3 mHjoonaa kruunua vuodessa.
14388: tyisluontoiseksi htnsainväJiseksi ~limeksi, jonka Pohjoismaista osaJiis·tuu myös Norja työhön,
14389: haMituiksessa on kuitenkin itankkaiJijoita kun ,taas Ta!lSkassa on päästy pitkälle osa:llistu-
14390: FAO:sta ja UNESCO:sta. IUCN työskentelee misen val1mis'teluissa. Suomessa ovat tätä koslke-
14391: pytjkien saaltnaan selville kaiktkial1a maailmassa vat neuvottelut käynnissä. Islanti on saanut
14392: }a;jeja, joita uhkaa sukupuuttoon kuoleminen, ja avustuksia rahastol;ta.
14393: a1ueita, jotka ovat edtyisesti uhan alaisia, sekä Marraskuun lopussa 1970 rahasto piti ·toisen
14394: suUitlllitt~lemaan, toteuttamaan tai tuke'maan maaiLmankongressiosa Lontoossa, jonne osanot-
14395: pelastustoimenpiteitä. Unionin jäseninä on ny- tajia saapui ylli 750 edustaen 30 eri tkansalli-
14396: kyään 29 valltiO'ta j'a 225 järjes·töä 59 valtiosta. suut'ta. Paitsi hallituksensa ja toitmeenpanevan
14397: Maailman luonnonsuojelun ~isääntyrvien vaa- valtiokuntansa avulJa rahasto !työskenteli neljän
14398: timusten 'tyydyttälmiseiksi ja suurisuU!lltaisem- komitean avuLla, jotka käsittelevät luonnonsuo-
14399: pien projektien ctaihoittamiseksi on muodostettu jelua, koulutusta ja kasvatusta, jäsenhankintaa
14400: kansain'V~linen .rahasto, World Wi1dlife Fund, selkä suhdetoimintaa.
14401: joka kerää kansallisten säätiöidensä kautva avus- Kongressi kävi läpi siihenas'tisen toimintansa,
14402: tuksia jarjestöiltä ja yksityisiltä rahoittajilta. jdka käskti 335 kansainvälistä projektia 84 eri
14403: Rahastollla, jonka kotipaikka on Sveitsissä, on maassa ja lisäksi 150 kansallista projektia. Pro-
14404: perustamisasiakirjans'a mukaan koll:me tehtävää: jekteista mainittakoon .Arusha Tansaniassa,
14405: - herättää ja kasvattaa yJeisön kiinnostusta Coto Donana Espanjassa, Manu Perussa ja Skaf-
14406: luonnonsuojdlun tal!'peellilisuutta kohtaan, tafcll Islannissa. Varoja on hankittu maan
14407: - hankkia rahaa (suuria summia) kaik- ostoa, ~tutkimuksia, vartiointia, varusteita ym.
14408: kialla maai:lmassa olevia täa:tkei'tä luonnonsuoje- val"ten. Yihteenä on kansainvälisiin projekte1hin
14409: :lukdhteita varten, sijoitettu varoja yli 30 miJ;joonan Ruotsin 'kruu-
14410: - herättää aktiivinen luonnonsuojelul.ldin- nun edestä. Ruotsin a'Vustusmää•ristä mainitta-
14411: nostus päätösten 'tekijöissä kaikilla tasoilla sekä koon kaiksi, 1kumpikin puolen miiljoonan kruu-
14412: kansainvälisesti että kansalllisesti. nun suuruinen, toinen Coto Donanaan Espan-
14413: Rahasto toimii säätiömuodossa täililä hetkellä jaan ( muuttolintujen talvehtimisalue Guadalqui-
14414: 15 maassa. Esrmevkikinä voidaan mainita, että vir-joen suistaalueelia) ja toinen Charles Dar-
14415: ruotsalaisen säätiön tu'lee sääntöjensä mukaan win-säätiölle Galapagos"saarhlle. Kaikki rahas-
14416: 296 III,18.- World Wildlife Fundin Suomen säätiö.
14417:
14418: <ton avustukset jaetaan IUCN:n ohjeiden mu- tekninen kehitys on suuresti lisännyt luonnon
14419: kafsesti ja ensisijaisesti IUCN:n projekteille. jat!kuvan tuhoutumisen 'Vaaroja. Kyseessä on
14420: Kansailisesti kerätyt varat jaet·aatn shen, että kansainvälinen ongelma, jonka ratkaisemiseen
14421: kaksi kolmasosaa menee kansainväHselle il."ahas- kaikkien maiden <tulee osa11istua aikitiivisesti.
14422: tollle ja ~si !kol!masosa kansallisiin projekteihin. Kun nyt tarkoitusta varten oo aikaansaatu kan-
14423: Jossakin pohjoismaassa olevasta projektista voi sainvälinen järjestö, IUCN, johon valtioita kuu-
14424: ,tuhla :kansainvällinen ja siten voidaan myös Poh- luu jäseninä, .tuntuu luonnolliselta että viisi
14425: jolaan saada ulkomaisiakin varoja. pohjoismaata kuu1uvat jä'rjestöön.
14426: Kongressissa hyvaksyttiin yhteensä 14 pää- Wor1d WiJldlife Fund'in kautta tehtävä työ
14427: töstä, iotka kos!kivat mm. tarvetta rajoittaa maa- näyttää olevan suuressa mää:rin .tukemLsen ar-
14428: pdon väikilukua, kysymystä maan kyvystä yllä- voista. Hallitusten tulee siksi helpottaa keräys-
14429: pitää elifunää ja kaikessa suunnittelussa nouda- työtä suor1ttavien ,raJhaston kansaillisten elinten
14430: te'ttavaa eikO!logista perusnakemystä. Maailman perustamista. Pohjois:maiden osahlisttiminen
14431: ki11kdooja kehotettiin harlkitsemaan uudelleen WmJd Wikllife Fund'iin voi antaa mahdolli-
14432: asenteensa 1uonnonsuojelu'kysymyksiin. Vaadh- ,suuden hyvin perusteltu je.n projektien toteutta-
14433: 1
14434:
14435:
14436: tiih suojaa uhanalaisille biotoopeille ja uhanalai- miseen myös sdlaisissa tapauksissa joissa asian-
14437: siJ<le eläinlajeHle. Kongressi hyv~ksyi ehdotuk- omaiset maat eivät katso itsellään olevah !talou-
14438: sen että tmaailiman naiset luopuisiv'clt käyttä- dellisia mahdollisuuksia asiasta se'hriytytniseen.
14439: mästä uhan~ais'ten lajien - erityisesti täplik- Vaiklka pohjoismaat epäröisivätlkin käyttää
14440: käiden kis.saeläinten - nahkaa vaatekappa- yleisiä va11oja kansainväliseen duonnonsuojeluun,
14441: leissa. Päiiltös .tuli osoitettavaksi mvös tul'kis- osallistuminen itse jiil'jestöihin olisi :merlkityk-
14442: k'clttppiaille ,ja muödinduojillle. ~ se'Nistä ja katostaisi maiden mielenkiirutoa asiaa
14443: Ky;symystä pahjoisttnaiden osallistumisesta tä- kohtaan. Myös Pohjolassa on ajanikohtaisia teh-
14444: hän tyohön on aikaisemmin käsiteilty Pohjois- täiViä. Islannissa ,sijaitseva Skaf.tafellin kansa'llis-
14445: maiden neuvostossa. Hallituksen esityksessä B puis•to on ~o mainittu. Muita pohjoismaiseen
14446: 5 /j oli !kysymys pohjoismaisesta tuesta eräälle yhteistyohön ailheen antavia projekteja voidaan
14447: World WiLdll:ife Fund'in käsitel1tärvälkseen otta- myös etsiä esimenkilksi Pohjoisk~otin alueelta
14448: mallle !p!Ojekrtil!le muuttolintujen suojelemiseksi. ja Itämeren :piiristä. Pohjoismaiden osal-
14449: Neuvoston juridinen valiokunta ei tuolla ker- lis,tuminen jät'jestöön <teikisi rnahd.ohliseksi saada
14450: ra!Ha katsonut olevan aihetta ehdottaa että Poh- pohjoismaisia proje~teja hyväksyttyä ikansainvä-
14451: jofsmaiden neuvosto su:osiltteHsi hallituksil1e lisiiksi !pltojekteiksi.
14452: että nämä asettaishrat yleisiä varoja käytettä- Edell~ olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14453: väksi silloin kyseessä .olevaan ta·t.ikoitukseen - taen eduskunnan hyväksyttäväksi 1toiv•omuksen,
14454: maa-alueen os1tamiseen Espanjasta - jolla tus-
14455: kin tulisi olla etusijaa !muiden juLkista 1tukea että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
14456: koskevien :toiveiden edellä. Neuvosto noudatti menpiteisiin, joilla voidaan helpottaa
14457: va!lio'kunnan ehdotusota. W orld Wildlife Fundin Suomen säätiön
14458: Työ olemassaolevien luonnonympäris,töjen toiminnan käynnistymistä ja sen toimin-
14459: säilyttämiseksi ja olemassaolevien eläin-- ja kas- nan taloudellisten edellytystefn aikaan-
14460: vilajien y~läpitämiseiksi on aina ollut pdhjois- saamista.
14461: maiden etuni:ijlrokohtien mukais:ta. Nyikyajan
14462: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
14463:
14464: Pertti Salolainen. Mauri Seppä.
14465: Pekka Jokinen. Elsi Hetemäki.
14466: 297
14467:
14468: 111,19.- Toiv.al. n:o 145.
14469:
14470:
14471:
14472:
14473: Saukkonen ym.: Kauttakulkuliikenteen avaamisesta Parikkalan
14474: raja-aseman kautta Neuvostoliittoon.
14475:
14476:
14477: E d u s k u n n a 11 e.
14478:
14479: Suomen ja NeuvoS'toliiton viVlinen Wkenne vempia dmdjetuskus.tannu!ksia ja olisi omiaan
14480: on jatkUIVa&ti :kasvanut, ja samalla Vainikika1an vilkastottamaan niiden talouselämää. Näin raja-
14481: raja-aseman vas'taatl!Ottdkytky on joutunut ko- aseman avaamisella olisi ei vain paikallinen
14482: viille koetuksellle. Kun Pa1·ilklkalan kunnan vaan myös va:hakunnaUinen merkitys.
14483: alueelta on jo olemassa täysin käyttämättömänä Kautta!kuliku!liiken'teen avaamisesta Pariikika-
14484: sekä maantie- et:tä rautatieyhteys Neuvostoliit- lasta Neuvostoliittoon on Parrk<ka'lan !kunnan
14485: toon, ovat Pa:ri'klka'lan ktl1l!ta ja eräät muut yh- toimeSita esitetty useita hankkeen ,toteuttamisen
14486: teisöt toistuvasti esittäneet <kauttaku}kuliiiken- tarpedlisuutta koskevia perusteluja samoin
14487: teen aloittamista Pati!l~kalan 'kaut'ta Neuvosto- kuin rautatiekuitjetusten määrää koskevia selvi-
14488: liittoon. Huomioon ottaen Patikikalasta Joen- ty;ksiä.
14489: suuhun ja Savonlinnaan sekä Imatran kautta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14490: Kouvolaan suunrautuvart erinomaiset maantie- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14491: ja .rautatieyhteydet joihtaisi Pari'l&aJan taja-ase- muksen,
14492: man avaaminen ei :vain Itä-Suomen vaan suu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
14493: relta osin myös Pohjois- ja Keski-Suotnenkin lii- menpiteisiin kauttakulkuliikenteen avaa-
14494: kenteen Neuv.ost61Httoon kuJtkemaan Parik- miseksi Parikkalan raja-aseman kautta
14495: kalan kautta .. Parikkalan raja-asema merkitsisi Neuvostoliittoon.
14496: näi!lle alueille lyhyempiä lkufjetusmat'koja ja hal-
14497: Helsingissä 10 päivänä helmi!kuuta 1972.
14498:
14499: Juhani Saukkonen. Olavi Martikainen.
14500: Mikko Kaarna. Einari Nieminen.
14501: Pentti Poutanen.
14502:
14503:
14504:
14505:
14506: 38 156/72
14507: 298
14508:
14509: III,20.- Toiv.al. n:o 146.
14510:
14511:
14512:
14513:
14514: Sinisalo ym.: Toimenpiteistä Suomen eroamiseksi Taloudellisen
14515: yhteistyön ja kehityksen järjestöä koskevasta konventiosta.
14516:
14517:
14518: Ed u s k u n n 'a 11 e.
14519:
14520: Kun eduskunta v. 1968 an'toi suostumuk- delliseen herruusasemaansa nojaten tätä koske-
14521: sensa Suomen liittymiseen Taloudellisen yh- vat ratlkaisut omien etujensa mukaisesti.
14522: teistyön ja kehityksen jä:rjestöä (OECD) kos- Lii:ttymii!len OECDJjärjestön jäseneksi mer-
14523: kevaan konventi:oon vastustivat kansandemo- kitsee myös huomattavia !kustannuksia maal-
14524: kraatit tätä ratkaisua. Totesimme, että järjestö lemme. OECD-iärjestön jäsenmaksuiksi vuoden
14525: on syntynyt ja kehittynyt suurvalta- sekä so- 1972 rt:u1lo- ja menoarvioon on varattu 825 000
14526: sialismin ja !kapitalismin va.sta:kkaisuuksien poh- mlk. Lisäksi Pariisissa 'tloiiroiva edustusto ja
14527: jalta. Sen varsinaisista jäsenistä NATO:on kuu- muut jäsenyydestä aiheutuvat menot aiheutta-
14528: luvi:lla on kiistl:l)ton vaikutusvalta. Suomen jäse- vat lisäksi huomattavan menoerän valtioHe.
14529: nyys OECD-järjestössä heittää 1tämän vuoksi Suomi voisi saavuttaa mahdolliset ~tarjolla
14530: epäilyksen maamme puolueettomuusasentee- olevat tutkimus- ym. edut erikoissopimuksin,
14531: seen. Suomella ei ole sanottavaa mahdotlisuutta mikä ei edeNy,ttäisi jäsenyyttä järjestössä. Täil-
14532: vaikuttaa järjestön toimintaan. löin maamme asema olisi riippumattomampi ja
14533: OECD jäsenyysajan kokemus on vakuutta- sen toimintavapaudet laajan ja kai'kista syrjin-
14534: vasti osoittanut, että järjestön toiminta sen ta- nästä vapaan .kaupallisen ~a ta!loude1lisen yhteis-
14535: voitteiden mukaisesti ta1oudellisen kasvun edis- työn suhteen olisivat suuremmat.
14536: tä!m.isdksi 1tukee asenteil'laan ja suoshuiksillaan Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
14537: suurpääoman ,taloudellisia pyrkimyksiä ja suun- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14538: tautuu työläis1ten ;ja kansamme suuren enem-
14539: mistön ,ta~oudeMisia etuja ja tavoi1tteita vastaan. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
14540: Järjestön toiminta mm. rahana:rvon vakaana menpiteisiin Suomen eroamiseksi T alou-
14541: säillyttämiselksi on osoittautunut tehottomaksi dellisen yhteistyön ja kehityksen järjes-
14542: johtavien !kapiitalistimaiden suoriHaessa talou- töä (OECD) koskevasta konventiosta.
14543: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
14544:
14545: Taisto Sinisalo. Aarne Koskinen.
14546: Lauri Kantola. Toivo Åsvik.
14547: 299
14548:
14549: III,21.- Toiv.al. n:o 147.
14550:
14551:
14552:
14553:
14554: Sinisalo ym.: Kaikkien Itämeren maiden yhteistoiminnan kehit-
14555: tämisestä vesiensuojelun alalla.
14556:
14557:
14558: Ed u s kunnalle.
14559:
14560: Viime aikoina ovat eriiaiset ympäristön suo- tarvitaan tehostei1Jtua kansainvälistä yhteistyötä.
14561: jeluun liittyvät ongeltrna't olleet maassamme 60-iluvui]Ua onkin o'tettu merkittäviä askeleita
14562: esiJllä voima:k:kaammin kuin koskaan aikaisem- niin pohjoismaisen kuin Suomen ja Neuvosto-
14563: min. Erikoisen aseman on saanut vesiensuojellu- liiton keskeisen yhteistyön aloittamiseksi. On
14564: kysytny.s, jossa on pääs'ty jo suurempia alueita toimeenpanltu yhteisiä neuvotteluja ja esim.
14565: lros:kevien suojelutoimenpiteiden suunnitteluun. Suomen ja Neuv:oSitoliiton välisen tieteellis-tek-
14566: Samaan aikaan kuitenkin 1tulee yhä ilmeisem- niJ!lisen yhteis!toimintakomitean puitteissa on
14567: mälksi, että kansainvälinenkin yhteistyö tällä pettustettu ns. pitkän tähltäimen ityöryhmiä ja
14568: alaHa on välttämätöntä. Erikoinen huomio on yiksi näistä on Suomenlahden liikaantumisongel-
14569: syytä kohdistaa myös meren ja maamme osalta maa käsittelevä 1työry1hmä.
14570: erikoisesti Itämeren suojeluun. Tähänastisessa Itämeren maiden yhteistyössä
14571: Itämeren altaan syvimmiNä kohdiNa on ha- on todetitu yhlteistoimi'nnan edelleen !kehittämi-
14572: va~ttavissa hapen täydellinen kato ja jopa rik- sen välttämättömyys. Sitä tarvitaan paitsi yh-
14573: kivedyn esiintyminen. Tämä saattaa johtua asu- teisten vesiensuojelusopimusten aikaansaami-
14574: tus- ja ennen:kai:lcltea teollisuusjätteiden laske- seksi myös mm. tutkimus- ja kou'l'utustoiminnan
14575: misesta Itämereen. Jätteistä johtuu maastamme edf.sitämisdksi ja tawittavien muiden yhteistyö-
14576: mereen suoraan asuma- ja puunjailostusteolli- muotojen seilvittämi:seksi. Olisi myös saatava
14577: suusjärt:teinä sekä väliilisesti jokien tuomana. Itä!merta koskeva kotkonaissuunnite'lma saastu-
14578: Suomenlahteen vuosittain jobtuvan fosforin misen es'tämiseksi välttämättömistä toimenpi-
14579: mää!rä on 975 itonnia, Saaristomereen 300 ton- teistä.
14580: nia, Selkämereen 330 tonnia ja Perämereen 380 Suomella olisi monessa mielessä hyrvät edel-
14581: tonnia. Ruotsissa on arvioitu sel!lu!loosateoili- lytykset toimia alo~tteenteikijänä ikai'lclda Itäme-
14582: suuden laskevan vuosittain Itämereen n. 3,5 ren maita !koskevan yhteistoiminnan edelleen
14583: milj. tonnia orgaanisia jättei!tä. hämereen Ruot- kehittämiseksi vesiensuoje1uun liittyvissä kysy-
14584: sista tu~evan fosforin määrä!ksi on arvioitu 2000 myksissä. Tämän vuoksi ja ikai'kkeen edellä sa-
14585: tonnia. Meren saastumista ajatellen ovat herät- nO'Ittuun viiltaten ehdotamme eduskunnan hy-
14586: täneet suurta huolestuneisuutta eräät maassam- vä!ksyttä'Väksi toi'Vomu!ksen,
14587: me laaditut suunnitelmat jätevesien laskemi-
14588: sesta suoraan mereen sisävesien jatkuvan saastu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
14589: misen estämiseksi. menpiteisiin kaikkien Itämeren maiden
14590: Huolenpi:toon Itämeren suojaamisesta meiltä yhteistoiminnan kehittämiseksi vesien-
14591: veilvohtaa paitsi normaali pva.ikimys luonnon suojelun alalla, tavoitteena Itämeren
14592: saastu'misen estämiseen myös eräät kansainväli- saastumisen estämistä koskevan koko-
14593: set sopimukset ja normit. Tässä toiminnassa naisohjelman aikaansaaminen.
14594: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
14595:
14596: Taisto Sinisalo. Pauli Puhakka.
14597: Ensio Laine. Aarne Pulkkinen.
14598: 300
14599:
14600: 111,22.- Hemst.mot. nr 148.
14601:
14602:
14603:
14604: Stenbäck m. fl.: Om uppbringande av Finlands utvecklings-
14605: bistånd till det inom FN fastställda interimsmålet.
14606:
14607: T i 11 R i k s d a g e n.
14608:
14609: I samband med regeringens utrikespolitiska ten av årtiondet" ger resultatet, att målsätt-
14610: redogörelse till riksdagen den 5 november 1970 ningen borde uppnås år 1975. Dessvärre torde
14611: sade dåvarande utrikesminister Väinö Leskinen det dock förekomtna andra inofficiella tolk-
14612: bl. a. att "man av Finland i ECOSOC kom- ningar inom de instanser vilka är ansvariga
14613: mer att vänta sig en kraftfull och synlig verk- för målsättningens förverkligande; årtal såsom
14614: samhet samt en ekonomisk insats i förhållande 1976-77 har nämnts.
14615: till vårt lands välfärdsnivå." Utrikesministern Det vore beklagligt om en förskjutning av
14616: meddelade också att Finlands avsikt är att för- tolkningen av en offidellt fastslagen målsätt-
14617: söka bibehålla den tillväxttakt vårt .bistånd ning skulle tillåtas rubba förtroendet för Fin-
14618: uppvisat, d.v.s. c. 40 % årligen. Det finns på lands vilja och förmåga att uppfylla sina för-
14619: denna punkt anledning att citera utrikesminis- pliktelser mot u-länderna. En klar och entydig
14620: tern: "Finlands regering eftersträvar att i fort- deklar.ation från rcgeringens sida är därför nöd-
14621: sättningen bibehålla denna tillvä.,makt och om vändig, inte minst med tanke på den roll Fin-
14622: möjligt utöka den i avsikt att uppnå målet, land spelade i FN:s generalförsamling när ut-
14623: 1 % av bruttonationalprodukten i ett så tidigt vecklingsstrategin utformades och med hänsyn
14624: skede som möjligt under det andra utveck- till de förväntningar som ställs på Finland in-
14625: lingsårtiondet och för det officiella utvecklings- för det sannolika medlemskapet i FN: s eko-
14626: biståndets del det i biståndsstrategiutkastet fast- nomiska och sociala råd på den nordiska plat-
14627: ställda interimsmalet ( eller 0.75 %) i mitten sen för nästa treårsperiod.
14628: av årtiondet." Alla de övriga nordiska länderna har för sin
14629: Finland har i FN: s generalförsamling i okto- del klarlagt sina målsättningar på ett sätt sotn
14630: ber 1970 anslutit sig till de målsättningar som inte ger rum för så vida tolkningar som den
14631: ingår i utvecklingsstrategin för det andra ut- finländska regeringens ställningstagande. Det
14632: vecklingsdecenniet, med de förbehåll som fram- glädjande faktum att regeringen säsom den
14633: går ur utrikesministerns tal i riksdagen. Frå- första i varje fall fastslagit en delmålsättning,
14634: gan om Finlands målsättning har också behand- kan inte dölja att det föreligger uppenbara
14635: lats i statsrådet före det Finland anmälde sin tolkningssvårigheter med tanke på den mera
14636: ståndpunkt i generalförsamlingen. Detta ställ- exakta tidpunkten för målsättningens fötverk-
14637: ningstagande, såväl i generalförsamlingen som ligande.
14638: i riksdagen, måste därför anses vara Finlands Med hänvisning till ovanstående föreslår
14639: officiella tnålsättning för 1970-talets bistånds- undertecknade vördsamt att riksdagen ville
14640: politik besluta hemställa,
14641: I ställningstagandet talas det om "i mitten
14642: av årtiondet". Uttrycket är av största bety- att regeringen klart måtte ange den
14643: delse, då det fastställer den tidpunkt vid vii- tidpunkt, vid viiken Finlands officiella
14644: ken Finlands officiella bistånd skall nå inte- utvecklingsbistånd skall nå det i FN:s
14645: rimsmålet 0.75% av bruttonationalprodukten. biståndsstrategiutkast fastställda inte-
14646: Det föreligger inte någon officiös tolkning av rimsmålet, 0.75% av bruttonational-
14647: vad denna tidsbestämning kan innebära. En produkten.
14648: normal språklig tolkning av uttrycket "i mit-
14649: Helsingfors den 8 februari 1972.
14650:
14651: Pär Stenbäck. Evald Häggblom. Grels Teir.
14652: 301
14653:
14654: III,22.- Toiv.al. n:o 148.
14655: Suomennos.
14656:
14657:
14658: Stenbäck ym.: Suomen kehitysavun lisäämisestä YK:n määritte-
14659: lemään väliaikaistavoitteeseen.
14660:
14661: E d u s k u n n a 11 e.
14662:
14663: Hallituksen ulkopoliittisen selonteon yhtey- mitä tämä ajanmäärittely voisi merkitä. Ta-
14664: dessä eduskunnalle 5 päivänä marraskuuta vallinen kielellinen tulkinta ilmaisusta "vuosi-
14665: 1970 silloinen ulkoministeri Väinö Leskinen kymmenen puolivälissä" antaa tulokseksi, että
14666: sanoi mm., että "Suomelta tullaan talous- ja tavoite olisi saavutettava v. 1975. Valitetta-
14667: sosiaalineuvostossa ( ECOSOC) odottamaan vasti esiintynee kuitenkin muita epävirallisia
14668: voimakasta ja näkyvää toimintaa sekä maamme tulkintoja niiden instanssien piirissä, jotka ovat
14669: vaurausasteen mukaista taloudellista panosta." vastuussa tavoitteenasettelun toteuttamisesta;
14670: Ulkoministeri ilmoitti myös Suomen tarkoituk- vuosilukuja kuten 1976, 1977 on mainittu.
14671: sena olevan pyrkiä säilyttämään se kasvuvauhti, Olisi valitettavaa, jos virallisesti määritellyn
14672: joka avustuksellamme on ollut, ts. noin 40% tavoitteenasettelun tulkinnan muuttumisen sal-
14673: vuosittain. Tällä kohdin on syytä lainata ulko. littaisiin horjuttaa luottamusta Suomen tah-
14674: ministeriä: "Suomen hallitus pyrkii tältä poh- toon ja kykyyn täyttää velvoituksensa kehitys-
14675: j.alta edelleen ylläpitämään tätä kasvuvauhtia ja, maita kohtaan. Selvä ja yksiselitteinen hallituk-
14676: mikäli mahdollista, sitä lisäämäänkin tarkoituk- sen julkilausuma on siten välttämätön, ei vähi-
14677: sella saavuttaa tavoite, 1 % bruttokansantuot- ten sen osan johdosta, jota Suomi näytteli
14678: teesta niin aikaisessa vaiheessa kuin mahdol- YK:n yleiskokouksessa, kun kehitysstrategiaa
14679: lista toisen kehityksen vuosikymmenen kulues- muotoiltiin ja huomioiden ne odotukset, jotka
14680: sa ja virallisen avun osalta kehitysstrategialuon· Suomeen kohdistuvat jäsenyyden YK:n talous-
14681: noksessa määritelty välitavoite (eli 0.75 % ja sosiaalineuvostossa pohjoismaisella p«ikalla
14682: bruttokansantuotteesta), vuosikymmenen puoli- seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi näyttäessä to-
14683: välissä." dennäköiseltä. Kaikki muut pohjoismaat ovat
14684: Suomi on YK:n yleiskokouksessa lokakuussa puolestaan selvittäneet tavoitteenasettelunsa
14685: 1970 ilmoittanut kannattavansa niitä tavoit- tavalla, joka ei jätä sijaa niin laajoille tulkin-
14686: teenasetteluja, jotka sisältyvät kehitysstrate- noille kuin Suomen hallituksen kannanotto. Se
14687: giaan toista kehityksenvuosikymmentä varten ilahduttava tosiasia, että hallituksemme joka
14688: niillä varauksilla, jotka käyvät ilmi ulkominis- tapauksessa ensimmäisenä on määritellyt osa-
14689: terin puheesta eduskunnassa. Kysymystä Suo- tavoitteen, ei voi kätkeä sitä seikkaa, että
14690: men tavoitteenasettelusta on käsitelty myös on olemassa ilmeisiä tulkintavaikeuksia tavoit-
14691: valtioneuvostossa, ennen kuin Suomi ilmoitti teen toteuttamisen tarkan ajankohdan suhteen.
14692: kantansa yleiskokouksessa. Tätä kannanottoa, Yllä olevaan viitaten allekirjoittaneet kun-
14693: sekä yleiskokouksessa että eduskunnassa, on nioittaen ehdottavat eduskunnan hyväksyttä-
14694: sen vuoksi pidettävä Suomen 1970-luvun ke- väksi toivomuksen,
14695: hitysapupolitiikan virallisena tavoitteenasette-
14696: luna. että hallitus selvästi ilmoittaisi a;an-
14697: Kannanotossa puhutaan "vuosikymmenen kohdan, jolloin Suomen virallisen kehi-
14698: puolivälistä". Ilmaisu on mitä tärkein, koska tysavun on saavutettava YK:n avus-
14699: se määrittelee ajankohdan, jolloin Suomen tusstrategiaehdotuksessa määritelty väli-
14700: virallisen avun tulee saavuttaa väliaikaistavoite aikaistavoite, 0.75 % bruttokansantuot-
14701: 0.7'5 % bruttokansantuotteesta. Ei ole ole- teesta.
14702: massa mitään puolivirallista tulkintaa siitä,
14703: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
14704:
14705: Pär Stenbäck. Evald Häggblom. Grels Teir.
14706: 302
14707:
14708: III,23.- Hemst.mot. nr 149.
14709:
14710:
14711:
14712:
14713: Stenbäck m. fl.: Om åstadkommande av enhetliga fordombe-
14714: stämmelser i de nordiska länderna.
14715:
14716:
14717: T i 11 R i k s d a g e n.
14718:
14719: Den klassiska uppfattningen om trafik- ma att skilja sig åt på ett både onödigt och
14720: olyckorna är att 90 procent av olyckorna be- olyckligt sätt. Man har försökt åstadkomma
14721: ror på förarens beteende och att resterande en samordning av olika länders fordonsföre-
14722: 10 procent tili ungefär lika delar kan hänföras skrifter genom internationella organ, främst
14723: tili vägförhållanden och brister hos fordonen. OECD och ECE.
14724: Det finns emellertid belägg för att brister hos I detta sammanhang kan det vara värt att
14725: fordonen spelar en avsevärt mycket större roll. notera att gemensamma marknaden, EEC helt
14726: Vid "Conference sur la securite routiere i nyligen beslutat om gemensamt typgodkän-
14727: Bryssel 1968 redovisade dipl.ing. Schneider, nande av fordon inom marknaden, vilket inne-
14728: TOV, Miinchen, en undersökning av fordon bär, att ett fordon, som provats och godkänts
14729: som varit inblandade i olyckor under 6 år. i ett land också skall godtas utan ytterligare
14730: Man kunde där fastställa att omkring 70 pro- prövning i de övriga medlemsländerna. Avsik-
14731: cent av de inblandade fordonen måste betrak- ten är att man efterhand skall utfärda bestäm-
14732: tas som trafikfarliga före olyckan. Endast melser rörande fordonen så att helt överens-
14733: 10-12 % var felfria. Mer än 30 procent hade stämmande vilikor ställs i de tilihörande län-
14734: sådana fel som ensamt förorsakat ellet bidragit derna. Det ·blir onekligen en maktfaktor att
14735: tili olyckor. räkna med eftersom EEC svarar för mer än
14736: En bil blir aldrig med åren bättre än den 70 procent av biltillverkningen i Europa.
14737: varit som ny. Därför spelar den nya bilens
14738: egenskaper och prestanda en avgörande roll i Samtidigt blir det svårare för ett land med
14739: säkerhetshänseende. Under de senaste åren har speciella ambitioner på trafiksäkerhets- och
14740: USA börjat ställa allt högre krav på bilarnas miljövårdsområdena att tillämpa fordonsbestäm-
14741: säkerhet och miljövänlighet. Av de nordiska melser som inte är helt i överensstämmelse
14742: länderna har Sverige varit en föregångare. med andra länders. I Sverige har man redan
14743: För att få en uppfattning om det inflytande erfarenhet av detta.
14744: som de amerikanska bilsäkerhetsbestämmel- Vid den stora nordiska trafiksäkerhetskon-
14745: serna har på trafiksäkerheten har ingående ferensen i Stockholm i april 1970 framkasta-
14746: undersökningar utförts bl. a. av "The Trauma des tanken att de nordiska länderna skulle gå
14747: Research Group at the University of Cali- in för gemensam typbesiktning av fordon på
14748: fornia, Los Angeles", och resultaten har redo- samma sätt som inom EEC. Detta skulle göra
14749: visats vid trafiksäkerhetskonferensen i Bryssel. besiktningsarbetet både effektivare och billi-
14750: Dessa undersökningar ger övertygande bevis gare, samtidigt som det skulle vara lättare för
14751: för att stora resultat i skadeförebyggande syfte alla de nordiska länderna tillsammans att hävda
14752: kan uppnås genom väl genomtänkta konstruk- sina trafiksäkerhets- och miljövårdsintressen.
14753: tioner, vilka inte heller behöver medföra nämn- En gemensam typbesiktning för de nordiska
14754: värt ökade kostnader för bilen. Arbetet på länderna förutsätter emellertid enhetliga nor-
14755: säkerhetsnormerna är ännu inte avslutat, det mer. Redan nu förekommer ett visst samarbete
14756: har knappast börjat. mellan de nordiska länderna på detta område, .
14757: Det ökade intresset i olika Iänder för for- men resurserna är för närvarande alltför små
14758: donens konstruktion och utrustning kan med- för att fullständig enhetlighet skulle kunna
14759: föra att de nationella föreskrifterna kan kom- åstadkommas.
14760: III,23.- Stenbäck ym. 303
14761:
14762: Med hänvisning tili ovanstående föreslår vi bestämmelser i de nordiska länderna,
14763: vördsamt att riksdagen ville besluta hemställa, vilket möjliggör en gemensam typbesikt-
14764: ning av fordon.
14765: att regeringen måtte vidtaga åtgärder
14766: för att åstadkomma enhetliga fordons-
14767: Helsingfors den 8 februari 1972.
14768:
14769: Pär Stenbäck. Elly Sigfrids.
14770: Evald Häggblom. Kristian Gestrin.
14771: 304
14772:
14773: III,23.- Toiv.al. n:o 149. Suomennos.
14774:
14775:
14776:
14777:
14778: Stenbäck ym.: Yhdenmukaisten moottoriajoneuvoja koskevien
14779: määräysten aikaansaamisesta pohjoismaihin.
14780:
14781:
14782: E d u s k u n n a 11 e.
14783:
14784: Klassinen käsitys liikenneonnettomuuksista Eri maissa osoitettu kasvanut mielenkiinto
14785: on, että 90 % onnettomuuksista aiheutuu kul- ajoneuvon rakennetta ja varusteita kohtaan
14786: jettajan käyttäytymisestä ja että jäljellä ole- voi aiheuttaa, että kansainväliset määräykset
14787: vat 10 % suunnilleen yhtä suurin osin voi- tulevat eroamaan toisistaan sekä tarpeettomalla
14788: daan johtaa tieolosuhteista ja ajoneuvossa ole- että onnettomalla tavalla. On pyritty saamaan
14789: vista vioista. On kuitenkin todisteita siitä, aikaan eri maiden ajoneuvosäädösten yhdenmu-
14790: että ajoneuvossa olevat puutteellisuudet esittä- kaistamista kansainvälisissä elimissä, lähinnä
14791: vät huomattavasti suurempaa osaa. "Confe- OECD:ssä ja EEC:ssä. Tässä yhteydessä voi
14792: rence sur la securite routiere:ssä" Brysselissä olla aiheellista huomata, että yhteismarkkinat,
14793: vuonna 1968 diplomi-insinööri Schneider se- EEC, aivan äskettäin on tehnyt päätöksen yh-
14794: losti, TOV, Miinchenistä, erästä onnettomuuk- teisestä ajoneuvojen tyyppikatsastuksesta mark-
14795: siin kuuden vuoden aikana joutuneita ajoneu- kina-alueen piirissä, mikä merkitsee, että ajo-
14796: voja koskevaa tutkimusta. Siinä voitiin todeta, neuvo, joka on katsastettu ja hyväksytty yh-
14797: että suunnilleen 70 % kyseisistä ajoneuvoista dessä maassa, hyväksytään ilman lisäkatsas-
14798: oli pidettävä liikennevaarallisina ennen onnetto- tusta myös muissa jäsenmaissa. Tarkoituksena
14799: muutta. Ainoastaan 10-12% oli virheettö- on, että vähitellen annetaan ajoneuvoja koske-
14800: miä. Yli 30 % :ssa oli sellaisia vikoja, jotka via määräyksiä siten, että asianomaisissa maissa
14801: yksinään ovat aiheuttaneet onnettomuuksia tai asetetaan täysin samanlaisia ehtoja. Tästä tulee
14802: myötävaikuttaneet niihin. epäilemättä huomionarvoinen mahtitekijä,
14803: koska EEC vastaa yli 70 prosenttisesti auto-
14804: Auto ei milloinkaan vuosien kuluessa tule jen valmistuksesta Euroopassa.
14805: paremmaksi kuin se on ollut uutena. Siten
14806: Samanaikaisesti käy maalle, jolla on erityi-
14807: uuden auton ominaisuudet ja suorituskyky mer-
14808: siä ambitioita liikenneturvallisuuden ja ym-
14809: kitsevät ratkaisevan paljon turvallisuudelle. päristönhoidon alueilla, vaikeaksi soveltaa ajo-
14810: Viime vuosina on USA: ssa alettu asettaa yhä neuvomääräyksiä, jotka eivät ole täysin sopu-
14811: suurempia vaatimuksia autojen turvallisuudelle soinnussa muiden maiden määräysten kanssa.
14812: ja ympäristöystävällisyydelle. Pohjoismaista
14813: Ruotsissa tästä on jo kokemuksia.
14814: Ruotsi on ollut edelläkävijä.
14815: Suuressa pohjoismaisessa liikenneturvallisuus-
14816: Käsityksen saamiseksi siitä vaikutuksesta, konferenssissa Tukholmassa huhtikuussa 1970
14817: joka amerikkalaisilla autoturvallisuusmääräyk- esitettiin ajatus, että pohjoismaat ottaisivat
14818: sillä on liikenneturvallisuuteen, on mm. "The käyttöön yhteisen ajoneuvojen tyyppikatsastuk-
14819: Trauma Research Group at the University of sen samalla tavoin kuin EEC:n piirissä tapah-
14820: California, Los Angeles" suorittanut tarkkoja tuu. Tämä tekisi katsastustyön sekä tehok-
14821: tutkimuksia, ja tuloksia on selostettu liikenne- kaammaksi että halvemmaksi, samaan aikaan
14822: turvakonferenssissa Brysselissä. Nämä tutki- kun kaikkien pohjoismaiden olisi helpompi
14823: mukset antavat vakuuttavia todisteita siitä, yhdessä valvoa liikenneturvallisuus- ja ympä-
14824: että voidaan päästä suuriin vahinkoja estä- ristönhoitoetujaan. Yhteinen tyyppikatsastus
14825: viin tuloksiin hyvillä konstruktioilla, joiden ei pohjoismaissa edellyttää kuitenkin yhtenäisiä
14826: myöskään tarvitse aiheuttaa mainittavia kustan- normeja. Jo nyt on tiettyä yhteistyötä poh-
14827: nusten nousuja autolle. Työ turvallisuusnor- joismaiden kesken tällä alalla, mutta voima-
14828: mien suhteen ei ole vielä päätöksessä, se on varat ovat tätä nykyä aivan liian pienet täy-
14829: tuskin alkanut. dellisen yhtenäisyyden aikaansaamiseksi.
14830: 111,23.- Stenbäck ym.
14831:
14832: Yllä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- vien mä.~rjiyste;N P.#~al'l~is,eJe.sj poh-
14833: taen, että eduskunta hyväksyisi toivomuksen, joismaihin, mikä mahdollistaisi yhtei-
14834: sen ajoneuvojen tyyppikatsastuksen.
14835: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14836: · y.b.tenä}stetz moatto.dajon.eppo.ja le{Js,ke-
14837: H61singissä 8 'Päivänä helmikuuta 19V.2.
14838:
14839: Pär Stenbäck. Elly Sigfrids.
14840: Evald Häggblom. Kristian Gestrin.
14841:
14842:
14843:
14844:
14845: 39 156/72
14846: 306
14847:
14848: 111,24.- Hemst.mot. nr 150.
14849: ;..;-
14850:
14851:
14852:
14853:
14854: Stenbäck m. fl.: Om förbättring dv möjligheterna att se"Sveriges
14855: television i Finland och flinlands television i Sverige.
14856:
14857:
14858: T i 11 R i k s d a g e n.
14859: Intresset för ökade möjligheter tili tv-mot- särdeles kostsamma eller förberedelserna sär-
14860: tagning mellan Finland och Sverige är starkt deles tidskrävande.
14861: i båda länderna, främst självfallet hos den Man räknar med att utvecklingen inom sa-
14862: svenska resp. finska minoritetsbefolkningen telliittekniken skall göra det möjligt att inom
14863: men även bland majoritetsbefolkningen, som ca tio år sända tv-program via satelliter direkt
14864: i allt högre grad kommit till insikt om televi- till mottagare i hemmen. Denna programöver-
14865: sionens centrala ställning i det nordiska sam- föringsmetod kan visa sig vara fördelaktig i
14866: arbetet. Detta intresse har kommit till uttryck glest befolkade områden som ännu saknar kon-
14867: på många olika sätt, bl.a. i form av rekom- ventionella stationsnät. Det verkar däremot
14868: mendationer från Nordiska Rådet och i form föga troligt att något enskilt nordiskt land
14869: av resolutioner och uppvaktningar från olika skulle gå in för spridning av sina tv-program
14870: organisationer, medborgargrupper, politiska via satellit. En gemensam nordisk satellit för
14871: partier m.m. Det mest konkreta resultatet av spridning av alla nordiska program till alla
14872: dessa opinionsyttringar är de arrangemang nordiska Iänder vore däremot tänkbar och
14873: som nåtts för Aland resp. Tornedalen, där möjligheterna att utveckla ett dylikt samnor-
14874: man nu har relativt goda möjligheter att se diskt projekt bör också undersökas.
14875: grannlandets tv-program. Trots de goda resul- De åtgärder, vilka i första hand bör vidtas
14876: tat, i vissa fall av prejudicerande natur, som för att bryta stagnationen på tv-samarbetets
14877: nåtts i dessa gränstrakter, förefaller det som område, är:
14878: om en fortsatt utbyggnad av tv-mottagnings- - att den s.k. Alandssändarens effekt höjes
14879: möjligheterna mellan Finland och Sverige inte så att mottagning blir möjlig också i västra
14880: vore att emotse. Denna stagnation måste mot- Aboland
14881: arbetas och regering och riksdag i båda län- - att en sändare för Sveriges television
14882: derna vara beredda att ställa de medel till bygges i Syd-Österbotten, antingen i Kristine-
14883: förfogande som kan visa sig vara erforderliga. stads- eller Bötommasten
14884: Då det visat sig att rundradiobolagen inte - att en sändare för Finlands television
14885: avser att vidta de åtgärder som en fortsatt ut- bygges i Stockholm eller på annan central ort
14886: byggnad av tv-samarbetet kräver, är det vik- i Mälarområdet samt
14887: tigt att riksdag och regering åtar sig att aktivt - att en kommitte tillsättes för att utreda
14888: driva på utvecklingen, bl.a. genom att i stats- möjligheterna till en snar utbyggnad av ett
14889: budgeten uppta anslag för ändamålet. Ansvaret särskilt tv-nät i Svensk-Finland i enlighet med
14890: för att det nordiska samarbetet inte stagnerar den internationella frekvensplanen från år
14891: på televisionens viktiga område kan inte anses 1961.
14892: vila enbart på radiobolagen, som har att arbeta Med hänvisning till ovanstående föreslår vi
14893: inom en given ekonomisk ram, utan måste vördsamt, att riksdagen ville besluta hemställa,
14894: betraktas som ett led i ett vidare kulturellt
14895: samarbete på nationsplanet. Inrättandet av att regeringen måtte vidta åtgärder
14896: ovannämnda sändare förutsätter överenskom- för att förbättra möjligheterna för fin-
14897: melser med berörda upphovsorganisationer, landssvenskarna att se Sveriges TV och
14898: men eftersom det rör sig om begränsade om- /ör den finskspråkiga minoriteten i Sve-
14899: råden behöver dessa överenskommelser inte bli rige att se Finlands TV.
14900: Helsingfors den 14 februari 1972.
14901:
14902: Pär Stenbäck. Kristian Gestrin.
14903: Evald Häggblom. Elly Sigfrids.
14904: 307
14905:
14906: III,24.- Toiv.al. n:o 150. Suomennos.
14907:
14908:
14909: Stenbäck ym.: Katselumahdollisuuksien parantamisesta siten,
14910: että Ruotsin televisio näkyisi Suomessa ja Suomen televisio
14911: Ruotsissa.
14912:
14913: E d u s k u n n a 11 e.
14914: Kiinnostus tv-ohjelmien katselumahdollisuuk- musten tarvitse tulla er1ty1sen kalliiksi eikä
14915: sien lisäämiseen Suomen ja Ruotsin välillä on valmistelujen erityisen aikaavieviksi.
14916: voimakas kummassakin maassa, ennen kaikkea Uumoillaan, että satelliittitekniikan alalla ta-
14917: tietysti ruotsalaisen ja vastaavasti suomalaisen pahtuva kehitys mahdollistaa sen, että n. kym-
14918: vähemmistön keskuudessa, mutta myös enem- menessä vuodessa tv-ohjelmaa voidaan lähettää
14919: mistöväestön osalta, joka yhä enenevässä mää- satelliittien kautta suoraan kotivastaanottimiin.
14920: dn on tajunnut television keskeisen aseman Tämä ohjelmansiirtomenetelmä voi osoittautua
14921: pohjoismaisessa yhteistyössä. Tämä kiinnostus on edulliseksi . harvaan asutuilla seuduilla, joilta
14922: ilmennyt monin eri tavoin, mm. Pohjoismaiden vielä puuttuu tavanomainen asemaverkko. On
14923: Neuvoston suosituksina ja eri järjestöjen, kan- sitä vastoin tuskin luultavaa, että mikään poh-
14924: salaisryhmien, poliittisten puolueiden ym. jul- joismaa yksin ryhtyisi välittämään tv-ohjel-
14925: kilausumina ja käynteinä viranomaisten luona. miaan satelliitin kautta. Yhteinen pohjoismai-
14926: Näiden mielipiteenilmaisujen kouriintuntuvim- nen satelliitti kaikkien pohjoismaisten ohjel-
14927: pana tuloksena ovat ne järjestelyt, joihin on mien välittämiseksi kaikkiin pohjoismailiin
14928: päästy Ahvenanmaalla ja Tornionjokilaaksossa, olisi sen sijaan ajateltavissa ja mahdollisuudet
14929: joissa nyt on melko hyvät mahdollisuudet naa- sellaisen yhteispohjoismaisen projektin kehittä-
14930: purimaan tv-ohjelman katselemiseen. Huoli- miseen tuleekin tutkia.
14931: matta näillä rajaseuduilla saavutetuista hyvistä Ne toimenpiteet, joihin pitää ensi sijassa
14932: tuloksista, joita tietyissä tapauksissa on pidet- ryhtyä tv-yhteistyön pysähdystilan murtami-
14933: tävä ennakkoluonteisina, näyttää siltä, että Suo- seksi, ovat:
14934: men ja Ruotsin välistä tv-katselumahdollisuuk- - että ns. Ahvenanmaan lähettimen tehoa
14935: siert jatkuvaa laajentumista ei olisi pikapuoliin nostetaan niin, että sen näkyvyys myös länti-
14936: odotettavissa. Tätä paikalleen juuttumista vas- sellä Turunmaalla käy mahdolliseksi
14937: taan on työskenneltävä ja kummankin maan - että Ruotsin television lähetin pystyte-
14938: hallituksen ja eduskunnan on valmistauduttava tään Etelä-Pohjanmaalle, joko Kristiinankau-
14939: asettamaan käytettäväksi ne varat, jotka voivat punkiin tai Karijoelle ·
14940: osoittautua tarpeellisiksi. - että Suomen television lähetin rakenne-
14941: Kun on käynyt selville, että yleisradioyhtiöt taan Tukholmaan tai johonkin muuhun keskei-
14942: eivät aio ryhtyä niihin toimenpiteisiin, joita tv- seen paikkaan Mälarin alueella sekä
14943: yhteistyön jatkuva· laajentaminen vaatii, on - että asetetaan komitea selvittämään
14944: tärkeää, että eduskunta ja hallitus ottavat teh- mahdollisuuksia erityisen ·tv-verkon pikaiseen
14945: täväkseen aktiivisesti jouduttaa kehitystä, mm. laajentamiseen ruotsalaisessa Suomessa vuoden
14946: ottamalla valtion tulo- ja menoarvioon määrä- 1961 kansainvälisen taajuussuunnitelman mu-
14947: rahan tarkoitukseen. Vastuuta siitä, että poh- kaisesti.
14948: joismainen yhteistyö ei television tärkeällä sa- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
14949: ralla pysähdy, ei voida sälyttää yksinomaan ra- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14950: dioyhtiöille, joiden on työskenneltävä tietyissä muksen,
14951: taloudellisissa puitteissa, vaan sitä on pidettävä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14952: tärkeänä osana kansallisella tasolla tapahtuvaa suomen-ruotsalaisten mahdollisuuksien
14953: laajaa kulttuuriyhteistyötä. Edellä mainitun lä- parantamiseksi nähdä Ruotsin TV:a ja
14954: hettimen perustaminen vaatii sopimusten sol- Ruotsissa olevan suomenkielisen vähem-
14955: mimista asianomaisten kesken, mutta kun on mistön mahdollisuuksien parantamiseksi
14956: kysymys rajoitetuista alueista, ei näiden Sopi- nähdä Suomen TV:a.
14957: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
14958: Pär Stenbäck. Kristian Gestrin.
14959: Evald Häggblom. Elly Sigfrids.
14960: 308
14961:
14962: III,25.- Toiv.al. n:o 151.
14963:
14964:
14965:
14966:
14967: 1. Suominen ym.: Kansainvälisen neuvottelukunnan aikaansaa-
14968: misesta Itämeren saasteongelman ratkaisemiseksi.
14969:
14970:
14971: E d u s k u n n a 11 e.
14972:
14973: 'Suomenlahti, Pohjanlahti ja Itämeri ovat Myös Tukholmassa pidettävässä YK:n luonnon-
14974: sa1lStumisuhan alaisia. Suomenlahden osalta suojelukonferenssissa ·on pyrittävä maailman
14975: saastuminen on jo alkanut. Itämeri lahtineen suurimman yhtenäisen murtovesialtaan __:... Itä-
14976: on suhteellisen matala ja tästä syystä sen abso- meren saastumisongelman nostamiseen erääksi
14977: luuttinen vesimäärä pinta-alaan nähden on keskeiseksi teemaksi.
14978: pieni verrattuna valtameriin, joten se ei pi- Itämeren saastumisen estäminen on varmasti
14979: laantumatta kestä nykyistä ja yhä kasvavaa jä- ~sia, jossa ideologiset erimielisyydet voidaan
14980: tevesikuormitusta. yksimielisesti syrjäyttää.
14981: Itämeren vesi vaihtuu kerran 25 vuodessa ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14982: veteen lasketaan nykyisin enemmän jätteitä, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14983: mitä vesi luonnollisella tavalla pystyy poista- muksen,
14984: maan. Jätteitä ja pääasiassa fosforia varastoituo että hallitus suorittaisi mahdollisim-
14985: siten veteen yhä suurempia määriä. man pikaisesti tunnusleluja Itämeren
14986: Meidän käsityksemme mukaan Itämeren saas- muiden ympärysvaltioiden, Neuvostolii-
14987: teongelmaa ei voida ratkaista pelkästään kan- ton, Puolan, Saksan Demokraattisen Ta-
14988: sallisella pohjalla, vaan tutkimus- ja ehkäisytyö- savallan, Saksan Liittotasavallan, T ans-
14989: hön on osallistuttava kaikkien Itämeren val- kan ja Ruotsin kanssa tarkoituksena
14990: tioiden. Suomen olisi syytä· ottaa tässä asiassa saada aikaan kansainvälinen neuvottelu-
14991: aloite pikaisesti käsiinsä ja kutsua kaikkien Itä- kunta Itämeren saasteongelman mah-
14992: meren valtioiden asiantuntijat neuvotteluun. dollisimman pikakeksi ratkaisemiseksi.
14993: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
14994:
14995: Ilkka Suominen. Anna-Liisa Linkola.
14996: Juha Vikatmaa. G. Laatio.
14997: Sinikka Karhuvaara. Antero Salmenkivi.
14998: Pertti Salolainen. Elsi · Hetemäki •
14999: Jouni Mykkänen. . Aili Vaittinen.
15000: Pekka Jokinen.
15001: 30!}
15002:
15003: 111,26.- Toiv.al. n:o 152.
15004:
15005:
15006:
15007:
15008: S. Suominen ym.: Ksupallisten sihteerien sijoituksen tarkistami-
15009: sesta.
15010:
15011:
15012: E d u s k u n n a II e.
15013:
15014: Kaupallisten sihteeriemme SlJOltus tolmmta- maksimoida ja tämä edellyttää sijoituspistei-
15015: pisteisiinsä perustuu ao. alueella tapahtuvan den tarkistusta.
15016: vientimme kasvuun, siihen, että kasvua ylimal- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15017: kaan tapahtuu. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15018: Vientimme suotuisa kehitys tulevaisuudessa
15019: riippuu kuitenkin paljolta siitä, kuinka dynaa- että kaupallisten sihteerittnme sqot-
15020: misesti ja joustavasti pystymme käyttämään hy- tus toimintapisteisiinsä tarkistettaisiin
15021: väksi avautuvan vientitilaisuuden. Kaupallisen kriteerinä vientimme alueellisen kasvun:
15022: sihteeri-organisaatiomme tarjoama hyöty tulisi nopeus.
15023: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
15024:
15025: Sami Suominen. Kullervo Rainio.
15026: Ilkka Suominen. Matti Hokkanen.
15027: Antero Salmenkivi. Eero Lattula. .
15028: Elsi Hetemäki. M. Jaatinen.
15029: G. Laatio. Olavi Nikkilä.
15030: T. 1. Vartia. Juuso Häikiö.
15031: Anna-Liisa· Linkola. Pekka Jokinen.
15032: Eino Loikkanen. Kauko Tamminen.
15033: Mauri Seppä.
15034: 310
15035:
15036: 111,27.- Toiv.al. n:o 153.
15037:
15038:
15039:
15040:
15041: ·Tarjanne ym.: Pysyvän kansainvälisen elimen perustamisesta Itä-
15042: meren suojelemista varten.
15043:
15044:
15045: E d u s k u n n a 11 e.
15046:
15047: Ympäristön saastuminen on monessa mie- aloite, jonka mukaan Itämeren reunavaltiot pe-
15048: lessä kansainvälinen ongelma. Suomen koh- rustaisivat pysyvän asiantuntijaelimen, joka kä-
15049: ·dalla Itämeren kysymys ja Itämeren säilyminen sittäisi monipuolista ympäristöasiantuntemusta
15050: riittävän puhtaana on erityisen tärkeätä. Tämän koordinoimaan eri maissa tapahtuvaa tutki-
15051: vuoksi kaikin tavoin tulisi pyrkiä sellaisiin toi- musta, valvontaa ja jätekuormituksen vähentä-
15052: menpiteisiin, jotka vähentävät Itämeren alueelle mistä sekä yhteisten normien [aatimista Itäme-
15053: joutuvaa kulttuurivaikutuksesta tapahtuvaa ren altaan suojelemiseksi.
15054: kuormitusta. Tällä hetkellä Itämereen putkau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15055: tuvasta kuormituksesta suurin osa tulee Suo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15056: men rannikoiden vaikutuspiiriin. Koska tähän muksen,
15057: kuormitukseen vaikuttavat myös muut Itäme-
15058: ren reunavaltiot olisi Suomen pyrittävä tehok- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
15059: kaaseen kansainväliseen yhteistyöhön Itämeren menpiteisiin aloitteen aikaansaamiseksi
15060: saastumisen valvomiseksi ja estämiseksi. pysyvän kansainvälisen elimen perusta-
15061: Tämän vuoksi Suomen valtion tulisi tehdä miseksi Itämeren suojelemista varten.
15062: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
15063:
15064: Pekka Tarjanne. Aili Laitinen.
15065: Olavi Borg. Pirkko Aro.
15066: 311
15067:
15068: 111,28.- Toiv.al. n:o 154.
15069:
15070:
15071:
15072:
15073: Tarjanne ym.: Kansainvälisen korvausjärjestelmän luomisesta il-
15074: man ja merien saastumisesta aiheutuvien vahinkojen korvaa-
15075: miseksi.
15076:
15077:
15078: E d u s k u n n a 1I e.
15079:
15080: Elinympäristön saastuminen ja siitä aiheu- Kuitenkin muualta tulevat ilman epäpuhtaudet
15081: tuvat terveydelliset ja taloudelliset ongelmat yhtyneinä Suomessa syntyneisiin epäpuhtauk-
15082: eivät ole kansallisia. Teollisuuskeskusten aiheut- siin aiheuttavat huomattavia taloudellisia va-
15083: tama ilman saastuminen vaikuttaa erittäin hinkoja mm. rakennuksille. Itämeren saastumi-
15084: laajoilla alueilla, samoin merien saastuminen. nen puolestaan aiheuttaa elinkeinon tyrehtymi-
15085: Suomi ei sijaitse missään saasteilta suojatussa sen rannikkoalueitten kalastajaväestöitä ja vä-
15086: paikassa, vaan Euroopan teollisuuskeskukset hentää saaristomme käyttömahdollisuuksia va-
15087: aiheuttavat ilman saastumista meilläkin yhä li- paa-aikatarkoituksiin.
15088: sääntyvässä määrin. Aivan erityisen ongelman Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15089: muodostaa matala Itämeri, joka saastuu varsin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15090: helposti. sen,
15091: Kysymys ei ole mistään yksinomaan esteetti-
15092: sistä vaurioista, vaan aivan mitattavissa olevista että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15093: haitoista maamme asukkaille. Euroopan teolli- kansainvälisen korvausjärjestelmän luo-
15094: suuskeskusten aiheuttama ilman saastuminen ei miseksi ilman ja merien saastumisesta
15095: tosin vielä aiheuta selviä terveydellisiä haittoja. aiheutuvien vahinkojen korvaamiseksi.
15096: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
15097:
15098: Pekka Tarjanne. Aili Laitinen.
15099: Olavi Borg. Pirkko Aro.
15100: 312
15101: 111,29.- Toiv.al. n:o 155.
15102:
15103:
15104:
15105:
15106: Tarjanne ym.: Kehitysybteistyöta harjoittavien kansalaisjärjestö-
15107: jen tukemisesta.
15108:
15109:
15110: E d u s k u n n a 11 e.
15111:
15112: Yhdistyneitten Kansakuntien yleiskokouk- mille. Hallitukset voivat harkita joko uusien
15113: ~essa syksyllä 1970 hyväksyttiin toiminta- ja kansallisten elimien perustamista tai jo ole-
15114: tavoiteohjelma Yhdistyneitten Kansakuntien ke- massa olevien vahvistamista yleisen mielipi-
15115: hityksen toiselle vuosikymmenelle. Tämän nk. teen liikkeelle saamiseksi."
15116: kansainvälisen kehityksen strategian eräs keskei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15117: nen kohta tähtää yleisen mielipiteen liikkeelle nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15118: saamiseen sekä kehitysmaissa että teollisuus- sen,
15119: maissa vuosikymmenen tavoitteiden ja velvoit- että hallitus vuoden 19 73 tulo- ja
15120: teiden tueksi. "Kehitysmaiden omat voimanpon- menoarvioesitystä Jaatiessaan ottaisi
15121: nistukset taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen huomioon Y hdistyneitten Kansakuntien
15122: tarpeiden tyydyttämiseksi on tehtävä selvem- yleiskokouksen tekemän päätöksen
15123: min ja yleisemmin tunnetuiksi teollistuneissa myönteisen suhtautumisen aikaansaami-
15124: maissa. seksi kehitysyhteistyöhön tukemalla va-
15125: Yleisen mielipiteen liikkeelle saamisesta on paiden kansalaisjärjestöjen, tätä tarkoit-
15126: päävastuun kuuluttava lähinnä kansallisille eli- tavaa toimintaa.
15127: He1l;tngissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
15128:
15129: Pekka Tarjanne. Olavi Borg. Pirkko Aro.
15130: 313
15131:
15132: Ili,J9. - Hemst.mot. nr 156.
15133:
15134:
15135:
15136:
15137: Teir m. fl.: Om ökad sebarhet av Sveriges television i Finland
15138: och av Finlands television i Sverige.
15139:
15140:
15141: T i 11 R i k s d a g e n.
15142:
15143: T elevisionens hetydelse växer hela ,t.iden. Ett allmänt krav på svens:kt håll i landet är
15144: Den har blivit nästan en daglig nödvänd.ighet att få utby.te av den licensavgift, som erlägges.
15145: i de allra flesta hem och som underhållnings- Då detta rättmätiga krav inte har tillgodQSetts
15146: medel är den enastående, {örutsatt att program- trots flera framstötar, borde sebarheten av
15147: men är goda och framställda på ett språk, som Sveriges television förbättras så, att den svensk-
15148: tittaren förstår. talande befolk.ningen skulle ha möjlighet att
15149: Ifråga om Rundradions televisionsprogram kunna följa med dessa svenska program. Det
15150: på svenska finns det mycket att ön.ska och finns siikert samma önskan på många håll
15151: kräva både då det gäller programhalten och bland den finsktalande befolkningen,
15152: sändningstiden. Den svens:kspråkiga befol!k- För att tillgodose den finsktalande hefolk-
15153: ningens kulturella behov via televisionen till- ningens kulturella behov i Sverige borde sam-
15154: godoses inte på enahanda grunder som majori- tidigt sebarheten av Finlands television tryg-
15155: tetsbefolkningens, vilket grundlagen .förutsätter . gas i Sverige. Allt detta borde ske snabht och
15156: Inte ens svensk text kan åstadkornmas t.eX'. i i gott samarbete meUan Finland och Sverige.
15157: alla finskspråkiga filmer. Då en mycket stor Med hänvisning tili det ovan sagda föreslås,
15158: del av den svensktalande befolkningen inte att riksdagen ville hemställa, . . <.
15159: förestår finska, går det mesta av televisions-
15160: programmen dem ,förbi. För att kompensera att regeringen måtte vidtaga skynd-
15161: detta har man försökt följa med programmen samma åtgärder i samarbete med Sve-
15162: i Sveriges .television, men på många håll är rige för att öka sebarheten av Sveriges
15163: sebarheten mycket minimal eller obefin.tlig. En television i Finland och sebarheten av
15164: del ser Sveriges television, men betalar licens- Finlands television i Sverige.
15165: avgiften rtill Finlands Rundradio.
15166: Helsingfors den 10 februari 1972.
15167:
15168: Grels Teir. Kristian Gestrin.
15169: Victor Procope. Antti Pohjonen.
15170: Ragnar Granvik. Carl Olof Tallgren.
15171: Henrik Westerlund. Elly Sigfrids.
15172:
15173:
15174:
15175:
15176: 40 156/72
15177: 314
15178:
15179: 111,30.- Toiv.al. n:o 156. Suomennos.
15180:
15181:
15182:
15183:
15184: Teir ym.: Ruotsin television näkyvyyden lisäämisestä Suomessa
15185: ;a Suomen television vastaavasti Ruotsissa.
15186:
15187:
15188: E d u s k u n n a 11 e.
15189:
15190: Television merkitys kasvaa koko ajan. Se Yleinen vaatimus maan ruotsalaisella ,taholla
15191: on fullut miltei päivittäiseksi vätttämättömyy- on saada etua suoritetusta lupamaksusta. Kun
15192: deksi useimmissa kodeissa ja viihteen kannalta tätä oikeutettua vaatimusta ei ole tyydytetty
15193: se on ainutlaatuinen edellyttäen, että ohjelma useista aloitteista huolimatta, pitäisi Ruotsin
15194: oh hyvää ja esitetään kielellä, jota katsoja ym- television näkyvyyttä parantaa niin, että ruot-
15195: märtää. sia puhuvalla väestöllä olisi mahdollisuus seu-
15196: Kysymyksen ollessa Yleisradion ruotsinkieli- rata näitä ruotsalaisia ohjelmia. Sama toivomus
15197: sestä ohjelmasta on paljon toivomiSen ja vaati- on varmasti usealla taholla suomeapuhuvan!kin
15198: nlisen varaa sekä ohjelmien sisällön että ~ähe väestön keskuudessa.
15199: tysaikojen puolesta. Ruotsinkielisen väestön Suomeapuhuvan väestön kulttuuritarpeiden
15200: kulttuuritarpeita ei tyydytetä television väli- tyydyttämiseksi Ruotsissa pitäisi samanaikai-
15201: tyksellä samanlaisin perustein kuin enemmistö- sesti Suomen television näkyvyys turvata Ruot-
15202: väestön, niin kuin perustuslaki edellyttää. Ei sissa. Tämän kaiken tulisi tapahtua nopeasti
15203: edes ruotsinkielistä tekstiä pystytä liittämään ja hyvässä yhteistyössä Suomen ja Ruotsin kes-
15204: esim. kaikkiin suomenkielisiin elokuviin. Kun ken.
15205: ruotsiapuhuvan väestön hyvin suuri osa ei Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
15206: ymmärrä suomea, se jää osattomaksi useim- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15207: mista televisio-ohjelmista. Tämän puutteen kor-
15208: jaamiseksi on yritetty seurata Ruotsin televi- että hallitus kiireesti ryhtyisi yhteis-
15209: sion ohjelmia, mutta morun paikoin näikyvyys työssä Ruotsin kanssa toimenpiteisiin
15210: on varsin minimaaUnen tai olematon. Jotkut Ruotsin television näkyvyyden lisäämi-
15211: katsovat Ruotsin televisiota, mutta maksavat seksi Suomessa ja Suomen television
15212: lupamaksut Suomen Yleisradiolle. näkyvyyden lisäämiseksi Ruotsissa.
15213: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
15214:
15215: Grels Teir. Kristian Gestrin.
15216: Victor Procope. Antti Pohjonen.
15217: Ragnar Granvik. Carl Olof Tallgren.
15218: Henrik Westerlund. Elly Sigfrids.
15219: 31S
15220:
15221: III,JL- Hemst.mot. nr 157.
15222:
15223:
15224:
15225:
15226: Teir m. fl.: Om teleförbindelse mellan Finland och Sverige över
15227: Bottniska viken.
15228:
15229:
15230: T i II R i k s d a g e n.
15231:
15232: Telekommuni:kationema spelar en allt större över ex. Kvarken tili Sverige. Detta skulle vara
15233: roll i det industrialiserade samhället. Inom ut- synnerligen påkallat på grund av den livliga
15234: vecklingsotnrådena är mycket ogjort ännu på teletrafiken mellan Finland och Sverige. På
15235: aetta område och också i övrigt är teleförbin- svenska sidan finnes säkert samma intresse och
15236: delsema i behov av stora förbättringar. behov av en dylik förbättring.
15237: Om en abonnent ex. i Gamlakarieby skall På grund av det ovan sagda föreslås, att
15238: ringa tili norra Sverige går hans samtai via riksdagen ville hemställa,
15239: Aho ti11 StoCkholm och däriirån norrut på
15240: svenska sidan. Avståndet över Bottniska viken att regeringen skyndsamt måtte låta
15241: är mycket kort och det borde skyndsamt utre- utreda möiligheterna att skapa en direkt
15242: das möjligheterna att få direkt teleförbindelse teleförbindelse mellan Finland och Sve-
15243: rige över Bottniska viken.
15244: Helsingfors den 16 februari 1972.
15245:
15246: Grels Teir. Elly Sigfrids.
15247: Antti Pohjonen. Mauri Seppä;
15248: Pär Stenbäck. Victor Procbpe.
15249: P. Mäki-Hakola. Kristian Gestrin.
15250: 316
15251:
15252: 111,31.- Toiv.al. n:o 157. Suomennos.
15253:
15254:
15255:
15256:
15257: Teir ym.: Teleyhteydestä Suomen ja Ruotsin välillä Pohjanlahden
15258: yli.
15259:
15260:
15261: E d u s k u n n a 11 e.
15262:
15263: Teollistuneessa yhteiskunnassa teleyhteyslii- olisi erityisen tarpeel.Jls.ta Suomen ja Ruotsin
15264: kenteen merkitys kasvaa jatkuvasti. Kehitys- välisen vilkkaan teleliikenteen vuoksi. Ruot-
15265: alueilla· on tällä alalla paljon tekemättä ja sin puolella tunnetaan tällaisen parannuksen tar-
15266: muutenkin teleyhteyksissä on paljon paranta- vetta kohtaan varmaankin yhtä suurta mielen-
15267: misen varaa. kiintoa.
15268: Jos 'esim. Kokkolassa ole-van tilaajan pitäisi Yllä esitetyn perusteella ehdotetaan edus-
15269: so1ttaa pohjois-Ruotsiin, hänen puhelunsa väli- kunnan hyväksyttäväksi ,toivomus,
15270: tetään Turun kautta Tukholmaan ja sieltä
15271: Ruotsin .puolella pohjoiseen. Matka Pohjanlah- että hallitus kiireellisesti selvityttäisi
15272: den yli on hyvin lyhyt ja kiireellisesti tulisi suoran teleyhteyden saamisen mahdolli-
15273: selvittää suoran teleyhteyden saamisen mah- suudet Suomen ja Ruotsin välillä Poh-
15274: dollisuudet Merenkurkun yli Ruotsiin. Tämä janlahden yli.
15275: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
15276:
15277: Grels Teir. Elly Sigfrids.
15278: Antti Pohjonen. Mauri Seppä.
15279: Pär Stenbäck. Victor Procope.
15280: P. Mäki-Hakola. Kristian Gestrin.
15281: 317
15282:
15283: III,32.- Toiv.al. n:o 158.
15284:
15285:
15286:
15287:
15288: Tuominen yrn.: Rauhaa suojaavan lain siiiitämisestä.
15289:
15290:
15291: E d u s k. u n n a 11 e.
15292:
15293: Eduskunnassa ja kansalaisjärjestö.issä on Paras tapa vahingollisen knmmnan · esteml-
15294: useaan otteeseen kiinnitetty huomiota maamme seksi on tehokas valistustyö. Mikäli .se ei yksin
15295: etUja vahingbi.ttavaan viime vuosina varsin laa- riitä, kuten tällä hetkellä näyttää, on paikallaan
15296: jat mittasuhteet saaneeseen Neuvostoliiton vas- harkita rauhaa Suojaavia lainsäädännöllisiä toi-
15297: taiseen propagandaan. Monissa erilaisissa jul- menpiteitä, joilla vahvistetaan hyvien kansain-
15298: kaisuissa olleiden kirjoitusten ainoa tarkoitus välisten suhteiden kehittymistä ja rauhan lujit-
15299: voi olla vain vihamielisen mielialan levittämi- tumista. Vertauskohdaksi voi esittää eduskun-
15300: nen itäistä naapurimaatamme vastaan. nan viime vuonna hyväksymän lain rotusyrjin-
15301: Suomen vaiheet· puhuvat siitä, miten vaaral- nän kieltämistä, jolla turvataan käytännössä
15302: lisia seurauksia ennakkoluuloja ja vihaa levit- rotusyrjinnän estäminen.
15303: tävällä mielipidemuokkauksella saattaa olla, jo- Vihamielisyyden levittäminen jotakin kan-
15304: ten. on vakava virhe aliarvioida sitä. On kiin- saa vastaan on vähintään yhtä tuomittava ja
15305: nitettävä huomiota siihen, että tämänkaltainen Suomen oloja ajatellen vieläkin haitalUsempi
15306: ~iminta on syvästi ristiriidassa rauhan- ja yya- teko. Rauhan turvaamista koskevalla lainsäädän-
15307: sopimuksen kanssa. Samaa on sanottava myös nöllä olisi vahvistettava Suomen virallisen po-
15308: rauhansopimuksessa kiellettyjen järjestöjen laa- litiikan pyrkimys edistää rauhaa ja hyviä kan-
15309: jasta mainostamisesta. sainvälisiä suhteita. Siinä tulisi antaa tunnustus
15310: Julkisen .sanan vastuu on suuri. Se voi mitä kaikelle raUhantyölle kansallisesti arvokkaana
15311: arvokkaimmalla tavalla tukea virallista r.auhan- työnä ja tuomita vahingollisena sellainen toi-
15312: politiikkaa tai sitä vaikeuttaa. Lehdistön va- minta, joka kiihoittaa sotaan tai levittää vihaa
15313: l'llUtta käytetään silloin väärin, kun yleistä muita kansoja vastaan.
15314: mielipidettä pyritään ohjaamaan rauhan ja hy- Edellisen perusteella ehdotamme eduskun-
15315: vien naapurisuhteiden vastaiseen suuntaan. nan hyviiksyttäväksi seuraavan toivomuksen,
15316: M1W1 kansallisten etujen mukaista on toimia
15317: päinvastoin. Voimakas yleinen mielipide on hal- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15318: lituksen rauhanpolitiikan paras tuki. rauhaa suojaavan lain säätämiseksi.
15319: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1972.
15320:
15321: Mirjam Tuominen. Siiri Lehmonen. Lauha Männistö.
15322: Pauli Puhakka. Ulf Sundqvist. Tellervo M. Koivisto.
15323: Pekka Salla. Erkki Liikanen. Kaisa Raatikainen.
15324: P. Liedes. Kuuno Honkonen. Anna-Liisa Hyvönea.
15325: Aarne Koskinen. Heimo Rekonen.
15326: 318
15327:
15328: 111,33.- Toiv.al. n:o 159.
15329:
15330: Tuominen ym.: Diplomaattisten suhteiden solmimisesta Viet-
15331: namin Demokraattisen Tasavallan kanssa.
15332:
15333: E d u s k u n n a 11 e.
15334: Yhdysvaltain Vietnamissa käymä hävityssota, Myös Suomen hallitus on useissa lausun-
15335: joka on levinnyt laajalle Indo-Kiinan alueelle, noissa esittänyt toivomuksen rauhanomaisen
15336: pitää yllä jännitystä Kaakkois-Aasiassa ja on uh- ratkaisun saavuttamisesta Vietnamissa. Kuten
15337: kana maailmanrauhalle. Tämä kansainvälisiä so- pohjoismaiden ulkoministerikokouksen tiedon-
15338: pimuksia rikkova sota, jossa Yhdysvallat käyt- annossa viime syksynä todettiin;. vain poliitti-
15339: tää myös kansainvälisten sopimusten kieltämiä nen ratkaisu, joka takaa Indo-Kiinan kansoille
15340: aseita, kuten kemialHsia myrkkyjä luonnon ja oikeuden päättää omasta tulevaisuudestaan, voi
15341: ihmisten tuhoamiseen, on saanut aikaan suun- johtaa kestävään rauhaan. Tällaisen poliittisen
15342: nattoman määrän hävitystä, kärsimyksiä ja ih- rauhanomaisen ratkaisun tärkeyttä tähdensi
15343: mishenkien menetystä. Kautta maailman käsite- Ruotsi solmimalla diplomaattiset suhteet Viet-
15344: tään yhä selvemmin, että tämä historian tuhoi- namin Demokraattiseen Tasavaltaan. Samalla
15345: sin sota voi päättyä vain silloin, kun Yhdysval- tämä toimenpide korosti Vietnamin kansan it-
15346: lat vetää asevoimansa pois Vietnamista ja In- semääräämisoikeuden kunnioittamista.
15347: do-Kiinan niemimaalta ja antaa Indo-Kiinan Suomen ulkopolitiikan perosiinjana on ko-
15348: kansoille niille kuuluvan oikeuden itse päättää rostettu olevan puolueettomuus ja aktiivinen
15349: omista asioistaan ilman ulkoista aseellista pai- rauhanpolitiikka. Useissa yhteyksissä on val-
15350: nostusta. Laaja yleinen mielipide eri puolilla tiomme johtavalta tahdlta korostettu, että so-
15351: maapalloa on antanut tukensa Vietnamin De- dan ja rauhan asiassa Suomi ei ole puolueeton,
15352: mokraattisen Tasavallan ja Etelä-Vietnamin vä- vaan asennoituu rauhan puolesta sotaa vastaan.
15353: liaikaisen vallankumoushallituksen rauhanoh- Nykyisessä tilanteessa, jolloin Yhdysvallat on
15354: jelmalle. Sen mukaan, mikäli Yhdysvallat si- laajentanut sotatoimet Etelä-Vietnamista Kam-
15355: toutuu vetämään pois kaikki joukkonsa Etelä- bodshaan ja Laosiin sekä uudelleen aloittanut
15356: Vietnamista määräaikaan mennessä, kansaUinen pommitukset Vietnamin Demokraattista Tasa-
15357: vapautusrintama pidättyy kaikista hyökkäyk- valtaa vastaan, on entisestään tehostettava
15358: sistä vetäytyviä joukkoja vastaan. Ohjelman kaikkia kansainvälisiä rauhanponnistuksia.
15359: mukaan Etelä-Vietnamin kansa tulee itse päät- Juuri tässä tilanteessa, jolloin valinkauhassa on
15360: tämään poliittisesta hallituksesta vapailla ja de- edelleen laajeneva ja yhä tuhoisampi sota tai
15361: mokraattisilla vaaleilla, joiden järjestämiseen kääntyminen kohti rauhaa, Suomi voisi antaa
15362: mikään puolue ei saa anastaa yksinoikeutta, erittäin merkittävän panoksen rauhan asialle
15363: luomaan kansalliset demokraattiset perustuslait solmimalla diplomaattiset suhteet ·Vietnamin
15364: ja muodostamaan halHtuksen, joka tahtoo rau- Demokraattiseen Tasavaltaan.
15365: haa, itsenäisyyttä, puolueettomuutta, demokra- Edellisen perusteella ehdotamme eduskunnan
15366: tiaa ja kansallista sopua. Hallituksen tehtävänä hyväksyttäväksi toivomuksen,
15367: on estää terrori, kosto ja syrjintä niitä ihmi-
15368: siä kohtaan, jotka ovat olleet yhteistyössä jom- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15369: mankumman osapuolen kanssa, ja parantaa elin- diplomaattisten suhteiden soimimiseksi
15370: oloja. Tämä demokraattinen ja humaani oh- Vietnamin Demokraattiseen Tasavaltaan.
15371: jelma lähtee Vietnamin kansan peruspyrkimyk-
15372: sistä ja vastaa kansainvälisen oikeuden perus-
15373: teita.
15374: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
15375:
15376: Mirjam Tuominen. Taisto Sinisalo. Rauno Korpinen.
15377: Heimo Rekonen. Pauli Puhakka. Siiri Lehmonen.
15378: Irma Rosnell. Pekka Salla. 1.-C. Björklund.
15379: Aarne Koskinen. P. Liedes. Lauha Männistö.
15380: 319
15381:
15382: 111,34.- Toiv.al. n:o 160.
15383:
15384:
15385:
15386:
15387: Vainio ym.: Ruotsinkielisen tukiopetuksen antamisesta Ruotsiin
15388: muuttaneiden perheiden lapsille.
15389:
15390:
15391: E d u s k u n n a •11 e.
15392:
15393: Muuttoliike Ruotsiin saa tänä vuonna en- Suomen viranomaisten on nyt puututtava
15394: nätysmäiset mitat. Koska kysymys on suurista pontevasti vallitsevien epäkohtien korjaamiseen.
15395: taloudellisista menetyksistä, on asiaan kiin- Kun nykyisten hallitusten on vuosi vuodelta
15396: nitetty monilla tahoilla huomiota. On unoh- tunnustettava voimattomuutensa muuttovirran
15397: dettu kuitenkin jälleen, että kaiken takana on hillitsemisessä, · olisi pikaisesti huolehdittava
15398: ihminen, joka kotimaan työttömyydestä usein siitä, että Ruotsiin muuttoaikeissa oleville en-
15399: pienten lastensa kanssa joutuu uusiin miltei nakolta tiedotetaan lasten koulutusoloista. Li-
15400: voittamattomiin vaikeuksiin vieraissa oloissa. säksi olisi selvitettävä mahdollisuudet antaa
15401: Ruotsissa hiljattain julkistetun tutkimuksen ruotsin kielen tukiopetusta perheen lapsille jo
15402: mukaan, joka selvittelee Ruotsissa asuvien suo- ennen Ruotsiin muuttoa. Kun muuttoliike
15403: malaislasten koulunkäyntimahdollisuuksia, ti- Ruotsiin on seurausta hallituksen kykenemät-
15404: lanne on todella hätkähdyttävä. Puolet suoma- tömyydestä talous- ja työllisyyspolitiikan hoi-
15405: laislapsista jää ilman koulunkäynnistä saatavaa dossa, on hallitus kaivettava esiin pensa~sta
15406: kohtuullista hyötyä. Niin ikään tutkimuksen tuntemaan vastuuta maamme kaikista kansalai-
15407: mukaan peruskoulun jälkeen jatkaa heistä opin- sista yli Pohjanlahden.
15408: tojaan vain 15 % ja lukioon selviytyy ainoas- Kielivaikeus ei saisi katkaista opintietä, mikä
15409: taan 5 % kun vastaavat prosenttiluvut ruotsa- voi nykyisellään muodostua ratkaisevaksi es-
15410: laislapsi>lla ovat 85 ja 30. Normaaliälyisiä suo- teeksi nuoren tulevaisuuden .suunnitelmia kaa-
15411: malaislapsia joutuu apukouluihin, ilman että vailtaessa.
15412: heidän älykkyyttään ja koulukypsyyttään olisi Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
15413: testattu ja lähes puolet suomalaislapsista sijof- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15414: tetaan alemmille vuosiluokille kuin heidän
15415: ikänsä edellyttäisi. että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin·
15416: Nykyinen tilanne on jo todella skandaalimai- Ruotsiin muuttaneiden perheiden lastett
15417: nen ja se on suureksi häpeäksi molemmille ruotsin kielen tukiopetuksen antami-
15418: maille. Suomen viimeaikaiset hallitukset ovat seksi niin, että lapset menestyisivät
15419: suhtautuneet välinpitämättömästi Ruotsiin ruotsinkielisissä kouluissa normaalien
15420: muuttaneisiin kansalaisiimme. lasten tavoin.
15421: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
15422:
15423: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
15424: Arttur Niemelä. J. Juhani Kortesalmi.
15425: Pekka Vennamo.
15426: 320
15427:
15428: 111,35. - Toiv.al. n:o 161.
15429:
15430:
15431:
15432:
15433: V. Vennamo ym.: Toimenpiteistä ulkomaankauppamme tasapai-
15434: nottamiseksi Länsi-Saksan kanssa.
15435:
15436:
15437: E d u s k u n n a 11 e .
15438:
15439: .Maamme ulkomaankauppa Länsi-Saksan uhkaa minkäänlainen valuuttapula. Tässä on
15440: kanssa on epäsuhtainen. Vientimme on paljon siis eräs ulkomaankauppamme ydinkysymys. Se
15441: pienempi kuin tuontimme. Näin on jatkunut on kiireellisesti korjattava.
15442: vuosikymmeniä ja tilanne näyttää jopa aina vain Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15443: pahenevan. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15444: Toisaalta väitetään, että maatamme uhkaa
15445: jälleen valuuttapula. Tästä syystä on kiristetty että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
15446: pankkien lainanautoa maassamme, jonka seu- menpiteisiin ulkomaankauppamme Län-
15447: rauksista kärsivät keskisuuret ja pienet yrityk- si-Saksan kanssa tasapainottamiseksi
15448: set ja joka myös johtaa työn ja toimeentulon niin, että nykyinen maallemme valuut-
15449: heikkenemiseen maassamme. tatappiollinen ja epäedullinen tilanne ei
15450: Jos Länsi-Saksan ulkomaankauppamme vajaus enää saa jatkua .
15451: .saadaan poistetuksi ei maatamme lähivuosina
15452: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
15453:
15454: Veikko Vennamo. Hannes Volotinen. Pekka Vennamo.
15455: Mikko Vainio. Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
15456: 321
15457:
15458: III,36.- Toiv.al. n:o 162.
15459:
15460:
15461:
15462:
15463: V. VeJ:JtWnO ym.: Ulkomaankaupan laajentamisesta Neuvosto-
15464: liittoon.
15465:
15466:
15467: E d u s k u n n a 11 e.
15468:
15469: Maamme edun mukaista on käydä kauppaa muutta. Päinvastoin ystävälliset suhteemme
15470: niin itään kuin länteen. Tämän kaupan tulee Neuvostoliiton kanssa tekisivät mahdolliseksi
15471: perustua oman maamme etuun ja kansainväli- tämän kaupan huomattavan jatkuvan laajenta-
15472: siin hintoihin. Neuvostoliiton markkinat ovat misen.
15473: kasvavat. Rajamaana Suomella on kaikki mah- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15474: dollisuudet käydä jatkuvasti kasvavaa kauppaa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15475: Neuvostoliiton kanssa. Asemamme on välitys-
15476: asema erityisesti pohjoismaihin nähden. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
15477: Kuitenkin Neuvostoliiton kauppamme on menpiteisiin ulkomaankauppamme laa-
15478: edellisen eduskunnan ja hallitussuuntauksen jentamiseksi Neuvostoliiton kanssa
15479: aikana suhteellisesti vähentynyt. Tämä on suuri oman maamme edun mukaisesti ja kan-
15480: vahinko. Se osoittaa tehottomuutta ja saamatto- sainvälisten hintojen perustalta.
15481: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
15482:
15483: Veikko Vennamo. Pekka Vennamo.
15484: Hannes Volotinen. Rainer Lemström. Mikko Vainio.
15485:
15486:
15487:
15488:
15489: 41 156/72
15490: 322
15491:
15492: 111,37.- Toiv.al. n:o 163.
15493:
15494:
15495:
15496:
15497: V. Vennamo ym.: Euroopan talousjärjestelyjä koskevan tiedotus-
15498: toiminnan tehostamisesta.
15499:
15500:
15501: E d u s k u n n a 11 e.
15502:
15503: Suomi ei voi eikä halua liittyä EEC:n jäse- alalle rajoitettujen talousetujen ja puoluepoliit·
15504: neksi, vaikka nämä parhaillaan vireillä olevat tisten etujen rinnalla.
15505: kaupalliset talousjärjestelyt ovat maallemme hy- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15506: vin tärkeitä. Näissä asioissa tehtävät ratkaisut taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15507: ovat kauaskantoisia.
15508: Kuitenkaan ei eduskuntaa ja yleistä mielipi- että hallitus jatkuvasti ja puolueetto-
15509: dettä ole pidetty riittävästi tapahtuvien tosi- masti se/ostaisi julkisuudessa Euroopan
15510: asioiden tasdlla. Myöskään ei kansallemme ole talousjärjestelyjen eri vaihtoehtojen ta-
15511: riittävästi selvitetty eri vaihtoehtojen taloudel- loudellista vaikutusta kansallemme sekä
15512: li~ta ja poliittista merkitystä. Vaikuttaa siltä, myös pitäisi Eduskunnan kiinteästi ta-
15513: että maan etu jää enemmän tai vähemmän taka- pahtuvien tosiasioiden tasolla.
15514: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
15515:
15516: Veikko Vennamo. Pentti Antila.
15517: Heikki Kainulainen. Hannes Volotinen.
15518: Arttur Niemelä. Rainer Lemström.
15519: Mikko Vainio.
15520: 323
15521:
15522: 111,38.- Toiv.al. n:o 164.
15523:
15524:
15525:
15526:
15527: V. Vennamo ym.: Toimenpiteistä Suomen ja Neuvostoliiton ys-
15528: tävällisiä suhteita vahingoittavan ulkopoliittisen epävarmuu-
15529: den ja epäluottamuksen lietsomisen ehkäisemiseksi.
15530:
15531:
15532: E d u s k u n n a 11 e.
15533:
15534: Luottamus ja hyvät suhteet Neuvostdliittoon, poliittista epävarmuutta, epäluuloa ja pelkoa
15535: Ruotsiin ja kaikkiin muihin maihin on kansain- kuitenkin valtapoliittisista ja sisäpoliittisista
15536: välisen asemamme vakavuuden perusta. Ha- syistä lietsotaan maassamme, joka vaikeuttaa
15537: luamme kansainvälisten sopimustemme ja puo- kansamme syvien rivien vakaumukseen perustu-
15538: lueettomuutemme järkkymättömältä perustalta van luottamuksen ja ystävyyden riittävää kehit-
15539: kehittää ja ylläpitää hyviä suhteita erityisesti tymistä. Tämä taas on ulkopoliittisen linjamme
15540: naapurimaihin mutta myös muihin maihin. vakavuuden esteenä, joka on välttämätöntä.
15541: Kuitenkin maassamme ylläpidetään jatkuvaa Asiantilaan on siis saatava korjaus.
15542: ulkopoliittista levottomuutta. Kansan mielialoi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15543: hin yritetään iskostaa sellaista epävarmuutta ja taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivömuksen,
15544: käsitystä, että ulkopoliittinen asemamme muka
15545: edelleen on hyvin epävarma ja että tilanne Neu- että hallitus ryhtyisi ·kiireellisiin toi-
15546: vostoliiton osalta ei olisikaan vakiintunut. Kui- menpiteisiin, että viralliselta taholta ;a
15547: tenkin Neuvostoliiton ulkopolitiikka on maa- muutoinkin maassamme ei lieisottaisi
15548: hamme nähden ollut jatkuvasti johdonmukai- ulkopoliittista epävarmuutta ja epäluot-
15549: nen ja kun kansamme on luopunut lännen etu- tamusta valtapoliittisista ja sisäpoliitti-
15550: vartijan asemasta ja omaksunut geopoliittisen sista syistä Suomen ja Neuvostoliiton
15551: asemansa edellyttämän ulkopoliittisen linjan, ystävällisten ja luottamuksellisten suh-
15552: niin mitään epävarmuustekijöitä ja esteitä ei teiden vahingoksi ;a kansamme luotta-
15553: pitäisi enää olla olemassa. musnäkt~yksen heikentämiseksi.
15554: Näin onkin varmasti asianlaita. Mutta ulko-
15555: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
15556:
15557: Veikko Vennamo. Hannes Volotinen. Pekka Vennamo.
15558: Mikko Vainio. Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
15559: 324
15560:
15561: Ul,39.- Toiv.al. n:o 165.
15562:
15563:
15564:
15565:
15566: Volotinen ym.: R.aialiikennepnikan avaamisestn Pohjois-Karjalan
15567: liiänin alueella.
15568:
15569:
15570: E d u s k u n n a 11 e.
15571:
15572: Pohjois-Karjalan lääni ja sen asukkaat ovat Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15573: jääneet taloudellisesti maan keskitasosta jälkeen, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15574: jopa erääksi maamme kaikkein heikoimmassa
15575: asemassa eläväksi maakunnaksi. Eräänä maakun- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
15576: nalle ·tärkeänä ·toimenpiteenä olisi saada kautta- menpiteisiin maanteitse ja rautateitse
15577: kulkupaikka itäiseen naapuriimme Neuvostoliit- Neuvostoliittoon tapahtuvan tavara- ja
15578: toon. Tällainen toimenpide avaisi parantuvia henkilöliikennepaikan ;iirjestiimiseksi
15579: mahdollisuuksia, niin kaupallisesti kuin myös Pohjois-K11rjal1zn läänin alueelle.
15580: turistima tkai:lun suhteen.
15581: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
15582:
15583: Hannes Volotineo. Arttur Niemelä. Heikki Kainulairtea.
15584: Kalevi Remes. Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
15585: VALTIOPÄIVÄT
15586: 1972
15587:
15588: LIITTEET
15589: IV
15590:
15591: VAL TIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-,
15592: RAHA-ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
15593:
15594:
15595:
15596:
15597: HELSINKI 1972
15598: VALTION PAINATUSKESKUS
15599: A.
15600: V erolainsäädäntöä, talouselämän, teollisuuden ja kaivostoiminnan
15601: edistämistä, virastotalojen rakentamista sekä asuntotuotantoa ym.
15602: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
15603: 129
15604:
15605: IV,l.- Lak.al. n:o 1.
15606:
15607:
15608:
15609:
15610: Niinikoski ym.: Ehdotus laiksi kehitysalueiden kuljetustuesta.
15611:
15612:
15613:
15614:
15615: E d u s k u n n a 11e.
15616:
15617: Hallituksen esitys n:o 4 laiksi kehitysaluei- jaa varsin voimakkaasti, ellei olisi sanottava
15618: den kuljetustuesta on tarkoitettu näiden aluei- pitkälle menevän yksipuolisesti rautatiekulje-
15619: den taloudellisen kehityksen edistämiseksi, jota tuksiin, joille kuljetustuen antaminen on hal-
15620: perimmäistä tarkoitusta on pidettävä merkittä- lituksen esityksen peruslähtökohta ja kuorma-
15621: vänä ja kehitysalueiden . elinkeinotoiminnalle autokuljetukset, jotka muodostavat kehitys-
15622: tärkeänä. Vaikka lakiesityksen valmistelun poh- alueiden suurimman kuljetussuoriteryhmän, on
15623: jana onkin ollut mahdollisuus käyttää kahta jätetty valtionrautateiden tietynlaisen "holhouk~
15624: eri lakiehdotusta - Kehitysalueiden neuvot- sen" alaisuuteen ja toisarvoiseen asemaan.
15625: telukunnan 17. 8. 1971 valtioneuvostolle jättä- Näitä kahta liikennemuotoa ei hallituksen laki-
15626: mää ehdotusta ja Kehitysalueiden kuljetustuki- esityksessä kohdella tasavertaisina, vaikka ke-
15627: toimikunnan 14. 1. 1972 niinikään valtioneu- hitysalueiden kuljetuspoliittiset, samoin kuin
15628: vostolle jättämää ehdotusta - ei nyt käsiteltä- käytännön kuljetustoiminnan tehokkuus- ja
15629: väksi jätetty lakiehdotus, vaikka siihen on taloudellisuusnäkökohdat vaatisivat kuorma-
15630: tehty erinäisiä viimeksi mainitun toimikunnan autoliikenteen huomioon ottamista tasavertai-
15631: ehdotuksesta poikkeavia korjauksiakin, ole sena rautatieliikenteen rinnalla.
15632: mielestämme sellainen, että se vastaisi sitä tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15633: koitusta, joka tällä lailla kuljetustuen määrit- nioittaen,
15634: telijänä pitäisi kehitysalueiden kuljetustarpeet että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15635: huomioon ottaen olla. Hallituksen esitys no- lakiehdotuksen:
15636:
15637:
15638:
15639: Laki
15640: kehitysalueiden kuljetustuesta.
15641: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15642:
15643: 1 §. siin liittyvissä rautatie- ja kuorma-autokuljetuk-
15644: (Kuten hallituksen esityksessä.) sissa vähintään 101 kilometriä ja muissa kul-
15645: jetuksissa vähintään 190 kilometriä.
15646: 2 §.
15647: Kuljetustukea maksetaan rautatiekuljetuk- 3-5 §.
15648: sista ja ammattimaisen liikenteen kuorma-auto- (Kuten hallituksen esityksessä.)
15649: kuljetuksista, Kristiinankaupungissa ja sen poh-
15650: joispuolella sijaitsevista Pohjanlahden satamista 6 §.
15651: sekä Saimaan kanavan kautta laivalla suoritet- Kuljetustuen määrä 4 §:ssä tarkoitetusta
15652: tavista ulkomaille suuntautuvista vientikulje- kuljetusmaksusta on
15653: tuksista sekä näiden kuljetusten yhdistelmistä, 1) rautatiekuljetuksissa ja kuljetuksissa am-
15654: jolloin kuljetusmatkan tulee olla laivakuljetuk- mattimaisen liikenteen kuorma-autoilla:
15655: 42 156/72
15656: 330 IV,l.- Kehitysalueiden kuljetustuki.
15657:
15658: kuljetettu matka tuki- tukiprosentti 1) Joensuun ja Kuopion sa-
15659: rautateillä ja prosentti laivakulje- tamista . . . . . . . . . . . . . . 5,00 mk/ tonni
15660: ammattiliikenteen tuksiin
15661: kuorma-autoilla liittyvissä 2 ) muista Saimaan vesistö-
15662: kilometriä kuljetuk- alueen satamista . . . . . . 2,50 mk/tonni
15663: sissa
15664: 101-116 ........... 5 Mikäli kuljetus alkaa kehitysalueiden ensim-
15665: 117-134 ........... 7 mäiseltä vyöhykkeeltä, maksetaan 1 momentin
15666: 135-455 ........... 10 1 kohdassa mainittu tuki korotettuna kolmella
15667: 156-189 ........... 12 prosenttiyksiköllä.
15668: 190-228 ........... 5 15
15669: 229-247 .......... 9 17 7 ja 8 §.
15670: 248-265 ........... 13 20 (Kuten hallituksen esityksessä.)
15671: 266-283 ........... 17 20
15672: 284-303 ........... 20 20 9 §.
15673: 304-335 .......... 22 22 Kauppa- ja teollisuusministeriö voi hake-
15674: 336-385 ..... ' ..... 25 25 muksesta antaa kirjallisella päätöksellään en-
15675: 386-435 .......... 28 28 nakkotiedon siitä, oikeuttaako jokin tietty tai
15676: 436-485 .......... 30 30 jonkin tietyn tavaran kuljetus kuljetustukeen.
15677: 486-535 .......... 32 32 Hakija on velvollinen esittämään ministeriölle
15678: 536-585 .......... 34 34 ennakkotiedon antamista varten tarpeelliset tie-
15679: 586-635 .......... 36 36 dot ja selvitykset.
15680: 636-690 .......... 38 38 Kirjallinen päätös ennakkotiedosta on val-
15681: yli 690 ........... 40 40 tiota sitova kahden vuoden ajan päätöksen an-
15682: tamisesta lukien edellyttäen, että kuljetustuen
15683: 2) laivakuljetuksissa: maksamisperusteet eivät kyseisenä aikana ole
15684: muuttuneet, enintään kuitenkin vuoden 1975
15685: a) Saloisten kunnassa ja sen loppuun.
15686: pohjoispuolella sijaitse- 10-12 §.
15687: vista Pohjanlahden sata- (Kuten hallituksen esityksessä.)
15688: mista . . . . . . . . . . . . . . . 2,50 mk/ tonni
15689: b) Kristiinankaupungin sekä 13 §.
15690: sen ja Saloisten kunnan Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
15691: välillä sijaitsevista Poh- töönpanosta ja soveltamisesta antaa kauppa- ja
15692: janlahden satamista ... 1,25 mk/tonni teollisuusministeriö.
15693: c) Saimaan kanavan kautta
15694: tapahtuvista laivakulje- 14 §.
15695: tuksista (Kuten hallituksen esityksessä.)
15696:
15697:
15698: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
15699:
15700: Paavo Niinikoski. Reino Karpola. Mikko Jokela.
15701: Erkki Haukipuro. Reino Kangas. Esko Härkönen.
15702: Katri-Helena Eskelinen. Juhani Saukkonen. Pekka Vilmi.
15703: 331
15704:
15705: IV,2. -Lak.al. n:o 2.
15706:
15707:
15708:
15709: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kehitysalueiden kuljetustuesta.
15710:
15711:
15712: E d u s k u n n a 11 e.
15713:
15714: Nojautuen hallituksen esitykseen laiksi kehi- oikeudenmukainen kuljetustuki ei ole hyväksyt-
15715: tysalueiden kuljetustuesta n:o 4 teemme kun- tävä.
15716: nioittaen seuraavan rinnakkaisaloitteen. Ei voida myöskään hyväksyä sitä, että kul-
15717: Maamme yliraskas kuljetustoimen verottami- jetustuki annettaisiin vain suurkuljettajille.
15718: nen on rasittanut erityisesti kehitysalueita. Tä- Kyllä pienkuljetuksia on kohdeltava samalla
15719: mä on ollut kehitysalueiden ja syrjäseutujen tavoin kuin suuryrittäjiäkin. Näistä syistä eh-
15720: sekä autoilija-pienyrittäjien erityinen erikois- dotamme, että kuljetustuki olisi maksettava jo
15721: lisävero. silloin kun kuljetusmaksujen määrä vuosinel-
15722: Luonnollisesti olisi kuljetustoimen alan vero- jänneksen aikana nousee 200 markkaan.
15723: tusta maassamme yleensäkin alennettava. On- Kuljetustukea saavien tuotteiden luettelo on
15724: han tavaran hinnassa keskimäärin kertautuvia myös puutteellinen. Kehitysalueita ei voida
15725: kuljetuskustannuksia yhteensä noin 60 pro- rakentaa kaavamaisesti. Näistä syistä on vält-
15726: senttia ja maamme on pinta-alaltaan laaja maa. tämätöntä ottaa lakiin määräys, että pätevistä
15727: Mutta kun hallitus ja vallassa olevat puo- syistä voidaan asetuksella säätää kuljetustukea
15728: lueet eivät ole suostuneet alentamaan kuljetus- myönnettäväksi myös muille kuin lain 5 §:ssä
15729: ten yliraskasta verottamista on edes kuljetus- mainituille tuotteille.
15730: tuki parempi kuin ei mitään.
15731: On kuitenkin todettava, että hallituksen esi- Kuljetustuen määrä on liian alhainen. Sitä
15732: tys kehitysalueiden kuljetustuesta on hyvin on välttämättä korotettava 25 prosentilla. Sitä-
15733: puutteellinen. paitsi kuljetustukea on myönnettävä myös ly-
15734: Niinpä autokuljetukset ja kuorma-autot on hyemmistä matkoista. On alennettava 266 kilo-
15735: jätetty täysin epäoikeudenmukaisesti lapsipuo- metrin alaraja 161 kilometriin.
15736: len asemaan. Tämä merkitsee eriarvoisuuden Kuljetustukea on myös voitava myöntää si-
15737: lisäämistä kehitysalueilla sekä kehitysalueiden säisistä kuljetuksista erityisistä syistä. Jotta ei
15738: syrjäisempien seutujen ja rautatietä vailla ole- voisi tapahtua mielivaltaa eri yritysten ja tuot-
15739: vien alueiden sortamista. Tämä merkitsee pää- teiden suhteen on tästäkin tehtävä päätös ase-
15740: asiassa yksityiseen pienyritteliäisyyteen perus- tuksella ja lain tulee olla voimassa vuoden
15741: tuvan autokuljetuksen painamista valtion rau- 1980 loppuun.
15742: tiekuljetusten rinnalla. Tämä merkitsee keski- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15743: suurten ja pienten yritysten jättämistä laajalti taen,
15744: kuljetustuen ulkopuolelle sekä korkeamman ja- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15745: lostusasteen tuotteiden syrjintää. Tällainen epä- lakiehdotuksen:
15746:
15747: Laki
15748: kehitysalueiden kuljetustuesta.
15749: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15750: 1 §. Porin kaupungista ja sen pohjoispuolella sijait-
15751: (Kuten hallituksen esityksessä.) sevista Pohjanlahden satamista sekä Saimaan
15752: kanavan kautta laivalla suoritettavista ulko-
15753: 2 §. maille suuntautuvista vientikuljetuksista tahi
15754: Kuljetustukea maksetaan vähintään 161 kilo- rautatie- tai autokuljetusten ja tällaisten laiva-
15755: metrin pituisesta rautatie- ja autokuljetuksesta, kuljetusten yhdistelmistä. Yhdistetyissä rauta-
15756: 332 IV ,2. - Kehitysalueiden kuljetustuki.
15757:
15758:
15759: tie- ja auto- ja laivakuljetuksissa kuljetustukea 486- 535 30 3()
15760: maksetaan yli 100 kilometrin pituisista kul- 536- 585 32 32
15761: jetuksista. 586- 635 35 35
15762: 3s. 636- 690 38 38
15763: (Kuten hallituksen esityksessä.) 691- 760 40 40
15764: 761- 850 42 42
15765: 4 §. 851- 950 44 44
15766: ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 951-1050 46 46
15767: Kuljetustuki maksetaan, mikäli kuljetusmak- 1051-1160 48 48
15768: su on ollut vähintään kaksikymmentä markkaa yli 1160 50 50
15769: lähetykseltä ja kuljetusmaksujen yhteismäärä
15770: nousee vuosineljänneksen aikana vähintään ( 1 mom. 2 kohta kuten hallituksen esityk-
15771: kahteensataan markkaan. sessä.)
15772: ( 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) ( 2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
15773: Erityisistä syistä voidaan kuljetustukea ase-
15774: 5 §. tuksella myöntää myös kehitysalueiden sisäi-
15775: (1-3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) sistä kuljetuksista.
15776: Pätevistä syistä voidaan asetuksella määrätä, ( 5 mom. kuten hallituksen esityksen 4 mom.}
15777: että kuljetustukea maksetaan myös muille kuin
15778: 2 momentissa mainituille tuotteille. 7 ja 8 §.
15779: ( 5 mom. kuten hallituksen esityksen 4 mom.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
15780: 6 §.
15781: Kuljetustuen määrä 4 §:ssä tarkoitetusta kul- 9 §.
15782: jetusmaksusta on ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
15783: Kirjallinen päätös ennakkotiedosta on val~
15784: 1) rautatie- ja autokuljetuksissa: tiota sitova kahden vuoden ajan päätöksen
15785: tukiprosentti antamisesta lukien edellyttäen, että kuljetus-
15786: laivakuljetuk- tuen maksamisperusteet eivät kyseisenä aikana
15787: kuljetettu matka siin liittyvissä
15788: kilometriä tukiprosentti kuljetuksissa ole muuttuneet, enintään kuitenkin vuoden
15789: 1980 loppuun.
15790: 101- 116 10
15791: 117- 134 15 10-13 §.
15792: 135- 160 20 (Kuten hallituksen esityksessä.)
15793: 161- 210 5 22
15794: 211- 265 10 25 14 §.
15795: 266- 283 15 27 Tämä laki tulee voimaan patvana
15796: 284- 303 20 30 kuuta 197 ja sitä sovelletaan niihin kuljetuk-
15797: 304- 335 22 30 siin, jotka tämän lain voimaantultua tapahtuvat
15798: 336- 385 25 30 vuoden 1980 loppuun mennessä, jollei kulje-
15799: 386- 435 25 30 tustuen maksamisperusteista tai kehitysaluei-
15800: 436- 485 27 30 den rajoista lailla sitä ennen toisin säädetä.
15801:
15802: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
15803:
15804: Veikko Vennamo. Mikko Vainio.
15805: J. Juhani Kortesalmi. Pekka Vennamo.
15806: Rainer Lemström, Aune Mänttäri.
15807: Arttur Niemelä.
15808: 333
15809:
15810: IV,.3.- Lak.al. n:o 3.
15811:
15812:
15813:
15814:
15815: Pekkala ym.: Ehdotus laiksi kehitysalueiden kuljetustuesta.
15816:
15817:
15818: E d u s k u n n a I 1e.
15819:
15820: Hallituksen esitykseen n:o 4 sisältyvässä laki- maksettaisiin kuljetustukea samojen perusteiden
15821: ehdotuksessa kehitysalueiden kuljetustuesta ei mukaan kuin sitä on esitetty maksettavaksi
15822: ole riittävästi otettu huomioon lakiehdotuksen laivakuljetuksiin liittyvissä vientikuljetuksissa.
15823: perusteluissa tavoitteeksi asetettuja päämääriä La•kiehdotukseen sisärltyvästä 1tavaraluettelosta
15824: kehitysalueiden yritystoiminnan edistämiseksi. on jäänyt pois eräitä kehitysalueiden tuotan-
15825: Kuljetustukijärjestelmän tulisi ehdottomasti nossa merkittäviä tuotteita. Näitä ovat mm.
15826: perustua eri kuljetusmuotojen tasapuolisen koh- selluloosa, puuhioke, sementti, betoniteollisuu-
15827: telun periaatteelle. Tuen pitäisi olla tuotanto- den tuotteet, sokeri ja lannoitteet. Nämä tuot-
15828: poliittinen eikä liitkennepoliittinen. Vaikkakin teet ylittävät jalostusasteeltaan monia lakiehdo-
15829: ehdotuksessa on ammattimainen kuorma-auto- tuksen tavaraluetteloon jo sisällytettyjä tuot-
15830: liikenne mukana, ovat tuen saannille asetetut teita, joten niitä ei voida alhaisen jalostusasteen
15831: ehdot rajoittavia ja harkinnanvaraisia. Jos tukea perusteella karsia pois. .
15832: ei kohdisteta tasapuolisesti kaikille kuljetus- Selluloosan mukaanottamisen perusteluina on
15833: rimodoille, on olemassa vaara, että osa kulje- mainittava mm. seuraavat argumentit:
15834: tuksista joutuu hakeutumaan epätarkoituksen- Kehitysalueiden kuljetustukitoimikunnan mie-
15835: mukaisille ja hitaammille kuljetusreiteille. tinnössä on todettu seuraavaa:
15836: Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen tasaveroi- "Eräiden tuotteiden kohdalla, kuten esim.
15837: nen sisällyttäminen lakiin ei paljonkaan lisäisi sahattu ja veistetty puutavara ja selluloosa, toi-
15838: maksettavan kuljetustuen kokonaismäärää, sillä mikunta on kuitenkin katsonut, että niillä on
15839: kuorma-autokuljetuksista on yli 266 km:n pi- kehitysalueiden tuotantotoiminnassa niin suuri
15840: tuisten kuljetusten osuus vain noin 5 %. Myös merkitys tällä hetkellä ja pitkälle eteenpäinkin,
15841: yritysten omilla kuorma-autoilla suoritettavat että jalostusasteen alhaisuudesta huolimatta nii-
15842: kuljetukset tulisi sisällyttää tuen piiriin. Vaikka den kuljetuksesta olisi kuljetustukea makset-
15843: näiden osuus on häviävän pieni, on sillä kui- tava."
15844: tenkin merkitystä, sillä oman kaluston käyttö- Selluloosa on jalostettu huomattavasti pitem-
15845: mahdo!Hsuus pitää kuljetusmaksut kuris:sa. mälle kuin hake ja sahatavara, jotka ovat mu-
15846: Kuorma-autokuljetusten ovelta ovelle luonne on kana tuen piirissä. Sahatavarassa raakapuun hin-
15847: erityisen merkityksellinen korkean · jalostus- nan osuus tuotteen hinnasta on 75-80 %, kun
15848: asteen omaavan tuotannon kannalta, jonka toi- selluloosassa vastaava luku on 55-60 %.
15849: mintaedcllytyksiä kehitysalueilla kuljetustuen Selluloosateollisuus on yleisissä vaikeuksissa.
15850: avulla tulisi erityisesti parantaa. Tehtailla on tällä hetkellä suuria markkinointi-
15851: Kotimaan rannikkoliikenne muodostaa avo- pulmia. Vaikka selluloosan hinta on devalvaa-
15852: vesiaikaan taloudellisesti edullisen kuljetusmuo- tion jälkeen noussut enemmän kuin muut puun-
15853: don, jonka käyttöä ei ole perusteltua syrjiä jät- jalostustuotteet on muistettava, että tämä joh-
15854: tämällä se kuljetustuen ulkopuolelle. tuu siitä, että devalvointia ennen selluloosan
15855: Kuljetustuen kieltäminen kuljetuksista kehi- hintataso oli erittäin alhainen ( 1960-luvun
15856: tysalueiden toiselta vyöhykkeeltä ensimmäiselle puolivälissä tapahtui erittäin jyrkkä lasku). V.
15857: ei ole perusteltua ja aiheuttaisi epäkohtia. 1971 aikana selluloosan vienti laski 28 %,
15858: Suomesta tapahtuu jossakin määrin vientiä millä tasolla vienti näyttää pysyvän kuluvankin
15859: maayhteyksiä käyttäen Ruotsiin ja Norjaan sekä vuoden aikana. Selluloosasta saatava hinta on
15860: kehitysalueilla sijaitsevien rajapisteiden kautta dollaripohjainen ja tästä syystä selluloosasta
15861: Neuvostoliittoon. Tästä syystä olisi johdon- kuluvana vuonna saatavat vientitulot tulevat
15862: mukaista, että vientiin liittyvissä kuljetuksissa laskemaan n. 5 %.
15863: 334 IV,3.- Kehitysalueiden kuljetustuki.
15864:
15865:
15866: Kyllästetty puutavara, jota myös menee run- noitus saata1sun leviämään, olisi metsälannoit-
15867: saasti vientiin, on jalostusasteeltaan jo sellainen teet saatava mahdollisimman halvoiksi ja näin
15868: tuote, joka pitäisi ottaa tuen piiriin. ollen kuljetustuen piiriin. Lannoitteiden vienti
15869: Sementin pitäisi olla mukana tuen piirissä. on onnistuttu saamaan alkuun. Niinpä viime
15870: Kehitysalueiden ainoa sementtitehdas on Kola- vuonna laivattiin Oulusta vientiin n. 60 000
15871: rin kunnassa. Tehtaan työllisyys on jatkuvasti tonnia typpilannoitteita. Rannikkoliikenteen mu-
15872: uhanalainen, sillä sen vuosikapasiteetista kanaolo olisi tärkeää mm. sen vuoksi, että osa
15873: 180 000 tonnia on voitu toimittaa vain 135 000 Ahvenanmaan lannoitetarpeesta on toimitettu
15874: tonnia. Tehtaan käynnin kannalta olisikin tär- laivoilla Oulusta. Lisäksi Kokkolasta on kul-
15875: keää, että kotimaan markkina-aluetta voitaisiin jetettu laivoilla rikkihappoa Uuteenkaupunkiin
15876: levittää etelään päin, ja että tehtaan tuotteille ja Mäntyluotoon.
15877: saataisiin vientiä. Sementin vienti Kolarin teh- Lakiesityksen 4 §:n 2 momentin mukaan
15878: taalta on mahdollista vain maayhteyksiä käyt- kuljetustukea maksettaisiin vain, jos kuljetus-
15879: täen. maksu on ollut vähintään 20 mll!rkkaa l.ähetyk-
15880: Betoniteollisuuden tuotteiden lisääminen tuo- seltä ja kuljetusmaksujen yhteismäärä vähintään
15881: teluetteloon on käsityksemme mukaan tarpeel- 1 000 markkaa vuosineljänneksen aikana. Kun
15882: linen, sillä betonituotetehtaat sijaitsevat Pohjois- tämä määräys sulkee tuen ulkopuolelle huomat-
15883: Suomessa suhteellisen etäällä toisistaan, mistä tavan osan m.m. kehitysalueiden tekstiiliteolli~
15884: syystä tuotteiden kuljetusmatkat ovat pitkiä. suutta, jonka kuljetukset tapahtuvat monilukui-
15885: Kun rakentaminen on teollistunut jo niin pit- sissa, mutta pienissä erissä, ehdotetaan mo-
15886: källe, että yli. 70 % teollisuus- ja varastoraken- mentti muutettavaksi siten, että. määräykset
15887: nuksista ja yli 50 % asuinkerrostaloista toteu- tulevat vaihtoehtoisiksi.
15888: tetaan joko täys- tai puolielementtirakenteisina, Hallituksen esityksen mukaan tuki koskisi
15889: on kuljetuskustannuksilla erityisesti raskaiden 266 kilometrin ylittäviä kuljetuksia. Kun myös-
15890: betonielementtien ollessa kyseessä varsin mer- kin tätä lyhyemmät kuljetukset ovat tuen tar-
15891: kittävä osuus rakennuskustannuksiin. Betoni- peessa, ehdotetaan tuen alarajaan oikeuttavaa
15892: teollisuuden tuotteet vaativat yleensä autokulje- matkaa lyhennettäväksi 192 kilometriin.
15893: tuksen. Siirtokuormaukset autosta rautatievau- Perusteltua on muuttaa myöskin hallituksen
15894: nuun tai päinvastoin ovat usein mahdottomia esityksessä mainittu kasvuturve sanaksi turve,
15895: suorittaa, koska siirtokuormauksissa tarvittavaa jolloin myöskin pohtoturve tulee lain piiriin.
15896: raskasta nosturikalustoa ei yleensä ole kohtuul- Lähinnä vroltakunnan pohjoisosia ajart:ellen on
15897: lisilla kustannuksilla saatavissa. Lisäksi ylimää- aiheeilista lisätä tuen piiriin myöskin kehitys-
15898: räiset käsittelykerrat aiheuttavat tuotteisiin hel- alueiden toiselta vyöhykkeeltä ensimmäiselle
15899: posti vikoja. · vyöhykkeelle tapahtuvat väkirehun ja rehuviljan
15900: Lannoitteet tulisi liittää kuljetustuen piiriin kuljetukset.
15901: seuraavista syistä. Pohjoisten alueiden lannoi- Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
15902: tustarve käJsittää pääasiassa runsaasti typpeä nioittaen,
15903: sisältävän laidunmaiden lannoituksen sekä tule- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15904: vaisuudessa metsälannoitteet. Jotta metsänlan- lakiehdotuksen:
15905:
15906:
15907: Laki
15908: kehitysalueiden kuljetustuesta.
15909:
15910: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 2 §.
15911: Kuljetustukea maksetaan ·vähintään 192 kilo-
15912: 1 §. metrin pituisista kuljetuksista, jotka suorite-
15913: Kehitysalueiden talouden edistämisestä vuo- taan rautateitse tai lentoteitse tahikka maan-
15914: sina 1970--1975 annetussa laissa (876/69) teitse yrityksen omalla tai ammattimaisessa lii-
15915: tarkoitettujen kehitysalueiden sisäisistä sekä kenteessä olevalla kuorma-autolla tai näiden
15916: sieltä kehitysalueiden ulkopuolelle Suomessa yhdistelminä, Kristiinankaupungissa ja sen poh-
15917: suoritettavista tavarakufjetuksista maksetaan joispuoleLla sijaitsevista Pohjanlahden satamista
15918: valtion varoista kuljetustukea siten, kuin jäl- sekä Saimaan kanavan kautta laivalla suoritet-
15919: jempänä säädetään. tavista kotimaahan suuntautuvista rannikkokul-
15920: IV,J.- Pekkala ym. 335
15921:
15922: jetuksilsta ja ulkomaiJlle suuntautuvista vienti- - sahattu ja veistetty puutavara,
15923: kuljetuksista ja kehitysalueilla sijaitsevien. maa- - kyllästetty puutavara,
15924: rajojen kautta tapahtuvista vientikuljetuksista - vaneri ja vaneriviilu,
15925: Ruotsiin, Norjaan ja Neuvostoliittoon tai täl- - lastu- 'ja rimalevyt, lastuvilla, tulitikku-
15926: laisten kuljetusten yhdistelmistä. Yhdistetyissä säleet ja .Jaatikkoainekset,
15927: vientikuljetuksissa kuljetustukea maksetaan yli - puuseppäteollisuuden teokset ja puolival-
15928: 100 km:n pituisista rautatie- ja maantiekulje- misteet.
15929: tuksista. 4. Paperiteollisuustavaroista
15930: 3 §. - selluloosa ja puuhiake,
15931: Kuljetustukea maksetaan kotimaiselle yhtei- - kuitulevy, kartonki, pahvi ja paperi sekä
15932: sölle, säätiölle ja Suomessa asuvalle henkilölle, näistä tehdyt valmisteet.
15933: joka tavaran lähettäjänä tai vastaanottajana on (5-6 kohdat kuten hallituksen esityksessä.)
15934: maksanut kuljetusmaksun. Laivakuljetuksista 7. Kemian teollisuuden ja sen liitännäisteol-
15935: ulkomaille maksetaan kuljetustuki kuitenkin lisuuden tuotteet.
15936: aina laivaajalle. 8. Muista tavaroista
15937: 4 §. - tekstiiliteollisuustuotteet,
15938: ( 1 mom. kuten hahlituksen esityksessä.) - matot, limoleumit, huovat, juutetuotteet
15939: ja näihin verrattavat tavarat,
15940: Omalla kuorma-autolla suoritetusta kuljetuk- - nahat ja turkikset sekä niistä valmistetut
15941: sesta kuljetusmaksuna on rahti, joka lasketaan tuotteet,
15942: vastaavan pituisen rautatiekuljetuksen ja tava- - punonta- ja korintekijäteokset, sekä
15943: raa vastaavan vaunukuormaluokan mukaan. - väkirehun ja rehuviljan kuljetukset kehi-
15944: Kuljetustuki maksetaan, mikäli kwjetusmaksu tysalueiden toiselta vyöhykkeeltä ensim-
15945: on ollut vähintään 10 markkaa lähetykseltä tai mäiselle vyöhykkeelle.
15946: kuljetusmaksujen yhteismäärä nousee vuosinel- ( 3 ja 4 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
15947: jänneksen aikana vähintään 750 markkaan.
15948: Kuljetustuki maksetaan vuosineljänneksittäin 6 §.
15949: jälkikäteen. Kuljetustuen määrä 4 §:ssä tarkoitetusta kul-
15950: 5 §. jetusmaksusta on
15951: ( 1 mom. kuten hwllituksen esityksessä.) 1) rautatie- ja kuorma-autokuljetuksilssa:
15952: Kuljetustukea maksetaan seuraavien tuottei- tukiprosentti
15953: den kuljetuksesta: kuljetettu matka laivakulje-
15954: 1. Ravinto- ja nautintoaineista rautateillä ja tuksiin
15955: ammattiliikenteen liittyVissä
15956: - leipomotuotteet, kuorma.autoilla tuki- kuljetuk-·
15957: - meijedteollisuustuotteet ja maitojauho, kilometriä prosentti sissa
15958: - hedelmä-, kala-, liha-, marja- ja vihannes- 101-116 ............ 5
15959: säilykkeet, 117-134 ............ 7
15960: - kuivatut hedelmät, marjat ja vihannekset, 135-160 ............ 10
15961: kuivatut ja savustetut kalat, 161-191 ............ 12
15962: - sokeri ja makeistuotteet, 192-228 ............ 5 15
15963: -juomat. 229-247 ............ 9 17
15964: 2. Kivi- ja maalajeista, kivennäisaineista sekä 248-265 ............ 13 20
15965: niiden valmisteista 266-283 ............ 17 20
15966: - sementti- ja betoniteollisuuden tuotteet, 284-303 ............ 20 20
15967: - kotimainen asbesti, kvartsi- ja [asihiekka 304-335 ............ 22 22
15968: sekä kotimainen talkki ja rikki, dolo- 336-385 ............ 25 25
15969: miittikalkki, 386-435 ............ 28 28
15970: -turve, 436--485 ............ 30 30
15971: - kivåteokset, 486-535 ............ 32 32
15972: - savi- ja grafiittiteokset, 536-585 ............ 34 34
15973: - lasi ja lasitavarat. 586-625 ............ 36 36
15974: 3. Puusta ja puuteoksista 630-690 ............ 38 38
15975: - sahateollisuuden hake, yli 690 ............ 40 40
15976: 33ti IV,3.- Kehitysalueiden kuljetustuki.
15977:
15978: ( 1 mom. 2 kohta kuten hallituksen esityk- ( 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
15979: sessä.) Kuorma-autokuljetuksissa kuljetustuki saa
15980: 3} Ruotsin, Norjan ja Neuvostoliiton maa- enintään nousta samaan määrään kuin vastaa-
15981: rajojen kautta tapahtuvista vientikuljetuksista: van pituisesta rautatiekuljetuksesta maksettava
15982: a) rajaylityspaikan sijaitessa tuki olisi tavaraa vastaav'<ln vaunukuorma.l.uo-
15983: kehitysalueiden ykkös- kan mukaan laskettuna.
15984: vyöhykkeellä . . . . . . . . 2,50 mk/ tonni ( 4 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
15985: b) rajaylityspaikan sijaitessa
15986: kehitysalueiden kakkos- 7-14 §.
15987: vyöhykkeellä . . . . . . . . 1,25 mk/ tonni (Kuten hallituksen esityksessä.)
15988:
15989:
15990: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
15991:
15992: Ahti Pekkala. Orvokki Kangas.
15993: Lea Sutinen. Olavi Martikainen.
15994: Paavo Niinikoski. Pekka Vilmi.
15995: Erkki Haukipuro. Aino Karjalainen.
15996: Katri-Helena Eskelinen. Reino Kangas.
15997: 337
15998:
15999: IV,4.- Lak.al. n:o 4.
16000:
16001:
16002: Laitinen ym.: Ehdotus laiksi kehitysalueiden kuljetustuesta.
16003:
16004:
16005: E d u s k u n n a II e.
16006:
16007: Hallituksen esitykseen n:o 4 sisältyvässä ka näiden osuus on häviävän pieni, on sillä
16008: lakiehdotuksessa kehitysalueiden kuljetustuesta kuitenkin merkitystä, sillä oman kaluston käyt-
16009: ei ole riittävästi otettu huomioon lakiehdotuk- tömahdollisuus pitää kuljetusmaiksut kurissa.
16010: sen perusteluissa tavoitteeksi asetettuja pää- Kuorma-autokuljetusten ovelta ovelle luonne
16011: määriä kehitysalueiden yritystoiminnan edistä- on erityisen merkityksellinen kotikean jalostus-
16012: miseksi. Kuljetustuen toteuttaminen esityksen asteen omaavan tuotannon kannalta, jonka •toi-
16013: tarkoittamalla tavalla aikaansaisi elinkeinoelä- mintaedell~tyksiä kehitysalueala kuljetustuen
16014: män keskittymistä sellaisille seuduille, joissa avu:l:la tullisi erityisesti parantaa.
16015: rautatiekuljetukset ovat mahdollisia, koska laki- Kotimaan rannflcltoliilkenne muodostaa avo-
16016: esitys suosii rautatiekuljetuksia. Kun kuitenkin vesia1kaan taloudellisesti edullisen kuljetusmuo-
16017: suurin osa kehitysalueistamme on rautateiden don, jonka käyttöä ei ole perusteltua syrjiä
16018: ulkopuolella, ei laki esitetyssä muodossaan pal- jättämällä se kuljetustuen ulkopuolelle.
16019: velisi kuin pientä osaa kehitysalueiden elin- Kuljetustuen kieltäminen ·kmjetuksista kehi-
16020: keinoelämästä. Nimenomaan keskisuuret ja tysailueiden toiselta vyöhykkeeltä ensimmäiselle
16021: pienet teollisuusyritykset jäisivät huomattavas- ei ole perusteltua ja aiheuttaisi epäkohtia.
16022: sa määrin tuen ulkopuolelle, koska niiden toi- Suomesta tapahtuu jossakin määrin vientiä
16023: mitukset muodostuvat useimmiten pienistä ja maayhteyksiä käyttäen Ruotsiin ja Norjaan sdkä
16024: nopeaa kuljetustapaa vaativista eristä. kehitysalueilla sijaitsevien rajapisteiden kautta
16025: Kuljetustukijärjestelmän tulisi kuitenkin eh- Neuvostoliittoon. Tästä syystä olisi johdonmu-
16026: dottomasti perustua eri kulijetUJsmuotojen tasa- kaista, että vientiin liittyvissä kuljetuksissa
16027: puolisen kohtelun periaatteelle. Tuen pitäisi maksettaisiin kuljetustukea samojen perustei-
16028: olla tuotantopoliittinen eilkä liikennepdliittinen. den mukaan kuin sitä on esitetty ma:ksettava!ksi
16029: Vaikkakin ehdotuksessa on ammattimainen laivakuljetuksiin liittyvissä vientikuljetuksissa.
16030: kuorma-autaliikenne mukana, ovat 'tuen saan- Laikiehdotu!kseen sisältyvästä tav•araluettelos-
16031: nille asetetut ehdot rajoittavia ja hark.inn.an- ta on jäänyt pois eräitä kehitysalueiden tuo-
16032: varaisia. Jos .tukea ei kohdisteta tasapuolisesti tannossa merkittäviä tuotteita. Näitä ovat mm.
16033: kaikille kuljetusmuodoille, on olemassa vaara, selluloosa, puuhioke, sementti, betoniteollisuu-
16034: että osa kuljetuksista joutuu hakeutumaan epä- den !tuotteet, sokeri ja lannoitteet. Nämä tuot-
16035: tatikoituksenmu!kaisi:lle ja hitaammi.He kuljetus- teet ylittävät jalostusasteeltaan monia lakiehdo-
16036: reiteille. Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen tuksen tavaraluetteloon jo sisällytettyjä tuot·tei-
16037: tasaveroinen sisällyttäminen lakiin ei paljon- ta, joten niitä ei voida alha1sen jalostusasteen
16038: kaan lisäisi maksettavan kuljetustuen tkdkonais- perusteella karsia pois.
16039: määrää, sillä kuorma-autokuljetuksista on ns. Edehlä esitetyn perusteella ehdotamme,
16040: pitikien kuljetusten osuus vain noin 5 %. Myös
16041: yritysten omilla kuorma-autoilla suoritettavat että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16042: kuljetukset tulisi sisällyttää tuen piiriin. Vaik- lakiehdotuksen:
16043:
16044: Laki
16045: kehitysalueiden kuljetustuesta.
16046: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16047: 1 §. tarkoitettujen kehitysalueiden sisäisistä sekä
16048: Kehitysalueiden .talouden edistämisestä vuo- sieltä kehitysalueiden ulkopuolelle Suomessa
16049: sina 1970-1975 annetussa laissa (876/69) suoritetltavi.sta tavarakuljetuksista maksetaan vai-
16050: 43 156/72
16051: 338 IV,4.- Kehitysalueiden kuljetustuki.
16052:
16053: tion varoista kuljetustukea siten, kuin jäljem- - kasvututve,
16054: pänä säädetään. - kivitedkset,
16055: 2 §. - savi- ja gra.fiittiteokset,
16056: Kuljetustukea maksetaan vähintään 190 ki- - lasi ja lasitavarat.
16057: lometrin pituisista kuljetuksista, jotka suorite- 3. Puusta ja puuteoksista
16058: taan rautateitse, lentoteitse tai maanteitse yri- - sahateollisuuden hake,
16059: tyksen omalla tai ammattimaisessa liikenteessä - sahattu ja veistetty puutavara,
16060: olevalla kuorma-autolla tai näiden yhdistelminä, - kyllästetty puutavara,
16061: Kristiinankaupungissa ja sen pohjoispuolella - vaneri ja vaneriviilu,
16062: sijaitsevista Pohjanlahden satamista sekä Sai- - lastu- ja rimalevy.t, lastuvilla, tulitikku-
16063: maan kanavan kautta laivalla suoritettavista ko- säleet ja -laati.kkoainekset,
16064: ti!maahan suuntautuvista rannikkokuljetuh;ista - puusepänteollisuuden teokset ja puolival-
16065: ja ulkomaille suuntautuvista vientikuljetuksista misteet.
16066: ja kehitysalueilla sijaitsevien maarajojen kautta 4. Paperiteollisuustavaroista
16067: tapahtuvista vientikuljetuksista Ruotsiin, Nor- - selluloosa ja puuhioke,
16068: jaan ja Neuvostoliittoon tai tällaisten ikuije- - kuitulevy, kartonki, pahvi ja paperi sekä
16069: tusten yhdiste1mistä. Yhdistetyissä vientikulje- näistä tehdyt valmisteet.
16070: tuksissa kuljetustukea maksetaan yli 100 ki.J.o- ( 1 mom. 5 ja 6 kohdat kuten hallituksen
16071: metrin pituisista rautatie- ja maantiekuljetuk- esityksessä.)
16072: sista. 7. Kemian teollisuuden ja sen liitännäis-
16073: 3 §. teollisuuden tuotteet.
16074: Ku:ljetustukea maksetaan kotimaiselle yhtei- ( 1 mom. 8 kohta kuten hallituksen esityk-
16075: söHe, säätiölle ja Suomessa asuvalle henkllölle, sessä.)
16076: joka tavaran Iähettäjänä tai vastaanottajana on (3 ja 4 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
16077: maksanut kuljetusmaksun. Laivakuljetuksista
16078: ul!komaille maksetaan kuljetustuki kuitenkin 6 §.
16079: aina laivaajalle. Ku1jetustuen määrä 4 § :ssä tarkoitetusta
16080: 4 §. kuljetusmaksusta on
16081: ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 1 ) rautatie- ja kuorma-autokuljetuksissa
16082: Omalla kuorma-autolla suoritetusta kuljetuk- tukiprosentti 2 §:ssä
16083: sesta kuljetusmaksuna on rahti, joka lasketaan mainittuihin vienti-
16084: vastaavan pituisen rautatiekuljetuksen ja tava- kuljetettu matka kuljetuksiin liittyvis.
16085: raa vastaavan vaunukuormaluokan mukaan. kilometriä tukiprosentti sä kuljetuksissa
16086: ( 3 ja 4 mom. kuten hallituksen esityksen 101-116 5
16087: 2 ja 3 mom.) 117-134 7
16088: 5 §. 135-160 10
16089: ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 161-191 12
16090: Ku1jetustukea maksetaan seuraavien tuottei- 192-228 5 15
16091: den kuljetuksesta: 229-247 7 17
16092: 248-265 9 20
16093: 1. Ravinto- ja nautintoaineista 266-283 11 20
16094: - leipomotuotteet, 284-303 13 20
16095: - meijeriteollisuustuotteet ja maitojau:ho, 304-335 15 20
16096: - hedelmä-, kala-, liha-, marja- ja vihan- 336-385 17 20
16097: nessäilykkeet, 386-435 20 20
16098: - kuivatut hedelmät, marjat ja vihannekset, 436-485 22 22
16099: kuivatut ja savustetut kalat, 486-535 25 25
16100: - sokeri ja makeistuotteet, 536-585 28 28
16101: -juomat. 586-635 30 30
16102: 2. Kivi- ja maailajeista, kivennäisaineista se- 636-690 32 32
16103: kä niiden valmisteista 691-760 34 34
16104: - sementti ja betoniteollisuuden tuotteet, 761-850 36 36
16105: - kotimainen asbesti, kvar.tsi- ja lasihiekka 851-950 38 38
16106: sekä kotimainen tallcld ja rikki, yli 950 40 40
16107: IV,4.- Laitinen ym. 339
16108:
16109: ,( 1 mom. 2 kohta kuten hallitUksen esityk- Kuorma-autokuljetuksissa :kuljetustuki saa
16110: sessä.) enintään nousta samaan määrään kuin vas,taa-
16111: 3) Ruotsin, Norjan ja Neuvostoliiton maara- van pituisesta rautatiekuljetuksesta maksettava
16112: jojen kautta tapahtuvista vientikuljetuksista: tuki oHsi :tavaraa vastaavan vaunukuormaluo-
16113: a) rajanyJityspaikan sijaitessa kehitysaluei- kan mukaan laskettuna.
16114: den ykkösvyöhyldkeellä 2,50 mlk/tonni ( 4 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
16115: b) rajanylityspaikan sijaitessa kehitysaluei-
16116: den kakkosvyöhykk:eellä 1,25 mk/tonni 7-14 S.
16117: ( 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
16118: ----
16119: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
16120:
16121: Aili Laitinen. Kerttu Hemmi.
16122: Irma Toivanen. Pirkko Aro.
16123: 340
16124:
16125: IV,5.- Lak.al. n:o 5.
16126:
16127:
16128:
16129: Koskenniemi ym.: Ehdotus laiksi kehitysalueiden kuljetustuesta.
16130:
16131:
16132: E d u s k u n n a 11 e.
16133:
16134: Hallituksen esiJtyk.seen n:o 4 sisä1tyvässä mukaista, että :vrentiin liittyvissä kuljetuksissa
16135: lakiehdotu!ksessa kehitysalueiden kuljetustueslta maksettaisiin kuljetustukea samojen: perustei-
16136: ei. ole riittävästi otettu huomioon lakiehdotuk- den mukaan kuin sitä on esitetty maksetta-
16137: sen perusteluissa tavoitteeksi .~tltuja pää- vaksi laivakuljetubiin liittyv·issä vientikulje-
16138: määriä kehitysalueiden yritystoi.m.ioooo ed:1s.tä- tuksissa.
16139: miseksi. Lakiehdotukseen sisältyvästä tavaraluette-
16140: Kuljetusruk.iJjärjestelmän tulisi ehdottOIIOOSti losta on jäänyt pois eräitä kehitysalueiden
16141: perustua eni tkul:jetusmuotojen tasapuolisen tuotmnJossa menlci.ttäviä tuotteita. Näitä ovaJt
16142: kohtelun periaatteelle. Tuen pitäisi olla tuo- mm. selluloosa, puuhioke, sementti, betonti-
16143: tantopoliittinen eikä J.iikennepoliittinen. V:aik- rteollisuuden tuotteet, ,sokeri ja latlii110itteet.
16144: ka:ki:n ehdotukisessa oo ammattima1nen kuorma- Nämä tuotteet ylittävät jalostusasteelta:an mo-
16145: a'llltOllikenne mlllkana, ova~t tuen saannille ase- ma lalciehdotuksen tavaraluetteloon jo siJsälly-
16146: tetut ehdot .rajoittavia ja harki:nmoovaraisia. tettyjä tuotteita, joten niitä ei voida alhaisen
16147: Jos tukea ei tkohdisteta tasapuolisesti kaikille jalostusaJsteen perusteella k~sia pois.
16148: kuljetusmuodoille, on olemassa vaara, että osa Selluloosan muk.aa:nottarusen perusteluina on
16149: kuljetuksista joutuu hakeutumaan epäta.rkoituk- main&ttava mm. seuraavat argumentit:
16150: senmukaisille ja hitaammille kuljetusreiteille. Kehitys.alueiden kuljetustukitoimikt1llJilani mie-
16151: .Anunattimaisen kuorma-'autoliikenJteen tasave- tinnössä on todettu seuraavaa:
16152: roinen sisällyttiimilllen lakiin ei paljonkaan li- "Eräiden tuotteiden kohdalla, kuten
16153: säisi maksettavan kuljetustuen kokonaismää- esim. sahatitu ja veistetty puutavara ja
16154: rää, sillä kuormarautokul}etuksåsta on yli 266 selluloosa, toimiknnta on kuitenlci.n katso-
16155: km:n pituisten kuljetusten osuus vain illOin nut, että nilllä on kehitysalueiden tuotan-
16156: 5 o/o. Myös yrityisten omilla kuooma-autoilla totoimUmassa ni!iJn suuri merkitys tällä
16157: suoritettavat kuljetukiset tulisi sisällyttää 1tuen hetkellä ja pitkälle eteenpäinkin, että ja-
16158: piiroo. Vaikka näiden osuus on häviävän lostusasteen alhaisuudesta huolimatta :DJii..
16159: pieni, on sillä kuitenkin merkitystä, sillä oman den kuljetuksesta olisi kuljetustukea mak-
16160: kaluston käyttömahdollisuus p~tää kuljetusmak:- lsettava."
16161: sUJt kurissa. Kuorma"autokuljetusten ovelta
16162: ovelle luollitlie on erityisen merkitykselLinen Selluloosa on jalostettu huomattavcasti pitem-
16163: korkean jalostusaBiteen omaavatli tuotannon mälle kuin hake ja sahata:vara, jotka ovat mu-
16164: kannalta, jonka toimiDta:edellytyksiä lrehitys- ka.llJa tue1li piirissä. Sahatavarassa raakapuun
16165: aluei.lla kuljetustuen ,avulla tulisi erityisesti hi:nnan osuus tuotteelll hinlllla:sta on 75-80 o/o,
16166: parantaa. kun selluloosassa vastaava luku on 55-
16167: Kotimaan roonik:k.oliikenne muodostaa avo- 60 o/o.
16168: vesiaikaan taloudellisesti !edullisen tkuljetusmuo- Selluloosa:tool1i:suus on yleisissä vaikeuksissa.
16169: don, jonka käy1ttöä ei ole perusteltua syrjiä Tehtailla on tällä hetkellä suunia markkinointi-
16170: jättämällä se kul}etustueJ.li ulkopuolelle. pulmia. Vaikka selluloosan hinta on devalvaa-
16171: KuljetustuellJ kieltäm:inen kuljetuksista kehi- tion jälkeen noussut Memmä:n kuin mulllt pull1ll-
16172: tysalueiden ,toiselta vyöhykkeeltä ensimmäiselle jalostustuotteet on muistettaw., että tämä joh~
16173: ei. ole perusteltua ja aiheuttaisi epäkohtia. tuu siitä, että devalvointia ellit1Jen selluloosan
16174: Suomesta tapahtuu jossakin määrin vientiä hintataso oli erittäin alhainen ( 1960-luvun
16175: maayhteyksiä käyttäen Ruotsiin ja Norjaan sekä puolivälissä tapahtui erilttäin jyrkkä lasku) .
16176: kehitysalueilla sijaitsevien rajapisteiden kautta V. 1971 a~ana selluloosan vienti laski 28 o/o,
16177: Neuvostoliittoon. Tästä syystä olisi johdon- millä tasolla vienti näyttää pysyvän kuluva.nkin
16178: IV,5.- Koskenniemi ym. 341
16179:
16180: vuoden aitk1111a1. Selluloosasta saatav,a hiDta on seessä varsin merkilt:tävä osuus rakennuskus-
16181: dollaripohjainen ja tästä syystä selluloos.asta tarnm.ks.iån. Betoniteollisuudetli tuotteet vaati-
16182: kuluvaru~. vuonna saatavat vientitulot tulevat vat yleensä autokuljetuksen. S1ittokuormauk-
16183: lask.ema.an n. 5 %. set autosta rautatievaunuun tai päinvastoin
16184: Kyllästetty puutavara, jota myös menee run~ ovat usei:nt mahdottomia suorittaa, koska siirto-
16185: saasti vienrt:iinl, on jalostusasteeltaan jo sella.i- kuormauksissa ta.tw~ttavaa 'taskasta nosturi:ka-
16186: nen tuote, joka pi:tä:isi ottaa tum piiriin. lustoa ei yleensä ole kohtuullisilla kustadl!tlR.l:k.-
16187: Sementin p1tä1si olla mukooa tuen piirissä. silla saatavissa. Lisäk& ylimääräiset käsiittely-
16188: Kehitysalueiden ainoa sementtitehdas on Kola- kerrat aiheuttavat tuotteisiin helposti: vikoja.
16189: rin ku:nnassa. Tehtaan työllisyys OOJ jatkuvasti l...a:niooillteet tulisi llittää kuljetustue!tl piiri.inl
16190: uha.nalaiJnen, sillä sen vuosikapasiteetislta seuraavista syistä. Pohjoisten alueiden lanooi-
16191: 180 000 tonnia on voiltu toimittaa v:ai.n 135 000 tustarve käsittää pääasiassa l"WliSaasti typpeä
16192: tonnia. t ehtaa.n käynnin~ k11100~ta olis.ikin tär- sisältävän 1aidunmaiden laoooituksen sekä tu-
16193: keää, että kotimaan marklci.na-aluetta voitai- levaisuudessa metsälannoiltteet. Jotta metsäru-
16194: siin le\n~ttää etelään päin, ja että tehtaan tuot- laoooitus saata.isiin leviämään, olisi metsäloo~
16195: teille saataisiin viMtiä. Semet11t'in vienti Kola- noitteet sa.a.tava mahdollisimman halvoik.si ja
16196: rin tehtaalta oo mahdollista vain maayhteyksiä näi:n ollen kuljetustuen piiriin. LannoiltteicLen
16197: käytt,äen. vienti oo otmistulttu saamaan alkutm. Niinpä
16198: Betoniteollisuudent tuotteiden lisääminen ltuo- viime vuotma laå.vattiin Oulusta vient1in 111.
16199: teluetteloon on käsityksemme muk.aoo tarpeel- 60 000 tonnia typpiJanno1tteita. Ra:ntniJclroldi-
16200: liillietl!, sillä betonå.tuotetehtaat sijaitseva~t Poh- kenteen mukanaolo olisi tärlreää mm. sen
16201: jois-Suomessa suhteellisen etäällä toisistaan, vuoksi, että osa Ahvenanmaan la.nooitetar-
16202: mistä syystä tuotteiden kuljetusmatkat ovaJt peesta on toimitettu lalvoiUa Oulusta. Lisäksi
16203: pitkiä. Kun rak.Mtaminen on teollistunut jo Kokkolasta on kuljetettu laivoilla rikkihappoa
16204: mm pitkälle, että yli 70 % teollisuus- ja va- Uuteenkaupu.rukiin ja Mäntyluotoon.
16205: taJStorak.ennuksista ja yli 50 % asuinkerrosta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16206: loista toteutetaan joko täys- tai puolielementti-
16207: rak.etliteisina, on kuljetuskustannuksilla erityi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16208: sesti ras:k:aiden betonidemetllttien ollessa ky- laktehdotuksen:
16209:
16210:
16211: Laki
16212: kehitysalueiden kuljetustuesta.
16213:
16214: Eduskunnoo päätöksen mukaisesti säädetään:
16215:
16216: 1 §.
16217: Kehitysalueiden talouden edistämisestä vuo- Saimaan kanavan kautta laivalla suoritettavista
16218: sina 1970-1975 annetussa laissa (876/69) kotimaahan suuntautuvista ra.nnikk.okuljetuk-
16219: tarkoitettujen kehitysalueiden sisäisistä sekä sista ja ulkomaille suunltautuvista viootikulje-
16220: sieltä kehltysaLueiden ulkopuolelle Suomessa tuksista ja Ruotsin, Norjan ja Neuvostoliiton
16221: suodtettavista tavarakuljetuksista maksetaan kehltysalueilla sijaitsevien maarajojen kautta
16222: valtion varo1sta kuljetustukea siten, kuin jäl- tapahtuvista v.ienJtiJkuljetuksista tai !tällaisten
16223: jempänä säädetään. kuljetusten yhdistelmistä. Yhdistetyissä vienti-
16224: ( 2 mom. kuten hallituksen esiltyksessä.) kuljetuksissa kuljetustukea maksetaan y1i 100
16225: kilometrilll. p1tuisi.sta rautatie- ja truliaJlltiekulje-
16226: .2 §. tuksista .
16227: Kuljetustukea maksetaan vähintään 266 kilo- 3 §.
16228: metrin pituis:is;ta kuljetuksis1ta, jotka suorite- Kuljetustukea maksetaan kotimaiselle yhtei-
16229: taan rautateitse, lerJJtoteitse tai tnaanteitse yri- sölle, säätiölle ja Suomessa asuvalle henkilölle,
16230: tyksen omalla tai ammattimaisessa llikenteessä joka tavaran lähettäjänä tai vastaanottaj.ana oo
16231: olevalla kuorma-autolla tai näiden yhdistel- maksanut kuljetusmak.sun. Laivak.uljetoosis1ta
16232: minä, Kristliinanlkaupungissa ja sen pohjoispuo- ulkomaille maksetaan kuljetustuki kuitenkin
16233: lella sijaitsevista PohjanJahden satamista sekä aina laivaaj.alle.
16234: 342 IV,5.- Kehitysalueiden kuljetustuki.
16235:
16236:
16237: 4 s. - kuitulevy, kartonki, pahvi ja paperi sekä
16238: ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) näistä tehdyt valmisteet.
16239: Omalla kuorma-autolla suorLtetusta kulj.etuk- ( 1 mom. 5 ja 6 kohdat kuten halHtu.ksen
16240: sesta kuljetusmaksuna oo rahti, joka lasketaan esityksessä. )
16241: vastaavan p.iJtuiset11 rautatiekuljetuksen ja tava- 7. Kemian teollisuuden ja sen llitänniisteol-
16242: raa vastaavan vaunukuormaluokan mukaan. lisuuden tuotteet.
16243: ( 3 ja 4 mom. kuten hallituksen esityksen ( 1 mom. 8 kohta kuten hallituksen esityk-
16244: 2 ja 3 mom.) sessä.)
16245: 5 §. ( 3 ja 4 mom. kuten hallituksen es1tyksessä.)
16246: ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
16247: Kuljetustukea maksetaan seuraavien tuottei- 6 §.
16248: den kuljetuksesta: Kuljetustuen määrä 4 §:ssä ta:nkoitetusta
16249: 1. Ravinto- ja nautintoainleista kuljetusmaksusta on
16250: - leipomotuotteet,
16251: . - meijeriteollisuustuotteet ja maitojauho, 1 ) rautatie- ja kuorma~utokuljetu.ksissa
16252: - hedelmä-, kala-, liha-, marja- ja v.ihan- tukiprosentti 2 §:ssä
16253: nessäilyldteet, mainittuihin vienti-
16254: kulj~tettu matka kuljetuksiin llitty-
16255: - kuivatilit hedelmät, m~~~tjat ja vihannek- kilometriä tukiprosentti vissä kuljetuksissa
16256: set, kuivatut ja savustetut kalat,
16257: - sokeri ja mak.eistuotteet, (Taulukko kuten hallituksen esityksessä.)
16258: -juomat. ( 1 mom. 2 kohta kuten hallituksen esityk-
16259: 2. Kivi- ja maalajeista, kivennäisainei:sta sessä.)
16260: sekä niiden valmisteista 3) Ruotm, Norjan ja Neuvostoliiton maa-
16261: - .sementtti ja bet:omteollisuude:n tuotteet, rajojen kautta tapahtuvista vientikuljetuksista:
16262: - kotimainen asbesti, kvartsi- ja lasihiekka
16263: sekä kotimainen talkki ja rikki, ra:) rajaylityspaikan sijaitessa
16264: - kasvuturve, kehitysalueiden ykkös-
16265: - kiviteokset, vyöhykkeellä . . . . . . . . 2,50 mk/tonni
16266: b) rajaylirt:yspaikan sijaitessa
16267: - savi- ja grafilttiteokset,
16268: - lasi ja lasitavarat. kehitysalueiden kakkos-
16269: vyöhykkeellä . . . . . . . . 1,25 mk/ tonni
16270: 3. Puusta ja puuteoksista
16271: - sahart:eollisuuden ha:ke, ( 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
16272: - sahattu j.a veistetty puutavara, Kuorma-autokuljetuksissa kuljetustuki saa
16273: - kyllästetty puutavara, enintään nousta samaan määrään kuin vastaa-
16274: - vaneri ja v:ooeriviilu, van pituisesta rautatiekuljetukses,ta maksett!llva
16275: - lastu- ja rimalevyt, lastuvilla, tulitikku- tuki olisi 'tavaraa vastaavan vaunukuormaluo-
16276: säleet ja -laatikkoainekset, kan mukaan laskettuna.
16277: - puuseppäteollisuuden teokset ja puoli- ( 4 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
16278: wlmisteet.
16279: 4. Paperiteollisuustavaroista 7-14 §.
16280: - selluloosa ja puuh:ioke, (Kuten hallituksen esityksessä. )
16281:
16282: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
16283: Niilo Koskenniemi. Rauno Korpinen. Pauli Räsänen.
16284: A-L. Tiekso. Pekka Salla. Heikki Mustonen.
16285: Helvi Niskanen.
16286: 343
16287:
16288: IV,6.- Lak.al. n:o 6.
16289:
16290:
16291:
16292: Tikkanen ym.: Ehdotus laiksi kehitysalueiden kut;etustuesta.
16293:
16294:
16295: Ed u s k u nn alle.
16296:
16297: Hallituksen esiJtykseen n:o 4 sisältyvässä maksettais1in kuljetustukea samojen perustei-
16298: lakiehdotuksessa kehirt:ysalueiden kuljetustuesta den mukaan kuin sitä on esitetty maksetlta-
16299: ei ole riittävästi otettu huomioon lakiehdotuk- va:ksd. laivakuljetuk.si1n liittyvissä ·vientikulje-
16300: sen perusteluissa tavoitteeksi asetettuja pää- tuksissa.
16301: määriä kehitysalueiden yritysto1tn.iooa!ll edis.tä- Lakiehdotukseen sisältyvästä tavaraluettelosta
16302: roilseksi. on jiilinyt pois eräitä kehitysalueiden tuotan;-
16303: Kuljetustukijärjestelmän tulisi ehdöttorru:tsti nossa merkittäviä tuotteita. Näitä ovat mm.
16304: perustua eri kuljetusmuotojen tasapuolisen selluloosa, puuhioke, sementti:, betoniteollisuu-
16305: kohtelun periaatteelle. Tuen pitäisi olla :tuo- den tuotteet, sokeri ja laJiliiloitteet. Nämä tuot-
16306: ta.ntopoliittinen eikä 1iikennepoliittinen. Vai:k- teet ylittävät jalostusasteeltaan monia la:kiehdo-
16307: kakin ehdotuksessa on ammaJttimainenJ kuorma- tuksen tavaraluetteloon jo sisällytettyjä tuot-
16308: autoliikenne mukana, ovat tuen saannille ase- teita, joten niitä ei voida alhaisen jalostusas-
16309: tetut ehdot :rajoittavia ja hfwkinnanvarais1a.. teen perusteella karsia pois.
16310: Jos tukea ei kohdisteta tasa,puolisesci kaikille Selluloosan mukaoootta:misen perustelu.i.na; on
16311: kuljetusmuodoille, on olemassa va,ara, että osa mainittava mm. seuraavat argumentit:
16312: kuljetuksista joutuu hakeutumaan epätarkoi- Kehitysalueiden kuljetustukitoimikunnan mie-
16313: tukse:nmukaisille ja hitaammille kuljetusrei- tinnössä on ,todettu seuraavaa:
16314: ,teille. Ammattima:isen kuorma-autoliikenteen "Eräiden tuotteiden kohdalla, kuten
16315: tasavero1nen sisällyttäminen: lakiin ei paljon- esim. sahattu ja veistetty puutavara ja
16316: kaan lisäisi maksettavan kuljetustuen kokonais- selluloosa, toimikunta on kuitenJkin kat-
16317: määrää, siUä kuol.1ma-autoku1jet~sista on yli •SO!llUt, että niillä on kehitysalueiden tuo-
16318: 266 km:n pituisten kuljetusten osuus vain noin tantotoiminnassa niin suuri merkitys tällä
16319: 5 %. Myös yritysten omilla kuorma-autoilla hetkellä ja pitkälle eteenpäink.in, että ja-
16320: suoritettavat kuljetukset tulisi sisällyttää tuen lostusasteen alhaisuudesta huolim111tta nii-
16321: piiriin. Vaikka näiden osuus on häviävän pieni, den kuljetuksesta olisi kuljetustukea mak-
16322: on sillä kuitenJcin merkitystä, sillä oman ka- settava.''
16323: luston käyttömahdollisuus pitää kuljetusmak-
16324: sut kurissa. Kuorma..,autokuljetusten ovelta Selluloosa on jalostettu huomattavasti pitem-
16325: ovelle luonne on erityisen merkityksellinen mälle kuin hake ja sahatavara, jotka ovat mu-
16326: korkean jalostusasteen omaava111 tuotannon kanr- kana tuen piirissä. Sahatavarassa raakapuun
16327: nalta, jonka 'toimintaedellytyksiä kehitysalueilla hinnan osuus tuotteen hinnasta on 75-80 %,
16328: kuljetustuen avulla tulisi er1tyisesti parantaa. kun selluloosassa vastaava luku on 55-60 %.
16329: Kotimaan ra.ntllikkoliikenne muodostaa avo- Selluloosateollisuus on yleisissä vaikeuksissa.
16330: vesiaikaan taloudellisesti edullisen kuljetus- Tehtailla on tällä hetkellä suuria ma,rkkioointi-
16331: muodon, jonka kä)llttöä ei ole perusteltua syr- pulmia. Vaikka selluloosan hinta on devalvaa-
16332: jiä jättämällä se kuljetustuen ulkopuolelle. tion jälkeen noussut enemmän kuin muut
16333: Kuljetustuen 'kieltäminen kulj,etuksi:sta kehi- puunjalostustuotteet, on muistettava, että tämä
16334: tysalueiden to1selta vyöhykkeeltä ensimmäiselle johtuu silitä, että devalvointia ennen selluloo-
16335: ei ole perusteltua ja aiheuttaisi epäkohtia. san hintataso oli erittäin alhainen ( 1960•luvun
16336: Suomesta tapahtuu jossakin määrin vienitiä puolivälissä tapahtui erittäin jyrkkä lasku) .
16337: maayhteyksiä käyttäen Ruotsiin ja Norjaan sekä Vuoden 1971 aika111a selluloosoo vienti laski
16338: kehitysalueilla sijaitsevien rajap1stteiden kautta 28 %, millä tasolla vienti näyttää pysyvän ku-
16339: Neuvostoliittoon. Tästä syystä olisi johdon- luvan:kin vuoden aikana. Selluloosasta saatava
16340: mukaista, että vientiin liittyvissä kuljetuksissa hinta on dollaripohjainen ja tästä syystä sellu-
16341: 344 IV,6.- Kehitysalueiden kuljetustuki.
16342:
16343: loosasta kuluvooa vuoma sa.atavat v1enJtitulot taoouksiin. BetonJitteollisuuden tuotteet vaati-
16344: tuleva.t 1111Skemaan noin 5 % . vat yleeil!Sä a.utokuljetuksen. Siirtokuormauk-
16345: Kyllästetty puutavara, jota myös menee rutl>- set autosta ra:utatievaunuun tai päi.nvastoiln
16346: sa.asti vientiin, on j.alostusasteeltaan jo sellai.ne11! ovat usein mahdottomia suoriJiltaa, koska siirtt:o-
16347: tuote, joka pitäisi ottaa tuen pii:rii.n. kuormauksi:ssa ta.rvittavaa raskasta nosturikalus-
16348: Sem.erutlin pitäisi olla mukana tuen piirissä. toa ei yleensä ole kohtuullisilla kusta,nttmkshlla
16349: Kehitysalueiden ai.ooa sementt.irt:ehdas on Ko- saatavissa. Lisäksi ylimääräiset käsittelykerrat
16350: lariin kunnassa.. Tehtaan työllisyys on jatku- aiheuttavat tuotteisiin helposti vikoja.
16351: vasti uhanalai.nen, sillä vuosikapasiteetist:a, Lannoitteet tulisi liiittää kuljetustuen piiriin
16352: 180 000 toll!11åa, on voitu toimittaa va:in seuraavista syistä. Pohjoisten alueiden lannoi-
16353: 135 000 tonlndta. Tehtaan käynndn kannalta tustarv.e käsittää pääasiassa runsaasti !typpeä
16354: olisi:kin .tärkeää, että kotimaat11 maxkkina~aluetta sisältävän laktunmaiden laoo.oituksen sekä tule-
16355: voitaisiin levittää etelään päin, ja että tehtaan vaisuudessa metsälanoo1tteet. Jotta metsänlan-
16356: t:Uotiteille .saataisiin vientiä. Sementin vienti noitus saataisiin leviämään, olisi metsälan:noit-
16357: Kolarin tehta.alta on mahdollista v:a.in: maa- teet saatava mahdollisimman halvo1ksi ja näin
16358: yhteyksiä käyttäen. ollen kuljetustuen piiriin. LannoitteidenJ vienti
16359: Het<miteollisuuden tuotteiden lisäämi:oon tuo- on 01.1Jl1istuttu saamaan alkuun. Niinpä viime
16360: teluetteloon on kä:s1tyksemme mukaan :tarpeel- vuonna laivattiin Oulusta vientiin n. 60 000
16361: linen, sillä betooituotetehtaat sijaitsevat Poh- toOOJia typpilanooitteita. Ra.nni:kkoliikenteen
16362: jois-Suomessa suhteellis·en etäällä toisistaan, mukaooolo olisi tärkeää mm. sen vuoksi, että
16363: mistä ·syystä tuotteiden kuljetusmatkat ovat osa Ahvenanmaan lanoo1tetarpeesta on toimi-
16364: pitkiä. Kun rakentaminen on teollistunut jo tettu laivoilla Oulusta. Lisäksi Kokkolasta on
16365: niin pitkälle, että yli 70 % teollisuus- ja va- kuljetettu Laivoilla riklcihappoa Uuteenkaupun-
16366: rastora.kermuksista ja yli 50 % asu.i.nkerros- kiin ja Mäntyluotoon.
16367: taloista toteutetaan joko täys- tai puolielemetllt- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16368: tirakenteisina, on kuljetuskustannuksilla erityi-
16369: sesti mskaiden betocielementt1en ollessa ky- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16370: seessä v,alfsin merkittävä osuus rakermuskus- lakiehdotuksen:
16371:
16372: Laki
16373: kehitysalueiden kuljetustuesta.
16374:
16375: EduskUiliilJli:IlJ päätöksen mukaisesti säädetään:
16376:
16377: 1 §. tuksista ja kehitysalueilla sijaitsevien maarajo-
16378: Kehltysalueiden talouden edistämisestä vuo- jen kautta tapahtuvista vientikuljetuksista
16379: sina 1970-1975 a:ooetussa laissa (876/69) Ruonsiin, Norjaan ja Neuvostoliittoon .tai täl-
16380: tarkoitettujen kehitysalueiden sisäisistä sekä laisten kuljetusten yhdiste!lmistä. Yhdistetyissä
16381: sieltä keh1tysalueiden ulkopuolelle Suomessa vientiku:ljetuksi.ssa kuljetustukea maksetaan yli
16382: suoritettavista tav:ara.kuljetuksista maksetaan 100 kilometrin pituisista rautatie- ja maantie-
16383: valtion varoista kuljetustukea sken, kuin jäl- kuljetuksista.
16384: jempOOä säädetään. 3 §.
16385: 2 §. Kuljetustulrea maksetaan kotimais.elle yhtei-
16386: Kuljetustukea maksetaan vähintään 266 kilo- sölle, säätiölle ja Suomessa asuvalle henkilölle,
16387: metrin pituisista kulj.etuksista, jotka suor1te- joka ta.v:ara:n lähettäjänä tai vastaanottajana on
16388: taan rautateitse, lentoteitse tai maanteitse yri- mw.anut kuljetusmaksun. Laivakuljetuksista
16389: tyksen omalla .tai ammattimaisessa liikenJteessä ulkomaiJle maksetaan kuljetustuki kuitenkin
16390: olevalla kuorma-autolla tai näiden yhilistelminä, aina la:ivaajalle.
16391: Krist:ii.na:nkaupungissa ja sen pohjoispuolella 4 §.
16392: sijaitsevista Pohjanlahden satamista sekä Sai- ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä. )
16393: maan ka.na:v.an kautta laiV'alla suoritettavista Omalla ku,o.rtoo-autolla suoritetusta kulje-
16394: kotimaahan suuntautuvista rarJitl1kkokuljetuk- tuksesta kuljetusmaksuoo on rahti, joka laske-
16395: sista ja ulkomahlle suuntautuv:ista vientikulje- taan vastaavan p1tuisen rautatiekuljetuksen ja
16396: IV,6.- Tikkanen ym. 345
16397:
16398: tavaraa vastaavan vaunukuormaluokan mu- - kuitulevy, ka:rtondci, pahvi ja paperi sekä
16399: kaan. näistä tehdyt valmisteet.
16400: ( 3 ja 4 mom. kuten hallituksen esityksen ( 2 mom. 5 ja 6 kohdat kuten hallituksen
16401: 2 ja 3 mom.) esityksessä.)
16402: 7. Kemian 1teollisuuden ja sen liitämäisteol-
16403: 5 §. lisuuden tuotteet.
16404: ( 1 mom.. kuten hallituksen es~tyksessä.) (2 mom. 8 kohta kuten hallituksen esityk-
16405: K;uljetustukea maksetaan seuraavJen !tuottei- sessä.)
16406: den kuljetuksesta: ( 3 ja 4 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
16407: 1. Ravinto- ja :nautintoai:ncista 6 §.
16408: - leipomot:uotteet, Kuljetustuen määrä 4 §:ssä tarkoitetusta
16409: - meijeriteollisuustuotteet j,a m,ai,tojauho, kuljetusmaksUSita on
16410: - hedelmä-, kala-, liha-, marja- ja vihan- 1 ) ,rautatie- ja kuorma-autokuljetuksissa
16411: nessäilykkeet,
16412: - kWvatut hedelmät, marjat ja vihannek- tukiprosentti 2 S:ssä
16413: mainittuihin vienti-
16414: set, kuivatut ja savustetut kalat, kuljetettu matka kuljetuksiin llitty-
16415: - sokeri ja makeistuotteet, kilometriä tukiprosentti vissä kuljetuksissa
16416: -juomat. (Tauilukko kuten hailituksen esitytksessä.)
16417: 2. Kivi- ja .maalajeista, kdvennäisaineista sekä ( 1 mom. 2 kohta kuten halHtuksen esityk-
16418: niiden valmisteista sessä.)
16419: - semerJJtti ja betOll!iteollisuuden tuotteet, 3) Ruotsin, Norjan ja Neuvostoliiton maa-
16420: - kotimainen asbesti, kvartsi- ja lasihiekka rajojen kautta tapahtuvista vientikuljetuksi:sta:
16421: sekä kot:ima:inen talkki ja rikki,
16422: - kasVUltUlrVe, a) rajanylityspaikan SlJM-
16423: - kiviteokset, tessa kehitysaluciden yk-
16424: - savli- j.a grafii:ttiteokset, kösvyöhykkeellä . . . . . . 2,50 mk/tOilJllli.
16425: - lasi ja lasitavarat. rb) rajianylityspaikan ~ijai:tes-
16426: sa kehitysalueiden kak-
16427: 3. PuuSita ja puuteoksista kosvyöhykkeellä 1,25 mk/ tonni
16428: - sahateollisuuden hake,
16429: - sahattu ja veistetty puutavara, ( 2 mom. kuten halHtuksen esitykses~ä.)
16430: - kyllästetty puutavara, Kuorma-autokuljetuksissa kuljetustulci saa
16431: - vaneri }a va.neriviilu, ecintään nousta samaan määrään kuin vastaa-
16432: - lastu- ja rimalevyt, lastuvNla, ,tulitikku- van pituå.se~ta rautl!ltiekuljetuksesta maksettava
16433: säleet ja -laatikkoainekset, tuki olisi •tawrna vastaavan val1:111llkuormaluo-
16434: - puusepänteollisuuden teokset ja puoHval- kan mukaan laskettuoo.
16435: misteet. ( 4 mom. kuten hlllllituksen esityksessä.)
16436:
16437: 4. Paperiteollisuustavaroista 7-14 §.
16438: - selluloosa ja puuhloke, (Kuten hallituksen esityksessä.)
16439:
16440: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
16441:
16442: Ville T.ikkanen. Bror Lillqvist. Arvo Ahonen.
16443: Uljas Mäkelä. Aimo Ajo. Pirkko Työläjärvi.
16444: Antti Pohjonen. Matti Ahde.
16445:
16446:
16447:
16448:
16449: 44 156/72
16450: 346
16451:
16452: IV,7.-Lak.al. n:o 7.
16453:
16454:
16455:
16456:
16457: Ilaskivi ym.: Ehdotus laiksi kehitysalueiden kuljetustuesta.
16458:
16459:
16460: E d u s k u n n a 11 e.
16461:
16462: Hallituksen esitykseen n:o 4 sisältyvässä autdliikenteessä ilman maarakennuskuljetuksia.
16463: lakiehdotuksessa kehitysalueiden kuljetustuesta n. 75 km on vailla merkitystä siitä syystä,
16464: ei ole riittävästi otettu huomioon lakiehdotuk- että viimeksi mainitun keskimääräisluvun muo-
16465: sen perusteluissa tavoitteeksi asetettuja päämää- dostumisessa ovat mukana kaikki paikalliskul-
16466: riä kehitysalueiden yritystoiminnan edistämi- jetukset, vaikka maarakennuskuljetukset yhtenä
16467: seksi. kuljetussuoriteryhmänä ovatkin pois luettuina.
16468: Kuljetustukijärjestelmän tulisi ehdottomasti Kehitysalueilta ulospäin suuntautuvat kulje-
16469: perustua eri kuljetusmuotojen tasapuolisen koh- tukset ovat yleensä tuota mainittua keskimää-
16470: telun periaatteelle. Tuen pitäisi olla tuotanto- räismatkaa huomattavasti pitempiä kuljetuksia.
16471: poliittinen eikä liikennepoliittinen. Vaikkakin Kehitysalueiden neuvottelukunnan ehdotuksen
16472: ehdotuksessa on ammattimainen kuorma-autolii- mukainen 190 km:n kuljetusmatka vähimmäis-
16473: kenne mukana, ovat tuen saannille asetetut eh- rajana olisi mielekäs.
16474: dot rajoittavia ja harkinnanvaraisia. Jos tukea Kotimaan rannikkoliikenne muodostaa avo-
16475: ei kohdisteta tasapuolisesti kaikille kuljetus- vesiaikaan taloudellisesti edullisen kuljetusmuo-
16476: muodoille, on olemassa vaara, että osa kulje- don, jonka käyttöä ei ole perusteltua syrjiä
16477: tuksista joutuu hakeutumaan epätarkoituksen- jättämällä se kuljetustuen ulkopuolelle.
16478: mukaisille ja hitaammille kuljetusreiteille. Kul- Kuljetustuen kieltäminen kuljetuksista kehi-
16479: jetusten tehokkuus- ja taloudellisuusvalinta otet- tysalueiden toiselta vyöhykkeeltä ensimmäiselle
16480: taisiin pois kuljetusten tarvitsijoilta ja heidät ei ole perusteltua ja aiheuttaisi epäkohtia.
16481: pakotettaisiin - kuljetustuesta osalliseksi pääs- Suomesta tapahtuu jossakin määrin vientiä
16482: täkseen- käyttämään epäkäytännöllisiä ja epä- mayhteyksiä käyttäen Ruotsiin ja Norjaan sekä
16483: taloudellisia kuljetusratkaisuja. Lisäksi jäisivät kehitysalueilla sijaitsevien rajapisteiden kautta
16484: autokuljetusten varassa olevat rautatiettömät ja Neuvostoliittoon. Tästä syystä olisi johdonmu-
16485: etäiset alueet tyystin osattomiksi kuljetustuesta. kaista, että vientiin liittyvissä kuljetuksissa
16486: On unohdettu myös se tosiseikka, että kaik- maksettaisiin kuljetustukea samojen perusteiden
16487: kien kuljetusmuotojen kuljetussuoritteista maan- mukaan kuin sitä on esitetty maksettavaksi lai-
16488: tiekuljetusten osuus on yli 60 %, mistä tavaran vakuljetuksiin liittyvissä vientikuljetuksissa.
16489: kuljetuksen osuus ammattimaisessa maantielii- Lakiesitykseen sisältyvästä tavaraluettelosta
16490: kenteessä 70-80 %. on jäänyt pois eräitä kehitysalueiden tuotan-
16491: Myös yritysten omilla kuorma-autoilla suo- nossa merkittäviä tuotteita. Näitä ovat mm. sel-
16492: ritettavat kuljetukset tulisi sisällyttää tuen pii- luloosa, puuhioke, sementti, betoniteollisuuden
16493: riin. Vaikka näiden osuus on häviävän pieni, tuotteet, sokeri ja lannoitteet. Nämä tuotteet
16494: on sillä kuitenkin merkitystä, sillä oman kalus- ylittävät jalostusasteeltaan monia lakiesityksen
16495: ton käyttömahdollisuus pitää kuljetusmaksut tavaraluetteloon jo sisällytettyjä tuotteita, joten
16496: kurissa. Kuorma-autokuljetusten ovelta ovelle niitä ei voida alhaisen jalostusasteen perusteella
16497: luonne on erityisen merkityksellinen korkean karsia pois.
16498: jalostusasteen omaavan tuotannon kannalta, Selluloosan mukaanottamisen perusteluina on
16499: jonka toimintaedellytyksiä kehitysalueilla kul- mainittava mm. seuraavat argumentit:
16500: jetustuen avulla tulisi erityisesti parantaa. Kehitysalueiden kuljetustukitoimikunnan mie-
16501: Lakiesityksen perusteluihin sisältyvä mai- tinnössä on todettu:
16502: ninta, että keskimääräinen kuljetusmatka tava- "Eräiden tuotteiden kohdalla, kuten esim.
16503: raliikenteessä rautateillä on 270 km ja kuorma- sahattu ja veistetty puutavara ja selluloosa, toi-
16504: IV,7.- Ilaskivi ym. 347
16505:
16506: mikunta on kuitenkin katsonut, että niillä on Betoniteollisuuden tuotteiden lisääminen tuo-
16507: kehitysalueiden tuotantotoiminnassa niin suuri teluetteloon on käsityksemme mukaan tarpeel-
16508: merkitys tällä hetkellä ja pitkälle eteenpäinkin, lista, sillä betonituotetehtaat sijaitsevat Pohjois-
16509: että jalostusasteen alhaisuudesta huolimatta nii- Suomessa suhteellisen etäällä toisistaan, mistä
16510: den kuljetuksesta olisi kuljetustukea makset- syystä tuotteiden kuljetusmatkat ovat pitkiä.
16511: tava." Kun rakentaminen on teollistunut jo niin pit-
16512: Selluloosa on jalostettu huomattavasti pitem- källe, että yli 70 % teollisuus- ja varastora-
16513: mälle kuin hake ja sahatavara, jotka ovat mu- kennuksista ja yli 50 % asuinkerrostaloista to-
16514: kana tuen piirissä. Sahatavarassa raakapuun hin- teutetaan joko täys- tai puolielementtirakentei-
16515: nan osuus tuotteen hinnasta on 75-80 %, kun sina, on kuljetuskustannuksilla erityisesti ras-
16516: selluloosassa vastaava luku on 55-60 %. kaiden betonielementtien ollessa kyseessä var-
16517: Selluloosateollisuus on yleisissä vaikeuksissa. sin merkittävä osuus rakennuskustannuksiin.
16518: Tehtailla on tällä hetkellä suuria markkinointi- Betoniteollisuuden tuotteet vaativat yleensä au-
16519: pulmia. Vaikka selluloosan hinta on devalvaa- tokuljetuksen. Siirtokuormaukset autosta rauta-
16520: tion jälkeen noussut enemmän kuin muut tievaunuun tai päinvastoin ovat usein mahdot-
16521: puunjalostustuotteet on muistettava, että tämä tomia suorittaa, koska siirtokuormauksissa tar-
16522: johtuu siitä, että ennen devalvointia selluloosan vittavaa raskasta nosturikalustoa ei yleensä
16523: hintataso oli erittäin alhainen (1960-luvun puo- ole kohtuullisilla kustannuksilla saatavissa. Li-
16524: livälissä tapahtui jyrkkä lasku). Vuoden 1971 säksi ylimääräiset käsittelykerrat aiheuttavat
16525: aikana selluloosan vienti laski 28 %, millä ta- tuotteisiin helposti vikoja.
16526: solla vienti näyttää pysyvän kuluvankin vuoden Lannoitteet tulisi liittää kuljetustuen piiriin
16527: aikana. Selluloosasta saatava hinta on dollari- seuraavista syistä: Pohjoisten alueiden lannoi-
16528: pohjainen ja tästä syystä selluloosasta kuluvana tustarve käsittää pääasiassa runsaasti typpeä
16529: vuonna saatavat vientitulot tulevat laskemaan sisältävän laidunmaiden lannoituksen sekä tule-
16530: n. 5%. vaisuudessa metsälannoitteet. Jotta metsälan-
16531: noitus saataisiin leviämään, olisi lannoitteet saa-
16532: Kyllästetty puutavara, jota myös menee run- tava mahdollisimman halvoiksi ja näin ollen
16533: saasti vientiin, on jalostusasteeltaan sellainen kuljetustuen piiriin. Lannoitteiden vienti on
16534: tuote, joka pitäisi ottaa tuen piiriin. onnistuttu aloittamaan. Viime vuonna laivattiin
16535: Sementin tulisi myös olla kuljetustuen pii- Oulusta vientiin n. 60 000 tonnia typpilan-
16536: rissä. Kehitysalueiden ainoa sementtitehdas on noitteita. Rannikkoliikenteen mukanaolo olisi
16537: Kolarin kunnassa. Tehtaan työllisyys on jatku- tärkeää mm. sen vuoksi, että osa Ahvenanmaan
16538: vasti uhanalainen, sillä sen vuosikapasiteetista lannoitetarpeesta on toimitettu laivoillla Ou-
16539: 180 000 tonnia on voitu toimittaa vain 135 000 lusta. Lisäksi Kokkolasta on kuljetettu laivoilla
16540: tonnia. Tehtaan käynnin kannalta olisi tärkeää, rikkihappoa Uuteenkaupunkiin ja Mäntyluo-
16541: että kotimaan markkina-aluetta voitaisiin levit- toon.
16542: tää etelään päin ja että tehtaan tuotteille saa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16543: taisiin vientiä. Sementin vienti Kolarin teh-
16544: taalta on mahdollista vain maayhteyksiä käyt- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16545: täen. lakiehdotuksen:
16546:
16547: Laki
16548: kehitysalueiden kuljetustuesta.
16549:
16550: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16551:
16552: 1 s. 2 s.
16553: Kehitysalueiden talouden edistämisestä vuo- Kuljetustukea maksetaan vähintään 192 ki-
16554: sina 1970-1975 annetussa laissa (876/69) lometrin pituisista kuljetuksista, jotka suorite-
16555: tarkoitettujen kehitysalueiden sisäisistä sekä taan rautateitse, lentoteitse tai yrityksen omalla
16556: sieltä kehitysalueiden ulkopuolelle Suomessa tai ammattimaisessa liikenteessä olevalla kuor-
16557: suoritettavista tavarakuljetuksista maksetaan ma-autolla tai näiden yhdistelminä, Kristiinan-
16558: valtion varoista kuljetustukea siten, kuin jäl- kaupungissa ja sen pohjoispuolella sijaitse-
16559: jempänä säädetään. vista Pohjanlahden satamista sekä Saimaan ka-
16560: 348 IV,7.- Kehitysalueiden kuljetustuki.
16561:
16562: navan kautta laivalla suoritettavista kotimaahan - lastu- ja rimalevyt, lastuvilla, tulitikku-
16563: suuntautuvista rannikkokuljetuksista ja ulko- säteet ja -laatikkoainekset,
16564: maille suuntautuvista vientikuljetuksista sekä - puuteollisuuden teokset ja puolivalmis-
16565: kehitysalueilla sijaitsevien maarajojen kautta teet.
16566: Ruotsiin, Norjaan ja Neuvostoliittoon tapahtu- 4. Paperiteollisuustavaroista
16567: vista vientikuljetuksista tai tällaisten kuljetus- - selluloosa ja puuhioke,
16568: ten yhdistelmistä. Yhdistetyissä vientikuljetuk- - kuitulevy, kartonki, pahvi ja paperi sekä
16569: sissa kuljetustukea maksetaan yli 100 kilomet- näistä tehdyt valmisteet.
16570: rin pituisista rautatie-, maantie- ja lentokulje-
16571: tuksista. 5. Metalliteollisuustavaroista
16572: 3 §. - rauta- ja teräslevyt, palkit, langat ja
16573: Kuljetustukea maksetaan kotimaiselle yhtei- muotorauta,
16574: sölle, säätiölle ja Suomessa asuvalle henkilölle, - valmiit rauta· ja terästeokset,
16575: joka tavaran lähettäjänä tai vastaanottajana on - muut metallit ja metalliseokset,
16576: maksanut kuljetusmaksun. Laivakuljetuksista - muokatut metallit.
16577: ulkomaille maksetaan kuljetustuki kuitenkin ( 2 mom. 6 kohta kuten hallituksen esityk-
16578: aina laivaajalle. sessä.)
16579: 4 §. 7. Kemian teollisuuden ja sen liitännäisteol-
16580: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) lisuuden tuotteet.
16581: Omalla kuorma-autolla suoritetusta kuljetuk- ( 2 mom. 8 kohta kuten hallituksen esityk-
16582: sesta kuljetusmaksuna on rahti, joka lasketaan sessä.)
16583: vastaavan pituisen rautatiekuljetuksen ja ta- 6 §.
16584: varaa vastaavan vaunukuormaluokan mukaan. Kuljetustuen määrä 4 §:ssä tarkoitetusta kul-
16585: (3 ja 4 mom. kuten hallituksen esityksen 2 jetusmaksusta on
16586: ja 3 mom.)
16587: 5 §. 1) rautatie- ja kuorma-autokuljetuksissa
16588: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) tukiprosentti 2
16589: S:ssä mainittui-
16590: Kuljetustukea maksetaan seuraavien tuottei- hin vientikulje-
16591: den kuljetuksesta: kuljetettu matka tuksiin liittyvissä
16592: 1. Ravinto- ja nautintoaineista !kilometreissä tukiprosentti kuLjetuksissa
16593: - leipomotuotteet, 101-116 5
16594: - meijeriteollisuustuotteet ja maitojauho, 117-134 7
16595: - hedelmä-, kala-, liha-, marja- ja vihannes- 135-160 10
16596: säilykkeet, 161-191 12
16597: - kuivatut hedelmät, marjat ja vihannekset, 192-228 5 15
16598: kuivatut ja savustetut kalat, 229-247 7 17
16599: - sokeri ja makeistuotteet, 248-265 9 20
16600: -juomat. 266-283 11 20
16601: 2. Kivi- ja maalajeista, kivennäisaineista sekä 284-303 13 20
16602: niiden valmisteista 304-335 15 20
16603: - kaivannaisteollisuuden tuotteet 336-385 17 20
16604: - sementti ja betoniteollisuuden tuotteet, 386-435 20 20
16605: - kotimainen asbesti, kvartsi- ja lasihiekka 436-485 22 22
16606: sekä kotimainen talkki ja rikki, 486-535 25 25
16607: - kasvuturve, 536-585 28 28
16608: - kiviteokset, 586-635 30 30
16609: - savi- ja grafiittiteokset, 636-690 32 32
16610: - lasi ja lasitavarat. 691-760 34 34
16611: 761-850 36 36
16612: 3. Puusta ja puuteoksista 851-950 38 38
16613: - sahateollisuuden hake, yli 950 40 40
16614: - sahattu ja veistetty puutavara,
16615: - kyllästetty puutavara, {1 mom. 2 kohta kuten hallituksen esityk-
16616: - vaneri ja vaneriviilu, sessä.)
16617: IV,7. - Ilaskivi ym. 349
16618:
16619: 3) Ruotsin, Norjan ja Neuvostoliiton maara- 7 ja 8 S.
16620: jojen kautta tapahtuvista vientikuljetuksista: (Kuten hallituksen esityksessä.)
16621: a) rajanylityspaikan sijaitessa
16622: kehitysalueiden ykkösvyö- 9 §.
16623: hykkeellä ............ 2,50 mk/tonni Kauppa- ja teollisuusministeriö voi hakemuk-
16624: b) rajanylityspaikan sijaitessa sesta antaa kirjallisella päätöksellään ennakko-
16625: kehitysalueiden kakkos- tiedon siitä, oikeuttaako jokin tietty tai jonkin
16626: vyöhykkeellä . . . . . . . . . 1,25 mk/ tonni tietyn tavaran kuljetus kuljetustukeen. Hakija
16627: on velvollinen esittämään ministeriölle ennakko-
16628: Mikäli kuljetus alkaa kehitysalueiden ensim- tiedon antamista varten tarpeelliset tiedot ja
16629: mäiseltä vyöhykkeeltä, maksetaan 1 momentin selvitykset.
16630: 1 kohdassa mainittu tuki korotettuna kolmella Kirjallinen päätös ennakkotiedosta on valtiota
16631: prosenttiyksiköllä. sitova kahden vuoden ajan päätöksen antami-
16632: Kuorma-autokuljetuksissa kuljetustuki saa sesta lukien edellyttäen, että kuljetustuen mak-
16633: enintään nousta samaan määrään kuin vastaa- samisperusteet eivät kyseisenä aikana ole muut-
16634: van pituisesta rautatiekuljetuksesta maksettava tuneet, enintään kuitenkin vuoden 1975 lop-
16635: tuki olisi tavaraa vastaavan vaunukuormaluokan puun.
16636: mukaan laskettuna. 10-14 S.
16637: (4 mom. kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
16638: -----
16639: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
16640:
16641: Raimo Ilaskivi. Anna-Liisa Linkola. Antero Salmenkivi.
16642: Mikko Asunta. Esko J. Koppanen. Harri Holkeri.
16643: G. Laatio. Juha Vikatmaa. Mauri Miettinen.
16644: M. Jaatinen. Matti Hokkanen. Eeva Kauppi.
16645: Erkki Häkämies. Kullervo Rainio. Sirkka Lankinen.
16646: Eero Lattula. Pekka Jokinen. Ilkka Suominen.
16647: Jouni Mykkänen. Sinikka Karhuvaara. Salme Katajavuori.
16648: Olavi Nikkilä.
16649: 350
16650:
16651: IV,8.- Lak.al. n:o 9.
16652:
16653:
16654:
16655: Haapasalo ym.: Ehdotus laiksi kehitysalueiden kuljetustuesta.
16656:
16657: E d u s k u n n a 11 e.
16658:
16659: Elinkeinoelämälle kuljetuskustannuksista koi- tojen tasapuolisen kohtelun periaatteelle.
16660: tuva rasitus on kehitysalueilla huomattavasti Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen kuljetus-
16661: suurempi kuin muualla maassa. Suuret kulje- palveluksista maksettavaa ku!ljetustukea koske-
16662: tuskustannu~set muodostavatkin erään kehitys. vat ehdot ovat rajoittavia ja harkinnanvaraisia.
16663: alueiden elikeinoelämän keskeisen vaikeuden ja Mikäli kuljetustuki ei lroske tasapuolisesti kaik-
16664: es;teen mm. uuden yritystoiminnan sijoittumi- kia kuljetusmuotoja, on olemassa vaara, että osa
16665: selle kehitysalueille. kuljetuksista joutuu hakeutumaan epätarkoituk-
16666: Kehitysalueiden kuljetuskustannuksien alenta- senmukaisille ja hitaammille ku1jetusrdteille.
16667: miseksi hallitus on antanut esityksen Edus- Ammattimainen kuorma-autoliikenne tulisi tä-
16668: kunnalle laiksi kehitysalueiden kuljetustuesta. män johdosta saattaa rautatieliikenteen kanssa
16669: Lakiehdotuksen perusteluissa on tavoitteeksi yhtäläiseen asemaan. Kuorma-autokuljetukset
16670: asetettu ovat erittäin tärkeitä juuri tuotteita pitkälle
16671: - kehitysalueilla jo olevan tuotannon mää- jalostavalle ja työvaltaiselle pienelle ja keski-
16672: rän nostaminen suurelle teollisuudelle, jollaista nimenomaan
16673: - uuden tuotantotoiminnan muodostumisen oli;si kehitysail.ueiJla tuettava.
16674: edistäminen Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen saatta-
16675: - entisen ja uuden tuotannon jalostusasteen mista laissa tasaveroiseen asemaan rautatiekul-
16676: nostaminen. jetuksien kanssa puoltavat voimakkaasti myös
16677: Lakiehdotukseen sisältyy kuitenkin eräitä sel- työllisyysnäkökohdat, sillä kuorma-autoliiken-
16678: laisia rajoituksia, joiden vuoksi kuljetustuki teen merkitys kehitysalueiden ammattityöväen
16679: esitetyssä muodossa ei vastaisi sille asetettuja työllistäjänä on huomattava. Ammattikuorma-
16680: tavoitteita, ja joiden muuttaminen olisi tästä autoliikenteen kilpailuasemaa ei siis tästäkään
16681: syystä välttämätöntä. syystä tulisi kehitysalueilla kaventaa.
16682: Lakiehdotuksen 1 § :n 1 momentin mukaan Koska myös lentorahtikuljetuksilla on eräissä
16683: tuki koskisi sekä kehitysalueiden sisäisiä että tapauksissa huomattava merkitys kehitysaluei-
16684: kehitysalueilta ulospäin suuntautuvia kuljetuk- den yritystoiminnalle, tulisi myös nämä kulje-
16685: sia. Kuitenkin on 1 §:n 2 momentissa ehdo- tukset sisällyttää kuljetustuen piiriin.
16686: tettu säädettäväksi, että kuljetustukea ei mak- Hallituksen lakiehdotuksen mukaan tulisi
16687: settaisi toiselta vyöhykkeeltä ensimmäiselle vyö- suuri osa kehitysalueiden toisesta vyöhykkeestä
16688: hykkeelle suuntautuvista kuljetuksista. Kyseisen jäämään ehdotetun etäisyysrajan, 266 kilomet-
16689: rajoituksen käytännöllinen merkitys lienee vä- riä, perusteella käytännössä kokonaan kuljetus-
16690: häinen, mutta sen poistaminen laista olisi kui- tuen ulkopuolelle. Tällainen rajanasettelu koh-
16691: tenkin välttämätöntä, sillä sen perustelut ovat distuu epäoikeudenmukaisella tavalla räikeim-
16692: keinotekoiset ja periaatteellisesti virheelliset. min niihin kehitysalueiden osiin, jotka ovat
16693: Kehitysaluepolitiikan tarkoituksena tulee olla lähimpänä ns. teollisuus-Suomea ja jotka mui-
16694: yhtä hyvin ensimmäisen kuin toisenkin vyö- den kehitysalueiden osien tapaan tarvitsevat
16695: hykkeen elinkeinoelämän elvyttäminen, ja kehi- kuljetustukea parantamaan kilpailuedellytyk-
16696: tysalueiden sisällä tuHsi tasapudlisestl tukea siään.
16697: molempiin suuntiin tapahtuvia kuljetuksia. Tä- Jotta kuljetustuella olisi lakiehdotuksen pe-
16698: män 1rajoituk:sen poiJSita!lllisen jälikeenikin kulje- rusteluissa tavoitteeksi asetettu vaikutus kehi-
16699: tustuki ensimmäiseltä vyöhykkeeltä alkavista tysalueiden kaikissa osissa, olisi kuljetustukea
16700: kuljetuksista maksetrt:aisiin lakiehdotuksen 6 § :n maksettava yli 100 kilometrin pituisista kulje-
16701: 2 momentin mukaisesti kolmella prosenttiyksi- tuksista, kuten lakiehdotuksen 6 §:n 1 momen-
16702: köllä korotettuna. tissa on esitetty laivakuljetuksiin liittyvien
16703: Kuljetustuen tulisi perustua eri kuljetusmuo- rautatiekuljetuksien osalta.
16704: IV,S.- Haapasalo ym. 351
16705:
16706: Lakiehdotuksen mukaan maksettaisiin Sai- alueen eri sa~ama~ eivät joutuisi kuljetustuen
16707: maan kanavan kautta tapahtuvista laivakulje- perusteella er1arv01seen asemaan.
16708: tuksista Joensuun ja Kuopion satamista 5 mk/ Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen ehdo-
16709: tonni ja muista Saimaan vesistöalueen satamista tamme,
16710: 2.50 mk/tonni. Jälkimmäinen kuljetustuki tulisi että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16711: määrittää 4 markaksi/tonni, jolloin vesistö- lakiehdotuksen:
16712:
16713:
16714: Laki
16715: kehitysalueiden kuljetustuesta.
16716: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16717: 1 §. 284- 303 ........ . 20 20
16718: Kehitysalueiden talouden edistämisestä vuo- 304- 335 ........ . 20 20
16719: sina 1970-1975 annetussa laissa ( 876/69) 336- 385 ........ . 20 20
16720: tarkoitettujen kehitysalueiden sisäisistä sekä 386- 435 ........ . 20 20
16721: sieltä kehitysalueiden ulkopuolelle Suomessa 436- 485 ........ . 20 20
16722: suoritettavista tavarankuljetuksista maksetaan 486- 535 ........ . 20 20
16723: valtion varoista kuljetustukea siten, kuin jäl- 536- 585 ........ . 22 22
16724: jempänä säädetään. 586- 635 ........ . 25 25
16725: 2 §. 636- 690 ........ . 28 28
16726: Kuljetustukea maksetaan yli 100 kilometrin 691- 760 ........ . 30 30
16727: pituisista kuljetuksista, jotka suoritetaan rauta- 761- 850 ........ . 32 32
16728: teitse, ammattimaisessa liikenteessä olevalla 851- 950 ........ . 34 34
16729: kuorma-autolla tai lentokoneella, Kristiinankau- 951-1050 ........ . 36 36
16730: pungista ja sen pohjoispuolella sijaitsevista Poh- 1051-1160 ........ . 40 40
16731: janlahden satamista sekä Saimaan kanavan yli 1160 ........ . 40 40
16732: kautta laivalla suoritettavista ulkomaille suun-
16733: tautuvista vientikuljetuksista tai näiden yhdis- 2) laivakuljetuksissa
16734: telmistä. a) (kuten hallituksen esityksessä)
16735: 3-5 §. b) (kuten hallituksen esityksessä)
16736: (Kuten hallituksen esityksessä.)
16737: c) Saimaan kanavan kautta tapahtuvista
16738: laivakuljetuksista
16739: 6 §.
16740: Kuljetustuen määrä 4 §: ssä tarkoitetusta kul- 1 ) Joensuun ja Kuopion
16741: jetusmaksusta on satamista . . . . . . . . . . . 5,00 mk/tonni
16742: 2 ) muista Saimaan vesistö-
16743: 1) rautatie- ja autokuljetuksissa: alueen satamista . . . . . . 4,00 mk/tonni
16744: tukiprosentti
16745: laivakulje-
16746: tuksiin Mikäli kuljetus :rlkaa kehitysalueiden ensim-
16747: liittyvissä mäiseltä vyöhykkeeltä, maksetaan 1 momentin
16748: kuljetettu matka tuki- kuljetuk- 1 kohdassa mainittu tuki korotettuna kolmella
16749: kilometriä prosentti sissa prosenttiyksiköllä.
16750: 101- 116 ........ . 5 5 Lentokuljetuksista maksetaan kuljetustukea
16751: 117- 134 ........ . 7 7 enintään 35 prosenttia kuljetusmaksusta kulje-
16752: 135- 160 ........ . 10 10 tusmatkan pituudesta riippuen.
16753: 161- 210 ....... .. 12 12
16754: 211- 265 ....... .. 15 15 7-14 §.
16755: 266- 283 ........ . 17 17 (Kuten hallituksen esityksessä.)
16756:
16757: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
16758:
16759: K. F. Haapasalo. Grels Teir. Niilo Nieminen.
16760: Kaarle Salmivuori. Kauko Tamminen. Mauri Miettinen.
16761: 352
16762:
16763: IV,9.- Lak.al. n:o 47.
16764:
16765:
16766:
16767:
16768: Asunta ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain 11 §:n
16769: 2 momentin kumoamisesta.
16770:
16771:
16772: EdusikunnaUe.
16773:
16774: TOL:n 11 §:n 2 momentin mukaisesti ko- siin verottaa. Näin heitä rangaistaan verotuk-
16775: tona olevan alaikäisen lapsen muusta kuin an- sen progressiolla siltä, että he eivät ole tar-
16776: siotulosta sekä omaisuudesta rverotetaan hänen peel«;i varakkaita antamaan lastensa nimiin tu-
16777: vanhempiaan, mikäli lapsen tulo tai omaisuus loa tai omaisuutta siinä määrin, että lapsia ve-
16778: ei nouse määrään, josta häntä itseään voitai- rotettaisiin itsenäisinä verovclvollisina.
16779: siin rverottaa. Tällaista verotuskäytäntöä ;tuskin !Voidaan
16780: Edellä mainitun momentin muikaan erittäin pitää oikeudenmukaisena. Niinpä olisikin
16781: varakkailla henki!löillä on mahdollisuus siirtää TOL:iin syytä tehdä muutos mainitun epä-
16782: 1tuloa tuottavaa omaisuutta ~astensa nimiin sii- o~keudenmukaisuuden korijaamiseksi siten, että
16783: nä määrin, että heitä rverotetaan itsenäisinä ve- kyseessä oleva TOL:n 11 §:n 2 momentti pois-
16784: rovclvollisina ja näin välttää verotuksen prog- tetaan.
16785: ressiota. Jos taas :vähemmän varaldtaan henki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16786: lön lapsilla jostain syystä sattuu olemaan muu- nioittaen,
16787: ta kuin ansiotuloa rt:ai omaisuutta, lisätään tulo
16788: ja omaisuus verotuksessa vanhempien tuloihin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16789: ja omaisuuteen, mikäli [asten tulo tai omaisuus lakiehdotuksen:
16790: ei nouse määrään, josta heitä itseään voitai-
16791:
16792:
16793:
16794: Laki
16795: tulo- ja omaisuusverolain 11 §:n 2 momentin kumoamisesta.
16796: Edusikuooan päätöksen mukaisesti kumotaan
16797: 19 päivänä marraskuuta 194.3 annetun tulo- ja
16798: omaisuusverolain 11 § :n 2 momentti.
16799:
16800:
16801: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
16802:
16803: Mikko Asunta. Mauri Seppä.
16804: Matti Mattila. Matti Asunmaa.
16805: Pentti Antila.
16806: 353
16807:
16808: IV,lO.- Lak.al. n:o 48.
16809:
16810:
16811:
16812:
16813: Borg: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
16814:
16815:
16816: E d u s k u n n a ll e.
16817:
16818: Taloudellisen kasvun ja työllisyyden kannal- ohehla saadaan tämän maaran vli menevän
16819: ta ovat tuotantoa varten suoritettavat inves- osinkotulon osalta vähentää tulo- ·ja omaisuus-
16820: toinnit keskeises~ä asemassa. Samasta syystä verolain 50 a §:n nojalla verovelvollisen tu-
16821: yritystemme mahdollisuuiksilla rahoittaa inves- losta ja omaisuudesta menevästä valtionveros-
16822: tointejaan on maamme taloudellisessa kehityk- ta 15 % sanotun osinkotulon määrästä ei kui-
16823: sessä huomattava merkitys. tenkaan enempää kuin veron koko määrä. Mai-
16824: Suomalaisten yritysten rahoitusrakenne on nittu säännös otettiin tulo- ja omaisuusverola-
16825: heikko. Vuonna 1948 oman pääoman osuus kiin vuonna 1956 tarkoituksessa luoda siten
16826: koko pääomasta oli teollisuudessa noin .36 %, mahdollisuuksia yritystemme rahoitusrakenteen
16827: mutta vuonna 1969 enää vain 27.7 %. Yritys- parantamiselle. Näiden muutosten ansiosta
16828: temme velkaantuneisuus on siten omiaan ka- kiinnostus osakeanteihin ja sijoituksiin osak-
16829: ventamaan nykyisellään yritysten mahdolli- keisiin onkin jossain määrin lisääntynyt. Mai-
16830: suuksia investointiensa rahoittamiseen ja hei- nittakoon, että arvopaperipörssissä noteerattu-
16831: kentämään myös niiden kykyä selviytyä vas- jen teollisuusosakkeiden maksullisten osakean-
16832: toinkäymisistä kansainvälisessä kilpailussa. Syy- tien määrä oli. esim. vuonna 1966 vain noin
16833: nä tähän kehitykseen on ollut, paitsi eräät ra- 10 milj. mk mutta vuonna 1970 jo yli 60
16834: kennetekijät, osakepääoman vähäiseksi jäänyt milj. mk.
16835: merkitys. Osakepääoman muodossa tapahtuvaa Käytännössä osakkeet joutuvat kilpailemaan
16836: rahoitusta on taasen jarruttanut verolainsää- sijoituskohteina kokonaan verovapaiden talle-
16837: däntömme. Kun osinkana jaettua voittoa on tusten ja obligaatioiden kanssa. Jotta osakkeen-
16838: verotettu kahteen kertaan sekä yhtiön että omistaja saisi osakkeisiin sijoittamalleen pää-
16839: osakkeenomistajan tulona, ovat osakkeet muo- omalle verojen jälkeen saman tuoton kuin ve-
16840: dostuneet sekä rahoituksen kannalta että sijoi- rovapaista talletuksista ja obligaatioista, tulisi
16841: tuskohteina monissa tapauksissa kokonaan kan- osinkotuoton olla osakkeista maksettava omai-
16842: nattama ttomiksi. suusvero huomioon otettuna lähes kaksinker-
16843: Yhteisön ja sen osahl:aan tai jäsenen tulon tainen verovapaaseen talletusten ja obligaatioi-
16844: kaksinkertaista verotusta on valtionverotuk- den kol'koon verrattuna. Sitä paitsi on huo-
16845: sessa jossain määrin Hevennetty. Elinkeinotu- mattava, että em. osinkotulon osalta tehtävää
16846: lon verottamisesta annetun lain mukaan osa- 15 % :n veronvähennystä koskevaa säännöstä
16847: keyhtiö ja osuuskunta saavat vähentää valtion- ei sovelleta tulo- ja omaisuusverolain väliaikai-
16848: verotuksessa tulostaan 40 % jakamansa osin- sesta muuttamisesta annetun lain mukaan lain-
16849: gon tai osuuspääoman koron määrästä. Tästä kaan vuodelta 1972 toimitettavassa verotuk-
16850: huolimatta osaike- ja osuusnääoman muodossa sessa. Osinkotulosta on siten maksettava sano-
16851: tapahtuva rahoitus on edelleen lainarahoitusta tulta vuodelta sekä tulo- että omai~uusverot
16852: kalliimpaa, kun osinkoa ei saada vähentää niin täysimääräisinä lukuun ottamatta valtionvero-
16853: kuin velkapääoman kol"koa yhteisön tulosta. tuksessa tulosta tehtävää 500 markan vähen-
16854: Yhteisön ja sen osakkaan tulon kaksinker- nystä.
16855: taista verotus,ta on lievennetty osakkaan osalta Kansainvälinen kehitys on johtamassa lähes
16856: erityisesti pienosakesäästämisen edistämiseksi kaikkialla yhteisön ja sen osakkaan tulon kak-
16857: siten, että osinkotulo on säädetty valtion tulo- sinkertaisen verotuksen lieventämiseen tai kak-
16858: verosta vapaaksi tuloksi 400 markan määrään sinkertaisuuden poistamiseen kokonaan. Syynä
16859: saakka sanotun määrän ollessa vuodelta 1972 muualla tapahtuneeseen kehitvkseen on mm.
16860: toimitettavassa verotuksessa 500 markkaa. Sen pyrkimys osakerahoituksen edistämiseen sekä
16861: 45 156/72
16862: 3!>4 IV,lO.- Tulo- ja omaisuusvero.
16863:
16864: se, ettei osakeyhtiön muodossa harjoitettavaa ko säädettäisiin valtionverosta vapaaksi tulok-
16865: yritystoimintaa ole katsottu voitavan verottaa si nykyistä olennaisesti suurempaan määrään
16866: muita yritysmuotoja ankarammin. Tavoitteena saakka. Näin otettaisiin myös entistä parem-
16867: olisi myös Suomessa pidettävä osakesäästämi- min huomioon veronmaksukykyyn vaikuttavat
16868: sen ja sitä tietä osakerahoituksen voimakasta tekijät.
16869: lisäämistä. Tässä tavkoituksessa olisi osakesijoi- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
16870: tukset pyrittävä saattamaan verotuksessa tasa·
16871: veroiseen asemaan muiden sijoitusmahdolli- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16872: suuksien kanssa. Se voitaisiin toteuttaa osaksi lakiehdotuksen:
16873: siten, että saatu osinko ja osuuspääoman kor-
16874:
16875:
16876: Laki
16877: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
16878: Eduskuhftitil päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä matraskuuta 1943 annetun tulo-
16879: ja omaisuusvetolain 28 §:n 12 kohta, sellaisena kuin se on 24 päivänä !kesäkuuta 1968 an-
16880: nerussä laissa ( 564/68 ) , näin kuuluvaksi:
16881:
16882: Vetovelvo1Usella on oikeus tulostaan vähen- mivkä luonnollinen henkilö tai jakamaron kuo-
16883: tää: &pesä on saanut kotimaiselta osakeyhtiöltä
16884: tai osuuskunnalta, 2 500 markkaa.
16885: 12) osingoista ja osuuspääoman koroista,
16886:
16887:
16888: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
16889:
16890: Olavi Borg.
16891: 355
16892:
16893: IV,11.- Lak.al. n:o 49.
16894:
16895: Kohtala ym.: Ehdotus laiksi tulo- ia omaisuusverolain muuttami-
16896: sesta.
16897:
16898: E d u s k u n n a 11 e.
16899: Korkeiden vuoikrien, kalliiden elinkustannus- lasten huoltajat saavat valtionverotUiksessa vä-
16900: ten ja toimeentulon turvaamisen vuoksi yksi- hentää verotettavasta tulostaan tulon hankkimi-
16901: näisten perheenhuoltajien ja yhä useammin sesta aiheutuneina kustannuksina kohtuulliset
16902: myöSikin molempien aiViopuolisoiden, erityisesti lasten päivähoitokulut, mikäli lapset ovat olleet
16903: nuorten avioparien, on välttämätöntä käydä an- päivähoidossa, huoltajansa ansiotyössäkäynnin
16904: siotyössä. vuoksi.
16905: Lasten päivähoidon järjestäminen ansiotyössä Toisaalta lasten päivähoidosta saatuja tuloja
16906: olon ajaksi on jatkuvasti vaikeutumassa tarjolla ei pitäisi valtionverotuksessa katsoa verovelvol-
16907: olevien hoitopailk!kojen vähyyden vuoksi. Tämän lisen veronalaiseksi tuloksi. Näin setWuoksi,
16908: vuoksi myöskin lasten päivähoitokustannukset kosika lasten päivähoito tulisi periaatteessa jär-
16909: muodostavat asunnonvuokran ja elinkustannus- jestää yhteiskunnan toimesta ja kun yhteiskunta
16910: ten ohella toistuvan menoerän, jota perustellusti ei yleensä osaloiistu myöskään yiksityisen vero-
16911: voidaan pitää tulon hankkimisesta aiheutuvana velvollisen niihin pääoma- eikä käyttömenoihin,
16912: menona. jotka verovelvolliselle aiheutuu lasten päivä-
16913: Vaikka yksinäisten perheenhuoltajien ja nuor- hoitotilaisuuksien järjestämisestä. Lasten päivä-
16914: ten avioparien on ansiotulonsa hankkimiseksi hoidosta saatujen tulojen verovapaus kannus-
16915: suoritettava nuo lasten päivähoitomenot, niin taisi myös Y'ksityisiä verovelvollisia ottamaan
16916: he eivät saa voimassa olevan lainsäädännön pe- lapsia päivähoitoon, kunnes lasten päivähoito-
16917: rusteella vielä tehdä mitään vähennyksiä vero- tilat on yhteiskunnan toimesta voitu !kokonai-
16918: tuksessa noista menoistaan. Niin kauan kuin suudessaan järjestää.
16919: yhteiskunnallinen lasten päi'Vähoito on järjestä- EdeHä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16920: mättä eikä yhteiskunnan taholta muullakaan ta- nioittaen,
16921: valla huolehdita lasten päivähoidon järjestämi-
16922: sestä, on kohtuullista ja oikeudenmukaista, että että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16923: lakiehdotuksen:
16924:
16925: Laki
16926: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
16927: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo-
16928: ja omaisuusverolain ( 888/43) 24 § :n 1 momenttiin uusi 18 kohta ja 26 § :n 1 momenttiin
16929: uusi 11 kohta seuraavasti:
16930: 24 §. 26 §.
16931: Tuloksi ei katsota: Tulon hankkimisesta johtune~ksi kustannuk-
16932: siksi katsotaan myös:
16933: 18) lapsen päivähoidosta saatua ,tuloa siltä
16934: osin, !kuin lapsen huoltaja saa jäijempänä 11 ) tulon hanlklkimiseksi suoritetut lapsen
16935: 26 §:n 1 momentin 11 kohdan perusteella vä- päivähoidosta aiheutuvat kohtuuLliset kustan-
16936: hentää lapsensa päivähoidosta aiheutuvat kus- nukset.
16937: tannukset.
16938:
16939:
16940: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
16941:
16942: Leo Kohtala. Riitta Järvisalo-Kanerva. Eero SPlo.
16943: Heikki Hykkäälä. Tellervo M. Koivisto. Lyyli Aalto.
16944: Ilkka Taipale.
16945: 356
16946:
16947: IV,12.- Lak.al. n:o 50.
16948:
16949:
16950:
16951:
16952: Laine ym.: Ehdotus laiksi tulo- ;a omaisuusverolain muuttami-
16953: sesta.
16954:
16955:
16956: E d u s kun n a 11 e.
16957:
16958: Viimeaikainen kehitys on johtanut siihen, Liikennema!ksujen ja muiden kuljetuskustan-
16959: että yhä useammat työläiset sekä viran- ja nusten nousun vuoksi olisi työmatkakulujen vä-
16960: toimenhaltijat käyvät työssä asuinpaikkakun- hennysoikeutta laajennettava. Tämä on perus-
16961: tansa ulkopuolella tai asuvat muutoin etäällä teltua myös siitä syystä, että monet henkilöt
16962: työpaikastaan. Työmatkoista aiheutuvat kulut joutuvat työmatkallaan käyttämään useampia
16963: 01uodostavat huomattavan menoerän niille työ- kulkuneuvoja kustannusten näin kasvaessa. Vä-
16964: elämän palveluksessa oleville, joiden asunto on hennysoikeuden ylärajaksi voitaisiin määrätä
16965: etäällä työpaikasta. Työmatkakuluista on muo- 2 000 markkaa. Samalla olisi poistettava vä-
16966: dostunut välttämätön tulon hankkimisesta joh- hennysoikeutta rajoittava 100 markan alaraja,
16967: tuva menoerä. Verolainsäädännössämme omak- joka jättää monet varsin pienituloiset työmat-
16968: .sutun periaatteen mukaan ovat tulon hankkimi- kakulujen vähennysoikeuden ulkopuolelle.
16969: sesta johtuvat menot vähennyskelpoisia. Tätä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16970: periaatetta on sovellettu myös työmatkakustan-
16971: nuksiin kuitenkin niin, että ne ovat vain mää- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16972: rättyyn rajaan saakka vähennyskelpoisia. lakiehdotuksen:
16973:
16974:
16975: Laki
16976: tulo- ja · omaisuusverolain muuttamisesta.
16977:
16978: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo-
16979: ja omaisuusverolain ( 888/43) 26 § :n 10 kohta, sellaisena kuin se on 26 päivänä marras-
16980: kuuta 1971 annetussa laissa (748/71), näin kuuluvaksi:
16981:
16982: 26 §.
16983: Tulon hankkimisesta johtuneiksi kustannuk- Tätä lakia sovelletaan ensimma1sen kerran
16984: siksi katsotaan myös: vuodelta 1972 toimitettavassa valtionverotuk-
16985: sessa.
16986: 10) matkakustannukset asunnosta työpaik-
16987: kaan halvinta kulkuneuvoa käyttäen, ei kuiten-
16988: .kaan enempää kuin 2 000 ·markkaa vuodessa.
16989:
16990:
16991:
16992: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
16993:
16994: Ensio Laine. Heimo Rekonen. Aarne Koskinen.
16995: 357
16996:
16997: IV,13.- Lak.al. n:o 51.
16998:
16999:
17000:
17001:
17002: Linkola ym.: Ehdotus laiksi tulo- ;a omaisuusverolain muutta-
17003: misesta.
17004:
17005:
17006: E d u s k u n n a 11 e.
17007: Verrattuna muihin länsimaihin on Suomessa muotoihin, ovat mahdollisuudet suurempiin
17008: naisten osuus työvoimasta erittäin suuri. Am- laajennuksiin lähivuosina vähäiset. Valtaosa
17009: matissa toimivasta väestöstä oli Suomessa päivähoitoa tarvitsevista lapsista on hoidettava
17010: 39.4 % naisia v. 1960 suoritetun väestölas- joko kotona palkkaamalla päivä- tai kotiapu-
17011: kennan mukaan. lainen tai vieraassa yksityiskodissa. Näin jär-
17012: Kaikista ammateissa toimivista naisista yli jestetystä hoidosta koituvat kustannukset ovat
17013: puolet oli naimisissa. Merkillepantavaa on, huomattavasti suuremmat kuin siinä tapauk-
17014: että naimisissa olevat naiset yhä yleisimmin sessa, jos lapsi hoidetaan päivähoitolaitoksessa.
17015: osallistuvat työelämään ja ovat siirtyneet san- Erityisen raskaaksi kustannukset tulevat ansio-
17016: gen huomattavasti suoranaiseen taloudelliseen äidille tai ansioisälle, joka on yksin perheen
17017: vastuuseen perheen huoltamisesta. huoltajana.
17018: Perheenäidin ansiotyössä käynnin syyt vaih- Edellä mainitut toimenpiteet lasten hoidon
17019: televat yksilöllisesti jääden henkilökohtaisen järjestämiseksi ovat olleet välttämättömiä, jotta
17020: ratkaisun varaan, joskin olosuhteet vaikuttavat perheenäiti (ja ansioisä) on voinut osallistua
17021: usein määräävästi ratkaisuun. Suuren ryhmän työhön ja hankkia tulonsa. Tulo- ja omaisuus-
17022: muodostavat ne äidit, joilla perheen ainoina verolain (888/43) 25 §:n mukaan on tuloa
17023: tai pääasiallisina huoltajina ei ole muuta mah- arvioitaessa lupa vähentää tulon hankkimisesta
17024: dollisuutta kuin ansiotyö. Pakottavana syynä ja säilyttämisestä johtuneet kustannukset. Sa-
17025: äidin ansiotyöhön voidaan pitää myös perheen- man lain 27 §:n mukaan tulon hankkimisesta
17026: isän sairautta tai epäsosiaalisuutta tahi ansio- johtuneina kustannuksina ei pidetä: verovel-
17027: tason niukkuutta ja siitä johtuvaa elintason vollisen ja hänen perheensä elantokustannuksia,
17028: alhaisuutta. Monille ammattikoulutusta saa- joihin luetaan myös asunnon vuokra sekä vero-
17029: neille perheenäideille ansiotyö. on itsestään sel- velvollisen itseään varten pitämän palvelusväen
17030: vä, toiset näkevät sen oikeutenaan, toiset vel- palkkaus ja elatus ynnä mitä muuta on niihin
17031: vollisuutenaan. verrattavaa. Mainitun 27 § :n mukaan ansio-
17032: äiti (eikä myöskään alaikäisistä lapsistaan yk-
17033: Joka tapauksessa naimisissa olevien naisten· sin huolehtiva ansioisä) ei saa vähentää tulois-
17034: siirtyminen työmarkkinoille on tuonut esille taan veroilmoitusta täyttäessään kustannuksia,
17035: monia ongelmia, jotka koskevat lapsia ja per- jotka ovat aiheutuneet lasten hoidon järjestä-
17036: heitä. misestä ja siten ovat tulon hankkimisesta ja
17037: V. 1970 oli alle 7-vuotiaita lapsia 577 000, säilyttämisestä aiheutuneita kustannuksia.
17038: joista noin 26 % eli 151 000 oli ansiotyössä Marraskuun 19 päivänä 1943 annettua tulo-
17039: käyvien naisten lapsia. Näiden lasten päivit- ja omaisuusverolakia on pidettävä tältä kohdin
17040: täinen hoito ja kasvatus on annettava äidin vanhentuneena. Yhteiskunta on muuttunut
17041: työssä ollessa jonkun toisen henkilön tehtä- huomattavasti neljännesvuosisadan aikana. Ei
17042: väksi joko lapsen kotona, vieraassa perheessä kukaan tänä päivänä voi väittää, että ansioäiti
17043: tai päivähoitolaitoksessa. ( tai ansioisä) pitäisi päivä- tai kotiapulaista
17044: Perheet toivoisivat yhteiskunnan lisäävän so- itseään varten. Päivä- tai kotiapulainen on
17045: siaalisia palveluksia ja antaisivat mieluimmin kodin ulkopuolella ansiotyössä kävijän viran-
17046: lapsensa valvottuun ryhmähoitoon. Vaikka sijainen kotona niinä tunteina, jotka ansiotyö
17047: lasten päivähoidon järjestämisessä päästäisiin- vaatii. Viransijaiselle maksettu palkka on
17048: kin nykyistä tarkoituksenmukaisempiin hoito- muissa tapauksissa vähennyskelpoinen.
17049: 358 IV,13.- Tulo. ja omaisuusvero.
17050:
17051:
17052: Ansioäidin tai -isän ja päivä- tai kotiapulai- Verotuksen yhteydessä tulee nykyisellään
17053: sen työsuhdetta lainsäätäjäkin pitää normaalina myöskin päällekkäisyyttä. Kun ansioäiti tai -isä
17054: työnantaja-työntekijä-suhteena. Tämä näkyy maksaa veron omasta palkastaan ja päivä- tai
17055: mm. siinä, että ansioäidin tai -isän on makset- kotiapulainen omastaan, joutuu osa huoltajan
17056: tava työnantajan lapsilisä- ja kansaneläkemak- palkasta verotettavaksi kaksi kertaa. Tämä ei
17057: sut, lakisääteinen TEL-vakuutus sekä lakisää- voine olla lainsäätäjän tarkoitus.
17058: teinen työttömyys- ja tapaturmavakuutus. Näin Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
17059: ansioäidillä {ja -isällä) on toisaalta työnanta- nioittaen,
17060: jan velvollisuudet, mutta ei muitten työnanta-
17061: jien oikeutta laskea palkkamenot kuluikseen. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17062: lakiehdotuksen:
17063:
17064:
17065:
17066: Laki
17067: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
17068: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo- ja
17069: omaisuusverolain {888/43) 26 §:n 1 momenttiin uusi 12 kohta ja muutetaan 27 §:n 1 mo-
17070: mentti näin kuuluvaksi:
17071:
17072: 26 §. 27 §.
17073: Tulon hankkimisesta johtuneiksi kustannuk- Tulon hankkimisesta johtuneina kustannuk-
17074: siksi katsotaan myös: sina ei pidetä:
17075: 1 ) verovelvollisen ja hänen perheensä elan-
17076: 12) Tulon hankkimista varten tarvittavan tokustannuksia, joihin myös luetaan asunnon
17077: päivä- ja kotiapulaisen palkka ja muut lapsen vuokra ynnä mitä muuta on siihen verrattavaa;
17078: päivähoidosta muualla kuin kodissa aiheutuvat
17079: kohtuulliset kustannukset.
17080:
17081:
17082:
17083: Helsingissä 1.5 päivänä helmikuuta 1972.
17084:
17085: Anna-Liisa Linkola. A1li Vaittinen.
17086: Juuso Häikiö. Pekka Jokinen.
17087: Eeva Kauppi. Ilkka Suominen.
17088: Mauri Seppä.
17089: 359
17090:
17091: IV,14.- Lak.al. n:o 52.
17092:
17093:
17094:
17095:
17096: Mykkänen ym.: Ehdotu$ laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut-
17097: tamisesta.
17098:
17099:
17100: E d u s k u n n a 11 e.
17101:
17102: Joulukuun 29 päivänä 1967 annetulla lailla Omaisuusverotuksessa sovellettavien vero-
17103: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta ( 613/ tusarvojen laskeminen jälleenhankinta-arvon pe.
17104: 67) toteutettiin omaisuusverotusta koskevien rusteella on myös omiaan aiheuttamaan sekä
17105: säännösten uudistaminen. Uusien säännösten verovelvollisille että verotusviranomaisille sillä
17106: mukaan muun kuin maatilataloudessa käytettä- saavutettaviin tuloksiin verrattuna suhteetto-
17107: vän rakennuksen ja rakennelman verotusar- masti laskentatyötä. On myös huomattava, että
17108: voksi otetaan, sen mukaan kuin valtiovarain- tulo- ja omaisuusverolain 10 §:n 2 momentin
17109: ministeriö tarkemmin määrää, rakennuksen tai 3 kohdassa tarkoitetut omaisuuden perusteella
17110: rakennehnan jälleenhankinta-arvo vähennettynä suoritettavasta verosta vapaat yhteisötkin jou-
17111: laissa säädetyillä vuotuisilla ikäalennuksilla. tuvat edelleen antamaan em. rakennuksista ja
17112: Maatalousrakennuksen sekä maatilalla olevan rakennelmista jälleenhankinta-arvon laskemista
17113: rakennelman arvoksi katsotaan taasen tulovero- varten riittävät tiedot veroilmoitustensa yhtey-
17114: tuksessa verovuoden päättyessä poistamatta dessä. Onkin ilmeistä, että myös verotusme-
17115: oleva rakennuksen tai rakennelman hankinta- nettely yksinkertaistuisi ja nopeutuisi huomat-
17116: menon osa. tavasti, mikäli rakennusten verotusarvot mää-
17117: Muiden kuin maatilataloudessa käytettävien rättäisiin tuloverotuksessa verovuoden päätty-
17118: rakennusten, niihin luettuina myös elinkeino- essä rakennuksen tai rakennelman hankinta-
17119: toiminnassa käytettävät myymälä-, varasto-, teh- menon poistamatta ()levan osan perusteella.
17120: das-, työpaja-, talous-, voima-asema- ja muut Todettakoon myös, että muutoksen merkitys
17121: sellaiset rakennukset, verotusarvot määrätään jäisi valtion verotulojen kannalta lähes 9lemat-
17122: siten nykyisin valtiovarainministeriön vahvista- tomaksi.
17123: mien laskentaperusteiden mukaan määrätyn Edellä mainituista syistä 9lisi tulo- ja omai-
17124: jälleenhankintahinnan perusteella. Valtiovarain- suusverolakia muutettava siten, että elinkeino-
17125: ministeriön laskentaperusteet vahvistetaan toiminnassa käytettävien myymälä-, varasto-,
17126: eräänlaisten keskiarvotietojen perusteella eikä tehdas-, työpaja-, talous-, voima-asema- ja mui-
17127: kunkin rakennuksen yksilöllisiä tekijöitä, esim. den niihin verrattavien rakennusten sekä va-
17128: sen hankintamenoa, voida siten ottaa verotus- rasto- ynnä muiden rakenneimien verotusarv9k-
17129: arvoa määrättäessä huomioon. Verotusarvoja si säädettäisiin tuloverotuksessa ver9vuoden
17130: laskettaessa ei siten voida kiinnittää huomiota päättyessä poistamatta oleva rakennuksen tai
17131: myöskään rakennuskustannusten poikkeamiseen rakennelman hankintamenon osa. Asuin- ja toi-
17132: eri osissa maata yms. tekijöihin. Sen seurauk- misto- ym. sellaisten rakennusten verotusarvot
17133: sena verotusarvo saattaa käytännössä poiketa voitaisiin sitä vastoin vahvistaa edelleen nyt
17134: huomattavastikin rakennuksen todellisesta ar- voimassa olevaa menettelyä noudattaen.
17135: vosta. Käytettäessä perusteena tuloverotuksessa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17136: poistamatta olevaa jäännösarvoa, niin kuin tu-
17137: lo- ja omaisuusverolaissa on maatalousrakennus- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17138: ten osalta jo säädetty, päästään todellisia käy- lakiehdotuksen:
17139: piä arvoja huomattavasti paremmin vastaaviin
17140: verotus arvoihin.
17141: 360 IV,14.- Tul()o ja omaisuusvero.
17142:
17143:
17144:
17145:
17146: Laki
17147: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
17148: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo-
17149: ja omaisuusverolain (888/43) 34 c §, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1967
17150: annetussa laissa (613/67), seuraavasti:
17151:
17152: 34c §.
17153: Muun kiinteistön kuin maatilan arvo määrä- rakennuksen ja rakennelman jälleenhankinta-
17154: tään erikseen maapohjan ja rakennusten osalta. arvo vähennettynä puisesta rakennuksesta 2.5
17155: Maapohjan arvoksi katsotaan käypä arvo sen prosentin ja kivisestä rakennuksesta 2 PFOsen-
17156: mukaan kuin valtiovarainministeriö tarkemmin tin vuotuisilla ikäalennuksilla. Jos rakennus on
17157: määrää. vaurioitunut tai muutoin menettänyt arvoaan
17158: Elinkeinotoimi:nnassa käytettävän myymälä-, enemmän kuin ikäalennukset edellyttävät, on
17159: varasto-, tehdas-, työpaja-, talous-, voima-ase- jälleenhankinta-arvoa vähennettävä arvon mene-
17160: ma- ,tai muun niihin verrattavan rakennuksen mista vastaavalla määrällä. Jos rakennuksessa
17161: sekä varasto- ja muun rakennelman arvoksi kat- tai rakennelmassa on sen valmistumisen jäl-
17162: sotaan tuloverotuksessa verovuoden päättyessä keen suoritettu perusparannuksia tai huomatta-
17163: poistamatta oleva rakennuksen tai rakennelman via kunnossapitotöitä, on ikäalennusta harkin-
17164: hankintamenon osa. nan mukaan alennettava. Käytössä olevan ra-
17165: Asuin-, toimisto- ja muun niihin verrattavan kennuksen ja rakennelman arvoksi katsotaan
17166: rakennuksen arvoksi katsotaan, sen mukaan kuitenkin vähintään 10 prosenttia rakennuksen
17167: kuin valtiovarainministeriö :ta~kemmin määrää, tai rakennelman jälleenhankinta-arvosta.
17168:
17169:
17170: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
17171:
17172: Jouni Mykkänen. Anna-Liisa Linkola.
17173: P. Mäki-Hakola. Harri Holkeri.
17174: Olavi Nikkilä. Olavi Lähteenmäki.
17175: Ilkka Suominen. Esko J. Koppanen.
17176: 361
17177:
17178: IV,15.- Lak.al. n:o 53.
17179:
17180:
17181:
17182:
17183: Teir ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain inuttttatnisesta.
17184:
17185:
17186: E d u s k u n n a 11 e.
17187: Tulo- ja omaisuusverolain 50 c § :n mukaan, den realisointiin yksinomaan verojen maksa-
17188: milloin verovuonna Suomessa asuneen luon- miseksi. Tätä ei voida pitää oikeana eikä hy-
17189: nollisen henkilön tai saman lain 46 § :n 2 mo- väksyttävänä. Esim. maatalouden kohdalla ti-
17190: mentissa tarkoitetun yhtymän taikka kuolin- lanne saattaa monissa tapauksissa johtaa toi-
17191: pesän tulosta ja omaisuudesta menevän valtion- meentulomahdollisuuksien olennaiseen heikke-
17192: veron määrä on osinkotulon osalta tehtävän nemiseen.
17193: vähennyksen jälkeen suurempi kuin 70 prosent- Verojen kokonaismäärän rajoittaminen tiet-
17194: tia verovelvollisen valtionverotuksessa vahvis- tyyn osaan verovelvollisen tulosta on toteutet-
17195: tetusta verotettavasta tulosta, verovelvollisen tu useimpien maiden verolainsäädännössä. Poh-
17196: maksettavaksi ei panna sanotun määrän yli me- jaismaista esim. Tanskassa eivät valtion ja kun-
17197: verotuksen osalta väliaikaisesti siten, että mak- nan tuloverot sekä kansaneläkemaksut yhdessä
17198: settavaksi on kuitenkin pantava aina omaisuus- saa ylittää 66,75 prosenttia verotettavasta tu-
17199: vero täysimääräisenä. Säännöksellä on pyritty losta eivätkä sanotut verot ja omaisuusvero yh-
17200: estämään se, että verovelvollisen maksettavat teensä 70 prosenttia verovelvollisen veronalai-
17201: verot ylittäisivät hänen saamansa tulot. Sään- sesta tulosta. Norjassa valtion ja kunnan tulo-
17202: nöstä muutettiin vuodelta 1972 toimitettavan ja omaisuusverot eivät taas saa olla suurem-
17203: verotuksen osalta väliaikaisesti siten, että mak- mat kuin 80 prosenttia verovelvollisen koko-
17204: suunpantavan valtion tuloveron enimmäismää- naistuloista. Ruotsissa maksuunpantavien vero-
17205: rää laskettaessa myös kunnallis- ja kirkollisvero jen enimmäismäärä on 80 prosenttia verotet-
17206: sekä kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut tavasta tulosta, 200 000 kruunua ylittävien tu-
17207: otetaan huomioon. Enimmäismäärä korotettiin lojen osalta kuitenkin 85 prosenttia.
17208: samalla 90 prosenttiin verovelvollisen valtion- Edellä mainitun epäkohdan lieventämiseksi
17209: verotuksessa vahvistetussa verotettavasta tu- olisi Suomessa pysyvästi säädettävä, että mil-
17210: losta. loin valtionveron sekä kunnallis- ja kirkollis-
17211: Niin kuin edellisestä käy ilmi, omaisuusvero veron yhteismäärä on suurempi kuin 80 pro-
17212: samoin kuin kunnallis- ja kirkollisvero sekä senttia verovelvollisen valtionverotuksessa vah-
17213: kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut on pan- vistetusta verotettavasta tulosta, verovelvolli-
17214: tava aina täysimääräisinä verovelvollisen mak- sen maksettavaksi ei olisi pantava tämän mää-
17215: settaviksi. Sen seurauksena suoritettavien ve- rän yli menevää valtionveron osaa, kuitenkin
17216: rojen määrä voi joissakin tapauksissa jopa ylit- niin, että verovelvollisen maksettavaksi olisi
17217: tää verovelvollisen verotettavan tulon määrän. aina pantava vähintään 50 prosenttia omai-
17218: Varsinkin tapauksissa, joissa omaisuus tuottaa suusverosta. Kunnallisvero olisi sitä vastoin
17219: verovelvolliselle vain vähän tai ei lainkaan tu- suoritettava aina täysimääräisenä.
17220: loa, voimassa oleva lainsäädäntö on omiaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17221: johtamaan kohtuuttamaan lopputulokseen. Kun
17222: kunnallisverojen osuus on lisäksi jatkuvasti että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17223: kasvamassa, verotuksen kokonaisvaikutus saat- lakiehdotuksen:
17224: taa johtaa yhä useammin pakolliseen omaisuu-
17225:
17226:
17227:
17228:
17229: 46 156/72
17230: 362 IV,15.- Tulo- ja omaisuusvero.
17231:
17232:
17233:
17234: Laki
17235: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
17236:
17237: Eduskunnan päätöksen mukaan muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo-
17238: ja omaisuusverolain (888/43) 50 c §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä jou-
17239: lukuuta 1967 annetussa laissa (613/67), näin kuuluvaksi:
17240:
17241: 50c §.
17242: Milloin verovuonna Suomessa asuneen luon- suurempi kuin 80 prosenttia verovelvollisen
17243: nollisen henkilön sekä 46 §:ssä tarkoitetun valtionverotuksessa vahvistetusta verotettavasta
17244: kotimaisen yhteisön ja kuolinpesän verovuo- tulosta, verovelvollisen maksettavaksi älköön
17245: den tulosta 48 §:n mukaan ja omaisuudesta pantako sanotun määrän yli menevää valtion-
17246: 49 §:n mukaan menevän valtionveron määrä veron osaa, kuitenkin niin, että verovelvolli·
17247: sekä kunnalle ja seurakunnalle tulon perus-
17248: teella suoritettavien verojen yhteismäärä on
17249: sen maksettavaksi on aina pantava '0
17250: tia 49 S:ssä säädetystä omaisuusverosta.
17251: prosent-
17252:
17253: 50 a §:ssä tarkoitetun vähennyksen jälkeen
17254:
17255:
17256: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
17257:
17258: Grels Teir. P. Mäki-Hakola.
17259: Ragnar Granvik. Esko J. Koppanen.
17260: Victor Procope.
17261: 363
17262:
17263: IV,16.- Lak.al. n:o 54.
17264:
17265:
17266:
17267:
17268: Työläjärvi ym.: Ehdotus laiksi tulo- ;a omaisuusverolain 48 §:n
17269: 1 momentin muuttamisesta.
17270:
17271:
17272:
17273: E d u s k u n n a 11 e.
17274:
17275: Valtion ja kuntien menojen jatkuvasti kas- 2. Progressiivisuuden kohdistuminen yhä
17276: vaesa verotuksella k.erättävien tulojen kartut- suurempaan osaan pienituloisia niroellistulojen
17277: tamisessa näy.ttelee prukansaajaväestön verotus noustessa.
17278: yhä suurempaa osaa. Kun tätä veronmaksaja- 3. Verotuksessa sallittujen vähennysten mer-
17279: ryhmää koskeva kokonaisuudistus viivästymis- kityksen väheneminen ja niiden oikeudenmukai-
17280: tää:n viivästyy, tulisi mieilestämme voimassa ole- suuden ja sosiaalisuuden kannalta epätarlroituk-
17281: va tuloveroasteikko tarkistaa. Tarkistamista ja senmukainen 1akautuminen.
17282: muuttamista puolustavista seikoista haluaisim- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17283: me korostaa seuraavia:
17284: 1. Rahanarvon aleneminen ja yleinen inflaa- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17285: tiokehitys. lakiehdotuksen:
17286:
17287:
17288:
17289:
17290: Laki
17291: tulo- ja omaisuusverolain 48 §:n 1 momentin muuttamisesta.
17292: EduSikunnan päätoksen mukaisesti muutetaan 19 .päivänä marraskuuta 1943 annetun tu[o-
17293: ja omaisuusverolain (888/43) 48 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulu-
17294: kuuta 1947 annetussa laissa (951/47) näin kuuluvaksi:
17295:
17296: 48 §. 50 §:ssä ei toisin säädetä, seuraavan asteikon
17297: Veroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli mukaan:
17298: 364 IV,16.- Tulo- ja omaisuusvero.
17299:
17300: Veroluokka
17301: 1 II III
17302: Veron Vero-% Veron Vero-% Veron Vero-%
17303: vakioerä alarajan vakioerä alarajan vakloerii alarajan
17304: Verotettava tulo tulon yli tulon yli tulon yli
17305: mk alarajan menevästä alarajan menevästä alarajan menevästä
17306: kohdalla tulon kohdalla tulon kohdalla tulon
17307: ~ osasta ~ osasta mlc osasta
17308:
17309: 4400- 5 200 10 14 10 10
17310: 5200- 6000 122 18 90 14 10 10
17311: 6000- 7 000 266 22,8 202 18 90 15
17312: 7000- 8 000 494 26,1 382 20,8 240 16
17313: 8 000- 10 000 755 28 590 21,5 400 17
17314: 10 000- 12 000 1315 30,5 1020 25,5 740 18
17315: 12 000- 15 000 1925 32 1530 28 1100 24,5
17316: 15 000- 20 000 2 885 32,3 2 370 28,6 1835 27,7
17317: 20 000- 30 000 4500 34,5 3 800 32,2 3 220 30
17318: 30 000- 40 000 7 950 38 7 020 35,8 6 220 32,3
17319: 40 000- 50 000 11750 40,25 10 600 38 9450 35,75
17320: 50 000- 60 000 15 775 41,25 14400 41 13 025 39,75
17321: 60 000- 80 000 19 900 43 18 500 43 17 000 41
17322: 80 000-100 000 28 500 50,.5 27100 46 2.5 200 45
17323: 100 000-150 000 38 600 51 36 300 51 34 200 51
17324: 150 000-200 000 64100 52 61800 52 .59 700 52
17325: 200 000-300 000 90100 53. 87 800 53 85700 53
17326: 300 000 . tai enemmän 143 100 .54 140 800 54 138 700 .54
17327: ------------------------------
17328: Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 197 3 toimitettavassa verotuksessa.
17329:
17330:
17331: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
17332:
17333: Pirkko Työläjärvi. Bror J.illqvist.
17334: Margit Eskman. Arvo Ahonen.
17335: Uljas Mäkelä. Väinö Turunen.
17336: Sinikka L'.lja-Vepsä. Lars Lindeman.
17337: 365
17338:
17339: IV,17.-Lak.al. n:o 55.
17340:
17341:
17342:
17343:
17344: Tähkämaa ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut-
17345: tamisesta.
17346:
17347:
17348: E d u s k u n n a 11 e.
17349:
17350: Elinkeinon ja ammatin harjoittamiseen tar- käyttöomaisuuden omaisuusverotus. Tasapuo-
17351: vittavat työvälineet, käyttöomaisuus, katsotaan lisuus eri yrittäjiä kohtaan verotuksessa edel-
17352: tulo- ja omaisuusverotuksessa veronalaiseksi lyttäisi, että niiden verotus tapahtuisi samojen
17353: omaisuudeksi. Kun työvälineillä saatu tulo tu- perusteiden mukaan.
17354: lee samassa verotuksessa verotetuksi, ei omai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17355: suusverotusta voida pitää asianmukaisena. Osa- nioittaen,
17356: keyhtiön muodossa toimiviita elinkeinon har-
17357: joittajilta poistettiin omaisuusvero ja sen mu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17358: kana poistettiin maan suurimpien yrittäjien lakiehdotuksen:
17359:
17360: Laki
17361: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
17362: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo- ja
17363: omaisuusverolain 3 3 § :ään, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1967 annetussa laissa
17364: (613/67), näin kuuluva uusi 12 kohta:
17365: 33 §.
17366: siihen luettuna elinkeinon ja maatilatalouden
17367: 12) elinkeinotoiminnassa sekä maatilatalou- harjoittamisen pysyvään käyttöön tarkoitetut
17368: den harjoittamisessa käytetty käyttöomaisuus maa-alueet.
17369:
17370:
17371: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
17372:
17373: Taisto Tähkämaa. Pekka Vilmi. Mikko Kaarna.
17374: Veikko Pihlajamäki. Reino Kangas. Sulo Suorttanen.
17375: Einari Nieminen. Matti Mattila. Juhani Saukkonen.
17376: Orvokki Kangas. Esko Härkönen. Eino Lottanen.
17377: Saimi Ääri. V. J. Sukselainen. Eino Uusitalo.
17378: Reino Karpola. Erkki Haukipuro. T. Salovaara.
17379: 366
17380:
17381: IV,18.- Lak.al. n:o 56.
17382:
17383:
17384:
17385:
17386: Vaittinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ;a omaisuusverolain muutta-
17387: misesta.
17388:
17389:
17390:
17391: E d u s k u n n a 11 e.
17392:
17393: Tulo- ja omaisuusverolain 29 § :n säädösten prosentin invalidi, joka ei ole täyttänyt 65, on
17394: eräänä tarkoituksena on parantaa vanhusten ja 29 §:n 12) kohdan mukaan oikeutettu vähen-
17395: invalidien taloudellista asemaa myöntämällä tämään tuloistaan 1 600 mk. Täyttäessään 6'
17396: heille näiden syiden takia vähennysoikeus. Ra- vuotta hän on oikeutettu saman pykälän 7)
17397: han arvon alenemisen takia lakiin myöhemmin kohdan mukaan vähentämään tuloistaan 1 000
17398: tehdyt lisäykset ja muutokset, jotka koskevat markkaa ja saman pykälän 3 momentin mu-
17399: vanhuus- ja työkyvyttömyysvähennysten mark- kaan vain viidenkymmenen prosentin työkyvyt-
17400: kamääräisiä summia, ovat kuitenkin johtaneet tömyys- tai haitta-asteen ylittävää prosentti-
17401: eräissä suhteissa epäoikeudenmukaiseen tulok- määrää vastaavan osan, eli tässä tapauksessa
17402: seen, joka ei myöskään vastaa kaikin osin lain 600 mk. Yhteensä hänen vähennysoikeutensa
17403: alkuperäistä tarkoitusta. on näin ollen 1 600 mk, eli täsmälleen yhtä
17404: Vertailtaessa keskenään sanotun pykälän 1 paljon kuin saman työkyvyttömyysasteen omaa-
17405: momentin 7) ja 12) kohtaa sekä 3 momenttia vat alle 65 vuotiaat ovat oikeutetut vähentä·
17406: sellaisena kuin ne ovat joulukuun 3. päivänä mään tuloistaan.
17407: 1965 (628/65) ja joulukuun 30. päivänä 1965 Kun ei voida pitää oikeudenmukaisena inva-
17408: (721/65) annetuissa laeissa, voidaan todeta, lidien jäämistä osattomiksi terveiden kansalais-
17409: että 50-100 prosentin työkyvyttömyys- tai ten oikeuksista, ehdotamme kunnioittaen,
17410: haitta-asteen omaava henkilö ei käytännössä
17411: pääse ollenkaan osalliseksi vanhuusvähennyk- että Eduskunta hyvaksyisi seuraavan
17412: sestä täyttäessään 65 vuotta. Esimerkiksi 80 lakiehdotuksen:
17413:
17414:
17415:
17416: Laki
17417: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
17418: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo-
17419: ja omaisuusverolain 29 §:n 1 momentin 12) kohta ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat
17420: 3 päivänä joulukuuta 196.5 annetussa laissa ( 628/65), näin kuuluviksi:
17421:
17422: 29 §. senttimäärää vastaava osa kahdestatuhannesta
17423: markasta, ja milloin verovelvollinen on sota-
17424: 12) milloin verovelvollisen työ- ja toiminta- palveluksessa tai sotatoimessa tai niihin liitty-
17425: kyky on jonkin elimen puuttumisen tai toi- vissä erityisissä olosuhteissa saanut ruumiin-
17426: mintavajavuuden vuoksi pysyvästi alentunut, vamman tai sairauden, niin ikään edellä tässä
17427: jos hänen työkyvyttömyys- tai haitta-asteensa kohdassa mainitut vähennykset vastaavasti val-
17428: on esitetyn selvityksen mukaan katsottava ole- tion tapaturmatoimiston käyttämien arvioimis-
17429: van sata prosenttia, kaksituhatta markkaa, tai perusteiden mukaan;
17430: jos sanottu prosenttimäärä on pienempi, pro-
17431: IV,18.- Vaittinen ym. 367
17432:
17433: Jos verovelvollinen on verovuonna saanut asteen olevan kahdeksankymmentä prosenttia,
17434: kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyselä- jollei verovelvollinen esitä selvitystä siitä, että
17435: kettä, katsotaan hänen 1 momentin 12) koh- työkyvyttömyys- tai haitta-aste on suurempi.
17436: dassa tarkoitetun työkyvyttömyys- tai haitta-
17437:
17438:
17439: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
17440:
17441: Aili Vaittinen. Olavi Nikkilä. Mauri Miettinen.
17442: Eero Lattula. Anna-Liisa Linkola. Pekka Jokinen.
17443: 368
17444:
17445: IV,l9.-Lak.al. n:o 57.
17446:
17447:
17448:
17449:
17450: Mykkänen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai-
17451: kaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta.
17452:
17453:
17454: E d u s k u n n a 11 e.
17455:
17456: Suomen ulk.omaankaupan kehitys on jälleen Osakerahoituksen elvyttämiseksi osinkotulon
17457: viimeaikoina osoittanut, että tasaisen taloudel- ka:.t..sinkertaista verotusta lieventämällä otettiin
17458: lisen kehityksen turvaamiseksi on välttämätöntä vuonna 1956 tulo- ja omaisuusverolakiin sään-
17459: pyrkiä jatkuvasti lisäämään vientiä ja korvaa- nös, jonka mukaan verovelvollisen valtion tulo-
17460: maan tuontia yhä suuremmassa määrin koti- ja omaisuusverosta on vähennettävä 15 prosent-
17461: maisella ,tuotannolla. Tätä kehitystä ajatellen tia saamansa osingon tai osuuspääoman koron
17462: ovat tuotantoa varten suoritettavat investoinnit määrästä, ei kuitenkaan enempää kuin veron
17463: keskeisessä asemassa. Erityisen tärkeä merkitys koko määrä. Lisäksi osinko ja osuuspääoman
17464: on investoinneilla, jotka tähtäävät uuden ja korko, mitkä luonnollinen henkilö .tai jaka-
17465: kansainvälisesti kilpailukykyisen teollisuuden maton kuolinpesä on saanut kotimaiselta osake-
17466: aikaansaamiseen. yhtiöltä tai osuuskunnalta, ovat valtion tulo-
17467: Mahdollisuudet riskipitoisiin ja kansainväfi- verosta vapaata tuloa 400 maflkan määrään
17468: sesti kilpailukykyisiin investointeihin uusille saakka. Kuitenkaan nämäkään vähennykset ei-
17469: tuotannonaloille, tuotekehittelyyn, pitkäaikai- vät ole saattaneet osakkeita sijoituskohteina
17470: seen tutkimustoimintaan jne. riippuvat suu- tasaveroiseen asemaan kokonaan verovapaiden
17471: ressa määrin yritysten taloudellisesta asemasta talletusten ja obligaatioiden kanssa. Sitä paitsi
17472: ja niiden rahoitusrakenteesta. Suomalaisten em. 15 prosentin vähennystä ei myönnetä lain-
17473: yritysten rahoitusrakenne on heikko. Vuonna kaan vuodelta 1972 toimitettavassa verotuk-
17474: 1969 oman pääoman osuus koko pääomasta sessa, joskin verovapaa 400 markan määrä on
17475: oli teollisuudessa vain 27.7 %. Kuitenkin tar- korotettu samalta vuodelta poikkeuksellisesti
17476: vittaisiin nimenomaan omaa riskin kantavaa 500 markkaan.
17477: pääomaa velkarahoituksen sijasta edellä tarkoi- T a11kasteltaessa osinkotulon verotusta on li-
17478: tettujen investointien suorittamiseksi. säksi otettava huomioon omaisuusvero. Osak-
17479: Eräänä syynä yritystemme rahoitusrakenteen keen verotusarvo on usein osakkeen nimellis-
17480: heikkouteen on ollut se, että verolainsäädäntö arvoa huomattavasti korkeampi. Omaisuusvero
17481: on syrjinyt osakepääomana tapahtuvaa rahoi- vie siten huomattavan osan osakkeenomistajan
17482: tusta. Velkapääomalle suoritettu korko on vä- saamasta osinkotulosta. Saadakseen verojen jäl-
17483: hennys:kelpoista yritysten verotuksessa, kun si- keen saman tuoton osakkeisiin sijoitetuNe pää-
17484: tävastoin osakepääomalle maksettua osinkoa ei omalle kuin verovapaista obligaatioista ja talle-
17485: ennen elinkeinotulon verottamisesta annetulla tu:ksista, olisi keskituloisen verovelvollisen saa-
17486: lailla toteutettua liikeverotuksen uudistamista man osingon oltava voimassa olevien säännös-
17487: saatu vähentää osaksikaan yhteisön tulosta. Lii- ten mukaan laskettuna monissa tapauksissa yli
17488: keverotuksen uudistamisen tavoitteeksi asetet- kaksinkertainen verovapaaseen talletuksen ja
17489: tiin mm. sellaisten rahoitusmarkkinaolosuhtei- obligaation korkoon verrattuna.
17490: den aikaansaaminen, joilta yritykset voisivat On ilmeistä, että tulo- ja omaisuusverolain
17491: saada aikaisempaa runsaammin riskialtista pää- 50 a §:ssä olevan osinkotulon osalta tehtävää
17492: omaa. Osakerahoituksen edistämisen kannalta 15 prosentin verovähennystä koskevan sään-
17493: on kuitenkin välttämätöntä, että myös sijoitta- nöksen kumoaminen tulee ratkaisevasti heiken-
17494: jat tuntevat kiinnostusta varojensa sijoittami- tämään osakerahoituksen mahdollisuuksia. Tätä
17495: seen osakkeisiin. ei voida pitää maamme taloudellisen kehityk-
17496: IV,l9.- Mykkänen ym. 369
17497:
17498: sen kannalta tarkoituksenmukaisena eikä hyväk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17499: syttävänä. Tämän vuoksi olisikin mainittu sään-
17500: nös saatettava vuodelta 1972 toimitettavan ve- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17501: rotuksen osalta uudelleen voimaan. lakiehdotuksen:
17502:
17503:
17504:
17505: Laki
17506: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisest!l muuttamisesta annetun lain muuttamisesta.
17507: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kuuta 1943 annetun ttdo- ja omaisuusverolain
17508: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muutta- 50 a § :n, sellaisena kuin se on 24 päivänä kesä-
17509: misesta 23 päivänä joulukuuta 1971 annetun kuuta 1968 annetussa laissa ( 369/68), väli-
17510: lain ( 940/71) säännös 19 päivänä marras- aikaisesta soveltamisesta.
17511:
17512:
17513: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
17514:
17515: Jouni Mykkänen. Olavi Nikkilä. Harri Holkeri.
17516: P. Mäki-Hakola. Ilkka Suominen. Olavi Lähteenmäki.
17517: Raimo Ilaskivi. Anna-Liisa Linkola. Esko J. Koppanen.
17518:
17519:
17520:
17521:
17522: 47 156/72
17523: 370
17524:
17525: IV,20.- Lak.al. n:o .58.
17526:
17527:
17528:
17529:
17530: Rekonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- fa omaisuusverolain väliaikai-
17531: sesta muuttamisesta.
17532:
17533:
17534: E d u s k u n n a 11 e.
17535:
17536: Julkisen talouden voimakkaan kas·vun seu- rorasitusta on myös lisännyt se, etteivät vero-
17537: rauksena ovat valtion ja kuntien menot suuresti vähennykset ole nousseet vastaavasti.
17538: lisääntyneet. Lisääntyneiden menojen kattami- Seuraavassa esimerkki tuloveron noususta:
17539: seksi ovat valtio ja kunnat kiristäneet yksityis- Ensimmäisessä veroluokassa oleva henkilö joka
17540: ten henkilöiden verotusta erittäin voimakkaasti. måsoi v. 1963 6 000 markkaa verotettavasta
17541: Voidaan todeta, että kun valtion menojen kas- vuositulostaan 470 markkaa veroa valtiolle, jou-
17542: vu oli 1960-luvulla n. kolminkertainen niin val- tuu maksamaan tällä hetkellä ostoarvoltaan sa-
17543: tion verotulojen kasvu samanaikaisesti oli lä- manlaisesta eli 9 740 markan verotettavasta
17544: hes nelinkertainen. Lisääntyneet valtion menot vuositulosta veroa peräti 1 252 markkaa. Kol-
17545: on siis katettu verotusta kiristämällä. Verotuk- mannessa veroluokassa on verotuksen nousu sa-
17546: sen kiristäminen ei kuitenkaan ole tapahtunut manlaisesta tulosta ollut vielä!kin suurempi.
17547: alkuunkaan tasapuolisesti, vaan verotusta on Kun v. 1963 asianomainen henkilö joutui mak-
17548: kiristetty yksipuolisesti pieni- ja keskituloisten samaan 6 000 markan verotettavasta tulostaan
17549: tulonsaajien osalta. Yhtiöiden verotusta on sen 220 markkaa veroa niin täilä hetkellä hän mak-
17550: sijaan kaiken aikaa helpotettu ja niiden osuus saa s1aman ostoarvon omaavasta 9 740 markan
17551: valtion tuloveron tuotosta on jyrkästi supistu- verotettavasta tulostaan veroa 732 markkaa.
17552: nut. Kun valtion tuloveron tuotosta v. 1960 Eräiden alhaisten tulonsaajien kohdalla on tu-
17553: maksoivat yksityiset henkilöt 52.9 % niin vii- lovero noussut viime vuosina jopa moninker-
17554: me vuonna yksityisten veronmaksajien osuus oli taiseksi.
17555: noussut yli 70 %. Yhtiöt maksoivat valtion tu- Kuten edelläolevasta käy ilmi on pieni- ja
17556: loveron tuotosta v. 1960 47.1 %, mutta viime keskituloisten tulonsaajien valtion tuloveron
17557: vuonna enää vajaan 30 %. Tästä yhtiöiden nousu ollut viime vuosina kohtuuton. On suo-
17558: osuudesta on Alkon osuus noin puolet, joten rastaan hämmästyttävää, että samanaikaisesti
17559: muiden varsinaisten yksityisten yhtiöiden osuus kun suuryhtiöille annetaan yhä lisääntyvässä
17560: on kutistunut perin mitättömäksi. määrin erilaisia verohelpotuksia tavallisten
17561: Yksityisten henkilöiden valtion tuloveroas- !kansalaisten verotusta kiristetään suunnatto-
17562: teikko on pysynyt muuttumattomana aina vuo- masti. Nyt on tullut aika helpottaa niiden ve-
17563: desta 1963 lähtien vuoden 1967 veronkorotus- rotusta, jotka ovat kaikkein ankarimman vero-
17564: ta lukuunottamatta. Kuitenkin rahanarvon huo- tuksen kohteena ja joiden veronmaksukyky on
17565: nontumisen vuoksi niroellispalkat ovat nousseet kiristetty äärimmilleen. Muutoksen aikaansaa-
17566: ja sen seurauksena verorasitus on suuresti kas- minen ja verotuksen helpottaminen pieni- ja
17567: vanut. Toisekseen myös yhä useammat pieni- keskituloisilta tulonsaajilta on nyt välttämä-
17568: tuloiset kansalaiset ovat joutuneet valtion tulo- töntä.
17569: verotuksen piiriin. Esim. ne tulonsaajaryhmät, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17570: jotka vielä muutamia vuosia sitten eivät tulon nioittaen,
17571: pienuuden vuoksi joutuneet valtion tuloveron että Eduskunta hyväksyisi seuraavatt
17572: alaiseksi ovat nyt joutuneet verotettaviksi. Ve- lakiehdotuksen:
17573: IV,20.- Rekonen ym.
17574:
17575:
17576: Laki
17577: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
17578: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä mwraskuuta 1943 annetun tulo- ja
17579: omaisuusverolain 48 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa
17580: (9.51/47), väliaikaisesti, näin kuuluviksi:
17581: 48 §. .50 §:ssä ei toisin säädetä, seuraavan asteikon
17582: Veroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli mukaan:
17583: Veroluokka
17584: I II UI
17585: Veron Vero-% Veron Vero-% Veron Vero-%
17586: vakioerä alarajan vakioerä alarajan vakioerä alarajan
17587: Veroretrava tulo tulon yli tulon yli tulon yli
17588: mk alarajan menevästä alarajan menevästä alarajan menevästä
17589: kohdalla tulon kohdalla tulon kohdalla tulon
17590: mlc osasta mlc osasra mlc osasta
17591:
17592: 4.500- 6 000 10 10 10 10
17593: 6000- 8 000 160 17 160 14 10 10
17594: 8 000- 10 000 .500 28.6 440 20 210 16
17595: 10 000- 12 000 1072 34.1 840 2.5 .530 20
17596: 12 000- 14 000 1 7.54 34.2 1 340 28 930 26..5
17597: 14 000- 16 000 2 438 34.3 1900 31 1460 29
17598: 16 000- 20 000 3124 34.4 2.500 32 2 040 29..5
17599: 20 000- 30 000 4.500 34..5 3 800 32.2 3 220 30
17600: 30 000- 40 000 7 9.50 38 7 020 3.5.8 6220 32.3
17601: 40 000- 60 000 11 7.50 41..5 10 600 39.2.5 9 4.50 37
17602: 60 000- 80 000 20 0.50 44..5 18 450 42.7.5 16 8.50 41
17603: 80 000-100 000 28 9.50 48 27 000 46.2.5 2.5 0.50 44..5.
17604: 100 000-150 000 38 .550 .53..5 36 250 52..5 33 9.50 .51..5
17605: 1.50 000-250 000 6.5 300 .57 ..5 62 500 .57 .59 700 .56.5
17606: yli 2.50 000 122 800 61 119 .500 61 116 200 61
17607:
17608: Jos verovelvollinen on verovuonna elättänyt Tätä lakia sovelletaan vuodelta 1973 toimi-
17609: alaikäistä lastaan, on III veroluokan mukaises- tettavassa verotuksessa.
17610: ta verosta vähennettävä, jokaisesta lapsesta sata
17611: mavkkaa, ei !kuitenkaan enempää kuin veron
17612: koko määrä.
17613:
17614:
17615:
17616: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
17617:
17618: Heimo Rekonen. Rauno Korpinen. Siiri Lehmonen.
17619: Pauli Puhakka. Anna-Liisa Jokinen. Aarne Pulkkinen.
17620: P. Liedes. Helvi Niskanen. Veikko Salmi. .
17621: Lauha Männistö. Heikki Mustonen. Taisto Sinisalo.
17622: Matti Järvenpää. V. J. Rytkönen.
17623: 372
17624:
17625: IV,21.- Lak.al. n:o 59.
17626:
17627:
17628:
17629:
17630: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai-
17631: sesta muuttamisesta.
17632:
17633:
17634: E d u s k u n n a 11 e.
17635:
17636: Voimassa olevan tulo• ja omaisuusverolain kuussa 1968 tulo- ja omaisuusverotusta koske-
17637: 28 §:n 8. kohdan mukaan myönnetään avio- via lakeja eduskunta lausui, että aviopuolisoi-
17638: puolisoiden ansio- ja eläketulojen yhteisvero- den yhteisverotuksessa esiintyy epäkohtia ja
17639: tuksessa vähemmän ansainneelle puolisolle vä- että eduskunta edellyttää, että aviopuolisoiden
17640: hennys, jonka suuruus on nykyisin 1 500 mk, yhteisverotuksen epäkohdat kiireellisesti oikais-
17641: sekä tämän määrän ylittävältä osalta puolet, taan.
17642: ei kuitenkaan enempää kuin 3 000 markkaa. Aviopuolisoiden yhteisverotuksessa tapahtu-
17643: Viime vuosina on molempien aviopuolisoi- nutta kiristymistä osoittaa se yleisyys, mikä
17644: den käyminen ansiotyössä yleistynyt. Vuoden jälkiverotuksilla yhteisistä tuloistaan verotetta-
17645: 1960 lopulla oli Suomessa kaikkiaan 409 850 viin aviopuolisoihin kohdistuu. Tämän estä-
17646: naimisissa olevaa ja ammatissa toimivaa naista. miseksi on verohallitus jopa pitänyt tarpeelli-
17647: Luku on 12.8% suurempi kuin 10 vuotta sena suositella erityistä lisäpidätystaulukkoa
17648: :aikaisemmin. Eräissä selvityksissä on mainittu aviopuolisoja varten, mikä jo sinänsä todistaa
17649: että ns. aviopuolisovähennykseen oikeutettuja aviopuolisoiden yhteisverotuksessa vallitsevien
17650: olisi nykyisin yli 450 000. Ammatissa toimi- epäkohtien mittasuhteita.
17651: vista naisista oli 1960 naimisissa 51.2 % ja Tämän vuoksi olisi ansio- ja eläketulojen
17652: 1950 45 %. Molempien aviopuolisoiden käy- yhteisverotuksessa myönnettäviä vähemmän an-
17653: miseen ansiotyössä on vaikuttanut mm. asu- sainneen puolison vähennysmääriä suurennet-
17654: mis- ja muiden elinkustannusten nousu. Tämän tava. Alla olevassa ehdotamme, että puoliso-
17655: vuoksi on aviopuolisoiden yhteisverotuksen vähennyksen vähimmäismäärää korotettaisiin
17656: vähennysoikeus saanut yhä kasvavan merkityk- 1500 markasta 3 .500 markkaan ja enimmäis-
17657: sen. määrää vastaavasti 3 000 markasta 5 000 mark-
17658: Molempien aviopuolisoiden ansiotyöllä han- kaan. Lakia sovellutettaisiin vuodelta 1973
17659: kittu tulo aiheuttaa huomattavia ylimääräisiä toimitettavassa verotuksessa. Valtiovarainmi-
17660: menoja. Tämän vuoksi vähennysoikeuden tu- nisteriössä vuoden 1971 lopulla tehtyjen las-
17661: lisi olla riittävä korjaamaan nämä tulonhan- kelmien mukaan tällainen uudistus merkitsisi
17662: kinnasta johtuvat ylimääräiset menot. 180-200 milj. mk verohelpotusta yhteisvero-
17663: Vähennysoikeuden suuruutta vuonna 1966 tettavien aviopuolisoiden verotuksessa.
17664: eduskunnan toimesta enimmäismäärän osalta Esittämiimme perusteluihin viitaten ehdo-
17665: hieman lisättiin, mutta huomioonottaen jo ra- tamme,
17666: han arvon huononemisesta johtuvat tekijät sitä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17667: tulisi nykyisestään lisätä. Käsitellessään joulu- lakiehdotuksen:
17668: IV,21.- Sinisalo ym. 373
17669:
17670:
17671:
17672: Laki
17673: tulo- ja omaisuusverolain väLiaikaisesta muuttamisesta.
17674: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti marraskuun 13 päivänä 1943
17675: annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 §:n 1 momentin 8) kohta, sellaisena kuin
17676: se on 31 päivänä joulukuuta 1968 annetussa laissa (746/68) näin kuuluvaksi:
17677: 28 §. sellaista tuloa vähemmän, kolmetuhattaviisisa~
17678: Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vä- taa markkaa, sekä tämän määrän ylittävältä
17679: hentää: osalta puolet, ei kuitenkaan yhteensä enempää
17680: - - - ' - - - - - - - _._-- kuin viisituhatta markkaa.
17681: 8) milloin kummallakin puolisalia on ollut ;,..._-----~-----------
17682: ansiotuloa tai aikaisemman virka- ja työsuh- Tätä lakia sovelletaan vuoden 1973 tulojen
17683: teen perusteella saatua eläketuloa, sen puoli- ja omaisuuden osalta toimitettavassa verotuk-
17684: son ansio- tai eläketulosta, joka on saanut sessa.
17685:
17686:
17687: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
17688:
17689: Taisto Sinisalo. Aarne Koskinen.
17690: Lauri Kantola. Toivo As~ik.
17691: 374
17692:
17693: IV,22.- Lak.al. n:o 60.
17694:
17695:
17696:
17697:
17698: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai-
17699: sesta muuttamisesta.
17700:
17701:
17702: E d u s k u n n a 11 e.
17703: Yhtiöiden ja muiden yhteisöjen tuloveron vuoksi erittäin hyvä, olisi välttämätöntä, että
17704: suuruudeksi vuodelta 1971 ja 1972 perittävis- yhtiöiden tuloverokantaa korotettaisiin. Jos
17705: tä tuloista on vahvistettu 43 prosenttia. Näin suuryhtiöiden tuloveroprosentti nostettaisiin
17706: alhainen verokanta on osaltaan edesauttanut 49:ään, tulisi siitä valtiolle lisätuloja noin 50
17707: suurpääoman maksamien verojen vähentymi- miljoonaa markkaa, mikä loisi entistä parempia
17708: seen, mikä puolestaan on korvattu lisäämällä edellytyksiä mm. eläkeläisten sosiaaliturvan pa-
17709: tavallisten kansalaisten verotusta. Samaa kiel- rantamiseen tai muiden kansalaisille tärkeiden
17710: teistä kehitystä on edesauttanut myös yhtiöiden uudistusten toteuttamiseen.
17711: vapauttaminen omaisuusverosta. Kun varsinkin Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
17712: suuryhtiöiden taloudellinen asema on tällä het-
17713: kellä mm. devalvoinnin sekä kapitalistien etu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17714: ja vastanneiden tulopoliittisten ratkaisujen lakiehdotuksen:
17715:
17716:
17717: Laki
17718: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
17719: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta 1943
17720: annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 50 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 30
17721: päivänä joulukuuta 1969 annetussa laissa (884/69), näin kuuluvaksi:
17722: 50 §. rempi kuin 500 000 markkaa, vero on neljä-
17723: Osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, lai- kymmentäyhdeksän sadalta.
17724: tokset ja säätiöt ynnä muut yhteisöt, lukuun
17725: ottamatta 46 § :n 2 momentissa mainittuja yh-
17726: tiöitä ja yhtymiä, suorittavat veroa tulon pe-
17727: rusteella neljäkymmentäkolme sadalta, kuiten- Tätä lakia sovelletaan vuodelta 1973 toimi-
17728: kin niin, että milloin verotettava tulo on suu- tettavassa verotuksessa.
17729:
17730:
17731: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
17732:
17733: Taisto Sinisalo. Pauli Puhakka.
17734: Ensio Laine. Aarne Pulkkinen.
17735: 375
17736:
17737: IV,2.3.-Lak.al. n:o 61.
17738:
17739:
17740: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
17741: väliaikaisesta muuttamisesta.
17742:
17743: E d u s k u n n a [ 1 e.
17744:
17745: Nykyiset valtion tuloveroasteikot ovat olleet kuin myöskin keskituloisten verorasitusta tuntu-
17746: voimassa vuodesta 1967 lähtien, jolloin niitä vasti lisättäisiin. Ottaen huomioon jo kunnallis-
17747: korotettiin keskimäärin noin 15 %. Tällä koro- verotuksemme raskauden, joka sairaus- ja kan-
17748: tuksella oli tarkoituksena suorittaa vuoden 1964 saneläkevakuutusmaksuineen sekä kirkollisveroi-
17749: lisäveron takaisinmaksut, joten sen piti olla tässä neen ottaa jo yleensä lähes 20 % tulosta, olisi
17750: mielessä vain tilapäinen. Mutta vaikka nämä vähintä mitä voidaan ajatella se, että minimi-
17751: maksut on suoritettu, korotettuja veroasteik- palkkaa tai sitä vähemmän tuloa saavat vapau-
17752: koja on edelleen pidetty voimassa. Tämän koro- tettaisiin maksamasta valtiolle tuloveroa.
17753: tuksen lisäksi rahan arvon jatkuva aleneminen Näin ollen katsommekin, että verotettavan
17754: on merkinnyt sitä, että nimellisesti tosin suurem- tulon alaraja, joka nykyisessä asteikossa on
17755: masta mutta ostoarvoltaan samasta tulosta jou- 2 500 mk olisi ensimmäisessä veroluokassa koro-
17756: dutaan nyt maksamaan suhteellisesti enemmän tettava 6 000 mk:aan, mikä 20 % :n työtulo-
17757: veroa kuin aikaisemmin reaalisesti samanarvoi- vähennys huomioon ottaen merkitsee 7 500
17758: sesta tulosta. Tämän kehityksen seurauksena markan veronalaista tuloa. Toisessa ja kolman-
17759: myös sellaiset pienet reaalitulot, jotka aikai- nessa veroluokassa nämä rajat olisivat 7 000 mk
17760: semmin olivat vapaat valtion tuloverosta, ovat ja 8 000 mk. Mikäli asteikon progressio säily-
17761: nyt joutuneet valtion tuloveron piiriin. tettäisiin nykyisellään tulisivat tämän muutok-
17762: Rahan arvon alenemisen aikaansaama tulo- sen johdosta kaikki pieni- ja keskituloiset saa-
17763: verorasituksen nousu merkitsee asiallisesti sel- maan suunnilleen saman markkamääräisen eli
17764: laista verorasituksen korottamista, johon edus- 400-500 markan vähennyksen tuloveroansa
17765: kunta ei suoranaisesti ole antanut suostumus- tulo- ja veroluokasta riippumatta. Emme kui-
17766: taan. Moraalisesti on pidettävä tuomittavana sitä, tenkaan pidä tarpeellisena aivan suurituloisten
17767: että valtiovalta näin ehdoin tahdoin pyrkii hyö- tuloverorasituksen vähentämistä vaan päinvas-
17768: tymään inflaatiosta. Niinpä aikaisemmin katsot- toin katsomme, että heidän tuloveroaan voi-
17769: tiinkin välttämättömäksi poistaa tämä korotus taisiin nykyisestä lisätä.
17770: alentamalla aika ajoin asteikkoja. Näin ei kui- Rahan arvon alenemisen synnyttämästä tulo-
17771: tenkaan enää viime vuosina ole tehty. verorasituksen noususta ovat kärsineet varsin-
17772: Kun viime vuoden aikana rahan arvon voi- kin yhteisverotettavat aviopuolisot, etenkin
17773: daan arvioida alentuneen noin 10% ja saman- kun heille myönnetyn aviopuolisovähennyksen
17774: suuntainen kehitys tulee jatkumaan myös tämän alaraja 1 500 mk on pysynyt muuttumattomana
17775: vuoden puolella, tuloverorasitus on noussut ja vuodesta 1961 lähtien. Jotta tämä raja olisi
17776: tulee jatkuvasti nöusemaan mikäli nyt voimassa reaalisesti sama kuin mainittuna vU.onna sen
17777: olevia asteikkoja ei alenneta. Voidaan laskea, pitäisi olla nyt 2 000 mk. Vastaavasti ylärajan
17778: että mikäli tuloveroasteikot pysytetään nykyisel- pitäisi olla nyt 4 000 mk. Katsommekin, että
17779: lään, tuloverorasituksen keskimääräinen nousu aviopuolisovähennyksen ylä- ja alarajat olisi
17780: olisi noin 15 %. Pienituloisilla tämä verorasituk- nostettava sellaisiksi, että tämä vähennys vas-
17781: sen kasvu olisi suhteellisesti vielä suurempi. taisi sen alkuperäistä merkitystä. .
17782: Näin tapahtuvasta verotuksen noususta puhuu Lisäksi verorasitus olisi porrastettava niin,
17783: selvää kieltä tulo- ja omaisuusveron tuoton kas- että pienyritykset maksaisivat veroa .vähemmän
17784: vu, mikä halllituksen budjettiesityksessä oli ar- ja ylöspäin porrastettuna siten, että suuret yri-
17785: vioitu noin 25 %:ksi viime vuoden tulo- ja me- tykset maksaisivat huomattavasti enemmän.
17786: noarvioon verrattuna. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17787: Emme voi pitää oikeana sitä, että yhä vähä-
17788: tuloisempien harteille sälytettäisiin valtion tulo- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17789: vero ja että pienituloisten verorasitusta samoin lakiehdotuksen:
17790: 376 IV,23.- Tulo- ja omaisuusvero.
17791:
17792:
17793: Laki
17794: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
17795: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo-
17796: ja omaisuusverolain ( 88/43) 28, 48, ja 50 § näin kuuluviksi:
17797: 28 §. sästä tapahtuneen puutavaran hankintamyynnin
17798: Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vähen- yhteydessä suorittaman työn arvosta, niin myös
17799: tää: sellaisesta osasta ammatti- ja liiketuloa sekä
17800: maatilatalouden tuloa, jota on pidettävä koh-
17801: 8) milloin kummallakin puolisolla on ollut tuullisena korvauksena verovelvollisen ammatis-
17802: ansiotuloa tai eläketuloa, sen puolison ansio- tissaan, liikkeessään ja maatilataloudessaan suo-
17803: tai eläketulosta, joka on saanut sellaista tuloa rittamasta työstä, kaksikymmentä sadalta, ei
17804: vähemmän, kaksituhatta markkaa sekä tämän kuitenkaan yhteensä enempää kuin kolmetu-
17805: määrän ylittävältä osalta puolet, ei kuitenkaan hattaviisisataa markkaa; sekä
17806: yhteensä enempää kuin neljätuhatta markkaa;
17807: 48 §.
17808: 11 ) palkkatuloista sekä eläketuloista ja po- Veroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli
17809: ronhoidon hyväksi tehdyn työn arvosta sekä 50 §:ssä ei toisin säädetä, seuraavan asteikon
17810: maatilataloutta harjoittavan verovelvollisen met- mukaan:
17811: Veroluokka
17812: I II III
17813: Veron Vero-% Veron Vero-% Veron Vero-%
17814: vakioerä alarajan vakioerä alarajan vakioerä alarajan
17815: Verotettava tulo tulon yli tulon yli tulon yli
17816: mk alarajan menevästä alarajan menevästä alarajan menevästä
17817: kohdalla tulon kohdalla tulon kohdalla tulon
17818: ~ osasta ml> osasta ~ osasta
17819: 6000- 7 000 20 16
17820: 7000- 8 000 180 18 20 16
17821: 8 000-- 10 000 360 24 180 20 20 14
17822: 10 000- 12 000 840 30 580 25 300 16
17823: 12 000- 15 000 1440 32 1080 27 620 24
17824: 1.5 000-- 20 000 2 400 33 1 890 29 1340 27
17825: 20 000- 30 000 4 050 36,5 3 340 33 2 690 31
17826: 30 000- 40 000 7 700 40 6 640 37 5 790 35
17827: 40 000- 60 000 11700 44,5 10 340 41 9 290 39
17828: 60 000-100 000 20 600 49 18 540 46,5 17 090 45
17829: 100 000-200 000 40 200 54 37 140 53 35 090 51
17830: 200 000 tai
17831: enemmän 94 200 58 90140 57 86 090 56
17832: Jos verovelvollinen on verovuonna elättänyt ja yhtymiä, suorittavat veroa tulon perusteella
17833: alakääistä lastaan on III veroluokan mukaisesta niiden työntekijämäärän ollessa verovuonna alle
17834: verosta vähennettävä jokaisesta lapsesta sata 120 kolmekymmentäkahdeksan sadalta, työnte-
17835: markkaa, ei kuitenkaan enempää kuin veron kijämäärän ollessa 120-200 neljäkymmentä-
17836: koko määrä. kolme sadalta ja työntekijämäärän ylittäessä
17837: 200 neljäkymmentäkahdeksan sadalta.
17838: 50 §.
17839: Osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, laitok-
17840: set ja säätiöt ynnä muut yhteisöt, lukuun otta- Tätä lakia sovelletaan vuodelta 1973 toimi-
17841: matta 46 §:n 2 momentissa mainittuja yhtiöitä tettavassa verotuksessa.
17842:
17843: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
17844:
17845: Veikko Vennamo. Rainer Lemström. Aune Mänttäri.
17846: Mikko Vainio. Kalevi Remes. J. Juhani Kortesalmi.
17847: Pekka Vennamo.
17848: 377
17849:
17850: IV,24.- Lak.al. n:o 62.
17851:
17852:
17853:
17854:
17855: Friberg ym.: Ehdotus laiksi elinkeinotulon verottamisesta anne-
17856: tun lain muuttamisesta.
17857:
17858:
17859: E u s k u n n a 11 e.
17860:
17861: Elinkeinoelämän pur1ssa on perinteisesti esimevkin mukaan rajoittaa esi:m. 50 markkaan
17862: saatu vähentää yrityksen verotettavasta tulosta per henkilö.
17863: ns. edustuskulut. Ensimmäisen kerran edustus- Hallitus .antoi vuoden 1971 valtiopäiville
17864: kulut käsitteenä tuotiin verotuslainsäädännön esityksen elinkeinotulon verotuksen muuttami-
17865: piiriin vuonna 1968, jolloin säädettiin laki elin- sesta. Hallitus myöns1 kuitenkin itse esityksen
17866: keinotulon verottamisesta. Tämän lain 8 § 8 perusteluissa että ehdotettu ja eduskunnan sit-
17867: momentissa todetaan, että liikkeen toimialan ja temmin hyväksymä käytäntö ei todellisuudessa
17868: toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden koh- lainkaan paranna tai täsmennä nykyistä vero-
17869: tuulliset edustuskulut ovat vähennyskelpoista tuskäytäntöä. Osoituksena tästä oli myös esi-
17870: menoa. tyksen perustelu:
17871: Elinkeinoelämän piirissä myönnetään ylei- "Kun nykyistä yksityiskohtaisemman sään-
17872: sesti, että edustuskuluoikeutta sangen laajasti nöksen ottaminen oasiasta lakiin ei eri li1kealo-
17873: väärinkäytetään esimerkiksi toimihenkilöiden jen erilaiset olosuhteet huomioon ottaen ole
17874: omien menojen peittämiseksi. Samoin verovi- tarkoituksenmukaista, hallitus ehdottaa sään-
17875: ranomaiset ovat tietoisia siitä, että edustusku- nöstä niin tarkistettavaksi, että verohallitus
17876: lusäädös pitkälti on 1äänyt kuolleeksi kirjai- saisi antaa vähennyskelpoisista edustusmenoista
17877: meksi valvonnan kannalta. sellaisia tarkempia määräyksiä, jotka olisivat
17878: Yritysten työntekijöiden ja yleensä verotet- ,sekä verovelvollisia että verotusviranomaisia
17879: tavien kansalaisten kannalta edustuskuluoikeus sitovia. Näin voitaisiin edistää verotuksen yh-
17880: on eriarvoisuuden ja sosiaalisen epäoikeuden- denmukaistamista. Veroviranomaisilla olisi
17881: mukaisuuden korostamista. Esimerkiksi yritys- myös mahdollisuus nykyistä tehokkaammin
17882: ten johtohenkilöt saattavat kiertää veroa kom- puuttua edustusmenojen vähentämiseen."
17883: pensoimaila alhaisemman palkkatason erinäisiin
17884: edustusoikeuksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi Verottajien tähänastisen kokemuksen mu-
17885: edustusasuntoetu. kaan hallituksen esittämä muutos ei ole paran-
17886: Edustuskuluja muodostuu lähinnä aterioista, tanut tilannetta, vaan edustuskulujen verotus-
17887: lahjoista, asuntoeduista ja matkoista. Verottaja käytäntö on yhä ylimalkainen ja tulkinnanva-
17888: ei yleensä tarkista yksityiskohtaisesti yrityksen rainen.
17889: edustusmenotiliä. Verottaja hyväksyy yrityk- Tämän vuoksi on paikallaan että hallitus tar-
17890: sen kirjanpidosta ilmenevän summan, hyväk- kemmin asetuksella määräisi edustuskuluista
17891: syttynä on pidetty mm. yhden prosentin edus- lähtien siitä että edustuskulut olisivat korkein-
17892: tuskulua liikevaihdosta. Vasta yksittäistarkas- taan 0,25 pros. liikevaihdosta, että kuluista
17893: tuksessa on yrityksen esitettävä tositteita, jois- poikkeuksetta pitäisi jättää yksityiskohtainen
17894: ta toivotaan ilmenevän tilaisuuden ja edusta- tilitys ja että edustuskuluiksi hyväksyttäisiin
17895: misen tarkoitus, sen piirissä olleet sekä itse vain ateriat ja tarkoin määritellyt matkat ja
17896: menot. Tästäkään ei ole nimenomaisesti sää- lahjat, ja että kotimaisten vieraiden ateriakulut
17897: detty asetuksessa erikseen. pitäisi rajoittaa n. 60 markkaan per vieras.
17898: Ilmeisesti monet edustusoikeuksista pitäisi Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
17899: saattaa täysin verotuksen piiriin kuten asunto-
17900: edut ~a lahjat, jotka ylittävät tavallisen pr-esi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17901: neen arvon. Samoin tulisi ateriakulut Ruotsin lakiehdotuksen:
17902: 48 156/72
17903: 378 IV,24. - Elinkeinotulon verottaminen.
17904:
17905:
17906:
17907:
17908: Laki
17909: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta.
17910: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elinkeinotulon verottamisesta 24 pa1vana
17911: kesäkuuta 1968 annetun lain (360/68) 8 §:n 8) kohta, siten kuin se on muutettu kesä-
17912: kuun 5 päivänä 1971 (55/71 ), näin kuuluvaksi:
17913:
17914: 8 §.
17915: Edellä 7 §:ssä tarkoitettuja vähennyskelpoi- liiketoimintansa edistämiseksi tarjotuista ate-
17916: sia menoja ovat muun ohessa: rioista sekä tähän toimintaan liittyvistä mat-
17917: koista kutsuvieraille siten, että edustuskuluiksi
17918: 8) kohtuulliseksi edustuskuluksi on katsot- hyväksytään korkeintaan 0,25 prosenttia ydtyk-
17919: tava yksityiskoht,aisesti tilitetyt kulut liikkeen sen liikevaihdosta.
17920:
17921:
17922: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
17923:
17924: Ralf Friberg. K. F. Haapasalo.
17925: 379
17926:
17927: IV,25.- Lak.al. n:o 63.
17928:
17929:
17930:
17931:
17932: Jokela ym.: Ehdotus laiksi elinkeinotulon verottamisesta anne-
17933: tun lain muuttamisesta.
17934:
17935:
17936: E d u s k u n n a 11 e.
17937:
17938: Elinkeinotulon verottamisesta kesäkuun 24 uusien investointien rahoitukselle luodaan edel-
17939: päivänä 1968 annetulla lailla (360 /68) on yh- lytykset. Toisaalta on todettava, että käytän-
17940: teisön ·ja sen osakkaan kaksinkertaista vero- nössä ydtyksellä on oltava itsellään tietty
17941: tusta lievennetty valtionverotuksen osalta siten, määrä omarahoitusta ennen kuin se voi saada
17942: että osakeyhtiöllä ja osuuskunnalla on oikeus luottoa rahoitusmarkkinoilta investointiensa ra-
17943: vähentää .tulostaan 40 prosenttia jakamaosa hoittamiseen. Tietty omarahoitusaste on siten
17944: osingon ja osuuspääoman koron määrästä. En- myös luottokelpoisuuden edellytys.
17945: nen mainitun vähennyksen tekemistä osingosta Oman pääoman muodossa .tapahtuvan rahoi-
17946: tai korosta on vähennettävä yhteisön toiselta tuksen edistämiseen veropoliittisin keinoin on
17947: osakeyhtiöltä tai osuuskunnalta saarnat vastaa- eri maissa kiinnitetty yhä enemmän huomiota.
17948: vat osingot ja korot. Vuoden 1970 alussa toteutettin Norjassa vero-
17949: Teollisuutemme samoin kuin yleensä yritys- tuksen kokonaisuudistus. Tällöin säädettiin,
17950: temme investoinnit rahoitetaan nykyisin suu- että osakeyhtiö saa vähentää jakamaosa voiton
17951: rimmalta osaltaan vieraan pääoman turvin vain kokonaisuudessaan tulostaan. Länsi-Saksassa
17952: vähäisen osan rahoituksesta tapahtuessa omalla yhteisöt suorittavat tuloveroa jaetun voiton
17953: pääomalla osakeantien kautta tai yritysten itse- osalta v·ain 15 % mutta muun tulon osalta
17954: rahoituksella. Osinko ja osuuspääoman korko 51 %. Tarkoitus on kuitenkin siellä poistaa
17955: ovat tosiasiassa yrityksen kannalta rahoitusta yhteisön ja sen osakkaan tulon kaksinkertainen
17956: ajatellen korkoon verrattavia pääomakustan- verotus kokonaan vuoden 1974 alusta lukien
17957: nuksia. Kun osinkoa ja osuuspääoman korkoa Ranskassa ja Belgiassa jo noudatettujen peri•
17958: ei aikaisemmin ole saatu lainapääoman koron aatteiden mukaisesti. Myös Englannissa suunni-
17959: tavoin osaksikaan vähentää veronalaisesta tu- tellaan yhteisön ja sen osakkaan kaksinkertai-
17960: losta, on osake- ja osuuspääoman muodossa ta- sen verotuksen poistamista.
17961: pahtunut rahoitus ollut yrityksille huomatta- Yhteisön ja sen osakkaan tulon verotus on
17962: vasti lainarahoitusta kalliimpaa. Näissä olosuh- kunnallisverotuksessa kokonaisuudessaan kak-
17963: teissa osake- samoin kuin osuuspääoman muo- sinkertaista. Myös valtionverotuksessa sitä ve-
17964: dossa tapahtunut rahoitus on jäänyt käytän- rotetaan huomattavalta osalta kahteen ker:taan.
17965: nössä vähäiseksi. Samasta syystä yritystemme Toisaalta osakkeet joutuvat edelleen kilpaile-
17966: velkaantumisaste on lisääntynyt. Rinnan tämän maan sijoitusmuotona muiden, kokonaan vero-
17967: kehityksen kanssa yritysten itserahoitusmahdol- vapaiden sijoitusmuotojen kanssa. Näyttääkin
17968: lisuudet ovat kannattavuuden heiketessä no- siltä, ettei elinkeinoverolain säännöksillä ole
17969: peasti kaventuneet. kyetty riittävästi elvyttämään osake- ja osuus-
17970: Maamme taloudellisen kehityksen kannalta pääoman muodossa .tapahtuvaa rahoitusta mm.
17971: on .tärkeää, että elinkeinoelämän piirissä voi- uusien työpaikkojen luomista ja niiden edelly-
17972: daan investointien avulla luoda jatkuvasti tyksenä olevien investointien rahoitusta ajatel-
17973: uusia pysyviä työpaikkoja. Toisaalta kilpailu- len. Todettakoon vielä, että liikeverotuksen
17974: kyvyn säilyttäminen yhä laajenevilla kansain- uudistamista valmistellut liikeverotuksen .tar-
17975: välisillä markkinoilla edellyttää elinkeinoelä- kistustoimikunta ehdotti yhteisön osingosta te-
17976: mämme ja ennen kaikkea teollisuutemme no- kemän vähennyksen määräksi 50 prosenttia.
17977: peaa kehittämistä. Riittävän nopea kehitys on Esity:ksessään laiksi elinkeinotulon verottami-
17978: kuitenkin mahdollista vain, mikäli tarvittavien sesta ja eräiksi siihen liittyvksi laeiksi myös
17979: 380 IV,25.- Elinkeinotulon verottaminen.
17980:
17981:
17982: hallitus katsoi, että mainitun vähennyksen ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17983: rottamista tuli valtiontalouden sallimissa puit-
17984: teissa harkita myöhemmin. Vähennyksen mää- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17985: räksi olisikin säädettävä 60 prosenttia jaetun lakiehdotuksen:
17986: osingon ,tai osuuspääoman määrästä.
17987:
17988:
17989: Laki
17990: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta.
17991: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elinkeinotulon verottamisesta kesäkuun 24
17992: päivänä 1968 annetun lain (360/68) 18 §:n 4 kohta näin kuuluvaksi:
17993:
17994: 18 §. yhtiön tai osuuskunnan jakamasta osingosta ja
17995: Vähennyskelpoisia ovat myös: osuuspääoman korosta, josta on vähennetty
17996: 6 §:n 5 kohdassa tarkoitetut verovapaat osin-
17997: 4) valtionverotuksessa 60 prosenttia osake- got ja korot.
17998:
17999:
18000: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
18001:
18002: Mikko Jokela. Einari Nieminen. Jouni Mykkänen.
18003: 381
18004:
18005: IV,26.- Lak.al. n:o 64.
18006:
18007:
18008:
18009: Katajavuori ym.: Ehdotus laiksi elinkeinotulon verottamisesta
18010: annetun lain muuttamisesta.
18011:
18012:
18013: Ed usk u nn alJe.
18014:
18015: Elirrkeinotulon verottamisesta kesäkuun 24 vin keinoin olisi niiden toimintaa pyrittärvä edis-
18016: päivänä 1968 annetun lain ( 360/68) 64 § :n tämään ja helpottamaan. Näitten yritysten toi-
18017: 2 momentin mukaan vevovelvollisella on oikeus minta ei yleensä ole niin laajaa, että omien
18018: siirtää liiketoiminnan kehittättnisraha<stosta ve- teolHsuusrakennusten pystyttäminen olisi mah-
18019: rosta vapaasti omaan pääomaan määrä, joka vas- dollista tai tartkoituksenmutkaista. Esteenä on
18020: taa ;verovelvo1lisen verovuosina 1968-1973 usein myös pääomapula. Lukuisissa tapauksissa
18021: hankikimien rakennusten, raikennelmien, konei- pienteollisuusydttäjät ja työliiketoimintaa har-
18022: den, kaluston ja muun niihin verrattavan käyt- joittavat yrittäjät ovat ratkaisseet ongelman si-
18023: töomaisuuden han:kintamenoja, mitkäJi täJlaisen ten, että ne ovat yhtei-sesti perustaneet pien-
18024: investoinnin voidaan katsoa, sen mukaa<n kuin toollisuustaloyhtiöitä. Tällaisia yhtiöitä peruste-
18025: valtiovarainministeriö tarkemmin määrää, edis- taan maassamme jatkuvasti.
18026: tävän taloudellista kasvua, lisäävän ikansainvä- Edellä selostettuja verosäännöksiä on pyritty
18027: lis.tä kilpa<ilukykyä .tai parantavan työl:lisyysti- tulkitsemaan ahtaasti siten, että ne eivät koske
18028: lannetta. Tammikuun 30 päivänä 1970 on an- pienteoUisuustalo-osakkeitten han!kintamenoja.
18029: nettu la'ki Wketoiminnan kehittämisrahaston On selitetty, että täl!laisen taloyhtiön osakkeet
18030: käyttämisestä elinkeinoelämän kehitystä edistä- eivät ole elinkeinotulon verottamisesta annetun
18031: vien yritysten perustamiseen (73/70). Lain lain 64 § :n 2 momentissa tavkoitettua käyttö-
18032: 1 §:n mukaan verovelvollisella on oikeus siir- omaisuutta. Liiketoiminnan kehittämisrahaston
18033: tää [iiiketoiminnan kehittäm1srahas•tosta verosta käyttämisestä elinkeinoelämän kehity.stä edistä-
18034: vapaasti omaan pääomaan määrä, joka vastaa vien yritysten perustamiseen annetun lain osalta
18035: hänen sellaiseen vuosma 1970-1973 rekiste- taas on katsottu, että kiinteistöyhtiö sinänsä ei
18036: riin merkittyyn kotimaiseen osakeyhtiöön tai harjoita sellaista toimintaa, jota lain 1 §: ssä
18037: osuuskuntaan, jonka yhtiöjä.tiestyiksen tai sään- edellytetään. Tuntuvana epäkohtana, on pidet-
18038: töjen mukaista toimintaa on pidettävä maan tävä sitä, että pienteol1isuustaloyhtiöitten osak-
18039: elinkeinoelämän kehittämisen ja monipuoliosta- kaat on asetettu huonompaan atsemaan kuin sel-
18040: misen tai ·teoLlisuuden kilpailukyvyn parantami- laiset yrittäjät, joille oman rakennUksen pystyt-
18041: sen kannalta tälikeänä, niitä perustettaessa si- täminen on mahdollista.
18042: joittarmaa osake- tai osuuspääomaa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
18043: Pienteollisuutta ja siihen verrattavaa liike- taen,
18044: toimintaa harjoittavat yritykset !käyttärvät run-
18045: saasti ihmistyövoimaa. Työllistättni•sessä niH'lä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18046: siten on täl1keä asema. Kaikin käytettävissä ole- lakiehdotuksen:
18047:
18048: Laki
18049: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta.
18050: Eduskunnoo päätöksen mukaan muutetaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesä-
18051: kuuta 1968 annetun lain ( 360/68) 64 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
18052:
18053: 64 §. minnan kehittämisrahastosta kuluvan, verovd-
18054: - - - - - - - - - - - - - - vollisella jo olevan tai uuden käyttöomaisuuden
18055: Verovelvollisella on oikeus kattaa liiketoi- hankintamenoa tai tuJouttaa liiketoiminnan ke-
18056: 382 IV,26.- Elinkeinotulon verottaminen.
18057:
18058: hittämisrahasto tai osa siitä, ·sekä oikeus siirtää taan, joka pääasiallisesti .toimii tällaisten yrittä-
18059: kehittämisrahastosta verosta vapaasti omaan jien yhteenliittymänä, sijoittamastaan osake- tai
18060: pääomaan määrä, joka vastaa verove1vdllisen osuuspääomasta. Verovelvollisen on käytettävä
18061: verovuosina 1968-1973 hankkimien rakennus- vähintään ytksi neljäsosa liiketoiminnan kehittä-
18062: ten, ra:kennelmien, koneiden, kaluston .tai muun misrahastosta viimeistään 5 vuoden ja muu osa
18063: niihin verrattavan käyttöomaisuuden hanikinta- kehittämisrahastosta 10 vuoden kuluessa tämän
18064: menoja, mikäli tällaisen investoinnin voidaan lain voimaantulosta luJkien. Se osa liiketoimin-
18065: katsoa, sen mukaan kuin valtiovarainmin1steriö nan kehittämisrahastosta, jota ei ole käytetty
18066: tarkemmin määrää, edistävän taloudellista kas- tässä momentissa säädetyllä tavalla, luetaan sen
18067: vua, ·lisäävän kansainväli-stä kilpailuky~kyä tai verovuoden veronalaiseksi tuotoksi, jona kehit-
18068: parantavan työllisyystilannetta. Sama oikeus on tämisrahastoa olisi oLlut edellä sanotulla t:~Jvalla
18069: pienteollisuutta tai siihen verrattavaa työliike- viimeistään käytettävä.
18070: toimintaa harjoittavalla verovelvollisella koti-
18071: maiseen kiinteistöosakeyhtiöön •tai -osuuskun-
18072:
18073:
18074: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
18075:
18076: Salme Katajavuori. G. Laatio.
18077: Sirkka Lankinen. Juuso Häikiö.
18078: Erkki Häkämies.
18079: 383
18080:
18081: IV,27.-Lak.al. n:o 65.
18082:
18083:
18084:
18085:
18086: Mykkänen ym.: Ehdotus laiksi elinkeinotulon verottamisesta an-
18087: netun lain muuttamisesta.
18088:
18089:
18090: E d u s k u n n a :1 J e.
18091:
18092: Kesäkuun 24 päivänä 1968 elinkeinotulon määrä omaa rahoitusta, ennen kuin se voi saada
18093: verottamisesta annetussa laissa ( 360/68) lie- luottoa rahoitusmarkkinoilta investointiensa ra-
18094: vennettiin yhteisön ja sen osakkaat tai jäsenen hoittamiseen. Oman rahoituksen osuuden lisää-
18095: kaksinkertaista tuloverotusta. Lain 18 §:n mu- minen parantaisi yrity&ten a&emaa luottomark-
18096: kaan osakeyhtiöllä ja osuuskunnalla on oi'keus kinoilla ja siten ma!hdollisulkiia myös inves-
18097: vähentää tulostaan 40 prosenttia jakamansa tointien rahoittamiseen.
18098: osingon ja osuuspääoman koron määrästä, josta Yhteisön ja sen osakkaan tai jäsenen .tulon
18099: on ensin vähennetty yhteisön toiselta osa!keyih- verotus on kunnallisverotuksessa edelleen täy-
18100: tiöltä tai osuuskunnaJta saarnat vastaavat osin- delleen kaksinkertaista. Valtionverotu!ksessa
18101: got ja korot. Vähenny&tä sove1letaan !kuiten!kin osakikaan tai jäsenen saaman osinkotulon vero-
18102: :vain valtionverotuksessa. tusta on lievennetty siten, että sanotusta tu-
18103: Osin!ko ja osuuspääoman korko ovat yrityk- losta on 500 markkaa säädetty verosta vapaak-
18104: sen kannalta mones.sa suhteessa korkoon ver- si. Sitä vastoin vuonna 1972 ei enää myön-
18105: rattavia pääomakus.tanmtksia. Kun osinkoa ja netä verosta tehtävää 15 % :n vähennystä.
18106: osuuspääoman korkoa ei ole ai'kaisemmin saatu Osakkeet joutuvat kilpailemaan käytännössä si-
18107: vähentää koron tavoin osaksikaan veronalaisesta doitusikohteena muiden jopa !k01konaan vero:va-
18108: tulosta, osake- ja osuuspääoman muodossa ta- paiden sijoitusmahdollisuuksien kanssa. Nykyi-
18109: pahtuva rahoitus on ollut yrityksille lainar~hoi sissä olosuhteissa on pelättävis·sä, ettei osake-
18110: tusta huomattavasti epäedulHsempaa. Tämän anneilla ole enää verotuksen vuoksi menestymi-
18111: seurauksena osake- samoin kuin osuuspääomana sen mahdollisuuksia ja etteivät elinkeinovero-
18112: tapahtunut rahoitus on jäänyt käytännös.sä lä- lain säännökset nykyise1lään kykene riittävästi
18113: hes merkityksettömäksi. Samasta syystä yrityk- elvyttämään osake- ja osuuspääoman muodossa
18114: semme ovat voimakkaasti ve~kaantuneita. Sa- tapahtuvaa rahoitusta. Näistä syistä olisikin
18115: manaikaisesti yritystemme it&erahoitusmahdo11i- elinkeinoverolaissa säädettyä yhteisön tulosta
18116: suudet ovat myös kaventuneet. tehtävää vähennystä korotettava ja säädettävä
18117: Maamme taloudellisen kasvun ja työllisyyden v:ähennyksen määräksi ainakin 80 % jaetun
18118: kannal.ta on teollisuusinvestointien olennainen osingon tai osuuspääoman lroron määrästä.
18119: lisääminen välttämätöntä. Investointien lisäämi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18120: nen on kuitenkin mahdollista vain, mikäli sa-
18121: malla huolehditaan niiden rahoitulksesta. Käy- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18122: tännössä yrityksellä on oltava itsellään .tietty lakiehdotuksen:
18123: 384 IV,27.- Elinkeinotulon verottaminen.
18124:
18125:
18126:
18127:
18128: Laki
18129: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta.
18130: Eduskunnan päätöksen muhisesti muutetaan elilllkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesä-
18131: kuuta 1968 annetun lain (360/68) 18 §:n 4 kohtanäinkuuluvmi:
18132:
18133: 18 §. yhtiön tai osuuskunnan jakamas-ta osingosta ja
18134: Vähennys!kelpoisia ovat myös: osuuspääoman !korosta, joista on vähennetty
18135: 6 §:n 5 kohdassa tarkoitetut verovapaat osin-
18136: 4) valtionverotuksessa 80 p110senttia osake- got ja korot.
18137:
18138:
18139: Helsingissä 10 pähränä helmikuuta 1972.
18140:
18141: Jouni Mykkänen. Olavi Nikkilä. Harri Holkeri.
18142: P. Mäki-Hakola. Ilkka Suominen. Olavi Lähteenmäki.
18143: Raimo Ilaskivi. Anna-Liisa Linkola. Esko J. Koppanen.
18144: 385
18145:
18146: IV,28.- Lak.al. n:o 66.
18147:
18148:
18149: Vikatmaa ym.: Ehdotus laiksi elinkeinotulon verottamisesta an-
18150: netun lain muuttamisesta.
18151:
18152:
18153: E d u s lk u n n a 11 e.
18154:
18155: Elinikeinotulon verottamisesta kesäkuun 24 Työn vaativuuden ja tarvittavan pääoman
18156: päivänä 1968 annetun lain (360/68) 47 §:n vuoksi saattaa maantie-, rautatie- ym. rakennus-
18157: mukaan mm. rakennusliikettä harjoittava vero- työurakan sitoutua suorittamaan useampi yritys
18158: velvollinen, joka on takuukorjausvelvollinen yhteisen urakkatarjouksen pohjalta. Verotuk-
18159: valmistamassaan rakennuksessa ilmenevistä vir- sessa näin muodostunutta yhtymää pidetään
18160: heellisyyksistä, saa vähentää sinä verovuonna, erikseen verovelvollisena. Kun yhtymä yleensä
18161: jona hän on luovuttanut työnsä tuloksen tilaa- on perustettu vain yhtä rakennustyötä silmällä
18162: jalle, tekemänsä takuukorjausvarau'ksen, jdka ei pitäen, sillä ei työn valmistuttua yleensä enää
18163: ylitä 3 prosenttia urakkahinnasta tai verovelvol- ole tuloja, joista takuukorjauksista aiheutuneet
18164: Hs.en toteennäyttämää sitä suurempaa määrää. kustannukset voitaisiin vähentää. Takuuvarauk-
18165: Käytännössä on todettu, ettei takuukarjausva- sen kieltäminen johtaa tällaisissa tapauksissa sii-
18166: tausta voida säännoksen nojalla myöntää maan- hen, ettei takuukorjauskustannuksia saada vä-
18167: teiden, rautateiden, lentokenttien, siltojen, laitu- hentää lainkaan tulosta. Todettakoon, että
18168: rien, patojen, altaiden eikä muiden niihin vettat- esim. Ruotsissa takuukorjausvaraus hyväksytään
18169: tavien rakennusurakeiden osalta. Tätä ei voida maanrakennustöiden osalta suurempana kuin ta-
18170: pitää asianmukaisena. Käytännössä on osoittau- lonrakennustuotannossa.
18171: tunut, että sanotuissa urakoissa työn suoritta- Edellä olevan perus.teeHa ehdotamme,
18172: nut verovelvollinen joutuu suorittamaan huo-
18173: mattavia korjaustöitä yleensä jopa enemmän että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18174: kuin varsinaisessa talonrakennustoiminnassa. lakiehdotuksen:
18175:
18176:
18177: Laki
18178: elinkeinotulon verottamisesta annetun lailn muuttamisesta.
18179: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elinkeinotulon verottamisesta kesäkuun 24 päi-
18180: vänä 1968 annetun lain (360/68) 47 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
18181: 47 §.
18182: Rakennus-, laivanrakennus tai metalliteolli- 10 metriä, tai suurebkossa !koneyksrkössä ilme-
18183: suusliikettä harjo1ttava verovelvollinen, joka on nevistä virheellisyyksistä, saa vähentää sinä ve-
18184: ·takuusitoumuksen tai muun vastaavan velvoit- rovuonna, jona hän on luovuttanut työnsä tulok-
18185: .teen perusteella vastuussa valmistamassaan ra- sen tilaajalle, tekemänsä takuuvarauksen, joka ei
18186: kennuksessa tahi maantie-, rautatie-, silta-, lai- yHtä 3 prosenttia urakkahinnasta tai verovel-
18187: lturi-, pato- tai muussa vastaavassa rakennel- vollisen toteennäyttämää sitä suurempaa toden-
18188: massa taikka ilma-aluksessa, sellaisessa vesialuk- näköisten takuukorjausmenojen määrää.
18189: sessa, jonka rungon suurin pituus on vähintään
18190:
18191: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
18192:
18193: Juha Vikatmaa. Matti Hokkanen.
18194: Sinikka Karhuvaara. M. Jaatinen.
18195: Eero Lattula.
18196: 49 156/72
18197: 386
18198:
18199: IV,29.-Lak.al. n:o 67.
18200:
18201:
18202:
18203:
18204: Antila ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden tuloverolain muut-
18205: tamisesta.
18206:
18207:
18208: E d u s k u n n a ~ 1e.
18209:
18210: Maamme viljelijäväestö varsinkin perhe- ja myöskin oi'keudenmukaisessa suhteessa muihin
18211: pienväjelmien omistajat ovat olleet jatkuvasti elinkeinoihin nähden on tässä lain muutosesi-
18212: !taloudellisissa vaikeuksissa. Eräs syy viljelijä- tyksessä otettu vähennyskelpoisiin menoihin pe-
18213: väestön taloudellisiin vaikeuksiin on nykyinen ruskuivatuslainojen vuotuismaksut ja tilojen elin-
18214: maatalouden verotusjärjestelmä, joka kyllä teo- kelpoistamiseksi tärkeät leimaveromaksut ja
18215: reettisesti suurelta osin pohjautuu liikeverotuk- maanmittauskustannukset. Salaojituksen edistä-
18216: sen perusteisiin, mutta ei kuitenkaan ota riittä- miseksi on myöskin niiden kustannusten poisto-
18217: västi huomioon perhe- ja pienviljelmien erikois- oikeutta lisätty. Edelleen on tässä muutosesi-
18218: olosuhteita ei:kä yHmääräisiä rasitteita. tyksessä tehty eräitä verovelvollisen oikeuksia
18219: Eduskunnan hyväksymät muutokset maatila- koskevia muutoksia ja selvennyksiä. Lisäksi on
18220: .talouden tuloverolakiin eivät korjanneet ko. lain metsäverotuksen oikeudenmukaistamiseksi
18221: kohtuuttomuuksia kuin osittain. Varsinkin pie- Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa pois-
18222: net viljelmät kärsivät lain saliimien poistojen tettu 11 §:n 2 momentti.
18223: vähyydestä. Tässä muutosesityksessä korjataan EdeHä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
18224: epäkohtaa määräämällä pienempien tilojen vero- tamme,
18225: tusta lieventävä tilakohtainen peruspoisto. Jotta
18226: perhe- ja pienviljelmien verotus rakentuisi pa- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18227: remmin todellisten tulojen perustalle ja olisi lakiehdotuksen:
18228:
18229:
18230: Laki
18231: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta.
18232: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatila-
18233: talouden tuloverolain (543/67) 6 §:n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin viimeksi mainittu
18234: kohta on 30 päivänä joulukuuta 1970 annetussa laissa (847 /70) ja lisätään 6 §:ään uusi 3 mo-
18235: mentti, muutetaan 10 §:n 3 momentti, 11 §:n 2 momentti poistetaan ja lisätään 17 §:n uusi 2
18236: momentti, 18 §:n uusi 4 momentti, 19 §:n uusi 2 momentti ja 21 §:n uusi 2 momentti sekä
18237: voimaantulosäännökseen (847 /70) uusi toinen momentti, jolloin entinen 2 momentti siirtyy 3
18238: momentiksi seuraavasti:
18239:
18240: 6 §. keuksin, samoinkuin valtion toimesta suoritettu-
18241: Edellä 4 §:ssä <tarkoitettujen tulon hankkimi- jen viljelysmaiden peruskuivatuskustannusten
18242: sesta ja säilyttämisestä johtuneita vähennyskel- perusteella maatalouskiinteistölle maksuunpan-
18243: poisia menoja ovat muun ohessa: nut vuotuismaksut:
18244:
18245: 4) tilalla olevien rakennusten ja rakennel- Tässä pykälässä mainittuja vähennyskelpoisia
18246: mien, maataloudessa käytettyjen koneiden, ka- menoja ovat myös kaikki sellaiset menot, jotka
18247: [uston ja laitteiden sekä salaojien, siltojen, pato- aiheutuvat tilan elinkelpoisuuden parantamisesta
18248: jen ja muiden sellaisten hyödykkeiden hankinta- 'kuten kiinteistösaannon Jeimavero ja maanmit-
18249: ja perusparannusmenot 7 §:ssä säädetyin poik- tauskustannukset.
18250: IV,29.- Antila ym. 387
18251:
18252: 10 §. maila hankkinut maatdouskiinteistön eilkä maa-
18253: ·talouden rakennusten, koneiden, kaluston ja
18254: Verovuoden poiston suuruus saa olla enintään laitteiden sekä 10 §:ssä tarkoitettujen hyödyk-
18255: 20 % salaojien ja muiden 2 momentissa mai- keiden hankintameno ole yksilöitävissä koko-
18256: nittujen hyödykkeiden menojäännöksestä. naiskauppahinnasta, pidetään mainitun omai-
18257: suuden hankintamenona sen 'käypää hintaa.
18258: 17 §. 21 §.
18259:
18260: Maatalouden tulosta vähennetään tilakohtai- Jos ennen tämän lain voimaantuloa verovel-
18261: nen peruspoisto, jonka suuruuden määrää kuta- volliselle maksuunpantu vero on selvästi kohtuu-
18262: kin verovuotta varten valtioneuvosto, mutta ton, voi lääninhallitus hakemuksesta sen poistaa
18263: joka on vähintään 3 600 markkaa. kokonaan tai osittain.
18264: 18 §. Jos verovelvollinen on joutunut lain voimaan~
18265: tullessa kaksinkertaisen verotuksen kohteeksi,
18266: Jos verovelvollinen on arvioinut tässä pykä- on hänellä oikeus vähentää tämän vuoksi mak-
18267: lässä mainitun omaisuuden hankintamenon liian samansa liikavero tämän lain voimaantulon jäl-
18268: alhaiseksi, on hänellä oikeus korjata omaisuu- keen hänelle tulosta maksuunpannuista veroista
18269: den hankintamenon arvo todellisuutta vastaa- tai vaihtoehtoisesti hakemuksesta saada se pois-
18270: vaksi ja näin korjatusta arvosta tehdä tämän tetuksi.
18271: lain mukaiset poistot.
18272: 19s.
18273: Jos verovelvollinen on os•tamalla tai ·vaihta-
18274:
18275:
18276: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
18277:
18278: Pentti Antila. A. R. Sainio.
18279: Hannes Volotinen. Arttur Niemelä.
18280: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
18281: Lauri Linna. Pekka Vennamo.
18282: 388
18283:
18284: IV,30.- Lak.al. n:o 68.
18285:
18286:
18287: Härkönen ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden tuloverolain ~uett
18288: tamisesta.
18289:
18290:
18291: E d u s k u n n a 11 e.
18292:
18293: Vuoden 1967 loppuun voimassa olleen va- vämällä tai istuttamalla uudistetuille alueille
18294: ja~tuottoisten metsien uudistamisesta annetun voidaan myöntää verovapaus vain siinä tapauk-
18295: lain ( 834/43) nojalla voitiin sellaisille alueille, sessa, että uudistettava alue on vähäpuustoinen.
18296: jotka metsänomistaja oli uudistanut yksityis- Maatilatalouden tuloveroasetuksen mukaan vä-
18297: metsälain 2 §:n mukaisen metsänhoitolautakun- häpuustoiseksi katsotaan sellainen alue, jolta
18298: nalle esittämänsä suunnitelman mukaan myön- saatavat hakkuutulot ovat alle kaksi kolmas-
18299: tää verovapaus Oulun ja Lapin läänissä 15 vuo- osaa ko. alueen uudistuskustannuksista. Edellä
18300: den ja muualla maassa 10 vuoden aikana uudis- mainitut pykälät osoittavat, että verohelpotus-
18301: tustöiden päättymisestä lukien. Sanottu säännös ten saamista on vaikeutettu suuresti.
18302: edellytti, että uudistustyöt oli suoritettu koko- Pääteollisuutemme raaka-ainepohjan turvaa-
18303: naan metsänomistajan omalla kustannuksella. miseksi olisi käytettävä kaikkia keinoja, jotta
18304: Edellä mainitun, 23 vuotta voimassa olleen puun tuotantoa voitaisiin lisätä mahdollisim-
18305: lain johdosta lisääntyivät metsänviljelyllä to- man paljon. Metsänviljelyn osuuden lisäämi-
18306: teutetut metsänuudistukset erittäin voimak- seksi metsänuudistamisessa olisikin yksityismet-
18307: kaasti. Tämän seurauksena kiertoajat luontai- sälain 2 §:n mukaisille uudistusaloille palautet-
18308: seen uudistumiseen verrattuna lyhenivät ja puun tava verovapaus, vähintään 15 vuodeksi.
18309: tuotanto tehostui. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18310: Vuoden 1968 alusta voimaan tulleessa maa- nioittavasti,
18311: tilatalouden tuloverolain 15 §: ssä muutettiin
18312: metsämaan verovapautta koskevia säännöksiä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18313: oleellisesti. Yksityismetsälain 2 §:n mukaan kyl- lakiehdotuksen:
18314:
18315:
18316: Laki
18317: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta.
18318: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 15 päivänä joulukuuta 1967 annettuun maatila-
18319: talouden tuloverolakiin (543/67) uusi näin kuuluva 15 a §:
18320:
18321: 15 a §.
18322: Milloin metsämaaksi luettava alue on kyl- puhdasta tuottoa ole otettava lukuun määrät-
18323: vetty tai istutettu yksityismetsälain 2 §:n mu- täessä veroa tulon perusteella niissä verotuksissa,
18324: kaisen piirimetsälautakunnalle esitetyn suunni- jotka toimitetaan Lapin läänissä 25 vuodelta,
18325: telman mukaan lukuunottamatta 15 § :n 1 mom. Oulun läänissä 20 vuodelta ja muualla maassa
18326: mainittuja kohtia, joko kokonaan tai osittain 15 vuodelta sen kalenterivuoden alusta lukien,
18327: metsänomistajan omin varoin, ei tämän alueen jona metsitys on loppuun suoritettu.
18328:
18329: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
18330:
18331: Esko Härkönen. Mikko Jokela. Saimi Ääri.
18332: Olavi Martikainen. Sylvi Saimo. Aino Karjalainen.
18333: Paavo Niinikoski. Lea Sutinen. Mikko Kaarna.
18334: Reino Karpola. T. Saloranta.
18335: 389
18336:
18337: IV,31.- Lak.al. n:o 69.
18338:
18339:
18340: Karpola ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden tuloverolain muut-
18341: tamisesta.
18342:
18343: E d u s k u n n a 11 e.
18344: Kivenraivausta on pidettävä salaojitukseen taa myöskin muokkauksen tehokkuutta ja alen-
18345: verrattavana maanparannustoimenpiteenä. Tästä taa muutenkin työtehoa jopa sadonkorjuussakin.
18346: huolimatta ei maatilatalouden tuloverolaissa ole Huomattava osa moreenimaiden rinnepelloista
18347: kivenraivausmenoja säädetty vähennyskelpoi- ei tarvitse minkäänlaista ojitusta. Kivenrai-
18348: siksi. Suuri osa järvialueemme moreenipelloista vausta voidaan siis pitää näissä tapauksissa oji-
18349: on kivisiä. Kivisyyden haitat ovat tulleet pelto- tusta vastaavana. Sellaisena senkin vuoksi, että
18350: viljelyn koneistuessa monin verroin aikaisempaa jatkuva varsinkin pienempien pinnalle nouse-
18351: suuremmiksi. Tästä syystä sodanjälkeisenä vien kivien poisto vaatii jatkuvaa ojituksen
18352: aikana on alettu kiinnittää entistä suurempaa kunnossapitämiseen verrattavaa työtä.
18353: huomiota kivenraivaukseen. Raivauksen tehok- Voidaan siis pätevillä perusteilla pitää epä-
18354: kuus on lisääntynyt siihen käytettävän koneis- oikeudenmukaisena kivisten alueiden viljelijöitä
18355: ton kehittyessä. Niinpä huomattava osa aiem- kohtaan sitä, ettei kivenraivauskustannuksia ole
18356: min kivisistä pelloista on raivattu koneeliisin katsottu maatilatalouden tuloverolakia säädet-
18357: menetelmin pinoaltaan kivettömiksi, joskin täessä lain 6 §:ssä tarkoitetuiksi tulonhankki-
18358: suuri osa kivisistä pelloista on vielä raivaa- mis- ja säilyttämiskustannuksiksi.
18359: matta.
18360: Peltojen kivisyys alentaa suuresti viljelyn kan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18361: nattavuutta. Onhan muokkaus- ja korjuukonei- nioittaen,
18362: den rikkoutuminen ja tavallista nopeampi kulu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18363: minen kivisillä mailla luonteenomaista. Se hait- lakiehdotuksen,
18364:
18365: Laki
18366: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta.
18367: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatila-
18368: talouden tuloverolain (543/67) 6 §:n 1 momentin 4) kohta näin kuuluvaksi:
18369:
18370: 6 §. patojen ja muiden sellaisten hyödykkeiden han-
18371: kinta- ja perusparannusmenot 7 §:ssä säädetyin
18372: 4) tilalla olevien rakennusten sekä maatalou- poikkeuksin;
18373: dessa käytettyjen koneiden, kaluston ja laittei-
18374: den sekä salaojien, kivenraivauksen, siltojen,
18375:
18376: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
18377:
18378: Reino Karpola. Paavo Niinikoski. Jouko Siikaniemi.
18379: Pekka Vilmi. Eino Uusitalo. Mikko Jokela.
18380: Juhani Saukkonen. Pentti Poutanen. Saimi Ääri.
18381: Mikko Kaarna. Katri-Helena Eskelinen. Aulis Sileäkangas.
18382: Pentti Pekkarinen. Matti Ruokola. Orvokki Kangas.
18383: Einari Nieminen. Eino Lottanen. T. Saloranta.
18384: Aino Karjalainen. Sylvi Saimo. Matti Mattila.
18385: Lea Sutinen. Esko Härkönen. Taisto Tähkämaa.
18386: Paavo Väyrynen. Olavi Martikainen. Ahti Pekkala.
18387: Heimo Linna. Reino Kangas.
18388: IV,32.- Lak.al. n:o 70.
18389:
18390:
18391:
18392:
18393: Kurppa ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden tuloverolain muut-
18394: tamisesta.
18395:
18396:
18397: E d u s k u n n a ll e.
18398:
18399: Maatilatalouden tuloverolain mukaan saa- laojitukset tehdään kotimaisella työllä, koneilla
18400: daan koneiden, kaluston ja laitteiden menojään- ja materiaaleilla.
18401: nöksestä poistaa 30 %. Salaojista lain mukaan Tehtyjen arvioiden mukaan maatilatalous in-
18402: voidaan poistaa vain 10 % vuosittain. Viljelijä vestoi vuonna 1969 noin 10 % bruttotulois-
18403: saa näinollen koneista kolminkertaisen poisto- taan koneisiin ja salaojitukseen noin 0.8 %. Sa-
18404: määrän salaojiin verrattuna. Vaikka verotettava laojitustoiminta väheni maassamme vuonna
18405: tulo on vähäinenkin, on siinä aina vaihtelua eri 1970 noin 20 %:lla edellisestä vuodesta ver-
18406: vuosien kesken ja järkevän taloudenhoidon rattuna.
18407: kannalta sen tasaaminen eri vuosille on tär- Maatalouden investointien järkeistämiseksi
18408: keää. Koska koneista ja laitteista sallitaan 30 salaojitusten poistoprosentti pitäisi nostaa vä-
18409: % poistot, se on johtanut monesti tarpeetto- hintään 30:een, jolloin sillä saavutettaisiin
18410: rniin konehankintoihin. Koska suuri osa maa- edellä tarkoitetut tulokset ja helpotettaisiin
18411: talouskoneista on lisäksi ulkomaisia, aiheuttaa salaojitustoiminnan elpymistä.
18412: se arvokkaan ulkomaisen valuutan hukkaa ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18413: maksutasevaikeuksia. Maatilatalouden inves- nioittaen,
18414: tointimahdollisuuksia tulisi saada ohjatuksi ko- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18415: nehankintoja järkevämpään salaojitukseen. Sa- lakiehdotuksen:
18416:
18417: Laki
18418: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta.
18419: Eduskunnan päätöksen muka,an muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatila-
18420: talouden .tuloverolain (543/67) 10 %:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
18421:
18422: 10 §. muiden 2 momentissa mainittujen hyödykkei-
18423: - -- - - -- - -- - - - - den menojäännöksestä.
18424: Verovuoden poiiston suuruus saa olla enin~ - - - - - - - - - - - - - -
18425: tään 30% salaojien menojäännöksestä ~a 10%
18426:
18427:
18428: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
18429:
18430: Mauno Kurppa. T. I. Vartia.
18431: Taisto Tähkämaa. Einari Nieminen.
18432: Mikko Vainio. Matti Asunmaa.
18433: Henrik Westerlund. A. R. Sainio.
18434: 391
18435:
18436: IV,33. ___: Lak.al. n:o 71.
18437:
18438:
18439:
18440: Puhakka ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden tuloverolain muut-
18441: tamisesta.
18442:
18443:
18444: E d u s k u n n a 11 e.
18445:
18446: Vuoden 1970 syksyllä toimeen pannulla maa- töistä traktorin ja hevosen kanssa saatu tulo
18447: tilatalouden tuloverolain muutoksella ei pois- kokonaan irroitetaan maatalouden tulosta ja
18448: tettu suurten ja pienten viljelmien välillä val- verotetaan kuten aikaisemminkin. Karjatalou-
18449: litsevaa verotuksen epäoikeudenmukaisuutta. den bruttotulosta tulisi myöntää 20 % vähen-
18450: Näin siksi, että lain muutos antoi markkamää- nys, ei kuitenkaan enempää kuin 2 000 mk
18451: räisesti tuntuvamman verohelpotuksen suur- vuodessa ja vain niille tiloille, joissa palkattua
18452: viljelijöille kuin pienviljelijöille. Muutos olisi työvoimaa käytetään vähemmän kuin 30 päi-
18453: pitänyt toteuttaa siten, että pienviljelijöille oli- vää vuodessa. Niinikään pienviljelijäin verotuk-
18454: si tullut tuntuvampi verohelpotus kuin mitä sen helpottamiseksi olisi välttämätöntä, että
18455: toteutettiin. Suurviljelijöille ei olisi pitänyt an- kunnallisverotuksessa emännän maatalouden
18456: taa verohelpotusta laisinkaan. Päin vastoin nii- hyväksi tekemän työn arvo verotettaisiin erik-
18457: den verotusta olisi pitänyt lisätä. seen. Jälkimmäisen muutoksen avulla kaikkein
18458: Lain muutokseen liittyi kuitenkin muutamia köyhimmät viljelijät ja heidän emäntänsä pää-
18459: kohtia, jotka helpottavat pienviljelijäin vero- sisivät perusvähennyksen piiriin mikä helpot-
18460: taakkaa. Pinta-alalisän jättäminen verotettavan taisi heidän verotaakkaansa.
18461: tulon ulkopuolelle oli oikeaan osunut toimen- Verotuksen painopisteen siirtämiseksi suu-
18462: pide. Samoin omalta tilalta omaan käyttöön remmille tiloille olisi vähennettävä koneiden,
18463: otettujen tuotteiden verovapaaksi saattaminen. kaluston ja laitteiden poisto-oikeutta siirtymäl-
18464: Jos lain muutokseen ei olisi liittynyt säännök- lä niiden hankinta- ja perusparannusmenojen
18465: siä, jotka yksinomaan helpottavat suurviljeli- vähentämiseen yhtä suurin vuotoisin poistoin,
18466: jäin verotusta niin sitä olisi voitu pitää tyydyt- joiden suuruudeksi tulisi määrätä 15 sadalta
18467: tävänä. Sanotulla tavalla toteutettuna lakiin ko. koneiden, kaluston ja laitteiden hankinta-
18468: jäi epäkohtia. Ne olisi kiireesti poistettava. ja perusparannusmenoista.
18469: Kommunistien ja muiden kansandemokraat- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18470: tien käsityksen mukaan olisi pienviljelijäin ve-
18471: rotaakkaa vieläkin helpotettava. Siihen pääse- että Edunkunta hyväksyisi seuraavan
18472: miseksi katsomme tarpeelliseksi, että metsä- lakiehdotuksen:
18473:
18474:
18475: Laki
18476: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta.
18477: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maa-
18478: tilatalouden tuloverolain (543/67) 8 §:n 3, 5 ja 6 momentti, sellaisena kuin ne ovat 30
18479: päivänä joulukuuta 1970 annetussa laissa ( 847/70), muutetaan 5 § :n 1 momentin 8 kohta,
18480: 8 §:n 2, 4 ja 7 momentti, sellaisena kuin ne ovat 30 päivänä joulukuuta 1970 annetussa
18481: laissa (847/70), sekä lisätään lain 5 §:ään uusi 3 momentti ja 17 a § seuraavasti:
18482:
18483: 5 §. 8) koneista, kalustosta ja tuotteista, hevo-
18484: Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja maatalouden ve- sista sekä muista tuotantovälineistä, saadut
18485: rovuoden veronalaisia tuloja ovat muun vuokrat ja muut käyttökorvaukset sekä vero-
18486: ohessa: velvollisen ja palkattujen työntekijöiden työs-
18487: tä käyttökorvausten yhteydessä saadut palkat
18488: 392 IV,33.- Maati1atalouden verotus.
18489:
18490: ja muut korvaukset, kuitenkin niin, että met- Hankintamenona pidetään myös koneiden,
18491: sätöistä traktorin ja hevosen kanssa saadut kaluston ja laitteiden perusparannusmenoja.
18492: käyttökorvaukset sekä verovelvollisen siinä yh- Poistojen perustana olevaa hankintamenoa las-
18493: teydessä saamat palkat ja muut korvaukset ve- kettaessa otetaan huomioon koneiden, kaluston
18494: rotetaan erikseen; ja laitteiden hankintaan ja perusparannuksiin
18495: saadut avustukset.
18496: Sen lisäksi, mitä edellä on sanottu, saadaan
18497: tehdä 20 % vähennys, kuitenkin enintään
18498: 2 000 mk, karjatalouden myyntituloista sellai- 17 a §.
18499: silla tiloilla, joilla palkatun työvoiman käyttö Kunnallisverotuksessa eroannan työn arvo
18500: on vuodessa korkeintaan 30 päivää. irroitetaan maatalouden tulosta ja verotetaan
18501: erikseen.
18502: 8 §.
18503:
18504: Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuodelta
18505: koneiden, kaluston ja laitteiden hankintamenot 1972 toimitettavassa valtion- ja kunnallisvero-
18506: vähennetään yhtäsuurin vuotuisin poistoin. tuksessa.
18507: Verovuoden poiston suuruus saa olla 15%
18508: hankintamenosta.
18509:
18510: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
18511:
18512: Pauli Puhakka. Helvi Niskanen. Siiri Lehmonen.
18513: Heikki Mustonen. Lauri Kantola. Heimo Rekonen.
18514: Toivo Asvik. Irma Rosnell. Aarne Koskinen.
18515: Taisto Sinisalo. Pentti Liedes. Matti Järvenpää.
18516: Ensio Laine. Mirjam Tuominen. Aarne Pulkkinen.
18517: 393
18518:
18519: IV,34.- Lak.al. n:o 72.
18520:
18521:
18522:
18523:
18524: Vilmi ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden tuloverolain 11 S:n 2
18525: momentin kumoamisesta.
18526:
18527:
18528: E d u s kun n a 11 e.
18529:
18530: Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa siir- Kun ei voi olla paikallaan, että valtio vero-
18531: ryttiin v. 1968 todellisiin tuloihin perustuvaan poliittisin toimenpitein vaikeuttaa näiden vai-
18532: metsäverotukseen, jossa metsätaloudesta saa- keissa olosuhteissa elävien ihmisten toimeentu-
18533: tuna puhtaana tulona pidetään lain 11 §:n 2 loa entisestään ja pakottaa heidät siirtymään
18534: momentin mukaan verovelvollisen verovuotena muualle, olisi näillä alueilla palattava takaisin
18535: tapahtuneen puun myynnistä tai käytöstä ra- pinta-alanmukaiseen metsäverotukseen. Muu-
18536: hana tai rahanarvoisena etuutena saamia luovu- toksella ei valtion tulojen kannalta ole sanot-
18537: tushintoja ja muita vastikkeita sekä vahingon-, tavaa merkitystä, mutta se tasoittaisi kuntien
18538: vakuutus- ja muita korvauksia, joista on vä- tuloja. Erityisesti muutos tasaisi vaikeissa olo-
18539: hennetty verovelvolliselle verovuotta edeltänei- suhteissa työskentelevien metsänomistajain ve-
18540: den viiden viimeisen vuoden aikana metsän- rorasitusta.
18541: hoidosta ja sen uudistamisesta aiheutuneet me- Myös lain voimaantulosäännöstä ehdotetaan
18542: not, joita ei aikaisemmin ole verotuksessa vä- täsmennettäväksi uudistustöiden verovapauden
18543: hennetty. Mainittu järjestelmä on kuitenkin osalta.
18544: alueen metsänomistajien kannalta kohtuuton. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18545: Kun alueella myydään puuta erittäin harvoin, nioittaen,
18546: ovat metsänomistajat joutuneet progressiivisen
18547: verotuksen johdosta maksamaan myymästään että Eduskunda hyväksyisi seuraavan
18548: puutavarasta erittäin korkean tuloveron siitä lakiehdotuksen:
18549: huolimatta, että he aikaisemmin pinta-alavero-
18550: tuksen puitteissa ovat tästä tulosta jo kertaal-
18551: leen veron maksaneet.
18552:
18553:
18554: Laki
18555: maatilatalouden tuloverolain 11 §:n 2 momentin kumoamisesta.
18556: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18557:
18558: Täten kumotaan 15 päivänä joulukuuta 1967
18559: annetun maatilatalouden tuloverolain (54 3/67)
18560: 11 § :n 2 momentti.
18561:
18562:
18563: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
18564:
18565: Pekka Vilmi. Aulis Sileäkangas.
18566: Mikko Jokela. Matti Mattila.
18567: Paavo Niinikoski. Heimo Linna.
18568: Ahti Pekkala. Taisto Tähkämaa.
18569: Niilo Koskenniemi. Reino Kangas.
18570: 50 156/72
18571: 394
18572:
18573: IV,35.-Lak.al. n:o 73.
18574:
18575:
18576:
18577:
18578: Volotinen ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden tuloverolain
18579: muuttamisesta.
18580:
18581:
18582: E d u s k u n n a 11 e.
18583:
18584: Maatalouden piirissä tapahtuu jatkuvasti ta- vahinkoa ollenkaan noteerata tulon vähennyk-
18585: paturmista ja sairauksista aiheutuvia kotieläin- sena. Verolautakunnista on pientilallisille annet-
18586: vahinkoja. Nykyisin voimassa oleva maatilata- tu kehoituksia, että vakuuttakaa eläimenne.
18587: louden tuloverolaki ei kuitenkaan salli näiden Tämä on kohtuuton vaatimus. Sehän tarkoit-
18588: vahinkojen vähentämistä maatalouden tuloista. taa käytännössä sitä, että viljelijän olisi vakuu-
18589: Lehmän kuolema sellaiseen tautiin, että sen li- tettava oma veronmaksukykynsä.
18590: hojakaan ei voida käyttää ihmisravinnoksi ei Kotieläinvahingot ovat käytännössä tulon
18591: ole harvinainen tapahtuma. Sairauden paranta- hankkimisesta aiheutuneita menoja. Tästä syys-
18592: mistarkoituksessa käytetyt lääkkeet aiheuttavat tä vahingot olisi saatava vähentää maatalouden
18593: myös teurastettujen eläinten lihojen turmeltu- tuloista.
18594: mista. Korkeatuottoisen eläimen kuolema on Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
18595: suuri vahinko pienviljelijälle. Sattuu sellaisia- dotamme,
18596: kin tapauksia, että salama tappaa koko pienti-
18597: lan karjan, jolloin siitä saadaan rahanarvoise- että Edusk~Jnta hyväksyisi seutaavan
18598: na talteen vain vuodat. Ne kasketaan verotuk- lakiehdotuksen:
18599: sessa kuitenkin tulopuolelle, eikä tapahtunutta
18600:
18601:
18602: Laki
18603: maatllatalouden tuloverolain muuttamisesta.
18604: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatila-
18605: talouden tuloverolain (543/67) 6 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
18606:
18607: 6 §.
18608: teurastetuista kotieläimistä aiheutuneet vahin-
18609: Edellä tässä pykälässä mainittujen vähennys- got edellyttäen, että näiden eläinten tilalle ei
18610: kelpoisten menojen lisäksi verovelvollisella on hankita kotieläimiä tilan ulkopuolelta. Vähen-
18611: oikeus maataloustulostaan vähentää tapatur- nys suoritetaan sen vuoden tuloista, jolloin
18612: maisesti ja sairauksien johdosta kuolleista tai vahinko on tapahtunut.
18613:
18614:
18615: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
18616:
18617: Hannes Volotinen. Pekka Vennamo.
18618: Kalevi Remes. J. Juhani Kortesalmi.
18619: Mikko Vainio. Aune Mänttäri.
18620: Rainer Lemström. Kalevi Huotari.
18621: Pentti Antila. A. R. Sainio.
18622: Arttur Niemelä.
18623: 395
18624:
18625: IV,36.- Lak.al. n:o 74.
18626:
18627:
18628:
18629:
18630: Aro ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussäännök-
18631: sistä verolakeihin.
18632:
18633:
18634: E d u s k u n n a 11 e.
18635:
18636: On kansan oikeustajun vastaista, että sääs- Jos yhteiskunta aikoo tositeolla ryhtyä edistä-
18637: töillä hankittu oma asunto katsotaan sellaiseksi mään asuntotuotantoa, olisi asuntoedun vero-
18638: eduksi, josta on maksettava veroa. Verotus- tuksen poistaminen eräs tekijä lisäämään pää-
18639: käytäntö saataisiin oikeudenmukaisemmaksi, omien virtaamista asuntotuotantoon. Asunto-
18640: jos luovuttaisiin omasta asunnosta arvioidun edun verotuksen poistaminen olisi suoritettava
18641: hyödyn verotuksesta. Asuntoedussa on kysymys pikaisesti.
18642: varsin näennäisistä eduista, koska oman asun- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18643: non hankkiminen vaatii suuria kieltäymyksiä:
18644: asunnon hankkiminen on huomattava menoerä, että Eduskunta hyväksyisi seu'f'aavan
18645: jota on myös pidettävä asumiskustannuksena. lakiehdotuksen:
18646:
18647:
18648: Laki
18649: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin.
18650: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18651: 1 §. joka verovelvollisella on ollut oman tai perheen
18652: Vuodelta 1972 toimitettavassa tulo- ja omai- tarpeeseen käytetystä omasta asunnosta.
18653: suusverotuksessa sekä kunnallisverotuksessa on
18654: sen estämättä, mitä voimassa olevassa verolain- 3 §.
18655: säädännössä on säädetty, noudatettava tämän Tarkempia määräyksiä tämän lain toimeen-
18656: lain säännöksiä. panosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
18657: 2 §.
18658: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota sitä etua,
18659:
18660:
18661: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
18662:
18663: Pirkko Aro. Kerttu Hemmi.
18664: Aili Laitinen. Irma Toivanen.
18665: Olavi Borg. Seppo Westerlund.
18666: Pekka Tarjanne.
18667: 396
18668:
18669: IV,37.- Lak.al. n:o 75.
18670:
18671: Eskman ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussään-
18672: nöksistä verolakeihin annetun lain muuttamisesta.
18673:
18674: E d u s k u n n a 11 e.
18675: Maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta Maatilatalouden tuloverolain muutoksista
18676: annetulla lailla tehtiin mainittuun, vasta vuo- johtuu veroäyrin hinnan jyrkkä nousu maata-
18677: den 1968 alusta lähtien voimassaolleeseen la- lousvaltaisissa kunnissa. Tämä johtaa palkan
18678: kiin useita muutoksia, joissa maatalouden saajien verorasituksen suhteettomaan nousuun
18679: osalta luovuttiin todellisen tulon verotettavuu- maatilataloudenharjoittajain verorasitukseen
18680: den periaatteesta. Samalla alennettiin olennai- nähden.
18681: sesti maatilataloudenharjoittajain verorasitusta. Kun mainitulla verolain muutoksella lainsää-
18682: Lain 4 §:ään tehtiin muutos, jonka mukaan dännössä luovuttiin elantokustannusten vähen-
18683: maatalouden verovuoden puhdasta tuottoa nyskelvottomuudesta, katsomme, että vastaava
18684: määrättäessä ei lueta tuloksi verovelvollisen ja etuus tulee myöntää myös muille veronmaksa-
18685: hänen perheensä yksityistaloudessa käytettyjen, jaryhmille, lähinnä palkansaajille. Jotta vero-
18686: tilalta saatujen maatalous- ja puutarhatuottei- lainsäädäntö noudattaisi edes jossain määrin ta-
18687: den luovutushintaa. Tällä muutoksella hylättiin sapuolisuutta, oikeutta ja kohtuutta kaikkien
18688: verolainsäädännössä yleisesti hyväksytty ja nou- kansalaisten kesken ja kaikki kansalaiset olisi-
18689: datettu periaate, jonka mukaan elantokustan- vat tässä suhteessa tasavertaisia lain edessä, esi-
18690: nukset eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia tämme, että kohtuullinen elintarvikevähennys
18691: menoja. Voimassaolevassa tulo- ja omaisuusve- myönnetään niille verovelvollisille, joilla ei ole
18692: rolaissa on tämä selkeästi tuotu esiin 27 § :n mahdollisuutta omasta taloudesta saatavien
18693: 1 momentin 1 kohdassa, joka kuuluu: "Tulon tuotteiden käyttöön. Vasta sitten, kun elintar-
18694: hankkimisesta johtuneina kustannuksina ei pi- vikevähennys hyväksytään tulo- ja omaisuusve-
18695: detä: rotuksessa sekä kunnallisverotuksessa myös pal-
18696: 1) verovelvollisen ja hänen perheensä elan- kansaajaverovelvollisille voitaneen katsoa, että
18697: tokustannuksia, joihin myös luetaan asunnon maatilatalouden tuloverolakia muuttamalla ei
18698: vuokra sekä verovelvollisen itseään varten pi- ole haluttu siirtää verorasitusta lisääntyvässä
18699: tämän palvelusväen palkkaus ja elatus ynnä määrin palkansaafien maksettavaksi.
18700: mitä muuta niihin on verrattavaa.' Kunnallis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18701: verotuksen osalta vastaava säännös on KKunA nioittaen,
18702: 55 §:n 1 kohdassa ja MKunA:n 82 §:n 7 koh-
18703: dassa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18704: lakiehdotuksen:
18705:
18706: Laki
18707: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksista verolakeihin annetun lain muuttamisesta.
18708: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä vero-
18709: lakeihin 31 päivänä joulukuuta 1971 annettuun lakiin (992/71) uusi näin kuuluva 5 a §.
18710:
18711: 5 a §. loudessaan käytettyjen maatalous- ja puutarha-
18712: Muun kuin maataloutta harjoittavan vero- tuotteiden hankkimisesta aiheutuneina menoi-
18713: velvollisen, jonka on katsottava verovuoden na 800 markkaa sekä sen lisäksi kunkin ruo-
18714: aikana pääasiallisesti vastanneen ruokatalou- kakuntaan pääosan verovuodesta verovelvol-
18715: teensa kuuluvien henkilöiden elantokustan- lisen lisäksi kuuluneen henkilön osalta 200
18716: nuksista, tuloista saadaan vähentää hänen ta- markkaa.
18717:
18718: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
18719:
18720: Margit Eskman. Sylvi Siltanen.
18721: Uljas Mäkelä. Aune Salama.
18722: 397
18723:
18724: IV,38.- Lak.al. n:o 76.
18725:
18726:
18727: Eskman ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussään-
18728: nöksistä verolakeihin.
18729:
18730: E d u s k u n n a 11 e.
18731: Oman asunnon hankkiminen tuottaa huo- asunnosta saatua etua ei pidettäisi veronalai-
18732: mattavan pitkän ajan asunnon omistajalle tun- sena tulona, paitsi tuhannen markkaa ylittä-
18733: ,tuvia kustannuksia, hänen joutuessaan maksa- vältä osalta huomioon ottaen asuntoedun ja
18734: maan takaisin lainapääomaa sekä suoranaisesti asuntoon kohdistuvien kulujen välinen erotus.
18735: että yhtiövastikkeen muodossa. VerovelvoHinen, joka asuu vuokra-asunnossa
18736: Asuminen tuottaa tuntuvia kustannuksia saisi tehdä ehdotuksemme mukaan tuloistaan
18737: myös niiden henkilöiden kohdalla, jotka joutu- vuokrakuluvähennyksen siltä osin, kuin vuokra
18738: vat asumaan vuokralaisina korkeaa vuokraa ylittää kymmenen prosenttia verovelvollisen tai
18739: maksaen asutuskeskuksissa. yhteisverotettavien aviopuolisoiden veronalaisen
18740: Sekä oman asunnon verovapauskysymy<kseen, tulon ja tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä
18741: että vuokrakulujen vähennysoikeuteen, on edus- aiheutuneiden kulujen erotuksen, ei kuiten-
18742: kuntakin usean kerran kiinnittänyt huomiota kaan enempää kuin tuhannenviisisataa markkaa
18743: edellyttäen hallitusta antamaan esitykset näistä vuodessa.
18744: kysymyksistä. Ehdotuksemme koskee sekä tulo- ja omai-
18745: Kun verotuksen kokonaisuudistus on viiväs- suusverotusta että kunnallisverotusta.
18746: tynyt, tulisi muutos tehdä vuosittain annetta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18747: vaan lakiin eräistä poi:kkeuksista verolakeihin.
18748: Ehdotuksemme mukaan verovelvollisen ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18749: hänen perheensä tarpeeseen käytetystä omasta lakiehdotuksen:
18750:
18751: Laki
18752: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin.
18753: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18754:
18755: 1 §. 3 §.
18756: Vuoden 1973 tulojen ja omaisuuden perus- Verovelvollinen saa tuloistaan vähentää vero-
18757: teella toimitettavassa tulo- ja omaisuusverotuk- velvollisen ja hänen perheensä asuntona käyte-
18758: sessa sekä sanotun vuoden tulojen perusteella tystä huoneistosta maksamaosa vuokran siltä
18759: toimitettavassa kunnallisverotuksessa on sen osin, kuin se ylittää kymmenen prosenttia vero-
18760: estämättä, mitä voimassa olevassa verolainsää- velvollisen tai yhteisverotettavien .aviopuolisoi-
18761: dännössä on säädetty, noudatettava tämän lain den veronalaisen tulon ja tulon hankkimisesta
18762: säännöksiä. tai säilyttämisestä aiheutuneiden kulujen ero-
18763: 2 §. tuksesta, ei kuitenkaan enempää kuin tuhan-
18764: Verovelvollisen tulona ei pidetä sitä etua, nenviisisataa markkaa vuodessa.
18765: joka vervovelvollisella on ollut oman tai per-
18766: heensä tarpeeseen käytetystä omasta asunnosta, 4 §.
18767: eikä asuntoon kohdistuvia kuluja vähennyskel- Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöön-
18768: poisina kuitenkin niin, että edellä tarkoitetun panosta ja soveltamisesta antaa tarvittaessa val-
18769: edun ja kulujen erotus tuhannen markkaa ylit- tiovarainministeriö.
18770: tävältä osaltaan on veronalaista tuloa.
18771:
18772: Helsingis,sä 10 päivänä helmikuuta 1972.
18773:
18774: Margit Eskman. Uljas Mäkelä.
18775: 398
18776:
18777: IV,39.-Lak.al. n:o 77.
18778:
18779:
18780:
18781:
18782: Eskman ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussään-
18783: nöksistii verolakeihin.
18784:
18785:
18786: E d u s k u n n a 11 e.
18787:
18788: Viime vuosina on hallituksen toimesta annettu vien velkojen korkojen vähennysoikeus myön-
18789: kultakin verovuodelta toimitettavaa verotusta nettäisiin myös kunnallisverotuksessa. Viimeksi
18790: varten väliaikainen poikkeussäännösesitys vero- eduskunta puuttui tähän asiaan vuoden 1971.
18791: lakeihin. valtiopäivillä, edellyttäen esityksen antamista
18792: Hallituksen esityksissä on siitä huolimatta, viimeistään vuoden 1972 valtiopäivillä.
18793: että eduskunta on toistuvasti lausunut hallituk- Siltä varalta, että asia ei jäisi enää hoita-
18794: selle edellyttävänsä eräiden säännösten otta- matta, on asian merkittävyyden vuoksi aiheel-
18795: mista mukaan näihin väliaikaisiin poikkeussään- lista saattaa se aloitteen muodossa eduskunnan
18796: nöksiin, nämä eduskunnan edellyttämät säännök- käsiteltäväksi.
18797: set puuttuneet. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18798: Yksi tällainen puuttuva säännös on omakoti-
18799: talojen omistajien samaan asemaan saattaminen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18800: asunto-osakeyhtiön ja asunto-osuuskunnan jäse- lakiehdotuksen:
18801: nen kanssa niin, että omakotitaloon kohdistu-
18802:
18803: Laki
18804: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin.
18805: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18806:
18807: 1 §.
18808: Vuoden 1973 tulojen ja omaisuuden perus- kunnallisverotuksessakin vähentää veronalai-
18809: teella toimitettavassa tulo- ja omaisuusverotuk- sesta tulostaan yleisenä vähennyksenä sanottuun
18810: sessa sekä sanotun vuoden tulojen perusteella asuinkiinteistöön kohdistuvien velkojen korot
18811: toimitettavassa kunnallisverotuksessa on sen siltä osin, kuin ne kohdistuvat hänen tai hänen
18812: estämättä, mitä voimassa olevassa verolainsää- perheensä käytössä koko verovuoden asuntona
18813: dännössä on säädetty, noudatettava tämän lain olleen huoneistoalan mukaiseen rakennuksen tai
18814: säännöksiä. sen tonttimaan osaan.
18815: 2 §.
18816: Asuinkiinteistön omistajalla, joka on käyttä- 3 §.
18817: nyt kiinteistöön kuuluvaa rakennusta omana tai Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöön-
18818: perheensä asuntona, on sen estämättä, mitä kor- panosta ja soveltamisesta antaa tarvittaessa val-
18819: kojen vähennysoikeudesta on säädetty, oikeus tiovarainministeriö.
18820:
18821:
18822: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
18823:
18824: Margit Eskman. Aune Salama.
18825: 399
18826:
18827: IV,40.- Lak.al. n:o 78.
18828:
18829:
18830: Juvela ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussään-
18831: nöksistä verolakeihin.
18832:
18833:
18834: E d u s !k u n n a 1:1 e.
18835:
18836: Nytkyisten verolakien mukaan verotetaan ja maksentujen vuokrien suuruuteen. Milloin
18837: oman asunnon omistajaa siitä a:suntoedusta, verovelvolliselta kuluu vuokraa enemmän kuin
18838: joka hänelle arvioidaan omasta asunnostaan 10 % hänen saamistaan tuloista, olisi tämä
18839: ko1tuvan. Verotuskäytäntö saataisiin nykyistä ylimenevä osa saatava vähentää verotettavista
18840: oikeudenmukaisemmaksi, jos luovuttaisiin tuloista. Vähennyksen enimmäismäärä olisi kui-
18841: omasta asunnosta arvioidun asuntoedun vero- tenkin tässäkin kohden rajoitettava 1 500 mar-
18842: tuksesta ja samalla hyväksyttäisiin vuokra- kaksi vuodessa. Esitetty vuokrien vähennys-
18843: menot vähennettäväksi siltä osin kuin ne ylit- oikeus keventäisi erityisesti niiden verotusta,
18844: tävät oman asunnon kustannukset. Oman asun- jotka joutuvat maksamaan korkeita vuokria.
18845: non verovapaus olisi kuitenkin syytä rajoittaa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18846: 1 500 markan määrään vuodessa, jolloin loisto-
18847: asunnot eivät saisi verovapautta täysimääräi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18848: senä hyväkseen. Niinikään vuokran vähennys- lakiehdotuksen:
18849: oikeus olisi syytä kytkeä verovelvollisen tulon
18850:
18851:
18852: Laki
18853: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin.
18854: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18855:
18856: 1 §. 3 §.
18857: Vuoden 1973 toimitettavassa tulo- ja ornai- Verovelvollinen saa tuioistaan vähentää:
18858: susuverotuksessa sekä kunnallisverotuksessa on Verovelvollisen ja hänen perheensä asuntona
18859: sen estämättä, mitä voimassa olevassa vero- käytetystä huoneistosta maksetut vuokrat siltä
18860: lainsäädännössä on säädetty, noudatettava tä- osin, kuin ne ylittävät 10% verovelvollisen
18861: män lain säännöksiä. tai yhteisverotettavien aviopuolisoiden yhtei-
18862: sestä veronalaisesta tulosta, ei kuhenkaan
18863: 2 §. enempää kuin tuhatviisisataa markkaa wo-
18864: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota: dessa.
18865: sitä etua, joka verovelvollisella on ollut
18866: oman tai perheen tarpeeseen käytetystä omasta 4 §.
18867: asunnosta, ei kuitenkaan siltä osin, kuin tämä Tarkempia määräyksiä tämän lain toimeen-
18868: etu rahaksi arvioituna ylittää tuhatviisisataa panosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
18869: mar>kkaa vuodessa.
18870:
18871: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1972.
18872:
18873: Aulis Juvela. Kalevi Kivistö.
18874: Rauno Korpinen. I.-C. Björklund.
18875: Niilo Koskenniemi. Kauko Tamminen.
18876: Matti Järvenpää. Veikko Salmi.
18877: Anna-Liisa Jokinen. Pauli Räsänen.
18878: 400
18879:
18880: IV,41.- Lak.al. n:o 79.
18881:
18882:
18883:
18884:
18885: Katajavuori ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeus-
18886: säännöksistä verolakeihin.
18887:
18888:
18889: E d u s k u n n a ll e.
18890:
18891: Eduskunta hyväksyi 31. pruvana joulukuuta olevia henkilöitä. Tämä merkitsee sitä, että
18892: 1971 lain eräistä väliaikaisista poikkeussään- heillä on myös taloudellisessa mielessä elämän
18893: nöksistä verolakeihin, jonka 2 § :n 1 momentin raskaimmat vuodet käsillä tai edessä. Heidän
18894: 7 kohdan mukaan liikennevakuutusta koskevien on kasvatettava ja koulutettava lapsensa, hei-
18895: eri lakien, liikennevakuutuskorvausta saavien dän on hoidettava asuntokysymyksessä jne.
18896: invalidihuollosta annetun lain (391 /65) tai Kaikki tämä on heidän tehtävä saamansa osa-
18897: työntekijäin eri tapaturmavakuutuslakien no- korvauksen turvin. Iäkkäämillä henkilöillä ei
18898: jalla ja niissä säädettyjen perusteiden mukai- ole enää samoja rasituksia kannettavanaan. Kun
18899: sesti moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttä- lisäksi otetaan huomioon, että sotilasvamma-
18900: misestä aiheutuneen vahingon tai työtapatur- lain perusteella suoritettavat korvaukset, kan-
18901: man alaiseksi joutuneelle tai hänen omaiselleen saneläkelain nojalla maksettavat eläkkeet ja
18902: suoritettua päivärahaa, henkilövahingon joh- vaikeavammaisille invalideille valtion varoista
18903: dosta suoritettua jatkuvaa korvausta, elinkor- suoritettava invalidiraha ovat verovapaita, tulisi
18904: koa tai eläkettä taikka niihin liittyviä lisiä, myös näiden aivan samalla tavoin vammaisuu-
18905: myös silloin, kun liikennevahingon tai työtapa- teen perustuvien korvausten olla verotuksesta
18906: turman alaiseksi joutunut on saanut edellä mai- vapaat. Tapaturma- ja liikennevahinkokorvaus
18907: nitun korvauksen työnantajaltaan palkkana tai otetaan lisäksi tulona huomioon kansaneläkkeen
18908: ennakkona, ei ole pidettävä veronalaisena tu- tukiosaa määrättäessä.
18909: lona vuoden 1972 tulojen ja omaisuuden pe- Verovapaussäännöksen ulkopuolelle on aikai-
18910: rusteella toimitettavassa tulo- ja omaisuusvero- semmin jäänyt rautatien käytöstä johtuvan va-
18911: tuksessa sekä saman vuoden tulojen perusteella hingon vastuusta 19. päivänä helmikuuta 1898
18912: toimitettavassa kunnallisverotuksessa. annetun lain perusteella suoritettava henkilö-
18913: Kyseessä olevat korvaukset ovat työkyvyn vahinkokorvaus. Mainittu korvaus on luonteel-
18914: menetykseen perustuvia osakorvauksia ja nii- taan täysin rinnastettavissa tapaturma- ja liiken-
18915: den tehtävänä on paitsi ansiotulojen menetyk- nevahinkokorvauksiin ja määrätäänkin se sa-
18916: sen korvaaminen myös vammasta aiheutuvien mojen säännösten eli rikoslain 9 luvun 2, 3 ja
18917: normaalia suurempien elinkustannusten peittä- 8 §§:n säännösten mukaisesti kuten liikenne-
18918: minen. Tällaisina kustannuksina voidaan mai- vahinkokorvauskin. Verovapautta koskeva sään-
18919: nita invaliditeetin usein mukanaan tuomien nös tulisi ulottaa koskemaan myös tätä kor-
18920: lisätautien aiheuttamat sairauskustannukset, näi- vausta. Rautatien käytöstä aiheutuneita hen-
18921: den sairauksien aiheuttamat työpaikkamenetyk- kilövahinkoon perustuvia korvauksia on luku-
18922: set, lisääntyvät työmatkakustannukset jne. määräisesti vähän, mutta vahingoittuneen kan-
18923: Edellä mainitun kaltaisia lisäkustannuksia ei nalta korvauksen vapauttaminen verosta on
18924: oteta huomioon korvausta määrättäessä eikä tärkeä.
18925: niistä suoriteta erillisiä lisäkorvauksia. Työsuh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18926: teen perusteella suoritettavaan eläketuloon tai nioittaen,
18927: vanhuuden aiheuttamaan vähentyneeseen ansio-
18928: tuloon korvauksia verrattaessa on otettava huo- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18929: mioon, että tapaturmaisesti loukkaantuneet lakiehdotuksen:
18930: ovat suurimmaksi osaksi parhaassa työiässä
18931: IV,41. -Katajavuori ym. 401
18932:
18933:
18934: Laki
18935: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin.
18936: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18937:
18938: 1 §. van vahingon vastuusta annetun lain tai työn-
18939: Vuoden 1973 tulojen ja omaisuuden perus- tekijäin eri tapaturmavakuutuslakien nojalla ja
18940: teella toimitettavassa tulo- ja omaisuusverotuk- niissä säädettyjen perusteiden mukaisesti moot-
18941: sessa sekä sanotun vuoden tulojen perusteella toriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä tai
18942: toimitettavassa kunnallisverotuksessa on sen rautatien käytöstä aiheutuneen vahingon taikka
18943: estämättä, mitä voimassa olevassa verolainsää- ,työtapaturman alaiseksi joutuneelle tai hänen
18944: dännössä on säädetty, noudatettava tämän lain omaiselleen suoritettua päivärahaa, henkilö-
18945: säännöksiä. vahingon johdosta suoritettua jatkuvaa kor-
18946: vausta, elinkorkoa tai eläkettä taikka niihin
18947: 2 §. liittyviä lisiä myös silloin, kun liikennevahingon
18948: Veronalaisena tulona ei ole pidettävä liiken- tai työtapaturman alaiseksi joutunut on saanut
18949: nevakuutusta koskevien eri lakien, liikenneva- edellä mainitun korvauksen työnantajaltaan
18950: kuutuskorvausta saavien invaliidihuollosta an- palkkana tai ennakkona.
18951: netun lain (391/65), rautatienkäytöstä johtu-
18952:
18953:
18954: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
18955:
18956: Salme Katajavuori. G. Laatio. Erkki Häkämies.
18957: Elsi Hetemäki. Mauri Miettinen. M. Jaatinen.
18958: Kullervo Rainio. T. I. Vartia. Uljas Mäkelä.
18959: Raino Westerholm.
18960:
18961:
18962:
18963:
18964: 51 156/72
18965: 402
18966:
18967: IV,42.- Lak.al. n:o 80.
18968:
18969:
18970:
18971:
18972: Puhakka ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussään-
18973: nöksistä verolakeihin.
18974:
18975:
18976: E d u s k u n n a II e.
18977:
18978: Maassamme on joukko työntekijöitä, joiden kustannukset tulisivat korvatuiksi. Näin ei ole
18979: elinkustannukset tulevat t.ormaalia suurem- kuitenkaan tapahtunut, vaan päinvastoin var-
18980: miksi. Tämä koskee varsinkin niitä työntekijä- sinkin metsä- ja siirtotyömaiden työläisten pal-
18981: ryhmiä, jotka joutuvat työskentelemään koti- kat ovat alhaisemmat kuin vastaavanlaisten mui-
18982: paikkakuntansa ulkopuolella. Näihin kuuluvat den työalojen. O~keudenmukaista olisi, että eri-
18983: metsä-, siirto- ja usein myös rakennustyömai- koisolasuhteissa työskentelevien työntekijäin
18984: den työntekijät. Perheistään erillään asuminen ylimääräiset kulut otettaisiin huomioon ainakin
18985: aiheuttaa heille ylimääräisiä kuluja, joiden kor- verotuksessa ja annettaisiin heille oikeus vähen-
18986: vaamiseksi he eivät saa päivärahaa eikä niitä tää saamastaan tulosta valtion- ja kunnallis-
18987: oteta huomioon verotuksessakaan. verotuksessa vähintään 6 markkaa päivää kohti.
18988: Lisäksi mainittakoon, että metsätyöläiset jou- Tämä olisi parhaiten toteutettavissa ottamalla
18989: tuvat käyttämään omia työvälineitään, joista he siitä säännös lakiin eräistä väliaikaisista poik-
18990: eivät saa työnantajalta mitään korvausta. Niin keussäännöksistä verolakeihin.
18991: i:kään työn edkoisluonteesta johtuen he kulut- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
18992: tavat runsaasti ravintoa, vaatteita ja jalkineita.
18993: Periaatteessa tulisi työnantajan maksaa erikois- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18994: alasuhteissa työskenteleville työntekijöille kor- lakiehdotuksen:
18995: keampaa palkkaa, jotta työstä aiheutuvat lisä-
18996:
18997: Laki
18998: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin.
18999: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19000:
19001: 1 §. työn tai t·ehtävän suorittamisessa sellaisissa olo-
19002: Vuoden 1973 ,tulojen ja omaisuuden perus- suhteissa, ettei verovelvollinen ole voinut asua
19003: teella toimitettavassa tulo- ja omaisuusverotuk- kotonaan dkä hänelle näiden kustannusten kor-
19004: sessa sekä sanotun vuoden .tulojen perusteella vaamiseksi ole suoritettu päivärahaa. Näihin
19005: toimitettavassa kunnallisverotuksessa on sen erityisiin kustannuksiin on muun selvityksen
19006: estämättä, m1tä voimassa olevassa verolainsää- puuttuessa katsottava kuluneen kuusi mark-
19007: dännössä on säädetty, noudatettava tämän lain kaa päivää kohden.
19008: säännöksiä. 3 §.
19009: 2 §. Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
19010: Verovelvollinen saa tulostaan vähentää ne töönpanosta ja soveltamisesta antaa tarvittaessa
19011: erityiset kustannukset, jotka ovat aiheutuneet valtiovarainministeriö.
19012:
19013: Helsingissä 4 päivänä heln::ikuuta 1972.
19014:
19015: Pauli Puhakka. Kaisu Weckman. Toivo Asvik.
19016: Veikko Salmi. P. Liedes. Niilo Nieminen.
19017: Irma Rosnell. Aarne Pulkkinen. Siiri Lehmonen.
19018: 403
19019:
19020: IV,43.- Lak.al. n:o 81.
19021:
19022:
19023:
19024:
19025: Sandelin ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussään-
19026: . nöksistä verolakeihin.
19027:
19028:
19029:
19030: E d u s k u n n a I 1e.
19031:
19032: Asuntokysymys on jatkuvasti sosiaalisesti Kysymys tulee yhä ajankohtaisemmaksi s1ta
19033: kipein kysymys maassamme, varsinkin kaupun- mukaa kun yhä useampien omistusasuntojen
19034: geissa. Vaikka sekä valtio että kunnat ovat asuntotuotannon veronhuojennuslain mukainen
19035: pyrkineet ojentamaan auttavan kätensä asunto- 10-vuotinen verovapaus päättyy ja yhä useam-
19036: tuotannon kehittämiseksi, on selvää, että pel- mat omistusasuntojen osakkeiden haltijat ja
19037: kästään yhteiskunnan voimin ei asuntopula omakotitalojen omistajat joutuvat asuntoedun
19038: ole poistettavissa, ellei mukaan saada yhä Ii- verotuksen piiriin. Lisäksi on asuntoedun ve-
19039: sääntyvässä määrin asunnontarvitsijain omaa rotus omiaan korottamaan meillä jo ennestään-
19040: panosta ja sen kautta omistusasuntojen tuo- kin korkeisiin nousseita asumiskustannuksia.
19041: tannon nousua. Sen vuoksi olisikin nähdäk- Sen vuoksi asian ratkaiseminen ei siedä enää
19042: semme pyrittävä poistamaan niitä esteitä, jotka viivyttelyä.
19043: ovat tämän asunnontarvitsijain omistusasunto- Verovapautta ei olisi kuitenkaan ulotettava
19044: jen hankinnan ja omistamisen tiellä. koskemaan kokonaisuudessaan ns. ylisuuria
19045: Yhtenä tämänlaatuisena esteenä on nähdäk- omistusasuntoja, joten verovapauden rajaksi
19046: semme pidettävä nykyistä asuntoedun vero- olisi ilmeisesti syytä asettaa 140 asuntoneliö-
19047: tusta, joka asettaa asunnontarvitsijat vakavan metriä.
19048: harkinnan eteen, kannattaako heidän hankkia On selvää, että asuntoedun verotuksen pois-
19049: omistusasunto vai pyrkiä sijoittumaan yhteis- taminen merkitsee sekä valtiolle että kunnille
19050: kunnan rakentamiin vuokra-asuntoihin. Aset- verotulojen vähenemistä. Tulojen vähennys
19051: taahan tämä asuntoedun verotus varsin epä- olisi kuitenkin sittenkin verraten vähäinen.
19052: oikeudenmukaiseen asemaan ne henkilöt, jotka Kuntien kohdalla ehkä siinä 10-15 000 000
19053: ovat omalla panoksellaan, sitkeällä työllä, vuo- markkaa ja valtion kohdalla vielä vähemmän.
19054: sia ponnistaen ja säästäen hankkineet itselleen Samalla on kuitenkin huomattava, että asunto-
19055: oman asunnon, omakotitalon tai asunto-osak- edun verotuksen poistaminen merkitsee vero-
19056: keen. Samoinkuin myös henkilöt, jotka pyr- tusmenettelyn yksinkertaistamista ja helpottaa
19057: kivät säästäväisesti eläen pääsemään mahdolli- samalla verottajan työtä.
19058: simman pian irti omistusasuntonsa tuomasta Kun tuloverotuksen kokonaisuudistus näyt-
19059: velkataakasta ja vapauttamaan näin pääomia tää yhä viipyvän, olisi asian kiireellisyyden
19060: uutta asuntotuotantoa varten. vuoksi mahdollisimman pian säädettävä asun-
19061: Sen vuoksi olisi tämä epäoikeudenmukainen toedun verovapaus erityislailla. Siksi ehdo-
19062: verotusmuoto oman tai perheen käytössä ole- tamme,
19063: van asunnon kohdalta mahdollisimman pian että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19064: poistettava. lakiehdotuksen:
19065: 404 IV,43. - Poikkeussäännökset verolakeihin.
19066:
19067:
19068: Laki
19069: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin.
19070: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19071:
19072: 1 §. seksi tuloksi katsota sitä etua, joka verovel-
19073: Vuosilta 1972-1974 toimitettavissa tulo- vollisella on ollut oman tai perheen tarpeeseen
19074: ja omaisuusverotoksissa sekä kunnallisverotuk- käytetystä omasta asunnosta siltä osin kuin
19075: sessa sen estämättä, mitä voimassa olevassa asuntopinta-ala ei ylitä 140 m2•
19076: verolainsäädännössä on säädetty, ei veronalai-
19077:
19078:
19079: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1972.
19080:
19081: Valdemar Sandelin. Uljas Mäkelä.
19082: 405
19083:
19084: IV,44.- Lak.al. n:o 82.
19085:
19086:
19087:
19088:
19089: Tuominen ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeuk-
19090: sista verolakeihin.
19091:
19092:
19093: E d u s k u n n a 11 e.
19094:
19095: Poisto-oikeudet ovat liian korkeat ja anta- vuosina osoittanut vähenemistä. Liian suuret
19096: vat varsinkin suuryrityksille erinomaisia mah- poisto-oikeudet ovat omiaan aiheuttamaan suur-
19097: dollisuuksia kiertää verotusta, mikä johtaa val- yritysten sijoitustoiminnassakin vinosuuntausta,
19098: tion ja kuntien verotulojen pienenemiseen. joka ei vastaa kansantalouden kokonaisetua.
19099: Työtätekevien suhteellinen osuus verorasituk- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19100: sessa jatkuvasti kasvaa ja samanaikaisesti liial-
19101: listen poisto-oikeuksien seurauksena suuryritys- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19102: ten veron absoluuttinenkin määrä on viime lakiehdotuksen:
19103:
19104:
19105: Laki
19106: eräistä väliaikaisista poikkeuksista verolakeihin.
19107: Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään:
19108: 1 §. 2 §.
19109: Vuoden 1973 tulojen ja omaisuuden perus- Verovelvollisen tekemien poistojen ja va-
19110: teella toimitettavassa tulo- ja omaisuusverotuk- rausten osuus, vuosivoiton, käyttöomaisuudesta
19111: sessa sekä sanotun vuoden tulojen perusteella tehtyjen poistojen ja erilaisten varausten yh-
19112: toimitettavassa kunnallisverotuksessa on sen teismäärästä saa olla enintään 75 %.
19113: estämättä, mitä voimassa olevassa verolainsää-
19114: dännössä on säädetty, noudatettava tämän lain 3 §.
19115: säännöksiä. Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
19116: töön panosta ja soveltamisesta antaa tarvit-
19117: taessa valtiovarainministeriö.
19118:
19119:
19120: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
19121:
19122: Mirjam Tuominen. Aarne· Koskinen.
19123: Heimo Rekonen. P. Liedes.
19124: Irma Rosnell. Pauli Puhakka.
19125: Lauha Männistö. Pekka Salla.
19126: Taisto Sinisalo. Rauno Korpinen.
19127: Siiri Lehmonen.
19128: 406
19129:
19130: IV,45.- Lak.al. n:o 83.
19131:
19132:
19133:
19134:
19135: Vartia ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussään-
19136: nöksistä verolakeihin.
19137:
19138:
19139: E d u s k u n n a 11 e.
19140:
19141: Maatilatalouden tuloverolakia valmistelleet myyntituloihin sisältyy verouudistusvaiheessa ti-
19142: maatalouden verokomitea 1961 ja maatalouden lalla ollut karjapääoman arvo kokonaisuudes-
19143: verokomitea 1964 esittivät mietinnössään, että saan.
19144: käteisperiaatetta ei :tulisi sellaisenaan käyttää Vaikka puhtaan käteisperiaatteen sovelta-
19145: kotieläinten kohdalla puhdasta tuloa lasket- mista, komiteoitten ehdotuksista poiketen,
19146: taessa vaan myyntitulojen ja ostomenojen li- myöskin kotieläinten myyntitulojen ja ostome-
19147: säksi otettaisiin huomioon myös kotiläinten nojen kohdalla on pidettävä maatalouden vero-
19148: arvossa verovuoden aikana tapahtuneet muu- tuksessa tarkoituksenmukaisena, on täten syn-
19149: tokset. Komiteaehdotukset olisivat edellyttäneet tyneen epäkohdan poistamiseksi kuitenkin vält-
19150: erityisen karjatilin pitämistä. Näin menetellen tämätöntä huomioida verouudistuksen alussa ol-
19151: olisi verouudistusvaiheessa 1. 1. 1968 tilalla ol- leen karjapääoman arvo vähennyskelpoisena me-
19152: lut karjapääoma tullut käyttöpääoman tapaan nona ja täten samalla tasoittaa työvaltaisten kar-
19153: inventoitavaksi. Inventaariarvo ei karjaa myy- jatilojen ja muiden maatilojen kesken siirtymä-
19154: täessä olisi tällöin muodostunut veronalaiseksi säännösten puuttumisesta johtunutta erilaista
19155: tuloksi. asemaa verotuksessa.
19156: Maatalouden verouudistuksen jälkeen on kar- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
19157: jatilojen rverotuksessa tapahtunut hyvin huomat-
19158: tavaa ja useassa tapauksessa osittain kohtuu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19159: tonta nousua. Kohtuuttomaksi tämä nousu on lakiehdotuksen:
19160: katsottava silloin, kun veron?laisiin karjan
19161:
19162: Laki
19163: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin.
19164: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19165:
19166: 1 §. sesta tulostaan vähentää sen maaran, mikä hä-
19167: Vuosien 1970-1972 tulojen ja omaisuuden nelle vuodelta 1967 toimitetussa tulo- ja omai-
19168: perusteella toimitettavassa tulo- ja omaisuus- suusverotuksessa on määrätty kotieläinten vero-
19169: verotuksessa sekä sanottujen ,vuosien tulojen tusarvoksi. Sanottu vähennys tehdään vuosilta
19170: perusteella toi:mitettlWassa kunnaUisverotuk- 1972-1974 suoritettavissa verotoksissa kol-
19171: sessa on sen estämättä, iinitä voimassa olevassa mannes kunakin vuonna.
19172: verolainsäädännössä on säädetty noudatettava
19173: tämän lain säännoksiä. 3 §.
19174: 2 §. Tatkempia määräyksiä 'tämän lain toimeen-
19175: Verovelvollinen saa maatalouden veronalai- panosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
19176:
19177: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
19178:
19179: T. 1. Vartia. Matti Asunmaa. Einari Nieminen.
19180: A. R. Sainio. Taisto Tähkämaa. Olavi Nikkilä.
19181: 407
19182:
19183: IV,46.- Lak.al. n:o 84.
19184:
19185:
19186: Salolainen ym.: Ehdotus laiksi talletusten veronhuojennuslain
19187: muuttamisesta.
19188:
19189: E d u s k u n n a II e.
19190: Kansantaloutemme kasvuvauhti on suurelta tarkoitetuista työnantajan perustamaan huolto-
19191: osalta riippuvainen teollisuustuotannon laajentu- konttoriin talletetuista varoista saaduista korko-
19192: misesta. Teollisuustuotannon nopea kasvu vaa- tuloista verottomana enintään 250 markkaa sekä
19193: tii kuitenkin korkeata investointiastetta ja siten talletetusta pääomasta enintään 4 000 markkaa.
19194: huomattavia pääomia. Taloudellisen kehityk- Sanotut verovapaan koron ja talletuksen enim-
19195: semme kannalta on siten välttämätöntä pyrkiä mäismäärät ovat olleet muuttumattomina voi-
19196: kannustamaan kaikin tavoin säästämistä ja ohjaa- massa jo vuodelta 1967 toimitetusta verotuksesta
19197: maan pääomia erityisesti teollisuusinvestointien alkaen. Samana aikana elinkustannusten nousu
19198: rahoittamiseen. on ollut elinkustannusindeksillä mitattuna 21
19199: Teollisuuden samoin kuin yleensä yritysten % sekä ansiotason nimellinen nousu keskimää-
19200: palveluksessa olevat ovat usein halukkaita sijoit- rin 46 %. Huoltokonttoritalletusten kohdalla
19201: tamaan varojaan talletusehdoin työnantajanaan ei siten ole otettu huomioon yleistä rahan
19202: olevaan yritykseen. Kun pankkitalletukset sa- arvossa tapahtunutta kehitystä. Sen seurauk-
19203: moin kuin obligaatiot sekä niistä saatu korko sena kysymyksessä oleva säännös on menettä-
19204: ovat vapaita sekä 'tulo- että omaisuusverosta, nyt käytännössä yhä merkitystään.
19205: voivat edellä tarkoitetut sijoitukset yrityksiin Maamme taloudellisen kehityksen kannalta
19206: menestyä vain, mikäli sanotut pääomat ja niistä on, niin kuin alussa jo on todettu, tärkeää pyrkiä
19207: saadut tulot ovat samalla tavoin tulo- ja omai- ohjaamaan pääomia nimenomaan teollisuusinves-
19208: suusverosta vapaita. Tässä tarkoituksessa onkin tointien rahoitukseen. Tästä syystä ja jotta huol-
19209: eräiden talletusten ·veronhuojennuksista anne- tokonttoritalletukset eivät jäisi verotuksellisesti
19210: tussa laissa säädetty, että työntekijällä on oikeus olennaisesti muita talletuksia huonompaan
19211: vähentää valtion- ja kunnallisverotuksissa työn- asemaan, olisi sanotuista talletuksista saatujen
19212: antajansa perustamaan huoltokonttoriin tallet- korkotulojen ja talletettujen varojen verovapaata
19213: tamistaan varoista sekä niistä saamistaan korko- ylärajaa korotettava huomattavasti.
19214: tuloista verosta vapaana tietty määrä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19215: Joulukuun 10 päivänä 1971 annetun talletus-
19216: ten veronhuojennuslain ( 867/1971) mukaan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19217: saadaan vuosilta 1972 ja 1973 toimitettavissa lakiehdotuksen:
19218: valtion- ja kunnallisverotuksissa vähentää edellä
19219:
19220: Laki
19221: talletusten veronhuojennuslain muuttamisesta.
19222: Eduskunnan päätöksen mukaan muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1971 annetun talletusten
19223: veronhuojennuslain ( 867/1971) 2 § näin kuuluvaksi:
19224:
19225: 2 §. kunnallisverotuksissa enintään 500 markkaa
19226: Työntekijällä on oikeus työnantajansa perus- sekä sanotuilta vuosilta omaisuuden perusteella
19227: tamaan huoltokonttoriin tallettamistaan varoista toimitettavissa valtionverotuksissa tällaisten tal-
19228: saamistaan veronalaisista korkotuloista vähentää letusten arvosta enintään 8 000 markkaa.
19229: vuosina 1972 ja 1973 toimitettavissa valtion- ja
19230:
19231: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
19232:
19233: Pertti Salolainen. Pekka Jokinen. Mauri Seppä.
19234: 408
19235:
19236: IV,47.-Lak.al. n:o 85.
19237:
19238:
19239:
19240:
19241: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi tuppiontasauksesta tuloverotuksessa
19242: annetun lain kumoamisesta.
19243:
19244:
19245: Ed u s kun n a He.
19246:
19247: Eduskunta hyväksyi vuonna 1968 elinkeino- säätämiseen. Kun uudistettukaan elinkeinOtulon
19248: tulon verotusta koskevan kolronaisuudistuksen verotusta koskeva laki ei turvaa todellisten tap-
19249: yhteydessä lain tappion tasauksesta tulovero- pioiden ja voittojen selvittämistä ja suuryhtiöt
19250: tuksessa. Asiallisesti vain elinkeinotulon vero- voivat !käyttää monimuotoisia poistoja, siirtoja
19251: tusta koskeva laki edellyttää, että liikelaitos rahastoihin, varastojen aliarvostusta jne., olisi
19252: saa vähentää tappionsa tappiovuotta seuraavien päinvastoin kiinnitettävä erityinen huomio suur-
19253: vuosien aikana valtioverotU!ksessa verovelvolli- pääoman verotuksen tehostamiseen. Tätä edel-
19254: sen tulosta ja kunnallisverotuksessa verovelvol- lyttää myös se kehitys, joka osoittaa suurliike-
19255: lisen tappion tuottaman tulolähteen tulosta. tulojen verotuksen viime vuosina huomatta-
19256: Tappion tasaus on yleensä suoritettavissa tap- vasti !keventyneen, jota vastaava verotulojen
19257: piovuotta seuraavan viiden verovuoden aikana vähennys on korvattu Usäämällä lähinnä pal-
19258: paitsi uuden liikkeen osalta, jolloin tappiot kansaajien ja pienviljelijäin sekä pienyrittäjien
19259: saadaan vähentää !kymmenen seuraavan vero- verotusta.
19260: vuoden aikana. Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdo-
19261: Jo edus-kuntakäsittelyn aikana esitettiin tamme,
19262: arvostelua täNaisen lähinnä suurpääoman käyt- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19263: töön tulevan uuden verohelpotusjäJ:Ijestelmän lakiehdotuksM:
19264:
19265: Laki
19266: tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun lain kumoamisesta.
19267: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19268:
19269: Kesäkuun 24 päivänä 1968 annettu laki Tätä lakia sovelletaan ensimma1sen kerran
19270: tappiontasauksesta tuloverotuksessa ( 362/68) vuodelta 197 toimitettavassa verotuksessa.
19271: kumotaan.
19272:
19273:
19274:
19275: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
19276:
19277: Taisto Sinisalo. Pauli Puhakka.
19278: Ensio Laine. Aame Pulkkinen.
19279: 409
19280:
19281: IV,48.-Lak.al. n:o 86.
19282:
19283:
19284:
19285:
19286: Mäki ym.: Ehdotus asuntotuotannon veronhuojennuslaiksi.
19287:
19288:
19289: E d u s k u n n a 11 e.
19290:
19291: Asuntotuotantomme luonnollisesti sotien ta vaan sen huononemista, koska on osoitetta-
19292: aikana oli melkein kokonaan pysähdyksissä ja vissa, että täällä suuressa määrin vuokra-asun-
19293: kun silloin toteutettu ja välttämätön huoneen- toja on myyty omistusasunnoiksi ja niin vuokra-
19294: vuokrasäännöstely sitoi niin vuokrat kuin vuok- laisten asema, jota on tarkoitettu auttaa, on
19295: rasuhteetkin, merkitsi tämä viime mainittu seik- päinvastoin heikentynyt ja huonontunut. Kun
19296: kakin sitä, että kiinteistöjä ei asianmukaisesti lisäksi vakauttamistoimenpiteiden yhteydessä on
19297: korjattu ja hoidettu. Kun säännöstely sitten jat- huoneenvuokralakia muuttamalla luotu koko
19298: kui pitkälle sotien jälkeenkin, merkitsi tämä maahan pitkälle menevä huoneenvuokrasäännös-
19299: asuntakaotamme huomattavaa heikentymistä. tely, niin irtisanomisiin kuin vuokrien määrään
19300: Lisäksi asuntokantamme huomattava osa oli sen nähden on tästä ollut seurauksena se, että muil-
19301: ikäistä, että se jo olisi vaatinut perusteellisia- la kuin valtion varoilla asuntojen tuotanto on
19302: kin korjauksia. Kun asuntopula jatkui, oli vält- valtavasti vähentynyt. Omat sijoitukset ja raha-
19303: tämätöntä keksiä tehokkaita keinoja asunto- laitosten sijoitukset ovat tähän tuotantoon vuo-
19304: tuotannon edistämiseksi. Silloin aloitettiin si vuodelta pienentyneet.
19305: asuntotuotannon aikaansaaminen verohuojen- On niin ikään todettavissa, että kuluvana
19306: nusten turvin ja toisaalta alettiin aravarahoituk- vuonna loputkin lähes 100 000 asuntoa tulevat
19307: sen turvin asuntojen rakentaminen. Nimenomaan verollisiksi. On odotettavissa nykyisten sään-
19308: asuntotuotannon verohuojennus merkitsi sitä, nöstelyjen aikana, että näistä asunnoista varsin
19309: että pääomaa oli runsaasti saatavissa asuntotuo- monet jälleen tullaan myymään omistusasun-
19310: tantoon ja näin ollen eivät yksinomaan rahoit- noiksi ja tämä merkitsee edelleen vuokralaisten
19311: tajalaitokset vaan yksityiset henkilöt mitä suu- asuntotilanteen heikentymistä ja vuokra-asunto-
19312: rimmassa määrin olivat kiinnostuneita hankki- jen vähenemistä.
19313: maan asuntoja ei ainoastaan itselleen vaan myös- Viime vuosien kehitys yhä selvemmin osoit-
19314: kin pääomasijoitusmielessä, joten myöskin vuok- taa, että väestö suuressa määrin siirtyy maa-
19315: ra-asuntojen määrä nopeasti kasvoi. Erinomaise- seudullakin keskuksiin, sieltä edelleen läheiseen
19316: na esimerkkinä voimme pitää sitä, että v. 1963 kaupunkiin sekä myöskin pääkaupunkiin ja sen
19317: meillä valmistui 44 133 asuntoa, jolloin valtion ympäristöön. Tämä merkitsee jatkuvasti suurta
19318: verovarojen käyttö oli 1/15 osa nykyisestä. asuntojen tarvetta. Kun nykyhetken asuntotuo-
19319: Se asuntotuotannon heikkeneminen, joka tanto näillä lisäväestön alueilla kattaa vain luon-
19320: vuosi vuodelta jatkuvasti on tapahtunut ja jota nollisen väestölisäyksen, ja vanhojen asuntojen
19321: jatkuvasti sadoin miljoonin lisätyt aravamäärä- poistuman määrän, on selvää, että asuntotilanne
19322: rahat eivät ole kyenneet ratkaisevasti korjaa- vuosi vuodelta nykyisin edellytyksin Helsingissä
19323: maan, on johtunut lähinnä siitä, että asunto- ja sen ympäristössä ja asutuskeskuksissa jatku-
19324: tuotannon verohuojennuslakeja ei ole uusittu vasti huononee.
19325: vaan niiden soveltaminen on vuosi vuodelta On vastustettu jatkuvasti asuntotuotannon
19326: vähentynyt ja kokonaisuudessaan verohuojen- veronhuojennuslain uusimista sillä perusteella,
19327: nuslait lakkaavat olemasta voimassa viimeis- että se on luonut epäkohtia, antanut sijaa kei-
19328: tenkin asuntojen osalta v. 1972. notttelulle ja antanut hyötyä yhteiskunnan avul-
19329: Huonontuoutta tilannetta on koetettu kor- la henkilöille, jotka sitä eivät tarvitse. Todetta-
19330: jata jälleen henkiin herätetyllä vuokrasäännös- koon, että asuntotuotannon veronhuojennuslaki
19331: telyllä nimenomaan Helsingissä. Tämä säännös- on yllättävän vähän vähentänyt verotuottoa.
19332: tely ei ole täällä merkinnyt tilanteen paranemis- Minkään tällaisen järjestelyn voimassaollessa ei
19333: 52 156/72
19334: 410 IV,48.- Asuntotuotannon veronhuojennukset.
19335:
19336:
19337: epäkohtia voida kokonaan välttää, mutta on rä, jolla tavoin saatettaisiin myöskin vaikuttaa
19338: asianmukaista ja tarpeellista, että veronhuojen- vähentävästi kulutushyödykkeiden kysyntään ja
19339: nus rajoitetaan siten, että tällaista epäkohtaa ei estää tarpeetonta tuontia. Asuntotuotantohan si-
19340: synny. Tällainen rajoitus voitaisiiin säätää siten, nänsä mitä suurimmassa määrin merkitsee koti-
19341: että veronhuojennus koskee omaa asuntoa ja maisten tarvikk~iden käyttöä, ja se näin ollen
19342: rajoitettua määrää sijoitusasuntoja sekä lisäksi lisää niin kotimaisen kaupan kuin teollisuuden
19343: että tämä rajoitus ei olisi yksinomaan henkilö- toimintamahdollisuuksia.
19344: kohtainen vaan koskisi samassa taloudessa asu- Asuntotuotannon työllistävä vaikutus on
19345: via henkilöitä, jolloin tässäkin suhteessa keinot- mitä tärkein ja suurin. Asuntotuotannossahan
19346: telumahdollisuudet estettäisiin. työpanoksen määrä on oleellisesti suurempi
19347: Kun nyt vaaditulla ja aikaansaadullakin huo- kuin monilla muilla tuotannon aloilla. Nämäkin
19348: neenvuokrasäännöstelyllä on pyrkimys turvata syys viittaavat siihen, että meillä on perusteet
19349: vuokralaisten asemaa, täytyy todeta, että tur- kaikin tavoin edistää asuntotuotantoa. Kun li-
19350: vallisuuden tunne paljon suuremmassa määrin säksi edellä olevat perustelut ja kaikki saata-
19351: voidaan toteuttaa omistusasunnolla. Kun lisäksi vissa olevat tilastot vakuuttavasti osoittavat,
19352: oman asunnon hankinta luo sisältöä ihmisten että pulmaa ei voida ratkaista vain sillä vero-
19353: elämään siten, että heillä on selvä päämäärä toi- varojen jatkuvalla valtavasti lisääntyvällä käy-
19354: minnalleen ja työlleen, on oman asunnon han- tö11lä, jota viime vuosina on harrastettu, on
19355: kinnan edistäminen kaikin tavoin edullista ja kaikin puolin asianmukaista, että asuntotuo-
19356: hyödyllistä. tannon veronhuojennuslaki uudistetaan siitä
19357: Viime vuosina on kauppataseemme ja ni- saatujen kokemusten osoittamin parannuk-
19358: menomaan viime vuonna muodostunut vajauk- sin.
19359: selliseksi. Tämä osiltaan tuhlaukseenkin men- Kaiken edellä olevan perusteella kunnioit-
19360: nyt ostaminen on johtunut paljon siitä, että taen ehdotamme,
19361: ihmiseltä on puuttunut mahdollisuuksia asian-
19362: mukaiseen ja turvaavaan säästämiseen indeksi- että Eduskunta hyväksyisi näin kuu-
19363: talletustenkin loputtua. Tässä suhteessa oman luvan laleiehdotuksen:
19364: asunnon hankinta olisi sijoituskohde ja päämää-
19365:
19366:
19367: Asuntotuotannon veronhuojennuslaki.
19368: Eduskunnan pääätöksen mukaisesti säädetään:
19369:
19370: 1 § vänä lokakuuta 1972 ja viimeistään 1. päivänä
19371: Asuntotarkoitukseen käytettävän ralcennuk- lokakuuta 1977.
19372: sen omistajalle sekä sille, jolla asunto-osake- Rakennuksen tai rakennusryhmän rakenta-
19373: yhtiön osakkaana, asunto-osuuskunnan tai muun minen katsotaan aloitetuksi, elleivät erityiset sei-
19374: taloyhteisön jäsenenä on oikeus hallita tällaises- kat muuta osoita, silloin kun mahdollisia kaivu-
19375: sa rakennuksessa olevaa asuinhuoneistoa, töitä lukuun ottamatta rakennuksen tai raken-
19376: myönnetään tulo- ja omaisuusverotuksessa sekä nusryhmään kuuluvan ensimmäisen rakennuksen
19377: kunnallisverotuksessa veronhuojennuksia niin- perustustyö on aloitettu.
19378: kuin tässä laissa säädetään.
19379: Mitä tässä laissa säädetään rakennuksesta, so- 3 §.
19380: velletaan myös yhtenäisen rakennussuunitel- Veronhuojennukset myönnetään rakennukses-
19381: man mukaan rakennettuun, samalle omistajalle ta, jossa
19382: kuuluvaan rakennusryhmään. 1 ) asuinhuoneistojen pinta-ala on vähintään
19383: Omakotitaiaina pidetään tässä laissa raken- 85 prosenttia rakennuksen huoneistojen koko-
19384: nuksia, joissa on enintään kaksi huoneistoa ja naispinta-alasta;
19385: ne kumpikin ovat asuinhuoneistoja. 2) rakennuksen asuinhuoneistojen kokonais-
19386: luvusta enintään kolmannes on pinta-alaltaan
19387: 2 §. pienempiä kuin 50 neliömetriä ja jossa min-
19388: Tätä lakia sovelletaan rakennuksiin, joiden kään asuinhuoneiston pinta-ala ei ole suurempi
19389: rakentaminen on aloitettu aikaisintaan 1. päi- kuin 120 neliömetriä.
19390: IV,48. -Mäki ym. 411
19391:
19392: Niini ikään myönnetään veronhuojennukset tai muun taloyhtymän jäsenen veronalaisena tu-
19393: sellaisesta lämpökeskus- tai huoltorakennuk- lona ei pidetä tällaisessa rakennuksessa olevasta
19394: sesta, jota pääasiallisesti käytetäään yhtä tai asuinhuoneistosta, johon hänellä yhtiöjärjestyk-
19395: useampaa edellä tarkoitettua rakennusta var- sen tai osuuskunnan sääntöjen nojalla on hallin-
19396: ten. taoikeus, saatua etua eikä siitä saatuja muita
19397: Edellä 1 momentin 2 kohtaan sisältyvää tuloja.
19398: säännöstä, jonka mukaaan rakennuksen asuin- Osakkeita ja osuuksia, jotka oikeuttavat 1
19399: huoneistojen kokonaisluvusta enintään kolman- momentissa tarkoitetussa rakennuksessa olevan
19400: nes saa olla pinta-alaltaan pienempiä kuin 50 asuinhuoneiston hallintaan, ei pidetä osakkaan
19401: neliömetriä, ei sovelleta omakoti-taloon. tai jäsenen veronalaisena omaisuutena.
19402:
19403: 4 §. 8 §.
19404: Edellä 3 § : ssä tarkoitettuna rakennuksena ei Verovelvollisen muusta kuin 6 ja 7 §:n mu-
19405: pidetä rakennusta, jota käytetään pääasiallisesti kaan verovapaasta tulosta ei saa vähentää sano-
19406: loma-aikojen viettämiseen tai muuhun vastaa- tuissa lainkohdissa tarkoitetun verovapaan tulon
19407: Vftan tilapäiseen oleskeluun. hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneita kus-
19408: tannuksia, joiksi katsotaan myös korkomenot.
19409: 5 §. Sellaisella 3 §: ssä mainitut edellytykset täyt-
19410: Asuinhuoneiston pinta-alaan on luettava huo- tävän omakotitalon omistajalla samoin kuin 7
19411: neiston osalle tuleva suhteellinen osuus raken- 7 §:ssä tarkoitetun asunto-osakeyhtiön, asunto-
19412: nuksessa olevien asumiseen liittyvien ja asukkai- osuuskunnan tai muun taloyhtymän osakkaalla
19413: den yhteiskäyttöön tarkoitettujen huonetilojen tai jäsenellä, joka on käyttänyt rakennusta tai
19414: pinta-alasta. huoneistoa, johon hänellä yhtiöjärjestyksen tai
19415: Rakennuksen huoneistojen kokonaispinta-alaa osuuskunnan sääntöjen nojalla on hallintaoikeus,
19416: laskettaessa ei autotallitiloja oteta huomioon siltä omana tai perheensä asuntona, on kuitenkin
19417: osalta, kuin ne eivät ylitä 10 prosenttia raken- oikeus korkomenojen vähentämisestä yleensä voi-
19418: nuksen huoneistojen kokonaispinta-alasta, kui- massa olevien säännösten mukaisesti vähentää
19419: tenkin niin, että omakotitalossa ja sellaisessa veronalaisesta tulostaan myös sanottuun raken-
19420: rivitalossa, jossa on ainoastaan asuinhuoneisto- nukseen tonttimaineen tai sanottuun huoneis-
19421: ja, olevaa autotallia, joka on talon asuinhuoneis- toon oikeuttaviin osakkeisiin tahi osuuksiin koh-
19422: ton haltijan yksinomaisessa käytössä, ei lueta distuvien velkojen korot siltä osin, kuin ne koh-
19423: huoneistoksi. distuvat hänen tai hänen perheensä käytössä
19424: 6 §. koko verovuoden olleen asuinhuoneistoalan mu-
19425: Rakennnuksen omistajan veronalaisena tulona kaiseen rakennuksen ja sen tonttimaan tai
19426: ei pidetä 3 §:ssä tarkoitetusta rakennuksesta ja huoneiston osaan. Tässä tarkoitetun omakoti-
19427: sen tonttimaasta tai rakennuksessa olevasta talon omistajalla on oikeus kunnallisverotuk-
19428: asuinhuoneistosta saatua etua ja muita tuloja. sessakin vähentää samassa kunnassa verotetta-
19429: Edellä 3 §:ssä tarkoitettua rakennusta ja sen vista muista tuloistaan sanottuun rakennukseen
19430: tonttimaata ei katsota rakennuksen omistajan kohdistuvan velan edellä tarkoitetulla tavalla las-
19431: veronalaiseksi omaisuudeksi. kettu korko.
19432: Tonttimaana pidetään enintään rakennuk- Verovelvollisen veronalaisista varoista ei saa
19433: sen pohjapinta-alan viisinkertaista määrää, kui- vähentää 6 ja 7 § :n mukaan verovapaaseen
19434: tenkin vähintään 2 000 neliömetriä. Asemakaa- omaisuuteen kohdistuvia velkoja. Kuitenkin saa
19435: voitetuna alueella olevaa tonttia, josta on raken- 2 momentissa tarkoitettu verovelvollinen vä-
19436: nettu vähintään 90 prosenttia kaavassa sallitus- hentää siinä mainittua vähennyskelpoista kor-
19437: ta määrästä, pidetään kuitenkin kokonaan edellä koa vastaavan osan rakennukseen tonttimaineen
19438: tarkoitettuna tonttimaana. tai huoneistoon oikeuttaviin osakkeisiin tai
19439: osuuksiin kohdistuvista veloista muista veron-
19440: 7 §. alaisista varoistaan.
19441: Milloin 3 §:ssä tarkoitetut rakennukset ja nii- 9 §.
19442: den 6 §:ssä tarkoitetut tonttimaat muodostavat Tämän lain mukaiset verohuojennukset
19443: vähintään kolme neljäsosaa asunto-osakeyhtiön myönnetään tulo- ja omaisuusverotuksessa sekä
19444: tai asunto-osuuskunnan kokonaisvaroista, asun- kunnallisverotuksessa vuosilta 1972-1981
19445: to-osakeyhtiön osakkaan tai asunto-osuuskunnan toimi tettavissa verotuksissa.
19446: 412 IV,48.- Asuntotuotannon veronhuojennukset.
19447:
19448: 10 §. 12 §.
19449: Verohuojennuksien myöntämisen esteenä ei Rakentamista valvovien sekä muiden kunnan
19450: ole se, että rakennnus ei ole vielä valmistunut, ja valtion viranomaisten on toimitettava tässä
19451: jos esitetyn selvityksen perusteella on ilmeistä, laissa säädettyjen veronhuojennnusten edellytys-
19452: että rakennus valmistuttuaan asuttavaan kun- ten toteamiseksi tarpeelliset katselmukset sekä
19453: toon täyttää veronhuojennuksen edellytykset. annettava tarvittavat lausunnot ja todistukset.
19454: Jos rakennuksen valmistuttua asuttavaan kun-
19455: toon ilmenee, että veronhuojennusta ei olisi pi- 13 §.
19456: tänyt myöntää, on se vero, mikä on jäänyt pane- Tarkemmat määräykset siitä, mitä on pidet-
19457: matta, sekä mahdollinen veronkorotus määrät- tävä tässä laissa tarkoitettuina rakennusryhminä
19458: tävä jälkiverotuksin noudattaen, mitä siitä on ja huoneistoina, sekä niiden pinta-alan laskemi-
19459: erikseen säädetty. sesta samoin kuin siitä, ketkä luetaan perhee-
19460: 11 §. seen kuuluviksi, ynnä muusta tämän lain täytän-
19461: Tämän lain mukainen veronhuojennus on töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
19462: vain luonnollisella henkilöllä, ja siten, että hä- sella.
19463: nellä ja hänen perheeseensä kuuluvilla on oikeus Asetuksella säädetään myös, minkälainen sel-
19464: saada tässä laissa myönnetty verovapaus yhteen- vitys verovelvollisen tulee esittää saadakseen
19465: sä enintään kahden huoneiston ja lisäksi yhden tässä laissa säädetyt veronhuojennukset.
19466: sellaisen huoneiston osalta, jossa hän itse tai per-
19467: heensä asuu.
19468:
19469: Helsingissä 14 päivänä helmikuuuta 1972.
19470:
19471: Timo Mäki. Salme Katajavuori. Elsi Hetemäki.
19472: Olavi Nikkilä. Jouni Mykkänen. M. Jaatinen.
19473: 413
19474:
19475: IV,49.-Lak.al. n:o 87.
19476:
19477:
19478:
19479: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi ammattiautoilijoiden verojen
19480: alentamisesta.
19481:
19482: E d u s k u n n a 11 e.
19483:
19484: Kuljetustoimen alan verot ovat maassamme lijoiden esinekohtaisia veroja alennetaan viidel-
19485: erittäin raskaat. Tästä ovat joutuneet suuresti läkymmenellä prosentilla. Sama koskee poltto-
19486: kärsimään varsinkin autoilija-pienyrittäjät. Kui- aineiden 1kustannuksia. Amma.ttiautoil.ijoille ra-
19487: tenkin kalliilla valuutalla hankittuja kulikuneu- situkseksi ei saa asettaa myöskään mitään eri-
19488: voja pitäisi käyttää jatkuvasti ja tehok:kaas•ti. tyi.siä veroja ja maksuja eikä heitä saa verottaa
19489: Näin tapahtuu parhaiten ammattiautoili1oiden siltä ajalta, jolloin auto esimerkiksi työnpuut-
19490: .toimesta, olipa kysymys henikiJöautosta, kuor- teen vuoksi ei ole käytössä .
19491: ma-autosta tai mistä muusta autosta tahan.sa. Kun monelle muuileikin auto on välttämätön
19492: Kuitenkin ammattiautoilijoiden ~erot ovat työ- ja kulkuväline, on lisäksi lailla säädettävä,
19493: yhtä ra'Sikaat kuin muidenkin kansalaisten, että valtioneuvosto voi soveltaa ammattiautoili-
19494: vai'kka auto on hänen välttämätön työvälineen- joille annettavia verohelpotuksia .täliaisiin hen-
19495: sä. Siksi ammattiautoilijat ma!ksa~at maamme kilöihin joko kokonaan tai ositta.in.
19496: raskaimmat verot ansioihinsa verrattuna. He Mainitui!lla perusteilla ehdotamme kunnioit-
19497: ovat valtion lypsylehmiä. Asiantilaan on saa- taen,
19498: tava :korjaus. että Eduskunta hyt•äksyisi seuraavan
19499: On välttämätöntä, että kaikkia ammatdautoi- lakiehdotuksen:
19500:
19501: Laki
19502: ammattiautoilijoiden verojen alentamisesta.
19503: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19504:
19505: 1 §. .3 §.
19506: Ammattiautoilijoiden veroja alennetaan sen Ammattiautoilijoiden poLttoaineiden veroja
19507: mukaan kuin tässä lai:ssa edkseen säädetään. alennetaan viidelläkymmenellä prosentilia sen
19508: V aitioneuvosto voi määrätä .tämän lain sään- mukaan kuin ~altioneurVJOsto tarkemmin mää-
19509: nöksiä tsovellettavarksi henikiJ.öihin, jotka ammat- itää.
19510: tinsa vuoksi välttämättä tarvitsevat autoa joko 4 §.
19511: kokonaan tai osaksi. Ammattiautoilija on vapaa kaikista tieliiken-
19512: 2 §. ne- 1a muista er1tyi:sistä maksuista.
19513: Attnmattiautoilirjoiden esine!kohtaiset verot
19514: alennetaan tällä lailla viidelläkymmenellä pro- 5 §.
19515: sentilla. TäLlaista veroa ei saa määrätä autolle, Tarkempia määräyksiä tämän Jain soveltami-
19516: joka ei ole ollut käytÖS'sä vähintään yhden kuu- sesta annetaan tarpeen ~aatiessa asetuksella.
19517: kauden ajan.
19518:
19519: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
19520:
19521: Veikko Vennamo. Viljo Suokas. Kalevi Remes.
19522: A. R. Sainio. Hannes Volotinen. Rainer Lemström.
19523: Aune Mänttäri. Arttur Niemelä. J. Juhani Kortesalmi.
19524: Mikko Vainio. Heikki Kainulainen. Pekka Vennamo.
19525: Mauno Kurppa.
19526: 414
19527:
19528: IV,50.- Lak.al. n:o 88.
19529:
19530:
19531:
19532:
19533: Aro ym.: Ehdotus laiksi verotuslain eräiden säännösten kumoami-
19534: sesta.
19535:
19536:
19537: E d u s k u n n a 11 e.
19538:
19539: Verotuslain 72 §:n 1 momentin 4 kohdassa set. Kun harkintaverotus yhä useammassa ta-
19540: säännelty harkintaverotus on ollut ankaran ar- pauksessa on muuttunut säännöksi, joka on
19541: vostelun kohteena siitä lähtien, kun sen otta- katsottava voitavan ottaa huomioon jo kun-
19542: mistä verotusjärjestelmäämme ehdotettiin. Tä- nan talousarviota laadittaessakin, on alkuperäi-
19543: mä arvostelu on kohdistunut lähinnä eräiden nen tarkoitus käytännössä unohdettu.
19544: eduskunnasta riippumattomien kuten kunnal- Toisaalta on huomattava, että kiinteistöjen
19545: listen ja läänien verotuselinten mahdollisuu- ja liikkeiden suhteellinen merkitys kunnallisen
19546: teen menetellä mielivaltaisesti harkintavallan verotuksen kantajina oli kunnallisverolakien
19547: käytössä sekä eri kunnissa vallitsevaan epäyh- säätämisvaiheessa paljon suurempi kuin ny-
19548: tenäiseen käytäntöön, joka on omiaan saatta- kyään, joten harkintaverotuksella oli silloin
19549: maan jotkut yritykset epäedullisempaan ase- nykyistä suuremmat mahdollisuudet toteuttaa
19550: maan kuin toiset. veroäyrin hinnan vakauttaminen. Ne palveluk-
19551: Harkintaverotuksen oikeutusta arvosteltaes- set taas ( esim. katujen, teiden, katuvalaistuk-
19552: sa on kiinnitetty huomiota siihen, että kunnal- sen, palolaitoksen ja järjestysvallan ylläpitämi-
19553: linen harkintavero on periaatteessa täydennys- nen), joita harkintaverotuksen kohteeksi jou-
19554: vero, jonka avulla peitetään kunnan varojen tuvat verovelvolliset saavat kunnalta, eivät
19555: tarve silloin, kun kaikki muut tulolähteet on enää nykyisin muodosta kunnan menoista sa-
19556: jo otettu käyttöön. On pidetty tärkeänä, että maa suhteellista osuutta kuin ennen.
19557: kunnilla on käytettävissään keinoja kunnal- Siitä, miten vähäinen merkitys harkintavero-
19558: lisen verorasituksen pysyttämiseksi vuodesta tuksella on kunnallistaloudelle, antaa kuvan
19559: toiseen mahdollisimman tasaisena. Eräs tällai- välittömän verotuksen osittaisuudistustoimikun-
19560: nen keino on harkintaverotus, jonka avulla on nan kolmanteen osamietintöön liittyvä tauluk-
19561: katsottu voitavan ainakin jossain määrin estää ko, joka osoittaa, että harkintaverotuksen ai-
19562: suurien vaihtelujen syntyminen veroäyrin hin- heuttama verotettavan tulon lisäys suhteessa
19563: nassa ja verorasituksen jakautumisessa. Näin kaikkien verovelvollisten verotettavaan tuloon
19564: olisi asian laita saattanut olla pienessä kun- oli koko maassa vv. 1959-1960 keskimäärin
19565: nassa, jossa suhteellisen suurena veronmaksa- vain 1.2-1.7 %. Tämän suuruisella osuudella
19566: jana on teollisuus tai liikeyritys, jonka tulot ei voine olla käytännöllistä kansantaloudellista
19567: saattavat vaihdella. Näin on ollut tarkoitus ti- merkitystä. Kun sen sijaan tutkimusten mu-
19568: lapäisesti harkintaveron kautta tasoittaa vero- kaan valtaosa harkintaverotetuista liikkeistä on
19569: äyrin hintaa. Tämä merkitys on myöhemmän pieniä, voidaan harkintaverotuksen katsoa ole-
19570: lainsäädännön kautta poistunut valtion avustus- van merkitsevä sen kohteeksi joutuneille liik-
19571: ten ottaessa huomioon kuntien taloudelliset keille ja niiden kehitykselle.
19572: tarpeet. Eräs harkintaverotuksesta aiheutuva huomat-
19573: Harkintaverotussäännösten ottamista kun- tava epäkohta on se, että muut eduskunnan ja
19574: nallisiin verolakeihin perusteltiin myös sillä, hallituksen toimenpiteet teollisuuden ja yritys-
19575: että kunnalta erikoisetuja nauttivien, kuten toiminnan tukemiseksi menevät hukkaan, kun
19576: kiinteistönomistajien ja elinkeinonharjoittajien harkintaverotusvaltaa käyttävät viranomaiset,
19577: on poikkeuksellisessa taloudellisessa tilanteessa · joilta ei voida vaatia kokonaisnäkemystä maini-
19578: oltava valmiit kantamaan verorasituksen tasai- tuista · valtiovallan pyrkimyksistä, soveltavat
19579: sena pitämisestä aiheutuvat satunnaiset rasituk- harkintaverotusta sellaisiinkin yrityksiin, joiden
19580: IV,50.- Aro ym. 415
19581:
19582: toimintaedellytyksiä valtio pyrkii parantamaan. Kuntien omaltakin kannalta harkintaverotus
19583: Voidaan kysyä, mitä hyötyä on esimerkiksi on muodostunut monessa tapauksessa pitkällä
19584: vientituloista, toimitusluotoista, pienteollisuus- tähtäyksellä epäedulliseksi, koska korkea yli-
19585: lainoista, uusviennin tukemispyrkimyksistä ja määräinen kunnanverotus ehdottomasti johtaa
19586: muista vastaavista tukitoimenpiteistä, jos kun- siihen, että teollisuus ja liikeyritykset hakeutu-
19587: nallinen verottaja voi harkinnallaan lisätä yri- vat kuntiin, joissa verotus on edullisempi. Täl-
19588: tyksen veroa vastaavalla määrällä ja tällä ta- lainen siirtyminen saattaa kuitenkin olla maan
19589: voin mitätöidä hallituksen toimenpiteet. kokonaisedun kannalta epäsuotuisaa.
19590: Kun eduskunta, jolta on edellytettävä tasa- Vaikka harkintaverotuksen poistaminen ei
19591: puolista ja kokonaisvaltaista näkemystä koko aiheuttaisikaan merkittäviä kunnallistaloudelli-
19592: maan elinkeinoelämän kehityksestä ja kantoky- sia vaikeuksia, on kuntien taloudellista kanto-
19593: vystä, pyrkii saamaan eri puolilla Suomea toi- kykyä syytä tarpeellisessa määrin porrastaa, jot-
19594: mivat yritykset verotuksellisesti tasa-arvoiseen ta ne kunnat, joiden asema suhteellisesti eniten
19595: asemaan ja samalla säilyttämään niiden toimin- on riippuvainen harkintaverotuksen mahdolli-
19596: nan taloudellisuuden, se johtuu perusteellisesti suudesta, pystyisivät voittamaan mahdollisesti
19597: harkitsemaan jo muutaman prosentin nousua syntyvät vaikeudet ilman yleistä veroäyrin hin-
19598: yrityksen verotuksessa. Sen sijaan harkintave- nan korottamista. Tämän periaatteen on halli-
19599: rotusoikeutta käyttävät viranomaiset voivat tus hyväksynyt kuntien kantokykyluokitusta
19600: nostaa yritysten veromääriä jopa 20-30 pro- koskevien lakiehdotusten perusteluissa.
19601: sentilla ollenkaan huomioonottamatta eduskun- Jos kunnat voidaan taloudellisessa suhteessa
19602: nan noudattaman talouspolitiikan yleisiä pe- saattaa nykyistä tasa-arvoisempaan asemaan ja
19603: riaatteita. Kun harkintaveron perustaksi ote- jos eri kuntien epäyhtenäistä verorasitusta ni-
19604: taan liikevaihto, on tällainen verotus luonnol- menomaan likeyritysten osalta voidaan vähen-
19605: lisesti samaistettava liikevaihtoveron eli kulut- taa, tehdään samalla huomattava palvelus
19606: tajaveron kanssa, jonka suhteen eduskunta tun- maamme kehitysaluepolitiikalle, koska liikeyri-
19607: tien tällaisen verotuksen varjopuolet pyrkii tykset voivat nykyistä turvallisemmin mielin
19608: noudattamaan erikoista varovaisuutta. Erittäin hakeutua sellaisiinkin kuntiin, jotka tähän asti
19609: vakavana epäkohtana ja mielivaltana on pidet- on tunnettu harkintaverotuksen suhteen epä-
19610: tävä sitä, että lääninverolautakunta saattaa jo- varmimpina.
19611: pa nostaa harkintaveroa yli kuntien itsensä
19612: pyytämän määrän. Tämä on selvästi eduskun- Välittömän verotuksen osittaisuudistustoimi-
19613: nan säätämän lain hengen ja muodon vastaista. kunnan v. 1963 annettuun osamietintöön sisäl-
19614: Tällainen eduskunnasta piittaamaton harkinta- tyvistä tutkimustuloksista voidaan päätellä, että
19615: verotuspolitiikka vaikuttaa erittäin inflatori- kunnallisen harkintaverotusjärjestelmän lopetta-
19616: sesti, hintoja korottavasti ja työttömyyttä li- mista ei voida vastustaa ainakaan kunnallista-
19617: säävästi. Harkintaverotusta sovellettaessa on loudellisiin näkökohtiin vedoten. Kun toisaalta
19618: myös pidettävä epärealistisena arviota, jonka tähän verotustapaan liittyviä kielteisiä puolia,
19619: mukaan yritys voisi saavuttaa 50 % :n voiton epäoikeudenmukaisuutta, mielivaltaa ja vero-
19620: sen käytettävissä olevista omista käyttövaroista. tuksen epäyhtenäisyyttä ei ole pystytty kiistä-
19621: Näyttää siltä, että harkintaverotus nykyään on mään, on koko järjestelmästä luopuminen syy-
19622: saattamassa talouselämän ja hallituksen ja edus- tä saattaa pikaisesti vireille.
19623: kunnan verotuspolitiikan sekasortoon. Tulok- Edellä olevan perusteella ja kun harkinta-
19624: sena onkin ollut jo lukuisia harkintaverotuksen verotuksen ylläpitämistä ei enää voida pitää
19625: seurauksena toimintansa lopettamaan joutu- tarkoituksenmukaisena, ehdotamme kunnioit-
19626: neita yrityksiä. Lääninverolautakunta lienee tavasti
19627: kuitenkin rakenteensa ja kokoonpanansa puo-
19628: lesta sellainen instanssi, jolla on vähiten edel- Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraa-
19629: lytyksiä arvioida eduskunnan talouspoliittisia van lakiehdotuksen:
19630: pyrkimyksiä.
19631: ·416 IV,50. - Verotuslain eräiden säännösten kumoaminen.
19632:
19633:
19634: Laki
19635: verotuslain eräiden säännösten kumoamisesta.
19636: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19637:
19638: Täten kumotaan 12 päivänä joulukuuta 1958
19639: annetun verotuslain ( 482/58) 72 § :n 1 mo-
19640: mentin 4) kohta ja 2 momentti.
19641:
19642:
19643: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
19644:
19645: Pirkko Aro. Olavi Borg. Seppo Westerlund.
19646: Aili Laitinen. Kerttu Hemmi. Pekka Tarjanne.
19647: Irma Toivanen.
19648: 417
19649:
19650: IV,51.- Lak.al. n:o 89.
19651:
19652:
19653:
19654: Eskman ym.: Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta.
19655:
19656:
19657: E d u s kun n a 1 1 e.
19658:
19659: Verotuslain 34 § :n 4 momentin mukaan ve- olla esim. valtuustossa päättämässä kunnan ve-
19660: rovelvollisen henkilön kotikunnaksi katsotaan rovarojen käytöstä, mutta maksaa itse veronsa
19661: se kunta, missä hänet verovuoden alussa on toiselle kunnalle, jonka valtuustoon hän ei ole
19662: ollut henkikirjoitettava. Milloin puolisoita on edes vaalikelpoinen. Tämä ei ole kohtuullista
19663: valtionverotuksessa yhteisverotettava, pidetään eikä niiden periaatteiden mukaista, joihin kun-
19664: miehen kotikuntaa myös vaimon kotikuntana. nallisverotuksessa on vanhastaan totuttu. Käy-
19665: Tämä verotuslaissa ensimmäisen kerran omak- tännössä on ilmennyt, että säännös vaikeuttaa
19666: suttu menettely on johtanut kohtuuttomuuk- vaimon ansiotyöhön pääsyä ja on siten omiaan
19667: siin sellaisissa tapauksissa, joissa molemmat heikentämään vaimon mahdollisuuksia perheen
19668: aviopuolisot ovat olosuhteiden pakottamina an- elatuksen turvaamisessa ja estää vaimoa harjoit-
19669: siotyössä asuen eri paikkakunnilla. Usein joutuu tamasta omaa ammattiaan.
19670: aviomies esim. opiskeluun liittyvän harjoittelun Edellä selostetun epäkohdan poistamiseksi
19671: vuoksi vuosiakio asumaan muulla paikkakun- olisi verotuslakia eräiltä osin muutettava. Esi-
19672: nalla, esim. Helsingissä, vaimon huolehtiessa tyksemme tarkoituksena on, että vaimon tu-
19673: perheestä ansiotyöpaikkakunnallaan. Alussa loista maksettava valtionveron osuus määrättäi-
19674: mainitusta säännöksestä johtuen vaimon hen- siin miehen kotipaikkakunnan verotoimistossa,
19675: kilökohtaisista tuloista on suoritettava kun- josta veron määrä ilmoitettaisiin vaimon koti-
19676: nallisvero miehen kotikunnalle, esimerkiksi paikan verolautakunnalle huomioitavaksi vai-
19677: Helsingin kaupungille, vaikka miehellä ei tässä mon verojen maksuunpanossa. Vaimo tekisi
19678: kaupungissa olisi paljonkaan ansaittuja tuloja. kaksi veroilmoitusta, joista toinen lähetettäisiin
19679: Perheen varsinainen asuinkunta joutuu anta- valtionveron määräämistä varten miehen vero-
19680: maan kunnalliset palvelukset, kuten koulun, piiriin. Täten voitaisiin vaimon tuloista pe-
19681: terveydenhoidon, sairaalahoitomahdollisuudet ja ritty ennakko käyttää hänen omien verojensa
19682: tarvittaessa myös huoltoavun perheenjäsenille. maksamiseen omassa veropiirissään.
19683: Usein myös aviomies sairastuttuaan tulee per- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
19684: heensä luo hoitoa saamaan ja käyttää tällöin tamme,
19685: perheen kotikunnan tarjoamia hoitomahdolli-
19686: suuksia. Vaimo voi asuinpaikkakuunallaan osal- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19687: listua myös kunnallisiin luottamustehtäviin ja lakiehdotuksen:
19688:
19689:
19690: Laki
19691: verotuslain muuttamisesta.
19692: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun vero-
19693: tuslain (482/58) 34 §:n 1 ja 4 momentti, 63 §:n 1 momentti ja 107 §:n 2 momentti
19694: sekä lisätään lakiin 79 a § seuraavasti:
19695:
19696: 34 §.
19697: Veroilmoitus on annettava verovelvollisen kappaleena, joista toinen lähetetään miehen
19698: kotikunnan verolautakunnalle. Milloin puoli- veropiirin verolautakunnalle. Veroilmoitus voi-
19699: soita on valtionverotuksessa yhteisverotettava, daan myös jättää verovelvollisen oleskelukun-
19700: vaimon on annettava ilmoituksensa kahtena nan verotoimistoon toimitettavaksi edelleen
19701: 53 156/72
19702: 418 IV,51. - Verotuslain muuttalninen.
19703:
19704:
19705: virkateitse verovelvollisen ilmoittamalle vero- mon kotikunnan ja seurakunnan veroäyrin hin-
19706: lautakunnalle. taa seuraten maksuunpanna vaimon maksetta-
19707: vaksi tullut osuus puolisoiden yhteisestä val-
19708: Verovelvollisen henkilön kotikunnaksi katso- tionverosta, kunnallis- ja kirkollisverot sekä
19709: taan se kunta, missä hänet verovuoden alussa kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksu.
19710: on ollut henkikirjoitettava. Verovelvollisen yh-
19711: teisön kotikunta on se kunta, missä yhtiön 107 §.
19712: kotipaikka verovuoden alussa oli.
19713: ------------- lettava,
19714: 1
19715: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei ole sovel-
19716: jos puolisot suorittavat henkilökohtai-
19717: 79 a §. sista tuloista kunnallisveroa eri kunnille tai jos
19718: Milloin miehen kotikunnan verolautakunta toinen puoliso on veroilmoituksessaan kieltä-
19719: on 63 S:n 1 momentin nojalla vahvistanut nyt ennakkojensa käyttämisen toisen puolison
19720: vaimon maksettavaksi tulevan valtionveron verojen lyhennykseksi.
19721: määrän, verojohtajan on siitä lähetettävä il-
19722: moitus vaimon kotikunnan veropiirin verojoh- Tätä lakia sovelletaan ensimmru.sen kerran
19723: tajalle, jonka tulee ilmoituksen saatuaan vai- vuodelta 1972 toimitettavassa verotuksessa.
19724:
19725:
19726: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
19727:
19728: Margit Eskman. Sylvi Siltanen. Aune Salama.
19729: 419
19730:
19731: IV,52.- Lagmot. nr 90.
19732:
19733:
19734:
19735:
19736: Gestrin m. fl.: Förslag till lag om ändring av beskattningslagen.
19737:
19738:
19739: T i 11 R i k s d a g en.
19740:
19741: För många skattskyldiga medborgare har hårt pressad tid på arbetsplatsen, där bok-
19742: det blivit allt svårare att före utgången av slut, inventeringar, årsredovisningar m.m. ofta
19743: januari månad färdigställa sina skattedekla- vid denna tid kräver tjänstgöring på övertid.
19744: rationer för föregående år. Lagstiftaren själv Den tid som återstår för uppgörandet av s:kat-
19745: har en betydande andel i dessa svårigheter. tedeklarationer blir därför synnerligen knapp
19746: Ändringar i skattelagstiftningen genomförs och kan leda till förbiseenden, som står den
19747: ofta alldeles mot slutet av skatteåret, vilket skattskyldige dyrt.
19748: bland annat leder till att de tryckta anvis- Alla dessa omständigheter medverkar tili
19749: ningarna för deklaranterna kan utdelas först att pressen på såväl deklaranter som skatte-
19750: långt in i januari månad. Så invecklade som myndigheter är oerhört stor under de sista
19751: deklarationsbestämmelserna numera är för- dagama av januari månad. Tusentals med-
19752: står man väl att flertalet deklaranter inte borgare blir det oaktat nödsakade att anhålla
19753: k.an uppgöra sina deklarationer förrän dessa om uppskov medan andra kompletterar sina
19754: anvisningar finns att tillgå. deklarationshandlingar med tilläggsutredningar,
19755: Den nuvarande deklarationstiden för fysiska överstyrda i ett senare skede.
19756: personer är även ur andra synpunkter ofördel- En avsevärd del av ovannämnda svårigheter
19757: aktig. Många för deklarationen nödiga hand- kunde undvikas och medborgama beredas möj-
19758: lingar och uppgifter erhålles först strax före lighet att under mindre tidsnöd uppgöra sina
19759: utgången av januari månad eller i en del fall delklarationer om terminen för dessas inläm-
19760: till och med ännu senare. Hit hör exempelvis nande förlängdes. Om exempelvis den 15 feb-
19761: sjukförsäkringshyråernas meddelanden rörande ruari fastställdes tili fataliedag skulle inte hel-
19762: ersättningar för sjukdomskostnader under slu- ler skattemyndigheterna beredas några nämn-
19763: tet av skatteåret, av vilka motsvarande avdrag värda svårigheter utan tvärtom befrias från en
19764: vid bes:kattningen är beroende. Vidare bereder del av det tilläggsarbete, som nu föranleds av
19765: det för många arbetsgivare nästan oöverstigliga fullt motiverade uppskovsansökningar och se-
19766: svårigheter att i enlighet med gällande före- nare ingivna kompletterande uppgifter.
19767: skrifter färdigställa de anställdas skatteböcker, Hänvisande till det sagda föreslås,
19768: innehållningsbevis m.m. före den 15 januari.
19769: För många kontors- och affärsanställda sam- att Riksdagen ville besluta antaga
19770: manfaller dessutom deklarationstiden med en föliande lagförslag:
19771:
19772:
19773:
19774: Lag
19775: om ändring av beskattningslagen.
19776: I enlighet med Riksdagens beslut ändras 39 § 1 mom. i beskattningslagen av den 12
19777: december 1958 (482/58), som följer:
19778: 39 §.
19779: Skattedeklaration skall för varje skatteår in- Skattskyldig, som tillhör tredje eller fjärde
19780: givas senast den 15 fehruari påföljande år. kategorin av bokföringsskyldiga och vars rä-
19781: 420 IV,52.- Verotuslain muuttaminen.
19782:
19783: kenskapsperiod utgått efter den 1 oktober, äge staten, kommun, kommunalförbund samt för-
19784: likväl rätt att inlämna sin skattedeklaration samling inom den evengelisk-lutherska kyrkan
19785: senast den 1 april. Samma rätt tillkommer och det ortodoxa kyrkosamfundet.
19786:
19787:
19788: Helsingfors den 11 februari 1972.
19789:
19790: Kristian Gestrin. Carl Olof Tallgren. Pär Stenbäck.
19791: Evald Häggblom. Elly Sigfrids. Henrik Westerlund.
19792: 421
19793:
19794: IV,52.- Lak.al. n:o 90. Suomennos.
19795:
19796:
19797:
19798:
19799: Gestrin ym.: Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta.
19800:
19801:
19802: E d u s k u n n a 11 e.
19803:
19804: Useiden verovelvollisten on käynyt yhä vai- moitusaika sattuu s1täpaitsi samaan ajankoh-
19805: keammaksi saada edellisen vuoden veroilmoi- taan, jolloin ,tilinpäätökset, inventaariot, vuosi-
19806: tuksiaan valm.iiksi tammikuun loppuun men- tilitykset ym. usein juuri vaativat henkilökun-
19807: nessä. Lainsäätäjällä itsellään on merkittävä nalta ylityötä. Veroilmoitusten tekoon jäävä
19808: osuutensa näihin vaikeuksiin. Verolainsäädän- aika muodostuu senvuoksi erittäin niukaksi ja
19809: töön tehdään usein muutoksia aivan verovuo- tämä voi johtaa huomaamattomuuksiin, jotka
19810: den lopulla, josta muun muassa johtuu, että käyvät kalliiksi verovelvolliselle.
19811: ilmoittajille tavkoitetut painetut ohjeet voidaan Kaikki nämä seikat aiheuttavat sen, että niin
19812: jakaa vasta myöhään tammikuun kuluessa. Il- ilmoituksen antajiin kuin veroviranomaisiinkin
19813: moittamismääräysten ollessa monimutkaisia kohdistuva paine on tavattoman suuri tammi-
19814: ymmärtää hyvin, etteivät monet ilmoittajat voi kuun viimeisinä päivinä. Tuhansien kansalais-
19815: tehdä ilmoituksiaan ennenkuin nämä ohjeet ten on siitä huolimatta pakko pyytää lykkäystä
19816: ovat käytettävissä. toisten täydentäessä Nmoituksiaan myöhem-
19817: Nykyinen luonnollisten henkilöiden ilmoitta- mässä vaiheessa lähetetyin lisäselvityksin.
19818: misaika on myös muilta näkökannoilta katsoen Yllämainituista vaikeuksista voitaisiin huo-
19819: epäedullinen. Monet ilmoitusta varten tarpeel- mattavalta osalta välttyä ja suoda kansalaisille
19820: liset asiakirjat ja tiedot saadaan vasta juuri mahdollisuus ilmoitustensa tekemiseen pienem-
19821: ennen tammikuun loppua tai eräissä tapauk- män aikapulan vallitessa, jos ilmoitusten jättö-
19822: sissa jopa vielä myöhemmin. Tällaisia ovat esi- aiikaa pitennettäisiin. Jos määräpäiväksi vahvis-
19823: merkiksi sairausvakuutustoimistojen sairauskus- tettaisiin esimenkiksi 15:s helmikuuta, tästä ei
19824: tannusten korvauksia verovuoden lopulla kos- aiheutuisi veroviranomaisillekaan mitään mai-
19825: kevat ilmoitukset, joista vastaava vähennys ve- nittavia vaikeuksia vaan päinvastoin osa heistä
19826: rotuksessa on riippuvainen. Edelleen monille vapautuisi siitä lisätyöstä, joka nyt aiheutuu
19827: työnantajille aiheutuu melkein voittamattomia täysin aiheellisista lykkäyspyynnöstä ja myö-
19828: vaikeuksia voimassaolevien määräysten mukai- hemmin annetuista lisäselvityksistä.
19829: sesti saada palveluksessaan olevien verokirjat, Yllä mainittuun viitaten ehdotamme,
19830: pidätystodistukset ym. valmiiksi ennen tammi-
19831: kuun 15 päivää. Monelle konttori- ja liike- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19832: elämän palveluksessa olevalle erittäin ra- lakiehdotuksen:
19833: sittavaa ajanjaksoa työpaikalla merkitsevä il-
19834:
19835:
19836:
19837: Laki
19838: verotuslain muuttamisesta.
19839: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun vero-
19840: tuslain (482/58) 39 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
19841:
19842: 39 §. kuun 15 :ntenä päivänä. Verovelvollisella, joka
19843: Veroilmoitus on kultakin verovuodelta an- kuuluu kirjanpitovelvollisten kolmanteen tai
19844: nettava viimeistään seuraavan vuoden helmi- neljänteen ryhmään ja jonka tilikausi on päät-
19845: 422 IV,52.- Verotuslain muuttaminen.
19846:
19847: tynyt lokakuun 1 päivän jälkeen, olkoon kui- tiolla, kunnalla, kuntainliitolla sekä evankelis-
19848: tenkin oikeus antaa veroilmoituksensa viimeis- luterilaisten kirkon ja ortodoksisen kirldwkun-
19849: tään huhtikuun 1 päivänä. Sama oikeus on vai- nan seurakunnalla.
19850:
19851:
19852: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
19853:
19854: Kristian Gestrin. Carl Olof Tallgren. Pär Stenbäck.
19855: Evald Häggblom. Elly Sigfrids. Henrik Westerlund.
19856: 423
19857:
19858: IV,53.- Lak.al. n:o 91.
19859:
19860:
19861: Mäki ym.: Ehdotus laiksi verotuslain eräiden säännösten kumoa-
19862: misesta.
19863:
19864: E d u s k u n n a 11 e.
19865: Verotukseen nähden on viime aikoina tun- Erityisesti harkintarverotus on merkinnyt
19866: nuksena monasti käytetty sanontaa "todellisten pienyritysten tuhoamista. Edelläviitattu kehitys
19867: tulojen" mukaan. Niinhän mm. maatalouden suuriin yksiköihin on auttamatta johtanut myös
19868: osalta siirryttiin kaavamaisesta puhtaan tulon siihen, että pienten yritysten on ollut pakko
19869: verotuksesta "kirjanpidon" perusteella tapahtu- seurata voittomarginaalissa mukana ja kaikin
19870: vaan verotukseen. - Kuitenkin eräässä suh- mahdollisin keinoin ratianalisoida toimintaa si-
19871: teessa ollaan taannuttu. Historiallisena jäännök- rten, että kannattavaisuus säilyisi. Sitäpaitsi har-
19872: senä elänyt kunnallinen harkintaverotus elää kintaverotusta suoritettaessa ei reaalisesti oteta
19873: ikäänkuin uutta kukoistusta ja sitä käytetään huomioon suuren ja pienen yrityksen ratkaise-
19874: erittäin paljon. - Harkintaverotushan aikoinaan vaa eroa nykyaikana, vaan helposti arvostellaan
19875: syntyi tarpeesta saada aikaan kunnallisen vero- niitä saman kaavan mukaan.
19876: äyrin tasaisuus ja olla yleensä fiskaalisena tur- Jo johtuen alussaviitatussa verotuksessa
19877: vana kunnalle. Tämä peruste sinänsä on poistu- omaksutusta perusnäkemyksestä, joka on si-
19878: nut. Harkintaverotus ei sellaisenaan ole ratkai- nänsä :ainoa oikea tuloihin kohdistuvaan vero-
19879: seva kuntien taloudelle. Mitä taas tulee siihen, tukseen nähden, on harkintaverotus mitä epä-
19880: että tällä verotusmuodolla on pyritty tasaamaan oikeutetuin. Kun se sisäpaitsi sattumanvaraisesti
19881: verotaakkaa eri kiinteistöjen ja samalla alalla kohtelee eri veronmaksajia käytännössä täysin
19882: toimivien yrittäjien kesken, niin tässäkin suh- riittämättömästi huomioimatta eri kiinteistöjen
19883: teessa verotuskontrollilla on käytettävissä, paitsi ja yritysten erilaisia edellytyksiä ja olosuhteita
19884: lakisääteinen arvioverotus, niin jatkuvasti tehos- olisi todella nyt jo korkea aika päästä ,tästä
19885: tettu verotarkastus. v·anhentuneesta fiskaalisesta oikeudesta eroon.
19886: Harkintaverotuskäytännön lisääntymistä on On myös aihetta viitata, että tämä epäkohta
19887: aiheuttanut mm. se, että kHpailun pakottaessa on jatkuvasti yhä lisääntyvässä määrin ollut
19888: nykyaikaisen elinkeinoelämän yhä suurempiin esillä, mikä osaltaan osoittaa, että harkintave-
19889: yksikköihin, yleiskulut jaetaan mahdollisimman rotus tunnetaan laajalti kipeänä epäkohtana.
19890: suuren liikevaihdon osalle, jolloin yritysten pro- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
19891: sentuaalinen rverotettava tulo liikevaihdosta on dotamme,
19892: jatkuvasti pienentynyt. Verottaja ei tähän yri-
19893: tystoiminnan väistämättömään lakiin ole mu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19894: kautunut vaan perustaa käsityksiään menneitten lakiehdotuksen:
19895: vuosien prosentteihin.
19896:
19897: Laki
19898: verotuslain eräiden säännösten kumoamisesta.
19899: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19900:
19901: Täten kumotaan 12 päivänä ~oulukuuta 1958
19902: annetun verotuslain (482/58) 72 §:n 1 mo-
19903: mentin 4 kohta sekä 2 momentti.
19904:
19905: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
19906:
19907: Timo Mäki. Juha Vikatmaa. Jouni Mykkänen.
19908: Paavo Niinikoski. Pertti Salolainen. Elsi Hetemäki.
19909: Olavi Nikkilä. Salme Katajavuori. M. Jaatinen.
19910: 424
19911:
19912: IV,54.- Lagmot. nr 92. IV,54.- Lak.al. n:o 92.
19913:
19914:
19915:
19916:
19917: Stenbäck m. fl.: Förslag till lag om ändring av Stenbäck ym.: Ehdotus laiksi verotuslain muutta-
19918: beskattningslagen. misesta.
19919:
19920:
19921: T i 11 R i k s d a g e n. E d u s k u n n a 11 e.
19922:
19923: Enligt beskattningslagens ( 482/58) 72 § Verotuslain (482/58) 72 §:n 1 momentin
19924: 1 mom. 4 punkt skall skattenämnden, om 4 kohdan mukaan verolautakunnan on, milloin
19925: beskattningsbar inkomst icke alls uppkommit liikkeestä tai muusta kiinteistöstä kuin varsi-
19926: av rörelse eller annan fastighet än egentlig naisesta maatalouskiinteistöstä ei ole jäänyt
19927: lantbruksfastighet eller om inkomsten på grund verotettavaa tuloa lainkaan tai jos tuloa ei sen
19928: av att den är liten icke som sådan kan god- vähäisyyden vuoksi voida hyväksyä sellaise-
19929: kännas såsom grund för erläggande av kom- naan kunnallisveron suorittamisen perusteeksi,
19930: munalskatt, enligt prövning fastställa den be- vahvistettava verotettava tulo kunnallisverotuk-
19931: skattningsbara inkomsten vid kommunalbe- sessa harkinnan mukaan. Elinkeinotulovero-
19932: skattningen. Då lagen om beskattning av in- lain säätämisen yhteydessä uudistettiin liik-
19933: komst från näringsverksamhet stiftades för- keestä ja ammatista saadun tulon verottamista
19934: nyades stadgandena om beskattning av inkomst koskevat säännökset vuoden 1969 alusta lukien
19935: från rörelse och yrke nästan helt och håilet, lähes kokonaisuudessaan. Harkintaverotusta
19936: och de t,rädde i kraft i början av år 1969. koskevat säännökset jätettiin kuitenkin tällöin
19937: Stadgandena om beskattning enligt prövning miltei muuttamattomina edelleen voimaan.
19938: förblev dodk härvid gällande i nästan oför-
19939: ändrad form. Harkintaverotusta koskevat säännökset otet-
19940: Stadgandena om beskattning enligt prövning tiin aikanaan kunnallisverotusta koskevaan
19941: intogs i tiden i lagstiftningen om kommunal- lainsäädäntöön siinä tarkoituksessa, että kun-
19942: beskattningen i det syftet, att kommunernas tien verotulot voitaisiin säilyttää taloudellisesti
19943: skatteintäkter även under ekonomiskt dåliga huonoinakin vuosina tasaisina ja estää vero-
19944: år skulle kunna bibehållas lika stora och för äyrin hinnan tilapäinen kohtuuton nousu. Sa-
19945: att man skulle kunna förhindra en tillfällig, nottu verotusmuoto tarkoitettiin siten alun-
19946: oskälig stegring i skatteörets valör. Det var perin sovellettavaksi vain poikkeuksellisissa
19947: sålunda ursprungligen meningen att denna be- olosuhteissa ja esim. silloin, kun jonkin yri-
19948: skattningsform skulle tillämpas endast i excep- tyksen tulos oli satunnaisesti jonakin vuonna
19949: tionella förhållanden och t.ex. då något företag erityisen heikko. Taloudellinen kehitys on ollut
19950: av en händelse något år uppvisade ett särskilt viime vuosina maassamme yleisesti ottaen ta-
19951: svagt resultat. Den ekonomiska utvedklingen saista. Yritystoiminta on jatkuvasti vilkastunut
19952: har under de senaste åren allmänt taget varit ja yritykset ovat voineet lisätä määrällisesti
19953: jämn i vårt land. Företagarverksamheten har verotettavia tulojaan. Liikevaihdon kasvaessa
19954: fortgående blivit livligare och företagen har verotettavien tulojen, ts. yritysten voittojen
19955: kvantitativt kunnat öka sina beskattningsbara suhteellinen osuus liikevaihdosta on kuitenkin
19956: inkomster. 1 det omsättningen växer ha1: de yleisesti pienentynyt. Tämä on johtanut käy-
19957: beskattningsbara inkomsterna, dvs. företagens tännössä siihen, että verolautakunnat ovat ryh-
19958: vinsters relativa andel av omsättningen likväl tyneet soveltamaan halikintaverotusta yhä use-
19959: i regel minskat. Detta har i praktiken lett ammissa tapauksissa, joissa sitä ei voida pitää
19960: tili att skattenämnderna börjat tillämpa be- lainsäätäjän alkuperäisen tarkoituksen mukai-
19961: skattning enligt prövning på allt flere fall, där sena. Se on samalla asettanut eri puolilla Suo-
19962: detta inte kan anses överensstämma med lag- mea olevat yritykset kunnallisverotuksessa eri-
19963: stiftarens ursprungliga syfte. Detta förfarande laiseen asemaan.
19964: IV,54. -Stenbäck ym. 425
19965:
19966: har tillika försatt företag på olika håll i Finland Harkintaverotus ei sovellu enää uudistettuun
19967: i sinsemellan olika ställning vid kommunal- ja nykyaikaiseen verotusjärjestelmäämme eikä
19968: beskattningen. myöskään nykyisiin taloudellisiin oloihimme.
19969: Beskattning enligt prövning lämpar sig icke Harkintaverotusta vastaavaa verotusmuotoa ei
19970: längre för vårt reviderade och moderna be- tunneta enää missään muussa Länsi-Euroopan
19971: skattningssystem och går icke heller att till- valtiossa. Todettakoon niin ikään, ettei har-
19972: lämpa på våra nuvarande ekonomiska för- kintaverotuksella ole enää kuntien talouden
19973: hållanden. En beskattningsform som skulle kannalta sanottavaa merkitystä. Valtiovarain-
19974: matsvara vår beskattning enligt prövning är ministeriön toimesta suoritetun tutkimuksen
19975: inte längre känd någonstans i Västeuropa. Det mukaan harkintaverotuksen aiheuttama vero-
19976: kan likaledes konstateras, att denna beskatt- tettavan tulon lisäys oli suhteessa kaikkien
19977: ningsform inte längre har något nämnvärd verovelvollisten tuloihin koko maassa vuonna
19978: betydelse för kommunernas ekonomi. Enligt 1959 vain noin 1.2% ja vuonna 1960 noin
19979: en av finansministeriet verkställd undersökning 1.7 %. Tasaisena jatkuvan taloudellisen kehi-
19980: var den höjning av den beskattningsbara in- tyksen vallitessa harkintaverotuksen merkitys
19981: komsten som beskattning enligt prövning med- tulee kuntien talouden kannalta vielä jatkuvasti
19982: förde i förhållande till samtliga skattskyldigas vähenemään. Harkintaverotuksen soveltaminen
19983: inkomster i hela landet år 1959 endast cirka aiheuttaa kuitenkin verovelvollisille monissa
19984: 1.2 % och år 1960 cirka 1.7 %. Då en jämn tapauksissa kohtuuttomia seurauksia ja saattaa
19985: ekonomisk utveckling råder kommer denna osoittautua vaikeuksiin joutuneelle yritykselle
19986: beskattningsforms betydelse med tanke på jopa ylipääsemättömäksi esteeksi sen toiminnan
19987: kommunernas ekonomi att fortgående minska. jatkamiselle.
19988: Tillämpningen av beskattning enligt prövning
19989: medför likväl i många fall oskäliga följder för
19990: de skattskyldiga och kan för företag som råkat
19991: i svårigheter t.o.m. visa sig vara ett oöverstig-
19992: ligt hinder för deras fortsatta verksamhet.
19993: På ovan anförda grunder föreslår vi, Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme,
19994:
19995: att Riksdagen måtte antaga föliande että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19996: lagförslag: lakiehdotuksen:
19997:
19998:
19999: Lag Laki
20000: om ändring av beskattningslagen. verotuslain muuttamisesta.
20001:
20002: I enlighet med Riksdagens beslut upphäves Eduskunnan päätöksen mukaisesti ikumotaan
20003: 72 § 1 mom. 4 punkten samt 2 mom. be- 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotus-
20004: skattningslagen av den 12 december 1958 lain ( 482/58) 72 § :n 1 momentin 4 kohta
20005: (482/58). sekä 2 momentti.
20006:
20007:
20008: Helsingfors den 10 februari 1972. Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
20009:
20010: Pär Stenbäck. Elly Sigfrids. Carl Olof Tallgren.
20011: Kristian Gestrin. Evald Häggblom. Grels Teir.
20012:
20013:
20014:
20015:
20016: 54 156/72
20017: 426
20018:
20019: IV,55.- Lak.al. n:o 93.
20020:
20021:
20022:
20023:
20024: Vainio ym.: Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta.
20025:
20026:
20027: E d u s k u n n a 1i e.
20028:
20029: Tilikausien muutteleminen eritkseen ja fusioi- mahdollisuus verotuksensa siirtämiseen, pitäisi
20030: den yhteydessä saattaa ilman esitettyä lainmuu- lisäksi antaa mahdollisuutta verohuojennukslin-
20031: tosta aiheuttaa monessa kunnassa äyrinhinnan kin tämän edun perusteella. Kunnallisena pai-
20032: nousua tai ainakin huomattavasti vaikuttavan nostustoimenpiteenä mahdollisten ryhmäsiirto-
20033: paineen siihen nähden ja äkkiarvaamatta vai- jen osalta tulisi myös lainsäädännöllisesti val-
20034: keuttaa kunnallista taloutta. Tilikauden muut- mistautua.
20035: tamisten yhteydessä jää lisäksi todellisuudessa Ehdotamme perusteluihin viitaten,
20036: yksi kiinteistöön kohdistuva kunnallisvero mää-
20037: räämättä. Kun omistaminen on todellisuudessa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20038: kiinteistön kunnallisverotuksen pohjana edel- lakiehdotuksen:
20039: leenkin, ei niille verovelvoHisille, jo~Lla on
20040:
20041:
20042: Laki
20043: verotuslain muuttamisesta.
20044: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä dolrlukuuta 1958 annetun verotus-
20045: lain (482/58) 2 §:n 3 momentti ja lisätään lain 2 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
20046:
20047: 2 §.
20048: estämättä, sen kolhtuullisen määrän, josta vero-
20049: Älköön sen johdosta, että tilitkautta on muu- velvolliselle on aikaisempana verotusvuonna
20050: tettu, verovelvolliselle kuitenkaan miltään vuo- toimitettavan kunnallisverotuksen yhteydessä
20051: delta jätettäkö määräämättä veroa omaisuuden veroa maksuunpantava. Tämä määrä otetta-
20052: perusteeMa ja kunnallisveroa kiinteistöstä vaik- koon huomioon verotusta tilikauden päättymis-
20053: ka kiinteistö luettaisiinkin liiketulolähteeseen vuodelta suoritettaessa, kiinteistöäyrien määrää
20054: kuuluvaksi. kuitenkaan lukuun ottamatta. Jos jossakin !kun-
20055: Mikäli verovelvollinen tilikauttaan muutta- nassa jokin verovelvollisten ryhmä tilikausiaan
20056: malla aiheuttaisi vähintään 500 000 veroäyrin siirtämällä aiheuttaisi yhteensä vähintään
20057: määrän siirtymisen myöhempänä verotusvuonna 2 000 000 veroäyrin siirtymisen olkoon laki
20058: toimitettavan kunnallisverotuksen yhteyteen sama vaikka siirtyminen yksityisen verovelvolli-
20059: kuin jos tilikautta ei olisi muutettu, verolauta- sen osalta jäisi mainittua 500 000 veroäyrin
20060: kunta määrätiköön, tämän pykälän säännösten määrää vähäisemmäksikin.
20061:
20062:
20063: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
20064:
20065: Mikko Vainio. Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
20066: 427
20067:
20068: IV,56.- Lak.al. n:o 94.
20069:
20070:
20071:
20072:
20073: Vainio ym.: Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta.
20074:
20075:
20076: E d u s k u n n a 11 e.
20077: Harkintaverotuksen muuttaminen on ollut edelleen on melko suuressa maarm mahdolli-
20078: pitkään aktuelli. Se olisikin syytä poistaa omaan suus tulostensa säätelyyn ja se ilman harkinta-
20079: asumiseen varsinaisesti käytettyjen kiinteistöjen verotusmahdollisuutta saattaa muodostua jos-
20080: osa:lta (ei kesäasuntojen) sekä niiden liikkeiden kus kunnallistaloudeHe haitalliseksi.
20081: osalta, joiden äyrimäärällä ei ole sanottavaa Ehdotamme perusteluihin viitaten,
20082: mel"'kitystä !kunnallisen talouden stabiliteettiin.
20083: Suurilla yrityksillä harkintaverotuksen säilyt- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20084: täminen lienee edelleen paikallaan, koska niillä lakiehdotuksen:
20085:
20086:
20087: Laki
20088: verotuslain muuttamisesta.
20089: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotus-
20090: lain ( 482/58) 72 § :n 1 momentin 4) kohta sekä 2 momentti näin !kuuluviksi:
20091:
20092: 72 §. teella verotus on toimitettava ( harkintavero-
20093: ·tus).
20094: 4) jos kunnallisverotusta toimitettaessa liik- Harkintaverotusta älköön sovellettako liik-
20095: keestä tai muusta kiinteistöstä kuin omakoti- keestä saatuun tuloon ellei edellä mainituin
20096: talosta tai sellaisen yhteisön kiinteistöstä, jonka tavoin harkittu määrä ylitä 100 000 veroäyriä
20097: osakkaat tai jäsenet käyttävät omina varsinai- eikä muutenkaan viitenä ensimmäisenä vero-
20098: sina asuntoinaan seitsemääkymmentä prosent- vuotena liikkeen perustamisesta iukien, mikäli
20099: tia tai enemmän yhteisön kiinteistöllä omista- Hikettä ei voida katsoa perustetun ennestään
20100: man rakennuksen huoneustojen pinta-alasta, olemassa olevan liikkeen toiminnan jatkamista
20101: taikka varsinaisesta maata:lousikiinteistöstä saa- varten. Tämän ,säännöksen estämättä määrättä-
20102: tu edellä säädetyin - - - - - - - - , köön kuitenkin aina kunnallisvero !Hketuloläh-
20103: harkittava se kohtuullinen määrä, jonka perus- teeseen luettavasta kiinteistöstä.
20104:
20105:
20106: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
20107:
20108: Mikko Vainio. A. R. Sainio.
20109: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
20110: Pekka Vennamo.
20111: 428
20112:
20113: IV,57.- Lak.al. n:o 95.
20114:
20115:
20116:
20117:
20118: Borg ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta.
20119:
20120:
20121: E d u s kun n a 11 e.
20122:
20123: Auto-, moottoripyörä- ja moottorivenekilpai- Nykyään tuskin enää vedotaan vanhentunee-
20124: luja ja näytöksiä järjestävät maassamme vapaa- seen käsitykseen, että moottoriurheilu olisi
20125: ehtoiset, aatteelliset yhdistykset, seurat ja ker- urheiluna vähempiarvoista kuin jokin muu ur-
20126: hot, joiden päämääränä on edistää oman alansa heilumuoto. Se on urheilullisesti erittäin vaati-
20127: urheilumuodon kehitystä, kasvattaa jäsenistään vaa niin fyysisen kuin henkisenkin kunnon suh-
20128: liikennekulttuurin vaatimuksista selvillä olevia, teen. Tämän urheilumuodon väheksyjille voi-
20129: taitavia ja huolellisia ohjaajia ja tehdä omalta daan lisäksi korostaa sitä huomattavaa hyötyä,
20130: osaltaan sitä liikenneturvallisuustyötä, jota Ta- minkä moottoriharrastelu antaa liikennekulttuu-
20131: paturmantorjunta ry:n liikennejaosto TALJA ja rin hyväksi kasvattamalla taitavia ja vastuun-
20132: eräät moottoriurheilujärjestöt sen jäseninä maas- tuntoisia ohjaajia ja moottorin salaisuuksista
20133: samme vapaaehtoisin voimin hoitavat. Tarkoi- selvillä olevia henkilöitä. Viimeksi mainitulla
20134: tusperiensä toteuttamiseksi moottorijärjestöt pi- taidolla on huomattava merkitys myöskin
20135: tävät kilpailuja, näytöksiä ja liikennekilpailuja, talouselämällemme, maatalous siihen luettuna,
20136: kokouksia, luentoja ja koulutustilaisuuksia sekä sillä motorisoitumisen yhä jatkuessa moottori-
20137: harjoittavat liikenneturvallisuustyötä ja sitä tietous ja harrastelulla hankittu taito tulevat
20138: edistävää valistustoimintaa kerhoilloissa, juhla- aina vain ,tärkeämmiksi. Näiden järjestöjen jäse-
20139: tilaisuuksissa ja nuorisolle tarkoitetuissa liiken- nissä ei myöskään ole liikenneturvallisuutta
20140: neopetustilaisuuksissa. Jatkuvasti yhä enemmän vaarantavia maantiegangstereita ja hurjasteli-
20141: motorisoituvassa yhteiskunnassamme tätä työ- joita, kuten joskus kuulee väitettävän; sen
20142: kenttää riittää. osoittavat liikennetilastomme.
20143: Näiden yhdistysten, joita eri auto-, moottori- Leimaveron säätämistä moottorikilpailuille
20144: pyörä- ja moottorivenejärjestöissä on useita on perusteltu sillä virheellisellä käsityksellä,
20145: satoja ja joiden yhteinen henkilöjäsenmäärä on että moottoriurheilu olisi liike- tai ammattilais-
20146: noin 65 000, ainoana tulolähteenä ovat maksul- urheilutoimintaa. Tämä ei suinkaan pidä paik-
20147: liset kilpailut tai näytökset, joista saaduilla tu- kaansa, päin vastoin moottoriurheilu on har-
20148: loilla edellä lueteltuja tarkoitusperiä voidaan rastajalleen varsin kallista. Sen avulla ei Suo-
20149: käytännössä toteuttaa ja edistää. Liikennekult- messa pyritä eikä pystytäkään voitontavoitte-
20150: tuurin ja liikenteen turvallisuuden edistäminen luun.
20151: sekä nuorison vetäminen pois kaduilta heitä
20152: kiinnostavaan, ohjattuun moottoriharrasteluun Huomattakoon vielä, että taviurheilu toto-
20153: lienevät toimintamuotoja, jotka jokainen kun- peleineen on kautta aikojen ollut leimaverosta
20154: non suomalainen on valmis hyväksymään. Val- vapaa, samoin ratsastusurheilu. Kun hevoskanta
20155: tiovalta ei kuitenkaan tue näitä järjestöjä avus- vähenee yhä suuremmassa mitassa, ei liene mi-
20156: tuksin, kuten monia muita vapaaehtoisia kan- tään perusteita pitää moottoriurheilua tekniikan
20157: salaisjärjestöjä, joiden tarkoituspetät ovat ylei- kehityksen eräänä ilmentymänä huonommassa
20158: sesti hyväksyttäviä, vaan päinvastoin tuottaa asemassa kuin hevosurheilun eri muotoja.
20159: haittaa niiden toiminnalle leimaveron avulla. Hallituksen 23. 8. 1935 eduskunnalle anta-
20160: Yhdistykset joutuvat nimittäin maksamaan man leimaverolain muutosesityksen peruste-
20161: pääsylipputuloistaan auto- ja moottoripyöräkil- luissa mainittiin muun muassa seuraavaa: "Voi-
20162: pailujen osalta 15 % ja moottorivenekilpailujen massaolevan leimaverolain mukaan auto- ja
20163: osalta 10 % leimaveron, jonka johdosta järjes- moottoripyöräkilpailuista suoritettava 15 % :n
20164: töjen mahdollisuudet aatteellisten tehtäviensä leimavero on suuressa määrin vaikeuttanut toi-
20165: hoitamiseen huomattavasti vähentyvät. mintaa yleensä moottoriurheilun alalla. Tämän
20166: IV,57.- Borg ym. 429
20167:
20168: urheilumuodon, sellaisena kuin sitä kilpailu- luihin." Näihin silloisen hallituksen perustelui-
20169: muodossa harrastetaan, tarkoituksena on kas- hin sisältyvät tosiasiat pätevät tänäkin päivänä.
20170: vattaa ja kouluttaa kokeneita ja varmoja moot- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20171: torimiehiä ja mm. kohottaa liikennekulttuuria nioittaen,
20172: maassamme, sitä paitsi moottorikilpailuja ei
20173: Suomessa voida rinnastaa suurissa moottori- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20174: teollisuusmaissa pidettäviin ammattilaiskilpai- lakiehdotuksen:
20175:
20176:
20177:
20178: Laki
20179: leimaverolain muuttamisesta.
20180: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimavero-
20181: lain (662/43) 59b §:n, sellaisena kuin se on 26 päivänä kesäkuuta 1959 annetussa laissa
20182: (271/59), 2 momentin 4 kohta, jolloin mainitun momentin nykyiset 5 ja 6 kohdat muuttu-
20183: vat vastaavasti 4 ja 5 kohdiksi, sekä muutetaan sanotun momentin viimeinen lause ja 59 c §:n,
20184: sellaisena kuin se on 26 päivänä kesäkuuta 19 59 annetussa laissa ( 271/59), 1 momentin 12
20185: kohta näin kuuluviksi:
20186:
20187: 59 b §. pailut, lukuun ottamatta sellaisia, joihin osal-
20188: listuu ammattilaisurheilijoita. Veroa ei kuiten-
20189: kunkin 4 ja 5 kohdassa mainitun perusteen kaan mene, milloin jalkapallo-, jääkiekko-, kori-
20190: osalta viisi sadalta sisäänpääsyyn vaadittavasta pallo- tai muussa niihin verrattavassa joukkue-
20191: maksusta. ottelussa vain toisen osapuolen joukkueessa
20192: esiintyy ammattilaisurheilijoita.
20193: 59 c §.
20194: Tässä luvussa säädetystä leimaverosta ovat
20195: vapaat:
20196: Tämä laki tulee voimaan päivänä
20197: 12) voimistelu- ja urheiluesitykset sekä -kil- kuuta 197 .
20198:
20199:
20200: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
20201:
20202: Olavi Borg. Pirkko Aro.
20203: 430
20204:
20205: IV,58.- Lak.al. n:o 96.
20206:
20207:
20208:
20209:
20210: Kantola ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 13 §:n kumoami-
20211: sesta.
20212:
20213:
20214: E d u s k u n n a 11 e.
20215:
20216: Leimaverolain 13 §:n mukaan on asiakirjat, tottuneet as1ounaan tuom1o1stU1m1ssa. Valitus-
20217: jotka annetaan eräille tuomioistuimille, varus- kirjelmä lähetetään usein juuri ennen määräajan
20218: tettava lehtilukuun katsomatta ns. liiteleimalla. umpeenkulumista postitse tuomioistuimeen,
20219: Tämä liiteleima on kihlakunnan- ja raastuvan- mikä aiheutuu siitä, ettei alempi tuomioistuin
20220: oikeuteen annettavissa asiakirjoissa yksi markka, ehdi saada pöytäkirjoja riittävän ajoissa val-
20221: hovioikeuteen 2 markkaa ja korkeimpiin oikeuk- miiksi. Jos valituskirjelmästä puuttuvat liitelei-
20222: siin 3,50 markkaa. Rikosasioissa leimaa ei pe- mat, ei viranomainen, jolle valitus on osoitettu,
20223: ritä. Säännöksen tarkoituksena oli alunperin voi ottaa sitä vastaan, vaan se palautetaan täy-
20224: estää asianosaisia antamasta tuomioistuimiin tur- dennettäväksi. Valitusaika ehtii edestakaisessa
20225: hia asiakirjoja, mutta tähän suuntaan säännös postinkulussa mennä umpeen, jolloin valitusta
20226: ei ole kuitenkaan vaikuttanut. Leimamerkkien ei enää tutkita ja seurauksena on oikeuden me-
20227: ostaminen ja kiinnittäminen on asianosaisen netys.
20228: omana velvollisuutena. Tuomioistuimelle aiheu- Valtiontalouden kannalta ei liiteleimalla juuri
20229: tuu paljon turhaa työtä, koska sen on tarkastet- ole merkitystä. Sitä peritään juttua kohti keski-
20230: tava, että leimamerkit on kiinnitetty asiakirjoi- määrin .5-1.5 markkaa. Voidaan arvioida veron
20231: hin, ja sen jälkeen tehtävä ne mitättömiksi. vuotuiseksi tuotoksi noin 100 000-1.50 000
20232: Sen jälkeen kun asiakirjojen lähettäminen markkaa. Tämänkin vuoksi turha liiteleimavero
20233: postitse myös tuomioistuimiin tehtiin mahdolli- olisi poistettava ja siten helpotettava vähäva-
20234: seksi, saattaa pakollisen liiteleiman puuttumi- raisten oikeudenhakijain asioiden hoitoa.
20235: nen johtaa oikeuden menetykseen. Näin käy Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
20236: varsinkin silloin kun asianosainen itse ei varat-
20237: tomuuden vuoksi voi ottaa asianajajaa, vaan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20238: hoitaa itse asiansa. Säännöksen olemassaolosta lakiehdotukse1z:
20239: eivät nimittäin tiedä muut kuin ne, jotka ovat
20240:
20241:
20242: Laki
20243: leimaverolain 13 §:n kumoamisesta.
20244: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20245:
20246: Täten kumotaan 6 päivänä elokuuta 1943 kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1966 anne-
20247: annetun leimaverolain ( 662/4 3 ) 13 §, sellaisena tussa laissa ( 669/66).
20248:
20249:
20250: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
20251:
20252: Lauri Kantola. Aarne Koskinen. Veikko Salmi.
20253: Pauli Puhakka. Toivo .Äsvik. Ensio Laine.
20254: P. Liedes. Aarne Pulkkinen. Niilo Nieminen.
20255: Heimo Rekonen. Heikki Mustonen.
20256: 431
20257:
20258: IV,59.-Lak.al. n:o 97.
20259:
20260:
20261:
20262:
20263: H. Linna ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta.
20264:
20265:
20266: E d u s k u n n a II e.
20267:
20268: Maatilatalouden ulkoinen rationalisointi on suhteista eikä sen tueksi voida esittää nykyi-
20269: sen kehittymisen välttämätön edellytys. Maan- sin mitään perusteluja. Leimaveroprosentti
20270: käyttöpolitiikkamme tärkeimpiin tehtäviin kuu- kiinteistökaupoissa oli ennen sotia 1 %-3 %.
20271: luukin maa- ja metsätalouskiinteistöjen koon Kiinteistön luovutuksen yhteydessä perittävä
20272: suurentaminen ja tilusjärjestelyjen helpottami- leimaveroprosentti olisikin alennettava ainakin
20273: nen. Tähän päämäärään pääsemistä ei saisi vai- samaksi kuin arvopaperien eli 1.2 prosentiksi.
20274: keuttaa veropoliittisin toimenpitein. Voimassa Voimassa olevan lain mukaan peritään kiin-
20275: olevan leimaverolain muuttaminen olisi tällöin teän omaisuuden yhteydessä tapahtuvan irtai-
20276: ensisijainen toimenpide, koska siinä on us·eita men omaisuuden luovuttamisestakin leimavero
20277: rationalisointia vaikenttavia säännöksiä, jotka kiinteistön kauppahinnan osana. Tämä on vas-
20278: ovat erityisesti rasittaneet maatalouselinkeinoa toin irtaimen omaisuuden kaupassa muutoin voi-
20279: ja jarruttaneet sen kehitystä. Yksityismaakomi- massa olevia säännöksiä ja yleisiä periaatteita.
20280: tea ja maatalouskomitea (mietintö I 1967) Säännöksen tarkoituksena on ollut estää vero-
20281: ovatkin kiinnittäneet mietinnössään huomiota tuksen kiertäminen siten, että myydyn irtaimen
20282: edellämainittuihin leimaverolain epäkohtiin. osalle laskettaisiin suurin osa kauppahinnasta.
20283: Kiinteän omaisuuden luovutuksesta suoritet- Kiertämismahdollisuus on kuitenkin lain mu-
20284: tavat leimaverot ovat erittäin korkeat vaihdel- kaan poistettu siten, että verojohtajalta on han-
20285: len 2-6 % :iin myydyn omaisuuden arvosta ja kittava todistus kiinteistön verotusarvosta. Ai-
20286: ostajasta riippuen. Verokanta on näin ollen koinaan ehkä tarpeellinenkin säännös on siten
20287: huomattavasti korkeampi kuin arvopaperien - menettänyt merkityksensä, joten se olisi pois-
20288: esimerkiksi asunto-, teollisuus- ja osakeyhtiöiden tettava.
20289: osakkeiden - ilman arvopaperipörssin välitystä Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen ehdo-
20290: tapahtuvan luovutuksen yhteydessä perittävä tamme,
20291: 1.2 %. Näiden omaisuusarvojen asettaminen eri että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20292: asemaan johtuu sota-ajan poikkeuksellisista olo- lakiehdotuksen:
20293:
20294:
20295: Laki
20296: leimaverolain muuttamisesta.
20297: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimavero-
20298: lain (662/43) 16 §,sellaisena kuin se on muutettuna 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetulla
20299: lailla (332/56), sekä kumotaan lain 22 § seuraavasti:
20300:
20301: 16 §.
20302: Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirja sentin suutuisin leimamäärin kiinteistön luovu-
20303: on lainhuutoa haettaessa varustettava 1.2 pro- tushinnan määrästä.
20304:
20305: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
20306:
20307: Heimo Linna. Paavo Niinikoski. Juhani Saukkonen.
20308: Mikko Kaarna. Reino Kangas. Orvokki Kangas.
20309: 432
20310:
20311: IV,60.- Lak.al. n:o 98.
20312:
20313:
20314:
20315:
20316: Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta.
20317:
20318:
20319: Ed u s kun n a '1 J e.
20320:
20321: Ldmaverolain (662/43) 30 §:ssä on sää- jakautuivat 6-2. Tällä päätöksellä ei asian-
20322: detty kiinteistön omistusoikeuden siktoa koske- omaisen katsottu •saaneen maanostdlainaa sil-
20323: van •luovutuskirjan verovapaudes.ta määrätyissä ·loin, kun aikaisemmalle om1stajaile myönnetty
20324: tapauks1ssa. Pykälän 1 mom:n 4 kohdassa on laina hänelle siirrettiin.
20325: säädetty, että luovutuskirja on verovapaa sil- Ei ole aihetta ihmetellä, että mainittu .tul-
20326: loin, kun luovutus .tapahtuu vastaa,nottajalle, kinta on syntynyt äänestyksellä. Maanosto- ja
20327: joka luovutetun ti•lan, sen osan tai alueen hank- sisarosuuus·lainahan ei siirry automaattisesti eitkä
20328: kimista varten on saanut asutuslainsäädännön edes kauppakirjan ehdoillakaan uude1le omista-
20329: mukaisen maanosto- tai sisarosuuslainan. Saman jalle, vaan siitä on tehtävä hakemus asianomai-
20330: pykälän 2 mom:ssa on edelleen ·säädetty, ettei selles asutusviranomaiselle, joka päättää lainan
20331: luovutuSJkirja ole le1maverosta vapaa kuin siltä siirtämisestä. Sitä ei myöskään aina siirretä.
20332: osalta kauppahintaa, mikä asianomaisten asutus- Siirto tapahtuu yleensä samoilla ehdoilla kuin
20333: viranomaisten antamalla .todistuksella on selvi- uuden lainan myöntäminen. Saman.Jaatuinen on
20334: tetty olevan sellaisen alueen taikka, jos luovu- menettely valtion kauppahintasaamrsen siirtämi-
20335: tettu tila, sen osa tai alue on r:likennettu, sellai- rsen osalta uudelle omistajalle. Luovurtus!kirjassa
20336: .sen alueen ja sillä olevien rakennusten osalle, määrätylle saajalle on kuitenkin sama asia,
20337: mikä vastaanottajalle asutuslainsäädännön no- saako hän lainan siirrettynä tai kokonaan
20338: jalla enintään olisi voitu antaa. uutena lainana. Kummassakin tapauksessa on
20339: Edellä esitetty säännös on ollut erittäin tar- leimaverovapauden 'Saanti samoin perustein
20340: peellinen mm. tilojen elinkelpoisuuden edistä- edellytyksenä tilan hankinnalle. Välttämättä olisi
20341: misen vuoksi. Eihän ole syytä verottaa Hsäm:lii- ·samoin meneteltävä silloin, kun luovutettavaan
20342: den hankintaa eikä vähävaraisten .tilattomaan tilaan kiinnitetty asutuslainsäädännön mukainen
20343: väestöön kuuluvien maanostoa. tilan kauppahintasaatava siktyy luovutuksen
20344: On kuitenkin ilmeinen epäkohta siinä, ettei saajalle.
20345: asutuslainsäädännön mukaisen maanosto- ja si- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
20346: sarosuuslainan siirtymisen yhteydessä leimave- ehdotamme,
20347: r.ovapautta anneta. Tällainen menettely johtuu
20348: KHO:n tulkinnasta (9. 12. 1959 taltio 7588). että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20349: Mainittu päätös on tehty Korkeimmassa hallin- lakiehdotuksen:
20350: to-oikeudessa äänestyksen jälkeen, jossa äänet
20351:
20352:
20353: Laki
20354: leimaverolain muuttamisesta.
20355: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimavero-
20356: lain ( 662/43) 30 § :n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on 5 päivänä marraskuuta
20357: 1954 annetussa laissa ( 402/54), näin kuuluvaksi:
20358: 30 §.
20359: Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirja 4) Kun luovutus ,tapahtuu vastaanottajalle,
20360: on leimaverosta vapaa: jotka luovutetun tilan, sen osan tai alueen hank-
20361: IV,60.- Pekkarinen ym. 433
20362:
20363: kimista varten on saanut asutushinsäädännön säädännön mukainen laina tai vattion ·kauppa-
20364: mukaisen maanost:IO- tai 5isarosuus•lainar. taikka, hintasaaminen.
20365: jolle on siirretty tilaan kiinnitetty asutU5lain-
20366:
20367:
20368: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
20369:
20370: Pentti Pekkarinen. Esko Härkönen. Sylvi Saitno.
20371: Pentti Poutanen. Mikko Jokela. Pekka Vilmi.
20372:
20373:
20374:
20375:
20376: 55 156/72
20377: 434
20378:
20379: IV,61.- Lak.al. n:o 99.
20380:
20381:
20382: Tarjanne ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta.
20383:
20384:
20385: E d u s k u n n a 11 e.
20386:
20387: Voimassa olevan [eimaverolain säännösten verokustannuksia ja lisää siitä johtuvia haitalli-
20388: mukaan kiinteän omaisuuden omistusoikeuden sia vaikutuksia.
20389: luovutuskirjasta on lainhuutoa haettaessa suo- Voimakkaan taloudellisen kehityksen aikaan-
20390: ritettava leimaveroa seuraavat määrät: saamiseksi on tarpeen, että kiinteistöjen sekä
20391: Kultakin täydeltä :niihin sidotun pääoman samoin kuin omaisuu-
20392: Omaisuuden arvon ollessa markalta den liikkuvuus yleensä on vilkasta ja että
20393: enintään 3 000 markkaa 4 penniä kiinteän omaisuuden siirto on helposti ja es-
20394: yli 3 000 markkaa, mutta teettömästi toteutettavissa. Kiinteistön saan-
20395: ei yli 20 000 markkaa 5 penniä nosta suoritettava leimavero on meillä kansain-
20396: yli 20 000 markkaa 6 penniä välisestikin korkea. Esim muissa pohjoismais-
20397: sa vastaavan veron määrä on 0.6-2 % kaup-
20398: Leimavero korotettiin sanottuihin määriin pahinnasta. Vero rasittaa näin ollen suomalai-
20399: vuonna 1956 tehdyllä lainmuutoksella. Muu- sia yrityksiä muiden pohjoismaiden yrityksiä
20400: toksen syynä oliva;t valtion silloiset rahatalou- ankarammin, tuotannon uudelleen järjestely on
20401: delliset vaikeudet. Leimavero on korotuksen meillä tämän takia vaikeammin toteutettavis-
20402: vuoksi muodostunut kiinteistokauppojen yhtey- sa jne.
20403: dessä kohtuuttomaksi rasitu1kseksi var,sinkin Verokannan 1rorkeuteen on viimeksi kiinni-
20404: kun kiinteistöjen hinnat ova,t jatkuvasti nous- tetty huomiota ldmaverotuksen uudistamistai-
20405: seet. Useissa tapauksissa leimavero on saattanut mikunnan 9. 6. 1971 valmistuneessa mietin-
20406: olla suorastaan esteenä kiinteistön hankkimisel- nössä (kom.miet. 1971: B 58). Siinä on osaksi
20407: le, minkä lisäksi kohtuuttoman korkea vero on edellä mainituilla perusteilla ehdotettu, että ve-
20408: voinut hou!kutella vilpillises,ti kiertämään veroa. rokanta alennettaisiin kolmeen ( 3) prosenttiin
20409: Toisaalta ovat taasen ne tapaukset, joissa leima- kiinteistön käyvän arvon ollessa enintään
20410: vero on suoritettava neljän prosentin mukaan, 50 000 markkaa ja viiteen ( 5) prosenttiin sa-
20411: käyneet kiinteistöjen arvonnousun vuoksi yhä notun määrän ylittävältä osalta.
20412: harvinaisemmiksi. Lisäksi on huomattava, että Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20413: leimavero on maksettava paitsi maapohjasta ja nioittavasti,
20414: rakennuksista myös kiinteän omaisuuden kanssa
20415: samanaikaisesti luovutettavasta irtaimesta omai- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20416: suudesta. Tämä luonnollisesti korottaa leima- lakiehdotuksen:
20417:
20418: Laki
20419: leimaverolain muttamisesta.
20420: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elökuuta 1943 annetun leimavero-
20421: lain 16 §, sellaisena kuin se on 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetussa laissa ( 332/56), näin
20422: kuuluvak·si:
20423: 16 §.
20424: Kiinteän omaisuuden luovutuskirjaan on kiin- kejä määrä, joka vastaa :neljä ( 4) prosenttia
20425: nitettävä, kun lainhuutoa haetaan, leimamerk- omaisuuden arvosta.
20426:
20427: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
20428:
20429: Pekka Tarjanne. Olavi Borg. Pirkko Aro.
20430: 435
20431:
20432: IV,62.- Lak.al. n:o 100.
20433:
20434:
20435:
20436:
20437: Vilmi ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta.
20438:
20439:
20440: E d u s k u n n a 11 e;
20441:
20442: Maatilojen rakenteen parantaminen, elinkel- ettei leimaverovapautta anneta silloin, kun luo-
20443: poistaminen ja koon suurentaminen on ylei- vutuksen yhteydessä siirretään asutuslainsäädän-
20444: sesti hyväksytty maapoliittinen tavoite. Tästä nön mukainen maanostolaina luovutuksen saa-
20445: huolimatta valtio edelleen verottaa lisämaan- jalle. Päätös syntyi äänimäärin 6-2.
20446: ostoa edellyttäen, ettei myönnä tähän tarkoi- Enemmistö ei siis ole tulkinnut lainan siirtoa
20447: tukseen maankäyttölainaa. Leimavero, joka koh- lainan saamiseksi, vaikka lainan saajalle se on
20448: distuu suurelta osalta myös tilojen rakenne- yksi ja sama asia. On epäjohdonmukaista, että
20449: rationalisointia edistäviin kauppoihin, on kehi- valtio sekä edistää että jarruttaa maatilojen ra-
20450: tystä suuresti hidastava vero. kennerationalisointia. Johdonmukaisuuden saa-
20451: Tällä hetkellä annetaan maakauppoihin lei- vuttamiseksi olisi leimaverolaki niin muutet-
20452: maverovapaus leimaverolain 30 § :n 1 momentin tava, että kaikki maatilojen rakennetta paranta-
20453: 4 kohdan mukaisesti silloin, kun luovutus ta- vat ja pirstoutumista estävät kiinteistö- ja määrä-
20454: pahtuu vastaanottajalle, joka luovutetun tilan alakaupat olisivat leimaverosta vapaita.
20455: tai alueen hankkimista varten on saanut asutus- Edellä sanotun perusteella. kunnioittaen eh-
20456: lainsäädännön mukaisen maanosto- tai sisar- dotamme,
20457: osuuslainan.
20458: Korkein hallinto-oikeus on äänestyksen jäl- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20459: keen 9. 12. 1959 ottanut sellaisen tulkinnan, lakiehdotukserz:
20460:
20461:
20462:
20463: Laki
20464: leimaverolain muuttamisesta.
20465: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain
20466: (622/43) 30 §:n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on 5 päivänä marraskuuta 1954 an-
20467: netussa laissa (402/54), näin kuuluvaksi:
20468:
20469: 30 §.
20470: :i1
20471: jalle myönnetään maankäyttö- tai maatalouden
20472: .,
20473: perusluottolain mukainen maanosto- tai sisar-
20474: 4) kun luovutus tapahtuu vastaanottajalle, osuuslaina taikka, jolle on tällainen laina luo-
20475: jonka ennestään omistama maatila rakenteelli- vutuksen yhteydessä siirretty.
20476: sesti paranee tai suurenee tahi, jos vastaanotta-
20477:
20478:
20479: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
20480:
20481: Pekka Vilmi. Niilo Koskenniemi. Taisto Tähkämaa.
20482: Mikko Jokela. Aulis Sileäkangas. Matti Ruokola.
20483: Paavo Niinikoski. Matti Mattila. Reino Kangas.
20484: Ahti Pekkala. Heimo Linna. Paavo Väyrynen.
20485: 436
20486:
20487: IV,63.- Lak.al. n:o 101.
20488:
20489:
20490:
20491:
20492: Aitio ym.: Ehdotus l11iksi liikevaihtoverolain muuttamisesta.
20493:
20494:
20495: Ed u s kun n a 11 e.
20496:
20497: Voimassa olevan liikevaihtoveralain 39 S:n takautuvastl viideltä vuodelta. Mikäli kiveä
20498: 1 momentin c kohdan mukaan on seuraavien myyvä louhimo voisi periä ostajilta takakäteen
20499: tavaroiden myynti ja maahantuonti verova- lisähintaa liikevaihtoveroa edustavan määrän,
20500: paata: maa, hiekka, sora ja kivi sellaisenaan, voisi kiven ostaja (jalostaja) vähentää vastaa-
20501: seulottuna, louheena ·tai murs•keea.a. van määrän vero1staan suorittaessaan liikevaih-
20502: Täm!ln mukaisesti on mm. liikevaihtovero- toveroa myymistään tavaroista.
20503: 'konttorin Julkaisemassa liikevaihtoverotiedo. Kun lakia säädettäessä tarkoituksena on ollut
20504: tuksia nimisessä julkaisussa n:o 7 (2. 12. 196.3) säilyttää kaikki nk. raakakivi kuten myös
20505: tiedotettu, että verovelvollisia eivät ole kivi- murske, joka jo on koneellisesti käsitelty, ver-a-
20506: louhimot. Samanmukaiset ohjeet on saatu myös vapaana, olisi lakia niin selvennettävä, että al-
20507: eräiltä verovlranomaisiha, kun :heiltä on asiaa lkuperliinen tarkoitus saavutettaisiin. Tässä tar-
20508: tiedusteltu. koituksessa olisi asianomaiseen lainkohtaan li-
20509: Kuitenkin on aia.akin eräässä tapauksessa sättävä selvennys siten, että myös kalliosta tai
20510: tästä poiket'l!n kivilouhimo, joka kalliota rä- ldvestä räjäyttämällä tai kiilaamaila otettu ja
20511: jäyttämällä ja kiilaamaila irrottaa kiveä, ase- käsitelty kivi olisi verovapaa.
20512: tettu verovelvolliseksi. Louhimo on myynyt ki- Edellä esitetyn perusteella eqdotamm~,
20513: veä hautakiviveistämöille ja muille kiviliik-
20514: keille (vain osa kivestä kelvollista), jotka tuot- että Eduskunta hyvaksyisi seuraavan
20515: teiden loppuhinnasta maksavat liikevaihtove- lakiehdotuksen:
20516: ron. Liikevaihtovero on tuomittu maksettavaksi
20517:
20518:
20519:
20520: Laki
20521: liikevaihtoverolain muqttami~st,.
20522: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan j päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihto-.
20523: verolain (532/63) 3 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
20524:
20525: l s.
20526: Verotonta on seuraavien tavaroiden myynti lottuna, louheena tai m\l!S'keena; ei kuitenkaan
20527: ja maahantuonti: silloin, :kun niiden myynti tai maahantuonti ta.
20528: pahtuu pakkauksissa tai muissa ldllaisissa vähit.
20529: c) maa, hiekka, sora ja kivi, sellaisenaan, rä- täismyyntierissä;
20530: jäyttämällä tai kiilaamaila käsiteltynä tai seu-
20531:
20532:
20533: Helsingl$3ii 14 päivinä helmikuuta 1~7.2 •.
20534:
20535: Paavo Aitio. A-L. Tiebo. Veikk& Salmi.
20536: Toiw Asvik. Pauli Puhakka. Veikko Saarto.
20537: Kaisu Weckman.
20538: 437
20539:
20540: IV,64.- Lak.al. n:o 102.
20541:
20542:
20543:
20544: Borg: Ehdotus laiksi liiketJtiihtoverolttin muuttamisesta.
20545:
20546:
20547: E d u s k u n n a 11 e.
20548:
20549: Voimassa oleva liikevaihtoverolaki rakentuu Kaikissa Skandinavian maissa samoin kuin
20550: periaatteelle, jonka mukaan tavaran vähittäis- Ranskassa, Länsi-Saksassa, Hollannissa ja Bel-
20551: myyntihintaan tulisi sisältyä veroa ainoastaan giassa mainittu uudistus on jo toteutettu. Ita-
20552: säädetyn veroprosentin mukainen määrä. Sa- lia aikoo siirtyä lisäarvonverojärjestelmään
20553: malla tavoin .tavaran maastaviennin tulisi olla vuonna 1972 ja Itävalta sekä Englanti vuonna
20554: kokonaan liikevaihtoverosta vapaata. Tätä pe- 1973. Todettakoon vielä, ettei Englannissa,
20555: riaatetta ei laissa kuitenkaan ole toteutettu Yhdysvalloissa eikä myöskään Itä-Euroopan
20556: johdonmukaisesti. Liikevaihtoveroa kannetaan maissa tuotantokoneista ym. !nvestoinneista
20557: myös tuotantotoiminnassa käytettävistä ko- kanneta ollenkaan liikevaihtoveroa.
20558: neista ja laitteista, työkaluista, poltto- ja voite- Maamme taloudellisen kehityksen kannalta
20559: luaineista, muoteista ja malleista ym. vastaa- ja ajatellen etenkin viennin kehitystä sekä tuon-
20560: vista tavaroista. Samoin tuotantorakennusten nin kanssa kilpailevaa kotimaista tuotantoa on
20561: sekä sähkön, kuljetusten jne. hintaan sisältyy välttämätöntä, että tuotannollinen toimintamme
20562: tarvikkeista ja verollisista työsuorituksista mak- pyritään asettamaan likevaihtoverotuksen osalta
20563: settua liikevaihtoveroa. Kun lueteltujen roo- sen kanssa kilpailevan ulkomaisen tuotannon
20564: tannantekijöiden hankintahintaa ei saada vä- kanssa tasaveroiseen asemaan. Tässä tarkoituk-
20565: hentää verollisesta myynnistä suoritettavan lii- sessa po. tuotantohyödykkeet olisi vapautettava
20566: kevaihtoveron määrää laskettaessa, liikevaihto- liikevaihtoverosta ja siten eliminoitava liike-
20567: vero siirtyy tuotantokustannuksen muodossa vaihtoveron kertaantuva vaikutus. Samalla tuo-
20568: edelleen lopputuotteen hintaan, minkä seurauk- 'tantoinvestointeihin tarvittava pääoma piene-
20569: sena liikevaihtovero kertaantuu. Liikevaihtove- nisi ja teollisuuden mahdollisuudet tuotta-
20570: roa joudutaan toisin ·sanoen maksamaan uudes- vuutta lisääviin laajentamis-, uusimis- ja ratio-
20571: rtaan sellaisesta lopputuotteen hinnan osasta, nalisointi-investointeihin paranisivat, mikä joh-
20572: josta vero on jo kerran suoritettu. taisi myös työllisyyden lisääntymiseen. Liike-
20573: Kilpailijamaissamme liikevaihtovero ei edellä vaihtoverolain 14 §:ää olisi em. syystä muu-
20574: kuvatulla tavalla kertaannu. Useimmissa Länsi- 'tettava siten, että verovelvollisen katsottaisiin
20575: Euroopan maissa on siirrytty ns. lisäarvonvero- hankkivan kaikki liiketoiminnassa käytettäväksi
20576: järjestelmään, jossa liikevaihtoveron kertaantu- tarkoitetut verolliset tavarat ja työsuoritukset
20577: minen estyy kokonaan. Järjestelmän mukaan laissa tarkoitettuun myyntitarkoitukseen.
20578: verovelvollinen saa vähentää kaikkien yritys- Edellä olevan perusteella ehdotan,
20579: 'toimintaansa varten hankkimiensa tavaroiden,
20580: myös tuotantorakennusten, hintaan sisältyneen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20581: liikevaihtoveron suoritettavan veron määrästä. lakiehdotuksen:
20582:
20583:
20584: Laki
20585: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
20586: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan joulukuun 5 päivänä 1963 annetun liike-
20587: vaihtoverolain (532/63) 14 § näin kuuluvaksi:
20588:
20589: 14 §. a) liiketoiminnan muodossa myytävät, muu-
20590: Myyntitarkoitukseen käytettäviksi tavaroiksi toin luovutettavat ja vuokrattavat tavarat,
20591: katsotaan: b) edellä mainituin rtavoin luovutettavien ja
20592: 438 IV,64.- Liikevaihtovel'Olain muuttaminen.
20593:
20594: vuokrattavien tavaroiden valmistuksessa tahi c) sanotuissa valmistus- ja työsuorituksissa
20595: 1 § :n 3 momentissa tarkoitetuissa työsuorituk- käytettävät työkalut, koneet, laitteet, muotit,
20596: sissa kulutettavat puolivalmisteet ja raaka-ai- mallit ja muut sellaiset tavarat.
20597: neet, poltto-, voitelu-, tarve- ja apuaineet ja
20598: muut niihin verrattavat tavarat, sekä
20599:
20600: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
20601:
20602: Olavi Borg.
20603: 439
20604:
20605: IV,65.- Lak.al. n:o 103.
20606:
20607:
20608:
20609:
20610: Eskman ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta.
20611:
20612:
20613: E d u s k u n n a 11 e.
20614:
20615: Voimassadievan liikevaihtoverolain 6 luvun yrittäjät joutuvat kirjanpitoa rtaitamattomina ja
20616: 47 §:n 2 momentissa varataan verovelvolliselle verolakeja tuntemattomina melkein aina kään-
20617: ehdoton oikeus selityksen antamiseen ennen- tymään asiantuntijoiden puoleen, jolloin seli-
20618: kuin veronoikaisu tai jälkiverotus voidaan hä- tyksen antamiseen varattu, monesti vain vii-
20619: nen kohdallaan suorittaa. Edellä mainitussa denkin päivän määräaika, on käytännössä
20620: lain kohdassa ei kuitenkaan ole tarkemmin osoittautunut liian lyhyeksi. Kirjanpidon tar-
20621: määritelty kuinka pitkä aika verovelvolliselle kastus suo:itetaan tavallisesti aina kolmen vuo-
20622: on selityksen antamiseen varattava. Niinpä den ajalta, jota työtä on usein suorittamassa
20623: käytäntö on maan eri liikevaihtoverotoimisto- kaksikin tarkastajaa viikon ajan, joten on täy-
20624: jen kohdalla erittäin kirjavaa, jolloin hallin- sin kohtuutonta vaatia selitystä kolmen vuo-
20625: nollinen määräaika saattaa liikevaihtoverotoi- den ajalta laadittuun, kirjanpidon tarkastus-
20626: mistoista riippuen vaihdella 3-21 päivään. kertomukseen, viiden päivän aikana.
20627: Niinpä monet verovelvolliset joutuvat melko Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20628: usein suoranaisesti veroviranomaisten armoille
20629: selityksen antamiseen varatun, llian lyhyen ajan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20630: vuoksi. Varsinkin maaseudulla toimivat pikku lakiehdotuksen:
20631:
20632:
20633: Laki
20634: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
20635: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihto-
20636: verolain (532/63) 47 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi: ,
20637:
20638: 47 §. antamiseen asiassa. Veronoikaisu ja jälkivero-
20639: tus voidaan toimittaa J;Dyös kalenterivuodelta
20640: Veronoikaisua ja jälkiverotusta älköön toimi- tai joltakin muulta verokautta pitemmältä
20641: tettako ennen kuin verovelvolliselle tai 1 mo- ajalta. Verovelvolliselle varattua selityksen
20642: mentissa mainitussa tapaUJksessa verovelvollisen antoaikaa älköön määrättäkö 21 päivää lyhyem-
20643: kuolinpesälle on varattu tilaisuus selityksen mäksi.
20644:
20645:
20646: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
20647:
20648: Margit Eskman. Aune Salama.
20649: 440
20650:
20651: IV,66.- Lak.al. n:o 104.
20652:
20653:
20654:
20655:
20656: Kainulain~n yro.: Ehdotu& l4iksi liikevaihtoverolain muuttami-
20657: sesta.
20658:
20659:
20660: E d u s k u n n a 1i e.
20661:
20662: Voima&sa olev~ llikevaihtPverolain 8.5 S:n mälle, koska teollisuuden liikevaihtovero aleni
20663: mukaAA l'~etuk~~~~ voi~an säätää, ettei tila- ja vlUTilllaiset työskentelivät aikaisemminkin
20664: päistä, vähäi11tä tai laadultaan erityistä liike- liikevaihtoverosta vapaina. Monien alojen tuot-
20665: ~oiminta~t tailk,ka aatt~ellisen yhdistykstm toi- teet ovat myös sellaisia, ettei paikallinen me-
20666: meenp~emansa urheilu-, tai huvi- tai wuun nekki riitä turvaamaan työllisyyttä ja toimeen-
20667: ~altaist:n tilaisuqd<:n yhteydessä harjoittamaa tuloa. Valmistuksessa on kilpailu pakottanut
20668: t;u-joil"l.la ja muut!! siihen verrattavaa toimintaa monet vammaiset erikoistumaan jonkun mää-
20669: ei!kii myöskään liiketoimintaa, jota harjoittavan rätyn tuotteen valmistamiseen. Markkinointi on
20670: hcmkilö.n ·työ- ja toimintakyky on jonkin elimen tällöin ulotettava koko maata lkäsittäväksi. Mo-
20671: puuttQmisen tai t'Oimintavajavuuden vuok$i n(t ompelu-, rottinki-, harja-, kudonta-, puu-,
20672: ratkaisevasti heike11tynyt, ol~ pidettävä Uike- nahka- ym. töitä tekevät vammaiset joutuvat
20673: v!lihtqverQlaissa tarkoitettuna liiketoitnintana. pakostakin markkinoimaan valmi~tamansa tuot-
20674: Joulukuun 20 päivänä 1963 annetulla liike- teet liikkeiden välityksellä. Jo yksinomaan vam-
20675: vaihtoverof.Setuksella on säädetty, että liike- maisuuskin voi estää tai suuressa määrin rajoit·
20676: vaihtoverolaissa tarkoitettuna liiketoimintana ei taa markkinointia. Vammaisten martkkinointi-
20677: pidetä mm. toimintaa, jota harjoittaa liiketoimi- ongelman vuoksi on perustettu Invalidien
20678: paikassa tai muualla henkilö, jonka työ- ja Tuotteiden Myyntikeskus Inva ja Sokeain myy-
20679: toimintakyky on jonkin elimen puuttumisen mälät, jotka erikoisliikkeet jatkuvasti toimivat
20680: tai toimintavajavuuden vuoksi alentunut vähin- raaka-aineiden hankkijoina ja tuotteiden myy-
20681: tään 70 %, mikäli toiminta yksinomaan käsit- jinä.
20682: tää hänen ja hänen perheensä elatukseksi val- Liikevaihtoverovapauden hakeminen merkit-
20683: mistettujen tavaroiden myyntiä tai yksinomaan see vaikeavammaiselle pienyrittäjälle, joka käyt-
20684: tavaraan kohdistuvia työsuorituksia ja hän tää markkinoinnissa apunaan liikevaihtovero-
20685: käyttää toiminnassaan apunaan liikevaihtovero- velvollista liikettä, tuntuvaa aseman huonon-
20686: lain 8 S: n l · mome,n tissa mainittujen lisäksi tumista, jopa joutumista liikevaihtoverovelvol-
20687: enintään ybtä muuta' henkilöä. lista epäedullisempaan asemaan. Liikevaihto-
20688: Edellä mainitut säännökset antavat merkit- verovelvollinen myyjä joutuu nimittäin ostaes-
20689: tävän suojan vaikeavammaisten invalidien työl- saan tavaran liikevaihtoveron suorittamisesta
20690: listämiselle. Käytännössä on kuitenkin todettu, vapautetulta vammaiselta maksamaan liike-
20691: että suoja ulottuu ainoastaan niihin säännök- vaihtoveron tavaran koko myyntihinnasta.
20692: sissä tarkoitettuihin vaikeavammaisiin, jotka Raaka-aineen osalle tulee tällöin kaksinkertai-
20693: voivat myydä valmistamansa tuotteet suoraan nen liikevaihtovero. Verovelvolliselta valmista-
20694: kuluttajalle. Monilla ammattialoilla itsenäisinä jalta ostaessaan liike on oikeutettu vähentä-
20695: työskentelevät vammaiset eivät kuitenkaan voi mään myyntihinnasta ostohinnan ja suoritta-
20696: näin tehdä. Pelkästään käsityönä tai vähäisen maan veron vain näiden erotuksesta. V ammai-
20697: koneistuksen turvin tuotteita valmistaessaan sella on tietysti oikeus hakea itsensä verovel-
20698: joutuvat invalidit kilpailukyvyn säilyttämiseksi voHiseksi, mutta silloin hän menettää lain sää-
20699: työskentelemään tiiviisti, joten suoraan kulutta- täiän hänelle tarkoittaman ja toimeentulonsa
20700: jalle tapahtuvaan ja runsaasti aikaa vievään hankkimiselle välttämättömän suojan.
20701: myyntiin ei ole mahdollisuuksia. Vammaisten Kaikkien vähintään 70 % työ- ja toiminta-
20702: kilpailukykyhän on nykyisen liikevaihtoverolain Ikyvystään menettäneiden 'Vammaisten saatta-
20703: voimassa oloaikana joutunut entistä kireäm- miseksi samaan asemaan ia heidän työllisyy-
20704: IV,66.- Kainulainen ym. 441
20705:
20706: rtensä turvaamiseksi tulisi liikevaihtoverolain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20707: säännöksiä muuttaa siten, että liikevaihto- nioittaen,
20708: verosta vapautetulta vammaiselta ostetun tava-
20709: ran myynnin verotusarvona pidettäisiin myynti- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20710: hintaa vähennettynä <tavaran ostohinnalla. lakiehdotuksen:
20711:
20712:
20713: Laki
20714: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
20715: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihto-
20716: verolain (532/63) 17 §:n 1 momentin b kohta näin kuuluvaksi:
20717:
20718: 17 §.
20719: Myynnin verotusarvona pidetään: sena hankitun tai verollisena itse maahantuo-
20720: dun taikka 85 § :n 2 momentissa tarkoitetulta
20721: b) vähittäisverovelvolliselle a) kohdassa tar- vajaakuntoiselta henkilöltä verottomana han-
20722: koitettuja määriä vähennettynä myyntitarkoi- kitun tavaran ostohinnaUa.
20723: tukseen käytettävän, verovelvolliselta verolli-
20724:
20725: Helsingissä 16 päivänä helmiikuuta 1972.
20726:
20727: Heikki Kainulainen. Rainer Lemström.
20728: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
20729: Pekka Vennamo.
20730:
20731:
20732:
20733:
20734: 56 156/72
20735: 442
20736:
20737: IV,67.- Lak.al. n:o 105.
20738:
20739:
20740:
20741: Katajavuori ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttami-
20742: sesta.
20743:
20744:
20745: E d u s k u n n a 11 e.
20746:
20747: Voimassa olevan liikevaihtoverolain mukaan työnä, mistä johtuen niiden hinnat ovat kor-
20748: ovat veronalaisia tavaroita mm. proteesit, tuki- keat. Tyypistä ja valmistusaineesta riippuen
20749: sidokset, kainalo- ja kyynärsauvat, huonokuu- vaihtelee kyynärvarsiproteesin hinta 550-
20750: loisten kuulolaitteet erikoisparistoineen, orto- 1 000 markkaan, olkavarsiproteesin 800-1 300
20751: pediset jalkineet, pyörätuolit ja erikoisrakentei- markkaan, sääriproteesin 800-1150 mark-
20752: set invalidivaunut. kaan, reisiproteesin 1 000-1 500 markkaan,
20753: Apuneuvon käyttäjistä on valtaosa varattornia tukilaitteet 120-1 700 markkaan ja tukiliivit
20754: ja vähävaraisia henkilöitä. Rajoittuneen ;työ- 100-450 markkaan. Kun lisäksi otetaan huo-
20755: kyvyn johdosta heidän ansiotulonsa yleensä mioon, että apuneuvon kestoikä on suhteellisen
20756: jäävät pieniksi. Toisaalta normaalia suurem- lyhyt, noin 3-4 vuotta, ja sinä aikana tulee jo
20757: mat elinkustannukset sekä muut sellaiset eri- korjauskustannuksia, on kysymyksessä melkoi-
20758: koiskustannukset, joita terveillä henkilöillä ei nen menoerä. Apuneuvojen korjaukset on suo-
20759: ole, heikentävät heidän toimeentuloaan. Tällai- ritettava alan tehtaissa, joten vammainen ei
20760: sena erikoiskustannuksena on mm. apuneuvon voi omatoimisuudellaan paljonkaan kustannuk-
20761: hankinnasta, l;torjauksesta ja uusinnasta aiheutu- sia pienentää.
20762: vat menot. Invaliidihuoltolain ulkopuolelle jää- Apuneuvokustannuksista muodostuu niiden
20763: vien henkilöiden on itse kustannettava apuneu- käyuäjille jo liiankin suuri toimeentuloa kaven-
20764: von hankinnat ja korjaukset. Invaliidihuoltolain tava .taakka, joten ei ole oikeudenmukaista sitä
20765: piiriin kuuluville voidaan mainitun lain nojalla enää verotuksella lisätä. Verotuksen kohdista-
20766: myöntää tukea apuneuvon hankinta- ja korvaus- minen siihen, että jonkun on pakko liittää ke-
20767: kustannuksiin, mutta jo verrattain vähävaraiset hoonsa tekojäsen, on vastoin kaikkia yhteiskun-
20768: joutuvat itsekin osallistumaan kustannuksiin. tamoraalin sääntöjä. Liikevaihtoverotus kuiten-
20769: Korjauskustannukset samoinkuin apuneuvon kin lisää apuneuvojen hintoja tällä hetkellä
20770: hankintaan ja korjaukseen liittyvät matkakulut 11 %:lla.
20771: jäävät näidenkin kohdalla yleensä heidän it- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20772: sensä suoritettaviksi. nioittaen,
20773: Apuneuvon valmistus ei voi tapahtua sarja-
20774: työnä ja vain hyvin rajoitetussa määrin voidaan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20775: käyttää puolivalmisteita. Apuneuvot on valmis- lakiehdotuksen:
20776: tettava yksilöllisesti ja suurimmaksi osaksi käsi-
20777:
20778:
20779: Laki
20780: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
20781: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liike-
20782: vaihtoverolain (532/63} 3 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä toukokuuta
20783: 1964 annetussa laissa (291/64}, sekä lisätään3 §:n 1 momenttiin uusi f kohta, seuraavasti:
20784:
20785: 3 §. f} proteesit, tukisidakset, kainalo- ja kyynä.r-
20786: Verotonta on seuraavien tavaroiden myynti sauvat, huonokuuloisten kuulolaitteet erikois-
20787: ja maahantuonti: paristoineen, ortopediset jalkineet, opaskoiran
20788: valjaat, pyörätuolit, mekaanisin kuljetuslaittein
20789: IV,67.- Katajavuori ym. 443
20790:
20791: tai moottorilla varustetut invalidivaunut sekä osalta 1 §:ssä tarkoitettua liiketoimintaa julkai-
20792: muut invalidien jokapäiväisessä elämässään see sanoma- tai aikakauslehteä pääasiassa jäse-
20793: tarvitsemat apuneuvot. niään tai jäsenyhdistystensä jäseninä olevia
20794: luonnollisia henkilöitä varten, samoin kuin sel-
20795: Verotonta on myös vähintään neljä kertaa laisen lehden maahantuonti. Verotonta on niin
20796: vuodessa ilmestyvän sanoma- ja aikakauslehden ikään 1 momentin f kohdassa mainittu apu-
20797: painoksen myynti aatteelliselle yhdistykselle, neuvojen korjaus.
20798: joka harjoittamatta sanoma- ja aikakauslehtien
20799:
20800:
20801: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
20802:
20803: Salme Katajavuori. G. Laatio.
20804: Timo Mäki. Mauri Miettinen.
20805: Elsi Hetemäki. Raino Westerholm.
20806: Kullervo Rainio. Erkki Häkämies.
20807: T. 1. Vartia. M. Jaatinen.
20808: Uljas Mäkelä.
20809: 444
20810:
20811: IV,68. - Lak.al. n:o 106.
20812:
20813:
20814:
20815:
20816: Lottanen ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta.
20817:
20818:
20819: E d u s k u n n a 11 e.
20820:
20821: Kansainvälisten periaatteiden mukaisesti ta- valmistetun koneen tai täällä ostetun ja vas-
20822: varan viennistä ei suoriteta liikevaihtoveroa. taanotetun kaluston vienti verovelvollisen ul-
20823: Vientihinnoista on Suomea lukuunottamatta komaiseen tehtaaseen tai toimistoon.
20824: poistettu myös tuotmtokoneiden ja -laitteiden Edellä selostettu vienti-käsitteen ahdas tul-
20825: hintoihin sekä muihin tuotantokustannuksiin kinta aiheuttaa kaksinkertaista verotusta. Suo-
20826: sisältyvä liikevaihtovero joko siirtymällä ar- malainen yritys joutuu suorittamaan mainituis-
20827: vonlisäverojärjestelmään tai, niin kuin eräissä sa tapauksissa liikevaihtoveroa paitsi Suomen
20828: maissa vielä toistaiseksi tapahtuu, suorittamal- lain mukaan myös ulkomaan lain perusteella
20829: la maastaviennin yhteydessä viejälle erityistä tavaran maahantuonnista asianomaisessa maassa.
20830: vientipalautusta. Erityisen vaikean tilanteen menettely aiheut-
20831: Voimassa olevan liikevaihtoverolain 1 §: ssä taa tavaroita valmistavalle ja niitä omaan käyt-
20832: on säädetty, ettei tavaran myynnistä ulkomail- töönsä ulkomailla toimittavalle yritykselle.
20833: le ole suoritettava liikevaihtoveroa. Vienti-kä- Omaksuttu tulkinta pakottaakin suomalaiset
20834: sitteen korvaaminen sanoilla "tavaran myynti yritykset kääntymään alihankinnoissaan yhä
20835: ulkomaille" on johtanut säännöksen tulkinnas- suuremmassa määrin ulkomaisten liikkeiden
20836: sa sen tarkoitusta vastaamattomaan tulokseen. puoleen.
20837: Kun liikevaihtoverolaissa ei ole tarkemmin Liikevaihtoverokomitea ehdotti vuonna 1969
20838: määritelty, mitä tavaran myynnillä ulkomaille valmistuneessa mietinnössään viennin määrit-
20839: tarkoitetaan, käsitteen tulkinta verotuskäytän- telemistä siten, ettei tavaran luovutuksesta ul-
20840: nössä on ollut ahdasta. Siten ei ole otettu huo- komaille yrityksen omaan käyttöön olisi suo-
20841: mioon, miten ratkaisut soveltuvat eri maiden ritettava liikevaihtoveroa Suomen liikevaihto-
20842: liikevaihtoverojärjestelmien muodostamaan ko- verolain mukaan ja että verotus toimitettaisiin
20843: konaisuuteen eikä yleisesti vallitsevia kansain- kansainvälisten periaatteiden mukaan vain
20844: välisiä periaatteita. tuontimaassa. Niin ikään voidaan todeta, ettei
20845: Suomalaiset yritykset suorittavat usein ulko- lisäarvonverojärjestelmään siirtyneissä maissa
20846: mailla rakennus- ja asennustöitä. Näitä varten kotimaista tuotantoa rangaista tällä tavoin ja
20847: viedään Suomesta erilaisia täältä hankittuja että järjestelmään siirtyminen on johtanut täl-
20848: joko urakan kohteeseen sen osaksi tulevia ko- läkin tavoin kotimaisen tuotannon kilpailuky-
20849: neita ja erilaisia tarveaineita tai työssä käytet- vyn voimistumiseen. Suomalaisen tuotannon ja
20850: täviä koneita ja työkaluja. Vientiyritykset toi- työn kannalta olisi siten tärkeää, että voimas-
20851: mittavat samoin ulkomailla oleviin myynti- sa olevan liikevaihtoverolain 1 §:ää muutettai-
20852: konttoreihinsa tai näyttelyosastoihinsa tavaraa, siin niin, että siinä verottomaksi säädettäisiin
20853: niin kuin esimerkiksi toimistokalustoa, Suo- tavaran vienti ulkomaille. Tällöin liikevaihtove-
20854: mesta. Verotuskäytännössä on liikevaihtovero- ro ei rasittaisi myöskään verovelvollisen Suo-
20855: lain sanonnasta johtuen katsottu, ettei laissa messa ostamaa tai valmistamaa tavaraa, jonka
20856: tarkoitettu tavaran myynti ulkomaille ole ky- sama verovelvollinen veisi maasta ottaakseen
20857: symyksessä, milloin verovelvollinen rakennus- sen omaan käyttöönsä ulkomailla.
20858: liike vastaanottaa sen ulkomailla sijaitsevaan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20859: rakennuskohteeseen tulevat tai mainitussa
20860: työssä käytettävät tavarat Suomessa ja tämän että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20861: jälkeen itse vie tavarat maasta. Sen mukaises- lakiehdotuksen:
20862: ti on katsottu llikevaihtoverolliseksi myös itse
20863: IV,68.- Lottanen ym. 445
20864:
20865:
20866: Laki
20867: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
20868: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan joulukuun 5 päivänä 1963 annetun liike-
20869: vaihtoverolain (532/63) 1 §:n 4 momentti näin kuuluvaksi:
20870: 1 §.
20871:
20872: Tavaran viennistä ulkomaille ei suoriteta
20873: veroa.
20874:
20875: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
20876:
20877: Eino Lottanen.. Matd Mattila, Sylvi Saimo,
20878: Paavo Niinikoski. l?entti Poutanen. Eino Uusitalo.
20879: 446
20880:
20881: IV,69.-Lak.al. n:o 107.
20882:
20883:
20884:
20885:
20886: Lottanen ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta.
20887:
20888:
20889:
20890: E d u s k u n n a 11 e.
20891:
20892: Voimassa olevan liikevaihtoverolain mukaan liikevaihtovero. Kuitenkin käytetään näitä ta-
20893: ei halkojen, pilkkeiden, polttohakkeen ja tur- varoita tällöin aina samaan tarkoitukseen kuin
20894: peen myynnistä ole suoritettava liikevaihtove- laissa verovapaiksi säädettyjä halkoja, pilkkeitä
20895: roa. Veroa ei ole suoritettava myöskään sil- ja polttohaketta. Kun esimerkiksi sahateolli-
20896: loin, kun verovelvollinen ottaa myyntitarkoi- suudessa syntyy noin 15 prosentista tuotan-
20897: tukseen hankkimansa tai itse valmistamansa nossa käytetystä raaka-aineesta sahanpurua, on
20898: edellä tarkoitetun tavaran käytettäväksi muu- kysymyksellä jo yksin tällä teollisuuden alalla
20899: hun kuin myyntitarkoitukseen. suuri merkitys. Lisäksi on huomattava, että
20900: Puuta raaka-aineenaan käyttävässä teollisuu- useimpia edellä luetelluista puujätteistä voi-
20901: dessa syntyy varsinaisen valmistustoiminnan daan käyttää verovapaan pohtohakkeen raaka-
20902: yhteydessä runsaasti erilaatuisia polttohakkee- aineena. Välttyäkseen suorittamasta liikevaihto-
20903: seen ja pilkkeisiin sekä myös halkoihin rinnas- veroa tuotantonsa yhteydessä syntyvien jättei-
20904: tettavia puujätteitä. Näistä voidaan mainita den käyttämisestä polttoaineena omassa tuo-
20905: esimerkkeinä muun muassa sahanpuru, pinnat, tantotoiminnassaan teollisuuslaitosten tulisi
20906: rimat, pätkät ja kuoret sahateollisuudessa, va- näin ollen hankkia tarvittavat koneet jätteiden
20907: nerin syrjät, kutterilastu ja hylkypölkyt vaneri- valmistamiseksi polttohakkeeksi. Tätä ei luon-
20908: teollisuudessa sekä rullateollisuuden hylkypöl- nollisestikaan voida pitää oikeana eikä tar-
20909: kyt, sorvilastu, hylkyrullat ja rullapuun jät- koituksenmukaisena.
20910: teet. Tuotannon yhteydessä syntyvät puujät- Kansantaloudellisesti olisi erittäin suotavaa,
20911: teet pyritään käyttämään ensisijaisesti sellu- että muihin tarkoituksiin soveltumattomien
20912: loosateollisuuden raaka-aineina. Niitä käyte- puujätteiden käyttämistä pohtoaineeksi pyrit-
20913: tään kuitenkin teollisuudessa myös polttoai- täisiin kaikin keinoin edistämään. Se, että nii-
20914: neina, minkä lisäksi niitä myydään käytettä- den myynnistä sekä ottamisesta käytettäväksi
20915: väksi yksityistalouksien lämmitykseen. Usein muuhun kuin myyntitarkoitukseen on suoritet-
20916: joudutaan sanotut puujätteet menekkimahdolli- tava liikevaihtoveroa, on omiaan johtamaan
20917: suuksien puuttuessa varastoimaan sellaisinaan kehitystä siihen, että teollisuuslaitokset sekä
20918: ja niiden hävittäminen onkin muodostunut myös yksityistaloudet siirtyvät yhä yleisemmin
20919: teollisuudelle vaikeaksi ongelmaksi. Kun puu- käyttämään polttoaineena muualta tuotavia ki-
20920: jätteitä ei, halkoja ja pilkkeitä sekä polttoha- vihiiltä ja polttoöljyä.
20921: ketta lukuun ottamatta, ole luettu liikevaihto- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20922: verolaissa verovapaiden tavaroiden joukkoon,
20923: joudutaan niiden myynnistä pohtoaineeksi että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20924: sekä niiden ottamisesta omaan käyttöön muu- lakiehdotuksen:
20925: hun kuin myyntitarkoitukseen suorittamaan
20926: IV,69.- Lottanen ym. 447
20927:
20928:
20929: Laki
20930: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
20931: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 196.3 annetun liike-
20932: vaihtoverolain (5.32/6.3) .3 S:n 1 momentin b) kohta näin kuuluvaksi:
20933: .3 §. hake, sahanpuro sekä muut puujätteet; poron-
20934: jäkälä;
20935: b) pyöreä puutavara, myös kyllästettynä tai
20936: lahosuojattuna, halot, pilkkeet, polttoturve,
20937:
20938:
20939: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
20940:
20941: Eino Lottanen. Pekka Vilmi. Pentti Poutanen.
20942: Lea Sutinen. Einari Nieminen. Sylvi Saimo.
20943: Taisto Tähkämaa. Paavo Niinikoski. Eino Uusitalo.
20944: Heimo Linna. Matti Mattila. Reino Karpola.
20945: Esko Härkönen. Reino Kangas.
20946: 448
20947:
20948: IV,70.- Lak.al. n:o 108.
20949:
20950:
20951:
20952:
20953: Sukselainen: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta.
20954:
20955:
20956: Eduskunnalle.
20957:
20958: Voimassa olevan liikevaihtoverolain 39 S:n vaksi takautuvasti viideltä vuodelta. Mikäli ki-
20959: 1 momentin c kohdan mukaan on seuraavien veä. myyvä louhimo voisi periä: ostajilta. taka-
20960: tavaroiden myynti ja maahantuonti verova- käteen lisähintaa liikevaihtoveroa edustavan
20961: paata: maa, hiekka, sora ja kivi, sellaisenaan~ määrän voisi kiven ostaja (jalostaja) vähen-
20962: seulottuna, louheena tai murskeena. tää vastaavan määrän veroistaan suorittaessaan
20963: Tämän mukaisesti on mm. Liikevaihtovero- liikevaihtoveroa myymistään tavaroista.
20964: konttorin julkaisemassa liikevaihtoverotiedoi, Kun lakia säädettäessä tarkoituksena on ol-
20965: tuksia nimisessä julkaisussa n:o 7 (2.12.1963) lut säilyttää kaikki nk. raakakivi kuten myös
20966: tiedoitettu, että verovelvollisia eivät ole kivi- murske, joka jo on koneellisesti käsitelty, ve-
20967: louhimot. Samanmukaiset ohjeet on saatu myös rovapaana olisi lakia niin selvennettävä, että
20968: eräiltä veroviranomaisilta, kun heiltä on asiaa alkuperäinen tarkoitus saavutettaisiin. Tässä
20969: tiedusteltu. tarkoituksessa olisi asianomaiseen lainkohtaan
20970: Kuitenkin on ainakin eräässä tapauksessa lisättävä selvennys siten, että myös kalliosta tai
20971: tästä poiketen kivilouhimo, joka kalliota rä- kivestä räjäyttämällä tai kiilaamaila otettu ja
20972: jäyttämällä ja kiilaamaila irroittaa kiveä, ase- käsitelty kivi olisi verovapaa.
20973: tettu verovelvolliseksi. Louhimo on myynyt ki- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
20974: veä hautakiviveistämöille ja muille kiviliik-
20975: keille (vain osa kivestä kelvollista) jotka tuot- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20976: teiden loppuhinnasta maksavat liikevaihtove- lakiehdotuksen:
20977: ron. Liikevaihtovero on tuomittu maksetta-
20978:
20979:
20980:
20981: Laki
20982: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
20983: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liike-
20984: vaihtoverolain (532/63) 3 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
20985:
20986: 3 §. lottuna, louheena tai murskeena; ei kuitenkaan
20987: Verotonta on seuraavien tavaroiden myynti silloin, kun niiden myynti tai maahantuonti ta-
20988: ja maahantuonti: pahtuu pakkauksissa tai muissa sellaisissa vä-
20989: hittäismyyntierissä;
20990: c) maa, hiekka, sora ja kivi, sellaisenaan, rä-
20991: jäyttämällä tai kiilaamaila käsiteltynä tai seu-
20992:
20993:
20994: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
20995:
20996: V. J. Sukselainen.
20997: 449
20998:
20999: IV,71.- Lak.al. n:o 109.
21000:
21001:
21002:
21003:
21004: Väinö Turunen: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttami-
21005: sesta.
21006:
21007:
21008: E d u s k u n n a 11 e.
21009:
21010: Voimassaolevan liikevaihtoverolain 6 luvun tamattomina ja verolakeja tuntemattomina mel-
21011: 47 § :n 2 momentissa varataan verovelvolliselle kein aina kääntymään asiantuntijoiden puoleen,
21012: ehdoton oikeus selityksen antamiseen ennenkuin jolloin selityksen antamiseen varattu, monesti
21013: veronoikaisu tai jälkiverotus voidaan hänen koh- vain viidenkin päivän määräaika, on käytän-
21014: dallaan suorittaa. Edellä mainitussa lain koh- nössä osoittautunut liian lyhyeksi. Kirjanpidon
21015: dassa ei kuitenkaan ole tarkemmin määritelty tarkastus suoritetaan tavallisesti aina kolmen
21016: kuinka pitkä aib verovelvolliselle on selityksen vuoden ajalta, jota työtä on usein suorittamassa
21017: antamiseen varattava. Niinpä käytäntö on maan kaksikin tarkastajaa viikon ajan, joten on täysin
21018: eri lilkevaihtoverotoimistojen kohdalla erit- kohtuutonta vaatia selitystä kolmen vuoden
21019: täin kirjavaa, jolloin hallinnollinen määräaika ajalta laad1ttuun, kirjanpidon tarkastuskertomuk-
21020: saattaa liikevaihtoverotoimistoista riippuen ·vaih- seen, viiden päivän aikana.
21021: della 3-21 päivään. Niinpä monet verovelvolli- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
21022: set joutuvat melko usein suoranaisesti veroviran-
21023: omaisten armoille selityksen antamiseen varatun, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21024: liian lyhyen ajan vudksi. Varsinkin maaseudulla lakiehdotuksen:
21025: toimivat pikku yrittäjät joutuvat kirjanpitoa tai-
21026:
21027:
21028: Laki
21029: liikevaihtoverolaiin muuttamisesta.
21030: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaih-
21031: toverolain (532/63) 47 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
21032:
21033: 47 §. antamiseen asiassa. Verovelvolliselle varattua
21034: selityksen autoaikaa älköön määrättäkö 21 päi-
21035: Veronoikaisua ja jälkiverotusta älköön toimi- vää lyhyemmäksi ajaksi. Veronoikaisu ja jälki-
21036: tettako ennen kuin verovelvolliselle tai 1 mo- verotus voidaan toimittaa myös kalenterivuo-
21037: mentissa mainitussa tapauksessa verovelvollisen delta tai joltakin muulta verokautta pitemmältä
21038: kuolinpesälle on varattu tilaisuus selvityksen ajalta.
21039:
21040:
21041: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
21042:
21043: Väinö Turunen.
21044:
21045:
21046:
21047:
21048: 57 156/72
21049: 450
21050:
21051: IV,72.- Lak.al. n:o 110.
21052:
21053:
21054:
21055:
21056: Työläjärvi ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttami-
21057: sesta.
21058:
21059:
21060: Ed u s ku nn alle.
21061: Voimassa olevan liikevaihtoverolain perus- kuun asiakkaan nimeä eikä lvv-tunnusta. Niin-
21062: teella suoritettava, verovelvollisten kirjanpidon pä erittäin monet maksukykyisetkin liikevaih-
21063: tarkastus perustuu kaikkein tärkeimmältä osal- toverovelvolliset jälleenmyyjät ovat yhä enene-
21064: ta ostojen ja katetuoton tarkkailuun. Verotar- vässä määrin ryhtyneet hakeutumaan sellaisten
21065: kastuksen yhteydessä suoritettu taltioiden ja pikatukkujen asiakkaiksi, joissa ei suoriteta os-
21066: tiliotteiden vertailu on aikaisemmin ollut eräs tojen tarkkailua. Osoituksena tästä on syytä
21067: kaikkein parhaimmista liikeverotarkastajien mainita, että tukkuliikkeiden myynti on nous-
21068: käyttämistä keinoista, pyrittäessä toteamaan sut noin 11 % ja vähittäisliikkeiden myynti
21069: kirjanpidon luotettavuus. Eri tukkuliikkeiden vain 5,9 %. Eräällä paikkakunnalla suoritettu-
21070: toimesta perustetut ns. pikatukut ovat kuiten- jen koeostosten yhteydessä todettiin, että pi-
21071: kin lainsäädännön puutteellisuuden ja yksityis- katukun asiakkaalla on erittäin helppo esiin-
21072: kohtaisten ohjeiden puuttumisen vuoksi suu- tyä väärällä tai tekaistulla liikevaihtoverotun-
21073: resti heikentämässä aikaisemmin niin tehok- nuksella ja ostaa tavaroita toisen täysin syyt-
21074: kaaksi osoittautunutta verovelvollisten ostojen tömän osapuolen lukuun sekä aiheuttaa hänel-
21075: ja katetuoton tarkkailun mahdollisuutta. Suu- le myöhemmin mahdollisesti suoritettavan lii-
21076: rimpina ja veroviranomaisten tarkkailua hei- kevaihtoverotarkastuksen yhteydessä melkoi-
21077: kentävinä epäkohtina on syytä mainita mm. sia vaikeuksia.
21078: seuraavat pikatukkujen liiketoiminnassa havait- Valtiolle pikatukkujen tarkkailun puutteelli-
21079: tavat puutteellisuudet: Pikatukuissa ei varmis- suus ja suora myynti kuluttajille aiheuttaa huo-
21080: tuta ostajien henkilöllisyydestä, jolloin jälleen- mattavia verotulojen menetyksiä ja vaikeuttaa
21081: myyntiä harjoittavakin liikevaihtoverovelvolli- liikevaihtoverotarkastajien työtä. Tavalliset ku-
21082: nen voi vapaasti ostaa tavaroita ja jättää koko luttajat se asettaa eriarvoiseen asemaan suo-
21083: ostetun erän merkitsemättä kirjanpitoonsa. Pi- sien suhteellisen suurituloisia ja autolla liikku-
21084: katukkujen myöntämiä ostokortteja ei liioin via asiakkaita, joilla on hyvät säilytystilat ja
21085: ole varustettu omistajan nimikirjoituksella tai mahdollisuudet suurten kertaostojen suoritta-
21086: valokuvalla, joten samaa korttia voi käyttää miseen.
21087: useampikin eri henkilö sekä toimittaa tavaroita Pikatukkujen myynnin tarkkailun tehostami-
21088: liikevaihtoverovelvollisille niin, että ostoja ei nen lienee mahdollista korjata liikevaihtovero-
21089: tarvitse merkitä kirjanpitoon. Liiketoimintansa asetusta täydentämällä. Sensijaan valtion vero-
21090: lopettaneiden verovelvollisten aikanaan saamia tulojen jatkuvan vähenemisen estämiseksi ja
21091: ostokortteja on edelleen käytössä, ja ne ovat kuluttajien tasapuolisen kohtelun aikaansaami-
21092: erityisen haluttuja verovelvollisten keskuudessa, seksi ehdotamme,
21093: koska lopettaneen liikkeen kortilla suoritettuja
21094: ostoja ei tarvitse myöskään merkitä kirjanpi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21095: toon. Monessa pikatukussa ei liioin suoriteta lakiehdotuksen:
21096: asiakkaiden tarkkailua, ei merkitä käteislas-
21097: IV,72.- Työläjärvi ym. 451
21098:
21099:
21100: Laki
21101: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
21102: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihto-
21103: verolain 16 §:ään, sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1966 annetussa laissa ( 668/
21104: 66), uusi näin kuuluva 3 momentti:
21105:
21106: 16 §. leenmyyntiin tarkoitetuista liiketoimipaikoista
21107: ei verovelvollisille, on veron määrä 15 prosent-
21108: Mikäli myynti tapahtuu pääasiallisesti jäi- tia myynnin verotusarvosta.
21109:
21110:
21111: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
21112:
21113: Pirkko Työläjärvi. Sinikka Luja-Vepsä. Riitta Järvisalo-Kanerva.
21114: Uljas Mäkelä. Arvo Ahonen. Bror Lillqvist.
21115: Tellervo T. Koivisto. Salme Myyryläinen. Lars Lindeman.
21116: Eero Salo.
21117: 452
21118:
21119: IV,73.- Lak.al. n:o 111.
21120:
21121:
21122:
21123:
21124: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttami-
21125: sesta.
21126:
21127:
21128: E d u s k u n n a II e.
21129: Suomessa on suuri joukko kioskien pienyrit- vuodessa. Heidän liikevaihtoansa vaikuttaa
21130: täjiä. Tällaiset kioskit ovat lehti-, makeis-, vir- paitsi aika myös sääolosuhteet sekä ansioon eri-
21131: vok:ejuoma-, kukka-, nakk:i-, ja niihin verrattavia tyisesti liiketoimipaikan vuokra.
21132: kioskeja. Näitä kioskeja omistavat ja hoitavat Vuokrat ovatkin näillä yrittäjillä suuri meno-
21133: myös usein henkilöt, jotka ikänsä ja terveytensä erä, jopa 60 % ja ylikin liiketuotosta, 11 % :n
21134: perusteella ovat työmarkkinoille kelpaamatto- liikevaihtoveron kanssa siis yli 70 %. Kun myös
21135: mia, mutta jotka kuitenkin ovat osittain työky- muut menot ovat huomattavat voi tuloksena
21136: kyisiä ja tästä syystä sosiaaliturvaa koskevien olla olematon palkka yrittämisestä.
21137: lakien puutteellisuuksien vuoksi yhteiskunnan Nämäkin ovat niitä ns. palveluselinkeinoja,
21138: tukitoimenpiteiden ulkopuolella. Heillekin on joiden avulla vähennetään työttömyyttä.
21139: annettava mahdollisuus yrittää ja tämä on var- Edellä olevaan nojaten ehdotamme kunnioit-
21140: masti myös yhteiskunnan etu. taen,
21141: Näiden pienimpien yksityisyrittäjien toiminta-
21142: aika useilla aloilla keskittyy pääasiallisesti kesä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21143: aikaan, jonka pituus on noin 5-6 kuukautta lakiehdotuksen:
21144:
21145:
21146: Laki
21147: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
21148: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihto-
21149: verolain 19 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
21150:
21151: 19 §. nukset sekä 8 §:n 3 momentin tarkoittaman lii-
21152: Verovelvollisella on oikeus myynnin verotus- ketoimipaikkansa vuokran, kun se on 17 % tai
21153: arvoa laskettaessa vähentää ostajalle antamansa, sen yli liikevaihdosta.
21154: verollista myyntiä koskevat ostohyvitykset, yli-
21155: jäämäpalautukset, vuosi-, vaihto- ja käteisalen-
21156:
21157:
21158: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
21159:
21160: Veikko Vennamo. Mikko Vainio.
21161: Hannes Volotinen. Pekka Vennamo.
21162: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
21163: Aune Mänttäri. Kalevi Remes.
21164: 453
21165:
21166: IV,74.-Lagmot. nr 112.
21167:
21168:
21169:
21170:
21171: Ehrnrooth m. fl.: Förslag tili lag om ändring av tullagen.
21172:
21173:
21174:
21175: T i 11 R i k s d a g e n.
21176:
21177: Genom en lag om ändring av tullagen, som En följd av Jagen har varit, att alla fin-
21178: gavs den 4 juli 1969 (450/69) och trädde i ländska konstnärers - det gäller både avlidna
21179: kraft den 15 samma månad, utformades 90 § och levande - arbeten sedan medlet av 1969
21180: 8 punkten så, att endast nyhetsmaterial - belagts med omsättningsskatt vid införsel till
21181: men icke såsom tidigare materiel för under- landet. Detta har säkert inte varit lagstiftarens
21182: visnings-, vetenskapliga och kulturella ändamål avsikt. 1 praktiken betyder lagändringen, att
21183: - skall vara tullfritt. I motiveringen till re- en konstnär skall erlägga omsättningsskatt för
21184: geringens proposition (prop. nr 50/1959 Rd.) de arbeten han utfört utomlands, om han häm-
21185: anföres, att ( det då gällande) stadgandet base- tar dem med sig vid sin återkomst till hem-
21186: rar sig på den överenskommelse om import landet ellet sänder dem tili sitt ombud här.
21187: av materia! för undervisning samt för veten- Lagen har också tili följd, att återbördandet
21188: skapliga och kulturella ändamål, som bragtes till Finland av de verk av gamla mästare såsom
21189: i kraft genom lagen 13. 4. 1956 ( 312/56) och Edelfelt, Gallen-Kallela m. fl., vilka under och
21190: förordningen 25. 5. 1956 (313/56). Enligt efter de senaste krigen fördes tili i synnerhet
21191: nämnda överenskommelse kan landets in- Sverige, upphör eller försvåras. Icke heller
21192: hemska skatter och alltså även omsättnings- detta kan ha varit avsikten med lagändringen.
21193: skatt uppbäras, medan åter av nämnda stad- Riksdagen borde med det snaraste ge det
21194: gande i tullagen följer, att import av varan här berörda stadgandet i tullagen vad fin-
21195: även är omsättningsskattefri. Då det i prakti- ländska konstverk beträffar samma innehåll
21196: ken visat sig vara besvärligt att parallellt till- det hade före lagändringen av den 4 juli 1969
21197: lämpa tvenne stadganden, och då en omsätt- trädde i kraft. Detta kunde lämpligen ske ge-
21198: ningsskattefrihet, som indirekt beviljas för i nom införande av en ny 8 a) -punkt i 90 §.
21199: överenskommelsen avsedda varor, med beak- En sådan ändring av tullagen har tili följd
21200: tande av bestämmelserna i överenskommelsen att finländska konstnärers arbeten vid införsel
21201: och den omständigheten, att skattefriheten icke till Jandet är befriade från tuli och omsätt-
21202: gäller återförsäljning, som sker i hemlandet, ningsskatt.
21203: icke kan anses motiverad, föreslog regeringen Med hänvisning tili det ovan anförda före-
21204: att 90 § 8 punkten ändras genom att stryka slår vi vördsamt,
21205: materielen för undervisnings-, vetenskapliga
21206: och kulturella ändamål. Detta förslag godkän- att Riksdagen måtte antaga följande
21207: des i riksdagen. lagförslag:
21208: 454 IV,74.- Tullilain muuttaminen.
21209:
21210:
21211: Lag
21212: om ändring av tullagen.
21213: I enlighet med Riksdagens beslut fogas till 90 § ,tullagen den 8 september 1939 (271/
21214: 39) sådan den lyder i lagen den 4 juli 1969 ( 450/69) en ny 8 a) -punkt som följer:
21215:
21216: 6 kapidet.
21217: Tulltariffens tillämpning. 8 a) av finska konstnärer utförda konstverk,
21218: dock ej om de framställts i serieproduktion
21219: 90 §. för handel;
21220:
21221:
21222:
21223: Helsingfors den 10 februari 1972.
21224:
21225: Georg C. Ehrnrooth. Elly Sigfrids.
21226: Victor Procope. Evald Häggblom.
21227: 455
21228:
21229: IV,74.- Lak.al. n:o 112. Suomennos.
21230:
21231:
21232:
21233:
21234: Ehrnrooth ym.: Ehdotus laiksi tullilain muuttamisesta.
21235:
21236:
21237:
21238: E d u s k u n n a 11 e.
21239:
21240: Tullilain muuttamisesta 4 päivänä heinäkuuta leita että eläviä - töille on vuoden 1969
21241: 1969 annetulla ja 15 päivänä samaa kuuta voi- puolivälistä lähtien määrätty liikevaihtovero
21242: maantulleella lailla ( 4 50/69) muutettiin 90 niitä maahan tuotaessa. Tämä ei varmaan ole
21243: §:n 8 kohta niin, että ainoastaan uutisaineisto ollut lainsäätäjän tarkoitus. Käytännössä lain-
21244: - mutta ei niin kuin aikaisemmin kasvatus-, muutos merkitsee, että taiteilija maksaa liike-
21245: tiede- ja kulttuuriaineisto - on tullivapaata. vaihtoveron ulkomailla tekemistään töistä, jos
21246: Hallituksen esityksen perusteluissa ( es. n:o hän .tuo ne mukanaan palatessaan kotimaahan
21247: 50/1969 vp.) esitetään, että (silloin voimassa tai lähettää ne täkäläiselle asiamiehelleen.
21248: ollut) säännös perustuu 13. 4. 1956 annetulla Laista seuraa myös, että Edelfeltin, Gallen-
21249: lailla (312/56) ja 25. 5. 1956 annetulla ase- Kallelan ym. tapaisten vanhojen mestarien
21250: tuksella ( 313/56) voimaan saatettuun kasva- viime sotien aikana ja jälkeen erityisesti Ruot-
21251: tus-, tiede- ja kulttuuriaineiston maahantuontia siin vietyjen teosten palauttaminen Suomeen
21252: koskevaan sopimukseen. Mainitun sopimuksen lakkaa tai vaikeutuu. Tämäkään ei ole voinut
21253: mukaan voidaan kantaa maan sisäisiä veroja ja olla lainmuutoksen tarkoitus.
21254: siis myös liikevaihtoveroa, kun taas mainitusta Eduskunnan pitäisi mitä pikimmin antaa
21255: tullilain säännöksestä seuraa, että tavaran maa- tässä kosketellulle tullilain säännökselle suo-
21256: hantuonti on myös liikevaihtoverotonta. Kun malaisia taideteoksia koskevalta osalta sama
21257: kahden säännöstön rinnakkainen soveltaminen sisältö, mikä sillä oli ennen kuin 4 päivänä
21258: on käytännössä osoittautunut hankalaksi, eikä heinäkuuta 1969 tehty lainmuutos astui voi-
21259: sopimuksessa tarkoitetuille tavaroille välilli- maan. Tämä tapahtuisi sopivasti ottamalla 90
21260: sesti myönnettävää liikevaihtoverottomuutta, §:ään uusi 8 a) kohta. Sellaisesta lainmuutok-
21261: ottaen huomioon sopimuksen määräykset ja sesta seuraa, että suomalaisten taiteilijain työt
21262: sen seikan, ettei verottomuus koske kotimaassa ovat maahan tuotaessa vapaat tullista ja liike-
21263: tapahtuvaa jälleenmyyntiä, voida pitää perustel- vaihtoverosta.
21264: tuna, hallitus esitti 90 §:n 8 kohtaa muutetta- Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
21265: vaksi poistamalla siitä kasvatus-, tiede- ja kult- tavasti,
21266: tuuriaineisto. Tämä ehdotus hyväksyttiin edus-
21267: kunnassa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21268: Laista on ollut seurauksena, että kaikille lakiehdotuksen:
21269: suomalaisten taiteilijain - koskien sekä kuol-
21270: 456 IV,74.- Tullilain muuttaminen.
21271:
21272:
21273: Laki
21274: tullilain muuttamisesta.
21275: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 8 palVana syyskuuta 1939 annetun tullilain
21276: (271/39) 90 §:ään, sellaisena kuin se on 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetussa laissa
21277: ( 450/69), uusi näin kuuluva 8 a) kohta:
21278:
21279: 6 luku.
21280: Tullitariffin soveltaminen. 8 a) suomalaisten taiteilijain tekemät taide-
21281: teokset, ei kuitenkaan jos ne on sarjatuotan-
21282: 90 §. tona valmistettu myytäväksi;
21283:
21284:
21285:
21286: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
21287:
21288: Georg C. Ehrnrooth. Elly Sigfrids.
21289: Victor Procope. Evald Häggblom.
21290: 457
21291:
21292: IV,75.- Lak.al. n:o 113.
21293:
21294:
21295:
21296:
21297: Borg: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain
21298: muuttamisesta.
21299:
21300:
21301: E d u s k u n n a 11 e.
21302:
21303: Auto- ja moottoripyöräverosta annettua la- tehdä vain moottoribensiiniä käyttävien auto-
21304: kia säädettäessä lähdettiin alunperin siitä peri- jen osalta.
21305: aatteesta, että ammattimaiseen :liikenteeseen Ei voida kuitenkaan pitää perusteltuna sitä,
21306: käytettäväksi rekisteröidyistä autoista palautet- että ny,t ,tämän oikeutetun rajatarkistuksen jäl-
21307: tiin hakemuksesta autovero kokonaisuudessaan. keen asetetaan samassa työssä käytettävät au-
21308: Tällä toimenpiteellä haluttiin osoittaa se, että tot eriarvoiseen asemaan palautusten osalta
21309: on kohtuutonta periä auto- ja moottoripyörä- sen mukaan, mitä polttoainetta niissä käyte-
21310: veroa sellaisista ajoneuvoista, joita käytetään tään. Perustellumpaa olisi, että myös diesel-
21311: ammatin harjoittamiseen työvälineenä. Kuiten- öljyä polttoaineena käyttäville autoille annet-
21312: kin marraskuussa 1967 annetulla lailla näiden taisiin sama palautus kuin moottoribensiiniä
21313: autojen veronpalautusta oleellisesti supistettiin käyttäville autoille. Tämä toimenpide ei muo-
21314: niin, että palautettavaksi määrättiin vain 60 %, dostaisi valtiontaloudellisesti merkittävää tulo-
21315: kuitenkin enintään 5 500 markkaa, maksetusta jen vähennystä, mutta asianomaisille alan yrittä-
21316: auto- ja moottoripyöräverosta. jille toimenpiteellä olisi varsin merkittävä vai-
21317: Vuoden 1970 lopulla hyväksytyn moottori- kutus. Samalla se nähdäksemme tukisi sitä
21318: bensiinin valmisteveron korotuksen yhteydessä yrittäjäystävällistä linjaa, joka on ollut havait-
21319: katsottiin, että ammattimaiseen liikenteeseen tavissa viime aikojen valtiovallan toimenpi-
21320: käytettyjen bensiinikäyttöisten autojen käyttö- teissä.
21321: kustannukset tulevat lisääntymään niin, että Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21322: aiheutunut korotus on hyvitettävä veron- tavasti,
21323: palaotuksen rajojen tarkistuksen muodossa.
21324: Tällöin päädyttiin siihen, että palautusprosentti että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21325: korotetaan 70 prosentiksi, kuitenkin enintään lakiehdotuksen:
21326: 8 000 markaksi. Tarkistus •katsottiin voitavan
21327:
21328:
21329:
21330: Laki
21331: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta.
21332: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä
21333: marraskuuta 1967 annetun lain (482/67) 7 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
21334:
21335: 7 §. seen, oikeutettu, auton oltua haltijan käytössä
21336: Mikäli veronalaisena maahantuotu auto on kuitenkin vasta tämän tultua rekis teröidyksi
21337: sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty re- auton omistajaksi, hakemuksesta saamaan tulli-
21338: kisteriin ammattimaiseen liikenteeseen käy,tet- hallitukselta takaisin 70 % autoveron maa-
21339: .täväksi, on se, joka tällöin on rekisteröity au- tästä, enintään kuitenkin 8 000 markkaa. Pa-
21340: ton omistajaksi tai haltijaksi ja joka käyttää 1autusta on uhalla, että oikeus sen saamiseen
21341: sitä pääasiallisesti ammattimaiseen liikentee- on menetetty, haettava 6 kuukauden kuluessa
21342: 58 156/72
21343: 458 IV,75. - Moottoriajoneuvovero.
21344:
21345:
21346: siitä, kun hakija on merkitty autorekisteriin Tämä laki tulee voimaan patvana
21347: auton omistajrui. kuuta 19 ja sitä sovelletaan ajoneuvoihin,
21348: jotka luovutetaan tullivalvonnasta tai .toimite-
21349: taan sanottuna päivänä tai sen jälkeen.
21350:
21351:
21352: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
21353:
21354: Olavi Borg.
21355: 459
21356:
21357: IV,76.- Lagmot. nr 114.
21358:
21359:
21360:
21361:
21362: Ehrnrooth m. fl.: Förslag till lag angående ändring av lagen om
21363: bil- och motorcykelskatt.
21364:
21365:
21366: T i 11 R i k s d a g e n.
21367:
21368: Personbilspriserna ligger nu i Finland på en rar prisnivån i "sexstatsländerna", för vilka
21369: nivå, som är omkring 100 procent högre än i Väst-Tyskland, England och Finland är repre-
21370: Centraleuropa och 50 procent över den brit- sentativa.
21371: otiska prisnivån. Nedan nämnda exempel illustre-
21372:
21373: Bilpriserna i januari 1972
21374: Bilmärke och modell V-Tyskland England Finland
21375: (fmk) (fmk) (fmk)
21376: Alfa-Romeo Giulia S 14 500 17 800 28 500
21377: Fiat 125 S 11600 15 000 23 800
21378: Ford Cortina 1300 10 300 14 765
21379: Ford Capri 1300 10 300 11300 16 975
21380: Ford Taunus 1600 GXL 13 000 22 075
21381: BMW2002 14 500 25 700 33 200
21382: Volkswagen 6400 8 500 11800
21383: Renault R 4 de Luxe 6 200 8 300 11700
21384: Sedan punktskatten slopats finns det ännu personbilbeståndet är alltför småbilsrikt. Detta
21385: olika skatter i personbilspriserna: Tuli, import- innebär en fara för trafiksäkerheten och med-
21386: balanseringsavgift, bil(import)skatt och om- för missnöje hos dem, som har familj och med
21387: sättningsskatt. Dessa uppbäres på varandra med tiden skulle behöva större bilar. I alternativ
21388: undantag av tullen och balanseringsavgiften, 2) skulle bilskatten sjunka med ca 50 procent.
21389: som utgår på importvärdet. Vidare bör man Sänkningen av statens bilskatteintäkter skulle
21390: komma ihåg, att bilarna som märkesvaror se- snart kompenseras genom flera sålda enheter
21391: dan november 1971 undergår en tullvärdeshöj- i jämförelse med vad fallet blir med den diskri-
21392: ning på 3-5 procent av cif-värdet. minatoriska bilskatten samt av en ökning i
21393: En sänkning av bilskatten synes vara både bränsleaccisens avkastning.
21394: realistisk och välkommen för att ställa dem, Bilimporten, som numera begränsas av den
21395: som i vårt land behöver bil i en jämlik ställ- våldsamt stigande prisutvecklingen, skulle efter
21396: ning med bilköparna i andra jämförbara länder. skattelättnaden bli ungefär densamma som un-
21397: Bilskatten borde lämpligen ändras så, att den der åren 1969-70, ca 90 000 personbilar i
21398: är ("flat rate") 50 procent av importvärdet + året. Valutautgifterna skulle stanna vid ca 400
21399: tullen. Då försvinner progressiviteten och där- miljoner mark eller 3 procent av totalimporten,
21400: med bestraffandet av kvalitet och större tra- vilket är proportionellt detsamma som under
21401: fiksäkerhet. 1 allmänhet har man i de motori- slutet av 1960-talet.
21402: serade länderna kunnat konstatera en otrend tili Med hänvisning tili det ovan anförda före-
21403: medelstora och bekväma familjebilar. Att små- slår vi vördsamt,
21404: bilar ännu existerar i några stora bilfabrikers
21405: produktion, beror på att de har åtgång som att Riksdagen måtte antaga föliande
21406: familjens andra bil eller i utvecklingsländerna. lagförslag:
21407: Hos oss har bilbeskattningen förorsakat, att
21408: 460 IV,76.- Moottoriajoneuvovero.
21409:
21410:
21411: Lag
21412: angående ändring av lagen om bil- och motorcykelskatt.
21413:
21414: I enlighet med Riksdagens beslut skall 3 § lagen om bil- och motorcykelskatt av den 14 no-
21415: vember 1967 ( 482/67) erhålla följande ändrade lydelse:
21416:
21417: 3 §.
21418: I bilskatt utgår 50 procent av fordonets gagnad bil är 90 procent av motsvarande skatt
21419: beskattningsvärde. Skatten på importerad he- på ny bil.
21420:
21421:
21422: Helsingfors den 8 februari 1972.
21423:
21424: Georg C. Ehrnrooth. Victor Procope.
21425: 461
21426:
21427: IV,76.- Lak.al. n:o 114
21428: Suomennos.
21429:
21430:
21431:
21432:
21433: Ehrnrooth ym.: Eqdotus laiksi auto- ;a moottoripyöriiverosta
21434: annetun lain muuttamisesta.
21435:
21436:
21437: E d u s k u n n a 11 e.
21438:
21439: Henkilöautojen hinnat ovat Suomessa nyt ta- tasoa korkeampi. Allamainitut esimerkit kuvaa-
21440: solla, joka on noin 100 % korkeampi kuin vat hintatasoa "kuutosmaissa", joista Länsi-
21441: Keski-Euroopassa ja 50 % brittiläistä hinta- Saksa, Englanti ja Suomi ovat edustavia.
21442:
21443: Autojen hinnat tammikuussa 1972
21444: Automerkki ja malli Länsi-Saksa Englanti Suomi
21445: (Suomen markkoina) (Suomen markkoina) (Suomen markkoina)
21446: Alfa Romeo Giulia S 14500 17 800 28 500
21447: Fiat 125 S 11600 15000 23 800
21448: Ford Cortina 1300 10 300 14 765
21449: Ford Capri 1300 10 300 11300 16 975
21450: Ford Taunus 1600 GXL 13 000 22 075
21451: BMW2002 14 500 25 700 33 200
21452: Volkswagen 6 400 8 500 11800
21453: Renault R 4 de Luxe 6 200 8 300 11700
21454:
21455: Sen jälkeen, kun pistevero on poistettu, on henkilöautokanta on liian pienautovaltainen.
21456: henkilöautojen hinnoissa vielä neljä erilaista ve- Tämä merkitsee vaaraa liikenneturvallisuudelle
21457: roa: tulli, tuonnintasausmaksu, auto(tuonti)- ja aiheuttaa tyytymättömyyttä niissä, joilla on
21458: vero ja liikevaihtovero. Näitä kannetaan pääl- perhe ja jotka ajanoloon tarvitsisivat suurempia
21459: lekkäisesti lukuun ottamatta tullia ja tasaus- autoja. Vaihtoehdossa 2) autovero laskisi noin
21460: maksua, joiden perusteena on maahantuontiarvo. 50 %:lla.
21461: Edelleen on muistettava, että merkkitavaroina Valtion autoverotuoton väheneminen kor-
21462: autojen tullausarvoa marraskuusta 1971 lukien vautuisi pian useampien myytyjen yksikköjen
21463: korotetaan 3 ja 5 % cif-arvosta. muodossa verrattuna siihen, mikä on tilanne
21464: Autoveron alentaminen näyttää sekä realis- syrjivän autoveron voimassa ollessa sekä siten,
21465: tiselta että tervetulleelta, jotta maassamme au- että polttoaineveron tuotto kasvaisi.
21466: toa tarvitsevat tulisivat samanvertaiseen ase- Autojen tuonti, jota nyttemmin valtavasti
21467: maan verrattuna autonostajiin muissa meihin nouseva hintataso rajoittaa, muodostuisi vero-
21468: verrattavissa maissa. Autoveroa tulisi sopivasti helpotuksen jälkeen suunnilleen samaksi kuin
21469: muuttaa siten, että se on ( "flat rate") 50 % vuosina 1969-70, noin 90 000 henkilöautoksi
21470: tuontiarvosta + tulli. Silloin progressiivisuus vuotta kohden. Valuuttamenot pysyisivät noin
21471: katoaa ja samalla laadun ja paremman liiken- 400 miljoonana markkana eli 3 % :na kokonais-
21472: nevarmuuden rankaiseminen. Yleensä on moot- tuonnista, mikä on sama suhde kuin 1960-luvun
21473: toroiduissa maissa voitu havaita suuntaus kes- lopuUa.
21474: kisuuriin ja mukaviin perheautoihin. Pikkuau- Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
21475: tojen mukanaolo vielä joidenkin suurten auto- taen,
21476: tehtaiden tuotannossa johtuu siitä, että niillä
21477: on menekkiä perheen toisena autona tai kehitys- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21478: maissa. Meillä autoverotus on aiheuttanut, että lakiehdotuksen:
21479: 462 IV,76.- Moottoriajoneuvovero.
21480:
21481:
21482:
21483:
21484: Laki
21485: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta.
21486:
21487: Eduskunnan päätöksen mukaisesti auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä marraskuuta
21488: 1967 annetun lain (482/67) 3 S muutetaan näin kuuluvaksi:
21489:
21490: 3 s. rotusarvosta. Käytettynä maahan tuodun auton
21491: Autoveroa suoritetaan 50 % ajoneuvon ve- vero on 90 % vastaavan uuden auton verosta.
21492:
21493:
21494: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
21495:
21496: Georg C. Ehrnrooth. Victor Procope.
21497: 463
21498:
21499: IV,77.-Lak.al. n:o 115.
21500:
21501:
21502:
21503:
21504: Jaatinen ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta
21505: annetun lain muuttamisesta.
21506:
21507:
21508: E d u s k u n n a 11 e.
21509:
21510: Autoa elinkeinotoiminnassa välttämättä tar- joutuu jatkuvasti uhraamaan varoja tutkimus-
21511: vitsevien yritysten ja yksityisten kansalaisten ja kehittämistoimintaan tällä alalla.
21512: määrä kasvaa jatkuvasti. Erityisesti on auton Suomessa muodostaa autovero varsin suuren
21513: merkitys korostunut niillä alueilla, joilla väli- hintatekijän, sillä suurin osa autojen hinnasta
21514: matkat ovat pitkät ja joilla ei ole voitu turvau- muodostuu valtiolle eri muodoissa kannettavis-
21515: tua yleisiin kulkuneuvoihin. ta maksuista. Tällä hetkellä vero on noin 100 %
21516: Auton käytöstä aiheutuvat kustannukset ovat auton tuontihinnasta. Jatkuvasti kasvaessaan
21517: nousseet erittäin jyrkästi. Suurimpana syynä tä- on autoveron osuus myyntihinnasta muodostu-
21518: hän ovat autojen kol'keat hinnat. Meillä vallit- nut täysin kohtuuttomaksi. Veron progressiivi-
21519: seva hintataso on autojen alimman hintaluokan suus rankaisee sitä paitsi erityisesti turvallisuu-
21520: kohdalla kaksinkertainen ja keskiluokassa noin teen tähtääviä pyrkimyksiä ja toisaalta saaste-
21521: 2,5-kertainen verrattuna Euroopan Yhteismark- vaikutuksen vähentämiseen tähtääviä pyrkimyk-
21522: kinain maihin sekä kautta linjan noin 1,5-ker- siä. Lisäksi on se aiheuttanut jatkuvasti tarkoi-
21523: tainen Englannin hintoihin verrattuna. Lisäksi tuksenmukaisuus-, taloudellisuus- ja turvalli-
21524: voidaan todeta, että valmistusmaasta riippuen suustekijät syrjäyttäviä valintoja autoja ostet-
21525: tulevat autojen hinnat tänä vuonna olemaan taessa.
21526: 15-30% korkeammat kuin mitä ne olivat Meillä Suomessa tulisi pyrkiä suunnilleen
21527: vuosi sitten. siihen autojen hintatasoon, mikä vallitsee Kes-
21528: Hintojen kohoamiseen on muiden tekijöiden ki-Euroopan maissa. Tämä takaisi valtiolle koh-
21529: rinnalla vaikuttanut myös se kustannusnousu, tuulliset verotulot autoista ja tekisi mahdolli-
21530: mikä aiheutuu tutkimustoiminnasta, suunnitte- seksi siirtyä käyttämään mahdollisimman tarkoi-
21531: lusta ja teknisistä ratkaisuista suuremman ajo- tuksenmukaista ja turvallista kalustoa. Samalla
21532: turvallisuuden tai pienemmän pakokaasujen vältettäisiin nykyisen veron aiheuttama epäkoh-
21533: saastevaikutuksen aikaansaamiseksi. Meillekin ta, mikä tekee autoista yhä kalliimpia ja vai-
21534: tuotavista autoista on suuri osa sellaisia, joihin keammin hankittavia hyödykkeitä. Autoveron
21535: on tehty kaasutin- tai sytytysjärjestelmän taik- alentaminen lisäisi luonnollisesti autojen me-
21536: ka muita vastaavia parannuksia, joilla pakokaa- nekkiä ja käyttöä, mi:kä puolestaan lisäisi ben-
21537: susaaste on saatu vähennetyksi jopa 80 % :lla siinikauppaa ja siten myös valtion verotuloja.
21538: viime vuosikymmenillä myytylliin autoihin ver- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21539: rattuna. Yhä useammissa maissa on tulossa
21540: lainsäädäntöä ja erityiset normit ilmansaastu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21541: misen rajoittamiseksi, niin että autoteollisuus lakiehdotuksen:
21542: 464 IV,77. - Moottoriajoneuvovero.
21543:
21544:
21545: Laki
21546: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta.
21547: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä mar-
21548: raskuuta 1967 annetun lain (482/1967) 3 § näin kuuluvaksi:
21549:
21550: 3 §. ton vero on 90 prosenttia vastaavan uuden au-
21551: Autoveroa suoritetaan 50 prosenttia auton ton verosta.
21552: verotusarvosta. Käytettynä maahan tuodun au-
21553:
21554:
21555: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
21556:
21557: M. Jaatinen. Juha Vikatmaa. Mauri Miettinen.
21558: Erkki Häkämies. Eero Lattula. Esko J. Koppanen.
21559: Sami Suominen. Aili Vaittinen. Timo Mäki.
21560: Juuso Häikiö.
21561: 465
21562:
21563: IV,78.- Lak.al. n:o 116.
21564:
21565:
21566:
21567:
21568: Jaatinen ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta anne-
21569: tun lain muuttamisesta.
21570:
21571:
21572: E d u s k u n n a 11 e.
21573:
21574: Voimassa oleva auto- ja moottoripyörävero- savat yhteiskunnalle normaalit veronsa ja ben-
21575: laki asettaa autoa ammattinsa harjoittamiseen siinin tai muun polttoaineen käytön yhteydessä
21576: käyttävät ammattiryhmät epäedullisempaan erityisveroa valtiolle.
21577: asemaan kuin toiset. Taksiautoilijalie on Oikeudenmukaista olisi, että autovero taksi-
21578: auto ehdottoman välttämätön työväline. Siitä liikenteessä käytettävistä autoista palautettai-
21579: huolimatta heidän on suoritetta'Va autostaan au- siin kokonaan. Samoin tulisi olla ns. kouluau-
21580: toveroa. Taksiautoilijoille annettava osittainen tojen kohdalla.
21581: verovapaus ei ole osoittautunut onnistuneeksi Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21582: ratlkaisuksi. Se merkitsee ammatinharjoittami-
21583: sessa erityisiä kustannl&sia ja 'Vaikeuttaa vält- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21584: tämättömän kaluston han;kintaa ;a uusimista. lakiehdotuksen:
21585: Lisäksi on huomattava, että taksiautoilijat mak-
21586:
21587:
21588:
21589: Laki
21590: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta.
21591: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä mam-askuuta 1967 auto- ja moot-
21592: toripyöräverosta annetun lain (482/67) 7 §:n 1 momentti näin ikuulu'Vaksi:
21593:
21594: 7 §. röidyn auton omistajaksi, hakemuksesta saa-
21595: Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on maan tullihallitukselta takaisin maahan tuo-
21596: sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis- taessa suoritetun autoveron määrän. Palautusta
21597: teriin ammattimaiseen liikenteeseen tai koulu- on uhalla, että oikeus sen saamiseen on mene-
21598: ajoon käytettäväksi, on se, joka tällöin on rekis- telty, haettava 6 kuukauden kuluessa siitä, kun
21599: teröity auton omistajaksi tai haltijaksi ja joka hakija on merkitty autorekisteriin auton omis-
21600: käyttää sitä pääasiallisesti ammattimaiseen lii- tajaksi.
21601: kenteeseen, oikeutettu, auton oltua haltijan
21602: käytössä kuitenkin vasta tämän tultua rekiste-
21603:
21604:
21605: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
21606:
21607: M. Jaatinen. Juha Vikatmaa. Esko J. Koppanen.
21608: Erkki Häkämies. Eero Lattula. Timo Mäki.
21609: Sami Suominen. Aili Vaittinen. Juuso Häikiö.
21610: Mauri Miettinen.
21611:
21612:
21613:
21614:
21615: 59 156/72
21616: 466
21617:
21618: IV,79.-Lak.al. n:o 117.
21619:
21620:
21621:
21622:
21623: Laitinen ytn.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta an-
21624: netun lain muuttamisesta.
21625:
21626:
21627: Ed u .s kun n a 11 e.
21628:
21629: Voimassa oleva auto- ja n:i.Oottoripyörävero- luovuttiin vuonna 1967 hyvä:ksytyllä lail1a. Ny-
21630: [aki J?yrldi å·5ettamaan autoa ammattinsa har- kyisin ammat·timaiseen liikenteeseen tarkoite-
21631: joittamrseen tal'Vitsevat ammattiryhmät epäedul• tuista autoista annetaan vain osittainen veto-
21632: lisempaan asemaan kuin toiset. Lalki kohtelee vapaus. Tärnä ei ole osoittautunut tyydyttäväksi
21633: esim. taiksiautoilijoita oSikäli epäoikeudenmukai- rat!kaisuksi. Jo oikeudenmukaisuussyyt eddlyt-
21634: sesti; että heidän autonsa, joka on heille suöra- <täVät, että ammattimaiseen lii!kenteeseen käy-
21635: nainen .työväline, on n~yisin veronalainen. tettäville autoille on palautettava autovero täysi-
21636: Tämä on kohtuutonta. Maiksaahan taksiautoi- määrä1senä. Tämä heLpottaisi myös osaltaan
21637: lija :myös tuloistaan nonmaalisti kuten muutkin aialla vallitsevia vaikeuksia, jotka nykyisellään
21638: veronsa. Autonsa runsaan polttoaineen kulutuk- muutoinkin ovat varsin suuret. Liioin ei ole
21639: sen rvuoksi maksavat taiksit yhteiskunnalle ny- paikallaan se, että pääasia<Ssa kouluajoon käy-
21640: kyisin jo muutoinkin raskasta veroa. Se, että tettävästä kouluautosta joudutaan p.o. vero suo-
21641: heidän pitää maksaa vielä y:Hmääräisenä pidet- rittamaan, vaan tässä·kin ta.pauksessa tämä vero
21642: tävää autoveroa autoa hankittaessa ei .ole pe- olisi palautettava.
21643: rusteltua. EdeLlä olevan perusteella ehdotamme,
21644: Aikaisemmin vallinneesta käytännöstä, että
21645: ammattiautoilijalle ammattimaiseen liikentee- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21646: seen tal1koitetun auton han1kinnan yhteydessä lakiehdotuksen:
21647: autoveto palautettiin autoverolain perusteella,
21648:
21649: Laki
21650: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta.
21651: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 pä1vänä marraskuuta 1967 auto- ja moot-
21652: toripyöräverosta annetun lain (482/67) 7 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
21653:
21654: 7 §.
21655: Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on röidyn auton omistaja•ksi, hakemuksesta saa-
21656: sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis- maan tullihallitukselta takaisin maahan .tuo-
21657: teriin ammattimaiseen Wkenteeseen tai koulu- taessa suoritetun autoveron määrän. Paolautusta
21658: ajoon :käytettäväksi, on se, joka tällöin on rekis- on uhalla, että oikeus sen saamiseen on mene-
21659: teröhy auton omistajaksi tai haltijaksi ja joka tetty, haettava 6 kuukauden kuluessa siitä, kun
21660: käyttää sitä pääasiallisesti ammattimaiseen lii- hakija on merkitty autorekisteriin auton omis-
21661: kenteeseen, oikeutettu, auton oltua haltijan tajaksi.
21662: käytössä !kuitenkin vasta tämän .tultua reikiste-
21663:
21664:
21665: Helsing1ssä 15 päivänä helmikuuta 1972.
21666:
21667: Aili Laitinen. Irma Toivanen.
21668: 467
21669:
21670: IV,SO.- Lak.al. n:o 118. IV,SO.- Lagmot. nr 118.
21671:
21672:
21673:
21674:
21675: Procope ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottori- Procope m.fl.: Förslag till lag on ändring av
21676: pyöräverosta annetun lain muuttamisesta. lagen om bil- och motorcykelskatt.
21677:
21678:
21679: E d u s 'k u n n a 11 e. T i 11 R i k s d a g en.
21680:
21681: Autokannan kasvaessa 011 tielii'keriteen osuus Bilparkens tillväxt har medfört, att vägtrafi-
21682: ilman sa!lstuttaiana lisääntynyt. Varsinkin väes- kens andel i Juftföroreningen ökat. Särskilt i
21683: tökeskuksissa esiintyy entistä enemmän liikenne- bosättningscentra förekommer mera trafikstopp
21684: ka-tkoja ja ruuhkia. Tutkimusten mukaan juuri oth stockningar än tidigare. Undersökningar
21685: ruullkatilanteet huomattavasti lisäävät autoista visar att uttryckligen rusningstrafiken i bety-
21686: tulevan saasteen, etenkin hiilimonoksidin mää- dande utsträckning ökar den mängd luftförore-
21687: rää. Niinpä esim. hiilimonoksidin määrä kasvaa ningar, särskilt kolmonoxid, som härrör sig från
21688: peräti kaksinkertaiseksi kun liikenteen keskino- biltrafiken. Sålunda ökar t.ex. kolmonoxidmäng-
21689: peus laskee 40 km/h:sta arvoon 15 km/h. den tili rentav det dubbla då trafikens medel-
21690: Vaikka autokantamme toistaiseksi monien mui- hastighet sjunker från 40 km/h tili 15 km/h.
21691: den maiden autokantaan verrattuna on suhteelli- Avgasernas sammansättning är överhuvud mest
21692: sen pieni ja autojen aiheuttama saasteongelma svårbemästrad vid de låga hastigheter och den
21693: täten meillä vielä on vastaavasti pienempi, olisi tomgång som förekommer vid stockande trafik.
21694: ll"iittävän ajoissa ryhdyttävä tehokkaisiin toimen- Fastän bilparken i vårt land tillsvidare jämfört
21695: piteisiin liikenteen aiheuttaman saasteen vähen- med bilparken i många andra Iänder är relativt
21696: tämiseksi. liten och det av biltrafiken förorsakade luft-
21697: föroreningsproblemet sålunda hos oss än så
21698: länge i motsvarande mån är mindre, borde man
21699: i tiliräckligt god tid skrida till effektiva åtgärder
21700: för att minska den av trafiken förorsakade luft-
21701: föroreningen.
21702: Liikenneperäistä ilman saastumista voidaan Från trafiken härrörande luftförorening kan
21703: rajoittaa monenlaisin toimenpitein. Tehokkaana, begränsas genom mångahanda åtgärder. Som en
21704: mutta toisaalta kalliina toimenpiteenä mainitta- effektiv, men å andra sidan dyrbar åtgärd må
21705: koon uusien liikenneväylien rakentaminen. Kun här nämnas byggande av nya ttafikleder. Då
21706: tehokkaat liikenneväylät helpottavat liikenteen effektiva trafikleder underlättar trafikavveck-
21707: virtaamista, vähenee samalla väestökeskuksissa lingen, minskar samtidigt den mängd skadliga
21708: alhaisesta keskinopeudesta johtuva haitallisten avgaser, som i bosättninscentra är en direkt
21709: pakokaasujen määrä. Tästä on kuitenkin ilman följd av lågamedelhastigheter. Detta medför lik-
21710: suojelun kannalta vain paikallista apua ja tu- \Täl med tanke på luftvården blott lokal lättnad
21711: loksetkin näkyvät vasta vuosien kuluttua. och dessutom kan resultaten skönjas först efter
21712: flera år.
21713: Toinen tehokas, ja samalla ilman saas·tumista En annan effektiv lttgärd, som samtidigt i
21714: koko maassamme vähentävä toimenpide on au- hela Iandet minskar luftfötoreningen, förutsättet
21715: ton teknillisten ominaisuuksien muuttaminen si- åter en ändring av bilarnas tekniska egenskapet
21716: ten, että kustakin autosta erikseen aiheutuva sålunda, att den från efivat enskild bil hätrö-
21717: saastemäärä saadaan ratkaisevasti pienenemään. rande mängden luftföroreningar i avgörande
21718: Tähän voidaan päästä joko siten, että 1) pyri· grad minskas. Detta resultat kan uppnås antin-
21719: tiitl estämään epäpu:btåuksien syntyminen moot- gen sålunda 1) att tnan strävar till att hindra
21720: torissa tai/ja 2) hävitetään haitalliset ainekset uppkomst a\7 föroreningar i motorn ellet/ocb 2)
21721: pakoptit'ki!ltossa ennen niiden tulo!l ulkoilma«n. eliminerar de skadliga bestå:ndsdelama i avgas·
21722: systemet förrän gt$en släppes ut i ytterluften.
21723: 468 IV,SO.- Moottoriajoneuvovero.
21724:
21725:
21726: Saastuttavat pakdkaasut koostuvat ensi si- Luftförorenande avgaser består i första hand
21727: jassa palamattomista polttoaineen osista. Tämän av icke förbrända bränslepartiklar. På grund
21728: vuoksi on pakokaasujen saastepitoisuus yleensä härav kan föroreningsgraden i allmänhet mest
21729: tarkoituksenmukaisimmin vähennettävissä an- ändamålsenligt minskas genom att den tiU mo-
21730: nostelemalla - esim. elektronisin laittein - torn tillförda bränslemängden - t. ex. elektro-
21731: moottoriin tuleva polttoainemäärä mahdollisim- niskt - doseras möjligast exakt enligt rådande
21732: man tarkasti kuormitusta vastaa<Vaksi. Myös eri- belastning. Även en exakt justering av tänd-
21733: koistarkka sytytyshetken asetus - niin ikään ningsögonblicket - likaledes enligt belastning
21734: kuormituksen mukaan -vähentää pakokaasujen - minskar föroreningsgraden i avgaserna. Upp-
21735: saastepitoisuutta. Epäpuhtauksien syntymistä komst av föroreningar i motorn kan även min-
21736: moottorissa voidaan myös vähentää esim. imu- skas genom särskilda system för uppvärmning
21737: ilman lämmitysjärjestelmin sekä erilaatuisin jou- av insugningsluften, även som olika slags sys-
21738: tokäynnin säätöjärjestelmin. tem för justering av tomgången.
21739: Toinen, joskaan käytännössä ei yhtä tehokas En alternativ, om ock en i praktiken icke
21740: tapa vaikuttaa pakdkaasujen kokoomukseen on lika effektiv metod att påverka avgasernas sam-
21741: niiden mahdollisimman tehokas jälkikäsittely mansättning går ut på en möjligast effektiv ef-
21742: pakoputkistossa ennen niiden päästämistä ulkoil- tel1behand1ing av avgaserna i avgassystemet förr-
21743: maan. Tämä edellyttää yleensä pakoputkistoon än gasen släppes ut i ytterluften. Detta förutsät-
21744: asennettavaa jälkipoltinta, sykloni- eli kiertovir- ter i allmänhet att i avgassystemet monteras en
21745: taus- ja ultraäänipuhdistusta, katalyyttisiä mene- efterbränningsanordning, cyklon- d.v.s. spiral-
21746: telmiä, suodatusta tms. strömnings- och ultraljudrening, 'katalytiska me-
21747: toder, filtrering o.a.dyl.
21748: Eräissä Länsi-Euroopan maissa ja etenkin I vissa västeuropeiska Iänder och särskilt i
21749: Amerikan Yhdysvalloissa on viime vuosina kiin- Amerikas Förenta Stater har man under de se-
21750: nitetty yhä enemmän huomiota edellä tarkoitet- naste åren fäst allt större uppmärksamhet vid
21751: tuihin ongelmiin. Seurauksena on ollut laaja tut- ovan avsedda problem. Som resultat härav fin-
21752: kimustoiminta, erinäisten lisälaitteiden asentami- nes en omfattande forskningsverksamhet, i nya
21753: nen uusiin autoihin sekä lainsäädännöllisinä toi- bilar monteras redan diverse tilläggsanordningar
21754: menpiteinä entistä tiukemmat uusia autoja kos- och i lagstiftningsväg har man infört skärpta
21755: kevat teknilliset saastenormit. Mitään yleiseu- tekniska avgasnormer på nya bilar. Några sam-
21756: rooppalaisia normeja ei sen sijaan vielä ole vah- europeiska normer har Hkväl hittills icke fast-
21757: vistettu. ställts.
21758: Meidän maassamme riittävän ankarien omien I vårt land synes uppställandet av tillräckligt
21759: normien asettaminen ei tässä vaiheessa liene edes stränga egna normer icke heller i detta skede
21760: mahdollista, ottaen huomioon toisaalta lukui- möjligt, med beaktande å ena sidan av de syn-
21761: sissa eri autotuontimaissamme noudatettavat nerligen olikartade normer som gäller i de talrika
21762: varsin erilaatuiset normit ja toisaalta sen, että olika Iänder, från vilka Finland för närvarande
21763: eri autonvalmistajUta ostamamme automäärät importerar bilar, och å andra sidan av att det
21764: ovat niin pieniä, ettei tuotantoa rvain muutamien antal bilar vårt land in:köper från de särskilda
21765: tuotantopäivien tahi ehkä vain tuntien ajaksi bilfabrikerna är så litet, att det inte är möjligt
21766: voida muuttaa Suomen erikoismääräyksiä vastaa- att för blott några få produktionsdagar eller
21767: viksi. Amerikan Yhdysvalloissa asetetut vaati- måhända rentav blott timmar ändra produk-
21768: mukset vaikuttavat kuitenkin ajan oloon useim· tioneo att matsvara finländska specialföreskrif-
21769: pien maailman autonvalmistajien tuotteisiin si- ter. De krav som uppställts i Amerikas Förenta
21770: ten, että ao. valmistaiat haluttaessa ovat valmiit Stater påverka likväl med tiden de flesta bil-
21771: .tarjoamaan autoja, joiden kohdalta saastekysy- fabrikanternas produktion såtillvida, att tillver-
21772: mys on hy.vinkin tyydyttävästi ratkaistu. karna vid anfordran är redo att erbjuda även
21773: bilar, för vars del föroreningsfrågan lösts på ett
21774: rentav mycket tillfredsställande sätt.
21775: Tässä yhteydessä on kuitenkin todettava, että I detta sammanhang bör emellertid observe-
21776: autotehtaat autoalalla vallitsevan kovan kilpai- ras, att bilfabrikerna med beaktande av den
21777: lun takia pyrkivät välttämään 'kaikkia hintaa li- inom bilbranschen rådande hårda konkurrensen
21778: sääviä ratkaisuja ja valmistamaan jopa rinnak- strävar tili att undvika alla sådana lösningar
21779: IV,SO.- Procope ym. 469
21780:
21781: kaismalleja niitä maita varten, joissa tiettyjä som innebär prisförhöjning och att tillverka
21782: lisälaitteita tai parannuksia ei vaadita. t.o.m. parallella modeller för sådana länder, vari
21783: Tällainen ilmiö on erityisen yleinen niissä ta- vissa tilläggsanordningar eller förbättringar icke
21784: pauksissa, joissa ao. tuontimaa on vero- tai tulli- kräves. Dess·a fenomen är särskilt vanliga i de
21785: politiikalla muutoinkin asettanut uuden auton fall, vari vederbörande importland genom be-
21786: ostohinnan yleistä hintatasoa huomattavasti skattnings- eller tullpoliti:k även i övrigt skruvat
21787: ylemmäksi. upp inköpspriset på nya bilar högt över den
21788: allmänna prisnivån.
21789: Näin ollen meillä ei näytä olevan mahdolli- Det synes sålunda icke för oss vara möjligf
21790: suuksia omin teknillisin määräyksin vaikuttaa att med egna tekniska föreskrifter påverka ens
21791: edes uusien, lähivuosiha liikenteeseen otettavien den mängd luftförorening, som härrör sig från
21792: autojen aiheuttamiin saastemääriin - varsin- de nya bilar, som under de närmaste åren ta&
21793: kaan ennen kuinYK:nalaisen Euroopan Talous- i bruk - särskilt inte förrän de normer som för
21794: komission ECE:n toimesta laadittavat normit närvarande utarbetas inom Förenta Nationernas
21795: ovat valmistuneet. Henkilöautoista perittävän Ekonomiska Kommission för Europa (ECE)
21796: huomattavan korkean autoveron huomioon ot- färdigställts. Med beaktande av den synnerligen
21797: taen, voidaan auton ostajia kuitenkin ratkaise- höga bilskatt som hos oss uppbäres på person-
21798: vasti veropolitiikalla ohjata siten, että he va- bilar, kan vi dock på ett avgörande sätt med
21799: litsevat auton, joka on varustettu saasteen leviä- skattepolitik leda bHköparna i sådan riktning,
21800: mistä ehkäisevin laittein ja ainakin, ettei suoma- att de väljer en bil, som är försedd med anord-
21801: laisia autoilijoita verotuksella ehkäistä uutta au- ningar för förebyggande av luftföroreningar och
21802: toa hankkiessaan vaatimasta siihen tekniikan åtminstone, att finländska bilister icke genom
21803: viime kehityksen mukaisia laitteita ilman saastu- beskattning förhindras att vid inköp av ny bil
21804: misen vähentämiseksi. kräva att densamma är försedd med för mins-
21805: kande av luftföroreningar avsedda anordningar
21806: som motsvarar den senaste tekniska utvecklin-
21807: gen.
21808: Voimassaoleva laki auto- ja moottoripyörä- Gällande lag om bil- och motorcykelskatt
21809: verosta (482/67) tietää kuitenkin käytännössä, (482/67) innebär likväl i pra'kti:ken, att staten
21810: että valtio edellä tarkoitetun lisälaitteen aiheut- på det pristillägg, som föranledes av ovan av-
21811: tamasta hintalisästä perii vielä veroa peräti sedda tilläggsanordningar, ytterligare uppbär en
21812: 140 %, johon vielä on lisättävä tulli ja lii:ke- skatt på hela 140 %, vartill ytterligare kommer
21813: vaihtovero. Lisälaitteen hinnasta Suomessa si- tull och omsättningsskatt. Av det pris konsu-
21814: ten käytännössä yli puolet menee valtiolle eri- menten i Finland erlägger för tilläggsanord-
21815: näisinä veroina ja maksuina. Esimerkkinä mai- ningen går sålunda mer än hälften tili staten i
21816: nittakoon erään Saksan Liittotasavallassa toimi- form av diverse olika skatter och avgifter. Som
21817: van autonvalmistajan käyttämä elektronisesti oh- exempel må här nämnas en i Förbundsrepubli-
21818: jattu pohtonesteen suihkutusjärjestelmä, jolla on ken Tysldand verksam bilfabrik, som tillhanda-
21819: saavutettu hyvin alhaisia saastepitoisuuksia pa:ko- håller ett elektroniskt styrt system för insprut-
21820: kaasussa. Tästä laitteesta maahantuojalta veloi- ning av bränsle, med vilket man uppnått synner-
21821: tettu lisähinta on - ilman myyntipalkkiota - ligen låg föroreningsprocent i avgaserna. För
21822: 320 DM eli 412,80 mk, mutta Suomessa sa- ifrågavarande anordning uppbäres av importören
21823: masta laitteesta perittävä lisähinta on tulleineen, ett tilläggspris på 320 DM, dvs. 412,80 mk,
21824: tasausveroineen, autoveroineen, liikevaihtoveroi- men i Finland uppbäres för samma anordning,
21825: neen ja tavanomaisine ( 15 %) myyntipalkkioi- då tuli, utjämningsskatt, bilskatt, omsättnings-
21826: neen peräti 1 578 mk. Auton omistajaa, joka skatt och sedvanlig försäljningsprovision (15 %)
21827: pyrkii vähentämään ilman saastumista, rangais- tillkommer, ett tilläggspris på hela 1 578 mk.
21828: taan tässä tapauksessa pelkästään tullin, tasaus- Den bilköpare, som strävar tili minskad luftför-
21829: veron ja autoveron puitteissa lähes 700 mk:n orening, bestraffas sålunda i detta fall genom
21830: määräisellä lisämaksulla. Liikevaihtovero mu- tuli, utjämningsskatt och bilskatt med en till-
21831: kaan luettuna on valtion osuus po. hyödyllisen läggskostnad på inemot 700 mk. Inklusive om-
21832: lisälaitteen hinnasta peräti 865 mk eli lähes sättningsskatt utgör statens andel av priset på
21833: 55%. denna nyttiga tilläggsanordning hela 865 mk,
21834: d.v.s. inemot 55 %.
21835: 470 IV,80.- M<J91;t:Qriajoneuvovero.
21836:
21837:
21838: Voimassaoleva laki tietää siten tavall~n veron Gällande lag innebär sålunda på sätt och vis
21839: - ja varsin korkean veron - perimistä puh- att man belagt ren luft med skatt- och rentav
21840: taasta ilmasta. Lopputulos on ilmeinen, varsin en synnerligen hög skatt. Slutresultatet är upp-
21841: harva ostaja on valmis maksamaan tällaista il· enbart, rätt få köpare är redo att betala en så-
21842: maveroa. Mainittakoon, että saksalaisen kulut· dan Iuftskatt. Det må nämnas, att den tyska
21843: tajan laitteestaan suorittama lisähinta on 485 konsumenten för samma anordning betalar ett
21844: DM eli 626 mk. pristi:llägg på 485 DM, dvs. 626 mk.
21845: Jotta autojen aiheuttaman ilman saastumisen På det att de tekniska anordningar, som ut-
21846: vähentämiseksi kehitetyt teknilliset välineet vecklats för förebyggande av från biltrafik här-
21847: mahdollisimman pian saataisiin Suomessa yleisty- rörande luftförorening, snarast möjligt skall
21848: mään olisi lakia muutettava siten, että auto- ja kunna bli allmänna även i Finland, borde lagen
21849: moottoripyöräveroa ei perittäisi siitä hintalisästä, ändras sålunda, att bil- och motorcykelskatt icke
21850: joka kaasutinmoottorilla varustetussa autossa sku1le uppbäras på det pristillägg, som för en
21851: muodostuu sen tavanomaisten pohtonesteen med förgasarmotor försedd bils del uppkommer
21852: syöttö- ja/tai pakokaasujen poistolaitteiden kor- genom att de sedvanliga mataranordningarna
21853: vaamisesta tai tehostamisesta pakokaasujen täy- för flytande bränsle och/eller det sedvanliga
21854: dellisempää puhdist11mista varten. avgassystamet ersättes eller effektiviseras med
21855: tanke på en mera noggrann rening av avgaserna.
21856: Milloin tietyn laitteen soveltuvuudesta pako- Om ovisshet uppkommer därom, huruvida
21857: kaasujen haitallisuuden vähentämiseen tai sen viss anordning innebär mindre ~kadliga avgaser
21858: aiheuttamasta biotaiisästä syntyy epätietoisuutta, eller angående därav föranlett pristillägg, kai).
21859: voidaan tarvittava selvitys hankkia autorekisteri- erforderlig utredning erhållas från bilregister-
21860: keskuksesta. centralen.
21861: Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- På basen av ovanstående föreslår vi härmed
21862: nioittaen, vördsamt,
21863: että Eduskunta hyväksyisi seuraavan att Riksdagen skulle godkänna föl-
21864: lakiehdotuksen: jande lagmotion:
21865:
21866: Laki Lag
21867: auto- ja moottoripyöräverost!l annetun om änqring !lV lagen om bil- och
21868: lain muutt~isesta. motorcykelsk11tt.
21869: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään I enlighet med Riksdagens beslut fogas tili
21870: auto- ja mooHoripyöräverosta marraskuun 11 5 § i lagen av den 14 november 1967 om bil-
21871: päivänä 1967 annetun lain (482) 5 §:ään uusi och motorcykelskatt ( 482/67) ett nytt 4 mo-
21872: näin kuuluva 4 momentti: ment, som följer:
21873: 5 §. 5 §.
21874:
21875: Verotusarvoa määrättäessä saadaan 1 momen- Vid fastställande av beskattningsvärdet mi
21876: tissa tarkoitetusta normaalihinnasta ja 2 momen- från det i 1 momentet avsedda normalpriset och
21877: tissa tarkoitetusta myyntihinnasta vähentää se det i 2 momentet avsedda försäljningspriset av-
21878: hintalisä, joka kaasutinmoottorilla varustetun au- dragas det pristillägg, som i fråga om med för-
21879: ton osalta muodostuu sen tavanomaisten pohto- gasarmotor försedd bil betingas av att de sed-
21880: nesteen syöttö- ja pakdkaasujen poistolaitteiden vanliga mataranordningarna för flytande bränsle
21881: korvaamisesta tai tehostamisesta pakokaasujen och det sedvanliga avgassystemet ersättes eller
21882: täydellisempää puhdistamista varten. effektiviseras med tanke på en mera fullständig
21883: rening av avgaser.
21884: Tämä laki tulee voimaan päivänä
21885: kuuta 197 . Denna lag träder i kraft den 197 .
21886:
21887: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1972. Helsingfors den 7 februari 1972.
21888:
21889: Victor Procope. Mikko Kaarna. Harri Holkeri. Pauli Räsänen.
21890: Valdemar Sandelin. Mauno Kurppa. Seppo Westerlund. Evald Häggblom.
21891: 471
21892:
21893: IV,81.-Lak.~Jl. n:o 119.
21894:
21895:
21896:
21897:
21898: Sandelin ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta
21899: annetun lain muuttamisesta.
21900:
21901:
21902: E d u s k u n n a 11 e.
21903:
21904: Auto- ja moottoripyöräverosta marraskuun Asettamalla taksiliikenne osittaisenkin auto-
21905: 14 päivänä 1967 annetulla lailla kavennettiin veron alaiseksi, on se saatettu muuta ammatti-
21906: taksiautoilijain oikeutta saada ammattimaiseen maista moottoriajoneuvoliikennettä verotuksel-
21907: liikenteeseen käyttämistään nerikilöautoista tä- lisesti huonompaan asemaan perimällä taksi-
21908: män veron täysi palautus, jonka aikaisemmin autosta erillisvero.
21909: autoverosta annetut lait alunperin olivat oikeut- Verotuksella ei saisi korottaa taksiliikenteen
21910: taneet. Veron palautuksen määrä supistettiin kuljetuskustannuksia ;a siten vaikeuttaa yleisön
21911: 60-prosenttiseksi peritystä autoverosta ja kui- taksin käyttöä, vaan päinvastoin monistakin
21912: tenkin enintään 5 .500 markaksi. Veronpalau- syistä veropoliittisin keinoin pitäisi taksiliiken-
21913: tukselle asetettu markkamääräinen yläraja su- teen kustannuksia pyrkiä vähentämään ja siten
21914: pisti palautusprosentin suurelle osalle taksilii- lisäämään taksinkäyttöä.
21915: kenteessä käytettävistä ja siihen tarkoituksen- Jo 'tällä hetkellä taksiliikenne hoitaa huomat-
21916: mukaisiksi osoittautuneista autoista alle 45 pro- tavan määrän kuljetustehtäviä yhteiskunnan
21917: sentiksi. Autojen hintojen noustua, on näistä laskuun. Näistä mainittakoon mm. koululais-
21918: autoista veronpalautus vain noin .36 prosenttia. kuljetukset ja sairausvakuutuksen korvaamat
21919: Huhtikuup 23 päivänä 1971 annetulla lailla sairauden aiheuttamat matkat, ~oissa tarvitaan
21920: auto- ja moottpripyöräverosta annetun lain taksikuljetusta.
21921: muuttamisesta korjattiin aiemmin syntynyttä
21922: epäkohtaa, mutta vain bensiinikäyttöisten tak- Henkilöautokannan kasvusta johtuen tukkeu-
21923: siautojen kohdalla, korottamalla näistä ~tutoista tuvat kaupunkien ja asutustaajamien liikenne-
21924: autoveron palautusta 70 prosenttiin, kuitenkin väylät, josta syystä keskustoissa joudutaan lii-
21925: enintään 8 000 markkaan. Jo silloin olisi koro- kennettä rajoittamaan. Näistäkin syistä taksi-
21926: tettu palautus tullut antaa myöskin dieselkäyt- liikenteellä tulee olemaan yhä merkittävämpi
21927: töisistä taksiautoista, joita taksiautoist!J, on noin asema nopeana ja joustavana liikennemuotona.
21928: 45 %. Dieselkäyttöisten taksiautojen luku- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21929: määrä on taksiliikenteessä jatkuvasti lisäänty- nioittaen,
21930: nyt, sillä vuoden 1962 lopussa niitä oH vain että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21931: 27 % koko taksiautokannasta. lakiehdotuksen:
21932:
21933:
21934: Laki
21935: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta.
21936: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 patvana
21937: vänä huhtikuuta 1971 annetussa laissa (300/§:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 23 päi-
21938: vänä huhtikuuta 1971 annetussa laissa (300/71), 8 §, 12 §:n 1 ja 2 momentti, sekä 13 §:n
21939: 1 momentti näin kuuluviksi:
21940:
21941: 7 §. teriin ammattimaiseen liikenteeseen käytettä-
21942: Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on väksi, on se, joka tällöin on rekisteröity auton
21943: sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis- omistajaksi tai haltijaksi ja joka käyttää sitä
21944: 472 IV,Sl.- Moottoriajoneuvovero.
21945:
21946: pääasiallisesti ammattimaiseen liikenteeseen, oi- käyttäjän, hänen kuoltuaan oikeudenomista-
21947: keutettu, auton oltua haltijan käytössä kuiten- jansa tai toisen veronpalautukseen oikeutetun
21948: kin vasta tämän .tultua rekisteröidyksi auton nimiin, tulee autorekisterikeskuksen varattuaan
21949: omistajaksi, hakemuksesta saamaan tullihalli- maksuvelvolliselle ,tilaisuuden selvityksen esit-
21950: tukselta takaisin maahan :tuotaessa suoritetun tämiseen maksuunpanna autovero sanotun käyt-
21951: autoveron. Palautusta on uhalla, että oikeus täjän tai auton luovuttaneen oikeudenomistajan
21952: sen saamiseen on menetetty, haettava kuuden maksettavaksi.
21953: kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on mer- Mitä 1 momentissa on säädetty autoveron
21954: kitty autorekisteriin auton omistajaksi. maksuunpanosta, on myös noudatettava, jos
21955: käy ilmi, että autoa, joka vielä on liikenteessä,
21956: ei enää käytetä pääasiallisesti mainittuihin tar-
21957: 8 §. koituksiin. Sanotun 1 momentin säännöksiä on
21958: Jos 6 §:n 1 momentin nojalla verosta vapaan myös sovellettava ammattimaisen liikenteen
21959: auton rakennetta on muutettu siten, että ajo- harjoittajaan, joka sen mukaan kuin edellä on
21960: neuvo ei: enää ole sellainen, kuin mainitussa säädetty, on veronpalautuksen saaneelta hank-
21961: momentissa, ottaen huomioon 1 § :n 2 momen- kinut auton, ilman että veroa on luovutuksen
21962: tin säännöksen, tarkoitetaan, on ajoneuvon johdosta maksuunpantu.
21963: omistaja velvollinen tekemään .tästä ilmoituksen
21964: kuukauden kuluessa autorekisterikeskukselle.
21965: Samoin on se, joka 7 §:n nojalla on saanut 13 §.
21966: autoveron takaisin tai omistaa auton, josta vero Milloin 12 § : ssä tarkoitetuissa tapauksissa
21967: on palautettu, velvollinen, jos autoa ei enää auto sen luovutushetkellä tai auton veronpa-
21968: käytetä pääasiallisesti ammattimaiseen liiken- lautuksen tahi: verovapauden edellytysten muu-
21969: teeseen tahi 6 §:n 1 momentissa tarkoi:tettuna toin lakatessa olemasta voimassa ei ole ollut
21970: autona, tekemään tästä edellä mainitussa ajassa rekisteriin merkittynä puolta vuotta, maksuun-
21971: ilmoituksen autorekisterikeskukselle. Milloin pantava vero on koko palautetun veron määrä
21972: .tässä pykälässä tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus tai se määrä, mikä autosta olisi tullut sitä tul-
21973: on laiminlyöty, on poliisiviranomaisen estettävä lattaessa tai toimitettaessa verona kantaa. Jos
21974: auton käyttö, kunnes sanottu velvollisuus on auto on sen veronpalautuksen tai verovapau-
21975: täytetty. den edellytysten lakatessa olemasta voimassa
21976: 12 §. ollut rekisteriin merkittynä puoli vuotta tai
21977: Mikäli auto, joka maahan tuotaessa on ollut enemmän, alennetaan veroa edellä tarkoitetusta
21978: 6 §:n 1 momentin nojalla verosta vapaa tai täydestä määrästä yhdellä kuudesosalla jokaista
21979: josta vero on 7 §:n nojalla palautettu, ilmoi- -täyttä rekisterissä oloajan puolta vuotta kohti.
21980: tetaan tai olisi ilmoitettava merkittäväksi auto-
21981: rekisteriin muuna kuin 6 §:n 1 momentissa Tämä laki tulee voimaan päivänä
21982: tarkoitettuna autona tai muun omistajan tai kuuta 197 .
21983: haltijan kuin autosta veronpalautuksen saaneen
21984:
21985:
21986: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
21987:
21988: Valdemar Sandelin. Uljas Mäkelä.
21989: 473
21990:
21991: IV,82.- Lak.al. n:o 120.
21992:
21993:
21994:
21995:
21996: Tikkanen ym.: Ehdotus laiksi auto- ;a moottoripyöräverosta
21997: annetun lain muuttamisesta.
21998:
21999:
22000:
22001: E d u s k u n n a 11 e.
22002:
22003: Voimassaolevan auto- ja moottoripyörävero- tia harjoittavaa yrittäjää eriarvoiseen asemaan.
22004: lain mukaan ovat ammattimaiseen liikenteeseen Senvuoksi ja huomioonottaen edellämainitut
22005: rekisteröidyt henkilöautot moottoribensiiniä tai erot, olisi lakia muutettava niin, että se jättäisi
22006: dieselöljyä polttoaineenaan käytettäessä eriarvoi- molemmat ajoneuvotyypit tasa-arvoiseen ase-
22007: sessa asemassa. Mainitun verolain mukaan palau- maan ammatinharjoittajan valitessa itselleen
22008: tetaan anomuksesta näistä autoista autoveroa työkalua. Taksiliikenne palvelee tasapuolisesti
22009: niin, että autoverosta saadaan palautusta moot- maamme liikenteessä kaikkia kansalaiskerroksia
22010: toribensiiniä käyttävän auton osalta 70 % kui- ja palvelutason parantamista vaaditaan jatku-
22011: tenkin enintään 8 000,-. Dieselöljyä polttoai- vasti yleisön taholta. Senvuoksi on oikeuden-
22012: neenaan käyttävän auton vastaava veron palau- mukaista se, että niin ammatinharjoittajan, kuin
22013: tuksen määrä on 70% kuitenkin enintään palveluksia käyttävän yleisönkin kannalta voi-
22014: 5500,-. daan valinnanvapaus säilyttää taksiautokaluston
22015: Dieselautojen asema tässä suhteessa ei ole tarkoituksenmukaisuuden osalta.
22016: lain mukaan oikeudenmukainen. Vaikka diesel- Auto- ja moottoripyöräverolain mukaista
22017: öljy onkin hankittaessa litrahinnaltaan edulli- sääntöä ei näinollen voida pitää oikeana, eikä
22018: sempaa, on näiden autojen osalta maksettava tarkoitustaan vastaavana. Edellämainittujen
22019: erikseen vuosittain dieselveroa, joka tasoittaa ko. seikkojen vuoksi, sekä lain määräysten aiheutta-
22020: eron. Lisäksi on todettava se, että ammatinhar- mien haittojen huomattavan merkityksen joh-
22021: joittajalle on dieselajoneuvo hankintahinnaltaan dosta olisi lakia 7 §:n osalta muutettava oikeu-
22022: usein huomattavasti kalliimpi. denmukaiseksi niin, että polttoaineen perusteella
22023: Ero veronpalautuksen osalta on sikäli huo- ei veronpalaotuksen määrää erotettaisi.
22024: mattava, että se johtaa vähävaraisen ammatin- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22025: harjoittajan hankkimaan usein sellaisen auton,
22026: jonka tarkoituksenmukaisuus ja taloudellisuus että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22027: saattaa olla kyseenalainen. Lainsäädännöllä ei lakiehdotuksen:
22028: olisi tarkoituksenmukaista johtaa samaa ammat-
22029:
22030:
22031: Laki
22032: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta.
22033: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä
22034: marraskuuta 1967 annetun lain (482/67) 7 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
22035:
22036: 7 §. tajaksi tai haltijaksi ja joka käyttää sitä pää-
22037: Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on asiallisesti ammattimaiseen liikenteeseen, oikeu-
22038: sitä ensikertaa rekisteröitäessä merkitty rekiste- tettu, auton oltua haltijan käytössä kuitenkin
22039: riin ammattimaiseen liikenteeseen käytettäväksi, vasta tämän tultua rekisteröidyksi auton omis-
22040: on se, joka tällöin on rekisteröity auton omis- tajaksi, hakemuksesta saamaan tullihallitukselta
22041: 60 156/72
22042: 474 IV,82. - Moottoriajoneuvovero.
22043:
22044:
22045: takaisin 70 prosenttia maahan tuotaessa suori- kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on mer-
22046: tetun autoveron määrästä, kuitenkin enintään kitty autorekisteriin auton omistajaksi.
22047: 8 000 markkaa. Palautusta on uhalla, että oi-
22048: keus sen saamiseen on menetetty, haettava 6
22049:
22050:
22051: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1972.
22052:
22053: Ville Tikkanen. Heikki Hykkäälä.
22054: Aimo Ajo. Matti Ahde.
22055: Veikko Pajunen.
22056: 475
22057:
22058: IV,8J.- Lak.al. n:.o 121.
22059:
22060:
22061:
22062:
22063: Vainio ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyörävf!rosta anne-
22064: tun lain muuttamisesta.
22065:
22066:
22067: E d u s k u n n a 11 e.
22068:
22069: Auto- ja moottoripyöräverosta m;1rraskuun muuhun julkiseen liikent~eseen, koska se palve-
22070: 14. päivänä 1967 annetulla lailla supistettiin lee yhteiskuntaa koululais- ja sairasmatkaliiken-
22071: am1Ilattim\liseen liikenteesee11 käytettijvistä hen- teessä sekä sQurta yleisöä tärkeänij ja joustav~tna
22072: kilö- ja p!lket.tiautoista perittävijn autoveron liil<en11emqotona. Ammatti1Ilainen pakettilluto-
22073: palautpsta siihenastisesta täydestä määrästä liikenne taas jaettiin kahteen erilaiseen ryh-
22074: enintään ()0 prosenttiin tai enintään 5 500 mään mainitulla aqtoverolailla, koskll osa sen
22075: markkaan. Tällä uudella autoverolailla saatet- käyttämistä autoista saatettiin f!Utoveron ltiai-
22076: tiin koko taksjlii}<enne ja osa ammattimaisesta seksi supistamalla autoveron p!llautqsta, Edellä
22077: pakettiautoliikenteestä muusta ammattimaisesta olevan perusteella ehdotamme kunnioittaen,
22078: moottoriajoneuvoliikenteestä suuresti poikkea-
22079: vaan asemaan säätämällä näiden autoilijain että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22080: yksinomainen työväline ns. ylellisyysveron alai- lakiehdotuksen:
22081: seksi. Taksiliikenne on täysin rinnastettavissa
22082:
22083:
22084:
22085: Laki
22086: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta.
22087: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä marrraskuuta 1967 annetun auto-
22088: ja moottoripyöräverosta annetun lain ( 482/67) 7 §:n 1 momentti, 8 §, 12 §:n 1 ja 2 mo-
22089: mentti ja 1.3 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
22090:
22091: 7 §.
22092: Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on paan auton rakennetta on muutettu siten, että
22093: sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis- ajoneuvo ei enää ole sellainen kuin mainitussa
22094: teriin ammattimaiseen liikenteeseen käytettä- momentissa, ottaen huomioon 1 § :n 2 momen-
22095: väksi, on se, joka tällöin on rekisteröity auton tin säännöksen, tarkoitetaan, on ajoneuvon
22096: omistajaksi tai haltijaksi ja joka· käyttää sitä omistaja velvollinen tekemään tästä ilmoituk-
22097: pääasiallisesti ammattimaiseen liikenteeseen, sen kuukauden kuluessa autorekisterikeskuk-
22098: oikeutettu, auton oltua haltijan käytössä kui- -selle. Samoin on se, joka 7 § :n nojalla on
22099: tenkin vasta tämän tultua rekisteröidyksi auton saanut autoveron takaisin tai omistaa auton,
22100: omistajaksi, hakemuksesta saamaan tullihalli- josta vero on palautettu, velvollinen, jos autoa
22101: tukselta takaisin maahan tuotaessa suoritetun ei enää käytetä pääasiallisesti ammattimaiseen
22102: autoveron. Palautusta on uhalla, että oikeus liikenteeseen tahi 6 §:n 1 momentissa tarkoi-
22103: sen saamiseen on menetetty, haettava kuuden tettuna autona, tel.emään tästä edellä maini-
22104: kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on mer- tussa ajassa ilmoituksen autorekisterikeskuk-
22105: kitty autorekisteriin auton omistajaksi. selle. Milloin tässä pykälässä tarkoitettu ilmoi-
22106: tusvelvollisuus on laiminlyöty, on poliisiviran-
22107: omaisen estettävä auton käyttö, kunnes sanottu
22108: 8 §. velvollisuus on täytetty.
22109: Jos 6 §:n 1 momentin nojalla verosta va-
22110: 476 IV,83.- Moottoriajoneuvovero.
22111:
22112:
22113: 12 §. harjoittajaan, joka sen mukaan kuin edellä on
22114: Mikäli auto, joka maahan tuotaessa on ollut säädetty, on veronpalautuksen saaneelta hank-
22115: 6 §:n 1 momentin nojalla verosta vapaa tai kinut auton, ilman että veroa on luovutuksen
22116: josta vero on 7 §:n nojalla palautettu, ilmoite- johdosta maksuunpantu.
22117: taan tai olisi ilmoitettava merkittäväksi auto-
22118: rekisteriin muuna kuin 6 § :n 1 momentissa
22119: tarkoitettuna autona tai muun omistajan tai 13 §.
22120: haltijan kuin autosta veronpalautuksen saaneen Milloin 12 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa
22121: käyttäjän, hänen kuoltuaan hänen oikeuden- auto sen luovutushetkellä tai auton veronpa-
22122: omistajansa tai toisen veronpalautukseen oi- lautuksen tahi verovapauden edellytysten muu-
22123: keutetun nimiin, tulee autorekisterikeskuksen toin lakatessa olemasta voimassa ei ole ollut
22124: varattuaan maksuvelvolliselle tilaisuuden selvi- rekisteriin merkittynä puolta vuotta, maksuun-
22125: tyksen esittämiseen maksuunpanna autovero pantava vero on koko palautetun veron määrä
22126: sanotun käyttäjän tai auton luovuttaneen oikeu- tai se määrä, joka autosta olisi tullut sitä tul-
22127: denomistajan maksettavaksi. lattaessa tai toimitettaessa verona kantaa. Jos
22128: Mitä 1 momentissa on säädetty autoveron auto on sen veronpalautuksen tai verovapau-
22129: maksuunpanosta, on myös noudatettava, jos den edellytysten lakatessa olemasta voimassa
22130: käy ilmi, että autoa, joka vielä on liikenteessä, ollut rekisteriin merkittynä puoli vuotta tai
22131: ei enää käytetä pääasiallisesti mainittuihin tar- enemmän, alennetaan veroa edellä tarkoitetusta
22132: koituksiin. Sanotun 1 momentin säännöksiä täydestä määrästä yhdellä kuudesosalla jokaista
22133: on myös sovellettava ammattimaisen liikenteen täyttä rekisterissä oloajan puolta vuotta kohti.
22134:
22135:
22136: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
22137:
22138: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
22139: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
22140: 477
22141:
22142: IV,84. - Lak.al. n:o 122.
22143:
22144:
22145:
22146:
22147: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi auto- ;a moottoripyöräverosta
22148: annetun lain muuttamisesta.
22149:
22150:
22151: E d u s kun n a 11 e.
22152:
22153: Ammattiautoilijoiden verot ovat maassamme On välttämätöntä, että autovero palautetaan
22154: maailman raskaimmat. Kysymys on selvästä kokonaan työvälineenä autoaan käyttäville au-
22155: ryöstöverottamisesta. Vakuutusmaksutkin ovat toilijoille, oli kysymys henkilökuljetusta suo-
22156: kohtuuttoman korkeita. rittavasta taksiautosta tai kuorma-autosta.
22157: Kaiken tämän seurauksena rasittavat kulje- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22158: tuskustannukset laajassa maassamme kuluttajia taen,
22159: varsin huomattavasti. Asiantilaan on saatava että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22160: korjaus. lakiehdotuksen:
22161:
22162:
22163:
22164: Laki
22165: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta.
22166: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä
22167: marraskuuta 1967 annetun lain (482/67) 7 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
22168:
22169: oikeutettu, auton oltua haltijan käytössä kui-
22170: tenkin vasta tämän tultua rekisteröidyksi auton
22171: 7 §. omistajaksi, hakemuksesta saamaan tullihalli-
22172: Mikäli veron alaisena maahantuotu auto on tukselta takaisin maahantuotaessa suoritetun
22173: sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis- veron määrän. Palautusta on uhalla, että oikeus
22174: teriin ammattimaiseen liikenteeseen käytettä- sen saamiseen on menetetty, haettava kuuden
22175: väksi, on se, joka tällöin on merkitty auton kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on mer-
22176: omistajaksi tai haltijaksi ja joka käyttää sitä kitty autorekisteriin auton omistajaksi.
22177: pääasiallisesti ammattimaiseen liikenteeseen,
22178:
22179:
22180: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
22181:
22182: Veikko Vennamo. Mikko Vainio.
22183: Hannes Volotinen. Pekka Vennamo.
22184: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
22185: Aune Mänttäri. Kalevi Remes.
22186: 478
22187:
22188: IV,85.- Lak.al. n:o 12.3.
22189:
22190:
22191:
22192:
22193: Voutilainen ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta
22194: annetun lain muuttamisesta.
22195:
22196:
22197: E d u s k u n n a 11 e.
22198:
22199: Auto- ja moottoripyöräverosta marraskuun tion ja autoveron palautusoikeuden supistami-
22200: 14 päivänä 1967 annetulla läilla muutettiin Sen johdosta huomattavasti. Taksiliikettteen
22201: ammattimaiseen liikenteeseen käytettävistä hen- taksojen tarkistuksessa, joka tapahtui vasta
22202: kilÖ- ja pakettiautoista perittävän veron palau- noin vuoden kuluttua edellämainituista tapah-
22203: tusoikeutta siitä täyden palautuksen periaat- tumista, ei devalvaation ja autoverolain muu-
22204: teesta, jota auto- ja moottoripyöräverosta aikai- toksen vaikutuksia otettu huomioon kuin va-
22205: semmin annetuissa laeissa on noudatettu. Joulu- jaa<Ha lrolmasosalla, mikä vastaa vain devalvaa-
22206: kuun .30 päivänä 1957 annetussa ensimmäi- tion aiheuttamaa taksiautojen hinnannousua il-
22207: sessä laissa henkilöautoista ja moottoripyöristä man autoveron vaikutusta. Kun tämän tar-
22208: suoritettavasta verosta myönnettiin ammatti- kistuksen yhteydessä taksiliikenteen ja hinta-
22209: maiseen liikenteeseen ( taksiliikenteeseen) pää- viranomaisten kesken sovittiin ko. muutosten
22210: asiallisesti käytettävästä henkilöautosta peritty vaikutukset jaettaviksi kolmen vuoden osalle
22211: vero palautettavaksi. Vaikka lakia sen jälkeen siten, että devalvaation ja autoverolain aiheut-
22212: useasti muutettiinkin, säilytettiin tämä palau- tamista kustannusten nousuista muut kolmas-
22213: tusoikeus laissa vuoteen 1967 saakka. Veron- osat otetaan huomioon vuosittain taksojen tar-
22214: palautus myönnettiin myös ammattimaiseen lii- kistusten yhteydessä, voitaisiin nyt täyden auto-
22215: kenteeseen käytettävistä pakettiautoista, kun :Veronpalautuksen muodossa poistaa edellisen
22216: pakettiautot vuonna 1962 annetussa laissa tuli- Mnmuutoksen paine taksojen korottamiseksi.
22217: vat auttlVetön alaisiksi. Taksiliikenteen suorittaessa erilaisia kuljetuksia,
22218: Ammattimaiseen liikenteeseen käytettävistä ~otka tulevat valtiovallan maksettaviksi, kuten
22219: autoista vain henkilöautot ja kevyet paketti- koululais- ja sairasmatk~uljetuksia sekä puo-
22220: autot ovat autoveron alaisir~. Siten on syntynyt lustusvoimien henkilökuljetuksia, olisi täyden
22221: suoranainen epäkohta erilaisten autojen ostohin- autoveron palaotoksella suoranaista vaikutusta
22222: noissa ammattimaisen liikenteen kohdalla, kun valtion korvaamien kuljetuksien kustannuksiin.
22223: osa on etityisveton alaista ja osa ei ole. Am- Palautusoikeuden ,supistaminen vuonna 1967
22224: mattimaisen liikenteen kokonaisuudessaan, tai oli katsottava silloisen maksutase- ja valuutta-
22225: osan siitä, joka hoitaa julkista henkilön- ja ta- tilanteen ja sen hetkisten järjestelyjen aiheut-
22226: varankuljetusta, ei voida katsoa olevan ylelli- tamaksi. Näiden syiden voidaan katsoa poistu-
22227: syyttä, vaan se on kansantaloudellisesti edul- neen, ja o1keudenmukaisuus edellyttää, että
22228: lista, joten erityisverotus sen miltään osin ei taksiliiikentel!n ja ammattimaisen pakettiauto-
22229: ole tarkoituksen mukaista. Kun ennen edellistä liikenteen yhdenmukaisuus verotuksellisesti
22230: lain muutosta oli veronpalautus ulotettu kos- muun ammattimaisen autoliikenteen kanssa
22231: kemaan varsin laajaa autokantaa, tuli ammatti- palautetaan. .
22232: maiseen liikenteeseen käytettävien henkilö- ja Edellä olevan perusteefla ehdotamme kun-
22233: pakettiautojen autoveronpalautusosuudeksi kai- nioittaen,
22234: kesta palaotetusta autoverosta vain vajaa puolet.
22235: Maamme taksiliikenteen kuljetuskustannuk- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22236: set nousivat vuonna 1967 suoritetun devalvaa- lakiehdotuksen:
22237: IV,85.- Voutilainen ym. 479
22238:
22239:
22240: Laki
22241: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta.
22242: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä marraskuuta 1967 auto- ja moot-
22243: toripyöräverolaista annetun ~ain (482/67) 7 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
22244: 7 §. tenkin vasta tämän tultua rekisteröidyksi auton
22245: Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on omistajaksi, hakemuksesta saamaan tullihalli-
22246: sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis- tukselta takaisin maahan tuotaessa suoritetun
22247: teriin ammattimaiseen liikenteeseen käytettä- autoveron mä1rän. Palautusta on uhalla, että
22248: väksi, on se, joka tällöin on merkitty auton oikeus sen saamiseen on menetetty, haettava
22249: omistajaksi tai haltijaksi ja joka käyttää sitä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hakija
22250: pllksiallisesti ammattimaiseen liikenteeseen, on merkitty autorekisteriin autori omi&tajaksi.
22251: öiketitettti, auton oltua ha:ltijan käytössä kui-
22252:
22253:
22254: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
22255:
22256: Uki Voutilainen. Valde Nevalainen. Ville Tikkanen.
22257: 480
22258:
22259: IV,86.- Lak.al. n:o 124.
22260:
22261:
22262:
22263:
22264: Laatio ym.: Ehdotus laiksi moottoriajoneuvoverosta annetun
22265: lain muuttamisesta.
22266:
22267:
22268: E d u s k u n n a 11 e.
22269:
22270: Moottoriajoneuvoverosta joulukuun 30 päi- tusvälineisiin. Esim. 40 tonnin kokonais~~
22271: vänä 1966 annetun lain (722/66) mukaan noisesta maansiirtoautosta lisäveron määrä on
22272: bensiiniä, dieselöljyä tai moottodpetroolia käyt- 36 000 markkaa vuodessa. ·
22273: tämään tarkoitetuista moottoriajoneuvoista on Kysymyksessä olevat maansiirtoautot eivät
22274: suoritettava ns. lisäveroa, milloin ajoneuvossa ole tiellä kuljetettaviksi tarkoitettuja ajoneu-
22275: käytetään nestemäisten polttoaineiden valmis- voja. Niiden akselipaino on vähintään 15 ton-
22276: teverosta vapaata polttoainetta tai polttoainet- nia. Tämän vuoksi maansiirtoautoja ei tarvit-
22277: ta, joka on lievemmin verotettu kuin ko ajo- se rekisteröidä, suorittaa niiden osalta varsi-
22278: neuvon rakenteen mukainen polttoaine. Lisä- naista moottoriajoneuvoveroa eikä niitä voida
22279: verona on tällöin suoritettava varsinaisen ajo- käyttää yleisellä tiellä. Alkuperäisen tarkoituk-
22280: neuvoveron määrä kymmenkertaisena kuiten- sen mukaan moottoriajoneuvoista kannettava
22281: kin vähintään 3 000 markkaa. vero suoritetaan korvauksena tien käytöstä.
22282: Lisäveron perimisellä pyritään estämään ve- Siten ei ole asianmukaista, että esim. kaivok-
22283: rottoman tai sallitl!n lievemmin verotetun polt- seen osina viedystä ja siellä kokoonpannusta
22284: toaineen käyttäminen moottoriajoneuvossa. samoin kuin mm. yksinomaan voimalaitostyö-
22285: Tarkoituksena ei kuitenkaan ole ollut aiheut- mailla toimivista maansiirtoautoista on makset-
22286: taa tuotantokustannusten nousua sellaisilla tava veroa moottoriajoneuvoverolain mukaan.
22287: aloilla, joilla verottoman polttoaineen käyttö ei Maansiirtoautoilla hoidettavissa raskaissa
22288: aiheuta kilpailuhäiriöitä verollista polttoainet- kuljetuksissa siirrytään kaikkialla maailmassa
22289: ta käyttäviin ajoneuvoihin verrattuna. Mootto- yhä suurempiin yksiköihin. Taloudellisesti ja
22290: rikäyttöiset laitteet, moottorityökoneet ja au- teknisesti parhaiden ratkaisujen käyttöä tulisi
22291: ton alustalle rakennetut työkoneet sekä moot- työn tuottavuuden lisäämiseksi myös meillä ve-
22292: torityökonein varustetut traktorit onkin sen rotussäännöksinkin edistää eikä estää, niin
22293: mukaisesti vapautettu lisäverovelvollisuudesta, kuin nyt tapahtuu. On myös huomattava, että
22294: milloin niitä ei käytetä muihin kuin niiden maansiirtoautojen käyttö on sallittua vain mää-
22295: käyttötarkoituksista johtuviin kuljetuksiin itse rätyllä yleiseltä liikenteeltä suljetulla alueella.
22296: työpaikalla tai yleisellä tiellä niiden omien Normaalivarusteisten kuorma-autojen rakenne
22297: poltto- ja voiteluaineiden kuljetukseen tahi nii- ei kestäisi maansiirtoautoilla hoidettavia kul-
22298: den siirtyessä työpaikalta toiselle. Luetelluis- jetuksia. Siten ei ole tarpeen myöskään kilpai-
22299: sa kuljetusvälineissä ja työkoneissa saadaan si- luolosuhteiden suojaamiseksi periä lisäarvoa
22300: ten käyttää valmisteverosta vapaata polttoöl- maansiirtoautoista.
22301: jyä ilman lisäveron maksuvelvollisuutta. Sitä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22302: vastoin maansiirtoautoista mainittu lisävero on
22303: suoritettava vaikka viimeksi mainitut ovat että Eduskunta hyväksyisi Srf?Ut'aavan
22304: täysin verrattavissa edellä mainittuihin kulje- lakiehdotuksen:
22305: IV,86.- Laatio ym. 481
22306:
22307:
22308: Laki
22309: moottoriajoneuvoverosta annetun lain muuttamisesta.
22310: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään moottoriajoneuvoverosta 30 päivänä joulu-
22311: kuuta 1966 annetun lain (722/66) 17 §:ään uusi 2 kohta, jolloin nykyiset 2, 3, 4 ja 5
22312: kohdat siirtyvät 3, 4, 5 ja 6 kohdiksi, seuraavasti:
22313:
22314: 17 §. messa vahvistettu akselipaino on vähintään 15
22315: Lisäverosta ovat vapaat: tonnia;
22316:
22317: 2) maansiirtoautot, joiden virallisesti Suo-
22318:
22319:
22320: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
22321:
22322: G. Laatio. M. Jaatinen.
22323: Sami Suominen. Harri Holkeri.
22324: Antero Salmenkivi. Jouni Mykkänen.
22325: Salme Katajavuori. Mauri Miettinen.
22326:
22327:
22328:
22329:
22330: 61 156/72
22331: 482
22332:
22333: IV,87.- Lak.al. n:o 125.
22334:
22335:
22336: Saloranta ym.: Ehdotus laiksi virvoitusjuomaverosta annetun
22337: {ain muuttamisesta.
22338:
22339: E d u s k u n n a 11 e.
22340: Sekä maito- että kaakaojuomat, jotka vii- harkitsemattomaita ja epätarkoituksenmukai-
22341: meksi mainitut ovat myöskin maitopohjaisia, selta, koska ensin mainitut ovat lähinnä ravin-
22342: eroavat ravintoarvoltaan paljon muista virvoi- toaineita. Kouluissa ja varusmiesten keskuu-
22343: ,tusjuomista. Oleellista on se, että nämä sisältä- dessa suotitetuissa kokeiluissa aidoilla luonnon
22344: vät varteen otettavan määrän maidosta peräisin marjoilla tai hedelmillä tai niistä valmistetuilla
22345: olevia valkuaisaineita ja siten myöskin kaikkia hilloilla, mehuilla tai eri asteisilla tiivisteillä
22346: ihmiselle välttämättömiä aminohappoja. Näin tnaustetuilla maitojuo1nilla on saatu erittäin po-
22347: ollen edellä mainittujen juomien käyttö on eräs sitiivisia tuloksia. Varsinkin hapatetut mauste-
22348: tapa proteiinitarpeemme tyydy,ttämiseksi. En- tut maitojuomat (piimä, viili, kefiiri, jogurtti)
22349: nenkaikkea näitä on suositeltava nuorisolle. ovat olleet suosittuja.
22350: Virvoitusjuomaverosta 19 päivänä joulukuuta Käsityksemme mukaan tulisi verotuspolitii-
22351: 1969 annetun lain 3 §:n 3 kohdan mukaan kalla tukea kansanterveyttä edistävien juomien
22352: maitoon ja kaakaoon perustuvista juomista on käyttöä. Kouluruokailujen ollessa kysymyksessä
22353: suoritettava veroa 20 penniä litralta ja esimer- lienevät kunnatkin kyseisen veron poistamisen
22354: kiksi appelsiinimehua, luonnon mansikkame- kannalla.
22355: hua tai kaakaota sisältävistä maitojuomista tätä Edellä olevan perusteella ehdoramme kun-
22356: veroa maksetaan. nioittaen,
22357: Maito- ja kaakaopohjaisten juomien rinnas- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22358: taminen virvoitusjuomiin tuntuu yleensäkin lakiehdotuksen:
22359:
22360: Laki
22361: virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta.
22362: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan virvoitusjuomaverosta 19 päivänä joulukuuta
22363: 1969 annetun lain (800/69) 3 §:n 1 momentin 3 kohta näin kuuluvaksi:
22364:
22365: 3 §. kaan maitoon tai kaakaoon perustuvista juo..
22366: Veroa on suoritettava: mista, 20 penniä litralta;
22367:
22368: 3) tullitariffin nimikkeeseen 22.02 kuulu-
22369: vista limonaateista, maustetuista kivennäis- ja Tämä laki tulee voimaan pa1vana
22370: hiilihappoisista vesistä ja muista nimikkeeseen kuuta 197 ja sitä sovelletaan edellä tarkoitet-
22371: kuuluvista alkoholittomista juomista, ei kuiten- tuihin tuotteisiin, jotka viedään valmistuspai-
22372: kalta tai luovutetaan tullivalvonnasta sanottuna
22373: päivänä tai sen jälkeen.
22374:
22375: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
22376:
22377: T. Saloranta. Veikko Pihlajamäki. V. J. Sukselainen.
22378: Eino Uusitalo. Esko Härkönen. Viljo Suokas.
22379: Matti Mattila. Mikko Kaarna. Jouko Siikaniemi.
22380: Olavi Martikainen. Mauri Seppä. Katri-Helena Eskelinen.
22381: Mikko Jokela. P. Mäki-Hakola. Aino Karjalainen.
22382: Orvokki Kangas. Matti Asunmaa. Saimi Ääri.
22383: Mikko Asunta.
22384: 483
22385:
22386: IV,88.- Lak.al. n:o 126.
22387:
22388:
22389:
22390:
22391: Volotinen ym.: Ehdotus laiksi virvoitusjuomaverosta annetun
22392: lain muuttamisesta.
22393:
22394:
22395: E d u s k u n n a 11 e.
22396: Elintarvikeliikkeissä, kahviloissa ja kiOSik:eissa tä juomia huomattavasti miedompi kotimainen
22397: myydään nykyisin luonnollisen käymisen kautta sima, jota ei ole tahdottu panna verolle.
22398: syntyneitä enintään 2.25 painoprosenttia etyy- Kun raja täysin vaarattoman ja ainakin jois-
22399: lialkoholia sisältäviä juomia, jotka nimeltään ja sakin tapauksissa haitalliseksi katsottavan al-
22400: pakkaukseltaan muistuttavat niitä vastaavia al- koholipitoisuuden välillä lienee noin 1.7 paino--
22401: koholilain alaisia juomia. prosenttia eli 2 tilavuusprosenttia, tulisi sitä
22402: Vaikka näitä juomia ei niiden laadun vuoksi väkevämmistä enintään 2.25 painoprosenttia al-
22403: voitane nauttia humaltumiseen asti, ne kuiten- koholia sisältävistä luonnollisen käymisen
22404: kin ovat johdattamassa nuorisoa alkoholijuo- kautta syntyneistä juomista maksaa ainakin yh-
22405: mien makuun ja käyttötapoihin. tä korkea valmistevero kuin virvoitusjuomista.
22406: Muille enintään 2.25 painoprosenttia alko- Edelläolevan perusteella ehdotamme,
22407: holia sisältäville juomille on virvoitusjuoma-
22408: verolaissa ( 800/69) määrätty vero, mutta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22409: näille ei. Syynä lienee ollut se, että samaan tul- lakiehdotuksen:
22410: litariffin nimikkeeseen 22.03 sisältyy myös näi-
22411:
22412:
22413:
22414: Laki
22415: virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta.
22416: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään virvoitusjuomaverosta 19 päivänä joulukuuta
22417: 1969 annetun lain (800/69) 3 §:n 1 momenttiin näin kuuluva uusi 3 a kohta:
22418:
22419: 3 §. juomista, mikäli niiden etyylialkoholipitoisuus
22420: on vähintään 1.7 ja enintään 2.25 painopro-
22421: 3 a) tullitariffin nimikkeeseen 22.04 kuulu- senttia, 20 penniä litralta.
22422: vista luonnollisen käymisen kautta syntyneistä
22423:
22424:
22425: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
22426:
22427: Hannes Volotinen. Mikko Vainio. Heikki Kainulainen.
22428: 484
22429:
22430: IV,89.- Lak.al. n:o 127.
22431:
22432:
22433:
22434:
22435: Volotinen ym.: Ehdotus laiksi virvoitusjuomaverosta annetun
22436: lain muuttamisesta.
22437:
22438:
22439: E d u s k u n n a 11 e.
22440:
22441: Alkoholilain ( 459/68) 1 § :n 6 momentin palaa yhden tunnin aikana elimistössä. Nautti-
22442: mukaan alkoholittomalla juomalla tarkoitetaan malla näitä juomia pullollinen tunnissa tai
22443: mm. juomaa, joka sisältää enintään 2.25 pai- enemmän, voidaan ylläpitää muilla juomilla
22444: noprosenttia etyylialkoholia. Päinvastoin kuin hankittua humalatilaa, jopa jonkinverran lisätä
22445: väkijuomalain (45/32) aikana näiden juomien sitä. Vaikka näitä juomia lienee vaikeata naut-
22446: käytön valvonta ei enää kuulu sosiaaliminis- tia yhtä paljon ja nopeasti kuin alkoholipitoi-
22447: teriölle, vaan valmisteveron osalta tullihallituk- suudeltaan yhtä vahvaa 1 veroluokan olutta, ei
22448: sen vero-osaston valmisteverotoimistolle. näiden juomien valmisteveron pitämistä sa-
22449: Kaupassa on nykyisin alkoholittomina juo- mansuuruisena kuin varsinaisten virvoitusjuo-
22450: mina lähinnä miedoiksi long-drink juomiksi mien voida pitää alkoholipoliittisesti tarkoituk-
22451: katsottavia skottilaisesta whiskystä ja Cham- senmukaisena.
22452: pion Bitteristä soodavedellä laimentamalla val- Varsinaisista alkoholijuomista laimennettu-
22453: mistettuja juomia, joista virvoitusjuomavero- jen, mutta enintään 2.25 painoprosenttia sisäl-
22454: lain (800/69) 2 §:n 1 momentin 3 kohdan tävien juomien valmisteveron tulisi olla aina-
22455: mukaan vero on 20 penniä litralta eli yhtä pal- kin jossain määrin prohibitiivinen, käyttöä es-
22456: jon kuin luonnollisista ja keinotekoisista kiven- tävä ja rajoittava. Sen vuoksi vero tulisi mää-
22457: näisvesistä sekä hiilihappoisesta vedestä ja limo- rätä niistä riittävän korkeaksi, ainakin kolme
22458: naateista. kertaa nykyistä virvoitusjuomaveroa suurem-
22459: Mainittuja alkoholijuomista laimennettuja maksi.
22460: "virvoitusjuomia" ei asiallisesti voida pitää al- Edelläolevan perusteella ehdotamme,
22461: koholittomina juomina, sillä myyntipakkauk-
22462: sena olevassa 1/3 litran pullossa on alkoholia että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22463: ainakin 7 gr eli se määrä, mikä keskimäärin lakiehdotuksen:
22464:
22465:
22466:
22467: Laki
22468: virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta.
22469: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan virvoitusjuomaverosta 19 päivänä joulukuuta
22470: 1969 annetun lain (800/69) 3 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
22471:
22472: 3 §. mista sekä limonaateista, maustetoista kiven-
22473: Veroa on suoritettava: näis- ja hiilihappoisista vesistä ja muista ni-
22474: 1) 1 veroluokan oluesta 9 penniä litralta; mikkeeseen kuuluvista alkoholittomista juo-
22475: 2) tullitariffin nimikkeeseen 22.01 kuulu- mista 20 penniä litralta, kuitenkin alkoholijuo-
22476: vista luonnollisista ja keinotekoisista kivennäis- mista laimentamalla valmistetuista enintään
22477: vesistä sekä hiilihappoisesta vedestä 20 penniä 2.25 painoprosenttia sisältävistä juomista 60
22478: litralta; penniä litralta;
22479: 3) tullitariffin nimikkeeseen 22.02 kuulu- 4) tullitariffin nimikkeeseen 21.07 kuulu-
22480: vista maitoon ja kaakaoon perustuvista juo- vista juomien valmistukseen soveltuvista tuot-
22481: IV,89.- Volotinen ym. 485
22482:
22483: teista 20 penniä litralta lisättynä 20 pennillä holipitoisista valmisteista eli niin sanotuista tii-
22484: tuotteen kultakin laimennusosalta; sekä vistetyistä ekstrakteista 20 penniä litralta lisät-
22485: 5) tullitariffin nimikkeeseen 22.09 kuulu- tynä 20 pennillä tuotteen kultakin laimennus-
22486: vista juomien valmistukseen soveltuvista alko- osalta.
22487:
22488:
22489: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
22490:
22491: Hannes Volotinen. Mikko Vainio. Heikki Kainulainen.
22492: 486
22493:
22494: IV,90.- Lak.al. n:o 128.
22495:
22496:
22497:
22498:
22499: Mäki ym.: Ehdotus laiksi eräistä vakuutusmaksuista suoritetta-
22500: vasta verosta annetun lain kumoamisesta.
22501:
22502:
22503:
22504: E d u s k u n n a 11 e.
22505:
22506: Yhteiskuntamme on jatkuvasti pyrkimässä Epäilemättä valtion rahantarvetta ei nytkään
22507: siihen suuntaan, että kansalaiset välttyisivät on- puutu enempää kuin tulevaisuudessakaan.
22508: nettomuuksien ja muiden äkillisten muutosten Olemme kuitenkin taloudellisesti normaaleissa
22509: aiheuttamUta vaikeuksilta. Kuitenkaan kansa- oloissa, joten edes lakia annettaessa olleita pe-
22510: laisten oma-aloitteisuuden säilymistä ajatellen rusteita ei ole olemassa.
22511: ei ole oikein eikä taloudellisesti mahdollista Epäilemättä kaikkikin verot ja maksut ovat
22512: ulottaa tätä varmistusta kaikille aloille. Tämän rajoittamassa yksilön mahdollisuuksia. Mutta
22513: vuoksi yksityinen vakuutustoiminta tulee pysy- että veroa kannetaan siitä, että joku omin va-
22514: mään tärkeänä osana tässä turvaamistoimin- roin haluaa turvata itsensä siltä, ettei joudu
22515: nassa. yhteiskunnan rasitukseksi, on kerrassaan epä-
22516: Lienee myös niin, että yhteiskunnan on oikeutettua ja yhteiskunnan taholta täysin epä-
22517: täysi syy kannustaa kansalaisia omin toimin va- viisasta.
22518: rautumaan yllätyksien varalle, koska monessa Ei voida myöskään sanoa, että vakuutus-
22519: tapauksessa, ellei näin ole tapahtunut, yhteis- maksuista kannettava vero kohdistuisi sinne,
22520: kunnan velvollisuus sitten on taloudellisin uh- missä on maksukykyä runsaasti. Verohan on
22521: rauksin hoitaa paluu entiseen tilaan. Näinollen sellaisenaan vakuutusmaksujen korotuksena tul-
22522: on täysin nurinkurista, että yhteiskunta vakuu- lut vakuutuksen ottajain maksettavaksi. Näin-
22523: tusmaksuista perii veroa. Täten yhteiskunta ollen ei ole mitään merkitystä väitteellä, että
22524: niiltä, jotka omatoimisesti ja omin kustannuk- vero kohdistuu vakuutusyhtiöihin. Vakuotuk-
22525: sin haluavat turvata itsensä huononkin pru.van sen otto ei myöskään merkitse hyvää varalli-
22526: varalle, vaatii tästä maksun, kun sen sijaan ne, suutta. Päinvastoin monasti juuri se seikka,
22527: jotka joko välinpitämättömyydestä tai tietoi- etteivät omat sen hetken varat ja mahdollisuu-
22528: sesti jättävät varautumatta huomispäivän va- det anna turvallisuutta, aiheuttaa vakuutuksen
22529: ralle, siirtäen kaiken vastuun yhteiskunnalle oton.
22530: sille lisämenoja aiheuttaen, eivät tällaista veroa Monesta pätevästä syystä siis kyseinen vero
22531: maksa. olisi kiireellisesti poistettava.
22532: Lakiesitystä annettaessa perustettiinkin tätä Kaiken edelläolevan perusteella kunnioittaen
22533: veroa valtion sen hetken rahantarpeella. Vero ehdotamme,
22534: ei kuitenkaan ole jäänyt tilapäiseksi vaan siitä,
22535: kuten niin monesta muustakin tilapäisestä ra- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22536: situksesta, näyttää muodostuvan pysyvä vero. lakiehdotuksen:
22537: IV,90.- Mäki ym. 487
22538:
22539:
22540: Laki
22541: eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta annetun lain kumoamisesta.
22542: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22543:
22544: Täten kumotaan el!äistä vakuutusmaksuista
22545: suoritettavasta verosta 20 päivänä. joulukuuta
22546: 1966 annettu laki.
22547:
22548:
22549: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
22550:
22551: Timo Mäki. Juha Vikatmaa. Jouni Mykkänen.
22552: Paavo NHnikoski. Pertti Salolainen, Els.\ H;etemi,iki.
22553: Olavi Nikkilä. Salme Katajavuori. M. Jru,ltinen.
22554: 488
22555:
22556: IV,91.- Lak.al. n:o 129.
22557:
22558:
22559:
22560:
22561: Friberg ym.: Ehdotus laiksi tupakkavalmisteverosta annetun lain
22562: muuttamisesta.
22563:
22564:
22565: E d u s k u n n a 11 e.
22566:
22567: Tupakkavalmisteverolaissa on ainoana val- saamasta palvelurahaa siltä osin kuin heidän
22568: tnisteverolaeista rajoitus, joka estää palvelu- työnsä koskee tupakkavalmisteiden myyntiä.
22569: rahapalkalla työskentelevää tarjoiluhenkilökun- Täten se aiheuttaa runsaasti sekaannusta, koska
22570: taa ravitsemusliikkeissä perimästä palvelupalk- tarjoilijan suorittama tupakkavalmisteiden pal-
22571: kiota myymiensä valmisteiden myyntihinnasta. katon myynti tapahtuu muun tarjoilupalkkioon
22572: Mainittu lainkohta, tupakkavalmisteverosta 9 oikeuttavan myynnin ja myyntitarkkailun ulko-
22573: päivänä joulukuuta 1938 annetun [ain 12 §, puolella. Tästä johtuu usein, ettei tarjoilija kai-
22574: kuuluu seuraavasti: kessa kiireessä muista merkitä jo päätetyn las-
22575: "Jos se joka pitää tupakkavalmisteita kaupan, kun loppuun myymänsä tupakkavalmisteen hin-
22576: tahtoo korottaa .tupakkavalmisteen hintaa, tu- taa, jolloin kyseinen hinta jää asiakkaalta saa-
22577: lee hänen tehdä siitä ilmoitus tarkastusviran- matta ja tarjoilijan tappioksi.
22578: omaisille sekä sen jälkeen, sillä tavalla kuin Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
22579: 7 § :n 2 momentissa on säädetty, kiinnittää nioittavasti,
22580: palclcaukseen korotusta vastaava määrä leima-
22581: merkkejä." että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22582: Edellä mainitun lain 12 § :n määräys es- lakiehdotuksen:
22583: tää palvelurahapaikkaista tarjoiluhenkilökuntaa
22584:
22585:
22586: Laki
22587: tupakkavalmisteverosta annetun lain muuttamisesta.
22588: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään tupakkavalmisteverosta annetun lain 12 S:ään,
22589: sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa (692/65) uusi näin
22590: kuuluva 3 momentti:
22591:
22592: 12 §.
22593: kaisen henkilökunnan suorittaman valmisteen
22594: Tupalcltavalmisteen hinta voidaan majoitus- myynnin yhteydessä tämän henkilökunnan tar-
22595: ja ravitsemislii:kkeessä merkitä palvelurahapalk- joiluprosenttiin oikeuttavaan laskun osaan.
22596:
22597:
22598: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
22599:
22600: Ralf Friberg. Erkki Liikanen.
22601: Kaisa Raatikainen. Lasse Lehtinen.
22602: Uljas Mäkelä. Bror Lillqvist.
22603: Heikki Hykkäälä. Uki Voutilainen.
22604: 489
22605:
22606: IV,92.- Lak.al. n:o 130.
22607:
22608:
22609:
22610:
22611: Tuominen ym.: Ehdotus laiksi vientimaksusta ja suhdanneve-
22612: rosta.
22613:
22614:
22615:
22616: E d u .s k u n n a 11 e.
22617:
22618: Suhdannevaihtelujen tasoittamiseksi ja työl- Arvioitaessa täten saatavan vientimaksun
22619: lisyyttä edistävien menojen rahoittamiseksi olisi määrää 3 % mukaan lasikettuna se tuottaisi n.
22620: etupäässä suuryhtiöiltä perittävä vientimaksua 250 miljoonaa mk vuosittain. Suhdannevero
22621: ja suhdanneveroa. Vientimaksua olisi perittävä tuottaisi 1 % :n mukaan noin 200 miljoonaa mk
22622: kaikesta maasta viedystä tavarasta ja vain vuosittain.
22623: eräissä tapauksissa voitaisiin tavara vapauttaa Vientimaksu ja suihdannevero kohdistuisi
22624: vientimak.susta. Suhdannevero koskisi tehdas- suuriin pääomatuloihin ja suhdannevoittoihin.
22625: maista teollisuutta niiden tuotteiden osalta, Tätä kautta saataisiin varoja työllisyyden tur-
22626: jotka malikkinoidaan kotimaahan. Teollisuusti- vaamiseksi ja muihin työtätekevän ja vähävarai-
22627: lastossa luetaan tähän kategoriaan kuuluviksi sen väestön välttämättömiiin sosiaaJi:siin tarpei-
22628: yritykset, joissa on vähintäin 5 henkeä, toimi- siin.
22629: henkilöt sekä asianomaisen teollisuuslaitoksen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22630: työhön osallistuvat omistajat mukaan luettuina.
22631: Asettamalla vuosiliikevaihdon rajaksi 1 000 000 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22632: mk, suurin osa teollisuusyrityksistä jää vero- lakiehdotuksen:
22633: tuksen ulkopuolelle verotulojen sanottavasti
22634: pienen.tymättä.
22635:
22636:
22637: Laki
22638: vientimaksusta ja suhdanneverosta.
22639: Eduskunnan päätoksen mukaisesti •säädetään:
22640:
22641: 1 §. 3 §.
22642: Suhdannevaihtelujen tasoittamiseksi ja tyo1li- Vientimaksun suuruus on 3% vientihin-
22643: syyttä edistävien menojen rahoittamiseksi peri- nasta.
22644: tään vientimaksua ja suhdanneveroa sen mu- Suhdanneveron suuruus on 1 % kotimarkki-
22645: kaan kuin tässä laissa säädetään. noi1le myydyn •tuotannon bruttoarvosta.
22646: Milkäli erityistä syy.tä on, voidaan asetukseLla
22647: 2 §. alentaa vientimak·sua ja veron määrää, kuiten-
22648: Vientimaksua on ·suoritettava kaikesta maasta kin enintään 50 % :Ha.
22649: vietävästä tavarasta. Eräissä tapauiksissa voidaan
22650: asetuksella määrätä tavara vapautetuiksi vienti- 4 §.
22651: maksusta. Perittyjen varojen käytöstä 1 §:ssä malntt-
22652: Suhdanneveroa ·suorittaa osakeyhtiö ja osuus- tuun tarkoitukseen päätetään vaLtion tulo- ja
22653: kunta sekä muu verovelvollinen, joka harjoittaa menoarvios·sa.
22654: teollisuutta tehdasmai:sesti ja jonka vuosiliike- 5 §.
22655: vaihto ylittää 1 000 000 marikkaa, niiden tuot- Vientitavarasta peritystä vientimaksusta on
22656: teiden osalta, jotka markikinoidaan kotimaahan. soveltuvin kohdin voimassa, mitä vientitullista
22657: 62 156/72
22658: 490 IV,92.- Vientimaksu ja suhdannevero.
22659:
22660: ja muusta ·tullilaitoksen kannetta.vasta verosta osin voimassa mitä säädetään ennakkoperintä-
22661: tai maksusta on säädetty. laissa.
22662: 7 §.
22663: 6 §. Lähemmät määräykset tämän Jain täytäntöön-
22664: Suhdanneveron perimisestä on soveltuvin panosta ja soveltam.Ises·ta annetaan asetuksella.
22665:
22666:
22667: Helsingis·sä 3 päivänä helmikuuta 1972.
22668:
22669: Mirjam Tuominen. Aarne Koskinen. Pentti Liedes.
22670: Heimo Rekonen. Pauli Puhakka. Rauno Korpinen.
22671: Irma Rosnell. Pekka Salla. Siiri Lehmonen.
22672: Taisto Sinisalo. Lauha Männistö.
22673: 491
22674:
22675: IV,9}.- Lak.al. n:o 1.31.
22676:
22677:
22678:
22679:
22680: Aro ym.: Ehdotus laiksi asuntotuotantolain muuttamisesta.
22681:
22682:
22683: E d u s k u n n a 11 e.
22684:
22685: Opiskelija-asttmisen tavoitteet ovat suuntau- Edellä mainituista syistä opiskelijoiden asun-
22686: tuneet viime aikoina erillisasuntoihin. Tehtyjen tojen sijoittamisessa tulee pyrkiä luonnolliseen,
22687: tutkimusten mukaan kampus-ratkaisut ja opis- sosiaaliseen ympäristöön, jonka asukkaat koostu-
22688: kelija-asuntolat eivät ole parhaita mahdollisia vat eri sosiaali- ja ikäryhmistä. Tällöin opiskeli-
22689: ratkaisuja opiskelija-asunnoiksi. Sekä asunto- ja-asuntojen sijoittamisessa tulee kiinnittää eri-
22690: lalla että kampuksella on sellaisia fyysis-sosiaali- tyistä huomiota:
22691: sia ominaisuuksia, jotka rajoittavat opiskelijoi- 1. sijaintiin kaupunki- ja aluekeskuksissa,
22692: den mahdollisuuksia osallistua mahdollisimman 2. lyhyeen aikaetäisyyteen oppilaitoksista ja
22693: monilla sosiaalisen kentän toimintalohkoilla. 3. sekä kohtuullisiin etäisyyksiin virkistys-
22694: Parin vuoden asuminen asuntolassa tai kampuk- palveluksista.
22695: sella tutustuttaa opiskelijan opiskeluyhteisöön Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22696: ja tämän jälkeen opiskelijan tulisi voida siirtyä nioittavasti,
22697: normaaliin asumiseen muun asutuksen yhtey-
22698: teen. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22699: lakiehdotuksen:
22700:
22701:
22702:
22703:
22704: Laki
22705: asuntotuotantolain muuttamisesta.
22706: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun asunto-
22707: tuotantolain (247 /66) 6 §:n 1 ja 3 momentti sekä 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuin näistä 6
22708: §:n 1 momentti ja 7 §:n 1 momentti ovat 19 päivänä tammikuuta 1968 annetussa laissa (33/
22709: 68), näin kuuluviksi:
22710:
22711: 6 §. kentamista varten ei ole myönnetty asuntolai-
22712: Asuntolaina voidaan myöntää vuokra- ja asun- naa.
22713: to-osuuskuntatalon, sekä omakotitalon samoin
22714: kuin pääasiallisesti asuinrakennuksia palvele- Vuokratalon rakentamista, laajentamista tai
22715: van erillisen lämmityslaitoksen tai muun huol- perm&orjausta tai vanhojen asuintalojen perus-
22716: torakennuksen rakentamista, laajentamista j~ korjausta varten myönnetyksi asuntolainaksi
22717: peruskorjausta varten. Niinikään voidaan asun- katsotaan !myös [aina, joka on tarkoitettu käy-
22718: tolaina myöntää asunto-osakeyhtiötalon rakenta- tettäväksi opiskeHja-asuntojen rakentamiseen,
22719: mista varten sekä luonnolliselle henkilölle tai laajentamiseen ja peruskorjaukseen.
22720: julkisoikeudelliselle yhteisölle ·tahi valtioneuvos-
22721: ton erikseen nimeämälle yhteisölle asuinhuoneen 7 §.
22722: hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankkimista Vuokratalon ja asunto-osuuskuntatalon raken-
22723: varten sellaisesta rakenteilla olevasta tai vasta- tamista, laajentamista ja peruskorjausta tai van-
22724: valmistuneesta asuinosakeyhtiötalosta, jonka m- hojen asuintalojen peruskorjausta varten myön-
22725: 492 IV,93.- Asuntotuotantolain muuttaminen.
22726:
22727:
22728: nettävän asuntolainan suuruus on emntaan vien osakkeiden hankkimista varten aina 60
22729: 50 % ja asunto-osakeyhtiötalon rakentamista % :iin saakka asuinhuoneiston hyväksytystä han-
22730: varten myönnettävän asuntolainan osuus enin- kinta-arvosta.
22731: tään 30 % hyväksytystä hankinta-arvosta. Kui-
22732: tenkin voidaan 6 §:n 1 momentissa mainituille
22733: julkisoikeudellisille yhteisöille tahi valtioneu-
22734: voston erikseen nimeämälle yhteisölle myöntää Tämä laki tulee voimaan päivänä
22735: asuntolainaa asuinhuoneen hallintaan oikeutta- kuuta 197 .
22736:
22737:
22738: Helsingissä 8 päivänä hel1mik.uuta 1972.
22739:
22740: Pirkko Aro. Olavi Borg. Irma Toivanen.
22741: 493
22742:
22743: IV,94.- Lak.al. n:o 132.
22744:
22745:
22746:
22747:
22748: Aro ym.: Ehdotus laiksi asuntotuotantolain muuttamisesta.
22749:
22750:
22751: E d u s k u n n a 11 e.
22752:
22753: Korkeakouluopiskelijoita oli lukuvuonna kentää huomattavasti asuntomarkkinoilla val-
22754: 1963-1964 noin 33 000. Tällä hetkellä kor- litseva pula etenkin vuokra-asunnoista.
22755: keakouluopiskelijoita on n. 60 000 eli lähes Suomessa ei ole tällä hetkellä opiskelijoiden
22756: kaksinkertainen määrä. Korkeakoululaitoksen asumista sidottu oppilaitosten kehityssuunni-
22757: kehittämislain mukaan on opiskelijoiden luku- telmiin. Tällaisten suunnitelmien puuttuminen
22758: määrä vuonna 1980 n. 80 000. Opiskelijamää- vaikeuttaa erittäin huomattavasti opiskelijoi-
22759: rän kehitys on samansuuntainen kaikkien opis- den asumista. Tällä hetkellä opetusministeriö
22760: kelijoiden osalta. Samanaikaisesti Suomessa on on ryhtynyt toimenpiteisiin kyseisten suunni-
22761: tapahtunut ja parhaillaan tapahtuu voimakas telmien laatimiseksi, ja jotta nämä suunnitel-
22762: yhteiskuntarakenteen muutos, joka aiheuttaa mat voitaisiin joustavasti toteuttaa, vaaditaan
22763: väestön keskittymistä taajamiin. Erityisesti Asuntotuotantolain 1966/247 muuttamista.
22764: opiskelupaikkakunnat ovat olleet voimakkaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22765: muuttoliikkeen kohteena. Nämä tekijät heijas- nioittavasti,
22766: tuvat hyvin selvästi myös opiskelijoiden asu-
22767: miseen: on puute kohtuuhintaisista ja koh- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22768: tuullisentasoisista asunnoista. Tilannetta hei- lakiehdotuksen:
22769:
22770:
22771: Laki
22772: asuntotuotantolain muuttamisesta.
22773: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun asunto-
22774: tuotantolain (247/66) 21 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
22775:
22776: 21 §. opiskelija-asuintalojen rakentamista, laajenta-
22777: mista tai peruskorjausta varten myönnettäviä
22778: Käyttösuunnitelmassa on osoitettava vuosina asuntolainoja.
22779: 1972-1985 vuosittain valtioneuvoston hyväk-
22780: symän opiskelija-asuntojen tuottamis- ja hank-
22781: kimissuunnitelman mukaisesti määrärahoja Tämä laki tulee voimaan päivänä
22782: käytettäväksi 6 §:n 3 momentissa tarkoitettujen kuuta 197 .
22783:
22784:
22785: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
22786:
22787: Pirkko Aro. Olavi Borg. Irma Toivanen.
22788: 494
22789:
22790: IV,9.5.- Lak.al. n:o 133.
22791:
22792:
22793:
22794:
22795: Kivistö ym.: Ehdotus laiksi asuntotuotantolain muuttamisesta.
22796:
22797:
22798: E d u s k u n n a 11 e.
22799:
22800: Ko11keakouluopiskelijoita oli lukuvuonna huomattavasti asuntomarkkinoilla vallitseva
22801: 1963-1964 noin 33 000. Tällä hetkellä kor- pula ete.nkin vuokra-asunnoista.
22802: keakouluopiskelijoita on n. 60 000 di lähes Suomessa ei ole tällä hetkellä opiskelijoiden
22803: kaksinkertainen määrä. Ko.tikeakoululaitoksen asumista sidottu oppilaitosten k-ehityssuunni-
22804: kehittämislain mukaan on opiskelijoiden luku- telmiin. Tällaisten suunnitelmien puutt:urninen
22805: määt"ä vuonna 1980 n. 80 000. Opiskelijamää- vaikeuttaa erittäin huomattavasti opiskelijoiden
22806: rän kehitys on samansuuntainen kaikkien opis- asumista. Tällä hetkellä opetusministeriö on
22807: kelijoiden osalta. Samanaikaisesti Suomessa on ryhtynyt toimenpiteisiin kyseisten suunnitel-
22808: tapahtunut ja parhaillaan tapahtuu voimakas mien laatimiseksi, ja jotta nämä suunnitelmat
22809: yhteiskuntarakenteen muutos, joka aiheuttaa voitaisiin joustavasti toteuttaa, vaaditaan asun-
22810: väestön keskittymistä taajamiin. Erityisesti totuotantolain 1966/247 muuttamista.
22811: opiskelupaikkakunnat ovat olleet voimakkaan Edellä olevan perusteella ehdotamme lkun-
22812: muuttoliikkeen kohteena. Nämä tekijät heijas- nioittavasti,
22813: tuvat hyvin selvästi myös opiskelijoiden asu-
22814: miseen: on puute kohtuuhintaisista ja kohtuul- että Eduskunta hyväksyisi seUf'aaNn
22815: lisentasoisista asunnoista. Tilannetta heikentää lllkiehdotuksen:
22816:
22817:
22818: Laki
22819: asuntotuotantolain IDUilttamisesta.
22820: Eduskunnan päätoksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun asunto-
22821: tuotantolain (247/66) 21 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
22822:
22823: 21 §. opiskelija-asuintalojen rakentamista, laajenta-
22824: mista tai peruskorjausta varten myönnettäviä
22825: Käyttösuunnitelmassa on osoitettava vuosina asuntolainoja.
22826: 1972-1985 voosittain valtioneuvoston hyväk-
22827: symän opiskelija-asunto;en tuottamis- ja hank-
22828: kimissuunnitelman mukaisesti määrärahoja käy- Laki tulee voimaan päi'Vänä kuuta
22829: tettäväksi 6 §:n 3 momentissa tarkoitettujen 197 .
22830:
22831:
22832: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
22833:
22834: Kalevi Kivistö. Osmo Kock.
22835: 1.-C. Björklund. Anna-Liisa Jokinen.
22836: Kuuno Honkonen. Niilo Koskenniemi.
22837: Kaisu Weckman.
22838: 495
22839:
22840: IV,96.- Lak.al. n:o 134.
22841:
22842:
22843:
22844:
22845: Liikanen ym.: Ehdotus laiksi asuntotuotantolain muuttamisesta.
22846:
22847:
22848: E d u s k u n n a 11 e.
22849:
22850: Kooke~rkouluöl)iskelijoitå oli lukuvuonna huornattai\Tasti asuntomarkkinoilla vallitseva
22851: 1963-1964 noin 33 000. Tällä hetkellä kor- pula etenkin vuokra-asunnoista.
22852: kea:lrouluopiskelijoita on n. 60 000 eli lähes Suomessa ei ole tällä hetkellä opiskelijoiden
22853: kaksinkertainen määrä. Korkeakoululaitoksen asumista sidottu oppilaitosten kehityssuunni-
22854: kehittämislain mukaan on opiskelijoiden luku- telmiin. Tällaisten suunnitelmien puuttuminen
22855: määrä vuonna 1980 n. 80 000. Opiskelijamää- vaikeuttaa erittäin huomattavasti opiskelijoiden
22856: rän kehitys on samansuuntainen kaikkien opis- asumista. TäMä hetkellä opetusministeriö on
22857: kelijoiden osaha. Samanaikaisesti Suomessa on ryhtynyt toimenpiteisiin kyseisten suunnitel-
22858: tapahtunut ja parhaillaan tapahtuu voimakas mien laatimiseksi, ja jotta nämä suunnitelmat
22859: yhteiskuntarakenteen muutos, joka aiheuttaa voitaisiin joustavasti toteuttaa, vaaditaan
22860: väestön keskittymi!;tä taajamiin. Erityisesti Asuntotuotantolain 1966/247 muuttamista.
22861: opiskelupaikkakunnat ovat olleet voimakkaan Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
22862: muuttoliikkeen kohteena. Nämä tekijät heijas- tavasti,
22863: tuvat hyvin selvästi myös opiskelijoiden asu-
22864: miseen: on puute kohtuuhintaisista ja kohtuul- että Ed·usktmta hyväksyisi seuraavan
22865: lisentasoisista asunnoista. Tilannetta heikentää lakiehdotuksen:
22866:
22867:
22868: Laki
22869: asuntotuotantolain muuttamisesta.
22870: Eduskunnan päätöksellä muutetaan 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun asuntotuotanto-
22871: lain (247/66) 21 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
22872:
22873: 21 §. opiskelija-asuintalojen rakentamista, laajenta-
22874: mista tai peruskorjausta varten.
22875: Käyttösuunnitelmassa on osoitettava vuosina
22876: 1972-1985 vuosittain valtioneuvoston hyväk-
22877: symän opiskelija-asuntojen tuottamis- ja hank-
22878: kimissuunnitelman mukaisesti määrärahoja käy- Laki tulee voimaan päivänä kuuta
22879: tettäväksi 6 §:n 3 momentissa tarkoitettujen 197 .
22880:
22881:
22882: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
22883:
22884: Erkki Liikanen. Matti Ahde. Ulf Sundqvist.
22885: -496
22886:
22887: IV,97.- Lak.al. n:o 135.
22888:
22889:
22890:
22891:
22892: Sutinen ym.: Ehdotus laiksi asuntotuotantolain muuttamisesta.
22893:
22894:
22895: E d u s k u n n a 11 e.
22896: Opiskelija-asumisen tavoitteet ovat suun- tojen sijoittamisessa tulee pyrkiä luonnolliseen,
22897: taantuneet viime aikoina erillisasuntoihin. Teh- sosiaaliseen ympäristöön, jonka asukkaat koos-
22898: tyjen tutkimusten mukaan kampus-ratkaisut ja tuvat eri sosiaali- ja ikäryhmistä. Tällöin opis-
22899: opiskelija-asuntolat eivät ole parhaita mahdolli- kelija-asuntojen sijoittamisessa tulee kiinnittää
22900: -sia ratkaisuja opiskelija-asunnoiksi. Sekä asun- erityistä huomiota:
22901: tolalla että kampuksella on sellaisia fyysis- 1. sijaintiin kaupunki- ja aluekeskuksissa,
22902: .sosiaalisia ominaisuuksia, jotka rajoittavat opis-
22903: kelijoiden mahdollisuuksia osallistua mahdolli- 2. lyhyeen aikaetäisyyteen oppilaitoksista ja
22904: simman monilla sosiaalisen kentän toimintaloh- 3. sekä kohtuullisiin etäisyyksiin virkistys-
22905: koilla. Parin vuoden asuminen asuntolassa tai palveluksista.
22906: kampuksella tutustuttaa opiskelijan opiskeluyh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22907: teisöön ja tämän jälkeen opiskelijan tulisi voida nioittavasti,
22908: siirtyä normaaliin asumiseen muun asutuksen
22909: yhteyteen. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22910: Edellä mainituista syistä opiskelijoiden asun- lakiehdotuksen:
22911:
22912:
22913: Laki
22914: asuntotuotantolain muuttamisesta.
22915: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun asunto-
22916: tuotantolain (247 /66) 6 §:n 1 ja 3 momenttisekä 7 §:n 1 momentti, sellaisina kuin 6 ja
22917: 7 §:n 1 momentit ovat 19 päivänä tammikuuta1968 annetussa laissa (33/68), näin kuuluvaksi:
22918:
22919: 6 §. peruskorjausta tai vanhojen asuintalojen perus-
22920: Asuntolaina voidaan myöntää vuokra- ja korjausta varten myönnetyksi asuntolainaksi
22921: asunto-osuuskuntatalon, sekä omakotitalon sa- katsotaan myös laina, joka on tarkoitettu käy-
22922: moin kuin pääasiallisesti asuinrakennuksia pal- tettäväksi opiskelija-asuntojen rakentamiseen,
22923: velevan erillisen lämmityslaitoksen tai muun laajentamiseen ja peruskorjaukseen.
22924: huoltorakennuksen rakentamista, laajentamista
22925: ja peruskorjausta varten. Niinikään voidaan
22926: asuntolaina myöntää asunto-osakeyhtiötalon ra- 7 §.
22927: kentamista varten sekä luonnolliselle henkilöl- Vuokratalon ja asunto-osuuskuntatalon ra-
22928: le tai julkisoikeudelliselle yhteisölle tahi val- kentamista, laajentamista ja peruskorjausta tai
22929: tioneuvoston erikseen nimeämälle yhteisölle vanhojen asuintalojen peruskorjausta varten
22930: asuinhuoneen hallintaan oikeuttavien osakkei- myönnettävän asuntolainan suuruus on enin-
22931: .den hankkimista varten sellaisesta rakenteilla tään 50 % ja asunto-osakeyhtiötalon rakenta-
22932: olevasta tai vastavalmistuneesta asuinosakeyh- mista varten myönnettävän asuntolainan osuus
22933: tiötalosta, jonka rakentamista varten ei ole enintään 30 % hyväksytystä hankinta-arvosta.
22934: myönnetty asuntolainaa. Kuitenkin voidaan 6 §:n 1 momentissa maini-
22935: tuille julkis-oikeudellisille yhteisöille tahi val-
22936: Vuokratalon rakentamista, laajentamista tai tioneuvoston erikseen nimeämälle yhteisölle
22937: IV,97.- Sutinen ym. 497
22938:
22939: myöntää asuntolainaa asuinhuoneen hallintaan Tämä laki tulee voimaan päivänä
22940: oikeuttavien osakkeiden hankkimista varten kuuta 197 .
22941: aina 60 % :iin saakka asuinhuoneiston hyväk-
22942: sytystä hankinta-arvosta.
22943:
22944:
22945:
22946:
22947: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
22948:
22949: Lea Sutinen. Heimo · Linna. Taisto Tähkämaa.
22950: Esko Härkönen. Katri-Helena Eskelinen. Pentti Poutanen.
22951: Mikko Kaarna. Saimi Ääri. Einari Nieminen.
22952: Eino Lottanen. Pekka Vilmi. Orvokki Kangas ...
22953:
22954:
22955:
22956:
22957: 63 156/72
22958: 498
22959:
22960: IV,98.- Lak.al. n:o 136.
22961:
22962:
22963:
22964:
22965: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi asuntotuotantolain muuttami-
22966: sesta.
22967:
22968:
22969: E d u s k u n n a 11 e.
22970: Korkeakouluopiskelijoita oli lukuvuonna kentää huomattavasti asuntomarkkinoilla vallit-
22971: 1963-1964 noin 33 000. Tällä hetkellä kor- seva pula etenkin vuokra-asunnoista.
22972: keakouluopiskelijoita on n. 60 000 eli lähes Suomessa ei ole tällä hetkellä opiskelijoiden
22973: kaksinkertainen määrä. Korkeakoululaitoksen asumista sidottu oppilaitosten kehityssuunni-
22974: kehittämislain mukaan on opiskelijoiden luku- telmiin. Tällaisten suunnitelmien puuttuminen
22975: määrä vuonna 1980 n. 80 000. Opiskelijamää- vaikeuttaa erittäin huomattavasti opiskelijoiden
22976: rän kehitys on samansuuntainen kaikkien opis- asumista. Tällä hetkellä opetusministeriö on
22977: kelijoiden osalta. Samanaikaisesti Suomessa ryhtynyt toimenpiteisiin kyseisten suunnitel-
22978: on tapahtunut ja parhaillaan tapahtuu voima- mien laatimiseksi, ja jotta nämä suunnitelmat
22979: kas yhteiskuntarakenteen muutos, joka aiheut- voitaisiin joustavasti toteuttaa, vaaditaan Asun-
22980: taa väestön keskittämistä taajamiin. Erityisesti totuotantolain 1966/247 muuttamista.
22981: opiskelupaikkakunnat ovat olleet voimakkaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22982: muuttoliikkeen kohteena. Nämä tekijät heijas- nioittavasti,
22983: tuvat hyvin selvästi myös opiskelijoiden asu-
22984: miseen: on puute kohtuuhintaisista ja koh- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22985: tuullisentasoisista asunnoista. Tilannetta hei- lakiehdotuksen:
22986:
22987:
22988:
22989: Laki
22990: asuntotuotantolain muuttamisesta.
22991: Eduskunnan päätöksellä muutetaan 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun asuntotuotanto-
22992: lain (247/66) 21 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
22993:
22994: 21 §. koitettujen opiskelija-asuintalojen rakentamista,
22995: laajentamista tai peruskorjausta varten myön-
22996: Käyttösuunnitelmassa on osoitettava vuosi- nettäviä asuntolainoja.
22997: na 1972-1985 vuosittain valtioneuvoston hy-
22998: väksymän opiskelija-asuntojen tuottamis- ja
22999: hankkimissuunnitelman mukaisesti määräraho- Laki tulee voimaan päivänä
23000: ja käytettäväksi 6 §:n 3 momentissa tar- kuuta 197 .
23001:
23002:
23003: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
23004:
23005: Pekka Vennamo. Pertti Salolainen. Olavi Borg.
23006: Rainer Lemström. Ilkka Taipale. Olavi Ronkainen.
23007: Pentti Antila. Pär Stenbäck. Paavo Väyrynen.
23008: J. Juhani Kortesalmi. Matti Hokkanen. Kuuno Honkonen.
23009: Mikko Vainio. Arttur Niemelä.
23010: 499
23011:
23012: IV,99.-Lak.al. n:o 137.
23013:
23014:
23015:
23016:
23017: Vikatmaa ym.: Ehdotus laiksi asuntotuotantolain muuttami-
23018: sesta.
23019:
23020:
23021: E d u s k u n n a 11 e.
23022:
23023: Opiskelij-a-asumisen tavoitteet ovat suun- Edellä mainituista syistä opi&kelijoiden asun-
23024: tautuneet viime aikoina erillisasuntoihin. Teh- tojen sijoittamisessa tulee pyrkiä luonnolliseen,
23025: tyjen tutkimusten mukaan kampus-ratkaisut ja sosiaaliseen ympäristöön, jonka asukkaat koos-
23026: opiskelija-asuntolat eivät ole parhaita mahdolli- tuvat eri sosiaali- ja ikäryhmistä. Tällöin opis-
23027: sia ratkaisuja opiskelija-asunnoiksi. Sekä asunto- kelij-a-asuntojen sijoittamisessa tulee kiinnittää
23028: lalla että kampuksella on sellaisia fyysis-sosiaa- erityistä huomiota:
23029: lisia ominaisuuksia, jotka rajoittavat opiskeli- 1. sijaintiin kaupunki- ja aluekeskuksissa,
23030: joiden mahdollisuuksia osallistua mahdollisim- 2. lyhyeen aikaetäisyyteen oppilaitoksia ja
23031: man monilla sosiaalisen kentän toimintaloh- 3. sekä kohtuullisiin etäisyyksiin virkistys-
23032: koilla. Parin vuoden asuminen asuntolassa tai palveluksista.
23033: kampuksella tutustuttaa opiskelijan opiskelu- Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
23034: yhteisöön ja tämän jälkeen opiskelijan tulisi tavasti,
23035: voida siirtyä normaaliin asumiseen muun asu-
23036: tuksen yhteyteen. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23037: lakiehdotuksen:
23038:
23039:
23040: Laki
23041: asuntotuotantolain muuttamisesta.
23042: Eduskunnan päätöksellä muutetaan 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun asuntotuotantolain
23043: (247/66) 6 §:n 1 ja 3 momentti sekä 7 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
23044:
23045: 6 §.
23046: Asuntolaina voidaan myöntää vuokra- ja korjausta varten myönnetyksi asuntolainaksi
23047: asunto-osuuskuntatalon, sekä omakotitalon sa- katsotaan myös laina, joka on tarkoitettu käy-
23048: moin :kuin pääasiallisesti asuinrakennuksia pal- tenkin voidaan 6 § :n 1 momentissa mainituille
23049: velevan erillisen lämmityslaitoksen tai muun laajentamiseen ja peruskorj-aukseen.
23050: huoltorakennuksen rakentamista, laajentamista
23051: ja peruskorjausta varten. Niinikään voidaan 7 §.
23052: asuntolaina myöntää asunto-osakeyhtiötalon ra- Vuokratalon ja asunto-osuuskuntatalon raken-
23053: kentamista varten sekä luonnolliselle henkilölle tamista, laajentamista ja peruskorjausta tai van-
23054: tai julkisoikeudelliselle yhteisölle tahi valtio- hojen asuintalojen peruskorjausta varten myön-
23055: neuvoston erikseen nimeämälle yhteisölle asuin- nettävän asuntolainan suuruus on enintään
23056: huoneen hallintaan oikeuttavien osakkeiden 50 % ja asunto-osakeyhtiöt-alon rakentamista
23057: hankkimista varten sellaisesta rakenteilla ole- varten myönnettävän asuntolainan osuus enin-
23058: vasta tai vastavalmistuneesta asuinosakeyhtiö- tään 30 % hyväksytystä hankinta-arvosta. Kui-
23059: talosta, jonka rakentamista varten ei ole myön- tenkin voidaan 6 § 1 momentissa mainituille
23060: netty asuntolainaa. julkis-oikeudellisille yhteisöille tahi valtioneu-
23061: voston erikseen nimeämälle yhteisölle myöntää
23062: Vuokratalon rakentamista, laajentamista tai asuntolainaa asuinhuoneen hallintaan oikeutta-
23063: peruskorjausta tai vanhojen asuintalojen perus- vien osakkeiden hankkimista varten aina 60
23064: 500 IV,99.- Asuntotuotantolain muuttaminen.
23065:
23066:
23067: % :iin saakka asuinhuoneiston hyväksytystä Tämä laki tulee voimaan päivänä
23068: hankinta-arvosta. kuuta 197
23069:
23070:
23071:
23072: ' ' Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1912. ·
23073:
23074: Juha Vikatmaa. Erkki Häkämies. Sinikka Karhuvaara.
23075: Kullervo Rainio. Erkki Liikanen. Seppo Tikka.
23076: Ilkka Suominen.
23077: 501
23078:
23079: IV,lOO.- Lak.al. n:o 138.
23080:
23081:
23082:
23083:
23084: S.. Westerlund ym.: Ehdotus laiksi asun'iotuotaft'non ediStäi!Zi-.
23085: sestä.
23086:
23087:
23088: E d u s k u n n a 11 e.
23089:
23090: Asuntotuotannon veronhuojennuslakien päät- vuokra) lisättynä sijoittajalle · maksettavalla
23091: tymisen johdosta on jouduttu tilanteeseen, jol- Rorkomäärällä.
23092: loin vuokra-asuntojen lukumäärä laskee voi- Asuntotuotannon edistämislailla saavutettai-
23093: makkaasti etenkin asutuskeskuksissa asuntojen siin seuraavat edut:
23094: vuokraustoiminnan osoittautuessa kannattamat- - lain soveltaminen on helppo toteuttaa..
23095: tomaksi. Tämän takia olisi säädettävä erityi- - vuokra .muodostuu kohtuulliseksi ja las-
23096: nen asuntotuotannon edistämislaki, jonka tar- ketaan kaikissa tapauksissa samoilla perusteilla,
23097: koituksena olisi saada yksityistä pääomaa asun- sijoittajat saavat kohtuullisen ja saman, koron
23098: totuotantoon, turvata· vuokra-asuntojen tar- - vuokrasuhde muodostuu pers6onatto-
23099: peeksi suuri tuotanto ja korjata ne yleisesti maksi, koska vuokraisäntänä ei .toimi omistaja
23100: tunnetut puutteet, jotka olivat ns. vanhoissa vaan kunta tai vastaava yhteisö . .
23101: asuntotuotannon veronhuojennuslaeissa. - saadaan nopeasti vuokra-asuntoja i:IJyös
23102: Nyt säädettäväksi ehdotetun asuntotuotan- sellaisille, jotka eivät mahdu aravan tulot:ajoi-
23103: non edistämislain tarkoituksena olisi antaa hin ( väliinputoajat), tai eivät halua tai eivät
23104: asuntotuotantoon sijoittavalle mahdollisuus luo- pysty hankkUnaan omaa asuntoa · .
23105: vuttaa asunto kunnan tai muun yhteisön väli- - omistaja voi käyttää luovutusaikana asun.
23106: tyksellä määräajaksi käytettäväksi vuokra-asun- toon liittyviä varallisuusoikeudellisia oikeuk-
23107: tona. Tältä luovutusajalta saisi sijoittaja koh- siaan ( esim. panttaus .velan vakuudeksi)
23108: tuullisen 6 % :n vuotuisen verovapaan tuoton - yleensä kaikki vanhojen veronhuojennus-
23109: asuntoon sijoittamalleen pääomalle ja samalla lakien epäkohdat on tällä lailla korjattu.
23110: asunto olisi omaisuusverotuksessa luovutusajan
23111: verovapaata omaisuutta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23112: Kunta tai muu vastaava yhteisö luovuttaisi nioittavasti,
23113: asunnot edelleen käytettäviksi vuokra-asun-
23114: toina. Vuokran määräksi olisi sovittava asun- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23115: non todelliset pääoma- ja hoitokulut (yhtiö- lakiehdotuksen:
23116:
23117:
23118:
23119: Laki
23120: asuntotuotannon edistämisestä.
23121: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23122:
23123: 1 §.
23124: Asuntotuotannon edistämiseksi myönnetään ja kunnallisverotuksessa veronhuojennusta niin
23125: asuntotarkoitukseen käytettävän rakennuksen kuin tässä laissa säädetään.
23126: omistajalle sekä sille, jolla asunto-osakeyhtiön Mitä tässä laissa säädetään rakennuksesta,
23127: osakkaana tai asunto-osuuskunnan jäsenenä on sovelletaan myös yhtenäisen rakennussuunni-
23128: oikeus hallita tällaista rakennuksessa olevaa telman mukaan rakennettuun samalle omi::;ta-
23129: asuinhuoneistoa tulo- ja omaisuusverotuksessa jalle kuuluvaan rakennusryhmään.
23130: 502 IV,lOO.- Asuntotuotannon edistäminen.
23131:
23132: 2 §.
23133: Veronhuojennusten saannin edellytyksenä tai huoneiston vuokraamiseksi vuokra-asun-
23134: on, että rakennuksen tai huoneiston hallinta- noksi sopivalle vuokralaiselle.
23135: oikeus luovutetaan vähintäin vuoden ja enin·
23136: tään 10 vuoden ajaksi kunnalle tai muulle 6 §.
23137: yhteisölle, joka vuokraa sen välittömästi vuok- Vuokran määräksi on sovittava rakennuksen
23138: ra-asunnoksi sopivalle asunnon· tarpeessa ole- tai huoneiston todellinen yhtiövastike lisättynä
23139: valle vuokralaiselle. Rakennuksen tai huoneis- luovuttajalle maksettavalla enintään 6 % :n
23140: ton omistaja on oikeutettu saamaan luovutus- suuruisella vuotuisella korkomäärällä. Muulla
23141: ajalta enintään 6 % :n suuruisen verovapaan yhteisöllä kuin kunnalla on oikeus periä vuok-
23142: vuotuisen tuoton rakennukseen tai huoneistoon ralaiselta lisäksi asunnonvälityksestä muutoin
23143: sijoittamalleen pääomalle. Tällaista luovutet- vahvistettu palkkio.
23144: tua rakennusta tai huoneistoa ei luovutusajalla
23145: pidetä myöskään omistajansa veronalaisena
23146: otnaisuutena.
23147: 7 s.
23148: Luovutussopimus on voimassa vähintäin yh·
23149: 3 §. den vuoden kerrallaan kunnes se irtisanotaan.
23150: Tämän lain mukaiset veronhuojennukset lrtisanomisaika on yksi vuosi. Irtisanottu so-
23151: myönnetään tulo- ja omaisuusverotuksessa sekä pimus oikeuttaa luovuttajan myymään raken-
23152: kunnallisverotuksessa siltä ajalta kun raken- nuksen tai huoneiston vapaasti.
23153: nuksen tai huoneiston hallintaoikeus on ollut
23154: luovutettuna. 8 §.
23155: 4 §. Luovutuksen purkauduttua touruttaa kunta
23156: Rakennuksen omistajan, asunto-osakeyhtiön tai edellä mainittu yhteisö siitä ilmoituksen
23157: osakkaan tai asunto-osuuskunnan jäsenen, joka luovuttajan kotipaikan verolautakunnalle.
23158: haluaa luovuttaa rakennuksen tai huoneiston
23159: tulee tehdä tästä ilmoitus kunnalle tai muulle 9 §.
23160: edellä mainitulle yhteis<ille, jonka tulee antaa Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
23161: luovuttajalle luovutuksesta todistus liitettäväksi töönpanosta annetaan asetuksella.
23162: luovuttajan veroilmoitukseen.
23163:
23164: :s §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
23165: Kunnan tai muun edellä malhltun yhteisön kuuta 19
23166: tulee heti ryhtyä toimenpiteisiin rakennuksen
23167:
23168:
23169: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
23170:
23171: Seppo W esterlun& Victor Procope.
23172: Juha Vikatmaa. Olavi Borg.
23173: Matti Ruokola. Pirkko Aro.
23174: Aill Laitinen. G. Laatio.
23175: Mikko Vainio. Irma Toivanen.
23176: 503
23177:
23178: IV,lOl. ~ Lak.al. n:o 13~.
23179:
23180:
23181:
23182:
23183: Asunta ym.: Ehdotus laiksi kehitysalueiden talouden edistä-
23184: misestä vuosina 15}70-1975 annetun lain muuttamisesta.
23185:
23186:
23187: E d u s k u n n a ll e.
23188:
23189: Kehitysalueiden talouden edis.tämisestä 30 run kunnat ovat jääneet tällä ruueella kehitys·
23190: päivänä joulukuuta 1969 annetun lain ( 876/ alueen rajamailla käsittämättömäksi "pussin-
23191: 69) tarkoitus on tuotu julki lain 1 S:ssä. Siinä peräksi" huömattavasti kehittyneempien ja
23192: säädetään, että niissä osissa maata, joissa talou· muutoinkin parempia kehitysedellytyksiä ·omaa-
23193: dellinen kehitys on olennaisesti jäljessä maan vien Mäntän, Vilppulan, Virtain ja Ikaalisten
23194: muista osista, pyritään tuotannon ja elintason kuntien väliin. Kehitysalueiden neuvottelttkun·
23195: kohottamiseen sekä työllisyyden ja toimeen- nan II jaoston mietinnössä on maan kaikille
23196: tulon turvaamiseen valtion erityisin talous- kunnille laskettu erilaisia muuttujia käyttäen
23197: poliittisin toimenpitein. Edelleen tuossa lain kehittyneisyyspistemäärät. Vaikka laskelmasta
23198: 1 S:ssä tuodaan julki, että kehityksessä jälkeen on löydettävissä paljon heikkouksiakin, voita-
23199: jääneitä alueita nimitetään kehitysalueiksi. Kos- neen sitä kuitenkin perustellusti käyttää suun-
23200: ka lain tarkoituksena ei voine missään yksit- taa antavana. Laskelmassa on keskiarvona käy-
23201: täistapauksessakaan olla lisäämässä jo entises· tetty lukua 500. Nykyisen lain mukaan kehi-
23202: tään huomattavia eroja maan eri alueiden kehi- tysalueeseen kuuluvat Ruoveden kunnan raja-
23203: tyksessä, tulisi lain tarkoituksen saavuttamiseksi naapurit Mänttä (3 53) ja Vilppula ( 479) si-
23204: lain 3 S:ssä lueteltavat kehitysalueet määritellä joittuvat kyseisessä laskelmassa reippaasti keski-
23205: siten, että kehitysalueisiin kuuluisivat sellaiset määräistä kehittyneempiin kuntiin, kun taas
23206: alueet, jotka ovat todella jääneet kehityksestä Ruoveden ( 529) ja Kurun ( 566) kuntien
23207: jälkeen. Sen seikan selvittäminen, mitkä alueet edellä suluissa mainitut kehittyneis)'yspistemää-
23208: sitten ovat todella jääneet kehityksestä jälkeen, rät ovat monien kehitysalueen I vyöhykkeeseen
23209: on hyvin laaja ja vaikea tehtävä, mutta jonkin- kuuluvien kuntien tasoa. Näin ollen tässä ta·
23210: laisen johdonmukaisen linjan löytäminen kehi- pauksessa kehittyneemmät Mänttä ja Vilppula
23211: tysalueiden määrittelyssä on varmaan mahdol- ovat kehitysalueita, mutta huomattavasti kehit~
23212: lista. Kehitysalueiden määrittelyssä tulisi lain tymättömämmät Ruovesi ja Kuru eivät jostain
23213: tarkoituksen saavuttamiseksi ottaa huomioon käsittämättömästä syystä ole kehitysalueita.
23214: erityisesti se, ettei kehitysalueraja tulisi kulke- Selvästi havaittava ristiriita on siis olemassa.
23215: maan kehitykseltään samantasoisten kuntien Kehitysaluerajan määritteleminen epäoikeu-
23216: välillä ja ettei kehitysalueeseen kuuluva kunta denmukaisesti Ruoveden ja Kurun kuntien kan-
23217: olisi jo ennestään huomattavasti kehittyneempi nalta on jo tähän mennessä aiheuttanut selvästi
23218: kuin välittömästi kehitysalueen ulkopuolelle Hämeen läänin pohjoisosissa taloudellisen kehi-
23219: jäänyt rajanaapurikunta, koska siitä luonnolli- tyksen suunnan toisaalta siis Ruoveden ja Ku-
23220: sesti on seurauksena kehityserojen lisääminen run kuntien sekä toisaalta kehitysalueeseen
23221: jo ennestään kehittyneempien alueiden eduksi kuuluvien Mäntän, Vilppulan ja Virtain kun-
23222: eikä suinkaan niiden poistuminen. Lähinnä tien välillä aivan päinvastaiseksi kuin lain tar-
23223: viimemainituntapainen epäkohta on jostakin koituksena on ollut. Mikäli nykyinen tilanne
23224: käsittämättömästä syystä päässyt syntymään ke- saa jatkua muodostuu Ruoveden ja Kurun kun-
23225: hitysaluerajan määrittelyssä Hämeen läänin poh- tien alueista tuossa kehitysaluerajalla entistä
23226: joisosissa Ruoveden ja Kurun kuntien kohdalla. enemmän kehityksestä jälkeen jäänyt alue.
23227: Hämeen läänistä ovat lain mukaan kehitys- Tämä suunta on viime vuosina ollut kouriin-
23228: alueita Mäntän kauppala sekä Kuoreveden, tuntuvasti havaittavissa tarkasteltaessa muun
23229: Vilppulan ja Virtain kunnat. Ruoveden ja Ku- muassa mainittujen kuntien taloudellista kehi-
23230: 504 IV,102.- Kehitysalueiden talouden edistäminen.
23231:
23232: tystä. Esimerkiksi keskimääräinen verotettu tysaluelainsäädäntö on ·tässäkin suhteessa tällä
23233: tulo asukasta kohti Ruovedellä ja Kurussa on alueella luonut myönteistä kehitystä ainoastaan
23234: jäänyt entistä enemmän jälkeen maan maalais- niihin kuntiin, joissa sitä jo ennestäänkin on
23235: kuntien keskiarvoista. Toisaalta taas veroäyrin ollut ja näin kasvattanut eroja kehittyneiden
23236: hinta on molemmissa kunnissa ollut jo kauan ja köyhien alueiden välillä entisestään.
23237: läänin korkein ja jatkuvasti 2-3 penniä maan Kehitysaluerajan määräämisellä siten, että
23238: maalaiskuntien keskiarvoa korkeampi. Kurun _myös _Ruovesi ja Kuru olisivat kehitysalueita,
23239: kunta kuuluukin jo nyt, ratkaisevalta osalta saavutettaisiin Hämeen läänin pohjoisosissa
23240: kehitysaluerajan epäoikeudenmukaisuuden joh- ··oikeudenmukainen tilanne, sillä esitetyn tarkis-
23241: dosta, kehitysalueen I vyöhykkeen useimpien tuksen jälkeen kehitysalueraja olisi kehittynei-
23242: maalaiskuntien tapaan 1. kantokykyluokkaan ja syydeltään huomattavasti eri tasoisten kuntien
23243: Ruovesi 3. kantokykyluokkaan. Kehitysaluee- välillä. Tällöin kehitysalueen ulkopuolelle jäisi-
23244: seen kuuluvien rajanaapureiden Mäntän ja Vilp- vät kehitysalueeseen kuuluvia kuntia huomatta-
23245: pulan taloudellisen kehityksen entistä myöntei- vasti kehittyneemmät kunnat kuten_ Orivesi,
23246: sempää suuntaa kuvaa muun muas:;a se, että Ylöjärvi ja Tampere. Jo aikaisemmin mainitussa
23247: Mäntän kauppala kuuluu 6. kantokykyluokkaan kehitysalueiden neuvottelukunnan II jaoston
23248: ja Vilppulan kunta 5. kantokykyluokkaan. Ke- laskelmissakin mainittujen kuntien kehittynei-
23249: hitysaluelainsäädännön voimassa ollessa kehit- syyspistemäärät osoittavat kyseisten kuntien
23250: tyneisyyserot ovat näin ollen tällä alueella voimakkaan kehittyneisyyden Ruoveden, Ku-
23251: voimakkaasti lisääntyneet jo ennestään huomat- run, Virtain jne. kuntiin verrattuna.
23252: tavan kehittyneiden alueiden eduksi kehityk- Ruoveden ja- Kurun kunnat muodostavat
23253: sestä jälkeen jääneiden alueiden kustannuksella. kumpikin yhtenäisen ja hyvin kehittämiskelpoi-
23254: Kehitysaluerajan epäoikeudenmukaisuuden kiel- sen kuntakokonaisuuden omine kuntakeskuksi-
23255: teinen vaikutus on voimakkaasti ollut havaitta- neen ynnä muine itsenäisille kunnille ominai-
23256: vissa erityisesti teollisuuden ja yleensäkin elin- sine piirteineen. Näin ollen molempia kuntia
23257: keinoelämän kehityksessä. On luonnollista, että onkin kuntauudistus- ym. suunnitelmissa edel-
23258: sijoittumispaikkakuntaa - etstva . yritystoiminta lytetty kehitettävän tulevaisuudessakin itsenäi-
23259: sijoittuu ensisijaisesti alueelle, jossa sillä on sinä kuntina. Ruoveden kunnan pinta-ala on
23260: käytettävissään kehitysaluelainsäädännön suo- 800 km2 ja asukasluku 7 400. Kur1,1n kunnan
23261: mat etuisuudet. Tästä on Hämeen läänin poh-- vastaavat luvut ovat 724 km2 ja hieman yli
23262: joisosissa ollut väistämättömänä seurauksena se, 4 000 asukasta. Ei voine olla mielekästä jättää
23263: että uusi yritystoiminta on viime vuosina lähes Ruoveden ja Kurun kuntia ja niissä asuvia noin
23264: yksinomaan kehitysaluerajan vuoksi sijoittunut 11 500 ihmistä esillä olevassa asiassa oman
23265: Mäntän ja Vilppulan alueille eli sinne missä onnensa nojaan, koska kuitenkin on selvästi
23266: jo ennestäänkin on hyvin voimakasta ja alueen havaittavissa, että kuntien kehitystä voidaan
23267: väestön toimeentulon hyvin turvaavaa teollista elvyttää saattamalla ne kehitysaluekysymyksessä
23268: toimintaa. Aivan viime aikoina on saatu useita samaan asemaan kuin muut vastaavat kunnat
23269: konkreettisia esimerkkejä siitä, että monen ja nimenomaan saattamalla ne samaan asemaan
23270: yrittäjän kiinnostus ja sijoittumispaikan tar- parempia kehitysedellytyksiä jo muutoinkin
23271: koituksenmukaisuus on ollut Ruoveden ja Ku- omaavien kehitysalueeseen kuuluvien naapuri-
23272: run kuntia kohtaan niin voimakasta, että ne kuntien, Mäntän kauppalan, Virtain, Vilppulan,
23273: olisivat sijoittuneet näihin kuntiin, mikäli ne Ikaalisten jne. kuntien kanssa.
23274: kuuluisivat kehitysalueeseen. Kehitysalueraja Edellä sanotun. perusteella ehdotamme kun-
23275: on kuitenkin ollut esteenä Ruoveden ja Kurun nioittaen,
23276: kuntien alueella asuvan väestön toimeentulon
23277: turvaamiseksi välttämättä tarvittavan teollisen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23278: toiminnan sijoittumiselle näihin kuntiin. Kehi- lakiehdotuksen:
23279: IV,101.- Asunta ym. 505
23280:
23281:
23282: Laki
23283: kehitysalueiden talouden edistämisestä vuosina 1970-1975 annetun lain muuttamisesta.
23284: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan .30 päivänä joulukuuta 1969 kehitysalueiden
23285: talouden edistämisestä vuQsina 1970-1975 annetun lain (876/69) .3 §:n 3 momentti näin
23286: ·kuuluvaksi: · ·
23287:
23288: .3 §. kunta, Kankaanpään kauppala sekä Karvian,
23289: Kihniön, Merikarvian, Parkanon, Pomarkun ja
23290: Kehitysalueita ovat toisessa vyöhykkeessä: Siikaisten kunnat;
23291: . Oulun ja Kuopion lääneistä muut kuin I Hämeen läänistä Kuoreveden ja Kurun kun-
23292: vyöhykkeeseen kuuluvai kunnat; · · nat, Mäntän kauppala, Ruoveden, :Vilppulan
23293: Vaasan, Keski-Suomen, Mikkelin ja Ahvenan- ja Virtain kunnat sekä
23294: maan läänit kokonaisi:mdessaim; Kymen läänistä Parikkalan, Saaren, Suomen-
23295: Turun ja Porin läänistä Honkajoen kunta, niemen ja Uukuniemen kunnat.
23296: Ikaalisten kauppala ja maalaiskunta, Jämijärven
23297:
23298:
23299: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
23300:
23301: Mikko Asunta.. Matti Hokkanen.
23302: Eino Loikkanen. Kaisu Weckman.
23303: Matti Asunmaa. Antero Juntumaa.
23304: Sami Suominen. Kuuno Honkonen.
23305:
23306:
23307:
23308:
23309: 64 156/72
23310: 506
23311:
23312: IV,102.- Lak.al. n:o 140.
23313:
23314:
23315:
23316:
23317: Hetnmi ym.: Ehdotus laiksi kehitysalueiden talouden edistämi-
23318: sestä vuosina 1970-197.5 annetun lain muuttamisesta.
23319:
23320:
23321: Edutkun nalle.
23322:
23323: Kun kehitysalueiden talouden edistämisestä osalle, lisättiin määrätietoisesti jo olemassa ol-
23324: annettua lakia säädettiin vuoden 1969 valtio- leiden vaikeuksien määrää ja lietsottiin yhä kas-
23325: päivil,lä, lähdettiin aivan oikein siitä periaat- vavaa hätää ja muuttamishalukkuutta näissä
23326: teesta, että ns. kasvukeskusten toimintaedelly- kunnissa.
23327: tyksiä tulee pyrkiä parantamaan. Keskusten ke- Käytännön tuloksena tästä suuntauksesta on
23328: hittämisen vaikutuksethan eivät näet jää yksin- se, että teollisuus on hakeutunut yhä vähem-
23329: omaan keskusten itsensä hyödyksi, vaan ne hei- män Ouluun ja Oulun läänin niihin kuntiin,
23330: jastuvat eri tavoin keskuksen koko vaikutus- jotka jäivät II kehitysalueeseen. Jotta muutos
23331: alueelle. tässä suhteessa saataisiin aikaan, olisi ne Oulun
23332: Toisaalta silloin oltiin valmiit periaatteessa läänin kunnat, jotka kehitysalueiden talouden
23333: hyväksymään se toteamus, että kehitysalueiksi edistämisestä annettua lakia säädettäessä jäivät
23334: olisi luettava Vaasan, Seinäjoen, Jyväskylän, II kehitysaluevyöhykkeeseen, pikaisesti liitet-
23335: Mikkelin ja Savonlinnan kaupunkitason poh- tävä 1 kehitysaluevyöhykkeeseen, sillä jo 1 ke-
23336: joispuolella olevat alueet kokonaisuudessaan. hitysaluevyöhykkeeseen llitettyjen kuntien ja
23337: Edelleen oltiin sitä mieltä, että mitä suurem- näiden Oulun ympäristökunt:ien kesken ei ole
23338: mat ovat alueelliset ongelmat, sitä voimakkaam- osoitettavissa ratkaisevaa eroa, vaan kuntien
23339: pia kehitysaluepoliittisia toimenpiteitä tulisi oloja on luonnehdittava keskenään samanlai-
23340: alueella toteuttaa. siksi. Mikäli siis lähdetään siitä, että Oulun
23341: Näiden hyväksyttyjen periaatteiden jälkee11 läänin kunnat kokonaisuudessaan otettaisiin
23342: on vaikea ymmärtää, miksi kuitenkin päädyt- ensimmäinen kehitysaluevyöhykkeeseen, olisi
23343: tiin kehitysalueiden osalta silloin hyväksyttyyn myös itse Oulu laskettava siihen mukaan. Pe·
23344: jakoon. Pohjois-Suomen osalta hyväksyttiin ke· rusteluna tälle toimenpiteelle voidaan mainita
23345: hitysalueiden ensimmäiseen vyöhykkeeseen La- edellä mainittu kehityspisteajattelu. Oulun lää-
23346: pin lääni ja eräitä Oulun läänin kuntia. nin länsi- ja eteläosien kunnat ammentavat, ai-
23347: Hämmästyttävintä oli, että Oulun lääniin nakin välillisesti, toimeentuloaan ja kehitystoi-
23348: kuuluvien Keski-Pohjanmaan taloudellisesti miaan Oulun kaupungista ja sen olemassaolosta.
23349: heikkojen kuntien lisäksi I vyöhykkeen ulko- Oulun kehityksestä riippuu myös sen ympäristö-
23350: puolelle jätettiin myös Pohjois-Pohjanmaan kuntien kehitys. Toisaalta voidaan sanoa, että
23351: suurissa taloudellisissa vaikeuksissa elävät kun- myös Oulun kehitykselle on ensiarvoisen tär-
23352: nat, joihin vähintäänkin olisi uskonut valtion keää myös ympäristökuntien kehitys. Tällöin
23353: kohottavien toimenpiteiden ensisijaisesti koh- ollaan jälleen kehityspisteajattelun peruslähtö-
23354: distuvan. On katsottu, että nämä Pohjois-Suo- kohdassa. Mielestämme olisi päädyttävä siihen,
23355: men työttömyyden sekä maastamuuton ja vä- että Oulun lääni kokonaisuudessaan otettaisiin
23356: kikadon kunnat ovat paremmassa asemassa kehitysalueiden ensimmäiseen vyöhykkeeseen.
23357: kuin eräät tuntuvastikin etelämpänä olevat kun- Sen jälkeen kun kehitysaluerahasto on aloit-
23358: nat, joissa jo luonnon olosuhteetkin takaavat tanut toimintansa on kehitysalueiden yritystoi-
23359: edellytykset huomattavasti monipuolisempiin n.innan toimintamahdollisuudet oleellisesd hel-
23360: yrittämisen mahdollisuuksiin. Tällainen suhtau- pottuneet. Toisaalta se kuitenkin kärjistää vain
23361: tuminen Pohjois-Suomen vaikeuksiin ei vo1 entisestään vastakohtaisuuksia Oulua ja sen II-
23362: olla tasapuolista eikä perusteltua. Jättämällä vyöhykkeeseen jääneitä ympäristökuntia ajatel-
23363: Oulun läänin keskeisessä asemassa ja avuntar- len verrattaessa niitä !-vyöhykkeeseen päässei-
23364: peessa olevat kunnat tuntuvasti vähäisemmälle den kuntien asemaan.
23365: IV,102.- Hemmi ym. 507
23366:
23367: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- että Eduskunta hyväksyisi seuruvan
23368: nioittavasti, lakiehdotuksen:
23369:
23370:
23371: Laki
23372: kehitysalueiden talouden edistämisestä vuosina 1970-1975 annetun lain muuttamisesta.
23373:
23374: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kehitysalueiden .talouden edistämisestä vuo-
23375: sina 1970-197.5 annetun lain (876/1969) 3 § näin kuuluvaksi:
23376:
23377: 3 §. Kehitysalueita ovat toisessa vyöhykkeessä:
23378: Kehitysalueet jaetaan ensimmäiseen ja toi- Kuopion läänistä muut kuin I vyöhykkee-
23379: seen vyöhykkeeseen. seen kuuluvat kunnat;
23380: Kehitysalueita ovat ensimmäisessä vyöhyk- Vaasan, Keski-Suomen, Mikkelin ja Ah-
23381: keessä: venanmaan läänit kokonaisuudessaan;
23382: Lapin, Oulun ja Pohjois-Karjalan läänit ko- Turun ja Porin läänistä Honkajoen kunta,
23383: konaisuudessaan; Ikaalisten kauppala ja maalaiskunta, Jämijär-
23384: ven kunta, Kankaanpään kauppala sekä Kar-
23385: Kuopion läänistä Iisalmen kaupunki sekä vian, Kihniön, Merikarvian, Parkanon, Poroar-
23386: Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielave- kun ja Siikaisten kunnat;
23387: den, Rautavaaran, Sonkajärven, Varpaisjärven Hämeen läänistä Virtain kunta sekä
23388: ja Vieremän kunnat sekä Kymen läänistä Parikkalan, Saaren, Suo-
23389: Turun ja Porin läänistä Houtskarin, Iniön, menniemen ja Uukuniemen kunnat.
23390: Korppoon, Kustavin, Nauvon, Rymättylän ja
23391: Velkuan kunnat. Tämä laki astuu voimaan päivänä
23392: kuuta 197 .
23393:
23394: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
23395:
23396: Kerttu Hemmi. Irma Toivanen. Olavi Borg.
23397: 508
23398:
23399: IV,103.- Lak.al. n:o ·141. , .
23400:
23401:
23402:
23403:
23404: Laatio ym.: Ehdotus laiksi kehitysalueiden talouden edistämi-
23405: sestä vuosina 1970-1975 annetun lain muuttamisesta.
23406:
23407:
23408: Ed us k u n n a 11 e.
23409: Kehitysaluelaikien perimma1senä tarkoituk- eteläosan elinkeinoelämän inoni{moiistamis~ksi
23410: sem\ on saattaa .maan. eri osat mahdollisuuksien tulisi tätä aluetta tukea mahdollisimman tehok-
23411: mukaan samanlaiseen .asemaan taloutensa edis- kain kehitysaluepoliittisin toimenpitein. .
23412: tämiseksi. Kun laissa .kehity.salueiden talouden Oulun kaupungin sijoittamiSta kehitysaluei-
23413: edistämisestä vuosina 197~1975 (879/69) den II vyöhykkeesen ei myöskään voida pitää
23414: Oulun läänin osalta on poiket-tu laajojen yhte- asianmukaisena, sillä Pohjois-Suomen kehittä-
23415: näisten alueitten muodostamisen periaatteesta misen kannalta . on ensiarvoisen tärkeää, että
23416: ja saatettu Oulun kaupunki ja läänin eteläinen siJ.lä on oma kyllin voimakas keskus. Oulu on
23417: osa kuulumaan II vyöhykkeeseen, on todettava, kehittynyt jo suhteellisen pitkälle>' mutta sen
23418: että maamme •tunnetusti köyhimmän osan ta- edelleen kehittäminen on koko Pohjois-Suomen
23419: loudellisen kehittämisen toimintaedellytykset perusedellytys.
23420: ovat entisestäänkin huonontuneet. Edellä selostetun perusteella ehdotamme
23421: Siikajoki, Pyhäjoki ja Kalajokilaaksojen kun- kunnioittaen,
23422: tien veroäyrimäärät asukasta kohti ovat maam-
23423: me alhaisimpia ja kuntien velkamäärä asukasta että Eduskunta hyväksyisi seuraava1z
23424: kohti maamme korkeimpia, joten ~äänin tasa- lakiehdotuksen:
23425: suhtaisen kehify~ksen turvaamiseksi ja läänin
23426:
23427:
23428:
23429:
23430: Laki
23431: kehitysalueiden talouden edistämisestä vuosina 1970-1975 annetun lain muuttamisesta.
23432: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kehitysalueiden talouden edistämisestä vuosina
23433: 1970-1975 30 päivänä joululkuuta 1969 annetun lain (876/69) 3 § näin kuuluvaksi:
23434:
23435: 3 §.
23436: Kehitysalueet jaetaan ensimmäiseen ja toi- Turun ja Porin läänistä Houtskarin, lniön,
23437: seen vyöhyrokeeseen. Korppoon, Kustavin, Nauvon, Rymättylän ja
23438: Velkuan kunnat.
23439: Kehitysalueita ovat ensimmäisessä vyöhyk-
23440: keessä:
23441: Kehitysalueita ovat toisessa vyöhykkeessä:
23442: Lapin, Oulun ja Pohjois-Karjalan läänit ko-
23443: konaisuudessaan; Kuopion läänistä muut kuin 1 vyöhykkeeseen
23444: Kuopi'On läänistä IisaLmen kaupunki sekä kuuluvat kunnat;
23445: Keiteleen, Kiururveden, Lapinlahden, Pielave- Vaasan, Keski-Suomen, Mikkelin ja Ahvenan-
23446: den, Rautavaaran, Sonkajärven, Varpaisjärven maan läänit kokonaisuudessaan;
23447: ja Vieremän kunnat sekä Turun ja Porin läänistä Honkajoen kunta,
23448: IV,103.- Laatio ym. 509
23449:
23450: Ikaalisten kauppala ja maalaiskunta, Jämijärven Hämeeen läänissä Kuoreveden kunta, . Män-
23451: .kunta, Kankaanpään kauppa·la sekä Karvian, tän kauppala, Vilppulan ja Virtain kunnat sekä
23452: Kihniön, Merikarvian, Parkanon, Pomarkun ja Kymen läänistä Parikkalan, Saaren, Suomen-
23453: Siilkaisten kunnat; niemen ja Uukuniemen kunnat.
23454:
23455:
23456: Helsingissä 15' ·päivänä .helmilkuuta 1972.
23457:
23458: G. Laatio. Salme Katajavuori.
23459: Eero Lattula. Helvi Niskanen.
23460: Harri Holkeri. Seppo Westerlund.
23461: Sami Suominen. Kullervo Rainio.
23462: 510
23463:
23464: IV,104.- Lak.al. n:o 142.
23465:
23466:
23467:
23468: Laatio ym.: Ehdotukset laeiksi kehitysalueluottolain ja kehitys-
23469: alueiden tuotannollisen toiminnan edistämiseksi myönnettä-
23470: vistä veronhuojennuksista annetun lain muuttamisesta.
23471:
23472:
23473: E d u s k u n n a 11 e.
23474:
23475: Kehitysalueluottolaissa (881/69) samoin kuin malmin metallipitoisuus myös sellaiset malmi-
23476: laissa kehitysalueiden tuotannollisen toiminnan esiintymän paikalliset sijaintiolosuhteet kuin
23477: edistämiseksi myönnettävistä veronhuojennuk- etäisyys asutuskeskuksista, energian ja veden-
23478: sista (894/69) kaivostoimintaa ei pidetä sellai- saantimahdollisuudet, tiestö ja etäisyys metal-
23479: sena teollisena toimintana, jolle voitaisiin myön- lurgisista laitoksista. Näiden haittaavien tekijöi-
23480: tää 1akien suomia etuisuuksia. den eliminoimiseksi olisi kaivostoiminnalle
23481: Useimmat kaivoksemme ja tällä hetkellä tun- taattava ainakin kehitysaluelakien suomat
23482: netuimmat ja kiinnostusta herättävät malmi- edut, jotta malmiesiintymät tulisivat tasavertai-
23483: esiintymät sijaitsevat juuri alityöllisyysalueilla. seen asemaan sijainnistaan huolimatta.
23484: Kun kaivostoiminta on erityisen työvoimaval- Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
23485: taista teollista toimintaa, olisi sille annettava nioittaen,
23486: kaikkea mahdollista kehitysaluelakien tarjoa-
23487: maa tukea. että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
23488: Kaivoksen kannattavuuteen vaikuttavat paitsi lakiehdotukset:
23489:
23490:
23491: Laki
23492: kehitysalueluottolain muuttamisesta.
23493: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1969 annetun kehitys-
23494: alueluottolain (881/69) 1 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
23495:
23496: 1 §. kauppapuutarha- ja taimitarhayritysten toimin-
23497: Kehitysalueiden talouden edistämisestä vuo- nan aloittamiseksi, laajentamiseksi ja kehittä-
23498: sina 1970-1975 30 päivänä joulukuuta 1969 miseksi suoritettavia investointeja varten voi-
23499: annetussa laissa (876/69) tarkoitetuilla kehitys- daan myöntää rahoitustukea siten kuin tässä lais-
23500: alueilla kaivostoiminnan sekä teollisuus-, työ- sa säädetään.
23501: liike-, matkailu-, turkistarhaus-, kalanviljely-,
23502:
23503:
23504: Laki
23505: kehitysalueiden tuotannollisen toiminnan edistämiseksi myönnettävistä veronhuojennuksista
23506: annetun lain muuttamisesta.
23507: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1969 kehitysalueiden
23508: tuotannollisen toiminnan edistämiseksi myönnettävistä veronhuojennuksista annetun lain
23509: ( 894/69) 4 §: n 1 momentti näin kuuluvaksi:
23510:
23511: 4 §. jalostaa tuotteita, sekä kauppapuutarhaa, taimi-
23512: Tässä laissa tarkoitettuna tuotantolaitoksena tarhaa, turkistarhaa, kalanviljelylaitosta tai tur-
23513: pidetään laitosta, joka teollisesti valmistaa tai vetuotantolaitosta, milloin sitä on pidettävä
23514: IV,104.- Laatio ym. 511
23515:
23516: maatilataloudesta erillisenä liikkeenä. Kaivostoi- pääasiallisesti valmistaa tai jalostaa tuotteita, on
23517: mintaa harjoittavaa laitosta pidetään tässä laissa sitä niin ikään pidettävä tässä laissa tarkoitet-
23518: tarkoitettuna tuotantolaitoksena. Jos työliike tuna tuotantolaitoksena.
23519:
23520:
23521:
23522: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
23523:
23524: G. Laatio. Harri Holkeri.
23525: Eero Lattula. Jouni Mykkänen.
23526: Helvi Niskanen. Kauko Tamminen.
23527: Salme Katajavuori. J. Juhani Kortesalmi.
23528: M..Jaatinen. Kullervo Rainio.
23529: Pekka Vilmi. Mauri Miettinen.
23530: Mikko Jokela. Pekka Jokinen.
23531: 512
23532:
23533: IV,l05. :...;.:..Lakal. n:o 143~
23534:
23535:
23536:
23537:
23538: Lehmonen ym.: Ehdotus laiksi kehitysalueluotoista annetun
23539: lain muuttamisesta.
23540:
23541:
23542: E d u s k u n n a 11 e.
23543:
23544: Kehitysalueiden talouden edistämisestä vuo- mään nämä koko kansantaloudelle ja työllisyy-
23545: sina 1970-1975 joulukuun 30 päivänä 1969 den ylläpitämiselle välttämättömät pääomame-
23546: annetussa laissa (873/69) on ilmennyt eräitä not varsinaisilla verotUloilla; ·mikä puolestaan
23547: puutteita, joiden vuoksi sillä ei ole ollut sitä on kiihdyttänyt veroäyrien keskihinnan kohoa-
23548: merkitystä, mihin lailla on pyritty. Erikoisesti mista kaikkien kehitysalueiden kuntien alueilla.
23549: kehitysalueluottolaki vaatii sellaisia muutoksia, Korkeakorkoiset ulko- ja kotimaiset luotot
23550: joilla sen tehokkuutta voitaisiin parantaa. Ase- eivät ole kunnallistaloudellisesti edullisia eikä
23551: tuksilla korjattavien toimialojen luvun lisää- niitä ole riittävästi saatavissakaan. Kun mitään
23552: mistä koskevien parannusten lisäksi kehitys- toimenpiteitä ei vielä ole olemassa toisen vaih-
23553: apualueiden kunnat olisi oikeutettava saamaan toehdon, kunnallisen luottopankin perustami-
23554: tässä laissa tarkoitettua lainaa silloin, kun ne sesta, jota Kuntien luottokomitea v. 1969 an-
23555: omatoimisesti ryhtyvät rakentamaan, paranta- tamassaan mietinnössä pitää yhtenä vaihtoehto-
23556: maan tai laajentamaan kunnan alueella jo toi- na tilanteen nykyistä paremmalle hoitamiselle
23557: mivaa tai kokonaan uutta työvoimavaltaista on nopein ja tehokkain tapa auttaa kehitys-
23558: teollista toimintaa. Käytäntö on osoittanut, alueiden kuntia saamaan alueelleen yritystoi-
23559: että esim. kuntien rakennuttamiin teollisuus- mintaa, laajentaa kehitysapulakia niin, että
23560: halleihin on aina tullut työllisyyttä parantavaa myöskin kunnat olisivat oikeutetut saamaan
23561: yritystoimintaa. Pääomaköyhillä alueilla kun- rahoitustukea rakennustoimintaan, jolla luodaan
23562: nat eivät ole voineet rakentaa kysyntää vastaa- tässä laissa tarkoitettua teollista toimintaa kun-
23563: vasti näitä teollisuushalleja, varata tarvittavaa nan alueelle.
23564: maata tai suorittaa tarvittavia kunnallisteknil- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
23565: lisiä töitä, joita kaikkia kuntien olisi kyettävä nioittavasti,
23566: tarjoamaan, jotta yritystoiminta hakeutuisi ke-
23567: hitysalueille. Vaikeiden lainansaantimahdolli- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23568: suuksien vuoksi kunnat ovat joutuneet peittä- lakiehdotuksen:
23569:
23570:
23571:
23572:
23573: Laki
23574: kehitysalueluotoista annetun lain muuttamisesta.
23575: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kehitysalueluotoista 30 päivänä joulukuuta
23576: 1969 annetun lain (881/69) 1 § näin kuuluvaksi:
23577: 1 §.
23578: Kehitysalueiden talouden edistämisestä vuo- kistarhaus-, kalanviljely-, kauppapuutarha- ja
23579: sina 1970-1975 30 päivänä joulukuuta 1969 taimitarha- sekä turvetuotantotoiminnan aloit-
23580: annetussa laissa ( 87 6/69) tarkoitetuilla kehi- tamiseksi, 'laajentamiseksi ja kehittämiseksi suo-
23581: tysalueilla teollisuus-, työliike-, matkailu-, tur- ritettavia investointeja varten voidaan myöntää
23582: IV,105.- Lehmonen ym. 513
23583:
23584: kunnille rahoitustukea siten kuin tässä laissa Luottoa, johon rahoitustukea sovelletaan, ni-
23585: säädetään. mitetään tässä laissa kehitysalueluotoksi.
23586:
23587:
23588: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
23589:
23590: Siiri Lehmonen. Aulis Juvela. Helvi Niskanen.
23591: Kalevi Kivistö. Anna-Liisa Jokinen. Aarne Saarinen.
23592: Pauli Puhakka. Niilo Koskenniemi. Anna-Liisa Hyvönen.
23593: Ensio Laine. Lauri Kantola. Veikko Salmi.
23594: Heimo Rekonen.
23595:
23596:
23597:
23598:
23599: 65 156/72
23600: 514
23601:
23602: IV,106.- Lak.al. n:o 144.
23603:
23604:
23605:
23606:
23607: Puhakka ym.: Ehdotus laiksi kehitysalueluotoista annetun lain
23608: muuttamisesta.
23609:
23610:
23611: E d u s k u n n a 11 e.
23612: Kehitysaluelaeilla on ollut myönteinen mer- otettava määräraha kehitysalueille investointi-
23613: kitys heikosti teollistuneiden alueiden talouselä- luotoiksi, mutta siinä ei ole määritelty määrä-
23614: män kohottamiseksi. Uudet kehitysaluelait ilmei- rahan suuruutta. SKDL:n eduskuntaryhmän kä-
23615: sesti parantavat vielä tilannetta. Niiden avulla sityksen mukaan on lakiin otettava säännös sii-
23616: ei kuitenkaan riittävässä määrin saada pääomia tä, että valtion talousarvioon otetaan vuosittain
23617: kehitysalueille. Lakien antamat edut, jotka val- vähintään 50 000 000 markkaa käytettäväksi
23618: tio tarjoaa, ovat houkutuskeinoja yksityisille kehitysalueiden tuotantotoiminnan edistämiseen.
23619: yrittäjille siirtyä harjoittamaan tuotantotoimin- Kun näin menetellään, niin ainakin valtion
23620: taa kehitysalueille, mutta ne eivät takaa riittä- toimesta syntyy teollisuutta niille alueille, joissa
23621: vää kasvualueiden teollistumista. Näin varsinkin sitä kipeimmin kaivataan.
23622: siksi, että suoranainen valtion luottotoiminta on Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
23623: riippuvainen kunkin vuoden valtion menoar-
23624: viosta. Kehitysalueiden luottolaissa on kyllä pe- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23625: riaate, jonka mukaan valtion menoarvioon on lakiehdotuksen:
23626:
23627:
23628: Laki
23629: kehitysalueluotoista annetun lain muuttamisesta.
23630:
23631: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kehitysalueluotoista 30 päivänä joulukuuta
23632: 1969 annetun 1ain (881/69) 2 § näin kuuluvaksi:
23633:
23634: 2 §. arvioon vuosittain vähintäin 50 000 000 mark-
23635: Kehitysalueilla tapahtuvaa uusien teollisuus- kaa.
23636: ~aitosten rakentamista tai entisten laajentami-
23637: sesta johtuvaa lähinnä valtioenemmistöisten
23638: osakeyhtiöiden osakepääoman merkintätarvetta Tämä laki tulee voimaan päivänä
23639: sekä perosloottoa varten varataan tulo- ja meno- kuuta 197 .
23640:
23641: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
23642:
23643: Pauli Puhakka. Aarne Pulkkinen.
23644: Veikko Salmi. Toivo Asvik.
23645: Pentti Liedes. Niilo Nieminen.
23646: Siiri Lehmonen.
23647: 515
23648:
23649: IV,107.- Lak.al. n:o 145.
23650:
23651:
23652: V. Vennamo ym.: Ehdotus llliksi kehitysalueluottolain muutta-
23653: misesta.
23654:
23655:
23656: E d u s k. u n n a 11 e.
23657: Ke!utysalueluottolak.i on hyvin puutteellinen. Kun ulkomailta otetaan luottoa on välttämä-
23658: Tämän lain nojalla voidaan myöntää vain töntä, että luoton ottaja turvataan devalvointia
23659: korkotukea, mutta jos pankeista ei saa laina- vastaan. Nykyistä virheellistä talouspolitiikka
23660: pääomaa, niin laki on tehoton. jatkettaessa markkamme arvoa alennetaan aina
23661: Sitäpa1tsi rahatuki ei yksin riitä. Täytyy määrävuosien jälkeen.
23662: luoda yr1tystoimin.nal:le kehitysalueilla perus- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23663: edell.ytyk.set niin, että rautatietariffit, kuljetus- taen,
23664: kustannukset ja .tietollikenne saatetaan kehitys-
23665: alueilla sellaiselle tasolle, että yritys on näiden että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23666: kustannusten suhteen samassa asemassa Etelä- lakiehdotuksen:
23667: Suomen yritteliäisyyden kanssa.
23668:
23669: Laki
23670: kehitysalueluottolain muuttamisesta.
23671:
23672: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1969 annetun kehitys-
23673: alueluottolain (881/69) 1 § ja 8 §:n 1 momentti sekä lisätään lain 2 §:ään uusi 2 momentti
23674: seuraavasti:
23675: 1 §.
23676: Kehitysallueiden talouden edistämisestä vuo- tianiin toimenpiteisiin kehitysdueiden yritteliäi-
23677: sina 1970-1975 annetussa laissa tarkoitetuilla syyden peresedellytysten. parantamiseksi siten,
23678: kehitysalueilla teollisuus-, työliike-, matkailu-, että rautatietariffit, kuljetuskustannukset ja
23679: turkistarhaus-, kalanviljely-, kauppapuutarha- tietoliikenne saatetaan se1:1aisell.e tasolle, että
23680: ja taimitarhayritysten sekä muun valtioneuvos- kehitysalueilla oleva yritys on näiden kustan-
23681: ton hyväksymän yrityksen toiminnan aloittami- nusten suhteen samassa asemassa Etelä-Suomen
23682: seksi, laajentamiseksi ja kehittämiseksi suori- yritteliäisyyden kanssa sen mukaan kuin siitä
23683: tettaviin investointeihin tarvittavia varoja var- erikseen säädetään.
23684: ten voidaan myöntää valtion varoista lainaa
23685: kohtuu1:1isella korolla sekä maksaa tällaiselle
23686: luotolle korkotukea siten, kuin tässä laissa sää- 8 §.
23687: detään. Valtioneuvostolla on valta määräämillään
23688: Luottoa, johon rahoitustukea sovelletaan, ni- ehdoilla antaa valtion takauksia ulkomaisten
23689: mitetään tässä laissa kehitysalueluotoksi. kehitysalueluottojen vakuudeksi ja sitoutua vas-
23690: taamaan kansainvälisten perusarvojen muutok-
23691: 2 §. sista aiheutuvista tappioista.
23692:
23693: Lisäksi hallituksen tulee ryhtyä asian vaa-
23694:
23695: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
23696: -----
23697: Veikko Vennamo. J. Juhani Kortesalmi.
23698: Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
23699: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
23700: Aune Mänttäri. Kalevi Remes.
23701: 516
23702:
23703: IV,108.- Lak.al. n:o 146.
23704:
23705:
23706:
23707:
23708: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kehitysalueiden kunnille yri-
23709: tystoiminnan edistämiseksi myönnettävistä korkotukilai-
23710: noista annetun lain muuttamisesta.
23711:
23712:
23713: Ed u s kun n a 11 e.
23714:
23715: Kunnille myönnetään kehitysalueilla hyväk- mioon käytännön tarvetta. Lakiin siis tarvi-
23716: sytyn lain mukaan yritystoiminnan edistämisek- taan kiireellisiä korjauksia jo yksistään epäta-
23717: si korkotukiluottoa rakennuksien ja rakennei- loudellisuuden välttämiseksi.
23718: mien rakentamiseen. Laki on kuitenkin hyvin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23719: suppea. taen,
23720: Niinpä tällaisissa rakennuksissa ei saa olla että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23721: tiloja palveluelinkeinoja varten. Tämä on jär- lakiehdotuksen:
23722: jetöntä. Muutoinkaan laissa ei ole otettu huo-
23723:
23724:
23725: Laki
23726: kehitys.alueiden kunnille yritystoiminnan edistämiseksi myönnettävistä korkotukiluotoista an-
23727: netun lain muuttamisesta.
23728: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kehitysalueiden kunnille yritystoiminnan
23729: edistämiseksi myönnettävistä korkotukiluotoista 22 päivänä tammikuuta 1971 annetun
23730: lain (67 /71) 1 § näin kuuluvaksi:
23731: 1 §. kennusten ja rakenneimien rakentamiseen, laa-
23732: Kehitysalueiden talouden edistämisestä vuo- jentamiseen ja korjaamiseen myönnetyistä luo-
23733: sina 1970-1975 .30 päivänä joulukuuta 1969 toista maksaa valtion varoista korkotukea si-
23734: annetussa laissa (876/69) tarkoitetuilla kehi- ten kuin tässä laissa säädetään.
23735: tysalueilla sijaitseville kunnille voidaan teolli- Luottoa, jolle korkotukea maksetaan, nimi-
23736: suus-, työliike-, palvelu-, matkailu- ja muiden tetään tässä laissa kunnan tuotantorakennusten
23737: yritysten toiminnalle tarpeellisten tuotantora- korkotukiluotoksi.
23738:
23739: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
23740:
23741: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
23742: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
23743: Hannes Volotinen. Pekka Vennamo.
23744: Aune Mänttäri.
23745: 517
23746:
23747: IV,109.- Lak.al. n:o 147.
23748:
23749:
23750:
23751:
23752: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi Kehitysaluerahasto Oy -
23753: Utvecklingsområdesfonden Ab -nimisestä osakeyhtiöstä anne-
23754: tun lain muuttamisesta.
23755:
23756:
23757: E d u s k u n n a 11 e.
23758:
23759: Kehitysaluerahastoa koskeva laki on yksipuo- siin kehitystä kohti suuryritteliäisyyttä ja yh-
23760: linen. Se jättää lainoitusten ulkopuolelle kehi- teiskunnallistettua taloustoimintaa.
23761: tysalueiden väestön ja yritteliäisyyden valta- Kehitysaluerahastosta pitäisi · välttämättä
23762: enemmistön. saada lainoja myös palveluselinkeinoihin ja lii-
23763: Selvästi kehitysaluelaki myös tukee suurem- kenteeseen. Samoin pitäisi saada lainoja kone-
23764: paa yritteliäisyyttä~ Kuitenkin kehitysalueilla urakointiin ja käsityöläisiä varten sekä maata-
23765: pienempi ja keskisuuri yritteliäisyys ja maata- louteen ja sen sivuelinkeinojen yritystoimintaan
23766: lous sivuelinkeinoineen ovat pääosa toimeen- ja poronhoitoon. Muutakaan kehitysalueiden
23767: tulon lähteestä. elinkelpoista pienyritteliäisyyttä ja pienteolli-
23768: On valitettavaa, että kehitysalueilla on vuo- suutta ei pidä lainoituksessa unohtaa.
23769: desta vuoteen harjoitettu yksipuolista ja epä- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23770: onnistunutta talouspoliittista suuntausta asioi- taen,
23771: den korjaamiseksi. Vaikuttaa siltä kuin kehitys- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23772: alueiden väestöä ei todellisuudessa haluttaisi- lakiehdotuksen:
23773: kaan auttaa, vaan suunnitelmallisesti ohjattai-
23774:
23775:
23776: Laki
23777: Kehitysaluerahasto Oy - Utvecklingsområdesfonden Ab -nimisestä osakeyhtiöstä annetun
23778: lain muuttamisesta.
23779:
23780: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Kcllltysaluerahasto Oy- Utvedklingsområdes-
23781: fonden Ab -nimisestä osakeyhtiöstä 22 päivänä tammikuuta 1971 annetun lain (65/71) 2 §:n
23782: 2 momentti näin kuuluvaksi:
23783:
23784: 2 §.
23785: seen, käsityötä varten, koneurakointiin sekä
23786: Lisäksi yhtiö voi myöntää lainoja maatalou- muuhun todelliseen pienyritteliäisyyteen ja
23787: den ja sen sivuelinkeinojen yritystoimintaan, pienteollisuuteen.
23788: poronhoitoon, palveluelinkeinoihin, liikentee-
23789: ----
23790: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
23791:
23792: Veikko Vennamo. Kalevi Remes.
23793: Mikko Vainio. Aune Mänttäri.
23794: Hannes Volotinen. J. Juhani Kortesalmi.
23795: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
23796: 518
23797:
23798: IV,llO.- Lak.al. n:o 148.
23799:
23800:
23801:
23802:
23803: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi peruskorjauksista kehitys-
23804: alueilla.
23805:
23806:
23807:
23808: E d u s k u n n a 11 e.
23809:
23810: Uudistetut kehitysaluelait eirvät täytä kehitys- Kun väitetty elintar.viikkeitten ylituotanto ei
23811: alueiden kiireelli,siä ja välttämättömiä perusvaa- missään tapauksessa johdu kehitysalueiden
23812: <tiimuksia. Edellisen eduskunnan aifkana SMP maataloustuotannosta, on kehitysalueilla tehok-
23813: esitti hyväksyttäviksi nämä peruskorjaukset, kaasti jatkettava maataloustuotannon kaikin-
23814: mutta jäi ilman kannatusta. Ruotsissa on Ruot- puolista edistämistä ja tilojen peruSiparannuksia
23815: sin hallituksen toimesta tehty vastaavat es1tyk- lainoituksella, kuivatustöNlä, pel:lonraivauiksella,
23816: set. teiden rakentamisella ja muiLla perusparannus-
23817: On siis uskottavaa, että myös muut puolueet töillä. Samalla on myönnettävä avustuksia tila-
23818: •ovat kypsyneet todella .teihok!kaisiin ja järkeviin kohtaisiin perusparannustöihin, kuten maanpa-
23819: •toimenpiteisiin !kehitysalueiden auttrunisebi ja rannusaineiden ajoon, tilusteiden rakentami-
23820: niiden tuJevaisuuden turvaamiseksi. Vain ttllt- seen, ojitukseen, salaojittamiseen ja muihin pe-
23821: vaamalla kehitysalueilla yrittämiselJe ja toi- rusparannuksiin. Erityisesti on työllisyysvaroja
23822: meentulolle samat perusedellytykset !kuin rinta- ohjattava tällaisiin tarkoituksiin. Lisäksi on
23823: ma~Ha pysähtyy kehitysalueiden autioituminen välttämätöntä, että kehitysalueilla metsänomis-
23824: ja köyhtyminen sekä alkaa uusi nousukausi. taja ja metsätyömies saavat oikeudenmukaisen
23825: Näistä syistä on välttämätöntä saada Jakipoh- osuuden puutavaran u1komai1Je viennistä saa-
23826: jaisia korjauksia rautatietariffeilhin, polttoaine- duista var.oista.
23827: kustannuksiin ja iku1jetu·skustannuksiin. Pienet Koska vapaa talous pyörii vain kansan riit-
23828: ja tkyläkaupat, pienet koulut ja linja-autolii- .tä'vän ostokyvyn avulla on valt1on nostettava
23829: kenne syrjäseuduille on pelastettava. Kuljetus- !kehitysalueilla pienipalkkaisten ansioita ja pois-
23830: alan ja kuljetustoimen veroja ja muita kustan- tettava työttömyys. Lisäksi on maamme pää-
23831: nuksia on alennettava. Kaikki tiet on ikehitys- omista ohjattava sutlltempi osa kehitysaluei'lle
23832: a:lue~1le rakennettava ja ylläpidettävä valtion va- Jainoina työvaltaisten yritysten edistämiseksi.
23833: roWa sekä saatettava kehitysalueet puhelimien Tähän tankoitukseen on käytettävä myös työlli-
23834: ja muun tietoliikenteen suhteen muun Suomen syysvaroja.
23835: kanssa samaan asemaan. Sähkön hintaa ja li1t-
23836: tymrsmaksuja on /kehitysalueilla alennettava. Kehitysalueet tarvitsevat välttämättä erityi-
23837: Kun Lappi on vinheellisen talouspolitiikan sen niiden oman kehitysaluerahaston. Sen toi-
23838: vuoksi taloudelilisesti ajettu lähes umpikujaan minta on saatava tehokkaaksi ja !koko väestöä
23839: ja suureen köyhyyteen, on välttämätöntä, että koskevaksi .Lisäksi on valtiovallan valmistetun
23840: Lapin väestö ja sen yritteliäisyys vapautetaan suunnitelman mukaisesti toteutettava kehitys-
23841: kymmenen vuoden ajaiksi ka~sta valtion ve- alueiden perussuunnitelmat aina teiden ja :rau-
23842: roista tullia ja liikevaihtoveroa myöten. Tällai- tateiden rakentamista myöten.
23843: nen verovapaus on voitava laajentaa koskemaan Kaiken lausutun perusteella ehdotamme kun-
23844: myös muita kehitysalueita osaksi tai kokonaan nioittaen,
23845: sekä lyhyemmäksi tai pitemmäk;si ajaksi. Joka
23846: tapauksessa kaiklki !kehitysalueilla saadut tulot
23847: on verotettava siinä kunnassa, missä tulot on että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23848: saatu. Kehitysalueiden taloudelliset voimavarat lakiehdotuksen:
23849: on käytettävä niiden itsensä hyväksi.
23850: IV,UO.- V. Vennamo ym. 519
23851:
23852:
23853:
23854: Laki
23855: peruskorjauksista kehitysalueilla.
23856: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23857:
23858: 1 §. 7 §.
23859: Kehitysalueina on yrittämisen ja toimeentu- Lapin väestö ia yritteliäisyys vapautetaan
23860: lon perusedellytykset saatettava tarlkoituksen- ikailkista valtion !Veroista tulleja ja liikevaihto-
23861: mu'kaisilla toimenpi·teillä samaan asemaan kuin veroa myöten kymmenen vuoden ajaksi sen mu-
23862: rintamailla sen mukaan kuin tässä [aissa sääde- ikaan kuin valtioneuvosto tarlkemmin määrää.
23863: tään. Muut ikuin 1 momentis•sa tarkoitetut kehitys-
23864: Kehitysalueilla tarlkoitetaan voimassaolevissa alueet voidaan valtioneuvoston päätoksellä va-
23865: säännöksis·sä määrättyjä ja valtioneuvoston mää- pauttaa lyhyemmäksi tai pitemmäksi ajaksi kui-
23866: träämiä muita alueita. tenkin enintään 10 vuodeksi osaksi tai koko-
23867: naan valtion veroista sen mukaan kuin valtio-
23868: 2 §. neuvosto tarkemmin määrää.
23869: Rautatietar1ffit, pohtoainekustannukset ja
23870: muut kuljetuskustannU!kset on jätrjestettävä ke-
23871: hitysaluei1la siten, että ne o;vat samansuuruiset 8 §.
23872: kuin muualla maassa. Kehitysalueilta hankitut tulot verotetaan
23873: siinä kunnassa, missä tuio on saatu.
23874: 3 §. Kehitysalueiden ·luonnonvarojen taloudelliset
23875: KuLjetusalan •ja :ku1ljetustoimen pienyritteliäi- voima!Varat on .käytettäivä kehitysalueiden eikä
23876: syyden veroja ja muita kustannuksia on alen- Etelä-Suomen hyväksi.
23877: nettava niin, että pitlkät matkat eivät aiheuta
23878: kehitysalueiJle erityisiä lisäkustannuksia sen
23879: 9 §.
23880: mu1kaisesti kuin valtioneuvos.to <tarkemmin
23881: Kehitysalueiden maataloustuotantoa ja tilo-
23882: määrää. jen perusparannuksia on edistettävä tehokkaasti
23883: Linja-autoyhteydet, pienet ja kyläkaupat sekä
23884: tarkoituksenmuikaisella lainoitukselJ.a sekä kui-
23885: pienet koulut syrjäseuduilla ja syrjäalueilla on
23886: !Vatustöiden, pellonraivauksen ja teiden raken-
23887: pidettävä yllä sopivin .ra[oudellisin tukitoimen-
23888: .tamisen taloudeLlisella tulkem1sella.
23889: pitein.
23890: Kehitysaiueilla on myönnettävä avustuksia
23891: 4 §. maanparannusaineiden ajoon, tilusteiden raken-
23892: Kaiikki tiet on kehitysalueihla rakennettava tamiseen, djitu'kseen, salaojittamiseen ja muihin
23893: ja ylläpidettävä valtion varoilla. tilakohtaisiin perusparannustöihin sen mukaan
23894: Tieverkoston puutteellisuudet kehitysalueilla kuin valtioneuvosto määrää, jolloin työllisyys-
23895: on •kiireellisesti poistettava käyttämä!llä .ta.rkoi- varoja on .käytettävä ensisijaisesti tähän tarkoi-
23896: ·tukseen työllisyysvaroja samalla patantaen työn tukseen.
23897: saantia ja toimeentuloa näillä alueiJJa.
23898: 10 §.
23899: 5 §. Kehitysalueilla on metsänomistajan ja metsä-
23900: Puhelimen ja muun tietoliikenteen kustan- työssä käyvän henkilön saatava kantohintana
23901: nuksien tulee kehitysalueilla olla samansuurui- ja palkkana oiikeudenmukainen osuus jaloste-
23902: set kuin muualla maassa sam·alla niiden puut- tun puutavaran ulkomaille viennistä saaduista
23903: teellisuudet poistaen. •rahoista.
23904: 6 §. 11 §.
23905: Säih'kön hintaa ja liittymismaksuja on kehi- Valtion on nostettava kehitysalueilla pieni-
23906: tysalueilla alennettava niin, että pienyrittäjät, palkkaisten ansioita, jotta kasvanut ostokyi.ky
23907: maatalous ja omakotitalot saavat sähköä sa- lisäisi näillä alueilla omatoimista yritteliäisyyttä
23908: moilila :kustannuksilla kuin suurteollisuus. ja kansan omatoimisuutta.
23909: 520 IV,llO.- Peruskorjaukset kehitysalueilla.
23910:
23911: 12 §. väestöön sekä erityisesti keskisuuriin ja pieniin
23912: Maassamme olevista pääomista on .tarpeelli- yrityksiin.
23913: nen osa ohjattava pan!lclcien kautta ja muulla ta- V aitiovallan on vastattava, että kehitysaluei-
23914: voin kehitysalueille käytettäväksi ennen kaik- den väestöllä on jatkuvasti riittävästi työtä.
23915: kea lainoina työvaltaisen yritteliäisyyden edistä- V aitiovallan on valmistetun suunnitelman
23916: miseksi kehitysalueilla. mukaisesti tehokkaasti toteutettava •kehitys-
23917: Työllisyy&varoja on myös .tärkeältä osin oh- alueiden rp.erussuunnitelm!lit aina rautatieyhteyk-
23918: jattava tälJaiseen ttaltroitukseen. sien toteuttamista varten Pohjoiselle Jäämerelle.
23919:
23920: n s. 14 §.
23921: V aitiovallan on ylläpidettiWä kehitysalueita Tarkempia määräyksiä tämän :lain soveltami-
23922: varten erityistä kehitysaluerabastoa. Kehitys- sesta annetaan tarpeen vaatiessa asetuksella.
23923: aluerahaston toiminnan tulee kohdistua koko
23924:
23925:
23926: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
23927:
23928: Veikko Vennamo. Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
23929: Mikko Vainio. Kalevi Remes. Pekka Vennamo.
23930: Aune Mänttäri.
23931: 521
23932:
23933: IV,lll.- Lak.al. n:o 149.
23934:
23935:
23936:
23937:
23938: Saimo ym.: Ehdotus laiksi eräiden virastojen ja laitosten siir-
23939: tämisestä Helsingin kaupungista.
23940:
23941:
23942:
23943: E d u s k u n n a 11 e.
23944:
23945: Useimmissa Euroopan maissa mm. Ruotsissa asutus- ja maataloushallitus yhdistetty, mutta
23946: on ryhdytty määrätietoisesti desentralisoimaan näin syntyneen maaatilahallituksen siirtäminen
23947: valtion virastoja ja laitoksia. Tällainen alustava Jyväskylän kaupunkiin on vähintään yhtälailla
23948: yritys eräiden virastojen ja laitosten siirtämises- perusteltavissa kuin vuoden 1963 hallituksen
23949: tä pois Helsingistä tehtiin myös meillä vuonna esityksessä asutushallituksen ja kansaneläkelai-
23950: 1963. Silloinen hallituksen esitys tarkoitti kan- toksen Kuopioon siirtäminen.
23951: saneläkelaitoksen, asutushallituksen, vakuutus- Jyväskylä on jo nyt liikenteellisesti edullinen
23952: oikeuden ja valtion tapaturmatoimiston siirtä- virastojen sijoituspaikaksi. Kulkeehan sen kaut-
23953: mistä Kuopion kaupunkiin sekä valtion siemen- ta valtakunnan tärkeimpänä liikenneväylänä pi-
23954: tarkastuslaitoksen ja valtion maatalouskemialli- detty nelostie. Muutkin tieyhteydet ovat Jyväs-
23955: sen laboratorion siirtämistä Jokioisten kuntaan. kylään nopean kehityksen alaisina. Junayhteys
23956: Lakiesitys aiheutti silloin runsaasti rinnakkais- Jyväskylään on jo nyt neljästä suunnasta ja lähi-
23957: aloitteita. Tästä syystä asian käsitttely muodos- tulevaisuudesssa yhteydet lisääntyvät viideksi.
23958: tui vaikeaksi ja se johtikin aloitteiden hylkää- Metsähallituksen siirtäminen Jyväskylään
23959: miseen ja hallituksen esityksen peruuntumiseen. kansaneläkelaitoksen ja maatilahallituksen ohella
23960: On selvää, ettei virastojen ja laitosten hajasijoi- on myös perusteltua. Maatilatalouteenhan kuu-
23961: tusta voida kovin laajasti toimeenpanna ly- luu myös metsätalous, joten maatilataloudellis-
23962: hyessä ajassa. On aloitettava vain muutamien ten asioiden hoitaminen olisi keskitettävä sa-
23963: keskusvirastojen siirtämisellä. Käytännössä täl- maan paikkaan. Jyväskylä on ehdottomasti kes-
23964: lainen hajasijoitus on jo aloitettu. Sijoitettiin- keinen paikka maassamme.
23965: han kehitysaluerahasto Kuopioon. Jyväskylän kaupunki järjestänee siirrettäville
23966: Tilanne on tällä hetkellä itse asiassa saman- virastoille tarpeellista tonttimaata riittävästi.
23967: lainen kuin vuonna 1963. On perusteltua aloit- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
23968: taa virastojen Helsingistä siirtäminen samassa dotamme,
23969: järjestyksessä kuin vuoden 1963 hallituksen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23970: esitys n:o 34 tattkoitti. Sen jäilkeen on tosin lakiehdotuksen:
23971:
23972:
23973:
23974: Laki
23975: eräiden virastojen ja laitosten siirtämisestä Helsingin kaupungista.
23976:
23977: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23978: 1 §.
23979: Helsingin kaupungista siirretään kansaneläke- virastotilojen rakentamiseksi siirtopaikkakun-
23980: laitos, maatilahallitus ja metsähallitus Jyväsky- nalle.
23981: län kaupunkiin. Siirrettävien virastojen ja laitosten henkilö-
23982: 2 §. kunnalle välttämättömien asuntojen rakentamis-
23983: Tulo- ja menoarvioon otetaan määrärahat ta edistetään tulo- ja menoarvion rajoissa valtion
23984: siirrettäville virastoille ja laitoksille tarpeellisten toimenpitein.
23985: 66 156/72
23986: 522 IV,lll.- Virastojen ja laitosten hajasijoitus.
23987:
23988:
23989: 3 §. Kansaneläkelaitokselle muutosta välittömästi
23990: Siirrettävien virastojen ja laitosten henkilö- aiheutuneet menot korvataan tulo- ja menoar-
23991: kuntaan kuuluva on oikeutettu saamaan kor- vioon otettavasta määrärahasta.
23992: vauksen omista ja ruokakuntansa muutto- ja
23993: matkakustannuksista sekä muista muutosta 5 §.
23994: aiheutuvista menoista sen mukaan kuin asetuk- Viraston tai laitoksen muutto toteutetaan
23995: sella tarkemmin säädetään. asetuksella määrättävänä ajankohtana sen jäl-
23996: keen kun sen uudet virastotilat siirtopaikkakun-
23997: 4 §. nalla ovat valmistuneet.
23998: Kansaneläkelaitokselle rakennettavat vi-
23999: rastotilat siirtyvät kansaneläkelaitoksen omis- 6 §.
24000: tukseen sekä kansaneläkelaitoksen Helsingin Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
24001: kaupungissa sijaitseva toimitalo valtion omistuk- töönpanosta annetaan asetuksella.
24002: seen.
24003:
24004: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
24005:
24006: Sylvi Saimo. Pekka Vilmi.
24007: Pentti Pekkarinen. Heimo Linna.
24008: Esko Härkönen.
24009: 523
24010:
24011: IV,112.- Lak.al. n:o 150.
24012:
24013:
24014:
24015:
24016: Lemström ym.: Ehdotus laiksi edustajanpalkkiosta annetun
24017: lain muuttamisesta.
24018:
24019:
24020: E d u s k u n n a 11 e.
24021:
24022: Kansanedustuslaitoksemme tulee olla oikeu- tunnustaa sisällänsä moniarvoisuuden ja -palk-
24023: denmukaisuuden ja tasavertaisuuden periaat- kaisuuden, samoin kuin maksaa edustajapalk-
24024: teille rakentuva kansaa ja sen etuja valvova, kion suuretkin eläkkeet omaaviile henkilöille.
24025: ko:t1keinta päätäntävaltaa käyttävä elin. Siksi Näin ollen on eduskunnan itsensä toteutettava
24026: sen on omien jäsentensä kansanedustajien koh- tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden peri-
24027: dalla toimittava esimerkillisesti ja tasavertai- aatetta. Tämä edellyttää edustajan palkkiolain
24028: suutta korostaen. Yleisenä käytä1lltönä tulee olla muuttamista niin, että eduskunta ei hyväksy
24029: yksi virka- ja yksi mies·periaate, samoin myös sisällänsä moniviVkaisuutta ja palkkaisuutta,
24030: yks1pa1!kkai:suus !kansanedustajan osaJla. Työelä- sekä huomioi korkeaeläkkeisten edustajiensa
24031: mässämme työskentelevillä suurimmalla osalla osalta tasa-arvoisuusperiaatteet muita kansalai-
24032: kansaamme on mahdollisuus vain yhteen työ- siamme kohtaan.
24033: paikkaan ja yhteen palkkaan. Sosiaaliset eläke- Es1ttämiimme perusteluihin viitaten ehdo-
24034: järjestelmämme eivät tunne moniansioista yk- tamme,
24035: silöä, vaan pienetkin lisäansiot vievät eläkkeen.
24036: Näin ollen ei ole oilkeudenmukaista, että se että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
24037: elin, joka säätää lait ja päättää maan asioista, lakiehdotuksen:
24038:
24039:
24040: Laki
24041: edustajanpalkkiosta annetun lain muuttamisesta.
24042:
24043: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan edustajanpalkkiosta 30 päivänä huhtikuuta
24044: 1947 annetun lain (328/47) 1 §:n .3 momentti, sellaisena kuin se on 7 päivältä heinäkuuta
24045: 1970 annetussa laissa (455/70), näin kuuluvaksi:
24046: 1 §. tuleva palkkio ja päiväraha. Edustajalta, joka
24047: saa valtiolta tai yksityiseltä paLkkaa tai eläkettä
24048: EdustajaLta, joka on kutsuttu valtioneuvos- edustajan palkkiota vastaavan tai ylittävän mää-
24049: ton jäseneksi, pidätetään puolet hänelle tämän rän, pidätetään hänen edustajanpalkkionsa, jos
24050: lain mukaan tulevasta palkkiosta. Vähennetyn saatu palkka tai eläke on pienempi edustajan-
24051: palkkion määrä tasoitetaan noudattamalla 1 paJkkiota, maksetaan erotus edustajanpalkkion
24052: momentin säännöksiä. Edustajalta, joka on ase- määrään saakka. Päiväraha maksetaan aina pal-
24053: velvollisena astunut palvelukseen vakinaisessa kan tai eläkkeen määrästä riippumatta.
24054: väessä tai siviilipalvelukseen, pidätetään hänelle
24055: sanotun palveluksen ajalta tämän lain mukaan
24056:
24057:
24058: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
24059:
24060: Rainer Lemström. A. R. Sainio. Mikko Vainio.
24061: Aune Mänttäri. Pekka Vennamo.
24062: 524
24063:
24064: IV,113.- Lak.al. n:o 151.
24065:
24066:
24067:
24068:
24069: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kansanedustajien ja ministe-
24070: reiden palkkojen alentamisesta.
24071:
24072:
24073: E d u s k u n n a 11 e.
24074: Tuloerot ovat maassamme liian suuret. Toi- Täysin kohtuullista on, että huippupalkkoja
24075: saalta ovat huippupalkat varsin korkealla, toi- alennetaan kahdellakymmenellä prosentilla.
24076: saalta ansiot laajalti ovat liian alhaiset. Tällaista Kansanedustajien ja ministereiden on tällöin
24077: asiantilaa ei voida pitää hyväksyttävänä. näytettävä hyvää esimerkkiä.
24078: Yläpään palkat ovat päässeet myös työehto- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24079: sopimusten neuvotteluista huolimatta liuku- taen
24080: maan liian ylös. Koko maassa on suurista tu-
24081: loista leikattava huippu pois sekä käytettävä Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraa-
24082: näin vapautuvat varat kansan ja pienituloisten van lakiehdotuksen:
24083: hyväksi.
24084:
24085:
24086: Laki
24087: kansanedustajien ja ministereiden palkkojen alentamisesta.
24088:
24089: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
24090: tavalla, säädetään:
24091: 1 §. palkkojen ja ansioiden alentamiseksi vastaavasti
24092: Kansanedustajan sekä pääministerin ja minis- sopivaksi katsotulla tavalla.
24093: terin peruspalkka alennetaan kahdellakymme-
24094: nellä prosentilla 1 päivästä heinäkuuta 1972 lu- 3 §.
24095: kien. Näin vapautuvat varat on käytettäv.ä pieni-
24096: tuloisten ansioiden parantamiseen.
24097: 2 §.
24098: Vaitioneuvoston on ryhdyttävä kiireellisiin 4 §.
24099: toimenpiteisiin muitten maamme suurituloisten Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltami-
24100: sesta annetaan asetuksella.
24101:
24102:
24103: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
24104:
24105: Veikko Vennamo. Hannes Volotinen. Kalevi Remes.
24106: A. R. Sainio. Arttur Niemelä. Rainer Lemström.
24107: Aune Mänttäri. Heikki Kainulainen. J. Juhani Kortesalmi.
24108: Mikko Vainio. Olavi Tupamäki. Pekka Vennamo.
24109: Viljo Suokas. Mauno Kurppa.
24110: 525
24111:
24112: IV,114.- Lak.al. n:o 152.
24113:
24114:
24115:
24116:
24117: Ahde ym.: Ehdotus laiksi valtion hankintakeskuksesta.
24118:
24119:
24120: Ed u s k u n n a 11 e.
24121:
24122: Hallitus antoi eduskunnalle 13 päivänä loka- annettava valtion koko hankintatoimen hoita-
24123: kuuta 1967 esityksen laiksi valtion hankinta- minen eräitä poikkeuksia lukuunottamatta.
24124: kesku!(sesta. Esityksen perusteluissa todetaan, Hallituksen esitys laiksi valtion hankintakes-
24125: että valtion hanikintojen keskittämistä oli suun- kuksesta jäi kuitenkin eduskunnassa käsittele-
24126: niteltu jo itsenäisyytemme alkuvuosista lähtien. mättä vuonna 1966 alkaneella vaalikaudella.
24127: Perusteluissa todetaan edelleen, että huomioon Kun on ilmeistä, että valtion, va:ltioenemmis-
24128: ottaen valtiontalouden laajentumisen hallitus töisten osakeyhtiöiden, kuntien, kuntainliittojen
24129: katsoo, että valtion tavarahankinnat olisi suori- tai yleishyödyllisten yhteisöjen laitosten hankin-
24130: tettava entistä keskitetymmin. Valtion hankin- tojen keskittämisellä säästettäisiin huomatta-
24131: takeskuksesta olisi muodostettava sellainen elin, vasti valtion ja kuntien menoja, olisi laki val-
24132: jolla on edellytykset käytännössä hoitaa tämä tion hankintakeskuksesta säädettävä kiireelli-
24133: tehtävä. Sen vuoksi olisi hankintakeskuksen teh- sesti edellä mainitun haltlituksen esityksen mu-
24134: tävä määriteltävä entistä yksityiskohtaisemmin kaisesti.
24135: asettamalla sen toimivallalle tarkoituksenmukai- Edellä mainitun perusteella esitämme kun-
24136: set ja täsmälliset rajat. Näin ollen olisi han- nioittaen,
24137: kintakeskusta koskeva Jainsäädäntö uudistet-
24138: tava. Valtion hankintakeskuksen tehtäväksi että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
24139: olisi riittävän keskityksen aiJkaansaamiseksi lakiehdotuksen:
24140:
24141:
24142: Laki
24143: valtion hankintakeskuksesta.
24144:
24145: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24146:
24147: 1 §. 3 §.
24148: Valtion virastojen ja laitosten tavaranhankin- Valtion hankintakeskus voi sopia tavaroiden
24149: tojen hoitoa ja valvontaa varten on kauppa- ja toimittamisesta sellaisille osakeyhtiöille, joiden
24150: teollisuusministeriön alaisena valtion hankinta- osakekannasta valtio tai sen laitokset omistavat
24151: keskus. Polttoaineiden ja elintarvikkeiden han- enemmän kuin ;molet, samoin kuin sellaisille
24152: kintoja valtion hankintakeskus suorittaa siinä kuntien, kuntainliittojen tai yleishyödyllisten
24153: laajuudessa kuin valtioneuvosto määrää. yhteisöjen laitoksille, joiden menoihin valtio
24154: Asetuksella määrätään missä määrin valtion lain ja tulo- Ja menoarvionsa puitteissa osallis-
24155: virastot ja iaitokset !Voivat itse suorittaa han- tuu.
24156: kintatoimia.
24157: 4 §.
24158: 2 §. Va1ltion hankintakeskukseen voidaan perus-
24159: Valtion hankintakeskuksen on hoidettava val- taa sopimuspalkkaisina toimitusjohtajan virka ja
24160: tion hankintatointa keskitetysti valtion koko- johtajan virkoja.
24161: naisedun mukaisesti. Valtion hankintakeskuksessa on lisäksi työ-
24162: Hankintakeskusta on hoidettava yleisten lii- sopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.
24163: keperiaatteiden mukaan.
24164: 526 IV,ll4.- Valtion hankintakeskus.
24165:
24166: 5 s. 6 §.
24167: Tarkempia määräy"ksiä tämän lain täytäntöön- Tämä laki tulee voimaan pruvana
24168: panosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella. kuuta 19 , ja sillä kumotaan valtion hankinta-
24169: keskuksesta 19 päivänä huhtikuuta 1941 an-
24170: nettu laki (265/41).
24171:
24172:
24173: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
24174:
24175: Matti Ahde. Antti Pohjonen. Aimo Ajo.
24176: Mauno Forsman. Pirkko Työläjärvi. Uki Voutilainen.
24177: Erkki Tuomioja. Leo Kohtala.
24178: 527
24179:
24180: IV,ll5.- Lak.al. n:o 153.
24181:
24182:
24183:
24184:
24185: Mäki ym.: Ehdotus laiksi yksityisistä varmuusvarastoista.
24186:
24187:
24188:
24189: E d u s k u n n a 11 e.
24190:
24191: Maamme omavaraisuus on varsin yksipuo- valSlvat niin elinkeinotoimintaa kuin muuta
24192: lista. On selvää, että meillä on runsaasti eri- elämää maassamme erilaisten tuontihäiriötten
24193: laista puunjalostusteollisuuden ja siitä edelleen varalta puhumattakaan vaikeammista tilanteista.
24194: kehitettyjen teollisuuksien raaka-ainetta. Samoin Kuten edellä on viitattu, on tällainen var-
24195: meillä on runsaasti mm. monia maatalouden muusvarastointi varsin merkittävää monien teol-
24196: tarvikkeita ja tuotteita. Onpa vielä todettava, lisuusalojen ja monien muiden yrittäjien kan-
24197: että meillä viimeaikaisen kaivostoiminnan an- nalta, joiden oman toiminnan varmistamiseksi
24198: siosta on myöskin voitu yhä enemmän luoda ja jatkumiseksi sulkutilanteissa olisi tärkeätä
24199: metalli- ja muuta teollisuutta. Kuitenkin me varmistaa toimintaedellytykset. Kuitenkaan täl-
24200: olemme varsin ratkaisevassa määrin niin elin- laista varastointia ei oma-aloitteisesti ja vapaa-
24201: keinotoiminnassa kuin kansamme erilaisten tar- ehtoista tietä ole tapahtunut johtuen tämän ny-
24202: vikkeiden huollossa mitä suurimmassa määrin kyisen talouselämän kilpailun kireydestä ja
24203: riippuvaiset tuonnista. Nimenomaan nykyisenä siitä, että sanotunlainen varastointi merkitsee
24204: aikana, jolloin toiminnan rationalisointi yhä paitsi oleellisia lisäpääomia, korkomenetyksiä
24205: suuremmassa määrin merkitsee keskittymistä sekä tarvetta hankkia varastotiloja ja ylläpitää
24206: määrätyille aloille ja tuotantotoiminnan keskit- niitä. Mainitut tekijät merkinnevät niin suurta
24207: tämistä määrättylliin tuotteisiin, on selvää, että estettä, että tällaista oma-aloitteista varastoin-
24208: yhä enemmän laajennetaan sekä vientiä että tia tuskin merkityksellisessä määrin tapahtuu
24209: tuontia. ja toteutetaan.
24210: Erityisesti viime aikoina on polttoainetilan- Edellä oleva osoittaa, että varmuusvarastoin-
24211: teemme tullut riippuvaksi nestemäisestä poltto- nissa sekä valtiovallan että erilaisen elinkeino-
24212: aineesta, joiden osalta kokonaan olemme tuon- toiminnan etu on yhteinen ja että niiden yhteis-
24213: nin varassa, vieläpä sillä tavoin, että tämä tuonti työllä pitäisi parantaa sitä tilannetta, mikä var-
24214: pääasiassa tapahtuu meritse, vieläpä erittäin pit- muusvarastoinnin osalta maassamme on. Läh-
24215: kien matkojen takaa. On käytännössä saatettu dettäessä tutkimaan tällaisen yhteistyön edel-
24216: todeta, miten helposti lyhyetkin keskeytykset lytyksiä, on tietysti ajateltavissa ensi sijassa
24217: tällaisessa tuonnissa saattavat muodostua kohta- verohelpotukset jos valtio ei suoranaisella lai-
24218: lokkaiksi ja miten jo rauhanaikana sulkutilan- noitusavullakaan voisi lähteä varmuusvarastoin-
24219: teet ovat merkinneet varastojen tyhjentymistä tia tukemaan. On kuitenkin tärkeätä kun yhteis-
24220: lyhyessäkin ajassa ja pulaa tärkeistä tuotteista kunta on tällaisessa toiminnassa mukana, että
24221: ja teollisuudellemme ensi arvoisista raaka-ai- se saa valvontaoikeuden ja määräämisvallan,
24222: neista. jotta varmuusvarastointi kulloinkin tapahtuu
24223: Meillä on 23. 12. 1958 laki valtion varmuus- kokonaisuuden edun vaatimalla tavalla ja edel-
24224: varastoista, jonka lain perusteella ja nojalla on lyttämissä mittasuhteissa. Tällainen varmuusva-
24225: jossain määrin voitu varastoida raaka-aineita ja rastointi, mikäli se tapahtuu valtion verohelpo-
24226: polttoaineita. Kuitenkin edellä viitattu kehitys tusten turvin, merkitsee tietysti verotulojen vä-
24227: on jatkuvasti yhä selvemmin osoittanut, että hennystä, joka kuitenkin on etukäteen lasket-
24228: tämän lain perusteella ja yksinomaan valtion tavissa ja määriteltävissä, mikäli tällainen toi-
24229: toimin ei voida luoda ja aikaansaada sellaisia minta tapahtuu valtiovallan valvonnan alaisena.
24230: varmuusvarastoja, jotka olisivat riittäviä ja tur- Toisaalta ei voida myöskään jättää huomiotta
24231: 528 IV,115.- Yksityiset varmuusvarastot.
24232:
24233: sitä seikkaa, että tällainen varmuusvarastointi Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen ehdo-
24234: merkitsee liikevaihtoveron kertymistä nopeam- tamme,
24235: min ja aikaisemmin kuin tapahtuisi siinä ta-
24236: pauksessa, että tarvikkeet hankitaan kiinteästi että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
24237: kulutusta vastaavasti. lakiehdotuksen:
24238:
24239:
24240:
24241:
24242: Laki
24243: yksityisistä varmuusvarastoista.
24244: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24245:
24246: 1 §. 4 §.
24247: Elinkeinonharjoittaja, joka maahan tuo, täällä Elinkeinonharjoittajalla, joka on verovuoden
24248: valmistaa, tuotannossaan käyttää taikka tukut- ajan ylläpitänyt varmuusvarastoa, on oikeus vä-
24249: tain myy maamme elinkeinoelämälle tai väestön hentää tulo- ja omaisuusverolain mukaan vero-
24250: toimeentulolle välttämättömiä raaka-aineita tai tettavasta tulostaan viisitoista prosenttia var-
24251: tuotteita, voi perustaa ja ylläpitää sellaisten tar- muusvaraston hankinta-arvosta vastaava määrä.
24252: vikkeiden varmuusvarastoja tässä laissa sää- Jos elinkeinonharjoittaja on ylläpitänyt var-
24253: detyllä tavalla ja oikeuksilla. muusvarastoa ainoastaan osan verovuotta luet-
24254: takoon hänen hyväkseen niin suuri osa 1 mo-
24255: 2 §. mentissa tarkoitetusta vähennyksestä kuin var-
24256: Perusvarastolla tarkoitetaan tarvikkeiden va- muusvaraston ylläpitoaika on koko verovuo-
24257: rastaa, jonka elinkeinonharjoittaja yleensä sään- desta.
24258: nönmukaista liiketoimintaansa varten tarvitsee. Se, joka verovuoden päättyessä ylläpitää var-
24259: Varmuusvarastolla tarkoitetaan tarvikkeiden muusvarastoa, saa verotettavasta omaisuudes-
24260: varastoa, jonka elinkeinonharjoittaja hankkii 1 taan vähentää varmuusvaraston hankinta-arvoa
24261: momentissa mainitun perusvaraston lisäksi. vastaavan määrän.
24262: Asetuksella voidaan määrätä, mistä ajankoh-
24263: dasta alkaen ja mihin tarvikkeihin tämän lain 5 §.
24264: määräyksiä sovelletaan samoinkuin perusteet, Jos varmuusvarastoja ei ole pidetty siten
24265: joilla perusvaraston suuruus määrätään. kuin 3 §:n 3 momentissa on säädetty, on se
24266: vähennys, mikä verovelvolliselle on myönnetty
24267: 3 §. 4 S:n nojalla, palautettava hänen verotettavaan
24268: Elinkeinonharjoittaja, joka aikoo perustaa tuloonsa ja omaisuuteensa kuitenkin siten, että
24269: varmuusvaraston tai ennen hyväksyttyä lisätä, jos varmuusvarastoa on vähennetty, palautus
24270: tehköön siitä ja sitä varten tarpeellisesta va- toimitetaan vain vähennystä vastaavalta osalta.
24271: rastotilasta ilmoituksen tämän lain valvontaa Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauk-
24272: varten määrätylle viranomaiselle, joka vahvistaa sissa on maksettavaksi pantavalle verolle luet-
24273: ja vuosittain tarkastaa perus- ja varmuusvaras- tava myös veronlisäystä vastaava korko.
24274: ton tarvikkeiden lajin ja määrän. Aloitteen
24275: varmuusvaraston hankkimiseen voi tehdä myös 6 §.
24276: sanottu viranomainen. Varmuusvaraston pitäjä on velvollinen asian-
24277: Joka aikoo lopettaa varmuusvaraston ylläpitä- omaiselle viranomaiselle antamaan tämän lain
24278: misen tai sitä vähentää tehköön siitä samalle ja sen nojalla annettujen määräysten noudatta-
24279: viranomaiselle kirjallisen ilmoituksen viimeis- misen valvontaa varten tarpeelliset tiedot sekä
24280: tään kuusi kuukautta ennen toimenpiteeseen sallimaan viranomaisen toimittaa tarkastuksia
24281: ryhtymistä. näiden tietojen todenperäisyyden selvittämi-
24282: Varmuusvaraston ylläpitämistä älköön lope- seksi.
24283: tettako tai sitä vähennettäkö ennen kuin kolme 7 §.
24284: vuotta on kulunut siitä, kun se perustettiin tai Jokainen on velvollinen pitämään salassa,
24285: sitä viimeksi lisättiin. mitä hän virassaan tai julkisessa toimessaan
24286: IV,l1.5.- Mäki ym. 529
24287:
24288: on taman lain nojalla annetuista asiakirjoista lainen selvitys verL ,.elvollisen tulee esittää saa-
24289: tai toimitetuissa tarkastuksissa saanut tietää dakseen tässä laissa ~iiädetyn verovapauden an-
24290: elinkeinonharjoittajan taloudellisesta asemasta netaan asetuksella.
24291: tai liikesuhteista.
24292:
24293: 8 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
24294: Tarkemmat määräybet tämän lain täytän- kuuta 19
24295: töönpanosta ja soveltamisesta sekä siitä, minkä-
24296:
24297:
24298: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
24299:
24300: Timo Mäki. Juha Vikatmaa. Elsi Hetemäki.
24301: Olavi Nikkilä. Sahne Katajavuori. M. Jaatinen.
24302: Jouni Mykkänen.
24303:
24304:
24305:
24306:
24307: 67 156/72
24308: 530
24309:
24310: IV,116.- Lak.al. n:o 1.54.
24311:
24312:
24313:
24314:
24315: Vartia ym.: Ehdotus laiksi voin hinnan(llennuskorvauksesta ;a
24316: hinnanalennusmaksusta annetun lain kumoamisesta.
24317:
24318:
24319: E d u s k u n n a 11 e.
24320:
24321: Tuottajavoin lrinnanalennusjärjestelmä oli suuntaan on vaikuttanut margariinin voin hin-
24322: alunperin tarkoitettu vain tilapäiseksi järjeste- . tasuhteen muutos 1. 1. 1971, kun sen ansiosta
24323: lyksi, kun Englanti yllättäen vuoden 1969 ke- voin kotimainen kulutus nousi v. 1971 n. 5
24324: väällä supisti erittäin suuresti voin vientikiin- %:Ua.
24325: tiötämme. Tätä järjestelmää, joka perustuu la- Tuottajavoijärjestelmä merkitsee nykytilan-
24326: kiin voin hinnanalennuskorvauksesta ja hinnan- teessa maidonlähettäjille eräänlaista voin "pak-
24327: alennusmaksusta (428/69) on nyt noudatettu kosyöttöä" ja hinnanalennusmaksu aiheuttaa suu-
24328: lähes kolme vuotta. Voin markkinatilanne on ria epäoikeudenmukaisuuksia eri viljelijöitten
24329: oleellisesti muuttunut. Kansainvälinen hinta- ja kesken. Tämän vuoksi koko järjestelmästä olisi
24330: menekkitilanne on parantunut, mitä osoittaa se, luovuttava.
24331: että voin maailmanmarkkinahinta on jo vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24332: den ajan ollut n. 9 kertainen kevään 1969 hin- nioittaen,
24333: tatasoon verrattuna. Voin vientitarve on erittäin
24334: selvästi pienentynyt kun maidon käyttöä voin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
24335: vailmistukseen on supistettu suuresti ja ohjattu lakiehdotuksen:
24336: juuston ja maitojauheen valmistukseen. Samaan
24337:
24338:
24339: Laki
24340: voin hinnanalennuskorvauksesta ja hinnanalennusmaksusta annetun lain kumoamisesta.
24341: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 24 päivänä kesäkuuta 1969 annettu laki voin
24342: hinnanalennuskorvauksesta ja hinnanalennusmaksusta ( 428/69).
24343:
24344:
24345: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
24346:
24347: T. 1. Vartia. Mauri Seppä. Einari Nieminen.
24348: Olavi Nikkilä. Matti Asunmaa. Aili Vaittinen.
24349: Taisto Tähkämaa.
24350: 531
24351:
24352: IV,117.- Lak.al. n:o 1.5.5.
24353:
24354:
24355:
24356:
24357: Liedes ym.: Ehdotus laiksi hallitusmuodon, valtiopäiväjärjestyk-
24358: sen ja valtion virkaehtosopimuslain muuttamisesta.
24359:
24360:
24361: E d u s k u n n a II e.
24362:
24363: Vuonna 1970 annettiin uusi valtion virka- tukset työtaistelutoimenpiteisiin nähden eivät
24364: miesten palvelussuhteen ehtoja koskeva neu- ole tarpeellisia. Emme myöskään hyväksy, että
24365: vottelu-, sopimus- ja sovittelulainsäädäntö, eli yksityinen virkamies voitaisiin määrätä maksa-
24366: ns. virkaehtolait. Tämän lainsäädännön perus- maan ns. hyvityssakkoa.
24367: teella päätäntävalta valtion virkamiesten pal- Valtion virkaehtosopimuslakiin sisältyvät
24368: koista . ja muista palvelussuhteen ehdoista siir- myös määräykset ns. yhteiskunnalle vaaralli-
24369: tyi eduskunnalta eduskunnan palkkavaltuus- sista työtaisteluista. Näitä säännöksiä voitaisiin
24370: kunnalle, joka sekin voi vain hyväksyä tai käyttää hyväksi mitätöimään lähes kaikki vir-
24371: hylätä valtioneuvoston sille alistaman sopimuk- kamiesten mahdollisesti aikomat tai aloittamat
24372: sen. Kun virkamiesten palvelussuhteiden hoi- lakot. Ns. virkariitalautakunta, jossa on kolme
24373: tamisessa on kysymys sekä valtiontalouden valtion määräämää edustajaa ja kolme . xirka-
24374: että virkamieskunnan oikeudenmukaisen kohte- miesyhdistysten edustaviropien keskusjärjestö-.
24375: lun kannalta varsin suuresta asiasta emme pidä jen edustajaa, voi enemmistöpäätöksellä päättää
24376: oikeana, että eduskunnan päätäntävaltaa tällai- minkä tahansa virkamiesten työtaistelun yhteis-
24377: sessa. asiassa kavennetaan. Ehdotamme, että kuntavaaralliseksi, joten on oletettava, että vir-
24378: eduskunnan palkkavaltuuskunta olisi vain neu- kariitalautakunta tulee pienipalkkaisten v:irka-
24379: votteleva ja valmisteleva elin, mutta että vir- miesten työtaistelujen yhteydessä tekemään
24380: kaehtosopimus tulisi alistaa eduskunnan lopul- luokkapäätöksiä. Olemme sitä mieltä, että
24381: lisesti päätettäväksi. laista tulisi poistaa työtaisteluja rajoittavat
24382: Valtion virkaehtosopimuslaissa myönnetään säännökset.
24383: virkamiehille lakko-oiket;~s. Muihin työtaistelu. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24384: toimenpiteisiin kuin lakkoon ei virkamiehillä
24385: virkaehtolain mukaan ole oikeutta ja lakko- että Ed~skunta hyväksyisi seuraavat
24386: oikeuttakin laissa rajoitetaan kieltämällä mm. lakiehdotukset:
24387: myötätuntolakot. Mielestämme tällaiset rajoi-
24388:
24389:
24390:
24391: Laki
24392: hallitusmuodon 6.5 §:n muuttamisesta.
24393: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
24394: tavalla, muutetaan hallitusmuodon 6.5 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 6 päivänä mar-
24395: raskuuta 1970 annetussa laissa (662/70) näin kuuluvaksi:
24396:
24397: 65 §. tuuskunnan asiana on valtioneuvoston asian-
24398: omaisen jäsenen välityksellä seurata sopimuk-
24399: Virkamiesten palvelussuhteen ehdoista voi- sesta käytäviä neuvotteluja ja saattaa ehdotus
24400: daan määrätä virkaehtosopimuksin niin kuin Eduskunnan hyväksyttäväksi.
24401: siitä lailla säädetään. Eduskunnan palkkaval-
24402: 532 IV,117.- Virkamiesten palvelussuhteen ehdot.
24403:
24404:
24405: Laki
24406: valtiopäiväjärjestyksen 82 a § :n muuttamisesta.
24407: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
24408: tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 82 a §:n 6 momentti, sellaisena kuin se on 6 päi-
24409: vänä marraskuuta 1970 annetussa laissa (663/70), näin kuuluvaksi:
24410:
24411: 82 a §. palkkavaltuuskunnan käsiteltäväksi valtioneu-
24412: vosto.
24413: Virkaehtosopimusta koskevan asian toimittaa
24414:
24415:
24416:
24417:
24418: Laki
24419: valtion virkamiesehtosopimuslain muuttamisesta.
24420: Eduskunnan päätöksen mukai~esti kumotaan 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun valtion
24421: virkaehtosopimuslain (664/70) 10 S:n 3 momentti ja 12-H~ § sekä muutetaan 8 S:n 1 ja 2
24422: momentti ja 19 §:n 4 momentti seuraavasti:
24423:
24424: 8 s. maa ja lakolla virkamiesyhdistyksen valtioon
24425: Valtiolla on oikeus kliyttää työtaistelutoimen- kohdistamaa työnseisausta.
24426: piteenä työsulkua. Virkamiesyhdistys voi ryh.
24427: tyä lakkoon tai muuhun työtaistelutoimenpitee- 19 s.
24428: smm, jota ei edtyisen lainsäädännön perus·
24429: teella ole kielletty. Hyvityssakon määrä saa olla valtion tai yb.
24430: 1yösululla tarkoitetaan valtion toimeenpane. distykscn osalta enintään .SO QOQ markkaa.
24431:
24432:
24433: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
24434:
24435: hntti lJedes. Toivo Asvik. Pauli Puhakka.
24436: Mirj~ Tuominen. Helvi Niskanen.
24437: 53-3
24438:
24439: IV,118.- Lak.al. n:o 1.56,
24440:
24441:
24442:
24443:
24444: Aalto ym.: Ehdotukset laiksi tulo- ja orr~~tisuusverolailf sekii
24445: maalaiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnallishallituksesta.
24446: kaupungissa annettujen asetusten muuttamisesta.
24447:
24448:
24449: E d u s k u n n a 11 e.
24450:
24451: TOL:n 29 §:n 1 momcntin 7 kohdän, deksin nousu on nliin ollen ollut yli 40 %.
24452: KKunA:n 55 §:n 2 c kohdan jl1 MKunA:n 82 Nilin ollen vanhuusvähennystä saavien veto-
24453: § :n 8 c kohdan mukaan henkilö, joka ennen velvollisten verorasitus on olennaisesti kasva-
24454: verovuoden päättymistä on täyttänyt 65 vuot- nut.
24455: tfl, saa sekä valtion että kunnallisverotuksessa Invalidivähennys on ollut niin ikliän enim-
24456: tehdä tuloistaan 1 000 markan määräisen vä- mäismäärältään 2 000 markkaa vuodesta 196'
24457: hennyksen. Tapahtuneen rahan arvon alenemi- alkåen. Edellä vanhuusvähenriyksen kohdalla
24458: s~n johdos~a väh~n~ys ~n menettänyt sen. mer- esitetty perustelu pätee näin ollen myös inva-
24459: kityksen, Joka stlla oh vuonna 1965, Jonka lidivähennykseen nähden.
24460: vuoden tuloista ensimmäisen kerran myönnet- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24461: tiin vanhuusvähennys mainitun suuruisena. nioittaen,
24462: Elinkustannusindeksi ( 19.51 = 100) tammi-
24463: kuussa 1965 oli 174,6 ja joulukuussa 1971 että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
24464: vastaava indeksi oli 244,6. Elinkustannusin- lakiehdotukset:
24465:
24466:
24467:
24468: Laki
24469: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
24470: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19. 11. 1943 annetun tulo- ja omaisuusvero-
24471: lain 29 §:n 1 momentin 7 ja 12 kohdat sekä 3 momentti sellaisina kuin ne ovat 30 päi-
24472: vänä joulukuuta 1965 annetussa laissa (721/65) ja 3 päivänä joulukuuta 19.65 annetussa
24473: laissa ( 628/65); näin kuuluviksi:
24474: 29 §. on esitetyn selvityksen mukaan katsottava ole-
24475: Verovelvollinen henkilö, joka verovuonna van sata prosenttia, 3 000 markkaa, tai jos sa-
24476: on asunut Suomessa, niinkuin 7 §:n 2, 3, 4 ja nottu prosenttimäärä on pienempi, prosentti-
24477: 5 momentissa sanotaan, saakoon sen lisäksi, määrää vastaava osa 3 000 markasta, ja mil-
24478: mitä 25, 26 ja 28 §:ssä on säädetty, vähentää: loin verovelvollinen on sotapalveluksessa tai
24479: sotatoimessa tai niihin liittyvissä erityisissä olo-
24480: 7) milloin verovelvollinen ennen verovuo- suhteissa saanut ruumiinvamman tai sairauden,
24481: den päättymistä on täyttänyt kuusikymmentä- niin ikään edellä tässä kohdassa mainitut vä-
24482: viisi vuotta, 1 500 markkaa; hennykset vastaavasti valtion tapaturmaviras-
24483: ton käyttämien arvioimisperusteiden mukaan.
24484: 12) milloin verovelvollisen työ- ja toiminta-
24485: kyky on jonkin elimen puuttumisen tai toi- Verovelvollisella, joka saa tuloistaan tehdä
24486: mintavajavuuden vuoksi pysyvästi alentunut 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetun vähennyk-
24487: eikä 3 momentin säännöksestä muuta johdu, sen, on oikeus 1 momentin 12 kohdan nojalla
24488: jos hänen työkyvyttömyys- tai haitta-asteensa vähentää vain viidenkymmenen prosentin työ-
24489: 534 IV,118.- Valtion- ja kunnallisverotus.
24490:
24491: kyvyttömyys- tai haitta-asteen ylittävää pro- rovelvollinen esitä selvitystä siitä, että työky~
24492: senttimäärää vastaava osa 3 000 markasta. Jos vyttömyys- tai haitta-aste on suurempi.
24493: verovelvollinen on verovuonna saanut kansan-
24494: eläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä,
24495: katsotaan hänen 1 momentin 12 kohdassa tar- Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
24496: koitetun työkyvyttömyys- tai haitta-asteen ole- vuoden 1973 tulojen perusteella toimitettavas-
24497: yan kahdeksankymmentä prosenttia, jollei ve- sa verotuksessa.
24498:
24499:
24500: Laki
24501: maalaiskuntain kunnallishalHnnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
24502: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 päi-
24503: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § :n 8 c kohta, sellaisena kuin se on 30 päivänä
24504: joulukuuta 1965 annetussa laissa ( 722/65), näin kuuluvaksi:
24505: 82 §. senttia, . 3 000 markkaa tai jos sanottu pro-
24506: . Tuloa taksoitettaessa on, jollei elinkeinotoi- senttimäärä on pienempi, prosenttimäärää vas-
24507: minnan tuloksen vahvistamisesta muuta erik- taava osa 3 000 markasta, ja milloin verovel-
24508: seen säädetä, noudatettava seuraavia säännök- vollinen on sotapalveluksessa tai sotatoimessa
24509: siä: tai niihin liittyvissä erityisissä olosuhteissa saa-
24510: nut ruumiinvamman tai sairauden, niin ikään
24511: 8 c) Verovelvollisen tulosta on vähennettä- edellä säädetty työkyvyttömyys- tai haitta-
24512: vä hänen suorittamansa, edellä 6 a kohdassa asteen perusteella myönnettävä vähennys vas-
24513: tarkoitettu avustus. Samoin on vetovelvollisen taavasti (valtion tapaturmatoimiston) käyttä-
24514: henkilön tulosta vähennettävä kansaneläkeva- mien arvioimisperusteiden mukaan. Verovel-
24515: kuutusmaksu, joka on verovuonna toimitetun vollisella, joka saa tulostaan tehdä tässä koh-
24516: kunnallisverotuksen yhteydessä pantu hänen dassa tarkoitetun vähennyksen iän perusteella,
24517: maksettavakseen; työttömyyskassoihin suorite- on oikeus työkyvyttömyys- tai haitta-asteen pe-
24518: tut maksut; maksut, jotka hän on suorittanut rusteella vähentää vain viidenkymmenen pro-
24519: omasta taikka puolisonsa tai lastensa henki- tai sentin työkyvyttömyys- tai haitta-asteen ylittä-
24520: muusta henkilövakuutuksesta, paitsi edellä vää prosenttimäärää vastaava osa 3 000 mar-
24521: tässä kohdassa tai 8 d kohdassa taikka sairaus- kasta. Jos verovelvollinen on verovuonna saa-
24522: vakuutuslaissa tarkoitetusta, kuitenkin enin- nut kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyys-
24523: tään 90 markkaa kutakin perheenjäsentä kohti; eläkettä, katsotaan hänen tässä kohdassa tar-
24524: milloin hän on ennen verovuoden päättymistä koitetun työkyvyttömyys- tai haitta-asteensa
24525: täyttänyt 65 vuotta, 1 500 markkaa; sekä mil- olevan kahdeksankymmentä prosenttia, jollei
24526: loin hänen työ- ja toimintakykynsä on jonkin verovelvollinen esitä selvitystä siitä, että työ-
24527: elimen puuttumisen tai toimintavajavuuden kyvyttömyys- tai haitta-aste on suurempi.
24528: vuoksi pysyvästi alentunut eikä jäljempänä täs-
24529: sä kohdassa toisin säädetä, jos hänen työky-
24530: vyttömyys- tai haitta-asteensa on esitetyn sel- Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
24531: vityksen mukaan katsottava olevan sata pro- vuoden 1973 tulojen verotuksessa.
24532:
24533:
24534: Laki
24535: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
24536: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 pa1vana
24537: joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §:n 2 c kohta, sellaisena kuin se on 30 päivänä jou-
24538: lukuuta 1965 annetussa laissa ( 723/65), näin kuuluvaksi:
24539: 55 §. den tulon vahvistamisesta muuta erikseen sää-
24540: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on, jollei detä, noudatettava seuraavia säännöksiä:
24541: elinkeinotoiminnan tuloksen tai maatilatalou-
24542: IV,118.- Aalto ym. 535
24543:
24544: 2 c) Verovelvollisen tulosta on vähennettävä vallineo on sotapalveluksessa tai sotatoimessa
24545: hänen suorittamansa, edellä 1 a kohdassa tar- tai niihin liittyvissä erityisissä olosuhteissa saa-
24546: koitettu avustus. Samoin on verovelvollisen nut ruumiinvamman tai sairauden, niin ikään
24547: henkilön tulosta vähennettävä kansaneläkeva- edellä säädetty työkyvyttömyys- tai haitta-as-
24548: kuutusmaksu, joka on verovuonna toimitetun teen perusteella myönnettävä vähennys vastaa-
24549: kunnallisverotuksen yhteydessä pantu hänen vasti (valtion tapaturmatoimiston) käyttämien
24550: maksettavakseen; työttömyyskassoihin suorite- arvioimisperusteiden mukaan. V erovelvollisel-
24551: tut maksut; maksut, jotka hän on suorittanut la, joka saa tulostaan tehdä tässä kohdassa
24552: omasta taikka puolisonsa tai lastensa heD.ki- tarkoitetun vähennyksen iän perusteella, on oi-
24553: tai muusta henkilövakuutuksesta, paitsi edellä keus työkyvyttömyys- tai haitta-asteen perus-
24554: tässä kohdassa tai 2 d kohdassa taikka sairaus- teella vähentää vain viidenkymmenen prosentin
24555: vakuutuslaissa tarkoitetusta, kuitenkin enin- työkyvyttömyys- tai haitta-asteen ylittävää pro-
24556: tään 90 markkaa kutakin perheenjäsentä kohti; senttimäärää vastaava osa 3 000 markasta. Jos
24557: milloin. hän on ennen verovuoden päättymistä verovelvollinen on verovuonna saanut kansan-
24558: täyttänyt 65 vuotta, 1 500 markkaa; sekä mil- eläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä,
24559: loin ·hänen työ- ja toimintakykynsä on jonkin katsota~n hänen· tässä kohdassa tarkoitetun työ-
24560: elimen puuttumisen tai toimintavajavuuden kyvyttömyys- tai haitta-asteensa olevan kah-
24561: vuoksi . pysyvästi alentunut eikä jäljempänä. deksankymmentä prosenttia, jollei verovelvolli-
24562: tässä kohdassa toisin säädetä, jos hänen työ- nen esitä selvitystä siitä, .että työkyvyttömyys-
24563: kyvyttömyys- tai haitta-asteensa on esitetyn tai haitta-aste on suurempi.
24564: selvityksen mukaan katsottava olevan sata pro-
24565: senttia, 3 000. markkaa, tai jos sanottu pro-
24566: senttimäärä on pienempi, prosenttimäärää vas- Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
24567: taava osa 3 000 markasta, ja milloin verovel- vuoden 1973 tulojen verotuksessa.
24568:
24569:
24570: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
24571:
24572: Lyyli Aalto. Sinikka Luja-Vepsä. Leo Kohtala.
24573: V. 0. Mäkinen. Sylvi Siltanen. Jorma Rantala;
24574: Seppo Tikka. Paavo Tiilikainen. Salme Myyryläinen.
24575: Eero Salo. Antti Pohjonen. Ville Tikkanen. ·
24576: 536
24577:
24578: IV,U9.- Lak.al. n:o 157.
24579:
24580:
24581:
24582:
24583: Aro ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ia omaisuusverolain sekä kun-
24584: nallishallituksesla kaupungissa ja maataiskunlain kunnallis-
24585: hallimtosta annettuien asetusten muuttamisesta.
24586:
24587:
24588: E d u s k u n n a 11 e.
24589:
24590: Perhe-eläkkeiden tuleminen myös valtionve- lis1illrtlinen vanhemman tuloihin nostaa valtion-
24591: rotult&e!l!lll vet't)tlald.lseksi tuloksi on synlly;ttä- v~rotuben progressiivisuudett takia niistä trnaik-
24592: nyt kohtuuttoftluutta leskiert ja orpojen vero- settavien vefujet\ määrää kohtuuttomasti. Näin
24593: rokllessa. Sitä ofi tosin jo viihän pyritty iieven- ollen alnikäisen lapsen eläketulosta pitäisi val-
24594: tltmään myl>ntiim!illä ·perhe-eli&keistä pt~ösentti tionverotuksessa aina verottalt häntl itseään,
24595: vähehrtys saman suuruisena kuin ansiotulosta. kuten ansiotulön .ollessa kysymyksessä on. asian
24596: Pahimpana epäkohtana on kuitenkin edelleen llllta.
24597: alaikäisen lapsen saaman perhe-eläkkeen verot- Kunnållisverotuksessa taa!J alaikäisen lapsen
24598: taminen yhdessä hänen vanhempansa tulojen saarna tulo pienentää vastaavana määrällä hä-
24599: kanssa mikäli lapsen tulo ei rtouse mliärään, nen vanhempansa saatnaa kunnallista lii.psivä-
24600: josta häntä itseään voitaisiin verottaa. Vanhetn- hennystä. Näin ollen lapsen saama perhe-eläke
24601: man ansiotulo yhdessä perhe-eläkkeen kanssa tulee kunnallisverotuksessa ensimmäisestä mar-
24602: monessa tapauksessa nousee niin korkealle, että kasta lähtien veronalaiseksi. Tämä epäkohta
24603: hän saa prosenttivähennyksen ensimmäismäärän olisi korjattava. .
24604: 3 500 mk. Näissä tapauksissa ei hänen tu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24605: loonsa lisättävien lasten saamien perhe-eläkkei- nioittaen,
24606: den määrällä ole mitään vaikutusta ptosentti-
24607: väihennystä määtättäessä ja lasten saama perhe- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
24608: eläke jää siis kokonaan prosenttivähennyksen lakiehdotukset:
24609: ulkopuolelle. Lisäksi lasten perhe-eläkkeiden
24610:
24611:
24612: Laki
24613: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
24614: Eduskunta päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo-
24615: ja omaisuusverolain (888/43) 11 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
24616: 11 §.
24617: tetaan hänen vanhempiaan, mikäli lapsen tulo
24618: Kotona olevan alaikäisen lapsen muusta kuin tai omaisuus ei nouse määrään, josta häntä it-
24619: ansio- tai eläketulosta sekä omaisuudesta vero- seään voitaisiin verottaa.
24620:
24621:
24622:
24623: Laki
24624: kunnallishallituksessa kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
24625: EduSikunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä joulukuuta 1873 kunnallishalli-
24626: tuksesta kaupungissa annetun asetuksen 55 §:n 1 momentin 3) kohta, sellaisena kuin se
24627: on kesäkuun 4 päivänä 1965 annetussa iaissa (304/ 65), näin !kuuluvaksi:
24628: IV,119.-Aro ym. 537
24629:
24630: 55 §.
24631: tulo on palkka- tai eläketuloa, saadaan vähen-
24632: 3) - - - - - - - - - - - - - nys kuitenkin tehdä täysimääräisenä.
24633: - - -. Mikäli edellä mainittu lapsen oma
24634:
24635:
24636:
24637: Laki
24638: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
24639: Eduskunnan päätöksen mukaisesti tnuutetaan 15 päi\l'änä kesäkuuta 1898 maalaiskuntain
24640: kunnallishallinnosta annetun asetuksen 82 §:n 1 momentin 9) kohta, sellaisena kuin se on
24641: kesäkuun 4 päivänä 1965 annetussa laissa (303/65), näin kuuluvaksi:
24642:
24643: 82 §. - - - . Mikäli edellä mainittu lapsen oma
24644: tulo on palkka- tai eläketuloa, saadaan vähen-
24645: 9) - - - - - - - - - - - - - nys ik.uitenkin tehdä täysimääräisenä.
24646:
24647:
24648: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1972.
24649:
24650: Pirkko Aro. Olavi Borg. Irma Toivanen.
24651:
24652:
24653:
24654:
24655: 68 156/72
24656: 538
24657:
24658: IV,120.- Lagmot. nr 158
24659:
24660:
24661:
24662:
24663: Ehrnrooth ni. fl.'; Förslag till lagar angående ändring av lagen
24664: om inkomst- och förmögenhetsskatt samt av förordningarna
24665: angående kommunalförvaltning i stad och . kommunalförvalt-
24666: ning på landet.
24667:
24668:
24669:
24670:
24671: · T i II R i k s d a g e n.
24672:
24673: De i skattelagarna stadgade maximibeloppen sjukdomskostnaderna skall trots sjukförsäk-
24674: för avdrag på grund av Iäkar- och läkemedeis- ringen fortfarande betalas av den, som drabbats
24675: kostnader, sjukhusavgifter och med dessa jäm- av sjukdom och vars skattebetalningsförmåga
24676: förliga av sjukdom föraniedda kostnader är oskä- alltid försämrats.
24677: ligt !låga. Sedan 1958 har de inte höjts vid stats- Det är ett rättvisekrav, att de nödvändiga
24678: och sedan 1962 inte vid kommunalbeskatt- sjukdomskostnaderna i sin helhet skall få av-
24679: ningen. dras vid beskattningen.
24680: För de långvarigt sjuka och deras familjer Däför föreslår vi vördsamt,
24681: blir de snäva gränserna för de vid beskattningen
24682: tillåtna, av sjukdom föranledda avdragen utom- att Riksdagen måtte antaga /öljande
24683: ordentligt oskäliga. En mycket avsevärd del av lagförslag:
24684:
24685:
24686:
24687:
24688: Lag
24689: angående ändring av lagen om inkomst- och förmögenhetsskatt.
24690:
24691: 1 enlighet med Riksdagens ,beslut skall 29 § 1 mom. 6 punkten lagen den 19 november
24692: 1943 om inkomst- och förmögenhetsskatt (888/43) sådan den Iyder i Iagen den 27 januari
24693: 1958 (27 /58), erhålla följande ändrade Iydeise:
24694:
24695: 29 §.
24696: Skattskyldig person, som under skatteåret va- dom föranledda kostnader för den skattskyldige
24697: rit bosatt i Finland, såsom i 7 § 2, 3, 4 och 5 själv och medlemmarna av hans familj;
24698: mom. sägs, må utöver vad i 25, 26 och 28 §§
24699: är stadgat avdraga:
24700:
24701: 6) läkar- och läkemedelskostnader samt sjuk- Denna lag tillämpas första gången vid stats-
24702: husavgifter och med dessa jämförliga, av sjuk- beskattningen för år 197 .
24703: IV,120.- Ehrnrooth ym. 539
24704:
24705:
24706: Lag
24707: om ändring av förordningen angående kommunalförvaltning i stad.
24708: I enlighet med Riksdagens beslut skall 55 § 2 e punkten förordningen den 8 december
24709: 1873 angående kommunaiförvaltning i stad, sådan den lyder i lagen den 28 december 1962
24710: (645/62), erhålla följande ändrade lydelse:
24711: 55 §. medelskostnader samt sjukhusavgifter jämte med
24712: Vid taxering av beskattningsbar inkomst dem jämförbara, av sjukdom föranledda kost-
24713: skola följande stadganden iakttagas: nader.
24714:
24715: 2 e) Från skattskyldig persons inkomst
24716: skola ytterligare avdragas skattskyldigs egna och Denna lag tillämpas första gången vid kom-
24717: medlemmarnas av hans familj läkar- och läke- munalbeskattningen för år 197 .
24718:
24719:
24720:
24721:
24722: Lag
24723: om ändring av förordningen angående kommunalförvaltning på landet.
24724:
24725: I enlighet med Riksdagens beslut skall 82 § 8 e punkten förordningen den 15 juni 1898
24726: angående kommunalförvaltning på landet, sådan den lyder i lagen den 28 december 1962
24727: (646/62), erhålla följande ändrade lydelse:
24728: 82 §. medelskostnader samt sjukhusavgifter jämte
24729: Vid taxering av inkomst skola följande stad- med dem jämförbara, av sjukdom föranledda
24730: ganden iakttagas: kostnader.
24731:
24732: 8 e) Från skattskyldig persons inkomst
24733: skola ytterligare avdragas skattskyldigs egna och Denna lag tillämpas första gången vid kom-
24734: medlemmarnas av hans familj läkar- och läke- munalbeskattningen för år 197 .
24735:
24736:
24737: Helsingfors den 10 februari 1972.
24738:
24739: Georg C. Ehrnrooth. Victor Procope.
24740: Ragnar Granvik. Elly Sigfrids.
24741: Evald Häggblom.
24742: 540
24743:
24744: IV,120.- Lak.al. n:o 1.58.
24745:
24746: Suomennos.
24747:
24748:
24749:
24750:
24751: Ehrnrooth ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain Jekii
24752: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maataiskunlain kumzallis-
24753: hallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta.
24754:
24755:
24756:
24757: E d u s k u n n a 11 e.
24758:
24759: Verolaeissa säädetyt lääkärin- ja lääkekustan- rauskustannuksista maksaa edelleen hyvin huo-
24760: nusten, sairaalakustannusten ja niihin verratta- mattavan osan se, jota sairaus on kohdannut
24761: vien sairauskustannusten vähennysten enim- ja jonka veronmaksukyky aina tällöin on huo-
24762: mäismäärät ovat kohtuuttoman alhaiset. Val- nontunut. Oikeudenmukaisuus vaatii, että vält-
24763: tionverotuksessa niitä ei ole korotettu vuoden täm!ittötnät sairauskulut kokonaisuudessaan saa
24764: 19.58 jälkeen eikä kunnallisverotuksessa vuoden vähentää verotuksen yhteydessä. Siksi ehdo-
24765: 1962 )ällreen. amme kunnioittaen,
24766: Pitkäaikaisesti sairaille ja heidän perheilleen
24767: käyvät verotuksessa sallitut ahtaat sairauskus- että Eduskunt hyväksyisi seutaavat
24768: tannusten vähennysrajat erittäin kohtuutta- lakiebdotukset:
24769: miksi. Huolimatta sairausvakuutuksesta, sai-
24770:
24771:
24772:
24773:
24774: Laki
24775: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
24776:
24777: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo-
24778: ja omaisuusverolain ( 888/4 3) 29 § :n 1 momentin 6 kohta sellaisena kuin se on laissa 27
24779: päivältä tammikuuta 1958 (27/58) näin kuuluvaksi:
24780:
24781: 29 §. kekulut sekä sairaalamaksut ynnä niihin ver-
24782: Verovelvollinen henkilö, joka verovuonna on rattavat sairaudesta johtuneet kustannukset;
24783: asunut Suomessa, niin kuin 7 §:n 2, 3, 4 ja 5
24784: momentissa sanotaan, saakoon sen lisäksi, mitä
24785: 25, 26 ja 28 §:ssä on säädetty, vähentää: Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
24786: vuoden 197 tulojen perusteella toimitettavassa
24787: 6) omat ja perheenjäsentensä 'lääkärin- ja lää- valtionverotuksessa.
24788: IV,120.- Ehrnrooth ym. 541
24789:
24790:
24791:
24792: Laki
24793: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
24794:
24795: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päivänä
24796: joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §:n 2 e kohta, sellaisena kuin se on laissa 28 päivältä
24797: joulukuuta 1962 (645/62), näin kuuluvaksi:
24798:
24799: 55 §. raalamaksut ynnä niihin verrattavat sairaudesta
24800: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nouda- johtuvat kustannukset.
24801: tettava seuraavia säännöksiä:
24802:
24803: 2 e) Uiäksi verovelvollisen henkilön tulosta Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
24804: on vähennettävä verovelvollisen omat ja per. vuoden 197 tulojen perusteella toimitettavasaa
24805: heenjäsenten!lä lääkärin- ja lääkekulut sekä sai. kunnallisverotuksessa.
24806:
24807:
24808:
24809:
24810: Laki
24811: m.aahtiskuntain kunnallishaUinnoata annetun asetuksen muuttamisesta.
24812:
24813: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnos.ta 1.5 päi-
24814: vini k~uubl 1898 3Ulletun asetuksen 82 §:n 8 e kohta, aellaisena kuin se on 28 päivänä
24815: joulukuuta 1962 annetussa laissa (646/64), näin kuub.1vaksi:
24816:
24817: 82 §. raalamaksut ynnä tliihin verrattavat sairaudesta
24818: Verotettavaa tulöa taksoitettaessa on nouda- johtuneet kustannukset.
24819: tettava seuraavia säännöksiä:
24820:
24821: 8 e) Lisäksi verovelvollisen henkilön tu'losta Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
24822: on vähennettävä verovelvollisen omat ja per- vuoden 197 tulojen perusteella toimitettavassa
24823: heenjäsentensä lääkärin- ja lääkekulut sekä sai- kunnallisverotuksessa.
24824:
24825:
24826: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
24827:
24828: Georg C. Ehrnrooth. Victor Procope.
24829: Rapu GN!lvik. IUly Sigfrid&;
24830: 542
24831:
24832: IV,121.- Lagmot. nr 1.59.
24833:
24834:
24835:
24836:
24837: Ehrnrooth m. fl.: Förslag till lagar angående ändring av lagen om
24838: inkomst- och förmögenhetsskatt samt av förordningarna an-
24839: gående kommunalförvaltning på landet och kommunalförvalt-
24840: ning i stad. ·
24841:
24842:
24843: T i 11 R i k s d a g e n.
24844:
24845: Alderdoms- och invaliditetsavdragen vid invaliditet automatiskt för .med sig, är det mo-
24846: stats- och kommunalbeskattningen höjdes se- tiverat att i samband med den på grund av pen-
24847: nast inför beskattningen för år 1965. Då fast- ningvärdesförsämringen nödvändiga justeringen
24848: ställdes det avdrag som beviljas skattskyldig, av dessa avdrag verkställa också en reell för-
24849: som före skatteårets utgång fyllt 65 år, till ett· höjning.
24850: tusen mark. Avdraget för skattskyldig, vars En uppenbar orättvisa i gällande skattelagar
24851: arbets- och verksamhetsförmåga är varaktigt ligger däri, att invaliditetsavdraget för person
24852: nedsatt, fastställdes tili tvåtusen mark, därest som fyllt sextiofem år utgör endast en så stor
24853: invaliditetsgraden bör anses vara etthundra pro- del av tvåtusen mark, som motsvarar det pro-
24854: cent eller därest sagda procenttal är lägre, en centtal, varmed invaliditetsgraden överstiger
24855: mot procenttalet svarande del av tvåtusen mark. · femtio procent. Avdragen på grund av ålder och
24856: Penningvärdet har sedan dess undergått en invaliditet bör få göras oberoende av varandra
24857: mycket stark försämring, som återspeglas av för att vid beskattningen undvika den oskalig-
24858: t. ex. levnadskostnadsindex, vilket år 1965 stod het som nu råder.
24859: på poängtalet 178 och vid senaste års utgång Med hänvisning till det här anförda föreslår
24860: redan nått upp till 244, d.v.s. en förändring på vi vördsamt,
24861: 37 procent. En förhöjning av ålderdoms- och
24862: invaliditetsavdragen är därför nödvändig. Då att Riksdagen måtte antaga föliande
24863: avdragen från början varit aHdeies för små med lagförslag:
24864: beaktande av de betydande utgifter ålder och
24865:
24866:
24867:
24868:
24869: Lag
24870: angående ändring av lagen om inkomst- och förmögenhetsskatt.
24871:
24872: 1 enlighet med Riksdagens beslut skall 29 § 1 mom. 7 och 12 .punkterna samt 3 mom. la-
24873: gen den 19 november 1943 om inkomst- och förmögenhetsskatt (888/43 ), sådana de lyder 7
24874: punkten i lagen den 30 december 1965 (721/65) samt 12 punkten och 3 mom. i lagen den
24875: 3 december 1965 (628/65), erhålla följande ändrade lydelse:
24876: 29 §.
24877: Skattskyldig person, som under skatteåret va- 7) då skattskyldig före skatteårets utgång
24878: rit bosatt i Finland, såsom i 7 § 2, 3, 4 och 5 fyllt sextiofem år, 2 000 mark;
24879: mom. sägs, må utöver vad i 25, 26 och 28 §§
24880: är stadgat avdraga: 12) då den skattskyldiges arbets- och verk-
24881: IV,l21.- Ehrnrooth ytn. 543
24882:
24883: samhetsförmåga är varaktigt nedsatt genom att
24884: något organ saknas eller fungerar bristfälligt, Har skattskyldig under skatteåret åtnjutit en-
24885: och annat ej följer av stadgandet i 3 mom., ligt folkpensionslagen utgående invaliditetspen-
24886: därest graden av hans arbetsoförmåga eller brist- sion, anses hans i 1 mom. 12 punkten avsedda
24887: fällighet enligt företedd utredning bör anses grad av arbetsoförmåga eller bristfällighet ut-
24888: vara etthundra procent, 4 000 mark, eller därest göra åttio procent, såframt den skattskyldige
24889: sagda procenttal är lägre, en mot procentta:let icke företer utredning därom, att graden av ar-
24890: svarande del av 4 000 mark, och då den skatt- betsoförmåga eller bristfällighet är · större.
24891: skyldige i krigstjänst eller genom krigsopera-
24892: tion eller under särskilda förhållanden i sådant
24893: sammanhang ådragit sig kroppsskada eller
24894: sjukdom, likaså ovan. i denna punkt nämnda Denna lag tiHämpas första gången vid stats-
24895: avdrag med motsvarande tillämpning av de vär- beskattningen för år 197 .
24896: deringsgrunder, som följas av olycksfaHsverket.
24897:
24898:
24899:
24900:
24901: Lag
24902: om ändring av förordningen ängående kommunalförvaltning på landet.
24903: I enlighet med Riksdagens beslut skall 82 § 8 c punkten förördningen den 15 juni 1898
24904: angående kommunalförvaltning på landet, sådan den lyder i lagen den 30 december 1965
24905: (722/65), ·· erhålla följande ändrade lydelse:
24906:
24907: 82 §.
24908: ''Vid taxering av inkomst skola följande stad· procent, 4 000 mark, eller, ifall sagda procent-
24909: ganden iakttagas: ·· tal är lägre, en mot procentta:let svarande del
24910: av 4 000 mark, och då den skattskyldige i krigs-
24911: 8 c) Från den slrattskyldiges inkomst skall tjänst eller genom krigsoperation eller under
24912: avdragas av honom erlagt understöd, som avses särskilda förhållanden i sådant siunmanhang
24913: i 6 a punkten. Likaså skola från skattskyldig ådragit sig kroppsskada eller sjukdom, likaså
24914: persons inkomst avdragas folkpensionspremie, ovan i denna punkt eller i 8 d punkten eller
24915: som påförts .honom i samband med den under arbetsoförmåga eller bristfällighet med motsva-
24916: skatteåret verkställda kommunalbeskattningen; rande tillämpning av de värderingsgninder, som
24917: avgifter tili arbetslöshetskassor; premier, som följas av olycksfallsverket. Har skattskyldig
24918: han för sig eller sin make eller sina barn erlagt under skatteåret åtnjutit enligt folkpensions-
24919: för Iiv- eller annan personförsäkring, förutom lagen utgående invaliditetspension, anses hans
24920: ovan stadgade avdrag på grund av graden av i denna punkt avsedda grad av arbetsoförmåga
24921: i sjukförsäkringslagen avsedda, dock högst 90 eller bristfällighet utgöra åttio procent, såframt
24922: mark för varje familjemedlem; då han före den skattskyldige icke företer utredning därom,
24923: skatteårets utgång fyllt sextiofem år, 2 000 att graden av arbetsoförmåga eller bristfällig-
24924: mark; samt då hans arbets- och verksamhetsför- het är större.
24925: måga är varaktigt nedsatt genom att något or-
24926: gan saknas eller fungerar bristfälligt och annat
24927: ej stadgas nedan i denna punkt, ifall graden av
24928: hans arbetsoförmåga eller bristfällighet enligt Denna lag tillämpas första gången vid kom-
24929: företedd utredning bör anses vara etthundra munalbeskattningen för år 197 .
24930: 544 IV,l21.- Valtion- ja kunnallisverotus.
24931:
24932:
24933:
24934:
24935: Lag
24936: om ändring av förordnin;en qående kommunaUörvaltning i stad.
24937:
24938: 1 eo.lighet med Riksdagens beslut skall ' ' § 2 c punkten förordningen den 8 decem~r
24939: 187.3 30gående kommunalförvaltning i stad, sådan den lydet i lagen den 30 december 196'
24940: (723/65), erhålla följande ändrade lydelse:
24941: 55 §. tedd utredning bör anses vara etthundra procent,
24942: Vid taJ~:ering av beskattningsbar inkomst 4 000 mark, eller, ifall sagda procenttal är Iäsre,
24943: skola följande stadganden iakttagas: en mot procenttalet svarande del av 4 000 mark,
24944: och då den skattskyldige i krigstjärut eller p-
24945: 2 c) Från den skattskyldiges inkomst skall nom krigsoperation eller under särskilda för-
24946: avdragas av honom erlagt understöd, som avses hållanden i sådant sammanhang ådragit sig
24947: i 1 a punkten. Likaså skola från skattskyldig kroppsskada eller sjukdom, likaså ovan stadgade
24948: persons inkomst avdragas folkpensionspremie, avdrag på grund av graden av arbetsoförmåga
24949: som påförts honom i samband med den under eller bristfällighet med motsvarande tillämpning
24950: skatteåret verkställda kommunalbeskattningen; av de värderingsgrunder, som följas av olycks-
24951: avgifter till arbetslöshetskassor; premier, som fallsverket. Har skattskyldig under skatteåret
24952: han för sig eller sin make eller sina barn erlagt åtnjutit enligt folkpensionslagen utgående inva·
24953: för liv- eller annan personförsäkring, förutom liditetspension, anses hans i denna punkt av-
24954: ovan i denna punkt eller i 2 d punkten eller sedda grad av arbetsoförmåga eller bristfällighet
24955: i sjukförsäkringslagen avsedda, likväl högst 90 utgöra ·åttio procent, såframt den skattskyldige
24956: matk för varje familjemedlem; då han före icke föteter utredning därom, att graden av ar-
24957: skattdrets utgång fyllt sextiofem år 2 000 mark; betsofönnåga eller bristfälllgbet är stöne.
24958: samt då hans arbets- och verksamhetsförmåga
24959: är varaktigt ned.satt genom att något organ sak-
24960: nas eller fungerar bristfälligt och annat ej stad-
24961: gas nedan i denna punkt, därest graden av hans Denna lag tilllimpas första gången vid kqm-
24962: arbetaoförm!ga elter bristfällighet enligt före~ munalbeskattningen för år 197 .
24963:
24964:
24965: Helsingfors den 4 februari 1972.
24966:
24967: Georg C. Ehrmooth. Pentd Pekkarinen. .Mikko Asunta.
24968: Raino Westethobn. Evald Häggblom. Henrik Westerlund.
24969: Pentti Pot.ttanen. Ragaar Grarrvik. Victor Procope.
24970: 545
24971:
24972: IV,121..,...,... Lak.al. n:o 159.
24973: Suomennos.
24974:
24975:
24976:
24977:
24978: Ehrnrooth ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
24979: maalaiskuntain kunnallishallinnosra ja kunnallishallituksesta
24980: kaupungissa annettujen asetusten muuttamisesta.
24981:
24982:
24983: E d u s k u n n a II e.
24984:
24985: Vanhuus- ja invaliditeettivähennyksiä valtion- menot, joita vanhuus ja invaliditeetti automaat-
24986: ja kunnallisverotuksen yhteydessä korotettiin tisesti aiheuttavat, on perusteltua, että rahan
24987: viimeksi ennen vuodelta 1965 toimitettavaa ve- arvon alentuminen vaatii välttämättömäksi näi-
24988: rotusta. Silloin määrättiin se vähennys, joka den vähennysten tarkistamisen yhteydessä to-
24989: myönnetään verovelvolliselle, joka ennen vero- teutetaan myöskin todellinen korotus.
24990: vuoden päättymistä on täyttänyt 65 vuotta, Voimassa olevissa verolaeissa on ilmeinen
24991: 1 000 markaksi. Sellaisen verovelvollisen vähen- epäoikeudenmukaisuus siinä, että invaliditeetti-
24992: nys, jonka työ- ja toimintakyky on pysyvästi vähennys henkilöllä, joka on täyttänyt 65 vuotta,
24993: alentunut, määrättiin 2 000 markaksi, mikäli on ainoastaan niin suuri osa 2 000 markasta,
24994: invaliditeettiasteeri on katsottava olevan' 100 kuin mikä vastaa sitä prosenttilukua, jolla in-
24995: prosenttia tai jos prosenttiluku on pienempi, validiteettiaste ylittää 50 %. Vähennykset van-
24996: prosenttilukua vastaava osa 2 000 markasta. huuden ja invaliditeetin vuoksi ·on ' saatava
24997: ·Rahan arvo on siitä lähtien alentunut hyvin tehdä toisistaan riippumatta, jotta vältyttäisiin
24998: voimakkaasti, mikä kuvastuu esimerkiksi elin- verotuksessa nyt vallitsevalta kohtuuttomuu-
24999: kustannusindeksistä, joka vuonna 1965 oli pis- delta.
25000: teluvussa 178 ja joka viime vuoden päättyessä Tässä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25001: oli jo noussut lukuun 244, toisin sanoen 37 %:n nioittaen, ·
25002: muutos. Vanhuus- ja invaliditeettivähennysten
25003: korotus on sen vuoksi välttämätön. Koska vä- että Eduskunta hyväksyisi s~uraavan
25004: hennykset alunalkaen ovat olleet aivan liian lakiehdotuksen:
25005: pieniä kun otetaan huomioon ne merkittävät
25006:
25007:
25008:
25009:
25010: Laki
25011: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
25012:
25013: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19. päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo-
25014: ja omaisuusverolain ( 888/43) 29 § :n 1 momentin 7 ja 12 kohta sekä 3 momentti sellaisina
25015: kuin ne kuuluvat 30 päivänä joulukuuta 1965 annetun lain (721/65) 7 kohdassa sekä 3 päi-
25016: vänä joulukuuta 1965 annetun lain (628/65)' 12 kohdassa ja 3 momentissa näin kuulu-
25017: viksi:
25018:
25019: 29 §.
25020: Verovelvollinen henkilö, joka verovuonna on 7) milloin verovelvollinen ennen verovuo-
25021: asunut Suomessa, niin kuin 7 §:n 2, 3, 4 ja 5 den päättymistä on täyttänyt kuusikymmentä-
25022: momentissa sanotaan, saakoon sen lisäksi, mitä viisi vuotta, 2 000 markkaa;
25023: 25, 26 ja 28 §:ssä on säädetty, vähentää:
25024: 69 156/72
25025: 546 IV,l21.- Valtion- ja kunnallisverotus.
25026:
25027: 12) milloin verovelvollisen työ- ja toiminta- ---------------..:;,.;.--~
25028: kyky~ jOnkin elimen puuttumisen tai toimin- Jos verovelvollinen on verovuonna saanut
25029: tavajavuuden vuoksi pysyvästi a!lentunut eikä kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyselä-
25030: 3 momentin säännöksestä muuta johdu, jos hä- kettä, katsotaan hänen 1 momentin 12 kohdassa
25031: nen työkyvyttömyys- tai haitta-asteensa on esi- tarkoitetun työkyvyttömyys- tai haitta-asteensa
25032: tetyn selvityksen mukaan katsottava olevan 100 olevan kahdeksankymmentä prosenttia, jollei
25033: prosenttia, 4 000 markkaa, tai jos sanottu pro- verovelvollinen esitä selvitystä siitä, että työ-
25034: senttir.ö.aärä on pienempi, prösenttimäärää vas- kyvyttömyys- tai haitta-aste on suurempi.
25035: taava 'ös'ä ·4 'öoo markasta, ja milloin verovel-
25036: vollinen on Sötapalveluksessa tai sotll.toimessa
25037: tai niihin liittyvissä erityisissä olosuhteissa saa-
25038: nut ruumiinvamman tai sairauden, niin ikään
25039: edellä tässä kohdassa mainitut vähennykset vas- Tätä lakia sovelletaan ensimma1sen kerran
25040: taavasti käyttäen arvioperusteita, joita tapatur- kerran vuodelta 197 toimitettavassa valtion-
25041: matoimisto noudattaa. verotuksessa.
25042:
25043:
25044:
25045:
25046: Lakl
25047: maalai~kuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
25048:
25049: Edusk~nnan p~ätöksen mukaisesti muut~taan m11alaiskuntain .kunnallishalllnnosta 1.5 päi-
25050: vänä kesäkuuta 1898 annetu~ asetuksen 82 S:n 8 t: kohta} sellaisena kuin 'Se oo ,)Q päi~än:ä
25051: joulukuuta 196'5 annetussa laissa (722/05)) näin kuuluvaksi:
25052:
25053: 82 s. asteen&a on esitetyn selvityk6tn mukaan kats0t·
25054: Tuloa taksohettaessa on noudatettava seuraa- tava olevan sata prosen.tt1a; 4 OÖO mark-ka~ tili
25055: via säännöksiä: jos sanottu pros~tt-imäärä on pien:etnpi., ptG-
25056: _ ___;;_ _ ___..:. _ _ _ _
25057: ----..;;o..-~....:.,_
25058:
25059: senttit.näärää vastaavll osa 4 000 markast·a"" ja
25060: 8 c) Verovelvollisen tulosta on vähennettävä milloin verovelvollinen on sot~lv-eluk-sessa ttli
25061: hänen suorittamansa, edellä 6 a kohdassa tarkoi- sotat'Oimessa tai niihin -liittyvissä erityisissä elo-
25062: tettu avustus. Samoin on verovelvollisen hen- suhteissa saanut ruumiinvamman tai sairauden,
25063: kilön tulosta vähennettävä kansaneläkevakuu- niin ikään edellä säädetty työkyvyttömyys- tai
25064: tusmaksu, joka on verovuonna toimitetun kun- haitta-asteen perusteella myönnettävä vähennys
25065: nallisverotuksen yhteydessä pantu hänen mak- vastaavasti tapaturmatoimiston käyttämien ar-
25066: settavakseen; työttömyyskassoihin suoritetut viointiperusteiden mukaan. Jos verovelvollinen
25067: maksut; maksut, jotka hän on suorittanut omasta on. verovuonna saanut kansaneläkelain mukaista
25068: taikka puolisonsa tai lastensa ·henki- tai muust!l työkyvyttömyyseläkettä, katsotaan hänen tässä
25069: henkilövakuutuksesta, paitsi edellä tässä koh- kohdassa tarkoitetun työkyvyttömyys- tai haitta-
25070: da"Ssll tai 8 :d ·kohdassa taikka sairausvakuutUs- ast~h~å olevatt lcahdeksånkyttune-ntä p.rosefittia,
25071: laissa tid:'koite'tusl:il, kuitenkin en.intilän 90 mark- jollei vetovelvollinen esitä selvitystä si!tä., että
25072: kaa kntä'kin perheehjäsen;iä kohti; lnillöi:n :haö työkyvyttömyys- tili haitta-aste ön suuren'lp.i.
25073: on ermen vetovuoden päättymistä täyttänyt 6.5
25074: vuotta, 2 000 markkaa; sekä milloin hänen työ-
25075: ja toimintakykynsä on jonkin elimen puuttu-
25076: misen tai toimintavajavunden vuoksi pysyvästi Tätä lakia sovelletaan ensimma1sen kerran
25077: alentUfi'Ut eikä jäljempänä tässä kohdassa toisin wodcl.ra 197 toiiliitettavllssa kutmalfl:s-vetotuk-
25078: sääde'tl, ~os bäheb 'työkyvyttömyys- tai haiTta- se~8a.
25079: IV,121.- Ehrnrooth ym. 547
25080:
25081:
25082:
25083:
25084: Laki
25085: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
25086:
25087: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 patvana
25088: joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §:n 2 c kohta, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulu·
25089: kuuta 1965 annetussa laissa ( 723/65), näin kuuluvaksi:
25090:
25091: 55 §. asteensa on esitetyn selvityksen mukaan katsot-
25092: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nouda- tava olevan sata prosenttia, 4 000 markkaa, tai
25093: tettava seuraavia säännöksiä: jos sanottu prosenttimäärä on pienempi, pro-
25094: senttimäärää vastaava osa 4 000 markasta, ja
25095: 2 c) Verovelvollisen tulosta on vähen~ettävä milloin verovelvollinen on sotapalveluksessa tai
25096: hänen suorittamansa, edellä l a kohdassa tar- sotatoimessa tai niihin liittyvissä erityisissä olo-
25097: koitettu avustus. Samoin on verovelvollisen suhteissa saanut ruumiinvamman tai sairauden,
25098: henkilön tulosta vähennettävä kansaneläkeva- niin ikään edellä säädetty työkyvyttömyys- tai
25099: kuutusmaksu, joka on verovuonna toimitetun haitta-asteen perusteella myönnettävä vähennys
25100: kunnallisverotuksen yhteydessä pantu hänen vastaavasti tapaturmatoimiston käyttämien ar-
25101: maksettavakseen; työttömyyskassoihin suori te- vioimisperusteiden mukaan. Jos verovelvollinen
25102: tut maksut; maksut, jotka hän on suorittanut on verovuonna saanut kansaneläkelain mukaista
25103: omasta taikka puolisonsa tai lastensa henki- tai työkyvyttömyyseläkettä, katsotaan hänen tässä
25104: muusta henkilövakuutuksesta, paitsi edellä tässä kohdassa tarkoitetun työkyvyttömyys- ta.i haitta·
25105: kohdassa tai 2 d kohdassa taikka sairausvakuu- asteensa olevan kahdeksankymmentä prosenttia,
25106: tuslaissa tarkoitetusta, kuitenkin enintään 90 jollei verovelvollinen esitä selvitystä siitä, että
25107: markkaa kutakin perheenjäsentä kohti; milloin työkyvyttömyys- tai haitta-aste on suurempi.
25108: hän on ennen verovuoden päättymistä täyttänyt
25109: 65 vuotta, 2 000 markkaa; sekä milloin hänen
25110: työ- ja toimintakykynsä on jonkin elimen puut-
25111: tumisen tai toimintavajavuuden vuoksi pysyvästi Tätä lakia sovelletaan ensimmatsen kerran
25112: alentunut eikä jäljempänä tässä kohdassa toisin vuodelta 197 toimitettavassa ku.nruillisvero-
25113: säädetä, jos hänen työkyvyttömyys- tai haitta· tuksessa.
25114:
25115:
25116: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
25117:
25118: Georg C. Ehrnrooth. Ragnar Granvik. Pentti Poutanen.
25119: Raino Westerholm. Mikko Asunta. Victor Pro<:ope.
25120: Pentti Pekkarinen. Henrik Westerlund.. Evald Häggblom.
25121: 548
25122:
25123: IV,122.- Lak.al. n:o 160.
25124:
25125:
25126:
25127:
25128: Honkonen ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain
25129: sekä maalaiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnallishallituk-
25130: sesta kaupungissa annettujen asetusten muuttamisesta.
25131:
25132:
25133: E d u s k u n n a 11 e.
25134:
25135: Koulunkäynnin yleistyminen on tuonut las- että suuri osa opiskelijoista on jo 21 vuotta
25136: ten vanhemmille suuria taloudellisia lisärasituk- täyttäneitä, joten heidän kohdaltaan vanhemmat
25137: sia. Varsinkin sellaiset vanhemmat, jotka sa- eivät saa suorittaa minkäänlaista vähennystä.
25138: manaikaisesti joutuvat avustamaan useampaa Siksi olisikin nähdäksemme ikärajaa tarkistet-
25139: opiskelevaa lastaan, joutuvat vaikeaan asemaan. tava kiireellisesti ja ehdotammekin seri nosta-
25140: Näin on asianlaita, käyköön lapsi sitten am- mista 30 vuoteen.
25141: matti- tai oppikoulua, opiskelkoon hän maata- Kun kotonaan asuvien alle 17-vuotiaittensuh~
25142: lous- tai metsäkoulussa. Samassa asemassa ovat teen ei vähennysoik~utta ole laink!,tan, tulisi tä-
25143: niin ikään luonnollisesti erilaisissa opistoissa mäkin epäkohta nyt korjata, sillä tosiasiahan
25144: ja korkeakouluissa opiskelevien lasten vanhem- on, että hekin rasittavat perheen taloutta varsin
25145: mat. Voidaan sanoa, että opiskelumenot ovat tuntuvasti.
25146: lasta kohti nykyisin eri koulumuodosta ja opis- Olisi myös varsin kohtuullista, että opiskeli"
25147: kelupaikkakunnasta riippuen· 100-400 mar- jan etupäässä lomien.sa aikana hankkimasta tu-
25148: kan välillä kuukaudessa. losta samoin kuin lukukausi-, tentti., kurssi- ja
25149: Näin ollen onkin todettava, että valtion ve- opiskeluvälinemaksuista myönnettäisiin vähen-
25150: rotuksessa nykyisin myönnettävä vähennys nysoikeus asianomaiselle itselleen.
25151: opiskelevien lasten vanhemmille ei enää vastaa
25152: todellisia opiskelukustannuksia lähimainkaan. Erittäin tärkeänä pidämme myös sitä, että
25153: Toisaalta on kuitenkin selvää, että vanhempien vähennysoikeudet ulotettaisiin koskemaan kun-
25154: avustuskyky kasvaisi ja opiskelijain velkaantu- nallisverotusta, siis sitä verotusmuotoa; joka ra-
25155: minen vähenisi, jos huoltajille myönnettäisiin sittaa kaikkein .eniten juuri vähätuloisia. Näin
25156: verotuksessa oikeus vähentää tulostaan nykyis- helpotettaisiin todella varsin tuntuvasti nykyisin
25157: tä suurempi määrä niistä avustuksista, jotka taloudellisissa vaikeuksissa olevia opiskelevien
25158: he ovat lapsilleen antaneet. Näin saisivat var- lasten vanhempia. Niin ikään . koulumatkakus-
25159: sinkin kaupunkien ja maaseudun pienituloiset tannukset tulisi saada vähentää.
25160: mahdollisuuden kouluttaa lapsiaan lievemmän Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
25161: taloudellisen paineen alaisina.
25162: Nykyisen koulutus- ja opintovähennyksen te- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
25163: hoa on omiaan heikentämään vielä se seikka, lakiehdotukset:
25164:
25165:
25166: Laki
25167: tula- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
25168: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tula- ja
25169: omaisuusverolain (888/43) 29 §:n 9) ja 10) kohta, sellaisina kuin ne ovat 27 päivänä tam-
25170: mikuuta 1948 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
25171:
25172: 29 §. momentissa sanotaan, saakoon sen lisäksi, mitä
25173: Verovelvollinen henkilö, joka verovuonna on 25, 26 ja 28 §:ssä on säädetty, vähentää:
25174: asunut Suomessa, niinkuin 7 §:n 2, 3, 4 ja 5
25175: IV;122.-'- Honkonen ym;. 549
25176:
25177: 9) milloin verovelvollinen on elättänyt huol- vuoksi erillään, ovat huollossaan olevalle lapsel-
25178: lossaan olevaa lastaan, joka verovuonna vähin- leen antaneet edellä tarkoitettua elatusta, vähen-
25179: tään seitsemän kuukauden ajan on saanut sään- nyksen saa tehdä vain se heistä, jonka tulo
25180: nöllistä ja täyttä opetusta ammatti- .tai oppikou- 25 §:n ja 28 §:n 1-7 kohdap. mukaisten vä-
25181: lussa, korkeakoUlussa tai muussa· niihin verrat- hennysten jälkeen on suurempi. Milloin opis-
25182: tavassa oppilaitoksessa, jokaisesta sellaisesta en- keluaika on edellämainittua seitsemää kuukautta
25183: nen verotusvuoden ·alkua seitsemäntoista vaan lyhyempi, myönnetään vähennyksenä sitä vas-
25184: ei kolineakymmentä wotta täyttäneestä lapsesta,_ taava osa; . . .
25185: jos lapsi opiskeluaikanaan on voinut asua kodis- 10 ) milloin verovelvÖllinen on sen ikäinen
25186: saan, viisisataa markkaa, mutta muutoin kahdek- ja saa sellaista vähintään seitsemän kuukautta
25187: sansataa markkaa. ,sekä jokaisesta sellaisestalap~ kestävää opetusta kuin 9) kohdassa tarkoite-
25188: sesta: joka ennen verovuoden .alkua ei ole täyt- taan, palkka- ja työtulostaan kaksitJ.Ihattaviisisa-
25189: tänyt seitsemäätoista VLiotta ja joka opiskeluaik!l~ taa markkaa sekä lukukausi-, kuulustelu-, kurssi-
25190: naan on asqnut toisella paikkakunnalla, viisisa- ja muut opiskelumaksut sekä opiskeluvälinekus-
25191: taa m.arkkaa, ja mi~äli hän on.asunut)cotonaan, tannukset.
25192: kolmesataa markkaa, koulumatkoista .aiheutu-
25193: neet todelliset kulut halvinta kulkuneuvoa käyt-
25194: täen, kuitenkin niin,. että milloin aviopuolisot, Tämä laki tulee voimaan päivänä
25195: jotka eivät ole asuneet välien rikkoutumisen kuuta 197 .
25196:
25197:
25198:
25199: Laki
25200: · maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
25201: Eduskwman päätöksen mukaisesti lisätään maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 pa1vänii
25202: kesäkuuta 1898 annetun asetuksen (21/98) 82 §:ään, sellaisena kuin se osittain on 30 päi- .
25203: vänä joulukuuta 1960 annetussa laissa ( 522/60), uudet 8 g) ja 8 :h) kohdat seuraavasti:
25204:
25205: 82 §.
25206: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on no.uda- kuneuvoa käyttäen, kuitenkin niin,. että milloin
25207: tettava seuraavia säännöksiä: aviopuolisot, jotka eivät ole asuneet välien rik-
25208: Verovelvollisen henkilön tulosta on vähen- koutumisen vuoksi erillään, ovat huollossaan
25209: olevalle lapselleen antaneet edellä tarkoitettua
25210: nettävä:
25211: elatusta, vähennyksen saa tehdä vain se heistä,
25212: jonka tulo 25 §:n ja 28 §:n 1-7 kohdan mu-
25213: 8 g) milloin verovelvollinen on elättänyt kaisten vähennysten . jälkeen on suurempi. Mil-
25214: huollossaan olevaa lastaan, joka verovuonna vä- loin opiskeluaika on edellä mainittua seitsemää
25215: hintään seitsemän kuukauden ajan on saanut kuukautta lyhyempi, myönnettävä vähennyksenä
25216: säännöllistä ja täyttä opetusta ammatti- tai sitä vastaava osa;
25217: oppikoulussa, korkeakoulussa tai muussa niihin 8 h) milloin verovelvollinen on sen ikäinen
25218: verrattavassa oppilaitoksessa, jokaisesta sellai- ja saa sellaista vähintään seitsemän kuukautta
25219: sesta ennen verotusvuoden alkua seitsemäntoista kestävää opetusta kuin 8 g) kohdassa tarkoite-
25220: vaan ei kolmekymmentä vuotta täyttäneestä lap- taan, saa hän vähentää palkka- ja työtulostaan
25221: sesta, jos lapsi opiskeluaikanaan on voinut asua kaksituhattaviisisataa markkaa sekä lukukausi-,
25222: kodissaan, viisisataa markkaa, mutta muutoin kuulustelu-, kurssi- ja muut opiskelumaksut
25223: kahdeksansataa markkaa, sekä jokaisesta sellai- sekä opiskeluvälinekustannukset;
25224: sesta lapsesta, joka ennen verovuoden alkua ei
25225: ole täyttänyt seitsemäätoista vuotta ja joka opis-
25226: keluaikanaan on asunut toisella paikkakunnalla,
25227: viisisataa markkaa, ja mikäli hän on asunut ko- Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden
25228: tonaan, kolmesataa markkaa, sekä koulumat- 197 tuloista toimitettavassa kunnallisverotuk-
25229: koista aiheutuneet todelliset kulut halvinta kul- sessa.
25230: 550 IV,l22.- Valtion- ja lrunnalJi&verotus.
25231:
25232:
25233:
25234:
25235: Laki
25236: kunnallishaffituhesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
25237: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päivänä
25238: joulukuuta 1873 annetun asetuksen :55 S :ään, sellaisena kuin se osittain on 30 päivänä joulu-
25239: kuuta 1960 annetussa laissa (.521/60), uudet 2 g) ja 2 h) kohdat seuraavasti:
25240:
25241: 55 s.
25242: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nouda- puolisot, jotka eivät ole asuneet välien rikkou-
25243: otettavll seuraavia säännöksiä: tumisen vuoksi erillään, ovat huollossaan ole-
25244: valle lapselleen antaneet edellä tarkoitettua da-
25245: 2 g) milloin verovelvollinen on elättänyt tusta, vähennyksen saa tehdä vain se heistä,
25246: :amollossaan olevaa lastaan, joka verovuonna vä- jonka tulo 25 S:n ja 26 S:n 1-7 kohdan mu-
25247: bintään seitsemän kuukauden ajan on saanut kaisten vähennysten jälkeen on suurempi. Mil-
25248: säännöllistä ja täyttä opetusta ammatti- tai oppi- loin opiskeluaika on edellä mainittua seitsemää
25249: koulussa, korkeakoulussa tai muussa niihin ver- kuukautta lyhyempi, myönnetään vähennyksenä
25250: rattavassa oppilaitoksessa, jokaisesta sellaisesta sitä vastaava osa;
25251: ennen verotusvuoden alkua seitsemäntoista vaan 2 h) milloin verovelvollinen on sen ikäinen
25252: ei kolmekymmentä vuotta täyttäneestä lapsesta, ja saa sellaista vähintään seitsemän kuukautta
25253: jos lapsi opiskeluaikanaan on voinut asua kodis- kestävää opetusta kuin 2 g) kohdassa tarkoi-
25254: saan, viisisataa markkaa, mutta muutoin kah- tetaan, saa hän vähentää palkka- ja työtulos-
25255: deksansataa markkaa, sekä jokaisesta sellaisesta tilan kaksituhattaviisisataa markkaa sekä luku-
25256: lapsesta, joka ennen verovuoden alkua ei ole kausi-, kuulustelu-, kurssi- ja muut opiskelu-
25257: täyttänyt seitsemäätoista vuotta ja joka opiskelu- maksut sekä opiskeluvälinekustannukset;
25258: aikanaan on asunut toisella paikkakunnalla, vii-
25259: sisataa markkaa, ja mikäli hän on asunut koto-
25260: naan, kolmesataa markkaa, sekä koulumatkoista Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden
25261: aiheutuneet todelliset kulut, halvinta kulkuneu- 197 tuloista toimitettavassa kunnallisverotuk-
25262: voa käyttäen, kuitenkin niin, että milloin avio- sessa.
25263:
25264:
25265: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
25266:
25267: Kuuno Honkonen. Anna-Liisa Hyvönen. Mirjam Tuominen.
25268: Kalevi Kivistö. 1.-C. Björklund.
25269: IV,123.- Lak.al. n:o 161.
25270:
25271:
25272:
25273:
25274: Ilaskivi ym.: Ehdotukset laeiksi tubo- ja omaisuusverolain sekä
25275: kunnaltishallit"ksesta k4upungissa ja maalaiskuntain kun-
25276: nalJishallinnosta annettujen asetuslt;n muutt~misesta.
25277:
25278:
25279: E d q s. k u ~ n a 11 ~.
25280: Voimassa olevien säännösten mukaisesti ve, yleensä ole mikään taloudellinen etu, vaikka
25281: ronalaista tuloa on se etu rahaksi arvioituna, asunnon vuokra-, hoito, tai muut kustannukset
25282: joka verovelvollisella on omaan tai perheensä olisivat käypää vuokraa pienemmät, koska ni-
25283: tarpeeseen käytetystä omasta asunnosta tai menomaan asunnon hankintakustannukset ovat
25284: sellaisesta asunnosta, joka hänellä on ~a,ke. verQvelvolliselle $.uuri menoefä. Myös tätä erää
25285: yhtiön osakkaana, osuuskunnan jäsenenä tai on pidettävä asumiskustannuksena, varsinkin
25286: muulla sellaisella perusteella ollut käypiä vqok- kun vuokra--asuntojen saanti on sodan jälkeen
25287: ramaksuja aiemmista vastikkeista. Tämän mu- jatkuneen asuntopulan takia ollut erittäin vai-
25288: kaisesti verotetaan ns. asuntoedusta asunto- ja keata. Oman asunnon hankkiminen oa tällai-
25289: kiinteistöosakeyhtiöiden osakkaita, maatalou- sessa tilanteessa ollut useimmissa tapauksissa
25290: denharjoittajia sekä omakotitalojen, kesähuvi- välttämätön toimenpide, joka on saattanut nos-
25291: loiden ja muiden kiinteistöjen omistajia. taa asunnonhankkijan asumiskustannukset jopa
25292: Tällaista asuntoedun verottamista on pidetty yli käyvän vuokratason ja alentanut siten · hä-
25293: yleisesti, mm. eduskunnankin piirissä, koh- nen veronmaksukykyään.
25294: tuuttomana ja epäoikeudenmukaisena. Muun Asuntoedun verottamisen merkitys veron-
25295: muassa käyvän vuokran suuruuden määrittele- saajain kannalta on vähäinen. Sen huomioon-
25296: minen on osoittautunut käytännössä erittäin ottamisesta aiheutuu runsaasti lisätyötä viran-
25297: vaikeaksi ja aiheuttanut kohtuuttomia eroja omaisille, mikä on suurentanut verotuksen kus-
25298: eri paikkakuntien välillä. Myös asuntojen eri- tannuksia. Asuntoedun verotuksen säilyttämi-
25299: laisen tason huomioonottaminen on hankalaa nen haittaisi myös verotuksen yksinkertaista-
25300: ja aiheuttanut epäoikeudenmukaisuutta. Valtio- mispyrkimyksiä.
25301: varainministeriö asetti 9 päivänä toukokuuta Eduskunta on v. 1971 loppupuolella anta-
25302: 1962 toimikunnan, jonka tehtävänä oli sdvit- massaan vastauksessa hallituksen esitykseen
25303: tää mahdollisuuksia välittömän verotuksen laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussäännök-
25304: uudistamiseksi mm. siten, että omasta asun- sistii verolakeihin edellyttänyt, että hallitus an-
25305: nosta saadun edun verottaminen poistettaisiin. taa kiireellisesti eduskunnalle oman asunnon
25306: Toimikunta ehdotti, että osakkeen omistajaa asuntoedun verovapautta koskevan esityksen
25307: tai jäsentä ei verotettaisi erikseen siitä edusta, niin, että eduskunnalla on mahdollisuus käsi-
25308: joka hänellä on ollut huoneiston tai sen osan tellä se vuoden 1972 valtiopäivillä.
25309: käyttämisestä omana tai perheensä asuntona. Kun asuntoetu "tulona" on täysin teoreet-
25310: Samoin 3 päivänä kesäkuuta 1966 asetettu tinen ja kun asuntosäästämistä ja oman asun-
25311: nr. asuntoetukomitea esitti asuntoedun vero- non hankkimista olisi yhteiskuntapoliittiselta
25312: tuksen oleellista eliminoimista. kannalta suosittava, katsomme. että asunto-
25313: Asuntoetu ei käsityksemme mukaan ole sd- edun verottamisesta olisi nopeasti luovuttava.
25314: laista tuloa, jota olisi pidettävä veronalaisena. Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
25315: Se on verovelvollisen yksityiseen kulutukseen
25316: kuuluva näennäinen etu. Käytännössä oman että Eduskunta hyviiksyisi set4r4t~vat
25317: asunnon omistaminen ei sitä paitsi nykyisin lakiehdotukset:
25318: 552 IV,123.- Valtion- ja kunnallisverotus.
25319:
25320:
25321: Lak1
25322: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
25323: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo-
25324: ja omaisuusverolain 21 §:n 4 kohta, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1967
25325: annetussa laissa (544/67), ja 24 §:n 5 kohta, sellaisena kuin se on 29 päivänä kesäkuuta
25326: 1961 annetussa laissa (340/61), seuraavasti:
25327: 21 §. 24 §.
25328: Veronalaista tuloa on myös: Tuloksi ei -katsota:
25329: -:------:------------
25330: 4) se et\1 rahaksi arvioituna, joka verovel- ·5) sitä etua, joka verovelvollisella on ollut
25331: vollisella on ollut sellaisesta asunnosta, joka oman tai perheensä tarpeeseen käytetystä
25332: hänellä on työnantajaltaan ollut käypää vukra- omasta taikka sellaisesta asunnosta, joka hä-
25333: maksua alemmasta vastikkeesta; nellä on osakeyhtiön osakkaana, osuuskunnan
25334: jäsenenä tai muulla sellaisella perusteella ollut
25335: käypiä vuokramaksuja alemmasta vastikkeesta.
25336:
25337:
25338:
25339: Laki
25340: kunnallishal1ituksesta kaupungissa ·annetun asetuksen muuttamisesta.
25341: Edqskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä joulukuuta 1873 kunnallishallituk-
25342: sesta kaupungissa annetun asetuksen 5 § ~n 1 kohta, sellaisena kuin se on 24 päivänä kesä-
25343: kuuta1968 annetussa laissa ( 365/68), ja 1 d kohta, sellaisena kuin se on 29 päivänä kesä-
25344: kuuta J961 annetussa laissa (341/61), seuraavasti:
25345: ... ~
25346:
25347:
25348: . 55 §.
25349: Verotett:avaa tuloa taksoitettaessa on, jollei raa halvemmasta asunnosta, niin myös -se työ,
25350: elinkeinotoiminnan tuloksen ja maatilatalouden tl)inkä verovelvollisen kotona olevat lapset tahi
25351: tulon vahvistamisesta muuta erikseen säädetä, muut perheenjäsenet, hänen vaimoansa lukuun
25352: noudatettava seuraavia säännöksiä: ottamatta, ovat tehneet verovelvollisen talou-
25353: 1) Tulona pidetään sitä säästöä, joka syntyy, den hyväksi, ellei heitä erikseen veroteta, kui-
25354: kun _ (kuten voimassa olevassa asetuksessa) tenkin huomioon ottaen kunkin perheenjäse-
25355: nen kohdalta ne vähennykset, jotka tämän py-
25356: Verosta vapaa on kuitenkin, mitä on saatu kälän kolmannessa. ja neljännessä kohdassa mai-
25357: naimaosana, huomenlahjana tai etuosana jaka- nitaan - - - (kuten voimassaolevassa ase-
25358: mattomasta pesästä tai myötäjäisinä, niin myös tuksessa.
25359: lahja, perintö, testamentti tahi säästöperintö, 1 d) Tulona ei pidetä sitä etua, joka vero-
25360: joka on tullut puolisolle tahi suoraan ylene- velvollisella on ollut oman tai perheensä tar-
25361: vää tai alenevaa polvea olevalle perilliselle. peeseen käytetystä omasta taikka sellaisesta
25362: Tuloksi on myös luettava rahaksi arviöituna asunnosta, joka hänellä on osakeyhtiön osak-
25363: se etu, joka verovelvollisella on ollut oman kaana, osuuskunnan jäsenenä tai muulla sellai-
25364: tai perheensä tarpeeseen käytetystä työsuhteen sella perusteella ollut käypiä vuokramaksuja
25365: perusteella saadusta vapaasta tai käypää vuok- alemmasta vastikkeesta.
25366:
25367:
25368: Laki
25369: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
25370: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä kesäkuuta 1898 kunnallishallin-
25371: nosta maalaiskunnissa annetun asetuksen 82 §:n 6 kohta, sellaisena kuin se on 15 päivänä
25372: joulukuuta 1967 annetussa laissa (545/67), ja 6 d kohta, sellaisena kuin se on 29 päivänä
25373: kesäkuuta 1961 annetussa laissa (343/61), seuraavasti:
25374: IV,123.- Ilaskivi ym. 553
25375:
25376: 82s. tai käypää vuokraa halvemmasta asunnosta.
25377: Tuloa taksoitettaessa on, jollei elinkeinotoi-
25378: minnan tuloksen vahvistamisesta muuta erik- 6 d) Tulona ei pidetä sitä etua, joka vero-
25379: seen säädetä, noudatettava seuraavia sä_ännök- velvollisella on ollut omaan tai perheensä tar-
25380: siä:. . . . . - peeseen käytetystä omasta taikka sellaisesta
25381: ------ -·------- asunnosta, joka hänellä on osakeyhtiön osak-
25382: 6) Verovelvollisen tuloksi on lisäksi lasket- kaima, o·suuskunnan jäsenenä tai muulla sellai-
25383: tava rahaksi arvioituna se etu, joka hänellä on sella perusteella ollut käypiä vuokramaksuja
25384: ollut omaan tai perheensä tarpeeseen käyte- alemmasta vastikkeesta.
25385: tystä työsuhteen perusteella saadusta vapaasta
25386:
25387:
25388:
25389: Laki
25390: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta.
25391: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatila-
25392: talouden tuloverolain (543/67) 5 §:n 1 momentin 13 kohta näin kuuluvaksi:
25393:
25394: 5 §. 13) verovelvollisen ja hänen perheensä ti-
25395: Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja maatalouden ve- lalla olevan asunnon todennäköiset lätqtnitys-
25396: rovuoden veronalaisia tuloja _ovat muun ohessa: ja valaistusmenot. ·
25397:
25398:
25399:
25400: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
25401:
25402: Raimo Ilaskivi. Matti Hokkanen. Pekka Jokinen.
25403: Olavi Nikkilä. Eeva Kauppi. Sinikka Karhuvaara.
25404: Anna-Liis~ Linkola. Olavi Lähteenmäki. Antero Salmenkivi.·
25405: Esko J. Koppanen. M. jaatinen. Harri Holkeri.
25406: Salme Katajavuori. P. Mäki-Hakola. Mauri Miettinen.
25407: Aili Vaittinen. Kullervo Rainio. Eero Lattula.
25408: Juha Vikatml!a. Erkki Häkämies. Sirkka Lankinen.
25409: Jouni Mykkänen. G. Laatio. Ilkka Suominen.
25410: Mikko Asunta. · Timo Mäki.
25411:
25412:
25413:
25414:
25415: 70 156/72
25416: IV,l2.4.- Lak.al. n:o 162.
25417:
25418:
25419: Juntumaa ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ;a omaisuusverolain
25420: sekä kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain
25421: kunnallishttllinnosta 11nnettujen asett.uten muuttamiJ:esta.
25422:
25423: E d u s k u n n a 11 e.
25424: Yhä lisääntyvä maara alle kouluikäisten las- tai palkkaamaan kotiin lapsille hoitajan. On
25425: ten äitejä joutuu nykyisin toimimaan ansio- kohtuutonta, että .tällainen äiti ei nykyisten
25426: työssä. Syyt tähän ovat monet. Eräs tärkeim- verolakien mukaan saa vähentää tuloistaan tu-
25427: mistä on lisätulojen saamisen välttämättömyys lon hankkimiseksi välttämättömiä lasten hoito·
25428: varsinkin perheen asumiskustannusten kalleu- kustannuksia. Tämän vuoksi olisi verolakeja
25429: den vuoksi. Ammattiin koulutetut naiset ha- muutettava siten, että edellä mainitut kustan-
25430: luavat usein jatkaa työntekoaan äiteinäkin säi- nukset tulisivat vähennyskelpoisiksi äitien vero-
25431: lyttääkseen ammattinsa. Niiden äitien luku, tuksessa.
25432: jotka ovat perheensä pääasiallisia huoltajia ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25433: joiden työssä käyminen on sen vuoksi ehdot- nioittavasti,
25434: toman valttämätöntä, on myös melkoinen, Voi-
25435: dakseen käydä työssä ansioäiti joutuu kustan- ettii Eduskunta hyväksyisi seuraavat
25436: tamaan lasten päivähoidon kodin ulkopuolella fakiehdotukset:
25437:
25438:
25439: Laki
25440: tulo- ja omaiSIUUSVerolain muut~ta.
25441: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 194 3 annetun tulo- ja
25442: omaisuusverolain 26 §:n 1 momenttiin sellaisena kuin .se on 21 päivänä helmikuuta 1946
25443: annetussa laissa ( 147/46) , uusi 3 a. kohta seuraavasti:
25444:
25445: 26 §. äidin ansiotyössä käymisen johdosta aiheutuvat
25446: Tulon hankkimisesta johtuneiksi kustannuk- erityiset kustannukset, kuten lapsen päivähoito
25447: siksi katsotaan myös: kodin ulkopuolella tai lasten hoitajalle kodissa
25448: suoritettu palkkio luontaisetuineen edellyttäen,
25449: 3 a) Sellaisen äidin osalta, jonka huolletta- että hoitokustannukset eivät ylitä valtiovarain-
25450: vana. on verovuonna ollut yksi tai useampi ministeriön päätöksellä lähemmin määrättyä,
25451: lapsi, joka ennen verovuoden päättymistä ei paikkakunnalla kohtuulliseksi katsontarvaa enim-
25452: ole täyttänyt seitsemää vuotta, lasten hoidosta mäi.smäärää.
25453:
25454:
25455:
25456: Laki
25457: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
25458: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 8 päivänä joulukuuta 1873 kunnaJlishallituksesta
25459: kaupungissa annetun asetuksen 55 §:ään uusi 5 c kohta seuraavasti:
25460:
25461: 55 §. tulon vahvistamisesta muuta erikseen säädetä,
25462: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on, jollei noudatettava seuraarvia säännöksiä:
25463: elinkeinotoiminnan tuloksen ja maatilatalouden
25464: IV,124.- Juntumaa ym. 555
25465:
25466: 5 c) Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty ve- kuten lapsen päivähoito kodin ulk.e>~e!la tai
25467: rovelvollisella äidiUä, jonka huollettavana on la.s.ten hoitajalle kodissa suoritettu palkkio luon-
25468: verovuonna ollut yksi tai useampi lapsi, joka taisetaineen edellyttäen, että hoitokustannukset
25469: ennen verovuoden päättymistä ei ole täyttänyt eivät ylitä valtiovarainministeriön päätöksellä
25470: seitsemää vuotta, on oikeus ansiotuloistaan vä- lähemmin määrättyä, paikkakunnalla kohtuulli-
25471: hentää lasten hoidosta äidin ansiotyössä käymi- seksi katsottavaa enimmäismääriiä.
25472: sm joMo&ta a~heutuvat erityiset kustannukset,
25473:
25474:
25475:
25476:
25477: Laki
25478: maalaiskuntiert kunflallisballinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
25479: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 15 päivänä kesäkuuta 1898 maalaiskuntien lun-
25480: na.llishallinnosta annetun asetuksen 82 § :ään uusi 11 c kohta seuraavasti:
25481: 82 s. seitsemää vuotta, on oikeus ansiotuloiSitaan vä-
25482: Tuloa .taksoitettaessa on, jollei cilinkeinotoi- hentää lasten hoidosta äidin ansiotyössä kiymi-
25483: mtitman tuloksen vahvistamisesta muuta erik- sen johdosta aiheutuvat erityiset kustannukset,
25484: seen säädetii, noudatettava seuraavia säännök- kuten lapsen päivähoito kodin ulkopuolella tai
25485: siä: lasten hoitajalle kodissa suoritettu palkkio luon-
25486: taisetuineen edellyttäen, että hoitokustannuk-
25487: 11 c) Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty set dvät ylitä valtiovarainministeriön päätök-
25488: verovelvollisella äidillä, jonka huollettavana on sellä lähemmin mäiitittyä, paikkakunnalla. .lmb-
25489: verovucnna ollut yksi tai useampi lapsi, joka tuulliseksi katsottavaa enimmäismäärää.
25490: ennen verovuoden päättymistä ei ole täyttänyt
25491:
25492:
25493: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1972.
25494:
25495: Antero Juntumaa. Veikko J. Turunen.
25496: Raino Westerholm. Olavi Ronkainen.
25497: 556
25498:
25499: IV,125.- Lak.al. n:o 163.
25500:
25501:
25502:
25503:
25504: Lillqvist ym.: Ehdotus laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
25505: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kunnal-
25506: lishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta.
25507:
25508:
25509: E d u s k u n n a 11 e.
25510:
25511: Työntekijäin eri tapaturmavakuutuslakien pienentyminen, myös ne normaalia suuremmat
25512: nojalla suoritettujen korvausten verotusta kos- kustannukset, jotka vammautuminen aina tuo
25513: keviita säännöksiltä on puuttunut tarpeellinen mukanaan. Näinä kustannuksina voitaneen mai-
25514: vakiintuminen ja pysyväisyys. · Näiden korVaus- nita invaliditeetin usein aiheuttamista kompli-
25515: ten osittainen verovapaus sisältyi aikaisemmin kaatioista aiheutuneet sairauskustannukset, täl-
25516: jo vuonna 1943 annettuun tulo- ja omaisuus- laisten sairauksien aiheuttamat työpaikkamene-
25517: verolakiin. Sittemmin vuonna 1947 säännös tykset, lisääntyvät työmatkakustannukset, vam-
25518: sisällytettiin lakiin eräistä väliaikaisista poik- man vapaa-aikana aiheuttamat haitat jne. Täl-
25519: keussäännöksistä verolakeihin ja käsitti se kor- laisten lisäkustannusten aiheuttamaa taloudelli-
25520: vausten vapauttamista kokonaan niin valtion sen aseman huononemista ei tapaturmakorvausta
25521: tulo- kuin kunnallisverostakin. Vuonna 1952 määrättäessä millään tavalla oteta huomioon
25522: tämä säännös poistettiin väliaikaisesta poikkeus- eikä niistä suoriteta erillisiä korvauksia. Edellä
25523: laista ja vuonna 1958 myös tulo- ja omaisuus- mainittujen näkökohtien vuoksi ei henkilöva-
25524: verolaista. Tämän jälkeen olivat tapaturmakor- hingon johdosta suoritettavaa korvausta voida
25525: vaukset verotettavaa tuloa aina vuoteen 1961 rinnastaa ansiotuloon.
25526: saakka. Joulukuun 19 päivänä 1960 eduskunta Työsuhteen perusteella saatuun eläkkeeseen
25527: sisällytti jälleen lakiin eräistä väliaikaisista tai vanhuuden aiheuttamaan vähentyneeseen
25528: poikkeussäännöksistä verolakeihin säännöksen, ansiotuloon rinnastaminen on myös harhaanjoh-
25529: jonka mukaan vuonna 1961 suoritetut korvauk- tavaa. Eläkeikään ennättäneet henkilöthän ovat
25530: set olivat 150 000 markan vuotuismäärään säännönmukaisesti suorittaneet pitkäaikaisen,
25531: saakka vapaat tulo- ja omaisuu~verosta ja kun- täydellä palkalla suoritetun elämäntyön. He
25532: nallisverosta. Tammikuun 5 päivänä 1962 ja ovat kasvattaneet ja kouluttaneet lapsensa ja
25533: sen jälkeen annetuissa vastaavissa laeissa vero- toisaalta elämälle asetettavat perusvaatimukset
25534: vapaus ulotettiin korvauksiin kokonaisuudessaan ovat heidän kohdallaan vähentyneet. Työtapa-
25535: ja sisällytettiin säännöksen piiriin myös liiken- turmien kohteeksi joutuneet ovat miltei poik-
25536: nevakuutuslain perusteella suoritettavat kor- keuksetta parhaassa työiässä olevia. Heitä ra-
25537: vaukset. Sotilasvammalain nojalla suoritettavat sittavat perheen asettamat velvoitteet ja muu-
25538: korvaukset ovat olleet jatkuvasti verovapaat, toinkin he elävät sitä osaa elämästä, jolloin
25539: ja sitä koskevat säännökset sisältyvät pysyviin taloudelliset rasitukset ovat suurimmillaan.
25540: verolakeihin. Viimeksi on eduskunta sisällyt- Kattorajan asettaminen verovapaudelle, ku-
25541: tänyt lainkohdan mukaiseen luetteloon perhe- ten aikaisemmin on tapahtunut, saattaa vaikea-
25542: eläkelain korvaukset. vammaiset epäoikeutettuun asemaan. Voimassa
25543: Tapaturmakorvaukset, sotilasvammalain mu- olevien verolakien mukaan nimittäin kertakaik-
25544: kaiset korvaukset samoinkuin yleensä ruumiin- kineo korvaus on sekä tulo- ja omaisuusvero-
25545: vamman tai sairauden aiheuttaman työkyvyn tuksessa että kunnallisverotuksessa kokonaan
25546: menetyksen perusteella suoritettavat korvauk- verovapaa. Kertakaikkinen korvaus suoritetaan
25547: set ovat osakorvauksia. alle 30 % :n haitta-asteen tapauksissa. Vero-
25548: Tapaturmakorvauksen samoinkuin muiden säännös ei tulisi siten koskemaan lievävammai-
25549: vamman tai sairauden perusteella suoritetta- sia laisinkaan. Jatkuva elinkorko taas määrä-
25550: vien korvausten tulisi korvata, paitsi ennen- tään vahingoittuneen aikaisemman vuositulon
25551: kaikkea tietysti ansiotulon pysyvä menetys tai ja vamman haitta-asteen perusteella. Tästä luon-
25552: IV,12.5.- Lillqvi$t. ym. 557
25553:
25554: nollisesti . johtuu, että pienemmän vamman hoidettavana sairaalassa tai muussa laitoksessa.
25555: omaavalle korvaus on pienempi. Kattoraja vai- Tämänkaltainen korvauksen osa on kuitenkin
25556: kuttaa siten tuntuvasti juuri vaikeavammaisten täysin verrattavissa sairauskustannuksiin, jotka
25557: kohdalla, ·koska heidän korvausmääränsä voi vakuutuslaitos asianomaiselle suorittaa mainit-
25558: ylittää sen. Verovapaan korvauksen suuruutta tuun tarkoitukseen käytettäväksi. Kun ruumiin-
25559: ei voitane myöskään määrätä suoraan vamman vamman tai sairauden perusteella suoritettavan
25560: haitta-asteen perusteella., sillä saman suuruisen korvauksen verovapautta koskeva säännös on
25561: vamman omaavien korvaus voi vaihdella, koska osoittautunut väliaikaiseen poikkeuslakiin sisäl-
25562: korvauksen määräämisen eräänä perusteena on lytettynä epävakaaksi ja kun lisäksi korvausten
25563: vahingoittumista edeltänyt vuositulo. Pienem- verovapauden myöntämistä vahingoittuneille on
25564: män ansiotulon johdosta vähäisempää korvaus- pidettävä oikeudenmukaisena toimenpiteenä,
25565: ta saavan verovapaa korvaus jäisi vastaavasti olisi mielestämme . säännös sisällytettävä pysy-
25566: plen.emmäksi. viin verolakei:hin.
25567: Kattorajaa käytettäessä myös esim.. avutto- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25568: muuslisä korvaukseen liitettynä joutuisi vero- nioittaen,
25569: tuksen kohteeksi. Mainittu lisähän suoritetaan
25570: vahingoittuneelle, joka on niin avuttomassa ti- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
25571: lassa, ·ettei hän voi tulla toimeen ilman toisen lakiehdotukset:
25572: henkilön hoitoa, ja joka tässä tilassa ei ole
25573:
25574:
25575: Laki
25576: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
25577: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo-
25578: ja omaisuusverolain 24 §:n 9 a kohta sellaisena kuin se on muutettuna 27 päivänä tammikuuta
25579: 1958 annetussa laissa (27 /58), seuraavasti: .
25580: 24 §. kennevakuutusta koskevien eri lakien ja lii-
25581: Tuloksi ei katsota: kennevakuutuskorvausta saavien invaliidihuol-
25582: losta annetun lain (391/65) nojalla ja niissä
25583: 9 a) sotapalveluksesta tai muuten sotatoimes- säädettyjen perusteiden mukaisesti vahingoittu-
25584: ta, työntekijälle työstä, lii:kennetapaturman neelle tai sairastuneelle itselleen taikka hänen
25585: kautta tai rautatien käytöstä aiheutuneen ruu- omaiselleen suoritettua kertakaikkista korvaus-
25586: miinvamman, sairauden tahi kuolemantapauk- ta, päivärahaa, henkilövahingon johdosta suori-
25587: johdosta valtion tai yleishyödyllisten yhtymäin tettua jatkuvaa korvausta, elinkorkoa tai elä-
25588: varoista tai sotilasvammalain, työntekijäin eri kettä taikka niihin liittyviä lisiä.
25589: tapaturmavakuutuslakien, rautatienkäytöstä joh-
25590: tuvan vahingon vastuusta annetun lain tai lii-
25591:
25592:
25593:
25594:
25595: Laki
25596: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
25597: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä joulukuuta 1873 kunnallishallituk-
25598: sesta kaupungissa annetun asetuksen 55 § :n 2 a kohta, sellaisena kuin se on 17 päivänä tam-
25599: mikuuta 1969 annetussa lais;;a (43/69), seuraavasti:
25600:
25601: 55 §. tulon vahvistamisesta muuta erikseen säädetä,
25602: Verotettavaa tulo!l taksoitettaessa on,. jollei noudatettava seuraavia säännöksiä:
25603: elinkeinotoiminnan tuloksen ja maat.ilatalouden
25604: IV,125.- Valtion- ja kwmallisverotus.
25605:
25606: 2 :a.} T.vlona ei pidetä :kammeläkettä, perhe- kään lueta korvll'ln>ta., mikä Oft kermkan&isena
25607: eläkebiin (l8.169~ mukaista perhe-eläkettä eikä tai ~tkuvana ·suoritettu 'SOttrpa:lveluksesta t~i
25608: koulutus:tukea, huoltoapulain (116/56) 5 §:n. muuten sotatoimesta, työntekijälle työsti, lii-
25609: tnlilkaista el~tusta, :sair.au&Vakwtusl:ain :(364/6}~ kennetapatnrman kautta taikka rautatienkäy-
25610: mukam ukuutetrille tai liäaen oikeudenomis- töstä aiheutuneen rnumiinvamman, sairanderi
25611: tajalieea woritettua korvausta :udll päivä- tai t1lhi kuolemantapauksen johdosta jok-o· valtion
25612: äitiyvaima., eikä lapsiperheiden asumistuesta tai yleishyödyllisten yheymäin varoista 'tai -soti-
25613: annetun Sain {5i6/ 61) mukaista asumistukea lasvammalain, työntekijäin -eri tapaturmavakau-
25614: siihen ·oikeutetulle. Tuloma :ei mf()skään ;ole tuslakien, t"autatien käytöstä johtuvan 'vahingon
25615: pidettäri kiinteistön luovutubea yhteydessä vastuusta annetun lain, liikennevakm1tusta kos-
25616: määtuqabi tai elinkaudeksi pidä'tettyä ett!!Utta kevien eri lakien ja liikennevakuutuskorvausta
25617: {syytinkiiij, sikäli kuin :se suorit-etaan ralml'la, saavien invaliidilmollasta anne'tU'l'l la'in {3'91/
25618: luonnontuotteina, muuna tavatmta tai palve- 65) nojalla ja niissä säädettyjen pemsteiden
25619: lubina, eikä v-Ahingonkorvausta. 'Vwngook'()r- mtikaisesti vahingoitt:uneelle tai smastuneelle
25620: vaukseksi luetaan myös mitä on saatu sairaan- itselleen ~ikka hänen -omai:selleen. Niin ikään
25621: hoitokustannusten ja niihin verrattavien kulu- ei tuloksi laeta herilcl- -tai pääomavabll'l"t1ksen
25622: jen ~uk:sena taikka -witiolta, vakuutuslai- nojalla 'Saatua pääomaaJ mikäli -se -sue~tite'l:a'An
25623: tokselta, eläkesäätiöltä tai muuita -elikelaitok- vaktm.tetu:lle itselleen, 'hänen puolisdneen,. -sne-
25624: selta kertakaikkisena korvauksena sairauden l'aan ylenevärssä tai alenevassa polvessa ~ne
25625: tai vamman johdosta. Samoin ei tuloksi katsota perilliselleen, ottolapselleen tai kuolinpesälleen.
25626: sairauden tai muun vakuutustapahtuman joh- Milloin tällainen pääoma maksetaan useammas-
25627: dosta saatua päivärahaa, eläkettä tai elinkorkoa sa kuin yhdessä erässä, pidetään kuitenkin ve-
25628: kahdelta ensimmäiseltä vuodelta, jos se pe- ronalaisena tulona sitä määrää, minkä verran
25629: rustuu muuhun henkilövakuuttikseen kuin kan- muu kuin ensimmäinen erä on suurempi kuin
25630: saneläkevakuutukseeD, työttömyysvalcuutttkseeD se. laskettuna viittä sadalta v.astaavm kmrko-
25631: tai 2 d 'kohdassa tar'koltettuun eläkevakuutuk- kannan mukaan ja ottaen huomioon vain täy-
25632: seen ja vakuutuksen maksut 'kokonaan tai osit- det vuodet o1i&i ollut, jos se olisi maksettu
25633: tain on suorittanut vakuutettu itse tai hänen yht'aikaa kuin ensimmäinen erä.
25634: puolisonsa <tai :vanhempansa. Tuloksi ei myös-
25635:
25636:
25637:
25638:
25639: Lak1
25640: maakidnrnUiin ktmnallishallinnosta annetun asetuksen muu1'hmlisesta.
25641: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä kesäkuuta l898 maalaisku:ntain
25642: kunnallishallinnosta annetun asetuksen 82 § :n 8 a kohta, sellaisena kuin se on 11 päivänä
25643: tammikuuta 1969 annetussa laissa (42/69), seuraavasti:
25644:
25645: 82 §. siihen oikeutetulle. Tulona ei myöskään ole
25646: Tuloa taksoitettaessa on, jollei elinkeinotoi- pidettävä kiinteistön luovutuksen yhteydessä
25647: minnan tuloksen vahvistamisesta muuta erik- määräajaksi tai elinkaudeksi pidätettyä etuutta
25648: seen säädetä, noudatettava seuraavia säännöksiä: (syytinkiä), sikäli kuin se suoritetaan rahana,
25649: luonnontuotteina. muuna tavarana tai palve-
25650: 8 a) Tulona ei pidetä kansaneläkettä, perhe- luksina, eikä vahingonkorvausta. Vahingonkor-
25651: eläkelain 08/69) makaista perhe-eläkettä eikä vaukseksi luetaan myös, mitä on saatu sai-
25652: koulutttstukea, huoltoat'ulain (116/56} 5 'S:n raanhoitokustannusten ja niihin verrattavien ku-
25653: mukaista elatusta, sairausvakuutuslain {364/ lujen korvaukserut taikka valtioita, vakuutus-
25654: 63) mukaan vakuutetulle tai hänen oikeuden- laitokselta, eläkesäätiöltä tai muulta eläkelai-
25655: ~tajalleen suoritettua korvausta tahi päivä- tokselta kertakaikkisena korvauksena sairauden
25656: tai äitiysrahaa, et'"ki tapsipemeiden asumistuesta tai vamman johdosta. Samoia ei tuloksi kat-
25657: annetun lain (586/61) mukaista asumistukea sot~ sairauden tai muun vakuutustapahtuman
25658: IV,125.- Lillqvist ym. 559
25659:
25660: johdosta saatua päivärahaa, eläkettä tai elin- saavien invallidihuollosta annetun l-ain (}Oi/
25661: korkoa kahdelta ensimmäiseltä vuodelta, jos se 65) nojalla ja niissä säädettyjen perusteiden
25662: perustuu muuhun henkilövakuutukseen kuin mukaisesti vahingoittuneelle tai sairastuneelle
25663: kansaneläkevakuutukseen, työttömyysvakuutuk- itselleen taikka hänen omaiselleen. Niin ikään
25664: seen tai 8 d kohdassa tarkoitettuun eläkeva:kuu- ei tuloksi lueta henki- tai pääomavakuutuksen
25665: tukseen ja vakuutuksen maksut kokonaan tai nojalla saatua pääomaa, mikäli se suoritetaan
25666: o'sittåifi on suorittanut vakuutettu itse tai hähen vakuutetulle itselleen, hänen puolisolleen, suo-
25667: puolisonsa tai vanhempansa. Tuloksi ei myös- raan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevalle
25668: kään hieta korvatrsta, mikä on kertakaikkisena perilliselleen, ottolapselleen tai kuolinpesälleen.
25669: tai jatkuvana suoritettu sotapalveluksesta tai Milloin tällainen pääoma maksetaan useammas-
25670: muuten sotatoimesta, työntekijälle työstä, lii- sa kuin yhdessä erässä, pidetään kuitenkin ve-
25671: kennetapaturman kautta taikka rautatienkäy- ronalaisena tulona sitä määrää, minkä verran
25672: töstä aiheutuneen ruumiinvamman, sairauden muu kuin ensimmäinen erä on suurempi kuin
25673: tahi kuolemantapauksen johdosta joko valtion se, laskettuna viittä sadalta vastaavan korko-
25674: tai yleishyödyllisten yht~iilt vtl:tGista tai soti- kannan mukaaa ·ja ottaen huomioon vain täy-
25675: lasvamm~ain, tyootekijäio eri tl\påturtt:wlvakuu- det wodet, -olisi ollu4 jos se olisi maksettu
25676: tuslåiden, ·rautatienkäytöst;ä jahtuvan vahingon yht'aikaa kuin ensimmäinen erä.
25677: ve.stuusta annetua la.in~ liik-oone'\f.ak11Qtust.a kGs-
25678: keviert er-i lakien ,ja liiken~akuut~skocvausta
25679: 560
25680:
25681: IV,126.- Lak.al. n:o 164.
25682:
25683:
25684:
25685:
25686: Tähkämaa: Ehdotukset laiksi elinkeinotulon verottamisesta an-
25687: netun lain sekä kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalais-
25688: kuntain kunnallishallinnosta annettujen asetusten muuttami-
25689: sesta.
25690:
25691:
25692: E d u s k u n n a 11 e.
25693:
25694: Vuoden 1968 loppuun saakka voimassa ol- kin usein ,kiinnitysvakuuteen. Vastaavaa vä-
25695: leiden säännösten mukaan verovelvollisella oli hennysoikeuden rajoittamista ei tunnetakaan
25696: kunnallisverotuksessa oikeus vähentää kiinnitet- missään muussa: ·valtiossa. Sanotun rajoituksen
25697: tyjen velkain ,korkoina kunkin tulolähteen koh- poistaminen olisi omiaan vaikuttamaan meillä-
25698: dalla enintään 2 000 markkaa. Elinkeinotulon kiri tervehdyttävästi rahoitusmarkkinoihin sa-
25699: verottamisesta kesäkuun 24 päivänä 1968 an- moin kuin myös yritysten rahoitusrakenteeseen.
25700: netun lain ( 360168) sekä kunnallisverotusta Liikeverotuksen uudistustoimikunta kiinnit-
25701: koskevien asetusten muuttamisesta samana päi- timietinnössään (kom.miet. 1966: B 86) myös
25702: vänä annettujen lakien ( 365 ja 366168) mu- huomiota kiinnitettyjen velkain korkojen ase-
25703: kaan sanotut korot saadaan vähentää 50 000 maan kunnallisverotuksessa katsoen mm., että
25704: markan määrään saakka kokonaan sekä tämän vähennysoikeud~n rajoittamisen perusteet ovat
25705: määrän ylittävältä osalta enintään 20 %. Vähen- jo täysin vanhentuneita eivätkä sovellu enää ny-
25706: nysoikeuden laajentuminen tulee kuitenkin voi- kyiseen taloudelliseen tilanteeseen. Komitea
25707: maan asteittain siten, että mainittu enimmäis- esitti, että sanotut korot saatettaisiin liikevero-
25708: määrä hyväksytään vähennettäväksi täysimää- tuksen uudistuksen yhteydessä kokonaisuudes-
25709: räisenä vasta vuodelta 197 3 toimitettavasta ve- saan vähennyskelpoisiksi. Liikeverotuksen tar-
25710: rotuksesta alkaen. kistustoimikunta (kom.miet. 1967: B36) aset-
25711: Kiinnitettyjen velkain korkojen vähennys- tui samalla periaatteelliselle kannalle ehdottaen
25712: oikeuden rajoittaminen asettaa eri luottorahoi- kuitenkin muutdksen toteutettavaksi viiden vuo-
25713: tusmuodot erilaiseen asemaan. Kun kiinittämät- den siirtymäkauden aikana. Vastauksessaan Hal-
25714: tömistä ja siten yleensä lyhytaikaisista luotoista lituksen esitykseen laiksi elinkeinotulon verot-
25715: aiheutuvat korkomenot saadaan vähentää yri- tamisesta myös Eduskunta lausui edellyttävän-
25716: tyksen tulosta kokonaisuudessaan myös kun- sä, että Hallitus seuratessaan uudistetun liike-
25717: nallisverotuksessa, on lyhytaikaisten luottojen verotuksen vaikutuksia tutkii myös kiinnitet-
25718: osuus jatkuvasti kasvanut pitkäaikaisten kiinni- tyjen velkojen korkojen vähentämissäännösten
25719: tysluottojen kustannuksella. Tätä ei voida pitää merkitystä silmällä pitäen sitä, että näiden kor-
25720: taloudellisen kehityksen kannalta tarkoituksen- kojen vähentämisen rajoituksista aikanaan luo-
25721: mukaisena. Yritysten tulisi kyetä ajoittamaan vutaan.
25722: luottonsa investointi- ym. suunnitelmiensa mu- Edellä esitetyistä syistä kiinnitettyjen velkain
25723: kaisesti. Mitä pitempiaikaisia yrityksen luotot korot olisi hyväksyttävä myös kunnallisvero-
25724: <>vat, sitä varmemmin se voi suunnitella myös tuksessa täysimääräisesti vähennyskelpoisiksi.
25725: vastaisen toimintansa. Toisaalta lyhytaikaisista Uudistus voitaisiin toteuttaa siten, että vähen-
25726: luotoista aiheutuvat pääomakustannukset ovat nysoikeus tulisi täysimääräisenä voimaan jo nyt
25727: yleisesti pitkäaikaisista kiinnitysluotoista aiheu- säädetyn viiden vuoden siirtymäkauden kulut-
25728: tuvia kustannuksia kalliimmat. Sitäpaitsi kiinni- tua.
25729: tettyjen velkain korkojen vähennysoikeuden Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
25730: rajoittaminen vaikeuttaa usein nimenomaan
25731: heikoimmassa asemassa toimivia yrityksiä, joi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
25732: den on turvauduttava lyhytaikaisissa luotoissa- vat lakiehdotukset:
25733: IV,126.- Tähkämaa. 561
25734:
25735:
25736: Laki
25737: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta.
25738: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesä-
25739: kuuta 1968 annetun lain (360/68) 18 §:n 2 kohta näin kuuluvaksi:
25740:
25741: 18 §.
25742: Vähennyskelpoisia ovat myös: ko, myös silloin, kun korko riippuu liikkeen
25743: tuloksesta.
25744: 2) elinkeinotoiminnasta johtuneen velan kor-
25745:
25746:
25747:
25748:
25749: Laki
25750: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun ·asetuksen muuttamisesta.
25751: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päivänä
25752: joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §:n 1 kohta, sellaisena kuin se on 24 päivänä ke-
25753: säkuuta 1968 annetussa laissa (365/68), näin kuuluvaksi:
25754:
25755: 55 §. kotona olevat lapset tahi muut perheenjäsenet,
25756: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on, jollei hänen vaimoansa lukuunottamatta, ovat teh-
25757: elinkeinotoiminnan tuloksen ja maatilatalouden neet verovelvollisen talouden hyväksi, ellei
25758: tulon vahvistamisesta muuta erikseen säädetä, heitä erikseen veroteta, kuitenkin huomioon
25759: noudatettava seuraavia säännöksiä: ottaen kunkin perheenjäsenen kohdalta ne vä-
25760: 1 ) Tulona pidetään sitä säästöä, joka syntyy, hennykset, jotka tämän pykälän kolmannessa
25761: kuin verovelvollisen kiinteän tahi irtaimen pää- ja neljännessä kohdassa mainitaan. Niin ikään
25762: oman, viran tai työtoimen taikka hänen naut- on tuloksi luettava, mitä verovelvollinen on
25763: timansa eläkkeen, eläkerahan, armovuoden tai osinkona saanut osakeyhtiöstä tai osuuskun-
25764: muun sellaisen etuuden rahaksi arvioidusta tuo- nasta, ei kuitenkaan kotimaisen osakeyhtiön tai
25765: tosta sekä siitä määrästä, minkä verran hänen osuuskunnan osakeyhtiöltä saamia osinkoja,
25766: omaisuutensa muutoin on lisääntynyt lahjan, ellei elinkeinotulon osalta ole toisin säädetty.
25767: perinnön, testamentin, sääntöperinnön ynnä Tuloksi katsotaan myös satunnaiset voitot, nii-
25768: muun sellaisen kautta, luetaan pois tarpeelliset hin luettuna sellaisen kiinteän tai irtaimen omai-
25769: vuotuiset kunnossapito- ja käyttökustannuk- suuden satunnaisesta luovutuksesta saatu voit-
25770: set, työpaikat, kohtuulliset arvonvähennykset, to, jonka luovuttaja on saanut ostamalla tai
25771: noudattaen soveltuvin osin, mitä niistä elin- vaihtamalla tahi muulla niihin verrattavalla
25772: keinotulon osalta on sädetty, maasta suorite- saannolla vastiketta vastaan, jos se on ollut
25773: tut vuokramaksut ja velkain korot. Verosta luovuttajan omana, kiinteä kymmentä ja irtain
25774: vapaa on kuitenkin, mitä on saatu naimaosana, viittä vuotta lyhyemmän ajan, muusta saman-
25775: huomenlahjana tai etuosana jakamattomasta laisesta luovutuksesta syntynyt tappio IJruiten-
25776: pesästä tai myötäjäisinä, niin myös lahja, pe- kin voitosta vähennettynä. Tulosta ei saa lukea
25777: rintö, testamentti tahi sääntöperintö, joka on pois verovellvollisen ja hänen perheensä elan-
25778: tullut puolisolle tahi suoraan ylenevää tai ale- tokustannuksia, joihin myös luetaan asunnon
25779: nevaa polvea olevalle perilliselle. Tuloksi on vuokra sekä verovelvollisen itseään varten pi-
25780: myös luettava rahaksi arvioituna se etu, joka tämän palvelusväen palkkaus ja elatus ynnä
25781: verovelvolliselle on ollut omaan tai perheensä mitä muuta on niihin verrattava.
25782: tarpeeseen käytetystä omasta tai vapaasta asun-
25783: nosta, niin myös se työ, minkä verovelvollisen
25784:
25785:
25786: 71 156/72
25787: 562 IV,126. - EJinbino. ja kuunallisverotus.
25788:
25789:
25790: ~aki
25791: maalaiskuo~in kunnallishalijnn~ annetun asetuben muuttatnisesta.
25792:
25793: Eduskunnan päätöksen mukaisc;:sti muutetaan maalaiskuntain kunnallishaUinnosta 15 päivänä
25794: kesä:kuuta 1898 annetun asetuksen 7 kohta, $ellaisena kuin se on 24 päivänä kesäkuuta
25795: 1968 annetussa laissa (366/68), näin kuuluvaksi:
25796:
25797: 82 s. ritetut vuokramaksut ja velkain korot. Sitä
25798: Tuloa taksoitettaessa on, jollei elinkeinotoi- vastoin ei saa lukea pois verovelvollisen ja hä-
25799: minnan tuloksen vahvistamisesta muuta erik- nen perheensä elantokustannuksia, joihin D}yös
25800: seen säädetä, noudatettava seuraavia säännök- luetaan asunnon vuokra sekä verovelvollisen
25801: siä: itseään varten pitämän palvelusväen palkkaus
25802: ja elatus ynnä mitä muuta on niihin verrattava.
25803: 7) 'f.uloista on oikeus vähentää maasta suo-
25804:
25805:
25806: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
25807:
25808: Taisto Tähkämaa.
25809: 563
25810:
25811: IV,127.- Lak.al. n:o 165.
25812:
25813:
25814:
25815:
25816: Uusitalo ym.: Ehdotus laiksi veroäyrin hinnan tasoittamisesta.
25817:
25818:
25819: E d u s k u n n a 11 e.
25820:
25821: Kuntien laddsääteisten tehtävien lisääntymi- lisätalousarvionsa valtion viranomaisen tutkit-
25822: nen on johtanut kunnallisverorasituksen jyrk- tavaksi ja vahvistettavaksi. Huomioon ot-
25823: kään nousuun. Sitä ei ole voitu hillitä enempää taen se, että lääninh~tllituksen asema on vahvis-
25824: valtionapujärjestelmän uudistustoimenpitein tunut valtionhallinnon alueellisena suunnittelu-
25825: kuin luottorahoituksenkaan turvin. Kuntien ja toimeenpanoelimenä, voitaisiin sanottu vah-
25826: menotalouden kehitysarviosta voidaan päätellä vistamistoimenpide uskoa sille.
25827: saman suuntauksen edelleen jatkuvan. Ajankoh- Veroäyrin hinnan laissa säädetyksi ylärajaksi
25828: taiseksi onkin tullut kysymys siitä, kuinka suu- olisi asetettava 16 penniä. Asetuksella voitaisiin
25829: reksi veroäyrin hinnan on katsottava voivan säätää siltä, mitä lääninhallituksen tulisi otta~
25830: enintään nousta aiheuttamatta täysin kohtuuton- lukuun tutkiessaan vahvistettavaksi alistettua
25831: ta rasitusta veronmaiksajille. Jo nyt on kunnal- lisätalousarviota äyrinhintalaskelmineen. Lisäksi
25832: lisverorasitus lukuisissa kunnissa suhteeton var- olisi asetuksessa säädettävä määräajasta, johon
25833: sinkin kun korkean äyrinhinnan kuntien palve- mennessä vahvistaminen olisi toimitettava ja
25834: lustaso on yleensä tavallista alempi. tasoitusavustus maksettava kunnalle.
25835: Ylärajan asettaminen veroäyrin hinnalle edel- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
25836: lyttäisi sitä, että valtion varoista myönnettäisiin tamme,
25837: asianomaiselle kunnalle riittävä tasoi<tusavustus.
25838: Toisaalta voitaisiin tällaisen ylimääräisen tasoi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
25839: tuksen ehtona pitää, että kunta alistaa lakiehdotuksen:
25840:
25841:
25842: Laki
25843: veroäyrin hinnan tasoittamisesta.
25844: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25845:
25846: 1 §. 2 §.
25847: Kunnallislain ( 642/48) 120 S:n pe1'USiteella Saadakseen veroäyrin hinnan tasoittamiseen
25848: vahvistettava veroäyrin hinta saa olla, ottamatta valtionavustusta kunnan on laadittava ehdotus
25849: huomioon mainitussa lainkohdassa tarkoitettua kunnallislain 119 §:ssä mainituksi lisätalous-
25850: korotusta, enintään 16 penniä. Milloin se nou- arvioksi ja alistettava se lääninhallituksen vah-
25851: sisi tätä suuremmaksi, valtion varoista myönne- vi&tettavaksi.
25852: tään kunn!dle veroäyrin hinnan tasoittamiseiksi 3 §.
25853: avustusta tarvittava määrä. Lä:hemmät säännökset tämän lain toimeenpa-
25854: nosta annetaan asetuksella.
25855:
25856: Helsingissä 11 päivänä heln:Ukuuta 1972.
25857:
25858: Eino Uusitalo. Ju~ Saukkonen.
25859: T. Saloranta. Aino Karjalainen.
25860: Orvokki Kangas. Matti Ruokola.
25861: Veikko Pihlajamäki. Sylvi Saimo.
25862: 564
25863:
25864: IV,128.- Lak.al. n:o 166.
25865:
25866:
25867:
25868: Mäkinen ym.: Ehdotus laiksi valtion vastuusta kunnallisiin tar-
25869: koituksiin otetun ulkomaisen tuoton kurssitappioista.
25870:
25871: E d u s k u n n a 11 e.
25872:
25873: Vuosina 1969 ja 1971 ovat Suomen Teolli- myös sellainen toimenpide, ettei siitä johtuvia
25874: suus-Hypoteekkipankki Oy, Suomen Kiin- seurauksia kohtuudella voida jättää paikallista
25875: tei.stöpanikki Oy sekä Maa- ja teollisuuskiin- julkista hallintoa haitavien kuntien rasituk-
25876: teistöpankki Oy yhdessä toteuttaneet kolme seksi. Ovathan kunnat talousyksikkömäkin
25877: lainajärjestelyä kuntien luotansaantimahdolli- useimmissa tapauksissa verraten pieniä. Kuntien
25878: suuksien helpottamiseksi. Ensimmäinen laina osuutena yhteiskunnan tehtävissä on periaat-
25879: hoidettiin yhdessä Suomen Pankin kanssa, ja teessa toteuttaa valtion tahtoa. Sitä paitsi kun-
25880: sen avulla saatiin 33 miljoonaa marlclata kun- nat ovat pakotettuja turvautumaan ulkomaisiin
25881: tien investointien rahoitukseen. Muut kaksi rahoituslähteisiin nimenomaan siitä syystä, et-
25882: lainajärjestelyä hoidettiin mainittujen kiinnitys- teivät kotimaiset lainamarkkinat ole voineet
25883: luottopankkien yhteisvastuullise$ti Länsi-Sak- turvata kunna.Histalouden luotonsaantia. Toisaal-
25884: sassa llikkeeseen lasikemien kunnallisobligaatio- ta myös tehokkain lainajärjestelyin kunnat saa-
25885: lainojen avulla, joista kumpikin oli määrältään daan paremmin mukaan ajateltuun suhdantei-
25886: 60 miljoonaa DM-mankkaa. Näiden obligaatioi- den tasausjärjestelyyn. Korostettava on myös
25887: den varat käytettiin niin ikään kuntien sellais- sitä, että kunnat nykyisin luovat välttämättömiä
25888: ten investointien rahoitukseen, jotka välillisesti paikallisia edellytyksiä elinkeinoelämän edistä-
25889: tai välittömästi palvelevat elinkeinoelämän kehi- miseksi ja tarvitsevat luottoa myös tähän tar-
25890: tystä ja työllisyyden lisäämistä. koitukseen.
25891: Edellä mainitut kiinnitysluottopankit ovat Kiinnitämme tässä yhteydessä huomiota sii-
25892: jälleen käyneet neuvotteluja uuden kunnallis- hen, että valtio on eräiden ulkomaisten laino-
25893: obligaatiolainan liikkeeseen laskemisesta kan- jen kohdalla ottanut vastatakseen kurssttap-
25894: sainvälisillä pääomamarkkinoilla. Laina on obli- pioista. Laki valtion vastuusta Teollisuusrahasto
25895: gaatiolaina, jonka määräksi on kaavailtu 15- Oy:n ulkomaisen lainan kurssitappioista (338/
25896: 20 miljoonaa dollaria (noin 60 miljoonaa mark- 63) säätää 1 §: ssä, että milloin valtion takuu
25897: kaa-1 00 miljoonaa ma11kkaa). Laina-aika tulisi on annettu yhtiön ottamien ulkomaisten luotto-
25898: olemaan noin 15 vuotta ja korko ehkä suuruus- jen vakuudeksi, valtioneuvostolla on valta mää-
25899: luokkaa 9-9.6 prosenttia. Lainavarat on suun- räämillään ehdoilla päättää, että valtio voi ottaa
25900: niteltu käytettävaksi kunnallisten investointien vastatakseen niistä kurssitappioista, jotka saat-
25901: ja rakennustoiminnan rahoittamiseen päämää- tavat aiheutua sanotuista luotoista. Vuosina
25902: ränä elinkeinoelämän kehitys ja työllisyyden 1963-64 voimassa ollut laki pienteollisuuden
25903: edistäminen. ja keskisuuren teollisuuden :tuotteLden markki-
25904: Ulkomaisiin luottoihin liittyy aina valuutta- nointia varten annettavista valtion takauksista
25905: kurssien muutoksesta johtuva kurssiriski. Ottaen (341/63) sääti 2 §:ssä, että milloin lain tar-
25906: huomioon ne syyt, jotka valuuttakurssien muu- koittama valtion takaus annettiin ulkomaisesta
25907: toksiin johtavat, ei ole perusteltua, että ulko- Iuotosta, valtioneuvostolla oli valta antaa luo-
25908: maisia luottoja saaneet kunnat joutuisivat tä- toosaajalle myös sitoumus Iuotosta mahdolli-
25909: män riskin kantamaan. Omassa maassamme sesti johtuvan kurssitappion korvaamisesta val-
25910: toimitettava devalvaatio on yleiseen talouspoli- tion varoista. Edelleen maatalouden perusluo-
25911: tiikkaan liittyvä toimenpide. Yleisen talous- tosta annetun lain (156/65) ja salaojituslain
25912: politiikan harjoittaminen on puolestaan valtio- (132/67) 11 §:n 2 momentin mukaan valtio-
25913: vallan tehtävä. Kunnat eivät voi · yleiseen ta- neuvostolla on valta määräämillään ehdoilla
25914: louspolitiikkaan vaikuttaa muutoin kuin valtio- valtion puolesta mennä sitoumukseen sen va-
25915: valtaa vähäisessä määrin avustavin toimenpitein. hingon korvaamisesta, joka luottolaitoksille ai-
25916: Ulkomailla tapahtuva revalvaatio on puolestaan heutuu salaojitustarkoituksiin otettujen ulko-
25917: IV,128.- Mäkinen ym. 565
25918:
25919: maisten luottojen takaisinmaksun yhteydessä tamien ulkomaisten [ainojen kurssitappioista.
25920: mahdollisesti syntyvistä, valuuttojen kansain- Ulkomaisia lainoja kunnat ja kuntainliitot voi-
25921: välisten perusarvojen muutoksista johtuvista vat ottaa joko suoraan, tai luottolaitosten taik-
25922: tappioista. Laki kehitysalueiden teollisuuden ka valtion väli.tyksin. Luottoa tulisi luonnolli-
25923: sekä eräiden muiden elonkeinoalojen inves- sesti Suomen Pankin ohjata.
25924: tointiluotoista (246/66) taas säätää 7 §:n 3 Useassa tapauksessa on pidetty tarkoituksen-
25925: momentissa (68/69), että valtioneuvosto voi mukaisena ja jopa ainoana mahdollisuutena pe-
25926: myös määräämillään ehdoilla valtion puolesta rustaa kunnallisia palveluja hoitamaan kunta-
25927: antaa sitoumuksen sen vahingon korvaamisesta, enemmistöinen osakeyhtiö. Näitä olisi pidettävä
25928: joka luotansaajalle voi aiheutua lain tarkoitta- ulkomaisten lainojen osalta samassa asemassa
25929: maksi inves.tointiluotoksi hyväksytyn ulkomaan kuin kuntaa ja kuntainliittoa, joihin olisi luon-
25930: rahan määräisen luoton takaisinmaksun yhtey- nollisesti rinnastettava maakunta.
25931: dessä mahdollisesti syntyvästä kurssitappiosta. Valtion mahdollisuus ottaa vastatakseen pu-
25932: Samat syyt, jotka ovat johtaneet edellä mai- heena olevista ulkomaisista lainoista johtuvista
25933: nittujen säännösten antamiseen, ovat soveltuvin kurssita,ppioista näyttää olevan tarkoituksen-
25934: osin voimassa myös kuntien ulkomaisiin luot- mukaisimmin järjestettävissä sitä koskevalla
25935: toihin. Käsityksemme mukaan olisikin perus- yleisellä lailla, jota koskevan ehdotuksen liitäm~
25936: teltua, että kuntien ja kuntainliittojen ulkomai- me mukaan. Lain säätäminen olisi erittäin kii-
25937: sista lainoista johtuvista kurssitappioista vas- reellinen meneillään olevien lainajärjestelyjen
25938: taisi valtiovalta. Perustellummaksi asian tekee vuoksi.
25939: vielä se, että kunnilla on jo mm. edellä mai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25940: nitut kolme ulkomaista lainaa. Vuonna 1966
25941: mietintönsä jättänyt kuntien luottokomitea jo että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
25942: ehdotti, että valtio vastaisi kunnallispankin ot- lakiehdotuksen:
25943:
25944:
25945: Laki
25946: valtion vastuusta kunnallisiin tarkoituksiin otetun ulkomaisen luoton kurssitappioista.
25947: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25948:
25949: 1 §. netty edelleen luottoja vain kunnallisille yhtei-
25950: V altioneuvostolla on valta määräämillään eh- söille.
25951: doilla valtion puolesta mennä takaukseen kun- 2 §.
25952: nan, kuntainliiton, maakunnan tai kuntaenem- Edellä 1 §:ssä tarkoitettu valtion vastuu saa
25953: mistöisen osakeyhtiön ottamien ulkomaisten koskea yhteensä enintään 600 milj. markan
25954: luottojen maksamisesta ja mennä sitoumukseen ulkomaisten luottojen määrää.
25955: niistä kurssitappioista, jotka valuuttojen kan- Ulkomaisen luoton määrää lasketaan sitou-
25956: sainvälisten perusarvojen muutosten johdosta musta annettaessa voimassa olleen virallisen
25957: saattavat näiden yhteisöjen ulkomaisista luo- kurssin mukaan.
25958: toista aiheutua.
25959: Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös 3 §.
25960: valtion, liikepankin, säästöpankin, osuuspankin, Kuntaenemmistöisellä osakeyhtiöllä tarkoite-
25961: kiinnitysluottopankin, Suomen Hypoteekkiyh- taan 1 §:n 1 momentin osakeyhtiötä, jonka
25962: distyksen, luotto-osakeyhtiön tai Postipankin 1 osakkeista enemmän kuin puolet on kunnan,
25963: momentissa tarkoitetuille kunnallisille yhtei- kuntainliiton tai maakunnan omistuksessa.
25964: söille välittämiä ulkomaisia luottoja ja sellaisia
25965: valtion ja mainittujen luottolaitos~ten ottamia Tämä laki tulee voimaan päivänä
25966: ulkomaisia luottoja, joiden varoista on myön- kuuta 197 .
25967:
25968: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
25969:
25970: V. 0. Mäkinen. Timo Mäki. Pär Stenbäck. Mikko Vainio.
25971: Aulis Sileäkangas. Kaisu Weckman. Olavi Borg. Raino Westerholm.
25972: 566
25973:
25974: IV,129 . ..__ Toiv.al. n:o 166.
25975:
25976:
25977:
25978:
25979: Aalto ym.: Satunnaisen myyntivoiton verotuksen helpottamisesta
25980: kiinteää omaisuutta kunnalle myytäessä.
25981:
25982:
25983: iE d u s lk u n n a U e.
25984:
25985: Kiinteän omaisuuden satunnaisesta Iuovutuk- mas'ti nostamaan maan hintaa ja sitä kautta
25986: sesta saatu ~oitto on .voima'Ssa olevien verotus- myös asumiskustannuksia. Erityisesti valtionve-
25987: säl&mösten mulkaan verotettavaa tu[oa sekä ikun- rOt:uiksen progressiivisuus varku1ttaa tähän suun-
25988: nallis- että iVailltionverotulksessa. Luovutuksen taan.
25989: veronalaisuus ei O'le riipouvainen siitä ikeneil1e Jotta kuntien mahdollisuuksia pitää maan-
25990: 1uovutus tapahtuu. hinnat kohtuullisina voitaisiin edistää, ltuHsi
25991: Eräistä omaisuuden [uovutuksista saadun voi- säätää verovapaaksi se voitto, joka saadaan kiin-
25992: ton väliaikaisesta verovapaudesta annetun lain teän omaisuuden satunnaisesta Tuovultuksesta
25993: (342/61) säännöslten mukaan satunnaisesta ku'nna1le vapaaehtoisin kaupoin.
25994: myyntivoi,tos:ta tosin ei veroteta, mi:käH :kiinteä Edel~ämainitun säännölksen hyväbymise:llä ei
25995: omaisuus 1uovutetaan tatdooitukseen, ~ohon vas- voida !katsoa Ollevan mi•tään lkäytänno11is'tä mer-
25996: taanotitaja on oikeutettu lunas!tamaan tällaista Htystä valtion verotu1oihin.
25997: omaisuutta. Kä~tännössä ovait useat !kunnalle ta-
25998: pahtuneet !kiinteistön myynnit ~ee't tällä pe- Tämän vuoksi ehdotamme edellä olevaan vii-
25999: rustee1!la verovapaita. Sen seikan se'llvtttäminen, taten eduskunnain ihy:väiks)1ltltäväksi •toivomuksen,
26000: voiko !kunta, milkäH vapaaehtoista kauppaa ei
26001: synny, saada kyseessä dlevan kiiniteistön omis- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen·
26002: tukseensa p~kOilunastulkseJila, on kuitenkin piteisiin, että se voitto, joka on saatu
26003: useissa !tapauksissa vaikeaa. Usein on kysymys kiinteän omaisuuden satunnaisesta luo-
26004: tu11kintaedmielisyyksistä, jot1ka saadaan ratkais- vutuksesta kunnalle vapaaehtoisin kau-
26005: tuiksi vasta aikaa vievän valitusmenettelyn poin, sääåettäisiin kokonaan tai ainakin
26006: kautta. puoliksi verovapaaksi.
26007: Nyikyinen jätjestelmä on omiaan kohituutto-
26008: He!lsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
26009:
26010: Lyyli Aalto. Eero Salo. Lasse Lehtinen.
26011: V. 0. Mäkinen. Antti Pohjonen. Salme Myyryläinen.
26012: Leo Kohtala.
26013: 567
26014:
26015: IV,l.30.- Toiv.al. n:o 167.
26016:
26017:
26018:
26019:
26020: Ahde ym.: Yhteiskunnan ohjauksen tehostamisesta yritystoimin-
26021: nan si;oittumispäätöksiä tehtäessä.
26022:
26023:
26024: E d u s k u n n a 11 e.
26025:
26026: Yhteiskunnallisten muutosten vauhti nopeu- Edellä kuvatunlaisen teollisuuden jatkuva
26027: tui huomattavasti 1960-luvun loppua kohden. keskittyminen Etelä-Suomeen johtuu pääasiassa
26028: Muutosprosessin seurauksena lisääntyi myös siitä, että yksityiset yritykset pyrkivät tekemään
26029: alueiden välinen eriarvoisuus. Erityisen selvinä sijoittumistaan sekä tuotantonsa laatua ja mi-
26030: tuntuivat nopeutuneen alueellisen kehityksen toitusta koskevat päätöksensä liiketaloudellisesti
26031: mukanaan tuomat ongelmat maamme kehitys- mahdollisimman tehokkaasti. Tällöin tulevat
26032: alueilla. Havainnollisena, joskin verraten kar- huomioon otetuiksi vain yrityksille koituvat kes-
26033: keana osoituksena eri alueHla tapahtuneen ke- kittyneisyyden ja suurtuotannon edut. Yksityis-
26034: hityksen eroista voidaan pitää sitä, että kehitys- tåloudellisissa laskelmissa jäävät sen sijaan huo-
26035: alueiden väestömäärä aleni vuonna 1970 ennak- mioon ottamatta kasautumisen yhteiskunnalle
26036: kotietojen mukaan noin 40 700 hengellä eli aiheuttamat moninaiset haittavaikutukset ku-
26037: noin 1.9 % samaan aikaan kun Teollisuus-Suo- ten sosiaalisen eriarvoisuuden syveneminen, ym-
26038: men väkiluku nousi lähes 16 500 hengellä eli päristön pilaantuminen, tungos- ja autioitumis-
26039: 0.6 %. ilmiöt ja niihin liittyvä erilaisten palveluva-
26040: On selvää, että eri alueitten välillä vallitse- rusteiden (asunnot, koulut, sairaalat, tiet jne.)
26041: vat kehityserot aiheutuivat monista eri syistä. hukkakäyttö toisaalla ja puute sekä ylikysyntä
26042: Eräänä keskeisimmistä voidaan kuitenkin pitää toisaalla, joista koituvat huomattavat kustan-
26043: teollisuuden erilaista kehittymistä eri alueilla. nukset siirtyvät yhteiskunnan kannettaviksi.
26044: Teollisuustilaston ennakkotietojen mukaan teol- Kun yrityssektorin kehittäminen perustuu
26045: lisuuden tarjoamien työtilaisuuksien määrä li- valtaosaltaan pelkästään yrityskohtaisiin suun-
26046: sääntyi vuonna 1969 koko maassa noin nitelmiin ja tapahtuu näin ollen ilman yhteis-
26047: 28 500:Ua eli noin 6.4 %, kehitysaluelääneissä kunnan taholta harjoitettua tehokasta ohjausta
26048: noin 11 500:lla eli noin 9.9 % ja Teollisuus- ja koordinointia yhteiskunnan muiden sektorei-
26049: Suomessa noin 17 OOO:lla eli 5.1 %. Yhtä lisä- den suunnitelmiin, on käynyt selvästi ilmi,
26050: työpaikkaa kehitysalueilla vastasi 1.5 lisätyö- ettei pelkästään markkinamekanismin säätelemä
26051: paikkaa Teollisuus-Suomessa. Vuonna 1970 vas- muutosprosessi pysty ratkaisemaan alueitten vä-
26052: taavalla tavalla arvioitujen teollisuustyöpaikko- liseen eriarvoisuuteen liittyviä ongelmia, vaan
26053: jen määrä lisääntyi koko maassa noin 31 400:lla se on pikemminkin kärjistämässä niitä. Eräät
26054: eli 6.6 %, kehitysaluelääneissä noin 9 200:lla viime aikoina teollisuuden sijoittamisesta käy-
26055: eli 7.2 % ja Teollisuus-Suomessa noin dyt kiivaat väittelyt ovat osoittaneet, miten han-
26056: 22 200:lla eli 6.4 %. Yhtä lisätyöpaikkaa ke- kalaa yhteiskunnan taholta tuleva ohjaus voi
26057: hitysålueilla vastasi näin ollen jo 2.4 lisätyö- olla myös valtiojohtoisen teollisuuden kohdalla.
26058: paikkaa Teollisuus-Suomessa. Samalla nämä keskustelut ovat paljastaneet, mi-
26059: Jo pelkästään edellä olevien esimerkkien va- ten vähän teollisuuden liittymisestä yhteiskun-
26060: lossa voidaan todeta, ettei teollisuuden viime tapolitiikan eri lohkoihin tiedetään.
26061: vuosina tarjoamien lisätyöpaikkojen alueittai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
26062: nen jakautuma ole likipitäenkään vastannut esi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26063: merkiksi kehitysalueiden elinkeinoelämän edis-
26064: tämiselle asetettavia tavoitteita. Lisäksi tämä että hallitus ryhtyisi pikaisesti valmis-
26065: ristiriita näyttää vain pahenevan teollistumisen telemaan sellaista lainsäädäntöä, jonka
26066: nopeutuessa. avulla yhteiskunta voi nykyistä tehok-
26067: 568 IV,130.- Yhteiskunnan ohjaus yritystoiminnassa.
26068:
26069:
26070: kaammin ohjata sekä yksityisen että val- mispäätösten yhteiskunnallisia ja alueel-
26071: tiojohtoisen yritystoiminnan sijoittumis- lisia vaikutuksia.
26072: päätöksiä sekä seurata näiden sijoittu-
26073: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
26074:
26075: Matti Ahde. Erkki Tuomioja. Aimo Ajo.
26076: Mauno Forsman. Antti Pohjonen. Uki Voutilainen.
26077: Pirkko Työläjärvi.
26078: 569
26079:
26080: IV,131.- Toiv.al. n:o 168.
26081:
26082:
26083:
26084:
26085: Ahde ym;: Teollisuuskyläkokeilun aloittamisesta Ka;aanin kau-
26086: pungissa.
26087:
26088:
26089: E d u s k u n n a II e.
26090:
26091: Kehitysalueiden neuvottelukunnan toimesta nuun elinkeinorakenteesta puuttuu kuitenkin
26092: on selvitelty mahdollisuuksia kokeiluluontoi- keskisuuri teollisuus.
26093: sesti perustaa ns. keskitettyjä teollisuustiloja eli Kajaanin kaupunki on Kainuun kiistaton pal-
26094: teollisuuskyliä kehitysalueille. Kehitysalueiden velu- ja hallintokeskus ja se on samalla maakun-
26095: neuvottelukunta antoi tällaisen kokeilun aloit- tatason palvelukeskus. Kajaanin kaupungin asu-
26096: tamista tarkoittavan esityksen valtioneuvostolle kasluku on yli 20 000, mutta kun huomioidaan
26097: vuoden 1971 keväällä. Valtioneuvosto sisällyt- se, että Kajaanin maalaiskunnan keskustaajama
26098: tikin asiaa koskevan maininnan vuoden 1972 rajoittuu välittömästi kaupungin keskustaan,
26099: tulo- ja menoarvioesitykseen, jossa todetaan, niin Kajaania voidaan täysin perustellusti pitää
26100: että "Kehitysaluerahasto Oy tai sen toimesta 30 000 asukkaan keskuksena.
26101: perustettava tytäryhtiö voi käyttää enintään 5
26102: milj. markkaa teollisuuskylien rakentamiseen, Kajaani sijaitsee Kainuun alueen eteläosassa
26103: mikäli suoritettavat selvitykset osoittavat keski- valtatie n:o 5:n varressa. Myös maantieyhteydet
26104: tetyn teollisuusrakentamisen tarkoituksenmu- sinne ovat hyvät. Kajaaniin on myös päivittäi-
26105: kaiseksi toimintamuodoksi." Teollisuustilojen nen [entoyhteys Paitaniemen lentokentän
26106: rakentamiseen liittyviä kysymyksiä selvitellään kautta, joka sijaitsee noin 10 kilometrin päässä
26107: edelleen kehitysalueiden neuvottelukunnan toi- kaupungin keskustasta. Kentän koko ja laatu
26108: mesta. Selvittelyn kohteena on mm. mahdollis- sallivat kaikenlaisen lentoliikenteen ja Kajaa-
26109: ten teollisuustilojen sijaintipaikkaan liittyvät niin on tietenkin myös rautatieyhteys. Auto-
26110: ongelmat. maattinen puhelinyhteys Kajaaniin avautuu tal-
26111: Teollisuustilan perustamisella tulisi tähdätä vella 1972.
26112: kehitysaluepolitiikan tehostamiseen siten, että Kainuun työttömyysaste on jo useita vuosia
26113: nimenomaan niille alueille, joilta muuttoliike ollut maan suurimpia. Työvoimaviranomaisilta
26114: on ollut suurta ja joilla työllisyysongelmat ovat saatujen viimeisten tietojen mukaan kortistai-
26115: vaikeita, tulisi pyrkiä luomaan uusia teollisia tujen työttömien määrä oli Kajaanin kaupungin
26116: työpaikkoja tapahtumassa olevan negatiivisen seudulla joulukuussa 1971 noin 700 henkilöä,
26117: kehityksen hidastamiseksi. Toisaalta on selvää, joista naisia noin 400. Todellinen työvoimare-
26118: että tuotannon kehittymis- ja toimintaedellytys- servi on edellistä huomattavasti suurempi. Työ-
26119: ten turvaamiseen on kiinnitettävä riittävästi paikkojen riittämättömyyden vuoksi muutti
26120: huomiota. Kajaanin kaupungin voidaan katsoa Kainuun talousalueelta väestöä pois vuosina
26121: täyttävän mm. edellä mainitut sijoituskriteerit. 1969-1970 noin 5 000 henkeä.
26122: Lisäksi sen valitsemista teollisuuskylän kokeilu- Kainuun talousalueen palvelukeskuksena
26123: paikaksi pudltaa mm. seuraavat seikat: Kajaanissa on hyvin monipuolista ja kehitty-
26124: Kajaanin kaupunki kuuluu I kehitysaluevyö- nyttä kaupallista toimintaa. Kouluolot Kajaa-
26125: hykkeeseen ja sen vaikutusalueen, Kainuun, nissa ovat monipuoliset. Kaupungissa toimii
26126: asukasluku on yli 100 000. Elinkeinoista muo- varsinaisen kansakoululaitoksen ohella kolme
26127: dostavat maa- ja metsätalous pääosan. Teollis- yliopistoon johtavaa oppikoulua. Kauppaoppi-
26128: tamisaste on alhainen. Varsinaista suurteolli- laitos, jonka laajennushanke on parhaillaan vi-
26129: suutta ovat ainoastaan Kajaani Oy:n teollisuus- reillä, keskusammattikoulu, teknillinen koulu,
26130: laitokset Kajaanissa. Maakunnan omia tarpeita sairaanhoitajaopisto, talouskoulu sekä kotiteol-
26131: palvelevaa pienteollisuutta on myös, mutta Kai- lisuuskoulu ja kansalaisopisto.
26132: 72 156/72
26133: 570 IV,l31.- Teollisuuskyläkokeilu Kajaanin kaupungissa.
26134:
26135:
26136: Lasten päivähoito on Kajaanissa järjestetty vestointeja. Kajaanin kaupunki kuuluu II kal-
26137: sikäli hyvin, että kaupungilla on lastentarha- leusluokkaan ja kaupungin kantokykyluokka
26138: paikkoja niin paljon, että määrä vastaa 24 % on5.
26139: kaikista lastentarhaikäisistä lapsista. Lastentar- Kainuun talouselämän voimakkaaksi kehi-
26140: hapaikkoja on kaupungeissa yleensä noin 5- tyssysäykseksi muodostuu Kostamus-projekti,
26141: 15 % lastentarhaikäisistä lapsista. Kajaanin mikäli se tulee toteutumaan tämänhetkisten
26142: kaupungissa on myös aloitettu valvottu lasten suunnitelmien mukaisena. Se antanee myös
26143: päivähoito, joten tässä suhteessa Kajaanin kau- mahddllisuuden perustaa uusia yrityksiä ja laa-
26144: punki pystyy tarjoamaan erittäin hyvät palve- jentaa yrittäjätoimintaa. Syytä on kuitenkin jo
26145: lukset. Sairaanhoidon suhteen todettakoon, että tässä vaiheessa nähdä ajankohta, jolloin Kosta-
26146: Kajaanissa on äskettäin valmistunut erittäin mus-hanke on tullut toteutetuksi. Rakentami-
26147: ajanmukainen keskussairaala. nen sitoo huomattavia määriä työntekijöitä. Jos
26148: Kainuun 600-paikkainen keskusammatti- Kostamus-hankkeen toteuttamisaikana ei luoda
26149: koulu ja siellä järjestetyt työllisyyttä edistävät uusia työpaikkoja, niin projektin valmistuttua
26150: ammattikurssit luovat perustan työvoiman kou- työttömyys ja muuttoliike alueelta kasvavat
26151: lutukselle. Keväällä 1972 aloittaa toimintansa suuriksi. Teollisuuskylähanke olisi Kostamus-
26152: 160-paikkainen Kajaanin ammattikurssikeskus. projektin menestyksekkään toteuttamisen ja
26153: Kajaanin kauppaoppilaitoksessa on järjestetty jo sen vaikutusten hyödyntämisen kannalta vält-
26154: pitemmän ajan erilaatuisia kursseja. Kauppa- tämätön.
26155: oppilaitoksen laajentaminen antaa myös hyvät Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
26156: mahdollisuudet yrittäjäkoulutustoiminnan aloit- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26157: tamiseksi, mistä suunnitelmat ovat jo vireillä.
26158: Kajaanin pa!lveluvarustuksessa on vapaata ka- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26159: pasiteettia teollisuuden ja asutuksen kasvulle, teollisuuskyläkokeilun aloittamiseksi
26160: mikä vähentää teollisuuskylän edellyttämiä in- Kaiaanin kaupungissa.
26161: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
26162:
26163: Matti Ahde. Mauno Forsman.
26164: Ville Tikkanen. Pirkko Työläjärvi.
26165: 571
26166:
26167: IV,1.32.- Toiv.al. n:o 169.
26168:
26169:
26170:
26171:
26172: Ahde ym.: Lapin talouselämän ja luonnonkäytön yleissuunnitel-
26173: masta.
26174:
26175:
26176: E d u s k u n n a 11 e.
26177:
26178: Metsätasetoimikunta on äskettäin jättänyt teessa Metsätasetoimikunnan mietinnössä esite-
26179: Kauppa- ja teollisuusministeriölle mietintönsä tyt suunnitteet merkitsisivät niiden mahdolli-
26180: niistä mahddllisuuksista, jotka Lapin metsäva- suuksien mitätöintiä, joihin Lapin teollisuustoi-
26181: rat tarjoavat puunjalostusteollisuuden laajenta- mikunta on osamietinnössään 4 rakentanut
26182: miseksi tässä läänissä. Lausunnossaan toimi~ suunnitelmat Lapin luonnonalueiden matkailu-,
26183: kunta toteaa, että mikään sen tarkastele- retkeily- ja ulkoilukäytöstä. Näillä viimeksimai-
26184: mista vaihtoehtoisista metsänkäsittely- ja met- nituilla käyttömahdollisuuksilla on nähtävissä
26185: sänparannusohjelmista ei kytkene kestävästi ta- vuosikymmenien ja vuosisatojen kuluessa ole-
26186: kaamaan metsätaloudelle sen tarvitsemaa laaje- van kasvavaa merkitystä, minkä vuoksi niitä ei
26187: nevaa raaka-ainepohjaa. Tästä syystä toimi- pitäisi uhrata parin Jähimmän vuosikymmenen
26188: kunta viittaa mahdollisuuteen, että Lapin ja ongelmien hoitamisen yhteydessä. Lisäksi on
26189: Koillis-Suomen kaikki hakkuukypsät puustot huomattava Metsätasetoimikunnan toteavan,
26190: hakattaisiin 30-40 vuodessa, minkä jälkeen ettei voimakkaita hakkuita Lapissa voida mis-
26191: paikallista metsäteol!lisuutta voimakkaasti supis- sään tapauksessa aloittaa ennen kuin on selvi-
26192: tettaisiin. Tämä edellyttäisi, että väestön elin- tetty, mitä biologisia ja klimaattisia seurauk-
26193: keinorakenne olisi tämän siirtymävaiheen aikana sia niistä on.
26194: saatu siinä määrin muuttumaan, että luopumi- Metsätasetoimikunnan suunnitteiden ja La-
26195: nen perinteellisistä elinkeinoista olisi mahdol- pin teollisuustoimikunnan suunnitelmien väli-
26196: lista. Tällaisten metsäpääomaan kohdistuvien nen ristiriitaisuus osoittaa selvästi tarpeen laa-
26197: laajojen hakkuiden aikana syntyisi runsaasti tia Lapin talouselämän ja luonnonkäytön yleis-
26198: avohakkuualoja, joiden uudistamiseen ei ole sie- suunnitelma.
26199: men- ja taimimateriaa1in saannin vaikeuden Edellä esitetyn perusteeNa ehdotamme edus-
26200: vuoksi mahdollisuuksia. Täten Lapin luonto kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26201: muuttaisi perusluonnettaan ja muuttuisi maise-
26202: mallisesti ankeaksi. Muutokset vaikuttaisivat että hallitus asettaisi toimikunnan
26203: epäedullisesti porotalouden harjoittamiseen ja laatimaan Lapin talouselämän ja luon-
26204: estäisivät matkailuun ja retkeilyyn perustuvien nonkäytön yleissuunnitelman.
26205: palveluelinkeinojen kehittymisen. Tässä suh-
26206: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
26207:
26208: Matti Ahde. Eero Lattula. Pirkko Työläjärvi.
26209: Mauno Forsman. Erkki Tuomioja. Aimo Ajo.
26210: Antti Pohjonen.
26211: 572
26212:
26213: IV,133.- Toiv.al. n:o 170.
26214:
26215:
26216:
26217:
26218: Ahde ym.: Huonerakentamisessa tarvittavien valmisteiden han-
26219: kinnan keskittämisestä kehitysalueille.
26220:
26221:
26222: E d u s k u n n a 11 e.
26223:
26224: Valtion varoja on sijoitettu sadoHle kehitys- Kehitysalueiden vajaatyöllisten jo olemassa
26225: alueiden etupäässä pienille yrittäjille heidän har- olevien tuotantolaitosten piiriin olisi ilman
26226: joittamansa tuotannon koneistamiseksi ja ratio- uusinvestointeja sijoitettavissa pääosa em. vuo-
26227: nalisoimiseksi. Valtio antaa myös neuvontaa tuiseen 50 milj. markan suuruiseen summaan
26228: näille tuotannon harjoittajille. Näiden yritys- sisältyvien rakennusmateriaalien tuotannosta.
26229: ten mahdollisuudet valmistaa nykyisin alansa Tämä antaisi vakituisen työpaikan vähintään
26230: tuotteita ovat moninkertaiset niiden menekkiin 1 200 työntekijälle em. ammateissa.
26231: verrattuna. Tällaisia tuotteita ovat mm. raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
26232: nusten ovet, ikkunat, karmit, kiinteät ja irtai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26233: met kalusteet, sementti- ja kivituotteet, pelti-
26234: sepäntuotteet ym. rakennuksissa tarvittava puo- että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi~
26235: livalmis- tai valmismateriaali. menpiteisiin valtion rahoittamassa huo-
26236: Toisaalta valtio rakentaa urakoitsijoilla vuo- nerakentamisessa tarvittavien erilaisten
26237: sittain yksin huonerakennuksia 120 milj. mar- puolivalmis- ja valmismateriaalien han-
26238: kan rahasummaa vastaavalla määrällä sekä asun- kinnan keskittämiseksi kehitysalueiden
26239: tolainaittaa arava-tuotantoa, jonka kokonais- pien- ja keskisuurelle teollisuudelle nii-
26240: määrä nousee 1 200 milj. markkaan vuodessa. den tuotannon turvaamiseksi ja kehitys-
26241: Nämä tekevät yhteensä 1 320 milj. mk vuo- alueiden työllisyyden parantamiseksi.
26242: dessa. Edellä iueteltujen rakennusmateriaalien
26243: osuus tästä summasta on vähintään 50 milj. mk
26244: vuodessa.
26245: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
26246:
26247: Matti Ahde. Antti Pohjonen.
26248: Mauno Forsman. Pirkko Työläjärvi.
26249: Eero Lattula. Aimo Ajo.
26250: Erkki Tuomioja. Uki Voutilainen.
26251: 573
26252:
26253: IV,134.- Toiv.al. n:o 171.
26254:
26255:
26256:
26257:
26258: Ahde ym.: Aluepoliittisen suunnitteluorganisaation perustami-
26259: sesta.
26260:
26261:
26262: E d u s k u n n a 11 e.
26263:
26264: Aluepoliittisen suunnittelun sekavuus ja te- alaisesti eli suuntaamaila tukitoimenpiteitä lä-
26265: hottomuus keskushallinnon tasolla on jo kauan hes yksinomaan yksityistä tuotantoa edis-
26266: ollut tiedossa. Samaan aikaan kuitenkin jatku- tämään.
26267: vasti tehdään aluepoliittisesti merkittäviä pää- Paitsi organisaatioiden sekavuus niin aluepo-
26268: töksiä eri hallinnonhaaroilla koordinoimatta liittista suunnittelua kuten keskushallinnon
26269: niitä mitenkään toistensa kanssa. suunnittelua yleensäkin haittaa liian vähäiset
26270: Nykyisin aluepoliittista suunnittelua suorit- henkilöresurssit sekä pienet tutkimusmäärä-
26271: tavat lähinnä kehitysalueiden neuvottelukunta, rahat.
26272: taloudellinen suunnittelukeskus, valtakunnan- Mikäli aluepoliittista suunnitteluorgani-
26273: suunnittelutoimisto ja sisäasiainministeriön kaa- saatiota ei saada pikaisesti uudistetuksi, on sel-
26274: voitus- ja rakennusasiainosasto. Kuitenkaan mil- vää, että tähänastinen sattumanvarainen ja koor-
26275: lekään em. suunnitteluelimistä ei ole uskottu dinoimaton päätöksenteko jatkuu.
26276: vastuuta koko maata koskevan kokonaisvaltai- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
26277: sen suunnittelun suorittamisesta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26278: Aluepoliittisesti merkittäviä sektoreita ovat
26279: esim. maa- ja metsätalouspolitiikka, teollisuus- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
26280: politiikka, asuntopolitiikka, työvoimapolitiikka menpiteisiin sellaisen aluepoliittisen
26281: ja raha- ja finanssipolitiikka. Näin ollen lähes suunnitteluorganisaation perustami-
26282: kaikella valtionhallinnossa tehtävällä päätöksen- seksi, ionka suunnittelualueena on koko
26283: teolla on alueellisia vaikutuksia. Tähänastisen maa ;a ioka kykenee valmistelemaan
26284: kehitysaluepolitiikan tehottomuuden eräs syy yleisten yhteiskuntapoliittisten tavoit-
26285: on ollutkin se, että kehitysalueiden olosuhtei- teiden pohialta vaihtoehtoisia aluepoliit-
26286: siin on pyritty vaikuttamaan liian kapea- tisia tavoitteita päätöksentekiiöille.
26287: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
26288:
26289: Matti Ahde. Eero Lattula. Aimo Ajo.
26290: Ville Tikkanen. Erkki Tuomioja. Uki Voutilainen.
26291: Mauno Forsman. Antti Pohjonen. Leo Kohtala.
26292: Pirkko Työläjärvi.
26293: 574
26294:
26295: IV,135.- Toiv.al. n:o 172.
26296:
26297:
26298:
26299:
26300: Ahde ym.: Julkisuusperiaatteen soveltamisesta maamme talous-
26301: elämässä.
26302:
26303:
26304: E d u s k u n n a 11 e.
26305:
26306: Maassamme talouselämän •tuntemus on ylei- harrastusta ko. yhtiöille itselleenkin myijnte~en
26307: sön keskuudessa huomattavasti vähäisempi kuin merkityksen omaavan tiedotustoiminnan tehos-
26308: useimmissa muissa kehittyneissä teollisuus- tamiseen. Yleiseltä kannalta ei kuitenkaan tä-
26309: maissa. Meitä korkeammalla teollistumisasteella mä ditä. Mikäli 1ulkisuusperiaate saadaan liike-
26310: olevissa maissa on lainsäädännöllä ja muutenkin salaisuuksia lukuunottamatta ~ohdonmukaisem
26311: erityisesti osakeyhtiömuotoisiin yr~tyksiin, mit- min .toteutetuksi on mahdollisuus saada myös
26312: kä ylittävät määrätyn suuruusrajan, jo kauan arvokkaita osviittoja maamme talouspolitiikan
26313: sovellettu paljon suurempaa julkisuutta kuin kehittämiselle siten, että taloudellinen kasvu,
26314: mitä meillä yleensä noudatetaan. Lukuisissa täystyöllisyys ja maamme kansainvälinen kil-
26315: maissa suuret yhtiöt ovat katsoneet jo omankin pailukyky voidaan paremmin turvata. Koska
26316: etunsa vaativan suuren yleisön mahdolUsimman k} symys on sangen laajakantoineo .tulisi asia
26317: hyvää informointia k.o. laitoksen toiminnasta kuitenkin selvittää esimerkiksi komiteassa mis-
26318: jättäen tiedotustoimintansa clkopuolelle vain sä on tilaisuus käyttää kansantaloudellista, lii-
26319: varsinaiset liikesalaisuudet. Avoin ja hyvä tiedo- ketaloudellista, kirjanpidollista, tilastollista ja
26320: tusto~minta on ollut omiaan rakentamaan luot- juridista asiantuntemusta. Luonnollisestikin
26321: tamusta sekä suuren yleisön että myös iko. yh- myöskin talouselämän ja työmarkldnajär.jestö-
26322: tiön työläisten ja toimihenkilöiden keskuudessa. jen tulisi saada jo asian valmisteluvaiheessa
26323: Tä:llainen ju1kisuus on katsottu tärkeäksi suu- tuoda esille kantansa.
26324: remman kansanvaltaisuuden kannalta talouselä- EdeHä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
26325: mässä. Myöskin pitemmälle !kehittyneissä teolli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26326: suusmaissa on siten voitu edistää oman osake-
26327: pääoman lisäämistä. Suuri yleisö on tuntenut että hallitus selvityttäisi ensi tilassa
26328: enemmän iuottamusta osakesijoituksiin nähden, miten iulkisuusperiaatetta voitaisiin laa-
26329: kun ·sillä on mahdollisimman yksityiskohtaiset ;emmin liikesalaisuuksia lukuunotta·
26330: sekä luotettavat tiedot. Viime vuosma jotkut matta soveltaa matJmme talouselämässä.
26331: yhtiöt maassamme ovat osoittaneet ilahduttavaa
26332: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
26333:
26334: Matti Ahde. Antti Pohjonen. Uki Voutilainen.
26335: Mauno Forsman. Pirkko Työläjärvi. Salme Myyryläinen.
26336: Erkki Tuomioja. Aimo Ajo. Leo Kohtala.
26337: 575
26338:
26339: IV,136.- Toiv.al. n:o 173.
26340:
26341:
26342:
26343:
26344: Ajo }'lll.: Kemin maalaiskunnan dolomiittimalmin käyttöön otta-
26345: misesta.
26346:
26347:
26348: E d u s k u n n a 11 e.
26349:
26350: Lapin malmivarojen tutkiminen on saanut vostoiminnan aloittaminen jo mauutun esiin-
26351: viime vuosina yhä suurempia määrärahoja. Tu- tymän ylösottamiseksi olisi eräs keino estää
26352: lokset myöskin osoittavat, että tutkimukset maasta muutto.
26353: ovat dlleet kannattavia. Kemin maalaiskun- Edellä esitetyn perusteella ehdot~e edus-
26354: nasta on tutkimuksien tuloksena löytynyt koh- kunnan hyväksyttäväksi toivomtllksen,
26355: talaisen suuri dolomiittiesiintymä. Asiantun-
26356: tijoiden mukaan löytö edellyttäisi tai antaisi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel-
26357: ainakin mahdollisuuden kaivostoiminnan aloit- vityttämään ne mahdollisuudet, ;oiden
26358: tamiseksi. Kun maasta muutto on Lapista tuloksena Kemin maalaiskunnassa esiin-
26359: ollut varsin suurta, olisi valtiovallan pyrittävä tyvä dolomiittimalmi voitaisiin ottaa
26360: tämä estämään kaikin mahdomsin keinoin. Kai- tuottavaan käyttöön.
26361: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
26362:
26363: Aimo Ajo. Mikko Jok~.
26364: 576
26365:
26366: IV,137.-Toiv.al. n:o 174.
26367:
26368:
26369:
26370:
26371: Antila ym.: Tilapäisten postinkantajien ja -asemanhoitajien toi-
26372: mien muuttamisesta ylimääräisiksi tai vakinaisiksi.
26373:
26374:
26375: E d u s k u n n a 11 e.
26376:
26377: Postiasemanhoitajien ja postinkantajien ase- autoa, joiden kustannuksiin palkka suurelta
26378: ma on ollut jo pitkän aikaa huono. Näitä toi- osalta kuluukin.
26379: mia on useissa tapauksissa hoidettu jopa 20 Edelliseen viitaten ehdotamme kunnioitta-
26380: vuotta tilapäisinä •toimina, jolloin niiden hoita- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26381: jat jäävät osattomiksi niistä eduista, joita yli- sen,
26382: määräisten ja vakinaisten toimien hoitajille
26383: kuuiuu. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel-
26384: Postiasemanhoitajien palkkaus on huomatta- laisiin toimiin, että pitkän aikaa tila-
26385: vasti .toimistonhoitajien palkkausta huonompi, päisinä hoidetut postiasemanhoitajien
26386: vaikka nämä toimet ovat sekä työmäärältään ja postinkantajien toimet muutettaisiin
26387: että vastuullisuudeltaan verrattavissa toisiinsa. vakinaisiksi tai ylimääräisiksi ja että
26388: Maalaiskirjeenkantajan ansiot jäävät useim- näiden ammattiryhmien palkkaus koro-
26389: miten alle minimitoimeentulorajan, vaikka tettaisiin työmäärän mukaiseksi ja aina-
26390: matkat ovat pitkät, tiet useinkin kehnoja ja kin kohtuulliseen toimeentuloon riittä-
26391: postin määrä on jatkuvasti kasvanut. Näin väksi.
26392: ollen heidän on pakko käyttää mopedia tai
26393: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1972.
26394:
26395: Pentti Antila. Rainer Lemström.
26396: Lauri Linna. Mikko Vainio.
26397: Matti Asunmaa. Pekka Vennamo.
26398: Aune Mänttäri. A. R. Sainio.
26399: 577
26400:
26401: IV,138.- Toiv.al. n:o 175.
26402:
26403:
26404:
26405:
26406: Antila ym.: Toimenpiteistä valtion kuljetustarpeiden tyydyttämi-
26407: seksi ammattiautoilijain palveluksin.
26408:
26409:
26410: E d u s k u n n a 11 e.
26411:
26412: Ammattiautoilijat ovat joutuneet monin pai- Luonnollisestikaan tätä järjestelyä ei saa to-
26413: koin taloudelliseen ahdinkoon huimasti nous- teuttaa jo palkatun kuljetus- ja huoltohenkilö-
26414: seen kustannustason ja heikon työllisyystHan- kunnan kustannuksella, vaan siirtymisen tulisi
26415: teen takia. Turun ja Porin läänissä oli kuorma- tapahtua
26416: autojen työllisyys v. 1969 74.5 prosenttia ja - kuljetustarpeen kasvaessa,
26417: henkilövuokra-autojen vastaavasti 51 prosent- - henkilökunnan vähetessä luonnollista tie-
26418: tia. Muuallakaan maassamme ei tämä tilanne tä taikka
26419: ole parempi. - siittäen henkilökuntaa muihin tuottavim-
26420: Autoilijat ovat eri yhteyksissä esittäneet ve- piin tehtäviin entisin palkkaeduin.
26421: toomuksia uusien liikennelupien rajoittamiseksi. Sama koskee myös maansiirto- ja kaivu-
26422: Tämä keino vaikuttaa tilanteeseen kuitenkin yms. työkoneita, koska niiden suhteen kustan-
26423: verrattain hitaasti ja autoilija-pienyrittäjät jou- nuserot ovat vastaavaa luokkaa ynnä koneura-
26424: tuvat edelleenkin jatkuvasti kärsimään. koitsijain ·työllisyystilanne varsin huono. Mai-
26425: Paljon tehokkaampi keino asiantilan piikai- nituHla perusteilla ehdotamme kunnioittaen
26426: seksi korjaamiseksi olisi lopettaa valtion eri eduskunnan hyväksyttäväksi .toivomuksen,
26427: työvirastojen ja laitosten ajoneuvohankinnat
26428: toistaiseksi kokonaan ja siirtyä käyttämään että hallitus toistaiseksi kieltäisi
26429: ammatt1autoilijain palveluksia yhä enenevässä kaikki valtion ajoneuvo- ja työkonehan-
26430: määrin valtion kuljetustarpeen tyydyttämi- kinnat sekä näitä varten tarkoitettujen
26431: seksi. suojien ja huoltotilojen rakentamisen,
26432: Sen lisäksi, että autoilijain työllisyys para- ryhtyisi pikaisiin toimenpiteisiin yli-ikäi-
26433: nee, säästetään tällä keinoin valtion varoja sen kaluston poistamiseksi sekä antaisi
26434: erittäin huomattavia summia, koska ammatti- työvirastoille ja laitoksille tarpeelliset
26435: autoilijain veloitus on vain murto-osa valtion ohjeet yksityisen auto- ja työkoneka-
26436: autojen todellisista kokonaiskustannuksista. luston käyttämisestä.
26437: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1972.
26438:
26439: Pentti Antila. Matti Asunmaa. Rainer Lemström.
26440: Lauri Linna. Aune Mänttäri. Mikko Vainio.
26441:
26442:
26443:
26444:
26445: 73 156/72
26446: 578
26447:
26448: IV,1.39.- Toiv.al. n:o 176.
26449:
26450:
26451:
26452:
26453: Aro ym.: Porotalouden verotuksen uudistamisesta.
26454:
26455:
26456: E d u s k u n n a 11 e.
26457:
26458: Maatalouden tuloveron uudistuksen yhtey- torikeikka on kallis työväline, jota tarvitaan
26459: dessä on lähdetty periaatteesta, jonka mukaan paljon ja joka runsaassa käytössä kuluu no-
26460: verotus tapahtuisi todellisesta tulosta ja vähen- peasti. Myös poromiesten olisi päästävä tulon
26461: nyksinä otettaisiin huomioon todelliset vähen- hankkimisesta aiheutuvien kustannusten osalta
26462: nykset. Tätä periaatetta ei kuitenkaan nouda- samaan asemaan muiden kanssa.
26463: teta poronomistajan verotuksessa, vaan verotus Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
26464: perustuu edelleen pääluvusta riippuvaan ar- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26465: viointiin. muksen,
26466: Porotaloudessakin on siirrytty nykyaikaan ja
26467: porojen paimentamisessa on mm. moottorikel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26468: kan merkitys huomattava. Verotus ei kuiten- porotalouden verotuksen uudistamiseksi
26469: kaan huomioi lainkaan tätä poromiehen kan- niin, että tähänastista paremmin huo-
26470: nalta varsin tärkeää työvälinettä. Ei ole oikeu- mioitaisiin mahdollisuudet vähentää tu-
26471: denmukaista, että poromiehelle ei anneta oi- lon hankinnasta aiheutuneet kustvmnuk-
26472: keutta laskea verotuksessa hyväkseen mm. ko- set verotettavasta tulosta.
26473: neista aiheutuvia menoja. Nimenomaan moot-
26474: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
26475:
26476: Pirkko Aro. Olavi Borg. Irma Toivanen.
26477: 579
26478:
26479: IV,140.- Toiv.al. n:o 177.
26480:
26481:
26482:
26483:
26484: Aro ym.: Koulutus- ja opintovähennyksen ikärajan nostamisesta
26485: valtionverotuksessa ja ulottamisesta kunnallisverotukseen.
26486:
26487:
26488: Ed u s k u n n a 11 e.
26489:
26490: Valtion verotuksessa myönnetään nykyisten rovuoden kevät- tai syyslukukaudella, jolloin
26491: säännösten mukaan koulutusvähennys jokaisesta he jäävät ilman tätä vähennysoikeutta, mitä
26492: 17-20 vuotiaasta verovuonna vähintään seit- yleisesti pidetään epäkohtana. Edellä mainittu
26493: semän kuukautta säännöllistä opetusta saa- lainkohta olisikin muutettava siten, että myös
26494: neesta lapsesta. Opiskelija saa itse suorittaa ne opiskelijat, joiden opiskeluaika verovuonna
26495: työtulostaan opintovähennyksen, mikäli hänen jää laissa mainittua 7 kuukautta lyhyemmäksi,
26496: huoltajansa eivät ole voineet tehdä koulutus- olisivat näissä tapauksissa oikeutettuja osittai-
26497: vähennystä. seen koulutus- tai opintovähennykseen. Edelly-
26498: Vähennyksiin oikeuttavat ikärajat eivät enää tyksenä olisi kuitenkin, että opiskelu olisi edel-
26499: vastaa todellisuutta. Pääosa varsinkin korkea- lisenä vuonna ollut tai tulisi verovuotta seu-
26500: kouluissa ja teknillisissä oppilaitoksissa annet- raavana vuonna olemaan laissa sanotun määrä-
26501: tavasta opetuksesta tapahtuu 18-26 ikävuo- ajan mukalista.
26502: sien välillä. Kahdenkymmenenyhden vuoden Opiskelijoiden verorasituksen keventäminen
26503: ikäraja jättää korkeampiasteisissa oppilaitoksis- liittyy itse asiassa kaikkien pienituloisten liian
26504: sa opiskelevat huonompaan asemaan, koska tä- ankaraan verotukseen maassamme. Jatkuva in-
26505: mänkaltainen opiskelu tapahtuu valtaosaltaan flaatio on pienentänyt useimpien verotuksessa
26506: vasta mainitun ikävuoden jälkeen. Suuri osa sallittavien vähennysten merkitystä. Perusvä-
26507: opi&kelijoista jää tältä osin vaille suoranaisia hennysten pienuus varsinkin on epäoikeuden-
26508: opintoverohelpotuksia. Koulutus- ja opintovä- mukainen niitä opiskelijoita kohtaan, jotka jou-
26509: hennyksiin oikeuttava ikäraja olisikin korotet- tuvat itse rahoittamaan opintonsa. Tästä syystä
26510: tava 24 vuoteen. olisi koulutus- ja opintovähennys ulotettava
26511: Tulo- ja omaisuuwerolain 29 §:n 1 momen- myös kunnallisverotukseen.
26512: tin 9 kohdan mukaan on koulutus- ja opinto- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
26513: vähennysten myöntämisen edellytyksenä mm., taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26514: että asianomainen opiskelija on verovuoden ai-
26515: kana saanut vähintään seitsemän kuukauden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26516: aian säännöllistä ja täyttä opetusta. Monet koulutus- ;a opintovähennyksen ikärajan
26517: opiskelijat saavat kuitenkin asevelvollrisuuden, nostamiseksi 24 vuoteen ja vähennys-
26518: kurssien alkamisaikojen ym. heistä riippumatto- oikeuden ulottamiseksi myös kunnallis-
26519: mien syiden vuoksi tällaista opetusta vain ve- verotukseen.
26520: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
26521:
26522: Pirkko Aro. Olavi Borg. Irma Toivanen.
26523: 580
26524:
26525: IV,141.- Toiv.al. n:o 178.
26526:
26527:
26528:
26529:
26530: Aro ym.: Poronhoitoon käytettävien moottorikeikkojen poltto-
26531: aineveron poistamisesta.
26532:
26533:
26534: E d u .s k u n n a 11 e.
26535:
26536: Tekniikan !kehitys on tuonut omat ongel- Toisaalta taas kustannusten peittämiseksi ei saa-
26537: mansa myös Lappiin. Sen vaikutukset on havait- teta porojen kokonaismäärääkään nostaa, koska
26538: tavissa aina niinkin perinteellisessä ammatissa tällöin ei laidunta enää riitä tarpeeksi. On
26539: kuin poronhoidossa. Suhteellisen lyhyessä ajassa muistevtava lisäksi, että poronhoidon piiristä
26540: on moottorikelkasta muodostunut varsin käyttö- lähtemään joutuva on usein vailla muuta am-
26541: ke1po1nen ja käytetty työväline poronhoidossa. mattita1toa ja hänen hakeutumisensa yleisille
26542: Vuonna 66/67 oli moottorikeikkoja suoritetun työmarkkinoille nykyisenä työttömyysaikana
26543: tutkimuksen mukaan poromiesten käytössä jo on varsin vaikeaa. Tästä syystä olisikin iöydet-
26544: yhteensä 335 kappaletta. Tällä hetkellä luku tävä sellaisia keinoja, joilla poromiesten asemaa
26545: lienee aina 400-500. saatettaisiin helpottaa.
26546: Käytäntö on osoittanut, että mikäli yksi poro- Tällä hetkellä valtio perii moottorikelkoissa
26547: mies paliskunnasta hankkii roottorikelkan työ- käytettävästä polttoaineesta vastaavan veron
26548: välineekseen, on toisten seurattava esimerkkiä. kuin muidenkin ajoneuvojen polttoaineista.
26549: Mikäli joku ei tätä tee, 1ää hän auttamatto- Tätä on pidettävä suoranaisena epäoikeuden-
26550: masti toisista jälkeen. Toisaalta on todettu, että mukaisuutena poromiestä kohtaan. Samanaikai-
26551: mikäli tokan suuruus kasvaa yli 500 on edessä sesti kun esim. maatilalla saadaan käyttää trak-
26552: varsin pian jo toisen roottorikelkan hankinta. toreissa verovapaata polttoainetta, joutuu poro-
26553: Kelkan hankinta tietää poromiehelle tuntuvaa mies maksamaan kalliin veron. On iaskettu,
26554: menoerää. On laskettu, että esim. 6 henkisen että polttoaineveron vuotuinen ·osuus on poro-
26555: perheen osalta toimeentulo edellyttää yleensä pääomassa n. 10 poroa. Mikäli polttoainevero
26556: vähintään 300 poron tokkaa. Moottorikelkan poistettaisiin moottorikeikkojen polttoaineen
26557: hankinta aiheuttaa n. 50-60 poron vähen- osalta, tietäisi se vastaavas-ti n. 10 poron ver-
26558: nyksen ja mi>käli huomioidaan vuosittainen ran lisää tuloa poromiehen kukkaroon. Omalta
26559: tästä aiheutuva pääomaa vähentävä vaikutus, osaltaan se olisi siis helpottamassa poromiehen
26560: merkitsee moottorikelkan hankinta kokonai- toimeentuloedellytyksiä. Moottorikeikkojen
26561: suudessaan jopa 2-300 poron vajauksen poro- polttoaineen verovapautta puoltavat siksi useat
26562: miehen takkaan moottorikelkan käyttöikää syyt ja valtiontaloudellisesti se merkitsisi niin
26563: kohti. Pulmallinen kysymys on myös sikäli, että vähän, että verovapauteen olisi mitä pikimmin
26564: olosuhteet pyrkivät suosimaan sellaisia joilla päästävä.
26565: on varaa ja mahdollisuutta kasvattaa tokkaansa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26566: Huonommassa taloudellisessa asemassa olevalle nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26567: moottorikeikka merkitsee jopa tulotason heik- muksen,
26568: kenemistä.
26569: Mikäli tokan suuruutta ei pystytä nostamaan, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26570: joutuu asianomainen poromies hakeutumaan poronhoitoon käytettävien moottori-
26571: muualle, yleisill.e työmarkkinoille korvatakseen keikkojen polttoaineen polttoaineveron
26572: moottorikelkan aiheuttamat kulut sitä kautta. poistamiseksi.
26573: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
26574:
26575: Pirkko Aro. Olavi Borg. Irma Toivanen.
26576: 581
26577:
26578: IV,142.-Toiv.al. n:o 179.
26579:
26580:
26581:
26582:
26583: Aro ym.: Asunto-obligaatiolainan liikkeelle laskemisesta asunto-
26584: tuotannon lisäämiseksi.
26585:
26586:
26587: E d u s k u n n a 11 e.
26588:
26589: Viimeaikoina olemme selvästi havainneet, kiihokkeita rahan houkuttelemiseksi wokta-
26590: että kokonaiskansanta'louden kehitykseen on asuntotuotantoon. Keskustelujen piiriin tul-
26591: asuntokysymyksellä keskeinen osuus. Voidaan lut ikäy·ttökelpoinen ehdotus on asunto-obli-
26592: väittää, että asuntopula leikkasi: nyt jo laskuun gaatioitten avulla tapllhtuva varojen keräämi-
26593: kääntyneeltä ikorkeasuhdanteelta siivet. Asunto- nen. On kuitenkin huomattava, että nykyiset
26594: pula kohdistui pääasiassa vuokra-asuntoihin. valtion obligaatiot eivät ole käyttökelpoisia
26595: Vuokra-asuntojen puute on pitkäaikaisten asuntotuotantoon, sillä korkea korko ja laino-
26596: laiminlyöntien tulos. Asuntopolitiikkamme ly- jen lyhytaikaisuus tekevät niiden käytön mah-
26597: hytjänteisyys saa kantaakseen suurimman vas- dottomaksi asuntotuotannossa. Olisikin löydet-
26598: tuun nyky·dlanteesta. Verohuojennuslakien tävä uusia houkuttimia noin kymmenen vuo-
26599: päättymisen jälkeen ei ole kyetty kehittämään den obligaatioille esim. sitomalla niiden arvo
26600: mitään uutta ja näitä lakeja korvaavaa järjes- johonkin kiinteistöön ja myöntämällä niille
26601: telmää, dkä vuokra-asuntojen tuotanto dle verovapaus.
26602: määrällisesti vastannut tarvetta. Nykyisten val- Edellä olevaan vii.taten ehdotamme eduskun-
26603: tion .asuntolainojen mahdollistama tuotanto ei nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26604: ole riittävä, vaan vuokra-asuntotuotantoon oli-
26605: sikin saatava nykyistä enemmän varoja myös että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
26606: muualta. Kymmenen vuotta sitten voimassa piteisiin asuntotuotannon lisäämiseksi
26607: olleiden veronhuojennuslakien epäkohdat ovat tutkimalla tm~hdollisuuksilllaskea mark-
26608: tiedossamme ja siksi olisikin löydettävä uusia .leinoille erityinen asunto-obligaatiolaina.
26609: Helsingissä 15 pä1vänä helmikuuta 1972.
26610:
26611: Pirkko Ar.o. Olavi Borg. Seppo WeRerluad.
26612: Aili Laitiflen. Kerttu Hemati. Pekka Tatjaone.
26613: Irma· Toivanen.
26614: 582
26615:
26616: IV,14.3.- Toiv.al. n:o 180.
26617:
26618:
26619:
26620: Aro ym.: Kotiapulaisen palkkauskulujen saattamisesta vähennys-
26621: kelpoisiksi verotuksessa.
26622:
26623:
26624: E d u s k u n n a 11 e.
26625:
26626: Tulo- ja omaisuusverolain 26 §:n mukaan ve- lyttää ammattinsa ja vähentää siten valtion so-
26627: rovelvollisella on oikeus verotettavista tulois- siaalimenoja, sen avulla voidaan toteuttaa YK:n
26628: taan vähentää tietyt tulon hankinnasta aiheutu- ihmisoikeuksien julistusta kaikkien kansalaisten
26629: neet kustannukset. Niinpä esim. ·toimittaja saa oikeudesta työhön, se työllistää sekä perheen-
26630: vähentää kirjoituskoneensa kuoletus- ja huolto- äidin että kodinhoitajan ja tukee täten aktii-
26631: kulut. Erityisesti sellaisissa lapsiperheissä, joissa vista työllisyyspolitiikkaa. Tässä kohden vero-
26632: molemmat aviopuolisot käyvät ansiotyössä tai tuspolitiikka on kuitenkin täydellisessä risti-
26633: joissa on vain yksi perheenhuoltaja, voidaan riidassa työllisyys- ja sosiaalipolitiikan kanssa.
26634: koti- ja päiväapulaisen palkkauskulujen katso.1 Perheenhuoltajalla, jolla on kotiapulainen, on
26635: myös kuuluvan tulon hankinnasta aiheutuviin kailcki lakisääteiset työnantajan velvollisuudet,
26636: kustannulcsiin, mutta näitä kuluja verovelvolli- mutta ei mitään oilkeuksia, ts. hän maksaa apu-
26637: nen d kuitenkaan saa vähentää. Tämä on epä- laisensa puolesta tarvittavat työnantajan so-
26638: kohta, joka on ollut arvostelun kohteena jo mo- siaaliturvamaksut, mutta ei saa vähentää hä-
26639: nia vuosia, mutta aina näihin asti se on torjuttu nen palkkauskuluiaan veroilmoituksessaan, ku-
26640: sillä perusteella, ettei ole mitään syytä verotus- ten muut työnantajat. Tästä seuraa epäkohtana
26641: teitse tukea niin hyvässä taloudellisessa ase- mm. se, että verotusta kiertääkseen työnantaja
26642: massa olevia perheitä, joilla on varaa pitää koti- merkitsee apulaisen verokirjaan vain osan hä-
26643: apulaista. Kun arvostelu tätä verotusepäkohtaa nen tulois·taan, mikä puolestaan heikentää apu-
26644: vastaan on viime aikoina suuresti lisääntynyt, laisen sosiaaliturvaa. Lisäksi apulaisen palk-
26645: johtuu se siitä, että kotiapulaisen palkkaami- kaan menevät raha:t joutuvat kaksinkertaisen
26646: seen johtaneet •syyt ja seuraukset ovat nyt aivan verotuksen kohteeksi, mistä epäkohdasta yleen-
26647: vastakkaiset kuin parikymmentä vuotta sitten. sä pyritään pääsemään irti.
26648: Nyt on ensisijaisesti kysymys siitä, että elinkus- Työllisyyspoliittisesti olisi suurta merkitystä
26649: tannusten kalleuden vuoksi molempien aviopuo- ensiksikin sillä, että ammattikoulutuksen hank-
26650: lisoiden on käytävä ansiotyössä ja tästä puo- kinut perheenäiti tai yksinäinen perheenhuol-
26651: lestaan seuraa, et-tä kodinhoitotehtävien hoita- taja voisi apulaisen avulla- säilyttää ammattinsa
26652: miseen tarvitaan ulkopuolista apua. Koska 2/3 ja toiseksi sillä, että täten tarjoutuisi sosiaafi-
26653: lapsiperheiden äideistä käy ansiotyössä, on ko- sesti nykyistä parempi mahdollisuus sekä työl-
26654: dinhoitoavun tarve edtyisen polttava juuri lap- listää että samalla kouluttaa nuorta työvoima-
26655: siperheissä. Yhteiskunnan tukema lasten päivä- ikäluokkaa, joka hakee paikkaansa .työmarkki-
26656: hoito pystyy nykyisellään ja vielä kauas tulevai- noilla.
26657: suuteen korvaamaan vain pienen osan edes koh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26658: tuullisesta tarpeesta, joten vanhempien on py- nioittavasti eduskunnan hyväksyJttäväksi toivo-
26659: rittävä voimiensa mukaan löytämään henkilö- muksen,
26660: kohtaisia ratkaisuja. Koti- ja päiväapulaisen pi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26661: täminen on yksi kansantaloudellisesti kehitys- menpiteisiin kotiapulaisen palkkausku-
26662: kelpoinen vaihtoehto, kun sitä katsotaan ny- lujen saattamiseksi vähennyskelpoisiksi
26663: kyistä laajempaa taustaa vasten. Se tarjoaa kou- verotuksessa.
26664: lutuksen saaneille äideille mahdollisuuden säi-
26665: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
26666:
26667: Pirkko Aro. Olavi Borg. Irma Toivanen.
26668: 583
26669:
26670: IV,144.- Toiv.al. n:o 181.
26671:
26672: Asunta ym.: Tutkimuksen suorittamisesta raittius- ja alkoholi-
26673: poliittisten näkökohtien huomioon ottamisesta virvoitusjuo-
26674: mien valmisteveroa määrättäessä.
26675:
26676: E d u s k u n n a 11 e.
26677: Maassamme harjoitetulle alkoholipolitiikalle Minkään juoman kohdalla ei hinnan muodostu-
26678: on ollut ominaista pyrkimys kulutuksen ohjaa- miseen vaikuta vain vapaa markkinatalous, siis
26679: miseen väkevistä juomista mietoihin. Vaikka kysyntä j,a tarjonta. Ka1kkien juomien osalta
26680: väkevien juomien kokonaiskulutusta ei olekaan hinta määräytyy huomattavalta osalta tulleista,
26681: onnistuttu supistamaan, kulutuksen kasvu on erityismaksuista tai erityishinnoista, joista jul-
26682: pääasiassa kohdistunut miedompiin alkoholijuo- kinen valta lopullisesti päättää.
26683: miin. Niinpä viinien kulutus oli vuonna 1958 Tutkimuksissa on todettu, että tehokkaan al-
26684: 4.3 milj. litraa ja vuonna 1970 19.1 milj. lit- koholipoliti~kan on pyrittävä alkoholijuomieti
26685: raa. Mallasjuomien kulutus oli vuonna 1958 ~arjonnan tarkoituksenmukaiseen viisaaseen su-
26686: 29.6 milj. litraa ja vuonna 1970 200.6 milj. pistumiseen. Määrätietoisella hintapolitiikalla
26687: litraa. Huomatvava on ollut myös virvoitusjuo- voidaan ratkaisevasti vaikuttaa alkoholijuomien
26688: mien kulutuksen kasvu. Niitten kulutuksen ol- tarjontaan sekä kysynnän määrään ja raken-
26689: tua vuonna 1958 53.8 mi1j. litraa se oli vuonna teeseen. Samat tekijät vaikuuarvat myös alko-
26690: 1970 188.4 milj. litraa. holittomien juomien kulutukseen. Käsityksem-
26691: Kansanraittiuden kannalta on erittäin suota- me mukaan olisi tutkittava, miten virvoitusjuo-
26692: vaa, että alkoholittomien juomien kulutus on maverotusta muuttamalla mahdollisesti voitai-
26693: mahdollisimman suuri. Sen vuoksi on pidettävä siin lisätä alkoholittomien juomien :lrulutusta ja
26694: valitett:wana sitä, että vuoden 1968 alussa ki- ennenkaikkea virvoitusjuomien.
26695: veilnäisvesien valmistevero nostettiin 7.5 pen- On pelättävissä, että virvoitusjuomien vai-
26696: nistä litralta 20 penniin litralta, ja makeiden misterveron korotus tulee supistamaan niiden
26697: virvoitusjuomien valmistevero 15 pennistä lit- kulutusta tai ainakin heikentämään ·kulutuksen
26698: ralta 20 penniin li~ralta. kasvua. Mikäli muiden juomien, lähinnä mallas-
26699: Virvoitusjuomien hintajoustosta ei ole pe- juomien, hinnoissa ei tapahdu vastaavia koro-
26700: nisteellisia tutkimuksia suoritettu, mutta tuksia, saattaa OS'a tähän asti virvoitusjuomiin
26701: haastattelujen ja erään saksalaisen artikkelin kohdistuneesta kulutuksesta suuntautua alkoho-
26702: perusteella virvoitusjuomien hintajousten voi- lipitoisiin juomiin.
26703: daan arvioida olevan it.seisarvoltaan yksi tai Edellä olevan perusteella esitämme eduskun-
26704: sitä hiukan pienempi. Kysyntä pienenee siis n!}n hyväksyttäväksi toivomuksen,
26705: yhtä nopeasti tai hitaammin kuin hinta nou-
26706: see. Juomien hinnanmuutoksen vaikutus kulu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26707: tukseen on muutosta seuraavina lähi1kuukausina menpiteisiin tutkimuksen suorittamisek-
26708: voimakkaampi kuin pysyväksi jäävä vaikutus. si siitä miten raittius- ;a alkoholipoliit-
26709: Kuten on voittl osoittaa, hinta ja hinnan tiS'et näkökohdat tulisivat riittävästi
26710: vaihtelut vaikuttavat ratkaisevasti kulutuksen huomioonoietuksi virvoitusjuomien val-
26711: vaihteluihin ja kulutuksen yleiseen suuntaan. misteveroa määrättiiessä.
26712: Helsingissä 4 päWänä helmikuuta 1972.
26713:
26714: Mikko Asunta. Antero Juntumaa. Matti Järvenpää.
26715: Raino Westerholm. Mauri Seppä. Eero Lattula.
26716: Veikko J. Turunen. Pentti Mäki-Hakola. Rainer Lemström.
26717: Aune Salama. Aili Vaittinen. Sakari Knuuttila.
26718: Uki Voutilainen. Anna-Liisa Linkola. Eeva Kauppi.
26719: Hannes Volotinen. Sylvi Saimo. Antero Salmenkivi.
26720: Uljas Mäkelä. Olavi Ronkainen. Sami Suominen.
26721: Irma Toivanen. Kuuno Honkonen. Kullervo Rainio.
26722: T. I. Vartia. Matti Hokkanen.
26723: 584
26724:
26725: IV,145.- Toiv.al. n:o 182.
26726:
26727:
26728:
26729:
26730: Björklund ym.: Aikakauslehtien kuljetusmaksujen alentamisesta.
26731:
26732:
26733: E d u s k u n n a 11 e.
26734:
26735: Elokuun 5 päivänä 1971 annetulla asetuksella det ( 67 kpl), erilaiset poliittiset lehdet ( 48
26736: siirrettiin 4-7 kertaa vuodessa ilmestyvien kpl), edellä mainittuihin ryhmiin kuulumatto-
26737: aikakauslehtien kuljetusmaksut lehtitaksan mu- mat lehdet ( 13 kpl).
26738: kaan suoritettavista ns. toistuvasti ilmestyvien Monet niistä lehdistä, joiden julkaiseminen
26739: osoitteellisten julkaisujen taksan mukaan suo- on vaarantunut, ovat tärkeitä, usein taloudelli-
26740: l'i~ettaviksi. Muutos merkitsi näiden lehtien sissa vaikeuksissa toimivien mutta merkittävää
26741: osalta kuljetuskustannusten kohoamista keski- työtä suorittavien järjestöjen, eturyhmien ja
26742: tnäärin 260 % :lla. Kuljetusmaksujen muutok- pienryhmien tiedonvälityskanavina. Tästä syystä
26743: sen kohteeksi joutuneeseen lehtiryhmään kuu- niiden julkaisuedellytykset on turvattava. Toi-
26744: luu kaikkiaan 650 aikakauslehteä, joista 506 on saalta liike-elätnän suhdetoimintalehdille ei leh-
26745: varsinaisia aikakauslehtiä muiden ollessa ilmais- titaksasta koituvan kuljetustuen myöntäminen
26746: jakeluna jaettavia eri yritysten suhdetoiminta- ole perusteltavissa.
26747: lehtiä. Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
26748: Tiimä kuljetustaksan muutos on aiheuttanut kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26749: suuria taloudellisia vaikeuksia useille sen koh·
26750: teeksi joutuneille varsinaisille aikakauslehdille, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26751: joiden julkaisuedellytykset näin ovat joutuneet 4-7 kertaa vuodessa ilmestyvien aika-
26752: '1.\hanalaisiksi. Kyseiset aikakauslehdet jakautu· kauslehtien kuljetusmalmtien pfJlflutta-
26753: vat seuraavien cyhmien kesken: opiskelija· ja miseksi kiireellisesti aikaisemmin wl-
26754: opistolehdet ( 48 kpl), tieteelliset lehdet ( .H linneeseen lehtitaksan piiriin kuitenkin
26755: kpl), sosiaalisten järjestöjen (invalidijä*stö- niin, ettei lehtitaksan mukaan suoritet-
26756: jen yms. lehdet ( 82 kpl) , harrastus- ja kulttu.uri- tava kuljetusmaksu koskisi lehtiä. joi-
26757: lehdet ( 96 kpl), jatkokoulutukseen ja ammat- den pinta-alasta yli 50 % on suoraa tai
26758: tiin liittyvät lehdet ( 119 kpl), hengelliset leh- välillistä mainontaa.
26759: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
26760:
26761: 1.-C, Björklund. Lauha Männistö. Helvi Niskanen.
26762: Kalevi Kiviatö. Mirjam Tuominen. Anna..Liisa Jokinen.
26763: Aulis Juvela. Veikko Saarto. Matti Järvenpää.
26764: Niilo Koskeaoiet:ni. Pauli Räsänen.
26765: 585
26766:
26767: IV,146.- Toiv.al. n:o 183.
26768:
26769:
26770:
26771:
26772: Borg ym.: Pienteollisuuslainojen myöntämisestä ammattimaisen
26773: kuorma-autoliikenteen kuorma-autojen hankintaan.
26774:
26775:
26776: E d u s k u n n a B e.
26777:
26778: Pienyrittäjinä joutuvat ammattimaisen kuor- hin tarkoitettuja määrärahoja korotettaisiin
26779: ma-autoliikenteen harjoittajat investointiensa yh- tätä tarvetta vastaavasti. Tällöin olisi eih.kä il-
26780: teydessä turvautumaan huomattavassa määrin meistä, että tätä varten tulisi perustaa erityi-
26781: velkarahoitukseen. Täl1öin he joutuvat kohtuut- nen näiden lainojen jaosta huolehtirva laina-
26782: tomien rahoituskulurasitteiden alai.siksi. Esi- rahasto ja että takaisin marksetut lainat tulisi
26783: me.cldksi kuljetuskaluston uusintojen tapahtues- ohjata palautuvaksi em. rahastolle, jolloin ra-
26784: sa ns ..osamaksuluottoa käyttäen kohoavat si- haston IainanantomahdolHsuudet vakiintuisivat
26785: ten aiheutuvat korko- ja rahoituskulut yli 20 ja myös vuosittain paranisivat. Lainojen takaus-
26786: prosentin. Tällaista velkapääoman korko- ja ra- menettely tulisi saada mahdollisimman jousta-
26787: hoituskulurasiteua on pidettävä kohtuuttoman vab;i.
26788: suurena ja asettaakio se tuohon !tahoitusmuo- Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
26789: toon turvautumaan joutuvat äärimmäisen ko- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26790: valle koetukselle. Näistä syistä ja nimenomaan
26791: siksi, että erittäin moni ammattimaisen liiken- että hallitus ryhtyisi kiireesti valmis-
26792: teen kuorma-autoilija joutuu turvautumaan telemtUJn lainsäädännön uudistamista
26793: juuri tuohon rahoitusmahdoHisuuteen, onkin niin, että pienteollisuuslainojen myöntä-
26794: ammattimaisen liikenteen kuorma-autoilijain minen myös ammattimaisen liikenteen
26795: piirissä koettu kärjistyneinä ne vaikeudet, jot- kuorma-autojen hankinttMn tulisi mah-
26796: ka yrittäjätoimen harjoittamisessa välttämättö- dolliseksi ja että pienteollisuuslainoihin
26797: mät kuljetuskaluston uusimistoimenpiteet tuo- tarkoitettuja määrärahoja korotettaisiin
26798: vat aina tullessaan. tätä tarvetta vastaavasti ja että näiden
26799: Ammattimaisen liikenteen kuorma-autoilijain lainojen jakoa varten perustettaisiin eri-
26800: aseman heLpottamiseksi olisikin välttämätöntä, tyinen rahasto, kuten tämän aloitteen
26801: että pienteollisuuslainojen saanti myös heille perusteluissa esitetään.
26802: mahdoHistettaisiin ja että pientedllisuuslainoi-
26803: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
26804:
26805: Olavi Borg. Aili Laitinen.
26806: Irma Toivanen. Pirkko Aro.
26807:
26808:
26809:
26810:
26811: 74 156/72
26812: 586
26813:
26814: IV,147.- Toiv.al. n:o 184.
26815:
26816:
26817:
26818:
26819: Borg ym.: Valtion ja kuntien palveluksessa olevien palkkausetu-
26820: jen yhtenäistämisestä.
26821:
26822:
26823: E d u s kun n a 11 e.
26824:
26825: Valtion ja kuntien palveluksessa olevilla tila- ilmaiseksi valtiolle verrattuna vastaaviin vaki-
26826: päisillä tai sopimussuhteessa työskentelevillä on naisiin toimiin ja virkoihin.
26827: huomattavia eroja palkka- ja ,sosiaa:lisissa eduis- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
26828: sa verrattuna vakinaisessa virassa tai toimessa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26829: oleviin. Esimerkiksi heiltä puuttuvat ikälisät, muksen,
26830: matka- ja päivärahaperusteet ovat heikommat
26831: jne. Kun kuitenkaan työn määrän ja laadun, että hallitus ryhtyisi kiit'e'ellisesti toi-
26832: sen vastuullisuuden sekä koulutuksen ja koke- menpiteisiin, joilla valtion ja kuntien
26833: muksenkaan osalla ei useasti ole mitään eroja, palveluksessa tilapäisessä tai sopimus-
26834: on vallitsevaa tilannetta pidettävä vähintäänkin suh~eessa oleville taataan samat palkka-,
26835: kohtuuttomana. Käytännössä tämä merkitsee matka- ja päivärahaedut kuin vastaa-
26836: sitä, että yli 15 vuotta esim. valtiolla työsken- vassa vakinais<essa toimi- tai virkasuh-
26837: nellyt on jäänyt vaille kaikkia viittä ikälisää ja teessa olevalle.
26838: siis itse asiassa työskennellyt joka 4:s vuosi
26839: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
26840:
26841: Olavi Borg. Aili Laitinen.
26842: Irma Toivanen. Pirkko Aro.
26843: 587
26844:
26845: IV,148.- Toiv.al. n:o 185.
26846:
26847:
26848:
26849:
26850: Borg ym.: Paloautojen polttoaineista maksetun veron palautta-
26851: misesta.
26852:
26853:
26854: E d u s kun n a 11 e.
26855:
26856: Maamme palontorjunnan perustan ovat muo- mikä vain on mahdollista. Tällöin kasvaa myös
26857: dostaneet ja mudostavat suurelta osalta vielä- polttoaineen kulutus normaalista.
26858: kin vapaaehtoisin voimin toimivat vapaapalo- Siitä huolimatta että palokunnat tekevät va-
26859: kunnat. Niiden jäsenistö muodostuu tähän paaehtoista työtä yhteiskunnan suojelemiseksi
26860: työhön syvällistä mielenkiintoa tuntevasta ja tuhoisilta tulipaloilta, yhteiskunta palkitsee va-
26861: vapaaehtoisesta palontorjuntatyöstä innostu- paapalokuntatoimintaa polttoaineverolla. Olisi-
26862: neista voimista. Koska vapaapalokunnat muu- kin mitä kiireimmin päästävä siihen, että vapaa-
26863: tenkin kamppailevat taloudellisissa vaikeuksissa, palokunnat ja laitospalokunnat oikeutettaisiin
26864: on kaikki se apu, mitä yhteiskunnan toimesta käyttämään verovapaata polttoainetta. Pelkoa
26865: sille voidaan vain järjestää erikoisen tervetul- siitä, että verovapaata polttoainetta käytettäi-
26866: lutta. Vapaapalokunnan talous lepää monesti siin väärin ei luonnollisestikaan ole olemassa.
26867: suurimmalta osalta ellei kokonaankin palokun- Joka tapauksessa olisi lähdettävä siitä, että va-
26868: nan oman aktiviteetin varassa. Omatoimisesti paapalokuntien ja laitospalokuntien paloautojen
26869: ovat useimmat palokunnat saaneet hankkia polttoaineiden vero palautettaisiin asianomai-
26870: itselleen paitsi sammutusvälineistön myös kai- sille.
26871: ken muun tarvitsemansa kaluston alkaen palo- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
26872: autoista ja ambulansseista saakka. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26873: Vapaapalokuntien toiminnan taloudellisia
26874: vaikeuksia on tuntuvasti lisäämässä useinkin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26875: suhteellisen suuriksi nousevat polttoainekustan- vapaapalokuntien ja laitospalokuntien
26876: nukset. Suurten ja raskaiden paloautojen polt- paloautojen polttoaineista maksetun ve-
26877: toaineenkulutus on useissa tapauksissa suhteel- ron palauttamiseksi takaisin palokun-
26878: lisen huomattava, sillä joudutaanhan hätätilan- nille.
26879: teen tullen ottamaan autosta irti kaikki se,
26880: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
26881:
26882: Olavi Borg. Aili Laitinen.
26883: Irma Toivanen. Pirkko Aro.
26884: 588
26885:
26886: IV,149.- Toiv.al. n:o 186.
26887:
26888:
26889:
26890:
26891: Borg ym.: Sokealie ja hänen oppaalleen valtionrautateillä myön-
26892: nettävästä alennuksesta.
26893:
26894:
26895: E d u s k u n n a 11 e.
26896:
26897: Nyky-yhteiskunnassa myös sokeat henkilöt Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
26898: joutuvat välttämättä matkustamaan hoitaessaan noittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26899: asioitaan. Koska sokea tarvitsee matkoillaan muksen,
26900: oppaan, hän joutuu maksamaan matkastaan
26901: kaksinkertaisen hinnan. Tässä suhteessa sokeat että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
26902: eivät ole tasa-arvoisia muihin kansalaisiin ver- piteisiin, ;otta sokea ;a hänen oppaansa
26903: rattuna. Lisäksi esim. opiskelijat ja kansan- saisivat 50 % alennuksen matkalipus-
26904: eläkkeen tukilisään oikeutetut saavat matkois- taan valtionrautateiltä.
26905: taan valtionrautateillä 50 % :n alennuksen.
26906: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
26907:
26908: Olavi Borg. Aili Laitinen.
26909: Irma Toivanen. Pirkko Aro.
26910: 589
26911:
26912: IV,l50.- Toiv.al. n:o 187.
26913:
26914:
26915:
26916:
26917: Borg ym.: Verovalitusten käsittelyn nopeuttamisesta lääninhalli-
26918: tuksissa.
26919:
26920:
26921: E d u s k u n n a 11 e.
26922:
26923: Verovalitusten käsittely lääninhallituksissa Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
26924: kestää nykyisin - eri syistä - liian kauan. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26925: Useat valitusprosessit ovat olleet vireillä jopa muksen,
26926: vuosia. Verotettavan toiminnan ja elinkeinon
26927: harjoittamisen kannalta - valituksen tekijät että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
26928: ovat varsin usein juuri elinkeinon harjoittajia menpiteisiin läänien verovalitusten kä-
26929: - tällainen avoin tila tuottaa suuria vaikeuk- sittelyprosessin nopeuttamiseksi niin}
26930: sia. Elinkeinotoiminnan häiriintymättömän jat- että ne voitaisiin käsitellä vähintään
26931: kumisen kannalta varmuus valitusprosessin vuodessa.
26932: tuloksesta pitäisi saada kohtuullisessa ajassa.
26933: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
26934:
26935: Olavi Borg. Aili Laitinen.
26936: Irma Toivanen. Pirkko Aro.
26937: 590
26938:
26939: IV,151.- Toiv.al. n:o 188.
26940:
26941:
26942:
26943:
26944: Borg ym.: Leimaveron perimisen lopettamisesta omassa käytössä
26945: olleen huoneiston hallintaan oikeuttavia osakkeita myy-
26946: täessä.
26947:
26948:
26949: E d u s k u n n a 11 e.
26950:
26951: Terveen asuntopolitiikan kannalta varsin käyttöön liittyvästä perustellusta asunnon vaih-
26952: merkittävä tekijä on joustava mahdollisuus siir- tamisesta, kyseistä verorasitetta voidaan pitää
26953: tyä pienemmästä asunnosta suurempaan perhe- kohtuuttomana ja joustavaa asuntopolitiikkaa
26954: koon muuttuessa. Sama asunnosta toiseen siir- estävänä seikkana.
26955: tymisen ongelma tulee eteen paikkakunnalta Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
26956: muuton yhteydessä, joka työvoiman liikku- nioittavasti edus<kunnan hyväksyttäväksi toivo-
26957: vuuden kasvaessa tulee yhä yleisemmäksi. muksen,
26958: Asunto-osakkeen myyntiä vaikeuttavat kuiten-
26959: kin useat, mm. verotusta koskevat määräykset. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
26960: Eräs täUainen on asunto-osakkeen myynnin yh- menpiteisiin asunto-osakkeiden myyntiä
26961: teydessä suoritettava 1.2 % :n suuruinen ns. koskevan verotuksen muuttamiseksi
26962: siirtoleimavero. Sellaisessa tapauksessa, jossa niin, että omassa käytössä olevaa asun-
26963: kysymys on työpaikan vaihdosta, perhekoon toa myytäessä ei kaupasta ~ittäisi
26964: muuttumisest·a tai muusta vastaavasta omaan siirtoleimaveroa.
26965: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
26966:
26967: Olavi Borg. Aili Laitinen.
26968: Irma Toivanen. Pirkko Aro.
26969: 591
26970:
26971: IV,152.- Toiv.al. n:o 189.
26972:
26973:
26974:
26975:
26976: Borg: Vähimmäispalkan verovapaudesta.
26977:
26978:
26979: E d u s k u n n a 11 e.
26980:
26981: UKK-sopimuksen yhteydessä säädettiin ns. sitä alemmat tulot kokonaan vapautettaisiin
26982: minimipalkkalaki, jonka perusajatuksena oli vä- verosta.
26983: himrnäistoimeentulon takaaminen jokaiselle työ- Edellä mainitun perusteella ehdotan kun-
26984: ikäiselle. Kun tämä palkkatulo on kuitenkin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26985: täysimääräisesti veronalaista tuloa, jää lain al- muksen,
26986: kuperäinen tarlroitus paljolti toteutumatta. Val-
26987: tiontalouden kannalta taas minimipalkkaa saa- että hallitus ryhtyisi kiireellitesti toi-
26988: vien osuus tuloveron kokonaistuotosta jää muu- menpiteisiin, joilla vähimmäispalkkalain
26989: tamaan prosenttiin. Minimipalkkalain tarkoitus mukaiset tulot vapautettaisiin kokon(1(Jf1
26990: voisi paremmin toteutua, jos sen mukaiset ja verosta.
26991: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
26992:
26993: Olavi Borg.
26994: 592
26995:
26996: IV,153.- Toiv.al. n:o 190.
26997:
26998:
26999:
27000:
27001: Borg ym.: Ruoveden ja Kurun kuntien siirtämisestä kehitys-
27002: alueiden II vyöhykkeeseen.
27003:
27004:
27005: E d u s k u n n a 11 e.
27006:
27007: Hämeen läänin pohjoisosissa sijaitsevat Ruo- keskimääräinen verotettu tulo asukasta kohti
27008: veden ja Kurun kunnat jäivät 30. 12. 1969 on jäänyt Ruovedellä ja Kurussa entistä enem-
27009: kehitysalueiden talouden edistämisestä annetun män jälkeen maan maataiskuntien keskiarvoista.
27010: lain (n:o 876) ulkopuolelle. Kysymyksessä on Niinpä Kurun kunta kuuluukin jo kehitys-
27011: ilmeinen epäkohta, joka lienee syntynyt paljolti alueen I vyöhykkeen useampien kuntien tapaan
27012: tahattomuuden tuloksena. Mainitut kunnat ovat 1. kantokykyluokkaan ja Ruovesi 3. kantokyky-
27013: elinkeinoedellytyksiltään selvästi kehitysaluei- luokkaan.
27014: siin kuuluvia. Esimerkiksi kehittyneisyyttä kos- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
27015: kevat vertailupistemäärät ovat Ruoveden ja nioittav,asti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27016: Kurun kohdalla selvästi alhaisempia kuin muksen,
27017: useilla kehitysalueen II vyöhykkeellä sijaitse-
27018: villa kunnilla. Erityisesti on käynyt ilmi se, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
27019: että kehitysaluelain voimaantulon jälkeen mai- miin kehitysalueiden talouden edistämi-
27020: nitut kunnat ovat menettäneet sellaista yritys- sestä 30 päivänä joulukuuta 1969 anne-
27021: toimintaa, joka muutoin olisi niihin hakeutu- tun lain muuttamiseksi siten, että Ruo-
27022: nut. Tämähän ei voi olla kehitysaluelain tar- veden ja Kurun kunnat tulisivat kehitys-
27023: koitus. Tämän seurauksena on mm. se, että aluelain II vyöhykkeeseen.
27024: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
27025:
27026: Olavi Borg. Valdemar Sandelin.
27027: 593
27028:
27029: IV,154.- Toiv.al. n:o 191.
27030:
27031:
27032:
27033:
27034: Borg: Kansaneläkettä vastaavan määrän vähennysoikeudesta pien-
27035: eläkeläisten verotuksessa.
27036:
27037:
27038: E d u s k u n n a 11 e.
27039:
27040: Työeläkkeiden verottaminen johtaa varsinkin alaisen työeläkkeen saajat tuntevat jäädessään
27041: pienten eläkkeiden kohdalla epäoikeudenmukai- kansaneläkkeessä vain perusosan varaan.
27042: siin tilanteisiin. Kansaneläkkeestä saa tällöin Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
27043: yleensä vain perusosan. Jos aviopuolisolla ei ole tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27044: lainkaan työeläkettä, kuten useassa tapauksessa sen,
27045: on laita, jää puolisoiden. henkeä kohti laskettu
27046: eläketulo jopa pienemmäksi kuin pelkän kan- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
27047: saneläkkeen varassa elävän henkilön, mikäli menpiteisiin pieneläkeläisten aseman pa-
27048: hän saa myös tukiosaa. Kun työeläke perustuu rantamiseksi niin, että työeläkkeestä
27049: pitkäaikaiseen työhön ja ansaintaan, jona ai- saisi verotuksessa vähentää kansaneläk-
27050: kana eläkekassamaksuja ja kansaneläkemaksuja keen täyttä määrää vastaavan osuuden
27051: on maksettu kymmeniä vuosia, on ymmärrettä- ;a vain tämän ylimenevää eläkkeen mää-
27052: vissä se katkeruus, jota monet pienen Veron- rää verotettaisiin.
27053: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
27054:
27055: Olavi Borg.
27056:
27057:
27058:
27059:
27060: 75 156/72
27061: 594
27062:
27063: IV,155.- Toiv.al. n:o 192.
27064:
27065:
27066:
27067:
27068: Borg ym.: Todellisen tulon verotuksen käyttöönottamisesta met-
27069: sätalouden ilkutuotannon verotusta uudistettaessa.
27070:
27071:
27072: E d u s k u n n a 11 e.
27073:
27074: Metsätalouden verotus on tähän asti ta- kuntien verotuloista on eram osin Suomea
27075: pahtunut pinta-alan ja metsämaan luontaisen erittäin suuri ja ratkaiseva. Nykyaikainen met-
27076: tuottokyvyn perusteella aivan eräitä merkityk- sänviljely ja korjuu edellyttää onnistuakseen
27077: settömiä poikkeuksia lukuunovtamatta metsi- suuria työaloja kerrallaan jne.
27078: kön iästä tai puupääomasta riippumatta, puhu- Edellä olevan perusteella on todettava, että
27079: mattakaan kyseisen vuoden tuloista. metsätalouden sinänsä tarpeellinen verouudis-
27080: Aivan viime vuosiin asti tämä on ollut tus on perusteellise&ti harkittava ja otettava
27081: melko välttämätöntä mm. kunnallisveron vuo- tavanomaista enemmän huomioon alan asian-
27082: sittaisen mahdollisimman tasaisen kertymän, tuntijoiden perustellut kannanotot. Periaat-
27083: puutavarakaupallisten suhdanteiden, luonnon- teessa voitaneen Suomessa lähinnä ulkomaisten
27084: olosuhteiden (tuhot, keli) ym. seikkojen takia. esikuvien muunnelmana ottaa seuraavanlainen
27085: Tätä menettelyä voidaan myös puolus·taa sillä, menettely käytäntöön:
27086: että näin on saatu turvattua metsätalouden - Hakkuusta ker.tyneet kantohintatulot on
27087: harrastus osassa omistajakuntaa, kun kansan- ostajan maksettava myyjän määräämään raha-
27088: .taloudelle ja sen kasvulle tärkeätä metsäntuo- laitokseen myyjän metsätilin kautta. Myyjän
27089: ton lisäystä on kantohintatulojen tkohdaila saa- suorittaman hankintatyön osuus on maksettava
27090: nut nauttia verovapaasti. erikseen eikä sitä saa kirjata metsätilille.
27091: Tänä päivänä tilanne on jo toinen, ja on - Metsämyyjän on vuosittain otettava met-
27092: aivan varmaa, että metsätalous ei enää ylei- sätiliitään vähintään 10 % edellisen vuoden
27093: sesti ole kannattavaa yks1tyistaloudellisessa mie- loppusaldon ja vuoden aikana tapahtuneiden
27094: lessä, joskin se näyttää huomattavaa tuloa, panojen summasta, jotka nostot verotuksessa
27095: mutta vain jo olemassa olevan puupääoman luetaan metsätalouden kyseisen vuoden brutto-
27096: myynnillä. Samankin paikkakunnan metsän· tuloksi.
27097: omistajain nykyinen todellinen ja vastainenkin - Tulosta saadaan vähentää kyseisen vuo-
27098: kantohintatulo vaihtelee erittäin suuresti juuri den todelliset rahamenot sekä mahdollisten
27099: metsikön iästä, puupääomasta ym. seikoista edellisinä vuosina suoritettujen metsätalouden
27100: .johtuen. perusparannusten vielä poistamattomat poistot
27101: Sekä tasapudlisuuden että vastaisen metsän- tietyn aikataulun mukaan.
27102: viljelyn .ja puuntuoton turvaamiseksi olisi met- - Verolautakunta voi anomuksesta myön-
27103: ·sätalouden aLkutuotannon verotus uudistettava tää oikeuden suorittaa useamman vuoden met-
27104: todellisen nettotulon mukaan suoritettavaksi sätililtä noston ·siten, että nosto jaetaan
27105: tai annettava metsänomistajalle oikeus oma- useammalle verovuodelle, jos verovelvollinen
27106: kohtaisesti ratkaista siiortyykö hän nettotulojen osoittaa ja käyttää nostetut varat omistajan
27107: mukaiseen verotukseen vai pitäytyykö hän kyseisen maa- ja metsätalousyksi!kön ulkoiseen
27108: edelleen vanhassa pinta-alaverotusjärjestelmässä. tai sisäiseen järkevään rationalisointiin.
27109: Uudistus ei kuitenkaan voi olla yhtäkkinen - Metsätilillä dlevat varat ovat vapaat
27110: ja suoraviivainen. On otettava huomioon useita omaisuusverosta.
27111: eri tekijöitä. Hintataso ja niinmuodoin tar- - Metsän omaisuusveroa määrättäessä ei
27112: jonta vaihtelee, kysyntä on lopulta melko puustoa huomioida.
27113: vakio. Työllisyyden pitäisi olla tasainen. Luonto Ehdotettu 10 vuoden enimmäisaika metsän-
27114: voi suorittaa "hakkuun". Sää voi estää tai myyntitulon kohdalla voi yhtäkkiä tuntua pit-
27115: vaikeuttaa !kuljetuksen. Metsätalouden osuus kältä mutta huomioonottaen metsätalouden
27116: IV,155.- Borg ym. 595
27117:
27118: kiertoaika 40-100 vuotta, se ei ole pitkä ja - pienviljelmät, on vapaata aikaa, ot,rian
27119: jo nyt mutta varsinkin tulevaisuudessa on hak- työn arvon poistokelpoisuus tietyin edellytyk-
27120: kuiden väli metsässä ja metsälässä yli 10 sin houkuttelisi "verovälttöön",
27121: vuotta. Myös tämä pitkältä tuntuva "näyttö- - "harrastelijaomistajat" (luku kasvaa no-
27122: ailka" esim. liukuvasti poistuvan pinta-alaveron peasti) suorituttaisivat hoitotyötä paikkakun-
27123: kanssa (10% vuodessa) samoin liukuvasti nan väellä tai itse vapaa-aikoinaan.
27124: ( 10 % vuodessa) verolle tuleva kantohintatulo Myönnetyt poistot palautuisivat verolle mo-
27125: ilmeisesti estäisi pahemmat häiriöt tämän kan- ninkertaisina lisääntyneen puuntuoton kera.
27126: santaloudellemme tärkeän alkutuotantoalan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27127: verouudistuksessa niin, ettei sitä koettaisi mul- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27128: listuksena 10 vuoden siirtymäkautena. muksen,
27129: Maatilatalouden järkevän rationalisointirahoi-
27130: tustarpeen kohdalla nostojen seuraaville vuo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27131: sille tapahtuva jakohelpotus on ilmeisen halpa menpiteisiin sekä tasapuolisuuden että
27132: tapa tehostaa nykyistä maataloutemme tuotan- vastaisen metsänviljelyn ja puuntuoton
27133: tokykyä ja alentaa kustannustasoa. Tätä tietä turvaamiseksi uudistamalla metsätalou-
27134: on vältettävissä osa valtion lainoitustarpeesta den alkutuotannon verotusta niin, että
27135: nyt väkisinkin eteentulevassa maatalouden ra- verotus suoritettaisiin todellisen puh-
27136: kennerationaHsoinnissa ja menettely suorastaan taan tulon mukaan tai että metsänomis-
27137: antaa kiihokkeen metsänomistaja-viljelijälle jär- tajalle annettaisiin oikeus omakohtai-
27138: kevään rakennerationalisointiin. sesti ratkaista siirtyykö hän puhtaiden
27139: Uudistuksen tarkoituksena on saada metsän- tulojen mukaiseen verotukseen vai pi-
27140: omistajat poisto- ja vähennyshoukutuksin suo- täytyykö hän edelleen vanhassa pinta-
27141: rittamaan metsien uudistus-, perusparannus- ja alaverotusjärjestelmässä.
27142: hoitotöitä ja näin Hsättyä yleistä harrastusta
27143: metsätalousasiohin:
27144: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
27145:
27146: Olavi Borg. Irma Toivanen. Pirkko Aro.
27147: 596
27148:
27149: IV,156.- Toiv.al. n:o 193.
27150:
27151:
27152:
27153:
27154: Breilin ym.: Kuorma-autojen verotuksen muuttamisesta poisto-
27155: oikeuden osalta.
27156:
27157:
27158: E d u s k u n n a 11 e.
27159:
27160: Maanteiden tavarankuljetuksissa to1m1vat kaukoliikenteen kuljetuksissa olisi tarkoituk-
27161: kuorma-autot toimivat etenkin ammattimaises- senmukaista päästä vieläkin lyhyempään pois-
27162: sa liikenteessä varsin vaikeissa olosuhteissa. toaikaan. Tätä taustaa vasten .tarkasteltuna ve-
27163: Esimerkiksi puutavarankuljetuksiin sekä raskai- rolainsäädäntömme osoittautuu ammattimaisen
27164: siin maansiirtokuljetuksiin käytettävä autoka- kuorma-autoliikenteen poistoajan suhteen van-
27165: lusto joutuu toimimaan sellaisissa maasto-olo- hanaikaiseksi ~a todellisia olosuhteita vastaa-
27166: suhteissa, että liikenteen harjoittajat joutuvat mattomaksi.
27167: varautumaan varsin lyhyeen kaluston uushan- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
27168: kinta-aikaan. Myös tavaralinja- ja ulkomaanHi- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27169: kenteen kalusto, jonka yksikkökohtainen ajo-
27170: kilometrimäärä muodostuu vuodessa 100 000 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
27171: jopa 150 000 km autoa kohden, on käytössä menpiteisiin verolainsäädännön muutta-
27172: verraten lyhyen ajan. Tämän vuoksi verotuk- miseksi siten, että ammattimaiseen
27173: sessa määritelty kuorma-auton viiden vuoden kuorma-autoliikenteeseen käytettävien
27174: uushankintaraja on osoittautunut varsin epä- kuorma-autojen poisto-oikeutta muutet-
27175: todelliseksi. Vain harvoilla kuljetussuoritealoil- taisiin siten, että kuorma-autojen uus-
27176: la viidep vuoden poisto-oikeus vastaa todelli- hankintaraja määriteltäisiin neljäksi
27177: suudessa olevaa käytäntöä. Useimmilla suorite- vuodeksi ja siten todellisia olosuhteita
27178: aloilla opistoajan tulisi olla enintään neljä vastaavaksi.
27179: vuotta, kun taas maansiit"to-, puutavaran- ja
27180: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
27181:
27182: Reino Breilin. Uki Voutilainen. Valde Nevalainen.
27183: 597
27184:
27185: IV,157.- Toiv.al. n:o 194.
27186:
27187:
27188:
27189:
27190: Breilin: Opiskelijoiden työtulon vapauttamisesta verosta.
27191:
27192:
27193: Eduskunnalle.
27194:
27195: "Pienen kansan on tärkeätä omistaa laajoihin lienee pankkilaitosten myöntämät opintolainat
27196: kansankerroksiin nojaava hyvin koulutettu vä- sekä vakuutuslaitosten lainat ja stipendit.
27197: ki. Pienellä kansalla ei ole v'.lraa suureen eri- Verolainsäädäntö saUii suoritettavaksi vähen~
27198: lroistumiseen siten kuin on suurilla kansoilla." nyksiä huoltajan ja opiskelijain tuloista, tosin
27199: - Ja edelleen: "Opiskeleva ja itseään kehittä- varsin ·rajoitetusti. Niinpä riippuen siitä, suo-
27200: vä nuorison joukko on kansamme tulevaisuus." .ritetaanko opinnot koti- vaiko ulk.opaikJkakun-
27201: Mutta antaaiko yhteiskunta !kaiken mahdol- nalla, saadaan valtionverotuksessa eräin perus-
27202: lisen tuen opiskelevan nuorisojou!kkomme hy- tein vähentää 200-500 markkaa. Kunnallis-
27203: väksi? Tuskinpa vain. -verotuksessa myönnettävä vähennys voidaan
27204: Opintokustannusten kalleus on koitumassa suorittaa perusvähennyksen yhteydessä, sen
27205: ylivoimaisen raskaaksi rasitukseksi ei yksin ollessa eri suuri eri paikkakunrillla, riippuen
27206: opintoja harjoittaville itselleen vaan myös hei- k.unnallisvaltuustojen päätöksistä ja myös siitä,
27207: dän perheilleen. On aika kiinnittää huomiota onko kysymyksessä maalaiskunta, ikauppala
27208: opiskelijoiden taloudellisen tilan parantami- vaiiko kaupuniki. Vähennysoikeus on jälleen
27209: varsin rajoitettu.
27210: seen.
27211: Useimmiten juuri "valmistuneen" nuoren
27212: Yhteiskunta tukee eri tavoin nuorten koulu- taloudellinen tila on heikko, mutta nostaessaan
27213: ja opintotoimintaa, josta syntyvät kustannukset ensimmäisen palkkansa hän huomaa olevansa
27214: - koituvat ne sitten kuntien tai vahion me- henkilö, joka maksaa suhteellisesti eniten ve-
27215: noiksi - ovat varsin suuret. Yhteiskunnan roa, elleivät perhesuhteet edellytä veroperus-
27216: suorittamista taloudellisista arvoista huolimatta teiden pienentämistä. Nuoren "valmistuneen"
27217: opi&ketijoiden itsensä suorittamat opintokus- henkilön ka·nnalta katsottuna olisi verolainsää-
27218: tannukset muodostuvat korkeiksi, jopa ylivoi- däntöä siten muutettava, että opintojen suo-
27219: maiseksi rasitukseksi. Rasitusten jatkuvuuden rittamisen jälkeen sallitaan määräaikainen :ve-
27220: estämiseksi olisi opiskelijoiden taloudeHisen 'l'onhuojennus.
27221: tilan 1lrohentamiseen kiinnitettävä vakavaa huo- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
27222: miota. - Eräs keino on vapauttaa opiskelijat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27223: maksamasta veroja opintoajan työtuloista. muksen,
27224: Opiskelijoille myönnettävät ta:loudelHset tu-
27225: kitoimenpiteet muodostuvat erinäisistä lainoista 1
27226: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27227: ja apurahoista, joita valtio myöntää. Eräät opiskelijoide-n opintojensa aikaisen työ-
27228: kunnat ovat perustaneet opintolainarahastoja, tulon vapauttamiseksi verosta, ja
27229: joista eräin perustein myönnetään halpakorkoi- että ammattiin valmistuneille ja työ-
27230: sia lainoja. Opiskelijoiden pääasiallisin rahoi- elämään siirtyrJeille myönnettäisiin mää-
27231: tusmuoto opintokustannusten suorittamiseen räaikainen veronhuojennus.
27232: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
27233:
27234: Reino Breilin.
27235: 598
27236:
27237: IV,l58.- Toiv.al. n:o 195.
27238:
27239:
27240:
27241:
27242: Breilin: Yhdistetyn asema- ja virastorakennuksen rakentamisesta
27243: Saloon.
27244:
27245:
27246: E d u s k u n n a 11 e.
27247:
27248: Valtion rautateiden Salon asemarakennus on kia. Kun vahio lähitulevaisuudessa tullee tar-
27249: vanha ja heitklrokuntoinen sekä tilat nykyajan vitsemaan uusia huoneistotiloja, olisi tut!kittava
27250: käyttöön soveltumattomia. Rakennuksen perus- mitä mahdollisuuksia on sijoittaa ne uuden ase-
27251: korjaus ei voine olla taloudellinen ratkaisu. marakennuksen yhteyteen.
27252: Rautateiden käytön muuttuvuudenkin huo" Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
27253: mioonottaen tullee Salon rautatieasema olemaan ·eduskunnan h)ltvä_ksyttäväiksi toivomuksen;
27254: ka:nnattava toimintayksikikö.
27255: Salon ensimmäinen virastotalo on rakenrtettu ,että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27256: alkuperäistä ·käyttötarkoitusta pienemmäksi ol- yhdistetyn asema- ;a vitastorakennuksen
27257: len se nykyisin ahdas. Lisäksi on valtion viras- rakentamiseksi Saloon valtionrautatei-
27258: toja si1oitettu hajatiloihin eri puoHlle kaupun- den nykyisen asemarakennuksen tilalle.
27259: Helsingissä. 14 päivänä helmikuuta 1972.
27260:
27261: Reino Breilin.
27262: 599
27263:
27264: IV,159. -Hemst.mot. nr 196.
27265:
27266:
27267: Ehrnrooth m. fl.: Om avlåtande av proposition om befriande av
27268: personer med låg inkomst från skatt för pension.
27269:
27270: T i 11 R i k s d a g e n.
27271: Frågan om beskattningen av pensionsinlkomst kyrkoskatten, medan gränsen för statsskatten
27272: har länge diskuterats med sikte på ska:ttefrihet ligger högre. Mders.avdraget är endast ~ 000
27273: för sådan inkomst. För skattefrihet har den mk. Grundavdraget för skattskytldig pe.rson,
27274: omständigheten taiat, att pensionerna i .a1Jmän- vars inkomst efter övriga avdrag ick:e Översti-
27275: het varit förhållandevis små. En löntagare, som ger 2 000 mk, kan variera mellan 1100 mk
27276: på grund av ålder eliler sjukdom läm.nat sin ooh 2 000 mlk. Så snart inkomsten sålunda
27277: tjän:st, har plötsligt upplevrt: ett betydande in- beräiknad överstiger 2 000 mk minskas grund-
27278: komstbortlfaJJ, som inte uppvägts av en ut- avdragets belopp med en procent. Redan en
27279: giftsmlnsikning å. sanuna grad. Stats- och ikom- anspråkslös pension blir skattepliktig vid ·ikOtn-
27280: munalskatten - eller i de flesta fall åt- munalbesikattningen. När det gäller .statSibe-
27281: minstone den sistnämnda - har då blivit en skattningen för inkomst för 1972 ligger grän-
27282: relativt sett växande börda. sen vid en beskattningsbar inlrornS!t på i I
27283: .Miot befriandet av alla pensionsinkomster skatteldassen 2 500 mk, i II skatteklassen
27284: från sikatt talar den ttnycket kännbara förhöj- 3 400 mk och i III sikatteklassen 4 400 mk.
27285: ning av pensionsnivån, som genomfö11ts under Pensionssy&temkommitten redovi$ar i sitt
27286: de senaste åren. Många grupper av pensions- de1betänikande II ( 1969 B .33} en:
27287: ensamståen-
27288: tagåre åtnjuter nu en in!komst, som in.te berö- de Mdrings genomsnittliga utglfter enligt 1966
27289: vat dem deras skattebetalningsförmåga. Prob- års konsumtionsundersökning omvaildla()e Wl
27290: demet kan därför inte med beabande av de prisnivån i oktober 1968. Slutsumm.atl av des-
27291: växande kostnader, som samhällets utbyggnad sa utgifter uppgidk till 4 674 mk i året. Sedan
27292: i soclalt och andta avseenden för med sig, dess har levnadskostnadsindex stigit med om-
27293: lösas på den linjen att för ·samtliga pensions- kring 15 procent.
27294: inlk.omster stadgas skattefrihet. Utan att invänta den :fänge utlovade sikatte-
27295: Däremot kvarstår behovet av en sadan skat- rtiomnen, vars fövve11kligande måhända iinnu
27296: tereform, som tar siktte pii skattefrihet för dröjer, borde med det snaraste en sådan paf·
27297: pensionstagare, vilika för sin inlk.omst är hän- riell ~attereform genomföras, som befriar de
27298: visade ,tiJI en pensionsinkomst, som ligger på personer, vlllkas in:komst endast förslår illl a.IJ.-
27299: a11bets- och tjänstepensionernas genomsnittsnl- mänt taget nödvändiga utgifter, från erläggan-
27300: vå. Redan nu har den indirekta beSkattningen det av ·skatt ,tili stat, kommun och kytika lör
27301: äkat och med en fortsatt tendens i rikltning pensionsink.omst.
27302: mot indire!kta sikatter har inte minst de små Då förverkligandet av denna princip svårli-
27303: pensionstagarna bland skattebetalarna blivk tli-
27304: 1
27305: gen kan ske på basen av en ~agmotion, före-
27306: dande. . slår vi med hänvisning tili det som ovan an-
27307: Såsom exempel på rådande pensionsnivå kan förts, att riksdagen ville hesluta hemställa,
27308: nämnas, att den s.k. APL- och KAPL-pensio-
27309: nen i medeltal vid senaste års utgång var för att regeringen måtte avlåta proposi-
27310: ålderspensionens del 213 mk/mån. ooh för tion till Riksdagen med förslag tili lag
27311: invaliditetspensionens del 198 mk/mån. Före- om befriande av sådana personer från
27312: tagarpensionen uppgiak 'tili i medeltal 311 erläggande av skatt för pension, vilkas
27313: mk/mån. och lantbrukarpensionen .ti11 60 inkomst inte i betydande grad översti-
27314: mk/mån. ger genomsnittsnivån för arbets-, tjäns-
27315: Redan vid en mycket låg inkomstgräns te- och familjepensioner.
27316: drahbas pensionstagarna av kommunal- och
27317: Helsingfors den 10 februari 1972.
27318: Georg C. Ehrnooth. Henrik Westerlund. Elly Sigfrids.
27319: Victor Procope. Ragnar Granvik. Evald Häggblom.
27320: 600
27321:
27322: IV,159.- Toiv.al. n:o 196. Suomennos.
27323:
27324:
27325:
27326: Ehrnrooth ym.: Esityksen antamisesta pienituloisten henkilöiden
27327: saamien eläkkeiden verovapaudesta.
27328:
27329:
27330: EduskunnaHe.
27331:
27332: EläketUlon verotuksesta on kauan keskustel- keammalla. Vanhuusvähennys on vaiq 1 000
27333: tu silmäUä pitäen sanotunlai.sen ·tulon verova- mk. Perusvähennys sellaisen verovelvollisen
27334: pautta. Ve~ovapautta on puoltanut se seikka, henldlön koihdahla, jonka tulo kaikkien vähen-
27335: että eläkkeet ovat yleensä olleet suhteellisen nysten jälk.een ei ylitä 2 000 markkaa, voi
27336: pieniä. PaLkansaaja, joka vanhuuden tai sairau- vaihdella 1 100 markan ja 2 000 markan välil-
27337: den vuoksi on jättänyt .toimensa, on yhtäikkiä lä. Niin pian ikuin 1tulo näin laskettuna on
27338: kokenut huomalltavan tulonvähenemisen, jota enemmän kuin 2 000 mlk, vähennetään peros-
27339: ei ole ollut tasapainottamassa samanasteinen v.ähennyksen määrä prosentilla. Jo vaatimaton
27340: menojen vähentyminen. Valtion- ja kunnal:lis.. elälke tulee kunnallisverotuksessa veronalaiseiksi.
27341: verosta tai useimmissa <tapauksissa ainakin vii- Vuoden 1972 tulosta ,toimitettavassa vailtion-
27342: mdksi mainitusta on silloin tullut suhtee1lisesti veroru:ksessa on verotettavan tulon raja I ve-
27343: kasvava taalkka. roludkassa 2 500 mk, II veroluokassa 3 400
27344: KaiWen eläJketulojen verosta vapauttamista mk ja UI veroluokassa 4 400 mk.
27345: vastaan puhuu hyvin tuntuva viime vuosina to- Eläketurvaikomitea on II osamietinnössään
27346: teutettu elä:ketason korottaminen. Monet eläk- ( 1969: B 33) tehnyt selk.oa yksinäisen van-
27347: keensaajaryhmät nauttivat nyt ·tJuloa, jalka ei huksen keskimääräi:sistä ,tuloista vuoden 1966
27348: ole riistän}71t heiltä heidän veronmaksukykyään. kulutustutkimuksen mukaan muunnetJtuna lo-
27349: Ottaen huomioon yhteiskunnan sosiaalisesta ja kakuun 1968 hintatasoon. Näiden menojen lop-
27350: muusta kehittymisestä aiheutuvat kasvav·at pusumma nousi 4 67 4 markkaan vuodessa.
27351: kustannukset ei ongelmaa voi ratkaista siten, Sen jälkeen on elinkustannusindeksi noussut
27352: · että kailkille ·eläketuloille säädettäisiin verova- noin 15 prosentiLla.
27353: paus. Odottama.1lta pitkään lupailtua verouudistus-
27354: Sitävastoin jää jäljelle sellaisen verouudistuk- ta, jonka toteutuminen kenties yhäkin viipyy,
27355: sen tarve, jdka tähtää verovapauden myöntämi- olisi mitä pikimmin toteutettava sdlainen osit-
27356: seen .eläkkeensaajille, joiden toimeentulo on tainen verouudistus, joka vapauttaisi veron
27357: riippuvainen elälkerulosta, joka vastaa työ- ja maksamisesta eläiketulosta vailtioHe, kunnalle,
27358: virkaeläk1keiden keskitasoa: Jo nyt on välillinen ja kirkolle ne henkilöt, joiden tulot riittävät
27359: verotus lisääntyny,t ja jatkuvasta suuntau!ksesta yl~i~ti ottaen ainoastaan välttämättömiin me-
27360: kohti välillisiä veroja ovat veronmaksajista eni- nolhin.
27361: ten joutuneet kärsimään pienten eläkikeiden Koska tämän periaatteen toteuttaminen tus-
27362: saajat. kin voi tapahtua lakiailoitteen pohjalta, ehdo-
27363: Esimerkkinä ny'kyisestä eläketasosta voidaan tamme yllä esitettyyn viitaten, että eduskunta
27364: mainita, että n.k TEL- ja LEL-eläkkeet olivat päättäisi hyväksyä .toivomuksen,
27365: viime vuoden päätltyessä keskimäärin vanhuus-
27366: eläkkeen osalta 213 mik/kk ja työkyvy.ttömyys- että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
27367: eläkkeen osalta 198 mk/kk. Yrittäjäeläkkeen tyksen sellaisten henkilöiden vapautta-
27368: määrä oli keskimäärin 311 mk/kk ja maata- misesta maksamasta veroa eläkkeestä,
27369: louden harjoittajan eläkkeen 60 mk/kk. joiden tulot eivät huomattavasti ylitä
27370: Jo hyvin alhaisen eläkerajan kohdalla joutu- työ-, virka- ja perhe-eläkkeiden keski-
27371: vat eläkkeensaajat maksamaan !kunnaJlis- ja kir- tasoa.
27372: kollisveroa, !kun rt:aas valtionveron raja on kor-
27373: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
27374:
27375: Georg C. Ehrnrooth. Henrik Westerlund. Elly Sigfrids.
27376: Victor Procope. Ragnar Granvik. Evald Häggblom.
27377: 601
27378:
27379: IV ,160.- Hemst.mot. nr 197.
27380:
27381:
27382:
27383:
27384: Ehrnrooth m. fl.: Om socialt rättvis lagstiftning om skattelätt-
27385: nader vid bostadsproduktionen.
27386:
27387:
27388: T i 11 R i k s d a g en.
27389:
27390: Bostadsproduktionen har sedan utgången av gälla vid utgången av år 1972, har haft sin
27391: år 1966, varefter pabörjade byggen inte längre grund i två omständigh.eter. Dels har det be-
27392: beviljades skattelättnader, stannat under de rott på den allmänna invänd.ning, som kan
27393: mål, som uppställts för densamma. Sålunda göras mot skattelättnader för en viss form av
27394: övertog Finland 1968 jumboplatsen i den nor- sparande. Dels åter har utformningen i syn-
27395: diska statisti!ken över boSitadsproduktionen. nerhet av stadgandena om skattelättnader vid
27396: Därefter har vi.sserligen antalet bostäder stigi!t bostadsprodukJtionen väokt kritik därför, att
27397: utan att dook. ha uppnått den nivå, som på de i rådande förhållanden ;på bostadsmarkna-
27398: grund av den långvariga eftersläpningen vore den gett en oskäligt bög avkastning på :kapi-
27399: nöd.vändig för att tiJlgodose bostadsbehovet. talet.
27400: År 1970 uppfördes i Finland 10,6 bostäder Någon realistisk möjlighet att be1t slopa
27401: per 1 000 invånare, medan motsvarande siffra skattefrihetslagama finns inte med tanke rpå
27402: i Sverige var 13,6. den statsfinansiella situationen och näringsll-
27403: Bostadsikrisen är ett faiktum i de 'tätorter, vets kapitalbehov. Då bortfaller såJ.edes den
27404: tiM. vi1ka befo1kningstillväxten i allt större allmänna invändningen mot Ska.ttelättnader vid
27405: grad koncentrerar sig. 1 Helsingfors är det bostadsproduktionen. V ad sedan den speciella
27406: utom.onlendigt svårt a.tt hyra en lägenhet på invändningen beträffar, bör det socialt sett
27407: den fria marknaden, ifall man inte kan betala berättigade i kritiken medges. Stadganden.a i
27408: en i förhållande tiil en inlkomst, som ligger en eventuell ny :lagsti:ftning kan emeller,tid
27409: betydligt över genomsnittet, mycket bög byra. utformas annorlunda än i de ~agar, som varit
27410: Både personer i pensionsåldern, familjer, en- och dels ännu är i kraf.t på detta område.
27411: samstående förvärvsarbetande och studerande Nya skattelättnader för bostadsproduktionen
27412: upplever bostadsproblemet såsom ett i många borde vatiken omöjliggöra sikatJteflykt i sådan
27413: fall praktiskt taget olösligt prohlem. Ifall inte skala som förekommit eller medföra oskä.l.igt
27414: effektiva åtgärder s:kyndsamt vidtages, kan hög skattefri avkastning på de investerade
27415: inte det för bostadsproduktionen under åren medlen. Rättigheten att äga Skattefria bostäder
27416: 1966-75 av riksdagen enhälligit uppställda borde därför begränsas vad antalet och stor-
27417: målet, 500 000 bostäder, uppnås. Enbart ge- lelren av lägenheterna beträffar. Ska.ttefribeten
27418: nom höjning av anslaget för bostadsproduk- eller sikattelättnaderna horde därutöver i fråga
27419: tionen i statsförslaget kan inte bostadsbehovet om utbyrda [ägenheter vara heroende av den
27420: tillgodoses. Därför måste den privata .bostads- hyra, som överenskommits mellan ägaren och
27421: byggnadsverksamheten främ.jas med hjälp av hyresgästen. Överskridandet av av myndighet
27422: statliga åtgärder. fastställd skälig hyra skulle leda tili att skatte-
27423: Under de år, som förflutit sedan skattelätt- frihet ej beviljas.
27424: nadema upphöroe för nya byggen, har det En socialt riktigt utarbetad. J.agstiftning om
27425: blivit uppen:bart, att bostadsproduktionen en- skattelättnader vid bostadsproduktionen skulle
27426: dast med hjälp av en ny lagstiftning angående ha tili mål att öka beståndet av sådana hyres-
27427: skattelättnader kan tillföras det privata kapital, lägenheter, vllka när man dessUitom beaktar
27428: som 'behövs för a.tt man skall nå de såsom de ~bostadsbidrag samhället ger bamfamiljer
27429: mål uppställda prod~tionssiffrorna. och åldringar, vore ägnade för dem, som inte
27430: Missnöje med lagen om skattelättnader vid kan skaffa sig aktielägenhet eller egnahemshus.
27431: bostadsproduktionen, som helt upphör att Med hänvisning tili det ovan anförda före-
27432: 76 156/72
27433: 602 IV,160.- Asuntotuotannon verohelpotukset.
27434:
27435:
27436: slår vi vördsamt att riksdagen ville besluta lagstiftning om skattelättnader vid bo-
27437: hemställa, stadsproduktionen samt med det sna-
27438: raste till riksdagen avlåta proposition
27439: att regeringen måtte låta utarbeta därom.
27440: förslag till en socialt rättvist utformad
27441: Helsingfors den 16 februari 1972.
27442:
27443: Georg C. Ehrnrooth. Victor Procope. Pär Stenbäck.
27444: 603
27445:
27446: IV,160.-'- Toiv.al. n:o 197. Suomennos.
27447:
27448:
27449:
27450:
27451: Ehrnrooth ym.: Asuntotuotannon verohelpotuksia koskevasta so-
27452: siaalisesti oikeudenmukaisesta lainsäädännöstä.
27453:
27454:
27455: E d u s k u n n a 11 e.
27456:
27457: Asun.totuotantomme on vuoden 1966 päätty- vuoden 1972 päättyessä, !kohdistunut tyyty-
27458: misestä lähtien, minkä jälkeen aloitetuille raken- mättömyys on perustunut ·kahteen seikkaan.
27459: nuksille ei enää myönnetty verohuojennuksia, Osaksi se on perustunut niihin yleisiin vasta-
27460: jäänyt asetetJtuja tavoitteita alhaisemma11e ta- väitteisiin, joilta voidaan esittää verohuojen-
27461: soLle. Niinpä Suomi jäi jumbosijalle asuntotuo- nuiksia vastaan >tiettynä .säästämismuotona.
27462: tannon pohjoismaisissa tilastoissa vuonna 1968. Osittain taas on erityisesti asuntotuotannon
27463: Tämän jälkeen asuntojen lulku ,tosin on noussut verohuojennussäännösten muotoilu herättänyt
27464: saavuttamatta kuitenkaan sitä tasoa, jalka pit- kritiillclciä siksi, että ne asuntomarkkinoilla val-
27465: käaikaisen jälikeenjääneisyyden johdosta olisi litsevissa olosuhteissa ovat antaneet kohtuutto-
27466: välttämätön asuntojen tarpeen tyydyttämiselksi. man kollkea:n tuoton asuntotuotantoon sijoite-
27467: Vuonna 1970 Suomessa tuotet·tiin 10,6 asun- tulle pääomalle.
27468: toa 1 000 asukasta kohden, kun vastaava luku Mitään reailistista mahdollisuutta luopua ko-
27469: Ruotsissa oli 13,6. konaan veronhuojennuslaeista ei, ottaen huo-
27470: Asuntopula on tosiasia niissä taajamissa, .joi- mioon va:1tion taloudellisen tilan ja elinkeino-
27471: hin väestönkasvu yhä suuremmassa määrin kes- elämän pääomatarpeen, ole olemassa. Siten
27472: kittyy. Helsingissä on äärimmäisen vaikeaa putoaa pohja pois aSUintotuotannon veronhuo-
27473: vuokrata vapailta markkinoilta huoneistoa, el- jennuksiin kohdistuneilta yleisiltä vastaväitteil-
27474: lei kykene maksamaan keskimääräistä tulotasoa tä. Mitä si>tten erityisiin vastavä1tteisiin :tulee,
27475: huomattavasti ylittävien tulojen mulkaan las- on myönnettävä, että ne sosiaaliselta kannalta
27476: kettua, erittäin korkeaa vuokraa. Sekä eläke- ovat oikeutettuja. Mahdollisen uuden Jainsää-
27477: iässä olevat henlldlöt, perheet, yksinäiset an- dännön säännökset voidaan kuitenkin muotoilla
27478: siotyöntelkijät että opiskelijat !kokevat asunto- toisin kuin niissä Lleissa, jotka ovat olleet ja
27479: ongelman lll0111ssa !tapauksissa käytännöllisesti osittain vieläkin OVil!t voimassa tiiliä alueella.
27480: katsoen ratk.aisemattomaksi. Bl!lei teholkkaisiin
27481: toimenpiteisiin joutuisasti ryhdytä, ei eduskun- Asuntotuotannon uusien veronhuojennusten
27482: nan )l'k:simielisesti vuosia 1966-75 varten vah- ei pitäisi mahdoLlistaa veropakoilua slinä mää-
27483: vistamaa tavoitetta, 500 000 asuntoa saavu- rin ~uin on esiintyny;t eikä antaa kohtuuttoman
27484: teta. Yksistään valtion tulo- ja menoarvioon kortkeaa verovapaata ltiuotltoa investoiduille va-
27485: asuntotuotantotarkoituklseen otettua määrära- roille. Verovapaiden asUDitojen omistusoikeutta
27486: haa korottamalla ei asuntojen tarvetta voida pitäisi siksi rajoittaa sekä hllkumäärän että
27487: tyydyttää. Siksi yksityistä asuntorakennustoi- huoneistojen suuruuden puolesta. VerOIVaplllll-
27488: mintaa on edistettävä valtion toimenpiteiden den tai veronhuojennusten pitäisi sitä paitsi
27489: avu11a. kysymyksen ollessa vuokratuista huoneistoista
27490: Niinä vuos1na, jotka ovat tkuluneet siitä, kun olla riippuvainen siitä vuokrasta, mistä on so-
27491: uusien rakennusten veronhuojennuikset ~a vittu omistajan ja vuokramiehen välillä. Viran-
27492: sivat, on käynyt ilmeiseksi, että ainoastaan omaisten vahvistaman kohtuullisen vuolkran
27493: uuden verohelpotuksia koskevan lainsäädännön ylittäminen johtaisi siihen, että verovapautta
27494: avulla asuntotuotantoon voidaan houkutella si- ei myönnetä.
27495: tä yiksityis.tä pääomaa, joka tarvitaan asetet,tu- Sosiaalisesti oilkein laadittu asuntotuotannon
27496: jen tuotan:tolutkujen saavuttamiselksi. veronhuojennuslainsäädäntö tähtäisi sellaisen
27497: Asuntotuotannon veronhuojennuslakiin, joka vuokra-asuntoikannan lisäämiseen, jossa huo-
27498: kokonaisuudessaan lakkaa olemasta voimassa neistot, kun lisäksi otetaan huomioon yhteis-
27499: 604 IV,160.- Asuntotuotannon verohelpotukset.
27500:
27501:
27502: kunnan lapsiperheille ja vanhuksille antama että hallitus laadituttaisi ehdotuksen
27503: asumistuk.i, olisivat omiaan nillle, jotlka eivät sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla
27504: voi hanilclda osalkehuoneistoa tai omakotitaloa. muotoillaksi asuntotuotannon veron-
27505: EdeYä sanottuun viitaten ehdotamme kunni- huo;ennuslainsäädännöksi sekä antaist
27506: oittaen eduskunnan hyväksyttäviiJksi toivomuk- siitä ensi tilassa esityksen Eduskun-
27507: sen, nalle.
27508: Helsingissä 15 päivänä helml!kuuta 1972.
27509:
27510: Georg C. Ehrnrooth. Victor Procope. Pär Stenbäck.
27511: 605
27512:
27513: IV,161.- Toiv.al. n:o 198.
27514:
27515:
27516:
27517:
27518: Eskelinen ym.: Lapsivähennyksen ulottamisesta koskemaan lesken
27519: verotusta.
27520:
27521:
27522: E d u s k u n n a 11 e.
27523:
27524: Verolainsäädännössämme on epäkohtia, jotka valla lapsista. Näin ollen olisi epäoikeudenmu-
27525: koskevat mm. leskeksi jääneen lapsiperheen kaisuus korjattava kiireellisesti sosiaalisem-
27526: verotusta. Kun normaali perhe, jossa molemmat maksi.
27527: vanhemmat elävät, saa tehdä verotuksessa ns. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
27528: lapsivähennyksen, niin ei tätä oikeutta enää kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27529: ole leskeksi tulon jälkeen. Meillä on huomat-
27530: tavasti enemmän perheeliisiä naisleskiä ja on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27531: luonnollista, että yleensä heidän tulonsa ovat lesken verotusta koskevan lainsäädännön
27532: vielä heikommat kuin miesleskien. Miesles- korjaamiseksi niin, että normaali lapsi-
27533: ken taas on monta kertaa huolehdittava aivan vähennys voidaan suorittaa verotusta
27534: uudella, paljon kustannuksia kysyvämmällä ta- toimeenpantaessa.
27535: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
27536:
27537: Katri-Helena Eskelinen. Reino Karpola.
27538: Lea Sutinen. Matti Ruokola.
27539: Orvokki Kangas. J~ Saukkonen.
27540: Erkki Haukipuro. Pekka Vilmi.
27541: Sylvi Saimo. Olavi Martikainen.
27542: Eino Uusitalo.
27543: 606
27544:
27545: IV,162.- Toiv.al. n:o 199.
27546:
27547:
27548:
27549:
27550: Eskelinen ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Siiliniärvelle.
27551:
27552:
27553: Ed u s k u n n a 11 e.
27554:
27555: Siilinjärvi on Kuopion läänin kehittyvin ja myös valtion paikallishallinnon toimistoilta,
27556: väkiluvultaan kasvavin kunta. Sen väkiluku on mikä puolestaan edellyttää, että niillä on käy-
27557: kasvanut vuoden 1961 8 026 vuoteen 1971 tettävissään riittävä henkilökunta ja työskente-
27558: mennessä 11139 henkeen. Parhaillaan laajentaa lytilat. Siilinjärven kunnan ja valtion kesken
27559: Rikkihappo Oy tuotantolaitoksiaan. Kun Siilin- on selvitelty rakennuksen tonttikysymys, joten
27560: järvellä ja sen naapurikunnalla Maaningalla on varsinaiseen rakentamiseen pitäisi nyt vihdoin-
27561: yhteistoimintaa mm: vero-, nimismies-, sairaus- kin päästä.
27562: vakuutus- ja kansaneläkepiirit, työnvälitystoi- Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kun-
27563: misto jne. ovat yhteisiä, joiden toimistot sijait- nioittaen,
27564: sevat Siilinjärvellä. Näin Siilinjärven keskus-
27565: tasta on muodostunut noin 17 000 asukkaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27566: palvelukeskus ja luonnollisesti näin voimakas menpiteisiin valtion virastotalon raken-
27567: kuntayhteisö odottaa tietyntasoista palvelua tamiseksi Siiliniärvelle.
27568: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
27569:
27570: Katri-Helena Eskelinen. Orvokki Kangas. Olavi Martikainen.
27571: Lea Sutinen. Erkld Haukipuro. Eino Uusitalo.
27572: Sylvi Saimo.
27573: 607
27574:
27575: IV,163.- Toiv.al. n:o 200.
27576:
27577:
27578:
27579:
27580: Eskman: Atomienergialaitoksen rakentamisesta Satakuntaan.
27581:
27582:
27583: E d u s k u n n a 11 e.
27584:
27585: Sähköenergian kulutus maassamme kasvaa Satakunnan alueella tarvittavan sähköenergian
27586: vuosittain n. 10 %. Suoritettujen tutkimusten tuottamiseksi olisi länsirannikolle saatava kii-
27587: mukaan kasvu on Satakunnassa maan keski- reellisesti ydinvoimalaitos. Laitoksen sijoitusta
27588: arvoa korkeampi. Energian kulutus Satakunnan on suunniteltu Eurajoen Olkiiuoto<m tai Ah-
27589: seutukaava-alueella oli v. 1968 n. 1 300 kWh, 1aisten Landskatan niemeen. Pidämme tarkoi-
27590: josta teollisuuden osuus n. 80 %. Alueen tar- tuksenmukaisena, että maassamme tarvittava
27591: vitsemasta sähköenergiasta tuotetaan osa pai- atomienergiatuotanto rakennettaisiin yleensä
27592: kallisissa voimalaitoksissa ja osa tuodaan valtion johdolla ja pääasiallisessa .Qmistuksessa.
27593: muualta. Sähköenergian vajaus oli v. 1968 n. Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
27594: 360 kWh ja kasvaa ennusteen mukaan vuo- hyväksyttäväksi toivomuksen,
27595: teen 1975 mennessä arvoon 1 240 kWh. Va-
27596: jauksen suureen kasvuun vaikuttavat suurteolli- että hallitus ryhtyisi roimenpiteisiin
27597: suuden investointisuunnitelmat ja kotitalouk- atomienergialaitoksen rakentamis:eksi Sa-
27598: sien sähkön kulutuksen \toimakas lisääntymi- takunnan alueelle.
27599: nen.
27600: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
27601:
27602: Margit Eskman.
27603: 608
27604:
27605: IV,164.- Toiv.al. n:o 201.
27606:
27607:
27608:
27609:
27610: Eskman: Teollisuuskylän perustamisesta Kankaanpään kaupun-
27611: kiin.
27612:
27613:
27614: E d u s k u n n a 11 e.
27615:
27616: Laissa kehitysalueiden talouden kehittämi- Riittämättömistä työtilaisuuksista johtuen
27617: sestä vv. 1970-75 todetaan kehitysalueiden työikäisten muutto lähimpiin suuriin asutus-
27618: II vyöhykkeeseen Turun ja Porin läänissä kuu- keskuksiin on ollut varsin vilkasta. Kun v.
27619: luvan Honkajoen kunta, Ikaalisten kauppala 1969 alueen kokonaisväestö oli 56 576 henkeä,
27620: ja maalaiskunta, Jämijärven kunta, Kankaan- on ennuste vuodelle 1980 vain 49 220 henkeä.
27621: pään kauppala, nykyisin kaupunki sekä Kar- Pohjois-Satakunnalle ovat näin olennaisia kehi-
27622: vian, Kihniön, Merikarvian, Parkanon, Poroar- tysalueiden tyypilliset piirteet. Alueen maan-
27623: kun ja Siikaisten kunnat. Maantieteellisiltä tieteellinen sijainti sekä valtakunnan kentässä
27624: olosuhteiltaan ja elinkeinorakenteeltaan tämä että maakunnallisesti on kuitenkin erittäin
27625: alue poikkeaa varsin selvästi muusta Satakun- edullinen. Valtakunnallisesti sen voidaan kat-
27626: nasta. Luonteenomaista on metsän ja suon soa kuuluvan siihen alueeseen, jossa tuotanto-
27627: suuri osuus pinta-alasta, kun taas pellon osuus toiminta on erittäin edullista. Maakunnallisesti
27628: on vain 15%. alue on lyhyiden tieyhteyksien päässä länsi-
27629: Alueen elinkeinorakenteen maatalousvaltai- rannikon satamista. Alueen kehittämiselle ovat
27630: suus näkyy erityisesti siinä, että suuressa osassa siten olemassa hyvät edellytykset.
27631: Pohjois-Satakuntaa maa- ja metsätalousväestön Kehitysalueiden elinkeinorakenteen moni-
27632: osuus koko väestöstä on yli 60 % ja alhaisim- puolistamiseksi suunnitellaan parhaillaan ra-
27633: millaankin yli 40 %. Viljelmien koko Pohjois- kennettavaksi ns. teollisuuskyliä. Tällaisen ky-
27634: Satakunnassa on pienempi kuin keskimäärin län sijoittaminen Pohjois-Satakuntaan tulisi
27635: Satakunnassa, ja tästä on luonnollisena seu- edesauttamaan alueen kehitystä ja tarjoamaan
27636: rauksena, että maanviljelyksen piirissä on jat- maatalouden piiristä siirtyville uutta toimeen-
27637: kuvasti alityöllistä työvoimaa. Lähinnä Kan- tuloa.
27638: kaanpäähän, Ikaalisiin ja Parkanoon sijoittunut Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
27639: teollisuus ja kauppa ovat luoneet maatalou- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27640: desta irtaantuvalle väestölle uusia työpaikkoja,
27641: mutta siitä huolimatta on todettu, että Poh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27642: jois-Satakunnassa piilevä alityöllisyys herkästi teollisuuskylän perustamiseksi Kankaan-
27643: reagoi tapahtuviin suhdannevaihteluihin. pään kaupunkiin.
27644: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
27645:
27646: Margit Eskman.
27647: 609
27648:
27649: IV,165.- Toiv.al. n:o 202.
27650:
27651:
27652:
27653:
27654: Forsman: Lappeenrannan virastotalon suunnittelusta ja rakenta-
27655: misesta.
27656:
27657:
27658: E d u s kun n a II e.
27659:
27660: Valtion virastot Lappeenrannan kaupungissa reellisyysluokkaan ja rakennushallituksen toi-
27661: toimivat nykyisin erittäin puutteellisissa huone- mesta on rakennusohjelmaa valmisteltu jo niin
27662: tiloissa ja hajallaan eri puolilla kaupunkia. pitkälle, että perustamissuunnitelma voidaan
27663: Tämä luonnollisesti vaikeuttaa virastojen toi- aivan lähiaikoina esittää valtiovarainministe-
27664: mintaa ja yleisön asioimista eri virastoissa. riön rakennusohjelmatoimikunnan hyväksyttä-
27665: Saadakseen asiantilaan nopeasti korjauksen on väksi. Mikäli suunnittelua tämän jälkeen vä-
27666: Lappeenrannan kaupunki yhteistoiminnassa val- littömästi jatketaan asian kiireellisyyden huo-
27667: tiovarainministeriön, puolustusministeriön s~kä mioon ottaen, voitaisiin rakennustyöt aloittaa
27668: rakennushallituksen kanssa ryhtynyt kustan- jo vuoden 1973 aikana, ja siksi tarkoitusta var-
27669: nuksiltaan varsin merkittäviin järjestelyihin vi- ten olisi varattava seuraavan vuoden tulo- ja
27670: rastotalon tontin aikaansaamiseksi Lappeenran-. menoarvioon. riittävät määrärahat.
27671: nan keskustasta nykyisen postitalon vierestä ja Edellä mainituin perustein ehdotan kunnioit-
27672: sen tonttiin välittömästi liittyen. Niinikään taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27673: Lappeenrannan kaupunki . on . laadituttanut
27674: alueelle uuden virastotalon tarkoituksia vastaa- että hallitus ryhtyisi toteuttamaan
27675: van asemakaavan ja pyrkinyt . suorittamaan Lappeenrannan virastotalohanketta ensi
27676: kaikki ne toimenpiteet, jotka edistävät virasto- tilassa ja ottaisi tarkoitusta varten riit-
27677: talohankkeen eteenpäinmenoa. tävät suunnittelu- -ja rakennusmäärära-
27678: Kaikista edellä kerrotuista syistä on Lap- hat vuoden 1973 valtion tulo- ja meno-
27679: peenrannan valtion virastotalo sijoitettu vai~. arvioesitykseen.
27680: tion virastotalo-ohjelmassa ensimmäiseen kii-
27681: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
27682:
27683: Mauno Forsman.
27684:
27685:
27686:
27687:
27688: 77 156/72
27689: 610
27690:
27691: IV,166.- Toiv.al. n:o 203.
27692:
27693:
27694:
27695:
27696: Forsman: V altakunnallisen vuokratalotuotannon rahoitusohjel-
27697: man laatimisesta.
27698:
27699:
27700: Eduskunnalle.
27701:
27702: Maassamme parasta aikaa vallitsevan sulr raha- ja vakuutuslaitosten pnrun. Jotta tässä
27703: dannetaantum~n hoidon kannalta tulisi kiinnit- valtakunnallisesti keskeisessä asiassa saataisiin
27704: tää entistä suurempaa huomiota asuntotuotan- aikaan nykyistä myönteisempi kehitys ja jotta
27705: toon. Viime vuosien aikana on erityisesti vuok- turvattaisiin vuokratalotuotannon sijoittuminen
27706: ratalotuotanto vaikeutunut sen vuoksi, että yk- toeMlakin niille alueille, joissa asuntotilanne
27707: sityisillä rahamarkkinoilla tunnetaan varsin työmarkkinasyistä on vaikein, olisi pikaisesti
27708: vähäistä mielenkiintoa tätä asuntotuotantomuo- aikaansaatava ainakin tätä asuntotuotantomuo-
27709: toa kohtaan. Kuitenkin vuokratalotuotanto toa koskeva valtakunnallinen kokonaisrahoitus-
27710: omaa erittäin keskeisen merkityksen vähävarai- ohjelma.
27711: sen .kansanosamme asuntotilanteen parantami- Mainituilla perusteilla ehdotan eduskunnan
27712: sessa ja sen vuoksi esiintyviin ongelmiin olisi hyväksyttäväksi toivomuksen,
27713: pyrittävä saamaan pikainen korjaus.
27714: Aivan viime aikoina on asuntolainamäärä- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi~
27715: rahoja pyritty merkittävästi lisäämään mutta mropiteisiin vuokratalotuotantoon liit-
27716: samanaikaisesti tämän myönteisen kehityksen tyvän valtakunnallisen kokonaisrahoitus-
27717: kanssa ovat vaikeudet siirtyneet yksityisten ohjelman laatimiseksi.
27718: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
27719:
27720: Mauno Forsman.
27721: IV,167.- Toiv.al. n:o 204.
27722:
27723:
27724:
27725:
27726: ·Friberg ym.: Vanhojen ylimaäräisten virastotyöntekijäin siirtämi-
27727: sesta valtion ylimiiäraisiin työsuhdetoimiin.
27728:
27729:
27730: E d u s k u n n a 11 e.
27731:
27732: Henkisen alan työllisyysturvakomitean mie- Ylimääräisiä virastotyöntekijöitä on noin pa-
27733: tinnössä ehdotetaan nykyisten ylimääräisten vi- rituhatta ja kuluvan vuoden t&lousatviossa on
27734: rastotyöntekijöiden aseman järjestämistä. Peri- varattu 11 inllj. mk palkkauksen sekä 4 miJ.j.
27735: aatteena mietinnössä pidetään että osalle yli- mk käytettäväksi työsuhdepalkkaukseen. N.
27736: maaratsia vira·stotyöntekijöitä järjestettäisiin 800 vanhaa ja kauan ylimääräisissä virasto-
27737: työsuhdetoimi valtion palveluksessa, osa jou- töissä ollutta jätettäisiin yhä vaille vakituista
27738: tuisi kahden vuoden ylimenokauden jälkeen työpaikkaa. Kahden vuoden kuluttua nämä,
27739: työttömyyspäivärahan varaan ja osalle komitea useasti huoltoveilvolliset työntekijät eivät voi
27740: ehdottaa·. etityisjärjestelyjä. selviytyä ilman huoltoaplia.
27741: Henlkisen alan työttömien asenl.a on kautta Ei ole ihmisatvon mukaista että ihminen
27742: vuosikymmenien ollut maassamme huono. Hen- joka ha~uaa tulla työllänsä toimeen pakoitetaan
27743: kisen alan järjestäytyminen on ollut heikkoa. tähän asemaan.
27744: Useat ylimääräiset virastotyöntekijät ovatkin Näille 800 työntekijälle pitäisi sen tähden
27745: palvelleet virastossaan 10-20 vuotta. Monessa järjestää mahdollisuus päästä valtion toimiin
27746: tapauksessa tämän ylimääräisen työvoiman pa- työsuhteessa ennen siirtymistään elä!kkeel1e.
27747: nos on ollut viraston miminnalle jopa välttä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
27748: ·mätön koska virasto määrärahoja säästääkseen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27749: on välttänyt vakinaisten uusien toimien perus-
27750: tamista. että hallitus kiiflelelliJ'esti ryhtyisi toi-
27751: Nämä työntekijät ovat olleet suuresti ali- meen kaikkien vanhoien ylimääräisten
27752: palkattuja, ilman ikälisiä ja tosiasiallisesti myös virastotyöntekijöiden siirtämiseksi val-
27753: vailla muita yhteiskunnan työntekijöil!leen suo- tion ylimaaräisiin työsuhåetoimiin.
27754: mia mahdollisuuksia ja oikeuksia.
27755: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
27756:
27757: Ralf Friberg. Lasse Lehtinen.
27758: Erkki Liikanen. Bror Lillqvist.
27759: 612
27760:
27761: IV,168.- Hemst.mot. nr 205.
27762:
27763:
27764:
27765:
27766: Granvik m. fl.: Om berättigande av fiskare att erlägga skatt
27767: genom innehållning från fisklikviden.
27768:
27769:
27770: T i 11 R ik s d a g e n.
27771:
27772: Vid fiskattörbundets årsmöten har fiskarna Fiskarna anser att 10 % innehåll från fiske-
27773: ett flertal .g~ger på;talat olägenheten med för- likviden skulle undenlätta arbetet för både
27774: skousskatt på fisJ~einkomsten i den form den skattemyndigheter och fiskare. Kunde ett så-
27775: nu ttillämpas. Fiskarna önskar få en ändring da.•t arrangernang ordnas Sku11e fiskarna på
27776: tili ståtnd som kunde ge dem möjlighet att er- ett annat sätt än nu ikunna planera nyanskaff-
27777: lägga skatt i samband med erhållandet· av fisk- n.ingar och inköp, samt undgå att hli införda
27778: likvid. Som motiv för sina åsikter och önske- i restskattelängden.
27779: mäl anför de den varierande årsinkornsten och I Kaskö har. fisJkarna friviUigt prövat sys-
27780: det i många fall nyckfulla och säsongbetonade temet med s.k. källskatt och enligt samstäm.-
27781: fisket, som gör att regelbunden och säiker in- miga uppgifter var både skattemyndigheter och
27782: komst saknas, samt svårigheten :lltt tillhanda- fiskare nöjda.
27783: hålla kontanta medel för skatter under t. ex. På grund av ovansotående föreslås vördsamt,
27784: vintermånadema. då fisket ligger nere eller att riksdagen ville besluta hemställa,
27785: ger ringa avkastning. Grundema ·för UJträikning-
27786: en av . förskottsskatten blir i många fall miss- att regeringen i skyndsam ordning
27787: visande då de baserar sig på tidigare års fiske- måtte vidtaga åtgärder, som skulle till-
27788: riinkomst + någon % förhöjning, sikattesatsen låta fiskarna att erlägga skatt i form av
27789: blir då antingen för hög eller för låg, vilket innehåll från fisklikviden.
27790: bidrar tili följdverkningar fnimöver.
27791: Helsingfors den 10 februari 1972.
27792:
27793: Ragnar Granvik. Elly Sigfrids. Pär SteUbäck.
27794: Evald Häggblom. Grels Teir. Victor Procope.
27795: 613
27796:
27797: IV,168.- Toiv.al. n:o 205. Suomennos.
27798:
27799:
27800:
27801:
27802: Granvik ym.: Kalastajien oikeuttamisesta maksamaan veroa kala·
27803: laskuista tehtävin pidätyksin.
27804:
27805:
27806: E d u s k u n n a 11 e.
27807:
27808: Kalastajaliiton vuosikokouksissa · kalastaja;t Kalastajat katsovat, että 10 % :n ·. pklätys
27809: ovat useita kertoja moittineet ' kalastustuloon kalalaskuista helpottaisi sekä veroviranon.Iaisten
27810: nyt soyellettavan ennakkoveron aiheuttamaa että kalastajien työtä: Jos sellainen •järjestely
27811: epäkohtaa. Kalastajat haluavat saada aikaan voitaisiin saada aikaan, ikalas;tajat toisin kuin
27812: muutoksen, joka soisi heille mahdollisuuden nyt voisivat suunnitella .uushankintoja ja os~
27813: maksaa veroa kalalaskujen perimisen yhteydes- toja sekä välttyisivät joutumasta jäännösvero-
27814: sä. Kantansa ja 1toivomustensa perusteeksi he luetteloon. · . ·
27815: esittävät vuositulojen vaihtelevaisuuden ja mo- Kaskisissa kalastajat ovat vapaaehtoisesti ko-
27816: nissa tapauksissa oikukkaan ja kausiluontoisen keilleet nk. ennatta perityn veron järjeSitelmää,
27817: kalastuksen, jonka johdosta säännöllinen ja var- ja yhtäpitävien tietojen mukaan' sekä verovi~
27818: ma tulo puuttuu, sekä vaikeuden omata käteis- ramomaiset: että ka:lastajat olivat tyytyväiSiä.
27819: varoja veroihin esim. talvikuukausina, jolloin Yllä olevan· peru.steella ehdotamme kunni-
27820: kalastus on lamassa tai tuottaa vähän. Perus- oittaen, että eduskunta päättä~i hyväksyä toi-
27821: teet ennakikoveron laskemiselle muodostuvat vomuksen, · · ·
27822: monissa tapauksissa harhaanjohtaviksi, koska
27823: ne nojautuvat aikaisempien vuosien kalastustu- et.tä hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
27824: loon + muutamaan prosenttiin korotusta, ve- menpiteisiin, jotka oikeuttaisivai kalas-
27825: ron määrä muodostuu silloin joko liian kor- tajat maksamaan veroa kalalaskuista
27826: keaksi tai .liian matalaksi, mikä aiheuttaa myö- tehtävin pidätyksin.
27827: hemmin seurausilmiöitä.
27828: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
27829:
27830: Ragnar Granvik. Elly Sigfrids. Pär Stenbäck.
27831: Evald Häggblom. Grels Teir. Victor Procope.
27832: 614
27833:
27834: lV,169.- Hemst.mot. nr 206.
27835:
27836:
27837:
27838:
27839: Granvik m. fl.: Om befriande av ideella föreningar från bingo-
27840: skatt.
27841:
27842:
27843: T i 11 R i k s d a g e n.
27844:
27845: Åf 1971 ilades ideella föreningar sysslande inte undervärderas. Den är en god avkoppling
27846: med b.ingoverhamhet skyldighet att avge skat- för mången. Den behållning som bingoverk-
27847: tedeklaration över de inkomster denna verk- samheten ger, investeras i verksamhet som
27848: samhet gav. Detta leckle tili att några för- står tili allmänhetens förfogande, i bl. a. fri-
27849: eningar blev skatteskyldiga för 1970 års bingo- tidsverksamhet av olika slag.
27850: inkomster och sålunda deklarationsskyldiga för På grund av ovanstående föreslås att riks-
27851: år 1971 års bingoverksamhet. dagen ville besluta hemställa,
27852: De flesta föreningar som drabbas av denna
27853: skatt åtnjuter samhällets stöd. Bingobeskatt- att regeringen i brådskande ordning
27854: ningen leder tili att stat och kommun tar med måtte vidtaga åtgärder som befriar
27855: ena handen och ger med den andra. Bingo. ideella föreningar från bingoskalt.
27856: verksamhetens ideella och sociala betydelse får
27857: Helsingfors den 1' februari 1972.
27858:
27859: .Ragnar Granvik. Evald Häggblom .
27860: Henrik Westerlund. Grels Teir.
27861: 615
27862:
27863: IV,169.- Toiv.al. n:o 206. Suolhennos.
27864:
27865:
27866:
27867:
27868: GranVik )'tn.: Aatteellisten yhdistysten vapauttamisesta bingo-
27869: verosta.
27870:
27871:
27872: E d u s k u n n a 11 e.
27873:
27874: Vuonna 1971 velvoitettiin aatteelliset yhdis- Bingotoiminnan aatteellista ja sosbtafista . ther-
27875: tykset, jotka harrastavat bingotoimintaa, anta· kity•tä ei saa väheks}tä. Montrl kulidallst se
27876: maan veroilmoituksen tämän toiminnan tUot- tietää hyvää rentoutumista. Se sää~tö;. jonkå
27877: tamista tuloista. Tämä johti siihen, että muu- bingotoiminta tuottaa, käytetääh yhteisek~i hy-
27878: tamat yhdistykset tulivat verovelvollisiksi vuo- väksi rnm. erilaiseen vapllct·ajan .toimintaiih.
27879: den 1970 bingotulojen osalta ja siten ilmoitus- Edellä esitetyn perusteella ehdotc!taan edus-
27880: ve1vollisiksi vuoden 1971 birtgotoiminnasta. kunnan hyväksyttäväksi toivomus,
27881: Useimmat niistä yhdistyksistä, · joihin tämä
27882: vero kohdistuu saavat yhteiskunnan tukea. ettii hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
27883: Bingoverotus johtaa siihen, että valtio ja kunta menpiteisiin aatteellisten yhdistysten
27884: ottavat toisella kädellä ja antavat toisella. tidpdutidmiSeksi bingovefdfia.
27885: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
27886:
27887: Ragnar Granvik. Evald Häggblom.
27888: Henrik Westerluncl. Grels Tcir.
27889: 616
27890:
27891: IV,170.- Hemst.mot. nr 207.
27892:
27893:
27894:
27895:
27896: Granvik m. fl.: Om· räntebilliga bostadslån åt specialodlare.
27897:
27898:
27899: T i 11 R i k s d a g e n.
27900:
27901: Det har visat sig bli allt svårare för små- växer. Därför borde dylika specialodlare också
27902: brukare med liten areal att erhålla räntebilliga kunna .komma i åtnjutande av räntebilliga bo-
27903: bostadslån.. Dylika småbrukare kan i många stadslån för att kunna utöva sitt yrke.
27904: fall vara. framstående specialodlare såsom växt- ... På grund av ovanstående föreslås vördsamt,
27905: husodlare, pälsdjursfarmare, fiskare m.m. Des- att riksdagen. ville hemställa,
27906: sa, liksom övriga yrkesutövare, är i behov av
27907: människovänliga bostäder för att kunna utöva att regeringen i skyndsam ordning
27908: sitt yrke. lsynnerhet pälsdjursfarmningen har måtte vidtaga åtgärder för att special-
27909: fått många nya utövare under de senaste åren, . odlare av olika slag skulle kunna er-
27910: varför också behovet av bostäder snabbt hålla räntebilliga bostadslån.
27911: Helsingfors den 10 februari 197~.
27912:
27913: Ragnar Granvik. Evald Häggblom.
27914: Elly Sigfrids. Henrik Westerlund.
27915: Grels Teir. Pär Stenbäck.
27916: Victor Proeope. Georg C. Ehrnrooth.
27917: 611
27918:
27919: IV,170.-Toiv.al. n:o 207. Suotitennos.
27920:
27921:
27922:
27923:
27924: Granvik ym.: Halpakorkoiiista asuntolainoista erityisviljeliiöille.
27925:
27926:
27927: E d u s k u n n a 11 e.
27928:
27929: Pienen pinta-alan pienviljelijöiden on käynyt den tulisi senvuoksi myös päästä nauttimaan
27930: yhä vaikeammaksi saada halpakorkoisia asunto- halpakorkoisista asuntolainoista voidakseen
27931: lainoja. Sanotunlaiset pienviljelijät voivat mo- harjoittaa ammattiaan.
27932: nessa tapauksessa olla huomattavia erityisvil- Yllä esitetyn perusteella ehdotetaan ;kun-
27933: jelijöitä kuten kasvihuoneviljelijöitä, turkistar- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi· toivo-
27934: haajia, kalastajia ym. Nämä tarvitsevat muiden mus,
27935: ammatinharjoittajien tapaan ihmisystävällisiä
27936: asuntoja voidakseen harjoittaa ammattiaan. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
27937: Varsinkin turkiseläintarhauksen piiriin on vii- menpiteisiin, jotta eri alojen erityisvil-
27938: me vuosina tullut monta uutta ammatinhar- .jelijät voisivat saada halpakorkoisia
27939: joittajaa, minkä johdosta myös asuntojen tarve asuntolainoja.
27940: kasvaa nopeasti. Sanotuntaisten erityisviljelijöi-
27941: Helsingissä 10, päivänä helmikuuta 1972.
27942:
27943: Ragnar Granvik. Evald Häggblom.
27944: Elly Sigfrids. Henrik Westerlund.
27945: Grels Teir. Pär Stenbäck.
27946: Victor Procope. Georg C. Ehrnrooth.
27947:
27948:
27949:
27950:
27951: 78 156/72
27952: 61~
27953:
27954:
27955: IV,171.- Toiv.al. n:o 208.
27956:
27957:
27958:
27959:
27960: Haukipuro ym.: Rintamasotilaiden korkeakorkoisien lainojen
27961: siirtämisestä valtion halpakorkoisiksi [ainoiksi.
27962:
27963:
27964: E d u s k u n n a 11 e.
27965:
27966: Maankäyttölain 16. 8. 58/353 mukaan voi- että monet sOtien veteraanit eivät ole saaneet
27967: daan antaa maata ja luottoa määrätyille maa- tarpeellisia lainoja ralrennusten 'korjaamiseen ja
27968: taloutta harjoittaviUe henkilöille, jorka talou- lisämaan hankkimiseen. Kun he useassa tapauk-
27969: dellisen asemansa puolesta ovat maan tai luo- sessa ovat kuitenkin olleet yrittelijöitä ja nuo-
27970: ton tarpeessa ja joiden olosuhteet ja henkilö- rempina vielä uskoneet pystyvänsä selviyty-
27971: kohtaiset ominaisuudet ovat sellaiset, että hei- mään lainamarkkinoilta kuten pankeilta ha·nk-
27972: dän tukemistaan maata ja luottoa antamalla kimistaan lainoista, he ovat ryhtyneet laina-
27973: on maankäyttötoiminnan kannalta pidettävä varoin korjaustoimiin ja lisämaan hantkkimi-
27974: tarkoituksenmukaisena. Tämä edellyttää myös, seen.
27975: että asianomaisella on jatkuvat edellytykset Iän lisääntyessä ja sairauksien runtelemana
27976: menestyä itsenäisenä viljelijänä. he eivät ole pystyneet kuitenkaan selviyty-
27977: Asutusrahastosta voidaan myös antaa mm. mään raskastkorkoisista lainoistaan ja suurista
27978: rakennuslainoja talous-, kotieläin- ja ulkoraken- lyhennyksistä. Nä~n useaa on uhannut ja uh-
27979: nusten rakentamisen, laajentamisen ja perus- kaa jatkuvasti, että hänen omaisuutensa joutuu
27980: korjausten suorittamisen rahoittamiseksi maan- pakkomyyntiin.
27981: käyttölain edellyttämille tiloille ja niihin ver- Edellä olevan johdosta ehdotamme edus-
27982: rattaville. · kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27983: Maankäyttölain 23 §:n mukaan voi maa-
27984: talousministeriö yksityistapauksissa päättää, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27985: että invaliidiJile saadaan edellä mainittujen menpiteisiin rintamaso·tilaiden korkea-
27986: säännösten estämättä antaa maata ja luottoa. korkoisten lainojen siirtämiseksi halpa-
27987: On selvää, että maankäyttölaissa olevat ra- korkoisiksi valtion !ainoiksi.
27988: joittavat määräykset ovat aiheuttaneet sen,
27989: Helsingissä 15 päivänä helm~kuuta 1972.
27990:
27991: Erkki Haukipuro. Paavo Niinikoski. Mikko Jokela.
27992: 619
27993:
27994: IV,172.- Toiv.al. n:o 209.
27995:
27996:
27997:
27998:
27999: Hemmi ym.: Kehitysalueiden maataiskuntien asemasta asuntotuo-
28000: tantomäärärahoja jaettaessa.
28001:
28002:
28003: E d u s k u n n a 11 e.
28004:
28005: Vaikka aikaisempaa jossain maarm myöntei- kuitenkin työvoiman sijoittamista teollisuuden
28006: sempääkin kehitystä on havaittavissa, jatkuu ympärille.
28007: muutto kehitysalueilta Ruotsiin ja Etelä-Suo- Jotta maataiskuntien yritystoiminta elpyisi
28008: meen edelleen huolestuttavan laajuisena. On kehitysalueilla, tulisi niiden asuntotuotanto-
28009: todettavissa, että työpaikoista lähtöä tapahtuu määrärahojen saantiin valtion taholla kiinnittää
28010: suhteellisen runsaasti. Tähän on syynä huono entistä enemmän huomiota.
28011: asuntotilanne myös maalaiskuntien keskuksissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28012: Syrjäseuduilta lähtevä työikäinen nuori väki nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28013: joutuu kulkemaan ohi kirkonkylänsä, jossa olisi muksen,
28014: tarjolla työpaikkojakin.
28015: Maalaiskuntien asuntorakentamisen kehittä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiiu
28016: misen esteenä on asuntolainojen puute. Kehi- kehitysalueiden maataiskuntien saatta-
28017: tysalueiden kunnat varaavat pienteollisuusmaata miseksi oikeudenmukaisempaan asemaan
28018: ja ryhtyvät kehitysaluelakien suomien mahdol- valtion asuntotuotantomääräraho;a jaet-
28019: lisuuksien varassa edistämään alueensa pien- taessa.
28020: teollisuutta. Asuntojen puuttuminen vaikeuttaa
28021: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1972.
28022:
28023: Kerttu Hemmi. Irma Toivanen.
28024: AUi Laitinen. Olavi Borg.
28025: 620
28026:
28027: IV,173.- Toiv.al. n:o 210.
28028:
28029:
28030:
28031: Hemmi ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Muhokselle.
28032:
28033:
28034: E d u s k u n n a 11 e.
28035:
28036: Muhoksen kunnassa toimii tällä he~kellä val- kustassa. Rakennuksen alakerrassa on kaksi
28037: tion eri virastoja seuraavasti: huonet-ta käsittävä päivystys- ja kuulustelutila
28038: 1. Muhoksen nimismiespiiri, joka käsittää sekä vielä kaksi pidätettyjen huoneena toimivaa
28039: Muhoksen ja Utajärven kunnat, selliä. Yläkerrassa on kaksi huonetta käsittävä
28040: 2. Muhoksen tuomiokunta, joka käsittää vartijavahtimestarin asunto. Talossa on uuni-
28041: Muhoksen, Utajärven, Vaalan, Piippolan; Kes- lämmitys. Rakennus on nykyään erittäin huo-
28042: tilän, Pulkkilan ja Pyhännän konnat, nossa kunnossa ja rapistunut siinä määrin, että
28043: 3. Muhoksen veropiiri, joka käsittää · Mu- Oulun lääninrakennustoimiston mielestä se on
28044: hoksen, Utajärven ja Vaalan kunnat, korjauskelvoton, Sen seinät ovat paikoitellen
28045: 4. Muhoksen posti- ja lennä·tintoimisto I aivan lahonneet .. Aamuisin on vesi WC:ssä
28046: luokan käsittäen Muhoksen kunnan, jäässä. Pidätettyjen huoneita lämmitetään. sisä-
28047: 5. Muhoksen sakausvakuutustoimisto ja käytävältä käsin uuneilla. Nämä uunit ovat aika
28048: kansaneläkelaitoksen piiritoimisto käsittäen Mu- ajoittain lämmityskiellossa. Pakkasilla pidätet-
28049: hoksen ja Utajärven kunnat, sekä tyjen huoneiden yläosassa saattaa olla normaali-
28050: 6. Muhoksen työnvälitystoimisto käsiaäen lämpö, muvta ·lattialla on miinusasteita niin
28051: samoin Muhoksen ja Utajärven kunnat. että pidätettyjen huoneen lattialla oleva juoma-
28052: Edellämainituista valtion eri virastoista vain vesiastia on jäätynyt. Sellit ovat niin heikossa
28053: nimismiespiirin poliisiasema on valtion omista- kunnossa, että niitä on kehoitevtu käyttämään
28054: massa rakennuksessa ja ka1kki muut virastot. vain päiväsaikana tapahtuvaan säilyttämiseen.
28055: ovat vuokratiloissa siten, että posti- ja lennä- Yöksi on pidätystä edellyttävässä tapauksessa
28056: tintoimistolle on vuokrattu tilat Muhoksen kuljetettava pidätetty joko Vaalan poliisiase-
28057: Osuuspankin toimitaiosta ja: käikki muut viras- man suojiin tai Oulun- poliisilaitokselle. Kuiten-
28058: tot ovat Muhoksen kunnan vliokraamissa ti- kin pidätyksiä oli v~ -1969 159 kpl ja juopu-
28059: loissa. Postin käytössä oleva·t tilat ovat erit- muksen vuoks1 säilöön otettuja 80 kpl.
28060: täin ahtaat ja alkeelliset vaikeuttaen postin no- Jo poliisiaseman tarpeiden vuoksi olisi kii-
28061: peaa ja joustavaa käsittelyä. Mitä tulee kun- reellisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin uuden val-
28062: naita vuokrattuihin tiloihin, ovat ne varsin tion vi-rastotalon rakentamiseksi Muhokselle.
28063: käyttökelpoisia, mutta kunnalla itsellään on Valtion virastotaloa varten on Muhoksen kunta
28064: tiettäväst1 kova tilantarve ja kunta haluaisi ne lahjoittanut valtiolle poliisiaseman tontin vie-
28065: omaan käyttöönsä. Vuokrasopimuksia ei kunta restä lisätontin, jotka alueet yhdessä muodos-
28066: ole halunnut irtisanoa, koska valtion virastoja tavat suuren ja arvokkaan kiinteistön keskellä
28067: ei .täällä kuitenkaan voida minnekään muualle kir-konkylän taajama11.
28068: sijoittaa. Muhoksella olis1 saatava käyntiin suurehkoja
28069: rakennustyömaita, näin osaltaan voitaisiin
28070: Asukkaita keskimäärin tulee ed virastoja alueen työllisyyttä lisätä ja torjua työttömyyttä.
28071: kohden noin 15 000-20 000 henkilöä Muhok- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28072: sen tuomiokuntaa lukuunottamatta, jonka pii- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28073: rissä asuvan väestön määrä on huomattavasti muksen,
28074: ero. lukua suurempi.
28075: Muhoksen 1920-luvuHa puusta rakennettu että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28076: poliisiasema on valtion omistamalla tontilla valtion virastotalon rakentamiseksi Mu-
28077: keskei-sellä paikalla Muhoksen kirkonkylän kes- hokselle.
28078: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
28079:
28080: Kerttu Hemmi. Olavi Borg.
28081: 621
28082:
28083: IV,174.- Toiv.al. n:o 211.
28084:
28085:
28086:
28087:
28088: Hetemäki· ym.: Lapsi-, koulutus- ja opintovähennysten yhtenäis-
28089: tämisestä. valtion- ja kunnallisverotuksessa.
28090:
28091:
28092: E d u s k u n n a 11 e.
28093:
28094: Fyysisten henkilöiden verotusjärjestelmä on semmin. Tämän •takia on välttämätöntä, että
28095: kaikilta osin vanhentunut. Verotusperusteita ei koulutukselle luodaan taloudelliset edellytykset
28096: ole muutettu kehitylksen mukana ~a verotus myös verotuksessa.
28097: on näin muodostunut epäoikeudenmukaiseksi. Siksi ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
28098: Kokonaisuudistus on tarpeen, mutta on tarkoi- hyväksyttäväksi toivomuksen,
28099: tuksenmukaista toteuttaa mahdollisimman no-
28100: peasti eräitä osaratkaisuja. ~ttä hallitus ryhtyisi kiireellisesti ke-
28101: Eräs tällainen korjattava epäkohta on l~si-, hittämään lapsi-, koulutus- ja opinto-
28102: koulutus- ja opintovähennysten erilaisuus val- vähennysjärjestelmää yhtenäiseksi val-
28103: tion- ja kunnallisverotuksessa. tion- ja kunnallisverotuksessa samalla
28104: Lasten kouluttaminen asettaa huoltajalle tä- kun vähennyksen määrää lisätään j'J
28105: män palVan yhteiskunnassa huomattavasti vähennykseen oikeutetun lapsen ikäraja
28106: enemmän taloudellisia velvoitteita kuin aikai- nostetaan 18 vuodeksi.
28107: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
28108:
28109: Elsi Hetemäki. Sinikka Karhuvaara. Pertti Salolainen.
28110: Mikko Asunta. Salme Katajavuori. Jouni Mykkänen.
28111: G. Laatio.
28112: 622
28113:
28114: IV,l75.-Toiv.al. n:o 212.
28115:
28116:
28117:
28118:
28119: Hokkanen ym.: Palkkavarauksen saattamisesta vähennyskelpoi-
28120: seksi menoksi elinkeinotulon verotuksessa.
28121:
28122:
28123: E d u s k u n n a 11 e.
28124:
28125: Maamme ongelmallisen rakenteellisen työt- raus olisi samanlainen kuin elinkeinotulovero-
28126: tömyyden lieventämiseksi erityisesti kehitys- lain sallima vaihto-omaisuuden aliarvostus.
28127: alueilla on tärkeää edistää työvoimavaltaisten Sen lisäksi, että palkkavaraus kompensoi
28128: käsi- ja pienteollisuuden sekä palveluelinkeino- palkkatyöhön kohdistuvaa verosyrjintää, siitä
28129: jen kehitystä. Monista eri syistä johtuen työ- olisi muitakin etuja: Se ei aiheuta yrityksille
28130: voimavaltaiset yritykset ovat nykyisin huonom- mitään pääomakustannuksia, se käsittelee yri-
28131: massa asemassa pääomavaltaisiin yrityksiin ver- tyksiä tuotantolaitoksina ja se seuraa palkka-
28132: rattuna. Työvoimavaltaisia yrityksiä rasittavat menojen kasvua. Lisäksi palkkavaraus parantaa
28133: huomattavan paljon mm. lakisääteiset sosiaali- tilinpäätösinformaation luotettavuutta, antaa
28134: kustannukset, joiden suuruus määräytyy mak- työntekijöille entistä paremman turvan työpai-
28135: settujen palkkojen perusteella ja on nykyisin jo kan pysyvyydestä ja ennen kaikkea edistää ta-
28136: noin 30 % palkkasummasta. Palkkatyöhön koh- louspolitiikan työllisyystavoitetta.
28137: distuu myös verotuksellisesti sellaista syrjintää, Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
28138: joka aiheuttaa sen, että työvoiman lisäystä mo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28139: nesti pyritään välttämään mahdollisimman pit- muksen,
28140: kään.
28141: Nimenomaan verolainsäädännöllä voidaan että hallitus ryhtyisi kiireenisiin toi-
28142: poistaa työvoimavaltaisten ja pääomavaltaisten menpiteisiin elinkeinotulon verottamista
28143: yritysten eriarvoisuutta. Yksinkertainen keino koskevan lain (360 /68) muuttamiseksi
28144: olisi sallia yritysten tehdä palkkamenoista en- siten, että palkkamenojen ennenaikainen
28145: nenaikainen kulukirjaus, paikkavaraus, joka kulukirjaus on elinkeinotulon verotuk-
28146: kohdistuisi yrityksessä tulevaisuudessa synty- sessa vähennyskelpoinen meno.
28147: viin palkkamenoihin. Luonteeltaan palkkava-
28148: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
28149:
28150: Matti Hokkanen. M. Jaatinen.
28151: 623
28152:
28153: IV,176.- Toiv.al. n:o 213.
28154:
28155:
28156:
28157:
28158: Honkonen ym.: Esityksen antamisesta tulo- ja omaisuusverolaitt
28159: muuttamisesta.
28160:
28161:
28162: Ed u s kun n a 11 e.
28163:
28164: Nykyisessä tulo- ja omaisuusverolaissa on nykyisin ovat varsin raskaan erikoisveron alai-
28165: joukko epäkohtia, joiden korjaaminen olisi var- sia.
28166: sin tärkeätä. Eräs näistä on yksinäisten henki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28167: löiden erikoisverotus. Meidän mielestämme täl- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28168: lainen kohtuuton erikoisvero olisi mitä pikim- muksen,
28169: min poistettava ainakin pieni- ja keskituloisten
28170: henkilöiden osalta. että hallitus antaisi kiireellisesti esi-
28171: Tähän päästään helpoimmin ja nopeimmin, tyksen tulo- ja omaisuusverolain muutta-
28172: jos lainsäädäntöä muutetaan siten, että yli 24- misesta siten, että yli 24-vuotiaita hen~
28173: vuotiaita henkilöitä verotetaan 12 000 mark- kilöitä verotetaan 12 000 markkaa pie-
28174: kaa pienemmistä vuosituloista saman asteikon nemmistä vuosituloista saman asteikon
28175: mukaan kt'iin lapsettornia aviopuolisoita. Näin mukaan kuin lapsetlomia aviopuolisoita.
28176: tehtäisiin oikeutta niille palkansaajille, jotka
28177: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
28178:
28179: Kuuno Honkonen. J..C. Björklund.
28180: Kalevi Kivistö. Matti Jänenpää.
28181: 624
28182:
28183: IV,177.-Toiv.al. n:o 214.
28184:
28185:
28186:
28187:
28188: Honkonen ym.: Määrärahasta rautatiehallitukselle urheilijain ja
28189: urheilujoukkueiden matkalippujen alentamiseksi.
28190:
28191:
28192: E d u s k u n n a II e.
28193:
28194: Maamme urheiluseurat suorittavat suurimer- seksi. Urheiluseurojen yhä vaikeammaksi muo-
28195: kityksellistä vapaaehtoista työtä nuorisomme dostunutta taloudellista tilaa voitaisiin helpot-
28196: urheiluinnostuksen tyydyttämiseksi, nuorison taa esimerkiksi siten, että urheilijain ja urhei-
28197: henkisen vireyden ja fyysisen kunnon säilyttämi- lujoukkueiden kilpailumatkoista myönnettäisiin
28198: seksi ja edistämiseksi. Urheiluseuroilla on vuo- valtionrautateillä 50 % :n alennus, joka alennus
28199: sikymmenien taito ja myös pyyteetöntä halua korvattaisiin veikkausvaroista valtionrauta-
28200: tehdä jatkuvasti tätä työtä, mutta niillä on teille. Tämä tietäisi käytännössä ehkä noin
28201: .suuria taloudellisia vaikeuksia, jotka asettavat 300 000-400 000: mk:n avustusta urheiluseu-
28202: esteitä toiminnan laajentamiselle. Varsin mer- roille ja helpottaisi osittain niiden vaikeaksi
28203: kittävän osan urheiluseurojen menoista muo- muodostunutta taloudellista tilaa.
28204: dostavat urheilijain ja urheilujoukkueiden kil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28205: pailumatkakulut. Arvion mukaan suuret ja kes- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28206: kisuuret urheiluseurat käyttävät vuosittain kil- muksen,.·
28207: pailumatkoihin varoja noin 5 000-8 000 mk.
28208: Vaikka veikkauksesta on tullut Suomen ur- että hallitus ottaisi vuoden 19 73 tu-
28209: heilun sampo, joka jauhaa rahaa urheilun, tie- lo- ja menoarvioesitykseen määrärahan
28210: teen ja kasvatuksen edistämiseen, niin varsi- avustuksena rautatiehallitukselle urhei-
28211: naisten urheiluseurojen sekä välitön että välil- lijain ja urheilujoukkueiden .,natkalip-
28212: linen osuus veikkausvaroista on jäänyt vähäi- pujen alentamiseksi 50 %.
28213: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
28214:
28215: Kuuno Honkonen. Kalevi Kivistö.
28216: Ensio Laine. 1.-C. Björldund.
28217: Matti Järvenpää.
28218: IV,178.- Toiv.al. n:o 215.
28219:
28220:
28221:
28222:
28223: Hostila ym.: Vanhuus- ja invaliidivähennyksen saattamisesta toi-
28224: sistaan riippumattomiksi.
28225:
28226:
28227: E d u s k u n n a 11 e.
28228:
28229: Valti.onverotwta sekä kunnallisvetotm>.ta toistensa sew.:wksitt S!Jbteelli~sti ~e~iim} it
28230: koskevissa säädöksissä oikeutetaan vetovelv~ pahemtaen. iäkkään in'V;tiidin k•Q. t,Qj.mjs-
28231: nen, jonka työkywyttömyys- tai haitta-aste on nan täten ,r:ajoitt'Uessa ibuononevat b~ .m,.,_
28232: esitetyn selvityksen perusteella jonkin dimea dollisuutensa .omavast~n el.imäntav@ :11~
28233: puuttumisesta tai toimintavajavuudesta aiheu- dattamiseen sekä itsenäiseen toime~tt.do.on ~31$
28234: tuvan työ- tai toimintakyvyn alentumisen t.aen hänet ~®iam.$s~a ~ huol:lolli§~ !l:@imen-
28235: vuoksi katsottu olevan 100 prosenttia, teke- piteistä riippuvaksi :&ekli li.säwn täi:Wsim iär-
28236: mään tulostaan täysimääräisen invalidivähen- jestelyistä koituvia kul\lja.
28237: nyksen tai jos sanottu prosenttimäärä on pie- Edellä esitetyn peru~teeUa ehdotall).n;w kun-
28238: nempi, sitä vastaava osuus täysimääräisestä in- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28239: validivähennyksestä. Kuitenkin invalidi, joka muksen,
28240: 65 vuotta täytettyään en oikeutettu saama1Hl tu-
28241: lostaan vanhuusvähennyksen, saa sen lisäksi hy- että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toi-
28242: väkseen invalidivähennyksen vain siltä osin menpiteisiin verotuksen tarkistamiseksi
28243: kuin hänen työkyvyttömyys- tai haitta-asteensa siten, että vanhuusvähennyksen ja inva-
28244: ylittää 50 prosenttia. liditeettivähennyksen toistensa tehoa
28245: Invalidin ikääntyessä ei vammaisuuden mitätöivä vaikutus poistettaisiin toteut-
28246: aiheuttama vajavuus ja haitta kuitenkaan vä- tamalla oikeus yhtä hyvin invalidivähen-
28247: hene taikka samaistu vanhuudesta johtuvien nyksen kuin vanhuusvähennyksen te-
28248: haittojen kanssa, vaan nämä haittatekijät jää- koon rinnakkain sekä valtionverotuk-
28249: vät vaikuttamaan rinnakkain useimmiten vielä sessa että kunnallisverotuksessa.
28250: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
28251:
28252: Sulo Hostila. Uki Voutilainen.
28253:
28254:
28255:
28256:
28257: 79 156/72
28258: 626
28259:
28260: IV,179.- Toiv.al. n:o 216.
28261:
28262:
28263:
28264:
28265: Huotari ym.: Huna;an liikevaihtoveron poistamisesta.
28266:
28267:
28268: Ed u s kun n a 1i e.
28269:
28270: Mehiläishoito on maassamme niitä tuotanto- räistuote, joka ei kuuluisi liikevaihtoveron alai-
28271: muotoja, johon ei yhteiskuntamme taholta ole suuteen ja joka näin ollen tulisi poistaa huna-
28272: minkäänlaista tuotantotukea annettu. Kuiten- jan osalta.
28273: kin olisi mehiläishoidolla mahdollisuus monin- Esitetyin perustein ehdotamme kunnioittaen
28274: kertaistua omavaraiseen hunajantuotantoon eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28275: päästäksemme.
28276: Kotimaisessa hunajakaupassa on kuitenkin il- että hallitus viipymättä vaikuttaisi
28277: meisenä epäkohtana liikevaihtovero, jota huna- toimenpiteillään liikevaihtoveron pois-
28278: jakaupassa sovelletaan. Hunajahan on alkupe- tamiseksi huna;an osalta.
28279: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
28280:
28281: Kalevi Huotari. Hannes Volotinen. Matti Asunmaa.
28282: Kalevi Remes. Mikko Vainio.
28283: 627
28284:
28285: IV,180.- Toiv.al. n:o 217.
28286:
28287:
28288:
28289:
28290: Huotari ym.: Kaivostoiminnan aloittamisesta Parikkalan Intsi-
28291: lässä.
28292:
28293:
28294: E d u s k u n n a 11 e.
28295:
28296: Suoritetuissa maapera- Ja malminetsintätut- säksi kaivostoiminnan alkuunsaattamisella olisi
28297: kimuksissa on Parikkalan kunnassa todettu huomattava vaikutus vallitsevaan vaikeaan työl-
28298: malmiesiintymä sen arvoiseksi, että suoritettu- lisyystilanteeseen paikkakunnalla.
28299: jen tutkimusten tuloksena Paraisten Kalkki Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28300: OY on päätynyt kaivostoiminnan aloittamiseen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28301: Parikkalassa.
28302: Maaseudun ja nimenomaan rajaseudun teol- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28303: lisuustoiminnan edistämiseksi kaivostoiminnan menpiteisiin Parikkalan Intsilän kaivos-
28304: alituunsaattaminen vaikuttaisi merkittävästi. Li- toiminnan alkuunsaattamiseksi.
28305: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
28306:
28307: Kalevi Huotari. Hannes Volotinen. Matti Asunmaa.
28308: Kalevi Remes. Mikko Vainio.
28309: 628
28310:
28311: IV,181.- Toiv.al. n:o 218.
28312:
28313:
28314:
28315:
28316: Huotari ym.: Työliikkeiden liikevaihtoveron perusteiden muutta-
28317: misesta.
28318:
28319:
28320: Eduskunnalle.
28321:
28322: Liikevaihtt>'Vero on bikdle pienyritystoimin- tua s.ada vähentää maksetut työpalkat liike-
28323: nalle merkittävä ruitus.. Erilroi!o1e8ti liikevaih- vaihtoveroa mäiiriteltiessi.
28324: tovero vaikuttaa yritystuitni.nnan kannattavuu- Edellä esitetyn perusteel12 ehdotamme kun-
28325: teen työliikkeiden kohdalLa. Työlii.kk!eet joutu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi tt>ivo-
28326: vat maksamaan liilrevaihto.eroa kokooaisJ.iike. muk.sen,
28327: vaihdon mukaan, myöskin työntekijöille mak-
28328: setun palkan osalta, joaka tulisi jäädä ns. yrit- etti ballit«s ryhtyisi toimenpiteisiin
28329: täjävoitoksi. Koska muussa J.iiketoiminnassa voi- liikewibto1Jei'On perusteiden miiiiritk-
28330: daan kustannukset (maksetut työ.palkat) vä- lF mrmt~tksi tpijliikkeiJen koh-
28331: hentää ennen liikevaihtoveron määräämistä, dalla.
28332: olisi myöskin työliikkeiden kohdalla oikeutet-
28333: HelsingiSiä 10 päivänä helmikuuta 1972..
28334:
28335: Kalevi Huotari. Hannes Volotinen. Matti Asunmaa.
28336: Kalevi Remes. Mikko Vainio.
28337: 629
28338:
28339: IV,182.- Toiv.al. n:o 219.
28340:
28341:
28342:
28343:
28344: Huotari ym.: V ähint4iin vuoJ.eksi säästötilille talletetun ylityö-
28345: ansion verovapautlesta.
28346:
28347:
28348: E d u s k u n n a 11 e.
28349:
28350: Yritteliäisyyttä rangaistaan maassamme kai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28351: kin tavoin. Sellaista työntekijää, joka haluaisi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28352: ansaita yritteliäisyydellään ja varsinkin ylitöitä muksen,
28353: tekemällä, nykyinen verotusperuste progressi-
28354: korotuksineen rankaisee, joten halu parempiin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28355: tuloksiin pääsemiseksi kompastuu verotukseen. verolain muuttamiseksi siten, että yli-
28356: Että yritteliäisyyttä tuettaisiin, tulisi yli- työnä saatu tulo olisi verovaputa eh-
28357: työstä saatava tulo saattaa verovapaaksi eh- dolla, että se talletettaisiin viihintiän
28358: dolla, että ylityöstä saatava tulo talletettaisiin yhdeksi vuoJ.eksi siiästötilille rahalai-
28359: vähintään yhdeksi vuodeksi säästötilille raha- tokseen.
28360: laitokseen, jolloin se palvelisi ta:louselämää ja
28361: antaisi hyvinvointia säästäjälle.
28362: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
28363:
28364: Kalevi Huotari. Matti Asunmaa.
28365: Hannes Volotinen. Kalevi Remes.
28366: Mikko Vainio.
28367: 630
28368:
28369: IV,183.- Toiv.al. n:o 220.
28370:
28371:
28372:
28373:
28374: Huotari ym.: Osamaksukaupan korko-osuuden saattamisesta vero-
28375: vähennyskelpoiseksi.
28376:
28377:
28378: E d u s k u n n a II e.
28379:
28380: Osamaksukauppaa harrastetaan laajalti maas- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28381: samme. Käytännössä esiintyy suurta epätietoi- menpiteisiin osdmaksukaupan ohjaami-
28382: suutta siitä, mikä on osamaksukaupan korko- seksi niin, että osamaksukaupassa kaup-
28383: osuus todellisuudessa. Kaikissa tapauksissa sitä pahinnan korko-osuus määriteltäisiin
28384: ei edes ilmoiteta asiakkaalle. Näin ei ole myös- erikseen ja että se olisi vähennyskelpoi-
28385: kään mahdollista vähentää osamaksukaupan nen verotuksessa.
28386: kauppahinnan korkoa verotuksessa.
28387: Edellä mainituin perustein ehdotamme kun-
28388: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28389: muksen,
28390: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
28391:
28392: Kalevi Huotari.
28393: Hannes Volotinen.
28394: 631
28395:
28396: IV,184.- Toiv.al. n:o 221.
28397:
28398:
28399:
28400:
28401: Hykkäälä ym.: Määrärahasta Iitin virastotalon rakentamista var-
28402: ten.
28403:
28404:
28405: E d u s k u n n a 11 e.
28406:
28407: Kausalaan rakennettavaan litin virastotaloon kilökuntaa lisättiin mm. maatalouden verouudis-
28408: tulisivat sijoittumaan Iitin tuomiokunnan ar- tuksen yhteydessä. Iitin tuomiokunnan arkisto
28409: kisto, poliisi, posti, Iitin työnvälitystoimisto, ja toimintatilat ovat kaukana keskustasta Ravi-
28410: Mikkelin puhelinpiirin, Kansaneläkelaitoksen linnan yläkerrassa.
28411: piiriasiamiehen ja sairausvakuutustoimistot. Vi- Virastotalon rakentaminen ei sietäisi viivyt-
28412: rastotalon rakentaminen on vuosi vuodelta tul- telyä ja litin kunta on ollut nopean toiminnan
28413: lut yhä polttavammaksi erikoisesti sen vuoksi, linjalla valmis laajaan yhteistoimintaan.
28414: että Kausalan posti ja poliisi toimivat edelleen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28415: suorastaan ala-arvoisissa oloissa. Onpa viitattu kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28416: suoranaisiin terveydellisiin haittoihin, joita ny-
28417: kyiset toimitilat aiheuttavat. Postin osalta on että hallitus ottaisi vuoden 1973 val-
28418: todettava, että vanha puurakennus on nykyisin tion tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
28419: myös asumaton. Myös verotoimiston nykyiset vän suuren määrärahan Iitin (Kausalan)
28420: vuokratilat ovat osoittautuneet lisääntyvän virastotalon rakentamiseksi.
28421: henkilökuntatarpeen vuoksi liian pieniksi. Hen-
28422: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
28423:
28424: Heikki Hykkäälä. Sulo Hostila. Paavo Tiilikainen.
28425: 632
28426:
28427: IV,185.- Toiv.al. n:o 222.
28428:
28429:
28430:
28431:
28432: Hykkäälä ym.: Verotarkastuksen tehostamisesta.
28433:
28434:
28435: E d u s k u n n a II e.
28436:
28437: Verolainsäädäntömme puutteista johtuu, että Verrattaessa meidän lainsäädäntömme mu-
28438: maassamme edelleen tapahtuu runsaasti vero- kaisesti verorikoksista ja veroviipistä aiheutu-
28439: jen kiertämistä, kavaltamista ja verotettavien via rangaistusseuraamuksia ja vahingonkorvaus-
28440: tulojen salaamista. Nämä rikokset omaavat velvollisuutta muiden maiden lainsäädännössä
28441: koko yhteiskuntaan kohdistuvan luonteen, jo- säädettylliin rangaistus- ja vahingonkorvaa-
28442: t.en niiden ehkäiseminen koetaan kaikissa yhteis- misvelvoitteisiin on todettava, että meidän lain·
28443: kuntapiireissä erittäin tärkeäksi. säädäntömme mukaiset seuraamukset ovat huo·
28444: Veronkiertotapausten suurta määrää todistaa mattavasti lievempiä.
28445: mm. se, että jokainen verohallinnon piirissä Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdotam-
28446: työskentelevä verotarkastaja keskimääräisesti tu- me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28447: louttaa valtiolle oman palkkansa takaisin kak-
28448: sitoista kertaisena. Tästä syystä olisikin tarkoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28449: tuksenmukaista kiireellisesti lisätä verotarkas- verotllrkastuksen tehostamiseksi petus-
28450: tustehtä-vissä työskentelevien virkamiesten mää- tamalla riittävän miJiirän uusia verotar-
28451: rää. luistajien virkoj11 ja toimenpiteiriin ve-
28452: Puutteellisen verolainsäädännön ja tarkkai- rorikosten ennalta ehkäisenmeksi ant~
28453: lun vähäisyyden lisäksi myös verolakiemme rik- malla Eduskunnan käsiteltäväksi esityk-
28454: komisesta seuraavat alhaiset ja osin myös epä- sen verorikoksista måärättävien rangais-
28455: johdonmukaiset rangaistukset ovat omiaan hait- tusten koventamisesta ja vahingonkor-
28456: taamaan vet~tötapMtsten ennalta ehkäis& vausvelvollisuNåeH tehoitatlli!esta.
28457: mistä.
28458: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
28459:
28460: Heikki Hykkäälä. Ville Tikkanen. Uki Voutilainen.
28461: Sinikka Luja-Vepsä. Sulo Hostila. Sakari lhamuottila.
28462: Paavo Tiilikainen.
28463: 6533
28464:
28465: IV,186.- Toiv.al. n:o 223.
28466:
28467:
28468:
28469:
28470: Hyvönen ym.: Todellisten sairauskustannusten vähennyskelpoi-
28471: suudesta verotuksessa.
28472:
28473:
28474: E d u s k u n n a 11 e.
28475:
28476: Tulo- ja omaisuusverolain mukaiset sairasvä- tämään verotusta, on epäoikeudenmukaista, että
28477: hennykset ovat sitä mukaa kuin Iääkärimaksut, yleensä sairaskulujen kohdalla asetetaan vähen-
28478: poliklinikka- ja sairaalamaksut samoinkuin }a.. nysten raja ja erityisen epäoikeudenmukaista on
28479: horatorio- ja lääkemaksut ovat tuntuvasti nous- että aviopuolisoiden ollessa kyseessä henkilö-
28480: seet menettäneet alkuperäistä arvoaan. Vähen- kohtaisesta sairaudesta koituvat kulut saavat
28481: nysten osalta on lisäksi todettava se epäkohta, olla pienemmät avioliitossa olevalla yksilöllä
28482: että perheessä voi yhden verovuoden aikana kuin yksityisellä. Jotta näistä epäoikeudenmu-
28483: olla jokaisen perheenjäsenen osalta poikkeuk- kaisuuksista päästäisiin verotuksen kohdalla
28484: sellisen paljon sairauksia kun taas jonakin olisi kaikki sairauskustannukset voitava todel-
28485: toisena vuonna näitä on huomattavan vähän, lisina ottaa verovähennyksissä huomioon.
28486: mutta verotuksessa otetaan vain huomioon joka Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28487: vuosi samat vähennykset ja siten verotus koh- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28488: distuu ankarana niihin vuosiin, joille on tullut muksen,
28489: poikkeuksellisen paljon sairaudesta johtuvia
28490: kustannuksia ja vaikeuksia ja jolloin vähen- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
28491: nyssummat eivät alkuunkaan vastaa tarvetta. menpiteisiin että todelliset sairauskus-
28492: Kun sairauskulut lienevät sellainen vähennys tannukset voidaan vähentää verotuk-
28493: että tuskin kukaan tai ainakin hyvin harva ky- sessa tulosta.
28494: kenee sairaskuluja tahal1i.sesti kasvattamalla kier-
28495: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
28496:
28497: Anna-Liisa Hyvönen. Rauno Korpinen.
28498: Aulis Juve1a. Anna-Liisa Jokinen.
28499: Heikld Mustonen.
28500:
28501:
28502:
28503:
28504: 80 156/72
28505: 634
28506:
28507: IV,187.- Toiv.al. n:o 224.
28508:
28509:
28510:
28511:
28512: Hyvönen ym.: Vuokra-asuntotuotannon lisäämisestä Helsingin
28513: seudulla.
28514:
28515:
28516: E d u s k u n n a 11 e.
28517:
28518: Asunnonsaantimahdollisuudet ovat suurissa Valtiovallan toimesta tulee lisätä sen omaa
28519: kaupungeissa ja yleensä asutuskeskuksissa vai- rahoitusta asuntotuotantoon ja ohjata niitä ny-
28520: keutuneet. Nopeasta väestön lisääntymisestä huo- kyistä enemmän vuokra-asuntojen tuotantoon.
28521: limatta asuntojen tuotanto on niissä ollut riit- Samalla on tonttipolitiikka uudistettava siten,
28522: tämätöntä. ettei tonttien hinta pääse vaikuttamaan siinä
28523: Vuokra-asuntojen määrä koko asuntotuotan- määrin asumiskustannuksiin kuin nykyään. Yh-
28524: nosta on suhteettoman pieni, ja kun vanhoja teiskunnan on kyettävä vaikuttamaan siihen,
28525: vuokra-asuntoja on myyty omistusasunnoiksi että tonttien hinnat muodostuvat kohtuullisiksi.
28526: ovat vähävaraisen kansalaisen mahdollisuudet Tässä suhteessa tarvitaan nopeita ~ainsäädän
28527: kohtuuhintaisen vuokra-asunnon hankkimiseen nöllisiä toimenpiteitä. Toisaalta on syytä tar-
28528: muodostuneet monelle heistä suorastaan ylivoi- kistaa myös asunto- ja kiinteistöyhtiöihin koh-
28529: maisiksi. Suurimmat vaikeudet tässä suhteessa distuvat verorasitukset siten, että mahdollisesti
28530: ovat maamme pääkaupungissa ja sen ympäristö- suoritettavat helpotukset tulisivat asukkaiden
28531: kunnissa. Vuodesta 1950 lukien on Helsin- hyödyksi. Asumistukijärjestelmää on parannet-
28532: gissä vuokra-asuntojen osuus koko asuntokan- tava, jotta vähävaraisille voidaan antaa asumi-
28533: nasta jatkuvasti pienentynyt. Kun vuonna 1950 seen nykyistä laajemmin ja tehokkaammin yh-
28534: vuokra-asuntoja oli vielä 67,9 % asuntokan- teiskunnan tukea. Nämä ja monet muut vuokra-
28535: nasta, niin v. 1971 vastaava tavoiteluku on asuntotuotantoon ja koko asuntotuotantoonkin
28536: enää46 %. vaikuttavat seikat tulisi nopeasti selvittää ja
28537: Asuntotilanteen vaikeutuessa on selvää, että ratkaista. Tulisi laatia erillinen ohjelma vuok-
28538: se on nostanut vuokratason entistä korkeam- ra-asuntojen tuotannon lisäämiseksi erityisesti
28539: maksi. Suoranainen keinottelu asunnoilla on li- pääkaupungissa ja sen ympäristökunnissa.
28540: sääntynyt. Yhä suurempi osuus tuloista joudu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28541: taan käyttämään asumiskustannuksiin. Tällöin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28542: vähävaraiset joutuvat tinkimään muusta, jopa muksen,
28543: välttämättömästi elämiseen kuuluvista tarpeista.
28544: Tilanne on kaiken kaikkiaan sellainen, että nyt että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
28545: tarvitaan päättäviä toimenpiteitä korjauksen menpiteisiin vuokra-asuntotuotannon li-
28546: aikaansaamiseksi. säämiseksi erityisesti Helsingissä ja sen
28547: ympäristökunnissa.
28548: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
28549:
28550: Anna-Liisa Hyvönen. I.-C. Björklund.
28551: Aarne Saarinen. Anna-Liisa Jokinen.
28552: Ele Alenius. Mirjam Tuominen.
28553: 635
28554:
28555: IV,188.- Hemst.mot. nr 225.
28556:
28557:
28558:
28559:
28560: Häggblom m. fl.: Om utvidgande och /örbättrande av den regio-
28561: nala statistiken.
28562:
28563:
28564: T ill R i k s d a g e n.
28565:
28566: I och med att man alltmer insett behovet av framåt i sitt arhete. Härigenom har det upp-
28567: planering för att minska godtycket och slump- stått en brokig samling undersökningar, vilka
28568: mässigheten i heslutsfattandet, både inom den ofta bekostats med statsmedel och som i få fall
28569: offentliga sektorn och näringslivet, har behovet är direkt jämförbara med varandra. Mycket av
28570: av statistiska data kontinuerligt ökat. Statistik- detta arbete vore onödigt ifall tillgången på re-
28571: centralen har härvid varit en föregångare vad gional statistik vore tillfredsställande. Förutom
28572: gäller att insamla och presentera data som är av kostnadsskäl vore därför också av koordi-
28573: nödvändiga för beslutsfattandet i samhället. neringsskäl en tillförlitligare offentlig regional
28574: Avolika orsaker, främst på grund av att Sta- statistik av nöden. Även för genomförandet av
28575: tistikcentralen arbetar med begränsade resurser, en ändamålsenlig u-områdespolitik fordras till-
28576: men ofta också beroende på det geografiska av- räcklig och tillförlitlig regional statistik.
28577: ståndet mellan uppgiftssamlarna och uppgifts- Då man förverkligar en utvidgad regional da-
28578: givarna, har myndigheter och organisationer på tainsamling och presentation borde även möj-
28579: det regionala planet dock inte kunnat få så nog- ligheterna att decentralisera Statistikcentralens
28580: grann statistik som är nödvändig vid uppgöran- verksamhet tili länsnivå undersökas.
28581: det av planer på längre sikt. Detta har i sin tur Med hänvisning tili det ovan anförda föreslår
28582: fört med sig att de flesta organ som är inhe- vi vördsamt, att riksdagen ville hemställa,
28583: gripna i regional planering, såsom länsstyrelser,
28584: universitet, kommuner, regionalplaneförbund, att regeringen måtte skrida tili snara
28585: landskapsförbund, handelskamrar, arbetsmark- åtgärder för att skapa förutsättningar för
28586: nadsorganisationer etc., själva varit tvunga att Statistikcentralen att utvidga och för-
28587: företa utredningar av olika slag för att komma bättra den regionala statistiken.
28588: Helsingfors den 10 februari 1972.
28589:
28590: Evald Häggblom. Bror Lillqvist.
28591: Pär Stenbäck. Elly Sigfrids.
28592: Kristian Gestrin.
28593: 636
28594:
28595: IV,188.- Toiv.al. n:o 225.
28596: Suomennos.
28597:
28598:
28599:
28600:
28601: Häggblom ym.: AluetiJastQN laa;entamisesta ;a parantamisesta.
28602:
28603:
28604: Eduskunaalle.
28605:
28606: Samanaikaisesti kun on yhä enemmän hl.w- sään eteenpäin. Täten cm syntynyt kirjava jouk-
28607: mattu suunnittelun tarve päätöksenteon micili- ko t\ltkimuksia, jotka usein on kustannettu v~
28608: valtaisuuden ia sattumanvaraisuuden "Vähentämi- tion vatoin ja jotka hatvOissa tapauksissa ovat
28609: seksi, sekä julkisella alueella että elinkeiooelä- välittömästi toisiinsa. v:errattavia. Suuri osa täi-
28610: .missä, on tilastotietojen tarve jatkuvasti lisään- tä työstä olisi tarpeetonta, jos alueellisen tilasta-
28611: tynyt. Tilastokeskus on tässä kohdin ollut eddlä.- tiedon saanti olisi tyydyttävä. Paitsi kustannus..
28612: kävijänä yhteiskunnallisen päätöksenteon kan- syistä luotetta.vamma.n julkisen alueellisen tibs--
28613: nalta välttämättömien tietojen keräämisessä ja totiedon kokoaminen olisi välttämätöntä my&
28614: esi ttelemisessä. koordmoimissyistä. Ta.Ikoituksemnukaisen kehi-
28615: Useista syistä, etenkin siksi että tilastokeslms tysaluepolitiikankin harjoittaminen vaatii riittä-
28616: työskentelee rajoitetuin voimavaroin, mnua viä )a luotettavia alueellisia tilastotietoja.
28617: usein myöskin tietojen kerääjien )a tie.tojen an- Toteutettaessa la.ajennettua alueellista ti.e.to-
28618: tajien välillä olevasta maantieteellisestä etäisyy- jen wäämi.<;tä. ia esittämistä pitäisi myös tilas.to-
28619: destä johtuen, alueellisen tason viranomaiset ja kes.lruksen desentralisoimismahdollisuude:t. läänin
28620: järjestöt eivät aina ole voineet saada niin tatk- tasolle. tutkia.
28621: koja tilastotietoja kuin on välttämätöntä pitkän- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
28622: tähtäimen suunnitelmia laadittaessa. Tämä on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28623: vuorostaan johtanut siihen, että useimmat alue- sen,
28624: suunnittelussa mukana olevat orgaanit, kuten
28625: lääninhallitukset, yliopistot, kunnat, seutukaava- että ballitw pikllisiin toimenpiteisiin
28626: liitot, maakuntaliitot, kauppakamarit, työmark- 1'jhtyt1flijllä loisi tilastokeskukselle edel-
28627: kinajärjestöt jne., ovat itse joutuneet toimitot- lytykset lt~aient~~a jll par~mt~~a alueelU~
28628: tamaan erilaatuisia selvityksiä päästäkseen työs- tilastotoimintaa.
28629: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
28630:
28631: Evald Häggblom. Bror Lillq'Yiat.
28632: Pär Stenbäck. Elly Sigfrids.
28633: Kristian Gestrin.
28634: 637
28635:
28636: IV,189.- Toiv.al. n:o 226.
28637:
28638:
28639:
28640:
28641: Hiikiö ym.: Vllition Sdlatavien poistamismenettelyn uudistami-
28642: sesta.
28643:
28644:
28645: E d u s k u n n a 11 e.
28646:
28647: Valtion virastoilla on joukkQ sellaisia sa1ltt- laatiminen saada vähemmäksi. Useiåen saata-
28648: via, joista ei koskaan wida saada suoritusta. vien markkamäärät ovat lisäksi v.arsin vähäisiä
28649: Olisi syytä esimerkiksi viisivuoti-skausittain vaivaan nähden.
28650: "puhdistaa" tällaiset saatavaluettelot ja poistaa Ei ole syytä suosia väljyyttä valtion raha-
28651: saatavat, joiden periminen perustellusti on mah- asioissa, mutta täysin tarpeeton työ pitäisi
28652: dotonta. Sellaisia ovat esimerkiksi saatavat saada pois.
28653: henkilöiltä, jotka ovat kuolleet jättämättä ulos- Edellä oievan perusteella ehdotamme kun-
28654: mittauskelpoista omtrisuutta. Sama koskee nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28655: henkilöitä, jotka yli 10 vuoden. ajan ovat ol- muksen,
28656: leet ulosmittausyrityksissä varattornia ja ovat
28657: jo eläkeiässä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28658: Saatavaluetteloiden jatkuva kunnossapitämi- keskusvirastojen velvoittamiseksi tar-
28659: nen on suuritöistä ja epämielekästä, kun neljän- kistiilmaan saatavaluettelonsa viisivuotis-
28660: nesvuosittain on tehtävä selvitys kunkin saata- kausittain ja oikeuttamiseksi poista-
28661: van kohdalta ja selvitystä tehdessään jo tietää, maan sellaiset saatavat, joiden periminen
28662: että tilanne ei parane, vaan pahenee vuosi ei ole tarkoituksenmukaista, kuitenkin
28663: vuodelta. Kun virastoissa on asiallistakin työtä siten, että jokaisesta poistamispäätök-
28664: aivan riittämiin, pitäisi joutava luetteloiden sestä on esitettävä perusteltu selvitys.
28665: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
28666:
28667: Juuso Häikiö. Salme Katajavuori. G. Laatio.
28668: Erkki Häkämies. Sirkka Lankinen.
28669: 638
28670:
28671: IV,190.- Toiv.al. n:o 227.
28672:
28673:
28674:
28675:
28676: Häkämies: Määrärahasta Kausalan virastotalon rakentamiseen.
28677:
28678:
28679: E d u s k u n n a ~ 1 e.
28680:
28681: Kausalassa olevat valtion 7 eri virastoa jou- Tutkimukset myös osoittavat, että Iitin kun-
28682: tuvat toimimaan huonoissa olosuhteissa ja var- takeskus Kausala tulee muodostumaan yhä voi-
28683: sinkin posti ja poliisi toimivat suorastaan ala- makkaammaksi keskukseksi myös valtion pai-
28684: arvoisissa tiloissa. kallishallintoa ajatellen.
28685: Iitin kunta on lahjoittanut valtiolle Kausa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
28686: lassa sijaitsevan virastotalon tontin 14. 1. 1971 taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28687: jouduttaakseen virastotalon aikaansaamista. Li- sen,
28688: säksi Iitin kunta on päättänyt kustantaa ko.
28689: rakennuksen luonnospiirustukset. Näin ollen että hallitus ottaisi vuoden 1973 tu-
28690: kunta on omasta puolestaan toiminut uutterasti lo- ja menoarvioesitykseen tarpeellisen
28691: Kausalan virastotalohankkeen kehittämiseksi. määrärahan Kausalan virastotalon suun-
28692: Myös rakennushallitus on hyväksynyt lahjoi- nittelemiseksi ja rakentamiseksi.
28693: tetun tontin virastotalon tontiksi.
28694: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
28695:
28696: Erkki Häkämies.
28697: 639'
28698:
28699: IV,191.- Toiv.al. n:o 228.
28700:
28701:
28702:
28703:
28704: Härkönen ym.: Maamme turveraaka-ainevarojen selvittämisestä_
28705:
28706:
28707: E d u s k u n n a II e.
28708:
28709: Maamme luonnonvaroista on turpeen käyt- Kasvuturpeen osalta tuotanto ja vienti ovat
28710: tömahdollisuuksien selvittäminen nähty viime viime aikoina kasvaneet huomattavasti. Tuo-
28711: vuosien aikana yhä tärkeämmäksi. Työ on kui- tanto on nykyisin keskittynyt lähinnä Sata-
28712: tenkin ollut hajanaista ja todelliset tulokset kuntaan tarkoitukseen sopivien hyvien koho- ja
28713: sen mukaisia. Ilmeistä kuitenkin on, että rahkasoiden sekä hyvien liikenneyhteyksien an-
28714: maamme turvesuot sisältävät ainutlaatuisen siosta. Monilla muilla alueilla puuttuu kui-
28715: energialähteen sekä monia muita mahdollisuuk- tenkin täysin kasvuturpeen käytön, tuotannon
28716: sia turveraaka-aineen jalostamiseksi eri käyttö- ja markkinoinnin informointi ja ohjaus.
28717: tarkoituksiin. Edelleen soiden käyttöön liittyvänä ongel-
28718: Polttoturvetutkimuksia suorittavat mm. val- mana on tullut esiin kannattamaton soiden oji-
28719: tion polttoainekeskus ja Turveteollisuusliitto. tus. Vielä jäljellä olevien ojittamattomien soi-
28720: Vapo keskittyy lähinnä polttoturvevarojen et- den käytön tulisi olla suunnitelmallista, jotta
28721: simiseen. Yksi keskeisimpiä ongelmia on kui- soiden eri käyttömuodot tulisivat tarkoituksen-
28722: tenkin ollut turpeenpolttomahdollisuuksien sel- mukaisella tavalla huomioon otetuksi.
28723: vittäminen. Tähän mennessä on todettu, että Kehitysalueilla soiden lisääntyvä käyttöönotto-
28724: suuressa mitassa tapahtuva polttoturpeen käyttö tulee aikanaan tarjoamaan uusia työtilaisuuk-
28725: on edullisempaa kuin pienessä erikoislaitok- sia, mutta ilman riittävää tutkimusta ja oh-
28726: sessa tapahtuva käyttö. Erityisesti tulisikin sel- jausta saattaa seurauksena oHa myös virhein-
28727: vittää suurten teollisuuslaitosten nykyisten höy- vestointeja.
28728: ryvoimalaitosten mahdollisuudet käyttää tur- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28729: vetta sen puujätteen asemasta, jota entistä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28730: enemmän on ruvettu käyttämään raaka-aineena. muksen,
28731: Polttoaineena käytetty jätepuuhan joudutaan
28732: muutoin korvaamaan öljyllä, vaikka nykyiset että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28733: laitteistot olisivat paljon helpommin sovellet- menpiteisiin maamme turveraaka-aineva-
28734: tavissa turpeen käyttöön kuin muutettavissa rojen monipuolisen käytön selvittämi-
28735: öljyn edellyttämään toimintavalmiuteen. Mo- seksi tehokkaasti ja keskitetysti sekä
28736: nia muitakin energiatalouteen liittyviä kysy- tarkoituksenmukaiseksi havaittavan tuo-
28737: myksiä on selvittämättä, kuten suurten keskus- tannon edistiJmiseksi erityisesti maamme-
28738: ten lämpöputouksen hyväksikäyttö ja taajamien kehitysalueilla.
28739: lämpötaloushuoltoon liittyvät asiat.
28740: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
28741:
28742: Esko Härkönen. Aino Karjalainen. Aulis Sileäkangas.
28743: Sylvi Saimo. Pekka Vilmi. Veikko Pihlajamäki.
28744: Reino Kangas. Paavo Niinikoski. Pentti Pekkarinen.
28745: 640
28746:
28747: IV,l92.- Toiv.al. n:o 229.
28748:
28749:
28750:
28751:
28752: Härkönen ym..: Maataloosväestön tarpeiden huomioonottamisesta
28753: moottoriajoneuvoveroa invalideille palautettaessa.
28754:
28755:
28756: EduskunnaBe.
28757:
28758: Auto- ja moottoripyöriiverosta annetun lain Tullihallituksen toiminnassa on outoa myös
28759: nojalla on invallileilla mahdollisuus miiärätyin se, etti se ei enää pyydä hak.emuksista lausun·
28760: edellytyksin saada takaisin moottoriajoneuvon toja invalidijärjestöi!tä. Invalidien .omilla jär~
28761: hintaan sisältyvä autovero joko kokonaan tili jestöillä olisi mahdollisuudet puolueettomaan
28762: osaksi. ja asiantuntevaan lausuntoon, mutta tällaista
28763: Autoveron palaotuksen myöntäminen riip- tullihallitus ei siis halua.
28764: puu hakijan invaliditeetin laadusta ja vaikeu- Tullihallitus on my& 1'10Udiittanut käytän-
28765: d.esta sekä siitä, onko ajoneuvo hakijalle toi- töä, jonka mukaan pienviljelijän tai maanvilje-
28766: men tai työn hoitamiseksi oleellisen tarpeelli- lijän ei ;uuri katS<)ta tarvitsevan autoa työnsä
28767: nen. hoitamisessa. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa on
28768: Autoveron pal.autushakemukset käsittelee ja kuitenkin varsirikin syrJäseuduilla asuville in.-
28769: ratkaisee tullihallitus. Aikaisemmin tullihallitus validiviljelijöille auto suorastaan välttämitön
28770: on pyytänyt hakemuksista invalidijärjestöjen tilan hoitoon kuuluvien asioiden hoitamisekst.
28771: lausunnot, mutta tästä käytännöstä on ikäv1i Etäisyydet palvelupisteisiin saattavat otla ta-
28772: kyllä luovuttu. Hakemusten käsittelyssä on vattoman pitkät ja yleisissä kulkuneuvoissa on
28773: tullihallitus myös alkanut noudattaa entistä invalidien joskus aivan mahdoton kulkea, mi-
28774: tiukempaa tulkintaa. Tätä osoittaa mm. se, käli yleensä joukkokuljetusvälineitä on tarjolia-
28775: että kielteisiä päätöksiä annettiin vuoden 1970 kaan. Siksi tullihallituksen pitäisi ratkaisuis-
28776: aikana yli neljä prosenttia enemmän kuin edel- saan ottaa huomioon viljelijä-invalidin erikois-
28777: lisen vuoden aikana. Hylkäämisprosentti oli laatuiset tarpeet.
28778: vuonna 1970 23.7. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28779: Auto on monelle invalidille välttämättömyys. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäviksi toivo-
28780: Vaikka sitä ei suoranaisesti tarvittaisikaan työ- muksen,
28781: matkoihin, voi ammatin harjoittaminen olla
28782: suuresti riippuvainen omasta kulkmneuvosta. että hallitus ryht1isi sell11isiin toimen-
28783: 'Tullihallituksen .tiukasta tulkintalinjasta joh- piteisiin, että maatalou1väedön tarpeet
28784: tuen on monessa tapauksessa annettu kieltei- oman auton käytön suhteen otettaisiin
28785: nen päätös, vaikka yleisen oikeustajun mukaan huomioon palautettaes;a moottoriaio-
28786: baikijalle aivan ilmeisesti pitäisi palauttaa auto- neuvotJeroa invalide#le.
28787: vero joko kokonaan tai ainakin osittain.
28788: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
28789:
28790: Esko Hädronen. Sylvi Saimo.
28791: Matti Mattila. Lea Sutinen.
28792: Olavi Martikainen. Saimi Ääri.
28793: Heimo Linna. Aino Karjalainen.
28794: Paavo Niinikoski. Einari Nieminen.
28795: Reino Karpola. Mikko Kaarna.
28796: Mikko Jokela. T. Saloranta.
28797: 641
28798:
28799: IV,193.- Toiv.al. n:o 230.
28800:
28801:
28802:
28803:
28804: Härkönen ym.: Määrärahasta korkotuen maksamiseen turveläm-
28805: pökeskuksien pääomakttstannuksille.
28806:
28807:
28808: E d u s kun n a 11 e.
28809:
28810: Polttoturpeen käyttäjinä tulevat kysymyk- ten korkokustannuksista. Tällaisella toimenpi-
28811: seen lähinnä suurehkoja rakennusryhmiä palve- teellä, jonka kustannukset eivät olisi korkeat
28812: levat aluelämpökeskukset, kaupunkien kauko- edistettäisiin huomattavasti turpeen käyttöä
28813: lämpölaitokset sekä teollisuuden kattilalaitok- sekä työllisyyttä kehitysalueilla ja pääomat sääs-
28814: set. Pohtoturvetta käyttävän lämpökeskuksen tyisivät oman maan elinkeinoelämän edistämi-
28815: pääomakustannukset ovat 20-50% suurem- seen, kun ei tarvitsisi olla ulkolaisen poltto-
28816: mat kuin vastaavat öljyä käyttävän laitoksen; aineen varassa.
28817: vastaavasti turve voidaan toimittaa . yleensä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28818: 25 % halvemmalla lämpöyksikköä kohti kuin nioittaen,
28819: öljy, . joten kehitettävä energia saadaan tur-
28820: peella edullisesti. että hallitus ottaisi vuoden 1973
28821: Kuitenkin alussa mainitut korkeat pääoma- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
28822: kustannukset vaikeuttavat turvetta käyttä'Vien suuren määrärahan korkotuen maksami-
28823: lämpökeskushankkeiden alullepanoa. Tämän seksi turvelämpökeskuksien pääomakus-
28824: vuoksi olisi välttämätöntä, että valtio maksaisi tannuksista.
28825: esim. puolet rakennettavien turvelämpökeskus-
28826: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
28827:
28828: Esko Härkönen. Taisto Tähkämaa. Juhani Saukkonen.
28829: Eino Lottanen. Pentti Poutanen. Paavo Niinikoski.
28830: Einari Nieminen. Mikko Jokela. Aulis Sileäkangas.
28831: Reino Kangas.
28832:
28833:
28834:
28835:
28836: 81 156/72
28837: 642
28838:
28839: IV,194.- Toiv.al. n:o 231.
28840:
28841:
28842:
28843:
28844: Härkönen ym.: Määrärahasta polttoturpeen tuotantoalan profes-
28845: sorin viran perustamiseksi Helsingin yliopistoon ja turvealan
28846: ammattityönteki;äin koulutuksen aloittamiseksi.
28847:
28848:
28849: E d u s k u n n a 11 e.
28850:
28851: Polttoturpeen tuotanto on ollut maassamme kiksi 150 ba 'suuruisella 'tlömaalla, jonka tuo-
28852: suhteellisen vaatimatonta viime vuosiin asti. tanto on noin 100 000 m pohtoturvetta vuo-
28853: Pohtoturvetta on nostettu viiden yrittäjän toi- dessa tarvitaan noin 20 vakinaista työntekijää.
28854: mesta noin 200 000 m3 vuosittain. Eduskun- Aiemmin mainittu 10 miljoonan kuutiometrin
28855: nan vahvistettua pohtoturvetuotannon laajen- vuosituotanto-ohjelma tarjoaa tämän vuosikym-
28856: tamis- ja kehittämisohjelman vuoden 1971 toi- menen lopulla noin 2 000 työpaikkaa.
28857: sen lisämenoarvion yhteydessä, on polttoturve- Näiden ammattimiesten !koulutukseen olisi
28858: tuotantoa ryhdytty voimakkaasti laajentamaan hyvät mahdollisuudet Keski-Suomessa esim.
28859: ja !kuluvana vuonna pohtoturvetta jo tuotetaan Leivonmäen Kivisuon kurssikeskuksessa tai sit-
28860: noin 500 000 m3• Kuluvan vuosikymmenen lo- ten Saarijärven metsäkoululla. Keski-Suomi so-
28861: pulla arvioidaan pohtoturvetuotannon olevan pii senkin puolesta turvealan koulutukseen,
28862: noin 10 milj. m3 vuosittain. että polttoturpeen tuotanto on sijoittunut
28863: Pohtoturvetuotannon laajentaminen tekee maassamme pääasiassa maan keskiosiin Etelä-
28864: välttämättömäksi alan koulutustoiminnan te- Pohjanmaalta ja Pohjois-Satakunnasta Keski-
28865: hostamisen. Helsingin yliopiston maatalous- Suomen kautta Pohjois-Savoon.
28866: metsätieteellisessä tiedekunnassa toimivan Suo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
28867: metsätieteen laitoksen toimintapiiriin on jo taen eduskunnan hyväksyttäväksi tovomuksen,
28868: kauan kuulunut soiden metsäojituksen tutkimi-
28869: nen ja tämän alan korkein opetustoiminta. että hallitus ottaisi riittävän määrä-
28870: Pohtoturvetuotanto liittyy saumattomasti met- rahan vuoden 1973 tulo- ja menoar-
28871: säojitukseen ja myös tämän alan korkein ope- vioon polttoturpeen tuotantoalan apu-
28872: tustoiminta olisi käytännöllisimmin hoidetta- laisprofessorin viran perustamiseksi Hel-
28873: vissa Suometsätieteen laitoksessa perustamalla singin yliopiston Suometsätieteen lai-
28874: sinne pohtoturvetuotannon apulaisprofessorin tokseen ja turvealan ammattityöntekijöi-
28875: virka. den koulutuksen aloittamiseksi Keski-
28876: Polttoturvetyömaille tarvitaan runsaasti hy- Suomessa olevissa Leivonmäen, Kivi-
28877: vin koulutettuja ammattimiehiä. Polttoturve- suon tai Saarijärven kurssikeskuksissa.
28878: työmaat ovat kokonaan koneistettuja. Esimer-
28879: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
28880:
28881: Esko Härkönen. Pekka Vilmi. Sylvi Saimo.
28882: Reino Kangas. Paavo Niinikoski. Aino Karjalainen.
28883: 643
28884:
28885: IV,195.- Toiv.al. n:o 232.
28886:
28887:
28888:
28889:
28890: Härkönen ym.: Määrärahasta turveteollisuustoiminnan aloittami-
28891: seen Pylkönmäellä.
28892:
28893:
28894: E d u s k u n n a 11 e.
28895: Pylkönmäen pitäjän eteläosassa on huomatta- lähellä suuria asutuskeskuksia ja kuljetusmat-
28896: via turve-esiintymiä lähinnä Tohtaansuon, Am- kat esim. Tampereelle ja Jyväskylään tulisivat
28897: piaissuon, Ahvenlamminsuon ja Raatteikonsuon suhteellisen edullisiksi. Kun lisäksi polttoainei-
28898: muodostamaila varsin yhtenäisellä alueella. den käytössä yhä enemmän on jouduttu siirty-
28899: Alueen turvevarat arvioidaan noin 10 milj. mään ulkolaisten polttoaineiden varaan, koska
28900: m3:ksi. Näiden turvin voitaisiin aloittaa poltto- esim. koivun käyttö pohtopuuksi on jatkuvasti
28901: turvetuotanto, joka olisi noin 250 000 m3 vuo- vähentynyt lisääntyneen teollisuusraaka-aine-
28902: dessa ja joka tarjoaisi pysyvän työpaikan 50 kysynnän vuoksi, niin tuntuisi kansantalouden-
28903: miehelle. km kannalta tarkoituksenmukaiselta, että turve-
28904: Näiden turvevarojen samoin kuin yleensäkin teollisuutta valtiovallan toimenpiteillä · edistet-
28905: maamme runsaiden pohtoturvevarojen hyväksi- täisiin. Tällöin saavutettaisiin monia etuja ulko-
28906: käyttämistä olisi edistettävä. Polttoaineiden laiseen pohtoaineeseen verrattuna: valuutta-
28907: hintasuhteet ovat nyt edulliset turpeelle, mutta säästöt, työllisyyden parantaminen jne.
28908: esteenä turpeen käytön lisäämiselle maassamme Edellä esitetyn perusteelia ehdotamme kun-
28909: on turpeen polttamistekniikan huono tuntemus. nioittaen,
28910: MaasSillllme on vain kuusi huomattavaa tur-
28911: vetta käyttävää lämpökeskusta ja kuluvana että hallitus ottaisi vuoden 1973
28912: vuonna valmistuu kolme uutta turvekattilalai- tulo- ja menoarvioesitykseen 1 miljoo-
28913: tosta. Koska eri laitokset ovat eri kokoisia riip- nan markan määrärahan polttoturpeelle
28914: puen lämmöntarpeesta, joutuu jokainen uusi sopivien kattilalaitosten kehittämiseksi
28915: laitos toimimaan tavallaan koelaitoksena. ja turveteollisuuden aloittamiseksi Pyl-
28916: SijainnUtaan ja valtakunnan energian tarpeen könmäellä.
28917: huomioonottaen on Pylkönmäki suhteellisen
28918: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
28919:
28920: Esko Härkönen. Mikko Jokela.
28921: Eino Lottanen. Reino Kangas.
28922: Einari Nieminen. Juhani Saukkonen.
28923: Taisto Tähkämaa. Paavo Niinikoski.
28924: Pentti Poutanen. Aulis Sileäkangas.
28925: 644
28926:
28927: IV,196.- Toiv.al. n:o 233.
28928:
28929:
28930:
28931:
28932: Härkönen ym.: Taksiautojen autoveron palauttamisesta.
28933:
28934:
28935: Ed u s kun n a 11 e.
28936:
28937: Auto- ja moottoripyöräverosta marraskuun Kun auto- ja moottoripyöräveron palautuk-
28938: 14 päivänä 1967 annetulla lailla muutettiin sella on merkitystä kustannustekijänä laajem-
28939: ammattimaiseen 'liikenteeseen käytettävistä hen- malti-kin, sehän tuntuu taksiliikenteen pääoma-
28940: kilö- ja pakettiautoista perittävän veron palau- kustannuksissa ja heijastuu tätä kautta taksaan.
28941: tusoikeutta täyden palautuksen periaatteesta, Toisaalta yhteislmnta korvaa merkittävän osan
28942: jota tästä rverosta annetuissa laeissa oli aikai- taksikyydeistä, sairaskyydit, koululaiskuljetuk-
28943: semmin aina noudatettu. Tällä lain muutoksella set ja valtion ja kuntien ajot. Tätä kautta kom-
28944: kavennettiin huomattavasti taksiliikenteellä jo pensoituisi siis verotulojen aleneminen val-
28945: vuoden 1958 alusta ollutta oikeutta saada näis• tiolle.
28946: tä autoista maahantuotaessa perittävä autovero Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
28947: kokonaisuudessaan takaisin. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28948: Viime vuoden huhtikuun 23 pnä 1971 an- muksen,
28949: netulla larlla tosin muutettiin auto- ja moot-
28950: toripyöräverolain 7 §: ää. Parannus koski kui- että ballitus ryhtyisi toint.enpiteisiin
28951: tenkin vain bensiinikäyttöisiä taksi'llutoja. auto- ja moottoripyöräverolain muutta-
28952: Palautettavan autoveron määrän kytllreminen miseksi siten, että t'aksiliikenteeseen
28953: riippuvaiseksi polttoaineiden verotuksesta, ei käytettävistä henkilöautoista palautettai-
28954: mielestämme ole oikea. Käsityksemme mukaan siin niitä maahanluotaessa peritty auto-
28955: nämä verot olisi pidettävä täysin erillisinä. vero kokonaisuuf1.{!ssaan.
28956: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
28957:
28958: Esko Härkönen. Pekka Vilmi.
28959: Reino Karpola. Veikko Pihlajamäki.
28960: Paavo Niinikoski. Matti Mattila.
28961: Eino Lottanen. Eino Uusitalo.
28962: Mikko Kaarna. Katri-Helena Eskelinen.
28963: Mikko Jokela. Aino Karjalainen.
28964: Olavi Martikainen. Pentti Pekkarinen.
28965: Ahti Pekkala. Sylvi Saimo.
28966: Paavo Väyrynen. Einari Nieminen.
28967: Matti Ruokola. Saimi Ääri.
28968: Taisto Tähkämaa. Aulis Sileäkangas.
28969: Juhani Saukkonen. Jouko Siikaniemi.
28970: Sulo Suorttanen.
28971: 645
28972:
28973: IV,197.- Toiv.al. n:o 234.
28974:
28975:
28976:
28977:
28978: Härkönen ym.: T urvebrikettitehtaan perustamismahdoltisuuksien
28979: tutkimisesta.
28980:
28981:
28982: E d u s k u n n a 11 e.
28983:
28984: Polttoturpeen tuotantoa ja käyttöä on Edus- Jotta tuotanto olisi taloudellista, tulisi sen
28985: kunnan tekemän päätöksen mukaisesti ryhdytty tapahtua riittävän suurissa yksiköissä. Taloudel-
28986: voimakkaasti lisäämään. Kyseessä on ns. jyr- lisena kokona pidetään nykyisin 100 000 ton-
28987: sinpolttoturve, jota voidaan käyttää tehokkaasti nia vuodessa tuottavaa brikettitehdasta. Sen ra-
28988: suurkuluttajien erikoisvalmisteisissa kattiloissa. kentamiskustannus olisi 15 milj. markan luok-
28989: Maassamme on kuitenkin yhä vielä satojatuhan- kaa. Tutvebrikettitehtaat rakennetaan yleisesti
28990: sia tulisijoja, jo1ssa käytetään puuta. Pohto- mahdollisimman lähelle kyseeseen tulevaa tut-
28991: puun kulutus on nykyisin noin 8 milj. m3 vetuotantoaluetta. Edellä mainittua suuruus-
28992: vuosittain. luokkaa oleva tehdas tarvitsee tuotantoaluetta
28993: Huomattava osa mainitusta pohtopuumää- raaka-aineena käytettävän jyrsinturpeen tuotan-
28994: rästä soveltuu laatunsa puolesta selluloosa- ja toa varten noin 1 000 ha Ja tämän alueen
28995: lastulevyteollisuuden raaka-aineeksi. Edellä mai- käyttö kestäisi noin 20 vuotta, joten vieressä
28996: nitun määrän vapautuminen kuituteollisuuden olisi suoaluetta oltava varattuna ehkä 2 000 ha.
28997: käyttöön tekisi mahdolliseksi laajentaa tätä Tällaisia turvealueita on erikoisesti Keski-
28998: teollisuutta. 20-30 % nykyisestä. Suomen länsi-osissa ja Etelä-Pohjanmaalla. Py-
28999: Turvebrikettiä ( turveputistetta) voidaan me- syviä työpaikkoja edellä mainittu tehdas ja sen
29000: nestyksellisesti käyttää huonekohtaisten tulisi- raaka-ainehankinta tarjoaisi noin 200. 100 000
29001: jojen ja saunan kiukaiden polttoaineena. Maas- tonnia tutvebtikettiö vastaa noin 300 000 m3
29002: samme toimii nykyisin ainoastaan yksi pienehkö polttopuuta, mikä määrä tällaisen tclltaan pe-
29003: turvebtikettite~hdas Kihniön Aitonevan työ- rustamisella vapautuisi teollisuusikäyttöön.
29004: maalla, mutta sen tuotanto on vain muutamia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29005: tuhansia tonneja vuodessa. Sen sijaan esim. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29006: Neuvostoliitossa ja Irlannissa, joilla on samat muksen,
29007: tuotanto-olosuhteet kuin meillä, on turvebti-
29008: kettien käyttö erittäin suurta, Neuvostoliitossa että hallitus ryhtyisi tutkimaan tur-
29009: n. 5 mili. m3 vuodessa ja Irlannissa n. 0,5 vebrikettitehtaan perustamismahdolli-
29010: milj. m3 vuodessa. suuksia maassamme.
29011: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
29012:
29013: Esko Härkönen. Pekka Vilmi. Aino Karjalainen.
29014: Reino Kangas. Sylvi Saimo. Paavo Niinikoski.
29015: 646
29016:
29017: IV,198.- Toiv.al. n:o 235.
29018:
29019:
29020:
29021:
29022: Härkönen ym.: Valtion virastotalon aikaansaamisesta Hankasal-
29023: men kuntaan.
29024:
29025:
29026: Ed u s ik u n n a 11 e.
29027:
29028: V altiron virastotalon rakentaminen Ranka- Posti, puhelin sekä sairausvakuutustoimisto
29029: salmelle on ollut vireillä jo ainakin seitsemän ja kansaneläkelaitoksen piiritoimisto, joista vii-
29030: vuotta, ja se on asetettu kiireellisyysjärjestyk- meksimainittu mm. on pyytänyt kunnalta toi-
29031: sessä ensimmäiseen ryhmään. Hanke ei ole mitiloja, toimivat Osuuspankin vuokratiloissa.
29032: kuitenkaan edistynyt. Kunnanvirasto toimii vanhassa apteekin ta-
29033: Nimismiehen kanslia toimii Hankasalmen ase- lossa erittäin ahtaissa ja puutteellisissa tiloissa.
29034: malla poliisiaseman yhteydessä. Täältä on pitkä Valtion virastot Hankasalmella toimivat siis
29035: matka kirkonkylään, missä muut virastot toi- erittäin puutteellisissa tiloissa ja toisistaan ha-
29036: mivat. Tämä on sekä kuntalaisten asioinnin jallaan. Kunta on varannut tontin virastotalon
29037: että poliisin toiminnan kannalta erittäin hai- rakentamista varten.
29038: ta:llista. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
29039: Verotoimisto toimii vanhoissa ja epätarkoi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29040: tuksenmukaisissa tiloissa kunnan omistamassa muksen,
29041: puurakennuksessa. Alustavien suunnitelmien että hallitus ryhtyisi kiir:eellisiin toi-
29042: mukaan Konnevesi on aiottu yhdistää Hanka- menpiteisiin Hankasalmen kuntaan tar-
29043: salmen veropiiriin, joten tarkoituksenmukaisten koitetun valtion virastotalon suunnit-
29044: ja riittävien tilojen aikaansaaminen tältäkin telutöiden käynnistämiseksi ja tämän jäl-
29045: osin on perusteltua. keen rakennustöiden aloittamiseksi.
29046: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
29047:
29048: Esko Härkönen. Sylvi Saimo.
29049: Olavi Martikainen. T. Saloranta.
29050: 647
29051:
29052: IV,199.- Toiv.al. n:o 236.
29053:
29054:
29055:
29056:
29057: Ilaskivi ym.: Esityksen antamisesta uudeksi asuntotuotannon ve-
29058: ronhuojennuslaiksi.
29059:
29060:
29061: E d u s kun n a 11 e.
29062:
29063: Asuntotuotannon viimeisen veronhudjennus- että y:hden henkilön verovapaiden asunt()jen
29064: lain (1964/464) vaikutus päättyi vuoden 1966 määrää rajoitetaan, mikä sinänsä on aiheellista-
29065: lopussa. Uutta lakiesitystä ei ole toistaiseksi kin. Laissa olisi lähdettävä siitä, että veron-
29066: annettu. Kaikilla ta:hoilla yhteiskunnassa on pi- huojennuksen voi saada ainoastaan luonnollinen
29067: detty välttämättömänä, että asuntotuotantoa henkilö asunnosta, jossa asuu, sekä korkein-
29068: olisi pyrittävä eLvyttämään. Tavoitteena on ol- taan kahdesta sijoitusasunnosta, joihin luetaan
29069: lut keskimäärin 50 000 asunnon tuottaminen myös perheenjäsenten omistamat asunnot. Näin
29070: vuodessa. Tavoitteisiin ei kuitenkaan ole päästy, ollen annettaisiin mahdollisuus asunnon han-
29071: vaikka asuntotuotantoa on pyritty lisäämään kintaan lähinnä monille tällä hetkellä omaa
29072: muun muassa asuntotuotantoon myönnettäviä asuntoa vailla oleville. Sen ohella annettaisiin
29073: määräraJhoja lisäämällä. Lisäksi asuntojen ky- mahdollisuus myös sijoituspääomien ohjaami-
29074: syntä on jatkuvasti lisääntynyt. Asuntojen va- seen edullis'esti mutta rajoitetussa määrin asun-
29075: jaus on edelleen suuri. Osaksi tämä johtuu totuotantoon.
29076: asuntotuotannon veronhuojennuslain puuttumi- Edellisen perusteella ehdotamme eduskun-
29077: sesta. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29078: Asuntotuotannon veronhuojennuslain anta-
29079: mista on vastustettu sillä, että aikaisemmat että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
29080: lait antoivat mahdollisuuden tuottaviin suur- tyksen uudeksi asuntotuotannon veron-
29081: sijoituksiin. Laki voidaan kuitenkin laatia siten, huojennuslaiksi.
29082: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
29083:
29084: Raimo Ilaskivi. P. Mäki-Hakola.
29085: Olavi Nikkilä. Kullervo Rainio.
29086: Anna-Liisa Linkola. Sirkka Lankinen.
29087: Esko J. Koppanen. G. Laatio.
29088: Alli Vaittinen. Pekka Jokinen. .
29089: Juha Vikatmaa. Sinikka Karhuvaara.
29090: Eero Lattula. Olavi Lähteenmäki.
29091: Jouni Mykkänen. Eeva Kauppi.
29092: Matti Hokkanen. Antero Salmenkivi.
29093: Salme Katajavuori. Harri Holkeri.
29094: M. Jaatineb. Mauri Miettinen.
29095: Erkki Häkämies. Ilkka Suominen.
29096: Mikko Asunta. Timo Mäki.
29097: 648
29098:
29099: IV,200.- Toiv.al. n:o 237.
29100:
29101:
29102:
29103:
29104: Ilaskivi ym.: Fyysisten henkilöiden verotuksen kokonaisuudis-
29105: tuksesta.
29106:
29107:
29108: Ed u s kun n a 11 e.
29109:
29110: Eduskuntakauden 1966-69 kuluessa suo- omamuodostuksen, työnteon halun Ja yritteli-
29111: ritettiin sekä maatalouden että liikeyritysten äisyyden kannalta. Nämä pakottavat pohtimaan
29112: verotuksen perusteiden laajamittainen tarkis- sitä, olisiko kokonaisverorasitusta samanaikai-
29113: tus. Fyysisten henkilöiden verouudistus lykkäy- sesti tuloverouudistuksen ja lisäarvonverouudis-
29114: tyi sen sijaan myöhempään ajankohtaan huoli- tuksen puitteissa koetettava tarkistaa suorittaen
29115: matta siitä, että niin hyvin yksinäisten henkilöi- samalla kompensoimismielessä tarpeellisia sosi-
29116: den kuin aviopuolisoiden verotuksessa oli osoi- aalipoliittisia järjestelyjä.
29117: tettavissa lukuisia korjausta vaativia epäkohtia. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
29118: Sitä mukaa kuin rahan arvo alenee, nousee taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29119: myös tuloveron reaalinen rasitus, mikäli veron
29120: asteikossa ei suoriteta tarkistuksia. Näin on että hallitus kiireellisesti saattaisi lop-
29121: viime vuosinakin tapahtunut seurauksena siitä, puun fyysisten henkilöiden verotuksen
29122: että asteikot on useina vuosina hyväksytty edel- kokonaisuudistuksen kannalta tarpeelli-
29123: lisen vuoden tasoisina. Kun rasituksen nousu set selvitystyöt sekä ensi tilassa antaisi
29124: lisäksi on kärjistänyt sekä yhteisverotettujen Eduskunnalle esityksen uudeksi tulo- ja
29125: että I veroluokkaan kuuluvien yksinäisten hen- omaisuusverolaiksi, jonka puitteissa yh-
29126: kilöiden vero-ongelmia, olisi fyysisten henkilöi- teisverotus ja yksinäisten henkilöiden
29127: den verotuksen kokonaistarkistus sekä siihen erityisvero poistetaan, veroa:steikkoja
29128: liittyvä verorasituksen alennus mitä tähdellisin. alennetaan sekä mahdollistetaan tavallis-
29129: Näin on asianlaita sitäkin suuremmalla syyllä, ten palkan:raajien osalta luopuminen ve-
29130: kun välittömällä verotuksella on jo todettu ole- roilmoitusmenettelystä.
29131: van huomattavia haittavaikutuksia mm. pää-
29132: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
29133:
29134: Raimo Ilaskivi. Timo ~äki. Sami Suominen.
29135: Harri Holkeri. Pekka Jokinen. Kullervo Rainio.
29136: Anna-Liisa Linkola. ~auri Wettinen. T. 1. Vartia.
29137: Eeva Kauppi. Erkki Häkämies. P. ~äki-Hakola.
29138: Olavi Nikkilä. ~. Jaatinen. Mauri Seppä.
29139: Eero Lattula. Elsi Hetemäki. Juuso Häikiö.
29140: Esko J. Koppanen. ~atti Hokkanen. Tuure Junnila.
29141: Sinikka Karhuvaara. Sirkka Lankinen. Aili Vaittinen.
29142: Ilkka Suominen. G. Laatio. Antero Salmenkivi.
29143: Jouni ~ykkänen. Salme Katajavuori. Olavi Lähteenmäki.
29144: Mikko Asunta.
29145: 649
29146:
29147: IV,201.- Toiv.al. n:o 238.
29148:
29149:
29150:
29151:
29152: Ilaskivi ym.: Liikevaihtoverojärjestelmän uudistamisesta arvon-
29153: lisäverojärjestelmän mukaiseksi sekä mahdollisten hintatasoa
29154: nostavien vaikutusten korvaamisesta vähävaraisille.
29155:
29156:
29157: Ed u s kun n a 11 e.
29158:
29159: Vuosien kuluessa verotus on saavuttanut man liikevaihtoveroa. Ajatuksen toteuttami-
29160: kansantaloudessamme yhä suuremman merki- nen on kuitenkin jäänyt puolitiehen. Valmistus-
29161: tyksen. Verotus vaikuttaa nykyisin sen seurauk- toiminnassa käytettävät koneet ja laitteet sekä
29162: sena monella tavalla kansalaisten ja yritysten niiden osat, muotit ja mallit, poltto- ja voitelu-
29163: toimintaan ja päätöksiin. Julkisen sektorin yhä aineet työkalut jn<e. on mm. hankittava aina
29164: kasvavan varaintarpeen huomioon ottaen on liikevaihtoverollisina. Kulutusveroksi tarkoi-
29165: näin ollen ensiarvoisen tärlreätä, että verojär- tettu lii'kevaihtovero on tämän vuoksi samalla
29166: jestelmän rakenne samoin kuin kulloinkin so- investointivero, joka varsin tuntuvasti kaven-
29167: vellettavat verotusmuodot ovat sopusoinnussa taa yritysten mahdollisuuksia lisätä ja laajen-
29168: yleisesti hyväksyttyjen talouspoliittisten ja mui- taa tuotantoaan, luoda uusia työpaikkoja jne.
29169: den yhteiskunnallisten päämäärien kanssa. On Tuotantovälineiden hankintahintaan sisältyvä
29170: myös huomattava, että sama veromäärä voi- liikevaihtovero korottaa tuotantokustannuksia
29171: daan kantaa samoiltakin henkilöiitä monin eri ja sitä tietä edelleen yrityksen valmistamien ta-
29172: tavoin, mutta kansantalouden kasvun samoin varoiden myyntihintoja. Tuotantokustannuksia
29173: kuin kansalaisten toimeentulon kehityksenkin rasittava liikevaihtovero siirtyy siten piilevänä
29174: kannalta erilaisin vaikutuksin. Tämänkin vuoksi kuluttajan maksettavaksi ja lopullisessa hin-
29175: olisi määrätietoisesti pyrittävä kehittämään ve- nassa on aina enemmän veroa kuin laissa sää-
29176: rotusta em. tavoitteiden kannalta edullisimman detty verokanta edellyttää.
29177: vaihtoehdon saavuttamiseksi pienentämättä silti Kilpailukykytoimikunnan selvitysten ( kom.
29178: veron tuottoa. miet. 1968: B 48) mukaan Suomessa valmis-
29179: Liikevaihtovero, joka muodostaa valtion ve- t<ettujen ·tavaroiden hintoihin sisältyy keskimää-
29180: rotuloista nykyisin suurimman tulolähteen, on rin 3-4 % em. tavoin kertaantunutta liike-
29181: niin Suomessa kuin muissakin maissa tarkoi- vaihtoveroa. Myöskään maasta vietävät tavarat
29182: tettu kulutusveroksi. Vero kannetaan sen mu- eivät ole siten kokonaan verottomia. Kun kil-
29183: kaan tavarasta tai palveluksesta siinä maassa, pailijamaissamme valmistettujen tavaroiden hin-
29184: jossa se lopullisesti kulutetaan. Liikevaihto- taan sitä vastoin ei yleensä sisälly kertaautu-
29185: verolaissamme on tämän mukaisesti säädetty uutta veroa, suomalaiset tuotteet joutuvat kil-
29186: tavaran maahantuonti verolliseksi ja sen myynti pailemaan vientimarkkinoilla muualla valmistet-
29187: ulkomaille verottomaksi. tuja tuotteita ankarammin liikevaihtoverotet-
29188: Liikevaihtoverotuksessa pyritään toisaalta tuina. Ottaen huomioon, että tuotteen menek!ki
29189: kaikkialla myös siihen, että kuluttajan tava- vientimarkkinoilla saattaa olla kovan kiLpailun
29190: ras·ta suorittama hinta tulee kokonaisuudessaan vuoksi aivan vähäisenkin hintaedun varassa, on
29191: vain kertaalleen verotetuksi Ja että sanotussa ilmeistä, että em. piilevä verorasitus rajoittaa
29192: hinnassa on aina vain laissa säädettyä verokan- tuntuvasti mahdollisuuksiamme lisätä vientiä.
29193: taa vastaava määrä liikevaihtoveroa. Tämän to- Tuontitavarat ovat liikevaihtoverolain mu-
29194: teuttamiseksi on liikevaihtoverolaissamme sää- kaan vastaavasti kotimaisia tuotteita edullisem-
29195: detty, että tukkuverovelvolliset saavat hankkia massa asemassa. Tämä epäkohta on kuitenkin
29196: tavaroiden valmistuksessa käytettävät raaka-ai- osaksi poistettu säätämällä väliaikainen tasaus-
29197: neet ja puolivalmisteet samoin kuin sellaisenaan verolaki. Toisaalta tasausvero lisää maassamme
29198: edelleen myytäviksi tarkoitetut hyödykkeet il- valmistettujen tuotteiden hintoihin sisältyvän
29199: 82 156/72
29200: 650 IV,201.- Liikevaihtoverojärjestelmän uudistaminen.
29201:
29202:
29203: kertaantuvan veron määrää. Suomalaisten vien- tuotteiden ja tuotannon kansainvälistä kilpailu-
29204: tituotteiden kilpailuasema on siten muuttu- kykyä sdkä koti- että vientimarkkinoilla. Sen
29205: massa tasausveron vuoksi entistä epäedullisem- vaikutukset jarruttavat myös tuotannon laajen-
29206: maksi. tamista, uuden tuotannon aikaansaamista,
29207: Todettakoon, että enemmän kuin 90% Suo- uusien työpaikkojen luomista jne. Verojärjes-
29208: men ulkomaankaupasta käydään sellaisten mai- telmämme säilyttämistä nykyisellään ei siten
29209: den kanssa, joissa ei kanneta liikevaihtoveroa voida pitää taloudellisen kehityksemme kan-
29210: tuotantohyödykkeistä. Niinpä Länsi-Euroopan nalta tarkoituksenmukaisena ja hyväksyttävänä.
29211: kaikki teollisuusmaat ovat paistaneet tuotanto- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
29212: hyödykkeistä kannettavan liikevaihtoveron tai nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29213: tehneet päätöksen sen poistamisesta siirtymällä muksen,
29214: ns. arvonlisäverojärjestelmään. Tällä tavoin saa-
29215: vutetaan se etu, että tuotteiden hintaan sisältyy että hallitus kiireellisesti antaisi tSel-
29216: täsmälleen säadettyä ,verokantaa vastaava määrä laisen lak~esityksen, jolla liikevaihtove-
29217: veroa, mistä taas seuraa tuonnin ja viennin rojärjestelmämme uudistettaisiin arvon-
29218: tasapuolinen kohtelu. Samalla päästään siihen, lisäverojärjestelmän mukaiseksi ja että
29219: että vero suoritetaan tosiasiallisesta kulutuk- hallitus samalla ryhtyisi sellaisiin toi-
29220: sesta eikä osaksi ennakkona vielä 'toteutumatto- menpiteisiin, joilla liikevaihtoverouudis-
29221: man kulutuksen perusteella niin kuin Suomessa. tuksen mahdolliset vaikutukset yleiseen
29222: Niin kuin edellisestä käy ilmi, liikevaihto- hintatasoon voitaisiin korvata vähäva-
29223: verotus heikentää nykyisellään suomalaisten raisten väestöryhmien osalta.
29224: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
29225:
29226: Raimo Ilaskivi. Aili Vaittinen. Timo Mäki.
29227: Harri Holkeri. M. Jaatinen. Pekka Jokinen.
29228: Salme Katajavuori. Elsi Hetemäki. Mauri Miettinen.
29229: Anna-Liisa Linkola. Sami Suominen. Erkki Häkämies.
29230: Eeva Kauppi. Kullervo Rainio. Matti Hokkanen.
29231: Olavi Nikkilä. Antero Salmenkivi. Sirkka Lankinen.
29232: P. Mäki-Hakola. Tuure Junnila. Eero Lattula.
29233: Esko J. Koppanen. Olavi Lähteenmäki. Mauri Seppä.
29234: Jouni Mykkänen. Mikko Asunta. T. 1. Vartia.
29235: Ilkka Suominen. G. Laatio. Juuso Häikiö.
29236: Sinikka Karhuvaara.
29237: 651
29238:
29239: IV,202.- Toiv.al. n:o 239.
29240:
29241:
29242: Ilaskivi ym.: Vuokra-asuntojen tuotannon rahoittamisesta asunto-
29243: obligaatioilla.
29244:
29245:
29246: Ed u s k u n n a 11 e.
29247:
29248: Eduskunnan hyväksymän asuntotuotanto- Yhtenä mahdollisuutena vuotkra.asuntotuo-
29249: ohjelman mukaan olisi vuosina 1966-1975 tannon vilkastuttamiseksi on asuntCH>bligaatio-
29250: rakennettava 500 000 uutta asuntoa. Tästä oh- lainan saaminen vuokra-asuntojen rahoittami-
29251: jelmasta ei käytännössä ole !kuitenkaan pystyt- seen. Laskelmien mUJkaan tarvittaisiin vuosit-
29252: ty pitämään kiinni, vaan vajausta on päässyt tain varoja n. 100 milj. markkaa, jolla sum-
29253: syntymään rjoka vuosi. Kos!ka asetetut tavoit- malla pystyttäisiin rahoittamaan n. 5 000
29254: teet ovat yhteiskuntakehityksen huomioon vuokra-asunnon primäärilainat. Tällä tavalla
29255: ottaen !kuitenkin oikeita, on välttämätöntä sel- voitaisiin vuokra- ~a omistusasuntojen suhde
29256: vittää ne syyt, jotka ovat aiheuttaneet jälkeen- muuttaa vuokralla asujien tarvetta vastaavaksi.
29257: jääneisyyden sekä ryhtyä määrätietoisiin toi- Asunto-obligaatiolainan liikkeeseenlaskijana voi-
29258: menpiteisiin asetettujen tavoitteiden saavutta- sivat esiintyä esim. eri rahalaitosryhmiä edusta-
29259: miseksi. vat kiinnitysluottopankit.
29260: Yhtenä vaikeutena kohtuuhintaisten asunto- Asunto-obligaatiolainalle pitäisi myöntää ve-
29261: jen tuottamisessa on ollut sellaisen rahoitus- rovapaus valtion- ja kunnallisverotuksessa siinä
29262: järjestelmän luominen, jonka avulla tarpeelli- tapauksessa, että laina päätettäisiin myydä koti-
29263: seksi katsottu vuokra-asuntojen tuotanto voi- maassa halulcl<aille yksityisille ja yhteisöille.
29264: taisiin ihoitaa. Jo noin 50 000 asunnon raken- Tällöin olisi heikkoutena se, että lainan kierto-
29265: taminen vuodessa on edellyttänyt, että asunto- ajan tulisi nykyisten säännösten mukaisesti olla
29266: tuotantoon on ittroitettu varoja noin 6 prosent- 22 vuotta, ja tkun lainsäädännöllisesti :verova-
29267: tia kansantuotteesta. Asuntojen tarpeen kas- paus voidaan antaa vain 10 vuoden obligaatio-
29268: vaessa voimakkaasti edelleen olisi varoja irroi- lainalle, tulisivat viimeiset 12 vuotta 'Verol.l!i-
29269: tettava vastaavasti suurempi osuus bruttokan- siksi. Sen vuoksi olisi tarpeellista tutkia mah-
29270: santuotteesta. Jotta kotkonaisinvestointiin tar- dollisuuksia Suomen Pankin ja rahalaitosten
29271: vittavat !Varat voitaisiin suunnata entistä osuuden järjestämisestä siten, että tämä haitta
29272: enemmän vudkra-asuntotuotantoon, vaaditaan voitaisiin ioustavalla tavalla :välttää.
29273: erityisiä järjestelY'jä lähinnä siitä syystä, että Edellä sanotun perusteella ehdotamll1e kun-
29274: nykyinen !tahoitusjärjestelmä rakentuu ensisi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29275: jaisesti omistusasuntojen tuottamisen pohjalle. mu~sen,
29276: Omistusasuntojen rahoituiksen etuna on se, että
29277: rahalaitokset voivat katsoa [ainanannon tällä että hallitus suorituttaisi pikaisesti
29278: sektorilla vilkastuttavan rahan !kiertoa, mitä tutkimukset vuokra-asuntojen tuotan-
29279: pidetään markkinatalouden eräänä perusedelly- non rahoittamisesta asunto-obligaatio-
29280: tyksenä. Tämä etuisuus pitäisi !Voida siirtää laino;en avulla ;a ryhtyisi niiden mu-
29281: myös vuokra-asuntotuotantoon, jonka rahoitus- kaisiin toimenpiteisiin.
29282: ta ei !Voida hOitaa yksinomaan julkisilla va-
29283: roilla.
29284: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
29285:
29286: Raimo Ilaskivi. Harri Holkeri. Sinikka Karhuvaara.
29287: Olavi Nikkilä. M. Jaatinen. Eeva Kauppi.
29288: Anna-Liisa Linkola. Matti Hokkanen. Eero Lattula.
29289: Mikko Asunta. Olavi Lähteenmäki. Antero Salmenkivi.
29290: Esko J. Koppanen. Kullervo Rainio. Mauri Miettinen.
29291: G. Laatia. Pekka Jokinen. Sirkka Lankinen.
29292: Aili Vaittinen. Erkki Häkämies. Ilkka Suominen.
29293: Timo Mäki. Salme Katajavuori.
29294: 652
29295:
29296: IV,203.- Toiv.al. n:o 240.
29297:
29298:
29299:
29300:
29301: Jaatinen: Auto-} moottoripyörä- ;a moottorivenekilpailuien ;a
29302: -näytösten vapauttamisesta leimaverosta.
29303:
29304:
29305: E d u s k u n n a 11 e.
29306:
29307: Leimaverolain muutoksessa (As. kok. n:o täysin rinnastettavissa muuhun urheiluun, ei
29308: 271/26.6. 1959), joka astui voimaan 1. 7. sen verotuksellinen erikoisasema ole mieles-
29309: 1959, säädettiin auto- ja moottoripyöräkilpai- tämme perusteltavissa.
29310: luille 15 % :n ja moottorivenekilpailuille 10 Edellä sanotun perusteella ehdotan eduskun-
29311: % :n leimavero. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29312: Tämä verorasitus on muodostunut moottori-
29313: urheilun kehitystä haittaavaksi ja on jarruna että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
29314: koko urheilumuodon jatkuvuudelle. menpiteisiin auto-} moottoripyörä- ;a
29315: Moottoriurheilu on ainoa veronalainen ama- moottorivenekilpailujen ja -näytösten
29316: tööriurheilumuoto maassamme ja kun se on vapauttamiseksi leimaverosta.
29317: sekä tarkoitusperiitään että toimintatavoiltaan
29318: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
29319:
29320: M. Jaatinen.
29321: 653
29322:
29323: IV,204.- Toiv.al. n:o 241.
29324:
29325:
29326:
29327:
29328: Jaatinen ym.: Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muut-
29329: tamisesta.
29330:
29331:
29332: E d u s k u n n a 11 e.
29333:
29334: Laki elinkeinotulon verottamisesta (EVL) taloudellista kasvua, kansainvälistä kilpailuky-
29335: määrää, millä tavoin liiketoiminnan kehittämis- kyä tai työllisyyttä parantava merkittävä vaiku-
29336: rahastoon siirrettävä ns. purkautuva varastova- tus.
29337: raus voidaan käyttää. EVL asettaa kehittämisrahastosta tapahtuvan
29338: Lain mukaan saadaan kehittämisrahasto tai verottoman siirron osalta yritykset eriarvoiseen
29339: osa siitä siirtää veroista vapaasti omaan pää- asemaan, mikä ei liene ollut lainsäätäjän tar-
29340: omaan sikäli kuin verovuosina 1968-1973 on koitus. Epäkohdan korjaamisella olisi yritystoi-
29341: jo investoitu tai investoidaan rakennuksiin, ra- mintaa kehittävä vaikutus, mikä puolestaan hei-
29342: kennelmiin, koneisiin, kalustoon ja muuhun nii- jastuisi myönteisenä tekijänä valtiovarainminis-
29343: hin verrattavaan käyttöomaisuuteen talou- teriön em. päätöksessä mainittujen tavoitteiden
29344: dellista kasvua edistävästi, kansainvälistä kilpai- saavuttamiseen.
29345: lukykyä lisäävästi tai työllisyystilannetta paran- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
29346: tavasti. Tätä koskevat lähemmät määräykset si- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29347: sältyvät valtiovarainministeriön päätökseen muksen,
29348: 24.6. 1968.
29349: Edellä olevan mukaisesti voidaan siirto että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
29350: omaan pääomaan suorittaa veroista vapaasti esi- menpiteisiin EVL 64 §:n muuttami-
29351: merkiksi siinä tapauksessa, että yritys investoi seksi niin, että verovapaa siirto liiketoi-
29352: rakennukseen, jolla on em. valtiovarainministe- minnan kehittämisrahastosta omaan pää-
29353: riön päätöksen mukainen seurausvaikutus. Ve- rJmaan olisi mahdollista myös siltä osin
29354: rovapaaseen siirtoon omaan pääomaan ei kui- kuin yritykset ovat suorittaneet tai suo-
29355: tenkaan ole mahdollisuuksia, jos yritys hank- rittavat investointeja liiketoimipaikko-
29356: kii omistukseensa toimipaikan hallintaan oi- jen hallintaan oikeuttavien osakkeiden
29357: keuttavat osakkeet, vaikka hankinnalla olisikin hankkimiseksi.
29358: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
29359:
29360: M. Jaatinen. G. Laatio. Mauri Miettinen.
29361: Jouni Mykkänen. Eero Lattula. Juuso Häikiö.
29362: Erkki Häkämies. Aili Vaittinen. Timo Mäki.
29363: 654
29364:
29365: IV,205.- Toiv.al. n:o 242.
29366:
29367:
29368:
29369:
29370: Jaatinen: Valtion virastotalan rakentamisesta Hankasalmelle.
29371:
29372:
29373: E d u s k u n n a 11 e.
29374:
29375: Hankasalmen virastotalon rakentaminen oli Toistaiseksi virastotalohanke ei kuitenkaan
29376: ensimmäisen kerran esillä jo vuonna 1965, jol- ole edistynyt, mistä syystä ehdotan eduskun-
29377: loin virastotalo sijoitettiin ns. toiseen kiireelli- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29378: syysryhmään. Keväällä 1968 talo siirtyi jo en-
29379: simmäiseen kiireellisyysryhmään. Tämä johtui että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
29380: siitä, että voitiin todeta valtion virastojen toi- menpiteisiin Hankasalmen virastotalon
29381: mivan Hankasalmella erittäin puutteellisissa ti- rakentamiseksi.
29382: loissa.
29383: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
29384:
29385: M. Jaatinen.
29386: 655
29387:
29388: IV,206.- Toiv.al. n:o 243.
29389:
29390:
29391:
29392:
29393: Jokela ym.: Kehitysalueiden vyöhykkeiden porrastamisesta uudel-
29394: leen ja tuen lisäämisestä valtakunnan pohjoisosissa.
29395:
29396:
29397: E d u s k u n n a 11 e.
29398:
29399: Laissa kehitysalueiden talouden edistämi- tysalueen eteläisellä syrjällä yritys saa täsmäl-
29400: sestä vuosina 1970-1975 (30. 12. 1969/876) leen samat etuisuudet kuin näillä aluei.Ha.
29401: on suoritettu valtakunnassa kehityksessä jälkeen Jotta myöskin valtakunnan pohjoisosiin voi-
29402: jääneiden alueiden jako ensimmäiseen ja toi- taisiin saada uusia pysyviä työpaikkoja ja jotta
29403: seen vyöhykkeeseen. Näiden vyöhykejakojen elinkeinoelämä saataisiin myös näillä alueilla
29404: mukaan määräytyvät sitten ne tukitoimenpiteet, elpymään, olisi välttämätöntä luoda uutta ja
29405: joilla valtiovalta pyrkii kehitysalueilla tuotan- voimakkaammin porrastettua vyöhykejakoa val-
29406: non ja elintason kohottamiseen sekä työllisyy- takunnan pohjoisosia varten. NäiUä valtakun-
29407: den ja toimeentulon turvaamiseen. nan pohjoisosan vyöhykkeillä olisi yritystoimin-
29408: Käytännössä ensimmäinen vyöhyke, jolla tu- nalle annettava niin paljon voimakkaampaa tu-
29409: kitoimenpiteet ovat voimakkaimmat, on sää- kea, että yrittäjälle tulisi taloudellisesti tarkoi-
29410: detty niin laajaksi, että esimerkiksi Pohjois- tuksenmukaiseksi sijoittaa yritystoimintaa myös
29411: Suomen osalta tämän alueen eteläisellä syrjällä valtakunnan pohjoisosiin.
29412: on merkittävästi paremmat elinkeinoelämän Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
29413: edellytykset kuin esimerkiksi Lapin läänin sisä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29414: osissa. Kun ensimmäisen vyöhykkeen eteläiseen muksen,
29415: osaan sijoittuva yritys on lähimpänä varsinaista
29416: kuluttaja-Suomea ja nykyinen tahtijärjestelmä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
29417: on selvästi valtakunnan pohjoisosiin sijoittu- menpiteisiin kehitysalueiden vyöhykkei-
29418: ville yrityksille epäedullinen, on täysin selvää, den uuden porrastuksen laatimiseksi val-
29419: että yrittäjäkunnalta puuttuu tarvittava talou- takunnan pohjoisosia varten ja kehitys-
29420: dellinen kiihotin tuoda yritystoimintaansa esim. aluepoliittisen tuen lisäämiseksi näillä
29421: Lapin läänin sisä-, pohjois- tai itäosiin. Kehi- uusilla vyöhykkeillä.
29422: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
29423:
29424: Mikko Jokela. Einari Nieminen.
29425: Aino Karjalainen. Jouko Siikaniemi.
29426: Heimo Linna. G. Laatia.
29427: Katri-Helena Eskelinen. Pekka Vilmi.
29428: Reino Kangas. Jouni ~ykkänen.
29429: 656
29430:
29431: IV,207.- Toiv.al. n:o 244.
29432:
29433:
29434:
29435:
29436: Jokela ym.: Kehitysalueläänien tavoitteellisten väestöennusteiden
29437: vahvistamisesta.
29438:
29439:
29440: E d u s k u n n a ;11 e.
29441:
29442: Maan pohjois- ja itäosissa olevien kehitys- tävä. Tämän jälkeen kutakin kehitysaluelääniä
29443: alueiden elinkeinoelämän elvyttäminen on tä- varten on vahvistettava tavoitteellinen väestö-
29444: hän saakka tapahtunut pistekohtaisin, satunnai- ennuste, joka on valtiovallan toimesta vahvis-
29445: sin ratkaisuin. Harjoitetulta kehitysaluepolitii- tettava. Tämän jälkeen kaikki valtiovallan ke-
29446: kalta on hyvin vahvasti puuttunut suunnitel- hitysaluepoliittiset toimenpiteet on suunnattava
29447: mallisuus. Näin on ollut asianlaita sen vuoksi, siten, että tuo tavoitteellinen väestömäärä kus-
29448: että ei ole ollut selvästi määriteltyjä alueellisia sakin kehitysalueläänissä varmasti säilyy.
29449: päämääriä, joihin kehitysaluepoliittisilla toi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
29450: menpiteillä olisi pyritty. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29451: Jotta valtakunnassa harjoitettu kehitysalue- sen,
29452: politiikka voitaisiin vastaisuudessa saada mää-
29453: rätietoiseksi ja suunnitelmalliseksi, on välttä- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
29454: mätöntä, että kunkin kehitysalueläänin koh- menpiteisiin tavoitteellisten väestöen-
29455: dalta suoritetaan tutkimus siitä väestömäärästä, nusteiden vahvistamiseksi valtiovallan
29456: mikä kussakin kehitysalueläänissä on säilytet- toimesta kehitysaluelääneihin.
29457: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
29458:
29459: Mikko Jokela. Ahti Pekkala.
29460: Aulis Sileäkangas. Pekka Vilmi.
29461: Reino Kangas. Aimo Ajo.
29462: 6S7
29463:
29464: IV,208.- Toiv.al. n:o 245.
29465:
29466:
29467:
29468:
29469: Joflela ym.: Nestemäisten moottoripolttoaineiden kuluttajahinto-
29470: jen tasaamisesta.
29471:
29472:
29473: E d u s k u n n a ll e.
29474:
29475: Nestemäisten tnOottoripolttoaineiden hm- olla toisin päin huomioonottaen syrjäisten seu-
29476: noissa huotnioida:an kuljetuskustannukset. Tä- tujen huonommat tieolot.
29477: män vuoksi hinnat suuresti poikkeavat toisis- Moottoripolttoaineiden k<>rk~ampi hinta vai-
29478: taan eri osissa maatamme. Esimerkiksi Lapin kuttaa suoranaisesti ja välillisesti yrittäjätoimin-
29479: läänissä moottoribensiini ja dieselöljy maksaa taan sen kehitystä jarruttaen. Se myöskin ko-
29480: 2-.3 p/1 enemmän kuin Helsingissä. Lapin lää- hottaa väestön elinkustannuksia.
29481: nin pohjoisosissa on hintaero vielä suurempi. Elinkustant'lusten tasoittamiseksi ja yrittäjä-
29482: Syrjäisten seutujen asukas joutuu siis maksa- toiminnan edellytysten parantaiirlseksi olisi
29483: maan ostamastaan moottoripolttoaineesta huo- moottoripolttoaineiden hinnat tasattava koko
29484: mattavasti enemmän kuin edullisempien åluei- maassa yhdenmukaisiksi. Kun huomattava osa
29485: den asukas. Lisäksi hän joutuu pitkien matko- moottoripolttoaineiden ja varsinkin bensiinin
29486: jen vuoksi käyttämään satnöjen tehtävien suorit- hinnasta muodostuu verosta, on mahdoHista näi-
29487: tamiseen tai samojen asioiden toimittamiseen hin kohdistuvaa verotusta porrastamaila tasoit-
29488: enemmän polttoainetta. Näin muodostuvat lisä- taa hinta yhdenmukaiseksi koko maassa. Tasaus
29489: rasitukset syrjäisten alueiden asukkaille koh- voidaan suorittaa myös monella muulla tavalla,
29490: tuuttoman suuriksi. esim. kuljetustukipalkkioilla.
29491: On lisäksi mainittava, että yleensä Lapissa ja Lapissa ja muilla kehitys~ueilla sekä syrjäi-
29492: muilla syrjäisillä seuduilla tiet ovat huonokun- sillä alueilla on moottoripolttoaineiden kulutus
29493: toisia. Huonot tiet kuluttavat autoja runsaasti. koko maan kulutuksesta vähäinen osa. Tämän
29494: Tästä johtuen autojen korjaus- ja kunnossapi- vuoksi moottoripolttoaineiqen Jrlnri:an tasaami·
29495: tokustannukset muodostuvat suuriksi. Yleensä nen saman suuruiseksi koko maassa ei tulisi
29496: 1apinläänUäinen autoilija Jrutksaa autojen kor- merkittävässä niäärin kohottamamx polttoainei•
29497: jaustöissä huomattavasti enemmän veroa val- den hintoja niillä a~ueilla-, joilla se nykyisin on
29498: tiolle kuin etelämpänä hyviä teitä käyttävä au- alhaisin.
29499: toilija. Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdo-
29500: Oman auton käytöstä virka- tai työajoihin tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
29501: maksettava korvaus dtl koko maassa saman suu- väksi toivomuksen,
29502: ruinen {esim. Yleinen kunnallinen virkaehtoso-
29503: pimus: 28 p/km). Kalliimmasta polttoaineesta että hallitus ryhtyisi kiireeltisesti toi-
29504: johtuen pohjoisten alueiden asukkaat saavat menpiteisiin nestemäisten moottoripolt-
29505: käytännössä ajokilometrilleen 2-3 penniä toaineiden kuluttajahintojen saattami-
29506: alhaisemman korvauksen kuin eteläisten a1uei- seksi mahdollisimman suuressa määrin
29507: den asukkaat. Käytännössä erotuksen täytyisi samansuuruisiksi koko maassa.
29508: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
29509:
29510: Mikko Jokela. Erkki Haukipuro. Reino Kangas.
29511: Paavo Niinikoski. Heimo Linna. Einari Nieminen.
29512: Orvokki Kangas. Aino Karjalainen. Jouko Siikaniemi.
29513: G. Laatio. Pekka Vilmi. Jouni Mykkänen.
29514:
29515:
29516: 83 156/72
29517: 658
29518:
29519: IV,209.- Toiv.al. n:o 246.
29520:
29521:
29522:
29523:
29524: Jokela ym.: Nestemäisten polttoaineiden kuluttajahintojen tasaa-
29525: misesta.
29526:
29527:
29528: Ed uskunnaHe.
29529:
29530: Nestemäisten polttoaineiden hinnoissa huo- siitäkin syystä, ettei polttopuuta ole. Muiden
29531: mioidaan kuljetuskustannukset. Tämän vuoksi pohjoisten kuntien aineella joudutaan yhä suu-
29532: eri osissa maatamme polttoaineiden hinnat suu- remmassa määrin siirtymään öljylämmitykseen
29533: resti poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi Sosiaali- teollisuuspuun lisääntyvän kysynnän ja metsäva-
29534: ja terveysministeriön 27. 1. 1972 vahvistamien rojen vähenemisen takia.
29535: ja 28. 1. 1972 voimaan tulleiden hintojen mu- Lämmityskustannukset maamme pohjoisim-
29536: kaan maksaa kevyt polttoöljy Helsingissä 20,34 missa osissa ovat jo nykyisin muodostuneet
29537: p/1 ja Utsjoella 26,69 p/1 sekä raskas poltto- kohtuuttoman korkeiksi. Jotta pitkät kuljetus-
29538: öljy Helsingissä 13,38 p/kg ja Utsjoella 21,48 matkat eivät aiheuttaisi kohtuutonta lisärasi-
29539: p/kg. Utsjoella on kevyt polttoöljy 6,35 p/1 ja tusta pohjoisessa asuvien asumiskustannuksiin,
29540: raskas polttoöljy 8,10 p/kg kalliimpi kuin Hel- olisi tarpeellista tasoittaa lämmitykseen käytet-
29541: singissä. tävän polttoöljyn hinta saman suuruiseksi koko
29542: Pohjois-Suomessa on lämmityskausi huomat- maassa esim. tahtiavustusjärjestelmää käyttäen.
29543: tavasti pitempi ja ilmat ovat kylmempiä kuin Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdo-
29544: Etelä-Suomessa. Lämpöenergian tarve ilmastol- tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
29545: lisista olosuhteista johtuen on Lapissa maan väksi toivomuksen,
29546: keskiarvoa huomattavasti korkeampi. Edellä
29547: mainituista syistä johtuen lämmityskustannuk- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
29548: set ovat maan pohjoisosissa huomattavasti suu- menpiteisiin nestemäisten polttoainei-
29549: remmat kuin Etelä-Suomessa. den kuluttajahintojen saattamiseksi
29550: Polttoöljyn käyttö polttoaineena maan poh- mahdollisimman suuressa määrin saman-
29551: joisimpien kuntien alueella on välttämätöntä jo suuruisiksi koko maassa.
29552: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
29553:
29554: Mikko Jokela. Erkki Haukipuro. Einari Nieminen.
29555: Paavo Niinikoski. Heimo Linna. Jouko Siikaniemi.
29556: Orvokki Kangas. Aino Karjalainen. G. Laatio.
29557: Pekka Vilmi. Reino Kangas. Jouni Mykkänen.
29558: 659
29559:
29560: IV,210.- Toiv.al. n:o 247.
29561:
29562:
29563:
29564:
29565: Jokela ym.: Sähkön liityntäkustannusten ja kuluttajahinnan saat-
29566: tamisesta saman tasoisiksi valtakunnan eri osissa.
29567:
29568:
29569: E d u s k u n n a 11 e.
29570:
29571: Valtakunnassa harjoitettavan aluepolitiikan että yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus
29572: pyrkimyksenä tulisi olla kansalaisten saattami- korostuu näissä tapauksissa sillä tavoin, että
29573: nen asuinpaikasta riippumatta tasa-arvoiseen näillä ylimääräisillä kustannuksilla rasitetut
29574: asemaan. Tämän pyrkimyksen toteuttamista on henkilöt kuuluvat syrjäseudun asukkaina nor-
29575: kaikin tavoin kiirehdittävä ja on määrätietoi- maalisti kaikkein vähävaraisimpiin kansalaisiin.
29576: sesti valtiovallan toimenpitein pyrittävä luo- Jotta sähkön saantimahdollisuuksissa ja ku-
29577: maan valtakunnan eri osissa asuville kansalai- lutushinnoissa päästäisiin tasa-arvoisuuteen eri
29578: sille mahdollisuus ihmisten elämän kannalta osissa valtakuntaa asuvien kansalaisten kesken,
29579: välttämättömien perustarpeiden tyydyttämiseen olisi liityntämaksun määräämisperusteet ja hin-
29580: samanlaisilla edellytyksillä ja kustannuksilla. noittelu saatettava samanlaiseksi koko valtakun-
29581: Tämän päivän Suomessa ihmisten eriarvoinen nassa ja valtionavulla olisi peitettävä normaalin
29582: asema ilmenee mm. siinä, millä kustannuksilla liityntämaksun ylittävät kustannukset. Tämän
29583: eri osissa valtakuntaa asuvat kansalaiset voivat lisäksi olisi sähkön kuluttajahinta valtakunnan
29584: liittyä sähkönjakeluverkostoon ja millä kulutus- eri osissa valtiovallan toimenpitein saatettava
29585: hinnalla he voivat saada tarvitsemansa sähkön- samalle tasolle.
29586: kulutuksen. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
29587: Ennen kaikkea valtakunnan ääriafueilla on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29588: vielä runsaasti kansalaisia, jotka ovat sähkön muksen,
29589: tavoittamattomissa. Sähkönjakeluverkostoon
29590: liittyminen vaatii nykyisin äärialueiden asuk- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
29591: kailta useiden tuhansien markkojen liityntämak- menpiteisiin sähkön liityntäedellytysten
29592: sut, minkä lisäksi useat maaseudun sähkönja- ja -kustannusten saattamiseksi yhtäläi-
29593: keluyhtiöt joutuvat vielä perimään näiltä säh- siksi eri osissa valtakuntaa ja sähkön
29594: könjakeluverkostoon liittyneiltä ylimääräisiä kuluttajahinnan saamiseksi saman tasoi-
29595: kulutusmaksuja. Ja kaiken Hsäksi on todettava, seksi koko valtakunnassa.
29596: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
29597:
29598: Mikko Jokela. Reino Kangas.
29599: Eino Uusitalo. Aulis Sileäkangas.
29600: Ahti Pekkala. Pekka Vilmi.
29601: Einari Nieminen. Aimo Ajo.
29602: 660
29603:
29604: IV,211.- Toiv.al. n:o 248.
29605:
29606:
29607:
29608:
29609: A.-L. Jokinen ym.: Pienyrittäjäin vapauttamisesta liikevaihtove-
29610: rosta.
29611:
29612:
29613: E d u s k u n n a 11 e.
29614: Pienyrittäjien toimesta on jatkuvasti kiinni- taan huomioon veronkannosta aiheutuvat kus-
29615: tetty huomiota niihin hankaluuksiin, joita tannukset. On myös otettava huomioon, että
29616: heille aiheuttaa liikevaihtoverolain alaisuus. lv-verosta vapautuminen olisi omiaan elvyttä-
29617: Niiden lievennysten jälkeenkin, jotka lm. lakiin mään pienyritysten toimintaedellytyksiä, jolla
29618: on sen säätämisen jälkeen tehty, veronalaisuus taas on merkitystä myös työllisyyden kannalta.
29619: ja siitä johtuvat rasitukset ovat edelleen ole- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
29620: massa. Kun pienyrittäjät toimivat usein muu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29621: toinkin vaikeissa olosuhteissa, olisi liikevaihto-
29622: verosta vapautuminen erityisen tarpeellinen toi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29623: menpide. tavallisten pienyrittäjien vapauttami-
29624: Valtion tulojen kannalta ei ko. uudistuksella seksi liikevaihtoverosta.
29625: ole sanottavaa merkitystä, varsinkaan, kun Ote-
29626: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
29627:
29628: Anna-Liisa Jokinen. Veikko Salmi. Kalevi Kivistö.
29629: Siiri Lehmonen. Niilo Koskenniemi. Helvi Niskanen.
29630: Kauko Tamminen. Matti Järvenpää. Lauha Männistö.
29631: 1.-C. Björklund.
29632: 661
29633:
29634: IV,212.- Toiv.al. n:o 249.
29635:
29636:
29637:
29638:
29639: A .•L. Jokinen ym.: Valtion vakuutuslaitoksen perustamisesta.
29640:
29641:
29642: E d u s k u n n a 11 e.
29643:
29644: Eduskunta lausui v. 1966 edellyttärvänsä, että tulee riittärvän suurtlksi. Tätä kannattavuutta to-·
29645: hallitus suorituttaa kiireellisesti tutkimuksen distanee selcin, että eräät suuryritykset ovat pe-
29646: siitä, olisiko vakuutetuille ja korvauksen saa- rustaneet vakuutusyhtiön pelkästään oman yri-
29647: jille eduksi sekä muuto1nkin tarlkoituksenmu- tyksensä omaisuuden vakuuttamista varten.
29648: kaista, jos lakisääteinen Hikennevak:uutus- ja Vaikka ns. pakollisten :vakuutusten tulevasta
29649: tapaturmavakuutustoiminta keskitettäisiin val- järjestelystä ovat selvittelyt vielä kes!ken, olisi
29650: tion hoidettavaksi. Niin ilkään on Eduskunta kuitenkin vahion kannalta edullista, että perus-
29651: edellyttänyt selvitettäväiksi valtion oman va- tetta~siin valtion hallitsemien yritysten ja lai-
29652: kuutuslaitoksen perustamismahdollisuudet lä- tosten omaisuuden vakuuttamista varten val-
29653: hinnä valtion hallinnassa olevien yhtiöiden ja tion oma vakuutuslaitos. Tämän laitoksen hoi-
29654: laitosten omaisuuden vakuuttamista varten. toon voidaan myöhemmin tVar.sin kivuttomasti
29655: Näitä !kysymyksiä selvittelemään asetettiin Joo. siirtää ns. pakolliset tVakuutuSilajit 'joko koko-
29656: mitea, joka on antanut myönteisen [ausunnon naan ta:i osittain. Valtion oman valkuutuslaitok-
29657: valtion oman v~utuslaitoksen perustamisesta. sen perustamisen esteenä ei enää ole yksityis-
29658: ValtionenemmistöisiJlä osakeY'htiöillä ja val- ten vakuutusyhtiöiden v. 1967 olleelta halli-
29659: tion hallinnassa olevilla laitdksilla on omai- tukselta kiristämä myönnytys siitä, ettei valtio
29660: suutta, kirjanpitoarvonkin mukaan yli 5 mil- toimenpiteillään sup~sta yksityisten !Vakuutus~
29661: jardia markkaa, joka tällä hetikellä on vakuu- yhtiöiden luotonantomahdollisuuksia. Valtion
29662: tettu yksityisissä valruutusyhtiöissä. Samaten vakuutuslaitos olisi nykyisen lainsäädännön mu-
29663: on näiden yhtiöiden ja laitosten palveluksessa kaan sopivinta perustaa osakeyhtiömuotoisena
29664: yli 50 000 henkilöä, jotika niin ikään on tapa- hoitamaan lakisääteistä liikenne- ja tapaturma~
29665: turmavakuutuksen osalta vakuutettu yksityi- vakuutustoimintaa.
29666: sissä vakuutusyhtiöissä. Kun vakuutusmaksut Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
29667: sekä omaisuusvakuutuksen että ns. palkolListen nan hyväksyttäväksi tmvomuben,
29668: vakuutusten osalta ovat noin kaksinkertaiset
29669: maksetruihin !korvauksiin verrattuna, muodos- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29670: tuu tämänmuotoisesta vakuutustoiminnasta erit- valtion vakuutuslaitoksen perustami-
29671: täin kannattava varsinkin, jos vakuutuskanta seksi.
29672: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
29673:
29674: Anna-Liisa Jokinen. V. J. Rytkönen.
29675: Lauha Männistö. Veikko Saarto.
29676: Siiri Lehmonen. Niilo Koskenniemi.
29677: Veikko Salmi. Matti Järvenpää.
29678: Aulis Juvela. Rauno Korpinen.
29679: Kalevi Kivistö. Heikki Mustonen.
29680: 662
29681:
29682: IV,213.- Toiv.al. n:o 2.50.
29683:
29684:
29685:
29686:
29687: Juntumaa ym.: Toimenpiteistä pienten vuosituloien vapauttami-
29688: seksi verotuksesta.
29689:
29690:
29691: E d u s k. u n n a ~ l e.
29692:
29693: Ennusteiden mukaan luvataan talouselämäs- nenl1llistä reaaliansioista, kun valtion tulo- ja
29694: sä vallitsevan noususuhdanteen javkuvan myön- omaisuusveron asteiklko on jäänyt jälkeen ni-
29695: teisenä. Yleisesti katsoen voidaan työllisyysti- mellismääräisen ansiotason kehityiksestä. Tämä
29696: iannetta pitää tyydyttävänä ja todeta, että mainittu asteikkohan on vahrvistettu lähinnä
29697: maassa vallitsee hyvinvointi. vuoden 19.54 olosuhteita rvastaavaksi ja sitä on
29698: Tästä huolimatta yhteiskunnassa on, kuten muutettu va11sin vähäisessä määrin. Lisäksi on
29699: aina on ollut, elämän laitapuolella eläviä ihmi- otettava huomioon se, että verotulo näiden
29700: siä, ~otka ovat yhteiskunnan ja muun ulkopuo- vähäväkisten verottamisesta jää pieneksi.
29701: lisen tuen varassa. Näistä on mainittava [ähin- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
29702: nä nuoret, vanhukset, invalidit y.m. Eräillä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toirvo-
29703: näistä on kuitenlkin tilaisuus jonkinlaiseen lisä- muksen,
29704: ansioon, josta tulo saattaa nousta esimetikiksi
29705: 3 000 markkaan vuodessa. Tästä ansiotulosta että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel-
29706: on kuitenkin nylkyisten verotussäännösten mu- laisiin lainsäädännöllisiin toimenpitei-
29707: kaan maksettava veroa ja siten kavennetaan s#n valtion tuloveroasteikon ;a kunnal-
29708: toimeentuloa. Verotus tuntuu erityisen ras- lisverotuksessa ns. perusvähennyksen
29709: kaana lähinnä siksi, että bruttopalkat ovat jat- osalta, että vuositulo 2 000-3 000
29710: kuvan rahan arvon alenemisen johdosta nous- markkaa kuntien kalleusryhmistä riip-
29711: seet ~a veroa on siten suoritettava entistä pie- puen iäisi verottam!Jfta.
29712: Helsingissä 4 päivänä belmuuta 1972.
29713:
29714: Antero Juntumaa. Veikko J. Turunen.
29715: Raino Westerholm. Olavi Ronkainen.
29716: 663
29717:
29718: IV,214.- Toiv.al. n:o 251.
29719:
29720:
29721:
29722:
29723: Juvela ym.: Lavian virastotalon rakennustöiden aloittamisesta.
29724:
29725:
29726: E d u s k u n n a 11 e.
29727:
29728: Lavian kunnassa torm1vat valtion virastot :va!tiova!1lan taholta katsotaan tarlkoitukseen so-
29729: ovat sijoittuneet hajalle, ahtaisiin ja epäkäytän- velturvaJksi. Kun 1isälksi näillä seuduilla on ·työl-
29730: nöllisiin tiloihin. Postia lukuunottamatta nämä lisyystilanne edelleenkin vaikea, olisi virasto-
29731: tillat sijaitsevat vuokrahuoneistoissa. Lisäksi La- talon rakentaminen tässäkin suhteessa helpot-
29732: vian kil"konkylässä siJaitsee kolmea kuntaa La- ·tamassa tilannetta.
29733: viaa, Suodenniemeä ja Mouhijärveä palvelevia Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
29734: valtion virastoja, kuten verotoimisto, kansan- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29735: eläkelaitoksen piiritoimisto ja nimismiehen
29736: kanslia, joiden keskittäminen ajanmukaisiin · ti- >että hallitus ryhtyt'si toimenpiteisiin
29737: loihin olisi yleisöpalvelun sekä laitosten nor- Lavian virasto4alon suunnittelun ja ra-
29738: maalin toiminnan kannalta tärkeää. kennustöiden •,aloittamiseksi.
29739: Lavian kunnanvaltuusto on päättänyt lah-
29740: joittaa virastotaloa varten tontin paikasta, joka
29741: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1972.
29742:
29743: Aulis Juvela. Matti Järvenpää.
29744: 664
29745:
29746: IV,215.- Toiv.al. n:o 252.
29747:
29748:
29749:
29750:
29751: Juvela ym.: Verotukses1a myönnettävän invaliidi- ja vanhuusvä-
29752: hennyksen korottamisesta.
29753:
29754:
29755: E d u s k u n n a 11 e.
29756:
29757: Eräänä invaliidien ja rvanihusten oikeutena ve- hu'ksille ja invaliideille oikeutta tekevä vero-
29758: rotukS'essa on ollut invaliidi- ja vanhuusvähen- tuksen k!>konaisuudistus toteutetaan.
29759: nys. Timä vihennysoikeus on kuitenkin menet- Invaliidivähennys olisi korotettava 3 000
29760: tänyt merkitystään siksi, että vähennysperus- markkaan 100 prosentin invaliidille, 1 500
29761: teet ovat py!lyneet muuttumattomina jo mo- matikkaan .50 prosentin invallidiJI.le jne. sekä van-
29762: n,et vuodet. EJläiklkeilden pienuudesta johtuen huu&vähennys 1 .500 markkaan nykyisin perus-
29763: jälkeenjääneet vähennysoikeudet ovat johta- tein.
29764: neet US'ein verraten pienlenkin työeläkkeitten Edellä olevan perusteella ehdotamme Edus-
29765: verottamiseen tai aiheuttaneet tarpeetonta vi- kunnan hyväksyttäväksi ·tOi'Vomuksen,
29766: rastotyötä vähäisil!täkin työeläkkeistä veroa pe-
29767: rittäessä. Tilanne korjaantuisi huomattavasti, .että &llitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29768: jos verotuksessa invaliidi- ja vanhuusvähennyk- invaliidi- ja vanhuusvähennyksen korot-
29769: siä korot'ettaisiin nykyisestään siihen saakka, tamiseksi verotuksessa huomattrzvasti
29770: jolloin toivon mukaan myös vähävaraisille van- nykyisestä tasostaan. .
29771: Helsingissä 15 päivänä behnikuuta 1972.
29772:
29773: Aulis Juvela. Pauli Puhakka. Niilo Koskenniemi.
29774: Siiri Lehmonen. Lauha Männistö. Anna-Liisa Hyvönen.
29775: 665
29776:
29777: IV,216.- Toiv.al. n:o 253.
29778:
29779:
29780:
29781:
29782: Jätven_pää ym.: Atomivoimalan rakentamisesta Poh;anlahden ran-
29783: nikolle Satakuntaan.
29784:
29785:
29786: Eduskunn aUe.
29787:
29788: Satakunnan teollinen ~a ,taloudellinen kehi- suunnitelmat eivät vastaa Satakunnan talous-
29789: tys ei ole viime vuosina ollut riittävän voima- alueen yhä kasvavaa energiantarvetta. Sen
29790: kasta. Se on osaltaan johtunut siitä, että valtio vuoksi olisi kiireesti uudelleen tarldstettava
29791: on Satakunnan talousalueelle viime vuosina koko maassa atomienergian tarve. Samalla tu-
29792: suunnannut valtion varoja vähiten kuin mille- Hsi ottaa huomioon lkailcld ne tekijät, jotka
29793: kään muulle alueelle maassamme. Seurauksena Satakunnan talousalueen kehittämisen kannalta
29794: on ollut mm. voimakas ulospäin suuntautuva ovat välttämättömiä. Sataikunta on aluetta,
29795: muuttoliilre ~a työttömyys. Kansantaloudelli- jota ei ole varaa ~ättää kehitysalueeksi.
29796: sesti aijatellen Satakunta sijaitsee teollisuuden Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
29797: rakentamista ajatellen edullisesti. On hyvät yh- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29798: teydet ulkomaille ja !kotimaahan. Sen vu(jksi
29799: Satakunnan teolliseen kehittämiseen tulisi val- että hallitus kiireesti ryhtyisi toi-
29800: tiovallan suunnata nykyistä enemmän varoja. menpiteisiin atomivoimalan rakentami-
29801: Ensimmäinen ja keSkeisimpiin !kuuluva asia seksi Pohjanlahden rannikolle Satakun-
29802: on atomivoimalaitoksen rakentaminen länsiran- nassa.
29803: nikolle. Nykyiset atomivoimalain raikentamis-
29804: Helsingtssä U päivänä helmikuuta 1972.
29805:
29806: Matti Järvenpää. Aulis Juvela.
29807:
29808:
29809:
29810:
29811: 84 156/72
29812: 666
29813:
29814: IV,217.-Toiv.al. n:o 254.
29815:
29816:
29817:
29818:
29819: Järvenpää ym.: Kaikkien huoltovelvollisten veroluokan alenta-
29820: misesta samansuuruiseksi.
29821:
29822:
29823: iE d u s k u n n a ~ 1e.
29824:
29825: Nykyiisten :verolakien mukaan kansalaisia mukaan, niin edellä mainitut huoltovelvolliset
29826: verotetaan kolmen 'Veroludkm perusteella, jol- joutu'Vat epäoikeudenmukaisen ensimmäisen ve-
29827: loin ensimmä.men veroluokka on raskain. Sii- roluokan mukaisen raskaan verotuksen alat.
29828: hen kuuluu pääasiassa henkilöt, joilla ei ole seksi. Sen vuobi tämä epäkoht;,a olisi !kiireesti
29829: perhettä huollettavanaan. Tästä on kuitenikin korjattava.
29830: poikkeuksia ölemassa. On olemassa huoltovel- Edellä sanottuun perusteluun vedoten ehdo-
29831: vollisia, joilta suoritetaan veronpidätys ja vero- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29832: tetaan ensimmäisen ja raSkaim:man veroluokan sen,
29833: mukaan. Tähän ryhmään kuuluvat mm. eron-
29834: neet ja muut elatusapua maiksavat huoltovelvol- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29835: liset miehet. Kun muita lastaan huoltavia ve- veroluokan alentamiseksi samansuurui-
29836: rotetaan keveimmän eli kolmannen veroluokan seksi kaikille huoltovelvollisille.
29837: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
29838:
29839: Matti Järvenpää. Rauno Korpinen.
29840: Heimo Rekonen. Anna-Liisa Jokinen.
29841: Heikki Mustonen.
29842: 667
29843:
29844: IV,218.- Toiv.al. n:o 255.
29845:
29846:
29847:
29848:
29849: Järvenpää ym.: Maakaasun saannin turvaamisesta Satakuntaan.
29850:
29851:
29852: E d u s k u n .n a 11 e.
29853:
29854: Maakaasun johtamisesta Neuvostoliitosta sujohto Turun alueen kautta. Tällä tavalla voi-
29855: SuOillleen on tehty sopimus. Valtakunnallinen taisiin turvata maakaasun .tarve Satakunnan
29856: maakaasuverkon suunnittelu edellyttää putki- keskeisllle teollisuusalueille.
29857: linjan rakentamista Kymenlaaksosta Uudelle- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
29858: maalle ja edeNeen Tampereelle. Jo tässä vai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29859: heessa olisi suunniteltava kaasujohdon jatka-
29860: mista Vammalan kaupungin ja Harjavallan 'että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29861: kauppalan kautta Porin ja Rauman kaupun- maakaasun saannin turvaamiseksi Sata-
29862: keihin. Toinen mahdollisuus on rakentaa kaa- kunnan talousalueelle.
29863: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
29864:
29865: Matti Järvenpää. Veikko Salmi.
29866: Anna-Liisa Jokinen. Aulis Juvela.
29867: 668
29868:
29869: IV,219.- Toiv.al. n:o 256.
29870:
29871:
29872:
29873:
29874: Järvenpää ym.: Metsätöistä saadun tulon verottamisesta erikseen.
29875:
29876:
29877: E d u s k u n n a 11 e.
29878: Maassamme on kymmeniä tuhansia metsä- Metsätöissä työskentelevien pienviljelijäin
29879: työmies-pienviljelijöitä, jotka saavat huomatta- maataloudesta saama vaatimaton tulo yhdiste-
29880: van 'tai pääasiallisen .tulon tilan ulkopuolelta tään verotuksessa metsätyötuloon ja verote-
29881: metsä:töistä. Metsätyö on raskasta ja heikosti taan kokonaistulosta. Näiden ihmisten vaikeata
29882: palkattua. Siitä johtuu, että metsätyömies jou- taloudellista asemaa voitaisiin jonkin verran
29883: tuu tekemään pitkää päivää, olemaan työssä parantaa verottamalla raskaasta metsätyöstä
29884: sateessa ja pyryssä. Sairaudet ovat yleisiä. Siitä saatua tuloa erikseen. Ottaen huomioon met-
29885: johtuu tulojen vähenemistä ja menojen lisäyk- sätyöläisen vaikean aseman olisi tällainen erik-
29886: siä. Usein metsätyömies joutuu olemaan työt- seen verottaminen täysin perusteltua.
29887: tömänä. Mutta milloin hänellä on pieni tila, ei Edellä sanottuun vedoten ehdotamme edus-
29888: ole mahdollisuus päästä edes työllisyystöihin. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29889: Usein metsätyömies.;pienviljelijän on vaikea
29890: edes päästä lähtemään tilan ja perheen piiristä että hallitus ryhtyisi kiiffeellisiin toi-
29891: kauemmaksi töihin. Näin ollen juuri maaseu- menpiteisiin maatilatalouden tulovero-
29892: dun pienviljelijä-metsätyömiehet ja heidän per- lain muuttamiseksi siten, että metsä-
29893: heensä ovat yksi kaikkein vaikeimmassa .talou- töistä ~aatu tulo verotet(l(Jn erikseen.
29894: dellisessa asemassa oleva väestön osa maas-
29895: samme.
29896: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
29897:
29898: Matti Järvenpää. Rauno Korpinen.
29899: Anna-Liisa Jokinen. Helvi Niskanen.
29900: Veikko Salmi. V. J. Rytkönen.
29901: Niilo Nieminen. Kauko Tamminen.
29902: 669
29903:
29904: IV,220.- Toiv.al. n:o 257.
29905:
29906:
29907:
29908:
29909: Järvenpää ym.: Pääomien maastaviennin estämisestä.
29910:
29911:
29912: E d u s k u :n n a l J. e.
29913:
29914: Suomen ja ulkomaiden :väliset suorat SlJOl- edelleen voimakkaasti !kasvaneet. Pääomien
29915: tdkset wodelta 1970 osoittavat, että sijoituk- ulkomaille vient. muodostuu esteeksi teollisten
29916: set Suomeen oli 82 miljoonaa markiroaa. Suo- työpaikkojen muodostamiselle omaan maaham-
29917: mesta ()li vastaavasti tehty sijoituksia ulkomail- me, vai'keuttaa maamme taloudellista kehitystä
29918: le 219 miljoonaa markkaa, milkä on 140 mil- ja johtaa yhä useamman suomalaisen edelleen
29919: joonaa marklkaa enemmän kuin vuonna 1969. etsimään työpaikkaa ulkomailta. On aivan
29920: Pääomien ulkomaille viennin nousuun vaikutti liian kallista kasvattaa !kansalaisia työikäisiksi
29921: suomalais-kanadalaisen puu:njalostushankkeen ja olosuhteiden pakolla karkottaa uJkomaille
29922: edistyminen 'kertomusvuonna. Viimeisen vuo- pääomanviennin perässä. Se ei ole kansamme
29923: delta 1970 käytettävissä olevan pankkivaltuus- etujen mukaista.
29924: miesten kertomuksen mukaan oli pääomien ul- Edellä sanottuun perusteluun vedoten ehdo-
29925: komaille vienti Suomen Pankin myöntämien lu- tamme eduskunnan hy:väksyttäväksi toivomuk-
29926: pien perusteella 13 7 miljoonaa markkaa Suo- sen,
29927: meen tapahtuvia tuonteja suuremmat. Samo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29928: jen tilastojen perusteella voidaan todeta, että menpiteisiin pääomien maastaviennin
29929: suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille ovat estämiseksi.
29930: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
29931:
29932: Matti Järvenpää. Rauno Korpinen.
29933: Heimo Rekonen. Anna-Liisa Jokinen.
29934: Heikki Mustonen.
29935: 670
29936:
29937: IV,221.- Toiv.al. n:o 258.
29938:
29939:
29940:
29941:
29942: Järvenpää ym.: Suurten metsänmyyntituloien verottamisesta erik-
29943: seen.
29944:
29945:
29946: Eduskunnalle.
29947:
29948: Maamme metsistä on viime vuosina otettu kaJSVU nousee yli 300 k-m3 vuodessa voitaisiin
29949: puutavaraa enemmän kuin vuotuisen kasvun asettaa ylimääräinen myyntivero, joka nousisi
29950: määrä. Täil.ainen kehitys on huolestuttava myyntitulon suuretessa. Näin menetellen voitai-
29951: puun ll'aaika-aineen jatkuvaa turvaamista ajatel- siin yhtiöt ja muut suurten metsäin omistajat
29952: len. Sen vuoksi on välttämätöntä, että puun saada maksamaan veroa suurista metsänmyynti-
29953: tuoton turvaamiseksi lisätään varoja metsän- tuloistaan. Tällainen ylimääräinen suurten met-
29954: parannustöihin metsien tuottokunnon säilyttä- sänmyyntitulojen erikoisvero ei koskisi pien-
29955: miseksi ja lisäämiseksi. Siihen tarvitaan rahaa. metsänomistajia eikä viljelijöitä, jotka toimeen-
29956: Varojen ottaminen yleisistä varoista metsän- tulonsa turvaksi tarvitsevat metsätulonsa.
29957: parannustöihin ei ole oikea toimenpide. Varat Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
29958: metsän tuoton lisäämiseen on mahdollista ottaa kunnan hyväksyttäväksi toirvomuksen,
29959: metsän tuloista asettamalla suurille metsän-
29960: myyntituloille ylimää1:äinen myyntivero. Pien- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29961: ten metsien tuotto tarvitaan maatilatruouden suurten metsänmyyntitulo;en erikseen
29962: tukemiseen. Mutta milloin metsän vuotutnen verottamiseksi.
29963: Helsingi:ssä 11 päivänä helmikuuta 1972.
29964:
29965: Matti Järvenpää. Helvi Niskanen.
29966: Anna-Liisa Jokinen. Lauri Kantola.
29967: Veikko Salmi. Anna-Liisa Hyvönen.
29968: Niilo Nieminen. V. J. Rytkönen.
29969: Rauno Korpinen. Kauko Tamminen.
29970: 671
29971:
29972: IV,222.- Toiv.al. n:o 2.59.
29973:
29974:
29975:
29976:
29977: Järvenpää ym.: Valtiojohtoisen teollisuuden lisäämisestä Porin
29978: seudulla.
29979:
29980:
29981: E d u s k u n n a 11 e.
29982:
29983: Porin seutu on huomattavan suuri teollinen Kun laaja Pdhjois-Satakunnan alue on ollut py-
29984: alue maassamme. Tälle teolliselle kehitykselle syvää alityöllisyysaluetta ja Porissakin jatku-
29985: on luonut myönteiset edellytykset hyvät liiken- vasti esiintyy työttömyyttä, niin tältäkin kan-
29986: neyhteydet maanteitse, rautateitse ja j'opa len- nalta teollisen toiminnan laajentaminen valtion
29987: toliikenteen välitykselläkin. Aivan viime toimesta Porin seudulla on välttämätöntä,
29988: aikoina on myös tietoliikenne saatu ajanmu- mutta myös edullista. Kun kaiken lisäksi 60-
29989: kaiseen kuntoon. Merki,ttävin sittenkin on jat- luvulla suoritetut tutkimukset osoittivat, että
29990: kuvasti lilkennekelpoisena pysyvät satamat, joi- vlliLtion investoinnit Sataikuntaan olivat pienem-
29991: den kautta voidaan liikennettä harjoittaa edul- piä kuin milhinkään muuhun osaan maassamme,
29992: lisesti eri puolille maailmaa. Myös sähkövoimaa niin tämä näkökohta kailcl.den kansalaisten tasa-
29993: on ollut riittävästi käytettävissä. Vaitiojobtoi- arvoisuuden nimessä oikeuttaa vaatia lisää val-
29994: sen Outokumpu Oy:n teollisuuslaitosten ra- tiojohtoista teollisuutta Satakuntaan. Valtio-
29995: kentaminen ja laajennukset ovat myötävaikut- johtoisen teollisuuden lisääminen maakuntaan
29996: taneet Porin seudun teolliseen kl!ihitykseen. ei ole vain satakuntalaisten, vaan se on koko
29997: Mutta edellytykset nykyistä laajemmalle teo1- k'allsan etu.
29998: listamiselle ovat n)71kyisin edelleen olemassa. Edellä olevaan perusteluun vedoten ehdo-
29999: Työvoimaa on riittävästi käytettävissä ja am- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
30000: mattityövoiman saanti Porin Teknillisen Oppi- väksi toivomuksen,
30001: laitoksen ja muun laajan koulutustoiminnan
30002: turvin on riittävää. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30003: Outokumpu Oy:n terästehtaan suunnittelu menpiteisiin valtiojohtoisen teollisuuden
30004: Poriin osoitti, että teollista toimintaa voidaan lisäämiseksi Porin seudulle ja täten tur-
30005: Porin seudulla harjoittaa erittäin kannattavasti. vaisi uusia tarvittavia työpaikkoja.
30006: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
30007:
30008: Matti Järvenpää. Aulis Juvela.
30009: 672
30010:
30011: IV,223.- Toiv.al. n:o 260.
30012:
30013:
30014:
30015:
30016: Järvisalo-Kanerva ym.: Esityksen antamisesta taloudellisen tuen
30017: myöntämisestä rakennuskannan kunnossapitoa ja korjausta
30018: varten.
30019:
30020:
30021: E d u .s k u n n a 11 e.
30022:
30023: Rakennuksiin ja niiden muodostamiin lk.Oiko- t~pauksessa ~taloudellisesti mahdotonta useim-
30024: naisuuksiin liittyvän toiminnallisen ja sosia.ali- mille entisille asukkaille.
30025: sen ympäristön suojelu on eräs ihmisen joka- Yhteiskunta tukee nykyisin varsin voimak-
30026: päiväisen elinympäristön suojelun tärkeä osa- kaasti, joskaan ei riittävästi, uudisrakentamista
30027: alue. Useissa tapauksissa saavutettaisiin talou- ja jossain määrin asumistakin. Yhteiskunnan
30028: dellisesti ja nimenomaan kansantalouden kan- tukea ei kuitenkaan toistaiseksi myönnetä van-
30029: nalta paremJ>i tulos kunnostamaila olemassa- hojen r~kennusten korjaamiseen ja kunnossapi-
30030: oleva rakennus kuin purikamalia .se ja rakenta- toon, vaik!ka tämä olisi sekä kansantaloudelli-
30031: malla uusi. Rakennusten rapj>eutumisen estä- sesti edullista että rakennuksiin ja niiden muo·
30032: minen olisi :kansantaloudel:lisesti edullista sen- dostamiin kokonaisuuksiin liittyvän sosiaalisen
30033: kin ~ohdosta, että kunnossapitokustannukset ja toiminnallisen ympäristön suojelun kannailta
30034: näin pysyisivät matalina. ULkomailla asutaan välttämätöntä. Useissa eri talousjäl'jestelmiin
30035: monin verroin vanhemmissa rakennuksissa kuuluvissa ma1ssa on yhteiskunta järjestänyt
30036: kuin meillä ia yhteiskunta tukee aktiivisesti taloudellisia mahdollisuuksia olemassaolevien
30037: vanhan rakennuskannan säilyttämistä. Tarkoi- rakennusten säilytltämiseksi. Tällaisen tuen jär-
30038: tuksena ei tällöin ole ainoas·taan kulttuurihis- jestäminen on meilläkin osoittautunut välttä-
30039: toriallisten arvojen säilyttäminen, vaan nimen- mättömäksi sekä kaupungeissa että maaseu-
30040: omaan ihmisen tarpeita palvelevan olemassa- dulla.
30041: olevan ympär1stön suojelu. Rakennusten pur- Edellä olev.an perusteella ehdotamme edus-
30042: kamisen seurauksena on usein rakennuksen kunnan hyvälksytltäväksi toivomuksen,
30043: käyttötarkoituksen muuttuminen ja 1tämä joh-
30044: taa vähitellen kokonaisen alueen luonteen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30045: muuttumiseen. Mikäli vanhan asuinrakennuk- olemassaolevan rakennuskannan kor-
30046: sen tilalle rakennetaan uusi asuinrakennus, ei ;auksia ;a kunnossapitoa varten tarkoi-
30047: uusi rakennus läheskään aina tarjoa asuntoa tetun yhteiskunnan taloudellisen tuen
30048: yhtä monelle ihmiselle !kuin aikaisempi. Sitä myöntämistä koskevan lakiesityksen 0.11-
30049: paitsi on asuminen uudessa rakennuksessa joka tamiseksi Eduskunnalle.
30050: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
30051:
30052: Riitta Järvisalo-Kanerva. Leo Kohtala.
30053: Osmo Kaipainen. Hei1t-.ki Hykkäälä.
30054: 673
30055:
30056: IV,224.- Toiv.al. n:o 261.
30057:
30058:
30059:
30060:
30061: Kainulainen ym.: Toimenpiteistä veronmaksajan suojaamiseksi ve-
30062: roviranomaisen tekemiä virheitä vastaan.
30063:
30064:
30065: E d u s k u n n a 11 e.
30066:
30067: Kaikilla muilla hallinnon aloilla virkamies tavat olivat veroviranomaisen virheellisesti aset-
30068: voidaan asettaa vastuuseen tekemistään vir- tamia.
30069: heistä, mutta veronmaksaja on turvaton vero- Oikeusvaltiossa on edellytettävä, että veron-
30070: viranomaisten tekemiin virheisiin nähden. On maksajat nauttivat myös täydellistä lain suo-
30071: tapauksia, että verosaatavien takia veronmak- maa turvaa veroviranomaisen tekemiin virhei-
30072: saja on joutunut pakkohuutokaupassa menettä- siin nähden, ettei mielivaltaisia uloshakuja ja
30073: mään kaiken omaisuutensa pelkästään verovi- pakkohuutokauppoja pääsisi syntymään.
30074: ranomaisen tekemän virheen takia, eikä verovi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
30075: ranomaista ole voitu saada vastuuseen tekemis- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30076: tään virheistä. Nii:npä voidaan esimerkkinä mai-
30077: nita, että Kuopiossa joutui suuri firma lopetta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30078: maan toimintansa pakkohuutokaupan takia, miin veronmaksajan suojaamiseksi vero-
30079: joka oli toimeenpantu liikevaihtoverosaatavien viranomaisen tekemiä virheitä· vastaan,
30080: mentyä uloshakuun. Ulosottoon joutuneet saa- joista nämä on asetettava vastuuseen.
30081: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
30082:
30083: Heikki Kainulainen. Rainer Lemström.
30084: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
30085: Pekka Vennamo.
30086:
30087:
30088:
30089:
30090: 85 156/72
30091: 614
30092:
30093: IV,225.- Toiv.al. n:o 262.
30094:
30095:
30096:
30097:
30098: Kaipainen ym.: Valtion vakuutusosakeyhtiön perustamisesta.
30099:
30100:
30101: E d u s k u n n a 11 e.
30102:
30103: Valtion vakuutusyhtiön perustamista on sel- Valtion vakuutusosakeyhtiön tulisi ulottaa
30104: vitetty useaan otteeseen siltä kannalta, tarjoai- kilpailunsa myös yksityisiin vakuutuksenotta-
30105: siko se tarkoituksenmukaisen ratkaisun liikenne- jiin. Liikesivistysrahaston vuonna 1971 suori-
30106: ja ltaparturmavakuutusten !keskittämiselie. Selvi- tuttaman tutkimuksen mukaan 47% ilmoitti
30107: tysten tu[okset ovat :kielteisiä. Sen sijaan on kääntyvänsä vakuutusasioissaan mieluummin
30108: wllut esille useita muita tekijöitä, jorka puol- valtion yhtiön kuin yksityisen vakuutusyhtiön
30109: tavat va:l..tion ,va!kuutusyhtiön perustamista. puoleen. Näin ollen näyttää valtion vakuutus-
30110: Valtion laitosten ja yhtiöiden eri vakuutus- yhtiöiden perustaminen välttämättömältä myös
30111: yhtiöiden lkaullta ottamien vakuutusten määrä vakuutuksen ottajien valinnanvapauden turvaa-
30112: on nykyisin huomattavan suuri. Valtion kan- miseksi.
30113: nalta olisi tarkoituksenmukaista tämän vakuu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
30114: tustoiminnan keskittäminen valtion omaan va- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30115: kuutusosakeyhtiöön. Toisaalta, jos perustetta-
30116: van yih.tiön toimintapääoitna olisi riittävän suuri, että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
30117: jotJta yhtiöstä tulisi kilpailukykyinen, olisi sillä menpiteisiin valtion vakuutusosakeyh-
30118: myönteinen vaikutus maan vakuutusmarkki- tiön perustr..tmiseksi.
30119: noilla.
30120: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
30121:
30122: Osmo Kaipainen. Kaisa Raatikainen.
30123: Matti Ahde. Tellervo M. Koivisto.
30124: Erkki Liikanen. Tellervo T. Koivisto.
30125: Lasse Lehtinen. Pirkko Työläjärvi.
30126: Leo Kohtala. Ulf Sundqvist.
30127: Kalevi Sorsa. Ilkka Taipale.
30128: Seppo Tikka.
30129: 675
30130:
30131: IV,226.- Toiv.al. n:o 263.
30132:
30133:
30134:
30135:
30136: 0. Kangas ym.: Öliynjalostamon perustamisesta Kaskisten-
30137: Kristiinankaupungin alue.e_lle.
30138:
30139:
30140: E d u s k u n n a 11 e.
30141:
30142: Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään n:o Kaskisten-Kristiinankaupungin alue täy~tää
30143: 79 hallituksen esityksen johdosta valtion tulo- monessa suhteessa öljynjalostamon perustamis-
30144: ja menoarvioksi vuodelle 1972 kiinnittänyt paikalle asetettavat vaatimukset. Sinne johtavat
30145: huomiota kotimaassa tapahtuvan öljynjalostuk- valmiit, luonnolliset syväväylät ja ne on helppo
30146: sen myönteiseen vaikutukseen maan kauppata- pitää avoinna ankarampinaikin talvina. Kyseinen
30147: seeseen. Lisälksi edellytetään, että öijynjalosta- alue sijaitsee toisella kehitysaluevyöhykkeellä.
30148: moiden sijoituspaikkaa koskevissa tutkimuk- Valtion investointeja on Etelä-Pohjanmaalla
30149: sissa otetaan huomioon kehitysaluepoliittiset ja verrattain vähän.
30150: luonnonsuojeluun liittyvät näkökohdat. Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
30151: Valtakunnan tasapainoinen kehittäminen tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
30152: edellyttää, että reaali-investointeja jaettaessa sen,
30153: pyritään mahdollisimman suureen tasapuolisuu-
30154: teen. Tämän seikan puolesta puhuvat sekä työl- että hallitus toimituttaisi tutkimuk-
30155: lisyys- että kehitysaluepoliittiset näkökohdat. sen öljynjalostamon perustamisesta Kas-
30156: Myös jakelumatkojen lyhentyminen puoltaa ja- kisten-Kristiinankaupungin alueelle.
30157: lostamoiden tarkoituksenmukaista hajautta-
30158: mista.
30159: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
30160:
30161: Orvokki Kangas. Paavo Niinikoski. Elly Sigfrids.
30162: Eino Uusitalo. Mauri Seppä. T. Saloranta.
30163: Heimo Linna. P. Mäki-Hakola. Viljo Suokas.
30164: Taisto Tähkämaa. Eeva Kauppi. Veikko Salmi;
30165: Matti Asunmaa. Veikko Pihlajamäki. Toivo Asvik.
30166: Eeli Lepistö.
30167: 676
30168:
30169: IV,227.- Toiv.al. n:o 264.
30170:
30171:
30172:
30173:
30174: Kantola ym.: Lainsäädännön muuttamisesta siten, ettei julkisista
30175: varoista maksettaisi samanaikaisesti eläkettä ja palkkaa.
30176:
30177:
30178: E d u s k u n n a 11 e.
30179:
30180: Valtion sekä entisen että nykyisen eläkejär- he vielä saattavat hakeutua muihin palkallisiin
30181: jestelmän mukaan valtion virkamiesten ja työn- tehtäviin. Kun näin myös tapahtuu käytännössä
30182: tekijäin yleinen eläkeikä on 63 vuotta.Asetuk- varsin laajassa mitassa, on tämä laajan työttö-
30183: sella on viran tai työn laadun perusteella vah- myyden huomioon ottaen ollut omiaan herät-
30184: vistettu lisäksi alempia erityisiä eläkeikiä, tämään tyytymättömyyttä kansalaisten keskuu-
30185: mitkä VEL:n mukaan eivät saa olla 55 vuotta dessa. Suurta huomiota on kiinnitetty varsin-
30186: alempia. Valtion vanhan eläkejärjestelmän mu- kin niihin tapauksiin, joissa asianomainen naut-
30187: kaan oli alin erityinen eläkeikä 53 vuotta. Mo- tii valtiolta tai muulta yhteisöitä hyvän toi-
30188: lempien eläkejärjestelmien mukaan kuuluu eri- meentulon turvaavaa eläkettä ja sen lisäksi kor-
30189: tyisen eläkeiän omaaviin ryhmiin n. 25 % si- keaa palkkaa hakeuduttuaan työelämään.
30190: viilivirkamiehistä ja eräitä työntekijäryhmiä. Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
30191: Sellaisen upseerin tai aliupseerin viran, johon dotatn!me eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30192: ehdottomana kelpoisuusehtona on määrätty so- muksen,
30193: tilaskotilutus ja -arvo, osalta ei ole säädetty
30194: eläkeikää, vaan eläkkeen saamisen edellytyk- että hallitus suorituttaisi kiireellisesti
30195: senä on määrättyjen, vähintään 20 virkavuoden selvityksen siitä, missä määrin valtion
30196: omaalminen. Lentäjän tutlkintoa edellyuävässä ja kuntien viroissa eläkkeelle siirtyneitä
30197: ilmavoimien virassa tai toimessa on lisäksi sel- on työelämän palveluksessa, ja ryhtyisi
30198: lainen poikkeus, että palveltu aika luetaan elä- toimenpiteisiin lainsäädännön muutta-
30199: keajaksi puolitoistakertaisena. miseksi siten, ettei julkisista varoista
30200: Mainittuihin erityisiin eläkeryhmiin kuulu- maksettaisi samanaikaisesti eläkettä ja
30201: villa valtion virkamiehillä ja työntekijöillä on palkkaa henkilölle, jonka ansiotulot tur-
30202: edelläsanotusta johtuen mahddl1isuus siirtyä val- vaavat kohtuullisen toimeentulon.
30203: tion palveluksesta eläkkeelle siinä iässä, jossa
30204: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
30205:
30206: Lauri Kantola. Heikki Mustonen. Niilo Nieminen.
30207: Heimo Rekonen. Aulis Juvela. Matti Järvenpää.
30208: Toivo Asvik. Pauli Puhakka. Rauno Korpinen.
30209: Niilo Koskenniemi. Aarne Pulkkinen. Kuuno Honkonen.
30210: Irma Rosnell. V. J. Rytkönen. Pekka Salla.
30211: 677
30212:
30213: IV,228.- Toiv.al. n:o 265.
30214:
30215:
30216:
30217:
30218: Kantola ym.: Valtiojohtoiset~ rakennusyrityksen perustamisesta.
30219:
30220:
30221: E d u s k u n n a 11 e.
30222:
30223: Valtion osuus talouselämässä ja sen kehit- Tällainen rakennusyritys voisi harjoittaa ra-
30224: tämisessä on jatkuvasti lisääntynyt. Valtiojoh- kennusaineteollisuutta ja suorittaa laajassa mi-
30225: toisia osakeyhtiöitä toimii mm. puunjalostus-, tassa valtion, kuntien ja kuntayhtymien raken-
30226: metalli-, kaivos- ja kemiallisen teollisuuden nustöitä ja qsallistua myös muide~ maiden ta-
30227: aloilla sekä liikenteen piirissä. Suurin osa säh- holta tulevien suurempien rakennushankkeiden
30228: kövoiman tuotannosta ja voimatalouden raken- toteuttamiseen. Valtion laitoksena sillä olisi
30229: tamisesta ·suoritetaan myös valtioenemmistöis- suuremmat mahddllisuudet kes:kitJtyä myös ra-
30230: ten yhtiöiden toimeSta. kennustoiminnan teknilliseen kehi,ttämiseen ja
30231: Yleensä valtion ja valtiojohtoisten laitosten kustannusten alentamiseen. Lisäksi tällainen
30232: ja yritysten toiminta on osoittautunut kannat- suuryritys antaisi huomattavalle joukolle työn-
30233: taJva!ksi ja niillä on ollut myönteinen vaikutus tekijöitä ja toimihenkilöitä pysyvämmän työ-
30234: maamme talouselämän kehittämisessä. Raken- paikan kuin mihin nykyisin toiminnassa olevat
30235: nustuotannon edelleen kehittäminen ja valtion yritykset pystyvät.
30236: oma etu vaatisi va!ltion osatllistumista nykyistä Yhtiö voitaisiin perustaa siten, että valtio ja
30237: suuremmassa rmäätrin myös rrakennustuotantoon. valtiojohtoiset osakeyhtiöt ja laitokset merkit-
30238: Valtion erräät laitOkset ja yritykset, kuten sisivät suurimman osan yhtiön osakekannasta.
30239: puolustusministeriö, rakennushallitus, tie- ja
30240: vesiraJkennusha~Nitus ja rau1:atiehaillitus suoritta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
30241: vat tosin jonkin verran itse . rakennustöitä, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30242: mutta valtaosan valtion talorakennustöistä suo-
30243: ritltava·t )'lkisityiset ulra!k.oitsijat. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30244: Ottaen huomioon sen, että valtio sijoittaa menpiteisiin valtiojohtoisen rakennusai-
30245: vuosittain kymmeniä miljoonia rakennustöihin, netuotantoa ja rakentamista harjoitta-
30246: vaatisi }"hteiskunnan etu valtiojohtoisen suur- van yhtiön perustamiseksi.
30247: yrityksen perustamista myös rakennusalalle.
30248: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
30249:
30250: Lauri Kantola. Pentti Liedes. Paavo Aitio.
30251: Ensio Laine. Heikki Mustonen. Toivo Åsvik.
30252: Irma Rosnell. Pauli Puhakka. Matti Järvenpää.
30253: 678
30254:
30255: IV,229.- Toiv.al. n:o 266.
30256:
30257:
30258:
30259:
30260: Kantola ym.: ·Valtion rahoituksen lisäämisestä kunnille vuokra-
30261: asuntotuotannon tehostamiseksi.
30262:
30263:
30264: E d u s k u n n a 11 e.
30265:
30266: 1\su.ntopolitiiklka on heilkoimmin hoidettu ensisijaisesti huolehtia sosiaalisesta asuntora-
30267: :sosiaalinen ala maassamme. Asuntopula ja an· kennustoiminnasta 1ja saada siihen valtiolta tar-
30268: siotasoomme verraten suhteettoman !korkeat v1ttavaa taloudellista tukea. Eräs tiittkeä ehto
30269: asumiskustannukset ovat oloillemme ominaisia. tilanteen korjaamiseksi on myös siinä, että saa-
30270: Tilanne on niin huolestuttava, etrt:ä huomattava daan mahdollisimman nopeasti aikaan sellai-
30271: määrä kansalaisia on vielä .lrokonaan vailla nen asuntopoliittinen kdlronaisobjelma, dossa
30272: 'Qmaa asuntoa !ja osa kansasta asuu täysin ala. määritdlään ne asuntopoliittiset suuntaviivat,
30273: ·arrvoisissa asunnoissa. Riittämättömästä tuot&n- joiden pohjalta kunnat ja muut yhteisöt vei-
30274: nosta ja korkeasta vuokrtrtasosta sekä hinnois- voitetaan •toteuttamaan sosiaalista asuntoralken-
30275: ta johtuen asumistiheys on maassamme suu- nu~toimintaa.
30276: rempi !kuin muissa Euroopan maissa. Vuoden Lähivuosien kehitystä ajatellen ja varsinddn
30277: 1970 tilaston mukaan meillä asui 1.1 henkeä Uudenmaan läänin asutuskeskuksissa, joihin
30278: huonetta kohti, kun Länsi. ja Keski-Euroopan väestön muuttoliilkkeen ;paine 'Voimaklkaimpana
30279: maat olivat saavuttaneet jo 1960-:luvun alku- kohdistuu, lienee selvää, etrei kipeän asunto-
30280: vuosiin mennessä noin 0.70 hengen keskimää- ongelman •ratkaiseminen ole mahdollista äman
30281: räisen asumi:stiheyden huonetta kohti. Suurin valtiovaHan määrätietoisia toimenpiteitä. Kii·
30282: puute meillä esiintyy siinä, että käypähintaisia reellisimmäksi tehtäväksi muodostuu · se, että
30283: vuokra-asuntoja tuotetaan riittämättömästi. asuntotuotanto-ohjelmassa ikunnille annetaan
30284: Perussyynä tähän on mielestämme se, että nykyistä suurempi osuus ~a tVastuu .SOsiaalisen
30285: asuinrakennustoi:mintaa maassamme harjoite- asuinrakennustoiminnan toteuttamisessa. Käy-
30286: taan pääasiassa ·yksityistä voitontavoittelua sil- tännössä se on mieleSitämme mahdollista vain
30287: mälläpitäen. Valtioo ia kuntien toimenpiteet siten, että valtion taloudellista asuntotuotanto-
30288: sosiaailisen asuntotuotannon lisäämiseksi ovat tulkea kunnille llisätään nykyisestään huomatta-
30289: sen ,sijaan täysin riittämättömiä. Erityisen vä- vasti >ja suunnataan vuokra-asuntotuotannon
30290: häinen on meillä kuntien osuus sosiaalisessa lisäämiseen.
30291: asuntotuotannossa, jos sitä verrataan vaik!kapa Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
30292: Ruotsiin, missä kunnat näyttelevät siinä erit- dotamme eduskunnan hyväksyttäväiksi toivo-
30293: täin merkittävää osaa valtion rahallisella tuel- muksen,
30294: la. Tämä meillä vallitseva päinvastainen tilan-
30295: ne iohtuu pääasialltsesti siitä, ettei valtiovallan että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
30296: taholta ole kunnille määritelty sosiaalisen menpiteisiin valtion rahoituksen lisää-
30297: asuntotuotannon velvoitteita eikä turvattu riit- miseksi huomattavasti kunnille sosiaali-
30298: täviä taloudellisia edellytyksiä. Tätä on pidet- sen ja lähinnä vuokra-asuntotuotannon
30299: tävä eräänä erittäin suurena puutteena, sillä tehostamiseksi.
30300: juuri kuntien paikallishailinnon eliminä pitäisi
30301: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
30302:
30303: Lauri Kantola. Aame Pulkkinen.
30304: Pauli Puhakka. Matti Järvenpää.
30305: Pentti Liedes.
30306: 679
30307:
30308: IV,230.-Toiv.al. n:o 267.
30309:
30310:
30311:
30312:
30313: Aino Karjalainen ym.: Alkoholi;uomien verotuksen saattamisesta
30314: kokonaisuudessaan tuotekohtaiseksi.
30315:
30316:
30317: E d u s k u n n a 11 e.
30318:
30319: Voimassaoleva laki alkoholijuomaverosta an- Kolmanneksi nykyinen keskiarw.vero on
30320: taa päinvastoin kuin laki keskioluen ja vahvan omiaan edistämään väkevien alkoholijuomien
30321: oluen v«lmisteverosta alkoholiyhtiölle eikä kulutusta, !koska niiden myynti on omiaan
30322: eduskunnalle tehtäväksi määrätä veron osuuden tuottamaan alkoholiyhtiölle ylijäämää, kun taas
30323: eri alkoholijuomien hinnoista. Kun muissa poh- kulutuksen keskittyminen sitä vero-osuudeltaan
30324: joismaissa alkoholijuomien verotus kokonaisuu- alhaisempiin viineihin ja niihin ven:attaviin
30325: dessaan rakentuu eduskunnan oikeuteen mää- mietoihin alkoholijuomiin tekisi yhtiölle mah-
30326: rätä alkoholijuomien tuotekohtaiset verotuspe- dottomaksi sen suorittamisen. Tällaista alko-
30327: rusteet, voidaan lakia alkoholijuomaverosta pi- holijuomien kulutusrakennetta jäykistävää tai
30328: tää eduskunnan verotusoikeutta rajoittavana. sitä väkeviin juomiin suuntaavaa vaikutusta ei
30329: Lisäksi nykyiseen alkoholijuomaverolain mu- ole tuotekohtaisella alkoholijuomaverolla.
30330: kaiseen järjestelmään liittyy muitakin haittoja. Alkoholijuomien verotuksen nykyisestä kak-
30331: Ensinnäkin .veron osuus ad'koholijuomien hin- sinaisuudesta on vielä se haitta, että alkoholi-
30332: nasta on salainen eikä julkinen mikä on omiaan juomien valmistuksen valvonta ei ole keskitet-
30333: tuottamaan vaikeuksia etenkin alkoholijuomien tyä, vaan sosiaali- ja terveysministeriön, tulli-
30334: tulliverotukselle, jonka on oltava julkista. Toi- hallituksen ja alkoholiyhtiön kesken jakaantu-
30335: seksi salaisten vero-osuuksien keskiarvoon pe- nutta ja osittain päällekkäistäkin.
30336: rustuva alkoholijuomavero ei tuo mainittuja ve-
30337: ro-osuuksia kokonaisuudessaan valtiolle, vaan Edelläoleviin perusteluihin viitaten ehdotam-
30338: ne on tuloutettava sille alkoholiyhtiön ylijää- me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30339: mänä, joka siten sisältää toisistaan erittelemät-
30340: töminä sekä veroluontoista tuloa että yhtiön että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
30341: liiketaloudellista voittoa. Tämä eri~tele'mättö menpiteisiin alkoholiiuomien verotuk-
30342: myys puolestaan tekee vaikeaksi, jollei suoras- sen saattamiseksi kokonaisuudessaan
30343: taan mahdottomaksi, alkoholiyhtiön liiketalou- tuotekohtaiseksi.
30344: dellisen toiminnan seuraamisen.
30345: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
30346:
30347: Aino Karjalainen. Lea Sutinen. Katri-Helena Eskelinen.
30348: Saimi Ääri. Sylvi Saimo. Orvokki Kangas.
30349: 680
30350:
30351: IV,231.- Toiv.al. n:o 268.
30352:
30353:
30354:
30355:
30356: Karpola ym.: Ammattimaisessa liikenteessä käytettävän, henkilö-
30357: autoksi muutetun pakettiauton autoveron poistamisesta.
30358:
30359:
30360: E d u s k u n n a 11 e.
30361:
30362: Voimassa olevan autoverolain mukaan on huonompaan asemaan normaaleilla henkilöau-
30363: verosta vapaa sellainen pakettiauto, jota sen toilla liikennöiviin verrattuna, puhumattakaan
30364: rakenteeseen ja varusteisiin katsoen on pidet- niistä, jotka käyttävät muuttamatonta paketti-
30365: tävä vain tavarankuljetukseen tarkoitettuna. autoa yksityisliikenteeseen. Henkilöautoksi
30366: Kun~ tällainen pakettiauto muutetaan henkilö- muutettu pakettiauto soveltuu kuitenkin pa-
30367: autoksi, tulee se autoveron alaiseksi ja auto- remmin kuin normaali henkilöauto muun
30368: vero määrätään, kun auto rekisteröidään. Nii- muassa koululaiskuljetukseen, joten niiden
30369: den ·autojen osalta, jotka täten tulevat pääasialli- tarve on ilmeinen. Kun ammattimainen taksi-
30370: sesti · ammattimaisessa liikenteessä käytettä- autoilija käyttää autoaan pääasiallisen elinkei-
30371: väksi, saadaan hakea osittaista veron alenta- nonsa hankkimiseen, ehdotamme kunnioittaen
30372: mista. Mainittakoon, että muussa kuin taksi- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30373: liikenteessä ei juuri edellä mainittuja henki-
30374: löautoksi muutettuja autoja käytetä. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
30375: Käytantö on kuitenkin osoittanut, että täl- menpiteisiin autoveron poistamiseksi
30376: lainen pakettiautosta muutettu henkilöauto me- sellaiselta pakettiauto/ta, joka on ~nuu
30377: nettää. jo muutamassa vuodessa koko arvonsa, tettu henkilöautoksi ja käytetään hen-
30378: eikä sillä niin muodoin ole jälleenmyyntiarvoa. kilökuljetukseen ammattimaisessa lii-
30379: Näillä autoilla liikennöivä joutuu tämän takia kenteessä.
30380: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
30381:
30382: . Reino Karpola. Mikko Kaarna. Katri-Helena Eskelinen .
30383: .. Juhani Saukkonen. Lea Sutinen. .Paavo Niinikoski. .
30384: 681
30385:
30386: IV,232.- Toiv.al. n:o 269.
30387:
30388:
30389:
30390:
30391: Karpola ym.: Asuntolainakiintiöiden myöntämisesti kaikille kun-
30392: nille.
30393:
30394:
30395: E d u s k u n n a II e.
30396:
30397: Asuntopolitiikasta on tullut kehitysaluepoli- liikkeen vuoksi. Lisäksi kunnan jättäminen il-
30398: tiikan olennaine.n osatekijä. Asuntopolitiikan man asuntolainaldintiötä luo helposti virheelli-
30399: avulla voidaan edistää kuntien kehittymistä -,- sen kuvan vailla kehitysmahdollisuuksia olevasta
30400: tai päinvastaisessa tapauksessa heikentää rat- kunnasta ja ehkäisee täten esim. yrittäjien ha-
30401: kaisevasti kuntien kehittymisedellytyksiä. keutumista tällaisella paikkakunnalle. ·
30402: Asuntohallitus on vuoden 1971 asuntolaina- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30403: kiintiöitä määrittäessään jättänyt 120 maalais- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30404: kuntaa ilman tällaista kiintiötä siitäkin huoli- muksen,
30405: matta, että maataiskuntien taloudellinen asema
30406: on erityisesti kehitysalueilla muodostunut asu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
30407: tuskeskuksiin verrattuna erittäin heikoksi ja menpiteisiin kohtuullisten asuntolaina-
30408: että tärlaisissa kunnissa va'Hitsee suuri asunto- kiintiöiden myöntämiseksi kaikille kun-
30409: pula syrjäkylistä taajamiin tapahtuvan muutto- nille.
30410: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
30411:
30412: Reino Karpola. Mikko Kaarna.
30413: Juhani Saukkonen. Lea Sutinen.
30414:
30415:
30416:
30417:
30418: 86 156/72
30419: 682
30420:
30421: IV,233.- Toiv.al. n:o 270.
30422:
30423:
30424:
30425:
30426: Karpola ym.: Esityksen antamisesta kehitysalueiden asuntotuo-
30427: tannon verovapauslaikn.
30428:
30429:
30430: E d u s k u n n a 11 e.
30431:
30432: Aikaisempina vuosina maassamme oli voi- tion asuntotuotantomäärärahoista edes väestö-
30433: massa asuntotuotannon verovapauslaki. Tämän määrän edellyttämää osuutta. Näin siitäkin huo-
30434: lain avulla saatiin yksityisiltä pääoman sijoitta- limatta, vaikka asumistason voidaan perustel-
30435: jilta rahaa asuntotuotantoon. Mll'tta kun vero- lusti väittää olevan kehitysalueilla rintamaita
30436: vapaus kumottiin, yksityisten kiinnostus asun- huonompi.
30437: totuotantoa kohtaan laimeni ja niin on laimen- Koska valtion asuntotuotantomäärärahat ei-
30438: nut myöskin asuntojen rakentamistoiminta. vät riitä tarpeeksi laajaan asuntotuotantoon
30439: Näin siitäkin huolimatta, vaikka valtion osuus kehitysalueilla olisi kehitysalueiden asuntotuo-
30440: asuntotuotantoon käytettyjen määrärahojen ko- tantoa pyrittävä edistämään muillakin keinoin.
30441: konaismäärästä on muutaman vuoden aikana Alussa mainittu asuntotuotannon verovapauslaki
30442: kaksinkertaistunut. Asuntopulan voidaan to- edisti asuntorakennustoimintaa aikanaan. Jotta
30443: deta edelleenkin vallitsevan kaikkialla maas- kehitysalueille saataisiin nopeasti syntymään
30444: samme. riittävästi uusia asuntoja, olisi asuntotuotannon
30445: Erityisen vaikeaksi asuntopula on muodos- verovapauslaki säädettävä uudelleen kehitys-
30446: tunut muutamissa kehitysalueella sijaitsevissa alueita koskevaksi. Laki voitaisiin porrastaa
30447: kasvavissa asutustaajamissa. Elinkeinorakenteen siten, että verovapauslaki olisi sataprosenttisesti
30448: muuttuessa tapahtuu kuntien sisäistä muutto- voimassa kehitysalueiden ensimmäisellä vyö-
30449: liikettä syrjäkyliltä keskuksiin. Tämä lisää kes- hykkeellä ja esim. kuusikymmentäprosenttisesti
30450: kuksissa asuntojen kysyntää. Kun tämän lisäksi voimassa toisella vyöhykkeellä. Näin saataisiin
30451: kehitysalueillekin on monin paikoin syntynyt yksityinen pääoma kiinnostumaan kehitysaluei-
30452: tai syntymässä teollisuutta, on asuntopula mo- den asuntotuotannosta ja asuntopula maini-
30453: nissa kehitysalueiden taajamissa suorastaan huo- nituilta alueilta poistetuksi.
30454: lestuttava. Asuntojen puute on esteenä monin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30455: paikoin kehitysalueiden teollistumiselle. Kun nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30456: ei voida osoittaa henkilökunnalle asuntoja, teol- muksen,
30457: lisuuslaitos hakeutuu sinne, mistä asuntojen
30458: saanti on helpompi. että hallitus kiireellisesti antaisi
30459: Valtion asuntotuotantoon varaamat määrära- Eduskunnalle esityksen kehitysalueiden
30460: hat ovat pääosiltaan jääneet Etelä- ja Länsi- •suntotuotannon verovapauslaiksi.
30461: Suomeen. Kehitysalueet eivät ole saaneet val-
30462: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
30463:
30464: Reino Karpola. Lea Sutinen.
30465: Pentti Pekkarinen. Katri-Helena Eskelinen.
30466: 683
30467:
30468: IV,234.- Toiv.al. n:o 271.
30469:
30470:
30471:
30472:
30473: Karpola ym.: Kaivostoiminnan aloittamisesta Ilomantsin Huhuk-
30474: sessa.
30475:
30476:
30477: E d u s k u n n a 11 e.
30478:
30479: Paraisten Kalkki Oy:n toimesta on tutkittu raaka-aineiden ulosottoa suorittamassa. Näin
30480: Ilomantsin Huhuksen kylässä sijaitseva malmio. o.Uen olisilkin nopeasti ryhdyttävä auomaan uusia
30481: Mainitun malmion on todettu sisältävän pysyviä työpaikkoja tarpeellisen perusasukas-
30482: 20 000 000 tonnia malmia, jonka rautapitoi- määrän säilyttämiseksi Pohjois-Ka:rj~assa.
30483: suus on noin 30 prosenttia. Lisäksi alueella on Koska edellä esitetty Huhuksen rautamalmi-
30484: niin sanottua rajamalmia noin 16 000 000 ton- esiintymä antaa mahdollisuudet kaivostoimin-
30485: nia, sen rautapitoisuus on 20--25 prosenttia. nan aloittamiselle Ilomantsissa ehdotamme
30486: Kysymyksessä siis on verraten huomattava esiin- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
30487: tymä, joka kaivostoiminnan piiriin otettuna vomuksen,
30488: työllistäisi satoja henkilöitä useamman vuosi-
30489: kymmenen ajan. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30490: Pohjois-Karjalan läänin väkiluku on jatku- menpiteisiin kaivostoiminnan aloittami-
30491: vasti viime vuosinakin vähentynyt. Nyt on jo seksi Ilomantsin Huhuksessa.
30492: selvästi havaittavissa olevan :lähellä sen ajan,
30493: jolloin maakunnassa ei ole riittävästi ihmisiä
30494: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
30495:
30496: Reino Karpola. Aili Vaittinen. Uki Voutilainen.
30497: Lea Sutinen. Pauli Puhakka. Valde Nevalainen.
30498: Hannes Volotinen.
30499: {)84
30500:
30501: IV,235.- Toiv.al. n:o 272.
30502:
30503:
30504:
30505:
30506: Karpola ym.: Metallisulaton ja -valssaamon perustamisesta Poh-
30507: jois-Karjalaan.
30508:
30509:
30510: E d u s k u n n a 11 e.
30511:
30512: Itä-Suomen alueella SIJaitsee huomattava tane pitää kansantaloudellisestikaan edullisena,
30513: määrä maamme kaivoste<Yllisuudesta. Outdkum- puhumattakaan alueellisten kehitysedellytysten
30514: mun kaivoksen lisäksi sinne on nyt viime vuo- parantamisesta. Kehitysalueiden muun muassa
30515: sina rakennettu Luikonlahden ja Vuonnoksen Pohjois-Karjalan kehityksen jälkeenjääneisyyden
30516: kaivokset ja Hammaslahdessa parhaillaan aloi- eräs suurimpia syitä on juuri se, että maakun-
30517: tetaan kaivostoimintaa. Lisäksi on odotetta- nan alueelta on raaka-aine kuljetettu muualle
30518: vissa, että lähivuosien aikana Itä-Suomen kai- jalostettavaksi jalostushyödyn näin mennessä
30519: vostoiminta tulee nykyisestäänkin huomatta- maakunnan ulkopuolelle. Perustamalla metalli-
30520: vasti laajenemaan. Alueella on useita sellaisia sulatto ja -valssaamo Pohjois-Karjalaan poistet-
30521: tutkittuja malmiesiintymiä, joiden malmipitoi- taisiin kaivannaisteollisuuden osalta edellä mai-
30522: suus on niin suuri,. että kaivostoiminta muodos- nittu epäkohta ja näin toteutettaisiin tehok-
30523: tuu taloudellisesti kannattavaksi ja uusia lupaa- kaasti kehitysaluepolitiikkaa. Työllisyyden hoi-
30524: via löydöksiä on parhaillaan tutkimusten koh- don kannalta katsottuna toimenpiteellä olisi
30525: teena. myöskin myönteinen merkitys;
30526: Vaikka Itä-Suomen kaivostoiminta on siis Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30527: voimakkaasti laajentunut ja tulee todennäköi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi . toivo-
30528: sesti edelleenkin laajenemaan aivan lähiaikoina, muksen,
30529: Itä-Suomen alueella ei ole metallisulattoa ja
30530: valssaamoa, vaan puolivalmis rikaste kuljete- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
30531: taan poikki maan rannikolle jalostettavaksi. Pi- menpiteisiin metallisula/on ja -valssaa-
30532: temmän päälle ajatellen, kuljetusmäärien jatku- · mon perustamiseksi Pohjois-Karjalaan.
30533: vasti lisääntyessä nykyistä menetelmää ei voi-
30534: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
30535:
30536: Reino Karpola. Aili Vaittinen. Uki Voutilainen.
30537: Lea Sutinen. Pauli Puhakka. Valde Nevalainen.
30538: Hannes Volotinen.
30539: 685
30540:
30541: IV,236.- Toiv.al. n:o 273.
30542:
30543:
30544:
30545:
30546: Karpola ym.: Rautateiden arvotariffijärjestelmän poistamisesta.
30547:
30548:
30549: E d u s k u n n a 11 e.
30550:
30551: Kehitysalueille yleistä on muun muassa se, jetetaan rautateillä huomattavasti alemmilla
30552: että siellä tuotettu raaka-aine viedään joko sel- rahtimaksuilla, kuin vastaava määrä valmiita
30553: laisenaan tai puolivalmisteena alueen ulkopuo- tuotteita. Näin ollen kehitysalueilla sijaitseva
30554: lelle jalostettavaksi. Näin jää raaka-aineen tuo- jalostustoiminta joutuu kuljetuskustannuksiin
30555: tantoaiueelle vain pieni osa kokonaishyödystä. nähden huomattavasti epäedullisempaan ase-
30556: Suurelta osalta juuri tämän takia on yhteiskun- maan rannikolla sijaitsevaan jalostustoimintaan
30557: tamme kehitys kulkenut siihen, missä se nyt on, verrattuna. Tätä ei voida pitää edes oikeuden-
30558: tuloerojen ja toimeentulomahdollisuuserojen mukaisena kehitysalueilla sijaitsevaa teolli-
30559: kasvuun maamme eri alueiden välillä. Yleisesti suutta kohtaan.
30560: on todettu, että tätä kehitystä ei voida pitää Koska mielestämme edellä mainittu epäkohta
30561: suotuisana yhteiskuntamme tulevaisuutta ajatel- olisi pikaisesti poistettava, ehdotamme kun-
30562: len. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30563: Valtiovallan taholta on tähän asti eräillä sek- muksen,
30564: toreilla suosittu edellä mainittua virheellistä ke-
30565: hitystä. Varsinkin valtion rautateiden arvotarif- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
30566: fipolitiikka on ollut omiaan edistämään kehitys- menpiteisHn rautateiden arvotariffijär-
30567: alueiden syntymistä. Muodostuvathan ··rautatie- jestelmän poistamiseksi.
30568: tahdit siten, että varsin yleisesti raaka-aine kul-
30569: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
30570:
30571: Reino Karpola. Mikko Kaarna.
30572: Juhani Saukkonen. Pentti Pekkarinen.
30573: Lea' Sutinen. ·
30574: 686
30575:
30576: IV,237.-Toiv.al. n:o 274.
30577:
30578:
30579:
30580:
30581: Karpola ym.: Teollisuuskyliin perustamisesta Pohjois-Karjalaan.
30582:
30583:
30584: Ed u s k unn.alle.
30585:
30586: Noin kuuden vuoden ajan on maassamme kehitysalueille. Tällä toimenpiteellä saatrusun-
30587: suoritettu kehitysaluepolitiik:ikaa. Lainsäädän- kin verraten nopeasti huomattava määrä uusia
30588: nöllä ailkaansaaduilla kehitysa!l.uetoimenp1~eillä teollisia työpaikkoja väestökatoa!l.ueille. Poh-
30589: onkin saatu kehity:salueiden elink.einoelämää jois-Karjalan läänin alue on viimeisten vuosien
30590: monipuolistetuksi ja voidaan varmuudella to- aikana ollut maamme voimakkainta muuttotap-
30591: deta, että ilman kehitysaluepoliittisia toimen- pioaluetta. Kahden viimeisen vuoden aikana on
30592: piteitä keMtysalueiden autioituminen olisi maakunnasta joutunut työpaildrojen puuttumi-
30593: ollut ny'kyistäänkin suurempi. Toimenpiteet sen takia muuttamaan pois vuosittain noin
30594: eivät 'kuitenkaan ole olleet ,läheskään riittävät. viisituhatta asukasta. Tämän ~ olisi teolli-
30595: Voimakasta väestökatoa kehitysalueilta on jat- suuskylä pikaisesti perustettava juuri Pohjois-
30596: kuvasti tapahtumassa. Tätä ilmiötä ei voida Karjalaan. .
30597: pitää yhteiskunnan kokonaiskehityksen kannal- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
30598: ta katsottuna myönteisenä. Tämän takia ollisi- taen eduSikunnan hyväksyttäväksi ll:oivomuksen,
30599: kin jatkuvasti suoritettava uusia ja entistä te-
30600: hOkkaampia kehitysaluepoliittisia toimenpiteitä. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
30601: Kehitysalueiden neuvottelukunnassa on ke- menpiteisiin teollisuuskyliin perustami-
30602: hitelty ajatusta teollisuuskylien perustamisesta seksi Pohjois-Karjalaan.
30603: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
30604:
30605: Reino Karpola. Pauli Puhakka.
30606: Lea Sutinen. Hannes Volotinen.
30607: Aili Vaittinen. Uki Voutilainen.
30608: Valde Nevalainen.
30609: IV,238.- Toiv.al. n:o 275.
30610:
30611:
30612:
30613:
30614: Katajavuori ym.: K~hitysalueiden tarpeiden hoitamisesta kaupan
30615: sektorille myönnettävien kehitysalueluottojen ja verohuojen-
30616: nus/en avulla.
30617:
30618:
30619: Ed u s tk u n n a 11 e.
30620:
30621: Palveluelinkeinot tulevat !kuluvana vuosi- vuoden ajan ollut varsin heikko. Vuoden 1971
30622: kymmenenä työllistämään yhä suuremman osan alusta voimaan tuliut työsopimuslaiki ja UKK-
30623: työikäisistä henkilöistä. Ennusteiden mukaan sopimus vaikuttivat kehitysalueen palkkall1enoi-
30624: vuoteen 1980 mennessä sivuottavat palveluelin- hin 25-35 %:n korotuksen. Hintasäännöstely
30625: keinojen työntekijät lukumäärältään teollisuu- ja väestön heilkko osltovoima tekevät kaupanteon
30626: den .palvduksessa olevat. Kehitysalueet eiväit mahdottomaksi ellei myös kaupan osallistu-
30627: tule toimeen ilman kaupan ja monien muiden mista valtion tUkeen voida järjestää. Kotimaan-
30628: palveluelinkeinojen osallistumista asutusalueit- kaupan turvaamiseksi ei valtiovallan taholta ole
30629: ten rakentamiseen. Vähittäisik-.mpan palvelu:kyky tehty mitään.
30630: on eräs asu'kkaitten vi~htyvyyden mittapuu. Ku- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
30631: luttajien palvelu kehitysalueilla on jatkuvasti kunnan hyväiksyttäväiksi toivomuksen,
30632: huonontunut kaupanikin siirtyessä ostajien puut-
30633: teessa pois. Kun alueita on ta.rko1tus ryhtyä ke" että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30634: hittämään, on tätikeää, että myös vaikeuksissa kehitysalueitten kulutta;ien tarpeiden
30635: oleva !kauppa ja muut palveluelinkeinot sisälly- ajanmukaiseksi hoitamiseksi antamalla
30636: tetään valtionavun piiriin. kehitysalueitten vähittäisliikkeille tar-
30637: Kun tedllisen toiminnan tukeminen valtion peellinen osuus kehitysalueille tarkoite-
30638: varoilla perustuu paikallisen !Väestön toimeentu- tusta investointituotosta ja verohuojen-
30639: lon turvaamiseen •ja työllistämiseen, olisi vähit- nusmenettelyillä, kuten esim. harkinta-
30640: täiskauppa asetettava yhdenvertaiseen ·asemaan verotuksesta luopumalla näillä alueilla,
30641: muulle elin!keinotoiminnalle annettavien etuok- tukemalla palveluelinkeinojen kannatta-
30642: sien suhteen. Kaupan kannattavuus on jo usean vuutta.
30643: Helsingissä 11 päivänä helmilkuuta 1972.
30644:
30645: Salme Katajavuori. Sirkka Lankinen. Juuso Häikiö.
30646: Sylvi Saimo. G. Laatio. Kullervo Rainio.
30647: <;ss
30648:
30649: 1V,239.- Toiv.al. n:o 276.
30650:
30651:
30652: Katajavuori ym.: Naisten sodan aikaisen työvelvollisuuspalvelu-
30653: ajan ja erilaisissa maanpuolustustehtävissä vapaaehtoisena pal-
30654: vellun ajan lukemisesta ikälisiin ja eläkkeeseen oikeuttavaksi
30655: palvelukseksi.
30656:
30657:
30658: E d u s k u n n a 11 e.
30659:
30660: Monet Suomen naiset tekivät vuosien set järjestöt maksoivat päivärahaa. Suurin osa
30661: 1939-45 aikana työtä puolustusvoimien pal- näistä naisista palveli muonitustehtävissä van-
30662: veluksessa erilaisissa tehtävissä komennettuina kileireillä, linnoitus- ja rakennuspataljoonissa ja
30663: työvelvollisina, virkailijoina tai vapaaehtoisina kanttiineissa. Samoin ovat ilman ikälisäoikeutta
30664: ja järjestöjen jäseninä. Naiset joutuivat maan- sotilaskotisisaret.
30665: puolustustehtäviin: Naisten osallistuminen sodanaikaiseen palve-
30666: 1. Viran tai toimen perusteella (puolustus- lukseen em. tehtävissä on verrattavissa reser-
30667: laitoksen toimenhaltijat, samoin posti- ja len- viläisten palvelukseen liikekannalle pannuissa
30668: nätinhallituksen alaiset). Sota-aika lasketaan puolustus·voimissa. Eräät kaupungit ja maalais-
30669: heidän ikälisiinsä ja eläkevuosiinsa. kunnatkin ovat ottaneet huomioon naisten so-
30670: 2. Ammattinsa perusteella kuten lääkärit danaikaisen palvelun.
30671: ja sairaanhoitajat. Viimemainittujen joukossa Tasavertaisten oikeuksien myöntäminen puo-
30672: saattaa olla joitakin, jotka ovat olleet päivä- lustusvoimissa sotien aikana palvelleille naisille
30673: rahalla ja joilla ei ollut ikälisään oikeuttavaa on täysin perusteltua myös sen vuoksi, että
30674: <Siviilitointa eivätkä siis nyt saa laskea eläkkee- eduskunta hyväksyi 'VUonna 1956 lain sota-
30675: <Seen sota-aikaa. vammaisista annetun lain soveltamisalan laa-
30676: 3. Vapaaehtoisuuden pohjalla komennettuja jentamisesta, jossa korvauksensaajien piiriä laa-
30677: eri järjestöjen jäseniä. Päivärahan tai kuukausi- jennettiin mm. juuri näiden henkilöiden osalta.
30678: palkan maksoivat joko puolustusvoimat tai jär- Sanotun lain mukaan maksetaan nyttemmin
30679: jestöt. Esimerkiksi saman yksikön palveluksessa ruumiinvamman tai sairauden johdosta kor-
30680: samassa työssä saattoi olla toisia, jotka saivat vausta mm. sille, .joka naisjärjestön jäsenenä on
30681: päivärahan puolustusvoimilta ja toisia jotka ollut vuonna 1939 tai sen jälkeen mutta ennen
30682: saivat palkkansa järjestöiltä kuten sotilaskoti- 1 päivää heinäkuuta 1945 sotilasviranomaisen
30683: ·sisaret ym., jotka saivat palkkansa ja päivä- tai järjestönsä määräämässä ja valvomassa
30684: rahansa aina liitoltaan. työssä sotilaall1sen laitoksen tai muodostelman
30685: 4. Työvelvoltlisuus·lain perusteella oliva-t ko- piirissä.
30686: mennetut pääasiallisesti siivoojia ja pesuloitten Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
30687: työntekiiöitä. Näissä lienee ollut sekä tunti- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30688: palkkalaisia että päivärahalla olevia. Päivära- muksen,
30689: halla olleet eivät saa laskea työaikaansa hyväk-
30690: seen ikälisissä tai eläkkeissä, vaikka työ oli li- että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
30691: säksi jatkuvaa. tyksen laiksi, jonka mukaan naisten työ-
30692: Vuosi sitten alettiin laskea ikälisiin mukaan velvollisuuspalveluaika ja vapaaehtoinen
30693: myös päivärahalla palveltu aika, mikäli maksa- palveluaika erilaisissa maanpuolustus-
30694: jana oli puolustusvoimat ( = valtio). Eläkkee- tehtävissä sotien aikana lUJet.aan ikälisiin
30695: seen se ei kuitenkaan oikeuta. Ilman ikälisä- ja eläkkeeseen oikeuttavaksi palvelu-
30696: oikeutta on siis vielä suuri joukko, jolle erinäi- ajaksi.
30697: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
30698:
30699: Salme Katajavuori. Eeva Kauppi. Irma Toivanen.
30700: Timo Mäki. Eero Lattula. Elsi Hetemäki.
30701: Anna-Liisa Linkola. G. Laatio. Kullervo Rainio.
30702: Sami Suominen. Sirkka Lankinen. Juuso Häikiö.
30703: IV,240.- Toiv.al. n:o 277.
30704:
30705:
30706:
30707:
30708: Katajavuori ym.: Pelikorttien leimaveron poistamisesta.
30709:
30710:
30711: Ed u s k u n .111 ,a 11 e.
30712:
30713: Leim~lain 58 § :n mukaan maksetaan minen. lisäisi !kotimaisten pelikorttien rvalmis-
30714: pelikortei$ta leimaveroa Z,j mar.k!kaa. ~ultaKi'n. tusta ja myyntiä' seR.:ä [oisf s1tem uusia. työinah-
30715: korttipaikalta seka Saomessa ·valmisteitllista etta' <follis1:1uni:.sfa. VruJkka asia~ sinansä on' varsin·
30716: muuatta tuodu.Ma. 1äma fienee ny!}tyofoihin pieni .on. niie!estlfmme p.len.Unkin epåtohtiin
30717: nähden vanhen~um:tt 1ja ~orttien va!fmistusta lainsääd'annossälnme puututtava..
30718: ja kauppaa eMäisevä' säannös, jonon verratta· .Ecfetla esitetyn johdosta end'otamme oous-
30719: vaa er muualla ole. Tiedossa onJ'cin, etJtä kort- kll.llrian Ilyvil!.sy;ttä'väkst. rtowomukseri,
30720: ti.p&a on eras tunnetuillDmista sa:fakulfetus-
30721: artikkeleista, kostka m.m. Ieinta"Veron puuttu- että haltitus ry"bfyifi foimenptteiS'ifii
30722: minen ul:kom'aan tuotteesta saialrulietetltuna te- peftkortfie'n veroa koskevan let'ntav'ere-
30723: kee tuotteen kotimaista samaB!'aista fmomatta- fain Jt §:n kumoamiseksi.
30724: vasti na-fv:emmaiksi. T'åmlin feim!Wetbn poista-
30725: ~irrgiossiil !:1 'f>iä~ helmillruuta 1972.
30726:
30727: Sahne Katajlt\rndrl. G. :E.aatitt.
30728: ]ouSO' Häikffi. :Knlkl'V'O :R:afuio.
30729:
30730:
30731:
30732:
30733: 87 156/72
30734: 690
30735:
30736: IV,241.- Toiv.al. n:o 278.
30737:
30738:
30739:
30740:
30741: Katajavuori ym.: Virastotyöntekijäin aseman parantamisesta.
30742:
30743:
30744: Ed usk unn all'e.
30745:
30746: Kun maassamme sotien jälkeen vallitsi hen- mukana. Näin ei ole !kuitenkaan käynyt. Jär-
30747: kisen työn alalla vaikea työttömyyskausi ja jestelmästä on tehty pysyvä. Virastotyöntekijöi-
30748: kun toisaalta tarvittiin lisätyövoimaa eritoten tä on sijoitettu heidän pätevyyteensä nähden
30749: valtion virastoissa eikä vakinaisia virkoja voi- ala-arvoisiin tehtäviin ja työtiloihin. Heidän
30750: tu tarpeen vaatiessa siinä määrin perustaa, si- palkkauksensa on jäänyt miltei paikalleen. Hei-
30751: joitettiin henkisen alan työttömiä virastoihin dät on sivuutettu vakinaisia virkoja ja toimia
30752: n.s. virastovaratyöntekijöiksi. Näiden töiden täytettäessä. Jopa on voitu todeta jonkin asian-
30753: järjestelyistä annettiin asetus 29. 7. 1949 (As. omaisen virastopäällikön alleviivanneen punai-
30754: 547/49). Virastovaratyöntekijänimike muutet- sella sanan "virastotyöntekijä" ja siirtäneen
30755: tiin sittemmin virastotyöntekijänimikkeeksi. virkahakemuspaperit sivuun.
30756: Vaikka tästä järjestelmästä suunniteltiin ti- Virastotyöntekijöiltä ' puuttuvat myös ne
30757: lapäistä hätäkeinoa, on tämä kuitenkin jäänyt oilkeudet, mitkä viran- ja toimenhaltijoilla on.
30758: pysyväksi kaikista epäoikeudenmukaisuuksista, Heillä ei ole eläkejärjestelmää, he eivät saa
30759: puutteista ja vähemmistön syrjinnästä huoli- ikälisiä, irtisanomissuoja puuttuu, 1lomat ovat
30760: matta. Virastopäälliköt pyrkivät jatkuvasti täyt- erilaiset kuin muilla ja yksityiset elämäntapah-
30761: tämään virastonsa lisätyövoimatarpeen näihin tumat, kuten avioon meno voivat vaikuttaa
30762: määräyksiin perustuvalla tilapäisellä työvoi- viran menetyksen.
30763: malla. Tämän johdosta on näiden työntekijäin Virastotyöntekijäin palkkaluokat eivät vas-
30764: lukumäärä viimeisten vuosikymmenien aikana taa työn laadun ja vastuun vaatimuksia. He
30765: yhä kasvanut niin, että heitä nykyisin työsken- eivät saa samasta työstä samaa palkkaa kuin
30766: telee eri virastoissa da :laitoksissa noin 1 500 muut. He kuuluvat yleisimmin palkkaluokkiin
30767: henkilöä. A 5-A 6, vrukka heidän koulutuksensa ja am-
30768: Eräät virastot toimivat miltei kokonaan tä- mattitaitonsa edellyttäisi ainakin A 12-A 18,
30769: män tilapäisen alipalkatun työvoiman varassa, puhumattakaan akateemisen tason vertailuista.
30770: kuten esim. ·:!'räät yliopistojen osastot, puolus- Tämän kaltainen työvoiman väärinkäyttö ei
30771: tuslaitoksen esikunnat, jopa jossain määrin saa enää jatkua, vaan on ryhdyttävä kiireelli-
30772: poliisilaitosten ja nimismiespiirien kansliat, lää- siin toimenpiteisiin virastotyöntekijäin aseman
30773: ninhallitukset ym. korjaamiseksi samalle tasolle kuin muut viran-
30774: Asetuksessa määritellään näiden työntekijäin ja toimenhaltijat.
30775: pätevyytenä akateeminen loppututkinto, yliop- Valitettavaa on, että virastotyönte!kijäin va-
30776: pilastucldnto tai keskikoulu ja mainitaan, että kansseja on käytetty myös suojatyöpaikkoina
30777: heidät on sijoitettava oppiarvojaan vastaaviin n. 20 % mielisairaaloista ja vankiloista pääs-
30778: töihin. Alussa näyttikin siltä, että nämä tulisi- seille, ym., mikä toiminta on tavallaan alenta-
30779: vat työskentelemään samoilla oikeuksilla ja nut muiden virastotyöntekijäin tasa-arvostusta.
30780: samassa työssä kuin muut vastaavilla edelly- Tämä ei liene edes k.o. asetuksen mukaista.
30781: tyksillä varustetut viran- ja toimenhaltijat. To- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
30782: sin heidän pal!kkauksensa järj.estettiin vuosit- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30783: tain valtion tulo- ja menoarvioitten puitteissa. muksen,
30784: Tarkoitus lienee ollut, että he virkojen ja toi-
30785: mien vapautuessa voisivat saada vakinaisen että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
30786: viran ja että heidän palkkauksensa seuraisi miin virastotyöntekijäin virkanimikkeen
30787: oikeudenmukaisesti muiden palkankorotusten muuttamiseksi viran- ja toimeqzhaltija-
30788: IV,241. -Katajavuori ym. 691
30789:
30790: nimikkeeksi, virkojen vakinaistamiseksi vastaaviin tehtäviin sekä heidän palk-
30791: ja virastotyöntekijäin sijoittamiseksi hei- kauksensa korjaamiseksi.
30792: dän koulutustaan ja ammattitaitoaan
30793: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
30794:
30795: Salme Katajavuori. Juuso Häikiö.
30796: G. Laatio. Sirkka Lankinen.
30797: Kullervo Rainio.
30798: 692
30799:
30800: IV,242.- Toiv.al. n:o 279.
30801:
30802:
30803:
30804:
30805: Kauppi ym.: Vanhusten asunto- ja palvelutalohankkeiden tuke-
30806: misen tehostamisesta.
30807:
30808:
30809: E d u s k u n n a 11 e.
30810:
30811: Vanhusten asunto-oloissa on vielä paljon pa- jänsä keskuspaikkaan, mikäli heille tarjoutuisi
30812: rantamisen varaa. Nykyisessä vanhusten asunto- siihen tilaisuus. Tällä hetkellä on maassamme
30813: tuota'lnossa on suun:taudUJttu ehkä mankin yk- useassa pitäjässä suunnitteilla juuri tällaisia yh-
30814: sipuolisesti vanhainkotien rakentamiseen. On distettyjä vanhusten asunto- ja palvelutaloja.
30815: paljon vanhuksia, jotka mielellään asuvat juuri Mm. Kaustisten kunta Keski-Pohjanmaalla
30816: vanhainkodissa, mutta on paljon myös sellaisia suunnittelee asuntotaloa, jossa olisi tilat 60 van-
30817: vanhuiksia, jotka pitävät enemmän jostakin hukselle.
30818: muusta asumismuodosta. Viime aikoina ovat Rahoitusvaikeudet ovat suurimpana esteenä
30819: erittäin suurta suosiota saavuttaneet vanhusten tämän suositun asumismuodon toteuttamiselle.
30820: asunto- ja palvelutalot. Tällaisen puolilaitosjär- Kuntien tulisikin saada nykyistä enemmän tu-
30821: jestelmään perustuvan asumismuodon on par- kea valtiolta vanhusten asuntolahankkeitten to-
30822: haiten todettu soveltuvan monille vanhuksille. teuttamista varten. Valtion tukitoimenpiteet,
30823: Asuntotalossa heillä on oma rauhansa sekä sen kuten kansaneläkelaitoksen lainat, aravalainat ja
30824: Hs&i yhtle.is1tiila:t, missä iheiLI.ä on tHaisuus olla raha-automaattivarat tulisikin suunnata ny-
30825: kanssakäyttnisessä tmuiden asukkaiden kanssa. kyistä suuremmassa määrin juuri esitetynkal-
30826: TaJoon sijoitettu kotiavustaja tai muu ammart:ti- taisten vanhusten asunto- ja palvelutalohankkei-
30827: taitoinen henikhlö on aina tall.'IVittaessa iähellä an- den tukemiseen.
30828: tamassa henkilökohtaista apuaan. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
30829: Palvelu- ja asuntotaloista on kiinnostunut nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30830: myös maaseudun vanheneva väestö. Monet ko- muksen,
30831: tiseutunsa hyväksi elämäntyönsä suorittaneet
30832: vanhukset eirvät mielellään siirry omasta elin- että hallitus tehostaisi valtion tuki-
30833: ympäristöstään viett~ään vanhuuden päiviään toimenpiteitä vanhusten asunto- ja pal-
30834: vieraaseen, esimerkiksi kaupungin elinympäris- velutalohankkeiden toteuttamiseksi.
30835: töön, vaan he jäisivät mieluiten oman pitä-
30836: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
30837:
30838: Eeva Kauppi. Matti Asunmaa.
30839: Eero Lattula. Tyyne Paasivuori.
30840: Pekka Jokinen. Kullervo Rainio.
30841: Mauri Miettinen. P. Mäki-Hakola.
30842: G. Laatio. Veikko Pihlajamäki.
30843: Pertti Salolainen. Salme Katajavuori.
30844: Juha Vikatmaa. Olavi Nikkilä.
30845: Mauri Seppä. Sirkka Lankinen.
30846: Juuso Häikiö.
30847: 693
30848:
30849: IV,243.- Toiv.al. n:o 280.
30850:
30851:
30852:
30853:
30854: Knuuttila ym.: Yhtenäisrakenteisen autokoriteollisuuden kehit-
30855: tämisestä.
30856:
30857:
30858: E d u s k u n n a 11 e.
30859:
30860: SITRA:n toimeksiannosta v. 1970 tehdyssä autoteollisuuden kotimaisuusastetta huomatta-
30861: tutkimuksessa "Itsekantavat lujitemuoviset au- vasti kohottaa, jopa 70-80 % :iin saakka. Ko-
30862: tokorit" on käsitelty kotimaista autokoriteolli- timaisuusasteen kohottaminen merkitsisi huo-
30863: suutta ja sen kehitystä. Kotimaisen tuotannon mattavaa työpaikkojen lisääntymistä. Koska ky-
30864: osuUJS on voiro~aasti pwtoamassa sen joh- seessä on vaativa ja kansantaloutta sekä työlli-
30865: dosta, että kotimaiselle teollisuudelle auton syyttä ajatellen tärkeä teollisuuden ala, tulisi
30866: alustoja tuottaneet tehtaat ovat ryhtyneet val- koriteollisuuden kehittämisen tapahtua alusta
30867: mistamaan autoja koreineen uudenlaisella tek- alkaen valtion toimesta.
30868: niiikalla siten, että auton osat :kiinnitetään suo- EdeHä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
30869: raan koriin. Suomalainen alan teollisuus ei ole taen,
30870: sen vuoksi ikilpai1ukykyinen ;enempää temili-
30871: 5estilkuin tailoudellisestikaan. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30872: Tilanteen lkorja~si !O!lisi myös Suomessa yhteniiisrakenteisen autokoriteollisuu-
30873: kehitettävä kotimainen yhtenäisrakenteinen lin- den kehittämiseksi maahanrme.
30874: ja-auto- ja tavarakori. Tällöin voitaisiin koko
30875: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
30876:
30877: Sakari Knuuttila. Aimo Ajo.
30878: 694
30879:
30880: IV,244.- Toiv.al. n:o 281.
30881:
30882:
30883:
30884:
30885: Knuuttila ym.: Luonnollisten henkilöiden verotuksen yksinker-
30886: taistamisesta.
30887:
30888:
30889: Eduskunnalle.
30890:
30891: Valtion- ja kunnallisverotuksen yhdistäminen tustoimenpiteitä. Noin 1.1 mi1j. ilmoitusta siis
30892: vuonna 1960 voimaan astuneella verotuslailla vuosittain järetään turhaan verottajan työtä
30893: ei aikaansaanut toivottua keventymistä kan- lisäämään. Tällainen ei ole välttämätöntä. Mai-
30894: salaisten ilmoitusvelvollisuuteen, vaan veroil- nittakoon että muissa pohjoismaissa verotuksen
30895: moituksen tekeminen on edelleenkin tarpeetto- .uiDkopuo~lle jäävät verovelvolliset on vapau-
30896: man monimutkaista ja aikaa vievää. Harrkala tettu ilmoitusvelvollisuudestaan.
30897: ilmoitusvelvollisuus heijastuu samalla hitaana Tarpeettomien tietojen vaat1minen verovel-
30898: ja kalliina verotusmenettelynä, joten ilmoitus- vollisilta on myös aiheetonta. Jos nykytilan-
30899: ~lvollisuuden keventämistä voidaan pitää toi- teessa verovelvollinen omistaa kotikuntansa
30900: vottavana myös julkisen talouden näkökannat- ulkopuolella esim. kesähuvilan, hän on vel-
30901: takin katsottuna. vollinen ilmoittamaan liitelomakkeella vuodesta
30902: Välitöntä verotostamme on uudistettu maa- vuoteen suunnilleen samat tiedot kahtena kap-
30903: tilatalouden ja elinkeinoverotuksen osalta. paleena kotikuntansa verolautakunnalle, joka
30904: Sensijaan palkansaajia koskevat verouudistukset lähettää edelleen toisen liirelomakkeen kesä-
30905: ovat siirtyneet vuodesta toiseen, vaikka asiasta huvilan sijaintikunnan verolautakunnalle. Eri-
30906: on valmistunut useita komiteanmietintöjä. Kun tyisen kesähuvilalomakkeen poistaminen käy-
30907: monet tarpeelliset uudistukset ovat toteutetta- töstä ei suinkaan yksinkertaistanut asiaa, vaan
30908: vissa ilman aikaa vievää perusteellista lain- uusi monille outo kiinteistölomake teki siitä
30909: valmisrelutyötä olisi nämä uudistukset toteu- entistä mutkikkaamman. Jos itse kesähuvilan
30910: tettava välittömästi. Kokonaisuudistuksen epä- jokavuotista Hmoittamispakkoa voidaan arvos-
30911: varmaa toteutumista ei ole syytä odottaa. tella, mutta ainakin ilmoituksen laatiminen
30912: Ilmoitusvelvollisuutta voidaan helpottaa yk- kahtena kappaleena on tarpeetonta, koska se
30913: sinkertaisesti nyt käytännössä olevia veroil- ei helpota verottajan työtä. Verotoimistot voi-
30914: moituslomakkeitakin uudistamalla. Välittömän vat ottaa yhteyttä toisiinsa, jos olosuhteet sitä
30915: verotuksen paperisotaan kuuluu tällä hetkellä vaativat. Mitään keinotekoista rutiiniluontoista
30916: yli kolmesataa erilaista lomaketta, joista huo- yhreydenpitoa ei ole syytä harjoittaa.
30917: mattava osa on epäilemättä tarpeettomia, koska Edellä esitetyn nojalla ehdotamme eduskun-
30918: välttämättömät tiedot voidaan usein vaihto- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30919: ehtoisesti ilmoittaa usealla lomaJkkeella.
30920: Ilmoitusvelvollisuutta vottatsun keventää että hallitus kiirehtisi luonnollisten
30921: ratkaisevasti jos sellaiset henkilöt vapautettai- henkilöiden verotuksen yksinkertaista-
30922: siin veroilmoituksen jättämisestä, joiden tulot mista ;a samalla ryhtyisi välittömiin toi-
30923: ja omaisuus eivät kohoa verotettavaan määrään. menpiteisiin verovelvollisten ilmoitus-
30924: Vuosittain jätetään noin 3.8 milj. veroilmoi- velvollisuuden helpottamiseksi veroil-
30925: tusta, joista vain noin 2.7 milj. aiheuttaa Vero- moituslomakkeita uudistamalla.
30926: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
30927:
30928: Sakari Knuuttila. Aimo Ajo.
30929: Seppo Tikka. Tyyne Paasivuori.
30930: Mauno Forsman.
30931: 695
30932:
30933: IV,245.- Toiv.al. n:o 282.
30934:
30935:
30936:
30937:
30938: Kohtala ym.: Liikenneministeriön alaisten keskushallitusten siir-
30939: tämisestä Hämeenlinnaan.
30940:
30941:
30942: E d u s k u n n a 11 e.
30943:
30944: Suomessa on puhuttu jo useita vuosia siitä, teessä. Tietoliikenneyhteydet ovat myös Hä-
30945: että valtion \keskusvirastoja tulisi sentralisoida. meenlinnasta yhtä hyvät eri puolille Suomea
30946: Mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut, kaikki kuin Helsingistä. Myös liikenneyhteydet sekä
30947: keskittyy edelleenkin Helsinkiin. rautateitse että maanteitse ovat koko ajan pa-
30948: Vuonna 1971 perustettuun liikenneministe- rantumassa. Myöskään postin kulku ei kestä
30949: riöön kuuluu neljä keskushallitusta: tie- ja vesi- Helsingissä ja Hämeenlinnassa sijaitsevien vi-
30950: rakennushallitus, rautatiehallitus, posti- ja len- rastojen välillä kauempaa, kuin mitä se kestää
30951: nätinhallitus ja tämän vuoden aikana perustet- nykyään Helsingissä olevien virastojen välillä.
30952: tava ilmailuhallitus. Tie- ja vesirakennushalli- Sähkörautatien ja moottoritien valmistuttua
30953: tusta varten suunnitellaan uutta virastotaloa Helsingistä Hämeenlinnaan kulkuaika Hämeen-
30954: Pasila-projektin yhteydessä, rautatiehallitus linnan ja liikenneministeriön välillä ei muodos-
30955: sekä posti- ja lennätinhallitus etsivät myös lisä- tuisi sanottavasti suuremmaksi kuin Pasilasta,
30956: tiloja Helsingin keskustasta ja ilmailuhallituk- Espoosta tai Helsingin maalaiskunnasta Helsin-
30957: sella ei ole vielä toimistotilaa lainkaan. gin keskustassa sijaitsevaan valtioneuvostoon.
30958: Nyt olisi erinomaipen tilaisuus siirtää kaikki Mitkään asialliset syyt eivät voine olla es-
30959: edellä mainitut liikenneministeriön keskushalli- teenä llikenneministeriön !keskushallitusten
30960: tukset yhdellä kertaa yhteen paikkaan Helsin- siirtämiseksi Hämeenlinnaan.
30961: gin ulkopuolelle. Paine Helsingissä ja sen ym- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
30962: päristöalueella asuntojen ja muiden palvelusten tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
30963: osalta .on kasvanut kohtuuttomaksi. Hyvän ja sen,
30964: tarkoituksenmukaisen vaihtoehdon valtion Hel-
30965: sinki-k~skeisille virastoille uuteqa sijoituspaik- että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi-
30966: kana muodostaisi Hämeenlinnah , kaupunki ym- menpiteisiin liikenneministeriön ' alais-
30967: päristöineen. Hämeenlinna sijaitsee valtakunnal- ten keskushallitusten siirtämiseksi Hä-
30968: listen tutkimusten mukaan maamme väestölli- meenlinnaan.
30969: sessä, liikenteellisessä ja kulutuksen painopis-
30970: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
30971:
30972: Leo Kohtala. Eero Salo. Lyyli Aalto.
30973: IV,246.- Toiv.al. n:o 283.
30974:
30975:
30976:
30977:
30978: T. M. Koivisto ym.: Määrärahasta ylimääräisten virastotyönteki-
30979: iäin aseman parantamiseen.
30980:
30981:
30982: E d u s k u n n a 11 e.
30983:
30984: Valtion eri virastoissa j~ laitoksissa ty<;sken- Ihmisoikeuksien hyväksymisestä huolimatta
30985: telee npin l 450 yli)l'l. virastotyöntekijää. Vi- yHm. virastotyöntekijöihin sovelletaan avioitu-
30986: rastotyöntekijäjärjestelmii on peräisin 1930-lu- misoikeudessa muun muassa keskiaikaista käy-
30987: vult!!., jolloin. Kulkulaitosten ja yleisten töiden täntöä. Jos virastotöissä oleva nainen solmii
30988: ministeriön aloitteesta ryhdyttiin heekisen alan avioliiton joutuu hän eroamaan työstään. Syyksi
30989: työttömiä sijoittamaan valtion, k\Ultien ja seu- ibnoitetaan, että hänen sosiaalisessa kentassiiän
30990: rakQntien palvelukseen. Nykyisin ylim. virasto- on tapahtunut niin huomattava parannus, ettei
30991: tyei'ltekijqitä en vain vaitioo palveluksessa. hän enää tQ.rvitse työttömyystyötä. Kysyä sopii,
30992: VuotlM 1949 annettiin asetus, joka määrit- kuinka moni perhe tässä maassa tulee toimeen
30993: teleemm. yhden huoltajan tuloilla. Työvoimaministeriö
30994: - kuka on he14kisen alan työtön suosii siis ainakin ylim. virastotyöntekijäin koh-
30995: - kuka on oikeutettu saamaan henkisen dl!llla vapaita suhteita.
30996: alan työttömyystyötä Edellä luetelluista epäkohdista jo huomaa,
30997: - määrittelee ylim. virastotyöntekijän ase- että ylim. virastotyöntekijit pienryhminä ja
30998: man. edkoisryhmänä ovat jääneet liihes kaikkien nii-
30999: Koko järjestelmiin vinoutuminen ja palk- den etuuksien ulkopuolelle, joJ;ka ovat tulleet
31000: ka!Jfiepäkohdat (.mm. henkilö on hoitanut va- muille julkisel.'l· hallinnon työntekijöille.
31001: kinaisluontoisesti t~htävi.ä 3-20 vuotta; kuu- Vuoden 1972 talousarvioon varattu määrä-
31002: kausiansio 500,-- 700,- mk) aiheuttavat raha nykyisten ylim. virru;totyöntekijöiden ase·
31003: virastotöissä työskenteleville jatkuvan epävar- man korjaami~n ei ole kuin osaratkaisu tähän
31004: muuden toimeent~taan, ll$äksi järjestelmä ongelmaan, ja sillä ei vielä korjata kuin noin
31005: loukkaa monesSfl suhtees~a ihmisarvon peruste- 4'0 henkilön ~sema. Jos asia olisi haluttu kor-
31006: kijöitä. jata kokonaisvaltaisesti, pitäisi kyseistä määrä-
31007: rahaa korottaa siten, että kaikkien noin 1 300
31008: Järjestelmän vinoutuminen aiheuttaa mm. nykyisen ylim. vitilstotyöntekijän nimittämi-
31009: seuraavat seikat: nen tulisi mahdolliseksi. Kaiken lisäksi heidät
31010: - ylim. virastotyöntekijöillä ei ole irtisano- olisi pitänyt nimittää tilapäisi~i toimistoapu-
31011: missuojaa laisilklsi niin, että he olisivat päässeet jullkisen
31012: - vuosilomien annossa kirjavuutta; asetusta hallinnon henkilöhallinnon uudelleen, järjeste-
31013: soveihlettu laitoslkohtaisesd tyissä huomioiduiksi, kun henkilöhallintoa ryh-
31014: - jos ylim. virastotyöntekijä saa esim. dytään uudistamaan. Näin olisi koko ongelma
31015: perhe-eläkettä tai muuta vastaavaa eläkettä, vä- poistunut ja raha, joka tähän järjestelyyn olisi
31016: hennetään nämä tulot hänen palkkiostaan. Näin jouduttu sijoittamaan, ei olisi valtion taloutta
31017: ei menetellä, jos on kysymyksessä valtion vir- horjuttanut, mutta tällä toimenpiteellä erään
31018: kasuhteinen henkilö. pienryhmän asema tässä yhteiskunnassa olisi
31019: - palkkioluokkia on 13. Näihin ns. Y-luok- normalisoitu.
31020: kiin ei ole tehty korotuksia vuoden 1949 jäl- On perusteltua vaatia, että asia nykyisten
31021: keen lukuunottamatta niitä indeksi- ym. koro- yilim. virastotyöntekijäin kohdalla IJ."at'kaistaan
31022: tuksia, jotka ovat tuUeet kaikille valtion pal- oikeudenmukaisesti ja kokonaisvaltaisesti. Tu-
31023: veluksessa oleville työntekijöille lisi ymmärtää, että tilanne nykyisellään näiden
31024: - ikälisät ja kalliinpaikanlisät puuttuvat. henkilöiden kohdalla on kestämätön, koska hei-
31025: IV,246.- T. M. Koivisto ym. 697
31026:
31027: dän asemaansa ei ole aikaisemmin korjattu ja tai ennen sitä valtion palvelukseen otet-
31028: näin ollen monet ovat tulossa jo eläkeikään ja tuien ylimääräisten virastotyöntekijäin
31029: eläke muodostuu aivan minimaaliseksi. työsuhteen vakinaistamiseksi siten, että
31030: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus- epäkohdat palkkauksessa, eläke-eduissa
31031: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, ja yleisessä, työsuhteesta riippuvassa tur-
31032: vallisuudessa korjataan ja että niiden vi-
31033: että hallitus ottaisi valtion vuoden rastotyöntekijäin asema, jotka ovat suo-
31034: 1973 tulo- ;a men(}(lf'vioesitykseen riit- jatyöpaikkojen tarpeessa, samassa yhtey-
31035: tävän määrärahan kaikkien vuonna 1971 dessä järjestetään.
31036: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
31037:
31038: Tellervo M. Koivisto. Leo Kohtala. Aimo Ajo.
31039: Seppo Tikka. Tyyne Paasivuori. Tellervo T. Koivisto.
31040: Uki Voutilainen. Sakari Knuuttila. Margit Eskman.
31041: Riitta Järvisalo-Kanerva. Mauno Forsman.
31042:
31043:
31044:
31045:
31046: 88 156/72
31047: 698
31048:
31049: IV,247.- Toiv.al. n:o 284.
31050:
31051:
31052:
31053:
31054: Koppanen ym.: Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen työllisyy-
31055: den turvaamisesta.
31056:
31057:
31058: E d u s k u n n a 11 e.
31059:
31060: Ammattimainen kuorma-autoliikenne on ta- Valitettavasti valtio ei näytä kaikin mahdol-
31061: loudellisten ·lakien alaista yritystoimintaa, joka Hsin keinoin rpyrkivän korjaamaan tuota epä-
31062: on erityisen altista elinkeinoelämän suhdanne- kohtaa. Monasti sen toimet näyttävät olevan
31063: vaihteluille. Tarkasteltaessa kyseisen kuljetus- jopa päinvastaiset. Tuorein tällainen pyrkimys
31064: alan kalustokapasiteettia voidaan huomata, että on hallituksen äskettäin eduskunnalle antama
31065: kuorma-autojen suorite-edellytykset on mitoi- esitys kehitysalueiden kuljetustuesta, jossa am-
31066: tettu pikemminkin noususuhdanteiden kuin ta- mattimaisen liikenteen palvelusten käyttö kul-
31067: louselämän normaalin kasvun edellyttämien tar- jetustuen alaisten tavaroiden kuljettamisesta on
31068: peiden mukaan. Näyttää siltä, että kalustoa on asetettu mitä suurimman ehdollisuuden varaan.
31069: huipputarpeelle eikä suinkaan pysyvälle ja nor- Täten kehitysalueilla, joilla jo nyt on kehitys-
31070: maalille liikennetarpeelle. Esimerkiksi 1960- alueiden kuljetuksissa käytettävää ja tämän kul-
31071: luvun alussa talouselämän hetkellisen nousun jetustarpeen 80 prosenttisesti kattavaa kuorma-
31072: johdosta lisääntyivät etenkin tiettyihin tilaus- autokalustoa, joiden täystyöllistäminen on mitä
31073: liikennetyyppisiin kuljetuksiin - kuten maan- merkittävin tavoite, pyrkiikin valtio asetta-
31074: siirto- ja puutavarankuljetuksiin - käytettä- maan tämän kuljetuskaluston ja sen käyttäjät
31075: vien kuorma-autojen määrä huomattavasti. Sa- entistä heikompien toimintaedellytysten eteen.
31076: moin tapahtui saman vuosikymmenen lopulla Kuljetustukea koskeva esitys ei siten kavenna
31077: esiintyneen nousukauden ja etenkin vilkkaan ainoastaan kuljetusten antajain - tuettavan
31078: rakennustoiminnan ansiosta. Täten noiden kau- teollisuuden - valinnanvapauksia vaan myös
31079: sien johdosta lisääntyneet autot ovat jääneet ra- - entisestäänkin - vajaatyöllisyydestä kärsi-
31080: sitteiiksi ammattimaiselle kuorma-autoliiken- vien kuorma-autoliikenteenharjoittajien toi-
31081: teelle heti nousukausien taantumisen alettua - meentulomahdollisuuksia.
31082: ja erittäin suuriksi taalkoiksi laSJkusuhdanteiden Vastaavanlaista kuorma-autoilijoiden toi-
31083: aikoina. meentuloedellytysten heikentämistä, edellyttäen
31084: Laskusuhdanne vaikuttaa erittäin voimak- että tuo tukiesitys hyväksyttäisiin, valtio saat-
31085: kaasti ammattimaisen kuorma-autoliikenteen taa aiheuttaa ollessaan itse työnantajana. Monet
31086: työllisyyteen. Tätä nykyä ammattiliikenteen valtion keskusvirastot (TVH, VR, Metsähalli-
31087: kuorma-autoilijat kärsivät maassamme eräiden tus ym.) teettävät runsaasti sellaisia töitä, joissa
31088: tilastotietojen mukaan keskimäärin 25-30 tarvitaan ammattimaisen liikenteen kuorma-
31089: prosentin työttömyydestä tai vajaatyöllisyydestä. autojen palveluksia. Nämä kuljetukset ovat
31090: Vaikein työttömyystilanne on kehitysalueilla: muodostuneet kuorma-autoilijoille erittäin mer-
31091: Lapin, Oulun, Pohjois-Karjalan ja Kuopion lää- kityksekkäiksi ja ne ovat osoittautuneet tarkoi-
31092: neissä. Tilanteen korjaamiseksi valtion tulisi tuksenmukaisiksi juuri ammattimaisen liiken-
31093: tehdä kaikki voitavansa, sillä ammattimaisen teen suorittaa. Tässä suhteessa kehitys on ollut
31094: liikenteen työttömät kuorma-autot edustavat val'Sin myönteinen. Kuitenkin, kun eränlä ta-
31095: huomattavaa pääoma-arvoa, ja sinänsä valitet- hoilla on iLmennyt voimrucastakin pyrkimystä
31096: tavan työttömyyden alaisuudessa olevien kuor- 1\TaLtion oman autdkaluston Jisäämiseksi valtion
31097: ma-autoilijoiden työvoimakapasiteetti jää käyt- eri tViras·toissa ia laitoksissa, voidaan kehityk-
31098: tämättä. Voidaankin puhua suoranaisesta kan- sestä löytää myös vakavia ja huolestuttavia
31099: santaloudellisesta, vaikutuksiltaan mitä merkit- piirteitä. Tällaiset pyrkimykset ovat saaneet
31100: tävimmästä tuhlauksesta. ~opa !käytännön toteutulksina .iillmeneviä muotoja:
31101: IV,247.- Koppanen ym. 699
31102:
31103: muutama vuosi sitten TVL hankki 700 omaa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
31104: .kuorma-autoa sellaisiin tehtäviin, joissa vallan menpiteisiin, että valtio kaikin mahdol-
31105: hyvin oltaisiin voitu käylttää ammattimaisen lii- lisin tavoin ottaisi kuorma-autojen am-
31106: kenteen kuorma-autoja. Ammarttimaisen kuor- mattiliikenteen työllisyyden suojeluk-
31107: ma-autoliikenteen työllisyystaustaa vasten tar- seensa pyrkimällä mm. valtion virasto-
31108: kasteltuna tuo toimenpide oli mitä vaka'Vin ja jen ja laitosten kuljetuksissa käyttä-
31109: osoitti piittaamattomuutta kuljetustoimen or- mään ensisijaisesti ammattimaisen lii-
31110: ganisaation kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. kenteen kuorma-autoja, luopumalla
31111: Kun tuollaisia pyrkimyksiä on edelleen olemassa mahdollisimman suuressa määrin val-
31112: ja niiden ilmenemismuotoja 'Voidaan havaita mo- tion omasta autokalustosta ja kuorma-
31113: nkta vaLtion autokaluston uushankintoina 'tai autojen uushankinnoista sekä esti}mällä
31114: uusintoina, tu'lisi kysym~kseen puuttua mahdol- sellaisten säätelyjärjestelmien synty-
31115: lisimman kiireellisesti ja tehokkaasti. mistä, jotka asettavat ammattimaisen
31116: Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh- kuorma-autoliikenteen muihin kuljetus-
31117: dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- muotoihin nähden huonompaan ase-
31118: muksen, maan.
31119: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
31120:
31121: Esko J. Koppanen. M. Jaatinen.
31122: 700
31123:
31124: IV,248.- Toiv.al. n:o 285.
31125:
31126:
31127:
31128:
31129: Korpinen ym.: Erillisen rahoituksen turvaamisesta Kehitysalue-
31130: rahasto Oy:lle teollisuuskyliä varten.
31131:
31132:
31133: E d u s k u n n a 11 e.
31134:
31135: Vuoden 1972 tulo- ja menoarviossa on Ke- Ulkomaisten esimerkkien mukaan tämänkal-
31136: hitysaluerahasto Oy:u os0Jkikeiden wonna 1972 tainen ratkaisu meidän oloihimme kehiteltynä
31137: tapahtuvaa merkintää varten 30 000 000 mk:n avaa yhden tien kehitysalueiden vaikean työlli-
31138: määräraha, josta Kehitysaluerahasto Oy tai sen syystilanteen helpottamiseen ja elinkeinoelämän
31139: toimesta perustettava tytäryhtiö voi käyttää monipuolistamiseen.
31140: enintään 5 000 000 mk teollisuuskylien raken- Jos näiden valtionrahoitus järjestetään siitä
31141: tamiseen, mikäli suoritettavat selvitykset osoit- osuudesta, joka on suunniteltu Kehitysaluera-
31142: tavat keskitetyn teollisuusaluerakentamisen tar- haston varsinaista toimintaa varten, tulee tämä
31143: koituksenmukaiseksi toimintamuodoksi. vastaaJVasti rajoittamaan Kehltysaluerahaston
31144: Tällaisten tilojen aikaansaamista on kehitys- aiemmin .suunnkeltua ltoimintaiQ. Tämän vuoksi
31145: alueiden neuvottelukunnan toimesta tutkittu ja ehdotam:me kunnioittavasti eduslkunnan hyväk-
31146: erittäin paljon on paikkakuntia, jotka ovat il- syttä~äikJsi toivomuksen,
31147: maisseet halukkuutensa saada teollisuuskylä ja
31148: ovat ilmoittaneet olevansa valmiit pitkälle me- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
31149: neviin vastatarjouksiin erilaisten etuisuuksien menpiteisiin riittävän suuren erillisen ra-
31150: muodossa saadakseen ko. kylän. Myös yrittä- hoituksen turvaamiseksi Kehitysaluera--
31151: jien taholta on osoitettu suurta mielenkiintoa hasto Oy:lle teollisuuskyliä varten.
31152: sijoittua tällä tavoin aikaansaataviin keskitettyi-
31153: hin tiloihin.
31154: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
31155:
31156: Rauno Korpinen. Heikki Mustonen. Kalevi Kivistö.
31157: 701
31158:
31159: IV,249.- Toiv.al. n:o 286.
31160:
31161:
31162:
31163:
31164: Korpinen ym.: Teo!lisuuskylärakentamistoiminnan aloittamisesta
31165: Kainuussa.
31166:
31167:
31168: E d u s k u n n a 1Fe.
31169:
31170: Vuoden 1972 tulo- ja menoarvion mukaan yksipuolista. Siksi juuri Kainuuseen tarvittaisiin
31171: on Kehitysaluerahasto Oy.:n tai sen toimesta sellaisia ratkaisuja, jotka toisivat uusia:~ pysyviä
31172: perustettavan tytäcyhtion tarpeellisten selvi'tys- työpaikkoja ja samalla monipuolistaisivat sen
31173: ten jälkeen mahdollista 5 000 000 mk:n määrä- elinkeinoja. Lähitulevaisuudessa tällaisia nusia
31174: rahan puitteissa ryhtyä teollisuuskylien rakenta- työpaikkoja olisi Kainuuseen nopeimmin saata-
31175: miseen. vissa suuntaama1Jia jo ensi toteutusvaiheessa
31176: Tållaisten kylien ralentamistarvetta ja muita teollisuuskylärakentamista sinne.
31177: asiaan liittyviä selvityksiä on tutkittu ja laa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kttrl-
31178: dittu kehitysalueiden neuvottelukunnan toi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31179: mesta. Myös monet kunnat ja kaupungit ovat muksen,
31180: oma-aloitteisesti laatineet selvityksiä tällaisen
31181: kylän tarpeesta ja saantiedellytyksistä paikka- että hallitus ryiJtyisi kiireellisesti toi-
31182: kunnalleen. menpiteisiin teollisuugkyläraktmtamis-
31183: Kaikilla kehitysalueiNa on jatkuvasti työttö- toiminnan aloittamiseksi kehitysaluei-
31184: myyttä. Erikoisen valkea työllisyystilanne on den ensim~äis.ellä vyöhykkeellä sijaitse-
31185: Kainuussa, jonka cliftkeinorakenne on laajalti vaan Kainuuseen.
31186: Helsingissä 15 päi'rifnii hehnikuuta 1972.
31187:
31188: Rauno Korpinen. Heikki Mustonen.
31189: 702
31190:
31191: IV,250.- Toiv.al. n:o 287.
31192:
31193:
31194:
31195:
31196: Kortesalmi ym.: Jalostettujen teollisuustuotteiden rautatiemaksu-
31197: jen alentamisesta.
31198:
31199:
31200: E d u s k u n n a 11 e.
31201: Nykyinen rautateiden ns. arvotariffijärjestel- teollisuuden ja uusien työpaikkojen syntymistä
31202: mä perustuu tämän vuosisadan alun tilantee- Pohjois- ja Itä-Suomeen, ehdotamme kunnioit-
31203: seen, jolloin sisämaan raaka-ainevaroja oli te- ,tavasd eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
31204: hokkaasti ja nopeasti saatava rannikkoseutujen sen,
31205: teollisuuslaitoksiin jalostusta varten. Nykyisin
31206: tilanne on taas se, että juuri kehitysalueille, että hallitus ryhtyisi kiireesti toi-
31207: siis Pohjois- ja Itä-Suomeen olisi saatava syn- miin jalostettujen teollisuustuotteiden
31208: tymään uutta teollisuutta ja uusia työpaikkoja rautatiemaksujen alentamiseksi sisä-
31209: työttömyydestä kärsivälle väestölle. Koska ny- maan ja merenrannikon . välillä vähin-
31210: kyinen nut,ateiden tariffipolitiikka edelleenkin täänkin raaka-aineiaen kuljetusmaksujen
31211: suosii raaka-aineen kuljetusta kehitysalueilta tasolle.
31212: pois ja siten estää korkeamman jalostusasteen
31213: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
31214:
31215: J. Juhani Kortesalmi. Hannes Volotinen.
31216: Aune Mänttäri. Arttur Niemelä.
31217: Rainer Lemström. Lauri Linna.
31218: Pekka Vennamo. Kalevi Remes.
31219: 703
31220:
31221: IV,251.- Toiv.al. n:o 288.
31222:
31223:
31224:
31225:
31226: Kortesalmi ym.: Käytännön asiantuntijoiden valitsemisesta komi-
31227: teain ja toimikuntien jäseniksi.
31228:
31229: E d u s k u n n a 11 e.
31230:
31231: Maassamme asetetaan 1ukuisia komiteoita ja päemäntä, pienviljelijä, kalastaja, poromies jne.
31232: toimikuntia erilaisten ongelmien selvitystyöhön. sen mukaan kenen asioita tutkitaan.
31233: Näiden jäseniksi pyritään saamaan mahdollisim- Edellä esitetyin perusteluin ja koska komitea-
31234: man päteviä ja oppineita asiantuntijoita, mikä ja toimikuntatyöskentelyssäkin olisi otettava
31235: tietysti on oikea periaate. huomioon kansanvallan vaatimukset, ehdotam-
31236: Kuitenkin varsinaisen ns. yhteisen kansan me kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
31237: keskuudessa esiintyy tyytymättömyyttä sen joh- toivomuksen,
31238: dosta, että moniin juuri yhteisen kansan asioita
31239: käsitteleviin komiteoihin ja toimikuntiin ei että hallitus sen hallussa olevin vai-
31240: yleensä oteta käytännön miehiä ja naisia, siis kutuskeinoin edistäisi sellaista suun-
31241: niitä, joiden ongelmia tutkitaan ja jotka kui- tausta, että komiteoiden ja toimikun-
31242: tenkin omakohtaisesti mitä parhaiten tuntevat tien jäseniksi valittaisiin myös asian-
31243: itseään koskevat ongelmat ja tilanteet. omaisen tutkittavan alan käytännön
31244: Kun esim. metsätyömiehen eli jätkän ongel- asiantuntijoita ( esim. jätkiä, kämppä-
31245: mia tutkitaan, tai kun selvitellään pienviljeli- emäntiä, pienviljelijöitä, kalastajia, po-
31246: jän, kalastajan ja poromiehen elämää ja toi- romiehiä jne.) oppineiden ja kirjoja lu-
31247: meentuloa, silloin pitäisi ottaa tutkijaelimen jä- keneiden rinnalle.
31248: senistöön vähintäänkin yksi raavas jätkä, kämp-
31249: Helsingissä 8 päivänä lielmilkuuta 1972.
31250:
31251: J. Juhani Kortesalmi. Artttir Niemelä.
31252: Rainer Lemström. Hannes Volotinen.
31253: Mikko Vainio. Kalevi Remes.
31254: Pekka Vennamo.
31255: 704
31256:
31257: IV,252.- Toiv.al. n:o 289.
31258:
31259:
31260:
31261:
31262: Kortesalmi ym.: Lisåykststli vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon
31263: virastotalon rakentamiseen Muhoksen kuntaan.
31264:
31265:
31266: E d u s k u n n a 11 e.
31267:
31268: Valtion virastotalon rakentaminen Muhoksen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
31269: kuntaan katsotaan paikkakunnalla mitä kiireel- nioittavasti eduskunnan nyvälsyttäväksi toivo-
31270: lisimmäksi ja tarpeellisimmaksi. Esim. Muhok- muksen,
31271: sen poliisiasema on täysin puutteellinen. Muu-
31272: tenkin koko Muhoksen kunnan virastopalvelu- että hallitus antaisi EdusA!unnalle esi-
31273: jen asianmukaisen järkeistämisen kannalta val- tyksen 200 ooa markan määrärahan ot-
31274: tion rvirastotaloa paiklookunnalla !kaivataan. Va- tamisesta lisiiyksenä vuoden 1972 tulo-
31275: litettavasti tämä tärkeä rakennushanke on vii- ja menoarvioon valtion t~irasfotalon ra-
31276: västynyt vuodesta toiseen, vaikka jo yksistään kentamisen aloittamiseen Muhoksen
31277: Muhoksen työnisyyden kannalta virastotalon ra- kunnass~t.
31278: kentamisen aloittamisella olisi työllisyyspoliitti-
31279: sesti merkittävä vaikutus paikkakunnalla.
31280: Helsingissä tt ~ helmikuut~ 1972.
31281:
31282: J. Juhani Kortesalmi. Hanns Volorltten.
31283: Aune Mänttäri. Arttur Niemefi.
31284: Pekka Vennamo. Lauri Litma.
31285: Rainer Lemström. Kalevi Remes.
31286: Heikki Kainulainen. G. Laatio-.
31287: 705
31288:
31289: IV,253.- Toiv.al. n:o 290.
31290:
31291:
31292:
31293:
31294: Kortesalmi ym.: Maaseudun sähköistämistuen korottamisesta.
31295:
31296:
31297: E d u s k u n n a 11 e.
31298:
31299: Maamme kehitysalueilla t01m1v1en maaseu- V:n 1971 valtion tulo- ja menoarviossa hy-
31300: dun sähkölaitosten piirissä on vielä kymmeniä- väksyttiin maaseudun sähköistämiseen 4.5
31301: tuhansia vailla sähköä. Sähkön puuttuminen mmk:n määräraha, joka tällä momentilla ja-
31302: näillä alueilla koetaan ylivoimaisena vaikeutena kaantuu koko valtakuntaa koskevaksi. Kuiten~
31303: niin maataloudessa kuin kaikenlaisessa yrittäjä- kin mainittu määräraha on huomattavasti alle
31304: toiminnassakin. Kehitysalueille sotien jälkeen kehitysalueidenkin sähkölaitosten tukitarpeen;
31305: perustettujen yleishyödyllisten ja maakunnalli- Tämän vuoksi valtion rahoitustuen nostaminen
31306: sella tasdlla toimivien sähkolaitosten laskelmien nykyisestään on välttämätön. Määrärahan li-
31307: mukaan valtion tuen rahoitustarve olisi n. 6 säys tulisi osoittaa kokonaan kehitysalueiden
31308: miljoonaa markkaa vuodessa, jotta sähköistys- sähköistämiseen. Siten edistettäisiin perusta-
31309: aste voitaisiin nostaa sähkökomitean v. 1965 val- vasti kehitysalueiden yritystoimintaa ja työl-
31310: mistuneen mietinnön mukaisen ohjelman ta- listämistä sekä yleensäkin näiden alueiden ih-
31311: solle. misten elämänmahdollisuuksia.
31312: Valtion tuki nykyisen kustannusten nousun Edellä mainituin perustein ehdotamme edus-
31313: huomioon ottaen, on vain n. 60 % sähkökomi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31314: tean esittämästä vuotuisesta rahallisesta tuki-
31315: tarpeesta. Kuluttajien Hittymismaksut ovat jo että hallitus antaisi kiireesti esityk~
31316: nykyisellään heidän taloudellisten mahdollisuuk- sen tukimäärärahan korottclmisesta eri~
31317: siensa ylärajalla. Samoin sähkölaitosten osuuden tyisesti kehitysalueiden sähköistämisen
31318: lisääminen nostaisi nykyisten sähkön:ku1uttajien nopeuttamiseksi vuoden 1965 sähköko-
31319: sähkönhintaa, joka kehitysalueilla on nykyisin- mitean esittämän tavoitteen saavutta-
31320: kin yläpuolella rintamaiden säh!könhinnan. miseksi.
31321: Kailcld nämä seikat ovat syrjäisimpien ja siten
31322: sahkölaitdksille rakennettaessa kalliimpien
31323: muuD!topiirien rakentamisen esteenä.
31324: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
31325:
31326: J. Juhani Kortesalmi. Rainer Lemström. Arttur Niemelä.
31327: Aune Mänttäri. Mikko Vainio. Kalevi Remes.
31328: Pekka Vennamo. Hannes Volotinen. Lauri Linna.
31329:
31330:
31331:
31332:
31333: 89 156/72
31334: 706
31335:
31336: IV,2.54.- Toiv.al. n:o 291.
31337:
31338:
31339:
31340:
31341: Kortesalmi ym.: Omistusasuntojen veronhuojennuksista.
31342:
31343:
31344: E d u s k u n n a 11 e.
31345:
31346: Kun 19.50- ja 1960-luvun vaihteessa oli voi- nossa. Lisäksi vo1ta1s1m määrätä jokin asunto-
31347: massa 100 % :n verottomuus 10 vuodeksi uusil- pinta-alan yläraja, jonka ylittävältä osalta voi-
31348: le omistusasunnoille, tästä seurasi maamme asun- taisiin periä veroa, jos ylitysosa katsottaisiin
31349: tokannan sekä määrän että laadun kasvu, samoin ylellisyydeksi. Lopullisena asuntopoliittisena ta-
31350: oli työtä rakennustyöläisille. Kun tämä säästä- voitteena maassamme on pidettävä sitä, että
31351: misalttiutta ja asuntoja lisännyt veronhuojennus oma omistusasunto vapautetaan tulevaisuudessa
31352: valitettavasti poistettiin, on seurauksena ollut kokonaan omaisuusverosta olipa kyseessä uusi
31353: asuntopulan lisääntyminen, työttömyys, turvat- tai vanha omistusasunto.
31354: tomuus ja maastamuutto. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
31355: Ei ole kuitenkaan oikein sekään, että myös nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31356: suursijoittajat saisivat asuntomarkkinoilla 100 muksen,
31357: % :n veronhuojennuksen uusista asunnoista, sillä
31358: tämä johtaa kohtuuttamaan tuloerojen kasvuun että hallitus ryhtyisi kiireesti oikaise-
31359: asuntopulasta kärsivien kustannuksella. maan maamme kieroutunutta asuntopo-
31360: Maamme asuntopulan poistamiseen on ole- litiikkaa säätämällä nopeasti kaikille
31361: massa vain yksi tehokas ja oikeudenmukainen uusille dmistusasunnoille 100 %:n verot-
31362: ratkaisu: veronhuojennusten palauttaminen niil- tomuuden, aluksi esim. 10 vuodeksi, ja
31363: le omistusasuntojen hankkijoille, jotka itse asu- että lopulliseksi tavoitteeksi asetetaan
31364: vat omistusasunnossaan. Uusille omistusasun- kaikkien omistusasuntojen, uusien ja
31365: noiJlle olisi säädettätvä uudelleen 100 % :n ve- vanhojen vapauttaminen omaisuusve-
31366: rottomuus esim. 10 vuodeksi niin, että verova- rosta silloin, kun asunnon omistaja itse
31367: pauden saavat laskea hyväkseen vain ne, jotka asunnossaan asuu.
31368: itse asuvat hankkimassaan uudessa omistusasun-
31369: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
31370:
31371: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio. Kalevi Remes.
31372: Rainer Lemström. Aune Mänttäri. Pekka Vennamo.
31373: Hannes Volotinen.
31374: 707
31375:
31376: IV,255.- Toiv.al. n:o 292.
31377:
31378:
31379:
31380:
31381: Kortesalmi ym.: Oulujoki Oy:n ja Imatran Voima Oy:n fuusioi-
31382: tumisen estämisestä.
31383:
31384:
31385: E d u s k u n n a 11 e.
31386:
31387: Suunnitteilla oleva Oulujoki Osakeyhtiön ja kipeimmin tarvitsee rohkaisua valtiovallan ta-
31388: Imatran Voima Osakeyhtiön fuusioituminen on holta, ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
31389: herättänyt sryvää huoilestumista Ou[ujoiki-laalkson kunnioittavasti toivomuksen,
31390: pitäjissä Muhoksella, Utajärvellä ja Vaalassa
31391: sekä useissa Kainuunkin pitäjissä. Toteutettuna että hallitus ryhtyisi kaikkiin käytet-
31392: fuusio merkitsisi noiden kuntien verotulojen tävissä oleviin toimiin Oulujoki Oy:n
31393: huomattavaa vähentymistä. Koska valtiovallan ja Imatran Voima Oy:n fuusioitumisen
31394: tehtävänä ei ole aiheuttaa kansalaisissa turvat- estämiseksi tai sen toteuttamiseksi si-
31395: tomuutta vaan sen tehtävänä on lisätä turvalli- ten, että Oulujokilaakson ja Kainuun
31396: suuden ja luottamuksen tunnetta ja tulevaisuu- kunnille ei aiheutuisi tästä verotulojen
31397: denuskoa ja koska juuri Pohjois-Suomen väestö vähentymistä.
31398: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
31399:
31400: J. Juhani Kortesalmi. Hannes Volotinen.
31401: Aune Mänttäri. Arttur Niemelä.
31402: Pekka Vennamo. Lauri Linna.
31403: Rainer Lemström. Kalevi Remes.
31404: 708
31405:
31406: IV,256.- Toiv.al. n:o 293.
31407:
31408:
31409:
31410:
31411: Kortesalmi ym.: Pudasjärven kunnan palauttamisesta rehujen ja
31412: lannoitteiden osalta rahtiavustukseen oikeutetuksi.
31413:
31414:
31415: E d u s k u n n a 11 e.
31416:
31417: Valtioneuvosto on päätöksellään poistanut loista on suuri. Edellisestä johtuen viljelijäin
31418: helmikuun 10. p:stä 1971 alkaen Pudasjärven varallisuus on yleensä heikko. Onkin enemmän
31419: kunnan niiden kuntien joukosta, joille suorite- kuin ihmeteltävää, että valtion kiristystoimet
31420: taan rehujen ja lannoitteiden osalta rahtiavas- kohdistuvat juuri tähän köyhään kuntaan en-
31421: tusta valtion varoista. Syyksi mainitaan vuoden 'Simmäisenä. Vailk!ka rahtiavastus ei olekaan kos-
31422: 1971 varsinaisen tulo- ja menoarvion arviomää- kaan riittänyt korvaamaan rahtikustannuksia,
31423: rärahan pienuus, 1 mmk. Rahtiavus,tuksen pois- niin on avustus kuitenkin osaltaan ollut autta-
31424: taminen merkitsee Pudasjärven kunnan osalta massa Pudasjärven vähävaraista pienviljelijä-
31425: n. 140 000 mk:n lisämenoa vuodessa pudasjär- karjanomistajaa.
31426: ve1äisille muutoinkin vähävaraisille maanvilje- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
31427: lijöille. Hintoihin tämä tietää jo keskustan kau- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
31428: poissa 1,05 pennin korotusta ja syrjäkylillä vielä sen,
31429: huomattavasti enemmän, sillä matkat Pudasjär-
31430: ven keskustasta syrjäisimpiin kyliin ovat 60- että hallitus ryhtyisi to.'tlzenpiteisiin
31431: 95km. Pudasjärven kunnan palauttamiseksi re-
31432: Pudasjärvi on pääasiassa karjatalouspitäjä, jo- hujen ja lannoitteiden osalta rahtiavus-
31433: ten rehujen ja lannoitteiden käyttö on runsasta. tukseen oikeutettujen kuntien joukkoon
31434: Tilakoot ovat pieniä ja asutustilojen osuus ti- aikaisemman käytännön mukaisesti.
31435: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
31436:
31437: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
31438: Aune Mänttäri. Hannes Volotinen.
31439: Pekka Vennamo. Arttur Niemelä.
31440: Rainer Lemström. Lauri Linna.
31441: Kalevi Remes.
31442: 709
31443:
31444: IV,257.- Toiv.al. n:o 294.
31445:
31446:
31447:
31448:
31449: Kortesalmi ym.: Pienyrittäjien aseman helpottamisesta veroja ja
31450: maksuja alentamalla.
31451:
31452:
31453: E d u s k u n n a 11 e.
31454:
31455: Maamme pienynttaJla rasittavat tunnetusti vuodelle 1971 (sivulla 33) ma1mtaan. Tämän
31456: kohtuuttomat verot, erityisesti liikevaihtovero, vuoksi pienyrittäjille olisi tehokkaammin kuin
31457: sekä sosiaaliturvamaksut. Liikevaihtovero kat- nykyään myönnettävä pitkäaikaisia halpakorkoi-
31458: sotaan yrittäjäpiireissä kohtuuttomaksi ainakin sia valtionlainoja. Myös automiehet olisi rin-
31459: sellaisille pienyrittäjille, joilla on enintään viisi nastettava pienyrittäjiin.
31460: työntekijää. Lisäksi liikevaihtoverotuksessa on Kaiken kaikkiaan: pienyrittäjien ja työval-
31461: sekin epäkohta, että toiset yrittäjät kuten esim. taisen yritystoiminnan aseman korjaaminen koko
31462: maatalouden ja maanraivuun alalla työskentele- maan ja sen talouselämän menestykseksi vaatii
31463: vät kaivinkoneyrittäjät ovat vapaat liikevaihto- nopeaa, tehokasta ja kokonaisvaltaista uudis-
31464: verosta, muttei esim. höyläämön omistaja, tuspolitii.'<kaa.
31465: vaikka tämäkin tekee työtä mm. maatalouden Näiden vakavien perusteiden nojalla ehdo-
31466: hyväksi. tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
31467: Myös pienyrittäjien eläkevakuutus on koettu väksi toivomuksen,
31468: kohtuuttomaksi rangaistukseksi. Varsinkin
31469: uusille ja nuorille yrittäjille eläkevakuutusmak- että hallitus ryhtyisi kiireesti kaikin
31470: sut ovat liian raskaita. Ja koska vakuutus ei sen käytettävissä olevin keinoin helpot-
31471: vastaa pienistä tapaturmista, on pienyrittäjän tamaan maamme pienyrittäjien asemaa
31472: kaikesta huolimatta hankittava henki- tai tapa- kokonaisvaltaisesti poistamalla liikevaih-
31473: turmavakuutus. toveron ja sosiaaliturvamaksut sellaisilta
31474: Nykyisin on alettu myös valtiovallan piirissä pienyrittäjillä, joilla on enintään viisi
31475: ymmärtää, että maaseudun autioitumisen estä- työntekijää, tekemällä pienyrittäjien elä-
31476: miseksi ja työllisyystilanteen parantamiseksi on kevakuutuslain vapaaehtoiseksi sekä
31477: tärkeätä edistää "voimakkaasti nimenomaan ryhtymällä myöntämään pienyrittäjille
31478: työvaltaista yritystoimintaa" kuten äsken mm. myös nykyistä enemmän halpakorkoisia
31479: eduskunnan valtiovarainvaliokunnan mietin- pitkäaikaisia valtionlainoja.
31480: nössä n:o 58 hallituksen budjettiesityksestä
31481: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
31482:
31483: J. Juhani Kortesalmi. Aune Mänttäri.
31484: Rainer Lemström. Hannes Volotinen.
31485: Mikko Vainio. Kalevi Remes.
31486: Pekka Vennamo.
31487: 710
31488:
31489: IV,258.- Toiv.al. n:o 295
31490:
31491:
31492:
31493:
31494: Kortesalmi ym.: Puunjalostusteollisuuden kotimaisen jalostusas-
31495: teen nostamisesta.
31496:
31497:
31498: E d u s k u n n a 11 e.
31499:
31500: Viime aikoina maassamme on yleisesti vali- siin puuta ulkomaille kestotuotteina ja vastaa-
31501: teltu metsävarojemme niukkuutta ja liikahak- vasti siis huomattavasti korkeampaan hintaan?
31502: kuita. Kuitenkin samanaikaisesti maamme vien- Seurauksena olisi kantohintojen nousu, uusien
31503: titilastot osoittavat, että esim. viime vuonna työpaikkojen synty kotimaahan ja kiinnostuk-
31504: raakapuun vienti ulkomaille on lisääntynyt jopa sen lisääntyminen myös maamme ns. kehitys-
31505: 20 %. Vertauksen vuoksi mainittakoon asian- alueisiin.
31506: tuntijan (Insinööritoimisto Eino A. Elo Oy:n, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
31507: Helsinki) arvio, että samanaikaisesti kuin muo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31508: veista maksetaan 1,50-10 markkaa litralta on muksen,
31509: Suomella varaa viedä metsiään ulkomaille hin-
31510: taan 20 penniä litralta. Edelleen mainittakoon, että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
31511: että pelkästään Länsi-Saksan muoviteollisuuden puunjalostusteollisuutemme kotimaisen
31512: liikevaihto oli vuonna 1970 vain kuuden kuu- jalostusasteen nopeaan ja jyrkkään nos-
31513: kauden aikana 5 234 000 000 D-markkaa, mikä tamiseen valtiontaloutemme vakiinnut-
31514: {)SOittaa, että myös kalliimmista materiaaleista tamiseksi ja uusien työpaikkojen luomi-
31515: valmistetut tuotteet tekevät kauppansa. seksi kotltmaahan ja etenkin autioitu-
31516: Onkin kysytty, miten olisivat Suomen ja sen ville kehitysalueille.
31517: valtiontaiouden asiat, jos Suomesta toimitettai-
31518: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
31519:
31520: J. Juhani Kortesalmi. Aune Mänttäri.
31521: Rainer Lemström. Hannes Volotinen.
31522: Mikko Vainio. Kalevi Remes.
31523: Pekka Vennamo.
31524: 711
31525:
31526: IV,259.- Toiv.al. n:o 296.
31527:
31528:
31529:
31530:
31531: Kortesalmi ym.: Sähkönkulutta;ien liittymismaksun määräämi-
31532: sestä samansuuruiseksi tariffiyksiköitä koko maassa.
31533:
31534:
31535: E d u s k u n n a 11 e.
31536:
31537: Erityisesti Pohjois-Suomessa sekä muualla- sähköistettäessä, rakentamisesta aiheutuvat rin-
31538: kin maassamme on vielä runsaasti syr)alsla tamai:hin ver,raten kaJlWmmat kustannukset.
31539: alueita, jotka ovat jääneet edelleen vaille säh- Yksinkertaisimmin tämä voidaan ratkaista si-
31540: köä. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että näiden ten, että yksityisiltä kuluttajilta perittävä liit-
31541: alueiden sähköistäminen tariffiyksikiköä kohden tymismaksu määrättäisiin samaksi koko maassa,
31542: tulee harvan asutuksen ja pitkien matkojen jolloin valtion tuki kattaisi loput kustannuk-
31543: vuoksi kustannuksiltaan normaaleja kustannuk- sista. Tämä olisi osa tehokasta kehitysaluepo-
31544: sia huomattavasti korkeammaksi. Kun valtion litiikkaa, joka toisi köyhät ja syrjäiset seudut
31545: tuen porrasmaisuus on epäedullinen juuri näille tasa-arvoisiksi rintamaiden kanssa.
31546: alueille rakentaville maakunnallisille sähkö1ai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
31547: toksille, ovat näiden syrjäisten alueiden asuk- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31548: kaat osaltaan myös tästä syystä jääneet vaille
31549: sähköä. että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
31550: Käsityksemme mukaan tulisi kaikille kansa- sähkönkuluttajilta perittävän liittymis-
31551: laisille asuinpaikasta riippumatta turvata 1ähi- maksun määräämiseksi tariffiyksiköitä
31552: main samanlaiset elämänmahdollisuudet ja yh- samansuuruiseksi koko maassa, jolloin
31553: teiskunnan palvelukset. Tämän perusteella tu- valtiontuki kattaisi lopun sähköistämi-
31554: lisi tuen olla kattamassa, myös syrjäisiä seutuja sen rakentamiskustannuksista.
31555: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
31556:
31557: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
31558: Aune Mänttäri. Hannes Volotinen.
31559: Pekka Vennamo. Arttur Niemelä.
31560: Rainer Lemström. Lauri Linna.
31561: Kalevi Remes.
31562: 712
31563:
31564: IV,260.- Toiv.al. n:o 297.
31565:
31566:
31567:
31568:
31569: Kortesalmi ym.: Toimenpiteistä Pohjois-Suomen polttoturpeen
31570: käytön ja viennin lisäämiseksi.
31571:
31572:
31573: E d u s k u n n a 11 e.
31574:
31575: Maamme energiahuolto on pyrittävä turvaa- taisiin myös kannattava vientiartikkeli, ja muu-
31576: maan niin rauhan kuin kriisinkin aikana. Sen tenkin polttoturpeella on katsottava olevan
31577: vuoksi kaikikien kotimaisten energiaraaka-ainei- kansainvälisesti taloudellista merkitystä.
31578: den hyväksikäyttöä on tutkittava ja suunnitel- Edellä esitettyjen perustelujen nojalla ehdo-
31579: tava sekä mahdollisuuksien mukaan myös otet- tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
31580: tava käyttöön. väksi toivomuksen,
31581: Yksi energiaraaka-aine on polttoturve. Erityi-
31582: sesti Pohjois-Suomessa on runsaasti polttotur- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
31583: vesoita. Kuitenkin vielä nykyisinkin valtion lai- Pohjois-Suomen polttoturpeen hyväksi-
31584: tokset tuovat turvetta Etelä-Suomesta, vaikka käyttämiseksi kotimaisessa kulutuksessa
31585: Pohjois-Suomessakin olisi tällä alalla mahdol- ja energiahuollossa ja myös polttotur-
31586: lisuuksia. Pohjois-Suomen polttoturpeesta saa- peen vientiin ulkomaille.
31587: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
31588:
31589: J. Juhani Kortesalmi. Hannes Volotinen.
31590: Aune Mänttäri. Arttur Niemelä.
31591: Pekka Vennamo. Lauri Linna.
31592: Rainer Lemström. Kalevi Remes.
31593: Heikki Kainulainen. G. Laatia.
31594: 713
31595:
31596: IV,261.- Toiv.al. n:o 298.
31597:
31598:
31599:
31600:
31601: Kortesalmi ym.: Tutkimuksesta Iivaaran nefeliinin jalostusmah-
31602: dollisuuksista tulenkestävien tiilien raaka-aineeksi.
31603:
31604:
31605: E d u s k u n n a 11 e.
31606:
31607: Maamme luonnonrikkaudet on tehokkaasti Mahdolliseen kaivostoimintaan ryhdyttäessä
31608: saatava jalosteiksi ja näin hyödyttämään kan- on kuitenkin otettava huomioon nykyaikaisen
31609: santalouttamme, kohottamaan elintasoamme ja maisemanhoidon ja luonnonsuojelun vaatimuk-
31610: tarjoamaan työtä työn puutteesta kärsiville. set ja vältettävä avolouhintaa ja muutakin tar-
31611: Näin on meneteltävä erityisesti aliteollistu- peetonta luonnon ja maiseman turmelemista
31612: neessa Pohjois-Suomessa. luonnonkauniissa Iivaarassa.
31613: Kuusamon livaarassa on äskettäin todettu ri- Näillä perusteilla ehdotamme kunnioittavasti
31614: kas nefeliini-esiintymä. Sitä ei kuitenkaan kal- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31615: liiksi tulevan sähkönkulutuksen vuoksi voida
31616: toistaiseksi jalostaa alumiiniksi. Kuitenkin ne- että hallitus mitä pikimmin ryhtyisi
31617: feliiniä voidaan käyttää halvoin kustannuksin tutkitultamaan Iivaaran nefeliinin ja-
31618: tulenkestävien tiililaatujen sekä kovapintaisten lostusmahdollisuuksia tulenkestiivien tii-
31619: ns. klinkkeri-tiilten valmistukseen. Näitä tiili- lilaatujen ja klinkkeri-tiilien raalea-ai-
31620: laatuja valmistaa esim. Neuvostoliitto Kuolan neeksi ja mahdollisen tiilitehtaan perus-
31621: nefeliinistä, ja Ruotsin Höganäs tuo nefeliiniä tamiselesi Iivaaran lähelle, kuitenkin
31622: tiilten valmistusta varten jopa Intiasta asti. ottaen huomioon nykyaikaisen euroop-
31623: Iivaaran nefeliini soveltuu erittäin hyvin tulen- palaisen maisemanhoidon ja luomzo;z-
31624: kestävien tiililaatujen valmistukseen, koska se si- suojelttn vaatimukset.
31625: sältää alurmiinioksidia 30-35 % ja rtitaa,nidiok-
31626: sidia yli 10 %, jotka molemmat ovat vasta
31627: korkeissa lämpötiloissa sulavia oksideja.
31628: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
31629:
31630: J. Juhani Kortesalmi. Arttur Niemelä.
31631: Rainer Lemström. Hannes Volotinen.
31632: Mikko Vainio. Kalevi Remes.
31633: Aune Mänttäri. Pekka Vennamo.
31634:
31635:
31636:
31637:
31638: 90 156/72
31639: 714
31640:
31641: IV,262.- Toiv.al. n:o 299.
31642:
31643:
31644:
31645:
31646: Kortesalmi ym.: Uuden valtiojohtoisen teollisuuden sijoittami-
31647: sesta Pohjois- ja Itä-Suomeen.
31648:
31649:
31650: E d u s k u n n a 11 e.
31651:
31652: Maamme kehitysalueet, siis ennen muuta miin. Kun kehitysalueet siis tarvitsevat teolli-
31653: Pohjois- ja Itä-Suomi, potevat elinkeinoelämän suutta, olisi ennen kaikkea valtiovallan oltava
31654: yksipuolisuutta ja kärsivät alhaisesta teollistu- sitä sinne luomassa. Näiden syiden johdosta eh-
31655: misasteesta, vaikka näillä alueilla on runsaat dotamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt-
31656: raaka-ainevarat useillekin teollisuudenhaaroille. täväksi toivomuksen,
31657: Itä- ja Pohjois-Suomen aliteollistuneisuudesta
31658: on ollut seurauksena huomattava työttömyys että hallitus jatkuvasti huolehtisi
31659: juuri näillä alueilla sekä erityisesti maatalou- siitä, että mikäli uutta valtiojohtoista
31660: desta vapautuneen ja muunkin työvoiman koh- teollisuutta maahamme suunnitellaan,
31661: talokas maastamuutto sekä muutto Etelä-Suo- se tulisi sijoittaa ennen kaikkea kehitys-
31662: men osittain jo JiiJldkansoitettuihinkin ,taaja- alueille, siis Pohjois- ja Itä-Suomeen.
31663: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
31664:
31665: J. Juhani Kortesalmi. Arttur Niemelä.
31666: Rainer Lemström. Hannes Volotinen.
31667: Mikko Vainio. Kalevi Remes.
31668: Aune Mänttäri. Pekka Vennamo.
31669: 715
31670:
31671: IV,263.- Toiv.al. n:o 300.
31672:
31673:
31674:
31675:
31676: Koskenniemi ym.: Maatilatalouden tuloverolain poistoja koske-
31677: vien säännösten muuttamisesta.
31678:
31679:
31680: Ed u s kun n a II e.
31681:
31682: Käytäntö on useiden vuosien ajalta osoitta- poisto olisi 20 prosenttia vuodessa ja että sel-
31683: nut, että maatilatalouden tuloverolaissa sääde- laisille viljelijöille joilla ei ole lainkaan pois-
31684: tyillä koneiden ja laitteiden poisto-oikeuksilla toja säädettäisiin erillinen hyvityspoisto.
31685: harjoittavat varakkaat viljelijät verojen kiertä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
31686: mistä. Tämä ei ole ollut lainsäätäjän tarkoitus, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31687: sillä maatalouden poistot on haluttu saattaa sa-
31688: moiksi mitä ne teollisuudella ovat. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31689: Edelleen voidaan havaita, että sellaiset pien- menpiteisiin maatilatalouden tulovero-
31690: viljelijät joilla ei ole lainkaan poistoja ovat jou- lain muuttamiseksi siten, että koneiden
31691: tuneet vastoin ennakko-odotuksia lisääntyneen ja laitteiden poistoprosentiksi säädettäi-
31692: verotuksen kohteeksi. siin 20 % ja että sellaisille viljelijöille
31693: Edellä esitettyjen epäkohtien poistamiseksi joilla ei ole lainkaan poistoja annettai-
31694: olisi maatilatalouden tuloverolakia muutettava siin verotuksessa hyvityspoisto.
31695: siten, että koneiden ja ~ait:teiden enimmäis-
31696: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
31697:
31698: Nillo Koskenniemi. Matti Järvenpää.
31699: V. J. Rytkönen. Niilo Nieminen.
31700: Heikki Mustonen. Veikko Saarto.
31701: Siiri Lehmonen. Anna-Liisa Tiekso.
31702: 716
31703:
31704: IV,264.- Toiv.al. n:o 301.
31705:
31706:
31707:
31708:
31709: Koskenniemi ym.: Nestemäisten polttoaineiden hinnan tasaami-
31710: sesta samaksi koko maassa.
31711:
31712:
31713: E d u s k u n n a 11 e.
31714:
31715: Maamme syrJalsten alueiden elinkeinoelämän monista muista kustannustekijöistä johtuen on
31716: vilkastuttaminen ja monipuolistaminen on ol- pako~takin kehitysalueilla päädytty rseHaiseen
31717: lut viime vuosina erikoisen voimakkaasti julki- toteamukseen, ettei elinkeinoelämän kehittämi-
31718: suuden valokeilassa. Elinkeino- ja muun elämän nen ole mahdollista ilman laajempialaisen kul-
31719: vilkastuttamiseksi on laadittu mm. kehitysalue- jetustuen myöntämistä tai hinnantasausjärjestel-
31720: lakeja. Tästä huolimatta näiden alueiden talou- män aikaansaamista, joka käsittäisi myös neste-
31721: dellinen toiminta ei ole päässyt riittävästi elpy- mäiset polttoaineet.
31722: mään. Eräänä syynä hitaaseen taloudelliseen Parasta aikaa on suunnitteilla luoda kehitys-
31723: kasvuun on ollut mm. se, että nestemäisen alueelle kuljetustulki:järjestelmä, joka takaisi
31724: polttoaineen korkea hinta on estänyt kehitys- eräille tuotteille hinnantasausmahdoHisuuden.
31725: alueen toimintojen elpymistä. Niinpä erityisesti Kuitenkaan se ei käsitä nestemäisiä polttoai-
31726: moottoriajoneuvojen polttoaineiden samoin neita, vaikka niillä on suuri vaikutus kehitys-
31727: kuin lämmitykseen käytetyn öljyn hinta on alueiden teolliselle elämälle.
31728: pohjois- ja itä-Suomen etäisillä paikkakunnilla Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
31729: huomattavasti korkeampi kuin esim. etelä-Suo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31730: messa. Myös kehitysalueen I vyöhykkeen kun-
31731: nissa niin moottoripolttoaineen kuin lämmitys- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
31732: öljyn hintaerot ovat litraa kohti useita pennejä. menpiteisiin nestemäisten polttoainei-
31733: Tämä kaikki johtuu pitkistä kuljetusmatkoista. den hinnantasausjärjestelmän ja kulje-
31734: Kun esim. Lapissa on vaadittu maaperärik- tustuen aikaansaamiseksi siten, että polt-
31735: kauksiin perustuvan teollisuuden luomista sille toaineiden hintaerot pienenisivät maan
31736: aluelle, on aina ja kaikissa vaiheissa noussut eri osissa ja että niiden hinta olisi koko
31737: eräänä esteenä esiin nestemäisen polttoaineen valtakunnassa saman suuruinen.
31738: hintaero etelä-Suomeen verrattuna. Näistä ja
31739: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
31740:
31741: Niilo Koskenniemi. Veikko Saarto. Aarne Pulkkinen.
31742: Lauri Kantola. Matti Järvenpää. Kaisu Weckman.
31743: Aulis Juvela. Anna-Liisa Jokinen. Kaiko Tamminen.
31744: V. J. Rytkönen. Pekka Salla. Heikki Mustonen.
31745: Anna-Liisa Hyvönen. Veikko Salmi. Heimo Rekonen.
31746: Rauno Korpinen. Helvi Niskanen. Aarne Koskinen.
31747: Kalevi Kivistö. Pauli Räsänen. Siiri Lehmonen.
31748: I.-C. Björklund. Lauha Männistö. Mirjam Tuominen.
31749: A-L. Tiekso.
31750: 717
31751:
31752: IV,265.- Toiv.al. n:o 302.
31753:
31754:
31755:
31756:
31757: Koskenniemi ym.: Pienkauppojen toimintaedellytysten turvaa-
31758: misesta.
31759:
31760:
31761: E d u s k u n n a 11 e.
31762:
31763: Yhteiskunnassamme tapahtuvan voimakkaan tavaramyymälöiden (siis palvelumyym.) osuus
31764: takennemuutoksen seurauksena useat yhteiskun- oli 3 181 kun taas pikamyymälöiden lisäys oli
31765: tamme osatoiminnot ovat muuttaneet muotoaan 1 200 kpl. 1970 luvun loppuun mennessä on
31766: tai niiden asema ja merkitys yhteiskunnassa on arvioitu, että noin puolet elintarvikemyymä-
31767: muuttunut. Niinpä usein, vaikka sektorikohtai- löistä nykyisten edellytysten vallitessa tulee lo-
31768: nen tarkastelu osoittaa aktiivisen toimintamuo- pettamaan toimintansa ( 17 766 kpl. v. 1968).
31769: don muuttamisen kyseiselle sektorille seurauk- Kaupan rakennemuutoksen - siis siirtymisen
31770: siltaan positiiviseksi, koko yhteiskunnan kan- useista palvelumyymälöistä harvoihin alennus-
31771: nalta punnktuna toimintamuodon muuttami- halleihin - seuraukset kohtaavat eri tulonsaa-
31772: nen on saattanut aiheuttaa voimakkaan negatii- jaryhmiä hyvin eri tavoin. Alennushallien teho-
31773: visia seurauksia. Juuri tällaisesta tapauksesta on kas käyttö edellyttää yleisesti auton omistamista.
31774: kysymys jakelukaupan rakennemuutoksen yh- Samoin on ostokset voitava tehdä suurissa erissä,
31775: teydessä. koska pitkän kauppamatkan vuoksi ei matkaa
31776: Pienten ns. lähimyymälöiden väheneminen kannata tehdä joka päivä. Tämä edellyttää au-
31777: huolestuttavassa määrin ei ole mikään erillinen ton lisäksi suuria säilytys- ja kylmätiloja. Näin-
31778: osakysymys. Se on voimakkaasti yhteydessä koko ollen kauppaverkon harveneminen suosii sel-
31779: yhteiskunnassa tapahtuvaan muutokseen. Suun- västi yhteiskunnan parempiosaisia lisäten maam-
31780: nittelematon yhteiskuntapolitiikka, linjaton me vähävaraisen väestönosan sekä vanhusten ja
31781: aluepolitiikka ja tavoitteettomuus yhdyskuntien li1kunta:vammaisten rasituksia. Tämä tilanne
31782: rakentamisessa edesauttavat markkinatalouden kärjistyy erityisesti maaseudulla ja haja-asutus-
31783: kehittymistä kohti tuotannon ja pääomien alueella, jossa usein suhteellisen suurten kylä-
31784: alueellista ja toiminnallista kasaantumista. kuntien tai taajamien etäisyydet lähimpään
31785: Tästä kasaantumiskehityksestä ns. lähikauppa- kauppaan saattavat nousta kymmeniin kilomet-
31786: kysymys on kaikkine puolineen vain koko on- reihin.
31787: gelman eräs ilmenemismuoto. Etenkin elintarvikekaupan merkitys yhteis-
31788: kunnassa peruselintarvikkeiden jakelijana on
31789: Kauppaketjujen piirissä kaupan rakennemuu- niin keskeisessä asemassa, että sitä ei missään
31790: tos ilmenee etupäässä toimialarationalisointina. kehitysvaiheessa saa asettaa kyseenalaiseksi.
31791: Tämä tarkoittaa, että joko väestön vähenemi- Tämän vuoksi halHtuiksen olisikin teetettävä
31792: sestä tai muista syistä kannattamattomiksi tu- kokonaisselvitys kaupan yhteiskunnallisesta
31793: levat myymälät lopetetaan sekä, että uuden pe- merkityksestä ja siitä kuinka voimakkaasti
31794: rustettavat myymälät ovat suuria hallityyppisiä tämä merkitys nykyisen keskittymiskehityksen
31795: myymälöitä, joissa osa kustannuksista on ase- seurauksena on uhattuna,
31796: tettu ostajan suoritettavaksi. kiinnitettävä huomiota määrätietoisen alue-
31797: Muun vähittäiskaupan piirissä ei useinkaan politiikan merkitykseen yhteiskunnan kaikkien
31798: ole mahdollisuutta suorittaa edellisentyyppisiä osatoimintojen kehitykselle,
31799: t01mmnan rationalisoimistoimenpiteitä. Täl- selvitettävä mahdollisuudet turvata haja-asu-
31800: löin ainoana vaihtoehtona useimmiten on toi- tusalueella asuvien elintarvikekaupan saavutet-
31801: minnan lopettaminen. tavuuden säilyminen ja
31802: Kehityksen nopeutta kuvaa mm. että vuosina selvitettävä, mikä on alennushallien ja alen-
31803: 1964-68 yhteensä elintarvikemyymälöiden ko- nustavaratalojen vaikutus yhdyskuntien raken-
31804: konaisvähentyminen oli 2 194 kpl, josta seka- teen kehittymiseen sekä
31805: 718 IV,265.- Pienkauppojen toimintaedellytykset.
31806:
31807:
31808: kiinnitettävä huomiota siihen, että kaupan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31809: saavutettavuuden ongelma on suuressa määrin pienkauppojen tat'mintaedellytysten tur-
31810: tulonjako-ongelma. vaamiseksi.
31811: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
31812: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31813: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
31814:
31815: Niilo Koskenniemi. Pauli Puhakka.
31816: A-L. Tiekso. Niilo Nieminen.
31817: 719
31818:
31819: IV,266.- Toiv.al. n:o 303.
31820:
31821:
31822:
31823:
31824: Koskenniemi ym.: Valtion virastotalon aikaansaamisesta Muo-
31825: nioon.
31826:
31827:
31828: Eduskunnalle.
31829:
31830: Muonion !kuntaan :raikenneHavaan valtion !Vi- laitolkset ovat !puuttee~lisissa ja epämulkavissa ti-
31831: rastotaloon tulisivat sijoittumaan monet valtion loissa, ruinikä lisäkJsi ne ovat hajaN•aan eri puo-
31832: eri vivastot ja Jaitokset. Tä1lä hetkellä on aina- lilla lkia1konkVIlää.
31833: kin seuraavien eri virastotilojen rakent,amistar- Jatkuvasti kasvavan tarpeen, vuokra-aikojen
31834: ve olemassa: loppUllilisen ja tehoik!kaamman palvelun kannll!lta
31835: Muonion-Enontekiön poliisipiiri, Muonion on välttämätöntä, että Muonion kirkonkylään
31836: postitalon lisä tilat, Muonion- Enontekiön ryhdy,tään viipymättä rakentamaan valtion vims-
31837: työnvaHtystoimisto, Jennätin, !kansandäikelai- tota:loa, joka tyydyttäisi !ka~IOO.en virastojen ja
31838: toksen piiritoimisto, sairausvakuutustoimisto hitosten nykyiset huonetilatarpeet.
31839: ja postiautotail11t, korjaamo ja niihin liittyvät Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31840: varastotilat. Edellä mainituista dloiiSta suurin nioittavas,ti eduskunnan hyvälksyttiivä!ksi ,toivo-
31841: osa toimii nykyisin joko puutteellisissa tai ah- muksen,
31842: tais1sa vuOikiratiloissa. Vain posti- ja iennätin
31843: laitos toi:mii vahion omistamassa :ra!kennulk- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31844: sessa, joka sekin on rakennettu viime sotien menpiteisiin virastotalon suunnittelemi-
31845: jälkeen ia on tiloiltaan liian pieni ja puutteelli- seksi ia rakennustöiden aloittamiseksi
31846: nen. Myös vuokratiloissa toimivat virastot ja Muonioon.
31847: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
31848:
31849: Niilo Koskenniemi. Pekka Salla. A-L. Tiekso.
31850: 720
31851:
31852: IV,267.- Toiv.al. n:o 304.
31853:
31854:
31855:
31856:
31857: Koskinen ym.: Ylimääräisen maksun perimisestä suurtuotanto-
31858: laitoksilta työläisten asuntotonttien hankintaa varten.
31859:
31860:
31861: E d u s k u n n a 11 e.
31862:
31863: Asuntotuotannon nopeamman lisääntymisen helpottavia muotoja. Eräs !tällainen olisi maam-
31864: ythtenä mel.ikittävänä esteenä 'työtätekevän väes- me suurtuotantolaitoksille asetettava lakiin pe-
31865: tön kohdalla on viimevuosien aikana ollut tont- rustuva velvoite luovuttaa vuosivo1tostaan mää-
31866: timaiden puute asutuskeskuks1ssa ja niiden lä- rätty osa työntekijäin asuntotarkoituksiin tar-
31867: heisyydessä, sekä ennenkaikkea näiden maiden vittavan tonttimaan lunastamiseksi. Kun tuo-
31868: kohtuuttoman korkea hinta. Tämä on ollut ai- tannon ylijäämä muodostuu työn tuloksesta ja
31869: heena myöskin valtavaan maastamuuttoon, sillä kun elintaso ei meillä ole korkea, on yhteis-
31870: jos työläisellä on sattunut olemaan siedettävät kunnallisesd yleensä oikeudenmukaista tähän
31871: työolosuhteet, niin asuntopula ja kurjuus on näkökantaan yhtyä.
31872: killlnustanut jättämään synnyinmaan. Omakoti- Edellä sanotuun viitaten ehdotamme edus-
31873: asunnon saamisen suunnitelmat ovat lukematto- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31874: mien työläisperheiden kohdalla kariutuneet
31875: pääomien puuttuessa ostaa tontti, jonka jäl- että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
31876: keen olisi mahdollista lainavaroilla aloittaa ra- menpiteisiin ylimääräisen maksun peri-
31877: kentam1nen, tämäkin perhesuhteista ja pankki- miseksi suurtuotantolaitoksilta näiden
31878: talletuksista suuresti riippuen. vuosivoitosta, ;olla rahoitetaan työläis-
31879: Tähän vakavaan tilanteeseen olisi löydettävä ten asuntotonttien hankinta.
31880: Helsingissä 4 päivänä helmilkuuta 1972.
31881:
31882: Aarne Koskinen. Heimo Rekonen.
31883: Pauli Puhakka. Mirjam Tuominen.
31884: 721
31885:
31886: IV,268.- Toiv.al. n:o .305.
31887:
31888:
31889:
31890:
31891: Kurppa ym.: Liikevaihtoveronkantovelvollisuuden poistamisesta
31892: vähittäiskauppiailta ;a pienyrittäjillä.
31893:
31894:
31895: Bd usk unn alle.
31896:
31897: Nykyisen liikevaihtoverojärjestelmän valli- Täten ehdotamme eduskunnan hyväksyttä-
31898: tessa ioutuvat sekä pienyrittäjät että vähittäis- väksi 'toivomuksen,
31899: kaupat •toimimaan liikevaihtoveron ikantajina.
31900: Tämä merkitsee näille selvää taloudellista yli- että hallitus mitä pikimmin ryhtyisi
31901: määräisrasitusta. Se merkitsee melkoista kirjan- lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin liike-
31902: pitotyötä, rahoituksessa lisäjärjestelyjä ja suu- vaihtoverotuksen muuttamiseksi siten,
31903: ria hankaluuksia, mikä ei ole pienyrittelijäisyy- että vähittäiskauppiailta ia muilta pien-
31904: den varsinaisen yhteiskunnaillisen .tehtävän tar- yrittäjillä poistettaisiin liikevaihtoveron·
31905: koitus. JärjesteLmän muuttamisella ei menetet- kantovelvollisuus.
31906: täisi verotuloja, mubta siJllä ytksinlkertaistettai-
31907: siin ja heLpotettaisiin pienyritysten toimintaa.
31908: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
31909:
31910: Mauno Kurppa. Pentti Antila.
31911: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
31912: A. R. Sainio.
31913:
31914:
31915:
31916:
31917: 91 156/72
31918: 722
31919:
31920: IV,269.- Toiv.al. n:o 306.
31921:
31922:
31923:
31924:
31925: Kurppa ym.: Lisäyksestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon pien-
31926: teollisuuslainoja varten.
31927:
31928:
31929: rE d u s k u n n a II e.
31930:
31931: Kuluvana vuonna maamme kauppataseen va- jää lainojen ulkopuolelle. Nykyinen korkotuki-
31932: jaus on kasvanut erittäin voimakkaasti. Työlli- järjestelmä on kuitenkin saatujen kokemusten
31933: syystilanne on edelleen huonoutumassa ja maa- mukaan osoittautunut riittämättömäksi sillä ki-
31934: seudun autioituminen jatkuu voimistuvana. reiden rahamarkkinoiden vallitessa ei pankeilla
31935: Tämä kaikki johtuu paljolti siitä ettei maas- ole mahdollisuuksia eikä aina haluakaan ottaa
31936: samme ole riittävästi huolehdittu pienyritteliäi- yksin kannettavakseen toimintaansa aloittavan
31937: syyden kehitystarpeista eikä haluttu ymmärtää yrityksen luottorahoitusriskiä. Korkotukiluotto-
31938: pienyritteliäisyyden ratkaisevaa merkitystä työl- ja täydentämään tarvitaan välttämättä valtion
31939: listäjänä, tuotannon lisääjänä, viennin ja uus- varoista myönnettäviä pienteollisuuslainoja.
31940: viennin kasvattajana sekä maaseudun elinkeino- On myös huomattava, että valtion pienteolli-
31941: toiminnan monipuolistajana. Esimerkkeinä to- suuslainan saanti lisää yrityksen muita lainan-
31942: dettaikoon, että käsi- ja pientedHisuus työllistää saantimahdollisuuksia ja vaikuttaa positiivisel-
31943: lähes puolet maamme teollisesta työvoimasta la tavalla koko yrityksen toimintaan sekä että
31944: ja että uuden työpaikan investointikustannus kysymys on lainoista, jotka valtio saa aikanaan
31945: ei ole pienteollisuudessa edes kymmenettä osaa takaisin korkoineen.
31946: suurteollisuuden kustannuksista. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31947: llli1ltävien pääomien puUite on !llluodostunut nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31948: rahamarkkinoiden jatkuvasti kiristyessä mones- muksen,
31949: sa tapauksessa esteeksi pienteollisuuden viriä-
31950: miselle ja kasvulle. Valtion pienteollisuuslai- että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
31951: noja ei menneenä vuonna myönnetty ja tänä tyksen 30 milj. markan määrär{lban
31952: vuonna niitä myönnetään vain kehitysalueille ottamisesta lisäyksenä vuoden 1972 tu-
31953: tätä vuotta koskevana tilapäisratkaisuna ja suu- lo- ja menoarvioon pienteollisuuslainoi-
31954: rin osa maamme kehityskelpoisista yrityksistä hin.
31955: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
31956:
31957: Mauno Kurppa. Mikko Vainio.
31958: 723
31959:
31960: IV,270.- Toiv.al. n:o 307.
31961:
31962:
31963:
31964:
31965: Kurppa ym.: Pienteollisuuden toimintaedellytysten parantami-
31966: sesta.
31967:
31968:
31969: E d u s k u n n a 11 e.
31970:
31971: Viime vuonna maamme kauppatase osoitti Kotimaisen 'tuotannon voimakas :kehittämi-
31972: ennätysmäisen suurta yli 1 400 miljoonan mar- nen ja suosiminen on paras vaihtoehto. Sen
31973: kan vajausta. Vajauksellisen kauppataseen ja eteen ei maassamme ole tehty [äheskään tar-
31974: ulkomaanlkauppamme tasapainottamiseksi kiristi peeksi. Tuontia kowaavan ja vientiä lisäävän
31975: Suomen Pa~nlkki menneenä kesänä rahamarkki- .tuotannon edistämiseksi olisi !korkea aika ryh-
31976: noita ja va~keutti lainan saantia. Parhailllaan tyä tehokkaisiin toimenpiteisiin.
31977: kaavaillaan Suomen Pankissa veronkorotuksia EdeHä olevan perusteella ehdotamme edus-
31978: kansa:laisten kulutusmahdollisuuksien pienentä- kunnan hytVäksyttäväksi !toivomuksen,
31979: miseksi.
31980: Nämä tehdyt da kaatVaNlut toimenpiteet eivät että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
31981: ole parhaita vaihtoehto}a. Rahamarklkinoiden kotimaisten tuotteiden käytön edistämi-
31982: kiristäminen kohdistuu raskaasti kaikkiin pieni- seksi ja vientiä harjoittavan sekä tuon-
31983: tuloisiin ja vaikeuttaa ja tyrehdyttää pienyr1t- tia korvaavan pienteollisuuden toimirnta-
31984: täjien toimiiJJtaa. Veronkorotukset aiheuttavat edellytysten parantamiseksi.
31985: elintason laskua ja kansalaisten toimeentulon
31986: hei!klkenemistä.
31987: Helsingissä 8 päivänä belmitkuuta 1972.
31988:
31989: Mauno Kurppa. Pentti Antila.
31990: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
31991: 724
31992:
31993: IV,271.- Toiv.al. n:o 308.
31994:
31995:
31996:
31997:
31998: Kurppa ym.: Pienyrittäjillä vaadittavien tilastollisten ja verotuk-
31999: sellisten tietojen vaatimisen lopettamisesta.
32000:
32001:
32002: E d u s ik u n n a ~ 1e.
32003:
32004: Yhteiskunta !raSittaa pienyrittäjää monemai- pienyrittäjät on päästettävä heidän varsinaiseen
32005: sitlla tilastollisia asioita ja verotusta koskevilla työhönsä palvelemaan yhteiskuntaa.
32006: tiedusteluilla. Nämä aiheuttavat yrittäjä:lle yli- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
32007: määräisiä kuluja. koska läheskään aina ei yr1t- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32008: täjällä ole tarpeellista ammattitaitoa, riittävää muksen,
32009: konttorihenkilökuntaa eikä varoja tällaisten
32010: asioiden vaivattomaan ja tulokselliseen käsitte- että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toi-
32011: lyyn. Monasti ovat kyselyt myös kieleltään ja menpiteisiin pienyrittäjältä vaadittavien
32012: termeHtään niin Iaadittuja, että niihin vastaami- tilastollisten ja verotuksellisten tietojen
32013: nen jo siksi on vaikeaa ja väärinkäsityksiä vaatimisen väbwtämiseksi ja lopettami-
32014: aiheuttavaa. Turhat kyselyt olisi poistettava ja seksi.
32015: Helsingissä 8 päivänä helmilkuuta 1972.
32016:
32017: Mauno Kurppa. Pentti Antila.
32018: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
32019: A. R. Sainio.
32020: 725
32021:
32022: IV,272.- Toiv.al. n:o 309.
32023:
32024:
32025:
32026:
32027: Kurppa ym.: Rakennusvelkojen alaisten urheiluseirojen leimave-
32028: rovapaudesta.
32029:
32030:
32031: E d u s ik u n :n a 11 e.
32032:
32033: Maassamme ovat monet urheiluseurat vapaa- keellensa. Seurojen pääasiallisen tulon muodos-
32034: ehtoisella työllä rakentaneet vapaa-ajan viet- tavat tanssi-iltamatulot, ;oista vailtiolle peritään
32035: toon, viihtyisyyteen, urhei1u- ia uintiharrastuk- 25 % leimaveromaiksua.
32036: siin liittyviä tiloia. Näiden tilojen rakentami- Tuwatakseen näiden seurojen jatkuvan toi-
32037: sessa ne ovat :runsaasti velkaantuneet. Verrat- minnan liian raskaaiksi kasvavalta vellkataakalta,
32038: taessa näiden ralkennustkustannuksia yhteis•kun- pitäisi niille antaa mahdollisuudet omatoimi-
32039: nan toimesta rakennettuihin vastaavantasoisiin seen velikoiensa malksuun.
32040: tiloihin, ovat nämä seurojen rakennuikset huo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
32041: mattavasiti halvempia. taen edm*unnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32042: Näissä seurojen rakentamissa tiloissa on
32043: yleensä erittäin v.iilikasta •toimintaa. Kaiken sen että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
32044: hyvän lisålksi, mitä seurat omatoimisesti teke- menpiteisiin urheiluseurojen vapautta-
32045: vät, m~savat nre valtiolle välittömästi veroja miseen leimaverosta niiden rakennus-
32046: 20 vuodessa 30-40 kertaa enemmän kuin saa- velkojen maksun ajaksi.
32047: vat yhteiskunnan tukea koko ~~:akennusha.nk-
32048: He1singissä ·8 päivänä helmilkuuta 1972.
32049:
32050: Mauno Kurppa. Mikko Vainio.
32051: A. R. Sainio. Rainer Lemström.
32052: 726
32053:
32054: IV,273.- Toiv.al. n:o 310.
32055:
32056:
32057:
32058:
32059: Kurppa ym.: Tarjoustakuiden sisällyttämisestä vientitakuujärjes-
32060: telmään.
32061:
32062:
32063: E d u s k u n n a 11 e.
32064:
32065: V aitiovalta on viime vuosina osallistunut relle yritystoiminnalle asettavat suuria vaikeuk-
32066: vientitoiminnan kehittämiseen mm. vientita- sia.
32067: kausten järjestämisen muodossa. Kaupan mo- Edelliseen viitaten ehdotamme kunnioittaen
32068: nipuolistuessa tulee jatkuvasti esille uusia tar- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32069: peita, jotka pitäisi kiireesti hoitaa. Vientitakuu-
32070: järJestelyjen pilris·sä piJtäi.si uutena muotona ot· että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32071: taa käyttöön myös ns. tarjoustakuiden myön- ns. tarjoustakuiden sisällyttämisestä
32072: täminen, jotka esityisesti pienelle ja keskisuu- vientitakuun piiriin.
32073: Hedsingissä 8 päirvänä helmi<kuuta 1972.
32074:
32075: Mauno Kurppa. T. 1. Vartia.
32076: Sami Suominen. Mikko Vainio.
32077: 727
32078:
32079: IV,274.- Toiv.al. n:o 311.
32080:
32081:
32082:
32083:
32084: Kurppa ym.: Todellisten työmatkakustannusten vähennyskelpoi-
32085: suudesta verotuksessa.
32086:
32087:
32088: E d u s k u n n a 11 e.
32089: Nykyisen järjestelmän mukaan voidaan ve- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
32090: rotuksessa vähentää enintään 1400 markkaa kunnan hyvälks)llttävälksi ,toivomu'ksen,
32091: työmatkakustannuksia. Nykyään on kuitenkin
32092: kulkuneuvojen ja tieyhteyksien laatu sellainen, että hallitus mahdollisimman pian
32093: että työssä käydään melko pitkiäkin matkoja. ryhtyisi toimenpiteisiin työmatkakus-
32094: Pitkät työmatkat aiheuttavat paljon yli 1400 tannusten vähennysoikeuden saattami-
32095: mk kustannuksia ja lisäksi asianomaisille muu- seksi vastaamaan todellisia kustannuk-
32096: ta ajanhukkaa. Olisi kohtuullista, että todelli- sia.
32097: set matkakustannukset saa kaikki vähentää ve-
32098: rotuksessa.
32099: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
32100:
32101: Mauno Kurppa. Pentti Antila.
32102: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
32103: A. R. Sainio.
32104: 728
32105:
32106: IV,275.- Toiv.al. n:o 312.
32107:
32108:
32109:
32110:
32111: Kurppa ym.: Valtion teollisuuslaitosten ia virastoien haiasiioi-
32112: tuksen suunnittelemisesta ;a toteuttamisesta.
32113:
32114:
32115: E d u s k u n n a 11 e.
32116: Valtion teollisuuslaitosten ja virastojen ha- Mainituin perustein ehdotamme kunnioit-
32117: jasijoituksella pystyttäisiin nykyistä tehok- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32118: kaammin huolehtimaan kansalaistemme työn-
32119: saantimahdollisuuksista. Lisäksi tehokkaalla ja että hallitus ryhtyisi kiireesti ja te-
32120: tarkoituksenmukaisella nimenomaan teollisuus- hokkaasti suunnittelemaan ja toteutta-
32121: laitosten ja virastojen hajasijoituksena edesau- maan valtion teollisuuslaitosten ja vi-
32122: tetaan myös kuntien taloutta ja hajasijoitus on rastojen hajasi;oitusta.
32123: edullista myös ko. laitoksille itselleen ja sitä
32124: kautta koko valtion taloudelle.
32125: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
32126:
32127: Mauno Kurppa. Matti Asunmaa. Mikko Vainio.
32128: 729
32129:
32130: IV,276.- Toiv.al. n:o 31.3.
32131:
32132:
32133:
32134:
32135: Kurppa ym.: Toimenpiteistä maatilataloudessa sattuneen kaksin-
32136: kertaisen verotuksen korjaamiseksi.
32137:
32138:
32139: E d u s k u n n a 11 e.
32140: Voimassa olevaa maatalouden tuloverolakia Edellä esittämiimme tosiseikkoihin viitaten
32141: sovellettiin ensimmäisen kerran vuodelta 1968 ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
32142: toimeenpannussa verotuksessa. Laki tuli voi- syttäväksi toivomuksen,
32143: maan ilman siirtymäsäännöksiä, mistä oli seu-
32144: rauksena se, että monet maanviljelyksen ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32145: karjatalouden harjoittajat joutuivat maksamaan menpiteisiin maatilat{Jlouden verotuk-
32146: kahdenkertaisen veron jo edellisenä wonna sessa vuodelta 1968 sattuneen kahden-
32147: verotetuista karjanrehuista yms. koska näitä ei kertaisen verotuksen.· korjaamiseksi ja
32148: siirtymäsäännösten puuttuessa saanut vähen- uudestaan verottomiseksi niiden vero-
32149: tää woden 1968 tulosta. Tästä on ollut seu- velvollisten kohdalla, jatka katsovat
32150: rauksena, että monet maa- ja karjatalouden joutuneensa kahdenkert{Jisen verotuk-
32151: harjoittajat ovat joutuneet voittamattomien sen uhreiksi.
32152: taloudellisten vaikeuksien eteen.
32153: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1972.
32154:
32155: Mauno Kurppa. Mikko Vainio.
32156: A. R. Sainio. Rainer Lemström.
32157:
32158:
32159:
32160:
32161: 92 156/72
32162: 730
32163:
32164: IV,277.- Toiv.al. n:o 314.
32165:
32166:
32167:
32168:
32169: Kurppa ym.: Veronmaksajain oikeusturvan aikaansaamisesta.
32170:
32171:
32172: E d u s k u n n a 11 e.
32173:
32174: Veronmaksaja on tärkeimpiä yhteiskuntaa Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
32175: ylläpitäviä voimia, silti veronmaksaja on oi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32176: keusturvan suhteen paljon huonommassa ase- muksen,
32177: massa kuin verottaja. Ihmisen terveen oikeus-
32178: tajun mukaista ei ole, että vahvemmalla osa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32179: puolella on parempi oikeusturva kuin heikom- kunnollisen oikeusturvan luomiseksi ve-
32180: malla. ronmaksajalle.
32181: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
32182:
32183: Mauno Kurppa. Mikko Vainio. Rainer Lemström.
32184: 731
32185:
32186: IV,278.- Toiv.al. n:o .315.
32187:
32188:
32189:
32190:
32191: Kurppa ym.: V erotuksen yksinkertaistamisesta.
32192:
32193:
32194: E d u s k u n n a 11 e.
32195:
32196: Kaikista viime aikojen verouudistuksista ja Min1tui:l~a perusteiilila ehdotanl!ne kuooioit-
32197: -muutoksista huolimatta verotus on säilynyt taen eduskunnan hyväks}"ttävälksi toivomuksen,
32198: erittäin monimutkaisena. Varsinkin papereiden
32199: käsittelyyn tottumattomalle ns. tavalliselle kan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32200: salaiselle jää verotus, sen käsittely ja ymmär- verotuksen yksinkertaistamiseksi ja ve-
32201: täminen, ylivoimaiseksi. Verolomake, sen si- rolomakkeiden saattamiseksi helppota-
32202: sältö, täyttäminen ja kaikki merkinnät pitäisi juiseen ja selkeään muotoon.
32203: saada yksinkertaisemmiksi ja selvemmiksi.
32204: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1972.
32205:
32206: Mauno Kurppa. Pentti Antila.
32207: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
32208: A. R. Sainio.
32209: 732
32210:
32211: IV,279.- Toiv.al. n:o 316.
32212:
32213:
32214:
32215:
32216: Kurppa ym.: Öljytzvarastoinnin tehostamisesta ja hajasijoituk-
32217: sesta.
32218:
32219:
32220: E d u s k u n n a 11 e.
32221:
32222: Tekninen kehitys on maassamme johtanut
32223: yhä lisääntyvään öljyjen käyttöön. Luonnones- :että hallitus viipymättä ryhtyisi tarvit-
32224: teiden ym~ . kriisitilanteiden varalta riippuvai- taviin taloudellisiin ja teknisiin toimen-
32225: suutemme öljyn häiriintymät:tömästä saannista piteisiin öljyn varastoinnin tehostami-
32226: on jokapäiväisen elämämme herkempiä ja seksi suurvarastoissa sekä myös laitos-,
32227: välttämättömämpiä toiminnan ehtoja. talo- ja tilakohtaisin varastoin hajalle eri
32228: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- puolille maata.
32229: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32230: muksen,
32231: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
32232:
32233: Mauno Kurppa. T. 1. Vartia.
32234: Mikko Vainio. A. R. Sainio.
32235: Rainer Lemström.
32236: 733
32237:
32238: IV,280.- Toiv.al. n:o 317.
32239:
32240:
32241:
32242:
32243: Laatio ym.: Kaivostoiminnan vapauttamisesta valtionverotuksesta
32244: kehitysalueilla.
32245:
32246:
32247: Eduskunnalle.
32248:
32249: Kaivostoiminta on erittäin !hyvin kehitys- Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kun-
32250: alueille soveltuvaa teollista toimintaa. Kaivos- nioittaen eduskunnan hyväiksyttävä:ksi toivo-
32251: toiminnan kustannuksista muodostavat työpal- muksen,
32252: kat n. 50 %. Lisäiksi kaivostoiminnan perus-
32253: toolJisuusluonteesta johtuen sen kel'rannaisvai- että haWtus ryhtyisi kiireellisesti toi-
32254: kutus on erityisen suuri, j11 kaivoksen osuus menpiteisiin kaivostoiminnan vapaut-
32255: valmiin metallin hintaan on kohtalaisen vähäi- tamiseksi valtionverotuksesta kehitys-
32256: nen. Näin ollen olisi alhaisprosenttistenkin mal- alueilla viit,enä ensimmäisenä toiminta-
32257: mien käyttöönotto varsin tähdellistä. Monissa vuotena.
32258: maissa tätä on helpotettu verohelpotuksin.
32259: Helsingissä 15 päivänä heLmikuuta 1972.
32260:
32261: G. Laatio. Mikko Jokela.
32262: Eero Lattula. Jouni Mykkänen,
32263: Eeva Kauppi. J. Juhani Kortesalmi.
32264: Salme Katajavuori. Kullervo Rainio.
32265: M. Jaatinen. Pekka Jokinen.
32266: 734
32267:
32268: IV,281.- Toiv.al. n:o 318.
32269:
32270:
32271:
32272:
32273: Laatio ym.: Lääningeologin viran perustamisesta Oulun lääniin
32274: ja muihin kehitysaluelääneihin.
32275:
32276:
32277: Eduskunnalle.
32278:
32279: Oulun läänissä tomlll useampia :kaivoksia sena [äänissä aluetta \koskevan tutkimuksen ja
32280: kuin missään muussa maamme läänissä. On sitä palvelevien töiden osalta.
32281: myös perusteltua uskoa, että kaivostoimintaa Lääningeologi poistaisi niitä malminellsinltään
32282: voidaan vielä huomattavasti lisätä geologista liittyviä puutteita, joita on olemassa paikallisen
32283: tutlkimusta edistämällä ja malminetsintää tehos- valistustoiminnan, työllisyysvaroin tehtävän tut-
32284: tamaLla sekä perustutkimuksen että sovelletun kimuksen ja io suoritettujen tutkimusten tulos-
32285: tutkimuksen osa1.ta. ten keskitetyn tallentamisen osalta eikä virka-
32286: Geologista tutkimusta •tehdään läänissä val- asemaltaan itsenäisenä muodostaisi kaiksinker-
32287: tion ~aitosten tai yhtiöiden sekä yksityisten taisorganisaatiota malminetsinnän pfulin.
32288: tofunesta. Tämä tutkimustyö vaatisi pitkälle Edellä selostetun johdosta ehdotamme \kun-
32289: kehitettyä yhteistyötä. Varsinaisen eri organisa- nioittaen eduskunnan hyväks)'lttäväksi toivo-
32290: tioiden välisen yhteistyön lisäksi olisi tarpeel- muksen,
32291: lista, että läänissä olisi paikallinen v1ranomai-
32292: nen, lääningeologi, jdlle kuuluisi yleinen mal- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
32293: minetsintävalistus, aloitteiden tekeminen geolo- menpiteisiin lääningeologin viran perus-
32294: gisista tutkimuskohteista, työllisyysvaroin ta- tamiseksi Oulun lääniin ja samalla mah-
32295: pahtuvan malminetsintään liittyvän tutlkimuk- dollisesti muihin kehitysaluelääneihin,
32296: sen ohjaaminen, osallistuminen seutusuunnitte- joissa kaivannaisteollisuudella on ole-
32297: luun maaperää ja sen käyttöä koskevien kysy- massa laajenemismahdollisuuksia.
32298: mysten osalta, toiminta artkistoivana viranomai-
32299: Helsingissä 15 päivänä ;helmikuuta 1972.
32300:
32301: G. Laatio. V. 0. Mäkinen.
32302: Eero Lattula. Pekka Vilmi.
32303: Eeva Kauppi. Harri Holkeri.
32304: Sirkka Lankinen. Jouni Mykkänen.
32305: Helvi Niskanen. J. Juhani Kortesalmi.
32306: Salme Katajavuori. Seppo Westerlund.
32307: M. Jaatinen. Kullervo Rainio.
32308: Mauri Miettinen.
32309: 735
32310:
32311: IV,282.- Toiv.al. n:o 319.
32312:
32313:
32314:
32315:
32316: Laatio ym.: Malminetsinnästä jaettavien palkkioiden saattami-
32317: sesta verovapaiksi.
32318:
32319:
32320: E d u s :k: u n n a 11 e.
32321:
32322: Kaivosteollisuuden osuus erityisesti syrjäseu- Kun koko maassa jaetaan vuosittain alle
32323: tujen taloudellisen elämän kohottajana on var- 100 000 mk malminetsinnän tunnustuspalkin-
32324: sin merkittävä. Suuri osa maamme ikaivdksista toina, ei niiden verottomuus vaiikuta paljoa val-
32325: on [öytynyt kansanmiesten lähettämien J.ohka- tion eilkä kuntien verotuloihin, mutta olisi
32326: reitten antamien viitteiden perusteella. omiaan tehostamaan tärkeää malminetsintätoi-
32327: Malminetsintää harjoittavat yritykset, monet mintaa.
32328: kunnat jopa valtiot!kin jakavat vuosittain tun- Edellä selostetun perusteella ehdotamme
32329: nustuspalkintoja mahnilohlkareitten löytä:jille. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
32330: Tämä tunnustuspalikinto on veronalais·ta tuloa. vomuiksen,
32331: Sen ,s1jaan lähetetyn näytteen perusteella aiheu-
32332: tuvan tutldmustyön suorittajal!le mahdollisesti että hallttus ryhtyisi kiireellisesti toi-
32333: myönnettävä, suuruudeltaan moninkertaLuen menpiteisiin malminetsmnästä jaettavien
32334: apuraha, on verovapaa. palkkioiden saattamiseksi verovapaiksi.
32335: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
32336:
32337: G. Laatio. V. 0. Mäkinen.
32338: J. Juhani Kortesalmi. Kauko Tamminen.
32339: Kullervo Rainio. Salme Katajavuori.
32340: Mauri Miettinen. Sirkka Lankinen.
32341: Pekka Jokinen. Jouni Mykkänen.
32342: Eero Lattula. Erkki Haukipuro.
32343: Eeva Kauppi. Harri Holkeri.
32344: Sami Suominen. Pekka Vilmi.
32345: Helvi Niskanen.
32346: 736
32347:
32348: IV,28.3.- Toiv.al. n:o .320.
32349:
32350:
32351:
32352:
32353: Laine ym.: Alkoholijuomiin käytettyjen edustuskulujen vähen-
32354: nyskelpoisuuden poistamisesta tulo- ja omaisuusverotuksessa.
32355:
32356:
32357: E d u s k u n n a 11 e.
32358:
32359: Hyvin huomattava osa korkeatasoisten annis- ikohtaisesti maksa, helposti muodostuu liialli-
32360: keluravintoloitten asiakkaista ei ole niissä seksi. Tiettävästi on olemassa esimerkkejä
32361: omalla kustannuksellaan, vaan ns. edustusteh- siitä, että yritykset ovat johtajiensa tästä syystä
32362: .tävissä. Nykyaikaiseen su!bdetoimintaan v•arsin- aiheutuneen alkoholisoitumisen johdosta joutu-
32363: kin liike-elämän pHrissä kuuluu edustusaterioi- neen vaikeuksiin.
32364: den rtavjoaminen asiakkaille mahdollisimman Alkoholijuomiin käytettyjen edustuskulu-
32365: loisteliaassa ilmapiirissä. Kustannukset tulevat jen vähennysoikeutta verotuksessa ei voida
32366: viime kädessä kuluttajien kannettavaksi, mutta pitää alkohoHpolHttisesti tarkoituksenmukaise-
32367: myös valtio osallistuu niihin sen kautta, että na. Vaikka verohallitus onkin antanut ohjeita
32368: nämä kulut rtai ainakin osa niistä katsotaan sel- edustuskulujen verovähennysoikeuden rajoitta-
32369: laisiksi .tulon hankkimisesta ja säi:lyttämisestä misesta, ei sillä vielä ole poistettu edellä
32370: johtuvista kustannuksiksi, jotka tulo- ja omai- mainittuja epäkohtia.
32371: suusverolain (888/4.3) 25 §:n mukaan on lupa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
32372: vähentää .tu!loa arvioitaessa. kunnan hyväksyttäväksL toivomuksen,
32373: Vaitio tosiasiassa tukee edustusa>terioiden
32374: tarjoajille myönnetyn verovapauden turvin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32375: huomattavilla summilla ravintolaliikettä, eri- menpiteisiin alkoholijuomUn käytetty-
32376: toten loistoravintoloita. Menettely suo paitsi jen edustuskulujen vähennyskelpoisuu-
32377: asialkkaill.e myös yritysten johdolle ·tilaisuuden den kokonaan poistamiseksi tulo- ja
32378: henkilökohtaiseen alkoholijuomien käyttöön, omaisuusverotuksessa.
32379: mikä siitä syystä, että ikU'kaan ei niltä henUö-
32380: Helsingissä .3 päivänä helmikuuta 1972.
32381:
32382: En~io Laine. Anna-Liisa Jokinen.
32383: Matti Järvenpää. Eeva Kauppi.
32384: U. H. Voutiainen. Irma Toivanen.
32385: Katri-Helena Eskelinen.
32386: 737
32387:
32388: IV,284.- Toiv.al. n:o 321.
32389:
32390:
32391:
32392:
32393: Laine ym.: Asuntohallituksen rahoittamien asunto-osakkeiden
32394: saantiin oikeuttavien tulorajojen alentamisesta.
32395:
32396:
32397: E d u s k u n n a 11 e.
32398:
32399: Harjoitetun asuntopolitiikan epäsosiaalisen maarruset ansiot ovat pienemmät kuin arava-
32400: luonteen osoituksena on se, että yhä suurempi yksiön tulotajoiksi asetettu 1 400-1 900 mark-
32401: osa yhteiskunnan rahoituksella valmistuvasta kaa. Ellei ryhdytä toimenpiteisiin tulorajojen
32402: asuntotuotannosta on palvelemassa lähinnä va- jatkuvan nostamisen estämiseksi asuntohallituk-
32403: rakkaimpien väestöryhmien etuja. Asuntohalli- sen lainoittamat osakeasunnot menevät valta-
32404: tuksen hyväksymät tulorajat, joilla säädellään osaltaan sellaisille asunnonostajille, joiden tulot
32405: aravaosakkeiden ostoon oikeutettujen piiriä, riittäisivät ns. kovan rahan asuntojen ostoon.
32406: ovat kohtuuttoman korkeat. Esim. kaksiota voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
32407: vat anoa 2 100-2 800 markan kuukausitulon kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32408: saajat ja kolmen huoneen huoneistoa 2 500-
32409: 3 200 markan kuukausiansion saajat. Palkan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32410: saajien keskitulot jäävät huomattavasti alle asuntohallituksen rahoittamien osake-
32411: asuntohallituksen vahvistamien tulorajojen. Val- asuntojen saantiin oikeuttavien tulorajo-
32412: taosa tuionsaajista saa tuloja ail:le 1 000 ma11k- jen alentomiseksi lähemmäksi pieni- ja
32413: kaa kuukaudessa ja tavallisen perheen keski- keskituloisten ansioita.
32414: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
32415:
32416: Ensio Laine. Toivo Åsvik.
32417: Heimo Rekonen. P. Liedes.
32418:
32419:
32420:
32421:
32422: 93 1'56/72
32423: 738
32424:
32425: IV,285.- Toiv.al. n:o .322.
32426:
32427:
32428:
32429:
32430: Laine ym.: Koulunkäynnistä ;a opiskelusta aiheutuvien matka-
32431: kustannusten ·saattamisesta vähennyskelpoisiksi verotuksessa.
32432:
32433:
32434: E d u s k u n n a 11 e.
32435:
32436: Koulunkäynnin ja opiskelun aiheuttamat kul- matkakulut on hyväksytty määrättyyn rajaan
32437: jetus- ja matkakustannukset · ovat muodosta- saakka vähennyskelpoisiksi verotuksessa. Näin
32438: massa yhä tuntuvamman menoerän, jonka ai- olisi meneteltävä myös koulumatkoista aiheutu-
32439: heuttama taloudellinen rasitus tuntuu erityisesti vien kustannusten osalta.
32440: vähävaraisten keskuudessa. Liikennemaksujen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
32441: kohoaminen on edelleen pahentanut tilannetta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32442: Ottaen huomioon vielä muut koulutuskustan-
32443: nukset, jotka aiheutuvat lukukausimaksujen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32444: suorittamisesta, oppikirjojen ostamisesta, ruo- koulunkäynnin ja opiskelun aiheutta-
32445: kailumenoista jne. on koulutuksen ja opintojen mien matkakustannusten saattamiseksi
32446: rahoittaminen todella vaikea. Työntekijäin työ- vähennyskelpoisiksi verotuksessa.
32447: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
32448:
32449: Ensio Laine. Heimo Rekonen.
32450: Taisto Sinisalo. Matti Järvenpää.
32451: Helvi Niskanen.
32452: 739
32453:
32454: IV,286.- Toiv.al. n:o 323.
32455:
32456:
32457:
32458:
32459: Laine ym.: Maakaasuverkoston rakentamisesta Lounais-Suomeen ..
32460:
32461:
32462: Ed u s kun n a 11 e.
32463:
32464: Maakaasun t01m1ttamista maahamme koske- tarvitsema n. 8 miljardin kuutiometrin vuotui-
32465: vien sopimusten ja suunnitelmien mukaan nen maakaasuerä siirrettäisiin Ruotsiin Suomen
32466: Iounais-Suomi jää maakaasuverkoston ulkopuo- kautta. Taloudellisesti edullisemmin se 'voisi
32467: lelle. Asiaa koskevat tutkimukset viittaavat tapahtua jatkamalla Leningradista alkavaa put-
32468: selvästi siihen, että myös maan lounaisosa olisi kiverkkoa Ahvenanmeren yli Ruotsiin. Näin
32469: otettava huomioon maakaasuverkostoa suunni- ollen olisi harkittava verkoston rakennussuun-
32470: teltaessa. Lounais-Suomen Seutukaavaliiton tut- nitelmien viteillepanoa.
32471: kimuksen mukaan maakaasua tarvitaan mm. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
32472: lounaismnni!ko11a. M~käli vielä Ruotsi liittyy kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32473: Leningradista vedettävään maakaasuputkeen, on
32474: sen rakentaminen Turun ja mm. Iounais-Suo- että hallitus ryhtyisi valmisteleviin
32475: men tarpeita ajatellen mitä luonnollisin. toimenpiteisiin maakaasuverkoston ra-
32476: Eräiden ennakkoarvioiden mukaan Ruotsin kentamiseksi Lounais-Suomeen.
32477: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
32478:
32479: Ensio Laine. Anna-Liisa Jokinen.
32480: 740
32481:
32482: IV,287.-Toiv.al. n:o 324.
32483:
32484:
32485:
32486:
32487: Laine ym.: Valtion konepajojen oikeuttamisesta suorittamaan ul-
32488: kopuolisia töitä.
32489:
32490:
32491: E d u s k u n n a 11 e.
32492:
32493: Valtionrau'tateiden konepajojen tomunnassa häisten Valmetin ym. uiJ!kopuolisten töiden saa-
32494: ke5k~tytään lähinnä VR:n korjausohjelmaan mislta, joita nykyisin ikonepajoilla .tehdään. Ko-
32495: kuuluvien 'töiden suor~ttamiseen. Sen sijaan ei nepajojen toimintaa säänteleviä asetuksia olisi
32496: suuntauduta ua:kopudlisten töiden suorittami- niin muutettava, et'tä !konepajat saisivat luvan
32497: seen. Ottaen huomioon VR:n konepajojen ko- suorittaa ulkopuolisia 'töitä edel[ytystensä mu-
32498: neistuksen asteen, henkilöikunnan työkokemuk- kaan eli normaalia 'tatjousmenette'lyä töiden
32499: sen ja ajottain esiintyvä!t tyo~listämisvaikeudet, han!kinnassa harjoittaen.
32500: olisi ikonepajdjen työsuunnitelmien 1aadinnas·sa Edellä esitetyn perusteellla ehdotamme edus-
32501: otettava huomioon myös ulkopuolisten töiden kunnan hyvälksyttävälksi toivomuksen,
32502: suor1ttatnismahdollisuus.
32503: Vielä voimassaolevan vanhan asetuksen mu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32504: kaan konepajojen on hankittava rautatiehalli- VR:n konepajojen toimintaa koskevien
32505: tuksen erikoislupa tö1den vastaano'ttamiseksi asetusten muuttamiseksi niin, että kone-
32506: VR:n ullkopuolelta. TäJllaista määräystä voidaan pajat voisivat normaaliin tarjousmenet-
32507: pitää kohtuuttdman rkan!keana ja rajo~ttavana. telyyn perustuen suorittaa n.s. ulkopuo-
32508: Sen ahdas tulkinta voi vaikeu'ttaa niidenkin ·vä- lisia töitä.
32509: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
32510:
32511: Ensio Laine. Heimo Rekonen.
32512: 741
32513:
32514: IV,288.- Toiv.al. n:o 325.
32515:
32516:
32517:
32518:
32519: Laitinen ym.: Asuntotuotannon rahoittamisesta bo/ding-yhtiöiden
32520: avulla.
32521:
32522:
32523: E d u s k u n n a 1[ e.
32524:
32525: Maamltne asunto'tuotanto, kuten muutkin asu:vat pääsisivät mukaan asuntotuotatinon ra-
32526: tuotannon alat, !kärsii jatkuvaa pääomien puu- hoilttamiseen !kokonaan uudeilla tavatla.
32527: tetta, jdka estää asu'ntokannan lisäämiseen täh- Järjes'tellmän etuna oiisi, että entistä tehok-
32528: täävien abjelimien toteuttamisen täydessä laa- kaammalla alueralken'tamisella pystyttäisiin tuot-
32529: juudessa. Yileises'ti hyvälksyitään periaate, että tamaan hinnaltaan eduHisia asuntoja. Sijoitt·a-
32530: asuntotuotantoa on entistä enemmän pyrittävä jiLle dlisi mahdollista taata pääomissa jatkuva ja
32531: tukemaan ju]kisel[a rahoitulksella. Toisaalta ei valk:aa tuot'to. Vuokramiehen asema muodostuisi
32532: voida sivuuttaa tosisei.rr&:aa, että asuntojen ra- varmemmalksi kuin tähän aS'ti. Myöslkin vaLtio ja
32533: ken'tamisessa joudutaan vielä kauan turvau'tu- kunnat Vl()isivat !tulla mukaan hdlding-yhtiöihin,
32534: maan sijoitu!ksina saatuun yiksityiseen rahoituk- joten julkisin varoin .tapahtuvassa asuntotuotan-
32535: seen. nossa päästäisiin nykyistä vaih!televampiin muo-
32536: Asunltotuotan!toon suunitautuvaLla ytksityisellä toihin.
32537: sijoitustoiminnailila on oUut eräi'tä haitaillisia Suunnitelman keMbtäminen vaatii luonnolli-
32538: seurauksia sen vuolksi, et'tä sijoititaja ·tulee vuok- sesti ltu'tikimuiksia monista !käytännön seikoiSita
32539: ranantajan asemaan. Koska kysyntä ja 'ki'lpailu ja siitä, missä 'laajuudessa . holding-yhtiöiden
32540: asunnoista on suurempi !kuin 't!ll11jonta, seurau'k- kautta itapahtuva rahoitus olisi mahdollista. Li-
32541: sena on <Yl!lut vudk!rien nousu, joka välittömästi säksi eräät lainsäädännölHset uudistukset ov<at
32542: heijastuu elinlkustannuksiin ja hintoihin. välttämä'tlt&niä. Nyikyinen verolainsäädäntö joh-
32543: Asunto'tuotantoon tapahit:uvalle sijoitustoi- taa ka,ksinlkertaiseen verotukseen yhteisöjen
32544: minnaLle olisilkin kehite!ttävä sel!laisia muotoja, lrohdailla, mistä on ollut :runsaasti haittaa osake-
32545: e'ttä huomioon voitaiiSiin itoisaalta ottaa sijoh'ta- säästäimisen edistämisellle. Verolalkien korjaami-
32546: jan asema, kos:ka hänen on ·saatava pääomildeen sen oheilla olisi ltatikoituksenmukaist'a laa:tia eri-
32547: riittävä 'tuotto, ja toisaa:l!ta vudkramiehen aseiiila, tyinen laiki asuntotuotannon rahoituksesta hold-
32548: koska häneHe on ,tär:keää vlaikaa :vuolkrataso ja ing-yh!tiöiden avuala.
32549: tietty turvaliisuus. Eräs mahddllisuus olisi ke- Edelllä olevan perus,teel:la ehdotamme kun-
32550: h1ttää lainsäädäntöä niin, e'ttä vo~taisiin muo- nioittavasti eduSikunna.n hy:väksyttäväksi ltoivo-
32551: dostaa holding-yhtiöitä, jO'tik:a sijoitta~ivat va- muk>sen,
32552: rojaan asuntotuotantoon. Näi'n 'tarjoutuisi keino
32553: rahoit'taa suuriakin proje'ktejla ja edistää aluera- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32554: kentamista. Ho1ding-yhtiö myisi rosaiklkeitaan si- sen seikan selvittämiseksi, miten asunto-
32555: joi'ttajille ja hanklkisi mahdollisesti muutakin tuotantoa voitaisiin rahoittaa erityisten
32556: rahohuS'ta. Jä:njestelmää voitaisiin kehittää li- bo/ding-yhtiöiden avulla, sekä tarvitta-
32557: säklsi siten, eVtä sijoittajaLla dlisi oikeus saada vien lainsäädännöllisten uudistusten laa-
32558: holding-yhtiön omistamisita asunto-osakeyh- timiseksi.
32559: tiöistä :vuolkra-asunlto, jolloin myÖSikin vuolkraHa
32560: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
32561:
32562: Aili Laitinen. Irma Toivanen.
32563: 742
32564:
32565: IV,289.- Toiv.al. n:o 326.
32566:
32567:
32568:
32569:
32570: Laitinen ym.: Betoniteknillisen laboratorion perustamisesta Keski-
32571: ja Itä-Suomen tarpeit(J varten.
32572:
32573:
32574: E d u s !k u n n a 11 e.
32575:
32576: TälJä hetkel[ä joudutaan kai!kki esim. raken- joko toiminnassa olevan <teknil:lisen opiston tai
32577: nuksilla otebtavat betoninäyueet [ähettämään perustettavan tk:orlkeakoulun yihteytteen olisi mie-
32578: tu:rlkittavaksi joko Otaniemen taikika Ou1lun be- lestämme toimenpide, joka poistaisi edellä esit-
32579: toniteknilliseen 1aboratorioon. ·tämämme hait·tatekijät ja nopeuttaisi suuresti
32580: Näissä laboratorioissa suori<tetaan kaiMd lain- näiHä a[ueilla otettavien !koetu!J.os,ten saantia.
32581: mu!kaiset iteräsbetonin lujuuskOkeet ja muutkin Näytteiden pikainen tutkiminen on useassa .ta-
32582: ralkennusalatla <tarvittavat koikeet. Kun em. labo- pauksessa välttämättömyys.
32583: ratoriot sijaitsevat kaukana Keski- ja Itä-Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme !kun-
32584: men alueelta tulee siellä oilevi:lta, suuriakin ra- nio1ttavasti eduskunnan hyväksyttäNä!ksi toivo-
32585: kennuskohteita suoritravilta pailkka;kunnilta pit- muksen,
32586: kät matkat niin Otaniemeen !ku1n Ouluun!kin. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32587: Tämä aiheuttaa paitsi kuljetuskustannuksia betoniteknillijen laboratorion perusta-
32588: myöslkin viivytylksiä koetulolksien saannissa. miseksi palvelemaan nimenomaan Keski-
32589: Betoniteknillisen laboratorion perustaminen ja Itä-Suomen rakennusalan tarpeita.
32590: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
32591:
32592: Aili Laitinen. lrnia Toivanen.
32593: 743
32594:
32595: IV,290.- Toiv .al. n:o 327.
32596:
32597:
32598:
32599:
32600: Lattula ym.: . Kehityslueluottolain muuttamisesta toimialajakoa
32601: koskevien rajoitusten poistamiseksi.
32602:
32603:
32604: Ed u s k u n n a 11 e.
32605:
32606: Kehitysaluelai·nsääd.ännössä viime vuosina ta- rahasto Oy:n piiriin johtuen Kehi·tysalueraha.sto
32607: pahtuneesta myönteisestä ikehitylksestä huoli- Oy:sltä annetun ~ain 2 §:stä, joka rajaa rahas-
32608: matta on siinä yhä olemassa puu'tteita, jotka ton .toimiil!Ilan kehitysalueluot.tolaissa maini-
32609: vaativat pilkaisra Mrjaamista, sililä ne haittaa- tuiHe 'toimialoille.
32610: vat monipuollisen ja tasapainoisen .elinkeinoelä- Kaupan ja muiden palveluelinikeinojen saami-
32611: män edistymistä maamme lkehitysa!lueilla, mikä nen näiden ra:hoitustu'kimuotojen piiriin on
32612: puollestaan heikentää näiHä alueilla asuvien ih- erittäin täirlkeää ikehitysa!lueiden !kannalta. Sitä
32613: misten elinehtoja. osoittaa jo se, että yksinomaan ltavarak~upan
32614: V a:kavan hahan muodostava't kehitysaluduot- tyollistämä ·ihmismäarä ikehitysa!lueilla on yli
32615: tolain (881/69) 1 §:ään sisältyvät määräyk- 60 % näi<len alueiden 'teollisuuden ja käsityön
32616: set niistä 1toimia!loista, joilla toimivien yritysten työ11listämästä i'hmilsmäärästä.
32617: on mah&olllista saada !kyseisen lain mukaista ra- Edellä mainittuun vii'taiten ehOOtamme kun-
32618: hoitustukea. Toimialamääräyikset sulkevat pois nioittavasti eduskunnan ihyväiksyttävåi'ksi toivo-
32619: lukuisat !kaupan ja muiden palvelualojen yri- muksen,
32620: tykset, joiden tanve saada rahoitustukea on kui-
32621: tenkin aivan yhtä ilmeinen !kuin 'kehitysalue- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32622: luottolaissa mainituiUa toimialoitlla toimiviHa menpiteisiin kehitysalueluottolain 1 §:n
32623: yrhyksilllä. Kaupan j•a muiden p~veluelinkeino muuttamiseksi siten} että toimialoia
32624: jen Y"rityikset eivätt myösikään kuulu Kehity.salue- koskevat rajoitukset poistetaan.
32625: Helsingissä 16 päivänä hellmi'kuu'ta 1972.
32626:
32627: Eero Lattula. Mikko Asunta.
32628: M. Jaatinen. G. Laatio.
32629: 744
32630:
32631: IV,291.- Toiv.al. n:o 328.
32632:
32633:
32634:
32635:
32636: Lattula ym.: Määrärahasta valtion asuntotuotantotakuulainoja
32637: varten.
32638:
32639:
32640: E d u s k u n n a 11 e.
32641:
32642: Asuntojen puute on erittäin huomattava mk ja korkosubventio niin suuri, että Iainao-
32643: koko maassa ja mm. nuoret parit joutuvat saajan osuudeksi jäisi 3 % pankkilainan ko-
32644: aloittamaan yhteiselämänsä monissa tapauksissa rosta.
32645: nykyiselle ajalle sopimattomissa olosuhteissa. Lainan takaisinmaksu alkaisi kuudentena
32646: Pyrkimys omaan asuntoon on lähes jokaisella vuotena ja jatkuisi 10 vuotta. Tällä toimen-
32647: yrittävällä suomalaisella, mutta lainansaanti- piteellä olisi huomattava työllistävä merkitys.
32648: mahdollisuudet ja korkea korko ovat esteenä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
32649: toteutukselle. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32650: Tämä este poistuisi, jos jokaisella Suomen muksen,
32651: kansalaisella olisi mahdollisuus saada kertaetuna
32652: valtion takuu ja korkosubventio oman asunnon että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
32653: hankkimista varten. Takuu olisi 60 % asunnon ja menoarvioesitykseen määrärahan val-
32654: kustannusarviosta, kuitenkin enintään 60 000 tion asuntotakuulainoja varten.
32655: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
32656:
32657: Eero Lattula. G. Laatio. Mikko Asunta.
32658: 745
32659:
32660: IV,292.- Toiv.al. n:o 329.
32661:
32662:
32663:
32664:
32665: Lattula ym.: Päätoimenaan opiskelevien ansiotuloien verovapau-
32666: desta.
32667:
32668:
32669: Ed u s k u n 10. a 11 e.
32670:
32671: Vuoden 1968 lopulla korkeakouluopiskeli- Tällainen menettely olisi omiaan huomatta-
32672: joille myönnetty opiskelulainojen korkotuki on vasti helpottamaan opiskelijain rahoitusmah-
32673: tähänastisista tukimuodoista kaikkein tehok- dollisuutta ja tasoittaisi hieman korkotukilain
32674: kain antaen mahdollisuuden pienikorkoiseen säätämisen jälkeen syntynyttä epäsuhdetta kor-
32675: lainoitukseen koko opiskeluajaksi. keakouluopiskelun ja ammattiopiskelun tukemi-
32676: Tämän tuen ulkopuolelle jäi ikärakenteelta, sen välillä.
32677: opiskeluajalta ja opiskelukustannuksilta kor- On tietysti niin, että tuki ulotetaan , ennem-
32678: keakouluopiskelijoihin rinnastettava varsin min tai myöhemmin koskemaan myös ammatti-
32679: laaja eräiden ammattioppilaitosten opiskelijain opiskelua, mutta tässä esitetty helpotus ehtisi
32680: joukko. Monet näistä opiskelijoista joutuvat vaikuttamaan niin haluttaessa jo vuodelta 1971
32681: rahoittamaan itse joko korkeakorkoisin lainoin toimitettavassa verotuksessa.
32682: tai työansioin opiskelunsa. Johonkin opiske- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
32683: luun - kuten teknillisissä oppilaitoksissa - oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
32684: työharjoittelu kuuluu pakollisena. Opiskelu sen,
32685: silloin kun sen joutuu itse ansioillaan rahoitta- että hallitus kiireisesti ryhtyisi toi-
32686: maan on kokonaisuus, eräänlainen yritys, jonka miin verolainsäädännön muuttamiseksi
32687: menopuolen muodostaa opiskeluajan menot ja siten, että päätoimiseksi katsottav:ma
32688: tulopuolen loma- tai vapaa-aikoina saadut opiskeluaikana verovelvollisen saama
32689: ansiot. Tällöin tulisi voida vähentää myös ve- työansio olisi verovapaata niiltä osin
32690: rotuksessa opiskeluajan kustannukset ansio- kuin sen ei katsota ylittävän verovuo-
32691: tuloista, jotka säännönmukaisesti eivät riitä- den aikana opiskeluun käytetyn a;an
32692: kään menoille. elin- ia opintokustannuksia.
32693: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
32694:
32695: E!!ro Lattula. Mikko Asunta.
32696: Pekka Jokinen. G. Laatia.
32697:
32698:
32699:
32700:
32701: 94 156/72
32702: 746
32703:
32704: IV,293.- Toiv.al. n:o 330.
32705:
32706:
32707:
32708:
32709: Lehmonen ym.: Pienten työ- ja perhe-eläkkeiden verovapauslain
32710: aikaansaamisesta.
32711:
32712:
32713: Eduskunnalle.
32714:
32715: Sosiaaliturvalakien tultua voimaan niiden henkilöiden kesken siten, että perhe-eläkettä
32716: pääsääntönä nykyisessä muodossaan on, että saavilla on vielä· lisäksi 25 344 tämän lain mu-
32717: ihminen työikäisenä ikautenaan hankkii itsel- kaista edunsaajaa lisäksi. Pienenä pidettävä
32718: leen ja. huollettavilleen sosiaaliturvan ~Vanhuu elälke tulee näin ollen suhteelli.sen suuren väes-
32719: den, sairauden, työkyvyttömyyden ja leskeyden tön kesken, joilta perityt eläkeverot eivät muo-
32720: varalle. Osan sosiaaliturvan jälljestämisdksi tar- dostu mitenkään ratikaisevaksi tuloksi esim. val-
32721: vittavista varoista suorittaa työntek1jä itse tiontaloudelle tai vaikeuksiS'Sa olevi1le ku:nrulle,
32722: veronpidäty:ksen yhteydessä, ja osa eläketurva- mutta aiheuttaa nimenomaan siksi suurta när-
32723: ra·hastois·ta muodostuu 'työnanh11jain .suoritta- kästystä entä se pedtään sosiaarliturvaiksi tM"-
32724: mis.ta sosiaaliturvamaksuista. Mdlemmissa ta- koitetuista sosiaalisaannoista aikana, jolloin
32725: paulksissa rahas•tot koostuvat otodellisuudessa ;ai- ihminen jo muutoin .on vapautunut veronmak-
32726: noastaan työntekijäin työn tuot•tavuuden jaotku- suvelvollisuuksista ellei häne'l'lä ole muita huo-
32727: vaa:n kasvuun, siilllä todeLlisuudessa työntekijäin mattavia tuloja 1tai omaisuutta.
32728: suorittamat sosiaaliturvamaksut on tarkoin Jas- Sai.rauden, vanhuuden, tyOkyvyttömyyden ia
32729: kelmasuor~tuksin vähennety:t 'työntekijäin pal- leskeydenkin perusteeHa edunsaajat voivat saada
32730: koista suhteessa työn tuottavuuteen. Kehityksen maiksamansa verot pois jiilkeenpäin, mutta vain
32731: tässä vaiheessa ei maassamme ole kuitenkaan jos osaavat tätä tarkohtavan verohuojennusano-
32732: dlluot vie1ä mahdollisuutta toteuttaa s~tä kaik- muksen tulo- ja menoilmoitukseensa liittää.
32733: kein huitnaaneinta ja sosiaalisesti tutwa.Hisinta Viran puolesta näitä pieniä eläkkeitä ei vapau-
32734: järjesteLmää, että yhteiskunta kokonaisuudes- teta verosta, koska 1aki on ne ·verollisiksi
32735: saan huo•leihtisi lkoosalaisten oikeuden:muk-.tisesta tuloirksi asettanut.
32736: ja taloudeHisesti toimeentu1on tl}r·vaavasta so- Kun on kysymys nimenomaan näistä pienistä
32737: siaaliturvajärjestelmästä, siksi on osaparannuksin eläkkeistä tai siitä hiuikan suuremmista sosiaali-
32738: jatkuv~sti täydennettävä jo voimassa olevia la- saannoista ei sitä voi puolustella mitenkään
32739: keja sosiaaHsemm~ksi ja oikeudenmukaisem- valtiotaloudellisena tai kuntakohtaisena etuna,
32740: miksi. vaan ehdottomasti se on sosiaalipoliittinen
32741: Eräs erittäin suurta katkeruutta aiheuttava virhe, joka on viivytylksittä korJ·aot.ta·va.
32742: epäkohta työ- ja perhe-eläkkeiden kohdalla on Edellisen perusteella ehdotamme eduskunnan
32743: niiden veron alaisuus. Keskimääräinen eläke hyväksy>ttäväksi toivomuksen,
32744: täMä hetkellä työ- ja perhe-eläkettä saavien koh-
32745: dalla on 181 markkaa kk. jakautuen se 108 355 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
32746: työkyv)11ttömyyden tai vanhuuden johdosta työ- menpiteisiin pienten työ- ja perhe-eläk-
32747: eläkettä saavan, 14 955 perhe-eläkettä saavan keiden verovapauslain aikaansaamiseksi.
32748: Helsingissä 4 päivänä helmilkuuta 1972.
32749:
32750: Siiri Lehmonen. Kuuno Honkonen.
32751: Kalevi Kivistö. V. J. Rytkönen.
32752: Toivo Åsvik. Anna-Liisa Hyvönen.
32753: Heikki Mustonen.
32754: 747
32755:
32756: IV,294.- Toiv.al. n:o 331.
32757:
32758:
32759:
32760:
32761: Lemström ym.: Metsätyömiesten moottorisahojen liikevaihtovero-
32762: vapaudesta.
32763:
32764:
32765: E d u s k u n n a 11 e.
32766:
32767: Metsätyömiestemme piirissä on syntynyt nin osalta. Tällöin on turvattava tämän raaka-
32768: suurta ansion alenemista heidän työvälineidensä aineen saanti teollisuudelle kaikissa olosuhtei~sa
32769: hintojen nousun kautta. Erikoisen ja vaikutta- varmasti. Siksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin
32770: van kustannusnousutekijän muodostaa moot- metsätyömiesten työvälineiden, ennenkaikkea
32771: torisaha poltto- ja voiteluaineineen. Itse työ- moottorisahan ja käyttökustannusten alentami-
32772: kalun hinta on noussut, kun taas vastaavasti seen huomattavassa määrin.
32773: käyttöikä on vähentynyt. Samoin poltto- ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
32774: voiteluaineiden hinnat ovat olleet jatkuvassa tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
32775: nousussa. Nämä kaksi tekijää ovat olleet teki- sen,
32776: jöitä jotka osaltaan saavat aikaan sen, että
32777: metsätyöntekijät vähenevät. Tähän kysymyk- että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
32778: seen tulee kiinnittää huomiota, koska kuiten- liikevaihtoverolain muuttamiseksi niin,
32779: kin on tosiasia se, että maassamme ei voida että metsätyömiesten moottorisahasta,
32780: suurkoneilla tehdä metsänkorjuutyöstä kuin sen varaosista ja poltto- ja voitelu-
32781: pieni murto-osa. Kuitenkin metsävaramme ovat aineista poistetaan liikevaihtovero.
32782: pääraaka-ainelähteemme ulkomaankaupankäyn-
32783: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
32784:
32785: Rainer Lemström. Mikko Vainio.
32786: Aune Mänttäri. Pekka Vennamo.
32787: Pentti Antila. A. R. Sainio.
32788: 748
32789:
32790: IV,295.- Toiv.al. n:o 332.
32791:
32792:
32793:
32794:
32795: Lemström ym.: Pienkauppojen verohelpotuksien aikaansaami-
32796: sesta vähittäiskaupan palvelupisteiden säilyttämiseksi.
32797:
32798:
32799: E d u s k u n n a 11 e.
32800:
32801: Viime vuosina maassamme on lopettanut toi- aikana, jollotn jo muutoinkin on työttömyyttä
32802: mintansa tuhansia pienvähittäiskauppoja vallan- myös palveluammattien aloilla. Yhtenä pää-
32803: kin maaseudulla, mutta myös erityisesti suu- syynä tapahtuvaan kauppakuolemaan on vähit-
32804: rempien kaupunkien ns. kovttelikaupat ovat jou- täispienkauppiaitten raskas verotus. Tähän on
32805: tuneet suuriin vaikeuksiin. Samanaikaisesti pu- nyt eduskunnan ja hallituksen erittäin kiireelli-
32806: hutaan kansalaisten palvelumuotojen paranta- sesti paneuduttava estääkseen kehityksen, joka
32807: misesta. Kuitenkin edellämainittu ilmiö on luo lisävaikeuksia jo muutoinkin autioituvalle
32808: omiaan kaventamaan niitä palvelumuotoja, joita maaseudulle ja keskittää liikekeskuksissa pal-
32809: juuri syrjäisten alueiden ihmiset kipeimmin tar- veluyksiköt suuriksi, etäällä kuluttajista sijaitse·
32810: vitsisivat. Näitä palvelupisteitähän ovat juuri viksi jättimyymälöiksi.
32811: kyläkaupat niinkuin korttelikaupatkin. Pien- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
32812: kyläkauppa on yksi niistä keskeisimmistä pal- tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
32813: velupisteistä, joita syrjäisinkin kyläkunta tar- väksi toivomuksen,
32814: vitsee, myymäläautot eivät korvaa pysyvää kiin-
32815: teää palvelupistettä. Nykyinen suuntaus kauppa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32816: kuolemien kautta saattaa vaikeuksiin syrjäkylien menpiteisiin pienvähittäiskaupan palve-
32817: asukkaat ja aikaansaa suuria lisäkustannuksia lupisteiden säilyttämiseksi muuttamalla
32818: heille, kun he joutuvat etsimään ostopaikkansa vähittäiskauppaa harjoittavien verotusta
32819: etäällä olevista keskuksista. valtion- ja kunnallisveron osalta porras-
32820: Oman vaikeutensa muodostaa työmarkki- tetuksi vuotuisen liikevaihdon kohdalta
32821: noilla se väestön osa, joka joutuu kylä- ja kort- niin, että pienkauppojen verotus
32822: telikauppojen sulkemisen vuoksi vaille työtä progressiivisesti alenee.
32823: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
32824:
32825: Rainer Lemström. Mikko Vainio.
32826: Aune Mänttäri. Pekka Vennamo.
32827: Pentti Antila. A. R. Sainio.
32828: 749
32829:
32830: IV,296.- Toiv.al. n:o 333.
32831:
32832:
32833:
32834:
32835: Lemström ym.: Vakuutusmaksuveron poistamisesta.
32836:
32837:
32838: E d u s k u n n a 11 e.
32839:
32840: Valkuutuslai:tostemme antamissa vahinko-, tyinen henkilö omilla varoi:llaan hankkii riittä-
32841: palo- ja monissa muissa vakuutuksissa on mak- vän vakuutusturvan omaisuudelleen. Tätä toi-
32842: suissa lisänä raskas valkuutusmaksuvero. Tästä mintaa ei voida r~oittaa nyikyisin voimassa
32843: verosta on muodostunut vähävaraisemmalle olevan verotusmuodon turvin, vaan se on pois-
32844: kansan osalle este heidän asuntonsa, autonsa teUaJVa.
32845: ja muun omaisuuden riittävälle vakuutusturvan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
32846: hankinnalle. Ei ole oikein, että va!ltio saalistaa tavasti eduskunnan hyväksyttä;vaksi toivomuk-
32847: tämän kaltaisen verotuiksen turvin prosentit sen,
32848: vähävaraisten maksamis·ta iValkuutusmaksuista.
32849: Tämä epäkohta on korjattava ~a annettava että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
32850: vakuutuksenottajan näin säästyneellä summalla joilla välittömästi poistetaan vakuutus-
32851: hankkia riittävää vakuutusturvaa. On todet- maksuvero kaikista vakuutusmaksuista.
32852: tava, että on myös yhteiskunnan etu ;os yksi-
32853: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
32854:
32855: Rainer J..emström. Pentti Antila.
32856: Aune Mänttäri. Mikko Vainio.
32857: Pekka Vennamo.
32858: 750
32859:
32860: IV,297.- Toiv.al. n:o 334.
32861:
32862:
32863:
32864:
32865: Lepistö ym.: Metsäverotuksen saattamisesta myyntituloihin pe-
32866: rustuvaksi.
32867:
32868:
32869: Ed u s kun n a 11 e.
32870:
32871: Suomessa !käytössä oleva metsäverotus pe- Edellä mamltusta lukusarjasta kävi myös
32872: rustuu keskimääräisyyden periaatteelle. Siinä ilmi, että verotuksessa huomio1tu kantoraha-
32873: arvioidaan veronalainen tulo kunkin· metsälön tulo on huomattavasti jäykkäliikkeisempi kuin
32874: kohdalla keskimääräisenä ottaen huomioon todellinen kantorahatuio. Tämä 1ohtuu vero-
32875: metsämaan ala, hyvyys 'ja sijainti, joiden kat- tuksessa käytetyn kolmen vuoden keskiarvohin-
32876: sotaan osoittavan kunkin metsä!lön tuoton suu- nan menettelystä, mutta myös verotuksessa
32877: ruuden. käytetystä muuttamattomari hakkuumäärän pe-
32878: Tämä järjestelmä on ollut voimassa pienin riaatteesta. Näin ollen kantorahatulojen suu-
32879: muutdksin aina vuodesta 1922 lähtien. Näin retessa niiden verotusarvo suhteellisesti alenee
32880: si1täkin huolimatta, vail&m metsäverotuksen ja päinvastoin. Siis progression vaikutus on
32881: uudistamista on käsitelty .kahdessa eri komi- aivan nurinkurinen. Nykyinen metsäverotus-
32882: teassa, metsäveroturosen uudistamiskomiteassa menettely suosii siis niitä, joilla on mahdolli-
32883: v. 1942 (Ilvessalo ym.) sekä metsäverokomi- suus saada suuria metsänmyyntituloja ja myös
32884: teassa v. 1964 ( Hervonen ym). Ilvessalon mahdoNisuus lke1notelila korlkeasuhdan,teilla.
32885: komitea suoritti runsaasti tutkimuksia, vero- Vaikka nämä epäkohdat on todettu ei metsä-
32886: tu!ksessa käytetyn ns. puhtaan tuoton suhteesta verotuksessa ole päästy todellisiin parannuk-
32887: saatuihin kantorahatuloihin. Tällöin 1tultiin sii- siin, joiden avulla voitaisiin siirtyä entistä
32888: hen tulokseen, 'että tämä suhde oli 1: 2. Siis oikeudenmukaisempaan verotukseen. Edellä
32889: vaiklka todell.isista kantorahatuloista oli jo vä- mainituissa komiteamietinnöissä on kyllä myös
32890: hennetty metsänhoito- ja metsänparannustöiden, todettu nämä epäkohdat ja esitettykin siirty-
32891: leimauksen ja niihin liittyvien hallintotoimien mistä metsän myyntiverotukseen pitäen lähtö-
32892: kulut, niin siitä huolimatta nämä nettokanto- kohtana todellisia kantorahatuloja. Mutta komi-
32893: rahatulot tulivat verotuksessa huomioiduksi tean vähemmistönäkin ollen suurmetsänomista-
32894: vain noin puoleen määrään, l~hes puolien jää- jien edustajien eriävä mielipide on saanut taak-
32895: dessä kokonaan verottamattomaksi tuloksi. seen asioista päättävät elimet ja metsävero-
32896: Myöhemmin suoritti metsänhoitaja Selin met- tuksen uudistamisessa ei ole päästy näpertelyä
32897: säntutkimuslaitoksessa vastaarvanlaisia tutki- pitemmälle.
32898: muksia vv. 1950-53 ja päätyi siihen, että Nykyisen metsäverotuksen teknillinen suori-
32899: verotuksessa käytetyn ja todel[a saadun neHo- tus on kyllä mahdollisimman yksinkertaista,
32900: hnto.rahatulon suhde oli pysynyt jokseenkin mutta samalla kaavamaista. Tällainen järjes-
32901: samana kuin ede~lä mainhussakin Ilves·sallon telmä ei ota huomioon metsän kunnon suuria
32902: komitean tutkimu!ksessa. vaihteluita. Puuston laadusta riippuen saattaa
32903: Selinin sa11ioja on sittemmin jatkettu käyttä- kahden samanlaisella maaperällä kasvavan sa-
32904: mällä tilastollisen päätoimiston laskemia kanto- manikäisen puuston kasvussa olla jopa monin-
32905: rahatulosummia lähtokohtana 1ja näistä brutto- kertainen ero, ja sen taloudellisessa arvossa
32906: summista vähentäen arvionvaraisesti 12 % vielä suurempikin ero. Kun näitä verotetaan
32907: puun kas·vatu~sen kuluina. Näin on saatu luku- saman verokuutiometrin mukaan, muodostuu
32908: sarjat vertailukelpoisiksi. Vv. 1954-63 laS!kel- verotus kovin epätasaiseksi. Näin ollen on
32909: mat osoittivat suhteen pysyneen edelleenkin suuri joukko metsälöitä, joita yliverotetaan,
32910: suunniHeen samana, päätyen 41-63 % välisiin mutta yhtä suuri ellei suurempikin metsälö-
32911: arvoihin. Siis verotuksen piiriin on tullut edel- joukko aliverot~sella.
32912: leenlkin v,ain noin 50 % nettokantorahatulojen Olisi myös kohtuullista ja o1keudenmu-
32913: summasta. kaista, että suurmetsänomistajat joutuisivat
32914: IV,297.- Lepistö ym. 751
32915:
32916: veroprogression alaiseksi kuten muut:kin suu- rus.teena ja vastustavat oman etunsa perusteella
32917: riin tuloihin yltävät, näin varsilllkln kun he siirtymistä todellisten tulojen verotukseen sa-
32918: haluavat keinotelia suurilla metsänmyynneiNä novat, että 1tämä siirtyminen saattaisi kuntien
32919: ikotikeasuhdanteiden aikana. Tähän ei pien- talouden varaviikkoon kuntien tulojen epätasai-
32920: metsänomiSttajalla ole varaa, vaan hänen on suuden taikia. Tähän on huomautettava, että
32921: myytävä metsäänsä suhdanteista riippumatta, tämä epäkohta voidaan hoitaa kuntien vero-
32922: joten tämänkin takia olisi syytä siirtyä todel- tasauStrathasto}en avulla. Lisäiksi on huomattav~,
32923: listen metsänmyyndtulojen verotukseen; että maalaisikunnissakin maatalousyxittäjien ve-
32924: Uusi epäkohta on nyt tullut esille Sten jäl- rotu1ot dvät ole ratkaisevia verrattuna palkan-
32925: keen kun maatalouden puolella siirryttiin netto- saajien ja muiden yrittäjien maiksamHn vero-
32926: verotuiksen piiriin. Metsätulojen kohdalla pinta- määriin.
32927: alaverotus on näet omiaan kannustamaan yli- Ede!llä maidtun perusteella esitämme edus-
32928: hakkuisiin. Metsäverotuksen ollessa riippuma- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32929: ton hakkuiden määrästä se houkuttelee Hika-
32930: haikkuisiin tietäen, että maatalouteen sijoitet- että hallitus ensi tilassa antaisi Edus-
32931: tuna metsätulot tarjoavat huomattavia poisto- kunnalle esityksen metsäverotuksen saat-
32932: o1keuksia ja siten vähennyksiä maatalouden tamisesta tQdellisiin myyntituloihin pe-
32933: tuloverotuksessa. Siirtymällä todellisten metsä- rustuvaksi siten, että se tekisi oikeutta
32934: tulojen verotukseen oikaistaisiin myös samalla pienmetsänomistajille, mutta estäisi mm.
32935: tämä maatalouden verotuksessa oleva epälkohta. veroprogression käyttöön otolla suur-
32936: Suurmetsänomistajat, jotka kannattavat ny- metsänomistajien metsänmyyntikeinotte-
32937: kyistä pinta-alaverotusta metsäverotuksen pe- lun korkeasuhda.:•zteiden aikana.
32938: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
32939:
32940: Eeli Lepistö. Reino Breilin.
32941: Antti Pohjonen. Paavo Tiilikainen.
32942: 752
32943:
32944: 1V,298.- Toiv.al. n:o 335.
32945:
32946:
32947:
32948:
32949: Lepistö ym.: Vaihtoehtojen velvittämisestä maakaasujohdon ra-
32950: kentamisessa Ruotsin puolelle.
32951:
32952:
32953: E d u s k u n n a 11 e.
32954:
32955: Kuten tiedetään, tullaan maahamme aivan ta ja sen suuntaamisesta tehdään, myös Me-
32956: lähivuosien aikana rakentamaan maakaasuver- renkurkun alueen tarjoamat mahdollisuudet
32957: ko&to neuvostoliittolaisen maakaasun !tuomi- maaikaasujohdon ulottamiseksi tätä kautt.a Ruot-
32958: seksi maahamme. Julkisuuteen saatettujen tie- siin perusteellisesti tutkittaisiin. Samalla pää-
32959: tojen mukaan voisi maaikaasua !käyttää ensi vai- sisivät Vaasan, Seinäjoen, Kristiinankaupungin
32960: heessa hyvä:kseen Lounais- ja Etelä-Suomen teol- ja Kokkolan yhteensä varsin suurta mittakaa-
32961: lisuus. Seuraav-assa vaiheessa maakaasujohto ra- vaa edustavat sähkövoimalaitokset käyttämään
32962: kennettaisiin Tampereelle saakka. hyväkseen maakaasua, jonka lisäksi luotaisiin
32963: Tähänastiset tiedot osoittavat, että hinnal- kehitysalueisiin kuuluvan keskisen Suomen
32964: taan ilmeisesti edulliseksi muodostuva maakaa- alueelle hyvät edellytykset laajamittaisen ke-
32965: su tulisi palvelemaan pelkästään jo ennestään- mianteollisuuden syntymiselle. Kun alueelta
32966: kin teollistuneen eteläisen Suomen hyvin hoi- on ajassa mitattuna huomattavasti lyhyemmät
32967: dettua energiatuotantoa ja kemianteollisuutta, yhteydet mm. Skandinavian suurmarkkina-
32968: jolle maakaasu loisi erinomaiset kehittymisen alueelle kuin etelärannikoltamme, olisi kemian-
32969: ja laajentumisen mahdollisuudet. teollisuutemme tulevia laajentamissuunnitel-
32970: Viimeisten tietojen mukaan on myös Ruot- mia tehtäessä joka tapauksessa otettava myös
32971: si ilmoittanut olevansa kiinnostunut Suomen Merenkurkun vaikutusalue tällaisen teollisuu-
32972: kautta tuotavan neuvostoliittolaisen maakaasun den sijoituspaikkana perusteellisen ja puolueet-
32973: ostamisesta. Pulmana on kuitenkin maakaasu- toman selvityksen kohteeksi.
32974: johdon rakentaminen Pohjanlahden poikki Suo- EdeLlä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
32975: mesta Ruotsiin. Asiantuntijain käsityksen mu- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
32976: kaan maakaasujohdon rakentaminen poikkeuk- sen,
32977: sellis<-11 syvän Ahvenanmeren !kautta tulee
32978: .erittäin kalliiksi, ellei mahdottomaksi. Sensi- että hallitus käsitellessään maakaasu-
32979: jaan Merenkurkun kapeikko on lyhin mahdol- johdon rakentamisesta ennen päätöstään
32980: linen väli keskisen Suomen alueella, ja kun perusteellisesti selvityttäisi ne vaihto-
32981: Merenkurkun syvyyssuhteet ovat lisäksi maa- ehtoiset mahdollisuudet, joita toisaalta
32982: kaasujohdon rakentamiselle varsin edulliset, Merenkurkun, toisaalta Ahvenanmeren
32983: olisi mielestämme tärkeää, että ennenkuin lo- alue tarjMa makaasujohdon rakentami-
32984: pullinen päätös maakaasujohdon rakentamises- seksi Ruotsin puolelle.
32985: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
32986:
32987: Eeli Lepistö. Matti Asunmaa. Antti Pohjonen.
32988: 753
32989:
32990: IV,299.- Toiv.al. n:o 336.
32991:
32992:
32993:
32994:
32995: Liedes ym.: Naistyövoimaa työllistävän teollisuuden saamisesta
32996: Raahen seudulle.
32997:
32998:
32999: E d u s k u n n a 11 e.
33000:
33001: Raahen ja sen ympäristön teollinen :taso on vaikea työttömyys naisten keskuudessa.
33002: noussut ja nousee huomattavasti Rautaruukki Rautaruukki Oy:n toimesta ja myötävaiku-
33003: Oy:n tehdaslaitosten rakentamisen ansiosta. tuksella on asuntojen rakentamista toteutettu.
33004: Alue, joka vuosikausia oli eräs pahimpia työt- Alueen kuntien toimesta on ratkaistu koulujen,
33005: tömyysalueita, tarjoaa teollistamisen pohjaa sairaaloiden ja muiden yleisten palvelusten saa-
33006: laajemmallekin. Rautaruukin tehtaitten tuotan- minen kasvaneelle väestölle. Täten naistyöpaik-
33007: topuolen palveluksessa tulee olemaan 2 000 kojen luonti ei aiheuttaisi näissä suhteissa lisä-
33008: työntekijää. 70-luvun laajennussuunnitelmat kustannuksia. Alueen naistyöpaikkojen tarve on
33009: tähtäävät tuotannon kaksinkertaistamiseen ja varovastikin arvioiden tällä hetkellä 500 ja se
33010: vastaavasti työvoiman kasvuun. nousee Rautaruukin toiminnan laajentuessa.
33011: Rautaruukin suunnittelussa ei kuitenkaan Tämän vuoksi alueen tasapainoisen kehityksen
33012: otettu huomioon alueen kasvavan väestön kan- kannalta olisi välttämätöntä saada sellaista
33013: nalta tärkeää naistyöpaikkojen tarvetta. Tehtaan teollisuutta, joka tarjoaisi valtaosaltaan työtä
33014: työväestöstä on nyt ja tulee laajennuksenkin naistyövoimalle.
33015: valmistumisen jälkeen olemaan yli 90 % mie- Edellä olevaan perusteluun viitaten ehdo-
33016: hiä. Naisten sijoittuminen tämänlaatuisen teol- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
33017: lisuuden palvelukseen on tunnetusti rajoitettu, väksi toivomuksen,
33018: heitä käyt~tään pääasiassa siivous- ja konttori-
33019: tehtävissä .. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33020: Rautaruukin toiminnan alkaminen on tuonut sellaisen teollisuuden aikaansaamiseksi
33021: Raahen seudulle runsaasti lisää väestöä. Kun Raahen seudulle> joka tarjoaisi työtä
33022: naistyöpaikkoja ei ole :tarjolla, on seurauksena naistyövoimalle.
33023: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
33024:
33025: Pentti Liedes. Mirjam Tuominen. Helvi Niskanen.
33026:
33027:
33028:
33029:
33030: 95 156/72
33031: 754
33032:
33033:
33034:
33035:
33036: liedes ym.: Pohjois-Suomen pysyviln tutkimus- ja suunnittelu-
33037: elimen asettamisesta alueen taloudellisten ja sivistyksellisten
33038: edellytysten kehittämiseksi.
33039:
33040:
33041: E d u s k u n n a 11 e.
33042:
33043: Pohjois-Suomi, joka käsittää Oulun ja La.pin -elämän voimistamiselle. Mi~lestiilnme koko val-
33044: liiänit, on jäänyt maan muusta alueesta jälkeen takunnan kannalta on erittäin tärkeää saada
33045: elinkei110'eläm1in k~hityksessä. Maa- ja metsä- nämä edellytytkset käytäntöön. Se edellyttäisi
33046: talous tarjoaa yhä pienenevälle väestölle toi- koko Oulun ja Lapin läänien alueen tutkimuk-
33047: meentulon, ja kun ei ole vastaavasti syntynyt sen ja suunnittelun voimakasta tehostamista.
33048: teollisuutta, joka kehittäisi palveluselinkeinoja, Tämä ei ole m~hdollista ilman valtiovallan voi-
33049: on seurauksena enenevä työttömyys. Työttö- makasta otetta. Tarvittaisiin tätä tarkoitusta
33050: myyden ilmeneminen ei ole vain tämän hetken varten perustettu erittäin tehokas ja arvoval-
33051: ilmiö vaan jo pitkän aikaa vuosittain toistu- tainen pysyvä Pohjois-Suomen tutkimus- ja
33052: nut. Siitä on ollut seurauksena etenkin nuo- suunnitteluelin, joka yhdessä Oulun yliopiston
33053: remman ammattitaitoisen väen hakeutuminen kanssa suorittaisi jatkuvaa Pohjois-Suomen
33054: Ruotsiin ja pakkosiirtomainen siirtyminen teol- mahdollisuuksien tutkimista ja tekisi valtioval-
33055: listuneemmille alueHle. Omalta varsin ratkai- lalle esityksiä tarvittavista toimenpiteistä.
33056: sevalta osaltaan tilannetta ovat p~hentaneet Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
33057: Pohjois-Suomen heikot kouluolot, vaikka nyt nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33058: 'kuitenkin Oulun yliopiston syntyminen ja muu-
33059: kin koulukehitys on tuonut jossain määrin sii- että hallitus asettaisi Poh;ois-Suo-
33060: hen parannusta. meen pysyvän tutkimus- ja suunni~telu
33061: Pohjois-Suomi on eri tutkimuksissa todettu elimen ja antaisi sen tehtäväksi yhd;,essä
33062: maaperärikkauksia sisältäväksi alueeksi. Huo- Oulun yliopiston kanssa suorittaa Poh·
33063: 'Inattava osa maamme vesivoimavaroista sijait- jois-Suomen taloudellisten ja sivistyk-
33064: 'see siellä. A:lueen laajuus antaa mahdollisuuden llellisl'en edellytysten selvittelyä ja esi-
33065: metsätuotannon kehittämiselle. Kun myös väes- tysten tekemistä valtioneuvostolle toi-
33066: töä on runsaasti yli sen tarpeen, jolle alueella menpiteiksi Pohjois-Suomen kehittämi-
33067: pystytään tarjoamaan tuottavaa työtä, muodos- seksi.
33068: tavat nämä kaikki hyvät edellytykset elinkeino-
33069: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
33070:
33071: Pentti Liedes Toivo Asvik. Pauli Puhakka.
33072: Mirjam Tuominen. Helvi Niskanen.
33073: 755
33074:
33075: IV,301.- Toiv.al. n:o 338.
33076:
33077:
33078:
33079:
33080: Liedes ym.: V altionjohtoisten ja valtion tukea saavien laitosten
33081: toimintaa ja sijoitusta ohjaavan valtakunnallisen elimen
33082: aikaansaamisesta.
33083:
33084:
33085: E d u s kun n a 11 e.
33086:
33087: Rautaruukki Oy:n hallintoneuvoston tehtyä liiiketa'loudeiHiset loaskelmansa ja elhdotuksensa
33088: päätöksen sijoittaa osa yhtiön laajennuksista ja joka suorittaisi tarkastuksen ottamalla huo-
33089: Hämeenlinnaan tuli selvästi ilmi, että maas· mioon mm. maan eri osien kehityksen, työpaik-
33090: samme ei ole elintä, joka suorittaisi kansan- kojen tarpeen, raaka-aineen ja voiman saan-
33091: tadoud~1listen J.asikelmien pohjalta, mikä on kun- nin ja asettaisi koko kansantalouden edut huo-
33092: kin laitoksen paras sijoituspaikka koko kan- mioon olitavat ehdot hanil&:een toteuttamisessa.
33093: santalouden edut huomioon ottaen. Nykyisen Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
33094: käytännön mukaan ratkaisuun vaikuttavat yk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33095: sinomaan kunkin yhtiön tai liikelaitoksen puh-
33096: taat liiketaloudelliset laskelmat, jolloin voi- että hallitus pikaisesti selvittäisi min-
33097: daan kansantalouden kannalta tehdä arvelutta- kälainen valtakunnallinen elin tulisi
33098: via päätöksiä tai tuhlata varoja. Tähän olisi muodostaa ohjaamaan ja tarkistamaan
33099: mielestämme saatava korjaus. Asia ei koske valtionjobtoisten ja valtion erilaista tu-
33100: yksinomaan valtiojohtoisia yhtiöitä ja liikelai- kea saavien laitosten perustamista ja
33101: toksia, vaan tarkistus tulisi suorittaa myös sil- laajentamista ja niiden sijoittamista ke-
33102: loin kun valtio lainoituksen tai lainojen takuun hitysalueelle ja ryhtyisi tutkimuksen
33103: muodossa auttaa yksityisiä laitoksia. mukaisiin toimenpiteisiin.
33104: Eräs tapa olisi muodostaa valtakunnallinen
33105: elin, jolle edellä mainitut laitokset alistaisivat
33106: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
33107:
33108: Pentti Liedes. Pauli Puhakka.
33109: Toivo Asvik. Mirjam Tuominen.
33110: Helvi Niskanen.
33111: 756
33112:
33113: IV,302.- Toiv.al. n:o 339.
33114:
33115:
33116:
33117:
33118: Liedes ym.: Vientituotteita valmistavan puusepänteollisuuslaitok-
33119: sen perustamisesta Pohiois-Suomeen.
33120:
33121:
33122: E d u s k u n n a 11 e.
33123:
33124: Pohjois-Suomen teollisuuden kehittämisestä sepänteollisuudella olisi hyvät toimintaedelly-
33125: on puhuttu paljon. Kehitysaluelain hyväksymi- tykset niin kotimaan myyntiä kuin ulos vien-
33126: sen kautta on pyritty myös ohjaamaan uutta tiäkin suoritettaessa. Erityisen kysytyiksi ovat
33127: teollisuutta vaikeille työttömyysalueille. Kun Ruotsissa ja muissa Euroopan maissa tulleet
33128: kehitysaluelakien tärkeimpänä etuna kuitenkin suomalaiset kalusteet, puutalot, elementtiraken-
33129: on alueella jo toimivien laitosten laajennuksiin teet jms. Myös hyvien maantiekulkuyhteyk-
33130: annetut verohelpotukset ja vastaavasti uuden siensä puolesta Pohjois-Suomi on edullinen täl-
33131: teollisuuden rahoittaminen jää kuolleeksi kir- laisen vientituotannon sijoituspaikkana.
33132: jaimeksi, niin näitten syiden johdosta ei ole Yksityinen teollisuus ei tunne riittävää mie-
33133: pohjoisille alueille riittävässä määrin päässyt lenkiintoa puusepänteollisuuden kehittämiseksi
33134: syntymään uutta teollisuutta. mainituilla alueilla. Pohjois-Suomessa toimiva
33135: Pohjois-Suomen luonnonvarat tarjoavat erin- pienteollisuus ei kytkene rahoittamaan riittävän
33136: omaisia mahdollisuuksia teollisuuden kehittämi- suurta tuotantoyksikköä eikä kykene myöskään
33137: seen. Niinpä Kemin kromin jalostamiseen ja järjestämään vientiin liittyviä markkinointion-
33138: erikoisteräksen tuotteiden valmistamiseen voi- gelmia. Puusepänteollisuuden perustaminen
33139: taisiin rakentaa toinen Rautaruukin laitoksien Pohjois-Suomeen voisi muodostua merkittäväk-
33140: työntekijämäärää ja tuotantoarvoa vastaava si työpaikkojen lisääjäksi ainoastaan sitä kaut-
33141: teollisuuslaitos. Rautaruukin nykyinen tuotan- ta, että valtion toimesta perustetaan tällainen
33142: to voidaan kaksinkertaistaa perustamalla lai- laitos ja sen käynnistämiseen tarvittava yhtiö.
33143: toksien läheisyyteen laivatelakka ja muuta ko- Kun näiden toimenpiteiden kautta voitaisiin ra-
33144: nepajateollisuutta. Puusepänteollisuuden kehit- kentaa useille sadoille pohjoissuomalaisille työt-
33145: tämiseksi on myöskin Pohjois-Suomen alueella tömille pysyvä työpaikka, olisi valtion toimesta
33146: hyviä mahdollisuuksia. Samanaikaisesti kun nä- ryhdyttävä puusepänteollisuuden perustami-
33147: mä teollisuuden kehittämismahdollisuudet ovat seen.
33148: käyttämättöminä, joutuu Pohjois-Suomen ny- Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
33149: kyinen työkykyinen väestö suurin joukoin nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33150: muuttamaan pois alueelta ja hakemaan työtä
33151: ensi sijassa Ruotsista. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
33152: Eräiden kuntien toimesta on suoritettu tut- menpiteisiin vientituotteita valmistavan
33153: kimuksia puusepänteollisuuden kehittämiseksi puusepänteollisuuslaitoksen perustami-
33154: Pohjois-Suomessa. Näissä tutkimuksissa on to- seksi Pohiois-Suomeen.
33155: dettu, että mainituille alueille sijoittuvalla puu-
33156: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
33157:
33158: Pentti Liedes. Pauli Puhakka.
33159: Toivo Asvik. Mirjam Tuominen.
33160: Helvi Niskanen. Heikki Mustonen.
33161: 757
33162:
33163: IV,303.-Hemst.mot. nr 340.
33164:
33165:
33166:
33167:
33168: Lillqvist m. fl.: Om befriande av vissa fiskebåtar från omsätt-
33169: ningsskatt.
33170:
33171:
33172: T i 11 R i k s d a g en.
33173:
33174: Kust- och skärg!rdsfisket utgör fortsätt- Enligt en år 1971 utförd undersökning fram-
33175: ningsvis det mest betydelsefulla fisket i landet. går, att de i Österbotten använda fiskebåtar-
33176: Med beaktande av de säregna förhillandena nas genomsnittslängd betydligt understiger 10
33177: och betingelserna som kustfisket arbetar under meter. Detta utvisar, att fiskebåtar av denna
33178: förorsakade av såväl geografiska som klimatolo- storlek är de lämpligaste för traktens fiskeför-
33179: giska förhållanden finns ingenting som talar hållanden.
33180: för, att kustfi&ket kontra havfisket åtskiljes så Med stöd av ovanstående föresl!r vi, att
33181: tillvida, att kustfiskebåtar med motorer under- riksdagen ville besluta hemställa,
33182: stigande 10 meters längd beläggs med omsätt-
33183: ningsskatt, medan fiskebåtar överstigande att regeringen i brådskande ordning
33184: nämnda längd är befriade från skatten. Då så- måtte vidta åtgärder för att omsätt-
33185: väl kustfiskaren som trålfiskaren uppträder på ningsskatten på fiskebåtar med motorer
33186: samma marknad med sina produkter borde för- understigandelO meters längd och deras
33187: utsättningama för yrkets utövande vara desam- reparationer skall befrias från omsätt-
33188: ma för bägge yrkesgrupperna. ningsskatt.
33189: Helsingfors den 15 februari 1972.
33190:
33191: Bror Lillqvist. Lars Lindeman.
33192: Ulf Sundqvist. Ralf Friberg.
33193: Evald Häggblom.
33194: 758
33195:
33196: IV,303.- Toiv.al. n:o 340. Suomennos.
33197:
33198:
33199:
33200:
33201: Lillqvist ym.: Eräiden kalastusalusten vapauttamisesta liikevaih-
33202: toverosta.
33203:
33204:
33205: E d u s k u n n a 1[ e.
33206:
33207: Rannikko- ja saa.risotakalastus on edelleenkin Vuonna 1971 suoritetusta tutkimuksesta il-
33208: mdkittävintä kalastusta maassamme. Huomioi- menee, etrt:ä Pohjanmaalla kä~tyjen kalastus-
33209: den ne sekä maantieteellisistä että i!lmastolli- alusten keskimääräinen pituus jää huomatta-
33210: sista seikoista johtuvat erikoislaatuiset olosuh- vasti alle 10 metrin. Se osoittaa, että tämän
33211: lteet ia edellytykset, joiden a:l~sina rannikko- suuruiset kalastusalukset ovat seudun kalastus-
33212: kalastusta harjoitetaan ei mikään puhu sen olosuhteisiin katsoen sopivimpia.
33213: puolesta, että rannilclcokalastus merrkalastuk.- Yllä olevan perusteetlla ehdotamme eduskun-
33214: seen rinnastettuna asetettaisiin sikäli eri ~se nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33215: maan, etrt:ä moottorilla varustetut alle 10 m
33216: pitkät rannik:kokalastusalukset ovat liikevaihto- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
33217: veron alaisia, kun taas mainitun pituuden ylit- menpiteisiin, jotta moottorilla varustetut
33218: tävät ovat verottomia. Koska sekä rannik:ko- alle 10 m pitkät kalastusveneet ja nii-
33219: ka:la.staja että 1troolikalastaja ovat tuotteineen den korjaukset vapautettaisiin liike-
33220: samoilla marldcinoilla, olisi ammatin harjoitta- vaihtoverosta.
33221: misen edellytysten oltava samat molemmi!lle
33222: ammattiryhmille.
33223: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
33224:
33225: Bror Lillqvist. Lars Lindeman.
33226: Ulf Sundqvist. Ralf Friberg.
33227: Evald Häggblom.
33228: 759
33229:
33230: IV,304.- Hemst.mot. nr 341.
33231:
33232:
33233:
33234:
33235: LiUqvist m. fl.: Om transportstöd /ör foderfisk per kilogram
33236: transporterad fiskmängd.
33237:
33238:
33239: T ill IUksdagen.
33240:
33241: Ar 1964 upptogs i StAtsbudgeten medel "för finiands '1x>ttenrptriser" i relation tili öw-1ga
33242: färsk:fiskens tillvatllita,gande och a.nvändning". landsdelats "topoptiser" för str&ttming. Med
33243: Fi$kerill~elningen vid lantbruksstyrelsen utfor- beaktande av de naturliga fördelitr sy&.Finlands
33244: made notmerna för medlens användning i sam~ fiske har, finner vid det anrniirkningsvänt, att
33245: ll'hete med nänliggande fisikarorganisuioner, nomnerna för ett beviljat statsstöd utesluter de
33246: villka ti&kansade södra-sydvästr:a FinJlllill.ds fiske landsdelar som olörskyMt 1betfinner sig i ett
33247: en fördel, s01m hitti11s inte !kunnat tillrätta- s.ämre utgAngsJ.äge.
33248: läggas trots upprepade frrunställningar från Utg!ende fr!n de normer som till!läntpas för
33249: Österbotten. FOijderna av den Sftatliga sats- u-otnridestrtmporter framgAr, att en omvänd
33250: ningen har blivit, att p.roduren.tpris.et på strörn- tillllmpning fördkommer inom fiskerisek:törn.
33251: ming &junltit i Ös.terbotten i såmllla män 60lll Ftiln år 1964 tili 1971 har södra-sydvästra Fln·
33252: statssubventi~rnigen tillfallit södra-sydvästra land i transportbidrag för strömming erhållit
33253: Finland. Därtil!l har vissa fryserier visat vi- sammanlagt 1 508 273 mk. Under samma rid
33254: kande intresse för landsdelens strömming, enär har Österbotten tilldelats 7 593 mk varför
33255: det !Vari:t avgjort bekväma.re oatt bestitlllt tin en tillrättaläggning härvid omedelbart bör
33256: fodetfu:k utifrån och dil fltt ttanspotternä del- åstadlkommas.
33257: vis beta:I:da med statsmedel. Hänwande tili ov4tl&tående motiverlngar,
33258: Fisket i lanrets södra delar ·försiggår under föreslår undetedmade, att riksdagen ville be-
33259: gynnsamrnare förhlllanden än i Öst~ten.. sluta hemstl.illa,
33260: Utsträokt fisketid därstädes samt närheten ttifi
33261: bosäittningscentra gynnar prissättningen och att regeringen i skyndsam ordnlng
33262: även åtgängen av rkonsumtionsfisk. Dessa na- Mltte vidtaga ltglrder ftir tJtt ttans·
33263: turliga betingelser hör booktas vid bedöm- portstöd /ör foderfisk skall utges pet'
33264: ningen av fisketts eko.nomiska utbyte, och ina:e kg trtlnspotterd fisk~gd, obefoenrle
33265: som hittills viU'it fahlet, enda&t noterat Syd- av bostättningsort ()Ch trdnsportstriiclea.
33266: Helsi.DWors den 15 februari 1972.
33267:
33268: Bror Lillqvist. Lars Lindeman.
33269: Pirkko Työläjärvi. Ulf Sundqvist.
33270: 760
33271:
33272: IV,304.- Toiv.al. n:o 341. Suomennos.
33273:
33274:
33275:
33276:
33277: LiUqvist ym.: Rehukalan kulietustuesta kulietusten kilomäärän
33278: mukaan.
33279:
33280:
33281: E d u s k u n n a 1[ e.
33282:
33283: Vuonna 1964 valtion tttlo- ja menoarvioon Etelä-Suomen "pohjahintöja" suhteessa maan
33284: otettiin varoja "1tuoreen kalan säilyttämistä ja muiden osien "huippuhintoihin" silakan osalta.
33285: käyttämistä var,ten". Maataloushallituksen ka- Huomioiden ne luonnolliset edut, joita Etelä-
33286: latalousosasto muotoili normit varojen käyttä- Suomen kalastuksella on, on mielestämme mer-
33287: miseksi yhteistyössä lähellä sijaitsevien kalas- kille pantavaa, että myönnetyn valtionavun
33288: tajajärjestöjen kanssa, jotka hankkivat eteläisen normit jättävät ulkopuolelle ne maan osat,
33289: ja lounaisen Suomen kalastukselle etuisuuden, joilla ilman osaa syytään on huonompi lähtö-
33290: jota ei tähän mennessä ole voitu oikaista huoli- kohta.
33291: matta useista Pohjanmaalta tulleista esityksistä. Lähtien kehitysalueelta tuleviin kuljetuksiin
33292: Valtion panoksen seurauksena silakan tuottaja- sovellettavista normeista käy ilmi, että kalas-
33293: hinta Pohjanmaalla on laskenut samassa määrin tussektorilla esiintyy päinvastaista soveltamista.
33294: kuin mitä eteläisen ja lounaisen Suomen osalle Vuodesta 1964 vuoteen 1971 mennessä eteläi-
33295: on tullut valtion ,tukea. Sen lisäksi eräiden nen ja lounainen Suomi on saanut silakan kulje-
33296: pakastamojen mielenkiinto maan tästä osasta tusavustuksena yihteensä 1 508 273 mk. Samana
33297: tulevaa silakk.aa kohtaan on vähentynyt, koska aikana Pohjanmaalie on annettu 7 593 mk,
33298: on ollut ratlkaisevasti mukavampaa tilata rehu- minkä vuoksi tällä kohdin on välittömästi ai-
33299: kalansa muualta ja saada silloin kuljetus osit- kaansaa~tava korjaus.
33300: tain valtion varoilla maksetuksi. Yllä oleviin perusteluihin viitaten allekir-
33301: Kalastus tapahtuu maan eteläisissä osissa joittaneet ehdottavat eduskunnan hyväks~tä
33302: edullisemmissa olosuhteissa kuin Pohjanmaalla. vätksi toivomuksen,
33303: Pitempi kalastusaika maan ensinmain1tuissa
33304: osissa sekä asutuskeskusten läheisyys suosii hin- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
33305: nanmuodostust,a ja myös kulutuskallan menek- menpiteisiin rehukalan kuljetustuen an-
33306: kiä. Nämä [uonnolliset edeliytykset on otettava tamiseksi kuljetusten kilomäärän mu-
33307: huomioon arvosteltaessa kalastuksen taloudel- kaan riippumatta asuinpaikasta ja kulje-
33308: lista tuottoa eikä niin kuin tähän saakka on tusmatkasta.
33309: ollut asianlaita, ainoastaan panna merkille
33310: Helsi.ngi.ssä 15 päivänä helmikuuta 1972.
33311:
33312: Bror Lillqvist. Lars Lindeman.
33313: Pirkko Työläjärvi. Ulf Sundqvist.
33314: 761
33315:
33316: IV,30.5.- Hemst.mot. nr 342.
33317:
33318:
33319:
33320:
33321: Lillqvist m. fl.: Om upphävande av inkomstbeskattningen av
33322: egen bostadsförmån.
33323:
33324:
33325: Tili Riksdagen.
33326:
33327: Enligt nu gällande lag beskattas alla som I detta sammanhang bör även framhållas,
33328: bor i sin egen egnahemsgård eller aktielokal att då personeo anskaffade en egen bostad
33329: för bostadsförmån. Denna förmån uppskattas bidrog den samtidigt tili att avhjälpa den
33330: i andra dyrortsgruppen för år 1971 i ett hus stora bostadsbristen som varit rådande i vårt
33331: med alla bekvämligheter, exklusive värme och land under hela efterkrigstiden. Speciellt gäl-
33332: vatten, till 1.5:60 mark per m2 och år för hus ler detta städer och tätorter.
33333: uppförda åren 1929-.51. Om huset är byggt Skatten på bostadsförmån i förhållande tili
33334: 1967 eller senare stiger bostadsförmånen tili investeringen är visserligen inte så stor men
33335: 27:60 per m2 och år. i varje fall en kännbar utgift för en redan
33336: Beskattningen av förmånen att bo i egen tömd kassa. Borde inte sparsamheten vär-
33337: lokal verkar såväl principvidrig som mycket deras och uppskattas på ett helt annat sätt av
33338: orättvis ur beskattningssynpunkt sett. I de samhället än genom att belägga den med
33339: allra flesta fall betyder anskaffningen av egen straffskatt i form av skatt på bostadsförmån?
33340: bostad en stor uppoffring. Mycket får försakas Investering i bostäder via sparsamhet och för-
33341: och avstås ifrån för att inkomsten skall räcka sakelser befrämjar bostadsproduktion och
33342: tili räntor och amorteringar på egnahemsgården minskar bristen på lokaler i vårt land. Med
33343: eller aktieldkalen under många år, i vissa fa:M. andra ord, det gagnar hela samhället och där-
33344: för resten av Jivet. för borde åtgärden premieras och inte bestraf-
33345: fas, vilket nu är fallet.
33346: På den del av löneinkomsten som investe- Hänvisande tili ovanstående argument, före-
33347: rats i den egoa bostaden har personeo eller slår undertecknade, att riksdagen ville besluta
33348: familjen ifråga redan betalat skatt på vanligt hemställa,
33349: sätt när denna förvärvades. Genom beskatt-
33350: ning av förmånen att bo i eget hus blir ägaren att regeringen omedelbart måtte vid-
33351: ytterligare årligen och så länge han bor i egen- taga åtgärder i syfte att upphäva in-
33352: lokal tvungen att om och om igen betala skatt komstbeskattningen av egen bostads-
33353: på de pengar som genom ytterst sträng spar- förmån vid såväl stats- som kommunal-
33354: samhet investerats i egen bostad. beskattningen.
33355: Helsingfors den 1.5 februari 1972.
33356:
33357: Bror Lillqvist. Ulf Sundqvist.
33358: Lars Lindeman. Ralf Friberg.
33359:
33360:
33361:
33362:
33363: 96 156/72
33364: 762
33365:
33366: IV,305.- Toiv.al. n:o 342. Suomennos.
33367:
33368:
33369:
33370:
33371: Lillqvist ym.: Oman asunnon tuottaman edun tuloveron
33372: poistamisesta.
33373:
33374:
33375: E d u s k u n n a 11 e.
33376:
33377: Nyt voimassa olevan lain mukaan verotetaan Tässä yhteydessä on myös painotettava, että
33378: kaikkia, jotka asuvat omassa omakotitalossa tai kun henkilö hankki oman asunnon, tämä sa-
33379: -osakehuoneustossa asuntoedusta. Tämä etu ar- manaikaisesti auttoi lieventämään suU'llta asun-
33380: vioidaan toisessa paikkakuntakalleusluokassa topullaa, jdka on maassamme valHnnut koko so·
33381: vuodelta 1971 taloissa joissa on kaikki muka- danjälkeisen ajan. Erityisesti 'tämä koskee kau·
33382: vuudet lukuunottamatta lämpöä ja vettä, 15,60 punikeja ja ~taajaJffiia.
33383: mk/m2 <Vuodessa, jos talo on rakennettu vuo- Asuntoedun vero suhteessa sijoitukseen ei
33384: sina 1929-51. Jos talo on rakennettu 1967 tosin ole suuri, mutta joka tapauksessa tuntuva
33385: tai myöhemmin, asuntoetu nousee 27,60 mk menoerä kassan ollessa jo tyhjä. Eikö yhteis-
33386: neliömetriä ja vuotta kohden. Oman asunnon kunnan tulisi arvioida ja arvostaa säästäväi-
33387: tuottaman edun verottaminen vaikuttaa sekä syyttä aivan toisella tavoin kuin määräämällä
33388: periaatteellisesti kummalliselta että hyvin epä· sille rangaistusvero oman asunnon tuottaman
33389: oikeudenmukaiselta verotuksellisesti katsottu· edun verottamisella? Sijoittaminen asuntoihin
33390: na. Useimmissa tapauksissa oman asunnon säästäväisyyden ja kieltäymysten kautta edis-
33391: hankkiminen merkitsee suurta uhrausta. Pal· tää asuntotuotantoa ja vähentää asuinhuoneus-
33392: josta on kieltäydyttävä ja pidättäydyttävä, jot- tojen puutetta maassamme. Toisin sanoen se
33393: ta tulo riittäisi omakotitalon tai osakehuoneus- hyödyttää koko yhteiskuntaa ja sen vuoksi tä-
33394: ton korkoihin ja kuoletuksiin useiden vuosien mä toimenpide pitäisi palkita eikä siitä ran-
33395: aikana, tietyissä tapauksissa loppuiäksi. gaista, niin kuin nyt on asianlaita.
33396: Siitä osasta palkkatuloa, joka on omaan Yllä oleviin perusteisiin viitaten allekirjoit-
33397: asuntoon investoitu, kyseinen henkilö tai per- taneet ehdottavat eduskunnan hyväksyttäväksi
33398: he on jo maksanut veroa tavallisella tavalla, toivomuksen,
33399: kun se hankittiin. Oman asunnon tuottaman
33400: edun verottamisella omistajan on vielä vuosit- että hallitus välittömästi ryhtyisi toi-
33401: tain ja niin kauan kuin hän omassa asunnossa menpiteisiin oman asunnon tuottaman
33402: asuu pakko yhä uudestaan ja uudestaan mak- edun verottamisen poistamiseksi niin
33403: saa veroa niistä rahoista, jotka mitä tiukim- valtion· kuin kunnallisverotuksessakin.
33404: malla säästäväisyydellä on investoitu omaan
33405: asuntoon.
33406: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
33407:
33408: Bror Lillqvist. UH Sundqvist.
33409: Lars Lindeman. RaH Friberg.
33410: 763
33411:
33412: IV,306.- Hemst.mot. nr 343.
33413:
33414:
33415:
33416:
33417: Lindeman m. fl.: Om förbättrande av privata småföretagares ställ-
33418: ning.
33419:
33420:
33421: T i 11 R i k s d a g e n.
33422:
33423: De privata småföretagamas ställning blir allt viktigt arbete för näringsliv och samhälle borde
33424: mera utsatt genom den pågående rationalise- man genom dlika åtgärder trygga deras närings-
33425: ringen och företagskoncentrationen. Många av fång och person:liga säkerhet. Det't~ kunde ske
33426: de små företagarna utför sina tjänster på bl.a. genom att lagstiftningsvägen påföra små-
33427: entreprenadbasis vilket innebär att ele åläggs ,företagarnas uppdragsgivare ett större ansvar i
33428: stora konstnader för maskiner och .transport- likhet med ele förpliktelser arbetsgivarna har
33429: medel samtidigt som de själva i viss utsträck- gentemot sina anställda.
33430: ning tvingas svara för sin sociala trygghet. Då Med hänvisande tili det ovan sagda föreslås
33431: dessa företagare inte står i anställningsförhål- vördsamt, att riksdagen ville besluta hemställa,
33432: lande .tili någon arhets- eller uppdragsgivare blir
33433: deras trygghet i arbetet allvarligt hotad. Som att regeringen snabbt måtte tillsätta
33434: exempel kan nämnas de stora risker som är en utredning för åstadkommande av så-
33435: förknippade med skogsarbete och oljetrans- dana lagstiftningsåtgärder som förbättrar
33436: porter. I händelse ·av olycksfall får företagaren de allmänna villkoren för privata små-
33437: ttr~a själv svara ,för följderna som kan vara företagare samt skänker de stö"e trygg-
33438: JlO(Y så allvarliga när det gäller både material- het i arbetet i sådana fall då arbetet ut-
33439: :dtador samt risker för hälsa och liv. förs enligt entreprenadsprinciper.
33440: Då de ovan nämnda småföretagarna utför ett
33441: Helsingfors den 15 februari 1972.
33442:
33443: Lars Lindeman. Bror Lillqvist.
33444: 764
33445:
33446: IV,306.- Toiv.al. n:o 343. Suomennos.
33447:
33448:
33449:
33450:
33451: Lindeman ym.: Yksityisten pienyrittä;ien aseman parantamisesta.
33452:
33453:
33454: E d u s k u n n a 1[ e.
33455:
33456: Yksityisten pienyrittäjien asema käy yhä ketätä työtä, tulisi heidän elinkeinonharjoituk-
33457: vaiJkeammaksi käynnissä olev,an rationalisoinnin sensa ja henkilökohtainen turvallisuutensa
33458: ja yrityskeskityksen vuoksi. Monet pienyrittä- taata eri tavoin. Tämä voisi tapahtua mm. si-
33459: jät suorittavat palveluksensa urakkaperustei- ten, että lainsäädäntöteitse saatettaisiin pien-
33460: sesti, mikä merkitsee, e1Jtä heille sälytetään yritysten toimeksiantajat nykyistä suurempaan
33461: suuria kustannuksia koneiden ja kuljetusväli- vastuuseen samaan tapaan kuin työnantajilla on
33462: neiden osalta samalla, kun heidän itsensä tie- velvollisuuksia palveluksessaan olevia kohtaan.
33463: tyssä määrin on pakko vastata sosiaalisesta tur- Yllä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
33464: vallisuudestaan. Koska nämä yrittäjät eivät ole nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33465: työsuhteessa mihinkään työn- tai tehtävänanta- muksen,
33466: jaan, käy heidän työturvallisuutensa vakavasti
33467: uhan alais·eksi. Esimerkkinä voidaan main1ta ne että hallitus nopeasti asettaisi selvi-
33468: suuret vaarat, jotka liittyvät metsätyöhön ja tyselimen sellaisten lainsäädäntötoimen-
33469: öljynkuljetuksiin. Onnettomuustapauksessa ky- piteiden aikaansaamiseksi, jotka paran-
33470: seinen yrittäjä saa itse vastata seurauksista, tavat yksityisten pienyrittäjien yleisiä
33471: jotka voivat olla sangen vakavia, kun kyseessä toimintaehtoja sekä suovat heille suu-
33472: ovat sekä aineelliset vahingot että terveyteen remman turvallisuuden työssä sellaisessa
33473: ja henkeen kohdistuvat riskit. tapauksessa, jolloin työ suoritetaan
33474: Koska yllä mainitut pienyrittäjät suorittavat urakkaperiaatteiden mukaan.
33475: elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta tär-
33476: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
33477:
33478: Lars Lindeman. Bror Lillqvist.
33479: 765
33480:
33481: IV,307.- Toiv.al. n:o 344.
33482:
33483:
33484:
33485:
33486: Linkola ym.: Valtion virastotalon aikaansaamisesta Lappeenran-
33487: taan.
33488:
33489:
33490: E d u s k u n n a 11 e.
33491:
33492: Lappeenrannan kaupunkiin keskitettyjen val- myös on suunniteltu, tulisi ajan mittaan kal-
33493: tion virastojen toiminta on nykyisin erittäin liiksi, eikä sitä tietä saada keskittämistä täy-
33494: hajanaista. Tähän on suurimpana syynä se, että delleen toteutetuksi.
33495: virastot ovat hajallaan eri puolilla kaupunkia ja Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikkien
33496: niiden käytössä olevat toimintatilat ovat riit- valtion virastojen keskittäminen Lappeenran-
33497: tämättömät. Virastojen toiminnan keskittämi- nassa vaatii kokonaan uuden virastotalon raken-
33498: seksi on suunniteltu mm. nykyisen virastotalon tamisen. Muussa tapauksessa nykyinen hajanai-
33499: laajentamista rakentamalla sen yhteyteen lisä- nen toiminta jatkuu ja pahenee entisestään.
33500: rakennus. Tällä suunnitelmalla ei ole kuiten- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
33501: kaan käytännössä toteuttamismahdollisuuksia. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33502: Tähän on lähinnä syynä se, että posti- ja len- muksen,
33503: nätinkonttoria ei voida sijoittaa nykyiselle ton-
33504: tille, koska postin suuret autot vaativat melkoi- että hallitus kiirehtisi Lappeenrannan
33505: sesti tilaa ja lisärakennuksen rakentaminen sa- virastotalon rakennushankkeen toteutta-
33506: malle tontille muodostaisi esteen niiden liikku- mista.
33507: miselle. Vuokratiloihin turvautuminen, jota
33508: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
33509:
33510: Anna-Liisa Linkola. Pekka Jokinen.
33511: 766
33512:
33513: IV,308.- Toiv.al. n:o 345.
33514:
33515:
33516:
33517:
33518: Linkola ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta K.ausalaan.
33519:
33520:
33521: E d u s k u n n a 11 e.
33522:
33523: Iitin kunta on jo aikaisemmin valittaen to- toteuttamaan. Tähän pitäisi olla nyt kaikki edel-
33524: dennut, ettei Kausalassa toimiville valtion seit- lytykset, kun Kouvolan III virastotalo toteu-
33525: semälle eri virastoTie ole saatu aikaan yhtenäistä tetaan vuokralinjalla. Lisäksi on todettava, ettei
33526: ja tuiki tarpeellista virastotaloa. Varsinkin posti ha~e rahal!lisesti ole suur.ta luokikaa, mu·tta
33527: ja poliisi toimivat suorastaan ala-arvoisissa olo- olisi kuitenkin merkittävästi turvaamassa
33528: suhteissa. Tässä yhteydessä on jopa viitattu ter- alueen työllisyyttä tulevina vuosina.
33529: veydellisiin haittoihin. litin kunnan taholta on Eri tutkimukset, asuntorakennustoiminta ja
33530: kaikin käytettävissä olevin keinoin yritetty jou- teollistamisen aiheuttama veroäyrimääräkehitys
33531: duttaa virastotalon rakennustöiden aloittamista ovat selvästi osoittaneet, että Iitin kuntakeskus
33532: Kausalassa. Viimeisin osoitus tästä on virasto- Kausala tulee muodostumaan yhä voimakkaatu-
33533: talon tontin lahjoittaminen Suomen valtiolle maksi keskukseksi myös valtion paikallishallin-
33534: lahjakirjalla 14. 1. 1971. Lahjoitetun, keskeisen toa ajatellen, joten kysymystä kokonaisuutena
33535: alueen on rakennushallitus hyväksynyt virasto- olisi tarkasteltava näiden tosiasioiden pohjalta.
33536: talon tontiksi, joten suunnittelu voisi alkaa heti, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33537: kun valtiovarainministeriö antaa siihen mää- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33538: räyksen. muksen,
33539: Kausalan virastotalo olisi vihdoinkin perus-
33540: teellisten tutkimusten jälkeen tunnustettava että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33541: pohjois-Kymenlaakson kiireisimmäksi rakennus- Kausalan virastotalon rakentamiseksi.
33542: kohteeksi ja ryhdyttävä välittömästi hanketta
33543: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
33544:
33545: Anna-Liisa Linkola. Pekka Jokinen.
33546: 767
33547:
33548: IV,309.- Toiv.al. n:o 346.
33549:
33550:
33551:
33552:
33553: Linkola ym.: Yli- ja lisätöistä saatujen ansiotulojen verova-
33554: paudesta.
33555:
33556:
33557: E d u s k u n n a 11 e.
33558:
33559: Edessä olevina vuosina olisi maamme talou- hyödykseen ja siten säästää elinkustannuksis-
33560: dellisen kehityksen kannalta ensiarvoisen tär- saan. Näin ollen voidaankin todeta, etteivät yli-
33561: keätä, että yritteliäisyyttä, pyrkimystä suurem- ja lisätyöansiot useinkaan merkitse yhtä suurta
33562: piin työnansioihin ja siten myös säästämisalt- veronmaksukykyä kuin säännöllisenä työaikana
33563: tiutta voitaisiin voimakkaasti lisätä. Tässä suh- saadut yhtä suuret tulot. Jo tästä syystä olisi
33564: teessa on nimenomaan verotusjärjestelmällä ja varsin kohtuullista, että yli- ja lisätyöstä saatu-
33565: myös verotusta koskevilla yksittäissäännöksillä jen tulojen verorasitusta huomattavasti alen-
33566: erittäin suuri merkitys. nettaisiin.
33567: Voimassa olevan verotusjärjestelmän osalta Tämän lisäksi on kuitenkin otettava myös
33568: voidaan kuitenkin todeta, että se on omiaan eh- huomioon, mikä merkitys taloudelliselle kehi-
33569: käisemään halua henkilökohtaisen työpanoksen tyksellemme olisi sillä, että yritteliäisyyttä, ha-
33570: lisäämiseen ja saavuttamaan sitä tietä suurempia lua yhä suurempiin työansioihin ja säästämis-
33571: ansioita. Verorasituksemme on jo sinänsä kan- alttiutta voitaisiin lisätä. Tämä tarkoitus voi-
33572: sainvälisesti korkeimpia. Lisäksi aiheuttaa val- daan saavuttaa vain siten, että yli- ja lisätyö--
33573: tion tuloveron progressiivisuus, että mitä enem- ansiot saatetaan kokonaisuudessaan verotuksen
33574: män verovelvollinen käyttää ajastaan ansiotyö- ulkopuolelle.
33575: hön ja mitä enemmän hän tämän johdosta an- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme, että.
33576: saitsee, sitä suurempi suhteellinen osuus hänen eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
33577: on maksettava tuloistaan veroina. Tämän seu-
33578: rauksena onkin halu yli- ja lisätyöansioihin vii- että hallitus antaisi Eduskunnalle kii·
33579: me vuosina verorasituksen yhä lisääntyessä voi- reellisesti lakiehdotuksen tulo- ja omai-
33580: makkaasti laskenut. suusverolain sekä kunnallishallituksesta
33581: Progressiivista verotusta perustellaan useim- kaupungissa ja maataiskunlain kunnal-
33582: miten si'llä, että suuremmat •tulot merkitsevät lishallinnosta annettujen asetusten muut-
33583: korkeampaa elintasoa ja siten myös suhteelli- tamisesta siten, että yli- ja lisätöistä saa-
33584: sesti suurempaa veronmaksukykyä. Yli- ja lisä- dut ansiotulot vapautettaisiin kokonai-
33585: töiden seurauksena jää verovelvolliselle kuiten- suudessaan sekä valtion- että kunnallis-·
33586: kin aina vastaavasti vähemmän vapaa-aikaa, verosta.
33587: jonka puitteissa hän voisi työskennellä omaksi
33588: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
33589:
33590: Anna-Liisa Linkola. Pekka Jokinen.
33591: Mikko Asunta. Erkki Häkämies.
33592: 768
33593:
33594: IV,310.- Toiv.al. n:o 347.
33595:
33596:
33597:
33598:
33599: H. Linna ym.: Alkoholijuomien ja tupakan mainoskulujen vero-
33600: vähennysoikeuden poistamisesta.
33601:
33602:
33603: E d u s k u n n a 11 e.
33604:
33605: Mainoskulut on katsottu sellaisiksi tulon hinnä valmistajien, myyjien ja heidän valmis-
33606: hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneiksi teittensa välinen kilpailu, ei kulutuksen lisää-
33607: kustannuksiksi, jotka tulo- ja omaisuusverotuk- minen. Tämä ei voi täysin pitää paikkaansa.
33608: sessa on lupa vähentää (Tulo- ja omaisuusvero· Miten muuten olisi ymmärrettävissä varsin huo-
33609: laki 19. 11. 1943 § 25). mattavaa suuruusluokkaa olevien varojen
33610: Vähennysoikeus koskee myös sellaisten ter- käyttö näihin tarkoituksiin.
33611: veyttä ja turvallisuutta vaarantavien aineiden Alkoholijuomien käyttö heikentää kansalais-
33612: kuin alkoholijuomien ja savukkeiden mainos- ten veronmaksukykyä alentamalla työtehoa ja
33613: kuluja, joiden kulutuksen hillitseminen on yh- työkuntoisuusikää jopa siinä määrin, että on
33614: teiskunnan etujen mukaista. kyseenalaista peittävätkö valtion alkoholitulot
33615: Alkoholi- ja tupakkamainonnan kulujen vä- näin syntyvän tappion. Sama pitänee paikkansa
33616: hentäminen verotuksessa merkitsee alkoholi- ja myös savukkeiden polton kohdalla.
33617: tupakkateollisuudelle huomattavaa valtion tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
33618: kea. Täten ne pystyvät julkaisemaan melkoista kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33619: suurempia ilmoituksia ja käyttämään enemmän
33620: varoja muuhun myynninedistämistoimintaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
33621: kuin muuten. Tätä on pidettävä sitäkin koh- menpiteisiin tulo- ja omaisuusverolain
33622: tuuttomampana, kun valtiovalta ei ole ryhty- muuttamiseksi siten, että alkoholijuo-
33623: nyt tehokkaisiin toimenpiteisiin tupakanpolton mien ja tupakan mainoskuluja ei katsot-
33624: vaarallisuutta selvittävän tutkimus-, valistus- taisi sellaisiksi tulon hankkimisesta ja
33625: ja opetustoiminnan edistämiseksi. säilyttämisestä johtuneiksi kustannuk-
33626: Alkoholijuomien ja savukkeiden mainostajat siksi, jotka on lupa vähentää verotuk-
33627: väittävät, että mainonnan tarkoituksena on lä- sessa.
33628: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
33629:
33630: Heimo Linna. Sylvi Saimo. Pentti Poutanen.
33631: 769
33632:
33633: IV,311.- Toiv.al. n:o 348.
33634:
33635:
33636:
33637:
33638: H. Linna: Esityksen antamisesta liikevaihtoverolain 4 §:n muut-
33639: tamiseksi Kaukoidän turskan vapauttamiseksi verosta.
33640:
33641:
33642: E d u s k u n n a 11 e.
33643:
33644: Neuvostoliitosta olisi mahdollista tuoda vuo- hauiksen >tulevaisuutta aja:teNen dlisi mint-aj..ika-
33645: sitJtain 15-20 mi!lj. kg mintaj..ikruaa eli Kauko- lan lisätuonti erittäin toivottavaa.
33646: idän turskaa minkinrehuksi, jos sen hintaa ko- Kansantalouddlaisesti on min!lclcitarhaus jo
33647: rottava 12,4 % :n liikevaihtovero voitaisiin mecldt1tävä elinkeino, sillä sen :tyOllistävä vai-
33648: poistaa. kutus on pääosaltaan kehitysalueilila ja n. 100
33649: Minkkitarhaajien kannalta katsottuna on pi- milj. matikan arvoisestla nahtkamyynoi!Stä myY-n-
33650: dettävä valitettavana etteivät jo usean vuoden .ti!kaUJt:ena 1969-70 meni vientiin 95 %.
33651: aikana suoritetut toimenpiteet ole johtaneet Edellä sanotun perusteella ehdotan ikoonioi•t-
33652: mintaj~kalan .vapautt11imiseen JHkevarhtoverost.a. taen eduskunnan !hyvälksyttäivä!ksi itoivomuksen,
33653: Mintaj-kalan hintaa rasittava liikevaihtovero te-
33654: kee kalan käytön minldnrehuna kannattamat- että hallitus kiireellisesti antaisi Edus-
33655: tomaksi niin suuressa määrin, mikä ruokinnal- kunnalle esityksen liikevaihtoverolain
33656: lisesti olisi järkevää. Minkkitarhauksen laajuus 4 §:n muuttamisesta niin, että verosta
33657: on omalta osaltaan riippuvainen käytettävissä vapautetaan Kaukoidän turska eli min-
33658: olevista rehumääristä ja tästä syystä minkkitar- ta;-kala.
33659: Helsingissä l6 päivänä helmikuuta 1972.
33660:
33661: Heimo Linna.
33662:
33663:
33664:
33665:
33666: 97 156/72
33667: 770
33668:
33669: IV,312.- Toiv.al. n:o 349.
33670:
33671:
33672: H. Linna ym.: Kehitysaluerahasto Oy:n oikeuttamisesta myön-
33673: tämään liikepääomaluottoia minkkitarhaaiille.
33674:
33675: Ed u s lk u n n a 11 e.
33676: KehitysaJ.ueiluottolain (881/69) ensimmat- min:kddtlllt'hois!ta on myöskin rakennettu lkolikea-
33677: sessä pylkällässä •todetaan, että ~hitysalueilla voi- kor:koisella pääomaltla, sillä vasta aivan viime
33678: daan ·teollisuus-, työliitke-, ttnatlk:ailu-, .turkistar- vuosina on saatu kehitysalueluot:ltoja uusien tar-
33679: haus, lkalaillViJjely, kauppapuutarha- ja taimi- hojen ralrentamilseen ja entisten 1aajentarmiseen.
33680: tmfuayriltystten toiminnan aloi-ttamiseksi, laajen- KehitysaJ.ueiden ikannadta on erittäin !tär-
33681: tamiseksi ja tkehittimli'Selksi suoritetttavia inves- keätä, että pysyviä työpai!klkoja VIOidaan luoda
33682: tointe1a Vaf.ten myöntää :rahoitustukea. uusien teollisten yritysten awuHa, mutta vähin-
33683: Kehltysailuerahasto OY :stä byväiklsy:t1ty laki tään yhtä 1täd<:eätä on, että jo perus·tetuille yri-
33684: tekee mah~Iaiseksi sen, et!tä tästä rahastosta tyksi:l:le ,tur:v·ataan !mahdollisuudet i·atJkaa kan-
33685: voidaan Jainoja myöntää tkehitysaJ.ueluottolaissa nattavasti toimintaansa, s~llä jo toimivissa yri-
33686: nimettyibin 1tadroi1tuksiin. tyksissä on yltittäjhldä ja muilla ltyönteki]öillä
33687: Kehitysaluerarhaston mecldtys kehitysa1uei- v;aJ.mHtksi hankittu kuU~kin alallle :tarpeellinen
33688: den yritttäjätoiminn.al!e ttuiee olemaan erittäin ammattitaito ja ammatJtikokemus.
33689: suuri, jos rvuosina 1971-1975 voidaan tämän Min:kkitarhaus on työlilistäny.t :me·rkit'tävästi
33690: rahaston !kautta sijoilt:Jtaa pääosaltaan kehitys- keihitysalueiden väestöä Hman valtiovaUan •tuki-
33691: alueiden ul!kopuolelta 11:ulevaa pääomaa 100 mi'lj. toimenpilteitä. Miniklki:tarhaus on siioit'tunut suu-
33692: ~ vuosittain uusilen ityöpaik!kdjen aikaansaa- relta osadta pääomaköyhiiLle kehitysa:lueille ja
33693: miseiksi. joultuu siitä johtuen käyttämään erittäin korkea-
33694: Kun Kehitysailueraihasto Oy:n lainoitus pe- kolikoista liikepääomaa kausiluottojen muo-
33695: rustuu lkeh~tysalueluottola!kiin (881/69) ei ke- dossa minlkilden ruokintaikus•tannusten raho~tta
33696: hitysa:luerahaston !toiminnan all!kaminen tule kai- miseen.
33697: kilta osin poiJstamaan kuitenikaan niitä vaikeuk- Kun minlkkitanhauksen kannattav;aisuus nah-
33698: sia joita kehitysaluei:lla jo tto~mivil!la yriutajiliä kojen maailmanmarkikinahintojen heilahteluista
33699: on voitettawnaan. ja ruoikintakustannusten jatkuvasta kohoami-
33700: Näi$tä vaikeuksista on suurin Wkepääoman sesta johtuen on ja·tikuvasti heikkenemässä, olisi
33701: puuttuminen. Keh~tysalueiden yrittäjätoiminnan minlkkitarhaajnle saatava riittärvästi kohtuutlli-
33702: tuikemisessa ei ole päästy rHttävän pi•tkäl!le en- sella korol·la saatavaa liilkepääomaa, että jo pe-
33703: nenikuin peruste'tuille yrityiksille voidaan turvata rus'tetui•l!le minlk!kitarhoille voitaisiin tu!IVata
33704: riitltiWä mikepääoma enintään selllaisella korolla, mahdol[isuudet jatlkaa 1toimintaansa.
33705: jota voidaan pitää keskimääiräliSenä koko maass•a Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioi't-
33706: valiHtsevaan lko11kotasoon v'erraHuna. taen eduskunnan h)Wäksyttävå1ksi seuraavan 1toi-
33707: MinJ.cldtarhaaja•t ovat tällä hetikeHä lukumää- vomuiks.en,
33708: räisesti suurin yri~:täjäryhmä kehitysalueilla, joka
33709: jo useiden vuosien ajan on odottanut valtio- että hallitus antaisi kiireellisesti Edus-
33710: vaJ.lan .toimenpi-teitä lkohtuu!llise1la korol1a saa- kunnalle esitykset kehitysalueluottolain
33711: tawan ~iilkepääoman saannin tul'Vaamiseksi. Ke- (881/69) ja Kehitysaluerahasto Oy:stä
33712: hitysalueiden minlkkitarnaajien 1toivomukset ei- annetun lain muuttamiseksi niin, että
33713: vät ole johtaneet liikepääoman saannin ooalta Kehitysaluerahasto Oy voi myöntää lii-
33714: myönteiseen tuldkseen. ErilkoisesJti on vielä 1to- kepääomaksi tarkoitettuja luottoja mink-
33715: dettava, että esim. Keski-Pohjanmaalla pääosa kitarhaajille.
33716: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
33717:
33718: Heimo Linna. Reino Kangas.
33719: Paavo Niinikoski. Juhani Saukkonen.
33720: Orvokki Kangas.
33721: 771
33722:
33723: IV,313.- Toiv.al. n:o 350.
33724:
33725:
33726:
33727:
33728: H. Linna ym.: Verotuslain 72 §:n 1 momentin 4) kohdan ja
33729: 2 momentin kumoamisesta.
33730:
33731:
33732: Ed u s k u n n a [ 1 e.
33733:
33734: Hll!llkit!taverotus on monissa yhteyksissä to- käyttää hairlkinra.verotusta arvioverotuksen sijaan,
33735: dettu vanhentuneeksi :verotusmuoddksi. Se ai- koska ~ on he1pompi !toimittaa eikä edeilytä
33736: heu'ttaa ,verotuksen ~yhtenäisyy:ttä antaen niin selviä perusteita !kuin arvioverotus.
33737: mabdollisuuden mieliv~Jllan hat1joilttamiseen, Edellä esitetyn perusteellla ehdotamme :kun-
33738: koska lain mäiWä~set siitä, miten harkintavero- niorttaen eduskunnan hy,väksyttäväksi toivo-
33739: tus on toimitettava, ovat epätnääiräiselt eikä oh- muksen,
33740: jeita siitä, itni!ten. harkintaverotus on oikein toi-
33741: miltettava, ole ann'e'ttu. Harlkin!taverotukselfa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33742: saatu 'kunnallisvero on kovin pieni eikä siNä verotuslain 72 §:n 1 momentin 4) koh-
33743: oie il'atikaisevaa met1kitystä !kuntien taloudelle. dan sekä 2 momentin kumoamiseksi.
33744: Usei111kin asianlai'ta lienee niin, e~tä verottaja
33745: Hefsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
33746:
33747: Heimo Linna. Reino Kangas.
33748: Mikko Jokela. Juhani Saukkonen.
33749: Mikko Kaarna. Orvokki Kangas.
33750: 772
33751:
33752: IV,314.- Toiv.al. n:o 351.
33753:
33754:
33755:
33756:
33757: H. Linna ym.: Yhtymän ja jakamauoman kuolinpesän tulon ja
33758: omaisuuden verottamisesta.
33759:
33760:
33761: Ed u s :k u n n a He.
33762:
33763: N~inen verotussäännöstö yhteisöjen osalta asian laita varsin!kin ,silloin, :kun }"htymän osak-
33764: on :vanhentunut. Siinä ei ole otettu huomioon kailla ei ole omia tuloja ja omaa VMallisuunta
33765: elinkeinoelämässä tapahtundta muutoksia ja se ja näinlhän on milhei tkai!kissa pienehköjen maa-
33766: voi eräissä !tapauksissa jdhtaa sudrastaan epä- tiloj'en :kyseessä oHessa.
33767: oilkeudenmuikaisuuJksiin ja . verotuksen !kiristy- Kun yhtymän osak:kaalla ei ole omia ltu~oja
33768: miseen. ErityiseSJti tämä on •todettavissa vero- riittävästi, hän ei voi !tehdä lain suomia hen-
33769: ·tusasetulksen 2 S:ssä määri:teltyjen yhtymien ldlökohtaisia ~:vähennylksiä 'kunnalHs- ja valtion-
33770: osa!lta. Yhtyitnät ovat useimmissa :tapauksissa verotuksessa ja jäilkimmäisessä veron progressii-
33771: eräänlaisia pa:lrollisia yhteisöjä. Tavaillisesti ne visuus korottaa sekä tulo- että omaisuusveroa.
33772: ovat j:akamattomia .kudlinpesiä, joita ei ole käy- Niissä tapau!ksissa, joissa on suoranainen väilttä-
33773: tännöllisistä syistä voitu jakaa ja 'Stten lopettaa mättömyys toi:mia yhdessä, verotuksella rangai.s-
33774: ybteisomistussuhdetta ja tulon han!ld.dmista yh- taan osakkaita, jotlka ~o lkansantail.oudellisesti:kin
33775: teiseen Ju!kuun. Tällaisia syitä saattavat olla esi- hyiVälksyttii<vis'tä syistä haluavat p1tää maatiiansa
33776: menkiiksi se, että pesän osakkaana on ailailkäisiä tai muun 1toiminitaytksikkönsä ikdkonaisuu'tena
33777: ja perheen :koikon:aisetu vaatii oman kiinteistön ja toimivat sen vuoksi yhdessä. Kun nykyisessä
33778: tai mi&een jaikamattomana pitämistä tai maa- ma:atalouspoliti.ilkassa aktiivisesti pyritään ti1a-
33779: tiil.an jako aikuisten osakkaiden :kesken:kin suo- koon suurentamiseen, jota yhtymänä toimimi-
33780: dtettuna 'johtaisi tilan pi:rstoutu'miseen, jolloin nen tosiasiassa me11kitsee, rvero'tus on esteenä jltt-
33781: symyneillä uusi!Na kääpiötiloilla ei kukaan osa- ikiperäistämi.spyrhlmyksi:lle.
33782: kas pystyisi harjoittamaan järkiperäistä maata- Edellä esiretyn perusteella ehdotamme kun-
33783: loutta, ja vai!klka osaa&aa:t olisiv!tit balu1kkaita nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33784: jakoon, •he eivät sitä saa 'kohtuullisessa ajassa muksen,
33785: maa.nmitt:aus'toimitusten hitauden vuoksi. Näin
33786: ol!len osakkaiden on paklko pitää ti:la ja:kamatto- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi sel-
33787: mana, ~olloin osalkkaiden yhdessä ansaitsema !tulo laisiin lainsäädäntötoimenpiteisiin, että
33788: verotetaan itsenäisen verosubjektin, yhtymän tu- yhtymän ja jakamattoman kuolinpesän
33789: lon:~~~. Yhrymäiverotus johtaa kuitenkin tuntuvasti saama tulo ja omaisuus voitaisiin verot-
33790: ankarampaan !VerotuJkseen ikuin jos yhtymää ei taa osakkaan tulona ja omaisuutena.
33791: velrotdttaisi eril1isenä veroveilvollisena. Näin on
33792: He'lsingiSISä 11 päivänä helm.ilkuuta: 1972.
33793:
33794: Heimo Linna. Reino Kangas.
33795: Paavo Niinikoski. Juhani Saukkonen.
33796: Mikko Kaarna. Orvokki Kangas.
33797: 773
33798:
33799: IV,315.- Toiv.al. n:o 352.
33800:
33801:
33802:
33803:
33804: L. Linna ym.: Rehu;en rautatietariffien alentamisesta Pohiois- ;a
33805: Itä-Suomessa.
33806:
33807:
33808: Eduskunnalle.
33809:
33810: Valtioneuvosto asetti 28. 9. 1967 komitean 1,94 penniä. Rahtialennus tulisi itäillöin koske-
33811: tutkintaan rvälkirehukaupassa ilmeneviä epäåroh- maan sitä rehua, jota ku~jetetaan vähintään 300
33812: tia. Tämä rehuikomitea rt:oteaa 4. 3. 1970 jättä- km:n matkan.
33813: mässään mietinnössä (komiteamietintö 1970 Komiteamietinnössä esitetään, että rahtialen-
33814: B 12) lffilll., että Oulu-Kuusamo linjan poh- nusjärjestelmä toteutettaisiin antatnalla vahion-
33815: joispuolella lkaura- ja rehuohrajauhojen hinnat rautateH'le lfahtialennubia vastaava määräraha.
33816: ovat 8-9 penniä, kanarehujen 5-6 penniä, Huomioon ottaen, että rautatierahteja on ko-
33817: sikojen täys:rehujen 7-8 penniä ja Jypsy'karjan miteamietinnön valmistumisen jälkeen huomat-
33818: rehuseosten 4-5 penniä !kookeammat kuin •tavasti korotettu, epäisuhde rehujen hinnoissa
33819: Ta!.tnpete-Lappeenranta -il.injan eteläpuolella. pohjois- ja itä-Suomen ja vas.taavasti etelä"Suo-
33820: Hintaerojen suurin syy on t"ahti!kustannu'k:sissa. men !Välillä on nyt edetllämainitttua suurempi.
33821: Komitea esitti, että rehujen hintaeroa maan eri Eddllä olevan peruS'I:eeHa ehdotamme kun-
33822: osien vi:ilillä on !tasoitettava. Tämän vuoksi siUe nioi'ttavaJSti eduskunnan hyväksytrtäivä.ksi toivo-
33823: rehutavaral!le, joka rautateitse !kuljetetaan Ke- muksen, -
33824: mijärven, Rovaniemen, Tornion, Kemin, Kon-
33825: tiomäen, Kaj·aanin, Lieksan ja Joensuun Hiken- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
33826: nealueille, oli ntyönnettävä tahtialennusta niin, rehu;en rautatietariffien alentamiseksi
33827: että rehun hintaan ralhdin vaiJkutusta jäisi vain Pohjois- ja·I tä-Suomessa:
33828: Helsingissä 10 päivänä hdmikuuta 1972.
33829:
33830: Lauri Linna. J. Jubani Kortesalmi.
33831: Arttur Niemelä. Mikko Vainio.
33832: A. R. Sainio. Pekka Vennamo.
33833: 774
33834:
33835: IV,316.- Toiv.al. n:o 353.
33836:
33837:
33838:
33839:
33840: . L. Linna ym.: Teollisuuskylän aikaansaamisesta Kalajokilaakson
33841: talousalueelle.
33842:
33843:
33844: E d u s k u n n a J 1 e.
33845:
33846: Kehitysalueiden elinkeinoelämän elvyttämi- Kalajokillaakson kesikukseiksi muodostuneessa
33847: sdksi ja monipuolistamiseksi on esitetty eri ta- Ylivieskan !kaupungissa on viimeaikaisen kehi-
33848: hoilhla teoU1suuskylien perustami!rta ~lueil:le tyksen jä1lkeen kailklki tänkeimmät paJveluedel-
33849: joissa !teollisuuden puuttuminen on aiheuttanut lytyklset teo1ilisuusyl}xlySkunnaille. Ylivies'ka on
33850: ja aiheuttaa suurta muuttoliilkettä ja .työttö- Kailajdki'laakson alueel!la ;maantieteellisesti ja lii-
33851: myytJt.ä. ikentee!llisesti ikesikeinen ia :luontainen keskus-
33852: Kun teollisuuslkyJän ltu!lee palvella y:htenäistä paiik:ka. Näinollen Kalajokiilaa!k:son <ta:kmsaluetta
33853: ja mabdo.hlis11l:lllnan :l.aflljaa aluetta, jotta se vas- kokonaisuudessaan palveleva ;teollisuuskylä on
33854: taisi rt8111koitustaa:n, tulee sillä olJla sijain:tinsa ja perustelltua sijoiltJtaa Ylivieskan !kaupunkiin.
33855: kul:kuyhteyiksien osaWt:a keslkeinen asema ja ny- Kalajotki1aalkson ailueen kuntien talouclelHnen
33856: kyaikaiset yhteiskunnadliset p~lveluedeillytykset. yHteiselin, KatlajQ!kilaakson Talousalueen Hi-tto
33857: Kalajokilaruon lrlue on suoritettujen !tutki- onkin .tehnyt esityksen teollisuusikylän penrs-
33858: musten mukaan tuilotasoltaan maan alhaisimpiin tmnisesta YHvieskaan.
33859: ~uu[uvia yhtenäisiä ail.ue1ta. Väestön huOilllatta- Edellä sanotun perusteella ehdotamme ikun-
33860: -van suuresta määrästä ja yksipuoHsesti maatila- nio1ttavas'ti eduskunnan hyvirksyttäv8ksi toivo-
33861: talouteen ipel'UStUVasta elirJkeinot<aikenteesta joh- muksen,
33862: 1:uen ttnuuttolii!ke ja työttömyys on alueella Jaa-
33863: jamittaisra. Tästä syy:stä teollisuuskylän väUttö- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
33864: mänä vaillmtus~lueena Kalajdki1aalkso on kaikin teollisuuskylän aikaansaamiseksi Kalajo-
33865: puolin eduLlinen. kilaakson talousalueelle.
33866: Helsingissä 10 pährä11ä helmikuu1a 1972.
33867:
33868: Lauri Linna; Mikko Vainio.
33869: J. Juhani Kortesalmi. Pekka Vennamo.
33870: 775
33871:
33872: IV,317.- Toiv.al. n:o 354.
33873:
33874:
33875:
33876:
33877: L. Linna ym.: Tutkimuksesta teollisuuden sijoittamiseksi Kala-
33878: joen Rahjan satama-alueelle.
33879:
33880:
33881: E d u s ik u n n a 11 e.
33882:
33883: Pohjanlahden .rannilkolla Kalajoen kunnassa rty'h:jiön rvad.tion teollisuuslaitosten osalta niin-
33884: sijaitseva Rahjan satama-alue on laivakuljetulk- kuin muunkin merk~ttälvän !teollisuuden osaita,
33885: sia !käyttävälle teollisuudelle luontainen siljoi- olisi myös k.ehicysaluepoliirt,tisesti perusteltua. sa-
33886: tuspai!klka. Saltam.aan, joka nykyisin ~toimii huo- taman alueen tutkiminen teollisuuden sijoitta-
33887: mattavana puUitavarasatamana, johtaa Jaivaväyilä miseksi.
33888: joka suhteellisen vähäi'Sel1ä ruoppaamisella saa- Edellä sanotun perusteeMa ehdotamme kun-
33889: daan 9-10 metrin syvyiseksi. Sataman ranta- nioirtltavasti eduSJkunnan ih)'IVäksyntäväksi toivo-
33890: aluee~la on runsaasti teollisuuden s1joittamiseen muksen,
33891: soveltuvaa maa-aluetta saatavana. Pohjoisesta si-
33892: jainni&ta huolimatta Rahjan satama on jääolo- että hallitus ryhtyisi toimiin tutki~
33893: suhteiltaan edullinen rja huomattavasti edulli- muksen suorituttamiseksi teollisuuden
33894: sempi, tkuin •monet eteläisemmät Pohjanlahden sijoittamiseksi Rahjan satama-qlueelle
33895: satamat. Kalajoen kunnassa.
33896: Kun 1toisaa>lta Kalajoki~aatkson .talousalue, jo-
33897: hon Ralhjan satama :kuuluu, muodostaa teollisen
33898: Helsingissä 15 päivänä hel:mitkuuta 1972.
33899:
33900: Lauri Linna. Kalevi Remes.
33901: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
33902: Rainer Lemström.
33903: 776
33904:
33905: IV,318.- Toiv.al. n:o 355.
33906:
33907:
33908:
33909:
33910: L. Linna ym.: Työvaltaisen pienteollisuuden aikaansaamisesta
33911: maalaiskuntiin.
33912:
33913:
33914: Ed u s k u n n a 11 e.
33915:
33916: Maassamme viilme vuosina 1toteutetun maan Kun ilmeisesti kenenkään mielestä ei ole jär-
33917: eteläosia ja aJSutuskeskuk.sia yksipuolisesti suo- kevää autioittaa suurinta osaa maasta, johon ny-
33918: sineen ta!Quspolirt:iilkan seurnuksena maamme kyinen kehitys viittaa, olisi kiireellisesti pystyt-
33919: maaseutu on pani~kioomaisen muutltoliiikikeen täivä :ratkaisemaan, miten maaseudun elinkeino-
33920: semautksena autioitunut nopeasti. Maaseutukun- raikenne saataisiin sell.aiselksi, että muuttoiliike
33921: tien väestön väheneminen on vaitkeuHanut voitaisiin pysäyttää ja elämä .tasapainoon ja vas-
33922: a:lueiden koulutointa ja palvelue!Jinkeinoja. Kou- taamaan nylky-yhteiskunnan olosuhteita. Ainoa-
33923: luja on joudut.tu su~lkemaan samoin !kauppoja ja na mahdo1llisuutena näy.btäisi tässä suhteessa ole-
33924: muita IY.dvelu}'ll"ityiksiä. Liilkenteen aJalla mm. van maaseudun ·teoUisten ityöpaiJk!koijen ailkaan-
33925: linja-auto!Hkenn.e on !joutunut vaikeuksiin. Mai- saaminen. Maassamme onikin siitä jo rohkaise-
33926: nituista syistä a:lueel:le jääneen väestön asema via lkoikemuksia pienteollisuusyri:tyslten sijoitta-
33927: on samanaikaisesti :vaikeutunut, kun muu yh- milsen osa:lta.
33928: teis!kunta on päässy.t nauttimaan yhä parem- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme !kun-
33929: ma&ta paivelusta. nioiftava&ti eduskunnan hyviiksyttävä!ksi toivo-
33930: Muuttdliilkikeestä johtuen ikansantaloudellise't muksen,
33931: menetykset ovat suuret. Työvoiman ulikomaHle
33932: muuton muodossa tapahtuneen menetyksen li- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
33933: säksi myös asuntojen autioksi jääimineo merlki:t- miin työvaltaisen pienteollisuuden ai-
33934: see suunnat:totnia menetyksiä ja kamantaloudel- kaansaamiseksi jokaiseen maalaiskun-
33935: lis-ta •tu'hlausta. TiJanteen edelleen jatkuessa taan, ;ossa väestön työllisyystilanne sitä
33936: muuttoalueille ijääneen wäes.tön huolto tu1ee vaatii.
33937: muodoSJtumaan yhteiskunnalle k~ii!ksi.
33938: Helsingissä 10 päivänä hehni:kuu'ta 1972.
33939:
33940: Lauri Linna. J. Juhani Kortesalmi.
33941: Arttur Niemelä. Mikko Vainio.
33942: A. R. Sainio. Pekka Vennamo.
33943: 777
33944:
33945: IV,319.- Toiv.al. n:o 356.
33946:
33947:
33948:
33949:
33950: Loikkanen ym.: Invalidivähennyksen markkamäärän korottami-
33951: sesta verotuksessa.
33952:
33953:
33954: E d u s k u n n a 11 e.
33955:
33956: Tulo- ja omaisuusverolaissa selkä ,vastaavissa hennyksen merkiltystä, o'lisi !kohtuullista, inva-
33957: kunnaffilisveroa koskevissa asetuksissa :säädetään, lidivähen:nyksen .tat1koh.uksen ja taxpeen mu-
33958: että rverovelvd11inen, jonka !työ- tai .toiminta- kaista s~ä vamttnaisten sosiaalisen !kuntoisuu-
33959: kyky on a•lentunut, on oikeutettu saamaan tu- den ja :tu!lotason säilymisen ikannadta vällttämä-
33960: lootaan invalidivähennyksen. Milkäli verovelvol- töntä, että invalidivä!hennytksen suuruutta nos-
33961: lisen tyo"kyvyttömyys- tai haitta-aste on esite- tettaisiin.
33962: tyn s-e1vitylksen perusteeUa katsottava olevan Tämän vuoksi ehdo'tattnme !kunnioittavasti
33963: 100 %, vähennyksen .suuruus on 2 000 mark!kaa eduskunnan hyvaksyttäväiksi toivomuksen,
33964: ta1, jos sano:tttu prosenttimäärä on pienempi, vä-
33965: hennys on prosenttimäärää vastaava osa 2 000 että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toi-
33966: markasta. menpiteisiin valtiontJ.erotuksessa ja kun-
33967: Koska rahmairvon alentuminen ja sen myötä nallisverotuksessa hyväksyttävän invali-
33968: tapahtunut veroprogression suhteellinen nousu divähennyksen markkamäärän korotta-
33969: ovat huoma11ltava'Sd :mittå'töineet mainitun, miseksi nykyisin voimassa olevasta 2 000
33970: vuonna 1965 lViilmelksi tal.ikistetun invarlidivä- markasta 3 000 markkaan.
33971: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
33972:
33973: Eino Loikkanen. Aarne Koskinen.
33974: Victor Procope. Uki Voutilainen.
33975: Timo Mäki. Sulo Hostila.
33976: Vlljo Suokas.
33977:
33978:
33979:
33980:
33981: 98 156/72
33982: 778
33983:
33984: IV,320.- Toiv.al. n:o 357.
33985:
33986:
33987:
33988:
33989: Lottanen ym.: Lasten koulumatkakustannusten vähennysoikeu-
33990: desta verotuksessa.
33991:
33992:
33993: E d u s k u n n a 11 e.
33994:
33995: Maa1mme syrjäisiNä seuduilla tuottaa lasten olisivat !kus•tannukse't vieraalla pail&aikunnalla
33996: kouluttaJminen ammatti- :ja oppikouluissa kou- yövyttäessä.
33997: lumatlkojen pFtuuden vudksi suutia !lms'tannuk- Edeillä olevan perusteella ehdotamme !kun-
33998: sia. Kun !kaupungeissa ja muissa asutuskeskuk- nioi'ttaen eduskull'nan ·hyväksytttävälksi ,toivo-
33999: sissa ei ole vastaavia menoja, on koululaisten muksen,
34000: asumiskustannuksista vierailla paiikkakunniUa
34001: myönnet'ty verdhelpotusta. Vastaavaa huojen- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
34002: nusta ei sen sijaan myönnetä :koululais1ten mat- menpiteisiin lainsäädännön muuttami-
34003: ka:kus'tannulksiS'ta, mi'1loin koululaiset lkäyvät seksi siten, että myöskin lasten koulu-
34004: yötä kotonaan pitlkienkin juna- ja ~inja-automat matkoista aiheutuneet kustannukset oli-
34005: kojen .takaa. Vanhemmille ovat kouluma't'kois.ta sivat verotuksessa vähennyskelpoisia.
34006: aiheutuneet menot useinlkin yhtä suure:t !kuin
34007: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
34008:
34009: Eino Lottanen. Reino Karpola.
34010: Paavo Niinikoski. Pentti Poutanen.
34011: Matti Mattila. Pekka Vilmi.
34012: 779
34013:
34014: IV,321.- Toiv.al. n:o 358.
34015:
34016:
34017:
34018:
34019: Luja-Vepsä ym.: Työnantajan sosiaaliturvamaksun verovähennys-
34020: oikeudesta eräissä tapauksissa.
34021:
34022:
34023: Ed u s k u n n a 11 e.
34024:
34025: P.h:käailkaisesti sairaiden ja erityisesti vanhus- miseen. Sukulaisuuden tai muun syyn perus-
34026: ten h.oi:topai!Iroista on maassamme huomat.'tavaa teelia huoliehtii näiden suorituksesta joku 1toi-
34027: puutetta. Avohoidon ja kotisairaan:hoid-on ke- nen henlki[ö, lähinnä lapset .tai muut omaiset.
34028: hittämiseen on monien ikansaJaisjärjestöje'n ja Koska hoitaja ei ole maksajan rpalveluiksessa, ei
34029: sosiaadi·teil'Veydenhuolto työtä 1tekevien ttaho1 ta maksaja saa tehdä tulostaan sosiaall1tU!tiVama!ksu-
34030: kiinnitetty suurta huomiota. \'1neiskunnan .toi- vähennystä. Vähennys annetaan ainoastaan lähei-
34031: mesta ei ikuitenlkaan ole ri.i'ttävä's'ti voitu akti- sen omaisen elä'ttämis'tä !koskevan sosiaalisen vä-
34032: voida tätä erittäin 'tä11keatä hoitomuotoa. Täs:tä hennyksen muodossa, milkäJ.i kysymyiksessä on
34033: johtuen y<ks1tyiset henkilöt ovat joutuneet [u- tällaiseen rvähenny~kseen oilkeutet'tu vähätuloi-
34034: kuisissa tapauksissa huolehtimaan siitä, että hoi- nen henki!lö.
34035: toapua .tarvi'tsev~l1e on voitu palikata tarvittavaa Koska 'toisen henkillön saamasta ihoi.toavusta
34036: apua. Erityise~ti ovat Japset monissa tapauksissa suoritettu 1työnantaja'n sosiaaliturvamaksu on
34037: hanlkikineet hoitajan huolehtimaan toisessa talou- työnantajavelvollisuuden rtäyttämistä, vaikka hoi-
34038: dessa e1avien ja asuvien vanhempiensa jokapäi- taja ei olekaan maks~an palveluksessa, tulisi
34039: väisistä hoitotehtävistä. Tä:l1ais.ta huolenpitoa sosiaaliturrvamaiksujen rvähennysoi!keus verO'tuk-
34040: on !jouduttu järjes•tämään kaukaisemmillekin sessa hyvä!ksyä. Vähennysoikeus edistäisi myös
34041: sukulais.ill.e 1tai aivan vieraille henkilöille. Hoi- halu!kikuutJta. •tällaisten rtyöma'hdo1Jisuuksien jär-
34042: 'toa saavat rvanhuikset ja sairaat voivat eläklkei!I- jestämiseen ja auttaisi toisaalta myös yhteis-
34043: Iään .tai imuil:Ia :tu'loi!llaa:n suorittaa hoitajalleen kuntaa arvohoidon tehostumisen muodossa.
34044: parkikaa, josta aiheutuu myös työnantajan so- Edellä mainitun perusteella ehdotamme edus-
34045: siaalliturvamaiksun suoritusvelrvollisuus. Tu'lo- ja kunnan hyvwksyttäväksi toivomuksen,
34046: omaisuusverolain 28 S:n 1 momentin 7 kohdan.
34047: mukaan työnantaja ~voi tällöin .vahentää ma:ksa- että hallitus antaisi esityksen työn-
34048: mansa sosiaalli'tunvama'ksun !Verona'laisesta tulos- antajan sosiaaliturvamaksun vähennys-
34049: taan. oikeudesta verotuksessa silloin, kun ve-
34050: On ikuitetikin lukuisia .ta,paulksia, jolioin hoi- rovelvollinen on ne todistettavasti toi-
34051: dettavalla ei itseHään ole talloudellisia edelly- sen henkilön puolesta suorittanut.
34052: tyksiä palkan ja sosiaaliturrvamabun suoritta-
34053: Helsi'ngissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
34054:
34055: Sinikka Luja-Vepsä. Arvo Ahonen. Meeri Kalavainen.
34056: Reino Breilin. Erkki Liikanen. Salme Myyryläinen.
34057: Antti Pohjonen. Uljas Mäkelä. Sylvi Siltanen.
34058: Eell Lepistö. Jorma Rantala. Seppo Tikka.
34059: Väinö Turunen.
34060: 780
34061:
34062: IV,322.- Toiv.al. n:o 359.
34063:
34064:
34065:
34066:
34067: Miettinen y.m.: Suoturveteollisuuden perustamisesta Haukivuo-
34068: ren kuntaan.
34069:
34070:
34071: Ed u s kun n a 11 e.
34072:
34073: Turve on polttoaineena ;verrattain edulli$ta ,taan erittäin :kesikeisellä paikalla ja sen Jähei-
34074: ja hinnaltaan !kilpailuk.ylkyistä ulkomaisen polt- syydessä on suuria asutuskesikuksia, !kuten Mik-
34075: ,toaineen !kanssa. Suuntaama:l1a polttoaineen :ky- kelin, Vatikauden ja Pieiksättnäen !kaupungit mo-
34076: syntä entistä enemmän kotimaiseen pohtoai- nine teol.Hsuuslai!tdksineen.
34077: neeseen vaitkutet:Jt:aisiin samailla suotuisasti ma.k- Haukivuoren kunta maataJousvaltaisena
34078: sutaseemme .tasapainottamiseen. Lisaksi on to- kuntana potee •teollisten •työpaik!kojen puutetta.
34079: dettu, että suoturpeen :käyttö ikasvuturpeena on SaamaJJa Juontaiset eddlytyiksensä (runsaat suo-
34080: todettu eritJtäin hedelmäl!Jiseksi ja 'sen käyttö allueensa) !teolliseen käyttöön :kunnalla olisi pa-
34081: on jatkuvasti lisääntynyt. remmat tmahdollisuudet kehi'ttää !kuntaa sen
34082: Geologisen ltutki<tnuslai tdksen suori ttamien asu!k!kaiden elinehtojen parantamiseksi.
34083: tutkimusten mu:kaan Haukivuoren ikunnan Edellä olevan perusteelia ehdotamme !kun-
34084: a:lueella on runsaasti poltto- ja :kasvuturve'tta. nioittaen eduskunnan hy,väksyttäv~ksi !toivomuk-
34085: Tutkittu suoalue on 2 174 haja ,sen 1utvemäärä sen,
34086: 59 719 miJlj. 1m3• Tutikituissa soissa on pin:ta-
34087: kerroksissa ikaSIVurt:Urvetta ja syvemmäliä poltto- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34088: turvetta, ~oka on erittäin hyvälaatuis'ta. Turve- suoturveteollisuuden aikaansaamiseksi
34089: kerrostumat ovat syviä, joten ottaminen olisi Haukivuoren kuntaan.
34090: taloudellista. Haukivuoren :kunta on sijainnil-
34091: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
34092:
34093: Mauri Miettinen. Olavi Ronkainen. K. F. Haapasalo.
34094: 781
34095:
34096: IV,323.- Toiv.al. n:o 360.
34097:
34098:
34099:
34100:
34101: Mustonen ym.: Kehitysalueiden maataloudm saatt11misesta kehi-
34102: tysaluelakien piiriin.
34103:
34104:
34105: Ed u s kun n a J 1 e.
34106:
34107: Kehltys~uepolitii:kkaa on viime vuosien ai- puitteissa ituHsi saada nyikyisi1le pienperhevil-
34108: kana pyritty kehittämään :hallituksen ja edus- jdimi!lle, jotika haluavat harjoittaa -ammattinaan
34109: kunnan moniil1a myönteisiUä !toimenpiteillä, maatailautta samoja edellytyksiä !käyttäen, kuin
34110: joita ovat hyviksytyt jo voimassa olevat ke!hi- muittenikin alojen yrilttäjät sanotulla alueel1a.
34111: tysa:luelait, ~ot'ka ovaJt jo osittain tuottaneet Tila:koon suuren!taminen ja hintapoliittisen tuen
34112: myö111teisiä 1tuiolksia. Pyrhtäessä kehitysalueiden dhjaaminen niille ,tuotannon adoiille, joilla on
34113: voimailcl<aaseen 1talouselämän kehittälmiseen ko- parhaat menestymisen edellytykset kehitys-
34114: konaisuutena ja väestön ·toimeentu!lon turvaa- ailuee!11a, tulisi soveltaa nyikyisiin k.eMtysaluela-
34115: miseen aliltyöl[isyysa!lueilla, tulisi ottaa myös keihin.
34116: maa- ja metsätalous ikehitysaluela:kien piiriin. Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
34117: Viime aikoina on kehitys maataloudessa joh- nan hyvi;ijksyttäiVälk:si toivomuksen,
34118: tanut sii'hen, että pienviljelijät ovat suurelta
34119: osalta joutuneet suurten ·taloudellisten vaikeuk- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34120: sien !keskelle, joi&ta he e1vä;t tule sdlviytymään menpiteisiin kehitysalueella m(/(/talouden
34121: e11ei lakisääteisesti ryhdytä jätjestättnään elin- saattamiseksi kehitysaluelakien vaiku-
34122: 'keinoraiken!teen muutosta. Kehitysa:luela.kien tuspiiriin.
34123: Helsingissä 15 päivänä helmiikuuta 1972.
34124:
34125: Heikki Mustonen. Anna-Liisa Jokinen.
34126: Niilo Koskenniemi. Helvi Niskanen.
34127: Raww Korpinen. Siiri Lehmonen.
34128: Aarne Koskinen. Matti Järvenpää.
34129: 782
34130:
34131: IV,324.- Toiv.al. n:o 361.
34132:
34133:
34134:
34135:
34136: Mustonen ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Sotkamon
34137: kirkonkylään.
34138:
34139:
34140: Ed u s :kun n a 1i e.
34141:
34142: Sotkwon !kunnassa totmtvat valtion eri vi- maiksi ja va:l1tion vuokramenot vähenisivät. Si-
34143: rastot vuok:rahuoneistnissa erillään ympäri kic- säasiainministeriössä onkin Sotkamon virasto-
34144: konkylää. Tästä johtuu, että eri vkastoissa asioi- talohanlke asetettu ensimmäiseen kiilreellisyys-
34145: maan joutuvile koituu lturhaa hanlkaluutta ja rybmään. Rakennushankkeen il:oteuttamista kii-
34146: ajanhu'kkaa. rehtii myös se, että työttömyys on Sotkamossa
34147: Ei ole tarkoituiksenmukaista vlllltion kannal- erittäin suuri ennen :ka~kkea rakennustyöläisten
34148: taikaan se, että joudutaan maksamaan jatkuvasti kesikuudessa. VirastotaQon ralkennustöitten
34149: kalliita 'Vuoikramabuja, onhan Sotkamon kir- käynnisltäminen helpottaisi kunnan nykyisltä vai-
34150: konkylän vuokrataso noussut .viime vuosina var- keaa työlilisyystilannetta.
34151: sin kot1keaUe. Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
34152: Viras:tota:l~ on otlut ,vireil!lä jo yli kymme- nioittaen eduskunnan h}Wäksy;ttävälksi toivo-
34153: nen vuotta, mutta hanketta on viivästyttänyt muksen,
34154: sopivan tontin saaminen. Nyt on tämä este pois-
34155: tunut, kun kunta on osoittanut sanottuun tar- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34156: koitukseen tontin aivan !kirlkonkyllän !keskus- m~npiteisiin valtion virastotalon raken-
34157: tasta. tamiseksi Sotkamon kirkonkylään.
34158: VirasWtaion ttalkentaminen poistaisi nykyiset
34159: haitat, asioiminen tulisi ikuntailaisille joustavam-
34160: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
34161:
34162: Heikki Mustonen. Aino Karjalainen.
34163: Ville Tikkanen. Rauno Korpinen.
34164: Siiri Lehmonen.
34165: 783
34166:
34167: IV,.325.- Toiv.al. n:o .362.
34168:
34169:
34170:
34171:
34172: Mykkänen ym.: Laajennetun rajakauppaoikeuden säätämisestä
34173: Lapin kuntien asukkaille.
34174:
34175:
34176: Ed u s kun n a 11 e.
34177:
34178: Pdhjois!kalotin rajakaupatla on vanhat perin- vat ja kaipaavat yhtenäistämistä ja selventä-
34179: teet ja sitä on pidettävä luonndllisena ilmauk- miS'tä.
34180: sena ,väestön 1ta:loudeillis:ihle ·t!!itpeille, minkä Lapin väestön 1toivomukset dlisi rajakaup-
34181: vuolksi on tärikeittä, että ne Jainsäädännölliset paamme koskevien määräysten osailta syy;tä huo-
34182: ja psykologiset esteet, jot'k:a jatkuvasiti haittaa- mioida siten, että nimenomaan poronlihan vaih-
34183: vat tätä kauppaa, vHvytyiksettä poistetaan. Poh- to-oikeus bUOilnioitaisiin 1aajennettuna pohjoi-
34184: joismaiden yhteistyö Pohjoismaiden neuvoston sinipien !kuntien osalta ;a että oikeudet lieve-
34185: pu~tteissa on [uonnoillisella tavalJla edistänytkin nisivärt vastaavasti etelämmätksi siittyttäessä.
34186: raj~aupan vapaut'tamista. Edellä olevan ;perustee!lla ehdotamme ikun-
34187: Raijakauppa ei kuitenkaan nyikyisellään suo nioi~tta.vasti eduskunnan byväks~täväksi <toivo-
34188: niitä mahdollisuuksia, joita paikallinen väestö muksen,
34189: toivoisi. Huoilimatta sHtä, entä pohjoismaisessa
34190: yhteistyösopimuksessa edellytetään pohjoiS'ta ra- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34191: jakauppaa lkosikevat määräykset muotoiltaviksi menpiteisiin laaiennetun rajakauppaoi-
34192: siten, että niis,tä rajaseutujen asukkaille aiheu- keuden säätiimiseksi Lapin kuntien asuk-
34193: tuisi mahdollisimman vähän haittaa, ovat raja- kaille ia ra;akauppaa kosleevien määräys-
34194: kauppaamme lroskevait määräykset melko lkirja- ten tarkistamiseksi.
34195: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
34196:
34197: Jouni Mykkänen. Arttur Niemelä.
34198: Erkki Häkämies. Pekka Vilmi.
34199: M. Jaatinen. Mikko Jokela.
34200: Ilkka Suominen. G. Laatio.
34201: Aimo Ajo. Timo Mäki.
34202: Paavo Väyrynen.
34203: 784
34204:
34205: IV,326.- Toiv.al. n:o 363.
34206:
34207:
34208:
34209:
34210: Mykkänen ym.: Lisäyksestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon
34211: Rovaniemen virastotalojen lisärakennusten suunnittelemiseen
34212: ja rakentamiseen.
34213:
34214:
34215: E d u s k u n n a '11 e.
34216:
34217: Lapin Jäänin- ja piirihallinnon neuvottelu- mattavasti nyikyi&tä .tatlkoituksenmukaisemman
34218: kunta on vuonna 197;1 esirtänyt valtiovarrain- työ~entelyn piiriin.
34219: ministeriölle kiireellisesti suoritettavaksi Rova- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34220: niemen !Virastotalojen lisärakennusten suunnit- nloitltavasti eduskunnan hyvä!ksyttäväJksi toivo-
34221: telun, huonetHadhjelmien tal"kistulkset ja raken- muksen,
34222: tamisen. Ti[atarvdkoontfluettelosta selviää, että
34223: IU!kuisat virastot ovat hajaantuneet moniin osiin että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
34224: ja epätarkoituksenmukaisiin :vudkratiloihin. Vi- tyksen riittävän määrärahan ottamisesta
34225: ras.toje·n toiminta on .tullut hanJkalaiksi yhteys- lisäyksenä vuoden 1972 tulo- ja meno-
34226: vaikeuksien vuoksi ja kustannukset ovat nous- arvioon Rovaniemen virastotalojen lisä-
34227: seet. Suorittami!Ma neuvottclukunnatn esittämät rakennusten suunnittelemiseksi ja raken-
34228: toimenpiteet saataisiin noin 20 virastoa huo- tamiseksi.
34229: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
34230:
34231: Jouni Mykkänen. Pekka Vilmi. Juuso Häikiö.
34232: Aimo Ajo. Mikko Jokela. Paavo Väyrynen.
34233: IV,327.- Toiv.al. n:o .364.
34234:
34235:
34236:
34237:
34238: Mykkänen ytn.: Majoitui· ja ravitsemisliikkeessä asiakaspalve-
34239: lusta aiheutuvien palkkakustannusten lukemisesta pois liike-
34240: vaihtoverolain alaisesta myynnistä.
34241:
34242:
34243: Ed u s ik u n n a 11 e.
34244:
34245: Liikevaihtove.ralain 1 § :n 2 momentin perus- palveluiden . saattamiseksi nykyistä edu.tlisem-
34246: teella on majoi·tus- ja ravitrsemis!liilkfkeessä ttapaih· miksi ovat kiireclliset toimenpiteet välttämättö-
34247: tuvaa tarjoilua tahi liiketoiminnan muodossa miä. Liikevaihtoverotuksen !käyttäminen Yksin-
34248: muu~1lla tapahtuvaa 'ta<~jcilua .pidettävä taJVaran omaan mahdd1lisimman suu•t.t~n ve:toD kdkortais-
34249: mvvntinä ja si'ten liilkevaihtoveron ·alaisena. määrien ikerää:miseen .jonkin elinkeinon menes-
34250: Ede11ä mainittu 1 §:n 2 momentti on epä.oi- tymismaihd0l!lisuulksista pii.ttaaroatta ei ole edul-
34251: keudemnulkainen ja saattaa majoitus- ja ravitse• 1Jinen menettelytapa. Majoitus- ja ravitsemisliilk-
34252: miselinlkeinon heikompaan asemaan muihin pal- keet tarjoavat jo nyt varsin runsaasti 'työtilai-
34253: veiluelidkeinoihi'n venra'ttuna. Myös kuluttajan suuksia alalla vailHtsevan vuorotyöjätjestelmoo
34254: kannailta lienee epäedullista, että hän joutuu taikia, minkä lismi on :todettava~ etti alåll'la
34255: maksamaan .tämän varsin vltlttämättömän ja on jo pitikään valllinnut jatkuva työvoimapula.
34256: keskei·sen elinikeinon ta,rjoamista palveluksista Työvoimavaltaisen elinikeioon ikehityiksen jar-
34257: liikevaihtoveron. Tämä koskee · sitä tarjoilijan rubtaminen verorasitu'ksen muodossa ei 110i olla
34258: suodutamaa työtä, josta aiheutuvien kusta·nnus• järkevää.
34259: ten osuus 'liiketoiminnan kdkonaisikustannuk- Edcllä oleva·n perusteella ehdotamme kun-
34260: sista on erittäin suuri. Kostka kuluttajalla on nioittaen edusikunnan hyväksyttiväksi toivo-
34261: mahdo!lllisuus :nauttia näitä pa1velubia miltei muksen,
34262: vuorokauden kailklkina ai1koinar on ymmänretotä-
34263: vää, että pa]kkaikuS'tannusten määrä muodostuu että hallitus ryhtyisi kiireellitiin toi-
34264: muihin palveluelinkeinoihin verrattuna aivan menpiteisiin liikeVflihtoverolain muutta-
34265: eri suuruusluokikaa olevaiklsi. Kes1dmääräinen miseksi siten, että asiakaspalbelusta tzi•
34266: pal!klkakustannusten osuus ravitsemisliikkeen !ko- heutuvat palkkakustannukset voidaan
34267: konaisikustannulksista on 40-50 %. majoitus- ja ravitsemisliikkeessä lukea
34268: RaviusemiseHnlkeinon edistältniseiksi ja kulut- pois liikevaihtoverolain alaisesta myyn-
34269: taj·an kannailta eräiden ka.ilkkein kesikeisimpien nistä.
34270: Helsingissä 15 päivänä M~kuuta 1972.
34271:
34272: Jouni Mykkäuea. Pekka Vilmi.
34273: M. Jaatinen. Mikko Jokela.
34274: Ilkka Suominen. G. Laatio.
34275: Aimo Ajo. Paavo Väyrynen.
34276:
34277:
34278:
34279:
34280: 99 156/72
34281: 786
34282:
34283: IV,328.- Toiv.al. n:o 365.
34284:
34285:
34286:
34287:
34288: Mykkänen ym.: Polttoaineiden kuljetuskustannusten korvaami-
34289: . sesta valtion varoista polttoaineiden hintojen alentamiseksi
34290: Pohjois-Suomessa.
34291:
34292:
34293: Ed u s kun n a 11 e.
34294:
34295: Valtion perwan veron osuus polttoaineen samaan hintatasoon. Tähän päästäisiin mm. sillä,
34296: hinnasta on nykyisin varsin huomattava. Tämän että vailtion varoista suoritettaisiin tahtikor-
34297: joutwvat maksamaan kai:kJki poilttoaineen tarvit- vausta pohtoaineiden kuljetuskustannusten
34298: sijat. Tämän Hsäksi voidaan polttoaineen hin- osalta. Kulutus !koko maan !kulutukseen verrat-
34299: taan lisätävielä erillinen hintalisä, lähinnä niistä tuna on näiNä. ailueilla suhteellisen pieni, joten
34300: kustannulksista, jotJka aiheultwvat polttoaineen taloudellisestilkaan ei polttoaineiden hinnan tu'ki
34301: kuJ'jetuksista ja 'rahdista jakelupaikalle. Tämä täällä tu~isi .taloudeliJisesti maallemme raskaa:ksi,
34302: merldtsee lkäy.tännössä sitä, että po1vtoaineesta mutta toimenpiteellä olisi mitä edullisin vaiku-
34303: peritään sitä k.o.rkeampi hinta, mitä kauemmas tus Pohjois-Suomen ja Lapin tailouselämään.
34304: pohjoiseen .tai itään maassamme liikutaan. Täsltä pääsisivät hyötymään paitsi }'lthtäjät ja
34305: Korotetun polt'toaineen hinnan va~kutus tun- ammattiautoilijat myös kaikki maa!kuntien asuk-
34306: tuu varsin voi:makikaana juuri Pohjois-Suomessa, kaat.
34307: missä pit!kät /lm~jetus:matkat arheuttavat tuntu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus!kun-
34308: via lisäkustannuksia. Tämä heijas•tuu mitä eri- nan hyvi:iksyttävi:iksi toivomuksen,
34309: laisimmilla aloilla. Korikeiden rahtilkustannusten
34310: vuoksi joudutaan pohjoisessa maksamaan sa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34311: masta tuotteesta ikortkeampia hintoja :kuin vas- menpiteisiin polttoaineiden kuljetuskus-
34312: taavasta .tuotteesta etelässä. Oleellisesti tähän tannusten korvaamiseksi valtion varois-
34313: on vaikuttamassa juuri !korkea polttoaineen ta siten, että polttoaineiden hinnat tuli-
34314: hinta. Pohjois"Suomen ja erityisesti Lapin kan- sivat Pohjois-Suomessa ja Lapissa sa-
34315: nailta olisi mitä toivotltavinta lälhteä siitä, että maksi kuin Etelä-Suomessa.
34316: kolko maassa päästäisiin polttoaineen hinnoissa
34317: Helsingissä 15 päivänä he1mi!kuuta 1972.
34318:
34319: Jouni Mykkänen. Arttur Niemelä.
34320: Paavo Väyrynen. Pekka Vilmi.
34321: M. Jaatinen. Mikko Jokela.
34322: Ilkka Suotriinen. G. Laatio.
34323: Aimo Ajo. Timo Mäki.
34324: 787
34325:
34326: IV,329.- Toiv.al. n:o 366.
34327:
34328:
34329: Mykkänen ym.: Poromiesten moottorikeikkojen polttoaineen va-
34330: pauttamisesta polttoaineverosta.
34331:
34332: Ed u s k u n n a 11 e.
34333:
34334: Tdkniikan kehi'tys on tuonut omat ongel- Toisaailta taas :kustannusten peittämiseksi ei voi-
34335: mansa myös Lappiin. Sen vaikutukset on ha- da porojen lkoikonaismääräälkään nos'taa, koska
34336: vaittavissa aina niinkin perinteellisessä amma- tällöin ei [aidunta enää riitä .tarpeeksi. On muis-
34337: tissa !kuin poronhoidossa. SuhteelHsen lyhyessä tettava liswksi, että poronhoidon pii·ristä läh-
34338: a:jassa on moottorikelkasta muodostunut varsin temään joutuva on usein vaiLla muuta ammatti-
34339: käyttokelpoinen ja käytetty työväline poronhoi- tahoa ·ja hänen hakeutumisensa yleisille työ-
34340: dossa. Vuonna 66/67 oli moottori!keilJldcoja suo- ma!'kkinoille ny1kyisenä ityottömyysaikana on
34341: ritetun tutkimuksen mukaan poromiesten tkäy- varsin vaikeaa. Tästä syystä olisikin löydettävä
34342: tössä yhteensä 335 !kappaletta. Tmlä hetkellä sellaisia !keinoja, joil~a poromiesten asemaa saa-
34343: luku lienee aina 400-500. tettaisiin helpottaa.
34344: Käytäntö on osoittanut, että ruilkäli yksi po- Tällä hetikeHä vahio perii moottorike1koissa
34345: ro:mies pallisikunnasta hankkii moottori!kellkan käy;tet;tä'Väs.tä polttoaineesta vastaavan veron
34346: työvälineekseen, on toisten seura!ttava esimerk- kuin muidelllkin ajoneuvojen polttoaineista. Tätä
34347: kiä. M~käili goku .ei tätä tee, jää hän auuamat- on pidettävä suoranaisena epäoikeudenmukaisuu-
34348: tomasti toisista jäilikeen. Toisaalta on ·todettu,
34349: 1
34350: tena poromiestä kohtaan. Samanailkais~i kun
34351: että mi!kali wkan suuruus !kasvaa yli 500, on esim. maathl.aLla saadaan käyttää tra~toreissa
34352: edessä !Varsin pian ~o toisen moot!torikel'kan han- vetovapaata polttoainetta, .joutuu poromies
34353: kinta. malksamaan kalliin veron. On [asikettu, että
34354: Kelkan hallikiota t•ietää poromiehelle tuntu- po1ttoain(1veron vuotuinen osuus on poropää-
34355: vaa menoerää. On laskettu, että esim. 6-hen- omassa n. 10 poroa. Mikäli polttoainev~ro pois-
34356: kisen perheen osalta toimeentulo edellyttää tettaisiin moottorikeikkojen polttoaineen osalta,
34357: yleensä vähintään 300 poron toik!kaa. Moottori- tietäisi se vastaavasti n. 10 poron verrain lisää
34358: kellkan hanlkinta aiheuttaa noin 50-60 poron tuloa poromiehen !ku'ldcaroon. Oma1ta osaltaan
34359: vahenn)'lksen ja mi!käH huomioidaan vuosittai- se o1isi siis helpottamassa poromiehen toimeen-
34360: nen !tästä aiheutuva pääomaa 'Vähen,tävä vaiku- tu!loedellyttylksiä. Moottorikdk'kojen pohtoai-
34361: tus, menkitsee moottorikelllkan hankinta :kdko- neen verovapau:tta puolitavat siksi useat syyt ja
34362: naisuudessaan jopa 2-300 poron vajauksen po- valtiontaloudellisesti se merkitsisi niin vähän,
34363: romiehen tolkkaan moottorikeLkan käyttöikää et!tä verovapauteen olisi mitä pikimmin pääs-
34364: kdhti. Ptktallinen ikysy'mys on myös sikäli, että tävä tässä suhteessa.
34365: olosuhteet pyrldvät suosilmaan selllaisia, joilla Edellä olevan perusteeilla ehdotamme kun-
34366: on varaa ja mahdollisuu'tta :kasvattaa tokkaansa. nioitttavasti eduskunnan hJ'Väksyttäväksi toivo-
34367: Huonommassa ttaloude11isessa asemassa olevalie muksen,
34368: moottorilkel:klka merkitsee jopa tu'lotason heik-
34369: kenemistä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34370: Mikä!li tokan suuruutta ei pystytä nostamaan, menpiteisiin poromiesten moottorikeik-
34371: joutuu asianomainen poromies hakeutumaan kojen polttoaineen vapauttamiseksi
34372: muualle, yleisil!le .työmanklkiooille korvatalkseen polttoaineverosta.
34373: moottori:kellkan aiheuttamat !kulut sitä kautta.
34374: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
34375:
34376: Jouni Mykkänen. Timo Mäki. Aimo Ajo.
34377: Mikko Jokela. Paavo Väyrynen. Pekka Vilmi.
34378: G. Laatio. M. Jaatinen. Olavi Nikkilä.
34379: Ilkka Suominen.
34380: 788
34381:
34382: IV,330.- Toiv.al. n:o 367.
34383:
34384:
34385:
34386:
34387: Mykkänen ym.: Poronhoitotöitä varten ostetun moottorikelkan
34388: tullimaksun palauttamisesta.
34389:
34390:
34391: Ed u s k u n n a 11 e.
34392:
34393: Lap~sa on nykyisin runsaasti vaikeuksia. Ih- Varmasti on oikein, että tullimaksu palau-
34394: misten työnsaanti on Iå"hes kdkonaan mahdoton tettaisi-in niiden moot:ttori!keMojen osalta, joita
34395: laajonla alueilla sen vudksi, et:ttä metsätyöt ovat käytetään ytksiOOI!Ilaan eli suurimmassa määrin
34396: vähentyneet ja loput konedlistuneet. Eräitä poronhoitotyöhön. Ei tästä valtioJNe mikään
34397: aloja on vielä, joista voidaan toivoa tulevaisuu- suunnaton uhraus 'tulisi ja sillä kuitenfkin autet-
34398: dessa toimeentuloa, mutta se edeUyttäisi entistä taisiin Lapin pienyrittäjää. Alenmtkset eivät
34399: parempia toimeentul.oedellytyksiä. menisi väärään tarkoitukseen, ·si:llä a:nomulksiin
34400: Poronhoi.lto on vanhimpia ammatteja ja silJä voitaisiin pyytää Paliskuntain Y'hdistyksen lau-
34401: on menestymisen mahdoliisuudet. Poronhoitoa sull!to.
34402: voitaisiin vielä parantaa ja sen :kannattavullltta Edelilä esitettyyn ;viitaten ehdotamme kun-
34403: lisätä mm. eräillä pienil!lä asetusten ikorjauksi'lla. nioittavasti eduskunnan hyvälks)11ttävälksi toivo-
34404: Eräs tällainen !korjaus pitäisi saada moottori- muiksen,
34405: keikkojen hintoihin. Joikainen käsittää, että po.-
34406: ronhoitotyöt ovat •tuntureissa kovaa ja voimia ettil hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
34407: kysy;vää työtä. Tämä moottorlketllkan tulo mark- että poronhoitotöitä varten ostetun
34408: kinoille on tehnyt poronhoidon e!Jltistä inhimi1- moottorikelkan tullimaksu anomuksesta
34409: lisemmiilksi. Kui'tenildn näiden kulkuneuvojen kokonaan· palautettaisiin moottorikelkan
34410: ikä on suhteellisen Jyhyt, korjauskulut suuret ostaiJle.
34411: ja ailkuhinta aivan liian korkea.
34412: Helsingissä 15 päivänä hetm.iJkuuta 1972.
34413:
34414: Jouni Mykkänen. Arttut Niemelä.
34415: Paavo Väyrynen. Pekka Vilmi.
34416: Erkki Häkämies. Olavi Nikkilä.
34417: M. Jaatinen. Mikko Jokela.
34418: Aimo Ajo. G. Laatio.
34419: Timo Mäki.
34420: 789
34421:
34422: IV,331.- Toiv.al. n:o 368.
34423:
34424:
34425:
34426:
34427: Mäkelä ym.: Lavian virastotalon rakentamisesta.
34428:
34429:
34430: Ed u s kun n a 11 e.
34431:
34432: Lavian kunnassa to~mivat valtion virastot a;h. tellluksi sitlten!kin nopea~in kuin esim. tienra-
34433: taissa ja epätarlkoituksenmukaisissa tHoissa, kennu'styöt. Lavian kiJ!kon!kylän kehiHämistä
34434: jotka postia hrkuunottamatta ovat vuokravtuja elin!keilpoise'ksi 'maaseudun asutustaajaimaksi oli-
34435: huoneistdja. Virastojen -toi:mitHat sijaitsevat si virastotalon tloteutuminen osahaan myös
34436: useis-sa .tapauksissa myös palloturvallisuuden edistä!mässä.
34437: kannalta epä<tM!koituksenmu!kaisissa rakennuk· ViraS!tota[oon esitetään varattavaksi toimis-to-
34438: sissa eikä niillä ole atkistdlain mu!kaisia arkisto· tilat seuraa,ville, paikkaJkunnalla jo olevil1le vi-
34439: dioja käytettävissään. Lavian khikonkylässä on rastoille:
34440: myös kdlmea kuntaa palvelevia valtion viras- 1) Lavian-Suodenniemen--Mouhijä:rven
34441: toja, .esi'm. , rverotoimisto, ikansanelakelaitoksen veropiirin 'Verotoimisto,
34442: piiriJtoimisto ja niimiSmi.ehen !kanslia, joiden si- 2) Lavian-Suodenniemen-Mouhijärven
34443: joittaminen ajanlmurkaisiin toimitHoihin olisi jo kuntien saitrausvalkuutustoimisto,
34444: yleisönpalivelun ja kdkoustoi:minnan kannalta 3) Edel!lämaini•ttujen kuntien kansaneläike-
34445: välttämätöntä. toiJmisto,
34446: Lavian kunnanvaltuusto on jo tehnyt päätök- 4) Lavian !käräjälkunnan ikäräjähuoneisto,
34447: sen tontin lahjoittami:ses<ta ikotvauksetta valtion 5) La'Vian-Suodenniemen-Kiikoisten kun-
34448: virastotaloa vMten paikasta, joka va[tion viran- itien nimi<smiespiirin !kanslia,
34449: omaisten toimesta katsotaan soveltuva!ksi talt'koi- 6) Posti- ja ~ennäitintoimisto (~olla nykyisin
34450: tU:kseen. Kiillkonkylää rvar'ten on hyväksytty ra- on :vanha oma talo omaillla tontiUa, jonlka myyn·
34451: kennustkaava, jolka kuitentkin vielä on !lää.nin- niSltä olisi valtiolle tuloa),
34452: hallituksessa vahvistamatta, joten virastotaio 7) Työnvä<IItystoiJmiSJton rvastaanottotillat,
34453: voitaisiin srjoittaa myös barvaJllisesti tarkoituk- 8) Poliisivankillan tilat,
34454: senmukaisesti. 9) AJmmatinvalinnan ohjaustoimiston huo-
34455: Virastotalon ralken:taminen antaisi rakennus- neisto,
34456: vaiheessa hyödy!llisen tyokohteen, johon voitai· 10) Tiepiirin malhdolliset toilmiti!lat.
34457: siin sijoittaa Lavian ja lähikuntien työttömyys- Edellä esi,tetyn peruSt:eeilla ehdotamme edus-
34458: kor'tistorhin hyväksyttyjä töihin. Pdh)ois-Sa- kunnan hyrväksyttärvä.k:si toivomuksen,
34459: takunnan :työllisyystidannehan on tunnetusti
34460: erittäin vailkea ja valtion sijoitusosuuteen sovel- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
34461: tuvia työkdhteita ei ole näi[lä seudui'lla edes menpiteisiin Lavian virastotalon suun-
34462: suunniteltuna. Ralkennustyö saataneen suunni- nittelu- ja rakennustyön toteuttamiseksi.
34463: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
34464:
34465: Uljas Mäkelä. Väinö Vilponiemi.
34466: Margit Eskman. Pirkko Työläjärvi.
34467: Saimi Ääri.
34468: 790
34469:
34470: IV,332.- Toiv.al. n:o 369.
34471:
34472:
34473: Mäkelä ym.: Vaikeavammaisten henkilöiden moottorilljoneuvon
34474: käyttökustannusten alentamisesta.
34475:
34476: E d u s k u n n a 11 e.
34477:
34478: Maassam'me pyritään ikuntouttami~.;- ym. toi- te·rveet !kansalaiset. Vai,kea vamma aiheuttaa
34479: menpitein työllistämään vaiikeavamlmaisia hen- myös tavanolmaista suuremman ajoneuvon !käy-
34480: ldlöitä. .A!mmattilkoulutuksen, 1lääkintä- .ja työ- tön, koska [yhyill.äkin matkoi~la on turvaudut-
34481: huaidon avuNa on saavutettu merkittäviä tulok- tava sen apuun. Moottoriajoneuvon käyttökus-
34482: sia. Kuntouttamisto~menpiteiden jälkeen on tannuksiin 'Vammaisi.Jla ei ole ollut mahdolli-
34483: työllistämisessä yihä suuremmassa määrin tullut suutta saada helpotusta. Kot1keat käy<ttökustan-
34484: esiin työmatlkoi~.;ta selviytymisen ongelma. Lii- nukset vievät kuitenkin monilta vammaisil1ta
34485: kenneyhteyksien puuttuminen •tai vamman yleis- kohtuuttoman osan ansiotuloista. Vähävaraisim-
34486: ten liikennevälineiden 'käytö1le asettama este on pien 'kohdalla ne voivat ol!la välttämättömän kul-
34487: pakottanut monet vammaiset työmatkoista sel- kuvälineen hankinnan esteenä ~a siten jamutta-
34488: viytyiik:seen turvautumaan omaan kul1kuvälinee- vat heidän työl:li.Stämistään. Monissa maissa
34489: seen. Hmasto~liset olosuhteemme yihdessä vam- mm. Ruotsissa ja TanSkassa tuetaan huomatta-
34490: mas•ta aiheutuvien haittojen kanssa asettavilt valla tavaUa vam!maisia moottoriajoneuvon han-
34491: vemattain suuret vaatimukset kulkuvälineen kinnassa ja käyttökustannuksissa. Eshnetlldksi
34492: laadulle. Jo terveydellisi'stä syistä voi tuHa iky- Ruotsissa suoritetaan vaikeavammaiselle moot-
34493: symyikseen vain katettu, lämmityslaitteella va- toriajoneuvon Oimistajalle vuosittain avustus,
34494: rustettu ajoneuvo. mitkä vastaa 480 bensiini- tai 340 dieselöljyilit-
34495: Valtiova~a on tunnustanut työs:sä, •tyÖimat- raan sisäiltyvän veron määrää.
34496: koHla tai liikuntavä!lineenä välttämättömän ajo- Työllistäimisedell}'lty'sten parantamiseksi ja
34497: neuvon tarpeelliseksi vamttnaisHle. Niinpä auto- toimeentUilomahdollisuulksien tasoittamiseksi tu-
34498: ja moottoripyöräverosta annetun lain 17 §:n 1 lisi vaikeavammaisiile henkilöitie suorittaa val-
34499: momentin mukaan ajoneuvon hintaan sisältyvä tion varoista moottoriajoneuvon käyttökustan-
34500: autovero palautetaan kokonaan vähintään 60 nuksiin 1taloudellista tukea, jonka suuruus olisi
34501: % :n suuruisen pysyvän vamman tai osittain vä- määrättyyn polttoainemäärään sisälty'Vän perus-
34502: hintään 40 % :n aiaraajavamman dmaavalle hen- ja lisäveron määrä.
34503: kilöNe, jolle ajoneuvo työn tai toi•men hoitami- EdeLlä olevan perusteeNa ehdotamime kun-
34504: sen vuoksi on olennaisen ta<rpedlinen. Palautus nioittaen eduskunnan hyväiksyttäväiksi toivo-
34505: suctritetaan myös liikunnantarpeen perusteella muksen,
34506: henkilölle, jonka liikuntavammasta aiheutuva
34507: haitta-aste on vähintään 80 %. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
34508: Käy.ttökustannus'ten osalta rasitus on jatku- menpiteisiin vaikeavammaisten henkilöi-
34509: vasti· lisääntynyt polttoaineen hinnan kohoami- den moottoriajoneuvon käyttökustan-
34510: sen vuoksi. V aikuutusmaiksun, polttoaine- ja nusten alentamiseksi .palauttamaila mää-
34511: huoltOkustannusten lisäksi joutuvat vammai,set rättyyn polttoainemäärään sisältyvän pe-
34512: turvautum~an ajoneuvon huollossa ja korjauk- rus- ja lisäveron.
34513: sessa suuremmassa määrin vieraan apuun kuin
34514: Helsingissä 11 päivänä helmilkuuta 1972.
34515:
34516: Uljas Mäkelä. Valdemar Sandelin.
34517: Margit Eskman. Matti Ahde.
34518: Väinö Vilponiemi. Sinikka Luja-Vepsä.
34519: Uki Voutilainen. Pirkko Työläjärvi.
34520: Salme Myyryläinen. Saimi Ääri.
34521: Aimo Ajo.
34522: 791
34523:
34524: IV,333.- Toiv.al. n:o 370.
34525:
34526:
34527:
34528:
34529: Mäki ym..: Helpotuksen aikaansaamisesta poliisitehtävissä ole-
34530: ville autoveron suoritusvelvollisuudesta.
34531:
34532:
34533: Ed u s ik u n n a [ ,1 e.
34534:
34535: Monilla paiklkaikunnilla poliiseilla ei ole käy- lj()mnaalitilanteesta usein suurestikin poikkeavia
34536: tettiWissään lainkaan v8!1tion autoa. Tämä ei tapauksia, joiden selrvittely ehdottoma·Sti vaatii
34537: luonnollisesti kauttaalltaan toteutettuna olisi vilikavaHan nopeita, tehokkait1l toimenpiteitä.
34538: mahdoHistalkaan e~kä tasasuhtaista niuikkojen Omien a!ltojen !käyttöön Hitltyy useita valtion-
34539: määrärahojen puitteissa. Autojen puuttuminen taJ.ouden kannalta eduDlisia seLkkoja. Mm. ei ole
34540: on 1johtanu't siihen, että poliiseidla yleensä on tarpeen sitoa miehistöä auton hoi·to- ja huolto-
34541: omat autot, jotlka tietysti os1ttain palvelevat tehtäviin, d ole .tarpeen sitoa vaition varoja
34542: niitä yksityisten antamien tehtiWien suoritusta- autoinvestointeihin. Kokonaisuudessaan omilla
34543: kin, joista nämä myös suorittavat korvauksen. autoi.Ua ajetut mat'kat tulevat valtiolle oleel1i-
34544: Kuitenlkin on .todettava, että poliisitoimen koh- sesti eduhlisemmliksi kuin •käytettäessä vh'ka-
34545: tuullinenkin hoito erittäin monissa tapau'k<Sissa autoja. Kaikista näistä syistä on aihetta edistää
34546: edellyttää poliisille omaa autoa, \koska määrä- poliisien omien autojen hanJkintaa. .
34547: rahat toisaalta eivät myösikään xiitä taxiautojen Epä.ilemättä kysymys sivuaa eräitä muitakin
34548: yleiseen \käyttöön. virkaryhmiä, mutta kuitenkin poliisit ovat sit-
34549: Poliisimiesten tulotason huomioonottaen tenlkin siinä määrin erikoisasemassa, että heidän
34550: tuottaa auton hankinta moniNe vaikeuksia. osaltaan hdpotus autoverosta on erilkseen perus-
34551: Auto- ja moottod:pyöräverosta annetun lain 18 § teltu ja tatkoituiksenmulkainen.
34552: tosin antaa vaitioneuvos'tolle, eräissä tapauk- Kun vaadnee er1tyisselvityl,ksen, tavitaanko
34553: sissa :verohaalitulkseHe, mahdollisuuden myöntää asian jäirjestämiseiksi lain muutos vai :voidaanlko
34554: vapautus sen Jain mukaisen veron suorituksesta se hoitaa Hsäämäililä asetukseen sel'ventävä sään-
34555: tai määrätä palautettavll!~si jo suoritettu vero, nös samoinkuin myös ennakolta niiden ehtojen
34556: milloin kdh'tuussyyt tahi säälittävät tai muut määrhtely:n, joiLla vapauitus voidaan myöntää, ei
34557: erittäin painavat syyt vaativat. Tämän 1aiinkoh- ole tässä vaiheessa tavkoituksenmulkai&ta a[oit-
34558: dan soveHutuksessa on kuitenkin edellytetty teel.Ja ikitey.ttää tatlkaisun yksityislkohtia, jonka
34559: yiksilöllisiä erityisolosuhteita, näinollen poliisit vuoksi ehdotamme eduskunnan hyvå'ksyttäviVksi
34560: eivät ole onnis'tuneet ydtyksissään vapautua au- toivomuksen,
34561: ton hintaa oleellisesti korottavasta verosta.
34562: Ottaen huomioon kansalaisten turvalJ<isuuden että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34563: lisäämisen välttämättömyyden sekä sen sei!kan, menpiteisiin tarkoituksenmukaisen hel-
34564: e'ttä moottoriajoneuvojen lukumäärän ja käytön potuksen aikaansaamiseksi poliisitehtä-
34565: vailtava kasvu menkitsee maaseudullakin monia vissä oleville autoveron suoritusvelvolli-
34566: iiki!llisiä .tiJantdta, on hoidettava paikkakunnan suudesta.
34567: Helsingissä 15 päivänä helmilkuuta 1972.
34568:
34569: Timo Mäki. Juha Vikatmaa. Jouni Mykkänen.
34570: Paavo Niinikoski. Pertti Salolainen. Elsi Hetemäki.
34571: Olavi Nikkilä. Salme Katajavuori. M. Jaatinen.
34572: IV,3H.- Toiv.al. n:o 371.
34573:
34574:
34575:
34576:
34577: Mäki ym.! Malminetsintäpalkkioiden saattamisesta verovapaiksi.
34578:
34579:
34580: Ed u s k u n n a U e.
34581:
34582: Kaivoksi.stamme mellkein :kJaikki ovat saa- ham-asteliijain etsintatoimintaa, olisi se toteu-
34583: neet alun ·taV'atld~ten kansanihmisten löytä- tettava. Kysymys ei s1tä paitsi ale uloudeHi-
34584: mistä ja tutlkittavJJksi lähettlimi$tli maJminäyt. sesti menkitsevii enempliä !kunnille kuin val-
34585: teistä. Viime ailkoina on ,tätä ,tofinintaa pyritty tiolle.
34586: edistiim.äin eril(lial:n palkkioin ja pdkinrioin ja Kailken edellä olevan perusteella kunnioit-
34587: i~eisen tul:o'ksellisesti. men ehdotamme eduskunnan hy.vät{sy'ttäviiksi
34588: TäLlaisten pa:~lntojen saajien pettymys on to1vomuksen,
34589: kuite01kin ollut suuri, kun he niistä joutuvat
34590: maksamaan veron sekä :kunnalle että va,ttio'lle. että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
34591: Tätä ei voiida pitää oikeana eikä kohtuullisena, tyksen sellaisiksi muutoksiksi verolakei-
34592: l.ro!&a etsintää hflltlras:tavat useissa tapauksissa hin, että valtion, kuntien ja vuorityö-
34593: tul'haa.n uhraavat a~kaansa ja vawojaan vieiläpä laitosten harrastelijoille antamat mal-
34594: ma!ksavat lk.ustannu:ksialk:in tästä hatta-s,tulk.ses- m!en :etsintä- ja löylypalkkiot ;a -palkin-
34595: taan. not tulevat verovapaiksi.
34596: Kurt .tällaisten paDkkioiden verovapaus on
34597: paitsi kohtuullista myös oleeHisesti edistävä
34598: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
34599:
34600: Timo Mäki. Salme Katajavuori. Elsi Hetemäki.
34601: Olavi Nikkilä. Jouni Mykkänen. M. Jaatinen.
34602: IV,33.5.- Toiv.al. n:o 372.
34603:
34604:
34605:
34606:
34607: Mäki ym.: Tutkimuksesta valtion kuljetusten siirtämisestä am-
34608: mattiautoiliioille.
34609:
34610:
34611: Ed u s k u n n a 11 e.
34612: Valtion toimesta jokin aib sitten suorite· Tilausliikennettä harjoittavien autojen luku-
34613: tuis~>a tutbmuks1!>sa :kävi ilmi·, että Helsingissä määrä on suuri ja haJukikaita yrittäjiä on tu-
34614: oJi 1monia selllaisia valtion virka.be.nkilöautoja, lossa ja.tJkuvasti niin että lupien määriä on te·
34615: joiden !käyttö on erittäin ·vähäistä ja että niin· hdkkaasti rajoitettu. NäinoUen amm.attiautoilli-
34616: ollen :muiJ.ll!. toimenpiteiJ1ä kuljetustarv-e olisi ja1n palveluedellytykset ovat hyvät kdko maassa.
34617: hoidettavissa pa\ljon taloudeUisemmin. Saatujen Jo Helsingin osaltta asiaa käsite!häessä todet·
34618: selvityiten mukaan valtion henkilöautojen tiin, ettei 31Siaa valmisteltaessa riittävästi oltu
34619: määrä !koko maassa oli n. 2 000 autoa, joista otettu esille ammattimaisen tilausliikenteen te-
34620: Helsingiisä vain 130. Näinollen vuonna 1968 hdkasta hyväksilkäyttöä sekä ajokilometrikor-
34621: suoritetun tutlkimuksen yhteydeii'!>ä tuli esille vausta 1Viiranhaltijal1le öman auron !käyttöstä jne.,
34622: ainoastaan pieni osa vahion henkilöautoista. jotka menete1mirt käytännössä monasti. ovat
34623: Niinikään sanotussa yhteydessä ei puututtu osoittautuneet erittäin käytttökelpoisilksi ja ta-
34624: siihen, millä tavoin vaLtion kuorma...kul)etus- loudeUisesti edullisi!ksi. Mm. kunnissa on jat·
34625: tai.We on hoidettu ja m1ten valtion omistamat kuvas·ti [isääntyneestä kulljetustarpeesta huoli-
34626: kuorm.a-au'rot on sijoitettu. matlta vähenne~ty omien ajoneuvojen määrää ja
34627: Yiksityisen eHnkeinoelättnän piirissä on jatku- sifu:lrytty ammatti.autoilijain palvelun piiriin.
34628: vasti yhä enemmän siirry•tty .pois omista ajo- Kaikista näistä syistä ol1si jo valtiontalouden
34629: neuvoista ja annetaan kuljetukset amttnattiau· kannalta kokonaistut!ldmuksen suorittaminen
34630: toiliiain tehtäväksi. Näin ei vannaankaan me· tatrpeen.
34631: neteltäisi, ellei ol1si todettu täJtnän järjestelyn EdeiHä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
34632: taloudellisuus monissa tapauksissa. Luonnolli· nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34633: sesti ra'clc.aisu saattaa riippua kulloin!kin !kulje· muksen,
34634: tustarpeen laajuudesta, sää.nnöl'lisyydestä ja
34635: muista sella1sista tekijöistä. Kun kuitenkin että hallitus suorituttaisi koko maata
34636: omien autojen käyt·tö edellyttää ensinnä varo- käsittävän tutkimuksen valtion autoka-
34637: jen investoinnin auton hanlkintaan, valtiolla lustosta ;a sen käytöstii sekii ryhtyisi tä-
34638: ku'ljettamistJa ja hoitoa varten tarvittavan hen- män tutkimuksen taloudellisiksi osoit-
34639: kilöstön palkkaamis•ta, autotallitilojen hanbn- tamiin rationalisointitoimenpiteisiin
34640: taa sekä eräissä tapauksissa mahdoll1sesti kor· kuljetusten siirtämiseksi ammattiautoi-
34641: jauskaluston hankintaa, tullee auton ajokilomet· liioille.
34642: rien määrän olla melkoinen, ennenkuin oman
34643: auton käyttö valtiolle on 'taloudellista.
34644: Helsingissä 1.5 päivänä helmikuuta 1972.
34645:
34646: Timo Mäki. Juha Vikatmaa. Jouni Mykkänen.
34647: Paavo Niinikoski. Pertti Salolainen. Elsi Hetemäki.
34648: Olavi Nikkilä. Salme Katajavuori. M. Jaatinen;
34649:
34650:
34651:
34652:
34653: 100 156/72
34654: 794
34655:
34656: IV,336.- Toiv.al. n:o 373.
34657:
34658: Mäki ym.: Valtiontalouden ;a valtionenemmistöisien yhtiöiden
34659: tarkastuksen tehostamisesta.
34660:
34661: EduskunnaUe.
34662: Ne ~ukuisat kysellyt, joita on te!hty eduskun- toksil!J.e tilintarkastajat. Tätä ei voida pitää
34663: nassa viime vuosina Oy Yleisradion •toiminnan asianmukaisena, jota paitsi tehtävien jako tar-
34664: osalta, väistäen hallitus on sivuuttanut viittaa- kastu!ksessa valtiontalouden tal'lkastusvilraston
34665: mailla kyseessä orevan erillisen osalkeyhtiön, joka kanssa on säätelemittä.
34666: ei ole välittömästi vailtioneuvoston hoidossa. Viime aikoina mm. useat valtiojohtoiset yh-
34667: Kun ·sinänsä vastuunjalkokin tässä yhtiössä on tiöt ovat hanlclcineet muiden yhtiöiden osalk-
34668: järjestämättä, on aihetta kiirehtiä tämän vas- keita, vailklka tämä sinänsä voi tapahtua yhtiö-
34669: tuunjaon selvittämi.stä. järjestyksen 'toimiDnasta määräämissä rajoissa,
34670: Samalla on kuitenkin yleisesti !kiinnitetty jotapaiotsi eduslkunta on v. 1964 lausunut edel-
34671: huomiota siihen irra~liseen asemaan, mikä val- lyttävänsä, että tällaiseen osa!kehanlkintaan pyy-
34672: tionenemmistöisillä yhtiöillä on nimenomaan detään eduskunnan hyväksyminen.
34673: myös eduskuntaan nähden sekä ettei eduskun- Ruotsissa on sinänsä äsketitäin uusittu val-
34674: nassa budjettikäsittelyä lu!kuunottamatta ole ol- tiontalouden tarkastustoiminta ja erääsSä y!htey-
34675: lut mahdollisuus puuttua niiden •toimintaan. dessä on täätlläkin esiintuotu ajatus, että val-
34676: V aitioneuvosto on kuHoistenikin poliittisten tiontalouden ~tarkastusvirasto tuli.si erottaa val-
34677: voimasuhteittensa mukaan jalkanut puolueensa tioneuvoston a!laisuudesta suoraan eduskunnan
34678: tM-keimmillle näiden yhtiöiden johtopaikkoja alaiseksi.
34679: niin, että ne !keskittyvät yHättävän suurelta osin Kun valtiontalouden paisultninen sinänsä pa-
34680: muutamiin harvoihin käsiin. Olkoonpa he kottaa Hsättyyn valvontaan ja vahionenemmis-
34681: vaikka pystyviäkin tehtävissään, niin voidaan töi.sten yhtiöiden'kin •tulisi huomioida .valtion !ta-
34682: sanoa poikkeuksetta heidän olevan perin moni- loudelliset mahdollisuudet sekä edellytykset, on
34683: naisissa tehtävissä ja on selvää, että täten ta- yhtenäisen valvonnan aikaarisaaminen tässäkin
34684: pahtuva val'vonta on varsin muodollista ja te- suhteessa tarpeen. Se se~klka, että tarkasitustoi-
34685: hotonta. min:taa siirretään eduskunnan alaisuuteen en-
34686: Valtioenemmistöisten osakeyhtiöitten tarkas· tistä enemmän; ei. tarvitse merkitä ta·rkastustoi-
34687: tuksesta 23. 12. 1947 annettu 'laki antaa vai~ minnan siil'ltämistä kansanedustajille, vaan
34688: tiontalouden tarkastusvirastolle oikeuden val- yleensä eduskunnan valitsemille henkilöille, joi-
34689: voa ja tarkastaa va!ltionenem!mistöisten yHtiöi- den pätevyys sitäpaitsi tulisi säännöksissä riit-
34690: den toimintaa. Käy1tännössä rtarkastusvirastdlla tävästi va·rmistaa.
34691: ei kuitenkaan ole tähän tehtävään ollut kuin Kai'ken edellä olevan perusteella ehdotamme
34692: yksi henkilö ja on mainitun lain täytäntöön- kunnioittaen eduslkunnan hyväksyttävåi'ksi toivo-
34693: paneasetuskin jäänyt antamatta. muksen,
34694: Kun kuitenkin verovaroista yhä enemmän
34695: käytetään tällaisten yihtiöiden toimintaan, olisi että hallitus ryhtyisi ensitilassa toi-
34696: täysi aihe uusia va:hionenemmistöisten yhtiöi- menpiteisiin valtiontalouden ja valtion-
34697: den :valvonta- ja tiJ.intarr:kastusjäTjestelmä. enemmistöisten yhtiöiden valvonta- ja
34698: On myös aihetta todeta, että vuosittaiseen tarkastustoiminnan tarkistamiseksi koko
34699: bud)ettiin sisältyvien valtion omien ;teollisuus- laajuudessaan sekä antaisi tämän tutki-
34700: laitosten jahtdkunnat määrää vahioneuvosto tai muksen osoittamat esitykset Eduskun-
34701: mahdollisesti sen a·lainen keskusvirasto ja val- nalle.
34702: tioneuvosto mäirrää myöskin näille teollisuus1ai-
34703: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
34704:
34705: Timo Mäki. Juha Vikatmaa. Jouni Mykknen.
34706: Paavo Niinikoski. Pertti Salolainen. Elsi Hetemäki.
34707: Olavi Nikkilä. Salme Katajavuori. M. Jaatinen.
34708: 795
34709:
34710: IV,337.- Toiv.al. n:o 374.
34711:
34712:
34713:
34714:
34715: · Mäki-Hakola ym.: Kehitysaluekeskusten ja -taajamien asuntopu-
34716: lan poistamisesta.
34717:
34718:
34719: E d u s k u n n a l 1 e.
34720:
34721: Yhä useammassa yhteydessä on käynyt ilmi, tysten pääomatattpeen ·tyydyttämiseen tähtää-
34722: etteivät nykyiset kehitysaluepoliittiset keinot vä:ltä tähänastiselta kehitysaluepolitiikaltamme.
34723: riitä ·kehitysalueiden elinkeinorakenteen uudis- Edellä oleviin · tosiasioihin viitaten ehdo-
34724: tamiseen eikä kehitysalueiden teollisten elin- tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
34725: keinojen laajentamiseen. Erityisen selvästi tämä viksi toivomuksen,
34726: on tullut esiin kehitysalueiden ~uikuisissa kes-
34727: kuksissa ja taajamissa, joissa useiss~kin sekä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
34728: teollisuuden omasta toimesta että julkisten ·tuki- menpiteisiin kehitysalueiden keskusten
34729: toimenpiteiden avulla on voitu perustaa lukui- ja taajamien teollista kehittymistä vaka-
34730: sia uusia pysyviä työpaikkoja, kuten aktiivisen vasti vaikeuttavan asuntopulan poista-
34731: kehitysaluepolitiikan tarkoituksena onkin. Näi- miseksi, asumiskustannusten alentami-
34732: den uusien työpa~klkojen käyttöönottamista on seksi sekä koko kehitysaluepolitiik-
34733: kuitenkin aJkanult edttäin vakavasti jarruttaa kamme koordinoimiseksi niin, että
34734: varsin monissa kehitysalueiden taajamissa ja uusien pysyvien työpaikkojen luomista
34735: keskuksissa nykyisin vallitseva ankara asunto- palvelevia erilaisia kehitysalueluottoja
34736: pula. Tämä asiantila on muodostumassa mo- myönnettäessä samalla kertaa huolehdit-
34737: nissa tapauksissa yhä vakavammaksi, ja jos sen taisiin siitä, että myös asunnonraken-
34738: sallitaar;t jatkua, on perusteltu syy pelätä, että nustuotantoa varten on käytettävissä
34739: täten v1edään perusta myös muulta, lähinnä yri- riittävästi halpakorkoisia julkisia asun-
34740: nonrakennusluottoja.
34741: Helsingissä 15 pä1vänä helmikuuta 1972.
34742:
34743: P. Mäki-Hakola. Mauri Seppä.
34744: Veikko Pihlajamäki. Eeva Kauppi.
34745: 796
34746:
34747: IV,338.- Toiv.al. n:o 375.
34748:
34749:
34750:
34751:
34752: · Mäkinen ym.: Ympäristövaikutuksiltaan huomattavien tuotanto-
34753: ja huoltolaitosten valtakunnallista mitoittamista ja sijoitta-
34754: mista koskevan suunnitelman laatimisesta.
34755:
34756:
34757: Ed u s k u n n a U e.
34758:
34759: Ympätistöllisitltä vaikutuksiltaan huoma-tta- jen rilttävyys .sekä ryhdyttävä tarvittaessa asian
34760: vien tuotanto-- ja huoltolaitosten valtalkunnallir- vaatimiin lainsäädännön kehittämi.stoimiin.
34761: nen sijoittaminen ja mitoittaminen ovat ympä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
34762: ristönsuojelun alan keskeisiä ongelmia. Niiden nan hyviiksyttäviiksi ttoivomuksen;
34763: ratlkaiseminen edellyttää mm. kokonaissuunni-
34764: telman laatimtslta mahdollisimman pikaisesti. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
34765: Tå1lainen suunnitelma olisi laaditttava shen, että pitersiin sellaisen suunnitelman laatimi-
34766: ympäristönsuojclun tavoitteita voidaan tasapuo- seksi, jossa esitettäisiin ympäristövai-
34767: lisesti !käsitellä ityöma·11ldcina- ja aluepoliittisten kutuksiltaan huomattavien tuotanto- ja
34768: tavoitteiden rinnatlla. Eritttäin ajankohtainen ky- huoltolaitosten valtakunnallinen mitoit-
34769: symys on mm. energiahuoltoa tavana tai toi- taminen ja sijoittaminen, sekä tuotanto-
34770: seUa palvelevien 1aitosten koko ja sijoitus. Tuo- ja huoltolaitoksen mitoittamisen ja si-
34771: tanlto- ja huoltolaitosten ohjaamise'ksi yhteis- joittamisen ohjaamiseen käytettävissä
34772: kunnan !toimesta aluee!lliselta ja ympäristönsuo- olevien oikeudellisten ja suunnittelullis-
34773: jelun kannalta tatrkoituksenmutkaiseHa taval1a ten keinojen ja mahdollisesti tarvitta-
34774: olisi kiireel1isesti selvitettävä käytet'tävissä ole- vien lainsäädännön kehittämistoimien
34775: vien oikeudelllisiten ja suunnitteluUisten keino- selvittämiseksi.
34776: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
34777:
34778: V. 0. Mäkinen. Eero Salo.
34779: 797
34780:
34781: IV,339.-Toiv.al. n:o 376.
34782:
34783:
34784:
34785:
34786: Männistö ym.: Valtion virastotiiWn rakentamisesta Kuopioon.
34787:
34788:
34789: Ed u s k u n n a 11 e.
34790:
34791: Kuopiossa toimivat valtion virastot työs'ken- Virastotalon ralkentamislta on viivy,titänyt tont-
34792: televät ahtaissa ja monessa itapauksessa vuokra- tikysymyksen ratkaisu. Nyt on kuitenlkin päästy
34793: illoissa. Valtion virastotalon tarve on tunnus- sopimulkseen \lirastota:lon toottiasia.ssa, eikä es-
34794: tettu tosiasia ,ja Kuopioon :ralkennettava valtion tettä v~tion virastotldon :rakentamiselle Kuo-
34795: vira$totldo on Rakennushalilituksessa ensimmäi- pioon tässä suhteessa ole.
34796: sessä kiireellisyysrybimässä. Edet.llä olevan perusteella ehdotamme edus-
34797: Postin, Tie- ja vesiralkennuspiilrin, Liikku- kunnan hyviksyttä'Vä'k.si •toivomuksen,
34798: van pdliisin, kaltsaSitusto1men jne. tilatarpeen
34799: lisäksi tulee Kdhitysaluerahasto tarvitsemaan etlii hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi·
34800: tormitiJaja. Kansan!te11Veyslaboratorio toimii ny- menpiteisiin valtion virastotalon raken-
34801: kyisin Kuopion Keskussairaalan iti[oissa aiheut- tamiseksi Kuopioon.
34802: taen Hsääntyvää tilanathtau'tta ja odottaen myös
34803: uusia toimitiloja valtion omi.ssa suojissa.
34804: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
34805:
34806: V. J. Rytkönen. Aarne Pulkkinen.
34807: 798
34808:
34809: IV,340.- Toiv.al. n:o 377.
34810:
34811:
34812:
34813:
34814: · Männistö ym.: Valtion virastotalon aikaansaamisesta Siilinjärven
34815: kuntaan.
34816:
34817:
34818: E d u s k u n n a 11 e.
34819:
34820: Valtion virastotaion puuttuminen Siilinjär- vä!litystormisto on yhteinen Maaningassa. Tä-
34821: ven kunnasita aiheuttaa virastoissa asioiviNe ih- män lisälksi posti- ja 'lennätintoimipai!ka't !toimi-
34822: misille suurta hanikailuutta, ilrosika valtion viras- vat vookr~huoneissa.
34823: tot rtoircivat vuokrahuoneistoissa ja etäällä toi- Siilinjäilwen kunnassa on jo nyt vaikea saada
34824: sistaan. Siilinjäl.'IVi on kehittyvä, teollistuva ja osoitetuksi xiittäviä palveluitiloja erilaisille ylei-
34825: kasvava kunita ja täSitä syystä valtion erilaisten sji]Je ja yksityisille palvelumuodoille. Siitä syystä
34826: palvelutehtävien määrä kunnassa tulee lisäänty- on kunta 1ahjoittanut tontin vailtion virastota-
34827: mään. M.m. Rikkihappo Oy toteu'ttaa parhail- lon rakentamista varten kuntaan. Nyt vuokralla
34828: laan tehtaittensa II- rakennusvaihetta ja kun- olevat valtion virastojen huoneistot tulisivat
34829: nan kes\kus•taaja!tnassa jatkuu voimakas asunto- pa~velemaan lkehiHyvän kunnan yiksityisiä viras-
34830: ra:kennUSituotanto noin 100-120 huoneiston totilojen tarpeita.
34831: vuosivaUhtia. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
34832: Jo ny't 1toimii kunnassa va'ltion verotoimisto, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34833: joka pa1Ivelee !kahta kuntaa; Siiilinjärveä ja Maa-
34834: ninkaa. Kansaneläilrelaitoksen toimisttot Siilinjär- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34835: vellä palvelevat myös useamman kunnan asuk- menpiteisiin valtion virastotalon suun-
34836: kaita. Siilinjärven ja Maooingan nimismiespii- nittelemiseksi ja rakentamiseksi Siilin-
34837: rissä keskuspaikka on Siilinjärvetlä sekä työn- järven kuntaan.
34838: Helsingissä 14 päivänä helmrkuuta 1972.
34839:
34840: Lauha Männistö. V. J. Rytkönen. Aarne Pulkkinen.
34841: 799
34842:
34843: IV,341.- Toiv.al. n:o 378.
34844:
34845:
34846:
34847:
34848: Mänttäri ym.: Autoilijain yrittäjärahoituksen järjestämisestä val-
34849: tion lainoilla.
34850:
34851:
34852: E d u s k u n n a I 1e.
34853: Maassamme ori huomattava ja erittäin tar- liikenteenharjoittajien yrittäjärahoitus perustel-
34854: peeNinen yrittäjä- ja .työnantajakunta, au:toili- tua järjestää valtion pitkäaikaisilla Jaino.Nk
34855: jat. Autoilijoitten työpaiklkoja ylläipitävää työl- Edeltä es1tdttyyn viitaten ehdotamme· kun-
34856: lisyysvaikutusta ja paJvelusten tarpeellisuutta ei nioittavasti eduskunnan byvälksyttä'Välksi toivo-
34857: ole maassamme arvostettu. muksen,
34858: Autoilijoitten yrittäjärahoitus tulee rinnastaa
34859: muuhun )"dtystoimintaan. Nyt kun Jiikennelu- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
34860: pa-anomuksia haeHaessa ja hyvälk:syttäessä on piteisiin liikenteenharjoittajien, autoili-
34861: autoilijoiH.a liittojensa kautta itsel!lään melkoi- joitten yrittäjärahoituksen järjestämi-
34862: sen rallkaiseva mahdol:lisuus vaikuttaa ydt'täjä- seksi valtion pitkäaikaisilla lainoilla.
34863: kunnan laajentumiseen .tarvetta vastaavasti, on
34864: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1972.
34865:
34866: Aune Mänttäri. J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
34867: 800
34868:
34869: IV,342.- Toiv.al. n:o 379.
34870:
34871:
34872:
34873:
34874: Mämtäri ym.: Kaivostoiminnan aloittamismahdollisuuksien tut-
34875: kimisesta Enon Paukkaianvaaran uraanimalmiesiintymällä.
34876:
34877:
34878: Ed u sku nn alle.
34879:
34880: Atot:Jli,voimaloiden tullessa mlevaisuudessa Tulevaisuuden sekä Pohjois-Karjalan vai-
34881: huolelbtimaan s~oiman tuotatmOS'ta suu- kean työlli~strlanteen :huomioon ottaen, kat-
34882: rimmalta osalta ja uraanimalmin 'kysynnän ,kas- somme ikaivostoiminnan aloittamisen Enon kun-
34883: vaessa ei vain Suomessa, vaan 'koko maai!lmassa, nassa sijait~aMa Pau'k.Jkajanvaaran uraanimalmi·
34884: tulee aljanikohtaisek.si tuvkia oman maan uraa· esiin:tymällä erittäin ta~e1lisdksi.
34885: n1n käy.ttömahdotlisuudet atomivoillnaloitten Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
34886: pol rtoaineena. kunnan hyvätksyttävälksi toivomutksen,
34887: Maassamme on useampia uraani-esiintymiä.
34888: Enon kunnan Pauk!kajanvaata11a on jo kaivos- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tut-
34889: toimintaa suoritet:tu:kin, ja tuvkimulksissa on 'to- kimaan ne mahdollisuudet joiden tulok-
34890: dettu Paulkkajanvaaran uraanin hyötypitoisuus. sena voidaan aloittaa jatkuva kaivostoi·
34891: Paukkajanvaaran kaivostoiminta an:taisi minta Enon kunnan Paukkajanvaaran
34892: uuden työkohteen autioituvaan Pdhjoi.s-Karja- urtMnimalmiesiintymätlii, käyttiien ato-
34893: laan, joten pidämme erittäin tärikeänä atomi- mivoimaloille polttoaineena kotimaista
34894: energiaan siirryttäessä kdtima~sen polttoaineen uraania.
34895: käyttöön ottamista.
34896: Helsingissä 12 päivänä hellttnikuuta 1972.
34897:
34898: Aune Mänttäri. Rainer Lemström.
34899: ]. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
34900: 801
34901:
34902: IV,343.- Toiv.al. n:o 380.
34903:
34904:
34905:
34906:
34907: Mänttäri ym.: Kaivostoiminnan aloittamismahdollisuuksien tutki-
34908: misesta Pohiois-Kar;alassa.
34909:
34910:
34911: Ed u s k u n n a 1i e.
34912:
34913: Pohjois-Karjalan alueelta on löydetty useita taan auttaisi vaikean työLlisyystilanteen hoita-
34914: rikikaita maJm.iesiin:tymiä jotka ovat johtaneet misessa.
34915: kaivostoimintaan. Edellä esitetyn perus'teda ehdotamme !kun-
34916: Malmivaroista lti:k'kaassa 1äänissämme on vielä nioittavasti eduskunnan hy,väiks~tävälksi ttoivo-
34917: useita tultlkimaittom.ia esiintymiä, näistä mainit- muksen,
34918: takoon Enon kunnan alueelia sijaitsevista, Mä-
34919: täsvaaran löydös, Hautajä['!Vi-Pörönvaara löy- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tut-
34920: dös, S)Wänvaaran rinne ja Pautkkajanvaaran poh- kimaan ne mahdollisuudet ioiden perus-
34921: jaloydös. teella voidaan aloittaa kaivostoiminta
34922: Näiden tma:lmillöydösten tutcldminen ja ma'h- Pohiois-Karialan alueella olevien malmi-
34923: dohlinen kaivostoiminnan a[oittallllinen lisäisi esiintymien ;ohdosta.
34924: työtilaisuuksia Pohjois-KlttjaJassa ja näin osal-
34925: He1singissä 12 päivänä helmikuuta 1972.
34926:
34927: Aune Mänttäri. Rainer Lemström.
34928: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
34929:
34930:
34931:
34932:
34933: 101 156/72
34934: 802
34935:
34936: IV,344.- Toiv.al. n:o 381.
34937:
34938:
34939:
34940:
34941: Mänttäri ym.: Kaupan ja liikenteen harjoittajien ottamisesta ke··
34942: hitysaluelainsäädännön piiriin.
34943:
34944:
34945: E d u s k u n n a 1[ e.
34946:
34947: Kehitysaluelainsäädännön ulottamisesta !kos- luotto-, !ko.tikotuki- ja 'Verdhuojennusedut olisi
34948: kemaan myös !kauppaa ja liikennettä on tehty u[otetta'Va koskemaan myös 'kaupan ja liikenteen
34949: esitys vatltioneuvostohle. V a:nsinikin kehitys- investointeja sdkä toimintaa. On muistettava,
34950: ailueiden ykkösvyöhy[dree1lä on kaupaUa ja Jii- että !kaupalla ia liiikenteellä on myös erittäin
34951: kenteellä erittyisiä kannattavuusongelmia, jotka sull["i työllisyysvaikutus.
34952: ovat johtaneet monien pienten kauppojen sul- Eddlä esitettyyn 'Viitaten ehdotamme tkun-
34953: kemiseen maaseuduffila ja linja-autovuotojen vä- nioitta'Vasrti eduskunnan hyväksyttäväksi ,toivo-
34954: hentämiseen. Kauppojen suLkeminen on monin muksen,
34955: pailkoin johtanut myös postitoimipaikkojen lo-
34956: pettamiseen ja huonontanut siten ihmisten pal- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34957: velua. Kun tSy>rjäisten seutujen palveluksista on menpiteisiin kehitysaluelainsäädännön
34958: suljettu lkoulu, lkauppa, posti ja [ähin rautaJtie- muuttamiseksi niin, että kaupan ;a lii-
34959: lii:kennepai'kka ja sitten Lopetettu linja-autolii- kenteen harjoittajat otetaan k.o. lakien
34960: kenne, niin k.o. alueiden autioituminen on jok- piiriin.
34961: seenkin !Varmaa. Siksi kehitysaluelakien suomat
34962: Helsingissä 8 päivänä heiimikuuta 1972.
34963:
34964: Aune Mänttäri. Pekka Vennamo.
34965: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
34966: 803
34967:
34968: IV,345.- Toiv.al. n:o 382.
34969:
34970:
34971:
34972:
34973: Mänttäri ym.: Lisäyksestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon
34974: ]uuan kunnan virastotalon rakentamiseen.
34975:
34976:
34977: Ed u ,s k u n n a U e.
34978:
34979: Maassamme on virastotaloja rakennettu viime nioittavasti ehdotamme eduskunnan hyväksyttä-
34980: vuosien aikana useille pailklkailmnnillk vå'lksi toivomuksen,
34981: Pohjois-Karjalan läänin aluee~la rvirastotalo-
34982: jen raikentaminen on jäänyt vähäiseksi. Juuan että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
34983: kunnassa virastotilojen puute on erityisen suuri. tyksen riittävän suuren määrärahan ot-
34984: Siksi v~rastotalon ra!kentaminen Juuikaan olisi tamisesta lisäyksenä vuoden 1972 val-
34985: väiLttämätön. tion tulo- ja menoarvioon Juuan kunnan
34986: Juuan työLlistämismahdollisuudet !huomioon virastotalon rakentamisen aloittamiseksi.
34987: ottaen ~nyt suuren työttömyyden aikana lkun-
34988: Helsingissä 12 päivänä heLmikuuta 1972.
34989:
34990: Aune Mänttäri. Rainer Lemström.
34991: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
34992: 804
34993:
34994: IV,346.- Toiv.al. n:o 383.
34995:
34996:
34997:
34998:
34999: Mänttäri ym.: Lisäyksestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon
35000: Outokummun virastotalon suunnitteluun.
35001:
35002:
35003: E d u s k u .n n a [ iJ. e.
35004:
35005: Outokummun kauppalan vaLtion virastot ovat Edetlä esitet\tyyn perustuen ehddtamme kun-
35006: sijoitetut hajalleen. Nimismiehen kanSlia on nioittavasti eduSikunnan hytvä\ksyttävälksi toivo-
35007: muu'tettu nimismiehen vi11ka-asunnoksi tarkoite- muksen,
35008: tuista titl.oista. Kansaneläkelaitoksen toimisto ja
35009: verotoimisto ovat eri paikoissa. Posti ja len- että hallitus esittäisi lisäyksenä ku-
35010: nätin tatl1Vitsisi uudet titl.at, selkä poliisi ja nimis- luvan vuoden tulo- ja menoarvioon
35011: mies. 100 000 markan määrärahan Outokum-
35012: Virastojen ikeskittäminen vaLtion virastota- mun valtionvirastotalon suunnitteluun.
35013: loon on ajanikoh1:ainen asia.
35014: Helsingissä 12 päivänä helmilkuuta 1972.
35015:
35016: Aune Mänttäri. Rainer Lemström. Mikko Vainio.
35017: 805
35018:
35019: IV,347.- Toiv.al. n:o 384.
35020:
35021:
35022:
35023:
35024: Mänttäri ym.: Lisäyksestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon
35025: Pohjois-Karjalan asuntotuotantoa varte11.
35026:
35027:
35028: Ed u s kun n a [ 1 e.
35029:
35030: Pohjois-Karjalan [äänin a1uedla on huutava viitaten, ehdotamme :kunnioittavasti eduskun-
35031: asuntopula. Maaseudun autioitumisen yksi pai- nan hyväksyttäväksi ,toivomuksen,
35032: nava syy on se että asunnot vanhenevat ja iu-
35033: histuvait ikäy:ttökelvottom~si. Rakennusten kor- että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
35034: jaamiseen ja uusien rakentamiseen ei monella- tyksen 8 000 000 markan määrärahan
35035: kaan olle maihdohlisuutta omilla \kustannuksilla. ottamisesta lisäyksenä kuluvan vuoden
35036: Silk.si Pdbjois.J<:atjal:an adueeRe on välttämä- tulo- ja menoarviotJ.n Pohjois-Karjalan
35037: töntä saada 8 000 000 m!k:n Hsämäärärahat asuntotuotantomäärärahakiintiön lisää-
35038: asuntojen 1:atkentamista tVllitten. Edellä esite'tltyyn mistä varten.
35039: Helsingissä 12 päivänä heilmikuuta 1972.
35040:
35041: Aune Mänttäri. Rainer Lemström.
35042: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
35043: 806
35044:
35045: IV,348.- Toiv.al. n:o 385.
35046:
35047:
35048:
35049:
35050: Mänttäri ym.: Maatilatalouden sisällyttämisestä kehitysaluelakien
35051: piiriin.
35052:
35053:
35054: E d u s k u n n a [1 e.
35055:
35056: Kehitysailueiden italouseläJmä,n itukei:ninen edel- Maatalouden eri ammatinhaarojen erikoistu-
35057: lyttää :kokonaisvaltaisia toimenpiteitä, jotka minen tuHsi nopeasti suorittaa. Uusia nuoria
35058: •tähtäävät lkai!ktkien tuotantosuuntien itoiminita- yx1vtäjiä tulee lkou!lulttaa teholklkaaseen eri!k:oistu-
35059: mahdollisuu!ksien säily.ttämiseen ~a pMantami- vaan .viJ)ell)'yn. Maaperätu'tlkimukset tulee suorit-
35060: seen. Viime 'Vuosien maatalouden supistaimis- taa valtion itue1!la. Bdkoistuva viljely ja sen
35061: 'toiimenpiteet ovat !k:ohrustuneet voima!kkaimmin suunnittelu, tuotemartklkinoinJti ja •varastointi on
35062: kehitysalueille, joissa lkuitenlkin ta!lousdläitnä ra- suoritettava valtion tueLla. Maatillatalouden ra-
35063: kentuu huOimat.tavassa määrin maa- ja metsä- hoituksessa yrityskohtainen tuottavuus tu1ee
35064: talouden varaan. Esim. Pohjois-Ka:rjalassa maa- ortaa rahoitusperuS!tedksi, eikä yksinomaan tila-
35065: ja metsätaloudesta saa toimeen'tu[onsa 32,1 %. kdko niinkuin ,voimassaolevien 1akien mukaan
35066: Kehittysaluepoiliittinen ajattelu on ulotettava on.
35067: kosikemaan myös maataloutta. Maatilojen raken- Edellä esitetyin perustein ehdotamme :kun-
35068: teen ja tuotantoedellytysten parantamiseksi nioittavas'ti eduslkunnan hyväklsytttäväksi toivo-
35069: maatalout'ta !k:oslkeva lainsäädäntö tu1ee uudis- mulksen,
35070: taa nylkyisiä :tarpeita vastaavaksi ja uusissa sään-
35071: noksissä ottaa huomioon lkeihitysailueiden maa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35072: talouden erilkoiso](jsuhteet. Maatalousyriityk.set maatilatalouden sisällyttämiseksi koko-
35073: tulisi [askea kehitysaluelakien piiriin. naisuudessaan kehitysaluelakien piiriin.
35074: Helsingislsä 8 päivänä belimikuuta 1972.
35075:
35076: Aune Mänttäri. Pekka Vennamo.
35077: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
35078: 807
35079:
35080: IV,349.- Toiv.al. n:o 386.
35081:
35082:
35083:
35084:
35085: Mänttäri ym.: Pohjois-Karjalan läänin alueellisen suunnittelun
35086: tehostamisesta.
35087:
35088:
35089: Ed u s k u n n a 11 e.
35090:
35091: Pohjois-Karjalan väestömäärän kehitys on v:oimahle. Tämä on ·saanut ai'kaan väestön kes-
35092: koko 1960 luvun oUut tappioll'inen. Taloudelli.- kuudessa epävarmuutta alueen tu~evaisuudesta
35093: sesta nousukaudes·ta huälimatta on väestön vä- ja joukk.oliik!keenomais<ta po.ismuuttoa. Tilanne
35094: hentyminen 1960-luvun JopuUa ja vuosina on !muodostunut näH1ä alueilla niin vaikeltksi,
35095: 1970-1971 oillut erittäin voiilllakasta. että Pohjois-Karjalan läänin alueel1e tulisi pikai-
35096: Tilastokeskuksen ennaikikolas~{elmien mukaan sesti saada iteol'lisia työpailk!koja, erikoisesti nai-
35097: oli Pohjois-Karjalan läänin väestötappio vuoden sia ja nuoria ammattikou1uista valmistuvia var-
35098: 1971 ai'k:ana noin 4 200 henkeä. Läänin itäisten ten.
35099: ja pohjoisten maa- ja meitsätalous,va!lta~sten maa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
35100: laisikuntien rväestö on vähentynyt 2:den viimei- nioittavasti eduskunnan hy:väiksyttäväksi toivo-
35101: sen vuoden aikana kesicimäärin 5 %:a vuodessa. muksen,
35102: Muuttomke on :kohdistunut voimakkaana
35103: parlhaassa· työiässä olevaan, ammatti!k.oulutuksen että hallitus asettaisi asiantuntijatoi-
35104: saaneeseen väestöön. Edellä mainituista syistä mikunnan Pohjois"Karjalan läänin suun-
35105: on väestön ra!kenne muuttomk'keen seurauksena nittelu-osaston tueksi, jonka yhteistyön
35106: muodostumassa Jäänin kehityksen kannalta erit- kautta läänin kehittämismahdollisuudet
35107: täin epäedu:llisek:si. huomioon ottaen alueellinen suunnittelu
35108: Läänin pdhjois- ja itäosissa ei ole muutaman kytkettäisiin valtakunnallisessa suunnit-
35109: viimeisen vudden aikana syntynyt ~ainkaan telussa tasa-arvoiseen asemaan työpaik-
35110: uusia työpa~kikoja nuorelle ammattikoulutusta koja muodostettaessa.
35111: saaneelle työrvoimal1e eikä y:leen$i!kään naistyö-
35112: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
35113:
35114: Aune Mänttäri. Rainer Lemström.
35115: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
35116: 808
35117:
35118: IV,350.- Toiv.al. n:o 387.
35119:
35120:
35121:
35122:
35123: Mänttäri ym.: Pohjois-Karjalan läänin virastotalon laajenta-
35124: misesta.
35125:
35126:
35127: E d u s k u n n a 11 e.
35128:
35129: Pohjois-KarjaJ.an Jääni.nhalllituksen tourustoti- Suunnittelujaoston tekemän alustavan se1vi-
35130: lat ovat !käyneet liian pieniksi. Lääninhallituk- tyiksen mukaan eri <virastojen 1isätNantat!Ve on
35131: seen on perustettu kaksi uutta os~toa, joista jo täil!lä hetkellä noin 3 200 m2• Nykyisen [ää-
35132: kouluosasto on joudutfu sijoittamaan vudkra- ninvirastotalon ~aajentamista varten on sen !lä-
35133: tiloihin. heisyydestä varattu tonttialue, joka olisi käytet-
35134: Lisäksi lVireiJllä on useita rpiitihallinn:on orga- tävissä jo tiedossa (}levan Joensuun kaupungin
35135: nisaatiomuutoksia, joiden aiheuttamaa tilantar- ja valtion välisen a!luevaihdon toteuduttua.
35136: vetta ei pysty.tä tyydyttälmään ny'kyi'sissä >ti!loiJSsa. Joten kunnioittavasti ehdotamme eduskun-
35137: Esimet!kiksi läänin maanmittauspiirin henki- nan hyväiksy.ttäväksi toivomuksen,
35138: löikunnan määrä kasvaa vuoden .1972 touko-
35139: kuun alusta [ukien yli 40:tlllä ja .tämä aiheuttaa että hallitus ryhtyisi asian vaatimiin
35140: huomattavaa iisätoimistotilatarvetta. toimenpiteisiin Pohjois-Karjalan läänin
35141: Useita valtion virastoja ei myösikään kyetty virastotalon lujentamissuunnitelman te-
35142: sijoittamaan nyikyiseen viratstotatloon sen val- kemiseksi ja rakennuksen toteuttami-
35143: mistuttua. seksi mahdollisimman pian.
35144: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1972.
35145:
35146: Aune Mänttäri. Rainer Lemström.
35147: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
35148: 809
35149:
35150: IV,351.- Toiv.al. n:o 388.
35151:
35152:
35153:
35154:
35155: Mänttäri ym.: T axiautoilijoiden autoveromääräysten muuttami-
35156: sesta.
35157:
35158:
35159: E d u s k u n n a 11 e.
35160:
35161: Taxiautoilijoi:tten autoveron maksaminen Ehdotamme !kunnioittavasti eduskunnan hy-
35162: autoa os·tettaessa olisi suoraan huomioitava vä- väksyttäväksi toivomuksen,
35163: hennyksenä autonostohinnassa. Nykyinen jär-
35164: j~te'ly ainakin velikavaroilla autonostajaNe tuot- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35165: taa !kohtuuttomia <tahoitusjäitjestelyjä ja !korko- taxiautoiliioitten autoveromääräysten
35166: tappioita. muuttamiseksi k.o. autoilijoitten am-
35167: Taxiauto.tlijoitten autoveromääräyksestä tu- mattiliiton esitysten mukaisesti.
35168: lisi poistaa määrätty kattorajoitus autonhintaan
35169: ja korvalttavaan vero-osuuteen näihden.
35170: Helsingissä 5 päivänä he1milkuuta 1972.
35171:
35172: Aune Mänttäri. Pekka Vennamo.
35173: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
35174:
35175:
35176:
35177:
35178: 102 156/72
35179: 810
35180:
35181: IV,352.- Toiv.al. n:o 389.
35182:
35183:
35184:
35185:
35186: Mänttäri ym.: Teollisuusk;,län perustamisesta Pohjois-Karjalan ta-
35187: lousalueelle.
35188:
35189:
35190: Ed u s k u n n a 11 e.
35191:
35192: Maahamme on ·suunniteltu perustettavaksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35193: keskitettyä teoNisuustoimintaa ns. teollisuus- teollisuuskylän perustamiseksi Pohjois-
35194: kvliä. Karjalan talousalueelle.
35195: · Maamme vai:keat työllisyysolosuhteet huo-
35196: mioonottaen .tedllisuuskylät ltuHsi sijoittaa ke-
35197: hity.s~lueille, joten kunnioittavasti ehdotamme
35198: eduskunnan hyvälksytttävälksi toivomuksen,
35199: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
35200:
35201: Aune Mänttäri. Pekka Vennamo.
35202: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
35203: 811
35204:
35205: IV,353.- Toiv.al. n:o 390.
35206:
35207:
35208:
35209:
35210: Mänttäri ym.: Tutkimuksesta Ruunaan koskialueen eri käyttö-
35211: muotojen edullisuudesta.
35212:
35213:
35214: E d u s k u n n a 11 e.
35215:
35216: Lieksajoessa välillä Pankajärvi-Ruunaanjärvi vatukseen sopivaa maata n. 4 000 ha, suunni-
35217: on putousta noin 25 m ja on tämä vesivoima telmaan liittyvän uittokanavan ja nippu-uittoon
35218: eräs edullisimmin rakennettavista vesivoimis- siirtymisen seurauksena menetettäisiin n. 100
35219: tamme. Näistä koskista omistaa valtio 80,45 %, uittotyömiespaikkaa.
35220: Enso Gutzeit 14,96% ja jakokunnat 4,61 %. Myöskin paikallisten puunjalostuslaitosten
35221: V aitio on vuokrannut koskiosuutensa Poh- toiminta raaka-aineiden saannin vaikeutumisen
35222: jois-Karjalan Sähkö Oy:lle ja Veitsiluoto Oy:lle vuoksi vaikeutuisi.
35223: siten, että Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n osuu- Koskien rakentamiseen menetettäisiin ainoa-
35224: deksi tulee valtion omistamasta vesivoimasta laatuiset koskimaisemat joita valtakunnallisissa-
35225: noin 48% ja Veitsiluoto Oy:n osuudeksi 52%. kin suunnitelmissa on kaavailtu matkailu- ja
35226: Vesivoiman 1:akentamisesita on :laadittu suun- virkistysalueeksi ja koska maantieteellisen si-
35227: nitelma, jonka mukaan rakennettaisiin Siika- jainnin vuoksi teollisten elinkeinojen kehittä-
35228: kosken ja Pudaskosken Voimalaitokset, joiden minen paikkaseudulla tuottaa vaikeuksia on
35229: tekniset arvot ovat seuraavat. lclueehla a~ettu lkiinnitJtää toiveita matkaHuun,
35230: on rkos;kien käytöstä toisena vaihtoehtona kos-
35231: Keskivirtaama MQ 80 m3/s kien rakentamiseksi esitelllty niitä suurimittai-
35232: Rakennusvirtaama QR 120 " seen kalanviljelyyn ja virkistys- ja matkailuelin-
35233: Putouskorkeus H brutto 25 m keinojen yhteislkäy.ttöön.
35234: H netto 24 m Kalanviljelyn mahdollisuuksista seuraa liit-
35235: Maks.teho 25 MW teenä ote professori Erkki Halmeen Lieksa-
35236: Vuosienergia 140 GWh/v Pielisjärven elinkeinolautakunnalle antamasta
35237: asiaa käsittelevästä lausunnosta.
35238: Kokonaiskustannus 4/68 hintatason mukai- Edelläoleviin asiatietoihin viitaten kunnioit-
35239: sesti olisi 40,0 miJ.j. mk. tavasti ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
35240: Suunnitelma edellyttää voimalaitoksen raken- toivomuksen,
35241: tamista yhtäjaksoisen työohjelman mukaisesti ja
35242: rakennusaika olisi 2,5-3 vuotta. Tänä aikana että hallitus asettaisi asiantuntijatoi-
35243: tulisi rakentamistyössä tarjautumaan työtä 350 mikunnan, joka kiireellisenä toimittaisi
35244: -600 työntekijälle. tutkimuksen Ruunaan koskialueen eri
35245: Koska voimalaitosten rakentamisesta seu- käyttömuotojen edullisuudesta paikka-
35246: rauksena menetettäisiin veden alle metsänkas- kunnan elinkeinotoiminnalle.
35247: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1972.
35248:
35249: Aune Mänttäri. Rainer Lemström.
35250: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
35251: 812
35252:
35253: IV,3.54.- Toiv.al. n:o 391.
35254:
35255:
35256:
35257:
35258: Mänttäri ym.: Virastotalon rakentamisesta Tohmajärven kirkon-
35259: kylään.
35260:
35261:
35262: E d u s k u n n a 11 e.
35263:
35264: Maassamme on virastotaloja rakennettu viime Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
35265: vuosien aikana useille paikkakunnille. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35266: Pohjois-Karjalan läänin alueella virastotalo- muksen,
35267: jen rakentaminen on jäänyt vähäiseksi. Toh-
35268: majärven kunnassa virastotilojen puute on eri- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
35269: tyisen suuri. menpiteisiin virastotalon rakentamiseksi
35270: Siksi virastotalon rakentaminen Tohmajär- Tohmajärven kirkonkylään.
35271: velle olisi välttämätön.
35272: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1972.
35273:
35274: Aune Mänttäri. Rainer Lemström. Mikko Vainio.
35275: 813
35276:
35277: IV,355.- Toiv.al. n:o 392.
35278:
35279:
35280:
35281:
35282: Nevalainen ym.: Polttoaineveron poistamisesta moottorisahoilta.
35283:
35284:
35285: E d u s k u n n a II e.
35286:
35287: Metsätöiden koneeliistuminen on merkinnyt on perusteltua silloin kun on kysymys maan-
35288: valtavaa muutosta metsätaloudessamme. Yksin- teillä liikkuvien moottoriajoneuvojen käyttä-
35289: omaan puunkorjuun osalta moottorisahan käyt- mästä polttoaineesta. Sen sijaan on epäjohdon-
35290: töönotto on merkinnyt teollisuudellemme suur- mukaista, että veroa peritään myös sellaisten
35291: ta säästöä. Sen sijaan työntekijä on jäänyt tästä koneiden osallota, joita ei ikäytetä :maan'tielii.ken-
35292: voitosta osattomaksi. Metsätyöntekijää rasittaa teessä. Eräs tällaisista koneista on moottori-
35293: paitsi moottorisahan suhteellisen kallis hinta saha.
35294: myös korkeat polttoainekustannukset. Moottori- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
35295: sahan veronvähennysoikeus, joka on ollut 40- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35296: 30 %, ei riitä kustannuksia korvaamaan.
35297: Nestemäisistä pohtoaineista annetun verolain että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
35298: mukaan perii valtio veroa, joka on sisällytetty menpiteisiin polttoaineveron poistami-
35299: bensiinin hintaan. Näin kertyviä varoja käyte- seksi moottorisahoilta.
35300: tään maantieverkostomme kehittämiseen. Tämä
35301: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
35302:
35303: Valde Nevalainen. Seppo Tikka.
35304: 814
35305:
35306: IV,356.- Toiv.al. n:o 393.
35307:
35308:
35309:
35310:
35311: Nevalainen: Virastotalon rakentamisesta ]uuan kuntaan.
35312:
35313:
35314: Ed u s k u n n a 11 e.
35315:
35316: Juuan virastotalon rakentaminen kuuluu vi- Nyt olisi kiireisesti palattava virastotalotoi-
35317: rastotalotoimikunnan mietinnön mukaisesti en- mikunnan suosittamaan rakentamisjärjestykseen
35318: simmäiseen kiireellisyysryhmään. Tämä johtuu ja saatava virastotalohanke alulle Juuan kun-
35319: paikkakunnalla vallitsevasta tilanteesta. Viras- nassa. Hanlketta puoltaa myös kunnassa vai-
35320: tot ovat hajallaan ympäri kirkonkylän ja toimi- keasti hoidettava ,työ1Hsyystilanne.
35321: vat puutteellisissa ja epäkäytännöllisissä vuokra- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
35322: tiloissa. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35323: Kiireellisyysjärjestyksestä huolimatta monien
35324: muiden paikkakuntien virastotalohankkeet ovat että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
35325: ajaneet Juuan edelle. menpiteisiin virastotalon rakentamiseksi
35326: Juuan kuntaan.
35327: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
35328:
35329: Valde Nevalainen.
35330: 815
35331:
35332: IV,357.- Toiv.al. n:o 394.
35333:
35334:
35335:
35336:
35337: Niemelä ym.: Esityksen antamisesta lapsivähennysikärajan korot-
35338: tamisesta verotuksessa.
35339:
35340:
35341: E d u s k u n n a 11 e.
35342:
35343: Nuorisossamme on tulevaisuutemme ja lasten ammattikoulu kesken ja näin taloudellisen tuen
35344: vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa heidän tarve huoltajalta muutenkin on suurempi kuin
35345: kasvatuksestaan aina 18 ikävuoteen saakka. Mo- aikais·emmin; huoltajan menot Hsääntyvät huol-
35346: nelle lapsen huoltajalle syntyy taloudellinen ra- le!lltavan lapsen kohda!hla iän karttumisen myötä.
35347: situs vaikeimmaksi silloin, kun lapsi on saavut- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
35348: tanut kuudentoista vuoden iän. Tällöin hän lak- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35349: kaa saamasta lapsilisää ja hänestä ei myöskään muksen,
35350: kunnallisverotuksessa anneta hyvitystä lapsivä-
35351: hennyksen muodossa. Kuitenkin useammljssa ta- että hallitus antaisi Eduskunnalle ve-
35352: pauksessa tarvitsee lapsi enenevää taloudellista rolakiesityksen joka oikeuttaisi kunnal-
35353: tukea huoltajaltaan 16-18 vuotiaana. Useim- lisverossa lapsivähennyksen 18 ikävuo-
35354: man kohdalla 16-vuotiaana on oppikoulu tai teen.
35355: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
35356:
35357: Arttur Niemelä. Rainer Lemström.
35358: Hannes Volotinen. Lauri Linna.
35359: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
35360: Pekka Vennamo.
35361: 816
35362:
35363: IV,358.- Toiv.al. n:o 395.
35364:
35365:
35366:
35367:
35368: Niemelä ym.: Kemijärvi Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n fuusioinnista
35369: aiheutuneiden menetysten korvaamisesta.
35370:
35371:
35372: E d u s k u n n a 11 e.
35373:
35374: Kemijärvi Oy:n fuusiointi Veitsiluoto Oy:ön tuotantovuosi tuotettu tn Brutto mk
35375: aiheutti yksityisille kansalaisille ja yhteisöille 1965 71571 21135 310
35376: huomattavia taloudellisia menetyksiä Koillis- 1966 107 895 42 587 873
35377: Lapin alueella. Kemijärvi Oy:n osakkeen hinta 1967 123 582 45 562 508
35378: sitä lunastettaessa oli 50 markkaa, mutta fuu- 1%8 137 895 58 874 928
35379: sioinnin jälkeen valtio maksoi osakkeesta 1969 154 539 72 500 000
35380: ainoastaan 36,24 mk, jolloin menetys osaketta Tuotantoluvuissa ovat mukana sekä selluloo-
35381: kohti oli 13,76 mk. Kokonaismenetys oli 41 173 san että sivutuotteitten määrät.
35382: osaketta x 13,76 mk, joka tekee yhteensä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
35383: 566 540,48 mk, mikä on kohtuuton menetys taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35384: köyhälle Koillis-Lapin väestölle. Tarkasteltaessa
35385: kyseisen tehtaan tuotannon ja liikevaihdon ke- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
35386: hitystä osoittavia lukuja, nähdään selvästi mi- menpiteisiin Kemijärvi Oy:n ja Veitsi-
35387: ten hyvin tehdas on kehittynyt sekä tuotannol- luoto Oy:n fuusioinnista aiheutuneen me-
35388: lisesti että taloudellisesti. Näiden lukujen va- netyksen korvaamiseksi yksityisille ja
35389: lossa fuusiointi oli tarpeeton toimenpide. yhteisöille ja ottaisi tähän tarvittavan
35390: määrärahan vuoden 1973 tulo- ja meno-
35391: arvioon.
35392: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
35393:
35394: Arttur Niemelä. Jouni Mykkänen.
35395: Mikko Vainio. Kalevi Remes.
35396: Rainer Lemström. Aune Mänttäri.
35397: J. Juhani Kortesalmi.
35398: 817
35399:
35400: IV,3.59.- Toiv.al. n:o 396.
35401:
35402:
35403:
35404:
35405: Niemelä ym.: Kulutussähkön hinnantasausrahaston aikaansaami-
35406: sesta.
35407:
35408:
35409: E d u s k u n n a ll e.
35410:
35411: Sähkön kuluttajahinnan pitäisi olla sama ko~ Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
35412: ko maassa, riippumatta kuluttajan asuinpaikas- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35413: ta. Sähkön hinta vaihtelee huomattavasti, kal- muksen,
35414: leinta sähkö on usein siellä missä sähkö kehi-
35415: tetään. Sähkö on kehityksen avain ja sitä tulee että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
35416: saada jokaisen samalla hinnalla. Tämä mahdol- menpiteisiin kulutussähkön hinnanta-
35417: lisuus pitää luoda sähkön hinnantasausrahas- sausrahaston aikaansaamiseksi.
35418: ton kautta, yleisistä varoista tulo- ja menoar-
35419: vioon vuosittain vahvistettuna.
35420: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
35421:
35422: Arttur Niemelä. Lauri Linna.
35423: Hannes Volotinen. A. R. Sainio.
35424: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
35425: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
35426: Jouni Mykkänen.
35427:
35428:
35429:
35430:
35431: 103 156/72
35432: 818
35433:
35434: IV,.360.- Toiv.al. n:o 397.
35435:
35436:
35437:
35438:
35439: Niemelä ym.: Määrärahasta maaseudun sähköistyksen nopeutta-
35440: miseen.
35441:
35442:
35443: E d u s k u n n a 11 e.
35444:
35445: MaallDitne maaseudun säihlköistys on suurelta 4,5 miljoonaa markkaa. Sähkön puuttuminen
35446: osalta vielä toteuttamatta, on laskettu 30 000 nykyisin koetaan ylivoimaisena vaikeutena,
35447: taloutta olevan vailla sähköä. Tämä on yhteis- olipa kysymys mistä yritysmuodosta tahansa.
35448: kunnassamme vakava asia joka kaipaa pikais- Tämä tietää käytännössä sitä, että ei niin
35449: ta korjausta, vaillla sähköä olevat alueet ovat kauan kuin sählkö puuttuu, dle edellytyksiä
35450: kehitysalueilla itä-, keski- ja pohjois-Suomessa. minkäänlaiselle kehitykselle. Nämä maakunnat
35451: Mainittujen alueitten sähköistystä . hoitavat missä sähköistys on heikoin ovat myös talou-
35452: maakunnalliset sähkölaitokset, jotka eivät ole dellisesti heikossa asemassa, näissä maakunnis-
35453: liiketaloudellisia vaan yleishyödyllisiä laitoksia sa on myös työttömyyttä voimakkaammin kuin
35454: ja toimivat kiinteässä yhteistyössä alueensa yleisesti muilla alueilla.
35455: kuntien kanssa. Tästä johtuen sähkölaitoksilla Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
35456: on rajoitetut mahdollisuudet omin kustannuk- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35457: sin nopeuttaa sähköistystä, sähkön hintaa ei
35458: ole mahdollisuutta korottaa tällä perusteella, että hallitus antaisi kiireellisesti esi-
35459: nytkin sähkön hinta on huomattavasti kor- tyksen tukimäärärahan korottamisesta
35460: keampi mitä yleensä. On suoritettu laskelmia, maaseudun sähköistyksen nopeuttami-
35461: jotka osoittavat maaseudun sähköistyksen ny- seksi ia ottaisi tähän tarkoitukseen 10
35462: kyisellään kestävän 15 vuotta, jos sähköistys milioonan markan määrärahan vuoden
35463: toteutetaan vuoden 1965 sähkökomitean mie- 1973 tulo- ;a menoarvioesitykseen.
35464: tinnön pohjalta ja vuotuinen tukimääräraha on
35465: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
35466:
35467: Arttur Niemelä. Rainer Lemström.
35468: Hannes Volotinen. Lauri Linna.
35469: J. Juhani Kortesalmi. Kalevi Remes.
35470: Aune Mänttäri.
35471: 819
35472:
35473: IV,361.- Toiv.al. n:o 398.
35474:
35475:
35476:
35477:
35478: Niemelä ym.: Outokumpu Oy:n ohutteräs/evytehtaan rakenta-
35479: misesta Kemin-Tornion talousalueelle.
35480:
35481:
35482: E d u s k u n n a II e.
35483: Pohjois-Suomen ja ennen kaikkea Lapin lää- tava. Tämän tehtaan rakentaminen olisikin
35484: nin tulevaisuudesta on viime wosina puhuttu saatava pikaisesti käyntiin, sillä Lapissa ovat
35485: paljon ja tähän onkin olemassa syynsä. Poh- työttömien luvut uhkaavasti nousussa huoli-
35486: jois-Suomi on tullut erityisesti viime aikoina matta voimakkaasta muuttotappiosta.
35487: esille Outokumpu Oy:n teräslevytehtaan yhtey- Edellä mainituin perustein ehdotamme kun-
35488: dessä. Kovaa käydään taistelua tehtaan sijoi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35489: tuspaikasta Porin ja Kemin-Tornion talous- muksen,
35490: alueen kesken. Kemin-Tornion talousalue sai-
35491: kin työvoiton, sillä kyseinen tehdas on luvattu että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
35492: ra&:e.I]taa sinne. Tätä päätöstä onikin pidettävä Outokumpu Oy:n ohutteräs/evytehtaan
35493: järlkevänä ratikai'Suna syystä, että raaka-aine rakentamiseksi Kemin-'-Tornion talous-
35494: 90 %:sti on siellä ja työpaikkojen tarve huu- alueelle io vuoden 1972 aikana.
35495: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
35496:
35497: Arttur Niemelä. Rainer Lemström.
35498: Hannes Volotinen. Lauri Linna.
35499: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
35500: Pekka Vennamo.
35501: 820
35502:
35503: IV,362.- Toiv.al. n:o 399.
35504:
35505:
35506:
35507:
35508: Niemelä ym.: Pohjois-Suomen soiden käyttömahdollisuuksien tut-
35509: kimisesta.
35510:
35511:
35512: Ed u s kun n a 11 e.
35513:
35514: Maassamme on valtavasti vielä tuottamatto• ri kehitysalueilla on suurin, niin tutkimuksen
35515: mina olevia suoalueita. Erikoisen suuri soiden suorittaminen olisi tältäkin kannalta tarpeelli-
35516: osuus maapinta-alasta on ns. Suo-Suomessa nen, sillä mahdolliset myönteiset tulokset loi-
35517: eli Pohjois-Suomessa. On syytä uskoa, että sivat myös työpaikkoja näille alueille.
35518: näillä soilla, joita nykyisenkin metsänparan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35519: nustoiminnan aikana jää valtavasti luonnonti- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35520: laan tuottamattomiksi, olisi merkitystä muilla muksen,
35521: tuotannon aloilla. Kasvuturpeen valmistus on
35522: jo yksi käyttömuoto. Soiden hyväksikäytön tut- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
35523: kimusta tulisi tehostaa, jolloin voitaisiin sel- menpiteisiin erikoisesti Pohjois-Suomen
35524: vittää myös muita käyttömahdollisuuksia. Ky-- soiden käyttömahdollisuuksien tutkimi-
35525: symykseen voisi tulla erilaisten rakennusmate- seksi asettamalla sitä varten tutkiiaryh-
35526: riaalien valmistus nykyisen kemiallisen teolli- män, ;oka edustaa eri aloien asipntun-
35527: suuden kehittämien lisäaineiden turvin ja läm- temusta.
35528: mityksen raaka-aineena. Kun soiden osuus juu-
35529: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
35530:
35531: Arttur Niemelä. Jouni Mykkänen.
35532: Mikko Vainio. Kalevi Remes.
35533: Rainer Lemström. Aune Mänttäri.
35534: J. Juhani Kortesalmi.
35535: 821
35536:
35537: IV,363.- Toiv.al. n:o 400.
35538:
35539:
35540:
35541:
35542: Niemelä ym.: Poronhoitotyössä käytettävien moottorikelkkoien
35543: polttoaineveron palauttamisesta.
35544:
35545:
35546: E d u s k u n n a 11 e.
35547:
35548: Moottorikelkat ovat nykyaikana poronomis- tuen poronomistajalla saisi olla oikeus halvem-
35549: tajille välttämätön työväline, sitä voidaan paan bensiiniin, kuten yleisesti on ja toteuttaa
35550: käyttää moninaisiin tehtäviin poronhoitotyös- tämä hinnan palautuksena, kulloinkin erikseen
35551: sä. Kuitenkin moottorikelkat ovat raskaan tul- sovitulla määrällä.
35552: li- ja liikevaihtoverotuksen alaisia ja samoin Tämän kaiken edellä sanotun perusteella eh-
35553: verotetaan raskaasti niiden tarvitsemaa poltto- <lotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
35554: ainetta. Poronomistaja työssänsä käyttämään väksi toivomuksen,
35555: moottorikelkkaan ostaa bensiiniä, jonka hin-
35556: taan on lisätty maantieveroa. Tämä on epäkoh- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
35557: ta, joka kaipaa korjausta. Moottorikelkan käy- menpiteisiin poronhoitotyössä käytetyn
35558: töstä aiheutuvista menoista, suurinta meno- moottorikelkan bensiiniveron palautta-
35559: erää näyttelevät polttoainekulut ja tästä joh- miseksi.
35560: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
35561:
35562: Arttur Niemelä. Rainer Lemström.
35563: Hannes Volotinen. Lauri Linna.
35564: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
35565: Pekka Vennamo.
35566: 822
35567:
35568: IV,364.- Toiv.al. n:o 401.
35569:
35570:
35571:
35572:
35573: Niemelä ym.: Toimenpiteistä Kemijoki-yhtiön voimalaitosraken-
35574: nustöiden jatkamiseksi.
35575:
35576:
35577: E d u s k u n n a 11 e.
35578:
35579: Lapin läänissä ovat viime vuosikymmeninä työllisyyden hoidon kannalta tällaisten työmai-
35580: olleet suurimpia työnantajia voimail.aitostyömaat. den avaamista pidettävä ensiarvoisen tärkeänä.
35581: Tekoaitaklen ja tVoima1a1toSiten aiheuttamat Hallituksen olisi huolehdittava siitä, että Ke-
35582: luonnontilamuutokset ovat tapahtunut tosiasia. mijoki-yhtiölle luodaan taloudelliset edellytyk-,
35583: Niistä voidaan olla eri mieltä, mutta työtä ne set jat!kuvasti raikentaa voim~daitoksia mm. Lo-
35584: ovat Lapissa antaneet. Nyt kuitenkin näyttää, kan ja Porttipahdan lasku-uomassa. Näin saa-
35585: että rakentaminen suuremmassa mitasssa kes- daan tarvittavia huippuvoimalaitoksia ja voi-
35586: keytetään ja vain keskeneräiset työt tehdään. daan ottaa talteen kaikki säännöstelyn tuomat
35587: Lapin läänissä on kuitenkin jatkuvaa puu- edut.
35588: tetta pysyvistä työtilaisuuksista. Olisi paikal- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
35589: laan nyt, kun säännöstely on pääosaltaan suo- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35590: ritettu, jatkaa voimalaitosten rakentamista mm.
35591: Lokan ja Porttipahdan lasku-uomassa. Se an- että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
35592: taisi alueelle runsaasti työtilaituuksia. Vaikka Kemi;oki-yhtiö voisi jatkaa voimalaitos-
35593: tällä hetkellä ei pidetä taloudellisesti mahdolli- ten rakentamista työllisyyden ylläpitämi-
35594: sena uusien voimalaitostyömaiden avaamista, on seksi Lapin läänissä.
35595: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
35596:
35597: Arttur Niemelä. Mikko Vainio.
35598: Hannes Volotinen. Pekka Vennamo.
35599: Rainer Lemström. Jouni Mykkänen.
35600: 823
35601:
35602: IV,36.5.- Toiv.al. n:o 402.
35603:
35604:
35605:
35606:
35607: E. Nieminen ym.: Pienteollisuuden, maatalouden ja kaupan osa-
35608: keyhtiöpohiaisen maailmankauppaorganisaation luomisesta.
35609:
35610:
35611: Ed u s kun n a 11 e.
35612:
35613: Nyt, kun on perustettu suurteollisuuden yhtiöpohjaisen maailmankaupan luomista, jon-
35614: maailmankauppaorganisaatio, jonka pääkontto- ka tukijana olisi myös valtio, ainakin tutki-
35615: ri valmistuu New Yorkiin, jää maailman pien- muksen osalta.
35616: teollisuus ja sen kauppa ilman johdettua orga- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
35617: nisaatiota kaikkialla maailmassa oma-aloittei- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35618: suuden varaan. Tätä tilannetta käytetään häi-
35619: käilemättömästi hyväksi. että hallitus asettaisi asiantuntiiako-
35620: Koska pienteollisuus on pääomaköyhää ja mitean tutkimaan mahdollisuuksia pien-
35621: sen ulkomaankauppa on osaksi tai kokonaan teollisuuden, maatalouden ;a kaupan
35622: tuntematonta, on kiistaton tosiasia, että sillä osakeyhtiöpohiaisen maailmankaupan
35623: on omat vaikeutensa säilyä kilpailussa muka- luomist11 em. elinkeino;en kehittämi-
35624: na. Siksi meillä Suomessa olisi tutkittava pien- seksi.
35625: teollisuuden, maatalouden ja kaupan Osake-
35626: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
35627:
35628: Einari Nieminen. Veikko Pihlajamäki.
35629: 824
35630:
35631: IV,366.- Toiv.al. n:o 403.
35632:
35633:
35634:
35635:
35636: E. Nielllinen ym.: V erolakien prosenttivähennyssäännösten muut-
35637: tamisesta ;akamattoman kt1olinpesän lesken osalta.
35638:
35639:
35640: Ed uskunn a Ue.
35641:
35642: Verolain tarkoituksena on se, että sen tur- Siksi ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
35643: vin kai<k!kia kansalaisia ja kansalaispiirejä vero- hYJVålksyttävälksi toivomuksen,
35644: tetaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.
35645: Kuitenikin kailkesta huolimatta ei [ahla laa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35646: dittaessa ole py,stytty kaiikkia tasapuolisesti verolakien prosenttivähennyssäännösten
35647: huomioimaan. Yksi tällainen ryhmä on jaka- muuttamiseksi siten, että prosentti-
35648: mattoman kuolinpesän [eSki. Hänellä ei ole vähennysoikeus olisi myös ;akamatto-
35649: nykyisen lain mukaan oi!keutta niinsanottuun man kuolinpesän leskellä oman työn
35650: prosenttirväheoo.Y'kseen, joka pitäisi saada vä- arvosta 20 %, ;onka saa vähentää peri-
35651: hentää perikuruwl tulosta. kunnan tulosta.
35652: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
35653:
35654: Einari Nieminen. Saimi Ääri. Veikko Pihlajamäki.
35655: 82~
35656:
35657:
35658: IV,367.- Toiv.al. n:o 404.
35659:
35660:
35661:
35662:
35663: Niinikoski ym.: Autoveron palauttamisesta ammattiautoilijoille.
35664:
35665:
35666: Ed uskunn aBe.
35667:
35668: Vuonna 1967 hallitus esitti autoveron palau- den autoveron pa:lautu:ksen suorit!taminen koko-
35669: tuksen poistamista taksiautoili1oiita. Eduskun- naisuudessaan ei ole sellainen kysymys, etteikö
35670: nan esitys ei !kuitenkaan tullut täSISä muodossa sitä voitaisi toteuttaa. On myös todettava, että
35671: hyväksytyksi, vaan pa:lautusmääTäksi ·tuli 60% valuuttathlanne on tuntuvasti parantunut, joten
35672: !kuitenkin enintään 5 500 marikkaa. Tällainen myöskään näillä syillä ei voida autoveTOn pa-
35673: edun huononnus on aiheuttanut autoilijoiden lauttamista varustaa. Myös pa:k:ettiautojen ve-
35674: keslkuudessa tyytymättömyyttä. Samalla veTon- ronpalautus olisi suoritettava ammattimaisessa
35675: palautulksen supistaminen on melikiinnyt mat- mkenteessä koikonaisuudessaan.
35676: kustaji:hle tilavamnien, suurten aUitojen ostami- Edellä esitettyyn viitaten cll:dotamme kun-
35677: sen väihenemistä. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35678: Mielestämme ;taksiautoilijoiden olisi saatava muksen,
35679: edelleen autoveron palautus kokonaisuudessaan.
35680: Se on välttämätöntä niin ammattiautoilijoiden että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
35681: taloudellista tilannetta kuin maclru&tajiakin aja- menpiteisiin autoveron palauttamiseksi
35682: teNen. Valtiontaloudellisesti ammattiautoilijoi- kokonaisuudessaan ammattiautoilijoille.
35683: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
35684:
35685: Paavo Niinikoski. Pentti Pekkarinen.
35686: Aulis Sileäkangas. Olavi Martikainen.
35687: Esko Härkönen. Mikko Jokela.
35688: Matti Ruokola. Pekka Vilmi.
35689: Reino Kangas. Ahti Pekkala.
35690:
35691:
35692:
35693:
35694: 104 156/72
35695: 826
35696:
35697: IV,368.- Toiv.al. n:o 405.
35698:
35699:
35700:
35701:
35702: Niinikoski ym.: Kotiapulaisen palkan vähentämisoikeudesta ve-
35703: rotuksessa.
35704:
35705:
35706: E d u s k u n n a 11 e.
35707:
35708: Verotubessa on ollut periaatteena se, että lisi ikotiaptdaisen palklka voida vähentää per-
35709: tulon hankkimisesta aiheutuneet menot on heen verotettavista tuloista. Mainittua meno-
35710: yleensä voitu ottaa huomioon verotettavan tu- erää on aivan selvästi pidettävä tulon hankki-
35711: lon vähennyksinä. Maassamme on vatsin run- miJsesta aiheutuneena ikustannuksena, joten
35712: saasti perheitä, joiden toimeentulon kannalta tämä olisi verolainsäädännössäkin otettava huo-
35713: on välttämätöntä, että mölettnm.!llt aviopuolisot mioon :ja muutettava sitä siten, että mainittu
35714: käyvät ansiotyössä. Tästä ta!lJS on seurauksena, epäkohta voitaisiin poistaa.
35715: että [astenhoidon järjestämisestä muodostuu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
35716: pulma, jonika ll"artkaisemiseksi ei yhteiskunnan nioittavasti edusikunnan hyväksyttäväksi toivo-
35717: taholta ole vielä suoritettu läheskään riittäviä muksen,
35718: toimenpiteitä. Sen vudksi joutuvat monet per-
35719: heet iha1lllcltimaan ilrotiapulaisen, jonka palk- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
35720: kaukseen menee huomattava osa aviopuolisoi- menpiteisiin verolainsäädännön muutta-
35721: den yhteisestä kuukausiansiosta. Kun ikotiapu- miseksi siten, että kotiapulaisen palkka
35722: lainen lruitenkin on !Välttämätön, jotta molem- voitaisiin vähentää verotettavista tu-
35723: mat aviopuolisot voisivat ,käydä työssä taatak- loista.
35724: seen perheelle ;kohtuullisen toimeentulon, tu-
35725: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
35726:
35727: Paavo Niinikoski. Matti Ruokola.
35728: Aulis Slleäkangas. Reino Kangas.
35729: Saimi Ääri. Pentti Pekkarinen.
35730: Orvokki Kangas. Olavi Martikainen.
35731: Esko Härkönen. Mikko Jokela.
35732: Pentti Poutanen. Ahti Pekkala.
35733: 827
35734:
35735: IV,369.- Toiv.al. n:o 406.
35736:
35737:
35738:
35739:
35740: Niinikoski ym.: Kuljetusavustusjärjestelmän aikaansaamisesta
35741: Pohjois- ja Itä-Suomen alueita varten.
35742:
35743:
35744: E d u s k u n n a II e.
35745:
35746: Yritysten sijoittumiselle Pohjois- ja Itä-Suo- saattamaan maan eri osat tasaveroiseen ase-
35747: meen on usein esteenä pitkistä etäisyyksistä maan teollisuuden toimintaedellytysten suhteen.
35748: aiheutuvat ylimääräiset kuljetuskustannukset. Järjestelmän mukaan tahtiavustusta annetaan
35749: Näin on käynyt silloinkin, kun muut edelly- rautatie- ja maantiekuljetuksista alueilta, jotka
35750: tykset ovat pohjoisessa paremmat kuin etelässä. ovat laissa määrätyn tukialueen sisäpuolella,
35751: Valtionrautateiden harjoittama tariffipoli- yli 300 km:n kuljetusmatkoilta. Avustus vaih-
35752: tiikka on suosinut Etelä-Suomessa tapahtuvaa telee 15 ja 35 prosentin välillä riippuen kul-
35753: jalostustoimintaa, koska raaka-aineiden rahdit jetusten etäisyydestä.
35754: ovat olleet huomattavasti edullisemmat kuin Olosuhteet Ruotsissa ja Suomessa vastaavat
35755: pitemmäHe ja!lostettujen tuotJteiden. Tätä epä- hyvin paljon toisiaan, joten Ruotsin mallin
35756: suhdetta on äSikettäin osin pyritty poistamaan mukainen avustusjärjestelmä saattaisi eräin
35757: uudella hinnoittelulla. muutoksin sopia myös Suomessa noudatetta-
35758: Pohjois- ja Itä-Suomen talouselämä on osit- vaksi.
35759: tain edellä mainittujen syiden vuoksi jäänyt Ottamalla käyttöön edellä mainitunlainen
35760: suhteeHisen hawailukuisen yrittäjäjoukon va- kuljetusavustusjärjestelmä luotaisiin Pohjois- ja
35761: raan. Viime vuodet ovat osoittaneet varsin Itä-Suomen kehittämiselle nykyistä paremmat
35762: selvästi, että jotain on tehtävä näiden alueiden edeillytylkset. Näin menetellen hillittäisiin viime
35763: hyväksi, jotta saataisiin lisää pysyviä työpaik- aikoina pysyvien työpaikkojen puutteesta hä-
35764: koja maastamuuton hillitsemiseksi, sillä työpai- lyttäviin mittoihin noussutta ja kansantalou-
35765: kan epävarmuudella on todettu olevan hyvin dellemme erittäin vahingollista maastamuuttoa.
35766: suuri merkitys maastamuuttoon. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
35767: Jotta pitkistä kuljetuskustannuksista ei tuli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35768: si estettä yritysten sijoittumiselle Pohjois-Suo-
35769: meen silloinkin kun muut edellytykset puolta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35770: vat Pohjois-Suomea, olisi valtiovallan ryhdyt- erityisen kuljetusavustusjärjestelmän ai-
35771: tävä toimenpiteisiin, joilla kyseiset haittavaiku- kaansaamiseksi Pohjois- ja Itä-Suomen
35772: tukset poistettaisiin. alueita varten.
35773: Ruotsissa on viime vuoden alusta astunut
35774: v.oillllaan !ku~eltustukijärjestel!mä, joiNa pyritään
35775: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
35776:
35777: Paavo Niinikoski. Reino Kangas.
35778: Matti Ruokola. Ahti Pekkala.
35779: 828
35780:
35781: IV,370.- Toiv .al. n:o 407.
35782:
35783:
35784:
35785:
35786: Niinikoski ym.: Lainapääomien järjestämisestä pienyrittäjille.
35787:
35788:
35789: E d u s k u n n a 11 e.
35790:
35791: Uusien pienydtysten perustamisen suurim-. Emme voi pitää oikeana, että kyseiseille pien-
35792: pana esteenä maassamme ovat ra!hoitusva~keu yrittäjäryhmälle ei ale suotu lainoj,en saami-
35793: det. Vaikka viime vuosina on useissa yhteyk- sessa y:htäläisiä mahdollisuu!ksia muiden pien-
35794: sissä !korostettu yrittäjätoiminnan elvyttämi- yrittäjäryhmien ka!llissa. Varsinkin maamme kehi-
35795: seksi välttämätöntä rahoitus1är1estehnän !luo- tysalueilla kyse1set pulmat ovat yritystoimin-
35796: mi:sta, ei siLti o1e päästy \tyydyttäviin tu~aksiin. nan alikuunpääsemisen 'jarruna ja samalla ne
35797: Vuosittain on tulo- ja menoat'Vion puitteissa vaiJkeuttavat uusien työpaikkojen syntymistä.
35798: myönnetty lainoja kyseiseen tarkoitubeen, Seurauks,ena on myös, että ammattiJkouluista
35799: mutta ottaen huomioon lainojen erittäin suuren päässeet nuoret jäävät ilman työpaikkoja lkoti-
35800: kysynnän viime vuosina, ei ole voitu tyydyttää seudu1la:an.
35801: kuin pieni osa rahoitustarpeesta. Kyseisen yrittäjäkunnan aseman helpottami-
35802: Erään y~tittäjäikunnan, kuorma- ja benkilö- seksi pidämme valttämättömänä, että valtion
35803: autoilijain, autolrovjaamoiden ja 4!laailaamoiden toimenpitein tehdään maihdolliseksi pitempi-
35804: sekä maatalouskorjaamoiden ia näihin verratta- aikaisten Jainojen saanti budjettivaroista. Lai-
35805: vien pienyritysten perustajien luotonsaanti:mah- nojen !korko saisi olla enintään 4% ja laina-
35806: dollisuudet ovat olleet viimeaikoina suorastaan aika n. 8-15 :vuotta.
35807: olemattomat. Tämä on iähinnä johtunut paitsi Edellä mainituin perustein ehdotamme kun-
35808: raihama:rkkinoillamme vallitsevasta !kireästä ti- nioittaen ,eduskunnan ih)11Vä!ksyttä,väksi toivo-
35809: lanteesta myös siitä, että aLkuvaikeu!ksissa muksen,
35810: kamppahlevilla pienyrittäjffiä ei ole ollut mah-
35811: dollisuuksia antaa pyytämiensä lainojen vaikuu- että hallitus ryhtyisi kiireellisim toi-
35812: deksi rahalaitosten edellyttämiä hyviä vakuuk- menpiteisiin pienyrittä;ien lainapää-
35813: sia, ja myös siitä, että tällaiset yrittäjät alku- omien järjestämiseksi ottamalla huo-
35814: vai!keuksistaan päästäkseen taliVitsevat pitempi- mioon vakuuskysymyksessä lainoituksen
35815: aikaisia lainoja. tyällistämisvaikutuksen.
35816: Hd.singi:ssä 10 päivänä helmikuuta 1972.
35817:
35818: Paavo Niinikoski. Pentti Pekkarinen.
35819: Esko Härkönen. Olavi Martikainen.
35820: Pentti Poutanen. Mikko Jokela.
35821: Matti Ruokola. Pekka Vilmi.
35822: Reino Kangas. Einari Nieminen.
35823: Ahti Pekkala.
35824: 829
35825:
35826: IV,371.- Toiv.al. n:o 408.
35827:
35828:
35829:
35830:
35831: Niiriikoski ym.: Määrärahasta pienteollisuusyritysten markkinoin-
35832: tiohjauksen tehostamiseksi Pohjois- ja Itä-Suomessa.
35833:
35834:
35835: E d u s k u n n a 11 e.
35836:
35837: Eräänä keinona maamme alityöllisyysaluei- jo yritystmmmnan alkuunsaattaminen edellyt-
35838: den clin!k:einoelämän ikehittämi,seksi ja raken- tää useissa tapauksissa ~aadittavaiksi tarkoin
35839: teellisen työttömyyden poistamiseksi on esi- harkittua markikinointisuunnitelmaa. Yhtenä
35840: tetty pienteollisuustoiminnan elvyttämistä, mi- pienteollisuuden puutteena pidetään sitä, että
35841: h1n mm. kehitysalueiden investointiluottolaki ei ole olemassa yhteistä marJcldnointiorganisaa-
35842: ja muut valtion ja kuntien tuikitoimenpiteet tiota, jonka puitteissa yritysten kookeinen
35843: antavat lisääntyviä mahdollisuuksia. yhteistoiminta marikkinoint.ikysymyiksissä olisi
35844: Tänkeä edellytys yritystoiminnan !kehittymi- jäl'jestettävissä. Tätä puutetta voisivat tehok-
35845: selle 1a laa1entumise1le on yrittäjien koulutus, kaasti poistaa kauppa- ja teo1lisuusministeriön
35846: joka ammatdkoulutuksen yleisen laajentamisen pienteollisuuspiiritoimistot, miikäli niiihin aina-
35847: kautta onkin huomattavasti tehostunut. Kou- kin ikehitysailueil1la pa~kattaisiin markkinoinnin
35848: lutuksen pääpaino on kuiten!k:in rvars1naisen ohjausta antavat toimilienkilöt.
35849: ammatdtyön opettalmisessa, !kun .taas yrityksen Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti
35850: menekin turvaamiseksi ja tuotannon [aajentami- ehdotamme eduskunnan hyrvälksyttäväksi toivo-
35851: seiksi 'tarvittarva markikinointitaidon opetus on muksen,
35852: jäänyt puutteelHseksi.
35853: Yritysten tuotteiden mat~kkinointi on ;ätrjes- että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
35854: tetty usei!n enemmän tai vähemmän sattuman ja menoarvioesitykseen 100 000 markan
35855: varaan. Yrittäjät eivät ole selvittäneet itseNeen- määrärahan pienteollisuusyritysten mark-
35856: kään, ikene1le he myyvät tuotteensa. Useiden kinointiohjauksen tehostamiseksi Poh-
35857: yritysten tuotanto perustuu y~ksittäisHn tilauk- jois. ja Itä-Suomessa ;a markkinoinnin-
35858: siin, mutta vain harvat y.ritylkset pyr;kivät mää- ohjauksesta huolehtivien neuvojien saa-
35859: räcietoiseen markkinointiin. miseksi Pohiois- ;a Itä-Suomessa toimi-
35860: Riittävät takeet tuotteiden meneffdstä ovat viin kauppa- ja teollisuusministeriön
35861: eräänä edelly.tyksenä mm. luotonsaanniJle, joten pienteollisuuspiiritoimistoihin.
35862: Helsingissä 10 päWänä helmikuuta 1972.
35863:
35864: Paavo Niinikoski. Reino Kangas.
35865: Esko Härkönen. Mikko Jokela.
35866: Matti Ruokola. Ahti Pekkala.
35867: 830
35868:
35869: IV,372.- Toiv.al. n:o 409.
35870:
35871:
35872:
35873:
35874: Niinikoski ym.: Työllisyyslainojen ja -takausten vaikutusten sel-
35875: vittämisestä pien- ja keskisuuren teollisuuden toimintaedel-
35876: lytyksiin.
35877:
35878:
35879: E d u s k u n n a l ~ e.
35880:
35881: Maamme pien- ia !keskisuuri teollisuus on lainoilla pyritään ensisijaisesti pysyvien työ-
35882: viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt. Tähän paiilclcojen luomiseen vaikuttaisi esim. lyhyt-
35883: on suurelta osalta vaikuttanut valtiovallan näitä aikaisten työllisyyslainojen myöntäminen kysei-
35884: yrityiksiä perustettaessa suoma tuki. Toimin- sessä ltarikoitulkses'sa työpaiilclcoja lisäävästi eri-
35885: nallisen vaiheen !dettua ovat useimmat pienet tyisesti vaikeimpana työllisyyskautena.
35886: ja keskisuuret yritykset kuitenkin nopeasti jou- Myös pienteollisuuden takausjärjestelmä on
35887: tuneet suuriin raho1tusvai.tkeuksiin. Kun tuo- uudistuksen tarpeessa. Vastoin järjestelmän
35888: tannoll.inen toiminta käyttöpääomien niukkuu- alkuperäistä tavkoitusta on takauksien saami-
35889: den vuoksi varsin useissa tapauksissa on pakko nen jat!kuvasti vaikeutunut ja siten aiheutettu
35890: rajoittaa vain osaan vuotta, siitä aiheutuu hai- yhä uusia esteitä pienteollisuuden kehittymi-
35891: tallisia seuraamuksia niin yritysto1minnaile kuin selle maassamme.
35892: työntekijöillekin ns. pakkolomauturosineen. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
35893: Kun nämä keskeytykset sattUIVat useimmiten kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35894: juuri talvella, vaikuttavat ne osaltaan työlli-
35895: syystilannetta heikentävästi. Tuotannolli:sen toi- että hallitus suorituttaisi kiireellisesti
35896: minnan kausiluontoisuuden tasoittamiseksi oli- tutkimuksen, kuinka työllisyyslainoja ja
35897: sikm väLttämätöntä pyrikiä helpottamaan pien- -takauksia myönnettäessä voitaisiin en-
35898: ja keskisuuren teollisuuden niin kipeästi tar- tistä tarkoituksenmukaisemmin turvata
35899: vitseman käyttöpääoman saantia myöntämällä ja kehittää pien- ;a keskisuuren teolli-
35900: niille lyhytaikaisia ~uottoja. Vaikka työllisyys- suuden toimintaedellytyksiä maassamme.
35901: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
35902:
35903: Paavo Niinikoski. Pekka Vilmi.
35904: Esko Härkönen. Katri-Helena Eskelinen.
35905: Reino Kangas. Mikko Jokela.
35906: Pentti Pekkarinen. Einari Nieminen.
35907: Ahti Pekkala.
35908: 831
35909:
35910: IV,373.- Toiv.al. n:o 410.
35911:
35912:
35913:
35914:
35915: Nikkilä ym.: Maidon ja vehnän markkinoimismaksusta annetun
35916: lain kumoamisesta.
35917:
35918:
35919: Ed u s kun n a He.
35920:
35921: Maatallouden tuotantopoliittiseksi tavoitteeksi vastaanottama maitomäärä 5 % ollen 2 800
35922: on maassamme yleisesti hyväksytty kotimaista milj. kg. Päättyneenä vuotena maidon tuotanto
35923: kWutusta vastaava omavaraisuus niin maatalou- ail.eni edelleen n. 1 % vuoden 1970 määrästä.
35924: den päätuotteiden kuin sellaisten vähemmän Myös vehnän kohdalla on tapahtunut selvää
35925: merkitsevien tuotteiden kohdalla, joiden tuot- tasapailllottumista. Edellämainittu kehitys on
35926: toonseen meillä on katsottava olevan edellytyk- suureksi osaksi ollut tulosta viljelijäväestön
35927: set. Tämä tavoite on mei:llä viime vuosina omasta panoksesta ylituotanto-ongelmien ratkai-
35928: sdvästi ylitetty. Maataloustuotteiden mookki- semiseksi. Saavutetut tuloikset eivät ole tu1-
35929: nointivaikeudet ovat meil!lä niinkuin 'lähes kai- leet !kuitenkaan i:tman uhraulksia. Maatalous-
35930: kissa Länsi-Euroopan maissa muodostuneet tuoJtannon tasapainottamiseksi suoritetut toi-
35931: eräätksi maatalous- ja koko talouspolitiikankin menpiteet ovatkin muodostuneet uhaksi vilje-
35932: vaikeimmista ongehrusta. Paremman tasapainon lijäväestön o~lreudenmukaisen tulo!kehi!ty!ksen
35933: saavuttamiseksi tuotannon ja kulutuksen välillä toteutumiselle. Periaatteena tuotaru1on tasapai-
35934: on meillä ryhdytty lukuisiin toimenpiteisiin, nottamispyrkimyksissä on !kuitenkin pidettävä
35935: jotlka ovat tähdänneet kulutuksen Hsäämiseen sitä, ettei tasapainon aikaansaamiseksi suori-
35936: tai tuotannon ohjaamiseen paremmin markki- tettavHla toimenp1teillä saa rangaista yksityistä
35937: noitaJViin tuotteisiin, mutta ennenkaikkea tuo- viJ:jelijää, joka saa pääasiaillisen toimeentulonsa
35938: tannon supistamiseen. Eräänä keinona tuo- maatilatalouden harjoittamisesta. Maidon ja
35939: tannon supistamiseksi on ollut maidolle ja veh- vehnän markkinoimismaksu sotii tätä periaa-
35940: näille säädetty markkinoimismaiksu. Ylituotanto- tetta vastaan.
35941: ongelmat ovat olleet kipeimmät juuri näiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
35942: tuotteiden kohdalla. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35943: Maataloustuotannon tasapainottamiseksi suo- muksen,
35944: ritetltujen ponnistelujen tu1oksena voidaan jo
35945: täilä het!Irellä todeta päästyn oiennaises1ti parem- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
35946: paan tasapainoon tuotannon ja kulutuksen vä- men.,iteisiin maidon ;a vehnän mark-
35947: liHä. Niinoä maidon koko tuotanto supistui v. kinoimismaksusta annetun lain kumoa-
35948: 1970 edelJisesltä vuodesta n. 7 % ja meijerien miseksi.
35949: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
35950:
35951: Olavi Nikkilä. Mikko Asunta.
35952: Mauri Seppä. Timo Mäki.
35953: P. Mäki-Hakola. Aili Vaittinen.
35954: T. 1. Vartia.
35955: 832
35956:
35957: IV,374.- Toiv.al. n:o 411.
35958:
35959:
35960:
35961:
35962: Nikkilä ym.: Metsänlannoituskustannusten saattamisesta metsä-
35963: verotuksessa tilakohtaisesti vähennyskelpoisiksi.
35964:
35965:
35966: E d u s k u n n a 11 e.
35967:
35968: Koko kansantalouden kannalta raakapuun arvosta on tehty 13 % :n vähennys korvaa-
35969: tuotannon lisääminen on maallemme ensiarvoi- maan etupäässä puun kasvatuksesta aiheutu-
35970: sen tärkeätä. Metsälannoitusta lisäämällä voi- neita kuluja. Silloin kun tämä prosenttivähen-
35971: taisiin puuntuotantoa huomattavasti nostaa. nys määriteltiin, ei metsiä vielä yleisesti lan-
35972: Metsänomistajan saama osuus - kantohinta noitettu eivätkä lannoituskulut siten sisälly tä-
35973: - muodostaa keskimäärin vain noin 10 % hän prosenttivähennykseen.
35974: siitä kokonaistulosta, mitä puu jalostettuna Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
35975: kansantaloudellemme antaa. Muu yhteiskunta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35976: saa tästä kokonaisanoista siis kokonaista 90 muksen,
35977: %. Näin ollen kannattaa yhteiskunnan kaikin
35978: tavoin välillisin toimenpitein pyrkiä tehosta- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
35979: maan toimenpiteitä, joilla raakapuun tuotan- menpiteisiin metsäverotuksen muutta-
35980: toa voitaisiin lisätä. miseksi siten, että metsänlannoituksen
35981: Nykyisin huomioidaan metsänhoitokulut ve- kustannukset säädettäisiin verotuksessa
35982: rotuksessa siten, että verokuutiometrin raha- tilakohtaisesti vähennyskelpoisiksi.
35983: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
35984:
35985: Olavi Nikkilä. Mauri Seppä.
35986: T. 1. Vartia. Mikko Asunta.
35987: Matti Hokkanen.
35988: 833
35989:
35990: IV,375.- Toiv.al. n:o 412.
35991:
35992:
35993:
35994:
35995: H. Niskanen ym.: Säännöksistä lasten ja nuorten toimitilojen
35996: rakentamisesta kerrosasuintaloihin.
35997:
35998:
35999: E d u s k u n n a 11 e.
36000:
36001: Useissa eri yhteyksissä on todettu lasten ja kuitenkaan ole minkäänlaisia velvoitteita. Näi-
36002: nuorten kannalta suurena vaikeutena toiminta- den rakentaminen olisi saatava lakisääteisesti
36003: ja oleskelutilojen puuttuminen. Rakennetaan pakolliseksi. Tämä voisi tapahtua muuttamalla
36004: kerrostaloja, joissa on kymmeniä jopa satoja voimassa olevaa asuntotuotantolakia siten, että
36005: asuntoja, satoja lapsia. Lasten erilaisten riit- lakiin otetaan säännös, jossa määrätään asuin-
36006: tävien toimintatilojen rakentaminen näihin taloihin rakennettavaksi riittävästi lasten ja
36007: asuintaloihin ei kuitenkaan ole lakisääteisesti nuorten toimitiloja. Laissa tulisi myöskin edel-
36008: pakollista. Mikäli kerhotilat johonkin taloon lyttää, että ko. tilat ovat tarpeen mukaan
36009: rakennetaan ne yleensä ovat pienet ja täten asuintalon lasten ja nuorten käytössä.
36010: lasten kannalta epätarkoituksenmukaiset. Hy- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
36011: vin u,sein myöskin tapahtuu 111iin, että lasten nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36012: kerhotilat tll!loyil}tiöiden itoiim.e'9ta vuok,rataan muksen,
36013: mm. varasto-, korjaamo- ym. tiloiksi.
36014: Nykyisin valtiovallan toimesta kiinnitetään että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36015: enitistä huomattavasti enemmän huomiota suun- asuntotuotantolain muuttamiseksi siten,
36016: nitelmalliseen ja tarkoituksenmukaiseen asun- että lasten ja nuorten toimitilojen ra-
36017: tojen rakentamiseen. Lasten ja nuorten toimi- kentaminen kerrosasuintaloihin tulisi la-
36018: tilojen rakentamisen osalta asuintaloihin ei kisääteisesti pakolliseksi.
36019: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
36020:
36021: Helvi Niskanen. Pekka Salla.
36022: Siiri Lehmonen. Veikko Salmi.
36023: Heimo Rekonen. Niilo Koskenniemi.
36024: Matti Järvenpää. 1.-C. Björklund.
36025: Anna-Liisa Hyvönen. Kaisu Weckman.
36026: V. J. Rytkönen.
36027:
36028:
36029:
36030:
36031: 105 156/72
36032: 834
36033:
36034: IV,376.- Toiv.al. n:o 413.
36035:
36036:
36037:
36038:
36039: H. Niskanen ym.: Valtiojohtoisen laivatelakan aikaansaamisesta
36040: Perämeren rannalle.
36041:
36042:
36043: E d u s k u n n a 11 e.
36044:
36045: Suomen laivanrakennusteollisuudella on ol- Rautaruukki Oy. Myöskään jääesteet eivät ole
36046: lut viime vuosina runsaasti tilauksia, jopa niin, enää ratkaisevia, koska koko edellisen talven
36047: että kapasiteetti ei ole riittänyt kotimaankaan Perämeren satamat pidettiin avoinna. Telakan
36048: tilausten mennessä ulkolaisille telakoille. Asian toiminta synnyttäisi muuta teollisuutta alihan-
36049: korjaamiseksi tarvittaisiin suuritehoinen uusi kinnan muodossa ja monipuolistaisi tämän
36050: laivatelakka. Työvoimapolitiikan kannalta täl- alueen elinkeinoelämää.
36051: lainen telakka tulisi sijoittaa Perämeren ran- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
36052: nikolle, jossa sopivia alueita on valittavana riit- taan edus!kunnan hyväks}lltltävälksi 'toivomuksen,
36053: tävästi esim. Kalajoen Rahjasta Raahen aluee-
36054: seen ja Haukiputaan Virpiniemeen. Hankkeen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36055: sijoittamista tälle alueelle tukee myös se, että valtiojohtoisen laivatelakan aikaansaa-
36056: laivalevyjen tuotosta vastaa Salaisissa sijaitseva miseksi Perämeren rannalle.
36057: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
36058:
36059: Helvi Niskanen. Pekka Salla. Niilo Koskenniemi.
36060: Anna-Liisa Hyvönen. Veikko Salmi. V. J. Rytkönen.
36061: I.-C. Björklund.
36062: 835
36063:
36064: IV,377.- Toiv.al. n:o 414.
36065:
36066:
36067: Pekkala ym.: Kehitysalueiden kasvihuoneyrittäjien polttoainekus-
36068: tannusten alentamisesta.
36069:
36070:
36071: E d u s k u n n a 11 e.
36072:
36073: Valtiovallan, kuntien, sekä erilaisten laitos- menomaan kehitysalueilla SlJaltsevat yritykset
36074: ten ja järjestöjen toimesta on suoritettu monia ovat joutuneet vaikeuksiin, jopa eräät joutu-
36075: tutkimuksia ja toimenpiteitä yritystoiminnan neet lopettamaan toimintansa kannattamatto-
36076: edistämiseksi ja ty@paikkojen laomiseksi kehi- mana. Tiimift suuntainen kehitys -en mi'tä vali-
36077: tysalueilla. Eräänä rkeinona on nähty sellaisen tettavinta, koska se vähentää kehitysalueiden
36078: tuotannon lisääminen., jossa kehritysalueet ovat muutoinkin vähäisiä työpaikkoja ia sitäpaitsi
36079: alituotmtoa1uetta ja joilla aloilla kulutus tyy- mo-nissa tapauksissa lisää ulkomaista tuontia.
36080: dytetään tuonnilla jok0 kehitysalueiden ulko- Tunnetmahan on, että monia puutarhatuetteita
36081: puolelta tai ulkomailta. Eräs ala, jossa kehitys- tuodaan nykyisin ulkomailta, vaikka niitä aivan
36082: alueiden oma tuotanto ei ole ,riittänyt tyy- hyvin vGitaisiin kotimaassa tuottaa. 'Toisaalta
36083: dyttämään kysyntää, ovat lasinalaisen kasvi- kotimaisen kulutuksen oletetaan tätlä alalla
36084: huoneviljelyn tuotteet. Esimerkiksi Pohjois- lisääntyvän, koska maassamme vihannesten ja
36085: Suomeslla ku1utettavat tämän alan tuotteet tuo- kasviksien kulutm; on huomattavasti pienempää
36086: daan nykyisin vielä suuressa määrin muualta. kuin esim. muissa pohjoismaissa. Terveellisen
36087: Viime vuosina on kuitenkin kehitysalueiden ravintokoostumuksen kannalta tällainen kehi-
36088: oma kasvihuoneviljely kehittynyt ja uusia yrit- tys onkin mitä toivottavinta.
36089: täjiä on syntynyt eri puolille maata. Jotta lisääntyvän kulutuksen suoma tuot-
36090: Alkavalla yritystoiminnalla luonnollisesti on tamisen mahdollisuus säilyisi kotimaassa ja että
36091: kuitenkin vaikeuksia. Erityisen merkittävästi uutta tuotantoa syntyisi sinne, missä pysyviä
36092: kannattavuuteen on vaikuttanut se, että polt- työtilaisuuksia kipeästi tarvitaan, olisi valtio-
36093: toöljyn hinta oo viime vuosina noussut erittäin vallan taholta tarkoituksen mukaista ryhtyä
36094: voimakkaasti, muutaman vuoden kuluessa jopa toimenpiteisiin, jolla kehitysalueiden kasvihuo-
36095: kaksinkertaiseksi. Kun polttoainekustannusten neviljelyn toimintaedellytyksiä parannettaisiin.
36096: osuus kasvihuoneviljelmien tuotantokustannuk- Eräs tällainen varsin tehokas keino olisi suu•
36097: sista on noin 50 % :n luokkaa, on helposti ym- rimman kustannuserän, polttoöljyn hinnan alen-
36098: märrettäviä ne vaikeudet, joihin yrittäjät ovat taminen kehitysalueiden yrittäjille. Tämä toi-
36099: tästä syystä joutuneet. Erityisesti on huomat- menpide muita teho!k!kaammin turvaisi kannat-
36100: tavaa, että mitä pohjoisemmassa sijaitsevasta tavan vihannestuotannon jatkumisen kehitys-
36101: yrityksestä on kysymys, sitä suuremmat sen alueilla ja sen laajentumisen kasvavaa kysyn-
36102: polttoainekustannukset ovat, koska keskilämpö- tää vastaavasti. Samalla se tasoittaisi sitä kus-
36103: tila alenee pohjoiseen mentäessä. Näinollen tannusten eroa, joka lämpötilaeroista johtuen
36104: polttoöljyn hinnannousu koskee kaikista ki- nyt on olemassa pohjoissuomalaisten yrittäjien
36105: peimmin näitä yrittäjiä, joilla muutoinkin on vahingoksi.
36106: suurempia vaikeuksia voitettavanaan. On li- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
36107: säksi syytä todeta, että kasvihuonetuotteiden kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36108: hintataso on polkenut paikallaan tai noussut
36109: varsin hitaasti, joten hintojen nousu ei ole että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
36110: kompensoinut kustannusten suurta lisäänty- menpiteisiin kehitysalueiden kasvihuone-
36111: mistä. yrittäjien polttoainekustannusten alen-
36112: Edelläesitetyistä syistä johtuen monet ni- tamiseksi.
36113: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
36114:
36115: Ahti Pekkala. Veikko Pihlajamäki.
36116: Mikko Jokela. Paavo Väyrynen.
36117: 836
36118:
36119: IV,378.- Toiv.al. n:o 415.
36120:
36121:
36122:
36123:
36124: Pekkala ym.: Oulun läänin sisällyttämisestä kokonaisuudessaan
36125: kehitysalueiden I vyöhykkeeseen.
36126:
36127:
36128: E d u s k u n n a 11 e.
36129:
36130: Uudistettaessa vuonna 1969 kehitysaluela- vain Iisalmen alueella vähän pienempi kuin e.m.
36131: keja tapahtui muutoksia myöskin kehitysaluei- jokilaaksojen alueella. Toisaalta on myöskin to-
36132: den rajoissa. M.m. Oulun läänin länsiosan kun- dettava, että Oulun vaikutusalueella monet kun-
36133: nat, jotka aikaisemmin kuuluivat kehitysaluei- nat ovat kehittyneisyydeltään täysin mainittui-
36134: den I vyöhykkeeseen, tulivat nyt kuulumaan hin jokilaaksoihin verrattaiVia. Poiklkeuiksen te-
36135: kehitysalueiden II vyöhykkeeseen. Tämä muu- kee vain Oulun kaupunki. Ei kuitenkaan ole
36136: tos ei ollut riittävästi perusteltu ja on herättä- oikeudenmukaista rangaista koko suurta aluetta
36137: nyt alueen väestössä oikeutettua tyytymättö- Oulun kaupungin kehittyneisyydellä. Oikeam-
36138: myvttä. Suu["imJman osan itäsitä alueeSita muo- paa on siirtää Oulun lääni kokonaisuudessaan
36139: dostavat Siika-, Pyhä- ja Kalajokilaaksot. Ke- kehitysalueiden I vyöhykkeeseen. Tällöin se
36140: hitysalueiden neuvottelukunnan suorittaman parhaiten täyttäisi myöskin ne Kehitysalueiden
36141: kehittyneisyystutkimuksen mukaan ovat tä- neuvottelukunnan asettamat vaatimukset toi-
36142: män alueen kuntien pistearvot eittämättä I ke- minnallisesta aluekokonaisuudesta.
36143: hitysalueeseen kuuluvien kuntien tasolla. Mikäli Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
36144: indikaattorina käytetään veroäyrien lukumäärää kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36145: asukasta kohti sekä toisaalta. kuntien velkamää-
36146: rää asukasta kohti, ovat nämä arvot Siika- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
36147: Pyhä-Kalajokialueilla jopa epäedullisemmat menpiteisiin kehitysaluelainsäädännön
36148: kuin koko kehitysalueiden 1 vyöhykkeellä. Mi- muuttamiseksi niin, että Oulun lääni
36149: käli indikaattoriksi otetaan teollisuuden työ- kokonaisuudessaan tulisi kuulumaan ke-
36150: paikkojen määrä 1 000 asukasta kohti, on se hitysalueiden I vyöhykkeeseen.
36151: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
36152:
36153: Ahti Pekkala. Paavo Niinikoski.
36154: Reino Kangas. Erkki Haukipuro.
36155: 837
36156:
36157: IV,379.- Toiv.al. n:o 416.
36158:
36159:
36160:
36161:
36162: Pekkala ym.: Pääkonttoriosuuden poistamisesta tai lieventämi-
36163: sestä verotuksessa.
36164:
36165:
36166: E d u s k u n n a 11 e.
36167:
36168: Verotuslain 61 §:n mukaan on liiketulosta osaltaan jatkuvasti pienentää työpaikkojen lu-
36169: teollisuuden ja kaupan sijaintikunnan jaettava kua varsinaisissa toimintapisteissä vähentäen sa-
36170: pääkonttorikunnalle määrätty tulo-osuus, joka malla myöskin kuntien verotuloja teollisuuden
36171: käytännön mukaisesti vaihtelee 1-20 % :iin tai kaupan sijaintikunnissa, niin tulee nykyisen
36172: koko verotettavasta nettotulosta. Näin ollen on verotuskäytännön epäoikeudenmukaisuus yhä
36173: Pohjois-Suomen vuosittain menettämä liiketulo- ilmeisemmäksi.
36174: osuus pääkonttorien henkilökuntatulojen lisäksi Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
36175: huomattava. tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
36176: Pohjois-Suomen alueelle sijoittunut teollisuus sen,
36177: ja kaupallinen toiminta on pääosaltaan ns.
36178: suurteollisuutta tai suurliikkeitä, joiden pää- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
36179: konttorit sijaitsevat miltei poikkeuksetta menpiteisiin epäoikeudenmukaisen pää-
36180: maamme pääkaupungissa. Kun varsinkin ns. konttoriosuuden poistamiseksi tai ·pie-
36181: suurteollisuudessa tapahtuva rationalisointi nentämiseksi- verotuksessa. ·
36182: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1972.
36183:
36184: Ahti Pekkala. Reino Kangas. Erkki Haukipuro.
36185: Mikko Jokela. Paavo Niinikoski. Veikko Pihlajamäki.
36186: 838
36187:
36188: IV,380.- Toiv.al. n:o 417.
36189:
36190:
36191:
36192:
36193: Pekkala ym.: V altionenemmistöisten yhtiöiden pääkonttorien si-
36194: ;oittamisesta toimintapaikkakunnalle.
36195:
36196:
36197: E d u s k u n n a 11 e.
36198:
36199: Verotuslain 61 §:n mukaan on liiketulosta vasti pienentää työpaikkojen lukua varsinaisissa
36200: teollisuuden ja kaupan sijaintikunnan jaettava toimintapisteissä vähentäen samalla myöskin
36201: pääkonitt01t'ikunnai1le määträtty tulo-osuus, ]oka kuntien verotuloja teollisuuden tai kaupan si-
36202: käytänoon mukaisesti vaihtelee 1-20 % :iin jaintikunnissa, niin tulee nykyisen verotuskäy-
36203: koko verotettavasta nettotulost4. Näin ollen on tännön epäoikeudenmukaisuus yhä ilmeisem-
36204: Pohjois-Suomen vuosittain menettämä liiketulo- mäksi.
36205: osuus pääkonttorien henkilökuntatulojen lisäksi Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
36206: huomattava. tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
36207: Pohjois-Suomen alueelle sijoittunut teollisuus sen,
36208: ja kaupallinen toiminta on pääosaltaan ns. suur-
36209: teollisuutta tai suurliikkeitä, joiden pääkontto- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
36210: rit sijaitsevat miltei poikkeuksetta maamme pää- menpiteisiin valtionenemmistöisien yh-
36211: kaupungissa. Kun varsinkin ns. suurteollisuu- tiöiden pääkonttorien sifrJittamiseksi toi-
36212: dessa tapahtuva rationalisointi osaltaan jatku- mintapaikkakunnille.
36213: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1972.
36214:
36215: Ahti Pekkala. Paavo Niinikoski.
36216: Mikko Jokela. Erkki Haukipuro.
36217: Veikko Pihlajamäki.
36218: 839
36219:
36220: IV,381.- Toiv.al. n:o 418.
36221:
36222:
36223:
36224:
36225: Pekkarinen ym.: Ainoastaan kansanedustajan palkan maksami-
36226: sesta virkamies-kansanedustajille.
36227:
36228:
36229: Ed u s k u n n a 11 e.
36230:
36231: Tasapuolisuusperiaatteen mukaan on valtion että kahden palkan maksamisesta luovuttaisiin
36232: virkamiehillä oidteus kuulua eduskuntaan. Useita ja virkamies-kansanedustajillekin maksettaisiin
36233: virkamiehiä onkin valittu nykyiseenkin edus- vain kansanedustajan paLkka.
36234: kuntaan. Virkamies-kansanedustajien palkkauk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36235: sessa on kuitenkin erittäin suuri epäkohta siinä, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36236: että he saavat nostaa valtiolta kaksi palkkaa, mulksen,
36237: toisen virastaan ja toisen kansanedustajantehtä-
36238: västä. Kansanedustajantehtävä on vähitellen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
36239: muodostunut vaativaksi ja suuritöiseksi tehtä- menpiteisiin kansane-dustajien palkkaus-
36240: väksi. Kun jokaisen edustajan olisi tämä vas- lain muuttamiseksi siten, että virka-
36241: tuunalainen tehtävä suoritettava mahdollisim- mies-kansanedustajat eivät saisi nostaa
36242: man hyvin ja niin ollen keskityttävä yksin- valtiolta kahta palkkiiiJ, vlkm heillekin
36243: omaan sen hoitamiseen, ei sen ohella kukaan maksettaisiin ainoastaan kansanedusta-
36244: pysty virkatehtäväänsä edes tyydyttävästi hoita- jan palkka.
36245: maan. Sen vuoksi olisi oikein ja kohtuullista,
36246: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
36247:
36248: Pentti Pekkarinen. Olavi Martikainen. Sylvi Sabno.
36249: Pentti Poutanen. Arttur Niemelä. Pekka Vilmi.
36250: Esko Härkönen. Matti Asunmaa. Reino Kangas.
36251: 840
36252:
36253: IV,382.- Toiv.al. n:o 419.
36254:
36255:
36256:
36257:
36258: Pekkarinen ym.: Hevosajoina saatujen sivuansioiden verotuksen
36259: keventämisestä.
36260:
36261:
36262: E d u s k u n n a 11 e.
36263:
36264: Pientilalliset ja heidän perheenjäsenensä suo- kään maanpuolustuksen kannalta ei ole edul-
36265: rittavat suurimman osan metsätöistä. Maatila- lista hevosten kohtuuton väheneminen.
36266: talouden tuloverolain voimaantultua kuitenkin Hevosesta ei maatilatalouden tuloverolain
36267: on hevossivuansioista maksettava veroa koko mukaan saa tehdä arvonpoistoja niinkuin trak-
36268: tulosta eli myös hevosen osuudesta, joksi aikai- torista, vaikka käytännöllisesti katsoen hevonen
36269: semmin on laskettu 60 % ja josta ei myöskään on samanlaista vetotarkoitusta varten ja sen
36270: veroa ole peritty. arvo on käytössä vähenemässä. Kummankin
36271: Nykyisenlainen verotuskäytäntö karkottaa osalta on olemassa hankinta- ja käyttökustan-
36272: pientilalliset pois metsäajotöistä. Tätä kuvastaa nukset.
36273: erään jatkuvasti hevosajotöitä metsässä suorit- Hevosen sivuansio-osuuden verottamatta jät-
36274: taneen pientilallisen mielipide kieltäytyessään tämistä puolustaa myös se, että sillä on yliko-
36275: puutavaran ajosta, että niin kauan se vielä kävi, neistusta hillitsevä vaikutus. Jos hevosen pito
36276: kun ei tarvinnut maksaa veroa kuin itsensä puo- tehdään verotusteknillisin toimenpitein kannat-
36277: lesta, mutta kun on maksettava veroa myös tamattomaksi, on siitä seuraamuksena traktorien
36278: hevosen puolesta, ei metsätöihin voi hevosen hankkimista tarpeettoman suuressa määrin pie-
36279: kanssa enää ryhtyä. nillekin tiloille.
36280: Metsätyöt ovat hevoselle erittäin rasittavia Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
36281: ja kuluttavia ja siten hevosen käyttöikää huo- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
36282: mattavasti lyhentäviä. Hevosen osuus sivuan- sen,
36283: sioista olisi jätettävä verottomaksi senkin
36284: vuoksi, että yleisen edun mukaista ei ole hevos- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
36285: kantamme väheneminen kohtuuttoman pieneksi. menpiteisiin maatilatalouden tulovero-
36286: Näin kuitenkin käy, jos hevosta ei enää kannata lain muuttamiseksi niin, että hevos-
36287: käyttää minkäänlaisiin sivuansioihin. Hevoskan- aioina suoritetuista sivuansioista ei he-
36288: nan voimakas väheneminen on suurelta osalta vosen osuutta eli 60 %:a katsottaisi ve-
36289: ollut syynä maatalouden ylituotantoon. Myös- rotettavaksi tuloksi.
36290: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
36291:
36292: Pentti Pekkarinen. Mikko Jokela. Sylvi Saimo.
36293: Pentti Poutanen. Arttur Niemelä. Pekka Vilmi.
36294: Esko Härkönen. Matti Asunmaa. Reino Kangas.
36295: Pentti Antila.
36296: 841
36297:
36298: IV,383.- Toiv.al. n:o 420.
36299:
36300:
36301:
36302:
36303: Pekkarinen ym.: Koko Kuopion läänin sisällyttämisestä kehitys-
36304: alueiden I vyöhykkeeseen.
36305:
36306:
36307: E d u s k u n n a 11 e.
36308:
36309: Eduskunta hyväksyi 18. 12. 1969 hallituk- tarvitsee välttämättä tuekseen kehitysalueiden
36310: sen esitY'ksen J.aeilk:si ikehitysaJ.ueiden talouden 1 vyöhy~kkeelle suotuja etuja. Kuopion läänin
36311: edistämisestä vuosina 1970-197.5 ,ja :kehitys- ruueella ei ole 'tapahtunut niin oleellista talous-
36312: alueiden talouden edistämisestä annetun lai:n elämän kehittymistä, että olisi ollut minkään-
36313: muuttamisesta. Sen mu!kaisesti pyritään tuotan- Jaisia perusteita sen jättämiseen suurimmalta
36314: non ja elintason !kohottamiseen sekä työllisyy- osaltaan I vyöhykkeen ulkopuolelle.
36315: den ja toimeentwon turvaamiseen niissä osissa Tämän :vuoksi olisi tänkeätä, että lkoko Kuo-
36316: maata, ~oissa taloudellinen :kehitys on oleelli- pion lääni sisällytettäisiin kehitysalueiden I vyö-
36317: sesti iiiljessä maan muista osista, vaJ.tion eri- hY'kkeeseen.
36318: tyisillä tarlouspoliittisilla toimenpiteillä. EdeHä olevan perusteella ehdotamme :kun-
36319: Kehitysalueet on 'jaettu kahteen eriarvoiseen nioittaen eduskunnan hyv~ksyttäväksi toivo-
36320: vyöhykkeeseen, 1oista ensimmäiseen kuuluvat muksen,
36321: Lapin ja Pohjois-Karjalan läänit kokonaisuudes-
36322: saan sekä osia Oulun ja Kuopion [äänistä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
36323: Entisen !kehitysafuelain mu:kaan kuului Kuo- menpiteisiin koko Kuopion läänin sisäl-
36324: pion Jääni ik.olkonaisuudessaan 1 vyöhykkee- lyttiimiseksi kehitysaluelain mukaisen I
36325: seen. Sitä lakia säädettäessä katsottiin, että vyöhykkeeon piiriin.
36326: Kuopion lääni on niin aJ.ikehittynyttä, että se
36327: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
36328:
36329: Pentti Pekkarinen. Pentti Poutanen. Sylvi Saimo.
36330:
36331:
36332:
36333:
36334: 106 156/72
36335: 842
36336:
36337: IV,384.- Toiv.al. n:o 421.
36338:
36339:
36340:
36341:
36342: Pekkarinen ym.: Metallisulaton rakentamisesta Varkauteen.
36343:
36344:
36345: E d u s k u n n a 11 e.
36346:
36347: Malmilöydökset ovat kesikittyneet valtaosal- taloudellisesti että väestöpoliittisesti kehittää
36348: taan tkethitysalueille ja ennen muuta Itä-Suo- emistä tasapuolisemrnin, on viipymättä ryhdyt-
36349: meen. Voidaankin todeta, että kaivostoiminnan tävä toimenpiteisiin vuoriteohlimuden ja siihen
36350: painopiste on Itä-Suomessa. Merkille pantavaa liittyvän metalliteollisuuden kehittätnisetksi si-
36351: on, että uudetlcin ma1millöydökset sijoittuvat ten, että jalostustehtaita rakennetaan ennen
36352: pääasiassa Itä-Suomeen. Suoritetut malmitutki- muuta Itä-Suomeen perustamalla sinne metalli-
36353: mukset Hsäk!si osoiJttavat, että yhä uusia ma·Jmi- sulatto.
36354: esiintymiä on löydettävissä juuri Itä-Suomen Tutkittaessa Itä-Suomeen rakennettavan me-
36355: alueelta. tallisulaton sijoituspaiJklkaa, nousee keskeisen
36356: Ihmetystä herättää se, että vaikka malmin asemansa .ja hyvien maantie-, rautatie- ~a vesi-
36357: raaika-aineet saadaan merkittäväitä osaltaan Itä- tieyhteyksiensä ansiosta etutilalle Varbuden
36358: Suomesta, niiden ,jalostaminen tapahtuu kdko- kaupuniki.
36359: naan muualla. Tästä on seurauiksena, että kehi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
36360: tysalueilla suoritetaan ·vain raaka-aineen irrot- nioittaen eduskunnan hyv~ksytltätväksi toivo-
36361: taminen maaperästä ja pitemmäille menevä muksen,
36362: jalostus tehdään ·vauraHla alueilla, jolloin niitä
36363: yhä enemmän rikastutetaan köyhien alueiden että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
36364: kustannuksella. menpiteisiin metaltisulaton rakentdmi-
36365: Jotta valtakunnan eri osia voitaisiin sekä seksi Varkauteen.
36366: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
36367:
36368: Pentti Pekkarinen. Esko Härkönen.
36369: Pentti Poutanen. Olavi Martikainen.
36370: Sylvi Saimo.
36371: 843
36372:
36373: IV,385.- Toiv.al. n:o 422.
36374:
36375:
36376:
36377:
36378: Pekkarinen ym.: Moottorisahojen verotuksen ja niiden poltto-
36379: aineen hinnan alentamisesta.
36380:
36381:
36382: Ed u s k u n n af 1e.
36383:
36384: Viimeailkoina ov!lt :metsätyöt huomattavasti laisilla sahoiHa 15 %:n ·tulli seikä Hikevaihto-
36385: koneellistuneet. Halkikuutöissä on moottorisaho- vero. Tämä merlci.tsee keskitason moottorisahan
36386: jen !käyttö jo :varsin yleinen 1a jatkuvasti yleis- hinnassa 15 000-20 000 vmik:n ~säystä.
36387: tyy. Täten metsätyöt muodostuvat helpom- Erittäin suurena epi&ohtana on käytännössä
36388: miiksi ja mielly·ttävämm~si ja samalla työteho todettu olevan moottorisahan osien kohtuutto-
36389: kasvaa, josta on hyötyä koko yhteiskunnalle. man lkot.1keat hinnat. Kä)lltännön esi!mer'Jclcinä
36390: VaHtettavasti ovat moottorisahat liian !kalliita mainittakoon, että tavallisen koneen pieni ikuu-
36391: maksaen noin 100 000 vmk. Pienituloiselle lalaaikeri maksaa 2 800 vtnik, mutta moottori-
36392: ja vähävaraiselle metsätyömiehelle aiheuttaa sahan vastaavanlainen laaikeri maksaa 5 800
36393: näin kalliin koneen hankinta usein suuria vai- vmk.
36394: keuksia. Kun metsätyömiehet suorittavat yhteis- Edellä olevaan viitaten ehdotamme :kun-
36395: kunnan kannalta erittäin arvoikasta työtä vai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36396: keissa olosuhteissa, olisi yhteiskunnan :velvolli- muksen,
36397: suus helpottaa heidän vailkeuksiansa. Merkit-
36398: tävä helpotus saataisiin siten, että moottori- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
36399: sahailta poistettaisiin k<Jkonaan !liikevaihtovero menpiteisiin moottorisahoihin ja niiden
36400: ja tulli myönnettäisiin moottorisahoissa käy- osiin kohdistuvan liikevaihtoveron ja
36401: tettävälle polttoaineeHe hinnanalennuskorvauk- tullin poistamiseksi sekii moottorisa-
36402: sina. Mainittaikoon, että kotimaisilla moottori- hoissa käytettävän polttoaineen hidman
36403: sahoilla on 13-20% 'liikevaihtovero ja ulko- alentamiseksi.
36404: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
36405:
36406: Pentti Pekkarinen. Mikko Jokela.
36407: Pentti Poutanen. Sylvi Saimo.
36408: Esko Härkönen. Pekka Vilmi.
36409: Olavi Martikainen. Reino Kangas.
36410: 844
36411:
36412: IV,386.- Toiv.al. n:o 423.
36413:
36414:
36415:
36416:
36417: Pekkarinen ym.: Pienyritysten liikevaihtoverorasituksen vähen-
36418: tämisestä.
36419:
36420:
36421: Ed u s k u n n a 11 e.
36422:
36423: Viime tVuosina on työttömyys ollut yhteis- jät\kevätle laajentumiselle, ja sen Ikirolliin ovat
36424: kuntamme !Suutin ongelma. Se on syöpäsairau- monet uudet yritykset: lkuol[eet. Liikevaihto-
36425: den •tavoin lkallvanut yhteiskuntamme elinjuu- verolain uusimisesta on jo !komitean niietintö,
36426: ria ja saattanut monen kansalaisen mielen mur- mutta siinälkään ei dle ltarpee'k'Si hyvin huo-
36427: hee!lliseksi. Tämän vuoksi on yhteiskunnan ve'l- mioi,tu pienyritilijien toimintamahdoll.isuuksien
36428: vdlHsuus ·ryhtyä ohjaamaan tuotannollista elä- paxantamista. Olisi erittäin tärkeätä Jiikevaihto-
36429: mää siten, että saadaan syntymään entislä no- verolaJkia muuttaa siten, että pienyrityksiltä
36430: peammas:sa tahdissa pysyviä tuotanoolilista elä- vero poistettaisiin.
36431: mää palvelevia työpaikkoja. Tällöin on !kiinni- Edellä dletVaan viitaten ehdotamiille kunnioit-
36432: tettävä erikoista huomiota yksityisydtteliäisyy- taen eduskunnan hyväksyttäväksi ltoivomulksen,
36433: den toimintaedellytysten turvaamiseen. Erikoi-
36434: sesti pienteoMisuuden lisääminen veisi talous- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
36435: elämämme ter:veellä taval!la eteenpäin. menpiteisiin liikevaihtoverolain uudista-
36436: Nyikyinen liilkevaihtoverolaki, jolka kohdistuu miseksi siteu, että pienteollisuuden ja
36437: raskaana tuotannolliseen elämään, on muodos- muiden uusia työpaikkoja antavien pien-
36438: tunut huomattavaksi ja•1.1ruksi juuri pienteolli- yritysten ~·erorasitusta huomattavasti vä-
36439: suuden kehitylkselle. Se on O'llut esteenä en- hennettäisiin.
36440: tisten pienyriltysten muuten kannattavaHe ja
36441: Helsingi'Ssä 11 päivänä helmikuuta 1972.
36442:
36443: Pentti Pekkarinen. Esko Härkönen.
36444: Pentti Poutanen. Mikko Jokela.
36445: Sylvi Saimo.
36446: 845
36447:
36448: IV,387.- Toiv.al. n:o 424.
36449:
36450:
36451:
36452:
36453: Pekkarinen ym.: Puutavarayhtiön verotuspaikkaa koskevien sään-
36454: 1tösten muuttamisesta.
36455:
36456:
36457: E d u s k u n n a ll e.
36458:
36459: Verotuslain 59 §:n 1 mom. 2 irohdan mu- yhtiöllä on metsä:konttori, totsm sanoen 3-4
36460: kaan !kunnaWlisveroa on verotus1ain mukaan asutUSikes!kulksessa koko maassa, vaikika osto-
36461: suoritettava sille kunnalle, jossa liikettä tai am- toimintaa harjoitetaan usean :sadan kunnan
36462: mattia on harjoitettu kiinteästä toimipa1kasta alueella. Koska Kymen lääninverolautakunnan
36463: käsin. Verotuslain 60 §:ssä on kyl1lä lausuttu, omaksumaa !kantaa on !käs1tyksemme mukaan
36464: mitä kiinteäililä toimipaikalla taclwitetaan, mutta pidettävä oikeana, olisi :verotuslain 60 § täs-
36465: kun pykälän 1sanamuoto on väljä, on se johta- mennettävä mainitun !kannan mukaiseksi.
36466: nut puutavarayh:tiöiden verotuksessa eri läänin- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
36467: verolautakuntien osalta eriJaisiin tulkintoihin, tavasti edus!kunnan hyvälksyttäiväk!si :toivomuk-
36468: vaiklka lain p1täisi oHa !kaikilla sama. Erilai- sen,
36469: sista tul!kinnoista mainittakoon, että Kymen
36470: lääninverolautakunta on !ka·tsonut kiinteän toi- että hallitus antaisi Eduskunnalle
36471: mipaikan olevan siel!lä, missä puutavarayhtiöllä lakiesityksen verotuslain 60 §:n täyden-
36472: on vähintään piirityönijohtaja ja metsäteknikko, tämiseksi niin, että puutavarayhtiön
36473: joka päättää puutavaranostot. Eräät muut lää- kiinteän toimipaikan katsottaisiin ole-
36474: ninverolauta!kunnat ovat sen sijaan !katsoneet, van siellä, missä yhtiön työnjohtaja asuu
36475: että kiinteä 1toimipai:kka on vain siellä, missä vakinaisesti.
36476: Helsingissä 11 päivänä belimikuuta 1972.
36477:
36478: Pentti Pekkarinen. Mikko Jokela.
36479: Pentti Poutanen. Sylvi Saimo.
36480: Esko Härkönen. Pekka Vilmi.
36481: Olavi Martikainen. Reino Kangas.
36482: 846
36483:
36484: IV,388.- Toiv.al. n:o 425.
36485:
36486:
36487:
36488:
36489: Pekkarinen ym.: Suonenjoen virastotalon rakentamisesta.
36490:
36491:
36492: Ed u s 'k u n n a 11 e.
36493:
36494: Suonenjoen kauppalan keskusta on muodos- Jatkuva väestönlisäys ja Suonen:joen kauppa-
36495: tunut Jaajalksi ha1linndlliseksi 'keskustakisi, jossa lan nykyinen !kehitys edeHyttävä•t, että rvahion
36496: sijaitsevat erilaiset va6.tion virastot, kuten posti- eri virastojen lkä'Yttöön :rakennettaisiin sinne
36497: tohnisto, ni!mitsmiespiirin 'toimisto, veropiirin piJkiaises'ti ajanmukainen virastotalo, jota var-
36498: toi!mi sto, tie. jta vesiralkennushallil.ituksen alaisen
36499: 1
36500: ten on jo tonttikin varattu.
36501: tiemestarin .toimisto ja vasta perustetun Suo- EdelJlä olevaan viitaten ehdotamme !kun-
36502: nenjoen kihlak.unnan:tu'OmaLtin lkansHa ja ar- nioittaen eduskunnan h'Y,väiksyttäv~i toivo-
36503: kisto. Nämä kaikki virastot ja toimistot toimi- muksen,
36504: vat nykyisin haja:ll'aan aht'aissa ja epälk.äy:tännöl-
36505: lisissä ·vudhatuissa toi!mitiloi<ssa, ijoissa asioiden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36506: hoito ja asiakkaiden palvelu on hankalaa j·a Suonenjoen virastotalon rakennustöiden
36507: puu ttedlis'ta. aloittamiseksi.
36508: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
36509:
36510: Pentti Pekkarinen. Esko Härkönen.
36511: Pentti Poutanen. Olavi Martikainen.
36512: 847
36513:
36514: IV,389.- Toiv.al. n:o 426.
36515:
36516:
36517:
36518:
36519: Pekkarinen ym.: Teollisuuskylän perustamisesta Suonenjoelle.
36520:
36521:
36522: Ed u s kun n a 11 e.
36523:
36524: Kehitysalueiden •taloudelliseen kasvuun täh- te:Ollisuusalue, jonne on jo rakennettu myös
36525: tääiviä toimenpiteitä on maassai!Il'me jo to'teu- rautatie.
36526: tettu. On säädetty kehitysaluelait ja perustettu PuJhclinyhteydet ovat Suonenjoel!le hyvät.
36527: kehitysa!luerahas'to. Parhaililaan suunnitellaan ns. Suonenjoiki Hitetään piaiklroin kauikovrulintaisen
36528: .teollisuuskylien perustamista eri puolille kehi- puhelin1iikenteen piiriin. Suonenjoella on suuri
36529: tysaluetta. ammattikoulu, ioten siellä on saatavana riittä-
36530: Kuopion lääniin on erää!Ssä suunnitelmassa västi ammattita~tois'ta työvoimaa.
36531: ehdotettu perustettavaksi teollisuuskylä Suonen- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
36532: joelle. Suonenjoki onkin erittäin sopiva teo~li kunnan hyväksyttäv·äksi toivomuksen,
36533: suuskyilän sijoituspaikaik.si. Siellä on jo ennes-
36534: tään jonikin verran pienteollisuutta, muuta yri- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
36535: tystoimintaa ija erilaisia palvelu•ksia. Sinne on menpiteisiin teollisuuskylän perustami-
36536: hy,vat maantie- ja rautatieyhteydet. Niinikään seksi Suonenjoelle.
36537: siellä on kauppalan wraama vevra'ttain laaja
36538: Helsingissä 15 päivänä hdmiikuuta 1972.
36539:
36540: Pentti Pekkarinen. Esko Härkönen.
36541: Pentti Poutanen. Jorma Rantala.
36542: Sylvi Saimo.
36543: 848
36544:
36545: IV,390.- Toiv.al. n:o 427.
36546:
36547:
36548:
36549:
36550: Pohjonen ym.: Valtion yhtiöiden ja yksityisten yritysten raaka-
36551: aineostojen kohdistamisesta laitosten sijoituspaikkakunnille.
36552:
36553:
36554: E d u s k u n n a 11 e.
36555:
36556: Viime vuosina on tkäyty keskustelua !kehitys- aluepa~kka!kunniNa. Esimertkin tapaisel'la paikka-
36557: alueilla paljon siitä, miten !Voitaisiin estää raha- kunnalla on huomattava, että kaupunki joutuu
36558: virtojen v1rtaaminen pois näil.'tä pääomaköyhiltä uhraamaan huomattavat verorahat .satamansa yl-
36559: 'alueilta. Ka1kki !keinot luonnollisesti olisi !käy- -läpitämiseen, joten tässäkin mielessä on epäoi-
36560: tettävä tämän estämiseksi. !keudenmu!kaista, että näin ikertyviä veromark-
36561: Eräänä .tälfaisena rahavirtana on o'l1ut suur- koja siirretään pois :pailkikakunna[ta, missä raaka-
36562: yhtiöiden harjoittama os'topo'litii:kka. Ostot on aine tkäy;tetään. ·
36563: hyvin suurissa määrin tapahtuneet !kehitysaluei- Vailtion omi's'taltnien yhtiöiden lkohda:~la ei pi-
36564: den u~kopuole1la sijaitsevissa yhtiöiden pääkont- täisi olla !Vaikeuiksia ostojen siirtämisessä niiden
36565: toreissa, jolioin !myyndtulbsta tkertyvät vero'tu- sijoituspaitktkaikunnille. Voidaanko tämäntapaisia
36566: lot jäävät ostopai!kbkunna!Me. Es1merl&inä määräyksiä antaa yksityisi.!lle yrittäjille tulisi
36567: voisi mainita vahion yhtiöiden polttoaineostot. tutkia. Veropoliittisin !keinoin siihen pitäisi oMa
36568: K~kolassa sijaitsevat Outokumpu Oy:n teollli- mahdollisuuksia, että !Verotus tapahtuu sieHä
36569: suuslairokset os'tavalt Neste Oy:hä pääkontto- missä raaka-aine käytetään.
36570: rista po'lttoaineensa, :jota lkäytetään sekä pro- Edelllä odevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
36571: sessissa, että voimalaitoksen voi:manlähteenä. taen edusikunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36572: Kulutus on niin suuri, että Y:htiö tuottaa yH-
36573: voi:ma1sesti eniten pohttoainetta Kok!kdlaan, että hallitus tutkituttaisi olisiko mah-
36574: jossa on huomattava oljysatama. Siitä huoli- dollista veropoliittisin keinoin vaikuttaa
36575: matta yhtiön Kokkolassa toiminnastaan maksa- siihen, että sekä valtion omistamat yh-
36576: vat verot ovat olemaJt:tomat ;verram:una muiden tiöt että yksityiset yritykset kohdistai-
36577: yhtiöiden maksamiin. sivat raaka-ainehankintansa niille paik-
36578: Tämäntapaisia esimet.iklkejä on varmasti useita kakunnille, joissa teollisuuslaitokset si-
36579: eri raaka-aineiden !kohdalla muillla!kin ik:ehitys- jaitsevat.
36580: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
36581:
36582: Antti Pohjonen. Eeli Lepistö. Matti Ahde.
36583: 849
36584:
36585: IV,391.- Toiv.al. n:o 428.
36586:
36587:
36588:
36589:
36590: Poutaneo ym.: Erityistä kehitysaluetukea tarvitsevien kehitys-
36591: alueen II vyöhykkeen kuntien siirtämisestä I vyöhykkeeseen.
36592:
36593:
36594: Ed usk unn aUe.
36595:
36596: Kehitysalueen ,ja!ko I:n ja II:n vyöh}l1kikeen alueella yr1tysto~minnalle ·tatjo1la olevat edut
36597: kuntiin on suoritettu aJudkokonaisuuksien puit- paranevat huomattavasti.
36598: teissa :kiinnittämättä huomiota kuntien y'~silöl Edellä olevaan viitaten ehdotailiilme ikunnioit-
36599: liseen kehitysasteeseen ja kehitystarpeeseen. tavas.ti eduskunnan hy:välk&yttävälksi ltoivomu!k-
36600: Tällainen jatkojärjestelmä oli kehitysaluelain sen,
36601: voimaansaattamisen yhteydessä y\ksinkertaisuuc
36602: den rvuobi perusteltu ja ,tatikoituksenmukainen. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
36603: Tosiasia kuitenkin on, et:tä !kehitysa:lueen II menpiteisiin kehitysalueen II vyöhyk-
36604: vyöh)'lk!keellä ainakin Milkkelin läänissä ja iJ- keeseen kuuluvien, elinkeinorakenteensa
36605: meisesti muuallakin on joukko kuntia, joiden ia alhaisen kehittyneisyysasteensa perus-
36606: elinkeinorakenne, asUJjamiston tulotaso ja ns. teella erityistä kehitysaluetukea tarvitse-
36607: omavaraisen kehitysasteen heiikfkous tekisivät viksi katsottavien kuntien siirtämiseksi
36608: erityisen :tehokkaiden tuikitoimenpiteiden käy- kehitysalueen 1 vyöhykkeen kunniksi
36609: tön perusteNu:ksi. Yksinlkertaisimmin tämä ta- riippumatta siitä, kumpaan vyöhykkee-
36610: pahtuu sim:ttälllläl!lä mainitunlaiset ~kunnat :kehi- seen naapurikunnat kuuluvat.
36611: tysa1ueen I vyöhykllreeseen, jolloin niiden
36612: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
36613:
36614: Pentti Poutanen. Jouko Siikaniemi. Juhani Saukkonen.
36615: Eino Uusitalo. Lea Sutinen. Eino Lottanen.
36616:
36617:
36618:
36619:
36620: 107 156/72
36621: 850
36622:
36623: IV,392.- Toiv.al. n:o 429.
36624:
36625: Poutanen ym.: Kehitysaluekuntien asuntotuotannon elvyttämi-
36626: sestä.
36627:
36628: E d u s lk u n n a 1~ e.
36629:
36630: AsuntahaLlitus jakaa :määrärahan:sa pääasiassa rakennusaikaiseen rahoitukseen. Jos omistus-
36631: ns. lkuntatkiintiöperiaatteel!la. Kunnat, joissa asu- asuntotuotantoa maaseutuikeskuksissa voitaisiin
36632: kasluku laskee, saavat ~in pienen kiintiön tai lisätä, helpotettaisiin samalla niissä vallitsevaa
36633: jäävät kokonaan sitä vaillle. edtyisen heiJklkoa vuolm-a-asuntotilannetta. Osa-
36634: MahdoLlisuuden asuntolainan saantiin puut- kehuoneiiStotuotantoa voitaisiin il!rneis:esti !lisätä
36635: tuessa tai ollessa erittäin epävarmaa, on vuoG.G:a- vähen:tämäillä huoneustojen ostajien riSikinvaaraa
36636: asuntotuotanto, asuntOilainoitettujen osakeyhtiö- ja sen pel!koa siten, että tarjolie tuotaisiin va'l-
36637: talojen rakentaminen ja henikHOkohtaisten osa- mi&si rakennettuja huoneistoja. Kehitysalue-
36638: kehuoneistolainojen saanti jokseenkin mahdo- kunnat olisivat !haluk!kaita tällaiseen rakennus-
36639: dotonrt:a. Maaseutuikeskusten asuntoikanta on tuotantoon, jos rakennusailkainen rahoitus voi-
36640: yleensä sekä määräl[isesti että laadullisesti taisiin järjestää. Tämä voisi tapahtua varsin iy-
36641: hei:klko ja tilannetta pahen:taa asuntojen yli-ikäi- hytailkaisnla lainoiila, joita kuitenkin pailkalli-
36642: syys. Asuntojen puute on mm. esteenä yritysten sHta rahalaitdksiWta yleensä ei saada riittävästi.
36643: työvoiman saannHle ja 'työntekijöiden pysyvyy- KehitysaJuelkuntien asuntotuotannon edistä-
36644: delle. Muuttotappiokunnissakin muuttoliike on mistä silmä1iä pitäen olisi mielestämme erityi-
36645: kaiksisuuntaista. Pääosa pois muuHavista on per- sesti !kiinnitettävä huomiota seuraaviin seikkoi-
36646: heenjäseniä, yleensä alle 30-vuotiaita, joilla ei lhin:
36647: ole ollutkaan omaa asuntoa. Vakinaisiin työ- 1. Asuntotuotantomäärärahoista ·va.rataan ke-
36648: paikkoihin sijoittuneet muuttavat kunnasta pois hity,sa:luelääneille erityislkiintiö käytettäväksi lai-
36649: harvemmin. Kaiklkia .työpaikkoja ei saada täyte- noina kii!Jitiöttömissä ja pienikiintiöisissä kun-
36650: tyksi pailkaHisesta väestöstä ja ulkopuoleha .tu- nissa erityisesti vuoikratallojen rakentamiseen ja
36651: levan 'työntekijän saanti i:lman asunnon osoitta- osaJkehuoneistojen hankintaan myönnettävinä
36652: mista on mahdotonta. Ilman asuntokannan li- asunto- ja lisä:lainoina.
36653: säämistä maaseutukuntien •asuntopula pahenee 2. Asuntotuotantolakiin sisäftyvä mahdolli-
36654: jat!kuvasti ja muodostuu ennen pitkää myös yri- suus korkotuen saantiin 1ainoille, job rahalai-
36655: tystoiminnan kehityksen vakavaksi esteeksi, jota ·tokset myöntävät asuntolainan tai lisälainan
36656: se jo nyt monin paikoin on. Tästäkin syystä asemesta, otetaan käyttöön ainakin kehitysalue-
36657: työttömyy.rtä ja asuntopulaa siirtyy alkuperäi- kunnissa {lain 14 §).
36658: siltä syntymäsijohltaan muualla hoidettavaksi. 3. Kehitysaluekunnill.e varataan mahdollisuus
36659: Osaikeyhtiömuotoinen a:surrtotuotanto on maa- saada asuntohallitu'kselta tai muista rahoitus·lä!h-
36660: seudulla vielä melko uuHa ja sen kehittymistä teistä ha'lpakovkoista lyhytailkaista lainaa käy-
36661: jarruttavat raho1tusvaikeuksien ohella asenteet. tettäväksi itse rake!J!tamiensa tai rakennutta-
36662: Kokemuksen mu:kaan yhtiötä on vaikea saada miensa asuintallojen rahoiJtukseen siten, että :lai-
36663: perustetuksi riittävän nopeasti, koska metikintä- nan saaja sitoutuu myymään näin hankkimansa
36664: päätökset etenkin riskin vaaraan liittyvien epäi- asunnot omakustannushintaan tabn valmistut-
36665: ly:sten takia kypsyvät hyvin Mtaasti. Toisaalta tua perus.tet!tavan a<sunto-osakeyhtiön osaiklkaHle.
36666: kuitenkin val!m.Hksi rakennetut huoneistot tu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
36667: levat nopeasti myydyiksi. Varakkaat urakoi:tsi- .tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
36668: jat eivät kuitenkaan ole ~dtyisen kiinnostuneita sen,
36669: rakentamisesta maaseutukesikuksiin, joissa talo- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
36670: yhtiöt ovat pienehköjä. Pienemmä·t yrittäjät menpiteisiin kehitysaluekuntien asunto-
36671: taas eivät !kykene •sitomaan riittävästi varoja tuotannon elvyttämiseksi.
36672: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
36673:
36674: Pentti Poutanen. Olavi Martikainen. Juhani Saukkonen. Eino Lottanen.
36675: Eino Uusitalo. Lea Sutinen. Aulis Sileäkangas. Evald Häggblom.
36676: 851
36677:
36678: IV,393.- Toiv.al. n:o 430.
36679:
36680:
36681:
36682:
36683: Poutanen ym.: Toimenpiteistä käyttökelpoisten yritystoiminta-
36684: ;a tuoteideoiden löytämiseksi ;a kokeilemiseksi kehitysalueen
36685: varsinaisella maaseudulla.
36686:
36687:
36688: E d u s k u n n a 1.1 e.
36689:
36690: Kehitysalueiden elinkeinotoiminnan monipuo- perustaa. MiikäJ.i vailmiiksi tutkittuja kelvollisia
36691: listamista ja väestön toimeentulomahdoll.isuuk- :tuoteideoita olisi ikäytettävissä, löytyisi ilmei-
36692: sien parallltamista silmällläpitäen säädetty kehi- sesti niiden toteuttajiiksi halukkaita ja pystyviä
36693: tysailuelaki ja siihen perustuvat toimenpiteet uh- )nl"ittäjiä. Poik!keaminen normaalista syntymis-
36694: kaavat jäädä 'kehltytksessä en1ten jällkeen jää- j~rjestyksestä, jonka mukaan ensiksi syntyy yri-
36695: neeJ:lä maaseudulla vajaatehoisi'ksi. Maalaiskun- tys, ja vasta sitä .seuraa tutkimus, ja, tutkimuk-
36696: nista vain osa on saavuttanut sellaisen oma- sen ollessa myönteinen, kolmantena vaiheena
36697: varaisen kehitysasteen, joka vastaisuudessakin toteutus, olisi uutta yritystoimintaa luotaessa
36698: varmistaa alueen asumiskelpoisuudeHe riittävän iLmeisen tallkoituksenmukais-ta. Se lisäisi ydt-
36699: elinlkeinotoiminnan ja palvelukes!kuskehityll:'sen. tävyyttä ja varmistaisi syntyvien yritysten elin-
36700: Kuitenkin on illttneistä, että monin paikoin var- kelpoisuutta. Tählainen menettely eddlyttää.
36701: sinaisella maaseudurllakin voitaisiin maatalouden !kuitenkin tutikimusten suorittamista yleensä jon-
36702: ohella harjoittaa muutakin yriltystoimintaa. Jos kun muun kuin tulevien yrittäjien itsensä toi-
36703: kehitysalueiden maaseutuväestöHe pystytään tar- me&ta. Sdvity,sten hankkijoina voisivat valtion
36704: joamaan toimeentulomahdollisuuksia s~ten, että toimielinten oheHa tulla kysymykseen kunnat
36705: työssä käyminen on mahdollista asuinpaikkaa sekä eräissä tapauksissa jo toimivat yrityikset~
36706: muulttamatta, voidaan samalla muuttopainetta viimeksi mainittujen yhteydessä voi usein avau-
36707: hillitsemällä helpottaa kaikissa asutuskeskuk- tua mahdollisuuksia esimerkiksi merkittävään
36708: sissa vallitsevaa asuntopulaa, vähentää maasta- ailihankinta•tuotantoon ja työnj.aikoon perustu-
36709: muuttotarvetta ja käyttää hyväiksi jo suoritetut vaan yhteistoimintaan.
36710: investoinnit sen sijaan, että ne väestön muualle Edellä olevaan viitaten ehdotamme !kunnioit-
36711: muuttaessa kävisivät l!:arpeettomiksi ja joudut- tavasti eduskunnan hyväksyttäv~ksi toivomulk:-
36712: taisiin korvaamaan vastaavilla uusihla investoin- se,
36713: .n:eilla muualla.
36714: Kehitysaluepolitiikassa ei riitä uusien työ- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
36715: paikikojen luominen ke'hittyneimmifle paikka- menpiteisiin kehitysalueen varsinaisella
36716: kunnille. Myös kehitysalueiden maaseuduHa maaseudulla käyttökelpoisten yritystoi-
36717: avautuvat mahdohlisuudet olisi selviltettävä ja minta- ja tuot.eideoiden löytämiseksi ja
36718: siellä käyttökelpoiset elvytystoimenpiteet etsit- käytännössä kokeilemiseksi mm. siten,
36719: tävä. Että tällainen ltoiminta olisi myös liike- että kehitysaluekunnille ja niiden alueel-
36720: .taloudehlisesti terveeliä ja pitävällä pohjalla, la toimiville yrityksille myönnettäisiin
36721: tudisi toimenpiteiden alkaa tutkimusvaiheesta. valtion varoista avustusta tarkoituksen-
36722: Yrittäjyyden syntymistä estää nimenomaan vai- mukaisina pidettävien yritystoimintatut-
36723: ikeus löytää sellainen tuoteidea ja tuotanto- kimusten rahoitukseen.
36724: muoto, jonka toteuttamiseksi yritys kannattaa
36725: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
36726:
36727: Pentti Poutanen. Einari Nieminen. Aulis Sileäkangas.
36728: Eino Uusitalo. Juhani Saukkonen. Eino Lottanen.
36729: Lea Sutinen. Saimi Ääri. Evald Häggblom.
36730: 852
36731:
36732: IV,394.- Hemst.mot. nr 431.
36733:
36734:
36735:
36736:
36737: Procope trt. fl.: Om grundande av en forskningscentral för
36738: bostadsbyggnadsbranschen.
36739:
36740:
36741: T i 11 R i k s d a g e n.
36742:
36743: En bidragande orsak till den ständiga bristen byggd och inriktad forskningsverksamhet bor-
36744: på bostäder i Finland är de höga byggnäds- de vara ägnad att snabbt ge utslag, när det
36745: kostnaderna. Det torde inte kunna förnekas, gäller att hindra byggnadskostnaderna att stiga.
36746: att det bör finnas förutsättningar för att sänka Med beaktande av ovannämnda och andra
36747: dessa kostnader. hithörande synpunkter föreslås, att riksdagen
36748: Det räcker inte att man enbart eller huvud- ville hemställa,
36749: sakligen ägnar uppmärksamhet åt de kostnader,
36750: som betingas av att anskaffa tomten och att att regeringen i brådskande ordning
36751: uppföra själva byggnaden. Vid sidan härav måtte låta utreda möjlighetetna att
36752: bör olika organisatoriska, juridiska, ekonomiska grunda en sådan forksningscentral för
36753: ·och bostadssociala omständigheter beaktas. bostadsbyggnadsbranschen, där staten,
36754: Den på dessa områden försiggående forsknings- kommunerna, kreditinrättningarna,
36755: -verksamheten borde kunna kombineras i syfte byggnadsföretagen, de bostadsbehövan-
36756: att påverka och underlätta den tungrodda och des organisationer oth byggnadsmati!-
36757: kostsamma apparat, som bostadsproduktionen rialindustrin skulle medverka.
36758: i ett land som vårt utgör. En på rätt sätt upp-
36759: Helsingfors den 14 februari 1972.
36760:
36761: Victor Procope. Seppo Westerlund.
36762: Juha Vikatmaa. Evald Häggblom.
36763: 853
36764:
36765: IV,394.- Toiv.al. n:o 431. Suomennos.
36766:
36767:
36768:
36769:
36770: Procope ym.: AsunnotJrakennustuotantoalan tutkimuskeskuk-
36771: sen perustamisesta.
36772:
36773:
36774: E d u s k u n n a ll e.
36775:
36776: Eräänä jatkuvan asuntopulan syynä Suomes- tavalla järjestetty ja kohdistettu tutkimustoi-
36777: sa ovat korkeat rakentamiskustannukset. Ei minta olisi omiaan tuottamaan nopeita tulok.
36778: voitane: kieltää, että on oltava edellytyksiä sia pyrittäessä estämään rakentamiskustannus-
36779: nfiiden kustannusten a.lentatniseksi. ten nou$ua.
36780: Ei riitä, että yksinomaan tai pääasiallisesti Yllä mainittuihin ja muihin tähän kuuluviin
36781: ldinnitetään huomiota p.ii.hin kustannuksiin, näkökohtiin viitaten ehdotamme eduskunnan
36782: joita tontin haPkkinrlnen ja itse rakennuksen hyväksyttäväksi toivomuksen,
36783: pystyttäminen aiheuttaa. Näiden ohella tulee
36784: Qttaa huomioon erilaisia org3nisatorisia, juri- että hallitus kiireellisesti selvityttäisi
36785: disia, taloudellisia ja llSUfltososiaalisia seikkoja. mahdollisuudet perustaa sellainen asun-
36786: NWlä aloilla tapahtuva tutkimustoiminta olisi nonrakennustuotantoalan tutkimuskes-
36787: voitava yhtenäistäii pyrittäessä vaikuttam11an kus, jossa valtio, kunnat, luottolaitok-
36788: meidän maamme kaltaiseen oman asuntotuo- set, rakennusalan yritykset, asuntoja
36789: tannon raskassoutuiseen ja kalliiseen koneis- tarvitsevien järjestiit ja rakennustarvike-
36790: toon ja helpottamaan sen toinlintaa. Oikealla teollisuus olisivat mukana.
36791: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
36792:
36793: Victor Procope. Seppo We$terlund.
36794: Juha Vikatmaa. Evald Häggblom.
36795: 854
36796:
36797: IV,39.5.- Hemst.mot. nr 4.32.
36798:
36799:
36800:
36801:
36802: Procope: Om kännbara skattelättnader för äldre mänskor.
36803:
36804:
36805: Till Riksdagen.
36806:
36807: När reformen av det materiella innehållet i arbetande av förslaget ti1l den nya skatterefor-
36808: vårt skattesystem skall förverkligas, måste men. En en!k.el och Jätt framkomlig väg vore
36809: särskild uppmärksamhet fästas vid beskatt· att var ooh en som under sikatteåret fyllt 70
36810: ningen av äldre personers inkomst och förmö- år skuHe ha ll"ätt atlt avdraga 50 % av s1n sikatt-
36811: genhet. Då förverkligandet av denna totala bara inikomst. Då antalet skattebetalare, som
36812: ska:ttereform eniligt auktoritativa uttalanden, nått denna åildell" inte ä:r ö:vethövan stort, bor·
36813: bl.a. av den nuvarande statsministern och av de de frångångna skatteintäkterna vid tillämp-
36814: s:kattestyrelsens chef, 1trots allt ty<lligen ikom- ningen av ett dylikt kännbart åildringsskatte·
36815: mer att dröj a åtminstone tili år 1974, är det avdrag väl kunna motiveras bl.a. genom att
36816: motiverat att redan nu kräva att förefintliga betona den enkänsla samhäll<:rt är skyldig sina
36817: orattvi:sor konrigeras oeh att nya, :konstruktiva gamla trofasta skattebeta:lare.
36818: synpunikter framförs på skattepolitiken. Med beaktande av ovanstående synpunkter
36819: En människa, som i hela sitt liv betalat föreslås at>t riks&agen ville hemstä:lla,
36820: skatt och andra pålagor rtill samhället, borde
36821: vid uppnåendet av en viss ålder- t.ex. 70 år att regeringen måtte låta undersöka
36822: - kunna påräkna en avsevärd förbättring i sin möjligheterna att vid beskattningen he-
36823: ställning som skattebetalare tiLI stat och kom- vilja äldre mänskor kännbara lättnader,
36824: mun. Deooa både riktiga och rättvisa målsätt- exempelvis i form av ett åldringsskatte·
36825: ning kan förverkligas på olika sätt, vilk.a boroe avdrag på 50 % för skattebetalare som
36826: bli föremål för en ingående utredning vid ut- under skatteåret uppnått 70 års ålder.
36827: Helsingfors den 15 februari 1972.
36828:
36829: Victor Procope.
36830: 855
36831:
36832: IV,39.5.- Toiv.al. n:o 432. Suomennos.
36833:
36834:
36835:
36836:
36837: Procope: Iäkkäiden henkilöiden tuntuvista verohelpotuksista.
36838:
36839:
36840: E d u s k u n n a 11 e.
36841:
36842: Kun rverotusjärjestelmätnme materiaalisen si- ehdotusta verouudi:stuikseksi. Helppo ja mut-
36843: sällön uudistus toteutetaan, on erity1stä huo- katon tie olisi, että jokaisel:la, joka verovuonna
36844: miota !kiinnitettävä iäkkäiden henkilöiden tulo- on täy.ttänyt 70 vuotta, olisi oikeus vähentää
36845: jen ja omaisuuden verotta:miseen. Koska .tämän .50 % verotettavaSita tulostaan. Koska tämän
36846: kokonaisverouudistuksen 'toteuttaminen arvo- iän saavuttaneiden veronmaksajien lukumäärä
36847: valltaislten :lausuntojen perusteella, joita mm. ny- ei ole kovin suuri, voitaisiin verotulojen pois-
36848: kyinen pääministeri ja verohallituksen päällik:kö jäämistä sellaisen tuntuvan vanhuusvähennyk-
36849: ovat antaneet, kaikesta huolimatta selvästi tu- sen soveltamisen yhteydessä hyvin perustella
36850: lee viivästymään ainakin vuoteen 1974, on ai- mm. painottamalla sitä kiitollisuutta, jon:ka
36851: heellista jo nyt vaatia olemassa olevien epä- yhteiskunta on vanhoil!le uskollisille veronmak-
36852: oikeudenmukaisuuksien korjaamista ja että tuo- sajilleen velkaa.
36853: daan esiin uusia rakentavia veropoliittisia näkö- Yllä olevien näkökohtien perusteella ehdO-
36854: kohtia. tan, että eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
36855: Ihmisen, joka koko ikänsä on maksanut ve-
36856: roa ja muita maksuja yhteiskunnalle, tulisi .tie- että hallitus tutkituttaisi mahdolli-
36857: tyn iän saaVUJtettuaan- esimerkiksi 70 vuotta suudet myöntää iäkkäille henkilölle ve-
36858: - voida edeLlyttää saavansa huomattavan pa- rotuksessa tuntuvia helpotuksia, esim.
36859: rannuiksen valtion ja kunnan veronmaksajana. 50 %: n vanhuusverovähennyksen muo-
36860: Tämä sekä oikea että oikeudenmukainen ta- dossa veronmaksajille, jotka verovuonna
36861: voite voidaan saavuttaa erilaisin keinoin, joita ovat saavuttaneet 70 vuoden iän.
36862: olisi perusteellisesti tutkittava valmisteltaessa
36863: Helsingissä 1.5 päivänä helmikuuta 1972.
36864:
36865: Victor Procope.
36866: 856
36867:
36868: IV,396.- Hemst.mot. nr 433.
36869:
36870:
36871:
36872:
36873: Proc;ope.: Om planering och byggande av ett ämbetshus i Karis
36874: köping.
36875:
36876:
36877: T i 11 R i k s d a g e n.
36878:
36879: Ett positivt da:ag i utveoklingen av en del En övetiblick av var och under villka förhål:lan-
36880: Jtät~ och centra!lorter i Finland Mr varit att den oHka statliga föwailitningsorgan arbetar före-
36881: olika stat!liga fötvaltningsorgan kunnat koncen- ter en brokighet och en lokal spridning, som
36882: llrer35 i.oom en <>e!h samma byggnad, ett s.k. är ägnad att försvåra såvil de anstltl:ldas arbets-
36883: ämbetshus. För nälwarande tkan ~rnan iakttaga betingelser som ett effektivt ~h ändamålsen:ligt
36884: en allt roera 1l!Umän &trävan att upprätta dylika handhavande av arbetsuppgifterna. Sikattemyn-
36885: ämbetslhus. digheterna, järnvägen, polisen, länsmanskonto-
36886: Att bedöma och jätnföra behovet av ett äm- ret samt folikpensions- och Sljukförsäikringsbyrån
36887: betshus för en viss tä<tort är givetvis en vansklig ;kunde för Karis vid!kommande nämnas som
36888: uppgift som beror på en mängd oli!ka omstän- exempel på det ovan sagda.
36889: Jigheter~ Kom:munsammanslagningen och sam- Med hänsyn tiili! vad som i det föregående
36890: a:rbetet över de nuvarande kommungränserna frambåhlits föres[år vi härmed vordsamt, att
36891: bar tillkommi1t som en ny samvelikande faktor. dksdagen ville hemställa,
36892: I vä$tta Nyland &amstår Karis köping, som
36893: &-ån början av år 1969 på &iviLlig väg förena- att regeringen måtta vidtaga åtgärder
36894: des m.ed landskv.mmunen med samma namn, i syfte att planera och bygga ett äm-
36895: såsom en ort däir behovet av ett statligt äm- betshus i Karis köping.
36896: betshus bör anses IVIl!ta anmärkningsvä11t stort.
36897: Helsingforsden 15 februari 1972.
36898:
36899: Victor Proeope.
36900: 857
36901:
36902: IV,396.- Toiv.al. n:o 433. Suomennos.
36903:
36904:
36905:
36906:
36907: Procope: Virastotalon suunnittelemisesta ja rakentamisesta Kar-
36908: jaan kauppa/aan.
36909:
36910:
36911: E d u s k u n n a 11 e.
36912: Myönteinen piirre eräiden taaj!Mlla- ja kes- suurena. Katsaus siihen, mtssa Ja roillaisissa
36913: kustaseutujen lkelhitylksessä Suomessa on ollut, olosuhteissa v~ltion eri hallintoelimet työsken-
36914: että vatlltion eri hallintoelimet on voitu sijoittaa televät, tuo esiin seiHaisen !kirjavuuden ja si-
36915: samaan rakennu!kseen, n.ik. virastota:Ioon. Tä!llä jainnin hajanaisuuden, joka on omiaan vaikeut-
36916: haavaa voi havaita yhä enemmän yleistä pyrki- tamaan niin toimihen!kiJöiden työedellytyksiä
36917: mystä sellaisten vk.astotatlojen a~kaansaami kuin rtyöasioiden tehokasta ja ta:vkoitukserunu-
36918: seen. kaista hoitamista. Veroviranomaiset, rautatie,
36919: Tietenikin on hankaJa tebtävä anvostella ja poliisi, nitnis<miehen !konttori sekä kansaneläke-
36920: venrata määrätyn taaj!Mllan virastotalon taltVetta ja sairausvakuutustoimisto voidaan Karjaan
36921: joka on riippuvainen lukuisista eri seikoista. osailita mainita edellä sanotun esimerkkeinä.
36922: Kuntien yhdistäminen ja nykyisten kuntien ra- Edellä esitettyyn viitaten ehdotlllt täten kun-
36923: jojen yJ.i .tapahtuva yhteistyö on tuonut uuden noittaen, että eduskun!ta h)'iViVksyisi toivomuk-
36924: yhteisen tekijän. sen,
36925: Läntisellä UudeDlamaa!lla oleva Karjaan lkaup-
36926: pa:la, joka vuoden 1969 a:lusta ·vapaaehtoista että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36927: tietä yhdistetltiin saman nim1seen maalaislkun- virastotalon suunnittelemista ja raken-
36928: taan, on !katsottava seuduksi, jolla valtion vi- tamista varten Kar;aan kt1Uppalaan.
36929: rastotalon ltar.vetta on pidettävä huomattavan
36930: Helsingissä 15 päivänä helmi!kuuta 1972.
36931:
36932: Victor Procope.
36933:
36934:
36935:
36936:
36937: 108 156/72
36938: 858
36939:
36940: IV,397.- Hemst.mot. nr 434.
36941:
36942:
36943: Procope m. fl.: Om rätt för studerande att vid beskattningen
36944: avdra vissa nödvändiga studieutgifter.
36945:
36946: T i 11 R i k s d a g e n.
36947:
36948: De personer, som bedriver studier i högsko:la studerande från landskommunerna bara åtnju-
36949: eller yrkesskola, är inte enligt vår skattelag- ter dessas små grundavdrag vid kommunal-
36950: stiftning beviljade någon särställning, vilket är beskattningen och inga dyrortsavdrag vid stats-
36951: fallet i ett flertal andra länder. De studeran- beskattningen, ehuru de största delen av året
36952: des enda förmån är, att stipendier anses vara vistas i de dyra högskolestäderna. Detta kom-
36953: skattefria. Men denna förmån gagnar ju bara penseras föga av att landskommunerna kan ha
36954: dem, som befinner sig i den fördelaktiga si- ett lägre skattöre.
36955: tuationen att de får stipendier. Visserligen är Förskottsinnehållningen är likaså för mången
36956: en studerandes föräldrar och i vissa fall den ett obegripligt kapitel. Man frågar sig med
36957: studerande själiv berättigad, att !Vid statsbeskatt- skäl, varför exempelvis förskott skall innehål-
36958: ningen göra ett visst avdrag. Men då detta las, om hela förskottet småningom återbetalas
36959: inte gäller vid den i sammanhanget viktigare på grund av att inkomsten är tillfällig och så
36960: kommunalbeskattningen och åldersgränsen dess- pass liten att den inte överskrider den stipu-
36961: utom är låg, är den praktiska betydelsen rätt lerade undre skattegränsen. Skattemyndighe-
36962: ringa. ternas tillmötesgående och beredvillighet att ge
36963: Skattepolitdlken i Fin1and står ~rämllnande för upplysning om att man kan erhålla befrielse
36964: den - inte minst med hänsyn till det stora från innehållning kunde vara betydligt större.
36965: antalet studerande i proportion till befolk- Dessutom borde överallt i Jandet samma för-
36966: ningen - naturliga synpunkten, att kostna- faringssätt tillämpas.
36967: derna för anskaffande av utbildning och and- Det är att hoppas att dessa och närbesläk-
36968: ligt kapital kunde få avdras vid beskattningen. tade missförhållanden i skattebestämmelserna
36969: Det är givetvis inte fråga om den del av stu- blir avhjälpta, när reformen av hela det mate-
36970: dieutgifterna, som innefattar kostnader för up- riella innehållet i Finlands beskattningssystem
36971: pehället utan om utgifter, som betingas av ter- skall förverkligas. Detta kan dock dröja, var-
36972: mins- och inskrivningsavgifter, anskaffandet av för man måste kräva att en del särskilt iögon-
36973: kurslitteratur och andra hjälpmedel vid studie- fallande orättvisor borde korrigeras så snabbt
36974: gången. Denna synpunkt om en studerandes som möjligt, utan att man inväntar den totala
36975: rätt vid beskattningen att avdraga en del av omläggningen av vår skattepolitik.
36976: de kostnader, som studierna förorsakar borde Med stöd av vad som ovan anförts föreslås
36977: väl sammangå med den i vårt skattesystem vördsamt, att riksdagen ville besluta hemställa,
36978: tillämpade prövningsprincipen, som föreskriver
36979: att avdrag kan göras i fråga om kostnader som att regeringen - utan att invänta
36980: är nödvändiga för inkomstens förvärvande. resultatet av den förestående omlägg-
36981: En annan skattemässig olägenhet som för- ningen av hela vårt skattesystem -
36982: sätter studerande och graduerade i en sämre omedelbart måtte vidtaga åtgärder för
36983: ställning än andra medborgare, gäller möjlig- att bevilja den studerande ungdomen
36984: heterna att göra avdrag för de dagliga resorna rätt att i beskattningen göra avdrag för
36985: från bostaden till läroinrättningen, biblioteket vissa utgifter, som är nödvändiga för
36986: eller laboratoriet. att kunna bedriva studier, såsom olika
36987: Studenter från landsorten bosätter sig ju av studierna betingade avgifter, inköp
36988: inte varaktigt på studieorten och beskattas där- av kurslitteratur och andra hjälpmedel.
36989: för på hemorten. Ett missförhållande är att
36990: Helsingfors den 15 februari 1972.
36991:
36992: Victor Procope. Evald Häggblom.
36993: 859
36994:
36995: IV,397.- Toiv.al. n:o 434. Suomennos.
36996:
36997:
36998: Procope ym.: Opiskelijain oikeudesta vähentää eräitä välttämät-
36999: tömiä opiskelumenoja verotuksessa.
37000:
37001: E d u s k u n n a 11 e.
37002:
37003: Niille henkilöille, jotka harjoittavat opintoja kunnista kotoisin olevat opiskelijat nauttivat
37004: korkeakoulussa tai ammattikoulussa, ei vero- vain näiden pienistä perusvähennyksistä kun-
37005: lainsäädäntömme suo minkäänlaista erikoisase- nallisverotuksessa eivätkä saa tehdä mitään
37006: maa, kuten suuressa joukossa muita maita on kalliinpaikan vähennyksiä valtion verotuksen
37007: asian laita. Opiskelijoiden ainoana etuna on, yhteydessä, vaikka suurin osa vuodesta viete-
37008: että stipendejä pidetään verovapaina. Mutta tään kalliissa korkeakoulukaupungeissa. Tätä
37009: etuhan hyödyttää vain niitä, jotka ovat siinä kompensoi vain vähän se, että maalaiskunnilla
37010: edullisessa asemassa, että saavat stipendejä. voi olla alhaisempi veroäyri.
37011: Tosin ovat opiskelijain vanhemmat ja tietyissä Ennakonpidätys on samoin monille käsittä-
37012: tapauksissa opiskeliia itse oikeutettuja teke- mätön luku. Kysytään aiheellisesti, miksi esi-
37013: mään tietyn vähennyksen valtionverotuksessa. merkiksi ennakkoa on pidätettävä, jos koko
37014: Mutta kun tämä ei koske tässä yhteydessä tär- ennakko aikanaan maksetaan takaisin sen pe-
37015: keämpää kunnallisverotusta ja ikäraja sitäpaitsi rusteella, että tulo on tilapäistä ja niin vä-
37016: on alhainen, siltä puuttuu käytännön merkitys. häistä, ettei se ylitä säädettyä alinta verotta-
37017: Suomessa veropolitiikka suhtautuu penseästi misrajaa. Veroviranomaisten aulius ja valmius
37018: siihen - ainakin ottaen huomioon opiskelijoi- antaa tietoja siitä, että ennakonpidätyksestä voi
37019: den suuren lukumäärän väestöön verrattuna - saada vapautuksen, voisi olla huomattavasti
37020: luonnolliseen näkökohtaan että koulutuksen ja suurempaa. Sitäpaitsi tulisi kaikkialla maas-
37021: henkisen pääoman hankkimisesta johtuvat ku- samme soveltaa samaa menettelytapaa.
37022: lut saataisiin vähentää verotuksen yhteydessä. On toivottavaa, että näihin ja läheisesti näi-
37023: Ei tietenkään ole kyse siitä opiskelumenojen den kaltaisiin verotusmääräysten epäkohtiin
37024: osasta, joksi kuuluvat ylläpitokustannukset, saadaan korjaus, kun koko Suomen verotusjär-
37025: vaan maksuista, jotka aiheutuvat lukukausi- ja jestelmän aineellisen sisällön uudistaminen to-
37026: kirjoittautumismaksuista sekä kurssikirjallisuu- teutetaan. Tämä voi kuitenkin viivästyä, minkä
37027: den ja muiden apuvälineiden hankkimisesta tähden on voitava vaatia, että joukko erityi-
37028: opiskeltaessa. Tämän näkökohdan opiskelijan sen silmiinpistäviä epäoikeudenmukaisuuksia
37029: oikeudesta vähentää verotuksen yhteydessä se olisi korjattava niin nopeasti kuin mahdollista
37030: osa kuluista, joka aiheutuu opinnoista, pitäisi odottamatta veropolitiikkamme kokonaisuudis-
37031: kai sopia yhteen sen verotusjärjestelmässämme tusta.
37032: sovelletun harkintaperiaatteen kanssa, joka mää- Ylläesiteutyyn nojautuen ehdotamme kun-
37033: rää, että vähennyksiä voidaan tehdä kuluista, nioittaen, että eduskunta päättäisi hyväksyä toi-
37034: jotka ovat välttämättömiä tulon hankkimiseksi. vomukJSen,
37035: Muuan toinen verotuksellinen epäkohta, joka että hallitus - odottamatta edessä
37036: asettaa opiskelijat ja opintojaan jatkavat muita olevan koko verotusjärjestelmämme
37037: kansalaisia huonompaan asemaan, koskee mah- uudistamisen tuloksia - välittömästi
37038: do111lisuutta tehdä vähennyksiä päivittäisistä ryhtyisi toimenpiteisiin myöntääkseen
37039: matkoista asunnoita oppilaitokseen, kirjastoon opiskelevalle nuorisolle oikeuden tehdä
37040: tai laboratorioon. verotuksen yhteydessä vähennyksiä tie-
37041: Eiväthän maaseudulta kotoisin olevat yliop- tyistä menoista, jotka opintojen harjoit-
37042: pilaat asetu vakituisesti asumaan opiskelupaik- tamiseksi ovat välttämättömiä, kuten
37043: kakunnalle ja siksi heitä verotetaan kotipaikka- erilaisista opiskelijoilta vaadittavista
37044: kunnalla. Eräs epäkohta on se, että maalais- maksuista sekä kurssikirjallisuuden ja
37045: muiden apuvälineiden ostosta.
37046: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
37047:
37048: Victor Procope. Evald Häggblom.
37049: 860
37050:
37051: IV,398.- Hemst.mot. nr 43.5.
37052:
37053:
37054:
37055:
37056: Procope m. fl.: Om skattefrihet för änkepensioner.
37057:
37058:
37059: T i 11 R i k s d a g e n.
37060:
37061: Vid riksdagsbehandlingen av de årligen åter- skulle tillrättaläggas. Någon avgörande och
37062: kommande skattelagbestämmelserna i samband kännbar förbättring ur de beskattades syn-
37063: med statsbudgeten skedde hösten 1968 något punkt har dock inte ägt rum, även om det
37064: som med skäl kunde kaUas för olycksfall i ar- bör beaktas, att det s.k. procentavdraget ut-
37065: bete. I inkomst- och fönnögenhets'sbttelagens sträckts att gälla änkornas familjepensioner vid
37066: § 24 gjordes på regeringen Koivistos förslag statsbeska ttningen.
37067: en ändring (795/31. 12. 1968), som ledde Då det sålunda är uppenbart, att man såviil
37068: tili att änkepensionen blev föremål för stats- bland den lagstiftande som bland den verk-
37069: skatt, medan denna pension tidigare endast ställande maktens företrädare anser, att den
37070: blivit kommunalt beskattad. strengerade beskattningen av änkepensionerna
37071: . Att det inte förelåg några skäl att skärpa inte är riktig och ändamålsenlig, borde åtgär-
37072: beskattningen för en kategori av medborgare, der med det snlliraste vidta:gas för atrt: åstadkom-
37073: som också annars har det svårt, är en synpunkt ma en så omfattande skattefrihet som möjligt
37074: som omfattas rätt allmänt oberoende av parti- för detta slags pensioner.
37075: ståndpunkt. Detta utvisas av de många olika Med beaktande av vad som ovan anförts
37076: framstötar· som i riksdagens gjorts för att rätta föreslås vördsamt att riksdagen ville hem~
37077: tili det uppkomna missförhållandet. Vid riks- ställa,
37078: dagens plenum tisd. agen den 1 december 1970
37079: foolåg såilunda två munt:liga spörsmåil, från att regeringen måtte vidtaga åtgärder
37080: samlingspartiet respektive socialdemokraterna, för att återställa skattefriheten för iin~
37081: vilka spörsmål (nr 361 och nr .364) blida kepensioner vid statsbeskattningen
37082: gällde frågan om att lindra beskattningen av samt därvid även undersöka, huru kom-
37083: änkornas pensioner. I svaren på dessa frAgor, munalbeskattningen av änkepensionerna
37084: liksom vid olika kontakter med finansministe- kunde lindras.
37085: rJet, lämnades det lugnande beskedet att saken
37086: Helsingfors den 15 februari 1972.
37087:
37088: Victor Procope. Evald Häggblom.
37089: 861
37090:
37091: IV,398.- Toiv.al. n:o 435. Suomennos.
37092:
37093:
37094:
37095:
37096: 'Procope ytn.: Leskieläkkeiden verovapaudesta.
37097:
37098:
37099: E d u s k u n n a 11 e.
37100:
37101: Vuosittain valtion tulo- ja menoarvion yh- valtiovarainministeriöön, annettiin se rauhoit-
37102: teydessä esiintyvien verolakien eduskuntakäsit- tava tieto, että asia korjattaisiin. Mitään vero-
37103: telyn yhteydessä tapahtui syksyllä 1968 jota- tettujen kannalta ratkaisevaa ja tuntuvaa pa-
37104: kin, jota aiheellisesti voitaisiin kutsua työtapa- rannusta ei kuitenkaan ole tapahtunut, joskin
37105: turmaksi. Tulo- ja omaisuusverolain 24 §:ään on otettava huomioon, että nk. prosenttivähen-
37106: tehtiin Koiviston hallituksen esityksestä muu- nys on u'lotettu koskemaan 1esikien perhe-elä-
37107: tos (795/31.12.1968), joka johti siihen, että kettä valtioverotuksessa.
37108: leskieläke tuli valtionveron alaiseksi tämän Kun näin ollen on ilmeistä, että niin hyvin
37109: eläkkeen oltua aikaisemmin ainoastaan kunnai- lainsäätäjien kuin toimeenpanovallan edusta·
37110: Hsveron alaista. jienkin piirissä katsotaan, ettei leskieläkkeiden
37111: Ettei ollut mitään syytä kiristää verotusta kovennettu verotus ole oikein eikä tarkoituk-
37112: sellaisen kansalaisryhman kohdalla, joka muu- senmukaista, olisi mitä pikimmin ryhdyttävä
37113: tenkin on vaikeuksissa, on näkökohta, joka hy- toimenpiteisiin mahdollisimman laajan verova-
37114: väksytään varsin yleisesti puoluekannasta riip- pauden aikaansaamiseksi tällaisille eläkkeille.
37115: pumatta. Tätä todistavat ne monet erilaiset toi- Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
37116: menpiteet, joita eduskunnassa on tehty synty- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37117: neen epäkohdan oikaisemiseksi. Eduskunnan
37118: täysistunnossa tiistaina 1 päivänä joulukuuta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37119: 1970 tehtiin siten kaksi suullista kysymystä, verovapauden palauttamiseksi leski-
37120: kokoomuspuolueen sekä sosialidemokraattien eläkkeille valtionverotuksessa sekä siinä
37121: taholta, jotka molemmat ( n:o 361 ja n:o 364) yhteydessä myös tutkituttaisi, miten les-
37122: koskivat kysymystä leskien eläkkeiden vero- kieläkkeiden kunnallisverotusta voitai-
37123: tu!ksen Ueventämisestä. Vastalllksissa näihin ky- siin lieventää.
37124: symyksiin, samoin kuin otcm~ssa yhteyttä
37125: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
37126:
37127: Victor Procope. Evald Häggblom.
37128: 862
37129:
37130: IV,399.- Hemst.mot. nr 436.
37131:
37132:
37133:
37134:
37135: Procope: Om upprättande av en distriktsbyrå för småindustrin
37136: i Nyland.
37137:
37138:
37139: TitH Riiksdagen
37140:
37141: 1 många sammanihang ha:r betyde'lsen av att det uppenbar.t, att den borde placeras ulte i
37142: rådgivningsverksamheiten för småindustrin ef- själva landstkapet. Härvid är det antingen :Eke-
37143: fclctiveras betonats. .Aitt denna vilktiga rådgiv- näs i väster eliler Lovisa i öster som erbjuder
37144: ningsvetiksamhet i hög grad äir beroeooe av före- de häSita möjiigheterna. I bägge dessa städer
37145: komsten av distri:kitsbyråer är ett a11mänt er- med omgivning är företagsverksamheten liV'lig
37146: känt faktum. och bärs upp av medlemsföreningar i Södra
37147: En myoket sltor del av Jandets mindre och FinJands Före'tagarorganisation.
37148: medelstora ioouS~~ri är förlagd till Nyland, men 1 samband med diskussioner kring denna
37149: dessa företaga:re ha:r inte ti11 sitt förfogande fråga ha:r det gjol'lts gällande, att distriktsbycler
37150: någon småindusttidistriiktsbyrå. Det bör obser- helst bör upprättas inom de s.k. u-områdena.
37151: veras att på grund av bl a. transportsvårigheter Med anledning härav bör det observeras, att en
37152: är de sveMkspråJkiga företagarna i sikärgården här föreslagen nyländsk byrå i hög grad S'kulle
37153: i ett sämre läge än mången annan företaga:re betjäna en stor del av nifu:ingslivet i Finlands
37154: i vå:rt [and. skärgård, som ju huvudsa[digen ti1Hhör u-om-
37155: Södra Finlands Företagarorganisation ['.f., rådeskommunerna.
37156: som företräder de svenskspråkiga företagarna Med åberopande av vad som ovan anförts
37157: i Nyland, Åboland och på Aland, har under de föreslås vördsamt, att ttiksdagen ville hem-
37158: senaste åren upprepade gånger vänt sig tili stä:hla,
37159: myndigheterna med en ansOkan om, a!tt en
37160: småindustribyrå skulle inrättas i Nyland för att att regeringen måtte vidtaga åtgärder
37161: betjäna de svensksprålkiga företaga:rna. Vad be- /ör upprättande av en distriktsbyrå för
37162: t·räffar placeringen av en dylik distdkstbyrå för småindustrin i Nyland med placerings-
37163: den nyländsika småindustrins behov förefaller ort i Ekenäs eller Lovisa.
37164: Helsingfors den 12 februa•ri 1972.
37165:
37166: Victor Procope.
37167: 863
37168:
37169: IV,399.- Toiv.al. n:o 436. Suomennos.
37170:
37171:
37172:
37173:
37174: Procope: Pienteollisuuden piiritoimiston perustamisesta Uudel-
37175: lemaalle.
37176:
37177:
37178: iE d u s !k u n n a 1!1 e.
37179:
37180: Monissa ~teytksissä on tähdennetty pien- meise1tä, että se tulisi sijoittaa itse maakun-
37181: teol!lisuuden neuvontatoiminnan tehostamisen taan. Pathaat mahdo1Iisuudet tarjoaa tällöin
37182: merkitys.tä. Yleisesti tunnettu tosiasia on, että joko Tammisaari lännessä tai Loviisa idässä.
37183: tämä tärkeä neuvontatoiminta Tiippuu suuressa Molemmissa näissä kaupungeissa ympäristöineen
37184: määrin piiritoimistojen olemassaolosta. y•ritystoiminta on vilkasta ja sitä ylläpidetään
37185: H~in suuri osa maamme pienehköstä ja Södra Finlands Företagarorganisation nimisen
37186: keskisuuresta teollisuudesta on sijoittunut järjestön jäsenyhdistysten toimesta.
37187: UudehlemaaMe, mutta näillä yrittäjillä ei ole Keskusteltaessa 'tästä kysymykses·tä on väi-
37188: käyttettävänään yhtään pienteollisuuden piiritoi- tetty, että piiritoimistoja tulisi mieluiten pe-
37189: mistoa. On huomattava, että mm. 'kuljetus- rus;taa n.k. kehitysalueillle. Tämän johdosta on
37190: va~keuksien vuoksi saariston ruotsinkieliset yrit- huomatta:va, että tässä ehdotettu uusmaalainen
37191: täjät ovat huonommassa asemassa kuin monet toimisto suuressa määrin palvelisi Suomen saa-
37192: muut y;rivtäjät maassamme. riston elinkeinoelämän huomattavaa osaa. Saa-
37193: Södra Finlands Företagarorganisation r.f., ristohan kuuJ.uu pääasiallisesti kehltysaluekun-
37194: jolka edustaa Uudenmaan, Turunmaan ja Ah- tiin.
37195: venanmaan ruotsinkieilisiä yrittäjiä, on viime Yllä esitettyyn viitaten ehdotetaan kunnioit-
37196: vuosien aikana useaan kertaan kääntynyt viran- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus,
37197: omaisten puoleen anomuksin, että Uudelle-
37198: maalle perustetltaisiin pienteollisuuden piiritoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37199: misto ruotsinkielisiä yrittäjiä varten. Mitä sel- pienteollisuuden piiritoimiston perusta-
37200: laisen uusmaalaista pienteollisuutta palvelevan miseksi Uudellemaalle sijoituspaikkana
37201: piiritoimiston sijoituspai•kkaan tulee, 'tuntuu il- joko Tammisaari tai Loviisa.
37202: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1972.
37203:
37204: Victor Procope.
37205: 864
37206:
37207: IV,400.-' Toiv.al. n:o 437.
37208:
37209:
37210:
37211:
37212: Puhakka ym.: YlimäiJräisten virastotyöntekijäin aseman paranta-
37213: misesta.
37214:
37215:
37216: E d u s !k u n n a 11 e.
37217:
37218: Maassamme on n. 1500 ylimääräistä virasto- net virastot ja [aitokset ylimäär.äisiä virastotyön-
37219: työntekijää. Heidän asemansa viran- ja toimen- tekijöitä vaart:ivissakin ttehtävissä. Uusia valkans-
37220: haitijoihin verrattuna on rt:untuva·sti huonompi. seja ei haluta perustaa, koska mainitut työnte'ki-·
37221: Työsuliteen ja1t'kuminen on riippuvainen kunkin jät ovat .työnantajan !kannalta halvin ratkaisu.
37222: vuoden valtion menoarviosta. Jos 1tarlousarviossa Tällainen menevtely on maini:ttuja työnteki-
37223: on varat, otetaan heidät pruvelukseen vuodeksi jöitä kohtaan epäoi!keudeJ:llmuikaista. Siksi dlisi
37224: kerraLlaan. Valkinaisia :virlkdja ja toimia täytet- heidän valkinaistamisekseen perustettava vinkoja
37225: täessä heidät mel!kein poikkeuksetta sivuute- ja toimia. Tämä sitäkin suureromaHa syyHä, kun
37226: taan. Pätevyytensä ja työsuorituk:siinsa nähden monet ylimääräiset virastotyöntekijät ovatt: ol•
37227: he ovat alipaltkattuja. Niinikään heihä puuttu- leet valtion parlveluksessa lukuisia vuosia ja hy-
37228: vat i!kälisätt. Useinkaan ei aikaisempaa valtion vin tiedetään että heidän työpanostaan tuHaan
37229: p~velusta oteta huomioon esim. lomien pi- tarvhsemaan ~a1:1kUIVasti useissa virastoissa ja
37230: tuutta ttnäälrävtäessä. Eläketurva, lkun ikitlisiä ei lai taksissa.
37231: ole, jää huonomma'ksi kuin vastaavia töitä suo- Edehlä lausutun perusteeMa ebdota:mme edus-
37232: rittavien viran- ja <toimenhaltijain. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37233: YHmääräiset virastotyöntekijät ova1t pätevää
37234: työvoimaa. Heitä ikäyitetään menestyik:sellisesti että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
37235: valtion eri virastoissa ja laittoksissa. Pysyttäak- menpiteisiin ylimääräisten virastotyönte-
37236: seen pal'kkalkustannukset ailihaisina pitävät mo- kijäin aseman vakinaistamiseksi perus-
37237: tamalla heitä varten virkoja ja toimia.
37238: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
37239:
37240: Pauli Puhakka. Lauri Kantola.
37241: Mirjam Tuominen. Heikki Mustonen.
37242: Toivo Asvik. Siiri Lehmonen.
37243: Kalevi Kivistö.
37244: 865
37245:
37246: IV,401.- Toiv.al. n:o 438.
37247:
37248:
37249:
37250:
37251: Puhakka ym.: Itä-Suomen teollisuuden laajennusohjelman laati-
37252: misesta.
37253:
37254:
37255: Ed u s k u n n a 11 e.
37256:
37257: Saimaan vesistöa!lueen vaikutuspiiriin :kuulu- van vaikutuspiiriin. Siinä tulisi huomioida ra-
37258: vat Mikkeliin, Pohjois-Kat;alan, Kuopion ja Ky- jakauppa ]a suoran :kuljetuksen edut Neuvosto-
37259: men läänit. Tällä alueella asuu rllihes neljäsosa liiton lähiaJ.ueiden !kanssa tapahtuvassa tav9Jtan-
37260: maamme asllklkaista. Takmdehl.inen kehitys ei vaihdossa sekä sen laajentamisessa.
37261: ole kyennyt ttunvaamaan koko väestölle työtä ja Maaperätuukimu!k:sia lisäämällä !Voi löytyä
37262: riittävää •toimeenttrloa. Tähän mennessä suori- uusia :kannattavia kaivoslkohteita. Kemiaililisella
37263: tetut toimenpitteet eivät ole dHeet riittäviä •tyÖ't- sekä ku1utustavarateo1Jisuudella lienee afueelJa
37264: tömyyden poistamiseksi. Tarvitaan siis uusia .toi- entistä parempia ja monipuolisempia edelly-
37265: menpiteittä ja määrätietoista ttyötä W.ueen tudtatn- tyksiä. Tutkimalla voidaan tat!.ikemmin selvittää,
37266: totoiminnan laajentamiseksi. mitä mahdo1lisuU:ksia on olemassa 1tämän alueen
37267: Maakunnallisia talousalueita yhdiS>tää toi- teollisen >toiminnan Jaajentamiselle ja s1ten väes-
37268: siinsa Saimaan ·vesistö, josta vesitien - !kana- tön .työ- ja toimeentuJomahdollisuuksien turvaa-
37269: van - avautuminen merille lähentää niitä vielä miselle.
37270: tältä osaltta yihtenäisempään llrokonaisuuteen. Edellä olevan perusteel!la ehdotamme edus-
37271: Saimaan :kanavalii!kenteen odotetaan Hsää'Vän kunnan hyväksyttäväksi toil\'oltnuksen,
37272: alueen tuotantotloimin:taa. Odotus ja toiveet
37273: eivät sitä kuitenkaan i'tses•tään tee. Pitäisi suo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
37274: rittaa tu'rkimuksia siitä, miillaista uutta teollista menpiteisiin Itä-Suomen teollisuuden laa-
37275: toimintaa voi1taisiin saada aikam Saimaan kana- jennusohjelman tekemiseksi.
37276: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
37277:
37278: Pauli Puhakka. Niilo Nieminen.
37279: Aarne Pulkkinen. Taisto Sinisalo.
37280:
37281:
37282:
37283:
37284: 109 156/72
37285: 866
37286:
37287: IV,402.- Toiv.al. n:o 439.
37288:
37289:
37290:
37291:
37292: Puhakka ym.: Juuan virastotalon rakennustöiden aloittamisesta.
37293:
37294:
37295: E d u s k u n n a ll e.
37296:
37297: Valtion eri virastojen huonetarpeen tyydyttä- naail.a vallitsevan työttömyyden torjumiseksi.
37298: miseksi o1isi Juuan kuntaan rakennet1tava viras- Tälmänikin syyn vudksi olisi hankkeen toteutta-
37299: wtalo. Hanke kuuluu ensimmäiseen valtion vi- miseen päästävä mahdollisimman pian.
37300: mtdtaJoista laadittuun kiireellisyysryhmään. EdeLlä lausutun perusteelila dxldtatnme edus-
37301: Sen rakentaminen o.n siis paikaLlisesti mutta kunnan hyväiksyttälVäksi toivomuksen,
37302: myös :valtion ikeslms:viustoissa katsottu ajankoh-
37303: taiseksi. että hallitus kiirehtisi Juutm virasto-
37304: Juuan ikufllta on vittasro:talon rakentamista esit- talon rakennustöiden aloittamista.
37305: tänyt yihdelksi valtion työkohteeksi paik:kaikun-
37306: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
37307:
37308: Pauli Puhakka. Hannes Volotinen.
37309: Heikki Mustonen. Alli Vaittinen.
37310: Reino Karpola. Lea Sutmen.
37311: Niilo Nieminen. Uki Voutilainen.
37312: 867
37313:
37314: IV,403.- Toiv.al. n:o 440.
37315:
37316:
37317:
37318:
37319: Pilhakka ym.: Kasvtikeikust'en ja kehityspisteiden syntymistä ke-
37320: hitysatueiZle tukevan si;oituspolitiikan noudattamisesta tulo-
37321: ja menoarvioehdotuksia laadittaessa.
37322:
37323:
37324: E d u s 1k u n n a II e.
37325:
37326: Vuosiksi 197-0-7.5 hyväksytty kehitys- mintaa sU'OSivaan esisi;oitustoimintaan. Nä1ttää
37327: a!luelainsäädäntö p}'ll"kii valtion erityisin talous- ku1tenkin si:ltä, että tlimän·suuntainen kehityS-
37328: poliittisin lto~tein auttamaan ja vauhditta- politiikka olisi tyy>l:en unohtunut n.iissä viras-
37329: maan tuotanrron nousua ja ihmisten toimeen- toissa, joiden ehdotusten. perus•teella valltion ta-
37330: tulon tuwaattni:sta niiUä alueilla, jotika ovat jää- lousa:wioita ~aaditaan. Ilmeistä myös on, että
37331: neet jällkeen ilrehitykseSitä maan muihin osiin teoNisen toiminnan suosimiselJe tättkeiit 'Sijoitus-
37332: nähden. Tättnä lainsäädäntö sisältää eril:lisiä sää- menot kehitysalueiMa ovat supistumaan päin.
37333: döksiä sijoitust'Oimintaan myönnettyjen 1aino- Puuttei•ta esiin·tyy my&kin valtioeneD'J.n'listöis-
37334: jen !koron ail.entamiseslta valtion varoilla, eril- ten )llhtiöiden ;a vaation Hilkeilaitos•te'n uusiih!ves-
37335: :l:isten verohelpotusten myöntämises<tä, ammatti- roitlitien suun.nittdussa, vaikka näissä sijoitu!k-
37336: koulutustoilminnan tehos·t81tnisesta lisätyllä val- sissa tulisi ottaa huomioon mahdolllisuudet vai-
37337: tion tuella j.ne. Näiden [akisääteisten erikoistoi- ku,ttaa !kehitysalueiden talouden edistätni~en.
37338: menpi teiden lisäiksi ikehi1tysaluelainsäädännöstä EdeJ.~ä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
37339: ha!Llitu:ksen antaman esityksen perusteluiss11 voi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37340: mllikkaasti korostettiin :ns. kasvukeskussys'tee-
37341: min !kehittämistä ja .normaaleil!la vailtion ta- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
37342: kmsarviosijoitulksiUa tapahtuvaa kehitysalueiden menpiteisiin valtion tulo- ja menöar-
37343: yleisen kehityksen voimistMnista. vioiden valmi'Stelf!:miseksi sillä t4ooin,
37344: ]O'tta keh1tysaluelainsäädännön edellyt'tämää että kehitysrJlt~eille ohjattaisiin riittii-
37345: elpymistä !kehitysalueiden taloudessa ;tapahtuisi, västi varojll yleisiin sijoituksiin, joilla
37346: vaadittaisiin todehla määttätietoista !kehitysa1ue- turvatUlisiiri tttrJtl:lnn&llisen toiminnan
37347: ystävälilistä budjettipoii'tiikikaa Hiikenteen, puhe- edellytysten syntyä sekä ihmisten viih-
37348: lioolojen, vesi- ja viemärilaitolksen, voiman- tyvyyttä oikean kasvukeskusten ja kehi-
37349: saannin, !lrouJutustoiminnan ym. iteollista toi- tyspisteiden toteutukse_n ktzutta.
37350: Helsingissä 4 pä~\l"änä heLmikuuta 1972.
37351:
37352: Pauli Puhakka. Mirjam Tuominen. Siiri Lelunonen.
37353: Ensio Laine. Heikki Mustonen. Rauno Korpinen.
37354: Aarne Koskinen. Helvi Niskanen. Heimo Rekonen.
37355: Taisto Sinisalo. Lauri Kantola. Aarne Pulkkinen.
37356: 868
37357:
37358: IV,404.- Toiv.al. n:o 441.
37359:
37360:
37361:
37362:
37363: Puhakka ym.: Malmien etszmts- ja tutkimistoiminnan tehosta-
37364: misesta Pohjois-Karjalassa.
37365:
37366:
37367: Ed u s !k u n n a 1 i e.
37368:
37369: Uusien pysy;vien 1työpai~k1kojen luominen Poh- esiint}"mien lahempi tu1tkiminen. Näin voidaan
37370: jois-KalljaJ.aan on välttämätöntä. Muutoin ei kartoittaa sellaiset mal1miO't, joiden !käyttöönotto
37371: kyetä maakunnan asuil&aiHe ~tarjoamaan työtä voidaan !katsoa taloudelliseksi.
37372: dkä !kohoavaa elintasoa. Näyttäisi siltä, että MaJimien etsittnis- ja tutlkimus'toimintaa ovat
37373: hyvät edelly.tyikset !J:yöpaiJ&ojen saantiin dlisi maakunnassa harjoit·taneet pääasiassa alasta
37374: kaivostoiminnan ,ja sen tuO'tteklen ja[ostamisen kiinnostuneet yhtiöt. Se ei ole ollut riittävän
37375: piirissä. Pohjois-Karjala ikuuluu nimittäin mal- laajaa, ei:kä tutki:muksen !tuloksia ole aina saa-
37376: milrik!kaisiin alueisiin. Toiminnassa olevan Outo- tettu juJlkisuuteen. Riittäviin .tuioksiin pääsemi-
37377: kummun kaivoksen dhel1-a järvimal:mien noston seksi olisi valtion cyhdyuävä tätä tehtävää te-
37378: ja !käytön Jisä!ksi kaivostoimintaa on harjoitettu ~aa:mmin hoitamaan. Tutkimusten avulla
37379: Enon HutunvaaJtassa, Pielisjätrven Mätäsvaa- varmasti löydetään kaivos:kelpoisia malmioita.
37380: rassa ja Enon Otravaarassa. Toiminta on alka- Työttömyyden torjUilDiseksi ne on saatetttava toi-
37381: nut Kaavin Luikonlahde1la Vuonndksella ja Py- mintaan. Samalla se merikitsee maakunnan ,vau-
37382: häselän Lähevaaralla. Kaivostoimintaan joh- rauden !kohottamista.
37383: taneita esiintylmiä on siis löydetty use1ta, vai'kka Edellä lausutun perusteella ehdotamme edus-
37384: maaikunnan maaperästä onkin tutkittu vain vä- kunnan hyväksyttäväksi toirvomu!ksen,
37385: häinen osa.
37386: Mabnien etsiminen jOhtaa varmasti uusien että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
37387: esiintymien 1löytöön. Mainittakoon, että toimeen- menpiteisiin malmien etsimis- ja tutki-
37388: pannuissa maJ.ilninetsintäikilpailuissa on saatu mustoiminnan tehostamiseksi ja kaivos-
37389: hyviä tuloksia. Täysin välttämätöntä onkin kelpoisien malmioiden käyttöönottami-
37390: malmien etsinnän tehostaminen ja 1tavattujen seksi Pohjois-Karjalassa.
37391: Helsingissä 4 päivänä he~mi:kuuta 1972.
37392:
37393: Pauli Puhakka. Hannes Volotinen.
37394: Taisto Sinisalo. Lea Sutinen.
37395: Heikki Mustonen. Uki Voutilainen.
37396: Aili Vaittinen. Reino Karpola.
37397: Valde Nevalainen. Niilo Nieminen.
37398: 869
37399:
37400: IV,405.- Toiv.al. n:o 442.
37401:
37402:
37403:
37404:
37405: Puhakka ym.: Yhtiöiden verottamisesta metsäomaisuudesta ja
37406: siitä saadusta tulosta.
37407:
37408:
37409: Ed u s kun n a 11 e.
37410:
37411: Maatilatalouden 11:ulovero1ain mukaan verote- vuosi korotettava veroäyriä selviytyäkseen rasi-
37412: taan pienviljelijää, jdka omasta me tsästään myy
37413: 1 tuksistaan.
37414: puutavaraa han:kinta!kaupalllla, sen työn arvosta, Perustee'ton verovapaus on yhtiöille myön-
37415: jon!ka hän .on tehnyt itse halkatessaan ·ia ku1- netty yhtiöiden omasta painostuksesta. Suuryh-
37416: jettaessaan puUltavaran •tien varteen. Tuloiksi tiöiden etuja ajava verohallitus tulkitsee elin-
37417: katsotaan se määrä, jdka työstä olisi pitänyt keinotohninnan verottamisesta annettua 1aik:ia
37418: maksaa vieraaHe. Jos hän teettää hankinnan siten, että maatilatalouden verolakia ei tat'Vitse
37419: muill:la, hän ei saa vähentää maksettuja palkkoja yhtiöihin soveltaa, kosika yhtiö muka ei harjoi-
37420: tulostaan. taikaan maatilataloutta, vai!k!ka se omistaisi
37421: Tämä oman työn arvon verottaminen kohdis- metsää kuinlk:a paljon tahansa.
37422: tuu raslkai!mmin pienviljelijään, jonka ei kan- On tarpeetonta antaa yhtiöiden hyötyä valtion
37423: nata palkata työhön vierasta työvoimaa. ja kun:tien kustannu!ksella 'tästä perusteettomasta
37424: Mutta jos metsän omistaaikin puutavarayhtiö, verovapaudesta. Nehän eivät edes malksa omai-
37425: muuttuukin asianlaita kokonaan. Teollisuusyh- suusveroa kuten muut metsänomistajat. Yhtiöi-
37426: tiötä ei enää verotetakaan samoin !kuin pienvil- den omistajat ovat tämän vuoksi mu1ta !kansa-
37427: jelijää, vaan yhtiö saa vähentää ffiilkeku'luinaan laisia edullisemmassa asemassa, mikä on vastoin
37428: verO'tuksessa omasta metsästä hakatun puuta- hallitusmuodossa taattua !kansalaisten yhden-
37429: varan hankinta!kustannukset, eikä eroa tehdä vertaisuutta.
37430: sen mukaan, ote!keekö työn yhtiön oma 'työväki Edellä sanotun perustee'lla ehdotamme edus-
37431: vai annetaanko hankinta uralkaksi jollekulle kunnan h}wäksyttäväksi toivomuksen,
37432: muulle.
37433: Tämä yhtiöiden perusteeron verovapaus ra- että hallitus kiireellisesti antaisi edus-
37434: sittaa erikoisesti köybimpiä kuntia. Tunnettua- kunnalle esityksen verolakien muuttami-
37435: han on, että ytbtiöiden metsistä on pääosa Itä- seksi siten, että yhtiöitä verotettaisiin
37436: ja Pohjois-Suomen ffroyhissä !kunnissa. Verotulo- metsäomaisuudesta ja siitä saadusta tu-
37437: jen puutteessa näiden kuntien on melkein joka losta samoin kuin muitakin metsätzomis-
37438: tajia.
37439: Helsingiseä 3 päivänä hdmi'kuuta 1972.
37440:
37441: Pauli Puhakka. Taisto Sinisalo. Lauri Kantola.
37442: Ensio Laine. Mirjam Tuominen. Irma Rosnell.
37443: Heimo Rekonen. Aarne Koskinen. Siiri Lehmonen.
37444: Toivo Asvik. Heikki Mustonen. Rauno Korpinen.
37445: Pentti Liedes. Helvi Niskanen. Aarne Pulkkinen.
37446: 870
37447:
37448: IV,406.- Toiv.al. n:o 443.
37449:
37450:
37451:
37452:
37453: Pulldånen ym.: Kfmeiden ja laitteiden kuoletusprosentin alenta-
37454: misesttl maatilatalouden tuloverotuksessa.
37455:
37456:
37457: Ed u s kun n a 11 e.
37458:
37459: Voimassa olevaa maattalloude'n •tuloverolalkia Tämä jos mikä, on pienviJjdijäin !keskuu-
37460: ovat pienvilje!lijät ar:vostelieet koko lain voi- dessa nostanut ~akia ;vastaan voimakasta arvos-
37461: rnassaoion ajan. Enn~ !kaikkea arvostelu on telua sekä oikeutettua katkeruutta. On esitetty
37462: kohdistunut siihen, että lakiuudistulks.en joh- voi.maiklk.aita vaati:muksia sHtä, että koneiden ja
37463: dosta pienviljelijäin verotus :kiristyi, kun sitä- laitteiden kuo1etusprosenttia on tuntuvasti alen-
37464: vastoin suUirempien ja vauraiden ti~alli:sten vero- nettava sekä etltä o1keus maata1ouden tappion
37465: tus aleni. vähentämiseksi :metsän 'tuotosta on poistettava.
37466: Täll'aiseen ilopputulokseen on ratkaisevasti Edeliä esittättnääimme viitaten ehdotamme
37467: vailkuttanut se, että kuoletusprosentti on ko- edu·skunnan hytväiks)llttäivälksi ·toivomuksen,
37468: neiden ja laitteiden osalta otlut liian korkea,
37469: selkä lisälksi se, että [aik.i antaa mahdollisuuden että hallitus antaisi Eduskunnalle kii-
37470: poilstaa maatalouden ,tappion metsän tuotosta. reellisesti esitykst.m laiksi maatalouden
37471: Näin ollen käytäntö on johtanut siihen, että tulover9lain muuttamiseksi siten., että
37472: pienv.iJLjelijän, ~oMa on peltoa 4-5 ha verotus maataloudessa käytettävien koneiden ja
37473: on kohonnut 4-5 lkertaiseksi, !kun sitä vasroin laitteiden kuoletusprosenttia tuntuvasti
37474: viljelijä, ,joNa saattaa otla peltoa yJi 30 ha, alennetaan sekä maatalouden tappion
37475: mutta tila on pitlkäille koneellis.tettu, on käy- vähennysoikeus metsäntuotosta poiste-
37476: tännöllisesti !katsoen päässyt il.man :veroja. taan.
37477: HeMngissä 11 päivänä hehnilkuuta 1972.
37478:
37479: Aarne Pulkkinen. Pentti Liedes.
37480: Niilo Nieminen. Toivo Asvik.
37481: Aarne Koskinen.
37482: 871
37483:
37484: IV,407.- Toiv.al. n:o 444.
37485:
37486:
37487:
37488:
37489: Pulkkinen ym.: Lainojen myöntämisestä maatilatalouden kehittä-
37490: misrahastosta viljelijiiin osuuskunta- ja osakeyhtiömuotois-
37491: ten tuotantolaitosten rakentamiseen.
37492:
37493:
37494: E d u s k u n n a II e.
37495:
37496: Eri eli.nkeinoaloi1la tapahtunut tuotannon ra- tavaa ammatillista erikoistietoa, puuttuu käy-
37497: tionalisointi on johtanut siihen, että tuotanto- tännön kokemusta yhteistoiminnan jätrjestämi-
37498: yksiköiden keskimääräinen suuruus on jatku- selle. Monissa tapauksissa yhteishankkeen to-
37499: vasti kasvanut. Myös maatalouden piirissä on teuttamisen esteen muodostaa tarvittavien pää-
37500: viimeksi kuluneina vuosina pyritty tilakoon omien puute. Mielestämme valtiovallan tuli&
37501: suurentamiseen. Näin menetellen on mahdol- turvata viljelijäväestön tuotannollisille yhteis-
37502: lista turvata rvilje1ijäpe.t1hei!1Jle riittavä työnsaanti yrityksille toteutumismahdollisuudet myöntä-
37503: sekä kohtuullinen toimeentulo. Tämä maatalou- mällä valtion varoista halpakorkoisia ja pitkä~
37504: dessamme suurta rakenteellista muutosta edus- aikaisia lainoja.
37505: tava kehitysprosessi toteutuu kuitenkin hitaasti Suurempaan tuotannolliseen tehokkuuteen
37506: ja vaatii paljon aikaa. Rinnan edellämainitun pyrkiminen myös maataloudessa on koko yh-
37507: kehityksen kanssa on ollut havaittavissa, että teiskunnan kannalta myönteinen ilmiö. Kun sii-
37508: maatalouselinkeinon harjoittajien keskuudessa hen yhtyy maataloudessa työskentelevän väes-
37509: on viriämässä mielenkiinto osuuskunta- tai osa- tön oikeutettu pyrkimys saavuttaa samanlaiset
37510: keyhtiömuotoisten, tiJlan uWkopuolella sijaitse- työ- ja vapaa-aikaa sekä tuloja koskevat edut
37511: vien, kooltaan suurehkojen tuotantoyksiköiden kuin muissakin elinkeinoissa, tulisi valtioval-
37512: muodostamiseen. Muutamia em. kaltaisia vilje- lan osoittaa viljelijäväestölle riittävässä määrin
37513: lijäin yhteenliittymiä on :maassamme jo muo- niiden toivomaa tukea.
37514: dostettukin sekä useita maidon tuotannon alaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
37515: kuuluvia hankkeita on tiettävästi vireillä. Kun taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37516: mui<Na elirikeinoalo~lila on 1970 'siirrytty ylei-
37517: sesti viisipäiväiseen työviikkoon, on odotetta- että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
37518: vissa, että maatalousväestökin ryhtyy nykyistä tyksen maatalouden kehittämisrahas-
37519: voimakkaammin etsimään tuotannon järjestämi- tosta annetun lain muuttamiseksi siten,
37520: seksi ratlkaisuja, Jotka mahddi!Hstaisivat sään- että rahastosta voitaisiin myöntää myös
37521: no1lisen ltyö- ja vapaa-aijan. pitkäaikaisia ja halpakorkoisia lainoja
37522: Viljelijäin omaehtoinen pyrkimys suurem- viljelijäin muodostamien osuuskunta-
37523: pien ja tuotannossaan erikoistuvien yksiköiden tai osakeyhtiömuotoisten tuotantolai-
37524: perustamiseen kohtaa käytännössä suuria vai- tosten rakentamiseen sekä koneiden ja
37525: keuksia. Monessa tapauksessa puuttuu tarvit- lttitteiden hankkimiseen.
37526: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
37527:
37528: Aarne Pulkkinen. Niilo Nieminen.
37529: Lauri Kantola. Pentti Liedes.
37530: Pauli Puhakka. Toivo Asvik.
37531: Aarne Koskinen.
37532: 872
37533:
37534: IV,408.- Toiv.al. n:o 445.
37535:
37536:
37537:
37538:
37539: Pulkkinen ym.: Tutkimuksesta kuorma-autoilijain autoveron pe-
37540: rimisestä polttoaineen hinnassa.
37541:
37542:
37543: E d u s kun n a 11 e.
37544:
37545: Kuorma-automiehet monilla paikkakunnilla Soveltuisika tällaisen muutoksen teko koko
37546: ovat joutuneet pyytämään valtiovallalta työtä. dieselkaluston verotukseen vai pitäisikö se ra-
37547: Kerrotaan, että kuorma-automiesten ajopäivät jata koskemaan vain joitakin ajoneuvo- tai
37548: olisivat viime vuonna supistuneet. Meneillään omistajaryhmiä, pitäisi myös selvittää.
37549: olevaa talvea epäillään edeltäjäänsäkin vähätöi- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
37550: semmäksi. Ajotulojen · puuttuessa esinekohtai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37551: tainen dieselverokin tuntuu hankalalta lisärasi-
37552: tukselta vekselimaksujen ym. toimeentulokus- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
37553: tannusten lisänä. Heikosti työllistyneet kuorma- piteisiin tutkimuksen suorittamiseksi
37554: automiehet ovatkin esittäneet toivomuksen, että varsinaisena työkalunaan kuorma-auton
37555: omana ltyokaluna kuolima-autoa pitärviJ1tä alettai- omistavien automiesten autoveron peri-
37556: siin periä koko autovero dieselöljyn hinnassa. miseksi polttoaineen hintana.
37557: Näin päästäisiin sellaiseen käytäntöön, että ve-
37558: roa menee silloin, kun on ajoja ja tulojakin.
37559: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
37560:
37561: Aarne Pulkkinen. Pauli Puhakka.
37562: Lauri Kantola. Pentti Liedes.
37563: Ensio Laine. Lauha Männistö.
37564: Toivo Åsvik. Heimo Rekonen.
37565: 873
37566:
37567: IV,409.- Toiv.al. n:o 446.
37568:
37569:
37570:
37571:
37572: Raatikainen ym.: Kansantalouden rakennemuutosta ja taloudelli-
37573: sen vallan keskittymistä koskevan tutkimuksen suorittami-
37574: sesta.
37575:
37576:
37577: E d u s k u n n a 11 e.
37578:
37579: Viime vuosien a.ilkana on myös meidän Koska taloudellisella keskittymisellä on huo-
37580: maamme talouselämässä tapahtunut huomattava mattava vaikutus kansantalouden kehitykseen ja
37581: rakennemuutos. Elinkeinoelämän eri aloilla on kansalaisten jokapäiväiseen elämään, on perus-
37582: kuljettu kohti yhä suurempia tuotanto- ja muita teltua tehdä myös meidän maassamme perusteel-
37583: taloudellisia yksiköitä. Huomiota herättävät linen ja monipuolinen selvitys taloudellisen val-
37584: fuusiot ja kenkurssit ovat vahvistaneet tätä ke- [an keskittymisestä samoin kuin liikepankkien
37585: hitystä, jonka kautta taloudellista valtaa on ja vakuutuslaitosten sekä ulkomaalaisten yritys-
37586: huomattavassa määrässä keskittynyt. Erityisesti ten vaikutusvallasta.
37587: liikepankkien ja vakuutuslaitosten vaikutus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
37588: valta on lisääntynyt. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37589: Ilmiöllä on kansainvälinen tausta, joka ilme-
37590: nee meidän maassamme siten, että suurten että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
37591: kansainvälisten yritysten asema eräillä talous- menpiteisiin kansantalouden rakenne-
37592: elämän aloilla on myös Suomessa vahvistunut. muutosta sekä sen yhteydessä tapahtuvaa
37593: On odotettavissa, että tämä kehitys jatkuu tule- taloudellisen vallan keskittymistä kos-
37594: vaisuudessa etenkin, jos Suomi pyrkii sitoutu- kevan perusteellisen ja monipuolisen
37595: maan tifuänastiS!ta enemmän kansainvälisiin yh- tutkimuksen tekemiseksi.
37596: dentymissopimuksiin.
37597: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
37598:
37599: Kaisa Raatikainen. Ralf Friberg.
37600: Osmo Kaipainen. Eell Lepistö.
37601: Lyyli Aalto. Salme Myyryläinen.
37602: Seppo Tikka.
37603:
37604:
37605:
37606:
37607: 110 1':56/72
37608: 874
37609:
37610: IV,410.- Toiv.al. n:o 447.
37611:
37612:
37613:
37614:
37615: Rekonen ym.: Autoien turvalaitteiden saattamisesta verovapaiksi
37616: liikenneturvallisuuden tehostamiseksi.
37617:
37618:
37619: E d u s k u n n a 11 e.
37620:
37621: Nykyisin voimassa olevan verotusjärjestel- laisista konkreettisista turvallisuutta lisäävistä
37622: män tjohdosta kall:Sivat useimmat autonvalmista- rakenne- ja muista JaitJteista.
37623: jat osan ,vaillmista:miensa autojen tuwarl!lisuus- Tällaisia turvalaitteita olisivat mm. kokoon-
37624: laitteista. Kyseiset turvallisuuslaitteethan nos- painuva ohjauspylvään akseli, lukkiintumatto-
37625: tavat auton hintaa jonka perusteella myös vero mat jarrut, ajovalojen pesulaite, kaksipiirijarru-
37626: määräytyy. Tästä johtuen useimmat autojen jävjestel!mä, ~aminoitu tuuliJasi ja rtuwalu:kot.
37627: valmistajat kovasta hintakilpailusta aiheutuen On tärkeää tavalla tai toisella pyrkiä edistä-
37628: eivät läheskään riittävässä määrin kiinnitä huo.. mään liikenneturva·llisuutta maassamme, jotta
37629: miota turvallisuusnäkökohtiin. Osittain myös liilkenneonneHomuu1ksie'n määrä saataisiin vähe-
37630: tämän vuoksi liikkuu teillämme paljon autoja, nemään.
37631: jotka ovat hyvin turvauomia matkustajille ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
37632: muille tiellä liikkujille. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37633: Edellä mainituista syistä liikenneturvallisuu-
37634: den tehostamiseksi on tarpeellista, että valtion että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37635: perimää veroa ei ulotettaisi koskemaan turval- liikenneturvallisuuden tahostamiseksi
37636: lisuuslaitteita eli toisin sanoen autot vapautet- maassamme ja tässä suhteessa mm. au-
37637: taisiin turvallisuuslaitteiden osalta kokonaan ton turvallisuutta lisäävien laitteiden
37638: verosta. Näin tulee menetellä ainakin halvem- vapauttamiseksi kokonaan verosta hal-
37639: pien ja keskihintaluokan autojen osalta joiden vempien ja keskihintaisten autojen
37640: suhteen valmistajat juuri tinkivät monista sel- osalta.
37641: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1972.
37642:
37643: Heimo Rekonen. Rauno Korpiaen.
37644: Pauli Puhakka. Matti Järvenpää.
37645: Ensio Laine. Mirjam Tuominen.
37646: Aarne Koskinen. Anna-Liisa Hyvönen.
37647: 875
37648:
37649: IV,411.- Toiv.al. n:o 448.
37650:
37651:
37652:
37653:
37654: Rekonen ym.: Eräiden Hämeen sekä Turun ja Porin lääniin kuu-
37655: luvien kuntien saattamisesta kehitysaluelakien piiriin.
37656:
37657:
37658: Eduskunnalle.
37659:
37660: Syrjäisten ja hitaammin kehittyvien alueiden Nykyisinhän kuuluu eräitä Hämeen lääniin
37661: kasvuedellytysten turvaamiseksi on osa maas- kuuluvia pdhjoisittnpia kuntia kehitysalueeseen,
37662: tamme nimetty ns. kehitysalueeksi. Kehitys- mutta suurin osa jää sen ulkopuolelle. Tällaisia
37663: alueella missä ovat voimassa kehitysaluelait py- kuntia joiden tulisi kuulua kehitysalueeseen
37664: ritään näiden lakien avulla auttamaan ja tuke- ovat mm. Ruoveden, Kurun, Oriveden, Juupa-
37665: maan siellä olevaa ja erikoisesti sinne sijoittu- joen, Pohjaslahden, Längelmäen, Eräjärven, Sa-
37666: vaa uutta teollisuutta ja muuta elinkeinoelämää. halahden, Pälkäneen, Luopioisten, Kuhmalah-
37667: Mitä alueita keskisestä Suomesta olisi katsot- den ja Kuhrmoisten kunna~t Häimeen läänissä sekä
37668: tava kehitysalueeseen kuuluvaksi ja siten pääse- Viljakkalan j-a Hämeenkyrön kunnat Turun ja
37669: mään osalliseksi niistä eduista, joita kehitys- Porin läänissä.
37670: aluelait tarjoavat, ei suinkaan ole niin itsestään Edellämainittujen kuntien kehitysmahdolli-
37671: selvä asia. Ehdottoman ja selvän rajan vetämi- suu1ksia ja edellytytksiä si!lJmäHäpitäen dlisi suo-
37672: nen mainitussa suhteessa on hyvin vaikeata. Sel- rastaan välttämätöntä, että mainitut kunnat saa-
37673: laiseksi ei suinkaan kelpaa esim. suoran etäisyy- tettaisiin kehitysaluelakien alaiseksi.
37674: den mittaaminen Helsingistä tai joltakin muulta Edellä olevan perusteella kunnioittavasti eh-
37675: merkittäväitä voimakkaasti kehittyväitä paikka- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37676: kunnalta. Kysymys on paljon monitahoisempi muksen,
37677: ja siksi kehitysalueiden rajojen tarkistaminen
37678: eräiltä osin on erittäin hyvin perusteltavissa. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
37679: Tärkeintä on se, että voimassa olevan lainsää- menpiteisiin Hämeen lääniin kuuluvien
37680: dännön puitteissa yritetään tukea mahdollisim- Ruoveden, Kurun, Oriveden, ]uupajoen,
37681: man tasapuolisesti eri alueiden ja kuntien kehi- Pohjaslahden, Längelmäen, Eräjärven,
37682: tystä. Sahalahden, Pälkäneen, Luopioisten,
37683: Näin ei ole kuitenkaan tällä hetkellä asian- Kuhmalahden ja Kuhmoisten sekä T u-
37684: laita vaan huomattava osa Pirkanmaallakin ole- run ja Porin lääniin kuuluvien Viljakka-
37685: vista kunnis1ta omien ikas\luedellytystensä Hsäksi lan ja Hämeenkyrön kuntien saattami-
37686: dlisi myös lkehitysailuelarkien tuen tarpeessa. seksi kehitysaluelakien piiriin kuulu-
37687: Epakohta tässä ,suhteessa on niin iihneinen että viksi.
37688: sen korjaamiseksi oHsi ryhdyttiivä ldireeNisiin
37689: toimen:piteisiin.
37690: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
37691:
37692: Heimo Rekonen. Matti Järvenpää. Kaisu Weckman.
37693: 876
37694:
37695: IV,412.- Toiv.al. n:o 449.
37696:
37697:
37698:
37699: Rekonen ym.: Ministerien ja kansanedustajien palkkauksen
37700: uudelleen järjestämisestä.
37701:
37702: Ed u s k u n n a 11 e.
37703:
37704: Suurista tuloeroista on puhuttu hyvin paljon täysin kohtuuton ja siitä tulisi luopua mahdol-
37705: maassamme. On esitetty aivan oikein suurten lisimman pian. Nykyisen tilanteen vallitessa
37706: tuloerojen kaventamista. Mutta kuitenkin on saattaa moni kansanedustaja ja ministeri saada
37707: todettava, että minkäänlaista tuloerojen kaven- aikaisemmasta virastaan, vaikka onkin virka-
37708: tumista ei ole tapahtunut ns. talouselämän va- vapaa eikä siten minkäänlaisessa vastuussa vi-
37709: kauttamisenkaan aikana. Päinvastoin on tapah- rastaan, jopa korkeammankin palkan kuin kon-
37710: tunut tuloerojen kasvua entisestäänkin, joten sanaan kansanedustajan •tai vieläpä ministerin
37711: vihdoinkin olisi ryhdyttävä käytännön toimen- palkka on.
37712: piteisiin tuloerojen kaventamiseksi. Kuten tun- Aivan yhtä suuri epäoikeudenmukaisuus val-
37713: nettu palkkojen nousu yläpäässä on ollut koh- litsee siinä, että monet kansanedustajat edusta-
37714: tuuttoman suuri ja siten pieni- ja keskipaikkai- jantoimensa ohella hoitavat muita yksityisiä tai
37715: set ovat jääneet suhteellisesti entistäkin enem- kuntien virlkoja tai ,omia yksityisiä Hikeasioi-
37716: män jälkeen. Työttömien, eläkeläisten ja mui- taan ja varsinainen edustajantehtävä muodos-
37717: den pienituloisten asema on muodostunut yhä tuu tällöin jopa eräänlaiseksi sivutoimeksi.
37718: vaikeammaksi. Nähdäksemme yksi toimi tulisi riittää jokaiselle
37719: Maassamme on suuri joukko erilaisia johta- ja myös yhdestä toimesta maksettava palkka.
37720: jia ja muita korkeasti palkattuja virkamiehiä, Edellä olevan perusteella kunnioittavasti eh-
37721: joiden palkat tulisi joko alentaa tai sitten aina- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37722: kin jäädyttää pitkiksi ajoiksi. Tällaiset johtajat muksen,
37723: ja virkamiehet saattavat saada jopa monikym-
37724: menkertaista palkkaa työläisiin ja muihin pieni- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
37725: tuloisiin kansalaisiin verrattuna. Myös ministe- piteisiin sellaisen lainsäädännön aikaan-
37726: reillä, kaupunkien ja kauppalain johtajilla, kun- saamiseksi, jonka mukaisesti ministe-
37727: nanjohtajilla, kansanedustajilla on siksi korkeat rille tai kansanedustajalle maksetaan
37728: palkat, että niillä pitäisi tulla toimeen. vain toisesta em. tehtävästä kuuluva
37729: Nyt kuitenkin tapahtuu siten, että esim. mi- palkkio eikä muunlaista palkkaa aikai-
37730: nistereiden tai kansanedustajien tullessa vali- semman virka- tai muun työsuhteen pe-
37731: tuiksi mainittuihin tehtäviin ja sikäli kuin ovat rusteella yhteiskunnan tai yksityisistä
37732: olleet valtion tai muiden yhteisöjen palveluk- varoista, ia mikäli kansanedustaja esim.
37733: sessa opettajina, lääkäreinä jne. he saavat ja oman yksityisen liiketoimintansa tai
37734: nauttivat myös palkkaa entisestä virastaan, muun sellaisen johdosta toistuvasti lai-
37735: vaikka eivät edes niitä millään tavoin yritä minlyö osallistumisensa eduskuntatyö-
37736: hoitaakaan. Kyllä ministerin ja kansanedustajan hän, niin edustajapalkkio maksetaan
37737: palkalla pitäisi tulla toimeen, joten toisen pal- vain siltä ajalta, jolloin hän on osallis-
37738: kan maksaminen kansanedustajille ja ministe- tunut kansanedustajan tehtävän hoita-
37739: reille yhteiskunnan tai yksityisistä varoista on miseeu.
37740: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
37741:
37742: Heimo Rekonen. Ensio Laine. Mirjam Tuominen.
37743: Aarne Koskinen. Toivo Asvik. Kaisu Weckman.
37744: Matti Järvenpää. Siiri Lehmonen. Lauri Kantola.
37745: Anna-Liisa Jokinen. Taisto Sinisalo. V. J. Rytkönen.
37746: Pauli Puhakka. Lauha Männistö. Pentti Liedes.
37747: Helvi Niskanen_
37748: 877
37749:
37750: IV,413.- Toiv.al. n:o 450.
37751:
37752:
37753:
37754:
37755: Rekonen ym.: .Määrärahasta asuntolainoihin erityisesti pienitu-
37756: loisten ja vähävaraisten asunnontarpeen tyydyttämiseksi.
37757:
37758:
37759: E d u s k u n n a 11 e.
37760:
37761: Voimassa olevan asuntotuotantolain mukaan lieventämiseksi tulee valtion asuntotuotanto-
37762: tulisi maassamme rakentaa vuosien 1966-1975 määrärahaa lisätä tuntuvasti nykyisestään. Ku-
37763: välisenä aikana 500 000 uutta asuntoa. Tästä ten tunnettua, työllisyystilanne vaikeutuu las-
37764: tavoitteesta ollaan kuitenkin suuresti jäljessä. kukaudella eniten suhdanneherkän rakennus-
37765: Suoritetut toimenpiteet asuntopulan poista- tuotannon piirissä, joten varojen myöntäminen
37766: miseksi ovat olleet riittämättömiä. Asuntopula asuutötuotantoon täil!lä hetkeNä on työllisyyden
37767: varsinkin kaupungeissa ja teollisuusvaltaisilla kannalta hyvin tärkeätä.
37768: pailkikaikunni!hla on edelleenkin huutava. Suuri Harvinaisen hyvän kassatilanteen huomioon
37769: osa kansastamme asuu yhä alle kohtuullisen asu- ottaen valtion varojen lisääminen asuntotuotan-
37770: mistason olevissa ahtaissa ja puutteellisissa toon on mahdollista jos eduskunta niin päättää
37771: asunnoissa. Kaikkein vaikeimmassa asemassa tarvitsematta edes turvautua lainoitukseen tai
37772: ovat äskettäin avioliiton solmineet nuoret pa- muulla tavalla tapahtuvaan varojen hankintaan.
37773: rit, vähävaraiset vanhukset ja yleensä pienitu- Valtion perimät välittömät tai välilliset verot
37774: loiset, joilla ei ole varaa maksaa korkeita vuok- ja veroluontoiset tulothan ovat olleet huomat-
37775: ria puhumattakaan oman asunnon hankkimi- tavasti suuremJmat jo pit!kän aiJkaa kuin valtion
37776: sesta. menot. Näin ollen on olemassa kaikki edelly-
37777: Suoritetuissa tutkimuksissa on käynyt mm. tykset asuntotuotannon tuntuvaan lisäämiseen
37778: ilmi, että valtion asuntolainoittamissa osak- valltion varoHla. On dlemrussa myös mahdo!lli-
37779: keissa ja omakotitaloissa asuu huomattava osa suudet saada yksityiset Juot.onantaja!t n)llkyistä
37780: ensimmäiseen sosiaaliryhmään kuuluvia, mutta paremmin mukaan. asuntotuotannon rahoittami-
37781: samaan aiikaan on maaSJsamme kymmeniätuhan- seen sekä perustaa rakennuskustannusten alen-
37782: sia köyhiä vailla asuntoa - tai asuvat sitten tamiseksi valtion oma rakennusyritys. Näin me-
37783: täysin ala-arvo~sissa ja puutteehliosissa asun- netellen on mahdollista lisätä entistä halvem-
37784: noissa. Kun näin on niin valtion asuntolainojen pien asuntojen valmistamista maassamme.
37785: jakoperusteita tulee tarkistaa ja valtion varoja Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
37786: tulee myöntää aikaisempaa enemmän pienitu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37787: loisille ja vähävaraisille. Valtion asuntotuotan-
37788: toon myöntämiä varoja tulee käyttää entistä että hallitus ottaisi vuoden 1973 val-
37789: enemmän halpavuokraisten vuokra-asuntojen ra- tion tulo- ja menoarvioesitykseen 930
37790: kentamiseen ja siten auttaa myös kaikkein vai- milj. markan määrärahan käytettäväksi
37791: keimmassa asemassa olevia asunnon saamiseksi asuntolainojen myöntämiseen huomioon
37792: itselleen. ottaen erityisesti pienituloisten ja vähä-
37793: Talouselämän laskusuhdanteen ja siitä aiheu- varaisten asunnontarpeen tyydyttämi-
37794: tuvan aikaisempaakin suuremman työttömyyden sen.
37795: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
37796:
37797: Heimo Rekonen. Rauno Korpinen.
37798: Pauli Puhakka. Matti Järvenpää.
37799: Ensio Laine. Mirjam Tuominen.
37800: Aarne Koskinen. Anna-Liisa Hyvönen.
37801: 878
37802:
37803: IV,414.- Toiv.al. n:o 451.
37804:
37805:
37806:
37807:
37808: R:ek<uren ym.: Työmatkakuluien verovähennyskelpoisuuden lisää-
37809: misestä.
37810:
37811:
37812: Ed. u s kun n a 11 e.
37813:
37814: Kunnallis- ja valtionveroiainsäädännössämme tus, myös huomattava yhteiskuntapoliittinen
37815: on huomattava joukko puutteellisuuksia ja epä- merkitys. Työmatkakulujen vähennysoikeutta
37816: kohtia, jotka ovat korjaamisen tarpeessa. Eräs lisäämällä kävisi entistä useammalle mahdolli-
37817: tällainen on työmatkakulujen vähennysoikeutta seksi käydä työssä kauempaakin ja siten helpo-
37818: koskeva kohta. Nykyisin voimassa oleva ty<i- tettaisiin asuntopulaa kaupungeissa ja muilla
37819: matkakulujen vähennysoikeus on riittämätön. teollisuusvaltaisilla paikkakunnilla. Työmatka-
37820: Monin paikoin maassamme vallitsevan erittäin kulujen vähennysoikeus on siis riittämätön ja
37821: vaikean asuntopulan johdosta joutuvat työssä- sen saattaminen vastaamaan todellisten kulujen
37822: käyvät ihmiset asumaan hyvinkin kaukana työ- mukaista vähennysoikeutta olisi kiireellisesti
37823: paikastaan ja vaikka käyttävätkin yleisiä liiken- toteutettava.
37824: nevälineitä, muodostuvat työmatkakulut suu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37825: remmiksi mitä verolakiemme mukainen vähen- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37826: nysoikeus on tällä kertaa. Mainitusta vähennys- muksen,
37827: oikeuden alhaisuudesta joutuvat kärsimään eri-
37828: koisesti metsä-, rakennus- ja vuorotyössä käyvät että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
37829: työläiset, jotka välttyäkseen yöpymiseltä tai jotta työmatkakulut saataisiin vähentää
37830: kohtuuttoman ajan vaativalta työmatkalta ovat kokonaisuudessaan kunnallis- ja valtion-
37831: olleet pakotettuja hankkimaan yksityisiä kulku- verotuksessa ja että rakennus-, metsä- ja
37832: välineitä työssäkäynnin vuoksi. Tällaisissa ta- vuorotyössä käyvien työläisten osalta hy-
37833: pauksissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta vä- väksytään vähennyskelpoisina työmatka-
37834: hentää kuin osa muodostuvista työmatkaku- kuluina myös yksityisen ajoneuvon käy-
37835: luista. töstä muodostuneet kulut silloin, kun
37836: Työmatkakulujen vähennysoikeuden lisäämi- yleisen ajoneuvon käyttäminen ei koh-
37837: sellä on paitsi verovelvollisten nykyistä tasa-ar- tuudella ole ollut mahdollista.
37838: voisempaan asemaan saattamista koskeva vaiku-
37839: Helsingissä .3 päivänä helmikuuta 1972.
37840:
37841: Heimo Rekonen. Ensio Laine.
37842: Anna-Liisa Jokinest. Toivo Asvik.
37843: Aarne Koskinen. Pentti Liedes.
37844: Matti Järvenpää. Lauri Kantola.
37845: Pauli Puhakka. Helvi Niskanen.
37846: Mirjam Tuominen.
37847: 879
37848:
37849: IV,415.- Toiv.al. n:o 452.
37850:
37851:
37852:
37853:
37854: Ronkainen ym.: Kehitysaluelain 3 §:n muuttamisesta.
37855:
37856:
37857: E d u s k u n n a 11 e.
37858:
37859: Kehitysalueiden vyöhykejakoa määritel täessä 2 515. Veroäyrin hinta vuonna 1971 oli myös
37860: viimeisten kehitysaluelakien yhteydessä päädyt- näissä Mikkelin läänin kunnissa korkeampi.
37861: tiin melko kaavamaiseen menettelyyn, jossa lää- Mainitut Heinäveden, Savonrannan, Enon-
37862: ninrajalla usein oli hallitsevampi merkitys kuin kosken ja Kangaslammin kunnat kuuluvat ny-
37863: kuntien todellisella varakkuudella. Niinpä Mik- kyisellään samaan vyöhykkeeseen kuin yli 200
37864: kelin lääni sijoitettiin kokonaisuudessaan II km niistä etelään ja länteen sijaitseva Heinola.
37865: vyöhykkeeseen, vaikka läänissä on useita maan Ero on kuitenkin moninkertainen verrattuna
37866: köyhimpiin kuuluvia alueita, esim. Itä-Savossa Pohjois-Karjalaan.
37867: ja Saimaan saaristossa. Eräissä näistä kunnista Kyseiset neljä kuntaa kärsivät myös jatku-
37868: ei ole yhtään teollista toimipaikkaa, kun taas vasta työttömyydestä valtion työkohteiden niuk-
37869: moni lähikunta, joka kuuluu 1 vyöhykkeeseen, kuuden takia ja koska yritystoiminta on huo-
37870: on voimakkaasti monipuolistunut teollisuudel- mattavasti kiinnostuneempi naapurina olevasta
37871: taan. ykköskehitysalueesta.
37872: Mikkelin läänin koillis-itäosissa on Heinäve- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37873: den, Savonrannan, Enonkosken ja Kangaslam- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37874: min muodostama yhtenäinen alue, jonka olo- muksen,
37875: suhteet edellyttäisivät näiden kuntien kuulu-
37876: mista kehitysalueiden 1 vyöhykkeeseen. Mai- että hallitus antaisi esityksen kehitys-
37877: nittu alue on täysin rinnastettavissa Pohjois- alueiden talouden edistämisestä vuosina
37878: Karjalan lähimpiin I vyöhykkeen kuntiin, siUä 1970-1975 annetun lain 3 §:n muut-
37879: Enonkoski ja Savonranta kuuluvat kantokyky- tamiseksi niin, että Heinäveden, Savon-
37880: luokkaan 1 ja Heinävesi sekä Kangaslampi kan- rannan, Enonkosken ja Kangaslammin
37881: tokykyluokkaan 2. Veroäyrimäärä asukasta kunnat siirrettliiisiin kuulumaan lain tar-
37882: kohti oli esim. vuonna 1970 Enonkoskella koittamaan kehitysalueiden I vyöhyk-
37883: 2 483 ja Savonrannalla 2 326, kun se I vyöhyk- keeseen.
37884: keen lähikunnissa Liperissä oli 2 524 ja Kiteellä
37885: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
37886:
37887: Olavi Ronkainen. Pentti Poutanen.
37888: 880
37889:
37890: IV,416.- Toiv.al. n:o 453.
37891:
37892:
37893:
37894: Ronkainen ym.: Lähetysjärjestöjen päätoimisen palveluksen hy-
37895: väksymisestä ikälisään oikeuttavaksi ajaksi.
37896:
37897: E d u s k u n n a 11 e.
37898:
37899: Valtion viran tai toimen haltijain palkkauk- Kun toisaalta
37900: sesta 19 päivänä tammikuuta 1943 annetun a) valtiovalta on ryhtynyt toimenpltelSlm
37901: asetuksen 6 §:n 2 ja 3 momentin mukaan, maamme osallistumiseksi kehitysmaiden autta-
37902: sellaisina kuin ne ovat 24 päivänä huhtikuuta miseksi ja sillä on palveluksessaan kehitysapu-
37903: 1970 annetussa asetuksessa (289/70), viran työntekijöitä, joiden palvelusaika ulkomailla
37904: tai toimen haltija saa eräin edellytyksin lukea luetaan heidän ikälisään oikeuttavaksi ajakseen,
37905: hyväkseen ikälisää varten koko sen ajan tai ja
37906: osan siitä ajasta, jonka hän on ollut mm. us- b) evankelisluterilaisen kirkon palkkauslain
37907: konnollisen yhdyskunnan virassa tai toimessa (1 05/66) 11 §: n mukaan seurakunnan palve-
37908: taikka eräiden julkisia tehtäviä haitavien yh- lukseen siirtyneelle papille, lehtorille, kanttori-
37909: teisöjen, laitosten tai säätiöiden palveluksessa. urkurille ja diakonissalle luetaan määrätyin
37910: Samaan suuntaan käyviä säännöksiä on myös edellytyksin ikälisään oikeuttavaksi palvelus-
37911: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauk- ajaksi se aika, jonka hän on ollut mm. edellä
37912: sesta ja eläkkeistä 23 päivänä heinäkuuta 1958 mainittujen yhdistysten palveluksessa,
37913: annetun asetuksen 4 § :n 1 ja 2 momentissa, c) samoin kuin uskonnollisen yhdyskunnan
37914: sellaisina kuin ne ovat 22 päivänä heinäkuuta virassa tai toimessa palveltu aika otetaan huo-
37915: 1970 annetussa asetuksessa (534/70). mioon ikälisään oikeuttavaksi ajaksi, olisi joh-
37916: Evankelisluterilainen kirkko on - samoin donmukaista, että samalla tavalla otettaisiin
37917: huomioon ja arvostettaisiin myös niiden kansa-
37918: kuin valtio - antanut eräitä sille keskeisesti
37919: laisten kehittynyttä työtaitoa ja avartunutta ko-
37920: kuuluvia tehtäviä muiden kuin omien toimi-
37921: elimiensä hoidettavaksi (ns. välillinen hal- kemusta, jotka ovat toimineet ja toimivat
37922: maamme kansainvälistä vastuuta kehittäen ja
37923: linto). Näihin tehtäviin kuuluu lähetystyö,
37924: kantaen kirkon lähetystyössä.
37925: jota kirkon puolesta suorittavat laajennetun
37926: piispainkokouksen nimeämät kirkon lähetysjär- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
37927: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37928: jestöt: Suomen Lähetysseura r.y., Suomen Lu-
37929: terilainen Evankeliumiyhdistys r.y., Svenska että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
37930: Lutherska Evangeliföreningen i Finland r.f. ja
37931: jotta valtion viran tai toimen haltijain
37932: Suomen Pipliaseura r.y. sekä Suomen Evan-
37933: palkkauksesta annettuun asetukseen ja
37934: kelisluterilainen Kansanlähetys r.y. Edellä mai- kansakoululaitoksen viranhaltijain palk-
37935: nittujen yhdistysten palveluksessa ammattikou- kauksesta ja eläkkeistä annettuun ase-
37936: lutustaan vastaavassa tehtävässä toimii paraikaa tukseen sekä mahdollisesti muihin voi-
37937: yhteensä n. 95 sairaanhoitajaa, 30 kansakou- massa oleviin säännöksiin tehtäisiin sel-
37938: lunopettajaa, 11 lääkäriä ja sen ohessa lehto- laiset tasapuolisuutta lisäävät muutok-
37939: reita, proviisoreita, farmaseutteja jne. Useat set, joiden perusteella valtion taikka
37940: näistä hakeutuvat kotimaahan saavuttuaan vas- kansakoululaitoksen viran tai toimen
37941: taaviin kotimaisiin tehtäviin vaativissa olosuh- haltija saa ikälisää varten lukea hyväk-
37942: teissa hankkimine työkokemuksineen. seen sen ajan, minkä hän on ollut lähe-
37943: tysjärjestön päätoimisessa palveluksessa.
37944: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
37945:
37946: Olavi Ronkainen. Antero Juntumaa.
37947: Raino Westerholm. Veikko J. Turunen.
37948: 881
37949:
37950: IV,417.- Toiv.al. n:o 4.54.
37951:
37952: Ronkainen ym.: Valtion laitosten siirtämisestä kehitysalueen
37953: keskuksiin.
37954: Ed u s lk u n n a l J e.
37955: Valtiovalta on vuodesta 1966 lähtien pyriki- M&kel1n ~ääni kuuluu !kehitysalueen II vyö-
37956: nyt erityisin toimenpitein kehittämään talous- hyktkeeseen ja on saanut viime vuosina poik-
37957: elämää ja taloude<liista toimeliaisuu'tta maamme keuksellisen vähän valtion investointivaroja hy-
37958: ns. kehitysalueilla. Lainsäädäntötoimin' on py- väkseen. Valtion laitoksia ei [äänissä juuri ole,
37959: rittly helpottamaan yritysten perustamista kehi- ei esim. yhtään konkeampaa opetusta antavaa
37960: tysalueille ja lisäksi on luotu kehitysaluerahasto. laitosta. Wkikelin [ääni on kuitenkin merkittä-
37961: Viilme'ksi on esi1tet'ty kuljetustukijärjesteLmän vän rikas metsä- ja vesivarojensa puolesta. Val~
37962: a~kaansaamista kehitysalueen tuotantolaitosten takunnan paras mäntypuusto sijaitsee Etelä-Sa-
37963: kuJjetusten suhventoimiselksi yhteiskunnan va- vossa ja puun 'tuotto on tällä alueella maan
37964: roin. Kaikiki nämä toimenpiteet ovat oNeet tar- paras. Metsänviljely on maa/kunnassa voima-
37965: peel!lisia, mutta !kehitysaluepolitiikan !kai'k:kia !kasta ja met'sien moninaiskäyttö tulee juuri
37966: mahdoiJisuuksia ei Jäheskään ,vielä ole !käytetty näillä, runsaasti vitikistystarkoituksiin käyte-
37967: hy,v.äiksi. tyit1lä alueilla ikys}mytkseen. Läänin alueella on
37968: Valtio ei vie1ä tähän mennessä ole siirtänyt myös sel:laisia suUifia vesistöjä kuin Suur-Saimaa,
37969: tai perustanut omia laitaksiaan kehitysalueille. Mäntyharjun a:eitti ja osa Päijänteestäkin. Valta-
37970: Vatsinaista keslkustelua valtion !laitosten haja- osa näistä vesistä on täysin puhtaita ja koko
37971: !kesikittämisestä !kehitysalueiden kesiku!ksiin ei Etelä-Suomen puhtaimpia. Niiden käyttö kalas-
37972: ole 'Saatu aikaan. Näin ei ole myöskään todella .tu:kseen ja JomaiJuu·n on hyvin sopiva ja nykyi-
37973: teholklkaa:sti päästy ka:svupis'tepolitiik!kaan, johon se11ään ihuomattava. Maan sisävesi!kalastus on
37974: on oHut tarikoitus mm. kehitysalueiden neuvot- vilik!kainta juuri Milk:ke'lin Jäänin itäisissä ve-
37975: telukunnan hyväksymien suuntaviivojen mukaan 'Sissä, joilila ~iilk:kuu vielä 200-300 ammatti-
37976: pyn.ikiä. Kuitenkin 1kyseessä on erittäin merikit- lkalastajaa.
37977: tävä, suoraan vai'kuttava ja monia heijastuSIVai- Näin olJen Mik!kelin lääniin 'Voitaisiin !hyvin
37978: kutuksia omaava kehitysaluepdlitiikan väline. perustein siirtää sellaisia vadtion laitoksia kuin
37979: Valtion vi.trasto tai laitos vetää paikkakunnalle metsäntutikimus:laitos ja vesihallitus. Kumman-
37980: :runsaasti korlkeailudkkaista ja pitkälle :koulutet- kin v!dtakunnaJilisesti tyypNJ.inen ja edustava
37981: tua 'työvoimaa, mikä vai1kuttaa välittömästi mm. työkenttä on juuri Mikkelin läänissä, jo'ka on
37982: pailveluelinkeinojen kaS'Vuun ko. taajamassa. Ky- sama!Ja eteläisintä kehitysaluetta. Yhteydet pää-
37983: seessä olisi 11:atlöin eräänlainen henkisen pää- kaupunkiin ovat lyhyet j.a esim. Mi'klkeliin vai-
37984: oman siirto, jota tulisi !käyttää rinnan rahapää- mistuu kuluvana vuonna automaattinen ikaulko-
37985: omien dhjaHun kanssa. t>uhdinyhteys. Myös tal"Vittavat tonttialueet
37986: Hajakesikittälmistä tUlisi harikita erityisesti sel- löytyvät !keslkeishltä paikoilta. Edellä olev.an pe-
37987: laisten valtion laitosten ikohdaiJa, jotka eivät tusteella ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
37988: ole kiinteästi riippuvaisia jokapäiväisestä ikos- hyväksyttäväksi toivomuksen,
37989: ketulksesta maan 1kesikusvirastojen tai muiden
37990: pääkaupungissa sijaitsevien laitosten kanssa ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37991: joiden toiminta kohdistuu pääasiassa valtakun- luonteensa puolesta sopivien valtion lai-
37992: nan maaseutualueisiin ja jo'ka 'tapau~ksessa pää- tosten siirtämisestä kehitysalueen kes-
37993: asia1Jlisesti Hdsingin ul!kopuolelle. Etenkin vas- kuksiin valtion harjoittaman. kehitys-
37994: taperustettujen laitosten ikdhdaHa ja perustet- aluepolitiikan tehostamiseksi ja samassa
37995: taessa uusia tulisi harkita, voitaisiinko ne toi- yhteydessä päättäisi sijoittaa metsäntut-
37996: mintansa luonteen huomioonottaen sijoittaa !ke- kimuslaitoksen· ja vesihallituksen sopi-
37997: hitysalueelle vahvistamaan sen keskusta. vimpaan keskukseen Mikkelin läänissä.
37998: Helsingi'Ssä 16 päivänä hdmikuuta 1972.
37999:
38000: Olavi Ronkainen. Veikko J. Turunen.
38001: 111 156/72
38002: 862
38003:
38004: IV,418.- Toiv.al. n:o 4.5.5.
38005:
38006:
38007:
38008:
38009: Ruokol. ym.; F.1'4itJ~ kii'nteistönluovutusten vapauttamisesta lei-
38010: mavera~ta.
38011:
38012:
38013:
38014:
38015: E d u, s k u n n a ! i e.
38016:
38017: KHnt~istöjen hinnat SuOilllessa ovat vat"sin meillä välttämätöntä ttlusten vaihtojen ja sitä
38018: korkeita. Tiro.ä aiheuttaa huoml\ttavia pää<:>ma· tietä tarkoituksenmukaisen kiinteistönmuodos-
38019: kustannuksia ikiinteää omaisuutta tarvitseville tuksen aikaansaamiseksi. Leimaverotuksen
38020: toilm,iailoille. Kustannuksia lisää vielä kiinteis- uudistamistaimikunta on ottanut saman kannan
38021: töjä hanlkittaessa ~moritettma leimarvero, jota 9. 6. 1971 jättämässään mietinnössä (kom.miet.
38022: joudutaan suorittamaan yleensä !kuusi prosent- 1971: B .58).
38023: tia kauppahinnasta. Kiinteistöjen vaihdon yhtey- Kiinteistön omistusoikeuden siirrosta suori-
38024: dessä leimaveroa on suoritettava molempien tettava leimmero on esteenä myös pyrittäessä
38025: kiinteistöjen osalta, joten veron määrä on täl- ik~hittämään 'teollisuutta entistä ki'lpailukyikyi-
38026: löin yleensä 12 prosenttia vaihdettavan kiinteis- semmäksi. Erityisen haitallista leimaveron peri-
38027: tön arvosta. Muissa pohjoismaissa kiinteistön- minen on sNLoin, kun toimialalJa tapahtuva ra-
38028: luovutus1eimavero on olennaisesti alhaisempi. tionalisointi vaatii kiinteän omaisuuden >!!iirtoa
38029: Ruotsissa ja Norjassa se on 1,0 ja Tanskassa mahdollisesti mukana seuraavine tuotantolaitok-
38030: vain 0,8 prosenttia kiinteistön kauppahinnasta. sineen yll"itytkseltä toiselle. Tämän vuoksi myös
38031: MaatilataJoudes·sa ai:heutuu nylcyisin vaikeuk- yritysten tuotantotoimintansa tehostamiseksi
38032: sia tilusten epätarkoituiksenmukaisesta sijoituk- suorittamista kiinteistön1uovutuksista perittä-
38033: sesta. Myös metsätalous kärsii siitä, että saman västä leimaverosta olisi 1lroikonaan luovuttava.
38034: omistajan ha~lussa olevat metsäalueet sijaitsevat Edellä olevan perustee1la ehdotamme edus-
38035: usein hajallaan jopa eri puoli'lla Suomea. Sekä kunnan hy,väksyttävälksi toivomuksen,
38036: maa- että metsäta:louden tehostamisen eräänä
38037: edel!lytylksenä on ~kiinteistöjen muodostuminen että hallitus antaisi Eduskunnalle kii-
38038: ta:rkoituksenmukaisilksi yksiköi:ksi. Ruotsissa reellisesti esityksen leimaverolain muut-
38039: maa- ja metsätaJouden u:lJooiseen rationaHsoin- tamisesta siten, että maa- ja metsätalou-
38040: tiin pyrkivät kiinteistöjen vaihdot saadaan suo- den ulkoisen rati()!ftalisoinnin edistämi-
38041: Tittaa ldmaverosta vapaasti. Metsäkiinteistöjen seksi sekä teollisuuden tuottavuuden pa-
38042: osalta kehitys onkin ollut siellä kilpailukykyä- rantamiseksi tapahtuvista kiin:teistön-
38043: kin ajatellen varsin voimakasta. Maa- ja metsä- luovutuksista suoritettavasta leimave-
38044: talouskiinteistöjen tai niiden osien vaihdoista rosta luovuttaisiin.
38045: suoritettavan leimaveron poistaminen on myös
38046: Helsingissä 10 päivänä hel!mikuuta 1972.
38047:
38048: Matti Ruokola. Ahti Pekkala. Veikko Pihlajamäki.
38049: Reino Kangas. Paavo Niinikoski. Olavi Martikainen,
38050: Juhani Saukkonen. Mikko Jokela. Aino Karjalainen.
38051: Taisto Tähkä.maa. Einari Nieminen. Katri-Helena Eskelinen.
38052: Paavo Väyrynen. Einc;l Uusitalo.
38053: 883
38054:
38055: IV,419.- Toiv.al. n:o 456.
38056:
38057:
38058:
38059:
38060: Ruokola ym.: Määrärahasta kehitysalueiden tuotekehitystoimin-
38061: t,.an.
38062:
38063:
38064: Ed u s k u n n a U e.
38065:
38066: Kehitysalueiden metaUiteollisuuden osuus huomiota. EdeMytY'ksiä kehi:tys~lueilla tapahtu-
38067: kQko maan metalliteollisuudesta on pieni. Mi- vaan .tuotekehltystoimintaan on alemassa. Esi-
38068: käli tarkasteluista jätetään pois metallien pews- mecldksi konealan koulutu1ksen taso on noussut
38069: teollisuus, muodostuu ero kehitysalueiden ja viime vuosina huimasti. Vuonna 1969 valmis-
38070: teollisesti kehittyneemmän Etelä-Suomen välillä tuivat ensimmäiset dip!Qimi-insinöörit Oulun
38071: vieläkin selvemmäksi. yliopiston koneinsinööriosastolta ja keväällä
38072: Vahaosa kehitysalueiden teoLlisuudesta on 1972 valmistuvat ensimmäiset koneinsinöörit
38073: pääOillava:ltaista prosessiteollisuutta, jdka ei ky- Oulun teknillisestä oppilaitoksesta. Koska tuo-
38074: kene ottamaan vastaan täallä koulutettua tek- telkehitystoiminta on riskialtista ja suuria in-
38075: nistä henkilökuntaa eikä maa- ja metsätalou- vestointeja vaa'tivaa ja koska tuotekehityshen~ki
38076: desta vapautuvaa työvoimaa. löstöä on koulutettava, on valtionavustus kehi-
38077: Viime ai:koina on eri tahoiM.a ymmärretty ke- tys~ueiden teollisuuden tuotekehitystoimintaan
38078: hitysalueiden 'teohlisen rakenteen korjaamisen vältt'imätöntä.
38079: välttronättömyys. On puhuttu työvaltaisemman Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
38080: teollisuuden saamisesta ke:hitysa:ludlle. Tällöin taen eduskunnan hyviilksyttäväksi toivomuksen,
38081: on !kiinnitetty huomiota erityisesti elektroniik-
38082: kateollisuuteen ja sitä tulkevaan hienomekaani- että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
38083: seen .teoLlisuuteen sekä konepajateoUisuuteen. ja menoarvioesitykseen avustusmäärära-
38084: Milkiilli kehitysalueille pyr.i'tään saamaan omiin han erityisesti kehitysalueilla sijaitsevan
38085: tuotteisiin perustuvaa työvaltaista teollisuutta, pienen ja keskisuuren teollisuuden tuo-
38086: on tuotekehitystoimintaan teollisen yritystoi- tekehitystoimintaan ja tuotekehityshen-
38087: minnan edellytyksenä kiinnitettävä enemmän kilöstön koulutukseen.
38088: Hclsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
38089:
38090: Matti Ruokola. Pekka Vilmi. Esko Härkönen.
38091: 884
38092:
38093: IV,420.-Toiv.al. n:o 457.
38094:
38095: Rytkönen ym.: Fyysisten henkilöiden verouudistuksen aikaansaa-
38096: misesta.
38097:
38098: Ed u s k u n n a 11 e.
38099: Verolainsäädännön uusiminen on maassamme teena. Toisaalta verotuksen aineellisten saan·
38100: elinkeinoelämän osalta toimeenpantu. Uudistus- nösten osalta ehdotus sisältää huomattavia ve-
38101: ten toteuttaminen siinä järjestyksessä kuin m1tä rohelpotuksia suurissa tuloluokissa mutta jopa
38102: se on suoritettu, on 1dbtanut siihen, että pää- kiristää eräissä tapauksissa verotusta alemmissa
38103: omatu[ojen osalta verotus !toimitetaan kokonaan tuloluokissa. Ja kuten edellä on todettu, pien-
38104: toisten perusteiden mukaan kuin entisen [ain- ten tulojen ja pienten eläkkeiden vapauttami-
38105: säiiidäqnön voimassa ollessa tapahtui. nen kokonaan veronalaisuudesta puuttuu tyys-
38106: Kun EVL ja Maati~a'talouden tuloverolaki sää- tin toimikunnan ehdotuksesta. Tämän vuoksi
38107: dettiin hallituksen tahol'ta o,rakuutettiin ja ylei- korostuu mietintöön liitetyn SKDL:n edusta-
38108: nen käsitys oli myös sellainen, että fyysisten jan eriävän mielipiteen veropoliittinen merki-
38109: veronmaksajain verouudistus toteutetaan kiireel- tys.
38110: lisesti e.llll. uudistusten jälkeen. Kuitenkin on Kun ehdotuSita :fyysisten verontnaiksajain ve-
38111: käynyt siten, et1tei palirokatyöntekijöiHe kuulu- rouudistukseksi ei ole eduskunnalle hallituksen
38112: vaa ja luvattua verouudistusta ole vieläkään .toitmesta annettu, olisi eduskunnan kiirehdit-
38113: tQteutettu. tävä esityksen antamista. TäHöin olisi lähinnä
38114: Vahiovarainministeriö asetti itaivella 1970 otettava uudistuksen lähtökohdaksi pienten tu-
38115: toimikunnan tarkistamaan verotuksen yksinker- lojen ja pienten elä,kJkeiden verovapauden :laa-
38116: taistarmistoi'mikunnan mietinnössä olevat ehdo- jen'ta.minen ja keslkisuurten tulojen verotuksen
38117: tukset. Toimikunta päätyi lakiehdotuksiin vero- lieventitminen ottaen tiillöin aviopuolisoiden yh-
38118: uudistuksesta ja esitti, että uudistus toimeen- teisverotuksessa iLmenneet epäkohda1t !huomioon.
38119: pantaisiin jo vuoden 1972 tuloista itoimitetta- Edelleen olisi uudistukseen sisällytettävä riittä-
38120: vassa verotuksessa. Hal!Htu~en aset'tarma minis- vät koulutus- ja apislkehwähenn,ykse't, sairaus-
38121: terivalidkunta ei päässyt työssään alkua pidem- ja työmatbkU'lujen vähennysoikeus täysimääräi-
38122: mälle ja [iswksi hallituksen taholta ilmoitettiin senä. Niinikään olisi huomioitlWa yksinäisten
38123: v. -71 syksyllä, että fyysisten veronmaksajain perheenhuoltaljien erityisras~tukset.
38124: verotusuudistus kytketäänkin ns. arvonlisävero- Vähennysten lisääminen ja laajentaminen ·tu·
38125: järjestelmään. Näin tuotiin aivan uusi näkö- lisivat tieten!kisn vånentämään kuntien verdtu·
38126: kanta verouudistukseen, jolla poovareiden :ta- !oja. Menetys olisi ikunni:l[e korv9Jttava valtion·
38127: holla uudistusehdotus haudattiin. varoista lisäämällä pääomatulojen verotusta.
38128: Sen perusteella mitä edellä on esitetty, ehdo-
38129: E.illl. toimiikunnan ehdotus oli pääacsiassa tek- ta~mme eduskunnan ihyväiksyttäväiksi sellltaavan
38130: nillisiluontoinen, eikä se alunalkaenikaan ottanut toivomuksen,
38131: tavoitteeksi pienten ja keskisuurten tulojen ve-
38132: rorasituksen keventämistä, mitä on palkkatyön- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
38133: tekijäin, pienviilijelijäin, eläikeläisten ja muiden menpiteisiin fyysisten veronmaksa;ain
38134: heihin verrat'tavien tulotnSaajaryhmien kannalta verouudistuksen toteuttamiseksi ;a esi-
38135: pidettävä verouudistuksen ensisijaisena ;tavoit- tysten antamiseksi Eduskunnalle.
38136: Helsingissä 15 päwänä helmikuuta 1972.
38137:
38138: V. J. Rytkönen. Anna-Liisa Tiekso. Toivo Asvik.
38139: Kauko Tamminen. Anna-Liisa Jokinen. Pauli Puhakka.
38140: Pekka Salla. Helvi Niskanen. Veikko Saarto.
38141: Kaisu Weckman. Siiri Lehmonen. Lauha Männistö.
38142: Rauno Korpinen. Heikki Mustonen. Anna-Liisa Hyvönen.
38143: Aulis Juvela. Kalevi Kivistö. 1.-C. Björklund.
38144: Niilo Nieminen. Lauri Kantola. Pauli Räsänen.
38145: Niilo Koskenniemi. Mirjam Tuominen. Veikko Salmi.
38146: 885
38147:
38148: IV,421.- Toiv.al. n:o 458.
38149:
38150:
38151:
38152:
38153: Rytkönen ym.: Kehitysalueteollisuuskylän siioittamisesta Iisal-
38154: meen.
38155:
38156:
38157: E d u s k u n n a 11 e.
38158:
38159: Valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1972 maalaiskunnan yhdistyttyä ovat kunnallisten
38160: on varattu määräraha 1-4 kokeiluluontoisen palvelusten laajuus, taso ja laatu huomatta-
38161: keskitetyn teollisuustilan rakentamiseksi kehi- vasti kehittyneet. Iisalmi on kehittyvä maa-
38162: tysalueille. Tarkoituksena on valtion varojen kunnallinen talous- ja kulttuurikeskus. Se on
38163: turvin suorittaa eräänlainen kokeilu, olisiko myös koulukaupunki. Iisalmen sairaalaolot
38164: tehostetulla valtion varojen käytöllä oleellista ovat hyvin kehittyneet. Kaupunki on innokas
38165: merkitystä kehitysalueiden talouselämän kehit- vuokra-asuntojen rakentaja ja tukee tonttipoli-
38166: tämiselle. tiikalla muutakin rakennustoimintaa. Kaupun-
38167: Kehitysalueiden neuvottelukunnan piirissä gissa on huomattavan suuri ammattikoulu mo-
38168: on tiettävästi käyty alustavaa keskustelua siitä, nine linjoineen ja kauppaoppilaitos. Myös
38169: mihin suunnitellut teollisuuskylät olisi sijoitet- muita palvelumuotoja on kehitetty ja jatkuvasti
38170: tava. Sikäli kuin haetaan tarkoituksenmukaista kehitetään. Niinpä on vireillä uimahalliurheilu-
38171: ratkaisua, olisi ilmeisesti lähdettävä siitä, että talon rakentamishanke.
38172: kaksi teollisuuskylää sijoitettaisiin kehitys- Edellä on lueteltu eräitä niistä perusedelly-
38173: alueen ensimmäiselle vyöhykkeelle ja toiset tyksistä jotka on mielestämme asetettava teol-
38174: kaksi toiselle vyöhykkeelle. Taloudellisen tut- lisuuskylän sijaintipaikan ehdottomiksi edelly-
38175: kimustoiminnan kannalta saavutettaisiin tällä tyksiksi. Mielestämme Iisalmi täyttää hyvin
38176: menettelyllä aivan ilmeisesti objektiivinen tu- teollisuuskylän sijoituspaikalle asetettavat vaa-
38177: los. timukset.
38178: Iisalmen talousalue kuuluu ensimmäiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
38179: vyöhykkeeseen. Alue käsittää n. 100 000 asuk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38180: kaan väestöpohjan. Iisalmen kaupungin teol-
38181: lisuusystävällisten toimenpiteiden seurauksena että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
38182: on Iisalmen kaupunkiin kehityslakien voimassa- joiden tuloksena yksi suunnitelluista
38183: ollessa perustettu huomattavassa määrin uutta kehitysalueiden teollisuuskylistä siioitet-
38184: teollisuutta. Iisalmen kaupungin ja Iisalmen taisiin Iisalmeen.
38185: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
38186:
38187: V. J. Rytkönen. Kalevi Kivistö.
38188: Anna-Liisa Jokinen. Lauha Männistö.
38189: Siiri Lehmonen. Anna-Liisa Hyvönen.
38190: 1.-C. Björklund.
38191: 886
38192:
38193: IV,422.- Toiv.al. n:o 459.
38194:
38195:
38196:
38197:
38198: Rytkönen ym.: Yhtiöiden saattamisesta omaisuusverovelvollisiksi.
38199:
38200:
38201: iE d u s k u n n a 11 e.
38202:
38203: Uuden EVL:n säätämisen yhteydessä edus- edellä on matmttu, suurpaaoman verotuksen
38204: kunnan enemmistö poisti yhtiöiltä omaisuus- kiristäminen on oleellinen ehto sille, että ta-
38205: veron. Tämä toimenpide on aiheuttanut sen, vallisen kansan verotaakkaa voidaan lieventää
38206: että yhtiöiden verorasitus on huomattavasti ja pienet tulot sekä pienet eläkkeet vapauttaa
38207: keventynyt. On selviö, että valtion tulojen kokonaan veronalaisuudesta. On tietenkin
38208: karttuminen tältä osin on siirtynyt palkka- luonnollista, ettei omaisuusveroa kohdisteta
38209: työntekijöiden ja pienviljelijäin kannettavaksi. pienyrityksiin.
38210: Tällaista kehitystä veropolitiikassa ei voida Omaisuusveroprosentti on yleensä ollut yksi
38211: pitää hyväksyttävänä. SKDL:n eduskuntaryhmä prosentti. V. 1966 korotettiin yhtöiden omai-
38212: vastustikin tällaista muutosta pääomapiirien suusveroa 0.26 %. Kun tämän jälkeen yh-
38213: verotukseen, mutta jäi eduskunnassa vähem- tiöiden pääomat ovat kasvaneet ja kun veroa
38214: mistöön. ei tämän ehdotuksen mukaan tultaisi asetta-
38215: Jotta palkkatyöntekijöille ja pienviljelijöille maan pienyrityksille sekä ottaen huomioon
38216: voitaisiin antaa tuntuvia verohelpotuksia, on inflatoriset tekijät, veroprosentti voisi olla
38217: valtion tulojen karttuvuus turvattava uudis- 1 ~ prosenttia omaisuuden arvosta.
38218: tuksia varten. Kun on oikein ja tarkoituksen- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
38219: mukaista, että pääomatuloja ja niihin verrat- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38220: tavia tuloja, joihin on laskettava myös omai-
38221: suus, verotetaan ankarammin kuin mitä nykyi- että hallitus antaisi kiireellisesti Edus-
38222: sin tapahtuu, on yhtiöiden saattaminen jälleen kunnalle esityksett yhtiöiden saattami-
38223: omaisuusveron alaiseksi perusteltua. Ja kuten seksi omaisuusverovelvollisiksi.
38224: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
38225:
38226: V. J. Rytkönen. Niilo Nieminen. Lauri Kantola.
38227: Anna-Liisa Hyvönen. Niilo Koskenniemi. Mirjam Tuominen.
38228: Pauli Räsänen. Anna-Liisa Tiekso. Kalevi Kivisto.
38229: Rauno Korpinen. Anna-Liisa Jokinen. Veikko Saarto.
38230: Aulis Juvela. Heikki Mustonen. Lauha Männistö.
38231: Kauko Tamminen. Helvi Niskanen. Veikko Salmi.
38232: Pekka Salla. I.-C. Björklund.
38233: 887
38234:
38235: IV,423.- Toiv.al. n:o 460.
38236:
38237:
38238:
38239:
38240: Räsänen ym.: Asunto-osuuskuntamuotoisten asuntojen rakenta-
38241: misesta Pohjois-Pohjanmaan maaseutukuntiin.
38242:
38243:
38244: E d u s k u n n a 11 e.
38245:
38246: Asuntotuotantomäärärahoista jaettavien kun- Asuntohallituksesta ilmoitettuibin kiintiöibin
38247: takiintiöiden osalta ovat Pohjois-Suomen kun- verrattuna.
38248: nat jääneet koko maan keskiarvoa huomatta- Monien kuntien kohdalla on esiintynyt tar-
38249: vasti huonompaan asemaan. Varsinkaan maalais- vetta saada asuntolainoja myös haja-asutus-
38250: kuntia ei nykyinen jakoperuste tyydytä. Pohjois- alueille ja ihmetystä on herättänyt, kun lainaa
38251: Pohjanmaan kunnista pitkälti kolmattakym- ei ole saatu, vaikka asianomaisilla olisi työ-
38252: mentä kärsii kovasta asuntopulasta. Näitä ovat paikka ja varma toimeentulo. Tarvetta esiintyy
38253: mm. Kempele, Taivalkoski, Utajärvi, Vihanti, asunto-osuuskuntamuotoisista rivi- ja kerrosta-
38254: Tyrnävä, Liminka, Temmes, Siikajoki, Sievi, loista, vuokra-asunnoista, omakotitaloista, van-
38255: Revonlahti, Reisjärvi, Pyhäntä, Pyhäjoki, Pu- hustentaloista, rintamamiesten taloista jne.
38256: dasjärvi; Pattijoki, Oulunsalo, Nivala, Kuiva- Koska ensisijaislainojen saanti on vaikeutunut,
38257: niemi, Kiiminki, Haukipudas, Haapavesi ja Yli- on se johtanut siihen, että vähävaraisimmat ei-
38258: Kiiminki. vät pääse lainkaan asuntolainoituksen piiriin.
38259: Pohjois-Suomen kunnista valtaosa on muut- Pienempien maalaiskuntien kohdalla on tul-
38260: totappiollisia, kuitenkin näiden kuntien koh- tu siihen tulokseen, että kehitysalueiden neu-
38261: dalla tapahtuu paljon muuttoa syrjäseuduilta vottelukunnan kasvukeskuspisteluettelö olisi ro-
38262: kuntakeskuksiin, joissa rakennustarve on varsin mutettava, koska se ei ole osoittautunut oikeaan
38263: suuri. Varojen jaossa ei saisikaan liikaa tuijot- osuneeksi, vaan sehsijaan on aiheuttanut monen
38264: taa väestötappiota osoittaviin väestöennustei- kehittyvän kunnan köhdalla kohtuuttomia vai-
38265: siin, koska juuri aktiivisin toimenpitein voi- keuksia mm. asuntotuotannon kohdalla.
38266: daan kehityksen suuntaa muuttaa. Nykyisin Pohjois-Pohjanmaan kunnissa on todettu,
38267: kuitenkin suositaan lainojen jaossa suuria asu- että etenkin nuoret ja vähävaraiset perheet voi-
38268: tuskeskuksia ja pienemmät joutuvat tästä kärsi- sivat saada paremmin asuntoja pienellä alku-
38269: mään, ja seuraus on, että kunnollisten asunto- pääomalla, jos asuntotuotantolainoituksen pe-
38270: jen puute kiihdyttää jo huolestuttavaksi käy- rusteita muutettaisiin siten, että asunto-osuus-
38271: nyttä muuttoliikettä. Ilman asuntotuotantoa on kuntamuotoisia asuntoja rakennettaisiin enem-
38272: pienten kuntien vaikea pitää väkilukuaan ennal- män.
38273: laan, sillä uusi ja nykyaikainen asunto on kaik- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
38274: kein keskeisimpiä tekijöitä paikkakunnalla viih- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38275: tymisen kannalta. Useissa kunnissa on jouduttu
38276: eräänlaiseen noidan ympyrään: kun ei ole asun- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
38277: toja, ei saada työpaikkoja (vaikka niitä olisi tar- menpiteisiin riittävien määrärahojen va-
38278: jolla, ja kun ei ole työtä, on muutettava kun- raamiseksi asunto-osuuskuntamuotois-
38279: nasta pois). Lisäämällä voimakkaasti asunto- ten rivi- ja kerrostalojen, vuokra-asunto-
38280: tuotantoa näillä alueilla, voitaisiin ratkaisevasti jen, omakotitalojen ja vanhustentalojen
38281: vähentää muuttoliikettä. Monien kuntien asun- rakentamiseksi Pohjois-Pohjanmaan
38282: tolainoituksen tarve on jopa kymmenkertainen maaseutukunnissa.
38283: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
38284:
38285: Pauli Räsänen. Anna-Liisa Hyvönen. Niilo Koskenniemi.
38286: Helvi Niskanen. Heikki Mustonen.
38287: 888
38288:
38289: IV,424.- Toiv.al. n:o 461.
38290:
38291:
38292:
38293:
38294: Räsänen ym.: Geologisen tutkimustoiminnan tehostamisesta.
38295:
38296:
38297: E d u s k u n n a 11 e.
38298:
38299: Geologinen tutkimustoiminta maassamme on Geologiseen tutkimustoimintaan käytettäviä
38300: ollut riittämätöntä, vaikka monia myönteisiä määrärahoja olisi lisättävä, · olisi herätettävä
38301: tuloksia onkin aikaansaatu. Monia alueita on suurempaa kiinnostusta maaperätutkimustoi-
38302: vielä kattoittamatta, ja olemme huomattavasti mintaan ja koko tutkimustoiminta olisi orga-
38303: jäljessä naapurimaistamme. Kaiken todennäköi- nisoitava joustavammaksi ja siinä olisi saatava
38304: syyden mukaan monia arvokkaita löydöksiä La- aikaan suurempaa keskitystä, jotta vältyttäisiin
38305: pin ja Oulun läänin alueilla on vielä teke- kaikelta päällekkäisyydeltä ja epäasialliselta
38306: mättä, sillä vastaava vyöhyke Ruotsin ja Neu- kilpailulta.
38307: vostoliiton puolella on todettu varsin mineraali- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
38308: rikkaaksi. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38309: Metalliteollisuuden jatkuvan ja laajentuvan
38310: toiminnan kannalta muodostuu tärkeäksi raaka- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
38311: aineiden riittävyyden turvaaminen. Työllisyy- menpiteisiin maamme geologisen tutki-
38312: den kannalta metalliteollisuuden kehittäminen mustoiminnan tehostamiseksi.
38313: on hyvin keskeisellä sijalla.
38314: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
38315:
38316: Pauli Räsänen. Helvi Niskanen.
38317: Anna-Liisa Hyvönen. Heikki Mustonen.
38318: Niilo Koskenniemi. Anna-Liisa Jokinen.
38319: 1.-C. Björklund.
38320: 889
38321:
38322: IV,425.- Toiv.al. n:o 462.
38323:
38324:
38325:
38326:
38327: Räsänen ym.: Toimenpiteistä 50 %:n alennuslippujen myöntä-
38328: miseksi Pohjois-Suomen urheiluseurojen urheilijoille kilpailu-
38329: matkoilla.
38330:
38331:
38332: E d u s k u n n a 11 e.
38333:
38334: Pohjois-Suomen urheiluseurat ovat tehneet VR:n ja Finnairin matkalippuihin asettaisi poh-
38335: erittäin merkittävää ja kansainvälisestikin nä- joisten seurojen urheilijat huomattavasti ny-
38336: kyvää työtä urheilun hyväksi ja samalla koko kyistä tasavertaisempaan asemaan muun Suo-
38337: maamme liikuntakulttuurin edistämiseksi. menkanssa.
38338: Kovempitasoinen kansallinen kilpailutoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38339: minta on keskitetty miltei poikkeuksetta Etelä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38340: Suomeen. Pohjois-suomalaisten urheilijain ja muksen,
38341: vähävaraisten seurojen taloudelle on ylivoimai·
38342: sen raskasta seurata mukana kovassa kansalli- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
38343: sessa kilpailutoiminnassa, johtuen suuremmista menpiteisiin 50 %:n alennuslippujen
38344: matka- ja työajan menetyskustannuksista. Tämä saamiseksi maamme pohjoisten seurojen
38345: koskee niin TUL:n kuin SVUL:nkin seuroja. urheilijoiden kilpailumatkoihin.
38346: 50 % alennus pohjois-suomalaisille urheilijoille
38347: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
38348:
38349: Pauli Räsänen. Helvi Niskanen. .
38350: Niilo Koskenniemi. Heikki Mustonen.
38351:
38352:
38353:
38354:
38355: 112 156/72
38356: 890
38357:
38358: IV,426.- Toiv.al. n:o 463.
38359:
38360:
38361:
38362:
38363: Saarinen ynt.: Valtiojohtoisen rakennusyrityksm perustamisesta.
38364:
38365:
38366: E d u s k u n n a 11 e.
38367:
38368: Jo vuonna 1962 tehtiin eduskunnalle aloite rakentamisen puitteissa. Erikois- ja hajaraken-
38369: osakeyhtiömuotoisen valtiojohtoisen suurehkon taminenkin tulee edullisemmaksi vain sellaisten
38370: rakennusyrityksen perustamiseksi. Aloitetta pe- suunnittelu- ja tuotantoyksiköiden toimesta,
38371: rusteltiin siHä, että valtion ja valtiojohtoi- joilla on riittävät taloudelliset ja teknilliset re-
38372: nen yritystoiminta on monilla muilla aloilla surssit käytettävissään.
38373: osoittautunut kannattavaksi ja talouselämää ke- Valtion oman rakennusyrityksen perusta-
38374: hittäväksi. Valtio on suuri rakennuttaja, se si- mista puolustaa nyt erityisen voimakkaasti
38375: joittaa vuosittain suuria summia suoraan omiin myös rakennusalan yhteistyön kehittyminen
38376: rakennuskohteisiin ja lisääntyvän määrän lai- Suomen ja Neuvostoliiton kesken. Kun vesivoi-
38377: noja rakennustoimintaa varten. Näin ollen val- malaitosrakennustyöt Neuvostoliiton alueella
38378: tiolla olisivat mitä parhaimmat edellytykset on suorittanut valtionjobtoinen yritys, ei niiden
38379: esiintyä myös rakentajana valtion ja kansalais- suhteen ole esiintynyt sanottavia vaikeuksia.
38380: ten etujen mukaisella tavalla. Mutta kun Tallinnan hotellirakennustyö joudut-
38381: Talouselämässä pyritään kaikilla aloilla yhä tiin antamaan yksityiselle urakoitsijalle, kun
38382: suurempaan voimien keskittämiseen, suurem- valtionjobtoista yritystä tällä alalla ei ole ole-
38383: piin tuotantoyksikköihin. Tämä kehitys ja pyr- massa, ei yksityinen urakoitsija kyennyt sitä
38384: kimys ilmenee erittäin voimakkaana rakennus- suorittamaan loppuun ja aiheutti skandaalin,
38385: ja rakennusaineteollisuuden yritystoiminnassa. minkä seurauksena valtio nyt joutuu rahoitta-
38386: Alan asiantuntijat pitävät epäkohtana tuotta- maan töiden loppuun suorittamisen. Kun nyt
38387: vuuden ja kustanfiusten kannalta sitä, että ra- käydään neuvotteluja monista uusista rakennus-
38388: kennusalan yritystoiminta on hajanaista ja pirs- työkohteista Neuvostoliiton alueella ja kun nii-
38389: toutunutta, mikä vaikeuttaa laajamittaista pit- den toteuttamista viivästyttää osittain myös val-
38390: käjännitteistä ja suunnitelmallista rakentamista. tion oman rakennusyrityksen puuttuminen, on
38391: Tarpeeton ja kansantalouden kannalta epäratio- korkea aika ryhtyä toimenpiteisiin mainitun
38392: naalinen pirstoutuneisuus ylläpitää myös työn- yrityksen perustamiseksi.
38393: tekijäin ja toimihenkilöiden keskuudessa epäva- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
38394: kaita työsuhteita ja sosiaalisen turvallisuuden kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38395: riittämättömyyttä.
38396: Rakennusalalla on kehitetty ja otettu käy- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
38397: täntöön uusia tuotanto- ja työmenetelmiä, menpiteisiin riittävän suuren valtiojoh-
38398: mutta asiantuntijoiden käsityksen mukaan niitä toisen, pääasiassa rakennus- ja element-
38399: ei voida riittävästi käyttää hyväksi liian pienten tituotantoa harjoittavan taloudelli-
38400: rakennuskohteiden ja yritysten vuoksi. Täysele- sesti ja teknillisesti tehokkaan yrityksen
38401: menttimenetelmän edut voidaan täydellisemmin perustamiseksi.
38402: realisoida vain laajamittaisen ja keskitetyn alue-
38403: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
38404:
38405: Aarne Saarinen. Niilo Koskenniemi.
38406: Veikko Saarto. Kalevi Kivistö.
38407: I.-C. Björklund. Matti Järvenpää.
38408: Siiri Lehmonen. Anna-Liisa Hyvönen.
38409: Anna-Liisa Tiekso. Anna-Liisa Jokinen.
38410: 891
38411:
38412: IV,427.- Toiv.al. n:o 464.
38413:
38414:
38415: Saarinen ym.: Asuntopoliittisen iär;estelmän uudistamisesta.
38416:
38417: E d u s k u n n a 11 e.
38418: Maassamme harjoitettua asuntopolitiikkaa on dettä, kun kansalaisille ei juuri ole tarjottu va-
38419: jatkuvasti arvosteltu eri näkökohdista lähtien. linnan mahdollisuuksia ja kun itse järjestelmä
38420: 1960-luvun puolivälissä asetettiin välittömästi ja inflaatio on suosinut omistusasuntomuotoa.
38421: tavoitteeksi rakentaa lähimmän kymmenen Vtib· Tähän liittyy yhtenä tekijänä myös ns. grynder-
38422: den aikana keskimäärin 50 000 asuntoa vuosit- järjestelmä monitahoisine keinottelumahdolli-
38423: tain. Tätä tavoitetta ei ole saavutettu, sillä suuksineen.
38424: vasta vuosina 1970 ja 1971 tätä tavoitetta lä- On todettava, että asunto-osakeyhtiöjärjes-
38425: hestyttiin. Se on ollut mahdollista vain sen joh- telmä, joka meillä on kerrostaloasutuksessa val-
38426: dosta, että 1960-luvun loppupuoliskolla ryhdyt- litseva, on koko maailmassa poikkeuksellinen.
38427: tiin merkittävämmin lisäämään valtion asunto- Kokemus muualla maailmassa ja myös omassa
38428: tuotantolainoja. maassamme osoittaa, ettei ömistusmuoto ole
38429: Myönteistä on se, että nyt on joka tapauk- tärkein, vaan asumisen turvallisuus, viihtyvyys
38430: sessa luotu reaaliset edellytykset ylläpitää suh- ja siedettävät asumiskustannukset. Vuokl-a- ja
38431: teellisen suurta asuntotuotantoa, mikä tieten- osuuskunta-asuntojärjestelmä voi täysin tyydyt-
38432: kin edellyttää, että valtion lainoja edelleenkin tää kaikki nämä vaatimukset.
38433: lisätään enemmän kuin kustannusten nousu vaa- Asuntopolitiikka on sosiaalipolitiikan eräs
38434: tii. tärkeimpiä osia. Sosiaalipolitiikan tulisi kohdis-
38435: Asuntotuotannon määrällisen lisäämisen tua ensisijaisesti heikoimmassa asemassa olevien
38436: ohessa ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota so- kansalaisten tukemiseen, heidän elinolosuhteit•
38437: siaalipoliittisiin näkökohtiin. Vaikka valtion ten parantamiseen. Nykyinen asuntopoliittinen
38438: tukijärjestelinän eräänä tarkoituksena onkin ot- järjestelmämme ei täytä tätä vaatimusta. Ei ole
38439: taa sosiaaliset näkökohdat huomioon, niin käy- oikein, että yhteiskunnan tukitoin1enpitein eräs
38440: tännössä se ei läheskään tarpeellisessa määrin osa kansalaisia saa mahdollisuuden kartuttaa
38441: palvele .tliiden kansalaisten etuja, jotka asunto- yksityistä omistusta siinä määri.tl kuifi nykyinen.
38442: olojen suhteen elävät kaikkein huonoimmassa asuntopoliittinen järjestelmämme tekee mah-
38443: asemassll. Tämä koskee nimenomaan vähävarai- ddlliseksi.
38444: sinta väestöä, vanhuksia, yksinäisiä nuoria ja Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
38445: nuoria aviopareja. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38446: Edellä sanottu johtuu pääasiassa asuntopoliit-
38447: tisen ajattelun ja järjestelmän sosiaalipoliitti- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
38448: sesta vinosuuntauksesta, siitä, että se suosii piteisiin asuntopoliittisen järiestel-
38449: liiaksi omistusasuntomuotoa. Tätä epätervettä mämme perusteelliseksi uudistamiseksi
38450: piirrettä osoittaa mm. se, että Helsingissä, jossa niin, että samalla kun turvataan riittä-
38451: asuntopula on pahin, noin 5 000 asuntoa on vän suuri ja tasainen asuntojen vuotui-
38452: vailla asukkaita. Toisaalta kaupungin rakennut- nen tuotanto, myös yhteiskunnan tuki-
38453: tamiin vuokra-asuntoihin on jatkuvasti noin toimenpiteet asteittain muutetaan niin,
38454: kymmenen kertaa enemmän pyrkijöitä kuin että ne määrätyn aian kuluttua kohdis-
38455: mitä voidaan sijoittaa liian vähäisen vuokra- tetaan kerrostaloasutuksen osalta koko-
38456: asuntotarjonnan vuoksi. naan vuokra- ja osuuskunta-asuntojen ra-
38457: Tähän asti on pyritty luomaan sellaista mie- kentamiseen ja että sanottuien asunto-
38458: lipidettä, että omistusasunto on asunnontarvit- ien rakennuttamisesta ja hallinnasta huo-
38459: sijain keskuudessa suosittu. Asuntopoliittinen lehtisivai vain kunnat ja voittoa tavoit-
38460: järjestelmämme on ruokkinut täUaista mielipi- telemattomat muut yhteisöt.
38461: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
38462: Aarne Saarinen. Ensio Laine. Matti Järvenpää.
38463: 1.-C. Björklund. Anna-Liisa Tiekso. Anna-Liisa Hyvönen.
38464: Siiri Lehmonen. Kalevi Kivistö. Anna-Liisa Jokinen.
38465: Niilo Koskenniemi.
38466: 892
38467:
38468: IV,428.- Toiv.al. n:o 465.
38469:
38470:
38471:
38472:
38473: Saimo ym.: Päivä~ ja kotiapulaisen sekä kotiavustajan palkkojen
38474: vähennyskelpoisuudesta verotuksessa. ..
38475:
38476:
38477: Eduskunnalle.
38478:
38479: Verolainsäädäntömme mukaan ei ole ollut turvin. Tämä luonnollisesti säästää kalliin lai-
38480: mahdollista vähentää valtion ja kunnan vero- toshoidon kustannuksia.
38481: tuksessa päivä- ja kotiapulaisen eikä kotiavus- Asiain näin ollen tietäisi kyseisten palkkame-
38482: tajan palkkaa. nojen vähentäminen verotuksessa tuntuvaa huo-
38483: Naisten osuus työelämässä on jatkuvasti kas- jennusta näiden perheiden taholla. Melko to-
38484: vanut. Myöskin koulutusmahdollisuuksien pa- dennäköistä on myös se, että tämän epäkohdan
38485: rantuminen on suonut mahdollisuuden yhä korjaaminen verolainsäädännössämme merkitsisi
38486: useammalle hakeutua työelämään. päivä- ja kotiapulaisten kysynnän huomattavaa
38487: lisääntymistä, sekä kotiavustajien vanhuksiin
38488: Perheenäidin työssäkäynti aiheuttaa sen, että kohdistuvan palvelun tehostumista, sekä parem-
38489: perheeseen on palkattava päivä- tai kotiapulai- pia palkkoja.
38490: nen tai kotiavustaja. Tähän pakottaa usein se, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
38491: ettei päivähoitopaikkoja ole riittävästi. Äidin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38492: palkka- tai hoitotuesta ei ole vielä lakia. Erityi-
38493: sen kipeänä tämä epäkohta tunnetaan niiden että hallitus ryhtyisi kiireellisesti ve-
38494: äitien kohdalla, joiden on pakko hakeutua an- rolainsäädännön uudistamiseen siten,
38495: siotyöhön kodin ulkopuolelle ja joiden tulot että päivä- ja kotiapulaisen sekä koti-
38496: ovat pienet taikka keskisuuret. Kotiavustajia avustajan palkat hyväksytään pienten ja
38497: käyttävät erikoisesti vanhukset, jotka asuvat ul- keskisuurten tulojen sekä vanhusten
38498: kopuolella laitoshoidon ja yrittävät tulla toi- kohdalla vähennyskelpoisiksi menoiksi
38499: meen mahdollisimman kauan tilapäisen avun valtion- ja kunnallisverotuksessa.
38500: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
38501:
38502: Sylvi Saimo. Orvokki Kangas. Mikko Jokela.
38503: Lea Sutinen. Aino Karjalainen. Pentti Poutanen.
38504: Esko Härkönen.
38505: 893
38506:
38507: IV,429.- Toiv.al. n:o 466.
38508:
38509:
38510:
38511:
38512: Saimo ym.: Riittävän vuosittaisen summan varaamisesta asunto-
38513: tuotantomäärärahoista rintamaveteraanien ja vanhusten asun-
38514: tojen rakentamiseen.
38515:
38516:
38517: E d u s kun n a 11 e.
38518:
38519: Valtion asuntotuotantomäärärahoja on lisätty menpiteisiin ryhdytä. Monet vanhukset ja rinta-
38520: viime vuosina erittäin tuntuvasti. Niinpä val- mamiehet asuvat maaseudullakin erittäin epä-
38521: tion tulo- ja menoarviossa on tälle vuodelle va- tyydyttävissä, jopa surkeissa, asunto-olosuh-
38522: rattu mainittua tarkoitusta varten 700 miljoo- teissa. Kun asuntotuotantoon nykyisin uhrataan
38523: naa markkaa. Tästä huolimatta asuntopula on jo varsin suuria summia yhteiskunnan taholta
38524: maassamme erittäin vaikea ongelma. Kaikkein olisi nyt aika parantaa myös heikossa asemassa
38525: vaikein on asuntotilanne pien1tuloisten kansa- olevien rintamaveteraanien ja vanhusten asun-
38526: laisryhmien kohdalla. Tällaisia ryhmiä ovat en- totilannetta.
38527: nen muuta vanhukset, rintamaveteraanit ja opis- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
38528: kelijat. Opiskelijain kohdalta tilanne on vähi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38529: tellen parantumassa, sillä asuntohallitus on va-
38530: rannut viime vuosina varsin huomattavan mää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
38531: rärahan opiskelija-asuntojen rakentamiseen. joiden avulla valtion asuntotuotanto-
38532: Näinollen on odotettavissa, että opiskelijain määrärahoista varattaisiin vuosittain riit-
38533: asuntotilanteessa tapahtuu lähivuosina huomat- tävä summa rintamaveteraanien ja van-
38534: tavaa helpottumista. husten asrmtojen rakentamista varten.
38535: Vanhusten ja rintamaveteraanien osalta ti-
38536: lanne sen sijaan vain pahenee, ellei erityistoi-
38537: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
38538:
38539: Sylvi Saimo. Orvokki Kangas. Mikko Jokela.
38540: Lea Sutinen. Aino Karjalainen. Pentti Poutanen.
38541: Esko Härkönen.
38542: 894
38543:
38544: IV,430.- Toiv.al. n:o 467.
38545:
38546:
38547:
38548:
38549: Suo yQJ..: Sisar-(lsten lasten hoitoon ;a elatukseen annettu;en
38550: varojen Vfi'Oväbe-nnyskelpoisuudesta.
38551:
38552:
38553: E d u s k u n n a 11 e.
38554:
38555: Maassamme on tuhansia naimattomia na1s1a lapset eivät ole heidän huollossaan. Tällä tavoin
38556: ja miehiä, jotka ovat hoitaneet ja elättäneet voitaisiin yksinäistel\ henkilöiden vetotusta
38557: sisariensa ja veljiensä puoli- tai täysorpoja lap- eräiltä osin saada Qi.keudenmukaiselle kannalle.
38558: sia monien vuosien ajan saamatta mitään tukea Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
38559: yhteiskunnalta. Kuitenkin vaatisi näiden henki- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38560: löiden hoito ja elatus melkoisesti varoja, mikäli muksen,
38561: se tapahtuisi yhteiskunnan toimesta.
38562: Kun yksinäisten henkilöiden verotus muu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
38563: toinkin on kohtuuttoman raskas, tuntuisi luon- menpiteisiin verolainsäädännön uudista-
38564: nolliseLta, että heillä olisi oikeus vähentää mai- miseksi siten, että yksinäiset henkilöt
38565: nittujen sukulaistensa puoli- tai täysorpojen las- voisivat vähentää sisartensa ia vel;iensä
38566: ten hoitoon, elatukseen ja avustukseen käytetyt lasten hoitoon ;a elatukseen käyttämän-
38567: varat verotettavista tuloistaan, vaikkakaan nämä sä varat verotettavista tuloistaan.
38568: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
38569:
38570: Sylvi Saimo. Orvokki Kangas. Esko Härkönen.
38571: Lea Sutinen. Aino Karjalainen. Pentti Poutanen.
38572: 895
38573:
38574: IV,431.- Toiv.al. n:o 468.
38575:
38576:
38577:
38578:
38579: &Umo y01.: Vf'ronhttajennulestn aikaansaamisesta yksityiskotiin
38580: sijQitetull lapseu åuol14misesta.
38581:
38582:
38583: E d u s k u n n a 11 e.
38584: Valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa peuttatninen uuteen kotiin ja hänen omaksumi-
38585: myönnetään verovelvolliselle, joka verovuoden sensa perheen jäseneksi ei suju ilman hyvää tah-
38586: ajan on huoltanut omaa tai ottolastaan, varsin toa ja määrättyä sosiaalista mieltä - eikä myös-
38587: huomattaviakin veronhuojennuksia. Näistä mai- kään ilman lisäkustannuksia, joita ei läheskään
38588: nittakoon veroluokan määräytyminen ja verosta korvaa se vähäinen hoitomaksu, jonka kunta
38589: tehtävä vähennys valtionverotuksessa, tulosta lapsen sijoituskotihoidosta suorittaa. Laitos~
38590: tehtävä lapsivähennys kunnallisverotuk::;essa ja hoito on yhteiskunnalle taloudellisesti huomat-
38591: ns. koulutusvähennykset. Tämä järjestely on tie- tavasti kalliimpi.
38592: tenkin paikallaan, sillä tulonmuodostuksessa ei Ei voida pitää kohtuullisena sitä, että mai-
38593: eräitä poikkeuksia lukuunottamatta (joina mai- nittuja, yksityiskoteihin sijoitettuja lapsia ei
38594: nittakoon lapsilisä ja osittain asumistuki) oteta verotuksessa oteta huomioon samalla tavoin
38595: huomioon tulonsaajan perheolosuhteita. kuin perheen omia lapsia. Näin kuitenkin pi-
38596: Epäkohtana sen sijaan on pidettävä, että vain täisi tehdä, ei sen vuoksi, että hyvät teot ja so-
38597: oman lapsen ja ottolapsen huoltaminen tuottaa siaalinen mieli tulisivat palkituiksi, vaan sen
38598: oikeuden veronhuojennuksiin. "Vieras" lapsi vuoksi, että verotus muuten ei kohtaa tasapuoli-
38599: perheessä, jos· siihen tahdotaan suhtautua sa- sesti niitä perheitä, jotka ovat ottaneet turvat-
38600: malla tavoin kuin omaan lapseen, tuo myös mu- tomia lapsia huollettavikseen.
38601: kanaan elinkustannusten lisäyksen, usein, eh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
38602: käpä useimmiten, suuremman kuin omien las- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38603: ten kohdalla, ja alentaa siten perheen veron- muksen,
38604: maksukykyä.
38605: Näin on laita varsinkin niiden turvattomien että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
38606: lasten osalta, jotka sosiaalilautakunta (lasten- menpiteisiin sellaisten lainmuutosten
38607: suojelulautakunta) on ottanut lastensuojelulain aikaansaamiseksi, että lastensuojelulain
38608: säännösten mukaisesti huostaansa ja sen jälkeen säännösten mukaisesti yksityiskotiin si-
38609: sijoittanut yksityiskotiin hoidettavaksi. Lasten- joitetun turvattoman lapsen huoltami-
38610: suojelun tarkoituksena on, turvattomien lasten sesta valtion- ja kunnallisverotuksessa
38611: ollessa kysymyksessä, saattaa nämä lapset mah- myönnettäisiin samat veronhuojennuk-
38612: dollisuuksien mukaan samaan asemaan kuin ne set kuin oman ja ottolapsen huoltami-
38613: lapset, joilla on oma koti tukenaan. Lapsen so- sesta.
38614: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
38615:
38616: Sylvi Saimo. Orvokki Kangas. Esko Härkönen.
38617: Lea Sutinen. Aino Karjalainen. Pentti Poutanen.
38618: 896
38619:
38620: IV,432.- Toiv.al. n:o 469.
38621:
38622:
38623:
38624:
38625: Sainio ym.: Liikevaihtoveron kannon siirtämisestä vähittäispor-
38626: taasta tukkuportaaseen.
38627:
38628:
38629: Ed u s kun n a [ l e.
38630:
38631: Maa>mme vahittäiskauppa on joutunult suur- Edellä esitetyn painavan syyn johdosta ehdo-
38632: ten 1tulclmli1kkeiden puristuksessa yhä kasvaviin tamme !kunnioittavasti eduSJkunnan hyväksyttä-
38633: vailk.eulksiim. Siitä on parhaana .todisteena yhä väksi toivomuksen,
38634: kiihtyvät välhittäiskauppaikuolemat. Eräänä suu-
38635: rena osatekijänä on se, et!tä liikevaihtovero kan- että hallitus antaisi kiireellisesti
38636: netaan välhi:ttäislkauppapor:taassa. VäMttäiskau- Eduskunnalle esityksen, että liikevaih-
38637: pan asem'<la helpottaisi suuresti iko. veron siirtä- toveron kanto siirrettäisiin vähittäispor-
38638: minen takaisin tukkuportaaseen. taasta tukkuportaaseen.
38639: Helsingissä :10 päivänä helmikuuta 1972.
38640:
38641: A. R. Sainio. Arttur Niemelä. Raino Westerholm.
38642: Pentti Antila. Lauri Linna. Antero Juntumaa.
38643: J. Juhani Kortesalmi. Matti Asunmaa. Mikko Vainio.
38644: 897
38645:
38646: IV,433.- Toiv.al. n:o 470.
38647:
38648:
38649:
38650:
38651: Salama ym.: Vanhusten asuntotalohankkeiden edistämisestä.
38652:
38653:
38654: E d u s k u n n a ll e.
38655:
38656: Maamme väestörakenteessa on selvästi havait- Paras ja lkokonaisratkaisuna erittäin suosi-
38657: tavissa voimakasta vanhusten ·lukumäärän nou- teltava on ns. rvanhusrten asuntotalojen ~a:ken
38658: sua. Sosiaalisten ja terveyde1listen olosuhteiden taminen. Tämä puolilaitossysteemille perustuva
38659: ansiosta jo yli 10 % kansalaisistamme on kan- asuntomuoto sorveltuu vanih.ulksille erittäin hy-
38660: saneläkettä saavia. vin. Heillä on oma rauhansa sitä tarvitessaan
38661: Toivoisi, että eläkkeelle siit'tymisvaiheen jäl;_ nytkyaikaisilJ.a tarpeel1isilla mulkavuuksilla varus-
38662: keen, jdkainen voisi elää siten, etteivät huolet tetun asunnon muodossa. Yhteistillat •täydentä-
38663: jdkapäiväisistä elämäntarpeista olisi jatkuvana rvät muun tarpeellisen. Taloon sijoitettu kun-
38664: taakkana. Näin ei kuitenkaan ole, vaan monille nallinen kodinhoitaja tai muu ammattitaitoinen
38665: keskuudessamme eläville vanhuksille vanhuus henkilö on •tarvittaessa antamassa henkilökdh-
38666: merkitsee vielä monenlaista tuwattomuutta. if:aista apua.
38667: Eräs niistä on huoli asunnosta. On moninaisia Kun eläketurva ikehittyy jatkuvasti, luo se
38668: syitä siihen, että vanhukset :mielel:lään vielä pys- paremmat mahdollisuudet asuntohankkeiden to-
38669: tyes·sään itses·tään huolehtimaan, asuisivat vähä- teuttamiselle edelläesitetyssä muodossa. Tämän-
38670: varaisinakin ulkopuolella varsinaisen laitoshoi- hetkisesti ja vielä JäWvas'taisuudessakin on tär-
38671: don. Useimmi'ten he silloin saavat tyytyä asu- keätä, että kunnat voivat saada nylkyistä parem-
38672: maan perin puutteellisissa asunnoissa, koska ta- min mahdollisuuksin valtiolta tukea asuntotalo-
38673: Joudelliset varat ovat pienet ja vudklrat korkeat. hankkeita vanhusten koihdalta toteutettaessa.
38674: Yleinen .ajattelutapa muunlaiseerlkin kuin var- Kansaneläkelaiwksen lainoitustuen, Aravalainoi-
38675: sinaiseen laitoshoitoon vanhusten kohdalta, on tuksen, raha-automaattivarojen ja muiden!kin val-
38676: saanu't lisääntyvää kannatusta. Tahdotaan tehdä tion tukitoimenpiteiden tuaisi nykyisrtä voimak-
38677: vanhusten elämän iltapuoli miellyttävä!ksi. Lai- kaammin suuntautua vanhusten asuntotalo-
38678: toshoito on myös lkuntataloudellisesti epäedul- hankkeiden tueksi.
38679: [ista yLläpitokustannusten kalleuden takia. Lai- EdeNäolevaan viitaten ehdotamme eduskun-
38680: tospaikkoja on lisäksi perin rajoitetusti vanhus- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38681: ten lukumäärän kohotessa. Asuntotuella, si-
38682: nänsä hyvätlä tukitoimenpiteellä, on kuitenkin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
38683: rajoitetut mahdollisuudet vanhusten asuntota- menpiteisiin vanhusten asuntotalohank-
38684: son parantamiseen ja kohottamiseen, koska keiden valtion tukitoimenpiteiden te-
38685: asuntoja ei heille riitä. hostamiseksi nykyisestään.
38686: Helsingis·sä 5 päi~ränä helmikuuta 1972.
38687:
38688: Aune Salama. Tyyne Paasivuori. Kalevi Kivistö.
38689: Pirkko Työläjärvi. Sakari Knuuttila. Eino Loikkanen.
38690:
38691:
38692:
38693:
38694: 113 156/72
38695: 898
38696:
38697: IV,434.- Toiv.al. n:o 471.
38698:
38699:
38700:
38701:
38702: Salama ym.! Valtion virt~stotalon rakentamisesta ]outsan kuntaan.
38703:
38704:
38705: Ed u s 'k u n .n a ~ t e.
38706:
38707: Joutsan kunna51!la valtion !käytössä oleva•t tilat suunniteltu koko kaakkoisen Kestki-Suomen
38708: ovat nilltei poiklkeukserta erittäin iheikikdkun· keskustaajamaksi, mikä edellyttäisi myös jul-
38709: :toisia ef.vällkä sijain.nilltaantkaan ole kovin kes· kisten palvelujen tason korottamista.
38710: .keisiltå pailkoiJ.la. Erityisesti nimismiehen kans· All'tamassaan Kestki-Suomen seutulkaa.vamää-
38711: lia 1a verotoimisto toimivat täysin tank:oitulk- !täyksessä va.ltiovaha ede1lyttää "tarlkoituksen-
38712: 8een sopimartomissa ja ahtaissa vuolkratiloissa, mulkaisten .tuotanto· ja muiden kesikusten muo-
38713: ~oissa mm. paloturvaltHsuus ei ole aJl'IVostelun ikes- dostumisen edistämistä erityisesti läänin poh-
38714: täväii. Virastotalon ralkentamine.n Joutsaan on joisosissa ja Päijänteen itäpuolisilla alueilla".
38715: jo useiden vuosien ajan kuulunut I kiireellisyys- Asetetun taiVOitteen saavutotlliffiista :helpottaa suu-
38716: cyhmään, mutta lähinnä •tonttilkysymysten tlllkia resti, mikä:li myös vad.tio ohjaa tarpeelliseksi
38717: ei asia ole edistynyt. Nyt on tämälkin kysymys btsottavia inves'tointejaan mainitu.Uie alueille.
38718: 1ält!jestyksessä ~altion hyväksyttyä ja otettua vas- Tässä tapauksessa Päijänteen itäpuolen tärkeim-
38719: taan kunnan tat1koitulkseen [uovuttaman :tontin pään lkestku!kseen JoutiSan kitikonkylään.
38720: kidtonlkylän kestkustasta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
38721: Joutsan kunnassa on harkittu tilanteen hel- ,tavasti edusikunnan :hyvälksy;ttäivä~si !I:Oivomuk-
38722: pottamiseksi myös sitä mahdollisuutta, että sen,
38723: kuntä l'!rkt:ntaisi virastotalon ja vuokraisi siitä
38724: tarvittavllt tilat valtiolle, mutta kunnan nykyi· että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
38725: set resurssit eivät ole riittävät kysymyksen rat· menpiteisiin valtion virastotalon aikaan-
38726: kaisemisee.n tätä kautta. Joutsan kirkonkylä on saamiseksi ]outsan kuntaan.
38727: Helsingissä 10 päiv.änä helmikuuta 1972.
38728:
38729: Aune Salama. Veikko J. Turunen.
38730: Sakari Knuuttila. Sylvi Saimo.
38731: 899
38732:
38733: IV,4.35.- Toiv.al. n:o 472;
38734:
38735:
38736:
38737:
38738: Salla ym.: Kemin kromiesiintymään perustuvan erikoisterästeh-
38739: taan rakentamisesta.
38740:
38741:
38742: E d u s k u n n a li e.
38743:
38744: Teollisuuden kehi•ttämistä suunniteiltaessa UJJkottnail'ta •tuodaan Suomeen nykyisin d.ähes
38745: !kiintyy huomio erityisesti Pohjois-Suomen suu- puolet kaikista ilrotimaas·sa tarjolJa olevista tne•
38746: riin luonnoma:ro.ihin ja niiden suomiin mahdol- talliteollisuuden •tuotteista. Kehittämälllä metal-
38747: lisuuksiin, joilla voitaisiin lievittää työt•tömyyttä Hteollisuut•ta voidaan tuonnista suurin osa !kor-
38748: ja ja•11ruttaa tä:ltä alueelta ja'tlmvas·ti voimistuvaa vata kotimaisilla valmisteiLla. Suomen metaNi-
38749: muuttoliilkettä. teoNisuus on jo nykyisin laadulilisesti korkeata-
38750: Tämän alueen elinkeinoelälmän yksipuolisuu- soista ~a hinnoiltaan ikilpailukykyistä·, joten
38751: desta johtuen työttömyys on vuosi vuodelta meillä on mahdolJisuudet a.cilpaiJ!Ja vastaaJvien
38752: moodostunU't yhä vai:keamtnalksi, joka ei johdu utk:omaisten Jai:tos·ten !kanssa.
38753: ytksinomaan maassamme kulaoillfkin vallitsevista Meillä ei nFkyisin tuoteta sumta kestä•vyyttä
38754: laslkusuhdanteista. Tämä rakenteelliseiksi muo- vaativien työkallujen ja kuu1alaakell'eiden rva!lmis-
38755: dostunut työttömyys on seurausta Pohjois-Suo- tuikseen tarvittavia rauta- e.ilkä ·terässeoksia, vaan
38756: men teollisen kehittämisen yksipuoJ.isuudesta ja ne 'tuodaan koikonaan ulkomailta. Tällaiseen eri-
38757: sen jädkeenjääneisyydeS'tä sekä maa- ja metsäta- !koisteräikseen tarvitaan tavaLlisen teräksen ili-
38758: loudessa viime aikoina tapahtuneen koneellis. säiksi h-omimetallia. Kemistä löydetyt ikromi-
38759: tumisen vuoksi irtautuvasta työvoimasta. esiintymät antavat mahdollisuuden ryhtyä ko-
38760: Tämän jdhdosta onkin ensisijainen huomio timaisen raaika-aineen tu11vin erikois•teräiksen va~
38761: ki.innitettmrä perusteolJisuuden disäämiseen POih- mistamiseen.
38762: jois-Suomessa, jossa on mahdollisuus myös suu- EdeHä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
38763: risuuntaiselle metailliteollisuuden kehittämi- nioittavasti eduskunnan :hyrv.äiksyttärväksi toivo-
38764: selle. Uutta teollisuutta Suomeen suunniteltaessa muksen,
38765: on luonnollise•sti asetettava ensisijaiseksi ehdoksi
38766: b>timainen raalka-ainepohja, jolta perus'talta on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38767: suunniteltava uikarnaisten tavaroiden tuontitar- Kemin kromiesiintymän tarjoamiin mah-
38768: vetta väihentävää teollisuutta. Kotimaisten mark- dollisuuksiin perustuvan erikoisterästeh-
38769: kinoiden Iisälksi on uuden teo)lisuuden pystyt- IIIIJn rakentamiseksi Tomioon.
38770: tävä viemään 'kilpailuik}'icyise$ti tuotteitaan u1-
38771: komaiden ma:rk:kinoiUe.
38772: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
38773:
38774: Pekka Salla. Niilo Koskenniemi. Rauno Korpinen.
38775: 900
38776:
38777: IV,436.- Toiv.al. n:o 473.
38778:
38779:
38780:
38781:
38782: Salla ym.: Savukosken apatiittiesiintymän tutkimustoiminnan te-
38783: hostamisesta ja kaivostoiminnan aloittamisesta.
38784:
38785:
38786: E d u s k u n n a i J e.
38787:
38788: Pohjois-Suome.ssa suoritettujen 'maaperätutki- Edellä esitetyn sekä Pohjois-Suomessa pysy-
38789: mus'ten perusteella täLlä hetkellä mie1enkiintoi- väksi muodostuneen työttömyyden vuoksi val-
38790: simmaiksi kohte~ksi on todettu S:llvukostkeHa tiovallan tuJisi kiinnittää vakavaa huomiota
38791: oleva apatiittiesiintymä, joka ~tähän asti suori- maaperätutkimustoiminnan tehostamiseen tä-
38792: tettujen tutkimusten mukaan sisähää maaperän mänlaatuisissa kasvavaa mielenkiintoa osakseen
38793: tärkeimmän, fosforimineraaUn Jisäksi runsaasti saaneissa kohteissa.
38794: muita hyötymineraaleja ja maLmeja. Ailkaisem- Jo tässä vaiheessa tuiisi perusteellisesti tutkia
38795: :min Outokumpu Oy:n ·toimesta aloitetut, nyt ja selvittää myöskin alueelle mahdollisesti ra-
38796: yhtiön yhdistämisen jälkeen Rautaruukki kennettavien kulkuyhteyksien eri vaihtoehdot,
38797: Oy:öön tämän yhtiön suorittamat maaperätutki- onko rautatie- vai maantieyhteyksien rakentami-
38798: mukset ovat :keskittyneet pääasiassa ·tämän esiin- nen tarkoituk.set1'1Ilukaisempaa, kummankaan ra-
38799: tymän tutlkimiseen. TuJosten perusteella aluee11a kentamiseen maaston vuoksi ei ole vaikeuksia .
38800: .on inventoitu useita kymmeniä miljoonia ton- Samalla olisi selvitettävä kuljetuskustannusten
38801: neja fosforipitoisuudeltaan runsaimpiin kuulu- osuus sekä kailclci kustannukset niiltä osin, mitä
38802: \Vaa apatiittia maaHmassa pintaesiintymänä, jo- meidän oman maamme teollisuus käyttää tällä
38803: Jka voidaan louhia avo:louhdksena. hetkellä kyseistä raaka-ainetta.
38804: Yhtiön tehostetuista toimenpiteistä huoli- EdeHä es1tetyn perusteella kunnioittavasti eh-
38805: matta alueesta, jdlla mainittu malmi sijaitsee, dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38806: on tähän JSaa~ka inrvento1tu ainoastaan n. 10- muksen,
38807: 20 %. Tällä vauhdilla tut1kimustoiminta, ennen
38808: kuin se saadaan loppuun saakka suoritettua, kes- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
38809: täisi vielä n. 10-15 vuotta, mikä on kohtuut- menpiteisiin Savukoskella olevan apa-
38810: toman pitkä aika. tiittiesiintymän tutkimustoiminnan te-
38811: Jos valtiovadlan taholta ei kiinnitetä tähän- hostamiseksi ja kaivostoiminnan aloitta-
38812: astista suu:rempaa huomiota tutkimustoiminnan miseksi siten, että raaka-aineen ;alosta-
38813: tehostamiseen nykyisestään, 'siHä saattaa olla kai- minen suoritetaan mahdollisimman pit-
38814: vostoiminnan aloittamiseen ja tuot·teen edelleen källe itse paikalla.
38815: ~alostamiseen hyvinkin kohtaloktkaat seu:raukset,
38816: sillä olosuhteet muuttuvat nykyisin hyvin no-
38817: peasti.
38818: Helsingissä 8 pähränä helmrkuuta 1972.
38819:
38820: Pekka Salla. Rauno Korpinen.
38821: Niilo Koskenniemi. Kaisu Weckman.
38822: 901
38823:
38824: IV,437.- Toiv.al. n:o 474.
38825:
38826:
38827: Salla ym.: Toimenpiteistä kauppa- ja teollisuusministeriött uudel-
38828: leenjärjestämiseksi.
38829:
38830:
38831: E d u s k u n n a 1 J e.
38832:
38833: Teollinen ja kaupahlinen lkeihit~ maassamme 2. teollisuustoiminta;
38834: on viime vuosina o1ilut nopeata. Tämä asettaa 3. merenikulltku ;
38835: myös näistä aloista vastaavalle ministeriölle suu- 4. ammattiopetus sekä tekniilinen korkea-
38836: ret vaatimulkset, jot!ka ovat vaikeat täyttää pää- tkouluopetus ja t~knilHnen tut!kimus, geologinen
38837: osiltaan jo yli sata \VUOtta sitten ~uodulla orga- turkimus, merentutkimus selkä
38838: nisaatiolla. Lisäksi kehittyvä lainsäädäntö on 5. elinkeinotoiminta, johon Jiittyy kulutta-
38839: ,tuonut mukanaan ministeriölle uusia •tehtäviä. jien suojaaminen (elintarvikeasiat ja kuluttaja-
38840: Sen on todennut myös eduskunta, joka vastauk- valistus) sekä ns. kartellilainsäädän'tö.
38841: sessaan hallituksen esitykseen ~aiksi kehitys- Kun ministeriön nykyinen ja odotettavissa
38842: alueiden, teollisuuden ja matkailun yritystoi- oleva toiminta on näin monipuolinen ja laaja,
38843: minnan investointiluotoista lausuu, että "kun on ~1meistä, ettei ministeriön ylin johto voi ra-
38844: ikauppa- ja teolHsuusministeriön ·tehtävät tule- ioittua yhteen :ministeriin, vaan ministereitä tu-
38845: vat tuntuvasti kasvamaan kehitysalueiden edis- lisi olla tka:ksi. TäNöin toinen eri!koistuisi hoita-
38846: tämistä koskevien toimenpiteiden johdosta, maan tehtäviä, jotka edistävät talouselämän no-
38847: olisi eduskunnan mielestä ministeriön organi- peampaa kehitystä. Mutta samalla ne 'tutkimus-,
38848: saatiota vastaavasti kehitettävä ja vahvistet- suunnhtelu-, ohjaamis- ja toi:meenpanotehtävät,
38849: tava". jotka tähtäävät eri!koisesti nopeampaan ,teollis-
38850: Nylkyisten tehtiivien tehokas hoitaminen vaa- tamiseen, 'vaatisivat myös !Vastaavaa toimisto-
38851: tii siis kauppa- ja teollisuusministeriön uudel- teknillistä kehitystä ministeriöön. Siksi olisi
38852: ~eenjärjestelyjä. Tällaisia ovat: tarpeellista laajentaa tuntuvasti kauppa- ja teol-
38853: 1. Taloudellisen ja teknillisen tutkimustoi- lisuusministeriön nykyistä teollisuusosa&toa.
38854: minnan koordinoiminen ja tehostaminen siltä Jotta tällä Jaajennetulla osastolla olisi eliivä yh-
38855: osin, ikun se ei vastaa nykyajan vaatimuksia. teys maan eduskuntaan, tuotantoelämään ja mui-
38856: 2. Kansantalouden !kasvua ikoskevien suun- hin talouselämää Jähet11ä oleviin virastoihin ja
38857: nitelmien laatiminen. laitoksiin, olisi neuvoa-antavaksi elimeksi nimet-
38858: 3. Investointitoiminnan valvominen ja oh- tävä teoHistamisneuvosto, jonka eduskunta valit-
38859: jaaminen niin, että vältytään virheinvestoin- sisi.
38860: neilta ja saavutetaan mahdoHisimman ikol'lkea •ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
38861: ~oudellinen !kasvu ja työl1isyys. kunnan h}'IVäksyttävätk,si toivomuksen,
38862: 4. Valtionenemmistöisten yhtiöiden tuotan-
38863: to- ja tutkimustoiminnan koordinoiminen ja te- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38864: hostaminen niin, että valtion teöllisuutta voi- kauppa- ja teollisuusministeriön uudel-
38865: taisiin aloittaa myös uusil!la aloilla, joko nyikyis- leenjärjestämiseksi siten, että mittiste-
38866: ten yhtymien pui:tteissa •tai uusia yhtiöitä perus- rtott teollisuusosaston nimettomaisiin
38867: tamalla. Tällöin tulisi niiden sijoittamisessa ot- tehtäviin sisällytettäisiin maamme teol-
38868: ,taa erityisesti huomioon teo1lisesti alikehitty- listamisen ja kansatttalouden suuttnitte-
38869: neet alueet. lun jatkuva ohjaus ja edistäminen ja että
38870: Kauppa- ja teollisuusministeriön nykyisessä mittisteriött yhteyteen muodostettaisiin
38871: toiminnassa voidaan erottaa seuraavat suuret Eduskunnatt valitsema neuvoa-antava
38872: .ryhmät: teollistamimeuvosto.
38873: 1. kaupallinen toiminta, kotimaankauppa ja
38874: ulkomaankauppa;
38875: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
38876:
38877: Pekka Salla. Aulis Juvela. V. J. Rytkönen.
38878: 902
38879:
38880: IV,438.- Toiv.al. n:o 475.
38881:
38882: Salolainen ym.: Kertaantuneen liikevaihtoveron palauttamisesta.
38883:
38884: E d u s k li n n a J [ e.
38885: Liikevaihtovero on [uonteensa mukaisesti tar- sisälly ikertaantunutta lilkevai:htoveroa ja kun
38886: koitettu kannet·tavaksi vain Suomessa myytä· suomalaiset vientituotteet ovat vapaita verosta
38887: vistä tavaroista ja täällä tapahtUJVista eräistä pal- vain laikimääräistä verokantaa vastaavalta osalta,
38888: velusuorituksista, toisin sanoen vain !kotimaisen ne joutuvat kilpailemaan vientimad.okinoillla
38889: kulutuksen perusteella. Veron· kantajana toimii muissa mais·sa valmistettuja tuotteita an!karam•
38890: tosiasiassa verovelvollinen lii.klkeenharjoittaja min liikevaihtoverotettuina. Afllkaran kilpamun
38891: periessään veron myymänsä tavaran tai pa!1ve- johdosta saattaa tuotteen menekki vientimrurk-
38892: iluksen hintaan •sisälltyvänä ja rtilittäessään sen kinoilla ohla jopa kymmenesosaprosenteissa il-
38893: edelleen valtiolle. Vastaavasti tavaroiden maas- maistavan hintaedun !Varassa. Suomalaisia ·tuot-
38894: tavienti on myös vo~massa olevan mkevaihto- teita rasittava keskimäärin 3-4 % :n ·suuruinen
38895: verolain mukaan periaatteessa aina Hirkevaihto- kertaantulVa lii:kevaihtovero !kaventaa näin ollen
38896: verosta vapaata. monessa tapauksessa ratkaisevasti mahdolli-
38897: . Liikevaihtoverotuksessa on tavoitteena, että suuksiamme [isätä vientiä. Todettakoon, että
38898: kuluttajan tavarasta suorit·tama hinta tulee ko- Italian ja Itävallan lähiaikoina uudistettavat lii-
38899: konaisuudessaan :kertaalleen verotetuksi ja että kevaihtoverojärjestelmät johtavat nykyisellään
38900: sanotussa hinnassa on aina laissa säädettyä ve- myös samalla tavoin !Hkevaihtoveron kertaan-
38901: rokantaa vastaava määtä Jiikevaihtoveroa eli ny- tumiseen. Näissä maissa suoritetaan kuitenkin
38902: kyisin 11 prosenttia. Tämän ajatuksen toteut- kertaautuuutta veroa vastaava palautus viennin
38903: tamiseksi on liilkevaihtoverolaissa mm. säädetty, yhteydessä, jotta sieltä ulkomail1e vietävät tuot-
38904: että tu:kJmverovelvolliset saavat hwk!kia tava- teet eivät joutuisi kilpailijamaissa valmistettuja
38905: roiden va1mistuikses·sa !käytettävät ~aaka-aineet tuotteita epäedullisempaan asemaan.
38906: ja puolivalmisteet samoin kuin sellaisenaan TasauSIVerolaki säädettiin ulkottnaisten ja ko-
38907: edelleen myytäviksi tarrkoitetut hyödykkeet H- .timaisten tuotteiden saattamiseksi liikevaihto-
38908: man mkevaihtoveroa. Tätä periaatetta ei !kui- verotuksen kannalta tasaveroiseen iki11pailuase-
38909: tenkaan ole toteutet·tu täydeUisesti. Shen esim. maan kotimarikkinoilla. Maamme ta,louden ·sa-
38910: ted1lisuusyrityk·sen on hankittava vailrrnistustoi- moin !kuin väestön toimeentulon parantamisen
38911: minnassa käytettävät koneet ~a laitteet sekä nii- kannalta pitk~lä ·tähtäimellä olisi ·väJ.ttämätöntä
38912: den osat, muotit ja mallit, poltto- ja voitelu- ~a joihdonmukaista ulottaa em. tasaveroisuus kos-
38913: aineet, työkalut jne. liitkevaihtoverollisina. Näi- kemaan myös suomalaisia vientituotteita. Siinä
38914: den tuotantovälineiden hankintahintaan sisäl- ; tarkoituksessa tulisi Suomessakin poistaa. ker-
38915: tYJVä Hikevamtovero korottaa tuotantoikustan- taantuva liikevaihtovero vientituot·teista samalla
38916: nuksia ja edelleen yrityksen valmistamien tava- taiVoin kuin Itatliassa ja Itävallassa tapahtuu.
38917: roiden myyntihintoja. Tuotantokustannuksia ra- Tälmä korjaus voitaisiin telhdä siten, että vastaava
38918: sittava Jiikevaihtovero sHrtyy siten piillevänä ku- määrä veroa, mitkä nyt peritään tuonnissa, pa-
38919: ~utta:jan maiksettavaiksi ja lopullisessa hinnassa lautettaisiin viennin yhteydessä.
38920: on näin ollen aina enemmän veroa kuin laissa Edellä esitetyn perusteella ehdotam'm.e !kun-
38921: säädetty verokanta edellyttää. nioittaen eduskunnan hy1väksyttäväksi toivo-
38922: KilpaHu~kyikytoimikunnan selvitysten (ikom. muksen,
38923: miet. 1968: B 48) mukaan Suomessa vaknis- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
38924: tettujen pääomatavaroiden hintoihin sisähyy menpiteisiin lakiesityksen antamiseksi
38925: kertaantunutta lliikevaihtoveroa !keskimäärin 6,4 maassamme valmistettujen tuotteiden
38926: prosenttia vastaavan mää!tän ollessa 4,2 prosent- hintoihin sisältyvän kertaantuneen liike-
38927: tia kulutustavMoiden kohJ.ai11a. Kun ikilpailija- vaihtoveron palauttamiseksi viennin yh-
38928: maissall111lle valmistettuihin .ta!Varoihin ei yleensä teydessä.
38929: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
38930:
38931: Pertti Salolainen. Pekka Jokinen. Mauri Seppä.
38932: 903
38933:
38934: IV,439.- Toiv.al. n:o 476.
38935:
38936:
38937:
38938:
38939: Salolainen ym.: Kotiapulaisen tai muun perheen taloudenhoidon
38940: hyväksi työskentelevän henkilön palkan ja eläkkeen vähentä-
38941: misestä valtion- ja kunnan verotuksessa verotettavasta tulosta.
38942:
38943:
38944: Ed u s ·k u n n a 11 e.
38945:
38946: Voimassa olevan tulo- ja omaisuusverolain vaå·tion- että kunnallisverotuksessa kO'konaan vä-
38947: 28 § :n 1 momentin 8 kohdan mukaan verovel- hennyskelpoiseksi.
38948: vo1lisella on oikeus tuloistaan vålhentää, milJoin Kun !kotiapulaiselle suoritettua palkkaa ei ny~
38949: kummailla:kin poolisoHa on ollut ansiotuloa tai !kyisin saada väihentää maksajan tulosta, on se
38950: aikaisemman vinka- tai työsuhteen perusteeMa ~o'htanut käytännössä usein sii:hen, etteivät koti-
38951: saatua elälketuloa, sen puolison ansio- tai eläke- apulaisten tulot tule lainkaan verotuksen pii-
38952: tulosta, joka on saanut sellaista tuloa vähem- riin. Toisaaha, jos !kotiapulaiselle su01titettu
38953: män, tuhat·viisisataa matik!kaa sekä tämän mää- palkika ·säädettäisiin vähennyskelpoiseksi, se olisi
38954: rän ylittävältä osalta puolet, ei lk:uitenhan yh- omiaan houkuttelemaan nykyisin !kotitaloudessa
38955: teensä enempää kuin 1wlmetuhatta mat~kkaa. työskentelevät korkeankin !koulutuksen saaneet
38956: Tatr.koituksena on ollut tälJlä tavoin ottaa vero- petiheenäidit hakeutumaan ansiotyöhön kodin ul-
38957: tuksessa huomioon ne ylimääräiset kustannuk- kopuolelle, mistä olisi hyötyä kO'ko kansanta-
38958: set, joita molempien puolisoiden työskennel- loudel!Ie. Kun kotiapulaiselle lfnaksettua palkkaa
38959: Iessä kodin urkopuolella aiheutuu kotitalouden ei saada nykyisin vähentää, on kotiapulaisen
38960: hoidosta !kotiapulaisen palkkaamisen johdosta pa}kkaaminen muodostunut nykyisin verotuk-
38961: ja muusta sellaisesta syystä. sen j.01hdosta monissa erittäin välttämättömissä-
38962: Mainittu tuio- ja omaisuusverolaissa säädetty ikin tapauksissa täysin kannattamattomaksi.
38963: vähennys on lkuitenlldn menettänyt vuosien ku- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme, että
38964: luessa metikityksensä. Se ei nydcyiseLiään enää lä- eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
38965: heskään vastaa niitä kustannuksia, joita k:oti-
38966: apu~aisen paikkaamisesta yleensä aiheutuu. Vä- että hallitus antaisi Eduskunnalle kii-
38967: hennys· ei tosiasiassa riitä enää edes pois•tamaan reellisesti lakiesityksen tulo- ja omai-
38968: niitä epäkohtia, joita aviopuolisoiden yhteisve- suusverolain sekä kunnallishallituksesta
38969: rotu.ksesta jo muutoinkin verorasituksen kas- kaupungissa ja maataiskunlain kunnal-
38970: vaessa yhä lisään~vässä määrin aiheutuu. Eri- lishallinnosta annettuien asetusten muut-
38971: tyisen .Irohtuuttomassa asemassa ovat ne lesket, tamisesta siten} että verovelvollisella on
38972: eronneet ja muut yksinäiset huoltovelvolliset, oikeus vähentää tulostaan kotiapulaisen
38973: joille kotiapulainen aasten vuoksi tai muus·ta vas- tai muun perheen taloudenhoidon hy-
38974: taavasta syystä on välttämätön ja jotka jäävät väksi työskennell«n henkilön palkka ;a
38975: nykyisin !kokonaan mainitun vahennysoikeuden eläke sekä siihen liittyvät muut kustan-
38976: ulkopuolelle. Tämän vuoksi kotiapulaiseUe suo- nukset} milloin kotiapulaisen paikkaa-
38977: ritettu palklka olisikin säädettävä, milloin !koti- minen verovelvollisen talouteen on ollut
38978: apulaisen pitäminen on oHut pel1hee.njäsenen tai välttämätöntä hänen ansiotyöns{i ;a per-
38979: huoltoveLvollisen ansiotyön vuoksi perheen olo- heen muiden olosuhteiden iohdosta.
38980: suhteet huomioon ottaen välttämätöntä, sekä
38981: Helsingissä 16 päivänä helmi-kuuta 1972.
38982:
38983: Pertti Salolainen. Pekka Jokinen. Mauri Seppä.
38984: 904
38985:
38986: IV,440.- Toiv.al. n:o 477.
38987:
38988:
38989:
38990:
38991: Sandelin ym.: Ammattimaisten kuorma-autoilijain maksamln
38992: kiinteän ajoneuvokohtaisen diesel-veron alentamisesta.
38993:
38994:
38995: E d u s k u n n a 11 e.
38996:
38997: Vuoden 1963 valtiopäivillä hyväksyttiin hal- yksityisen liiJkenteen kuorma-autoista, joiden
38998: lituiksen laatima illlOottoriajoneuvojen ll'ekiste- pohtonesteen ikuJutus puolitehoisen kuljetustoi-
38999: röimi.sttnaJksujen korotusesitys laiksi muodossa, minnan ja lyhyiden kuljetusetäisyyksien joh-
39000: jon:ka mukaan yksityisajoneuvojen ja linja- sekä dosta on pieni. Näissä olosuhteissa näyttääkin
39001: taJksiautojen rekisteriveroa korotetaan 50 pro- varsin epäoikeudenmukaiselta, että ammatti-
39002: senttia. Tämä moottoriajoneuvoliikenteelle vi- mainen kuorma-autoliikenne joutuu kaikesta
39003: hamielinen laki edusti alan verotuksessa myön- huolimatta maksamaan ajoneuvokohtaista die-
39004: teisiä piir.teitä kuitenkin siinä, että ammatti- sel-veroa yhtä paljon kuin yksityisen liikenteen
39005: mainen ikuomna-autoliikenne asetettiin etuoikeu- kuorma-auto. Tämän veron muodostaessa erään
39006: tettuun asemaan yksityiseen kuorma-autoliiken- osan ammattimaisen liikenteen kiinteistä kus-
39007: teeseen nähden. Vastaavanlaista perusajatusta tannuksista, jotka on pakko ottaa huomioon
39008: toteutettiin Saksan Liittotasavallassa 1. 1. 1969 kuljetusmaksuperusteissa, voidaan todeta, että
39009: voimaan astuneessa ns. Leher-suunnite1man mu- siitä on suoranaisesti kansantaloudellista hait-
39010: kaisessa laissa, jossa ammattimaiselle kuorma- taa sekä elinkeino- ja talouselämälle, erityisesti
39011: autoliikenteelle tosin sälytettiin lisäveroa, mutta kcluttajille. Lisäksi, kun ammattimainen kuor-
39012: jossa &äin aluemäärittelyin tämän veron suu- ma-autoliikenne sekä yksityisen että ammatti-
39013: ruus oli 1 pfenni:giä tonnilkilometriä kohti, kun maisen kuorma-autoliikenteen ylikapasiteetin
39014: taas ylksityinen autokalusto joutui maksamaan johdosta kärsii erityisesti maarakennus- ja puu-
39015: 3-5 pfennigiä tonniJkilometri!ltä. Vastaava!lllai- tavarakuljetusten alalla huomattavasta joko jat-
39016: sin perustein on mm. Tanskassa pyritty teke- kuvasta tai kausittaisesta työttömyydestä, kiin-
39017: mään eroa ammattimaisen ja yksityisen kuorma- teän diesel-veron pienentäminen tai poistaminen
39018: autoliikenteen välille. olisi ammattiautoilijan kannalta elinmahdolH-
39019: Ta:tikasteltaessa kiinteätä ajoneuvokohtaista suuksia parantava toimenpide.
39020: kuomna-auton diesel-veroa huomataan, että siitä Tälilaisella verotoimenpiteellä voitaisiin maan-
39021: on koitunut suurta haittaa ammattimaiselle tiekuljetuiksia ohjata eduHisiiksi muodostuvien
39022: kuorma-autoilijalle. Tämä vero kuuluu osana kuljetusmaksujen johdosta ammattimaiselle
39023: koko moottoriajoneuvoverojä!l'jestelmään, jol- kuovma-autoliikenteelle, jonka ikuljetuskaluston
39024: loin sen olemassaolon oikeutuksen tuHsi riippua täystehoisella käytöllä olisi kansantalouttamme
39025: siitä, :kenkä joutuvat tämän verotuksen !koh- tervehdyttävä vaikutus.
39026: teiksi ia miten paljon ja missä olosuhteissa he Edeililä esittämäämme viitaten ehdotamme
39027: tätä veroa joutuvat maksamaan. Kun kuorma- eduskunnan hyväksyttäväksi 'toivomuiksen,
39028: auton ajoneuvokohtainen diesel~vero tällä haa-
39029: vaa on yhdeksän markkaa kutakin kokonaispai- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
39030: non alkavaa sataa kiloa kOihti ja pohtonestevero menpiteisiin lainsäädännöllisten muutos-
39031: hieman yli kaksikymmentä penniä litralta, voi- ten aikaansaamiseksi siten, että ammat-
39032: daan todeta, että vaikeissa olosuhteissa pitkiä timaisten kuorma-autoilijain maksamaa
39033: kuljetusetäisyyksiä suorittavista ammattimaisen kiinteätä ajoneuvokohtaista diesel-veroa
39034: liikenteen 'kuorma-autoista ja niiden käytöstä alennettaisiin nykyisestään tai että se ko-
39035: maksetaan huomattavasti enemmän veroa kuin konaan poistettaisiin.
39036: Helsingissä 12 päivänä heLmikuuta 1972.
39037:
39038: Valdemar Sandelin. Heikki Hykkäälä. Uljas Mäkelä.
39039: 905
39040:
39041: IV,441.- Toiv.al. n:o 478.
39042:
39043:
39044:
39045:
39046: Sandelin ym.: Tutkimuksen suorittamisesta tyyppikatsastuspai-
39047: noon ja voimassa olevaan verotusarvoon perustuvien autove-
39048: rojärjestelmien eduista ja epäkohdista.
39049:
39050:
39051: Ed u s kun n a 11 e.
39052:
39053: Voimassa olevan auto- ja moottoripyöräve- suhteessa työtä ja raaika-aineita, åoten painoon
39054: rosta 14 päivänä marraskuuta 1967 annetun lain perustuvaa verotusjäcrjestelmää voidaan hyvin
39055: (482/67) mukaan autoveron perusteena on ve- perustella ja pitää myös oikeudenmukaisena.
39056: ronalaisen ajoneuvon verotusarvo. Verotusarvon Tyyppikatsastuspainoon perustuvaan autovero-
39057: määräämisestä mainittuun lakiin sisähyvät tar- jälvjesteLmään siinyttäessä poistuis1vat sama.hla
39058: kemmat säännOkset. Tämän verotusarvoon pe- eri tullisopimuksista iohtuvat epäkohdat auto-
39059: rustUJVan autoverojih'jestellmän on kuitenkin to- veroa laskettaessa. Tännän jäijjjesteLmän puitteissa
39060: dettu eräissä ·tapauksissa antavan mahdollisuuk- olisi niin ikään mahdollista ny<kyistä paremmin
39061: sia veron osittaiseen kiertämiseen. Järjestelmä lisätä verotuksen kohtee'ksi joutuvien ajoneuvo-
39062: houkuttelee myös maahantuojaa tuomaan veron- jen turvallisuuteen iVai:kuttavia tekijöitä.
39063: alaiset ajoneuvot mahdollisimman pitkälle rii- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
39064: suttuina, mikä on saattanut tapahtua jopa ajo- nioittaen eduskunnan hY'väksyttäviitksi toivo-
39065: neUJVon tllJllVallisuuden kustannuksellakin. Vero- muksen,
39066: tusa:nvoon perustuvaa autoverojänjestelmää voi-
39067: daan ny:t jo pitää vanhentuneena ja ainll'kin mo- että hallitus kiireellisesti tutkituttaisi
39068: nissa :kdhdin perusteellista korjausta sekä tar- ja selvityttäisi tyyppikatsastuspainoon
39069: kistusta kaipaavana. Tästä syystä autoverokysy- ja voimassa olevaan verotusarvoon perus-
39070: m}'$ olisi tarpee.hlista saattaa kokonaisuudessaan tuvien autoverojärjestelmien edut ;a epä-
39071: uudelleen tutkittavaksi ja selvitettäväksi. kohdat sekä ryhtyisi tämän tutkimuksen
39072: Useissa maissa, kuten esimerkiksi Ruotsissa ja selvityksen mahdollisesti tarpeelli-
39073: ja Sveitsissä, autoverojittjestelmä perustuu tyyp- siksi osoittamiin toimenpiteisiin autove-
39074: pilkatsastuspainoon. Saman jalostusasteen omaa- rolainsäädännön uudistamiseksi.
39075: vat tuotteet sisältävät ttle~ko tarkasti samassa
39076: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
39077:
39078: Valdemar Sandelin. Uljas Mäkelä.
39079:
39080:
39081:
39082:
39083: 114 156/72
39084: 906
39085:
39086: IV,442.- Toiv.al. n:o 479.
39087:
39088:
39089:
39090:
39091: Sandelin ym.: Työnantajan työntekijöillensä jatko- tai muina
39092: opintoina järjestämien etujen jättämisestä lukematta työnte-
39093: kijöiden veronalaiseksi tuloksi.
39094:
39095:
39096: E d u s k u n n a 11 e.
39097:
39098: Voimassa olevan verolainsäädännön mukaan Edellä ma1mtut työnantajan työntekijöiden
39099: ei työnantajan työntekijöidensä ammattikoulu- jatko- tai muista opinnoista suorittamat menot
39100: tuksesta suorittamia kustannuksia pidetä työn- perustuvat yleensii vapaaehtoisuuteen. Kun näi~
39101: tekijöiden veronalaisena tulona, mikäli ammatti- den menojen korvaaminen työnantajan taholta
39102: kou'lutus on ollut tarpeen, jotta työntekijät voi- on omiaan lisäämään työntekijäin kiinnostusta
39103: sivat ylläpitää työnsä edellyttämän ammatillisen kysymyksessä oleviin opintoihin, ei voida pitää
39104: pätevyyden ja ammattitaidon. Sitä vastoin jos perusteltuna, että tämä etu, jota työntekijöiden
39105: on kysymys jatko- tai muista opinnoista, joiden taholla ei aina edes mielletä veronalaiseksi palk.·
39106: avulla työntekijät pyrkivät hankkimaan itselleen katuloksi, joutuu verotetuksi.
39107: uuden ammatin tai lisäpätevyyttä esimerkiksi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
39108: kielitaidon muodossa, on työnantajan työnteki- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivO-
39109: jöiden tällaisista opinnoista suorittamia kustan- muksen,
39110: nuksia pidetty työntekijäin veronalaisena palk-
39111: katulona, joista työnantajan on ollut toimitet- että hallitus ryhtyy kiireellisiin toi-
39112: tava ennakonpidätys sekä suoritettava työnanta- menpiteisiin verolainsäädännön muutta-
39113: jan sosiaaliturvamaksu. Toisaalta veronalaisena miseksi siten, ettei veronalaisena tulona
39114: palkkatulona ei ole pidetty eräitä työnantajan pidetä työnantajan työntekijöidensä jat-
39115: työntekijäin viihtyvyydeksi järjestämiä etuja ko- tai muiden opintojen järjestämisestä
39116: kuten esimerkiksi vapaita teatterilippuja tai aiheutuneita etuja.
39117: työnantajan omistamien loma-asuntojen vapaata
39118: käyttöä.
39119: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
39120:
39121: Valdemar Sandelin. Uljas Mäkelä. Sinikka Luja-Vepsä.
39122: 907
39123:
39124: IV,443.- Toiv.al. n:o 480.
39125:
39126:
39127:
39128:
39129: Saukkonen ym.: Eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta ve-
39130: rosta annetun lain kumoamisesta.
39131:
39132:
39133: E d u s k u n n a 11 e.
39134: Antaessaan 4 päivänä lokakuuta 1966 edus- vaa lisää vakuutusmaksUihin ja kohdistuu mm.
39135: kunnalle esityksen laiksi eräistä vakuutusmak- teollisuuden ja yksityishenkilöiden palo- ja lii-
39136: sUista suoritettavasta verosta hallitus perusteli kennevakuutusmaksuihin, on alunperin mää·
39137: esitystään mainituntaisen liikevaihtoveron kal- rätty suhteettoman korkeaksi, koska veron vuo-
39138: taisen veron kantamisesta sillä, että valtion tulo- situotto valtiolle on ylittänyt n. 1/3:lla ennak·
39139: ja menoarvion tasapainottamiseksi olisi valtion kolaskelmat. Tämä osoittaa selvästi, että mai-
39140: verotuloja ·lisättävä; Laki oli siis tarkoitettu vä- nittu erikoisvero, vaikka otettaisiin huomioon
39141: liaikaiseksi. Tämän }llksinomaan vakuutuksenot- rahanarvon aleneminen, on alunperin oJtlut pe-
39142: tajien rasituksena olevan erikoisveron vä1iaikai- rusteiltaan väärin laskettu.
39143: suus olikin täysin perusteltua, koska kysymyk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
39144: sessä oleva huomattavan korkea vero on jyrkässä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
39145: ristiriidassa niiden talous- ja sosiaalipoliittisten sen,
39146: päämäärien kanssa, jotka on joka tapauksessa
39147: otettava huomioon pelkästään fiskaalisessakin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
39148: verossa. miin yleiseltä kannalta epäedullisen eräis-
39149: Lisäksi on otettava huomioon, että tämä vero, tä vakuutusmaksuista suoritettavasta ve-
39150: joka me11kitsee toistakymmentä prosenttia ole- rosta annetun lain kumoamiseksi.
39151: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
39152:
39153: Juhani Saukkonen. Einari Nieminen.
39154: Reino Karpola. Mikko Jokela.
39155: Mikko Kaarna. Taisto Tähkämaa.
39156: Olavi Martikainen. Pentti Poutanen.
39157: 908
39158:
39159: IV,444.- Toiv.al. n:o 481.
39160:
39161:
39162:
39163:
39164: Saukkonen ym.: Työvaltaisten pienteollisuusyritysten aikaansaa-
39165: misesta muuttotappiollisiin maalaiskuntiin.
39166:
39167:
39168: E d u s k u n n a 11 e.
39169:
39170: Kehitysaluepolitiikkaa on viime vuosina py- seudun tästä johtuva autioituminen on koko
39171: ritty kehittämään hallituksen ja eduskunnan kansantaloutta koskeva tappio, olisi valtioval-
39172: monilla myönteisillä toimenpiteillä kuten jo voi- lan ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin työval-
39173: massa olevilla kehitysaluelaeilla. Nämä toimen- taisen pienteollisuuden luomiseksi juuri sinne,
39174: piteet eivät kuitenkaan ole kyenneet pysähdyttä- missä väestötappiot ovat vuodesta vuoteen tois-
39175: mään maaseudun autioitumista vaan kouluja on tuva ilmiö.
39176: jouduttu jatkuvasti sulkemaan ja lukuisia kaup- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
39177: poja ja muita pienyrityksiä kannattamattomina nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
39178: lopettamaan. Samon maaseudun !linja-autolii- sen,
39179: kenne on monin paikoin väestön jatkuvan vä-
39180: henemisen vuoksi joutunut suuriin vaikeuksiin. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
39181: Koska näyttää aivan ilmeiseltä, ettei syrjäseu- menpiteisiin työvaltaisten pienteolli-
39182: tujen pienviljelmävaltainen maatalous pysty enää suusyritysten aikaansaamiseksi muutto-
39183: turvaamaan ihmisten toimeentuloa ja koska maa- tappiollisiin maalaiskuntiin.
39184: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
39185:
39186: Juhani Saukkonen. Reino Karpola. Mikko Kaarna.
39187: Olavi Martikainen. Einari Nieminen.
39188: 909
39189:
39190: IV,445.- Toiv.al. n:o 482.
39191:
39192:
39193:
39194:
39195: Seppä ym.: Autoveron poiStamisesta poliisitoimen hoidossa käy-
39196: tettävistä autoista.
39197:
39198:
39199: E d u s k u n n a 11 e.
39200:
39201: Poliisitoimen tehokkaan hoitamisen kannalta omistamia autoja tai sitten myöskin poliisin yk-
39202: eräs merkittävä tekijä on poliisin käytössä ole- sityisessä käytössä olevia autoja. Kun saman-
39203: van autokannan suuruus ja laatu. Monissa eri aikaisesti muutettaisiin vielä budjettimenette-
39204: yhteyksissä on todettu, että poliisilla ei ole riit- lyä siten, että poliisin myymiä autoja ei budje-
39205: tävästi autoja käytössään. Asian nurinkurista ti- toitaisi valtion satunnaisiin tuloihin, vaan polii-
39206: laa kuvaa parhaiten se, että jopa TV-ohjelmien silaitoksella olisi oikeus käyttää näin syntyneitä
39207: puitteissa on täytynyt turvautua vapaaehtoiseen tuloja itse nimenomaan autokannan uudistami-
39208: varainkeräystoimintaan poliisin autojen hank- seen, tekisi tämä mahdolliseksi valtion auto-
39209: kimista varten. Valtiovarainministeriön järjes- kannan jatkuvan uudistamisen erittäin taloudel-
39210: telyosaston tutkimuksen mukaan poliisin auto- liseksi ja tarkoituksenmukaiseksi ja poliisilla
39211: vajaus on tällä hetkellä 300 autoa. Kokonaan olisi jatkuvasti käytettävissään kunnollinen au-
39212: ilman autoa on 60 poliisipiiriä maassamme. tokanta.
39213: Ilmoitettu autovajaus on lähinnä nykyisiin Poliisin yksityisessä käytössä olevien autojen
39214: säännöksiin perustuva teoreettinen vajaus, mutta verovapaus tuntuisi erityisesti maaseudulla auto-
39215: kuinka suuri poliisin todellinen, tehtävien te- kannan ratkaisevana paranemisena. Olisi luon-
39216: hokkaan hoidon kannalta välttämätön autojen nollisesti selvää, että ennen kuin verovapaus voi-
39217: tarve on, siitä on käytettävissä vain likimääräi- taisiin myöntää kyseisen auton tulisi täyttää
39218: siä arvioita. Ilmeistä on, että todellinen autojen määrätyt vaatimukset sekä se tulisi varustetta-
39219: tarve on yli tuhat autoa. Ennen kaikkea liiken- vaksi pysyvillä poliisitunnuksilla.
39220: neturvallisuuden, mutta myös muunkin poliisi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
39221: toimen hoidon kannalta autokannan pikainen li- noittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
39222: sääminen on välttämättömyys. sen,
39223: Harkittaessa keinoja, joilla nopeasti ja talou-
39224: dellisesti asia voitaisiin hoitaa, on eräänä kei- että hallitus ryhtyisi kiireisesti toi-
39225: nona otettava vakavasti harkittavaksi poliisiauto- menpiteisiin autoveron poistamiseksi po-
39226: jen vapauttaminen autoverosta. Tämä voisi kos- liisitoimen hoidossa käytettävistä au-
39227: kea joko vain poliisin käytössä olevia valtion toista.
39228: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
39229:
39230: Mauri Seppä. Orvokki Kangas. P. Mäki-Hakola.
39231: M. Jaatinen. Matti Asunmaa. Mikko Asunta.
39232: 910
39233:
39234: IV,446.- Toiv.al. n:o 483.
39235:
39236:
39237:
39238:
39239: Seppä ym.: K~hitysalueluottoien myöntämisestä nykyistä run-
39240: saammin täysin kebitysalueluottoehdoin.
39241:
39242:
39243: Eduskunnalle.
39244:
39245: Kehitysaluerahasto Oy:n myöntämien luotto. 50 % kokonaistarpeesta. Koska halpakorkoisten
39246: jen korko on yllättänyt luotonsaajat korkeudel- luottojen myöntämisen esteenä laajemmassa mi.
39247: laan eli sillä, että kehitysalueluottoehdoin lai- tassa on Keran lähinnä liiketaloudellinen kan-
39248: noista on myönnetty vain noin 1/5 osa. Kehitys- nattavuus, olisi valtion tulo- ja menoarvioon va-
39249: alueluottoehdoin myönnettäessä lainan saaja rattava Keraa varten riittävän suuri määräraha,
39250: maksaa kahden ensimmäisen vuoden aikana ke- jotta pienemmäNe yritysto~minnalle myönnettä-
39251: hitysalueiden I vyöhykkeellä 0 % ja II vyöhyk- vät luotot kaikki voitaisiin myöntää halpakor-
39252: keellä 20 % sekä kahden seuraavan vuoden koisina eli kehitysalueluottoehdoin.
39253: aikana I vyöhykkeellä 50 % ja II vyöhykkeellä Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
39254: 60 % luottolaitosten perimästä korosta, jonka kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39255: yläraja on määrätty. Jotta Keran myöntämien
39256: luottojen vaikutus tuntuisi pienemmän ja kes- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
39257: kisuuren yrityksen kannattavaisuudessa, olisi menpiteisiin edellytysten luomiseksi ke-
39258: kailcld käyttöomaisuusinvestointiluotot myön- hitysalueluotto;en myöntämiselle ny-
39259: nettävä em. korkosubventiolla. On huomioitava, kyistä runsaammin täysin kehitysalue-
39260: että luottoa ei kuitenkaan myönnetä yleensä yli luottoehdoin.
39261: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
39262:
39263: Mauri Seppä. Eero Lattula.
39264: Mikko Asunta. Jouni Mykkänen.
39265: Veikko Pihlajamäki.
39266: 911
39267:
39268: IV,447.- Hemst.mot. nr 484.
39269:
39270:
39271:
39272:
39273: Sigfrids m. fl.: Om befriande av vissa motorårivna fiskebåtar
39274: från omsättningsskatt.
39275:
39276:
39277: T ill R i k s d a g en.
39278:
39279: Kust- oah skärgårdsfiS'ket utgör furtfarande fiskebåtarnas genomsnittslängd betydligt under-
39280: det meat betydelsefulla fisket i vårt l:and. Med stiger 10 m, därför a.tt &kebåtar av &:nna
39281: beaktande av de .speciel.la betingelser som kust- storle!k anses vara bäst lämpade för områdets
39282: fisket arbetar under och som förorsakas av så· fis!keförh!lil.anden. Oc'kså i andra ~
39283: väl geogrnfis1ka som klimatologiSika förhållan- används i stor utsträckning fiskebåtar, som
39284: den finns det ingenting som taJ.ar för att kust- understiger 10 m i längd.
39285: fisket sättes i annan stiillning än havsfisket i Hänvisande ti!ll ownstående motivering före-
39286: det avseendet, att motordrivna kustfis!kebåtar slås vördsamt, att riksdagen ville besluta hem-
39287: understigande 10 m i längd beläggs med om- stähta,
39288: sättningsSikatt. Både kustfiskaren och trå1fiska-
39289: ren uppträder ju på samma mat1knad med sina att regeringen i skyndsam ordning
39290: produlkter. måtte vidtaga åtgärder för att motfJr-
39291: Av en av Olli Koskiranta ooh Marja-Liisa drivna fiskebåtar understigande 10 m
39292: Saamiaho gjord undersökning år 1971 fram- i längd och reparationerna t~v dessa
39293: går, att de i Svenska Österbotten använda befrias från omsättningsrkatt.
39294: Helsin.Wors, den 11 fehruari 1972.
39295:
39296: Elly Sigfrids. Victor Procope.
39297: Pär Stenbäck. Ragnar Gl1Ulvik.
39298: Grels Teir.
39299: 912
39300:
39301: IV,447.- Toiv.al. n:o 484. Suomennos.
39302:
39303:
39304:
39305:
39306: Sigfrids ym.: Eräiden moottorikulkuisien kalastusalusten vapaut-
39307: tamisesta liikevaihtoverosta.
39308:
39309:
39310: E d u s k u n n a 11 e.
39311: Rann:i!kko- ja saaristdkalastus on yhä mer!kit- räinen pituus on huomattavasti alle 10 m, sen
39312: tävin kalastusmuoto maassamme. Ottaen huo- vuoksi että tämän kokoisten kalastusalusten
39313: mioon ne erityiset edellytykset, joiden alaisena katsotaan olevan sopivimpia alueen kalastus-
39314: ra:n.n.ikkdkalastl!Sta harjoitetaan ja jotka aiheu- olosuhteissa. Myös muilla rannikkoalueilla käy-
39315: tuvat sekä maantieteellisistä että ilmastollisista tetään suuressa määrin kalastusaluksia, jotka
39316: seiikoista, ei mikään puhu sen puolesta, että ovat alle 10 m pituisia.
39317: rannikkokalastus asetetaan toisenlaiseen ase- Ytllä olevaan perusteluun viita:ten ehdotam-
39318: maan kuin merikalastus siinä suhteessa, että me kunnioittaen edm~kunnan hyväksyttäväksi
39319: alle 10 m pitkät moottorikulkuisot rannikko- :toivomuksen,
39320: kalastusailukset ovat liikevaihtoveron alaisia.
39321: Sekä rannikkokalastaja että troolikalastajahan että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
39322: kilpailevat tuotteineen samoilla markkinoilla. menpiteisiin alle 10 m pitkien moottori-
39323: Eräästä Olli Koskirannan ja Marja-Liisa Saar- kulkuisien kalastusalusten ;a niiden kor-
39324: niahon vuonna 1971 suorittamasta tutkimuk- ;austen vapauttamiseksi liikevaihtove-
39325: sesta käy ilmi, että ruotsinkielisellä Pohjan- rosta.
39326: maalla käytettyjen kalastusveneiden keskimää-
39327: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
39328:
39329: Elly Sigfrids. Victor Procope.
39330: Pär Stenbäck. Ragnar Granvik.
39331: Grels Teir.
39332: 913
39333:
39334: IV,448.- Toiv.al. n:o 48.5.
39335:
39336:
39337:
39338:
39339: Sinisalo ym.: Itä-Suomen geologisen peruskartoituksen uudista-
39340: misesta.
39341:
39342:
39343: E d u s k u n n a 11 e.
39344:
39345: Itä-Suomessa on viime aikoina kiinnitetty eri- leiksi Itä-Suomessa. Alueelta puuttuu metalli-
39346: koista huomiota vuoriteollisuuden kehittämi- sulattamo. Aiheellisesti Itä-Suomen maapäivillä
39347: seen tällä alueella. Näissä selvittelyissä on to- lokakuussa 1968 korostettiin, että on nurinku-
39348: dettu, että nykyisen geologisen käsityksen mu- rista, että Itä-Suomen malmirikasteet jaloste-
39349: kaan kulkee Suomen poikki Perämerestä Laa- taan metalleiksi Länsi-Suomessa. Raaka-ainei-
39350: tokkaan tyvestään levenevä malmirikas vyöhyke. den ohella Itä-Suomi kykenee tarjoamaan riit-
39351: Jos Itä-Suomeen lasketaan kuuluvaksi Kymen, tävästi energiaa, työvoimaa ja tilaa sulattamolle.
39352: Mikkelin, Kuopion ja Pohj.-Karjalan läänit, si- Jo tähän asti suoritettujen selvittelyjen perus-
39353: joittuu valtaosa em. malmivyöstä Itä-Suomen teella voidaan varmuudella päätellä, että Itä~
39354: alueelle. Tälle malmivyölle on ominaista rauta-, Suomi tarjoaa lähtökohdat melkoisesti laajene-
39355: titaani-, kupari-, sinkki- ja kupari-nikkeliesiin- valle vuori- ja siihen Iiittyvälie teollisuudelle.
39356: tymät. Realistisesti ajatellen Itä-Suomeen olisi kehitet-
39357: Geologinen tutkimus on jonkin verran kiih- tävä valtakunnan malmigeologisen toiminnan
39358: tynyt Itä-Suomessa. Kuitenkin voidaan vaka- painopiste lähimpien vuosikymmenien aikana.
39359: vana epäkohtana todeta, että alueen geologiset Se olisi niin Itä-Suomen kuin koko valtakun-
39360: peruskartat ovat auttamattomasti vanhentuneita nan etujen mukaista.
39361: ja osittain jo loppuneet painosta. Uusien kal- Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdo-
39362: lioperäkarttojen laatiminen olisi ensiarvoisen tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
39363: tärkeä tehtävä malminetsintää ajatellen. Perus- sen,
39364: kartoitukseen uhratut varat korvautuvat hyvin
39365: lyhyessä ajassa uusien kaivosten syntyessä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
39366: On myös syytä todeta, että vaikka vuoriteol- menpiteisiin Itä-Suomen geologisen pe-
39367: lisuutta onkin Itä-Suomen alueella kehitetty, ei ruskartoituksen uudistamiseksi sekä me-
39368: löydettyjä malmiesiintymiä ja kaivoksia ole käy- tallisulattamon aikaansaamiseksi Itä-
39369: tetty täydellisesti hyödyksi. Kaivosten tuotta- Suomeen.
39370: mia metallidkasteita ei vielä jalosteta metal-
39371: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
39372:
39373: Taisto Sinisalo. Aarne Pulkkinen. Pauli Puhakka.
39374:
39375:
39376:
39377:
39378: 115 156/72
39379: 914
39380:
39381: IV,449.- Toiv.al. n:o 486.
39382:
39383:
39384:
39385:
39386: · Sinisalo: Kausalan virastotalon rakennustöiden aloittamisesta.
39387:
39388:
39389: E d u s k u n n a 11 e.
39390:
39391: Pitkäaikaisista pyrkimyksistä huolimatta ei viime kesänä yllättäen valtiovarainministeriön
39392: Iitin kunnan keskuksessa Kausalassa toimiville päätöksellä poistettiin tästä kiireellisyysase-
39393: valtion seitsemälle eri virastotie ole saatu aikaan masta. Tällaiselle ratkaisulle on vaikea ym-
39394: yhtenäistä ja tuiki tarpeellista virastotaloa. Var- märtää mitään syytä.
39395: sinkin posti ja poliisi toimivat suorastaan ala- Edellä sanottuun viitaten ja kun myös työlli-
39396: arvoisissa olosuhteissa. syysnäkökannat korostavat tämän tärkeän raken-
39397: Iitin kunta on tehnyt parhaansa jouduttaak- nuskohteen avaamista Kausalassa, ehdotan edus-
39398: seen virastotalon aikaansaamista. Viimeisin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39399: osoitus tästä oli virastotalon tontin lahjoitus
39400: valtiolle lahjakirjalla 14. 1. 1971. Lahjoitetun, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
39401: keskeisen alueen on rakennushallitus hyväksynyt menpiteisiin Kausalan virastotalon ra-
39402: virastotalon tonti~i. kennustöiden kiireelliseksi aloittami-
39403: Kausalan virastotalo on jo aiemmin ollut en- seksi.
39404: simmäisessä kiireellisyysjärjestyksessä kunnes
39405: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
39406:
39407: Taisto Sinisalo.
39408: 915
39409:
39410: IV,450.-Toiv.al. n:o 487.
39411:
39412:
39413:
39414:
39415: Sinisalo ym.: Omaisuusveron palauttamisesta suuryhtiöille.
39416:
39417:
39418: E d u s k u n n a 11 e.
39419:
39420: Eduskunta hyväksyi v. 1967 pääkohdiltaan perittyjen verojen kokonaismäärään ja useiden
39421: omaisuusverokomitean tekemien ehdotusten suuryhtiöiden osalta jopa markkamääräisestikin.
39422: pohjalta kokonaisuudistuksen omaisuusverotuk- Erityisen tuntuvaa on verojen alentuminen
39423: seen. Tällöin osakeyhtiöt, osuuskunnat ja muut ollut liikevaihdon kasvuun verrattuna. Samaan
39424: yhteisöt vapautettiin omaisuusverotuksesta. aikaan on kansalaisten verotusta suuresti lisätty.
39425: Vuoden 1968 tasoon laskettuna arvloitnn tä- Tämän vuoksi suuryhtiöitten verotusta olisi te-
39426: män merkitsevän n. 90 milj. markan vuosit- hostettava. Eräs menettelytapa on se, että em.
39427: taista verohelpotusta ensisijassa suuryhtiöille. omaisuusveron poistamista koskeva laki kumo-
39428: Esimerkiksi paperi- ja puunjalostusteollisuuden taan ja samalla suoritetaan sellaisia veropoliit-
39429: osalta omaisuusveron poistaminen merkitsi tu- tisia uudistuksia, että toimenpide ei kohdistuisi
39430: loveroprosentteina ilmaistuna 13,7 % :n ve- pien- ja keskisuurta liike- ja yritystoimintaa ra-
39431: rohelpotusta. sittavaksi, koska niiden verorasitus on jo nyt
39432: Jo lain käsittelyssä kommunistit ja kansan- kohtuuton.
39433: demokraatit vastustivat tätä suurpääomalle Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
39434: myönnettävää verohelpotusta. Myöhempi kehi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39435: tys on osoittanut, että turvautumaila verolain-
39436: säädännön lukuisiin puutteellisuuksiin ja avoi- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
39437: miin verohelpotusjärjestelmiin sekä alennet- menpiteisiin omaisuusveron palauttami-
39438: tuun tuloveroprosenttiin suuryhtiöiden maksa- seksi suuryhtiöille.
39439: mat verot ovat jatkuvasti alentuneet suhteessa
39440: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
39441:
39442: Taisto Sinisalo. Ensio Laine.
39443: Aarne Pulkkinen. Pauli Puhakka.
39444: 916
39445:
39446: IV,451,- Toiv.al. n:o 488.
39447:
39448:
39449:
39450:
39451: Sinisalo: Puun;alostusteollisuuden yksipuolisesta valta-asemasta
39452: Kymen läänissä aiheutuvia haittoja koskevan selvityksen suo-
39453: rittamisesta.
39454:
39455:
39456: Eduskunnalle.
39457:
39458: Kymen lääni on maamme talousalueista kaik- jatkuvasti esiintynyt huomattavan vaikeana
39459: kein yksipuolisimmin keskittynyt puunjalostus- työttömyysalueena maassamme.
39460: teollisuuteen. Aivan viime vuosinakin metsä- Kaakkois-Suomen talouselämän yksipuolisuu-
39461: teollisuuden osuus on laajentunut, mutta usei- desta johtuvien haittatekijöiden poistamiseen
39462: den muiden teollisuusalojen kehitys pysähtynyt, on jo pitemmän aikaa kiinnitetty huomiota.
39463: vieläpä eräiden alojen toiminta kokonaan lop- Työväenjärjestöt ja eräät muut maakunnalliset
39464: punut. Tällainen yksipuolisuus aiheuttaa lukui- yhteisöt ovat toistuvasti tehneet esityksiä epä-
39465: sia haittailmiöitä ja vaikeuksia maakunnalle kohtien poistamiseksi. Kuitenkaan valtiovallan
39466: kokonaisuudessaan ja erikoisesti työläisille, taholta ei ole ryhdytty toimenpiteisiin, joilla
39467: pienviljelijöille ja pienyrittäjille. voitaisiin estää Kymen läänin talouselämän yk-
39468: Eräänä tällaisena seurauksena on todettava, sipuolisuudesta aiheutuvien haittojen syvenemi-
39469: että väestön toimeentulo Kymen läänissä on nen ja turvata läänin talouselämän tasapainoi-
39470: enemmän kuin missään muualla riippuvaista nen kehitys. Esimerkiksi valtiojohtoisen tuo-
39471: harvalukuisista ja tiiviisti järjestäytyneistä suur- tantotoiminnan ja suomalais-neuvostoliittolai-
39472: omistajista ja puunjalostusteollisuudessa erikoi- sen taloudellisen yhteistyön laajentamisen tar-
39473: sen herkästi ilmenevistä taloudellisista krii- joamia mahdollisuuksia olisi kuitenkin mahdol-
39474: seistä. lisuus käyttää, edellyttäen että toimenpiteiden
39475: Tällainen tila jarruttaa läänin yleistä kehi- tarve yleisesti huomioitaisiin.
39476: tystä. Laajat alueet tästä korkean teollisen ke- Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdotan
39477: hitystason omaavaksi mainitusta läänistä ovat eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39478: muuttotappioalueita ja varsinkin nuorison on
39479: vaikeata löytää toimeentulomahdollisuuksia että haUitus suorittaisi selvityksen
39480: omasta läänistään. Puunjalostusteollisuuden miten puunialostusteoUisuuden yksipuo-
39481: valta-aseman vaikutuksesta on lääniin muodos- lisesta valta-asemasta Kymen läänissä ai-
39482: tunut ja säilynyt kokonainen köyhien kuntien heutuvia haittoja ja vaikeuksia voitaisiin
39483: ryhmä, joiden asukkaiden elämänvaikeudet ovat lieventää ja läänin talouselämää moni-
39484: erittäin suuret. Kaikkien näiden tekijöiden vai- puolistaa, sekä ryhtyisi tämän selvityk-
39485: kutus ilmenee mm. siinä, että Kymen lääni on sen vaatimiin toimenpiteisiin.
39486: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
39487:
39488: Taisto Sinisalo.
39489: 917
39490:
39491: IV,452.- Toiv.al. n:o 489.
39492:
39493:
39494: Sinisalo ym.: Toimenpiteistä valtiojohtoisten laitosten eroami-
39495: seksi työnantajaliitosta ja muista yksityisten hallitsemista jär-
39496: jestöistä.
39497:
39498: E d u s k u n n a 11 e.
39499: Maamme valtiojohtoiset yhtiöt kuuluvat jä- kökantoihin. Kun maassamme tulisi yleensäkin
39500: senenä työnantajaliittoihin, kartelleihin ja eräi- pyrkiä yhteiskunnallisen suunnitelmallisuuden
39501: siin muihin yksityisten suuryhtymien hallitse- edistämiseen, auttaisi valtiojohtoisten yritysten
39502: miin järjestöihin. Tästä johtuen valtion laitok- nykyistä tiiviimpi niveltyminen tällaista suun-
39503: set ovat merkittäväitä osalta riippuvaisia po. nittelua hoitavien valtion elinten toimintaan
39504: suurpääoman yhteisöistä. Näin on asianlaita tällaista kehitystä. Se turvaisi parhaiten myös
39505: esim. työehtosopimuskysymyksiin nähden. Val- sen, että valtion osuus teollisuudessa laajenee
39506: tiojohtoiset yhtiöt ratkaisevat palkka- ja työeh- ja valtion tuotantolaitokset näyttelevät johtavaa
39507: toihin liittyvät kysymykset yksityistyönantajien osaa talouden kehittämisessä.
39508: näkökantojen mukaisesti ottamatta huomioon Riippumattomuus yksityiskapitalistisista
39509: sitä erikoisasemaa, joka valtioenemmistöisillä kartelleista luo parhaat edellytykset tieteen ja
39510: yrityksillä myös työntekijäsuhteisiin nähden on. tekniikan kehityksen edellyttämän tutkimustoi-
39511: Kartellit vaikuttavat myös tuotanto- ja kauppa- minnan laajentamiselle ja hyväksikäyttämiseksi
39512: suhteiden kehittämiseen. Esimerkiksi pohjois- valtion tuotannollisen toiminnan ·aloilla.
39513: mainen puunjalostusalan vientikartelli on viime Maassamme on viime aikoina varsin laajasti
39514: vuosinakin tehnyt tuotantorajoitus-, hinta- ym. keskusteltu työntekijäin oikeuksien laajentami-
39515: päätöksiä, joita sovelletaan myös valtiojobtoi- sesta työpaikoilla. Edellämainitut valtiojohtois-
39516: siin tuotantolaitoksiin. Useissa tapauksissa kar- ten laitosten sidonnaisuutta suurpääoman hal-
39517: tellien valtioyhtiöitä koskevat päätökset ovat litsemiin järjestöihin heikentävät ratkaisut oli-
39518: ristiriidassa maan hallituksen politiikan kanssa. sivat omiaan luomaan edellytyksiä tällaisten de-
39519: Jäsenyyttä esim. työnantajaliitoissa on perus- mokraattisten uudistusten aikaansaamiselle val-
39520: teltu sillä, että valtiojohtoisten laitosten jät- tion laitoksissa.
39521: täytyminen niiden ulkopuolelle merkitsisi työ- Pekkalan hallituksessa valmisteltiin aikanaan
39522: ehtosopimusten vaikutuskentän merkittävää su- esitystä valtioenemmistöisten yhtiöiden eroami-
39523: pistumista ja vaikenttaisi valtioyhtiöiden työ- sesta mm. Suomen työnantajain keskusliitosta.
39524: markkinapoliittisten asioiden hoitoa. Valtiojoh- Suurpääomapiirit onnistuivat silloin kuitenkin
39525: toiset laitokset edustavat toimialoillaan kuiten- estämään tällaiset yritykset. Tämän jälkeinen
39526: kin yleensä suurimpia tuotantolaitoksia. Kun kehitys on osoittanut tällaisten uudistusten to-
39527: lisäksi voidaan pitää todennäköisenä valtion teuttamisen välttämättömyyden yhä selvem-
39528: tuotantotoiminnan osuuden kasvamista kansan- min.
39529: taloudessamme edelleen, olisi näinollen täysin Ylläsanottuun viitaten ehdotamme eduskun-
39530: luonnollista, että valtiojohtoiset tuotantolaitok- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39531: set muodostaisivat oman työmarkkinapoliitti-
39532: sen järjestönsä. Mitään häiriöitä ja vaikeuksia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39533: työehtosopimuspolitiikan alalla ei tällöin tapah- valtiojohtoisten laitosten eroamiseksi
39534: tuisi, vaan po. laitosten mahdollisuus itsenäi- työnantajaliitosta, kartelleista ;a muista.
39535: sesti vaikuttaa näihinkin asioihin laajentuisi. yksityisten suuryhtymien hallitsemista.
39536: Tuotanto- ja markkinapolitiikkaa koskevat rat- järjestöistä ja valtionyhtiöiden oman yh-
39537: kaisut pitäisi valtiojohtoisten laitosten osalta teistoiminnan kehittämiseksi työehtoso-
39538: taas perustua eduskunnan, hallituksen ja mui- pimus-, tuotanto- ja markkinapoliittis-
39539: den yhteiskunnallisten elinten viitoittamiin nä- ten asioiden hoitamiseksi.
39540: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
39541:
39542: Taisto Sinisalo. Pauli Puhakka.
39543: Ensio Laine. Aarne Pulkkinen.
39544: 918
39545:
39546: IV,4.53.- Toiv.al. n:o 490.
39547:
39548:
39549:
39550:
39551: Sinisalo ym.: Yksityiskapitalistisen talouselämän keskityksen, voi-
39552: mistumisen ja monopolisoilumisen yhteiskunnalle aiheutta-
39553: mien haittojen torjumisesta.
39554:
39555:
39556: E d u s k u n n a 11 e.
39557:
39558: Viime aikoina on keskustelu taloudellisista tumistapahtuma merkitsee myös uusia vaaroja
39559: valtasuhteista maassamme laajentunut. Useissa parlamentarismiin pohjautuvalle poliittiselle jär-
39560: keskusteluissa etsitään vastausta kysymykseen, jestelmällemme.
39561: kuka omistaa Suomen. Monissa maissa asetetaan lainsäädännöllisiä
39562: Tähän keskusteluun on aiheena myös pää- esteitä monopolisoitumistendenssille. Niinpä
39563: omien keskittymisen voimistuminen. Pääoman USA:ssa sanotaan pyrittävän estämään trustien
39564: keskittyminen ja yhteenkokoontuminen on muodostuminen ja purkamaan jo olemassaole-
39565: maassamme viime vuosina saanut uusia muo- vat. Potsdamin sopimuksessa edellytettiin pois-
39566: toja, jotka merkitsevät tämän talouselämän piir- tettavaksi Saksan elinkeinoelämästä "yletön ta-
39567: teen voimistumista. Ns. toimialarationalisoin- loudellinen keskittyminen".
39568: tina sitä tapahtuu jopa maan rajatkin ylittäen. Viimeksi on naapurimaassamme Ruotsissa
39569: Suuretkin teollisuusyritykset ovat joutuneet valtion komitean laajassa keskittymisselonteossa
39570: joko vieläkin suurempien yhtymien valvontaan (Koncentrationsutredning 1968) kiinnitetty
39571: taikka kokonaan lopettamaan toimintansa, ku- huomiota asiaan ja todettu 17 omistajaryhmän
39572: ten ns. Lievestuoreen tapaus ja Vuoksenniska- (suvun) omaavan riittävän sananvallan yrityk-
39573: yhtiön esimerkki osoittavat. sissä, jotka edustavat 63 % koko yksityisen
39574: Koko kansantalouden kannalta keskittymi- suuryrityssektorin työllisyydestä.
39575: nen yleensä merkitsee tl.!Ottavuuden nousua, Myös Suomessa olisi syytä suorittaa vastaavia
39576: mutta siihen liittyy samalla epäterveitä varjo- selvityksiä ja ryhtyä niiden edellyttämiin yhteis-
39577: puolia. kunnan valvontatoimiin. Tällainen tutkimus an-
39578: Tällainen tuottavuuden kohoaminen ei ole taisi myös vireillä olevalle ja ilmeisesti laajene-
39579: heijastunut hintojen alenemisena. Keskittymi- valle keskustelulle taloudellisista valtasuhteista
39580: seen liittyvät talouselämän rakennemuutokset nykyistä yhtenäisemmän lähtökohdan.
39581: jarruttavat työvoiman kysynnän kasvua, lisäävät Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
39582: työttömyyttä ja synnyttävät uusia alityöllisyys- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39583: alueita.
39584: Keskittymisen kanssa rinnakkain voimistuvat että hallitus suorituttaisi pikai-
39585: taloudelliset monopolisoitumisilmiöt ja yksi- sesti selvityksen yksityiskapitalistisessa
39586: tyiskapitalististen voimaryhmien mahti kasvaa. talouselämässä vallitsevasta keskityk-
39587: Vuodesta 1964 lähtien on yksityiskapitalis- sestä, sen viimeaikaisesta voimistumi-
39588: tisten yhtiöiden osuus maamme bruttokansan- sesta ja näiden merkityksestä sekä toi-
39589: tuotteesta hieman kasvanut, kun taas julkisten menpiteistä, joilla keskittymistä ja mo-
39590: yhtiöiden osuus on pienentynyt tai polkee pai- nopolisoitumista voitaisiin Eduskunnan
39591: kallaan. taholta valvoa sekä torjua sen yhteiskun-
39592: Mainitunlainen keskittymis- ja monopolisoi- nalle aiheuttamat haitat.
39593: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
39594:
39595: Taisto Sinisalo. Pauli Puhakka.
39596: Ensio Laine. Aarne Pulkkinen.
39597: 919
39598:
39599: IV,454. -Hemst.mot. nr 491.
39600:
39601: . Stenbä~k m. fl.: Om beaktande av statens industrialiserings- och
39602: u-områdespolitik vid lokaliseringen av statsbolagens nya an-
39603: läggningar.
39604:
39605: T i 11 R i k s d a g e n.
39606:
39607: I de allmänna motiveringama för statsför- industrianläggningar .beakta även regionpoliti-
39608: slaget för 1971 konstateras bl.a. "Ifråga om ska synpunkter.
39609: näringslivet är målet för den regionala utveck- Detta gäller i synnerhet de statliga monopol-
39610: lingen att främja ... tiliväxten inom utveck- företagen som inte på något sätt belastas av
39611: lingsområden". (XVIII. 4.5) konkurrens. Därför bör man eftersträva att i
39612: Det är helt uppenbart att en väsentlig del så stor utsträckning som möjligt lokalisera stat-
39613: av en aktiv region- eller lokaliseringspolitik ut- liga industrianläggningar tili utvecklingsom-
39614: görs av sådana åtgärder som syftar tili att sti- rådena där de har en klar stimulerande verkan
39615: mulera företagsamheten inom utvecklingsom- på näringslivet och arbetsmarknadssituationen.
39616: rådena. Det är emellertid också uppenbart att I dagens läge är emellertid statsmaktens möj-
39617: enbart en stimulans av den privata företagsam- ligheter att påverka statsbolagens etablerings-
39618: heten inte är tillräcklig för att garantera en beslut i praktiken starkt begränsade. Det är där-
39619: sysselsättning som ger var och en möjligheter för angeläget att skrida tili åtgärder för att
39620: tili arbete inom sin hemregion och sålunda ger skapa stadganden som reglerar vem som besluter
39621: den enskilda frihet att välja sin egen bostads- om statsbolagens etablering och som reglerar
39622: ort. Det är av största vikt att också statsmak- enligt vilka principer detta bör ske. Miljövården
39623: ten på olika sätt strävar tili att direkt verka står idag i förgrunden mera än någonsin. Det
39624: för en gynnsam arbetsmarknadssituation inom finns emellertid ännu ingen lagstiftning som på
39625: utvecklingsområdena. Detta kan inte längre ske ett tilifredsställande sätt normerar förutsätt-
39626: enbart på traditionell väg genom sysselsättnings- ningarna för industrianläggningarnas etablering.
39627: arbeten inom regioner med låg sysselsättnings- Det framstår som ytterst angeläget att de stat-
39628: grad eller därmed jämförbara åtgärder. Dessa liga bolagen trots detta vid grundande av nya
39629: har en effekt som är endast tilifällig eller leder industrianläggningar beaktar miljöpolitiska syn-
39630: i alla fall inte tili en permanent lösning på punkter. Planerna på ett statligt oljeraffinaderi
39631: sysselsättningsproblemet. på Hangö udd visar dock på ett beklämmande
39632: Därför bör största uppmärksamhet riktas på sätt att miljöpolitiska aspekter också av stats-
39633: den statliga företagsamheten. Det vore ange- bolagen hittilis lämnats obeaktade. vid etab-
39634: läget att fastställa en klar målsättning för stat- lering av statsbolags anläggningar. Också regler
39635: lig företagsamhet. Härvid bör i högsta grad för vilka miljöpolitiska synpunkter bör beaktas
39636: region- och arbetsmarknadspolitiska synpunkter vid statlig industrietablering måste skapas.
39637: prioriteras. En väsentlig del av denna målsätt- Med hänvisning tili ovanstående föreslår
39638: ning är frågan om lokalisering av de statsägda undertecknade vördsamt att riksdagen ville he"
39639: bolagens industrianläggningar. De statsägda bo- sluta hemställa,
39640: lagen verkar i allmänhet enligt sedvanliga före-
39641: tagsekonomiska principer. 1 enlighet med detta att regeringen måtte skrida till åt-
39642: sker också lokaliseringen ~v statsbolagens in- gärder för att fastslå principerna för
39643: dustrianläggningar, man utgår nästan enbart statsbolagens etablering så, att statens
39644: från företagsekonomiska vinstprinciper. Men allmänna industrialiserings- och u-om-
39645: statsbolagen bör just tack vare sin ställning rådespolitik kommer till uttryck i lo-
39646: som statsbolag vid beslut om lokalisering av kaliseringen av statsbolagens · nya an-
39647: läggningar.
39648: Helsingfors den 8 februari 1972.
39649:
39650: Pär Stenbäck. Elly Sigfrids. Henrik Westerlund.
39651: Evald Häggblom. Carl Olof Tallgren. Grels Teir.
39652: Victor Procope.
39653: 920
39654:
39655: IV,454.- Toiv.al. n:o 491. Suomennos.
39656:
39657: Stenbäck ym.: Valtion teollistamis- ja kehitysaluepolitiikan otta-
39658: misesta huomioon valtionyhtiöiden uusia laitoksia sijoitet-
39659: taessa.
39660:
39661: E d u s k u n n a 11 e.
39662:
39663: Valtion tulo- ja menoarvion yleisperuste- tyksiä, joita kilpailu ei m1ssaan muodossa ra-
39664: luissa ·vuodelta 1971 todetaan mm.: "Elinkei- sita. Sen vuoksi on pyrittävä sijoittamaan val-
39665: noelämän osalta alueellisen kehittämispolitiikan tion teollisuuslaitöksia mahdollisimman suu-
39666: päämääränä on edistää kasvua kehitysalueilla." ressa määrin kehitysalueille, joilla niillä on sel-
39667: (XVIII. 4.5) västi elvyttävä vaikutus elinkeinoelämään ja työ-
39668: On aivan ilmeistä, että oleellinen osa aktii- markkinatilanteeseen. Tämän päivän tilanteessa
39669: visesta alue- tai sijoittamispolitiikasta muodos- ovat kuitenkin valtiovallan mahdollisuudet vai-
39670: tuu sellaisista toimenpiteistä, joiden tarkoituk- kuttaa valtionyhtiöiden sijoittamispäätöksiin
39671: sena on elvyttää yritteliäisyyttä kehitysalueilla. käytännössä sangen rajoitetut. On sen vuoksi
39672: On kuitenkin myös ilmeistä, ettei ainoastaan tärkeätä ryhtyä toimenpiteisiin säännösten luo-
39673: yksityisen yritteliäisyyden piristäminen ole riit- miseksi, jotka määrittelevät, kuka päättää val-
39674: tävää, jotta taattaisiin työllisyys, joka antaa tionyhtiön sijoittamisesta, ja jotka säätelevät,
39675: itsekullekin mahdollisuudet työhön kotiseudul- minkä periaatteiden mukaan tämän tulee tapah-
39676: laan ja siten antaa yksilölle vapauden valita tua.
39677: oman asuinpaikkansa. On mitä tärkeintä, että Tänä päivänä ympäristönhoito on enemmän
39678: myös valtiovalta eri tavoin pyrkii ·suoraan vai- etualalla kuin milloinkaan ennen. Ei ole kuiten-
39679: kuttamaan edulliseen työmarkkinatilanteeseen kaan olemassa vielä mitään lainsäädäntöä, joka
39680: kehitysalueilla. Tämä ei voi enää tapahtua yk- tyydyttävällä tavalla sääntelisi teollisuuslaitos-
39681: sinomaan perinteisellä tavalla työllisyystöin al- ten sijoittamisen edellytyksiä. On erittäin tär-
39682: haisen työllisyysasteen alueilla tai siihen verrat- keätä, että valtionyhtiöt tästä huolimatta uusia
39683: tavin toimenpitein. Näiden vaikutus on ainoas- teollisuuslaitoksia perustettaessa ottavat huo-
39684: taan tilapäinen eikä missään tapauksessa johda mioon ympäristöpoliittiset näkökohdat. Suun-
39685: työllisyysongelman pysyvään ratkaisuun. nitelmat valtiollisen öljynpuhdistamon sijoitta-
39686: Sen vuoksi on mitä suurinta huomiota kiin- misesta Hankoniemelle osoittavat kuitenkin
39687: nitettävä valtiolliseen yritystoimintaan. Olisi masentavalla tavalla, että myös valtionyhtiöt
39688: tärkeätä määritellä valtion yritystoiminnan ovat tähän mennessä jättäneet ympäristöpoliit-
39689: selvä tavoitteenasettelu. Tällöin tulee alue- ja tiset näkökohdat huomiotta valtionyhtiön teol-
39690: työmarkkinapoliittiset näkökohdat asettaa mitä lisuuslaitoksia sijoitettaessa. On luotava myös
39691: suurimmassa määrin etusijalle. Oleellinen osa sääntöjä siitä, millaisia miljööpoliittisia näkö-
39692: tästä tavoitteenasettelusta on kysymys valtion kohtia on otettava huomioon valtionyhtiöiden
39693: omistamien yhtiöiden teollisuuslaitosten sijoit- uusia laitoksia sijoitettaessa.
39694: tamisesta. Valtionyhtiöt toimivat yleensä ta- Yllä olevaan viitaten allekirjoittaneet kun-
39695: vanomaisten liiketaloudellisten periaatteiden nioittaen ehdottavat eduskunnan hyväksyttä-
39696: mukaisesti. Tämän mukaan tapahtuu myös val- väksi toivomuksen,
39697: tionyhtiöiden teollisuuslaitosten sijoittaminen,
39698: lähdetään miltei yksinomaan liiketaloudellisista että hallitus ryhtyisi toimenpztetsttn
39699: voittoperiaatteista. Mutta valtionyhtiöiden tu- periaatteiden kiteyttämiseksi valtionyh-
39700: lee juuri sen vuoksi, että ne ovat valtionyh- tiöiden sijoittamisesta siten, että valtion
39701: tiöitä, teollisuuslaitoksia sijoitettaessa ottaa yleinen teollistamis- ja kehitysaluepoli-
39702: huomioon myös aluepoliittisia näkökohtia. tiikka pääsee ilmenemään sijoitettaessa
39703: Tämä koskee erityisesti valtion monopoliyri- valtionyhtiöiden uusia laitoksia.
39704: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
39705:
39706: Pär Stenbäck. Elly Sigfrids. Henrik Westerlund.
39707: Evald Häggblom. Carl Olof Tallgren. Grels Teir.
39708: Victor Procope.
39709: 921
39710:
39711: IV,455.- Hemst.mot. nr 492.
39712:
39713:
39714:
39715:
39716: Stenbäck m. fl.: Om en parlamentarisk utredning för analysering
39717: · av landets natu"esurser.
39718:
39719:
39720: T i 11 R i k s d a g e n.
39721:
39722: Det moderna industrisamhället bygger i Ä ven direkta miljövårdssynpunkter talar för
39723: många avseenden på en allt för hård exp1oate- en översyn av våra naturtillgångar. Ytterst är
39724: ring och förslitning av naturens resurser. Trots det nämligen ,fråga om att bevara balansen i
39725: att på 1ångt när alla resurser inte utforskats kan naturen. Härvid bör man även ta ställning
39726: man på vissa områden redan i dag se oro- tili bl.a. jordbrukets viktiga roll i naturens
39727: väckande teeken som tyder på att våra resurser kretslopp.
39728: kan bli knappa med tiden. Detta gäller inte Med hänvisning tili vad ovan anförts före-
39729: minst våra skogstillgångar. slås, att riksdagen ville besluta hemställa,
39730: Den seriösa debatten om våra naturresurser
39731: har hittills förts mellan forskare inom de veten- att regeringen skyndsamt måtte låta
39732: skapliga och tekniska sektorerna. 1 framtiden tillsätta en parlamentarisk utredning för
39733: blir det emellertid nödvändigt med politiska att analysera landets totala natur11esurser
39734: ställningstaganden. och dra upp riktlinjerna för anviind-
39735: ningen av dem.
39736: Helsingfors den 14 februari 1972.
39737:
39738: Pär Stenbäck. Henrik Westerlund.
39739: Kristian Gestrin. Evald Häggblom.
39740:
39741:
39742:
39743:
39744: 116 156/72
39745: '922
39746:
39747: IV,455.- Toiv.al. n:o 492.
39748: Suomennos.
39749:
39750:
39751:
39752:
39753: Stenbäck ym.: Maan luonnonvarojen erittelyä koskevasta parla-
39754: mentaarisesta selvityksestä.
39755:
39756:
39757: E d u s k u n n a 11 e.
39758:
39759: Nykyaikainen teollisuusyhteiskunta rakentuu MyÖs suoranaiset ympäristönhoidolliset näkÖ-
39760: monessa suhteessa luonnonvarojen liian suurel- kohdat puoltavat luonnonvarojemme valrvontaa.
39761: le ryöstölle ja kuluttamiselle. Huolimatta siitä, Perimmältään on nimittäin kysymys luonnon
39762: että lähimainkaan kaikkia voimavaroja ei vielä tasapainon säilyttämisestä. Tässä yhteydessä
39763: ole tutkittu, voidaan tietyillä alueilla jo tänään joudutaan myös ottamaan kantaa mm. maan-
39764: nähdä huolestuttavia mer}cl{ejä, jotka osoitta- viljelyksen tärkeään asemaan luonnon kierto-
39765: vat, että luonnonvaramme voivat ehtyä ajan- kulussa.
39766: mittaan. Tämä koskee myöskin metsävarojam- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
39767: me. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen~
39768: Vakava keskustelu luonnonvaroistamme on
39769: tähän mennessä käyty luonnontieteellisiä ja tek- että hallitus kiireellisesti laadituttaisi
39770: nisiä aloja edustavien tutkijoiden kesken. Tule- parlamentaarisen selvityksen mtJan ko-
39771: vaisuudessa poliittisetkin kannanotot käyvät konaisluonnonvaroien erittelemiseksi ;a
39772: kuitenkin välttämättömiksi. laatisi tavoitelinjat 11iiden käyttämiseksi.
39773: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
39774:
39775: Pär Stenbäck. Henrik Westerlund.
39776: Kristian Gestrin. Evald Häggblom.
39777: 923
39778:
39779: IV,456.- Hemst.mot. nr 493.
39780:
39781:
39782:
39783:
39784: Stenbäck m. fl.: Om -&tödande av den inhemska rederinäringen.
39785:
39786:
39787: T i 11 R i k s d a g e n.
39788:
39789: De ·sk. småtonnagelånen återfinns sedan näringen arbetar fortfarande och et/1: av kom-
39790: några år inte mera i statsbudgeten. Därmed mittens förslag har iott tili resultat.
39791: har statsmakten av finanspolitiska skäl upphört Lagen om skattelättnader för främjande av
39792: att stöda en näringsgren av växande betydelse sjöfarten goclkändes av riksdagen i slutet av år
39793: för landets kust- ooh skärgårdsbefolkning. 1970. Denna lag samt den statsborgen för
39794: Då småtonnagelånen slopades ställdes andra småtonnagets byggnadslån som dksdagen bevii-
39795: s.tödformer i utsikt. Kapitalbehovet är fortsätt- jade i 5lutet av år 1971, gagnar båda småton-
39796: ningsvis det största problemet före de närings- naget. Men andra stödformer behövs, likaså en
39797: idkare, som bedriver kust- och Östersjöfart. utvidgning av statsgarantie.rna för låntagningen.
39798: Småtonnagclånen har för statsmakten utgjort Statsgarantin borde, spedellt beakta att re-
39799: ett billigt sätt att sttöda denna småföretags- darna inte skulle tvingas prestera någon avse-
39800: form, som inbringar landet ansenliga valuta- värd motsä:kerhet och att den egna insatsen
39801: intäkter, specietlt då en del av det existerande borde vara förhå.1landevis låg. Inga · tonnage-
39802: småtonnaget går i utländsk chartertrafik. Det begränsningar borde tillämpas ( nedre gräns
39803: är ocikså angeläget att det finiländska småtonna- docik 19 registerton såsom i skattelättnads-
39804: get är konkurrenskra.ftigt exempelvis i för<hål- lagen).
39805: lande tiLI de holländska och tyska fami[jebolag, Med hänvisning tili det ovan anförda före-
39806: som trafikerar inom samma område. slås vördsamt att riksdagen ville besluta hem-
39807: Den sk. småtonnagekommitten gör ocikså i ställa,
39808: sitt betänkande ( 1967: B 61 ) en ra.d förs!lag,
39809: som syftar tili att förbättra småtonnagets situa- att regeringen måtte vidta åtgärder
39810: tion. I stället för att skrida tili åtgärder för för att stöda den inhemska rederinä-
39811: att förverlkliga dessa förslag försvann småtonna- ringen och speciellt småtonnaget genom
39812: gelånen ur statsbudgeten en .dd senare. att bevilja sk. småtonnagelån samt ge-
39813: Den kommitte som under regeringsrådet nom att utvidga statsgarantierna för i
39814: Haakon Guvenius' ledning utrett och före- utlandet upptagna lån för fartygsan-
39815: slagit stödåtgärder för den inhemska rederi- skaffningar både i hemlandet och utlan-
39816: det.
39817: Helsingfors den 13 februari 1972.
39818:
39819: Pär Stenbäck. Evald Häggblom.
39820: Henrik Westerlund. Kristian Gestrin.
39821: Ragnar Granvik. Elly Sigfrids.
39822: 924
39823:
39824: IV,456.- Toiv.al. n:o 493.
39825: Suomennos.
39826:
39827:
39828:
39829:
39830: Stenbäck ym.: Kotimaisen varustamoelinkeinon tukemisesta.
39831:
39832:
39833: Ed u s k u n n a B e.
39834:
39835: N.k. pientonnistolainat etvat enää muuta- rustamoelin!keinollle, työskentdee jaclruv~ ja
39836: maan vuoteen ole sisältyneet valtion tulo- ja eräs komitean ehdotuksista on jo johtanut
39837: menoarvioon. Näin valtiovalta finanssipollitti- tulokseen.
39838: sista syistä on 'lakannut tukemasta elinkeinoa, Eduskunta hyvälksyi vuoden 1970 lopulla
39839: jolla on kasvava merkitys maan rannikko- ja lain veronhuojennuksista merenkulun edistä-
39840: saaristoväestölle. miseksi. Tämä laki sekä pientonniston raken-
39841: Kun pientonni&tolainat poistettiin, annettiin nuslainojen valtiontakuu, jonka eduskunrt:a hy-
39842: toiveita muista tukimuodoista. Pääoman tarve väiksyi vuoden 1971 lopulla, hyödyttävät ma;.
39843: on jatkuvasti suurin ongelma niille elinkeinon- lemmat pientonnistoa, mutta muita tukimttt>-
39844: harjoittajille, jotka harjoittavat rannikkomeren- toja tarvitaan samoin kuin valtiontakuiden laa-
39845: kulkua ja Itämeren liikennettä. Pientonnisto- jentamista mainittua toimintaa varten.
39846: lainat ovat valtiovallan kannalta olleet halpa Valtiontakuissa pitäisi erityisesti ottaa huo-
39847: tapa tukea tätä pienyritysmuotoa, joka tuo maa- mioon, että varustamoja ei pakotettaisi anta-
39848: han huomattavia valuuttatuloja, erityisesti sil- maan mitään mainittavia vastavakuuksia ja että
39849: loin, kun osa olemassa olevasta pientonnistosta oman panoksen tulisi olla suhteellisen pieni,
39850: on ulkomaisessa charterliikenteessä. On myös mitään tonnirajoituksia ei pitäisi soveltaa (ala-
39851: tärkeää, että suomalainen pientonnisto on kil- raja kuitenkin 19 rokisterironnia, kuten veron-
39852: pailukykyistä esimecldksi hollantilaisiin ja sak- huojennuslaissa) .
39853: salaisiin perheyhtiöihin verrattuna, jotka lii- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
39854: kennöivät samoilla alueilla. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväiksi toivo-
39855: N.k. pientonnistokomitea onkin mietinnös- muksen,
39856: sään (1967: B 61) tehnyt joukon ehdotuksia,
39857: jotka tähtäävät pientonniston aseman paranta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39858: miseen. Sen sijaan, että olisi ryhdytty to~men kotimaisen varustamoelinkeinon ja eri-
39859: piteisiin näiden ehdotusten toteuttamiselksi, tyisesti pientonniston tukemiseksi myön-
39860: katsoivat pientonnistolainat valtion tulo- ja tämällä ns. pientonnistolainoja sekä laa-
39861: menoarviosta jonkin aikaa myöhemmin. jentamalla valtiontakuita ulkomaisille
39862: Se komitea, joka hallitusneuvos Haakon lainoille sekä kotimaasta että ulkomailta
39863: Guveniuksen johdolla on selvittänyt ja ehdot- suoritettavia alushankintoja varten.
39864: tanut valtion rt:uhltoimenpiteitä kotimaiselle va-
39865: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1972.
39866:
39867: Pär Stenbäck. Evald Häggblom.
39868: Henrik Westerlund. Kristian Gestrin.
39869: Ragnar Granvik. Elly Sigfrids.
39870: 925
39871:
39872: IV,457.- Toiv.al. n:o 494.
39873:
39874:
39875:
39876:
39877: Sundqvist ym.: Vakuutuspääomien siioitustoiminnan saattami-
39878: sesta yhteiskunnan valvontaan.
39879:
39880:
39881: Ed u s k u n n a 11 e.
39882:
39883: Vakuutusyhtiöiden rahastojen pääomat nou- Ensimmäisenä toimenpiteenä olisi perustet-
39884: sevat kaikkiaan noin neljään miljardiin mark- tava neuvottelukunta, johon tulisi ottaa valtio-
39885: kaan, josta pakollisten vahinkovakuutusten ra- varainministeriön, sosiaali- ja terveysministe-
39886: hastot ovat noin 800 miljoonaa. riön, Suomen Pankin, Postipankin sekä vakuu-
39887: Miljardien mar~kojen suuruusluokkaa olevien tusyhtiöiden edustus. Neuvottelukunnan tehtä-
39888: pääomien sijoittamisella on luonnollisesti suuri väksi olisi annettava sijoitustoiminnan yleisten
39889: vaikutus kansantalouteen ja yhteiskuntaan. Ne suuntakysymysten määräämisen ohella valtion
39890: luotonantoperiaatteet, joilla vakuutusyhtiöt välittömien vaikutusmahdollisuuksien laajenta-
39891: ovat nämä rahastot sijoittaneet, eivät tilastojen mistoimenpiteiden suunnittelu. Käytännössä
39892: mukaan ole ristiriidassa yhteiskunnan kokonais- voidaan nämä toimenpiteet aloittaa esimerkiksi
39893: edun tai valtion luotanannossaan soveltamien siirtämällä määrätty sijoituspääomaosuus vuosit-
39894: periaatteiden kanssa. Kun vakuutusyhtiöillä ei tain obligaatiolainoina Postipankin tai Mortgage
39895: kuitenkaan ole ensisijaisena luotonantokritee- Bank of Finland'in kautta sijoitettavaksi. Ensi-
39896: rinä sijoitusten kansantaloudellinen tuottavuus sijaisena kohteena olisivat tällöin pakollisiin va-
39897: vaan riskittömyys ja asiakassuhde, olisi julkisen kuutuksiin liittyvät rahastot.
39898: vallan syytä pyrkiä ohjaamaan vakuutuslai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
39899: tosten sijoitustoimintaa korostaen kansantalou- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39900: dellisen tuottavuuden merkitystä. Tätä ja jo
39901: valtion nykyistenkin sijoituspääomien tuottavaa että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
39902: sijoittamista varten olisi valtionhallinnon pii- menpiteisiin vakuutuspääomien sijoitus-
39903: riin muodostettava elin, joka luotettavasti pys- toiminnan saattamiseksi yhteiskunnan
39904: tyisi selvittämään luotonantoon liittyvät tuot- toimesta tapahtuvan valvonnan ja oh-
39905: tavuus- ja riskikysymykset. Siinä määrin kuin jauksen alaiseksi sijoitusten kansanta-
39906: tässä suhteessa edistytään, voidaan vakuutuspää- loudellista tuottavuutta silmälläpitäen
39907: omien sijoitustoiminnasta yhä suurempaa osaa huomioonottaen työllisyysnäkökohdat ja
39908: välillisesti tai välittömästi ryhtyä ohjaamaan kansainvälisen kilpailukykymme säily-
39909: tämän elimen toimesta. misen.
39910: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
39911:
39912: Ulf Sundqvist. Kalevi Sorsa. Ilkka Taipale.
39913: Osmo Kaipainen. Lars Lindeman. Sinikka Luja-Vepsä.
39914: Erkki Liikanen. Valde Nevalainen. Eeli Lepistö.
39915: Tellervo M. Koivisto. Sylvi Siltanen. Sulo Hostila.
39916: Matti Ahde. Väinö Vilponiemi. Heikki Hykkäälä.
39917: Paavo Tiilikainen.
39918: 926
39919:
39920: IV,4.58.- Toiv.al. n:o 49.5.
39921:
39922:
39923:
39924:
39925: Sundqvist ym.: V altionenemmistöisten osakeyhtiöiden toiminnan
39926: tehostamisesta ja hallinnon demokratisoimisesta.
39927:
39928:
39929: E d u s k u n n l\ II e.
39930:
39931: Valtionenemmistöisiä osakeyhtiöitä koskevaa tetty vaatimuksia siitä, että valtionenemmistöi-
39932: lainsäädäntöä on sangen vähän. Käsitettä "val- sen osakeyhtiön hallintoa olisi kehitettävä de-
39933: tionenemmistöinen osakeyhtiö" ei ole itse mokraattisempaan ja tarkoituksenmukaisempaan
39934: asiassa määritelty missään muualla kuin laissa suuntaan. Tuottavuuden ohella olisi toiseksi
39935: valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden toimin- päätavoitteeksi valtion harjoittamassa teollisuus-
39936: nan tarkastuksesta. Tässä laissa katsotaan val- tuotannossa asetettava sisäinen demokratia.
39937: tionenemmistöiseksi osakeyhtiöksi sellainen On selvää, että demokratiaa voitaisiin jo nyt
39938: osakeyhtiö, jonka osakkeista valtio omistaa laajentaa valtionenemmistöisten yhtiöiden puit-
39939: enemmän kuin puolet sekä sellainen osakeyhtiö, teissa, ja kokeilutoimintaan onkin ryhdytty
39940: jonka edellä tarkoitetut osakeyhtiöt tai ne ja eräissä laitoksissa. Puutteellisen säännöstön
39941: valtio yhdessä omistavat enemmän kuin puolet. vuoksi tätä toimintaa ei ole kuitenkaan laajen-
39942: Perinteellinen lähtökohta valtionenemmistöi- nettu käsittämään kaikkia valtionenemmistöi-
39943: siä osakeyhtiöitä perustettaessa on ollut, että siä osakeyhtiöitä. Osasyynä tähän on myös ollut
39944: talouselämässä on vaikuttanut jokin suuri tarve, se, että valtioneuvoston päätöksellä perustettu
39945: joka ei ole ollut täytettävissä muilla keinoin valtionyhtiöiden neuvottelukunta ei ole toimi-
39946: kuin valtion toimenpitein. Valtionenemmistöi- nut odotusten mukaisesti koordinoivana ja suo-
39947: set osakeyhtiöt ovat näin ollen yleensä toimi- situksia antavana elimenä.
39948: neet ensisijaisesti liiketaloudellisten periaattei- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
39949: den mukaisesti. Toisaalta on luonnollista, että tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
39950: myös kansantaloudelliset näkökohdat monasti sen,
39951: ovat vaikuttaneet jonkin valtionenemmistöisen
39952: osakeyhtiön toimintaan, sen investointipolitiik- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
39953: kaan jne. menpiteisiin yhdenmukaisen säännöstön
39954: Viime vuosina, jolloin valtionenemmistöisten laatimiseksi valtionenemmistöisien osa-
39955: osakeyhtiöiden toiminta on muodostunut yhä keyhtiöiden toiminnan kehittämiseksi ja
39956: tuloksellisemmaksi ja kokemukset valtionjoh- sisäisen hallinnon demokratisoimiseksi
39957: toisesta teollisuustuotannosta ovat muodostu- sekä valtionyhtiöiden neuvottelukunnan
39958: neet entistä rohkaisevammiksi, on samalla esi- toiminnan tehostamiseksi.
39959: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
39960:
39961: Ulf Sundqvist. Kalevi Sorsa. K. F. Haapasalo.
39962: Illli Taipale. Sinikka Luja-Vepsä. Heikki Hykkäälä.
39963: 921
39964:
39965: IV,459.- Toiv.al. n:o 496.
39966:
39967:
39968:
39969:
39970: Sundqvist ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Loviisaan.
39971:
39972:
39973: E d u s k u n n a 11 e.
39974:
39975: Virastotilatoimikunnan mietinnössä {Komi- Tehtävät valtion virastoille Itä-Uudellamaalla
39976: teamietintö 1966 B 77) on Loviisa sijoitettu tulevat lisääntymään erikoisen nopeasti lähi-
39977: toiseen luokkaan virastotalon rakentamisen aikoina. Maan ensimmäisen ydinvoimalaitoksen
39978: kiireellisyysjärjestykseen nähden. Kaupunki rakentaminen Loviisan seudulle ja tästä joh-
39979: kuuluu kuitenkin niiden kuntien joukkoon, tuva kehitys· .tulee asettamaan Virkakoneistolie
39980: joiden virastotalon suunnitelmia on jatkettava suuret vaatimukset seudun toivottavasti muut-
39981: eikä enää keskeytettävä. Se ettei toimikunta tuessa täystyölliseksi teollisuusalueeksi.
39982: ole sijoittanut Loviisaa kiireellisimpään luok- Ylläolevan johdosta ehdotamme kunnioittaen.
39983: kaan johtunee siitä, että kaupungissa on erilli- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39984: nen talo posti- ja lennätintointa varten. Muut
39985: valtion virastot kuten esimerkiksi verotoimisto, että hallitus kiireisesti ryhtyisi toi-
39986: työnvälitystoimisto ja nimismiespiiritoimisto menpiteisiin Loviisan virastotalon ra-
39987: toimivat täysin ala-arvoisissa tiloissa. kentamiseksi.
39988: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
39989:
39990: Ulf Sundqvist. Kaisa Raatikainen. Osmo Kaipainen.
39991: Sinikka Luja-Vepsä. Lars Lindeman. Veikko Pajunen.
39992: 928
39993:
39994: IV,460.-Toiv.al. n:o 497.
39995:
39996:
39997:
39998:
39999: Suokas ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta maatalouskoneilta ;a
40000: kalustolla.
40001:
40002:
40003: Ed u s k u n n a 11 e.
40004:
40005: Viime vuosien aikana on maataloutemme sia ammattia varten hankitusta kaluston hin-
40006: asemaa ja kannattavuutta jatkuvasti heikennet- nasta mikä onkin hyväksyttävä.
40007: ty, sekä kustannuksia lisätty. Uuden liikevaihto- Nämä edut tulisi olla myöskin maatalouden
40008: verolain mukaan on myöskin maatalouskoneet harjoittajalla koneiden hankintahinnasta.
40009: ja kalustot pantu liikevaihtoveron alaiseksi. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
40010: Tämä on nostanut huomattavasti koneitten hin- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40011: toja ja samalla maatalouden kustannuksia. Kui-
40012: tenkin näitä koneita sekä erilaista kalustoa tar- ettii hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
40013: vitaan välttämättöminä tässä ammatissa tär- menpiteisiin liikevaihtoveron kokonaan
40014: keätä elintarviketuotantoa harjoitettaessa. Joil- poistamiseksi maatalouskoneilta ;a ka-
40015: lakin yrity~ksen aloilla saa määrättyjä alennuk- lustolla.
40016: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
40017:
40018: Viljo Suokas. Mikko Vainio.
40019: Matti Asunmaa. Pekka Vennamo.
40020: 929
40021:
40022: IV,461.- Toiv.al. n:o 498.
40023:
40024:
40025:
40026:
40027: · Suokas ym.! Metsäajotuloista tehtävän verovähennyksen korotta-
40028: misesta.
40029:
40030:
40031: Ed u S'k u n n a 11 e.
40032:
40033: Verotusepäkohtia on verolainuudistuksia teh- vähennysoikeus myös maatalouden harjoitta-
40034: täessä pyritty korjaamaan ja vastaavasti niitä jalla. Uuden lain mukaan tämä oikeudenmu-
40035: epäkohtia on korjauksien yhteydessä syntynyt kainen vähennysoikeus kuitenkin poistettiin.
40036: lisää. Näin on tapahtunut mm. siinä lain kä- Tämä on johtanut syrjäseudulla asuvien pien-
40037: sittelyssä jossa käsiteltiin eräistä palkkatuloista tilojen omistajat vaikeaan asemaan ja poisto-
40038: verotuksessa tehtävistä vähennyksistä 22 päi- oikeudessa metsäajotuloista epäoikeudenmukai-
40039: vänä joulukuuta 1967 annetussa laissa (582/ suuteen. Sillä varsin huomattava määrä maata-
40040: 67) jossa on säädetty ne keskimääräiset vähen- loutta harjoittavia viljelijöitä joutuu pitämään
40041: nykset, jotka verovelvollinen saa verotuksessa hevosta ympäri vuoden ja kiustantamaan sille
40042: ilman eri selvitystä vähentää palkkatuloistaan ravinnon saada:kseen talvella metsäajoista toi-
40043: moottorisahan, hevosen· ja ajovälineiden, sekä meentulolleen välttämätöntä lisäansiota. Omas-
40044: traktorin käytöstä aiheutuneina kustannuksina, ta maasta saatua ja hevosen ruokintaan käy-
40045: milloin hän on käyttänyt moottorisahaa puun tettyä rehukustannusta ei kuitenkaan saa me-
40046: kaadossa tai puutavaran valmistamisessa tahi noina vähentää.
40047: hevosta tai traktoria metsä- tai muussa ajossa. Edellä selvitettyihin perusteisiin viitaten eh-
40048: Täten saamastaan palkkatulosta saa mainitun dotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
40049: lain mukaan moottorisahan käyttäjä vähentää väksi toivomuksen,
40050: 30 prosenttia sekä hevosta tai traktoria käyttä-
40051: nyt verovelvollinen metsäajossa 60 prosenttia että hallitus ryhtyisi kiireesti sellai-
40052: ja muussa ajossa 50 prosenttia. Edellä maini- siin toimenpiteisiin lain muuttamiseksi,
40053: tun vähennyksen on oikeutettu tekemään kui- että jokainen, joka suorittaa metsäajoja
40054: tenkin vain sellainen metsäajoa suorittava jolla toisen valvonnan alaisena ja palkkaa-
40055: ei ole maataloustilaa ja viljelty pinta-ala on mana, saa tuloistaan vähentää 60 pro-
40056: alle 2 hehtaaria. Aikaisemman vähennysoikeuk- senttia.
40057: sista palkkatuloista annetun lain mukaan oli
40058: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
40059:
40060: Viljo Suokas. Pekka Vennamo. Pentti Antila.
40061: Arttur Niemelä. Mikko Vainio.
40062:
40063:
40064:
40065:
40066: 117 156/72
40067: IV,462.- Toiv.al. n:o 499.
40068:
40069:
40070:
40071:
40072: Sdok. ynM Toiflltnpi,istii ltllllloosatehtaan rakentamiseksi Kas-
40073: kisten kaupungin lilbtlii1'Jteen.
40074:
40075:
40076: Ed u s k 11 n t1 a lle-.
40077:
40078: OIUdtkunu MetsäUiton roimesta mt sumi- st.t\lksia tiille kehitysalueelle josta puuttuu lähes
40079: tetN tutl.dmuklia uuden ~tlluloosatebtaan pcl• lwkotuWl suurempi teollisuus. Si~i on erittäin
40080: rtliWDi-.k&i Unti·Suon'lefl :dueelle. Ehkä ra- toivottavaa, että ntyöskin valtmalta tekisi kai·
40081: l«mttettt"VAA t~h'"n paikakJi ou ilmoitettu ketl mthckJllisen tämän tebduhankkceö myön·
40082: ahl&UVafti Kdskitttn kaupungin lihittöllä ele· teisetn päitö~en saamiMbi.
40083: v~ttt tlutUd. Sc:Xlleett NtkimuksisN on todett:u1 Edellä mainituilla petmttiTht ehdotamme
40084: <fttä raak•alneen 1tand tllta Alueelta olisi tur· kuMi'oittaen eduskunnan hyväksyt,ä:v-iiksi toi·
40085: VAUUj koskA ftYt ~däln samalta tl\leelta han- VotrittKs4m 7
40086: kittua t~til huonmttl"t'ia mfiriä rusapuri·
40087: rn~a~ Rt.tötsiih. Kuitenkin kaikki maana ettiJ hallitus ryhtyisi tutkimaan sel·
40088: viety ti4käpuu kannatuliti jalo~tlla omassa laisia toimenpiteitä, joilla aulettaisiin
40089: rtil~sll mAhdollisimman pitkälle. TehtMn ra· ;a myötävaikuttttalsiin suunnitellun sel-
40090: bötatfiin~ti'l Msi tähän jiitkev!in r11tka:i~t.m. lulooJ'iltehtt~an
40091: rakmtllmista Kaskisten
40092: Se lisäisi tuntuvasti työpaikkojl ja työtilai· kaupungin liihiatöUe.
40093: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
40094:
40095: Viljo Suokas. Mikko Vainio.
40096: Ptrttti Antila. Pekka Vennamo.
40097: IV,463.- Toiv.al. n:o 500.
40098:
40099:
40100:
40101:
40102: I. Sutmliöefi tm:: Jiitleitii taaka-aineena käyttävän teollisuuden
40103: kehittiimisen tuketniustll.
40104:
40105:
40106: Ed u sku n.tulle.
40107:
40108: Ympäristömme saastuminefi ofi sekä asian- sia hyödykkeitä, sen s.ijai11 että J1f5 saiistuttai-
40109: tuntijoita eftä nykyään myi1s suurta yleisöä jo sivat jätteifiä ympäristeättlme,
40110: kauan huolestuttanut seikka. Tämän saastu- Kyseisten teollisuuksien kehittämi.n~fi Våiitil
40111: misen aibeuttäll tuotaiHotapojen kiihtyvä teol- usc!iri laajaa kekeilutoimirttllå ja ort sen ksn-
40112: listuminen, väestön kasautuminen ja liikenteen natfalhlus vielä toistaiseksi ermerl kuifi kaikki
40113: kehittyminen. Myös yhä lisääntyvä taloudelli- yttlpäristökustannukset otetaän tuottli!id€!tl hin-
40114: fien vauraus oil luonut mah®Ilisriuset lisään- toihin varmastikin monasti kannättalitätot1tå.
40115: ty•ään hyödykkeitten käyttöön ja ruiden no- Tästä syystä tällaista toiaiintaä tulisi VllltiCitt
40116: peampaan korvaamiseen uusilla ja patemmilla taholta voimakkaasti tukea sekä kehittätttiSVåi-
40117: hyödykkeillä. heessa: että tarvittaessa myös itse htotilnrttln
40118: Eräs saasteongelman ratkaisumahdollisuuksia jo ollessa käynnissä.
40119: piilee ihmisen kyvyssä luoda täydellinen teol- Edellä olevan perusteella ehdotammd lmn-
40120: linen kiertokulku, jossa nykyisen "tuotanto- ruoittaen eduskunnan hyväksyttävliksi toivo-
40121: kulutus-hylkääminen" asettlåsta pyUytään luo- niullisen,
40122: ölaan kiertokulku "tootatito•lrulutus-hylkäämi-
40123: nen--uudelleen käyttö". Näin ollen on koko että hallitus tyhiyisi t:Jäl!ttömiin jt~
40124: yhteiskunnatl edun 1nukaista, että pyritään riittäviin toimenpiteisiin tuotllllftbsslt jlt
40125: kehittämään sellaisia tuotantotapoja ja kannus- ktt!utiiksressa syniJvii jiitleitä ntakll-ai-
40126: tmaan sitä ttolliruuttaJ joka erilaisia kiinteitä, heenaan käyttävän teollisuuden krihit-
40127: ltart\Unaisia tai nestemäisiä jätteitä raaka-ainee- liilhisen ja sen tuotannon tukemiseksi.
40128: naan käyttäen luo niistä uusia kulutuskelpoi-
40129: Helsingissa 9 paivänä helmikuuta 1972.
40130:
40131: Ilkka Suominen. Pertti Salolainen. G. Laatio.
40132: Juha Vikatmaa. Jouni Mykkänen. Antero Salmenkivi.
40133: Sinikka Karhuvaara. Anna-Liisa LinfloiJ, :Elst Hetemäki.
40134: Aili Vaittinen. Pekka Jokinen.
40135: 932
40136:
40137: IV,464.- Toiv.al. n:o 501.
40138:
40139:
40140:
40141:
40142: S. Suominen ym.: Kiinteistön myynnistä saadun tulot: verotta-
40143: mista koskevien säännösten uudistamisesta.
40144:
40145:
40146: E d u s k u n n a 11 e.
40147:
40148: Kiinteistöjen myynnistä saatavan tulon vero- eUä hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
40149: tus on Suomessa epäoikeudenmukainen ja sat- tyksen kiinteistön myynnistä saadun tu-
40150: tumanvarainen, kuten maapoliittisia veron- lon verottamista koskevien säännösten
40151: uudistuksia selvitelleen toimikunnan mietin- uudistamiseksi siten, että satunnaisista
40152: nössä 1967 B 70 on todettu. Lisäksi on kohta- reikoista kuten aikarajoista tai myynti-
40153: lokasta, että satunnaisen myyntivoiton verot- toiminnan leimaamisesta ammattimai-
40154: taminen ja niin sanottuun ammattimaiseen kiin- seksi riippuva verotus ei estäisi myynti-
40155: teistöjen myyjään kohdistuva verotus selvästi päätösten syntymistä, ja että verotus
40156: estävät yhteiskuntaa, rakennusalan yrittäjiä kohdistuisi vain maan todelliseen arvon-
40157: sekä yksityisiä rakentajia saamasta käyttöönsä nousuun eikä inflaation aiheuttamaan
40158: :maata sekä yleisiin tarpeisiin että rakennus- voiton näennäiseen osaan, ja että asu-
40159: maaksi. tuskeskuksen liepeillä maataloudesta
40160: Useimmissa maissa kiinteistöjen myynnistä luopuvaa maanviljelijää ei kohtuutto-
40161: saadusta tulosta verotetaan lievemmin kuin masti verotettaisi, ja että verotus ei
40162: muusta tulosta, eikä tulon veronalaisuus riipu aiheettomasti rasita sellaisia ihmisiä,
40163: satunnaisista aikarajoista tai myyntitoimien tois- jotka pakonavasta syystä tai asutuksen
40164: tuvuudesta. kehityksen vuoksi joutuvat luopumaan
40165: Vaikka onkin kohtuullista, että yhteiskunta, kodistaan tai maaomaisuudestaan uusien
40166: jonka toimista maan arvonnousu osaksi joh- rakennushankkeiden hyväksi, sekä että
40167: tuu, saa osansa em; tulosta, tuloon kohdistuva mikäli maan myyntivoitosta verotettai-
40168: verotus ei saa edellä kerrotulla tavalla rajoittaa siin, tähän tuloon sovellettaisiin lievem-
40169: asutuksen luonnollista kehitystä. pää verokantaa kuin muuhun tuloon.
40170: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
40171: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40172: muksen,
40173: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
40174:
40175: Sami Suominen. Anna-Liisa Linkola. Juuso Häikiö.
40176: Salme Katajavuori. Mauri Miettinen. Sirkka Lankinen.
40177: Jouni Mykkänen. Pekka Jokinen. Ilkka Suominen.
40178: G. Laatio. Kullervo Rainio. Georg C. Ehrnrooth.
40179: 933
40180:
40181: IV,465.- Toiv.al. n:o 502.
40182:
40183:
40184:
40185:
40186: S. Suominen ym.: Määrärahasta pienteollisuuslainoja varten.
40187:
40188:
40189: E d u s k u n n a II e.
40190:
40191: Seurauksena siitä, että kehitysalueitten ulko- ja muodostettava takaisin maksettavista pien-
40192: puolella toimiville yrityksille tarkoitetut pien- teollisuuslainoista pysyvä pienteollisuutta edis-
40193: teollisuuslainat on poistettu valtion budjetista tävä rahas'to.
40194: ja korvattu korkotuella, ovat aikavien ja pien- Kehitysaluerahasto on noin kymmenen kertaa
40195: ten yritysten lainansaantimahdollisuudet oleel- niin suuri kuin ennen budjetissa ollut pienteol-
40196: lisesti heikentyneet. Kolikotukiluotto on osoit- lisuusmääräraha. Tuntuu hämmästyttävältä, että
40197: tautunut paljon hankalammaksi kuin pienteolli- kehitysalueiden ulkopuolelle ei ole riittänyt
40198: suuslainat. Kiristyneiltä rahamarkkinoilta on pienteollisuusmäärärahaa ollenkaan. Kannatta-
40199: pienten yritysten usein ollut mahdoton saada vien ja kansainvälisesti kilpailukykyisimpien
40200: luottoja, joihin korkotukea olisi voitu soveltaa. palkkojen maksamiseen pystyvien pienteollisuus-
40201: Uusien työpaikkojen luomiseen on pienteol- yritysten perustamismahdollisuudet ovat kuiten-
40202: lisuuslainojen pois jättämisellä ollut heikentävä kin kehitysalueiden ulkopuolella verrattomasti
40203: vaikutus. Sen johdosta, että nyt elämme maa- suuremmat. Sen johdosta on erittäin tärkeää,
40204: talouden voimakkaan rationalisoinnin aikaa, ja että pienteollisuuslainamääräraha edes entisen
40205: että suuret ikäluokat ovat parhaillaan tulossa noin 10 miljoonan markan suuruisena otettai-
40206: työpaildcoja etsimään, on uusien työpaikkojen siin takaisin budjettiin.
40207: luominen eräs tärkeimpiä kansallisia tehtäviäm- Yllä olevaan perustuen ehdotamme edus-
40208: me lähivuosina. Kun uusien työpaikkojen luo- kunnan hyväksyttäväksi ,toivomuksen,
40209: misnopeus on suurin ja hinta pienin nimen-
40210: omaan alkavissa ja pienissä yrityksissä, tulisi että hallitus .antaisi Eduskunnalle esi-
40211: ryhtyä kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin täl- tyksen 10 000 000 markan määrärahan
40212: laisten yritysten toiminnan edistämiseksi. Pien- ottamisesta pienteollisuuslaino;a varten
40213: teollisuuslainat kehitysalueiden ulkopuolella toi- valtion vuoden 1973 tulo- ;a menoarvio-
40214: miville yrityksille olisi palautettava budjettiin esitykseen.
40215: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
40216:
40217: Sami Suominen. Erkki Häkämies. Eero Lattula.
40218: Mauri Seppä. Mauri Miettinen. Juha Vikatmaa.
40219: Juuso Häikiö. Olavi Nikkilä. Ilkka Suominen.
40220: Pekka Jokinen. Sirkka Lankinen. Esko Härkönen.
40221: Kauko Tamminen. Anna-Liisa Linkola. Uljas Mäkelä.
40222: M. Jaatinen. Salme Katajavuori. J. Juhani Kortesalmi.
40223: Henrik Westerlund. Kullervo Rainio. Sylvi Saimo.
40224: IV,466.- Toiv.al. n:o 503.
40225:
40226:
40227:
40228:
40229: S. Suominen ym.: Vuoden 1973 tulo- ja menoarvion kasvun ra-
40230: joittamisesta.
40231:
40232:
40233: E d u s kun n a 11 e.
40234:
40235: Kuten Tasavallan Prcsjdeptti mainitsi valtio- että hallitus huol~htisi siitä, että val-
40236: päivien avajaispuheessaan, on valtiovalta va, tion V1Joden 1973 tulo- ja menoarvion
40237: kauttamiskaudella ollut iaflaatiota kiihdyttä- kokom#smiiärii kasvaa kuluvan vuoden
40238: mässi! lisäämällä julkistea varojen käyttöä tulo. ;a menoarvioon ver11'attuna vain
40239: enetl).män kuin olisi ollut suotavaa. Kun kasva, suhleellisesti saman vaTr.atz kuin kansan-
40240: V!lSta rahanarvon heikkenamisestä kärsii koko lt4lo kasvt~a vuodesta 1971 vuotNn
40241: kansantalous, ehdotamme kuanioittavasti edus- 1973.
40242: kut'lflan hYVäksyttäväksi toivomuksen,
40243: !Iel&ingili~~ 14 pä~vänä helmikuuta 1972.
40244:
40245: ~atlli ~uutp.iQ.(ln,
40246: Q, L33tio.
40247: MiJdtq Astmt{l.
40248: IV,467.- Toiv.al. n:o 504.
40249:
40250:
40251:
40252:
40253: S. Suo~ ytn.! Vähätuloisien vanhusten vapauttamisesta ve-
40254: roist4 ;a tJef'oilmoituksen tekemisestä.
40255:
40256:
40257: Ed u s ·kun n a 11 e.
40258:
40259: Veroilmoituksen tdk.eminen on yhä .edelleen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40260: monimutkainen ja vaikea tehtävä. Erityisen vai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40261: kea se on vanhuksille. Monet heistä elävät eläk- muksen,
40262: k~n turvin ja ovat usein niin pienituloisia,
40263: etteivät saadut verotulot peitä edes verottami- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40264: sen aiheuttamia kustannuksia. Kun nämä kansa- sellaisten yli seitsemiinkymmentävuotiai-
40265: laiset ovat maatamme jo kyllin palvelleet paljon den veroista ja veroilmoituksen tekemi-
40266: huonommissa oloissa kuin missä me nyt eläm- sestä vapauttamiseksi, }oiden tulot ovat
40267: me, voitaisiin vähätuloisimmat vanhukset ko- pienemmät kuin 750 markkaa kuukau-
40268: konaan vapauttaa veroista ja veroilmoituksen dessa.
40269: tekemisen vaikeudesta.
40270: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
40271:
40272: Sami Suominen. Pekka Jokinen.
40273: Ilkka Suominen. Mauri Miettinen.
40274: Elsi Hetemäki. Eero Lattula.
40275: G. Laatio. M. Jaatinen.
40276: Mauno Kurppa. Olavi Nikkilä.
40277: Anna-Liisa Linkola. Harri Holkeri.
40278: Eeva Kauppi. Juuso Häikiö.
40279: Kultervo Rainio. Mikko Asunta.
40280: Mauri Seppä.
40281: 936
40282:
40283: IV,468.- Toiv.al. n:o .50.5.
40284:
40285:
40286:
40287:
40288: S. Suominen ym.: Yritysten omistajain eläkevakuutusmaksu;en
40289: vähennyskelpoisuudesta verotuksessa.
40290:
40291:
40292: Eduskunnalle.
40293:
40294: Yrittäjäin eläketurvajärjestelmän toteutumi- Yrityksensä omistavilla yrittäjillä on tilanne
40295: nen on huomattava parannus sosiaalisessa lain- kuitenkin toisin. He eivät nykyisen lain mu~
40296: säädännössämme. Itsenäiset yrittäjät tulivat kaan saa useimmissa tapauksissa vähentää pa-
40297: vihdoin samanaNoisiksi muiden kansalaisten kollisia YElrmaksujaan liikekuluina yrityksensä
40298: kanssa. tuotosta, vaan ne on maksettava omasta pal-
40299: Kuten kaikissa hy.vissä asiois·sa myös yrittä- kasta.
40300: jäin eläkelaeissa on pieniä epäkohtia. Eräs Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
40301: näistä on se, että sellainen yksityinen yrittäjä, kunnan· hyväksyttäväksi toivomuksen,
40302: joka omistaa yrityksensä kokonaan tai kuiten-
40303: kin yli puolet siitä, on eläkemaksujensa suhteen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40304: erikoisasemaS&a :mu~hin Tlöntekijäin eläkelain verolainsäädännön koriaamiseksi .siten,
40305: piiriin kuuluviin kansalaisiin verrattuna. Kaik- että yrittäiäin eläkevakuutusmaksu olisi
40306: kien muiden eläkemaksut maksaa työnantaja, myös yrityksensä omistavilla yriftäiillä
40307: eikä TElrmaksuja oteta palkan lisänä huo- aina väbennyskelpoitten meno yrityksen
40308: mioon veroja määrättäessä. verotettavaa tuloa määritettiiessä.
40309: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
40310:
40311: Sami Suominen. Mauno Kurppa. Eero ·Lattula.
40312: Ilkka Suominen. Anna-Liisa Linkola. Olavi Nikkilä.
40313: Elsi Hetemäki. Eeva Kauppi. Harri Holkeri.
40314: G. Laatio. Kullervo Rainio. Juuso Häikiö.
40315: Erkki Häkämies. Sirkka· Lankinen. Mikko Asunta.
40316: P. Mäki-Hakola. Salme Katajavuori. Mauri Seppä.
40317: IV,469.- Toiv.al. n:o 506.
40318:
40319:
40320:
40321:
40322: Sutinen ym.: Lainojen myöntämisestä eläkeläisten asuntojen kun-
40323: nostamiseen.
40324:
40325:
40326: Ed u s kun n a 11 e.
40327:
40328: Vanhusten, yli 65-vuotiaiden, osuus viiestöstä tutuksi käyneessä kyläyhteisössä. Varojen saa-
40329: .kasvaa keski-iän kohotessa jatkuvasti. Vuonna minen asunnon kunnos,tukseen on kuitenkin lä-
40330: 1970 kuului tähän ikäryhmään koko maassa hes mahdoton. Asumistukea ei omassa asun-
40331: 7 % miehistä ja 11 % naisista. Vuoteen 2000 nossa asuva vanhus saa ja pankkilainaa· ikään-
40332: mennessä luvut kohoavat ennusteen mukaan tyneemmät yleensä pelkäävät, koska .koron mak-
40333: 8,2 ja 12,4 %. Kehitysalueilla on vanhuksia saminen on monelle ylivoimaista.
40334: työikäisten muuttoliikkeen vuoksi suhteellisesti Kuntien ja yhteisöjen tuella aikaansaatavat
40335: vieläkin enemmän, eräissä kunnissa ja nyt 11- vanhustentalot ratkaisevat tätä kipeää ongelmaa
40336: 12 %. Lasten muuttaessa toiselle paikkakun- vain pieneltä osalta. Sen vuoksi on kiireesti et-
40337: nalle jäävät vanhukset yksin ongelmineen, josta sittävä muita käyttökelpoisia ja halvempia rat-
40338: asuntokysymys on keskeisimpiä. kaisuja, joista nopein olisi lainojen myöntämi-
40339: Laskelmien mukaan vanhuksista 70-80 % nen julkisista varoista vanhusten asuntojen kun-
40340: tulee toimeen ilman laitoshoitoa. Huomattava nostamiseen mieluummin korottomina tai aivan
40341: osa vanhuksien asunnoista sijaitsee tyydyttävien pientä korkoa vastaan.
40342: liikenneyhteyksien piirissä, joten kotihoidon Esittämiimme perusteluihin viitaten ehdo-
40343: järjestäminen on siltä osin mahdollista. Vai- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi · toivomuk-
40344: keimman ong(!lman muodostaa asuntojen puut- sen,
40345: teellinen varustetaso. Vanhukset eivät jaksa
40346: aina lämmittää uuneja, kantaa vettä, pestä että hallitus ryhtyisi kiireellisiit: toi-
40347: pyykkiä ja· huolehtia puhtaudestaan. Heidän menpiteisiin lainoien myöntämiseksi
40348: asuntoihinsa tarvitaan sähk(}; tai muu helppo- vanhusten ym. eläkeläisten ,.asunto;en
40349: hoitoinen lämmitys, vesijohto, viemäri ja WC. kunnostamisee11.
40350: Vanhukset haluavat yleensä asua kodeissaan
40351: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
40352:
40353: Lea Sutinen. Saimi Ääri.
40354: Aino Karjalainen. Katri-Helena Eskelinen.
40355: . Reino Karpola. Heimo Linna.
40356: Pentti Poutanen. Ahti Pekkala.
40357: Paavo Niinikoski. Erkki Haukipuro ..
40358: Sylvi Saimo.
40359:
40360:
40361:
40362:
40363: 118 156/72
40364: 9~8
40365:
40366:
40367: IV,470.-Toiv.al. n:o 507.
40368:
40369:
40370:
40371:
40372: Sutinen ym..~ Valtion virastotalon rakentamisesta ]uuan kuntaan.
40373:
40374:
40375: E d u s kun n a 11 e.
40376:
40377: Juuan k11nnassa toimivat valtion viraswt si- On huomattava, että Juuan kunta on 24. 5.
40378: j~itsevllt kaikki ha.jallaan olevissa epäkäytännöl- 1961 a11ekil'joitetulla luOYUtuskirjalla lahjoitta-
40379: lisissii vuokratiloissa. Virastotaiotoimikunnan nut Suomen villtiolle rakennuskaav«-aluedta
40380: mietinnt)n mlJ!kaan Juuan virastotalon rakenta- valtion virastotalon rakennuspaikaksi 5 781
40381: minen kul,l!ui I kiireeUisyysryhmään, josta se m2 :n suuruisen määriialan. Asuntopulan ollessa
40382: kuitenkin vlionna 1971 suoritetun tarkistuksen Juuan kirkonkylässä huutaNa, tarvittaisiin ny-
40383: jälkeen jätettiin pois. Saatujen selvitysten mu- kyiset virastojen vuokratilat asunnoiksi. ·
40384: kaan siirto ~rustui sisäasiainministeriön ):}t'lii- Näin ollen olisi Juwm virastotalo saatettava
40385: sitoimen 6;>astolta annettuun kielteiseen lausun- uudestaan I kiireellis:yysryhmään ;a suunnitel-
40386: toon, mikä ()Jl herättänyt ihmetystä. mat sen rakentamiseksi pe.ntava välittömästi
40387: Posti- ja lel\nätintoimiston käytössä olevat alulle. Kun työllisyystilanne on myös vaikes.,
40388: vanhat vuokratilat <YVBt erittäin ahtaat ja tilan- olisi virastotalon rakentaminen tässiik.l.n suh-
40389: ne muuttuu kestiitpättömäksi postiliikenteen teessa helpottamassa tilannett~. Lisäksi se olisi
40390: jatktWastl laajentuessa. Myös Juuan pqhelinlii- valtiovallan taholta csoitus syrjäisten seutu1en
40391: kenne hoidetaan wokratiloissa toimivasta kiisi- olosuhteiden ymmärtämisestä )ll suopeudesta
40392: välitteisest& .lteskuksesta. Nurmeksen verkko- näillä alueilla asuvia kansalaisia kohtaan.
40393: ryhmiin tullessa vuoden 1972 aikana automa- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
40394: tisoiduksi jää siihen kuuluva Juuan puhelinlii- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi towomuk-
40395: kenne ta,rpe~llisten l3itetilojen puuttuessa käsi- sen,
40396: välitteiseQi, mikä hidastaa elinkeinoelämän ke-
40397: hittämistli. EnsimJnäiseen kantokykyluokkaan ett(j hallitus ryhtyisi kiil't!V!llisiin t~>i
40398: lruuluvana köyhänä kuntana Juuka ei pysty menpiteisiin wlti(Jn vifwstat4lon siirtii-
40399: tawitta.via tiloja kehoituksesta huolimatta ra- mi$eksi t<~kahin 1 kiil'~ellisyysryhmiiän
40400: kentamaan. $ekä ~~~ suannittelemil8k.ri ;a YrJkent4-
40401: mise/esi ]ttttan kuntt~an.
40402: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
40403:
40404: L~a S'lltiftetJ. Hannes Volodnen.
40405: Reifto Kafl'()la. OrYokld ~gas.
40406: Uki Vovtileill.~. Katri-Helen4 Eskellnen.
40407: Eino Uu~italo. Alli Vaittiften.
40408: IV,471.- Toiv.al. n:o 508.
40409:
40410:
40411:
40412:
40413: Tarjanntt ym.: Energiataloudellisen elimen asettamisesta.
40414:
40415:
40416: E d u s k u n n a 11 e.
40417:
40418: Suomen energiahqolto, joka käsittää sekä säh- maantieteellisestä sijainnista ja siitä johtuvasta
40419: kövoiman että polttoaineiden tarpeen tyydyttä- suuresta lämmöntarpeesta. Lämmityskustan-
40420: misen, on muuttumassa erääksi suurista kansan- nukset vaikuttavat suoraan asumiskustannuk-
40421: taloudellisista pulmakysymyksistämme. siin, näin olisi kaikin tavoin pyrittävä niiden
40422: Energian kulutus maassamme jakaantuu liki- alentamiseen. Viime aikoina nähty kehitys,
40423: pitäen siten, että liikenne vaatii n. 10 %' säh- joka tähtää asuntojen kokonaissähköistämiseen
40424: köntuotanto n. 25% ja loput, 65 %, käytetään ei ole omiaan alentamaan näitä kustannuksia.
40425: erilaiseen lämmitykseen. Kotimaisilla enetgia- Maastamme puuttuu tänään yhtenäinen ener-
40426: lähteillä saadaan tällä hetkellä vajaat puolet tar- giapolitiikka, joka tähtäisi järkiperäiseen kan-
40427: peesta, loput perustuu tuontiin. Energian tar- santaloudellisesti oikein hoidettuun energia-
40428: peen kokonaiskasvuvauhti on tällä hetkellä n. huoltoon. Valtion toimesta olisi asetettavll puo.
40429: 6.5% vuodessa. Kasvun kurissa pitäminen lueeton elin, joka tutkimusten ja suo$itusten
40430: edellyttää, että erityisesti rakennusten lämmi- avulla pystyisi suuntaamaan energiatalouden b-
40431: tyshuollon alueella ·suoritetaan r~tionalisointia hityksen kansantaloutta eniten hylJdyttlivälle
40432: ja että energiatalous kokonaisuu~essaan hoide- kokonaisvaltaiselle linjalle, jossa tasapuolisesti
40433: taan järkiperäisesti. huomioitaisiin kuntien ja mahdollisten yksityis-
40434: K;okonaisenergiata,~;peen kasvun suutin osa ten energiavalmistuslaitosten edut.
40435: tarvitalU1 asuntoj~n ·l!i!llmönkulutuksen lisäänty- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
40436: misen peittämiseksi. Tämä liittyy yleiseen kau- nioittavasti e.duskunnan hyvaksyttliväksi toivo.
40437: pungistumiseen. Erään v. 1968 valmistuneen muksen,
40438: tutkimuksen arvion mukaan muodostivat läm- (!ttii hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40439: mityskustannukset v. 1966 kokonaista 65% sellaisen energiataloudellisen elimen
40440: maa~pme asuintalojen :käyttökustan11uksista ja asettamiseksi? joka kaikkia energialaa-
40441: 1~.4 % asl!misen kustannuksista, joihin sisäl- lf{ja huomioonottaen valv()isi ja ohjaisi
40442: tyivät asunt9jen ~liyttö, korjaus ja kunnossa- maamme energiahuollon kehilyslli huo-
40443: pito, asuntoalueiden kunnallistekniikka. mioiden tasapuolis~sti ~yös ku11tien ja
40444: Asumiskustannukset ovat maassamme tunne- yksityisten ener-~iavalmistusle#osten
40445: tusti liian korkeita, mikä osaksi johtuu maamme edut.
40446: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
40447:
40448: Pekka Tarjanne. Aili Laitinen.
40449: Olavi :&rg. Pirkko Are. ·
40450: 940
40451:
40452: IV,472.- Toiv.al. n:o 509.
40453:
40454:
40455:
40456:
40457: Tarjanne ym.: Polttonesteiden hintojen tasaamisesta samansuu-
40458: ruisiksi koko maassa.
40459:
40460:
40461: E d u s k u n n a 11 e.
40462: Polttonesteiden hintojen osalta on pakko to- että kaikkialla maassa polttonesteiden hinnat
40463: deta, että nykyinen hinnotteluperuste asettaa olisivat samalla tasolla. Vastaavaan järjestelyyn
40464: maan eri osat eriarvoiseen asemaan keskenään. on useilla eri elinkeinoelämän aloilla jo päästy-
40465: Kehitysalueilla ja etäisemmillä seuduilla joudu- kin. Myös polttonesteiden osalta tähän pää-
40466: taan polttonesteistä maksamaan hinta, joka on määrään päästäisiin käsittääksemme jo kyseisen
40467: .5-15% korkeampi kuin vastaava hinta Etelä- alan sisäisin järjestelyin. Mikäli kuitenkin jos-
40468: Suomessa. sain vaiheessa paine polttonesteiden hintaa
40469: Tällaista eriarvoista tilannetta ei voida pitää kohtaan maan eri osia ajatellen muodostuisi
40470: oikeudenmukaisena. Nykyisellään korkeampaa kuitenkin niin suureksi, että ko. ajatus Uhkaisi
40471: hintaa joudutaan maksamaan nimenomaan niillä jäädä toteutumatta, olisi valtiovallan omalta
40472: alueilla, joissa kuljetusmatkat jo muutoinkin osaltaan oltava valmis tasoittamaan mahdolliset
40473: ovat pitkät ja ilmastolliset olosuhteet aiheutta- hintaerot. Polttonesteiden tasahintaan tähtää-
40474: vat eteläisempiin alueisiin nähden tuntuvasti vät järjestelyt eivät kuitenkaan saisi johtaa sii-
40475: suurempia lämmityskustannuksia. hen, että joidenkin maamme osien osalta aiheu-
40476: Korotettujen polttonesteiden hinnoista joutu- tettaisiin näiden järjestelyjen takia hinnanko-
40477: vat nykyisellään kärsimään paitsi yksityiset kan- rotuksia.
40478: salaiset, myös näiden alueiden sellaiset yrittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40479: jät, jotka ammattinsa harjoittamisessa joutuvat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40480: käyttämään polttonesteillä toimivia laitteita ja muksen,
40481: ajoneuvoja. Näistä yrittäjistä mainittakoon eri-
40482: tyisesti· ammattiautoilijat. Heidän kohdallaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40483: on erityisesti todettava, että polttonesteiden polttonesteiden hintojen tasaamiieksi
40484: korkeampi hinta nykyisellään vaikeuttaa heidän koko maassa samansuuruisiksi ilman,
40485: ammattinsa harjoittamista jopa ratkaisevassa että tällä järjestelyllä polttonesteiden
40486: määrin. hintoja missään muodossa korotetqan. .
40487: Jotta · oikeU:denmukaisempi olotila saavutet-
40488: taisiin, olisi päästävä sellaisiin järjestelyihin,
40489: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
40490:
40491: Pekka Tarjanne. Aili Laitinen.
40492: Olavi Borg. Pirkko Aro.
40493: 941
40494:
40495: IV,473.- Toiv.al. n:o 510.
40496:
40497:
40498: Tarjanne ym.: Verolainsäädännön muuttamisesta tutkimus- ja
40499: kehittämistoiminnan tukemiseksi.
40500:
40501: E d u s k u n n a 11 e.
40502: Teollisuuden mahdollisuudet lisätä tutkimus- laissa säädetyllä tavalla muodostettu rahasto
40503: panostaan riippuvat osaltaan yrityksiin kohdis- saadaan käyttää mm. vientimahdollisuuksia kos-
40504: tuvasta verotuksesta ja sen vaikutuksista yritys- kevista markkinatutkimuksista ja vientituottei-
40505: ten mahdollisuuksiin rahoittaa tutkimusprojek- den suunnittelusta aiheutuneiden menojen kat-
40506: tejaan erityisesti riskinalaisen omarahoituksen tamiseen.
40507: avulla. Ruotsissa esimerkiksi on todettu, että Yritysten omassa piirissä tapahtuvan tutki~
40508: suhteellisen alhainen yrityksiin kohdistuva ve- mus- ja kehittämistoiminnan kannustaminen on
40509: rotus lisää jo sinänsä yritysten mahdollisuuk- mitä tärkein teollisuutemme ja koko elinkeino-
40510: sia tutkimustoimintaan sekä sitä tietä tuotan- elämämme tarkoituksenmukaisen kehityksen
40511: non laajentamiseen ja uuden kilpailukykyisen kannalta. Teollisuuden tutkimus- ja kehittämis-
40512: tuotannon aikaansaamiseen. toiminnan rahoittamismahdollisuuksia tulisi
40513: Liiketoiminnan kehittämiseen tähtäävästä näin ollen kaikin keinoin parantaa. Verotusta
40514: tutkimustoiminnasta aiheutuneet menot ovat olisi sen vuoksi kehitettävä erityisesti seuraa-
40515: periaatteessa aina vähennyskelpoisia tulovero- vin toimenpitein:
40516: tuksessa. Vähennyskelpoisuuden kannalta on - veronalaisesta tulosta olisi sallittava vä-
40517: yhdentekevää, suoritetaanko sanotut menot hentää erityisiin tutkimus- ja kehittämisrahas-
40518: palkkana tai rakennusten, laitteiden, tarvikkei- toihin tehtäviä siirtoja vastaavat määrät, esim.
40519: den yms. hankintamenona taikka avustuksina samalla tavoin kuin vientivarausrahastolaissa
40520: esim. itsenäisille tutkimuselimille, kunhan suo- on säädetty;
40521: ritus tapahtuu vain tulon hankkimistarkoituk- - tutkimus- ja kehittämistoiminnan osalta
40522: sessa. Sanotut menot saada-an vähentää tulosta olisi todellisten menojen lisäksi säädettävä eri-
40523: vuosikuluina, rakennusten hankintameno kui- tyinen verotettavasta tulosta tehtävä vähennys;
40524: tenkin enintään 20 prosentin vuotuisin jäännös- ja
40525: arvopoistoin. Todellista hankintamenoa vas- - yritysten omasta tutkimustoiminnasta syn-
40526: taavaa määrää suurempaa poistoa ei sitä vas- tyneet rojaltitulot olisi säädettävä verovapaiksi
40527: toin, niin kuin eräissä muissa maissa, sallita. määrävuosina.
40528: Ruotsissa saadaan tutkimus- ja kehittämistoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40529: minnasta aiheutuvat kustannukset vähentää nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40530: vuodesta 1972 alkaen aikaisempaa laajemmin muksen,
40531: tulosta. Siten mm. avustukset tietyille tutki- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40532: muslaitoksille ja -elimille ovat vähennyskelpoi- verolainsäädännön muuttamiseksi siten,
40533: sia, vaikkei näiden toiminnalla olekaan merki- että erityiseen tutkimus- ja kehittämis-
40534: tystä avustuksen antaneen yrityksen liiketoi- rahastoon tehtävät siirrot sallitaan vä-
40535: minnalle. Tarkoitus on siellä ollut myös antaa hentää veronalaisesta tulosta nykyisten
40536: yrityksille oikeus tehdä siirtoja erityisiin tutki- vientivarausrahastosiirtojen tapaan ja
40537: musrahastoihin ja vähentää siirron määrä tu- että yrityksille annetaan oikeus vähen-
40538: losta. tää tulostaan tutkimus- ja kehittämis-
40539: Yritykset vots1vat rahastointimenettelyn toiminnan osalta todellisten menojen li-
40540: avulla jakaa tutkimustoiminnasta aiheutuvat säksi erityinen vähennys sekä että yri-
40541: menot tasaisesti eri vuosille sekä varautua en- tysten oman tutkimustoiminnan tulok-
40542: nakolta suurien tutkimushankkeiden toteutta- sena saadut rojaltitulot saatetaan mää-
40543: miseen. Mainittakoon, että vientivarausrahasto- rävuosilta verovapaiksi.
40544: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
40545: Pekka Tarjanne. Aili Laitinen.
40546: Olavi Borg. Pirkko Aro.
40547: 942
40548:
40549: IV,474.- Toiv.al. n:o 511.
40550:
40551:
40552:
40553:
40554: Tarjanne ym.: Verojen ja maksujen perimisjärjestelmän uudista-
40555: misesta.
40556:
40557:
40558: E d u s kun n a 11 e.
40559:
40560: Kun aikoinaan veroJen ja maksujen perim.l- såtnisen laimirtly<5titl ött ~ututtut täloudel1is-
40561: sestä ulosottotoimin koskevaa lakia ja asetusta tefi vaikeuksien föhdo~:ta:. Näitt ollett syste!!tnl
40562: tehtiin silloin asiaMmaitt€li toimikunta ehdo- on sittenkin epäoikeudettm.ukairtefi jä kohtuu-
40563: tuksessaan f{)tesi mm. että on kohtuutonta, ton .. Vetovelvolliselle ort Jo kyllikst, kt.tfi hän
40564: jos tunnollisesti ja määräajassa veröfiSa maksa- suorittaå veronlisäystä valtiolle 12 %, mikä pi-
40565: noiden kustannuksella taytyy suorittaa toisaalta täisi jo rii ttiUi.
40566: huolimattomuuden johdosta aiheutuneiden ja Mikäli verojen ja Maksuiefi periiitä hä1utåän
40567: maksamatta jätettyjen verojen pakkoperintä. edelleen säilyttää po!Hseilla, tulisi petltnis-
40568: Tämän vuoksi luotiin perimispalkkiosysteemi, palkkio poistaa ja asianomaiset köttstttapelit si-
40569: jonka mukaan veronsa maksafuisen laiminlyö- klili kun heitä voidaafi tämän jätjeste1tnän tnu-
40570: nyt joutui suorittamaan asianomaiselle ulosot- [{aart poliiseiksi kutsua - pitäisi siift~li tny6s
40571: toapulaiselle perimismaksua, joka määräytyy ko~onaispa1kkaj ätjesteltnään.
40572: saatavan suuruuden mukaan 2 150 markasta Edellä olevan perttsteel1a ehdotamme kttn·
40573: 60,00 markkaan. Jos €sim. veron suuruus on 1 nioittavasti edu:skunnatl hyväksyttävltk~i toivo-
40574: mk siitä on lisäksi suoritettava perimismaksua inukseh,
40575: 2,40 mk ja jos vero on esim. 12 mk siitä on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40576: maksettava 3,60 mk jne. Tämän lisäksi voi verojen ja maksujen perimlspatkkiojiir-
40577: vielä aiheutua lisäkustannuksia ulösmittaus- jestelmästä luopumlsektt ja petimiSieh-
40578: palkkion, matkakustannusten ym. muodossa. täviä suorittatJiett siit!ämiseksi kokb-
40579: On todettava, että useimmiten verojen mak- naispalkkiijätje!teltnåan.
40580: Helsingissä 16 päivänä belmikuutä 1972.
40581:
40582: Pekka Tarfatttie. 01a\'i Borg. Pirkko Afo.
40583: 943
40584:
40585: IV,475.- Hemst.mot. nr 512.
40586:
40587:
40588:
40589:
40590: Teir m. fl.: Om ändring av lagstiftningen om utvecklingsområ-
40591: desfondeh.
40592:
40593:
40594: Tili Riksdagen.
40595:
40596: Tillkomsten av utvecklingsområdesfonden ändring ske, som skulle ge kommunerna en
40597: hälsades med allmän tillffedsst4illelse ~h oon dyiik möjlighcn. . .
40598: bar t€:dan kunndt utföra ett gott arbete för AheropaOOe det oviin &agda föreslh, att
40599: utvecklingsområdena. En brist ligger däri, aft rlkroagen ville hem9tillt,
40600: .kothmunerna inte kan ethålla lån fråt1 fon.den
40601: för byggande llV industrihallåt. Dgna byggandtt dlt regetinu,en måtte vidttl skynd-
40602: har blivit synnerligen aktuellt i många kom- samfna åtgärder för en sådan ändring
40603: munet och hat blivit i många fall en förut- av lagstiftningen om utvetklingsområ-
40604: sittning för en industrialiser.ing. Kommunerna desfonden, att. även kommuner kan an-
40605: bår stora svåtigheter att få lån föt dylik verk- söka och erhålla lån frålf /omien för
40606: 98mhet, som ur Jrommunens synpunkt är atl bygga industrihallår.
40607: mycket viktig. På dennå grund borde en
40608: Helsingfors den 15 februari 1972.
40609:
40610: Grels Teb. Elly Sigfrids.
40611: Antti PohjoUen. Victor Proeope.
40612: Kristim Gtlstriå.
40613: 944
40614:
40615: IV,475.- Toiv.al. n:o 512.
40616: Suomennos.
40617:
40618:
40619:
40620:
40621: Teir ym.: Kehitysaluerahastoa koskevan lainsäädännön muutta-
40622: misesta.
40623:
40624:
40625: Eduskunnalle.
40626:
40627: Kehitysaluerahaston syntymistä tervehdittiin perusteella lakia pitäisi muuttaa niin, että kun-
40628: yleisellä tyydycyksellä ja rahasto on jo voinut nat saisivat edellä puheena olleen mahdollisuu~
40629: suorittaa hyvää työtä kehitysalueiden hyväksi. den.
40630: Eräs puute on siinä, että kunnat eivät voi Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
40631: saada rahastosta lainaa teollisuushallien raken- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40632: tamiseen. Tämä rakentaminen on käynyt erit-
40633: täin ajankohtaiseksi monissa kunnissa ja on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
40634: useissa tapauksissa muodostunut teollistumisen menpiteisiin kehitysaluerahastolainsää-
40635: edellytykseksi. Kunnilla on suuria vaikeuksia dännön muuttamiseksi niin, että myös
40636: saada lainaa sellaiseen toimintaan, joka niiden kunnat voivat hakea ia saada lainaa ra-
40637: kannalta katsoen on varsin tähdellistä. Tällä hastosta teollisuushallien rakentamiseen.
40638: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
40639:
40640: Grels Teir. Elly Sigfrids.
40641: Antti Pohjonen. Victor Procope.
40642: Kristian Gestrin.
40643: 945
40644:
40645: IV,476.- Toiv.al. n:o 513.
40646:
40647:
40648:
40649:
40650: Teir ym.: Turvavarastointia koskevan lainsäädännön aikaansaa-
40651: misesta.
40652:
40653:
40654: E d u s k u n n a 11 e.
40655:
40656: Huomattava osa maamme teollisuuden käyt- ten kiihokkeiden ja jopa valtion suoranaisen
40657: tämistä raaka-aineista ja tuotantotarvikkeista rahoitustuen avulla.
40658: samoin kuin väestön yleiseen huoltamiseen käy- Edellä tarkoitettu varastointi voisi ilmeisesti
40659: tettävistä tavaroista on tuontitavaroita. Inves- tapahtua Suomessa tarkoituksenmukaisimmin
40660: tointitavaroiden osuus on ollut viime vuosina yritysten toimesta. Varastojen pitämisestä aiheu-
40661: yli kolme neljännestä koko tuonnista. Joiden- tuu kuitenkin kustannuksia. Ottaen huomioon
40662: kin teollisuudessa käytettävien tavaroiden saan- järjestelmän merkityksen koko kansantalouden
40663: timahdollisuuksien yllättävä heikkeneminen ja ja väestön huoltamisen kannalta ei kuitenkaan
40664: ehkä tyrehtyminen kokonaan saattaa tämän voida pitää perusteltuna, että em. kustannuk-
40665: seurauksena vaikeuttaa olennaisestikin tuotan- set tai varastoinnista johtuva hintariski jäisi-
40666: totoimintaamme ja sitä tietä taloudellista kehi- vät yksinomaan yritysten kannettaviksi. Sanot-
40667: tystä ja yleistä hyvinvointia. tua varastointia olisi siten pyrittävä edistä-
40668: Eräiden ulkomaisten raaka-aineiden ja tuo- mään valtiovallan erityisillä toimenpiteillä.
40669: tantotarvikkeiden saanti on vaikeutunut usein Varastoinnin yrityksille aiheuttamia rasituk-
40670: talviaikana vallitsevien kuljetusolosuhteiden sia voitaisiin lieventää mm. maksamalla valtion
40671: seurauksena. Eräiden tavaroiden toimitukset varoista varastointiin ja tarvittavien varastotilo-
40672: ovat hidastuneet monesti myös tuontimaidem- jen rakentamiseen hankittavan lainapääoman
40673: me toimitusvaikeuksien vuoksi. Tällaisina tava- osalta erityistä korkotukea. Varastointia olisi
40674: roina voidaan mainita esim. öljy, koksi sekä eri- lisäksi edistettävä myös veropoliittisin keinoin,
40675: laiset metalliteollisuudessa käytettävät metalli- esim. sallimalla ylimääräinen kolmen prosentin
40676: seokset. Näissä olosuhteissa olisikin tarpeen va- vuituinen vähennys varaston hankintamenosta
40677: rautua siihen, etteivät maailmanmarkkinoilla kehitysalueiden veronhuojennussäännösten ta-
40678: kansainvälisistä kriisitilanteista tai muista syistä paan. Varastointia varten rakennettavien varas-
40679: kysynnässä, tarjonnassa ja hinnoissa tapahtuvat totilojen hankintameno tulisi niin ikään sallia
40680: äkilliset heilahtelut pääsisi vaikeuttamaan koti- poistaa tavallista nopeammin, esim. samalla ta-
40681: maisen tuotantomme toimintaedellytyksiä ja voin kuin tutkimustoiminnassa käytettävien
40682: heikentämään sen kilpailuasemaa. rakennusten osalta on elinkeinoverolain 34 § :n
40683: Vakaan taloudellisen kehityksen turvaami- '1 momentin 7 kohdassa säädetty. Jotta tällai-
40684: seksi tulisi siten pyrkiä luomaan maahamme nen ns. turvavarastointimenettely olisi riittävän
40685: ns. varmuusvarastoinnin ohella riittävät tär- joustava ja jotta varastoinnin piiriin voitaisiin
40686: keimpiä poltto-, raaka- ja tarveaineita käsittä- saada suuri määrä yrityksiä, järjestelmän olisi
40687: vät rauhanomaisia kuljetus- ja saantiriskejä vä- perustuttava kauppa- ja teollisuusministeriön
40688: hentävät turvavarastot, joiden avulla teollisuu- ja ao. yritysten välisiin vapaaehtoisiin sopimuk-
40689: temme kykenisi selviytymään edellä selostetuista siin, joista tarkemmin määrättäisiin valtioneu-
40690: vaikeuksista. Monissa muissa maissa tällaista va- voston päätöksellä.
40691: rastointia ylläpidetään valtiovallan toimesta ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
40692: kustannuksella. Esim. Sveitsissä ja Norjassa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40693: samoin kuin osaksi myös Ruotsissa ko. varas-
40694: tointi perustuu yritysten ja valtiovallan väli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40695: siin sopimuksiin. Sen ohella pyritään varastojen sellaisen erityistä turvavarastointia kos-
40696: aikaansaamista edistämään mm. verotuksellis- kevan lainsäädännön aikaansaamiseksi,
40697: 119 156/72
40698: IV,476.- Turvavarastointi.
40699:
40700: jonka nojalla valtion varoista voitaisiin mään tällaista tU'MlaVttrllstoa, ja että tJal-
40701: myöntää korkotukea sekä valtion ta- tioneuvosto ryhtyisi niin ikään toimen-
40702: kauksia yrityksille, jotka kauppa- ja Oiteisiin turvavarllStojen osalta myön-
40703: teollisuusministeriön kanssa tekemiensä nettäviä veronhuojennuksia koskevan
40704: sopimusten perusteella sitoutuvat pitä- lainsäädännön aikaansaamiseksi.
40705: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
40706:
40707: Grels Teir. Ragnar Granvik. Esko J. Koppanen.
40708: Victor Procope. P. Mäki-Hakola.
40709: 947
40710:
40711: IV,477.- Toiv.al. n:o 514.
40712:
40713:
40714:
40715:
40716: Tikkanell ym.: Kajunin postitalon laajentamisen toteuttamisesta.
40717:
40718:
40719: E d u s k u n n a 11 e.
40720:
40721: Kajaanin postitalon tilat ovat toiminnan voi- lähtevien vuorojen läheisyys käytännössä vaa-
40722: makkaan laajentumisen ja lisääntymisen joh- tisi moninkertaisen mahdollisuuden posti-auto-
40723: dosta olleet vuosikausia liian ahtaat. Postilii- jen liikkumiselle pihatiloissa, olisi se seikka
40724: kenteen jatkuvasti lisääntyessä ja palvelun Jaa. otettava huomi.oon myös uutta laajennu5ta
40725: jentuessa on luonnollisesti myös toimitilojen suunniteltaessa, niin, että liikennekalustolle va-
40726: tarkoituksenmukainen laajentaminen välttämä- rattaisiin tarpeelliset tilat n.iille asetettujen ja
40727: töntä. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut ja asetettavien vaatimusten riittävälle toteuttami-
40728: senvuoksi vaikeudet toiminMSsa ovat jatku- selle postin lastaus.. ja purkaustoiminnalle.
40729: vasti kasvaneet. Nykyiset pihatilat eivät vastaa läheskään
40730: Kajaanin postitalon laajentamisen välttämä- olosuhteita, jotka tässä toiminnassa nykyisel..
40731: tön tarve on jo vuosia sitten todettu, jonka joh- läänkään olisi tarkoituksenmukaisia puhumatta·
40732: dosta onkin ryhdytty alustaviin toimenpiteisiin kaan tulevaisuudessa laajentuvan toiminnan tar-
40733: siten, että on hankittu talon laajentamista var- peista ja vaatimuksista.
40734: ten viereinen tontti ja rakennustilitt. Niinikäiin Edellämainitut iieikat ja syyt edellyttävät
40735: kaupungin asemakaavaan liittyvät seikat ovat kiireellisiä toimenpiteitä Kajaanin postitalon
40736: ko. talon laajentamista silmäl1äpitii:en vahvis- laajentAmiseksi. Ottaen vielä huomioon sen, että
40737: tettu niin, etteivät ne osaltaan aseta esteitä pos- lähitulevaisuudessa toteutuvat toimenpiteet
40738: titalon laajentamispyrkimysten toteuttamiselle. Kostamusprojektin johdosta aiheuttavat lisään-
40739: Siis kaikki edellytykset toimenpiteen toteutta- tyvää toimintaa myös alueellisessa poatitoimin-
40740: miselle ovat olemassa, sekä tarpeellisuus ja aassa, on kiireellisyys perusteltua. .
40741: välttämättömyys kiistaton. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
40742: Erityistä syytä on tässä yhteydessä todeta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40743: vielä edelläolevan lisäksi se, että nykyisten pi-
40744: hatilojen ahtaus tuottaa kohtuuttomia vaikeuk- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
40745: sia suurten postilinja-autojen postin lastauk- menpiteisiin Kajaanin postitalon laajen-
40746: selle. Pihaan voi parhaassa tapauksessa saada tamisen suwmittelemiseksi ja raleenta-
40747: sopimaan kerralla kaksi autoa. Kun linjoille miseksi.
40748: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1972.
40749:
40750: Ville Tikkanen. Heikki Mustonen.
40751: Rauno Korpinen. Aino Karjalainen.
40752: 948
40753:
40754: IV,478.- Toiv.al. n:o 515.
40755:
40756:
40757:
40758:
40759: Tikkanen ym.: Liikennevakuutusmaksujen vapauttamisesta va-
40760: kuutusmaksuverosta.
40761:
40762:
40763: E d u s k u n n a 11 e.
40764: Liikennevakuutuksen vahinkotilanteen kehi- Iee toiseen puoleen eli omaisuusvahingoista
40765: tys on viime vuosina ollut siinä määrin huono, maksettaviin korvauksiin, sisältyy niihin vakuu-
40766: että sosiaali- ja terveysministeriö joutui esimer- tusmaksuvetoon rinnastettavaa liikevaihtoveroa
40767: 1kiksi vuonna 1971 vahvistamaan kaksi kertaa 11 %, joten tältä osin on kysymyksessä jopa ve-
40768: liikennevakuutusmaksuihin korotuksen 1. 1. ron kertautuminen.
40769: 1971 alkaen keskimäärin 9,6 % ja 1. 12. 1971 Vuonna 1970 kannettiin liikennevakuutus-
40770: alkaen keskimäärin 17,6 %. Kun liikenneva- maksuja 166,1 milj. mk ja näihin liittyvää va-
40771: kuutusmaksuun sisältyy eräistä vakuutusmak- kuutusmaksuveroa 20,7 milj. mk. Kun liiken-
40772: suista suoritettavasta verosta 20 päivänä joulu- nevakuutusmaksuun liittyvää vakuutusmaksu-
40773: kuuta 1966 annetun lain (664/66) mukaan veroa ei edellä sanotun perusteella voida pi-
40774: 11 % suuruinen vakuutusmaksuvero, on myös tää liikennevakuutuksen luonne huomioon .ot-
40775: tämä omalta osaltaan ollut korottamassa liiken- taen asianmukaisena, ehdotamme eduskunnan
40776: nevakuutusmaksun markkamääräistä suuruutta. hyväksyttäväksi toivomuksen,
40777: Edellä mainitun lain 1 §:n mukaan vakuu-
40778: tusmaksuverosta on vapaa mm. vakuutusmaksu, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40779: joka perustuu yksinomaan henkilövakuutus- eräistä vakuutusmaksuista suoritetta-
40780: maksusopimukseen. Kuten tunnettua, muodos- vasta verosta 20. 12. 1966 annetun lain
40781: tavat henkilövahingonkorvaukset yli puolet kai- muuttamiseksi, että liikennevakuutus-
40782: kista liikennevakuutuksesta maksetuista vahin- maksu olisi vapaa vakuutusmaksuve-
40783: gonkorvauksista. Tältä osin on liikennevakuu- rosta.
40784: tus puhdasta henkilövakuutusta. Mitä taas tu-
40785: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
40786:
40787: Ville Tikkanen. Reino Breilin.
40788: Heikki Hykkäälä. Veikko Pajunen.
40789: 949
40790:
40791: IV,479.- Toiv.al. n:o 516.
40792:
40793:
40794:
40795:
40796: Tikkanen ym.: Nestemäisten polttoaineiden hintoien määräämi-
40797: sestä samansuuruiseksi koko maassa.
40798:
40799:
40800: E d u s k u n n a 11 e.
40801:
40802: Valtakunnan alueelliset taso-erot ja olosuh- takysymys ja siinä vallitsevat hinta·erot. Nes-
40803: teet ovat meillä huomattavat. Ne esiintyvät hy- temäisten polttoaineiden hinta-erot ovatkin
40804: vin monien asioiden ja kysymysten kohdalla. eräs kysymys, jonka ratkaisu olisi saatava ai-
40805: Pohjois-Suomen eräänä ongelmana on suuri kaan ja toteutetuksi niin, että niiden hinnat
40806: työttömyys, ja maastamuutto on ollut viimeis- olisivat koko maassa samansuuruiset. Niiden
40807: ten vuosien aikana alueellisista tasoeroista joh~ tasoittaminen koko maassa olisi aikaansaatava
40808: tuvaa. Näiden epäkohtien johdosta ja niiden kiireellisesti ja olisi se toimenpide merkittävä
40809: poistamiseksi on tehty monia ratkaisuja, joista tasoittaja alueellisten erojen kohdalla. Sen vai-
40810: voidaan esimerkkinä mainita kehitysaluelait, ke- kutus olisi merkittävä ennenkaikkea kuljetus-
40811: hitysaluerahasto, ym. Valmisteilla on edelleen kustannusten kohdalla, kuin myös lämmitys-
40812: uusia toimenpiteitä. Eräänä sellaisena on todet- kustannusten osalta, jonka vaikutus vuokrakus-
40813: tava kehitysalueiden kuljetustukikysymys, jolla tannuksiin olisi merkittävä.
40814: pyritään poistamaan ja lieventämään kuljetus- Myös talviset luonnonolosuhteet eroavat toi-
40815: kustannusten aiheuttamaa haittaa teollisessa ke- sistaan maan eri osissa siinä määrin, että kysy-
40816: hityksessä. mys polttoaineiden hintojen samansuuruisuu-
40817: Vaikka näin on tapahtunut, ei kuitenkaan desta koko maassa on suuri tasoittava tekijä.
40818: olosuhteiden kehitystä ole voitu saada saman- Asian korjaamiseksi olisi ryhdyttävä todella toi-
40819: arvoisiksi koko maan alueella. On edelleen py- menpiteisiin. Edellä olevaan viitaten ehdotam-
40820: rittävä estämään ja lieventämään väestön muut- me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40821: toliikettä ja työllisyysongelmaa, sillä jo tehdyt
40822: toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
40823: Useaan otteeseen on eduskunta-aloitteiden ja menpiteisiin nestemäisten polttoainei-
40824: kyselyjen .sekä erilaisten neuvottelujen kautta den hintoien määräämiseksi koko maas- ·
40825: otettu esille nestemäisten polttoaineiden hin- sa samansuuruisiksi.
40826: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
40827:
40828: Ville Tikkanen. Aino Karjalainen.
40829: Rauno Korpinen. Heikki Mustonen.
40830: Matti Ahde.
40831: 950
40832:
40833: IV,480.- Toiv.al. n:o 517.
40834:
40835:
40836:
40837:
40838: Tikkanen ym.: Pienteollistmslaino;en myöntämisestä ammatti-
40839: maisen kuormlklutoliikenteen harioittajille uuden kaluston
40840: hankintaa varten.
40841:
40842:
40843: E d u s k u n n a 11 e.
40844:
40845: Maamme yritysrakenteelle on ominaista pien- tin. Tämä ongelma koetaan kaluston hankinnan
40846: yrittäjävaltaisuus. Eräs tyypillisimpiä pienyritys- yhteydessä erittäin vaikeaksi: nykyisin ammatti-
40847: aloja on ammattimainen kuorma-autoliikenne, maisen tilaus- tai linjaliikenteen kuorma-auto
40848: joka edustaa maamme kuorma-autokalustosta - kaikkine varustuksineen maksaa 50 000 mk:sta
40849: yksikkömäärältään noin 46 000-50,5 prosent- jopa 250 000 mk: aan. Tilanteen korjaamiseksi
40850: tia. Kuljetusuoritteellisesti ammattimainen olisikin välttämätöntä nähdä kuljetustoiminta
40851: kuorma-autoliikenne vastaa kuitenkin noin 80 osana laajempaa tuotantotoimintaa. Tätä taus--
40852: prosenttia kaikista kuorma-autolruljetuksista. taa vasten tarkasteltuna näyttääkin aiheelliselta
40853: 1amä on mahdollista entistä tehokkaamman ka- ottaa ammattimainen kuorma-autoliikenne pien-
40854: -luston hankkimisella ja samalla tuon kaluston teollisuuslainojen piiriin siten, että ensinnäkin
40855: ~ntistä tarkoituksenmukaisemmaUa sekä järki- lainojen määrärahoja korotettaisiin tarpeen vaa-
40856: ~peräisemmälli käytöllii. Ammattimaiselle kuor- timaksi ja toiseksi perustettaisiin lainojen jaosta
40857: ~a-autor:tikenteelle, kun otetaan huomioon että huolehtiva lainarahasto. Tällöin saataisiin aikaan
40858: •toorukilometreissä määriteltynä kuorma-autolii- järjestelmä, jossa lainat palautuisivat k.o. ra-
40859: -kenne kokonaisuudessaan suorittaa noin 60 pro- hastolle, jolloin lainanantomahdollisuudet sekä
40860: -senttia tavarankuljetuksista ja tom.rlmäirissä ar- vakiintuisivat että parantuisivat. Järjestelmä
40861: •vioituna jopa 80---85 prosenttia, kuulnu siten johtaisi kuljetustoiminnan kokonaisorganisaation
40862: ~stmr maamme tavarmkuljetuksista. toimintaedellytysten varmistumiseen ja estäisi
40863: Tuosta ammattimaisen kuorma-autoliiken- tiettyjen kuljetuskustannuksiin korottavia vai-
40864: ,t~n merkittävyydestä huolimatta ei alan ase- kutuksia aiheuttavien tekijöiden syntymistä.
40865: ~Jta· kuitenkaan arvosteta riittävästi. Tämä Lopullisesti järjestelmän edullisuus tulisi var-
40866: ~Vöidaan huomata esim. kuorma-autokaluston ra- mistetuksi, jos lainojen takausmenettely saatai-
40867: .hoituksesta. Vaikka kuljetuskustannusten osuus siin riittävän joustavaksi.
40868: .onkin todettu varsin vaikuttavaksi tekijäksi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
40869: .esim. kulutushyödykkeiden hinnoissa, on kuor- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40870: .ma-autoliikenteen rahoitus jätetty edelleenkin
40871: varsin sattumanvaraisten mahdolli$Uuksien va- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti val-
40872: raan. Pienyrittäjinä ammattimaisen kuorma- mistelemaan lainsäädännön uudista-
40873: autoliikenteenharjoittajat joutuvat investoin- mista niin, että pienteollisuuslaino;a voi-
40874: tiensa yhteydessä turvautumaan suuressa mää- taisiin myöntää ammattimaisen kuorma-
40875: rin velkarahoitukseen. Tällöin ala kokonaisuu- autoliikenteen harioittaiille uuden ka-
40876: dessaan joutuu kohtuuttoman rahoitusrasitteen luston hankintaan ;a että näiden lai-
40877: alaiseksi. Esimerkiksi osamaksuluottoa käyttäen noien ;akoa varten perustettaisiin ra-
40878: kohoavat korko- ja rahoituskulut yli 20 prosen- hasto.
40879: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1972.
40880:
40881: Ville Tikkanen. Heikki Hykkäälä. Veikko Pajunen.
40882: IV,481.- Toiv.al. n:o 518.
40883:
40884:
40885:
40886:
40887: Tikkanen ym.: Y'1il'tiJjäeliikemaksun vähentämisestä elinkeinotu-
40888: losta tulon hankkimis- }'a säilyttämiskustannuksena.
40889:
40890:
40891: Ed u sk unn alle.
40892:
40893: Tulo- ja omaisuusy,erolain, maalai~kuntain Edelli mainitut haitat vli.ltettliisiin, jos wkuu-
40894: lmnnallishallituksesta annetun asetuksen ja hur tusmaksut voitaisiin vähentää oonbinotulosft\
40895: nallishallituksesta kaupungissa annetun Metuk. tulon hankkimis- ja säii)!ttämiskust~uksina.
40896: sen perusteella yrittäjien eläkelain (468/65l) Elinkeinotulon verottamista koskevaB lain & S:a
40897: mukaillen vakuutusmaksu on vahennyskelpoi- 4 kohdan säänn& sallii kuitenkin vähcnnettii•
40898: nen henkilökohtaisena vihennyksenä. Jotta yrit• viksi vain työntekijöiden työeläkevalruutusmak.
40899: täjä kykenisi tekemään kyseisen v-ähennyksen, sut. Oikeana on kuitenkin pidettiv.li, että yr.it.
40900: hänellä olisi oltava sellaista henkilökohtaista täjä saisi vähentää myös omat pakolliset -uakuu-
40901: työtuloa, josta vakuutustnaksu voitaisiin viihen. tusmaksunsa, jotka ovat täysin luonteeltaan
40902: tää. Vakuotusmaksu voi jäädä vähentämättä rinnastettavissa · työntddjöiden eliikevnuutus-
40903: mm. seuraavissa tapauhissal 1. Yrittlijätoimin- maksuihin.
40904: taa harjoitetaan avoimen yhtiön, kommandiitti- Edellä mainittuun viitatea ehdotamme bm-
40905: yhtiön, yhtymän tai kuolinpesän muodoua, nioittaen eduskunnan hyyiiksyttäväksi toivo,.
40906: josta osakkaalle ei makseta lainkaan :palkkaa. muksen,
40907: Yrittäjällä ei tiill()in ole henkilökohtaista työ,
40908: tuloa. 2. Jos verovelvollisen yritys sijaitsee etlii hallitus r.yb.ty,isi kiireellisiin
40909: muualla kuin hänen kotilrunnassaan saatetaan toime11-pite.isiin S4llaiseJ~. lainsäiid'ännii#
40910: vähennysoikeus menettää kunnallisverotuksessa. aikaaiiS4liiRisBÅsi, ;olla nsuutettaiiiiil.
40911: 3. YEL:n 7 §:n mukaan eläkkeen perusteena elinkeiROtu/QH ve~ottamisesta amz4hul
40912: oleva työtulo määrätään riippumatta yrittäjän lain 8 § siten, että yrittäjien eläkelain
40913: vuosittain saamasta todellisesta tulosta, ja näin mukqjset pqfetf~tltfsmrz!es~t voitflifiin vä-
40914: ollen maksut on maksettava myös sellaisilta hentää elinkeinotulosta ttdon hankki-
40915: vuosilta, jolloin yritystoiminta on ollut tappiol- mis- ja säilyttämiskustannuksena.
40916: lista.
40917: Helsingissä lO päivioli helmikuuta 197~.
40918:
40919: Ville Tikkanen. Reino Breilin. Veikko Pajunen.
40920: 952
40921:
40922: IV,482.- Toiv.al. n:o 519.
40923:
40924:
40925:
40926:
40927: Toivanen ym.: Alkoholittomista juomista maksettavan tullin
40928: alentamisesta.
40929:
40930:
40931: E d u s k u n n a 11 e.
40932:
40933: Alkoholilain (459/68) 46 §:n 2 momentin Alkoholittomien vuruen tulli on nykyisin
40934: ja keskioluesta annetun lain (462/68) mukaan 1 markka 50 penniä litralta. Tomaattimehun
40935: anniskelupaikassa tulee olla kohtuullisesta hin- tulli on 15 %, omenamehun 20 %, citrushedel-
40936: nasta saatavana myös riittävä valikoima alko- mämehun 30 % ja muiden hedelmämehujen
40937: holittomia juomia. Näillä tarkoitetaan erityi- 40 % tavaran arvosta. Kasvismehujen tulli on
40938: sesti sellaisia korkeatasoisia alkoholittomia 26 penniä kilolta. Alkoholiuoman oluen tulli
40939: iuhla- ja seurajuomia, joita alkoholiyhtiön tulee on 1,35 mk/1. Näin korkeat tullit vaikuttavat
40940: alkoholilain 2 § 2 momentin mukaan pitää olennaisesti siihen, että näiden juomien myynti-
40941: kaupan. ja tarjoiluhinnat eivät muodostu kohtuullisiksi.
40942: Korkeatasoisia alkoholiuomia viinejä Käsityksemme mukaan alkoholilain ja keski-
40943: joista alkoholi on käymisen jälkeen poistettu - oluesta annetun lain edellämainitut määräykset
40944: valmistetaan kotimaassa vain rajoitetusti, joten edellyttävät alkoholittomien juomien tullien
40945: ravintoloiden on tarjoiltava myös ulkolaisia juo- alentamista.
40946: mia täyttääkseen lain vaatimuksen riittävästä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
40947: valikoimasta. Ulkolaisten alkoholittomien vii- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen.
40948: nien tulli on kuitenkin siksi korkea, ettei nii-
40949: den hinta muodostu kohtuulliseksi, vaan alko- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
40950: holittomista viineistä veloitetaan asiakkaalta menpiteisiin alkoholittomista juomista
40951: usein enemmän kuin vastaavasta alkoholijuo- maksettavan tullin alentamiseksi.
40952: masta.
40953: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
40954:
40955: Irma Toivanen. Sylvi Saimo. Hannes Volotinen.
40956: Ragnar Granvik. Antero Juntumaa. Olavi Borg.
40957: Eeva Kauppi. Uki Voutilainen. Aili Laitinen.
40958: 953
40959:
40960: IV,483.- Toiv.al. n:o 520.
40961:
40962:
40963:
40964:
40965: Toivanen ym.: Jäännösveron maksamisen siirtämisestä ennakon-
40966: kannon tai -pidätyksen yhteyteen.
40967:
40968:
40969: E d u s k u n n a 11 e.
40970:
40971: Lopullisen verotuksen yhteydessä joutuvat lopullista veroa, mutta niiden toteuttaminen
40972: monet verovelvolliset maksamaan suuriakin vaatii muutoksia koko ennakonpidätysjärjestel-
40973: summia lisää, koska ennakkoon pidätetyt ja en- mässä. Jäännösverojen periminen seuraavan
40974: nakkona maksetut veromäärät eivät monesta- vuoden ennakonpidätysten yhteydessä olisi no-
40975: kaan syystä enää vastaa todellista veroa. Vaikka pea ja käyttökelpoinen ratkaisu tähän pulmaan.
40976: lopullisen veromäärän laskeminen onkin mah- Niiden osalta, jotka suorittavat ennakkoveron
40977: dollista, on se tavalliselle veronmaksajalle kui- ennakkoverolipuilla jäännösverojen perimisen
40978: tenkin siksi monimutkainen toimenpide, että ennakon kannon yhteydessä ei pitäisi tuottaa
40979: jäännösveron voi melkein aina katsoa olevan mitään teknillisiä vaikeuksia, kun taas niiden
40980: vuodenlopun ikävä yllätys. Kun vielä tästä lisä- sisällyttäminen palkasta suoritettaviin ennakon-
40981: määrästä on kolmannes maksettava ennen jou- pidätyksiin vaatii huolellista valmistelua.
40982: lua, synnyttää se veronmaksajissa normaalia suu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
40983: rempaa ärtymystä. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40984: Jäännösverojen periminen kolmessa erässä on muksen,
40985: monessa tapauksessa kohtuuttoman raskas rasi-
40986: tus verovelvolliselle. Maksettava erä voitaisiin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40987: esimerkiksi jakaa seuraavan vuoden ennakon- sellaisen veronkantotavan aikaansaami-
40988: pidätyksen yhteydessä toimitettavaksi pidätyk- seksi, iossa lopullisessa verotuksessa li-
40989: seksi. Tätä järjestelmää on mm. esittänyt tut- sää maksettavaksi tulevat veromäärät
40990: kittavaksi ennakonpidätysjärjestelmän uudista- ;aettaisiin seuraavana vuonna toimitet-
40991: mista tutkinut toimikunta. Toimikunnan mie- tavan ennakonkannon tai ennakonpidä-
40992: tintöön sisältyy monia ehdotuksia, joilla enna- tysten yhteydessä suoritettaviksi.
40993: konpidätykset saataisiin paremmin vastaamaan
40994: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
40995:
40996: Irma Toivanen. Kerttu Hemmi.
40997: Aili Laitinen. Pekka Tarjanne.
40998:
40999:
41000:
41001:
41002: 120 156/72
41003: 954
41004:
41005: IV,484.- Toiv.al. n:o 521.
41006:
41007:
41008:
41009:
41010: Toivanen ym.: Omllisuusverotunton siirtämisestä kunnille.
41011:
41012:
41013: E d u s k u n n a 11 e.
41014:
41015: Kuntien taloudellisen aseman parantamiseksi Kuntien taloudelle tällä toimenpiteellä sen si-
41016: on mm. ehdotettu niiden pääsemistä osallisiksi jaan olisi suhteellisesti suurempi tnefkitys. Se
41017: joidenkin välillisten verojen tuotosta tai jopa lisäisi kuntien verotuloja noin .3---4. %. Täl-
41018: joidenkin uudentyyppisten kunnallisten verojen lainen suhdanteista riippumator.l verotulo olisi
41019: säätämistä. omiaan vakauttamaan kuntien talouden hoitoa.
41020: Näitä paljon yksinkertaisempi keino olisi sää- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
41021: taå nykyisen omaisuusveron tuotto meneväksi nan hyväksyttäväksi to.ivomuksen,
41022: ·yksinomaan kunnille. N"åi.n on mm. menetelty
41023: Norjassa suoritetun verouudistuksen yhteydessä. että hallitus ryhtyisi sellaisiin l«inJ'.ii:ii-
41024: Valtion verotuloja ei tällainen uudistus olen- dii.nnöllisiin toimeNpiteisiin, ;oilla 111·
41025: naisesti vähentäisi. Vuoden 1%8 omaisuusvero. kyisen omllisu•svnon tt~otto tulisi !um-
41026: uudistuksen jälkeen on omaisuusveron tuotto tien hyväksi.
41027: vain vajaa 1 % valtion kaikista verotuloista.
41028: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
41029:
41030: Irma Toivanen. Olavi Borg.
41031: 955
41032:
41033: IV,485.- Toiv.al. n:o 522.
41034:
41035:
41036:
41037:
41038: Toivanen ym.: Rintamasotilaiden asuntotuotannon turvaamisesta.
41039:
41040:
41041: E d u s k u n n a 11 e.
41042:
41043: Vuonna 1939 ja sen jälkeen käytyihin sotiin seksi heidän oman kodin hankkimiseen, olisi
41044: osallistuneet rintamamiehet saivat vuonna 1945 valtiovallan kiinnitettävä erityistä huomiota
41045: säädetyn maanhankintalain perusteella viljelys-, niiden tekijöiden vahvistamiseen, jotka edesaut-
41046: asuntoviljelys-, asuntotilan tai asuntotontin sa- tavat rintamasotilaiden asunnonsaantia. Tällä
41047: notussa laissa määritellyillä lunastusehdoilla. hetkellä vielä huomattava osa sotaveteraaneja
41048: Tåmä oikeus edellytti heidät myös saamaan on vailla omaa asuntoa. Suuri osa heistä ha-
41049: edullisilla ehdoilla valtion lainaa rakennustoi- luaisi hankkia itselleen joko asunto-osakkeen
41050: minnan tukemiseksi. V. 1949 maanhankinta- tai omakotitalon. Usein eivät omat voimat
41051: lakiin tehty muutos oikeutti rintamasotilaan kuitenkaan riitä rahoituksen järjestämiseen.
41052: vaihtamaan maansaantioikeutensa kerrostalosta Tässä olisikin valtion tultava apuun. Rinta-
41053: saatavaan asunto-osakkeeseen. mamiehille olisi voitava osoittaa budjettiin
41054: Mainituista eduista pääsivät osallisiksi vain varatusta asuntotuotantomäärärahasta vuosittai-
41055: rintamasotilaat, jotka ennen lain toimeenpano- nen määräosa käytettäväksi rintamasotilaiden
41056: asetuksessa mainittua määräaikaa olivat solmi- asuntotuotannon jouduttamiseen niin, että
41057: neet avioliiton. Lain täytäntöönpanoviranomais- mahdollisimman monen rintamasotilaan koh-
41058: ten määräämä ajankohta 1. 10.45 ja sanottuun dalla asuntokysymys lopultakin päättyisi myön-
41059: päivään mennessä välttämätön perheellisyys teisesti.
41060: johtivat sanotun oikeuden jaossa kohtuutto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41061: muuksiin, varsinkin kun käytyihin sotiin viime nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toiv~
41062: vaiheessa osallistuivat nuoret ikäluokat, joiden muksen,
41063: normaali avioliiton solmiminen ennen sanottua
41064: ajankohtaa olisi ollut mahdotonta ja vailla riit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41065: täviä edellytyksiä. rintamasotilaiden asuntotuotannon tur-
41066: Koska ei voida katsoa oikeudenmukaiseksi vaamiseksi varaamalla valtion vuosittai-
41067: sitä, että valtiovalta ei jättäisi edellä maini- seen tulo- ;a menoarvioon määrärahan
41068: tuille rintamasotilaille ja heihin verrattaville käytettäväksi yksinomaan tätä tarkoi-
41069: vielä mahdollisuutta yhteiskunnan osallistumi- tusta varten.
41070: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
41071:
41072: Irma Toivanen. Olavi Borg. Aili Laitinen.
41073: 956
41074:
41075: IV,486.- Toiv.al. n:o 523.
41076:
41077:
41078:
41079:
41080: Toivanen ym.: Rintamamiesten saattamisesta etusijalle asuntolai-
41081: noja jaettaessa.
41082:
41083:
41084: E d u s k u n n a 11 e.
41085:
41086: Viime sotiemme jälkeen jaettiin valtion toi- kään alennettu. Aivan liian monet niistä, jotka
41087: mesta sodissa mukanaolleille perheellisille ns. taistelivat maamme kotien puolesta, eivät ole
41088: rintamamiestontteja. Lukuisat rintamamiehet saaneet hankituksi yrityksistään huolimatta
41089: jäivät kuitenkin tämän jaon ulkopuolelle, koska omaa kotia itselleen.
41090: eivät täyttäneet rintamamiestontin saamiseen Mikäli yhteiskunta ei ole katsonut voivansa
41091: vaadittuja ehtoja. Toisaalta taas useat ehdon antaa täysiä edellytyksiä rintamamiehille oman
41092: täyttäneistäkin eivät syystä tai toisesta saaneet kodin hankkimiseksi, olisi sen kuitenkin tul-
41093: tässä yhteydessä mahdollisuutta oman kodin ra- tava vastaan siellä, missä se on helpointa, niin
41094: kantamiselle. pitkälle, kuin se vain on mahdollista. Eräs täl-
41095: Vaikka sodistamme on kulunut jo suhteelli- lainen mahdollisuus olisi rintamamiesten aset-
41096: sen pitkä aika, ei rintamamiesten asuntokysy- taminen etusijalle asuntolainoja myönnettäessä.
41097: mys ole vieläkään menettänyt ajankohtaisuut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41098: taan. Paremminkin vasta nyt on havaittavissa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41099: seuraukset niistä uhrauksista, joita rintamamie- muksen,
41100: het maamme vapautta puplustaessaan antoivat.
41101: Yhteiskuntamme ei ole palkinnut rintamaso- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41102: tilaitaan lupaustensa mukaisesti. Eläkekysymys rintamamiesten saattamiseksi etusijalle
41103: on vielä hoitamatta, eläkeikärajaa ei ole vielä- asuntolainojen saamisen suhteen.
41104: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
41105:
41106: Irma Toivanen. Aili Laitinen. Olavi Borg.
41107: 957
41108:
41109: IV,487.- Toiv.al. n:o 524.
41110:
41111:
41112:
41113:
41114: Toivanen ym.: Valtion virastotalon aikaansaamisesta Raisioon.
41115:
41116:
41117: E d u s k u n n a 11 e.
41118:
41119: Raision kauppalassa ei ole valtion virasto- posti, verotoimisto, sairausvakuutustoimisto ja
41120: taloa, jota kauppalan koko, sijainti, sen suuri mahdollisesti tie- ja vesirakennushallinnon toi-
41121: muuttovoittoisuus, väestömäärän nopea kasvu mistoja. Ennusteiden mukaan Raision alueen
41122: ja sen liikeoteeilinen erikoisasema välttämättä kehitys tulee jatkumaan erittäin nopeana ja
41123: edellyttäisivät. Kun valtion tehtävät samoin Raisiossa virastotalo tulisi sijaitsemaan nyt ja
41124: kuin yleisön palveluvaatimukset ovat lisäänty- tulevaisuudessa hyvin keskeisellä ja mahdolli-
41125: neet, eivät viranomaiset aina ole voineet suo- simman sopivalla paikalla. Raision kauppala on
41126: rittaa tehtäviään nykyajan vaatimukset huo- varannut valtion virastotaloa varten kauppalan
41127: mioon ottaen kohtuuden edellyttämällä tavalla. hallintokeskuksesta n. 1.5 ha:n suuruisen ton-
41128: Vaikeudet ovat olleet erityisen suuret varsin- tin.
41129: kin poliisitoimen alalla, sillä Raisioon kohdis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41130: tuva muuttopaine lisää erityisesti poliisin työ- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41131: tä, eikä tilanne nykyisellään voi jatkua kauan muksen,
41132: aiheuttamatta tuntuvaa häiriörä. Kun valtiolla
41133: ei ole Raisiossa mitään omia tiloja, olisi val- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41134: tion virastotalo tehtävä sellaiseksi, että siihen valtion virastotalon suunnittelemiseksi
41135: voitaisiin poliisin lisäksi siirtää muitakin, nyt ja rakennustöiden aloittamiseksi Rai-
41136: vuokrahuoneistoissa olevia virastoja, kuten sioon.
41137: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
41138:
41139: Irma Toivanen. Olavi Borg.
41140: 958
41141:
41142: IV,488.- Toiv.al. n:o 525.
41143:
41144:
41145:
41146:
41147: Toi\7al'leb. ym.; V er~ oikeusturvan lisäämisestä.
41148:
41149:
41150: Eduskunaalle.
41151:
41152: Veronmabajan oikeusturva on tänä päiv.iin.ä Kaikesta tästä joutuu känåmään v.etOO;QJ.ak-
41153: melko kyse:emlainen. Samanaikaisesti kun usei- saja. Hän on tänä päivinä .käytmö1lisesti kat-
41154: ta, varsin keskeisiä \7erolakeja en muutetm. ei -soen vailla oik.eusturwa. Laki jopa. taku ve-
41155: riittiivässä määrin ole huolehdittu siitä, että rottajalle mabcW1isuuden suh.tee:Imen ft9aan
41156: näistä muutoksista olisi riittiiväss.äkään mäirin mielivallan käyttämiseen. Vttonm.aksaja O'Jll ,ve-
41157: tiedotettu asianomaisen verotuksen loohreeksi rottajansa armoilla. Veronmaksa3an aBelllan vah-
41158: joutuvatle. On lihdetty siitä, että ver.ot.ettJrVan vistamiseksi ja hänen oikeastu.rvansa järjestä-
41159: tulee ottaa itse selvää verotuksesta niiltä -osin miseksi olisi ryhdyttävä pikaisiim roimenpitei-
41160: lruin se häntä kiinnostaa. Verovelv!Olli:seka on siin. Olisi suoritettava pikaisesti kloktmaistw:ki-
41161: saattanut kuitenkin jäädä huomaamatta joitakin mus sii.ti, mitä toimenpiteitä m ~
41162: varsin keskcisiäkin oasioita, joista myöhemmin taissa tarvit::taisiin veronmaksajan oikeusturvan
41163: -saattaa hänelle iroitua ikävyyksiä. Vastaavasti lisäämiseksi. Tätä vmem. ,afi.si v.arattava jo emsi
41164: verotoimistoihin on jouduttu palkkaamaan tila- vuoden tulo- ja menoarvioon tarpeelliset mää-
41165: päisiä työntekijöitä, joille jopa vanhat verolait- rämhat.
41166: kin ovat outoja. On tapahtunut jopa niin, ettei Eddlä olevan perusteella ehdot.amme ~un
41167: verottajalle ole aina edes itse verolakikaan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toil\l'o-
41168: tuttu. muksen,
41169: Verovalitukset ovat edelleen ruuhkautuneet
41170: niin, että sinänsä selvien väärinkäsitystenkin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
41171: oikaiseminen oikeusteitse vie ylettömän kauan menpiteisiin veronmaksajan oikeustur-
41172: aikaa. Saattaapa päätöksen saaminen kestää van lisäämiseen tähtäävien toimenpitei-
41173: jopa useita vuosia. Kyseessä saattaa lisäksi olla den selvittämiseksi.
41174: varsin huomattaviakin summia.
41175: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
41176:
41177: Irma Toivanen. Olavi Borg. Aili Laitinen.
41178: IV,489.- Toiv.al. n:o 526.
41179:
41180:
41181:
41182:
41183: Tuomiaen ym.: 1..4psen ~vustuksen verovähennyskelpoisuu-
41184: desta.
41185:
41186:
41187: E d u s k u n n a 11 e.
41188:
41189: Avioerojen 1Däärä <m kas\tanut. Esimaetkiksi. tusmabut olisi tehtävä väheanyskelpoiiiciksi ve-
41190: Helsib.gissi joka kolmas a1\Tioli.itt0 päättyy rotuksessa eikä mngaistava avioeoosta. muutta-
41191: eroon. Lukuisissa ta~ssa <eronDeilla v~m malla veroluokkaa sellaisissa ~&l:l<k.sissa, jeissa
41192: hemmiila :on lapsia, ,ja suurila osa V41lihemmi:sta ercmtmt lapsen hw:lltaja hoitaii .el~uwelvolli
41193: hoitaa huoltovelvollisuutensa cSU011ittaen. lapsis- suutensa.
41194: tam kttoka~ elatusimaksut. Nylcyism lain- Edellä mainitun perusteella ehdotamme a;lus...
41195: säädiinnön mukaan druitenkm ,eJ.att:tsvelv~ kunnan hyvä:k&yt-täväksi toivruneksell,
41196: siirretään heti avioe.J'CJJ:l jilkeea l. veroluokkaan.,
41197: jolloin hitt ei 'Saa verotuksessa vähentää lapsista l!'t'tå baliitm ;rphtyiu setlaitim l~
41198: suorittamaansa e1atulmlaksua. T:imä Qfl ;kolttmm- diinnöllisiin loimenpi'teisiin, eetii .lap-.
41199: -tonta elatusvelvollista kohtaan ija luerittäii selle mllkset#stll f(JllfiUillJ.UNil f/INII.IeJ-aan:
41200: aiheellista katkeruutta. Lapselle stWritetut da- t~ef!ovähemiys.
41201:
41202: Helsingissä 14 päiväriä helmikuuta 1972.
41203:
41204:
41205: ~
41206: ··a~~~ T~n. Anna-Liisa HyvöneA.
41207: 11.JI'!:--!-~"
41208: ~' ·.tl'AW~. Heimo Relmnen.
41209: 960
41210:
41211: IV,490.- Toiv.al. n:o 527.
41212:
41213:
41214:
41215:
41216: Tuominen ym.: Lapsiperheiden palvelutalojen rakentamisesta.
41217:
41218:
41219: E d u s k u n n a 11 e.
41220:
41221: Naimisssa olevien naisten ja pienten lasten titaloustöiden yhteisjärjestelyt. Asuintaloissa on
41222: äitien ansiotyö kodin ulkopuolella on yhä ylei- asukkaiden käytettävissä ruokala ja eineskeit-
41223: sempää. Perheen toimeentulo ja varsinkin kalliit tiö, lasten päivähoitolaitos, siivouspalvelu, pe-
41224: asuntokustannukset tekevät välttämättömäksi sula ja kerhotiloja. Siihen voi myös liittyä mää-
41225: molempien vanhempien ansiotyön. Ammattipä- rätyt yhteispalvelut, jotka, .kun ne suoritetaan
41226: tevyyden hankkineet naiset eivät myöskään mie- yhteisen organisaation puitteissa halpenevat
41227: lellään luovu ansiotyöstään, jos vain saavat las- kustannuksiltaan ja samalla helpottavat ansio-
41228: ten päivähoidon jollakin tavoin järjestetyksi. V. työssä olevien äitien työtaakkaa ja vanhemmille
41229: 1965 arvioitiin noin 132 000 0-6 vuotiaan jää enemmän aikaa lapsilleen.
41230: lapsen äidin käyvän ansiotyössä, heistä 92 000 Lastenhoidon ja ansioäitien kaksinkertaisen
41231: kaupungissa ja 40 000 maalaiskunnissa. työpäivän keventämisen takia on asuntotuotan-
41232: Lasten päivähoitolaitosten määrä on nykyi- nossa kiinnitettävä erityistä huomiota lapsiper-
41233: sessä tilanteessa täysin riittämätön. Lasten hoi- heiden tarpeisiin.
41234: don tarpeen turvaamiseksi on paitsi päiväkoti- Edellisen perusteella ehdotamme eduskunnan
41235: paikkoja lisättävä, otettava myös asuntotuotan- hyväksyttäväksi seuraavan toivomuksen,
41236: nossa paremmin huomioon lapsiperheiden tar-
41237: peet. Mm. Ruotsissa ja Tanskassa on saatu hy- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41238: viä kokemuksia palvelutaloista, joissa ansio- palvelutalojen rakentamiseksi lapsiper-
41239: työssä käyvien äitien kotityötä helpottavat ko- heille.
41240: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
41241:
41242: Mirjam Tuominen. P. Liedes.
41243: Pauli Puhakka. Rauno Korpinen.
41244: Pekka Salla. Siiri Lehmonen.
41245: 1.-C. Björklund. Lauha Männistö.
41246: 961
41247:
41248: IV,491.- Toiv.al. n:o 528.
41249:
41250:
41251:
41252:
41253: Tuominen ym.: Liikenneviiylili l'akentamaan ;outuvien kuntien
41254: oileeuttamisesta ajoneuvo- ja polttoainevel'on tuottoon.
41255:
41256:
41257: E d u s k u n n a 11 ~.
41258:
41259: Yhä kasvavan moottoriajoneuvoliikenteen 918.4 miljoonaa markkaa, mutta TVH:n tie- ja
41260: vuoksi joudutaan rakentamaan maanteitä j~t siltamenot olivat vain 6.3.5 miljoonaa mk. Sao-
41261: myös tulevaisuuden tarpeita tyydyttäviä erittäin maan aikaan kunnat joutuvat sijoittamaan erit•
41262: kalliitiot moottoriteitä. Teiden ja varsinkin moot- täin suuria summia budjetistaan koko valtakun-
41263: toriteiden rakentaminen rasittaa suuresti kun· taa palvelevan tieverkoston rakentamiseen.
41264: tien ennen kaikkea kaupunkien taloutta ja lisää Mainittakoon; että myös Kaupunkiliitto on yk-
41265: painetta jo muutenkin korkeaksi kasvanutta ve- simielisesti suositellut mainittua liikennevero•
41266: roäyrili kohtaan. Voimassa olevan lainsälidännön tuoton jakautumista.
41267: mukaan valtio perii kuitenkin verot moottori• Ottaen huomioon kuntien muutenkin yhä
41268: ajoneovoista ja liikent~stii, mutta siirtäi kun- vaikeamman taloudellisen tilan ja jatkuvasti
41269: tien etenkin suurempien kuntien kustltnnetta. kasvavat taloudelliset rasit1Jkset, ehdotamme
41270: vaksi huomattavan osan v~dtakunnallista liiken· eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41271: nettä palvelevasta tieverkosta. Tämlln epäkoh-
41272: dan poistamiseksi olisi lainsäädäntöi uudistet• että hallitus ryhtyisi sellaisiin lainsilii·
41273: tava siten, että kunnat saisivat kohtuullisen diinnöllisiin toimenpiteisiin, että liiktm·
41274: osan ns. liikenneverojen (ajoneuvo- ja poltto- neväyliä rakentamaan joutuvat kunnat
41275: aineverojen) tuotosta. saisivat kohtuullisen osan ajoneuvo- ja
41276: Tilanteen kohtuuttomuudesta mainittakoon, polttoaineverojen tuotmta.
41277: että 'VU0111la 1969 valtio sai liikenneverotulona
41278: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1972.
41279:
41280: Mirjam Tuominen. P. Liedes.
41281: Pauli Puhakka. Rauno Korpinen.
41282: Pekka Salla. SHti lehtndbett.
41283: 1.-C. Björklund.
41284:
41285:
41286:
41287:
41288: 121 156/72
41289: 962
41290:
41291: IV,492.- Toiv.al. n:o 529.
41292:
41293:
41294:
41295:
41296: Tuominen ym.: Määrärahasta lainoiksi kunnille vähävaraisten
41297: vanhusten vuokra-asuntojen rakentamiseen.
41298:
41299:
41300: E d u s k u n n a 11 e.
41301:
41302: Vanhusten asumistaso on maassamme yleisen tilannetta. Vuokra-asuntotuotantoa vanhus-
41303: asuntopulan ja asumiskustannusten kalleuden tentalojärjestelmällä on kehitetty ja eräät kun-
41304: vuoksi ajautunut erittäin huonoksi. Vähävarai- nat ovat yksityisten rakennuttajien yhtiöistä
41305: set vanhukset, joiden toimeentulo on yksin- merkinneet osakkeita vanhusten asuntotarpee-
41306: omaan kansaneläkkeen varassa eivät voi saada seen.
41307: asuntoa yleisiltä asuntomarkkinoilta vaaditta- Toimenpiteet ovat kuitenkin osoittautuneet
41308: vien korkeiden vuokrien takia ja kansaneläkettä riittämättömiksi, tästä esimerkkinä mm. kau-
41309: tai muuta vastaavan suuruista nauttivien on pungeissa vanhusten asuntoihin pyrkivien mää-
41310: myös mahdotonta hankkia itselleen omaa rän jatkuva lisääntyminen.
41311: asunto-osaketta. Valtiovallan antama apu ja ratkaisut puuttu-
41312: Vanhukset ovat nyt se osa kansasta, jotka vat. Valtion tulisi myöntää kunnille avustuksia
41313: joutuvat asuttamaan epätyydyttäviä ja vailla vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi ja ryhdyt-
41314: mukavuuksia olevia asuntoja, vaikka he ovat tävä tukemaan halpavuokraisten asuntojen han-
41315: useimmiten sairaita ja huonokuntoisia, joille pi- kintaa vähävaraisille vanhuksille.
41316: täisi saada lämpimät ja mukavuuksin varustetut Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
41317: asunnot. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41318: Asutustaajamissa ja eritoten suurissa kaupun-
41319: geissa on vanhainkoteihin ja kunnan rakennut- että hallitus ottaisi vuoden 1973
41320: tamiin vanhusten taloihin kymmenien, muuta- tulo- ;a menoarvioesitykseen 20 000 000
41321: missa jopa satojen vanhusten asuntoanomukset markkaa halpakorkoisien lainojen myön-
41322: odottamassa vuoroaan. tämiseksi kunnille vuokra-asuntojen ra-
41323: Kunnat ovat pyrkineet auttamaan erilaisin kentamiseksi vähävaroisille vanhuksille.
41324: toimenpitein vähävaraisten vanhusten asunto-
41325: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
41326:
41327: Mirjam Tuominen. Rauno Korpinen. 1.-C. Björklund.
41328: P. Liedes. Lauha Männistö. Siiri Lehmonen.
41329: 963
41330:
41331: IV,493.- Toiv.al. n:o 530.
41332:
41333:
41334:
41335:
41336: Tupatnäki: Eräpoliisien oman auton käytöstä saaman korvauk-
41337: sen korottamisesta.
41338:
41339:
41340: E d u s k u n n a 11 e.
41341:
41342: Virkamiesten oman auton käytöstä maksetaan naista 3 050 mk vuodessa muihin virkaveljiin
41343: nykyään korvausta seuraavasti: ensimmäiset verrattuna. Kun vertaamme tätä menetystä erä-
41344: 5 000 km 28 p/km, seuraavat 10 000 km poliisin palkkaan, joka on A 14 tai A 15 eli
41345: 25 p/km ja sen jälkeen 23 p/km vuodessa. 1 013 tai 1 049 mk kuukaudessa, huomaamme
41346: Virkamiestemme joukossa on kuitenkin 30 erä- ajokorvausmenetyksen todellisen merkityksen.
41347: poliisia, jotka saavat oman auton käytöstä kor- Jotta tästä kiistämättömästä epäkohdasta
41348: vausta ainoastaan 10 p/km ajokilometrimää- päästäisiin, ehdotan kunnioittavasti eduskunnan
41349: rästä riippumatta. Tämä korvaus on todellakin hyväksyttäväksi toivomuksen,
41350: monessa mielessä moninverroin jälkeenjäänyt;
41351: jo pelkät polttoaine- ja voitelukustannukset ovat että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
41352: yhtä suuret. menpiteisiin eräpoliisien oman auton
41353: Kun eräpoliisit joutuvat ajamaan autoillaan käytöstä saaman kohtuuttoman alhaisen
41354: melko paljon, on epäkohta todella suurimerki- kilometrikorvauksen nostamiseksi mui-
41355: tyksellinen. Kun ajokilometrimäärä on 20 000 den virkamiesten saaman korvauksen
41356: km/vuosi voidaan laskennallisesti todeta, että mukaiseksi.
41357: eräpoliisin tappio autokorvauksessa on koko-
41358: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
41359:
41360:
41361: Olavi Tupamäki.
41362: 964
41363:
41364: IV,494.- Toiv.al. n:o 531.
41365:
41366:
41367:
41368:
41369: Tupamäki: Valtion halpakorkoisten lainojen saamisesta vanhus-
41370: tentalojen rakentamiseen.
41371:
41372:
41373: E d u s k u n n a 11 e.
41374:
41375: Viime vuosina on eri puolilla maatamme ra- suuri kaikissa maamme osissa. Rakentamistoi-
41376: kennettu useita vanhuksille tarkoitettuja asuin- mintaa jarruttaa kuitenkin erittäin suuresti se,
41377: taloja, joissa asuminen on ollut tavalliseen asu- että valtio ei ole osaltaan osallistunut hankkei-
41378: mistapaan verrattavaa eikä siis laitosmaista. den rahoitukseen. Erityisen huono on tilanne
41379: Hankkeet on rahoitettu pääasiassa yksityisten, eniten haluttujen eli palvelutalojen suhteen,
41380: kuntien ja raha-automaattiyhdistyksen osoitta- sillä Kansaneläkelaitos ei myönnä lainaa sellai-
41381: mien rahojen turvin. Merkittävänä lainaittajana sille vanhusten asuintaloille, johon on raken-
41382: on toiminut Kansaneläkelaitos antamalla pitkä- nettu tiloja tai varusteita palvelujen tarjoami-
41383: aikaisia ja halpakorkoisia lainoja. seksi. Raha-automaattivaroja on näihin tarkoi-
41384: Saadut kokemukset ovat olleet lähes poik- tuksiin jonkin verran saatu, mutta tarve on
41385: keuksetta myönteisiä. Erityistä kiitosta ovat saa- moninkertainen.
41386: neet osakseen ns; palvelutalot, joissa haluk- Juuri tällä hetkellä tarvittaisiin vanhusten
41387: kaille asujille on ollut tarjolla ruoka tms. palve- asuntoihin riittävästi varoja. Maaseudulla eivät
41388: luksia talon puolesta ja joihin on järjestetty vanhukset voi jäädä yksikseen tyhjeneviin kyliin
41389: myös yhteisiä tiloja. minkään yleisen liikenneyhteyden saavuttamat-
41390: Kun maassamme on yli 400 000 yli 65-vuo- tomiin, kaupungeissa purkutuomion alla asuvis-
41391: tiasta henkilöä, joista noin 85 prosenttia pystyy sa taloissa asuvat vanhukset ovat samoin vailla
41392: tulemaan toimeen omin voimin ilman jatkuvaa turvattua, ihmisarvoista tulevaisuutta.
41393: huolenpitoa, ymmärrämme hyvin, että tällaisten Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioitta-
41394: "vanhustentalojen" tarve on erittäin suuri. Kun- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41395: nalliset vanhainkodit ovat tässä suhteessa osoit-
41396: tautuneet täydellisesti epäonnistuneiksi; niiden että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
41397: laitosmaisessa, kahlitussa, muusta maailmasta menpiteisiin, jotta valtion halpakorkois-
41398: syrjään vedetyssä ilmapiirissä viihtymättömyys ta lainaa olisi riittävästi saatavissa van-
41399: ei olekaan mikään ihme. Niinpä nykyisellään näi- hustentalojen, erityisesti palvelutalojen
41400: den asuintalojen rakentamistarve on erittäin rakentamiseen.
41401: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
41402:
41403:
41404: Olavi Tupamäki.
41405: 965
41406:
41407: IV,49.5.- Toiv.al. n:o .532.
41408:
41409:
41410:
41411:
41412: Veikko Turunen ym.: Fyysisten henkilöiden etua verotuksessa
41413: valvovien asiamiesten virkoien perustamisesta.
41414:
41415:
41416: E d u s k u n n a 11 e.
41417:
41418: Verotusta toitnitettaessa on sekä kunnalla että Edellä sanotun johdosta ehdotamme kun·
41419: valtiolla oma asiamiehensä valvomassa, että ve. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41420: rotus niiden osalta tulee oikein suoritetuksi. muksen,
41421: Tållaista asiamiestä ei fyysisellä henkilöllä ole.
41422: Fyysisellä henkilöllä ei läheskään aina ole edel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
41423: lytyksiä eikä varojakaan oman verotuksensa val- iotta fyysisiä henkilöitä varten peruste/·
41424: vomiseen. Sanotusta johtuen olisi tähdellistä, laisiin asiamiesvirkoja avustamaan fyy-
41425: että fyysisellä henkilöllä kussakin kunnassa olisi sisten henkilöiden veroasioiden ja ni·
41426: oma ja suurissa kunnissa useampikin asiamies, menomaan verovalitusten hoidossa.
41427: jonka puoleen voisi kääntyä verotusta koske-
41428: vissa asioissa.
41429: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
41430:
41431: Veikko J. Turunen. Olavi Ronkainen.
41432: Raino Westerholm. Antero Juntumaa.
41433: 966
41434:
41435: IV,496.- Toiv.al. n:o 533.
41436:
41437:
41438:
41439:
41440: Veikko Turunen ym.: Keskioluen mainoskulujen verovähennys-
41441: oikeuden poistamisesta.
41442:
41443:
41444: E d u s k u n n a 11 e.
41445:
41446: Keskiolutta valmistavat panimot saavat vero- mainostus - olisi lopetettava, on katsottava
41447: tuksessa liikkeensä tuloksesta vähentää mm. kohtuuttomaksi, että olutpanimot saavat alko-
41448: keskioluen mainostamisesta aiheutuneet kulut. holin valmistuksen ja levittämisen kustannuk-
41449: Olutteollisuuden on arvioitu vuonna 1969 käyt- sella taloudellista hyötyä em. tavalla verohel-
41450: täneen pelkkiin ilmoituskuluihin noin 4 800 000 potusten muodossa.
41451: markkaa, minkä lisäksi suunnilleen vastaava Edellä sanotun johdosta ehdotamme kunnioit-
41452: summa on tiettävästi käytetty muuhun myynnin taen· eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41453: edistämistoimintaan. Panimoteollisuuden mai-
41454: noskulujen verovapauden muodossa nauttima että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
41455: valtion tuki on moninkertainen raittiuskeskus- jottei keskioluen mainostukseen käytet-
41456: järjestöjen valtionapuun verrattuna. tyjä kuluja saisi vähentää liikkeen tu-
41457: Koska keskiolut on luettava alkoholiksi, loksesta verotuksessa.
41458: jonka mainostus - kuten muukin alkoholin
41459: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
41460:
41461: Veikko J. Turunen. Olavi Ronkainen.
41462: Raino Westerholm. Antero Juntumaa.
41463: 967
41464:
41465: IV,497.- Toiv.al. n:o 5.34.
41466:
41467:
41468:
41469:
41470: Veikko Turunen ym.: Lainsäädäntötoimenpiteistä oman asunnon
41471: verotuksesta luopumiseksi.
41472:
41473:
41474: E d u s k u n n a 11 e.
41475:
41476: Oman asunnon verottamisen perusteena ei ole jäsenethän ovat tavallisesti myös jäseninä kun-
41477: varsinaisesti tulo, vaan ajatus veronmaksukyvyn nan menoista vastuussa olevissa viranomaisissa.
41478: noususta sen johdosta, että verovelvollinen saa Vaikka kunnallisverotuksessa sallittaisiinkin
41479: asua omistamassaan asunnossa, josta ei tarvitse korkeiden asuntoedun verotusarvojen käyttö
41480: suorittaa vuokraa kuten on laita vuokralla asu- näitä paikallisetujen vuoksi korkeiksi vahvistet~
41481: villa. Kun asuntoa on pidettävä ihmisen perus- tuja arvoja ei saisi käyttää valtion tuloverotuk"
41482: tarpeisiin kuuluvana ei ole oikein, että siitä sessa, jossa määrättävä vero on valtakunnalli-
41483: nykyoloissa on vielä suoritettava veroa. Tämän nen. Tällöinhän verorasitus muodostuu myös
41484: lisäksi on otettava huomioon, että asunnon han- valtionverotuksessa epätasaiseksi, kun rintamai-
41485: kinta on varsin useissa tapauksissa rahoitettu den verolautakunnat eivät yleensä vahvista
41486: ansiotuloilla, joista tulovero on jo suoritettu asuntoedun verotusarvoja niin korkeiksi kuin
41487: tahi lainaa hankkimalla, jonka lyhennykset on köyhissä kunnissa tehdään.
41488: tehtävä suurin uhrauksin kieltäytymällä koh- Kun tällainen kirjavaksi muodostunut vero-
41489: tuullisena pidettävästä elintasosta. Moni nuori- tuskäytäntö asuntoedun verottamisessa ei vastaa
41490: pari on perheen kasvaessa erittäin suurissa vai- vähäisessäkään määrin oikeudenmukaisuuden ja
41491: keuksissa asunnon hankinnasta johtuneiden me- maan eri osissa asuvien kansalaisten tasa-arvoi-
41492: nojen rahoittamisessa, kun lainaehdot ovat var- suusvaatimuksia, ehdotamme kunnioittaen edus-
41493: sin usein erittäin ankarat. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41494: On pidettävä varsin karkeana: epäkohtana
41495: sitä, että asuntoetujen verotusarvot vahvistaa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel-
41496: paikallinen verolautakunta, joka varsinkin köy- laisiin lainsäädäntötoimenpiteisiin, että
41497: hillä Itä- ja Pohjois-Suomen paikkakunnilla pyr- nykyoloihin täysin soveltumattomasta
41498: kii paikallisen kunnallishallinnon menojen peit- oman asunnon verottamisesta voitaisiin
41499: tämiseen mahdollisimman korkean asuntoedun kokonaan luopua.
41500: verotusarvon vahvistamisella. Verolautakunnan
41501: Helsingissä .3 päivänä helmikuuta 1972.
41502:
41503: Veikko J. Turunen. Olavi Ronkainen.
41504: Raino Westerholm. Antero Juntumaa.
41505: 968
41506:
41507: IV,498.- Toiv.al. n:o 535.
41508:
41509:
41510:
41511:
41512: Väinö Turunen: Esityksen antamisesta eräiden Mikkelin läänin
41513: kuntien siirtämiseksi kehitysalueiden I vyöhykkeeseen.
41514:
41515:
41516: Ed u s kun n a 11 e.
41517:
41518: Lain kehitysalueiden talouden edistämisestä vyöhykkeellä yrittäjätoiminnalle tarjotaan nyt ja
41519: vuosina 1970~75 3 S mukaan Mikkelin lääni vastaisuudessa.
41520: kokonaisuudessaan kuuluu kehitysalueiden II Näiden epäkohtien ja epäoikeudenmukaisuuk-
41521: vyöhykket:seen, kun taas Pohjois.Karjalan lääni sien poistamiseksi tulisi valtiovallan ryhtyä kii·
41522: kokonaisuudessaan kuuluu I vyöhykkeeseen. reell.isesti luomaan kehitysedellytyksiä Mikkelin
41523: Luonnonolosuhteiden puolesta ja matkojen puo- läänin itäistä osaa varten. Jos asiassa vielä vii-
41524: lesta Mikkelin läänin itäinen osa on täysin ver- vytellään, joudutaan tällä alueella entistä suu-
41525: rattavissa Pohjois-Karjalan läänin kuntiin, yrit- rempiin vaikeuksiin.
41526: täjätoimintaa tai muuta ta1oudellista toimintaa Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
41527: ajatellen. Teollisuuden ja kaupan kehitysnäky- hyväksyttäväksi toivomuksen,
41528: mien kannalta esimerkiksi liikenneolot ovat
41529: Mikkelin läänin itäisissä osissa huonommat kuin että hallitus antaisi esityksen kehitys-
41530: Pohjois-Karjalan läänissä. alueiden talouden edistämisestä vuosina
41531: M&kelin läänin itäisten kuntien kuntalaisten 1970-75 annetun lain J §;n muutta-
41532: verorasitus tulee lähivuosina kasvamaan keski- misesta siten, että Mikkelin läänistä Sa-
41533: määräistä nopeanunin kuin muualla kehitys- vonlinnan kaupunki, Enonleosken, Hei-
41534: alueen II vyöhykkeellä, mikäli aiotaan selvitä näveden, Joroisten, Juvan, Kang,aslam-
41535: edes osittain niistä kuntalaisille kuuluvista pal- min, Kerimäen, Punkahar;un, Puuma-
41536: veluksista, joita kuntayhteisön tulee tarjota. lan, Sulkavan, Rantasalmen, Savonran-
41537: Uuden teollisuuden aijoittumisen ja jo olevan nan ;a Siiämingin kunnat siirrettäisiin
41538: tQOUisuuden laajentamispyrkimysten esteenä on kehitysalueiden I uyöbykkeeseen.
41539: rdin ikiiän niiden etujen puuttuminen mitä 1
41540: Helsingissä 15 päivänä h~lmikuuta 1972.
41541:
41542:
41543: Väinö Turunen.
41544: 969
41545:
41546: IV,499.- Toiv.al. n:o 536.
41547:
41548:
41549:
41550:
41551: Väinö Turunen: Määrärahasta valtion virastotalon suunnitteluun
41552: ;a rakennustöiden aloittamiseen Kerimäellä.
41553:
41554:
41555: E d u s k u n n a 11 e.
41556:
41557: Kerimäen kunnalla on paikallisessa hallinnos- että Savonrannan ja Enonkosken kunnat tultai-
41558: sa keskeinen ja merkittävä sijansa, mutta Keri- siin liittämään Kerimäkeen - jos näin tapah-
41559: mäeltä puuttuvat tyydyttävät tilat, esimerkiksi tuu, tulee entistä suurempi paine nimismiehen,
41560: nimismiehen, postitoimiston ym. kohdalta ja postin ym. virastoihin, jotka toimivat ahtaissa
41561: niin ollen on tarpeellista ja välttämätöntä, että vuokrahuoneissa.
41562: Kerimäelle saataisiin nykyaikainen virastotalo. Edellä olevan johdosta ehdotan kunnioittaen
41563: Kunta on varannut hyvän ja keskeisen ton. jeduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41564: tin virastotaloa varten ja kunnan tämänhetkinen
41565: työllisyystilanne omalta osaltaan pakottaa saa- että hallitus ottaisi vuoden 1973
41566: maan uusia työllisyyskohteita ja juuri nyt viras- tulo- ia menoarvioesitykseen 200 000
41567: totalon rakentaminen olisi ensiarvoisen tärkeä markkaa Kerimäen virastotalon suun-
41568: asia. Myöskin on mainittava, että Mikkelin lää- nittelutöiden loppuunsaattamista ia ra-
41569: nin kuntauudistustoimikunta on ehdottanut, kennustöiden aloittamista varten.
41570: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
41571:
41572: Väinö Turunen.
41573:
41574:
41575:
41576:
41577: 122 156/72
41578: 970
41579:
41580: IV,500.- Toiv.al. n:o 537.
41581:
41582:
41583:
41584:
41585: Väinö Turunen: Saaristoalueiden sähköistämisen valtionavun ko-
41586: rottamisesta.
41587:
41588:
41589: E d u s k u n n a II e .
41590:
41591: Saimaan saaristossa - samoin kuin muissa- .dollisuuksia. Siksi olisi ryhdyttävä pikaisiin
41592: kin saaristoissa - asuu väestö vaikeissa oloissa ,toimenpiteisiin sähköistyksen valtion avustus-
41593: pitkien vesimatkojen takana ja on taloudelli- ,ten korottamiseksi siten, että myös saariston
41594: .sesti sellaisessa asemassa, ettei se omin voimin väestöllä olisi mahdollisuus koneistaa talout-
41595: 'voi toteuttaa elinmahdollisuuksiinsa vaikuttavia ,taan ja siten päästä vähänkin tasavertaisem-
41596: .uudistuksia, vaikka yrityshalua kyllä on. Näiltä ,paan asemaan muualla asuvien mm. maatalou~
41597: alueilta siirtyy vuosittain työkykyistä väestöä denharjoittajien kanssa.
41598: teollisuusseuduille. Kuntien taloudellinen kes- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
41599: ;tokyky heikkenee, kun veroa maksava väestö eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41600: ,siirtyy muualle. Mahdollisuuksia teollisuudelle
41601: ,ei juuri ole ja pienteollisuuskin on miltei ole- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
41602: ,matonta. menpiteisiin sähköistämisen valtionavus-
41603: Saariston asujamiston elinmahdollisuudet pa- tuksen tuntuvasti korottamiseksi saa-
41604: ~anisivat huomattavasti, jos sinne;: saataisiin ristoalueilla niin, että myös saariston
41605: ,ulotettua sähkö. Nykyisen lainsäädännön puit- väestöllä olisi taloudelliset mahdollisuu-
41606: ;teissa väestöllä ei ole siihen taloudellisia mah- det sähkön saantiin.
41607: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
41608:
41609:
41610: Väinö Turunen.
41611: 971
41612:
41613: IV,.501.- Toiv.al. n:o .538.
41614:
41615:
41616:
41617:
41618: Väinö Turunen: V aitiojobtoisen teollisuuden sijoittamisesta Sa-
41619: vonlinnan talousalueelle.
41620:
41621:
41622: E d u s k u n n a 11 e.
41623:
41624: Mikkelin lääni kuuluu kokonaisuudessaan ke- tuvalle teollisuudelle sen tarvitsemat tolmtnta-
41625: hitysalueiden toiseen vyöhykkeeseen. Läänin edellytykset. Tätä käsitystä tukee Itä-Suomen
41626: asema maantieteellisesti katsoen ja sen eri ta- Instituutin Liiketaloudellisella Tutkimuslaitok-
41627: lousalueita toisiinsa verrattuna on hyvin eri- sella (LTT) suorituttama tutkimus "Teollisuu-
41628: lainen, maamme muihin lääneihin nähden. Täs- den kehitysedellytyksistä Heinolan, Mikkelin,
41629: tä osittain johtunee, että Mikkelin lääni on Pieksämäen, Savonlinnan ja Varkauden vaiku-
41630: joutunut ja joutunee erittäin vähälle huomiolle tusalueilla".
41631: yksityisen teollisuuden sijoittumisessa. Kun mielestämme valtiojohtoisen teollisuu-
41632: Valtiojohtoisen teollisuuden taholta läänin den sijoittuminen olisi aloitettava· Mikkelin
41633: teollistamisedellytyksiä ei ole ensinkään otettu läänin itäisimmistä osista, niin kaikkeen edellä
41634: huomioon, tuskin niitä on tutkittukaan. olevaan viitaten ehdotan eduskunnan hyväksyt-
41635: Maamme teolliselle ja yhteiskuntarakenteelle täväksi toivomuksen,
41636: :ei voi olla eduksi, että kehitysalueiden ensim-
41637: mäisen vyöhykkeen ja teollisuus-Suomen vä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
41638: lille muodostuu alue, joka jää kaikkien valtion menpiteisiin valtiojohtoisen teollisuuden
41639: teollistamistoimenpiteiden ulkopuolelle, ja siten sijoittamiseksi Savonlinnan talousalueel-
41640: täysin yhteiskuntakehityksestä jä1keen. Mikkelin le.
41641: !äänillä on kaikki mahdollisuudet tarjota sijoit-
41642: Helsingissä 1.5 päivänä helmikuuta 1972.
41643:
41644:
41645: Väinö Turunen.
41646: 972
41647:
41648: IV,502.- Toiv.al. n:o 539.
41649:
41650:
41651:
41652:
41653: Tähkämaa ym.: Maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta
41654: emännän ja isännän työtulon osalta.
41655:
41656:
41657: E d u s k u n n a 11 e.
41658: Vuodelta 1968 toumtettu verotus oso1tU, tulo muodostuu yksinomaan perheenjäsenten
41659: että käytetyt arvioperusteet olivat varsin ylei- työstä, mitään pääomatuloja ei synny. Siksi ve-
41660: sesti tulopuolella liian korkeat ja menopuolella rottajankin tulisi pyrkiä siihen, että koko puh-
41661: taas liian alhaiset. Lisäksi oli todettavissa huo- dastulo katsottaisiin työtuloksi.
41662: mattavaa erilaisuutta eri verolautakuntien ar- Työn arvon arvioimisessa usein on hyväk-
41663: vioissa. Emännän ja isännän työnarvon arviolla sytty vain maataloustyöstä maksettava ohje-
41664: on hyvin merkittävä vaikutus valtion verotuk- palkka perustaksi. Tämäkään ei ole todellisia
41665: sessa. Kun suoritetussa verotuksessa nämä ovat olosuhteita vastaava, sillä vierasta työvoimaa
41666: useimmiten arvioitu todellista alhaisemmaksi, maataloustöihin harvoin saadaan ohjepalkaUa.
41667: niin ei työtulo- samoin kuin vähemmän ansain- Lisäksi ei ole otettu huomioon johtotyön, yli-
41668: neen aviopuolisovähennykselläkään ole ollut pitkän työpäivän ja -viikon korottava.a vaiku-
41669: lain tarkoittamaa merkitystä maatalouden vero- tusta tuntipalkkaan.
41670: tuksessa. Työtulon arvio on usein sidottu tilan Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
41671: peltopinta-alaan, joka on väärä arvion peruste. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41672: Työmäärä tilalla ei ole riippuvainen pinta-alasta,
41673: vaan tuotantosuunnasta, esim. karjatilalla työ- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
41674: määrä on suuri pienestä pinta-alastakin huoli- menpiteisiin maatilatalouden tulovero-
41675: matta. Verottaja on ymmärtänyt väärin koko lain muuttamiseksi sellaiseksi, että mi·
41676: maatalouden puhtaantuoton hankkimistavan, käli tilan puhdastuotto ei ylitä 20 000
41677: koska ainoastaan osa tulosta katsotaan muodos- markkaa, niin emännän ;a isännän työ-
41678: tuvan työstä. Perheviljelmillä tila ei ole sijoi- tuloksi hyväksyttäisiin koko puhtaan-
41679: tus, vaan se on työpaikka eli ansioväline. Koko tuoton määrä.
41680: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
41681:
41682: Taisto Tähkämaa. Einari Nieminen. Pentti Poutanen.
41683: 973
41684:
41685: IV,503.- Toiv.al. n:o 540.
41686:
41687:
41688:
41689:
41690: Vainio ym.: Lainojen ;a avustusten myöntämisestä vanhusten
41691: asuntojen peruskor;auksiin ja kunnossapitoon.
41692:
41693:
41694: E d u s k u n n a 11 e.
41695:
41696: Vanhusten asunto-ongelma muodostaa ny- Iinen tuotantotoiminta on lakannut ja rakennuk-
41697: kyään yhä pahenevan sosialisen ongelman. Tästä set pahasti rappeutuneet. Monet vanhukset
41698: syystä tulisi ryhtyä kaikkiin toimenpiteisiin, eivät taloudellisista syistä pysty enää kunnos-
41699: jotka lievittävät vanhusten asunto-ongelmaa. tamaan tällaisia asuntojaan, jolloin ainoana mah-
41700: Vanhusten asunto-oloja koskevissa tutkimuk- dollisuutena on siirtyminen vanhainkodin. Lai-
41701: sissa on todettu, että hyvin suuri osa vanhuk- toshoidon kustannukset yhteiskunnalle kuiten-
41702: sista haluaisi ja tulisi hyvin toimeen itsenäi- kin ovat moninkertaiset verrattuna siihen, mitä
41703: sesti eläen, mikäli vain heidän asunto-olosuh- itsenäinen ja hyväkuntoinen vanhus tarvitsee
41704: teensa saataisiin järjestettyä. On todettu, että tullessaan toimeen itsenäisesti.
41705: suuri joukko vanhuksia vuosittain joutuu van- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
41706: hainkoteihin vain siitä syystä, että heidän tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
41707: asunto-olonsa ovat puutteelliset. Eräänä kei- sen,
41708: nona tämän ongelman lievittämiseksi olisi se, että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
41709: että valtio myöntäisi halpakorkoisia lainoja sekä piteisiin sellaisen lainsäädännön aikaan-
41710: avustuksia vanhusten omien asuntojen peruskor- saamiseksi, että valtion varoista voitai-
41711: jauksiin ja kunnossapitoon. Erityisesti maaseu- siin myöntää laino;a ja avustuksia van-
41712: dulla paljon vanhuksia asuu huonokuntoisissa husten asuntojen peruskor;auksiin ;a
41713: omakotitaloissa tai tiloilla, joiden maataloudel- kunnossapitoon.
41714: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
41715:
41716: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
41717: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
41718: 974
41719:
41720: IV,504.- Toiv.al. n:o 541.
41721:
41722:
41723:
41724:
41725: Vainio ym.: Määrärahasta valtion virastotalon suunnittelemiseksi
41726: ] anakkalaan.
41727:
41728:
41729: E d u s k u n n a 11 e.
41730:
41731: Janakkalan kunnan Turengin kylä on kas- pois valtion virastoille, on tilanne nyt kunnalle
41732: vanut lähes 15 000 hengen asutuskeskukseksi. muodostunut hyvin vaikeaksi ja nykyinen tilan-
41733: Siitä on muodostunut myös merkittävä hallin- puute tyrehdyttää jo pahasti sen tähän saakka
41734: tokeskus, jossa sijaitsevat verotoimisto, posti, vilkkaana jatkunutta kehitystä.
41735: pidätysselli, nimismiehen toimisto sairausvakuu- Janakkalan kunnan virastotalohanke kuuluu
41736: tustoimisto sekä kansaneläkelaitoksen virasto. valtion virastotalojen rakennusohjelman 1 kii-
41737: Nämä toimistot ja virastot ovat sijoitettuina reellisyysryhmään. Kunta on myös jo varannut
41738: eri puolella kylää Janakkalan kunnan omiin ti- tontin valtion virastotaloa varten.
41739: loihin, jotka kunta välttämättä tarvitsi itselleen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41740: Verotoimisto ja posti ovat sijoitettuna kun- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41741: nantalolla ja sairausvakuutustoimisto sekä kan- muksen,
41742: saneläkelaitoksen virasto seurakunnan kirkko-
41743: herranvirastoksi tarkoitetuissa tiloissa. Poliisi- että hallitus ottaisi valtion vuoden
41744: pidätyssellin nykyinen kunto on ala-arvoinen, 1973 tulo- ia menoarvioesitykseen
41745: ja sieltä puuttuvat kokonaan kuulustelutilat. 350 000 markan määrärahan valtion
41746: Kun Janakkalan kunta on joutunut luovutta- virastotalon suunnittelemiseksi Janakka-
41747: maan omiin tarpeisiinsa tarvitsemiaan tilojaan lan kuntaan.
41748:
41749: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
41750: Mikko Vainio. Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
41751: 975
41752:
41753: IV,505.- Toiv.al. n:o 542.
41754:
41755:
41756:
41757:
41758: Vainio ym.: Omistusasuntojen ja pientalojen asuntolainojen ko-
41759: rottamisesta.
41760:
41761:
41762: E d u s k u n n a 11 e.
41763:
41764: Maassamme harjoitettu asuntopolitiikka on tomäärärahoista vähintään puolet vuosittain
41765: ollut virheellistä ja yksipuolisesti grynderi- ja käytetään omistusasuntojen rakentamiseen.
41766: vuokratalorakentamista suosivaa. Tämä on Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
41767: aiheuttanut sen, että omatoimisuus asuntoraken- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41768: tamisessa on heikentynyt. Tästä on ollut seu-
41769: rauksena paheneva asuntopula. Kun kuitenkin että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
41770: kansan valtaenemmistö haluaa asua omistus- omistusasuntojen ja pientalojen rakenta-
41771: asunnossa ja pientalossa, on ehdottoman välttä- miseen tarkoitettujen asuntolainojen ko-
41772: mätöntä, että valtion kasvavista asuntotuotan- rottamiseksi.
41773: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1972.
41774:
41775: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
41776: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
41777: A. R. Sainio.
41778: 976
41779:
41780: IV,506.- Toiv.al. n:o 543.
41781:
41782:
41783:
41784:
41785: Vainio ym.: Oppi- ja kurssikirjojen liikevaihtoverovapaudesta.
41786:
41787:
41788: E d u s k u n n a 11 e.
41789:
41790: Oppi- ja koulukirjoja rasittaa nykyään koh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
41791: tuuttomasti liikevaihtovero. Se nostaa kirjojen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41792: hintaa. Opiskelijoiden on edelleen ostettava itse muksen,
41793: monet tarvitsetnansa kirjat. Kuitenkin tiedon ja
41794: taidon hankkiminen kuuluu jokaisen etuoikeuk- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
41795: siin. Siksi liikevaihtovero tässä yhteydessä tun- menpiteisiin oppi- ja koulukirjojen va-
41796: tuu perusteettomalta. pauttamiseksi liikevaihtoveron alaisuu-
41797: desta.
41798: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1972.
41799:
41800: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
41801: Rainer Lemström. PekkA Vennllnto.
41802: 977
41803:
41804: IV,507.- Toiv.al. n:o 544.
41805:
41806:
41807:
41808:
41809: Vainio ym.: Pienlehtien kuljetusmaksujen alentamisesta.
41810:
41811:
41812: E d u s k u n n a II e.
41813:
41814: Tammikuun alusta voimaan astuneen uuden Postimaksuasetus saattaa pienlehdet täysin
41815: postimaksuasetuksen vuoksi joutuu moni nel~ eriarvoiseen asemaan. Aikakauslehtien Liiton
41816: jästä seitsemään kertaan vuodessa ilmestyvä suorittamien tutkimusten mukaan tulisivat pien-
41817: pienlehti lopettamaan toimintansa. Tämä siksi, lehdet maksamaan noin 6,6 milj. mk uudistuk-
41818: että tammikuun alussa nousivat näiden pienleh- sen jälkeen. Päivälehdistö taas maksaisi 12,4
41819: tien kuljetusmaksut yli kolminkertaisiksi. Ko- milj. mk, josta summasta tulee vähentää val-
41820: rotus pääsi tapahtumaan siten, että uudella ase- tion myöntämä 8 milj. markan kuljetustuki.
41821: tuksella poistettiin pienlehdet lehtitaksan pii- Asetuksen astuttua voimaan tulisivat pienlehdet
41822: ristä ja rinnastettiin ne suhdetoimintatuottei- maksamaan kuljetusmaksuja 2,2 milj. mk enem-
41823: siin, jolloin kuljetusmaksut nousivat yli kolmin- män kuin päivälehdistö, vaikka päivälehtiä on
41824: kertaisiksi. maassamme huomattavasti enemmän.
41825: Uuden asetuksen piiriin kuuluu. yksi kolman- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
41826: nesosa Suomen koko aikakauslehdistöstä (v. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41827: 1971 650). Lehdet ovat pääosaltaan erilaisten
41828: järjestöjen, uskonnollisten yhdistysten, tieteel- että hallitus kiireesti ryhtyisi tozmzzn
41829: listen seurojen yms. julkaisemia. Näiden pien- pienlehtien tulevaisuuden turvaamiseksi
41830: lehtien ilmestyminen on tärkeää jo sananvapau- ja pienlehtien kohtuuttomien kuljetus-
41831: denkin kannalta. maksujen alentamiseksi.
41832: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1972.
41833:
41834: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
41835: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
41836:
41837:
41838:
41839:
41840: 123 156/72
41841: 978
41842:
41843: IV,508.- Toiv.al. n:o 545.
41844:
41845:
41846:
41847:
41848: Vainio ym.: Päätoimiseksi katsottavan opiskelun aikana saadun
41849: työansion verovapaudesta.
41850:
41851:
41852: E d u s k u n n a II e.
41853:
41854: Vuonna 1968 myönnetty korkotuki on teho- kouluopiskelun ja ammattikoulun välistä koron
41855: kas antaen mahdollisuuden pienikorkoiseen Iai- ja rahoituksen epäsuhdettä.
41856: noitukseen koko opiskelunajaksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41857: Korkeakouluopiskelijoihin täysin rinnastetta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41858: vat ammattioppilaitosten opiskelijat jäävät tä- muksen,
41859: män tuen ulkopuolelle. Nämä opiskelijat joutu-
41860: vat rahoittamaan itse joko korkeakorkoisin lai- että hallitus kiireisesti ryhtyisi toi-
41861: noin tai työansioin opiskelunsa. Aloilla, joilla miin verolainsäädännön muuttamiseksi
41862: työharjoittelu - kuten teknisissä ja muissa vas- siten, että päätoimiseksi katsottavana
41863: taavissa oppilaitoksissa on pakollista, tulisi opiskeluaikana verovelvollisen saama
41864: saada vähentää verotuksessa opiskeluajan kus- työansio olisi verovapaata niiltä osin,
41865: tannukset ansiotuloista, jotka yleensä eivät rii- kuin sen ei katsota ylittävän verovuoden
41866: täkään menoihin. Tämä helpottaisi opiskelijain aikana opiskeluun käytetyn ajan elin- ja
41867: rahoitusmahdollisuuksia ja tasoittaisi korkea- opintokustannuksia.
41868: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1972.
41869:
41870: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
41871: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
41872: 979
41873:
41874: IV,509.- Toiv.al. n:o 546.
41875:
41876:
41877:
41878:
41879: Vainio ym.: Sokeiden rautatielippttalennuksista.
41880:
41881:
41882: E d u s k u n n a 11 e.
41883:
41884: Myös sokeilla ihmisillä on usein välttämättö- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
41885: miä tarpeita matkustamiseen nykypäivinä. Näön taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41886: puuttuessa sokea tarvitsee avukseen oppaan.
41887: Matkustaessaan Valtion Rautatiellä sokea ei ny- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
41888: kyisin saa mitään alennuksia, vaan joutuu mak- 50 %:n alennuksen myöntämiseksi so-
41889: samaan matkastaan kaksinkertaisesti. Päästäk- keille matkalipun hinnasta valtion rau-
41890: seen tasa-arvoiseksi muiden lähimmäistensä tateillä.
41891: kanssa olisi sokean matkustaessaan Valtion Rau-
41892: tateillä saatava 50 % :n alennus.
41893: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1972.
41894:
41895: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
41896: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
41897: A. R. Sainio.
41898: 9'80
41899:
41900: IV,510.- Toiv.al. n:o 547.
41901:
41902:
41903:
41904:
41905: Vainio: Toimenpiteistä vanhojen rakennusten kunnostamiseksi.
41906:
41907:
41908: Er;luskunnalle .
41909:
41910: . ·: Suomessa on asemakaavoitetuilla ja·· asema- Suomessa on paljon ammatutalt<'>lsta raken-
41911: .kaavoittamattomilla alueilla erittäin paljon kun- nustyöväkeä ja siksi on kansantaloudellista tuh-
41912: nostuskelpoisia asuntoja, joiden korjaaminen lausta, että kyseessä olevia ammattihenkilöitä
41913: :helpottaa toisaalta asuntojen puutetta, toisaalta käytettäisiin muihin tehtäviin kuin asuntotuo-
41914: työllistää rakennustyöväkeä. Asuntojen suuri tantoon. Olisi erittäin tärkeätä, että työllisyys-
41915: tarve edellyttää toisaalta uusien ja vanhojen varoja uhrattaisiin vanhojen asuntojen korjauk-
41916: asuntojen laatueron tasoittamista. Ellei vanhoja seen ja kunnostamiseen. Muissa maissa on ky-
41917: asuntoja korjata ja kunnosteta, menetämme seessä oleva asia otettu varteen jo 10-15
41918: vuosittain 10 000-15 000 asuntoa. Näin muo- vuotta sitten, mutta me älyämme nyt vasta tä-
41919: doin emme koskaan tule saamaan rakennustuo- män saman asian, ja näin olemme menettäneet
41920: tantoamme niin suureksi, että asuntojen kysyntä vähintäin 100 000-140 000 asuntoa.
41921: ja tarjonta saataisiin jokseenkin tasapainoon. Valtavan työttömyyden ja ulkomaankaup-
41922: Huomionarvoisena tekijänä lisäksi on, että pamme taseen kannalta olisi myöskin erittäin
41923: rakennustyöväen ammattitaitovaatimukset tärkeää, että vanhojen rakennusten uusiminen
41924: muuttuvat. Teollistuva rakentaminen siirtää mo- johtaa siihen, että LVI-teollisuutemme saisi val-
41925: nasti vanhemman rakennustyömiehen syrjään ja mistaakseen huomattavasti suurempia sarjoja ja
41926: ottaa nuoren sijaan. Vanhempien ammattitaito näin voisi perustaa pysyviä työpaikkoja sekä li-
41927: on sen sijaan välttämätön rakennusten korjaa- säksi tulisi kilpailukykyiseksi maailman mark-
41928: misessa, koska vanhan korjaus on pääasiassa am- kinoilla. Huomionarvoista on lisäksi se, että
41929: mattitaitoista käsityötä. Lisäksi on huomioitava, että vanhojen asuntojen korjaus vaikuttaa vuok-
41930: että työpalkat muodostavat korjaustyössä n. ratasoon, koska saneerauskustannukset ovat
41931: 60-65% koko kustannuksista. Ja näin voi- huomattavasti halvempia kuin uusi rakentami-
41932: .daan korjata asunto ja saada käyttökelpoinen nen. Näin päästään alhaisempiin vuokriin.
41933: ja hyvä asunto halvemmalla kuin uudisrakenta- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
41934: malla. Ruotsissa tehty tutkimus osoittaa lisäksi, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41935: että ikääntynyttäkin työvoimaa voidaan käyttää
41936: erittäin hyvin hyödyksi juuri korjausluontoi- että hallitus kiireesti ryhtyy toimiin
41937: sissa ammattitöissä. vanhojen rakennusten kunnostamiseksi
41938: ja korjaamiseksi.
41939: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1972.
41940:
41941: Mikko Vainio.
41942: 981
41943:
41944: IV,511.- Toiv.al. n:o 548.
41945:
41946:
41947:
41948:
41949: Vainio ym.: Toimenpiteistä yhteiskuntapoliittisen suunnittelu-
41950: työn koordinoimiseksi ja sitä johtavan ministeriön tai kes-
41951: kusviraston perustamiseksi.
41952:
41953:
41954: E d u s k u n n a 11 e.
41955:
41956: Monissa yhteyksissä on kiinnitetty huomiota jolle siirrettäisiin tehtäviä valtioneu\TOston kans-
41957: yhteiskuntapoliittisen suunnittelun koordinoin- lialta, sisäasiainministeriöltä, valtiovarainminis~
41958: nin lähes täydelliseen puuttumiseen. Valtakun- teriöitä ja myös muilta hallinnon haaroilta.
41959: nansuunnittelutoimisto koordinoivana elimenä Tällöin voitaisiin suunnittelua, sen koordinoin~
41960: ei ole täyttänyt sille asetettuja vaatimuksia, tia ja valvontaa tehostaa huomattavasti. Myös
41961: mikä johtuu siitä, ettei sille ole myönnetty tar- ympäristön suojeluun liittyvien kysymysten
41962: peeksi määrärahoja. Toisaalta valtio kuitenkin koordinointi voisi kuulua tälle uudelle minis-
41963: 'uhraa melkoisia summia eri alojen suunnitte- teriölle, joka voisi kokonaisvaltaisesti paneutua
41964: lulle jopa niin, että eri ministeriöissä toteutet- ympäristönsuojeluun liittyviin ongelmiin. Yni~
41965: tavat sektorisuunnitelmat kilpailevat . keske- päristönsuojelutoimia rajoittavana tekijänä ovat
41966: nään, samalla kun lääneissä ja maakunnissa har- olleet juuri alan organisatoorinen hajanaisuus ja
41967: joitettava suunnittelu jää vaille kokonais- se, ettei ympäristönsuojelun rahoitusta ole pys-
41968: valtaista johtoa. Koordinoinoin puuttuminen tytty ratkaisemaan. · '
41969: johtaa osaltaan turhiin ja päällekkäisiin tutki- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
41970: muksiin ja toisaalta arvokkaatkin tutkimukset nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41971: jäävät vaille niille kuuluvaa merkitystä, koska
41972: tuloksia ei pystytä oikein käyttämään. On il- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi~
41973: meistä, että nykyisen organisaation puitteissa ei menpiteisiin, jotta yhteiskuntapoliitti-
41974: näistä tehtävistä tulla suoriutumaan. Tästä nen suunnittelutyö voitaisiin .tarkoituk-
41975: syystä olisi mitä pikimmin ryhdyttävä uudista- senmukaisesti koordinoida ja selvityt-
41976: maan yhteiskuntapoliittisen suunnittelun orga- täisi olisiko tätä tarkoitusta varten pe-
41977: nisaatiota. Yhteiskuntapoliittinen suunnittelu- rustettava uusi ministeriö tai keskusvi-
41978: työ voitaisiin uskoa erityiselle ministeriölle, rasto.
41979: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
41980:
41981: Mikko Vainio. Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
41982: 982
41983:
41984: IV,512.- Toiv.al. n:o .549.
41985:
41986:
41987:
41988:
41989: Vainio ym.: Toimenpiteistä ylimääräisten virastotyöntekijäin ase-
41990: man korjaamiseksi.
41991:
41992:
41993: E d u s k u n n a 11 e.
41994:
41995: Vuonna 1949 annettiin asetus ylimääräisten vakinaisia virkoja. Kuitenkaan heidän ammatti-
41996: virastotöiden järjestelyistä, jonka perusteella pätevyydellään ei ole ollut eroa.
41997: pyritään työttömäksi jääneitä henkisen alan Useissa virastoissa on omaa työvoimaa niin
41998: työntekijöitä sijoittamaan valtion virastoihin ja vähän, että he ovat suurelta osalta näiden yli-
41999: laitoksiin. Näistä ylimääräisistä virastotyönteki- määräisten työntekijöiden varassa, joka onkin
42000: jöistä on tämän asetuksen seurauksena muodos- 'heille kovin edullista koska tämän työvoiman
42001: tunut hyvin laaja ja pysyvä työntekijäryhmä, palkkaus on järjestetty valtion tulo- ja menoar-
42002: joka saa paljon huonompaa palkkaa kuin vaki- vioon määrätyn määrärahan turvin ja näin ollen
42003: naiset viran- ja toimenhaltijat, yleisimmin he se ei rasita virastojen omaa budjettia lainkaan.
42004: saavat 5-6 palkkausluokan mukaista palkkaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
42005: huolimatta siitä, että toimivat täysin samoissa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42006: tehtävissä kuin nämä ja että ammattipätevyys muksen,
42007: on sama. Heiltä puuttuvat myös muille viran- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
42008: haitijoille kuuluvat edut kuten esim. ikälisät. menpiteisiin ylimääräisten virastotyönte.
42009: Huomattavana epäkohtana on pidettävä kijöiden epäoikeudenmukaisen aseman
42010: myöskin sitä, että virastot eivät ota huomioon korjaamiseksi joko vakinaistamalla hei-
42011: aikaisemmin ylimääräisissä viroissa toimineita dän virkansa tai siirtämällä heidät kou-
42012: heidän hakemuksistaan huolimatta täytettäessä lutustaan ja työtään vastaavaan palkka-
42013: luokkaan.
42014: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1972.
42015:
42016: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
42017: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
42018: 983
42019:
42020: IV,513.- Toiv.al. n:o 550.
42021:
42022:
42023:
42024:
42025: Vainio ym.: Valtionenemmistöisien osakeyhtiöiden toiminnan
42026: valvonna11 tehostamisesta.
42027:
42028:
42029: E d u s k u n n a 11 e.
42030:
42031: Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden asema ristönsuojelullisista näkökohdista. Vaitiovalta
42032: maassamme on monissa suhteissa omalaatuinen. ei nykyisen lainsäädännön mukaan voi puuttua
42033: Valtaosa näistä yhtiöistä on suoranaisesti ja vä- tällaisten yhtiöiden taloudelliseen valvontaan,
42034: lillisesti valtion täydellisessä omistuksessa, mistä johtuu esimerkiksi se seikka, että valtion
42035: mistä johtuu, että silloin kun tällainen yhtiö tar- tilintarkastajilla ei ole mahdollisuutta puuttua
42036: vitsee rahoituksessa valtion tukea, se yleensä näiden yhtiöiden talouden hoitoon. Tästä syystä
42037: osakepääomankorotuksen tai muussa muodossa monet suuret valtionenemmistöiset ·osakeyhtiöt
42038: hyväksytään tulo- ja menoarvion yhteydessä. muodostavat ikäänkuin valtion valtiossa, jotka
42039: Toisaalta tällaisilla yhtiöillä kuitenkin on täy- voivat itsenäisesti tehdä mitä tahtovat. Tästä
42040: sin riippumaton ja itsenäinen päätäntävalta sil- syystä olisi ryhdyttävä lainsäädännöllisiin · toi-
42041: loin kun ne suunnittelevat toimintansa laajen- menpiteisiin, jotta valtion suoranaista kontrol-
42042: tamista tai tuotantolaitostensa uusia sijainti- livaltaa valtionenemmistöisiin ·• osakeyhtiöihin
42043: kohteita. Valtiolla ei tällöin ole oikeutta ja val- nähden lisättäisiin. Ei ole oikein, että nämä yh.
42044: taa puuttua näiden yhtiöiden toimintaan eikä tiöt nauttivat valtion täydellistä taloudellista
42045: valtio tarpeeksi joustavasti ja tehokkaasti voi tukea, mutta ovat oikeutetut käyttämään tätä
42046: toteuttaa esimerkiksi kehitysaluepolitiikkaa, tukea lähes ilman kontrollia haluamallaan ta-
42047: koska yhtiöllä on itsenäistä valtaa näiden kysy- valla. Valtion yritystoiminta on saatava palve-
42048: mysten suhteen. Valtionenemmistöiset osakeyh- maan yleisiä etuja ja tukemaan muita valtio-
42049: tiöt ovat viimevuosina saaneet tehdä ratkaisuja, vallan toimenpiteitä kehitysaluepolitiikan te-
42050: jotka ovat olleet ristiriidassa yleisen ed un hostamiseksi.
42051: kanssa. Voidaan suorastaan todeta, että yhtiöt Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
42052: ovat toimineet vastoin valtion omaksumia ke- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42053: hitysaluepoliittisia tavoitteita. Myöskään kaup-
42054: papoliittisesti eivät valtionenemmistöisten osa- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
42055: keyhtiöiden päätökset ole olleet yleisen edun menpiteisiin, jotta valtion välitöntä val-
42056: mukaisia. Edelleen valtionenemmistöiset osake- vontaa . valtionenemmistöisien osake-
42057: yhtiöt ovat toimineet täysin piittaamatta ympä- yhtiöiden toiminnan valvomiseksi lisät-
42058: täisiin ja tehostettaisiin.
42059: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
42060:
42061: Mikko Vainio. Rainer Lemström. Pekka Vennamo ..
42062: 984
42063:
42064: IV,514.- Toiv.al. n:o 551.
42065:
42066:
42067:
42068:
42069: Vainio ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Kärkölään.
42070:
42071:
42072: E d u s k u n n a 11 e.
42073:
42074: Seutukaavaliiton tutkimuksen mukaan Kär- kunta ei voi tarjota valtion virastotoimeen kuu-
42075: kölän kunta on Nastolan ja Orimattilan ohella luvia palveluksia:
42076: tnaakunnan ripeimmin kehittyviä maalaiskuntia. - Paikalliset teollisuuslaitokset joutuvat
42077: Samalla se kuitenkin on esimerkki maantieteel• hankkimaan lisääntyvän työvoimatarpeensa il-
42078: lisesti edullisesti sijaitsevasta ja elinkeinoraken· man työnvälityksen apua, koska kunnassa ei ole
42079: teeltaan kehittyneestä paikallishallintoalueesta, valtion työvoimapiirin työnvälitystoimiston
42080: jonka paikallinen valtion '\tirastotoimi on tyys- asiamiehen vastaanottoa.
42081: tin laiminlyöty. Syynä on se, että kunta sijait· - Alueen sairausvakuutusasiat täytyy hoitaa
42082: see Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Uuden- postitse tai asukkaiden on matkustettava omalla
42083: maan leikkauspisteessä, jolloin se valtiohallin- kustannuksellaan kaupunkiin niitä hoitamaan.
42084: nollisesti on "ei kenenkään maata". Valtion - Kansaneläkeasioita hoidetaan lyhyen ai·
42085: hallintotoimen koordinointi ja kehittäminen on kaa kahtena päivänä kuukaudessa.
42086: jäänyt pahasti jälkeen muualla maassa tapahtu• - Verotusasiat asukkaiden täytyy käydä jär-
42087: neesta kehityksestä. Esimerkkeinä tästä voidaan jestämässä ilmansuunnallisesti muualla kuin
42088: mainita mm. seuraavat seikat: edellä mainitut asiat.
42089: - Tie- ja Vesirakennushallituksen piirikont- - Alueen poliisitoimi hoidetaan tiloissa,
42090: tori on Tampereella. Koska Tampereen ympä- joista puuttuu mm. pidätystilat. Pidätetyt täy-
42091: ristössäkin on riittävästi teiden suunnittelua ja tyykin kuljettaa toiseen kuntaan ja samalla toi-
42092: korjaamista, seuraa siitä, että Päijät-Hämeen seen maakuntaan.
42093: maaseutualueella on maamme heikoimmat tie- Tilanne vaikeutuu yhä kunnan väkiluvun kas-
42094: olosuhteet. vaessa. Kuitenkin Kärkölän kunnan asukkaille
42095: _.._ Lääninhallinto on Hämeenlinnassa. Maa- kuuluisivat samat valtion virastopalvelut kuin
42096: kunnan kokonaisvaltainen positiivinen kehitys muiden kuntien asukkaille, koska he ottavat yh-
42097: vaatisi, että lääninhallinnollisessa jaossa otettai- täläisesti osaa kustannuksiin.
42098: siin huomioon kaksi selvästi toisistaan eriyty- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
42099: nyttä toiminnallista maakuntaa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42100: - Alueen työvoima-asiat hoidetaan Kouvo- muksen,
42101: lasta. Seurauksena on, ettei ainakaan Kärkölän
42102: kunnan alueella yleisesti tiedetä, että maas- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
42103: samme harjoitetaan myös käytännössä työvoima- menpiteisiin valtion virastotoimen
42104: välitystä, ammatinvalinnanohjausta jne. uudelleenjärjestämiseksi Kärkölän kun-
42105: Valtionhallinnon sekavuudesta on seurannut nassa ja valtion virastotalon suunnittele-
42106: itse maakunnan kehityksen välillinen jarruun· miseksi ja rakentamiseksi tai esityksen
42107: tuminen. Niinpä maakunnalta puuttuu keskus- antamiseksi, että Kärkölän kunta raken-
42108: sairaala, korkeamman asteinen opetuslaitos ym. taisi virastotilat, jotka valtio voisi vuok-
42109: Yksittäisen kunnan kannalta ilmenevä konkreet- rata järjestääkseen valtion virastopalve-
42110: tinen haitta huomataan juuri Kärkölässä, missä lut alueella.
42111:
42112: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
42113:
42114: Mikko Vainio. Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
42115: 985
42116:
42117: IV,515.- Toiv.al. n:o 552.
42118:
42119:
42120:
42121:
42122: Vmttirien ym.: Eläkkeiden verotuksen lieventämisestä.
42123:
42124:
42125: E d u s k u n n a 11 e.
42126:
42127: Vanhukset, jotka työkykynsä päivinä ovat an- päivässään terveinä ja työkuntoisina oleviin. Oi-
42128: taneet p~tthaansa perheelleen. ja yhteiskunnalle, keus ja kohtuus olisi, että pienet eläkkeet ja
42129: jopa ilman nykyaikaisia lisiä ja tukitoimenpi- sitä vastaavat tulot vapautettaisiin kokonaan
42130: teitä, ovat elämänsä illassa jöutuneet sosiaali- veroista ja suuremmille annettaisiilt määrärajaan
42131: ststi heikoimpaan asemaan. Vanhojen säästäjien asti asteittainen veronalennus. Edellä olevaan
42132: vaikeuksia on vielä inflaatio kärjistänyt. Suurin viitaten ehdotamme eduskunnan hyväksyttä-
42133: osa eläkkeistä on niin pieniä, että ne eivät riitä väksi toivomuksen,
42134: edes vaatimattomimpaan toimeentuloon, minkä
42135: ohella heikentynyt terveydentila vielä kaventaa että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
42136: toimeentuloa. menpiteisiin pienten eliikkeiden verova-
42137: Yksi vanhusten sekä eläkkeellä olevien että pautuksen ja sopivaan mäårarajaan asti
42138: pienten vastaavien tulojen nauttijoiden ongel- muiden eläkkeiden verohelpotusten ai-
42139: mia· on verotuskysymys. Kuitenkaan ei vanhuk- kaansaamiseksi.
42140: sia enää pitäisi rinnastaa veronmaksajina keski-
42141: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
42142:
42143: Aili Vaittinen. M. Jaatinen. Mauri Miettihen.
42144: Ilkka Suominen. Olavi Nikkilä. Erkki Hilkätnies.
42145: Eero Lattula. Anna-Liisa Linkola. Pekka Jokinen.
42146:
42147:
42148:
42149:
42150: 124 156/72
42151: 986
42152:
42153: IV,516.- Toiv.al. n:o 553.
42154:
42155:
42156:
42157:
42158: Vaittinen ym.: Kehitysaluelainsäädännön ulottamisesta koske-
42159: maan myös kauppaa ja liikennettä.
42160:
42161:
42162: E d u s k u n n a 11 e.
42163:
42164: Varsinkin kehitysalueiden ykkösvyöhykkeellä rohuojennusedut olisi ulotettava koskemaan
42165: on kaupalla ja liikenteellä erityisiä kannatta- myös kaupan ja liikenteen investointeja sekä
42166: vaisuusongelmia, jotka ovat johtaneet monien toimintaa. On muistettava, että kaupalla ja lii-
42167: pienten kauppojen sulkemiseen maaseudulla ja kenteellä on myös erittäin suuri työllisyysvaiku-
42168: linja-autovuorojen vähentämiseen. Kauppojen tus.
42169: sulkeminen on monin paikoin johtanut myös Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
42170: postitoimipaikkojen lopettamiseen ja huononta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42171: nut siten ihmisten palvelua. Kun syrjäisten seu- muksen,
42172: tujen palveluksista on suljettu koulu, kauppa,
42173: posti ja lähin rautatieliikennepaikka ja sitten että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42174: lopetettu linja-autoliikenne, niin ko. alueiden kehitysaluelainsäädännön ulottamiseksi
42175: autioituminen on jokseenkin varmaa. Siksi ke- koskemaan myös kauppaa ja liikennettä.
42176: hitysaluelakien suomat luotto-, korotuki- ja ve-
42177: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
42178:
42179: Alli Vaittinen. M. Jaatinen.
42180: Pekka Jokinen. Anna-Liisa Linkola.
42181: Mauri Miettinen.
42182: 987
42183:
42184: IV,517.- Toiv.al. n:o 554.
42185:
42186:
42187:
42188:
42189: Vaittinen ym.: Lääningeologin viran perustamisesta Pohjois-Kar-
42190: jalan lääniin.
42191:
42192:
42193: E d u s k u n n a 11 e.
42194:
42195: Eduskunta kiinnitti vuoden 1971 tulo- ja tävalistus, aloitteiden tekeminen geologisista
42196: menoarvion perusteluissa huomiota mm. Poh- tutkimuskohteista, työllisyysvaroin tapahtuvan
42197: jois- ja Itä-Suomen malminetsinnän ja sitä pal- malminetsintään liittyvän tutkimuksen ohjaami-
42198: velevan geologisen tutkimuksen aktivoimiseen nen, osallistuminen seutusuunnitteluun maape-
42199: sekä edellytti hallituksen ryhtyvän toimenpitei- rää ja sen käyttöä koskevien kysymysten osalta,
42200: siin kyseessä olevien alueiden geologisen perus- toiminta arkistoivana viranomaisena läänissä
42201: tutkimuksen ja malminetsinnän voimakkaaseen aluetta koskevan tutkimuksen ja sitä palve-
42202: tehostamiseen. levien töiden osalta.
42203: Pohjois-Karjalan läänissä sijaitsevat maamme Lääningeologi poistaisi niitä malminetsintään
42204: huomattavimmat kaivokset. On myös perustel- liittyviä puutteita, joita on olemassa paikallisen
42205: tua uskoa, että kaivostoimintaa voidaan vielä valistustoiminnan, työllisyysvaroin tehtävän tut-
42206: huomattavasti lisätä geologista tutkimusta edis- kimuksen ja jo suoritettujen tutkimusten tulos-
42207: tämällä ja malminetsintää tehostamalla sekä pe- ten keskitetyn tallentamisen osalta eikä virka-
42208: rustutkimuksen että sovelletun tutkimuksen asemaltaan itsenäisenä muodostaisi kaksinker-
42209: osalta. taisorganisaatiota malminetsinnän piiriin.
42210: Geologista tutkimusta tehdään läänissä val- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
42211: tion laitosten tai yhtiöiden sekä yksityisten toi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42212: mesta. !åmä tutkimustyö vaatisi pitkälle kehi- muksen,
42213: tettyä yhteistyötä. Varsinaisen eri organisaatioi-
42214: den välisen yhteistyön lisäksi olisi tarpeellista, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42215: että läänissä olisi paikallinen viranomainen, lää- lääningeologin viran perustamiseksi
42216: ningeologi, jolle kuuluisi yleinen malminetsin- Pohjois-Karjalan lääniin.
42217: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
42218:
42219: Alli Vaittinen. Olavi Nikkilä. Mauri Miettinen.
42220: Eero Lattula. Anna-Liisa Linkola. Pekka Jokinen.
42221: 988
42222:
42223: IV,518.- Toiv.al. n:o 555.
42224:
42225:
42226:
42227:
42228: Vaittinen ym.: Maantiekuljetusten tuen rinnastamisesta rauta-
42229: tiekuljetusten tukeen Pohjois-Karjalan osalta.
42230:
42231:
42232: E d u s k u n n a 11 e.
42233:
42234: Maassamme on tavaralinjaliikenne muihin Tämän patvan tavaraliikenteen harjoittaja,
42235: maihin verrattuna varsin pientä. Näitä yrittäjiä yksityinen yrittäjä, on siinä tilanteessa, että on
42236: on vain n., kaksi ja puolisataa. Näistäkin yrit- tarkoin harkittava, miten tässä kilpailussa
42237: täjistä suurin tiheys ilmenee teollisuus Suomessa oikein käy. Verotaakka on ankara, kustannuk-
42238: ja erikoisesti Turussa. Kehitysalueitten tieruuh- set kohoavat päivittäin. Kuljetusmaksuja ei sen-
42239: kat eivät johdu näin ollen näitten yrittäjien sijaan ole korotettu kymmeneen vuoteen~ Talvi-
42240: ajoneuvoista, mutta sensijaan viikonloppuruuh- nen kahdeksan ja puoli prosenttia ei tuonut
42241: kat aiheutuvat kautta maan henkilöautoliiken- mitään näkyvää korotusta. Lisäksi viisipäiväinen
42242: teen kasvusta. työviikko on heikentänyt kuljetuskapasiteettia.
42243: Kun tavaralinjaliikennöitsijä on saanut lu- Käytännössä pystytään yhdellä autolla työsken-
42244: patisa, hänen on ajettava siinä luvassa määrätyt telemään vain neljä päivää viikossa. Kaikesta
42245: linjat, olipa tavaraa tai ei. Kun tavaramäärät huolimatta esim. Pohjois-Karjalan alueen· muu-
42246: vähenevät, vähenee myöskin tuotto. tamat kuljetusalan yrittäjät antavat työtä us.
42247: Asiakkaat itse valitsevat sen kuljetustavan, sadalle työntekijälle. Tämä luku nousee hyvin-
42248: mikä heille sopii parhaiten. Toisille sopii rau- kin, kun otetaan mukaan autonmyyjät, korjaa-
42249: tatiekuljetus, jos asema osuu olemaan lähetty- mojen henkilökunnat, varaosamyyjät, rengaspal-
42250: villä. Kehitysalueella pitkien matkojen ollessa veluun tarvittava henkilökunta, siivoojat jne.
42251: kyseessä, on maantiekuljetus käynyt entistä tar- Vähätellä ei sovi sitä investointia, minkä tämän
42252: koituksenmukaisemmaksi. Tässä valintaperus- alan yrittäjät ovat sijoittaneet. Yksityisen yrit-
42253: teena on ollut nopea yhteys kotipihasta taikka täjän palvelutason tulee olla viimeistellyn.
42254: maantien laidasta yhdessä taloudellisuuden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
42255: kanssa. Nykyajalle asetetut kilpailusäännöt tava- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42256: ran perilläolo määräaikaan nähden, mikä yleensä muksen,
42257: on erittäin lyhyt, ovat antaneet vauhtia myöskin
42258: maantiekuljetuksille. Samoin tavaran välikäsit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42259: tely jää pois ja periaate ovelta ovelle on auto- Pohjois-Karjalan maantiekuljetuksen
42260: kuljetuksen etu. tuen rinnastamiseksi rautatien kulje-
42261: tustukeen.
42262: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
42263:
42264: A11i Vaittinen. Eero Lattula. Pekka Jokinen.
42265: 989
42266:
42267: IV,519.- Toiv.al. n:o 556.
42268:
42269:
42270:
42271:
42272: Vaittinen ym.: 'M;iärärahasta halpakorkoisia pienteollisuuslainoja
42273: varten.
42274:
42275:
42276: E d u s k u n n a II e.
42277:
42278: Pienteollisuudella on monessa suhteessa suuri määrästä, koska rahamarkkinoiden kireydestä
42279: kansantaloudellinen ja yhteiskunnallinen merki- johtuen pienteollisuuslainahakemusten maata
42280: tys, ja se voisi olla vielä huomattavasti suurell1- tulee todennäköisesti huomattavasti nousemaan.
42281: pikin, elleivät monet vaikeudet rajoittaisi sen Pienteollisuuslainoitus on valtioliekin edulli-
42282: laajentumista ja taloudellista kasvua varsinkin sinta työllisyyden hoitoa, koska niihin sijoitet-
42283: kehitysalueilla. Erityisesti pääomien puute vai- tavat määrärahat vähentävät suhteellisesti vielä
42284: keuttaa pienteollisuuden toimintaa. Tämän epä- enemmän työllisyysvarojen käyttöä.
42285: kohdan korjaamiseksi on valtion tulo- ja meno- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42286: arviossa ollut vuodesta 1951 lähtien määräraha nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42287: pienteollisuuslainoja varten. Se on viime vuo- muksen,
42288: sina ollut 9 miljoonaa markkaa, joka ei kuiten~
42289: kaan ole riittänyt kuin vain noin 25 prosentille että hallitus ottaisi vuosittain valtion
42290: haetusta määrästä. Vuoden 1968 valtion tulo- tulo- ja menoarvioesityksiin riittävän
42291: ja menoarviossa varsinainen määräraha on koro- suuret määrärahat valtioneuvoston erik-
42292: tettu 10 miljoonaksi markaksi, minkä lisäksi on seen vahvistamien perusteiden mukaan
42293: osoitettu toiset 10 miljoonaa markkaa vienti- kauppa- ja teollisuusministeriön päätök"
42294: maksuvaroista koottavasta kasvupaketista, yh- sellä myönnettäviä halpakorkoisia pien-
42295: teensä siis 20 miljoonaa markkaa. Nämäkin teollisuuslainoja varten.
42296: määrärahat riittävät vain noin puolelle haetusta
42297: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
42298:
42299: Aili Vaittinen. M. Jaatinen. Mauri Miettinen.
42300: Ilkka Suominen. Olavi Nikkilä. Erkki Häkiimies.
42301: Eero Lattula. Aruul-Liisa Linkola. Pekka Jokinen.
42302: 990
42303:
42304: IV,520.-Toiv.al. n:o 557.
42305:
42306:
42307:
42308:
42309: Vaittinen ym.: Määrärahasta maaseudun syrjäisten alueiden säh-
42310: köistämiseen.
42311:
42312:
42313: Ed u s k u n n a 11 e.
42314:
42315: Maamme maaseudun talooksista on 93% vittu 10 vuotta, on tämän takia muuttunut yli
42316: sähköenergian piirissä. Sotia edeltäneestä ajasta, 20 vuoden ohjelmaksi. Jos vuotuista tukimää-
42317: jolloin joka toisella maaseudun taloudella oli rärahaa ei nykyisestään muuteta, saavutetaan
42318: mahdollisuus käyttää sähköä, on tilanne näin komitean esittämä tavoite vasta vuoden 1990
42319: ollen huomattavasti parantunut. tienoilla.
42320: Koko maassa ei sähköistysasia ole kuitenkaan Kehitysalueiden sähkölaitosten ja -yhtymien
42321: näin edullinen. Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomen mahdollisuudet omin varoin suoriutua sähköis-
42322: suhteellisen harvaan asutuilla alueilla on sähkön tyksen laajentamisesta ovat olemattomat. Se
42323: piirissä kaikkiaan vasta 85 % talouksista. tapahtuisi ainoastaan nostamalla sähkön kulu-
42324: Heikoimmilla alueilla sähköistysprosentti on tushintaa. Kuluttajien maksuosuuden nostami-
42325: alle 70. nen nykyisestään merkitsisi sähköistyksen lopet-
42326: Vuoden 1965 sähköistyskomitean mietinnön tamista.
42327: mukaan maaseutualueiden valtakunnallinen säh- Maaseudun sähköistämiseen annettu tuki on
42328: köistysaste olisi nostettava 10-vuotisohjelman osoittautunut yhteiskunnalle hyväksi sijoituk-
42329: puitteissa keskimääräisesti 99 prosenttiin. Tä- seksi. Sen mahdollistama rakentaminen luo työ-
42330: mä merkitsisi, että edellä mainituilla alueilla tilaisuuksia ja aiheuttaa heijastusvaikutuksia,
42331: nykyinen keskimääräinen sähköistysaste 85 % joiden seurauksena .valtion tulot lisääntyvät.
42332: nousisi noin 95 prosenttiin ja että 20 000 ta- Tärkeintä on kuitenkin se, että sähköistys luo
42333: loutta 30 000 taloudesta saisi sähkön. nykyaikaisen tuotannon ja elämisen edellytyk-
42334: Sotien jälkeinen nopea maaseudun sähköis- set. Maaseudun sähköistys on suuri kokonais-
42335: tys toteutettiin huomattavassa määrin valtion ohjelma ja tulee viedä yhteisin voimin päätök-
42336: varojen turvin. Komitea piti valtion tuen jat- seen mahdollisimman nopeasti. Sähköistystä ei
42337: kamista entisestään tehostettuna perusteltuna saisi hidastaa kohtuuttomasti vain sillä perus-
42338: kuitenkin siten, että samalla asukkaiden oma- teella, että suurin osa tarvitsijoista on jo saa-
42339: kin panos suurenee. Kymmenvuotisohjelman nut sähkön.
42340: kustannuksista laski komitea valtion osuudeksi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
42341: 50 milj. markkaa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42342: Komitean asettamaa sähköistysastetta ei ole muksen,
42343: kuitenkaan saavutettu. Vaikka kysymyksessä
42344: olevat sähköistyskohteiden taloudet ovat osoit- että hallitus ottaisi vuoden 1973
42345: taneet suurta halukkuutta sähkön hankkimi- tulo- ja menoarvioesitykseen maaseudutl
42346: seen korkeillakin omilla kustannuspanoksilla, syrjäisten alueiden sähköistämiseen niin
42347: valtion vuotuiset määrärahat ovat pysyneet suuren määrärahan, että laadittua tavoi-
42348: 60 % :n tasolla komitean esittämästä määrästä. teohjelmaa voidaan noudattaa.
42349: Tavoiteohjelma, jonka mukaan aikaa olisi tar-
42350: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
42351:
42352: Aili Vaittinen. Anna-Liisa Linkola.
42353: Eero Lattula. Mauri Miettinen.
42354: M. Jaatinen. Erkki Häkämies.
42355: Pekka Jokinen.
42356: 991
42357:
42358: IV,521.- Toiv.al. n:o 558.
42359:
42360:
42361:
42362:
42363: Vaittinen ym.: Nestemäisten poltto- ;a voiteluaineiden hinto;en
42364: tasaamisesta koko maassa.
42365:
42366:
42367: E d u s k u n n a II e.
42368:
42369: Nestemäisten poltto- ja voiteluaineiden hin- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
42370: tojen tasaaminen koko maassa samansuuruisiksi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42371: on tehokas kehitysaluepoliittinen toimenpide, muksen,
42372: joka olisi saatava pikaisesti aikaan. Ei ole oikeu-
42373: denmukaista, että nestemäiset polttoaineet että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
42374: maksavat esim. Pohjois-Karjalassa 3-4 penniä menpiteisiin nestemäisten poltto- ;a voi-
42375: litralta enemmän kuin Etelä-Suomessa. Kysymys teluaineiden hinto;en tasaamiseksi koko
42376: liittyy läheisesti myös kuljetustukijärjestelmään. maassa.
42377: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
42378:
42379: Aili Vaittinen. Mauri Miettinen.
42380: Eero Lattula. Erkki Häkämies.
42381: Olavi Nikkilä. Pekka Jokinen.
42382: Anna-Liisa Linkola.
42383: 992
42384:
42385: IV,522.- Toiv.al. n:o 559.
42386:
42387:
42388:
42389:
42390: Vaittinen ym.: Sähkösanoman kantajien toimien vakinaistamisesta.
42391:
42392:
42393: E d u s k u n n a 11 e.
42394:
42395: Valtion palveluksessa sähkösanomien kotiin- sä on täysin pysyväisluontoista, koska useiden
42396: kantajana toimii Helsingissä 45 henkilöä, jotka palvelussuhde on jatkunut jo yli 20 vuotta.
42397: kaikki ovat työsuhteessa. Myös muualla maassa Sähkösanomien perille toimittaminen on eräs
42398: vastaavissa tehtävissä toimii joitakin sähkösano- tärkeä osa tietoliikenteessä, jossa työskentele"
42399: main kantajia. vät ovat yleensä virkasuhteessa ja siten toimi-
42400: Koska naispuolisilla sähkösanomainkantajilla vat virkavalan velvoittamina. Sähkösanomas~
42401: ei ole samaa mahdollisuutta kuin miehillä pääs- laisuuden säilyminen mielestämme edellyttää
42402: tä postimiestehtäviin siirtymällä virkasuhtee- sitä, että kaikki tämän tietoliikenteen välittO-
42403: seen, tulisi heidän asemansa vakiinnuttaa virka- mässä palveluksessa olevat toimivat virkavalan
42404: suhteeseen siten, että valtion tulo- ja meno- velvoittamina. Vaidontaloudellisesti virkojen
42405: arvion henkilöbudjettiin sisällytettäisiin määrä- vakinaistaminen ei näyttele sanottavaa osaa.
42406: raha 50 Sähkösanomankantajan ylimääräisen toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42407: men perustamista varten ja että nämä ylimää- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42408: räiset toimet sijoitettaisiin A 6--7 palkkaus- muksen,
42409: luokkaan.
42410: Työsuhteessa työskentelevinä jäävät nämä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42411: sähkösanomankantajat palkkauksellisesti ja mui- sähkösanoman kantajien toimien vaki-
42412: hinkin etuihin nähden heikompaan asemaan naistamiseksi.
42413: virkasuhteessa oleviin verrattuna. Heidän työn-
42414: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
42415:
42416: Aili Vaittinen. Anna-Liisa Linkola.
42417: Eero Lattula. Mauri Miettinen.
42418: M. Jaatinen. Ilkka Suominen.
42419: Pekka Jokinen.
42420: 993
42421:
42422: IV..52.3.- Toiv.al. n:o 560.
42423:
42424:
42425:
42426:
42427: Vaittinen ym.: Tutkimuksesta metallisulaton perustamisesta Poh-
42428: jois-Karjalaan.
42429:
42430:
42431: Eduskunnalle.
42432:
42433: Louhltut malmit Pohjois-Karjalan alueelta, sulaton sijoittamisella Pohjois-Karjalaan tärkeä
42434: lähinnä Outokummusta, kuljetetaan nykyään merkitys myöskin maakunnan työllisyyden
42435: jalostettavaksi Harjavaltaan ja Kokkolaan. kannalta.
42436: Raa'an malmin kuljettaminen pitkien matkojen Seutusuunnitelmien yhteydessä on jo tutkittu
42437: päähän vaatii runsaasti kuljetusvälineitä sekä metallisulattamon paikkakysymystä. Sopiviksi
42438: tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin jos paikoiksi on todettu Outokumpu, jossa lou-
42439: malmi jalostettaisiin paikan päällä. Tämän hinta suurimmaksi osaksi tapahtuu, sekä Liperin
42440: vuoksi metallisulattamon perustaminen Poh- Heponiemi. Lopullisesti paikkojen edullisuutta
42441: jois-Karjalaan lähelle louhinta-aluetta on ollut ei kuitenkaan vielä ole selvitetty.
42442: useasti esillä. Asiaa käsiteltiin viimeksi loka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42443: kuussa 1968 Itä-Suomen maapäivillä Kuopiossa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
42444: Maapäivillä oltiin voimakkaasti sitä mieltä, että sen,
42445: metallisulattamo pitäisi perustaa lähelle varsi-
42446: naisia louhimisalueita. Todettiin myös, että ny- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42447: kyään sellaisen hankkeen esteenä ei enää voi tutkimuksen suorittamiseksi metalli-
42448: olla käyttövoiman puute. sula/on perustamisesta Pohjois-Karjalan
42449: Paitsi kuljetuskustannusten alentamista olisi alueelle.
42450: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
42451:
42452: Al1i Vaittinen. M. Jaatinen. Anna-Liisa Linkola.
42453: Eero Lattula. Olavi Nikkilä. Mauri Miettinen.
42454: Erkki Häkämies. Pekka Jokinen.
42455:
42456:
42457:
42458:
42459: 125 156/72
42460: 994
42461:
42462: IV,524.- Toiv.al. n:o 561.
42463:
42464:
42465:
42466:
42467: Vaittinen ym.: Valtion rahoitustuen lisäämisestä Pohjois-Karja-
42468: lan teollisuudelle.
42469:
42470:
42471: E d u s k u n n a 11 e.
42472: Muuttoliikkeen pysäyttämiseksi Pohjois-Kar- jois-Karjalassa tapahtuvaksi, turvesoiden tutkimi-
42473: jalaan on pystyttävä luomaan tällä vuosikym- seen ja laajamittaisen turvetuotannon aloittami-
42474: menellä 10 000-15 000 uutta työpaikkaa. Vä- seen, Pankakosken ja Uimaharjun tehtaiden ke-
42475: himmäistavoitekin edellyttää nykyisen teollista- hittämissuunnitelmien pikaiseen toteuttamiseen,
42476: mistahdin kolmin-nelinkertaistamista ja saman- teollisten naistyöpaikkojen perustamiseen Poh-
42477: aikaista hyvää huolenpitoa maa- ja metsätalou- jois-Karjalaan työvoimareservitutkimuksen tulos-
42478: desta sekä palveluelinkeinoista. ten perusteella, teollisuustutkimusten suoritta-
42479: Teollisuuden sektorilla on viime aikoina ilah- miseen sekä ainakin yhden teollisuuskylän pi-
42480: duttavinta ollut metalli-, kaivos- ja puunjalos- kaiseen perustamiseen.
42481: tusteollisuuden voimistuminen. Kuitenkaan tä- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
42482: mä ei ole riittävää, vaan valtion erikoistoimen- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42483: piteitä tarvitaan Pohjois-Karjalassa sekä yksityi- muksen,
42484: sen että valtiojohtoisen teollisen toiminnan li-
42485: säämiseksi. Valtion rahoitustukea tarvittaisiin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42486: ainakin seuraaviin kohteisiin: malmilöydösten valtion rahoitustuen lisäämiseksi Poh-
42487: käyttöönottoon, malminetsinnän tehostamiseen, jois-Karjalan teollisuudelle.
42488: malmien jatkojalostuksen järjestämiseen Poh-
42489: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
42490:
42491: Alli Vaittinen. Eero Lattula. Olavi Nikkilä.
42492: Pekka Jokinen. M. Jaatinen. Lea Sutinen.
42493: Mikko Asunta. Mauri Miettinen. Anna-Liisa Linkola.
42494: 995
42495:
42496: IV,525.- Toiv.al. n:o 562.
42497:
42498:
42499:
42500:
42501: P. Vennamo ym.: Esityksen antamisesta asunnon vuokramaksu-
42502: jen veronvähennyskelpoisuudesta.
42503:
42504:
42505: E d u s k u n n a 11 e.
42506: Asuntopula on erityisesti maamme eteläosien kokonaan tai osittain vähennyskelpoisiksi vero-
42507: asutuskeskuksissa huutava. Tämä on johtanut tuksessa. Tämä olisi omiaan vähentämään etip
42508: asuntojen hinnan voimakkaaseen kohoamiseen tyisesti pienituloisten vaikeaa taloudellista ase·
42509: sekä myös vuokratason nousuun, mikä aiheuttaa maa, sillä hehän joutuvat tällä hetkellä maksa·
42510: asukkaille usein ylipääsemättömiä taloudellisia maan asunnostaan vuokraa jopa 60-70% kai-
42511: vaikeuksia. Näin ei saisi olla, sillä asunto kuu- kista verotettavista tuloistaan.
42512: luu ihmisen perustarpeisiin, joiden tyydyttämi- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
42513: nen kohtuullisin kustannuksin tulee valtiovallan eduskunnan hyväksyttäväksi kunnioittaen toivo-
42514: turvata. muksen,
42515: Vuokra-asunnoissa asuvien tai niihin asumaan
42516: joutuvien kohdalla olisi valtiovallan erityisesti että hallitus antaisi Eduskunnalle kii·
42517: huolehdittava siitä, että korkeat vuokrat eivät reesti verolainsäädännön korjausesityk-
42518: kohtuuttomasti alentaisi asukkaiden elintasoa. sen, jolla saate!ttan omassa ktiytössä ole·
42519: Tämän vuoksi olisi verolainsäädäntöä korjattava vasta asunnosta maksettu vuokra joko
42520: siten, että omana asuntona käytetystä vuokra- kokonaan tai osittain vähennyskelpoi·
42521: asunnosta maksetut vuokrat saatettaisiin joko seksi tuloverotuksessa.
42522: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
42523:
42524: Pekka Vennamo. Aune Mänttäri.
42525: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
42526: A. R. Sainio.
42527: 996
42528:
42529: IV,526.- Toiv.al. n:o 563.
42530:
42531:
42532:
42533:
42534: P. Vennamo ym.: LtJsten päiväboitomaksuien Vet'{Jväbennyskel-
42535: poisuudesta.
42536:
42537:
42538: E d u s k u n n a 11 e.
42539:
42540: Lasten päivähoidosta perittävät kustannukset yhteiset verotettavat ansiot ovat alle 25 000
42541: aiheuttavat usein lähes ylipääsemättömiä vai- mk/v, ja 50 %:sti mikäli tulot ovat 25 000-
42542: keuksia pienituloisille perheille, joissa molem- 30 000 mk/v.
42543: pien vanhempien on pakko käydä ansiotyössä. Edellämainituilla perusteilla ehdotamme kun-
42544: Tämän asiantilan korjaamiseksi on syytä ryhtyä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42545: toimenpiteisiin sellaisten perheiden taloudelli- muksen,
42546: sen tilanteen helpottamiseksi, joissa on pieniä että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
42547: lapsia ja joissa molemmat vanhemmat käyvät tyksen lasten päivähoitoon maksettuien
42548: ansiotyössä. maksu;en saattamiseksi vähennyskelpoi-
42549: Eräs mahdollisuus on lasten päivähoitokustan- siksi verotuksessa täysimääräisinä, mil-
42550: nusten helpottamiseen pienituloisten perheiden loin molemmat vanhemmat käyvät työs-
42551: kohdalla lasten päivähoitomaksujen saattaminen sä ;a heidän yhteiset verotettavat vuosi-
42552: vähennyskelpoisiksi verotuksessa, jolloin ne tu- tulonsa ovat alle 25 000 mk sekä
42553: lisi saada vähentää täysimääräisinä tapauksissa, 50 %: sti, mikäli tulot ovat 25 000-
42554: jolloin molemmat vanhemmat käyvät työssä ja 30 000 mk/ vuodessa.
42555: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
42556:
42557: Pekka Vennamo. Mikko Vainio. Rainer Lemström.
42558: 997
42559:
42560: IV,.527.- Toiv .al. n:o .564.
42561:
42562:
42563:
42564:
42565: P. Vennamo ym.: Nuorisotaloien, -asuntoloiden ia -hotellien ra-
42566: kentamisesta.
42567:
42568:
42569: E d u s k u n n a 11 e.
42570:
42571: Asuntokysymys on erityisesti maamme etelä- asunnosta käsin mahdollisuus saattaa koulunsa
42572: osissa ja suurissa kaupungeissa erittäin vaikea. ja opintonsa loppuun ja aloittaa normaali työ.
42573: Omistusasuntojen vaatima alkupääoma on erit- Muutaman vuoden kuluttua työnteon alkami-
42574: täin korkea eikä vuokra-asuntoja ole tarjolla. sesta olisi näilläkin nuorilla jo mahdollisuus
42575: Erityisesti nämä vaikeudet kerääntyvät nuorten, hankkia itselleen asunto vapailta markkinoilta.
42576: opiskelevien ja nuorten parien harteille. Hei- Edellämainituilla perusteilla ehdotamme kun-
42577: dän varansa eivät riitä oman asunnon hankki- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42578: miseen eivätkä heidän tulonsa ainakaan opiske- muksen,
42579: luaikana myöskään vuokra-asuntojen korkeiden
42580: vuokrien maksamiseen. että hallitus ryhtyy tarvittaviin toi-
42581: Nuorisotalot, -hotellit ja -asuntolat toisivat menpiteisiin nuorisotalojen, -asuntoloi-
42582: huomattavaa helpotusta vaikeaan asuntotilantee- den ia -hotellien rakentamisen voimak-
42583: seen erityisesti nuorten, työelämäänsä aloitta- kakkaaksi kiihdyttämiseksi valtion tai-
42584: vien kohdalla, jolloin heillä olisi tällaisesta noin ja muin tukitoimin.
42585: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
42586:
42587: Pekka Vennamo. Rainer Lemström.
42588: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
42589: 998
42590:
42591: IV,528.- Toiv.al. n:o 565.
42592:
42593:
42594:
42595:
42596: P. Vennamo ym.: Toimenpiteistä ns. vähittäismaksuasuntojen ra-
42597: kentamisen tukemisesta ..
42598:
42599:
42600: E d t1 s k u n n a 11 e.
42601:
42602: Asuntopulan poistamisessa on käytettävä hy- Julkisuudessa on esitetty useita laskelmia ns.
42603: väksi kaikkia mahdollisia keinoja. Koska asun- vähittäistnaksuasuntojen edullisuudesta. Tällai-
42604: tojen rakentaminen on kallista, tulisi kaikki sia · n. 5 % :n omarahoitusosuuden tarvitsevia
42605: mahdollisuudet lisärahan saamiseksi asuntotuo- asuntoja tulisi valtion lainoin viimakkaasti tu-
42606: tantoon käyttää hyväksi. Samalla tulee voimak- kea. Tällöin voisi asukas maksaa asuntonsa pit-
42607: kaasti helpottaa omaan asuntoon pääsemistä eri- kän ajan kuluessa vuokraa vastaavilla maksuilla
42608: tyisesti tarvittavaa alkupääomaa pienentämällä. omakseen.
42609: Omaan asuntoon pääsemiseen tarvittava al- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
42610: kupääoma tulisi olla pienituloisilla ja erityisesti nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo~
42611: nuorilla pareilla ja vanhuksilla korkeintaan muksen,
42612: 5 % asunnon hinnasta. Tällöin suurimmalla että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42613: osalla asunnontarvitsijoista olisi mahdollisuus ns. vähittäismaksuasuntojen rakentami-
42614: päästä omaan asuntoon ja maksaa sitä omakseen sen tukemiseksi, joihin pääsisi asumaan
42615: vuokraa vastaavilla maksuilla pitkän ajan ku- noin 5 %: n omarahoitusosuudella ja
42616: luessa. Tätä kautta saataisiin myös lisää rahaa jotka voisi maksaa omakseen pitkän
42617: .asuntotuotantoon sekä asuntojen hoitokuluja ajan kuluessa vuokraa vastaavilla mak-
42618: pienenemään vuokra-asuntoihin verrattuna. suilla.
42619: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
42620:
42621: Pekka Vennamo. Aune Mänttäri.
42622: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
42623: Arttur Niemelä.
42624: 999
42625:
42626: IV,529.- Toiv.al. n:o 566.
42627:
42628:
42629:
42630:
42631: V. Vennamo ym.: Asuinpaikkakuntansa ulkopuolella työskente-
42632: levien perheenjäsenten asuntokustannusten verovähennyskel-
42633: poisuudesta.
42634:
42635:
42636: E d u s k u n n a 11 e.
42637:
42638: Työvoiman liikkuvuus on tänäpäivänä melko Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
42639: suuri. Käytännössä tapahtuu usein niin, että sa- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42640: man perheen jäsenet joutuvat olemaan ansio-
42641: työssä eri paikkakunnilla kaukana toisistaan. On että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
42642: esim. tehtaan työssä, joutuu kustantamaan oman menpiteisiin verotuksen muuttamiseksi
42643: asuntonsa · vuokran, kuitenkaan hänellä ei ole siten, ettii jos perheen jäsen joutuu työ-
42644: vähennysoikeutta verotuksessa asuntomenois- olosuhteiden vuoksi asumaan vakinaisen
42645: taan. asuinpaikkakuntansa ulkopuolella, tulisi
42646: tällöin saada vähentää asuntokustannuk-
42647: set verotuksessa.
42648: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
42649:
42650: Veikko Vennamo. Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
42651: Hannes Volotinen. Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
42652: 1000
42653:
42654: IV,530.- Toiv.al. n:o 567.
42655:
42656:
42657:
42658:
42659: V. Vennamo ym.: Asuntotuotantomäärärahojen jaon oikaisemi-
42660: sesta kehitysalueiden hyväksi.
42661:
42662:
42663: E d u s k u n n a 11 e.
42664:
42665: Asuntomäärärahojen myöntämisessä on pal- tysalueiden taajamissa, jos asuntopula on es-
42666: jon epäoikeudenmukaisuutta sekä valtakunnan teenä. Tällöin vaikeudet tulevat ylivoimaisiksi.
42667: eri osien todellisten tarpeiden tuntematto- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
42668: muutta. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42669: Nimenomaan kehitysalueilla väestöä siirtyy
42670: myös paikallisiin keskuksiin eikä vain Etelä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
42671: Suomeen ja Ruotsiin. Tästä syystä kehitysaluei- menpiteisiin asuntotuotannon määrära-
42672: den pienemmissä ja suuremmissa keskuksissa hojen jaon oikaisemiseksi niin, että
42673: tarvitaan asuntotuotannon määrärahoja. näitä määrärahoja riittävästi myönne-
42674: Jokainen ymmärtää, että kehitysalueilla teol- tään myös kehitysalueiden pienempiin ja
42675: lisuus ja muu yrittäjätoiminta on aivan välttä- suurempiin asutustaajamiin, teollisuu-
42676: mätöntä ja sen aikaansaaminen kiireellistä. den ja muun yrittäjätoiminnan laajene-
42677: Muutoin valtakunnan edun vastainen kehitys- misen ja kehittymisen mahdollistami-
42678: alueiden autioituminen vain kiihtyy. Mutta yrit- seksi.
42679: täjätoiminta ei voi kehittyä ja laajentua kehi-
42680: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
42681:
42682: Veikko Vennamo. Kalevi Remes.
42683: Mikko Vainio. Aune Mänttäri.
42684: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
42685: Pekka Vennamo.
42686: 1001
42687:
42688: IV,531.- Toiv.al. n:o .568.
42689:
42690:
42691:
42692:
42693: V. Vennamo ym.: Autoveron palauttamisesta autoa ammatissaan
42694: välttämättömästi tarvitseville.
42695:
42696:
42697: E d u s k u n n a 11 e.
42698:
42699: Vaitio perii autoista monella eri muotoa koh- Mainitulla perusteella ehdotamme kunnioit-
42700: tuuttoman korkeita veroja. Autojen hinnat nou- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42701: sivat huimasti myös devalvaation ansiosta.
42702: Auto on maassamme välttämätön kulkuväline. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
42703: Ne, jotka tarvitsevat autoa elääkseen tai am- menpiteisiin kohtuuttoman autoveron
42704: matissaan, ovat väärän, liian raskaan verotuk- palauttamiseksi ammattiautoilijoille, au-
42705: sen alaisia. Tämä on jo perustuslain periaattei- tokouluille, myyntimiehille ja kaikille
42706: den vastaista. ioille auto on välttämätön ammatissaan.
42707: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
42708:
42709: Veikko Vennamo. Hannes Volotinen. Pekka Vennamo.
42710: Mikko Vainio. Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
42711:
42712:
42713:
42714:
42715: 126 156/72
42716: 1002
42717:
42718: IV,532.- Toiv.al. n:o 569.
42719:
42720:
42721:
42722:
42723: V. Vennamo ym.: Dieselveron kytkemisestä polttoainehintaan.
42724:
42725:
42726: E d u s k u n n a 11 e.
42727:
42728: Hallitus ei ole useista esityksistä huolimatta niiden laskelmien kanssa, joita on tehty alan
42729: kytkenyt ns. dieselveroa perittäväksi kokonai- ammatinharjoittajien järjestöjen toimesta. Hal-
42730: suudessaan polttoaineen yhteydessä. Tästä on lituksen laskelmissa litrahinnan korotus on ol-
42731: ollut seurauksena, että vero ei jakaudu tasai- lut huomattavasti suurempi muihin laskelmiin
42732: sesti dieselajoneuvon käyttömäärän mukaisesti verrattuna.
42733: ja asettaa tästä syystä huomattavasti huonom- Oikeudenmukaisen lopputuloksen aikaansaa-
42734: paan asemaan sellaiset dieselajoneuvot, joilla miseksi dieselveron osalta ehdotamme kunnioit-
42735: käyttö on epäsäännöllistä ja sesonkiluontoista, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42736: verrattuna esimerkiksi säännölliseen linjaliiken-
42737: teeseen. Ne laskelmat, joita hallituksen taholta että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
42738: on esitetty dieselpolttoaineen litrahinnan koro- menpiteisiin dieselveron perinnän kytke-
42739: tuksen osalta silloin, jos vero kytkettäisiin polt- miseksi polttoaineen hinnan osana.
42740: toaineen hintaan, ovat olleet kovasti ristiriidassa
42741: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
42742:
42743: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
42744: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
42745: Hannes Volotinen. J. Juhani Kortesalmi.
42746: Kalevi Remes.
42747: 1003
42748:
42749: IV,533.- Toiv.al. n:o 570.
42750:
42751:
42752:
42753:
42754: V. Vennamo yrn.: Eläkeläisten posti- ja linja-automaksujen huo-
42755: jentamisesta.
42756:
42757:
42758: E d u s k u n n a 11 e.
42759:
42760: Eläkkeet ovat maassamme tunnetusti laajalti Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
42761: kohtuuttoman alhaiset. Ne eivät turvaa tällaisille taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42762: eläkeläisille edes välttämättömintä toimeentu-
42763: loa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42764: Kuitenkin pitäisi myös eläkeläisillä olla oi- mahdollisuuden järjestämiseksi pienitu-
42765: keus liikkua sekä käydä sukulaistensa ja tutta- loisille eläkeläisille matkustaa posti- ja
42766: viensa luona. Tällöin myös linja-autoissa mat- linja-autoissa puolella hinnalla.
42767: kustaminen vaatii rahaa.
42768: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
42769:
42770: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
42771: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
42772: Hannes Volotinen. J. Juhani Kortesalmi.
42773: Kalevi Remes.
42774: 1004
42775:
42776: IV,534.- Toiv.al. n:o 571.
42777:
42778:
42779:
42780:
42781: V. Vennamo ym.: Energiakustannuksia ;a tietoliikennemaksu;a
42782: koskevan tasahintajärjestelmän aikaansaamisesta.
42783:
42784:
42785: E d u s k u n n a 11 e.
42786:
42787: Kehitysalueilla on luotava välttämättä saman- tevästi toteuttaa, koska valtiovallan ja valtion
42788: laiset perusedellytykset yrittämiselle kuin etelä- yritystoiminnan käsissä ovat pääosiltaan sähkön
42789: Suomessakin. Tämä on täysin mahdollista. tuottaminen, tietoliikenne sekä polttoöljyn ja
42790: Niinpä on ryhdyttävä toimenpiteisiin, että polttonesteiden valmistaminen.
42791: polttoöljyn ja polttonesteiden sekä sähkön ja Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
42792: muun energian hinta on kehitysalueilla sama taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42793: kuin rintamailla. Lisäksi on pienet yritykset ase-
42794: tettava samaan asemaan kuin suuret yritykset. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
42795: Tietoliikenteen kustannukset on myös saatava menpiteisiin polttoöljyn ja polttonestei-
42796: kehitysalueilla saman suuruisiksi kuin hyvillä den, sähkön ja muun energian sekä tie-
42797: alueilla. Lisäksi tietoliikenteen puutteet on kii- toliikenteen hintojen saattamiseksi tasa-
42798: reellisesti poistettava. hintajärjestelmää noudattaen saman suu-
42799: Tämä tasahintajärjestelmä voidaan hyvin kä- ruisiksi kaikkialla maassa.
42800: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
42801:
42802: Veikko Vennamo. Hannes Volotinen. Pekka Vennamo.
42803: Mikko Vainio. Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
42804: 1005
42805:
42806: IV,.53.5.- Toiv.al. n:o .572.
42807:
42808:
42809:
42810:
42811: V. Vennamo ym.: Esityksen antamisesta aviopuolisoiden yhteis-
42812: verotuksen poistamisesta.
42813:
42814:
42815: Eduskunnalle.
42816:
42817: Verotus on maassamme tavallisille ihmisille kaisesti ja joustavasti käyttämällä hyväksi mui-
42818: ylettömän raskas. Näin on asianlaita myös avio- den maiden kokemuksia.
42819: puolisoille, joiden tulot lasketaan yhteen. Täl- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
42820: laisesta kohtuuttomuudesta on jo luovuttu mo- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42821: nessa maassa, mutta meillä tämä korjaus on
42822: vuodesta vuoteen vain jäänyt vanhojen puoluei- että hallitus antaisi kiireellisesti Edus-
42823: den toimesta lupausten varaan. kunnalle lakiesitykset aviopuolisoiden
42824: On lopulta aika ryhtyä sanoista tekoihin. yhteisverotuksen poistamiseksi sekä hei-
42825: Aviopuolisoiden yhteisverotus on poistettava. dän verotuksensa saattamiseksi oikeu-
42826: Teknilliset yksityiskohdat eivät saa olla korjaus- denmukaiseksi ja tasapuoliseksi.
42827: ten esteenä. Asia voidaan järjestää oikeudenmu-
42828: Heliingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
42829:
42830: Veikko Vennamo. Kalevi Remes.
42831: Mikko Vainio. Aune Mänttäri.
42832: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
42833: Pekka Vennamo.
42834: 1006
42835:
42836: IV,536.- Toiv.al. n:o 573.
42837:
42838:
42839:
42840:
42841: Vennamo ym.: Esityksen antamisesta yksinäisten henkilöiden
42842: verotuksen oikaisemisesta.
42843:
42844:
42845: E d u s k u n n a 11 e.
42846: Verorasitus on maassamme kasvanut jatku- on saatettava muiden kanssa samaan asemaan.
42847: vasti. Jo tästä syystä se alkaa muodostua yksi- Tätä vaatii oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus.
42848: näisille henkilöille sietämättömän raskaaksi. Li- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
42849: säksi yksinäisten henkilöiden verotus on epä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42850: oikeudenmukainen, koska häntä rangaistaan yk-
42851: sinäisyydestään. Kuitenkin verotuksen tulee olla että hallitus antaisi kiireellisesti Edus-
42852: oikeudenmukainen ja tasapuolinen. kunnalle lakiesitykset yksinäisten henki·
42853: On siis välttämätöntä, että yksinäisten sor- löiden verotuksen saattamiseksi samaan
42854: rettu asema verotuksessa poistetaan. Yksinäiset asemaan muiden henkilöiden kanssa.
42855: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
42856:
42857: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
42858: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
42859: Aune Mänttäri. J. Juhani Kortesalmi.
42860: Kalevi Remes.
42861: 1007
42862:
42863: IV,537.- Toiv.al. n:o 574.
42864:
42865:
42866:
42867:
42868: V. Vennamo ym.: Kaikkien verovapauksien poistamisesta.
42869:
42870:
42871: E d u s k u n n a 11 e.
42872:
42873: Kansalaisten ja yritteliäisyyden verot ovat rotuksen tulee tapahtua todellisten tulojen ja
42874: maassamme raskaat. Tästä huolimatta vuodesta todellisen omaisuuden mukaan.
42875: vuoteen hyväksytään lakeja, joiden perusteella Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
42876: suuria omaisuuksia jää verovapaiksi. Vanhoja taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42877: veronkiertomenetelmiä ei ole yritettykään saada
42878: tehottomiksi, vaan kaiken annetaan jatkua en- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti lain-
42879: nallaan. Tästä hyötyvät vain suurituloiset ja säädäntötoimenpiteisiin kaikkien vero-
42880: suuren rahan edustajat, pienituloiselle työmie- vapauksien poistamiseksi säätiöitä ja ve-
42881: helle tai pientilalliselle tämä tietää vastaavaa rovapaita sijoitusasuntoja myöten niin-,
42882: verojen korotusta. että kaikkia kansalaisia verotetaan oikeu-
42883: Oikeudenmukaisessa ja terveessä yhteiskun- denmukaisesti todellisten tulojen ja to-
42884: nassa verotus kohdistuu kaikkiin kansalaisiin dellisen omaisuuden mukaisesti.
42885: samalla tavoin veronmaksukyvyn mukaan. Ve-
42886: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
42887:
42888: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
42889: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
42890: Hannes Volotinen. J. Juhani Kortesalmi.
42891: Kalevi Remes.
42892: 1008
42893:
42894: IV,538.- Toiv.al. n:o 575.
42895:
42896:
42897:
42898:
42899: V. Vennamo ym.: Kiinteistönluovutuksen leimaveron poistami-
42900: sesta.
42901:
42902:
42903: E d u s k u n n a II e.
42904: Kiinteistön omistusoikeuden luovuttamista Koko yhteiskuntajärjestyksemme rakentuu pien-
42905: rasittaa maassamme raskas leimavero. Tämä lei- omistuksen perustalle.
42906: mavero on korkeimpia maailmassa. On suorastaan käsittämätöntä, että vanhat
42907: Jatkuva inflaatio on lisäksi nostanut tätä ras- puolueet ovat vuodesta vuoteen ylläpitäneet täl-
42908: kasta erityisveroa. Suuryhtiöille on annettu hel- laista vääryyttä. On jo korkea aika saada tähän-
42909: potuksia ja alennuksia leimaverosta, mutta ta- kin asiaan korjaus.
42910: valliset kansalaiset ja pienomistajat ovat jääneet Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
42911: näitten veroalennusten ulkopuolelle. Tätä ei taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42912: voida pitää hyväksyttävänä.
42913: Raskas leimavero estää omistusasioiden ter- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
42914: vettä ja tarkoituksenmukaista järjestelyä. Omis- menpiteisiin epäoikeudenmukaisen ;a
42915: taminen ei saa olla rangaistavaa maassamme. raskaan leimaveron poistamiseksi kiin-
42916: teistön luovutuksessa.
42917: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
42918:
42919: Veikko Vennamo. Aune Mänttäri.
42920: Rainer Lemström. Mikko Vainio.
42921: J. Juhani Kortesalmi.
42922: 1009
42923:
42924: IV,.539.- Toiv.al. n:o 576.
42925:
42926:
42927:
42928:
42929: V. Vennamo ym.: Koulutusvähennykseen oikeuttavan ikäraian
42930: korottamisesta verotuksessa.
42931:
42932:
42933: E d u s k u n n a 11 e.
42934:
42935: Koska nuorten koulunkäynnin pituus on jat- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
42936: kuvasti kasvanut ja vanhempien osuus korkea- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42937: kouluopiskelijoidenkin kulujen peittämisessä on
42938: edelleen erittäin merkittävä, ei nykyinen kou- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
42939: lutusvähennyksen tekemisen yläikäraja 21 vuot- menpiteisiin koulutusvähennykseen oi-
42940: ta voi olla enää oikea. Tämä raja tulisi nostaa keuttavan oppilaan yläikära;an nostami-
42941: 24 vuoteen. seksi 24 vuoteen.
42942: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
42943:
42944:
42945: Veikko Vennamo. Hannes Volotinen. Pekka Vennamo.
42946: Mikko Vainio. Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
42947:
42948:
42949:
42950:
42951: 127 156/72
42952: 1010
42953:
42954: IV,540.- Toiv.al. n:o 577.
42955:
42956:
42957:
42958:
42959: V. Vennamo ym.: Kunnan sisäisen muuttoliikkeen huomioon-
42960: Ottamisesta asuntolainakiintiöitä määrättäessä.
42961:
42962:
42963: E d u s k u n n a 11 e.
42964: ' : i
42965:
42966:
42967:
42968: Nykyisen käytännön mukaan jaetaan asunto- nan asukasluvun vähentymisestä huolimatta jat-
42969: tuotantolain mukaisiin · tarkoituksiin varatut kuvasti kasvaneet. Kuntien .lievealueilta esiin-
42970: määrärahat kuntien kesken siten,' että kullekin tyy voimakkaana asukkaiden .muuttoliike kes-
42971: kunna~e varataan kiintiö, jonka tuFsi vastata !tustaajamiin. Sen vuoksi olisi myöskin kunnan
42972: kunnari suhteellista tarvetta koko maan sosiaali- sisäinen muuttoliike otettava huomioon asunto-
42973: sesta asuhtorakennustoiminnasta. Asuntohalli- lainakiintiötä kunnille ·inäärlittäessä. Kuntien
42974: tilk"sen vahvistamissa kiintiölaskentaperusteissa kannalta asialla on huomattava merkitys, koska
42975: otetaan kiintiöön vaikuttavina tekijöinä huo- vuokra-asuntojen rakentamiseen tullaan lähiai-
42976: mioon asukasluku vähennettynä maatalousväes- koitil:a kiinnittämään erityistä huomiota.
42977: töllä sekä väkiluvun kasvu tai väkiluvun netto- Mainituin perustein ehdotamme kunnioitta-
42978: tappio. Em. laskemismenettely merkitsee käy- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42979: tännössä sitä, että maatalousvaltaisen väkiluvul-
42980: taan pieneneväh ~unnan kiintiö on oleniaton. että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
42981: Esimerkiksi kirkonkylissä ja erilaisissa asutus- kunnille asuntolainakiintiötä määrättäes-
42982: taajamissa on kova kysyntä asunnoista. Tämä sä ;akoperusteissa otettavaksi huomioon
42983: johtuu siitä, että keskustaajamat ovat koko kun- myös kunnan sisäinen muuttoliike.
42984: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
42985:
42986:
42987: Veikko Vennamo. Rainer Lemström. Aune Mänttäri.
42988: Mikko Vainio. A. R. Sainio. J. Juhani Kortesalmi.
42989: 1011
42990:
42991: IV,541.- Toiv.al. n:o 578.
42992:
42993:
42994:
42995:
42996: V. Vennamo ym.: Lasten koulumatka- ja muiden koulukustan-
42997: httJten 'verOt!iihefmyskelpoisuudesta.
42998:
42999:
43000: Eduskunnalle.
43001: ' !" ' " :i 1
43002: Erikoisesti maaseuduUa, pitkien ja hankalien Tämän epäkohdan korjaamiseksi ehdotamme
43003: taipaleiden takana asuvan perheen lasten matka- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
43004: kustannukset eri alan kouluihin saattavat muo- muksen, : · ;· ·
43005: dostua melko suuriksi, samoin kuin muutkin
43006: koulukustannukset. Nämä yhdessä muodostavat että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
43007: sellaisen tekijän että monen köyhän kodin erit- menpiteisiin kaikkien lasten ··koulu-
43008: täin lahjakkaankin lapsen on luovuttava opiske- matka- ja muiden koulukustannusten te-
43009: lusta, etenkin jatko- ·ym; opinnoista. kemiseksi vähennyskelpoisiksi·· verotuk-
43010: Huomattavan helpotuksen koulutuskysymyk- sessa.
43011: seen toisi, jos opiskelukustannukset olisivat vä-
43012: hennyskelpoisia verotuksessa.
43013: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
43014:
43015: Veikko Vennamo. Hannes Volotinen.
43016: Mikkö· Vainio:· · . Pekit'a V'ennattto:·
43017: Rahi.et lebiström. J." Juhan! ·Kortesalmi.
43018: Kalevi Remes.
43019: 1012
43020:
43021: IV,542.- Toiv.al. n:o 579.
43022:
43023:
43024:
43025:
43026: V. Vennamo ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta välttämättö-
43027: myystarvikkeilta.
43028:
43029:
43030: E d u s k u n n a 11 e.
43031: 'Tähän saakka valtaa pitäneet puolueet ovat Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
43032: yksimielisesti saattaneet kaikki välttämättömät taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43033: tarvikkeet liikevaihtoveron alaisiksi. Näin jou-
43034: tuvat verotetuksi mm. lääkkeet, elintarvikkeet että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
43035: ja työvaatteet. Tällainen toimenpide alentaa menpiteisiin liikevaihtoveron kokonaan
43036: kansan elintasoa ja rasittaa erityisesti taloudel- poistamiseksi välttämättömyystarvikkeil-
43037: lisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia. ta kuten lääkkeiltä, elintarvikkeilta ja
43038: Tästä syystä olisi liikevaihtovero poistettava työvaatteilta.
43039: kaikilta välttämättömyystarvikkeilta kansamme
43040: valtaenemmistön ja vähävaraisten edun mukai-
43041: sesti.
43042: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
43043:
43044: Veikko Vennamo. Kalevi Remes.
43045: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
43046: 1013
43047:
43048: IV,.543.- Toiv.al. n:o .580.
43049:
43050:
43051:
43052:
43053: V. Vennamo ym.: Liikojen rahojen eristämisestä suuryhtiöiltä.
43054:
43055:
43056: E d u s k u n n a 11 e.
43057:
43058: Hallitukset ja suuret puolueet ovat jatkuvasti Suuryhtiöiden liiat rahat sopisivat hyvin vaik-
43059: rajoittaneet kansan ostokykyä ja puristaneet kapa rintamaveteraanien eläkerahoiksi. Myös
43060: rahaa kansalta pois. Kuitenkin todellisuus on näiden yritysten puolesta ovat rintamaveteraa-
43061: se, että maassamme on tavaraa liikaa, koska kan- nit aikoinaan maata puolustaessaan taistelleet.
43062: san ostokyky on liian heikko. Kansalla ei ole Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
43063: liikaa rahaa. Sitävastoin liikaa rahaa on laajalti taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43064: maamme suuryhtiöillä. Tästä huolimatta on
43065: suuryhtiöiden veroja jatkuvasti alennettu. että hallitus selvityttäisi kiireellisesti,
43066: SMP:n esitys eduskunnassa suuryhtiöiden vero- millä tavoin kansantaloudellemme va-
43067: jen nostamiseksi ja pienten yritysten verojen hinkoa tuottamatta voitaisiin suuryh-
43068: helpottamiseksi määrätynlaisen asteikon mu- tiöiltä eristää niiden liiat rahat niin, että
43069: kaan on jäänyt muiden eduskuntaryhmien kan- ulkomaankauppavajauksen vuoksi ei tar-
43070: natusta vaille. Ei edes SKDL tullut SMP:n vitsisi alentaa syyttämän kansan elin-
43071: taakse, vaikka kentällä tämä puolue puhuukin tasoa sekä ylläpitää pulaa ja työttö-
43072: suuryhtiöiden verojen korottamisen puolesta. myyttä.
43073: Asiassa tarvitaan kiireellisiä toimenpiteitä.
43074: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
43075:
43076: Veikko Vennamo. Kalevi Remes.
43077: Mikko Vainio. Aune Mänttäri.
43078: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
43079: Pekka Vennamo.
43080: '1
43081: 1014
43082:
43083: IV,544.- Toiv.al. n:o 581.
43084:
43085:
43086:
43087:
43088: V. V~~~~~o ~:.: Lttk;~~/htoveron perimisen siirtämisestä vä-
43089: hittäisliikkeiltä tukkuportaaseen.
43090:
43091:
43092: E d u s k u n n a 11 e.
43093: • :' r r .'
43094: .PJykyi~~~ .,käyt4iPt19s~.. :(:>lctva .ltikev~~oye~;Q..
43095: 1 ~ r •• • •• f
43096:
43097:
43098:
43099:
43100: -r mifek!~ siten.,.. eWi l;ikeva,iht~ve,ron.>pe
43101: lllki, ld..riaim~sestL ,tqte-utettt.l~, on· ,ospi{~autu~ rimitzAn, ·_siirrettäisiin ,.-vähittäisWkkeilta
43102: nm .tijys\n e~nis~l,leek$L l<oko systeC~mi. olisi t"ltkuparta,aseen~, Sll;W,I)in vapautet~aisiip
43103: lllWlt~~llV~;,,n&a, ettiL llikevaiJ,ltqver9 ,,p~ittäi liikepaihtnverosta., .kaikki,. ne pienyrittii-
43104: siin tukkuportaassa. Näin va1vottavien määrä P,#;.j9itJ.en pa/velukJ.es.itl on enint~ JO
43105: VAA~PI.$i, hu.omat~avas,ti.;_, i!\ ·. voitaisiW,,, vähentää täysi-iieilistä tJ?,öntf.kiiiiii ia J.·., 4Wt11rtltt;,-
43106: myös.,liik~aiP,tQveyQta~\ta.~tajien määrää ja täten sQDiwuslain · noi~lla. ,9/evaa -.oppilasta~ ja
43107: valtign,men.9ja ~ä~~teptäi$ii.p\; :- , ,,._ l ' tälliJin. · suoritettaisiin , , asianmtJk(Jinen
43108: .MaiW,{uilla:.P~rvAteiJ,l~-. elldQI:am~·. kunnioit- pQr~ast,us, ..niin, että raja ei muodostu
43109: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, liian iyrkiiksi.
43110: 1 ,;~~~; ~h~iit~1:4'fi.Q~yl~ J.:J,;i;~lttS;iin toi-
43111: menpiteisiin liikevaihtoverolain muutta-
43112: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
43113:
43114: Veikko Vennamo.
43115: Mikko_, V.,•ntW
43116: Hannes Volotinen.
43117: '. f f
43118:
43119:
43120: 1015
43121:
43122: IV,545.- Toiv.al. n:o 582.
43123:
43124:
43125:
43126:
43127: • "' -~- '" • ~ ~ , ~, . ; # II
43128:
43129: V. V~tl.tl~~ ~.: .Lisiljksest~ vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon
43130: asuntojen /eor/aamiseen ja omakotitalojen lisähuoneiden ra-
43131: kentamiseen.
43132:
43133: ·1 J ' ' 1 l!
43134:
43135: E d u s k u n n a 11 e.
43136: - ,._ ... ··" J._ ''"" - " • 4:~.~; . ·: , . ~-; -·~' ,--.~ '"·' ' ,~-- t ;_, ·_l.r ,. ••- •. f ' -~~ t
43137:
43138: Maassanune. on laaJalti P,:aha asuntopula Ja pal- .N:airiittlill~t pero~teilla, f:hdotamni~ kunhioit-
43139: jon.on liiart hug~oja ~J.tQtOja. , ,. 11 . ., :taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivontuksen,
43140: Kuitenkin li~ästtt~v:ästi~ .oJ1 ~cerittäirt '!'~
43141: keata saada halpakorkoista lainaa heikkojen , ~ttä. hallitus antfisi Ed~skunn4ll~ ~si.
43142: as.untojep. .k.()rj~:ta,~Pist~ .yarten. s~Qi,l ei myön- 1 tyks,en P. l?iilj. 'fft'al'kan· ot~'amisesta lis"iJyk-
43143: n~tä, h!!i,.pakorkoist~ ·l~t)aa. ,Us!ihuo~ei.4~9 raken- sena· vuoden 1972 tulo- .Ja f?leiiPttrvit:Jan
43144: t~i.seksi:E:s~, otp.akqtJtal,9ihW y~~rt~an. Täl- heikkaf'en asunto/en leofj;Jamista ,Ja, >llsii-
43145: laista asiantilaa ei voida pitää tyydyttävänä. hu(meiden omakotitaloihin rakentamista
43146: l~f<1 ·i·-·~---~,,....;:, \.<~' -.,.:_ ,.,_ ;.· :. t~•·r~~;., ;•:
43147: varten.
43148: Helsingissä 14 päivänä helmikuUJta 1972.
43149: ,1 " .•• ..t.~--
43150:
43151:
43152: Veikko Vennamo.
43153: Mikko Vainio.
43154: Hannes Volotinen.
43155: Kalevi Remes.
43156: 1016
43157:
43158: IV,546.- Toiv.al. n:o 583.
43159:
43160:
43161:
43162:
43163: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1972 tulo- ;a menoarvioon
43164: lainoihin heikkokuntoisten asuin- ;a talousrakennusten perus-
43165: kor;auksia varten.
43166:
43167:
43168: E d u s k u n n a 11 e.
43169: Maassamme on paljon käytössä heikkokuntoi- pystyisi tukemaan lainoin näitä peruskorjauksia
43170: sia asuin- ja talousrakennuksia, jotka ovat kor- samoin kuin uusien asuntojen rakentamistakin.
43171: jauksen tarpeessa. Niitä on sekä maaseudulla Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
43172: että kaupungeissa. Peruskorjattuna niistä saa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43173: daan täysin käyttökelpoisia. Verrattaessa perus-
43174: korjattua ja uutta rakennusta keskenään huoma- että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
43175: taan, että edellinen useimmissa tapauksissa tu- tyksen 5 mili. mk:n määrärahan otta-
43176: lee edullisemmaksi. misesta lisäyksenä vuoden 1972 tulo-
43177: On paljon vähävaraisia, jotka eivät omin va- ;a menoarvioon myönnettäväksi lainoina
43178: roin pysty korjauksia suorittamaan vaan joutu- vähävaraisille heikkokuntoisten asuin- ia
43179: vat jatkuvasti asumaan alle minimivaatimukset talousrakennusten peruskor;austen suo-
43180: tä}'lttävässä asunnossa. rittamista varten.
43181: Näin ollen olisi erittäin tärkeää, että valtio
43182: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
43183:
43184: Veikko Vennamo. Pekka Vennamo.
43185: J. Juhani Kortesalmi. Kalevi Remes.
43186: Mikko Vainio. Hannes Volotinen.
43187: Rainer Lemström.
43188: 1017
43189:
43190: IV,547.- Toiv.al. n:o 584.
43191:
43192:
43193:
43194:
43195: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon
43196: maaseudun ja kaupunkien syrjäseutujen sähköistämiseen.
43197:
43198:
43199: E d u s k u n n a 11 e.
43200:
43201: Maaseudun sähköistämisen loppuun saattami- jotka tarvitsevat sähköä. Mutta tällaisten aluei-
43202: nen on kiireellinen ja välttämätön asia. Ilman den sähköistämiseen ei voida käyttää ollenkaan
43203: sähköä ei voida harjoittaa elinkelpoista maata- valtion varoja.
43204: loutta eikä myöskään asua syrjäseuduilla. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
43205: Kuitenkin maaseudun sähköistämiseen osoite- taen eduskunnan hyväkS}'Ittäväksi toivomuksen,
43206: taan varoja hyvin niukasti. Seurauksena ovat
43207: kohtuuttoman kalliit sähköistämiskustannukset. että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
43208: Tällä menolla laajat alueet ovat ehtineet koko- tyksen 10 miljoonan markan ottamisesta
43209: naan autioitua ennen kuin sähköistämiseen lisäyksenä vuoden 1972 tulo- ja meno-
43210: päästään. arvioon maaseudun sekä kaupunkien
43211: On myös voitu todeta, että maalaiskuntien syrjäseutujen sähköistämisen nopeutta-
43212: tultua liitetyksi kaupunkeihin näissä uusissa miseksi ja tehostamiseksi.
43213: laajoissa kaupungeissa on myös syrjäseutuja,
43214: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
43215:
43216: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
43217: A. R. Sainio. J. Juhani Kortesalmi.
43218: Mikko Vainio. Aune Mänttäri.
43219:
43220:
43221:
43222:
43223: 128 156/72
43224: ''
43225: 1018
43226:
43227: IV,548- Toiv.al. n:o 585.
43228:
43229:
43230:
43231: - 7 -~-·-'-•L--~:. .• } ~ . ~ ~-,-_.,;('--~, .... : ..; ~;1
43232:
43233: V. V~~m.o. y~,: ~ks.ciii.i vuoden 1972 tulo- ia menoarvioon
43234: kehztysalueiden kultetuskustannusten alentamiseen.
43235:
43236: ' i 1 . •· ' . i , • l .
43237: Eduskunnalle.
43238: -. ,, 1.*~ ',_ ., ~,\~1 }'\ < Jf; t .... f ~ \•..,,,,_;'; .:.. ...: ,_t; ~:, ~"' ·.; ~··' ~. "'u' .,. ,.,-.. l·t~· ~ ..
43239:
43240: ,.l<l.lij~s-tAP.n~t. :.Pvl!t.. .keh\ty,~aluema
43241: varsin huomattavat. Karjalaisen halliwsten tgi-
43242: l':n.nit At 1- '~•-..:tt· L- •• • L;_;..,~-
43243: ~ ,.,..~ ~7 : . rillhili.}.~u...lfUl. ~~UPW"' "''+'~'' että hilllitus tmtaisi . Eduskunwalle. t'1s;.
43244: cUe.s~lälJin,_~,polt~ljm ~~ •.. kustmutu~t,qQ.. ~os
43245: tamiseksi vielä lisäävät näitä suuria rasituksia. tyksen ·JO .nm;,. mat'han. arfJiomililrlir.ban
43246: ~t~,.oo .•:k~t)f!i~~iden~~viestö.. ja yritys-
43247: ottamisest& lisäyksenä vU()den· 1912 uds-
43248: tPw;un.w...t äaa~tt3X3, -~&ii;. ,asioj.~a.~.9@q.an ase- ;a. ·menoarvioon · käyuttävä{$1·~· keb~1s
43249: m~)ll;Uut:J.;6up~n!:ka.tl;~_,Y~Jin ,~ yritys-
43250: tdueiden · rautatietdriffien;. polltoainelrus-
43251: tannusten i" -muiden kulietuskustannus-
43252: totmt~-~ •. ~,en~~'~ ja.. ~~~~s~u~~~ij..~e~ittyvät. ten alentamiseksi.
43253: Helsingissä 1.5 päivänä helmikuuta 1972.
43254:
43255: Veikko Vennamo.
43256: Mikko Vainio.
43257: Rainer Lemström.
43258: Pekka Vennamo.
43259: • J l
43260: 1019
43261:
43262: IV,549.- Toiv.al. n:o 586.
43263:
43264:
43265:
43266: '' ..-.· ~ ~ .• .. r·, ·•-. · l
43267:
43268: V. Venn~Q.yPJ,.:. Lisily.k~e.stii vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon
43269: kehitysalueiden yritystoiminnan edistämiseen.
43270:
43271: .. i ~ ' - . - ~ ~ '
43272: E d u s k u n n a 11 e.
43273:
43274: on
43275: "
43276:
43277:
43278:
43279: Kehlty~~~~~r~;sto tukee piiå~iål!s~ .v~n teol- p,\lh~~H~ka$, ..e.ttä s~n ka~ncisty~~n ~1-
43280: "
43281:
43282:
43283:
43284:
43285: lisuu.tta, ia ,tällilinkin, .etvpä~~s,ii .yain ~~~s~suu,rta lut.~rittä,in.hid~sta•. :. ·, .. r· ·'· ... • ..•.• :
43286: ja. suw:ta t~qlllsuutta., Kehitysaluetahastotl toi- ...Majnitu.Ul!l .,p$fn,l$teill.a eb4qtatlllp<J k~oit
43287: minnan ulkopuolelle jäävät kokonaisuudessaan taen eduskunnan hjrväksyttäväksi toivomuksen,
43288: maatn.lo:u.deq;.,ja. :Sen. siwelinkeinojen yritystoi-
43289: IQIDt.a s~ä palvcluelinkein9t, Sama, ~oskee käsi- ~tta hallit~s ~~t4isi. Edusk;~;,~n~. ~si
43290: t~Uisuutta ja muuta todellista pienyritteliäi- tyks~n. 5.0, mi~j. .mark.t~t1. määr{itahpf! · .at-
43291: sYY,~tii,.,., 1 .~.. .. . . • "' . , •. " ,._. ., ... tami~~sf4 .Ji~äyk;enä_., vuo4etk ~.9 7/2. :tu~o
43292: Kuitenkin kehitysalueid~n ·. ,yii~töstä valta- ia: _tp.ftnt:uJrv.ioon. käyt,cttiit~åkil .kfthitys-
43293: enemmistö työskentelee maatalouden ja sen si- <J[uerab.astot~. uäl#y~s.~llä m,at;t9hu.4.qt~..ia
43294: vuelinkeinojen, palveluelinkeinojen sekä pien- sen sivuelinkeinoien· yritystoiminnan,
43295: yritteliäisyyden parissa. Kehitysaluerahaston toi- p!J/:utluelinkeinoien, ;kiisii'JiifA, j~~;:; muun
43296: mintaa ei voida pitää siis edes tyydyttävänä siitä todellisen pienyritteliäisyyden ;a pien-
43297: teollisuuden hyväksi kehitysalueilla.
43298: Helsingis~Zl i.5 piuv~ä helmikuuta t972.
43299: Veikko Vennamo. Kalevi Remes.
43300: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
43301: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
43302: Aune Mäattäri.
43303: 1020
43304:
43305: IV,550.-Toiv.al. n:o 587.
43306:
43307:
43308:
43309:
43310: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon
43311: pienteollisuuslainoiksi.
43312:
43313:
43314: Eduskunnalle.
43315:
43316: Kansanrintamahallitusten aikana on valtion maassamme välttämättä valtion varoista myön-
43317: tulo- ja menoarvioista poistettu määrärahat nettäviä pienteollisuuslainoja.
43318: pienteollisuuslainoiksi. Keskustapuolue on myös Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioilt-
43319: yhtyny:t tähän epäoikeudenmukaiseen kantaan taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43320: yhdessä liberaalisen kansanpuolueen kanssa.
43321: Ikävät seuraukset ovat nähtävissä. Työvaltais- että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
43322: ten yritysten kehittyminen on hidastunut sem- tyksen 50 miljoonan markan suuruisen
43323: minkin, kun samalla on harjoitettu kireän ra- määrärahan ottamisesta lisäyksenä vuo-
43324: han politiikkaa. Työttömyys pahenee. den 1972 tulo- ja menoarvioon pienteol-
43325: Kun vakautetun lainan saanti pankeista on lisuuslainoiksi.
43326: käytännöllisesti katsoen mahdotonta tarvitaan
43327: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
43328:
43329: Veikko Vennamo. Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
43330: A. R. Sainio. Rainer Lemström. Aune Mänttäri.
43331: 1021
43332:
43333: IV,551.- Toiv.al. n:o 588.
43334:
43335:
43336:
43337:
43338: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1972 tulo- ;a menoarvioon
43339: pienyrittäjätainoiksi käsityöläisille.
43340:
43341:
43342: E d u s k u n n a II e.
43343:
43344: Maassamme on edelleen paljon käsityöläisiä myönnettäviä pienyrittäjälainoja käsityöläisiä ja
43345: ja muunlaisia pienyrittäjiä. He ovat olleet unoh- heihin verrattavia varten.
43346: dettuja ja raskaan syrjinnän kohteena. Kan- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
43347: samme omatoimisuutta tukahdutetaan yhtei- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43348: seksi vahingoksemme.
43349: Käsityöläisten ja heihin verrattavien pien- että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
43350: yrittäjien lainan saanti on myös ollut hyvin vai- tyksen 5 miljoonan markan ottamisesta
43351: keata. Pankit vaativat varmoja vakuuksia, joita lisäyksenä vuoden 1972 tulo- ja menoar-
43352: lainan tarvitsijalla useasti ei ole. vioon käytettäväksi pienyrittäjätainoiksi
43353: Tarvitaan siis välttämättä valtion varoista käsityöläisille ja heihin verrattaville.
43354: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
43355:
43356: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
43357: A. R. Sainio. J. Juhani Kortesalmi.
43358: Mikko Vainio. Aune Mänttäri.
43359: 1022
43360: •\/
43361:
43362:
43363:
43364:
43365: IV,552.- Toiv.al. n:o 589.
43366:
43367:
43368:
43369:
43370: V. Vennamo ym.: Maaseudun muuntajapiirien osakasmaksujen
43371: vdl!iontiffustuksesia.. .
43372:
43373:
43374: E d u s k u n n a 11 e.
43375:
43376: Kun maaseudun sähköistämisen valtion avus- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
43377: tus\ratoja on kohtuuttöman vähän, niin maakun- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43378: nalliset sähköyhtiöt rakentavat muuntajapiirejä
43379: etukäteen,· 'jolloin osakkaat joutuvat järjestä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
43380: mään raskaita rahoituksia. menpiteisiin>· että valtion sähköistämisen
43381: Kuitenkaan tällaisessa tapauksessa ei jälkikä- avustus muuntajapiirien rakentamiseksi
43382: teen suoriteta muuntajapiiristä osakkaita hel- myönnettäisiin osakkaita helpottavasti
43383: pottavaa avustusta. Tämä on väärin. myös rakentamisen jälkeen myöhemmin.
43384: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
43385:
43386: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
43387: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
43388: Hannes Volotinen .
43389: .· l " J. Ju~alli l'o~~~·
43390: Kalevi Remes.
43391: 1023
43392: .. 1
43393:
43394:
43395:
43396: IV,553.- Toiv.al. n:o 590.
43397:
43398:
43399:
43400:
43401: V. Vennamo ym.: Malmi- ja mineraalivarojen etsimisen tehosta-
43402: : mmrs-ta: · · · ···· · ·
43403:
43404:
43405: E d u s k u n n a 11 e.
43406:
43407: Suomen maaperässä on varmasti vielä paljon että hallitus ryhtyisi kiireellisesti te-
43408: rikkauksia ja teollisuudelle sopivia raaka-ainei- hokkaisiin toimenpiteisiin· ja lisävarojen
43409: ta;; joita ei tunneta. ' · myöntämiseksi niaaperämme rikkauk-
43410: Maaperämme · tutkimusta ei ole suoritettu sien, erityisesti malmi~ ja mineraalivaro-
43411: eikä suoriteta riittävällä tehokkuudella. Tarkoi- rojen, esille saamiseksi teollista jalos-
43412: tukseen osoitetut varat ovat myös olleet liian tusta ja muuta yritystoimintaa varten.
43413: vähäiset.
43414: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
43415: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43416: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
43417:
43418: Veikko Vennamo. Pekka Vennamo.
43419: Hahrles Volotinen. J. JubaiU ·Kortesalmi.
43420: Rainer Lem.ström. Kalevi Remes.
43421: 1024
43422:
43423: IV,554.- Toiv.al. n:o 591.
43424:
43425:
43426:
43427:
43428: V. Vennamo ym.: Marjanjalostustehtaan aikaansaamisesta Savoon.
43429:
43430:
43431: E d u s k u n n a 11 e.
43432: Elintarvikkeiden tuotannon alalla on maas- meentulon puutteesta. Asiantilaan on siis saa-
43433: samme käytettävä hyväksi kaikkia mahdolli- tava korjaus.
43434: suuksia. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Mainituilla perusteilla esitämme kunnioittaen
43435: Niinpä marjojen tehdasmaisessa jalostuksessa on eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43436: monessa maakunnassa puutteita. Tämä estää
43437: luontaisten mahdollisuuksien hyväksikäyttöä. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti so-
43438: Näin on asianlaita myös Savossa. Kuitenkin maa- piviin toimenpiteisiin marjanjalostusteh-
43439: seudun väestö kärsii tässä maakunnassa toi- taan aikaansaamiseksi Savoon.
43440: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
43441:
43442: Veikko Vennamo. Aune Mänttäri.
43443: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
43444: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
43445: 1025
43446:
43447: IV ,555.- Toiv.al. n:o 592.
43448:
43449:
43450:
43451:
43452: V. Vennamo ym.: Moottorisaho;en polttoaineveron poistamisesta.
43453:
43454:
43455: E d u s k u n n a 11 e.
43456:
43457: Polttoaineveroa on ruvettu perimaan enslSl- aineveron poistamisella olisi heidän ansioidensa
43458: jaisesti valtion suurten liikenneinvestointien ra- parantamisessa. Todettakoon, että metsätyömies-
43459: hoittamiseksi, jolloin verotuksen kohteeksi ten ansiot ovat huomattavasti alle maamme
43460: luonnollisesti joutuivat lähinnä ne, joiden hy- työntekijöiden keskimääräisten ansioiden, joten
43461: väksi tehtävät investoinnit myös tulevat. Nyt 'nousu olisi heille erittäin tervetullut. Tällöin
43462: kuitenkin tästä korkeasta välillisestä verosta valtiolle aiheutuva tulojen vähentyminen olisi
43463: ovat joutuneet kärsimään eräät työntekijäryh- vain marginaalinen.
43464: mät, joiden kannettavaksi sitä ei ole alunperin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
43465: tarkoitettu. Tärkein tämänkaltainen ryhmä on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43466: metsätyömiehet, jotka joutuvat työssään moot-
43467: torisahoissaan jatkuvasti käyttämään verollista että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
43468: polttoainetta. Polttoainekustannukset ovat met- menpiteisiin polttoaineveron poistami-
43469: sätyömiehelle suurin menoerä, joten on hyvin seksi moottorisahoihin käytettävästä
43470: ymmärrettävää se suuri merkitys, mikä poltto- polttoaineesta.
43471: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
43472:
43473: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
43474: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
43475: Hannes Volotinen. J. Juhani Kortesalmi.
43476: Kalevi Remes.
43477:
43478:
43479:
43480:
43481: 129 156/72
43482: 1026
43483:
43484: IV,556.- Toiv.al. n:o 593.
43485:
43486:
43487:
43488:
43489: V. Vennamo ym.: Opiskeliiain loma-ansioiden saattamisesta ve-
43490: rovapaiksi.
43491:
43492:
43493: E d u s k u n n a 11 e.
43494:
43495: Koululaiset hakeutuvat loma-aikana ansiotyö- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
43496: hön ja ammattikouluissa on pakollinen harjoit- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43497: telu kesän aikana. Kun koululaisten verotettava
43498: tulo nousee yli määrätyn summan, niin yli me- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
43499: nevältä osalta on heidän maksettava vero. Vä- menpiteisiin, että opiskeli;oiden loma-
43500: hävaraisilla lapsilla ei ole varaa pitää kesälomaa, aikana saamat ansiatulot ovat vero-
43501: vaan heidän on pakko turvautua ansiotyöhön vapaat.
43502: saadakseen toimeentulonsa ja rahaa koulunsa
43503: jatkamista varten.
43504: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
43505:
43506: Veikko Vennamo. Kalevi Remes.
43507: Rainer Lemström. Aune Mänttäri.
43508: Pekka Vennamo.
43509: 1027
43510:
43511: lV,557.- Toiv.al. n:o 594.
43512:
43513:
43514:
43515:
43516: V. Vennamo ym.: Osamaksukauppahinnan korko-osuuden vero-
43517: vähennyskelpoisuudesta.
43518:
43519:
43520: E d u s k u n n a 11 e.
43521:
43522: Osamaksukauppaa harrastetaan laajalti maas- että hllllitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
43523: samme. Käytännössä esiintyy suurta epätietoi- menpiteisiin osamaksukaup11n ohjaami-
43524: suutta siitli, mikä on osamaksukaupan korko- seksi niin, että osamaksukaupassa kaup-
43525: osuus todellisuudessa. Kaikissa tapauksissa sitä pahinntm korko-osuus miiiiriteltäisiin
43526: ei edes ilmoiteta asiakkaalle. Näin ei ole myös- erikseen ;a että se olisi vähennyskelpoi-
43527: kään mahdollillta vähentää osamaksukaupan nen verotuksessa.
43528: kauppahinnan korkoa verotuksessa.
43529: Edellä mainituin perustein ehdotamme kun-
43530: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
43531: muksen,
43532: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
43533:
43534: Veikko Vennamo. Rainer Letnström.
43535: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
43536: Hannes Volotinen. J. Juhani Kortesalmi.
43537: 1028
43538:
43539: IV,558.- Toiv.al. n:o 595.
43540:
43541:
43542:
43543:
43544: V. Vennamo ym.: Perustuoton järjestämisestä pien- ja keskisuu-
43545: ren yrittäjätoiminnan kehittämiseksi.
43546:
43547:
43548: E d u s k u n n a 11 e.
43549:
43550: Kun maassamme on melkeinpä kaikkialla, listä työn taitoa ja yrittämisen halua, samalla
43551: mutta erikoisesti kehitysalueilla esiintynyt vii- torjutaan työttömyys.
43552: me vuosina suuressa määrin työttömyyttä, olisi Maassamme tarvitaan siis kiireellisesti perus-
43553: kaikki voitava tehtävä työllisyysasioiden hoita- luoton järjestämistä maaseudun ja muun pien-
43554: miseksi. On välttämätöntä edistää tehokkaasti yrittäjätoiminnan kehittämiseksi.
43555: yritteliäisyyttä kaikilla elinkeinoelämän aloilla. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
43556: Pitkäaikaisten ja halpakorkoisten lainojen muo- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43557: dossa on tukitoimenpiteet suunnattava erikoi-
43558: sesti työvaltaisille yrityksille, koska tällöin yh- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin lain-
43559: den uuden työpaikan muodostaminen maksaa säädäntötoimenpiteisiin pitkäaikaisen ja
43560: vain noin yhden kymmenennen osan siitä mitä halpakorkoisen vakautetun perustuoton
43561: se maksaa erittäin pitkälle viedyssä automatisoi- järjestämiseksi jo toiminnassa olevan
43562: dussa suurteollisuudessa. Vain tällä tavoin saa- pien- ja keskisuuren yrittäjätoiminnan
43563: daan maahamme maatalouden rinnalla rehevä kehittämistä sekä uuden yrittäjätoimin-
43564: yritteliäisyys, joka käyttää hyväkseen inhimil- nan luomista varten.
43565: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
43566:
43567: Veikko Vennamo. J. Juhani Kortesalmi.
43568: Mikko Vainio. Hannes Volotinen.
43569: Pekka Vennamo. Rainer Lemström.
43570: Kalevi Remes.
43571: 1029
43572:
43573: IV,.5.59.- Toiv.al. n:o .596.
43574:
43575:
43576:
43577:
43578: V. Vennamo ym.: Pienempien tilojen vapauttamisesta maatila-
43579: talouden tuloverolain edellyttämästä tilinpitovelvollisuudesta.
43580:
43581:
43582: E d u s k u n n a 11 e.
43583:
43584: Vaikka perhe- ja pienviljelmien maatalouden Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
43585: tuloverolakiin on saatu vähäisempiä korjauksia, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43586: niin tässä laissa on kuitenkin edelleen suuria
43587: puutteita. Laki on byrokraattinen ja vaatii pie- että hallitus selvittäisi, millä tavoin
43588: niltä tilailta kohtuuttomasti tilinpitovelvolli- pienemmät tilat voitaisiin vapauttaa
43589: suutta. Kuitenkin esim. kahden lehmän pienillä maatalouden tuloverolain byrokraatti-
43590: tiloilla tai tiloilla, joilla on peltoa vain kaksi sesta tilinpitovelvollisuudesta.
43591: !hehtaaria tai sitä vähemmän, ei ole enemmälti
43592: edes vähennyksiä.
43593: Helsingissä 1.5 päivänä helmikuuta 1972.
43594:
43595: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
43596: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
43597: 1030
43598:
43599: IV,560.- Toiv.al. n:o 597.
43600:
43601:
43602:
43603:
43604: V. Vennamo ym.: Pienten eläkkeiden vapauttamisesta veroista.
43605:
43606:
43607: E d u s k u n n a 11 e.
43608:
43609: Maassamme on jatkuvasti myönnetty verova- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
43610: pauksia suurituloisille ja suurille yhtiöille. Sitä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43611: vastoin pienituloisia verotetaan erittäin ras-
43612: kaasti. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
43613: Näin on asianlaita erityisesti kansaneläkeläis- menpiteisiin kansaneläkkeisiin ve"atta·
43614: ten ja heihin verrattavien suhteen. vien muiden eläkkeiden vapauttamiteksi
43615: Kun vähimmäistulo on ehdottomasti vapau- kokonaan veroista.
43616: tettava kaikista veroista, ei asiantilaa voida pi-
43617: tää millään tavoin tyydyttävänä.
43618: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
43619:
43620: Veikko Vennamo. A. R. Sainio.
43621: Mikko Vainio. Aune Mänttäri.
43622: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
43623: 1031
43624:
43625: IV,561.- Toiv.al. n:o 598.
43626:
43627:
43628:
43629:
43630: V. Vennamo ym.: Pienyritteliäisyyden lainansaantimahdollisuuk-
43631: sien turvaamisesta.
43632:
43633:
43634: E d u s kun n a 11 e.
43635:
43636: Pankkitoiminnan keskittämisellä on myös epä- dellisen kansanvaltaisen talouselämän pelastami-
43637: edullisia seurausilmiöitä. On nimittäin olemassa seksi ja vahvistamiseksi tarvitaan siis myös sel-
43638: vaara, et~ä osuuspankeissa ja säästöpankeissa laista pankkitoimintaa, joka on kiinnostunut
43639: lainananto ja siitä päättäminen keskittyy yhä pienistä lainoista ja pienistä yrityksistä, vaikka
43640: enemmän vain pienen vaikutusvaltaisen joukon niiden hoito jo kustannusten vuoksi ei ole niin
43641: asiaksi. kannattavaa kuin suurten lainojen myöntämi-
43642: Aikoinaan syntyivät maahamme säästöpankit nen.
43643: ja osuuskassat juuri siksi, että liikepankit olivat Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
43644: rikkaiden ja vakavaraisten pankkeja, joista pie- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43645: nituloisen ja vähävaraisen oli vaikeata saada lai-
43646: naa. Nyt on kehitys kulkemassa samaan vaaral- että hallitus selvityttäisi kiireellisesti
43647: liseen suuntaan. Jos maassamme ei huolehdita millä tavoin maassamme pankkitoimin-
43648: jatkuvasti uuden yritteliäisyyden kehittymisestä, nan keskittyessä voidaan kokonaiskan-
43649: joka kansan omatoimisuuden avulla yleensä al- santaloutemme edun mukaisesti jatku-
43650: kaa pienestä yritteliäisyydestä ja pienistä lai- vasti turvata pienyritteliäisyyden pien-
43651: noista, niin me koteloidumme kehityksessämme ten lainojen riittävä saanti kovassa kil-
43652: kohti kansan vastustamaa monopolien ja kollek- pailussa niukoista pääomistamme.
43653: tivismin Suomea. Todellisen kansanvallan ja to-
43654: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
43655:
43656: Veikko Vennamo. Aune Mänttäri.
43657: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
43658: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
43659: 1032
43660:
43661: IV,562.- Toiv.al. n:o 599.
43662:
43663:
43664:
43665:
43666: V. Vennamo ym.: Polttoaineveron poistamisesta ammattimai-
43667: selta kuorma-autoliikenteeltä.
43668:
43669:
43670: E d u s k u n n a 11 e.
43671:
43672: Polttoainevero on ammattimaisen kuorma- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
43673: autoliikenteen kohdalla erittäin raskas ja epä- menpiteisiin polttoaineveron poistami-
43674: oikeudenmukainen. Se olisi ehdottomasti pois- seksi ammattimaiselta kuorma-autolii-
43675: tettava. Näin alennettaisiin myös kuljetuskus- kenteeltä oikeudenmukaisella tavalla.
43676: tannuksia ja kulutustavaran hintaa.
43677: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
43678: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43679: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
43680:
43681: Veikko Vennamo. Kalevi Remes.
43682: Mikko Vainio. Aune Mänttäri.
43683: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
43684: A. R. Sainio. Pekka Vennamo.
43685: 1033
43686:
43687: IV,563.- Toiv.al. n:o 600.
43688:
43689:
43690:
43691:
43692: V. Vennamo ym.: Polttonesteiden ja omakotitalojen polttoöljyn
43693: hinnankorotusten poistamisesta.
43694:
43695:
43696: E d u s k u n n a J 1e.
43697:
43698: Polttonesteiden ja omakotitalojen polttoöl- poistettava ja tämä tapahtuu parhaiten siten,
43699: jyn hintaa on nostettu jatkuvasti ja uusia hin- että valtio tinkii suunnattomista verotuJoistaan
43700: nankorotuksia on odotettavissa. Näin on tapah- sekä pitää suurten yritysten voitot ja välitys-
43701: tunut, vaikka maassamme tulisi noudattaa hin- palkkiot kohtuu:Ilisina.
43702: taikuria. HaHitus on ollut ensimmäisenä korot- Mainituilla perusteiLla ehdotamme kunnioit-
43703: tamassa polttonesteiden ja polttoöl~yn hintoja, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43704: mutta Neste Oy:n ja öljy-yhtiöiden voittoja ei ole
43705: penniäkään väihennett:y. Päinvastoin suuryh- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
43706: tiöille on annettu Jisää verohelpotuksia. menpiteisiin polttonesteiden ja omako-
43707: Polttonesteiden ja polttoöljyn hinnankoro- titalojen polttoöljyn hinnankorotusten
43708: tukset nostavat huomattavasti asumiskustan- poistamiseksi pienentämällä valtion ve-
43709: mtksia sekä kuljetuskustannuksia. Ne vaikeutta- rotuloja sekä vähentämällä Neste Oy:n ja
43710: vat myös autoilijapienyrittäjien toimeentuloa ja öljy-yhtiöiden voittoja ja välityspalk-
43711: tulevaisuutta. Siksi nämä hinnankorotukset on kioita.
43712: Helsingissä 15 päivänä heJmikuuta 1972.
43713:
43714: Veikko Vennamo. A. R. Sainio.
43715: Mikko Vainio. Aune Mänttäri.
43716: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
43717: Kalevi Remes. Pekka Vennamo.
43718:
43719:
43720:
43721:
43722: 130 156/72
43723: 1034
43724:
43725: IV,564.- Toiv.al. n:o 601.
43726:
43727:
43728:
43729:
43730: V. Vennamo ym.: Postinkanta;ien palkkauksen järjestämisestä.
43731:
43732:
43733: Ed u s k u n n a 11 e.
43734:
43735: Postinkantajien pa~aus on huomattavasti :vievät !huomattavan osan muutoinkin niukasta
43736: jäänyt jälkeen monien muiden vastaavien am· palkasta.
43737: mattiryhmien ansioista. Kannettavan postin Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
43738: määrä on viime arkoina lisääntynyt, joka on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo·
43739: vaikuttanut ,työajan pitenemiseen ja työn .raskau- mu:ksen,
43740: teen. Useinkin pitkät kantomatkat ja vaikeat
43741: tie- ja Juonnenolosuhteet ovat aiheuttaneet sen, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
43742: että postinkantajat ovat olleet pakoitettuja voi- menpiteisiin postinkantajien palkkauk•
43743: dakseen hoitaa työnsä käyttämään .mopedia tai sen järjestämiseksi oikeudenmukaiselle
43744: muuta moottoriaijoneuvoa, joiden kustannukset tasolle.
43745: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
43746:
43747: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
43748: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
43749: Hannes Volotinen. J. Juhani Kortesalmi.
43750: Kalevi Remes.
43751: 1035
43752:
43753: [V,565.- Toiv.al. n:o 602.
43754:
43755:
43756:
43757:
43758: V. Vennamo ym.: Puoluepoliittisen edustuksen saattamisesta val-
43759: tion yhtiöissä parlamentaaristen voimasuhteiden mukaiselle
43760: perustalle.
43761:
43762:
43763: E d u s k u n n a 1[ e.
43764:
43765: Kansanedustajien tulee olla iValV"ontatehtä- ylhteisestä sopimuksesta on SMP jätetty valtion
43766: vässään mahdolHsimtman riippumattomia. Siksi yihtiöiden uHwpuolelle.
43767: kansanedustajien ei tulisi istua valtion yhtiöi- Umeisesti pelätään, että SMP:n edustajat
43768: den ha11intoneuv.ostoissa, koska he tällöin jou- puuttuvat epäikohtiin ja tuhlailuiJhin. Valtion
43769: tuvat eduS'kunnassa päättämään omista ratkai- ~htiöissä on jopa löysästi tlii:kuteltu rahaa puo-
43770: suistaan. ~uepoliittisiin tarkoituksiin.
43771: Mutta niin kauan kuin eri puolueet nimeävät Mainituilla perusteHla ehdotamme kunnioit-
43772: edustajiaan valtion yhtiöihin on ,välttämätöntä, taen, että eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
43773: että ,tässä nimeämisessä noudatetaan tasapuoli-
43774: suutta panlamentaaristen ~voimasuhteiden mu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
43775: kaisesti. menpiteisiin puoluepoliittisen edustuk-
43776: Nyvhän tilanne on se, että suuret puolueet sen saattamise~i valtion yhtiöissä parla-
43777: mieihittävät ·valtion yhtiöiden hallintoneuvostot mentaaristen voimasuhteiden mukaiselle
43778: ja iohtokunnat. Erityisesti täLlöin aivan kuin perustalle.
43779: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
43780:
43781: Veikko Vennamo. A. R. Sainio.
43782: Mikko Vainio. Aune Mänttäri.
43783: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
43784: 1036
43785:
43786: IV,566.- Toiv.al. n:o 603.
43787:
43788:
43789:
43790:
43791: V. Vennamo ym.: Rintamaveteraanien asunnontarpeen tyydyttä-
43792: misestä.
43793:
43794:
43795: Ed u s k u n n a 1J e.
43796:
43797: Jokaisella rintamaveteraanilla ja hänen per- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
43798: heellään tulee olla asianmukainen asunto. Tämä menpiteisiin, että jokainen asunnon tar-
43799: on kunniavelka maan itsenäisyyden ja vapauden vitseva rintamaveteraani ja hänen per-
43800: pelastaneita kohtaan. Tämä on myös mahdol- heensä saa todella asunnon joko myön-
43801: lista ja oikeudenmukaista. tämällä hänelle halpakorkoisia lainaa
43802: Mainituilla perusteiNa ehdotam:rne kunnioit- oman asunnon rakentamiseksi tai kor-
43803: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, jaamiseksi niin omakotitalossa kuin ker-
43804: rostalossa.
43805: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
43806:
43807: Veikko Vennamo. Mikko Vainio.
43808: Hannes Volotinen. Pekka Vennamo.
43809: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
43810: Aune Mänttäri. Kalevi Remes.
43811: 1037
43812:
43813: IV,567.- Toiv.al. n:o 604.
43814:
43815:
43816:
43817:
43818: V. Vennamo ym.: Rintamaveteraanien rautatiealennuskorteista.
43819:
43820:
43821: E d u s !k u n n a II e.
43822:
43823: Rintamaveteraaneille on tehtävä oikeutta. Mainituin perustein ehdotamme :kunnioittaen
43824: Rintamaveteraanit on rinnastettava vanhuus- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43825: eläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen saajiin
43826: myös rautateillä, jolloin heille on annettava että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
43827: alennuskortti. Tämä alennuskortti oikeuttaa menpiteisiin, että ylimääräistä sotaelä-
43828: matkustaJmaan puolel!la lipun hintaa. Eivät edes kettä saavat rintamaveteraanit ja muut
43829: ylimääräistä sotaeläkettä saavat saa tällaista eläkkeen tarpeessa olevat veteraanit saa-
43830: alennuskorttia. On täysin väärin, että rintama- vat valtion rautateillä matkustamista
43831: miehiä syrjitään tässäkin asiassa. varten alennuskortin, joka oikeuttaa
43832: matkustamiseen puolella lipun hintaa.
43833: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
43834:
43835: Veikko Vennamo. Aune Mänttäri.
43836: Hannes Voiotinen. Mikko Vainio.
43837: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
43838: J. Juhani Kortesalmi.
43839: 1038
43840:
43841: IV,568.- Toiv.al. n:o 605.
43842:
43843:
43844:
43845:
43846: V. Vennamo ym.: Savon mineraalirikkauksien etsinnän tehosta-
43847: misesta.
43848:
43849:
43850: E d u s k u n n a 11 e.
43851:
43852: Koska maassamme on työn ja toimeentulon kaillessa ja !kun sitten toimeen tartutaan, niin
43853: puutetta, niin on maan uumenissa olevia rik- tämäkin tapahtuu yllättävän hitaasti. Korjausta
43854: kauksia etsittävä tehokkaasti esiin ja niitä näihin asioihin siis kaivataan.
43855: myös käytettävä teollisesti viivyttelemättä hy- Mainituilla perusteilla ehdotamme ·kunnioit·
43856: väksi. taen eduskunnan hy~äksyttävälksi toivomuksen,
43857: Löydökset ja tuttkimutkset ovat osoittaneet,
43858: että myös Savossa on mineraalidkkauksia. Niitä että hallitus ryhtyisi tehokkaisiin toi·
43859: ei kuitenkaan ole tutkittu riittävän tehokkaasti. menpiteisiin mineraalirikkauksien etsin-
43860: Myöskään ei löydettyjä maan uumenien rik- nän tehostamiseksi ja niiden teollisen
43861: kauksia ole !l"ybdytty viivytyksettä käyttämään käytön edistämiseksi Savossa työn ja toi··
43862: tedlliseen mrkoitu!kseen. Vuodet kuluvat jah- meentulon puutteen poistamiseksi.
43863: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
43864:
43865: Veikko Vennamo. Aune Mänttäri.
43866: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
43867: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
43868: 1039
43869:
43870: IV,569.- Toiv.al. n:o 606.
43871:
43872:
43873:
43874:
43875: V. Vennamo ym.: Siilinjärven virastotalon rakentamisesta.
43876:
43877:
43878: E d u s k u n n a 11 e.
43879:
43880: Valtion virastotalo on SiilinjM:vellä välttämä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
43881: tön. Sen ,raik.entamiseen olisi eyhdyttävä mah- menpiteisiin Siilinjärven virastotalon
43882: dollisimman pian, !koska Sii!linjärven talousalue mahdollisimman pian rakentamiseksi.
43883: kas~aa ,vakiJ.uvutltaan jatkuvasti.
43884: Mainituilla perusteiNa ehdotaJmme kunnioit-
43885: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toi,vomuksen,
43886: Helsingissä 10 päivänä heimi:kuuta 1972.
43887:
43888: Veikko Vennamo. Mikko Vainio. Rainer Lemström.
43889: 1040
43890:
43891: IV,570.-Toiv.al. n:o 607.
43892:
43893:
43894:
43895:
43896: V. Vennamo ym.: Suurten maatilojen saattamisesta verotuksessa
43897: perhe- ja pienviljelmiin nähden samanveroiseen asemaan.
43898:
43899:
43900: E d u s k u n n a 11 e.
43901:
43902: Verotuksen tulee perustua oikeudenmukaisuu- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
43903: teen ja tasapuolisuuteen. Näin ei dle asianlaita taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43904: suurten yhtiöiden eikä myöskään suurten tilo-
43905: jen kohdalla. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
43906: Jokainen voi käytännössä todeta, että suuri menpiteisiin verolakien korjaamiseksi
43907: maatila laajalti maksaa kohtuuttoman pieniä ;ve- niin, että suuret maatilat maksavat ve-
43908: roja perhe- ja pienviljelmiin verrattuna. Tämä roa samalla tavoin oikeudenmukaisesti
43909: herättää oikeutettua katkeruutta ja on epäoikeu- ja tasapuolisesti perhe- ja pienviljelmiin
43910: denmukaista. verrattuna.
43911: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
43912:
43913: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
43914: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
43915: Aune Mänttäri.
43916: 1041
43917:
43918: IV ,571.- Toiv.al. n:o 608.
43919:
43920:
43921:
43922:
43923: V. Vennamo ym.: Työmatkakustannusten täysimääräisestä vero-
43924: vähennysoikeudesta.
43925:
43926:
43927: E d u s k u n n a 11 e.
43928:
43929: Matkakustannus työpaikalle on huomattava Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
43930: taloudellinen rasitus. Työttömyyden vallitessa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43931: tulevat työnhaku- ja työpaikan väil.isten matko-
43932: jen kustannukset samoin suuriksi. Nykyisten että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
43933: määräysten mukaan saa mat:kakustannuksia vä- menpiteisiin työmatkojen matkakustan-
43934: hentää 'vain määrätty määrä, joka ei riitä todeJ- nusten vähentämiseksi verotuksessa tu-
43935: Hsiin kustannuksiin. loista täysimääräisinä.
43936: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
43937:
43938: Veikko Vennamo. Aune Mänttäri.
43939: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
43940: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
43941:
43942:
43943:
43944:
43945: 131 156/72
43946: 1042
43947:
43948: IV,572.- Toiv.al. n:o 609.
43949:
43950:
43951:
43952:
43953: V. Vennamo ym.: Ulkomaisen tavarantuonnin rajoittamisesta.
43954:
43955:
43956: Ed u s kun n a 1 J e.
43957:
43958: Asiantuntijoiden ennustusten mukaan maa- maassa, jolloin kansalaisillamme olisi myös
43959: tamme uhkaa uudel!leen jatkuva valuuttaepäta- enemmän työtä. Kilpailukykyinen maamme
43960: sapaino ja valuuttapula. Ainakin tämän varjolla yritteliäisyys jolka tapauksessa nykyisessä tilan-
43961: kiristetään maassamme keskisuuren ja pienen teessa on. Kysymys on vain talouspdlitiikan
43962: yritteliäisyyden sekä tavallisten ihmisten lainan orkeasta ohjaamisesta.
43963: saantia. Tähän ·vedoten myös vastustetaan kan- MainituiLla perusteilla ehdotamme kunnioit-
43964: samme liian alihaisen ansiotason huomattavaa taen edusikunnan hyväksyttäväksi toivom.uksen,
43965: nostamista.
43966: Kuitenkin !Voidaan todeta, että maahamme että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
43967: saadaan paljon uJkomailta ns. roslk:atava1:aa. Ei menpiteisiin tarpeettoman tavaran tuon-
43968: tarvitse kuin katsella vaikkapa vain leikkika- nin rajoittamiseksi ulkomailta edistä-
43969: 1uja, niin havaitsee, että ne ovat mdkeinpä mällä vastaavaa kotimaista tuotantoa ja
43970: poikkeuksetta ulkolaista !Valmistetta. Tällaist:t yritteliäisyyttä jatkuvan valuuttaepäta-
43971: tavarat voidaan kuitenkin hyvin valmistaa koti- sapainon sekä valuuttapulan estämiseksi.
43972: Helsingissä 14 päivänä helmilkuuta 1972.
43973:
43974: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
43975: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
43976: Hannes Volotinen. J. Juhani Kortesalmi.
43977: 1043
43978:
43979: IV,573.- Toiv.al. n:o 610.
43980:
43981:
43982:
43983:
43984: V. Vennamo ym.: Valtion obligaatioiden verovapauden poista-
43985: misesta.
43986:
43987:
43988: E d u s k u n n a 11 e.
43989:
43990: Verotuksen tulee maassamme olla oikeuden- vätuottoisia ·täysin verovapaita obligatioita. Näin
43991: mukaisen ja tasapuolisen. Kun maassamme on ovat monopolipääoma ja valtio pelanneet yh-
43992: jat'kuvaa pääoman puutetta, on samoin rvähäisiä teen Suomen !kansan ja taloudellisen kansanval-
43993: pääomiamme käytettävä tasapuolisesti ja !koko tamme vahingoksi.
43994: kansantaloutemme edun mukaisesti. Tällaiseen asiantilaan on kiireellisesti saatava
43995: Vaitio on viime vuosina imenyt itseHeen ythä korjaus. Jotta kansalaisten 1ainavarojen saantia
43996: suurempia rahamääriä ei vain verotuksen, vaan ;voitaisiin helpottaa on ·tällöin välttämätöntä
43997: myös 1ainanoton kautta. Pääomia ja lainavaroja poistaa valtion obligatioiden verovapaus, jota
43998: on tästä syystä liiennyt aina vain vähemmän kaiken kukkuraksi suurituloiset !käyttä!Vät ve-
43999: muihin tavkoituksiin. Valtion Molokin kita on tonikierron välineenään.
44000: ollut pohjaton. Erityisesti ovat tästä kärsineet Mainituilla perusteiNa ehdotamme :kunnioit-
44001: tavalliset kansalaiset ja maaltliDle pienyritteliäi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
44002: syys sekä kunnat.
44003: Jotta valtio saisi yhä suuremman osuuden että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
44004: maamme pääomamarkkinoista ja voisi täten menpiteisiin valtion tarjoamien obligaa-
44005: kiihtyvästi toteuttaa pakkososialistista yhteis- tioiden verovapauden poistamiseksi.
44006: kuntaa, on ·vahio tarjonnut suurelle rahaNe hy-
44007: Helsingissä 15 päivänä hel:m~kuuta 1972.
44008:
44009: Veikko Vennamo. Kalevi Remes.
44010: Mikko Vainio. Aune Mänttäri.
44011: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
44012: Pekka Vennamo.
44013: 1044
44014:
44015: IV,574.- Toiv.al. n:o 611.
44016:
44017:
44018:
44019:
44020: V. Ve1111amo ym.: Vapailta markkinoilta ylijäävien vakuuksien
44021: hyväksymisestä kehitysalueluotoissa.
44022:
44023:
44024: E d u s k u n n a 11 e.
44025:
44026: Kehitysalueista annetun Jain mukaan on ke- kuudet, jotka yrittäjältä jää yli vapailta mark-
44027: hitysalueelle perustettavalla teollisuudella mah- kinoilta hankittavien luottojen vakuuksista.
44028: dollisuus saada kehitysalueluottoa investointien Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
44029: rahoittamiseen. Nyt kuitenkin käytännössä on taen eduskunnan hyväksybtäväksi toivomuksen,
44030: monesti käynyt niin, että kun kehitysalueluo-
44031: tolle vaaditaan täydet va:kuudet ja kun mai- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
44032: nittu luotto ei kata koko ~rahan tawetta yrityk- miin, että kehitysalueluottojen vakuu-
44033: sessä, on lisäluotan saanti iLman täysiä vakuuk- tena kelpaisivat ne vakuudet, jotka
44034: sia melko mahdotonta. Jotta kehitysalueluotoista luotonsaajalta jäävät yli vapailta mark-
44035: olisi todella hyötyä uusien työpaikkojen saami- kinoilta tarvittavien luottoje1t vakuuk·
44036: seksi, olisi niiden vakuutena hyvaksyuävä ne va- sista.
44037: Helsingissä 8 päivänä hdmi:kuuta 1972.
44038:
44039: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
44040: A. R. Sainio. J. Juhani Kortesalmi.
44041: Mikko Vainio. Aune Mänttäri.
44042: 1045
44043:
44044: IV,575.- Toiv.al. n:o 612.
44045:
44046:
44047:
44048:
44049: V. Vennamo ym.: Velkojen koroilla tapahtuvan veroetuilun es-
44050: tämisestä.
44051:
44052:
44053: Ed u s k u n n a 11 e.
44054:
44055: Maassamme keinotellaan velkojen koroilla Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
44056: laajailti. Tällä tavoin suurituloiset sii11tävät ve- taen eduskunnan hy·vä:ksyttäväksi toivomuksen,
44057: rorasitusta pienituloisten kannettavaksi. Kuiten-
44058: kin verotuksen tulisi olla oikeudenmukainen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
44059: ja tasapuolinen. Mitään etuoikeuksia ei pitäisi menpiteisiin velkojen koroilla tapahtu-
44060: sallia, niin kuin ei myöskään mitään !Verovapauk- van laajan veroetuilun estämiseksi sekä
44061: sia toisten kustannuksella. tarpeetlomien verovapaiden tulojen saat-
44062: tamiseksi veronalaisiksi.
44063: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
44064:
44065: Veikko Vennamo. Mikko Vainio.
44066: A. R. Sainio. J. Juhani Kortesalmi.
44067: Rainer Lemström. Aune Mänttäri.
44068: 1046
44069:
44070: IV,576.- Toiv.al. n:o 613.
44071:
44072:
44073:
44074:
44075: V. Vennamo ym.: Verohelpotuksesta asunnon omistajille ja vuok-
44076: ralaisille.
44077:
44078:
44079: Ed u s k u n n a ll e.
44080:
44081: Hamtukset ja eduskunta ovat antaneet suur- maassamme voimakkaan sy.rjinnän kohteena.
44082: yhtiöille ja suurituloisille monenlaisia verohel- Monopolipääoma ja kollektivismi pelaavat yh-
44083: pOtuksia ja verovapauksia, :mutta tavalliset kan- teen. Tästä huolimatta on taistelua omistus-
44084: salaiset joutnvat maksamaan omasta ainoasta asuntojen verotulksen vääryyden poistamiseksi
44085: asunnostaan aina vain raskaampia veroja. Tämä ~atkettava.
44086: ei ole oitkeudenmukaista. Mainituilla perus1teiH.a ehdotamme tkunnioit-
44087: Vaikka eduskunnassa on asiantilan korjaami- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
44088: seksi Jausuttu toistuvasti hallitukselle toivo-
44089: muksia, niin hll'llitukset ovat o'lleet toimetto- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
44090: mia. menpiteisiin omana asuntona käytettä-
44091: SMP on vaatinut voimakkaasti ainoan omis- vän omakotitalon ;a ainoan omistusasun-
44092: tusasunnon vapauttamista täydellisesti veroista non vapauttamiseksi veroista sekä vas-
44093: sekä vastaavan verohelpotuksen antamista vuok- taavan verohelpotuksen myöntämiseksi
44094: ralaiselle. Olemme kuitenkin eduskunnassa esi- vuokralaisille.
44095: tyksissämme jääneet yksin. Pienomistus on
44096: Helsingissä 15 päivänä helmi:kuuta 1972.
44097:
44098: Veikko Vennamo. Kalevi Remes.
44099: Mikko Vainio. Aune Mänttäri.
44100: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
44101: A. R. Sainio. Pekka Vennamo.
44102: 1047
44103:
44104: IV,577.- Toiv.al. n:o 614.
44105:
44106:
44107:
44108:
44109: V. Vennamo ym.: Veronmaksajain oikeusturvan aikaansaami-
44110: sesta.
44111:
44112:
44113: Ed u s kun n a 1:1 e.
44114:
44115: Veronmaksaja on tärkeimpiä yhteiskuntaa yl- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
44116: läpitäviä voimia, silti veronmaksaja on oikeus- tasa-arvoisen oikeusturvan ;a yhdenmu-
44117: turvan suhteen paJ:jon huonommassa asemassa kaisen viivästymiskoron luomiseksi pien-
44118: kuin verottaja. Ihmisen terveen oikeustajun mu- ja keskisuurelle veronmaksajalle verotta-
44119: kaista ei ole, että vahvemmalla osapuolella on jaan nähden.
44120: parempi oikeusturva kuin beikommalla.
44121: Edellä mainittuun viitaten ehdotattl!me kun-
44122: nioittaen eduskunnan hyvitksyttäviiksi toivo-
44123: muksen,
44124: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
44125:
44126: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
44127: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
44128: Hannes Volotinen. J. Juhani Kortesalmi.
44129: 1048
44130:
44131: IV,578.- Toiv.al. n:o 615.
44132:
44133:
44134:
44135:
44136: V. Vennamo ym.: Viisipäiväisen työviikon ulkopuolelle jäänei.
44137: den verohelpotuksista.
44138:
44139:
44140: E d u s k u n n a 11 e.
44141:
44142: Pevheenäidit ja perheenemännät eivät ole tunee tämä joustavimmin ja tarkoituksenmukai-
44143: päässeet osallisiksi viisipäiväisestä työviikosta. simmin veroheLpotusten muodossa.
44144: Näin ei ole asianlaita yleensäkään perhe- ia pien- MainituiLla perusteilla ehdotamme kunnioit-
44145: vil:je1mil!lä, mutta myös muissa elinkeinoissa taen eduskunnan hyJVäksyttäväksi wivomu!k.sen,
44146: perheenäidit joutuvat laajalti työskentelemään
44147: viisipäiväisestä työviikosta buoHmatta kaikkina että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi•
44148: viikonpäivinä. Kuitenkin kaikki heidän suorit- menpiteisiin viisipäiväisen työviikon ul-
44149: tamansa työ on yhteiskunnallisesti välttämä- kopuolelle iäävien ylimääräisten rasitus-
44150: töntä. Siksi olisi harkittava sopivia toimenpi· ten korvaamiseksi erityisillä verohelpo-
44151: teitä tämän ylimääräisen työn korvaamiseksi. tuksilla.
44152: Vaikka mahdollisuuksia on useita, niin tapah-
44153: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
44154:
44155: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
44156: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
44157: Hannes Volotinen. J. Juhani Kortesalmi.
44158: Kalevi Remes.
44159: 1049
44160:
44161: IV,.579.- Toiv.al. n:o 616.
44162:
44163:
44164:
44165:
44166: V. Vennamo ym.: Virastotilojen rakentamisesta Kuopion kaupun-
44167: kiin.
44168:
44169:
44170: Ed. u s kun n aU e.
44171:
44172: Kuopion kaupungissa ovat :valtion virastojen Mainituilla perustei!lla ehdotamme kunriioit-
44173: tilat alapuolella kaiken aa::vostelun. Tämä hait- taen eduskunnan hyvä.ksyttäviksi toivomuksen;
44174: taa jo hajanaisuutensa vuoksi tehokasta työs-
44175: kentelyä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
44176: Kuopion :kaupungissa ja Kuopion läänissä on menpiteisiin Kuopion kaupungissa ole-
44177: myös jatkuvaa työn ja toimeentulon puutetta. vien valtion virastojen virastotilojen
44178: Kunnollisten virastotilojen rakentaminen edis- saattamiseksi tarkoituksenmukaisiksi ra-
44179: täisi siis samaLla välttämätöntä työllisyyttä. kentamalla kaupunkiin tätä varten
44180: Näin voitaisiin työllisyysvaroilla rakentaa val- asianmukaiset virastotilat.
44181: tion virastoille Kuopion kaupunkiin kunnolli-
44182: set virastotilat.
44183: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
44184:
44185: Veikko Vennamo. Rainer Lemsttöni.
44186: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
44187: Hannes Volotinen. Kalevi Remes.
44188:
44189:
44190:
44191:
44192: 132 156/72
44193: 1050
44194:
44195: IV,580.- Toiv.al. n:o 617.
44196:
44197:
44198:
44199:
44200: V. Vennamo ym.: Vähittäiskauppiaitten ja kuljetusalan pienyrit-
44201: täjien Iainansaannin turvaamisesta.
44202:
44203:
44204: E d u s k u n n a 11 e.
44205:
44206: Harvalla pienyrittäjällä on riittävästi omia Mainituilla perusteilla ehdotamme eduskun-
44207: varoja, suurin osa yrittäjistä joutuu käyttämään nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
44208: lainavaroja, joskus hyvinkin epätaloudellista, ly-
44209: hytaikaista ja kalliskorkoista. Hyvin yleisesti on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
44210: tällöin syynä vakuuksien puute. Näiden yritys- menpiteisiin yksityisten vähittäiskaup-
44211: ten merkitys mm. työllistäjänä on merkittävä. piaitten ja kuljetustoimenalan pienyrit-
44212: Ne ylläpitävät .pienillä kustannuksilla työlli- teliäisyyden lainan saannin turvaami-
44213: syyttä. Järkevintä ja oikeudenmukaisinta tällöin seksi pankeista ja työllisyysvaroista sa-
44214: olisi että pienyrittäjät voisivat saada työllisyys- malla asiat niin järjestäen että heillän
44215: varoista ja pankeista kohtuullisella korolla tar- kalustonsa, koneensa, kuormaus- ja kul-
44216: vitsemansa lainat sekä, että heidän kalustonsa, jetusvälineensä voisivat olla luotan va-
44217: koneensa, kuormaus- ja kuljetusvälineensä voi- kuutena.
44218: sivat olla lainan vakuutena.
44219: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
44220:
44221: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
44222: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
44223: Hannes Volotinen. J. Juhani Kortesalmi.
44224: Kalevi Remes.
44225: 1051
44226:
44227: IV,581.- Toiv.al. n:o 618.
44228:
44229:
44230: Westerholm ym.: Ennen vuotta 1971 ylimääräisiksi virastotyön-
44231: tekijöiksi otettujen työntekijäin toimien vakinaistamisesta.
44232:
44233: Ed u s kun n a 11 e.
44234: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön eivät ole olleet halukkaita normalisoimaan ryh-
44235: aloitteesta luotiin 1930-luvulla väliaikaiseksi män asemaa.
44236: tarkoitettu järjestelmä lievittämään henkisen Virastotyöntekijöiden jäsenkunnalle tehdyt
44237: alan työttömyyttä. tiedustelut osoittavat, että mikäli virastoissa on
44238: Ylimääräisten virastotöiden järjestelystä 29. virkoja vapautunut tai uusia virkoja perustettu,
44239: 7. 1949 annetulla asetuksella ryhdyttiin työttö- ei niihin ministeriön kehoituksesta ole nimi-
44240: miksi jääneitä henkisen alan työntekijöitä si- tetty vuosikausia tehtäviä hoitanutta ylimää-
44241: joittamaan valtion virastoihin ja laitoksiin yli- räistä virastotyöntekijää vaan toimeen on pal-
44242: määräisiksi virastovaratyöntekijöiksi, kuten hei- kattu joku muu ulkopuolinen henkilö.
44243: tä silloin kutsuttiin. Asetuksen mukaan virasto- Valtion vi1:astotyöntekijät ry:n hallitus on
44244: työntekijän tuli hoitaa sellaisia tehtäviä, joihin esittänyt vakavan toivomuksen, että todella te-
44245: virastojen oma työvoima ei riittänyt. Heidän hokkaasti valvottaisiin ylimääräisten virasto-
44246: palkkauksensa järjestettiin siten, että valtion työntekijöiden nimikkeellä tapahtuva työvoi-
44247: tulo- ja menoarviossa varattiin tarkoitukseen man väärinkäyttö ja estettäisiin virastoilta jär-
44248: määräraha. jestelmän jatkuva kiertäminen.
44249: Tämän järjestelmän avulla on lähes jokainen Mainitun yhdistyksen puolesta on myös ko-
44250: valtion virasto nähnyt kiertotien henkilökun- rostettu, että ylimääräisten virastotyöntekijöi-
44251: nan hankkimiseen ja lisäksi erittäin edullisesti, den alipalkkaisuus ja palkkauksessa noudatettu
44252: koska näin saadun työvoiman palkkaus ei ra- epäoikeudenmukaisuus merkitsevät huomattavaa
44253: sita lainkaan viraston omaa budjettia. epäkohtaa ja muodostavat erittäin kiireellisesti
44254: Virastotyöntekijöiden määrä on vuosien mit- korjattavan epäkohdan. Palkkauksessa on mm.
44255: taan vähitellen kasvanut. Nykyisin työskentelee selvästi näkyvissä naistyöntekijöiden syrjimi-
44256: ylimääräisinä virastotyöntekijöinä eri viras- nen.
44257: toissa ainakin 800 henkilöä. Monissa virastoissa Jos nyt valtiovalta lähtee soveltamaan henki-
44258: on toiminta rakentunut niin: kiinteästi tämän sen alan työllisyysturvatoimikunnan mietinnössä
44259: työvoiman varaan, ettdvät ne voi toimia ilman ilmeneviä periaatteita, nämä ylimääräiset viras-
44260: sitä. totyöntekijät saattavat pian jäädä pelkän työt-
44261: Tämä vakinaiseksi muodostunut, pätevä työn- tömyyspäivärahan varaan. Tällöin heidän kaiken
44262: tekijäryhmä työskentelee siis valtion virastoissa todennäköisyyden mukaan on turvauduttava so-
44263: vakinaisten viran- ja toimenhaltijain kanssa sa- siaalihuollon apuun. Siksi tuntuisi asiallisem-
44264: moissa tehtävissä, kuitenkin ilman niitä oikeuk- malta, oikeudenmukaisemmalta ja tarkoituksen-
44265: sia ja etuuksia, joita vakinaisilla viran- ja toi- mukaisemmalta, että ylimääräiset virastotyönte-
44266: menhaltijoilla on, mm. ilman vakinaisuuden tur- kijät nimitettäisiin aivan ensitilassa vakinaisiin
44267: vaa ja huomattavasti heikommalla palkalla. toimiin.
44268: Voidaan todeta, että valtion virastoissa on vi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
44269: virastotyöntekijöitä, jotka ovat olleet näissä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
44270: "työttömyystöissä" samassa virastossa jopa 10- muksen,
44271: 20 vuoden ajan.
44272: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
44273: kiertokirjeen n:o 31/13. 10. 1969 perusteella menpiteisiin ennen vuotta 1971 ylimää-
44274: ovat virastotyöntekijät anoneet nykyisten toi- räisiksi virastotyöntekijöiksi otettujen
44275: miensa vakinaistamista. Anomukset on kuiten- työntekijöiden toimien vakinaistami-
44276: kin hyljätty päättävissä elimissä, koska virastot seksi.
44277: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
44278: Raino Westerholm. Antero Juntumaa.
44279: Olavi Ronkainen. Veikko J. Turunen.
44280: 1052
44281:
44282: IV,582.- Toiv.al. n:o 619.
44283:
44284:
44285:
44286:
44287: Westerholm ym.: Määrärahasta pienyrityslainoia varten.
44288:
44289:
44290: E d u s k u n n a 11 e.
44291:
44292: Huolimatta pääomahuollon monipuolistumi- minen. Elinkeinoelämän kehittämisen kannalta
44293: sesta ja rahoituslähteiden lukumäärän kasvusta olisi tärkeätä, että helpotettaisiin pääoman saan-
44294: muodostaa pääomansaanti kaikille yrittäjille, tia julkisin varoin ottaen tietty luottoriski. Hy-
44295: mutta varsinkin pienyrittäjille, jatkuvan huo- vänä esimerkkinä tällaisesta on Kehitysaluera-
44296: lenaiheen. Lisäksi on ollut havaittavissa, että rasto Oy:n toiminta, joka kuitenkaan ei ulota
44297: valtion toimenpiteet yritysten pääoman saannin piiriinsä palveluelinkeinoja. Lisäksi tällaisia toi-
44298: helpottamiseksi eivät ole riittävässä määrin ot- menpiteitä pienyritystoiminnan kehittämiseksi
44299: taneet huomioon palveluelinkeinoja. Teollisilla tarvitaan myös muualla maassamme kuin kehi-
44300: yrityksillä on kieltämättä huomattava merkitys, tysalueilla.
44301: mutta on muistettava, että palveluelinkeinojen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
44302: kuten kaupan suhteellinen osuus on jatkuvassa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
44303: kasvussa ja niillä on merkittävä työllisyyttä vä- muksen,
44304: littömästi tai välillisesti lisäävä vaikutus. Ni-
44305: menomaan kaupan alalla pääomien tarve on ki- että hallitus ottaisi valtion vuo~
44306: peä alan rakennemuutoksesta johtuen. den 1973 tulo- ja menoarvioesitykseen
44307: Eräs vaikeus, joka pienyrittäjällä' on pääoman 30 000 000 markan määrärahan pienyri-
44308: saannissa, on lainanantajan vaatiman, tavalli- tyslainoja varten.
44309: sesti ylimitoitetun turvaavan vakuuden puuttu-
44310: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
44311:
44312: Raino Westerholm. Antero Juntumaa.
44313: Olavi Ronkainen. Veikko J. Turunen.
44314: 1053
44315:
44316: IV,583.- Toiv.al. n:o 620.
44317:
44318:
44319:
44320:
44321: Westerholm ym.: Ylitarkastajan ja vanhemman hallitussihteerin
44322: virkojen perustamisesta maa- ja metsätalousministeriön met-
44323: säosastoon.
44324:
44325:
44326: E d u s k u n n a 11 e.
44327:
44328: Vastauksessaan hallituksen esitykseen valtion ryhmä ehdotti perustettavaksi metsäosastoon
44329: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1971 eduskunta yhteensä kuusi virkaa tai tointa.
44330: totesi hallituksen tarkoituksena olleen selvittää Huolehtiminen valtakunnallisten puuntuotan-
44331: maa- ja metsätalousministeriössä suoritettavan to-ohjelmien laatimisesta ja niiden edellyttä-
44332: metsäpoliittisen suunnittelun tehostamista, tä- mästä rahoituksen toteuttamisesta sekä metsän-
44333: män edellyttämää ministeriön henkilökunnan parannustoiminnan suuntaamisesta alueellisesti
44334: lisäämistä sekä metsäosaston perustamisen tar- ja eri työlajien kesken mahdollisimman tarkoi-
44335: vetta. Eduskunta piti metsätaloudellisen valta- tuksenmukaisesti edellyttää peruspalkkaisen yli-
44336: kunnallisen merkityksen huomioon ottaen met- tarkastajan viran perustamista metsäosastoon.
44337: säpoliittisen asiantuntemuksen lisäämistä maa- Laaja lainsäädäntötyö ja monipuolinen hallin-
44338: ja metsätalousministeriössä tärkeänä ja tarpeel- nollinen lainkäyttö sekä valtion maanomistuk-
44339: lisena sekä edellytti, että hallitus kiireellisesti seen liittyvät kysymykset puolestaan edellyttä-
44340: suorittaa edellä tarkoitetun selvitystyön ja ryh- vät, että osastossa on asiaa selvittäneen työryh-
44341: tyy asian vaatimiin toimenpiteisiin. män ehdotuksen mukaisesti vanhemman halli-
44342: Vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon sisälty- tussihteerin tasoinen lakimiesesittelijän virka.
44343: vänä eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
44344: metsäosaston perustamisesta maa- ja metsäta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
44345: lousministeriöön. Samassa yhteydessä osastoon muksen,
44346: perustettiin osastopäällikön ja nuoremman hal- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
44347: litussihteerin virat ja ylimääräisen esittelijän menpiteisiin ylitarkastajan ja vanhem-
44348: toimi. Huomioon ottaen ne tehtävät, jotka met- man hallitussihteerin virkojen perusta-
44349: säosaston tulisi suorittaa, ei nyt toteutettavaa miseksi maa- ja metsätalousministeriön
44350: henkilökunnan lisäystä voida pitää riittävänä, metsäosastoon, jolloin samalla voidaan
44351: eikä se vastaa eduskunnan tarkoittaman selvi- lakkauttaa nuoremman hallitussihteerin
44352: tystyön tuloksia, missä tehtävään asetettu työ- virka.
44353: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
44354:
44355: Raino Westerholm. Georg C. Ehrnrooth.
44356: Olavi Ronkainen. Jouko Siikaniemi.
44357: Veikko J. Turunen. Arttur Niemelä.
44358: Antero Juntumaa. Mauri Miettinen.
44359: 1054
44360:
44361: IV,584.- Hemst.mot. nr 621.
44362:
44363:
44364:
44365:
44366: H. Westerlund m.fl.: Om statsstöd och statslån för byggande av
44367: åldrings- ocb pensionärsbostäder i kommunal regi.
44368:
44369:
44370: T i 11 R i k s d a g e n.
44371:
44372: Hjälp till självhjälp av olika slag för åld- om statsmakiten icke påtar sig en större del av
44373: ringar och pensionärer är den form av åld- detta ansvar.
44374: ri~gsvård, som i fo11tsättningen alldeles särskilt Sådana lagstiftningsåtgärder i denna ange-
44375: bör utvecklas. lägenhet är nödvändiga, som bl. a. innebär dels
44376: Anskaffandet av åldrings- eller pensionärs- direkt statsstöd och dels tryggade och bestäm-
44377: bostäder synes vara den viktigaste åtgärden da lånemöjligheter. På lång sikt innebär de
44378: inom denna sektor. En stor del av våra åld- lagstiftningsåtgärder, som ovan avses, ingalun-
44379: ringar, d.v.s. alla de, som - frånsett smärre da en ökning av statsutgi~terna, snarare tvärt-
44380: hjälpbehov - ändå i stort sett klarar sig själ- om. Atgärder, som medför en ökning av bo-
44381: va, föredrar i första hand en tillvaro så att stadstillgången för åldringar och pensionärer,
44382: säga i egen miljö. Detta förutsätter emellertid betyder, att belastningen på de kommunala åld-
44383: att bostadsbehovet kan tryggas. Behovet av ringshemmen avsevärt minskar. Härtill måste
44384: pensionärsbostäder är påtagligt, men i någon även trivselfaktorerna beaktas.
44385: större utsträckning har sådana ej kunnat upp- Med hänsyn tili ovan anförda och därmed
44386: föras, vilket främst berott på den otillräckliga sammanhängande omständigheter föreslås vörd-
44387: kapitaltillgången. Kommunernas egna finansie- samt, att riksdagen ville besluta hemställa,
44388: ringsmöjligheter är otillräckliga och som känt
44389: är, erhålles för denna verksamhetsform inget att regeringen i skyndsam ordning
44390: direkt statsstöd frånsett ett mindre anslag från måtte låta utreda behovet av sådana
44391: Penningautomatföreningen. Lånemöjligheterna stödåtgärder, som syftar till tryggandet
44392: är också ytterst begränsade och de lån, som av bestämt statsstöd och statslån för
44393: Folkpensionsanstalten oih Bostadsstyrelsen kan byggande av åldrings- och pensio~tärs
44394: bevilja för dessa ändamål, räcker inte långt. bostäder i kommunal regi, samt där-
44395: Någon snar kännbar förbättring av bostads- efter i saken avlåta proposifion tiU
44396: situationen för pensionärer är icke att vänta, Riksdagen.
44397: Helsingfors den 11 februari 1972.
44398:
44399: Henrik Westerlund. Ragnar Granvik. Elsi Hetemäki.
44400: Matti Mattila. Evald Häggblom. Pär Stenbäck.
44401: 1055
44402:
44403: IV,584.- Toiv.al. n:o 621. . : ·SfiOmennos.
44404:
44405:
44406:
44407:
44408: H. Westerlund ym.: Valtionavusta ja valtion lainoista vanhusten
44409: ja eläkeläisten asunto;en rakentamista varten kuntien toi-
44410: mesta.
44411:
44412:
44413: E d u s k u n n a 11 e.
44414: Vanhusten ja eläkeläisten auttaminen erilai- Tässä asiassa ovat sellaiset lainsäädäntötoi-
44415: seen itsensä auttamiseen on se vanhusten huol- menpiteet välttämättömiä, jotka mm. merkitse-
44416: lon muoto, jota tulevaisuudessa aivan erityisesti vät toisaalta suoraa valtion tukea ja toisaalta
44417: tulee kehittää. turvattuja ja tarkoin määriteltyjä lainamahdolli-
44418: Vanhusten- tai eläkeläisasuntojen hankkimi- suuksia. Pitkälle tähdäten eivät yllä tarkoitetut
44419: nen näyttää olevan tärkein toimenpide tällä lainsäädäntötoimenpiteet suinkaan merkitse val-
44420: sektorilla. Suuri osa vanhuksistamme ts. kaikki tion menojen kasvua, pikemminkin päinvas-
44421: ne, jotka - vähäistä avuntarvetta lukuun otta- toin. Toimenpiteet, joiden tuloksena vanhusten
44422: matta - kuitenkin suurin piirtein selviytyvät ja eläkeläisten asunnonsaanti lisääntyy, merkit-
44423: itse, pitävät parempana niin sanoaksemme ole- sevät kunnallisiin vanhainkoteihin kohdistuvan
44424: mista omassa ilmapiirissä. Tämä edellyttää kui- rasituksen huomattavaa vähentymistä. Tämän li-
44425: tenkin, että asunnontarve voidaan tyydyttää. säksi on myös viihtyvyystekijät otettava huo-
44426: Eläkeläisasuntojen tarve on ilmeinen, mutta sel- mioon.
44427: laisia ei ole suuremmassa määrin voitu rakentaa, Yllä esitettyyn ja siihen liittyviin asianhaa-
44428: mikä lähinnä on johtunut riittämättömästä pää- roihin viitaten ehdotamme kunnioittaen edus-
44429: oman saannista. Kuntien omat rahoitusmahdolli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
44430: suudet ovat riittämättömiä ja kuten tiedetään,
44431: tämä toimintamuoto ei saa mitään suoraa val- että hallitus kiireellisesti selvityttäisi
44432: tion tukea lukuun ottamatta vähäistä raha-auto- sellaisten tukitoimenpiteiden tarpeen,
44433: maattiyhdistykseltä saatavaa määrärahaa. Laina- joiden tarkoituksena on tietyn valtion-
44434: mahdollisuudet ovat myös erittäin rajoitetut tuen ja valtion lainojen turvaaminen
44435: eivätkä ne lainat, jotka kansaneläkelaitos ja vanhusten- ja eläkeläisasuntojen raken-
44436: asutushallitus voivat näihin tarkoituksiin myön- tamista varten kuntien toimesta, sekä
44437: tää, riitä pitkällekään. Mitään pikaista, tuntu- sen jälkeen antaisi asiasta esityksen
44438: vaa eläkeläisten asuntotilanteen parannusta ei Eduskunnalle.
44439: ole odotettavissa, jollei valtiovalta ota kannet-
44440: tavakseen suurempaa osaa tästä vastuusta.
44441: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
44442:
44443: Henrik Westerlund. Ragnar Granvik. Elsi Hetemäki.
44444: Matti Mattila. Evald Häggblom. Pär Stenbäck.
44445: 1056
44446:
44447: IV,585 . ....,..., Toiv.al. n:o 622.
44448:
44449:
44450:
44451:
44452: S. Westerlund ym.: Opiskeliia-asuntotuotannon ensisiiaisrahoi-
44453: tuksen turvaamisesta.
44454:
44455:
44456: Ed u s kun n a 11 e.
44457:
44458: Asuntotuotantolain mukaan on vuosittain 1971 usean sadan opiskelija-asuntopaikan raken-
44459: myönnettävä opiskelija-asuntotuotantoon vähin- nustyöt aloittamatta sen vuoksi, ettei kohteisiin
44460: tään 10 milj. markkaa. Vuoden 1972 tulo- ja onnistuttu järjestämään ensisijaisrahoitusta,
44461: menoarviossa asuntotuotantoon osoitetuista vaikka asuntohallituksen toissijainen laina oli
44462: määrärahoista käytettäneen opiskelija-asuntojen luvattu.
44463: tuotantoon 30 milj. markkaa asuntohallituksen Ongelman ratkaisuna tulevat kysymykseen
44464: toissijaislainojen muodossa. Huolimatta siitä, vaihtoehtoisesti valtion oman ensisijaislainoi-
44465: että opiskelija-asuntotuotantoon tarkoitettujen tuksen lisääminen, lainatakuiden myöntäminen
44466: määrärahojen osuus asuntotuotantomäärärahojen tai erityisen asiaa koskevan sopimuksen tekemi-
44467: kokonaissummasta on laskenut, on järjestelmä nen rahalaitosten kanssa.
44468: ollut pääosiltaan tarkoituksenmukainen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
44469: Toissijaislainoituksen ohella on eräisiin opis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
44470: kelija-asuntolakohteisiin saatu myös valtion en- muksen,
44471: sisijaislainaa. Ensisijaislainoituksen järjestämi-
44472: nen onkin ollut eteläisten, kasvultaan voimak- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
44473: kaimpien korkeakoulukaupunkien suurin vai- opiskeliia-asuntotuotannon ensisiiaisra-
44474: keus. Esimerkiksi Helsingin seudulla jäi vuonna hoituksen turvaamiseksi.
44475: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
44476:
44477: Seppo Westerlund. Olavi Borg. Irma Toivanen.
44478: 1057
44479:
44480: IV,586.- Toiv.al. n:o 623.
44481:
44482:
44483:
44484:
44485: S. Westerlund ym.: Valtion laivanrakennustoiminnan koordinoi-
44486: misesta.
44487:
44488:
44489: E d u s k u n n a 11 e.
44490:
44491: Valtion laivanrakennus käsittää usean eri mi- mahdollisuuksien mukaan ne merisotilaalliset
44492: nisteriön alaan kuuluvien alusten rakentamisen. vaatimukset, mitkä ovat mahdollisia toteuttaa
44493: Puolustusministeriö huolehtii puolustuslaitok- vaarantamatta näiden alusten varsinaista käyttö-
44494: sen laivanrakennuksesta ja kauppa- ja teolli- tarkoitusta. Sotilaallisten näkökohtien huo-
44495: suusministeriö merenkulkuhallituksen sekä sisä- mioon ottaminen aluksen suunnittelu- ja raken-
44496: asiainministeriö rajavartiolaitoksen vastaavasta tamisvaiheessa aiheuttavat lisäkustannuksia,
44497: toiminnasta. Myös liikenneministeriön toimi- mutta ovat nämä kohtuulliset aluksen koko-
44498: alaan liittyy laivanrakennustoimintoja. Ajatel- naishinnassa ja ovat osaltaan vähentämässä
44499: len kriisiaikojen vaatimuksia on valmistautumi- muun kaluston tarvetta. Vaikkakin siviilikäyt-
44500: nen tällaiseen tilanteeseen riippuvainen. eri osa- töön varsinaisesti rakennetun aluksen muutta-
44501: puolten yhteistoimintahalukkuudesta ja lopulli- minen sota-alukseksi tuottaa vain apualukseksi
44502: sena vaikuttimena ovat määrärahojen saamisen luokiteltavan yksilön, merkitsisi tämä puolus-
44503: edellytykset. Oman hallinnonhaaran tavoittei- tusvalmiuden nostamista kriisiajan merisotilaal-
44504: den saavuttaminen on usein niin voimakkaasti lisia tehtäviä ajatellen. Huomattava on, että
44505: etusijalla, että alusten yleisempään käyttöön kriisitilannetta varten varustettu, alkuaan sivii-
44506: liittyvät näkökohdat jäävät huomioon ottamatta litehtäviin tarkoitettu alus voi suorittaa nämä
44507: tai tulevat vain osittain huomioon otetuiksi tehtävät tehokkaammin kuin varustamattomana.
44508: muissa hallinnonhaaroissa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
44509: Kokonaisedun mukaista on, ettii valtion lai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
44510: vanrakennus tapahtuu kokonaisvaltaisesti siten, muksen,
44511: että kriisiaikojen käytön vaatimukset otetaan
44512: huomioon kaikessa valtion laivanrakennuksessa, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
44513: joka tarkoittaa esim. sitä, että puolustuslaitok- valtion laivanrakennustoiminnan koordi-
44514: seen kuulumattomat hallinnonhaarat ottavat noimiseksi, jotta saavutettaisiin nykyistä
44515: huomioon rakennettavissa laivoissa ja veneissä kokonaisvaltaisempi lopputulos.
44516: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1972.
44517:
44518: Seppo Westerlund. Olavi Borg. Inna Toivanen.
44519:
44520:
44521:
44522:
44523: 133 156/72
44524: 1058
44525:
44526: IV,.587.- Toiv.al. n:o 624.
44527:
44528:
44529:
44530:
44531: Vikatmaa ym.: Asunto;en tasamaksuiär;estelmän luomisesta.
44532:
44533:
44534: E d u s kun n a 11 e.
44535:
44536: Ottaen huomioon pääoman hitaan muodostu- Hyväksyessään vuoden 1972 talousarvion
44537: misen ja vallitsevan kireän rahatilanteen on mo- kiinnitti Eduskunta huomionsa siihen, että asun-
44538: nessa yhteydessä jouduttu toteamaan, että ny- totuotannon edistämiseksi olisi pyrittävä kehit-
44539: kyisen kustannus- ja hintatason vallitessa on tämään uusia asunnonhankintamuotoja. Käsityk-
44540: erityisesti niiden nuorten parien ja varttuneem- semme mukaan asuntojen tasamaksujärjestelmä
44541: pienkin vähälapsisten perheiden, joilla toisaalta loisi edellytykset toimia Eduskunnan esittämällä
44542: on hyvin koulutetun ammattihenkilöstön asema tavalla. Järjestelmän avulla mahdollistetaan ny-
44543: tuotantoelämässämme, asuntokysymyksen rat- kyisin käytännössä oleva asuntosäästäntä realis-
44544: kaisemattomuus jopa elinkeinoelämämme kehi- tiseksi etukäteissäästännäksi ja taloudelliseksi
44545: tystä haittaava .. jälkikäteissäästännäksi mm. siten, että ne mak-
44546: Nuori aviopari, jossa molemmat puolisot ovat sut, joihin perhe on sitoutunut esim. 12 vuo-
44547: ansiotyössä, on oikeutettu asuntolainoitetun den ajalle, voitaisiin suorittaa seuraavasti:
44548: omistusasunnon (2 h + k, pa 60 m2) ostoon, Etukäteissäästännän ensimmäinen vuosi päät-
44549: jos avioparin kuukausitulo jää alle 2 500 mark- tyisi silloin, kun rakentaminen alkaa, ja toinen
44550: kaa. Tällöin heillä tulee olla pääomaa noin vuosi, kun talo on valmistunut. Kymmenen seu-
44551: 40 % asunnon velattomasta hinnasta. Pyrkies- raavaa vuotta olisi annuiteettilainan maksu-
44552: sään vastaavaan vuokra-asuntoon, on tuloraja- aikaa. Kahden ensimmäisen säästäntävuoden
44553: kynnys 1 800 mk/kk. aikana säästetään tarvittava alkupääoma, joka
44554: Mikäli yhteinen verotettava tulo ylittää ko. olisi 8 %/vuosi, eli yhteensä 16 % asunnon
44555: kynnykset, ei heillä näin ollen ole edellytyksiä omarahoitushinnasta. Loppuosa tarvittavasta
44556: päästä asumaan ko. asuntoihin. Mahdollisuu- omasta pääomasta saadaan lainaksi ja maksetaan
44557: deksi hankkia perheelle asunto, on jäljellä tä- takaisin tasaisin kuukausierin yhdessä yhtiövas-
44558: män jälkeen: a) omistusasunto ilman asunto- tikkeen kanssa.
44559: lainoitusta tapahtuvasta tuotannosta tai Tällaisen vähittäismaksujärjestelmän käynnis-
44560: b) vuokra-asunto vapailta markkinoilta. täminen edellyttää erillisen rahoitusyhtiön pe-
44561: Ilman asuntolainoitusta tapahtuvassa tuotan- rustamista. Tämän erikoisyhtiön pääoman mer-
44562: nossa on esimerkkiasunnon omarahoitusosuus kitsisivät asuntotuotantoa rahoittavat rahalai-
44563: nykyisen hintatason vallitessa ainakin 48 000 tokset, vakuutusyhtiöt ja valtio. Näiden perus-
44564: mk. Tällaisen oman pääoman hankinta ei ole tajaosakkaiden lisäksi tulisi yhtiössä olla mu-
44565: nuorelle avioparille helppoa. Asunto tarvittaisiin kana myös sosiaalista asuntotuotantoa toteutta-
44566: kuitenkin avioliittoa perustettaessa. vat yhtymät. Yhtiö voisi hankkia valtion ta-
44567: Ns. kovan rahan vuokra-asuntotuotanto on kauksen turvin ulkolaista pääomaa, sikäli kun
44568: jatkuvasti taantumassa. Syyt tähän ovat moni- sitä kohtuullisilla ehdoilla olisi saatavissa.
44569: naiset. Sijoituskohteita etsivä raha saa parem- Myöntäessään annuiteettilainoja niille nuo-
44570: man koron muualta. Kiinteistöyhtiöiden vuok- rille pareille ja vähälapsisille perheille, joiden
44571: rat on säännöstelty eivätkä nykyisellä tasollaan tulorajat ylittävät asuntohallituksen nykyisen
44572: turvaa riittävästi hoito-, korko- ja kuoletuskus- kynnysrajan, voisi lainan korko vastata käypää
44573: tannuksista aiheutuvia menoja. Edellä olevasta pankkilainakorkoa.
44574: johtuen ei vapailla markkinoilla tuoteta riittä- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
44575: västi kipeästi kaivattuja vuokra-asuntoja. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
44576: IV,587.- Vikatmaa ym. 1059
44577:
44578: että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi- män pohjalta sekä tämän vähittäismaksume-
44579: menpiteisiin uuden asuntohankintamuo- netelmän käynnistämiseksi tarvittavan lat~
44580: don kehittämiseksi tasamaksujärjestel- japohjaisen rahoitusyhtiön perustamiseksi.
44581: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
44582:
44583: Juha Vikatmaa. Pekka Jokinen. Timo Mäki.
44584: Anna-Liisa Linkola. Matti Hokkanen. Mauri Miettinen.
44585: Alli Vaittinen. Victor Procope. Erkki Häkämies.
44586: Ilkka Suominen. M. Jaatinen. Seppo Westerlund.
44587: Sinikka Kslrhuvaara. Matti Ruokola.
44588: 1060
44589:
44590: IV,588.- Toiv.al. n:o 625.
44591:
44592:
44593:
44594:
44595: Vilmi ym.: Eräiden postilaitoksen sivutoimien muuttamisesta
44596: päätoimiksi.
44597:
44598:
44599: E d u s k u n n a 11 e.
44600:
44601: Valtion sivuto1m1sten virkojen oikeudellista eläke- ja vanhuuden turvan ulkopuolelle. Posti-
44602: asemaa ei ole toistaiseksi vahvistettu lailla eikä ja lennätinlaitoksen voimassa olevat säännökset
44603: muutoinkaan järjestetty yhtenäisillä säännök- ovat muutoinkin ja erityisesti tältä osin täysin
44604: sillä. Kuitenkin sivutoimisista viroista ja toi- vanhanaikaiset ja nykyaikaistamisen tarpeessa.
44605: mista maksettavat palkkiot muodostavat ver- Tehtävät näissä toimipaikoissa palkkaan nähden
44606: rattain suurelle joukolle erittäin tärkeän ja vält- ovat huomattavat, työaika 30 tuntia viikossa,
44607: tämättömän toimeentulolähteen. Useat näistä mikä edellyttää päätoimisuutta.
44608: viroista ja toimista ovat pysyväisluonteisia, Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
44609: vaikka lakiin perustuvaa virassapysymisoikeutta kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
44610: ja eläketurvaa ei ole järjestetty. Asiassa on aivan vomuksen,
44611: ilmeinen ristiriita ja epäkohta, joka olisi kii-
44612: reesti korjattava. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
44613: Epäkohta ilmenee selvimmin maaseudun toimenpiteisiin posti- ja lennätinlaitok-
44614: postiasema I:n hoitajien oikeudellisen aseman sen alaisten postiasema I:n Sivutoimis-
44615: turvattomuutena. Ei voi olla inhimillisesti ten virkojen muuttamiseksi päätoimi-
44616: {)ikein, että sivutoimisten pa l:n hoitajien siksi sekä näiden virkojen oikeudellisen
44617: kymmenien vuosien valtion palvelus jätetään aseman järjestämiseksi.
44618: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
44619:
44620: Pekka Vilmi. Aulis Sileäkangas.
44621: Mikko Jokela. Matti Mattila.
44622: Aimo Ajo. Heimo Linna.
44623: Paavo Niinikoski. Reino Kangas.
44624: Ahti Peklmla. Paavo Väyrynen.
44625: Niilo Koskenniemi.
44626: 1061
44627:
44628: IV,589. ~ Toiv.al. n:o 626.
44629:
44630:
44631:
44632:
44633: Vilmi ym.: Markkinoimismaksun perimisen lopettamisesta Lapin
44634: läänissä.
44635:
44636:
44637: E d u s k u n n a 11 e.
44638:
44639: Pellonvarauslain voimassaollessa on Lapin on nyt entistä ajankohtaisempaa, koska Lapissa
44640: läänin alueella paketoitu peltoja noin 12 % on yhtiöiden hallussa runsaasti maatiloja, joiden
44641: koko peltoalasta. Ylituotantoalueille tarkoite- pellot sopisivat hyvin pienten naapuritilojen
44642: tun lain vaikutus on Lapissa muodostunut voi- vuokramaiksi. Vuokraustoiminnan estää kuiten-
44643: makkaammaksi kuin muussa osassa maata. Näin kin markkinoimismaksu, joka peritään myös
44644: siitä huolimatta, vaikka Lapin läänin alue on yksityisiltä. Sama koskee myös kuntayhteisöjen
44645: jatkuvasti ollut myös karjataloustuotannon osal- harjoittamaa maataloutta. Markkinoimismaksu
44646: ta alituotantoaluetta. Pellonvarausmenetelmällä on osaltaan vähentämässä Lapin muutoinkin
44647: on mitä suurimmassa määrin heikennetty Lapin liian vähäisiä työpaikkoja ja sitä kautta lisää~
44648: maatalouden asemaa. Maidosta saatavat myyn- mässä työttömyyttä. Kun Lapin läänin oma tuo-
44649: titulot ovat huomattavasti ehtyneet. On ajau• tanto ei ole koskaan riittänyt edes läänin omaan
44650: duttu suoranaiseen maitopulaan. Jo nyt joudu- kulutukseen ja koska täällä on huutava puute,
44651: taan Lappiin tuomaan maitoa Oulun eteläosista on epäoikeudenmukainen ja kohtuuton markki-
44652: saakka. Myös työttömyys on tämän johdosta noimismaksu kiireesti poistettava.
44653: lisääntynyt, sillä vuoden sisällä ovat päivittäi- Edellä esittämäämme viitaten kunnioittaen
44654: set maidon myyntitulot vähentyneet Lapin lää- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
44655: nin alueella 10 000 markalla päivässä. Tällainen muksen,
44656: säännöllisten tulojen väheneminen tuntuu koko
44657: alueen talouselämässä. että hallitus ryhtyy kiireellisesti toi-
44658: Kun ylituotantopulmat ovat valtakunnallises- menpiteisiin markkinoimismaksun peri-
44659: sakin mielessä tasaantuneet, olisi ainakin mark- misen lopettamiseksi Lapin läänin
44660: kinoimismaksun suoritusvelvollisuus poistettava alueella.
44661: kokonaisuudessaan Lapin läänin alueella. Tämä
44662: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
44663:
44664: Pekka Vilmi. Mikko Jokela. Paavo Niinikoski.
44665: 1062
44666:
44667: IV,590.- Toiv.al. n:o 627.
44668:
44669:
44670:
44671:
44672: Vilmi ym.: Moottoriajoneuvoissa käytettävän polttoaineen hin-
44673: nan määräämisestä samaksi koko maassa.
44674:
44675:
44676: E d u s k u n n a 11 e.
44677:
44678: Erikoisesti ammattimaista kuorma-autoliiken- kun polttoaineen kuljettamisesta johtuva "lisä-
44679: nettä harjoittavien keskuudessa on tunnettu li- vero" poistettaisiin.
44680: sääntyvää huolestuneisuutta toimeentulomahdol- Polttoaineen hinnantasaus ei käsityksemme
44681: lisuuksien jatkuvasti heikentyessä. Erittäin mur- mukaan ole mikään ylivoimainen tehtävä. Se
44682: heellinen on tilanne Pohjois-Suomessa ja yleensä tapahtuisi parhaiten maahantuonnin yhteydessä,
44683: kehitysalueilla, missä työmahdollisuudet ovat kuten asian hoitamista muutamia vuosia sitten
44684: jatkuvasti vähentyneet. Myös viimeaikoina suo- suunniteltiin. Jostain syystä valmiit suunnitel-
44685: ritetut polttoaineen hintojen korottamiset ovat mat ja oikeudenmukainen ratkaisu on jäänyt
44686: pohjoisosassa maata lisänneet kustannuksia huo- toteuttamatta. Nyt kehitysaluepoliittisia ratkai-
44687: mattavasti enemmän kuin muualla maassa. suja tehtäessä tulisi myös tämä kauan vireillä
44688: Polttoaineen hinnan ero valtakunnan syrjäseu- ollut asia saattaa valtakunnallisessakin mielessä
44689: tujen tappioksi on entisestään lisääntynyt. oikeudenmukaiseen päätökseen.
44690: Moottoriajoneuvojen käyttäjille ja yleensä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
44691: kaikille kehitysalueella asuville tehtäisiin oi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
44692: keutta entistä paremmin määräämällä poltto- muksen,
44693: aineen hinta saman suuruiseksi koko maassa. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
44694: Tämä olisi oikeaa kehitysaluepolitiikkaa. Yrit- menpiteisiin moottoriajoneuvoissa käy-
44695: täjät ja kaikki muutkin polttoaineita käyttävät tettävän polttoaineen hinnan määräämi-
44696: pääsisivät koko maassa samaan asemaan. Kus- seksi saman suuruiseksi koko valtttkun-
44697: tannustaso nimenomaan syrjäseuduilla alenisi, nan alueella.
44698: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
44699:
44700: Pekka Vilmi. Matti Mattila.
44701: Paavo Niinikoski. Heimo Linna.
44702: Ahti Pekkala. Reino Kangas.
44703: Paavo Väyrynen.
44704: 1063
44705:
44706: IV,591.- Toiv.al. n:o 628.
44707:
44708:
44709: Vilmi ym.: Pohjois-Suomessa toimivien valtion yhtiöiden paa-
44710: konttorien siirtämisestä Helsingistä tuotantolaitosten yhtey-
44711: teen.
44712:
44713: E d u s k u n n a II e.
44714:
44715: Viimeisten vuosien valtakunnallisessa kehi- myynt1to1mintaa. Jos pääkonttorit sijaitsisivat
44716: tyksessä on Pohjois-Suomi jäänyt lapsipuolen tuotantoalueilla, on varmaa, että niiden hallin-
44717: asemaan. Se on maan vaikeimpana kehitys- toelinten johtajat suhtautuisivat nykyiseen ete-
44718: alueena joutunut olemaan monissa ratkaisuissa lää suosivaan tariffipolitiikkaankin kokonaan
44719: antavana puolena. Sen monet luonnonrikkaudet toisella tavalla. Onhan sähkön hinta tuotannon
44720: on ohjattu palvelemaan maan eteläosien, mutta a1kulähteillä huomattavasti kalliimpaa, kuin
44721: aivan erikoisesti valtakunnallisessa suojeluk- siitä etelään siirrettynä peritään.
44722: sessa olevan pääkaupungin kasvua ja kehitystä. Myös yksityisen sektorin kohdalla on kehitys
44723: Yhtenä tällaisena pääkaupunkikeskeisen oh- ollut saman suuntainen. Keskuskonttorit on si-
44724: jauspolitiikan seurauksena on ollut Pohjois- joitettu pääkaupunkiin tai muualle Etelä-Suo-
44725: Suomessa toimivien tuotanto- ym. laitosten meen. Pääomat virtaavat perässä ja ne voidaan
44726: pääkonttorien Helsingiin keskittäminen. Jo yk- siellä ohjata haluttuun suuntaan. Hyvin har-
44727: sin tämä merkitsee huomattavaa pääomavirto- voin ne suuntautuvat enää alkulähteille. Pää-
44728: jen ohjaamista valtakunnan köyhimmältä omien ja verotulojen siirto Pohjois-Suomesta
44729: alueelta vauraaseen pääkaupunkiin. Näiden etelään on ongelmana laaja ja vaikutuksiltaan
44730: Pohjois-Suomessa toimivien tuotanto-, liike- erittäin merkittävä. Siitä on jatkuvasti pu-
44731: ym. laitosten miljardisummiin nouseva liike- huttu, mutta mitään ei ole tehty ja koko asia
44732: vaihto kulkee pääkaupungin rahalaitosten on edelleen selvittämättä. Tästä syystä Helsin-
44733: kautta ja antaa niille mahdollisuuden lisätä kiin sijoitettujen pääkonttorien vaikutukset
44734: maan vauraimman alueen kehitystoiminnan ra- pääomansiirtoihin olisi viipymättä tutkittava
44735: hoitusta. Samoin pääkonttorit ja niiden suuri ja ryhdyttävä kiireellisesti valmistelemaan ja
44736: ja hyvin palkattu henkilökunta ovat tuottavia toteuttamaan ainakin valtion yhtiöiden pää-
44737: verotuskohteita. Kaiken kohtuuden nimessä konttorien siirtämistä pääkaupungista tuotanto-
44738: nämä varat kuuluisivat pääomaköyhälle Pohjois- laitosten yhteyteen. Kun Pohjois-Suomen elin-
44739: Suomelle, mutta se ei saa niitä käyttöönsä. keinoelämän heikkous ja pysyvä työttömyys
44740: Tällaisen Pohjois-Suomea köyhdyttävän ke- johtuu pääosaltaan pääomien puutteesta, on
44741: tyksen kärjessä ovat siellä toimivat valtion yh- tältä alueelta kerääntyvä tuotto ja verotulot py-
44742: tiöt, joiden pääkonttorit on lähes poikkeuk- sytettävä tuotannon alkulähteillä.
44743: setta sijoitettu Helsinkiin. Pääasiallisin pe- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
44744: ruste kehitykseen lienee ollut henkilökunnan kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
44745: mukavuuden halu. Erikoisena esimerkkinä tästä vomuksen,
44746: luonnottomasta kehityksestä ovat voimalaitos-
44747: yhtiöt. Vaikka Pohjois-Suomen tuottamasta että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
44748: sähköstä noin kaksi kolmannesta siirretäänkin menpiteisiin PohjoisSuomessa toimi-
44749: etelään, ei sen myynti edellytä pääkonttorin ja vien ja siellä tuotantoa harjoittavien val-
44750: sen tuottaman hyödyn sinne sijoittamista. Säh- tion yhtiöiden pääkonttorien siirtämi-
44751: köä ei viedä ainakaan tätä kautta ulkomaille seksi Helsingistä tuotantolaitosten yh-
44752: ja se menee kaupaksi ilman etelään sijoitettua teyteen.
44753: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
44754:
44755: Pekka Vilmi. Paavo Niinikoski.
44756: Mikko Jokela. Matti Ruokola.
44757: Aimo Ajo. Taisto Tähkämaa.
44758: 1064
44759:
44760: IV,592.- Toiv.al. n:o 629.
44761:
44762:
44763:
44764:
44765: Vilmi ym.: Poromiesten ja kalastajien moottorikeikkojen poltto-
44766: aineen verovapaudesta.
44767:
44768:
44769: E d u s k u n n a 11 e.
44770:
44771: Suuret alueet pohjois- ja perä-Lappia on vailla poronhoitotyössä ja kalastuksessa käytettävien
44772: minkäänlaista tieyhteyttä. Näiden tiettömien moottorikeikkojen pitäisi olla polttoaineverosta
44773: taipaleiden ainoa kulkuneuvo talviaikana on vapaat, mutta turistien käyttämille kelkoille ei
44774: moottorikelkka. Siitä on muodostunut erikoi- tulisi verovapautta myöntää. Mainittakoon, että
44775: sesti poromiesten ja kalastajien tärkeä työvä- mm. Norjassa annetaan moottorikeikkaa koh-
44776: line, jota ilman on mahdotonta tulla toimeen. den 600 kruunun polttoaineen hinnanpalautus
44777: Kuitenkin moottorikeikka on käyttöönsä vuodessa. Meillä voitaisiin polttoaineen hinnan-
44778: nähden suhteellisen kallis ja lyhytikäinen. Sen palautus suorittaa poromiehille esimerkiksi pa-
44779: normaali käyttöaika on kaksi-kolme vuotta. liskunnan poroisännän todistamia polttoaine-
44780: Polttoaineen kulutus keikkaa kohden on vuo- laskuja vastaan. Kalastajille voitaisiin hinnan-
44781: dessa keskimäärin noin 1 500 litraa, mikä ny- palautus antaa joko kunnallisen luottamushen-
44782: kyisen polttoaineen hintatason mukaan merkit- kilön, veroviranomaisen tai kalojen vastaanotta-
44783: see noin 1 300 markan vuotuista menoerää. Näin jan antaman todistuksen perusteella. Asian hoi-
44784: ammattinsa ja toimeentulonsa vuoksi moottori- taminen käytännössä on varsin yksinkertaista.
44785: keikkaa välttämättä tarvitsevat joutuvat kor- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
44786: kean polttoaineen hinnan muodossa maksamaan kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
44787: maantieveroa, joka on heille kohtuuton ylimää- vomuksen,
44788: räinen rasitus.
44789: Moottorikelkoissa käytettävän polttoaineen että hallitus ryhtyisi kiireesti toi-
44790: vapauttamisesta polttoaineverosta on keskus- menpiteisiin poromiesten ja kalastajien
44791: teltu pitkään, mutta ilman minkäänlaista tu- moottorikeikkojen polttoaineen vapaut-
44792: losta. Yleensä ön oltu yksimielisiä siitä, että tamiseksi polttoaineverosta.
44793: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
44794:
44795: Pekka Vilmi. Reino Kangas.
44796: Matti Ruokola. Paavo Väyrynen.
44797: Taisto Tähkämaa. Paavo Niinikoski.
44798: 1065
44799:
44800: IV,593.- Toiv.al. n:o 630.
44801:
44802:
44803:
44804:
44805: Vilmi ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Tervolaan.
44806:
44807:
44808: E d u s k u n n a 1I e.
44809:
44810: Tervolan kunnassa olevat monet valtion vi- keskitettyä toimintaa, ja kun nykyinen vuokralla
44811: rastot ovat jo pitemmän aikaa joutuneet toi- olo ei ole taloudellisestikaan puolustettavissa,
44812: mimaan ala-arvoisissa vuokratiloissa ja hajallaan olisi virastotalon rakentaminen suoritettava
44813: eri puolilla kirkonkylää. Tästä on virastoille kiireellisesti. Rakennusvaiheen aikana tällaisen
44814: ja kunnan asukkaille monenlaista haittaa. suurehkon rakennuksen rakentamisella helpo-
44815: Kun Tervolan kunta muodostaa Kemin ja Ro- tettaisiin myös Tervolan kunnan alueen vai-
44816: vaniemen kaupunkien keskivälillä kehittyvän ja keaa työllisyyttä.
44817: voimakkaan hallinnollisen keskuksen, olisi ny- Edellä esittämäämme viitaten kunnioittaen
44818: kyaikaisen virastotalon rakentaminen Tervolaan ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
44819: täysin perusteltua. Tervolan kunta onkin jo muksen,
44820: useita vuosia sitten osoittanut sopivan maa-
44821: alueen virastotaloa varten, mutta kauan vireillä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
44822: ollutta hanketta ei ole jostain syystä vieläkään menpiteisiin valtion virastotalon raken-
44823: saatettu ratkaisuun. Kuitenkin nykyaika vaatii tamiseksi T ervolaan.
44824: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
44825:
44826: Pekka Vilmi. Paavo Niinikoski.
44827: Mikko Jokela. Niilo Koskenniemi.
44828: Aimo Ajo. Matti Ruokola.
44829: Reino Kangas.
44830:
44831:
44832:
44833:
44834: 134 156/72
44835: 1066
44836:
44837: IV,594.- Toiv.al. n:o 631.
44838:
44839:
44840:
44841:
44842: Vllponiemi ym.: Asunto-obligaatioiäriestelmän aikaansaamisesta
44843: vuokra-asuntotuotannon rahoitustarpeen tyydyttämiseksi.
44844:
44845:
44846: E d u s k u n n a 11 e.
44847:
44848: Suomen pääomamarkkinoiden kehittymättö- Asunto-obligaatiojärjestelmää luotaessa olisi
44849: myys ja vaikeudet kanavoida pitkäaikaista laina- erityisesti harkittava, missä laajuudessa työelä-
44850: rahoitusta asuntotuotantoon estävät tehokkaan kerahastot ja muut lakisääteistä vakuutusta hoi-
44851: ja suunnitelmallisen asuntopolitiikan harjoitta- tavat vakuutuslaitokset ja kansaneläkelaitos vei-
44852: mista. Asuntotuotannon ohjelmointi edellyttää voitetaan vuosittain ostamaan näitä obligaa-
44853: ensivaiheessa rahoituksen saattamista varmalle tioita. Niiden panos tulisi saada järjestelmässä
44854: pohjalle. Valtion asuntomäärärahojen lisäämi- keskeiseksi. Asuntotuotannon huippumaissa,
44855: nen ei voi yksin ratkaista asuntotuotannon ra- Ruotsissa ja Länsi-Saksassa sosiaalivakuutusra-
44856: hoituspulmia, vaan koko rahoitusjärjestelmän hastojen antolainaus palvelee pääasiassa juuri
44857: toimintaperiaatteisiin tarvitaan pitkällemeneviä asuntotuotannon rahoitusta. Jos Suomessakin
44858: muutoksia. saadaan sosiaalivakuutusrahastot asuntotuotan-
44859: Asuntomarkkinoiden pahimmat tasapainotto- non rahoittajiksi, mahdollisuudet tuotannon oh-
44860: muusllmiöt liittyvät vuokra-asuntojen puuttee- jailuun paranevat oleellisesti. Yksityiset pankki-
44861: seen. Valtion lainoittaman vuokra-asuntotuotan- laitokset voisivat tällöin keskittyä entistä enem-
44862: non voimakasta lisäämistä vaikeuttaa ensisijais- män muiden tuotantoalojen rahoittamiseen.
44863: lainojen riittämätön saanti. Niinpä pankkilai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
44864: tokset sitovat asuntosäästöjärjestelmiä kehittäes- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
44865: sään lainoitustaan yhä enemmän omistusasunto- muksen,
44866: jen tuotantoon. Toisaalta pankkien välinen
44867: kasvava kilpailu pientallettajista lisää keskimää- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
44868: räistä voimakkaammin luotonantoa erilaisiin menpiteisiin asunto-obligaatioiäriestel-
44869: kulutuslainoihin asuntolainojen kustannuksella. män luomiseksi erityisesti vuokra-asun-
44870: Tästä syystä hallituksen tulisi kiireellisesti ryh- totuotannon rahoitustarpeen tyydyttä-
44871: tyä toimenpiteisiin lainapääomien kanavaimi- miseksi sekä että kansaneläkelaitos, työ-
44872: seksi asuntotuotantoon suoraan rahoitusmarkki- eläkerahastot ;a muut lakisääteistä va-
44873: noilta asunto-obligaatioiden myynnillä. Niillä kuutusta hoitavat vakuutuslaitokset vei-
44874: tulisi tyydyttää nimenomaan vuokratalojen en- voitetaan merkitsemään näitä obligaa-
44875: sisijaislainatarvetta. tioita.
44876: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
44877:
44878: Väinö Vilponiemi. Pirkko Työläjärvi.
44879: Aimo Ajo. Valdemar Sandelin.
44880: Antti Pohjonen. Tyyne Paasivuori.
44881: Esko Niskanen. Lyyli Aalto.
44882: Uljas Mäkelä. Margit Eskman.
44883: Paavo Tiilikainen. Sinikka Luja-Vepsä.
44884: Seppo Tikka. Salme Myyryläinen.
44885: 1067
44886:
44887: IV,595.- Toiv.al. n:o 632.
44888:
44889:
44890:
44891:
44892: VUponiemi ym.: Asuntoedun verotuksen poistamisesta.
44893:
44894:
44895: E d u s kun n a 11 e.
44896:
44897: Asuntoedun verotuksen poistaminen on usei- nan mietinnössä n:o 67 ( 1969 vp.) valio-
44898: den vuosien ajan ollut keskustelujen alaisena. kunta lausui päätyneensä sellaiseen käsitykseen,
44899: Kohtuuttomana tätä verotuksen muotoa pitävät että hallituksen tulisi tutkia toimenpiteitä asun-
44900: erityisesti sellaiset omakotitalojen ja asunto- toedun verotuksen helpottamiseksi sekä vuok-
44901: osakkeiden omistajat, jotka ovat kyseisen asun- rakulujen kohtuulliseksi vähennysoikeuden sal-
44902: non hankkineet yksinomaan oman perheensä Iimiseksi verotuksessa. Huojennukset tulisi
44903: asunnoksi ja joiden hankkimiseen käytetyistä määräytyä verovelvollisen veronalaisten tulojen
44904: varoista on jo vero maksettu tuloa ansaitessa. määrän perusteella siten, että vähennys koh-
44905: Varsinkin alemmissa tuloluokissa asuntoedun distuisi lähinnä alemmissa veroluokissa vero-
44906: verotus on omiaan vain lisäämään ennestäänkin tettavien asuntokuluihin. Hallituksen olisikin
44907: korkeita asumiskuluja. tämän perusteella ryhdyttävä toimenpiteisiin
44908: Asuntoedun verotusta koskevan keskustelun asuntoedun verotuksen kokonaan poistamiseksi
44909: yhteydessä on noussut voimakkaasti esille myös sekä kohtuuttomien vuokrakulujen vähennysoi-
44910: saman asian toinen puoli, nimittäin kohtuutto- keuden sallimiseksi verotuksessa.
44911: mien vuokrakulujen vähennysoikeuden sallimi- Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
44912: nen verotuksessa. On kohtuutonta, että monet nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
44913: itsestään riippumattomista syistä tuloihinsa muksen,
44914: nähden ylikorkeita vuokria maksamaan joutuvat
44915: tulonsaajat eivät saa lukea verotuksessa hy- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
44916: väkseen lainkaan vuokrakuluja, vaikka monet väliaikaisista poikkeussäännöksistä vero-
44917: samankaltaiset menot ovat vähennyskelpoisia. tuksessa annetun lain muuttamiseksi si-
44918: Eduskunta kiinnitti asiaan huomiota vii- ten, että asuntoedun verotus poistettai-
44919: meksi marraskuussa 1969 käsitellessään halli- siin ;a että tuloihin nähden kohtuutto-
44920: tuksen esitystä laiksi eräistä väliaikaisista poik- mien vuokrakuluien vähennysoikeus ve-
44921: keussäännöksistä verolakeihin annetun lain rotuksessa sallittaisiin.
44922: muuttamisesta. Tällöin valtiovarainvaliokun-
44923: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
44924:
44925: Väinö VUponiemi. Seppo Tikka.
44926: Aimo Ajo. Tyyne Paasivuori.
44927: Antti Pohjonen. Lyyli Aalto.
44928: Esko Niskanen. Margit Eskman.
44929: Uljas Mäkelä. Sinikka Luja-Vepsä.
44930: Paavo Tiilikainen. Salme Myyryläinen.
44931: Aune Salama.
44932: 1068
44933:
44934: IV,596.- Toiv.al. n:o 633.
44935:
44936:
44937:
44938:
44939: Vilponiemh Tuontipolttoaineiden hintojen tasausjärjestelmän
44940: aikaansaamisesta hintakehityksen vakaannuttamiseksi.
44941:
44942:
44943: Ed u s k u n n a 11 e.
44944:
44945: Parin viimeksi kuluneen vuoden aikana ovat Tarkoitusta varten olisi luotava er1tymen
44946: nestemäisten polttoaineiden hinnat olleet erit- tuontipolttoaineiden hintojen tasausjärjestelmä,
44947: täin epävakaiset useitakin kertoja vuodessa ta- jonka piiriin voitaisiin tarpeen niin vaatiessa
44948: pahtuvine hintojen muutoksineen. Tämä yh- ulottaa myös muut kuin lämmitysaineet. Kei-
44949: dessä nousevan hintakehityksen kanssa on noina olisi ajateltavissa esim. valmisteveron
44950: aiheuttanut epävakaisuutta kiinteistöjen talou- joustava säätely ja sen palauttaminen tietyissä
44951: denhoidossa ja vaikuttanut kohottavasti kiin- tilanteissa tai muut vastaavanlaatuiset menetel-
44952: teistö- ja asumiskustannuksiin. mät.
44953: Kysymyksen ollessa lähinnä ulkomailta tuo- Edelläolevaan viitaten ehdotan eduskunnan
44954: dusta tavarasta saattaa myös tulevaisuudessa hyväksyttäväksi toivomuksen,
44955: kansainvälisistä kriiseistä tai suhdannevaihte-
44956: luista johtuen tapahtua huomattaviakin hinta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
44957: vaihteluja, joiden vaikutus olisi voitava elimi- tuontipolttoaineiden hintojen tasausjär-
44958: noida kotimaan markkinoilla ja pitää kotimai- jestelmän aikaansaamiseksi siten, että
44959: nen hintataso hetkellisistä vaihteluista huoli- lämmitysöljyjen ja muiden polttoainei-
44960: matta osapuilleen vakaana niin, että enintään den hintojen kehitys tulisi nykyistä va-
44961: pitkäaikainen hintatason kehitys vaikuttaisi ko- kaammaksi.
44962: timaiseen hintatasoon.
44963: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
44964:
44965: Väinö Vilponiemi.
44966: 1069
44967:
44968: IV,597.- Toiv.al. n:o 634.
44969:
44970:
44971:
44972:
44973: Vilponiemi ym.: Vuokratason kohtuuttoman kohoamisen estämi-
44974: sestä aravavuokrataloissa.
44975:
44976:
44977: E d u s k u n n a 11 e.
44978:
44979: Vuokrataso ns. aravavuokrataloissa on jatku- leen olisi harkittava sitä, että asuntohallituk-
44980: vasti kohonnut. Uudemman tuotannon korkean sen myöntämissä vuokratalolainoissa ensimmäi-
44981: vuokratason ohella myös vanhemmissa taloissa set viisi vuotta voimassa oleva 1 % :n korko-
44982: kohonneiden ylläpitokustannusten vuoksi vuok- kanta muutettaisiin olemaan voimassa ensim-
44983: rat nousevat kohtuuttoman korkeiksi erityisesti mäiset kymmenen vuotta, minkä jälkeen korko
44984: pienempituloisten tulotasoon verrattuna. Niin- nousisi kolmeen prosenttiin. Edelleen sellaisissa
44985: ikään vakauttamispolitiikan aikana erityisesti vuokrataloissa, joissa vuokrataso on korkea ja
44986: sellaisissa taloissa, joissa ei devalvaation jälkei- joissa rahoitusvajauksen syntyminen edellyttäisi
44987: siä kustannusten kohoamisia ole voitu vuokria vuokrien korotuksia, tulisi voida saada ylimää-
44988: määrättäessä ottaa huomioon, vuokrien korotus- räistä avustuslainaa Asuntohallitukselta vuokra-
44989: tarve voidaan laskelmin osoittaa niin suureksi, tason pysyttämiseksi kohtuullisena. Kun meillä
44990: että kohtuudella ei sellaisia lisärasituksia voida asumiskustannusten vaikutus elinkustannuksiin
44991: asettaa verrattain pienituloisten kansalaisten on erittäin suuri varsinkin väestökeskusten
44992: kannettavaksi. Tämän vuoksi tarvitaan erityisiä pieni- ja keskituloisen palkansaajakunnan koh-
44993: toimenpiteitä, jotta kohtuuttomilta vuokran- dalla, olisi kiireellisesti ryhdyttävä toimiin sel-
44994: korotuksilta voidaan välttyä ja jotta asumis- laisten epäkohtien poistamiseksi, jotka ovat vä-
44995: kustannukset muodostuisivat siedettäviksi yh- littömästi vaikuttamassa korkeaan vuokrata-
44996: teiskunnan lainoituksen turvin rakennetuissa soon.
44997: asunnoissa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
44998: Vuokratason pysyttämiseksi kohtuullisena nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
44999: voidaan osoittaa erilaisia keinoja, joiden to-
45000: teuttamismahdollisuudet olisi selvitettävä. Te- että hallitus kiireellisesti suorittaisi
45001: hokkaimmin vuokratason alenemiseen vaikut- tutkimuksen ;a antaisi tarpeelliset esi-
45002: taisi ns. ensisijaislainojen korkokannan alenta- tykset Eduskunnalle siitä, miten asunto-
45003: minen, jolloin Asuntohallituksen tulisi voida tuotantolakia olisi muutettava ;a mihin
45004: maksaa ,korkosuhventioita, ellei rahalaitosten muihin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä,
45005: kesken muutoin päästä sopimukseen nykyistä ;otta vuokrataso ei kohtuuttomasti ko-
45006: alemmasta korkokannasta asuntoluotoissa. Edel- hoa ns. aravavuokrataloissa.
45007: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
45008:
45009: Väinö Vilponiemi. Seppo Tikka.
45010: Aimo Ajo. Pirkko Työläjärvi.
45011: Antti Pohjonen. Tyyne Paasivuori.
45012: Esko Niskanen. Lyyli Aalto.
45013: Uljas Mäkelä. Margit Eskman.
45014: Paavo Tiilikainen. Sinikka Luja-Vepsä.
45015: Salme Myyryläiaen.
45016: 1070
45017:
45018: IV,598.- Toiv.al. n:o 635.
45019:
45020:
45021:
45022:
45023: Volotinen ym.: Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen autoka-
45024: luston liikevaihtoverovapaudesta.
45025:
45026:
45027: E d u s k u n n a 11 e.
45028:
45029: Maaliskuussa 1968 asetettiin myös ammatti- tavarankuljetustyöstä. Tästä taasen ammattimai-
45030: maisen kuorma-autoliikenteen kuljetusmaksut sen liikenteen osuus on n. 80-85 prosent-
45031: hintasäännöstelyyn. Vuoden 1972 helmikuun 1 tia. Näin suuri vastuu edellyttää myös tiettyjä
45032: päivään mennessä Suomen Kuorma-autoliiton oikeuksia. Toisin sanoen eräiltä merkittäviltä
45033: laskelmien mukaan kuljetusmaksut ovat jää- kohdin tulisi valtion tulla kuljetustyön suorit-
45034: neet noin 17 prosenttia kustannuksista jälkeen, tajaa vastaan. Vaikka kuljetustoiminnan perus-
45035: kun otetaan huomioon kaikkien kuorma-autolii- lähtökohtana pidetäänkin, että kukin kuljetus-
45036: kenteen suoritealojen jälkeenjääneisyys. Tätä muoto vastaa kustannuksistaan, tämä ei mer-
45037: jälkeenjääneisyyttä ei olla voitu korvata liiken- kitse sitä, etteikö esim. ammattimaiselle liiken-
45038: teen tuottavuuden kohottamisella, koska tietyt teelle voitaisi antaa tiettyjä taloudellisia helpo-
45039: lainsäädännölliset vaatimukset - akselipaino, tuksia tuon yleisen edun näkökohdan mukai-
45040: suurin sallittu nopeus ja viisipäiväinen työ- sesti. Eräs tällainen helpotus olisi liikevaihtove-
45041: viikko - asettavat yhteiskunnallisesta näkö- ron poistaminen kuorma-autojen hinnasta 'sil-
45042: kulmasta katsottuna luonnollisen esteen tuotta- loin kun auto myydään ammattimaisen liiken-
45043: vuuden lisäämiselle. Tarkasteltaessa ongelmaa teen käyttöön. Kun liikevaihtovero kuorma-
45044: laajemmasta koko kuljetustoimintaa käsittä- auton hinnasta on nykyisin 11 prosenttia ja
45045: västä näkökulmasta huomataan, että tuotanto- ammattimaiseen liikenteeseen varustettu ka-
45046: elämän yleinen kehitys asettaa kuljetustoimen lusto maksaa 50 000 mk:sta aina 250 000
45047: tiettyyn kustannuspuristukseen. Kehittyneissä mk:aan, voidaan huomata, että liikevaihtovero
45048: talousmaissa nimittäin kuljetuskustannusten ja muodostaa suuren kustannuksen liikenteenhar-
45049: materiaalikäsittelyjen osuus hinnanmuodostuk- joittajille. Koska kuorma-autoliikenteen jatku·
45050: sessa on sitä suurempi, mitä kehittyneemmästä vuuden turvaamiseksi tulisi tehdä kaikki voi-
45051: tuotantojärjestelmästä on kysymys. Tämä koros- tava, olisikin liikevaihtoveron poistaminen am-
45052: taa kuljetustoimen merkitystä ja samalla lisää mattimaiseen liikenteeseen asetettavien kuor-
45053: sen vastuuta. Tätä taustaa vasten tarkasteltuna ma-autojen hinnasta ensiarvoisen tärkeä asia.
45054: voidaan todeta, että ns. yleisen edun mukaiseksi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
45055: liikenteeksi aletaan entistä voimakkaammin kat- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
45056: soa sellaista liikennettä, joka on tehokasta ja
45057: tarkoituksenmukaista ja näine ominaisuuksineen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
45058: tuottaa vähiten kustannuksia yhteiskunnalle. menpiteisiin liikevaihtoverolain muut-
45059: Kuljetustoimen vastuu on siirtynyt yhä suu- tamiseksi siten, että ammattimaisessa
45060: remmassa määrin ammattimaisen liikenteen kuorma-autoliikenteessä käytettävä auto-
45061: kuorma-autoilijalle. Kuorma-autoliikenne suo- kalusto olisi vapaa liikevaihtoverosta.
45062: rittaa tätä nykyä noin 60 prosenttia kaikesta
45063: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1972.
45064:
45065: Hannes Volotinen. Mikko Vainio. Pentti Antila.
45066: 1071
45067:
45068: IV,599.- Toiv.al. n:o 636.
45069:
45070:
45071:
45072:
45073: Volotinen ym.: Esityksen antamisesta kotieläintalouden 7-päi-
45074: väistä työviikkoa korvaavasta verovähennysoikeudesta.
45075:
45076:
45077: E d u s k u n n a 11 e.
45078:
45079: Viljelijäväestön ansio työtuntia kohti ja työ- lainen erityisvähennyskään ei tosin voi koko-
45080: hön osallistuvaa henkilöä kohti on huomatta- naan korvata sitä sosiaalista eriarvoisuutta, jo-
45081: vasti pienempi kuin muissa ammateissa, joissa hon karjataloutta harjoittava viljelijä on mui-
45082: on jo siirrytty viisipäiväiseen työviikkoon an- hin väestöryhmiin verrattuna olosuhteiden pa-
45083: siotuloa vähentämättä. Kotieläintaloutta har- kosta joutunut. Kotieläintalouden bruttotuotosta
45084: joittavilla ihmisillä ei ole rauhoitettua seitse- suoritettavan vähennyksen suuruus tulisi olla
45085: mättäkään päivää viikossa saati sitten viisipäi- 25 prosenttia.
45086: väistä työviikkoa. Heidän pyhänsä ja yönsäkin Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
45087: ovat työn häiritsemät eikä heillä ole omassa dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
45088: työssään vuosiloman suomaa virkistys- ja lepo- muksen,
45089: aikaa. Tässä ammatissa ei ole yö-, pyhä- eikä
45090: ylityökorotuksia eikä vuosilomakorvauksia niin että hallitus antaisi viipymättä Edus-
45091: kuin muissa elinkeinoissa. Tämän vuoksi on kunnalle lakiesityksen kotieläintaloutta
45092: kohtuutonta, että karjataloutta harjoittavaa harjoittavan viljelijän oikeudesta vähen-
45093: omaa työtään tekevää viljelijää verotetaan myös tää verotuksessa 25 prosenttia koti-
45094: olosuhteiden pakosta suoritetusta ylityöstä. eläintaloutensa bruttotuloista korvauk-
45095: Edellä esitetyn pitäisi riittää perusteluksi sii- sena tämän talouden piirissä jatkuvasti
45096: hen, että omaa työtään tekevälle karjatalouden suoritettavasta seitsemänpäiväisestä työ-
45097: harjoittajalle olisi annettava erityisvähennys ti- viikosta.
45098: lalla saadusta karjatalouden bruttotuotosta. Täl-
45099: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
45100:
45101: Hannes Volotinen. J. Juhani Kortesalmi.
45102: Kalevi Remes. Mikko Vainio.
45103: Kalevi Huotari. Heikki Kainulainen.
45104: 1072
45105:
45106: IV,600.- Toiv.al. n:o 637.
45107:
45108:
45109:
45110:
45111: Volotinen ym.: Halkojenkuljetuksen saattamisesta kuljetustuen
45112: piiriin.
45113:
45114:
45115: E d u s k u n n a 11 e.
45116:
45117: Suunnitelmissa on kuljetustukijärjestelmän toja, olisi erittäin tärkeätä, että kuljetustuki
45118: luominen. Mutta näyttää siltä, että halkojen saataisiin myöskin polttohalkojen kuljetukseen,
45119: kuljetukseen ei tätä kuljetustukea uloteta. Sa- niin että halon hinta asutuskeskuksissa pysyisi
45120: loseuduilla ja etenkin kehitysalueilla juuri hal- kohtuullisena.
45121: kojen teko antaa runsaasti työtä etenkin talvi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
45122: aikana, jolloin on pahin työttömyysaika. Sa- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
45123: malla pienmetsän omistajat saisivat kantora-
45124: hoina ja työpaikkoina kipeästi kaipaamia raha- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
45125: tuloja. Kun asutuskeskuksissa on vähävaraisilla menpiteisiin halkojen kuljetuksen saa-
45126: asukkailla vielä runsaasti puulämmitteisiä asun- miseksi kuljetustuen piiriin.
45127: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
45128:
45129: Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
45130: Pentti Antila. Matti Asunmaa.
45131: 1073
45132:
45133: IV,601.- Toiv.al. n:o 638.
45134:
45135:
45136:
45137:
45138: Volotinen ym.: Kivenraivaus- ja perusparannuskustannusten ve-
45139: rovähennyskelpoisuudesta.
45140:
45141:
45142: E d u s k u n n a 11 e.
45143:
45144: Kivenraivaus- ja maatalouden muut peruspa- Näillä perusteilla ehdotamme kunnioittaen
45145: rannustyöt ovat suorastaan välttämättömiä toi- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
45146: menpiteitä luotaessa edellytyksiä elinkelpoisten
45147: perhe- ja pienviljelystilojen muodostamiselle. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
45148: Näitä välttämättömiä perusparannuksiin käytet- menpiteisiin kivenraivaus- ja muihin
45149: täviä kustannuksia ei saa vähentää verotuksessa, maatalouden perusparannuksiin käytet-
45150: joten se muodostaa suuren haitan nimenomaan tyjen kustannusten saattamiseksi vähen-
45151: Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomen kivisten ja muu- nyskelpoiseksi verotuksessa.
45152: tenkin perusparannustarpeessa olevien maiden
45153: viljelijöille.
45154: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
45155:
45156: Hannes Volotinen. Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
45157: Matti Asunmaa. Olavi Tupamäki. Kalevi Remes.
45158: Kalevi Huotari. Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
45159: A. R. Sainio. Lauri Linna.
45160:
45161:
45162:
45163:
45164: 135 156/72
45165: 1074
45166:
45167: IV,602.- Toiv.al. n:o 639.
45168:
45169:
45170:
45171:
45172: Volotinen ym.: Maatilatalouden harjoittajien tierasitus/en vero-
45173: vähennyskelpoisuudesta.
45174:
45175:
45176: E d u s k u n n a 11 e.
45177:
45178: Maatilatalouden harjoittajia rasittavat suu- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
45179: resti monet erilaiset menot, jotka eivät suora- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
45180: naisesti liity peltoviljelykseen, mutta joita ei
45181: saa vähentää maatalouden verotuksessa. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
45182: Tällaisista menoista ovat tierasitukset suu- menpiteisiin maatilatalouden harjoitta-
45183: rimpia. Ne voivat nousta huomattavan suuriin jien tierasitusten vähennysoikeuden voi-
45184: summiin, mutta eivät kuitenkaan ole verotuk- maansaattamiseksi verotuksessa.
45185: sessa vähennyskelpoisia.
45186: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
45187:
45188: Hannes Volotinen. Mikko Vainio. Kalevi Remes.
45189: Arttur Niemelä. J. Juhani Kortesalmi. Heikki Kainulainen.
45190: 1075
45191:
45192: IV,603.- Toiv.al. n:o 640.
45193:
45194:
45195:
45196:
45197: Volotinen ym.: Metallisulattamon rakentamisesta Liperin Hepo-
45198: niemeen.
45199:
45200:
45201: E d u s k u n n a 11 e.
45202:
45203: Outokummusta saatavaa malmia viedään pit- Iaivaväylälie ja siten jalosteiden kuljettamiseen
45204: kien matkojen taa, metallisulattamoihin jalos- Saimaan kanavankin kautta. Lisäksi lähiseu-
45205: tettavaksi, vaikka se olisi kansantaloudellisesti duilta on löydetty uusia malmiesiintymiä.
45206: edullisempaa jalostaa omassa maakunnassa. Li- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
45207: säksi monin paikoin Pohjois-Karjalassa on löy- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
45208: detty uusia malmialueita. Uuden metallisulatta-
45209: mon paikaksi olisi sopivin Liperin kunnan He- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
45210: poniemen kylä. Sinne on jo Liperin kunta va- menpiteisiin mettdlisulattamon rakenta-
45211: rannut 30 hehtaarin maa-alueen metallisulatta- miseksi Liperin kunnan Heponiemeen.
45212: moa varten. Tältä paikalta on myös lyhyt matka
45213: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
45214:
45215: Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
45216: Arttur Niemelä. Heikki Kainulainen.
45217: 1076
45218:
45219: IV,604.- Toiv.al. n:o 641.
45220:
45221:
45222:
45223: Volotinen ym.: Pohjois-Karjalan asuntomäärärahan nostamisesta
45224: asukaslukua vastaavaksi.
45225:
45226: E d u s k u n n a 11 e.
45227:
45228: Pohjois-Karjalan lääninhallituksen, maakunta- sevat asunnot taajamiin, sillä pienviljelijämetsä-
45229: liiton ja kuntien taholta on tehty jatkuvasti työmies, joka asuu pientilallaan haja-asutuksessa,
45230: esityksiä siitä, että maakunnan osuutta valtion on poistumassa työmarkkinoilta muuttoliikkeen
45231: asuntotuotantomäärärahoista olisi huonon asun- vuoksi. Erikoisesti metsätyöntekijäin asuntoja
45232: totilanteen vuoksi lisättävä. Perusteluina on eri- tullaan tarvitsemaan mm. Valtimon, Juuan,
45233: koisesti esitetty kehitysaluepoliittisia näkökoh- Nurmeksen, Pielisjärven ja Ilomantsin kunnissa.
45234: tia ja teollistumisen edellytyksenä olevaa asun- Metsätyöntekijäin asuntokysymyksen ratkaisu on
45235: totuotantoa. Näissä ponnisteluissa ei ole kui- erittäin tärkeä myös valtakunnallisesti, sillä
45236: tenkaan onnistuttu, vaan on käynyt päinvastoin. muuten uhkaa suuri työvoimapula metsien
45237: Pohjois-Karjalan alueen suhteellinen osuus asun- hoito- ja kaatotöissä.
45238: totuotantomäärärahoista on entisestä selvästi Opiskelija-asuntaloihin tarvitaan välttämättä
45239: pienentynyt ja monet sellaisetkin kunnat, joihin varoja Joensuussa ja Lieksassa. Jo kahtena
45240: on tullut uutta teollisuutta, ovat jääneet koko- vuonna peräkkäin on hylätty ne anomukset,
45241: naan ilman näitä varoja. Pohjois-Karjalan lää- jotka Pohjois-Karjalaan perustettu opiskelija-
45242: nissä asuu 4.0 % maan väestöstä, mutta asun- asuntolasäätiö on tehnyt näihin tarkoituksiin,
45243: totuotantovaroista lääniin on myönnetty vain vaikka korkeakoulussa, opistoissa ja ammatti-
45244: 2.6 %. Tämä ei voi olla oikeudenmukaista ja kouluissa opiskelevat tarvitsevat täälläkin asun-
45245: se suurelta osin pudottaa pohjan pois myöntei- toja.
45246: siltä kehitysaluepoliittisilta toimenpiteiltä, ku- Kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa on valtava
45247: ten korkosubventioilta, veronhuojennuksilta ja pula vanhusten asunnoista. Muutamat kunnat
45248: Kehitysaluerahastolta, sillä jos ihmisillä ei ole ovat saaneet tähän tilanteeseen helpotusta, jos-
45249: kunnollisia asuntoja saatavissa, niin turha on sain maarm raha-automaattivarojen turvin,
45250: odottaa myöskään elinkeinotoiminnan kehitty- mutta useimmissa läänin kunnissa asia on rat-
45251: mistä. kaisematta. Mielestämme vanhusten asuntotuo-
45252: tantoon varoja tarvitaan juuri Pohjois-Karjalassa,
45253: Yleisiä asuntotuotantovaroja olisi siis Poh- jossa ikärakenne on muuttumassa vanhusvoit-
45254: jois-Karjalaan saatava huomattavasti nykyistä toiseksi.
45255: enemmän myös maalaiskuntien taajamien asun- Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten eh-
45256: topulan helpottamiseen. Lisäksi olisi erikoistar- dotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
45257: koituksiin varatusta kiintiöstä myönnettävä väksi toivomuksen,
45258: asuntotuotantovaroja nimenomaan metsätyönte-
45259: kijäin, vanhusten ja opiskelijain asuntotarpeita että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin,
45260: varten. Metsätyöntekijäin asuntotarvetta selvit- että Pohjois-Karjalan suhteellinen osuus
45261: tää parhaillaan Pohjois-Karjalan lääninneuvotte- asuntotuotantomäärärahoista nostetaan
45262: lukunta yksityiskohtaisesti, mutta jo tässä vai- asukaslukua vastaavaksi eli 4 %~ iin ja
45263: heessa voidaan todeta, että metsätyöntekijöistä että asuntotuotantoon osoiteluista eri-
45264: tulee suuri puute aivan lähivuosina, ellei heidän koismäärärahoista varataan riittävä osa
45265: asuntotuotantokysymyksiään pystytä ratkaise- Pohjois-Karjalan alueen metsätyönteki-
45266: maan tyydyttävästi. Esim. Pohjois-Karjalan jäin, vanhusten ja opiskelijain asuntojen
45267: alueella ammattimaiset metsätyöntekijät tarvit- rakentamiseen.
45268: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
45269:
45270: Hannes Volotinen. Kalevi Huotari. Mikko Vainio.
45271: Kalevi Remes. J. Juhani Kortesalmi. Heikki Kainulainen.
45272: 1077
45273:
45274: IV,605.- Toiv.al. n:o 642.
45275:
45276:
45277:
45278:
45279: Volotinen ym.: Sähkövoimalaitoksen rakentamisesta Pielisjärven
45280: kunnan Ruunaan koskeen.
45281:
45282:
45283: E d u s k u n n a 11 e.
45284:
45285: Ruunaan kosket Pielisjärven kunnassa Poh- Karjalassa, joten sähkövoimalaitoksen rakenta-
45286: jois-Karjalan läänissä ovat olleet viime vuosien minen olisi toteutettava.
45287: aikana kovan kiistelyn aiheena. Toiset kannat- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
45288: tavat sähkövoimalan rakentamista ja toiset kos- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
45289: kien säilyttämistä luonnonnähtävyyksinä. Ta-
45290: loudelliset tekijät ja maakunnan voiman tarve että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
45291: olisi kuitenkin otettava tärkeämmäksi tekijäksi menpiteisiin sähkövoimalaitoksen raken-
45292: koskien kohdalla sekä työllisyysnäkökohdat Ylä- tamiseksi Pielisjärven kunnan Ruunaan
45293: koskeen.
45294: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
45295:
45296: Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
45297: Arttur Niemelä. Heikki Kainulainen.
45298: 1078
45299:
45300: IV,606.- Toiv.al. n:o 643.
45301:
45302:
45303:
45304:
45305: Volotinen ym.: Toimenpiteistä pääomanmuodostuksen edistämi-
45306: seksi kansanosakkeita myyvien bo/ding-yhtiöiden välityksellä.
45307:
45308:
45309: E d u s k u n n a 11 e.
45310:
45311: Maassamme kilpailevat taloudellisesta val- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
45312: lasta yksityinen kapitalismi ja valtiojohtoinen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
45313: sosialismi. Molempien pyrkimyksenä on täydel-
45314: lisen monopolivallan saavuttaminen. Kumman- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
45315: kaan suunnan voitto ei ole eduksi yrittämisen verolakien ja valtion tulo- ja menoarvio-
45316: vapauden säilymiselle yhteiskunnassamme. Siksi rakenteen muuttamiseksi siten, että pää-
45317: olisi tarpeellista yrittämisen vapauden romuttn- omanmuodostuksen liiallinen monopoli
45318: misen estämiseksi, kapitalismin ja valtion dik- hintoina ja veroina estyisi sekä olemassa
45319: tatuurivallan pyrkimysten estämiseksi, ohjata olevilta yrityksiltä että valtiolta ja että
45320: kehitystä kansanomistuksen suuntaan. pääoman muodostus tulisi tapahtumaan
45321: organisoidusti kansanosakkeita myyvien
45322: hoidin g-yhtiöiden välityksellä.
45323: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
45324:
45325: Hannes Volotinen. Mikko Vainio. Kalevi Remes.
45326: Arttur Niemelä. J. Juhani Kortesalmi. Heikki Kainulainen.
45327: 1079
45328:
45329: IV,607.- Toiv.al. n:o 644.
45330:
45331:
45332:
45333:
45334: Volotinen ym.: Välttämättömyystarvikkeiden liikevaihtoveron
45335: poistamisesta.
45336:
45337:
45338: E d u s k u n n a 11 e.
45339:
45340: Tähän saakka valtaa p1taneet puolueet ovat valtaenemmistön ja vähävaraisten edun mukai-
45341: yksimielisesti saattaneet kaikki välttämättömät sesti.
45342: tarvikkeet liikevaihtoveron alaisiksi. Näin jou- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
45343: tuvat verotetuksi mm. lääkkeet, elintarvikkeet taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
45344: ja työvaatteet. Tällainen toimenpide alentaa
45345: kansan elintasoa ja ,rasittaa erityisesti taloudel- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
45346: lisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia. menpiteisiin liikevaihtoveron kokonaan
45347: Tästä syystä olisi liikevaihtovero poistettava poistamiseksi välttämättömyystarvikkeil-
45348: kaikilta välttämättömyystarvikkeilta kansamme ta kuten lääkkeiltä, elintarvikkeilta ja
45349: työvaatteilta.
45350: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
45351:
45352: Hannes Volotinen. Kalevi Huotari. Mikko Vainio.
45353: Kalevi Remes. J. Juhani Kortesalmi. Heikki Kainulainen,
45354: 1080
45355:
45356: IV,608.- Toiv.al. n:o 645.
45357:
45358:
45359:
45360:
45361: Voutilainen ym.: Ilomantsin, Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran
45362: kuntien suoalueiden hyväksikäyttämisestä.
45363:
45364:
45365: E d u s k u n n a 11 e.
45366:
45367: Heinä-elokuussa 1960 ja kesällä 1961 suo- osoittavat. Monet toistuvat esitykset teollisuu-
45368: ritti geologisen tutkimuslaitoksen maaperä- den ja sitä tietä työtilaisuuksien aikaansaami-
45369: osasto suo- ja turvetutkimuksia Pohjois-Kar- seksi eivät ole johtaneet toivottuun tulokseen.
45370: jalan läänissä, Ilomantsin kunnassa kaikkiaan Jos mieli luoda edellytykset Pohjois-Karjalan
45371: 22:n suon alueella käsittäen tutkittu suopinta- väestörikkaan maakunnan rakenteellisen ja lmu-
45372: ala yhteensä 20 412 ha. Tutkimus, joka suori- siluontoisenkin työttömyyden poistamiseksi ja
45373: tettiin kunnan toimeksiannosta ja kustannuk- teollisuuden saamiseksi, ovat valtiovallan toi-
45374: sella, osoitti soiden käsittävän luonnontUaista menpiteet sekä välttämättömät että kiireelliset.
45375: pohtoturvetta yhteensä 171.0 milj. m3• Ilo- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
45376: mantsissa tutkitut suot sijaitsevat toistensa lä- kunnioittaen ehdottavat eduskunnan hyväksyt-
45377: heisyydessä, joten ne muodostaisivat keskitetyn täväksi toivomuksen,
45378: tuotantoalueen. Samankaltaisia tutkimuksia on
45379: tiettävästi suoritettu Tuupovaaran ja Kiihtelys- että hallitus ryhtyisi toimenpztemm
45380: vaaran kunnissa. Pohjois-Karjalan läänin Ilomantsin, Tuu-
45381: Pohjois-Karjalan teollistamisaste on varsin povaaran ja Kiihtelysvaaran kunnissa
45382: alhainen, vaikka alueella on monenlaiseen teol- olevien tutkittujen suoalueiden hyväk-
45383: lisuuteen tarvittavia raaka-aineita varsin run- sikäyttämiseksi teollisuutta silmälläpi-
45384: saasti, kuten esim. Ilomantsin kunnan alueella täen.
45385: suoritetut suotutkimukset polttoturpeen osalta
45386: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
45387:
45388: Uki Voutilainen. Valde Nevalainen.
45389: Reino Karpola. Lea Sutinen.
45390: Hannes Volotinen. PauU Puhakka.
45391: Aili Vaittinen.
45392: 1081
45393:
45394: IV,609.- Toiv.al. n:o 646.
45395:
45396:
45397:
45398:
45399: Voutilainen ym.: Postilaitoksen henkilökunnan vapaalippuoikeu-
45400: den järjestämisestä.
45401:
45402:
45403: E d u s k u n n a 11 e.
45404:
45405: Valtionrautateiden henkilökunnalle on järjes- lippujen lukumäärää vo1ta1s11n huomattavasti
45406: tetty yhtenä sosiaalisena etuna rajoitettu vapaa- lisätä ilman, että aiheutettaisiin hankaluuksia
45407: lippuoikeus VR:n omissa kulkuneuvoissa. Tätä yleisön matkustamiselle. Postiautot useinkin
45408: toimenpidettä voidaankin pitää oikeaan osu- hitaitten aikataulujensa takia kulkevat melko
45409: neena eikä siitä ole ollut haittaa varsinaiselle tyhjinä, joten riittävää matkustustilaa olisi hen-
45410: matkustavalle yleisölle. kilökuntaakio varten. Ottaen huomioon myös
45411: Sen sijaan Posti- ja lennätinlaitoksen piirissä postilaitoksen henkilökunnan palkkatason ja
45412: ei ole toteutettu vastaavaa järjestelmää, vaikka toisaalta käytännön Valtionrautateillä, olisi va-
45413: siihen olisi ollut kaikki edellytykset. Tällä het- paalippujärjestelmää myös postilaitoksen piirissä
45414: kellä postilaitoksen piirissä annetaan henkilö- tarkistettava ja yhdenmukaistettava VR:n jär-
45415: kunnalle vapaalippuja erittäin rajoitetusti, vain jestelmän kanssa.
45416: noin 2 000 vapaalippua vuodessa. Esim. sai- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
45417: raala- ja lääkärissäkäyntejä varten pitäisi voida tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi.vomuk-
45418: saada vapaalippu rajoituksetta samoin kuin sen,
45419: muukin vapaalippujen saamisen järjestely voisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
45420: olla joustavampaa ja tarkoituksenmukaisempaa. postilaitoksen henkilökunnan vapaalip-
45421: Tällä hetkellä postilaitoksen linja-autolinjoja puoikeuden järjestämiseksi vastaavalle
45422: on 199 ja linja-autoja mainituilla linjoilla 420. tasolle valtionrautateillä vallitsevan käy-
45423: Linjojen ja autojen lukumäärästä johtuen Vapaa- tännön kanssa.
45424: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
45425:
45426: Uki Voutilainen. Reino Breilin. Valde Nevalainen.
45427:
45428:
45429:
45430:
45431: 136 156/72
45432: 1082
45433:
45434: IV,610.- Toiv.al. n:o 647.
45435:
45436:
45437:
45438:
45439: Väyrynen: Toimenpiteistä Helsingin seudun kasvun rajoittami-
45440: seksi.
45441:
45442:
45443: E d u s k u n n a II e.
45444:
45445: Suomessa on käynnissä voimakas sisäinen tiovallan toimesta laatia tavoitteellisia väestö-
45446: muuttovirta Helsingin seudulle. Eräiden väes- ennusteita sekä selvittää toimenpiteet näihin ta-
45447: töennusteiden mukaan Helsingin seudun väki- voitteisiin pääsemiseksi. Tällainen toiminta olisi
45448: luku ainakin kaksinkertaistuisi seuraavien kol- kiireellisintä aloittaa Helsingin seudun osalta
45449: menkymmenen vuoden aikana. Kun maamme esim. siten, että selvitettäisiin toimenpiteet,
45450: väkiluku toisaalta pysynee samana aikana suun- joilla Helsingin seudun kasvu saataisiin rajoi-
45451: nilleen ennallaan, merkitsisi väestöennusteiden tetuksi noin yhdeksi prosentiksi vuosittain.
45452: toteutuminen useiden kehitysalueiden maakun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
45453: tien tyhjentymistä. Tällainen kehitys ei voi olla tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
45454: koko maan eikä Helsingin seudunkaan edun sen,
45455: mukaista. Kun väestöennusteita käytetään eri- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
45456: laisen suunnittelun lähtökohtana ja väestöennus- Helsingin seudun kasvun tehokkaaksi
45457: teet saattavat siten toteuttaa itseään, tulisi val- rajoittamiseksi.
45458: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
45459:
45460: Paavo Väyrynen.
45461: 1083
45462:
45463: lV,611.- Toiv.al. n:o 648.
45464:
45465:
45466:
45467:
45468: Asvik ym.: Asuntoetua koskevan verotuksen poistamisesta ja
45469: vuokramenojen vähennyskelpoisuudesta verotuksessa.
45470:
45471:
45472: E d u s k u n n a 11 e.
45473:
45474: Asuntoedun ja vuokrakulujen verotuksen tusarvo, eikä korkomenojen loppuosaa saa vä-
45475: epäoikeudenmukaisuudesta on eduskunnassa hentää palkkatuloista. Mielestämme olisikin
45476: keskusteltu useamman vuoden ajan. Eduskunta asunnon hankkimiseen otettujen velkojen kor-
45477: on lausunut hallitukselle useaan otteeseen ke- komenojen vähentäminen verotuksessa sallit-
45478: hoituksia tämän epäkohdan korjaamiseksi. Vii- tava.
45479: meksi eduskunta on vuoden 1969 valtiopäivillä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
45480: erään lakiesityksen hyväksyessään lausunut edel- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
45481: lyttävänsä, että hallitus tutkisi toimenpiteitä
45482: asuntoedun verotuksen helpottamiseksi sekä että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
45483: vuokrakulujen kohtuulliseksi vähennysoikeuden menpiteisiin verolain muuttamiseksi
45484: saliimiseksi verotuksessa, jolloin huojennuksen niin, että oman asunnon (omistus asun-
45485: tulisi määräytyä verovelvollisten veronalaisten to) etua koskeva verotus poistettaisiin
45486: tulojen perusteella siten, että vähennys kohdis- ja vuokrakulujen vähentämisoikeuden
45487: tuisi lähinnä alemmissa veroluokissa verotetta- sekä asunnon hankkimiseen otettujen
45488: vien asuntokuluihin. Myös velkojen korot useim- velkojen korkomenojen vähentäminen
45489: min ovat suuremmat kuin omanasunnon vero- täysimääräisinä hyväksyttäisiin.
45490: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
45491:
45492:
45493: Toivo Asvik. Paavo Aitio.
45494: Pauli Puhakka. Veikko Salmi.
45495: 1084
45496:
45497: IV,612.- Toiv.al.n:o 649.
45498:
45499:
45500:
45501:
45502: Åsvik ym.: Käsi- ja pienyritystoiminnan vapauttamisesta liike-
45503: vaihtoveron alaisuudesta.
45504:
45505:
45506: E d u s k u n n a 11 e.
45507:
45508: Nykyisin voimassa oleva liikevaihtovero on Kun puheena olevaa liikevaihtoverolakia on
45509: kohtuuton rasite pienyrittäjille. Käsityöläiset ja sovellettu useamman vuoden ajan ja eduskunta
45510: pienyrittäjät ovat joutuneet lain seurauk- on muuttanut sen pysyväksi laiksi niin edus-
45511: sena kestämättömiin vaikeuksiin. Kun edus- kunnan nyt saatuaan runsaasti kokemuksia siitä
45512: kunta vuonna 1964 päätti jatkaa liikevaihto- miten huonosti pienyrittäjien kohdalta verojär-
45513: verolain voimassaoloa, se samalla hyväksyi toi- jestelmä soveltuu· käytäntöön olisi lakia kiireel-
45514: vomuksen, "että hallitus ryhtyisi, kun riittäviä lisesti korjattava. Mielestämme pienyrittäjät
45515: kokemuksia liikevaihtoverolain yksityiskohtien olisi vapautettava kokonaan heitä rasittavasta
45516: soveltamisesta käytännössä on saatu ensi tilassa liikevaihtoverosta ja täten autettava yritystoi-
45517: selvittämään, mitä muutoksia liikevaihtovero- minnan kehittymistä.
45518: lain aineellisiin säännöksiin olisi saatujen koke- Edellä olevan perusteella kunnioittavasti eh-
45519: musten perusteella tehtävä, ja tällöin erikoisesti dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
45520: tutkisi rasittaako liikevaihtoverotus pienempien muksen,
45521: liikkeen harjoittajien ja erityisesti pienten työ-
45522: liikkeiden liiketoimintaa siten, että liikevaihto- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
45523: verotusta heidän osaltaan järjestelmän puitteissa menpiteisiin liikevaihtoverolain muutta-
45524: olisi kevennettävä, sekä antaisi eduskunnalle vii- miseksi niin, että käsi- ja pienyritystoi-
45525: vyttelemättä ja viimeistään antaessaan esityksen minta vapautettaisiin liikevaihtoveron
45526: liikevaihtoverolain voimassa olon jatkamisesta alaisuudesta.
45527: asianmukaiset muutokset".
45528: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1972
45529:
45530: Toivo Asvik. P. Liedes. Siiri Lehmonen.
45531: Irma Rosnell. Lauri Kantola. Veikko Salmi.
45532: Pauli Puhakka. Ensio Laine. Taisto Sinisalo.
45533: Aarne Pulkkinen. Heimo Rekonen. Aarne Koskinen.
45534: 1085
45535:
45536: 1V,613.- Toiv.al. n:o 650.
45537:
45538:
45539:
45540:
45541: Åsvik ym.: Laivaveistämön ja telakan rakentamisesta Pohjanlah-
45542: den rannikkokaupunkiin.
45543:
45544:
45545: E d u s k u n n a 11 e.
45546:
45547: Työttömyys Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla on sen kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa yh-
45548: jatkuvasti laajentunut ja muodostunut pysy- teistoiminnassa pyrkiä toteuttamaan telakka-
45549: väksi. Siirtymistä etelän teollisuuskeskuksiin ja hanke Merenkurkun läheisyydessä sijaitsevaan
45550: ulkomaille tapahtuu nuorten ikäluokkien koh- rannikkokaupunkiin. Toteutettuna hanke toisi
45551: dalla runsaasti. Tähän huolestuttavaan kehityk- valtionyritystoimintaa talousalueelle joka si-
45552: seen vaikuttaa suurelta osalta se, että alueelta nänsä auttaisi kehitysalueen teollistamista. Se
45553: puuttuu pysyviä työkohteita. Eräs tällainen työ- antaisi jo rakennusaikana runsaasti työtä ja val-
45554: kohde, joka suuresti helpottaisi alueen työttö- mistuttuaan turvaisi se useille sadoille nuorille
45555: myystilannetta, olisi laivaveistämön ja telakan pysyvän työpaikan.
45556: rakentaminen Pohjanlahden rannikolle. Edelly- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
45557: tyksiä mainitun telakan rakentamiselle on, sillä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
45558: tämän alueen varsin vilkkaat merenkulkukau-
45559: pungit Vaasa, Kaskinen, Kokkola ja Pietarsaari että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
45560: tarvitsevat läheisyyteensä telakan, mikä jo lai- piteisiin laivaveistämön ja telakan ra-
45561: vojen korjaustenkin tähden olisi välttämätöntä. kentamiseksi Pohjanlahden rannikko-
45562: Kun Valmet Oy:llä on varsin suuret koke- kaupunkiin.
45563: mukset yllä esitetynlaisesta toiminnasta, pitäisi
45564: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1972.
45565:
45566: Toivo Åsvik. Veikko Salmi.
45567: 1086
45568:
45569: IV,614.- Toiv.al. n:o 651.
45570:
45571:
45572:
45573:
45574: Åsvik ym.: Turvevoimalaitoksen rakentamisesta Etelä-Pohjan-
45575: maalle.
45576:
45577:
45578: E d u s k u n n a 11 e.
45579:
45580: Etelä-Pohjanmaalle rakennettavan turvevoi- 39 000 ha suoaluetta on käytettävissä voimalai-
45581: malaitoksen suunnitteluun ja rakentamiseen oli toksen tarpeisiin. Jyrsinturvemenetelmien käyt-
45582: vv 1960 ja 1961 talousarvioon varattu määrä- tömahdollisuuksien selvittämiseksi on Neuvos-
45583: raha. Imatran Voima Oy ryhtyi varatolla mää- toliitosta tuotettu koneita, joilla suoritettujen
45584: rärahalla valmistelemaan turvevoimalaitoksen kokeilujen tulosten perusteella on laadittu tuo-
45585: rakentamista alueelle ja piti sen valmistua suun- tantosuunnitelmia jo v. 1961 alusta lukien.
45586: nitelmien mukaan 1966. Voimalaitoksen tehoksi Kun alueen rikkaat suoalueet tarjoavat turve-
45587: suunniteltiin ensimmäisessä vaiheessa 75 000 voimalaitokselle toimintamahdollisuudet, niin
45588: kW, jolloin sen vuosituotanto olisi 300-400 olisi hanke nyt toteutettava alueen teollistami-
45589: kWh ja sen tarvitsema turvemäärä n. 400-500 sen jouduttamiseksi.
45590: tonnia vuodessa. Tämän määrän tuottamiseen Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
45591: tarvitaan noin 2 000 ha:n laajuiset jyrsinturve- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
45592: kentät. Imatran Voima Oy on suorittanut tur- sen,
45593: vevarojen inventointeja Kauhajoen-Jalasjärven
45594: ja Peräseinäjoen alueella. Käyttöoikeuden varaa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
45595: miseksi on yhtiö tehnyt soita koskevia vuokra- menpiteisiin turvevoimalaitoksen raken-
45596: sopimuksia 37 000 ha ja mainitut kunnat ovat tamiseksi Etelä-Pohfanmaalle.
45597: ostaneet huomattavia suoalueita, joten yhteensä
45598: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1972.
45599:
45600: Toivo Åsvik. Veikko Salmi.
45601: 1087
45602:
45603: IV,615.- Toiv.al. n:o 652.
45604:
45605:
45606:
45607:
45608: Asvik ym.: Öljyvaraston rakentamisesta Kaskisten kaupunkiin.
45609:
45610:
45611: E d u s k u n n a 11 e.
45612:
45613: öljyn käyttö lämmitys- ja muihin tarkoituk- Paikka sijaitsee kasvavan öljyn kulutusalueen
45614: siin on viime vuosina maassamme lisääntynyt keskellä ja sillä on hyvä satama sekä rautatie-
45615: voimakkaasti. Suurehkojen kulutuskeskusten ja maantieyhteys sisämaahan.
45616: läheisyydestä kuitenkin puuttuu öljyvarastoja, Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun-
45617: joista jakelu tapahtuisi halvemmin kuljetuskus- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
45618: tannuksin. Öljymarkkinoilla tapahtuvat muu- muksen,
45619: tokset heijastavat monastikin jopa häiriötiloja,
45620: näin tapahtuu varsinkin silloin, kun öljyfirmat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
45621: pidättäytyvät toimituksista hinnankorotusvaa- valmistavien töiden kiirebtimiseksi öljy-
45622: timuksineen tai muista syistä. Pitemmän aikaa varaston rakentamiseksi Kaskisten kau-
45623: on jo tutkittu mahdollisuuksia sijoittaa öljy- punkiin.
45624: varasto länsirannikolle Kaskisten kaupunkiin.
45625: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
45626:
45627: Toivo Åsvik. Eeli Lepistö.
45628: Veikko Salmi. Pauli Puhakka.
45629: 1088
45630:
45631: IV,616.- Toiv.al. n:o 653.
45632:
45633:
45634:
45635:
45636: Ääri ym.: Hautausautojen vapauttamisesta auto- ja moottoripyö-
45637: räverosta.
45638:
45639:
45640: E d u s k u n n a 11 e.
45641:
45642: Auto- ja moottoripyöräveroa valmistettaessa autoryhmistä. Hautausautoja ei niiden erikois-
45643: -sekä siihen muutoksia tehtäessä tuntuu koko- luonteesta johtuen saada myydyiksi edelleen
45644: naan unohtuneen eräs pieni tärkeä ryhmä, hau- muuhun käyttöön, vaan ne tulevat poikkeuk-
45645: tausautot. Käyttötarkoitukseltaan lienevät hau- setta loppuunkulutetuiksi alkuperäisessä tarkoi-
45646: tausautot lähinnä rinnastettavissa sairaankulje- tuksessaan.
45647: tusautoihin. Tämän vuoksi tulisi nämä autot Vuosittainen hautausautojen tarve lienee
45648: saattaa samaan asemaan veron suhteen. noin 25-30 kappaletta. Veron tuotto valtiolle
45649: Hautaustoimistot ovat valtaosaltaan pieniä on siten hyvin pieni.
45650: perheyrityksiä. Keskikokoisessa toimistossa on Hautaustoimistot suorittavat palveluksiaan
45651: hoidettujen hautaustoimitusten lukumäärä n. usein suuriin taloudellisiin vaikeuksiin joutu-
45652: 150 vuodessa. Hautausauton hankinta muodos- neille ihmisille. Huomattavan osan kuljetuk-
45653: taa palveluksia suorittaville liikkeille hyvin sista muodostavat myös kuntien sosiaalilauta-
45654: suuren kustannuserän, koska käyttöön eivät so- kuntien ja valtion oikeuslääkeopillisiin tutki-
45655: vellu pienikokoiset autot, sillä tarvittavan kul- muksiin liittyvät vainajien ajot. Hautausauto
45656: jetustilan tulee olla vähintään 220 cm. Auton tulisi saada hankkia mahdollisimman edullisesti,
45657: muuttaminen hautausautoksi vaatii lisäksi suu- sillä toimenpiteellä olisi vaikutusta hautaukseen
45658: ria kustannuksia. Asiakaspalvelun takia ovat liittyviin ku1jetusmaksuihin.
45659: autot kuitenkin välttämättömiä pienilläkin paik- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
45660: kakunnilla. Nykyisin verovapaana saatavat pa- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
45661: kettiautot eivät sovellu hautausautoiksi.
45662: Hautausautot muodostavat liikenneministe- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
45663: riön määräysten mukaisen erillisen ryhmän, joka hautausautojen vapauttamiseksi auto- ja
45664: _rakenteeltaan ja varusteiltaan poikkeaa muista moottoripyöräverosta.
45665: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
45666:
45667: Saimi Ääri. Reino Karpola.
45668: Taisto Tähkämaa. Orvokki Kangas.
45669: Erkki Haukipuro. Lea Sutinen.
45670: Mikko Jokela. Matti Ruokola.
45671: B.
45672: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrärahojen osoittamista sivistyksel-
45673: lisiin ja sairaanhoidollisiin tarkoituksiin ym. sekä kulkulaitosparannuksiin.
45674:
45675:
45676:
45677:
45678: 137 156/72
45679: 1091
45680:
45681: IV,617.-Rah.al. n:o 1.
45682:
45683:
45684:
45685:
45686: Aalto ym.: Määrärahan osoittamisesta korvausten maksamiseksi
45687: vankiloissa olleille puizakaartilaisille.
45688:
45689:
45690: E d u s k u n n a 11 e.
45691:
45692: Valtio osallistui punakaartilaisten muisto- kaartilaisia jotenkin hyvitetään. Eihän ruumiil-
45693: merkistä aiheutuneiden kustannusten suoritta- lisia kärsimyksiä eikä niistä aiheutuneita erilai-
45694: miseen, joten se on katsottava julkiseksi tun- sia tauteja kuten hermo- ja sydänvikoja voi
45695: nustukseksi, että kapinaan vuonna 1918 rahalla korjata, mutta jonkinlainen kädenojen-
45696: maassamme punaisten puolella osallistuneet nus punakaartilaisvanhuksillekin olisi, jos
45697: punakaartilaisetkin ovat ihmisiä, jotka kurjien heille voitaisiin valtioneuvoston päätöksellä lä-
45698: olosuhteiden pakottamina, useimmiten omatta hemmin määrättävin perustein maksaa esim.
45699: syyttään, joutuivat sodan pyörteisiin - mo- 1 000 markan kertakaikkineo korvaus kaikille
45700: netkin vastoin vakaumustaan ja vastoin tah- vankiloissa olleille. Ja sellaisille vuoden 1918
45701: toaan. Punakaartilaiset eivät ole tähän saakka jälkeen vankeudessa olleille henkilöille, jotka
45702: saaneet yhteiskunnalta hyvitystä tai korvausta tuomioistuimen päätöksellä on todettu syyttö-
45703: sodassa kadonneista esineistään ja vankiloissa miksi niihin rikoksiin, joista heitä on syytetty
45704: kokemistaan hirvittävistä kärsimyksistä eikä ja tällä perusteella vapautettu, lisäksi suoritet-
45705: epäinhimillisestä kohtelusta. Ainoastaan sodas- taisiin 500 markkaa kultakin vankeusajan täy~
45706: sa tai vankileiriolosuhteissa invalideiksi tulleil- deltä tai aikavalta kalenteripuolivuodelta vuo-
45707: le punakaartitaisille sekä ns. punaleskille on den 1919 alusta lukien. ·
45708: 1940 luvulta lähtien myönnetty eläketurvan Kustannukset edellä mainituista korvauksis-
45709: muodossa sosiaaliavustuksia tai eräitä kerta- ta olisivat kertamenona enintään 7 000 000
45710: kaikkisia korvauksia. Sensijaan ns. valkoisten markkaa, koska on laskettu, että vankiloissa
45711: puolella, eli maan laillisen hallituksen jouk- olleista alunperin 80 000: sta punakaartilaisesta
45712: koihin kuuluneille sotilaille ja suojeluskunta- on elossa enintään .5 000-6 000 henkeä, jok-
45713: laisille sekä heidän omaisilleen, on suoritettu seenkin kaikki jo yli 70-vuotiaita.
45714: vapaussodan invalidilain perusteella eläkkeitä jo Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
45715: vuodesta 1919 alkaen.
45716: Kun vankileireillä epäinhimillinen kohtelu että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
45717: pääasiassa johtui vartijoiden asenteista ja pie- tulo- ia menoarvioon 7 000 000 mar-
45718: nimmästäkin järjestyshäiriöstä saattoi tulla kan määrärahan kertakaikkisten kor-
45719: ammutuksi toverien silmien edessä, on täysin vausten maksamiseksi vankiloissa vuo-
45720: kohtuullista, että nykyisin vielä elossa olevia, den 1918 kansalaissodassa olleille puna-
45721: kurjista vankiloista hengissä selvinneitä, puna- kaartilaisille.
45722: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
45723:
45724: Lyyli Aalto. Eero Salo. Paavo Tiilikainen.
45725: V. 0. Mäkinen. Sylvi Siltanen. Eeli Lepistö.
45726: Seppo Tikka. Heikki Hykkäälä. Leo Kohtala.
45727: Lasse Lehtinen. Salme Myyryläinen.
45728: 1092
45729:
45730: IV,618.- Rah.al. n:o 2.
45731:
45732:
45733:
45734:
45735: Aalto ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan-Harvia-
45736: lan-Turengin tien rakentamiseksi välillä Harviala-Turenki.
45737:
45738:
45739: Eduskunnalle~
45740:
45741: Hämeenlinna-Harv:Wa----Turenki välisellä sen varrella olevat }a tien vaikutuspiiriin välit-
45742: maantiellä oli vuoden 1965 lii~laskennan tömästi kuuluvat Rautaruukki, Turengi:n Soke-
45743: mukaan keskivuorokausiliikenne n. 1 000 au- ritehdas ia Valion Keskusjäätelötehdas. Heik-
45744: toa vuorokaudessa. TVH:n tekemän kasvuker- koa soratietä on matkalla vielä 5.7 km. Tältä-
45745: ~:oinennusteen mukaan on keskivuorokausilii- kin osalta on tien . perusparannussuunnitelma
45746: kenne vuonna 1970 1 322 autoa vuorokau- jo vahvistettavana TVL:n Tampereen piiri-
45747: dessa ia vuonna 1975 jo 1 829 autoa vuoro- konttorissa. Tientekoa pitäisi jatkaa välittö-
45748: kaudessa. mästi jo ensi vuonna loppuosan parannussuun-
45749: TVH:n ohjeiden mukaan liikenteen ollessa nitelman valmistuttua. Tietyöm~ palvelisi hy-
45750: 4QO-.500 autoa vuorokaudessa pitäisi päällys- vin myöskin Hämeenlinnan työttömiä työlli-
45751: teen olla aiukin öljysoraa ja yli 1 400-1 500 syyskohteena.
45752: autoa vuorokaudessa vaaditaan jo kestopääl- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
45753: lyste. Tämän vuoksi k.o. välille: onkin laadittu
45754: pa,rannussuuttnitelma, jota on jo toteutettu 6.8 ettii. Eduskunta ottaisi vuoden 19iJ
45755: km ke:stopäällysteisenä. 2-kaistaise:na maantienä ttJc... ja menollrvioon 1 000 000 marlc-
45756: Hämeenlinnasta Harvialaan. Sen jälkeen tie hla Hiimeeslinnan-Harviala.n~T t~ren
45757: taa$ muuttuu vanhaksi ja. kuoppa.iseksi sora- gin tien rakentamisen tdoittamiseksi vä-
45758: tieksi matkalla Harviala-Ttm:nki. vaikka tällä liUii Harrtial&-Turenki.
45759: tiellä liikennöivät suurilla rekka-autoilla mm.
45760: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
45761:
45762: Lyyli Aalto. Le.o. Kohtala.
45763: Eero Salo. Salme Myyryläinen.
45764: 1093
45765:
45766: IV,619.- Rah.al. n:o 3.
45767:
45768:
45769:
45770:
45771: Aalto ym.: Määrärahan osoittamisesta Tervakosken eritasoristeyk-
45772: sen suunnittelemiseen.
45773:
45774:
45775: E d u s k u n n a ll e.
45776:
45777: Kanta-Hämeen alueen kautta kulkee useita mista eritasoristeyk.seksi Terv-akosken risteyk-
45778: valtakunnallisesti tärkeitä tieliikenteen pääväy- sessä Janakkalan kunnassa Helsinki-Tampere-
45779: liä mm. inaamme vilkkaimmin liikennöity maan- valtatiellä. Tässä risteyksessä risteilee Tervakos-
45780: tie Helsinki-Tampere-valtatie. Kanta-Hämeen ken ja Ryttylän taajamien vilkas liikenne valta-
45781: seudullinen ja osittain myös paikallinen liikenne tien liikenteen kanssa. Vuonna 1970 sattui
45782: joutuu käyttämään samoja liikenneväyliä valta- tässä risteyksessä yksi kuolemaan johtanut ja
45783: kunnallisen liikenteen kanssa ja risteilemään viisi muuta onnettomuutta. Onnettomuustilas-
45784: sitä useammissa tapauksissa samassa tasossa. tot vuodelta 1971 eivät ole vielä valmismneet,
45785: Mm. edellä mainitusta johtuen tapahtuu Kanta- mutta tulee niistä sanotulta vuodelta Tervakos-
45786: Hämeen alueella runsaasti tieliikenneonnetto- ken risteyksen osalle ainakin kolme kovaa kola-
45787: muuksia, esim. vuonna 1?70 tuli poliisin tie- ria.
45788: toon 503 onnettomuutta, -joista 31 johti kuole- Tervakosken risteyksen suunnittelu liittyy
45789: maan. Onnettomuuksista tapahtui valta- ja kan- Helsinki-Tampere-moottoritien suunnitteluun,
45790: tateillä 321 eli lähes kaksi kolmasosaa. mutta koska moottoritien rakentaminen siirty-
45791: Huomattava osa onnettomuuksista on sattu- nee vuoden 1980 tienoille, on Terva'kosken ris-
45792: nut yleisten teiden risteyksi&Sä. Onnettomuuksia teyksen parantaminen suoritettava sitä ennen.
45793: havaitaan tapahtuneen säännö!Hsesti samoissa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
45794: risteyksis'sä tavallista enemmän johtuen pää- nioittavasti,
45795: asiassa suurista !Hkennevirroista ja risteyksen
45796: suhteellisen huonosta s.tandardista liikennevirto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
45797: jen suuruuteen nähden. Liikenteen edelleen voi- tulo- ja menoarvioon 40 000 markan
45798: makkaasti kasvaessa on syytä ryhtyä mitä kiireel- määrärahan Tervakosken eritasoristeyk-
45799: lisimmin suunnittelemaan tasoristeyksen muutta- sen suunnitelman aikaansaamista varten.
45800: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
45801:
45802: Lyyli Aalto. Eero Salo.
45803: V. 0. Mäkinen. Leo Kohtala.
45804: Salme Myyryläinen.
45805: 1094
45806:
45807: IV,620.- Rah.al. n:o 4.
45808:
45809:
45810:
45811:
45812: Aalto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien parannustöiden
45813: aloittamiseksi tieosalla T urenki-Kil paristi.
45814:
45815:
45816: E d u s k u n n a 11 e.
45817:
45818: Erittäin tärkeä yhdystie maamme tieverkos- kuntoinen ja mutkikas sekä kapea. Liikenneti-
45819: tossa on valtateiden Helsinki-Tampere ja heys em. syistä sekä siitä johtuen, että em. tie-
45820: Lahti-,-Tampere välinen tieyhteys Hakoinen- osuus on edellä mainittujen valtateiden yhdys-
45821: Turenki-Kilparisti. Tieosuuden Turenki-Kil- tie, näyttää jatkuvasti kasvavan ja näin ollen
45822: paristi liikennesuorite muodostuu erittäin mer- tien suunnittelu ja korjaus ovat kiireellisiä toi-
45823: kittäväksi, koska Turengin Sokeritehtaan ja Val- menpiteitä.
45824: tion Viljavaraston kuljetukset suuntautuvat ko. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
45825: tielle Padasjoen, Lammin ja Kosken suunnilta.
45826: Talvella on mainitulla tieosuudella raskasta että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
45827: puutavaran kuljetusta Hämeenlinnassa sijaitse- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 100 000
45828: ville Metsäliiton tehtaille. mk tutkimuksen suorittamiseksi ja pa-
45829: Tieosuus Turenki-Kilparisti on yllä olevaan rantamistöiden aloittamiseksi tieosalla
45830: vilkkaaseen liikenteeseen nähden hyvin huono- Turenki-Kilparisti Janakkalan ja Lam-
45831: min kunnissa.
45832: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
45833:
45834: Lyyli Aalto. Leo Kohtala.
45835: Eero Salo. Salme. Myyryläinen.
45836: 1095
45837:
45838: IV,621.- Rah.al. n:o 5.
45839:
45840:
45841:
45842:
45843: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin metsäkoulun lunasta-
45844: miseen. valtiolle.
45845:
45846:
45847: E d u s k u n n a 11e.
45848:
45849: Lapin piirimetsälautakunta omistaa Rovanie- nöllinen toiminta. Piirimetsälautakunta onkin
45850: men maalaiskunnassa Lapin metsäkoulu nimi- tästä syystä tarjonnut oppilaitosta valtion lunas-
45851: sen metsäoppilaitdksen, joka palvelee lähinnä tettavaksi. Tämä ei kuitenkaan ole johtanut tu-
45852: metsänomistajain koulutusta. Koulu on valmis- lokseen.
45853: tunut v. 1967 ja sijaitsee se omalla tontilla. Pii- Valtion metsäoppilaitoksena Lapin metsäkoulu
45854: rimetsälautakunta on saanut koulun rakentami- saataisiin nykyistä käyttömuotoa ajatellen huo-
45855: seen ja irtaimiston hankkimiseen valtiolta lai- mattavasti tehokkaampaan käyttöön. Eräin jär-
45856: naa 1 214 965 markkaa sekä avustusta jestelyin koulua voitaisiin käyttää myös metsä-
45857: 1 214 964 markkaa. Lisäksi lautakunta on jou- työn ammattiopetuksen tarpeita varten. Nykyi-
45858: tunut ottamaan koulua varten pitkäaikaista ra- sin Hirvaan metsätyökoulu toimii varsin puut-
45859: halaitoslainaa 566 695 markkaa ja lyhytaikaista teellisissa tilapäissuojissa.
45860: lainaa 90 000 markkaa. Täten koulun omista- Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon
45861: jalla on vastattavana lainoja yhteensä 1 871 660 erityisesti kehitysalueella tapahtuvan alemman
45862: markkaa. metsäopetuksen häiriöttömän jatkumisen ja tä-
45863: Piirimetsälautakunnan samoin kuin sen omis- män alan opetuksen 'keskittämistarpeen ehdo-
45864: taman valtionapua nauttivan metsäoppilaitoksen tamme kunnioittaen,
45865: rahoitusmenettelyn vuoksi lautakunnalla ei ole
45866: sellaisia tuloja, joilla se voisi hoitaa maksetta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
45867: vaksi erääntyvät lainojen lyhennykset ja niiden tulo- ;a menoarvioon 1 871 660 mar-
45868: korot. Täten lautakunnan talous on joutumassa kan suuruisen määrärahan Lapin metsä-
45869: umpikujaan, josta kärsii myös metsäkoulun Sään- koulun lunastamiseksi valtiolle.
45870: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
45871:
45872: Aimo Ajo. Pekka Vilmi.
45873: Jourd ~y~en. Arttur Niemelä.
45874: 1096
45875:
45876: IV,622.- Rah.al. n:o 6.
45877:
45878:
45879:
45880:
45881: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijoen kokonaiskäyttöä
45882: palvelevan nippu-uittosuunnitelman laatimiseen.
45883:
45884:
45885: E d u s k u n n a ll e.
45886:
45887: Kemijoessa uitetaan vuosittain. 1.5 milj. misesta aiheutuvat seurannaisvaikutukset kos-
45888: kiinto-m3 raakapuuta irtouittona. Nippu-uit- kettavat koko yhteiskuntaa ja monien viran-
45889: toon siirtyminen on ennenpitkäil kuitenkin omaisten toimialaa.
45890: välttämätöntä metsässä, kuljetuksessa ja teh- Uitto- ja vesiliikennehallinnon hajanaisuuden
45891: taalla tapahtuvan puutavaran käsittelyn rationa- vuoksi ei hanketta hallinnollista tietä ole saatu
45892: lisoimiseksi sekä vesien kokonaiskäytön edistä- vielä edes tutkimusasteelle, vaikka kokonais-
45893: miseksi. Etukäteen arvioiden ei. pelkän uiton selvitys jo pitkään on nähty tarpeelliseksi.
45894: saaman hyödyn vuoksi nippuväylän rakentami- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
45895: nen· näytä kannattava! ta, mikäli pääomakustan-
45896: nukset lasketaan kokonaan uiton kustannuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 19 73
45897: siksi, joten nippu-uittoon siirryttäessä on ve- tulo- ;a menoarvioon 200 000 markan
45898: sien muulle käytölle kuten virkistyskäytölle, suuruisen määrärahan vesihallituksen
45899: veneilylle, kal.astukselle ja vesiliikenteelle tu- käytettäväksi sellaisen nippu-uittosuun-
45900: leva hyöty selvitettävä. Erityisesti sulkuvaihto- nitelman laatimiseksi Kemijoella, joka
45901: ehto tekee lohennousun Kemijokeen mahdolli- tekee mahdolliseksi lohennousun Kemi-
45902: seksi luonnollista tietä käyttäen. Nippu-uitto- jokeen ja palvelee vesistön muuta ko-
45903: väylän positiiviset työllisyysvaikutukset ovat konaiskäyttöä.
45904: myös huomattavat. Nippu-uittoväylän rakenta-
45905: Helsin~issä 9 päivänä helmikuuta 1972.
45906:
45907: Aimo Ajo. Anna-Liisa Tiekso. Pekka Vilmi.
45908: Mikko Jokela. K. F. Haapasalo. Niilo Koskenniemi.
45909: 1097
45910:
45911: IV,623.-Rah.al. n:o 7.
45912:
45913:
45914:
45915:
45916: Ajo- ym.: Miiärärahan osoittamisesta metsähallituksen metsätyön-
45917: tekijöiden aseintotuotantoa varten.
45918:
45919:
45920: Ed u s kun h a 11 e.
45921:
45922: Metsähallituksen metsätyövoiman asuntoky- työvoiman siirtyminen pois ammatistaan. Suun-
45923: symys on muutosten edessä. Varsinkin Pohjois- nitellulla asuntopolitiikalla saadaan metsätyön-
45924: ja Itä-Suomesta, missä metsähallituksen maan- tekijöille ja heidän perheilleen huomattavasti
45925: omistus valtaosin sijaitsee, on tapahtunut viime paremmat palvelukset. Myös yhteiskuljetusten
45926: vuosina· voimakasta muuttoliikettä Ruotsiin ja järjestäminen työmaille helpottuu. Epäilemättä
45927: Etelä-Suomen teollisuusalueille; Seurauksena on myös työntekijöiden viihtyvyys parantuisi ja
45928: sytjäs·eutujen asukastiheyden edelleen pienetes- metsätyöntekijöiden, etenkin vaimon mahdolli-
45929: sä, että taajaman ulkopuolella asuvien metsä- suus saada työpaikka lisääntyisi.
45930: työntekijöiden asema tulee vaikeaksi ja he jou- Metsähallituksen vakinaiselle työntekijäkun-
45931: tuvat luopumaan ammatistaan siirtyäkseen pal- nalle pitäisi rakentaa vuokra-asuntoja kirkon-
45932: velusten puolesta paremmin varustetuille teolli- kyliin tai vastaaviin taajamiin. Toiminta pitäisi
45933: suusalueille. Tasapainoisen yhdyskuntakehityk- aloittaa sieltä, missä asuntopula on pahin ja
45934: sen turvaamiseksi on siten tarkoituksen mu- missä metsähallituksella ·on mahdollisuus saada
45935: kaista pyrkiä ohjaamaan tapahtuvaa maasta- ja tonttimaata. Kiireellisimmät kohteet ovat Ivalo,
45936: maassamuuttoliikettä alueellisiin kasvukeskuk- Sodankylä, Martti, Simo, Pudasjärvi, Kuhmo,
45937: siin. Tämä koskee kaikkia metsätyöntekijöitä. Hyrynsalmi, Puolanka, Posio, Ranua, Ämmän-
45938: Myös metsähallituksen työmaakuva on muut- saari, Taivalkoski sekä Juuka ja Nurmes. Kaik-
45939: tunut. On siirrytty ja ollaan parhaillaan siirty- ki kohteet ovat kehitysalueilla. Uudisrakennus-
45940: mässä suurista keskitetyistä yhteismajoitustyö- toiminnan lisäksi joudutaan kunnostamaan met-
45941: maista työntekijöiden kotoa kulkemalla tai kul- sätyöntekijöiden asunnoiksi entisiä virkataloja
45942: jettamalla hoidettuihin työmaihin. Samaa kehi- ja valtion omistukseen oston kautta tulleiden
45943: tystä tapahtuu yleensäkin metsätyössä. tilojen rakennuksia. Kunnostettujen tai uusien
45944: Vakinaisen metsätyöntekijäkunnan pysyvyys asuntojen vuokrataso ei saa nousta metsätyön-
45945: metsähallituksen palveluksessa ja valdnaisten tekijöiden maksukyvyn yläpuolelle.
45946: metsätyöntekijöiden määrän kasvu kysynnän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
45947: kasvaessa työntekijöiden eduksi on suuresti
45948: riippuvainen asuntokysymyksen järjestämisestä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
45949: Aikaisemmin esiintyneestä metsätyövoiman yli- tulo- ja menoarvioon 4 milj. markkaa
45950: tarjonnasta on jouduttu osittaiseen työvoima- metsähallituksen palveluksessa olevien
45951: pulaan, joka ilmeisesti pahenee tulevaisuudessa. metsätyöntekijöiden asuntotuotantoa
45952: Hankkimalla vakinaiselle metsätyöväelle kus- varten ja metsätalouden työntekijöiden
45953: tannuksiltaan kohtuullisia asuntoja kirkonkyliin asuntotuotannon suunnitteluun metsä-
45954: ja asutustaajamiin pystytään estämään metsä- hallituksessa.
45955: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
45956:
45957: Aimo Ajo. Paavo Tiilikainen. Jouni Mykkänen.
45958: Sinikka Luja-Vepsä. Pekka Vilmi. Sakari Knuuttila.
45959: Erkki Liikanen. Uljas Mäkelä. Uki Voutilainen.
45960:
45961:
45962:
45963: 138 156/72
45964: 1098
45965:
45966: IV,624.- Rah.al. n:o 8.
45967:
45968:
45969:
45970:
45971: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Ivalon lentokentän rakennus-
45972: töiden loppuunsaattamista varten.
45973:
45974:
45975: E d u s k u n n a 11 e.
45976:
45977: Ivalon lentokenttä. Lentoliikenteen kehittä- jo tehdylle työlle, joten ehdotamme kunnioit-
45978: misen kannalta olisi tärkeätä saada Ivalon lento- taen,
45979: kentän pääkiitotien rakentamistyöt päätökseen. että Eduskunta ottaisi 11uoden 197J
45980: Päällysrakenteeseen tarvittavat kiviainekset ovat tulo- ja menoarvioon J 000 000 markan
45981: olleet murskattuina jo vuosikausia, joten jäljellä suuruisen määrärahan C-luokan vaati-
45982: olevat rakentamiskustannukset ovat 3 000 000 mukset täyttävän kiitotien sekä asema-
45983: markkaa. Töiden jatkaminen olisi erittäin tär- tason ja niiden välisen yhdystien raken-
45984: keää, sillä kiitoradan ympärillä oleva lento- tamistyön loppuunsaattamista varten
45985: hiekka voi aiheuttaa vahinkoa myrskyjen takia Ivalon lentokentällä.
45986: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
45987:
45988: Aimo Ajo. Mikko Jokela.
45989: 1099
45990:
45991: IV,625.- Rah.al. n:o 9.
45992:
45993:
45994:
45995:
45996: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Väylänvarren tien peruspa-
45997: rannusta varten.
45998:
45999:
46000: E d u s k u n n a 11 e.
46001:
46002: Sen jälkeen kun valtakunnan tie n:o 21 on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
46003: valmistunut mm. Pellon ja Kolarin kunnan
46004: alueelle, on nk. vanhatie, eli Väylänvarren tie että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
46005: jäänyt miltei kokonaan vaille kunnostusta. tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
46006: Koska sanottu tie on sen varrelle jo vuosisatoja suuruisen määrärahan n.k. Väylänvar-
46007: sitten syntyneen asutuksen kannalta välttämä- ren tien perusparannusta varten Pellon
46008: tön, ei tien hoitoa olisi laimin lyötävä. Kun ;a Kolarin kunnassa.
46009: lisääntyvä moottoriajoneuvoliikenne myöskin
46010: käyttää tätä tietä, tulisi tiessä suorittaa n.k. pe-
46011: ruskorjaus.
46012: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
46013:
46014: Aimo Ajo. Ville Tikkanen. Mikko Jokela.
46015: 1100
46016:
46017: IV,626.- Rah.al. n:o 10.
46018:
46019:
46020:
46021:
46022: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Ivalon lentokentän pääkiito-
46023: tien varustamiseksi kiitotie- ja lähestymisvaloilla.
46024:
46025:
46026: E d u s kun n a 11 e.
46027:
46028: Ivalon lentokentän rakentamistyöhön liittyy että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
46029: erillisenä työnä kiitoradan ja lähestymisvalolin- tulo- ja menoarvioon 650 000 markan
46030: jan rakentaminen. Valaistustyö on edullisinta suuruisen määrärahan Ivalon lentoken-
46031: tehdä samanaikaisesti kiitoradan rakennustöiden .tän pääkiitotien varustamiseksi kiitotie-
46032: kanssa, joten ehdotamme kunnioittaen, ja lähestymisvaloilla.
46033: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
46034:
46035: Aimo Ajo. Niilo Koskenniemi.
46036: Mikko Jokela. Jouni Mykkänen.
46037: 1101
46038:
46039: IV ,627. - Rah.al. n:o 11.
46040:
46041:
46042:
46043:
46044: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 4 parantamis-
46045: työn aloittamiseen väliilii Kaunispää-Törmänen.
46046:
46047:
46048: Ed u s· k u n n a 11 e.
46049:
46050: ·Valtatien n~o 4 parantaminen välillä Kaks- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
46051: lauttanen-KauniSpää aloitetaan kuluvana vuon- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
46052: na. Jatko-osa välillä Kaunispää-Törmänen olisi miiilärohan valtatien n:o 4 välillä KIIU-
46053: tärkeää päästä aloittamaan vuonna 197 3. Lii- nispää-T örmänen ·parantamistyön aloit-
46054: kenne valtatiellä n:o 4 on voimakkaasti lisään- tamiseen.
46055: tynyt ja tien nykyinen kunto edellyttää pikaista
46056: parantamista, joten ehdotamme kunnioittaen,
46057: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
46058:
46059: Aimo Ajo. Mikko Jokela.
46060: Niilo Koskenniemi. Pekka Vilmi. ·
46061: Jouni Mykkänen.
46062: 1102
46063:
46064: IV,628.- Rah.al. n:o 12.
46065:
46066:
46067:
46068:
46069: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen sairaanhoito-
46070: oppilaitoksen rakennustöiden aloittamiseen.
46071:
46072:
46073: Ed u s k u n n a 11 e.
46074:
46075: Lääkintäviranomaisille on tunnettua, että tilaohjelma. Koska rakennushankkeen alulle-
46076: Lapin sairaanhoito-oppilaitos toimii mitä vai- saaminen olisi erittäin tarpeellista, niin edellä
46077: keimmissa olosuhteissa. Oppilaitoksen toimi- esitettyyn viitaten ehdotamme,
46078: pisteiden ollessa hajallaan, vaikeutuu opetustyö
46079: ja lisäksi syntyy ylimääräisiä kustannuksia. Op- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
46080: pilaspulaa ei koulu ole koko toimikautenaan tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
46081: kärsinyt, vaan pyrkijöitä on huomattavasti suuruisen määrärahan Rovaniemen sai-
46082: enemmän kuin mitä voidaan oppilaiksi ottaa. raanhoito-oppilaitoksen suu11nitteluun ja
46083: Koululle on Rovaniemen kaupunki varannut rakennustöiden aloittamiseen.
46084: tontin ja sen rakentamiseksi on laadittu huone-
46085: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
46086:
46087: Aimo Ajo. Pekka Vilmi. K. F. Haapasalo.
46088: Mikko Jokela. Anna-Liisa Tiekso. Niilo Koskenniemi.
46089: Uljas Mäkelä.
46090: 1103
46091:
46092: IV,629.- Rah.al. n:o 13.
46093:
46094:
46095:
46096:
46097: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Tirron-Angelin polkutien
46098: parantamiseen.
46099:
46100:
46101: E d u s k u n n a 11 e.
46102:
46103: Tieyhteys Tirro-Angeli Inarin 'kUnnassa että Eduskunta ottaisi vuoden 197]
46104: olisi tärkeä paikalliselle väestölle ja edkoisesti tulo- ja menoarvioon polkuteiden paran-
46105: Angelin kylän asukkåille suoran yhteyden saa- tamiseen lisäyksenä 600 000 markan
46106: minen autolla-ajokelpoisena kuntakeskukseen määrärahan, jotta polkutieyhteyden
46107: olisi välttämätöntä. Tieyhteydellä tUlisi ole- Tirro-Angeli parantamisen aloittami-
46108: maan myös matkailullinen merkitys. Tämän nen kävisi mahdolliseksi.
46109: perusteella ehdotamme kunnioittaen,
46110: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
46111:
46112: Aimo Ajo. Pekka Vilmi.
46113: Mikko Jokela. Niilo Koskenniemi.
46114: Jouni Mykkänen.
46115: 1104
46116:
46117: IV,630.- Rah.al. n:o 14.
46118:
46119:
46120:
46121:
46122: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kittilä-suunnitelman edellyt-
46123: tämään perusparannustyöhön.
46124:
46125:
46126: E d u s k u n n a 11 e.
46127:
46128: Sodanjälkeiset ylisuuret hakkuut ja metsä- Ottaen huomioon Pohjois-Suomen .erittäin
46129: luonnossa tapahtuva taantuva kehitys ovat ai- vaikean työllisyystilanteen, tulisi ns. Kittilä-
46130: heuttaneet Lapin ja muun Pohjois-Suomen projekti saattaa käyntiin jo vuoden 197) aika-
46131: alueella tuhansiin hehtaareihin kohoavat tuot- na. Sen käyntiin saattamista puoltavat sekä
46132: tamattomat metsäalueet. Puun jatkuvan tuoton metsätaloudelliset että työllisyyspoliittiset vaa-
46133: turvaamiseksi on tärkeää huolehtia tuottamat- timukset.
46134: tomien alueitten saattamisesta uudelleen kasvu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
46135: kuntoon sekä estää uusien muodostuminen.
46136: Näiden alueiden saattaminen kasvukuntoon että Eduskunta ottaisi vuoden
46137: .on siirtynyt vuodesta toiseen. Se vaatii erittäin 1973 valtion tulo- ja menoarvioon
46138: tehostettuja toimenpiteitä kuten maan vesita- 20 000 000 markan suuruisen määrära-
46139: louden järjestämistä, jätepuuston talteenottoa han Kittilä-suunnitelman edellyttämään
46140: ym. työkohteita. Työn tehokkaan toteuttamisen tehostettuun perusparannustyöhön
46141: ja valvonnan kannalta on välttämätöntä suo- tuottamatlomien alueiden saattamiseksi
46142: rittaa laajojen vajaatuottoisten alueiden kun- täyteen metsänkasvuun.
46143: toonsaattaminen omina erillisinä projekteina.
46144: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
46145:
46146: Aimo Ajo. Paavo Väyrynen. Mikko Jokela.
46147: 1105
46148:
46149: IV,631.- Rah.al. n:o 15.
46150:
46151:
46152:
46153:
46154: Eskman ym.: Määrärahan osoittamisesta Opintorahastoyhdistys-
46155: ten Tuki r.y:lle oppikoulussa menestyvien vähävaraisten op-
46156: pilaiden koulunkäynnin tukemiseen.
46157:
46158:
46159: E d u s k u n n a 11 e.
46160:
46161: Opintorahastoyhdistysten Tuki ja opinto- siitä pienentynyt. Kun nam on, myös vapaa-
46162: rahastoyhdistykset ovat yli kahdenkymmenen ehtoista toimintaa nuorten hyväksi tarvitaan.
46163: vuoden ajan toiminnallaan tukeneet varatto- Maassamme toimii erilaisia huolto- ja hyvän-
46164: mien lahjakkaiden nuorten koulunkäyntiä. tekeväisyysjärjestöjä, jotka saavat huomattavan
46165: Opintorahastoyhdistystoiminnasta on tullut osan tuloistaan niin sanotuista yleisistä va-
46166: merkittävä tekijä nuorten auttajana, sillä esi- roista. Opintorahastoyhdistysten Tuki ei kuulu
46167: merkiksi viimeksi kuluneiden vuosien aikana näiden joukkoon.
46168: on nuorille vuosittain apurahoina annettu Opintorahastoyhdistysten mahdollisuudet
46169: 350 000-380 000 markkaa. apuraho;en jakoon ovat viime vuosina muun
46170: Tämän vapaaehtoisen auttamist01mmnan muassa inflaation vuoksi heikentyneet. Lahjoi-
46171: rinnalle on viime vuosikymmenellä luotu tusten määrä on vähentynyt, sillä tähänkin
46172: valtion opintotukijärjestelmä. Sen puitteissa tarkoitukseen lahjoitettuja varoja ruvettiin
46173: voidaan valtion varoista antaa apuraha - muutama vuosi sitten verottamaan.
46174: kahdelle prosentille lukioasteen oppilaista. Avustusten tarve edelleenkin vain kasvaa.
46175: Apurahojen tarve lukiossa on kuitenkin lähes Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunn.ioit-
46176: kymmenkertainen. taen,
46177: Keskikoulun kahden viimeisen vuosiluokan että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
46178: oppilaat ovat myös oikeutettuja saamaan apu- tulo- ;a menoarvioon 100 000 markkaa
46179: rahoja valtion varoista. Tähän tarkoitukseen on annettavaksi Opintorahastoyhdistysten
46180: keskikouluasteella käytettävissä tänä vuonna Tuki r.y:lle oppikoulussa menestyvien
46181: 100 000 markkaa. Keskikoulussa oli vuonna vähävaraisten oppilaiden koulunkäynnin
46182: 1971 253 29.5 oppilasta, eikä oppilasmäärä ole tukemiseen.
46183: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
46184:
46185: Margit Eskman. Paavo Aitio.
46186: Veikko Vennamo. Grels Teir.
46187: Olavi Nikkilä. Erkki Haukipuro.
46188: Reino Kangas. Georg C. Ehrnrooth.
46189:
46190:
46191:
46192:
46193: 139 156/72
46194: 1106
46195:
46196: IV,632.- Rah.al. n:o 16.
46197:
46198:
46199:
46200:
46201: Forsman ym.: Määrärahan osoittamisesta eläkeläisten vanhojen
46202: asuntojen kunnostamiseen.
46203:
46204:
46205: Eduskunnalle.
46206:
46207: Maamme asuntopolitiikan suunnittelussa on vanhojen asuntojen kunnostusta valtion avus-
46208: melkein kokonaan unohdettu vanhan asunto- tuksella, jota jaettaisiin vähävaraisille eläke-
46209: kannan kunnostuksen tukeminen niin kaupunki- läisille tarveharkinnan mukaan. Maassamme
46210: kuin maaseutuolosuhteissakin. Monet pienillä vallitsevan vaikean asuntotilanteen vuoksi olisi
46211: eläkkeillä niukasti toimeentulevat vanhukset tällainen tuki erittäin tarpeellinen ja se olisi
46212: haluaisivat asua aikoinaan hankkimissaan omalta osaltaan alentamassa myös laitoshoidon
46213: omistusasunnoissa, joiden kunto ei enää vastaa kustannuksia.
46214: nykypäivän asumiselle asetettavia vaatimuksia. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
46215: Kuitenkiri useissa tapauksissa voitaisiin aivan
46216: kohtuullisin kustannuksin kunnostaa näistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
46217: asumiskelpoisia asuntoja. 1973 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
46218: . Tätä keinoa olisi kiireesti käytettävä vähä- markan erityismäärärahan käytettäväksi
46219: varaisten eläkeläistemme hyväksi tukemalla vähävaraisten eläkeläisten vanhojen
46220: asuntojen kunnostamiseen.
46221: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
46222:
46223: Mauno Forsman. Matti Ahde.
46224: 1107
46225:
46226: IV,6.3.3. - Rah.al. n:o 17.
46227:
46228:
46229:
46230:
46231: Forsman: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan lastentarhan-
46232: opettajaseminaarin perustamiseen.
46233:
46234:
46235: E d u s k u n n a 11 e.
46236: Lasten päivähoidon kehittämiseksi on välttä- Lappeenrannan kaupunki on ollut erityisen
46237: mätöntä lisätä lastentarhanopettajien valmis- halukas järjestämään ko. oppilaitoksen tarvitse-
46238: tusta. Hallituksen tarkoituksena on kylläkin mat tilat ja tässä mielessä kaikki tarpeelliset
46239: aloittaa lisäkurssit neljässä jo toimivassa lasten· valmistelut asian hyväksi on jo tehty. Tämä se·
46240: tarhanopettajaseminaarissa, jotka toimivat Hel- minaari edellyttäisi suhteellisen pienen toiminta-
46241: singissä, Jyväskylässä, Oulussa ja Pietarsaaressa. määrärahan varaamista ja varmentaisi maan
46242: Sen sijaan Itä-Suomi on kokonaan vailla lasten- kaakkoisosan keskeytymättömän lastentarhatoi-
46243: tarhanopettajien valmistusta. Tämä seikka on eri- minnan, joka samalla oleellisesti on lasten päivä-
46244: tyisesti vaikeuttanut viime vuosina opettajien hoidon runkona.
46245: saantia ja oleellisesti heikentänyt Itä- ja erityi· Edellisen perusteella ehdotan,
46246: sesti Kaakkois-Suomen lastentarhatoiminnan ke-
46247: hittämistä. Kun lähiaikoina lastentarhanopetta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
46248: jien valmistus tulee yltämään noin 200:aan vuo- tulo- ja menoarvioon 60 000 markan
46249: sittain, on tarve samanaikaisesti jo lähes 700 määrärahan lastentarhanopettajaseminaa-
46250: vuodessa. Näin ollen on kiireesti lisättävä opet· rin perustamiseksi Lappeenrannan kau-
46251: tajain valmistusta ja tällöin varmistettava myös punkiin.
46252: Kaakkois-Suomen riittävä lastentarhanopettajien
46253: saanti.
46254: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
46255:
46256: Mauno Forsman.
46257: 1108
46258:
46259: IV,634.- Rah.al. n:o 18.
46260:
46261:
46262:
46263:
46264: Forsman: Määrärahan osoittamisesta öljyjohdon vetämistä Neu-
46265: vostoliitosta Suomeen koskevan tutkimuksen suorittamiseen.
46266:
46267:
46268: E d u s 'k u n n a 11 e.
46269:
46270: Suomen tehtyä Neuvostoliiton kanssa sopi- valmistuvat uudet vesiväylät tarjoavat erinomai-
46271: muksen maakaasujohdon vetämisestä kaakkois- set mahdollisuudet polttonesteiden jatkokulje·
46272: rajamme yli Suomeen lähivuosien aikana on he- tuksille varsin pitkälle maamme pohjoisosiinkin.
46273: rännyt myöskin ajatus käyttää samaa johtoväylää Huomiotta ei luonnollisestikaan voida jättää
46274: öljyputken vetämiseen niinikään Neuvostolii- niitä monia muita mahdollisuuksia, joita öljyn-
46275: tosta Suomeen. Ajatus öljyputken vetämisestä jalostus antaisi Etelä-Karjalan elinkeinoelämän
46276: rinnan maakaasuputken kanssa on ilmeisesti ta- kehittämiselle.
46277: loudellisin syin hyvin perusteltavissa ja samalla Huomioon ottaen edellä esitetyt näkökohdat
46278: se merkitsee painavaa lisäetua koko kaakkoisen ehdotan,
46279: Suomen elinkeinoelämälle. Kun viime aikoina
46280: on voimakkaasti keskusteltu öljynjalostamon että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
46281: sijoituspaikasta, ratkeaisi myös tämä kysymys valtion tulo- ja menoarvioon 100 000
46282: erittäin tarkoituksenmukaisella tavalla rakenta- markan suuruisen määrärahan asianmu-
46283: malla öljyputken maahantulopaikan läheisyyteen kaisen tutkimuksen suorittamiseksi
46284: Etelä-Karjalaan uusi öljynpuhdistamo. Nyt kauppa- ja teollisuusministeriön toi-
46285: Tvärminnen 'kaltaiset luonnonsuojelukysymykset mesta öljyjohdon vetämisestä Neuvosto-
46286: eivät tulisi muodostamaan estettä ialostamon liitosta Suomeen ja siihen liittyvistä
46287: rakentamiselle ja toisaalta Saimaan alueen kohta muista toimenpiteistä.
46288: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
46289:
46290: Mauno Forsman.
46291: 1109
46292:
46293: IV,635.- Rah.al. n:o 19.
46294:
46295:
46296:
46297:
46298: Hokkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kaupallisten sihtee-
46299: rien kotimaassa käyntien aiheuttamien kustannusten korvaa-
46300: miseen.
46301:
46302:
46303: E d u s k u n n a II e.
46304:
46305: Valtiovallan toimesta on eri puolille maailmaa maataan ·koskevat tärkeät tiedot suoraan suo-
46306: palkattu kaupallisia sihteereitä .tehostamaan malaisen valmistajayrityksen tietoon. Parhaiten
46307: viennin edistämisponnisteluja, joiden tarkoituk- tämä tapahtuu henkilökohtaisen yhteydenpidon
46308: sena on lisätä suomalaisten yritysten vientiä perusteella siten, että kaupalliset sihteerit :vä-
46309: ulkoma.iHe. TälJ.ä hetkellä kaupallisia sihteereitä hintäinkin kerran vuodessa vierailevat suoma-
46310: toimii 35 asemapaikassa eri puolilla maailmaa. laisissa yrityksissä. Tällöin he voivat suoranai-
46311: Kokemus osoittaa, että kaupallisten sihtee- sesti kertoa eri yrityksille, missä maissa mah-
46312: reitten toiminnasta on ollut monille ulkomaille dollisesti on olemassa marlclcinoita yrityksen
46313: vientinsä aloittaville ja vientiä jo harjoittaville olemassaoleville tuotteille ja lisäksi käynnin
46314: yrityksille suurta hyötyä. Toiminnan suuritn· yhteydessä he voivat tuoda yritysten tietoon tie-
46315: pana vaikeutena on kuitenkin se, että kaupal- don niistä tuotteista, joita asemamaassa tarvi·
46316: listen sihteerien venkoston olemassaolon aitkana taan ja joita mahdollisesti suomalainen yritys
46317: henkilökohtainen yhteydenpito kaupallisen sih- voisi ryhtyä valmistamaan. Vasta tällöin kau·
46318: teerin ja suomalaisen myyjäyrityksen välillä on pallisten sihteerien •toiminta on tarkoituksen.
46319: he1kdroa, täysin sattumanvaraista ja useimmiten mukaista. Todettakoon, että esimerkiksi Tans-
46320: pelkästään kirjeenvaihtoon perustuvaa. Kun kan kaupalliset sihteerit ovat vuoden 12 kuu-
46321: kaupallinen sihteeri tuntee oman asemamaansa kaudesta 10 kuukautta asemamaassaan ja kier-
46322: markkinat, omaa suuren tietouden tuotteista, tävät kaksi !kuukautta oman maansa yrityksissä.
46323: joita hänen edustamassaan maassa voidaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme;
46324: myydä ja toisaalta tuntee asemamaassaan vallit-
46325: sevan eri tuotteisiin kohdistuvan tarpeen, on että Eduskunta ottaisi t'uoden 1973
46326: välttämätöntä, että yhteydenpitoa kaupallisen tulo- ia menoarvioon 80 000 markan
46327: sihteerin ja suomalaisten yritysten välillä tehos- määrärahan käytettäväksi kaupallisten
46328: tetaan. Kaupallisen sihteerin eräänä keskeisim- sihteerien kotimaassa käyntien aiheutta-
46329: pänä tehtävänä on tuoda nämä omaa markkina- mien kustannusten korvaamiseen.
46330: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
46331:
46332: Matti Hokkanen. G. Laatio.
46333: 1110
46334:
46335: IV,636.- Rah.al. n:o 20.
46336:
46337:
46338:
46339:
46340: Hostila ym.: Määrärahan osoittamisesta siltapenkereen rakenta-
46341: miseen Tiutisen saarelta Karhulan kauppalaan.
46342:
46343:
46344: Ed u s kun n a 11 e.
46345:
46346: Vuodesta 1965 lähtien on Kotkan kaupun- tämiseksi, joka tekisi mahdolliseksi edes muuta-
46347: ginvaltuustolle, kaupunginhallitukselle ja muille mien linja-autovuotojen ja muun moottoriajo-
46348: viranomaisille sekä valtuustoryhmille tehty neuvoliikenteen sallimisen Hallan teollisuus-
46349: useita esityksiä tieyhteyden saamiseksi Tiuti- alueen kautta esim. aamuisin ja iltaisin, joka
46350: sesta Hallan kautta mantereelle ja kulkuyhteyk- palvelisi työ- ja koulumatkoja sekä myös pyhä-
46351: sien helpottamiseksi muulla tavoin. Selostuk- ja vapaapäivinä, jolloin teollisuusalueelia ei
46352: sessa todettiin myöskin, että kaupunginvaltuusto työskennellä.
46353: on osoittanut olevansa tien rakentamisen kan- Kokous totesi myöskin, että tie valmistut-
46354: nalla ja että valtuusto on varannut v. 1968 ta- tuaan tulisi palvelemaan Tiutisen lisäksi Knut-
46355: lousarvioon 100 000 markan määrärahan tietyön salon saaristoa ja Kirkonmaan varuskunta-
46356: aloittamiseksi. Määräraha on edelleen talousar- aluetta erityisesti kelirikkoaikoina, joten hank-
46357: viossa siirtomäärärahana. Tiepenkereen rakenta- keen toteuttamisessa olisi myös valtion mukana
46358: mista ei kuitenkaan vielä ole aloitettu johtuen olo erittäin suotavaa.
46359: todennäköisesti mm. siitä, että kaupungin ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
46360: Kymin Oy:n välillä käydyissä neuvotteluissa ei
46361: ole päästy sellaiseen ratkaisuun, joka kustannus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
46362: ten osalta olisi kaupunkia tyydyttänyt. tulo- ;a menoarvioon 100 000 markan
46363: Koska tien lopullinen ·valmistuminen joka ta- määrärahan siltapenkereen rakentami-
46364: pauksessa vie aikaa olisi samanaikaisesti tiesuun- seksi Tiutisen SJtl{lrelta Karhulan kaup-
46365: nitelman kehittämisen kanssa neuvoteltava Ky- palaan.
46366: min Oy:n kanssa sellaisen tilapäisratkaisun löy-
46367: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
46368:
46369: Sulo Hostila. Heikki Hykkäälä.
46370: 1111
46371:
46372: IV,637.- Rah.al. n:o 21.
46373:
46374:
46375:
46376:
46377: Huotari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lemin kirkolta Iitiän
46378: kautta Lappeenrannan-Mikkelin valtatielle johtavan maan-
46379: tien uudelleen rakentamiseksi.
46380:
46381:
46382: E d u s k u n n a 11 e.
46383: Lemin kirkolta Iitiän kylän kautta Lappeen- joten rakentaminen olisi tältä osin mahdollista
46384: ranta-Mikkeli valtatielle n:o 13 johtava n. 13 piankin.
46385: km pituinen maantie, Iitiän tie, on erittäin mut- Kuntalaisten taholta tunnetaan jo lievää kat-
46386: kainen ja muutoinkin huonokuntoinen se'kä pai- keruutta valtiovaltaa kohtaan, kun ajatellaan
46387: koittain niin kapea, ettei siinä autotkaan sovi muiden kuntien hyviä liikenneyhteyksiä. Kun-
46388: sivuuttamaan puhumattakaan tiellä liikennöi- nalta vaaditaan asetettujen velvoitteiden täyttä-
46389: vistä työkoneista. Mainittua tietä kulkee käy- mistä, mutta vastapalveluna valtiolta olevien tie-
46390: tännöllisesti kaikki Lemin kirkolta Lappeenran- olojen kot:jaamista on saatu odottaa. Tuntuu
46391: nan ja Helsingin suuntaan tapahtuva liikenne, ihmeelliseltä, ettei tiehanketta ole voitu aikai-
46392: kos'ka se on lyhin tie. Tiellä kulkee runsaasti semmin toteuttaa, sillä kyseessä on ainoastaan
46393: paikallisia maito- ja myymäläautoja sekä puuta- n. 13 km pituinen tie, joka maaston kannalta
46394: varakuljetuksia, ja kunnan toimesta hoidetaan on erittäin helppo toteuttaa, sillä suurempia
46395: myös koululaiskuljetuksia tätä tietä pifkin. Le- kallioleikkauksia eikä siltatöitä tatvitse tehdä.
46396: min kunnan alueella on runsaasti loma-asutusta Mainituilla perusteilla ehdotamme,
46397: ja vapaa-aikaa viettävät sekä työssä käyvät ih-
46398: miset joutuvat käyttämään tietä runsaasti. Jous- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
46399: tavan ja turvallisen liikenteen kannalta on tien tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mark-
46400: uudelleenrakentaminen välttämätöntä. kaa Lemin kirkolta Iitiän kylän kautta
46401: TVH:n Kymen piirin toimesta on uuden tie- Lappeenrannan-Mikkelin valtatielle
46402: suunnan maastotutkimukset loppuun suoritettu johtavan maantien uudelleen rakentami-
46403: v. 1968 aikana, ja myös suunnitelmat ovat vä- seksi.
46404: hää vailla valmiit, vaille työn aloittamisen osalta,
46405: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
46406:
46407: Kalevi Huotari. Matti Asunmaa.
46408: Hannes Volotinen. Kalevi Remes.
46409: Mikko Vainio.
46410: 1112
46411:
46412: IV,638.- Rah.al. n:o 22.
46413:
46414:
46415:
46416:
46417: Huotari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lintulan luostarikirkon
46418: ;a -rakennusten rakentamiseksi.
46419:
46420:
46421: Ed u s k u n n a 11 e.
46422:
46423: Karjalasta siirtyneen Lintulan luostarin toi- Koska kysymyksessä on maassamme ainoa
46424: minta on nykyisin erittäin vaikeaa ja hankalaa naisluostari, ja lisäksi ·kun luostariin tapahtuu
46425: huoneistotilojen vudksi. Luostarin asunto· ja toi- runsaasti retkeilyjä ia tutustumismatkoja, edelly-
46426: mitilat ovat varsin vaatimattomat ja ahtaat. tetään valtiovallan taholta arvostettavan tällaisen
46427: Huone, jossa kirkolliset toimitukset suoritetaan, laitoksen toimintaa ja säilyvyyttä.
46428: on rvain n. 25 m1 ja muuten huonokuntoinen. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
46429: Luostarilla on pyrkimys saada käyttöönsä
46430: riittävät ja tarpeelliset kirkko- ym. toimitilat, että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
46431: johon on piirustukset ja suunnitelmat valmiina. tulo- ;a menoarvioon 250 000 markan
46432: Rakennuspiirustukset ja -suunnitelmat on tehnyt määrärahan Lintulan luostarin välttä-
46433: arkkitehti Suonpää Joensuusta. Suunnitelman mättömien kirkko- ym. rakennusten ra-
46434: taloudellinen toteuttaminen on kuitenkin omin kentamiseksi.
46435: avuin ylivoimainen tehtävä, siihen tarvitaan val-
46436: tiovallan tukea.
46437: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
46438:
46439: Kalevi Huotari. Matti Asunmaa.
46440: Hannes Volotinen. Kalevi Remes.
46441: Mikko Vainio.
46442: 1113
46443:
46444: IV,6.39.- Rah.al. n:o 2.3.
46445:
46446:
46447:
46448:
46449: Häikiö ym.: Määrärahan osoittamisesta Halosten Museosäätiön
46450: avustukseen Lapinlahdella.
46451:
46452:
46453: E d u s k u n n a II e.
46454:
46455: Lapinlahddla eläneen taiteilija Emil Halosen kuun kuuluneiden taiteilijoiden Pekka, Antti,
46456: työt ovat tällä hetJkdlä varastoituina lämtnittä- Kalle ja Arttu Halosen töitä. Museotilojen
46457: mättömään viljamakasiiniin, jossa ne 0\Tat vaa- hankkimiseen tarvitsee säätiö varoja. Koska Ha-
46458: rassa turmeltua. Tarkoituksena on saada nämä losten Museosäätiön hankkeella on huomatta:va
46459: ttaideteolkset asianmukaisiin tiloihin, joissa ne kulttuurihistoriallinen meriktys, ehdotamme
46460: voisivat olla esillä paikkakuntruaisten ja mat- kunnioittaen,
46461: kailijoiden nähtävissä. Asiaa hoitamaan on pe-
46462: rustettu säätiö, nimeltään Halosten Museosää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
46463: tiö, jonka suunnitelmiin kuuluu perustaa Lapin- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
46464: lahdelle toimiva museo Emil Halosen töiden määrärahan annet/avaksi avustuksena
46465: muodostaessa sen rungon. Museoon kerättäisiin Halosten Museosäätiölle Lapinlahdella.
46466: lisäksi samaan lapinlahtelaiseen Halosten su-
46467: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
46468:
46469: Juuso Häikiö. Sirkka Lankinen. Salme Katajavuori.
46470:
46471:
46472:
46473:
46474: 140 156/72
46475: 1114
46476:
46477: IV,640.- Rah.al. n:o 24.
46478:
46479:
46480:
46481:
46482: Häikiö ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysalueille rakennet-
46483: tavien vanhustentalojen rakentamiseen.
46484:
46485:
46486: E d u s k u n n a 11 e.
46487:
46488: Kehitysalu~a väestön ikärakenne muuttuu kin. ratkaisu kuin Jaiuospaikkojen määrän lisää-
46489: vanhusvaltaiseksi nopeammin kuin muualla minen.
46490: maassa voimakkaan maaltapaon seurauksena. Koska vanhusten asunto- ja palvelutaloja var-
46491: Toisaalta. ~tien taloudellinen kantokyky on ten ei ole riittävästi halpakorkoisia varoja käy-
46492: tavatt01Dasti 4eikentynyt eikä vanhuksille tar- tettävissä ehdotamme kunnioittaen,
46493: koitettuja asunto- ja palvelutaloja voida riittä-
46494: vän nopeasti ja tarvetta vastaavasti rakentaa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
46495: Suuret wäärät vanhuksia elää olosuhteissa, jotka tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
46496: on saatava paranemaan. Fyysisen kunnon ja kaa käytettäväksi kehitysalueiden van-
46497: mielenvi:teyden säilyttäminen niin pitkälle kuin husten asunto· ja palvelutalojen rahoit-
46498: mahdollista··. vanhusten omatoimisuuden avulla tamiseen.
46499: on yhteiskunnalle parempi ja taloudellisempi-
46500: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
46501:
46502: JUlJS,O,. Häi..•"Jd••O. Sirkka Lankinen. Salme Katajavuori.
46503: 1115
46504:
46505: IV,641.- Rah.al. n:o 25.
46506:
46507:
46508:
46509:
46510: Häikiö ym.: Määrärahan osoittamisesta Melalahden-Kaavin
46511: maantien parantamiseen.
46512:
46513:
46514: E d u s k u n n a 11 e.
46515:
46516: Maantien Melatlahti-Kaavi parantaminen on Edellä esitetyn johdosta ehdotamme,
46517: tapahtunut työllisyysmäärärahojen avufla vv.
46518: 1971-72. Tien lopulliseen kuntoon saattami- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
46519: seksi ja samalla myös työllisyyden hoitamiseksi tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
46520: olisi tärkeää saada jäljelJä olevien ,töiden osalta määrärahan Melalahden-Kaavin maan-
46521: rahoitus valtion budjetin kautta. tien parantamiseen.
46522: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
46523:
46524: Juuso Häikiö. Sirkka Lankinen. Salme Katajavuori.
46525: 1116
46526:
46527: IV,642.- Rah.al. n:o 26.
46528:
46529:
46530:
46531:
46532: Häikiö ym.: Määrärahan osoittamisesta Siiliniärven-Maaningan
46533: maantien rakentamiseen.
46534:
46535:
46536: E d u s k u n n a 11 e.
46537:
46538: Valtakunnallisesta poikittaistiestä välillä Sii- että kantatie 75:n suunniteltuihin ralrentamis-
46539: linjärvi-Maaninka-Pielavesi-Keitele-Viita- töihin Siilinjärvellä.
46540: saari on enää tieosuus Siiliniärvi-Maaninka Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
46541: rakentamatta. Tämä tieosuus on erittäin
46542: heikkokuntoinen ja routiva ja sen kunnossapito että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
46543: tulee kalliiksi, joten sen rakentaminen kiireelli- tulo- ;a menoarvioon 300 000 markan
46544: sesti olisi tärkeää. määrärahan Siiliniärven-MtMntngan
46545: Tien rakentamistyö voisi liittyä tarkoituksen- maantien rakentamiseen.
46546: mukaisesti ja taloudellisesti sekä valtatie 5:n
46547: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
46548:
46549: Juuso Hiiikiö. Sirkka Lankinen. Salme Katajavuori.
46550: 1117
46551:
46552: IV,643.- Rah.al. n:o 27.
46553:
46554:
46555:
46556:
46557: Häikiö ym.: Määrärahan osoittamisesta Sorsakosken-]äppilän-
46558: Pieksämäen maantien parantamiseen.
46559:
46560:
46561: E d u s k u n n a 11 e.
46562:
46563: Maantie Leppävirta-Sorsakoski-Jäppilä- oleva asutus käyttää tietä myös työmatkoihin
46564: Pieksämäki muodostaa erittäin tärkeän tie- em. tehtaisiin. Ko. tiestä on osuus Leppä-
46565: yhteyden Sorsakosken ja Leppävirran teolli- virta-Sorsakoski jo rakenteilla.
46566: suudelle rautatien varteen Pieksämäelle ja siitä Koska on ensisijaisen tärkeää, että liikenne-
46567: edelleen kaikkine jatkoyhteysmahdollisuuksi- olot kehitysalueella vastaavat teollisuuslaitosten
46568: neen. Erikoisesti tarvitsevat OY Hackman tarpeita ja s1.ten turvaavat niiden toimintamah-
46569: AB:n Sorsakosken tehdas ja OY Putkihackman dollisuudet, ehdotamme kunnioittaen,
46570: AB parempaa ja nopeampaa maantieyhteyttä
46571: Pieksämäen maalaiskunnassa Naarajärvellä si- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
46572: jaitsevaan teollisuuslairokseensa sekä Huurre- tulo- ;a menoarvioon 800 000 markan
46573: Ureta Oy Leppävirran kirkonkylässä Pieksä- määrärahan Sorsakosken-]äppilän-
46574: mäen rautatieasemalle. Tien vaikutuspiirissä Pieksämäen maantien parantamise(!n.
46575: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
46576:
46577: Juuso Häikiö. Sirkka Lankinen.
46578: 1118
46579:
46580: IV,644.- Rah.al. n:o 28.
46581:
46582:
46583:
46584:
46585: Häikiö ym.: Määrärahan osoittamisesta Sonnilansalmen sillan ra-
46586: kentamiseen Lapinlahden kunnassa.
46587:
46588:
46589: E d u s k u n n a 11 e.
46590:
46591: Sonnilansalmen silta Lapinlahdella liittyy tävä, Sonnilansalmen ylittävä silta. Kun nam
46592: paikallistiesuunnitelmaan Kivistöntie--Kaarto- muodostuva tie on liikenteellisesti tärkeä pai-
46593: tie. Tien Kivistöntie-niminen osa on pääosiltaan kallisasutuksen yhdystienä ja kauttakulkutienä
46594: rakennettu vuonna 1971 ja se valmistunee Karvalammen-Alilammen ja Tölvän paikallis-
46595: kesällä 1972. Tien Kaartotie-nimisen osan teiden välillä, olisi Sonnilansalmen sillan raken-
46596: rakentamisen on ottanut suorittaakseen Kes- taminen aloitettava kiireellisesti..
46597: kusmetsälautakunta Tapio. Suunnitelmat tästä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
46598: rakennustyöstä ovat valmiina ja toteutettavissa
46599: vuo&ina · 1972-73. Molemmat edellä mainitut että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
46600: tiet täyttävät suunnittelultaan paikallistielle tulo- ;a menoarvioon 600 000 markan
46601: asetettavat vaatimukset. Kaartotien valmistut- määrärahan Sonnilansalmen sillan raken-
46602: tua jäisi suunnitellusta paikallistiestä rakenta- tamiseen L4pinlahden kunnassa.
46603: matta vain Kaartotien ja Kivistöntien yhdis-
46604: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
46605:
46606: Juuso Häikiö. Sirkka Lankinen. Salme Katajavuori.
46607: 1119
46608:
46609: IV,645.- Rah.al. n:o 29.
46610:
46611:
46612:
46613:
46614: Häikiö ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien uudelleen
46615: rakentamiseen välillä Leppävirran silta-Mäntymäki.
46616:
46617:
46618: E d u s k u n n a 11 e.
46619: Leppävirran silta-Mäntymäki maantien vai- toon .erittäin tärkeää ja se ·olisi srksi kiireelli-
46620: kutuspiirissä asuu noin 6 000 henkeä, joille sesti rakennettava uudelleen.
46621: tämä 5 km:n pituinen tie muodostaa tärkeän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
46622: päivittäin liikennöidyn yhteyden sekä työ- että
46623: asioimismatkoilla Leppävirran ja Sorsakosken että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
46624: keslruksiin. TVL:n vuonna 1965 suorittaman tulo- ja ·menoarvioon )00 000 markan
46625: liikennelaskelman mukaan liikenne jo siJloin määrärahan Leppävirran sillan~Mänty
46626: ylitti 1 400 ajoneuvoa/vrk. Kun tie on perus- mäen maantien uudelleen rakentami-
46627: lrunnoltaan heikko ja lisäksi kapea, on tien saat- seen.
46628: taminen vilkkaan liikenteen edellyttämään kun-
46629: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
46630:
46631: Juuso Häikiö. Sirkka Lankinen. Salme Katajavuori.
46632: 1120
46633:
46634: IV,646.- Rah.al. n:o 30.
46635:
46636:
46637:
46638:
46639: Häikiö · ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen-Nurmeksen
46640: maantien parannustöiden jatkamiseen.
46641:
46642:
46643: E d u s kun n a 11 e.
46644:
46645: Iisalmen-Nurmeiksen maantie on erittäin jatkaminen ja loppuunsaattaminen on tiir!keä ja
46646: tärkeä poikittaistie ja tarpeellinen myös Sonka- kiireellinen tehtävä, ehdotamme kunnioittaen,
46647: järven-Rautavaaran yhteyksille. Kun tämä tie
46648: liittyy Jaajoihin metsäalueisiin, on sen merkitys että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
46649: puutavaran kuljetuksille huomattava. Koska tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
46650: edellä esitetyn perusteehla tien parannustöiden kan määrärahan Iisalmen-Nurmeksen
46651: maantien parannustöiden jatkamiseen.
46652: Helsingissä 8 päivänä helmtkuuta 1972.
46653:
46654: Juuso Häikiö. Salme Katajavuori. Sirkka Lankinen.
46655: 1121
46656:
46657: IV,647.- Rah.al. n:o 31.
46658:
46659:
46660:
46661:
46662: Hiiikiö yin.: Määrärahan osoittamisesta Heinäkylän-Majoonjär-
46663: ven-Kotajärven paikallistien rakentamiseen Kiuruveden ja
46664: Pielaveden kunnissa.
46665:
46666:
46667: E d u s k u n n a 11 e.
46668:
46669: Paikailliset yhteydet Pielavedeille ja Kiuru- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
46670: vedelle paranisivat ratkaisevasti, jos jo useita
46671: vuosia vireillä ollut paiktillistien rakentaminen että Eduskunta ottHJsi vuoden 197)
46672: Heinlikylän-Majoonjärven-Kotajiirven vtilillä tulo- ja menoarvioon 50 000 mtll'kan
46673: .toteutuisi. Tämä ns. Majoon paikallistie on suuruisen määrärahan Heinäkylän-Ma-
46674: kuulunut myös niiden teiden joukkoon, jolta joonjärven-Kotajiirven paikallistien ra-
46675: Pohjois-Savon Maakuntaliitto on SUC6ite1lut ra- kentamiseen Kiuruveden ja PM4Veden
46676: kennettavi:ksi. kunnissa.
46677: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
46678:
46679: Juuso Håikiö. Salme Katajavuori.
46680:
46681:
46682:
46683:
46684: 141 156/72
46685: 1122
46686:
46687: IV,648. - Rah.al. n:o 32.
46688:
46689:
46690:
46691:
46692: Häikiö ym.: Määrärahan osoittamisesta Kortejoen-Kuopion
46693: maantien rakentamiseen.
46694:
46695:
46696: Ed u s k u n n a 11 e.
46697:
46698: Jo pitemmän aikaa on ollut vireillä Korte- Kuopion paikallisliikenteen ulottamiseen Korte-
46699: joelta Kuopioon johtavan oikotien rakentami- joelle saakka.
46700: nen. Kuitenkin se on vielä toteuttamatta. Tien Työllisyyden kannalta tiehankkeen kiireelli-
46701: vaikutuspiiriin tulisi Vaajasalon parantolat, ve- senä toteuttamista on pidettävä erittäin tär-
46702: sistön rikkomat ja kunnollisia kulkuyhteyksiä keänä, onhan alue alityöllisyysaluetta ja tien
46703: vailla olevat alueet sekä huomattava määrä rakentaminen lievittäisi edes osittain suurta ym-
46704: maanviljelystiloja. Tien merkitys on suuriarvoi- pärivuotista työttömyyttä.
46705: nen myöskin kauttakulkutienä, erikoisesti myös Edellä esitetyin perustein ehdotamme,
46706: siksi, että matka Kortejoelta Kuopioon lyhenisi
46707: n. 12 km. että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
46708: Sorsasalon tieliittymä on jo valmiina. Kun tulo- ja menoarvioon 700 000 markkaa
46709: alueliitoksen johdosta nämä alueet liitettiin mel- Kortejoen-Kuopion maantien rakenta-
46710: kein kokonaan Kuopion kaupunkiin, mainitun miseksi. ·
46711: paikallistien rakentaminen toisi mahdollisuuden
46712: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
46713:
46714: Juuso Häikiö. Sirkka Lankinen. Salme Katajavuori.
46715: 1123
46716:
46717: IV,649.- Rah.al. n:o .3.3.
46718:
46719:
46720:
46721:
46722: Häikiö ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon ra-
46723: kentamiseen Suonenjoen kauppa/aan.
46724:
46725:
46726: E d u s k u n n a II e.
46727:
46728: Valtion virastotalon rakentaminen Suonen- Kun valtion virastotalon rakentaminen Suo-
46729: joen kauppalaan on viivästynyt siitä huolimatta, nenjoen kauppalaan on erittäin tarpeellinen, eh-
46730: että virastotalohanke on vuodesta 1968 lähtien dotamme kunnioittaen,
46731: ollut ensimmäisessä kiireellisyysryhmässä. Val-
46732: tion virastojen sijainti hajallaan ympäri kauppa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
46733: Jaa wokratuissa tiloissa vaikeuttaa virastojen tulo- ja menoarvioon .500 000 markan
46734: toimintaa ja aiheuttaa hankaluutta niissä asioi- määrärahan valtion virastotalon rakenta-
46735: ville kansalaisille. Valtion virastojen saaminen miseksi Suonenjoen kauppa/aan.
46736: asianmukaisiin tiloihin edellyttää virastotalon
46737: rakentamista.
46738: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972. ·
46739:
46740: Juuso Häikiö. Salme Katajavuori.
46741: Sirkka Lankinen. Jouni Mykkänen.
46742: 1124
46743:
46744: IV,650.- Rah.al. n:o 34.
46745:
46746:
46747:
46748:
46749: Häikiö ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuorimäen-Katajamäen
46750: paikallistien t'akentainiseen Rautavaaran kunnassa.
46751:
46752:
46753: E <l u s k u n n a 11 e.
46754: Vuorimäen-Katajamäen paikallistie Rauta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
46755: vaaran kunnassa muodostaisi yhdystien Hanka-
46756: må"ki-Rautavaara ja Rautavaara-Nurmes että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
46757: maanteiden välille. Sen rakentaminen olisi mer- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
46758: kityksellinen paitsi paikallisen asujamiston yh- suuruisen määrärahan V uorimäen-Ka-
46759: teyksien paranemisen kannalta myöskin huomat- tajamäen paikallistien rakentamiseen
46760: taville puutavarakuljetuksille uittoreittien var- Rautavaaran kunnassa.
46761: teen.
46762: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
46763:
46764: Juuso Häikiö. Sirkka Lankinen. Salme Katajavuori.
46765: 1125
46766:
46767: IV,6.51.- Rah.al. n:o 3.5.
46768:
46769:
46770:
46771:
46772: Häikiö ym.: Määrärahan osoittamisesta Nerohvirran sillan ja pa-
46773: don uudelleen rakentamiseen Nerkoon paikallistiellä.
46774:
46775:
46776: E d u s k u n n a 11 e.
46777:
46778: Nerkoon paikallistie Lapinlahden ja Iisalmen rpaikallistiellä aiheuttaisi suuria vaikeuksia tien
46779: kunnissa on liikenteellisesti paikalliselle asutuk- vaikutuspiiriin kuuluville asukkaille, on Neroh-
46780: selle tärkeä tie, joka lyhentää oleellisesti mat- virran sillan ja padon uudelleen rakentamista tai
46781: koja kauttakulkutienä. Tiellä on liikennöinyt vahvistamista pidettävä kiireellisenä.
46782: kolme .(3) säännöllistä matkustajalinjavuoroa, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
46783: viisi (.5) myymäläautoa, meijeri- ja teurastamo-
46784: autoja sekä kirjastoautoja. Tiessä Nerohvirran yli että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
46785: johtava silta on kunnoltaan erittäin huono ja tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
46786: tieviranomaiset ovat määränneet liikenneturvalli- määrärahan Nerohvirran sillan ja padon
46787: suuden takia sillalle painorajoituksen. Tästä on uudelleen rakentamiseen Nerkoon pai-
46788: ollut seurauksena liikenteen vakava häiriytymi- kallis tiellä.
46789: nen. Kun liikenteen keskeytyminen Nerkoon
46790: Helsingissä 1.5 päivänä helmikuuta 1972.
46791:
46792: Juuso Häikiö. Sirkka Lankinen. Salme Katajavuori.
46793: 1126
46794:
46795: IV,652.- Rah.al. n:o 36.
46796:
46797:
46798:
46799:
46800: Häikiö ym.: Määrärahan osoittamisesta Rautavaaran lentokentän
46801: pääkiitoradan päällystämiseen.
46802:
46803:
46804: E d u s k u n n a 11 e.
46805:
46806: Rautavaaran kunnassa Ratsukankaalla sijait- kerros on hienoa hiekkaa, joka varsinkin tuuli-
46807: seva lentokenttä on toiminut jo viiden vuoden sella säällä muodostaa pölypilviä ja haittaa
46808: ajan harrastusilmailun lentokeskuksena, jossa näkyväisyyttä. Pääkiitoradan päällystäminen
46809: on järjestetty purjelento- ja laskuvarjokursseja. olisi siksi välttämätöntä lentoturvallisuuden
46810: Valtion omistaman lentokenttäalueen on vuok- parantamiseksi ja lisäämiseksi. Päällystetty
46811: rannut Rautavaara-säätiö, jonka ovat perusta- kiitorata tekisi myös mahdolliseksi lentokentän
46812: neet Kuopion, Iisalmen, Kajaanin, Nurmeksen käytön laajentamisen. Rautavaaran lentoken-
46813: ja Kuhmon Ilmailuyhdistykset sekä eräät kun- tällä on nimittäin keskeinen asema laajan
46814: nat ja yksityiset asianharrastajat. Lentokenttä alueen sairaskuljetuslentojen hoitamisessa.
46815: on säätiön toimesta vapaaehtoisin talkoovoimin Rautavaaran luonnonsuojelualueille suuntautu-
46816: ja osittain veikkausvoittovarojen avulla saatettu van erämaaretkeilyn matkailuliikenteelle olisi
46817: nykyiseen kuntoonsa. Sinne on rakennettu lentokentällä myös tärkeä merkitys.
46818: hallitilat ja huoltorakennukset sekä kaksi kiito- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
46819: rataa, joille ns. pienkoneet voivat laskeutua. nioittaen,
46820: Rautavaaran lentokeskuksen kurssitoiminta on että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
46821: ollut erittäin vilkasta ja sillä on siten huomat- tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
46822: tava merkitys ilmailun kehittämiselle maas- suuruisen määrärahan Rautavaaran
46823: samme. Lentokentän käyttöä ja kurssitoimintaa lentokentän pääkiitoradan päällystämi-
46824: vailreuttaa kuitenkin se, että lentokentän pinta- seen.
46825: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
46826:
46827: Juuso Häikiö. Salme Katajavuori.
46828: Sirkka Lankinen. Sami Suominen.
46829: 1127
46830:
46831: IV,653.- Rah.al. n:o 37.
46832:
46833:
46834:
46835:
46836: Häikiö ym.: Määrärahan osoittamisesta Juankosken-Muuruve-
46837: den-Riistaveden maantien rakentamiseen.
46838:
46839:
46840: E d u s k u n n a 11 e.
46841:
46842: Juankoski-Muuruvesi-Riistavesi välisen määrän edellyttämää tasoa. Tien uudelleen ra-
46843: maantien parantaminen ensi tilassa olisi tarpeel- kentaminen sekä tieoikaisu Juankosken ja Muu-
46844: lista tien nykyisen heikon kunnon ja kasvaneen tuveden taajamien välillä lyhentäisi matkaa Juan-
46845: liikenteen vuoksi. koskelta Kuopioon ja Rissalan lentokentälle
46846: Raskaan teollisuuden, Kymin Oy Juantehtaan huomattavasti, millä seikalla on erikoisesti mer-
46847: ja Suomen Metallikutomo Oy:n, viime vuosina kitystä Juankaskeila sijaitsevalle teollisuudelle.
46848: Juankosken taajamassa suorittamat investoinnit Koska teollisten työpaikkojen syntyminen ja säi-
46849: ovat lisänneet teollisuuden tarvitsemaa kuljetus- lyminen kehitysalueella on toivottavaa, olisi
46850: liikennettä. Juankosken kuntaliitoksen aiheut- myös teollisuuden tarvitsemien tieyhteyksien ra-
46851: tama myönteinen kehitys, mm. ammattikoulun kentamisen oltava ensisijalla.
46852: alkaminen, on osaltaan vilkastuttanut myös lii- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
46853: kennettä. Tieyhteydet Juankoskelta ovat kuiten-
46854: kin erittäin heikot. Lyhyin ja käytetyin tie Juan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
46855: koskelta Kuopioon Muuruveden ja Riistaveden tulo- ia menoarvioon 500 000 markan
46856: kautta on Riistavedelle saakka mutkainen, kapea määrärahan ]uankosken-Muuruveden
46857: ja huonokuntoinen eikä vastaa nykyisen Iiikenne- -Riistaveden maantien rakentamiseen.
46858: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
46859:
46860: Juuso Häikiö. Sirkka Lankinen. Salme Katajavuori.
46861: 1128
46862:
46863: IV,654.- Rah.al. n:o 38.
46864:
46865:
46866:
46867:
46868: Häikiö ym.; Miiärärahan osoittamisesta konekirjoitta;ien palk-
46869: kaamiseen Kuopion lääninhallitukseen.
46870:
46871:
46872: Ed u s ik u n n a 11 e.
46873:
46874: Valtion :virastoille on asetettu vaatimukseksi, voitetta työn taloudellisesta suorittamisesta
46875: että niissä suoritettava työ on tehtävä halvim- voida toteuttaa konekirjoitushenkilökunnan
46876: malla mahdollisella tavalla, jolla se tulee päte- puutteen vuoksi.
46877: västi suoritetuksi. Edellä olevaan ;viitaten ehdotamme,
46878: Kuitenkin tällä hetkellä Kuopion lääninhalli-
46879: tuksessa on mm. kuusi osastopäällikköä palkka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
46880: luokassa B 2, kuusi koulutoimentarkastajaa tulo- ja menoarvioon 2J 000 markan
46881: palkkaluokas·sa A 30 ja yksi tutkimussihteeri suuruisen määrärahan kahden konekir-
46882: palkkaluokassa A 24, joilla }'lhteensä ei ole yh- joittajan toimen perustamiseksi Kuopion
46883: tään konekirjoittajaa. lääninhallitukseen, yhden koulu- ja yh-
46884: Näin ollen ei valtion virastoille asetettua vel- den sosiaali- ja terveysosastolle.
46885: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
46886:
46887: Jupso Häikiö. Sirkka Lankinen. Salme Katajavuori.
46888: 1129
46889:
46890: IV,6.5.5.- Rah.al. n:o 39.
46891:
46892:
46893:
46894:
46895: Häikiö ym.: Määrärahan osoittamisesta moottoritien rakentami-
46896: seen välillä Toivala-siilinjärvi.
46897:
46898:
46899: E d u s :k u n n a II e.
46900:
46901: Valtatiellä numero .5 on Kuopion-Siilinjär· 1974 eikä tähän työllisyystyökohteeseen enää
46902: ven välisellä tieosuudella liikenne !kasvanut jat- vuoden 197.3 aikana voida sijoittaa työllisyyden
46903: kuvasti erittäin voimakkaasti. Kuljetustarvetta hoitamisen kannalta riittävää miesvahvuutta,
46904: on lisännyt ja tulee lisäämään mm. Rikkihappo olisi moottoritien rakentaminen välillä Toivala
46905: Oy:n tehtaat ja niiden laajentaminen Siilinjär- -Siilinjärvi työllisyysnäkökohdatkin huomioi-
46906: vellä. Moottoritietä on tästä tieosuudesta raken- den aloitettava kiireellisesti.
46907: nettuna jo väli Kuopio-Toivala. Toivalasta val- Kun edellä esitetyn perusteella sekä Hiken-
46908: tatie numero .5 jatkuu sekä nykyisen liikenteen teelliset että työllisyysnäkökohdat puoltavat
46909: sujumisen että liikenneturvallisuuden kannalta moottoritien rakentamista välillä Toivola-Sii-
46910: kunnoltaan ja tasoltaan heikkona. Tie on nykyi- linjärvi lkiireellisenä, ehdotamme kunnioittaen,
46911: sin· nopeusrajoituksien alainen yhtämittaisesti
46912: Toivalan Metsäkoulun-Siilinjärven välillä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
46913: mutta siitäkin huolimatta tapahtuu tiellä lukui- tulo- ja menoarvioon 1 mili. markan
46914: sia liikenneonnettomuuksia. määrärahan moottoritien rakentamiseen
46915: Kun Kuopiosta etelään rakenteilla oleva moot- välillä T oivala-Siiliniirvl.
46916: toritie valmistuu suunnitelmien mukaan syksyllä
46917: Helsingissä .15 päivänä helmikuuta 1972.
46918:
46919: Juuso Häikiö. Sirkka Lankinen. Salme Katajavuori.
46920:
46921:
46922:
46923:
46924: 142 156/72
46925: 1130
46926:
46927: IV,656.- Rah.al. n:o 40.
46928:
46929:
46930:
46931:
46932: Häikiö ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon ra-
46933: kentamiseksi Siilinjärven kuntaan.
46934:
46935:
46936: E d u s k u n n a 11 e.
46937:
46938: Siilinjärven kuntaan tarvitaan kiireellisesti Jaltsevien 'valtion virastojen palvelukset osit-
46939: valtion virastotalo, koska valtion virastot toimi- tain noin 17 000 asukasta käsittävään alueeseen.
46940: vat siellä nykyisin erittäin heikoissa tiloissa ja Tämä merkitsee huomattavaa virastotilojen tar-
46941: hajallaan eri tahoilla. Tämä vaikeuttaa virasto- vetta, jonka järjestäminen asianmukaisesti vuok-
46942: jen toimintaa ja aiheuttaa hankaluuksia niissä ratiloissa on vaikeaa.
46943: asioiville. Kun valtion virastotalon tarve Siilinjärven
46944: Siilinjärven kunnassa on asukasluku jatkuvasti kunnassa on erittäin perusteltu, ehdotamme
46945: kasvanut noin 3-4 % vuosittain ja keskustaaja- kunnioittaen,
46946: massa asuu nyt noin 4 000 henkeä. Kun Siilin-
46947: järven ia Maaningan kunnat muodostavat yh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
46948: dessä valtion eri hallinnonhaarojen piirejä, kuten tulo- ja menoarvioon JOO 000 markan
46949: esim. vero-, sairausvakuutus-, kansaneläke- ja määrärahan valtion virastotalon raken-
46950: työnvälityspiirit, kohdistuvat Siilinjärvellä si- tamiseksi Siilinjärven kuntaan.
46951: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
46952:
46953: Juuso Häikiö. Sirkka Lankinen. Salme Katajavuori.
46954: 1131
46955:
46956: IV,6.57.- Rah.al. n:o 41.
46957:
46958:
46959:
46960:
46961: Häikiö ym.: Määrärahan osoittamisesta Säynätsalmen sillan ra-
46962: kentamiseen Rautalammin kunnassa.
46963:
46964:
46965: E d u s k u n n a 11 e.
46966: Suonenjoki-Tervo välisellä maantiellä on taan heikko ja olisi ensi tilassa uusittava yh-
46967: Rautalammin kunnassa Säynätsalmen silta. Mai- dessä kanavatyön kanssa.
46968: nittu maantie on vilkkaasti liikennöity ja huo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
46969: mattava osa liikenteestä on raskasta puutava- nioittaen,
46970: ran- ja maidonkuljetusliikennettä. Paitsi Ter-
46971: vosta suuntautuu myös Keiteleeltä ja Vesan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
46972: nolta liikenne Laajan tienhaaran kautta tätä tulo- ;a menoarvioon 300 000 markan
46973: tietä Suonenjoelle ja Rautalammille. Säynätsal- määrärahan Säynätsalmen sillan rakenta-
46974: men yli johtava nykyinen silta on kantavuudel- miseen Rautalammin kunnassa.
46975: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
46976:
46977: Juuso Häikiö. Salme Katajavuori. Sirkka Lankinen.
46978: 1132
46979:
46980: IV,658.- Rah.al. n:o 42.
46981:
46982:
46983:
46984:
46985: Häikiö ym.: Määrärahan osoittamisesta entisen kantatie 69:n
46986: parantamiseen välillä Kivisalmi-Koskelo sekä Taholahden
46987: sillan uusimiseen Rautalammin kirkonkylässä.
46988:
46989:
46990: E d u s k u n n a 11 e.
46991:
46992: Entinen kantatie 69 on Kuopiosta Suolah- pänä osana Taholahden sillan uusiminen Rau-
46993: teen, Äänekoskelle ja Vaasaan suuntautuvan talammin kirkonkylässä.
46994: poikittaisliikenteen pääväylä. Tämä tie on kun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
46995: nostettu erittäin pitkälle Keski-Suomen läänin nioittaen,
46996: puolella ja jo tehtyjen päätösten perusteella tie
46997: tulee kuntoon Konneveden kirkonkylään saak- että Eduskunta ottaisi vuoden l97J
46998: ka. Kun Kivisalmen silta muodostaa erittäin tulo- ja menoarvioon )00 000 markan
46999: edullisen vesistön ylityspaikan, tuntuisi luon- suuruisen määrärah1n entisen kantatie
47000: nolliselta, että jäljelle jäävä tieosuus Konnevesi 69:n parantamiseen välillä Kivisalmi-
47001: -Kivisalmi-Koske1o myös parannettaisiin ny- Koskelo sekä Taholahden sillan uusimi-
47002: kyisen vilkkaan liikenteen vaatimaan kuntoon. seen Rautalammin kirkonkylässä.
47003: Tieosuuden parantamiseen liittyy kiireellisim·
47004: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
47005:
47006: Juuso Häikiö. Salme Katajavuori. Sirkka Lankinen.
47007: 1133
47008:
47009: IV,659.- Rah.al. n:o 43.
47010:
47011:
47012:
47013:
47014: Häikiö ym.: Määrärahan osoittamisesta Keiteleen-Viitasaaren
47015: maantien rakentamiseen.
47016:
47017:
47018: Ed u skunn aUe.
47019:
47020: Keiteleen-Viitasaaren maantie on osa tär- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
47021: keää valtakunnallista poikittaistietä, josta osuus nioittaen,
47022: Keitele-Pielavesi on parhaillaan rakenteilla.
47023: Tiellä on lisäksi maakunnallisen merkityksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
47024: ohella myös huomattava merkitys Keiteleen tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
47025: kuntaan sijoittuneen teollisuuden yhteyksille. määrärahan Keiteleen-Viitasaaren
47026: maantien rakentamiseen.
47027: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
47028:
47029: Juuso Häikiö. Salme Katajavuori. Sirkka Lankinen.
47030: 1134
47031:
47032: IV,660.- Rah.al. n:o 44.
47033:
47034:
47035:
47036:
47037: Häikiö ym.: Määrärahan osoittamisesta Hankamäen-Säyneisen
47038: maantien päällystämiseen.
47039:
47040:
47041: E d u s k u n n a 11 e.
47042:
47043: Hankamäen-Säyneisen maantie liittyy tukseen uittoreittien varrelle ja Juantehtaalle,
47044: Rankamäessä päällystettyyn kantatie 75:een on tien päällystäminen erittäin tarpeellista.
47045: ja samoin päällystettyyn Hankamäk:i-Rauta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
47046: vaara maantiehen. Kun osuus Hankamäki-
47047: Säyneinen on näissä tieyhteyksissä ainoa vielä että Eduskunta ottaisi vuoden 197J
47048: päällystämätön maantie ja kun tätä tietä käy- tulo- ;a menoarvioon 50 000 markan
47049: tetään huomattavassa määrin puutavaran kulje- määrärahan Hankamäen-Säyneisen
47050: maantien päällystämiseen. ·
47051: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
47052:
47053: Juuso Häikiö. Salme Katajavuori. Sirkka Lankinen.
47054: 1135
47055:
47056: IV,661.- Rah.al. n:o 4'.
47057:
47058:
47059:
47060:
47061: Häikiö ym.: Määrärahan osoittamisesta V ehmersalmen-Räsälän
47062: -Puutossalmen maantien sekä Puulossalmen ja Vehmersal-
47063: men siltojen rakentamiseen.
47064:
47065:
47066: E d u s k u n n a 11 e.
47067:
47068: Maantiellä Vartiala-Vehmersalmi-Räsälä delle olisi toivottavaa, että myös Puutossalmen
47069: -Puutosmäki on ensiarvoisen tärkeä merkitys silta rakennettaisiin. Tien rakentamistyön aloit-
47070: paikalliselle liikenteelle tieyhteyksien paranta- taminen ensivaiheessa tieosuudesta Vehmer-
47071: jana, varsinkin, kun Vehmersalmen tieverkosto salmi-Räsälä-Puutossalmi ja samalla em.
47072: on jäänyt jälkeen yleisestä kehityksestä. Ko. siltojen rakentaminen olisi tarkoituksenmukai-
47073: tiellä on myös huomattava matkailullinen mer- sinta ja tärkeintä.
47074: kitys, koska sen vaikutuspiirissä on ranta-asu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
47075: tuksen lisäksi mm. Ritoniemen matkailukeskus nioittaen,
47076: ja Puutossalmen Jänismajat. Tiessä on Puutos-
47077: salmen ja Vehmersalmen ylittävät lossit. Kun että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
47078: Vehmersalmen salmi jakaa kirkonkylän asu- tulo- ja menoarvioon 10 milj. markan
47079: tuksen, olisi sillan rakentaminen Vehmersalmen määrärahan V ehmersalmen_:_Räsälän-
47080: ylitse kunnan keskustaan suuntautuvan liiken- Puutossalmen maaantien sekä Puutos-
47081: teen kannalta tarpeellinen. Varkaus-Kuopio salmen ja V ehmersalmen siltojen raken-
47082: syväväylän ehdittyä nyt Puutossalmen korkeu- tamiseen.
47083: Helsingissä 1' päivänä helmikuuta 1972.
47084:
47085: Juuso Häikiö. Sirkka Lankinen. Salme Katajavuori.
47086: 1136
47087:
47088: IV,662.- Rah.al. n:o 46.
47089:
47090:
47091:
47092:
47093: Hiikiö ym.: M~rärahan osoittamisesta Peltosalmen maatalou-
47094: dellisten oppilaitosten rakennustöiden ;atkamiseen.
47095:
47096:
47097: E d u s k u n n a 11 e.
47098:
47099: Peltos.almen maataloudelliset oppilaitokset si- ja metsätalouden jatkokoulutuksen tarve on erit-
47100: jaitsevat alueella, missä maa- ja metsätaloudella täin suuri, on oppilaitosten rakennustöiden jat-
47101: tulee aina olemaan merkittävä asema elinkeino- kamista pidettävä tä11keänä ja kiireellisenä.
47102: elämässä. Ammattiopetuksen tulevaa kehitystä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
47103: silmällä pitäen niveltyy oppilaitos hyvin alueel-
47104: la annettavaan muuhun ammattikoulutukseen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
47105: Oppilaitokseen pyrkineistä on voitu ottaa vain tulo- ia menoarvioon 100 000 markan
47106: noin puolet ja lisäksi alueelta on oppilaita myös määrärahan Peltosalmen maataloudelli!-
47107: muissa maataloudellisissa oppilaitoksissa. Kun ten oppilaitosten rakennustöiden iatka-
47108: lisäksi alueen maanviljelil'öistä vain alle 10 % miseen.
47109: on saantit alan peruskou utuksen j:a kun maa-
47110: Helsingini 15 päivänä helmikuuta 1972.
47111:
47112: Juuso Hiilda. Sirkka Lankhten. Salme Katajavuori.
47113: 1137
47114:
47115: IV,663.- Rah.al. n:o 47.
47116:
47117:
47118:
47119:
47120: Häikiö ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapinlahden ja Varpais-
47121: järven terveyskeskuksen rakentamiseen Lapinlabdelle.
47122:
47123:
47124: E d u s k u n n a 11 e.
47125:
47126: Lapinlahden ja Varpaisjärven kunnat, joiden vahvistetuksi se muutettiin kansanterveystyön
47127: yhteinen väestöpohja on noin 13 000 henkeä, kuntainliitoksi.
47128: ovat vaikeassa asemassa terveyspal~elusten jär- Koska Lapinlahti ja Varpaisjärvi tarvitsevat
47129: jestämisessä asukkailleen. Näilli kunnilla . ei kiireellisesti terteyskeskuksen, ehdotamme,
47130: ole paikallissairaalaa, vaan kaikki sekä akuutit
47131: että krooniset sairaat joudutaan hoitamaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
47132: keskus- tai aluesairaalapaikoilla. Yhteisen ter- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
47133: veyskeskuksen saamiseksi Lapinlahdelle ovat määräraha1'J Lapinlahden ja V arpaisjär-
47134: Lapinlahden ja Varpaisjärven kunnat muodos- ven kuntien kansanurveyrtyiJn ·kuntain-
47135: taneet kuntainliiton, joka aloitti toimintansa liiton · terveyskeskuksen rakent11miseen
47136: vuoden 1971 alussa. Kansanterveyslain tultua Lapinlahdelle.
47137: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
47138:
47139: Juuso Häikiö. Sirkka Lankinen. Salme Katajavuori.
47140:
47141:
47142:
47143:
47144: 143 156/72
47145: 1138
47146:
47147: IV,664.- Rah.al. n:o 48.
47148:
47149:
47150:
47151:
47152: Härkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tammiiärven-Jout-
47153: san maantien. parantamiseen.
47154:
47155:
47156: E d u s k u n n a 11 e.
47157:
47158: Työllisyystilanteen hoitaminen Keski-Suo- teyksien paranemiseen kaakkoisesta Keski-Suo-
47159: messa edellyttää, että valtion toimenpiteiden mesta Korpilahden ja Jämsänjokilaakson suun-
47160: tulisi lähikuukausina työllistää 3 500-4 000 taan. Varojen tarve tässä vaiheessa on ainakin
47161: henkilöä. Tämä edellyttää runsaasti uusia työ- 500 000 markkaa.
47162: kohteita. Keski-Suomen maakuntaliitto esittää Edellä mainitun perusteella kunnioittaen
47163: Joutsan seutukunnan (Joutsan, Leivonmäen ja ehdotamme,
47164: Luhangan kunnat) TVL:n alaiseksi työkoh-
47165: teeksi Tammijärvi-Jootsa maantien paranta- että Eduskunta ottaisi vuoden 19 7J
47166: mista. Tien parantamista varten on jo suun- tulo- ja menoarvioon 500 000 markkaa
47167: nitelmat valmiina. Tien parantaminen on tär- Tammijärven-]outsan maantien paran-
47168: keää ensi sijassa Luhangan · kunnan kannalta, tamiseen Luhangan ja ]outsan kunnissa.
47169: mutta se vaikuttaa merkittävästi myös tieyh-
47170: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
47171:
47172: Esko Härkönen. Paavo Niinikoski.
47173: Olavi Martikainen. Sylvi Saimo.
47174: T. Saloranta.
47175: 1139
47176:
47177: IV,665.- Rah.al. n:o 49.
47178:
47179:
47180:
47181:
47182: Härkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Viitasaaren-Saarijär-
47183: ven tien parantamiseen.
47184:
47185:
47186: E d u s k u n n a 11 e.
47187:
47188: Viitasaaren-Saarijärven maantie on vilk- on myöskin melkoinen merkitys matkailureit-
47189: kaasti liikennöity läpikulkutie, joka heikon kun- tinä, sillä tie kulkee valtakunnallisesti ja kan-
47190: toisena on erittäin raskaan kuormituksen alai- sainvälisestikin tunnetun Pyhähäkin luonnon-
47191: sena ollen pitkiä aikoja vuosittain kelirikko- puiston läpi.
47192: rajoituksien alaisena. Ajokiellot ja rajoitukset Huomioonottaen tien merkitys tärkeänä läpi-
47193: vaikuttavat .tietenkin haitallisesti ja häiritse- kulkutienä, alueen lähikumien vaikea työllisyys
47194: västi laajan talousalueen talouselämän kehitty· ja tien merkitys arvokkaana luonnonsuojelu- ja
47195: miseen. matkailureittinä ehdotamme,
47196: Tätä ko. tietä on viime aikoina pääasiassa
47197: tyydytty korjaamaan vain osasuunnitelmien että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
47198: puitteissa. Kuitenkin tien käyttö ja merkitys tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
47199: huomioonottaen olisi tarkoituksenmukaisempaa kan määrärahan V iitasaaren-Saariiär-
47200: koko tieosuuden uudelleen rakentaminen. Tiellä ven tien parantamiseksi.
47201: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
47202:
47203: Esko Härkönen. Paavo Niinikoski.
47204: Olavi Martikainen. Sylvi Saimo.
47205: T. Saloranta.
47206: tHO
47207:
47208: IV,666.- Rah.al. n:o 50.
47209:
47210:
47211:
47212:
47213: Härkönen ym.: Määrärahan osoittami~esta Kyyjärven-Viitasaa-
47214: ren maantien rakentamiseen.
47215:
47216:
47217: E d u s k u n n a 11 e.
47218:
47219: Valtakunnallisista poikittaisteistä eräs mer- Tien työllisyysmerkitystäkään ei ole syytä
47220: kittävimpiä on V aasa-Kyyjärvi-Viitasaari- unohtaa, sillä se kulkee juuri sellaisten alueiden
47221: Kuopio-Joensuu-Värtsilä. Tämä tie on suu- kautta, joilla ei tällä hetkellä ole paljoakaan työ-
47222: rimmalta osalta valmiiksi rakennettu täyttämään mahdollisuuksia tarjottavana. Sinisen tien koh-
47223: nykypäivän liikenteen vaatimukset. Ainoastaan dalla ei työtilaisuuksien syntyminen kuitenkaan
47224: vähäinen väli Kyyjärvi-Viitasaari Keski-Suo- pääty siihen hetkeen, jolloin tien rakentaminen
47225: men läänin alueella on rakentamatta huolimatta loppuu, sillä siinä vaiheessa pystyy nopeasti laa-
47226: siitä, että Eduskunta jo vuonna 1965 esitti toi- jeneva matkailu tarjoamaan useita satoja ympäri-
47227: vomuksen "että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin vuotisia työpaikkoja alueen asukkaille.
47228: Kuopio-Vaasa maantien Vesanto-Viitasaari Kyyjärven--Viitasaaren välin rakentaminen
47229: -Kyyjärvi välisen osan rakentamiseksi". on Keski-Suomen uusista maanteiden rakenta-
47230: Tämä nk. Sinisen tien rakentamista tukevat miskohteista ensimmäisellä tilalla Keski-Suomen
47231: ja kiirehtivät yksimielisesti Etelä-Pohjanmaan, maakuntaliiton tieohjelmassa nyt, kun Jyväsky-
47232: Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karja- län kautta kulkeva poikittaistie on saatu koko
47233: lan maakuntaliitot, jotka vuosien ajan ovat an- matkaltaan rakeriteille. Samoin se kuuluu mer-
47234: taneet täyden tukensa tien vaikutuspiirin kun- kittävänä kohteena Keski-Suomen alustavaan
47235: nille hankkeen toteuttamiseksi. Tien valmistu- runkokaavaluonnokseen, koska se tukee läänin
47236: misen on arvioitu merkitsevän hyvin paljon ni- tarkoituksenmukaista keskusmuodostusta ja
47237: menomaan keskisen Suomen kehitysalueille. :. edistää pohjoisen Keski-Suomen taloudellista
47238: Keskisen Suomen kehittämisessä on pantu hy- kehittymistä.
47239: vin paljon painoa matkailun edistämiseen. Tämä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
47240: uusi elinkeinohaara ei kuitenkaan voi käyttää nioittavasti,
47241: kaikkia sille tarjoutuvia mahdollisuuksia hyväk-
47242: seen, ellei sen toiminta-alueella liikenneolot ole että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
47243: edes välttävässä kunnossa. Maamme poikittais- tulo- ja menoarvioon 3 miljoonan mar-
47244: teistä juuri Sininen tie on aivan keskeisessä ase- kan määrärahan Kyyjärven-Viitasaaren
47245: massa matkailua ajatellen. Tiellä ei 'kuitenkaan maantien rakentamiseen.
47246: tule olemaan laskettua matkailuliikennettä en-
47247: nen, kuin se on täydelleen rakennettu.
47248: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
47249:
47250: Esko Härkönen. Paavo Niinikoski.
47251: Olavi Martikainen. Sylvi Saimo.
47252: T. Saloranta.
47253: 1141
47254:
47255: IV,667.- Rah.al. n:o 51.
47256:
47257:
47258:
47259:
47260: Hätkönen ym.: Määrarahan.osoittamisesta Siltasalmen ;a Mahlun-
47261: joen siltojen rake1ttamiseen ja erään oikaisun suorittamiseen
47262: Saarijärven-Mytlymäen maantiellä.
47263:
47264:
47265: E d u s k u n n a II e.
47266:
47267: Keski-Suomen talousalueella ovat ns. poikit- toisuutensa ja kapeutensa vuoksi muodostuvat
47268: taisti.et olleet varsin heikossa kunnossa, joka on peruskorjatulla tiellä liikennevaarallisiksi, olisi
47269: johtunut siitä, ettei alueen kautta Pohjanlah- siltojen ;rakennustyöt saatava käyntiin mahdölli-
47270: den rannikolle suunniteltuja teitä ole rakennettu. simman pian. Myös Sahrajärven )Jaikallistien
47271: Nyt on kuitenkin tyydytyksellä todettava, että liittv.tnä Mahlun sahan kohdilla on erittäin vaa·
47272: Saarijitven-Myllymäen maantie on saatu perus- rallinen, joten Saatijärven-Myllymäen maantien
47273: korjaustyön :alle ja työt saadaan varsinaisten tie- oikaisu tältä osin O<lisi toteutettava pikaisesti.
47274: töiden ostlta )Jäätökseen vuoden 1972 aikana. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun·
47275: Peruskorjaustöiden jälkeen Saarijärven-Mylly- nioittaen,
47276: mäen maantien merkitys kasvaa entisestään ja
47277: kauttakulku sisämaasta Pohjanlahden rannikon että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
47278: satamiin tulee lisääntymään. valtion hJio- ja menoarvioon JOO 000
47279: Saatijärven-Myllymäen maantien peruskor- matkan suuruisen määrärahan Satlrijär-
47280: jaukseen myönnettyjen määrärahavarausten yh- ven-Myllymiien maantien Siltasalmen
47281: teydessä ei ole ollut suunnitelmia tieosuudella ja Mahlunjoen siltojen rakentamiseksi
47282: olevien Siltasalmen ja Mrthlunjoen siltojen uusi- sekä maantien oikaisun toteuttamiseksi
47283: misesta, eikii maantien oikaisusta Mahlun sa- Mahlun sahan kohdalla.
47284: han kohdalla. Koska 'kyseiset sillat huonokun-
47285: Helsingissä L5 päivänä helmikuuta 1972.
47286:
47287: Esko Härkönen. Paavo Niinikoaki.
47288: Olavi Martikainen. Sylvi Saimo.
47289: 1142
47290:
47291: IV,668.- Rah.al. n:o 52.
47292:
47293:
47294:
47295:
47296: Härkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsästä Pihtiputaalle
47297: rakennettavan valtatien suunnittelua vm·ten.
47298:
47299:
47300: E d u s k u n n a 11 e.
47301:
47302: Jo pitemmän aikaa on ollut julkisuudessa pu- Keski-Suomen läänin ja etenkin koko länti-
47303: hetta valtatien rakentamiseksi välille Jämsä- sen Keski-Suomen kannalta tien rakentaminen
47304: Jämsänkoski-Koskenpää-Petäjävesi-Multia olisi hyvin merkittävä, ja on tämän hankkeen
47305: -Saarijärvi-Kannonkoski-Viitasaari-Pihti- virittämiseksi keskusteltu useissa alueen kun-
47306: pudas. Kuitenkin kaikki suunnitelmat puuttu- nissa kunnanvaltuustoja myöten. Kun tämä tie-
47307: vat tämän tärkeän ja liikenteellisesti erittäin linja kulkisi Euroopan 4-tien suuntaisena n.
47308: merkittävän tiehankkeen toteuttamiseksi. Tä- 40-50 km etäisyydellä nelostiestä ja kuitenkin
47309: män tien rakentaminen merkitseisi hyvin huo- pohjois-eteläsuunnassa lyhentäisi paikkakuntien
47310: mattavasti pohjois-eteläsuunnassa koko valta- välistä yhteyttä 40-50 kilometriä niin luulisi
47311: kunnan tieliikenneolosuhteitten paranemista, tien rakentamisella olevan hyvin suuressa mää-
47312: lyhentäisi mm. pohjois-eteläsuunnassa paikka- rin myös valtakunnallistakin merkitystä.
47313: kuntien välistä yhteyttä välillä Jämsä-Pihtipu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
47314: das asiantuntijoitten käsityksen mukaan 40- nioittaen,
47315: 50 kilometriä. Tämän tien rakentaminen oli
47316: esillä myös Lammin kunnan järjestämässä ns. että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
47317: nelostiekokouksessa 11. 3. -71 missä tilaisuu- valtion tulo- ja menoarvioon 300 000
47318: dessa oli mukana myös TVL:n korkeinta johtoa markan suuruisen suunnittelumäärära-
47319: mm. pääjohtaja Martti Niskala. Tässä neuvot- han valtatien rakentamiseksi Jämsästä-
47320: telutilaisuudessa tuotiin voimakkaasti esille Jämsänkosken-Koskenpään- Petäjäve-
47321: myös Jämsänkosken tehtaitten edustajan taholta den-Multian -Saarijärven - Kannon-
47322: tämän tiehankkeen toteuttaminen tarpeellisena kosken ja Viitasaaren kautta Pihtipu-
47323: raaka-aineen kuljetustienä, sillä tämän tiehank- taalle.
47324: keen varrella sijaitsee hyvin huomattavat metsä-
47325: varat.
47326: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
47327:
47328: Esko Härkönen. Sylvi Saimo.
47329: Olavi Martikainen. Lea Sutinen.
47330: Paavo Niinikoski. Saimi Ääri.
47331: Mikko Jokela. T. Saloranta.
47332: 1143
47333:
47334: IV,669.- Rah.al. n:o 53.
47335:
47336:
47337:
47338:
47339: Härkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta taloudellisissa vai-
47340: keuksissa olevien rintamasotilaiden eläkkeisiin.
47341:
47342:
47343: E d u s k u n n a II e.
47344:
47345: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon on halli- si, joka olisi saatava mahdollisimman nopeasti
47346: tus ehdottanut ylimääräi&iä sotaeläkkeitä var- voimaan. Tämäkin osoittaa vain sen, että varoja
47347: ten 20 milj. markkaa, joten siinä on lisäystä ai- tarvitaan tähän tarkoitukseen jo seuraavana
47348: noastaan 5 milj. markkaa. Tämä summa on kui- vuonna entistä enemmän, jos tahdotaan edes
47349: tenkin aivan liian pieni tarpeeseen nähden, jo- välttämä1 tömässä tarpeessa oleville veteraaneille
47350: ten sitä olisi samalla määrällä korotettava. turvata minimitoimeentulo.
47351: Ylimääräistä sotaeläkettä on hakenut jo yli Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
47352: 34 000 r·intamamiestä. Tähän mennessä myön- tavasti,
47353: nettyjen eläkkeiden suuruus on ollut noin 100
47354: markkaa kuukaudessa keskimäärältään, joten että Eduskunta ottaisi vuoden 19 73
47355: varoja tarvitaan huomattavasti enemmän eläke- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 20 mil-
47356: määrien korottamiseksi. joonan markan määrärahan käytettäväk-
47357: EläkejärjesteLmäkomitea on jättänyt ehdotuk- si taloudellisissa vaikeuksissa olevien
47358: sensa valtioneuvostolle rintamasotilaseläkelaik- rintamasotilaiden eläkkeisiin.
47359: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
47360:
47361: Esko Härkönen. Sylvi Saimo.
47362: Olavi Martikainen. Lea Sutinen.
47363: Paavo Niinikoski. Aino Karjalainen.
47364: Reino Karpola. Einari Nieminen.
47365: Mikko Jokela. Mikko Kaarna.
47366: T. Saloranta.
47367: 1144
47368:
47369: IV,670.- Rah.al. n:o 54.
47370:
47371:
47372:
47373:
47374: Härkönen ynt.: Määrärahan osoittamisesta Saarijärven metsäkou-
47375: lun suunnittelu- ja peruskorjaustöihin.
47376:
47377:
47378: E d u s k u n n a 11 e.
47379:
47380: Valtion vuoden 1968 tulo- ja menoarviossa tarhaa, jotka ovat opetuksessa tärkeitä ja toinen
47381: oli Saarijärven metsäkoulun uudisrakennusten näistä sijaitsee koulun välittömässä yhteydessä.
47382: suunnittelua varten 100 000 markan määräraha, Saarijärvellä sijaitsee myös Tarvaalan maatalous-
47383: joka on jäänyt käyttämättä. Saarijäl'Ven metsä- oppilaitos, jonka kanssa Saarijärven metsäkoulu
47384: koulun rakennuksista ja laitteista on kuitenkin on ollut opetuksellisesti kiinteässä yhteistoimin-
47385: osa niin heikossa kunnossa, että tehokasta kou- nassa. Rakennuspaikkana nykyinen koulutontti
47386: lutustoimintaa ei niissä enää pitempään voida on maaperän puolesta ~hanteellinen. Myös viih-
47387: suorittaa. Koululta puuttuvat lisäksi koneope- tyvyystebjöiden kannalta koulun sijainti on
47388: tustilat kokonaan. Tämän johdosta Keski-Suo- erinomainen, sillä Saarijärven keskusta erilai-
47389: meen olisi mahdollisimman pian saatava vaati- sine kouluineen ja vapaa-ajanviettomahdollisuuk-
47390: muksia vastaava roetsäkoulu, joko suorittamalla sineen tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet.
47391: nykyisen peruskorjaus ja rakentamalla tarvitta- Mikäli päädyttäisiin kokonaan uusien koulu-
47392: vat lisätilat tai rakentamalla kokonaan uudet rakennusten rakentamiseen uudelle paikalle,
47393: rakennukset. Keski-Suomen piirimetsälauta- olisi ilmeisesti tarkoituksenmukaisinta rakentaa
47394: kunta on asettunut ensiksimainitun vaihtoehdon metsäkoulu välittömästi Tarvaalan maatalous-
47395: kannalle. Näin voitaisiin rakennuskysymyksessä oppilaitoksen yhteyteen, kuten maataloushallitus
47396: saa<vuttaa taloudellisesti halvin ratkaisu. lausunnossaan on maininnut. Tällöinkin saatai-
47397: Tätä puoltavat myös muut seikat. Kou1u siin aikaan huomattavia säästöjä, koska eräitä
47398: sijaitsee noin 7 km Saarijärven kirkolta entisen opetustiloja voitaisiin käyttää yhteisinä ja muu-
47399: valtatie 13: n varressa. Saarijärven kirkonky- tenkin saattaisi olla molemmille oppilaitoksille
47400: län vesijohtoverkosto ulottuu alueelle ja suun- hyötyä entistäkin tiiviimmästä yhteistoimin-
47401: nitelmat viemäriverkostosta puhdistuslaitoksi- nasta.
47402: neen ovat valmiina. Koulun omat metsät har- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
47403: joitusalueineen ja koealaverkostoineen ovat val- tamme kunnioittaen,
47404: miina ja koulun välittömässä läheisyydessä ovat
47405: harjoituskohteina käytettävissä kunnan ja seura- että Eduskunta ottaisi vuoden 19 73
47406: kunnan metsät, yhteensä yli 3 500 ha, ja tar- tulo- ja menoarvioon 150 000 marka1z
47407: vittaessa muitakin harjoitusalueita, mm. maan- suuruisen määrärahan suunnittelutöiden
47408: hankintalain mukaan perustettu yhteismetsä. ja välttämättömien peruskorjausten suo-
47409: Saarijärvellä sijaitsee kaksi metsäpuiden taimi~ rittamiseksi Saarijärven metsäkoulussa.
47410: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
47411:
47412: Esko Härkönen. Sylvi Saimo.
47413: Olavi Martikainen. Einari Nieminen.
47414: Mikko Jokela. T. Saloranta.
47415: 114S
47416:
47417: IV,671.- Rah.al. n:o 55.
47418:
47419:
47420:
47421:
47422: Härkönen ym.: .Määrärahan osoittamisesta maatilametsänomista-
47423: jien koulutustarpeen selvittämiseen.
47424:
47425:
47426: E d u s k u n n a 11 e.
47427:
47428: Maamme metsäteollisuuden raaka-aineesta n. tuksen ja samalla maatilametsänomistajien kou-
47429: 3/4 on peräisin maatilametsistä. Tämän vuoksi lutuksen peruslinjat. Tehdyt lainsäädännölliset
47430: puuntuoton kohottamisvaatimus kohdistuu ni- ehdotukset on suurimmaksi osaksi jo toteutettu.
47431: menomaan maatilametsiin ja maatilametsä- Näin laaditulta perustalta olisi edelleen selvi-
47432: talouden harjoittajiin. Heistä kuitenkin vain tettävä maatilametsänomistajien koulutustarve,
47433: alle 10 % on saanut metsäalan ammattikoulu- sekä koulutukseen hakeutumiseen vaikuttavat
47434: tusta. Näinollen pääosa mäatilametsistämme seikat, jotta saataisiin tavoitteiden tä&mentä-
47435: hoidetaan 1kokemusperäisten tietojen ja satun- mistä ja opetusohjelmien laatimista varten pe-
47436: naisen neuvonnan varassa. rusteellinen tieto sanotun ammatin määrällisestä
47437: Maatilametsänomistajien koulutusta toimeen- ja laadullisesta koulutustarpeesta. An!llyysi on
47438: panevia metsäkouluja on kaikkiaan 11, joista tarkoitus antaa metsähallituksen toimesta ja
47439: 10 piirimetsälautakuntien omistamia ja yksi yhteistyössä sen kanssa tehtäväksi. Kustannus-
47440: valtion oppilaitos. Osaksi tunnetuista osaksi arvio on 50 000 mk.
47441: tuntemattomista syistä maatilametsänomistajien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
47442: hakeutuminen metsäkouluihin on kuitenkin va- nioittaen,
47443: javaista.
47444: Koska metsänomistaja on se henkilö, jonka että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
47445: päätöksistä riippuu tilan metsän metsätalouden tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
47446: harjoittamistaso, on edellämainitut epäkohdat määrärahan maatilametsänomistajien
47447: saatava poistetuksi. koulutustarpeen yksityiskohtaista analy-
47448: Metsätalouden oppilaitoskomitea on vuosina sointia varten.
47449: 1959-66 selvittänyt metsäalan ammattiope-
47450: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
47451:
47452: Esko Härkönen. Lea Sutinen.
47453: Olavi Martikainen. Saimi Ääri.
47454: Paavo Niinikoski. Aino Karjruainen.
47455: Mikko Jokela. Einari Nieminen.
47456: Sylvi Saimo. Mikko Kaarna.
47457: T. S!lloranta.
47458:
47459:
47460:
47461:
47462: 144 156/72
47463: 1146
47464:
47465: IV,672.- Rah.al. n:o 56.
47466:
47467:
47468:
47469:
47470: Härkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pihlajaveden aseman-
47471: seudun tiejärjestelyjä varten.
47472:
47473:
47474: E d u s k u n n a 11 e.
47475:
47476: Pihlajaveden kunnan päätaajaman- aseman- kennejärjestelyjen ·parantamiseksi on valmis ja
47477: seudun ......._ kautta kulkee tällä hetkellä kaikki edellyttää noin 1 000 000 markan määrärahaa.
47478: Keski-Suomesta Virroille ja Poriin suuntautuva Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
47479: maantieliikenne sekä liikenne Haapamäen ja nioittavasti,
47480: Ahtärin välillä. Pihlajaveden aseman kohdalla
47481: tiejärjestelyt ovat kuitenkin ajalta, jolloin maan- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
47482: tiet olivat toissijaisessa asemassa rautateihin den 1973 tulo- ja menoarvioon
47483: nähden. Täten liikenneturvallisuus paikalla ei 1 000 000 markan määrärahan Pihlaja-
47484: vastaa tämän päivän vaatimuksia. veden asemanseudun tiejärjestelyjen to-
47485: Suunnitelma Pihlajaveden asemanseudun lii- teuttamiseksi.
47486: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
47487:
47488: Esko Härkönen. Paavo Niinikoski.
47489: Olavi Martikainen. Sylvi Saimo.
47490: T. Saloranta.
47491: 1147
47492:
47493: IV,673.- Rah.al. n:o 57.
47494:
47495:
47496:
47497:
47498: Härkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnitelman laatimi-
47499: seen Kärkistensalmen lossin korvaamiseksi sillalla Korpilah-
47500: den kumzassa.
47501:
47502:
47503: E d u s k u n n a 11 e.
47504:
47505: Päijänne jakaa Korpilahden kunnan kahteen alueen ja Jämsänjokilaakson teollisuuden yh-
47506: osaan niin, että Päijänteen länsipuolella on teyksiä. Erikoisesti Jämsänjokilaakson tehtaille
47507: Korpilahden asutuksesta noin kaksikolmasosaa tapahtuva huomattava puutavaran kuljetus
47508: ja itäpuolella eli ns. "vesipuolella" kolmasosa kaakkoisesta Keski-Suomesta ja Savosta tuottaa
47509: (Korpilahden asukasluku on nyt n. 6 100). nykyisin suuria vaikeuksia. Sillan rakentamisen
47510: Yhteys näiden kunnan eri osien välillä tapah- kannattavuutta lisäisi se, että lossi joutuu toi-
47511: tuu pääasiassa Kärkistensalmen lossin avulla. mimaan ympärivuotisesti, sillä veden virtaus
47512: Lossi yhdistää Korpilahden ja Luhangan välisen salmessa estää talvisaikaankin jäätien käytön.
47513: maantien. Kaakkoisen Keski-Suomen kuntien Sillan rakentaminen toisi näille kauniille seu-
47514: (Joutsa-Luhanka-Leivonmäki ja Toivakka) duille myös nykyistä enemmän matkailijoita
47515: taholta toivottaisiin, että Joutsa-Luhanka- varsinkin kun Sysmän-Luhangan rantatie tu-
47516: Korpilahti maantie parannettaisiin. Kärkisten lee käyttöön ja tämä tie jatkuu Kärkistensal-
47517: lossin ja Korpilahden Putkilahden välillä on melle.
47518: mainitulla maantiellä Keski-Suomen ja ilmei- Kärkistensalmen ylitys lossia käyttäen muo-
47519: sesti koko valtakunnan korkeimmat ja vaikea- dostaa liikenteellisesti erittäin suuren haitan.
47520: kulkuisimmat mäet ( ns. Vaaruvuorten mäet). Lossin korvaaminen sillalla on moottoriajoneu-
47521: Kun ryhdytään suunnittelemaan näiden mäkien voliikenteen jatkuvasti kasvaessa välttämätöntä.
47522: alentamista tai ehkä taloudellisimmin niiden si- Maantiellä on valtatie 4:ltä Kärkistensalmeen
47523: vuuttamista, niin tulee esille kysymys Kärkis- saakka perusparannustyöt jo suoritettu.
47524: tensalmen lossin mahdollisesta korvaamisesta Edellä mainitun perusteella kunnioittaen eh-
47525: sillalla. Mainitun salmen lossivälin pituus on dotamme,
47526: noin 500 metriä. Lossiväylän syvyys näillä tie-
47527: noilla on syvimmiltä kohdiltaan 27-35 met- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
47528: riä. tulo- ja menoarvioon 100 000 markkaa
47529: Kaakkoisen Keski-Suomen ja Korpilahden tutkimuksen loppuun suorittamiseksi ja
47530: tie- ja kuljetusolojen kehittäminen kaipaisi ensi suunnitelman laatimiseksi Korpilahden
47531: vaiheessa tutkimusta Kärkistensalmen lossin kunnassa sijaitsevan Kärkistensalmen
47532: korvaamisesta sillalla. Tämän sillan rakentami- lossin korvaamiseksi sillalla.
47533: nen parantaisi myös Mikkelinseudun talous-
47534: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
47535:
47536: Esko Härkönen. Paavo Niinikoski.
47537: Olavi Martikainen. Sylvi Saimo.
47538: T. Saloranta.
47539: 1148
47540:
47541: IV,674.- Rah.al. n:o 58.
47542:
47543:
47544:
47545:
47546: Härkönen ym.: Miiliriir.ahan osoittamisesta Multian-Uuraisten
47547: maantien parmtttmiseen.
47548:
47549:
47550: E d u s k u n n a 11 e.
47551:
47552: Multian ja Uuraisten kuntien välinen maan- maila päätökseen tien peruskorjaus kokonaisuu
47553: tie Keslci~Suomessa on aina ollut merkittävä dessaan.
47554: puunkuljetusväyHi. Sitä ei ole kuitenkaan saa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
47555: tettu nykypäivän raskaita kuijetuksia tyydyttä- nioittavasti,
47556: vään kuntoon, wikka eriiillä kaikkein pahim- ettii Eduskunta ottaisi valti-on vuoden
47557: mil.la kohdilla tie onkin peruskorjattu. 19 73 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
47558: Tällä hetkellä tietä voitaisiin -suhteellisen markan miiiiriirahan Multir:m-=Uttraisten
47559: pienin kustannuksin .tuntuvasti kohentaa saatta- maantien perusparantatniseen.
47560: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
47561:
47562: Esko Härkönen. Sylvi Saimo.
47563: tl49
47564:
47565: IV,675.- Rah.al. n:o 59.
47566:
47567:
47568:
47569:
47570: Härkönen ylll:.: Määrärahan os&ittamisesta TVL:n Saarijärven tie-
47571: mestaripiirin tukikohdan rakentamiseksi.
47572:
47573:
47574: Ed u s kun n a 11 e.
47575:
47576: . TVL:n Keski-Suomen punn tiemestarien aloitb!lmista. eMi tilassa pidetään toivottavana,
47577: tukikehdista on SaarijiUven tukikohta tämän varsinkin thm tämä työkohde pysyvän merki-
47578: päivän vilttiviå:IQn vaatimuksia ajatellen ahdas tyksensä lisäksi juuri nyt tuntuvasti auttaisi
47579: ja ~untoinen. Tämä& j:ohdosta TVL:n alueen työllisyys.ruanteeo: tarkoituksenmukaista
47580: piirissä on i<> useiden vuosien ajan esitetty hoitamista.
47581: uuden tukikohdan rakentamista Saarijärven Edellä esitettyyn viitaten ehdOtamme kun-
47582: rautatieaseman alueelle. Laajan seutukunnan nioittavasti,
47583: keskubeen sijoitettava tukikohta palvelee huo-
47584: mattavasti Saarijärven kuntaa suuretnpaa aluet- että Eåuskunu. ottaisi valti.l»t Ulladen
47585: ta,. joten sen nopeaa aikaatl saamista on pidet- 1973 tulo,- ja menoarvioon .500 DQO
47586: tävä koko seutuk:wman kannalta tärkeänä. markan määrärahan TVL:n Saarijärven
47587: Saarijärven kunnan samoin kuin Keski-Suo- 6iem·~ttWipiirit~ tukik$hdt,m r«.kentami-
47588: men Maakuntaliitonikin taholta rakennustyön seksi.
47589: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
47590:
47591: Esko Härkönen. Sylvi Saimo.
47592: Olavi Martikainen. Einari Nieminen.
47593: Aino Karjalainen.
47594: 1150
47595:
47596: IV,676.- Rah.al. n:o 60.
47597:
47598:
47599:
47600:
47601: Jaatinen: Määrärahan osoittamisesta ]yväskylän-Koskenpään
47602: tien suunnitteluun.
47603:
47604:
47605: E d u s k u n n a 11 e.
47606:
47607: Liikenne Jyväskylästä Koskenpäälle hoide- matkailulle, jolle avautuisi Koskenpään suun-
47608: taan nykyisin joko Petäjäveden tai Jämsänkos- nalla runsaasti uusia, koskemattomia alueita.
47609: ken kautta. Tämä kiertotie aiheuttaa sekä ta- Alueen kunnat ovat keskustelleet tiesuunnan
47610: vara- että henkilöliikenteelle huomattavia lisä- erilaisista vaihtoehdoista ja myös Keski-Suomen
47611: kustannuksia, jotka voitaisiin suoran tieyhtey- Maakuntaliitto on tiestä kiinnostunut.
47612: den avaamisella poistaa. Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
47613: Tien vailrutuspiirissä on runsaasti asutusta, tavasti,
47614: mikä lisääntyisi nopeasti, jos yhteys alueelle ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
47615: aina Koskenpäälle saakka toteutettaisiin. Tiellä tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
47616: olisi varsin suuri merkitys myös Keski-Suomen määrärahan käytettäväksi Jyväskylän-
47617: Koskenpään tien suunnitteluun.
47618: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
47619:
47620: M. Jaatinen.
47621: 1151
47622:
47623: IV,677.-Rah.al. n:o 61.
47624:
47625:
47626:
47627:
47628: Jaatinen: Määrärahan osoittamisesta Haukkalan paikallistien ra-
47629: kentamiseksi Jyväskylän kaupungissa.
47630:
47631:
47632: E d u s k u n n a 11 e.
47633:
47634: Jyväskylän kaupungin liikennejärjestelyjen Maastotutkimukset tien rakentamiseksi ovat
47635: kokonaisohjelmaan sisältyy mm. Hankkalan valmiit ja suunnitelmat kokonaisuudessaan val-
47636: paikallistien rakentaminen. Tämä tie olisi erit- mistumisvaiheessa. Niiden toteuttamisen olisi
47637: täin tärkeä paitsi Kortepohjan kaupunginosan tapahduttava mahdollisimman pikaisesti.
47638: kautta pohjoiseen 4-tielle suuntautuvan liiken- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
47639: teen ohjaajana myös Haukkalan alueen raken- tavasti,
47640: nussuuuni telmien toteuttamiseksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
47641: Haukkalan paikallistie tulisi rakennettuna tulo- ja menoarvioon 1.5 miljoonan
47642: huomattavasti helpottamaan myös Jyväskylän markan määrärahan Haukkalan paikal-
47643: ohikulkuliikenteen ohjaamista. Tehdyt arviot listien rakentamiseksi Jyväskylän kau-
47644: osoittavat, että tietä käyttäisi heti sen valmis- pungissa.
47645: tuttua noin 2 000 henkilöautoyksikköä.
47646: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
47647:
47648: M. Jaatinen.
47649: 1152
47650:
47651: 1V,678.- Rah.al. n:o 62.
47652:
47653:
47654:
47655:
47656: Jokela ym.: Määrärahan osoittamisesta polkuteiden rakentamista
47657: varten.
47658:
47659:
47660: Ed u s k u n n a 11 e.
47661:
47662: Maamme pohjoisosissa on runsaasti yksittäisiä rakennettava Tepasto-:-Kurkkio-Raattama vä-
47663: erämaataloja. Näiden saaminen kulkuyhteyksien lille Kittilän kunnassa, Muotkajärvi-Suontta-
47664: piiriin tuottaa usein kohtuuttomia vaikeuksia ja järvi välille sekä Tirro-Angeli polkutie Inarin
47665: kustannuksia. Polkuteitä rakentamalla voitaisiin kunnassa.
47666: näitä yhteyksiä luoda. Samalla voitaisiin ·saada Valtion tulo- ja menoarvioon vuosittain pol-
47667: matkailijoiden käyttöön turvallisia erämaareit- kuteiden rakentamiseen on varattu määrärahoja
47668: tejä. Lisäksi polkutiet palvelisivat pelastuspal- tarpeeseen nähden aivan liian vähän.
47669: velua ja palotoimen hoitamista. Useat polkutiet Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittavasti,
47670: huomattavasti helpottaisivat metsänhoitotöiden
47671: suorittamista. että 'Eduskunta ottaisi valtion vuoden
47672: Lapin lääniin ja erityisesti sen pohjoisiin osiin 1973 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
47673: tulisi tehdä mahdolliseksi rakentaa moottoriajo- 700 000 markan määrärahan polkuteiden
47674: neuvoilla liikennöitäviä polkuteitä. Esimerkiksi rakentamista varten.
47675: moottoriajoneuvoilla liikennöitävä polkutie olisi
47676: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
47677:
47678: Mikko Jokela. Aimo Ajo. Pekka Vilmi.
47679: Paavo Niinikoski. Reino Kangas. Jouni Mykkänen.
47680: 1153
47681:
47682: IV,679.- Rah.al. n:o 63.
47683:
47684:
47685:
47686:
47687: Jokela ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Patiskunlain
47688: Yhdistykselle poronjalostustoiminnan aloittamista varten.
47689:
47690:
47691: E d u s k u n n a 11 e.
47692:
47693: Tutkimustoiminnalla on Suomessa selvitetty paliskunnista saataisun tilalle siitoseläimiksi
47694: porojen periyttämiskykyä ja tutkimustoiminnan kasvatettavia urosvasoja.
47695: avulla on todettu, että eläimet periyttävät omi- Tällä toiminnalla pääsisi Suomessa poron-
47696: naisuuksiaan kokoansa ja liha:kkuuteensa näh- jalostus voimakkaasti alkuun ja porojen koko
47697: den, jonka vuoksi poron jalostustoiminnalla on ja lihantuottavuus lisääntyisi. Periyttämistutki-
47698: huomattavia mahdollisuuksia. Paliskunnat ja muksissa on huomattu, että parhaat yksilöt
47699: niiden osakkaat eivät omatoimisesti pysty tätä voivat tuottaa ensi vuonna 30-40 % enempi
47700: jalostustoimintaa suorittamaan, koska niiden lihaa kuin heikommat yksilöt. Jos jalostus-
47701: täytyisi hankkia vieraista paliskunnista hyvin- toiminta saataisiin voimakkaasti käyntiin,
47702: kin suurien matkojen etäisyydeltä hirvasporoja, lisääntyisi lähivuosina Suomen poronlihan tuo-
47703: että läheinen sukusiitos paliskuntien poroissa tanto jo 30-40 %, joka olisi omiaan kohotta-
47704: loppuisi. maan poronhoitoväestön toimeentuloa.
47705: Tämän vuoksi on Paliskuntain Yhdistykselle Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
47706: porojen periyttämistutkimustoimintaa ohjaava kunnioittaen,
47707: professori Varo esittänyt, että Yhdistyksen
47708: olisi hankittava 1 000 kpl valittuja urowasoja, että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
47709: jotka sitten Kaamasen koealueella Muddus- tulo- ja menoarvioon 250 000 markan
47710: niemen tutkimusasemalla kasvatettaisiin 3 vuo- avustusmäärärahan Paliskuntain yhdis-
47711: tiaiksi, joista sitten valittaisiin parhaat eläimet tyks.elle poronjalostustoiminnan aloitta-
47712: vaihdettavihi paliskuntiin siitoshirvaiksi ja mista varten.
47713: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
47714:
47715: Mikko Jokela. Paavo Niinikoski.
47716: Pekka Vilmi. Paavo Väyrynen.
47717:
47718:
47719:
47720:
47721: 145 156/72
47722: tU~
47723:
47724:
47725: IV,680.- Rah.al. n:o 64.
47726:
47727:
47728:
47729:
47730: }01reln ynt.: MiUMtrtthan osoittamisesta porotalouden tutkimus-
47731: U>imiJttaan.
47732:
47733:
47734: Hdusku·nnalle.
47735:
47736: Pörot.alootta k-0skevan t;Qtki~f:lllfl riede~tälm, k'l!linka su~ri t!ftttkitys po:r-ota:io\\ldella
47737: ovat meillä poronomistajat ra:b.eit!taneet :S'i'kln, <m lllm!m'toin \l'aiilreasd työllistettävien :äirillh!rei-
47738: elti pali~a-'1: -oWt: mliksane~t 3'0 l'!enniä lai- -den työllistäjäflä ja kun lisäksi ti~tään, .etltä
47739: demnaiksooa wotta v~a 1uettua 'potoa pAA'-Onlihåf:l ~ism ·on m1:1odöStutnffit vat~tetm.
47740: k~. 'Tästä laidunmaksttsta !karttuva määr-ä- oteftava viel'ltiel~no, tliin <>n :pe1kästliiffi
47741: ti!ha on ·wosif.tain >siirretty ik!iytettäväk&i poto- k-ohtooill1ista, -että 'Vdtiovalta osa:tlismtu 1iså"'ttyyn
47742: ~ tutkimuswim.intta:an. Tätä :määrärahaa ttitkim.astoimintaan.
47743: U1i lret'tyl:l'Yf viime aik•a vuosittain ndin 'Timlän vooksi me 1illelkirjoit-taneet -ehd0tam-
47744: 42 000 maiik:ka:a. me eduskunnan hyväksyttäväksi taha-il.sia.:aloit-
47745: leä:Y'tiliioossä tämä määrräaha on kuitenkin .reena,
47746: ·oseit-t!w:tl!lhllt riittämättÖlnäksi. Porotalouden ja että Eduskunta ·ottaisi '1/N~den 1~73
47747: poroolinkeinon kehittäniinen ja voimistaminen tulo- ja menoarvioon 100 000 .fmtrkkaa
47748: Xl'aatii myös Hihootettua tutkimustoimintaa. Kun porotalou{Åen tu"tkimust:oim'ifitdlm.
47749: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
47750:
47751: Mikko Jokela. Paavo Niinikoski.
47752: Pekka Vilmi. Paavo Väyrynen.
47753: Reino Kangas.
47754: H55
47755:
47756: IV,681. -Rah.al. n:o 65.
47757:
47758:
47759:
47760:
47761: Jtmtunraa ym.: Miii&rJirah4n 'Osoittamisesta mustalaisnuorten opin-
47762: tote'ft 'hthemite.eTJ.
47763:
47764:
47765:
47766: E d u s :k u n n a 11 e.
47767:
47768: MlaSitålaiglihdtys ry~iä on w*9ta 1.~55 v.al:tion ta!k.anaia opi~oja, .emit dletildiän
47769: asti ,0Jittt ooot.ten ·~'F~o, fostll oa :myrOO- bikk.i ~miiOret -rile ttilaismudesmt silti
47770: meny awstubia 011>iskclevJUe mu~tt~rille. haikemaan. M'0lfåls ;apur.Wn halciJjo.illila at
47771: Opittt01'ahastostll on •esim. \'.iisiwotiskautena I.lisiibi kysymys ~ upiskeias:ta, joka ei
47772: 1il67-1'91il ;myö~ ;awstusta 125 'm'Qsta- vielä Arunm ~ maitriksen piinim.
47773: lllimtrorelle . .AV1.1Sttlben 'Sa$t ov.at jakau:taneet P.amlktm an ~ opinto-
47774: -sit~n, "'että kansak~nkäyn:tiiin lM myönnetty rahaston tilanne se:lla.mcm, :etti ellei mlusm
47775: apot'all:uta kaWelie, kansaM~pistea käyville .saa :nopeas:ti .dis~ ei 'Siitä vOida hilim!na
47776: seitsemätltoiftta, :kmsankoikea!koulua k-äyville ~na myöntää .montakaan apumhaa. 'Tiistii
47777: 1ttmcle:Iae, .g~ulua käyvi1le vii.de1iek:ymme- syystä olisi Jcoht111Uliista j.a ~aan, että
47778: nelleseitsemå1le, mnmattikoulua ·käyville kym- julkisilla vamlli.a tuettaisiin mustiiilaismmrten
47779: menen, korirea;k.olll.lulaisiiie neljä, kauppaoppi- opis~l~a myt;s tätä butta. .. _ .. .
47780: laitoksissa opiskeleville kymmenen ja musiikkia Vuela oa h:uonra:ttli'Va, ·etta täbäm :asti on.t
47781: opiskeleville kymmenen. Myönnetty summa on opim:tmaln:a:s.1r0He tulevat la:hjmtukset ~tty
47782: ollut yhteensä .1!1417 >ma:rkkaa. Kaikki rahansa lyhentänlätlllÖminii lDllllLStalaiSlll:aorten opi:Sk:ehm
47783: on opint{)rahasto saanut 1ahioituksina. Sillä tuk.emiseen. Mll!Stahrisdihetys ei ole bsbtta:nut
47784: d {')le mitään m. 'Vi•rlfl1ista tu'loläbdett.ä. r.almston hoidos;~;a mitään .kuluja.
47785: On QSOitt.ft!lltunut, että romaanitmorten aut- .Edellä esiltetty)m wtaten ·esitämme kwmiait-
47786: taminen opintorahaston kautta on kaikkein tavasti,
47787: hallvin:ta ja tehokkainta auttamista. Näin tue- df/ä ~ ottaisi txmxden il9J73
47788: taan myös nuorten omatoimisuutta ja itsenäistä tulo- ja ~viorm 50 •000 :11n111'fezm·
47789: pyrkimystä eteenpäin. Huolimatta siitä, että määr.iirahan Mustalaisläbetys ry.:lle mus-
47790: viime vuosina on opiskelijoille myönnetty tafaisnuorten opintojen tukemis-ehi ..
47791: Helsingissä 14 päivänä llelmikuuta 1972.
47792:
47793: Antero Juntumaa. Olavi Ronkainen. Raino Westerholm.
47794: 1156
47795:
47796: IV,682.- Rah.al. n:o 66.
47797:
47798:
47799:
47800:
47801: Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustalaiskulttuurisää-
47802: tiön perustamispääomaksi.
47803:
47804:
47805: E d u s k u n n a 11 e.
47806:
47807: Mustalaisten, maamme eraan vähemmistön On valitettavaa, jos hanke ero. säätiön perus-
47808: kulttuurin tallentamiseksi ja edelleen kehittä- tamiseksi pääsee raukeamaan, sillä tämänkaltai-
47809: miseksi perusti Mustalaislähetys ry. keväällä sen koordinoivan elimen tarve on ollut ilmei-
47810: 1971 säätiön. Oikeusministeriön ilmoituksen nen jo pitemmän ajan. Mustalaislähetys on
47811: mukaan riitti säätiön perustamispääomaksi mk mustalaistyön uranuurtajana maassamme käy-
47812: 10 000. Mustalaislähetys ry. lahjoitti ko. sum- tännöllisesti katsoen edustanut yksin positiivi-
47813: man säätiön käytettäväksi. sen mustalaiskulttuurin tutkimusta ja kehittä-
47814: Syksyllä 1971 ryhdyttäessä rekisteröimään mistä. Koska harrastus yleensäkin vähemmis-
47815: säätiötä kävi ilmi, että saman vuoden heinä- töjä, myös mustalaisia kohtaan on viime vuo-
47816: kuussa on oikeusministeriö kohottanut sääti- sina lisääntynyt melkoisesti, olisi sen johtoon
47817: öitten perustamispääoman .30 000 markkaan. saatava arvovaltainen ja pätevä elin.
47818: Tullakseen rekisteröidyksi, tarvitsee Musta- Edellä sanottuun viitaten esitämme kunnioit-
47819: laiskulttuurisäätiö rahaa vielä mk 20 000 lisää. tavasti,
47820: Mustalaiskulttuurisäätiön isännistön puheen-
47821: johtaja on professori Niilo Valoneo Helsingin että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
47822: yliopistosta. Säätiön isännistön sekä hallituk- tulo- ja menoarvioon 20 000 markan
47823: sen jäseninä on monia eri tieteen alan edusta- määrärahan Mustalaislähetys ry:lle Mus-
47824: jia ja asiantuntijoita. Vireän ja monipuolisen talaiskulttuurisäätiön perustamispää-
47825: tutkimustoiminnan aikaansaaminen on täten omaksi.
47826: riippuvainen em. rahasummasta, koska henkilö-
47827: kysymykset ovat jo kunnossa.
47828: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
47829:
47830: Antero Juntumaa. Raino Westerholm.
47831: Olavi Ronkainen.
47832: 1157
47833:
47834: IV,683.- Rah.al. n:o 67.
47835:
47836:
47837:
47838:
47839: Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta mustalaisten aikuis-
47840: kurssien järjestämiseen.
47841:
47842:
47843: E d u s k u n n a 11 e.
47844:
47845: Mustalaisten koulutusta pohtinut toimikunta jolla pääpaino oli lukemisen ja kirjoittamisen
47846: totesi kesällä 1971 jättämässään mietinnössä, opettamisessa. Jo näinkin lyhyessä ajassa appi
47847: että noin 1500 yli 16-vuotiasta mustalaista tar- eräs kurssilainen, joka oli noin 40-vuotias mies-
47848: vitsee jatkokoulutusta, koska heidän oppivel- henkilö, tavaa:maan, mitä on pidettävä erittäin
47849: vollisuutensakin täyttämisessä on suuria auk- positiivisena tuloksena. Mustalaiset ovat jäl-
47850: koja. keenkin päin kyselleet, milloin Mustalaislähetys
47851: Toimikunta, minkä puheenjohtajana oli ope- ryhtyy jatkamaan näin ailoitettua kurssitoimin-
47852: tusneuvos Tuomo Saurio, ehdotti että myös taa.
47853: yksityisiile järjestöille myönnettäisiin valtion Mustalaislähetys olisi vuoden 1972 aikana
47854: varoista avustusta kurssien järjestämiseksi ai- valmis järjestämään viisi 1-3 kk. pituista
47855: kuisille mustalaisille. oppikurssia aikuisille mustalaisille, mikäli rahaa
47856: Mustailaislähetys ry:llä on vuodesta 1960 läh- sitä varten olisi käytettävissä.
47857: tien ollut erilaisia kursseja ja leirejä mustalais- Edellä sanottuun viitaten esitämme kun-
47858: ten opettamiseksi. Vuonna 1969 järjesti Musta- nioittavasti,
47859: laislähetys Loimaan evankeliselle kansanopis-
47860: tolle ammattiin valmistavan keittoleirin. Edel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
47861: lisenä syksynä oli Helsingin seurakuntien koti- tulo- ja menoarvioon 63 000 markan
47862: talouskeskuksessa järjestetty niinikään musta- suuruisen määrärahan Mustalaislähetys
47863: laisnaisille kotitalouskurssi. Molemmista oli ry:lle viiden mustalaisten aikuiskurssin
47864: saatu runsaasti myönteisiä kokemuksia. järjestämiseksi.
47865: Kesällä 1970 järjestettiin Kiteen evankelisella
47866: kansanopistolla ka:ksi viikkoa kestävä kurssi,
47867: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
47868:
47869: Antero Juntumaa. Raino Westerholm.
47870: Olavi Ronkainen.
47871: tl58
47872:
47873: IV,684.- Rah.al. n:o 68.
47874:
47875:
47876:
47877:
47878: Juntumaa ym.: Mäiiriirilbtuz osoittamisesta riista- ja kalatalouden
47879: tutkimuslaitoksen maksttllista palvelutoimintaa varten.
47880:
47881:
47882: E d u s k u n n a 11 e.
47883:
47884: B.ids.ta- ja kalaa:alouden tutki:m.uslaitoksesta Esityksessään määr.ätallan ottamisesta valtion
47885: anetu lain (9<}/71,_ S 4) mukaan tut:lr.imm- vuoden 19-12 tl:UlD- ja menoarvioon malsulli:sta
47886: laiaokseh on Qiket!IIS perii pYJmlÖSti suorite- palvwUlimintaa varten riilsta- ja: b~n
47887: tumta- selvityksistä, tutlåmu1mista; ja lausmt- tutkimuslaitos on arvi.oil!mt em. kissa. tatlmi-
47888: noista: sek~ JiDtdsta palv~ maksuja. tettuja maksuja Womtli 1972 kertyvän tulo-
47889: .Mooilla Vlaltion ymyksmii,. laitoksilla ja \i.i- momentille 50 000 mk ja esittänyt menom:o-
47890: l'anomaisiLJ... samoin kuin y~å on tar- mentille tnerlcittäväksi vas~ti 50 000 mk.
47891: vetta saada sekä riista- että kalantutkimuksdt.a Esitystä. ei ole: otettu btr.omioon Hallimksen
47892: eri1a:isia makst.rllmia palwluksta kuten lausun- esityksessä edlll8kunnaHe vdtk!nt tulo- ja meno-
47893: toia ja selvityksiä mtnrttuvista. ympäristöolo- arvioksi \1'I1!0iddle 1972.
47894: ~sta,, erilaisten ~nta-aineiclea, lanmoit- Edellä olevan perusteella. ehdetamme kun-
47895: teiden ja myrkkyjen v.aik-.ksisaa slista- ja ka- nioittavasti,
47896: lakant00ni4!11 jne-. Lisäksi mainit.ta:koon ka:lasrus-
47897: ja metsästysviranomaisen ja vesihallimtoriran- että Eduskunta Qltaisi vuoden 19 73
47898: omaisen pyytämiin lausuntoihin liittyvät selvi- tula- ia menoarvioon 50· CJ(J(J markiln
47899: r,kset jrol\ kala~n :hoitosuunnitteluun liit- miiä1iiraiJan riista- jrJ kalatalouden tut-
47900: tyft tvtki:t:nu~nta.
47901: kimuslaitoksen maksullista palvelutoi-
47902: mintu varten.
47903: Hefsittgissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
47904:
47905: Antero Juntumaa. Olavi Ronkaiaen..
47906: Raino Westerholm. Veikko J. TufliiWl.
47907: IV,685.- Rah.al. n:o 69.
47908:
47909:
47910:
47911:
47912: .ft.JntU:lnaa: y•• :, MiiiJrät:ah®. Q~oittamisesta Suomen Merimieslähe-
47913: tyss(furan roimim:zan tukemiseen.
47914:
47915:
47916:
47917:
47918: ~~n. :t\-kt~ty!!'$~li 0~ ~
47919: 19<7: 1 btJ-d;~ti&$a_ 5Ml1Uft 8,Q. Q.OO. ~~'SA ~u:qNi
47920: se,c,. ~3hllfl. 1:-. ~'V\\S-t't)(S ei. kw~tWJ.
47921: ~ Qi:kea:>$QI s~~ Se1.!\ latt}lw. ~i~
47922: työn kasvaviin tarpeisiin, joita merimi~ot
47923: jta. .lllle;lf~t ~~j!Jin ja muiden
47924: Suomen kansalaisten hyväksi suorittavat.
47925: Merenkulun alalla tapahtuneen kehityksen
47926: i.ohdosta. l!WllimidUUä ou etttistii trajQitetummat
47927: mahdollisu.u.det v~a<j:a.n tarkoit1.l\k.$e.nmukai~
47928: s~ -c~ta~ ulko~ sataoo.i,~. Meri-
47929: raiesk.i.l.'kk~ ~~~ kwluu hengdllsen työn
47930: rinnalla ~Qil~ta ~t.tltoiaU.n~aa, opastus-
47931: ta, retkeily- ja urheilutoimintaa. Merimies-
47932: kirkkojen lukusalit, kirjastot, kanttiinit, kerho-
47933: huoneet ja saunat ovat päivittäin merimiesten
47934: käytössä.
47935: Merimiesten ohella merimieskirkot palvele- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
47936: vat nykyisin entistä laajempia kansalaisryhmiä, 1973 tulo- ja menoarvioon 100 000
47937: kuten esim. kaupan ja teollisuuden kansain- markan suuruisen määrärahan Suomen
47938: välisten järjestöjen tarpeita, maa- ja ilma:lrulje- Merimieslähetysseuran toiminnan tuke-
47939: tusalan henkilökuntaa, tutkijoita, harjoitteli- miseen.
47940: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
47941:
47942: Antero Juntumaa. Olavi Ronkainen.
47943: Raino Westerholm. Veikko J. Turunen.
47944: 1160
47945:
47946: IV,686.- Rah.al. n:o 70.
47947:
47948:
47949:
47950:
47951: Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta taloudellisiin vaikeuksiin
47952: joutuneiden sokeiden ja heidän perheitiensä hyväksi.
47953:
47954:
47955: E d u s k u n n a 11 e.
47956:
47957: Sokeain asema on nykyisistä sosiaaliturvan jaettavaksi suuriin taloudellisiin vaikeuksiin
47958: oikeuksista huolimatta vaikea. Vaikein on nii- joutuneiden sokeiden ja heidän perheittensä
47959: den sokeain asema, jotka vielä muista sairauk- asunto-olojen parantamiseen ja muihin toi-
47960: sista johtuen eivät voi enää millään tavalla olla meentuloon liittyvien vaikeuksien voittamiseen
47961: työelämässä mukana. Useilla heillä on perheet, olisi tarpeen.
47962: jolloin aina joku perheen jäsen on sidottu ko- Edellä sanottuun perusteluun viitaten ehdo-
47963: tiin sairaan turvaksi. Lain mukaiset kansan- tan,
47964: eläkkeet ja invaliidirahat eivät tahdo riittää jo-
47965: kapäiväiseen elämään puhumattakaan kunnollis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
47966: ten asunto-olojen turvaamisesta. Monet heistä tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
47967: asuvat maaseudulla, jossa tiet ja kulkuvälineet määrärahan jaettavaksi suuriin taloudel-
47968: muodostavat vuosittain välttämättömät erikois- lisiin vaikeuksiin joutuneiden sokeiden
47969: menot. Sen vuoksi määräraha hakemuksesta ja heidän perheittensä hyväksi.
47970: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
47971:
47972: Matti Järvenpää.
47973: 1161
47974:
47975: IV,687. -Rah.al. n:o 71.
47976:
47977:
47978:
47979:
47980: Järvenpää ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin pohjoisen sata-
47981: matien rakentamisen aloittamiseen.
47982:
47983:
47984: E d u s k u n n a 11 e.
47985:
47986: Porin pohjoisen satamatien tarkoituksena on tamiin. Tie tulisi myös vilkastuttamaan Meri-
47987: yhdistää Meri-Pori, sen vilkkaasti liikennöidyt Porin alueen elämää ja parantamaan matkailu-
47988: satamat ja voimakkaasti kasvava teollisuus suo- mahdollisuuksia. Penkereittensä ansiosta tie oh-
47989: raan Kokemäenjoen suiston pohjoispuoleisen jaisi Kokemäenjoen saastuneen veden suoraan
47990: saariston ylitse Porin paikallistielle ja sieltä Reposaaren sillan aukosta syvään mereen. Näin
47991: edelleen Lamppiin valtatie 8:lle sekä myöhem- Kokemäenjoen suiston pohjoisen saariston ve-
47992: min edelleen Pomarkuun Pori-Parkanon tiel- sien likaantuminen estyisi. Samalla Kokemäen-
47993: le. Valmistuttuaan tie muodostaisi Järvi-Suo- joen suisto voitaisiin säilyttää makean veden
47994: mentien läntisimmän osan. Tie lyhentäisi mat- altaana, jolla on teollisuuden kannalta huomat-
47995: kaa Tahkoluodon öljysatamasta valtatie 8 poh- tava merkitys. Suunnitelmat tien aloittamiseen
47996: joiseen mentäessä n. 30 kilometriä ja vastaa- ovat olemassa.
47997: vasti Mäntyluodon satamasta n. 20 kilometriä. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
47998: Tiettävästi tien rakentaminen on kansantalou-
47999: dellisesti yksi kaikkein edullisimpia tienra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
48000: kennuskohteita maassamme. tulo- ja menoarvioon 2 000 000 markan
48001: Liikenne tällä tiellä tulee olemaan pääosal- määrärahan Porin pohioisen satamatien
48002: taan raskasta liikennettä Porin satamista ja sa- rakentamisen aloittamista varten.
48003: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
48004:
48005: Matti Järvenpää. Rauno Korpinen.
48006: Heimo Rekonen. Kauko Tamminen.
48007:
48008:
48009:
48010:
48011: 146 156/72
48012: 1162
48013:
48014: IV,688.- Rah.al. n:o 72.
48015:
48016:
48017:
48018:
48019: }ärv~ )lU\.:. Miiiit'iit'4btJn r;s(:)ittamisesta aallonmurtajien raken-
48020: tami~een Miintyhwdon sataman edustalle.
48021:
48022:
48023: Ed u.sk unnalle.
48024:
48025: Mänt)ll~n sataman. s.ijaillloti on sellaiine.n, ja ~w:uyksellinen. että sen toiroinru.ln turvaa-
48026: ettii lwn~ttm ~ ltJe-teen V~ikiiset ntyrs-lqct ai- ~ m eJIIsialvoisen vähtätni«ih.
48027: heuttava.t .llok!roJ:a sata.ma:-alta.assa:. Shiitä. seu- Metwlll!lklllhallitlllksen tied<!ssa oa yks.ityis-
48028: raa laivojen keiJmntis.ta ja la.staus:tQidem v;aikeu- kEIAt~ ~ustelhtt tiedot Mäntyluudon wa.-
48029: tumista•. AaJ:lolllmUl'tajan tarve nmutttm.eiden ta- lW!i.tt eduS:1!a:He: l!akeanettawien aall€)nmurt~
48030: va.rankäsit~dyt.apcjen, sunrtm k~iden kul- väl~ttömyydestä ja lmstantwtk:sis.ta. Niiliin
48031: jetukseen siirtymisen, ka.swneen liikenteen, sa- selä ~ sa.oottuun perus:tehtun viitaten eh-
48032: ta.m:ta1'1 laajentu~ ja edelleen laajenl!lustar- d:otamme,
48033: peen johdosta on jatkuvasti lisääntynyt. Sata-
48034: maa suojaavien aalloomurtajien rakenta:mismah.- et.t.ä EdMSkunta ottaisi vu.oden 1~'13
48035: dollisuudet on tutkittu ja tulokset o:vat käytet- bt(lar jfl 11111J1fO.allvi.oon 2 fJOO @00 m~
48036: tävissä. Myös. eduskunta on jo vuonna 19.63 miiii11åxab.an Mäntyluodib~Ji. satamat:~. ed#s.-
48037: hyväksynyt toivomuksen Mäntyluodon aallon- btllk- Pakemse.tta:ui~. tmlloomtlll!tflljien 1fa-
48038: murtaj:an rakentamiseksi. Mäntyhwdxm satama ketmN&töiden aloit-tamista varten.
48039: on lroko- maamme talouden k:amnalt-a aiin suuri
48040: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
48041:
48042: Matti Järvenpää. Katdro Tammiaen.
48043: Heimo Rekonen. Aulis Juvela.
48044: Kaisu Weckman.
48045: 11413
48046:
48047: IV,689.- Rah.al. n:o 73.
48048:
48049:
48050:
48051:
48052: Järv.enpää ym.: Määrärahan ruoittamisesta Satakunnan tie- ja ve-
48053: sirakettl'ttlspi#in peros:tamiseen.
48054:
48055:
48056: Eduskunnalle.
48057:
48058: Turun tie- ja vesirakennuspiiri on maam:m::re oman. tie- ja. vesirakennuspiirin petlffiStamista.
48059: tie.• ja v:esit:akerumspiireistä JJlivoimailsesti snu- ~ eduskuntakin OOl jo. vuonll:al 1%2" hy-
48060: rin. Piirin alneehla on )de:isiä teitä n. 9. oot> uiiksyn.yt toiwmnksen Satakunnan tie!- ja ves.i-
48061: kilometriä, joka on kaksi kertaa enemmän k:Wn rakel!U:tU.Spiiri.n perustamisesta~. l{itytänmössä tä-
48062: vastaavasti muissa tirepiireissä. On selvää,. että m.än· asian toteuttaminen on tullut yhä ajan-
48063: näin suuren tie- ja vesirakennuspiirin ylläpitä- kohtaisemmaksi.
48064: minen on vaikeutunut ja haitannut piirin asioi- Edellä. sanottuun viitaten eb.&J,namme,
48065: den hoitamista. Vabion tiemäärärahat Satakun-
48066: taan ovat lliime vuosina jää:treet vat~n vähäi- että Eduskunta ottaisi t~uoden 1;973
48067: siksi j:& tieol(i)t jääneet )deisesrii kehi-tyksestä ttilf!1- ja menoarvroon 56Jf)' 000 markan
48068: jälkeen. Tämän vuoksi piirin Sata:kUi\tta.an kuu- määrärahan Satakut~11fllltl tie- ja vesi-
48069: luvalle alueelle on jo pitkän aikaa toivottu rakennuspiirin perustamista vat:ten.
48070: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
48071:
48072: Matti Järvenpää. Aulis Juvela.
48073: 1164
48074:
48075: IV,690.- Rah.al. n:o 74.
48076:
48077:
48078:
48079:
48080: Kainulainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen-Kan-
48081: gasniemen-]outsan maantien parantamiseen.
48082:
48083:
48084: E d u s k u n n a 11 e.
48085:
48086: Pieksämäki-Kangasniemi välinen maantie vosta Jyväskylä-Heinola valtatielle ja siten
48087: on päällystetty kasvanutta liikennettä ajatellen lyhentää tämän alueen yhteyksiä Etelä- ja Lou-
48088: riittämättömästi kestämään raskaita kuljetuk- nais-Suomen suuriin asutus- ja teollisuuskeskuk-
48089: sia, joita kyseiselle tieosuudelle suuntautuu var- siin.
48090: sin paljon. Tie on kuoppainen, epätasainen ja Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme,
48091: liian mutkainen. Se pitäisi tehostetun kun-
48092: nossapidon määrärahoilla korjata nykyistä lii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
48093: kennettä turvallisesti palvelevaksi. Mainitta- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
48094: koon, että kyseinen tie yhdessä Kangasniemeltä määrärahan Pieksämäki-Kangamiemi
48095: jatkuvan tieosuuden Kangasniemi-Joutsa -Joutsa maantien parannustöiden
48096: kanssa muodostaa tärkeän yhdystien Keski-Sa- aloittamiseen.
48097: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
48098:
48099: Heikki Kainulainen. Mikko Vainio. Rainer Lemström.
48100: 1165
48101:
48102: IV,691.- Rah.al. n:o 75.
48103:
48104:
48105:
48106:
48107: Kainulainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ahmalammen-
48108: Kymen läänin rajan tieosuuden parantamiseen.
48109:
48110:
48111: E d u s k u n n a 11 e.
48112:
48113: Sulkava-Virmutjoki välisellä tieosuudella rissä suunnitelmat ovat jo pitkällä, mutta ne
48114: muodostaa tieosuus Ahmalampi-Virmutjoki n. päättyvät Mikkelin läänin rajalle. On välttämä-
48115: 34 kilometriä erään Suomen mutkaisimpia, mä- töntä, että vaikeimmalle tieosuudelle Ahma-
48116: kisimpiä ja pahoin routivimpia teitä, jossa kui- lampi-Kymen läänin raja tehdään nyt kiireel-
48117: tenkin täytyy jatkuvasti tapahtua hyvin vilk- lisesti tien parantamissuunnitelma, koska aikai-
48118: kaan, raskaan kuorma-autoliikenteen, koska semmin tehtyjen tienparannusten hyöty jää ole-
48119: mainitun tien varrella ovat erittäin runsaat ja mattomaksi, kun tämä tieosuus on korjaa-
48120: arvokkaat metsävarat. matta.
48121: Imatran-Lappeenrannan teollisuusalueen n. Edellämainituilla perusteilla ehdotamme kun-
48122: 100 000 nouseva väestö käyttäisi varsin run- nioittavasti,
48123: saasti tätä tietä lomailun ja vapaa-ajan viet-
48124: toon ja suuntaisi matkansa yläpuolella olevien että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
48125: saastumattomien vesien äärille, ensisijaisesti tulo- ja menoarvioon 31 Pl:n asian-
48126: Sääminkiin, Puumalaan, Sulkavalle ja Rantasal- omaiselle momentille 300 000 markan
48127: melle, mutta tien huono kunto on matkailu- määrärahan suunnitelman tekemiseksi
48128: elinkeinon ja lomailun esteenä. Ahmalampi-Kymen lääninraja tieosuu-
48129: Tien parantamisen suunnittelu jakaantuu Ky- den parantamiseksi nykyajan liikenne-
48130: men ja Mikkelin tiepiirien kesken. Kymen pii- vaatimuksia vastaavalle tasolle.
48131: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
48132:
48133: Heikki Kainulainen. Rainer Lemström.
48134: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
48135: IV,692.- Rah.al. n:o 76.
48136:
48137:
48138:
48139:
48140: K~ ym.: Miiiiniir.a'h~n ,osoittamisesta töiden aloittamiseen
48141: Heinolan-Lusin m&attoritieosuudella.
48142:
48143:
48144: E d u s :kun n a 11 e.
48145:
48146: &oska suunnitelmat Heinola-Lusi välm:m v,ixanomaisten kortatoissa olev:ia miehiä, joille
48147: 11llll0ttoritien .nilrentamiseksi ov~ vahmilt ;ja pitiisi jäjestää vielä 100nim vaositm aikana
48148: koska maimtt.u rieosous nykyiseHään nn liian työtilaistniksia.
48149: mäkinen ja mntbisena v~mrana· tiiketTteeHe., Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
48150: olisi tyat tämiin moatt:t:>'l'itieosuuden cakentami- kunnioittavasti,
48151: seksi pmtava viiJ:'lYlllättä .aluUe.
48152: 'tPy.O"kohde (cxli:si merlcittäv.ä Pä.i.jit-H:ämeen että Eduskunta ottaisi vuotkn 1973
48153: ja Länsi-Savon kuntien työttömien sijoittamista tulo- ja menoarvioon 10.0 000 markan
48154: V!lrten emsijMseksi työkohteeksi. N'åiden miiiiriiraban :asianamaiselle m1!1t'JZentille
48155: alueiden kunnissa on varsin huomattava määr.ä töiden aloittamiseksi Hcinola-Lusi
48156: ammattitaidottomia ja ikääntyneitä työvoima- moottoritieosuudella.
48157: He1singissä 14 päivänä helmik~uta 1972.
48158:
48159: Heikk.i Kainulainea. Mikko Vainio.
48160: Aune Mänttäri. Rainer Lemsttöm.
48161: 1167
48162:
48163: IV,693.- Rah.al. n:o 77.
48164:
48165:
48166:
48167:
48168: Kaiaulamen ym.: Määr-ärahan osoittamisesta lapsiperheiden asu-
48169: mirtu'keen.
48170:
48171:
48172: E d u s ik u n 'fl a 11 e.
48173:
48174: ~sipedreet o:vat maassmnme jalkuv-aSlti <jc}u- Lapsiperheiden asnnnonsmmtia <On :tuatuvasti
48175: tultmssa yhli htaöno.tnpa.an .asemaan kuS'ta::tttFt;ts- helpotetlt:ava ja 1isätdivä asumistukea l~r
48176: ten 'tl.Oils'tessa vuodesta toiseen. Niinpä se l!eille n:i:in, <että ~ä use.ammat perheet saavat
48177: osuus, joka varsinkin pienituloisilta pel.ilteen- e.des tyydyttäviin ·asunnon, jGaka koko j:a kunt.o
48178: huolt~i1ta menee asut»iseen, kasvaa >j~tk.uvasti on oikeassa suhteessa perheen sumouteen näh-
48179: ja perheen muiden tarpeiden tyydyttämiseen den.
48180: jäävä tulonosa muodostuu pieneksi asumiskus- Mainituilla perusteiUa ehdotamme kunnioit-
48181: t-annusten noustessa ie'f:kutv~sti. Kun lisäksi tavasti,
48182: asantopula monissa asur:uskeskuksissa on viime
48183: vuösina vain plihei'l!tunut ja teohilapsisten per- että Eduskunta <Jttais.i vuoden 1973
48184: heid"a asuk'kaiksi -0ttoonkiJ.11 suhtaudutaan yhä tuoo-ja menoarvklt!m momentilte ''Lapsi-
48185: luvattoman ynseästi, ovat pien1t-u'l0iset :perheen- perheiden asumis'tltki'' lisäyksenä
48186: huoltajat joutuneet monesti kestämättömään 8 50Q 000 markkaa käytettäväksi pieni-
48187: asemaan, kun asumisen tasosta täytyy tinkiä tuloisten lapsipetheiden asumiskustan-
48188: jopa perheen terveydelliset olot vaarantaen. nusten pienentämiseen.
48189: Helsingissä 14 päiväna helmikuuta 1972.
48190:
48191: Heikki Kainulainen. Mikko Vainio.
48192: Aune Mänttäri. Arttur Niemelä.
48193: J. Juhani Kortesalmi. Rainer Lemström.
48194: 1168
48195:
48196: IV,694.- Rah.al. n:o 78.
48197:
48198:
48199:
48200:
48201: Kainulainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntyharjun-Ris-
48202: tiinan rautatien rakentamiseen.
48203:
48204:
48205: E d u s k u n n a 11 e.
48206:
48207: On tunnettua, että Pellos Oy Ristiinassa on täisi rakentaa Ristiinan syväsatamaan Mänty-
48208: muodostunut ratkaisevan tärkeäksi eteläisen harjusta. Maakunnan kehityksen ja työllisyy-
48209: Savon maakunnan työllistämisen kannalta. Li- denkin kannalta olisi ratahanke saatava kiireel-
48210: säksi se on tuonut ympäristöön lisää maakun- lisesti vireille.
48211: nan kipeästi kaipaamia kantohintatuloja sellai- Edellämainituilla perusteilla ehdotamme kun-
48212: sesta vähempiarvoisesta puusta, jota näiden nioittavasti,
48213: seutujen metsissä on runsaasti.
48214: Ristiinan syväsatamaan ei kuitenkaan ole että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
48215: vielä rautatietä, vaikka tämä olisi Pelloksen tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
48216: tehtaiden tulevan kehityksenkin kannalta aivan määrärahan töiden aloittamiseksi Mänty-
48217: välttämätöntä. Mikkelin läänin Maakuntaliit- harjun-Ristiinan välisen rautatien ra-
48218: tokin on omaksunut kannan, että rautatie pi- kentamiseksi.
48219: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
48220:
48221: Heikki Kainulainen. Rainer Lemström.
48222: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
48223: 1169
48224:
48225: IV,695.-Rah.al. n:o 79.
48226:
48227:
48228:
48229:
48230: Kainulainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Säämingin ja Puu-
48231: malan saaristojen liikenteen hoitamiseksi kelirikkoaikoina.
48232:
48233:
48234: E d u s k u n n a 11 e.
48235:
48236: Maassamme pidetään meren äärellä olevaa Uutena vaikeutena on nyt Saimaan syväväylä
48237: saaristoasutusta vieläkin edullisemmassa ase- ja sen auki pitäminen myöhään syystalvella.
48238: massa Sisä-Suomen saaristoon nähden. Kui- Se rikkoo saariston asukkaiden luonnollisen
48239: tenkin Saimaan vesistön monet kunnat pitäisi kulkuyhteyden eli jäätien. Vuosittain on Puu-
48240: täysin rinnastaa näihin merisaaristokuntiin val- malan ja Säämingin kunnille annettu 20 000
48241: tion tukeen, avustuksiin, kuljetusolosuhteiden, markkaa avustuksena kelirikkoaikojen liiken-
48242: koulu- ja terveydenhoito-olojen parantamiseen teen hoitamiseksi. Tämä on osoittautunut täy-
48243: nähden. sin riittämättömäksi kaikkien kustannusten jat-
48244: Puumala, Sulkava ja Sääminki muodostavat kuvasti voimakkaasti kohotessa.
48245: keskisen Saimaan vesistöalueilla juuri sellaiset Edellämainituilla perusteilla ehdotamme kun-
48246: Sisä-Suomen saaristokunnat, joiden vaikeudet nioittavasti,
48247: ovat juuri edellämainituilla aloilla. Näillä
48248: alueilla on hajanaisia saaristoasutuksia, joissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
48249: tultaisiin toimeen mm. maataloutta harjoitta- tulo- ja menoarvioon 40 000 markan
48250: malla ja saamalla lisätuloja kalastuksesta ja määrärahan Säämingin ja Puumalan saa-
48251: matkailusta. Näiden saaristoasukkaiden ainoa ristojen liikenteen hoitamiseksi kelirik-
48252: kulkuyhteys on kesällä vesitie ja talvella jäätie. koaikoina.
48253: Usein joudutaan kelirikkoaikoina olemaan viik-
48254: kokaupalla "motissa".
48255: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
48256:
48257: Heikki Kainulainen. Rainer Lemström.
48258: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
48259:
48260:
48261:
48262:
48263: 147 156/72
48264: 1170
48265:
48266: IV,696.- Rah.al. n:o 80.
48267:
48268:
48269:
48270:
48271: Kainulainen ym.: Mäiirärahan osoittamisesta Joroisten lentoken-
48272: tän kannatusyhdistyksen velko;en maksamiseen.
48273:
48274:
48275: E d u s k u n n a 11 e.
48276:
48277: 2. 11. 1970 Sir-Air Oy aloitti virallisen reit- sijaitseva kenttä ja sen liikenne ilman puolus-
48278: tilentoliikenteen Helsinki-Mikkeli-Joroinen tuslaitoksen lentotoimintaa on vilkkaampi kuin
48279: välillä. Nykyisin tapahtuu tällä välillä kaksi Rissalan lentokentällä ja se suo ympäristökun-
48280: kertaa päivässä edestakainen lento 6- ja 9-paik- nille mahdollisuuden säännölliseen lentoyhtey-
48281: kaisilla koneilla, tarvittaessa kahdellakin. Lä- teen Helsinkiin, olisi se saatettava sellaiseen
48282: hes vuoden jatkunut lentoliikenne on ollut kuntoon kuin kehittyvä teollisuus- ja liike-
48283: välttämättömän tarpeen vaatimaa. Todennäköi- toiminta, harrastuslento ja nouseva matkailu
48284: sesti matkustajien määrä vuoden 1971 aikana vaativat.
48285: kasvaa n. 4 000 henkeen. Joroisten kunta ja Varkauden kaupunki ovat
48286: Kannatusyhdistyksen toimesta Joroisten len- avustaneet lentokentän kannatusyhdistystä ja si-
48287: tokenttä on saatettu sellaiseen kuntoon, että toutuneet takaamaan n. 250 000 markkaan nou-
48288: em. lentoliikenne on käynyt mahdolliseksi. Yh- sevia lainoja, jotka lentokentän peruskorjaus
48289: distyksen toimesta on myös tarkoitus suorittaa vaatii.
48290: kiitoradan päällystystyöt tämän syksyn kulues- Koska ei ole mielekästä, että nykyisin len-
48291: sa. Tämä peruskorjaus tulee maksamaan n. toliikenteen valtavasti kehittyessä edellämaini-
48292: 270 000 mk .. Päällystäminen on välttämätön, tun suuruisia velvotteita sälytetään kansalaisten
48293: että koneet välttyisivät sorapäällysteisen kiito- harrastustoiminnan rasitukseksi, olisi näin syn-
48294: radan pinnasta sinkoilevien kivien vaurioista. tyviin velkoihin saatava valtionavustus.
48295: Joroisten lentokenttää käytetään reittiliiken- Edellämainituilla perusteilla ehdotamme kun-
48296: teen ohella runsaasti harrastusilmailun lento- nioittavasti,
48297: kenttänä. Tältä kentältä käsin annetaan päi-
48298: vittäin usealla koneella lentokoulutusta ja las- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
48299: kuvarjohyppykoulutusta. Lentokentän hoidosta tulo- ;a menoarvioon 25 000 markan
48300: ja organisaatiosta on siis tähän asti vastannut määrärahan Joroisten lentokentän pe-
48301: vapaaehtoinen organisaatio. Koska Joroisten ruskor;auksesta kannatusyhdistykselle
48302: lentokenttä on ainoa Varkauden talousalueella koituvien velkoien maksamiseksi.
48303: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
48304:
48305: Heikki Kainulainen. Rainer Lemström.
48306: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
48307: 1171
48308:
48309: IV,697.- Rah.al. n:o 81.
48310:
48311:
48312:
48313:
48314: Aino Karjalainen: Määrärahan osoittamisesta Haukiperän sillan
48315: rakennustöiden aloittamiseen Suomussalmen kunnassa.
48316:
48317:
48318: E d u s k u n n a 11 e.
48319:
48320: Suomussalmen kunnassa kirkonkylän ja toi~ tämänhetkinen liikennelaskenta on osoittanut,
48321: sen taajaman, Ämmänsaaren välillä on Hauki- että sillan rakentaminen on kannattavaa. Suo-
48322: perän lossi, joka vaikeuttaa ja hidastaa liiken- mussalmen kunta on pitkään odottanut vuo-
48323: nettä. Suunnitelmat sillan rakentamiseksi ovat roaan Haukiperän sillan rakentamisen aloitta·
48324: valmiit, mutta määrärahojen puuttuessa raken- miseksi.
48325: taminen on jatkuvasti siirtynyt aina tuonnem- Edellä esitettyjen seikkojen perusteella eh-
48326: maksi. dotan kunnioittaen,
48327: Ämmänsaaren ja vanhan kirkonkylän yhtei-
48328: sen vesijohtoverkoston valmistuttua silta olisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
48329: entistä tärkeämpi, sillä suunniteltujen kerros· tulo- ja menoarvioon 3 500 000 markan
48330: talojen valmistuttua kirkonkylästä muodostuu suuruisen määrärahan Haukiperän sillan
48331: asumalähiö. Elinkeinoelämän ja matkailun ke- rakennustyön aloittamiseksi Suomussal-
48332: hittämiseksi liikenneyhteyksien parantaminen men kunnassa.
48333: olisi välttämätön ja kiireellinen toimenpide. Jo
48334: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
48335:
48336: Aino Karjalainen.
48337: 1172
48338:
48339: IV,698.- Rah.al. n:o 82.
48340:
48341:
48342:
48343:
48344: Kock ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden moottoritien
48345: Lusin-Järvenpään välisen osuuden suunnitteluun.
48346:
48347:
48348: E d u s k u n n a 11 e.
48349:
48350: Valtatie 4-5 rakentaminen moottoritieksi mutkaisesta ja kapeasta tiestä, toisaalta valta-
48351: välillä Helsinki-Lahti-Lusi on 1970-luvun kunnallisen läpikulkuliikenteen ja oman kasva-
48352: keskeisiä .tierakennuskohtcita. Tämä aiheutuu van talousalueen synnyttämän liikennepaineen
48353: valtatien suuresta valtakunnallisesta merkityk- yhteisvailkutuksesta. Matkailija- ja vapaa-aika-
48354: sestä ja välttämättömyydestä säilyttää ·tien lii- liikenne lisääntyy erittäin nopeasti, kehitys-
48355: kennöitävyystaso lähimain tyydyttävänä. Ra- alueiden sekä teollisuus-Suomen välinen tavara-
48356: kennettavan tiejakson pituus tekee luonnolli- liikenne kasvaa voimakkaasti ja myös <liikenne-
48357: sesti suoritettavat parannukset kallirksi. Tästä taloudelliset tekijät puoltavat moottoriliikenne-
48358: syystä on ehikä liiaksikin kiinnitetty huomiota tien pikaista rakentamista Lahden-Heinolan
48359: ko. moottoritien toteuttamiseen osittaisratikai- -Lusin välille. Tarkistettu yleissuunnitelma
48360: suina ja vaiherakentamismahdollisuuksia hyväk- on jo Järvenpään-Lusin välillä valmiina ja
48361: sikäyttäen. tiesuunnittelu alkamassa.
48362: Vuoden 1972 tulo- ja menoarvioesityksen Suunnittelun kiirehtiminen Lusista käsin
48363: perusteluissa todetaan momentin 31.24.77 koh- etelään päin on vähtämätöntä, jotta Lahden
48364: dalla kansainvälisen jälleenrakennuspankin lai- moottoritien rakentamista voitaisiin liikenteen
48365: nan kohteena olevan Helsingin-Lahden-Lu- niin vaatiessa toteuttaa myös pohjoisesta käsin.
48366: sin moottoritiestä vain Tattariharjun-Järven- Tämä palvelee Lahden ja Heinolan kaupunki-
48367: pään välisen osuuden. On kuitenkin voitava · seutujen kokonaisvaltaista suunnittelua.
48368: edellyttää, ettei tämä moottoritien rakentamis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
48369: ohje1maa koskeva rajoitus jarruta moottoritien nioittaen,
48370: suunnittelua ja rakentamista Järvenpään poh-
48371: joispuolella. että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
48372: Valtatien 4-5 välityskyky ja turvallisuus on tulo- ja menoarvioon 2 000 000 markan
48373: erityisesti vaarantunut välillä Lahti-Heinola määrärahan ns. Lahden moottoritien
48374: -Lusi. Tällä Päijät-Hämeen kaupunkikeskuk- Lusin-Järvenpään väliselle osuudelle
48375: set käsittäväHä osuudella odotettava liikenteen tiesuunnittelun kiireelliseksi aloittami-
48376: tulclteutuminen aiheutuu toisaalta mäkisestä, seksi Lusista käsin etelään,
48377: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
48378:
48379: Osmo Kock. Sirkka Lankinen.
48380: Mikko Vainio. Jouko S~enn.
48381: Lyyli Aalto. Salme Myyryläinen.
48382: Niilo Niennnen.
48383: 1173
48384:
48385: IV,699.- Rah.al. n:o 83.
48386:
48387:
48388:
48389:
48390: Kock ym.: Määrärahan osoittamisesta Orimattilan kirkonkylän ja
48391: valtatien 4-5 välisen yhdystien suunnittelua ja rakentamista
48392: varten.
48393:
48394:
48395: Ed u s kun n a 11 e.
48396:
48397: Tieyhteydet itä-Uudellamaalia ovat erittäin nokuntoinen. Tie tekee laajan kierroiksen, joten
48398: huonot, sillä Uudellemaalie saadut - sinänsä suora tieyhteys valtatielle olisi vain 16 km.
48399: riittämättömät - määrärahat tiesuunnitteluun Y:hdystien yleissuunnitelma on laadittavana ja
48400: ja -rakentamiseen on ohjattu Helsingistä läh- uusi tie .tarvitaan ehdottomasti ennen Helsinki
48401: tevän päätieverkon parantamiseen. Orimattilan -Lahti moottorili1kennetien rakentamista.
48402: kirkonkylä, joka on valtakunnan elinvoimai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
48403: simpia maalaiskuntien keskuksia, on tieyhteyk- nioittaen,
48404: siensä osalta kirjaimellisesti "motissa". Eri
48405: suuntiin lähtevät tieyhteydet ovat ala-arvoiset. että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
48406: Samoin on laita Artjärven !kunnan osalta. tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
48407: Orimattilan kehityksen kannalta tärkein tie- kan määrärahan Orimattilan kirkonky-
48408: työkohde on OrimattiJan kirkonkylän ja valta- län ja valtatien 4-5 välisen yhdystien
48409: tie 4-5:n yhdystie. Nykyinen yhteys on pi- suunnittelua ja pikaista rakentamista
48410: tuudeltaan n. 30 km, tosm öljysorapäällystei- varten.
48411: nen, mutta erittäin mutkainen, routiva ja huo--
48412: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
48413:
48414: Osmo Kock. Mikko Vainio.
48415: Sirkka Lankinen. Jouko S~enrl.
48416: Lyyli Aalto. Salme Myyryläinen.
48417: 1174
48418:
48419: IV,700.- Rah.al. n:o 84.
48420:
48421:
48422:
48423:
48424: Koppanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 55 ra-
48425: kennustöiden aloithlmiseen välillä Hyvinkää-Mäntsälä.
48426:
48427:
48428: E d u s k u n n a 11 e.
48429:
48430: Nykyaikaisen seutusuunnittelun eräs tärkeim- Tarkasteltaessa Porvoon seudulta pohjoiseen
48431: mistä päämääristä on luoda kehityskelpoisia ta- kulkevia tieyhteyksiä voidaan todeta, että tär-
48432: lousalueita, jotka kykenisivät antamaan siellä kein näistä on Porvoon-Mäntsälän välinen
48433: olevalle ja sinne siirtyvälle teollisuudelle entistä kantatie n:o 55. Tieosuus Porvoo-Mäntsälä
48434: paremmat kehittymismahdollisuudet, ja siellä on saatu parannetuksi kokonaisuudessaan tank-
48435: oleville ihmisille pääkeskusten, kuten Uudella- kiautoillakin ajettavaksi. Sen sijaan koko Uutta-
48436: maalla Helsingin seudun tasolla olevat palve- maata kiertävästä ja yhteensitovasta tiejaksosta
48437: lukset. Tällaisia talousalueita olisivat Uudella- "Uudenmaan kehä tiestä", joka kulkee Inkoon ja
48438: maalla mm. Lohjan, Hyvinkään ja Porvoon ta- Hangon satamista Virkkalan-Lohjan-Num-
48439: lousalueet. melan kautta Hyvinkäälie ja Mäntsälästä Por-
48440: Näistä viimeksi mainittu, Porvoon talousalue, vooseen, vain väli Hyvinkää-Mäntsälä on
48441: on viime vuosikymmenen aikana voimakkaasti toistaiseksi jäänyt rakentamatta. On sen vuoksi
48442: kasvanut ja teollistunut. Sen liikenneyhteydet välttämätöntä, että tämä koko eteläiselle Suo-
48443: sisämaahan ovat elintärkeät. Erityisesti tähän melle ensiarvoisen tärkeä kehätie saadaan ensi
48444: on vaikuttamassa Porvoon lähituntumassa, tilassa kokonaisuudessaan rakennetuksi. Tut-
48445: Sköldvikissä sijaitseva maamme toinen öljyn- kimus- ja suunnittelutyö on saatava tehdyksi
48446: jalostamo, jonka maaliikenneyhteydet ovat tä- vielä kuluvan vuoden aikana siten, että raken-
48447: hän asti olleet yksinomaan tieyhteyksien va- nustyöhön välillä Hyvinkää-Mäntsälä päästään
48448: rassa. Tämän teollisuuslaitoksen kuljetukset viimeistään v. 1973.
48449: ovat raskaita tiestölle ja elintärkeitä nyky-yh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
48450: teiskunnalle. Lähiviikkojen aikana tapahtuva nioittaen,
48451: rautatien käyttöönotto jalosteiden kuljetuksessa
48452: ei Neste Oy:n ilmoituksen mukaan tule vähen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
48453: tämään maantiekuljetuksia, mihin vaikuttaa ku- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 markan
48454: lutuksen jatkuva kasvu ja toisaalta se, että suuruisen määrärahan kantatien n:o 55
48455: rautateitse suoritetaan lähinnä sisämaan varas- rakentamisen alkuunsaattamiseen välillä
48456: tojen täydennys. Huippukausina lähtee Sköld- Hyvinkää-Mäntsälä.
48457: vikistä nykyisellään vuorokaudessa yli 500 ras-
48458: kasta tankkiautoa.
48459: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
48460:
48461: Esko J. Koppanen. Elsi Hetemäki.
48462: 1175
48463:
48464: IV,701.- Rah.al. n:o 85.
48465:
48466:
48467:
48468:
48469: KO{)panen ym.: Määrärahan osoittamisesta varsinaisen valtatien
48470: n:o 4 parantamiseen.
48471:
48472:
48473: E d u s k u n n a 11 e.
48474:
48475: Suunnaltaan luonnollisin maantieväylä Hel- nopeasti suoritettavissa. On nam ollen aiheel-
48476: singistä Pohjois-Suomeen on kulkenut ns. ne- lista tässä vaiheessa myös saada varat tien ra-
48477: lostietä. Kuitenkin tämä tieosuus välillä Hy- kentamiseen, kun ammattivirastonkin ilmoitus-
48478: vinkää-:Padasjoki on jäänyt jatkuvasti alkeel- ten mukaan määrärahan puuttuminen on ollut
48479: liseen pereskuntoansa ja olosuhteiden pakosta varsinaisesti syynä tien parantamisen viipymi-
48480: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö on seen .
48481: 3. 7. 1963 antamallaan päätöksellä siirtänyt Kun sanotun tien merkitys nimenomaan
48482: valtatie 4:n väliaikaisesti tieosalle Helsinki- matkailumielessä on suuri ja jatkuvasti voimak-
48483: Lahti ja siitä edelleen välille Lahti-Padasjoki, kaasti lisääntymässä, ei myöskään se seikka,
48484: joista edellinen on valtatie n:o 5 ja jälkimmäi- että tien alkupään ratkaisusta saattaa kuntien
48485: nen kantatietä n:o 58. Ministeriön taholta on kesken olla eri mieltä, saisi olla esteenä paran-
48486: korostettu toimenpiteen väliaikaisuutta, mutta tamiselle, etenkin kun kysymys on ratkaistava
48487: nyt se on jatkunut jo 8 vuotta. Eri yhteyksissä valtakunnallisesti liikennettä arvostellen. Mai-
48488: on tähän epäkohtaan jatkuvasti, niin eduskun- nitun tien varressa olevien kuntien elinkeino-
48489: nassa kuin kuntien ja maakunnallisten elinten- toiminnalle on tämän tien merkitys suuri.
48490: km taholta kiinnitetty huomiota eikä erikois- Kaiken edellä esitetyn perusteella kunnioit-
48491: viraston taholta ole kiistetty tiesuunnitelman taen ehdotamme,
48492: toteuttamisen välttämättömyyttä.
48493: Tiettävästi TVH:n toimesta on suoritettu että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
48494: yksityiskohtaistakin tutkimusta tien rakentami- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
48495: seksi uudelleen lähes valmiiksi. Näin ollen tien suuruisen määrärahan ns. varsinaisen
48496: rakentamista varten tarvittavat vahvistamiset valtatie 4:n parantamista varten.
48497: on tutkimustöiden puolesta ilmeisesti varsin
48498: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
48499:
48500: Esko J. Koppanen. Elsi Hetemäki.
48501: 1176
48502:
48503: IV,702.- Rah.al. n:o 86.
48504:
48505:
48506:
48507:
48508: Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta lnariniärven kala-
48509: kantoien hoitoon.
48510:
48511:
48512: E d u s k u n n a 11 e.
48513:
48514: Suomen ja Neuvostomton välillä 28. 11. den 1971 .tulo- ja menoarvion maininta loppu-
48515: 1959 ( 434/59) vahvistetun sopimuksen ja sii- rahoituksesta. Katselmustoimitus on kuitenkin
48516: hen liittyvän pöytäkirjan mukaan vastuu Ina- viivästynyt ja täLlöin olisi vuoden 1973 tulo-
48517: rinjärven säännöstelyn aiheuttamista vahingois- ja menoarvioon edelleen otettava määräraha
48518: ta on kokonaan siirtynyt Suomen valtiolle. Ina- em. tarkoitukseen kuten maa- ja metsätalous-
48519: rinjärven kalakantojen hoitoon on vuosina ministeriö on saamamme tiedon mukaan esittä-
48520: 1970 ja 1971 myönnetJty varoja tarvittavien nyt. Varojen lisätarve johtuu luonnonravinto-
48521: luonnonravintolammikoiden suunnitteluun ja lammikoiden rakennuskustannuksista.
48522: rakentamiseen sekä Inarinjärveen istutettavien Edellä olevan perusteeNa ehdotamme kun-
48523: lohikalojen poikasten hankkimiseen. nioittaen,
48524: Inarinjärven säännöstelyä koskeva katsel-
48525: mustoimitus on vuoden 1971 tulo- ja meno- •että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
48526: arviota laadittaessa oletettu saatavan päätök- 1973 tulo- ja menoarvioon 200 000
48527: seen vuoteen 1972 mennessä, jolloin varat markkaa Inarinjärven kalakanto;en hoi-
48528: Inarinjärven kalakantojen hoitoon olisi saatu toa varten.
48529: vesioikeuden päätöksellä ja tästä johtuu vuo-
48530: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
48531:
48532: Niilo Koskenniemi. Pekka Salla. Anna-Liisa Tiekso.
48533: 1177
48534:
48535: IV,703.-Rah.al. n:o 87.
48536:
48537:
48538:
48539:
48540: Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kasarmirakennuk-
48541: sen rakentamiseen Ylitornioon.
48542:
48543:
48544: E d u s k u n n a 11 e.
48545:
48546: Ylitornion Nuotiorannalla sijaitsee Lapin Ra- Ylitornion kunnan väestö on joutunut viime
48547: javartioston neljännen komppanian tukikohta. kuukausina nopeasti muuttuvan ja vaikeutu-
48548: Komppania on sijoitettu tänne jo viime sotien neen työlHsyystilanteen aiheuttamaan rasituk-
48549: jälkeen, jolloin rajavartiostot maamme rajoille seen, jolloin hyvin keskeiseksi kysymykseksi on
48550: asetettiin. Ylitornion vartiokomppanian alaisia 1.oussut valtion töiden lisääminen tälle alueelle.
48551: erillisiä vartiopaikkoja on mm. Pellossa ja Ko- Kun nyt ainakin suunnitelmien osalta mainitun
48552: larissa. Ylitornion rajavartioston neljännen hsarmin rakentaminen olisi lähiaikoina mah-
48553: komppanian asema on siis hyvin keskeinen täl- dollista, tulisi jo työllisyydenkin parantamiseksi
48554: lä aJ.ueella. Kun Tornionjokilaaksoon, juuri rakennustöiden aloittamista nopeuttaa.
48555: Ylitorniolla, on ollut jo pitemmän aikaa vi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
48556: reillä kasarmin rakentamishanke Lapin Raja-
48557: vartioston neljännelle komppanialle, on kasar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
48558: min rakennu5suunni:relman laatiminen ollut ai- 1973 tulo- ja menoarvioon 300 000
48559: nakin viime aikoina voimakkaasti esillä. markan suuruisen määrärahan kasarmi-
48560: rakennuksen rakentamiseen Ylitorniolta.
48561: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
48562:
48563: Niilo Koskenniemi. Anna-Liisa Tiekso.
48564:
48565:
48566:
48567:
48568: 148 156/72
48569: 1178
48570:
48571: IV,704.- Rah.al. n:o 88.
48572:
48573:
48574:
48575:
48576: Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemin-Tornion
48577: talousalueen suunnittelutehtävien toteuttamiseen.
48578:
48579:
48580: E d u s k u n n a.l ~ e.
48581:
48582: Lapin läänissä on toiminut kaksi vapaaeh- laajeneva teollisuus on aiheuttanut, on tarkoi-
48583: toista seutusuunnitteluliittoa. Nämä ovat yh- tuksenmukaista, että erikoisesti. tällä alueella
48584: teistyössä laatineet Lapin läänin maankäytön voidaan maankäytön runkosuunnitelmaa ja sii-
48585: runkosuunnitelman ja monia siihen liittyviä hen liittyviä muita yhteiskunnan kannalta tär-
48586: tehtäviä mm. Lapin läänin koulusuunnitelman. keitä suunnittelutehtäviä tarkoituksenmukaises-
48587: Nyt jolloin Lapissa siirrytään ensimmäisenä ti jatkaa ja :kehittää tarvetta vastaavasti. Sibi
48588: peruskouluun jo kuluvana vuonna, on näiden olisi tuettava vapaaehtoista seutusuunnittelu-
48589: suunnitteluel.i:nten laatimasta työstä ollut yhteis- työtä erikoisesti Kemin-Tornion talousalueella
48590: kunnan kannalta erittäin suurta hyötyä. valtion varoin, jotta suunnittelutyö voisi kes-
48591: Nyt kun lakisääteinen seutukaavamääräys an- keytyksettä jatkua siihen saakka kunnes laki-
48592: nettiin, velvoitettiin Lappikin perustamaan yksi sääteinen seutukaavaelin jatkaa niitä tehtäviä,
48593: lakisääteinen seutukaavaelin, jotka kattaa koko joita mm. Kemin-Tornion talousalueliitto on
48594: läänin alueen. Tällaisen laajamittaisen ja maan sillä alueella vapaaehtoisesti suorittanut.
48595: suurinurian lakisääteisen seutukaavaelimen pe- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
48596: rustaminen ja erikoisesti sille :kuuluvan suun-
48597: nittelutvön selvittely ja koordinoiminen on että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
48598: hallint<H)rganisation muodostamisen viipymi- den 1973 tulo- ja menoarvioon 100 000
48599: sestä johtuen hidasta, joka johtaa pakostakin markan suuruisen määrärahan käytettä-
48600: seutusuunnittelutyön viivästymiseen. väksi avustuksena Kemin-Tornion ta-
48601: Kun erikoisesti Kemin-Tornion talousalue on lousalueen suunnittelutehtävien toteut-
48602: voimakkaasti kehittyvää aluetta, jonka nopeasti tamiseen.
48603: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
48604:
48605: Niilo Koskenniemi. Anna-Liisa Tiekso.
48606: 1179
48607:
48608: IV,705.- Rah.al. n:o 89.
48609:
48610:
48611:
48612:
48613: Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta yleiskaavan laati-
48614: miseen Akäslompolon alueelle.
48615:
48616:
48617: E d u s k u n n a 11 e.
48618:
48619: Atlustavassa Lapin läänin loma-aluesuunnitel- 2) Äkäslompolon kiireellinen suunnittelu-
48620: massa on esitetty suurta lomakeskusta Kolarin tarve ei johdu kolarilaisista, vaan muualta Suo-
48621: Äkäslompoloon. Myös Kolarin kunta on ot- mesta ja ulkomailta tulevista matkailijoista ja
48622: tanut lomakeskuksen kehittämisen tavoitteek- loma-asukkaista. Valtakunnallisen kaukovirkis-
48623: seen ja ·teettänyt v. 1971 ensimmäisen karkean tysalueen suunnittelukustannukset tulee jakaa
48624: pitkän tähtäyksen yleiskaavan .Ä!käslompolon, koko maan kannettaviksi.
48625: Äkäsjoen, Luosun ja Ylläsjärven alueelle. 3 ) Äkäslompolon kansainvälinen lomaJkeskus
48626: Äkäslompolon lomakeskuksen suunnittelua lisäisi ulkomaalaisten matkailua Suomeen ja
48627: on jatkettava. Äkäslompolon kylä lähiympä- hiJlitsisi suomalaisten matkailua ulkomaille.
48628: ristöineen tarvitsee ensiksi tarkemman maan- Vaikutus Suomen vaihtotaseeseen olisi valta-
48629: käytön yleissuunnitelman ( 1:4 000-1: kunnallinen hyöty.
48630: 10 000), 1onka yhteydessä tehdään myös mm. 4) Äkäslompolon suunnittelun avustaminen
48631: maaperä- ja vesitutkimukset sekä ves1huolto- oHsi osa myönteistä kehitysaluepolitiikkaa. Suu-
48632: suunnitelma. Kartoitus-, perustutkimus- ja ri lomakeskus tarjoaisi työpaikkoja sekä välit-
48633: suunnittelukustannuikset olisivat alustavien ar- tömästi itsessään että välillisesti muua.Ha Län-
48634: vioiden mukaan 80 000-100 000 mk jakaan- si-Lapissa. AJVus·tus nyt vähentäisi avustustar-
48635: tuneena ehkä parin vuoden ajaHe. Näiden kus- vetta tulevaisuudessa.
48636: tantamisessa tarvitaan valtion apua. 5) Valtio on alueen suurin maanomistaja.
48637: Valtion osallistumiselle Äkäslompolon loma- EdeUä olevaan viitaten ehdotamme,
48638: keskuksen suunnittelun kustantamiseen on aina-
48639: kin seuraavia perusteluja: .että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
48640: 1) Kolarin kunta ei pysty kustantamaan valtion tulo- ja menoarvioon 100 000
48641: suunnittelua lähivuosina. Kuntaa rasittavat markan määrärahan avustuksena käytet-
48642: suuret rakennustyöt kirkonkylässä. Kuitenkin täväksi yleiskaavan laatimiseen Akäs-
48643: suunnittelun tarve on kiiteellinen, sillä loma- lompolon alueelle.
48644: asutuksen paine on suuri ja alue on rakennus-
48645: kie1Jossa.
48646: Helsingissä 16 pä1vänä helmikuuta 1972.
48647:
48648: Niilo Koskenniemi. Anna-Liisa Tiekso.
48649: 1180
48650:
48651: IV,706.- Rah.al. n:o 90.
48652:
48653:
48654:
48655:
48656: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten eläkkei-
48657: den maksamiseksi punakaartilaisille.
48658:
48659:
48660: E d u s kun n a 11 e.
48661:
48662: Yli viisikymmentä vuotta on kulunut kan- Tässä asiassa tehtyyn eduskuntakyselyyn va-
48663: salais-sodasta, joka jätti hitaasti poistettavia jaa kaksi vuotta sitten, hallitus vastauksessaan
48664: aatteellisia ja aineellisia vaurioita kansamme katsoi olevan aihetta korvausten suorittamiseen
48665: keskuuteen. Näistä syistä sodan voittajapuoli myöskin kansalais-sodassa aiheutuneiden mene-
48666: ei ole halunnut tunnustaa oikeaksi ja välttä- tysten johdosta.
48667: mättömäksi niiden silloisia pyrkimyksiä jotka Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
48668: ottivat osaa kansalais-sotaan punaisten puo-
48669: lella. Yhtä vähän on annettu arvoa toivomuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
48670: sille ja anomuksille taloudellisesta tuesta, joita tulo- ja menoarvioon 7 miljoonan mar-
48671: valtiovallalle on esitetty kuluneiden vuosikym- kan määrärahan ylimääräisten eläkkei-
48672: menien aikana pitkäaikaisten vankilakärsimys- den maksamiseksi kansalaissotaan osal-
48673: ten vastapainoksi. Rankaisutoimenpiteillä kuu- listuneille punakaartilaisille pitkäaikais-
48674: luisi kuitenkin olla rajansa, joten ne elossa ole- ten vankilakärsimyksien ja aineellisten
48675: vat punakaartilaiset, lesket ja orvot, joita äsken menetysten hyvitykseksi.
48676: suoritetun laskelman mukaan on vielä noin
48677: 15 000, olisi kohotettava tasaveroiseen ase-
48678: maan muiden kansalaisten kanssa.
48679: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
48680:
48681: ·Aarne Koskinen. Pauli Puhakka. Mirjam Tuominen.
48682: 1181
48683:
48684: IV,707. -Rah.al. n:o 91.
48685:
48686:
48687:
48688:
48689: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille
48690: vuokra-asuntojen rakentamiseksi vanhuksille ja lapsiperheille.
48691:
48692:
48693: E d u s k u n n a 11 e.
48694:
48695: Asuntotuotantomäärärahoja on viime vuosien vaadittavia "kynnysrahoja" ja korkeita vuok-
48696: aikana tuntuvasti vuosittain lisätty valtion tulo- ria, enempää kuin hankkimaan omaa asunto-
48697: ja menoarvioissa, josta on pelkkää hyvää sanot- osakettakaan. Tästä huolestuttavasta ja yhä pa-
48698: tavana, mutta näillä varoilla ei ole rakennettu, henevasta tilanteesta olisi lähivuosina päästävä
48699: eikä ilmeisesti vastaisuudessakaan tulla raken- vapautumaan ja niinpä halpavuokraisten asun-
48700: tamaan asuntoja varattomille, pelkän kansan- tojen tuotantoa lähinnä kunnallisina toimenpi-
48701: eläkkeen varassa eläville vanhuksille, eikä lap- teinä olisi viipymättä elvytettävä.
48702: sirikkaille perheille, joiden asumistasossa on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
48703: eniten puutteita. Yleinen asuntopula ja asumis- nioittavasti,
48704: kustannusten kalleus asettaa ylipääsemättömiä
48705: vaikeuksia nimenomaan näille väestöryhmille. että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
48706: Vanhojen talojen purkaminen, joissa pääasiassa valtion tulo- ;a menoarvioon 10 000 000
48707: on asunut näitä varattornia kansalaisia, on markkaa avustuksien myöntämiseksi
48708: aiheuttanut asuntokurjuuden lisääntymistä. He kunnille halpavuokraisien vuokra-asun-
48709: eivät kykene kilpailemaan asuntomarkkinoilla to;en rakentamiseksi varattomille van-
48710: vuokrattavista huoneista, eivätkä maksamaan huksille ia lapsirikkaille perheille.
48711: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
48712:
48713: Aarne Koskinen. Heitno Rekonen.
48714: Pauli Puhakka. Mirjam Tuominen.
48715: 1182
48716:
48717: IV,708.- Rah.al. n:o 92.
48718:
48719:
48720:
48721:
48722: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille lasten valvo-
48723: tun päivähoidon kustannusten suorittamiseen lastenseimissä
48724: ja päiväkodeissa.
48725:
48726:
48727: E d u s k u n n a 11 e.
48728:
48729: Lasten päivähoidon järjestämisessä on kokopäiväosastoilla sai vain 9 o/o tarvitsevista
48730: maamme jäljessä muista pohjoismaista siitä huo- päivähoidon, eikä tilanne siitä ole parantunut.
48731: limatta, että maassamme alle kouluikäisten las- Kun maassamme ei valtion taholta ole huo-
48732: ten äitien osallistuminen työelämään on suu- mioitu lastenhoito-ongelmaa, on se merkinnyt
48733: rempi. Yhteiskunnan teollistuminen on johta- sitä, että kunnatkaan eivät ole riittävässä mää-
48734: nut siihen, että nykyisin yli 40 % maamme rin asiaan paneutuneet ja nimenomaan määrä-
48735: työvoimasta on naisia, joista huomattava määrä rahojen puuttuessa. Tämä on johtanut siihen,
48736: työskentelee kolmivuorotyössä. Sen seurauksena että huutavasta puutteesta huolimatta lasten-
48737: on muodostunut lastenhoito-ongelma, jonka hoitopaikkoja ei ole tarpeeksi aikaansaatu.
48738: poistamiseksi tarvitaan entistä tehokkaampia Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
48739: toimenpiteitä lastenhoitopaikkojen järjestämi- nioittavasti,
48740: seksi.
48741: Hoitopaikkojen puute on johtanut siihen, että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
48742: että huomattava osa lapsista joudutaan jättä- valtion tulo- ja menoarvioon lisättynä
48743: mään varsin ammattitaidottomien hoitajien kä- määrärahana 1 000 000 markkaa myön-
48744: siin, mikä lapsen kehityksen enempää kuin nettäväksi kunnille lasten valvotun päi-
48745: perheenkään kannalta ei ole suotavaa. Esimer- vähoidon kustannusten suorittamiseen
48746: kiksi v. 1965 lastenseimissä ja lastentarhojen lastenseimissä ;a päiväkodeissa.
48747: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
48748:
48749: Aarne Koskinen. Heimo Rekonen.
48750: Pauli Puhakka. Mirjam Tuominen.
48751: 1183
48752:
48753: IV,709.- Rah.al. n:o 93.
48754:
48755:
48756:
48757:
48758: Kurppa ym.: Määrärahan osoittamisesta yli- tai alikulkusillan
48759: rakentamiseksi Loimaan ratapihalle.
48760:
48761:
48762: Ed uskunnaHe.
48763:
48764: Liikenne mm. Uudestakaupungista sekä Ylä- alitse johtavaa siltaa. Loimaan kaupungilla it-
48765: rieen, Oripään, Alastaron ja Loimaan kunnis- sellään ei tähän ole taloudellisia mahdollisuuk-
48766: ta suoraan Ypäjän ja Forssan suuntaan joutuu sia. Silta liittyy osana EdU&kunnan vuonna
48767: Loimaan kaupungin alueella mutkittelemaan 1965 hyväksymään .toivomukseen Uudenkau-
48768: melko ahtaita ja vilkkaasti liikennöityjä katu- pungin-Loimaan-Forssan maantien toteutta-
48769: ja pitkin ja ylittämään Turku-Toijala-radan miseksi.
48770: Loimaan ratapihan kohdalla tasoristeystä käyt- Edellä olevaan v.iitaten kunnioittaen ehdo-
48771: täen. Tie· ja vesirakennushallitus onkin hyväk- tamme,
48772: synyt Pilkatie-nimisen kadun ja osittain Turun-
48773: tie, Vesikoskenkatu ja Rantatie -nimiset kadut että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
48774: !kauko- ja kauttakulikuliikentee11e tärkeiksi ka- tulo- ja menoarvioon 100 000 markkaa
48775: duiksi. Pikatien jatkamiseksi edelleen Hämeen- yli/alikäytäväsillan suunnittelemiseksi ja
48776: tie-nimisenä katuna olisi kiireellisesti päästävä rakennustöiden aloittamiseksi Loimaan
48777: suunnittelemaan ja rakentamaan ratapihan yli/ ratapihan kohdalla.
48778: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
48779:
48780: Mauno Kurppa. Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
48781: IV,710.- Rah.al. n:o 94.
48782:
48783:
48784:
48785:
48786: Kurppa ym.: Määrärahan osoittamisesta Oripään-Yläneen tie-
48787: osuuden kunnostamiseen.
48788:
48789:
48790: E d u s k u n n a 1 ~ e.
48791:
48792: Oripään ja Ylänee:n välisellä tieosuudella val- Edellä mainitun tieosuuden pikainen kunnos-
48793: litsee vilkas llikenne, mikä kesäisin kasvaa taminen on liikenneturvallisuuden parantami-
48794: matkailun, runsaan huvila-asutuksen ja erikoi- seksi välttämätöntä.
48795: sesti nuorison viihteestä huolehtivien maakun- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
48796: nan kolmen suuren huvikeskuksen Ylänee:n Va- ta:mme,
48797: lasrannan, Säkylän Eenokin ja Loimaan Urhei-
48798: luhallin aiheuttaman liikenteen johdosta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
48799: Viikonvalliteiden aikana nykyinen mutkai- tulo- ;a menoarvioon 31.24.14 momen-
48800: nen soratie huonoine näkyvyyksineen aiheut- tille 250 000 markkaa käytettäväksi
48801: taa pahoja ruuhkatilanteita ja on liikenteelle Oripään ;a Yläneen välisen tieosuuden
48802: erityisen vaarallinen. pikaiseen oikaisemiseen, kunnostami~
48803: seen ;a kestopäällystämiseen.
48804: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
48805:
48806: Mauno Kurppa. Aune Mänttäri. Mikko Vainio.
48807: Kalevi Remes. Pekka Vennamo. A. R. Sainio.
48808: 118"5
48809:
48810: IV,711.- Rah.al. n:o 95.
48811:
48812:
48813:
48814:
48815: Kurppa ym.: Määrärahan osoittamisesta katsastustilojen vuok-
48816: raamiseen Loimaalla.
48817:
48818:
48819: E d u s k u n n a 11 e.
48820:
48821: Loimaan alueen autokanta asukasta kohden taamaan liikenneturvallisuuden hyviksi tehtä-
48822: on maamme tiheim,piä. Kuitenkin alueen auto- vää katsastustyötä ja samalla saataisiin katsas-
48823: katsastustoiminta .tapahtuu mitä alkeellisimmis- tusmiehille inhimilliset työskentelyolosuhteet.
48824: sa puitteissa. Katsastusmiehet työskentelevät Kustannusten säästämiseksi .tarpeelliset tilat
48825: kadulla ilman minkäänlaista suojaa säätä vas- voitaisiin vuokrata esimerkiksi huoltokuilulla
48826: taan. Ainoa rakennelma on teräslevy kadun varustetusta huoltoaseman hallista tai vastaa-
48827: pinnassa, jonka päällä autojen nokat nostetaan vasta ta11koituksenmukaiset tilat sisältävästä ra-
48828: ylös. Esimerkiksi auton pohjan ja alla olevien kennuksesta.
48829: laitteiden tarkastukset suoritetaan yksinkertai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
48830: sesti vain ryömimällä auton alla oli kadun pin- nioittaen,
48831: ta miten märkä ja kurainen hyvänsä. Vaikeat
48832: työskentelyasennot ja -olosuhteet aiheuttavat että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
48833: kokemuksien mukaan ammattitauteja katsastus- tulo- ja menoarvioon 20 000 mk mää-
48834: miehille, ja ajoneuvojen kunnon perusteellinen rärahan välttämättömien katsastustil~
48835: tarkastus on perin vaikeata. Loimaan kaupun- jen vuokraamiseksi Loimaan kaupun-
48836: kiin olisikin saatava erityiset katsastustilat, jot- gissa.
48837: ta ny~kyiset vaikeat olosuhteet eivät pääsisi hait-
48838: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
48839:
48840: Mauno Kurppa. Pekka Vennamo. Mikko Vainio.·
48841:
48842:
48843:
48844:
48845: 149 156/72
48846: 1186
48847:
48848: IV,712.- Rah.al. n:o 96.
48849:
48850:
48851:
48852:
48853: Kurppa ym ..: Määrärahan osoittamisesta eduskuntatyön kehittä-
48854: misen suunnitteluun.
48855:
48856:
48857: E d u s k u n n a 11 e.
48858:
48859: Eduskunnan vanhat ja kankeat työskentely- kuuhun ·asti. . Tästä voitaneen otaksua, että
48860: menetelmät -ja ~tavat. eivät ole pysyneet kehi- myös eduskuntatalo olisi sellaisessa paikassa
48861: tyksen mukana eduskunnan työmäärän kasvaes- johon teknisesti. voitaisiin saada kunnolliset pu-
48862: sa ja tehtäväkentän monipuolis·tuessa. Tästä helinyhteydet. Myös julkinen .sana tekee tär-
48863: johtuen eduskunta ei aina ole pystynyt suoriu- keää työtä tiedoittaessaan eduskunnan tapahtu-
48864: tumaan tehtävistään määräajoissa ja asioiden mista : suurelle yleisölle, mutta sen toiminta-
48865: käsittelyssä tapahtuu välistä pahaa ruuhkau- olosuhteisiin ja. tiedonsaantimahdollisuuksiin ei
48866: tumista. Toisaalta nykyiset vanhentuneet työs- ole kiinnitetty asian. tärkeyden edellyttämää
48867: kentelypuitteet muodostavat jo esteen parla- huomiota. Tämä kaikki demokratian ja sanan-
48868: mentarismin ja kansanvallan tehokkaalle to- vapauden turvaamiseksi.
48869: teutumiselle. Kun parhaillaan ovat vireillä eduskuntatalon
48870: KehitykseQ nopeasta kulusta mainittakoon, laajennussuunnitelmat, pitäisi samaan yhteyteen
48871: että vuonna 1946 oli käsitehäviä asioita 940, ehtiä myös eduskuntatyön kehittämisen edel-
48872: -62 2 315 ja vuonna -70 4 510. Suurin osa kä- lyttämät &Uunnitelmat, koska niillä on suuri
48873: sitel,tävinä olevista asioista, laki- ja toivomus- vaikutuksensa myös rakennussuunnitelmiin.
48874: aloitteet, jää kuitenkin nykyisin käsittelemättä . Vasta, nykyistä tehokkaampi, rationalisoitu
48875: ja esimerkiksi raha-asia-aloitteet käsitellään hy- eduskuntatyöskentely suo vaadittavat edeHy-
48876: vin pintapuolisesti. tykset kansanvallan toteutumiselle. Se antaa
48877: Eduskuntatyön kehittämiseksi on osoitetta- myijs · aikaa s)ivempään asioihin perehtymiseen
48878: vissa lukuisa joukko keinoja. Suunnittelemis·ta ja äänestäjäkunnan mielipiteen tarkkaan kuule-
48879: ja kehittämistä . olisi esim. valiokuntalaitosta miseen ..
48880: palvelevien sihteerien, asia1kirjojen ja niiden Edellä olevaan nojautuen ehdotamme,
48881: saannin, tiedoitustoiminnan, kokousaiko-jen
48882: koordinoinnin, täysi-istuntokäsittelyn, työtä hel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
48883: pottavien edullisten konttorikoneiden ja -laittei- tulo- ia menoarvioon 100 000 markkaa
48884: den käyttöönoton ym. suhteen. Eduskunnan ulkopuolisen konsultointiyrityksen palk-
48885: puhelinolot ovat suorastaan ala-arvoiset. Nykyi- kaamiseksi .eduskuntatyön kehittämisen
48886: sellä tekniikalla hoidetaan erittäin hyvin yh- suunnitteluun.
48887: teyksiä eripuolille maapalloa, avaruuteen ja jopa
48888: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
48889:
48890: Mauno Kurppa. Pentti Antila.
48891: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
48892: 1187
48893:
48894: IV,713.-Rah.al. n:o 97.
48895:
48896:
48897:
48898:
48899: Kurppa ym.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollisten päivära-
48900: hoihin.
48901:
48902:
48903: Ed u s k u n n ·a 11 e.
48904:
48905: Varusmiesten päivärahat ovat -olleet vuo- Todettakoon vielä, että päivärahoiS!ta tulee
48906: desta 1966 tähän saakka ilman mitään koro- takaisin valtiolle virvoitusjuoma-, tupakka- yrn.
48907: tusta. Nyt päivärahoja on vihdoin korotettu verojen muodossa 60--70 %. . - .. ··
48908: muutamilla kymmenillä penneillä eli kahteen Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo~
48909: markkaan päivältä. tamme,
48910: Tämä korotus on riittämätön eikä vastaa al-
48911: kuunkaan elinkustannusten nousua. Päiväraha että Eduskunta ottaisi vuod't?n 1919-
48912: ei riitä edes lomamatkojen rahoitukseen. Kun tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 20 milj.
48913: on kohtuullista, että myös varusmiehet pääse- markkaa asevelvollisten päivärahojen
48914: vät osallisiksi kohonneesta elintasosta, on hei- korottamiseksi viiteen markkaan päi~
48915: dän päivärahansa_korotettava viiteen markkaan vältä.
48916: päivältä. Näin päi-värahan suuruus saataisiin
48917: vastaamaan paremmin muissa pohjoismaissa ase-
48918: velvollisille maksettavia päivärahoja.
48919: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
48920:
48921: Mauno Kurppa. Pentti Antila.
48922: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
48923: A. R. Sainio.
48924: 1188
48925:
48926: IV,714.- Rah.al. n:o 98.
48927:
48928:
48929:
48930:
48931: Kurppa ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatinvalimtanohjaus-
48932: toimiston perustamiseksi Loimaalle.
48933:
48934:
48935: E d u s k u n n a 11 e.
48936:
48937: Loimaan alue on Turun ammatinvalinnanoh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
48938: jauspiirissä ainoa alue, josta puuttuu ammatin- tulo- ja menoarvioon 80 000 markan
48939: valinnanohjaustoimisto. Tämän puutteen aiheut- määrärahan ammatinvalinnanohjaustoi-
48940: tamat vaikeudet ja haitat ovat niin selvät, ettei- miston perustamiseksi Loimaalle.
48941: vät ne kaivanne suurempia perusteluja.
48942: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
48943: taen,
48944: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
48945:
48946: Mauno Kurppa. T. 1. Vartia. Mikko Vainio.
48947: 1189
48948:
48949: IV,715.- Rah.al. n:o 99.
48950:
48951:
48952:
48953:
48954: Laine ym.: Määrärahan osoittmnisesta Turun sairaanhoito-opis-
48955: ton rakennustöiden aloittamiseen.
48956:
48957:
48958: E d u s k u n n a ll e.
48959:
48960: Turun kaupunki on luovuttanut Turun sai- ohjelman laatiiDiseksi oppilaitokselle aikaisem-
48961: raanhoito-oppilaitoksen rakentamista varten min v. 196.5 tehdyn suunnitelman pohjalta.
48962: tontin, joka kauppakirjalla vahvistettiin v. Tilanne Turun sairaanhoito-opetuksen koh-
48963: 1969. dalla on vaikea, hajallaan eri puolilla kaupun-
48964: Opetusministeriö esitti vuoden 1970 tulo- kia sijaitsevat, riittämättömät ja tarkoitukseen
48965: ja menoarvioon suunnittelumäärärahan ja ope- sopimattomat vuokratilat estävät tehokkaan
48966: tusministeriö ilmoitti tavoitteena olevan, että koulutustoiminnan toteutumista ja edelleen ke-
48967: Turun· sairaanhoito-oppilaitoksen rakennustyö hittämistä.
48968: voitaisiin aloittaa vuoden 1972 aikana. Edellä .esitetyn perusteella ehdotamme kun-
48969: Uuden lainsäädännön mukaan sairaanhoito- nioittaen,
48970: alan koulutus vastaisuudessa tulee tapahtumaan
48971: koulumuotoisena. Koulutusedellytysten paranta- että Eduskunta ottaisi vuoden 197J
48972: miseksi lainsäädännön mukaisella tavalla on tulo- ;a menoarvioon JOO 000 TI'Uifktlll
48973: usean vuoden ajan valmisteltu Turkuun sairaan- määrärahan Turun sairaanhoito-opiston
48974: hoito-oppilaitosta. Ammattikasvatushallitus rakennustyön aloittamiseksi.
48975: myös lupasi ryhtyä toimenpiteisiin huonetila-
48976: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
48977:
48978: Ensio Laine. Paavo Aitio.
48979: .H.90
48980:
48981: IV,716.- Rah.al. n:o 100.
48982:
48983:
48984:
48985:
48986: '\· · Lankinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vääksyn kanavan kun-
48987: nostamiseen.
48988:
48989:
48990: E d u s k u n n a 11 e.
48991:
48992: .. Vilkasliikenteinen ja matkailumielessä· jo yksiajoratainen. Silta tulisi ·mitä pikimmin
48993: maankouluksi tullut Päijänteen ja Vesijärven muuttaa kaksiajorataiseksi. Tämä vähentäisi
48994: toisiinsa yhdistävä Vääksyn kanava on päässyt paikallisliikenteen ohjautumista valtatielle 4 ja
48995: ;rappeutumaan ja vaatii kiireellisiä kunnostus- tehostaisi liikenneturvallisuutta ja liikenteen
48996: ..töitä. välityskykyä koko taajama-alueella.
48997: :. J(anava on .rakennettu jo sata vuotta sitten Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1972
48998: ja: sen rantavalleja suojaava reunakivetys on on määrärahoja vesiteiden käyttöä ja kunnossa-
48999: osittain irronnut. Tämä on jo vaarantanut ka- pitoa varten lisätty oleellisesti, koska jo rappeu-
49000: na;van turvallista käyttöä, sillä liikenne kana- tuneiden vesireittien entisen palvelutason pa-
49001: vassa kasvaa jatkuvasti. .. lauttaminen on tapahtunut liian hitaasti. Vääk-
49002: Vuoden 1970 aikana tilastoitiin kanavalla syn kanavassa lisääntyvän käytön ja sen luo-
49003: 4130 alusta ja 1390 tukkilauttojen sulutusta. man välttämättömän korjaustarpeen vuoksi on
49004: ,M()ottorivenekannan ja huvila-asutuksen lisään- väylän ruoppauksen, kanavan reunakiveyksen
49005: -tyminen Lahden seudulla on myös huomatta- uusimisen, kanava-alueen valaistuksen- järjeste-
49006: vasti lisännyt. Vääksyn kanavan käyttöä. Kesän lyn ja kääntösillan uusimisen käsittävä koko-
49007: 1971 vilkkaimpana viikonloppuna kulki kana- naissuunnitelma kiireellisesti tehtävänä Hä-
49008: vassa 210 alusta, niistä 16 laivaa ja 30 kajuu- meen TVL: n piirissä. Kanavan kesäisen käy-
49009: tallista moottorivenettä. Matkailukauden ajan tön tärkeys ja töiden luonne edellyttävät töi-
49010: liikennöi kantosiipialus Tehi kanavassa päivit- den suorittamista talvella. Tästä syystä mer-
49011: täin neljästi. Sen vauhdin hidastaminen kana- kitsee suunnitelmien nopea toteuttaminen, että
49012: vaan saavuttaessa aiheuttaa voimakkaan aaltoi- Vääksyn kanavan kunnostuksen aloittamiseen
49013: lun, mikä osaltaan syövyttää kanavan reunoja. on vuoden 1973 valtion tulo- ja menoarviossa
49014: Vääksyn kanavan käytön turvallisuutta pa- varattava riittävät määrärahat.
49015: rantaisi kivetyksen korjaamisen ohessa kana- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
49016: van valaistuksen järjestely, sillä varsinkin syk- nioittaen,
49017: syisin osa liikenteestä tapahtuu hämärässä. Se-
49018: kä kivetyksen uusimista että kanavanvarren että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
49019: valaisemista koskevat suunnitelmat ovat val tulo- ja menoarvioon esitettyjen perus-
49020: miit. Vääksyn kanava-alueen uusimisen tarpeel- teluiden mukaisesti 550 000 markan
49021: lisuus heijastuu myös siinä, että kanavan ylitse määrärahan käytettäväksi Vääksyn ka-
49022: kulkeva kääntösilta, joka palvelee paikallista navan kunnostamiseen.
49023: ja Vääksyn taajaman sisäistä liikennettä, on
49024: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
49025:
49026: Sirkka Lankinen. Osmo Kock. Salme Myyryläinen.
49027: Mikko Vainio. Jouko Siikaniemi. Juuso Häikiö.
49028: Olavi Nikkilä.
49029: 1191
49030:
49031: IV,717.-Rah.al. n:o 101.
49032:
49033:
49034:
49035:
49036: Lankinen, ym:: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
49037: suunnitteluun' Lahteen.
49038:
49039:
49040: Ed u s ku:n n a 11 e.
49041:
49042: Yli kahden vuosikymmenen ai·kana on Hel- tävien määrä lisääntyy, on kaupungin toimesta
49043: singin ulkopuolella valtakunnan nopein elinkei- lahjoitettu tarkoitukseen sopiva tontti Paavo-
49044: nollinen ja väestökasvu tapahtunut Päijät-Hä- lan kaupunginosasta. Valtio on sen· hyväksynyt
49045: meessä sekä sen keskuksessa· Lahdessa. ·Tästä ja tontti on jo luovutettu rakentamiskäyttöön.
49046: kehityksestä huolimatta valtion· palvelusten· si- Virastotalon esisuunnittelu on myös aloitettu.
49047: joitt:uminen alueella on ollut hidasta. Sen seu- Sen nopea loppuunsaattaminen on kiireellinen
49048: rauksena valtion hallinnon tarkoituksenmukai- tehtävä.
49049: nen ja joustava hoito alueellisella ja paibllisellå Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
49050: tasolla on vaikeutunut. nioittaen,
49051: Usean vuoden ajan on Lahdessa ollut vi-
49052: reillä valtion virastotalon rakentaminen. Val- että· Eduskunta ottaisi vuoden 1973
49053: tion virastot toimivat kaupungissa hajallaan ja tulo- ;a menoarvioon 100 000 markkaa
49054: puutteellisissa tiloissa. Niiden palvelukyky on Lahden virastotalon suunnittelua var-
49055: riittämätön. Kun lisäksi jatkuvasti kehittyvässä ten.
49056: ja teollistuvassa keskuksessa valtion palveluLeh-
49057: Helsirigissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
49058:
49059: Sirkka Lankinen. Mikko Vainio. Salme Myyryläinen.
49060: Osmo Kock. Jouko Siikaniemi. Juuso Häikiö. ·
49061: 1192
49062:
49063: IV,718.- Rah.al. n:o 102.
49064:
49065:
49066:
49067:
49068: Lankinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Orimattilan-Lahden
49069: maantien aikaansaamiseen.
49070:
49071:
49072: E d u s k u Q Q a ll.e.
49073:
49074: Päijä~-Hämeen · maakunnan eteläisin kasvu- kolme kuolemaan johtanutta tapaturmaa, useita
49075: keskus, Orimattilan kirkonkylä, on muuhun loukkaantumisia ja aineellisiin vaurioihin päät-
49076: maakuntaan.. nähden eristetyssä asemassa tie- tynyttä onnettomuutta. Liikenne kyseisellä
49077: yhteyksien puutteellisuuden vuoksi. Yhteydet 23 km pituisella tieosuudella kasvaa nopeasti,
49078: Helsinklinkin ovat heikot, joten tilanteen taus- sillä Orimattilan keskus vahvistuu ja sen yh-
49079: tana on toisaalta Uudenmaan tiesuunnittelu- ja teystarpeet Lahteen samoin kuin Lahden yh-
49080: tierakennusmäärärahojen niukkuus ja toisaalta teystarpeet Orimattilan kautta Loviisaan lisään-
49081: määrärahojen käyttö Helsingin seudun hyväksi. tyvät. Orimattilasta Lahteen johtava tie on
49082: Lahden ja Orimattilan välinen tie on pääl- paraikaa suunniteltavana.
49083: lystetty ja on pinoaltaan hyvä, mutta tie on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
49084: mutkainen ja erittäin kapea. Liikenne on kui- nioittaen,
49085: tenkin vilkasta, Renkomäen kohdalla 3 500
49086: autoa/vrk vuonna 1970. Myös jalankulkija- ja että Eduskunta ottaisi vuoden 19 73
49087: pyöräilijäliikenteen vilkkaus on merkittävä. tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
49088: Näin on erityisesti Renkomäessä, Pasinassa, määrärahan Orimattilan-Lahden maan-
49089: Pennalassa ja Virenojalla. tien suunnittelua ja rakentamisen aloit-
49090: Viimeisimmät liikenneonnettomuustilastot tamista varten.
49091: osoittavat tiellä tapahtuneen vuonna 1970
49092: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
49093:
49094: Sirkka Lankinen. Olavi Nikkilä.
49095: Jouko Siikaniemi. Salme Myyryläinen.
49096: Mikko Vainio. Osmo Kock.
49097: Juuso Häikiö. Eeva Kauppi.
49098: 1193
49099:
49100: IV,719.- Rah.al. n:o 103.
49101:
49102:
49103:
49104:
49105: Lepistö ym,: . Määrärahan osoittamisesta maantien parannustöi-
49106: den aloittamiseksi välillä Vähäkyrö-Mustasaari-Vaasa.
49107:
49108:
49109: E d u s k u n n a 11 e.
49110:
49111: Vaasan--Vähänkyrön välinen n. 2.3 km:n Vaasan tiepiirillä on tien parantamiseksi jo
49112: pituinen maantie on nykyisin öljysorapintai- valmis suunnitelma välille Vaasa-Veikkaala
49113: nen, n. 6 m:n levyinen ja· geometrialtaan ( 12.8 km). Jatko-osalle Veikkaala-Vähäkyrö
49114: heikko. Lisäksi liikenneturvallisuutta vaaranta- ( 12.0 km) on suunnitelma parhaillaan laadit-
49115: vana tekijänä tiellä on kaksi rautatien taso- tavana ·ja sen odotetaan valmistuvan kuluvan
49116: risteystä. Kun vielä tien liikenne vaihtelee vuoden aikana. Molemmat suunnitelmat edel-
49117: nykyään niinkin suurissa lukemissa kuin vä- lyttävät kokonaan uutta kestopäällystetietä.
49118: lillä 1 000-2 600 henkilöautoyksikköä vuoro- Vaasan-Vähänkyrön maantien parantamisesta
49119: kaudessa, voidaan tiellä todeta olevan kiireel- aiheutuvien rakennuskustannusten voidaan ar-
49120: linen parantamistarve. Tien liikenne on pää- vioida olevan kokonaisuudessaan n. 13.0 milj.
49121: osin Vaasan ja Vähänkyrön sekä Mustasaaren markkaa.
49122: eri kunnanosien (Vanha Vaasa, Höstves, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
49123: Veikkaala) ja Vaasan välistä liikennettä; Vaa-
49124: sahan on Mustasaaren kunnan keskus sekä että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
49125: huomattavan vetovoimainen työ-, asiointi- ja valtion tulo- ja menoarvioon 1.5 milj.
49126: koulutuspaikkakunta Vähänkyrön kunnan asuk- markan määrärahan maantien paran-
49127: kaille. nustöiden aloittamiseksi välillä Vähä-
49128: kyrö-Mustasaari-Vaasa.
49129: Helsingissä 8 päivänä helq~ikuuta 1972.
49130:
49131: Eeli Lepistö. Toivo Asvik.
49132:
49133:
49134:
49135:
49136: 150 156/72
49137: 1194
49138:
49139: IV,720.- Rah.al. n:o 104.
49140:
49141:
49142:
49143:
49144: Lepistö ym.: Määrärahan osoittamisesta perunajauhotehtaiden toi-
49145: minnan tebfJstamiseen.
49146:
49147:
49148: E d u s k u n n a 11 e.
49149:
49150: Kotimaisen tärkkelystuotannon lisäämiseksi alueelle sijoittuneelle teollisuusperunan viljelyl-
49151: on maataloustuotteiden tuontimaksulakiin v. le ja· sen teolliselle jalostukselle laajentumis-
49152: 1967 otettu säännös, jonka mukaan tuonti- mahdollisuus; Erikoisen tärkeä on asia Vaasan
49153: maksuvaroja voidaan käyttää perunajauhon läänin kannalta. Läänin alueella ja sen välittö-
49154: hinnan alentamiseksi silloin, kun se käytetään mässä läheisyydessä viljellään n. 1/3 koko
49155: kotimaassa modifiointi-, makeisglukoosi- ja maan perunasta ja valtakunnan 14 perunajauho-
49156: vuorivillateollisuuden raaka-aineeksi. Tällä het- tehtaasta 11 on sijoittunut tälle alueelle. Peru-
49157: kellä on varoja käytettävissä 1 milj. mk natärkkelyksen jruostamisessa on olemassa usei-
49158: vuodessa. Valtioneuvoston päätös on voimassa ta vaihtoehtoja, joten tutkimuksella olisi selvi-
49159: kuitenkin vain 1. 7. 1972 saakka eli niin kauan tettävä eri mahdollisuuksien toteuttamiskelpoi-
49160: kuin tuontimaksulakikin. Epävarmuus hinta- suus~ Mahdollisesti perustettava tärkkelyksen
49161: subvention pysyvyydestä on estänyt investoin- jalostuslaitos olisi tarkoituksenmukaisinta si•
49162: nit modifiointiteollisuuteen, vaikka valtion joittaa tehtaan raaka-aineentuotantoalueelle.
49163: te6llisu~slaihaakin olisi tarkoitukseen ollut saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
49164: tavissa. nioittavasti,
49165: . Periaatteessa olla11n yksimielisiä siitä, että
49166: kotimaassa tarvittava tärkkelys olisi myös tuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
49167: tettava omassa maassa· samaan tapaan kuin tulo- ja menoarvioon 2 milj.. markan
49168: Ruotsissa, jossa modifioituja tärkkelyksiä ei määrärahan perunajauhotehtaiden toi-
49169: tuoda maahan lainkaan. Näin voitaisiin n. minnan tehostamiseksi Vakinaistamalla
49170: 10 000-15 000 ha peltoa siirtää pois ylituo- perunajauhon hintasuhvention.
49171: tantoa lisäämästä ja turvata pääasiassa kehitys-
49172: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
49173:
49174: Eeli Lepistö. Viljo Suokas.
49175: Antti Pohjonen. Veikko Salmi.
49176: 1195
49177:
49178: IV,721.- Rah.al. n:o 105.
49179:
49180:
49181:
49182:
49183: Lepistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Kauhajoen-Kurikan
49184: maantien päällystystyön aloittamiseen.
49185:
49186:
49187: Eduskunnalle.
49188:
49189: Kauhajoen-Kurikan maantie palvelee pää- Kauhajoen-Kurikan maantien rake11netta ja
49190: asiassa runsaan tienvarsiasutuksen ja kuntakes- geometrialtaan ·heikoimpia tienkohtia · tulisikin
49191: kusten välistä liikennettä. Liikenteen suuruus parantaa ja tie päällystää öljy- tai bitumiliuos-
49192: vaihteli vuoden 1970 yleisen liikennelaskennan soralla.
49193: mukaan välillä 700-2 600 .henkilöautoyksik- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
49194: köä vuorokaudessa.
49195: Tämä 22.3 km:n pituinen ja 5-6 m:n le- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
49196: vyinen soratie on kantavuudeltaan, geometrial- tulo- ja menoarvioon 300 000 markkaa
49197: taan ja liikenneturvallisuudeltaan heikko, eikä Kauhajoen-Kurikan maantien päällys-
49198: siten täytä nykyisen liikenteen vaatimuksia. tystyön aloittamiseksi.
49199: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
49200:
49201: Eeli Lepistö. Viljo Suokas. Veikko Salmi.
49202: 1196
49203:
49204: IV,722.- Rah.al. n:o 106.
49205:
49206:
49207:
49208:
49209: Lepistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Kontsaan-Ylistaron
49210: maantien päällystystyön aloittamiseen.
49211:
49212:
49213: E d u s k u n n a 11 e.
49214:
49215: Kontsaan-Ylistaron maantie palvelee ko. Kontsaan-Ylistaron maantien rakennetta ja
49216: välillä Kyrönjoen pohjoispuolella olevan asu- geometrialtaan heikoimpia tienkohtia tulisikin
49217: tuksen ja kuntakeskusten välistä liikennettä. parantaa ja tie päällystää öljysoralla.
49218: Vuoden 1970 yleisen liikennelaskennan mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
49219: kaan liikenteen määrä vaihteli välillä 450-
49220: 800 henkilöautoyksikköä vuorokaudessa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
49221: Tämän 13.3 km:n pituisen soratien leveys tulo- ja menoarvioon 200 000 markkaa
49222: on 5-6 m ja kantavuus sekä geometria heik- Kontsaan-Ylistaron maantien päällys-
49223: koja eikä tie siten nykyisellään. täytä liikenteen tystyön aloittamiseksi.
49224: vaatimuksia.
49225: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
49226:
49227: Eeli Lepistö. Veikko Salmi.
49228: 1197
49229:
49230: IV,723.- Rah.al. n:o 107.
49231:
49232:
49233:
49234:
49235: Lepistö ytil.: Määrärahan osoittamisesta Reiniiänkosken sillan ra-
49236: kennustöiden aloittamiseen Isonkyrön kunnassa.
49237:
49238:
49239: E d u s k u n n a 11 e.
49240:
49241: Isonkyrön keskustassa olevan Kyrönjoen leen rakentamiseksi ja siihen liittyvänä Ison-
49242: ylitse johtava Reiniiänkosken silta on liian kyrön-Reinilän maantien parantamiseksi laa-
49243: kapea (5,0 m) ja sillä on liian pieni alikulku- ditaan parhaillaan suunnitelmaa, joka valmis-
49244: korkeus ( 3,5 m). Ilmenneiden vaurioiden tuu lähiaikoina. Sillan uudelleen rakentami-
49245: vuoksi on sille jouduttu asettamaan vidä 16 sesta aiheutuvien kustannusten on arvioitu ole-
49246: tonnin painorajoitus. Silta muodostaa Ison- van n. 1.4 milj. tnk.
49247: kyrön keskustaan pahan liikeoteeilisen "pul- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
49248: lonkaulan", kun autoliikenne sillalla on nykyi-
49249: sin jo n. 1 300 henkilöautoyksikköä vuoro- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
49250: kaudessa ja kevyt liikenne (jalankulku-, polku- valtion tulo- ;a menoarvioon JOO 000
49251: pyörä- ja mopediliikenne) vidä tämän lisäksi markan määrärahan 1sonkyrön kun-
49252: n. 2 000 kappaletta vuorokaude~sa. Se on nassa olevan Reiniiänkosken sillan ra-
49253: siis pikaisen uusimisen tarpeessa. Sillan uudel- kennustöiden aloittamiseksi.
49254: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
49255:
49256: Eeli Lepistö. Veikko Salmi.
49257: 1198
49258:
49259: IV,724.- Fin.mot. nr 108.
49260:
49261:
49262:
49263:
49264: Lindeman tn. fl.: Om anvisande av anslag för ytpermanentning av
49265: landsvägen 1ngå-Snappertuna.
49266:
49267:
49268: T ill R i ~ s d ag e-·n.
49269:
49270: Land.svägen mellan lngå och. Snappertuna, dan dessa omständigheter kräver att ovan sagda
49271: den s.~. kustvägen, har i årtal varit i mycket landsväg med det snaraste borde förbättras och
49272: dåligt .skick. Förutom att vägen är krokig är att det borde ske mycket snabbt ifråga om
49273: dess köryta för .det mesta i miserabelt tilistånd. sträckan från det s.k. oljehamnsvägskälet tili
49274: Dels beror, detta på att grundförbättringar inte Joddböle vägskäl åt Snappertuna-hållet. För
49275: gjorts, dels · synes ookså vägen underhåll. vara den händelse att gr.undliga renoveringar inte
49276: bristfälligt. Pesf?a omständigheter har redan snabbt kan åstadkommas borde i alla fall väg-·
49277: länge irriterat ortsbefol:kningen d.v.s. dem som ytan förbättras och permanentas så att vägens
49278: dagligen ·tvingas utnY'ttja vägen men missnöjet körskick blir dugligare.
49279: har blivit allt större även hos de trafikanter, Med hänvisning tili ovanstående föreslås
49280: vilka använder den i genomfartssyfte för att vä;rdsamt,
49281: komma både till den s.k. Barösundsvägen och
49282: tili Snappertuna samt Ekenäs. att Riksdagen i statsförslaget för .år
49283: Situationen kräver enligt vår åsikt nu en 1973 måtte upptaga 1 miljon m4rk /ör
49284: större uppmärksamhet än kanske tidigare. Som- ytpermanentning med grusbeto'ng av
49285: martrafiken tili Barösund är mycket livlig och landsvägen lngå-Snappertuna och i
49286: ökar hela tiden. Elektricitetsbolaget Imatran främsta rummet av avsnittet mellan
49287: Voima 0/Y uppges inom närmaste framtid, Oljehamnsvägen och Fagervik bruk
49288: kanske redan innevarande höst, påbörja sitt inom lngå kommun.
49289: kraftverksbygge i Joddböle trakten i lngå. Re-
49290: Helsingfors den 15 februari 1972.
49291:
49292: Lars Lindeman. Bror Lillqvist.
49293: ll99
49294:
49295: IV,724.- Rah.al. n:o 108.
49296: Suomennos.
49297:
49298:
49299:
49300: . . . .
49301: Lindeman ym.: Määrärahan osoittamisesta Inkoon ja Snappertu-
49302: nan välisen maantien kestopäällystämistä varten.
49303:
49304:
49305: E d u s k u n n a II e.
49306:
49307: Inkoon ja Snapper~unan välinen maantie, voimalaitoksen rakentamisen Joddbölen seu-
49308: n.k. rannikkotie, on vuosikausia ollut hyvin dulla Inkoossa. Jo nämä seikat vaativat yllä
49309: huonossa .kunnossa. Tien mutkaisuuden lisäksi mainitun maantien parantamista mitä pikim-
49310: sen ajopinta on enimmäkseen viheliäisessä kun- min ja tämän tapahtumista hyvin nopeasti tie-
49311: nossa. Näin on· osi11; siitä syystä, .ettei peruspa- osuudella n.k. öljysa_tamantienhaarasta Jodd-
49312: rannuksia ole tehty. ja osin tien kunnossapito bölen tienhaaraan Snappertunan suuntaan. Siinä
49313: näyttä~ olevan puutteellista. Tämä tilanne on tapauksessa, ettei perusteellisiin korjauksiin
49314: jo kauan ärsyttänyt seudun asukkaita eli niitä, voida nopeasti ryhtyä, tienpinta tulisi joka ta-
49315: joiden päivittäin ,on pakko käyttää tietä, mutta pauksessa parantaa ja kestopäällystää niin, että
49316: tyytymättömyys on tullut yhä suuremmaksi tie tulee kelvollisempaan ajokuntoon. ·
49317: myös niiden liikennöitsijöiden keskuudessa, Yllä esitettyyn viitaten el-tdotetaan kunnioit-
49318: jotka käyttävät sitä kauttakulkutienä päästäk- taen,
49319: seen sekä n.k. Barösundintielle että Snapper-
49320: tunaan ja Tammi!?aareen. että Eduskunta vuoden 19l3__ tnio- ja
49321: Tilanne vaatii ,mielestämme nyt suurempaa menoarvioon ottaisi miljoonan .1Jtarkan
49322: huomiota kuin ehkä aikaisemmin. Kesäaikai- määrärahan Inkoon kunnassa olevan In-
49323: nen liikenne Barösundiin on hyvin vilkasta ja koon ja Snappertunan välisen maantien
49324: se lisääntyy koko ajan. Sähköosakeyhtiö Imat- ja ensi sijaisesti (Jtjysatamantien ja Fa-
49325: ran Voima Oy:n ilmoitetaan· .lähitulevaisuu- gervikin tehtaan välisen osan sorabeto-
49326: dessa, ehkä jo kuluvana syksynä, aloittavan nilla päällystämistä varten.
49327: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
49328:
49329: Lars Lindeman. Bror Lillqvist.
49330: 1200
49331:
49332: IV,725.- Fin.mot. nr 109.
49333:
49334:
49335:
49336:
49337: Lindeman m. fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande av /ör-
49338: bättringsarbetena pd landsvägen Lojo station-Pickala.
49339:
49340:
49341: T i II R i k s d a g e n.
49342:
49343: Landsvägen mellan Lojo station och Pickaia år 1976. Med hänsyn tili vägens växande be-
49344: i Sjundeå har redan länge varit en betydande tydelse kan en så utdragen finansieringsplan
49345: genomfartsled. Dess betydelse har under senare inte godkän'tlas, varför man från både Lojo och
49346: år ökat alltmera inte minst genom de livliga Sjundeå kommuners sida enhälligt väntar sig
49347: grusti.'ansporter som förekommer från Lojoåsen att anslag skall beviljas så snart som möjligt
49348: tili Sjundeå och Porkala-hållet, men även buss- för påbörjandet av arbetena. Arbetena kommer
49349: trafiken och annan trafik är i tilitagande. Vä- under alla förhållanden att ta lång tid då de
49350: gens skick är emellertid uselt. Förutom att kräver bl.a. avlägsnande av nivåövergången vid
49351: vägen är krokig är dess ytbeläggning så dålig Lojo station.
49352: att den under vissa tider av året är obrukbar, Med hänvisning tili det ovan sagda föreslås
49353: åtminstone för tyngre trafik. Projekteringen vördsamt,
49354: i syfte att förbättra vägen är under arbete och
49355: väntas bli slutligt klar ännu innevarande höst. att Riksdagen i statsförslaget /ör år
49356: Förverkligandet av vägens förbättring har dock 1973 måtte uppta 1 miljon mark för
49357: av finansiella skäl skjutits på framtiden och påbörjandet av förbättringsarbetena på
49358: enligt uppgift skulle den komma i turen först landsvägen Lojo station - Pickala.
49359: Helsingfors den 15 februari 1972.
49360:
49361: Lars Lindeman. Bror Lillqvist.
49362: 1201
49363:
49364: IV,725.-Rah.al. n:o 109.
49365: Suomennos.
49366:
49367:
49368:
49369:
49370: Lindeman ym.: Määrärahan osoittamisesta parannustöiden aloit-
49371: tamista varten Lohjan aseman ja Pikkalan välisellä maan-
49372: tiellä.
49373:
49374:
49375: E d u s k u n n a II e.
49376: Lohjan aseman ja Siuntiossa sijaitsevan Pik- Ottaen huomioon tien kasvavan merkityksen
49377: kalan välinen maantie on jo kauan ollut huo- niin pitkällistä rahoitussuunnitelmaa ei voi hy-
49378: mattava kauttakulkuväylä. Sen merkitys on vii- väksyä, minkä vuoksi niin Lohjan kuin Siun-
49379: me vuosina yhä lisääntynyt ei vain Lohjan har- tionkin kuntien taholta yksimielisesti odotetaan
49380: julta Siuntioon ja Porkkalan suuntaan tapahtu- määrärahan myöntämistä niin pian kuin mah-
49381: vien vilkkaiden sorankuljetusten, vaan myös dollista töiden aloittamista varten. Työt tulevat
49382: linja-auto- ja muun liikenteen lisääntymisen joka tapauksessa kestämään kauan, koska ne
49383: vuoksi. Tien kunto on kuitenkin kurja. Paitsi mm. edellyttävät, että Lohjan aseman luona
49384: tien mutkaisuutta sen pinta on niin huono, oleva tasoylikäytävä poistetaan.
49385: että eräinä aikoina vuodesta se on kulkukelvo- Yllä esitettyyn viitaten ehdotetaan kunnioit-
49386: ton, ainakin raskaan liikenteen kohdalla. Tien taen,
49387: parantamiseen tähtäävät suunnitelmat ovat työn
49388: alaisina ja niiden odotetaan lopullisesti valmis- että Eduskunta vuoden 1973 tulo- ja
49389: tuvan vielä kuluvan syksyn aikana. Rahallisista menoarvioon ottaisi miljoonan markan
49390: syistä tien parantamisen toteuttaminen on kui- määrärahan parannustöiden aloittamista
49391: tenkin lykätty tulevaisuuteen ja saadun tiedon varten Lohjan aseman ja Pikkalan väli-
49392: mukaan sen vuoro tulisi vasta vuonna 1976. sellä maantiellä.
49393: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
49394:
49395: Lars Lindeman. Bror Lillqvist.
49396:
49397:
49398:
49399:
49400: 151 156/72
49401: 1202
49402:
49403: IV,726.- Fin.mot. nr 110.
49404:
49405:
49406:
49407:
49408: Lindeman m. fl.: Om anvisande av anslag för pro;ektering av ett
49409: statligt ämbetshus i Karis köping.
49410:
49411:
49412: T i U R i k s d a g e n.
49413:
49414: Karis köping har under de senaste tio åren folkpensionsbyrån och arbetsförmedlingen, är
49415: alltmer utvecklats till ett betydande centrum samtliga inhyrda på olika håll i köpingen.
49416: i det västliga Nyland. Näringslivet och utbild.- Från köpingsmyndigheternas sida pågår en
49417: ningsväsendet har uthyggts och efter samman- utredning om tomtfrågan för ett tilltänkt äm-
49418: slagningen med Karis landskommun innesluter betshus. Erbjudande om lämplig tomtmark har
49419: köpingen en betydande folkmängd vars krav på gjorts bl. a. av ägarna tili Folkets hus som
49420: olika former av service ständigt ökas. Den ser- ligger i köpingens bebyggelsecentrum. Då
49421: vice de statliga ämbetsverken svarar för borde ifrågavarande utredning förväntas snart bli slut-
49422: av nyss nämnda orsaker effektiviseras. Detta förd borde projekteringen av ett ämbetshus in-
49423: kunde ske bl. a. genom byggandet av ett mo- [edas så snabbt som möjligt.
49424: dernt ändamålsenligt statligt ämbetshus i kö- Med hänvisning tili det ovan sagda föreslås,
49425: pingen. Såsom läget nu är ligger de statliga äm-
49426: betsverkens lokaliteter alltför utspridda. De att Riksdagen i 1973 års statsbudget
49427: viktigaste ämbetsverken posten, polisen, läns- måtte intaga ett 50 000 mark stort an-
49428: mansk.ansliet, ska:ttebyrån, sjukförsäkringsbyrån, slag för pro;ektering av ett statligt äm-
49429: betshus till Karis köping.
49430: Helsingfors .den 15 februari 1972.
49431:
49432: Lars Lindeman. Bror Lillqvist.
49433: 1203
49434:
49435: IV,726.- Rah.al. n:o 110.
49436: Suomennos.
49437:
49438:
49439:
49440:
49441: Lindeman ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
49442: suunnittelua varten Karjaan kauppalaan.
49443:
49444:
49445: Ed u s kunnaH e.
49446:
49447: Karjaan kauppala on viimeisten kymmenen saneläketoimisto 1a työnvälitys, ovat kaikki
49448: vuoden aikana muodostunut yhä merkittäväm. vuokratuissa tiloissa eri puolilla kauppalaa.
49449: mäksi läntisen Uudenmaan keskukseksi. Elin· Kauppalan viranomaisten taholta selvitetään
49450: keinoelämää ja opetuslaitosta on laajennettu ja parhaillaan suunnitellun virastotalon tonttiky-
49451: Karjaan maalaiskunnan liittämisen jälkeen symystä. Mm. kauppalan asutuskeskuksessa si-
49452: kauppalan asukasmäärä on huomattava. Sen eri- jaitsevan Työväentalon omistajat ovat tehneet
49453: muotoisiin palveluihin kohdistuvat vaatimukset tarjouksen sopivaksi tonttimaaksi. Koska kysy-
49454: lisääntyvät alati. Sitä palvelua, josta valtion vi- myksessä olevan selvityksen odotetaan valmis-
49455: rastot vastaavat, .tulisi näistä syistä tehostaa. .tuvan pian, pitäisi virastotalon suunnittelu
49456: Tämä voisi tapahtua mm. rakentamalla kauppa- aloittaa niin pian kuin mahdollista.
49457: laan nykyaikainen tarkoituksenmukainen val- Yllä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
49458: tion virastotalo. Valtion virastojen huoneistot
49459: sijaitsevat nykyisellään liian hajallaan. Tärkeim- että Eduskunta vuoden 1973 tulo- ja
49460: mät virastot, posti, poliisi, nimismiehen kans- menoarvioon ottaisi 50 000 markan
49461: lia, verotoimisto, sairausvakuutustoimisto, kan- määrärahan valtion virastotalon suun-
49462: nittelua varten Karjaan kauppalaan.
49463: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
49464:
49465: Lars Lindeman. Bror Lillqvist.
49466: 1204
49467:
49468: IV,727.- Fin.mot. nr. 111.
49469:
49470:
49471:
49472:
49473: Lindeman m. fl.: Om anvisande av anslag för en yrkesvägled-
49474: ningsbyrå i Karis köping.
49475:
49476:
49477: T i 11 R i k s d a g e n.
49478:
49479: Distriktsindelningen för yrkesväglednings- Karis äntligen fås tili stånd. Detta borde ske
49480: verksamheten förutsätter grundandet av en yr- så snaibbt som möjligt även med tanke på det
49481: kesvägledningsbyrå i Karis köping. Upprättan- stora omskolningsbehov som föreligger på
49482: det av denna byrå måSite anses vara en allt grund av den allt starkare strukturomvand-
49483: mera brådskande och nödvändig åtgärd efter- lingen i det västnyländska området.
49484: som näringslivet och utbildningsväsendet i Med hänvisning tili det ovan sagda föreslår
49485: västra delen av Nyland växer och utvidgas i allt undertecknade,
49486: snabbare tempo. Trots det utvidgade behovet
49487: och oavsett flere framställningar om grundan- att Riksdag.en i 1973 års statsbudget
49488: det av sagda yrkesvägledningsbyrå har inga å:t- måtte upptaga ett 100 000 mk stort an-
49489: gärder vidtagits. slag för inrättandet av en yrkesvägled-
49490: Såsom läget nu utvecklats med hänsyn tili det ningsbyrå i Karis köping samt för an-
49491: :"ökade behovet av yrkesutbildad arbetskraft i ställandet av nödig personai vid byrån.
49492: ,västra Nyland måste yrkesvägledningsbyrån i
49493: Helsingfors den 15 februari 1972.
49494:
49495: Lars Lindeman. Bror Lillqvist.
49496: 1205
49497:
49498: IV,727.- Rah.al. n:o 111.
49499: Suomennos.
49500:
49501:
49502:
49503:
49504: Lindeman ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatinvalinnanoh-
49505: jaustoimistoa varten Karjaan kauppalaan.
49506:
49507:
49508: E d u s k u n n a 11 e.
49509: Ammatinvalinnanohjausta varten tehty piiri- aikaan. Tämän tulisi tapahtua niin pian kuin
49510: jako edellyttää ammatinvalinnanohjaustoimis- mahdollista ajatellen myös sitä suurta uudel-
49511: ton perus1tamista Karjaan kauppalaan. Tämän leenkouluttamisen tarvetta, johon läntisen
49512: toimiston perustamista on pidettävä sitäkin Uudenmaan alueelia tapahtuva yhä voimak-
49513: kiireellisempänä ja välttämättömämpänä toimen- kaampi elinkeinoelämän rakennemuutos johtaa.
49514: piteenä, kun läntisen Uudenmaan elinkeino- Yllä 'es~tettyyn viitaten allekirjoittaneet eh-
49515: elämä ja opetuslaitos yhä nopeammin kasvavat dottavat,
49516: ja laajenevat. Huolimatta lisääntyneestä tar-
49517: peesta ja useista sanotun ammatinvalinnanoh- että Eduskunta vuoden 1973 tulo- ja
49518: jaustoimiston perustamisesityksistä, mihinkään menoarvioon ottaisi 100 000 markan
49519: toimenpiteisiin ei ole ryhdytty. määrärahan ammatinvalinnanohjaustoi-
49520: Tilanteen kehityttyä nyt tällaiseksi, ja kun miston perustamista ja siihen tarvitta-
49521: läntisellä UudellamaaJla tarvitaan lisää ammat- van henkilökunnan ottamista vartett
49522: tiin koulutettua työvoimaa, on Karjaan amma- Karjaan kauppalaan.
49523: tinvalinnanohjaustoimisto vihdoinkin saatava
49524: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
49525:
49526: Lars Lindeman. Bror Lillqvist.
49527: IV,728.- Fin.mot. nr 112.
49528:
49529:
49530:
49531:
49532: Lindeman m. fl.: Om anvisande av anslag för en yrkesvägled-
49533: ningsbyrå i Borgå stad.
49534:
49535:
49536: Till Riksdagen.
49537:
49538: Den uppgjorda distriktsindelningen för yr- Då upprättandet av ovan nämnda yrkesväg-
49539: kesvägledningsarbetet förutsätter grundandet av ledningsbyrå är en synnerligen brådskande
49540: en yrkesvägledningsbyrå som skulle betjäna angelägenhet föreslår undertecknade,
49541: även den svenskspråkiga befolkningen i östra
49542: Nyland och placeras i Borgå stad. Den senare att Riksdagen i 1973 års statsbudget
49543: tidens ekonomiska expansion i trakterna av måtte intaga ett 100 000 mk stort an-
49544: Borgå och Lovisa understryker viktigheten av slag för inrättandet av en yrkesvägled-
49545: yrkesvägledning eftersom man på denna väg får ningsbyrå i Borgå stad samt för anstäl-
49546: utbildad arbetskraft och dessutom har möjlig- landet av nödig personal vid byrån.
49547: heter att effektivisera arbetskraftens omskol-
49548: ning.
49549: Helsingfors den 15 februari 1972.
49550:
49551: Lars Lindeman. Bror LUlqvist.
49552: 1207
49553:
49554: IV,728.- Rah.al. n:o 112.
49555: Suomennos.
49556:
49557:
49558:
49559:
49560: Lindeman ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatinvalinnanoh-
49561: jaustoimistoa varten Porvoon kaupunkiin.
49562:
49563:
49564: E d u s k u n n a 11 e.
49565:
49566: Ammatinvalinnanohjaustyötä varten tehty Koska yllä mainitun ammatinvalinnanohjaus-
49567: piirijako edellyttää ammatinvalinnanohjaustoi- toimiston perustaminen on erityisen kiireellinen
49568: miston perustamista, joka palvelisi myös itäi- 11sia, allekirjoittaneet ehdottavat,
49569: sen Uudenmaan ruotsinkielistä väestöä ja joka
49570: sijoitettaisiin Porvoon kaupunkiin. Porvoon ja että Eduskunta vuoden 1973 tulo- ja
49571: Loviisan seuduilla viime aikoina tapahtunut ta- menoarvioon ottaisi 100 000 markan
49572: loudellinen kasvu painottaa ammatinvalinnan- määrärahan ammatinvalinnanohjaustoi-
49573: ohjauksen tärkeyttä, varsinkin kun tätä tietä miston perustamista varten Porvoon
49574: saadaan nopeammin koulutettua työvoimaa ja si- kaupunkiin sekä siihen tarvittavan hen-
49575: täpaitsi mahdollisuudet työvoiman uudelleen· kilökunnan ottamista varten.
49576: koulutuksen tehostamiseen.
49577: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
49578:
49579: Lars Lindeman. Bror Lillqvist.
49580: 1208
49581:
49582: IV,729.- Rah.al. n:o 113.
49583:
49584:
49585:
49586:
49587: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan maakunnalli-
49588: sen yhdystieverkoston parantamiseen.
49589:
49590:
49591: E d u s k u n n a 11 e.
49592:
49593: Vuoden 1972 tulo- ja menoarvioesityksessä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
49594: on Uudenmaan läänin alueella kiinnitetty huo- nioittaen,
49595: miota valtakunnallisten teiden rakentamiseen,
49596: mutta varsinainen maakunnallinen tieverkosto että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
49597: on jäänyt vähälle huomiolle. Maakunnallinen tulo- ia menoarvioon 300 000 markan
49598: yhdystieverkosto on kuitenkin ensiarvoisen tär- määrärahan Uudenmaan maakunnallisen
49599: keä ja erikoisesti alueella, jossa väestön kasvu yhdystieverkoston parantamiseen.
49600: on huomattava.
49601: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
49602:
49603: Matti Mattila. Eino Lottanen.
49604: 1209
49605:
49606: IV,730. -Rah.al. n:o 114.
49607:
49608:
49609:
49610:
49611: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Siippoon-Perttulan-
49612: Nurmijärven tien suunnitteluun ja rakentamiseen.
49613:
49614:
49615: E d u s k u n n a 11 e.
49616:
49617: Maantie Siippoosta Selkiin ja edelleen Num- kin. Tiet ovat siis nykyisellään liikenteelle vaa-
49618: menpään kautta Lopen tielle on liikenteellisesti rallisia.
49619: hyvin tärkeä, myös paikallista liikennettä ajatel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
49620: len. Sen jatko Perttulasta Nurmijärven kirkolle nioittaen,
49621: on edellisen kaltainen liikenteellisesti. Kumpi-
49622: kin tie on kuitenkin rakenteeltaan siksi heikko, että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
49623: että ne eivät kestä nykyistä raskasta liikennöin- tulo- ja menoarvioon 2 milj. markkaa
49624: tiä. Ne ovat molemmat myös niin mutkaisia, Siippoon-Perttulan-Nurmijärven tien
49625: että liikennemäärysten mukainen pysähtyminen suunnitteluun ja rakentamiseen.
49626: esim. linja-autoilla on hankalaa ja mahdotonta-
49627: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
49628:
49629: Matti Mattila. Eino Lottanen.
49630:
49631:
49632:
49633:
49634: 152 156/72
49635: 1210
49636:
49637: IV,731.- Rah.al. n:o 115.
49638:
49639:
49640:
49641:
49642: Mattila ym.: Määrärahan osMttamisesta Sierlan-Viuvalan tien
49643: parantamiseen.
49644:
49645:
49646: E d u s k u n n a 11e.
49647: Länsi-Uudellamaalla oleva Sierlan-Leppä- 6 km- on jo ns. sähkölaitoksen silta Kopilan
49648: korven-Viuvalan paikallistie on vuosi vuo- kyläs'Sä.
49649: delta tutllut ]iikenteelliseltä merk1tyk!Se1tään Tie Sierla-Viuvala Porin tielle on siis kokO
49650: tärkeämmäksi. Tätä todistaa kauttakulkuliiken- pituudeltaan ollut huomattavien parannustöi-
49651: teen jatkUIVa Iisää.nltyminen, mutta myös se, den alaisena, puuttuu vain kokonaissuunnitelma
49652: että .tietä on jo parannettu jatkuvasti: aLkuosa, ja sen toteuttaminen.
49653: Sietilan paikallistie, 6 km, on jo pääUystetty, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
49654: mutta tie jatikuu mtftkaisena ja vaikeasti liiken- nioittaen,
49655: nöitävänä. Tieosalle Leppäkorven paikallistie
49656: - 8 km - on kunnanvaltuusto hyväksynyt että Eduskunta ottaisi vuoden 1971
49657: Leppäkorven myllyn sillan raken.tamissuunnitel- tulo- ;a menoarvioon 200 000 markkaa
49658: man, ja Leppäkovpi-Viuvala deosuudella - Sierlan-Viuvalan tien parantamiseen.
49659: Helsingissä 14 päi:vänä helmikuuta 1972.
49660:
49661: Matti Mattila. Eino Lottanen.
49662: 1211
49663:
49664: IV,732.- Rah.al. n:o 116.
49665:
49666:
49667:
49668:
49669: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Ahvenkosken-Elimäen
49670: maantien parantamiseen välillä Ahvenkoski-Ruotsinpyhtää.
49671:
49672:
49673: E d u s k u n n a 11 e.
49674:
49675: Vanha tiehanke Ahvenkosken-Elimäen teet olemassa tien parantamiseksi. Tämän
49676: maantien parantamiseksi ei ole saanut vielä vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
49677: vuoden 1972 tulo- ja menoarviossakaan myön-
49678: teistä ratkaisua. Tie on koko alueen tulevalle että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
49679: kehitykselle ensiarvoisen tärkeä ja kun tämä on tulo- ;a menoarvioon 200 000 mar-
49680: tunnustettu myös TVH:ssa, koska parannus- kan määrärahan Ahvenkosken-Eli-
49681: suunnitelmat ovat valmiina, ovat selvät perus- mäen maantien parantamiseen välillä
49682: Ahvenkoski-Ruotsinpyhtää.
49683: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
49684:
49685: Matti Mattila. Eino Lottanen.
49686: 1212
49687:
49688: IV,733.- Rah.al. n:o 117.
49689:
49690:
49691:
49692:
49693: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta kehätieosuuden suunnit-
49694: teluun ja töiden aloittamiseen välillä Mäntsälä-Noppo.
49695:
49696:
49697: E d u s k u n n a 11 e.
49698:
49699: Uudellamaalla ns. ulompi kehätie on val- lemaan valtakunnan liikennettä suunnitellulla
49700: miina liikennöitäväksi muilta osiltaan, paitsi tavalla, mm. helpottamaan ruuhkaa, joka pää-
49701: väli Noppo-Mäntsälä on ilman suunnitelmaa kaupungin ulos- ja sisäänpääsyteillä vallitsee.
49702: ja siis rakentamatta. Kun kuitenkin näin laaja Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme,
49703: liikenteen parantamishanke on kesken vain näin
49704: pieneltä osalta kuin Noppo-Mäntsälä, olisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
49705: tärkeätä, että tämä osuus ensi tilassa saataisiin tulo- ja menoarvioon 2 milj. markkaa
49706: valmiiksi, sillä vasta tämän tieosuuden valmis- Mäntsälä-Noppo kehätieosuuden suun-
49707: tuttua kehätie kokonaisuudessaan pääsee palve- nitteluun ja töiden aloittamiseen.
49708: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
49709:
49710: Matti Mattila. Eino Lottanen.
49711: 1213
49712:
49713: IV,734.- Rahl.al. n:o 118.
49714:
49715:
49716:
49717:
49718: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Raalan-Nummensyrjän
49719: maantien perusparannukseen.
49720:
49721:
49722: E d u s :k u n n a 11e.
49723: 1
49724:
49725:
49726:
49727:
49728: Keskisen Uudenmaan erittäin suuri soran teellinen merkitys on suuri. Tie on kunnoltaan
49729: kuljetus on muodostunut tieverkostotie ylivoi- kuitenkin täysin ala-arvoinen eikä ole saanut
49730: maiseksi rasitukseksi. Erikoisesti hei:k.kopohjai- toivottua peruskorjausta.
49731: set tiet ovat vaurioituneet niin pahoin, että Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
49732: jo varhain ennen kevään kelirikon atlkua on nioittaen,
49733: pitänyt rajoittaa kuormitusta siksi voimak-
49734: kaasti, että se käytännössä on merkinnyt soran että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
49735: ajon kieltämistä. Eräs tällainen tie on Raala- tulo- ja menoarvioon 1 milj. markkaa
49736: Nummensyrjä-tie, joka on joutunut erittäin Raalan-Nummensyrjän maantien perus-
49737: raskaan liikenteen alaiseksi, koska sen liiken- parannukseen ja päällystämiseen.
49738: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
49739:
49740: Matti Mattila. Eino Lottanen.
49741: 121-f.
49742:
49743: IV,735.- Rahl.al. n:o 119.
49744:
49745:
49746:
49747:
49748: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntsälän-Pukkilan
49749: yhdystien rakentamiseen.
49750:
49751:
49752: E d u s k u n n a II e.
49753:
49754: Uudenmaan läänin alueella rakenteilla oleva sessä asemassa kun itäisen Uudenmaan p1erua
49755: n.s. ulompi kehätie valmistuttuaan muuttaa rat· kuntia lähinnä itään yhdistävä tiekään ei ole
49756: kaisevasti liikenteen rakennetta. Näin muodos- päässyt edes suunnitteluvaiheeseen.
49757: tuu itsestään uusi liikenteen järjestelyn tarve, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
49758: joka edellyttää myös uusia teitä lähinnä yhdys. nioittaen, .
49759: teitä. Eräs tällainen välttämätön tie on saatava että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
49760: Mäntsälän ja Pukkilan välille, tie, joka avaa tulo- ja menoarvioon 100 000 markkaa
49761: liikenteen k.o. kehätieltä itäiselle Uudellemaal- Mäntsälän-Pukkilan yhdystien suunnit-
49762: le. Pukkila on ollut ja edelleenkin on syrjäi- teluun ja rakennustöiden aloittamiseen.
49763: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
49764:
49765: Matti Mattila. Eino Lottanen.
49766: 1215
49767:
49768: IV,7.36.- Rah.al. n:o 120.
49769:
49770:
49771:
49772:
49773: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Karkkilan-Pusulan-
49774: Loh;an tien rakentamiseen.
49775:
49776:
49777: E d u s k u n n a II e.
49778:
49779: Uudenmaan läänin tieolojen nykytilanne ja maan. Sama ilmiö on havaittavissa niin itä- kuin
49780: niiden edelleen kehittäminen on ollut viime länsi-Uudellamaallakin.
49781: vuosien aikana vilkkaan keskustelun aiheena. Länsi-Uudellamaalla maantieyhteyden paran-
49782: On todettu ettei teiden suunnittelu, rakentami- taminen Karkkilaan, Pusulan ja Lohjan suun-
49783: nen ja valmistuminen ole oikeassa suhteessa nassa edistäisi alueen pienten kuntien liiken-
49784: läänin asukas- ja mottoriajoneuvotiheyteen. nettä huomattavasti.
49785: Uudenmaan alueella on lähes 20 % maan väes- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
49786: töstä, 25 % moottoriajoneuvokannasta, mutta nioittaen,
49787: kuitenkin vain 7 % teistä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
49788: Lisäksi on kielteisenä seikkana tullut esille tulo- ia menoarvioon 100 000 markan
49789: se, että Helsingistä johtavat moottoritiet vaa- määrärahan Karkkilan-Pusulan-Loh-
49790: tivat määrärahoista suurimman osan, mistä joh- jan tiesuunnan tutkimiseen ;a töiden
49791: tuen varsinainen maaseutu jää heikompaan ase- aloittamiseen.
49792: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
49793:
49794: Matti Mattila. Eino Lottanen.
49795: 1216
49796:
49797: IV,737.- Rah.al. n:o 121.
49798:
49799:
49800:
49801:
49802: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Hirvihaaranjoen perkaus-
49803: järjestelyn loppuunsaattamiseksi Mäntsälässä ja Porvoon
49804: maalaiskunnassa.
49805:
49806:
49807: Ed u s kun n a 11 e.
49808:
49809: Hirvihaaranjoen perkausjärjestely Mäntsälän Kun perkausjärjestely muutenkin paranta1s1
49810: ja Porvoon pitäjien alueilla on ollut jo vuosia alueen maan rakennetta ja käyttömahdollisuuk-
49811: käynnissä, niin suuressa määrin, että valtion sia, on tämäkin otettava huomioon. Kuivatus-
49812: varoja siihen on käytetty yli 700 000 mk. Työt järjestely on Etelä-Suomen suurin ja tällä het-
49813: ovat olleet keskeytyneinä jo kahden vuoden kellä tärkein.
49814: ajan eikä kuluvankaan vuoden tulo- ja meno- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
49815: arviossa ole tähän työkohteeseen osoitettavissa nioittaen,
49816: varoja. Tähän saakka uhratut varat ovat joutu-
49817: massa hyödyttömästi käytetyiksi, ellei perkaus- että Eduskunta ottaisi v. 1973 tulo-
49818: järjestelyä voida jatkaa. Lisäksi näin keskey- ja menoarvioon 500 000 markan mää-
49819: tetty työ uusine vesialtaineen ja sulkuineen rärahan Hirvihaaranjoen perkausjärjeste-
49820: toisi uusia haittoja mukanaan. Alue tulisi ole- lyn loppuunsaattamiseen Mäntsälässä ja
49821: maan varsin ikävä todistus aikamme kuivatus- Porvoon maalaiskunnassa.
49822: suunnitelmista ja niiden toteuttamisesta.
49823: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
49824:
49825: Matti Mattila. Mikko Vainio.
49826: t2t7
49827:
49828: IV,738.- Rah.al. n:o 122.
49829:
49830:
49831:
49832:
49833: MiettirJ.en ytn.! Määrärahan osoittamisesta Mäntyharjun aseman-
49834: seudun ;a Mikkelin-Kouvolan tien välisen maantien perus-
49835: parannus- ;a rakennuskustannuksia varten.
49836:
49837:
49838: EduskunnaHe.
49839:
49840: Mäntyharjun asemanseudun taajamasta on Muun kauttakulkuliikenteen lisäksi kyseinen
49841: nykyisin erittäin huonot tieyhteydet Mikkeli- poikittaistieyhteys palvelee läänikohtaisesti laa-
49842: Kouvola tiel1e (valtatie n:o 1:5). Tästä aiheu- joja alueita Hirvensalmen, Pe.rtunmaan ja Mik-
49843: tuu .tuntuva haitta sille liikenteelle, joka suun- kelin sul:l1111ista.
49844: tautuu Mikkelin-Heinolan tieltä (valtatieltä Kun saadun selvityksen mukaan Mänty'har-
49845: n:o 5) Mäntyharjun asemanseudun .taajaman justa valtatielle n:o l.5 johtavan tien rakennus-
49846: kautta Itä- ja Etelä-Suomeen. Valtatieltä n:o ja parannussuunnitelmat ovat osittain jo tehty
49847: 5 rk.clkevan T~a-Mäntyharju tieosuuden ja kaikilta osin valmistuvat niin ajoissa, että
49848: valmistuttua kestopäällysteisenä, olisi välttämä- po. tietä voitaisiin koko •laajuudessaan ryhtyä
49849: töntä saada asianmukaiseen kuntoon tieyhteys rakentamaan vuonna 1973, esitämme eddlä
49850: Mäncyharjulta Mikkeli-Kouvola tielle. olevan perustee:U.a kunnioittaen,
49851: Mäntyharjussa toimivat trollisuuslaitOikset ja
49852: muut yrittäjät pitävät välttämättömänä tieyh- että Eduskunta ottaisi vund.en 1973
49853: teyksien parantamista valtatielle n:o 15, sillä tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
49854: erityisesti autokuljetukset mrat huomattava määrärahan Mäntyharjun asemanseudun
49855: kustannuserä yrittäjien raaka-aine- ja tuotekul- ja valtatien n:.o 15 (Mikkeli-Kouvola
49856: jetuksissa, joten paikkakunnan teollisuus- ja tie) välisen tien perusparannus- ja ra-
49857: yritystoiminnan kannattavuusnäkökohdat puol- kennustöiden aloittamiseksi.
49858: tavat tämän tien rakentamista ja parannus-
49859: suunnitelmien toteuttamista ensi tilassa.
49860: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
49861:
49862: Mauri Miettinen. Olavi Ronkainen.
49863: Pekka Jokinen. K. F. Haapasalo.
49864:
49865:
49866:
49867:
49868: 153 156/72
49869: 1218
49870:
49871: IV,739.- Rah.al. n:o 123.
49872:
49873:
49874:
49875:
49876: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuomiokosken ja
49877: Kouvolan-Mikkelin maantien välisen yhdystien rakenta-
49878: mista varten.
49879:
49880:
49881: E d u s k u n n a 11 e.
49882:
49883: Valtatien n:o 15 (Mikkeli-Kouvola tie) alueella toimirvia tehdaslaitoksia niiden raaka-
49884: valmistuttua muutama vuosi sitten laadittiin ainehankinnassa. Lisäksi tiellä olisi erittäin suu-
49885: myös suunnitelmat su01~an yhdystien (pituus ri Hikenteellinen mevkitys henkilö- ja postilii-
49886: 4 km.) rakentamiseksi Kuomiokosken tehdas- kenteessä.
49887: ja asutuskeskuksesta uudelle valtatielle n:o 15. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
49888: Rakennettava tie tulisi olennaisesti helpotta- nioittaen,
49889: maan Kuomiokoski Oy:n tehdaslaitosten raa~
49890: ka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljetu~sia. .että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
49891: Nykyisin tehtaan kuljetukset joudutaan suorit- tulo- ja menoarvioon 150 000 markkaa
49892: tamaan erittäin vailkeissa olosuhteissa ja han- Kuomiokosken ja Kouvolan-Mikke-
49893: kalia sekä vaikeasti mkennöitäviä kiertoteitä lin maantien välisen yhdystien rakennus-
49894: pitkin. Rakennettava tie palvelisi myös muita töiden aloittamista varten.
49895: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
49896:
49897: Mauri Miettinen. Olavi Ronkainen.
49898: Pekka Jokinen. K. F. Haapasalo.
49899: 1219
49900:
49901: IV,740.- Rah.al. n:o 124.
49902:
49903:
49904:
49905:
49906: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienviljelijöiden ta-
49907: loudellisen yhteistoiminnan tukemiseen.
49908:
49909:
49910: E d u s k u n n a 11 e.
49911:
49912: Maamme maatalous on valtaosaltaan pienvil- muutamia t01mmnassa, JOista saadut kokemuk-
49913: jelysvaltaista varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa. set näyttävät myönteisiltä. Valitettavaa on, ettei
49914: Näillä pienillä tiloilla ei ole edellytyksiä saada näitten yhteisnavettojen rakentamisen rahoitta-
49915: käyttöönsä tehokkaita koneita ja laitteita, koska miseen ole valtion tulo- ja menoarviossa tälle
49916: pääomien puute on esteenä, eikä ole taloudel- vuodeliekaan esitetty lainkaan rahaa.
49917: lisesti kannattavaa hankkia kalliita koneita erik- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
49918: seen jokaiselle pienelle tilalle.
49919: Nykyisin onkin eri puolilla maata noussut että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
49920: voimakkaasti esiin pienviljelijäin yhteistoiminta tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mark-
49921: eri muodoissa. Esimerkiksi yhteisnavettahanke kaa käytettäväksi pienviljelijöiden talou-
49922: kiinnostaa karjataloutta harjoittavaa maatalous- dellisen yhteistoiminnan tukemiseen.
49923: väestöä. Mainittuja yhteisnavetoita onkin jo
49924: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
49925:
49926: Heikki Mustonen. Pekka Salla.
49927: Rauno Korpinen. Helvi Niskanen.
49928: Toivo Asvik. Siiri Lehmonen.
49929: 1220
49930:
49931: IV,741.- R.ah.al. n:o 125.
49932:
49933:
49934:
49935:
49936: Mustonen ym.: Miiiirärahan osoittamisesta kehitysalueitten säh-
49937: köistiimisen tukemiseksi.
49938:
49939:
49940: E d u s k u n n a 11 e.
49941:
49942: Kehitysalueitten sähköistämiseen myönnetty Maaseudun sähköistäminen on maamme elin-
49943: valtion tuki on suunnattu kuluttajien liittyrrris- keino.elämän tasapuoliselle kehittämisetle ensi-
49944: mnklsujen al:erutm:M:seen. Näin on voitu tasata arvoisen tärtkeää. Myös työllisyyspoliittisena
49945: siihköverkoston r.akennusdrus:tannusten e~a ja toimenpiteenä on sähkiöistämistöiden tukemi-
49946: lisätä maaseudun sähköistysastetta. Toimintaa nen vaitionkin kannalta edullista.
49947: on hidastanut viime vuosina valtion myöntämien Esimerlriksi Kainuun talooksista on sähköis-
49948: määrärahojen pienuus. Vuonna 1965 vahnistu- tetty vasta 71 %. Välittömästi voitaisiin säh.-
49949: neessa mietinnössään Maaseudun sähkökomitea köistyksen piiriin saattaa 77 % taiouk:sista.
49950: esittää, että valtion tulo- ja menoarvioon otet- Myöhemmin olisi 90 % talooksista säbköistet-
49951: taisiin tarkoitukseen vuosittain 5 miljoonaa t:ävä. Varojen puute on viime vuosina rajoitta-
49952: markkaa 10 vuoden ajan. Viime vuosien aika- nut sähköistyksen ha}entamista.
49953: na ei esitettyä tavoitetta ole toteutettu kuin: Edetlä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
49954: osittain. nioittaen,
49955: Pohjois- ja Itä-Suomen työllisyyskomitea esit-
49956: täää III osamietinnössään myös samoin kuin että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
49957: edellä mainittu sahkökomitea suurempaa ra- tulo- ja tnen(Hlroioon lisäyksena
49958: hoituksen tarvetta valtion tulo- ja menoarvioon. 2 000 000 m•k~n määrärahan kehitys-
49959: alueitten sähk&stiimisen tukemiseksi.
49960: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
49961:
49962: Heikki Mustonen. Toivo Asvik.
49963: Ville Tikkanen. Pekka Salla.
49964: Rauno Korpinen. Helvi Niskanen.
49965: Aino Karjalainen. Siiri Lehmonen.
49966: 1221
49967:
49968: IV,742.- Ralt.al. n:o 126.
49969:
49970:
49971:
49972:
49973: Mus1!01len ya.~ Miiirärllban osoittamisesta kaoliini- ja kalkkikai-
49974: vostoiminnan ·aloittamiseksi Puolangan kunnan Pihlajavaa-
49975: rassa.
49976:
49977:
49978: E d u s k u n n a II e.
49979:
49980: Puolangan kunnassa Pihlajavaarassa sijaitsee aivan maan pinnassa, jolla asiantuntijoiden an-
49981: laaja kaoliini- ja kalkkiesiintymä, joka on Pa- tamien lausuntojen perusteella on aivan ratkai-
49982: raisten Kalkkivuori Oy:n toimesta tutkittu jo seva myönteinen merkitys kustannuksia alen-
49983: monia vuosia sitten. Sanotun yhtiön toimesta tavana tekijänä.
49984: on pienissä määrin suoritettu mainitun mineraa- Sijaintinsa puolesta kaivosalue on varsin hy-
49985: lin louhintaa, joka on nyt lopetettu nähtävästi vällä paikalla kulkuyhteyksien suhteen, sillä
49986: siitä syystä, että raskaan raaka-aineen kuljetus Paltamo-Puolanka valtamaantie kulkee aivan
49987: kauas Etelä-Suomeen jalostettavaksi tulee kus- muutaman sadan metrin päästä kaivosalueesta.
49988: tannuksiltaan niin kalliiksi, ettei sillä ole ta- Matkaa Puolangan kirkonkylään on n. 10 kilO-
49989: loudellista kannattavuutta yrittäjälleen. On il- metriä. Puolangan kirkonkylässä on vahvistettu
49990: meistä, että ilman valtiovallan tukitoimenpi- asemakaava ja kunta tulee järjestämään vaati-
49991: teitä kaivostoiminnan aloittaminen ei ole mah- vankin asuntotonttikysymyksen tarpeet kaivos-
49992: dollista siinä laajuudessa mihin edellytykset toimintaa ajatellen.
49993: ovat olemassa, sillä kansantaloudellisesti toimit- Täällä teollisuutta vailla olevalla alueella jo
49994: taessa tulisi rakentaa itse paikan päälle jalos- työllisyydenkin kannalta kaivostoiminnan
49995: tuslaitos, jolloin jalostetun tuotteen markki- aikaansaaminen olisi mitä kaivatuin toimenpide,
49996: nointi parantaisi ratkaisevasti yrityksen kan- sillä onhan Kainuu maamme pahimpia vajaa-
49997: nattavuutta ja ennen kaikkea antaisi paikalli- työllisyysalueita, joista nimenomaan Puolangan
49998: selle väestölle runsaasti uusia pysyviä työkoh- kunta on kaikista vaikeimmassa asemassa. Pai-
49999: teita. kallinen työvoima tulisi riittämään ja turvaa-
50000: Rakennettaessa esimerkiksi kaivoksen yhtey- maan vaadittavan työntekijöitten tarpeen. Puo-
50001: teen kalkkitehdas, olisi se eräs sellainen rat- langan kaoliini- ja kalkkiesiintymän hyväksi-
50002: kaisu jolloin tuotteella tulisi varmaankin ole- käyttö kuuluu mielestämme niihin ratkaisuihin,
50003: maan jatkuva menekki, koska mainitulla tiilellä jotka ovat kansantaloudellisesti edullisia toi-
50004: on rakennustoiminnassa suuri kysyntä, sillä menpiteitä, joita valtiovallan tulisi pikaisesti
50005: Kainuussa sen paremmin kuin Koillismaalla, suorittaa Kainuun teollistamiseksi.
50006: Pohjois-Karjalassa ja Savossa ei ole olemassa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
50007: kalkkitiilitehdasta.
50008: Mainittu kalkkiesiintymä sopii myöskin erit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
50009: täin hyvin maanviljelyskalkiksi, joten mineraa- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
50010: lin monipuolisuus eri käyttötarkoituksiin antaa määrärahan kaoliini- ja kalkkikaivostoi-
50011: louhinta- ja jalostustyölle vahvan taloudellisen minnmz aloittamiseksi Pihlajavaarassa
50012: menestymisen edellytykset. Kaivos tulisi toimi- Puolangan kunnassa.
50013: maan avokaivoksena, koska mineraa!i esiintyy
50014: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
50015:
50016: Heikki Mustonen. Toivo Åsvik.
50017: Ville Tikkanen. Pekka Salla.
50018: Rauno Korpinen. Aarne Pulkkinen.
50019: Aino Karjalainen. Helvi Niskanen.
50020: Siiri Lehmonen.
50021: 1222
50022:
50023: IV,743.- Rah.al. n:o 127.
50024:
50025:
50026:
50027:
50028: Mykkänen ym.: Määrärahan osoittamisesta hillan ja muiden luon-
50029: nonmarjojen perus-, viljely- ja jalostustutkimuksiin.
50030:
50031:
50032: Ed u s kun n a 11 e.
50033:
50034: Hillan eli suomuutaimen sekä muiden luon- osallistumista kustannuksiin noin viiden vuoden
50035: nonmarjojen merkitys Lapin taloudellisessa ke- aikana. Kustannustason kohoamisen vuoksi olisi
50036: hittämisessä voisi olla nykyistä huomattavasti varauduttava tällä hetkellä noin 500 000 mar-
50037: suurempi. Hillan hyväksi käyttöä vaikeuttaa kan määrärahaan kokonaisuudessaan. Tästä olisi
50038: kuitenkin se, että sadat vaihtelevat vuodesta välttämätöntä saada käyttöön ensi vuonna vä-
50039: toiseen suuresti, jolloin ei saavuteta riittävää hintään 100 000 markkaa.
50040: taloudellista varmuutta. Lapin luonnonmarjojen Edellä selostetun perusteella ehdotamme kun-
50041: viljelytoimikunta esitti vuonna 1968 määrära- nioittaen,
50042: han varaamista valtion tulo- ja menoarvioon
50043: viitenä vuotena yhteensä noin 300 000 mark- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
50044: kaa. Vaikka tämä esitys ei toistaiseksi olekaan tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
50045: johtanut tulokseen, on hillan ja muiden luon- määrärahan hillan ja muiden luonnon-
50046: nonmarjojen tutkimus saatu alkuun pienessä marjojen perustutkimuksiin, viljelytut-
50047: mittakaavassa Oulun ja Turun yliopistojen kas- kimuksiin ja jalostustutkimuksiin siten
50048: vitieteen laitosten, Metsäntutkimuslaitoksen ja kuin Lapin luonnonmarjojen viljelytoi-
50049: metsähallituksen toimesta. mikunta on vuonna 1968 valmistuneessa
50050: Tutkimusten tehostaminen edellyttää valtion mietinnössään esittänyt.
50051: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
50052:
50053: Jouni Mykkänen. Arttur Niemelä.
50054: Erkki Häkämies. Pekka Vilmi.
50055: Paavo Väyrynen. Olavi Nikkilä.
50056: M. Jaatinen. Mikko Jokela.
50057: Ilkka Suominen. G. Laatio.
50058: Aimo Ajo. Timo Mäki.
50059: 1223
50060:
50061: IV,744.- Rah.al. n:o 128.
50062:
50063:
50064:
50065:
50066: Mykkänen ym.: Määrärahan osoittamisesta geologisen tutkimus-
50067: laitoksen Rovaniemen toimiston toimitalon suunnittelua ja
50068: rakennustöiden aloittamista varten.
50069:
50070:
50071: E d u s k u n n a 11 e.
50072:
50073: Vuoden 1972 budjettiesityksen perusteluitten Tällä hetkellä geologisella tutkimuslaitoksella
50074: mukaan geologinen tutkimuslaitos tulee keskit- on Rovaniemellä pienehkö toimisto ahtaissa ja
50075: tämään huomattavan osan tutkimuskapasiteetis- tehokkaan tutkimustyön kannalta epätarkoituk-
50076: taan Pohjois-Suomeen. Tätä tarkoitusta varten senmukaisissa vuokratiloissa. Toiminnan tehos-
50077: on laitoksen määrärahoja huomattavasti lisätty. tamisen kannalta lisätilojen saanti on välttämä-
50078: Tutkimuskapasiteetin lisäys tulee aiheutta- töntä.
50079: maan huomattavaa henkilökunnan kasvua, jonka Edellä olevan perusteella ehdotamme,
50080: sijoittaminen laitoksen nykyisiin toimitiloihin
50081: Otaniemeen tuottaa vaikeuksia. Ottaen huo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
50082: mioon Lapin laajuuden ja erikoisolosuhteet, tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
50083: sekä geologisen tutkimuksen ja malminetsinnän siirtomäärärahan geologisen tutkimuslai-
50084: muodostumisen ympärivuotiseksi ryhmätyösken- toksen Rovaniemen toimiston toimita-
50085: telyksi on geologisen tutkimuksen keskittä- lon suunnittelua ja rakennustöiden aloit-
50086: mistä pelkästään Otaniemeen pidettävä epätar- tamista varten.
50087: koituksenmukaisena.
50088: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
50089:
50090: Jouni Mykkänen. M. Jaatinen.
50091: Mikko Jokela. Aimo Ajo.
50092: G. Laatio. Erkki Häkämies.
50093: Pekka Salla. Arttur Niemelä.
50094: Timo Mäki. Pekka Vilmi.
50095: Paavo Väyrynen. Olavi Nikkilä.
50096: 1224
50097:
50098: IV,745.- Rah.al. n:o 129.
50099:
50100:
50101:
50102:
50103: Myytyläinen ym.~ M4iiriir4han osoittamisesta Lahden sairaanhoito-
50104: oppilaitoksen suunnitteluun ;a rakentamiseen.
50105:
50106:
50107: E d u s k u n n a 11 e.
50108:
50109: Lahden sairaanhoito-opiston nykyisten ahtai- Lahden keskussairaalan rakentaminen alkaa
50110: den toimitilojen uusimistawe ja välttämättö- jo vuoden 1972 aikana ja sen. on tarkoitus val-
50111: myys ajanmukaisen s:itiraanb.Qito-oppilaitoksen mistua vuonna 1975. Sairaanhoito-oppilaitoksen
50112: ra:~ntamiseen Lahteen on ti4:detty jo .useiden tulisi tuolloin jo voida toimia täydellä teholla.
50113: voosien ajan. Kuitenkin, sairaanhoitoal:;tn kou- Nykyisen opiston vuokrasopimus päättyy kesä-
50114: lutuksen oltua aikaisemmin lääkintöhallituksen kuussa 1973 ja kun ikunnallisteknillisistä syistä
50115: alaisuudessa, oppilaitoksen suunnittelu kytkey- on sairaalan ja oppilaitoksen samanaikainen ra-
50116: tyi keskussairaalan suunnitteluun ia Lahden kentaminen perusteltua, tulisi oppilaitoksen
50117: keskussairaalan rakentamisaikataulusta vaUinnut sutmnitteilu aloittaa viipymättä. Tällä kannaHa
50118: epäselvyys aiheutti oppilaitoksen suunnittelun on myös ammattikasvatushallitus.
50119: viivästymisen. Sen suunnitteluun varatut mää- Valtion vuoden 1972 tulo- ja menoarviossa
50120: rärahat ovat myös jääneet käyttämättä. on momentilla 29.83.74 varattu sairaanhoito-
50121: Sairaala- ja avohoidon sairaanhoitohenkilös- oppilaitosten suunnitteluun 150 000 ma1"k.kaa,
50122: tön kysyntää lisäävä nopea kehitys on tiedossa. jota summaa on pidettävä teysin riittämättö-
50123: Sen mukaan on tarkoituksenmukaista, että kes- mänä välttämättömien sairaanhoito-oppilaitos-
50124: kussairaalan yhteydessä voi toimia oma alueel- ten suunnittelutarpeeseen nähden. Suunnittelun
50125: linen k.oulutuspiste. Sen opetusohjelman tulee nopeuttamiseksi on määrärahan huomattarva ko-
50126: myös olla riittävän laaja. Lahden sairaanhoito- rottaminen perusteltua.
50127: opiston onkin tarkoitus laajentua siten, että se Ede11ä olevan perusteella ehdotamme kun-
50128: huolehtii sekä varsinaisesta sairaanhoitajakou- nioittaen,
50129: lutuksesta että sairaanhoitohenkilökunnan kou-
50130: luttamisesta erilaisiin uusiin tehtäviin mm. avo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
50131: terveydenhoidon tarpeita varten ja edkoissai- tulo- ja menoarvioon JOO 000 markkaa
50132: raanhoitajantutkintoon johtavasta kouLutuk- käytettäväksi Lahden sairaanhoito-oppi-
50133: sesta. laitoksen suunnitteluun ja rakentamisen
50134: aloittamiseen.
50135: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
50136:
50137: Salme Myyryläinen. Olavi Nikkilä.
50138: Lyyli Aalto. Sirkka Lankinen.
50139: Osmo Kock:. Niilo Nieminen.
50140: Mikko Vainio. Kaisa Raatikainen.
50141: Jouko Siikaniemi. Sinikka Luja-Vepsä.
50142: 1225
50143:
50144: IV,746.- Rah.al. n:o 130.
50145:
50146:
50147:
50148:
50149: Mäke)ä ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin lyhytaaltoaseman
50150: uusimista varten lyhytaaltolähetystoiminnan turvaamiseksi.
50151:
50152:
50153: E d u s k u n n a 11 e.
50154:
50155: Oy Yleisradio Ah on pyrkinyt mahdolli- vielä vapaita ja häiriöttömiä kanavia. Talveksi
50156: suuksiensa mukaan ylläpitämään myös kansain- 1971-1972 on kansainväliseen ennakkoaika-
50157: välistä ohjelmatoimintaa mm. lyhytaaltolähetyk- tauluun ilmoitettu yli 600 lyhytaaltoaseman
50158: sin. Tämä ohjelmatoiminta on tärkeää Suomi- lähetykset ja näistä yli 30 sijoittuu Porin lyhyt-
50159: tietouden välittäjänä eri puolille maailmaa aaltoaseman neljälle kanavalle. Lähettimien
50160: sekä yhteyden säilyttäjänä suomalaisiin siirtolai- teho on muualla maailmassa olennaisesti kas-
50161: siin, suomalaisiin merimiehiin, suomalaisiin tu- vanut, Ruotsi on esim. tilaamassa kahta 500
50162: risteihin jne. kilowatin lähetintä - Porin päälähettimen
50163: Yleisradion ulkomaille suuntautuva ohjelma- teho on 100 kilowattia.
50164: toiminta edellyttää kuitenkin välttämättä riit- Porin lyhytaaltoaseman uusinnan rahoittami-
50165: tävän tehokkaan lyhytaaltolähetinaseman ole- nen lupamaksuvaroin ei olisi periaatteessa oi-
50166: massaoloa, mitä vaatimusta Porin lyhytaalto- keutettua, koska toiminta kohdistuu pääasiassa
50167: asema ei enää täytä likimainkaan. Lyhytaaltoja muille kuin suomalaisille luvanmaksajille. Tä-
50168: käytetään erittäin paljon kansainväliseen ohjel- män vuoksi olisi Porin lyhytaaltoaseman uudis-
50169: matoimintaan, tällä hetkellä arvioidaan lyhyt- taminen eräänä radioaalloilla välitettävän Suo-
50170: aaltolähettimiä maailmassa olevan noin 2 500. mi-tietouden petosedellytyksenä rahoitettava
50171: Nykyinen Porin lyhytaaltoasema, joka val- julkisista varoista.
50172: mistui vuonna 1947, on tällä hetkellä täysin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
50173: vanhentunut ja sen käyttövarmuus on varsin
50174: epätyydyttävä. Sen päälähetin oli tilattu jo että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
50175: vuonna 1939, joten se oli jo saapuessaan ali- tulo- ja menotlrvioon 13 miljoonan mar-
50176: mitoitettu. Asema toimii edelleen samalla van- kan määrärahan Oy Yleisradio Ab:n
50177: hentuneena kalustolla. Porin aseman valmis- Porin lyhytaaltoaseman uusimista var-
50178: tuessa voitiin sen lähetykset saada kuuluville ten lyhytaaltolähetystoiminnan turvaa-
50179: miltei kaikkialla maailmassa - tuolloin oli miseksi.
50180: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
50181:
50182: Uljas Mäkelä. Pirkko Työläjärvi.
50183: Margit Eskman. Väinö Vilponiemi.
50184: Saimi Ääri.
50185:
50186:
50187:
50188:
50189: 154 156/72
50190: 1226
50191:
50192: IV,747.-Rah.al. n:o 131.
50193:
50194:
50195:
50196:
50197: Nevalainen ym.: Määrärahan osoiteamisesta uusien tutkifrm vir-
50198: kojen ja toimien perustamiseen geologiseen tutkimuslaitokseen.
50199:
50200:
50201: Ed u s kun n a 11 e.
50202:
50203: Kannattavien malmi- ja roinerailivarojen muksia, jotka normaalisti eivät kuulu kaivos-
50204: tehokas käyttöönotto on eräs parhaita pitkän yhtiöitten tehtäviin, mutta joita ilman mielekäs
50205: tähtäyksen kehitysaluepoliittisia toimenpiteitä. malminetsintä ei ole mahdollista. Syynä tähän
50206: Kerrannaisvaikutuksien :kautta tällainen teolli- on ollut maamme geologisen tuntemuksen
50207: nen toiminta työllistää työntekijämäärän, joka puutteellisuus, joka hidastaa malminetsintää ja
50208: on moninkertainen vuoriteollisuusyrityksen nostaa sen kustannuksia.
50209: omaan työntekijämäärään verrattuna. Tähän Osa kehitysalueitten väestöä on joutunut tai
50210: tulokseen on tullut mm. Pohjois- ja Itä- joutuu lähivuosina siirtymään työmahdollisuuk-
50211: Suomen työllisyyskomitea vuonna 1968. sien puuttuessa pois myös eräiltä sellaisilta
50212: Samana vuonna totesi eduskunnan perustus- seuduilta, joilla tähänastisten tutkimusten mu-
50213: lakivaliokunta malminetsinnän tarvitseman kaan on hyvät · edellytykset taloudellisten
50214: maamme geologisen perustutkimuiksen kestävän ma1miesiintymien löytämiseen, mutta joitten
50215: nykyisellä henkilövahvuudella yli 50 vuotta ja geologinen perustutkimus on riittämätön tehok-
50216: edellytti hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin kaan alueellisen malminetsinnän tarpeisiin.
50217: geologisen tutkimuslaitoksen toimintamahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
50218: suULksien parantamiseksi ( 1968 Vp. n:o 23 ). oittavasti,
50219: Mainitut selvitykset ja geologisen tutkimus-
50220: laitoksen omat esitykset mrn. laitoksen tutkija- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
50221: virkojen lisäämiseksi eivät dle johtaneet riittä- tulo- ja menoarvioon 2 miljoonaa
50222: vän tehokkaisiin toimenpiteisiin. markkaa uusien tutkijanvirkojen ja
50223: Jo valmiina olevien jalostuslaitostensa raaka- toimien perustamiseksi geologis~n tut-
50224: aineen saannin turvaamiseksi ovat eräät yhtiöt kimuslaitokseen.
50225: joutuneet suorittamaan myös sellaisia tutki-
50226: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
50227:
50228: Valde Nevalainen. Matti Ahde. Uki Voutilainen.
50229: 1227
50230:
50231: IV,748. -Rah.al. n:o 132.
50232:
50233:
50234:
50235:
50236: E. Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mestilän-Honki-
50237: lahden tien rakentamiseen.
50238:
50239:
50240: E d u s k u n n a 1;1 e.
50241:
50242: Euran kunnan muututtua suurkunnaksi pahtuu myös runsaasti puutavaran !kuljetuksia,
50243: Honki.l!dlden ja Hinnel)joen kuntaHitosten jäl- koska nämä alueet ovat Länsi-Suomen metsäi-
50244: keen on samanaikaisesti tullut eteen sellaisia simpiä seutuja. Tietä myöden tapahtuu myös
50245: ongelmia, jotka pitäisi saada kiireellisesti pois- runsaasti läpikulkuliikennettä Yläneen suuntaan
50246: tetuksi. ja sen kautta Tmkuun. Tie on siis monikäyt-
50247: Yksi tällainen ongelma on Mestilän-Honki- töinen ja tarpeellinen ja on sen rakentamisesta
50248: lahden .tien rakentaminen. Honkilahdelle johta- myös valmiit suunnitelmat olemassa ja me eh-
50249: va tie on erittäin ·kapea ja mutkainen ja muu- dotamme kunnioittaen,
50250: tenkin heikkokuntoinen. Honkilahden asuk-
50251: kaille tämä tie kuntaliitoksen jälkeen tuli en- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
50252: tistä runsaskäyttöisemmäksi, koska kaikki viras- tulo- ja menoarvioon 2.0 milj. markan
50253: tot ovat tälläkertaa Euran !keskustassa. Myös- suuruisen määrärahan Mestilän-Honki-
50254: kin muut palvelukset ovat pääasiassa Euran lahden tien rakentamiseen Euran kun-
50255: kunnan keskustaajamassa. Tietä myöden ta- taan.
50256: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
50257:
50258: Einari Nieminen. Saimi Ääri.
50259: 1221
50260:
50261: IV,749.- Rah.al. n:o 133.
50262:
50263:
50264:
50265:
50266: E. Niemineaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokemäen-]alon-
50267: ofiln-Keikyän tien rakennustöiden aloittamiseksi.
50268:
50269:
50270: Edllc·S k u nn alt! e.
50271:
50272: Kokemäki-Jalonoj.a--Keikyä tie on eräs siin myös hankkeilla oleva Peipohja-Eutajoki
50273: Wlkeimmistä uusista tiekohteista Sataku.ntla5- tie. Kokemäen-Jalonojan-;-Kcikyän tiestä on
50274: sa. Tien pituus olisi noin 20 kilometriä ja se myös tehty taloudellinen tutltimus, joka osoitti
50275: }Plittäisi K~emäenjoen Kokemädlä lähellä rau- ko. 1tien varsin kannattavaksi.
50276: tatiesiltaa Edelllä olevan perusteella ehdotamme kun-
50277: Tie olisi erittäin ·tärkeä nimenomaan Koke- nioittavasti,
50278: mäen ja siihen liitetyn Kauvatsan kunnan vä-
50279: lisessä liikenteessä. Tieyhteydellä on huomat- että Eduskunt4 ottllisi vuoden 1973
50280: tavasti suurempawn merkitystä, koska se oli- tulo- ja meno(l;Tf}iQ011 600 000 markan
50281: si osa Kokemäki-Kei!kyä-Kiikka--Vammala määrärahan Kokemäen-]alonojan-
50282: tiestä. Kokemäen-Keikyän tien !IIlelikitys kas- Keikyän tien suunnittelemista ja raken-
50283: vaisi myös huomattavasti mi!käli toteutettai- nusti>iden aloitttmtista varten.
50284: He1singissä 1.5 päivänä helmikuuta 1972.
50285:
50286: Einari Nieminen. Saimi Ääri.
50287: 1229
50288:
50289: IV,750.- Rah.al. n:o 134.
50290:
50291:
50292:
50293:
50294: E. Nieminett ym.: Määrärahan IJsoittamisesta Kankaanpään-Kii-
50295: koisten-Vammalan tien rakennustöiden aloittamiseksi.
50296:
50297:
50298: Eduskunnalle.
50299:
50300: Kaakunpää- Lavia- Kii.ikoi1len- Kiik- paremmat mahdo!Histmdet teollisuuden ja muun
50301: ka tie kuuluu tärkeimpiin maakunnallisiin tei- elinkeinoelämän vilkastumisel:le ~
50302: hin Satakunnassa, mikä pitäisi saada rakenne- la.
50303: tuksi liikennettä vastaavaan bntoon mahdoHi- Täl!lä hetkellä oo. .swmnitelmat valmiina jo
50304: simman nopeasti. Tie <m erittäin tärkeä poh- tien pohjoispäässä Ki.ikoisHn saakka, loppuosan
50305: jois-Satakunnan ja etelä-Satakunnan väliselle suunnitdmien ollessa vielä kesken.
50306: liikenteelle. Tien tarpeellisuus on tullut entistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
50307: ajankohtaisemmaksi siitä syystä, koska ne kun- nioittavasti,
50308: nat joiden ~äpi tie kclkee, ovat määrätyssä yh-
50309: teistoiminnass11 toistensa kanssa ja on lisäksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
50310: tudettava, että tällainen yhteistoiminta tulee tulo- ;a menoarvioon 800 000 markklliJ
50311: entisestään kasvamaan, etenkin koulutoimen Kankaanpään - Lwian - Kiikoisten
50312: ja teweydenhuollon alalla. Tämän tien ansios- -Kiikan - Vammalan tien loppuosan
50313: ta myös elinkeinoelämä tulee huomattavasti suunnittelemista ;a rakennustöiden
50314: vilkastumaan ia sillä tullaan [uomaan entistä aloittamista varten.
50315: Hellsingissä 15 päivänä he[mikuuta 1972.
50316:
50317: Einari Nieminen. Saimi Ääri.
50318: 1230
50319:
50320: IV,7.51.- R.ah.al. n:o 13.5.
50321:
50322:
50323:
50324:
50325: E. Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokemäen-Kiu-
50326: kaisten-Eura;oen tien rakennustöiden aloittamiseksi.
50327:
50328:
50329: Ed us k unn aHe.
50330:
50331: Eurajoen kunnasta !liikenneyhteydet Kiukais- muun liikenteen lisäksi tie olisi tervetullut myös
50332: ten-Kokemäen suuntaan ovat erittäin heikot. turisti- ja· viikonloppuliikennettä silmällä pi-
50333: Koska kuitenkin näillä yhtey:ksillä olisi hyvin täen, joka suuntautuu Eurajoelle merenrantaan.
50334: paljon merkitystä monenlaisessa taloudellisessa Jotta tiehanketta päästäisiin toteuttamaan,
50335: mielessä, olisi hanke erittäin tarpeellinen. Sa- ehdotamme edellä olevan perusteeNa kunnioit-
50336: takunnan Maakuntaliitto pitää tätä tietä paik- tavasti,
50337: ka!kunnan kehittämisessä erittäin .tärkeänä. Sil-
50338: lä on merkitystä koko Rauman tailousaiueen että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
50339: kehittämiselle, sillä näille alueille on viime- tulo- ;a menoarvioon 700 000 markan
50340: aikoina sijoittunut runsaasti pien~ sekä keski- määrärahan Kokemäen-Kiukaisten-
50341: suurta teollisuutta, joiden kuljetukset kaipaa- Eurajoen tien suunnittelemista ;a ra-
50342: vat entistä parempia yhteyksiä. Varsinaisen kennustöiden aloittamista varten.
50343: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
50344:
50345: Einari Nieminen. Saimi Ääri.
50346: 1231
50347:
50348: IV,752.- Rah.al. n:o 136.
50349:
50350:
50351:
50352:
50353: E. Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta marjakasvien tut-
50354: kimiseen maatalouden tutkimuskeskuksessa.
50355:
50356:
50357: E d u s k u n n a 11 e.
50358:
50359: Marjantuotanto on maassamme viime vuosina taimiaineisto ei ole ollut tervettä, kasvintu ..
50360: kasvanut huomattavasti. Viljelysten määrä on hoojista vapaata.
50361: lisääntynyt, viljely-yksikköjen pinta-alat ovat Marjanviljelymme tämän hetken tärkeimpiä
50362: suurentuneet ja uusia viljelyalueitakin on otettu kysymyksiä onkin terveen ja aidon taimiaineis-
50363: käyttöön. Myös pohjois- ja itä-Suomessa on ton tuottaminen. Muissa Pohjoismaissa tämä
50364: pyritty löytämään mahdollisuuksia marjantuo- asia on jo saatu järjestykseen. Koska käyttä-
50365: tannolle.Kaikki tämä johtuu pääasiallisesti jalos- mämme lajikeaineisto ilmasto-olosuhteistamme
50366: tusteollisuuden kasvavasta marjojen tarpeesta, johtuen on vain osaksi sama kuin muissa mais-
50367: mutta sen lisäksi on todettava myös tuoreel- sa, emme voi tässä kysymyksessä jättäytyä mui-
50368: taan käytettävien marjojen kysynnän lisääntymi- den maiden taimituotannon varaan.
50369: nen. Tuotannon onnistumiselle on ratkaisevaa, Marjakasvien aidon ja terveen taimiaineis-
50370: että käytettävissä on olosuhteisiin sopiva kasvi- ton tuottaminen on sekä tutkimus- että järjes-
50371: aineisto. Maamme oloissa on tärkeää, että kasvi- telytehtävä, jonka toteuttaminen tulisi saada
50372: aineisto on talvenkestävää sekä sopeutuu myös mahdollisimman pian käyntiin riittävässä laa-
50373: kasvukautemme lämpöoloihin ja on siten vilje- juudessa. Se on marjanviljelymme kehittämistä
50374: lyvarmaa. Tärkeitä ominaisuuksia ovat niin silmälläpitäen ensiarvoisen tärkeä kysymys, jo-
50375: ikään taudin- ja tuholaiskestävyys, joiden mer- hon nyt tulisi kiinnittää aivan erityistä huo-
50376: kitys on viimevuosina tullut suuresti esille. miota ja neuvontaa, sillä terveen taimiaineis-
50377: Marjanviljelijälle on lajilcl<een satoisuus omi- ton käyttäminen on ensimmäinen edellytys py-
50378: naisuus, joka suuresti vaikuttaa lopputulokseen. rittäessä nostamaan marjanviljelymme heikkoa
50379: Pelkän satoisuuden perusteella ei lajikevalintaa satotasoa.
50380: voida kuitenkaan tehdä. Viljelyteknilliset omi- Näihin kysymyksiin huomion kiinnittäminen
50381: naisuudet, erikoisesti sadonkorjuussa esiintule- juuri tällä hetkellä on ensiarvoisen tärkeätä,
50382: vat seikat vaikuttavat myös siihen. Esim. man- koska tämän alan teollisuus on huomattavasti
50383: sikalla pieni marjakoko lisää korjuukustannuk- laajentumassa, näin saadaan peltoamme moni-
50384: sia. Satoisa mustaherul<ikalajike saattaa sopia puolisempaan tuotantoon ja samalla säästetään
50385: huonosti viljelyyn, koska sitä esim. lamoavan valuuttaa, kun pyritään näitäkin tuotteita tuot-
50386: kasvutapansa vuoksi on vaikea korjata koneel- tamaan riittävästi omassa maassa.
50387: lisesti. Jalostusteollisuudella sekä tuoremarja- Maatalouden Tutkimuskeskuksen Puutarhan-
50388: kaupallakin on omat vaatimuksensa. Kaikki tutkimuslaitos on tehnyt suunnitelman viisi-
50389: nämä seikat vaikuttavat siihen, että meillä käy- vuotisen tutkimuksen suorittamisesta.
50390: tettävissä oleva lajikevalikoima jää melko pie- Tutkimukseen osallistuvat: Puutarhantutki-
50391: neksi. muslaitos Piikkiössä, Kasvitautientutkimuslai-
50392: Viimevuosina on huolestuneena pantu mer- tos Tikkurilassa, Tuhoeläintutkimuslaitos Tik-
50393: kille se, että marjanviljelysten satotaso Suo- kurilassa, Maatilahallitus Helsingissä.
50394: messa on verrattain alhainen. Erityisesti tämä Tutkijoina toimivat: tutkija K. Kallio, vanh.
50395: koskee mansikanviljelyksiä, joissa useissa ta- tutkija Eeva Tapio ja vanh. tutkija Osmo Hei-
50396: pauksissa sadot ovat jääneet niin alhaisiksi, että kinheimo.
50397: viljely ei enää ole muodostunut kannattavaksi.
50398: Tähän saattaa löytyä erilaisia syitä, mutta var- Tutkimussuunnitelma:
50399: masti kaikkein yleisin syy on se, että käytetty Emokasvit ja niiden käsittely.
50400: 1232 IV,7.52.- Marjakasvien tutkiminen.
50401:
50402: Lisäämismenetelmät ja lisäysmateriaalin käyt-
50403: tö. että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
50404: Pikkutaimien jatkokasvatus ja säilytys. tulo- ja menoarvioon 161 380 markan
50405: Aidon ja terveen taimiaineiston tuottaminen määrärahan Maatalouden tutkimuskes-
50406: ja säilyttäminen. kuksen puutarhantutkimuslaitokselle vii-
50407: Tutkittavat marjakasvilajit: herukat ja kar- sivuotisen tutkimuksen suorittamiseen,
50408: viainen, vadelma, mansikka, mesimarja ja pen- jonka aiheena on marjakasvien lisäämi-
50409: sasmustikka. nen sekä terveen ja aidon taimiaineiston
50410: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- tuottaminen.
50411: nioittaen,
50412: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
50413:
50414: Einari Nieminen. Saimi Ääri.
50415: V. J. Sukselainen. Sylvi Saimo.
50416: Erkki Haukipuro. Taisto Tähkämaa.
50417: Ahti Pekkala. T. 1. Vartia.
50418: :Reino Karpola. Veikko Pihlajamäki.
50419: 1233
50420:
50421: IV,753.- Rah.al. n:o 137.
50422:
50423:
50424:
50425:
50426: E. Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta vihannesten laatu-
50427: tutkimusten suorittamiseen maatalouden tutkimuskeskuk-
50428: sessa.
50429:
50430:
50431: E d u s k u n n a 11 e.
50432:
50433: Vaikka vihannesten viljely maassamme on Maatalouden Tutkimuskeskuksen Puutarhan-
50434: viimevuosina kehittynyt ja laajentunut melko tutkimuslaitos on tehnyt suunnitelman vihan-
50435: voimakkaasti, tuodaan näitä tuotteita vielä ul- nesten laatututkimuksesta johon osallistuvat
50436: koa melko paljon. On kuitenkin merkillepan- Puutarhantutkimuslaitos Piikkiössä, Maantutki-
50437: tavaa se, että me pystymme kuitenkin maas- muslaitos Tikkurilassa, Hämeen koeasema Päl-
50438: samme tuottamaan näitä tuotteita huomatta- käneellä ja Pohjois-Pohjanmaan koeasema Ruu-
50439: vasti . enemmän ja näin säästämme arvokasta kissa.
50440: ulkomaan valuuttaa muuhun tarkoitukseen. Tutkijoina toimivat: vanhempi tutkija Lea
50441: Tällä alalla olisi kuitenkin tutkimustoimin- Kurki ja tutkija Raili Pessala.
50442: taa laajennettava, koska kuluttajat, elintarvike- Tutkimussuunnitelma:
50443: teollisuus ja terveysnäkokohdat asettavat vaa- Kasvualusta ja lannoitus, kasvuolosuhteet,
50444: timuksia vihannesten laadulle. Laadun perusomi- kasvinsuojelutoimenpiteet ja kasvunsääteet.
50445: naisuuksia ovat aistein havaittavat ulkonäkö, Koekasvit: kasvihuonekurkku, -tomaatti, sa-
50446: haju, maku ja rakenne. Tärkeitä ovat myös vi- laatti, keräkaali, kukkakaali, porkkana, puna-
50447: hannesten ravintoarvo ja se, etteivät ne aiheuta juurikas, pinaatti ja mukulaselleri.
50448: terveydellistä vaaraa. Ulkonäössä kohdistetaan Koska edellä esitetty tutkimus on kansan-
50449: huomio muotoon, kokoon ja värim. Vihannes- taloudellisesti erittäin arvokas ja välttämätön
50450: ten rakenneominaisuuksia ovat leikattavuus, ehdotamme kunnioittaen,
50451: rapeus, sitkeys ja syisyys. Kypsyysaste vaikuttaa
50452: rakenteeseen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
50453: Viljelymenetelmät, kasvuolosuhteet ja kasvu- tulo- ja menoarvioon 479 639 markan
50454: kaudella suoritettavat käsittelyt vaikuttavat vi- suuruisen määrärahan Maatalouden Tut-
50455: hannesten laatuun. Koska näiden vaikutuksesta kimuskeskuksen puutarhantutkimuslai-
50456: tiedetään hyvin vähän, on tarpeellista käynnistää toksen viisivuotisen tutkimuksen suo-
50457: tutkimus, jossa selvitetään erilaisten kasvuolo- rittamiseen, jonka aiheena on vihannes-
50458: suhteiden ja käsittelyn vaikutusta laatuun useil- ten laatututkimukset.
50459: la vihanneksilla.
50460: Helsingi!Ssä 15 päivänä helmikuuta 1972.
50461:
50462: Einari Nieminen. Saimi Ääri.
50463: Erkki Haukipuro. Sylvi Saimo.
50464: Ahti Pekkala. Taisto Tähkämaa.
50465: Reino Karpola. T. I. Vartia.
50466: Veikko Pihlajamäki.
50467:
50468:
50469:
50470:
50471: 155 156/72
50472: 1234
50473:
50474: IV,754.- Rah.al. n:o 138.
50475:
50476:
50477:
50478:
50479: N. Nieminen ym.: MäiiriirahaN osoittamisesta ammatinvalinnan-
50480: ohjaustoimiston perustamiseksi Heinolaan.
50481:
50482:
50483: Ed u s k u n n a 11 e.
50484:
50485: Nykyisessä kilpailuyhteiskunnassa korostuu on saadakseen tehokasta ohjausta liian kauka-
50486: tiedon ja taidon m&kitys yksilön kehityksessä na Lahden, Jyväskylän ja Mikikelin toimistois-
50487: ja sijoittumisessa eri työma.t.1ldkinatNanteisiin. ta. Heinolan vaikutusalue on Päij'ät-Hämeessä
50488: Tästä syystä on julkisen vaNan ikowutukseen nopean elinkeinorakenteen muutoksen alainen
50489: ja ammatinvalintaan liittyvät parlrvelukset voi- ja koska se samalla on väestön muuttopaineen
50490: tava gärjestää mahdollisimman tasapuolisesti ja elinkein~isen kasvun raja-alueella, on ko-
50491: asu1npailktkakunnasta riippumatta. Ammatinva- konaistaloudellisesti tarkoituksenmukaista, että
50492: linnanohjauksen organisaatio on jatikuvasti Heindlaan pikaisesti perustetaan alueen amma-
50493: puutteellinen 1a vuonna 1964 suunnitellusta tinvalinnanohjauks·esta huolehtiva toimisto.
50494: verkostosta puuttuu yhä toimistoja, kuten Hei- Ammatinrvalinnano!hjauikseen liittyvää neuvon-
50495: nolasta. Pa[velusten keskittäminen pelkästään taa on jo jouduttu hoitamaan Reumasäätiön
50496: hawoihln keskuspisteisiin ei ole oikea ratkaisu. sairaallan toiminnan yhteydessä.
50497: Vastuuta ei ·voida myöskään ~ättää ikouluien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
50498: tuntiopetuksen varaan. Säästäväisyys ammatin- nioittaen,
50499: valinnanohjaustoiminnan tehostamisessa on vir-
50500: heellistä koulutus- ja työvoimap&it:iik!kaa. Sen että Eduskunta ottaisi vuode# 1973
50501: vuoksi vailition vuoden 1972 tailousarvion lu- tulo- ja menoarvioon 80 000 markan
50502: vun 34.07 määrärahoja on oleeHisesti lisättävä. määrärahan Heinolaan perustettavaa
50503: Heinolan to1misto onikin välttämätön erityi- ammatinvalinnanohjaustoimistoa varten.
50504: sesti siksi, että ympäröivä Itä-Hämeen väestö
50505: liets~\ssä 4 päivänä helmikuuta 1972.
50506:
50507: Niilo Nieminen. Osmo Kock.
50508: Mikko VainiQ. Sirkka Lankinen,
50509: Jouko Siikaniemi. Salme Myyryläinen.
50510: 1
50511:
50512: 1
50513: 1235
50514: 1
50515: IV,755.- Rah.al. n:o 1.39.
50516: 1
50517:
50518: 1
50519:
50520: 1
50521: E. Niskanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruotsin suomalai-
50522: sille tdrkoitetun suomenkielisen oh;etmapalvelun tehostami- 1
50523: seen.
50524: 1
50525: E d u s kun n alle. 1
50526: Ruotsin Radio lähettää Ruotsissa asUIVille massa pääasiassa TV l:n ja TV 2:n a:jankoh- 1
50527: .300 OOO:lle suomalaiselle nykyään ainoastaan taisohjelmista koottavan puorlen tunnin viikot-
50528: 'kaksi tuntia viikossa suomenkielistä tdevisio- taisen 31janJkohtaisohjelman tuottamisen Ruot-
50529: dhjelmaa. Ohjelmat ovat, viikottaista uutiskat- sin suomalaisia varten. Tästä toiminnasta Yleis- 1
50530: sausta lukuunottamatta, Y~eisradion ohjelmis- radio-yhtiölle aiheutuvat kokonaiskustannukset
50531: tosta valittuja. Ruotsin Radio vastaa tätä ny- ovat .300 000 mwkkaa vuodessa. Kos!ka ky- 1
50532: kyä ohjeltniin <liittyvistä mahddllisista :uusinta- seessä kuitenkin on toiminta, jonka ei voida
50533: korvaud<.sista kailk!kien muiden ohjelmien osalta suoranaisesti katsoa koituvan suomalaisten 'lu- 1
50534: paitsi niiden, jotka valitaan Yleisradion Poh- pamaksujen suorittajien hyväksi, ei toiminnan
50535: joisvisiovaihtoon tarjoamista ohjelmista. Ruot- rahoittaminen [upamaksuvaroin Olle oikeuden- 1
50536: sin Radio anoi valtiolta vuodelle 1971/72 laa- mukaista suomaiaisille lupamaksujen maksajil-
50537: timassaan talousarvioehdotuksessa 1.2 mi'ljoo- le. Koska suomalaise~le yhteiskunnalle on kui- 1
50538: nan kruunun määrärahaa siirtolaisille suunnat- ten!kin katsottava olevan met~kittävää ylleistä
50539: tuun ohjelmatuotantoon. Kyseistä määrärahaa hyötyä Suomea \koskevan infoomaation lisäämi-
50540: ei kuitenikaan Ruotsin RadioLle myönnetty, jo- sestä Ruotsissa asuville suomaJlaisi:lle mm. työ-
50541: ten sillä ei myöskään ole ilmoituksensa mukaan voimapoliittisista syistä, olisi kyseinen lisäys
50542: mahdollisuutta laajentaa suomenkielisiä televi- kustannettava 1ulkisista varoista.
50543: siolähetyksiään. Edei~ä esitetyn perustee!H.a ehdotamme,
50544: - Ruotsin Radion suorittaman tutkimuksen
50545: mulkaan suomenkielisiin lähetyksiin suhtaudu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
50546: taan suopeasti ja niillä katsotaan olevan oma tulo- ;a menoarvioon 300 000 markan
50547: tät1keä tehtävänsä. Edellä mainituista syistä määrärahan Ruotsin suomalaisille tar-
50548: johtuen Yleisradio on katsonut välttämättö- koitetun suomenkielism ohielmapalve-
50549: mäksi Ruotsin suomalaisille tarkoitetun ohjel- lun tehostamiseen Yleisradion toimesta.
50550: mapalvelun lisäämisen. Yleisradio on aioitta-
50551: Heilsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
50552:
50553: Esko Niskanen. Aune Salama.
50554: Sinikka Luja-Vepsä. Paavo Tiilikainen.
50555: Väinö Vilponiemi. Eeli Lepistö.
50556: Antti Pohjonen. Sylvi Siltanen.
50557: Valde Nevalainen. Tyyne Paasivuori.
50558: Reino Breilin.
50559: 1236
50560:
50561: IV,756.- Rah.al. n:o 140.
50562:
50563:
50564:
50565:
50566: E. Niskanen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäpuiden resis-
50567: tenssijalostustutkimukseen.
50568:
50569:
50570: E d u s kun n a 11 e.
50571:
50572: Metsäpuillamme esiintyy luonnonmetsissäkin tenssijalostuksen tutkimuksen aloittamiselle si-
50573: erilaisia sairauksia, lähinnä sienitauteja, jotka käli otollinen, että käytettävissä on ulkomailla
50574: aiheuttavat suuria tuhoja metsissä. Siirtyminen tälle alalle erikoistunut tutkija. Metsäntutkimus-
50575: tehos~ettuun metsänkäyttöön ja metsänviljelyyn laitoksen metsänjalostuksen tutkimusosasto on
50576: merkitsee erilaisten tautien aiheuttaman riskin valmis aloittamaan metsäpuiden resistenssijalos-
50577: lisääntymistä. Riskiä voidaan pienentää jalosta- tuksen tutkimuksen, mutta sillä ei ole käytet-
50578: malla sellaisia lajikkeita, jotka ovat kestäviä tävissään varoja tähän tarkoitukseen. Tässä ti-
50579: (resistenttejä) tauteja vastaan. lanteessa näyttää siltä, että tarjolla oleva tutkija
50580: Metsänjalostajat ovat olleet selvillä resistens- hakeutuu ulkomaille.
50581: sljalostuksen tärkeydestä, mutta toistaiseksi 'käy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
50582: tettävissä ei ole ollut tälle alalle erikoistunutta nioittavasti,
50583: tutkijaa. Toisaalta jalostukseen osoitetuista
50584: määrärahoista ei ole voitu irroittaa resistenssiin että Eduskunta ottaisi vt~oden 1973
50585: jalostukseen varoja, jotta joku tutkija olisi voi- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
50586: nut tähän alaan per~htyä. Metsäpuiden jalostuk- lisäyksen metsäpuiden resistenssijalos-
50587: sessa on muutenkin jouduttu tinkimään ohjel- tuksen tutkimusta varten.
50588: man eteenpäin viemisessä. Nyt olisi tilanne resis-
50589: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
50590: j
50591:
50592: Esko Niskanen. Paavo Aitio.
50593: j
50594: j
50595: j
50596: j
50597: j
50598: j
50599: j
50600: j
50601: j
50602: j
50603: j
50604: j
50605: j
50606: j
50607: 1237
50608:
50609: IV,757.- Rah.al. n:o 141.
50610:
50611:
50612:
50613:
50614: E. Niskanen ym.: Määrärahan osoittamisesta lyhytkiertoviljelyyn
50615: soveltuvien puulajikkeiden jalostamiseen.
50616:
50617:
50618: E d u s k u n n a 11 e.
50619:
50620: Lähivuosina vapautuu peltoviljelystä n. Metsänjalostussäätiössä on tekninen valmius
50621: 500 000 ha peltoa, joiden pitäminen pakettipel- myös näiden puusukujen jalostustyötä varten,
50622: toina ei ole taloudellisesti järkevää. Osa met- mutta nyt tarpeen voimakkaasti kasvaessa sää-
50623: sitettäneen pysyvästi, mutta osalla olisi mahdol- tiön taloudelliset rajoitukset asettavat esteen
50624: lista tuottaa puukuitua ns. lyhyttä 1-10 vuo- näiden puusukujen ·voimakkaalle jalostustyön li-
50625: den viljelykiertoa hyväksi käyttäen. Menetelmän säykselle.
50626: hyvinä puolina voidaan mainita nopea kasvu ja Säätiön valtionavustus on ollut vuosina 1969
50627: koneellinen istutus ja korjuu jne. Puuaines -71 800 000 mk ja vuodelle 1972 on valtion
50628: kelpaa teollisuudelle mm. selluloosan ja lastu- tulo- ja menoarvioehdotuksessa saman verran.
50629: levyn raaka-aineeksi. Lisäksi kasvusta tappaa Tästä on itse jalostustyöhön käytettävä määrä
50630: nopeasti alueelle syntyneen rikkaruohoston, vain 450 000 mk, joka on suunniteltu käytettä-
50631: joka muuten haittaa suuresti ympäristössä ta- väksi männyn, kuusen ja koivun jalostukseen.
50632: pahtuvaa peltoviljelyä. Kasvusta suosii riistan Puuraaka-aineen niukkuus on asettanut esteen
50633: ja muiden metsäeläinten viihtyvyyttä alueella, metsäteollisuuden kasvulle. Toisaalta meillä on
50634: sekä tuo ;vaihtelua maisemaan. Eräänä hyvin käyttämättömiä puun tuotantomahdollisuuksia,
50635: tärkeänä etuna voidaan pitää sitä, että tuollai- kuten elintarvikkeiden tuotannosta vapautuvat
50636: nen alue voidaan hyvin helposti ja, nopeasti ot- pellot, valmiiksi ojitetut suot ja vesijättömaat.
50637: taa uudelleen peltoviljelyyn, jos tarve niin vaa- Viljelemällä näillä mailla lyhytkiertoviljelyyn so-
50638: tisi. Suuria taloudellisia menetyksiä kärsimättä veltuvia puulajikkeita voidaan nopeasti lisätä
50639: voidaan "puukuidun" tuotanto keskeyttää, kor- puun tuotantoa ja saada näille alueille järkevä
50640: jata sato, ja vaihtaa viljelykasvia. käyttö.
50641: Tätä toimintaa varten olisi kiireellisesti aloi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
50642: tettava koti- ja ulkomaisen IViljelymateriaalin et- nioittavasti,
50643: sintä, jalostus ja lisäys käytännön tarpeita var-
50644: ten. Kysymykseen tulisivat lähinnä pajujen hei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
50645: moon kuuluvat puut, kuten raita, haapa ja pop- tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
50646: peli. Mm. Neuvostoliitossa on akateemikko N. lisäyksen lyhytkiertoviljelyyn soveltuvien
50647: V. Sukatsev suorittanut pajun jalostusta useam- puulajikkeiden jalostamisen aloittami-
50648: man vuoden ajan ja tulokset ovat lupaavia. seen.
50649: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
50650:
50651: Esko Niskanen. Paavo Aitio.
50652: 1238
50653:
50654: IV,758.- Rah.al. n:o 142.
50655:
50656:
50657:
50658:
50659: Pekkala ym.: Määrärahan osoittamisesta kohtuuttoman korkean
50660: veden hinnan alentamiseen.
50661:
50662:
50663: E d u s kun n a II e.
50664:
50665: Vesilaitosten kuluttajilta perimä veden hinta taa alentaa siten, että määrätyn keskimääräistä
50666: vaihtelee suuresti maamme eri osissa jopa niin, korkeamman veden hinnan ylittävältä osalta
50667: että juomaveden kulutusmaksuissa on yli kak- valtion varoista maksettaisiin puolet veden hin-
50668: sinkertaisia eroja asuinpaikkakunnasta riippuen. nan alentamiseksi kuluttajalta.
50669: Veden hintaa voidaan alentaa vesihuoltolait- Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti eh-
50670: teiden rakentamiseen myönnettävillä korkotuki- dotamme,
50671: lainoilla. Alentava vaikutus on kuitenkin jää-
50672: nyt vähäiseksi käytettävissä olevien lainojen että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
50673: pienuuden takia. tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
50674: Vettä voidaan pitää elintarvikkeena, jonka määrärahan veden hinnan alentamiseen
50675: hinta ei saisi suuresti vaihdella. Tämän takia niissä kunnissa ja yhtymissä, joissa ve-
50676: tulisi niissä vesilaitoksissa, joissa veden hinta den hinta on kohtuuttoman korkea.
50677: on kohtuuttoman korkea, voida kuluttajahin-
50678: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
50679:
50680: Ahti Pekkala. Paavo Väyrynen.
50681: Einari Nieminen. Veikko Pihlajamäki.
50682: 1239
50683:
50684: IV,759. -Rah.al. n:o 143.
50685:
50686:
50687:
50688:
50689: Pekkala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyösti Kallio -museon
50690: perustamiseen Nivalaan.
50691:
50692:
50693: E d u s k u n n a 11 e.
50694:
50695: Lähiaikoina tulee kuluneeksi 100 vuotta suu- läheisesti liittyvää esineistöä. Nivalan Heikki-
50696: ren suomalaisen talonpojan, Kyösti Kallion syn- lässä, Kyösti Kallion kotitalossa, on hänen
50697: tymästä. Kyösti Kallion elämäntyö liittyy lä- omaistensa toimesta suurella rakkaudella vaa-
50698: heisesti kansamme historian moniin ratkaiseviin littU hänen muistoaan ja säilytetty esineistöä
50699: vaiheisiin. Hänellä oli merkittävä asema koskemattomana ja hyvässä kunnossa. Sukupol-
50700: maamme itsenäistymisessä. Valtakunnan presi- vien vaihtuessa ja ajan kuluessa olisi kuiten-
50701: denttinä hän joutui kantamaan kohtalokkaina kin vastuu presidentti Kallion muiston vaali-
50702: vuosina raskasta vastuuta, joka lopulta mursi misesta laskettava laajemmille harteille. Niva-
50703: hänen terveytensä. Hänen presidenttikautenaan lassa onkin perusteilla säätiö Kyösti Kallion
50704: kansakunta koki suuren eheytymisen aikaa, jol- museon perustamiseksi paikkakunnalle. Voidak-
50705: loin vastakohdat tasoittuivat ja sopu kansan- seen täysipainoisesti täyttää tehtävänsä, tarvit-
50706: ryhmien kesken lisääntyi. Presidentti Kallio see hanke riittävästi varoja. Presidenttimme
50707: tunnettiin myös talonpoikaisjohtajana, joka syn- muiston vaaliminen kuuluu koko kansalle:
50708: nyinseudulleen Nivalalle uskollisena ammensi Siksi on paikallaan, että valtio osallistuisi
50709: voimansa talonpoikaisesta kulttuurista kotiseu- hankkeen rahoitukseen.
50710: dullaan. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
50711: Kansakunnalla on aihetta hartaudella vaa-
50712: lia suuren suomalaisen talonpojan ja tasaval- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
50713: lan presidentin muistoa. Eräs sopiva tapa olisi tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
50714: erityisen Kyösti Kallio-museon perustaminen suuruisen määrärahan Kyösti Kallio-
50715: Nivalaan, Kallion kotikuntaan. Tällä hetkellä museon perustamiseksi Nivalan kuntaan.
50716: olisi vielä runsaasti saatavissa Kallion elämään
50717: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
50718:
50719: Ahti Pekkala. Erkki Haukipuro.
50720: Einari Nieminen. Veikko Pihlajamäki.
50721: Paavo Väyrynen.
50722: 1240
50723:
50724: IV,760.- Rah.al. n:o 144.
50725:
50726:
50727:
50728:
50729: Pekkala ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapaveden emäntä--
50730: koulun päärakennuksen suunnittelua ja rakennustöiden aloit-
50731: tamista varten.
50732:
50733:
50734: E d u s k u n n a 11 e.
50735: Aikoinaan yksityisten voimin ylläpidetty, eikä myöskään asuntoja opettajia varten ole
50736: mutta nykyisin valtion omistama Haapaveden tarvetta vastaavasti. Luokka- ja muut opetus-
50737: Emäntäkoulu on alansa vanhimpia oppilaitoksia tilat ovat ahtaat eikä koululla ole mm. juhla-
50738: ei ainoastaan Suomessa, vaan muutkin Pohjois· salia lainkaan. Erilaatuiset sosiaaliset tilat ovat
50739: maat huomioonottaen. Sen perusti ruustinna täysin riittämättömiä, eikä niitä kaikilta osin
50740: Nora Pöyhönen vuonna 1893. ole lainkaan. Muiltakin osin koulun tilat ovat
50741: Koulussa on tällä hetkellä 64 oppilasta, perin ahtaat ja vaikeuttavat suuresti opetustoi-
50742: mutta hakijoiden määrä on ollut jatkuvasti vä- mintaa ja koulun työskentelyä. Uuden pää-
50743: hintään kaksinkertainen siihen nähden, mitä rakennuksen rakentaminen on siten ehdotto-
50744: kouluun on voitu ottaa. Oppilaat ovat kou- man välttämätöntä ja kipeän tarpeen vaatima.
50745: luun tulleet laajalta alueelta koko Pohjois- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
50746: Suomesta.
50747: Koulun työskentelyä on kuitenkin suuresti että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
50748: vaikeuttanut se, että koulu joutuu työskentele- tulo- ja menotzrvioon 500 000 markan
50749: mään ahtaissa ja varsin puutteellisissa tiloissa. suuruisen määrärahan Haapaveden
50750: Päärakennus on peräisin vuosisatamme alku- emäntäkoulun päärakennuksen suunnit-
50751: vuosilta, ahdas ja epäkäytännöllinen. Koululta telua ja rakennustöiden aloittamista var-
50752: puuttuu riittävä määrä oppilaiden asuntoja, ten.
50753: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
50754:
50755: Ahti Pekkala. Paavo Niinikoski.
50756: Mikko Jokela. Erkki Haukipuro.
50757: 1241
50758:
50759: IV,761.- Rah.al. n:o 145.
50760:
50761:
50762: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Syöpäyhdis-
50763: tyksen ja Syöpäsäätiön syöväntorjuntatyön tukemiseen.
50764:
50765:
50766: E d u s k u n n a 11 e.
50767:
50768: Syöpätautien torjuntatyö on keskeisimpiä ja lousarvion yhteydessä tehtiin periaatepäätös,
50769: ajankohtaisimpia kansanterveystyön tehtäviä jonka mukaan syöpäjärjestöjen ylläpitämät sai-
50770: kaikkialla maailmassa. Useimmissa maissa on raalat lopullisesti siirtyivät keskussairaaloiden
50771: varsin oleellinen osa tähän liittyvästä toimin- kuntainliittojen vastuulle. Suomen Syöpäyhdis-
50772: nasta vapaaehtoisten kansalaisjärjestöjen vas- tykselle ja Syöpäsäätiölle jää tämän jälkeenkin
50773: tuulla. Lähinnä tieteelliseen tutkimukseen tu- kuitenkin laaja tehtäväkenttä. Niiden vastuul-
50774: keutuen ne ovat kehittäneet työmuotoja, joilla la ovat syöpätautien ennalta ehkäisyyn ja var-
50775: on menestyksellisesti voitu rajoittaa syöpätau- haistoteamiseen liittyvät toimenpiteet, syöpä-
50776: tien aiheuttamien tuhojen laajuutta. Ne ratkai- rekisterin ylläpito ja alan tieteellisen tutkimuk-
50777: sut, jotka ovat osoittautuneet käytäntöön sovel- sen tukeminen.
50778: tuviksi, ovat kehityksen myötä sittemmin kyt- On tuskin luultavaa, että meidän oloissam-
50779: keytyneet yhteiskunnan julkisin varoin ylläpitä- me voidaan jatkuvasti suoriutua kaikista edellä
50780: män terveydenhoitotyön kenttään. Monissa ta- luetelluista tehtävistä pelkästään vapaaehtoisten
50781: pauksissa on kuitenkin katsottu tarkoituksen- avustusten varassa. Olisikin sen vuoksi vähin-
50782: mukaisimmaksi ohjata valtion mukaantulo sillä täänkin kohtuullista, että edes osa syöpäjärjes-
50783: tavoin, että syöväntorjuntatyötä tukevalle jär- töjen sairaalatoimintaan aikanaan varatuista va-
50784: jestölle annetaan valtionapua sen toimintaan. roista, runsaasta 2 milj. markasta, nyt ohjattai-
50785: Näin on tapahtunut myös kaikissa muissa poh- siin näiden järjestöjen käyttöön tieteellisen tut-
50786: joismaissa paitsi Suomessa. Islannissa annetaan kimustyön edistämiseen. Koska syöpärekisterit
50787: syöpäyhdistykselle valtionapuna 25 äyriä jo- Ruotsissa ja Tanskassa ja osittain Norjassa yllä-
50788: kaista myytyä savukerasiaa kohden. Norjassa pidetään valtion avustuksin, valtionavun mitta-
50789: valtio maksaa puolet syöpärekisterin ylläpidos- na voitaisiin sopivasti pitää syöpärekisterin yllä-
50790: ta, mikä merkitsee noin 400 000 markan suu- pitokustannusten määrää Suomessa eli 300 000
50791: ruista vuotuista valtionapua syöpäyhdistykselle. mk vuodessa.
50792: Tanskassa valtionapu vastaa 900 000 mk vuo- Koska on pidettävä tarkoituksenmukaisena,
50793: sittain ja Ruotsissa on valtionapu lähes että valtion varoin osallistutaan syöpätautien
50794: 3 000 000 mk vuodessa. Kaikissa näissä mais- torjuntatyöhön, ehdotamme kunnioittavasti
50795: sa edellä mainitut summat on osoitettu lähinnä edellä esitettyyn viitaten,
50796: tieteellisen tutkimustyön tukemiseen.
50797: Suomessa on valtio tukenut syöpäjärjestöjen että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
50798: ylläpitämiä sairaaloita. Vaikka valtionavun mark- tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
50799: kamäärä viime vuosina nousikin suureksi, pys- suuruisen määrärahan käytettäväksi Suo-
50800: tyttiin näin hoitamaan suurin osa maamme syö- men Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön
50801: päpotilaista kustannuksin, jotka jäivät valtiolle suorittaman syöväntorjuntatyön tukemi-
50802: ja kunnille huomattavasti keskimääräisiä sai- seen osoittaen varat lähinnä tieteelli-
50803: raanhoitokustannuksia alhaisemmiksi. seen tutkimustyöhön käytettäväksi.
50804: Viime kesäkuussa käsitellyn valtion lisäta-
50805: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
50806:
50807: Antti Pohjonen. Valde Nevalainen. Tyyne Paasivuori.
50808: Lyyli Aalto. Väinö Turunen. Aimo Ajo.
50809: Eeli Lepistö. Sinikka Luja-Vepsä. Kaarle Salmivuori.
50810: Esko Niskanen. Anni Flinck.
50811: 156 156/72
50812: 1242
50813:
50814: IV,762.- Rah.al. n:o 146.
50815:
50816:
50817:
50818:
50819: Poutaneo ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnaneläinlääkärien
50820: virka-asuntojen ja vastaanottotilojen rakentamiseen.
50821:
50822:
50823: E d u s k u n n a 11 e.
50824:
50825: Eläinlääkintähuoltolain 23. 7. 1965/431 18 massa olevalta kunnalta se puuttuu. Kun maa-
50826: § :n 3 momentin mukaan kunnalle, jonka ta- talous erityisesti kehitysalueilla on maalaiskun-
50827: loudellinen kantokyky on maan kuntien keski- nissa pääelinkeinona, jonka harjoittamisen edel-
50828: määräistä kantokykyä olennaisesti heikompi, lytykset myös eläinlääkäripalvelusten osalta pi-
50829: annetaan valtion apua kunnaneläinlääkärin vir- täisi pyrkiä turvaamaan, on valtion varojen
50830: ka-asunnon ja vastaanottohuoneiston rakenta- osoittamista edellä tarkoitettuina rakennusavus-
50831: mista varten tulo- ja menoarvion rajoissa. tuksina heikossa taloudellisessa asemassa ole-
50832: Edellä mainittua ns. harkinnanvaraista val- ville kunnille pidettävä aiheellisena.
50833: tion apua varten valtion tulo- ja menoarviossa Valtiovarainvaliokunta mietinnössään n:o
50834: ei ole ainakaan viimevuosina ollut määrärahaa. 79 hallituksen esityksen johdosta valtion tulo-
50835: Eläinlääkäripalvelusten saanti on kuitenkin ja menoarvioksi vuodelle 1972 kiinnittää halli-
50836: maaseudulla ehdoton maatalouselinkeinotoimin- tuksen huomiota nimenomaan kehitysalueiden
50837: nan harjoittamisen edellytys. On sattunut, että köyhille kunnille kunnaneläinlääkärien virka-
50838: eräissä kunnissa eläinlääkärinviran täyttäminen asuntojen rakentamisesta aiheutuviin kustan-
50839: on kohdannut vaikeuksia kunnollisen virka- nuksiin. Samalla valiokunta katsoo, että halli-
50840: asunnon ja vastaanottotilojen puuttumisen tuksen tulisi selvittää mahdollisuuksia asianti-
50841: vuoksi. Suomen Eläinlääkäriliiton vaatimusten lan parantamiseksi.
50842: mukaisen eläinlääkärintalon rakentaminen tulee Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
50843: v:n 1972 kustannustason mukaan arvioituna taen,
50844: maksamaan noin 260 000 mk. Keskisuureliekin
50845: maalaiskunnalle tällainen menoerä merkitsee että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
50846: vuotuisena rasituksena noin 1,5 penniä veroäy- tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
50847: riä kohti. Suurimmalla osalla maalaiskuntia lie- määrärahan käytettäväksi eläinlääkintä-
50848: nee jo kunnollinen eläinlääkärintalo, mutta mo- huoltolain 18 §:n 3 momentissa tarkoi-
50849: nelta nimenomaan heikossa taloudellisessa ase- tettuihin rakennusavustuksiin.
50850: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
50851:
50852: Pentti Poutanen. Esko Härkönen.
50853: Jouko Siikaniemi. Reino Karpola.
50854: Heimo Linna. Veikko Pihlajamäki.
50855: Lea Sutinen. Aino Karjalainen.
50856: Einari Nieminen. Juhani Saukkonen.
50857: Taisto Tähkämaa. Olavi Martikainen.
50858: Katri-Helena Eskelinen. Orvokki Kangas.
50859: Paavo Niinikoski.
50860: 1243
50861:
50862: IV,763.- Rah.al. n:o 147.
50863:
50864:
50865:
50866:
50867: Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta sivutoimista vuokra-
50868: mökkitoimintaa hari<Jittavien lainoittamiseen.
50869:
50870:
50871: E d u s k u n n a 11 e.
50872: Maassamme ja erikoisesti Itä-Suomessa on turvaaminen ja toisaalta lisääntyvän vapaa~ajan
50873: viimevuosina lomamökkien kysyntä ollut suu- käyttökohteiden löytäminen, ei ole syytä viivy-
50874: rempi kuin tarjonta. Samanaikaisesti on paljon tellä asiaa.
50875: yksityisiä rannanomistajia, jotka haluaisivat Tällä alalla on maaseudulla varsin merkittä-
50876: rakentaa muutamia lomamökkejä ja pitäisivät vä yrittäjäryhmä sivuelinkeinona vuokramökki-
50877: lomamökkejä sivuelinkeinona. Nykyisen kehi- toimintaa harjoittavat henkilöt. Lainoituksen
50878: tys,alueluottolain perusteella voidaan rahoittaa järjestäminen näille yrittäjille turvaa loma-
50879: vain kokonaisia lomakyliä, mutta ei sivuelin- mökkien tarpeen nopeasti ja toisaalta antaa
50880: keinokseen loma- eli vuokramökkejä rakenta- sivuelinkeinoja niitä tarvitseville.
50881: ville. Myöskään mitään muuta rahoitusta ei ole Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
50882: järjestettävissä. taen,
50883: Rahoituksen järjestäminen pitkällä tähtä-
50884: yksellä olisi myöhemmin mahdollista kehitys- että Eduskunta ottaisi valtion 1973
50885: alueilla, tarkistamaila kehitysalueluottolakia sil- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
50886: tä osin. Kuitenkin sen toteuttaminen tällä me- määrärahan sivutoimisena vuokramökki-
50887: netelmällä ei ole riittävän nopea. Kun on kysy- toimintaa har;oittavien yrittäjien lainoi-
50888: myksessä toisaalta nopean matkailukehityksen tusta varten.
50889: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
50890:
50891: Pentti Poutanen. Aino Karjalainen.
50892: Heimo Linna. Juhani Saukkonen.
50893: Lea Sutinen. Olavi Martikainen.
50894: Reino Karpola. Orvokki Kangas.
50895: Veikko Pihlajamäki. Katri-Helena Eskelinen.
50896: Taisto Tähkämaa. Jouko Siikaniemi.
50897: 1244
50898:
50899: IV,764.-Rah.al. n:o 148.
50900:
50901:
50902:
50903:
50904: Procope ym.: Määrärahan osoittamisesta Allergialiitto r.y:lle va-
50905: listus- ja kuntoutustyön tukemista varten.
50906:
50907:
50908: E d u s k u n n a 11 e.
50909:
50910: Maamme väestöstä potee jo nyt yli kymme- prof. Klaus Järvinen Helsingin Sanomille anta-
50911: nen prosenttia allergisia tauteja. Kuitenkaan ei massaan lausunnossa hengitysvoimistelun mer-
50912: tiedetä yleisesti paljoakaan niiden hoidosta kitystä astmapotilaille mainiten että Suomessa
50913: ja mahdollisista ennakkoehkäisytoimenpiteistä. kuolee vuosittain noin 200 henkilöä astma-
50914: Näin ollen kaivataan maassamme tarpeellista kohtaukseen. Hän mainitsi lisäksi, että tällaiset
50915: tietoa ja valistusta näistä taudeista. harjoituskurssit ovat yleensä lopahtaneet varo-
50916: Vuonna 1969 perustettu Allergiallitto-Aller- jen puutteeseen.
50917: giförbundet ry on ryhtynyt omalta osaltaan On selvää, että Allergialiitto-Allergiförbun-
50918: ohjaamaan näiden tautien torjuntaa. Liitto on det ry, joka toimii vain pienen jäsenmaksunsa
50919: potilasyhdistys ja julkaisee omaa lehteä - ja lehtensä turvin ei voi ajanmittaan huolehtia
50920: Allergia - joka alusta alkaen on saanut suo- asettamistaan päämääristä ilman valtiolta saata-
50921: pean vastaanoton, varsin asiapitoisine kirjoi- vaa tukea. Tämän vuoksi ehdotammekin kun-
50922: tuksineen. Lisäksi liitto on järjestänyt jäsenis- nioittaen,
50923: tölleen jo yhden kuntootusleirin ja ensi kesäksi
50924: on suunniteltu useampia samanlaisia. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
50925: Vuoden alusta alkoivat potilaiden kuntoutus den 1973 tulo- ja menoarvioon 50 000
50926: hengitysvoimistelun ja keuhkojentyhjennys- markan suuruisen määrärahan myön-
50927: harjoituksien avulla pätevien lääkintävoimisteli- nettäväksi Allergialiitto-Allergiförbun-
50928: joiden johdolla. Näiden harjoitusten alkamisen det ry: n harjoittaman valistus- ja kun-
50929: johdosta korosti Allergiasairaalan ylilääkäri toutustyön tukemiseksi.
50930: Helsingissä 1.5 päivänä helmikuuta 1972.
50931:
50932: Victor Procope. Jouko Siikaniemi. G. Laatio.
50933: 1245
50934:
50935: IV,765.- Rah.al. n:o 149.
50936:
50937:
50938:
50939:
50940: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kristillinen Alkoho-
50941: listi- ;a Narkomtklnityö r.y:n Someron hoitokodin hoito-
50942: kustannuksiin.
50943:
50944:
50945: E d u s k u n n a 11 e.
50946:
50947: Alkoholin väärinkäyttö maassamme on li- keilemalla. Talvisaikaan tullaan kuntoutetta-
50948: sääntynyt huolestuttavasti. Tästä on seurauk- ville järjestämään pien- ja käsiteollisuutta, josta
50949: sena entistä vaikeampi alkoholistiongelma. parhaillaan tehdään suunnitelmia arkkitehtitoi-
50950: Erikoisesti on todettu, että kun hoidettava pa- misto Tero Kasken johdolla. Someron tilan
50951: laa laitoshoidosta entiseen ympäristöön on sor- vuokra on 14 400 markkaa ja tilalle tullaan
50952: tuminen alkoholismiin alkanut uudelleen. Maa- palkkaamaan päätoiminen tilan hoitaja ja
50953: hamme on perustettu viime vuonna Kristilli- emäntä. Kuluvan vuoden budjetti on n. 60 000
50954: nen Alkoholisti- ja Narkomaanityö r.y. Yhdis- markkaa, josta on laskettu saatavan tilalta tu-
50955: tyksen tarkoituksena on perustaa kristillisiä levasta tuotosta 20 000 markkaa.
50956: hoitopaikkoja niille alkoholisteille ja vapautu- Eri puolilla saatujen kokemusten perusteella
50957: ville vangeille, jotka haluavat aloittaa uuden on todettu, että juuri kristillinen hoitokoti on
50958: elämän omaksumalla kristillisen elämänkatso- tuottanut parhaimman tuloksen alkoholistien
50959: muksen. Kristillinen Alkoholisti- ja Narkomaa- auttamisessa pysyvään elämänmuutokseen.
50960: nityö r.y. on tätä työtä varten vuokrannut Edellä olevan perusteella ehdotamme,
50961: maatilan Someron kunnasta Pekka Kurjelta en-
50962: simmäiseksi hoitopaikaksi. Tilalla on metsää että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
50963: 62 hehtaaria ja viljeltyä 67 hehtaaria. Yhdis- tulo- ja menoarvioon 40 000 markan
50964: tyksen käyttöön on saatu tilan kaikki raken- määrärahan käytettäväksi avustukseksi
50965: nukset ja koneet. Someron tila tulee tarjoa- Kristillinen Alkoholisti- ;a Narkomaani-
50966: maan ilmaisen asunnon, ruuan ja työterapia- työ r.y:lle Somerolla sijaitsevan kristilli-
50967: hoidon 10-20 kuntoutettavalle. Someron sen hoitokodin hoitokustannuksia var-
50968: maatilaa tullaan viljelemään agronomi Ikäva- ten.
50969: lon johdolla erilaisia viljelyssuunnitelmia ko-
50970: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
50971:
50972: Olavi Ronkainen. Antero Juntumaa.
50973: Raino Westerholm. Veikko J. Turunen.
50974: 1246
50975:
50976: IV,766.- Rah.al. n:o 150.
50977:
50978:
50979:
50980:
50981: Ronkainen ym.: Mäiiriirahan osoittamisesta Savonlinnan talous-
50982: alueen pienten ja keskisuurten yritysten korkotukiluottoihin.
50983:
50984:
50985: E d u s k u n n a II e.
50986: Työllisyystilanne Savonlinnan talousalueella Monet pienet yritykset ovat edellisten johdosta
50987: on nopeasti huonontunut kestämättömään ti- myös joutuneet vaikeuksiin ja joutuvat supis-
50988: lanteeseen, johtuen useiden mm. Repo Oy:n tamaan toimintaansa.
50989: ja Savonlinnan Konepaja Oy:n suurkonkurs- Edellä olevan perusteelfa ehdotamme,
50990: seista, jotka ovat lyhyen ajan sisällä pakotta-
50991: neet monet perheet elämään työttömyyskor- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
50992: vausten varassa ja huolestuttavan monet per- valtion tulo- ja menoarvioon 3 JOO 000
50993: heet asuvat hajallaan perheenpään käydessä markan määrärahan Postipankin välityk-
50994: työssä talousalueen ulkopuolella, usein Helsin- sellä Savonlinnan ttrfousalueen pienten
50995: gin seutuvilla eikä koko perheen muuttomah- ja keskisuurten yritysten anottaviin
50996: dollisuuksia kuitenkaan ole asunto- ym. syistä. korkotukiluottoihin.
50997: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
50998:
50999: Olavi Rattkainen. Väinö Turunen.
51000: Raino Westerholm. Pentti Poutanea.
51001: Mauri Miettinen.
51002: 1247
51003:
51004: IV,767.- Rah.al. n:o 151.
51005:
51006:
51007:
51008:
51009: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin läänin luon-
51010: nontieteellis-biologisen tutkimuslaitoksen suunnitteluun.
51011:
51012:
51013: E d u s k u n n a 11 e.
51014:
51015: Mikkelin läänin vesistöjen käytön seka maa- kirouslaitoksen rinnalla toimivana Mikkelin lää-
51016: talouden tutkimustoiminnan ja korkeatasoisen niin sijoitettuna tutkimusasemana poistaisi sa-
51017: koulutuksen toteuttaminen luo edellytykset ke- malla Helsingin Yliopiston biologisen tutki-
51018: hittymiselle tällä perinteellisesti ja luonnon- muslaitoksen lisärakentamistarpeen ja samalla
51019: varoiltaan maatalousvaltaisella alueella, jossa toisi Saimaan vesistöalueen yliopistotasoisen
51020: nykyisin tuotetaan mm. maamme karjatalous- tutkimustoiminnan piiriin.
51021: tuotteista n. 1/3. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
51022: Esteenä käyttämättömien luonnonvarojen te-
51023: hokkaalle käyttöönotolle Saimaan vesistö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
51024: alueella Mikkelin läänissä on ensisijaisesti kor- 1973 tulo- ja menoarvioon 500 000
51025: keatasoisen ja luotettavan tutkimustoiminnan markan määrärahan käytettäväksi Mik-
51026: puuttuminen. Luonnontieteellis-biologisen tut- kelin läänin luonnontieteellis-biologisen
51027: kimuslaitoksen perustaminen Helsingin Yliopis- tutkimuslaitoksen suunnittelun käynnis-
51028: ton alaisena laitoksena Lammin biologisen tut- tämiseen.
51029: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
51030:
51031: Olavi Ronkainen. Väinö Turunen.
51032: Raino Westerholm. Pentti Poutanen.
51033: 1248
51034:
51035: IV,768.- Rah.al. n:o 152.
51036:
51037:
51038:
51039:
51040: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Keski-Sai-
51041: maan matkailukeskuksen suunnitteluun.
51042:
51043:
51044: E d u s kun n a 11 e.
51045:
51046: Matkailualan yritystoiminnan tehostumisen m.1a Savonlinnan matkailukeskuksen kautta
51047: esteenä Saimaan matkailualueen keskuksessa koko Saimaan matkailualueelle.
51048: Savonlinnassa on ensisijaisesti riittävän suuren Edellä olevan perusteella ehdotamme,
51049: matkailukeskuksen puuttuminen, jotta se voisi
51050: tarjota riittävät tilat suuriliekin ulkomaalais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
51051: ten ryhmille majoitus-, kokous- ja esiintymis- 1973 tulo- ja menoarvioon 300 000
51052: tiloineen. Valtion matkailukeskuksen perusta- markan määrärahan käytettäväksi val-
51053: minen Savonlinnaan tehostaisi myöskin mat- tion Keski-Saimaan matkailukeskuksen
51054: kailualan yksityisten yritysten toimintaa ja suunnittelun käynnistämiseen Savonlin-
51055: kannattavuutta tuomalla suurempia turistiryh- nassa.
51056: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
51057:
51058: Olavi Ronkainen. Väinö Turunen.
51059: Raino Westerholm. Pentti Poutanen.
51060: 1249
51061:
51062: IV,769.- Rah.al. n:o 153.
51063:
51064:
51065:
51066:
51067: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Saimaan kes-
51068: kuskalanviljelylaitoksen aikaansaamiseen.
51069:
51070:
51071: E d u s k u n n a 11 e.
51072:
51073: Kalanviljelyn merkitystä talouselämässämme rustaminen tälle vaikealle työttömyysalueelle on
51074: on jatkuvasti aliarvioitu ja kalatalouden tutki- myös työllisyyden kannalta merkittävä ja se ak-
51075: musmäärärahat pidetty alhaisina vesistöjemme tivoi yksityisiä myöskin alueella kalanviljelyn
51076: tarjoamista mahdolli:suuksista huolimatta. Joh- yrittäjiksi ja kehittäjiksi tuoden erityisesti laa-
51077: tavien kalastusmaiden kuten Norjan ja Japanin jan Saimaan saaristoalueiden asukkaille toimeen-
51078: eräät asiantuntijat ovat lausuneet ihmettelynsä tulomahdollisuuksien parantumisen.
51079: julki käyttämättömistä luonnonaltaista, järvis- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
51080: tämme, jotka erinomaisesti sopivat kalanvilje-
51081: lyyn. Kalastuksen tuottoaste voidaan viljelyllä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
51082: nopeasti jopa kolminkertaistaa. 1973 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
51083: Maamme parhaimpia kalanviljelyn alueita ole- markan määrärahan käytettäväksi Keski-
51084: van Saimaan vesistön puhdasvetiset keski- ja Saimaan keskuskalanviljelylaitoksen
51085: pohjoisosat tarjoavat erinomaiset olosuhteet suunnittelemiseen ja rakennustöiden
51086: Keski-Saimaan keskuskalanviljelylaitoksen perus- käynnistämiseen Säämingin tai Enon-
51087: tamiselle ja rakentamiselle Säämingin tai Enon- kosken kunnassa.
51088: kosken kuntaan. Keskuskalanviljelylaitoksen pe-
51089: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
51090:
51091: Olavi Ronkainen. Raino Westerholm. Pentti Poutanen.
51092:
51093:
51094:
51095:
51096: 157 156/72
51097: 1250
51098:
51099: IV,770.- Rah.al. n:o 154.
51100:
51101:
51102:
51103:
51104: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihreä Keidas r.y:n
51105: toiminnan tukemiseen.
51106:
51107:
51108: E d u s k u n n a 11 e.
51109: Huumausaineiden käyttö maassamme on saa- distyksessä 390, näistä on aktiivisesti ollut toi-
51110: vuttanut huolestuttavat mittasuhteet. Arvioi- minnassa mukana noin 50. Työkeskuksessa
51111: daan, että mm. asutuskeskusten nuorista aina- tapahtuvan kokoustoiminnan lisäksi siellä hoi-
51112: kin 1 % käyttää huumaavia aineita. Helsin- detaan päivittäin puhelinpäivystystä narkomaa-
51113: gissä on narkomaanien auttamiseksi perustettu nien aut4tmiseksi. Narkomaaneja kutsutaan
51114: kristillisellä pohjalla toimiva yhdistys, Vihreä yhdistyksen jäsenten koteihin henkilökohtaisia
51115: Keidas r.y. Tämä yhdistys, joka on toiminut keskusteluja varten. Toimintansa tehostami-
51116: jo noin kuusi vuotta, järjestää huumausaineita seksi yhdistys katsoo kuitenkin välttämättö-
51117: käyttäville nuorille viikottain sosiaalisia ja hen- mäksi täystoimisen sosiaalityöntekijän palkkaa-
51118: gellisiä tilaisuuksia käyttöönsä hankkimassa misen palvelukseensa. Lahjoitusvarojen turvin
51119: huoneistossa Fredrikinkatu 73 B. Huoneisto Vihreä Keidas on palkannut jo kaksi osapäivä-
51120: joudutaan pian kuitenkin vaihtamaan toiseen, työntekijää vuonna 1971.
51121: koska talon asukkaat häiriintyvät erityisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme,
51122: siellä pidettävistä nuorten illoista.
51123: Vuoden 1970 aikana Vihreän Keitaan työ- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
51124: keskuksessa kävi noin 300-400 eri henkilöä valtion tulo- ja menoarvioon 45 000
51125: yhteensä 1 500 käyntikertana. Vuoden 1971 markan lisämäärärahan momentin
51126: kävijöiden määrä oli noin 500 yhteensä 2 000 33.54.52 alamomentille 2 käytettäväksi
51127: -2 200 käyntikertana. Tähän mennessä Vih- Vihreä Keidas r.y:n toiminnan tukemi-
51128: reän Keitaan toiminta on perustunut täysin seen.
51129: vapaaehtoiseen työhön. Kannatusjäseniä on yh-
51130: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
51131:
51132: Olavi Ronkainen. Antero Juntumaa.
51133: Raino Westerholm. Veikko J. Turunen.
51134: 1251
51135:
51136: IV,771.- Rah.al. n:o 1.5.5.
51137:
51138:
51139:
51140:
51141: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pelastusarmeijan tu-
51142: kemiseen sosiaalisen toimitalon rakentamiseksi Malmille.
51143:
51144:
51145: E d u s k u n n a II e.
51146:
51147: Kodittomat alkoholistit muodostavat Helsin- holisteille 28 paikkaa ja miesten asuntola 144
51148: gissä vaikeasti ratkaistavan ongelman. Heitä paikkaa. Edellä mainittuihin kuuteen osastoon
51149: lasketaan olevan ainakin 1 300 henkeä, joista tulee kuhunkin oma seurusteluhuone televisioi-
51150: huomattava osa on äskettäin muualta muutta- neen ja kirjastoineen. Taloon rakennettavasta
51151: neita. Kodittomien alkoholistien hyväksi toi- keskuskeittiöstä toimitetaan ruoka eri osasto-
51152: mivista järjestöistä on tärkeimpiä Pelastusar- jen ruokasaleihin. Lisäksi ukkokodilla, tbc-
51153: meija. Nykyisen toimintansa laajentamiseksi kodilla ja hoitokodilla tulee olemaan talossa
51154: Pelastusarmeija on laatinut suunnitelman Mal- yhteinen askarteluhuone. Työterapiana on
51155: milie rakennettavasta sosiaalisesta keskustalosta, suunniteltu tehtäväksi vanhojen huonekalujen
51156: jossa olisi 256 täysihoitopaikkaa ja 144 asun- ja vaatteiden korjausta. Taloon on tarkoitus
51157: tolapaikkaa. Toimitaloa varten on piirustukset sijoittaa myös lääkärin vastaanottohuone ja
51158: laatinut arkkitehti Eino Tuompo kaupungin kaksi eristyshuonetta. Asukkaiden keskuudessa
51159: varaamalle tontille Talttatie 1. Toimitalon ko- harjoitettavaa kerho- ym. harrastustoimintaa
51160: konaiskustannusarvio on 5 620 000 mk. Toimi- sekä kokoustoimintaa varten sijoitetaan toimi-
51161: talon rakentamista varten Helsingin kaupunki taloon myös kokoushuone.
51162: on jo varannut budjettiinsa 1 000 000 mk:n Edellä olevan perusteella kunnioittavasti eh-
51163: määrärahan, valtion asuntolainaa on tarkoitus dotamme,
51164: anoa 3 320 000 mk, joten rahoituksen vajaus
51165: on 1 300 000 mk. Toimitaloon on suunniteltu että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
51166: seuraavat osastot: ukkokoti 84 paikkaa, koti tulo- ja menoarvioon 1 300 000 mk lisä-
51167: the-miehille 72 paikkaa, nuorukaiskoti ehdon- määrärahan 33.54.51 momentille Pelas-
51168: alaisessa vapaudessa oleville 36 paikkaa, alko- tusarmeijan tukemiseen sosiaalisen toi-
51169: holistien hoitokoti 36 paikkaa, ensisuoja alko- mitalon rakentamiseksi Malmi/le.
51170: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1972.
51171:
51172: Olavi Ronkainen. Antero Juntumaa.
51173: Raino Westerholm. Veikko J. Turunen.
51174: 1252
51175:
51176: IV,772.- Rah.al. n:o 156.
51177:
51178:
51179:
51180:
51181: Ronkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta odottamattomien ka-
51182: lastusvahinkojen selvittämistä ja ennakkokorvausten maksa-
51183: mista varten.
51184:
51185:
51186:
51187: E d u s k u n n a 11 e.
51188:
51189: Maassamme on viime vuosikymmenien ai- Aivan viime vuosina on lisäksi esiintynyt
51190: kana ja 1970-luvun alussa sattunut useita sel- paikallisia ns. alunatuhoja muuallakin Pohjan-
51191: laisia osittain odottamattomia tai muuten ka- meren rannikolla. Vakavimpia näistä ovat ol-
51192: tastrofiluonteisia ympäristön pilaantumisil- leet Kyröjoen suulla tapahtuneet, missä ke-
51193: miöitä, jotka ovat erityisen raskaasti kohdistu- väällä 1970 arvioitiin kaloja kuolleen kaikkiaan
51194: neet kalastajaväestöön ja kalaveden omistajiin. noin 150-200 tonnia.
51195: Tällaisia ovat olleet mm. eräät öljyvahingot, Useimmissa näissä tapauksissa kalastajat ja
51196: Oulun edustan merialueen kaloissa vuosina kalavesien omistajat eivät ole toistaiseksi saa-
51197: 1969-70 todetut ma1mvirheet, läntisellä ran- neet minkäänlaista korvausta elinkeinonsa me-
51198: nikkoseudulla ja merestä padotuilla altailla ta- netyksestä tai sen tuottavuuden heikkenemi-
51199: pahtuneet kalaston massatuhot sekä kalojen sestä. Syitä tähän ovat mm. se, että katselmus-
51200: elohopeapitoisuus tietyillä ja äskettäin lääkintö- toimituksia vahinkojen arvioimiseksi ei ole
51201: hallituksen taholta virallisesti nimetyillä vesis- aloitettu tai ne ovat pahasti kesken. Katsel-
51202: töillä. Seuraavassa esitetään eräitä yksityiskoh- mustoimitusten nopeaa loppuunsaattamista hi-
51203: tia huomattavimmista katastrofitapauksista. dastaa osaltaan sekin, että lopullista haitan ai-
51204: heuttajaa ei ole kyetty luotettavasti selvittä-
51205: Kalatuhot Pohjanmaan rannikoilla ja merestä mään.
51206: padotuilla altailla
51207: Kalaelohopea
51208: Merkittävin tähän ryhmään kuuluvista ka-
51209: lastusvahingoista tapahtui Uudenkaupungin Eräillä kalastusalueilla 1960-luvun puolivälin
51210: makeavesialtaalla, joka valmistui v. 1964. Al- jälkeen kaloissa todetut elohopeapitoisuudet ai-
51211: taan kalastossa tapahtui kohta patoamisen jäl- heuttivat julkisuudessa keskustelun, jonka seu-
51212: keen jyrkkä väheneminen ja myöhemmin veden raukset kalastuselinkeinolle ja kalakaupalle oli-
51213: suolapitoisuuden vähentyessä alunaperäisiltä vat tuhoisat. Muutamasta kalanäytteestä teh-
51214: mailta tulevien happamien lisävesien vaikutuk- dyt kansanterveyttä koskevat johtopäätökset
51215: sesta kalaston totaalinen tuho vuosien 1968 olivat sensaationmakuisia ja yliampuvia. Tä-
51216: -70 aikana. Asiantuntijalausunnon mukaan män seurauksena kotimaisen kalan markkinointi
51217: kalastusvahinko on vuosien 1964-70 ajalta joutui vaikeuksiin ja paikoin pysähtyi koko-
51218: yhteensä yli 600 000 mk. Katselmustoimitus, naankin. Täysin puhtaankin kalan talteenottoa
51219: jossa vahingot arvioidaan, on edelleen kesken, jouduttiin menekin tyrehtymisen vuoksi vähen-
51220: vaikka ensimmäiset vahingot ilmenivät jo noin tämään.
51221: 7 vuotta sitten. Oulun edustalla kalaelohopea - ja myös
51222: Vastaavanlaista kalojen joukkotuhoa on esiin- kaloissa ajoittain ilmenneet makuvirheet - pa-
51223: tynyt myös Pietarsaaren läheisyydessä Luodon- kottivat osan kalastajista luopumaan elinkei-
51224: järvellä vuodesta 1968 alkaen. Vahinkojen ar- nostaan ja siirtymään Ruotsiin.
51225: vioiminen on täälläkin vielä kesken; kuitenkin Lääkintöhallitus antoi 8. 7. 1971 lääninhalli-
51226: on kyse tähän mennessä jo useiden kymmenien tuksille ihmisravinnoksi käytettävän kalan elo-
51227: tuhansien markkojen vahingoista. hopeapitoisuutta koskevat suositukset ja nimesi
51228: IV,772.- Ronkainen ym. 1253
51229:
51230: eräitä alueita, joilla kalastusta ei tulisi harjoit- peiksi ja virkistysmuotona tulee entisestään
51231: taa. Suositusten perusteina olevat tutkimukset kärsimään eräillä alueilla.
51232: ovat mm. kohdistuneet kalaa syövään väestöön Käytäntö on kaikissa näissä - ja lukemat-
51233: ja erityisesti kalastajiin niillä seuduilla, joilla tomissa muissa - tapauksissa osoittanut, että
51234: kalojen elohopeapitoisuudet on todettu kohon- kalastajien mahdollisuudet saada kohtuullisessa
51235: neiksi. ajassa oikeudenmukaiset korvaukset normaalia
51236: Lääkintöhallitus ei ole katsonut aiheelliseksi katselmusmenettelyä käyttäen ovat heikot tai
51237: esittää kalastuksen raJoittamista sellaisilla olemattomat. Jotta ainakin katastrofikysymys-
51238: alueilla, joilla hauen, ahvenen ja mateen elo- ten hoidossa vältettäisiin lisäämästä täysin
51239: hopeapitoisuudet ovat 1-2 mg Hg/kg. Kun syyttömän osapuolen kärsimyksiä korvausten
51240: samalla kuitenkin tämän pitoisuuden omaavat viivyttelyllä, yhteiskunnan olisi aluksi otettava
51241: kalat on sijoitettu luokkaan III eli sellaisiin vastatakseen korvausten suorittaminen. Kata-
51242: kaloihin, joita ei tulisi käyttää ihmisravinnoksi, strofitilanteiden nopeaa selvittämistä varten
51243: on ilman muuta selvää, että näiden lajien ka- olisi kiireellisesti perustettava erityinen kata-
51244: lastus ja siten siitä saatava tulo lakkaavat auto- strofirahasto, josta myös korvaukset makset~
51245: maattisesti. Vastaavasti myös sellaisilla alueilla, taisiin. Valtio voisi sitten aikanaan periä ta-
51246: joilla petokalojen elohopeapitoisuus on 0.5-1 kaisin vahingon aiheuttajalta tämän tultua sel-
51247: mg Hg/kg - luokka II - jolloin niitä suosi- vitetyksi - mikä kaikkine asiaan liittyvine
51248: tuksen mukaan "ei tulisi käyttää ihmisravin- oikeudenkäyntiprosesseineen vienee parhaassa-
51249: noksi useammin kuin yksi tai tilapäisesti kor- kin tapauksessa useita vuosia.
51250: keintaan kaksi kertaa viikossa", on odotetta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
51251: vissa merkittävää kalastuksen vähentymistä. nioittavasti,
51252: Voidaan kuvitella mitä tämä käytännössä mer-
51253: kitsee, kun tiedetään, että esim. Päijänne on että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
51254: luokassa II. tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan mar-
51255: Julkisuudessa ei ole vielä näkynyt tietoja kan määrärahan odottamattomien tai
51256: siitä, kuinka jo tapahtuneet ja odotettavissa muuten katastrofiluonteisten kalastus-
51257: olevat kalastusta koskevat menetykset selvite- vahinkojen nopean selvittelytyön organi-
51258: tään ja korvauskysymykset hoidetaan. Tosiasia soimiseen ja ennakkokorvausten maksa-
51259: kuitenkin on, että kalastus elinkeinona, kotitar- miseen haitan kärsijöille.
51260: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1972.
51261:
51262: Olavi Ronkainen. Veikko J. Turunen.
51263: Raino Westerholm. Antero Juntumaa.
51264: 1254
51265:
51266: IV,773.-Rah.al. n:o U7.
51267:
51268:
51269:
51270:
51271: Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta kohdunkaulasyövän ter-
51272: veystarkastuskustq,nnusten korvaamiseen kunniUe.
51273:
51274:
51275: E d u s k u n n a 11 e.
51276: Maassamme on jo usean vuoden ajan järjes- Koska kunnat ovat joutuneet kokonaan yk-
51277: tetty terveystarkastuksia naisille kohdunkaula- sin rahoittamaan tässä tarkoitetut naisten jouk-
51278: osan syövän esi- ja varhaisasteiden toteamiseksi. kotarkastukset, varsinkaan taloudellisesti hei-
51279: Nämä terveystarkastukset pohjautuvat tarkas- kommassa asemassa olevat kunnat eivät kuiten-
51280: tettavilta otettavien irtosolunäytteiden tutkimi- kaan ole voineet huolehtia kaikkien edellä sa-
51281: seen ja tarvittaessa suoritettaviin jatkotutki- nottujen edellytysten täyttämisestä, jolloin tar-
51282: muksiin. Kunnat ovat terveydenhoitolautakun- kastettavien ikäluokkien määrä on jäänyt vä-
51283: tiensa suosituksesta ottaneet tällaiset tarkastuk- häisemmäksi ja tarkastusten ennalta ehkäisevä
51284: set terveydenhoito-ohjelmaansa niin yleisesti, merkitys vastaavasti pienemmäksi.
51285: että tätä nykyä enää kaksi kuntaa on säännöl- Kun kunnilla on mahdollisuus saada valtion-
51286: lisen naisten joukkotarkastusjärjestelmän ulko- apua juuri sairauden ennalta ehkäisyä edistä-
51287: puolella. viin tarkoituksiin uuden kansanterveyslain pe-
51288: Joukkotarkastuksen aloittamisesta kulunei- rusteella, olisi huolehdittava siitä, että valtion
51289: den vuosien aikana tarkastusmenetelmät ja toi- vuosittaisissa tulo- ja menoarvioissa on riittä-
51290: minnan järjestely ovat saavuttaneet vakiintu- vät määrärahat kunnille niiden järjestämien ter-
51291: neet, tehokkaiksi osoittautuneet muotonsa. Tar- veystarkastusten kustannuksia varten. Tämä on
51292: kastusten tulokset osoittavat kuitenkin, että perusteltua senkin vuoksi, että tällaiset elämää
51293: tämä työ on kannattavaa ja mielekästä vain säilyttävät terveystarkastukset ajan mittaan vä-
51294: silloin kun seuraavat ehdot täyttyvät: hentävät sairaalapaikkojen tarvetta ja siten lo-
51295: 1. Tarkastukset ovat jatkuvia, vuosittain pulta vaikuttavat yhteiskunnan terveyden- ja
51296: uusiutuvia siten, että samat naiset joutuvat sairaanhoitomenoja alentavasti.
51297: tarkastuksen piiriin vähintään kerran viisivuo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
51298: tiskaudessa. nioittaen,
51299: 2. Kaikki näytteenottotilaisuuteen kutsun
51300: saaneet todella noudattavat kehoitusta osallis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
51301: tua näihin ilmaisiin terveystarkastuksiin. tulo- ;a menoarvioon 750 000 markkaa
51302: 3. Terveystarkastukset ulotetaan käsittä- kohdun kaulaosan syövän esi- ia var-
51303: mään myös nuorehkoja ikäluokkia aloittaen haisasteiden toteamiseksi iäriestettävien
51304: mieluimmin 30-vuotiaista ja viimeistään 35- terveystarkastusten laboratoriokustan-
51305: vuotiaista pitäen myös 50 vuotta täyttävät tar- nusten korvaamiseen kunnille annetta-
51306: kastuksen piirissä, jolloin tarkastus vuosittain vaa avustusta varten.
51307: koskee vähintään neljää ikäluokkaa.
51308: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
51309:
51310: Sylvi Saimo. Aino Karjalainen.
51311: Lea Sutinen. Esko Härkönen.
51312: Orvokki Kangas. Mikko Jokela.
51313: Pentti Poutanen.
51314: 1255
51315:
51316: IV,774.-Rah.al. n:o 158.
51317:
51318:
51319:
51320:
51321: Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta Lievestuoreen-Kangas-
51322: niemen valtatieosuuden rakennustöiden aloittamiseen.
51323:
51324:
51325: Ed u s kun n a 11 e.
51326:
51327: Lievestuore-Kangasniemi valtatieosuuden tuivat kesäkuussa 1971, joten olisi tärkeätä
51328: rakentamisella on ratkai-sevan tärkeä merkitys saada työt välittömästi tällöin käyntiin. Tämä
51329: valtakunnan eri osien saattamiseksi toistensa yh- olisi erittäin merkityksellistä myös työllisyysnä-
51330: teyteen. Tällä tavoin saadaan Keski-Suomi ja kymien kannalta. Työttömyys on koetellut eri-
51331: Pohjanmaa suoraan valtatieyhteyteen Etelä-Sa- tyisesti kuorma-autoilijoita ja maansiirtokonei-
51332: von, Vuoksenlaakson ja Kymenlaakson kanssa, den omistajia, jotka saisivat runsaasti työtilai-
51333: sillä näitä laajoja alueita yhdistävästä valtatie" suuksia avattavalla tietyömaalla. Kun mainitulla
51334: verkostosta puuttuu vain alle 40 km:n osuus. valtatieosuudella on runsaasti merkitystä myös
51335: Tämän osuuden rakentamisen ja eräiden Pori- turistiliikenteelle, on sen nopea rakentaminen
51336: Joensuu tieosien valmistuttua Lievestuoreelta on tarpeen.
51337: suorat valtatieyhteydet kaikkiin tärkeimpiin sa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
51338: tamiin ja kaupunkeihin. nioittaen,
51339: Postilaitos onkin jo tämän perusteella aloitta-
51340: nut autokuljetukset Lievestuoreen kautta, aluksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
51341: itä-länsi-suunnassa, mutta jo nyt on vahvis- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
51342: tettu postilinjan Kokkola-Lappeenranta kulke- määrärahan Lievestuoreen-Kangasnie-
51343: minen Lievestuoreen kautta em. Lievestuore- men valtatieosuuden rakennustöiden
51344: Kangasniemi valtatieosuuden valmistuttua. aloittamista varten.
51345: Suunnitelmat tieosuuden rakentamisesta valmis-
51346: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
51347:
51348: Sylvi Saimo. Esko Härkönen.
51349: Orvokki Kangas. Pentti Poutanen.
51350: 1256
51351:
51352: IV,775.- Rah.al. n:o 159.
51353:
51354:
51355:
51356:
51357: Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta pysyvien tiloien aikaan-
51358: saamiseksi Keski-Suomen koeasemalle.
51359:
51360:
51361: Ed u s kun n a 11 e.
51362:
51363: Keski-Suomessa on maataloudellista koetoi- sevassa Torikan kansakoulun kiinteistössä, josta
51364: mintaa harjoitettu keskitetysti vuodesta 1952 Maatalouden Tutkimuskeskus tarkoitusta varten
51365: lähtien, jolloin ns. liikkuva koetoiminta aloitet- varasi koeaseman tarvitsemat tilat.
51366: tiin Laukaassa. Tämä eräässä mielessä väliaikai- Koeaseman edelleen kehittämistä varten olisi
51367: nen toiminta päättyi vuonna 1960, jolloin pe- välttämätöntä, että vuonna 1954 rakennettu
51368: rustettiin Keski-Suomen liikkuva koeasema ja koulukiinteistö saataisiin kokonaisuudessaan
51369: koetoiminta sai nykyisen muotonsa 1960, jol- koeaseman käyttöön. Tähän olisi nyt mahdol-
51370: loin perustettiin Keski-Suomen koeasema. Näin lisuuksia, koska koulutoiminta kiinteistössä on
51371: oli saatu lopullisesti vakinaistettua maakunnan kokonaan loppunut. Koeaseman toiminta edel-
51372: maatalouden kannalta erittäin tärkeä koetoi- lyttäisi myöskin välttämättömien hallitilojen ra-
51373: minta ja päästy tavoitteeseen, johon kauan oli kentamista koeaseman koneita ja välineistöä var-
51374: pyritty. Jo aikaisemmassa vaiheessa oli perus- ten. Koeaseman toimintaedellytyksiä voitaisiin
51375: teellisesti selvitetty ja todettu Keski-Suomen näin ratkaisevalla tavalla parantaa ja tehostaa
51376: oman koeaseman tarpeellisuus. Edustaahan koeaseman työtä merkittävästi.
51377: Keski-Suomi maataloudellisesti varsin laajaa Edellä selostettuun viitaten ehdotamme kun-
51378: tyypiltään omaleimaista maatalousaluetta, jolla nioittaen,
51379: oma koeasema on välttämätön.
51380: Keski-Suomen koeasema toimi koeaseman että Eduskunta ottaisi vuodm 1973
51381: johtajan tohtori Pentti Hännisen koetilalla aina tulo- ja menoarvioon 13 7 000 markkaa
51382: vuonna 1966 tapahtuneeseen tohtori Hännisen Laukaan kunnassa sijaitsevaa T orikan
51383: kuolemaan saakka. Tila on siitä lähtien ollut kansakoulun ostamista varten Keski-
51384: perikunnan hallussa eikä siellä enää voitu aja- Suomen koeaseman toimintaa varten
51385: tella koetoiminnan jatkamista. Kesällä 1966 ryh- tarvittaviksi lisätiloiksi sekä 30 000
51386: dyttiinkin koeasemaa varten hakemaan sopivaa markkaa konehallin rakentamiseksi koe-
51387: paikkaa maakunnasta. aseman koneitten ja laitteitten säilytys-
51388: Vuodesta 1967 lähtien koeasema on toimi- tiloiksi.
51389: nut Laukaan kunnan Haapavatian kylässä sijait-
51390: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
51391:
51392: Sylvi Saimo. Esko Härkönen.
51393: Orvokki Kangas. Mikko Jokela.
51394: Pentti Poutanen.
51395: 1257
51396:
51397: IV,776.- Rah.al. n:o 160.
51398:
51399:
51400:
51401:
51402: Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta Hankasalmen-Konneve-
51403: den maantien rakentamiseen.
51404:
51405:
51406: E d u s k u n n a 11 e.
51407: Hankasalmesta Konnevedelle johtava maan- Kun kantatie n:o 69 välillä rakennetaan tietä
51408: tie ei tyydytä enää sorapäällysteisenä, erittäin ja maansiirtoa kuljetetaan edellä sanottua tietä
51409: mutkaisena, mäkisenä ja routivana tienä tämän pitkin, on tien kunto tästä johtuen huonontu-
51410: tien lisääntyvää liikennettä. Toisaalta tie on nut, joten perusparannus tielle on välttämätön.
51411: erittäin tärkeä Hankasalmen ja Konneveden vä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
51412: liselle sekä tavara- että henkilöliikenteelle. nioittaen,
51413: Yhtä tärkeäksi tämä tieosuus muodostuu myös-
51414: kin Suolahden - Sumiaisten- Rautalammin että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
51415: kautta Vesangalle sekä Viitasaarelle johtaville valtion tulo- ja menoarvioon 300 000
51416: teille. markan määrärahan maantien rakenta-
51417: Tien rakentamista puoltaa nyt kiireellisenä mista varten Hankasalmen-Konneve-
51418: Hankasalmen kunnassa oleva tulevan talven au- den kuntien välille.
51419: tomiesten työttömyys. Kunnassa ei ole kuin
51420: yksi valtion VR:n saha työnantajana.
51421: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
51422:
51423: Sylvi Saimo. Esko Härkönen.
51424: Orvokki Kangas. Pentti Poutanen.
51425:
51426:
51427:
51428:
51429: 158 156/72
51430: 1258
51431:
51432: IV,777.- Rah.al. n:o 161.
51433:
51434:
51435:
51436:
51437: Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta Saakosken-]ämsänkos-
51438: ken-Hallin maantien rakentamiseksi.
51439:
51440:
51441: E d u s k u n n a 11 e.
51442:
51443: Useissa eri yhteyksissä on mm. Jämsänkos- tena Jämsänkoski-Haarala-Jämsä-Halli tie.
51444: ken kunnan toimesta painotettu nykyisen n. 13 Tämä rakennettava osuus on ainoastaan n. 4
51445: km:n pituisen Jämsänkoski-Juokelahti paikal- km maapohjaltaan tasaista hiekkamaata, joten
51446: listien muuttamista maantieksi sekä sen suun- rakentamiskustannukset tulevat olemaan erit-
51447: nan muuttamista sellaiseksi, että maantie tulisi täin kohtuulliset. Tieyhteyden saamisella Halli
51448: liittymään nykyiseen 4-tiehen Saakoskella. Ny- -Jämsänkoski välinen yhteys lyhenisi n. 7 5
51449: kyinen paikallistie on sille ohjautuvalle liiken- km, sillä olisi merkitystä puutavaran ja soran
51450: teelle (mm. paperiteollisuuden puutavarakulje- kuljetuksille sekä huomattavasti lyhentyvänä
51451: tukset) täysin ala-arvoinen ja tästä syystä kul- yhteytenä myöskin Jyväskylästä Hallin lento-
51452: jetukset ja liikenne Jyväskylän suunnasta ja kentälle.
51453: suuntaan ohjautuu n. 7-8 km pitemmän väy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
51454: län eli Jämsän keskustan kautta. TVH:n pää- nioittaen,
51455: töksen perusteella suoritetaan tieosalla parhail-
51456: laan maastotutkimuksia, joten lähiajan tavoit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
51457: teena on saada tarpeellinen rahoitus rakennus- valtion tulo- ja menoarvioon 2 000 000
51458: työn suorittamiseen. Koska maastotyöt tiepiirin markan määrärahan maantien rakenta-
51459: suunnitteluinsinöörin ilmoituksen mukaan saa- miseksi Saakosken - ]ämsänkosken -
51460: daan valmiiksi ensi kesään mennessä, voitaisiin Hallin välille ]ämsän, ]ämsänkosken ja
51461: rakennustyöhön päästä tämän jälkeen. Kuoreveden kunnissa.
51462: Saman tieosuuden jatkona olisi tarpeen saada
51463: yhteys myöskin Kuoreveden suuntaan tieosuu-
51464: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
51465:
51466: Sylvi Saimo. Esko Härkönen.
51467: Orvokki Kangas. Pentti Poutanen.
51468: 1259
51469:
51470: IV,778. -Rah.al. n:o 162.
51471:
51472:
51473:
51474:
51475: Sainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Luonnonmaan-Naanta-
51476: lin-Turun moottoritien rakentamiseen.
51477:
51478:
51479: E d u s k u n n a 11 e.
51480: Naantalin ja Turun välinen erittäin vilkkaasti ja saaristolle uudet kehittymismahdollisuudet.
51481: liikennöity tie ei alkuunkaan vastaa nykyisen Hanke on ollut vireillä jo yli 20 vuotta.
51482: liikenteen vaatimuksia. Tie on suuresti ylikuor- Edellä selostetun perusteella ehdotamme
51483: mitettu, mutkainen, kapea ja vaarallinen. Sär- kunnioittaen,
51484: känsalmen sillan kautta Rymättylään ja Meri-
51485: maskuun suuntautuva liikenne on edelleen li- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
51486: sännyt painetta ko. tiellä. Moottoritie Luon- tulo- ;a menoarvioon 2 000 000 markan
51487: nonmaa-Naantali-Raisio-Turku on Turun määrärahan Luonnonmaan-Naantalin
51488: seudun ja ko. maakunnan kannalta elinehto. -Turun moottoritien rakentamista var-
51489: Sen rakentaminen luo myös Naantalin ja Rai- ten.
51490: sion seudun lisäksi koko laajalle lähirannikolle
51491: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
51492:
51493: A. R. Sainio. T. I. Vartia. Carl Olof Tallgren.
51494: Esko Niskanen. Mauno Kurppa. Mikko Vainio.
51495: Taisto Tähkämaa. Juha Vikatmaa. Pekka Vennamo.
51496: 1260
51497:
51498: IV,779.- Rah.al. n:o 163.
51499:
51500:
51501:
51502:
51503: Salama ym.: Määrärahan osoittamisesta sisäoppilaitoksen raken-
51504: tamiseksi Jyväskylään reumaattisia sairauksia sairastavien las-
51505: ten ;a nuorten kuntoutusta ;a koulutusta varten.
51506:
51507:
51508: E d u s k u n n a 11 e.
51509:
51510: Peruskoulutusta tulee peruskoulun puhelain seen, jossa on 198 oppilaspaikkaa 7-16 vuo-
51511: yhteydessä eduskunnan hyväksymän ponsilau- den ikäisille, voitu ottaa yhtään koulutukseen.
51512: suman mukaisesti saada myös sellaisten lasten Tarvitsemme maahamme erikoisesti reumaat-
51513: ja nuorten, jotka fyysisen tai psyykkisen vian tisia lapsia ja nuoria varten sisäoppilaitoksen,
51514: tai vamman takia eivät voi suorittaa opiske- joka kuntoutustilojensa osalta voisi palvella
51515: luansa terveiden lasten koulunkäyntiolosuh- myös mm. CP-lasten kuntoutusta, mutta toi-
51516: teissa. Vaikka varsinkin viime vuosina on ta- misi lisäksi erikoisesti reumaa sairastavien am-
51517: pahtunut ilahduttavaa edistystä asiassa, on vielä matillisen koulutuksen ja työhönsijoituksen
51518: runsaasti eri tavoin vammaisia nuoria, jotka tukena. Huomioiden Jyväskylän kaupungin
51519: jäävät ilman koulutukseen liittyvää tukea tai keskeisen maantieteellisen aseman sekä Jyväs-
51520: heidän tukensa on puutteellista. Näin on var- kylän yliopiston yhteydessä toimivat eri tutki-
51521: sinkin koulutukseen liittyvän kuntoutuksen ja muslaitokset, olisi mainittu laitos erittäin hyvä
51522: muun erikoishuollon osalta. Viime mainitut saada sijoitetuksi juuri Jyväskyl&än.
51523: ovat kuitenkin ratkaiseva tekijä erilaisissa vam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
51524: mautumisissa kärsivien kohdalla. Mm. maamme nioittaen,
51525: vanhainkodeissa on jatkuvasti nuoria henki-
51526: löitä, jotka ovat joutuneet sinne ehkä jo lap- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
51527: suudessaan. Heillä tulisi olla yhteiskunnan tuki tulo- ;a menoarvioon 100 000 markkaa
51528: sijoittumiseen voimiensa mukaisesti työelämään. erityisesti reumaattisia sairauksia sairas-
51529: Vammaisten nuorten hoito- ja sisäoppilaitok- tavien lasten ia nuorten tutkimusta,
51530: set Oulussa ja Helsingissä voivat ottaa vastaan kuntoutusta, koulutusta ia työhönsiioi-
51531: vain osan pyrkijöistä. Erittäin vaikea on ti- tusta hoitavan Jyväskylään sijoitettavan
51532: lanne reumaa sairastavien lasten ja nuorten sisäoppilaitoksen suunnittelu- ;a tutki-
51533: kohdalla. Heitä ei ole mm. Helsingin laitok- mustyötä varten.
51534: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
51535:
51536: Aune Salama. Sakari Knuuttila.
51537: Tellervo M. Koivisto. Kalevi Kivistö.
51538: Sylvi Saimo. Veikko J. Turunen.
51539: Erkki Liikanen.
51540: 1261
51541:
51542: IV,780.- Rah.al. n:o 164.
51543:
51544:
51545: Salmivuori ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen-Hyvin-
51546: kään-Järvenpään maantien aikaansaamiseksi.
51547:
51548: E d u s k u n n a 11 e.
51549: Tuusulantie Helsinkiin johtavana liikenne- kaissuunnassa väli Järvenpää-Kellokoski-
51550: väylänä on moottoriteiden n:o 3 (Hämeenlin- Mäntsälä. Kokonaisuutena tämä tieverkosto
51551: nantie) ja n:o 4, 5 (Lahdentie) suuruusluok- olisi lähiliikenteellisesti todellinen vaihtoehto
51552: kaa. Näin liikennevirran mukaan nimenomaan molemmille valtakunnallisille moottoriteille
51553: Hyryiästä Helsinkiin tieosuuden välillä. Hyry- etenkin välillä Lahti-Helsinki, ja antaisi moot-
51554: Iässä tieliikenne jakautuu pohjoisen ja idän toriteiden rakentamiselle lisäaikaa samalla ta-
51555: suuntiin teiden samalla ratkaisevasti huonon- soittaen teiden suuria rakentamiskustannuksia
51556: tuessa. Näiltä tieosuuksilta ajaudutaan etelään pidentyneen aikavälin muodossa.
51557: ja pohjoiseen suuntautuvassa liikenteessä moot- Uudenmaan seutukaavaliitot suhtautuvat
51558: toriteiden ajoväylille. Näin Tuusulantie jää pää- Uudenmaan tieverkkotutkimus 1970-julkaisus-
51559: osiltaan poikittaiseksi tieksi molempien moot- saan myönteisesti uuden tien rakentamiseksi
51560: toriteiden välille. Liikenteellisesti näin ei pitäi- välille Riihimäki-Hyvinkää-Järvenpää. Ra-
51561: si tapahtua. kennettava tie sopeutuisi tarkoituksenmukai-
51562: Etelä- ja pohjoissuunnassa ja päinvastoin sesti alueen seutukaavoitukseen. Seutukaavalii-
51563: tämä moottoriteiden välinen asutuksellisesti tot pitävät tiehankkeen toteuttamista liikenne-
51564: Keski-Uudenmaan väkirikkain alue on erittäin taloudellisesti edullisena ratkaisuna. Sekä hen-
51565: vaikeasti liikennöitävissä kunnollisten tieyh- kilöautoliikenteen että tavarankuljetuksen osal-
51566: teyksien miltei kokonaan puuttuessa. Siksi oli- ta uusi tie ei olisi rautatieliikennettä heikentä-
51567: si tarkoituksenmukaista kiirehtiä uuden tie- vä tekijä. Päinvastoin, tavarankuljetuksen osal-
51568: yhteyden rakentamista Riihimäki-Hyvinkää- ta uusi tie olisi tavarankuljetuksen kustannuk-
51569: Järvenpää välille rautatien itäpuoliselle maas- sia alentava tekijä. Työvoimapoliittisena ratkai-
51570: toalueelle. Juuri nämä kaupungit ja niitä lä- suna uusi tie edistäisi työvoiman liikkuvuutta.
51571: hellä olevat asutustaajamat ovat väestömuuton Samalla työntekijäin työpaikkakohdealue pysy-
51572: nopeimpia kasvukeskuksia Keski-Uudenmaan vine työpaikkoineen huomattavasti laajenisi.
51573: alueella. Tämä lisää näiden kaupunkien lähi- Tämä olisi koko talousalueen tuotannollinen
51574: liikenteellistä yhteydentarvetta yhä pakotta- etu uusiakin sijoituksia ajatellen.
51575: vammassa määrin. Valtakunnalliset moottori- Rakennettavan uuden Riihimäki-Hyvinkää
51576: tiet näiden kaupunkien sivustoilla ovat huono -Järvenpää tieosuuden pituus olisi noin 42
51577: ja epätarkoituksenmukainen ratkaisu tämän li- kilometriä. Uudenmaan seutukaavaliittojen tut-
51578: sääntyvän lähiliikenteellisen yhteydenpidon pul- kimusryhmä arvioi tämän tiehankkeen raken-
51579: man ratkaisemiseksi. Päinvastoin on niin, että tamiskustannuksiksi noin 34 miljoonaa mark-
51580: uuden tien rakentaminen Riihimäki-Hyvin- kaa.
51581: kää-Järvenpää välille helpottaa kahden hi- Että tiepohjan maasto- ja linjatutkimus sekä
51582: taasti edistyvän moottoritien rakentamista mer- tien rakentaminen pääsisi nopeasti alkamaan,
51583: kittävällä tavalla uuden tien poistaessa pai- ehdotamme kaiken edellä mainitun perusteella
51584: kallista liikennevirtaa näiden valtakunnallisten kunnioittaen,
51585: teiden osalta.
51586: Parhaillaan rakennetaan Riihimäki-Lahden että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
51587: välistä uutta tieosuutta. Riihimäki-Hyvinkää tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan mar-
51588: -Järvenpää tiesuunnitelma liittyisi elimellisenä kan määrärahan uuden tien rakennustöi-
51589: jatkona tähän rakennustyöhön. Näihin liittyen den aloittamiseksi välillä Riihimäki-
51590: tulisi samalla parantaa Tuusulantietä välillä Hyvinkää-]ärvenpää.
51591: Järvenpää-Hyrylä-Lentoasema sekä vastak-
51592: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
51593:
51594: Kaarle Salmivuori. V. 0. Mäkinen. Veikko Pajunen.
51595: 1262
51596:
51597: IV,781.- Rah.al. n:o 165.
51598:
51599:
51600:
51601:
51602: Salmivuori ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntsälän-Hyvin-
51603: kään kehätien rakennustöiden nopeuttamiseksi.
51604:
51605:
51606: E d u s k u n n a 11 e.
51607: Uudenmaan läänin tiemäärärahoista käyte- rin hitaasti rakennustöittensä osalta. Ja se mitä
51608: tään kolme neljäsosaa Helsinkiin johtavien val- tiestä on tähän mennessä saatu rakennetuksi ja
51609: takunnallisten moottoriteiden rakentamiseen. tullut otetuksi käyttöön on samalla lisännyt
51610: Tästä on seurauksena se, että Uudenmaan seu- koko tieosuuden rakentamisen tarvetta. Tästä
51611: tukunnalliset tiet jäävät liian vähille tiemäärä- syystä olisi mainitun tien puuttuvien osien ra-
51612: rahoille ja siten monet uudet tarpeelliset tiet kentamista nopeutettava etenkin välillä Mänt-
51613: jäävät vuosikymmeniksi rakentamatta ja ole- sälä-Hyvinkää. Myös läänin matkailun kehit-
51614: massa olevat tiet jatkuvan kunnossapidon puut- täminen vaatisi seutukunnallisten teiden no-
51615: teeseen. Tähän vinosuuntaukseen olisi saatava peampaa kunnostamista kuin nyt on asianlaita.
51616: korjaus aikaan siten, että Uudenmaan tiepiirille Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdo-
51617: myönnettäisiin suhteellisesti enemmän tiemää- tamme kunnioittaen,
51618: rärahoja kuin toisille tiepiireille. Jo yksistään
51619: Uudenmaan läänin suuri autokanta muihin lää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
51620: neihin verrattuna vaatisi lisättyjä tiemäärära- tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan mar-
51621: hoja sen hyväksi. kan määrärahan Mäntsälän-Hyvinkään
51622: Edellä mainituista syistä on myös kehätie kehätien rakennustöiden nopeuttami-
51623: välillä Porvoo-Mäntsälä-Lohja edistynyt pe- seksi.
51624: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
51625:
51626: Kaarle Salmivuori. Veikko Pajunen. Sinikka Luja-Vepsä.
51627: 1263
51628:
51629: IV,782.- Rah.al. n:o 166.
51630:
51631:
51632:
51633:
51634: Salmivuori ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuusulantien levm-
51635: tämisen tutkimiseen ja töiden aloittamiseen.
51636:
51637:
51638: E d u s k u n n a 11 e.
51639: Uudenmaan tieverkkotutkimuksessa 1970 on Vaikka Tuusulan moottor1t1en kohdalla on-
51640: esitetty yhden ajoradan rakentamista Tuusulan- kin useita vaihtoehtoisia linjausvarauksia, näyt-
51641: tielle välillä Tikkurila-Hyrylä ehdollisena tää olevan niin, ettei niitä voida lähitulevaisuu-
51642: hankkeena aikajaksolla 1971-80. Vaihtoehtona dessa kuitenkaan toteuttaa. Tästä syystä olisi-
51643: on toteuttaa Tuusulan moottoritie suoraan yh- kin tutkittava nopeasti mahdollisuuksia nykyi-
51644: dessä rakennusvaiheessa, jolloin toimenpide sen Tuusulantien leventämiseksi nelikaistaiseksi
51645: em. tutkimuksen mukaan tulisi toteutettavaksi niin kuin onkin tapahtunut, mutta tutkimus-
51646: edellistä ratkaisua myöhemmin eli aikaisintaan työtä on kiirehdittävä ja sen tulosten tultua
51647: 1970-80-luvun vaihteessa. julkisuuteen olisi tieratkaisu saatava myös to-
51648: Tuusulantie on kuitenkin jo nykyisin var- teuttamisasteelle. Viittaukset Lahden moottori-
51649: sin kuormitettu. Välillä Tikkurila-Hyrylä tie tien ja rautatien aikaansaamiin liikennehelpo-
51650: on kaksikaistainen keskimäärin noin 8 m leveä tuksiin eivät pysty oleellisessa määrin korvaa-
51651: kestopäällystetty tie, jonka erityispiirteenä on maan Tuusulantien merkitystä keskisen
51652: raskaiden ajoneuvojen suuri osuus. Tämän li- Uudenmaan kehitykselle. Kun Uudenmaan tie-
51653: säksi Tuusulantiellä tie on liikenneturvatto- verkosto yleensä ja myös keskisen Uuden-
51654: muuden suhteen maan vaikeimpia, sillä esim. maan tärkein tie Tuusulantie palvelevat Uuden-
51655: vuonna 1965 välillä ohikulkutie-Hyrylä ta- maan ohella koko valtakuntaa, on tästäkin
51656: pahtui kaikkiaan 70 liikenneonnettomuutta ja syystä tarkoituksenmukaista painottaa nykyisen
51657: vuonna 1970 53 liikenneonnettomuutta. Lii- Tuusulantien leventämistoimenpiteiden kiireel-
51658: kenneturvallisesti vaarallisimpia kohteita ovat lisyyttä.
51659: olleet paikallis- ja yksityisteiden liittymät. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
51660: Kun keskisen Uudenmaan kehitysnäkymät nioittavasti,
51661: edellyttävät jatkuvasti voimistuvia taajamia,
51662: joihin asutuksen lisäksi keskittyy teollisuutta että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
51663: ja jotka siis omalta osaltaan ovat lieventämässä tulo- ja menoarvioon kolmen miljoonan
51664: Helsingin lähiseudun painetta, on keskisen ( 3 000 000) markan suuruisen määrä-
51665: Uudenmaan kehityksen kannalta ehdottoman rahan nykyisen Tuusulantien leventämi-
51666: välttämätöntä saada nykyinen Tuusulantie mah- sen tutkimiseen ja töiden aloittamiseen.
51667: dollisimman nopeasti asianmukaiseen kuntoon.
51668: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
51669:
51670: Kaarle Salmivuori. Veikko Pajunen. Sinikka Luja-Vepsä.
51671: 1264
51672:
51673: IV,78.3.- Rah.al. n:o 167.
51674:
51675:
51676:
51677:
51678: Salmivuori ym.: Määrärahan osoittamisesta jätevesien johtami-
51679: seen Tuusulanjoen ja Keravanjoen alueella.
51680:
51681:
51682: E d u s k u n n a 11 e.
51683:
51684: Suunnitelmaehdotus jätevesien käsittelemi- kaisu maksaa 15-17 milj. mk eli 7-9 milj.
51685: seksi ja johtamiseksi Tuusulanjoen ja Keravan- mk enemmän. Kustannusten kohtuuttomuus
51686: joen vesistöalueilla on valmistunut. Se koskee tulee yhä ilmeisemmäksi, jos sitä verrataan
51687: lähinnä neljää kuntaa, nimittäin Helsingin maa- Järvenpään taloudelliseen kantokykyyn ja vesi-
51688: laiskuntaa, Keravaa, Tuusulaa ja Järvenpäätä, huollon rakentamisen valmiusasteeseen. Kun
51689: ja sisältää ehdotuksen 400 000 asukkaan ja kehitysalueen kaupunkien keskimääräinen ve-
51690: 38 000 työpaikkaa käsittävän teollisuuden jä- rotettava tulo asukasta kohti oli v. 1969 5 088
51691: tevesien käsittelemiseksi ja johtamiseksi vuo- mk, oli Järvenpään vastaava luku samana
51692: sina 1972-2000. Suunnitelma käsittää useita vuonna 4 894 mk. Samoin on todettavissa, että
51693: eri tasoisia vaihtoehtoja. Parhaimpana ylei- kehitysalueen kaupunkien vesihuollon liitty-
51694: sesti pidetään sitä vaihtoehtoa, jossa kaikkien mis-% oli em. vuonna 85 %, kun vastaava
51695: edellämainittujen kuntien jätevedet johdetaan luku Järvenpäässä oli 41 %. Em. esimerkki
51696: tunnelissa aina Järvenpäästä, jopa mahdollisesti on otettu Järvenpäästä, mutta samankaltainen
51697: Tuusulan Kellokoskelta saakka Suomenlahteen. on tilanne myös muiden kaukana merestä si-
51698: Mikäli kustannukset, noin 80 milj. mk, voitai- jaitsevien kuntien kohdalla.
51699: siin jakaa tasan esim. kuntien asukaslukujen Todennäköiseltä näyttää, ettei kuntien kes-
51700: suhteessa, muodostuisi kauimpana merestä si- ken päästä sopimukseen suunnitelman toteut-
51701: jaitsevien kuntien osuus kohtuulliseksi. Lähem- tamisesta ennenkuin valtion osallistuminen
51702: pänä merta sijaitsevat kunnat eivät kuitenkaan hankkeeseen on selvää. Osallistuminen voisi
51703: halua osallistua muiden kuntien jätevesikysy- parhaiten tapahtua siten, että valtion toimesta
51704: myksen kustannuksiin. Ainoa mahdollisuus py- rakennettaisiin jätevesitunneli Järvenpäästä Ke-
51705: syttää rakennuskustannukset kohtuullisena ravalle ja vastaavasti putkijohto Hyryiästä Kor-
51706: näyttää olevan valtion osallistuminen kustan- soon. Edellisen työn kustannus on noin 5
51707: nuksiin riittävällä panoksella, esim. rakenta- milj. mk ja jälkimmäisen noin 2 milj. mk.
51708: malla osan tunneleista ja pääviemäreistä. Mikäli vuoden 197 3 talousarvioon saataisiin
51709: Kustannusten kohtuuttomuus käy selville, tarkoitusta varten riittävät määrärahat, olisi
51710: jos verrataan jonkin kunnan, esim. Järvenpään, pahimmat esteet yhteistoiminnan toteutumisen
51711: osuutta kahdessa eri tapauksessa. Toinen on tieltä poistettu.
51712: normaaliratkaisu käsittäen biologisen puhdis- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
51713: tuksen ja ravinteiden poiston, sekä toinen, joka
51714: sisältää edellisen lisäksi jätevesien johtamisen että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
51715: tunnelissa Suomenlahteen. Edellinen ratkaisu tulo- ja menoarvioon 7 milj. markan
51716: maksaa pohjoisimmalle kunnalle, Järvenpäälle, määrärahan jätevesien johtamiseen Tuu-
51717: 8-9 milj. mk, kun jälkimmäinen johtamisrat- sulanjoen ja Keravanjoen vesistöalueilla.
51718: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
51719:
51720: Kaarle Salmivuori. Veikko Pajunen. Sinikka Luja-Vepsä.
51721: 1265
51722:
51723: IV,784.- Rah.al. n:o 168.
51724:
51725:
51726:
51727:
51728: Salmivuori yin.: Määrärahan osoittamisesta Vanhan Porvoon pe-
51729: lastamiseen.
51730:
51731:
51732: E d u s kun n a 11 e.
51733:
51734: Vanhan Porvoon säilyttäminen historiallisesti tavien huoneistojen kokonaispinta-ala ·on noin
51735: korvaamattomine rakennuksineen on ensiarvoi- 16 500 m2 ja korjauskustannukset nousevat
51736: sen tärkeä ja myöskin kiireellinen tehtävä. Tätä 6 640 000 markkaan.
51737: tarkoitusta varten Porvoon kaupunginvaltuusto Koska asemakaavaehdotuksessa nämä raken-
51738: jo 26. 4. 1960 päätti muuttaa Vanhan Porvoon nukset on määrätty säilytettäviksi ja koska kor-
51739: kaavaa siten, että se ei vastaisi vain ajan hen- jaustyöt tulee suorittaa siten, ettei rakennusten
51740: gen vaatimuksia, vaan myöskin Vanhan Por- historiallista arvoa alenneta, tulee kunnostus-
51741: voon säilyttämispyrkimyksiä. Alueen kaavoi- työstä aiheutumaan tontinomistajille sellaisia
51742: tuksen ensimmäinen vaihe, kaavarunko hyväk- kustannuksia, joita normaali rakennusten kun-
51743: syttiin kaupunginvaltuustossa 4. 3. 1970 ja ase- nossapitäminen ei aiheuttaisi. Näitä kustannuk-
51744: makaavaehdotus valmistui keväällä 1971. Koko sia lienee pidettävä niinä kohtuuttomina kus-
51745: kaavoituksen ajan oltiin tiiviissä yhteydessä tannuksina, joita laki edellyttää korvattavan
51746: toisaalta tontinomistajien ja toisaalta sisäasiain- valtion varoista.
51747: ministeriön ja muinaistieteellisen toimikunnan Niinpä osavastuu Vanhan Porvoon säilyttä-
51748: kanssa. misestä, mikäli se tahdotaan säilyttää nykyisen
51749: Valtiovallan taholta on todettu, että suurin kaltaisena historiallisesti arvokkaana, kuuluu-
51750: osa rakennuksista on kulttuurihistoriallisesti kin yhteiskunnan kannettavaksi.
51751: merkittäviä ja että koko Vanha Porvoo keski- Vaikka asemakaava ja sen määräykset alueella
51752: ajalta periytyvine katuineen ja aukiaineen on ovatkin ankarimmat, mitä lakimme sallii, ei
51753: kansallisessa mielessä korvaamaton. Näitä seik- kaavan avulla sittenkään voida loputtomiin säi-
51754: koja on pidetty myöskin kaavoituksen lähtö- lyttää Vanhan Porvoon keskiaikaista ilmettä,
51755: kohtina unohtamatta kuitenkaan asukkaiden- jos tonttien omistajat samanaikaisesti ajetaan
51756: kaan toivomuksia rakentaa edelleen Vanhaa taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen.
51757: Porvoota. Edelleen on voitu todeta, että raken- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
51758: nuksista 28 % on joko kelvottomassa tahi huo- nioittaen,
51759: nossa kunnossa, kohtalaisessa kunnossa olevia
51760: rakennuksia on noin puolet ja hyvässä kun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
51761: nossa rakennuksista on vain 6 %. tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan mar-
51762: On myöskin verraten tarkoin voitu arvioida kan määrärahan historiallisesti arvok-
51763: Vanhan Porvoon arvokkaissa rakennuksissa ole- kaan Vanhan Porvoon pelastamiseksi
51764: vien asuntojen korjauskustannukset sille tasolle, sitä uhkaavalta tuhoutumiselta.
51765: jota nykyaikainen asuminen edellyttää. Korjat-
51766: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
51767:
51768: Kaarle Salmivuori. Veikko Helle. Sinikka Luja-Vepsä.
51769:
51770:
51771:
51772:
51773: 159 156/72
51774: 1266
51775:
51776: IV,785.- Rah.al. n:o 169.
51777:
51778:
51779:
51780:
51781: Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta Allergialiitto r.y:lle valis-
51782: tus- ;a kuntoutustyön tukemiseksi.
51783:
51784:
51785: Ed u s kun n a 11 e.
51786:
51787: Allergisista taudeista kaivataan tietoja ja va- tisille sekä kuntootusleirejä ja terveysmatkoja
51788: listusta maassamme kovin, sillä poteehan jo jäsenistölleen.
51789: nyt noin kymmenkunta prosenttia maamme On selvää, että Allergialiitto-Allergiförbun-
51790: väestöstä allergisia sairauksia. det ry, joka toimii tällä hetkellä pienen jäsen-
51791: Vuonna 1969 perustettu Allergialiitto- maksunsa ja lehtensä turvin, tarvitsee myös
51792: Allergiförbundet ry on allergiaa sairastavien tai valtion tukea tehtävänsä suorittamiseen. Tämän
51793: siitä kärsivien yhteenliittymä. Liiton tarkoituk- vuoksi ehdotammekin,
51794: sena on niiden haittojen vastustaminen, joita
51795: allergiset taudit aiheuttavat yhteiskunnalle ja ettli Eduskunta ottaisi valtion vuoden
51796: sen jäsenille. 1973 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
51797: Tarkoitusperiensä toteuttamiseksi liitto har- kan suuruisen määrärahan myönnettä-
51798: joittaa valistustoimintaa julkaisemalla omaa leh- väksi Allergialiitto-Allergiförbundet
51799: teä- Allergia -,järjestämällä hengitysvoimis- ry:lle liiton harjoittaman valistus- ;a
51800: telu- ja keuhkojen tyhjentämisharjoituksia pä- kuntoutustyön tukemista varten.
51801: tevien lääkintävoimistelijoiden johdolla astmaat-
51802: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
51803:
51804: Eero Salo. Lyyll Aalto.
51805: V. 0. Mäkinen. Leo Kohtala,
51806: 1267
51807:
51808: IV,786.- Rah.al. n:o 170.
51809:
51810:
51811:
51812:
51813: Salolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta World Wildli/~
51814: Fundin Suomen säätiön perustamiseen ia toiminnan kÄyn-
51815: nistämiseen.
51816:
51817:
51818:
51819: E d u s k u n n a 11 e.
51820:
51821: Pohjoismaiden Neuvostossa ovat Svend - herättää aktiivinen luonnonsuojelukiin-
51822: Haugaard (RV), Ingemar Mondebo (fp) ja nostus päätösten tekijöissä kaikilla tasoilla
51823: Pertti Salolainen (Kok) tehneet jäsenehdotuk- sekä kansainvälisesti että kansallisesti.
51824: sen ( A 343 j) Pohjoismaiden osallistumi- Rahasto toimii säätiömuodossa tällä hetkeiiä
51825: sesta Kansainväliseen luonnonsuojelu-unianiin 15 maassa. Esimerkkinä voidaan mainita, että
51826: (IUCN) ja World Wildlife Fund'iin. Ehdo- ruotsalaisen säätiön tulee sääntöjensä mukaan
51827: tuksessa esitetään toivomus siitä, että Pohjois- Sveitsissä sijaitsevan World Wildlife Fund'in
51828: maiden hallitukset edistäisivät World Wildlife kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti antaa
51829: Fundin säätiöiden perustamista myös Suomeen rahallista tukea tieteellisille tutkimuksille, va-
51830: ja Tanskaan, sillä Ruotsissa ja Norjassa listukselle ja opetukselle, luonnonsuojelualuei-
51831: WWF:n säätiöt jo toimivat. den perustamiselle sekä uhattujen eläin- ja
51832: Kautta maailman tapahtuvan luonnon yhä kasvilajien suojatoimenpiteille, ja kaiken tar-
51833: nopeutuvan tuhoamisen vastustamiseksi muo- koituksena on säilyttää, hoitaa ja käyttää ra-
51834: dostettiin vuonna 1948 Kansainvälinen luon- tionaalisesti hyväksi luontoa ja uudistuvia luon-
51835: nonsuojelu-unioni (IUCN) itsenäiseksi, yksi- nonvaroja kasvi- ja eläinmaailmoineen. Säätiön
51836: tyisJuontoiseksi kansainväliseksi elimeksi, jonka tulee tällöin olla ideoin ja taloudellisesti yhteis-
51837: hallituksessa on kuitenkin tarkkailijoita työssä samasta päämäärästä kiinnostuneiden vi-
51838: FAO:sta ja UNESCO:sta. IUCN työskentelee ranomaisten, järjestöjen ja henkilöiden kanssa.
51839: pyrkien saamaan selville kaikkialla maailmassa Ruotsin World Wildlife Fund'ille antama apu
51840: lajeja, joita uhkaa sukupuuttoon kuoleminen, on tätänykyä 1.3 miljoonaa kruunua vuodessa.
51841: ja alueita, jotka ovat erityisesti uhan alaisia, Pohjoismaista osallistuu myös Norja työhön,
51842: sekä suunnittelemaan, toteuttamaan tai tuke- kun taas Tanskassa on päästy pitkälle osallis-
51843: maan pelastustoimenpiteitä. Unionin jäseninä tumisen valmisteluissa. Suomessa ovat tätä kos-
51844: on nykyään 29 valtiota ja 225 järjestöä 59 kevat neuvottelut käynnissä. Islanti on saanut
51845: valtiosta. avustuksia rahastolta.
51846: Maailman luonnonsuojelun lisääntyvien vaa- Marraskuun lopussa 1970 rahasto piti toisen
51847: timusten tyydyttämiseksi ja suurisuuntaisem- maailmankongressiosa Lontoossa, jonne osanot-
51848: pien projektien rahoittamiseksi on muodostettu tajia saapui yli 750 edustaen 30 eri kansalli-
51849: kansainvälinen rahasto, World Wildlife Fund, suutta. Paitsi hallituksensa ja toimeenpanevan
51850: joka kerää kansallisten säätiöidensä kautta avus- valiokuntansa avulla rahasto työskenteli neljän
51851: tuksia järjestöiltä ja yksityisiltä rahoittajilta. komitean avulla, jotka käsittelevät luonnonsuo-
51852: Rahastolla, jonka kotipaikka on Sveitsissä on jelua, koulutusta ja kasvatusta, jäsenhankintaa
51853: perustamisasiakirjansa mukaan kolme tehtä- sekä suhdetoimintaa.
51854: vää: Kongressi kävi läpi siihenastisen toimintansa,
51855: - herättää ja kasvattaa yleisön kiinnostusta joka käsitti 3 35 kansainvälistä projektia 84 eri
51856: luonnonsuojelun tarpeellisuutta kohtaan, maassa ja lisäksi 150 kansallista projektia. Pro.-
51857: - hankkia rahaa (suuria summia) kaik- jekteista mainittakoon Arusha Tansaniassa,.
51858: kialla maailmassa olevia tärkeitä luonnonsuo- Coto Donana Espanjassa, Manu Perussa ja
51859: jelukohteita varten, Skaftafell Islannissa. Varoja on hankittu maan
51860: 1268 IV,786.- World Wildlife Fundin Suomen säätiö.
51861:
51862: ostoa, tutkimuksia, vartiointia, varusteita ym. koskevien toiveiden edellä. Neuvosto noudatti
51863: varten. Yhteensä on kansainvälisiin projekteihin valiokunnan ehdotusta.
51864: sijoitettu varoja yli 30 miljoonan Ruotsin Työ olemassaolevien luonnonympäristöjen
51865: kruunun edestä. Ruotsin avustusmääristä mai- säilyttämiseksi ja olemassaolevien eläin- ja kas-
51866: nittakoon kaksi, kumpikin puolen miljoonan vilajien ylläpitämiseksi on aina ollut Pohjois-
51867: kruunun suuruinen, toinen Coto Donanaan maiden etunäkökohtien mukaista. Nykyajan tek-
51868: Espanjaan · (muuttolintujen talvehtimisalue ninen kehitys on suuresti lisännyt luonnon jat-
51869: Guadalquivir.joen suistoalueella) ja toinen kuvan tuhoutumisen vaaroja. Kyseessä on kan-
51870: Charles Darwin-säätiölle Galapagos-saarille. sainvälinen ongelma, jonka ratkaisemiseen kaik-
51871: Kaikki rahaston avustukset jaetaan IUCN:n kien maiden tulee osallistua aktiivisesti. Kun
51872: ohjeiden mukaisesti ja ensisijaisesti IUCN:n nyt tarkoitusta varten on aikaansaatu kansain-
51873: projekteille. Kansallisesti kerätyt varat jaetaan välinen järjestö, IUCN, johon valtioita kuuluu
51874: siten, että kaksi kolmasosaa menee kansainväli- jäseninä, tuntuu luonnolliselta että viisi Poh-
51875: selle rahastolle ja yksi kolmasosa kansallisiin joismaata kuuluvat järjestöön.
51876: projekteihin. Jossakin pohjoismaassa olevasta World Wildlife Fund'in kautta tehtävä työ
51877: projektista voi tulla kansainvälinen ja siten näyttää olevan suuressa määrin tukemisen ar-
51878: voidaan myös Pohjolaan saada , ulkomaisiakin voista. Hallitusten tulee siksi helpottaa keräys-
51879: varoja. työtä suorittavien rahaston kansallisten elinten
51880: Kongressissa hyväksyttiin yhteensä 14 pää- perustamista. Pohjoismaiden osallistuminen
51881: töstä, jotka koskivat mm. tarvetta rajoittaa World Wildlife Fund'iin voi antaa mahdolli-
51882: maapallon väkilukua, kysymystä maan kyvystä suuden hyvin perusteitujen projektien toteut-
51883: ylläpitää elämää ja kaikessa suunnittelussa nou- tamiseen myös sellaisissa tapauksissa joissa
51884: datettavaa ekologista perusnäkemystä. Maail- asianomaiset maat eivät katso itsellään olevan
51885: man kirkkoja kehotettiin harkitsemaan uudel- taloudellisia mahdollisuuksia asiasta selviytymi-
51886: leen asenteensa luonnonsuojelukysymyksiin. seen.
51887: Yaadittiin suojaa uhanalaisille biotoopeille ja Vaikka Pohjoismaat epäröisivätkin käyttää-
51888: uhanalaisille eläinlajeille. Kongressi hyväksyi yleisiä varoja kansainväliseen luonnonsuojeluun,
51889: ehdotuksen että maailman naiset luopuisivat osallistuminen itse järjestöihin olisi merkityk-
51890: käyttämästä uhanalaisten lajien - erityisesti sellistä ja katostaisi maiden mielenkiintoa asiaa
51891: täplikkäiden kissaeläinten - nahkaa vaatekap- kohtaan. Myös Pohjolassa on ajankohtaisia teh-
51892: paleissa. Päätös tuli osoitettavaksi myös turkis- täviä. Islannissa sijaitseva Skaftafellin kansal-
51893: kauppiaille ja muodinluojille. lispuisto on jo mainittu. Muita pohjoismaiseen
51894: . . Kysymystä pohjoismaiden osallistumisesta tä- yhteistyöhön aiheen antavia projekteja voidaan
51895: hän työhön on aikaisemmin käsitelty Pohjois- myös etsiä esimerkiksi Pohjoiskalotin alueelta
51896: maiden neuvostossa. Hallituksen esityksessä ja Itämeren piiristä. Pohjoismaiden osallistu-
51897: B 5 /j oli kysymys pohjoismaisesta tuesta eräälle minen järjestöön tekisi mahdolliseksi saada
51898: World Wildlife Fund'in käsiteltäväkseen otta- pohjoismaisia projekteja hyväksyttyä kansain-
51899: malle projektille muuttolintujen suojelemiseksi. välisiksi projekteiksi.
51900: Neuvoston juridinen valiokunta ei tuolla ker- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
51901: ralla katsonut .olevan aihetta ehdottaa että nioittaen,
51902: Pohjoismaiden neuvosto suosittelisi hallituksille että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
51903: että nämä asettaisivat yleisiä varoja käytettä- .tulo- ja menoarvioon 25 000. markan
51904: väksi silloin kyseessä olevaan tarkoitukseen __::. määrärahan avustukseksi World Wild-
51905: maa-alueen ostamiseen Espanjasta - jolla tus- life Fundin Suomen säätiön perustami-
51906: kin tulisi olla etusijaa muiden julkista tukea seen ja toiminnan k{iynnistämiseen.
51907: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
51908:
51909: Pertti · Salolainen. Mauri Seppä.
51910: Pekka Jokinen. ·Elsi ·Hetemäki.
51911:
51912:
51913:
51914: r· .. ·
51915: 1269
51916:
51917: IV,787.- Rah.al. n:o 171.
51918:
51919:
51920:
51921:
51922: Saloranta ym.: Määrärahojen osoittamisesta Kyrönjoen vesistöta-
51923: loussuunnitelman ja Lapuanjoen vesistöjärjestelyn toteutta-
51924: miseen.
51925:
51926:
51927:
51928:
51929: E d u s k u n n a 11 e.
51930:
51931: Vesihallituksen perustamisen yhteydessä kunnan koko energiantuotannosta onkin vähäi-
51932: pienennettiin Pohjanmaan vesistötöiden vuo- nen, on laitosten tuotannolla huomattava alue-
51933: tuisia määrärahoja yli puolella. Määrärahojen taloudellinen merkitys ja niiden arvo kansanta-
51934: pienentämistä on perusteltu syillä, jotka keski- loudessa on viime aikoina voimakkaasti koros-
51935: määräisesti koko maata ajatellen saattavat tunut öljyn hinnan voimakkaan nousun myötä.
51936: osaksi pitää paikkansa, mutta joiden käyttö ei Pohjanmaan jokiin rakennettujen ja rakennet-
51937: sovellu aluetaloudelliseen kriterioon. Alueellis- tavaksi tarkoitettujen vesivoimalaitosten ener-
51938: ten erikoispiirteiden huomioon ottaminen suun- giatuotanto vastaa 50 000 tonnia polttoöljyä
51939: nittelussa on kaiken kaikkiaan jäänyt meillä vuodessa, mikä nykyisen öljynhinnan mukaan
51940: aivan liian vähäiseksi. Koska Pohjanmaa lisäksi merkitsee noin 5.0 milj. mk:n vuotuista sääs-
51941: kokonaisuudessaan kuuluu kehitysalueeseen, on töä valuuttamenoissa. - Vesihuollon, vesien-
51942: alueellisten näkökohtien esiintuominen sitäkin suojelun sekä vesistön virkistyskäytön vesis-
51943: perustellumpaa. töille asettamat vaatimukset tulevat lisäänty-
51944: Tehdyt selvitykset osoittavat, että tällaisten mään asutuksen keskittymisen ja väestöraken-
51945: vesistöhankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset teen muutoksen seurauksena.
51946: ovat edelleenkin merkityksellisiä, vaikka joilla- Pohjanmaan jokien vesistösuunnitelmien to-
51947: kin aloilla kokonaiskansantaloudellisesti kat- teutus saatiin ennen vesihallituksen perusta-
51948: soen on tapahtunut kehitystä huonompaan mista hyvin aloitetuksi ja työt on osin viety jo
51949: suuntaan. Koska Etelä-Pohjanmaan talousalue varsin pitkälle. Valtiovalta on hyväksymillään
51950: on edelleenkin voimakkaasti maatalousvaltaista suunnitelmilla, aikaisempien vuosien tulo- ja
51951: ja koko sen maaseudun samoin kuin keskusten- menoarvioiden sisältämillä kannanotoillaan, val-
51952: kin talous riippuu voimakkaasti maatalouden tiovallan ja vesistön käyttäjien välisillä yhteis-
51953: tuloista, eivät esimerkiksi tulvasuojelun tuot- työsopimuksilla samoin kuin erilaisilla työjako-
51954: tamat aluetaloudelliset hyödyt ole viime vuo- päätöksillä ottanut täysin myönteisen kannan
51955: sina mitenkään laskeneet. Myöskin kokonais- vesistösuunnitelmien toteuttamiselle. Näihin
51956: kansantaloudellisessa tarkastelussa voidaan hyö- valtiovallan kannanottoihin perustuen ovat Poh-
51957: tyjen todeta edelleen olevan merkittäviä, janmaan talousalueet orientoituneet sen mu-
51958: vaikka rationalisoinnin kautta aiheutettavan kaisesti, että niiden päävesistöjen kokonais-
51959: lisätuotannon osalta on tänä päivänä otettava suunnitelmat toteutetaan. Eri talousalat, kun-
51960: vähennyksenä huomioon ulkomaisen viennin nat ja kaupungit ovat laatineet omat rakennus-
51961: aiheuttama vientituki. Työt ovat kuitenkin niin ja toimintasuunnitelmansa, jotka monella ta-
51962: pitkäntähtäyksen töitä, ettei tämänhetkisten valla ja osittain jopa valtiovallan kanssa tehdyin
51963: ylituotanto-ongelmien oikeastaan saisi lainkaan sopimuksin liittyvät päävesistöjen kokonais-
51964: antaa vaikuttaa tulvasuojelutöiden toteuttamis- suunnitelmiin. Pohjanmaan jokien vesistömää-
51965: päätöksiin. rärahojen pienentämisen seurauksena mitkään
51966: Vaikka Pohjanmaan jokiin rakennettavien ja alkujaan arvioidut toteutusaikataulut eivät enää
51967: rakennettujen vesivoimalaitosten osuus valta- pidä paikkaansa. Tästä koituu alueelle suora-
51968: 1270 IV,787.- Kyrönjoen ja Lapuanjoen vesistöjärjestely.
51969:
51970:
51971: na1s1a taloudellisia menetyksiä, jotka voidaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
51972: välttää vain palaamalla alkuperäisten aikatau- tulo- ja menoarvioon 7 milj. markkaa
51973: lujen rahoitussuunnitelmiin. Kyrönjoen vesistötaloussuunnitelman ja
51974: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5 milj. markkaa Lapuanjoen järjestely-
51975: nioittaen, jen toteuttamista varten.
51976: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
51977:
51978: T. Saloranta. Orvokki Kangas.
51979: Eino Uusitalo. Veikko Pihlajamäki.
51980: Matti Mattila. Matti Asunmaa.
51981: Viljo Suokas.
51982: 1271
51983:
51984: IV,788.-Rah.al. n:o 172.
51985:
51986:
51987:
51988:
51989: Sandelin ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin-Jyväskylän
51990: maantien rakentamiseksi Virtain kunnassa.
51991:
51992:
51993: E d u s k u n n a 11 e.
51994:
51995: V altakunnan poikittaisten, itä-länsisuuntais- Hallitus ei ole kuitenkaan esittänyt tulevan
51996: ten maanteiden rakentaminen on ollut vähäi- vuoden budjettiin otettavaksi määrärahaa tälle
51997: sempää kuin pohjois-eteläsuuntaisten. Potista osuudelle.
51998: Parkanon, Virtain, Keuruun ja Jyväsky- Jotta valtakunnallisesti merkittävä tie saatai-
51999: län kautta Kuopioon ja Itä-Suomeen suuntau- siin mahdollisimman nopeasti valmiiksi, tulisi
52000: tuva yhteys on kuitenkin rakennettu jo varsin rakennustyöt aloittaa v. 1973 myös Virtain
52001: pitkälle. Liikenteelle on saatu Porin ja kunnan alueella.
52002: Parkanon, Jyväskylän ja Petäjäveden vä- Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
52003: liset osuudet sekä piakkoin valmistuvan pääl- nioittaen,
52004: lystystyön jälkeen myös Jyväskylän ja Kuopion
52005: välinen osuus. Ensi vuonna valmistunevat myös että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
52006: Parkanoo ja Kihniön sekä Petäjäveden ja Haa- tulo- ia menoarvioon JOO 000 markan
52007: pamäen väliset osuudet. Rakennustyö on siten määrärahan Porin ;a Jyväskylän välisen
52008: aloittamatta vain tie- ja vesirakennuslaitoksen maantieosuuden rakentamiseksi V irtain
52009: Hämeen piiriin kuuluvan Virtain kunnan kunnassa.
52010: kohdalla, missä suunnitelma on myös valmis.
52011: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1972.
52012:
52013: Valdemar Sandelin. Uljas Mäkelii.
52014: 1272
52015:
52016: IV,789.-Rah.al. n:o 173.
52017:
52018:
52019:
52020:
52021: Sandelin ym.: Määrärahan osoittamisesta oppilaiden lukukausi-
52022: maksujen poistamiseksi Tampereen yliopistossa.
52023:
52024:
52025: E d u s kun n a 11 e.
52026:
52027: Valtioneuvosto asetti 14 i)äivänä toukokuuta sina erityisesti yliopiston harjoittama ek&pan-
52028: 1970 komitean tutkimaan käytettävissä olevia siopolitiikka, jota valtionavun kehitys ei ole
52029: eri mahdollisuuksia Tampereen Yliopiston ta- kyennyt seuraamaan samassa mitassa. Yliopis-
52030: loudellisen tilan parantamiseksi ja ottamaan ton opiskelijat ovat usein joutuneet kiinnittä-
52031: tällöin huomioon myös se mahdollisuus, että mään muidenkin huomiota yliopiston rahoituk-
52032: yliopisto tulevaisuudessa siirtyisi valtion omis- seen. Voimakkaimman protestin opiskelijat esit-
52033: tukseen. Komitean tuli tehdä tarpeellisiksi ha- tivät syksyllä 1968 ns. maksusulkukiistan yh-
52034: vaitsemansa ehdotukset yliopiston taloudellisen teydessä. Tällöin saatiinkin lukukausimaksujen
52035: aseman turvaamiseksi sekä ehdotusten edellyt- jatkuva korottaminen pysähtymään ja yliopisto
52036: tämät säännösten muutosesitykset. Tampereen kääntymään valtion puoleen.
52037: Yliopisto -komitea jätti mietintönsä viime tou- Eduskunta on myös kaksi kertaa edellyttä-
52038: kokuussa valtioneuvostolle. Opetusministeriön nyt hallitukselta toimenpiteitä T1UD.pereen Yli-
52039: korkeakoulu- ja tiedeosasto on pyytänyt mie- opiston talouden kuntoonsaattamisek~i ilman,
52040: tinnöstä lausunnon 15. 10. 1971 mennessä. että opisk~lijoille aiheutetaan kohtuuttomia ra-
52041: Opiskelijoilta perittävillä maksuilla on ollut situksia lukukausimaksujen muodossa. Touko-
52042: merkittävä osuus Tampereen Yliopiston tulon- kuussa eduskunta hyväl{syi yksimielisesti lau-
52043: muodostuksessa. Tällä hetkellä opiskelijoilta sunnon, jossa edellytettiin hallitukselta toimen-
52044: perittävien maksujen kokonaissumma on noin piteitä Tampereen Yliopiston opiskelijoiden
52045: 1.7 miljoonaa markkaa, kun on otettu huo- lukukausimaksujen poistamiseksi jo ennen mah-
52046: mioon varattomille opiskelijoille myönnetyt va- dollista valtiollistamista. Viimeksi vuoden 1972
52047: pautukset oppilasmaksuista. Näistä maksuista tulo- ja menoarviota käsitellessään eduskunta
52048: suurimman osan muodostavat kiinteät lukukau- edellytti, että hallitus ryhtyy välittömästi toi-
52049: simaksut, jotka ovat tällä hetkellä läsnäolevilta menpiteisiin oppilasmaksujen poistamiseksi
52050: opiskelijoilta 150 markkaa lukukaudessa. Ko- Tampereen yliopistosta. Eduskunta on myös
52051: mitean esittämien laskelmien mukaan opiskeli- vuonna 1967 hyväksyessään lain Jyväskylän
52052: joilta perityt maksut olivat 14.5 % yliopiston yliopistosta hyväksynyt periaatteen, jonka mu-
52053: kokonaismenoista vuonna 1970. Komitea on kaan korkeampi opiskelu tulisi tehdä ilmai-
52054: arvioinut näiden maksujen pysyvän kokonais- seksi.
52055: määräitään samansuuruisina vuoteen 1974, jol- Tampereen Yliopistoa voidaan lähinnä ver-
52056: loin ne muodostaisivat 7.6 % yliopiston koko- rata valtion yliopistoihin ja Turun Yliopistoon
52057: naismenoista. sekä Abo Akademiin. Valtion yliopistoissa ei
52058: Tampereen Yliopisto -komitea 1970 on pää- ole opiskelijoilla lukukausimaksuja, ainoastaan
52059: tynyt esittämään, että Tampereen Yliopisto tu- uusilla opiskelijoilla kirjoittautumismaksu, ku-
52060: lisi siirtää valtion haltuun vuoden 1974 syys- ten Jyväskylän yliopistossa. Samoin Turun Yli-
52061: lukukauden alusta lukien ja että siirtymävai- opistolla ei ole lukukausimaksuja, koska val-
52062: heen aikana yliopiston taloudessa ilmenevä ra- tionavun saamisen ehtona on säännöt, että jos
52063: hoitusvajaus hoidettaisiin edelleen ylimääräisen yliopisto kantaa lukukausimaksuja, vähennetään
52064: harkinnanvaraisen valtionavun turvin. valtionapua vastaavasti. Hallituksen esitykseen
52065: Tampereen Yliopiston talous on pitkään ol- tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1972 sisältyy
52066: lut heikolla kannalla. Tähän on ollut syynä yli- myös määräraha Tampereen Teknillisen kor-
52067: opiston tulojen jakautuminen sekä viime vuo- keakoulun lukukausimaksujen poistamiseksi.
52068: IV,789.- Sandelin ym. 1273
52069:
52070: Tampereen Yliopiston opiskelijoiden voidaan 6. 1971 ja yliopiston hallitus kokouksessaan
52071: sanoa olevan selvästi muiden yliopistojen opis- 22. 6. 1971 päättivät tukea Tampereen Yliopis-
52072: kelijoita huonommassa asemassa rahoittaessaan ton Ylioppilaskunnan esitystä Opetusministe-
52073: lukukausimaksuilla opetusta, jota muut saavat riölle lukukausimaksujen poistamiseksi edellyt-
52074: ilmaiseksi. Kun otetaan vielä huomioon se, että täen, että valtio lisää vastaavalla summalla
52075: Tampereen Yliopistossa opiskelee suhteellisesti omaa avustusosuuttaan.
52076: eniten alimmista yhteiskuntaluokista lähtöisin Katsomme, että eduskunnan päätöksiä tulee
52077: olevia opiskelijoita, jotka joutuvat rahoittamaan noudattaa tulo- ja menoarviota laadittaessa.
52078: opintonsa lainoilla tai ansiotyöllä, voidaan ny- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
52079: kyisiä lukukausimaksuja pitää todella kohtuut-
52080: tomina. että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
52081: Tampereen Yliopiston hallintoelimet eivät tulo- ja menoarvioon 1 700 000 mark-
52082: vielä ole ottaneet kantaa yliopiston valtiollista- kaa oppilaiden lukukausimaksujen pois-
52083: miseen, mutta valtuuskunta kokouksessaan 21. tamiseksi Tampereen yliopistosta vuo-
52084: den 1973 alusta lukien.
52085: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1972.
52086:
52087: Valdemar Sandelin. Uljas Mäkelä.
52088:
52089:
52090:
52091:
52092: 160 156/72
52093: 1274
52094:
52095: IV,790.-Rah.al. n:o 174.
52096:
52097:
52098:
52099:
52100: Sandelin ym.: Määrärahan osoittamisesta koulutuslentokoneen
52101: prototyypin kehitystyöhön.
52102:
52103:
52104: E d u s k u n n a 11 e.
52105:
52106: Maamme varsinainen ilmailuteollisuus on eri nen alkelskoulukone .tyyppi SAAB-Safir vanhe-
52107: syistä päässyt melko täydelliseen lamaannus- nee lopullisesti samoihin aikoihin ja uutta vas-
52108: tilaan. Sen elvyttämiseksi on ryhdytty toimen- taavaa lentokalustoa tullaan joka tapauksessa
52109: piteisiin, joista on seurannut mm. v. 1970 UI hankkimaan.
52110: lisämenoarviossa myönnetty määräraha ilmailu- Näin ollen monet eri syyt vaikuttavat yhtä-
52111: teollisuuden tutkimustoiminnan tukemiseen. aikaisesti siihen suuntaan, että uuden kotimai-
52112: Tämän määrärahan turvin ja Lentokoneteolli- sen koulutuslentokoneen ( Leko-70) rakentami-
52113: suustoimikunnan mietinnön 28. 12. 1968 mu- nen sarjassa, joka alkaisi v. 1975 alussa on
52114: kaisesti Valmet Oy:n Lentokonetehtaan yhtey- olennaisen tärkeätä varsinaisen lentokoneteol-
52115: teen on perustettu ns. Itmailuteollisuuden Ke- lisuutemme elpymisen ja jatkuvuuden kannalta.
52116: hitysosasto, joka aloitti toimintansa syksyllä Sarjatuotanto v. 1975 edellyttää kuitenkin, että
52117: 1970. konstruktiointi ja prototyypin rakentaminen
52118: Edellämainittu Ilmailuteollisuuden Kehitys- pääsevät täydellä teholla käyntiin tulevana
52119: osasto on hiukan toista vuotta kestäneen toi- vuonna.
52120: mintansa aikana keskittynyt alkuvalmistelujen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
52121: ohella ja ilmavoimiemme toimeksiannosta tavasti,
52122: uuden alkeiskoulutuslentokoneen ( ns. Leko-
52123: 70) alkusuunnitteluun. Samalla on todettava, että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
52124: että ns. Draken-hankinta on elvyttänyt työ- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
52125: pajapuolella Valmet Oy:n Kuoreveden tehtai- määrärahan ns. Leko-70 lentokoneen
52126: den toimintaa, joka vaikutus kuitenkin loppuu prototyypin kehittämistyötä ja rakenta-
52127: sarjan valmistuessa v. 1974/75 vaiheilla. Vielä mista varten.
52128: on otettava huomioon, että ilmavoimien nykyi-
52129: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
52130:
52131: Valdemar Sandelin. Uljas Mäkelä.
52132: 1275
52133:
52134: IV,791.-Rah.al. n:o 175.
52135:
52136:
52137: Sandelin: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 66 paranta-
52138: miseksi Ruoveden kunnan alueella.
52139:
52140: E d u s k u n n a II e.
52141:
52142: Kantatie n:o 66, Orivedeltä Ruoveden kautta 61 mm, ja viimeksi kuluneen seitsemän kuu-
52143: Lapualle, on Hämeen läänin pohjoisosan ja kauden aikana vajoamista on tapahtunut jo 33
52144: Pohjanmaan eteläosan eräs huomattavimmista mm. Silta on neliaukkoinen kivisilta ja vajoa-
52145: pääväylistä, sillä sen liikeoteeiliseen vaikutus- minen tapahtuu Ruoveden suunnasta tultaessa
52146: piiriin kuuluvat kiinteästi monet ko. alueen toisen silta-arkun kannatinpilarin kohdalla. Pu-
52147: huomattavat teollisuuskunnat, kuten Lapua, sunvuolteen sillan heikosta kunnosta on tiedo-
52148: Alavus, Virrat, Ruovesi ja Orivesi. Maantie tettu muun muassa Liikenneministeriölle ja
52149: kulkee suurimmaksi osaksi harjujonojen suun- Työvoimaministeriölle, jotta ne ryhtyisivät kii-
52150: taisilla hiesukerrostumilla, mitkä ovat erittäin reellisiin toimenpiteisiin uuden sillan rakenta-
52151: routivia eivätkä kestä raskaan liikenteen aiheut- miseksi ennen nykyisen täydellistä vajoamista.
52152: tamaa rasitusta. Mikäli silta vajoaisi, jouduttaisiin Ruoveden ja
52153: Kantatie 66:n liikenteellisesti suurimpina Virtain kuntien välillä käyttämään kiertoteitä
52154: haittatekijöinä ovat Ruoveden kunnan alueella joko Pohjaslahden tai [{urun kautta, jolloin
52155: sijaitsevat Kautun ja Pusunvuolteen sillat. Ny- nykyinen 35 kilometrin matka muuttuisi yli
52156: kyisin on Kautun silta kansainvälisten tavara- 100 kilometriksi. Visuvedellä toimiva Visuvesi
52157: kuljetusten osalta lähes täysin käyttökelvoton, Oy:n vaneritehdas ja saha, jotka yhteensä työl-
52158: sillä sillan korkeus on vain 350 cm, kun sitä listävät noin 350 työntekijää, käyttää Pusun-
52159: vastoin kansainvälinen ajoneuvojen suurin vuolteen siltaa pä1vittäin raskaisiin tavarakulje-
52160: sallittu enimmäiskorkeus on huomattavasti kor- tuksiin Porin satamaan, joten sillan jatkuva
52161: keampi eli 400 cm. Ruoveden kunnassa toi- vajoaminen ja sen johdosta jo tällä hetkellä sil-
52162: mii tällä hetkellä seitsemän ulosvientisahaa sekä lalle asetetut rajoitukset aiheuttavat teollisuus-
52163: vaneritehdas, jotka yhteensä työllistävät 850- laitoksen tehofukaalle toiminnalle huomattavia
52164: 900 henkilöä. Teollisuuslaitoksien valmistavata- vaikeuksia.
52165: kuljetus oli vuonna 1970 kaikkiaan 135 901 Sekä Kautun että Pusunvuolteen siltojen
52166: kiintokuutiometriä, ja määrä on jatkuvasti li- uudelleenrakentamisesta on Tie- ja vesiraken-
52167: sääntymässä, sillä sahoista suurin, Pohjan nuslaitoksen Hämeen piirin piirikonttorissa
52168: Saha Oy, jonka tuotanto jo tällä hetkellä on laadittu suunnitelmat valmiiksi, mutta niiden
52169: lähes puolet kaikista, käynnistää kevään 1972 toteuttaminen on määrärahojen puuttumisen
52170: aikana toisen sahauslinjansa kaksivuorosahauk- vuoksi siirtynyt vuosi vuodelta. Liikeoteeilis-
52171: seen, jolloin sahausmäärä kaksinkertaistuu. ten seikkojen lisäksi puoltavat myös lähitaivien
52172: Raakapuuta kuljetettiin vuonna 1970 Ruove- työllisyysnäkymät töiden nopeata aloittamista,
52173: den kunnassa toimiville teollisuuslaitoksille sillä tien vaikutuspiiriin kuuluvissa kunnissa tu-
52174: kaikkiaan 6 465 155 kuutiojalkaa, jonka lisäksi lee työllisyystilanne muodostumaan tähänastista
52175: tulevat vielä naapurikunnissa toimivien suur- vaikeammaksi.
52176: ten puunjalostusteollisuuslaitosten, kuten esi- Edellä esitetyn mukaisesti ehdotan,
52177: merkiksi G. A. Serlachius Oy:n Mäntässä ja
52178: Lielahdessa, raakapuukuljetukset, jotka huomat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
52179: tavilta osin kulkevat Kautun siltojen kautta. tulo- ia menoarvioon 500 000 markan
52180: Ruoveden kunnan Visuveden asutustaaja- suuruisen määrärahan kantatie 66:n
52181: massa sijaitseva Pusunvuolteen silta, joka on parantamiseksi Ruoveden kunnan
52182: rakennettu viime vuosisadan puolella, on vii- alueella sekä erityisesti sillä olevien
52183: meksi kuluneen 1 1;2 vuoden aikana vajonnut Kautun ;a Pusunvuolteen siltojen ra-
52184: kentamiseksi.
52185: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
52186:
52187: Valdemar Sandelin.
52188: 127§
52189:
52190: IV,792.- Rah.al. n:o 176.
52191:
52192:
52193:
52194:
52195: Seppä ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon ra-
52196: kentamiseksi Kurikkaan.
52197:
52198:
52199: E d u s k u n n a 11 e.
52200:
52201: Kurikan piirin mmtsmies on tehnyt 19. 6. työnvälitysto1mistoa, käräjähuonetta, poliisia ja
52202: 1965 anomuksen valtion virastotalon rakenta- maanmittaustoimistoa varten. Kauppala on to-
52203: miseksi Kurikan kauppalaan. Kurikan kunnan- sin rakentanut tilapäistilat maanmittaustoimis-
52204: valtuusto on 12. 12. 1964 päättänyt luovuttaa toa varten sekä päättänyt luovuttaa rakennet-
52205: valtion virastotaloa varten tontin. Tontista on tavasta kauppalantalosta varatiloja poliisin
52206: Vaasan lääninhallituksen toimesta käyty kesällä käyttöön. Maanmittaustoimistolle rakennetut
52207: 1965. neuvotteluja Kurikan nimismiehen ja kun- tilat sekä poliisille kauppalantalon yhteyteen
52208: nanviranomaisten kesken. Asiakirjat on sitten suunnitellut tilat kauppala käyttää valtion vi-
52209: saamiemme tietojen mukaan lähetetty läänin- rastotalon rakentamisen jälkeen omiin tarkoi-
52210: hallituksesta Sisäasiainministeriölie 21. 9. 1965. tuksiinsa.
52211: Edellä selostetun anomuksen Kurikan kaup- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
52212: palanhallitus on 28. 5. 1970 Valtiovarainminis-
52213: teriölle osoitetulla anomuksella uudistanut ja että Eduskunta ottaisi vt,toden 1973
52214: samalla kiirehtinyt valtion virastotalon raken- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
52215: tatnista Kurikkaan. suuruisen määrärahan Kurikkaan raken-
52216: Virastotaloon olisi rakennettava tilat ainakin nettavan virastotalon suunnittelua ja ra-
52217: postia, verotoimistoa, sairausvakuutustoimistoa, kennustöiden aloittamista varten.
52218: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
52219:
52220: Mauri Seppä. Viljo Suokas. Veikko Pihlajamäki.
52221: 1277
52222: IV,793.-Rah.al. n:o 177.
52223:
52224:
52225:
52226:
52227: Siikaniemi ym.: Määrärahan, osoittamisesta Vesivehmaan pien-
52228: konekentän perusparantamiseen.
52229:
52230:
52231: Ed u s k u n n a 11 e.
52232:
52233: Siviili-ilmailu on viime vuosina vilkastunut Sen sijainti on Helsingistä pohjoiseen suuntau-
52234: nopeassa tahdissa. Rekisteröityjen pienkonei- tuvassa lentoliikenteessä varsin keskeinen, ja
52235: den määrä on kasvanut vuosittain 30 % ja an- koska se on Salpausselän harjulla kuuluu se
52236: siolentoliikenteen kasvu on ollut vielä nopeam- samalla eri ilmastoalueeseen kuin ympäristön
52237: paa. Pienkoneiden matkanopeus on kohonnut muut kentät. Tästä syystä lisää Vesivehmaan
52238: ja niiden käyttövarmuus riippumatta sääolosuh- kenttä käyttökuntoon saatettuna myös valta-
52239: teiden vaihtelevaisuudesta on lisääntynyt reitti- kunnallisen pienkoneliikenteen lentoturvalli-
52240: lentoliikenteen tasolle. Finnairin siirtyminen suutta.
52241: kotimaan reiteillä suihkukalustoon merkitsee Momentille 31.47.41 esitetyn määrärahan
52242: tarvetta erillisen pienkonekenttäverkoston luo- käytössä tulisikin voida erityisesti huomioida,
52243: miseen osaksi valtakunnallista kulkulaitossuun- kehitysalueiden paikallisten erityistarpeiden rin-
52244: nitelmaa. nalla, välttämättömyys valtakunnallisen pien-
52245: Siviili-iLmailun yleistyminen on ilmennyt lu- konekenttäverkoston aikaansaamiseen, jolloin
52246: kuisten pienkonekenttien rakennushankkeina kyseinen valtionapu tulisi riittävässä määrin oh-
52247: tai pyrkimyksinä saada puolustusvoimien enti- jata myös etelä-Suomen kentille, ja esimerkiksi
52248: set tai vajaakäyttöiset lentokentät harrastus- Vesivehmaalle.
52249: ilmailun, ansiolentoliikenteen ja liikeyritysten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
52250: omien koneiden käyttöön. Eräs tällainen nioittaen,
52251: kenttä on Asikkalan kunnan Vesivehmaan
52252: kenttä, jonka parantaminen ja kunnossapito ta" että Eduskunta ottaisi vuoden 19 73
52253: pahtuu lentokenttäsäätiön toimesta. tulo- ja menoarvioon 200 000 mk Vesi-
52254: Vesivehmaan kenttä on valvotun ilmatilan vehmaan pienkonekentän perusparanta-
52255: alla ja ,i1mailuliikenteen väyläverkoston osa. miseen ja rakentamiseen. ,
52256: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
52257:
52258: Jouko Siikaniemi. Leo Kohtala.
52259: Timo Mäki. Eino Lottanen.
52260: 1278
52261:
52262: IV,794.- Rah.al. n:o 178.
52263:
52264:
52265:
52266:
52267: Siikaniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Vääksyn kanavan
52268: kunnostamiseen.
52269:
52270:
52271: E d u s k u n n a 11 e.
52272: Päijänteen ja Vesijärven yhdistävä Vääksyn heijastuu myös siinä, että kanavan ylitse kul-
52273: kanava vaatii kiireellisiä parannustoimenpiteitä. keva kääntösilta, joka palvelee paikallista ja
52274: Kanava on rakennettu jo sata vuotta sitten taajaman sisäistä liikennettä, on yksiajoratai-
52275: ja sen rantavalleja suojaava reunakivetys on nen. Silta tulisi mitä pikimmin muuttaa kaksi-
52276: osittain irronnut. Tämä on jo vaarantanut kana- ajorataiseksi. Tämä vähentäisi paikallisliiken-
52277: van turvallisen käytön, sillä liikenne kanavassa teen ohjautumista valtatielle 4 ja tehostaisi
52278: kasvaa jatkuvasti. liikenneturvallisuutta ja liikenteen välityskykyä
52279: Vuoden 1970 aikana tilastoitiin kanavalla koko taajama-alueella.
52280: 4 1.30 alusta ja 1 390 tukkilauttojen sulutusta. Momentilla 31.26.14 vesiteiden käyttöön ja
52281: Moottorivenekannan ja huvila-asutuksen lisään- kunnossapitoon esitetyt määrärahat ovat ilmei-
52282: tyminen Lahden seudulla on myös vaikuttanut sen riittämättömät. Määrärahojen käytössä on
52283: Vääksyn kanavan käyttöön. Kesän 1971 vilk- senvuoksi edellytettävä tasapuolisuutta eri ve-
52284: kaimpana viikonloppuna kulki kanavassa 210 sistöalueiden välillä ja Kymijoen vesistössä eri-
52285: alusta, niistä 16 laivaa ja 30 kajuutallista tyisesti Vääksyn kanavan kunnostamistarpeen
52286: moottorivenettä. Matkailukauden ajan liikennöi huomioonottamista. Tämä merkitsee 400 000
52287: kantosiipialus Tehi kanavassa päivittäin nel- markan määrärahan käyttöä kanavan reunakive-
52288: jästi. Sen hidas liikkuminen aiheuttaa voimak- tyksen uusimista, kanava-alueen valaistuksen
52289: kaan aaltoilun mikä syövyttää kanavan reu- järjestelyä ja kääntösillan leventämistä varten.
52290: noja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
52291: Vääksyn kanavan käytön ~turvallisuutta pa- nioittaen,
52292: rantaisi kivetyksen korjaamisen ohessa kanavan
52293: valaistuksen järjestely, sillä varsinkin syksyisin että Bduskunttl ottaisi vuoden 1973
52294: osa liikenteestä tapahtuu hämärässä. Sekä ki- tulo- ja menoarvioon 400 000 markan
52295: vetyksen uusimista että kanavanvarren valaise- määrärahan käytettäväksi Vääksyn ka-
52296: mista koskevat suunnitelmat ovat valmiit. navan kunnostamiseen.
52297: Vääksyn kanava-alueen uusimisen tarpeellisuus
52298: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
52299:
52300: Jouko Siikaniemi. Leo Kohtala.
52301: Timo Mäki. Mikko Vainio.
52302: Eino Lottanen.
52303: U79
52304:
52305: IV,79'5.- Rah.al. n:o 179.
52306:
52307:
52308:
52309:
52310: Siikaniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Salpakankaan ter-
52311: veyskeskuksen suunnitteluun ;a rakentamiseen.
52312:
52313:
52314: E d u s k u n n a 11 e.
52315: Kun uusi kansanterveyslaki astuu voimaan veyskeskussuunnitelmiin sopivaksi. Hollolan
52316: 1. 4. 1972, asettaa se kunnat ja kuntainliitot voimakas väestönlisäys 500-700 henkeen vuo-
52317: suuren ja nopean suunnitteluvaiheen eteen lain dessa vaikeuttaa niin avosairaanhoidon kuin
52318: toteuttamiseksi ja erikoisesti sen 19 §:ssä tar- sairaalalaitoksen palveluksia, kun ei ole tässä
52319: koitetun toimintasuunnitelman laatimiseksi. vaiheessa minkäänlaisia mahdollisuuksia lisätä
52320: Hollolan kunta ja sen naapurikunnat Kärkölä, hoitopaikkoja pitkäaikaissairaille.
52321: Koski Hl., jotka on määrätty yhteistoimintaan Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
52322: kansanterveystyön osalta, ovat lähteneet tätä tamme,
52323: yhteistä hanketta suunnittelemaan. Tämä edel-
52324: lyttää jatkotoimenpiteitä erikoisesti uuden ter- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
52325: veyskeskuksen sairaalaosaston kiireelliseksi ra- tulo- ;a menoarvioon 1 000 000 mark-
52326: kentamiseksi. Entinen suunnitelma Salpakan- kaa Salpakankaan terveyskeskuksen
52327: kaan paikallissairaalan rakentamisesta on nyt suunnitteluun ia rakentamistöiden aloit-
52328: pyrittävä pienin muutaksin soveltamaan ter- tamiseen.
52329: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
52330:
52331: Jouko Siikaniemi. V. 0. Mäkinen.
52332: Eino Lottanen. Reino Kangas.
52333: Eero Salo. Salme Myyryläinen.
52334: Lyyli Aalto.
52335: 1280
52336:
52337: IV,796.- Rah.al. n:o 180.
52338:
52339:
52340:
52341:
52342: Siikaniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12
52343: suunnitteluun Hälvälän ia Nastolan välillä.
52344:
52345:
52346: E d u s k u n n a 11 e.
52347:
52348: Valtatie 12 uudelleen ·rakentaminen Lahden Valtatie 12 on Päijät-Hämeen sekä länsi- että
52349: talousalueella sitä koskevine suunnitelmineen itäpuolella valmis tai nopeasti uusiutumassa,
52350: seisoo paikoillaan. Kyseessä on valtakunnalli- josta syystä sen Nastolan-Lahden-Hollolan
52351: sesti erittäin tärkeä poikittaistie, joka yhdistää Salpakankaan välisen osuuden suunnittelulla on
52352: Etelä-Suomen sisämaassa sijaitsevat teollisuus" todellinen kiire. Erityinen ongelma on lisäksi
52353: keskukset. Tien uudelleenrakentaminen on eri- Heinolan rautatien ja valtatie 12 risteyskohta.
52354: tyisen tarpeellinen Päijät-Hämeessä, sillä Lahden Sen ahtaus pakottaa teollisuuskuljetukset teke-
52355: kaupunkiseudun teollisuuden kehitys ja väestö- mään pitkän kiertotien alempiluokkaisilla teillä
52356: kasvu on ollut valtakunnan nopeinta ja pelkäs- mistä puolestaan aiheutuu kohtuuttomia kustan-
52357: tään sen synnyttämä liikenne saattaa päivittäin nuksia näiden kunnossapidolle.
52358: tien nykyisen välityskyvyn ja liikennöimisen tur- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
52359: vallisuuden kyseenalaiseksi. Loukkaantumisiin nioittaen,
52360: johtaneita onnettomuuksia sattui tieliikenneon-
52361: nettomuustilaston mukaan vuonna 1970 useita että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
52362: kymmeniä välillä Hälvälä-Nastola. tulo- ja menoarvioon 3 000 000 markan
52363: Liikenteen puuroutuminen on este myös pit- määrärahan käytettäväksi valtatie 12
52364: kän matkan liikenteen ohjautumiselle Lahden suunnitteluun Hälvälän ja Nastolan vä-
52365: kautta kulkevaksi. Koska suunnitelma valtatie lillä ja alkurahoituksena Pekanmäen ja
52366: 12 rakentamiseksi välillä Pekanmäki-Villähde Viilähteen välisen tieosuuden rakentami-
52367: on valmistumassa, ei rakentamisen lykkäämiselle seen.
52368: ole löydettävissä riittäviä perusteita.
52369: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
52370:
52371: Jouko Siikaniemi. Osmo Kock.
52372: Mikko Vainio. Lyyli Aalto.
52373: Salme Myyryläinen. Sirkka Lankinen.
52374: Niilo Nieminen.
52375: 1281
52376:
52377: IV,797.- Rah.al. n:o 181.
52378:
52379:
52380:
52381:
52382: Siikaniemi ym,: Määr(Jr(lhan osoittamisesta Padasjoen-Lammin
52383: maantien parantamistöiden jatkamiseen välillä Tommola-
52384: Taulu.
52385:
52386:
52387: E d u s k u n n a 11 e.
52388:
52389: Entisen valtatie 4:n Padasjoen ja Lammin kan teillä sattunetsnn onnettomuuslukuihin
52390: välinen tieosuus on useissa maakunnallisissa ti- muualla maassa.
52391: laisuuksissa todettu tärkeäksi kahden maakun- Padasjoki-Lammi-tiellä on suoritettu raken-
52392: nan väliseksi tieyhteydeksi, jonka heikko kunto nustöitä n. 2 km matkalla, johon sisältyy myös
52393: on este liikenteen kasvulle. Tämä vaikutus kos- uuden sillan rakentaminen. Välille Tommola-
52394: kee suoritettujen selvitysten perusteella myös Taulu on tiestä laadittu tiesuunnitelma, joskin
52395: Keski-Suomen ja etelärannikon välistä matkailu- suunnitelma tulisi vielä tarkistaa ennen raken-
52396: sekä raskasta liikennettä. Tieyhteys Padasjoen nustöihin ryhtymistä.
52397: ja Lammin välillä on nykyisin mutkainen ja ka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
52398: pea. Lyhyitä osia tiestä on öljysorastettu. Vii- nioittaen,
52399: meisten tieliikenneonnettomuuksia koskevien ti-
52400: lastojen mukaan sattui onnettomuuksia vuonna että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
52401: 1970 10 kilometrin matkalla Auttoisista Padas- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
52402: joelle 8 kappaletta sekä Padasjoen sisääntulo- määrärahan Padasjoen-Lammin maan-
52403: tiellä kolme. Onnettomuusmäärät ovat varsin tien parantamistöiden jatkamiseksi vä-
52404: korkeat, etenkin, jos niitä vertaa vastaavan Iuo- lillä Tommola-Taulu.
52405: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
52406:
52407: Jouko Siikaniemi. Salme Myyryläinen.
52408: Sirkka Lankinen. Paavo Niinikoski.
52409: Mikko Vainio. V. 0. Mäkinen.
52410: Olavi Nikkilä. Lyyli Aalto.
52411:
52412:
52413:
52414:
52415: 161 156/72
52416: 1282
52417:
52418: IV,798.- Rah.al. n:o 182.
52419:
52420:
52421:
52422:
52423: Siikaniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäteiden raken-
52424: nustarpeen inventoimiseen.
52425:
52426:
52427: E d u s k u n n a 11 e.
52428:
52429: Maassamme rakennetaan vuosittain lähes Savon, Itä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-
52430: 3 000 km metsäautoteitä, ja näistä noin puolet Savon alueilla suoritettu metsätietarpeen uudel-
52431: joko kokonaan tai osittain valtion varoin. Yk- leen inventointi. Tämä toiminta olisi kiireelli-
52432: sityisten aloitteesta rakennetaan yksityismetsiin sesti saatava laajennetuksi koko maan käsittä-
52433: metsänparannuslain säännösten nojalla keskus- väksi, jotta pystyttäisiin arvioimaan, mikä on
52434: metsälautakuntien toimesta vuosittain noin valtakunnan metsäteiden kiireellinen rakennus-
52435: 1 000 km metsäautoteitä. Metsähallituksen val- tarve, ja tekemään vastaisuudessa oikeita tavoi-
52436: tion metsämaille rakentamien metsäautoteiden teasetelmia. Tämä tehtävä voitaisiin suorittaa
52437: määrä on vaihdellut vuosittain 250-300 km keskusmetsälautakuntien toimesta, lähinnä sen
52438: ja metsäteollisuusyhtiöiden omille metsämail- metsänparannuspiirien metsätienrakennustoi-
52439: leen rakentamien metsäteiden määrä on ollut mintaan perehtyneen henkilöstön avulla siten,
52440: vastaavasti 500-800 km. Yksityismetsiin on että muutkin asiasta kiinnostuneet, kuten esim.
52441: lisäksi omatoimisesti, ilman tukitoimenpiteitä piirimetsälautakunnat ja metsäteollisuusyhtiöt
52442: rakennettu vuosittain lähes 1 000 km metsä- antaisivat asiantuntemuksensa käytettäväksi.
52443: teitä. Näin aikaansaatujen metsäteiden tekni- Metsänparannuspiirien normaalien työohjelmien
52444: nen taso on vaihdellut suuresti ko. metsäalueen toteutuminen olisi varmistettava järjestämällä
52445: suuruuden, sijainnin tai muiden metsätalouden mahdollisuus tilapäisten työntekijöiden palk-
52446: intensiteettiin vaikuttavien tekijöiden mukaan. kaamiseen siksi ajaksi, jonka inventointityön
52447: MERA UI-ohjelmassa on metsäautoteiden suorittaminen kestää. Keskimäärin tämä mer-
52448: vuotuiseksi rakennustavoitteeksi otettu 2 210 kitsisi yhden metsäteknikon paikkaamista 3-5
52449: -2 250 km, minkä lisäksi tämä ohjelma sisäl- kuukauden ajaksi niihin metsänparannuspiirei-
52450: tää traktoriteiden rakentamistavoitteet, jotka hin, joissa inventointityö on suorittamatta.
52451: nousevat v:n 1972 tavoitteesta, 3 650 km:stä Tästä johtuvat kustannukset nousevat n.
52452: 4 550 km:iin vuonna 1975, niin että metsä- 80 000 markkaan ( 40 metsäteknikkokuukautta
52453: teiden kokonaistavoite vuonna 1972 olisi 5 890 a 2 000 mk, matkakustannukset mukaanluet-
52454: km, vuonna 1973 6 880 km, v. 1974 6 770 km tuina). Lisäksi tarvitaan karttoja, mahdollisia
52455: ja v. 1975 6 760 km. Näihin lukuihin sisältyisi- asiantuntijapalkkioita ym. sekalaisia menoja
52456: vät kaikki edellä mainitut eri rakentajien toi- varten 20 000 mk.
52457: mesta rakennettavat eri tasoiset metsätiet. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
52458: MERA-ohjelman tavoitteet ovat siis huomat- nioittaen,
52459: tavasti suuremmat kuin nykyiset rakentamis-
52460: määrät. MERA-ohjelmassa esitetyt tavoiteluvut että Eduskunta ottaisi vuoden 197J
52461: perustuvat kuitenkin vanhentuneisiin ja epä- tulo- ja menoarvioon 100 000 markkaa
52462: luotettaviin tietoihin metsäteiden tarpeesta. valtakunnan metsäteiden rakennustar-
52463: Vuosien 1968-71 aikana on viiden piirimetsä- peen inventoimista varten.
52464: lautakunnan, nimittäin Pirkka-Hämeen, Etelä-
52465: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
52466:
52467: Jouko Siikaniemi. Heimo Linna. Johannes Virolainen.
52468: Einari Nieminen. Esko Härkönen. Reino Karpola.
52469: Aulis Sileäkangas. Sylvi Saimo. Pentti Poutanen.
52470: 1283
52471:
52472: IV,799.- Rah.al. n:o 183.
52473:
52474:
52475:
52476:
52477: S. Suominen ym.: Määrärahan osoittamisesta ryömimiskaistojen
52478: rakentamiseksi valtatiellä n:o 3 Kuljun ja Keimolan välillä.
52479:
52480:
52481: E d u s k u n n a 11 e.
52482:
52483: Maamme harvanlaisen asutuksen vuoksi on lemme tyypillisiä, tien suuntaan nähden poi-
52484: vielä odotettava pitkään, ennen kuin maamme kittaisia harjuja. Näitä ylittäessään tie nousee
52485: pääkaupungin ja tärkeimpien muiden keskus- varsin jyrkästi pitkän matkaa. Liikenteen jo-
52486: ten välille voidaan rakentaa tehokkaasti liiken- nouduttua molemmille kaistoille hidastuu kii-
52487: nevtä välittävät ja turvalliset moottoritiet. Ny- peävä liikenne samaksi, mikä se on jonon veto-
52488: kyaikaisten tehokkaitten liikenneväylien raken- kuormaansa nähden heikkotehoisimmalla ajo-
52489: taminen on lisäksi niin kallista käytettävis- neuvolla. Aikaa kuluu ja polttoainetta palaa.
52490: sämme oleviin tiemäärärahoihin verrattuna, että Tämä epäkohta voitaisiin poistaa rakenta-
52491: tällaisia projekteja voi olla yhtaikaa käynnissä malla jyrkimpiin ja pisimpiin nousuihin kiipeä-
52492: vain yksi tai kaksi muiden tieosuuksien saa- välle puolelle kolmas kaista, kutsuttakoon sitä
52493: dessa odottaa vuosikausia. vaikka ryömimiskaistaksi. Nousun hidastamat
52494: Liikenteen kasvu ei kuitenkaan odota, se ajoneuvot voisivat päästää muun liikenteen
52495: kiihtyy kaikkialla. Teiden liikenteenvälityskyky ohitseen siirtymällä ryömimiskaistalle.
52496: ei kasva, liikenne hidastuu ja turvallisuus las- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
52497: kee. Tavallisilla kaksikaistaisilla teillä muo-
52498: dostuu yhtenäisiä jonoja ja hitaimmat ajoneu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
52499: vot määräävät liikenteen vauhdin. Eräs tällai- tulo- ja menoarvioon 800 000 markan
52500: sia tieosuuksia, joka vielä pitkään saanee odot- määrärahan ryömimiskaistojen rakenta-
52501: taa perustavaa laatua olevia parannuksia, on miseksi liikennettä hidastaviin nousui-
52502: Tampereen ja Helsingin väli valtatiellä numero hin valtatiellä n:o 3 välillä Kulju-
52503: 3. Tällä tieosuudella ylitetään useita maal- Keimola.
52504: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
52505:
52506: Sami Suominen. Salme Katajavuori.
52507: Anna-Liisa Linkola. Olavi Nikkilä.
52508: Eeva Kauppi. Harri Holkeri.
52509: Kullervo Rainio. Eino Loikkanen.
52510: Sirkka Lankinen. Eero Salo.
52511: 1284
52512:
52513: IV,800.- Rah.al. n:o 184.
52514:
52515:
52516:
52517:
52518: S. Suominen ym.: Määrärahan osoittamisesta uusvienti- ja koti-
52519: markkinateollisuuden tuotantokoneiden liikevaihtoverosta
52520: aiheutuvan kustannusten nousun korvaamiseksi.
52521:
52522:
52523: E d u s k u n n a 11 e.
52524:
52525: Eräs syy jatkuvasti pahenevaan kauppatase- Tuntien syvää huolta kauppataseemme va-
52526: vajaukseemme on se, että sekä uusvienti- jauksellisuudesta ja saadaksemme sen häviä~
52527: teollisuudeltamme että tuontia korvaavalta mään ehdotamme,
52528: kotimarkkinateollisuudeltamme puuttuu rahaa
52529: uusien ja tehokkaampien tuotantokoneitten että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
52530: hankkimiseen. tulo- ja menoarvioon 100 000 000
52531: Ulkomaisiin kilpailijoihin verrattuna on markkaa uusvientiteollisuuden ja tuon-
52532: kotimaisilla yrittäjillämme vielä lisäämässä tia korvaavan kotimarkkinateollisuuden
52533: rahantarvetta tuotantokoneista perittävä liike- tuotantokoneiden liikevaihtoverosta ai-
52534: vaihtovero. heutuvan tuotantokustannusten nousun
52535: ylimääräiseksi korvaamiseksi.
52536: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
52537:
52538: Sami Suominen. Eeva Kauppi.
52539: Ilkka Suominen. Kullervo Rainio.
52540: Antero Salmenkivi. Sirkka Lankinen.
52541: Elsi Hetemäki. Salme Katajavuori.
52542: G. Laatio. Mauri Miettinen.
52543: Erkki Häkämies. Eero Lattula.
52544: P. Mäki-Hakola. M. Jaatinen.
52545: Anna-Liisa Linkola. Pekka Jokinen.
52546: Mauri Seppä.
52547: 128.5
52548:
52549: IV,801.- Rah.al. n:o 185.
52550:
52551:
52552:
52553:
52554: S. Suo1ninen yrn.: Miiärärahan osoittamisesta työsopimussuhteis-
52555: ten lennon;ohtoharjoittelijoiden palkkaamiseen.
52556:
52557:
52558: E d u s k u n n a 11 e.
52559:
52560: Maassamme on iltnaili1 voimakkaasti kasva- kaudesta siitä syystä, ettei ole tarpeeksi va-
52561: massa, kuten Fintlaitin tilinpäätökset osoittavat. kansseja lennonjohdon miehittämiseksi. Joka
52562: Rinnan liikenneilmailun suotuisan kehityksen tapauksessa tulisi olla mahdollista avata tällai-
52563: kanssa kasvaa lentotoiminta yksityisillä pienillä set kentät tilapäisesti, silloin kun siihen ilme·
52564: ilma-aluksilla. Tällainen niin sanottu yleis- nee tarvetta. On selvää, että tällaisesta toimin·
52565: ilmailu täyttää jo nyt tärkeän tehtävän maas- nasta olisi perittävä erityismaksu, joka korvaisi
52566: samme. lennonjohdon työn sekä kentän avaamisesta,
52567: Kun tiedetään maamme laajuus ja harva asu- kentän valaistuksen sytyttämisestä ja muista sel-
52568: tus sekä merialueet, jotka eristävät meidät lä- laisista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset.
52569: heisimmistä kauppatuttavistamme, on toden- Naapurimaassamme on käytäntö tällainen, ja
52570: näköistä, että yleisilmailo tulee lähivuosina voi- sen avulla saatiin kenttien suuret investoinnit
52571: makkaasti lisääntymään. tehokkaampaan käyttöön.
52572: Lisäksi otl tunnettu, että tällainen yleisil- Kenttien ylimääräinen avaaminen sellaisina
52573: mailo ei sanottavasti kilpaile vakituisia reittejä aikoina, jolloin varsinaiset lennonjohdon virkai-
52574: ja vuoroja lentävän lii'kenneilmailun kanssa, lijat eivät ole työssä, voisi hyvin tapahtua työ-
52575: vaan päin vastoin usein parantaa sen palvelua sopimussuhteisten lennonjohtoharjoittelijoiden
52576: toimimalla matkustajien kokoajana reittiliiken- toimesta.
52577: teen lentokentille. Kaikki tällaisesta toimenpiteestä aiheutuvat
52578: Tärkeintä lienee kuitenkin yleisilmailun tar- kulut maksaisi lentokentän käyttäjä. Valtiolle
52579: joama liikennöimismahdollisuus uusviennin pa- syntyisi lisätuloja ja lennonjohtajien koulutuk-
52580: rissa työskenteleville. selle muodostuisi riittävä harjoittelijareservi.
52581: Maamme monet valvotut lentokentät tarjoa- Koulutukseen hyväksyttävien lennonjohtajaop-
52582: vat erinomaisen rungon reittiliikenteen lisäksi pilaiden valinta helpottoisi ja oppilaat saisivat
52583: myös yleisilmailulle. Säästäväisyyssyistä pide- ennakolta selvän kuvan ammattinsa laadusta.
52584: tään valvottuja lentokenttiä auki vain reittilii- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
52585: kenteen toiminta-aikoina ja vain päiväsaikaan.
52586: Yleisilmailun yleistyessä kasvaa tarve saada että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
52587: käyttää näitä kenttiä myös silloin, kun ne vi- tulo- ja menoarvioon 100 000 markkaa
52588: rallisesti ovat suljettuina. Useimmiten kentät työsopimussuhteisten lennonjohtoharjoit-
52589: kuitenkin on pidettävä suljettuina osan Vuoro- telijoiden palkkaamiseksi.
52590: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
52591:
52592: Sami Suominen. Salme Katajavuori.
52593: Ilkka Suominen. Sirkka Lankinen.
52594: G. Laatia. M. Jaatinen.
52595: P. Mäki-Hakola. Olavi Nikkilä.
52596: Anna-Liisa Linkola. Pekka Jokinen.
52597: Eeva Kauppi. Kauko Tamminen.
52598: Kullervo Rainio. Mauri Seppä.
52599: 1286
52600:
52601: IV,802.- Rah.al. n:o 186.
52602:
52603:
52604:
52605:
52606: S. Suominen ym.: Määrärahan osoittamisesta patenttihakemusten
52607: tutkimustyössä käytettävän välineistön hankkimiseen.
52608:
52609:
52610: Edu sk unn alle.
52611:
52612: Patenttihakemusten tutkimustyö patentti- Ja ll'ustaksi sen, että ne saavat muista maista, siis
52613: rekisterihallituksessa on, kansainvälisen kehi- myös Suomesta, patenttijulkaisut ikkunakort-
52614: tylksen mukaisesti, pakotettu niin kansainväli- teina. Näiden korttien valmistaminen edellytt-
52615: sen yhteistyön kuin · työn rationalisoinninkin tää viraston käyttöön saatavaksi asianmukai-
52616: kannalta, ottamaan käyttöön yhä enenevässä sen valokuvausvälineistön, millä julkaisut voi-
52617: määrin avuksi teknillisiä apuviHineitä, jotka daan kuvata tarvittavaan kokoon. Kyseessä ole-
52618: tuovat ulkomailla kehitetyt tutkimussysteemit vien korttien valmistuksen lisäksi patenttivi-
52619: ja niiden tulokset patentti- ja rekisterihaNituk- raston on hankittava niitä varten tarpeellinen
52620: sessa suoritettavan työn avuksi ja sen piiriin. määrä lukulaitteita.
52621: Patenttihakemusten uutuustutkimusaineiston Edellä sanotun perusteella 1kunnioittaen eh-
52622: jatkuvan ja nopean lisääntymisen vuoksi on tätä dotamme,
52623: aineistoa ollut pakko ryhtyä mikrofilmaamaan.
52624: Kansainvälisesti on sovittu, että mikrofilmilius- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
52625: ka, jolle on, mikäli mahdollista, kuvattu yhden tulo. ja menoarvioon lisäyksenä 19 800
52626: patenttijulkaisun kaikki sivut, kiinnitetään rei- markkaa teknillisen tutkimusvälineistön
52627: käkorttiin. Näitä ns. ikkunakortteja ( aperture hankkimiseksi patentti- ja rekisterihal-
52628: cards) tullaan vaihtamaan eri patenttivirasto- litukselle erikoisesti patenttihakemus-
52629: jen kesken. Eräät suuret patenttivirastot ovat ten tutkimustyössä käytettäväksi.
52630: jo .nyt panneet 'tu~kimusaineiston vaihdon pe•
52631: He<lsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
52632:
52633: Sami Suominen. Juuso Häikiö.
52634: G. Laatio. Anna-Liisa Linkola.
52635: M. Jaatinen. Juha Vikatmaa.
52636: 1287
52637:
52638: IV,803.-Rah.al. n:o 187.
52639:
52640:
52641:
52642:
52643: S. Suominen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen ja
52644: toimien perustamiseksi patentti- ja rekisterihallitukseen.
52645:
52646:
52647: E d u s k u n n a 11 e.
52648:
52649: Patentti- ja rekisterihallitus käsittelee imma- toimisesti hoitaisi sanotun alan. Kun virasto
52650: teriaalista teollisoikeuden alaa koskevat pa- lakisääteisesti on velvollinen ~ulkaisemaan
52651: tentti-, tavaramerktki-, mallioikeus- ja toimi- kaupparekisteri-, tavaramerkki-, patenttl- Ja
52652: nimisuojaa koskevat kysymykset sekä ainakin mallioikeuslehteä koordinoisi tiedotussihteeri
52653: toistaiseksi myös taloudellisten kilpailunrajoi- myös näiden lehtien toimitustyön.
52654: tusten valvontaa koskevat asiat. Viimeksimai- Tutkimusaineiston, kirjaston ja arkiston hoi-
52655: nitut tehtävät siirtynevät viimeistään ;vuonna tamisessa tarvitaan tehtävään koulutuksen saa-
52656: 1973 perustettava:lle elinkeinohallitukselle. Hal- nut ja siihen kouliintunut, teknillisen korkea-
52657: ii.nto- ja tavaramerkkiosaston osastopäällikkönä koulun tai teknillisen opiston lopputurkinnon
52658: patentti- ja rekisterihallituksessa toimii oman suorittanut henkilö, joka valvoo, että tutki-
52659: toimensa ohella pääjohtaja, joka lisäksi pa- musaineistoa koskevat, patenttihakemusten
52660: tentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain tutkimisen kannalta tärkeät työt hoidetaan
52661: 5 §:n mukaan on valitusosaston puheenjohta- asianmukaisesti ja tehokkaasti. Lisäksi viraston
52662: ja, missä toimessaan hän usein tulee esteelli- hallussa oleva materiaali sekä ulkomaiset pa-
52663: seksi hallinto-, tavaramerkki- ja mallioikeus- tenttijulkaisut ovat teollisuudelle erittäin arvo-
52664: asioita käsiteltäessä. Kun elinikeinovapausosas- kas ja useissa tapauksissa ainoa saatavissa oleva
52665: ton, mikä siis ilmeisesti v:n 1973 iilusta lii- aineisto, jonka järjestely ja tutkimuskuntoon
52666: tetään suunniteltuun elinkeinohallitukseen, saattaminen on tässäkin mielessä tärkeätä.
52667: osastopäällikkö toimii myös viraston ylijohta- Tässä tarkoituksessa olisi patentti- ja rekis-
52668: jana ja tässä ominaisuudessa myös valitusosas- terihallitukseen perustettava seuraavat virat ja
52669: ton puheenjohtajana, olisi viraston kannalta toimet: yksi peruspalkkainen osastopäällikön
52670: vätlttämätöntä ja kiireellistä erottaa osastopääJ- virka, pl. B 4, yksi kirjallisuuspalveluinsinöörin
52671: likön virka itsenäisesti hoidettavaksi viraksi ja ylimääräinen, pl. A 27, toimi sekä yksi tiedo-
52672: perustaa hallinto-, tavarameillclci- ~a mallioikeus- tussihteerin, pl. A 25 ylimääräinen toimi.
52673: osaston osastopäällikön virka. Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
52674: Viraston eri toimialojen .ja tehtävien tiedot- tamme,
52675: taminen teollisuudelle ja liike-elämälle muu-
52676: toinkin kuin tHastonumeroin, on nykyaikana että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
52677: tullut yhä tärkeämmäksi sekä asiakkaille että tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
52678: julkisen sanan kautta suurelle yleisölle. Myös 100 640,76 markkaa yhden osastopääl-
52679: viraston sisäisellä informaatiolla on oma tärkeä likön peruspalkkaisen (B 4) viran, yh-
52680: merkityksensä tehokkuuden kannruta sekä yh- den kirjallisuuspalveluinsinöörin ( A 2 7
52681: tenäisten toiminta- ja palveluperiaatteiden ke- pl.) ylimääräisen toimen ja yhden tie-
52682: hittämisessä. Tehtävän asiallinen ja tehokas dotussihteerin ( A 25 pl.) ylimääräisen
52683: hoitaminen edellyttää kuitenkin erikoismiestä, toimen perustamiseksi patentti- ja re-
52684: lähinnä valtiotieteen tai yhteiskuntatieteiden kisterihallitukseen.
52685: kandidaatti-tasoista tiedotussihteeriä, joka pää-
52686: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
52687:
52688: Sami Suominen. Juuso Häikiö.
52689: G. Laatio. Anna-Liisa Linkola.
52690: M. Jaatinen. Juha Vikatmaa.
52691: 1288
52692:
52693: IV,804.- Rah.al. n:o 188.
52694:
52695:
52696:
52697:
52698: Suorttanen ym.: Määrärahan osoittau'tisesta maantien rakentami-
52699: seksi Kouvolan-Mikkelin maantieltä Valkealan varuskun-
52700: taan.
52701:
52702:
52703: Eduskunnalle.
52704:
52705: Pohjois-Valkealan Kääpälän ym. muiden ky- kentamisesta Kääpälään. Sanotun tien pituus
52706: lien alueelle on rakennettu uusi varuskunta- tulisi olemaan 7.9 kilometriä ja kustannusarvio
52707: alue Karjalan Prikaatille ja jonne myöhemmin 2 454 000 markkaa. Tieyhteys tulisi palvele-
52708: tulee muuttamaan Karjalan Tykistörykmentti maan paitsi varuskunnan myöskin laajan siviili-
52709: ja eräitä puolustuslaitoksen huoltopisteitä. asutuksen tarpeita Kääpälän ja Pihlajasaaren
52710: Maantieyhteydet tänne Valkealan varuskuntaan kylissä.
52711: ovat erittäin huonot sekä tienlaadun että pi- Kun tiesuunnitelma on vahvistettu ja kun
52712: tuudenkin suhteen, koska joudutaan kiertä- alueella, eikä sen lähettyvilläkään ole muita
52713: mään erittäin kaukaa tärkeimpään kulkusuun- työkohteita, ja koska Kouvolan työvoimapiirin
52714: taan eli Kouvolan kaupunkiin mentäessä. Nä- alueella on suhteellisen paljon työttömiä, niin
52715: mä huonot liikenneyhteydet haittaavat huomat- rakennustyön voisi aloittaa nk. työllisyystyönä,
52716: tavasti varuskunnan normaaleja toimintoja ja mikäli varoja tähän tarkoitukseen irroitettaisiin.
52717: vaikeuttavat myöskin kulkua sanotun varus- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
52718: kunta-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitse- nioittavasti,
52719: valle nk. Pahkajärven harjoitusalueelle, jota
52720: Kaakkois-Suomen sotilasläänin eri joukko-osas- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
52721: tot käyttävät paljon harjoitusalueenaan. valtion tulo- ja menoarvioon 2.5 mil-
52722: Uudesta rakennettavasta maantieyhteydestä joonan markan suuruisen määrärahan
52723: Kouvola-Mikkeli maantieltä eli valtatie n:o maantien rakentamiseksi Kouvolan-
52724: 15:sta on olemassa liikenneministeriön 12. 5. Mikkelin maantieltä Valkealan varus-
52725: 1970 vahvistama tiesuunnitelma maantien ra- kutJtaan.
52726: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
52727:
52728: Sulo Suorttanen. Mikko Kaarna.
52729: Heikki Hykkäälä. Juhani Saukkonen.
52730: Pekka Jokinen. Kalevi Huotari.
52731: 1289
52732:
52733: IV,805.- Rah.al. n:o 189.
52734:
52735:
52736:
52737:
52738: Suorttanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson emän-
52739: täkoulun rakentamiseksi V ehkalahden kuntaan.
52740:
52741:
52742: E d u s k u n n a 11 e.
52743:
52744: Vehkalahden kU!lta on lahjoittanut valtiolle matteihin tai siirtyä kotitaloutta lähellä oleville
52745: Kymertlaakson emäntäkoulua varten 52 hehtaa- aloille.
52746: rin suuruisen tilan Vehkalahden kunnassa, josta Kun lisäksi on voitu todetä, että halukkaita
52747: on tonttimaata 1.95 hehtaaria, peltoa 23.55 tulijoita kouluun olisi juuri Kymenlaakson
52748: hehtaaria ja metsää 26.50 hehtaaria. Suunnit- alueella enemmältikin, niin koulun aikaansaa-
52749: telumäärärahalla on luonnospiirustukset valmis- mista on pidettävä erittäin tarpeellisena jä no-
52750: tuneet ja ammattikasvatus- ja rakennushallitus peasti.
52751: on ne hyväksynyt. Rakennusten pinta-ala tulisi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
52752: olemaan 2 457 m2 ja tilavuus 11 450 m3 ja nioittavasti,
52753: kustannusarvio 2 900 000 mllrkkaa.
52754: Emäntäkoulut antavat opetusta ensinnäkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
52755: yksityisen kotitalouden, joko oman tai vieraan, tulo- ja menoarvioon 2 900 000 markan
52756: suunnittelua ja tehtäviä varten. Samalla ne suuruisen määrärahan Kymenlaakson
52757: suorittavat sellaista kotitalouden peruskoulu- emäntäkoulun rakentamista varten V eh-
52758: tusta, josta voidaan jatkaa kotitalousalan am- kalahden kuntaan.
52759: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
52760:
52761: Sulo Suorttanen. Mikko Kaarna. Juhani Saukkonen.
52762:
52763:
52764:
52765:
52766: 162 156/72
52767: 1290
52768:
52769: IV,806.- Rah.al. n:o 190. . ·:
52770:
52771:
52772:
52773:
52774: Suorttanen: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan-Heinolan
52775: maantien rakennustyön jatkamiseen.
52776:
52777:
52778: Eduskunnalle.
52779:
52780: Kouvola · on tunnettu tärkeänä lii!kenne- täin tärkeän tiekohteen nopea rakentaminen
52781: risteyspaikkana koko Etelä-Suomessa. Kuiten- edellyttää valtion rahoituksen nopeuttamista
52782: kin tieyhteydet Kouvolasta Keski-Suomen suun- joko työllisyysvaroin tai normaalein budjetti-
52783: taan ovat erittäin huonot siitä huolimatta, että varoin.
52784: tältä suunnalta tuodaan Kymenlaakson teolli- Edellä esitettyyn ·viitaten ehdotan,
52785: suudelle autokuljetuksin varsin paljon puu- ym.
52786: raaka-ainetta. Nyt on kuitenkin aloitettu maan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
52787: tien rakentaminen Kouvolasta Heinolaan, joka valtion tulo- ja menoarvioon 2 000 000
52788: tie valmistuttuaan tulee huomattavalla tavalla markan suuruisen määrärahan Kouvolan
52789: parantamaan kulkuyhteyksiä sanottuun suun- -Heinolan maantien rakennustyön jat-
52790: taan. Työt edistyvät kuitenkin varsin hitaasti kamiseksi.
52791: määrärahojen niukkuuden vuoksi. Tämän erit-
52792: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
52793:
52794: Sulo Suorttanen.
52795: 1291
52796:
52797: IV,807.- Rah.al. n:o 191.
52798:
52799:
52800:
52801:
52802: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oy Yleisradio Ab:n toi-
52803: mesta ulkomaille suunnatun Suomi-tietouden harjoittami-
52804: seen.
52805:
52806:
52807: E d u s k u n n a 11 e.
52808:
52809: Yleisradio on maailman yleisradioyhtiöiden tv-maailmaa tavoittaa yleensä kymmeniä mil-
52810: joukossa harvinaisessa poikkeusasemassa, se joonia ihmisiä eikä sen merkitystä Suomen
52811: kuuluu jäsenenä Euroopan kahteen suureen markkinoinnissa ulkomaille tarvinne korostaa.
52812: yleisradioliittoon OIRT:iin ja EBU:hun. Tämä Yleisradiolla ei kuitenkaan ole taloudellisista
52813: antaa Oy. Yleisradio Ab:lle harvinaiset mah- syistä mahdollisuutta tehostaa ulkomaille suun-
52814: dolli:suudet osallistua kansainväliseen radio- ja tautuvaa toimintaa. Lisäksi on lupamaksurahoi-
52815: televisioyhteistyöhön täysipainoisesti sekä idäs- tusta tämänkaltaisen toiminnan rahoitusmuoto-
52816: sä että lännessä. Yhä yleisempänä voidaan pitäa na pidettävä kyseenalaisena, koska toiminnan
52817: sitä että kansalliset yleisradioyhtiöt veivoi- kohteena ei ole suomalainen lupamaksun mak-
52818: tetaan perinteellisen kotimaahan suuntautuvan saja, vaan kansainvälinen yleisö. On katsottava
52819: ohjelmapalvelun lisäksi harjoittamaan myös kysymyksessä olevan pääosiltaan julkisen edun
52820: toista ensisijaisesti ulkomaille suuntautuvaa oh- mukainen toiminta, jolla voidaan lisätä ja sy-
52821: jelmapalvelua. Näin on esim. Ruotsissa, missä ventää Suomi-informaatiota maailmalla.
52822: Sveriges Radion toimilupasopimus velvoittaa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
52823: yhtiön "tuottamaan erikoisohjelmia ulkomaita
52824: varten tarkoituksena luoda ulkomaan yleisölle että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
52825: ja eritoten ulkomailla asuville ruotsalaisille tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
52826: mahdollisuudet yleisradion välityksellä saada määrärahan ulkomaille suunnatun
52827: tietoja ja ylläpitää kontakteja Ruotsin kanssa." Suomi-informaation harjoittamiseen Oy
52828: Ruotsissa radion ulkomaantoimintaan esim. v. Yleisradio Ab:n ulkomaanpalvelun toi-
52829: 1969-1970 talousarviossa myönnettiin 7.7 mesta sekä lyhytaaltolähetyksin etta
52830: miljoonaa kruunua ja tästä 270 000 kr. nimen- tuottamalla TV- ja radio-ohjelmia lähe-
52831: omaan vientiä edistävien erikoisprojektien to· tettäviksi ulkomaisten yleisradioyritys-
52832: teutta:miseen. ten omissa lähetyksissä.
52833: Aktiivinen ulkomaanpalvelu, harkittu ja tasa-
52834: painoinen esiintyminen eri puolilla radio- ja
52835: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
52836:
52837: Lea Sutinen. Eino Uusitalo.
52838: Mikko Kaarna. Pentti Poutanen.
52839: Eino Lottanen. Einari Nieminen.
52840: Pekka Vilmi. .Orvokki .Kangas.
52841: Taisto Tähkämaa. Saimi Ääri.
52842: Esko Härkönen. Katri-Helena Eskelinen.
52843: 1292
52844:
52845: IV,808.- Fin.mot. nr 192.
52846:
52847:
52848:
52849:
52850: Tallgren m.fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande av bygg-
52851: nadsarbetena på en fast vägförbindelse mellan Pargas och
52852: Nagu.
52853:
52854:
52855: T i 11 R i k s d a g e n.
52856:
52857: Den så kallade skärgårdsvägen från Pargas nikationer till den nya storkommunens centra-
52858: till Houtskär genom den åboländska skärgår- ort Pargas är uppenbart. Pargas köping har
52859: den är av avgörande betydelse för befolkningen som ett krav för ett positivt ställningstagande
52860: i regionen. Den utgör den viktigaste förbin- i sammanslagningsfrågan ställt, att en fast väg-
52861: delseleden till fastlandet och områdets central- förbindelse byggs mellan Pargas och Nagu.
52862: orter, Pargas och Åbo. Under senaste år har De väståboländska skärgårdskommunerna är
52863: trafiken på vägen ökat lavinartat. Det gäller utvecklingsområden av första klass. Detta har
52864: trafiken såväl under vinterhalvåret som under lett till att små- och medelstor industri har
52865: sommarhalvåret då trafiken tili följd av den börjat visa ett ökat intresse för etablering i de
52866: täta sommarbosättningen helt naturligt är åboländska kommunerna. Behovet av industri
52867: störst. Detta har inneburit en mycket hård be- i regionen är uppenbart; nu förekommer en
52868: lastning av de färjor som trafikerar de fyra stark utflyttning och åldersstrukturen är myc-
52869: sjöavsnitten av skärgårdsvägen mellan Pargas ket ogynnsam. En förutsättning för etable-
52870: och Houtskär. Färjornas kapacitet har inte ring av industri i större skala är emellertid
52871: vuxit i samma takt som trafiktätheten. Den bättre trafikförbindelse, främst mellan Nagu
52872: främsta flaskhalsen har utgjorts av färjan mel- och Pargas. En fast vägförbindelse är här den
52873: lan Pargas och Nagu, där trafiktätheten är lösning som skapar möjligheter för detta. En
52874: störst. Trafikräkningen visar att år 1969 dylik fast vägförbindelse mellan Nagu och Par-
52875: forslades 140650 och 1970 hela 150172 gas utgör en grundförutsättning för ett livs-
52876: motorfordon över nämnda färjplats. kraftigt näringsliv i den åboländska skärgården.
52877: För att trafiken mellan Pargas och Nagu Ett livskraftigt näringsliv i sin tur utgör en
52878: ens skall löpa tillfredsställande måste färjkapa- förutsättning för fortsatt bosättning i området.
52879: citeten utökas. Gjorda beräkningar ger emel- Med beakande av vad som ovan framförts
52880: lertid vid handen att kostnaderna för färjtra- föreslår undertecknade vördsamt,
52881: fiken på denna sträckning redan 1975 uppgår
52882: till sådana belopp att det skulle ställa sig bil- att Riksdagen i 1973 års statsförslag
52883: ligare med en fast vägförbindelse. måtte uppta ett anslag om 2 000 000
52884: Om kommunreformen genomförs kommer mk för påbörjandet av byggnadsarbe-
52885: sannolikt samtliga svenskspråkiga kommuner tena på en fast vägförbindelse mellan
52886: i den västra skärgården av Aboland att sam- Pargas och Nagu.
52887: mangå med Pargas. Behovet av goda kommu-
52888: Helsingfors den 15 februari 1972.
52889:
52890: Carl Olof Tallgten. Kristian Gestrin.
52891: Pär Stenbäck. Evald Häggblom.
52892: 1293
52893:
52894: IV,808.- Rah.al. n:o 192. Suomennos.
52895:
52896:
52897:
52898:
52899: Tallgren ym.: Määrärahan osoittamisesta kiinteän tieyhteyden
52900: rakennustöiden aloittamista varten Paraisten ja Nauvon
52901: välille.
52902:
52903:
52904: E d u s k u n n a 11 e.
52905: Nk. saaristotie Paraisista Houtskarin läpi nen. Paraisten kauppala on esittänyt vaati-
52906: Turunmaan saaristoon on alueen väestölle rat- muksena myönteiselle suhtautumiselle yhdisty-
52907: kaisevan tärkeä. Se on tärkein yhteys mante- miskysymykseen, että Paraisten ja Nauvon vä-
52908: reelle alueen keskuksiin Paraisiin ja Turkuun. lille rakennetaan kiinteä tieyhteys.
52909: Viime vuosina liikenne tiellä on lisääntynyt Turunmaan läntiset saaristokunnat ovat en-
52910: vyörynomaisesti. Tämä koskee liikennettä niin simmäisen luokan kehitysalueita. Tämä on joh-
52911: hyvin talvipuolivuotiskautena kuin kesäpuoli- tanut siihen, että pien- ja keskisuuri teollisuus
52912: vuotiskautenakin, jolloin liikenne tiheästä kesä- on alkanut osoittaa lisääntynyttä kiinnostusta
52913: asutuksesta johtuen tietenkin on vilkkainta. sijoitustoimintaan Turunmaan kunnissa. Teolli-
52914: Tämä on merkinnyt hyvin kovaa rasitusta suuden tarve alueella on ilmeinen, nyt esiin-
52915: niille !autoille, jotka liikennöivät saaristotien tyy voimakasta poismuuttoa ja ikärakenne on
52916: neljää meriosuutta Paraisten ja Houtskarin vä- sangen epäedullinen. Muuan edellytys teolli-
52917: lillä. Lauttojen kapasiteetti ei ole kasvanut suuden suuremmassa mittakaavassa tapahtu-
52918: samassa tahdissa kuin liikennetiheys. Ensisijai- valle sijoittumiselle on kuitenkin parempi lii-
52919: sin pullonkaula on ollut lautta Paraisten ja kenneyhteys ennen kaikkea Nauvon ja Parais-
52920: Nauvon välillä, jossa li~kennetiheys on suurin. ten välillä. Kiinteä tieyhteys on täällä se rat-
52921: Liikennelaskenta osoittaa, että v. 1969 kulje- kaisu, joka mahdollistaa tämän. Tällainen kiin-
52922: tettiin 140 650 ja v. 1970 peräti 150 172 teä tieyhteys Nauvon ja Paraisten välillä muo-
52923: moottoriajoneuvoa mainitun lauttapaikan dostaa perusedellytyksen elinvoimaiselle elin-
52924: kautta. Jotta liikenne Paraisten ja Nauvon vä- keinoelämälle Turunmaan saaristossa. Elinvoi-
52925: lillä sujuisi edes tyydyttävästi, täytyy lautta- mainen elinkeinoelämä puolestaan on edellytys
52926: kapasiteettia lisätä. Tehdyt laskelmat osoitta- alueen pysymiselle jatkuvasti asuttuna.
52927: vat kuitenkin, että lauttaliikenteen kustannuk- Yllä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet eh-
52928: set tällä osuudella jo v. 1975 nousevat sellai- dottavat kunnioittaen,
52929: siin rahamääriin, että kiinteä tieyhteys tulisi
52930: halvemmaksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
52931: Jos kuntauudistus toteutetaan, tulevat to- tulo- ja menoarvioon 2 000 000 markan
52932: dennäköisesti Turunmaan läntisen saariston määrärahan kiinteän tieyhteyden raken-
52933: kaikki ruotsinkieliset kunnat yhdistymään Pa- nustöiden aloittamista varten Paraisten
52934: raisiin. Hyvien liikenneyhteyksien tarve uuden ja Nauvon välille.
52935: suurkunnan keskuspaikkaan Paraisiin on ilmei-
52936: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
52937:
52938: Carl Olof Tallgren. Kristian Gestrin.
52939: Pär Stenbäck. Evald Häggblom.
52940: 1294
52941:
52942: IV,809.- Rah.al. n:o 19.3.
52943:
52944:
52945:
52946:
52947: Tiekso ym.: Määrärahan osoittamisesta Ajoksen syväsataman
52948: väylän ruoppaukseen.
52949:
52950:
52951: E d u s k u n n a 11 e.
52952:
52953: Kemin kaupungin edustalla sijaitseva Ajoksen Syventämistä edeltävää kahta kasuunimajakkaa
52954: Syväsatama on rakennettu palvelemaan koko varten on määräraha valtion 1972 tulo- ja meno-
52955: Pohjois-Suomea. Satamasta onkin kehittynyt arviossa. Osa ruopattavaa väylää sijaitsee val-
52956: merkittävä puunjalostustuotteiden vientisatama tion vesialueelia ja osa kaupungin ·satamapiirin
52957: sekä öljyn tuontisatama. Vuonna 1971 oli sata- rajan sisäpuolella.
52958: man vienti 528 000 tonnia ja tuonti 512 000 Satamapiirin sisäpuolella sijaitsevan väylän-
52959: tonnia. Valtion varmuusvarastot huomioonot- osan ruoppauskustannukset ovat n. 2 miljoonaa
52960: taen on öljysäiliöitä rakennettu jo yli 400 000 markkaa kappale.
52961: m3• Lähitulevaisuudessa Ajoksesta näyttää kehit- Huomioon ottaen Ajoksen syväsataman val-
52962: tyvän myös valtiojohtoisen metalliteollisuuden takunnallisen merkityksen olisi perusteltua, että
52963: vientisatama. väylän ruoppaustyö tässä tapauksessa suoritet-
52964: Huolimatta sataman maakunnallisesta ja alue- taisiin valtion toimesta ja kustannuksella koko-
52965: poliittiselta kannalta valtakunnallisestakin mer- naisuudessaan sekä valtion vesialueelia että sa-
52966: kityksestä on sataman rakentamisen joutunut tamapiirin rajan sisäpuolella ja tätä varten va-
52967: kustantamaan lähes kokonaisuudessaan Kemin rattaisiin määräraha vuoden 197.3 valtion tulo-
52968: kaupunki. Näin siitäkin huolimatta, että jo sa- ja menoarvioon.
52969: taman perustamisen aikaan asiaa tutkinut val- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
52970: tion komitea katsoi, että Perämeren satamaoloja nioittaen,
52971: olisi kehitettävä rakentamalla satama Ajokseen
52972: valtion toimesta ja varoilla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
52973: Satamaan johtaa nykyisellään 8 m kulkusy- 1973 tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan
52974: vyinen väylä. Merenkulkuhallitus on todennut markan määrärahan Ajoksen syväsata-
52975: väylän syventämisen 10 m kulkusyvyiseksi ole- man väylän ruoppaukseen satamapiirin
52976: van mahdollista (kohtuullisin kustannuksin). rajojen sisäpuolella.
52977: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
52978:
52979: A-L. Tiekso. Niilo Koskenniemi.
52980: 1295
52981:
52982: IV,810.- Rah.al. n:o 194.
52983:
52984:
52985:
52986:
52987: ·Tikkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta sivistystyön järjestämi-
52988: seksi eräillä työmailla;
52989:
52990:
52991: E d u s k u n n a 11 e.
52992:
52993: Aikaisemmin metsä- .ja uittotyömailla suori- laajentamaan, kokeilemaan ja kehittämään.
52994: tettavan sivistystyön järjestämiseen osoitettu Kysymyksessä on sivistyksellisen tasa-arvoi-
52995: valtionavustus muutettiin valtion menoarviossa suuden ja em. työmaiden ja asuntoloiden viih-
52996: vuodeksi 1971 koskemaan myös muita sellaisia tyisyyden kannalta erittäin merkittävä toi-
52997: työmaita, joissa työntekijät asuvat tilapäismajoi- minta, jota yhteiskunnan tulisi välttämättä
52998: tuksessa. Vuoteen 1970 saakka vain 19 000 voimaperäisesti edistää. Yhteiskunnalliset sivis-
52999: markan suuruinen valtiona·vustus korotettiin tysjärjestöt, joilla on läheinen kosketus sekä
53000: tässä yhteydessä 40 000 maTkkaan. Laajentunut viranomaisiin että alan ammattijärjestö~hin, so-
53001: toiminta valtion työvirastojen hoitamilla työ- veltuvat hyvin tämän työn suorittajiksi, mutta
53002: mailla sekä Työvoimaministeriön ns. vastaan- niiden käyttöön olisi annettava lisää valtion
53003: ottoasuntoloissa saatiin tämän vaatimattoman- varoja.
53004: kin määrärahan puitteissa hyvään alkuun. Val- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
53005: tion menoarviossa vuodeksi 1972 tarkoitukseen
53006: on varattu 60 000 markkaa. .että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
53007: Monista hyvin perustelluista syistä toimin- 1973 tulo- ja menoarvioon 150 000 mar-
53008: taan olisi osoitettava vuodeksi 1973 ainakin kan määrärahan sivistystyön järjestämi-
53009: 150 000 markkaa, jotta toimintaa päästäisiin seksi .eräillä työmailla.
53010: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
53011:
53012: Ville Tikkanen. Heikki Hykkäälä.
53013: Leo Kohtala. Veikko Helle.
53014: Tyyne Paasivuori.
53015: 1296
53016:
53017: IV,811.- Rah.al. n:o 195.
53018:
53019:
53020:
53021:
53022: Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtotyöläisten asun-
53023: tojen rakentamiseen.
53024:
53025:
53026: Eduskunnalle.
53027:
53028: Siirtotyöläisten asunto-olot ovat erittäin huo- eräät työläiset joutuneet asumaan jo vuttsen
53029: not .. Kotiseuduilta eroon perheistään slirrettynä vuotta. Tällainen asiantila on vaikuttanut mo-
53030: heidät majoitetaan parakkeihin, joissa pienissä nen ihmisen elämän haaksirikkoutumiseen ja
53031: kopeissa on neljä laveria, joihin saattaa olla perheiden hajoamiseen.
53032: ahdettuna jopa 6 henkeäkin. Tällaisesta lave- Tästä häpeällisestä tilanteesta, jossa jopa val-
53033: rista ahtaassa parakissa, joka on vailla kaikkia tio joutuu esiintymään vuokrankiskurina ja käyt-
53034: mukavuuksia, he joutuvat maksamaan 2,50 tämään hyväkseen siirtotyöläisten hädänalaista
53035: mk/vrk. Näistä masentavista olosuhteista, joi- asemaa, on päästävä.
53036: hin joutuvat muutenkin taloudellisen ahdingon Vaitiovallan on kiireellisesti ryhdyttävä toi-
53037: ja työttömyyden koettelemat ihmiset, saa talou- menpiteisiin siirtotyöläisten asunto-olojen kor-
53038: dellista hyötyä paraldden omistaja valtio tai jaamiseksi. Heidän käyttöönsä on rakennettava
53039: yksityiset rakentajat. Täyteen ahdetoista siirto- normaaleja asuintaloja, joita työmaan paikalla
53040: työmaaparakeista on vuokratulo noin 2 000 loputtua ja siirtotyöläisten pois muutettua voi
53041: mk/kk. Esimerkiksi Neste Oy:n Sköldvikin ra- käyttää vuokra-asuntoina.
53042: kennustyömaan parakin vuokratulot kuussa Edellisen perusteella ehdotamme,
53043: ovat 1 800 mk, Otanmäen asuntorakennustyö-
53044: maaparakkien jopa 2 200 mk/kuussa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
53045: Kokemus on osoittanut, että tilapäisasun- tulo- ja menoarvioon asuntotuotannon
53046: noksi tarkoitetut parakit ovat monessa tapauk- edistämismäärärahoihin uudelle momen-
53047: sessa vuosikausia samojen työläisten asuinpaik- tille 30 000 000 markkaa siirtotyöläis-
53048: kana. Esimerkiksi Otaniemen parakeissa ovat ten asuntojen rakentamiseen.
53049: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
53050:
53051: Mirjam Tuominen. Lauha Männistö.
53052: Pauli Puhakka. P. Liedes.
53053: Pekka Salla. Aarne Koskinen.
53054: Siiri Lehmonen.
53055: 1297
53056:
53057: IV,812.- Rah.al. n:o 196.
53058:
53059:
53060:
53061:
53062: Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta Aasian ja Afrikan
53063: kansallisten vapautusliikkeiden humanitääriseen avustamiseen.
53064:
53065:
53066: E d u s k u n n a 11 e.
53067:
53068: Tietoisuus !kansallisen itsemääräämisoikeu- puolesta. Jäsenvaltioiden on a[oitettava voima-
53069: den :puolesta taistelua käyvistä liikikeistä kolo- kas ja pitkäaikainen kamppailu niitä ulkomai-
53070: nialistisissa ja neokolonialistisissa maissa on li- sia taloudellisia, finanssi- ja muita etupyrki-
53071: sääntynyt viime vuosina Suomessa, kuten myksiä vastaan, jotka siirtomaissa toimivat
53072: muuallakin maailmassa. Tästä vapautustaistelus- siirtomaava'ltojen ja niiden liittolaisten hyväk-
53073: ta on tullut yhä tärkeämpi kansainvälisen po- si, koska nämä ovat suurin este päätösJ.ausel-
53074: litiikan tekijä. Kaikki aseelliset selkkaukset ja massa 15 ja 14 mainittujen päämäärien saa-
53075: sodat, joita tällä hetkellä on käynnissä maa- vuttamiselle. Ka&kien valtioiden on ryhdyt-
53076: pallolla, johtuvat loulcltauksista kansojen itse- tävä toimiin saattaakseen yleisen mielipiteen
53077: määräämisoikeutta vastaan ja rikoksista ihmis- tietoiseksi aktiivisen avun tarpeesta siirtomaa-
53078: oikeuksia vastaan. vallan 1täydellisen lopettamisen toteuttamisek-
53079: Kansalliset vapausliikkeet ovat syntyneet si".
53080: vastustamaan täJlaisia rikoksia 1a puolustamaan Mainittakoon, että Unesco on tukenut mm.
53081: jokaiselle kansalle kuuluvaa itsemääräämis- Portugalin siirtomaiden vapautuspy1:1kimyksiä
53082: oikeutta ~a oikeutta elää rauhassa omalla suuntaamaHa varoja Mosambik~instituutin toi-
53083: alueellaan ilman ulkolaista aseellista puuttu- minnan jatkamiseen ja koulukirjojen painami-
53084: mista. Väkivallan oloissa niiHe ei ole jäänyt seen Guinea-Bissauta varten sekä kehottamalla
53085: muuta keinoa kuin asein puolustaa kansansa ~äsenvaJtioita osallistumaan a1keiskoulujen ja
53086: oikeuksia ulkolaista hyökkääjää vastaan. Useis- [uikutaidon opettajien koulutuskeskusten pe-
53087: sa kolonialistisissa ja neokolonialistisissa mais- rustamiseen Unescon ja OAU :n yhteisissä pro-
53088: sa kansalliset vapautusliikkeet ovat vapautta- ~ekteissa. FAO on eri tavoin tukenut siirto-
53089: neet laajoja alueita ja tulleet kansansa autent- maiden 1tsenäistymispyrkimyksiä ja YK:n Ta-
53090: tisiksi edustajiksi. Vapautetuilla alueilla ne lous- ja sosiaalineuvoston Ecosoc:in suosituk-
53091: ovat luoneet järjestyneen yhteiskunnan kuten sesta on useiden vapautusliikkeiden johtajat
53092: Etelä-Vietnamissa, Bissaun Guineassa, Ango- valittu Mrikan taloudellisen komission Eca:n
53093: lassa ja Mosambiquessa. jäseniksi. Kirkkojen Maailmanneuvosto avus-
53094: YK on useaan otteeseen jyrikästi tuominnut taa vapautuslii!kkeitä huomattavilla summilla,
53095: siirtomaasodat. YK hyväksyi 14. 12. 1960 ju- jotka s·e on myöntäny;t niille käytettäväksi hu-
53096: listuksen itsenäisyyden myöntämisestä siirto- manitäärisiin ta.nkoituksiin. Ruotsin ja useiden
53097: maille ja niiden kansoille (A/1514 ). Myös muiden maiden valtiovailta on antanut merkit-
53098: Suomi äänesti tämän julistu!ksen puolesta. tävää apua kansallisille vapautusliikkeille.
53099: YK:n yleiskokouksen päätöslauselma, joka hy- Suomen haJlituksen tulisi taJ:Ikistaa suhtautu-
53100: väks~ttiin 12. 10. 1970 (2621 XXV) toimin- misensa kansallisiin vapautuslii~keisiin edellä
53101: taohjelmaksi siirtomaiden ja niiden kansojen mainittujen YK:n päätösten ja maamme rau-
53102: itsenäisyyden myöntämisjulistuksen täydellisek- hantahtoisen, puolueettomuuteen perustuvan
53103: si toteuttamiseksi "vahvistaa siirtomaakanso- ulkopoliitiikan toteuttamiseksi sekä tukea en-
53104: ~en oikeuden kaikin käytettävissä olevin kei- tistä selkeämmin niin moraalisesti kuin aineel-
53105: noin taistella siirtomaavaltoja vastaan". Toi- lisesti kansallisia vapautusliikkeitä kolonialisti-
53106: mintaohjelmassa sanotaan: "Jäsenvaltioiden on sissa ja neokolonialistisissa maissa.
53107: annettava kaikki tarvittava moraalinen ja ai- Tässä yhte~essä Suomen olisi myös tarkis-
53108: neellinen tuki siirtomaissa asuville kansoille tettava kehitysapunsa suuntausta. Aasian Ke-
53109: niiden taistelussa vapauden ja itsenäisyyden hityspankin (ADB:n) jäsenenä Suomen valtio
53110: 163 156/72
53111: 1298 IV,812.- Aasian ja Afrikan vapautusliikkeiden avustaminen.
53112:
53113: rahoittaa USA:n sotapolitiikkaa. Pankin asial- pankissa yli 30 miljoonalla matkalla ei sitä voi
53114: ilinen määräysvalta on Yhdysvalloilla ja Japa- pitää sopusoinnussa Suomen rauhan ja puo-
53115: nilla ja pankin mertkittävimmät lainansaaja- lueettomuuspolitiikan kanssa. Sanottu summa
53116: maat ovat olleet Etelä-Korea, Etelä-Vietnam, olisi kä)lltettävä YK:n periaatteiden mukaisesti
53117: Taiwan ja Indonesia. Näissä maissa USA:Jla kansojen itsemääräämisoikeutta puolustavien
53118: on sotatukikohtia ja kehitysawsta suurin osa kmsallisten vapautusliikkeiden tukemiseen
53119: menee sotilasluontoisiin hankintoihin ja kanso- Aasiassa ja Afrikassa.
53120: jen vapauspyrkimyksiä vastaan terroria har- Edellis·en perusteella ehdotamme kunnioit-
53121: joittavien sotilasjunttien ylläpitämiseen. Yh- taen,
53122: dysvallat onJkin todennut pankin toiminnalla
53123: oll.een "myönteisen" vaikutuksen sodankäyn- että Eduskunta ottaisi vuoden 197J
53124: tiin. Esimerkiksi Ruotsi on pidättäytynyt pää- tulo- ja menoarvioon JO miljoonaa
53125: oman lisäämisestä siksi, että se on tyytymätön markkaa humanitäärisen avun antami-
53126: pankin lainoituspolitii!kkaan. seksi kansallisille vapautusliikkeille
53127: Kun Suomen hallitus 24. 11. 1971 on päät- Aasiassa ja Afrikassa.
53128: tänyt korottaa Suomen pääomaa mainitussa
53129: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
53130:
53131: Mirjam Tuominen. Irma Rosnell.
53132: Toivo Åsvik. I. C. Björklund.
53133: Pentti Liedes. Kalevi Kivistö.
53134: 1299
53135:
53136: IV,81.3.-Rah.al. n:o 197.
53137:
53138:
53139:
53140:
53141: Veikko Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta !ainoiksi alko-
53142: holistien suojatyöpaikkojen aikaansaamiseksi.
53143:
53144:
53145: E d u s k u n n a 11 e.
53146: Alkoholistien lukumäärä maassamme on Suojatyötoimintaa ei toistaiseksi ole lainkaan
53147: vähintään 40 000. Näistä sai vuonna 1970 voitu tukea valtion varoilla: lainoilla tai avus-
53148: huoltolahoitoa 4 74 3 henkeä. Hoitokodeissa tuksilla. Tämän johdosta ehdotamme kohteli-
53149: anneuarvaan ja11kohoitoon on nykyisin mahdolli- aimmin,
53150: suuksia vain muutamalla sadaUa vuosittain.
53151: Osalle alkoholisteja on sijoittuminen huolto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
53152: lasta ttai hoitokodista vapaille markkinoille tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
53153: mahdotonta. Heitä varten tarvittaisiin suoja- suuruisen määrärahan myönnettäväksi
53154: työpaiflclcoja, joissa he voisivat totuttautua lainoina yksityisille yrityksille ja kun-
53155: säännölliseen työhön ja siten vähi<tellen päästä nille alkoholistien suojatyöpaikkojen
53156: jälleen yhteiskunnan hyödyllisiksi kansalaisiksi. aikaansaamiseksi.
53157: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
53158:
53159: Veikko J. Turunen. Raino Westerholm. Olavi Ronkainen.
53160: 1300
53161:
53162: IV,814.- Rah.al. n:o 198.
53163:
53164:
53165:
53166:
53167: Veikko Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalmarin-
53168: Konttilan tien kunnostamiseksi.
53169:
53170:
53171: E d u s k u n n a 11 e.
53172:
53173: Tie Kalmari-Vastinki--:Kumpula-Kontdla näillä alueilla. Tien kunnostaminen myös tar-
53174: kolmen kunnan Saari!jäJCvi-KarstuJa-Kyyjärvi joaisi työtilaisuuksia seudun väestölle j'!l olisi
53175: yhteistienä on saamassa entistä enemmän mer- omalta osaltaan vähentämässä maaseudun auti-
53176: kitystä. Vastinki-Kumpula osuutta valtio oitumista. Näillä perusteilla ehdotamme kunni-
53177: käyttää "Sinisen tien" rakentamisessa huolto- oittavasti,
53178: tienä. Tiettävästi on tämän tien varteen suun-
53179: nitteilla teollisuutta. Kuljetusten määrä on että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
53180: tällä tiellä 200 000-300 000 tonnia vuosittain. tulo- ja menoarvioon 1 500 000 markan
53181: Kuitenkin tie on yksityistie. Siksi olisi mitä suuruisen määrärahan tien Kalmal'i-
53182: toivottavinta, että valtio ottaisi tämän tien V astinki-Kttmpula-Konttila kunnos-
53183: hoitoonsa. Jos näin tapahtuisi, paranisivat tamiseksi ja muuttamiseksi paikallis-
53184: yhteiskunnallisten palvelusten mahdollisuudet tieksi.
53185: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
53186:
53187: Veikko J. Turunen. Olavi Ronkainen. M. Jaatinen.
53188: 1301
53189:
53190: IV,81.5.- Rah.al. n:o 199.
53191:
53192:
53193:
53194:
53195: Veikko Turunen ym.: Mäiirärahan osoittamisesta Etelä-Suomen
53196: keskuskalanvilj~lylaitoksen tuotannon ylläpitämiseen.
53197:
53198:
53199:
53200: E d u s k u n n a 11 e.
53201:
53202: Eteli·Su91J'en ke~kufkalanviljelyhtitos kuuluu Riis'ta- ja kalatalouden tutkimuslaitos on
53203: valtion ke~ikuskalanviljclylaitosohjelmaan maa- tehnyt perustellun esityksen 100 000 markan
53204: talol.lshallituk,en vuoden 196.3 yleissuunni- määrärahan ottamisesta valtion vuodm 1972
53205: telman m.uka.ise6ti. R~enteilla olevaan laitok- tulo- ja menoarvioon Etelä-Suomen keskus-
53206: s~n, joka on Kalataloussäätiön OOlistuiksessa, kalanviljelylaitoksen mädintuotannon turvaami-
53207: on vuosina 1964-1966 myönnetty kalastus- seksi ja ,tuotannon ylläpitämiseksi. Esitystä ei
53208: korttivar<>ista avustusta n. 280 000 marklma. ole otettu huomioon Hallituksen esityksessa
53209: Alueellisten tehtävien lisiksi laitoksessa on eduskunn~lle valtion tulo- ja mmoarvinksi
53210: kasvatettu Pohjois-Suomen ja Laukaan keskus- VQodelle 1972. Edellä olevan perusteella ehdo-
53211: kalanviljelylaitosten <tarvit~>emia emokalakantoja tamme kunnioitJtavasti,
53212: ja tuotettu lohe~ukuisten petokalojen mäti-
53213: ml.lnia, vastakuori\ltuneita poikasia, harmaa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
53214: nieriäistuikkaita. ~alastuslrortti<varois-ta ei ole tulo- j4 menot~rvioon 100 000 markan
53215: maksettu vuoden 1968]älkeen avustusta kalan- mäiirärahtm Etelä-Suomen keskuskalan-
53216: viljelylaitosten hoitoon eikä Etelä-Suomen viljelylaitoksen tuotannon ylläpitämi-
53217: keskuskalanviljelylaitokselle ole osoitettu mui- se,.en.
53218: takaan valtion varoja tähän tarkoitukseen.
53219: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
53220:
53221: Veikko J. Turunen. Olavi Ronkainen.
53222: Raino Westerholm. Antero Juntumaa.
53223: 1302
53224:
53225: IV,816.- Rah.al. n:o 200.
53226:
53227:
53228:
53229:
53230: Väinö Turunen: Määrärahan osoittamisesta Kultakiven-Särki-
53231: lahden maantien para11tamiseen.
53232:
53233:
53234: E d u s k u n n a 11 e.
53235:
53236: Punkaharjun kunta kuuluu eräisiin maamme liikennettä vastaavaksi. Ei ole mielekästä, että
53237: johtaviin matkailupaikkakuntiin. Kesäisin, jol- esimerkiksi koululaiskuljetukset muodostuvat
53238: loin matkailu on vilkkaimmillaan, on myöskin vaarallisiksi koululaisille itselleen tien huono-
53239: maantieliikenne hyvin runsasta. Useat automat- kuntoisuuden takia, tai että ne automatkailijat
53240: kailijat käyttävät Imatralta tullessaan reittiä jotka haluavat käyttää kulkureittinään Imatralta
53241: Ruokolahti-Särkilahti-Kultakivi. tultaessa Punkaharjulle, tietä Ruokolahti-Kul-
53242: Talvisin puolestaan normaalin maantieliiken- takivi, joutuvat niinikään vaaralle alttiiksi.
53243: teen lisäksi muodostavat Säämingin kunnan Edellä olevaan viitaten ehdotan,
53244: eteläosasta tapahtuvat koululaiskuljetukset Sär-
53245: kilahdesta Punkasalmelle merkittävän ja sään- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
53246: nöllisen liikenteen. tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
53247: Kun maantie välillä Kultakivi-Särkilahti on määrärahan Kultakiven-Särkilahden
53248: erittäin mutkainen ja mäkinen, sekä heikkokun- maantien parantamiseen.
53249: toinen, olisi se kunnostettava nykyajan maantie-
53250: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
53251:
53252: Väinö Turunen.
53253: 1303
53254:
53255: IV,817.- Rah.al. n:o 201.
53256:
53257:
53258:
53259:
53260: Väinö Turunen: Määrärahan osoittamisesta T uunaansalmen ja
53261: Punkasalmen siltojen rakentamiseen.
53262:
53263:
53264: E d u s k u n n a II e.
53265:
53266: Savonlinnan-Parikkalan ,välisen rautatien tyvää ja joustavaa liikennettä. Molemmat sillat
53267: osalla on merkittäviä parannustöitä suoritetta- ovat kääntösiltoja ja ikää niillä on jo noin 60
53268: vana, mm. Kyrönsalmen silta-Pääskylahti ja vuotta. Punkaharju on erittäin suosittu matkailu-
53269: eräitä muita, joka on erittäin hyvä asia, mutta kohde, samoin kuin Savonlinna-Imatra välinen
53270: Punkaharjun pitäjässä olevat Tuunaansalmen ja tie erittäin vilkkaasti liikennöity.
53271: Punkasalmen sillat pitäisi myös nykyaikaistaa ja Sen vuoksi on paikallaan, että sekä Tuunaan-
53272: rakentaa liikenteellisesti joustavammaksi. Onhan salmen että Punkasalmen sillat nykyaikaistetaan
53273: molemmilla silloilla jo nyt hyvin suuri liiken- ja saatetaan myös teknillisesti kasvavaa liiken-
53274: teen paine, joka kulkee samaa väylää sekä rauta- nettä vastaavaksi.
53275: että maantien kohdalta (maantieliikenne sulje- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
53276: taan puomeilla junan tai laivan kulun aja'ksi). ta en,
53277: Saimaan syväväylät kulkevat nimittäin ko. sal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
53278: missa. Näin ollen näiden siltojen kohdalle muo- tulo- ja menoarvioon 550 000 markkaa
53279: dostuu varsin hankalia jonoja ja ne ovat vai- Tuunaansalmen ja Punkasalmen siltojen
53280: keita pullonkauloja ajatellen nykyaikaista kehit- rakentamista varten.
53281: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
53282:
53283: Väinö Turunen.
53284: 1304
53285:
53286: IV,818.- Rah.al. n:o 202.
53287:
53288:
53289:
53290:
53291: Väinö Turunen: Määrärahan osoittamisesta Pitkänsillan rakenta-
53292: miskustannusten osittaiseen korvaamiseen Savonlinnan kau-
53293: pungille.
53294:
53295:
53296: E d u s k u n n a 11 e.
53297:
53298: Savonlinnan kaupungissa on ollut aina vuo- Varsinainen siltaosa, jonka pituus on 16
53299: teen 1971 asti käytössä ns. Pitkäsilta, joka on metriä ja kokonaisleveys 24 metriä, on molem-
53300: ollut ainoa vesistön ylikulkupaikka maantielii- mista päistään pengerretty ja varustettu tuki-
53301: kennettä varten Itä-Savon alueella. Kun valta- muureilla, kaiteita 400 jm. liikennekorokkei-
53302: tie 14 osalla ei ole muuta mahdollisuutta Sa- neen ym., tulee maksamaan 1.7 miljoonaa mark-
53303: vonlinnan kaupungin kohdalla kuin käyttää kaa, eli 200 000 markkaa enemmän kuin mitä
53304: kaupungin katuverkkoa mainitun valtatien idän TVH:lle esitetty kustannusarvio on edellyttä-
53305: ja lännen puoleisten tienosien yhdistäjänä, niin nyt. Työtä on tehty siltaurakoitsijan ja kaupun-
53306: tästä ja liikenteen suuresta kasvusta johtuen, gin toimesta.
53307: ei satakymmenenvuotta vanha kivisilta enää Kun ei voida edes kohtuudella vaatia, että
53308: voinut riskittömästi toimia liikenteen välittä- Savonlinnan kaupunki yksinään kustantaisi tä-
53309: jänä, oli uuden sillan aikaansaaminen välttämä- män yleisen liikenteen vaatiman sillan kokonai-
53310: tön tehtävä. Kun valtiovalta useista neuvotte- suudessaan, niin ehdotan,
53311: luista huolimatta ei katsonut velvollisuudek-
53312: seen rakentaa tätä yleisenkin liikenteen kannal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
53313: ta tärkeätä siltaa, oli Savonlinnan kaupunki tulo- ja menoarvioon 850 000 markkaa
53314: pakoitettu aloittamaan sillanrakennustyöt vuo- annettavaksi avustuksena Savonlinnan
53315: den 1971 keväällä omalla kustannuksellaan, kaupungille Pitkänsillan rakentamisesta
53316: toivoen valtiovallan mukaantuloa taloudellisen aiheutuvien kustannusten osittaiseksi
53317: avun muodossa myöhemmässä vaiheessa. T am- korvaamiseksi valtion varoista.
53318: mikuussa 1971 Pitkänsillan ylitti 10 000 ajo-
53319: neuvoa vuorokaudessa.
53320: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
53321:
53322: Väinö Turunen.
53323: 1305
53324:
53325: IV,819.- Rah.al. n:o 203.
53326:
53327:
53328:
53329:
53330: Tähkämaa ym.: Mii4rärahan osoittamisesta kalasta;ien käyttöön
53331: tarkoitetun satamalaiturin rakentamiseen Kustavin V uomai-
53332: siin.
53333:
53334:
53335: E d u s k u n n a 11 e.
53336:
53337: Troolikalastus Iounaisella saaristoalueella ja tajille sekä kalataloudelle olisi erittäin tärkeä-
53338: Selkämerellä on voimakkaasti lisääntynyt. tä, että Kustavin Vuosnaisiin rakennettaisiin
53339: Alueelle on edelleen hankittu lisää pyyntialuk- erillinen kalan purkaukseen soveltuva trooli-
53340: sia sekä uutta kalustoa. Myös kauempaa on Jaituri.
53341: pyyntialuksia siirtynyt niille vesille. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
53342: Vuosnaisten satama sijaitsee nämä alueet nioittaen,
53343: huomioon ottaen varsin keskeisellä paikalla,
53344: mistä johtuen alusten ja puretun kalan määrä että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
53345: nousevat siellä jatkuvasti. Vuonna 1970 pu- valtion tulo- ;a menot~rvioon 450 000
53346: rettiin Vuosnaisissa 2.7 milj. kg kalaa trooleista markan mii4rärahan kalast4;ien käyt-
53347: sekä lisäksi paikallisesta rysäpyynnistä saatu töön tarkoitetun satrJmPlfliturin raken-
53348: määrä noin 1.5 milj. kg. tamiseen Kustavin Vuosntlisiin.
53349: Nykyinen purkauslaituri on liian ahdas, li-
53350: säksi laiturin kunto on heikko. Alueen kalas-
53351: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
53352:
53353: Taist() TilJkämaa. Juha Vibttnaa.
53354: Reino Breilin. Irma Toivanen.
53355:
53356:
53357:
53358:
53359: 164 156/72
53360: 1306
53361:
53362: IV,820.- Rah.al. n:o 204.
53363:
53364:
53365:
53366:
53367: Tähkämaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Laitilan-Loimaan
53368: tien suunnitteluun.
53369:
53370:
53371: E d u s k u n n a 11 e.
53372:
53373: Uusikaupunki-Laitila tien valmistuttua on Eduskunta on jo v. 1965 hyväksynyt kulku-
53374: tien rakentaminen Laitila-Karjala-Yläne- laitosvaliokunnan ehdotuksen Uudenkaupungin
53375: Loimaa välillä tullut ajankohtaiseksi. Tämän -Forssan tieyhteyksien parantamisesta.
53376: tien vaikutuspiirissä oli kolme kaupunkia ja yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme 'kun-
53377: deksän maalaiskuntaa, jotka 10 vuoden ajan nioittavasti,
53378: ovat yhdessä ajaneet tiehanketta. Ko. tien vai-
53379: kutus näiden alueiden kehitykseen on ratkai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
53380: seva, sillä nykyisen tiestön heikko kunto vai- tulo- ja menoarvioon 1 milj. markan
53381: keuttaa Uudenkaupungin teollisuustuotteiden, määrärahan Laitila-Karjala-Yläne-
53382: kuten lannoitteiden ja nestekaasun kuljetuksia. Loimaa tien suunnitteluun ja töiden
53383: Myös puutavaran ja sokerijuurikkaan kuljetus- aloittamiseen.
53384: tarve on suuri tien vaikutuspiirin alueella. Au-
53385: totehtaan perustaminen Uuteenkaupunkiin on li-
53386: sännyt tien tarvetta.
53387: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
53388:
53389: Taisto Tähkämaa. Juha Vikatmaa.
53390: Reino Breilin. Irma Toivanen.
53391: 1307
53392:
53393: IV,821.- Rah.al. n:o 205.
53394:
53395:
53396:
53397:
53398: Tähkämaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Vistan-Valkojan
53399: t?cn rakennustöiden aloittamiseen P:aimion kunnassa.
53400:
53401:
53402: E d u s k u n n a 11 e.
53403:
53404: Paimion rakennuskaava-alueen tiet ja yhteys käyttää tätä tieosuutta. Liian vilkkaasta liiken-
53405: valtatie 1 :lle käsittävät tieosuudet Turku-Hel- teestä on osoituksena liikenneonnettomuuksien
53406: sinki valtatieltä Pllkkiön Tammisillasta Paimion lisääntyminen huomattavassa määrin. Näin ol-
53407: keskustan lävitse Kriivarin tienristeykseen, mis- len liikenne pitäisi kiireellisesti saada ohjattua
53408: tä tie jatkuu nykyisellään Turku-Helsinki val- uudelle tielle välillä Vistantie-Kriivari. Tämän
53409: tatielle sekä edellä mainitulta tieltä Paimionjoen tieosan rakentaminen avaisi myös uusia mahdol-
53410: länsipuolella erkanevan Turku-Hämeenlinnan- lisuuksia Paimion Vistan rakennustoiminnan
53411: tielle menevän tien alun sekä Paimionjoen itä- jatkumiselle ja koko kunnan kehitykselle.
53412: puolella Paimion Parantolaan menevän tien. Nykyinen Vista-Valkoja tie on erittäin mut-
53413: Näistä teistä on nyt jo rakenteilla Paimion- kainen ja mäkinen, jonka vuoksi se varsinkin
53414: joen Iänsipooliset osat Paimion keskustaan Vis- talvikelillä on liikenteelle vaarallinen. Lisäksi
53415: talle saakka, mutta Paimion keskustan ohitta- nykyinen tie kulkee Paimion Keskuslaitoksen
53416: valta osalta rakentamispäätöstä ei ole vielä tehty. alueen halki ja aiheuttaa haittaa laitoksen toi-
53417: Tämän loppuosan rakentaminen on tarpeellinen minnalle. Keskuslaitoksen aloitettua toimintansa
53418: mm. sen takia, että tällä tieosuudella saadaan on liikenne tällä tiellä huomattavasti lisääntynyt
53419: pääosa liikenteestä ohjattua pois nykyiseltä pää- ja on ilmeistä, ettei vanha tie kovin 'kauan kestä
53420: väylältä. Nykyinen pääväylä kulkee koko kunnan jatkuvasti kasvavan liikenteen aiheuttamaa rasi-
53421: keskustan halki, joka kokonaan on rakennettua. tusta.
53422: Vanhana tienä Paimion rakennuskaava-alueella Edellä olevan perusteeHa ehdotamme kun-
53423: on rakennustoiminta viime vuosina ollut erit- nioittaen,
53424: täin vilkasta ja kunnan keskustan asukasluku
53425: ja liikenne kasvavat voimakkaasti. Keskustan, että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
53426: Vistan asukasluku on tällä hetkellä n. 3 300. tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
53427: Ruuhka-aikoina liikennöiminen nykyisellä tie- määrärahan Vistan-Valkojan tien suun-
53428: osuudella Paimi<>-Kriivari alkaa käydä vaaral- nittelua ja töiden aloittamista varten
53429: liseksi. Päivittäin mm. yli 1 000 koululaista Paimion kunnassa.
53430: Helsingissä 15 päivänä he1mikuuta 1972.
53431:
53432: Taisto Tähkämaa. Juha Vikatmaa.
53433: Reino Breilin. Irma Toivanen.
53434: 1308
53435:
53436: IV,822.- Rah.al. n:o 206.
53437:
53438:
53439:
53440:
53441: Tähkämaa ym.: Mäiirärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien
53442: rakentamisen aloittamista varten.
53443:
53444:
53445: E d u s k u n n a 11 e.
53446:
53447: Kustavi alueensa laajuudesta ja rikkonaisuu- sijoillaan ja käydä töissä Uudessakaupungissa.
53448: desta johtuen ei tule toimeen yhdellä maantie- Alueen kuntainliittojen, joiden jäsen Kustavi
53449: yhteydellä mantereeseen. Kustavi kokee Kaitais- on, sairaalat ja ammattikoulu sekä lukio ja
53450: ten lossiyhteyden lisäksi elintärkeäksi tieyhtey- kauppaoppilaitos ovat niinikään Uudessakau-
53451: den pOhjoiseen eli ns. Lehmänkurkun tien. pungissa.
53452: Lehmänkurkun tie yhdistäisi toisiinsa Kusta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
53453: vin pohjoiskärjen ja mantereen Lokalahden taen,
53454: kohdalla. Tämän johdosta Kustavin tieyhteys
53455: Uuteenkaupunkiin lyhenisi noin 68 kilometristä että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
53456: 24 kilometriin. Lehmänkurkun tien pituudeksi tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
53457: tulisi noin 4 kilometriä. Alueen teollisuus on määrärahan Lehmänkurkun tien suun-
53458: keskittynyt Uuteenkaupunkiin, joka vetää vä- nittelua ja rakentamisen aloittamista
53459: keä pois naapurikunnista. Jos tieyhteydet pa- varten Kustavin ja Lokalahden kuntien
53460: ranevat, niin ihmiset voivat asua entisillä asuin- alueella.
53461: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
53462:
53463: Taisto Tähkämaa. Juha Vikatmaa. Irma Toivanen.
53464: 1309
53465:
53466: IV,823.-Rah.al. n:o 207.
53467:
53468:
53469:
53470:
53471: Tähkämaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Lokalahden-Taivas-
53472: salan maantien peruskorjausta varten.
53473:
53474:
53475: E d u s k u n n a 11 e.
53476:
53477: Y-tien osuus välillä Taivassalo-Lokalahti eli Eteläisen Vakka-Suomen toivomuksena on,
53478: ns. Y-tien läntinen haara on alustavasti suun- ettei osuutta Taivassalo-Lokaltthti etoteta Y-
53479: n1tteilla. Kuitenkin kasvaa Taivassalon liiken- tien toteutt~tmissuunnitelmasta, vaan myös ky-
53480: netarve Uuteenkaupunkiin päin jatkuvasti, sillä seinen väli rakennetaa11 tyydyttävään kuntoon
53481: Uudessakaupungissa sijaitsevat esim. eteläisen samalla kuin Y-tien itäinenkin haara, jossa työt
53482: Vakka-Suomen sairaalat ja ylemmän asteen kou- ovat jo alkaneet. Kyseisellä tieosuudella on
53483: lut. Tietä pitkin kuljetetaan myös kalaa ja vi- myös nk. Sannaisten mutka, joka erittäin vaa·
53484: hanneksia yhä enenevässä määrin Keski- ja Pdh· rallisena olisi nopeasti suoristettava.
53485: jois-Suomeen, jossa myös sijaitsevat Kustavin Edellä olevan perusteella ehdotamme· kun-
53486: jäädyttämön liikekumppanit. Matkailun merki- nioittaen,
53487: tys alueella on jo sitä suuruusluokkaa, että sen
53488: vaikutus havaitaan selvästi maanteillä. Runko- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
53489: kaavan muk~:tan Y-tien vaikutusalueen kunnissa tulo- ;a menoarvioon 350 000 markan
53490: on tehty suuret maa-aluevaraukset tulevaa mat- määrärahan Lokalahden-Taivassalon
53491: kailun kehittämistä varten. maantien peruskorjausta varten.
53492: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
53493:
53494: Taisto Tähkämaa. Juha Vikatmaa. Irma Toivanen.
53495: 1310
53496:
53497: IV,824.- Rah.al. n:o 208.
53498:
53499:
53500:
53501:
53502: Tähkämaa ym.: Määrärahan osoittamisesta tuotantopalkkioiksi
53503: viljelijöille nurmikasvien siemenviljelyksestä.
53504:
53505:
53506: Ed u s ik u .n n a [ 1e.
53507:
53508: Nurmikasvien tuonti on rvuodesta 1966 li- seksi on kannattavuutta parannettava, muuten
53509: sääntynyt kiihtyvällä vauhdill.a ja oli vuonna on vaarana, että yhä suurempi osa siementar-
53510: 1970 ~o 2,8 milj. kg. Tuonnin lisäys neljän vuo- peesta peitetään ulkoa tuodulla lajikkeettomal-
53511: den aikana on ohlut noin 1,1 milj. kiloa eli la siemenellä. Nurmikasvien siemenviljelystä
53512: 63 %. Tuontisiemenestä on ollut vielä melkoi- vapautuva pelto tulee lähinnä vehnänviljelyyn
53513: nen osa lajikkeetonta tavaraa, jota esimerkiksi mikä lisää ylituotantopainetta.
53514: tärkeistä nurmi- ja nurmikkoseoksiin käytettä- Kannattavuuden kehittämiseksi olisi tehtävä
53515: vistä puna- ja nurminadasta sekä niittynurmiik- kuten Ruotsissakin ja maksettava tuotantotu-
53516: kaasta oli 45-62 %. kea jokaista peltohehtaaria kohti, josta tuote-
53517: Tuonnin voimakas kas·vu on osoituksena nur- taan laatuvaatimukset täyttävää nurmikasvien
53518: misiementen käytön lisääntymisestä, jota si- ·siementä myyntiin. Tuki Ruotsissa on hehtaa-
53519: nänsä on pidettävä positiivisena ilmiönä. Koska ria kohti 250~300 mk. Samansuuruinen tuki
53520: kasvanut tuonti kuitenkin on kohdistunut voi- meillä edellyttäisi n. 2.5 milj. mk:n määrärahaa.
53521: makkaana myös sellaisiin lajeihin, joiden sie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
53522: men olisi jo nyt voitu v1ljellä kotimaassa, ei nioittavasti,
53523: tapahtunutta kehitystä voida pitää hyvänä. Ko-
53524: timaista tuotantoa kehittämällä on tarpeetto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
53525: masta tuonnista nopeasti päästävä eroon. tulo- ja menoarvioon määrärahaa kaik-
53526: Kotimaisen tuotannon esteenä on ollut heik- kiaan 3.3 milj. markkaa maksettav,-zksi
53527: ko kannattavuus. Myös viljelytottumusten puu- viljelijöille tuotantopalkkioina nurmikas-
53528: te on haitannut ·tuotantoa. Tilanteen korjaami- vien siemenviljelyksestä.
53529: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
53530:
53531: Taisto Tähkämaa. Einari Nieminen.
53532: 1311
53533:
53534: IV,825.- Rah.al. n:o 209.
53535:
53536:
53537:
53538:
53539: Tähkämaa ym..: Määrärahan osoittamisesta Yläneen-Pöytyän-
53540: Karinaisten-Marttilan tien rakentamiseen.
53541:
53542:
53543: Ed u s ik u n n Q [ 1e.
53544:
53545: Salon seudun ja Sataikunnan talousalueiden Pöytyä-Karinainen~Marttila noin 30 km:n
53546: välisen tien aikaansaaminen on todettu tär- pituinen tieosuus. Paikallisen merkityksen
53547: keäksi monessa eri toimikunnassa, joissa alueen ohella tieyhteyden parantamisella on myös
53548: kunnat, elinkeinoelämä ja valtion virastot ovat maakunnallista ja valtakunnallista merkitystä.
53549: olleet edustettuina. Salon seudun ja Satakun- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
53550: nan talousalueiden viili.nen tieyhteyksien raken- taen,
53551: taminen on varsin pitkälle toteutettu. Salon
53552: suunnasta on HaJ.ikko--Marttila osuus raken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
53553: nettu valmiiksi valtatielle n:o 10 saakka. Ylä- tulo. ja menoarvioon JOO 000 markan
53554: ne-Säkylä välisen tien patantamisen yhtey- määrärahan Yläneen-Pöytyän-Kari-
53555: dessä raikennettiin Yläneeltä Pöytyän rajalle naisten-Marttilan tien suunnittelua ja
53556: saakka diittymä. Raikentamatta on vielä Yläne-- rakentamista varten.
53557: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
53558:
53559: Taisto Tähkämaa. Irma Toivanen.
53560: 1312
53561:
53562: IV,826.- Rah.al. n:o 210.
53563:
53564:
53565:
53566:
53567: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Päijänteen kansallispuis-
53568: ton suunnitteluun.
53569:
53570:
53571: Eduskunnalle.
53572:
53573: Luonnon- ja ympäristönsuojelun tarve lisään- Mainituilla perusteilla on katsottava, että
53574: tyy voimakkaasti. Tämä liittyy läheisesti vir- esitetynlainen uudentyyppinen kansallispuisto
53575: kistys- ja ulkoilumahdollisuuksien kysynnän on perostettavissa Päijänteen keskiosiin, jossa
53576: kasvuun. Yhteiskuntasuunnittelun tehtäviin luonto, erityisesti saaristo on karua ja vielä
53577: kuuluu riittävien ja oikein sijoitettujen maa- miltei koskematon. Kansallispuisto sopeutuisi
53578: alueiden varaaminen; sensijaan julkisen vallan erinomaisesti suunnitelmiin saada Päijänne tar-
53579: tehtävänä on lunastaa ko. alueet palvelemaan vittaessa vesilain anltarampien määräysten alai-
53580: tarkoitettua käyttöä. Yhteisöt kuten kaupun- seksi. Järvialtaan keskiosiin rajoittuu mm. jul-
53581: git ovat hankkineet virkistysalueita lähinnä kisten yhdyskuntien maita. Näistä tärkein Hä-
53582: omia asukkaitaan varten. Näiden alueiden si- meenlinna suhtautuu kansallispuistosuunnitel-
53583: jainti ja koko rajoittavat niiden yleisempää maan myönteisesti, mutta edellyttää valtion
53584: käyttöä. suorittavan tarvittavien maa-alueiden lunastuk-
53585: Laajat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet sen.
53586: ovat nykyisin todellisuutta vain Pohjois- ja Itä- Myös valtion ympäristönsuojeluneuvottelu-
53587: Suomessa, jossa valtion maat pääosaltaan ovat. kunta on tutustunut kohdealueeseen ja ilmoit-
53588: Kuitenkin tulisi myös Etelä-Suomessa, joka on tanut tukevansa kansallispuistosuunnitelmaa.
53589: väestön painopistealue, toteuttaa joitakin kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
53590: sallispuistoja. Koska järviluonto on Suomessa nioittaen,
53591: hyvin keskeinen, tulisi uusia kansallispuistoja
53592: perustettaessa luoda ne laajojen vesistöjen yh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
53593: teyteen siten, että ne ovat mahdollisimman tulo- ja menoarvioon Päijänteen kansal-
53594: monien kansalaisten saavutettavissa. Tarvitta- lispuiston suunnitteluun 20 000 markan
53595: vien maa-alueiden lunastaminen ei vaadi koh- ja tarpeellisten maa-alueiden lunastami-
53596: tuuttomia summia, sillä kyseeseen tulee vain seen 300 000 markan siirtomäärärahan.
53597: riittävien ranta-alueiden ja saarten ostaminen.
53598: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
53599:
53600: Mikko Vainio. Sirkka Lankinen. Salme Myyryläinen.
53601: Osmo Kock. Jouko Siikaniemi. Lyyli Aalto.
53602: 1313
53603:
53604: IV,827. -Rah.al. n:o 211.
53605:
53606:
53607:
53608:
53609: Vainio ym.: Määrärahan osoittamisesta !ainoiksi matkailua palve-
53610: levan laivaliikenteen harjoittajille.
53611:
53612:
53613: E d u s k u n n a 11 e.
53614:
53615: Valtio on edistänyt matkailua sisä-Suomessa huomattavasti tehokkaampi, jos laivoilla voitai-
53616: mm. tukemalla laivaliikennettä avustuksin ja siin järjestää odotettu palvelu.
53617: lainoin. Perustana on ollut pyrkimys saada Matkailun ja sisävesiliikenteen voimakas
53618: aluskanta uudistumaan ja näin parantaa yritys- edistäminen on perusteltua myös nykyisessä
53619: ten toiminnan kannattavuutta. Käytännössä suhdannevaiheessa. Matkailua tukemalla saa-
53620: tuen suuruus on osoittautunut varsin riittä- daan pienin perusinvestoinnein uusia työpaik-
53621: mättömäksi. Sinänsä ovat valtion avustukset koja, jotka myös levittäytyvät tasaisesti maa-
53622: ja lainat varustamoille tärkeät, mutta nykyisen seudulle. Kehitysedellytykset ovat parhaat niil-
53623: kaluston kunnossapito ja uusiminen edellyttä- lä alueilla sisämaassa, joissa teollisen toiminnan
53624: vät niin suurten pääomien käyttöönsaamista, harjoittaminen on vaikeaa.
53625: että esimerkiksi vuoden 1972 tulo- ja meno- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
53626: arvion momentin 32.80.83 mukainen määrä- nioittaen,
53627: raha 200 000 markkaa on todella symbolinen
53628: ja täysin riittämätön. Sisävesiliikenteen lyhyt että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
53629: kausi tekee mahdottomaksi saada tuotot vas- tulo- ja menoarvioon JOO 000 markkaa
53630: taamaan ympärivuotisia kustannuksia. myönnettäväksi lainoina, tasapuolisesti
53631: Toisaalta matkailu on valuutantuojana suu- eri vesistöalueiden ja alustyyppien kes-
53632: rimpia toimialoja ja sen eräänä vetonaulana on ken matkailua palvelevan laivtJliiken-
53633: järvimatkailu. Sen houkutus ulkolaisille olisi teen harjoittajille.
53634: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
53635:
53636: Mikko Vainio. Lyyli Aalto.
53637: Jouko Siikaniemi. V. 0. Mäkinen.
53638: Sirkka Lankinen. Osmo Kock.
53639: Salme Myyryläinen. Olavi Nikkilä.
53640:
53641:
53642:
53643:
53644: 165 156/72
53645: uu
53646: IV,828.- Rah.al. n:o 212.
53647:
53648:
53649:
53650:
53651: Weckman ym.c Mliäriirahdfli (!)soittamisesta ylimääräisen avustuk.
53652: sen maksamiseen tukilisiä saaville kansaneläkeläisille.
53653:
53654:
53655: Eduskunnalle.
53656:
53657: Elinkustarinusten nousu vuoden 1971 ja eläkkeisiin. Tämän vuoksi on tarpellista, että
53658: 1972 aU<!ooa on ollut nopeaa hibitojen ja maksu- eduskunta helpottaa kaikkein heikoimmassa
53659: jen ja.ukuvien korotusten johdosta. Asumis- taloudellisessa asemassa olevien kansaneläke-
53660: kustanrtukset ovat tulleet suuremmiksi, liiken- läisten toimeentulovaikeuksia ja myöntää kai-
53661: nemaksut korkeammitksi, ja monet jokapäiväi- kille kansaneläkkeen tukilisän saajille lisäystä
53662: sen elämän välttämättömyydet ovat kallistu- el.äkk:eeseen 50 markkaa kuukaudessa.
53663: neet. Elinkustannusindeksinkin nousu on ns. Edellä esi'llettyyn viitaten ehdotamme,
53664: UKK·kau&ella ylittänyt jopa 10 % :n ra:jan.
53665: Eniten elinkustannusten kallistuminen kos- että Bduskuntt!l ottaisi valtion vuo-
53666: kee niihin eläkeläisiin, joilla ei toimeentulonsa den 1913 tulo- ja menoarvioon 130 mil-
53667: turvana ole mu1ta tuloja kuin pelkkä kansan- joonaT: markan määrärahan käytettä-
53668: eläke. Vahl<!ka yleisesti tunnus~etaan, että se ei viiksi kansaneläkkeen tukilisän saaiien
53669: yksin riitä kohtuulliseen toimeentuloon, em. ylimääräiseen avtiiStamiseen 50 markalla
53670: kaudella ei ole tehty mitään korotuksia kansan- kuukaudessa.
53671: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
53672:
53673: Kaisu Wecktnan. Aulis Juvela.
53674: Veikko Salmi. Mirjam Tuomiben.
53675: 13t5
53676:
53677: IV,829.- Rah.al. n:o 213.
53678:
53679:
53680:
53681:
53682: Weckman ytn.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalo11
53683: aikaansaamiseen Tampereelle.
53684:
53685:
53686: Ed. u s k u n n a 11 e.
53687:
53688: 'f.ampereen kaupunki on muodostunut niin nen kehitys edellyttävät, että valtion eri viras-
53689: laajaksi hallinnolliseksi maakuntakeskukseksi, tojen käyttöön rakennettaisiin pibises>ti ajan-
53690: että valtion oman virastotalon rakentaminen mukainen virastotalo.
53691: kaupunkiin olisi kiireellisesti toteutettava. Kau- Edellä olevaan viitaten ehdotamme !kunnioit-
53692: pungin alueella on suuri määrä erilaisia valtion tavasti,
53693: virastoja ja .roiroiiltoja, jotka nykyisin toimivat
53694: hajallaan ja sama virastokin kahteen kohteeseen !että Eduskunta ottaisi vuode<~t 1973
53695: sijoitettuna, joten asioiden hoito i'a asiarokaiden tulo- ;a menoarvioon 100 000 markan
53696: palvelu on epäkäytännöllistä ja hankalaa. määrärahan Tampereen virastotalon
53697: Kaupungin alueen laajeneminen ja jatkuva suurmitelm;en laatimista ;a rakennus-
53698: väestönlisäys sekä Tampereen kaupungin nykyi- töiden aloittamista varten.
53699: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
53700:
53701: Kaisu Weckman. Heimo Rekonen.
53702: 1316
53703:
53704: IV,830.- Rah.al. n:o 214.
53705:
53706:
53707:
53708:
53709: Westerholm ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion kalanvilie-
53710: lylaitoksen perustamiseksi Uukuniemen ktmtaan.
53711:
53712:
53713: E d u s k u n n a 11 e.
53714:
53715: Maassamme on kalatalouden keh1ttämiseen siin, järjestelmällisiin toimenpiteisiin ei toistai-
53716: laajoista vesistöistämme huolimatta kiinnitetty seksi ole ryhdytty. Maassamme tulisikin alueel-
53717: toistaiseksi varsin vähän huomiota. Vesistömme lisesti kiinnittää tähän yhä kasvavaa huomiota.
53718: olivat vielä ennen vuotta 1940 huomattavasti Uukuniemen kunnassa oleva Pyhäjärvi olisi
53719: kalarikkaampia ku1n nY'kyisin. Kalastuslaki, eräs tällainen kohde, jossa kalanviljelyä voisi
53720: joka annettiin 28. 9. 1951 ei myöskään tuonut menestyksellisesti harjoittaa. Pyhäjärvi on puh-
53721: mitään ravkaisevaa muutosta kalataloutemme das ja hyvätuottoinen. Jos Uukuniemelle näin
53722: kehittämiseen, vaikika laissa määdteltiin.ldn perustettaisiin kalanviljelylaitos, sillä olisi myös
53723: kalastuskunnille eräitä velvoitteita, joiden pe- tätä verrattain syrjässä sijaitsevaa paikkakuntaa
53724: rusteella olisi odottanut kaia:kannan kohottami- työllistävä merkitys. Toisaalta kuljetusmatkat
53725: seksi ryhdyttävän toimenpiteisiin. Vesien li- eri keskuksiin eivät ·vielä olisi kohtuuttoman
53726: kaantumisen estämiseksi olisi pikaisesti ryhdyt- pitkiä.
53727: tävä .toimenpiteisiin. Eräs keino on kalatalou- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
53728: den ja kalanviljelyn edistäminen siellä, missä
53729: sillä on luontaiset edellytykset menestyä. Viime että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
53730: vuosina on kalanviljdyä harrastettu paljon tulo- ;a menaarvioon 100 000 markan
53731: y.ksityisestikin, mutta varsinaisiin suurisuuntai- määrärahan valtion kalanvilielyla#oksen
53732: perustamiseksi Uukuniemen kuntaan.
53733: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
53734:
53735: Raino Westerholm. Erkki Häkämies.
53736: Olavi Ronkainen. Antero Juntumaa.
53737: 1317
53738:
53739: IV,831.- Rah.al. n:o 215.
53740:
53741:
53742:
53743:
53744: Westerholm ym.: Määrärahan osoittamisesta sairauksille vastus-
53745: tuskykyisien puula;ikkeiden kehittämiseen.
53746:
53747:
53748: Ed u s kun n a 11 e.
53749:
53750: Metsäpuillamme esiintyy luonnonmetsissäkin Tällä hetkellä olisi tilanne tällaisen jalostuk-
53751: erilaisia sairauksia, lähinnä sienitauteja, jotka sen aloittamiselle sikäli otollinen, että käytet-
53752: aiheuttavat suuria tuhoja metsissämme. Siirty- tävissämme on tälle alalle ulkomailla erikoistu·
53753: minen tehostettuun metsänkäyttöön ja metsän- nut tutkija. Metsäntutkimuslaitoksen metsänja-
53754: viljelyyn ovat merkinneet erilaisten tautien ai- lostuksen tutkimusosasto on valmis aloittamaan
53755: heuttaman riskin lisääntymistä. Riskiä voidaan nämä tutkimukset, jos tarkoitukseen saadaan
53756: pienentää jalostamalla sellaisia lajikkeita, jotka tarvittavat varat.
53757: ovat kestäviä tauteja vastaan. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
53758: Metsänjalostajat ovat olleet selvillä tämän nioittaen,
53759: jalostuksen tärkeydestä, mutta toistaiseksi ei
53760: ole ollut käytettävissä tälle alalle erikoistunutta että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
53761: tutkijaa. Toisaalta ei myöskään ole voitu ir- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
53762: roittaa jalostukseen varatuista määrärahoista määrärahan sairauksille vastustuskykyis-
53763: varoja, jotta joku tutkija olisi voinut tähän Ien puulajikkeiden kehittämistä ja tut-
53764: alaan perehtyä. kimista silmälläpitäen.
53765: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
53766:
53767: Raino Westerholm. Veikko J. Turunen.
53768: Mauri Miettinen. Olavi Ronkainen.
53769: 1318
53770:
53771: IV,832.- Rah.al. n:o 216.
53772:
53773:
53774:
53775:
53776: Westerholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan A-klini-
53777: kan ylläpitokustannuksiin.
53778:
53779:
53780: Ed u s kun n a 11 e.
53781:
53782: Vuoden 1972 menoarvioesityksen mukaan ja kunnat osallistuvat klinikan ylläpitomenoi-
53783: A-klinikoitten lukumäärää on tarkoitus lisätä hin, jotka arvioidaan 50 000 markaksi vuo-
53784: yhdellä, joka tulisi Vaasaan. Nyt on kuitenkin dessa, puoleksi kumpikin, kuten muitten klini-
53785: käynyt selville, että Kouvola ympäristökunti- koitten kohdalla tapahtuu. Jotta klinikan perus-
53786: neen olisi kiireellisesti A-klinikan tarpeessa. taminen ei siirtyisi vuodella eteenpäin, olisi
53787: Mainitun alueen väestöpohja, noin 100 000 asu- sitä varten varattava varat jo ensi vuoden
53788: kasta puoltaa klinikan aikaan saamista. Päih- menoarviossa.
53789: dyttävien aineiden väärinkäyttäjien ongelma on Edellä sanotun johdosta ehdotamme kun-
53790: vuosi vuodelta tullut yhä polttavammaksi var- nioittaen,
53791: sinkin Kouvolassa. Juopumuspidätysten luku
53792: liikkuu jo 3 OOO:ssa vuodessa, vaikka kaupun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
53793: gin asukasluku on vain noin 26 000. Kouvolan tulo- ja menoarvioon 245 000 markan
53794: kaupunki olisi valmis perustamaan A-klinikan, määrärahan Kouvolaan perustettavan A-
53795: samoin A-klinikkasäätiö edellyttäen, että valtio klinikan ylläpitokustannuksia varten.
53796: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
53797:
53798: Raino Westerholm. Heikki Hykkäälä.
53799: Olavi Ronkainen. Pekka Jokinen.
53800: 1319
53801:
53802: IV,833. -Rah.al. n:o 217.
53803:
53804:
53805:
53806:
53807: Westerholm ,ym,; Miiiirärahan osoittamisesta lyhytkiertovilie-
53808: lY']n soveltuvien puulajikkeiden ;alostamiseen.
53809:
53810:
53811: E d u s k u n n a 11 e.
53812:
53813: Maassamme vapautuu lähivuosina peltovilje- tarpeita varten. Metsänjalostussäätiössä on jo
53814: lystä alueita, joiden pitäminen pakettipeltoina nyt tekninen valmius näiden puusukujen jalos-
53815: ei ole taloudellisesti järkevää. Näistä alueista osa tustyötä varten. Vain taloudelliset rajoitukset
53816: tultaneen metsittämään pysyväisesti. Osalla olisi ovat esteenä näille toimenpiteille.
53817: mahdollista ja aiheellista tuottaa puukuitua ns. Säätiön valtionavustus on vuosina 1969-71
53818: lyhyttä, eli 1-10 vuoden viljelykiertoa käyt- ollut 800 000 markkaa ja vuodelle 1972 on tulo-
53819: täen. Neuvostoliitossa on viime vuosina suori- ja menoarvioehdotuksessa saman verran. Tästä
53820: tettu tällaista puun jalostusta, nimenomaan pa- on itse jalostustyöhön käytettävä määrä vain
53821: jua hyväksikäyttäen ja tulokset ovat olleet hyvin 450 000 markkaa, joka on suunniteltu käytettä-
53822: lupaavia. Muina puulajeina meillä tulisivat ky- väksi männyn, kuusen •ja koivun jalostukseen.
53823: symykseen haapa ja poppeli. Koska puuraaka-aineen niukkuus on maas-
53824: Mikäli tällaiseen puunjalostukseen päästäisiin, samme suuri ja koska lyhytkiertoviljelyyn so-
53825: tällaiset jalasteet kelpaisivat teollisuudelle mm. veltuvia puulajikkeita käyttämällä voidaan no-
53826: selluloosan ja lastulevyn raaka-aineeksi. Tällai- peasti lisätä puun tuotantoa, olisi pikaisesti ryh-
53827: sesta kasvustosta olisi lisäksi se hyöty, että se dyttävä toimenpiteisiin tällaisten puulajikkeiden
53828: tappaisi nopeasti alueelle syntyvän rikkaruohos- kehittämiseksi ja viljelyn aloittamiseksi.
53829: ton .ja lisäisi riistan ija muiden metsäeläinten Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
53830: viihtyvyyttä. Sitäpaitsi alue, jolla tällaista kas- nioittaen,
53831: vustoa viljeltäisiin voitaisiin tarvittaessa no- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
53832: peasti ottaa uudelleen peltoviljelyyn. tulo- ia menoarvioon 200 DOO mat'kan
53833: Jotta asiassa päästäisiin etenemään, olisi kii- määrärahan lyhytkiertoviljelyyn soveltu-
53834: reellisesti aloitettava koti- ja ulkomaisen viljely- vien puula;ikkeiden jalostamisen aloitta-
53835: materia~in etsintä, jalostus ja Hsäys käytännön mista silmälläpitäen.
53836: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
53837:
53838: Raino Westerholm. Veikko J. Turunen.
53839: Mauri Miettinen. Olavi Ronkainen.
53840: 1320
53841:
53842: IV,834.- Rah.al. n:o 218.
53843:
53844:
53845:
53846:
53847: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien maanteiden suun-
53848: nittelemista varten Lapin läänin alueen työllisyyden hoitami-
53849: seksi.
53850:
53851:
53852: Ed u sk unn alle.
53853:
53854: Tulevan talvikauden 1972-1973 vaikeutuva jen kehittämistä. Kun ei :tehdä suunnitelmia,
53855: työllisyystilanne on koko Lapin tämän hetken voidaan aina vedota suunniteltujen työkohtei-
53856: suurin huolenaihe. Alkaneen suhdannetaantu- den puuttumiseen ja estää työllisyyden hoita-
53857: man vaikutukset Lapin [äänissä tuntuvat niin minen työlinjalla. V aitiovallan tulisi vihdoinkin
53858: välittömästi, että mm. metsätyönteki:jöiden tunnustaa se tosiasia, että vaikeuksissa olevat
53859: määrä tulee vähenemään tulevana talvikautena Lapin kunnat eivät enää kestä työllisyyden hoi-
53860: yli kahdeLlatuhannella työntekijällä. Myös mo- tamista pelkästään kor:vausli.nJjalla mihin nyt-
53861: niJ.la muilla sektoreilla on <tapahtunut työnteki- kin näytetään pyrittävän, vaan tarvitaan eri
53862: jämäärissä supistuksia, mitkä tekijät yhteensä puoillle lääniä uusia valtion työikdhteita. Suun-
53863: merkitsevät Lapin työlrlisyystilanteessa jyllkkää nittelutyöt näiden uusien työkohteiden lkäyn-
53864: huonontumista. Huoli työn ja toimeentulon nistämiseksi pitäisi !kiireesti a!loittaa. Kun mm.
53865: puutteesta painaa Lapin asukkaita entistä ras- TVH:n taholta jankuvasti valitetaan, että viras-
53866: !kaampana. tolila ei ole riittävästi määrärahoja suunnittelu-
53867: Tulo- ja menoarviossa rahoitettavaksi esite- töiden suorittamiseen, pitäisi pahimpia työttö-
53868: tyt ·työkohteet sekä tähän mennessä vahviste- myysalueita varten varata erityinen oma mää-
53869: tut Jisätyöohjelmat eiNät ole Lapin !kannalta räraha, jonka tuwin 1:yöllisyystyökohteita suun-
53870: .rukuunkaan riittäviä. Tämä tosiasia on todettu niteltaisiin jo ennakkoon. Tällöin päästäisiin
53871: jo useaan otteeseen Lapin maakuntaliiton sekä siitä onnettomasta noidan kehästä, jossa aina
53872: alueen kansanedustajien tahoLta. On vaadittu työttömyyden kohdatessa ollaan. Ainakin edus-
53873: ja esitetty uusien työkohteiden kiireellistä avaa- kunnan hyväksymät työkohteet ,tuJ.isi suunni-
53874: mista, mutta valtion keskusvirastojen, lähinnä tella välittömästi. Muutenhan poliittisilla pää-
53875: tie- ~a vesirakennuslaitoksen osalta va[itetaan töksen tekijöillä ei ole mitään met1kitystä.
53876: jälleen suunniteltujen työkohteiden puutetta. Edellä esittämäämme ~viitaten kunnioittaen
53877: Tämä kai<kki siitä huolimatta, vaikka Lapin lää- ehdotamme,
53878: nin alueella on monia eduskunnankin yksimieli-
53879: sesti hyväksymiä maanteiden rakentamista ikos- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
53880: ~evia päätöksiä, joiden toteuttamista on jo tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan mar-
53881: vuosikymmeniä odotettu. Tieviranomaiset ovat kan määrärahan TVL:lle Lapin läänin
53882: hwlunneet asettua yläpuolelle kansan valirtseman alueen työllisyyden hoitamiseksi tarvit-
53883: eduskunnan ja muiden päättävien elinten jarrut- tavien uusien maanteiden rakentamist•
53884: tamalla määrätietoisesti erityisesti Lapin tieolo- koskevien työkohteiden suunnitteluun.
53885: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
53886:
53887: Pekka Vilmi. Jouni Mykkänen.
53888: Reino Kangas. Paavo Niinikoski.
53889: Mikko Jokela.
53890: 1321
53891:
53892: IV,8.3.5.- Rah.al. n:o 219.
53893:
53894:
53895:
53896:
53897: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Simojokisuun ruoppaami-
53898: seksi vesistön kalakannan lisäämistä varten.
53899:
53900:
53901: Ed u s kun n a 11 e.
53902:
53903: Eduskunta hyväksyi 16. 5. 1969 toivomuk- :viimeisten vuosien lohikanta on osoittanut !li-
53904: sen, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toimen- sääntymisen merkkejä, vaikka kalojen nousu-
53905: piteisiin Simojokisuun ruoppaamiseksi ia Simo- mahdollisuudet 'jokisuun mata!luudesta iohtuen
53906: joen vesistön kalakannan lisäämiseksi. Syksyllä ovat lähes olemattomat. Asiantuntijat ovat yk-
53907: 1969 on joen alajuoksulla suoritettu tuclcimuk- simielisiä siitä, että pienillä jittjestely.illä ja
53908: sia ja se1v1tyksiä eduskunnan lausuman toivo- taloudellisilla U'hrauiksilla voidaan Simojoesta
53909: muksen toteuttamiseksi. Tiettävästi asiaa kos- muodostaa jopa Tenojokea parempi arvokalo-
53910: kevat suunnitelmat ovat :valmiina. jen kutu- ja ikasvatusjoki, joka samaUa turvaisi
53911: Kun Simojoen merkitys koko Pohjois-Suo- koko Perämeren alueen lohikann11n jatkuvuu-
53912: men puhdasvetisimpänä :vesistönä rumenomaan den.
53913: [ohi- ja muiden arvokalojen ikurujokena on kor- Edellä esittämäämme viitaten kunnioittaen
53914: 'Vaamaton, olisi joen 'ja jokisuuH.a olevan ns. ehdotamme,
53915: Onkalon väylän ruoppaaminen suoritetta'Va
53916: ensitilassa. Vähäisin kustannuksin voidaan Si- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
53917: mojoesta tehdä yksi maamme parhaimpia lohi- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
53918: jokia, jolla maantieteellisesti keskeisen sijain- määrärahan Simojokisuun ruoppaami-
53919: tinsa vuoksi myös matkailua ja turismia aja- seksi ja Simojoen vesistön lealakatman
53920: tellen tulee olemaan huomattava merkitys. Mm. lisäämiseksi.
53921: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
53922:
53923: Pekka Vilmi. Reino Kangas.
53924: Heimo Linna. Jouni Mykkänen.
53925: Mikko Jokela.
53926:
53927:
53928:
53929:
53930: 166 156/72
53931: 1322
53932:
53933: IV,836.- Rah.al. n:o 220.
53934:
53935:
53936:
53937:
53938: Vilponiemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntyluodon sata-
53939: man edustalle rakennettavien aallonmurtajien rakennustöiden
53940: aloittamista varten.
53941:
53942:
53943: E d u s k u n n a 11 e.
53944:
53945: Eduskunta hyväksyi yksimielisesti v. 1963 ratkaisua ajatellen halvempia kustannuksia edel-
53946: toivomuksen, että hallitus ottaisi vuoden 1964 lyttävä suunnitelma, jotta aallonmurtajien ra-
53947: valtion tulo- ja menoarvioon 500 000 mk:n kentamisessa päästäisiin pian alkuun.
53948: määrärahan Mäntyluodon ~sataman edustalle ra- Eduskunnan kulkulaitosvaliokunta toteaa yk-
53949: kennettarvien aallonmurtajien rakennustöiden simielisessä mietinnössään n:o 67 (v. 1963 vp.)
53950: aloittamista varten. Hankkeen alustava suunni- mm. seuraavaa: "Asiantuntijain lausunno1sta va-
53951: telma oli laadittu Porin kaupungin toimesta. liokunta on tullut vakuuttuneeksi siitä, että
53952: Määrärahaa ei kuitenkaan vuoden 1964 tulo- ja Mäntyluodon sataman sisääntuloväylille on vält-
53953: menoarviossa osoitettu, mutta tällöin eduskunta tämätöntä 1ra!kentaa aloitteessa mainitut aallon-
53954: lausui odottavansa hallituksen toimenpiteitä murtajat, ~otta 'voimai<kaan aallokon haittavai-
53955: asiassa. Niinpä vuoden 1965 tulo- ja menoar- kutukset vähenisivät, jäiden suppoutuminen
53956: viossa osoitettiin varoja ky,seisten aallonmurta- helpottuisi ja sataman teho lisääntyisi. Aallon-
53957: jien rakentamista tarkoittavien lisätutkimusten murtajien rakentamisen yhteydessä on suoritet-
53958: suorittamista varten. tava myös väY'läruoppauksia, jolloin liikenne-
53959: Silloin myönnetyn määrärahan turvin on suo- turvallisuus paranee. Suunnitelmien toteutumi-
53960: ritettu laajoja tutkimuksia Imatran Voiman tut- nen jakaantuu useamman vuoden osalle. Paran-
53961: kimuslaitoksessa. Niiden perusteella on valmis- nussuunn1telmien toteuttamiseen olisi kuitenkin
53962: tunut käyttökelpoinen suunnitelma mainittujen päästävä mahdollisimman pian. Senvuoksi valio-
53963: aallonmurtajien rakentamiseksi kustannusarvioi- kunta pitää tärkeänä, että jo ensi vuoden tulo-
53964: neen. Kysymyksessä on verrattain laaja hanke, ja menoarviossa osoitetaan töiden alkuunpanoa
53965: jonka toteuttaminen kestää useita vuosia. Toi- varten riittävän 'suuri määräraha".
53966: saalta sataman ~aajentaminen nykyisiä tarpeita Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
53967: vastaavaksi on mahdollista vasta sen jälkeen, nioittavasti,
53968: kun aallonmurtajat on .voitu rakentaa suojaa-
53969: maan satamaa avomereltä. Sen vuoksi olisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
53970: välttämätöntä saada osoitetuksi valtion tulo- ja valtion tulo- ja menoarvioon 1 000 000
53971: menoarviossa varoja hanketta varten, koska sen markan määrärahan Mäntyluodon sata-
53972: toteuttaminen esim. yksin Porin kaupungin man edustalle rakennettavien aallonmur-
53973: kustannuksella on ylivoimainen tehtävä. Hank- tajien rakennustöiden aloittamista var-
53974: keen tärkeyttä ja kiireellisyyttä kuvastaa se, ten.
53975: että kaupungin toimesta on laadittu väHaikais-
53976: Helsingissä 11 päirvänä helmikuuta 1972.
53977:
53978: Väinö Vilponiemi. Pirkko Työläjärvi.
53979: Uljas Mäkelä. Margit Eskman.
53980: 1323
53981:
53982: IV,8.37.- Rah.al. n:o 221.
53983:
53984:
53985:
53986:
53987: Vilponiemi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien suunnitte-
53988: lua ja rakennustöiden aloittamista varten Mäntyluodon-Re-
53989: posaaren tieltä Ahlaisten kirkonkylään.
53990:
53991:
53992: E d u s k u n n a 11 e.
53993:
53994: Joitakin vuosia sitten Eduskunta hyväksyi olevia teitä myöten Porin-Vaasan sekä Porin
53995: toivomuksen maantien rakentamisesta Lampa- -Parkanon teille. Suunnitelmien nopeuttami-
53996: luodon saaresta Mäntyluodon-Reposaaren seksi Porin kaupunki on kartoittanut tiesuun-
53997: maantieltä Porin-Vaasan valtatielle. Hank- nan. Nyt olisi kiireellisesti päästävä tien ra-
53998: keen toteuttaminen on edistynyt hitaasti toi- kentamiseen ja sen vuoksi osoitettava talous-
53999: saalta Porin seudun liikennejärjestelyjen kes- arviossa varoja tien suunnittelua ja rakenta-
54000: keneräisyyden ja toisaalta tien suuntaa koske- mista varten.
54001: vien selvitysten vuoksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
54002: Kun nyt Porin liikennejärjestelyjä koskevat nioittavasti,
54003: suunnitelmat ovat valmistuneet ja koska tie on
54004: erittäin tärkeä sekä Porin satamiin johtavan että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
54005: liikenteen että paikallisen asutuksen vuoksi, on valtion tulo- ja menoarvioon 500 000
54006: ryhdytty suunnittelemaan kustannuksiltaan hal- markan määrärahan maantien suunnitte-
54007: vimman mahdollisen yhteyden järjestämistä. lua ja rakennustöiden aloittamista var-
54008: Tällöin on päädytty uuden tien rakentamiseen ten Mäntyluodon-Reposaaren maan-
54009: Mäntyluodon-Reposaaren tieltä Ahlaisten kir- tieltä Ahlaisten kirkonkylään.
54010: kolle, josta liikenne suuntautuisi jo olemassa
54011: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
54012:
54013: Väinö Vilponiemi. Pirkko Työläjärvi.
54014: Uljas Mäkelä. Marg~t Eskman.
54015: 1324
54016:
54017: IV,838.- Rah.al. n:o 222.
54018:
54019:
54020:
54021:
54022: Vilponiemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan läänin
54023: perustamista varten.
54024:
54025:
54026: E d u s k u n n a 11 e.
54027:
54028: Satakunnan lääni on edelleen perustamatta mista tarpeellisena. Tämä edistäisi hallinto-
54029: eduskunnan aikanaan säätämästä laista huoli- uudistusten suorittamista ja samalla lisäisi lää-
54030: matta. Aluejakokomitean vuonna 1953 julkais- nin asukkaiden oikeusturvaa ja yhdenvertai-
54031: tussa mietinnössä esitetyt uudet läänit, Keski- suutta. Lisäksi Satakunnan maakunnan sekä si-
54032: Suomen ja Pohjois-Karjalan läänit, ovat tulleet vistys- että talouselämä edellyttävät oman hal-
54033: perustetuiksi ja niinikään eduskunta on hyväk- lintoalueen muodostamista. Niinpä eduskunnan
54034: symässään laissa läänien luvusta edellyttänyt tulisi varata tulo- ja menoarvioon riittävät va-
54035: Satakunnan ja Tampereen läänien perustamista. rat läänin perustamista varten.
54036: Näiden läänien perustamista tutkineet erityis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
54037: komiteat ovat myös jättäneet mietintönsä, Sa- nioittavasti,
54038: takunnan osalta vuonna 1962.
54039: Useat vireillä olevat hallinto-organisaation että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
54040: uudistusehdotukset edellyttävät · mainittujen valtion tulo- ;a menoarvioon 200 000
54041: uusien läänien perustamista. Niinpä viimeksi markan määrärahan Satakunnan läänin
54042: mm. maakuntaitsehallinnon uudistamista tutki- perustamista varten.
54043: nut komitea pitää Satakunnan läänin perusta-
54044: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
54045:
54046: Väinö Vilponiemi. Uljas Mäkelä.
54047: Matti Järvenpää. Pirkko Työläjärvi.
54048: Margit Eskman.
54049: 1325
54050:
54051: IV,8.39.- Rah.al. n:o 223.
54052:
54053:
54054:
54055:
54056: Volotinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
54057: Sähkö Oy:n uudissähköistyksen tukemiseen.
54058:
54059:
54060: E d u s k u n n a 11 e.
54061:
54062: Uudissähköistyksen valtion tuki on tarpee- kitystä yleisen viihtyvyyden kannalta. Sähköis-
54063: seen nähden ollut jatkuvasti liian pieni. Eri- tyksen puutteesta joutuvat nykyisin kärsimään
54064: toten se on huomattu kehitysalueilla. Pohjois- lähinnä syrjäseutujen asukkaat, jotka muuten-
54065: Karjalassa, joka kuuluu ykkösvyöhykkeeseen ja kin jäävät vähäisimmälle osalle yhteiskunnan
54066: on harvaan asuttua, tulee sähköistys maaseu- tarjoamista palveluksista.
54067: dulla paljon kalliimmaksi kuin rintamailla. Vii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
54068: me vuosina on kiinnostus sähköistystä kohtaan nioittavasti,
54069: kasvanut erittäin voimakkaasti. Useissa tapauk-
54070: sissa sähköistyksen toteuttaminen on ollut esim. että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
54071: maatalouden jatkamisen ehtona, työn helpotta- tulo- ja menoarvioon JOO 000 markan
54072: jana. Samoin esim. pienteollisuudelle ja kau- suuruisen erillisen määrärahan Pohjois-
54073: palle on sähköistyksen toteuttaminen elinehto. Karjalan Sähkö Oy:lle uudissähköistyk-
54074: Myöskään ei sovi unohtaa sähköistyksen mer- sen tukemiseksi.
54075: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
54076:
54077: Hannes Volotinen. Mikko Vainio
54078: Arttur Niemelä. Heikki Kainulainen.
54079: 1326
54080:
54081: IV,840.- Rah.al. n:o 224.
54082:
54083:
54084:
54085:
54086: Volotinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohiois-Kar;alan vesi-
54087: piirin autokannan uusimiseksi.
54088:
54089:
54090: Ed u .s k u n n a 11 e.
54091:
54092: Pohjois-Karjalan vestptmn autokalusto on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
54093: vanhaa ja suurimmalta osalta todettu korjaus- nioittavasti,
54094: kelvottomaksi. Kun kalusto on vanhaa, ei
54095: pelkkä normaalinen huolto enää pysty takaa- että Eduskunta ottaisi vuoden 191J
54096: maan autojen käyttökeLpoisuutta. Töiden jat- tulo- ia menoarvioon 100 00() markk$J
54097: kuvuuden tutvllamiseksi olisi vähintään kah- autoien ostoa varten Pohjois-Karidan
54098: den maastoauton ja yhden kuor.ma-auton saanti vesipiirille.
54099: aivan ensi tilassa suorastaan välttämätöntä.
54100: Helsingissä .3 päivänä helmikuuta 1972.
54101:
54102: Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
54103: Arttur Niemelä. Heikki Kainulainen.
54104: 027
54105:
54106: IV,841.- Rah.al. n:o 225.
54107:
54108:
54109:
54110:
54111: Volotinen ym.: Mäiiriirt~han osoittamisesta Jänisjoen tulvasuojelu-
54112: työhön.
54113:
54114:
54115: E d u s k u n h a 11 e.
54116:
54117: Pohjois-Karjals.n vesipiirin vesitoimisto kir- den loka-joulukuun aikana olisi arvioitu tarve
54118: jeellään n:o 1187/400-71/26.7. 1971 vesi- olevan n. 60 000 markkaa ja työvoimaa voi-
54119: hallitukselle esitti otetta'\l'aksi piirin kuluvan taisiin sijoittaa ko. työkohteeseen 3 kuukauden
54120: vuoden täydennysohjelmaan mm. Värtsilän ajaksi 12 miestä.
54121: kunnassa olevan Jänisjoen tulvasuojelutyön Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
54122: suorittamisen. Täydennysohjelmaa ei ole hyväk- nioittavasti,
54123: sytty tämänhetkiseen työohjelmaan. Edellä mai-
54124: nittu tulvasuojelutyö on erittäin tarpeellinen, että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
54125: koska ~e ainakin osittain johtuu vieraan val- tulo- ja menoarvioon 149 800 markan
54126: tion puolella tapahtuvasta Jänisjärven säännös- määrärahan Värtsilän kunnassa olevan
54127: telystä. Tästä johtuen työ olisi kokonaan suori- Jänisjoen tu{vasuojeluty{m s'Uotittami-
54128: tettava avustusvaroin. Työn kokonaiskustannus- seksi.
54129: arvio on 149 800 markkaa, mutta kuluvan vuo-
54130: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
54131:
54132: Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
54133: Arttur Niemelä. Heikki Kainulainen.
54134: 1328
54135:
54136: IV,842.- Rah.al. n:o 226.
54137:
54138:
54139:
54140:
54141: Volotinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suorlahden-Suopar-
54142: saaren tien kunnostamiseksi paikallistieksi.
54143:
54144:
54145: E d u s k u n n a 11 e.
54146:
54147: Kiteen kunnassa oleva kylätie Suorlahti- räjähdysmäisesti kasvanut ja sattunut vakavia
54148: Suoparsaari, jonka pituus on n. 18 km, on erit- liikenneonnettomuuksia.
54149: täin mutkikas ja mäkinen. Tien vaikutuspiiriin Mainituin perustein ehdotamme kunnioitta-
54150: kuuluu n. 50 taloutta ja Hsäksi metsäpalstoja vasti,
54151: sekä lisääntyvästi joka vuosi rantahuviloita Pu-
54152: hokseen rakennetun maailman suurimman lastu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
54153: levytehtaan ansiosta. Tiellä kulkee päivittäin tulo- ;a menoarvioon 1.50 000 markan
54154: koululaiskuljetusautot sekä myymälä- ja mei- määrärahan Kiteen kunnassa olevan
54155: jeriautot, joten tiellä on viime vuotena liikenne Suorlahden-Suoparsaaren tien kunnos-
54156: tamiseksi paikallistieksi.
54157: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
54158:
54159: Hannes Volotinen. Matti Asunmaa.
54160: Pentti Antila. Mikko Vainio.
54161: 1329
54162:
54163: IV,84.3.- Rah.al. n:o 227.
54164:
54165:
54166:
54167:
54168: Volotinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kaivostoimintatutki-
54169: muksiin Polviiärvellä.
54170:
54171:
54172: E d u s k u n n a 11 e.
54173:
54174: Kehitysalueiden väestön .toimeentulon paran- tuisessa .tapauksessa saataisiin mahdollisimman
54175: tamisebi on välttämätöntä, että kaikki käyttö- pian käyntiin.
54176: kelpoiset elinkeinotoimintakohteet saadaan ·toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
54177: mintaan. Alustavien tietojen mukaan Outo- nioittavasti,
54178: kumpu Oy:n Polvijärvellä suorittamat malmin-
54179: etsintätutkimukset ovat lupauksia antavia. Tästä että Eduskunta ottaisi vuoden 1973
54180: syystä tulisi tutkimukset kiireellisesti suorittaa tulo- ;a menoarvioon .50 000 markan
54181: loppuun, jotta mahdollinen kaivostoiminta Suo- määrärahan kaivostoimintatutkimusten
54182: tehostamiseksi Polviiärvellä.
54183: Helsingissä .3 päivänä helmikuuta 1972.
54184:
54185: Hannes Volotinen. J. Juhani Kortesalmi.
54186: Kalevi Remes. Mikko Vainio.
54187: Kalevi Huotari. Heikki Kainulainen.
54188:
54189:
54190:
54191:
54192: 167 156/72
54193: VALTIOPÄIVÄT
54194: 1972
54195:
54196: LIITTEET
54197: V
54198:
54199: PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
54200: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
54201:
54202:
54203:
54204:
54205: HELSINKI 1972
54206: VALTION PAINATUSKESKUS
54207: Pankkilainsäädäntöä sekä säästämistoiminnan vireyttämistä ym. koskevia
54208: laki- ja toivomusaloitteita.
54209: 1335
54210:
54211: V,l.- Lak.al. ft!O 167.
54212:
54213:
54214:
54215:
54216: ~ta ym.: EhJotus laiksi ptmkkitarkastuslain 19 S:n kumoa-
54217: sesta.
54218:
54219:
54220: E d u s k u n n a 11 e.
54221:
54222: Elokuun 29 päivänä 1969 annetulla pankki- pankkitarkastuslakiehdotuksen 19 S:n poista-
54223: tarkastuslailla ( 548/69) säädettiin, että liike- mista, mutta valiokunta edellytti, että hallitus
54224: pankkien, säästöpankkien, osuuspankkien, kiin- tutkituttaisi voitaisiink-o nämä tatkasmstnaksut
54225: nitysluottopankkien, luotto-osakeyhtiöiden ja vastedes poistaa.
54226: -pankkien vakuusrahastoj~n toiminnan valvon- Pankkivaliokunnan edellyttämää tutkimusta
54227: taa varten on valtiovarainministeriön alainen ei hallituksen toimesta tiettävästi oie aloitettu.
54228: pankkitarkastusvirasto. Samanasteisen saatavien Toisaalta on jo pankkitarkastusviraston ensim-
54229: turvan ja yhtäläisen kilpailuaseman aikaansaa- mäiseltä toimintavuodelta perittyjen maksujen
54230: miseksi pidettiin tärkeänä, että raha- ja luotto- määräämisen yhteydessä käynyt iGneiseksi, että
54231: laitosten julkinen valvonta sekä välttämättömät pankkitarkastusmaksujen oikeudenmukainen ja-
54232: harkinta- ja tulkintaratkaisut tapahtuvat kaik- ko tuottaa merkittäviä vaikeuksia. Näiden kus-
54233: kien ryhmien osalta yhdenmukaisesti. Yhden- tannusten perimisestä on joulukuun 11 päivänä
54234: mukaisen pankkitarkastuksen tarpeellisuutta ei 1970 annettu erityinen asetus (n:o 754/70),
54235: lainsäädäntötyön missään vaiheessa asetettu ky- jossa tarkastusmaksujen maksuunpanosta ja nii-
54236: seenalaiseksi, mutta eri kannanottoja esitettiin den jakamisesta tarkemmin säädetään.
54237: sen sijaan siitä, kenen on kannettava pankki- Maksujen keräämistä tarkastettavilta rahalai-
54238: tarkastusviraston toiminnasta johtuvat kustan- toksilta on myös allekirjoittaneiden käsityksen
54239: nukset. mukaan jo sinänsä pidettävä pankkivaliokunnan
54240: Pankkilakikomitean mietintöön (komitean- lausumalla tavalla epäkohtana. Lisäksi voidaan
54241: mietintö n:o A 8/67) sisältyvän pankkitarkas- havaita, että pankkien julkisen valvonnan kus-
54242: tuslakiehdotuksen mukaan nämä kustannukset tannukset lisääntyvät tämän johdosta eniten ja
54243: oli suoritettava valtion varoista. Lain uudistuk- keskimäärin n. 30 % heikoimmin kannattavien
54244: sen sisältävän hallituksen esityksen (n:o 53/ paikallisten rahalaitosten osuuspankkien ja sääs-
54245: 69) perusteluissa taas lausutaan, että pankki- töpankkien osalta, koska nämä lain mukaan
54246: tarkastusviraston :toiminnasta johtuvat kustan- joutuvat edelleen kustantamaan myös omien
54247: nukset on perittävä sen valvonnanalaisilta raha- tarkastuselintensä osuuspankkitarkastuksen ja
54248: laitoksilta, kuten aikaisemmassa pankkitarkas- säästöpankkitarkastuksen toiminnan. Liikepank-
54249: tuslaissakin säädettiin. Eduskunnan pankkiva- kien ja kiinnitysluottopankkien kohdalla ei täl-
54250: liokunta kiinnitti hallituksen esityksestä anta- laista kustannusten lisääntymistä sen sijaan
54251: massaan mietinnössä n:o 3 erityisesti huomiota tapahdu.
54252: pankkitarkastusviraston toiminnasta johtuvien Kun pankkitarkastusviraston menot voidaan
54253: kustannusten peittämiseen. Valiokunta katsoi aina kattaa rahalaitoksilta perittävillä maksuilla,
54254: pankkilakikomitean kannan mukaisesti, että on mielestämme lisäksi epäiltävissä, ettei tar-
54255: nämä kustannukset olisi suoritettava valtion peellista varovaisuutta ja harkintaa noudateta
54256: varoista keräämättä tarkastettavilta rahalaitok- pankkitarkastusviraston henkilökunnan lisäämi-
54257: silta niitä varten maksuja. Maksujen keräämi- sessä. Tämäkin näkökohta puoltaa pankkitarkas-
54258: nen ei ole valiokunnan käsityksen mukaan tusviraston maksujen palauttamista pankkiko-
54259: sopusoinnussa pankkitarkastusviraston riippu- mitean esittämälle kannalle. Tässä yhteydessä
54260: mattomuuden periaatteen kanssa. Valiokunta on kiinnitettävä huomiota myös siihen, että
54261: ei kuitenkaan siinä vaiheessa katsonut aiheel- komitea oli kaikissa esityksissään ja siis myös
54262: liseksi ehdottaa maksujen ja niitä koskevan pankkitarkastusmaksuja koskevassa yksimielinen
54263: 1336 V,l.- Pankkitarkastuslain 19 S:n kumoaminen.
54264:
54265: ja että komitean työhön osallistui myös valtio- että Eduskunta hyväksyisi settraavan
54266: varainministeriön edustaja. lakiehdotuksen:
54267: Edellä ilmenevillä perusteilla ehdotamme,
54268:
54269:
54270: Laki
54271: pankkitarkastuslain 19 §:n kumoamisesta.
54272: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
54273:
54274: Täten kumotaan 29 päivänä elokuuta 1969 Tämä laki tulee voimaan päivänä
54275: annetun pankkitarkastuslain (548/69) 19 §. kuuta 197 .
54276:
54277:
54278: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
54279:
54280: Mikko Asunta. Matti Mattila. Esko J. Koppanen.
54281: Olavi Nikkilä. Erkki Häkämies. Jouko Siikaniemi.
54282: Mauno Kurppa. Paavo Niinikoski. P. Häki-Hakola.
54283: Aulis Sileäkangas. Heimo Linna. Mauri Seppä.
54284: Mikko Kaarna. Ilkka Suominen. Matti Asunmaa.
54285: 1337
54286:
54287: V,2.- Lak.al. n:o 168.
54288:
54289:
54290:
54291:
54292: Pekkala ym.: Ehdotus laiksi pankkitarkastuslain 19 §:n kumoa-
54293: misesta.
54294:
54295:
54296: E d u s k u n n a 11 e.
54297:
54298: Elokuun 29 päivänä 1969 annetulla pankki- mista, mutta valiokunta edellytti~ että hallitus
54299: tarkastuslailla ( 548/69) säädettiin, että liike- tut'kituttaisi voitaisiinko nämä tarkastusmaksut
54300: pankkien, säästöpankkien, osuuspankkien, kiin- vastedes poistaa.
54301: nitysluottopanlclden, luotto-osakeyhtiöiden ja Pankkivaliokunnan edellyttämää tutkimusta
54302: -pankkien wkuusrahastojen toiminnan valvon- ei hallituksen toimesta tiettävästi ole aloitettu.
54303: taa varten on valtiovarainministeriön alainen Toisaalta on jo panlclci.tarkastusviraston ensim-
54304: pairlddtat1kastusvirasto. Samanasteisen saatavien mäiseltä toimintavuodelta perittyjen maksujen
54305: turvan j'a yhtäläisen kilpailuaseman aikaansaa- määräämisen yhteydessä käynyt ilmeiseksi, että
54306: miseksi pidettiin tärkeänä, että raha- ja luotto- pankkitarkastusmaksujen oikeudenmukainen
54307: laitosten julkinen valvonta sekä välttämättö- jako tuottaa merkittäviä vaikeuksia. Näiden
54308: mät harkinta- ja tulkintaratkaisut tapahtuvat kustannusten perimisestä on joulukuun 11 päi-
54309: kaikkien ryhmien osalta yhdenmukaisesti. Yh- vänä 1970 annettu erityinen asetus (n:o
54310: denmukaisen pankkitarkastuksen tarpeellisuutta 754/70), jossa tarkastusmaksujen maksuun-
54311: ei lainsäädäntötyön missään vaiheessa asetettu panosta ja niiden jakamisesta tarkemmin sää-
54312: kyseenalaiseksi, mutta eri kannanottoja esitet- detään.
54313: tiin sen sijaan siitä, kenen on kannettava pank-
54314: kitarkastusviraston toiminnasta johtuvat kus- Maksujen keräämistä tarkastettavilta raha-
54315: tannukset. laitoksilta on myös allekirjoittaneiden käsityk-
54316: Pankkilakikomitean mietintöön (komitea- sen mukaan jo sinänsä pidettävä pankkivalio-
54317: mietintö n:o A. 8./67) sisältyvän pankkitar- kunnan lausumalla tavalla epäkohtana. Lisäksi
54318: kastuslakiehdotuksen mukaan nämä kustannuk- voidaan havaita, että pankkien julkisen valvon-
54319: set oli suoritettava valtion varoista. Lain uudis- nan kustannukset lisääntyvät tämän johdosta
54320: tuksen sisältävän hallituksen esityksen (n:o eniten ja keskimäärin n. 30 % heikoimmin kan-
54321: 53/69) perusteluissa taas lausutaan, että pank- nattavien paikallisten rahalaitosten osuuspank-
54322: kitarkastusviraston toiminnasta johtuvat kus- kien ja säästöpankkien osalta, koska nämä lain
54323: tannukset on perittävä sen valvonnanalaisilta mukaan joutuvat edelleen kustantamaAn myös
54324: rahalaitoksilta, kuten aikaisemmassa pankkitar- omien tarkastuselintensä osuuspankkitarkas-
54325: kastuslaissa:kin säädettiin. Eduskunnan pankki- tuksen ja säästöpankkitarkastuksen toiminnan.
54326: valiokunta kiinnitti hallituksen esityksestä an- Liikepankkien ja kiinnitysluottopankkien koh-
54327: tamassaan mietinnössä n:o 3 erityisesti huo- dalla ei tällaista kustannusten lisääntymistä sen
54328: miota panlddtarkastusviraston toiminnasta joh- sijaan tapahdu.
54329: tuvien kustannusten peittämiseen. Valiokunta Kun pankkitarkastusviraston menot voidaan
54330: katsoi pankkilakikomitean kannan mukaisesti, aina kattaa rahalaitoksilta perittävillä mak-
54331: että nämä kustannukset olisi suoritettava val- suilla, on mielestämme lisäksi epäiltävissä,
54332: tion varoista keräämättä tarkastettavilta raha- ettei tarpeellista varovaisuutta ja harkintaa
54333: laitoksilta niitä varten maksuja. Maksujen ke- noudateta pankkitarkastusviraston henkilökun-
54334: räminen ei ole v'.lliokunnan käsityksen mukaan nan lisäämisessä. Tämäkin näkökohta puoltaa
54335: sopusoinnussa pankkitarkastusviraston riippu- pankkitavkastusviraston maksujen palauttamista
54336: mattomuuden periaatteen kanssa. Valiokunta ei pankkila~kikomitean esittämälle kannalle. Tässä
54337: kuitenkaan siinä vaiheessa katsonut aiheelli- yhteydessä on kiinnitettävä huomiota myös sii-
54338: seksi ehdottaa maksujen ja niitä koskevan hen, että komitea oli :kaikissa esityksissään ja
54339: pankkitarkastuslakiehdotuksen 19 §:n poista- siis myös pankkitarkastusmaksuja koskevassa
54340: 168 156/72
54341: 13.38 V,2.- Pankkitarkastuslain 19 §:n kumoaminen.
54342:
54343: yksimielinen ja että komitean työhön osallis· että Eduskunlll h7viiksyisl JeurlldtJiln
54344: tui myös valtiovarainministeriön edustaja. lakiehdotuksen:
54345: Edellä ilmenevillä perusteilla ehdotamme,
54346:
54347:
54348:
54349: Laki
54350: pankkitarkastuslain 19 §:n kumoamisesta.
54351: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
54352:
54353: Täten lrumotaan 29 päivänä elokuuta 1969 Tämä laki tulee voimaan päivänä
54354: annetuh pankkitatk-astuslain ('48/69) 19 §. kuuta 197 .
54355:
54356:
54357: I1elsingi$Sli 11 päiv.ä:tlä helmikuuta 1972.
54358:
54359: Ahti Pekkala. Reino Kangas. Erkki Haukipuro.
54360: Miklto Jokela. Paavo Niinikoski. Jouko Siikaniemi.
54361: 1339
54362:
54363: V,3.-Lagmot. nr 169.
54364:
54365:
54366:
54367:
54368: Häggblom: Förslag till lagar angtlende ändring av lagen om
54369: sparbanker, lagen om affärsbanker, lagen om andelsbanker,
54370: lagen om hypoteksbanker och lagen om kredietaktiebolag.
54371:
54372:
54373: Tili Riksdagen.
54374:
54375: Sparbankerna, affärsbankerna, andelsbanker- nat, statens, kommuners och kommunalför-
54376: na, hypoteksbankerna och kreditaktieholagen bunds egna eller av dem garanterade obliga-
54377: har i stöd av den 29 augusti 1969 utfärdade tioner.
54378: lagen om sparbanker .58 § 1 mom. (.541/69), Landskapet Aland har troligen av ett förbi-
54379: lagen om affärsbanker 46 § 1 mom. (.540/69), seende lämnats utanför berörda lagrum, trots
54380: lagen om andelsbanke't .50 § 1 mom. (.542/69), att landskapets ställning i detta avseende måste
54381: lagen om hypoteksbanker 4.5 § 1 mom. (.54.5/ anses vara helt jämförbar med statens, kom-
54382: 69) s~t lagen om kteditaktiebolag 9 § 1 muns och kommunalförbunds. Av denna orsak
54383: mom. (546/69) vid beräknandet av bankens böt nämnda lagrum ändras så, att banks ford-
54384: eget kapitals förhållande tili bankens förbin- ringar hos Landskapet Åland, av bank utgivna
54385: delser ( söliditet) rätt att ftån förbindelsernas lån, som garanteras av Landskapet Åland samt
54386: belopp avdta, jämte annat, bankens fordringar Landskapet Alands egna eller av landskapet
54387: hos staten; kommuner och kommunalfötbund, garanterade obligationer skulle likställas med
54388: likas! av banken utgivila lån, som garanterats bankens fordtingar hos staten, kommun och
54389: av staten, komtnun och kommunalförbund samt kommunalförbund, av dem garantetade lln
54390: sållima obligationer, som banken får hänföta samt av dem utfätdade eller av dem garante-
54391: tili kassareserven. rade obligationer.
54392: Sparbanker, affärsbanket och andelsbanker Hänvisande tili det ovan anförda föreslår
54393: har rätt att i stöd av sparbankslagen .57 § 3 jag vördsamt:
54394: mom., lagen om affärsbanker 4.5 § 3 mom.
54395: samt lagen om andelsbanker 49 § 3 mom. tili att Riksdagen måtte antaga /öljande
54396: sin kassareserv ( likviditet) räkna, förutom an- lagförslag:
54397:
54398:
54399:
54400: Lag
54401: om ändring av lagen om sparhanker.
54402: 1 enlighet mad Riksdagens beslut ändtas .57 § 3 mom. och .58 § 1 mom. lagen om spar-
54403: banker (4.51/69) som följer:
54404:
54405: .57 §. nalförbunds och församlings egna eller av dem
54406: garanterade obligationer, av fin.ansministeriet
54407: 'fili sparbanks kassareserv må hänföras ban- för ändamålet godkända kteditinrättningars ob-
54408: kans kassa, fordringar hos Finlands Bank och ligationer samt .på utländska börser . noterade
54409: affärsbanker, nettofordringar hos övriga in- obligationer. Tili bankens fordringar hos andra
54410: hemska och utländska banker, statens växlar, hanker med undatag av Finlands Bank må ej
54411: utdkes betalbara varuväxlar i utländskt mynt, hänföras medel, som kan uttagas efter längre
54412: statens, landskapet Ålands, kommuns, kommu- uppsägningstid än sex månader.
54413: 1340 V,3.- Pankkilainsäädännön muuttaminen.
54414:
54415: 58 §. ker, av hanken utgivna lån, som garanterats
54416: Sparbanks eget kapital skall uppgå tili minst av staten, landskapet Aland, kommun, kom-
54417: två procent av det sammanlagda heloppet av munalförhund eller församling, samt sådana
54418: hankens förhindelser, från vilket helopp av- obligationer, som hanken får hänföra tili kassa-
54419: dragits hankens kassa, hankens fordringar hos reserven. Ansvarsförhindelserna heaktas tili
54420: staten, landskapet Aland, kommuner, kommu- halva heloppet vid uträknandet av förbindel-
54421: nalförhund eller församlingar, hos Finlands sernas sammanlagda helopp.
54422: Bank samt andra inhemska och utländska ban-
54423:
54424:
54425:
54426: Lag
54427: om ändring av lagen om affärshanker.
54428: I enlighet med Riksdagens heslut ändras 45 § 3 mom. och 46 § 1 mom. lagen om affärs-
54429: hanker (540/69) som följer: ·
54430: 45 §. 46 §.
54431: Affärsbanks eget kapital skall uppgå till
54432: Tili affärshanks kassareserv må · hänföras minst fyra procent av det sammanlagda be-
54433: hankens kassa, fordringar hos Finlands Bank, loppet av hankens förhindelser, från vilket be-
54434: nettofordringar hos Postbanken, affärshanker lopp avdragits hankens kassa, bankens ford-
54435: och utländska hanker, statens växlar, utrikes ringar hos staten, landskapet Aland, kommu-
54436: betalbara varuväxlar i utländskt mynt, statens, ner, kommunalförbund och församlingar, hos
54437: Iandskapet Alands, kommuners, kommunalför- Finlands Bank samt hos andra inhemska och
54438: bunds och församlingars egna eller av dem utländska hanker, av banken utgivna lån, som
54439: garanterade obligationer, av finansministeriet garanterats av staten, landskapet Aland, kom-
54440: för ändamålet godkända kreditinrättningars ob- mun, kommunalförhund eller församling, samt
54441: ligationer samt på utländska hörser noterade sådana obligationer, som banken får hänföra
54442: obligationer. Till bankens fordringar hos andra tili kassareserven. Ansvarsförhindelserna be-
54443: hanker med undantag av Finlands Bank må aktas till halva heloppet vid uträknandet av
54444: icke hänföras medel, som kan uttagas ettet förbindelsernas sammanlagda belopp.
54445: längre uppsägningstid än sex månader.
54446:
54447:
54448:
54449:
54450: Lag
54451: om ändring av lagen om andelshanker.
54452: I enlighet med Riksdagens beslut ändras 49 § 3 mom. och 50 § 1 mom. lagen om andels-
54453: banker ( 542/69) som följer:
54454: 49 §.
54455: av dem garanterade obligationer, av finans-
54456: Tili andelsbanks kassareserv må hänföras ministeriet för ändamålet godkända kredit-
54457: hankens kassa, fordringar hos Finlands Bank inrättningars obligationer samt på utländska
54458: och affärshanker, nettofordringar hos övriga börser noterade obligationer. Tili bankens ford-
54459: inhemska och utländska hanker, statens väx- ringar hos andra banker med undantag av
54460: lar, utrikes betalbara varuväxlar i utländskt Finlands Bank må icke hänföras medel, som
54461: mynt, statens, landskapet Alands, kommuns, kan uttagas efter längre uppsägningstid än sex
54462: kommunalförbunds och församlings egna eller månader.
54463: V,3.- Häggblom. 1341
54464:
54465: 50 §. utländska banker, av banken utgivna lån, som
54466: Andelsbanks eget kapital skall uppgå tili garanterats av staten, landskapet Åland, kom-
54467: minst två procent av det sammanlagda belop- mun, kommunalförbund eller församling, samt
54468: pet av bankens förbindelser, från vilket be- obligationer, som banken får hänföra tili kassa-
54469: lopp avdragits bankens kassa, bankens ford- reserven. Ansvarsförbindelserna beaktas tili
54470: ringar hos staten, landskapet Åland, kommu- halva beloppet vid uträknandet av förbindel-
54471: ner, kommunalförbund och församlingar, hos sernas sammanlagda belopp.
54472: Finlands Bank samt hos andra inhemska och
54473:
54474:
54475:
54476: Lag
54477: om ändring av lagen om hypoteksbanker.
54478: 1 enlighet med Riksdagens beslut ändras 45 § 1 mom. lagen om hypoteksbanker (545/69)
54479: som följer:
54480: 45 §.
54481: Hypoteksbanks eget kapital skall uppgå till nalförbunds och församlings egna eller av dem
54482: minst fyra procent av det sammanlagda belop- garanterade obligationer, av kreditinrättningar,
54483: pet av bankens förbindelser, från vilket be- som för ändamålet godkänts av finansministe-
54484: lopp avdragits bankens kassa, hankens ford- riet, utgivna obligationer samt på utländska
54485: ringar hos staten, landskapet Åland, kommu- börser noterade obligationer. Vid uträknandet
54486: ner, kommunalförbund och församlingar, hos av förbindelsernas sammanlagda belopp be-
54487: Finlands Bank samt andra inhemska och ut- aktas ansvarsförbindelsema tili halva beloppet
54488: ländska banker, av banken utgivna lån, som och på obligationslån baserade solidariska för-
54489: garanterats av staten, landskapet Åland, kom- bindelser tili ett belopp, som bankinspektionen
54490: mun, kommunalförbund eller församling, samt på ansökan av banken fastställer.
54491: statens, landskapet Ålands, kommuns, kommu-
54492:
54493:
54494:
54495: Lag
54496: om ändring av lagen om kreditaktiebolag.
54497: I enlighet med Riksdagens beslut ändras 9 § 1 mom. lagen om kreditaktiebolag (546/69)
54498: som följer:
54499: 9 §.
54500: Kreditaktiebolags eget kapital skall uppgå statens, landskapet Ålands, kominuners, kom-
54501: tili minst tjugo procent av det sammanlagda munalförbunds och församlingars egna och av
54502: beloppet av bolagets förbindelser, från vilket dem garanterade obligationer, av kreditinrätt-
54503: belopp avdragits bolagets kassa, bolagets ford- ningar, som för ändamålet godkänts av finans-
54504: ringar hos staten, landskapet Åland, kommun, ministeriet, utgivna obligationer samt på ut-
54505: kommunalförbund och församling, fordringar ländska börser noterade obligationer. Ansvars-
54506: hos Finlands Bank samt andra inhemska och förhindelserna beaktas tili halva beloppet vid
54507: utländska banker, av bolaget utgivna lån, som uträkningen av förbindelsemas sammanlagda
54508: garanterats av staten, landskapet Åland, kom- belopp.
54509: mun, kommunalförbund eller församling, samt
54510:
54511:
54512: Helsingfors den 10 februari 1972.
54513: Evald Häggblom.
54514: 134%
54515:
54516: V,} . .,..... Lak . al. ft:o 169. S"Qf11#!11JOS.
54517:
54518:
54519:
54520:
54521: Häggblom: Ehdotukset laeik# säästöptmkkilain, lijkepankkilpin,
54522: osuuspankkilain, kiinnitysluottopankkilain ;a luotto-osakeyh-
54523: tiölain muuttamisesta.
54524:
54525:
54526: E d u s ~ u n n a II e.
54527:
54528: Säästöpankeilla, liikepankeilla, osuuspankeilla, jalla laskea kassavarantoonsa (suorituskyky},
54529: ki.innity,luc;~ttopankeill!l ;*' Iuotto-os~k~yhtiöillä paitsi muuta, valtion, kuntien ja kuntainliitto-
54530: on oikeus 29 päivänä elokuuta 1969 annetun jen omat tai niiden takaamat obligaatiot.
54531: säästöpankkilain (541/69) 58 §:n 1 momen- Ahvenanmaan maakunta on luultavasti epä-
54532: tin, liikepankkilain (540/69) 46 §:n 1 momen- huomiossa jätetty kyseisten lainkohtien ulko-
54533: tjp., osuuspapkkilain (542/69) 50 §:n 1 mo- puolelle huolimatta siitä, että maakunnan ase-
54534: mentin, kiinnitysluottopankkilain (545/69) maa tässä suhteessa on pidettävä täysin ver-
54535: 45 §:~ 1 momentm sekä luotto-osakeyhtiölain rattavana valtion, kunnan ja kuntainliiton ase.
54536: ( 546/69} 9 § :n 1 momentin nojalla lasket- maan. Tästä syystä tulee mainittuja lainkohtia
54537: taesSiJ, pankin oman pääoman suhdetta pankin muuttaa niin, ·että pankin saatavia Ahvenan-
54538: sitoumuksiin (vakavaraisuus) sitoumustensa maan maakunnalta, pankin myöntämiä lainoja,
54539: määrästä vähentää, muun muassa, pankin saa- jotka Ahvenanmaan maakunta on taannut .sekä
54540: tavat valtiolta, kunnilta ja kuntainliitoilta, sa- Ahvenanmaan maakunnan omat tai maakun-
54541: moinkuin pankin myöntämät lainat, jotka val- nan takaamat obligaatiot rinnastettaisiin pari-
54542: tio, kunta ja kuntainliitto on taannut sekä sel- kin saataviin valtiolta, kunnalta ja kuntain-
54543: laiset obligaatiot, jotka pankki saa lukea kassa- liitolta, niiden takaamiin lainoihin sekä niiden
54544: varantoonsa. antamiin tai takaamiin obligaatioihin.
54545: Säästöpankeilla, liikepankeilla ja osuuspan- Yllä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
54546: keilla on oikeus säästöpankkilain 57 §:n 3 mo- taen,
54547: mentin, liikepankkilain 45 §:n 3 momentin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
54548: sekä osuuspankkilain 49 §:n 3 momentin no- lakiehdotuksen:
54549:
54550: Laki
54551: säästöpankkilain muutta.mlisesta.
54552: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä elokuuta 1969 annetun sääst9-
54553: pankkilain (541/69) 57 S:n 3 momentti ja 58 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
54554:
54555: 57 §. mien luottolaitosten obligaatiot sekä ulkomai-
54556: sissa pörsseissä noteeratut obligaatiot. Pankin
54557: Säästöpankin kassavarantoon saa lukea pan- saataviksi muilta pankeilta lukuun ottamatta
54558: kin kassan, saatavat Suomen Pankilta ja liike- Suomen Pankkia ei saa lukea yli kuuden kuu-
54559: pankeilta, nettosaatavat muilta kotimaisilta ja kauden irtisanomisajan kuluttua nostettavi~sa
54560: ulkomaisilta pankeilta, valtion vekselit, ulko- olevia varoja.
54561: mailla maksettavat ulkomaan rahan määräiset 58 §.
54562: tavaravekselit, valtion, Ahvenanmaan maakun- Säästöpankin oman paaoman on oltava vä-
54563: nan, kuntien, kuntainliittojen ja seurakuntien hintään kaksi prosenttia pankin sitoumusten
54564: omat sekä niiden takaamat obligaatiot, valtio- yhteismäärästä, josta on vähennetty . pankin
54565: varainministeriön tähän tarkoitukseen hyväksy- kassa, pankin saatavat valtiolta, Ahvenanmaan
54566: V,,.- Häuhfoaa. U4J
54567:
54568: maakunnalta, lmnnilta, knntainliitoilta ja seur.,. mat lainat seki sellaiset obligaatiot, jatka
54569: kunnilta, saatava~ Suomea Pankilta sekä muilta pankki saa lukea kassavarantooa. Vastuusit&u-
54570: kotimaisilta ja ulkomaisilta pankeilta, pankin mukset otetaan sitoumustm yhteismäärlii las-
54571: antamat, valtion, Alwenarunaan maakunnan, kett•es~ huonnoon puolesta miärästiiin.
54572: kunnan, kuntainliiton tai seurakunnan takaa-
54573:
54574:
54575:
54576: Laki
54577: liikepankkilain muuttamisesta.
54578: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä el~uta 1'69 annetun liike-
54579: pankkilain (540/69) 45 §:n 3 momentti ja 46 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
54580:
54581: 45 §. 46 s.
54582: Liikepankin oman pääoman on oltava vähin-
54583: Liikep~Ulkin kassavarantoon saa lukea pankin tään neljä prosenttia pankin sitoumusten yhteis-
54584: ka!lsan. slf.atavat Suomen Pankilta, nettosaatavat määrästä, josta on vähennetty pankin kassa,
54585: Pot~tiPilnkilta, liikepankeilta ja ulkomaisilta pan- pankin saatavat valtiolta, Ahvenanmaan maa-
54586: keilt~J, valtion vekselit, ulkomailla maksettavat kunnalta, kunnilta, kuntainliitoilta ja s~rakun
54587: ulkomaan rahan määräiset tavaravekselit, val- nilta, saatavat Suomen Pankilta sekä muilta
54588: ti<m, Ahverummaan maakunnan, kuntien, kun- kotimaisilta ja ulkomaisilta pankeilta, pankin
54589: tainliittojen ja seurakuntien omat sekä niiden antamat, valtion, Ahvenantn.Uft maakunnan,
54590: takaamat obligaatiot, valtiovarainministeriön tä- kunnan, kuntainliiton tai seurakunnan takaa-
54591: hän tarkoitukseen hyväksymien luottolaitosten mat lainat sekä sellaiset obligaatiot, jotka
54592: obligaatiot sekä ulkomaisissa pörsseissä notee- pankki saa lukea kassavarantoon. Vastuusitou-
54593: ratut obligaatiot. Pankin saataviksi muilta pan- mukset otetaan sitoumusten yhteismäärää las-
54594: keilta lukuun ottamatta Suomen Pankkia ei kettaessa huomioon puolesta määrästään.
54595: saa lukea yli kuuden kuukauden irtisanomis-
54596: ajan kuluttua nostettavissa olevia varoja.
54597:
54598:
54599:
54600:
54601: Laki
54602: osuuspankkilain muu~esta.
54603: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä elokuuta 1969 annetun ~~J,J.us
54604: .pankkilain (542/69) 49 §:n 3 momentti ja 50 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
54605:
54606: 49 §. sissa pörsseissä noteeratut obligaatiot. Pankin
54607: _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ saataviksi muilta pankeilta lukuun ottq.matta
54608: Osuuspankin kassavaranteon saa lukea pan- Suomen Pankkia, ei saa lukea yli kuuden kuu-
54609: kin kassan, saatavat Suomen Pankilta ja liike- kauden irtisanomisajan kuluttua nostettavissa
54610: pankeilta, nettosaatavat muilta kotimaisilta ja olevia varoja.
54611: ulkomaisilta pankeilta, valtion vekselit, ulko- 50 §.
54612: mailla maksettavat ulkomaan rahan määräiset Osuuspankin oman paaoman. on oltava vä-
54613: tavaravekselit, valtion, Ahvenanmaan maakun- hintään kaksi prosenttia pankin· sitoumusten
54614: nan, kuntien, kuntainliittojen ja seurakuntien yhteismäärästä, josta on vähennetty pankin
54615: omat sekä niiden takaamat obligaatiot, valtio- kassa, pankin saatavat valtiolta, Ahvenanmaan
54616: varainministeriön tähän tarkoitukseen hyväksy- maakunnalta, kunnilta, kuntainliitoilta ja seura-
54617: mien luottolaitosten obligaatiot sekä ulkomai- kunnilta, saatavat Suomen Pankilta sekä muilta
54618: 1344 V,3. - Pankkilainsäädännön muuttaminen.
54619:
54620: kotimaisilta ja· ulkomaisilta pankeilta, pankin pankki saa lukea kassavararitoon. VastuusitOU"
54621: antamat, valtion, Ahvenanmaan maakunnan, mukset otetaan sitoumusten yhteismäärää las-
54622: kunnan, kuntainliiton tai seurakunnan takaa- kettaessa huomioon puolesta määrästään.
54623: mat lainat sekä sellaiset obligaatiot, jotka
54624:
54625:
54626:
54627:
54628: Laki
54629: kiinnitysluottopankkilain muuttamisesta.
54630: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä elokuuta 1969 annetun kiinnitys-
54631: luottopankkilain (545/69) 45 S:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
54632:
54633: 45 §. jen ja seurakuntien omat sekä niiden takaamat
54634: Kiinnitysluottopankin oman pääoman on ol- obligaatiot, valtiovarainministeriön tähän tar-
54635: tava vähintään neljä prosenttia pankin sitou- koitukseen hyväksymien luottolaitosten obligaa-
54636: musten yhteismäärästä, josta on vähennetty tiot sekä ulkomaisissa pörsseissä noteeratut ob~
54637: pankin kassa, pankin saatavat valtiolta, Ah- ligaatiot. Sitoumusten yhteismäärää laskettaessa
54638: venanmaan maakunnalta, kunnilta, kuntainlii- otetaan huomioon vastuusitoumukset puolesta
54639: toilta ja seurakunnilta, saatavat Suomen Pan- määrästään ja obligaatiolainoihin perustuvat yh-
54640: kilta sekä muilta kotimaisilta ja ulkomaisilta teisvastuulliset sitoumukset siitä määrästä,
54641: pankeilta, pankin antamat, valtion, Ahvenan- jonka pankkitarkastusvirasto pankin hakemuk-
54642: maan maakunnan, kunnan, kuntainliiton tai sesta vahvistaa.
54643: seurakunnan takaamat lainat sekä valtion, Ah-
54644: venanmaan maakunnan, kuntien, kuntainliitto-
54645:
54646:
54647:
54648: Laki
54649: luotto-osakeyhtiölain muuttamisesta.
54650: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä elokuuta 1969 annetun luotto-
54651: osakeyhtiölain (546/69) 9 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
54652:
54653: 9 §.
54654: Luotto-osakeyhtiön oman pääoman on oltava takaamat lainat sekä valtion, Ahvenanmaan
54655: vähintään kaksikymmentä prosenttia yhtiön si- maakunnan, kuntien, kuntainliittojen ja seura-
54656: toumusten yhteismäärästä, josta on vähennetty kuntien omat sekä niiden takaamat obligaatiot,
54657: yhtiön kassa, yhtiön saatavat valtiolta, Ahve- valtiovarainministeriön tähän tarkoitukseen hy-
54658: nanmaan maakunnalta, kunnilta, kuntainliitoilta väksymien luottolaitosten obligaatiot sekä ulko-
54659: ja seurakunnilta, saatavat Suomen Pankilta ja maisissa pörsseissä noteeratut obligaatiot. Vas-
54660: muilta kotimaisilta ja ulkomaisilta pankeilta, tuusitoumukset otetaan sitoumusten yhteismää-
54661: yhtiön antamat valtion, Ahvenanmaan maa- rää laskettaessa huomioon puolesta määrästään.
54662: kunnan, kunnan, kuntainliiton tai seurakunnan
54663:
54664:
54665: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
54666:
54667: Evald Häggblom.
54668: 1345
54669:
54670: V,4.- Lak.al. n:o 170.
54671:
54672:
54673:
54674:
54675: H. Linna ym.: Ehdotus laiksi postipankkilain 4 §:n muuttami-
54676: sesta.
54677:
54678:
54679: E d u s k u n n a 11 e.
54680:
54681: Postipankki on valtion vastuulla toimiva Postipankin hallinnossa ei ole kuitenkaan
54682: rahalaitos, joka ottaa yleisöltä talletuksia ja varattu edustusta viljelijäväestön edustajalle
54683: harjoittaa kaikkea muuta pankkitoimintaa sekä vaikka siinä ovat mukana muiden suurten elin-
54684: hoitaa postisiirtolii~että. Maaseutuväestön ja keinoryhmien edustajat. Tämän vuoksi posti-
54685: maatalouden kannalta postipankin merkitys on pankin korkeimpaan hallintoelimeen tulisi vil-
54686: tullut entistä tärkeämmäksi, koska maaseudun jelijäväestön saada edustajansa mikä edellyttää
54687: elinkeinoelämän voimakkaat rakennemuutokset postipankkilain (511/69) 4 §:ssä määrätyn
54688: ovat vaikuttamassa myös maaseudun rahaliik- postipankin hallituksen jäsenten lukumäärän
54689: keen ja pankkipalvelutoiminnan hoitoon niin, lisäämistä nykyisestä seitsemästä kahdeksaan.
54690: että se on yhä enemmän siirtymässä posti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
54691: pankin tehtäväksi. Edelleen on todettavissa, nioittaen,
54692: että valtion rahoitustoiminta ja avustukset ym.
54693: maksut maataloudelle tapahtuvat postipankki- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
54694: verkoston kautta. lakiehdotuksen:
54695:
54696: Laki
54697: postipankkilain 4 §:n muuttamisesta.
54698: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä elokuuta 1969 annetun postipankki-
54699: lain (511/69) 4 § näin kuuluvaksi:
54700:
54701: 4 §. Hallituksessa tulee valtiovarainministeriön,
54702: Postipankin hallitukseen kuuluu puheenjoh- posti- ja kuntainhallituksen, valtiokonttorin ja
54703: taja, varapuheenjohtaja ja kahdeksan muuta Suomen Pankin olla edustettuina.
54704: jäsentä, jotka valtioneuvosto nimittää kolmeksi
54705: vuodeksi.
54706:
54707:
54708: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
54709:
54710: Heimo Linna. Esko Härkönen.
54711:
54712:
54713:
54714:
54715: 169 156/72
54716: 1346
54717:
54718: V,5.- Toiv.al. n:o 654.
54719:
54720:
54721:
54722:
54723: Kurppa ym.: Luottotappiovarausten rinnastamisesta omiin pää-
54724: omiin pankin vakavaraisuutta laskettaessa.
54725:
54726:
54727: E d u s k u n n a II e.
54728:
54729: Osuuspankkilain 50 § :n ensimmatsen mo- luottotappiovaraukset saataisiin rinnastaa omiin
54730: mentin velvoituksen perusteella pankin oman pääomiin. Muodollisesti luottotappiovaraukset
54731: pääoman on oltava vähintään kaksi prosenttia omaisuustaseessa esiintyvät arvostuserissä, mut-
54732: pankin sitoumusten yhteismäärästä. ta käytännössä ne jo käyttönsäkin puolesta ovat
54733: Edellämainitun velvoitteen täyttäminen tun- rinnastettavissa vararahastoon, koska niitä kum-
54734: tuu ylivoimaiselta keräämällä sitä esimerkiksi paistakin saadaan käyttää luottotappioiden peit-
54735: vuosiylijäämistä. Sama koskee myöskin osuus- tämiseen.
54736: maksujen keräämistä pankin jäseniltä, pää- Yllä esitetyin perusteluin ehdotamme kun-
54737: asiassa laina-asiakkailta, jotka kipeästi tarvitsi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
54738: sivat jokaisen markan omaan käyttöönsä. Pan- muksen,
54739: killa ei myöskään lain mukaan ole mahdolli-
54740: suutta tehdä sellaisia realisijoituksia, joiden rea- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
54741: lisoinnin yhteydessä mahdollisesti syntyväliä luottotappiovarausten samaistamiseksi
54742: voitolla voitaisiin kartuttaa pankin omia pää- omiin pääomiin, pankin vakavaraisuutta
54743: omia. laskettaessa.
54744: Edellämainitun lakimääräisen vakavaraisuus-
54745: määräyksen täyttämistä helpottaisi se, että
54746: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
54747:
54748: Mauno Kurppa. Ville Tikkanen.
54749: Ahti Pekkala. Olavi Nikkilä.
54750: 1347
54751:
54752: V,6.- Hemst.mot. nr 655.
54753:
54754:
54755:
54756:
54757: Procope: Om stimulering av sparverksamheten genom införande
54758: av skattelättnadskonton.
54759:
54760:
54761: T i 11 R i k s d a g e n.
54762:
54763: Genom undantag som sedan år 1943 stadgas maximisumma per år. Erfarenheterna av dessa
54764: i skattelagarna har räntorna på medel, vilka in- skattelättnadskonton tog man sedan inte till
54765: satts på depositions- och sparkonton i penning- vara på rätt sätt. Vissa nackdelar, som huvud-
54766: inrättningarna, varit befriade från inkomst- sakligen bottnade i att systemet var nytt och
54767: skatt. Kapitalet på dessa konton har åter varit oprövat, sköts i förgrunden. Likaså överbeto-
54768: befriat från förmögenhetsbeskattning. Det har nades risken att kommunerna skulle förlora av-
54769: allmänt konstaterats att dessa skattelättnader sevärda skatteintäkter.
54770: v:arit ägnade att öka sparandet. Med hänsyn tili att förutsättningarna för
54771: Men därutöver har det ansetts nödvändigt kapitalbildning inte förbättrats under de se-
54772: att på olika sätt söka stimulera medborgarnas naste åren och att ökad sparvilja är en förut-
54773: sparverksamhet. Med stöd av en större inlåning sättning för att folkhushållningen i landet skall
54774: tili penninginrättningarna kunde näringslivets kunna tillgodogöra sig de förbättrade konjunk-
54775: nya investeringar finansieras i större omfatt- turerna och komma till rätta med sysselsätt-
54776: ning än vad för närvarande är fallet. Härigenom ningsproblemet borde systemet med vid be-
54777: skulle nya arbetstillfällen fås tili stånd och en skattningen avdragsgilla skattelättnadsdepostio-
54778: ökad möjlighet skapas för att få bukt med den ner åter tas i bruk.
54779: segslitna arbetslöshet, som i hög grad hindrar Aberopande vad som här ovan anförts före-
54780: Finland att njuta av ett ökat ekonomiskt väl- slås vördsamt, atlt riksdagen ville besluta hem-
54781: stånd. ställa,
54782: Ett exempel på ett dylikt försök att aktivera
54783: sparviljan har vi i det för ett par år sedan in- att regeringen måtte utarbeta en plan
54784: förda ungdomssparandet. Detta gäller dock en- i syfte att på olika sätt stimulera spar-
54785: dast rätt begränsade kretsar i samhället. verksamheten i samhället, varvid sär-
54786: I slutet av 1950-talet infördes ett system, skilt borde prövas möjligheterna att
54787: som gav varje fysisk person rätt att vid in- tillämpa ett system med vid beskatt·
54788: komstbeskattningen avdraga vissa belopp, som ningen avdragsgilla skattelättnadskon-
54789: för ett antal år deponerades på s.k. skattelätt- ton av den typ, som förekom under
54790: nadskonton. Avdraget var beränsat till en viss skatteåren 1958 och 1959.
54791: Helsingfors den 1.5 februari 1972.
54792:
54793: Victor Procope.
54794:
54795:
54796:
54797:
54798: 1
54799:
54800:
54801:
54802: 1
54803: 1348
54804:
54805: V,6.- Toiv.al. n:o 6.55. Suomennos.
54806:
54807:
54808:
54809:
54810: Procope: Säästämistoiminnan vireyttämisestä ottamalla käyttöön
54811: veronhuojennustilit.
54812:
54813:
54814: E d u s k u n n a 11 e.
54815:
54816: Verolakeihin säädettyjen poikkeuksien joh- tiettyyn vuosittaiseen enimmatsmaaraan. Näi-
54817: dosta rahalaitoksiin talletus- ja säästötHeille si- den veronhuojennustalletusten antamia koke-
54818: joitettujen varojen korot ovat vuodesta 1943 muksia ei sitten käytetty oikealla tavalla hy-
54819: lähtien olleet verovapaita. Näillä tileillä oleva väksi. Korostettiin eräitä haittapuolia, jotka
54820: pääoma on puolestaan ollut vapaa omaisuusve- pääasiallisesti johtuivat järjestelmän uutuudesta
54821: rosta. On yleisesti todettu näiden verohelpotus- ja kokeilemattomuudesta. Samoin korostettiin
54822: ten olleen omiaan lisäämään säästämistä. liiaksi vaaraa, että kunnat menettäisivät huo-
54823: Mutta tämän lisäksi on pidetty välttämättö- mattavia verotuloja.
54824: mänä yrittää eri tavoin kiihoittaa kansalaisten Ottaen huomioon, etteivät edellytykset pää-
54825: säästämistoimintaa. Rahalaitosten suuremman omanmuodostukseen ole viime vuosina parantu-
54826: ottolainauksen turvin voitaisiin elinkeinoelämän neet ja että kasvanut säästäruisalttius on edel-
54827: uusia investointeja rahoittaa nykyistä suurem- lytyksenä sille, että maan kansantalous voisi
54828: massa määrin. Täten aikaansaataisiin uusia työ- hyötyä par~ntuneista suhdanteista ja selviltä
54829: itilaisuuksia ja luotaisiin suurempia lisämahdol- työllisyysongelmasta, olisi vähennyskelpoisten
54830: lisuuksia voittaa se sitkeä työttömyys, joka suu- veronhuojennustalletusten järjestelmä jälleen
54831: ressa määrin estää Suomea nauttimasta paran- otettava käyttöön.
54832: tuneesta taloudellisesta hyvinvoinnista. Yllä esitettyyn vedoten ehdotetaan kunnioit-
54833: Esimerkkinä yrityksestä aktivoida säästäruis- taen, että eduskunta päättäisi hyväksyä toivo-
54834: alttiutta tähän tapaan, on pari vuotta sitten muksen,
54835: käyttöön otettu nuorisosäästäminen. Se koskee
54836: kuitenkin ainoastaan melko rajoitettuja yhteis- että hallitus laadituttaisi suunnitel-
54837: kuntapiirejä. man säästämisalttiuden kiihoittamiseksi
54838: 1950-luvun lopussa otettiin käyttöön järjes- eri tavoin yhteiskunnassa, jolloin erityi-
54839: telmä, joka oikeutti jokaisen fyysisen henkilön sesti harkittaisiin mahdollisuuksia sovel-
54840: tuloverotuksen yhteydessä vähentämään tiettyjä taa senkaltaista verotuksessa vähennys-
54841: summia, jotka määrävuosiksi talletettiin nk. kelpoisien veronhuojennustilien järjes-
54842: veronhuojennustilille. Vähennys oli rajoitettu telmää, kuin verovuosina 1958 ja 1959.
54843: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
54844:
54845: Victor Procope.
54846: 1349
54847:
54848:
54849:
54850:
54851: - 'foiv.a\. n:o 656.
54852:
54853:
54854: Saarin<" ytn.o Liikepankkien siirtämisestä valtion omistukseen.
54855:
54856:
54857: Ed u s kun n a 11 e.
54858: täminen yhteiskunnan omistukseen ja hoitoon
54859: antaisi Suomen kansalle, jota edustaa valtiopäi.·
54860: Valtion osallis~ tarve talouse\inllin ke- ville kokoontunut eduskunta, nykyistä pal}on
54861: hittätniseen ja sen rahoittaurlsee1> on rotklrlse· suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa myöntei-
54862: val1a tav.U. !islilintY"Y' ja tulee jatkuvasti Ii· sellä tavalla talouselämän suunnitelmalliseen ke-
54863: sään'>'"'ään· Valtion suora ja yksityisten raha· hittämiseen ja kansan tarpeet huomioon otta-
54864: laitosten välittätnä valtion luoton sekä valtion vaan talouspolitiikkaan. Se merkitsisi pitkää as-
54865: rahoituslaitosten antama luotto yhteensä on kelta myös kansanvallan laajentamisen tiellä.
54866: noin yksi ko!Jnas osa koko luottovolyyurlstä. Liikepankkien osakkeenomistajia on tosin
54867: Yksityisomistuksessa olevien liikepankkien kymmeniä tuhansia, mutta todellisuudessa valta
54868: osuus on ollut noin yksi neljäs osa, ja tästli kuuluu vain muutamille suuromistajille. Yhtiö-
54869: koh<len suurlmmro> liikepankin, l(>wallis-Osake· kokouksiin osallistuu tavallisesti vain muuta·
54870: pankin ja J>ohjoismaiden Yhdyspaol<in lähes mia kymmeniä osakkaita, ja niistäkin usein vain
54871: 90 prosenttia ja koko \uottovolyymistä yli 20 5-6 henkilöä omistaa kdkouksessa edustet-
54872: tuina olevien osakkeiden enemmistön ja omaa
54873: prosenttia.
54874: Sosiaalivakuutul(sen laajentuessa ja paran- siten päätösvallan.
54875: tue"' ovat myös vakoutusrahastot voimakkaasti Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
54876: kasvaneet. Suuri osa näistä käytetään erilaisiin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo·
54877: investointeihin, mutta ne ovat yhteiskunnan
54878: ohjauksen ulkopuolella. Nämä varat olisi saatava muksen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin j
54879: yhteiskunnan
54880: Pankkien ohjaukseen.
54881: ja vakuutuslaitosten keskinäinen liileepankkien siirtämiseksi valtion omis- j
54882: kilpailu on johtanut pankki- ja vakuutustoimin- tukseen ja sen yksinoikeudeksi sekä tä-
54883: nan valtavaan byrokratisoitumiseen ja sen kautta
54884: män toimenpieeen yhteyclessä ryhtymään j
54885: kustannusten voimakkaaseen kasvuun, joka yhä
54886: valtion omistuksessa olevien raha- ja ra- j
54887: enemmän rasittaa luoton ja vakuutuksen ottajia hoituslaitosten uudelleen järjestämiSeksi
54888: koron ja vakuutusmaksujen nousun muodossa. niin, että saavutetaan suurempi toimin- j
54889: Pankki· ja vakuutustoiminnan valtakunnalli- nan keskitys ja suunnitelmallisuus, j
54890: sen rationalisoinnin ja keskittämisen avulla voi- pankkitoiminnan kustannusten tuntuvan
54891: daan kustannuksia suuresti supistaa ja sen alentamisen yleisön palvelua ja toimin- j
54892: kautta alentaa sekä korkotasoa että vakuutus- nan tehokkuutta heikentämättä. j
54893: maksuja.
54894: Liikepankkien ja pakollisen vakuutuksen siir- j
54895: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972. A-L. Tiekso.
54896: j
54897: Niilo Koskenniemi. j
54898: Aarne Saarinen. Kalevi Kivistö.
54899: Veikko Saarto. Matti Järvenpää. j
54900: 1.-C. Björklund. Anna-Liisa Hyvönen. j
54901: Siiri. Lehmonen.
54902: Ensio Laine. Anna-Liisa Jokinen. j
54903: j
54904: j
54905: j
54906: j
54907: j
54908: j
54909: j
54910: j
54911: 1
54912: 1
54913: 1
54914: 1
54915: 1350 1
54916: 1
54917: V,B.- Toiv.al. n:o 657. 1
54918: 1
54919: 1
54920: 1
54921: 1
54922: Tatnlhlnen Ytn.: Investointipankin pernstomisesta. 1
54923: 1
54924: B d u s k u n n a 11 e.
54925: 1
54926: Maattune talouselämän epävakaisuus, pysyvä
54927: ja kasvava työttömyYs johtuu suurelta osalta 1
54928: siltä, että raha- ja luottopolitiikkaa ei ole edes tek1jä, josta jälleen on saatu uutta kokemusta 1
54929: pyritty kehittiimiiän kansantalouden kehittätnis- viimeaikaisen kehityksen valossa. Vallitsevassa
54930: tarpeita eikä järkevän työllisyyspolitiikan vaa- Pankkijärjestelmässämme on monia yhteiskun- 1
54931: timuksia vastaavaksi. Valtaosa luotonannosta ta- nan kannalta merkittäviä epäkohtia. Luoton-
54932: Pahtuu yksityisten raha- ja luottolaitosten annon kannalta tärkeiden liikepankkien päätös. 1
54933: kautta. Harvalukuisten liikepankkien osuus valta on tiettyjen teollisuusalojen ja erillisten 1
54934: koko luotonannosta lähenee puolta. Valtion suuryritysten avainasemassa olevilla henkilöillä,
54935: Omien rahalaitosten, Suomen Pankin ja Posti- SUVUilla ja henkilötyhmillä, joiden ahtaat etu- 1
54936: säästöpankin osuus koko luotonannosta on vä- näkökohdat pääasiassa sanelevat asianomaisten
54937: häinen. Tätä Yhteiskunnan kokonaisetujen kan. Pankkien luotonannon. Lisäksi koko Pf!nkki- ja 1
54938: nalta epätarkoituksenmukrusta ja vahingollista luottolaitosjärjestelmämme vakuutuslaitoksineen 1
54939: asiantilaa korostaa myös meillä käytännössä on muodostunut jatkuvasti paisuvaksi valtavaksi
54940: oleva rediskonttausmenetelmä, joka antaa yksi- byrokra.ttireJt,J ja yhä suu-pia ku,.,ula.Ja 1
54941: tyisille liikepankeille mahdollisuuden myydä merkitseväksi laitokseksi. Luotontarvitsijat jou.
54942: vekseleitä Suomen Pankille ja saada siten kes- tuvat maksamaan kasvavat kustannukset. Pank-
54943: ku'Pankilta l..U.aa oman luotonanton,. laajen. kien ja vakuutuslaitosten kesken ei ole asiak.
54944: tamiselle. Tällä tavoin valtion Pankki on lisän- kaiden, tallettajien ja luotontarvitsijoiden etu.
54945: nyt yksityisten liikepankkien luotonannon mah- jen .tnukaista kilpailua, sillä ne sopivat keske-
54946: dollisuuksia esim. viime vuonna noin 1 200 mil- nään otto. ja antolainauskorosta ja muista eh.
54947: joonaan markkaan, mikä on varsin merkittävä doista. Ne kilpailevat asiakkaista ja muista eh-
54948: summa. Suomen Pankki ei puolestaan ohjaa doista. Ne kilpailevat asiakkaista perustamalla
54949: yksityisten
54950: tUtnista. rahalaitosten luottovolyymin jakau- vieri viereen konttoreita ja pankkipalatseja, joi-
54951: den kustannukset asiakkaat joutuvat maksatnaan
54952: Yksityiset raha. ja luottolaitokset toimivat otto. ja antolainauskoron välisellä erolla, joka
54953: puhtaasti kapitalististen liikeperiaatteiden mu. kasvaa ja jolla peitetään lisääntyvät rakennus.
54954: kaisesti tavoitteena mahdollisimman suuri voit- ja hallitltokustannukset ja turvataan mahdolli.
54955: to. Ne eivät yleensä kiinnitä huomiota siihen sitnman suuri liikevoitto.
54956: kansantalouden kehityksen kannalta tärkeään Yhteiskunnan etujen .tnukaista olisi Ottaa sen
54957: seikkaan, mihin ja millaisiin tarkoituksiin nii- haltuun kaikki liikepankit ja vakuutuslaitokset
54958: den myöntämiä lainoja käytetään, vaan tär- ainakin pakollisen vakuutuksen osalta. Yhteis-
54959: keintä on voitonsaannin turvaaminen, minkä kunnan haltuun ottamisen yhteY,dessä voitaisiin
54960: vuoksi luotonsaajan luottokelpoisuus on tär- Suomen Pankista ja Postisäästöpankista kehit-
54961: kein ehto. Näistä syistä luotonanto on suurelta tää yhteiskunnan omistuksessa ja valvonnassa
54962: osalta sattumanvaraista, lyhytjännitteistä ja ta- oleva yhfeniilnen rah,. ja luottoirutos, jonka pe.
54963: louselämän suunnitelmalliseen kehittämiseen rusverkoston muodostaisi Postisäästöpankin ny-
54964: täysin sopeutumatonta.
54965: kyinen verkosto tarpeen mukaan täydennettynä.
54966: Kun luotonannolla on ratkaiseva merkitys Tällä tavoin saataisiin Pankkilaitoksen kustan-
54967: koko talouselämän kannalta on Pankkijärjestel- nukset alenemaan ja - mikä tärkeintä - luo-
54968: mämme anarkisen tilan jatkuminen mitä suurin tonanto saataisiin nykyistä paljon paremmin Pal-
54969: este talous- ja yhteiskuntaelämän suunnitelma]. velemaan kansantalouden kokonaistarpeita. Ke-
54970: Iisen kehittämisen tiellä ja jatkuva epävarmuus- hitysalue- Ym. valtion rahoituslaitokset voitai-
54971: siin niveltää investointipankkiin, joka pitää tuo.
54972: tannollisia näkökohtia alistetussa asemassa.
54973: V,8.-Tamminen ym. 1351
54974:
54975: Katsomme joka tapauksessa välttämättömäksi, johdosta tarvitsevat valtion tukemaa pitkäjän-
54976: että ryhdytään kiireellisesti toimenpiteisiin val- nitteistä rahoitusapua.
54977: tion investointipankin luomiseksi muodossa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
54978: taikka toisessa. Sen tehtävänä olisi ensisijaisesti nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
54979: huolehtia valtion ja valtiojohtoisten jo toimin- muksen,
54980: nassa olevien ja uusien yritysten rahoittamis-
54981: tarpeiden tyydyttämisestä oman luotonannon ja että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
54982: ulkomaisten lainojen hankinnan kautta. Samalla piteisiin Eduskunnan välittömässä val-
54983: olisi lopetettava rediskonttausmenettely. vonnassa ja ohjauksessa olevan inves-
54984: Pankin perusrahaston, jonka tulisi olla mer- tointipankin perustamiseksi tarkoituk-
54985: kittävän suuri, voisivat muodostaa Suomen Pan- sella edistää talouselämämme ja asunto-
54986: kin ohella Postisäästöpankki sekä esim. suurim- rakennustoiminnan nopeampaa ja suun-
54987: mat kaupunkikunnat, jotka mm. suunnitelmal- nitelmallisempaa kehittämistä ja työlli-
54988: lisen asunto- ja siihen liittyvän maapolitiikan syyden turvaamista.
54989: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
54990:
54991: Kauko Tamminen. Helvi Niskanen.
54992: Aarne Saarinen. Matti Järvenpää.
54993: Paavo Aitio. Taisto Sinisalo.
54994: Aarne Pulkkinen. Heimo Rekonen.
54995: Pekka Salla. Ensio Laine.
54996: 1352
54997:
54998: V,9.- Toiv.al. n:o 658.
54999:
55000:
55001:
55002:
55003: Vainio ym.: Pankkien luotonantoa säätelevien määräysten tar-
55004: kistamisesta.
55005:
55006:
55007: E d u s k u n n a 11 e.
55008:
55009: Taloudellisen toiminnan kehittyminen on joita haetaan yksinomaan veroteknillisistä syistä.
55010: saattamassa yhä laajemmat kansalaispiirit riip- Luottokiintiöiden rajallisuudesta johtuen voi
55011: puvaisiksi pankeista saatavista luotoista. Laina- tällainen luottopolitiikka vaarantaa erityisesti
55012: rahoitus on perinteellisesti yritystoiminnan elin- pienyrittäjien ja tavallisten kansalaisten elintär-
55013: ehto, mutta nykyään yhä useammat tavalliset keätä luotonsaantia. Kaiken lisäksi tällainen
55014: kansalaiset, pienyrittäjät, asunnontarvitsijat ja toiminta on selvää verojen kiertoa ja siinä mie-
55015: ammattimiehet ovat tulleet riippuvaisiksi luo- lessä lainvastaista. Mielestämme julkisen vallan
55016: tonsaannista ja joutuvat kilpailemaan suuryri- tulisi ulottaa pankkien luotonannon valvomi-
55017: tysten ja suursijoittajien kanssa samoilla luotto- nen koskemaan myös pankkien myöntämien
55018: markkinoilla. Tavalliselle kansalaiselle luotan- luottojen käytön valvontaa siten, että verojen
55019: saanti saattaa monesti olla suoranainen ja elin- kierto ja muunlainen lainvastainen menettely
55020: tärkeä ehto ammatinharjoittamiseen tai asunnon voitaisiin eliminoida ja pankkien luotonanto
55021: hankintaan. Koska luottomarkkinat aika-ajoin ohjata palvelemaan todellisia tarvitsijoita.
55022: ovat erittäin kireät ja julkinen valta pyrkii Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
55023: luottomarkkinoita säätelemällä harjoittamaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
55024: talouspolitiikkaa katsomme, että pankkien olisi
55025: luotanannossaan noudatettava oikeutta ja koh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
55026: tuutta. Pankkien varat muodostuvat pääosiltaan pankkien luotonantoa säätelevien mää-
55027: piensäästäjien pankkitalletuksista, joten pank- räysten tarkistamiseksi siten, että luot-
55028: kien tulisi luotanannossaan ottaa tasapuolisesti tojen käyttö veronkiertoon ja muihin
55029: huomioon myös pankin kannalta vähäisempiä lainvastaisiin toimenpiteisiin estettäisiin
55030: pääomia edustavien asiakkaittensa luontonsaan- ja että pankkien luotonanto ohjattaisiin
55031: titarpeet tasapuolisesti muiden kanssa. Verolain- palvelemaan todellisia tarvitsijoita ot-
55032: säädännön ja tältä osin puutteellisen pankki- taen tasapuolisesti huomioon myös ta·
55033: tarkastustoiminnan vajavaisuuksista johtuu, että vallisten kansalaisten, pienyrittäjien,
55034: pankit usein kireistä luottomarkkinoista riippu- ammatinharjoittajien ja asunnontarvit-
55035: matta myöntävät suurasiakkailleen luottoja, sijoiden luotonsaantitarpeet.
55036: Helsingissä 1.5 päivänä helmikuuta 1972.
55037:
55038: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
55039: Arttur Niemelä. J. Juhani Kortesalmi.
55040: Pekka Vennamo.
55041: 1353
55042:
55043: V,lO.- Toiv.al. n:o 659.
55044:
55045:
55046:
55047: 1
55048:
55049: V. Vennamo ym.: Korkeakorkoisien lainoien muuntamisesta val- 1
55050: tion halpakorkoisiksi ja korkotukilainoiksi.
55051:
55052:
55053: E d u s kun n a 11 e.
55054:
55055: Maassamme on lainan korko kohtuuttoman korkoisiksi !ainoiksi tai korkotukilainoiksi. Tällä
55056: korkea. Tästä syystä olisi lainakorkoa alennet- tavoin parannetaan kansamme työn ja toimeen-
55057: tava, jolloin kuitenkaan tätä ei saa panna pien- tulon saantia tarkoituksenmukaisella tavalla.
55058: säästäjien talletuskoron rasitukseksi. Pankkitoi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
55059: mintaa on rationalisoitava ja rahan välityspalk- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
55060: kiota pienennettävä muissa maissa noudatetun
55061: mukaisesti. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
55062: Erityisesti maatalous ja muu pienyritteliäi- asian vaatimiin toimenpiteisiin niin, että
55063: syys on joutunut kärsimään korkeista lainako- samalla kubz lainakorkoa yleisestikin
55064: roista. Ns. vanhat lainat ovat muodostuneet mo- alennetaan vanhoia korkeakorkoisia lai-
55065: nasti ylivoimaiseksi rasitukseksi omatoimiselle noja sallitaan tarpeen vaatimissa tapauk-
55066: yrittämiselle. Kaivataan kipeästi toimenpiteitä, sissa muutettavaksi valtion halpakorkoi-
55067: jotka tekevät mahdolliseksi vanhojen korkea- siksi !ainoiksi ;a korkotukilainoiksi.
55068: korkoisten lainojen muuntamisen valtion halpa-
55069: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
55070:
55071: Veikko Vennamo. Kalevi Remes. J. Juhani Kortesalmi.
55072: Rainer Lemström. Aune Mänttäri. Pekka Vennamo.
55073:
55074:
55075:
55076:
55077: 170 156/72
55078: 1354
55079:
55080: V,ll.- Toiv.al. n:o 660.
55081:
55082:
55083:
55084:
55085: Volotinen ym.: Yrittämismahdollisuuksia parantavasta rahapoli-
55086: tiikasta.
55087:
55088:
55089: E d u s kun n a 11 e.
55090:
55091: Suomen Pankki ja valtiovalta ovat yhdessä Ien voidaan todeta, että rahapolitiikkamme hoi-
55092: toteuttaneen kireänrahan politiikkaa, josta eni- to on lisännyt jatkuvasti myös työttömyyttä,
55093: ten ovat joutuneet kärsimään pien- ja keski- koska yrittäjätoiminta käy nimenomaan pienem-
55094: suuri yrittäjätoiminta talouselämämme kaikilla millä yrityksillä mahdottomaksi.
55095: aloilla. Erityisesti kireän rahan politiikasta ovat Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
55096: kärsineet yrittäjät maamme syrjäisillä alueilla, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
55097: joita nyt on ruvettu nimittämään kehitysalueiksi.
55098: Samanaikaisesti ovat rahalaitokset rikastuneet että hallitus ryhtyisi tehokkaisiin ja
55099: vuosi vuodelta. Voidaan siis todeta, että talle- kiireellisiin toimenpiteisiin rahapolitiik-
55100: tuskoron ja antolainauskoron väliset erot ovat kamme ohjaamiseksi yrittämisen mah-
55101: liian suuret. dollisuutta parantavalla ja koko kansam-
55102: Esimerkiksi vekselin diskonttauskorko maas- me edun mukaisella tavalla.
55103: samme on yksi Euroopan korkeimpia. Niin ol-
55104: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
55105:
55106: Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
55107: Matti Asunmaa. J. Juhani Kortesalmi.
55108: Kalevi Huotari. Lauri Linna.
55109: Rainer Lemström. Kalevi Remes.
55110: Olavi Tupamäki. Pekka Vennamo.
55111: A. R. Sainio.
55112: