<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

85 Käyttäjää paikalla! 0.0074589252471924

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

1: VAL T I 0 PÄIVÄT
2: 1972
3:
4:
5: LIITTEET
6: VI-IX
7:
8: A.
9:
10:
11:
12:
13: HELSINKI 1972
14: VALTION PAINATUSKESKUS
15: A. Yleisenä aloiteaikana jätetyt laki-, raha-asia- ja
16: toivomusaloitteet.
17:
18: SISÄLLYSLUETTELO
19:
20:
21: VI. Talousvaliokunta.
22:
23: Terveyden- ja sairaanhoitoa, eläinlääkintä- Siv.
24: huoltoa, alkohoillainsäädäntöä, radiG- ja te- 11. Sileäkangas ym., lak.al. rt:o 181: Ehdotus
25: levisiotoimintaa, viihittäiskauppaa ja mat- laiksi terveydenhoitolain 11 §:n muuttami-
26: kailua ym. koskevia laki- ja toivomusaloit- sesta ............................... 1396
27: teita.
28: Siv. 12. Mäki ym., lak.al. n:o 182: Ehdotus laiksi
29: 1. Linkola ym. lak.al. n :o 171: Ehdotus raskauden keskeyttämisestä annetun lain
30: laiksi kansanterveyslain muuttamisesta . . . 1359 muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1398
31: 2. Sileäkangas ym., lak.al. n:o 172: Ehdotus 13. Vaittinen ym., lak.al. n:o 183: Ehdotus
32: laiksi kansanterveyslain muuttamisesta . . 1360 laiksi raskauden keskeyttämisestä annetun
33: 3. V. Vennamo ym., lak.al. n:o 173: Ehdotuk- lain muuttamisesta .................... 1401
34: set laeiksi kansanterveyslain ja kansanter-
35: veyslain voimaanpanosta annetun lain muut- 14. Westerholm ym., lak.al. n:o 184: Ehdotus
36: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1362 laiksi raskauden keskeyttämisestä annetun
37: lain muuttamisesta .................... 1405
38: 4. Lehmonen ym., lak.al. n:o 174: Ehdotus
39: laiksi kunnallisista yleissairaaloista annetun 15. Aäri ym., lak.al. n:o 185: Ehdotus laiksi ras-
40: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1366 kauden keskeyttämisestä annetun lain muut-
41: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1407
42: 5. Sandelin ym., lak.al. n:o 175: Ehdotus laiksi
43: kunnallisista yleissairaaloista annetun lain 16. Kaipainen ym., lak.al. n:o 186: Ehdotus
44: 37 §:n kumoamisesta .................. 1367 laiksi apteekkilaitoksesta annetun lain
45: muuttamisesta ........................ 1409
46: 6. Sileäkangas ym., lak.al. n:o 176: Ehdotus
47: laiksi kunnallisista yleissairaaloista annetun 17. E. Nieminen ym., lak.al. n:o 187: Ehdotus
48: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1368 laiksi eläinlääkintähuoltolain muuttamisesta 1410
49: 7. Uusitalo ym., lak.al. n:o 177: Ehdotus laiksi 18. Sandelin ym., lak.al. n:o 188: Ehdotus laiksi
50: kunnallisista yleissairaaloista annetun lain eläinlääkintähuoltolain 9 §:n 2 momentin
51: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1370 kumoamisesta ....................... 1412
52: 8. Kaipainen ym., lak.al. n:o 178: Ehdotukset 19. Tähkämaa ym., lak.al. n:o 189: Ehdotus
53: sairaanhoitolaiksi ja laiksi sairaanhoitolain
54: voimaanpanosta ...................... 1372 laiksi eläinlääkintähuoltolain muuttamisesta 1413
55:
56: 9. Aalto ym., lak.al. n:o 179: Ehdotus laiksi 20. Jokela ym., lak.al. n:o 190: Ehdotus laiksi
57: epilepsiaa sairastavien tutkimus- ja hoitolai- kunnallisesta kodinhoitoavusta annetun lain
58: tosten valtionavusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1390 muuttamisesta 1414
59: 10. Kaipainen ym., lak.al. n:o 180: Ehdotus 21. Martikainen ym., lak.al. n:o 191: Ehdotus
60: laiksi psykiatrisesta tutkimuksesta ja hoi- laiksi kunnallisesta kodinhoitoavusta anne-
61: dosta ............................... 1392 tun lain muuttamisesta ................. 1416
62:
63: 156/72
64: IV Sisällysluettelo 1972.
65:
66: Siv. Siv.
67: 22. Paasivuori ym., lak.al. n:o 192: Ehdotus 41. Borg ym., toiv.al. n:o 671: Pika- ja nouto-
68: laiksi kunnallisesta kodinhoitoavusta anne- tukkujen valvonnan tehostamisesta . . . . . . 1450
69: tun lain muuttamisesta ................. 1418
70: 42. Borg ym., toiv.al. n:o 672: Sokeiden va-
71: 23. Juntumaa ym., lak.al. n:o 193: Ehdotus vapauttamisesta tv- ja radiolupamaksusta .. 1451
72: laiksi alkoholilain muuttamisesta ......... 1419
73: 43. Ehrnrooth ym., toiv.al. n:o 673: Elintarvi-
74: 24. Kataiavuori ym., lak.al. n:o 194: Ehdotus ke-erien tutkimisesta myrkyllisten aineiden
75: laiksi alkoholilain muuttamisesta . . . . . . . . 1420 ihmisravintoon joutumisen estämiseksi . . . 1452
76: 25. A.-L. Jokinen ym., lak.al. n:o 195: Ehdotus 44. Ehrnrooth ym., toiv.al. n:o 674: Esityksen
77: laiksi keskioluesta annetun lain muuttami- antamisesta elintarvikkeiden ja rehujen si-
78: sesta ................................ 1421 sältämistä suurimmista sallituista mykotok-
79: siini- ja homepitoisuuksista .............. 1454
80: 26. Volotinen ym., lak.al. n:o 196: Ehdotus
81: laiksi keskioluesta annetun lain muuttami- 45. Ehrnrooth ym., toiv.al. n:o 675: Määrära-
82: sesta 1422 hasta eräiden uusien virkojen perustami-
83: seen lääkintöhallituksen terveydenhoito-
84: 27. Tupamäki, lak.al. n:o 197: Ehdotus tupak- osastoon 1456
85: kalaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1423
86: 46. Ehrnrooth m. fl., hemst.mot. nr 676: Om
87: 28. T. M. Koivisto ym., lak.al. n:o 198: Ehdotus befriande av vissa åldringar och invalider
88: laiksi toimenpiteistä eräiden pakkausten ym- från erläggande av radio- och televisionsli-
89: päristölle aiheuttamien haittojen estämiseksi 1426 censavgift ......................... . 1458
90: 46. Ehrnrooth ym., toiv.al. n:o 676: Eräiden
91: 29. Biörklund ym., lak.al. n:o 199: Ehdotus vanhusten ja invalidien vapauttamisesta ra-
92: laiksi radio- ja yleisradiolaiksi sekä eräiksi dio- ja televisiovastaanottimien lupamak-
93: niihin liittyviksi laeiksi (Laus. Prv:lta) . . . . 1428 suista 1459
94: 30. Junnila ym., lak.al. n:o 200: Ehdotus laiksi 47. Ehrnrooth m. fl., hemst.mot. nr 677: Om
95: kansanedustajan oikeudesta saada lähetysai- åtgärder beträffande dialysvården ........ 1460
96: kaa radiossa ja televisiossa . . . . . . . . . . . . . . 1437
97: 47. Ehrnrooth ym., toiv.al. n:o 677: Keinomu-
98: 31. Aalto ym., toiv.al. n:o 661: Syöpäpotilaiden nuaishoitoa koskevista toimenpiteistä .... 1461
99: erikoishoitomahdollisuuksien selvittämisestä
100: eräissä keskussairaalapiireissä . . . . . . . . . . . . 1438 48. Ehrnrooth m. fl., hemst.mot. nr 678: Om åt-
101: gärder för ändring av Oy Yleisradio Ab:s
102: 32. Aalto ym., toiv.al. n:o 662: Vaarallisten administration 1462
103: eläinten hallussapitoa ym. koskevien sään-
104: nösten aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 1440 48. Ehrnrooth ym., toiv.al. n:o 678: Toimenpi-
105: teistä Oy Yleisradio Ab:n hallinnon muutta-
106: 33. Antila ym., toiv.al. n:o 663: Elintarvike- miseksi ............................ .. 1464
107: tarkkailun tehostamisesta ............... 1441
108: 49. Eskelinen ym., toiv.al. n:o 679: Kotiavus-
109: 34. Antila ym., toiv.al. n:o 664: Eläinlääkärien tajatoiminnan saattamisesta valtionavun pii-
110: vastaanotto- ja virka-asuntotilojen rakenta- riin kunnallisen kodinhoitajatoiminnan
111: misen avustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1442 valtionapuun rinnastettavalla tavalla ...... 1466
112: 35. Aro ym., toiv.al. n:o 665: Hoivasairaalan 50. Eskman, toiv.al. n:o 680: Vähittäiskaupan
113: suunnittelemisesta Helsingin yliopistollisen kehitysrahaston perustamisesta . . . . . . . . . . 1467
114: keskussairaalan yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . 1443
115: 51. Granvik m. fl., hemst.mot. nr 681: Om in-
116: 36. Aro ym., toiv.al. n:o 666: Huumausainelain kluderande av fakta om alkoholbrukets ska-
117: täydentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1444 deverkningar i Oy Yleisradio Ab:s program 1468
118: 37. Aro ym., toiv.al. n:o 667: Määrärahasta avo- 51. Granvik ym., toiv.al. n:o 681: Oy Yleisradio
119: hoidon keinomunuaisasemien perustamiseen Ab:n ohjelmapolitiikan kehittämisestä rait-
120: Helsinkiin ja Jyväskylään . . . . . . . . . . . . . . . . 1445 tiusliikkeen tavoitteita ajatellen . . . . . . . . . . 1469
121: 38. Aro ym., toiv.al. n:o 668: Määrärahasta mu- 52. Granvik m. fl., hemst.mot. nr 682: Om un-
122: nuaistautipotilaiden hoitoratkaisun toteut- dersökningar rörande ungdomens alkohol-
123: tamisen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1446 bruk ................................ 1470
124: 39. Aro ym., toiv.al. n:o 669: Valtakunnallisen 52. Granvik ym., toiv.al. n:o 682: Nuorison al-
125: tutkimuksen aikaansaamisesta sairaaloiden koholinkäyttöä koskevista tutkimuksista . . 1471
126: potilaspaikkojen käytöstä .............. 1447
127: 53. Hemmi ym., toiv.al. n:o 683: Määrärahasta
128: 40. Aro ym., toiv.al. n:o 670: Vähittäiskaupan Kainuun sairaanhoito-oppilaitoksen uudisra-
129: kehittämisrahaston perustamisesta ....... 1449 kennuksen rakennustöiden aloittamiseksi .. 1472
130: Sisällysluettelo 1972. V
131:
132: Siv. Siv.
133: 54. Hemmi ym., toiv.al. n:o 684: Määrärahasta 72. Jokela ym., toiv.al. n:o 702: Kunnaneläin-
134: Rovaniemelle sijoitettavan Lapin sairaanhoi- lääkärin matkakustannusten suorittamisesta
135: to-opiston aikaansaamiseen .............. 1473 kunnan varoista ja saattamisesta valtion-
136: apuun oikeuttaviksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1491
137: 55. Hemmi ym., toiv.al. n:o 685: Oulun sai-
138: raanhoito-oppilaitoksen toiminnan laajenta- 73. A.-L. Jokinen ym., toiv.al. n:o 703: Tupa-
139: misesta .............................. 1474 kanpolton kieltämisestä yleisissä tiloissa ja
140: kulkuvälineissä ...................... 1492
141: 56. Hemmi ym., toiv.al. n:o 686: Tapaturma-
142: maksujen perimisen yksinkertaistamisesta 74. P. Jokinen ym., toiv.al. n:o 704: Esityksen
143: valtion sairaaloissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1475 antamisesta huumausaineiden väärinkäyttä-
144: jien hoidon järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . 1493
145: 57. Hemmi ym., toiv.al. n:o 687: Terveyden-
146: huoltoalaa koskevan nimikkeistön yhden- 75. P. Jokinen ym., toiv.al. n:o 705: Ihotauti-
147: mukaistamisesta ...................... 1476 osaston perustamisesta keskussairaaloihin . . 1494
148: 58. Hemmi ym., toiv.al. n:o 688: Vuokatin mat- 76. P. Jokinen ym., toiv.al. n:o 706: Kansanter-
149: kailukylän perustamismahdollisuuksien sel- veystyön kokeilusta .................... 1495
150: vittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1477
151: 77. P. Jokinen ym., toiv.al. n:o 707: Määrära-
152: 59. Honkonen ym., toiv.al. n:o 689: Kansan- hasta Allergialiitolle allergiasairauksista teh-
153: eläkkeen varassa elävien vanhusten ja inva- tävää valistusta varten .................. 1496
154: lidien vapauttamisesta tv- ja radiovastaanot-
155: timen lupamaksusta .................. 1478 78. P. Jokinen ym., toiv.al. n:o 708: Määrärahas-
156: ta huumausaineiden käytön vastustamista
157: 60. Honkonen ym., toiv.al. n:o 690: Tupakka- koskevan koulutusohjelman laatimiseksi . . 1497
158: teollisuuden ottamisesta valtion haltuun .. 1479
159: 79. P. Jokinen ym., toiv.al. n:o 709: Päihtynei-
160: 61. Honkonen ym., toiv.al. n:o 691: Tupakoin- den selviämisasemai:t perustamisesta Kouvo-
161: nin terveydelle aiheuttaman vahingollisuuden laan ................................ 1498
162: selvittämisestä nuorisolle ja lapsille . . . . . . 1480
163: 80. P. Jokinen ym., toiv.al. n:o 710: Reumapoti-
164: 62. Huotari ym., toiv.al. n:o 692: Alkoholijuo- laiden hoidon tehostamisesta ............ 1499
165: mien erityismyynnin rajoittamisesta vain val-
166: tion edustustilaisuuksia koskevaksi . . . . . . 1481 81. P. Jokinen ym., toiv.al. n:o 711: Vanhusten
167: hoito- ja kuntoutuspoliklinikan perustami-
168: 63. Huotari ym., toiv.al. n:o 693: Keinomu- sesta Kouvolan terveyskeskuksen yhteyteen 1501
169: nuaislaitteiden hankkimisesta Etelä-Saimaan
170: keskussairaalaan ...................... 1482 82. P. Jokinen ym., toiv.al. n:o 712: Yleislääkäri-
171: jobtoisen kaupunginsairaalan rakentamisesta
172: 64. Hykkäälä ym., toiv.al. n:o 694: Luottotieto- Kouvolaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1502
173: toiminnan muuttamisesta luvanvaraiseksi
174: elinkeinoksi .......................... 1483 83. Junnila, toiv.al. n:o 713: Radion ja television
175: ohjelmapolitiikasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1503
176: 65. Hyvönen ym., toiv.al. n:o 695: Ehkäisyneu-
177: vontalain aikaansaamisesta .............. 1484 84. Juntumaa ym., toiv.al. n:o 714: Tölkkioluen
178: myynnin lopettamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 1505
179: 66. Häikiö ym., toiv.al. n:o 696: Aborttilain
180: muuttamisesta abortin ehkäisykeinona käyt- 85. Juvela ym., toiv.al. n:o 715: Yrittäjätoimin-
181: tämisen estämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1485 nan vapauden loukkaamisen estämisestä vä-
182: hittäiskaupan alalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1506
183: 67. Häikiö ym., toiv.al. n:o 697: Kasvatusneuvo-
184: lan perustamisesta Juankosken kuntaan .. 1486 86. Järvenpää ym., toiv.al. n:o 716: Lisäyksestä
185: 68. Häikiö ym., toiv.al. n:o 698: Vanhusten koti- vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon alkoholi-
186: avustajatoiminnan saattamisesta lakisäätei- juomien kulutuksen rajoittamista tarkoitta-
187: seen valtionapuun oikeuttavaksi kunnalli- van mainoskampanjan suorittamiseksi .... 1507
188: seksi tehtäväksi ...................... 1487
189: 87. Järvenpää ym., toiv.al. n:o 717: Määrärahasta
190: 69. Härkönen ym., toiv.al. n:o 699: Pienkaup- Satakunnan keskussairaalan peruskorjaus- ja
191: pojen kannattavuuden parantamisesta .... 1488 laajennussuunnitelman toteuttamiseen . . . . 1508
192: 70. Jaatinen ym., toiv.al. n:o 700: Pihtiputaan 88. Kainulai11en ym., toiv.al. n:o 718: Kodinhoi-
193: televisioaseman varustamisesta TV-2:n ohjel- tajien ja lomittajien määrän lisäämisestä . . 1509
194: man lähetyslaitteilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1489
195: 71. Jaatinen ym., toiv.al. n:o 701: Vähittäiskau- 89. Kainulainen ym., toiv.al. n:o 719: Mielisai-
196: pan rahaston perustamisesta ............ 1490 rauksien ennalta ehkäisyn parantamisesta . . 1510
197: VI Sisiillysluettelo 1972.
198:
199: Siv. Siv.
200: 90. Kaipainen ym., toiv.al. n:o 720: Komitean 107. Koskenniemi ym., toiv.al. n:o 737: Metsä-
201: asettamisesta selvittämään ravitsemustera- työläisten terveystarkastusta koskevan esi-
202: peuttien koulutuksen järjestämistä ja virko- tyksen antamisesta .................... 1532
203: jen perustamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1511
204: 108. Koskenniemi ym., toiv.al. n:o 738: Määrära-
205: 91. Aino Karialainen ym., toiv.al. n:o 721: Väki- hasta Aavasaksan matkailuhotellin rakenta-
206: juomayhtiön saattamisesta vastuuseen yhteis- miseen 1533
207: kunnalle väkijuomahaitoista aiheutuvista me-
208: noista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1513 109. Koskinen ym., toiv.al. n:o 739: Kuntien jär-
209: jestämien syöpätarkastusten korvaamisesta
210: 92. Karkinen, toiv.al. n:o 722: Avokentän kun- valtion varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1534
211: toutustyön tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . 1514
212: 110. Kurppa ym., toiv.al. n:o 740: Sairaiden oi-
213: 93. Kataiavuori ym., toiv.al. n:o 723: Määrära- keusturvan parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . 1535
214: hasta lyhytaaltoradioaseman laitteita varten. 1515
215: 111. Laatia ym., toiv.al. n:o 741: Maksuttoman
216: 94. Kataiavuori ym., toiv.al. n:o 724: Tutkimuk- terveyden- ja sairaanhoidon sekä kuntoutuk-
217: sesta almanakkojen valmistuksen yksinoikeu- sen myöntämisestä rintamasotilastunnuk-
218: den lopettamisesta ...................... 1516 seen oikeutetuille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1536
219: 95. Kauppi ym., toiv.al. n:o 725: Alkoholisai- 112. Laatia ym., toiv.al. n:o 742: Määrärahasta
220: rauksien klinikan perustamisesta jonkin yli- Korsuveljien Kuntosäätiölle Keski-Suomen
221: opistollisen keskussairaalan yhteyteen .... 1517 kuntouttamislaitoksen tukemiseen . . . . . . . . 1537
222: 96. Kauppi ym., toiv.al. n:o 726: Alkoholistien 113. Laine ym., toiv.al. n:o 743: Lääketeollisuu-
223: ja päihteidenkäyttäjien kuntouttamisohjel- den ja apteekkilaitoksen ottamisesta valtion
224: man aikaansaamisesta .................. 1518 haltuun .............................. 1538
225: 97. Kauppi ym., toiv.al. n:o 727: Ilmajoen työ- 114. Laine ym., toiv.al. n:o 744: Moottoriajoneu-
226: laitoksen toiminnan jatkamisesta päihtynei- voilla liikkuvia henkilöitä palvelevien majoi-
227: den selviämisasemana ja kuntouttamislaitok- tus- ja ravitsemusliikkeiden anniskeluoikeuk-
228: sena ................................ 1520 sista ................................ 1539
229: 98. Kauppi ym., toiv.al. n:o 728: Kotiavustaja- 115. Laitinen ym., toiv.al. n:o 745: Lääkkeiden,
230: toiminnan valtionavun saattamisesta lakisää- tupakan ja alkoholin mainonnan kieltämi-
231: teiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1522 sestä ................................ 1540
232: 99. Kauppi ym., toiv.al. n:o 729: Määrärahasta 116. Laitinen ym., toiv.al. n:o 746: Mikkelin sai-
233: ~äihtyn~id~_n selviämisaseman perustamisek- raanhoitokoulun vakinaistamisesta ja kehit-
234: si Helsmkun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1523
235: tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1541
236: 100. Kauppi ym., toiv.al. n:o 730: Määrärahasta
237: Sei?äjoe? keskussairaalan rakennustöiden 117. Laitinen ym., toiv.al. n:o 747: Monopolisoi-
238: alo1ttam1seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1524 tumista ehkäisevän lainsäädännön aikaansaa-
239: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1542
240: 101. Kauppi ym., toiv.al. n:o 731: Määrärahasta
241: Seinäjoen sairaanhoito-oppilaitoksen koulu- 118. Laitinen ym., toiv.al. n:o 748: Peruskoulun
242: talon suunnittelua ja rakennustöiden aloitta- jälkeisiä opintoja harjoittavan väestön ter-
243: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1525 veydenhuollon niveltämisestä kansanterveys-
244: työhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1543
245: 102. Kauppi ym., toiv.al. n:o 732: Raskauden
246: keskeyttämisestä annetun lain muuttamisesta 1526 119. Laitinen ym., toiv.al. n:o 749: Teollisuuden
247: kemikaliorekisterin perustamisesta . . . . . . . . 1544
248: 103. Kauppi ym., toiv.al. n:o 733: Terveyskasva-
249: tusta ohjaavan suunnittelu-, koulutus- ja tie- 120. Laitinen, toiv.al. n:o 750: Valtionenemmis-
250: dotuskeskuksen aikaansaamisesta . . . . . . . . 1528 töisen osakeyhtiön perustamisesta Saimaan
251: 104. Kauppi ym., toiv.al. n:o 734: Yhdessä alko- laivamatkailun kehittymisen turvaamiseksi 1545
252: holijuomien kanssa käytettyinä vaarallisiksi
253: todettujen lääkkeiden pakkauksiin tehtävis- 121. Lankinen ym., toiv.al. n:o 751: Esityksen
254: tä varoitusmerkinnöistä . . . . . . . . . . . . . . . . 1529 antamisesta ehkäisyneuvonnasta ja ehkäisy-
255: välineiden korvattavuudesta lain nojalla . . 1546
256: 105. Kivistö ym., toiv.al. n:o 735: Terveyskeskus-
257: ten terveyshoitajiksi sijoittuvien täydennys- 122. Lankinen ym., toiv.al. n:o 752: Luonnonva-
258: koulutuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1530 raisten elinkeinojen edistämisestä 1548
259: 106. T. T. Koivisto ym., toiv.al. n:o 736: Perus- 123. Lankinen ym., toiv.al. n:o 753: Sairasvoimis-
260: koulunjälkeisen opiskelijaväestön terveyden- telijoiden ja hierojien koulutuksen tehostami-
261: huollon niveltämisestä kansanterveystyöhön 1531 sesta ................................ 1549
262: SisäJllysluettelo 1972. VII
263:
264: Siv. Siv.
265: 124. Lehtinen ym., toiv.al. n:o 754: Selvityksen 140. Mänttäri ym., toiv.al. n:o 770: Eläinlääkä-
266: hankkimisesta tupakoinnin kansanterveydel- rien matkalaskujen korvaamisesta kauem-
267: lisistä vaaroista ja tappioista . . . . . . . . . . . . 1550 pana asuville . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1567
268: 125. Lemström ym., toiv.al. n:o 755: Pelastusar- 141. Niemelä ym., toiv.al. n:o 771: Alkoholisti-
269: meijan alkoholistihuoltotyön huomioonotta- huoltokotien aikaansaamisesta . . . . . . . . . . 1568
270: misesta alkoholiliikkeen voittovarojen jaka- 142. Niinikoski ym., toiv.al. n:o 772: Määrära-
271: misessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1551 hasta köyhien kuntien kunnaneläinlääkärien
272: 126. Lemström ym., toiv.al. n:o 756: Tupakan- virka-asuntojen rakentamiskustannuksiin . . 1569
273: polton kieltämisestä kotimaassa tuotetuissa 143. H. Niskanen ym., toiv.al. n:o 773: Matkailu-
274: televisio-ohjelmissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1552 politiikan haittojen selvittämisestä . . . . . . . . 1570
275: 127. Lillqvist m.fl., hemst.mot. nr 757: Om yr- 144. Paasivuori ym., toiv.al. n:o 774: Denaturoi-
276: kesutbildning för ambulansförare . . . . . . . . 1553 tujen alkoholipitoisten aineiden myyntipis-
277: teiden rajoittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1571
278: 127. Lillqvist ym., toiv.al. n:o 757: Sairasajoneu-
279: vonkuljettajien ammattikoulutuksesta . . . . 1554 145. Paasivuori ym., toiv.al. n:o 775: Nuorten
280: ikäluokkien liikuntavammaisten hoitotar-
281: 128. Linkola ym., toiv.al. n:o 758: Määrärahasta peen tyydyttämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1572
282: avustukseksi Allergialiitto ry:lle allergiasai- 146. Paasivuori ym., toiv.al. n:o 776: Päihdyt-
283: rauksia koskevaa valistustyötä varten . . . . 1555 tävien aineiden naispuolisten väärinkäyttä-
284: 129. L. Linna ym., toiv.al. n:o 759: Toimenpi- jien hoitotarpeen selvittämisestä . . . . . . . . 1573
285: teistä abortin myöntämiseksi vain terveydel- 147. Paasivuori ym., toiv.al. n:o 777: Terveyden-
286: lisistä syistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1556 huoltoon liittyvän ravitsemusneuvonnan ja
287: -valistuksen kartoittamisesta . . . . . . . . . . . . 1574
288: 130. L. Linna ym., toiv.al. n:o 760: Uskonnolli-
289: suuteen kohdistuvan pilkan ja rienauksen 148. Paasivuori ym., toiv.al. n:o 778: Tupakka-
290: luontoisten radio- ja televisio-ohjelmien tuotteiden ja päihtymystä aiheuttavien lää-
291: kieltämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1557 keaineiden mainostuksen kieltämisestä . . . . 1575
292:
293: 131. Lottanen ym., toiv.al. n:o 761: Perttulan 149. Paiunen ym., toiv.al. n:o 779: Kuluttajan-
294: keskuslaitoksen laajentamisesta vajaamielis- kauppalakiehdotuksen valmistelemisesta . . 1576
295: huoltotehtäviin tarvittavan henkilöstön 150. Pekkala ym., toiv.al. n:o 780: Karjasairauk-
296: koulutusopistoksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1558 sien johdosta hävitettäviksi määrättyjen
297: karjojen omistajille suoritettavasta korvauk-
298: 132. Luia-Vepsä ym., toiv.al. n:o 762: Espoon sesta ................................ 1577
299: ym. kuntien sairaalan rakentamisesta
300: aluesairaataksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1559 151. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 781: Ilmaisen
301: terveyden- ja sairaanhoidon antamisesta rin-
302: 133. Martikainen ym., toiv.al. n:o 763: Koti- tamamiesveteraaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1578
303: avustajien palkkauksen saattamisesta val-
304: tionavun piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1560 152. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 782: Toimen-
305: piteisEä lom.~en. järjestämiseksi maatilata-
306: 134. Martikainen ym., toiv.al. n:o 764: Vähit- louksten emannille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1579
307: täiskaupan toimintaedellytysten parantami-
308: sesta ................................ 1561 153. Procope m. fl., hemst.mot. nr 783: Om ät-
309: gärder för omfördelning och effektivering
310: 135. Miettinen ym., toiv.al. n:o 765: Koulu- ja av användningen av Oy Alko Ab:s års-
311: työpaikkapsykologien määrän lisäämisestä 1562 överskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1580
312: 136. Mykkänen ym., toiv.al. n:o 766: Eläinlää- 153. Procope ym., toiv.al. n:o 783: Toimenpi-
313: kärien matkakustannusten saattamisesta teistä Oy Alko Ab:n ylijäämän uudenlai-
314: kuntien valtionapujen piiriin Lapin läänin seksi jakamiseksi ja sen käytön tehos-
315: alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1563 tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1581
316: 137. Mäkelä ym., toiv.al. n:o 767: Maksuttoman 154. Raatikainen ym., toiv.al. n:o 784: Pakkaus-
317: televisioluvan myöntämisestä liikuntakyvyt- päivämäärän merkitsemisestä elintarvikkeita
318: tömille henkilöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1564 sisältäviin valmispakkauksiin . . . . . . . . . . . 1582
319: 138. Mäki-Hakola ym., toiv.al. n:o 768: Määrära- 155. Rekonen ym., toiv.al. n:o 785: Sairaalatoi-
320: hasta Seinäjoen keskussairaalan rakenta- men kustannusten siirtämisestä valtiolle . . 1583
321: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1565
322: 156. Ruokola ym., toiv.al. n:o 786: Oulun kes-
323: 139. Mäki-Hakola ym., toiv.al. n:o 769: Määrä- kussairaalan kuntainliiton jäsenkuntien tasa-
324: rahasta Seinäjoen sairaanhoito-oppilaitoksen arvoisuudesta jo valmiiden keskussairaalain
325: rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1566 kuntainliittojen jäsenkuntien kanssa . . . . . 1585
326: VIII Sisiillysluettelo 1972.
327:
328: Siv. Siv.
329: 157. Rytkönen ym., toiv.al. n:o 787: Ravintoloi- 175. Salmivuori ym., toiv.al. n:o 805: Ilmaisten
330: den ja hotellien tarjoiluhenkilökunnan tar- terveydenhuollon palvelusten antamisesta
331: joilupalkkioperusteiden tarkistamisesta . . . 1586 kansaneläkkeen tukiosaa ja -lisää saaville . . 1604
332: 158. Riisänen ym., toiv.al. n:o 788: Ilmaispalve- 176. Salmivuori ym., toiv.al. n:o 806: Pitäjän-
333: luksiin siirtymisen nopeuttamisesta terveys- mäen työklinikan toiminnan saattamisesta
334: keskuksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1587 kokonaisuudessaan valtionavun piiriin . . . 1605
335: 159. Riisänen ym., toiv.al. n:o 789: Sairaalakojei- 177. Saukkonen ym., toiv.al. n:o 807: Peruskou-
336: den ja -laitteiden hankinnoista ja toimin- lunjälkeisen opiskelijaväestön terveyden-
337: nasta huolehtivan valtion keskuselimen pe- ~uoll?n ...?i::el~~isestä kansanterveystyöhön
338: rustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1588 Ja lamsaadantoon ...................... 1606
339: 160. Saimo ym., toiv.al. n:o 790: Anniskelura- 178. Sigfrids m. fl., hemst.mot. nr 808: Om för-
340: vintoloiden virvoitusjuomien ja mietojen hindrande av utskänkning av mellanöl vid
341: maTiasjuomien enimmäishinnasta keskioluen bensinstationerna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1607
342: hintaan verrattuna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1589
343: 178. Sigfrids ym., toiv.al. n:o 808: Keskioluen
344: 161. Saimo ym., toiv.al. n:o 791: Keskioluen ju- anniskelun estämisestä bensiiniasemilla . . . 1608
345: nissa tapahtuvan anniskelun rajoittamisesta 1590
346: 179. Sigfrids m. fl., hemst.mot. nr 809: Om änd-
347: 162. Saimo ym., toiv.al. n:o 792: Kodinhoitajien ring av lagen om avbrytande av havande-
348: matkakustannusten saattamisesta valtion- skap ............................... 1609
349: avun piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1591
350: 179. Sigfrids ym., toiv.al. n:o 809: Raskauden
351: 163. Saimo ym., toiv.al. n:o 793: Määrärahasta keskeyttämistä koskevan lain muuttami-
352: Korsuveljesten Kuntosäätiön laitoksen ra- sesta ................................ 1610
353: kennuslainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1592
354: 180. Siikaniemi ym., toiv.al. n:o 810: Rintamaso-
355: 164. Saimo ym., toiv.al. n:o 794: Pihtiputaan ra- tilaiden saattamisesta ilmaisen sairauden- ja
356: dioaseman televisiolähettimien lopullisesta terveydenhoidon piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . 1611
357: kuntoonsaattamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1593
358: 181. Stenbäck m. fl., hemst.mot. nr 811: Om lag-
359: 165. Saimo ym., toiv.al. n:o 795: Rintamamies- stiftning angående statsstöd för ungdomspo-
360: kortin haltijain ilmaisesta lääkärinhoidosta 1594 likliniker . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1612
361: 166. Saimo ym., toiv.al. n:o 796: Toimenpiteistä 181. Stenbäck ym., toiv.al. n:o 811: Nuorisopoli-
362: nykyistä n;tiedo?Ipien maTiasjuomien kaup- klinikoille annettavaa valtionapua koske-
363: paan saamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1595 vasta lainsäädännöstä .................. 1613
364: 167. Sainio ym., toiv.al. n:o 797: Kuulovammais- 182. Stenbäck m. fl., hemst.mot. nr 812: Om ut-
365: ten lasten hoitopaikkojen kaksinkertaistami-
366: sesta ................................ 1596 byggnad av Universitetscentralsjukhuset i
367: Helsingfors .......................... 1614
368: 168. Salama ym., toiv.al. n:o 798: Ammattikou-
369: lutukseen tähtäävien hoitolaitosten perusta- 182. Stenbäck ym., toiv.al. n:o 812: Helsingin
370: misesta päihdevammaisille nuorille . . . . . . 1597 yliopistollisen keskussairaalan laajentami-
371: sesta ............................... 1615
372: 169. Salama ym., toiv.al. n:o 799: Lisäyksestä
373: vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon kasvatus- 183. Stenbäck ym., toiv.al. n:o 813: Peruskou-
374: neuvolalain mukaisiin valtionapuihin . . . . . 1598 lunjälkeisen opiskelijaväestön terveyden-
375: huollon niveltämisestä kansanterveystyöhön 1616
376: 170. Salama ym., toiv.al. n:o 800: Päihtyneiden
377: nuorten ensihuollon tehostamisesta . . . . . . 1599 184. I. Suominen ym., toiv.al. n:o 814: Maidon-
378: tarkastuslainsäädännön uudistamisesta .... 1617
379: 171. Salama ym., toiv.al. n:o 801: Valtion osal-
380: listumisesta munuaistautisten avohoitoase- 185. Sutinen ym., toiv.al. n:o 815: Alkoholimyy-
381: mien perustamiskustannuksiin .......... 1600 mälöiden aukioloaikojen lyhentämisestä . . . 1618
382: 172. Salla ym., toiv.al. n:o 802: Erikoismaksu-
383: luokkajärjestelmän poistamisesta yhteiskun- 186. Sutinen ym., toiv.al. n:o 816: Esityksen an-
384: nan omistamista sairaaloista . . . . . . . . . . . . . 1601 tamisesta kunnallisesta kodinhoitoavusta an-
385: nettuun lakiin perustuvien palvelusten saat-
386: 173. Salla ym., toiv.al. n:o 803: Kouluhammas- tamisesta yhdenmukaisiksi kansanterveys-
387: hoidon tehostamisesta maaseutukunnissa . . 1602 lain periaatteiden kanssa ................ 1619
388: 174. Salla ym., toiv.al. n:o 804: Lapin matkailu- 187. Sutinen ym., toiv.al. n:o 817: Nurmeksen
389: palvelumuotojen kehittämisestä kansainväli- terveyskeskuksen toimitilojen rakentami-
390: selle tasolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1603 sesta ................................ 1620
391: Sisällysluettelo 1972. IX
392:
393: Siv. Siv.
394: 188. Sutinen ym., toiv.al. n:o 818: Syrjäisten 205. Vainio ym., toiv.al. n:o 835: Epileptikko-
395: alueiden kunnaneläinlääkäreiden matkaku- poliklinikan ja kuntoutuslaitoksen laajenta-
396: lujen korvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1621 misesta ja ylläpitämisestä . . . . . . . . . . . . . . . 1639
397:
398: 189. Tarjanne ym., toiv.al. n:o 819: Määrärahasta 206. Vainio ym., toiv.al. n:o 836: Ilmaisen ham-
399: matkailun edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1622 mashoidon järjestämisestä esikouluikäisille 1640
400: 207. Vainio ym., toiv.al. n:o 837: Kotiavustaja-
401: 190. Tikka ym., toiv.al. n:o 820: Määrärahasta toiminnan saattamisesta valtionavun piiriin 1641
402: ulkomaille suunnatun radio- ja televisiotoi-
403: minnan aiheuttamien kulujen peittämiseen 1623 208. Vainio ym., toiv.al. n:o 838: Määrärahasta
404: Korsuveljesten Kuntosäätiön rakennuslaino-
405: 191. Tikka ym., toiv.al. n:o 821: Tutkimuksesta jen maksamiseen ja korkotukeen . . . . . . . . 1642
406: kaapelitelevisiotoimintaa ja muuta tietolii-
407: kennettä palvelevan kaapeliverkoston ra- 209. Vainio ym., toiv.al. n:o 839: Pankeille luot-
408: kentamisesta ......................... 1624 totietoja hankkivien laitosten saattamisesta
409: lainsäädännön ja julkisen valvonnan piiriin 1643
410: 192. Tikkanen ym., toiv.al. n:o 822: Kainuun
411: sairaanhoito-oppilaitoksen rakentamisesta . . 1625 210. Vainio ym., toiv.al. n:o 840: Pienten yk-
412: sityiskauppiaiden olemassaolon ja toiminnal-
413: 193. Tikkanm ym., toiv.al. n:o 823: Vanhan Ka- lisen itsenäisyyden turvaavan lainsäädännön
414: jaanin yleisen sairaalan myymisestä Kainuun aikaansaamisesta ..................... 1644
415: keskussairaalan kuntainiiholle . . . . . . . . . . 1626
416: 211. Vainio ym., toiv.al. n:o 841: Sokeiden va-
417: 194. Tuominen ym., toiv.al. n:o 824: Asiantun- pauttamisesta televisio- ja radiolupamak-
418: tija- ja lääkäriavun lisäämisestä lastenneuvo- suista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1645
419: latoiminnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1627
420: 212. Vainio ym., toiv.al. n:o 842: Tehokkaan
421: 195. Tuominen ym., toiv.al. n:o 825: Erikois- terveysvakuutustoiminnan ja ylläpitävän
422: maksuluokan poistamisesta sairaanhoitolai- terveydenhoidon aikaansaamisesta . . . . . . . 1646
423: toksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1628
424: 213. Vainio ym., toiv.al. n:o 843: Toimenpiteistä
425: 196. Tupamäki, toiv.al. n:o 826: Psyykkisesti sai- kansalaisten sairastavuuden vähentämiseksi 1647
426: raiden hoidon epäkohtien poistamisesta .. 1629
427: 214. Vainio ym., toiv.al. n:o 844: Tupakoinnin
428: 197. Tupamäki, toiv.al. n:o 827: Sairaalademo- terveydellisiä vaaroja selvittävän valistus-
429: kratiaa ja lääkintäoikeutta koskevan esityk- kampanjan aikaansaamisesta ja tupakkamai-
430: sen antamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1630 nonnan kieltämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1648
431: 198. Veikko Turunen ym., toiv.al. n:o 828: Al- 215. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 845: Keski-ikäi-
432: koholijuomien käytön kansantaloudelle ai- sen ja vanhemman väestön terveystutkimuk-
433: heuttamien kustannusten selvittämisestä .. 1631 sista ja niiden mukaisen hoito- ja eläketur-
434: van luomisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1649
435: 199. Veikko Turunen ym., toiv.al. n:o 829: Li-
436: säyksestä vuoden 1972 tulo- ja menoar- 216. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 846: Kodinhoita-
437: vioon Nä.~in hoitokodin toimintaa varten . . 1632 jien matkakustannusten saattamisesta val-
438: tionavun piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1650
439: 200. Veikko Turunen ym., toiv.al. n:o 830:
440: Määrärahasta valtionavuksi raittiustyöhön ja 217. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 847: Kunnallisen
441: alkoholijuomista aiheutuvien haittojen eh- kuntouttajaverkoston aikaansaamisesta . . . 1651
442: käisyyn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1633
443: 218. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 848: Kunnanlää-
444: 201. Väinö Turunen, toiv.al. n:o 831: Määrä- käreiksi aikovien lääketieteen kandidaattien
445: rahasta · halpakorkeisiin lainoihin järvimat- opiskelun tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1652
446: kailuliikenteen harjoittajille laivakaluston
447: hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1635 219. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 849: Kunnanlää-
448: käripulan poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 1653
449: 202. Väinö Turunen, toiv.al. n:o 832: Määrära-
450: hasta matkailua palveleville laivaliikenteen 220. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 850: Maaseudun
451: harjoittajille suoritettaviin avustuksiin . . . . 1636 lääkärien tutkimus- ja hoitomahdollisuuk-
452: sien parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1654
453: 203. Tähkämaa ym., toiv.al. n:o 833: Eiintarvik-
454: keiden valvonnan keskittämisestä ja tehos- 221. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 851: Määrärahasta
455: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1637 Joensuun kaupunginsairaalan rakentamista
456: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1655
457: 204. Vainio ym., toiv.al. n:o 834: Alkoholimai-
458: nonnan kieltämisestä ja alkoholin terveydel- 222. Vaittinen ym ., toiv.al. n:o 852: Määrära-
459: liset vaaratekijät selvittävän valistuskampan- hasta Sairaanhoidon tutkimuslaitoksen toi-
460: jan aikaansaamisesta ................... 1638 minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1656
461:
462: 2 156/72
463: X i}isiillysluettelo 1972.
464:
465: Siv. Siv.
466: 223. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 853: Sairaanhoi- 241. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 871: Radio- ja
467: tajan virkojen lisäämisestä kunnalliskoteihin 1657 televisiolupamaksujen poistamisesta pieni-
468: tuloisilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1675
469: 224. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 854: Sairaanhoita-
470: jien työttömyyden torjumisesta . . . . . . . . . . 1658 242. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 872: Raskau-
471: den keskeyttämisestä annetun lain saliimien
472: 225. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 855: Sairaanhoi- aborttien rajoittamisesta vain pakottaviin ta-
473: tohenkilöstön työnvälitystoiminnan laajen- pauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1676
474: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1659 243. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 873: Rintama-
475: sotilaiden maksuttomasta lääkärintarkastuk-
476: 226. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 856: Sukupuoli- sesta sekä lääke- ja sairaanhoidosta ...... 1677
477: tautien torjumisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1660
478: 244. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 874: Tutki-
479: 227. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 857: Terveyden- muksesta eläinvahinkojen ja -sairauksien
480: huollon tutkijaryhmän asettamisesta ...... 1661 korvausjärjestelmän liittämisestä osuusmei-
481: jereiden toimintapiiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . 1678
482: 228. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 858: Terveyssisar-
483: koulutuksen muuttamisesta terveydenhuol- 245. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 875: Vähit-
484: tajakoulutukseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1662 täis- ja pienkauppojen häviämisen estämi-
485: sestä ............................... 1679
486: 229. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 859: Terveyssisar-
487: ten paikkaamisesta oppi- ja ammattikoului- 246. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 876: Yleisra-
488: hin ................................ 1663 dion toimintaperusteiden saattamisesta kan-
489: sanäänestykseen ...................... 1680
490: 230. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 860: Vajaaliik- 247. Westerholm ym., toiv.al. n:o 877: Keski-
491: keisten aivovauriolasten tutkimuksen, hoi- oluesta annetun lain kumoamisesta ....... 1681
492: ?oll:~ <;>Pe~ksen ja työhönsijoittamisen jär-
493: Jestamtsesta .......................... 1664 248. Westerholm ym., toiv.al. n:o 878: Rintama-
494: sotilaiden ensisijaisoikeudesta kansanter-
495: 231. P. Vennamo ym., toiv.al. n:o 861: Määrä- veyslain mukaisiin palveluksiin . . . . . . . . . . 1683
496: rahasta Suomen Poliohuollon Hoivakoti
497: Kaislarannan tukemiseen ............... 1665 249. H. Westerlund ym., toiv.al. n:o 879: Oluen
498: ja virvoitusjuomien myynnin kieltämisestä
499: 232. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 862: Esityk- kertakäyttöpakkauksissa .............. 1684
500: sen antamisesta kehitysvammaisten lasten
501: hoidosta ja koulutuksesta yhteiskunnan kus- 250. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 880: Espoon
502: tannuksella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1666 ym. kuntien sairaalan rakentamisesta alue-
503: sairaalana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1685
504: 233. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 863: Esityk- 251. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 881: Määrä-
505: sen antamisesta yleisradion vastuulaiksi .. 1667 rahasta avoterveydenhoitoon keskittyvän
506: tutkimuslaitoksen perustamiseksi Espoo-
507: 234. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 864: Kaatu- seen 1686
508: matautisten toimeentulon ja kuntoutuslai-
509: tosten parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1668 252. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 882: Tava-
510: raselosteen liittämispakosta kaupan oleviin
511: 235. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 865: Kehitys- tavaroihin .......................... . 1687
512: vammaisten hoitopaikkojen ja koulutusmah-
513: dollisuuksien lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . 1669 253. Vilmi ym., toiv.al. n:o 883: Eläinlääkärime-
514: nojen Pohjois-Suomen karja- ja porotalou-
515: 236. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 866: Kodin- den harjoittajille aiheuttamien kustannusten
516: hoitajien ja -avustajien määrän lisäämisestä 1670 lievittämisestä ....................... . 1688
517:
518: 237. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 867: Lisäyk- 254. Volotinen ym., toiv.al. n:o 884: Alkoholi-
519: sestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon rin- juomien tarjonnan lopettamisesta yhteiskun-
520: tamaveteraanien ilmaisiin terveydenhoitotar- nan varoilla pidettävissä tilaisuuksissa . . . . 1689
521: kastuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1671 255. Volotinen ym., toiv.al. n:o 885: Huumaus-
522: aineongelman selvittämisestä ja huumaus-
523: 238. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 868: Metsä- ainerikollisuuden torjumisesta . . . . . . . . . . . 1690
524: työntekijäin ilmaisen vuosittaisen lääkärin-
525: tarkastuksen toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . 1672 256. Volotinen ym., toiv.al. n:o 886: Kroonillis-
526: ten sairaiden hoitotarpeen selvittämisestä
527: 239. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 869: Myymä- ja sairaaloiden rakentamisesta . . . . . . . . . . . 1691
528: läautokauppalupien tiukentamisesta . . . . . . 1673
529: 257. Volotinen ym., toiv.al. n:o 887: Toimenpi-
530: 240. V. Vennamo ym., thiv.al. n:o 870: Osuustoi- teistä alkoholilain 1 §:n 6 momentin tar-
531: minnan välityspalkkioiden selvittämisestä ja koittamien juomien valmistuksen ja käytön
532: tarkistamisesta ....................... 1674 sekä verotuksen selvittämiseksi . . . . . . . . . . 1692
533: Sislillysluettelo 1972. XI
534:
535: Siv. Siv.
536: 258. Volotinen ym., toiv.al. n:o 888: Tutkimuk- 260. Voutilainen ym., toiv.al. n:o 890: Alkoholi-
537: sen toimittamisesta keskioluen alkoholipi- h_aittojen yhtenäisen mittaamisjärjestelmän
538: toisuuden alentamisen alkoholipoliittisista atkaansaamisesta ...................... 1695
539: vaikutuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1693
540: 261. Väyrynen, toiv.al. n:o 891: Opiskelijain ter-
541: 259. Volotinen ym., toiv.al. n:o 889: Vanhusten veydenhuollon lainsäädännöllisestä koko-
542: hoitoapu- ja kodinhoitajakustannusten kor- naisjärjestelystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1697
543: vaamisesta .......................... 1694
544:
545:
546:
547: VII. Laki- ja talousvaliokunta.
548: Kunnallishallintoa ja -verotusta, rakennus- Siv.
549: lain muuttamista, katurasitusta, kalastusta, 15. Vainio ym., lak.al. n:o 213: Ehdotus laiksi
550: väestön- ja luonnonsuojelua ja saastetorjun- manttaalikunnan lakkauttamisesta 1735
551: taa ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
552: Siv. 16. Aalto ym., lak.al. n:o 214: Ehdotukset
553: 1. Mäkinen ym., lak.al. n:o 10: Ehdotukset ul- laeiksi maalaiskuntain kunnallishallinnosta
554: koilulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 1703 ja kunnallishallituksesta kaupungissa annet-
555: tujen asetusten muuttamisesta .......... 1737
556: 2. Mäkinen ym., lak.al. n:o 46: Ehdotus
557: laiksi kiinteän omaisuuden pakkolunastuk- 17. Aro ym., lak.al. n:o 215: Ehdotukset
558: sesta yleiseen tarpeeseen annetun lain muut- laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa
559: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1711 ja maalaiskuntain kunnallishallinno3ta an-
560: nettujen asetusten muuttamisesta 1739
561: 3. Laine ym., lak.al. n:o 201: Ehdotus laiksi 18. Hetemäki ym., lak.al. n:o 216: Ehdotukset
562: kunnallislain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 1713 laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa ja
563: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annet-
564: 4. Liikanen ym., lak.al. n:o 202: Ehdotus tujen asetusten muuttamisesta .......... 1741
565: laiksi kunnallislain muuttamisesta . . . . . . . 1715
566: 19. Ilaskivi ym., lak.al. n:o 217: Ehdotukset
567: 5. Sinisalo ym., lak.al. n:o 203: Ehdotus laiksi laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa ja
568: kunnallislain 107 §:n kumoamisesta ..... 1716 maalaiskuntain kunnallishallinnosta annet-
569: tujen asetusten muuttamisesta .......... 1743
570: 6. Aro ym., lak.al. n:o 204: Ehdotukset laeiksi
571: kunnallislain ja väestökirjalain muuttami- 20. Kantola ym., lak.al. n:o 218: Ehdotus laiksi
572: sesta ............................... 1717 kunnallishallituksesta kaupungissa annetun
573: asetuksen muuttamisesta .............. 1745
574: 7. Lehtinen ym., lak.al. n:o 205: Ehdotukset
575: laeiksi kunnallislain ja väestökirjalain muut- 21. Gestrin m. fl., lagmot. nr 219: Förslag till
576: tamisesta ............................ 1719 lag om ändring av förordningarna angående
577: kommunalförvaltning i stad och kommu-
578: 8. Saukkonen ym., lak.al. n:o 206: Ehdotuk- nalförvaltning på Jandet ................ 1746
579: set laeiksi kunnallislain ja väestökirjalain
580: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1721 21. Gestrin ym., lak.al. n:o 219: Ehdotukset
581: laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa
582: 9. Aalto ym., lak.al. n:o 207: Ehdotus laiksi ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta an-
583: ennakkotiedon antamisesta kunnan yleistä nettujen asetusten muuttamisesta 1748
584: toimialaa koskevista kysymyksistä . . . . . . . . 1723 22. Laine ym., lak.al. n:o 220: Ehdotukset
585: 10. Laine ym., lak.al. n:o 208: Ehdotukset laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa ja
586: laiksi kunnallisen virkaehtosopimuslain maalaiskuntain kunnallishallinnosta annet-
587: muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi tujen asetusten muuttamisesta . . . . . . . . . . 1750
588: laeiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1725 23. Laine ym., lak.al. n:o 221: Ehdotus laiksi
589: 11. Kaarna ym., lak.al. n:o 209: Ehdotus laiksi maalaiskuntain kunnallishallinnosta anne-
590: kuntien yleisestä kalleusluokituksesta anne- tun asetuksen muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 1752
591: tun lain kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 1728 24. Salmivuori ym., lak.al. n:o 222: Ehdotukset
592: 12. Haapasalo ym., lak.al. n:o 210: Ehdotus laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa ja
593: laiksi manttaalikunnan lakkauttamisesta . . 1729 maalaiskuntain kunnallishallinnosta annet-
594: tujen asetusten muuttamisesta .......... 1753
595: 13. A.-L. Jokinen ym., lak.al. n:o 211: Ehdotus
596: laiksi manttaalikunnan lakkauttamisesta .. 1731 25. Asvik ym., lak.al. n:o 223: Ehdotukset
597: laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa ja
598: 14. Pulkkinen ym., lak.al. n:o 212: Ehdotus maalaiskuntain kunnallishallinnosta an-
599: laiksi manttaalikunnan lakkauttamisesta .. 1733 nettujen asetusten muuttamisesta . . . . . . . . 1755
600: XII Sisällysluettelo 1972.
601:
602: Siv. Siv.
603: 26. Sinisalo ym., lak.al. n:o 224: Ehdotus 45. Ronkainen ym., lak.al. n:o 243: Ehdotus
604: laiksi tuulaakin lakkauttamisesta ja sen laiksi uskonnonvapauslain muuttamisesta 1810
605: kanto-oikeuden perusteella kaupunkien suo-
606: ritettavana olevien valtiontehtävien aiheut- 46. Sinisalo ym., lak.al. n:o 244: Ehdotus
607: tamien menojen suorittamisesta valtion va- laiksi uskonnonvapauslain muuttamisesta 1811
608: roista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1757
609: 47. Sinisalo ym., lak.al. n:o 245: Ehdotus
610: 27. Veikko Turunen ym., lak.al. n:o 225: Eh- laiksi evankelisluterilaisten seurakuntien
611: dotus laiksi kahdeksannesprosentin maksa- virkataloista ja rahastoista annetun lain
612: mista vaivaisille kuolinpesän varoista koske- muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1812
613: van säännön ja asetuksen kumoamisesta 1759
614: 48. Salolainen ym., lak.al. n:o 246: Ehdotus
615: 28. V. Vennamo ym., lak.al. n:o 226: Ehdotus laiksi metsästyslain muuttamisesta ........ 1814
616: laiksi kuntien turvaamisesta ............ 1760
617: 49. Jokela ym., lak.al. n:o 247: Ehdotus laiksi
618: 29. Aalto ym., lak.al. n:o 227: Ehdotus laiksi petoeläinten tappamien porojen korvaami-
619: rakennuslain muuttan1ises ta . . . . . . . . . . . . 1762 sesta annetun lain muuttamisesta . . . . . . 1815
620: 30. Raatikainen ym., lak.al. n:o 228: Ehdotus 50. Haapasalo ym., lak.al. n:o 248: Ehdotus
621: laiksi rakennuslain muuttamisesta . . . . . . 1764 laiksi kalastuslain muuttamisesta ........ 1816
622: 31. Raatikainen ym., lak.al. n:o 229: Ehdotus 51. Kortesalmi ym., lak.al. n:o 249: Ehdotus
623: laiksi rakennuslain muutta..-nisesta 1766 laiksi kalastuslain muuttamisesta . . . . . . . . 1819
624: 32. Rekonen ym., luk.a1. n:o 230: Ehdotus
625: laiksi rakennuslain muuttamisesta 1768 52. N. Nieminen ym., lak.al. n:o 250: Ehdotus
626: laiksi kalastuslain muuttamisesta . . . . . . . . 1823
627: 33. Rekonen ym., lak.al. n:o 231: Ehdotus
628: laiksi rakennuslain muuttamisesta 1769 53. Rekonen ym., lak.al. n:o 251: Ehdotus
629: laiksi kalastuslain muuttamisesta ........ 1825
630: 34. Sinisalo ym., lak.al. n:o 232: Ehdotus
631: laiksi rakennuslain muuttamisesta 1771 54. Salla ym., lak.al. n:o 252: Ehdotus laiksi
632: kalastuslain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 1826
633: 35. Rekonen ym., lak.al. n:o 233: Ehdotus
634: laiksi eräiden asuntotonttien omistajien va- 55. Sandelin ym., lak.al. n:o 253: Ehdotus
635: pauttamisesta kadun puhtaana- ja kunnossa- laiksi kalastuslain muuttamisesta . . . . . . . . 1827
636: pitovelvollisuudesta ................... 1774
637: 36. V. Vennamo ym., lak.al. n:o 234: Ehdotus 56. Sinisalo )'m., lak.al. n:o 254: Ehdotus
638: laiksi eräiden asuntotonttien omistajien va- laiksi kalastuslain muuttamisesta . . . . . . . . 1828
639: pauttamisesta kadun puhtaana- ja kun-
640: nossapitovelvollisuudesta .............. 1776 57. Aalto ym., toiv.al. n:o 892: Esityksen anta-
641: misesta lapsivähennysoikeuden laajentami-
642: 37. H. Linna ym., lak.al. n:o 235: Ehdotus sesta kunnallisverotuksessa . . . . . . . . . . . . 1830
643: laiksi vesilain 16 luvun 27 §:n kumoami-
644: sesta 1777 58. Aalto ym., toiv.al. n:o 893: Kiinteän
645: omaisuuden myyntiä tai vaihtoa koske-
646: 38. Westerholm ym., lak.al. n:o 236: Ehdotus vasta ilmoitusvelvollisuudesta kunnalle . . 1831
647: laiksi muuttuvien vesistöjen kalatalouden
648: hoitovaroista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1778 59. Aalto ym., toiv.al. n:o 894: Koiraveron
649: yhdistämisestä varsinaiseen verotusmenet-
650: 39. Laine ym., lak.al. n:o 237: Ehdotus laiksi telyyn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1832
651: jakolain 191 §:n muuttamisesta ........ 1781
652: 60. Aalto ym., toiv.al. n:o 895: Kunnille asun-
653: 40. Mattila ym., lak.al. n:o 238: Ehdotus
654: torakennustoimintaa varten tarpeellisen
655: laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta . . 1782 maan lunastamiseen rakennuslain nojalla
656: 41. Mäkinen ym., lak.al. n:o 239: Ehdotus myönnetyn oikeuden laajentamisesta .... 1833
657: laiksi luonnon hoidosta ja suojelusta . . . . . . 1783
658: 61. Aalto ym., toiv.al. n:o 896: Lapsivähen-
659: 42. Kalavainen ym., lak.al. n:o 240: Ehdotuk- nysten porrastamisesta kunnallisverotuk-
660: set rannansuojelulaiksi ja laiksi kaavoitus- sessa 1834
661: alueiden jakolain muuttamisesta . . . . . . . . 1797
662: 62. Aalto ym., toiv.al. n:o 897: Väestönsuo-
663: 43. Sinisalo ym., lak.al. n:o 241: Ehdotus jelu- ja muun turvallisuustoiminnan kehit-
664: laiksi poliisilain muuttamisesta . . . . . . . . 1804 tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1835
665: 44. Tuomioja ym., lak.al. n:o 242: Ehdotus 63. Ahde ym., toiv.al. n:o 898: Työajan palkan
666: laiksi poliisilain ja rikoslain voimaanpane- turvaamisesta kunnallisten luottamustehtä-
667: misesta annetun asetuksen muuttamisesta 1808 vien hoitamiseen käytetyltä ajalta . . . . . . 1836
668: Sisäilysluettelo 1972. XIII
669:
670: Siv. Siv.
671: 64. Ahonen ym., toiv.al. n:o 899: Väestönsuo· 83. Hyvönen ym., toiv.al. n:o 918: Santahami-
672: jelulain uusimisesta vastaamaan rauhan nan ja Suomenlinnan saamisesta Helsingin
673: ajan tarpeita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1837 kaupungin hallintaan virkistystoimintaan
674: käytettäviksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1858
675: 65. Alenius ym., toiv.al. n:o 900: Ympäristön-
676: suojelun hallinnon kehittämisestä 1838 84. Häggblom m. fl., hemst.mot. nr 919: Om
677: beaktande av behovet av anslag för en heli-
678: 66. Aro ym., toiv.al. n:o 901: Kirkon ja val- kopter vid Skärgårdshavet . . . . . . . . . . . . . . 1859
679: tion välisten suhteiden ajanmukaistamista
680: selvittävän komitean asettamisesta . . . . . . 1839 84. Häggblom ym., toiv.al. n:o 919: Määräraha-
681: tarpeen huomioonottamisesta Saaristomeren
682: 67. Aro ym., toiv.al. n:o 902: Liikuntaesteis- helikopteria varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1860
683: ten tarpeiden huomioonottamisesta suunnit-
684: telussa ja rakentamisessa . . . . . . . . . . . . . . 1840 85. Häggblom m. fl., hemst.mot. nr 920. Om
685: gottgörelse åt kommuner för av sjömans-
686: 68. Aro ym., toiv.al. n:o 903: Maanhinnan ta- skattebestänunelserna föranlett inkomstbort-
687: soittamisesta asemakaavan vahvistamisen fall ................................. 1861
688: yhteydessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1841
689: 85. Häggblom ym., toiv.al. n:o 920. Merimies-
690: 69. Aro ym., toiv.al. n:o 904: Valtion ja kun- verosta annettujen määräysten aiheuttamien
691: tien kustannusosuuksien jakautumisen sel- tulonmenetysten hyvittämisestä kunnille . . 1862
692: vittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1842
693: 86. Häikiö ym., toiv.al. n:o 921: Omakotitalo-
694: 70. Aro ym., toiv.al. n:o 905: Yhtymäin kir- jen katurasituksen poistamisesta . . . . . . . . . . 1863
695: kollisverotuksen poistamisesta .......... 1844
696: 87. Häkämies ym., toiv.al. n:o 922: Valtionapu-
697: 71. Asunmaa ym., toiv.al. n:o 906: Valtion tuen jen määräaikaisesta suorittamisesta kunnille 1864
698: jakamisesta kunnille kantokykyluokituksen
699: mukaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1845 88. Härkönen ym., toiv.al. n:o 923: Helsingin
700: seudun vedenhankinnasta Keski-Suomen ta-
701: 72. Borg ym., toiv.al. n:o 907: Mato- ja pilkki- louselämälle aiheutuvien haittojen torjumi-
702: onginnan sallimisesta kalastusluvitta . . . . . . 1846 sesta ................................ 1865
703: 73. Borg ym., toiv.al. n:o 908: Poliisitoiminnan 89. Ilaskivi ym., toiv.al. n:o 924: Järjestyksen
704: tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1847 palauttamisesta ja kansalaisten suojelemi-
705: sesta ................................ 1866
706: 74. Borg ym., toiv.al. n:o 909: Valtion ja kun-
707: tien kustannusosuuksien jakautumisen sel- 90. Jokela ym., toiv.al. n:o 925: Kunnallisen ve-
708: vittämisestä .......................... 1848 rorasituksen tasausjärjestelmän aikaansaami-
709: sesta ........... ·................... 1867
710: 75. Breilin, toiv.al. n:o 910: Halikonlahden
711: saastuneen osan puhdistamisesta . . . . . . . . 1850 91. Jokela ym., toiv.al. n:o 926: Kunnille seu-
712: tukaavoituksesta aiheutuvan taloudellisen ra-
713: 76. Forsman ym., toiv.al. n:o 911: Saastumisen situksen keventämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 1868
714: Saimaan kalastajille aiheuttamien vahinko-
715: jen korvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1851 92. Jokela ym., toiv.al. n:o 927: Pienyritysten
716: vapauttamisesta kunnallisesta harkintavero-
717: 77. Forsman ym., toiv.al. n:o 912: Valtion osal- tuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1869
718: listumisesta vesiensuojelukustannuksiin . . . 1852
719: 93. Jokela ym., toiv.al. n:o 928: Poromiesten
720: 78. Haapasalo ym., toiv.al. n:o 913: Määrära- oikeuttamisesta petoeläinten pyydystämiseen
721: hasta kalatalousalan järjestöjen tukemiseen 1853 moottorikeikkaa apuna käyttäen Pohjois-
722: Suomen itäisissä kunnissa . . . . . . . . . . . . . . 1870
723: 79. Haapasalo ym., toiv.al. n:o 914: Virkistys-
724: kalastuksen harjoittamisen edellytysten pa- 94. A.-L. Jokinen ym., toiv.al. n:o 929: Tutki-
725: rantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1854 muksen suorittamisesta satamakaupunkisaas-
726: tetuhojen laajuudesta kasvistossa, lintu- ja
727: 80. Hetemäki ym., toiv.al. n:o 915: Esityksen kalakannassa ........................ 1871
728: antamisesta ympäristönsuojelulaiksi . . . . . . 1855
729: 95. P. Jokinen ym., toiv.al. n:o 930: Määrära-
730: 81. Hetemäki ym., toiv.al. n:o 916: Lasten leikki- hasta Kivijärven vedenpinnan nostamiseen 1872
731: ja vapaa-aikaulkotilojen varaamisesta kaavoi-
732: tuksessa ja muussa yhdyskuntasuunnitte- 96. Junnila ym., toiv.al. n:o 931: Järjestyksen
733: lussa .............................. 1856 palauttamisesta julkisille paikoille . . . . . . . . 1873
734: 82. Hetemäki ym., toiv.al. n:o 917: Määrärahas- 97. Juntumaa ym., toiv.al. n:o 932: Paikkakun-
735: ta poliisimiehen tointen perustamiseksi Es- tien kalleusluokituksen saattamisesta vastaa-
736: poon nimismiespiiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1857 maan kuntien todellisia kalleuseroja .... 1874
737: XIV Sisällysluettelo 1972.
738:
739: Siv. Siv.
740: 98. Juntumaa ym., toiv.al. n:o 933: Väestörekis- 116. Kohtala ym., toiv.al. n:o 951: Valtion ja
741: terin saattamisesta palvelemaan uskonnollis- kuntien välisiä maanluovutuksia koskevien
742: ten yhdyskuntien tarpeita . . . . . . . . . . . . . . . . 1875 säädösten ja ohjeitten antamisesta ........ 1894
743: 99. Juvela ym., toiv.al. n:o 934: Pilkkionginnan 117. Korpinen ym., toiv.al. n:o 952: Luonnonsuo-
744: rinnastamisesta tavalliseen onkimiseen . . . . 1876 jeluhankkeiden toteuttamisen yhteydessä ke-
745: hitysalueiden väestölle aiheutuvien haitto-
746: 100. Juvela, toiv.al. n:o 935: Satakunnan Pyhä- jen korvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1896
747: järven virkistyksellisten ja taloudellisten ar-
748: vojen suojaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1877 118. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 953: Kainuun
749: vesien monikäytön kokonaissuunnitelman
750: 101. Järvenpää ym., toiv.al. n:o 936: Selvityksen laatimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1897
751: aikaansaamisesta maan, veden, ilman ja
752: elintarvikkeiden saastumisesta . . . . . . . . . . 1878 119. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 954: Kalastus-
753: ja saasteasiantuntijajäsenten lisäämisestä ve-
754: 102. Järvenpää ym., toiv.al. n:o 937: Yleistä lii- sioikeuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1898
755: kennettä välittävien katujen kunnossapidon
756: ottamisesta valtion tehtäväksi kaupunkien 120. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 955: Koillis-Poh-
757: ja kauppalain alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1879 janmaan vesien monikäytön kokonaissuun-
758: nitelman laatimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1899
759: 103. Kaarna ym., toiv.al. n:o 938: Maanomista-
760: jien oikeuden ja tasaveroisuuden turvaami- 121. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 956: Menetetty-
761: sesta kaavoituksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1880 jen vesialueiden korvaamisesta iiläisille ka-
762: lastajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1900
763: 104. Kainulainen ym., toiv.al. n:o 939: Esityksen
764: antamisesta arpajaislain muutoksen kumoa- 122. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 957: Oulujärven
765: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1881 suojelemisesta saasteilta ja vedensäännöstely-
766: haitoilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1901
767: 105. Kainulainen ym., toiv.al. n:o 940: Kuntien
768: verorasituksen tasoittamisesta . . . . . . . . . . . . 1882 123. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 958: Oulun seu-
769: dun vesialueiden saastetorjunnan tehosta-
770: 106. R. Kangas ym., toiv.al. n:o 941: Esityksen misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1902
771: antamisesta laiksi kuntien yleisistä rahoitus-
772: avustuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1883 124. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 959: Petoeläin-
773: tuhojen estämisestä ja korvaamisesta . . . . . . 1903
774: 107. R. Kangas ym., toiv.al. n:o 942: Kuntainlii-
775: ton sijaintikunnan veivoittamisesta osallistu- 125. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 960: Pohjois-Iin
776: maan lisäosuudella kuntainliiton käyttökus- Hiastinlahden ruoppaarnisesta ............ 1904
777: tannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1884
778: 126. Koskenniemi ym., toiv.al. n:o 961: Kuntien
779: 108. R. Kangas ym., toiv.al. n:o 943: Nollaluok- valtionavustusennakoiden säännöllisestä
780: kajärjestelmän sisällyttämisestä kuntien kan- maksatuksesta ...................... 1905
781: tokykyluokitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1885
782: 127. Koskenniemi ym., toiv.al. n:o 962: Tornion-
783: 109. Kantola ym., toiv.al. n:o 944: Kunnallisve- ja Muonionjoen sivuvesistöjen uitto- ja pato-
784: rorasitusten tasaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 1886 laitteiden poistamiseen ja perattujen koskien
785: entisöimiseen tarvittavasta määrärahasta . . 1906
786: 110. Kantola ym., toiv.al. n:o 945: Kuntien ylei-
787: sestä kalleusluokituksesta annetun lain tar- 128. Koskinen ym., toiv.al. n:o 963: Asema- ja
788: kistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1887 rakennuskaavojen muutosta koskevan alis-
789: tusjärjestelmän tarkistamisesta . . . . . . . . . . 1907
790: 111. Karkinen, toiv.al. n:o 946: Vastasyntyneitä 129. Koskinen ym., toiv.al. n:o 964: Lainsäädän-
791: lapsia koskevan rekisteröinnin aikaansaa- nön aikaansaamisesta palotoimen kustan-
792: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1889 nusten suorittamiseksi vakuutusyhtiöiltä pe-
793: rittävillä maksuilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1908
794: 112. Katajavuori ym., toiv.al. n:o 947: Määrära-
795: hasta naiskonstaapelien toimien muuttami- 130. Koskinen ym., toiv.al. n:o 965: Tärkeimpien
796: seksi konstaapelien toimiksi . . . . . . . . . . . . . . 1890 kunnallisten virkojen täyttämisestä määrä-
797: ajaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1909
798: 113. Katajavuori ym., toiv.al. n:o 948: Määrära-
799: hasta poliisiopiston laajentamiseen . . . . . . . . 1891 131. Kurppa ym., toiv.al. n:o 966: Ulkomaanpas-
800: sin myöntämismenetelmän helpottamisesta
801: 114. Knuuttila ym., toiv.al. n:o 949: Yleisradion ulkomailla oleskeleville ................ 1910
802: käyttämisestä pelastuspalveluvälineenä . . . . 1892
803: 132. Kurppa ym., toiv.al. n:o 967: Yhdyskunta-
804: 115. Kohtala ym., toiv.al. n:o 950: Eläkeläisten suunnittelun tavoitteiden ja toteutusten sel-
805: vapauttamisesta koiraveron suorittamisesta 1893 vittämisestä ja tiedottamisesta . . . . . . . . . . 1911
806: Sisällysluettelo 1972. XV
807:
808: Si~. Siv.
809: 133. Laatia ym., toiv.al. n:o 968: Valtionapu· 147. Linkola ym., toiv.al. n:o 982: Kymenlaak-
810: osuuksien säilyttämisestä entisinä kuntamuo- son vedenhankinnan yleissuunnitelman ke-
811: don muuttuessa ...................... 1912 hittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1931
812: 134. Laine ym., toiv.al. n:o 969: Kuntien oikeut- 148. Linkola ym., toiv.al. n:o 983: Määrärahasta
813: tamisesta suurten omaisuuksien verottami- vientisatamia ylläpitäville kunnille avustus-
814: seen ................................ 1913 lainoihin ja korkotukeen ................ 1932
815: 135. Laine ym., toiv.al. n:o 970: Yhteiskunta- 149. Luia-Vepsä ym., toiv.al. n:o 984: Riippu-
816: suunnittelun keskittämisestä yhteen suun- mattoman valtion rikostutkimuskeskuksen
817: nitteluelimeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1914 aikaansaamisesta ...................... 1933
818: 136. Laitinen ym., toiv.al. n:o 971: Kunnallisve- 150. Miettinen ym., toiv.al. n:o 985: Kuntien
819: rotuksen muuttamisesta urheilu- ja muiden yhteistoiminnasta vieraspaikkakuntalaisille
820: aatteellisten yhdistysten liiketulon verotuk- opiskelijoille myönnettävien sosiaalisten etu-
821: sen lieventämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1915 jen jakamisessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1935
822: 137. Lankinen, toiv.al. n:o 972: Suomen soiden 151. Mustonen ym., toiv.al. n:o 986: Metsien ei-
823: aseman tutkituttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 1916 puuntuotannollista käyttöä koskevan tutki-
824: muksen laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 1936
825: 138. Lattula ym., toiv.al. n:o 973: Harkintavero-
826: tuksen poistamisesta .................... 1917 152. Mäki-Hakola ym., toiv.al. n:o 987: Kaavoi-
827: tuksen helpottamisesta ja sen taloudellisten
828: 139. Lattula ym., toiv.al. n:o 974: Oulun kaupun- vaikutusten tasoittamisesta tilusjärjestelyjen
829: gin poliisivoimien lisäämisestä ............ 1918 avulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1937
830: 140. Lattula ym., toiv.al. n:o 975: Pelastuspalve- 153. Mäki-Hakola ym., toiv.al. n:o 988: Kuntien
831: lun valtakunnallisen kokonaissuunnitelman vapauttamisesta metsäpalojen sammutuskus-
832: laatimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1919 tannuksista .......................... 1938
833: 141. Lemström ym., toiv.al. n:o 976: Tie-, sään- 154. Mäkinen ym., toiv.al. n:o 989: Kansallis· ja
834: nöstely- tai rakennussuunnitelmien alle jää- luonnonpuistojen perustamisesta . . . . . . . . . 1939
835: vistä omakotitaloista suoritettavien korvaus-
836: ten saattamisesta vastaamaan uuden talon 155. Männistö ym., toiv.al. n:o 990: Sisävesien
837: hankintahintaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1920 suojelu~ääll!löst~n luomisesta öljysaastevaa-
838: ran tor)Ullllsekst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1941
839: 142. Liedes ym., toiv.al. n:o 977: Lisäyksestä vuo-
840: den 1972 tulo- ja menoarvioon vahinkojen 156. Mänttäri ym., toiv.al. n:o 991: Keson-suon
841: korvaamiseksi Oulun edustan merialueen rauhoittamisesta ja lunastamisesta luonnon-
842: kalastajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1921 puistoksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1942
843: 143. Lillqvist m.fl., hemst.mot. nr 978: Om 157. Mänttäri ym., toiv.al. n:o 992: Kolvanan
844: överförande av mantalsavgiften och hund- Uuron alueen suunnittelemisesta kansallis-
845: skatten tili de statliga skattebyr~emas upp- puistoksi ............................ 1943
846: gifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1922
847: 158. Mänttäri ym., toiv.al. n:o 993: Luonnon-
848: 143. LiUqvist ym., toiv.al. n:o 978: Manttaali- suojelulainsäädännön uudistamisesta ...... 1944
849: maksun ja koiraveron siirtämisestä valtion
850: verotoimistojen tehtäväksi . . . . . . . . . . . . . . 1923 159. Niemelä ym., toiv.al. n:o 994: Määrärahasta
851: villiminkkikannan voimistumisen estämi-
852: 144. Lindeman ym., toiv.al. n:o 979: Koirave- seksi ................................ 1945
853: rosta annetun asetuksen kumoamisesta . . . . 1924 160. Niemelä ym., toiv.al. n:o 995: Ranuan kun-
854: nan siirtämisestä ensimmäiseen kalleus-
855: 145. Lindeman m. fl., hemst.mot. nr 980: Om av- luokkaan ............................ 1946
856: låtande av proposition angående utgivande
857: av kommunalt partistöd . . . . . . . . . . . . . . . . 1925 161. Niemelä ym., toiv.al. n:o 996: Vesihuolto-
858: avustuksen aikaansaamisesta kaivo- ja paine-
859: 145. Lindeman ym., toiv.al. n:o 980: Kunnallista vesikustannuksiin ...................... 1947
860: puoluetukea koskevan esityksen antamisesta 1927
861: 162. Niinikoski ym., toiv.al. n:o 997: Koiravero-
862: 146. Lindeman m. fl., hemst.mot. nr 981: Om ett tuksen uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1948
863: statligt naturvårdsverk samt en natur- och
864: miljövårdsstyrelse ..................... 1929 163. Niinikoski ym., toiv.al. n:o 998: Valtion-
865: avustuksen myöntämisestä kunnille yritys-
866: 146. Lindeman ym., toiv.al. n:o 981: Valtion asiamiesten palkkakustannuksiin ja elinkei-
867: luonnonsuojeluvirastosta sekä luonnon- ja noelämän monipuolistuttamista koskevien
868: ympäristönsuojeluhallituksesta . . . . . . . . . . 1930 tutkimusten suorittamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1949
869: XVI Sisiillysluettelo 1972.
870:
871: Siv. Siv.
872: 164. H. Niskanen ym., toiv.al. n:o 999. Lasten ja 179. Rantala ymo, toiv.al. n:o 1014: Valtion tuen
873: nuorten oleskelu- ja toimintatarpeiden huo- lisäämisestä kunnille laajakantoisten ympä-
874: mioon ottamisesta yhteiskuntasuunnittelussa 1950 ristönsuojeluun liittyvien tehtävien suoritta-
875: miseksi .. 0 o.
876: ••• 0 ••• 0 1969
877: 0 •••••••• 0 0 0 0. 0 0 0
878:
879:
880:
881:
882: 165. Pekkala ym., toiv.al. n:o 1000: Esityksen
883: antamisesta maakuntaitsehallinnon toteutta- 180. Rekonen ymo, toivoal. n:o 1015: Eräiden
884: misesta 1951 Hämeen läänin kuntien siirtämisestä toiseen
885: paikkakuntakalleusluokkaan .. o.... o 1970 0 0 ••
886:
887:
888:
889: 166. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 1001: Kunnalli-
890: sen harkintaverotusoikeuden poistamisesta 1952 181. Rekonen ymo, toiv.al. n:o 1016: Näsijärven
891: eteläosan saastumisen estämisestä ja saattami-
892: 167. Pekkarinen ymo, toivoal. n:o 1002: Kunnal- sesta virkistyskäyttöön sopivaksi . 1972 0 0 •••• 0
893:
894:
895:
896:
897: lisverotuksen verotuspaikkaa koskevien sään-
898: nösten korjaamisesta liike- ja ammattitulojen 182. Rekonen ymo, toiv.al. n:o 1017: Vesioikeuk-
899: osalta ............. 19540 ••••••••••• 0 • • • • sien kokoonpanon. täydentämisestä 1973 0 0 0 0 • 0 0 •
900:
901:
902:
903:
904: 168. Pekkarinen ymo toivoal. n:o 1003: Määrära- 183. Rekonen ym., toiv.al. n:o 1018: Vesistöjen
905: hasta öljyntorjuntakaluston hankintaan sisä- saastumisen estämisestä . o. 1974 0 0 •• 0. 0 ••••••
906:
907:
908:
909:
910: vesille .. 0 ••• o...
911: 0 • 0 1956
912: ••••• 0 0 0 • 0 ••• 0 0 0 0
913:
914:
915:
916: 184. Rekonen ym., toiv.al. n:o 1019: Yhdyskun-
917: 169. Pihlajamäki ym., toiv.al. n:o 1004: Lainhuu- tasuunnittelun tehostamisesta o 1975 0 0 0 0 0 •••• 0 0
918:
919:
920:
921:
922: datuslain 12 §:ssä tarkoitetun kuulutusme-
923: nettelyn mahdollistamisesta lohkomisessa .. 1957 185. Ronkainen ymo, toiv.al. n:o 1020: Ajorato-
924: jen hoidon ja kunnossapidon suorittami-
925: 170. Pohjonen ymo, toivoal. n:o 1005: Isonkosken sesta yleisistä varoista o......
926: 0 1977 •••••• 0 • • •
927:
928:
929:
930:
931: tekojärven ja siihen liittyvän vedenjohto-
932: uoman rakentamisen suunnitelman vahvista- 186. Ronkainen ymo, toivoal, n:o 1021: Mikkelin
933: misesta 1958 vesipiirin vakinaistamisesta .. o.. 1978 0 ••••• 0 0 0
934:
935:
936:
937:
938: 171. Poutanen ymo, toiv.al. n:o 1006: Kolmannen 187. Ronkainen ymo, toiv.al. n:o 1022: Vesioi-
939: (Ill) paikkakuntakalleusluokan poistami- keuksien kokoonpanon täydentämisestä 1979 0 •
940:
941:
942:
943:
944: sesta 1959
945: 188. Ruokola ymo, toiv.al. n:o 1023: Kuntien
946: 172. Procope, toiv.al. n:o 1007: Kunnallista lap- saattamisesta samaan asemaan palvelusten-
947: sivähennystä koskevien säännösten muutta- antokyvyn osalta o 0. 0 0 1980 0 ••• 0 0 0 •• 0 0 0 0 0 0. 0
948:
949:
950:
951:
952: misesta ............................. 1960 0
953:
954:
955:
956: 189. Rytkönen ymo, toiv.al. n:o 1024: Vartiokoi-
957: 173. Procope, hemst.mot. nr 1008: Om åstadkom- rien vapauttamisesta koiraverosta 1981 0 ••• 0 •••
958:
959:
960:
961:
962: mande av kemiska reningsverk för avlopps-
963: vatten .. 0 •••o. oo.... o. o
964: 0 1961
965: ••••• 0 • 0 • 0 • 0 190. Räsänen ymo, toivoal. n:o 1025: Kirkon erot-
966: tamisesta valtiosta o... o.. 1982 0 0 •••••• 0 0 • 0 •
967:
968:
969:
970: 173. Procope, toiv.al. n:o 1008: Kemiallisten puh-
971: distuslaitosten aikaansaamisesta jätevesiä var- 191. Salla ymo, toiv.al. n:o 1026: Toimenpiteistä
972: ten 0 ••••••••• 0 1962
973: ••••••••• 0 0 •••• 0. 0 •••
974: tuonti- ja vientimaksun säätämiseksi satama-
975: menojen peittämiseen ....... o..... o. . . . 1983
976: 174. Puhakka ymo, toivoal. n:o 1009: Omakoti-
977: tonttien omistajien vapauttamisesta yleisinä 192. Salo ymo, toiv.al. n:o 1027: Vesihuolto-
978: autoteinä käytettävien katujen rakentamis- suunnitelmien aikaansaamisesta Vanajanse-
979: ja kunnossapitovelvoitteista .. o.. oo.. oo 1963 0 ••
980: län vesistön saastumisen ehkäisemiseksi . . 1984
981: 175. Puhakka ymo, toivoalo n:o 1010: Työnanta- 193. Salolainen ymo, toivoal. n:o 1028: Huuhka-
982: jien veivoittamisesta maksamaan palkkaa jan, piekanan, varpushaukan ja korpin rau-
983: menetetystä työajasta kunnallisiin luottamus- hoittamisesta .. o... o.... o. o... o 1985 0 • 0 • • •
984:
985:
986:
987: tehtäviin osallistuville työntekijöille o. . . . . 1964
988: 194. Salolainen ymo, toivoalo n:o 1029: Huuhka-
989: 176. Puhakka ymo, toivoalo n:o 1011: Valtion jan täydellisestä rauhoittamisesta .. 1986 0 • • • • •
990:
991:
992:
993: maata metsästys- ja kalastusseuroille vuokrat-
994: taessa noudatettavista periaatteista o 1965 0 • 0 0 • 195. Salolainen ym., toivoal. n:o 1030: Hylkeiden
995: metsästyksen rajoittamisesta ... 1987 0 0 0 0 0 • • • •
996:
997:
998:
999: 177. Raatikainen ymo, toiv.alo n:o 1012: Otanie-
1000: men pohjoisrannan ja sen pohjoispuolella 196. Salolainen ym., toivoal. n:o 1031: Metsäpeu-
1001: Laajalahdessa olevan valtion vesialueen muo- ran suojelualueen perustamisesta Kuhmoon . 1988
1002: dostamisesta luonnonsuojelualueeksi . o 1966 0 • • •
1003:
1004:
1005:
1006: 197. Salolainen ymo, toiv.al. n:o 1032: Petojen
1007: 178. Raatikainen ym., toiv.al. n:o 1013: Ympäris- aiheuttamien porovahinkojen täysimääräi-
1008: tönsuojelun hallinnon keskittämisestä sisä- sestä korvaamisesta ja eräiden Suomessa su-
1009: asiainministeriöön sekä sanotun alan välipor- kupuuttoon kuolemassa olevien eläinlajien
1010: taan ja paikallisen hallinnon kehittämisestä 1967 rauhoittamisesta .... 1989
1011: 0 •••• 0 0 ••• 0 •••••••
1012: Sisällysluettelo 1972. XVII
1013:
1014: Siv. Siv.
1015: 198. Salolainen ym., toiv.al. n:o 1033: Suden ja 214. Stenbäck ym., toiv.al. n:o 1049: Käyttökel-
1016: ahman rauhoittamisesta ................ 1991 poisen rahoituskoneiston luomisesta ympä-
1017: ristönhoitoa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2012
1018: 199. Salolainen ym., toiv.al. n:o 1034: Sukupuut-
1019: toon kuolemassa olevien tai muuten uhat- 215. Stenbäck m. fl., hemst.mot. nr 1050: Om
1020: tuina olevien eläinlajien tai niistä saatavien tryggande av Västra och Östra Nylands re-
1021: tuotteitten kaupasta .................... 1992 gionplansförbunds fortsatta existens . . . . . . 2014
1022: 200. Saloranta ym., toiv.al. n:o 1035: Liike- ja 215. Stenbäck ym., toiv.al. n:o 1050: Länsi- ja
1023: ammattituloista suoritettavan kunnallisveron Itä-Uudenmaan seutukaavaliiton jatkuvan
1024: saannin turvaamisesta tulon syntymiskun- olemassaolon turvaamisesta .............. 2016
1025: nalle ................................ 1993
1026: 216. Stenbäck m. fl., hemst.mot. nr 1051: Om ut-
1027: 201. Saukkonen ym., toiv.al. n:o 1036: Kaiken arbetande av bostadsnormer med tanke på
1028: valtion tuen suorittamisesta kunnille kanto- barnens säkerhet ...................... 2018
1029: kykyluokituksen mukaisesti . . . . . . . . . . . . 1995
1030: 216. Stenbäck ym., toiv.al. n:o 1051: Asuntonor-
1031: 202. Saukkonen ym., toiv.al. n:o 1037: Uusjaon mien laatimisesta lasten turvallisuutta silmäl-
1032: loppuunsuorittamisesta valtion kustannuk- läpitäen .............................. 2019
1033: sella Saaren kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1996
1034: 217. Stenbäck m. fl., hemst.mot. nr 1052: Om
1035: 203. Martikainen ym., toiv.al. n:o 1038: Ympä- utredning av möjligheterna att inrätta en
1036: ristönsuojeluhallinnon keskittämisestä maa- statlig tomdånefond . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2020
1037: ja metsätalousministeriöön . . . . . . . . . . . . . . 1997
1038: 217. Stenbäck ym., toiv.al. n:o 1052: Valtion
1039: 204. Siikaniemi ym., toiv.al. n:o 1039: Tienpitä- tonttilainarahaston perustamismahdollisuuk-
1040: jän veivoittamisesta huolehtimaan asuin- ja sien selvittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2020
1041: rakennuskaava-alueilla maantiehen liittyvien
1042: yksityistiejärjestelyjen toteuttamisesta . . . . 1998 218. Stenbäck m. fl. hemst.mot. nr 1053: Om
1043: åtgärder för förbättrande av rörelsehämma-
1044: 205. Sileäkangas ym., toiv.al. n:o 1040: Kuntien des möjligheter att förflytta sig . . . . . . . . . . 2022
1045: verotulojen täydentämistä koskevan lainsää-
1046: dännön aikaansaamisesta ................ 1999 218. Stenbäck ym., toiv.al. n:o 1053: Toimenpi-
1047: teistä liikuntaesteisten liikkumismahdolli-
1048: 206. Sileäkangas ym., toiv.al. n:o 1041: Lisäyk- suuksien parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 2023
1049: sestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon ve-
1050: rotettavien tulojen vähäisyyden vuoksi ta- 219. Sundqvist ym., toiv.al. n:o 1054: Irtolaislain
1051: loudellisiin vaikeuksiin joutuneille kunnille kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2024
1052: myönnettäviin rahoitusavustuksiin . . . . . . 2000
1053: 220. Sundqvist ym., toiv.al. n:o 1055: Kiinteis-
1054: 207. Sileäkangas ym., toiv.al. n:o 1042: Uuden tönomistajien vapauttamisesta kaupunki- ja
1055: esityksen antamisesta laiksi kuntien ja kun- kauppalakuntien läpi kulkevien pääväylien
1056: tainliittojen valtionosuuksista ja -avuista . . 2001 kunnossapitokustannuksista . . . . . . . . . . . . 2025
1057: 208. Sinisalo ym., toiv.al. n:o 1043: Kuntien oi- 221. Sundqvist ym., toiv.al. n:o 1056: Luottamus-
1058: keuttamisesta kantamaan tuonti- ja vienti- mieshallinnon tehostamisesta kunnallishal-
1059: maksun satamamenojen peittämiseksi . . . . 2002 linnossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2026
1060: 209. Sinisalo ym., toiv.al. n:o 1044: Kunnallisval- 222. Suokas ym., toiv.al. n:o 1057: Poliisin haja-
1061: tuustojen jäsenten lukumäärän lisäämisestä 2003 sijoittamisesta turvallisuuden lisäämiseksi . . 2027
1062: 210. Sinisalo ym., toiv.al. n:o 1045: Satamatöiden 223. Suokas ym., toiv.al. n:o 1058: Kuntien
1063: kunnallistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2004 mielipiteiden huomioon ottamisesta yhdistä-
1064: 211. Sinisalo ym., toiv.al. n:o 1046: Suunnitel- miskysymyksissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2028
1065: lun teollisuus- ja asutuskeskusten jätevesien
1066: mereen johtamisen estämisestä . . . . . . . . . . 2006 224. I. Suominen ym., toiv.al. n:o 1059: Luon-
1067: non ja luonnonvarojen käyttöä sekä luon-
1068: 212. Sinisalo ym., toiv.al. n:o 1047: Teollisuuden n:;>_ns~oj.elua.. koskevan lainsäädännön yhte-
1069: jätevesimaksulain aikaansaamisesta . . . . . . . 2007 narstamrsesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2029
1070:
1071: 213. Sinisalo ym., toiv.al. n:o 1048: Yleisen edun 225. S. Suominen ym., toiv.al. n:o 1060: Kadun
1072: kannalta välttämättömän rakennusmaan ot- kunnossa- ja puhtaanapitoa koskevan lain
1073: tamisesta yhteiskunnan haltuun . . . . . . . . . . 2008 aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2030
1074: 214. Stenbäck m. fl., hemst.mot. nr 1049: Om 226. Tallgren m. fl., hemst.mot. nr 1061: Om av-
1075: skapande av en användbar finansieringsme- skaffande av omfångsbeskattningen i kom-
1076: kanism för miljövården ................ 2010 munalbeskattningen .................... 2031
1077: 3 156/72
1078: XVIII Sisällysluettelo 1972.
1079:
1080:
1081: Siv. Siv.
1082: 226. Tallgren ym., toiv.al. n:o 1061: Harkintave- 238. Tikka ym., toiv.al. n:o 1073: Korvauksen
1083: rotuksen poistamisesta kunnallisverotuksessa 2032 suorittamisesta kalastajille ympäristömyr-
1084: kyistä ym. aiheutuneesta toimeentulon
1085: 227. Tallgren m. fl., hemst.mot. nr 1062: Om en menetyksestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2049
1086: omorganisation av sjöbevakningsväsendet 2033
1087: 239. Tikka ym., toiv.al. n:o 1074: Toimenpi-
1088: 227. Tallgren ym., toiv.al. n:o 1062: Merivartio- teistä öljyssä olevan rikin estämiseksi pää-
1089: laitoksen uudelleenjärjestämisestä . . . . . . . . 2034 semästä saastuttamaan ympäristöä . . . . . . . . 2050
1090: 228. Tallgren m. fl., hemst.mot. nr 1063: Om 240. Toivanen ym., toiv.al. n:o 1075: Eräiden
1091: ändring av lagen om expropriation av fast virkojen perustamisesta Turun poliisilaitok-
1092: egendom för allmänt behov .............. 2035 sen huolto-osastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2052
1093: 228. Tallgren ym., toiv.al. n:o 1063: Kiinteän 241 Toivanen ym., toiv.al. n:o 1076: Määrära-
1094: omaisuuden pakkolunastusta yleiseen tar- hasta Turun kaupunkiseudun vedensaannin
1095: peeseen koskevan lain muuttamisesta . . . . 2036 turvaamiseksi tarvittaviin suunnittelutoi-
1096: menpiteisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2054
1097: 229. Tamminen ym., toiv.al. n:o 1064: Vesien-
1098: suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä 2037 242. Toivanen ym., toiv.al. n:o 1077: Siirtola-
1099: puutarhoja koskevan lainsäädännön aikaan-
1100: 230. Tarjanne ym., toiv.al. n:o 1065: Lainsäädän- saamisesta .......................... 2055
1101: tötoimenpiteistä ravinteiden poiston sisällyt·
1102: tämiseksi jätevesien puhdistamiseen ...... 2038 243. Tuominen ym., toiv.al. n:o 1078: Asun-
1103: tokiinteistöjen ja niiden asukkaiden va·
1104: 231. Tarjanne ym., toiv.al. n:o 1066: Lasten päi- pauttamisesta väestönsuojakustannuksista 2056
1105: vähoitotilojen varaamisen liittämisestä raken-
1106: nusluvan myöntämisen ehtoihin . . . . . . . . 2039 244. Tuomioja ym., toiv.al. n:o 1079: Kunnan
1107: oikeuttamisesta pakkolunastamaan yksityi-
1108: 232. Tarjanne, ym., toiv.al. n:o 1067: Poliisien nen kunnan alueella linja-autoliikennettä
1109: vapauttamisesta perimistehtävistä . . . . . . . . 2040 harjoittava yhtiö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2057
1110: 245. Tupamäki, toiv.al. n:o 1080: Seutukaa-
1111: 233. Tarjanne ym., toiv.al. n:o 1068: Tutkimuk- voituksen aiheuttamien menetysten korvaa-
1112: sen suorittamisesta elinympäristölle haitallis- misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2058
1113: ten tuotteiden hintaan sisällytettävästä li-
1114: sästä ................................ 2041 246. Tupamäki, toiv.al. n:o 1081: Valtionavun
1115: antamisesta vähemmistökirkoille . . . . . . . . 2059
1116: 234. Teir m. fl., hemst.mot. nr 1069: Om bil-
1117: dande av en fond för ersättande av förluster 247. Uusitalo ym., toiv.al. n:o 1082: Kuntien
1118: som drabbar fiskare och vattenägare av ja kuntainliittojen luotansaannin varmista-
1119: förorenade och giftiga utsläpp i vattendrag 2042 misesta ............................ 2060
1120:
1121: 234. Teir ym., toiv.al. n:o 1069: Rahaston muo- 248. Uusitalo ym., toiv.al. n:o 1083: Määrära-
1122: dostamisesta korvaamaan niitä vahinkoja, hasta kuntien tai kuntaryhmien elinkeino-
1123: joita saastuneet ja myrkylliset jätevedet ai- asiamiesten palkkauksen avustamiseen . . . . 2061
1124: heuttavat kalastajille ja vesienomistajille . . 2043
1125: 249. Vainio ym., toiv.al. n:o 1084: Harkintavero-
1126: 235. Teir m .. fl. hemst.mot. nr 1070: Om tillsät- tuksen poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2062
1127: tande av en kommitte för utarbetande av en
1128: ny lag om kommunernas bärkraftsklassifice- 250. Vainio ym., toiv.al. n:o 1085: Katujen ra-
1129: ring ................................ 2044 kennus- ja kunnossapitokorvausten maksu-
1130: velvollisuusperusteiden tarkistamisesta . . . . 2063
1131: 235. Teir ym., toiv.al. n:o 1070: Komitean aset·
1132: tamisesta kuntien kantokykyluokitusta kos- 251. Vainio ym., toiv.al. n:o 1086: Katukus-
1133: kevan uuden lain valmistelemiseksi . . . . . . 2045 tannusten suorittamisesta verotuksella ker-
1134: tyvillä varoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2064
1135: 236. Teir m. fl., hemst.mot. nr 1071: Om upphä-
1136: vande av beskattningen enligt prövning i 252. Vainio ym., toiv.al. n:o 1087: Korvauksen
1137: suorittamisesta maalaiskuntien poliiseille
1138: kommunalbeskattningen . . . . . . . . . . . . . . . . 2046
1139: oman auton käyttämisestä virkatehtävissä 2065
1140: 236. Teir ym., toiv.al. n:o 1071: Kunnallisen har- 253. Vainio ym., toiv.al. n:o 1088: Poliisinvir-
1141: kintaverotuksen kumoamisesta . . . . . . . . . . 2047 kojen perustamisesta miehistövajausta kärsi-
1142: viin poliisipiireihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2066
1143: 237. Tiekso ym., toiv.al. n:o 1072: Kemin maa-
1144: laiskunnan, Tervolan ja Simon siirtämisestä 254. Vainio ym., toiv.al. n:o 1089: Raken-
1145: ensimmäiseen kalleusluokkaan . . . . . . . . . . 2048 nuslain ns. kateuspykälän kumoamisesta .. 2067
1146: Sisällysluettelo 1972. XIX
1147:
1148: Sisv. Siv.
1149: 255. Vainio ym., toiv.al. n:o 1090: Vesistöjen 272. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1107:
1150: maisemallisia arvoja turmelevien keHuvien Metsäpalojen sammutuskustannusten kor-
1151: rakenneimien saattamisesta lainsäädännön vaamisesta valtion varoista . . . . . . . . . . . . 2085
1152: piiriin .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 2068
1153: 273. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1108: Met-
1154: 256. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 1091: Kalleus- sästyslupien uusintojen siirtämisestä posti-
1155: luokitusjärjestelmän lopettamisesta . . . . . . 2069 toiroistoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2086
1156:
1157: 257. Weckman ym., toiv.al. n:o 1092: Ilmansuo- 274. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1109: Orto-
1158: jelulainsäädännön valmistelun kiirehtimi- doksisen kirkkokunnan taloudellisten tar-
1159: sestä .............................. 2070 peitten selvittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2087
1160:
1161: 258. P. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1093: Esi- 275. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1110: Pilk-
1162: tyksen antamisesta kunnallisesta kansanää- kionginnan sallimisesta maanomistukseen
1163: nestyksestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2071 liittyvistä rajoituksista huolimatta . . . . . . . . 2088
1164:
1165: 259. P. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1094: Kau- 276. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1111: Toi-
1166: punginosa- tai aluevaltuustojen perustami- menpiteistä luonnon saastumisen estämi-
1167: sesta suurimpiin kaupunkeihin . . . . . . . . 2072 seksi .............................. 2089
1168:
1169: 260. P. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1095: Kau- 277. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1112: Toi-
1170: menpiteistä omakotitalojen pelastamiseksi
1171: punginvaltuustojen oikeuttamisesta päättä-
1172: mään keskustan paikoitustilojen enimmäis- asutuskeskuksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2090
1173: määrästä ............................ 2073 278. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1113: Uppo-
1174: puiden nostamisoikeuden väljentämisestä .. 2091
1175: 261. P. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1096: Val-
1176: tion omistaman rakentamauoman maan 279. Westerholm ym., toiv.al. n:o 1114: Kun-
1177: saattamisesta Helsingissä asuntojen rakenta- nallisen harkintaverotuksen poistamisesta 2092
1178: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2074
1179: 280. H. Westerlund ym., toiv.al. n:o 1115: Ka-
1180: 262. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1097: Asun- tukorvausten perimisen poistamisesta . . . . 2093
1181: totuotantoa haittaavien rakennuskieltojen
1182: kumoamisesta ...................... 2075 281. H. Westerlund m. fl., hemst.mot. nr 1116:
1183: Om skyldighet för järnvägsägare att bygga
1184: 263. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1098: Har- tillräckligt breda och djupa avloppsdiken
1185: kintaverotuksen poistamisesta ........... 2076 och brotrummor .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 2094
1186:
1187: 264. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1099: Kaa- 281. H. Westerlund ym., toiv.al. n:o 1116: Rau-
1188: voitettujen alueiden maanomistajien saatta- tatien omistajan velvollisuudesta rakentaa
1189: misesta maan hinnassa tasapuoliseen ase- riittävän leveitä ja syviä viemäriojia ja silta-
1190: maan .............................. 2077 rumpuja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2095
1191:
1192: 265. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1100: Kan- 282. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 1117: Hel-
1193: salaisten ruumiillisen koskemattomuuden ja singin kaupunkiseutua koskevan maanjär-
1194: turvallisuuden parantamisesta . . . . . . . . . . 2078 jestelylain aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . 2096
1195: 283. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 1118: Koil-
1196: 266. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1101: Kau- liskairan kansallispuiston aikaansaamisesta 2097
1197: punginjohtajien äänioikeuden rajoittami-
1198: sesta kaupunginhallituksessa . . . . . . . . . . . . 2079 284. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 1119: Kun-
1199: taHitaksia koskevan kansanäänestyksen toi-
1200: 267. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1102: Kun- meenpanemisesta vuoden 1972 kunnallis-
1201: nallisverotuksen perusvähennyksen korotta- vaalien yhteydessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2099
1202: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2080
1203: 285. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 1120:
1204: 268. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1103: Kun- Luonnonsuojelualueen muodostamisesta Laa-
1205: nallisveroäyrin kattorajan määräämisestä . . 2081 jalahden pohjoisosaan Espoossa . . . . . . . . 2100
1206: 269. V. Vennamo ym., toiv.al n:o 1104: Kun- 286. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 1121:
1207: tien verorasituksen tasaamisesta . . . . . . . . 2082 Luonnonsuojeluhallituksen perustamisesta . 2101
1208: 270. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1105: Li- 287. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 1122: Ns.
1209: säyksestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon vaivaissadanneksen perimisen lopettamisesta
1210: poliisien matkakustannuksiin . . . . . . . . . . . . 2083 sen määrän jäädessä 10 markkaa pienem-
1211: mäksi ............................... 2102
1212: 271. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1106: Lisäyk-
1213: sestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon 288. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 1123: Sai-
1214: vaikeuksiin joutuneiden kuntien avustami- raalajätevesien käsittelyn valvonnan tehos-
1215: seksi .............................. 2084 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2103
1216: XX Sisällysluettelo 1972.
1217:
1218: Siv. Siv.
1219: 289. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 1124: Yh- kuntien maanostotmmmnan rahoitustar-
1220: tenäisten arvosteluperusteiden laatimisesta peen tyydyttämiseksi .................. 2108
1221: yleisiä uimapaikkoja varten . . . . . . . . . . . . 2104
1222: 290. Vilmi ym., toiv.al. n:o 1125: Jakolain ve- 294. Volotinen ym., toiv.al. n:o 1129: Mant-
1223: sijättö- tai vesialueiden siirtämistä koske- taalikunnan lakkauttamisesta ............ 2109
1224: vien säännösten muuttamisesta . . . . . . . . . . 2105
1225: 295. Volotinen ym., toiv.al. n:o 1130: Yleiska-
1226: 291. Vilmi ym., toiv.al. n:o 1126: Kalataloutta lastuskortin aikaansaamisesta .......... 2110
1227: koskevan lausunnon hankkimisesta vesi-
1228: aluejakoa suoritettaessa . . . . . . . . . . . . . . . . 2106 296. Väyrynen ym., toiv.al. n:o 1131: Liiketu-
1229: 292. Vilmi ym., toiv.al. n:o 1127: Kuntien yh- lon jakamisesta verotuksessa kuntien kes-
1230: teisestä laitoksesta tai virasta saatavan hyö- ken ................................ 2111
1231: dyn jakamisesta tasapuolisesti yhteistoimin-
1232: nassa olevien kuntien kesken . . . . . . . . . . 2107 297. Asvik ym., toiv.al. n:o 1132: Taloudelli-
1233: siin vaikeuksiin joutuneiden kuntien talou-
1234: 293. Vilponiemi ym., toiv.al. n:o 1128: Kun- den helpottamisesta valtion ja kuntien
1235: nallisten obligaatioiden käyttöönottamisesta kustannusjakoa tarkistamaHa . . . . . . . . . . . . 2112
1236:
1237:
1238:
1239: VIII. Sivistysvaliokunta.
1240: Koululaitosta, kirjastoja, näyttämötaidetta, Siv.
1241: ammattikasvatusta ja kansansivistystä ym. 11. Westerholm ym., lak.al. n:o 265: Ehdotus
1242: koskevia laki- ja toivomusaloitteita. laiksi oppikoulun kouluneuvostosta anne-
1243: Siv. tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 2139
1244: 1. Gestrin ym., lak.al. n:o 255: Ehdotus
1245: laiksi koulujärjestelmän perusteista anne- 12. Sinisalo ym., lak.al. n:o 266: Ehdotus
1246: tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 2117 laiksi ammattioppilaitoksen oppilaitosneu-
1247: vostosta ............................ 2142
1248: 2. Häkämies ym., lak.al. n:o 256: Ehdotus
1249: laiksi koulujärjestelmän perusteista annetun 13. Tuomioja ym., lak.al. n:o 267: Ehdotus
1250: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2119 laiksi oppilaiden sanan- ja kokoontumis-
1251: vapaudesta .......................... 2145
1252: 3. Laatia ym., lak.al. n:o 257: Ehdotus 14. Kivistö ym., lak.al. n:o 268: Ehdotus
1253: laiksi koulujärjestelmän perusteista annetun laiksi kirjastolain muuttamisesta ........ 2147
1254: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2121
1255: 15. Kivistö ym., lak.al. n:o 269: Ehdotus laiksi
1256: 4. Vilmi ym., lak.al. n:o 258: Ehdotus laiksi kirjastolain muuttamisesta .............. 2148
1257: koulujärjestelmän perusteista annetun lain
1258: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2123 16. H. Niskanen ym., lak.al. n:o 270: Ehdotus
1259: laiksi kirjastolain muuttamisesta ........ 2149
1260: 5. Ahde ym., lak.al. n:o 259: Ehdotus laiksi
1261: kunnallisten ja yksityisten oppikoulujen 17. Tuomioja ym., lak.al. n:o 271: Ehdotus
1262: valtionavusta annetun lain muuttamisesta 2124 laiksi kirjastolain muuttamisesta 2150
1263: 6. Laatia ym., lak.al. n:o 260: Ehdotus laiksi 18. Friberg ym., lak.al. n:o 272: Ehdotus
1264: yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun laiksi taiteilijanviroista . . . . . . . . . . . . . . . . 2151
1265: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2126
1266: 19. Ahde ym., toiv.al. n:o 1133: Aikuiskasva-
1267: 7. V. Vennamo ym., lak.al. n:o 261: Ehdotus tuksen puhelain valmistelemisesta . . . . . . 2153
1268: laiksi opintotukilain muuttamisesta . . . . . . 2128
1269: 20. Ahde ym., toiv.al. n:o 1134: Eräiden vir-
1270: 8. Väinö Turunen, lak.al. n:o 262: Ehdotus kojen perustamisesta Oulun yliopistoon . . 2154
1271: latksi kehitysalueiden ammattikoulutuksen 21. Ahde ym., toiv.al. n:o 1135: Järjestömuo-
1272: edistämisestä annetun lain muuttamisesta 2129 toisen sivistystyön taloudellisten toiminta-
1273: mahdollisuuksien luomisesta . . . . . . . . . . . . 2155
1274: 9. Honkonen ym., lak.al. n:o 263: Ehdotus
1275: laiksi korkeakoulujen sisäisen hallinnon 22. Ahde ym., toiv.al. n:o 1136: Koululainsää-
1276: perusteista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2131 dännön kodifioimisesta ja yhtenäistämisestä 2156
1277: 10. Karhuvaara ym., lak.al. n:o 264: Ehdotus 23. Ahde ym., toiv.al. n:o 1137: Pohjois-
1278: laiksi oppikoulun kouluneuvostosta anne- Suomen tutkimuslaitoksen perustamisesta
1279: tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 2137 ja hallinnon järjestämisestä . . . . . . . . . . . . 2157
1280: Sisä:llysluettelo 1972. XXI
1281:
1282: Siv. Siv.
1283: 24. Ahde ym., toiv.al. n:o 1138: Suomen 41. Borg ym., toiv.al. n:o 1155: Koulupeda-
1284: Teatterikorkeakoulun perustamisesta .... 2158 gogien sekä lukemis- ja kirjoitushäiriöis-
1285: ten oppilaiden erityisopettajien opetusvel-
1286: 25. Ahde ym., toiv.al. n:o 1139: Teatteriryh- vollisuuden supistamisesta . . . . . . . . . . . . . . 2176
1287: mien taloudellisten toimintaedellytysten tur-
1288: vaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2159 42. Borg ym., toiv.al. n:o 1156: Koulupeda-
1289: gogien sekä lukemis- ja kirjoittamishäi-
1290: 26. Ahde ym., toiv.al. n:o 1140: Teatteritoimin- riöisten oppilaiden erityisopettajien työs-
1291: nan tilaa koskevan kokonaisselvityksen suo- kentelyolojen selvittämisestä ............ 2177
1292: rittamisesta .......................... 2160
1293: 43. Borg, toiv.al. n:o 1157: Opiskelijain tentti-
1294: 27. Ahde ym., toiv.al. n:o 1141: Uusien kor- ym. vastaavien maksujen perimisen pois-
1295: keakoulujen oppilasasuntojen rakentami- tamisesta ............................ 2178
1296: sesta .............................. 2161
1297: 44. Borg ym., toiv.al. n:o 1158: Väitöskirjojen
1298: 28. Ahonen ym., toiv.al. n:o 1142: Ammattikas- painatuskustannusten suorittamisesta val-
1299: vatusalan tutkimustoiminnan aloittamisesta 2162 tion varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2179
1300: 29. Ahonen ym., toiv.al. n:o 1143: Vieraspaik- 45. Breilin, toiv.al. n:o 1159: Kansakoululai-
1301: kakuntalaisten ammattikoulujen oppilaiden toksen viranhaitijoille luokan ulkopuolella
1302: saattamisesta ammattikurssikeskusten oppi- suoritettavasta työstä maksettavien korvaus-
1303: laisiin verrattavalla tavalla valtion avustus- ten tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2180
1304: toimenpiteiden piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2163
1305: 46. Breilin, toiv.al. n:o 1160: Teknillisten
1306: 30. Ajo ym., toiv.al. n:o 1144: Sosionomita- oppilaitosten hallinnon uudistamisesta . . . . 2181
1307: soista koulutusta antavan yhteiskunta-alan
1308: oppilaitoksen aikaansaamisesta Rovaniemelle 2164 47. Eskman, toiv.al. n:o 1161: Monitoiminta-
1309: tilojen kehittämistarpeen huomioon ottami-
1310: 31. Ajo ym., toiv.al. n:o 1145: Tutkimuk- sesta koulurakennuksia koskevia määräyk-
1311: sesta teknillisen tutkimuslaitoksen perus- siä annettaessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2182
1312: tamisesta Pohjois-Suomeen . . . . . . . . . . . . . . 2166
1313: 48. Forsman ym., toiv.al. n:o 1162: Ammatti-
1314: 32. Ajo ym., toiv.al. n:o 1146: Ylioppilaspoh- kasvatusalan tutkimus- ja suunnittelutoi-
1315: jaisen kaupallis-teknillisen koulutuksen minnan aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2183
1316: aloittamisesta Kemin-Tornion talous-
1317: alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2167 49. Forsman ym., toiv.al. n:o 1163: Harvaan-
1318: asuttujen seutujen nuorison opintomahdol-
1319: 33. Aro ym., toiv.al. n:o 1147: Iltaoppikoulu- lisuuksien parantamisesta .............. 2184
1320: jen ja iltalinjojen koulupsykologien toimien
1321: perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2168 50. Forsman ym., toiv.al. n:o 1164: Kansa- ja
1322: peruskoulun luokkien oppilaiden vähim-
1323: 34. Aro ym., toiv.al. n:o 1148: Kielenopiskeli- mäismäärän alentamisesta .............. 2185
1324: joiden pakolliseen ulkomailla oleskeluun 51. Forsman ym., toiv.al. n:o 1165: Koulujen
1325: liittyvien epäkohtien poistamisesta . . . . . . 2169 vapaaehtoisen kerhotyön toimintaedellytys-
1326: ten kehittämisestä .................... 2186
1327: 35. Björklund ym., toiv.al. n:o 1149: Määrä-
1328: rahasta Suomen elokuva-arkiston toiminnan 52. Forsman, toiv.al. n:o 1166: Määrärahasta
1329: tukemiseen . . . .. . . . . . . . . . . . . .. . . .. . . . 2170 Lappeenrannan yhteislyseon laajennustyön
1330: toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2187
1331: 36. Björklund ym., toiv.al. n:o 1150: Pien-
1332: levikkisen mielipide- ja kaunokirjallisuu- 53. Friberg ym., toiv.al. n:o 1167: Lehdistön
1333: den julkaisemisedellytysten turvaamisesta 2171 yhteisen ATK-tietoarkiston perustamista
1334: tutkivan toimikunnan asettamisesta ...... 2188
1335: 37. Björklund ym., toiv.al. n:o 1151: Suomen
1336: Tietotoimiston osakekannan hankkimisesta 54. Gestrin ym., toiv.al. n:o 1168: Koulujär-
1337: valtion haltuun ........................ 2172 jestelmän perusteista annetun lain 28 §:n
1338: 5 momentin muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . 2189
1339: 38. Björklund ym., toiv.al. n:o 1152: Taide-
1340: teollisen oppilaitoksen muuttamisesta val- 55. Gestrin m. fl., hemst.mot. n:o 1169: On in-
1341: tion korkeakouluksi .................... 2173 rättande av ett svenskspråkigt språkinstitut
1342: för translatorer ........................ 2191
1343: 39. Björklund ym., toiv.al. n:o 1153: Valtion
1344: elokuvatoimiston perustamisesta huolehti- 55. Gestrin ym., toiv.al. n:o 1169: Ruotsinkie-
1345: maan elokuvien ja tv-kasettien maahan- li~~n ... ~!eliopiston perustamisesta kielen-
1346: tuonnista ja levityksestä . . . . . . . . . . . . . . . . 2174 kaanta)la varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2192
1347: 40. Borg ym., toiv.al. n:o 1154: Kehitysmaalin- 56. Gestrin m. fl., hemst.mot. nr 1170: Om
1348: jan perustamisesta eräisiin oppilaitoksiin . 2175 ökade anslag för litteraturen ............ 2193
1349: XXII Sisällysluettelo 1972.
1350:
1351: Shr, Siv.
1352: 56. Gestrin ym., toiv.al. n:o 1170: Kirjallisuu- 73. Honkonen ym., toiv.al. n:o 1187: Lääketie-
1353: den lisämäärärahoista .................. 2194 teellisen tiedekunnan perustamisesta Tam-
1354: pereelle ............................ 2212
1355: 57. Gestrin m. fl., hemst.mot. nr 1171: Om
1356: ökade anslag för sång- och musikorganisa- 74. Honkonen ym., toiv.al. n:o 1188: Opiske-
1357: tionernas verksamhet .................. 2195 lijoiden tentti- ym. maksujen poistamisesta 2213
1358: 57. Gestrin ym., toiv.al. n:o 1171: Lisämäärä- 75. Honkonen ym., toiv.al. n:o 1189: Yhtenäis-
1359: rahasta laulu- ja musiikkiyhtymien toimin- ten oppikirjojen julkaisemisesta valtion toi-
1360: taa varten ............................ 2196 mesta ............................... 2214
1361: 58. Haapasalo ym., toiv.al. n:o 1172: Kauppa- 76. Honkonen ym., toiv.al. n:o 1190: Yksityis-
1362: korkeakoulun sijoittamisesta Mikkeliin .. 2197 ten korkeakoulujen saattamisesta valtion
1363: haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2215
1364: 59. Hemmi ym., toiv.al. n:o 1173: Koulusosiaa-
1365: lisen toiminnan edistämisestä . . . . . . . . . . . 2198 77. Huotari ym., toiv.al. n:o 1191: Kansallis-
1366: ten kulttuuriaarteiden maastaviennin ja hä-
1367: 60. Hemmi ym., toiv.al. n:o 1174: Koulusosiaa- vittämisen estämisestä .................. 2216
1368: lisen toiminnan tavoitteiden ja sisällön sel-
1369: vittämisestä .......................... 2199 78. Huotari ym., toiv.al. n:o 1192: Kansan-
1370: opisto- ja kansankorkeakouluopetuksen ke-
1371: 61. Hemmi ym., toiv.al. n:o 1175: Määrärahasta hittamisestä .......................... 2217
1372: Raahen Porvari- ja Kauppakoulun laajen-
1373: nussuunnitelmien toteuttamiseen . . . . . . . . 2200 79. Huotari ym., toiv.al. n:o 1193: Oppikou-
1374: lujen valtionapujen jakamisesta ammatti-
1375: 62. Hemmi ym., toiv.al. n:o 1176: Oulun mu- kouluille säädetyin perustein ............ 2218
1376: siikkioppikoulun aseman järjestämisestä . . 2201
1377: 80. Huotari ym., toiv.al. n:o 1194: Ortodoksi-
1378: 63. Hemmi ym., toiv.al. n:o 1177: Pitkä- sen kansanopiston perustamisesta Pohjois-
1379: aikaissairaiden lasten peruskouluopetuksen Karjalan-Kainuun alueelle ja Helsingin tie-
1380: suunnittelusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2202 noille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2219
1381: 64. Hemmi ym., toiv.al. n:o 1178: Yliopistollis- 81. Huurtamo ym., toiv.al. n:o 1195: Valtion-
1382: ten kurssikirjojen käyttöönsaannin helpot- avun ja kuoletuslainan myöntämisestä muut-
1383: tamisesta ............................ 2203 tovoittokunnille omien kansa- ja peruskou-
1384: lurakennusten hankkimiseen . . . . . . . . . . . . 2220
1385: 65. Hetemäki ym., toiv.al. n:o 1179: Audiovi-
1386: suaalisen keskuksen perustamisesta . . . . . . 2204 82. Hykkäälä ym., toiv.al. n:o 1196: Teknilli-
1387: sen koulun perustamisesta Pohjois-Kymen-
1388: 66. Hetemäki ym., toiv.al. n:o 1180: Elokuva- laaksoon ............................ 2221
1389: museon toiminnan kehittämisestä . . . . . . . . 2205
1390: 83. Hyvönen ym., toiv.al. n:o 1197: Kansakou-
1391: 67. Hetemäki ym., toiv.al. n:o 1181: Kansakou- lun ylimmän luokan vapaaehtoisesta perus-
1392: lun ja peruskoulun kielenopetuksen ryhmä- tamisesta myös apukoulua käyville . . . . . . . 2222
1393: jaon muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2206
1394: 84. Häikiö ym., toiv.al. n:o 1198: Ammattikou-
1395: 68. Hetemäki ym., toiv.al. n:o 1182: Määrära- lujen toimintaedellytysten tehostamisesta
1396: hasta vieraiden kielten tarvetta selvittävän Kuopion läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2223
1397: tutkimuksen suorittamiseen . . . . . . . . . . . . 2207
1398: 85. Häikiö ym., toiv.al. n:o 1199: Koillis-Savon
1399: 69. Hetemäki ym., toiv.al. n:o 1183: Syntype- kauppaoppilaitoksen perustamisesta Juan-
1400: räisten ulkomaalaisten kielenopettajien käy- kosken kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2224
1401: tön lisäämisestä koululaitoksemme kielen-
1402: opetuksessa .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2208 86. Häikiö ym., toiv.al. n:o 1200: Korkotuki-
1403: lainojen myöntämisestä musiikkiopistoille 2225
1404: 70. Honkonen ym., toiv.al. n:o 1184: Apukou-
1405: lutasoisten koulunkäynnin ja ammattiin val- 87. Häkämies ym., toiv.al. n:o 1201: Imatran
1406: mistumisen helpottamisesta . . . . . . . . . . . . . . 2209 keskuslukion suunnittelemisesta . . . . . . . . . 2226
1407:
1408: 71. Honkonen ym., toiv.al. n:o 1185: Kansal- 88. Häkämies ym., toiv.al. n:o 1202: Kuntien
1409: listeatterin, Kansallisoopperan ja Ruotsalai- oikeuttamisesta perustamaan viransijaisuuk-
1410: sen Teatterin ottamisesta valtion haltuun .. 2210 sia haitavien opettajien virkoja . . . . . . . . . . 2227
1411:
1412: 72. Honkonen ym., toiv.al. n:o 1186: Korkea- 89. Häkämies, toiv.al. n:o 1203: Peruskoulun
1413: kouluopiskelijain liikuntatilojen järjestämi- toteutumisesta Savitaipaleen, Lemin ja Suo-
1414: sestä ................................ 2211 menniemen kunnissa syksyllä 1973 ...... 2228
1415: Sisällysluettelo 1972. XXIII
1416:
1417: Si'V. Siv.
1418: 90. Häkämies, toiv.al. n:o 1204: Saaren koti- 106. 0. Kangas ym., toiv.al. n:o 1220: Uskon-
1419: teollisuuskoulun muuttamisesta kaksivuo- nonopetuksen ylitarkastajan viran perusta-
1420: tiseksi . . . . . .. . . . . .. .. . .. .. .. .. .. . . . . 2229 misesta kouluhallitukseen . . . . . . . . . . . . . . 2245
1421: 91. Häkämies ym., toiv.al. n:o 1205: Väliaikais- 107. Karhuvaara ym., toiv.al. n:o 1221: Määrä-
1422: ten opettajien siirtoturvan menetyksen estä- rahasta opetusharjoittelijoiden palkkauksiin 2246
1423: misestä peruskoulujärjestelmän toimeenpa-
1424: non yhteydessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2230 108. Karhuvaara ym., toiv.al. n:o 1222: Opetta-
1425: jien opetusvelvollisuuden vähentämisestä ja
1426: 92. Jaatinen ym., toiv.al. n:o 1206: Terveystie- eläkkeiden uudelleen järjestämisestä eräissä
1427: teellisen tiedekunnan ja terveydenhoitaja- tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2247
1428: koulutuksen aloittamisesta Jyväskylän yli-
1429: opistossa ............................ 2231 109. Karkinen, toiv.al. n:o 1223: Erityiskoulu-
1430: tuksen järjestämisestä lastentarhanopettajille
1431: 93. Jaatinen ym., toiv.al. n:o 1207: Valtakun- häiriytyneiden lasten opetusta varten . . . . 2248
1432: nallisen, kokeiluluontoisen matkailualan
1433: opettajakoulutuksen aloittamisesta ammatti- 110. Kataiavuori ym., toiv.al. n:o 1224: Veikkaus-
1434: koulujen Jyväskylän opettajaopistossa . . . . 2232 voittovarojen myöntämisestä invalidien ur-
1435: heilulaitosten rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 2249
1436: 94. A.-L. Jokinen ym., toiv.al. n:o 1208: Kansa-
1437: laisjärjestöjen kulttuuriohjaajien paikkaami- 111. Kauppi ym., toiv.al. n:o 1225: Lastenpsy-
1438: sesta ................................ 2233 kiatrian professorin viran perustamisesta
1439: Helsingin yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2250
1440: 95. A.-L. Jokinen ym., toiv.al. n:o 1209: Turun
1441: iltaoppikoulun kielilaboratorion käytön te- 112. Kauppi ym., toiv.al. n:o 1226: Vaasan ly-
1442: hostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2234 seon uuden koulurakennuksen suunnittelun
1443: kiirehtimisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2252
1444: 96. A.-L. Jokinen ym., toiv.al. n:o 1210: Ulko-
1445: maisten lainojen saamisesta peruskouluun 113. Kivistö ym., toiv.al. n:o 1227: Esityksen
1446: siirtymisen nopeuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . 2235 antamisesta 12-vuotisen koulutusjärjestel-
1447: män luomisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2253
1448: 97. P. Jokinen ym., toiv.al. n:o 1211: Valtion
1449: oppikoulujen kalusto-, opetusväline- ja kir- 114. Kivistö ym., toiv.al. n:o 1228: Julkisten ra-
1450: jastomäärärahojen lisäämisestä opetustason kennusten taideteosten kustantamisesta . . 2254
1451: parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2236
1452: 115. Kivistö ym., toiv.al. n:o 1229: Korkeakou-
1453: 98. Juntumaa ym., toiv.al. n:o 1212: Alkoholi- lujen ja niiden tutkimuslaitosten kehittä-
1454: juomia, huumausaineita ja tupakkaa koske- mistavoitteiden asettamisesta . . . . . . . . . . . . 2255
1455: van opetuksen ylitarkastajan viran perusta-
1456: misesta kouluhallitukseen .............. 2237 116. Kivistö ym., toiv.al. n:o 1230: Koulu- ja am-
1457: mattikasvatushallituksen yhdistämisestä kou-
1458: 99. Järvisalo-Kanerva ym., toiv.al. n:o 1213: luhallinnon keskusvirastoksi . . . . . . . . . . . . 2256
1459: Opiskelijain vapauttamisesta tentti-, labora-
1460: torio- ym. maksuista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2238 117. Kivistö ym., toiv.al. n:o 1231: Koulujen us-
1461: konnonopetuksen korvaamisesta uskonto-
1462: 100. Järvisalo-Kanerva ym., toiv.al. n:o 1214: tiedon opetuksella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2257
1463: Tampereen Työväen Teatterin tukemisesta 2239
1464: 118. Kivistö ym., toiv.al. n:o 1232: Mielipide-
1465: 101. Järvisalo-Kanerva ym., toiv.al. n:o 1215: kirjallisuuden edustajien saattamisesta val-
1466: Toimenpiteistä perhekasvatuksen saamiseksi tion kirjallisuuspalkinto-, apuraha- ja kir-
1467: eräisiin oppilaitoksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2240 jastokorvausjärjestelmän piiriin . . . . . . . . . . 2258
1468: 102. Kalavainen ym., toiv.al. n:o 1216: Pedago- 119. Kivistö ym., toiv.al. n:o 1233: Selvityksen
1469: gisten toimistojen perustamisesta läänien antamisesta eduskunnalle korkeakoulujen
1470: kouluosastoihin ....................... 2241 omien varojen käytöstä . . . . . . . . . . . . . . . . 2259
1471: 103. Kalavainen ym., toiv.al. n:o 1217: Perus-
1472: koulujärjestelmään siirtymismahdollisuuden 120. Kivistö ym., toiv.al. n:o 1234: Valtion oppi-
1473: varaamisesta kunnille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2242 mis- ja opetusmateriaalikustantamon perus-
1474: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2260
1475: 104. Kalavainen ym., toiv.al. n:o 1218: Tutki-
1476: muksesta Suomen elokuva-arkiston ottami- 121. Knuuttila ym., toiv.al. n:o 1235: Työväen-
1477: sesta valtion haltuun .................. 2243 ja kansalaisopistojen oikeuttamisesta ant:~
1478: maan keskikoulutodistuksia . . . . . . . . . . . . 2261
1479: 105. Kalavainen ym., toiv.al. n:o 1219: Valtion
1480: kustannusliikkeen aikaansaamisesta oppi- 122. T. M. Koivisto ym., toiv.al. n:o 1236: Kun-
1481: kirjojen kustantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 2244 nallisen elokuvatoiminnan aikaansaamisesta 2262
1482: XXIV Sisällysluettelo 1972 0
1483:
1484:
1485: Siv. Sivo
1486: 1230 To Mo Koivisto ymo, toivoalo n:o 1237: Yksi- 140. Lattula ym., toivoa!. n:o 1254: Kansalaiskou-
1487: tyisten korkeakoulujen saattamisesta valtion lujen opettajien työllistämis- ja jatkokoulu-
1488: haltuun . 0 0. 0 0 0. 0 0. o o 0. 0 oo . o 0.. 0 o.. o. 2263 tuskysymysten hoitamisesta . 0 000. 0 0 0.. 0. 2281
1489:
1490: 1240 Kortesalmi ymo, toivoa!. n:o 1238: Epäpo- 141. Lattula ymo, toivoalo n:o 1255: Korkeakou-
1491: liittistc:n.... J?-UOr~osojärjestöjen taloudellisen lujen apuhenkilökunnan lisäämisestä o . o 0 0 2282
1492: tuen hsaanusesta 0 oo 0 o oo o 0o o oo o o oo o o oo o 2264
1493: 142. Lattula ym., toivoa!. n:o 1256: Muiden yli-
1494: 125. Kurppa ymo, toivoal. n:o 1239: Ammatti- opistojen saattamisesta osallisiksi Helsingin
1495: koulutuksen kehittämisestä vastaamaan ta- yliopistolle annetuista erioikeuksista . o . o o 2283
1496: louselämän tarpeita 0 0 0o o o. o o. o o o oo o o oo o 2265
1497: 1430 Lattula ymo, toiv.al. n:o 1257: Taideteolli-
1498: 1260 Kurppa ymo, toivoal. n:o 1240: Opiskelu- sen oppilaitoksen perustamisesta Ouluun 2284
1499: aineksen valitsemisesta korkeakoulu- ja
1500: opisto-opetuksen nostamiseksi kansainväli- 1440 Lattula ym., toivoa!. n:o 1258: Tutkimus-
1501: selle tasolle .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. 2266 laitoksen perustamisesta Oulun yliopiston
1502: yhteyteen o.. o . o. oo... o . o.. o0 0 o . o . o . . . 2285
1503: 127o Kurppa ym., toivoalo n:o 1241: Oppilaitos-
1504: ten pääsykokeiden järjestämisestä ennen har- 145o Lehmonen ym., toivoa!. n:o 1259: Viitasaa-
1505: joittelua 0. 0 0 00 0 0... o.... o 0 0 0o . o.. oo o 2267 ren ammattikurssikeskuksen suunnittelu- ja
1506: rakennustöiden rahoittamisesta 0 0o . 0 0.. 0 o 2286
1507: 128. Kurppa ym., toivoal. n:o 1242: Pienyritysten
1508: yritysjohdon kouluttamisen tehostamisesta 2268 1460 Lehtinen ymo, toivoa!. n:o 1260: Hotelli-,
1509: ravintola- ja matkailualan oppilaitoksen ai-
1510: 129. Kurppa ym., toivoa!. n:o 1243: Pätevän am- kaansaamisesta Kuopioon . o 0o0 0 o0 o 0. o . o 2287
1511: mattitaidon edellyttämän teknisen harjoitte-
1512: lun ohjelmoimisesta 0 0 0. 0 0.. 0 0. 00 o 0 oo 0o 0 2269 1470 Lehtinen ym., toivoal. n:o 1261: Raittius-
1513: kasvatuksen, -opetuksen ja -järjestötoimin-
1514: 1300 Laine ym., toivoa!. n:o 1244: Turun kuuro- nan kehittämisestä 0 0.. oo . 0 oo o......... o 2288
1515: jenkoulun uudisrakennuksen aikaansaami-
1516: sesta . o.. o.. o. o 0 oo... o o. o o oo. o o. o.. o o 2270 1480 Lemström ym., toiv.alo n:o 1262: Ruotsin-
1517: kielisten lasten omakielisen koulutuksen
1518: 131. Laine ymo, toivoalo n:o 1245: Valtionapu- turvaamisesta o . o . o . oo o... oo. o.. o 0. o. 0 2290
1519: säännösten laajentamisesta koskemaan kun-
1520: tien yhteisiä kirjastoautoja 0. o o.. o o. o . oo . 2271 149. Lemström ym., toivoa!. n:o 1263: Valtakun-
1521: nallisen sokeain äänikirjajärjestelmän ai-
1522: 132. Laitinen, toiv.al. n:o 1246: Etelä-S:won kaansaamisesta ... oo.. o... o o o... 0. o.. 2291
1523: maakuntakirjaston perustamisesta Savon-
1524: linnaan 0 ...... 0 0o 0 o. 0.. 0 o 0 0 o0... o.. 0 2272 1500 Lepistö ym., toivoaio n:o 1264: Tutkimuk-
1525: sesta peruskoulun kustannusten jaosta val-
1526: tion ja kuntien kesken 0 o. 0 o0 00 0.... 0. 0 . 2292
1527: 133. Laitinen, toiv.al. n:o 1247: Hotelli- ja ra-
1528: vintolakoulun perustamisesta Savonlinnaan 2273
1529: 151. Liikanen ymo, toiv.alo n:o 1265: Esityksen
1530: antamisesta kouluneuvostoista ammatilli-
1531: 134o Laitinen ymo, toiv.al. n:o 1248: Opintotuen sissa kouluissa o 0 oo 0.. 0...... 0 0... 0 0 0. 0 2293
1532: kehittämisohjelman laatimisesta 0 0 0. 0. 0. 0 2274
1533: 1520 Liikanen ym., toivoaio n:o 1266: Koulura-
1534: 135o Laitinen, toivoa!. n:o 1249: Savonlinnan am- kennustarpeen kartoittamisesta . 0.. 0 00 0. . 2294
1535: mattikoulun eräiden linjojen saattamisesta
1536: valtion ylläpidettäväksi 0... o 0. 0.. 0 0.. 0 0 2275 153. Liikanen ymo, toivoa!. n:o 1267: Selvityk-
1537: sen antamisesta eduskunnalle korkeakou-
1538: 136o Laitinen ym., toiv.al. n:o 1250: Tentti- ymo lujen omien varojen käytöstä 00 0.. 0... 0 0 . 2295
1539: maksujen poistamisesta o o.. o 0. o o o. oo... 2276
1540: 154o Liikanen ym., toiv.alo n:o 1268: Suomalais-
1541: 137. Laitinen ym., toiv.al. n:o 1251: Yliopisto- ten äänilevyjen arkistoinnin järjestämisestä 2296
1542: jen ja korkeakoulujen lukukausimaksujen
1543: poistamisesta ... o. oo o.. o o.... o. 00 o 0. 0 2277 155. LiUqvist m. fl., hemst.moto nr 1269: Om
1544: bestridande av barnträdgårdsseminariernas
1545: kostnader med statsmedel o. o o. o . o o . o . o o 2297
1546: 1380 Lankinen ym., toivoa!. n:o 1252: Taidehis-
1547: torian apulaisprofessorin viran perustami- 155o LiUqvist ymo, toiv.al. n:o 1269: Lastentar-
1548: sesta Helsingin yliopistoon ... 0... 0 . 00 . 0 0 2278 haseminaarien kustannusten suorittamisesta
1549: valtion varoista . o.. o oo o o o o.... 0. o oo o . o o 2298
1550: 139o Lankinen ym., toiv.alo n:o 1253: Tutkimuk-
1551: sen suorittamisesta korkeakoulun tai sivu- 156. LiUqvist mo flo, hemstomoto nr 1270: Om
1552: korkeakoulun perustamiseksi Lahden kau- rättighet att göra avdrag för slitage vid ut-
1553: punkiin .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. . 2279 hyrning av kommunalförbundens skolor . 0 2299
1554: Sisällysluettelo 1972. XXV
1555:
1556: Siv. Siv.
1557: 156. LiUqvist ym., toiv.al. n:o 1270: Oikeudesta 174. Poutanen ym., toiv.al. n:o 1288: Suunnis-
1558: kulumisvähennyksiin kuntainliittojen kou- tusurheilun tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 2320
1559: luja vuokrattaessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2300
1560: 175. Procope, hemst.mot. nr 1289: On upprät-
1561: 157. Linkola ym., toiv.al. n:o 1271: Esityksen tande av ett särskilt landskapsarkiv för Ny-
1562: antamisesta laiksi yleisestä ammattioppivel- land ................................ 2321
1563: vollisuudesta ........................ 2301
1564: 175. Procope, toiv.al. n:o 1289: Erityisen maa-
1565: 158. Linkola ym., toiv.al. n:o 1272: Kaakkois- kunta-arkiston perustamisesta Uudelle-
1566: Suomen aluetta palvelevan kurssikeskuksen maalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2322
1567: perustamisesta Imatralle . . . . . . . . . . . . . . . . 2302
1568: 176. Rantala ym., toiv.al. n:o 1290: Ammatti-
1569: 159. Linkola ym., toiv.al. n:o 1273: Valtakunnal- koulutuksen saattamisesta piirihallinnon
1570: lisen koulutussuunnittelun tehostamisesta 2303 alaisuuteen .......................... 2323
1571:
1572: 160. H. Linna ym., toiv.al. n:o 1274: Kuntien ur- 177. Rantala ym., toiv.al. n:o 1291: Mikkelin ja
1573: heilulautakuntia, urheilu- ja liikuntatoimin- Kuopion läänin kuntien ammattikoulutus-
1574: nan valtionapua sekä veikkausvoittovarojen kulujen keventärnisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 2324
1575: jakamista koskevien lakien valmistelemisesta 2304
1576: 178. Rekonen ym., toiv.al. n:o 1292: Tampe-
1577: 161. L. Linna ym., toiv.al. n:o 1275: Valtion reen yliopiston ottamisesta valtion hallin-
1578: tuen järjestämisestä paikallisille sanomaleh- taan ................................ 2325
1579: dille ja pienille kulttuurilehdille . . . . . . . . . 2306
1580: 179. Remes ym., toiv.al. n:o 1293: Tutkimuk-
1581: 162. L. Linna ym., toiv.al. n:o 1276: Yhtenäisen sesta Kuopion läänin kehitysaluekuntien
1582: koulukyyditysjärjestelmän aikaansaamisesta 2307 nuorten ammattikoulutusmahdollisuuksien
1583: parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2326
1584: 163. Mustonen ym., toiv.al. n:o 1277: Kainuun
1585: alueen siirtymisestä peruskoulun piiriin 180. Ronkainen ym., toiv.al. n:o 1294: Iltaoppi-
1586: vuoden 1972 syksyllä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2308 koulujen ja oppikoulujen iltalinjojen tuki-
1587: opetuskurssien kustannusten suorittamisesta
1588: 164. Mykkänen ym., toiv.al. n:o 1278: Yrittäjä- valtion varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2327
1589: opiston perustamisesta Rovaniemelle . . . . . 2309
1590: 181. Ronkainen ym., toiv.al. n:o 1295: Uusien
1591: 165. Mäkelä ym., toiv.al. n:o 1279: Merivartija- yksityisoppikoulujen perustamiselle asetettu-
1592: koulun sijoittamisesta Raumalle merenkul- jen rajoitusten poistamisesta . . . . . . . . . . . . 2328
1593: kuopiston ja merimiesammattikoulun yh-
1594: teyteen .............................. 2310 182. Rosnell ym., toiv.al. n:o 1296: Erityiskoulu-
1595: tuksen järjestämisestä kehitysvammaisille
1596: 166. Männistö ym., toiv.al. n:o 1280: Valtakun- lapsille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2329
1597: nallisen urheiluntutkimuslaitoksen perusta-
1598: misesta Kuopion kaupunkiin ............ 2311 183. Räsänen ym., toiv.al. n:o 1297: Esikoulun-
1599: ja lastentarhaopettajien koulutuksen saatta-
1600: 167. Niinikoski ym., toiv.al. n:o 1281: Määrära- misesta valtion haltuun ................ 2330
1601: hasta Oulun yliopiston käyttöön alue- ja pe-
1602: rustutkimuksen suorittamiseksi Pohjois- 184. Räsänen ym., toiv.al. n:o 1298: Opinto-
1603: Suomessa ........................... 2312 mahdollisuuksien lisäämisestä Oulun yli-
1604: opistossa ............................ 2332
1605: 168. Nikkilä ym., toiv.al. n:o 1282: Metsäpatolo-
1606: gian apulaisprofessorin viran perustamisesta 185. Räsänen ym., toiv.al. n:o 1299: Oulun yli-
1607: Helsingin yliopistoon .................. 2314 opiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan
1608: perustamisesta ....................... 2333
1609: 169. H. Niskanen ym., toiv.al. n:o 1283: Kirjas- 186. Räsänen ym., toiv.al. n:o 1300: Pohjois-
1610: tontarkastajan virkojen perustamisesta .... 2315 Suomen tutkimus- ja suunnittelulaitoksen
1611: perustamisesta Oulun yliopiston yhteyteen 2334
1612: 170. Pekkala ym., toiv.al. n:o 1284: Yrittäjäopis-
1613: ton perustamisesta Pohjois-Suomeen ...... 2316 187. Räsänen ym., toiv.al. n:o 1301: Poliittisten
1614: puolueiden esittelyn sisällyttämisestä koulu-
1615: 171. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 1285: Oppilai- jen yhteiskunnalliseen opetukseen . . . . . . . 2335
1616: den valintakriteerien selvittämisestä eri am-
1617: mattikoulutusaloilla .................. 2317 188. Räsänen ym., toiv.al. n:o 1302: Professuu-
1618: rien perustamisesta yliopistoihin marxilai-
1619: 172. Pohionen ym., toiv.al. n:o 1286: Kansan- suuden ja siihen liittyvän tieteen opetusta
1620: musiikin professuurin perustamisesta .... 2318 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2336
1621: 173. Poutanen ym., toiv.al. n:o 1287: Lisäavus- 189. Räsänen, toiv.al. n:o 1303: Suomen Taide-
1622: tuksen antamisesta Mikkelin ja Kuopion lää- akatemian säätiön alaisten laitosten siirtä-
1623: nien kuntien ammattikoulutusmenoihin .. 2319 misestä valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . 2338
1624: 4 156/72
1625: XXVI Sisällysluettelo 1972.
1626:
1627: Siv. Siv.
1628: 190. Saarto ym., toiv.al. n:o 1304: Autonajo- 207. Salmivuori ym., toiv.al. n:o 1321: Maaseu-
1629: opetuksen sisällyttämisestä liikenneopetuk- dun nuorten ammattikoulutusmahdollisuuk-
1630: seen liittyvänä vapaaehtoisena oppiaineena sien parantamisesta .................... 2357
1631: kansa-, ammatti- ja oppikoulujen opetusoh-
1632: jelmaan ............................. 2339 208. Saukkonen ym., toiv.al. n:o 1322: Koulu-
1633: toimen johtajien ja sihteerien palkkauksesta
1634: 191. Saarto ym., toiv.al. n:o 1305: Kansa-, am- kunnille aiheutuvien kustannusten saatta-
1635: matti- ja oppikoululaisten vakuuttamisesta misesta valtionavun piiriin .............. 2358
1636: koulu- ja koulumatkatapaturmien varalta .. 2341
1637: 209. Saukkonen ym., toiv.al. n:o 1323: Opinto-
1638: 192. Saimo ym., toiv.al. n:o 1306: Liikunnanoh- tukijärjestelmän kehittämisestä .......... 2359
1639: jaajien ja kuntohuoltajien paikkaamisesta
1640: kuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2342 210. Seppä ym., toiv.al. n:o 1324: Koulutoimen
1641: johtajien ja sihteerien palkkakuluista kun-
1642: 193. Saimo ym., toiv.al. n:o 1307: Terveystieteel- nille aiheutuvien kustannuksien saattami-
1643: lisen tiedekunnan toiminnan ja terveyden- sesta valtionavun piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . 2360
1644: hoitajakoulutuksen aloittamisesta Jyväsky-
1645: län yliopistossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2343 211. Seppä ym., toiv.al. n:o 1325: Lukiota vas-
1646: taavan opetuksen antamisesta ammattikou-
1647: 194. Saimo ym., toiv.al. n:o 1308: Vakinaisten luissa ja kauppaoppilaitoksissa . . . . . . . . . . 2361
1648: uskonnonopettajan virkojen perustamisesta
1649: peruskouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2344 212. Seppä ym., toiv.al. n:o 1326: Valtion tuen
1650: saannin varmistamisesta lailla yleisten am-
1651: 195. Salama ym., toiv.al. n:o 1309: Erityisope- mattikoulujen oppilasasuntojen ja oppilai-
1652: tuksen niveltämisestä muuhun koululaitok- den matkakustannusten osalta . . . . . . . . . . 2362
1653: seen ................................ 2345
1654: 213. Sigfrids m. fl., hemst.mot. nr 1327: Om be-
1655: 196. Salama ym., toiv.al. n:o 1310: Kansakoulu- hörighet för lärare att oberoende av kyrko-
1656: lain 86 §:n muuttamisesta .............. 2346 tillhörighet undervisa i religion . . . . . . . . . . 2363
1657: 197. Salama ym., toiv.al. n:o 1311: Kansakou- 213. Sigfrids ym., toiv.al. n:o 1327: Opettajien
1658: lunopettajien palkkauksen yhtenäistämisestä 2347 oikeudesta opettaa uskontoa kirkkoon kuu-
1659: lumisesta riippumatta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2364
1660: 198. Salama ym., toiv.al. n:o 1312: Koulukotien
1661: koulutoiminnan saattamisesta kokonaisuu- 214. Siikaniemi ym., toiv.al. n:o 1328: Kansa-
1662: dessaan muun koulutoimen alaisuuteen .. 2348 laiskoulun luokkien ja työharjoitusryhmän
1663: enimmäisoppilasmäärien alentamisesta . . . . 2365
1664: 199. Salama ym., toiv.al. n:o 1313: Kuulo- ja
1665: näkövammaisten koulujen uudistetun ope- 215. Sinisalo ym., toiv.al. n:o 1329: Nuorisolain
1666: tusmateriaalin saannin turvaamisesta . . . . . 2349 valmistelemiseksi suoritettavasta nuorison
1667: asemaa ja yhteiskunnallisia oikeuksia kos-
1668: 200. Salama ym., toiv.al. n:o 1314: Luokanopet- kevasta tutkimuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2366
1669: tajien oikeuttamisesta osallistumaan appro-
1670: batur-tasoisiin erikoistumisopintoihin .... 2350 216. Sinisalo ym., toiv.al. n:o 1330: Palkan mak-
1671: samisesta ammattikoululaisille heidän har-
1672: 201. Salama ym., toiv.al. n:o 1315: Määrärahasta joitustyönä suorittamastaan työstä . . . . . . . . 2367
1673: Jyväskylän kuulovikaisten koulun hoito-
1674: henkilökunnan työsuhdepalkkoihin ...... 2351 217. Stenbäck m. fl., hemst.mot nr 1331: Om
1675: bevarande och iståndsättande av stadsdelen
1676: 202. Salama ym., toiv.al. n:o 1316: Opintotuen Gamla Borgå . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2368
1677: kehittämisohjelman laatimisesta ......... 2352
1678: 217. Stenbäck ym., toiv.al. n:o 1331: Vanha Por-
1679: 203. Salama ym., toiv.al. n:o 1317: Reumatolo- voo nimisen kaupunginosan säilyttämisestä
1680: gian professorin virkojen perustamisesta .. 2353 ja kunnostamisesta .................... 2370
1681: 204. Salama ym., toiv.al. n:o 1318: Valtionavun
1682: myöntämisestä kansakoululautakuntien sih- 218. Stenbäck m. fl., hemst.mot. nr 1332: Om
1683: teerien palkkioihin .................... 2354 tryggande av kulturtidskrifternas existens
1684: genom statsstöd . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2372
1685: 205. Salmi ym., toiv.al. n:o 1319: Kansakoulu-
1686: laisten matkakustannusten korvaamisesta .. 2355 218. Stenbäck ym., toiv.al. n:o 1332: Kulttuuri-
1687: lehtien ilmestymisen turvaamisesta valtion
1688: 206. Salmivuori ym., toiv.al. n:o 1320: Kansa- tuella .............................. 2373
1689: koululaitoksessa sijaisena palvelevan saatta-
1690: misesta määrävuosilisän suhteen tasaveroi- 219. Stenbäck m. fl., hemst.mot. nr 1333: Om
1691: seen asemaan muiden viranhaltijoiden tryggande av samernas rätt tili undervis-
1692: kanssa .............................. 2356 ning på modersmålet . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 74
1693: Sisiillysluettelo 1972. XXVII
1694:
1695: Siv. Siv.
1696: 219. Stenbäck ym., toiv.al. n:o 1333: Saamelais- 235. Tarjanne ym., toiv.al. n:o 1349: Koululais-
1697: ten äidinkielisen opetuksen turvaamisesta 2375 kyydityksiä koskevien säännösten tarkista-
1698: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2392
1699: 220. Sundqvist ym., toiv.al. n:o 1334: Vapaata
1700: kansansivistystyötä koskevan kokonaissuun- 236. Toivanen ym., toiv.al. n:o 1350: Hotelli- ja
1701: nitelman tehostamisesta ................ 2376 ravintolakoulun perustamisesta Turun kau-
1702: punkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2393
1703: 221. Sundqvist ym., toiv.al. n:o 1335: Yleishyö-
1704: dyllisiä palveluksia suorittavien yksityisten 237. Toivanen ym., toiv.al. n:o 1351: Kansakou-
1705: arkistojen - kirjastojen toiminnan turvaa- lun I ja II luokkien oppilaslukumaksimin
1706: misesta ............................. 2377 alentamisesta 25:een ................... 2394
1707: 222. 1. Suominen ym., toiv.al. n:o 1336: Oppi- 238. Toivanen ym., toiv.al. n:o 1352: Koulutus-
1708: velvollisuusiän alaikärajan alentamisesta . . 2378 politiikan tutkimuslaitoksen suunnittelu-
1709: töiden aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2395
1710: 223. 1. Suominen ym., toiv.al. n:o 1337: Parla-
1711: mentaarisen korkeakoulukomitean asettami- 239. Toivanen ym., toiv.al. n:o 1353: Koulutus-
1712: sesta ................................ 2379 tuen myöntämisestä lähetystyössä olevien
1713: koulua käyville lapsille . . . . . . . . . . . . . . . . 2396
1714: 224. 1. Suominen ym., toiv.al. n:o 1338: Tule-
1715: vaisuuden tutkimuslaitoksen perustamisesta 2380 240. Toivanen ym., toiv.al. n:o 1354: Lastentar-
1716: hanomaisen esikoulutoiminnan aikaansaami-
1717: 225. S. Suominen ym., toiv.al. n:o 1339: Kor- sesta ............................... 2397
1718: keakoulujen kehitystyön suuntaamisesta
1719: koulutuskysynnän osoittamille aloille .... 2381 241. Toivanen ym., toiv.al. n:o 1355: Määrära-
1720: hasta korkeakoulujen kurssikirjojen kirjoit-
1721: 226. S. Suominen ym., toiv.al. n:o 1340: Määrä- tajille myönnettäviin stipendeihin . . . . . . . . 2398
1722: rahasta valtion tueksi Tekniikan museon
1723: säätiölle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2382 242. Toivanen ym., toiv.al. n:o 1356: Ns. kun-
1724: nanopettajien virkojen perustamista koske-
1725: 227. S. Suominen ym., toiv.al. n:o 1341: Määrä- van lainsäädännön aikaansaamisesta . . . . . . 2399
1726: rahasta yrityshallinnon professorin viran pe-
1727: rustamiseksi Tampereen yliopistoon ...... 2383 243. Toivanen ym., toiv.al. n:o 1357: Oppilas-
1728: huollon kokonaisvaltaisesta kehittämisestä 2400
1729: 228. S. Suominen ym., toiv.al. n:o 1342: Tutki-
1730: muksesta varsinaiseen tarkoitukseensa käy- 244. Toivanen ym., toiv.al. n:o 1358: Puheope-
1731: tettyjen opintolainojen määrästä . . . . . . . . . 2384 tuksen aseman turvaamisesta peruskoulussa 2401
1732: 229. S. Suominen ym., toiv.al. n:o 1343: Yli- 245. Tuominen ym., toiv.al. n:o 1359: Koululai-
1733: opistojen ja korkeakoulujen ylioppilaskun- toksen yhteiskunnallisen opetuksen uudis-
1734: tien pakkojäsenyyden poistamisesta . . . . . . 2385 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2402
1735: 230. Sutinen ym., toiv.al. n:o 1344: Kehitysalue- 246. Tuominen ym., toiv.al. n:o 1360: Kulttuu-
1736: instituutin aikaansaamisesta Joensuun kor- risäätiöiden toiminnan ohjaamisesta ja koor-
1737: keakoulun yhteydessä toimivaan Karjalan dinoimisesta .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. 2404
1738: tutkimuslaitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2386
1739: 247. Tuominen ym., toiv.al. n:o 1361: Kunnal-
1740: 231. Sutinen ym., toiv.al. n:o 1345: Leirimuo- listen elokuvateattereiden perustamisen tu-
1741: toisten kulttuuriharrastusten tukemisen te- kemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2405
1742: hostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2387
1743: 248. Tuominen ym., toiv.al. n:o 1362: Määrära-
1744: 232. Tallgren m. fl., hemst.mot. nr 1346: Om ut- hasta iltaoppikoulujen opinto-ohjaajien palk-
1745: vecklande av informationsverksamheten från kaamiseen .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 2406
1746: samhällets sida .. . .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. 2388 249. Tuominen ym., toiv.al. n:o 1363: Määrära-
1747: hasta Suomen Rauhanpuolustajat ry:n työn
1748: 232. Tallgren ym., toiv.al. n:o 1346: Yhteiskun- tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2407
1749: ~~n. ha~joittaman tiedotustoiminnan kehit-
1750: tamlsesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2388 250. Tuominen ym., toiv.al. n:o 1364: Teatteri-
1751: koulutuksen ottamisesta valtion haltuun . . 2408
1752: 233. Tarjanne ym., toiv.al. n:o 1347: Kehitys-
1753: maainstituutin perustamisesta Helsingin yli- 251. Tuominen ym., toiv.al. n:o 1365: Vapaiden
1754: opistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2390 teatteriryhmien ja harrastajateatteritoimin-
1755: nan tukemisesta . .. .. .. .. .. .. . .. . .. .. .. 2409
1756: 234. Tarjanne ym., toiv.al. n:o 1348: Keskikou-
1757: lun lukukausimaksujen tasaamista ja asteit- 252. Tuomioja ym., toiv.al. n:o 1366: Palkan
1758: taista poistamista koskevan ohjelman val- maksamisesta auskultanteille opetusharjoitte-
1759: mistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2391 lusta ............................... 2411
1760: XXVIII Sisällysluettelo 1972.
1761:
1762: Siv. Siv.
1763: 253. Tupamäki, toiv.al. n:o 1367: Korkeakoulu- 271. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 1385: Kehitys-
1764: jen hallinnon uudistamisesta yhtäläisen ääni- alueinstituutin sijoittamisesta tutkittavalle
1765: oikeuden pohjalta ..................... 2412 alueelle ............................. 2431
1766: 254. Veikko Turunen ym., toiv.al. n:o 1368: Tut- 272. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 1386: Sairaanhoi-
1767: kimuksesta apukoulutasoisille soveltuvien tajien korkeakouluopintojen kehittämisestä 2432
1768: ammattien määrittelemisestä ............. 2413
1769: 273. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 1387: Tutkijaryh-
1770: 255. Väinö Turunen, toiv.al. n:o 1369: Maa- män asettamisesta selvittämään taiteiden tu-
1771: kuntakirjaston aikaansaamisesta Savonlin- kemistoimintaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2433
1772: naan ............................... 2414
1773: 274. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 1388: Valtion
1774: 256. Väinö Turunen, toiv.al. n:o 1370: Matkailu- keskuslukion saamisesta Joensuuhun ..... 2434
1775: ja ravintola-alaa palvelevan instituutin pe-
1776: rustamisesta Savonlinnaan .............. 2415 275. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 1389: Viiden tut-
1777: kijaviran perustamisesta Karjalan tut..lcimus-
1778: 257. Väinö Tumnen, toiv.al. n:o 1371: Määrä- laitokseen kehitysaluetutkimusta varten .. 2435
1779: rahasta valtion ylläpitämän opintolinjan kus-
1780: tannuksiin Savonlinnan ammattikoulussa .. 2416 276. P. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1390: Ter-
1781: veystieteellisen tiedekunnan toiminnan ja
1782: 258. Väinö Turunen, toiv.al. n:o 1372: Savon- terveydenhoitajakoulutuksen aloittamisesta
1783: linnan seminaarin käyttämisestä itsenäisenä Jyväskylän yliopistossa . . . . . . . . . . . . . . . . . 2436
1784: opettajien koulutuslaitoksena ........... 2417
1785: 277. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1391: Esityk-
1786: 259. Väinö Turunen, toiv.al. n:o 1373: Savon- sen antamisesta pienten koulujen toiminta-
1787: linnan taidelukion valtionavun korottami- edellytysten turvaamisesta .............. 2437
1788: sesta ................................ 2418
1789: 278. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1392: Kansan-
1790: 260. Väinö Turunen, toiv.al. n:o 1374: Teknilli- vallan toteuttamisesta Helsingin yliopistossa 2438
1791: sen koulun aikaansaamisesta Savonlinnaan 2419
1792: 279. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1393: Kirje-
1793: 261. Väinö Turunen, toiv.al. n:o 1375: Venäjän opiskelun edistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 2439
1794: kielen opiskelun aloittamisesta Savonlinnan
1795: kieli-instituutissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2420 280. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1394: Koulun-
1796: käyntikustannusten keventämisestä syrjä-
1797: 262. Työläjärvi ym., toiv.al. n,o 1376: Kulttuuri- seuduilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2440
1798: ja mielipidelehtien valtionavustuksesta . . . . 2421
1799: 281. V. Vemzamo ym., toiv.al. n:o 1395: Kuntien
1800: 263. Uusitalo ym., toiv.al. n:o 1377: Korkeakou- peruskoulurasitusten keventämisestä ..... 2441
1801: lun perustamisesta Seinäjoelle . . . . . . . . . . . . 2422
1802: 282. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1396: Kuo-
1803: 264. Uusitalo ym., toiv.al. n:o 1378: Oppi-, am- pion läänin ammattikoulujen saattamisesta
1804: matti- ja korkeakoululaisten matka- ja asu- valtion ylläpitämiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2442
1805: miskustannusten korvaamisesta . . . . . . . . . . 2424
1806: 283. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1397: Lisäyk-
1807: 265. Vainio ym., toiv.al. n:o 1379: Iltaoppikou- sestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon yli-
1808: lua käyvien koulunkäynnin taloudellisten määräiseksi avustukseksi pienille kouluille 2443
1809: edellytysten parantamisesta . . . . . . . . . . . . . 2425 284. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1398: Pien-
1810: kou!uje?.- säilyttämisestä peruskouluun siir-
1811: 266. Vainio ym., toiv.al. n:o 1380: Lahden tek- ryttaessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2444
1812: nillisen oppilaitoksen uuden talon rakenta-
1813: misesta 2426 285. H. Westerlund m. fl., hemst.mot. nr 1399:
1814: Om avlåtande av proposition angående
1815: 267. Vainio ym., toiv.al. n:o 1381: Peruskoulun komplettering av folkhögskolelagstiftningen 2445
1816: käytännöllis-teknisten opetusaineiden riit-
1817: tävyyden ja tehokkuuden takaamisesta . . . . 2427 285. H. Westerlund ym., toiv.al. n:o 1399: Esi-
1818: tyksen antamisesta kansanopistoja koskevan
1819: 268. Vainio ym., toiv.al. n:o 1382: Uskonnon- lainsäädännön täydentämiseksi .......... 2447
1820: opetuksen tuntimäärän säilyttämisestä koulu-
1821: uudistuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2428 286. H. Westerlund m. fl., hemst.mot. nr 1400:
1822: Om projektering för Lovisa svenska sam-
1823: 269. Vainio ym., toiv.al. n:o 1383: Lastentar- lyceums om- och tillbyggnad . . . . . . . . . . . . 2449
1824: hanopettajakoulutuksen niveltämisestä pe-
1825: ruskoulunopettajakoulutukseen . . . . . . . . . 2429 286. H. Westerlund ym., toiv.al. n:o 1400: La-
1826: visa svenska samlyceum nimisen oppikou-
1827: 270. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 1384: Joensuun lun rakennusten uudistamisen ja laajenta-
1828: lyseon uuden koulutalon rakentamisesta . . 2430 misen suunnittelemisesta . . . . . . . . . . . . . . . 2450
1829: Sisällysluettelo 1972. XXIX
1830:
1831: Siv. Siv.
1832: 287. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 1401: Kult- 292. Väyrynen, toiv.al. n:o 1406: Määrärahasta
1833: tuuri- ja mielipidelehdistön toimintaedelly- korkeakoululaitoksen kehittämiseen . . . . . . 2456
1834: tysten parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2451
1835: 293. Väyrynen ym., toiv.al. n:o 1407: Opettajien
1836: 288. Vikatmaa ym., toiv.al. n:o 1402: Teknillis- opetusvelvollisuutta koskevien säännösten
1837: ten oppilaitosten päätoimisten tuntiopetta- muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2457
1838: jien toimien muuttamisesta ylimääräisen leh- 294. Väyrynen ym., toiv.al. n:o 1408: Opiskelu-
1839: torin toimiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2452 ajan lyhentämisestä korkeakoulujen kurssi-
1840: kirjalainausta tehostamalla . . . . . . . . . . . . . . 2458
1841: 289. Vilponiemi ym., toiv.al. n:o 1403: Yleisen
1842: ammattioppivelvollisuuden aikaansaamisesta 2453 295. Väyrynen ym., toiv.al. n:o 1409: Toimenpi-
1843: teistä kansakoululain 86 §:n muuttamiseksi 2459
1844: 290. Volotinen ym., toiv.al. n:o 1404: Ammatti-
1845: koulun rakentamisesta Pohjois-Karjalaan . . 2454 296. Väyrynen, toiv.al. n:o 1410: Toimenpiteistä
1846: kansalliskirjaston perustamiseksi . . . . . . . . 2460
1847: 291. Väyrynen ym., toiv.al. n:o 1405: Ammatti-
1848: kurssien ja ammattioppilaitosten oppilaiden 297. Asvik ym., toiv.al. n:o 1411: Viran- ja toi-
1849: taloudellisten etujen tasoittamisesta . . . . . . 2455 menhaltijoita koskevien säännösten yhden-
1850: mukaistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2461
1851:
1852:
1853:
1854: IX. Maa- ja metsätalousvaliokunta.
1855:
1856: Maa- ja metsätaloutta, maanhankinnan ra- Sirv.
1857: joittamista, luopumiseläkettä, kalankasva- 13. Asunmaa ym., lak.al. n:o 285: Ehdotus
1858: rusta, turkistarhausta ja vesihuoltoa ym. laiksi satovahinkojen korvaamisesta . . . . . . 2493
1859: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
1860: Siv. 14. Kurppa ym., lak.al. n:o 286: Ehdotus sa-
1861: 1. Pekkarinen ym., lak.al. n:o 273: Ehdotus laojituslaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2495
1862: laiksi maankäyttölain muuttamisesta . . . . . . 2467
1863: 15. Uusitalo ym., lak.al. n:o 287: Ehdotus sala-
1864: 2. Pekkarinen ym., lak.al. n:o 274: Ehdotus ojituslaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2496
1865: laiksi maankäyttölain muuttamisesta . . . . . . 2468
1866: 16. Tähkämaa ym., lak.al. n:o 288: Ehdotus
1867: 3. Pekkarinen ym., lak.al. n:o 275: Ehdotus laiksi viljakaupasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2498
1868: laiksi maankäyttölain muuttamisesta . . . . . . 2470
1869: 17. Pulkkinen ym., lak.al. n:o 289: Ehdotus
1870: 4. Pekkarinen ym., lak.al. n:o 276: Ehdotus laiksi maataloustulon vakaannuttamisesta
1871: laiksi maankäyttölain muuttamisesta . . . . . . 2472 annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . 2500
1872: 5. Pekkarinen ym., lak.al. n:o 277: Ehdotus 18. Antila ym., lak.al. n:o 290: Ehdotus laiksi
1873: laiksi maankäyttölain muuttamisesta ...... 2474 kotimaisen sokerintuotannon turvaamisesta 2503
1874: 6. Pekkarinen ym., lak.al. n:o 278: Ehdotus 19. Lottanen ym., lak.al. n:o 291: Ehdotus
1875: laiksi maankäyttölain muuttamisesta . . . . . . 2475 laiksi kotimaisen sokerintuotannon turvaa-
1876: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2506
1877: 7. Saimo ym., lak.al. n:o 279: Ehdotus laiksi
1878: maankäyttölain muuttamisesta .......... 2476 20. V. Vennamo ym., lak.al. n:o 292: Ehdotus
1879: laiksi maidon tuottajahinnan parantamisesta
1880: 8. Volotinen ym., lak.al. n:o 280: Ehdotus ja voin kotimaisesta alennusmyynnistä . . . . 2510
1881: laiksi maankäyttölain muuttamisesta ...... 2478
1882: 21. Ahonen ym., lak.al. n:o 293: Ehdotus
1883: 9. Volotinen ym., lak.al. n:o 281: Ehdotus laiksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain
1884: laiksi maankäyttölain muuttamisesta . . . . . 2480 muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2512
1885:
1886: 10. Saimo ym., lak.al. n:o 282: Ehdotus laiksi 22. Mustonen ym., lak.al. n:o 294: Ehdotus
1887: maankäyttölainoista annetun lain muutta- laiksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain
1888: misesta ............................. 2481 muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2513
1889: 23. Raatikainen ym., lak.al. n:o 295: Ehdotuk-
1890: 11. Pekkarinen ym., lak.al. n:o 283: Ehdotus set laeiksi puun tuottamisesta ja yhteismet-
1891: laiksi maanhankkimisen rajoittamisesta . . . 2483 sälain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2515
1892: 12. Valolinen ym., lak.al. n:o 284: Ehdotus 24. Väyrynen ym., lak.al. n:o 296: Ehdotus
1893: laiksi yhteisöjen maanhankinnan rajoittami- laiksi metsäoppilaitoksista annetun lain
1894: sesta ............................... 2488 muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2521
1895: XXX Sisällysluettelo 1972.
1896:
1897: Siv. Siv.
1898: 25. Karpola ym., lak.al. n:o 297: Ehdotus laiksi 43. Asunta ym., toiv.al. n:o 1425: Tutkimuksesta
1899: eräiden luottojen vakauttamisesta (Laus. valkuaispitoisuuden huomioon ottamisesta
1900: Vv:lta) ............................. 2524 maitotuotteiden hinnoittelussa . . . . . . . . . . 2563
1901: 26. Kaarna ym., lak.al. n:o 298: Ehdotus laiksi 44. Borg ym., toiv.al. n:o 1426: Pakettipeltojen
1902: maatalouslautakunnista annetun lain muut- hoidon valvonnan tehostamisesta . . . . . . . . 2564
1903: tamisesta (Laus. Ltv:lta) ............... 2526
1904: 45. Breilin, toiv.al. n:o 1427: Valtion viljava-
1905: 27. H. Linna ym., lak.al. n:o 299: Ehdotus raston lisätilojen rakentamisesta Salon seu-
1906: laiksi luopumiseläkkeestä (Laus. Sosv:lta) 2528 dulle ............................... 2565
1907:
1908: 28. L. Linna ym., lak.al. n:o 300: Ehdotus 46. Granvik m. fl., hemst. mot. nr 1428: On an-
1909: laiksi luopumiseläkkeestä (Laus. Sosv:lta) 2531 slag åt stiftelsen Martens plantskola . . . . . . 2566
1910: 29. Nevalainen ym., lak.al. n:o 301: Ehdotus 46. Granvik ym., toiv.al. n:o 1428: Määrära-
1911: laiksi luopumiseläkkeestä ja eräiksi siihen hasta Martensin säätiön taimitarhaa varten 2567
1912: liittyviksi laeiksi (Laus. Sosv:lta) . . . . . . . . 2535
1913: 47. Granvik m. fl., hemst.mot. nr 1429: Om bil-
1914: 30. Ahde ym., toiv.al. n:o 1412: Tutkimuksesta dande av en katastroffond med tanke på na-
1915: maidon kuljetusavustuksia koskevan järjes- turskador .. . .. .. .. .. .. . .. .. .. . .. . .. .. 2568
1916: telmän tarkoituksenmukaisuudesta . . . . . . . 2549
1917: 47. Granvik ym., toiv.al. n:o 1429: Katastrofi-
1918: 31. Antila ym., toiv.al. n:o 1413: Ahlaisten, rahaston perustamisesta luonnon aiheutta-
1919: Noormarkun, Mouhijärven, Kiikoisten, La- mien vahinkojen varalta . . . . . . . . . . . . . . . . 2569
1920: vian, Suodenniemen, Ikaalisten, Hämeen-
1921: kyrön ja Viljakkalan siirtämisestä rukiin tuo- 48. Granvik m. fl., hemst.mot. nr 1430: Om ef-
1922: tantopalkkioalueeseen ................ 2551 fektivering av rådgivnings-, forsknings- och
1923: försöksverksamheten inom pälsdjurssköt-
1924: 32. Antila ym., toiv.al. n:o 1414: Määrärahasta seln ................................ 2570
1925: mehiläishoidon tutkijan viran perustami-
1926: seksi Maatalouden tutkimuskeskukseen .. 2552 48. Granvik ym., toiv.al. n:o 1430: Turkiseläin-
1927: tarhausta koskevan neuvonta-, tutkimus- ja
1928: 33. Antila ym., toiv.al. n:o 1415: Valkuaisrik- koetoiminnan tehostamisesta . . . . . . . . . . . . 2571
1929: kaiden rehujen kaupan järjestämisestä . . 2553
1930: 49. Granvik m. fl., hemst.mot. nr 1431: Om
1931: 34. Antila ym., toiv.al. n:o 1416: Viljelijäväes- räntenedsättningar på kapital som investe-
1932: tön toimeentulomahdollisuuksien paranta- rats i pälsdjursfarmer . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2572
1933: misesta ............................. 2554
1934: 49. Granvik ym., toiv.al. n:o 1431: Turkiseläin-
1935: 35. Aro ym., toiv.al. n:o 1417: Jäähdyttämö- tarhoihin investoidun pääoman koron alen-
1936: verkoston luomisesta Enontekiön, Inarin tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2573
1937: ja Utsjoen kuntien alueille . . . . . . . . . . . . . . 2555
1938: 50. Haukipuro ym., toiv.al. n:o 1432: Maatalous-
1939: 36. Asunmaa ym., toiv.al. n:o 1418: Kehitys- tutkimuksen saattamisesta nykyajan vaati-
1940: alueiden pienten viljelmien salaojitustoimin- musten tasolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 257 4
1941: nan tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2556
1942: 51. Hemmi ym., toiv.al. n:o 1433: Määrärahasta
1943: 37. Asunmaa ym., toiv.al. n:o 1419: Määrära- hillan ja muiden luonnonmarjojen viljelyn
1944: hasta maankuivatustoiminnan avustamiseen 2557 edistämiseen ........................ 2575
1945:
1946: 38. Asunmaa ym., toiv.al. n:o 1420: Määrära- 52. Hemmi ym., toiv.al. n:o 1434: Porotalou-
1947: hasta rukiin tuotantopalkkioihin . . . . . . . . 2558 dellisen tutkimustoiminnan aloittamisesta
1948: Oulangan biologisella tutkimusasemalla ... 2576
1949: 39. Asunmaa ym., toiv.al. n:o 1421: Perunajau- 53. Hemmi ym., toiv.al. n:o 1435: Taivalkos-
1950: hotehtaiden toiminnan tehostamisesta . . . . 2559 ken metsätyökoulun koulurakennuksen ai-
1951: kaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2577
1952: 40. Asunmaa ym., toiv.al. n:o 1422: Ruokape-
1953: runan hintasäännöstelystä johtuvan alhai- 54. Huotari ym., toiv.al. n:o 1436: Helisevän-
1954: sen laatutason kohottamisesta . . . . . . . . . . . . 2560 joen perkaushankkeen nopeuttamisesta . . 2578
1955: 41. Asunmaa ym., toiv.al. n:o 1423: Toimenpi- 55. Huotari ym., toiv.al. n:o 1437: Jalaslammin
1956: teistä tuottaja-alennusvoin myyntijärjestel- ja Polvisen ym. perkaushankkeen toteutta-
1957: mästä luopumiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2561 misesta Parikkalassa ja Simpeleellä . . . . . . 2579
1958: 42. Asunta ym., toiv.al. n:o 1424: Metsänhoito- 56. Huotari ym., toiv.al. n:o 1438: Metsäalan
1959: maksun käyttöä koskevien säännösten muut- ammattikurssitoiminnan aloittamisesta Etelä-
1960: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2562 Karjalan metsänhoitopiirin alue~a . . . . . . . 2580
1961: Sisällysluettelo 1972. XXXI
1962:
1963: Si'V. Siv.
1964: 57. Huotari ym., toiv.al. n:o 1439: Valtion vil- 74. Järvenpää ym., toiv.al. n:o 1456: Moninais-
1965: javaraston rakentamisesta Itä-Suomen tar- käytön periaatteen saattamisesta metsien
1966: peita varten .......................... 2581 käytön perustaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2600
1967:
1968: 58. Huotari ym., toiv.al. n:o 1440: Vihannes- 75. Järvenpää ym., toiv.al. n:o 1457: Määrära-
1969: ja juurikasvituotannon menekin ja hintojen hasta Suomen Mehiläishoitajien Keskusjär-
1970: turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2582 jestö SUME r.y:n toiminnan tukemiseen 2601
1971:
1972: 59. Häggblom m. fl., hemst.mot. nr 1441: Om 76. Järvenpää ym., toiv.al. n:o 1458: Viljelijäin
1973: lagstiftning för tillförsäkrande av en skälig osuuskunta- ja osakeyhtiömuotoisten tuo-
1974: inkomstnivå för fiskarbefolkningen . . . . . . 2583 tantoyksiköiden muodostamisen tukemi-
1975: sesta ................................ 2602
1976: 59. Häggblom ym., toiv.al. n:o 1441: Kalastaja-
1977: väestölle kohtuullisen tulotason takaavasta 77. Kainulainen ym., toiv.al. n:o 1459: Maan-
1978: lainsäädännöstä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2584 käyttölain mukaisten rakennuslainojen mää-
1979: rän korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2603
1980: 60. Häkämies ym., toiv.al. n:o 1442: Määrära-
1981: hasta Kymenlaakson emäntäkoulun raken- 78. 0. Kangas ym., toiv.al. n:o 1460: Isäntä-
1982: tamiseksi Vehkalahdelle ................ 2585 Opiston sijoittamisesta Etelä-Pohjanmaan
1983: karjatalouskoululle Ilmajoen kuntaan . . . . 2604
1984: 61. Härkönen ym., toiv.al. n:o 1443: Lampaan-
1985: lihan saattamisesta tavoitehintatuotannon 79. 0. Kangas ym., toiv.al. n:o 1461: Tutki-
1986: piiriin . .. .. . . .. .. . . .. . . .. . . .. . . . . . . . 2586 muksen suorittamisesta kehitysalueiden
1987: yhteissalaojituksen kustannuksista . . . . . . . 2605
1988: 62. Härkönen ym., toiv.al. n:o 1444: Luonnon-
1989: tuhojen metsänviljelylle aiheuttamien va- 80. Karpola ym., toiv.al. n:o 1462: Karjatalous-
1990: hinkojen korvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 2588 opiston perustamisesta Koivikon tilalle Ki-
1991: teelle .. . .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 2606
1992: 63. Härkönen ym., toiv.al. n:o 1445: Maan-
1993: käyttötoimikuntien maanostovaltuuksien li- 81. Karpola ym., toiv.al. n:o 1463: Maidon hin-
1994: säämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2589 nanalennusmaksun perimisen lopettamisesta 2607
1995: 64. Härkönen ym., toiv.al. n:o 1446: Metsänpa- 82. Karpola ym., toiv.al. n:o 1464: Metsätilo-
1996: rannusavustusten myöntämisestä metsävero.. jen muodostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2608
1997: aluejaon perusteella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2590
1998: 83. Karpola ym., toiv.al. n:o 1465: Puutarha-
1999: 65. Härkönen ym., toiv.al. n:o 1447: Määrära- koulun perustamisesta Pohjois-Karjalaan . . 2609
2000: hasta kestopäällystystöiden suorittamiseen
2001: Tarvaalan maatalousoppilaitoksella ....... 2591 84. Katajavuori ym., toiv.al. n:o 1466: Kalankas-
2002: vatuksen tukemisesta kehitysalueilla ...... 2610
2003: 66. Härkönen ym., toiv.al. n:o 1448: Määrära-
2004: hasta Pihtiputaan emäntäkoulun rakennus- 85. Katajavuori ym., toiv.al. n:o 1467: Määrä-
2005: töiden aloittamista varten . . . . . . . . . . . . . . 2592 rahasta kalastajakoulun ammattiopetuksen
2006: kehittämiseksi ja uuden koulurakennuksen
2007: 67. Jaatinen ym., toiv.al. n:o 1449: Pihtiputaan suunnittelua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2611
2008: Elämäjärven emäntäkoulun suunnittelun
2009: aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2593 86. Katajavuori ym., toiv.al. n:o 1468: Määrä-
2010: rahasta lohikalojen kasvatukseen käytettä-
2011: 68. Jokela ym., toiv.al. n:o 1450: Lapin kalata- vien rehulajien tutkimukseen . . . . . . . . . . . . 2612
2012: louden elvyttämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2594
2013: 87. Knuuttila ym., toiv.al. n:o 1469: Metsän-
2014: 69. Jokela ym., toiv.al. n:o 1451: Maatalouspo- tutkimuslaitoksen siirtämisestä Jyväskylään 2613
2015: liittisen ohjelman aikaansaamisesta Lapin
2016: lääniä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2595 88. Kohtala ym., toiv.al. n:o 1470: Mera-ohjel-
2017: man tarkistamisesta kansantalouden ja luon-
2018: 70. Jokela ym., toiv.al. n:o 1452: Metsänomis- nonsuojelun etujen mukaiseksi . . . . . . . . . . 2615
2019: tajien kantohintatulon saattamisesta nykyistä
2020: tasapuolisemmaksi valtakunnan eri osissa 2596 89. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 1471: Esityksen
2021: antamisesta laiksi luonnonvahinkojen maa-
2022: 71. Jokela ym., toiv.al. n:o 1453: Porotilalain tilatalouden harjoittajille aiheuttamien me-
2023: eräiden säännösten muuttamisesta . . . . . . . . 2597 netysten korvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 2616
2024: 72. Jokela ym., toiv.al. n:o 1454: Puutarhatuo-
2025: tannon tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2598 90. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 1472: Halpakor-
2026: koisten ja pitkäaikaisten lainojen myöntä-
2027: 73. A.L Jokinen ym., toiv.al. n:o 1455: Ka- misestä vihannesten, juuresten ja marjojen
2028: lastajien aseman parantamisesta . . . . . . . . . . 2599 viljelijöille .......................... 2617
2029: XXXII Sisällysluettelo 1972.
2030:
2031: Siv. Siv.
2032: 91. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 1473: Lisäyk- 109. Lepistö ym., toiv.al. n:o 1491: Toimenpi-
2033: sestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon !ai- teistä turkistarhauksen edellytysten luomi-
2034: noiksi vihannes- ja juuresvarastojen raken- seksi kehitysalueille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2636
2035: tamiseksi Oulun ympäristöseuduille . . . . . . 2618
2036: 110. Liedes ym., toiv.al. n:o 1492: Maatalous-
2037: 92. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 1474: Lisäyk- tuotteita jalostavien ja välittävien liikkeiden
2038: sestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon Oh- välityspalkkioiden pienentämisestä . . . . . . 2637
2039: taojan kalanviljelylaitoksen loppuun raken-
2040: tamiseksi ........................... 2619 111. LiUqvist m. fl., hemst.mot. nr 1493: Om
2041: anställande av en statsavlönad jurist för
2042: 93. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 1475: Lisäyk- behandling av fiskarbefolkningens juridiska
2043: sestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon Uta- frågor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2638
2044: järven Naamajoen perkauksen aloittamiseen 2620
2045: 111. LiUqvist ym., toiv.al. n:o 1493: Valtion-
2046: 94. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 1476: Maa- ja paikkaisen juristin ottamisesta palvelukseen
2047: metsäkeinottelun ehkäisemisestä . . . . . . . . . 2621 kalastajaväestön lakiasioita varten . . . . . . 2639
2048: 95. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 1477: Muhok- 112. Lindeman ym., toiv.al. n:o 1494: Kalata-
2049: sen Koivikon koulutilan muodostamisesta lousopetuksen tutkimuksen turvaamisesta 2640
2050: opistoasteiseksi maatalousoppilaitokseksi . . 2622
2051: 113. Linkola, toiv.al. n:o 1495: Kavalanjärven
2052: 96. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 1478: Suoja- vedenkorkeuden järjestelystä ............ 2641
2053: aitojen rakentamisesta porottomien viljeli-
2054: jöiden pelloille . . .. . . . .. . . . .. . .. . . .. . .. 2623 114. Linkola ym., toiv.al. n:o 1496: Kymen-
2055: laakson emäntäkoulun rakennustöiden aloit-
2056: 97. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 1479: Tuki- tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2642
2057: palkkioiden maksamisesta kalanpyytäjille . . 2624
2058: 115. H. Linna ym., toiv.al. n:o 1497: Maidon
2059: 98. Kortesalmi ym., toiv.al. n:o 1480: Tutki- kuljetuskustannusten maksuperusteiden
2060: muksesta Oulujoen kalanviljelyn ja kalan- muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2643
2061: poikaskasvatuksen tuloksista . . . . . . . . . . . . 2625
2062: 116. H. Linna, toiv.al. n:o 1498: Määrärahasta
2063: 99. Koskenniemi ym., toiv.al. n:o 1481: Kalan- maankuivatustoiminnan tarpeita vastaavaan
2064: viljelylaitoksen aikaansaamisesta Valkeajo- rahoittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2644
2065: keen Kolarin kunnassa .. .. .. .. .. .. .. .. 2626
2066: 117. H. Linna, toiv.al. n:o 1499: Määrära-
2067: 100. Kurppa ym., toiv.al. n:o 1482: Eläinrehu- hasta turkistuotannon tehostamiseksi . . . . 2645
2068: tarkkailun tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . 2627
2069: 118. H. Linna ym., toiv.al. n:o 1500: Ullavanjär-
2070: 101. Kurppa ym., toiv.al. n:o 1483: Viljavaras- ven säännöstelyn toteuttamisesta . . . . . . . . 2646
2071: ton vastaanottokyvyn parantamisesta . . . . 2628
2072: 119. L. Linna ym., toiv.al. n:o 1501: Lainojen
2073: 102. Laatia ym., toiv.al. n:o 1484: Määrära- myöntämisestä tilakohtaisia vesihuoltora-
2074: hasta Vihannin Kirkkojärven, Saarelanjär- kenteita varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2647
2075: ven ja Rantasen järven vedenpinnan nos-
2076: tamiseen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 2629 120. L. Linna ym., toiv.al. n:o 1502: Lisäyksestä
2077: vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon maan-
2078: 103. Laine ym., toiv.al. n:o 1485: Halpakor- kuivatuslainojen perimättä jättämisen ra-
2079: koisten lainojen myöntämisestä pienviljeli- hoittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2648
2080: jöille konehankintoja varten . . . . . . . . . . . . 2630
2081: 104. Lattula ym., toiv.al. n:o 1486: Kalatalou- 121. L. Linna ym., toiv.al. n:o 1503: Metsän-
2082: den kehittämisestä .................... 2631 viljelypalkkioiden maksamisesta pienviljeli-
2083: jätyöttömien lisäansioiden aikaansaamiseksi 2649
2084: 105. Lattula ym., toiv.al. n:o 1487: Maatalous-
2085: opiston perustamisesta Koivikon maatalous- 122. L. Linna ym., toiv.al. n:o 1504: Naudan-
2086: oppilaitoksen yhteyteen Muhokselle . . . . . . 2632 lihan tuotantokoeaseman perustamisesta . . 2650
2087: 106. Lehmonen ym., toiv.al. n:o 1488: Pienti- 123. Lottanen ym., toiv.al. n:o 1505: Määrära-
2088: lojen korkeakorkoisten lainojen muuttami- hasta varastotilojen rakentamislainojen ko-
2089: sesta halpakorkoisiksi ja pitkäaikaisiksi .. 2633 ron alentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2651
2090: 107. Lemström ym., toiv.al. n:o 1489: Maidon
2091: tuottajahinnan korottamisesta kuluttajahin- 124. Lottanen ym., toiv.al. n:o 1506: Toimenpi-
2092: taa nostamatta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2634 teistä juurikasvien viljelyn tehostamiseksi 2652
2093:
2094: 108. Lemström ym., toiv.al. n:o 1490: Perunan 125. Lottanen ym., toiv.al. n:o 1507: Ylityökor-
2095: hinta- ja laatuporrastuksen aikaansaamisesta 2635 vauksen maksamisesta maidontuottajille . . 2654
2096: Sisiillysluettelo 1972. XXXIII
2097:
2098: Siv. Siv.
2099: 126. Martikainen ym., toiv.al. n:o 1508: Kuopion 144. Mänttäri ym., toiv.al. n:o 1526: Lisäyksestä
2100: maatalouspiirin aluetoimiston perustamisesta vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon Poh-
2101: Iisalmeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2655 jois-Karjalan läänin vesipiirille luonnonra-
2102: vintolammikoiden rakentamiseen ........ 2674
2103: 127. Martikainen ym., toiv.al. n:o 1509: Pelto-
2104: salmen maamieskoulun rakennusten uusi- 145. Nevalainen, toiv.al. n:o 1527: Valtion
2105: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2656 maanostotoiminnan keskittämisestä 2675
2106:
2107: 128. Mattila ym., toiv.al. n:o 1510: Hukkakau- 146. Niemelä ym., toiv.al. n:o 1528: Ammat-
2108: r~n . to:junnan lainsäädännöllisestä järjes- tikoulumuotoisen kalanviljelylaitoksen ai-
2109: täiTilsesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2657 kaansaamisesta Lapin lääniin . . . . . . . . . . . . 2676
2110: 129. Mattila ym., toiv.al. n:o 1511: Kotimaisen 147. Niemelä ym., toiv.al. n:o 1529: AsutustHai-
2111: kulutuksen varaamisesta kotimaiselle maata- listen ja lisämaansaajien hallinta- ja omis-
2112: loustuotannolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2658 tusoikeutta rajoittavien säännösten kumoa-
2113: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2677
2114: 130. Miettinen ym., toiv.al. n:o 1512: Metsän-
2115: o~is~~ji~n ~oulutuksen ja omatoimisuuden 148. Niemelä ym., toiv.al. n:o 1530: Pakkohuu-
2116: edistam1sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2659 tokaupan alaisiksi joutuneiden tilojen lu-
2117: 1.31. Miettinen ym., toiv.al. n:o 1513: Viljelyk- nastamisesta omistajavanhuksille elinikäisin
2118: sestä poisjäävien peltojen metsityksen tehos- nautintaoikeuksin .................... 2678
2119: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2660
2120: 149. Niemelä ym., toiv.al. n:o 15.31: Vanhoihin
2121: 132. Mustonen ym., toiv.al. n:o 1514: Keskus- tiloihin verrattavan kalavesi- ja vesiomis-
2122: kalanviljely- ja koeaseman rakentamisesta tusoikeuden myöntämisestä asutustilallisille
2123: Kainuuseen .......................... 2661 ja lisämaata saaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 79
2124: 13.3. Mustonen ym., toiv.al. n:o 1515: Maan osta- 150. Niemelä ym., toiv.al. n:o 1532: Petojen
2125: misen estämisestä keinottelutarkoituksiin 2662 tuhoamista poroista maksettavan korvauk-
2126: 134. Mustonen ym., toiv.al. n:o 1516: Pinta-ala- sen korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2680
2127: lisän edellytyksenä olevan tulon ylärajan ko- 151. Niemelä ym., toiv.al. n:o 1533: Kehitys-
2128: rottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 266.3 alueen meijerisikaJoitten vapauttamisesta
2129: 1.35. Mustonen ym., toiv.al. n:o 1517: Pohjois- ja ylituotantoa rajoittavista määräyksistä . . . . 2681
2130: Itä-Suomen asutustilojen saattamisesta elin-
2131: kelpoisiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2664 152. E. Nieminen ym., toiv.al. n:o 1534: Maa-
2132: talousväestön reaalitulossa tapahtuneen epä-
2133: 136. Mustonen ym., toiv.al. n:o 1518: Satova- edullisen kehityksen korvaamisesta ...... 2682
2134: hinkovakuutusjärjestelmän aikaansaamisesta 2665
2135: 153. N. Nieminen ym., toiv.al. n:o 1535: Pien-
2136: 1.37. Mustonen ym., toiv.al. n:o 1519: Toimen- viljelijäkurssien sisällyttämisestä maatalous-
2137: piteistä maatalouden tuen ohiaarniseksi vai- koulutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 268.3
2138: keuksissa oleville pienviljelijöille . . . . . . . . 2666
2139: 154. N. Nieminen ym., toiv.al. n:o 1536: Riit-
2140: 1.38. Mustonen ym., toiv.al. n:o 1520: Velkojen tävän toimeentulon takaavan maataloustuo-
2141: maksuaikojen pidentämisestä tai vapaavuo- tannon ohjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2684
2142: sien myöntämisestä tuotantorajoituksiin
2143: sitoutuneille tilallisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2667 155. Niinikoski ym., toiv.al. n:o 1537: Eräiden
2144: 1.39. Mykkänen ym., toiv.al. n:o 1521: Kalan-
2145: maksamatta olevien maankuivatustöiden lai-
2146: kasvatukseen tarvittavien kalanpoikasten nojen ja korkojen perimättä jättämisestä . . 2686
2147: saannin turvaamisesta kotimaasta . . . . . . . . 2669 156. Nikkilä ym., toiv.al. n:o 15.38: Polttoöljyn
2148: varmuusvarastoinnista maatiloille kriisiajan
2149: 140. Mänttäri ym., toiv.al. n:o 1522: Ihmisarvon elintarvikehuollon varmistamiseksi . . . . . . 2688
2150: palauttamisesta maatalousväestölle . . . . . . 2670
2151: 157. Pekkala ym., toiv.al. n:o 1539: .Maatalou-
2152: 141. Mänttäri ym., toiv.al. n:o 152.3: Jäkälänke- den aluetuen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . 2689
2153: ruuoikeuden uudelleen määrittelernisestä . . 2671
2154: 158. Pekkala ym., toiv.al. n:o 1540: Määrära-
2155: 142. Mänttäri ym., toiv.al. n:o 1524: Lisäyk- hasta metsien lannoitusta koskevien tutki-
2156: sestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon musten suorittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2690
2157: Kauppapuutarhaliitolle puutarhatuotteiden
2158: markkinoinnin edistämiseen . . . . . . . . . . . . 2672 159. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 1541: Halpa-
2159: korkoisten lainojen myöntämisestä ojitus-
2160: 14.3. Mänttäri ym., toiv.al. n:o 1525: Lisäyk- kaluston hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2691
2161: sestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon
2162: Onkamon metsäkoulun opettajien asunto- 160. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 1542: Havu-
2163: lan rakentamiseen .................... 267.3 puutukkien mittaustavan muuttamisesta . . 269.3
2164:
2165: 5 156/72
2166: XXXIV Sisä:llysluettelo 1972.
2167:
2168: Siv. Siv.
2169: 161. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 1543: Kalata- 178. Procope m. fl., hemst.mot. nr 1560: Om
2170: louden tutkimusaseman perustamisesta Var- ersättning åt växthusodlare för höjda värme-
2171: kauteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2694 kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2712
2172: 162. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 1544: Maa- 178. Procope ym., toiv.al. n:o 1560: Kohonnei-
2173: taloustulon tarkistamisesta samanaikaisesti den lämmityskustannusten korvaamisesta
2174: palkkojen korotuksen kanssa . . . . . . . . . . 2695 kasvihuoneviljelijöille . . . . . . . . . . . . . . . . 2712
2175: 163. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 1545: Marjan- 179. Procope m. fl., hemst,mot. nr 1561: Om
2176: jalostuslaitoksen perustamisesta Suonen- främjande av trädgårdsodlingen . . . . . . . . 2714
2177: joelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2696
2178: 179. Procope ym., toiv.al. n:o 1561: Puutarhan-
2179: 164. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 1546: Määrä- hoidon edistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2715
2180: rahasta maankäyttölain mukaisiin lainoihin 2697
2181: 180. Procope ym., toiv.al. n:o 1562: Ajankoh-
2182: 165. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 1547: Määrä- taisten tietojen saamisesta puutarhatalou-
2183: rahasta maankäyttölain mukaisia tietöitä den tuotanto- ja markkinointitilanteesta . . 2716
2184: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2698
2185: 181. Puhakka ym., toiv.al. n:o 1563: Talon-
2186: 166. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 1548: Nilsiän poikaisessa omistuksessa olevan maan estä-
2187: ja Säyneisten kunnissa olevien Siikajärven misestä joutumasta puutavarayhtiöiden
2188: ja Ala-Luostajärven säännöstelyn aloittami- omistukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2717
2189: sesta ................................ 2699
2190: 182. Pulkkinen ym., toiv.al. n:o 1564: Maata-
2191: 167. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 1549: Pinta- loustuotteiden välitystä ja jalostusta har-
2192: ataiisien maksattamisesta saman vuoden joitt~vi~ l~kkeiden välityspalkkioiden pie-
2193: aikana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2700 nentamlsesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2718
2194: 168. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 1550: Toimen- 183. Raatikainen ym., toiv.al. n:o 1565: Metsä-
2195: piteistä voin ja margariinin hintasuhteen talouden ja metsähallinnon kokonaisuudis-
2196: muuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2701 tusta valmistelevan toimikunnan asettami-
2197: sesta .............................. 2719
2198: 169. Pekkarinen ym., toiv.al. n:o 1551: Viljelmä-
2199: koon mukaisen hintapoliittisen tuen saantia 184. Remes ym., toiv.al. n:o 1566: Iisalmen
2200: rajoittavan tulorajan poistamisesta . . . . . . 2702 maatalouspiirin muodostamisesta . . . . . . . . 2720
2201: 170. Pihlajamäki ym., toiv.al. n:o 1552: Lapuan- 185. Remes ym., toiv.al. n:o 1567: Keiteleen,
2202: joen vesistöjärjestelyn loppuunsaattamisen Lapinlahden, Pielaveden, Varpaisjärven ja
2203: kiirehtimisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2703 Iisalmen kuntien siirtämisestä kolmanteen
2204: tuotantotukialueeseen . . . . . . . . . . . . . . . . 2721
2205: 171. Pihlajamäki ym., toiv.al. n:o 1553: Lehmi-
2206: joen perkaussuunnitelman toteuttamisesta 2704 186. Remes ym., toiv.al. n:o 1568: Maatalous-
2207: ammattikouluissa opiskelevien opiskelukus-
2208: 172. Pihlajamäki ym., toiv.al. n:o 1554: Valtion tannusten alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 2722
2209: osanotosta eräiden maa- ja vesirakennustöi-
2210: den kustannuksiin annetun lain uudistami- 187. Remes ym., toiv.al. n:o 1569: Peltosalmen
2211: sesta .............................. 2705 maatalouskoulun rakennustöiden jatkami-
2212: sesta ja sen kotitalouskoulun ottamisesta
2213: 173. Pihlajamäki ym., toiv.al. n:o 1555: Yleiseen valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2723
2214: tarpeeseen ja yhteisiksi erotettujen alueiden
2215: lunastamisesta vuokra-alueiden lunastami- 188. Ruokola ym., toiv.al. n:o 1570: Lisäyksestä
2216: sesta maalaiskunnissa annetussa laissa sääde- vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon maaseu-
2217: tyin menettelyin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2707 dun vesihuoltotilanteen parantamiseksi . . . . 2724
2218: 174. Poutanen ym., toiv.al. n:o 1556: Karjan-
2219: tarkkailutoiminnan valtionavun saantiperus- 189. Rytkönen ym., toiv.al. n:o 1571: Metsän-
2220: teiden muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2708 omistajan oikeusturvan tehostamisesta met-
2221: sänleimauksissa . . . .. .. . . . .. . . . . . .. . . . 2725
2222: 175. Poutanen ym., toiv.al. n:o 1557: Maata-
2223: lousneuvonnan kehittämisestä . . . . . . . . . . 2709 190. Saimo ym., toiv.al. n:o 1572: Maanviljeli-
2224: 176. Poutanen ym., toiv.al. n:o 1558: Metsäelin- jäin tuotannolliselle toiminnalle välttämätt~
2225: keinon ammattiopetuksen tason ja aseman män pohtonestemäärän jättämisestä kriisiti-
2226: kohottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2710 lanteissakin heidän omaan käyttöönsä . . . . 2726
2227:
2228: 177. Poutanen ym., toiv.al. n:o 1559: Metsäoppi- 191. Saimo ym., toiv.al. n:o 1573: Määrärahasta
2229: laitosten taloudellisten ja hallinnollisten Pihtiputaan emäntäkoulun suunnittelu-
2230: epäkohtien korjaamisesta .............. 2711 töihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2727
2231: Sisli!llysluettelo 19720 XXXV
2232:
2233: Sivo Siv.
2234: 192o Salla ymo, toivoalo n:o 1574: Keskuska- 209o Suokas ymo, toivoal. n:o 1591: Lammasta-
2235: lanviljelylaitoksen perustamisesta Pohjois- louden neuvonnan edistämisestä ooo. oo.. 2747
2236: Lappiin 0.... 0000.. 0000.. 0o0oo.. o00o 2728
2237: 2100 Suokas ymo, toivoal. n:o 1592: Maatilojen
2238: 193o Salla ymo, toivoal. n:o 1575: Kuusamon ja vesihuoltolaitteiden rakentamisen edistämi-
2239: Sallan maanhankintalakien mukaisten tilo- sestä oo.... 0.. 0............ 0. 0000.. 2748
2240: jen kalastus- ja vesilläliikkumisoikeudesta 2729
2241: 211. Suokas ymo, toivoalo n:o 1593: Uuden sato-
2242: 1940 Salla ymo, toivoal. n:o 1576: Moninaiskäyt- vahinkojärjestelmän aikaansaamisesta . o.. 2749
2243: töosaston perustamisesta metsähallitukseen 2730
2244: 2120 Io Suominen ymo, toiv.al. n:o 1594: Lam-
2245: 195o Salmi ymo, toivoal. n:o 1577: Toimenpi- p~nlih~?-. 0saattamisesta tavoitehintajärjestel-
2246: teistä chinchillan kasvatuksen tehostami- man purtm . 0.. 0.. 0.. 000. o. o. 00.. o... 2750
2247: seksi ooo oooo oooooooooo oooooooooooo o 2731
2248: 2130 Sutinen ymo, toivoal. n:o 1595: Lomittaja-
2249: 1960 Salo ymo, toivoalo n:o 1578: Maisemallisten koulutuksen järjestämisestä Ilomantsin maa-
2250: seik~oje':o ~uomioon ottamisesta peltoja talousoppilaitoksessa o. 00. 0ooooooooo0o0 2752
2251: metsttettaessa 000 00 0000000000000000000 2732
2252: 2140 Sutinen ymo, toivoal. n:o 1596: Maatalou-
2253: 197. Salolainen ymo, toivoal. n:o 1579: Metsän- dellisen koulutuksen valtakunnallista koko-
2254: parannustoimintaa koskevien asetusten ja naisohjelmaa Iaativan komitean asettami-
2255: MERA-varojen sisäisten jakoperusteiden sesta o0o0o0. 0000. 000.. 0. 0. 00.. 0. 000 2753
2256: muuttamisesta ...... oo. o.. o. oo. 0.... 2733
2257: 215. Sutinen ymo, toiv.al. n:o 1597: Maatilata-
2258: 198. Saloranta ymo, toivoal. n:o 1580: Uusien louden rationalisointikokeilualueen muodos-
2259: tutkimushenkilökunnan virkojen perustami- tamisesta Ylä-Karjalaan . 0.. oo.... 00. 0. . 2754
2260: sesta Valtion maitotalouskoelaitokseen o. 2735
2261: 2160 Tarjanne ymo, toivoalo n:o 1598: Vakuuden
2262: 199. Saukkonen ym., toiv.al. n:o 1581: Kalan- pidättämisestä metsäkaupan yhteydessä
2263: viljelylaitoksen perustamisesta Uukuniemen metsänparannusten suorittamiseksi 0. . . . . 2755
2264: kunnan Niukkalan kylään o. . . . . . . . . . . . . 2736
2265: 217o Väinö Turunen, toivoal. n:o 1599: Määrä-
2266: 200. Seppä ym., toiv.alo n:o 1582: Aluekuivatus- rahasta kalataloudellisen tutkimusaseman
2267: suunnitelmien toteuttamisesta valtion rahoi- perustamiseksi Enonkosken kuntaan 00. 0 2756
2268: tuksen turvin .. 00.. oo•. oo• ... o.. ,o oo. 2737
2269: 218o Tähkämaa ymo, toivoal. n:o 1600: Elintar-
2270: 201. Seppä ym., toiv.al. n:o 1583: Määrärahasta vikkeiden ja niiden raaka-aineiden tuon-
2271: Etelä-Pohjanmaan karjatalouskoulun koulu- nin korvaamisesta kotimaisella tuotannolla 2758
2272: rakennuksen ja oppilasasuntolan rakennus-
2273: hanldceen toteuttamista varten o. ooooo0o. 2738 2190 Tähkämaa ymo, toivoal. n:o 1601: Kalakau-
2274: pan ja kalanjalostuksen kokonaisohjelman
2275: 202. Seppä ym., toiv.alo n:o 1584: Kasvinsuoje- laatimisesta ooooo. o0.. 00ooo. o. 0... 0. 2759
2276: lualan henkilökunnan lisäämisestä maatila-
2277: hallitukseen .. oo.. oo.... o........... 2739 2200 Tähkämaa ymo, toivoalo n:o 1602: Kasvi-
2278: huoneviljelyn kilpailukyvyn parantamisesta 2760
2279: 203. Seppä ymo, toivoalo n:o 1585: Maatalouden
2280: ja sen seurannaiselinkeinojen kehittämi- 221. Tähkämaa ymo, toivoalo n:o 1603: Kotimai-
2281: sestä vastaavan erityisen maatalouden kehit- sen herneenviljelyn edistämisestä 0. 0. 0000 2761
2282: tämisrahaston perustamisesta .. o..... 0. o0 2740
2283: 2220 Tähkämaa, toivoaio n:o 1604: Rehnvilja-
2284: 204. Seppä ymo, toivoal. n:o 1586: Opistoasteisen varmuusvarastojen aikaansaamisesta Salon
2285: maatalousoppilaitoksen aikaansaamisesta talousalueen vaikutusalueelle ... 00.. 0.. 0. 2762
2286: Etelä-Pohjanmaalle oo0. 00o0o000... 00. 2741
2287: 223o Tähkämaa ymo, toivoaio n:o 1605: Vertaile-
2288: 205. Siikaniemi ymo, toiv.alo n:o 1587: Kasvin- vien kokeiden suorittamisesta rehuseosten
2289: jalostajan oikeudet suojaavan lainsäädän- käyttöarvosta kotieläimille 000... 0... 00. . 2763
2290: nön aikaansaamisesta oo.. oo... oo.... ooo 2742
2291: 2240 Vainio ymo, toivoal. n:o 1606: Lakanviljely-
2292: 206. Sileäkangas ymo, toivoal. n:o 1588: Lisäyk- mahdollisuuksien tutkimisesta oo. ooo. . . . 2764
2293: sestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon eräi-
2294: den virkojen perustamiseksi ja konekalus- 225. Vainio ymo, toivoalo n:o 1607: Metsäko-
2295: ton hankkimiseksi Satakunnan metsäkou- neenkuljettajien koulutuksen tehostami-
2296: luun o. o....... o..... o......... o. o. 2744 sesta .... 0. 00000.. 0. 00. 000. 0o0o... 0o. 2765
2297: 207. Suokas ymo, toivoalo n:o 1589: Karjantark- 2260 Vainio ymo, toivoalo n:o 1608: Valtion vil-
2298: kailijoiden palkkatason nostamisesta . oo. 2745 javaraston rakentamisesta Somerolie o.. 0oo 2766
2299: 208o Suokas ymo, toivoalo n:o 1590: Keinosiemen- 2270 Vaittinen ymo, toivoalo n:o 1609: Metsäkou-
2300: nysyhdistysten toiminnan tukemisesta 0000 2746 lujen toiminnan turvaamisesta ooooooo. oo 2767
2301: XXXVI Sisiillysluettelo 1972.
2302:
2303: Siv. Siv.
2304: 228. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 1610: Piirimet- 247. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1629: Väki-
2305: sälautakuntien metsäkoulujen taloudellis- lannoitteiden hintojen alentamisesta ja hin-
2306: ten vaikeuksien poistamisesta .......... 2768 taporrastuksen poistamisesta . . . . . . . . . . . . 2787
2307: 229. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 1611: Pohjois- 248. Westerholm ym., toiv.al. n:o 1630: Li-
2308: Karjalan maatalouden edistämisestä ...... 2769 säyksestä vuoden 1972 tulo- ja menoar-
2309: vioon metsänparannuspiirien suoritushenki-
2310: 230. Vaittinen ym., toiv.al. n:o 1612: Pohjois- lökunnan palkkaamiseen . . . . . . . . . . . . . . 2788
2311: Karjalan metsätalouden tukemisen tehos-
2312: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2770 249. Westerholm ym., toiv.al. n:o 1631: Metsä-
2313: talousyksiköiden suurentamisesta . . . . . . . . 2789
2314: 231. Vartia ym., toiv.al. n:o 1613: Biologisen
2315: rehuntutkimuslaitoksen perustamisesta . . . . 2771 250. Westerholm ym., toiv.al. n:o 1632: Valta-
2316: kunnallisten puuntuotannon tavoitteiden
2317: 232. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1614: Kalan- vahvistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2790
2318: viljelyn ja -jalostusteollisuuden edistämi-
2319: sestä .............................. 2772 251. H. Westerlund m. fl., hemst.mot. nr 1633:
2320: Om förpliktande av statens spannmålsför-
2321: 233. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1615: Li- råd att tillhandahålla kvarnindustrin en
2322: säyksistä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon fastställd kvantitet spannmål ............ 2791
2323: maatalouspiirin perustamiseksi Ylä-Savoon 2773
2324: 251. H. Westerlund ym., toiv.al. n:o 1633: Val-
2325: 234. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1616: Maa- tion viljavaraston veivoittamisesta pitämään
2326: tilatalouden tuotantorajoitusten ja -supis- vahvistettu viljamäärä myllyteollisuuden
2327: tusten poistamisesta .................. 2774 käytettävissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2792
2328: 235. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1617: Mar- 252. H. Westerlund m. fl., hemst.mot. nr 1634:
2329: gariiniteollisuustuotannon rajoittamisesta . . 277 5 Om slopande av systemet med producentra-
2330: battsmör . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2793
2331: 236. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1618: Met-
2332: sänomistajien oikeuksien turvaamisesta .... 2776 252. H. Westerlund ym., toiv.al. n:o 16.34: Tuot-
2333: taja-alennusvoijärjestelmän poistamisesta . . 2794
2334: 237. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1619: Omien
2335: tilojen ja kotien hankintaa edistävän asu- 253. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 1635:
2336: tustoiminnan kehittämisestä . . . . . . . . . . . . 2777 Luonnonsuojelun ja metsän moninaiskäy-
2337: tön huomioimisesta metsänparannustoimin-
2338: 238. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1620: Pel- nassa .............................. 2795
2339: lonvarauslain alaisten maiden vuokraami-
2340: sesta pienkarjanomistajille . . . . . . . . . . . . . . 2778 254. S. Westerlund ym., toiv.al. n:o 1636: Met-
2341: sähallinnon uudelleen organisoiunista . . . . 2796
2342: 239. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1621: Perhe-
2343: ja pienviljelmälainarajoitusten poistamisesta 2779 255. Vilmi ym., toiv.al. n:o 1637: Alueittaisen
2344: hintapoliittisen tuen maksamisesta kaup-
2345: 240. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1622: Perhe- paan toimitetun kotijuuston valmistami-
2346: ja pienviljelmätilojen metsänhoitomaksun seen käytetystä maidosta . . . . . . . . . . . . . . 2797
2347: poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2780
2348: 256. Vilmi ym., toiv.al. n:o 1638: Asuntovilje-
2349: 241. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1623: Peru- lystilaluontoisten tilojen rakennuslainoituk-
2350: nan tuottajahinnan vakiinnuttamisesta .. 2781 sesta .............................. 2798
2351: 242. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1624: Päte- 257. Vilmi ym., toiv.al. n:o 1639: Asutustiloi-
2352: vien yksityisten ammattihenkilöiden oikeut- hin rajoittuvien vesialueiden omismssuh-
2353: tamisesta laatimaan salaojitussuunnitelmia 2782 teista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2799
2354: 243. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1625: Samo- 258. Vilmi ym., toiv.al. n:o 1640: Avustuksien
2355: jen etujen myöntämisestä kaikille Kuo- ja lainojen myöntämisestä kalankasvatus-
2356: pion läänin ensimmäisen vyöhykkeen ke- altaiden rakentamiseen ja kalavesien hoita-
2357: hitysaluekunnille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2783 miseen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 2800
2358: 244. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1626: Säy- 259. Vilmi ym., toiv.al. n:o 1641: Esityksen an-
2359: neisten kunnan saattamisesta ohranviljely- tamisesta kalakannan ja kalastuksen tur-
2360: sopimusten piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2784 vaamisesta .......................... 2801
2361: 245. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1627: Teu- 260. Vilmi ym., toiv.al. n:o 1642: Pientilalain
2362: raskarjan hinnoitteluperusteiden uusimisesta 2785 aikaansaamisesta .................... 2802
2363: 246. V. Vennamo ym., toiv.al. n:o 1628: Toi- 261. Vilmi ym., toiv.al. n:o 1643: Ranuan kun-
2364: menpiteistä katokorvauslain aikaansaami- nan sijoittamisesta maatalouden tuen osalta
2365: seksi .............................. 2786 I tuotantoalueeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2803
2366: Sisällysluettelo 1972. XXXVII
2367:
2368: Siv. Siv.
2369: 262. Vilmi ym., toiv.al. n:o 1644: Valtion rehu- 270. Väyrynen, toiv.al. n:o 1652: Metsäojituk-
2370: viljavaraston perustamisesta Kemiin . . . . . . 2804 sen raha-avustusten enimmäismäärien korot-
2371: tamisesta ............................ 2813
2372: 263. Volotinen ym., toiv.al. n:o 1645: Halpakor-
2373: koisten asuntotilalainojen myöntämisestä . . 2805 271. Väyrynen, toiv.al. n:o 1653: Suojametsä-
2374: alueen käsittelemisestä entistä varovaisem-
2375: 264. Volotinen ym., toiv.al. n:o 1646: Pohjois- min ................................ 2814
2376: Suomen metsänparannuslainsäädännön ja
2377: -organisaation uudistamisesta . . . . . . . . . . . . 2806 272. Asvik ym., toiv.al. n:o 1654: Korkotuen
2378: maksamisesta osuustoiminnallisten yhteisna-
2379: 265. Volotinen ym., toiv.al. n:o 1647: Toimen- vettojen perustamis- ja rakennuskustannuk-
2380: piteistä voin kotimaisen kulutuksen lisäämi- siin käytetyille lainoille . . . . . . . . . . . . . . . . 2815
2381: seksi .............................. 2807
2382: 273. Asvik ym., toiv.al. n:o 1655: Pienyrittäjien
2383: 266. Volotinen ym., toiv.al. n:o 1648: Turkis- harjoittaman turkistarhaustoiminnan talou-
2384: tarhojen siitoseläinhankintojen liittämisestä dellisesta tukemisesta .................. 2816
2385: valtion korko- ja luottotakuun piiriin . . . . 2808
2386: 274. Asvik ym., toiv.al. n:o 1656: Vaikeuksiin
2387: 267. Volotinen ym., toiv.al. n:o 1649: Valtion joutuneiden kasvihuoneviljelijöiden aseman
2388: ja yhteisöjen metsämaiden käyttämisestä parantamisesta ...................... 2817
2389: pienviljelijäin lisämaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . 2809
2390: 275. Ääri ym., toiv.al. n:o 1657: Maatilatalou-
2391: 268. Väyrynen, toiv.al. n:o 1650: Metsähallituk- den koulutuksen kokonaissuunnitelman ai-
2392: sen osittaisesta siirtämisestä Rovaniemelle 2810 kaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2818
2393: 269. Väyrynen, toiv.al. n:o 1651: Metsäntut- 276. Ääri ym., toiv.al. n:o 1658: Maatilatalou-
2394: kimuslaitoksen metsänparannusta selvittä- den luotonsaantimahdollisuuksien paranta-
2395: vien tutkimusten tehostamisesta . . . . . . . . 2811 misesta ............................ 2819
2396: VALTIOPÄIVÄT
2397: 1972
2398:
2399: LIITTEET
2400: VI
2401:
2402: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
2403: TOIVOMUSALOITTEET
2404:
2405:
2406:
2407:
2408: HELSINKI 1972
2409: VALTION PAINATUSKESKUS
2410: j
2411: j
2412: j
2413: j
2414: j
2415: j
2416: j
2417: j
2418: j
2419: j
2420: j
2421: j
2422: j
2423: j
2424: j
2425: j
2426: j
2427: j
2428: j
2429: j
2430: j
2431: j
2432: j
2433: j
2434: j
2435: j
2436: j
2437: j
2438: Terveyden- ja sairaanhoitoa, eläinlääkintähuoltoa, alkoholilainsäädäntöä,
2439: radio- ja televisiotoimintaa, vähittäiskauppaa ja matkailua ym. koskevia
2440: laki- ja toivomusaloitteita.
2441: 1359
2442:
2443: Vl,l.- Lak.al. n:o 171.
2444:
2445:
2446:
2447:
2448: Linkola ym.: Ehdotus laiksi kansanterveyslain muuttamisesta.
2449:
2450:
2451: E d u s k u n n a 1I e.
2452: Kansanterveyslain (65/72) 14 S:ssä on lue- laitokset kuten teknilliset oppilaitokset, koti-
2453: teltu ne koulut, joissa !kunta on velvollinen talous- ja kotiteollisuusoppilaitokset jne. olisi
2454: ylläpitämään kouluterveydenhuoltoa. Lain mu- asetettava iopa etussijalle laissa lueteltuihin ver-
2455: kaan la:kimääräinen kouluterveydenhoolto kos- rattuna.
2456: kee vain kansa- ja ke&kikouluja, peruskouluja, Tästä syystä ehdotarrunekin,
2457: lukioita sekä yleisiä ammattikouluja. Kansanter-
2458: veyden kannalta luetteloa ei voida p1tää riittä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2459: vänä. Terveydenhuollon kannalta olisi jQPa tär- lakiehdotuksen:
2460: keämpää, että eräät luettelosta puuttuvat oppi-
2461:
2462: Laki
2463: kansanterveyslain muuttamisesta.
2464: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä tammikuuta 1972 annetun kan-
2465: santerveyslain (65/72) 14 S:n 1 momentin 5) kohta näin tkuuluva:ksi:
2466:
2467: 14 s. kauppaoppilaitosten, sairaanhoito-oppilaitosten,
2468: Kansanterveystyöhön kuuluvina velvollisuuk- kotitalous-, merenkulku-, taideteollisten ja koti-
2469: sina 19 S: ssä tarkoitetun 'toimintasuunnitelman teollisuusoppilaitosten terveydellisten olojen
2470: rajoissa kunnan tulee: valvonta ja niiden oppilaiden terveydenhoito
2471: sekä oppilaan terveydentilan toteamista varten
2472: 5) ylläpitää koulu terveydenhuoltoa, johon tarpeellinen erikoislääkärin tutkimus, niin kuin
2473: luetaan kunnassa sijaitsevien kansa- ja keski- viimeksi mainitusta asetuksella tarkemmin sää-
2474: koulujen, peruskoulujen, lukioiden, yleisten detään.
2475: ammattikoulujen, teknillisten oppilaitosten,
2476:
2477:
2478: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
2479:
2480: Anna-Liisa Linkola. Olavi Nikkilä. Pekka Jokinen.
2481: 1360
2482:
2483: VI,2.- Lak.al. n:o 172.
2484:
2485:
2486:
2487:
2488: Sileäkangas ym.: Ehdotus laiksi kansanterveyslain muuttamisesta.
2489:
2490:
2491: Ed u s kun .n a 11 e.
2492:
2493: Yleisesti hyväksyttävänä terveydenhoitopo- kyisestä laitostuneesta terveydenhuollosta avo-
2494: liittisena periaatteena on, että kansalaisten tu- huollon palveluihin terveyskeskusten tehokkaal-
2495: lee saada varallisuudesta ja asuinpaikasta riip- la poliklinikka- ja kotisairaanhoitotoiminnalla,
2496: pumatta tarpeenmukaisia terveydenhoitopalve- johon oleellisena liittyy niiden yhteydessä an-
2497: luja yhtäläisesti koko maassa. nettava terveysneuvonta. Tarkoituksena on ni~
2498: Tämän periaatteen toteutumista tarkastel- menomaan vähentää vanhusten ja työkyvyttä-
2499: taessa on kuitenkin todettava, ettei näin ole män väestönosan laitoshoidon tarvetta. Ts. lai-
2500: tapahtunut. Terveydenhuoltotoimen palvelut sa- tostumista. Tuloksena näyttää kuitenkin ole-
2501: moin kuin niistä aiheutuva taloudellinen rasitus van, että juuri ne kunnat, joissa tämä väestön-
2502: jakaantuu nykyisin maamme kuntien kesken osa on keskimääräistä suurempi, eivät vähä-
2503: varsin epäyhtenäisesti. Varakkaissa kunnissa on varaisuutensa ja valtioavun riittämättömyyden
2504: erilaisia julkisia terveydenhoitopalveluja tarjolla takia pysty lain edellyttämää toimintaa tehok-
2505: suhteellisen runsaasti. Siitä huolimatta kuntaan kaasti järjestämään.
2506: ja kuntalaisiin näiden palvelujen ylläpidosta
2507: kohdistuva rasitus voi olla osa siitä mihin huo- Lailla kunnallisista yleissairaaloista annetun
2508: mattavasti vähäisempiin, usein puutteellisiin lain muuttamisesta ( 77011971) sekä siihen
2509: palveluksiin yltävä vähävarainen kunta ja sen liittyen lailla yliopistollisista keskussairaaloista
2510: jäsenet joutuvat. Asiaan vaikuttaa merkittävästi annetun lain muuttamisesta ( 7711 1971 ) , lailla
2511: myös kuntien väestörakenne, sillä terveyden- mielisairaslain muuttamisesta (772/1971 ), lail-
2512: huoltopalvelujen tarve on huomattavasti suu- la tubel'kuloosilain muuttamisesta (773/1971)
2513: rempi niissä kunnissa, joissa työkyvyttömien ja lailla terveydenhoitolain muuttamisesta (774/
2514: ja vanhuusväestön osuus työkykyiseen väestöön 1971) on kuntien kesken varsin epäyhtenäi-
2515: verraten on suhteellisen suuri. Joutuu totea- sesti jakautuvaa taloudellista rasitusta pyritty
2516: maan, että näiden eniten palveluja tarvitsevien saamaan oikeudenmukaisemmaksi soveltamalla
2517: väestönosien osuus kuntien väestöstä on yleensä kuntien kantokykyluokitusta sairaalatoimen ja
2518: suurin juuri niissä kunnissa, joiden suhteelli- terveystarkastusten käyttökustannusten jakoon
2519: set terveydenhuoltomenot ovat korkeat ja nii- aikaisempaa laajemman asteikon puitteissa sa-
2520: den tarjoamat palvelut vähäiset. Vaikka sai- malla kun yhdenmukaisten prosenttilukujen
2521: rausvakuutus on eräänä sosiaalipoliittisena käyttäminen toteutetaan kustannusten jaon pe-
2522: uudistuksena parantanut tilannetta, ihmisten rusteena kaikilla sairaalatoimen aloilla. Samoin
2523: varallisuus edelleenkin rajoittaa terveydenhuol- on kuluvan vuoden huhtikuun 1 päivästä voi-
2524: lon palvelujen käyttömahdollisuutta. Näin eri- maantulevassa kansanterveyslaissa ( 66/197 2)
2525: tyisesti silloin kun niitä ei ole yhteislrunnan säädetty sovellettavaksi edellä mainittuja val-
2526: toimesta riittävästi tarjolla. tionapuperusteita.
2527: Nykyisten valtionapusäännösten voimassa ol- On kuitenkin jo nyt kuntien talousarviotie-
2528: lessa eivät vähävarruset kunnat pysty järjestä- toja vertaamalla todettavissa, ettei edellä mai-
2529: mään jäsenilleen kuin osan niistä terveyden- nittujen valtionapuperusteiden muutoksilla saa-
2530: huollon palveluksista, jotka niiden velvollisuuk- vuteta riittävässä määrin toivottua tulosta, jos-
2531: siin katsotaan kuuluvan. On pelättävissä jäl- kin tasoittumista aikaisemmasta voidaankin ha-
2532: keenjääneisyyden lisääntyvän entisestään kun vaita. Syynä edellämainittuun on, ettei valtion-
2533: tulevan huhtikuun 1 päivästä voimaantulevaa apuporr.astusta ole säädetty riittäväksi, joten
2534: kansanterveyslakia ryhdytään toteuttamaan. rasitus vähävaraisten kuntien kohdalla jää edel-
2535: Kansanterveyslain tarkoituksena on siirtyä ny- leen kohtuuttomaksi, ottaen lisäksi huomioon,
2536: VI,2.- Sileäkangas ym. 1361
2537:
2538: että lisätty valtionapu on jäänyt määrältään apuasteikot ovat tasavälisiä. Muutoin ei kun-
2539: merkityksettömäksi. tien keskeistä rasitusta saada oikealla tavalla
2540: Edellä selvitetystä johtuu, että kuntien pal- tasoitetuksi. Tässä kohdin ovat aikanaan kun-
2541: velut jäävät alussa mainitusta yhtenäisestä ta- tien valtionavustuskomitea ja kunnallisen yh-
2542: voitteesta huolimatta eriasteisiksi ja kansalaiset teistoiminnan järjestysmuotokomitea olleet täy-
2543: näin ollen yhteiskunnan antamien palvelujen sin yksimielisiä.
2544: suhteen eriarvoisiksi. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2545: Valtionavun porrastuksessa tulisi kantokyky- nioittaen,
2546: luokitukseen perustuvan valtionapuasteikon ol-
2547: la tasavälinen, koska kantokY'kyluokitus on pe- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2548: rusteiltaan suunniteltu sellaiseksi, että valtion- lakiehdotuksen:
2549:
2550: Laki
2551: kansanterveyslain muuttamisesta.
2552: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1972 annetun kansan-
2553: terveyslain ( 66/1972) 27 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
2554:
2555: 27 §. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2556: Terveyskeskuksen tarpeellisiin perustamis- kuuta 1973 ja sitä sovelletaan ensimmäisen
2557: ja käy.ttökustannuksiin annetaan valtionapua kerran myönnettäessä valtionapua sanotun vuo-
2558: kuntakohtaisesti ~eisen kuntien kantokyky- den kustannuksiin.
2559: luokituksen mukaan ·seuraavasti:
2560: kantokyky. valtionapu
2561: luokka prosentteina
2562: 1 . ·••·•···· ............. 84
2563: 2 ....................... 79
2564: 3 . ...................... 74
2565: 4 . ...................... 69
2566: 5 ....................... 64
2567: 6 ....................... 59
2568: 7 ....................... 54
2569: 8 . . . •. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49
2570: 9 ....................... 44
2571: 10 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
2572:
2573:
2574:
2575:
2576: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
2577:
2578: Aulis Sileäkangas. Lea Sutinen. Reino Kangas.
2579: Paavo Niinikoski. Eino Uusitalo. Einari Nieminen.
2580: Erkki Haukipuro. Mikko Jokela. Jouko Siikaniemi.
2581: Pentti Poutanen. Pekka Vilmi. Taisto Tähkämaa.
2582: Esko Härkönen. Saimi Ääri. Mikko Kaarna.
2583: Reino Karpola.
2584:
2585:
2586:
2587:
2588: 171 156/72
2589: 1362
2590:
2591: Vl,3.- Lak.al. n:o 173.
2592:
2593:
2594:
2595:
2596: V. Vennamo ym.: Ehdotukset laeiksi kansanterveyslain ;a kan-
2597: santerveyslain voimaanpanosta annetun lain muuttamisesta.
2598:
2599:
2600: E d u s k u n n a 11 e.
2601:
2602: Uusi kansanterveyslaki ei sellaisenaan voi jen to~minta olisi laissa kytkettävä terveysase-
2603: tyydyttää niitä, jotka tuntevat vastuuta kan- mien kanssa sellaiseen yhteistyöhön, että jokai-
2604: samme hyvinvoinnista ja sen mahdollisuuksista sella yksilöllä olisi tilaisuus saada yhtäläinen
2605: jatkaa häiriytymätöntä työtään ilman taloudelli- terveys tarkastus.
2606: sia ja muita terveydenhoitoon liittyviä ongel- d) Lain tulisi sisältää kyllin laaja polikli-
2607: mia. Tästä syystä tulee lakia korjata ainakin nikka-terveyskeskussysteemi, jolloin lain käsit-
2608: seuraavasti kohdistaan. tämä tetveydenhoito ja -huolto voisivat !kattaa
2609: 1. Kun asiaan perehtyy tarkemmin ei voi ihmiselle elämäni,käisen kunnossapysymisen
2610: välttyä siltä ajatukselta, että kyseessä ei olekaan asiantuntijavoimin ja huomattavasti halvem-
2611: oikeastaan kansanterveysla!ki vaan pikemminkin malla kuin pitäytymällä odottamaan hänen sai-
2612: kansansairauslaki. Laissa pyr1tään vain yksilön rastumistaan ja vasta siinä vaiheessa ryhtymällä
2613: sairauksien löytämiseen ja niiden parantamiseen sairautta parantamaan. Tähän mennessä yleistä
2614: niin p1kaisesti kuin mahdollista, mutta keinoja poli:klinikoiden yhteistyötä ei ole ollut, erityyp-
2615: ja edes pyrkimystäkään ihmisen terveenä pitä- pisten terveystankastusten tulokset eivät seuraa
2616: miseen ei laissa ole esitetty; siis luvataan vain henkilöä, vaan moninkertainen uudelleentutki-
2617: sairaanhoitoa kun pitäisi luvata myös terveyttä minen ilman entisiä tietoja kuluttaa asiantunti-
2618: ylläpitävää ja ennakkoehkäisevää hoitoa. Jotta jain aikaa, voimia sekä yhteiskunnan varoja
2619: laki täyttäisi nimen "kansanterveyslaki" asetta- tarpeettomasti.
2620: mat vaatimukset, tulisi laissa olla useita en- e) Laissa olisi pyrittävä luomaan sellainen
2621: naltaehkäisevään ja ylläpitävään terveyden hoi- ylläpitävän 'kuntoutuksen laitosten verkosto
2622: toon liittyviä määräyksiä: maahamme, että niiden avulla voidaan edellä-
2623: mainituissa tarkastuksissa havaitut häiriöt ja
2624: a) Sairaalapalvelusten ja varhaisdiagnostiikan vauriot ajoissa korjata henkilön työssäolemisen
2625: lisäksi lain .tulisi käsittää työmuodot toiminta- estymättä. Tämä tietää ns. yöhoitoloiden ja vir-
2626: periaatteineen ns. kuntoliikunnan ja ehkäisevän kistyskylpylöiden kuntoutuslaitos.ten aikaansaa-
2627: ja korjaavan hoidon eli ns. ylläpitävän kuntou- mista ja ylläpitämistä, laitosten, jotka tarkoit-
2628: tuksen alalla mm. työpailkkaterveydenhoidon ja tavat er ilihasryhmiin, tukikudoksiin, verenkier-
2629: .Jii.kunnan käs1ttävänä, sekä liittyen työikäisten to- ja hengityselimiin kohdistuvan harjoituk-
2630: vapaa-ajan terveydenhoitoon. sen, kuntoliikunnan ja -voimistelun sekä eri-
2631: b) Laissa pitäisi mahdollistaa kailclden kan- laisten fysikaalisten hoitokeinojen avulla tapah-
2632: salaisten ilmaiset, säännölliset terveystarkastuk- tuvaa ehkäisevän ja korjaavan hoidon antamista
2633: set, jotka käsittäisivät sellaiset fyysisen ja tyokykyiselle, työssäolevalle ihmiselle huo-
2634: psyykkisen kunnon tarkastukset, että niiden mioonottaen hänen ilkänsä mukanaan tuomat
2635: perusteella asiantuntijoilla on mahdollisuus mää- ja terveystarkastuksen tulosten perusteella ehkä
2636: ritellä työikäisen kyky jatkaa koulutuksensa mu- odotettavissa olevat muutoikset. Sama koskee
2637: kaista työ~kentelyä. mielenterveyttä.
2638: c) Laissa olisi säädettävä pidettäväksi jo- f) Koska virkistävän liikunnan, jolla luon-
2639: kaisesta sellainen terveySikor.tti, jonka merkintö- nostaan on yhtymäkohtia retkeilyyn, leirintään
2640: jen perusteella kunkin fyysisen ja psyykkisen ja matkailuun, osuus on erittäin huomattava
2641: kunnon kehitys on ainakin vuotuisten tarkas- ehkäisevässä terveydenhoidossa, olisi välttämät-
2642: tusten puitteissa kontrolloitavissa. Varhaisdiag- tä pydttävä saamaan ns. kuntoliikunta- ja ur-
2643: nos.tisessa mielessä erityyppisten poli:klini:J.clro.. heilujärjestöjen panos sosiaali- ja terveysminis-
2644: VI,J.- V. Vennamo ym. 1363
2645:
2646: tenon toimintojen alle yhteistoimintaan tässä asukkaitten Jääkärissäkäyntimatkat moninkertai-
2647: ennalta ehikäisevässä terveydenhoidossa. siksi, mikä sekä matkakustannuksina että ajan-
2648: g) LiNrunnan opetuiksen koulutus olisi ny- hU!kkana on jo melikittävää luokkaa. semminkin
2649: kyistä enemmän suunnattava käsittämään kei- kuin liikenneyhteydet ovat ;kokonaan loppu-
2650: noja ihmisett pitämiseksi .terveenä. Olisi myös massa. Myös monen kunnan vanhainkodin yh-.
2651: saatava aikaan erityinen terveydenhoitajien kou- teydessä toimiville sairasosastoille merkitsee
2652: lutus ja tucldnto, joika olisi alempiasteiDen ja laki ehdotonta ja lopullista kuoliniskua.
2653: halvempi, ikoulutusajaltaan lyhyempi kuin [ää- Jotta esitetyistä epäikohdista päästään, tulee
2654: kärikoulutus, jonka suorittaneiden osuus, eh- lakiin ottaa maininta siitä, että vähintään sirvu-
2655: käisevässä :terveydenhoidossa on olennaisen tär- vastaanotto on sijoitettava yhteistoimintakun-
2656: keä ja välttämättä otettava huomioon uudessa taan, erillliseen taajamaan tms. Pääperiaatteena
2657: laissa. tulisi olla, että jokaisessa kunnassa olisi oma
2658: Kaitktki edellä esitetty ennaltaehikäisevä ja terveyskeskus. Tämän lisäksi ovat liikkuvat toi-
2659: ylläpitävä .terveydenhoito ·kuuluisi siis Jakiin, mintayksiköt. Sivuvastaanotossa on oltava käy-
2660: mutta niitä ei siinä ole. tettävissä myös ainakin yksi lääkäri. Muutos-
2661: 2. Tulee järjestää säännöllisesti esimenldksi esitys on toteutettavissa nykyisellä henkilömää-
2662: kerran vuodessa yleinen, illmainen terveystar- rällä.
2663: kastus kaikille, johon tutkittavat !kutsuttaisiin. 4. Lain 21 §:ssä on mainittu, mitkä palve-
2664: Tämän lisäiksi pidetään muita laissa tankoitet- lukset tulevat olemaan ilmaisia. Huomiota kiin-
2665: tlllja tarkastuiksia. Todettakoon, että kun Hauki- nittää se, että hoitoon käytetyt aineet, apuväli-
2666: vuoren kunnassa on tiettävästi ainoana koko neet, matka- 1a hoitokustannukset e1vät ole ill-
2667: maassa toteutettu kunnan subventoima terveys- maisia. Jotta myös pienituloiset voisivat ilman
2668: tarkastus, ovat tulokset olleet erittäin kannus- taloudellisia vaikeuksia käyttää tarjottuja palve-
2669: tavia; kutsutuista on 97 prosenttia käynyt tar- luksia, 1tulisi kustannukset pPistaa kokonaan.
2670: kastuiksessa, ja sairauksia on löydetty niin, että Laki tulee tältä osin korjata.
2671: 42 prosenttia tutkituista joutui jatkotutkimuk- 5. Valtionapu on ehdotettu porrastettavaksi
2672: seen ja 25 prosentilla löydettiin uusi sairaus. kantokykyluokkien mukaisesti 39 prosentista
2673: Tämäkin tutkimus osaltaan osoittaa, kuinka sai- 70 prosenttiin. Kun otamme huomioon, että
2674: rasta Suomen kansa todella on ja kuinka todella joillakin kunnilla sairaudenhoitoon liittyvät me-
2675: olisi konkea aika aloittaa välittömästi i!lmaiset not ovat jopa yli kymmenen penniä veroäyriltä,
2676: yleiset terveysta11kastukset. Kustannukset Hau- ymmärretään hyvin, että korkein !korvaus 70
2677: kivuorella ovat olleet vain pari mal'kkaa kunta- prosenttia ei Olle riittävä, ei edes sillä verulk-
2678: laista kohti, jolloin jokainen kuntalainen tulee keella, että valtioneuvosto voi hakemuksesta
2679: tarkastetu:ksi vähintään joka toinen vuosi. myöntää lisättyä valtionapua.
2680: 3. Kun lain mukaan terveyskeskus ,tulee jo- Niinpä tuleekin valtionapu porrastaa aikai-
2681: kaista 10 000-13 000 asukasta kohti ja erityi- semmin julkisuudessakin esitetyn vaatimuksen
2682: sesti lääkäreiden toiminta keskittyy lähes !koko- mukaisesti 40 prosentista 90 prosenttiin.
2683: naan .terveyskeskukseen, on tästä maaseudulla 6. Voimaanpanolain 3 §:ssä on säädetty se,
2684: seurauksena se, että pienet 1kunnat jäävät ilman missä vaiheessa ilmaispalvelukset lisääntyvät
2685: lähes ka.iikkia niitä terveyspalveluksia, jotka sekä lain lopullinen voimaantulo. Laki tulee
2686: heillä sentään nyt on. Tyhjiksi jäävät tällöin kokonaisuudessaan voimaan niin myöhään :kuin
2687: myös vastarakennetut lääkärinasunnot, terveys- vuoden 1980 alusta, .j01lloin vasta ilmaispalve-
2688: ta:lot jne. Vaikka laki antaa1kin mahdollisuuden lukset annet1taisiin. Ministeri Kuusen keväällä
2689: sivuvastaanotoille, osoittavat julikisuuteen ehti- pitämän puheen mukaan yleinen terveystarkas-
2690: neet toteuttamissuunnitelmat, että terveyspalve- tuskin tulisi ilmaiseksi vasta mainittuna ajan-
2691: lusten todellinen määrä varsinkin pienissä maa- kohtana.
2692: laiskunnissa, jotka liitetään yhteistyöhön !kau- Ottaen huomioon yleisesti tunnetut seikat,
2693: pungin tai suuremman naapurikunnan kanssa, jotka osoittavat suomalaisten olevan lähes maa-
2694: suorastaan romahtaa nykyises,tä tasostaan, aina- ilman saitainta kansaa, ja kun tiedetään, että
2695: kin lääkärit siirtyvät pois. lain eittämättä myönteiset vaikutukset tulevat
2696: Tämä ei voi olla tietenkään tarkoituksen- näkyviin kuitenkin vasta vuosien ja vuosikym-
2697: mukaista, sillä maaseudun nytkin huomattavan menien kuluessa, ei voi olla järkevää viivyttää
2698: heikot ;terveyspalvelut eivät siedä enää huo- ilmaispalvelusten antamista kymmenellä vuo-
2699: nonnusta. Käytännössä laki pitentää maaseudun vuodella, semminkin kun kustannukset ovat pe-
2700: 1364 VI,}. -Kansanterveyslain muuttaminen.
2701:
2702: rustelujen mukaan vain 25-30 miljoonaa tenkin tulee kaikille rintamaveteraaneille, inva-
2703: markkaa vuodessa. Niinpä aikataulua tuleekin lideille ja kansaneläkeläisille antaa kaikki lain
2704: nopeuttaa siten, että kaikki ilmaispalvelut astu- palvelut samoin ilmaiseksi heti.
2705: vat kokonaisuudessaan voimaan vuoden 1975 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
2706: alusta ja yleiset terveystarkastukset ovat ilmai- nioittavasti,
2707: sia heti. Lisäksi tulee alle 20-vuotiaille tarjota
2708: ilmainen hammashoito sekä korottaa ilmaishoi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
2709: toon oikeuttavaa ikärajaa ajan mukana siten, lakiehdotukset:
2710: että se vuoden 1975 alussa on 25 vuotta. Kui-
2711:
2712:
2713:
2714:
2715: Laki
2716: kansanterveyslain muuttamisesta.
2717: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1972 annetun kansan-
2718: terveyslain (66/72) 1 §:n 1 momentti, 14 §:n 1 momentti, 15 §:n 1 momentti, 21 §ja 27 §:n
2719: 1 momentti näin kuuluviksi:
2720:
2721: 1 §. jäsenkunnan alueella sekä tärkeimmissä erilli-
2722: Koko kansan ,terveyden turvaamiseksi ja sai- sissä taajamissa.
2723: rauksien ennalta ehkäisemiseksi toteutetaan
2724: maassamme koko väestöä koskeva !kansanter-
2725: veystyö sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. 21 §.
2726: EdeLlä 14 §:ssä tarkoitetut kunnan velvolli-
2727: suuteen kuuluvat terveydenhuoltopalvelukset
2728: ovat niiden käyttäjille maksuttomia.
2729: 14 §.
2730: Kansanterveystyöhön kuuluvina velvollisuuk- 27 §.
2731: sina 19 §:ssä tarkoitetun toimintasuunnitelman T erveyskeslk.uksen tarpeellisiin perustamis-
2732: rajoissa kunnan tulee: ja käyttökustannuksiin annetaan valtionapua
2733: yleisen kuntien kantokykyluokituksen mukai-
2734: 2) iärjestää vuosittain kaillclda kunnan asuk- sesti seuraavasti:
2735: kaita koskeva yleinen ja tehokas terveystarkas-
2736: tus. Kantokykyluokika Valtion11pu prosentteina
2737: 1 .................... 90
2738: 2 .................... 85
2739: 3 .................... 80
2740: 15 §. 4 .................... 75
2741: Edellä 14 §:n 1 momentin 1-6 kohdissa 5 .................... 70
2742: tarkoitettuja toimintoja varten tulee kunnalla 6 .................... 65
2743: olla terveyskeskus. Sen toimintoja voidaan tar- 7 ... ..... .. .... .... .. 60
2744: peen mukaan sijoittaa sivuvastaanotoille tai jär- 8 ... ..... ....... ... .. 55
2745: jestää liikkuvien toimintayksiköiden avulla. 9 .. .. ..... ..... .... .. 50
2746: Kuitenkin tulee vähintään sivuvastaanotto, 10 .................... 45
2747: jossa on lääkäri, sijaita kuntainliiton jokaisen
2748: Vl,3.- V. Vennamo ym. 1365
2749:
2750:
2751: Laki
2752: kansanterveyslain vomaanpanosta annetun lain muuttamisesta.
2753: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka ontehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
2754: tyllä tavalla, muutetaan kansanterveyslain voimaanpanosta 28 päivänä tammikuuta 1972 anne-
2755: tun lain (67 /72) 3 § näin kuuluvaksi:
2756:
2757: 3 §. deille sekä kansaneläkeläisille kuten asetuksella
2758: Kansanterveyslain. 14 §:n 1 momentin 1 ja tatikemmin säädetään.
2759: 2 kohdissa tat1koitettu terveydenhuoltopalvelu Edellä 1 momentissa mainitun lain tultua
2760: on maksutonta ikaikille kunnan asukkaille lain voimaan on alle 20-vuotiaiden kunnan asukkai-
2761: astuttua voimaan. den sanotun Jain 14 §:n 1 mornentin 5 kdh-
2762: Edellä 1 momentissa mainitun lain 14 § :n dassa tarkoitettu hampaiden tutkimus ja hoito
2763: 1 momentin 3 ja 4 kohdissa tarkoitettu tervey- siten maksuton kuin lain 21 §:ssä säädetään.
2764: denhuoltopalvelu on vuoden 1974 loppuun Vuoden 1974 loppuun mennessä ovat mainitut
2765: mennessä siten maksuton kuin saman lain toimenpiteet maksuttornia alle 25-vuotiaille
2766: 21 § :ssä säädetään. Mainittua ajankohtaa edel- kunnan asukkaille.
2767: tävänä aikana potilaalta voidaan periä asetuk- Asetuksella säädetään, mistä ajankohdasta ja
2768: sella säädettävä maksu ja korvaus. missä toteuttamisjärjestyksessä muidenkin kuin
2769: Edellä 1 momentissa mainitun lain 14 §:n 4 momentissa mainittujen kunnan asukikaiden
2770: 1 momentissa tarkoitettu terveydenhuoltopal- sanotunlainen hampaiden tutkimus ja hoito on
2771: velu on kuitenkin maksuton heti lain astuttua maksuton sekä sitä ennen perittävästä maksusta
2772: voimaan rintamamiehille, sota- ja siviili-invali- ja korvauksesta.
2773:
2774:
2775: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1973.
2776:
2777: Veikko Vennamo. Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
2778: Mikko Vainio. Kalevi Remes. Pekka Vennamo.
2779: Aune Mänttäri.
2780: 1366
2781:
2782: Vl,4.- Lak.al. n:o 174.
2783:
2784:
2785:
2786:
2787: Lehmonen ym.: Ehdotus laiksi kunnallisista yleissairaaloista an-
2788: netun lain muuttamisesta.
2789:
2790:
2791: E d u s k u n n a 11 e.
2792:
2793: Kunnallisista yleissairaaloista annetun lain jenevassa maarm peruskuntien as1o1ta pääte-
2794: 19 §:n mukaan keskussairaaloiden kuntainliit- tään liittovaltuustoissa, on oikeudenmukaista,
2795: tojen liittovaltuustoissa on jokaisesta jäsenkun- että jäsenkuntien edustusta nykyisestä lisätään
2796: nasta vain yksi varsinainen ja yksi varajäsen. siten, että jokaisesta kunnasta valitaan liitto-
2797: Käytännössä tämä säännös on johtanut siihen, valtuustoihin kolme vakituista ja kolme vara-
2798: että päätösvaltaa kuntainliitoissa käyttävien jäsentä. Tämän kunnallisen demokratian laajen-
2799: liittovaltuustojen kokoonpano ei vastaa asian- tamisen kuntien liittovaltuustoissa tekee talou-
2800: omaisen keskussairaalapiirin väestön poliittista dellisesti mahdolliseksi se 1970 hyväksytty laki,
2801: mielipideryhmäjakautumaa. Suhteellisuusperiaat- jolla kunnat oikeutetaan saamaan valtion avus-
2802: teen tyydyttävä toteutuminen edellyttäisi ver- tusta myöskin kuntainliittomenoista aiheutu-
2803: raten usean edustajan valitsemista jokaisesta neisiin kustannuksiinsa.
2804: jäsenkunnasta1 mutta liittovaltuustojen jäsen- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2805: luku saattaisi silloin muodostua kohtuuttoman
2806: suureksi. Kuitenkin kun nyt poliittinen ryhmä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2807: jako näyttää yhä enemmän keskittyvän kolmea lakiehdotuksen:
2808: pääryhmää edustavaksi ja kun lisäksi yhä laa-
2809:
2810:
2811: Laki
2812: kunnallisista yleissairaaloista annetun lain muuttamisesta.
2813: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallisista yleissairaaloista 29 päivänä loka-
2814: kuuta 1965 annetun lain (561/65) 19 § näin kuuluvaksi:
2815:
2816: 19 §. kuitenkaan enempää kuin viidennes kaikkien
2817: Keskussairaalan 'kuntainliiton liittovaltuus- jäsenkuntien yhteenlasketosta äänimäärästä. Jä-
2818: tossa on jokaisesta jäsenkunnasta 3 jäsentä ja senkunnan äänimäärä jakaantuu liittovaltuuston
2819: varajäsentä. Jäsenkunnalla on niin monta ääntä kokouksessa saapuvilla dievien kuntaa edusta-
2820: kuin sillä on sairaansijoja keskussairaalassa, ei vien jäsenten kesken tasan.
2821:
2822:
2823: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
2824:
2825: Siiri Lehmonen. Aulis Juvela. Heimo Rekonen.
2826: Kalevi Kivistö. Anna-Liisa Jokinen. Helvi Niskanen.
2827: Pauli Puhakka. Niilo Koskenniemi. Anna-Liisa Hyvönen.
2828: Ensio Laine. Lauri Kantola. Veikko Salmi.
2829: 1367
2830:
2831: VI,5.-Lak.al. n:o 175.
2832:
2833:
2834: Sandelin ym.: Ehdotus laiksi kunnallisista yleissairaaloista anne-
2835: tun lain 37 §:n kumoamisesta.
2836:
2837: E d u s k u n n a 11 e.
2838: Kunnallisista yleissairaaloista 29 päivänä lo- riin, jonka ottamisessa lääkintöhallitus edellä
2839: kakuuta 1965 annetussa laissa (561/65) on olevien säännösten nojalla on ollut osallisena."
2840: näin kuuluva 37 §: Edellä jäljennetty 37 § rajoittaa liian suu-
2841: "Keskussairaalan, yleisen osaston ja aluesai- ressa määrässä keskussairaalain ja aluesairaalain
2842: raalan lääkärin vaalista on, ennen kuin sitä omistajien oikeutta valita mainittujen sairaalain
2843: koskeva päätös pannaan täytäntöön, viipymat- lääkärit. Samantapainen kunnan valintavapautta
2844: tä ilmoitettava lääkintöhallitukselle. Jos valittu koskeva rajoitus on ollut myös vuonna 1951
2845: ei ole virkaan sopiva tahi jos hänet suoritettu- yleisestä lääkärinhoidosta annetussa laissa (141/
2846: jen opinnäytteiden, muutoin osoitetun taidon 51) kaupunginlääkärin, kauppalanlääkärin ja
2847: tai aikaisemman virkatoiminnan perusteella on kunnanlääkärin osalta. Tänä vuonna annetussa
2848: katsottava toisia hakijoita huomattavasti hei- kansanterveyslaissa (66/72), joka on kumonnut
2849: kommaksi, lääkintöhallituksella on valta mää- yleisestä lääkärinhoidosta annetun lain, ei enää
2850: rätä uusi vaali toimitettavaksi. Milloin hakijoi- ole puheenalaisia kunnan valintavapautta koske-
2851: den joukossa ei ole virkaan sopivaa henkilöä, via rajoituksia. Sellaisia tosin oli kansanter-
2852: lääkintöhallituksen on määrättävä, että virka veyslakia koskevan hallituksen esityksen 41
2853: on julistettava uudelleen haettavaksi. §:ssä, mutta Eduskunta on täysistunnossaan
2854: talousvaliokunnan mietinnön mukaisesti pois-
2855: Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan tanut sanotun 41 §:n 131 äänellä 39 ääntä
2856: vastaavasti otettaessa lääkärin virkaan väliaikai- vastaan.
2857: nen hoitaja tai lääkäri tilapäiseksi viranhalti- Oikeus täyttää kunnalliset virat valtion hal-
2858: jaksi, ei kuitenkaan muiden kuin ylilääkärin lintoviranomaisista riippumatta kuuluu kunnal-
2859: kohdalta, milloin kysymyksessä on viran väli- lisen itsehallinnon perusoikeuksiin. Tästä syys-
2860: aikainen hoitaminen enintään kolmen kuukau- tä ja jotta kunnallisten virkojen täyttämistavan
2861: den ajan tai lääkärin ottaminen tilapäiseksi vi- osalta päästäisiin lainsäädännössämme yhden-
2862: ranihaltijaksi enintään saman pituiseksi ajaksi mukaisuuteen, tulisi myös kunnallisista yleis-
2863: taikka milloin viran väliaikainen hoitaminen sairaaloista annetun lain 37 §:ssä nykyään
2864: perustuu sairaalan ohjesäännön määräykseen. olevat valintavapauden rajoitukset poistaa ja
2865: Sen estämättä, mitä valtion viran tai pysy- siis kumota sanottu 3 7 § kokonaan.
2866: väisen toimen haltijain nimittämiskirjoista sekä Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2867: heidän oikeudestaan pysyä virassaan tai toi- nioittavasti,
2868: messaan 29 päivänä kesäkuuta 1926 annetun
2869: lain (202/26) 22 §:n 1 momentissa on sää- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2870: detty, ei sanottua lakia ole sovellettava lääkä- lakiehdotuksen:
2871:
2872: Laki
2873: kunnallisista yleissairaaloista annetun lain 37 §:n kumoamisesta.
2874: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2875:
2876: Täten kumotaan kunnallisista yleissairaaloista
2877: 29 päivänä lokakuuta 1965 annetun lain (561/
2878: 65) 37 §.
2879:
2880: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
2881:
2882: Valdemar Sandelin. V. 0. Mäkinen.
2883: Antti Pohjonen. Eero Salo.
2884: Sylvi Siltanen.
2885: 1368
2886:
2887: V1,6.- Lak.al. n:o 176.
2888:
2889:
2890:
2891:
2892: Sileäkangas ym.: Ehdotus laiksi kunnallisista yleissairaaloista an-
2893: netun lain muuttamisesta.
2894:
2895:
2896: E d u s k u n n a 11 e.
2897: Yleisesti hyväksyttävänä terveydenhoitopo- Lailla kunnallisista yleissairaaloista annetun
2898: liittisena periaatteena on, että kansalaisten tu- lain muuttamisesta ( 770/1971 ) sekä siihen
2899: lee saada varallisuudesta ja asuinpaikasta riip- liittyen lailla yliopistollisista keskussairaaloista
2900: pumatta tarpeenmukaisia terveydenhoitopalve- annetun lain muuttamisesta (771/1971), lailla
2901: luja yhtäläisesti koko maassa. Tämän periaat- mielisairaslain muuttamisesta (772/1971), lail-
2902: teen toteutumista tarkasteltaessa on kuitenkin la tuberkuloosilain muuttamisesta (773/1971)
2903: todettava, ettei näin ole tapahtunut. Tervey- ja lailla terveydenhoitolain muuttamisesta ( 77 4/
2904: denhuoltotoimen palvelut samoin kuin niistä 1971) on kuntien kesken varsin epäyhtenäi-
2905: aiheutuva taloudellinen rasitus jakaantuu nY'kyi- sesti jakautuvaa taloudellista rasitusta pyritty
2906: sin maamme kuntien kesken varsin epäyhte- saamaan oikeud~nmukaisemma:ksi soveltamalla
2907: näisesti. Varakkaissa kunnissa on erilaisia jul- kuntien kantokykyluokitusta sairaalatoimen ja
2908: kisia terveydenhoitopalveluja tarjolla suhteelli- terveystarkastuksen käyttökustannusten jakoon
2909: sen runsaasti. Siitä huolimatta kuntaan ja kun- ailmisempaa laajemman asteikon puitteissa sa-
2910: talaisiin näiden palvelujen ylHipidosta kohdis- malla kun yhdenmukaisten prosenttilukujen
2911: tuva rasitus voi olla vain osa siitä mihin huo- käyttäminen toteutetaan kustannusten jaon pe-
2912: mattavasti vähäisempiin, usein puutteellisiin ru-steena kaikilla sairaalatoimen aloill:a. Samoin
2913: palveluksiin yltävä vähävarainen kunta ja sen on kuluvan vuoden huhtikuun 1 päivästä voi-
2914: jäsenet joutuvat. Asiaan vaikuttaa merkittävästi maantuleV'assa kansanterveyslaissa ( 66/1972)
2915: myös kuntien väestörakenne, sillä terveyden- säädetty sovellettavaksi edellä mainittuja val-
2916: huoltopalvelujen tarve on huomattavasti suu- tionapuperusteita.
2917: rempi niissä kunnissa, joissa työkyvyttömien On kuitenkin jo nyt :kuntien talousarviotie-
2918: ja vanhuusväestön osuus työkY'kyiseen väestöön toja vertaamalla todettavissa, ettei edellä mai-
2919: verraten on suhteellisen suuri. Joutuu totea- nittujen valtionapuperusteiden muutoksilla saa-
2920: maan, että näiden eninten palveluja tarvitse- vuteta ditävässä määrin toivottua tulosta, jos-
2921: vien väestönosien osuus kuntien väestöstä on kin tasoittumista aikaisemmasta voidaankin ha-
2922: yleensä suurin juuri niissä kunnissa, joiden vaita. Syynä edellä mainittuun on, ettei valtion-
2923: suhteelliset terveydenhuoltomenot ovat kor- apuporrastusta ole säädetty riittäväksi, joten ra-
2924: keat ja niiden tarjoamat palvelut vähäiset. Vaik- situs vähävaraisten kuntien kohdalla jää edel-
2925: ka sairausvakuutus on eräänä sosiaalipoliitti- leen kohtuuttomaksi, ottaen lisäksi huomioon,
2926: sena uudistuksena parantanut tilannetta, ih- että lisätty valtioapu on jäänyt määrältään mer-
2927: misten varallisuus edelleenkin rajoittaa tervey- kitY'ksettömäksi.
2928: denhuollon palvelujen käyttömahdollisuutta. Edellä selvitetystä johtuu, että kuntien pal-
2929: Näin erityisesti silloin, kun niitä ei ole yhteis- velut j.äävät alussa mainitusta yhtenäisestä ta-
2930: kunnan toimesta riittävästi tarjolla. voitteesta huolimatta eriasteisiksi ja kansalaiset
2931: Nykyisten valtionapusäännösten voimassa ol- näin ollen yhteiskunnan antamien palvelujen
2932: lessa eivät vähävaraiset kunnat pysty järjestä- suhteen eriarvoisiksi.
2933: mään jäsenilleen kuin osan niistä terveyden- . Valtionavun porrastuksessa tulisi kantoky'ky-
2934: huollon palveluksista, jotka niiden velv<Jllisuuk- luokitukseen perustuvan valtionapuasteikon olla
2935: siin katsotaan kuuluvan. On pelättävissä jäl- tasavälinen, koska kantokykyluokitus on perus-
2936: keenjääneisyyden ,lisääntyvän entisestään kun teiltaan suunniteltu sellaiseksi, että valtionapu-
2937: tulevan huhtikuun 1 päivänä voimaantulevaa asteikot ovat tasavälisiä. Muutoin ei kuntien
2938: kansanterveyslakia ryhdytään toteuttamaan. keskistä rasitusta saada oikealla tavalla t:asoite-
2939: Vl,6.- Sileäkangas ym. 1369
2940:
2941: tuksi. Tässä kohdin ovat aikanaan kuntien val- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2942: tionavustuskomitea ja kunnallisen yhteistoimin- nioittaen,
2943: nan järjestysmuotokomitea olleet täysin yksi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2944: mielisiä. lakiehdotuksen:
2945:
2946: Laki
2947: kunnallisista yleissairaaloista annetun lain muuttamisesta.
2948: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä !Lokakuuta 1965 annetun lrunnalli.-
2949: sista yleissairaaloista annetun lain 25 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 19 päivänä
2950: marraskuuta 1971 annetussa laissa (770/1971 ), näin kuuluvaik:si:
2951:
2952: 25 s. Kunnan osuudeksi keskussairaalan käyttö-
2953: Keskussairaalan tarpeellisiin käyttökustan- kustannuksista katsotaan sen suuruinen määrä,
2954: nuksiin annetaan valtionapua kuntakohtaisesti mikä kuntien boitopäivistä, poliklinikan osalta
2955: yleisen kuntien kantokykylookituksen mukaan kuitenkin ·tutkimus- ja hoitokäynneistä, tulee
2956: seuraavasti: kunnan potilaiden osalle.
2957: kantokyky- valtionapu
2958: luokka prosenteissa
2959: 1 ....................... 84 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2960: 2 . ...................... 79 kuuta 1973, ja sitä sovelletaan ensimmäisen
2961: 3 . . .•. •... .. ... ....... .. 74 kerran myönnettäessä valtionapua sanotun vuo-
2962: 4 . ...................... 69 den kustannuksiin.
2963: 5 ....................... 64
2964: 6 ..•..... ~·............. 59
2965: 7 ....................... 54
2966: 8 . ...................... 49
2967: 9 ....................... 44
2968: 10 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
2969:
2970:
2971: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
2972:
2973: Aulis SUeäkangas. Lea Sutinen. Pekka Vilmi.
2974: Paavo Niinikoski. Eino Uusitalo. Saimi Ääri.
2975: Erkki Haukipuro. Mikko Jokela. Reino Kangas.
2976: Pentti Poutanen. Mikko Kaarna. Einari Nieminen.
2977: Esko Härkönen. Reino Karpola. Jouko Siikaniemi.
2978: Taisto Tähkämaa.
2979:
2980:
2981:
2982:
2983: 172 156/72
2984: 1370
2985:
2986: VI,7.- Lak.al. n:o 177.
2987:
2988:
2989:
2990:
2991: Uusitalo ym.: Ehdotus laiksi kunnallisista yleissairaaloista anne-
2992: tun lain muuttamisesta.
2993:
2994:
2995: E d u s k u n n a 11 e.
2996:
2997: Kunnallisista yleissairaaloista annetun lain muuttamisesta (275/70) säädettiin velvollisuus
2998: (561/65) 23 ja 33 §:n mukaan kunnan, jossa antaa huoltoapua laitoshoitona sille kunnalle,
2999: potilaalla on laillinen kotipaikka, on korvattava missä huoltoavun tarpeessa olevalla on väestö-
3000: sairaalalle hoidon antamisesta aiheutuneet kus- kirjalaissa tarkoitettu kotipaikka.
3001: tannukset. Koska korvausvelvollisuus tällaisena Väestökirjalaissa (141/69) tarkoitettu koti-
3002: määräytyy vuoden alussa olleen kotipaikan pe- paikka on helposti osoitettavissa väestörekiste-
3003: rusteella, johtaa tämä siihen, että kunta joutuu rin perusteella. Tällöin vältytään hankalalta
3004: suorittamaan korvauksia vuoden aikana kun- laillisen kotipaikan selvittämiseltä, milloin hen-
3005: nasta pysyvästi muuttaneiden sairaanhoidosta. kikirjoitus on toimittamatta tai se on toimi-
3006: Tästä aiheutuu erityisiä rasituksia väestöä luo- tettu virheellisesti.
3007: vuttaville kunniHe, joiden kantokyky on yleensä Edellä tarkoitettu korvausvelvollisuutta kos-
3008: heikko. Korvausten selvittely aiheuttaa myös keva kunnallisista yleissairaaloista annetun lain
3009: sairaaloille ja valtionapua myöntäville viran- säännös on epätarkoituksenmukainen ja risti-
3010: omaisille huomattavan paljon epätarkoituksen- riidassa kansanterveyslain ja huoltoapulain vas-
3011: mukaista lisätyötä. taavien säännösten kanssa. Tämän johdosta
3012: Tammikuun 28 päivänä 1972 annetun kan- sitä olisi muutettava.
3013: santerveyslain (66/72) mukaan edellä tarkoi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3014: tettu korvausvelvollisuus on säädetty kunnalle, nioittaen,
3015: jossa potilaalla on väestökirjalain mukainen
3016: kotipaikka, joka asumisolosuhteiden perusteella että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3017: muuttuu myös kalenterivuoden aikana. Samoin lakiehdotuksen:
3018: vuonna 1970 annetulla lailla huoltoapulain
3019:
3020:
3021:
3022: Laki
3023: kunnallisista yleissairaaloista annetun lain muuttamisesta.
3024: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallisista yrleissairaaloista 29 päivänä loka-
3025: kuuta 1965 annetun lain 23 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 19 päivänä marraskuuta
3026: 1971 annetussa laissa (770/71), näin kuuluvaksi:
3027:
3028: 23 §. sinaisten menojen kokonaismäärästä, johon li-
3029: Jollei muuta ole sovittu, on muun kuin jä- sätään 4 prosenttia käyttöomaisuuden arvon
3030: senkunnan potilaan hoitokustannuksista sen vähentymisen korvauksena, vähennetään poti-
3031: kunnan, missä potilaalla on väestökirjalaissa laiden hoitomaksut ja käyttökustannuksiin saa-
3032: (141/69) tarkoitettu kotipaikka, suoritettava tava valtionapu sen määräisenä kuin se 25 §:n
3033: keskus- ja aluesairaalan kuntainliitolle korvauk- nojalla asianomaisen kunnan kantokyvyn mu-
3034: sena keskimääräiset hoitokustannukset. Sanotut kaan saadaan korvattavien kustannusten osalta
3035: kustannukset lasketaan siten, että keskus- ja sekä muut varsinaiset tulot lukuun ottamatta
3036: aluesairaalan edellisen varainhoitovuoden var- kuntien maksuosuuksia sekä valtion ja muiden
3037: Vl,7.- Uusitalo ym. 1371
3038:
3039: sairaaloiden samoin kuin kuntien tämän pykä- vaus tutkimuksesta ja hoidosta poliklinikalla
3040: län mukaan suoritettavia hoitokustannusten lasketaan vastaavasti poliklinikan varsinaisten
3041: korvauksia ja erotus jaetaan keskussairaalan menojen ja tulojen sekä potilaiden käyntiker-
3042: hoitovuorokausien kokonaisluvulla, minkä jäl- tojen mukaan.
3043: keen näin saatu määrä kerrotaan kysymyksessä
3044: olevan potilaan hoitovuorokausien luvulla. Kor-
3045:
3046:
3047: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
3048:
3049: Eino Uusitalo. Einari Nieminen.
3050: T. Saloranta. Mikko Jokela.
3051: Orvokki Kangas. Matti Ruokola.
3052: Veikko Pihlajamäki. Sylvi Saimo.
3053: 1372
3054:
3055: VI,S.- Lak.al. n:o 178.
3056:
3057:
3058:
3059:
3060: Kaipainen ym.: Ehdotukset sairaanhoitolaiksi ia laiksi sairaan-
3061: hoitolain voimaanpanosta.
3062:
3063:
3064: E d u s k u n n a 11 e.
3065:
3066: Maamme erikoislääkärien johtama sairaalalai- ei ole voitu riittävässä määrin toteuttaa tarkoi-
3067: tos on kehittynyt viime vuosikymmenien aikana tuksenmukaista sairaanhoidon porrastusta siten,
3068: voimakkaasti. Erikoislääkärien johtama sairaala- että kukin potilas hoidettaisiin sellaisessa sai-
3069: laitos on perinteellisesti jakautunut kolmeen raanhoitolaitoksessa, jossa hänen hoitonsa voi-
3070: lohkoon: yleissairaaloihin, tuberkuloosiparanto- daan järjestää tarkoituksenmukaisimmalla ta-
3071: loihin ja mielisairaaloihin. Sairaalahallinnon ke- valla.
3072: hittyminen on ollut asteittaista, ja siksi on Kun sairaanhoitolaitokset nykyisin toimivat
3073: sairaalahallinto monessa suhteessa muodostunut eri hallinnon alaisina, on luonnollista, että eri
3074: varsin epäyhtenäiseksi. Maassamme on 21 kes- sairaaloiden välinen työnjako ja yhteistoiminta
3075: kussairaalapiiriä, 17 tuberkuloosipiiriä ja 18 on jäänyt miltei kokonaan järjestämättä. Seu-
3076: mielisairaanhoitopiiriä. Näiden alueelliset rajat rauksena on ollut, että joillekin alueille on
3077: eivät Ahvenanmaata lukuunottamatta ole mis- varsin lähekkäin rakennettu sairaaloita, jotka
3078: sään yhteneväiset. Eri sairaalapiirien alueilla suhteellisen pieninä ja epätaloudellisina toimin-
3079: toimii lisäksi useita erilaisia kuntainliittoja. Jo- tayksikköinä samantyyppisin varustein hoitavat
3080: kaista sairaalaa, joka ei ole yhden kunnan omis- samantyyppisiä potilaita. Myöskin erikoislääkä-
3081: tama, hoitaa oma kuntainliittonsa. Erikoislää- rien johtaman ja yleislääkärien johtaman sai-
3082: kärien johtamaa sairaanhoitoa ylläpitävien kun- raanhoidon välinen työnjako ja yhteistyö on
3083: tainliittojen lukumäärä on nykyisin yli 100. puutteellisesta lainsäädännöstä ja paikallisen
3084: Sairaalakuntainliittojen lukumäärä osoittaa, terveydenhuollon suunnittelun vajavaisuudesta
3085: ettei sairaalahallinnon jaotus ole tarkoituksen- johtuen puutteellisesti järjestetty.
3086: mukainen varsinkaan, jos kysymystä tarkastel- Sairaanhoitolain perustavoitteena on erikois-
3087: laan sairaalalaitoksen suunnitelmallisen kehittä- lääkärien johtaman sairaanhoitohallinnon ke-
3088: misen kannalta. Erikoislääkärien johtaman sai- hittäminen siten, että erikoislääkärijobtoista sai-
3089: raalalaitoksen hallintojärjestelmälle on ominais- raanhoitoa voidaan harjoittaa ja kehittää maassa
3090: ta, että kukin sairaalakuntainliitto kiinnittää entistä suunnitelmallisemmin ja tarkoituksenmu-
3091: huomionsa vain oman sairaalansa toiminnan ke- kaisemmin. Tämän johdosta lakiesityksen mu-
3092: hittämiseen. Ei ole hallintoelintä, joka kulla- kaan maa jaetaan sairaanhoitopiireihin, joilla on
3093: kin alueella olisi vastuussa sairaanhoitopoliit- alueellinen vastuu erikoislääkärijobtoisen sai-
3094: tisen kokonaissuunnitelman laatimisesta ja to- raanhoidon järjestämisestä. Keskussairaaloiden
3095: teuttamisesta. Myöskään yhtenäistä suunnitel- toiminta-alueet ovat yleensä myös lähes yhte-
3096: maa koko valtakunnan erikoislääkärien johta- neväit taloudellisiin vaikutusalueisiin ja siksi on
3097: man sairaanhoidon toteuttamiseksi ei ole ole- ehdotettu piirijako toteutettavaksi pääasiassa
3098: massa. Tästä on ollut seurauksena, että vaikka perustuen keskussairaaloiden piirijakoon. Koska
3099: on rakennettu huomattava määrä korkeatasoisia kuitenkin eräiden keskussairaalapiirien asukas-
3100: erikoislääkärien johtamia sairaaloita, rakennus- määrä on sairaanhoidon järjestämisen ja suun-
3101: suunnitelmat on toteutettu erillisinä ratkaisuina, nitelmallisen kehittämisen kannalta liian vähäi-
3102: joissa ei läheskään aina ole riittävässä määrin nen, esitetään, että eräät nykyiset keskussai-
3103: voitu ottaa huomioon alueen ja koko yhteis- raalapiirit yhdistämällä luotaisiin suuremmat ja
3104: kunnan terveyspoliittisia tavoitteita. toimintakykyisemmät sairaanhoitopiirit.
3105: Erikoislääkärien johtaman sairaalalaitoksen Sairaalahallinnossa vallitseva kolmijakoisuus
3106: hallinnon hajanaisuus ja toiminnan suunnittelun esitetään lakkautettavaksi, koska ei ole ole-
3107: puutteellisuus ovat myöskin merkinneet, että massa hallinnollisia eikä lääketieteellisiä perus-
3108: VI,S.- Kaipainen ym. 1373
3109:
3110: teita tämän kolmijaon ylläpitämiseksi, vaan loiden hallinnossa huomattavaa valtaa käyttä-
3111: erikoislääkärien johtaman sairaanhoidon kehit- vät yliopistojen edustajat, jotlka eivät, ole kan-
3112: tämisen kannalta on tarkoituksenmukaisempaa san valitsemia luottamusmiehiä. Yleensäkin
3113: toteuttaa yhtenäinen järjestelmä, jossa vastuu voidaan todeta, että ·sairaalahallinto on heikom-
3114: sairaanhoidosta koko laajuudessaan kuuluu kul- min luottamusmiesten valvonnassa kuin kun-
3115: lakin alueella yhdelle hallinnolliselle yksikölle. nallishallinto muutoin. Tämän jdhdosta laki-
3116: Vaikkakin tuberkuloosilaissa (355/60) ja mie- esityksen mukaan sairaanhoitopiirin kuntain-
3117: lisairaslaissa (187 /52) on alueelliseen palve- liiton liittovaltuuston jäsenet valitaan yleisillä,
3118: lujen järjestämiseen viittaavat säädökset, ei eri- kunnallisvaalien yhteydessä suoritettavilla vaa-
3119: koislääkärien johtaman sairaanhoidon järjestä- lellla, eikä siten yliopistoilla lakiesityksen mu-
3120: misestä yleensä ole riittävän selvästi velvot- kaan ole enää omia edustajiaan yliopistollisten
3121: teita säädetty. Nykyisinhän kunnilla on ainoas- sairaanhoitopiirien iuottamusmieselimissä.
3122: taan velvollisuus varata sairaansijoja yleissai- Sairaanhoitolaitosten hallinnossa ei eri työn-
3123: raaloista, mutta ei velvollisuutta järjestää sai- tekijäryhmien vaikutusmahdollisuus päätöksen-
3124: raan henkilön tarvitsemaa tutkimusta ja hoitoa. teossa ole nykyisin riittävästi turvattu. Jotta
3125: Väestö ei siten voi oll9. selvillä, kuka on hei- eri ammattiryhmien vaikutusmahdollisuudet
3126: dän tarvitsemansa tutkimuksen ja sairaanhoidon sairaanhoitolaitoksen sisäiseen hallintoon voi-
3127: velvollinen järjestämään. Siksi sairaanhoitopal- taisiin riittävästi turvata, esitetään, että kuhun-
3128: velujen alueellinen jakeluvastuu esitetään sää- kin sairaanhoitolaitoksen johtokuntaan valitse-
3129: dettäväksi sairaanhoitopiirin tehtäväksi. vat työntekijät keskuudestaan yleisillä vaaleilla
3130: Sairaanhoitopiirit kuitenkin ovat yleensä puolet jäsenistä neljäksi vuodeksi kerrallaan.
3131: liian pieniä eräiden erikoisalojen sairaanhoidon Jotta kuitenkin vaaleilla valitulla liittovaltuus-
3132: tarlkoituksenmukaista järjestämistä varten ja näi- tolla olisi riittävät mahdollisuudet seurata sai-
3133: den erikoisalojen sairaanhoito on syytä järjestää raanhoitolaitosten toimintaa ja osallistua sai-
3134: keskitetysti noin miljoonan asukkaan tarpei.ta raanhoitolaitosten toiminnan johtamiseen ja
3135: silmällä pitäen. Siksi lakiesityksen mukaan sai- jotta liittovaltuuston ja sairaanhoitolaitosten
3136: raanhoitopiirit muodostavat maassa viisi sai- johtokuntien y)lteistoiminta muodostuisi mah-
3137: raanhoitoaluetta, joiden alueelia suppeiden eri- dollisimman kiinteäksi, esitetään edelleen, että
3138: koisalojen hoito tat"koiruksenmukaiseLla tavalla liittovaltuusto nimittää puolet kunkin sairaan-
3139: voidaan järjestää. Eräiden erikoisalojen kohdalla hoitolaitoksen johtokunnan jäsenistä neljäksi
3140: on tarkoituksenmukaista järjestää tutkiminen vuodeksi kerrallaan. Kunkin sairaanhoitolaitok-
3141: ja hoito kdko maan tarpeet huomioon ottaen sen johtdkunta johtaa sairaanhoitolaitoksen
3142: keskitetysti. toimintaa sairaanhoitopiirin kuntainliiton luot-
3143: Kunkin sairaanhoitopiirin alueella nykyisin tamusmieselinten valvonnassa ja määräämissä
3144: toimivat kuntainliitot esitetään lakikautettaviksi. rajoissa.
3145: Yhtenäisen hallinnon aikaansaamiseksi kullakin Jotta sairaanhoitopiirin kuntainliiton luotta-
3146: ·sairaanhoitopiirillä on oma kuntainliittonsa. musmieselinten vaikutusmahdollisuuksia sai-
3147: Nykyisin eri kuntainliittojen hallinnassa olevat raanhoitopiirin ja sen eri laitosten toiminnasta
3148: erikoislääkärien johtamat sairaalat siirtyvät sai- voitaisiin lisätä, esitetään, että sairaanhoitopii-
3149: raanhoitopiirisSiään kukin sairaanhoitopiirin rin liittovaltuusto valitsee sairaanhoitopiirin
3150: kuntainliiton hallintaan. Koska potilaiden hoi- johtajan viideksi vuodeksi kerrallaan.
3151: taminen ja tutkiminen erikoislääkärin johta- Sairaanhoitopiirin liittohallitus valitsee laki-
3152: massa sairaanhoidossa tulee tapahtua kunkin esityksen mukaan kunkin sairaanhoitolaitoksen
3153: potilaan sairaanhoidon tarpeen mlllkaisesti eikä johtokunnan esityksestä viranhaltijat sairaan-
3154: potilaiden .sijoittamisessa sairaansijoiUe pitäisi hoitopiirin virkoihin ja toimiin. Sairaanhoito-
3155: kiinnittää huomiota sairaansijojen omistussuh- laitoksen tai sen osaston toiminnan kannalta
3156: teisiin, esitetään kuntakohtaisista sairaansijoista on välttämätöntä, että laitoksessa tai osastossa
3157: luovuttavaksi sairaanhoitolaitoksissa välittö- toimivista erikoislääikäreistä yksi on määrätty
3158: mästi. vastaavaksi lääkäriksi. Vastaavat lääkärit ja
3159: Nykyisen sairaalakuntainliiton liittovaltuusto- muut johtavat lääkärit esitetään valittavaksi joh-
3160: jen kokoonpano ei välillisestä vaalitavasta joh- tokunnan esityksestä määräajaksi.
3161: tuen edusta alueen poliittisia voimasuhteita. Terveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat
3162: Sairaalahallinnon epädemokraattisuutta on li- viime vuosien aikana jatkuvasti nousseet brut-
3163: säämässä se, että yliopistollisten keskussairaa- tokansantuotetta nopeammin. Julkisen tervey-
3164: 1374 VI,S. -Ehdotus sairaanhoi.tolaiksi.
3165:
3166: denhuollon kokonaiskustannuksista ovat erik.ois- on tarkoituksenmukaista poistaa myös nykyisin
3167: läälkärien johtaman sairaalalaitoksen kustannuk- perittävät maiksut erikoislääkärien johtaman
3168: set yli 80 %. Erikoislääkärien johtaman sai- sairaanhoidon piirissä, varsinkin kun maksujen
3169: raalalaitoksen kansantuotteen kasvuun verrat- perimisen taloudellinen merkitys yhteiskunnalle
3170: tuna yli kaksinkertainen kasvunopeus on saat- on suhteellisesti vähäinen, eikä maksujen pois-
3171: tanut kunnat terveydenhuollon rahoitusvaikeuk- taminen periaatteessa vaikuta palvelujen kysyn-
3172: sien eteen. Käyttökustannusten nousu eri:kois- tään kysynnän määräytyessä ensisijaisesti lääkä-
3173: läälkärien johtaman sairaanhoitolaitoksen piirissä rien suorittaman tutkimuksen ja toteaman hoi-
3174: ei ole ollut riittävässä määrin yhteiskunnan vai~ dontarpeen perusteella. Siksi on lakiehdotuk-
3175: vonnassa. Sairaalakuntainliittojen liittovaltuus- sessa esitetty, että sairaanhoitopiirien sairaan-
3176: tot vain harvoin tekevät supistuksia sairaalalai- hoitopalvelukset olisivat käyttäjilleen maksutto-
3177: toksen talousarvioihin ja valtio maksaa jälki- mia.
3178: käteen valtionavun tarpeellisena pidettyihin Yleissairauksien hoitoon tarkoitetuissa eri-
3179: kustannuksiin. Tarpeellisiksi on tulkittu käy- koislääkärien johtamissa sairaanhoitolaitoksissa
3180: tännössä melkein kaikki kustannukset. Ter- on erikoislääkärin viroissa toimivilla mahdolli-
3181: veydenhuollon kokonaisvaltaisen kehityksen suus nykyisin hoitaa potilaita erikoismaksuluo-
3182: kannalta ei sairaalalaitoksen käyttökustannus- kassa. Tutkimuksesta ja hoidosta potilas mak-
3183: ten huonosti valvottu nousukehitys ole ollut saa korvauksen tavallisten sairaala-maksujen li-
3184: tarkoituksenmukaista. Terveydenhuoltoon käy- säksi erikseen lääkärille. Järjestelmä ohjaa jos-
3185: tettävien varoien kokonaismäärän ollessa ra- sain määrin sairaanhoitolaitosten toimintaa
3186: ioitettu on sairaalalaitoksen voimakas kehittä- suuntaan, jossa eri toimintojen laatu ja määrä
3187: minen ollut omiaan vaikeuttamaan perushoito- sairaanhoitolaitoksessa ei välttämättä ole sellai-
3188: järjestelmän kehittämistä. Mikäli erikoislääkä- sessa suhteessa kuin lääketieteellinen tarkoituk-
3189: rien johtaman sairaanhoidon kustannusten nou- senmukaisuus edellyttäisi. Järjestelmä on myös-
3190: su jatkuu yhtä .jyrkkänä kuin aikaisemmintkin, kin omiaan aikaansaamaan korkeasti koulutetun
3191: ei yhteiskunnalla ole taloudellisia mahdollisuuk- lääkärityövoiman epätarkoituksenmukaista käyt-
3192: sia perushoitojärjestelmän suunnitelmalliseen töä. Lisäksi näyttää ilmeiseltä, että lääkintö-
3193: kehittämiseen. J'Otta terveydenhoitopolitiikkaa hallituksen ohjeesta huolimatta erikoismaksu-
3194: voitaisiin maassa harjoittaa kokonaisvaltaisesti luokan paikoille sovelletaan eri sairaalaanotto-
3195: huomioiden tasapuolisesti eri terveydenhuollon perusteita kuin sairaaloihin yleensä ja että eri-
3196: osa-alueiden kehittämisen tarpeet, on lakiesi- koismaksuluokan käyttäminen ainakin joissakin
3197: tyksen mukaan lääkintöhallituksen kunaikin tapauksissa merkitsee sairaalaan pääsyn nopeut-
3198: vuonna laadittava kymmentä seuraavaa vuotta tamista. Kun sairaanhoidosta perittävät maksut
3199: varten suunnitelma erikoislääkärien johtaman muutenkin esitetään poistettavaksi, ei ole myös-
3200: sairaanhoidon järjestämiseksi maassa. Koska kään tarkoituksenmukaista ylläpitää ihmisten
3201: myös lmntainliittojen ,sairaanhoidossa on nou- välistä taloudellista eriarvoisuutta korostavaa
3202: datettava nykyistä parempaa suunnitelmallisuut- terveydenhoitopoliittisesti epätarkoituksenmu-
3203: ta, on kunkin sairaanhoitopiirin vuosittain laa- kaista erikoismaksuluokkajärjestelmää ja siksi
3204: dittava kymmentä seuraavaa vuotta varten toi- esitetään eräistä lääkintölaitoksen maksujen,
3205: mintasuunnitelma erikoislääkärien johtaman korvausten ja palkkioiden yleisistä perusteista
3206: sairaanhoidon järjestämiseksi sairaanhoitopiirin 30 päivänä joulukuuta 1960 annettu laki (547 /
3207: alueella. Tämä suunnitelma, jonka tulee sovel- 60), johon erikoismaksuluokka perustuu, ku-
3208: tua valtioneuvoston vahvistamaan valtakunnalli- mottavaksi. Sairaanhoitolaitosten toiminnassa
3209: seen edkoislääkärijohtoisen sairaanhoidon Jar- voidaan ja on tarkoituksenmukaistakin jatku-
3210: jestämisen suunnitelmaan, on sosiaali- ja ter- vasti suoda potilaille mahdollisimman suuri
3211: veysministeriön vahvistettava. mahdollisuus valita hoitava lääkäri ilman, että
3212: Jokaisen kansalaisen tulisi voida käyttää ter- siihen liittyisi erityisiä maksuja.
3213: veyspalveluja varallisuuteen katsomatta. Mak- Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu,
3214: sut saattavat hidastaa hoitoon hakeutumista. ehdotamme,
3215: Kun aikaisemminkin osa erikoislääkärien joh-
3216: tamasta sairaanhoidosta ja kansanterveyslain että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
3217: mukaisesti tulev.aisuudessa koko yleislääkärien lakiehdotukset:
3218: johtama sairaanhoito on potilaalla maksutonta,
3219: VI,S.- Kaipainen ym. 1375
3220:
3221:
3222: Sairaanhoitolaki.
3223: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3224:
3225: 1 luku. Sairaanhoitopiirien alueet määrää valtioneu-
3226: vosto. Piirit on muodostettava lääninjakoon so-
3227: Sairaanhoidon yleinen järjestysmuoto. veltuviksi ottaen !kuitenkin huomion läänin-
3228: 1 §. jaon kehittymisen tarve.
3229: Tässä laissa säädetään erikoislääkärin johta-
3230: masta sairaanhoidosta, joka koskee sairaaloissa 4 §.
3231: ja niiden poliklinikoissa, sairaanhoitoasemilla Erikoislääkärin johtaman sairaanhoidon jär-
3232: ja muissa sairaanhoitolaitoksissa tai niiden toi- jestämiseksi 7 §:ssä tarkoitetun valtakunnalli-
3233: mesta suoritettavaa sairauksien ennakolta ehkäi- sen suunnitelman määräämällä tavalla niiltä
3234: semistä, tutkimista ja hoitamista sekä lääkin- osin, kuin sitä ei voida järjestää yhden sairaan-
3235: nällistä kuntouttamista perhe- ja kotihoito nii- hoitopiirin toimesta, muodostavat sairaanhoito-
3236: hin luettuna. piirit sairaanhoitoalueita seuraavasti: Uuden-
3237: Kansanterveystyöhön kuuluvasta sairaanhoi- maan sairaanhoitopiiri, Kaakkois-Suomen sai-
3238: dosta samoin kuin yksityisistä sairaanhoito- ja raanhoitopiiri ja Kymenlaakson sairaanhoito-
3239: tutkimuslaitoksista on säädetty erikseen. piiri muodostavat Etelä-Suomen sairaanhoito-
3240: Tämän lain 9 §:n tarkoittaman sairaanhoito- alueen.
3241: piirin vahvistetun suunnitelman ja kansanter- Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Kanta-Hämeen
3242: veyslain (66/72) 19 §:n tarkoittaman vahvis- sairaarihoitopiiri, Päijät-Hämeen sairaanhoito-
3243: tetun kuntakohtaisen toimintasuunnitelman ra- piiri ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri muo-
3244: joissa sairaanhoitopiiri voi kunnan tai kuntain- dostavat Länsi-Suomen sairaanhoitoalueen.
3245: liiton kanssa tehdä sopimuksen erikoislääkäri- Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Sata-
3246: toiminnan järjestämisestä terveyskeskuksessa. kunnan sairaanhoitopiiri muodostavat Lounais-
3247: Suomen sairaanhoitoalueen.
3248: 2 §. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, Pohjois-Karja-
3249: Sairaanhoitolaitoksella tarkoitetaan tässä lais- lan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Savon sairaan-
3250: sa sairaalaa ja sairaanhoitoasemaa sekä sellaista hoitopiiri ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
3251: tutkimus-, hoito- ja kuntoutuslaitosta taikka muodostavat Itä-Suomen sairaanhoitoalueen.
3252: työkotia, missä annetaan erikoislääkärin johta- Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Lapin
3253: maa sairaanhoitoa. sairaanhoitopiiri muodostavat Pohjois-Suomen
3254: sairaanhoitoalueen.
3255: 3 §.
3256: Maa on jaettu sairaanhoitopiireihin seuraa- 5 §.
3257: vasti: Sairaanhoitopiirin kuntainliiton on järjestet-
3258: Uudenmaan sairaanhoitopiiri; tävä erikoislääkärin johtama sairaanhoito sai-
3259: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri; raanhoitopiirin asukkaille.
3260: Satakunnan sairaanhoitopiiri;
3261: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri; 6 §.
3262: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri; Sairaanhoitoa ohjaa ja valvoo lääkintöhallitus
3263: Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri; ja sen alaisena lääninhallitus.
3264: Kaakkois-Suomen sairaanhoitopiiri;
3265: Kymenlaakson sairaanhoitopiiri;
3266: Etelä-Savon sairaanhoitopiiri; 7 §.
3267: Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri; Lääkintöhallituksen tulee laatia vuosittain
3268: Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri; valtakunnallinen suunnitelma erikoislääkärin
3269: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri; johtaman sairaanhoidon järjestämisestä seuraa-
3270: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri; vaa 10 vuotta varten. Suunnitelma ja siihen
3271: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri; sekä tehtävät muutokset on alistettava valtioneuvos-
3272: Lapin sairaanhoitopiiri. ton hyväksyttäväksi.
3273: 1376 VI,S.- Ehdotus sairaanhoitolaiksi.
3274:
3275: 8 §. tettävään perhe- tai kotihoitoon sekä potilas-
3276: Sairaanhoitopiirin on järjestettävä erikoislää- asuntolaan tai suojatyöpaikkaan.
3277: kärin johtama sairaanhoito henkilölle, jolla on
3278: väestÖkirjalain ( 141/69) perusteella määräy- 13 §.
3279: tyvä kotipaikkaoikeus sairaanhoitopiirin kun- Sairaanhoitopiirin kuntainliitot voivat sopia
3280: nassa. erikoislääkärin johtaman tutkimus-, hoito-, kun-
3281: Erikoislääkärin johtaman sairaanhoidon jär- toutus- tai muun laitoksen tai osaston perusta-
3282: jestämisestä ulkomaalaiselle tai muulle he~ misesta ja ylläpitämisestä yhteisesti.
3283: lölle, jolla ei ole Suomessa 1 mom:ssa tarkoi- Edellä 1 momentissa tarkoitettu laitos tai
3284: tettua kotipaikkaa, on sen sairaanhoitopiirin osasto on sen kuntainliiton hallinnossa, jonka
3285: huolehdittava, missä hän oleskelee sinä vuonna, sairaanhoitopiirin alueella se sijaitsee. Kuntain-
3286: jonka aikana hän on tutkimuksen tai hoidon liittojen välisessä sopimuksessa määrätään, mi-
3287: tarpeessa. ten kuntainliitot nimittävät ne johtokunnan
3288: 9 §. jäsenet, jotka 22 §:n mukaan on liittovaltuus-
3289: Sairaanhoitopiirin kuntainliiton tulee vuosit- ton valittava. Laitokseen tai osastoon kuntain-
3290: tain laatia suunnitelma erikoislääkärin johta- liitolla on käyttöoikeus sopimuksessa määrätyin
3291: man sairaanhoidon järjestämisestä piirin alueella ehdoin.
3292: seuraavaa 10 vuotta varten. Suunnitelman tulee Jollei yleiseltä kannalta tarpeellisena pidettä-
3293: soveltua valtioneuvoston 7 §:n nojalla vahvis- vän yhteisen laitoksen tai osaston perustami-
3294: tamaan valtakunnalliseen suunnitelmaan. Suun- sesta sovita, valtioneuvosto voi lääkintöhalli-
3295: nitelman tulee, sen mukaan kuin asetuksella tuksen esityksestä määrätä sen perustettavaksi
3296: säädetään, sisältää yksityiskohtainep. selvitys ottaen tasapuolisesti huomioon kuntainliittojen
3297: sairaanhoitopiirin sairaanhoidon laajuudesta, edut antaa tarpeelliset määräykset yhteistoimin-
3298: toimintatavoista ja toimintaan liittyvistä perus- nan ehdoista.
3299: tamis- ja käyttökustannuksista. Suunnitelma ja
3300: siihen tehtävät muutokset on saatettava sosiaali-
3301: ja terveysministeriön hyväksyttäviksi. 14 §.
3302: Lääkintöhallitus antaa yleiset ohjeet suunni- Kunnallisten sairaanhoitolaitosten lisäksi voi
3303: telman laatimisesta. olla sairaanhoitolaitoksia puolustusvoimia, van-
3304: keinhoitolaitoksia tai muita erityisiä tarpeita
3305: 10 §. varten.
3306: Sairaanhoitopiirin kuntainliitolla tulee olla
3307: yksi tai useampia erikoislääkärijobtoisia sairaa- 15 §.
3308: loita tämän lain tarkoittaman sairaanhoidon Tämä laki koskee Ahvenanmaan maakuntaa
3309: järjestämistä varten. vain 28 päivänä joulukuuta 1951 annetun
3310: Ellei 9 §:stä muuta johdu, tulee sairaanhoito- Ahvenanmaan itsehallintolain (670/51} 11 §:n
3311: piirin sairaalassa olla poliklinikka, missä suori- 2 momentin 15 kohdassa tarkoitettujen sään-
3312: tetaan tutkimuksia ja annetaan hoitoa potilaille, nösten osalta.
3313: jotka eivät tarvitse hoitoa sairaalassa.
3314: Sairaanhoitopiirin kuntainliitto voi sopia sai-
3315: raansijojen käytöstä lääkintöhallituksen hyväk-
3316: symän sopimuksen nojalla myös toisen sairaan- 2 luku.
3317: hoitopiirin kuntainliiton kanssa. Sairaanhoitopiirin kuntainliiton hallinto.
3318: 11 §. 16 §.
3319: Sairaanhoitopiirin kuntainliitolla voi olla Sairaanhoitopiirin kuntainliiton liittovaltuus-
3320: sairaanhoitoasemia ja muita tutkimus- ja hoito- ton 60 jäsentä ja varajäsenet valitaan välittö-
3321: laitoksia sekä suojatyöpaikkoja, potilasasunto- mällä, suhteellisella ja salaisella vaalilla kun-
3322: loita ja muita laitoksia erikoislääkärin johta- nallisvaalin yhteydessä neljän vuoden toimi-
3323: man sairaanhoidon järjestämistä varten. kaudeksi, joka alkaa seuraavan kalenterivuoden
3324: alusta.
3325: 12 §. Äänioikeus vaalissa on sairaanhoitopiirin
3326: Sairaanhoitopiirin sairaanhoitolaitoksen poti- asukkaalla, jolla on kunnallinen äänioikeus sai-
3327: laita voidaan sijoittaa laitoksen toimesta järjes- raanhoitopiiriin kuuluvassa kunnassa.
3328: Vl,8.- Kaipainen yrn. 1377
3329:
3330: Sairaanhoitopiirin kuntainliiton lii ttovaltuus- Liittovaltuusto valitsee puolet johtokunnan
3331: ton vaaleissa sairaanhoitopiiri on yhtenä vaali- jäsenistä 4 vuodeksi kerrallaan.
3332: piirinä.
3333: 23 §.
3334: 17 §. Valittaessa sairaanhoitolaitoksen henkilökun-
3335: Vaalikelpoinen sairaanhoitopiirin kuntainlii- nan keskuudesta jäsentä sairaanhoitolaitoksen
3336: ton liittovaltuustoon on sairaanhoitopiirin jä- johtokuntaan on vaaleissa vaalioikeutettu ja
3337: senkunnan asukas, joka on vaalikelpoinen sai- vaalikelpoinen pysyväisluonteisessa virka- tai
3338: raanhoitopiiriin kuuluvan kunnan luottamustoi- työsopimussuhteessa oleva sairaanhoitolaitoksen
3339: meen. työntekijä.
3340: Liittovaltuustoon älköön kuitenkaan valittako
3341: valtion virkamiestä, jonka tehtäviin kuuluu 24 §.
3342: terveydenhuollon ohjaus ja valvonta, ei myös- Vaaliin, jossa sairaanhoitolaitoksen henkilö-
3343: kään sairaanhoitopiirin viran- tai toimenhaltijaa. kunnasta valitaan edustajia johtokuntaan, eh-
3344: dokkaat asetetaan valitsijayhdistysten toimesta.
3345: 18 §. Valitsijayhdistyksen voi muodostaa kolme vaali-
3346: Liittovaltuuston jäseneksi valitulla on oikeus kelpoista työntekijää.
3347: kieltäytyä, jos hän on täyttänyt 60 vuotta tai Vaalin järjestää johtokunta ja tuloksen vah-
3348: jos hän neljän lähinnä edellisen vuoden ajan vistaa liittohallitus.
3349: on toiminut liittovaltuuston ta liittohallituksen
3350: jäsenenä. Liittovaltuusto voi hyväksyä kieltäy- 25 §.
3351: tymisen muustakin pätevästä syystä. Johtokuntaan valitulla on oikeus kieltäytyä
3352: johtokunnan jäsenyydestä, jos hän edellisellä
3353: 19 §. toimikaudella on ollut johtokunnan jäsenenä
3354: Milloin tehdään valitus liittovaltuuston jäse- taikka muusta johtokunnan hyväksymästä
3355: nen vaalista tai siitä, ettei kieltäytymistä ole syystä.
3356: hyväksytty, on valitun kuitenkin hoidettava 26 §.
3357: tointa, kunnes valitus on lainvoimaisesti rat- Liittohallituksen alaisena johtavana viranhal-
3358: kaistu. tijana on sairaanhoitopiirin johtaja, jonka liitto-
3359: 20 §. valtuusto valitsee viideksi vuodeksi kerrallaan.
3360: Jos liittovaltuuston jäsen kuolee taikka liitto-
3361: valtuusto toteaa hänen menettäneen vaalikel- 27 §.
3362: poisuutensa tai myöntää hänelle vapautuksen Liittohallitus valitsee sairaanhoitolaitoksen
3363: toimestaan, valtuuston puheenjohtajan on kut- johtokunnan esityksestä viranhaltijat sairaala-
3364: suttava varajäsen hänen sijaansa. Laki on sama, piirin vakinaisiin ja määräaikaisiin virkoihin ja
3365: milloin jäsen hyväksyttävästä syystä on estynyt toimiin, ellei ohjesäännössä toisin määrätä.
3366: saapumasta valtuuston kokoukseen.
3367: Varajäsen toimii jäsenenä valtuuston toimi- 28 §.
3368: kauden loppuun tai, milloin hänet on kutsuttu Kuntainliiton sairaanhoitolaitoksessa tai sen
3369: tilapäisesti estyneen jäsenen sijaan, niin kauan osastossa toimivista erikoislääkäreistä liittohalli-
3370: kuin este kestää. tus valitsee sairaanhoitolaitoksen johtokunnan
3371: esityksestä kunkin osaston tai sairaanhoitolai-
3372: 21 §. toksen vastaavan lääkärin ja muut johtavat lää-
3373: Kuntainliiton hallintoa hoitaa liittohallitus. kärit viideksi vuodeksi kerrallaan.
3374: Liittohallituksen valitsee ja vapauttaa tehtävis-
3375: tään liittovaltuusto. 29 §.
3376: Sairaanhoitopiirin kuntainiiholla tulee olla
3377: 22 §. sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymä ohje-
3378: Liittohallituksen alaisena on kuntainliiton sääntö.
3379: kutakin ·sairaanhoitolaitosta varten johtokunta, Kuntainliiton sairaanhoitolaitosta varten on
3380: jonka jäsenistä puolet kyseisen sairaanhoitolai- hyväksyttävä ohjesääntö, joka on alistettava
3381: toksen henkilökunta valitsee keskuudestaan vä- lääkintöhallituksen vahvistettavaksi. Ohjesääntö
3382: littömillä ja salaisilla vaaleilla 4 vuodeksi ker- voi olla yhteinen kaikille tai joillekin sairaan-
3383: rallaan. hoitolaitoksille.
3384: 173 156/72
3385: 1378 VI,S.- EhdQtq~ ~aanhoitolaiksi.
3386:
3387: .3 luku. 4 luku .
3388: Yliopistolliset sairaanhoitopiirit. Sairaanhoidon antaminen.
3389: 30 §. 35 §.
3390: Sairaanhoitopiiri, jonka alueella on lääketie- Henkilön, joka pyrkii sairaanhoitopiirin jär-
3391: teellisen tiedekunnan käsittävä yliopisto, on jestämään erikoislääkärin johtamaan sairaanhoi-
3392: yliopistollinen sairaanhoitopiiri. toon tutkittavaksi tai hoidettavaksi, on esitet-
3393: Yliopistollisen sairaanhoitopiirin sairaanhoi, tävä lääkärin esitutkimukseen perustuva suosi-
3394: tolaitoksia käytetään lääketieteellisen tiedekun- tus ellei 7 §: ssä tarkoitetussa valtakunnallisessa
3395: nan opetustarkoituksiin. suunnitelmassa ole toisin määrätty.
3396: Mitä 1 ja 2 momentissa sekä muualla tässä Kiireellisen tutkimuksen tai hoidon tarpeessa
3397: laissa on säädetty yliopistosta, koskee myös oleva potilas on 1 momentin säännöksen estä-
3398: korkeakoulua, jossa koulutetaan lääkäreitä. mättä heti otettava sairaalaan tai sen polikli-
3399: nikkaan.
3400: 31 §. 36 §.
3401: Yliopistollisen sairaanhoitopiirin tehtävänä Sairaanhoitopiirin kuntainliiton sairaanhoito-
3402: on huolehtia sairaanhoitoalueen erikoislääkärin laitoksissa hoidetaan ensisijaisesti piiriin kuulu-
3403: johtaman sairaanhoidon järjestä!llisestä 7 §: ssä vista kunnista olevia potilaita.
3404: tarkoitetun valtakunnallisen suunnitelman mää- Sairaanhoitopiirin alueella oleskeleva kiireel-
3405: räämällä tavalla niiltä osin kuin sitä ei voida lisen tutkimuksen tai hoidon tarpeessa oleva
3406: järjestää sairaanhoitoalueen muissa sairaanhoito- taikka itselleen tai toisen turvallisuudelle vaa-
3407: piireissä. rallinen henkilö on otettava kuntainliiton sai-
3408: Valtakunnallisessa suunnitelmassa voidaan raalaan ennen muita potilaita.
3409: velvoittaa yliopistollinen sairaanhoitopiiri huo- Sairaanhoitopiirin kuntainliiton on tarvit-
3410: lehtimaan jonkun erikoisalan sairaanhoidosta taessa ryhdyttävä toimenpiteisiin hoidon järjes-
3411: koko maan alueella. tämiseksi 2 momentissa tarkoitetulle muulle
3412: 32 §. kuin siitä sairaanhoitopiiristä olevalle potilaalle
3413: Yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan vi- asianomaisen sairaanhoitopiirin kuntainliiton
3414: ranhaltijat voivat toimia yliopistollisen sairaan- sairaalasta, mikäli se voidaan tehdä potilaan
3415: hoitopiirin sairaanhoitolaitosten lääkäreinä sen tilaa vaarantamatta.
3416: mukaan kuin sairaanhoitopiirin ohjesäännöissä
3417: määrätään. 37 s.
3418: Potilaan ottamisesta sairaalaan ja poistami-
3419: 33 §. sesta sieltä päättää asianomainen vastaava lää-
3420: Yliopistollisen sairaanhoitopiirin sairaanhoito- käri sairaanhoitopiirin sairaanhoitosuunp.itel-
3421: laitoksessa toimivien yliopiston viran- ja toi- massa hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti.
3422: menhaltijoiden palkkauksen suorittaa yliopisto. Sairaanhoitopiirin kuntainliiton sairaanhoito-
3423: Edellä 1 momentissa mainituille viran- ja laitoksessa vapaana olevalle tai vapautuvalle
3424: toimenhaitijoille voi kuntainliitto maksaa palk- sairaansijalle on ensisijaisesti otettava hoidetta-
3425: kiota yliopistollisen sairaanhoitopiirin sairaan- vaksi potilas, joka sairauden laatu sekä tutki-
3426: hoitolaitoksissa suoritettavista muista kuin yli- muksen tai hoidon tarve taikka toipilasaste
3427: opistolliseen opetukseen liittyvistä tehtävistä huomioonottaen voidaan siellä tarkoituksenmu-
3428: sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymien pe- kaisimmin hoitaa.
3429: rusteiden mukaan. Mikäli sairaanhoitopiirin sairaanhoitolaitok-
3430: Niille keskussairaalan viranhaltijoille, jotka sen tai sen osaston vastaava lääkäri katsoo,
3431: kuntainliiton suostumuksella suorittavat yli- että hoitoon pyrkivä tai hoidossa oleva potilas
3432: opistolliseen opetukseen liittyviä tehtäviä, yli- ei ole erikoislääkärin johtaman sairaanhoidon
3433: opisto voi maksaa palkkiota opetusministeriön tarpeessa, on potilaan mahdollisesti tarvitsema
3434: hyväksymien perusteiden mukaan. sairaanhoito potilaan kotikunnan terveyskeskuk-
3435: sen järjestettävä.
3436: 34 §.
3437: Yliopistollisesta sairaanhoitopiiristä on tässä 38 §.
3438: laissa säädetyin poikkeuksin voimassa, mitä Valtion asiana on huolehtia tutkimuksen ja
3439: sairaanhoitopiiristä on säädetty. hoidon järjestämisestä seuraaville sairaaksi
3440: VI,s.- JWpmnen ym. 1379
3441:
3442: epäillyille tai todetuille henkilöille, mikäli eri- 5 lllku.
3443: tyisistä säännöksistä ei muuta johdu:
3444: Hoitomaksut ja korvaukset.
3445: 1 ) asevelvollisuuslain mukaista palvelua suo-
3446: rittavalle; 42 §.
3447: 2) rangaistuslaitoksessa taikka muussa sulje- Sairaanhoitopiirin sairaanhoitolaitosten palve-
3448: tussa valtion laitoksessa pidettävälle tai huol- lukset ovat niiden käyttäjille maksuttornia kui-
3449: lettavana olevalle; tenkin niin, että asetuksella voidaan määrätä
3450: potilailta perittäväksi korvaus potilaan ylläpi-
3451: 3) mielentilatutkimukseen määrätylle rikok- dosta sairaanhoitolaitoksessa.
3452: sesta syytetylle sekä
3453: 4) rikoksesta syytetylle, joka mielentilansa 43 §.
3454: vuoksi on jätetty rangaistukseen tuomitsematta Lähetettäessä potilas sairaanhoitopiirin sai-
3455: taikka työlaitokseen taikka pakkotyöhön mää- raanhoitolaitoksesta toiseen sairaanhoitolaitok-
3456: räämättä. seen tai terveyskeskukseen on lähettävän sai-
3457: raanhoitolaitoksen toimesta suoritettavasta mat-
3458: 39 §. kasta aiheutuneet kustannukset.
3459: Edellä 38 § :ssä tarkoitettujen potilaiden sai-
3460: raanhoidon järjestämiseksi voi valtiolla olla sai- 44 §.
3461: raaloita. Näihin sairaaloihin voidaan ottaa mui- Sairaanhoitopiirin kuntainliiton sairaanhoito-
3462: takin potilaita hoidettavaksi sen mukaan kuin laitoksessa oleva muun kuin 36 §:n 1 momen-
3463: erikseen säädetään. tissa tarkoitetun potilaan tutkimus- ja hoito-
3464: Asianomainen valtion viranomainen voi kustannuksista sekä 43 § tarkoittaman sairaan-
3465: tehdä sairaanhoitopiirin kuntainliiton kanssa kuljetuksen kustannuksista on sen sairaanhoito-
3466: sopimuksen 38 §:ssä tarkoitettujen potilaiden piirin kuntainliiton, johon potilaan kotikunta
3467: tutkimisesta ja hoitamisesta kuntainliiton sai- kuuluu, suoritettava korvaus.
3468: raanhoitolaitoksessa. Jollei sopimukseen päästä
3469: eikä tutkimusta tai hoitoa voida järjestää val- 45 §.
3470: tion sairaalassa, sosiaali- ja terveysministeriö Kustannuksista, jotka aiheutuvat sairaalassa
3471: voi velvoittaa kuntainliittoa ottamaan sairaan- toimitetusta mielentilan tutkimuksesta, suorit-
3472: hoitolaitokseen sanottuja potilaita siinä määrin taa se viranomainen, joka on tutkimusta pyytä-
3473: kuin sairaanhoitopiirin oma sairaansijatarve nyt, sairaalakorvauksen.
3474: huomioon ottaen on mahdollista.
3475: 46 §.
3476: Milloin sairaanhoitopiirin sairaanhoitolaitok-
3477: 40 §. sessa tutkitaan tai hoidetaan 38 §:ssä tarkoitet-
3478: Jos sairaanhoitopiirin kuntainliiton tai val- tua potilasta, on valtion suoritettava tutkimus-
3479: tion sairaalassa hoidettavana oleva henkilö tar- ja hoitokustannuksista korvaus.
3480: vitsee tutkimusta tai hoitoa, jota ei voida siellä Valtio suorittaa niinikään korvauksen sai-
3481: antaa, sairaalan on ryhdyttävä toimenpiteisiin raanhoitopiirille tutkimuksesta ja hoidosta, joka
3482: tarpeellisen tutkimuksen tai hoidon hankkimi- on annettu 8 § :n 2 momentissa tarkoitetulle
3483: seksi hänelle muussa sairaanhoitolaitoksessa henkilölle.
3484: 7 §:ssä tarkoitetun suunnitelman edellyttä-
3485: mällä tavalla. 47 §.
3486: Muusta kuin 46 §:ssä tarkoitettujen potilai-
3487: den tutkimisesta ja hoitamisesta valtion sairaa-
3488: 41 §. lassa on sen sairaanhoitopiirin kuntainliiton,
3489: Sairaalan psykiatriseen osastoon tai psykiatri- johon potilaan kotikunta kuuluu, suoritettava
3490: seen sairaalaan tutkittavaksi tai hoidettavaksi valtiolle korvaus.
3491: ottamise!!ta, psyykkisesti sairaiden tutkimisessa
3492: ja hoidossa, mielentilan tutkimisessa sekä mai- 48 §.
3493: nitunlaisesta sairaalasta tai osastosta poistami- Jollei muuta ole sovittu, 43-47 §:ssä tar-
3494: sesta on lisäksi noudatettava, mitä siitä on koitettu korvaus lasketaan siten, kuin tässä
3495: erikseen säädetty. pykälässä säädetään.
3496: 1380 VI,S.- Ehdotus sairaanhoitolaiksi.
3497:
3498: Korvauksen määräämiseksi sairaanhoitolaitok- kantokykyluokka valtionapu
3499: sen edellisen varainhoitovuoden valtion osuu- prosentteina
3500: den perusteena olevien varsinaisten menojen 1 70
3501: kokonaismäärään lisätään 10% korvauksen 2 66
3502: kustannustason noususta ja käyttöomaisuuden 3 62
3503: arvon vähentymisestä. Näin saadusta määrästä 4 58
3504: vähennetään potilaiden ylläpitomaksut ja sai- 5 54
3505: raanhoitolaitoksen muut varsinaiset tulot, lu- 6 51
3506: kuunottamatta korkotuloja, valtion osuutta ja 7 48
3507: kuntien maksuosuuksia käyttökustannuksiin 8 45
3508: sekä muita tässä laissa säädettyjä sairaanhoidon' 9 42
3509: korvauksia samoin kuin tuloja, jotka kunta tai 10 39
3510: kuntainliitto saa sellaisesta toiminnasta, minkä
3511: kustannuksiin valtion osuutta ei suoriteta. Ero- Sairaanhoitopiirien kuntainliittoj-en 12 §:ssä
3512: tus jaetaan sairaanhoitolaitoksen hoitopäivien, tarkoitetun yhteisen laitoksen perustamis- ja
3513: poliklinikan ja sairaanhoitoaseman osalta kui- käyttökustannuksiin on vastaavasti voimassa,
3514: tenkin tutkimus- ja hoitokäyntien, kokonais- mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty.
3515: luvulla, minkä jälkeen osamäärä kerrotaan ky-
3516: symyksessä olevan potilaan hoitopäivien lu- 50 §.
3517: vulla. Saatuun määrään lisätään kutakin hoito- Määrättäessää valtionosuuus sairaanhoitopii-
3518: päivää kohti ylläpitomaksun määrä, milloin tätä rin kuntainliiton perustamis- ja käyttökustan-
3519: maksua ei peritä. Matkakustannukset korvataan nuksiin, katsotaan jäsenkunnan osuudeksi sa-
3520: todellisten kustannusten mukaisina. notuista kustannunksista se osuus kuin kysei-
3521: Milloin sairaanhoitolaitoksen edellisen vuo- nen jäsenkunta edustaa asukasluvultaan koko
3522: den tilinpäätöstä ei ole vielä hyväksytty mak- sairaanhoitopiirin asukasluvusta edellisen va-
3523: setaan 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista kor- rainhoitovuoden alussa.
3524: vauksista ennakkoa kuukausittain määrä, joka Milloin sairaanhoitopiirin kuntainliitto on
3525: vastaa sairaanhoitolaitoksen edellisen vuoden 44 tai 47 §:n nojalla suorittanut korvausta
3526: arvioituja varsinaisia menoja 2 momentissa tar- potilaan tutkimisesta tai hoitamisesta muussa
3527: koitetuin tavoin hoitopäivää kohti laskettuna. sairaanhoitolaitoksessa, määrätään valtion-
3528: Määrättäessä tässä pykälässä tarkoitettua kor- osuus kunkin kunnan kohdalta kunnan poti-
3529: vausta tai ennakkoa sairaanhoitopiirin kuntain- laiden osalta suoritetuista korvauksista.
3530: liiton sairaanhoitolaitoksen osalta luetaan var-
3531: sinaisiin menoihin myös näitä menoja kuntain- 51 §.
3532: liiton sairaanhoitolaitosten varsinaisten menojen Perustamiskustannuksiin luetaan 9 §: ssä
3533: kokonaismäärästä vastaava osuus sellaisista mainitun vahvistetun suunnitelman mukaisesti
3534: menoista, jotka aiheutuvat kuntainliiton kes- sairaanhoitolaitosta varten tarvittavien maa-
3535: kushallinnosta tai muutoin kohdistuvat kuntain- alueiden, rakennusten hankkimisesta sekä tei-
3536: liiton koko toimintaan. den, aitausten ja muiden sellaisten laitteiden
3537: tekemisestä mainittuihin hankintoihin kohdis-
3538: tuvat hallinto, suunnittelu, työnjohto ja val-
3539: 6 luku. vonta mukaan luettuina, niin myös koneiden,
3540: Valtion osuudet. kojeiden, välineiden, kalusteiden ja muun tar-
3541: peellisen irtaimiston sekä tarvittavien lääke-,
3542: 49 §. vaate- ja muiden sellaisten perusvarastojen
3543: Sairaanhoitopiirin kuntainliiton tämän lain hankkimisesta samoin kuin muista sellaisista
3544: 9 §:ssä mainitun vahvistetun suunnitelman toimenpiteistä johtuvat kustannukset, jotka
3545: mukaisiin perustamis- ja käyttökustannuksiin ovat tarpeen toiminnan aloittamiseksi.
3546: suoritetaan kuntainliitolle kultakin kalenteri- Perustamiskustannuksina pidetään myös 1
3547: vuodelta valtionosuudet. Valtionosuudet laske- momentissa tarkoitettuja kustannuksia, jotka
3548: taan kuntakohtaisesti kuntien kantokykyluoki- aiheutuvat laitoksen tai sen huomattavan osan
3549: tuksesta 29 päivänä joulukuuta 1967 annetussa laajentamisesta, uus1m1sesta, perusteellisesta
3550: laissa ( 665/67) tarkoitettujen kantokykyluok- uudelleen järjestelystä taikka sellaisista perus-
3551: kien perusteella seuraavasti: korjauksista, joiden tarkoituksena on saattaa
3552: VI,8.- Kaipainen ym. 1381
3553:
3554: laitos tai sen huomattava osa rakenteelliselta kustannuksista henkilökunnalta perittävät luon-
3555: tai toiminnalliselta kannalta olennaisesti sen al- taissuoritusten vastikkeet ja ne hoitokorvauk-
3556: kuperäisestä käyttötarkoituksesta tai laadusta set, jotka toisen kuntainliiton tai valtion on
3557: poikkeavaksi, kuitenkin vähennettynä käytöstä suoritettava sekä muut varsinaiset tulot, ei kui-
3558: poistetun omaisuuden myyntiarvolla. tenkaan rahoitustuloja eikä tuloja toiminnasta,
3559: Perustamiskustannuksiin luetaan niinikään jonka kustannuksiin valtionosuutta ei suoriteta.
3560: sairaanhoitopiirin kuntainliiton osuus 13 §:ssä
3561: tarkoitetun laitoksen tai osaston perustamis- 54 §.
3562: kustannuksiin. Tämän lain 9 §:ssä tarkoitetun vahviste-
3563: Korvauksista, jotka on tarkoitettu 68 §:ssä tun suunnitelman mukaisesta henkilökunnasta
3564: aiheutuviin kustannuksiin ei suoriteta valtion- aiheutuvat menot luetaan tarpeellisiksi kustan-
3565: osuutta. nuksiksi sikäli kuin henkilökuntaa ei ole enem-
3566: pää kuin suunnitelman mukaisesti järjestetyn
3567: 52 §. toiminnan on katsottava edellyttävän, eivätkä
3568: Käyttökustannuksiksi katsotaan 9 §: ssä mai- tähän henkilökuntaan kuuluvien palkkaus- ja
3569: nitun vahvistetun suunnitelman mukaisesta toi- muut edut ottaen huomioon luontaissuoritukset
3570: minnasta aiheutuneet kustannukset, jotka ai- ja niistä perityt vastikkeet ylitä niitä etuja,
3571: heutuvat sairaanhoitopiirin hallinnosta, henkilö- mitkä vastaavista tehtävistä viranhaitijoille tai
3572: kunnan palkkauksesta ja eläkkeestä sekä so- työntekijöille yleisesti annetaan. Eläke-eduista
3573: siaaliturvasta, luontaissuorituksista, terveyden- aiheutuvat kustannukset katsotaan tarpeellisiksi
3574: huollosta, 51 §:ssä tarkoitetun omaisuuden siltä osin kuin niiden perusteena olevien palk-
3575: käytöstä ja kunnossapidosta, kiinteiden laittei- kausten on katsottava olleen tarpeellisia eivätkä
3576: den ja irtainten omaisuusesineiden sekä vaate-, edut ylitä niitä, mitikä kunnallinen eläkelaitos
3577: lääke- ja muiden sellaisten varastojen vuotuis- antaa.
3578: hankinnoista ja uusimisesta, lääke- ja sidos- 55 §.
3579: aineista ja muista kulutustarvikkeista, ruoasta, Ennen kuin tässä laissa tarkoitettu sairaan-
3580: veden hankinnasta, lämmöstä, valosta ja voi- hoitolaitos perustetaan taikka sitä olennaisesti
3581: masta, pesusta ja puhtaanapidosta, vuokrista, muutetaan tai laajennetaan, on rakennus-, muu-
3582: saamatta jääneiden hoitomaksujen poistoista, tos- tai laajennussuunnitelma alistettava lääkin-
3583: tutkimus-, suunnittelu- ja kehittämistoiminnasta töhalJituksen hyväksyttäväksi. Suunnitelman tu-
3584: sekä toiminnasta muutoin. lee soveltua 9 §: ssä tarkoitettuun suunnitel-
3585: Käyttökustannuksina pidetään myös loppuun maan.
3586: käytettyjen tai uusien menetelmien käyttöön- 56 §.
3587: ottamisen johdosta vanhentuneiden kiinteiden Edellytyksenä valtionosuuden suorittamiseen
3588: laitteiden, koneiden, kojeiden, välineiden uusi- perustamiskustannuksista on, että sosiaali- ja
3589: misesta samoin kuin niiden täydennyshaakin- terveysministeriö on ennen perustamistöihin tai
3590: noista johtuvia kustannuksia silloinkin, kun perushankintoihin ryhtymistä tehdystä hake-
3591: uudet esineet ovat laadultaan tai teholtaan en- muksesta lääkintöhallituksen esityksen perus-
3592: tistä parempia, ei kuitenkaan, milloin uusimi- teella hyväksynyt ne valtionosuuden suoritta-
3593: nen tai täydennyshankinta johtuu 51 §:n 2 mista koskevaan yleiseen suunnitelmaan ja että
3594: momentissa tarkoitetun laitoksen tai sen huo- ne ovat tämän lain 9 §: ssä tarkoitetun vahvis-
3595: mattavan osan laajentamisesta, uusimisesta, ra- tetun suunnitelman mukaisia.
3596: kenteellisesta uudelleen järjestelystä tai perus-
3597: korjauksesta. 57 §.
3598: Käyttokustannuksiin luetaan myös suojatyö- Sosiaali- ja terveysministeriön hyväksyttyä 51
3599: paikoista, potilasasuntoloista, perhe- ja kotihoi- §:ssä tarkoitetut perustaruistyöt ja perushankin-
3600: dosta aiheutuvat kustannukset sekä ne kor- nat valtionosuuden suorittamista koskevaan
3601: vaukset, jotka sairaanhoitopiirin kuntainliiton yleiseen suunnitelmaan, maksetaan lääkintöhal-
3602: tai muun on tämän lain sännösten mukaan lituksen toimesta perustamiskustannusten val-
3603: suoritettava potilaan hoitamisesta toisessa sai- tionosuudesta ennakkoa kuukausittain sitä mu-
3604: raaJassa. kaa kuin perustamistyöt ja perushankinnat edis-
3605: tyvät.
3606: 53 §. Perustamistöiden ja perushankintojen tultua
3607: Valtionosuuden perusteena olevia käyttökus- loppuun saatetuiksi, lääkintöhallitus maksaa
3608: tannuksia laskettaessa vähennetään kokonais- valtionosuuden perustamiskustannuksiin.
3609: 1382 VI,S.- EhdotuS sairaanhoitolaiksi.
3610:
3611: 58 s. 8 lukti.
3612: Käyttökustannusten valtionosuuden lääkin-
3613: töhallitus maksaa vuosittain jälkikäteen. Val- Yliopiston maksuosuudet.
3614: tionosuudesta maksetaan kunkin kuukauden 62 §.
3615: kymmenefiteen päivään mennessä ennakkoa Yliopistollisen keskussairaalapiirin kuntain-
3616: kahdestoista osa edelliseltä vuodelta laske- liiton .perustamiskustannuksista m-aksaa kysei-
3617: tun valtionosuuden ·kokonaismäärästä. Milloin nen yliopisto osuuden, jonka valtioneuvosto
3618: kustannukset ovat toiminnan l-aajentumisen tai määrää.
3619: supisttlfnisen taikka kustannustason nousun ja
3620: laskun johdosta taikika muusta syystä nousseet 63 s.
3621: tai laskeneet vähintään viidellä prosentilla edel- Yliopisto suorittaa yliopistollisen keskussai-
3622: liseen vuoteen verrattuna, on kuukausittain raalapiirin kuntainliitolle opetuksesta ja yliopis--
3623: suoritett~va valtionosuuden ennakko määrät- ton viranhaltijoiden harjoittamasta tieteellises-
3624: tävä kustannusten nousua ja laskua vastaavaa tä tutkimustyöstä sekä tieteellisen kirjaston
3625: määrää suuremmaksi tai pienemmäksi. h-ankinnasta ja hoidosta aiheutuneet kustan-
3626: Uuden sairaanhoitolaitoksen osalta valtion- nukset siten kuin asetuksella tarkemmin sää-
3627: a-vun ennakko määrätään arvion mukaan. detään.
3628:
3629: 59 s.
3630: Kunna11e, jonka bntokykyluok.ika on heikko 9 luku.
3631: tai jolle tästä laista johtuvat verot aiheutta:Vat
3632: kohtttutonta taloudellista rasitusta, voi valtio- Erinäisiä säännöksiä.
3633: neuvosto hakemuksesta tulo- ja menoarvion M-
3634: 64 §.
3635: joissa myöntää ylimääräistä valtionapua sanot-
3636: Tässä laissa tarkoitettua sairaanhoitolaitosta
3637: tuihin menoihin.
3638: ei saa ottaa käyttöön, ennen kuin lääkintöhal-
3639: litus on hyväksynyt sen tarkoitukseensa ja sai-
3640: raalan osalta vahvistanut sen sairaansijamää-
3641: rän.
3642: 7 luku. 65 §.
3643: Kuntien maksuosuudet. Tämän lain 39 §: ssä tatkoitetuissa sairaan-
3644: hoitolaitoksissa tulee olla asianomaisen viran-
3645: 60 §. omaisen nimittämä vastaava lääkäri.
3646: Kuntien maksuosuudet sairaanhoitopiirin
3647: kuntainliiton pääomamenoihin ja varsinaisiin 66 §.
3648: menoihin varainhoitovuodelta määräytyvät sai- Jos tässä laissa tarkoitettu sairaanhoitolaitos,
3649: raanhoitopiirin jäsenkuntien edellisen vuoden jonka perustamiskustannukset on osaksi tai
3650: henkikirjoituksen mukaisten asukaslukujen suh- kokonaan rahoitettu valtion varoin, ei sovel-
3651: teessa. Maksuosuuksia laskettaessa otetaan vä- lu tämän lain 7 §: ssä tarkoitettuun valtakun-
3652: hennyksenä huomioon 49 §:n mukaisesti mää- nalliseen suunnitelmaan tai sert perusteella laa-
3653: räytyvä kunnan osuus kustannusten valtion- dittuun sen sairaanhoitopiirin suunnitelmaan,
3654: osuudesta. jonka alueella kyseinen saitaanhoitolaitos si-
3655: jaitsee, tai jos sen toiminta lopetetaan tai sitä
3656: 61 §. muutetaan niin, ettei lääkintöhallitus voi sitä
3657: Sairaanhoitopiirien kuntainliittojen 13 §: ssä hyväksyä enää sairaanhoitolaitolksena käytettä-
3658: tarkoitetun yhteisen laitoksen tai osaston pää- väksi, valtioneuvosto voi määrätä sen lunastet-
3659: omamenot ja varsinaiset menot jaetaan kun- tavaksi sille sairaanhoitopiiri1le, jonka alueella
3660: tainliittojen vastattaviksi, jollei toisin ole so- se sijaitsee. Tästä lunastamisesta aiheutuneisiin
3661: vittu sairaanhoitopiirin edellisen vuoden hen- kustannuksiin suoritetaan valtionosuus sairaan-
3662: kikirjoituksen mukaisten asukaslukujen suh- hoitopiirin kuntainliitolle siten h.'Uin tämän lain
3663: teessa. 49 §:ssä on säädetty. Päätös lunastamisesta on
3664: Kuntien ma·ksuosuuksista pääomamenoihin tehtävä ja annettava tiedoksi kuuden kuukau-
3665: ja varsinaisiin menoihin on vastaavasti voi- den kuluessa siitä, kun valtioneuvosto on to-
3666: massa, mitä on säädetty 60 §:ssä. dennut, että kyseisen sairaanhoitolaitoksen toi-
3667: VI,8.- Kaipainen ytn. 1383
3668:
3669: minta ei so'\rellu tämän lain 7 §: ssä tarkoitet- Siirtyvän ottlaisuuden arton vahvistaa ja
3670: tuun valtaktHmalliseen suunnitelmaan tai sen suoritettavan korvauksen tai lunastuksen mää-
3671: perusteella laadittuun kyseisen sairaanhoitopii- rää1 jollei sitä sovita, toimikunta, johon luovu-
3672: rin suunnitelmaan, tai että se on ilmoitettu lo- tuksen sallia ja luovuttaja valitsevat kumpikin
3673: petettavaksi tai sen toiminta muutettu siten, yhden jäsettJ.en, näin valitut yhdessä puheenjoh-
3674: ettei lääkintöhallitus voi hyväksyä sitä enää tajan. Toimikunnan päätökseen saadaan hakea
3675: sairaanhoitolaitoksena käytettäväksi. muutosta valittamalla lääninhallitlllkseen 30 päi-
3676: vän kuluessa tiedon saamisesta.
3677: 67 §.
3678: Edellä 66 § :ssä mamttun omaisuuden arvo
3679: vahvistetaan lisäämällä alueiden osalta hankin- 69 §.
3680: tahintaan mahdollisten perusparannusten kus- Sairaanhoitopiirin kuntainliiton sairaanhoito-
3681: tannukset ja rahanarvon muuttumisesta aiheu- laitosten kiinteistön ja i.rtaimiston vahingoit-
3682: tunut hinnannousu ja rakennusten sekä nii- tuessa tulipalossa korvataan ne täysimääräisesti
3683: den irtaimiston ja muun sellaisen omai-suuden våltion varoista.
3684: kohdalta arvioimalla hankintakustannuksien
3685: korvauksen määräämisen ajankohtana ja vähen- 70 §.
3686: tämällä kohtuullinen arvoalentuminen. Arvoa Terveydenhuoltohenkilöstön koulutuksen
3687: ei kuitenkaan ole sellaisen Jaitoksen kohdalla,
3688: jä~jest~isestä. sairaa~~~!.~opiirin sairaanhoi·to-
3689: jota enää ei voida käyttää sairaanhoidon tarkoi- lattokstssa votdaan saataa asetuksella. Koulu-
3690: tuksiin, vahvistettava käypää arvoa suurem- tuksesta aiheutuvat lisäkustannukset korvataan
3691: maksi. valtion varoista sikäli kuin tämän lain 63 §:stä
3692: Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen va- ei muuta johdu.
3693: rojen kohdalta korvaus vahvistetaan niiden käy-
3694: vän arvon mukaan.
3695: Omaisuuden arvon ja suoritettavan korvauk- 71 §.
3696: sen vahvistaa, jollei sitä sovita, toimikunta, jo- Jos sairaanho1topiirin tai sen alaisen sairaan-
3697: hon lääkintöhallitus ja asianomainen omistaja hoitolaitoksen toiminnassa ei noudateta voi-
3698: määräävät kumpikin jäsenen, näiden v.alitessa massa olevia säännöksiä tai määräyksiä tai tä-
3699: yhdessä puheenjohtajan. män lain 9 §:ssä tarkoitettua vahvistettua toi-
3700: mintasuunnitelmaa ·taik!ka jos siinä muutoin il-
3701: Toimikunnan päätökseen saadaan hakea muu- menee epäkohtia eikä korjausta ole asetetussa
3702: tosta valittamalla lääninhallitukselle 30 päivän määräajassa tapahtunut, sosiaali- ja terveysmi-
3703: kuluessa tieddksisaamisesta. nisteriö voi keskeyttää valtionosuuden suoritta-
3704: misen tai lopet•taa sen ennakon maksamisen sai-
3705: 68 §. raanhoitopiirin koko toiminnan osalta.
3706: MHloin sairaanhoitopiirijakoa muutettaessa Milloin on terveydellisistä syistä välttämä-
3707: sairaanhoitopiirin kuntainliiton jäsenkunta siir- töntä, lääkintöhallitus voi määrätä laitoksen
3708: tyy toiseen sairaanhoitopiiriin, kuntainliiton on toiminnan keskeytettäväksi heti, kunnes korjaus
3709: suoritettava kunnalle korvaus sen osuudesta on saatu aikaan.
3710: kuntainliiton '\raroihin velat vähennettynä.
3711: Toiseen sairaanhoitopiiriin siirtyvä kunta on
3712: velvollinen suorittamaan tämän sairaanhoitopii- 72 §.
3713: rin kuntainliitolle lunastuksen osuudesta, mikä Tässä laissa tarkoitetUn kuntainliiton, kun-
3714: sille tulee kuntainliiton varoihin velat vähen- nan tai sairaanhoitolaitoksen palveluksessa oleva
3715: nettynä. Osuus määrätään kyseisen kunnan ja henkilö on velvollinen pitämään salassa yksityi-
3716: sairaanhoitopiirin edellisen vuoden henkikir- siä koskevat asiat, joista hän virkansa tai toi-
3717: joituksen mukais-ten asukasllllkujen suhteessa. mensa petusteella on saanut tietää, jotka asian
3718: Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu korvaus laadun vuoksi on pidettävä salassa, jollei se,
3719: ja lunastus määrätään 67 §:n 1 momentissa jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty,
3720: säädettyjen perusteiden mukaan, ja ottaen vä- suostu asian ilmaisemiseen.
3721: hennyksenä huomioon våltion varoin rahoitetun Mitä momentissa 1 on säädetty, ei estä
3722: määtän suhteinen osuus perustamiskustannuk- asian ilmaisemista sille, jolla viran puoles.ta
3723: sista. on oikeus saada asiasta tieto.
3724: 1384 VI,S.- Ehdotus laiksi sairaanhoitolain voimaanpanosta.
3725:
3726:
3727: Joka rikkoo salassapitovelvollisuutta koske- 30 päivänä joulukuuta 1960 annettu laki
3728: via säännöksiä, rangaistakoon, jollei sitä ole (546/60) eräistä lä:ilintölaitoksen maksujen,
3729: muualla säädetty ankarampaa rangaistusta, sa- korvausten ja palkkioiden yleisistä perusteista
3730: kolla tai enintään kuuden kuukauden vankeu- 30 päivänä joulukuuta 1960 annettu laki
3731: della. (54 7/60), sairaanhoitolaitosten henkilökunnan
3732: 73 §. aseman järjestämisestä eräissä tapauksissa 30
3733: Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltami- päivänä joulukuuta 1966 annettu laki ( 777/
3734: sesta annetaan asetuksella. 66) ja aluesairaaloiden ja sairasmajojen lak-
3735: kauttamisesta 9 päivänä maaliskuuta 1951 an-
3736: 74 §. nettu laki (142/51) niihin myöhemmin teh-
3737: Tämän lain voimaanpanosta säädetään erik- tyine muuwksineen sekä muut tämän lain
3738: seen. kanssa ristiriidassa olevat säännökset samoin
3739: Tällä lailla kumotaan 26 päivänä heinäkuuta kuin kunnallisista yleissairaaloista 29 päivänä
3740: 1960 annettu tuberkuloosilaki ( 355/69), tu- lokakuuta 1965 annettu laki (561/65), yliopis-
3741: berkuloosin vastustamistyön järjestämisestä tollisista keskussairaaloista 15 päivänä kesä-
3742: eräissä tapauksissa 5 päivänä toukokuuta 1967 kuuta 1956 annettu laki (392/56) sekä kes-
3743: annettu laki (198/67), 2 päivänä toukokuuta kussairaaloiden rakentamisesta 27 päivänä ke-
3744: 1952 annettu mielisairaslaki (187 /52), hen- säkuuta 1950 annettu laki (337/50) niihin
3745: gityshalvauspotilaiden hoitokustannuksista 15 myöhemmin tehtyine muutoksineen, mi!käli tä-
3746: päivänä maaliskuuta 1957 annettu laki ( 129/ män lain voimaanpanosta annetusta laista ei
3747: 57), sakaanhoitolaitosten eräisiin palkkauskus- muuta johdu.
3748: tannuksiin annettavan valtionavun perusteista
3749:
3750:
3751:
3752:
3753: Laki
3754: sairaanhoitolain voimaanpanosta.
3755: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3756:
3757: 1 §. 3 §.
3758: kuun päivänä 19 annettu sai- Kuntien edustajainkokous on ikutsuttava en-
3759: raanhoitolaki tulee voimaan 1 päivänä tammi- si kerran koolle viimeistään lokakuussa 19 ( 7 3).
3760: kuuta 19(75), sikäli kuin jäljempänä ei toisin Sairaanhoitopiirin kuntainJiitto on perustettava
3761: säädetä. ja perussääntö alistettava lääninhallituksen vah-
3762: vistettavaksi heinäkuun 1 päivään 19 ( 74)
3763: 2 §. mennessä.
3764: Sairaanhoitopiirin kuntainliiton perus·tami- Sairaanhoitopiirin ja .sen sairaanhoitolaitos-
3765: sesta pääätetään piirin kuntien edustajainko- ten ohjesäännöt on alistettava lääkintöhallituk-
3766: kouksessa, jonka ensimmäisellä kerralla kutsuu sen vahvistettavaksi vuoden 19(74) kuluessa.
3767: koolle ·lääninhallitus. Lääninhallituksen määrää- Liittovaltuuston on samassa ajassa hyväksyttä-
3768: mä henikilö johtaa edustajainkokouksessa puhet- vä kuntainliiton tilisääntö ja vkkasääntö.
3769: ta, kunnes edustajainkokoukselle on valittu Kuntainliiton on muutoinkin ryhdyttävä tM'-
3770: puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. peellisiin valmistaviin toimenpiteisiin sairaan-
3771: Kunnan edustajalla on edustajainkokoukses- hoitolaissa tarkoitetun toiminnan aloittamisek-
3772: sa yhtä monta ääntä 'kuin kunnalla on yhteensä si 1 päivänä tammikuuta 19(75).
3773: sairaansijoja sairaanhoitopiirin kuntainliitoHe
3774: siirtyvissä ja jäljempänä 5 § :ssä mainituissa 4 §.
3775: sairaanhoitolaitoksissa, enintään kuitenkin vii- Sairaanhoitopiirin alueella sijaitsevat yliopis-
3776: dennestä kaikkien kuntien edustajien yhteen- tollinen ja muu keskussairaala sekä kuntain-
3777: lasketusta äänimäärästä vastaavat äänet. liiton aluesairaala ja siihen mahdollisesti kuu-
3778: VI,S.-Kaipainen ym. 1385
3779:
3780: luva paik:allissairaalaosasto, keskusparantola, suuden arvosta vähennettynä sen valtionosuu-
3781: tubevkuloositoimisto, mielisairaala ja huoltotoi- den määräNä, mikä 49 ja 50 §:n mukaan olisi
3782: misto varoineen ja velkoineen siirtyvät sairaan- annettava kysymyksessä oleviin perustamiskus-
3783: hoitopiirin kuntainliiton omistukseen ja hallin- tannuksiin.
3784: toon 1 päivänä tammikuuta 19(75). Velasta Jäsenkuntien maksuosuudet 1 momentissa
3785: tai sellaisesta omaisuudesta, jota ei ole pidet- tarkoitettuun korvaukseen määräytyvät kun-
3786: tävä tarpeellisena sairaanhoitolaitosten toimin- niHie sairaanhoitolain 60 §:n mukaisesti.
3787: taa varten, voidaan kuitenkin sopia, että se
3788: jätetään siirtämättä. s.7
3789: Edellä 1 momentissa mainittuna ajankohtana Arvioimisroimikunnan puheenjohtaja ja jäse-
3790: kesken oleva sairaanhoitopHrin kuntainiiholle net toimivat tuomarin vastuulla. Heidän es-
3791: siirtyvän laitoksen rakentaminen, laajentami- teellisyydestään on voimassa, mitä tuomarin
3792: nen, peruskorjaus tai perushankinta siirtyy mai- esteellisyydestä on säädetty.
3793: nitun kuntainliiton toimesta loppuun suoritet- Toimiikunta on päätösvaltainen, kun puheeu-
3794: tavaksi. johtaja ja toinen kummankin osapuolen valit-
3795: Keskussairaaloiden rakentamisesta annetun semista jäsenistä on saapuvilla.
3796: lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu, siirtymis- Erimielisyyden sattuessa on äänestyksen tu-
3797: ajankohtana suorittamatta oleva valtion osuus losta määrättäessä noudatettava soveltuvin osin,
3798: keskussairaalan rakentamiskustannuksista sekä mitä oikeudenkäymiskaaren 23 luvun 3 ja 4
3799: vuosittain tälle osuudelle maksettava korko § :ssä on säädetty.
3800: suoritetaan asianomaiselle sairaanhoitopiirin 8 §.
3801: kuntainliitolle sanotussa laissa säädetyssä jär- Arvioimistaimikunnalla on oikeus käyttää
3802: jestyksessä. Suoritettu tkorvaus ja korko jae- asiantuntijoita ja hankkia muuta selvitystä sekä
3803: taan keskussairaalan kuntainli1ttoon kuulunei- saada valtion, kuntainliiton ja kuntien viran-
3804: den kuntien kesken siinä suhteessa kuin ne omaisilta tarvittavia tietoja.
3805: ovat osallistuneet kysymyksessä oleviin raken- Arvioimisen alkamisajankohdasta toimikun-
3806: tamiskustannuksiin. nan puheenjohtajan on vähintään bhta viik-
3807: koa ennen todisteellisesti ilmoitettava asian-
3808: 5 §. osaisille. Asianosaisen poissaolo arv1o1m1s- tai
3809: Sairaanhoitopiirin kuntainliiton on, mikäli katselmustoimituksesta ei estä sen toimitta-
3810: ei toisin sovita, suoritettava sille 4 § :n nojal- mista.
3811: la siirtyvistä varoista, siirtyvät velat vähennet- Toimikunnan päätös on toimikunnan puheen-
3812: tyinä, korvaus. Lunastushinnasta vähennetään joh~ajan toimesta viipymättä annettava todis-
3813: sen suuruinen osa sairaanhoitolaitoksen arvos- teellisesti asianasaisille tiedoksi.
3814: ta, mikä vastaa perustamiskustannutksista val-
3815: tion varoin rahoitetun määrän suhteellista 9 §.
3816: osuutta sanotuista ,kustannuksista. Arvioimistaimikunnan päätökseen saa hakea
3817: Siirtyvän omaisuuden arvioinnin toimittaa ja muutosta 30 päivän kuluessa tiedoksi saami-
3818: suoritettavan korvauksen määrää, mikäli siitä sesta arvioimistarkastuslautakunnatlta.
3819: ei sovita, arvioimistoimikunta, johon sairaan- Lautakunnassa on puheenjohtaja ja neljä jä-
3820: hoitopiirin kuntainliitto ja luovuttava kuntain- sentä sekä yhtä monta varajäsentä, jotka sosiaa-
3821: liitto valitsevat kump~kin kaksi jäsentä ja näin li- ja terveysministeriö määrää. Lautakunnasta
3822: valitut yhdessä puheenjohtajan. Jollei puheen- on soveltuvin osin voimassa, mitä 7 ja 8
3823: johtajasta voida sopia, määrää hänet lääninhal- S:ssä on säädetty.
3824: litus. Lautakunnan päätökseen saa hakea muutos-
3825: Milloin siitä, mitkä varat ja velat siirtyvät ta korkeimmalta hallinto-oikeudelta 30 päivän
3826: sairaanhoitopiirin kuntainliitolle, syntyy erimie- kuluessa tiedoksi saamisesta.
3827: lisyyttä, päättää arvioimistaimikunta tästäkin.
3828: 10 §.
3829: 6 §. Arvioimistaimikunnan menoista suorittavat
3830: Milloin valtion sairaaJa luovutetaan sairaan- luovuttava kuntainliitto ja sairaanhoitopiirin
3831: hoitopiirin ,kuntainliiton hallintoon, on luovu- kuntainliitto kumpikin puolet.
3832: mksen saajan suoritettava, jollei valtioneuvos- Arvioimistarkastuslautakunnan menot suori-
3833: to toisin päätä, vaJtioliie korvaus siirtyvän omai- tetaan valtion varoista.
3834: 174 156/72
3835: 1386 VI,8.- Ehdotus laiksi sairaanhoitolain voimaanpanosta.
3836:
3837:
3838: Toi1niku:ntien ja lautakunnan puheenjohtajien kohtuuttomaksi rasitukscltsi, voidaan kunnll'lle
3839: ja jäsenten sekä s~hteerien ja asiantuntijoiden valtion varoista tulo- ja menoarviossa myön-
3840: palkkioiden ja muiden korvausten perusteet hetyn määrärahan rajoissa myöntää avustusta
3841: vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö. tai lainaa osuuksien suorittamista varten.
3842: 11 s. 14 s.
3843: Mikäli ei toisin sovita, maksetaan sairaanhoi- SosiaaU- ja terveysministeriö voi oikeuttaa
3844: topiirin kuntainiliiton 5 §:n 1 momentin nojal- sairaåilhoitopiirin kuntainliiton, johon kuulu-
3845: la suoritettava korvaus vuoden 19( 81) lop- va<tla kunnalla on ollut sairaansijoja toisen
3846: puun mennessä saman suuruisina vuotuiserinä saitäanhoitopiirin .kuntainliitolla siirtyvässä sai-
3847: käypää antolaihalkorkoa vastaavine korkoineen. raalassa; käyttämään niitä edelleen vuoden
3848: Kuntainliitossa, jolle korvaus suoritetaan, se 19(79) loppuun saakka. Erityisestä syystä sa-
3849: jakaantuu jäsenkuntien kesken niiden osuuksien nottu: aika voidaan määrätä lyhyemmäksi tai pi-
3850: suhteessa, mitkä kunniUa perussäännön mukaan temmäksi.
3851: on kuntainliiton v!lroihin. Milloin sairaanhoitopiirin kuntainliitölla on
3852: 1 momentissa tarkoitettu käyttöoikeus sairaan-
3853: 12 §.
3854: hoitdlaitokseen, on piirin kunnista olevien po-
3855: Sairaanhoitopiirin kun tainlii tolle suoritetaan tilaiden ottamisesta laitokseen tutkittavaksi tai
3856: korvauksen maksamisesta aiheutuviin menoihin hoidettavaksi noudatettava, mitä sairaanhoito-
3857: valtionosuus siten kuin sairaanhoitolain 49 lain 35 S:n 1 ja 2 momentissa on laitoksen
3858: §:ssä on säädetty. Jäljelle jäävä osuus korvauk- omistavan sairaanhoitopiirin kuntainliiton poti-
3859: sesta jaetaan sairaanhoitopiirin kuntainliiton laiden osalta säädetty.
3860: jäsenkuntien vastattaviksi erikseen yliopistolli- Sairaanhoitopiirin kuntainliiton on suoritet-
3861: sen tai muun keskussaitaa1lan sekä aluesairaa- tava toisen sairaanhoitopiirin kuntainliitolle 1
3862: lan kuntainliitoille, tuberkuloosipiirin kuntain- momentissa mainitusta käyttöoikeudesta kor-
3863: liitoille sekä mielisairaanhuoltopiirin ja B-mieli- vaus sairaanhoitolain 44 §:ssä säädettyjen pe-
3864: sairaalan kuntainliitoille suoritettavien korvaus- rusteiden muikaan.
3865: ten osalta puoleksi niiden hoitovuorokausien Määrättäessä vahionosuus ja kuntien mak-
3866: sekä tutkimus- ja hoitokäyntien lurun suh- suosuudet korvauksen suorittamisesta aiheutu-
3867: teessa, minkä kunnan potilaiTia vuosien 19 ( 7.3) viin menoihin noudatetaan sovdl.tuvin osin, mi-
3868: - ( 75) a1kana yhteensä on ollut asianomaisten tä sairaanhoitolain 49 §:ssä ja 60 S:ssä on
3869: kuntainliittojen sairaanhoitolaitoksessa ja puo- säädetty.
3870: leksi jäsenkunnissa vuonna 19 ( 75) henkikir-
3871: joitettujen asukasten luvun suhteessa. 15 §.
3872: Mi1loin kunnalla on sairaansijoja muissa Käyttöoikeus, joka sairaanhoitopiiriin kuulu-
3873: kuin sairaanhoitopiirin kuntainliitolle siirtyneis- mattomaHa rk,unnal[a muulla perusteella kuin
3874: sä 1 momentissa tarkoitettuihin sairaanhoito- asianomaisen kuntainliiton jäsenenä taik!ka toi-
3875: laitosten ryhmiin kudluvissa sairaaloissa, kun- sella kuntainliito1la sopimuksen nojalla tai
3876: nan asukasluvusta otetaan sanotun momentin muutoin on sairaanhoitopiirin kuntainHitolle
3877: säännöstä soveTiettaessa huomioon vain osa, siittyvään saitaanhoitolaitoksen, lakkaa siirty-
3878: mikä saadaan kun kaikkien sairaanhoitopiirin misen tapahtuessa.
3879: alueella olevien siihen ryhmään kuuluvien kun- Jos kunta tai kuntainliitto, joka 1 momen-
3880: nallisten sairaaloiden sairaansijojen yhteismää- tin mukaan joutuu luopumaan käyttöoikeudes-
3881: rä jaetaan sairaanhoitopiirin kuntien yhteenlas- taan, on suorittanut sanotun oikeuden saami-
3882: ketuJla asukasluvuHa ja osamäärästä vähenne- seksi korvausta laitoksen perustamiskus.tannus-
3883: tään kunnailila sanotuissa muissa sairaaloissa ten osalta, on sairaanhoitopiirin kuntainliiton
3884: olevien sairaansijojen ja kunnan asukasluvun suoritettava kunnalle tai kuntainiiholle käyttö-
3885: osamäärä. oikeuden menetyksestä kohtuullinen korvaus.
3886: Hoitovuorokaudet, tutkimus- ja hoitokäyn- Jollei 2 momentissa tarkoitetusta korvaukses-
3887: nit kultakin asianomaiselta vuodelta sekä asu- ta sovita, noudatetaan soveltuvin osin, mitä
3888: kasluvut otetaan huomioon täysin sadoin. 5-10 §:ssä on säädetty.
3889: Eddlä 2 ja 3 momentissa tarkoitettu korvaus
3890: 13 §. peritään [aitoksen luovuttaneen kuntainliiton
3891: Milloin 12 §:n nojalla kunnan suoritetta- jäsenkunnilta niillä laitdksesta olleiden osuuk-
3892: viksi tulevat korvausosuudet muodostuvat sille sien suhteen mukaisesti. Jäsenkunnan osutts
3893: VI;8.- Kaipainen ym. 1387
3894:
3895: korvauksesta ja silde 11 S :n 2 momentin no- Mikäli kunnalliSkodin mielisairasosaston
3896: jalla tuleva korvaus sandaan kuitata siltä osin, käyttökustannuksiin on 2 päivänä toukokuuta
3897: kuin ne laittavat toisensa. 1952 annetun mielisairaslain nojaJJa annettu
3898: valtionapua, voidaan sitä edelleen antaa sanot-
3899: 16 §. tuihin kustannUksiin sinä aikana, minkä mie-
3900: Kuntainliitto, jonka sairaanhoitolaitokset 4 lisairasosasto 1 momentin nojalla on toimin-
3901: § :n nojalla siirtyvät sairaanhoitopiirin tai kes- nll'Ssa, samojen perusteiden mukaan kuin sai-
3902: kussairaalan kuntainliitohle', on purettava, mi- raanhoitolaissa on muun kunnallisen sairaanhoi-
3903: käli sen hoidetta•vana ei ole joku muu tehtävä tolaitoksen osalta säädetty.
3904: kuin siirt}"vän laitoksen ylläpitäminen. kuntain- Mielisairasosasto on siellä annettavan hoidon
3905: liitolle mahdoHisesti jäävät varat, joita ei tar- osalta sairaanhoitopiirin siihen määrätyn lääkä-
3906: vita kuntainliiton vastattaviksi ehkä jäävien si- rin valvonnan alaisena.
3907: toumusten täyttämiseen, on jaettava jäsenkun- Mielisairasosastosta on sen ohessa, mitä erik-
3908: tien kesken niiden perussäännössä määrättyjen seen on säädetty, soveltuvin osin voimassa,
3909: osuuksien mukaan. mitä sairaanhoitolaissa on psykiatrisesta sairaa-
3910: Kuntainliiton liittovaltuuston ja liittohalli- lasta säädetty.
3911: tuksen puheenjohtajan ja jäsenten sekä muiden
3912: luottamusmiesten toimikausi jatkuu asianomai-
3913: sen vaalikaudren päätyttyäkin, kunnes kuntain-
3914: 20 s.
3915: Sairaanhoitolain tullessa voimaan siirtyVät
3916: liiton Joppuselvitys on toimitettu. Lowuselvi- valtion omistamat entiset aluesairaalat ja sai-
3917: tyksen saattamisesta päätökseen on tehtävä il- rasmajat rakennuksineen, irtaimistoineen ja
3918: moitus lääninhallitukselJe. tontteineen korvauksetta niitä ylläpitävien kun-
3919: 17 §. tien tai kuntainliittojen omistukseen kansanter-
3920: Sellaisen kuntaiDiiiiton kohdalta, jonka laitok- veystyön hoitamista varten tarvittavien terveys-
3921: sia 4 §:n nojalla siirtyy sairaanhoitopiirin kun- keskusten toiminnassa käytettäväksi.
3922: tainJii.tolJe, saadaan liittovaltuuston tai liittohal-
3923: lituksen päätökseen, joka on tehty tämän lain 21 §.
3924: antamisen jä•lkeen, hakea muutosta myös sillä Määrättäessä valtionosuutta ja jäsenkuntien
3925: perusteella, että päätös on ristiriidassa sairaan- maksuosuuksia sairaanhoitopiirin kuntainliiton
3926: hoitolain tai tämän lain säännösten kanssa taik- menoihin vuodelta 19 ( 75 ) otetaan huomioon
3927: ka että päätös koskee asiaa, jonka ratkaisemi- myös kustannukset, jotka ovat aiheutuneet 3
3928: sen on katsottava kuuluvan sairaanhoitopiirin §:ssä tarlroil'etun kuntien edustajainkokouksen
3929: kuntainliiton viranomaiselle. Valitusoikeus on ja sairaanhoitopiirin kuntainliiton toiminnasta
3930: ensiksi mainitun kuntainliiton jäsenkunnan tai ertnen vuotta 19( 75).
3931: tämän jäsenen ohella sairaanhoitopiirin kuntain-
3932: liiton liittohaJlituksella. 22 §.
3933: Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan Ede:hlä 10 §:n 1 momentissa tatikoitettuihin
3934: vaståavasti yliopistolliseen keskussairaalaliit- menoihin annetaan luovuttavalle kuntainliitolle
3935: toon. valtionavustusta samojen perusteiden mukaan
3936: 18 §. kuin asianomaisen sairaaJan käyttökustannusten
3937: Sairaanhoitolain voimaan tullessa toltnmnas- valtionavusta on säädetty. Sairaanhoitopiirin
3938: sa olevasta mielisairaalasta ja huoltotoimistosta kuntainliiton osalta sanotut menot luetaan käyt-
3939: on soveltuvin osin voimassa, mitä sairaanhoito- tökustannuksiin, joihin suoritetaan valtion-
3940: laissa on säädetty psykiatt-i an sairaalasta sekä osuus.
3941: kunnan sairaanhoitolaitoksesta. Huoltotoimisto
3942: 23 §.
3943: rinnasl'etaan täLlöin sairaalan poliklinikkaan.
3944: Milloin valtiön sairaanhoitolaitos luovutetaan
3945: 19 s. sairaanhoitopiirin kuntainliitolle, siirretään lai-
3946: Kunna1liskodissa sairaanhoitolain voimaan toksen petuspa1kkaisen viran tai toimen taikka
3947: tullessa olevan mielisairasosaston toimintaa saa- ylimääräisen toimen vakinainen haltija vastaa-
3948: daan jatkaa enintään vuoden 19 ( 79) loppuun, vaan vitkaan, pysyväisJuontoisesti vitk4suh-
3949: jollei valtioneuvosto mielisairaanhoitoa varten t~essa oleva tilapäinen toimihenkilö vastaavaan
3950: tarvittavien sairaansijojen puutteen vuoksi eri- tilapäiseen virkasuhteeseen jä pysyvälsJuontoi-
3951: tyisen painavista syistä myönnä pitennystä. sessit ,työsopimussuhteessa oleva työntekijä vas-
3952: 1388 VI,S.- Ehdotus laiksi sairaanhoitolain voimaanpanosta.
3953:
3954:
3955: taavaan työsopimussuhteeseen kuntainliiton pal- nettävä valtionosuutta siitä voimassa olevien
3956: veluksessa, mikäli liittovaltuusto ei painavista säännösten mukaan. Korvaus voidaan, jos niin
3957: syistä toisin päätä. sovitaan, arvioida ja suorittaa kerralla.
3958:
3959: 24 §. 27 §.
3960: PeruspaJkkaisen viran tai toimen haltija, Sikäli kuin sairaanhoitopiirin kuntainliiton
3961: joka on siirretty sairaanhoitopiirin kuntainlii- palvelukseen siirretyl<le henkilölle ei ole annet-
3962: ton palvelukseen, pysyy virkasuhteessa val- tu hänelle kuuluvaa vuosilomaa sinä vuonna,
3963: tioon, mikäli hänen virkasuhteensa kuntain- minkä aikana tai päättyessä siirtyminen tapah-
3964: liittoon ei virasta eroamisen johdosta tai muu- tuu, hänellä on kuntainliiton palveluksessa oi..
3965: toin hänen syystään pääty. lessaan oikeus saada se samojen perusteiden
3966: mukaan kuin siinä tapauksessa, ettei sairaan-
3967: 25 §. hoitolaitosta olisi luovutettu kuntainliitolle. Lo-
3968: Sillä, joka on 23 §:n perusteella siirretty sai- ma-ajan palkasta tai lomakorvauksesta, joka
3969: raanhoitopiirin kuntainliiton palvelukseen, on tältä osalta suoritetaan hänelle kuntainliiton
3970: oikeus, mikäli 24 §: stä ei muuta johdu, saada palveluksessa kuuluvan palkkauksen mukaisesti,
3971: virka- tai työsopimussuhteeseensa liittyvät edut aiheutuvat menot korvataan kuntainliitdhle val-
3972: sellaisina, että ne eivät ole olennaisesti epä- tion varoista.
3973: edullisempia kuin hänelle aikaisemmasta virka- Kuntainliiton palvtelukseen siirretylle henki-
3974: tai syösopimussuhteestaan kuuJunet vastaavat lötie on seuraavinakin vuosina kuntainliiton
3975: edut. palveluksessa ollessaan annettava vuosiloma vä-
3976: 26 §. hintään saman pituisena kuin se olisi ollut hä-
3977: Sairaanhoitopiirin kuntainliiton palvelukseen oolile myönnettävä valtion viran ja toimen
3978: 23 § :n perusteella siirretyUä henkilö1lä on sen haltijoita tai työntekijöitä koskevien, ennen
3979: palveluksessa ollessaan oikeus eläketurvaan sairaanhoitolaitoksen siirtymistä kuntainliitolle
3980: kunnalliselta eläkelaitokselta niiden perusteiden voimassa olleiden säännösten mukaan siinä ta-
3981: mukaan, mitkä vastaavasti valtion viran tai toi- pauksessa, ettei laitos olisi siirtynyt kuntain,Jii-
3982: men haltijoiden ja työntekijöiden eläkettl1"Vasta tolle. Valtion varoista korvataan kuntainliitol-
3983: olivat voimassa tennen kuin sairaanhoitolaitos le sen suuruinen osa ensimmäisenä kalenteri-
3984: siirtyi kuntainiliitoHe ja joita häneen silloin oli vuotena siirtymisen jälkeen suoritettavasta lo-
3985: sovellettava, jos hän vuoden kuluessa siirty- ma-ajan pa!lkasta tai lomak01tvauksesta aiheutu-
3986: misestä kirj allisiesti liittohallitukselle ilmoittaa vista menoista, mikä lomaan oikeuttaneesta pal-
3987: niin haluavansa. Sillä, joka ei ole tehnyt täl- velusajasta on ollut valtion palvelusta.
3988: laista ilmoitusta, on oikeus kuntainliiton virka-
3989: ja työsopimussuhteen perusteella annettavaa 28 §.
3990: eläkettä varten lukea hyväkseen aikaisempi val- Milloin kunnan tai kuntainliiton sairaanhoi-
3991: tion palvelus samojen perusteiden mukaan tolaitos luovutetaan sairaanhoitopiirin kuntain-
3992: kuin kuntainliiton palvelus. liito1lre, noudatetaan vastaavasti 23, 25, 26 ja
3993: V ahion palvelukseen rinnastetaan 1 moment- 27 §: n säännöksiä, kuitenkin niin, että 26
3994: tia sov'ellettaessa sellainen muu palvelus, jota §:n 3 momenttia sQVIellletaan vain, mikäli e'läke
3995: kunna1lisen eläkelaitoksen eläketurvaa va~tten perustuu kunnan tai kuntainliiton eläkesään-
3996: ei lueta eläkkeeseen oikeuttavaksi, mutta joka töön, jonka alaiseksi asianomainen on jäänyt.
3997: luetaan tai on asianomaisessa järjestyksessä oi- Mitä on sanottu valtiosta, koskee sairaanhoito-
3998: keus lukea hyväksi valtion eläkettä varten. laitoksen luovuttavaa kuntaa tai kuntainliittoa.
3999: Kunnalliselle eläkelaitokselle korvataan val- Viranhaltijalle, joka on siinretty sairaanhoi-
4000: tion varoista se osa sairaanhoitopiirin kuntain- topiirin kuntainliiton palvelukseen, ei hänen
4001: liiton palvelukseen siirretylle maksetusta eläk- ollessaan sen prolveluksessa tai eläkkeeUä sen
4002: keestä tai hänen jälkeensä suoritetusta perhe- palveluksesta makseta hänelle edellisestä viras-
4003: eläkkeestä mikä vastaa valtion palvelusajan ja taan sen lakkauttamisesta johtuen ehkä tulevaa
4004: siihen 2 momentin mukaan rinnastettavan pal~ eläkettä siltä osin kuin hänen palkkauksensa
4005: velusajan suhdetta eläkkeeseen oikeuttavaan sanotun kuntainliiton virasta tai eläkkeensä
4006: koko palvelusaikaan, ei kuitenkaan siltä osin, siitä nousee vähintään samaan määrään.
4007: kuin eläkkeen perusteena olevasta palkkauk- Viranhahijalla, joka pätevättä syyttä kiel-
4008: sesta aiheutuneisiin menoihin ei ole ollut myön- täytyy siirtymästä sairaanhoitopiirin kuntainlii-
4009: Vl,8.- Kaipainen ym. 1389
4010:
4011: ton palvelukseen, ei ole oikeutta asianomai- raanhoitolaitoksen käyttökustannuksiin on luo-
4012: sesta kunnan tai kuntainliiton virastaan sen vuttavatie kunnalle tai kuntainJ.iitolle ollut an-
4013: lakkauttamisen johdosta ehikä tulevaan eläkkee- nettava. Korvauksista, joita tarkoitetaan 27
4014: seen. §:ssä, luovuttavan kunnan tai kuntainliiton tu-
4015: 29 §. lee suorittaa sairaanhoitopiirin kuntainiiholle
4016: Korvauksista, jotka sairaanhoitolaitoksen luo- vain se osa, mitä tälle kysymyksessä olevista
4017: vuttava kunta tai kuntainliitto on velvollinen loma-ajan palkoista ja lomakorvauksista aiheu-
4018: suorittamaan kunnalliselle eläkelaitokselle 30 tuviin menoihin ~annettava valtionosuus ei
4019: päivänä huhtikuuta 1964 annetun kunnallisten peitä.
4020: viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain ( 202/ 30 §.
4021: 64 ) 17 § : n 3 momentissa tarkoitetun sopi- Sairaanhoitolain 24 §:ssä tarkoitetun vaalin
4022: muksen nojalla tai tämän lain 26 §:n 3 mo- järjestämisestä ensimmäisen kerran on velvolli-
4023: menttia sovellettaessa, mahetaan eläkelaitok- nen huolehtimaan sairaanhoitolaitoksen vastaa-
4024: se1le sitä va'ltionosuutta vastaava osa, mikä sai- va lääkäri.
4025:
4026:
4027: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
4028:
4029: Osmo Kaipainen. Kalevi Sorsa. Leo Kohtala.
4030: Erkki Liikanen. Ulf Sundqvist. Matti Ahde.
4031: Uki Voutilainen. Seppo Tikka. Uljas Mäkelä.
4032: Riitta Järvisalo-Kanerva. Ilkka Taipale. Margit Eskman.
4033: Esko Niskanen. V. 0. Mäkinen.
4034: 1390
4035:
4036: Vl,9.- Lak.al. n:o 179.
4037:
4038:
4039:
4040:
4041: AaltiJ ym.: Ehdotus lai~si epilepsi(la s(lirastavien t~;tkimt~s- i4
4042: hoitolaitosten v(lltionavusta.
4043:
4044:
4045:
4046: E d u s k u n n a 11 e.
4047:
4048: Laki kaatumatautisten hoitolaitosten valtion heidän työkykynsä ei alene sairaudestaan huoli-
4049: avusta on annettu 14 päivänä kesäkuuta 1951. matta - tämä voidaan jossain määrin suorit-
4050: Kyseinen laki on monessa mielessä täysin van- taa niissä keskussairaaloissa, joissa on jo neu-
4051: hentunut. Todellisuudessa ei ole olemassa sel- rologista asiantuntemusta poliklinikoilla. Yksi-
4052: laista tautia kuin kaatumatauti, vaan tämän tyislääkärit suorittavat tätä myös jonkin verran,
4053: jo vanhentuneen nimen taakse kätkeytyy lukui- mutta on runsaasti sellaisia tapauksia, jotka
4054: si erilaisia tajunnantason häiriötiloja ja kouris- tarvitsevat tällaista tutkimusta ja valvontaa
4055: tuskohtauksia mitä moninaisimpien syitten säännöllisin väliajoin, ja sellaiseen ei maassam-
4056: seurauksena kuten synnytysvauriot, aivo- ja me ole virallisesti olemassa kuin erittäin har-
4057: aivokalvontulehdukset, aivovammat (työ- ja lii- voissa paikoissa mahdollisuutta. Ei voine olla
4058: kennetapaturmasyyt), hermoston epämuodos- oikein, että tällaisia henkilöitä myöskään oh-
4059: tumat, hermostoa rappeuttavat sairaudet, ai- jataan paremman puutteessa mielisairaaloihin
4060: neenvaihduntasairaudet jne. Epilepsia sen eri tutkimuksiin, vaikka heidän psyykkisissä toi-
4061: muodoissa on vain oire näin ollen jostain aivo- minnoissaan ei ole mitään poikkeavuutta. Edel-
4062: jen sairaudesta. Eräs pieni ryhmä potilaita saa leen on runsaasti sellaisia tapauksia kohtaus-
4063: niin runsaasti tajunnanhäiriö- ja kouristuskoh- potilaiden joukossa, jotka eivät voi enää entis-
4064: tauksia, että on epäiltävissä heidän perineen tä ammattiaan kohtausten vuoksi hoitaa, vaan
4065: erittäin poikkeavan hermoston reaktiotavan ul- he joutuvat uuteen työhön. Tätä varten on
4066: koisille ärsykkeille ja sisäisille elintoimintojen heidän työkykynsä voitava asiantuntijoitten
4067: muutoksille, jolloin he saavat kohtauksia. Heil- valvonnassa todeta ja samalla määritellä, mil-
4068: lä on kuitenkin myöskin tällöin useimmiten laiseen työhön he kukin oman yksilöllisen sai-
4069: henkisten toimintojen kohdalla ja älyllisessä ta- rautensa rajoissa voisivat kyetä. Lisäksi on lu-
4070: sossa poikkeamia sekä muita oireita siinä mää- kuisa joukko epileptisiä kohtauksia saavia, jot-
4071: rin, että he tarvitsevat erityistä laitoshoitoa, ka eivät kykene ansiotyöhön ilman erityishen-
4072: joka nykyisen lain mukaan yhtä hyvin kävisi kilöstön valvontaa ja apua. He tarvitsisivat
4073: kehitysvammaisia haitavien laitosten puitteissa. joko suojatyöpaikkaa taikka ns. päiväsairaala-
4074: Kyseisen ryhmän jäseniä, joita on vain pieni toimintaa erityisavolaitoksen puitteissa. Yh-
4075: määrä, pidetään vanhentuneitten käsitysten teenvetona edellisestä on siis nykyaikainen
4076: mukaan koko noin 20 000 henkilön, jotka mielenterveyden ja fyysisen terveyden hoitoon
4077: maassamme saavat erilaisia tajunnanhäiriö- ja ja ylläpitämiseen tähtäävä kuntouttaminen epi-
4078: kouristuskohtauksia, tunnuskuvina ja koko lepsiapotilaitten kohdalla mahdollista parhaiten
4079: ryhmä samaistetaan heihin. Tämä on johtanut ns. avohuoltokeskusten avulla, jotka toimivat
4080: siihen umpikujaan, mikä maassamme vallitsee tutkimus- ja hoitolaitoksina omaten edellytyk-
4081: epilepsia-potilaiden huollon kohdalla. set ja mahdollisuudet polikliiniseen jatkotut-
4082: Nykyaikaisen käsityksen mukaan on henki- kimukseen ja hoitoon sekä työkunnon ja työ-
4083: löt, jotka saavat ajoittain aivoperäisiä kohtauk- taidon arviointiin päiväsairaala- ja suojatyö-
4084: sia, hoidettava lääkkeellisesti ja ajoittaisilla paikkamahdollisuuksien puitteissa.
4085: tarkastuksilla (mm. eeg-tutkimuksella ja lääke-
4086: ainemäärien seerumitarkistuksilla) joko poli- Kaiken edellä olevan perusteella on valta-
4087: kliinisesti tai erikoistarkastuspaikoissa niin, että kunnallisesti tärkeätä, että n. 20 000 potilaan
4088: IV,9.- Aalto ym. 1391
4089:
4090: työkyvyn oikeaan arviointiin ja työkunnon yllä- Edellä esitetyn perq~teella ehdotamme kun-
4091: pitämiseen tulisi voida perustaa lääkintöhalli- nioittaen,
4092: tuksen tarpeelliseksi katsoma määrä epilepsia- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4093: potilaiden tutkimus- ja hoitolaitoksia. lakiehdotuksen:
4094:
4095:
4096: Laki
4097: epilepsiaa sairastavien tutkimus- ja hoitolaitosten valtionavusta.
4098: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4099:
4100: 1 §. lopettaa totmtntansa tai muutetun tOlmtntansa
4101: Kunnallinen ja yksityinen epilepsiaa sairasta- johdosta tai muuten ei enää täytä niitä ehtoja,
4102: via henkilöitä tutkiva ja hoitoa antava laitos, jotka valtionavun saamiseksi vaaditaan, on val-
4103: jonka sosiaali- ja terveysministeriö katsoo tar- tiolla vuoden kuluessa siitä, kun tapahtuneesta
4104: peelliseksi ja lääkintöhallitus tarkoitustaan vas- muutoksesta on laitoksen Pllolesta ilmoitettu
4105: taavaksi, sa valtionapua kunnossapito- ja käyt- lääkintöhallitukselle taikka lääkintöhallitus on
4106: tökustannuksiin puolet hyväksyttävien kustan- todennut laiminlyönnin ehtojen täyttämisessä
4107: nusten määrästä ja perustamiskustannuksiin tapahtuneen, oikeus lunastaa laitos omakseen
4108: niin ikään puolet sosiaali- ja terveysministe- valtioneuvoston määräämästä kohtuullisesta ar-
4109: riön vahvistaman suunnitelman mukaisista l:J.y- viohinnasta. Sanottua valtionapua on VI!Staa-
4110: väksyttävistä perustamiskustannuksista. Perus- valta osalta pidettävä lunastushinnan suorituk-
4111: tamiskustannuksina pidetään myös laajentami- sena.
4112: sesta tai peruskorjauksista aiheutuneita kus- 4 §.
4113: tannuksia. Tarkemmat määräykset tämän lain sovelta-
4114: 2 §. misesta samoin kuin valtionavun saamiseen
4115: Valtionapua saavien tutkimus- ja hoitolaitos- liittyvistä ehdoista annetaan asetuksella.
4116: ten tutkimus- ja hoitomaksut vahvistaa so-
4117: siaali- ja terveysministeriö lääkintöhallituksen 5 §.
4118: esityksestä. Tämä laki tulee voimaan paiVana
4119: 3 §. kuuta 19 ja sillä kumotaan kaatumatautis-
4120: Jos laitos, joka on saanut valtionapua perus- ten hoitolaitosten valtionavusta 14 päivänä
4121: tamiskustannuksiin, siirtyy toiselle omistajalle, kesäkuuta 1951 annettu laki (367 /51).
4122:
4123:
4124: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
4125:
4126: Lyyli Aalto. Sylvi Siltanen. Leo Kohtala.
4127: V. 0. Mäkinen. Heikki Hykkäälä. Jorma Rantala.
4128: Seppo Tikka. Sinikka Luja-Vepsä. Lasse Lehtinen.
4129: Eero Salo. Paavo Tiilikainen. Salme Myyryläinen.
4130: Sakari Knuuttila. Eeli Lepistö. Ville Tikkanen.
4131: 1392
4132:
4133: VI,10.- Lak.al. n:o 180.
4134:
4135:
4136:
4137:
4138: Kaipainen ym.: Ehdotus laiksi psykiatrisesta tutkimuksesta ja
4139: hoidosta.
4140:
4141:
4142: E d u s k u n n a 11 e.
4143:
4144: Sairaanhoitolailla kumotaan voimassa oleva sairaalaan on oltava ilmeistä, että hän on vaa-
4145: mielisairaanhoito1aki. Psykiatrian sairaaloiden rallinen itselleen tai toisten turvallisuudelle ja
4146: hallinto järjestetään samalla tavalla kuin mui- kiireellisen sairaalahoidon tarpeessa. Nämä
4147: den sairaanhoitopiirin sairaanhoitolaitosten. seikat on aina esteettömän lääkärin todettava.
4148: Mielisairaslakiin on sisältynyt kuitenkin mää- Potilaan oikeusturvan lisäämiseksi ehdote-
4149: räyksiä sairaanhoidosta psykiatrisessa sairaa- taan jokaiseen sairaanhoitopiiriin perustetta-
4150: lassa ja potilaan ottamisesta vastoin tahtoaan vaksi tutkintolautakunta, jolla olisi oikeus va-
4151: tutkittavaksi ja hoidettavaksi sairaalaan. Näitä lituksen perusteella ratkaista, onko syytä pitää
4152: säädöksiä samoin kuin säädöksiä rikoksesta pi- henkilöä vastoin tahtoaan sairaalassa taikka
4153: dätetyn mielentilan tutkimisesta ei ole katsottu ovatko henkilöön kohdistuneet pakkotoimen-
4154: tarkoituksenmukaiseksi ottaa sairaanhoitolakiin, piteet olleet tarpeettomia tai liian ankaria.
4155: vaan erilliseen lakiin psykiatrisesta tutkimuk- Rikoksesta syytetyn pidätetyn mielentilan
4156: sesta ja hoidosta. tutkimista koskevat säädökset ovat oleellisilta
4157: Psykiatrisen sairaanhoidon järjestämisessä osiltaan nykyisen kaltaisia.
4158: olisi pyrittävä siihen, että sairaanhoidon tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4159: peessa olevat hakeutuisivat yleensä vapaaehtoi-
4160: sesti hoitoon ja hoidossa käytettäisiin pakko- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4161: toimenpiteitä mahdollisimman vähän. Tästä lakiehdotuksen:
4162: syystä toimitettaessa henkilö vastoin tahtoaan
4163:
4164: Laki
4165: psykiatrisesta tutkimuksesta ja hoidosta.
4166: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4167:
4168: 1 §. Haluttaessa to1m1ttaa psyykkisesti sairas tai
4169: Otettaessa henkilö psyykkisen sairauden tai sellaiseksi epäilty henkilö tutkittavaksi tai hoi-
4170: muun psyykkisen häiriön vuoksi sairaalaan, dettavaksi sairaalaan vastoin omaa tahtoaan
4171: tutkittaessa ja hoidettaessa häntä sairaalassa on sairaalaan ottamisesta tehtävä kirjallinen
4172: ja poistettaessa hänet sairaalasta on sairaan- hakemus sairaalan vastaavalle lääkärille. Hake-
4173: hoitolaissa olevien säännösten lisäksi voimassa, muksen henkilön toimittamisesta vastoin omaa
4174: mitä tässä laissa säädetään. tahtoaan tutkittavaksi tai hoidettavaksi sairaa-
4175: laan saa tehdä hänen puolisonsa, holhoojansa
4176: 2 §. tai huoltovelvollisensa. Hakemuksen voi myös
4177: Mikäli henkilön käytöksestä tai muista sei- tehdä terveyslautakunnan puolesta sen puheen-
4178: koista käy ilmi, että hän on psyykkisen sairau- johtaja tai lautakunnan valtuuttama muu toimi-
4179: den vuoksi vaarallinen itselleen tai toisten tur- henkilö.
4180: vallisuudelle ja on kiireellisen sairaalahoidon Hakemukseen henkilön toimittamisesta vas-
4181: tarpeessa, hänet voidaan toimittaa tutkittavaksi toin omaa tahtoaan hoidettavaksi tai tutkitta-
4182: tai hoidettavaksi psykiatrian sairaalaan tai osas- vaksi sairaalaan on liitettävä esteettämän lää-
4183: toon vastoin omaa tahtoaan. kärin aikaisintaan 7 vrk ennen hakemuksen
4184: VI,lO.- Kaipainen ym. 1393
4185:
4186: tekemistä suorittamaan henkilökohtaiseen tut- olevan henkilön hoidossa ei saa käyttää pakko-
4187: kimukseen perustuva lausunto. suoritettava? toimenpiteitä enempää, kuin potilaan. ja ympä-
4188: tutkimuksen tai annettavan hmdon tarJ?eelh- ristön turvallisuuden ja potilaan hmdon kan-
4189: suudesta asianomaiselle. Tämän lääkärinlau- nalta on välttämätöntä.
4190: sunnon perusteella potila?n ho~toa sailaala~sa Potilaalla on oikeus valittaa tutkintolauta-
4191: vastoin omaa tahtoaan voidaan Jatkaa korkem- kunnalle niistä pakkotoimenpiteistä, joita hä-
4192: taan 6 kuukauden ajan, jonka jä!keen hoida~ neen mahdollisesti hoidon aikana kohdistetaan.
4193: tarve on esteettämän lääkärin tOimesta edella Mikäli tutkintolautakunta toteaa potilaan
4194: mainitulla tavalla uudelleen selvitettävä, mikäli hoidossa käytetyt pakkotoimenpiteet ta:Peetto-
4195: asianomainen potilas ei itse halua jäädä h~-~ miksi tai potilaan ja ympäristön turvalhsuuden
4196: dettavaksi ja hän on sairaal~ vast~avan laa- hoidon kannalta tarpeettomaksi ankariksi, voi
4197: kärin mielestä edelleen sairaalahOidon tar- tutkintolautakunta kieltää tai rajoittaa pakko-
4198: peessa. toimenpiteiden käyttöä kyseisen potilaan hoi-
4199: 3 §. dossa.
4200: Jokaiseen sairaanhoitopii~iin as.etetaan yksi 6 §.
4201: tai tarpeen mukaan use~mpia .. ~utkm~~lauta~u.~ Sairaalan vastaavan lääkärin velvollisuutena
4202: tia suorittamaan tässä laissa saadettyja tehtavia. on huolehtia siitä, että vastoin omaa tahtoaan
4203: Tutkintolautakunnan valitsee sairaanhoitopiirin
4204: psykiatrian sairaalaan toimitettu. potilas on_ ti.e-
4205: liittohallituksen esityksestä liittovaltuusto nel- toinen oikeudestaan valittaa sairaalaan toimit-
4206: jäksi kalenterivuodeksi kerrallaan. . . tamisesta ja mahdollisista hoitoon liittyvistä
4207: Tutkintolautakuntaan kuuluu lamoppmut pakkotoimenpiteistä asianomaisen sairaanhoito-
4208: puheenjohtaja ja kolme jäsentä. Jäsenistä yh- piirin tutkintolautakunnalle.
4209: den tulee olla psykiatriaan hyvin perehtynyt
4210: lääkäri ja toisella ~lla hyvä. perehtyneisyys ~?. 7 §.
4211: siaalisiin kysymyksim. Tutkintolautakunnan Ja- Tutkintolautakunnan päätöksestä voidaan
4212: senille on kullekin valittava henkilökohtaiset tehdä valitus lääkintöhallitukselle. Kirjallinen
4213: varamiehet. Tutkintolautakunta on päätösval- valitus tutkintolautakunnan päätöksestä on täl-
4214: tainen kun puheenjohtaja tai hänen varamie- löin toimitettava viimeistään kolmenkymme-
4215: hensä 'ja kolme jäsentä tai heidän varamiestään
4216: nen vuorokauden kuluttua tutkintolautakun-
4217: on paikalla. . . . ... nan päätöksen antamisesta lääkintöhallitukselle.
4218: Tutkintolautakuntaan ei voida vahta Jase- Muutoksenhakijana tutkintolautakunnan pää-
4219: niksi sairaanhoitopiirin sairaanhoitolaitoksen tökseen tai toimia asianomainen potilas tai
4220: psykiatrisen osaston tai psykiatrisen sairaalan hänen hoidostaan vastaava lääkäri. Potilaan
4221: viran- tai toimenhaltijaa. hoidosta vastaava lääkäri voi toimia muutok-
4222: Tutkintolautakunnan on aloitettava sille sen hakijana tutkintolautakunnan päätökseen
4223: osoitettujen asioiden tutkimus viimei~tään n~: kuitenkin ainoastaan, jos hän välittömästi tut-
4224: jäntoista vuorokauden kuluessa potilaan. sita kintolautakunnan päätöksen kuultuaan ilmoit-
4225: vaadittua. Tutkintolautakunnan on tutkittava taa saattavansa eriävän mielipiteensä lääkintö-
4226: sille tulleet asiat viivyttelemättä, ja tutkimus
4227: hallituksen käsiteltäväksi.
4228: on saatettava loppuun kolmessa viikossa tut-
4229: Tutkintolautakunnan myönteinen päätös po-
4230: kimisen aloittamisesta.
4231: tilaan päästäruisestä sairaalasta astuu heti voi-
4232: 4 §.
4233: maan, ellei potilaan hoidosta vastaava lääkäri
4234: heti päätöksen kuultuaan ilmoita saattavansa
4235: Mikäli vastoin omaa tahtoaan psykiatrian-
4236: eriävän mielipiteensä Hikiutöoikeuden käsitel-
4237: sairaalaan tutkittavaksi tai hoidettavaksi toimi- täväksi.
4238: tettu henkilö vähintään neljätoista vuorokautta
4239: sairaalassa oltuaan vaatii poispääsyä sairaalasta Sairaalan henkilökunta on velvollinen autta-
4240: eikä hänen hoidostaan vastaava lääkäri katso maan sairaalassa hoidettavana olevaa potilasta
4241: voivansa siihen suostua, on kysymys hänen niissä toimenpiteissä, joita valitusten toimitta-
4242: minen tutkintolautakunnalle tai lääkintöhalli-
4243: edelleen hoidossaan pitämisestään alistettava tukselle potilaalta edellyttävät.
4244: tutkintolautakunnan ratkaistavaksi.
4245: 8 §.
4246: 5 §. Mikäli henkilön käytöksestä tai muista sei-
4247: Psyykkisen sairauden vuoksi hoidettavana koista käy ilmi, että hän on psyykkisen sairau-
4248: 175 156/72
4249: 1394 Vl,lO.- Psykiatrinen tutkimus ja hoito.
4250:
4251:
4252: den vuoksi vaarallinen itselleen tai toisten omaisen henkilön mielentilan tutkimiseksi. Mi-
4253: turvallisuudelle ja on kiireellisen sairaalahoidon käli mahdollisen psyykkisen sairauden vuoksi
4254: tarpeessa eikä sairaan puoliso, holhooja tai virkavirheeseen syyllistyneen tai virkaansa tai
4255: huoltovelvollinen ole huolehtinut hänen toi- toimeensa kykenemättömäksi käyneen valtion
4256: mittamisestaan tarpeelliseen tutkimukseen tai tai kunnan palveluksessa olevan henkilön mie-
4257: hoitoon, on asianomaisen kunnan terveyslauta- lentilasta ei muutoin voida saada selkoa, lää-
4258: kunnan velvollisuutena ryhtyä tarpeellisiin toi- kintöoikeus (lääkintöhallitus) voi määrätä hä-
4259: menpiteisiin hänen toimittamisekseen tutki- net toimitettavaksi mielentilan tutkimista var-
4260: mukseen tai hoitoon. ten sairaalaan. Tutkittavaa ei tällöin saa pitää
4261: sairaalassa kuukautta pitempää aikaa.
4262: 9 §.
4263: Milloin psyykkisesti sairas tai sellaiseksi 12 §.
4264: epäilty henkilö on toimitettava vastoin omaa Milloin sairaalan vastaava lääkäri katsoo po-
4265: tahtoaan tutkittavaksi tai hoidettavaksi psykiat- tilaan hoidon tai sairaalan toiminnan kannalta
4266: rian sairaalaan, on poliisiviranomaisen sekä tarkoituksenmukaiseksi, vastoin omaa tahtoaan
4267: puolustus- tai rajavartiolaitokseen kuuluvan psyykkisen sairauden vuoksi sairaalassa hoidet-
4268: osalta myös asianomaisen sotilasviranomaisen tavana oleva potilas saadaan siirtää toiseen
4269: tarvittaessa annettava virka-apua. sairaalaan, jossa häntä sairaalalain mukaan voi-
4270: Jos sairaalan potilas, jota on psyykkisen sai- daan hoitaa.
4271: rauden vuoksi siellä vastoin omaa tahtoaan Siirrettäessä vastoin omaa tahtoaan psyykki-
4272: pidettävä, poistuu luvatta sairaalasta, poliisi- sen sairauden vuoksi sairaalassa hoidettavana
4273: viranomainen on velvollinen antamaan virka- oleva potilas sairaalasta toiseen ei potilaan siir-
4274: apua hänen patauttamisekseen sairaalaan. ron vuoksi tarvitse erikseen hankkia uusia tä-
4275: 10 §. män lain § 2:n säätämiä kirjallista hakemusta
4276: Jos psyykkisen sairauden vuoksi sairaalaan tai lääkärinlausuntoa. Ennen siirtämistä on
4277: otettua henkilöä tutkittaessa käy ilmi, että hän kuitenkin kuultava potilasta itseään sekä sitä
4278: ei ole psykiatrisen sairaalahoidon tarpeessa, henkilöä, jonka hakemuksesta potilas on sai-
4279: tai milloin psykiatrian sairaalassa hoidettavana raalaan otettu.
4280: olleen henkilön tila ei enää edellytä hoitoa 13 §.
4281: sairaalassa, vastaavan lääkärin on huolehdittava Sairaalassa tai sen ulkopuolella suoritetusta
4282: hänen poistamisestaan sairaalasta. työstä, joka hoidon tai kuntouttamisen kan-
4283: Milloin potilas on toimitettu hoidettavaksi nalta on tarkoituksenmukaista, suoritetaan
4284: vastoin tahtoaan psyykkisen sairauden vuoksi psyykkisesti sairaalle palkkaa tai palkkiota sen
4285: sairaalaan ja kirjallisen hakemuksen hänen ot- mukaan kuin siitä asetuksella erikseen määrä-
4286: tamisestaan on tehnyt potilaan puoliso, hol- tään.
4287: hooja tai huoltovelvollinen, potilas on poistet- 14 §.
4288: tava sairaalasta hakemuksen tehneen henkilön Milloin tuom1o1stuin sen mukaan kuin siitä
4289: sitä kirjallisesti vaadittua. Jos sairaalan vas- on säädetty, on määrännyt rikoksesta syytetyn
4290: taava lääkäri kuitenkin katsoo, että potilas on mielentilan tutkittavaksi, on asiakirjat viipy-
4291: psyykkisen sairauden vuoksi edelleen vaaralli- mättä toimitettava lääkintöoikeudelle, joka
4292: nen itselleen tai toisten turvallisuudelle ja on määrää, missä ja miten tutkimus suoritetaan.
4293: sen vuoksi välttämättömästi sairaalahoidon tar- Jos rikoksesta syytetyn mielentilan tutkimi-
4294: peessa, kysymyksen vastoin omaa tahtoaan sai- nen edellyttää asian tutkimista sairaalassa, tut-
4295: raalaan otetun potilaan edelleen hoidossa pitä- kimus suoritetaan valtion psykiatrisessa sairaa-
4296: misestä tutkii tutkintolautakunta. lassa.
4297: Mielentilan tutkiminen on toimitettava ja
4298: 11 §. lausunto mielentilasta annettava lääkintöoikeu-
4299: Mikäli valtion tai kunnan palveluksessa delle viimeistään kahden kuukauden kuluessa
4300: oleva henkilö on mahdollisen psyykkisen sai- siitä, kun tutkimus on aloitettu. Lääkintöoi-
4301: rauden vuoksi syyllistynyt virkavirheeseen tai keus voi kuitenkin erityisestä syystä myöntää
4302: käynyt kykenemättömäksi hoitamaan virkaansa tutkimusajan pidennystä, kuitenkin enintään
4303: tai tointansa, lääkintöoikeuden ( lääkintöhalli- kahdeksi kuukaudeksi. Lääkintöoikeuden lau-
4304: tuksen) velvollisuutena on siltä sitä kirjalli- sunto tuomioistuimelle tai lääninhallitukselle
4305: sesti pyydettäessä ryhtyä toimenpiteisiin asian- on annettava viipymättä.
4306: VI,lO.- Kaipainen ym. 1395
4307:
4308: 15 §. rian sairaalan vastaavan lääkärin on tällöin
4309: Jos § 13:ssa mainittu henkilö, joka mielen- ilmoitettava asianomaisen henkilön huollon tai
4310: tilan tutkimista varten on otettu psykiatrian hoidon tarpeesta hänen asuinkuntansa sosiaali-
4311: sairaalaan, tutkimusajan päätyttyä ei lääkintö- lautakunnalle, jonka on ryhdyttävä toimenpi-
4312: oikeuden lausunnon mukaan ole psykiatrisen teisiin tarpeellisen huollon ja hoidon järjestä-
4313: hoidon tarpeessa, hänet on viipymättä pois- miseksi vajaamielislain nojalla. Psykiatrian
4314: tettava sairaalasta ja palautettava vankilaan, sairaalan vastaavan lääkärin on samalla annet-
4315: jos hän on vangittuna. Mikäli vastaava lää- tava sosiaalilautakunnalle tai, jos tämä on teh-
4316: käri katsoo, ettei tutkittava henkilö ole psy- nyt vajaamielislain 15 §:n 1. momentissa tar-
4317: kiatrisen sairaalahoidon tarpeessa, tutkittava koitetun esityksen, vajaamielislaitoksen johta-
4318: voidaan lääkintöoikeuden luvalla laskea sai- jalle tai vastaavalle lääkärille huollon ja hoi-
4319: raalasta vapaaksi tai lähettää vankilaan jo en- don järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot.
4320: nen kuin lausunto hänen mielentilastaan on Varmistuttuaan siitä, että asianomaisen henki-
4321: annettu. lön huolto ja hoito voidaan järjestää vajaa-
4322: 16 §. mielislaitoksessa tai muussa vajaamielishuol-
4323: Mielentilan tutkimista varten psykiatrian sai- lossa asianmukaisesti, voi sairaalan vastaava
4324: raalaan otettu henkilö, joka lääkintöoikeuden lääkäri päättää hänen poistamisestaan sairaa-
4325: lausunnon mukaan tarvitsee hoitoa psykiatrian lasta saatuaan siihen lääkintöoikeuden luvan.
4326: sairaalassa, on pidettävä psykiatrian sairaalassa,
4327: kunnes syytettä taikka työlaitokseen tai pakko- 17 §.
4328: työhön määräämistä koskeva asia on lainvoi- Syytetylle, jonka tuomiastuin on ilman
4329: maisesti ratkaistu. Milloin asianomainen on § 15:ssä mainittua mielentilatutkimusta jättä-
4330: mielentilansa vuoksi vapautettu syytteestä nyt ymmärrystä vailla olevana rangaistukseen
4331: taikka jätetty työlaitokseen tai pakkotyöhön tuomitsematta, on annettava hoitoa psykiatrian
4332: määräämättä, hänelle on annettava hoitoa psy- sairaalassa tai valvotussa avohoidossa, siten
4333: kiatrian sairaalassa tai valvotussa avohoidossa, kuin 17 §: n 1. momentissa on säädetty, mikäli
4334: kunnes lääkintöoikeus päättää, että hänet saa- lääkintöoikeus tuomioistuimen esityksestä niin
4335: daan poistaa sairaalasta tai valvotun avohoidon määrää.
4336: piiristä. Tuomioistuin voi tarvittaessa määrätä tä-
4337: Jos tämän pykälän 1. momentissa mainittu män pykälän 1. momentissa mainitun henkilön
4338: henkilö on tuomittu rangaistukseen tai mää- säilytettäväksi vankilassa siksi, kunnes lääkin-
4339: rätty työlaitokseen tai pakkotyöhön taikka jos töoikeuden päätös on annettu.
4340: syyte tai vaatimus on muusta syystä kuin hä- Jos tämän pykälän 1. momentissa mainittu
4341: nen mielentilansa johdosta hylätty, hänet on henkilö on vajaamielinen, voidaan hänen huol-
4342: poistettava sairaalasta ja palautettava vankilaan tonsa ja hoitonsa järjestämiseksi menetellä
4343: tai laitokseen, josta hänet oli tutkittavaksi toi- 17 §:n 3. momentin mukaisesti.
4344: mitettu. Mikäli vastaava lääkäri tutkimuksen Lääkintöoikeuden päätöksen täytäntöönpane
4345: perusteella katsoo, että asianomainen tarvitsee on lääninhallituksen asiana.
4346: psykiatrista hoitoa sairaalassa eikä tämä itse
4347: halua sinne pyrkiä tai jäädä, asia on alistettava 18 §.
4348: lääkintöoikeuden ratkaistavaksi. Joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla
4349: Jos tämän pykälän 1. momentissa tarkoitettu annettuja määräyksiä, rangaistakoon, jollei siitä
4350: henkilö on vajaamielinen, voidaan hänen huol- ole muualla säädetty ankarampaa rangaistusta,
4351: tonsa tai hoitonsa järjestää vajaamielislaitok- sakolla tai enintään kuuden kuukauden van-
4352: sessa tai muussa vajaamielishuollossa. Psykiat- keudella.
4353:
4354:
4355: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
4356:
4357: Osmo Kaipainen. Esko Niskanen. Ilkka Taipale.
4358: Erkki Liikanen. Kalevi Sorsa. Leo Kohtala.
4359: Uki Voutilainen. Ulf Sundqvist. Matti Ahde.
4360: V. 0. Mäkinen. Seppo Tikka. Uljas Mäkelä.
4361: Riitta Järvisalo-Kanerva. Margit Eskman.
4362: 1396
4363:
4364: VI,ll.- Lak.al. n:o 181.
4365:
4366:
4367:
4368:
4369: Sileäkangas ym.: Ehdotus laiksi terveydenhoitolain 11 §: n muut-
4370: tamisesta.
4371:
4372:
4373: E d u s k u n n a 11 e.
4374: Pyrittäessä saamaan kuntien kesken varsin koSika valtionavun määrä nimenomaan alempien
4375: epätasaisesti jakautuvaa terveydenhuollon kus- kantokykyluokkien kohdalla ei ole riittävä eikä
4376: tannusten rasitusta oikeudenmukaisemma:ksi, näin ollen turvaa vähävaraisten kuntien mah-
4377: on lai!lla kunnallisista yleissairaaloista annetun dollisuutta hoitaa tasavertaisesti mainituissa
4378: lain muuttamisesta (770/1971) ja siihen liit- laeissa edeHytettyjä tehtäviä. Kun terveystar-
4379: tyen lailla yliopistollisista keskussairaa1oista kastuksen kohdalla tehty valtionapuperusteiden
4380: annetun lain muuttamisesta (771/1971), lailla muutos lisäksi tuntuvasti alensi nimenomaan
4381: mielisairaslain muuttamisesta ( 772/1971) ja a!l.emmissa kantokykyluokissa olevien kuntien
4382: laiHa tuberkuloosilain muuttamisesta (773/ valtionavun määrää, on se omiaan vaikeutta-
4383: 1971 ) muutettu valtionapuperusteita sovelta- maan niiden mahdollisuuksia myös terveystar-
4384: malla kuntien kantokykyluokitusta sairaalatoi- kastuksen järjestämisessä lain edellyttämällä
4385: men käyttökustannusten jaossa aikaisempaa laa- tavalla.
4386: jemman astcikon puitteissa. Samalla on yhden- Valtionavun porrastuksessa tulisi kantokyky-
4387: mukaisten prosenttilukujen käyttö toteutettu luokitukseen perustuvan valtionapuasteikon olla
4388: kustannusten jaon perusteena kaikilla sakaala- tasavälinen, koska kantokykyluokitus on perus-
4389: ct:oimen aloilla. Muutoksen jäikeen kuntien tehl.taan suunniteltu sellaiseksi, että valtionapu-
4390: kantokykyluaiki.tukseen perustuva valtionapu asteikot ovat tasavälisiä. Muutoin ei kuntien
4391: portastuu 70-39 % :iin. keskistä rasitusta saada oikeaJ.la tavalla tasoite-
4392: Sairai!latoimen valtionapuperusteiden yhte- tuksi. Tässä kohdin ovat aikanaan kuntien val-
4393: näistämisen kanssa samanaikaisesti saatettiin tionavustuskomitea ja kunnallisen yhteistoimin-
4394: myös kunnallisen terveystarkastuksen valtion- nan järjestysmuotokomitea olleet täysin yksi-
4395: apuperusteet niiden kanssa yhdenmukaisiksi mielisiä.
4396: lailla terveydenhoitolain 11 §:n muuttamisesta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4397: (774/1971). Muutos merkitsi kuntien kanto- nioittaen,
4398: 20 % :n valtionapumäärien alenemista 70-
4399: 39 % :iin. Käytäntö on osoittanut, ettei periaat- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4400: teessa hyväksyttävää muutosta sairaalatoimen lakiehdotuksen:
4401: osatlta voida kuhenkaan pitää oninstuneena,
4402:
4403:
4404: Laki
4405: terveydenhoitolain 11 §:n muuttamisesta.
4406: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä elokuuta 1965 ®netun terveyden-
4407: hoitolain 11 §, sellaisena kuin se on 19 päivänä marraskuuta 1971 annetussa laissa (774/
4408: 1971 ) , näin kuuluvaksi:
4409: 11 §.
4410: Terveystarkastajan palkkauksesta sekä matka- siin annetaan valtionapua kuntakohtaisesti ylei-
4411: kustannuksista ja päivärahasta samoin kuin sen kuntien :kantokykyluokituksen mukaan seu-
4412: eläkkeestä aiheutuviin tarpeellisiin kustannuk- raavasti:
4413: VI,ll.- Sileäkangas ym. 1397
4414:
4415: kantokyky- valtionapu Tämä laki •tulee voimaan 1 pru.vana tammi-
4416: luokka prosenteissa kuuta 197.3, ja sitä sovelletaan ensimmäisen
4417: 1 84 kerran myönnettäessä valtionapua sanotun vuo-
4418: 2 79 den kustannuksiin.
4419: .3 74
4420: 4 69
4421: 5 64
4422: 6 59
4423: 7 54
4424: 8 49
4425: 9 44
4426: 10 .39
4427:
4428:
4429:
4430: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
4431:
4432: Aulis Sileäkangas. Lea Sutinen. Saimi Ääri.
4433: Paavo Niinikoski. Eino Uusitalo. Reino Kangas.
4434: Erkki Haukipuro. Mikko Jokela. Einari Nieminen.
4435: Pentti Poutanen. Pekka Vilmi. Jouko Siikaniemi.
4436: Esko Härkönen. Mikko Kaarna. Taisto Tähkämaa.
4437: Reino Karpola.
4438: 1398
4439:
4440: VI,12.- Lak.al. n:o 182.
4441:
4442:
4443:
4444:
4445: Mäki ym.: Ehdotus laiksi raskauden keskeyttämisestä annetun
4446: lain muuttamisesta.
4447:
4448:
4449: E d u s k u n n a 11 e.
4450:
4451: Uusi aborttilaki tuli voimaan 1. 6. 1970. rikosilmoitukseen poliisitutkinnan perusteella
4452: Sanotun vuoden loppupuoliskolla suoritettiin todettavan rikoksen iiroenneisyyden lisäksi.
4453: maassamme 10 380 raskauden keskeytystä, vas- Kun lain nykyinen sanamuoto antaa mahdolli-
4454: taavan luvun oltua vuotta aikaisemmin 5 126. suuden vain syytteen nostamisella tai rikosil-
4455: Tämä tapahtunut nousu todistaa, ettei alussa moituksella saada edellytykset raskauden kes-
4456: viitatun lain valiokuntakäsittelyssä edellytetty keytykseen, voidaan tässä väärinkäyttää lain
4457: ja talousvaliokunnan mietinnössä n:o 15 lau- sanontaa, mikä olisi estettävä, siten että mää-
4458: suttu ajatus raskauden keskeyttämisestä äärim- rittelynä olisi vain poliisitutkinnan perusteel-
4459: mäisenä hätäkeinona, johon on ryhdytty vain la todettava ilmeisyys.
4460: silloin, kun raskauden ehkäisyssä on epäonnis- Lääketieteen piirissä määritellään raskauden
4461: tuttu, ole käytännössä toteutunut, vaan on kestäminen raskausviikkoina, jotka yleismaail-
4462: uuden aborttilain aikana raskauden keskeytystä mallisenkin käytännön mukaan lasketaan alka-
4463: epäilemättä käytetty myös ehkäisymenetel- viksi juuri viimeisten kuukautisten alkamispäi-
4464: mänä. Tätä osoittaa erityisesti nuorten naimat- västä, koska tämä on tavallisesti suhteellisen
4465: tomien naisten suhteellisen osuuden voimakas tarkkaan määriteltävissä. Oikeudellisesti ras-
4466: lisääntyminen aborttia anovien joukossa. Uusi kaus voidaan katsoa alkavaksi vasta konseptia-
4467: aborttilaki näyttää siis - ehkä osaltaan myös hetkestä, mikä ajankohta on vaikeasti määrät-
4468: lääkintöhallituksen yleiskirjeessään D n:o tävissä. Abortista asianomaisen terveydelle ai-
4469: 2388/36/70 antamien, varsin avarien indika- heutuvan vaaran ja haitan huomioiden on lau-
4470: tioiden johdosta - huomattavasti löyhentä- sunnonantajalääkärin ja/ tai suorittajalääkärin
4471: neen sukupuolista kuria nuorison keskuu- päätökseen perustuvan raskauden keskeytyk-
4472: dessa. Tästä ei ole ollut seurauksena yksistään sen aikaa tarkoituksenmukaista lyhentää. Voita-
4473: ei-toivottujen raskauksien lisääntynyt määrä neen pitää selvänä, että ei-toivotun raskauden
4474: vaan myös sukupuolitautien leviäminen. kyseessä ollen naisen päätös abortin anomises-
4475: Vaikkakin aborttilailla parannettiin tilan- ta itse asiassa on jo etukäteen selvä. Näin ollen
4476: netta hoidollisesti siten, että lausunnonantaja- 5 §:n 2 momentissa oleva aikamäärä voitaneen
4477: lääkäreitä on nyt maan eri osissa, on jo tänä lyhentää 12 viikoksi. Sitäpaitsi saman pykälän
4478: lyhyenä aikana saatettu todeta haittavaikutuk- 3 momentissa oleva aikamäärä olisi muutetta-
4479: sia, jonka takia lakia olisi jo tässä vaiheessa va.
4480: korjattava. Lupapäätös edellyttänee sanallisestikin, että
4481: Lain 1 §:ssä puhutaan synnyttämisestä huo- se on myönteinen. Laki edellyttää nimenomaan
4482: mattavana rasituksena, jota se ei lääketieteen molempain lupapäätökseen osallistuneiden lää-
4483: nykyisin mahdollisuuksin ole. Tarkoitus on ol- kärien yksimielisyyttä abortista. Kun ratkaisu
4484: lutkin tai oikeastaan puhua ei itse synnyttämi- on tarkoitettu kielteiseksi, jos jompikumpi
4485: sestä, vaan raskauden ajasta yleensä ja lapsen mainituista lääkäreistä on kielteisellä kannalla,
4486: hoidosta sen lisäksi. Sana huomattava olisi tämän vuoksi 6 §:n 3 momentti olisi muutet-
4487: muutettava sanaksi kohtuuton, koska muutoin tava.
4488: raskauden keskeytys ei olisi äärimmäinen hätä- Käytännössä on sosiaaliviranomaisen lausun-
4489: keino lain mukaan. non todettu usein laaditun anojan ilmoituk-
4490: Lain 3 §:ssä on rikollisesti syntyneen raskau- sen perusteella todellisia olosuhteita tuntemat-
4491: den keskeytys liitetty syytteen nostamiseen tai ta. Huomioonottaen lausunnonantajalääkärin
4492: VI,12.-Mäki ym. 1399
4493:
4494: aseman ja vastuun, ei voi ajatella, että hän on yhteiskuntapoliittinen eikä lääketieteellinen
4495: tekisi ratkaisunsa ilman kirjallista näyttöä. Tä- ratkaisu. Näin ollen lääkärille olisi annettava
4496: mänkin vuoksi olisi lausunto sosiaalisista olo- mahdollisuus kieltäytyä aborttilausunnon anta-
4497: suhteista oltava henkilöltä, joka todella tuntee misesta.
4498: keskeytystä hakevan naisen olosuhteet. Tämän Edelläolevaan viitten kunnioittaen ehdotam-
4499: vuoksi olisi korjattava 7 § :n 2 momenttia. me,
4500: Lain 8 §:ään olisi tehtävä lisäys huomioon- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4501: ottaen, että sosiaalisin syin ratkaistava abortti lakiehdotuksen:
4502:
4503:
4504:
4505:
4506: Laki
4507: raskauden keskeyttämisestä annetun lain muuttamisesta.
4508: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan raskauden keskeyttämisestä 24 päivänä maa-
4509: liskuuta 1970 annetun lain (239/70) 1 §, 3 §:n 1 momentti, 5 §:n 2 ja 3 momentti, 6
4510: §:n 2 ja 3 momentti, 7 §:n 2 momentti sekä lisätään 8 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
4511:
4512: 1 §. asian johdosta suoritetun poliisitutkinnan pe-
4513: Raskaus voidaan tämän lain säännöksiä nou- rusteella ole pidettävä ilmeisenä.
4514: dattaen naisen pyynnöstä keskeyttää:
4515: 1) kun raskauden jatkuminen tai lapsen syn-
4516: nyttäminen hänen sairautensa, ruumiinvikansa 5 §.
4517: tai heikkoutensa vuoksi vaarantaisi hänen hen-
4518: kensä tai terveytensä; Muun syyn kuin naisella olevan sairauden tai
4519: 2) kun hänen tai hänen perheensä elämän- ruumiinvian perusteella ei raskautta saa kes-
4520: olot ja muut olosuhteet huomioon ottaen ras- keyttää sen jälkeen, kun on kulunut 12 viik-
4521: kaudentila tai syntyneen lapsen hoito olisi hä- koa viimeisten kuukautisten alkamisesta.
4522: nelle kohtuuton rasitus; Lääkintöhallitus voi kuitenkin, jollei nainen
4523: 3) kun hänet on saatettu raskaaksi olosuh- raskaaksi saatettaessa ollut täyttänyt seitsemää-
4524: teissa, joita tarkoitetaan rikoslain 25 luvun 4 toista vuotta tai jos siihen muuten on erityistä
4525: ja 5 §:ssä sekä 20 luvun 1, 3, 8 ja 9 §:ssä tai syytä, antaa luvan raskauden keskeyttämiseen
4526: saman luvun 6 §: ssä tarkoitetuissa tapauksis- myöhemminkin, ei kuitenkaan sen jälkeen,
4527: sa, jos teko on sisältänyt naisen toimintavapau- kun viimeisten kuukautisten alkamisesta on
4528: den törkeän loukkauksen; kulunut enemmän kuin 20 viikkoa.
4529: 4) kun hän raskaaksi saatettaessa ei ollut
4530: täyttänyt seitsemäntoista vuotta tai oli täyttä- 6 §.
4531: nyt neljäkymmentä vuotta taikka kun hän on
4532: jo synnyttänyt neljä lasta; Kahden lääkärin lupapäätös sisältää kum-
4533: 5 ) kun on syytä otaksua, että lapsi olisi mankin erikseen antaman, yksityiskohtaisesti
4534: vajaamielinen tai että lapsella olisi tai lapselle perustellun, yksimielisesti myönteisen kirjalli-
4535: kehittyisi vaikea sairaus tai ruumiinvika; tai sen lausunnon. Lääkäreistä on toisen oltava ras-
4536: 6) kun jommankumman tai kummankin kauden keskeyttämisestä lausunnon antava
4537: vanhemman sairaus, häiriytynyt sieluntoiminta ( lausunnonantajalääkäri) ja toisen keskeyttä-
4538: tai muu niihin verrattava syy vakavasti rajoit- misen suorittava ( suorittajalääkäri). Lausun-
4539: taa heidän kykyään hoitaa lasta. nonantaja- tai suorittajalääkärillä ei ole oikeut-
4540: ta perusteettomasti kieltäytyä ottamasta kes-
4541: 3 §. keyttämispyyntöä tutkittavakseen.
4542: Kun nainen on saatettu raskaaksi olosuhteis- Jos edellisessä tai 1 §:n 4 kohdassa tarkoi-
4543: sa, joita tarkoitetaan rikoslain 25 luvun 4 ja 5 tetussa tapauksessa päätös on kielteinen, voi-
4544: §:ssä sekä 20 luvun 6 ja 9 §:ssä, ei raskautta daan lupaa raskauden keskeytykseen pyytää
4545: saa keskeyttää, ellei rikoksen tapahtumista lääkintöhallitukselta.
4546: 1400 VI,12.- Raskauden keskeyttäminen.
4547:
4548: 7 §. 8 §.
4549:
4550: Ennen sellaisen päätöksen tekoa, joka perus- Mikäli raskauden keskeytystä on haettu 1
4551: tuu 1 § :n 2 kohtaan, on laadittava raskauden §:n 2 kohdan perusteella, on suorittajalääkäril-
4552: keskeytystä hakevalta olosuhteet tuntevan so- lä oikeus kieltäytyä suorittamasta raskauden
4553: siaaliviranomaisen taikka kätilön, terveyssisa- keskeytystä. Sellaisessa tapauksessa on lääkäri
4554: ren tai näitä vastaavan henkilön kirjallinen sel- velvollinen ohjaamaan raskaudenkeskeytystä ha-
4555: vitys naisen ja hänen perheensä elämänoloista kevan viivytyksettä toisen suorittajalääkärin
4556: ja muista olosuhteista. hoitoon.
4557:
4558:
4559:
4560: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
4561:
4562: Timo Mäki. Salme Katajavuori.
4563: Olavi Nikkilä. M. Jaatinen.
4564: 1401
4565:
4566: VI,13.- Lak.al. n:o 183.
4567:
4568:
4569:
4570:
4571: Vaittinen ym.: Ehdotus laiksi raskauden keskeyttämisestä anne-
4572: tun lain muuttamisesta.
4573:
4574:
4575: Ed u s k u n n a 1i e.
4576:
4577: Eduskunta on maaliskuun 24 päivänä 1970 veyslaki siihen sisällytettävine säännötksineen
4578: säätänyt lain raskauden keskeyttämisestä, mikä ehkäisyneuvonnasta. Viimeksi mainittua Jakia
4579: on tullut voimaan kesäkuun 1 päivänä 1970. ei kuitenkaan ole vieläkään eduskunnalle
4580: I1meisesti eduskuntavaalien Jähestymisestä joh- annettu. Tilanne tkeskeyttämissairaaloissa on
4581: tuen laki laadittiin hätäisesti ja suurella kii- muodostunut lain voimassaoloaikana katastro-
4582: reellä kuulematta riittävästi asiantuntijoita. faaliseksi, kuten asianomaiset ylilääkärit ovat
4583: Varsinkin vasemmistopuolueet toivoivat voi- julkisuudessa esittäneet. Kesäikuun 1 päivän ja
4584: vansa osoittaa lain laatimisella vapaamielisyyt- vuoden lopun välisenä aikana on keskeytyksiä
4585: tään ja edistyksellisyyttään. Pohjoismaitten kes- ollut maassa tähän saakka laskettujen tietojen
4586: ken oli sovittu yhteisistä linjoista, joille mukaan 10 287, mikä määrä tulee vielä huo-
4587: abort·tilait laadittaisiin kussakin maassa. Suo- mattavasti nousemaan. Tämä merkitsee, että
4588: messa ikiirehdittiin kuitenkin tekemään laki, ikeskeytyksiä on ollut kaksi !kertaa enemmän
4589: va1k<ka ei vielä tiedetty, millaiseksi Ruotsissa !kuin edellisenä vuonna. Mutta nimenomaan
4590: laadittava laki muodostuisi. Vielä tänäkään päi- Etelä.Suomessa keskeytyksiä on oHut huomat-
4591: vänä ei Ruotsi ole antanut uutta lakia raskau- tavasti enemmän. Niinpä Helsingin Naisten-
4592: den keskeyttämisestä, eikä edes mietintöäikään, klirukalla oli lokakuussa 1970 239 keskeytystä,
4593: vaikka komitea on istunut vuodesta 1965 kun vastaava määrä vuotta aikaisemmin oli
4594: alkaen. Ruotsissa on edeLleen voimassa 17. 6. ainoastaan noin 50. Kun keskeytykset on lää-
4595: 1933 annettu laki. Myöskään Norjassa ei ole kintöhallituksen 9. 5. 1970 antaman yleiskir-
4596: ryhdytty uutta lakia valmistamaan ja Norjan jeen n:o 1486 mukaan tehtävä kiireellisesti,
4597: laki on annettu 17. 8. 1960. Vain Tanska antoi tilanne on muodostunut sairaaloissa sellaiseksi,
4598: uuden l'tborttilain samana päivänä kuin Suomi. että monet kiireellistä gynekologista hoitoa tar-
4599: Suomen laiki on kuitenkin eräissä suhteissa vitsevat potilaat joutuvat kauan odottamaan
4600: vieläkin vapaamielisempi kuin Tanskan laki. terveitten keskeytystä haluavien naisten kustan-
4601: Niinpä raskauden keskeyttämiseen on Tanskan nuksella.
4602: lain mukaan, ellei kysymyksessä ole hengen tai Ne tavoitteet, joihin lailla pyrittiin, eivät
4603: terveyden vaara tai nainen on enintään 18 .tai myöskään näytä kaikilta osin toteutuneen. Kes-
4604: vähintään 38 vuoden ikäinen ·tai hänellä on 4 keyttämissairaaloihin saapuvat ovat suurim-
4605: lasta, saatava •lupa neuvostolta, johon kuuluu malta osalta edelleenkin nuoria, terveitä hyvin
4606: kolme lääkäriä, joista yhden tulee olla gyne- toimeentUilevia aviovaimoja, pääasiassa !kau-
4607: k()llogian tai kixurgian erikoislääkäri ja yhden pungeista, jotka vain mukavuussyistä eivät ha-
4608: psykiatrian tai sosiaalilääketieteen eriikoislää- ~ua synnyttää lapsia. Monilapsiset, maan poh-
4609: käri. Indikaatioiden määritelmät ovat myös jois- tai itäosissa asuvat perheenäidit eivät sen-
4610: tiukemmat tai ainakin yksityiskohtaisemmat sijaan ole mainittavassa määrin käyttäneet hy-
4611: kuin Suomen lain vastaavat kohdat pystyäkseen väikseen uuden lain tarjoamia mahdollisuuksia.
4612: ohjaamaan käytäntöä. Abortin hankkimisesta on muodostunut ehkäi-
4613: Eduskuntakäsittelyn aikana oltiin yksimieli- symenetelmä niille, iotka jostain syystä eivät
4614: siä siitä, ettei raskauden keskeyttämis•estä saisi halua käyttää ehkäisykeinoja.
4615: missään tapauksessa tulla syntyvyyden säännös- Käytäntö on muodostunut vapaammaksi kuin
4616: telymenetelmä ja että siihen olisi ryhdyttävä eduskunta aikoinaan tarkoitti. Gynekologipäi-
4617: vain hätätapauksissa. Niinikään katsottiin, että villä syyskuussa 1970 lääkintöhallituksen edus-
4618: samanaikaisesti olisi pitänyt antaa kansanter- taia ilmoitti kantanaan, että aviottomuus aina
4619: 176 156/72
4620: 1402 Vl,13.- Raskauden keskeyttäminen.
4621:
4622: olisi sellainen sosiaalinen indikaatio, jonka no- tehty päätös edellyttää. Ellei lääkäri halua mää-
4623: jalla keskeytys olisi sallittava. Vaikka tämä lää- rätä jotakin toista sairaalan lääkäriä toimen-
4624: kintöhallituksen taholta on myöhemmin lie- pidettä suorittamaan nainen tulisi ohjata toi-
4625: vennettykin mainitussa yleiskirjeessä siten, että seen keskeyttämissairaalaan. Tästä on säännös
4626: mainittu syy kuten myös muut kirjeessä lue- Tanskan ahorttilaissa. Tuossa laissa myös mää-
4627: te1lut syyt: taloudelliset vaikeudet, työpaikan rätään, että lupapäätöksen on oltava yksimieli-
4628: tai ammatin menetys tai koulutuksen keskey- nen. Suomen uuden aborttilain mukaan näin ei
4629: tyminen, ~leskeys. avioero ym. on lääkärin arvos- kuitenkaan <tarvitse olla. Moraailisesti väärin on
4630: teltava "havkinnan mukaan", käytännössä kui- kuitenkin käyttää suorittajalääkäriä "kumilei-
4631: tenkin lääkintöhallitus on niissäkin tapauksissa, masimena", joten lakia olisi muutettava siten,
4632: joissa (lausunnonantaja) lääkäri on kieltäyty- että päätöksen on oltava molempien lääkärei-
4633: nyt lupaa antamasta, luvan myöntänyt. Abortti den osalta yksimielinen. Kie1teisestä päätök-
4634: on siten nyt maassamme vapaa, ja Suomesta sestä ·voisi valittaa lääkintöhallitukseen.
4635: lienee tullut eräs vapaimmis-ta maailmassa. Va- Laki on siirtänyt kohtuuttoman suuren taa-
4636: semmistopuolueittenkin taholta lausuttiin kui- kan naisille asettaessaan pääsäännöksi, että ras-
4637: tenkin eduskunnassa, ettei lain säätämisellä kauden keskeytys suoritetaan naisen pyynnöstä.
4638: ollut tarkoitusta saattaa voimaan vapaata abort- Olettamus, että nainen raskauden tilassaan
4639: tia, jonka kielteiset seuraukset kommunisti- olisi kykenevä vapaasti ja itsenäisesti hal'kitse-
4640: maista hyvin tiedettiin. maan näin tärkeästä toimenpiteestä, ei pidä
4641: Kuvattu tilanne on asetJtanut varsinaiset alan pa~kaansa. Ihminen ei ole elämän ja kuoleman
4642: asiantuntijat, suorittajalääkäreinä toimivat gy- herra.Tieteellisen käsityksen mukaan sikiö on
4643: nekologit heidän eettisestä kannastaan riippu- hedelmö1ttymisestä lähtien itsenäinen ihmis-
4644: matta pakkotilaan. Heille ei edes anneta har- yksilö, jolla on oikeus syntyä maailmaan. Kris-
4645: kintaa niissä tapauksissa, jolloin nainen ei ole tilliseen kulttuuripiiriin kuuluvana kansana
4646: täyttänyt 17 vuotta tai hän on täyttänyt 40 Suomenkin tulisi kunnioittaa sikiön loukkaa-
4647: vuotta tahi on synnyttänyt neljä lasta (Tans- fiattomuutta ja puolustaa sen oikeutta elää ja
4648: kan laki vaatii sentään, että lapset ovat hänen kehittyä. Todistustaakka, kuten eräässä eng-
4649: hoidossaan!). Mutta muissakaan tapauksissa he lantHaisen asiantuntijaryhmän lausunnossa sano-
4650: eivät saa perusteettomasti kie1täytyä ottamasta taan, on niillä, jotka erityisissä tapauksissa
4651: keskeyttämispyyntöä tutkittavakseen. Heidän haluavat kumota tämän oikeuden siitä syystä,
4652: vi..l.ik:asuhteestaan ja työmäärästään sairaaloissa että se joutuu ristiriitaan toisen tunnustamista
4653: johtuu, että heidän on mahdotonta kieltäytyä vaativan oikeuden kanssa. Lain on järjestettävä
4654: omantuntonsa vastaisen keskeytyksen toimitta- nämä oikeudet, kun niitä ei voida turvata
4655: misesta. Tähän seikkaan kiinnitettiin edus- muilla tavoin. Jo lain laatimisen aikaan osoi-
4656: kunta..\:äsittelyn aikana vain vähän huomiota. tettiin, että ikärajat 17 ja 40 vuotta eivät laissa
4657: Oikeusministeriön lausunnossa 12. 4. 1969 kui- ole perustellut. Aborttila:kikomiteasta lähtien
4658: tenkin sanottiin: "Suorittaessaan raskauden asiantuntijalääkärit olivat näiden rajojen mää-
4659: keskeytyksen lääkäri tuntee ottavansa kantaak- räämistä vastaan. Hallituksen esityksessä ei
4660: seen suuren vastuun toimiessaan kutsumuk- myöskään oHut ~lapsien lukumäärästä johtuvaa
4661: sensa ja ammatillisen perusasenteensa vastai- indikaatiota, se tuli lakiin vasta talousvaliokun-
4662: sesti. Perusteiden tällaiselle poikkeukselliselle nassa. Lain 1 §:n 4 kohdassa olevat perusteet
4663: toimenpiteeHe täytyisi olla painavat." Oikeus- voidaan varsin hyvin ottaa huomioon, mikäli
4664: ministeriö huomautti myös siitä, että juuri alan on tarpeellista, muiden indikaatioiden yhtey-
4665: erikoislääkärit olivat ~lukuisimmin uuden lain dess.ä. Tällaisina ne ovat omiaan johtamaan,
4666: säätämistä vastaan. Gallup-tutkimuksen mu- paksi lääkärien asettamis·een pakkotilan eteen,
4667: kaan lääkäreistä 63 % oli abortin perusteitten myös siihen, että naiseen kohdistetaan miehen
4668: laajentamista vastaan, mutta gynekologien kes- ja yhteiskunnan taholta pakotteita. Norjan
4669: kuudessa prosenttimäärä oli peräti 83 (Suo- aborttilaissa ei tällaisia rajoja tunneta.
4670: men Lääkärilehti 28/70 s. 2544). Lakia on Mutta myös ns. sosiaalisen indikaation
4671: muutettava siten, että ne 'lääkärit, jotka eetil- käyttö on :luisunut pitemmälle kuin tat'koitet-
4672: lisistä syistä eivät katso voivansa antaa myön- tiin. Aborttilakikomitea ei ehdottanut raskau-
4673: tävää lausuntoa keskeytytksestä tai suorittaa den keskeytyksen sallimista pelkästään sosiaali-
4674: keskeytystä, saisiva,r siitä vapautuksen, kuten sista syistä, vaan puhui lääketieteellis-sosiaali-
4675: Maai!lman lääkäriliiton Oslossa 22. 8. 1970 sesta indikaatiosta. Vain tästä syystä komitea ei
4676: VI,13.- Vaittinen ym. 1403
4677:
4678: ehdottanut sosiaaliviranomaisen kuulemista pa- vat ~apsen syntymiselle. Abortin salliminen täl~
4679: kolliseksi. Hallituksen esityksessä komitean laisten syitten nojalla on omansa johtamaan
4680: ehdotusta turl!kitaan kuitenkin siten, että ras- moraalin höltymiseen ja omientuntojen raais-
4681: kaus voidaan keskeyttää myös pääosaltaan so- tumiseen sekä aborttien toistuvaan pyytämi-
4682: siaalistlen näkökohtien perusteella. Esityksessä seen. Sosiaaliset olosuhteet olisikin otettava
4683: käytettyjä sanoja "kohtuuton rasitus" lieven- huomioon vain lääketieteellisen indikaation
4684: nettiin talousvaliokunnassa sanoiksi "huomat- yhveydessä, kuten aikaisemmin voimassa ollut
4685: tava rasitus". Eduskuntakäsittelyssä opposition vuonna 1950 säädetty laki edellytti.
4686: taholta todettiin, että lain laatiminen esityksen Uusi aborttilaki antaa oikeuden keskeyttää
4687: mukaiseksi johtaisi käytännössä vapaaseen raskaus 16 raskausviikon täyttymiseen saakka,
4688: aborttiin. Varoituksia ei uskottu, mutta nyt minkä jälkeen lääkintöhallitus voi antaa siihen
4689: on voitu hava1ta, että lääkintöhallituksen otta- vielä luvan erityisistä syistä 20 viikon umpeen-
4690: man vapaamielisen ja lääkinnölliselle viran- kulumiseen sama. Tässäkin suhteessa Suomi
4691: omaiselle hämmästyttävän kannan johdosta mil- poikkeaa yhteispohjoismaiselta linjalta. Sekä
4692: tei jokainen keskeyttämispyyntö johtaa myön- Tanskan että Norjan aborttilait sallivat raskau-
4693: teiseen tulokseen. Koska lain mukaan selvitys den keskeyttämisen vain 12 raskausviikkoon
4694: sosiaalisista olosuhteista hankitaan vain "mil- saakka, ellei painavia syitä ole olemassa. Kun
4695: loin siihen katsotaan olevan syytä", vain harva [akimme toisaalta vaatii, että raskaus on kes·
4696: lausunnonantajatlääkäri on vaivautunut tieduste- keytettävä niin aikaisessa vaiheessa kuin ma:h-
4697: lemaan tutkittavan naisen elämänoloja. Monet dolli.sta, ei tätä vaatimusta voida toteuttaa,
4698: lausunnot antavat aihetta puuttleellisuudessaan ellei myöhäisintä raskaudenkeskeytysaikaa lä-
4699: ~a ylima:lkaisuudessaan epäillä, ovatko kaikki hennetä. Abortin suorittaminen on sitä vaaral-
4700: lausunnonantajalääkärit edes kunnolla tietoisia i.isempaa mitä vanhempi sikiö on. Kahden-
4701: siitä, kuinka merkitseviä ja kauaskantoisia hei- toista raskausviikon jälkeen abortti suoritetaan
4702: dän lausuntonsa todella ovat. Niinpä käytän- ns. pienellä keisarinleikkauksella.
4703: nössä raskaus on keskeytetty mm. seuraavan Aborttilain indikaatioiden laajentamista voi-
4704: tapaisten perusteiden nojalla: "Ei tunne .tseään taisiin edes jotJenkin ymmärtää, jos maamme
4705: äitityypiksi, ei ole koskaan ajatellut perheeseen olisi liikakansoitettu. Syntyneiden määrä oli
4706: enempää kuin kaksi Jasta"! Mikå'li sosiaalinen maassamme viime vuonna a:lhaisempi kuin mil-
4707: ind.ilkaatio kaikesta huolimatta haluttaisiin loinkaan viime vuosisadan suurten nälkävuo-
4708: edelleen säilyttää Iaissa keskeytysperusteena, sien jälkeen lukuunottamatta sotavuotta 1942
4709: olisi sosiaalisen selvityksen hankkiminen joka ja sodanjälkeistä vuotta 1919. Viime vuonna
4710: tapauksessa tehtävä pakolliseksi. Mutta lisäksi syntyi elävänä vain 64 433 lasta ja luonnolli-
4711: on hallitusta vaadittava kiireellisesti toimitta- nen väestönlisäys oli vain noin 20 000 ilimistä.
4712: maan selvitys si1tä, miten abortdla:kia on käy- Kun maastamme muutti noin 44 000 henkilöä,
4713: tännössä sovellettu ja ryhdyttävä toimenpitei- maan väkiluku aleni runsaalla 24 000 ihmi-
4714: siin käytännön muuttamiseksi lainsäätäjän tar- sellä. Kansallamme ei siten olisi varaa nykyi-
4715: koituksen mukaiseksi. sen kaltaisen aborttijärjestelmän ikäy:ttämiseen,
4716: Vakaan käsityksemme mukaan sosiaalisen vaan suunnan tulisi olla aborttien myöntämistä
4717: indikaation ottaminen lakiin tällaisenaan oli hillitsevä.
4718: vakava erehdys. Intressien vertailusta ei tällöin Kun käytäntö on, kuten edellä on todettu,
4719: enää voida puhua. Jos keskeytys sallitaan aviot- ryöstäytynyt vieläkin vapaampaan suuntaan
4720: tomuuden, työpaikan menettämisen, opintojen kuin eduskunta aikanaan edellytti, olisi syytä
4721: keskeytymisen tms. seikkojen nojalla, ihmis- harkita Tanskan lautakuntajärjestelmän käyt-
4722: arvo ja henki on joutunut peloittavan alistet- töönottamista meidänkin maassamme.
4723: tuun asemaan. Laiki on erityisesti tässä koh- Kaiken edellä olevan .perusteella ehdotamme
4724: dassa kansamme Y'leisen mielipiteen vastainen. kunnioittaen,
4725: Gallup-tut!kimuksen mukaan vain 22% tutki-
4726: tuista eli abortin saamisen helpottamisen kan- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4727: nalla, mikäli taloudelliset edellytykset puuttu- lakiehdotuksen:
4728: 1404 Vl,l3.- Raskauden keskeyttäminen.
4729:
4730:
4731:
4732: Laki
4733: raskauden keskeyttämisestä annetun lain muuttamisesta.
4734: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan raskauden keskeyttämisestä 24 päivänä maalis-
4735: kuuta 1970 annetun lain (230/70) 1 §:n 1 momentin 2) ja 4) kohta sekä muutetaan sa-
4736: man lain 1 §:n 1 momentin 1) kohta, 5 §:n 2 ja 3 momentti, 6 §:n 2 ja 3 momentti ia
4737: 7 §:n 1 ja 2 momentti näin kuuluviksi:
4738:
4739: 1 §. on toisen oltava raskauden keskeyttämisestä
4740: Raskaus voidaan tämän iain säännöksiä nou- lausunnon antava (lausunnonantajalääkäri) ja
4741: dattaen naisen pyynnöstä kesikeyttää: toisen keskeyttämisen suorittava (suorittaja-
4742: 1 ) kun raskauden jatkuminen tai lapsen iää:käri). Lausunnonantaja- tai suorittajalääkä-
4743: synnyttäminen naisen sairauden, ruumiinvian rillä ei ole oikeutta perusteettomasti kieltäytyä
4744: tai heikkouden vuoksi vakavasti vaarantaisi ottamasta keskeyttämispyyntöä tutkittavakseen.
4745: hänen henkensä tai terveytensä; tätä vaaraa Lääkäri on oi:keutettu kieltäytymään lausunnon
4746: arvosteltaessa otettakoon huomioon myöskin antamisesta tai raskauden keskeyttämisestä,
4747: naisen terveyteen vaikuttavat elämänolot ja kun uskonno1liseen tai eetillis·een vakaumuk-
4748: muut olosuhteet: seen perustuvat vakavat omantunnonsyyt estä-
4749: vät häntä siitä.
4750: Kahden läakärin Jupapäätöksen on oltava
4751: 5 §. yksimielinen. Kielteisestä päätöksestä voidaan
4752: valittaa lääkintöhallitukseen.
4753: Muun syyn kuin 1 §:n 1 momentin 1) koh-
4754: dan nojalla ei raskautta saa keskeyttää kahden- 7 §.
4755: nentoista raskausviikon jäJJ.keen. Ennen raskauden keskeyttämistä koskevan
4756: Lääkintöhallitus voi kuitenkin, jos siihen on päätöksen ,tekoa on varattava odotettavan lap-
4757: erityisen painavaa syytä, antaa ,luvan raskauden sen isälle, naisen holhoojalle ja, jos nainen on
4758: keskeyttämiseen myöhemminkin, ei kuiten- otettu yleiseen laitokseen, sen [ääkärille tai
4759: kaan kuudennentoista raskausviikon jälkeen. ~ohtajalle tilaisuus esittää käsityksensä asiassa.
4760: Ennen sellaisen päätöksen tekoa, jdka perus-
4761: 6 §. tuu 1 §:n 1 kohtaan (2 kohtaan) on pyydet-
4762: tävä sosiaaliviranomaisen tai vastaavan henki-
4763: Kahden lääkärin lupapäätös sisältää kum- lön selvitys naisen ja hänen perheensä elämän-
4764: mankin erikseen antaman, yksityiskohtaisesti oloista ja muista olosuhteista.
4765: perustellun kirjallisen lausunnon. Lääkäreistä
4766:
4767:
4768: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
4769:
4770: Alli Vaittinen. Olavi Nikkilä. Sirkka Lankinen.
4771: Mikko Asunta. Anna-Liisa Linkola. Eero Lattula.
4772: Mauri Miettinen. Victor Procope.
4773: 1405
4774:
4775: VI,14.- Lak.al. n:o 184.
4776:
4777:
4778:
4779:
4780: Westerholm ym.: Ehdotus laiksi raskauden keskeyttämisestä an-
4781: netun lain muuttamisesta.
4782:
4783:
4784: E d u s k u n n a 11 e.
4785:
4786: Uusi ns. aborttilaki, joka astui voimaan 1. 6. 1942). Kun syntyvyys vuonna 1950 oli 98 065,
4787: 1970, on vakavasti järkyttänyt kansamme elä- vuonna 1960 82 129 ja vuonna 1968 75 101,
4788: mää. Laajoissa piireissä tunnetaan, että laki oli se vuonna 1970 64 433 lasta eli noin 15 %
4789: on mahdollistanut ns. vapaan abortin eli teh- alhaisempi kuin kaksi vuotta aikaisemmin. Yk-
4790: nyt mahdolliseksi kehittymässä olevan ihmis- silö ei voi ajatella väestöpoliittisesti, mutta
4791: elämän tuhoamisen lähes mielivaltaisella tavalla kansakunnan on näin tehtävä. Alentuneeseen
4792: aborttilain väljien säännösten puitteissa. Moni syntyvyy;teen on ilmeisesti vaikuttanut vuoden
4793: kokee tämän lain luopumisena länsimaisen 1970 aikana n. 15 OOO:een nouseva laillisten
4794: kulttuurimme perusarvosta: ihmisen fyysisen keskenmenojen määrä ja uuden aborttilain luo-
4795: olemassaolon kunnioittamisesta. Monella ta- ma asenne.
4796: holla pelätään, että laki hiljalleen vaikuttaa Nykyisen aborttilain suurimpina epäkohtina
4797: raaistavasti kansalaisten suhtautumiseen toisiin- on pidettävä seuraavia seikkoja: "huomattavan
4798: sa. Abortti väkivaltatekona on omiaan luomaan rasituksen" hyväksyminen abortin perusteeksi,
4799: yleistä väkivalta-asennetta, mikä iulee ilmene- ikäperusteet, !liborttilain 1 §:n 6. momentin
4800: mään lisääntyneenä väkivaltarikollisuutena, häi- sisältämä raskauden keskeyttämisen peruste
4801: käilemättömyytenä liikenteessä sekä välinpitä- "muu niihin verrattava syy" sekä raskauden
4802: mättömyytenä sairaita ja vanhuksia kohtaan. keskeyttämisestä vastuussa olevaa lääkäriä kos-
4803: Kansamme olemassaolo perustuu oleellisilta kevan säännöksen puuttuminen.
4804: osin sen ,työiässä olevan väestön tuottavuuden Tämän johdosta esitämme kunnioittaen,
4805: varaan. Vuoden 1970 syntyvyys oli maassamme
4806: viime vuosisadan nälkävuosien jälkeen kaikkein että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4807: alhaisin (lulmun ottamatta vuosia 1919 ja lakiehdotuksen:
4808:
4809:
4810:
4811: Laki
4812: raskauden keskeyttämisestä annetun lain muuttamisesta.
4813: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan raskauden keSikeyttämisestä 24 päivänä maalis-
4814: kuuta 1970 annetun lain (239/70) 1 §, 3 §:n 2 momentti, 4 §:n 1 momentti, 5 §:n
4815: 2 momentti, 6-9 § sekä 10 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
4816:
4817: 1 §.
4818: Raskaus voidaan tämän lain säännöksiä nou- vosteltaessa on otettava huomioon naisen elä-
4819: dattaen naisen pyynnöstä keskeyttää: mänolot ja muut olosuhteet,
4820: 1) kun raskauden jatkuminen tai lapsen syn- 2 ) kun hänet on saatettu raskaaksi olosuh-
4821: nyttäminen hänen sairautensa tai vakavan heik- teissa, joita tarkoitetaan rikoslain 25 luvun
4822: koudentilansa vuoksi vaarantaisi hänen hen- 4 ja 5 §:ssä sekä 20 luvun 1, 3, 8 ja 9 §:ssä
4823: kensä taikka pysyväisesti tai pitk1iaikaisesti hä- tai saman luvun 6 §:ssä tarkoitetuissa tapauk-
4824: nen terveytensä taikka muodostuisi hänelle yli- sissa, jos teko on sisältänyt naisen toiminta-
4825: voimaiseksi rasitukseksi, jolloin tätä vaaraa ar- vapauden törkeän loukkauksen,
4826: 1406 VI,14.- Raskauden keskeyttäminen.
4827:
4828: 3) kun on syytä otaksua, että lapsi olisi 7 §.
4829: vajaamielinen tai että lapsella olisi tai lapselle Ennen raskauden keskeyttämistä koskevan
4830: kehittvisi vaikea sairaus tai ruumiinvika, tai päätöksen tekoa on, milloin siihen katsotaan
4831: 4) kun naisen sairaus tai häiriintynyt sie- syytä olevan, varattava odotettavan lapsen
4832: luntoiminta vakavasti rajoittaa hänen kykyään isälle, naisen holhoojalle tai johtajalle tilaisuus
4833: ho1taa lasta. esittää käsityksensä asiassa.
4834: Milloin nainen on vaikean sairauden tähden
4835: saanut erityishoitoa, on lausunnonantajalääkä-
4836: 3 §. rin ennen päätöksen tekoa hankittava, mikäli
4837: mahdollista, naista sairauden vuoksi hoitaneel-
4838: Kun raskaus keskeytetään sillä 1 §:n 3 mo- ta lääkäriltä tämän terveydentilaa koskevat
4839: mentin perusteella, että on syytä otaksua lap- tiedot.
4840: sen olevan vajaamielinen naisen vajaamielisyy- 8 §.
4841: -den nojalla, on keskeyttämisen yhteydessä, mi- Raskauden keskeyttämisen suorittaa suorit-
4842: käli painavat syyt eivät ole sitä vastaan, suori- tajalääkäri, joita ovat lääkintöhallituksen tähän
4843: tettava myös steriloiminen. tarkoitukseen hyväksymässä sairaalassa, ( kes-
4844: keyttämissairaala) toimessa olevat laillistetut
4845: 4 §. lääkärit.
4846: Ennen kuin raskaus tämän lain nojalla kes- Lausunnonantajalääkärinä voi toimia jokai-
4847: keytetään, on keskeyttämistä pyytävälle annet- nen valtion, kunnan tai kuntainliiton palveluk-
4848: tava selvitys keskeyttämiseen liittyvistä vaara- sessa oleva laillistettu lääkäri, jolta lääkintö-
4849: tekijöistä sekä sen mahdollisesti aiheuttamista hallitus ei ole erityisestä syystä evännyt oikeut-
4850: pysyvistä haitoista. ta lausunnon antamiseen taikka lääkintöhalli-
4851: tuksen määräämä muu laillistettu lääkäri.
4852: 5 §. 9 §.
4853: Kun raskauden keskeyttämiseen on ryhdyt-
4854: Muun syyn kuin naisella olevan sairauden tävä 1 §:n 1 momentin perusteella eikä kes-
4855: vuoksi ei raskautta saa keskeyttää kuudennen- key.ttämisen edellytyksien tutJkiminen 6 §: ssä
4856: toista raskausviikon jälkeen. säädetyssä järjestyksessä tai keskeyttämisen
4857: suorittaminen 8 §:n 1 momentissa tarkoitetussa
4858: sairaalassa voi siitä aiheutuvan viivytylesen ta-
4859: 6 §. kia tai muusta syystä tapahtua naisen henkeä
4860: Raskauden keskeyttämisestä päättää keskeyt- tai terveyttä vakavasti vaarantamatta, saa lail-
4861: tämisen suorittava lääkäri ( suorittajalääkäri) listettu lääkäri suorittaa raskauden keskeyttä-
4862: kuitenkin niin, että keskeyttämiseksi on lisäksi misen sanottuja säännöksiä noudattamatta.
4863: tarpeen:
4864: 1) edellä 1 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa 10 §.
4865: tapauksissa lääkintöhallituksen lupa, Tämän hin 1 ja 6 §:n mukaan lääkintöhalli-
4866: 2) 1 § :n 1 ja 4 momentissa tarkoitetuissa tukselle kuuluvat asiat käsitellään erityisistun-
4867: tapauksissa keskeyttämisestä lausunnon antavan nossa oikeustiedettä, psykiatriaa, synnytys- ja
4868: lääkärin ( lausunnonantajalääkäri) yksityiskoh- perinnöllisyysoppia sekä sosiaalista asiantunte-
4869: taisesti perusteltu kirjallinen lausunto tai ase- musta edustavien lisäjäsenten saapuvilla ollessa,
4870: tuksella tarkemmin säädettävissä tapauksissa niin kuin siitä asetuksella tarkemmin säädetään.
4871: vaihtoehtoisesti lääkintöhallituksen lupa.
4872:
4873:
4874: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
4875:
4876: Raino Westerholm. Antero Juntumaa.
4877: Olavi Ronkainen. Veikko J. Turunen.
4878: 1407
4879:
4880: VI,15.- Lak.al. n:o 185.
4881:
4882:
4883: Ääri ym.: Ehdotus laiksi raskauden keskeyttämisestä annetun
4884: lain muuttamisesta.
4885:
4886: E d u s k u n n a 11 e.
4887:
4888: Laki raskauden keskeyttämisestä astui voi- 1 § 4 kohta, jossa 40 vuotta täyttänyt neljä
4889: maan kesäkuun 1 päivänä 1970, jonka jälkeen lasta synnyttänyt olisi oikeutettu raskauden
4890: abortit ovat huomattavasti lisääntyneet, jopa keskeyttämiseen, tätä emme pidä oikeaan osu-
4891: siinä määrin, että ne ovat aiheuttaneet sairaa- neena sillä näissä tapauksissa 1 § :n 1 ja 2
4892: loiden toiminnan sairaanhoidollisten tehtävien kohdan perusteella siihen on mahdollisuus
4893: ja toimenpiteiden häiriintymisen ja vaikeutta- huomioonottaen sen harkintamahdollisuuden,
4894: vat sairaanhoitoa tarvitsevien potilaiden pääse- jonka laki lääkärille antaa.
4895: mistä hoitoon. Seuraavat luvut osoittavat sen 5 § 2 mom. Lääkärikunnalle ja abortin ha-
4896: lisäyksen, joka puolessa vuodessa on tapahtu- kijalle on aiheuttanut käytännöllisiä ja moraali-
4897: nut verrattuna edelliseen vuoteen. Vuonna sia vaikeuksia se, että raskaus voidaan keskeyt-
4898: 1969 1. 6.-31. 12. välisenä aikana tehtiin tää aina 16 raskausviikon loppuun saakka, jo-
4899: 3 649 laillista aborttia ja vuonna 1970 vastaa- ten tämä kohta olisi muutettava 12 viikoksi,
4900: vana aikana 10 187. Kun näyttää siltä, että joka raja on m.m. vapaan abortin maissakin.
4901: abortista on muodostunut syntyvyyden säännös- Ainoastaan Lääkintöhallituksen luvalla saatai-
4902: telykeino, on tilannetta pidettävä huolestutta- siin se kuitenkin suorittaa myöhemminkin,
4903: vana pienen kansamme tulevaisuutta ajatellen. mutta ei kuitenkaan kuudennentoista raskaus-
4904: Kysymys ei koske yksinomaan kansallista ole- viikon jälkeen.
4905: massaoloa, vaan järjestyneessä yhteiskunnas-
4906: samme lakisääteisten velvoitteiden jakautumaa 6 §, jossa sanotaan, että lausunnonantaja- tai
4907: vastaisuudessa. suorittajalääkärillä ei ole oikeutta perusteetto-
4908: Kun lain käsittelyn yhteydessä muutettiin masti kieltäytyä ottamasta keskeyttämispyyntöä
4909: 1 §:n 2 kohdan perusteita epämääräiseksi tutkittavaksi. Tähän voitaisiin lisätä, että mil-
4910: sanannaksi "huomattava rasitus", niin aiheut- loin hän havaitsee, että laki edellyttää myön-
4911: taa tämä seikka lääkärikunnalle epämääräisyy- teistä päätöstä joko lausunnon tai suorittamisen
4912: dellään suuria vaikeuksia. Kun eduskunta ei suhteen, mutta ei voi tätä omantunnonsyistä
4913: hyväksynyt sosiaalisen indikaation poistamista tehdä, on hänen velvollisuutensa ohjata abortin
4914: kokonaan pitäisi pyrkiä edes sellaiseen rajoi- hakija toisen lääkärin luo.
4915: tukseen joka oli hallituksen esityksessä kysei- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4916: sessä kohdassa sanontana "kohtuuton rasitus". nioittaen,
4917: Mielestämme sosiaaliset näkökohdat on hoi-
4918: dettava muiden lakien avulla niin, ettei varal- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4919: lisuuskysymys tulisi ratkaisevaksi tällaisen lakiehdotuksen:
4920: asian yhteydessä.
4921: Laki
4922: raskauden keskeyttämisestä annetun lain muuttamisesta.
4923: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan raskauden keskeyttämisestä 24 päivänä maa-
4924: liskuuta 1970 annetun lain (239/70) 1, 5 ja 6 §näin kuuluviksi:
4925: 1 §. 2) kun hänen tai hänen perheensä elämän-
4926: Raskaus voidaan tämän lain säännöksiä nou- olot ja muut olosuhteet huomioonottaen lap-
4927: dattaen naisen pyynnöstä keskeyttää: sen syntyminen ja hoito olisi hänelle kohtuuton
4928: rasitus,
4929: 1408 VI,15.- Raskauden keskeyttäminen.
4930:
4931: 4) kun hän raskaaksi saatettaessa ei ollut tarkoitetuissa tapauksissa lääkintöhallituksen lu-
4932: täyttänyt seitsemäntoista vuotta, valla.
4933: Kahden lääkärin lupapäätös sisältää kumman-
4934: kin erikseen antaman yksityiskohtaisesti perus-
4935: 5 §. tellun kirjallisen lausunnon. Lääkäreistä on toi-
4936: Raskaus on keskeytettävä niin aikaisessa vai- sen oltava raskauden keskeyttämisestä lausun-
4937: heessa kuin mahdollista. non antava (lausunnonantajalääkäri) ja toisen
4938: Muun syyn kuin naisella olevan sairauden keskeyttämisen suorittava (suorittajalääkäri).
4939: tai ruumiinvian vuoksi ei raskautta saa kes- Lausunnonantaja- tai suorittajalääkärillä ei ole
4940: keyttää kahdennentoista raskausviikon jälkeen. perusteettomasti oikeutta kieltäytyä ottamasta
4941: Lääkintöhallitus voi kuitenkin, jollei nainen keskeyttämispyyntöä tutkittavakseen. Milloin
4942: raskaaksi saatettaessa ollut täyttänyt seitsemää- lääkäri havaitsee, että laki edellyttää myönteistä
4943: toista vuotta tai jos siihen muuten on erityistä päätöstä joko lausunnon kirjoittamisen tai abor-
4944: syytä, antaa luvan raskauden keskeyttämiseen tin suorittamisen suhteen, mutta hän haluaa
4945: myöhemminkin, ei kuitenkaan kuudennentoista omantunnonsyistä kieltäytyä tästä, on hänen
4946: raskausviikon jälkeen. velvollisuutensa ohjata keskeyttämistä pyytävä
4947: toisen lääkärin luo.
4948: 6 §. Jos kahden, tai 1 §:n 4 kohdassa tarkoite-
4949: Raskaus voidaan keskeyttää: tussa tapauksessa, yhden lääkärin päätös on
4950: kielteinen, voidaan lupaa raskauden keskeyttä-
4951: 3) 1 §:n 5 kohdassa ja 5 §:n 3 momentissa miseen pyytää lääkintöhallitukselta.
4952:
4953:
4954: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
4955:
4956: Saimi Ääri. Eino Uusitalo. Veikko Pihlajamäki.
4957: Orvokki Kangas. Matti Mattila. Mikko Jokela.
4958: Pentti Poutanen. T. Saloranta. Jouko Siikaniemi.
4959: Aino Karjalainen. V. J. Sukselainen. Aulis Sileäkangas.
4960: Johannes Virolainen. Paavo Väyrynen. Pekka Vilmi.
4961: Sylvi Saimo. Lea Sutinen. Sulo Suorttanen.
4962: Einari Nieminen. Reino Karpola. Esko Härkönen.
4963: Taisto Tähkämaa. Juhani Saukkonen. Katri-Helena Eskelinen.
4964: Heimo Linna. Olavi Martikainen. Mikko Kaarna.
4965: Ahti Pekkala. Pentti Pekkarinen.
4966: 1409
4967:
4968: VI,16.- Lak.al. n:o 186.
4969:
4970:
4971:
4972:
4973: Kaipainen ym.: Ehdotus laiksi apteekkilaitoksesta annetun lain
4974: muuttamisesta.
4975:
4976:
4977: Ed u s k unn>alle.
4978:
4979: Apteekkiliikettä saa maassamme harjoittaa nykyistä huomattavasti laajemmin, ei ole pe-
4980: vain se, joka valtioneuvostolta on saanut ap- rusteltua jättää lääkejakelua tämän velvollisuu-
4981: teekkioikeuden, jonka lisäksi Helsingin Yli- den ulkopuolelle. Kuntien velvollisuudeksi tu-
4982: opistolla on oikeus pitää apteekkia. Tämän li- :lisi säätää apteekin ylläpitäminen terveyskes-
4983: säksi voidaan apteekkilaitoksesta annetun lain kusten yhteydessä. Sama velvollisuus olisi ulo-
4984: 26 § :n mukaan puolustuslaitoksen sairaanhoi- tettava koskemaan myös sairaaloita ylläpitäviä
4985: toa ja suuria sairaalalaitoksia varten valtioneu- kuntainllittoja, jonka lisäksi apteekki tulisi
4986: voston Juvalla perustaa erityisiä apteekikeja. Sa- voida perustaa myös valtion sairaalan yhtey.:.
4987: moin voidaan sairaaloissa ja parantoloissa lää- teen. Lääkehoitoa tarvitsevien potilaiden kan-
4988: kintöhallituksen luvalla ja sen kussakin tapauk- nalta on huomattava helpotus, jos he voivat
4989: sessa antamien ohjeiden mukaan valmistaa ja saada lääkkeensä samasta paikasta, jossa tutki-
4990: jakaa lääkkeitä laitoksen potilaille ja henkilö- mus on suoritettu ja lääkehoito määrätty.
4991: kunnalle. Edellä devan perusteella ehdotamme kun-
4992: Kun vaLmisteiUa olevan kansanterveystyÖtä nioittavasti,
4993: koskevan lain mukaan !kuntalaisten terveyden-
4994: ja sairaanhoidosta huolehtiminen kaikilta muil- että Eduskunta hy.vaksyisi seuraavan
4995: takin osiltaan tulisi kuntien velvollisuudeksi lakiehdotuksen:
4996:
4997:
4998: Laki
4999: apteekkilaitoksesta annetun lain muuttamisesta.
5000:
5001: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan apteekkilaitoksesta 4 päivänä tammikuuta
5002: 1928 annetun lain (4/28) 26 §, sellaisena kuin se on 20 päivänä lokakuuta 1964 anne-
5003: tussa laissa (53 3/64), näin kuuluvaksi:
5004: 26 §. KunnaUa ja kuntainllitolla on velvollisuus
5005: Puolustuslaitoksen sairaanhoitoa varten voi- ylläpitää apteekkia terveyskeskuksen tai sairaa-
5006: daan valtioneuvoston luvalla perustaa erityisiä lan taikka muun vastaavan sairaanhoitolaitoik-
5007: apteekkeja. sen yhteydessä. Valtio voi perustaa apteekin
5008: ylläpitämänsä sairaalan yhteyteen.
5009:
5010: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
5011:
5012: Osmo Kaipainen. Tellervo M. Koivisto.
5013: Matti Ahde. Tellervo T. Koivisto.
5014: Erkki Liikanen. Riitta Järvisalo-Kanerva.
5015: Lasse Lehtinen. Pirkko Työläjärvi.
5016: Leo Kohtala. UH Sundqvist.
5017: Kalevi Sorsa. Ilkka Taipale.
5018: Kaisa Raatikainen. Seppo Tikka.
5019: 177 156/72
5020: 1410
5021:
5022: VI,17.-Lak.al. n:o 187.
5023:
5024:
5025:
5026: E. Nieminen ym.: Ehdotus laiksi eläinlääkintähuoltolain muut-
5027: tamisesta.
5028:
5029: Ed u s k u n n a i [ e.
5030:
5031: Voimassa olevan eläinlääkintähuoltolain sille karjanomistajille aiheutuvien kustannusten
5032: (431/65) mukaan kunnan- ja kaupungineläin- korvaamiseksi valtion varoista. Eläinlääkintä-
5033: lääkärin viran palrokausmenoja varten kunnalle huo1tokomitea ehdotti 20. 5. 1959 antamassaan
5034: annetaan sen taioudellisen kantokyvyn mukaan mietinnössä lakiin seuraavaa säännöstä: "Mil-
5035: !Valtionapua 25-75% palkkauiksesta, joka loin kustannukset kotieläimen sairauden tai sitä
5036: eläirrlääkärille lain 12 §:n mukaan on vähin- kohdanneen tapaturman vuolksi taikka sen ter-
5037: tään suoritettava. veydentiJan tarkastaiDiseksi tehdystä eläinlää-
5038: Matkakulunsa eläinlääkäri on oikeutettu peri- kärin sairasmatkasta muodostuvat pitkän tai
5039: mään toimeksiantajHtaan määrätyn taksan mu- hankalan matkan takia t~ka muusta erityi-
5040: kaan. Eläinlääkärin perimät matkakulut muo- sestä syystä kohtuuttoman suudksi, osallistuu
5041: dostuvat kuntalaisille vaxsin erilaisiksi siitä valtio sanottujen kustannusten suodttamiseen
5042: riippuen, asuuko heniki1ö lähellä eläinlääkärin siten, kuten asetuksella säädetään."
5043: asemapaikkaa tai kaukana siitä. Matkakulujen Eduskunta on siis jo aikaisemmin ilmaissut
5044: kustannukset kohdistuvat yleensä raskaimmin kantansa, että po. näkökohtaan olisi tullut kiin-
5045: kunnan laitaosissa asuviin henkilöihin, jotka nittää huomiota. Eläinlääkintähuoltolakiin ei
5046: useimmiten ovat vielä kunnan vähävaraisinta asiasta ole kuitenkaan otettu säännöstä.
5047: väestöä. Nykyistä käytäntöä ei voida pitää Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
5048: o:iikeana ja se on entisestään omiaan lisäämään tamme,
5049: kuntalaisten eriarvoisuutta palvelujen suhteen.
5050: Eduskunta on 21. 5. 1952 lausunut toivo- että Eduskunta hyväksyisi seuraavam
5051: muksen, että hallitus kiirehtisi toimenpiteitä lainmuutoksen:
5052: eläinlääkärin matkoista syrjäseutujen vähävarai-
5053:
5054:
5055: Laki
5056: eläinlääkintähuoltolain muuttamisesta.
5057:
5058: Edu~kunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä heinäkuuta 1965 annetun eläin-
5059: lääikintähuoltolain (431/65) 12 §:n 3 momentti ja 18 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se
5060: on muutettuna 6 päivänä marraskuuta 1970 annetulla lailla (678/70), näin kuuluviksi:
5061:
5062: ____ __ __..
5063: 12 §.
5064: .....,__....;,.,;.,_~----
5065:
5066:
5067:
5068:
5069: Peruspalkan lisäksi kunnan- ja kaupungin-
5070: varten saada vuotuista valtionapua sen talou-
5071: dellisen kantokyvyn mukaan 25-75 prosenttia
5072: eläinlääkärille 12 §:n perusteella vähintään
5073: eläinlääkäri:Llä on oikeus saada kalliinpaikan- suoritettavasta pa&<kauksesta aiheutuvista me-
5074: lisää samojen perusteiden mukaan kuin vastaa- noista sekä eläinlääkärille suoritetuista matka-
5075: ville valtion viran ja ·toimen haitijoille suori- kustannuksista. Kunnan ja kaupungineläinlää-
5076: tetaan. Kunnan- ja kaupungineläinlääkäri on kärin osalta kunnalliseile däkelaitokselle suo-
5077: oikeutettu saamaan tkunnalta kowauksen myös tritetut kunnallisten viranhaltijain ja työnteki-
5078: matkakuluistaan. jäin eläkelain mukaiset maksuosuudet samoin
5079: kuin kunnan- ja kaupungineläinlääkärin jälkeen
5080: 18 §. virkasäännön nojalla suoritettu hautausapu kor-
5081: Kunnalla tai tkuntayht)Wällä on oikeus kun- vataan kunnalle tai kuntayhtymälle valtion va-
5082: nan- ja kaupungineläinlääkärin viran ylläpitoa roista varsinaisen pal:kJkauksen osalta enintään
5083: VI,17.-E. Nieminen ym. 1411
5084:
5085: 12 §:ssä tarkoitetun palkkauksen mukaan ja den mukaisesti sekä potilaiden omistajilta perit-
5086: kunnan tai kuntayhtymän eläinlääikärille virka- tyjen palkkioiden osalta 15 § :n 1 momentissa
5087: tehtävistä suorittamien muiden palkkausetujen mainittujen perusteiden mukaisesti.
5088: osalta yleisesti noudatettavina olevien perustei-
5089: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
5090:
5091: Einari Nieminen. Saimi Ääri.
5092: Mikko Jokela. Reino Kangas.
5093: Jouko Siikaniemi.
5094: 1412
5095:
5096: Vl,18.- Lak.al. n:o 188.
5097:
5098:
5099:
5100:
5101: Sandelin ym.: Ehdotus laiksi eläinlääkintähuoltolain 9 S:n 2 mo-
5102: mentin kumoamisesta.
5103:
5104:
5105: E d u s k u n n a 11 e.
5106:
5107: Heinäkuun 23 .päivänä 196.5 annetun eläin- .51) kaupunginlääkärin, kauppalanlääkärin ja
5108: lääkintähuoltolain (431/6.5) 9 §:ssä on näin kunnanlääkärin osalta. Tänä vuonna annetussa
5109: kuuluva 2 momentti: kansanterveyslaissa (66/72), joka on kumonnut
5110: "Jos havaitaan, ettei valittu, vaikka hän on- yleisestä lääkärinhoidosta annetun lain, ei enää
5111: kin laillistettu eläinlääkäri ja, kaupungineläin- ole kunnan valintavapautta koskevia rajoituk-
5112: lääkärin viran kysymyksessä ollessa, täyttää kau- sia. Oikeus täyttää kunnalliset virat valtion hal-
5113: pungineläinlääkärille asetetut erityiset kelpoi- lintoviranomaisista riippumatta kuuluu kunnal-
5114: suusvaatimukset, ole virkaan sopiva tahi että lisen itsehallinnon perusoikeuksiin. Tästä syystä
5115: hänen on suoritettujen opinnäytteiden, muutoin ja jotta kunnallisten virkojen täyttämistavan
5116: osoitetun taidon tai aikaisemman virkatoimin- osalta päästäisiin lainsäädännössämme yhden-
5117: nan perusteella katsottava olevan toista haki- mukaisuuteen, tulisi myös eläinlääkintähuolto-
5118: jaa huomattavasti heikomman, eläinlääkintö- laista poistaa kunnan valintavapautta koskeva
5119: <>sastolla on oikeus määrätä uusi vaali toimi- rajoitus ja siis kumota sanotun lain 9 S:n 2 mo-
5120: tettavaksi. Milloin toistenkaan hakijoiden jou- mentti.
5121: kossa ei ole ·virkaan sopi'Vaa henkilöä, eläinlää- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
5122: kintöosastolla on oikeus määrätä, että virka on nioittavasti:
5123: uudelleen julistettava haettavaksi."
5124: Samantapainen kunnan valintavapautta kos- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5125: keva rajoitus on ollut myös vuonna 19.51 ylei- lakiehdotuksen:
5126: sestä lääkärinhoidosta annetussa laissa (141/
5127:
5128:
5129: Laki
5130: eläinlääkintähuoltolain 9 § :n 2 momentin kumoamisesta.
5131: Eduskunnan .päätöksen mukaisesti säädetään:
5132:
5133: Täten kumotaan 23 päivänä heinäkuuta 1965
5134: annetun eläinlääkintähuoltolain (431/65) 9 §:n
5135: 2 momentti.
5136:
5137:
5138: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
5139:
5140: Valdemar Sandelin. Antti Pohjonen. V. 0. Mäkinen.
5141: Eero Salo. Sylvi Slltanen.
5142: 1,413
5143:
5144: Vl,19.- Lak.al. n:o 189.
5145:
5146:
5147: Tähkämaa ym.: Ehdotus laiksi eläinli:iäkintähuoltolain muuttami-
5148: sesta.
5149:
5150: Ed u sk u nn alle.
5151:
5152: Eläinläakintähuoltolaissa (431/6.5) tarkoite- ,12 §:ää periaatteessa vastaava säännös. Kun esi-·
5153: tun kunnalliseläinlää:kärin, joita ovat kaupun- .tykseen sisältyvien lakiehdotusten säännökset
5154: gin-, kauppalan- ja kunnaneläinlääkärit, valit- muutoin oli pyritty laatimaan siten, että kaikki
5155: see virkaansa kunnallisvaltuusto. Vaalin saatua kansanterveystyötä suorittavat viranhaltijat tu-
5156: lainvoiman maa- ja metsätalousministeriön eläin. lisivat oikeuksien ja velvollisuuksien osalta kun-
5157: lääkintöosasto antaa valitulle määräyksen vir- nan virkasäännön alaisiksi eli samaan asemaan
5158: kaan. Jos kuitenkin havaitaan, ettei valittu, kuin muutkin viranhaltijat, eduskunta ei esi-
5159: vaikka hän onkin laillistettu eläinlääkäri ja, tystä kuitenkaan tältä osin hyväksynyt kunnan
5160: kaupungin- tai kauppalaneläinlääkärin ollessa työnantajavaltuuksia kaventavana. Kansanter-
5161: kysymyksessä, täyttää kaupungineläinlääkärille veyslakiin, jolla yleisestä lääkärinhoidosta an-
5162: asetetut erityiset kelpoisuusvaatimukset, ole nettu laki. on kumottu, ei tästä syystä sisälly
5163: virkaan sopiva tahi että hänen on suoritettujen eläinlääkintiihuoltolain 9 § :n 2 momenttia vas-
5164: opinnäytteiden, muutoin osoitetun taidon tai ai- tavaa kunnan toimivallan rajoitusta.
5165: kaisemman virkatoiminnan perusteella katsot- Yhdenmukaisesti kansanterveyslain kanssa
5166: tava olevan toista hakijaa huomattavasti hei- olisi eläinlääkintähuoltolaista poistettava sään-
5167: komman, eläinlääkintöosastolla on eläinlääkintä- nökset, 'jotka anta'Vat maa- ja metsätalousminis-
5168: huoltolain 9 §:n 2 momentin nojalla oikeus teriön eläinlääkintöosastoHe oikeuden puuttua
5169: määrätä uusi vaali toimitettavaksi. Milloin tois- ~ainvoimaisiin kunnalliseläinlääkärien vaaleihin.
5170: tenkaan ha'kijoiden joukossa ei ole virkaan so- Lainmuutoksella olisi myös mahdollista vastai-
5171: pivaa henkilöä, eläinlääkintöosastolla on oikeus suudessa välttää sellaiset vaikeasti ratkaistavat
5172: määrätä, että virka on uudelleen julistettava kuntien ja eläinlääkintöosaston väliset ristiriita-
5173: haettavaksi. tilanteet, joihin eläinlääkintähuoltolain 9 § :n
5174: Eläinlääkintähuoltolain 9 §:ää vastaava kau- sO'Veltaminen on esimerkiksi Laitilan kunnan-
5175: pungin-, kauppalan- ja kunnanlääkäreitä kos- eläinlääkärin viran täyttämisen osalta johtanut.
5176: keva säännös sisältyi myös yleisestä lääkärinhoi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5177: dosta annetun lain (141/.51) 12 §:ään. Halli- nioittaen,
5178: tuksen esityksessä Eduskunnalle kansanterveys-
5179: työstä ja sen voimaanpanosta annettaviksi että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5180: laeiksi oli esitetty myös kansanterveystyöstä an- lakiehdotuksen:
5181: nettavan lain 41 §:ään otettavaksi mainittua
5182:
5183: Laki
5184: eläinlääkintähuoltolain muuttamisesta.
5185: Eduskunnan päätöksen lnukaisesti muutetaan 23 päivänä heinäkuuta 196.5 annetun eläin-
5186: lää:kintähuoltolain (431/6.5) 9 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
5187: 9 §. lääkäri ja, kaupungineläinlääkärin viran ollessa
5188: kysymyksessä, täyttää kaupungineläinlääkärille
5189: Virkaan valitun tulee olla laillistettu eläin- asetetut erityiset kelpoisuusvaatimukset.
5190:
5191: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
5192:
5193: Taisto Tähkämaa. Mikko Kaarna. Matti Ruokola.
5194: Aulis Sileäkangas. Pekka Vilmi. Paavo Väyrynen.
5195: Matti Mattila.
5196: 1414
5197:
5198: VI,20.- Lak.al. n:o 190.
5199:
5200:
5201:
5202:
5203: Jokela ym.: Ehdotus laiksi kunnallisesta kodinhoitoavusta anne-
5204: tun lain muuttamisesta .
5205:
5206:
5207: .. E.d u sk unn ai[e.
5208:
5209: Kunnrulisesta kodinhoitoavusta ( 270/66) riippumatta siitä, missä kunnassa asianomainen
5210: annetun lain 14 §:n mukaan vrutio osal:listuu palvelun tarvitsija asuu.
5211: kodinhoitajan 9 §:ssä tarkoitetusta palkkauk- Valtionapujärjestelmän yhtenäistämis- ja: yk·
5212: sesta kunnille aiheutuviin kustannuJksiin kun- sinkertaistamispynkimykset ovat olleet vireillä
5213: tien taloudellisesta kantokyvystä riippuen 30- jo vuodesta 1959 alkaen. Kuntien valtionavus•
5214: 80 % :lla peruspaakan sekä ikä-, kalliinpaikan- tuskomitea II on antanut mietintönsä ( 1968:
5215: ja syrjäseutuHsien kuin myös niistä johrtuvien A 8) ja tämän perusteella on Eduskunnan käsi-
5216: työnantajan lakisääteisten sosiaaliturvamaksujen teltävänä ollut ha1iltuksen esitys iaiksi kuntien
5217: määrästä. Kunnan on 10 §:n mukaan suori- ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avus-
5218: tettava kodinhoitotoiminnan viranhaltijalle tä- ltlllksista (vuoden 1971 valtiopäivät n:o 41).
5219: män toimi-tusmavkojen aiheuttamat kohtuulli- Näissä esityksissä on pidetty lähtökohtana sitä,
5220: siksi katsottavat matkakustannukset kunnallis- että kunnalle suoritetaan tietynsuuruinen, kun•
5221: :valtuuston vahvistamien perusteiden mukaan. nan kantokyvyn mukaisesti porrastettu osuus
5222: Matkakustannuksiin kunta ei saa lainkaan val- t<.htävän hoitamisesta aiheutuneista kaikista
5223: tionapua. Viime aikoina on monelta taholta tarpeellisista kustannuksista. Kun kodinhoito.
5224: kiinnitetty huomiota siihen, että kodinhoitajien 1toimen alalla mat'kakustannukset muodostavat
5225: matkakustannukset työajan menetyksen ja var- eräissä kunnissa erittäin huomattavan meno.
5226: sinaisten mallkakulujen osalta ovat kunnissa erän, olisi edellä esitetyn y[eisen periaatteen
5227: siinä määrin erhlaisia, että ne valtionavun pii- mukaisesti kodinhoitotoimenikin alalla otettava
5228: riin ikuulumattomina muodostavat eräissä kun- matkakustannukset palkkauskustannusten olhella
5229: nissa esteen kodinhoitotoiminnan ed~l:leen ke- valtionapuun oikeuttaviksi menoiksi. Lain
5230: hittämisel:le. H'<lrvaan asutuilla seuduilla, lä- 14 §:n 1 momenttiin olisi lisättävä lausuma
5231: hinnä maan pohjois- ja itäosissa, samoin kuin matkakustannusten kuulumisesta 'Valtionavun
5232: :vaikeakulkuisilla s-euduilla, esim. saaristossa, ipiiriin.
5233: matkakustannusten osuus kodinhoitotoiminnan Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen ehdo-
5234: menoista on kohtuuttoman suuri. Jos 'Valtion- tamme,
5235: apua suoritettaisiin myös mavkakustannuksiin,
5236: näissäkin kunnissa voitaisiin järjestää tasaver- että . Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5237: taisesti kodinhoitopalveluja ia yksityiset kansa- lakiehdotuksen:
5238: [aiset saisivat !kodinhoitoapua samantasaisesti
5239:
5240:
5241: Laki
5242: kunnallisesta kodinhoitoavusta annetun lain muuttamisesta.
5243: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallisesta kodinhoitoavusta 6 päivänä touko-
5244: kuuta 1966 annetun lain (270/66) 14 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
5245:
5246: 14 §.
5247: Valtio osallistuu kodinhoitajain 9 §:ssä tar- kustannuksiin kuntien taloudellisesta kanto-
5248: koitetusta palkkauksesta kunnille aiheutuviin kyvystä riippuen 30:.._80 % :hla peruspalkan
5249: Vl,20.- Jokela ym. HlS
5250:
5251: sekä ikä-, kalliinpaikan- ja syrjäseunrlisien kuin määrällä valtio osallistuu 10 §:n mukaan suo-
5252: :tnyös näistä johtuvien työnantajan lakisääteis- ritettuihin matk«kustannuksiin.
5253: ten sosiaaliturvamaksujen määrästä. Samalla
5254:
5255:
5256: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
5257:
5258: Mikko Jokela. Einari Nieminen. Aulis Sileäkangas.
5259: Eino Uusitalo. Reino Kangas. Pekka Vilmi.
5260: Ahti Pekkala. Olavi Martikainen.· Katri-Helena Eskelinen.
5261: 1416
5262:
5263: Vl,21.- Lak.al. n:o 191.
5264:
5265:
5266:
5267: Martikainen ym.: Ehdotus laiksi kunnallisesta kodinhoitoavusta
5268: annetun lain muuttamisesta.
5269:
5270:
5271: E d 11 s k u n nai [ e.
5272:
5273: Erityisesti maaseudun muuttotappioalueilla se:ikika, että kunnallinen kodinhoitoapu varsin
5274: on väestörakenne voima!klkaasti muuttumassa vähäisessä määrin voi kohdistua vanhuksiin.
5275: siten, että vanhusten suhteellinen osuus koko Kunnallisesta kodinhoitoavusta 6. 5. 1966 anne-
5276: väestöstä nopeasti kasvaa. Pääasiallisimpana tun lain mukaan kodinhoitoapua annetaan ensi-
5277: syynä tähän on se, että muuttoliikkeen kautta sijaisesti iapsiriklkaille tai niihin vettattaville
5278: muualle siirtyvä väestö on miltei Y'ksinomaan perheille ja vasta toissijaisesti vanhuksille ja
5279: työikäistä väestöä vanhemman väen pysyessä muille ·erityistä huolenpitoa tarvitseville. Joh-
5280: synnyinseuduill.aan. On myös havaittavissa, että tuen siitä, että kodinho1tajan palkkaukseen
5281: edellä tarkoitetuille alueill.e palaa muualla elä- kunnan kantokyvystä riippuen 30-80 prosen-
5282: mäntyönsä suorittaneita henkilöitä, jotka halua- tin suuruisena suoritettava valtionapu maalais-
5283: vat viettää vanhuudenpäivänsä synnyinseudul- kunnalle suoritetaan yhden kodinhoitajan osalta
5284: laan. Ikärakenteen muuttumiseen valtakunnal- kutakin asukasluvun alkavaa 1 500 asukasta
5285: lisesti lienee merkittävästi vaikuttanut myös kohti, on kodinhoitajien lukumäärä vähävarai-
5286: syntyväisyyden aJ.eneminen ~a lääketieteen no- sissa kunnissa iäänyt niin pieneksi, että kodin-
5287: pea myönteinen kehitys. hoitoapua on voi·tu antaa vain edellä tarkoi-
5288: Edellä todettu kehitys on ollut omiaan :lisää- tetulle ensisijaisten ryhmäLle. Vanhusten ja hei-
5289: mään nimenomaan vanhusten ja vajaatyökykyis- hin verrattarvien kodinhoitoapu on jäänyt niin
5290: ten nimenomaan köyhille kunnille aiheuttamaa vähäiseksi, että yksinomaan siitä syystä monen
5291: ongelmaa, kun toisaalta maksukykyinen väestö heistä on ollut pakko turvautua ennenaikai-
5292: siirtyy pois ja yhteiskunnan avun tarpeessa ole- sesti 'laitoshoitoon. Huomionarrvoista on, että
5293: van väestön suhteellinen osuus kasvaa. Paikal- useissa tapauksissa kysymyksessä ei ole kun-
5294: listen avustustoimenpiteiden ja laitospaikkojen nalliskotihoito, jonka kunnat yksin kustantavat,
5295: tarpeen kasvu aiheuttaa tietynlaista rasitteiden vaan sairaalahoito, jota valtio aiVUstaa. Näin
5296: siirtoa kehittyneiltä alueilta alikehittyneille ollen olisi sekä kuntien, että valtion taloudelli-
5297: alueille, vaikka suunnan yleisen mielipiteen ja senkin edun nimessä syytä kiinnittää vakavaa
5298: eräiltä osin lainsäädännön mukaankin pitäisi !huomiota vanhusten olojen parantamiseen hei-
5299: olla päitwastainen. dän kotona asumisen mahdollisuuksiaan kor-
5300: Nimanomaan vanhusten ja vajaatyök)llkyisten ~aamalla.
5301: mahdollisuuksia selviytyä yhteiskunnalle kallii- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5302: seen laitoshoitoon turvautumatta on merkittä- nioittarvasti,
5303: västi parantanut sairausvakuutusjärjestelmä ja
5304: kansaneläkkeisiin jokin ailka sitten liitetty asu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5305: mistuki, mutta epäkohdaksi on ~äänyt se lakiehdotuksen:
5306:
5307: Laki
5308: kunnallisesta kodinhoitoavusta annetun lain muuttamisesta.
5309: Eduskunnan päätöksen muikaisesti muutetaan kunnallisesta ikoclinhoitoarvusta 6 päivänä touko-
5310: kuuta 1966 annetun Llin (270/66) 14 S:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
5311:
5312: 14 s.
5313: man kuin yhden kodinhoitajan palkkaukseen
5314: Valtionapua ei kuitenkaan myönnetä useam- kutakin aleavaa tuhatta maalaiskunnan ja
5315: Vl,21.- Martikainen ym. 1417
5316:
5317: !ksbtatuhattaviittäsataa kaupungin ~a kauppalan liikenne- tai asumisolojen vuoksi katso olevan
5318: henkildrjoitettua asukasta kohti, ellei sosiaali- erityistä syystä toisin määrätä.
5319: ministeriö lkunnan aiueen laajuuden tai sen - - - - - - - - - - - - - -
5320:
5321:
5322: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
5323:
5324: Olavi Martikainen. Einari Nieminen. Paavo Väyrynen.
5325: Juhani Saukkonen. Mikko Jokela. Matti Ruokola.
5326: Veikko Pihlajamäki. Esko Härkönen. Pentti Pekkarinen.
5327:
5328:
5329:
5330:
5331: 178 156/72
5332: 1418
5333:
5334: Vl;22 . ....,.... Lak.at n:o 192.
5335:
5336:
5337:
5338:
5339: Paasivuori ym.: Ehdotus laiksi kunnallisesta kodinhoitoavusta
5340: annetun lain muuttamisesta.
5341:
5342:
5343: Ed u s kun n a 11 e.
5344:
5345: Puolitoista vuosikymmentä voimassa ollut Paitsi vanhusten lukumäärän kasvua ja hei-
5346: kodinhoitajalaki muutettiin v. 1966 laiksi kun- dän kotiaputarpeensa lisääntymistä myös van-
5347: nallisesta kodinhoitoavusta. Eräänä .syynä tähän lhusten avosairaanhoidon tarve on kasvanut.
5348: oli vanhusten kotiaputarpeen huomattava lisään- Kansanterveyslain voimaantulo edellyttää puo-
5349: tyminen. Kuitenkin uudistetunkin lain mukaan lestaan koko kodinhoitaja- ja kotiavustajakun-
5350: kodinhoitajien ja muun tarpeellisen henkilökun- nan lisäämistä. Kunnilla ei kuitenkaan ole aina
5351: nan tehtäväksi jäi edelleen ensisijaisesti huoleh- edes valtionavun edellyttämää kunnallista ko-
5352: tia lapsirikkaissa ja muissa niihin verrattavissa dinhoitajamäärää, puhumattakaan, että kotiavus-
5353: kodeissa perheenäidin säännölliseen kodin- ja tajan vakanss~ja kunnissa olisi lisätty. Syynä
5354: taloudenhoitoon kuuluvista tehtävistä, joskin viime mainittuun lienee kunnallista kodinhoito-
5355: kodinhoitoapua voidaan antaa myös vanhuksille apua koskevan lain valtionavun epämääräisyys
5356: ja muille erityistä huolenpitoa tarvitseville. V :n kotiavustajain palkkauksessa. Lain 15 § olisi-
5357: 1966 laki edellytti, että yhä lisääntyneeseen kin muutettava niin, että kunnilla olisi intres-
5358: vanhusten kotiaputoimintaan tultaisiin käyttä- siä lisätä kotiavustajain määrää.
5359: rr.ään lähinnä kotiavustajia, joiden koulutus oli Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5360: lyhyempi kuin kodinhoitajien. Sitä paitsi van- nioittaen,
5361: hustyössä henkilökohtaiset ominaisuudet ovat että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5362: erittäin tärkeät. lakiehdotuksen:
5363:
5364:
5365: Laki
5366: kun\nallisesta kodinhoitoavusta annetun lain muuttamisesta.
5367: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallisesta kodinhoitoavusta 6 päivänä tou-
5368: kokuuta 1966 annetun lain (270/66) 15 § näin kuuluvaksi:
5369:
5370: 15 §. menoista mukaan lukien ikä-, kalliinpaikan- ja
5371: Kunnalle myönnetään kotiavustajista aiJheu- syrjäseutulisien kuin myös näistä johtuvien
5372: turviin palkkauksiin kuntien taloudellisesta kan- työnantajan lakisääteisten sosiaaliturvamaksujen
5373: tokyvystä riippuen 40--70 prosenttia kokonais- määrät.
5374:
5375:
5376: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
5377:
5378: Tyyne Paasivuori. Ville Tikkanen. Lyyli Aalto.
5379: Uki Voutilainen. Pirkko Työläjärvi. Sinikka Luja-Vepsä.
5380: 1419
5381:
5382: VI,23.- Lak.al. n:o 193.
5383:
5384:
5385:
5386:
5387: Juntumaa ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain muuttamisesta.
5388:
5389:
5390: E d u s k u n n a 11 e.
5391:
5392: . Alkoholijuomien kulutus on alkoholilainsää- Valtio, joka alkoholijuomien käytöstä saa tu-
5393: dännön uudistainisen jälkeen noussut yli puoli- 1ot itselleen on velvollinen huolehtimaan myös
5394: toista'kertaiseksi ja nousu näyttää jatkuvan noin päihdyttävien aineiden väärinkäyttöön sortu-
5395: 10 prosentin vuosivauhtia. Akuutit haittavaiku- neista. Maassamme on huutava pula alkoholis-
5396: tukset, juopumuspidätykset, väkivaltarikokset tien hoitopaikoista, erityisesti ns. puolimatkan-
5397: ja liikenrtejuoppous ovat vastaavasti lisäänty- kodeista eli hoitokodeista, jotka kaikki ovat
5398: neet. Paitsi huollon tarpeessa olevien alkoholis- yksityisten järjestöjen hoidossa ja ylläpitämiä.
5399: tien lukumäärän lisääntymistä on esille noussut Hoitokotien lisäämiseksi ja niiden toiminnan
5400: toinen 'krooninen haitta, jatkuvan alkoholijuo- tukemiseksi on saatava lisää varoja, samoin kat-
5401: mien käytön aiheuttamat sairaudet. Käynnissä kaisuhoitoasemien ylläpitoa ja muuta päihdyt-
5402: olevasta tutkimuksesta saadut ennakkotiedot tävien aineiden väärinkäyttäjien vapaaehtoista
5403: osoittavat, että afkoholijuomien käytön lääkin- huoltotyötä varten.
5404: täpalvelulle aiheuttama taloudellinen rasitus on Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti eh-
5405: huomattavan suuri. dotamme,
5406: Tämän jdhdosta on !Välttämätöntä kiireelli-
5407: sesti lisätä alkoholijuomien käytön ennakolta- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5408: ehkäisevää toimintaa ja antaa siihen riittävästi lakiehdotuksen:
5409: varoja.
5410:
5411:
5412: Laki
5413: alkoholilain muuttamisesta.
5414: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alko-
5415: holilain (459/68) 98 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohta näin kuuluviksi:
5416:
5417: 98 §. lijuomista aiheutuvien haittojen ehkäisemistä
5418: Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain tarkoittavaan toimintaan.
5419: otettava: 3) määräraha, joka vastaa vähintään kuutta-
5420: kymmentä penniä kutakin edellisenä vuonna
5421: 2) määräraiha, joka vastaa vähintään viittä- maassa henkikirjoitettua asukasta kohti· käytet-
5422: kymmentä penniä kutakin edellisenä vuonna täväksi päihdyttävien aineiden väärinJkäyttäjien
5423: maassa henki'kirjoitettua asukasta kohti käytet- vapaaehtoiseen huoltotyöhön.
5424: täväksi avustuksina raittiustyöhön sekä alkoho-
5425:
5426:
5427: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
5428:
5429: Antero Juntumaa. Olavi Ronkainen.
5430: Raino Westerholm. Veikko J. Turunen.
5431: 1420
5432:
5433: VI,24.-Lak.al. n:o 194.
5434:
5435:
5436:
5437:
5438: Katajavuori ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain muuttamisesta.
5439:
5440:
5441: E d u s k u n nai l e.
5442:
5443: .Mkoholistien, nimenomaan asunnottomien Alkoholitulon kehitys vuosina 1967-1970 oli
5444: alkoholistien huollosta on viimeisten viiden seuraava: 1967 585 146 000 mk, 1968
5445: vuoden aikana muodostunut suuri ongelma. 649 761 000 mk, 1969 860 053 000 mk ja
5446: Se ei ole pelkästään katukuvassa näkyvä, vaan 1970 1 032 628 000 mk. Merkittävää on, ettei-
5447: myöskin taloudellinen ongelma, joka on yksi- vät alkoholihatttojen torjumiseen käytettävissä
5448: puolisesti kasautunut pääkaupunkiin. Helsin- olevat varat lisäänny samassa suhteessa, koska
5449: gissä asuu noin 11 % maan väestöstä. Vuoden niiden jakoperuste on a:lkoholilaissa ( 98 §)
5450: eli 1. 11. 1970-31. 10. 1971 välisenä aikana määritelty tiettynä rahamääränä kunnan henki-
5451: täiillä tavattiin noin 2 300 asunnotontg kor- kitljoitettua asu1kasta kohti.
5452: vikeaineiden väärinkäyttäjää eli noin 60 % Lainsäädäntöön, alkoholilakiin tulisi siis
5453: koko maan lukumäärästä. Juopumuspidätyksiä saada sellainen muutos, että valtio suorittaisi
5454: tapahtui koko maassa vuonna 1967: 131454 nykyistä suuremman osan alkoholituloistaan
5455: (Helsingissä 45 740), 1968: 128 078 (40 768), alkoholistien huoltotyöhön ja siten, että lisä-
5456: 1969: 121 660 (37 991 ), 1970: 154 893 varat osoitetaan sinne missä huollon tarve on
5457: (62 856) ja 1971: 182 846 (69 170). Alko- kipein.
5458: hölijuomia iku1.utettiin nautintotarkoitukseen Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
5459: vuonna 1970 ( 100% alkoholia) koko maassa nioittaen,
5460: 20 247 000 lt ( = 4.3 1t/asukas) ja Helsin-
5461: gissä 3 455 000 lt ( = 6.7 lt/asukas). että Eduskrmta hyväksyisi seuraavan
5462: Oy Alko Ab:n tulot ovat nousseet suuresti. lakiehdotuksen:
5463:
5464:
5465: Laki
5466: alkoholilain muuttamisesta.
5467: Eduskunnan päätOksen mukaisesti muutetaan 26 pähränä heinäkuuta 1968 annetun alkoholi-
5468: il.ain (459/68) 98 S:n 1 momentin 3) !kohta näin kuuluvaksi:
5469: 98 §. henildkirjoitettua asukasta kohti käytettäväksi
5470: Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain avustuksina päi!hdyttävien aineiden väärinkäyt-
5471: otettava: täjien ensisuojien ja hoitokotien perustamis- ja
5472: ylläpitokustannuksiin sekä muUihun päihdyttä,
5473: 3) määräraha, jokg vastaa vähintään !kolmea vien aineiden väärinkäyttäjien buo1totyöhön.
5474: markkaa kutakin edellisenä vuonna maassa
5475:
5476:
5477: Helsingissä 15 päivänä helmi!kuuta 1972.
5478:
5479: Salme Katajavuori. Sami Suominen. Victor P~pe.
5480: Timo Mäki. Irma To1vanen. Eero Lattula.
5481: Anna-Liisa Linkola. Mauri Miettinen. Juuso Häikiö.
5482: Erkki Häkämies.
5483: 1421
5484:
5485: Vl,25. -Lak.al. n:o 195.
5486:
5487:
5488:
5489:
5490: A.-L. Jokinen ym.: Ehdotus laiksi keskioluesta annetun lain
5491: muuttamisesta.
5492:
5493:
5494: E d u s k u n n a 11 e.
5495:
5496: Hallituksen 8 päivänä syyskuuta 196 7 anta- Keskioluen kulutus nous1 JO ensimmrusenä
5497: man keskiolutlakiesityksen perusteluissa pidet- uuden lain voimassaolovuonna lähes 3.5 -ker-
5498: tiin tärkeänä, että lakiin sisältyy keskioluen taiseksi edelliseen vuoteen verrattuna. Sen run-
5499: :valmistuksen ja kaupan tehokas valvontamah- sas käyttö on huomattavasti vaikeuttanut jär-
5500: dollisuus siten, että vastuu valvonnasta kuuluu jestyksenpitoa varsinkin monissa maaseudun
5501: sekä paikalliselle viranomaiselle että alkoholi- anniskelupaikoissa, joissa henkilökunnan vä-
5502: yhtiölle sosiaaliministeriön toimiessa ylimpänä hyys tai kokemattomuus on estänyt heitä te-
5503: valvojana ja valitusasteena. hokkaasti puuttumasta epäkohtiin. Ilmeisesti
5504: Lakiesityksen 36 § :n 1 momentissa oli mää- myös väkivaltarikollisuuden viime vuonna ta-
5505: rätty, että kunnassa, jossa on keskioluen vähit- pahtunut tuntuva nousu on osaltaan johtunut
5506: täismyynti- tai anniskelupaikka, tuli olla kun- keskioluen runsaasta kulutuksesta.
5507: nallinen alkoholitarkastaja. Tähänastisten kokemusten valossa näyttää
5508: Eduskunta poisti kuitenkin pykälän 1 mo- mielestämme täysin perustellulta muuttaa kes-
5509: mentin, joten keskioluen vähittäismyynnin ja kiolutlakia siten, että em. hallituksen esityksen
5510: anniskelun valvontaa hoitavana viranomaisena tarkoitus kunnallisten alkoholitarkastajien toi-
5511: niissä kunnissa, joissa ei ole alkoholilain nojalla mien perustamisesta kaikkiin sellaisiin kuntiin,
5512: valittua kunnallista alkoholitarkastajaa, on vain joissa keskiolutta myydään tai anniskellaan, to-
5513: poliisi. Poliisin mahdollisuudet tehokkaasti val- lteutuu.
5514: voa keskioluen lukuisien vähittäismyynti- ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
5515: anniskelupisteiden toimintaa ovat kuitenkin
5516: erittäin rajoitetut. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5517: lakiehdotuksen:
5518:
5519: Laki
5520: keskioluesta annetun lain muuttamisesta.
5521:
5522: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan keskioluesta 26 päivänä heinäkuuota 1968 an-
5523: netun lain (462/68) 37 § näin kuuluvaksi:
5524:
5525: 37 §. Mitä alkoholilain 73-75 S:ssä on säädetty
5526: Kunnassa, jossa on keskioluen vähittäis- kunnallisesta tarkastajasta, hänen valitsemises-
5527: myynti- tai anniskelupaikka, tulee olla kunnal- taan ja tarkastajan virasta sekä tarkastajalle
5528: linen alkoholitarkastaja. Jos kunnassa on alko- kuuluvista tehtävistä ja tarkastajan palkkauk-
5529: holilain nojalla valittu kunnallinen alkoholitar- sesta sekä toiminnasta aiheutuvien menojen kor-
5530: kastaja, toimii hän tässä laissa tarkoitettuna vaamisesta kunnalle, on voimassa tämän lain
5531: kunnallisena alkoholitarkastajana. nojalla valitun kunnallisen alkoholitarkastajan
5532: osalta.
5533:
5534: Helsingissä 15 päi'Vänä helmikuuta 1972.
5535:
5536: Anna-Liisa Jokinen. Matti Järvenpää. Ensio Laine.
5537: 1422
5538:
5539: VI,26.- Lak.al. n:o 196.
5540:
5541:
5542:
5543:
5544: Volotinen ym.: Ehdotus laiksi keskioluesta annetun lain muut-
5545: tamisesta.
5546:
5547:
5548: Ed u s kun n a 11 e.
5549:
5550: Sosiaalisista syistä on alkdholijuomien vähit- löille ja väärinkäyttäjille on kielletty. Elintar-
5551: täismyynti samairikuin anniskelukin eräin poik- vikekaupoissa ei kuitenkaan 1kiinnitetä riittä•
5552: keuksin rajoitettu tapahtuvaksi yksinomaan kä- västi huomiota siihen, että olutjuopoille ja -al-
5553: teiskaupassa rahasuoritusta vastaan. (Alkoholi- koholisteille helposti kertyy huomattavia tili-
5554: lain (459/68) 34 § 3 mom. ja 49 § 1 mom.) velkoja joko kokonaan tai suurimmaksi osaksi
5555: Tarkoituksena on suojata ostajaa harkitsemat- pelkän keskioluen ostoista. Tiettävästi poliisi-
5556: tomUta ostoilta ja yli varojen elämiseltä. Kielto viranomaiset ja kunnalliset alkoholitarkastajat,
5557: on mielekäs ja verraten helposti valvottavissa. siellä missä heitä on, eivät ole pystyneet estä-
5558: Keskioluesta annetussa laissa (462/68) ei mään oluen väärinkäyttötarkoituksiin tapahtu-
5559: vastaavaa kieltoa ole. Lakia säädettäessä toivot- vaa velaksimyyntiä ja sen aiheuttamia epäkoh-
5560: tiin, ettei keskioluesta muodostu mairiittavassa tia.
5561: määrin juopottelujuoma ja ettei se johda epä- Tilanteen korjaamiseksi olisi keskioluesta ah•
5562: ,sosiaaliseen käyttäytymiseen. Nämä toivomuk- nettuun lakiin lisättävä alkoholilakiin jo sisäl-
5563: set ovat pettäneet. Keskioluen vaivaton saanti tyvät velaksimyyntiä ja -anniskelua kQskevat
5564: on ollut omiaan lisäämään sen kulutusta. Olut- kiellot. Vain keskiolutta anniskelevien ravitse·
5565: juopottelu on jatkuvasti yleistynyt ja olutalko- musliikikeiden luonne on sellainen, ettei niiden
5566: holismi on leviämässä. kohdalla tarvita velaksimyynnin kiellosta mi-
5567: Erityisen vaikeaksi on tilanne tullut sen tään poikkeuksia. ·
5568: \Vuoksi, että elintarvikeliikkeet myyvät keski- Edelläolevan perusteella ehdotamme,
5569: alutta samalla tavalla velaksi kuin elintarvik-
5570: keita. Keskioluesta annetun lain 20 §:n mukaan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5571: myynti alkoholin vaikutuksen alaisille henki- lakiehdotuksen:
5572:
5573:
5574:
5575: Laki
5576: keskioluesta annetun lain muuttamisesta.
5577:
5578: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään keskioluesta 26 päivänä heinäkuuta 1968 anne-
5579: tun lain (462/68) 20 §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti:
5580:
5581: 20 §.
5582: Keskiolutta ei saa myydä velaksi tai panttia
5583: vastaan eikä myöskään vaihtokaupalla.
5584:
5585: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
5586:
5587: Hannes Volotinen. Ragnar Granvik. Sylvi Saimo.
5588: Uki Voutilainen. Eeva Kauppi. Antero Juntunuia. ·
5589: Irma Toivanen. J. Juhani Kortesalmi. Arttur Niemelä.
5590: Mikko Vainio. Heikki Kainulainen.
5591: 1423
5592:
5593: VI,27,:_Låk.al. n:o 197.
5594:
5595:
5596:
5597:
5598: Tupamäki: Ehdotus tupakkalaiksi.
5599:
5600:
5601: E d u s k u n n a II e.
5602:
5603: Tutkimukset ovat tähän mennessä osoitta- selle annetaan ilmainen savuke: ei ihme, että
5604: neet sitovasti tupakoinnista aiheutuvan huomat- viimeistään armeijassa totutaan polttamiseen.
5605: tavia terveydellisiä vaurioita. Tupakoinnin syy- Tällä hetkellä on mainonta kielletty kokonaan
5606: yhteys erityisesti keuhkosyöpään ja verisuoni- tai osittain ainakin seuraavissa maissa: Kanada,
5607: tauteihin on käynyt ilmi kiistatta, ja lisäksi on Italia, Itävalta, Japani, Ruotsi, Argentiina,
5608: melkoisella varmuudella nähtävissä tupakoinnin Tshekkoslovakia, Islanti, Tanska, Norja, Ro-
5609: edistävän lukuisia muitakin tauteja. mania ja Neuvostoliitto. Mainonnan kieltämi-
5610: Vaikka meillä tällä hetkellä kuolee vuosit- sen tarkoituksena on estää niiden vaikutus nuo-
5611: tain keuhkosyöpään yli 1 000 miestä ja veri- riin, jotka eivät vielä tupakoi. Saman pykälän
5612: suonitauteihin yli 3 500, ja vaikka tupakointi- mukaan on kielto ulotettu koskemaan muita-
5613: tottumusten muuttumisesta johtuen tällä het- kin mainoksia tältä osin. 2 §:n 3 mom. tarvi-
5614: kellä koulussa olevista tulee tilastollisesti pe- taan siksi, että markkinoille saattaa tulla esim.
5615: räti 20 000 kuolemaan keuhkosyöpään, siitä vaarattornia savukkeita, joille mahdollisesti on
5616: huolimatta ei maassamme olla päästy tupakoin- syytä antaa mainosoikeus.
5617: nin aiheuttamien haittojen rajoittamisessa edes Lakiesityksen 3 §: ssä määrätään tupakka-
5618: juuri alkuun; vain TV:sta on tupakkamainonta valmisteissa vaadittava tunnus ja varoitusteksti
5619: loppunut, asetetun tupakkakomitean mietintö siitä, että tuote on terveydelle vaarallinen.
5620: joutui vihreän veran alle heti ilmestyttyään ja . Lakiesityksen 4-6 §:ssä pyritään suojaa-
5621: nykyinen Tupakkaneuvottelukunta ei aiokaan maan tupakoimattomat niillä paikoilla, joissa
5622: saada valmiiksi mitään esitystä. Valtio ja tu- he joutuvat jokapäiväisessä elämässä olosuhtei-
5623: pakkatehtailijat hykertelevät käsiään jättimäi- den pakosta jatkuvasti oleskelemaan. Viime-
5624: sistä tuloistaan ihastuneina ja yhteiskunta mak- aikaiset tutkimukset osoittavat kiistattomasti
5625: saa kaiken tuhansina kuolevina, sairastavina, sen, että myös ns. sekundääripolttaminen (pas-
5626: tulipaloina, sosiaalisina ongelmina ja monina siivipolttaminen) vaikuttaa samansuuntaisesti
5627: muina eri muotoina. haitallisesti kuin varsinainen polttaminenkin.
5628: Koska asia ei lähde etenemään toivomalla, Lisäksi aiheuttaa savu tupakoimattomalle Iima·
5629: on syytä tehdä lakialoite tupakkalaiksi. Vaikka kalvojen ärsyyntymistä, päänsärkyä ym. Kaikki
5630: meillä (mikä lienee harvinaista) tupakka kuu- mainituissa pykälissä esiintyvät säädökset ovat
5631: luu elintarvikelain alaisuuteen ( Elintarvikease- jo kohtalaisen yleisesti hyväksyttyjä. Ankarin
5632: tus 1 §:n 2 mom.: "Elintarvikkeita koskevia vaatimus ( 4 §) on voimassa ainakin Bulgarias-
5633: määräyksiä on sovellettava myös tupakkaval- sa, ja muut useammassakin maassa.
5634: misteisiin"), ei edes mitään enimmäispitoisuuk- Lakiesityksen 7 §: ssä rajoitetaan tupakan
5635: sia ole katsottu aiheelliseksi laatia: elohopea- myyminen ja luovuttaminen sallituksi vain yli
5636: kaloista nostetaan suuri äläkkä, mutta saman 12-vuotiaille. Norjassa on voimassa 15 vuoden
5637: lain piiriin kuuluva tupakka saa tappaa rau• ikäraja. Jäljitelmillä tarkoitetaan esim. leikki-
5638: hassa vuodesta toiseen. kaluja, Iakritsipiippuja yms.
5639: Lakiesityksen 2 §: ssä kielletään tupakkaval- Koska elintarvikelainsäädännössä ei kaikesta
5640: misteiden kaikenlainen mainonta. Se koskee huolimatta ole määritelty enimmäispitoisuuksia
5641: siis radio--TV-, lehti-, ulko-, näyte-erä-, ääni- eikä mitään muitakaan tupakkavalmisteille sal-
5642: levy- yms. mainontaa. Jonkinlaisen huippukoh- littavista ominaisuuksista, on tarvittavien mää-
5643: tansa tupakan mainonta on saavuttanut armei- räysten laatimisvelvoite otettu lakiesityksen 8
5644: jassa, jossa kaikissa yhteistilaisuuksissa jokai- §:ään.
5645: 1424 Vl).7. -Ehdotus tupakka1aiksi.
5646:
5647: Lakiesityksen 9 §:ssä on määrätty, että 1% tavaa informaatiota sekä terveydenhoitohenkilö-
5648: tupakkavalmisteveron tuotosta on käytettävä kunnan oma vilpitön esimerkki. Tulee pyrkiä
5649: tupakoinnin haittavaikutuksia koskevaan tutki- suuntaamaan tiedotus niin, että tupakoimatto-
5650: mus- ja ehkäisytyöhön. Kuluvana vuonna sum- muudesta tulee "pop", että ne, joita jäljitel-
5651: ma olisi suuruudeltaan noin 5 milj. mk. Kun lään eivät tupakoi. Kaikki käyttäytymisessä tu-
5652: tätä summaa verrataan siihen, että arvioituna pakointiin liittyvät ilmiöt tulisi karsia pois:
5653: pelkästään sairaus- ja muut suoranaisesti yhteis- esim. armeijassa ei suinkaan pidetä tupakka-
5654: kunnan maksettavaksi tulevat tupakoinnista taukoja, vaan lepotaukoja, niin kuin niiden
5655: aiheutuvat kustannukset ovat vuosittain useam- oikea, nykyisin jo melkein unohdettu nimi
5656: pia satoja miljoonia, ei summaa todellakaan kuuluukin. Mitkään ponnistelut ja yhä uusien
5657: voi pitää riittävänä. Mutta kun sitä verrataan keinojen ja toimintamuotojen etsiminen ei ole
5658: siihen, mitä asian hyväksi on tähän mennessä turhaa: tupakoinnin vähentämisellä on maas-
5659: uhrattu, on edistys melkoinen: näihin päiviin samme suurempi tauteja ehkäisevä vaikutus
5660: asti on valtio raottanut pussiaan asian hyväksi kuin kaikella muulla ehkäisevällä terveyden-
5661: vain muutaman kymmenentuhannen verran hoidolla yhteensä.
5662: vuodessa. Lakiesityksen 11 §:ssä määrätään tietojen-
5663: Lakiesityksen 10 §:ssä on maininta organi- antovelvollisuudesta viranomaisille, ja 12 §:ssä
5664: saatiosta. Tulisi päästä siihen, että lääkintö- rikkomuksista seuraavista rangaistuksista.
5665: hallituksessa tai sosiaali- ja terveysministeriöön Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioitta-
5666: nivottuna olisi elin, jossa myös kaikki vapaa- vasti,
5667: ehtoista ehkäisy- ja valistustyötä tekevät elimet
5668: olisivat kootusti edustettuina. Tärkeimpinä toi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5669: mintamuotoina täytynee pitää kouluissa annet- lakiehdotuksen:
5670:
5671:
5672:
5673:
5674: Tupakkalaki.
5675: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5676:
5677: 1 s.
5678: Tämän lain mukaan pyritään rajoittamaan Tupakkavalmisteissa ei saa esiintyä mitään
5679: tupakkavalmisteiden aiheuttamia terveydellisiä muuta selvitystä tupakoinnin vaikutuksesta ter-
5680: haittoja. veyteen.
5681: 2 s. 4 s.
5682: Tupakkavalmisteiden mainostaminen on kiel- Työpaikoilla on tupakointi sallittu ainoastaan
5683: letty. Savukepaperi, savukkeenkierrin ja piippu erityisesti sitä varten osoitetuissa tiloissa.
5684: luetaan tupakkavalmisteisiin. Mikäli kuitenkin kaikki samassa ,tilassa työs-
5685: Tupakkavalmisteita ei saa sisältyä muiden kentelevät sallivat, on tupakointi sallittu 1
5686: tuotteiden tai palvelusten mainontaan. momentin määräyksen estämättä. Suostumus
5687: V aitioneuvosto voi, milloin erityiset syyt sitä tupakoinnin sallimiseen on annettava kirjalli-
5688: vaativat, sallia poikkeuksia 1 ja 2 momentin sena.
5689: mukaisista määräyksistä. 5 §.
5690: Suljetuissa julkisissa ja yleisötiloissa on tupa-
5691: ·3 s. kointi kielletty. Nämä tilat määritellään asetuk-
5692: Savukerasioiden, sikaari- ja sikaarisavukepak- sessa, jossa voidaan osoittaa myös tiloja, joissa
5693: kausten, piippu-, suu- ja muiden irtotupakka- tupakointi on sallittu.
5694: pakkausten sekä savukepaperi- ja suodatinpak-
5695: kausten maahantuonti, myynti ja jakaminen on 6 s.
5696: kielletty, mikäli niitä ei ole varustettu asetuk- Joukkokuljetukseen tarkoitetuissa liikenne-
5697: sella tarkemmin määrättävällä tupakoinnin ter- välineissä on tupakointi kielletty. Asetuksella
5698: veydelle aiheuttamasta vaarasta tiedoittavalla määrätään, milloin on liikennevälineessä oltava
5699: tunnuksella ja tekstillä. erityinen .tupakoiville tarkoitettu tila.
5700: VI,27.- Tupamäki. 1425
5701:
5702: 7 §. 11 §.
5703: Tupakkavalmisteiden tai niiden jäljitelmien Tupakkavalmisteiden tuottajat, maahantuojat
5704: myyminen ja luovuttaminen on kielletty alle ja myyjät kuten myös heidän järjestönsä ovat
5705: 12-vuotiaille. velvollisia antamaan viranomaisille kaikki tä-
5706: 8 §. män lain toteuttamisessa tarvittavat tiedot.
5707: Asetuksella säädetään tupakkavalmisteiden si-
5708: sältöä, painoa, suodattimia ja muita ominai- 12 §.
5709: suuksia koskevista määräyksistä. Joka rikkoo tämän lain mukaisia määräyksiä
5710: on tuomittava sakkoon. Yrityksestä rangaistaan
5711: 9 §. kuten rikoksesta.
5712: Valtion saamasta tupakkavalmisteverosta käy- Jos rikkoja on toiminut jonkun yhtiön, sää-
5713: tetään vuosittain 1 prosentti tupakoinnin hait- tiön tai yhdistyksen hyväksi näiden hyödyttä-
5714: tavaikutuksia koskevaan tutkimus-, ehkäisy- ja mistarkoituksessa, tai yhtiö, säätiö tai yhdistys
5715: valistustyöhön. on muuten saanut merkittävää hyötyä rikolli-
5716: 10 §. sesta menettelystä, voidaan myös yhtiö, säätiö
5717: Tämän lain mukaisen toiminnan ylin johto, tai yhdistys tuomita sakkoon.
5718: ohjaus ja valvonta kuuluu lääkintöhallitukselle.
5719: Lääkintöhallituksen on oltava yhteistyössä 13 §.
5720: vapaaehtoista ehkäisy- ja valistustoimintaa teke- Tämä laki tulee voimaan päivänä
5721: vien järjestöjen ja näiden yhteiselimien kanssa. kuuta 197 .
5722:
5723:
5724: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
5725:
5726: Olavi Tupamäki.
5727:
5728:
5729:
5730:
5731: 179 156/72
5732: 1426
5733:
5734: Vl,28.- Lak.al. n:o 198.
5735:
5736:
5737:
5738: T. M. Koivisto ym.: Ehdotus laiksi toimenpiteistä eräiden
5739: pakkausten ympäristölle aiheuttamien haittojen estämiseksi.
5740:
5741:
5742: E d u s k u n n a 11 e.
5743: Kiinteistöjätteen valtaosa on erilaisia valmii- tuu mahdollisimman vähän ympäristön ja muun
5744: den vähittäismyyntipäällysten jätteitä, jotka luonnon roskaantumista sekä haittaa ja lisäkus-
5745: osaltaan ovat tehneet nykyaikaisen järjeste- tannuksia jätehuollolle. Norjassa ja Tanskassa
5746: tyn jätehuollon välttämättömäksi. Pakkausten ovat tätä tarkoittavat lainsäädäntötoimenpiteet
5747: osuus kiinteistä jätteistä näyttää tällä hetkellä käynnissä. On välttämätöntä, että Suomessa
5748: olevan edelleen lisääntymässä. Pakkausaineen tehdään lainsäädännöllisesti mahdolliseksi toi-
5749: ja pakkaustyypin valinta vaikuttaa siten ratkai- menpiteet, joilla pakkausaineiden ja pakkausten
5750: sevasti jätehuoltoon. Ympäristön ja muun luon- aiheuttamat ympäristöhaitat voidaan ehkäistä.
5751: non roskaantuminen on suurimmaksi osaksi eri- Mahdollisia keinoja ovat:
5752: laisten pakkausten aiheuttamaa. Haja-asutus- - pakkausten palautusjärjestelmän ja sii-
5753: alueilla ei roskaantumista voida torjua jätehuol- hen liittyvän riittävän korkean palautusmaksun
5754: lon avulla, sillä sen järjestäminen näille alueille määrääminen pakolliseksi;
5755: aiheuttaisi suuria kustannuksia. Siten roskaan- - erityinen, riittävän korkea jätehuolto-
5756: tumisen lisääntyminen on väistämätön seuraus maksu, jolla korvataan jätehuollon tehostami-
5757: valmiissa pakkauksissa myytävien tarvikkeiden sen ja roskaantumisen torjunnan yhteiskunnalle
5758: lisääntymisestä. Kun lisäksi otetaan huomioon, aiheuttamat lisäkustannukset ja ohjataan pak-
5759: että pakkausten aiheuttama jätehuoltokustan- kausaineen ja -tyypin valintaa;
5760: nusten kasvu koituu yhteiskunnan ja siten ve~ - jätehuollolle oleellisia lisäkustannuksia
5761: ronmaksajien maksettavaksi, on todettava, että tai huomattavaa roskaantumista aiheuttavan
5762: pakkausten ja nimenomaan kertakäyttöisten pakkausaineen tai -tyypin kieltäminen yleisesti
5763: pakkausten laajeneva käyttö aiheuttaa yhteis- tai määrätyn tarvikkeen päällyksenä;
5764: kunnalle eneneviä kustannuksia samalla kun - pakkausten standardointi pakkausten pa-
5765: ympäristön ja muun luonnon roskaantuminen lautuksen ja hyväksikäytön helpottamiseksi.
5766: lisääntyy. Roskaantuminen ei ole suurinkaan Näitä toimenpiteitä tulisi voida soveltaa jo-
5767: taloudellisin uhrauksin kokonaan estettävissä honkin pakkausaineeseen tai -tyyppiin joko yh-
5768: tai poistettavissa. dessä tai erikseen.
5769: Yhteiskunnan on puututtava pakkausalan ke- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
5770: hitykseen sekä säädeltävä ja ohjattava sitä si-
5771: ten, että sekä nykyisin käytössä olevista että että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5772: uusista pakkausaineista ja pakkauksista aiheu- lakiehdotuksen:
5773:
5774: Laki
5775: toimenpiteistä eräiden pakkausten ympäristölle aiheuttamien haittojen estämiseksi.
5776:
5777: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5778:
5779: 1 §.
5780: Jos joukkokulutushyödykkeen pakkaukseksi neuvoston päätöksellä kieltää pakkausaineen
5781: tarkoitettujen valmiiden vähittäismyyntipäällys- tai pakkauksen käyttö taikka rajoittaa tätä,
5782: teen todetaan aiheuttavan luonnon ja ympäris- jollei voida järjestää palautusmaksuun perustu-
5783: tön erityistä roskaantumista tai huomattavia vaa pakkausten palautusjärjestelmää niin tehok-
5784: lisäkustannuksia jätehuollolle, voidaan valtio- kaasti, että mainitut epäkohdat estetään.
5785: VI,28.-T. M. Koivisto ym. 1427
5786:
5787: Asetuksella voidaan 1 momentissa mauutuls- kolla tai enintään kuuden kuukauden vankeu-
5788: sa tapauksissa määrätä, että vähittäismyynti- della.
5789: päällyksen tai pakkausaineen valmistajan tai
5790: maahantuojan on suoritettava jätehuollon lisä- 3 §.
5791: kustannuksia tai luonnon ja ympäristön puhdis- Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltami-
5792: tamiskustannuksia vastaava maksu. sesta annetaan asetuksella.
5793:
5794: 2 §. 4 §.
5795: Joka rikkoo tämän lain säännöksiä ja sen Tämä laki tulee voimaan päivänä
5796: nojalla annettuja määräyksiä, rangaistakoen sa- kuuta 19
5797:
5798:
5799: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
5800:
5801: Tellervo M. Koivisto. UH Sundqvist. Tellervo T. Koivisto.
5802: Riitta Järvisalo-Kanerva. Sinikka Luja-Vepsä. Osmo Kaipainen.
5803: Kaisa Raatikainen. Pirkko Työläjärvi. V. 0. Mäkinen.
5804: 1428
5805:
5806: VI,29.- Lak.al. n:o 199.
5807:
5808:
5809:
5810:
5811: Björklund ym.: Ehdotukset radio- ja yleisradiolaiksi sekä eräiksi
5812: niihin liittyviksi laeiksi.
5813:
5814:
5815: Ed u s kun n a ld e.
5816:
5817: Joukkotiedotustoiminnan keskeisenä päämää- - a) radioaaltojen teknisistä ominaisuuk-
5818: ränä tulee olla kansalaisten yhteiskunnallisen sista johturvan, kaikkia radiolähetyksiä (radio-
5819: tietoisuuden syventäminen ja laajentaminen. puhelinli1kenne yms.) koskevan säännöstön, ja
5820: Joukkotiedotuksen on välitettävä tietoa yhteis- b) radioaaltojen erityiskäytöstä joukkotiedo-
5821: kunnassa esiintyvistä ongelmista. Sen on val- tukseen syntynyttä yleisradiotoimintaa koske-
5822: rvottava päätöksentekijöiden toimintaa ja jaet- van säännöstön erottaminen toisistaan,
5823: tava kansalaisille sellaista monipuolista tietoa, - Yleisradion muodostaminen eduskunnan
5824: joka helpottaa kansalaisia ottamaan kantaa yh- valvonnassa olevaksi laitokseksi ilman sidonnai-
5825: teiskunnallisiin kysymyksiin ja paremmin vai- suutta valtioneuvostoon tai muihin viranomai-
5826: kuttamaan omaa elämäänsä koskeviin päätök- siin,
5827: siin. Joukkotiedotuksen on toimittava eräänä - yleisradiotoiminnan harjoittamisen yksin-
5828: yhteiskunnan kontrollikoneistona. o1keuden antaminen Yleisradiolle,
5829: Tämän tehtävän voi täyttää vain kaupallisis- - yleisradiotoiminnan tavoitteiden määrit-
5830: ta siteistä vapaa ja riippumaton, kansalaisten tely laissa, ja
5831: itsensä valvonnassa oleva joukkotiedotustoi- - yleisradiolähetysten vastaanottamisen va-
5832: minta. pauden toteaminen.
5833: Joukkotiedotustoiminta kokonaisuutena ei Yleisradiotoiminta edellyttää toisaalta kan-
5834: maassamme nykyisin täytä demokratian sille sanvaltaista valvontaa, toisaalta mahdollisim-
5835: asettamia vaatimuksia. Valtaosa Suomen jouk- man suurta riippumattomuutta erilaisista pai-
5836: kotiedotuksesta on yksityisen pääoman ja har- nostusryhmistä. Kansanvaltainen valvonta to-
5837: valukuisten omistajien valvonnassa. Se on osa teutuu parhaiten eduskunnan kautta. Yleisra-
5838: yksityistä liiketoimintaa eikä pyri palvelemaan diolle on sen vudksi rvahvistettava toiminta-
5839: kansan suuren enemmistön etua. muoto, joka takaa sen aseman eduskunnan alai-
5840: Yleisradiolla on ainoana koko yhteiskunnan sena itsenäisenä laitdksena. Osakeyhtiömuoto
5841: valvonnassa olevana joukkotiedotusvälineenä ei sovellu tähän tarkoitukseen.
5842: erikoisasema Suomen joukkotiedotuksessa. Sen Yleisradiotoiminnan merkittävän ja yhä kas-
5843: tehtävä on tarjota monipuolista tietoa yhteis- vavan yhteiskunnallisen vaikutuksen huomioon
5844: kunnasta - sen valtasuhteista, rvaikutusikana- ottaen on erityisesti korostettava eduskunnan
5845: rvista, ajankohtaisista ongelmista. oikeutta valvoa kaikkia yleisradio-ohjelmia sii-
5846: Yleisradion tehtävä on tarjota totuudenmu- tä riippumatta lähetetäänkö ne radioaaltoja
5847: kainen kuva alati kehittyvästä ja muuttuvasta käyttäen vai johtimia myöten. Viime aikoina
5848: yhteiskunnasta ja maailmasta. Sen päämäärä on julkisuudessa esiintyneet pyrkimykset ns. kaa-
5849: aktirvoida kansalaisia ja luoda yhteiskuntaan pelitelevision alistamiseksi yksityisen pääoman
5850: yleistä alttiutta muutokseen ja uudistumiseen. valvontaan on jyrkästi torjuttava demokratiaa
5851: Yleisradiotoiminnan kehittymiselle näiden kaventavina. Viestintätekniikan kentän laajene-
5852: suuntaviirvojen mukaisesti on lainsäädännöllä minen on saatettava palvelemaan kansanva:llan
5853: luotava kestävät puitteet, jotka jättävät riittä- laajentamista joukkotiedotustoiminnassa. Edus-
5854: rvästi liikkumatiJ.aa nopean yhteiskunnallisen ja kunnan valvontaoikeus on välttämätöntä jul-
5855: teknisen kehityksen mukanaan tuomille muu- kisen tiedotustoiminnan suojelemiseksi kaupal-
5856: toksille. Tämän toiminnan kehittymisen rvält- 1iselta tai muut,en yksitviseen varallisuuteen
5857: tämättömiä edellytyksiä orvat perustuvalta yritystoiminnalta.
5858: Vl,29.- Björklund ym. 1429
5859:
5860: Y1eisradiolle on taattava riittävät taloudelli- Jises·ta mainonnasta on sen woksi pohjoismais-
5861: set toimintaedellytykset. Nykyinen lupamak- ta käytäntöä noudattaen kokonaan luovuttava
5862: sujärjestelmä merkitsee käytännössä kansalaisil- yleisradiotoiminnassa.
5863: ta kannettavaa informaatioveroa, joka epä- Yleisradiotoiminta on nykyisin yhteiskunnal-
5864: progressivisuudessaan kohdistuu erityisen epä- lista paJ.velua aivan samassa määrin kuin esi-
5865: oikeudenmukaisena pienituloisiin eritoten kan- merkiksi opetus-, kansanterveys- ja sosiaalitoi-
5866: saneläkkeen varassa eläviin ihmisiin. Joukkotie- minta. Siksi on kohtuutonta enää nykyisin pe-
5867: dotuksen kustannusten on jakauduttava oikeu- riä kansalaisilta erillisiä maksuja tämän toimin-
5868: denmukaisesti eri kansalaisryhmien kesken. nan ylläpitämisestä. Yhteiskunnan jäsenten ta-
5869: Edelleen lupamaksujärjestelmä on osoittautu- loudellisen aseman erilaisuus ei saa olla esteenä
5870: nut taloudellisesti riittämättömäksi ja hallinnol- yleisradiotoiminnan harjoittamiselle ja siihen
5871: lisilta kustannuksiltaan tarpeettoman suureksi; osallistumiselle. Yleisradiotoiminta kuuluu yh-
5872: sitäpaitsi järjestelmän paikkaaminen mainon- teiskunnan rahoitettavaksi ja tähän toiminnan
5873: nasta saatavin tuloin on erityisen epätarkoi- vaatimat kulut on sijoitettava valtion meno-
5874: tuksenmukaista yleisradiotoiminnan yhteiskun- arvioon.
5875: nallisen vaikutuksen kannalta. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5876: Kansalaisten kodeissa tapahtuva ostokeho-
5877: tuksiin keskittyvä mainonta ei kuulu yleis- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
5878: radiotoimintaan. Yhtä huonosti siihen sopii lakiehdotukset:
5879: mainontaa palveleva ohjelmatoiminta. Kaupal-
5880:
5881:
5882: Radiolaki.
5883: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5884:
5885: 1 §.
5886: Radiolaitteista, niiden hallussapidosta ja käy- pauksissa Hsä'ksi radiolähetysten lähettämiseen
5887: töstä sekä radiolähetyksistä on voimassa, mitä on ha111.~ittava 1upa. Luvan myöntää liikenne-
5888: tässä laissa säädetään. ministeriö enintään kymmeneksi vuodeksi ker-
5889: Yleisradiolaitteista, niiden hallussapidosta ja :rallaan, ja se voidaan, milloin syytä on, pe-
5890: käytöstä sekä yleisradiolähetyksistä säädetään ruuttaa joko kokonaan tai määräajaksi.
5891: yleisradiolaissa. Asetuksella voidaan säätää, milloin valtion
5892: 2 §. viranomaisen tai laitoksen ei tarvitse hankkia
5893: Radiolähetyksellä ·tarkoitetaan kaikkea merk- 1 momentissa säädettyä lupaa, sekä myöntää
5894: kien, merkinantojen, kuvien, äänien tai muun liikenneministeriölle oikeus määrätä, milloin
5895: näihin verrattavan lähettämistä välittömästi ~upa erityisestä syystä ei ole 1tarpeen.
5896: vastaanotettavaksi tai •tietojen, ohjeiden tai Liikenneministeriö voi siirtää silJe edellä 1
5897: muun sellaisen hankkimiseksi kansainvälisissä ja 2 momentissa säädetyt tehtävät joko !koko-
5898: sopimuksissa erikseen radioaalloiksi määritel- naan tai osaksi posti- ja lennätinhallitukselle.
5899: tyjä vapaasti eteneviä sähkömagneettisia aaltoja
5900: käyttäen. 5 §.
5901: Radiolaitteella •tarkoitetaan laitetta, jonka Radiolaitteen käyttäjä on velvollinen viipy-
5902: käyttötarkoituksena on radiolähetysten lähettä- mättä ryhtymään vastaanottamaosa hätäkutsun
5903: minen tai vastaanottaminen. tai -ilmoituksen vaatimiin toimenpiteisiin sekä
5904: myös viranomaisen pyynnöstä, mikäli se on
5905: 3 §. mahdollista, itse lähettämään sellaisen kutsun
5906: Radiolaitteet, niiden hallussapito ja käyttö tai ilmoituksen, milloin se ilmeisesti on tar-
5907: ovat valtion valvonnan alaiset. peen ihmishengen pelastamiseksi.
5908: Viranomaisella on oikeus ihmishengen tai
5909: 4 §. omaisuuden pelastamiseksi suoritettavan hätä-
5910: Radiolaitteen •hallussapitämiseen ja käyttämi- radiolähetyksen vuoksi keskeyttää sitä häirit-
5911: seen sekä liikenneministeriön määräämissä ta- sevä radiolähetys.
5912: 1430 Vl,29. - Ehdotus radiolaiksi.
5913:
5914: 6 §. Poliisi- ja tulliviranomaisten tulee tarvittaes-
5915: Jdka vastaanottaa radiolähetyksen, jonka si- sa antaa virka-apua tarkastajalle.
5916: sältö ei ole tarkoitettu kenen tahansa tietoon
5917: tulevaksi, ei saa ilman asianmukaista lupaa 10 §.
5918: sitä käyttää eikä toiselle ilmoittaa. Radiolaitteen hallussapitämisestä tai käyttä-
5919: misestä sekä vixanomaisen tämän lain perus-
5920: 7 §. teella toimittamasta tarkastuksesta voidaan
5921: Radiolaitteen teknillinen rakenne ja kunto määrätä suoritettavaksi maksuja.
5922: on tarkastettava tai katsastettava. Maksujen suuruudet määrätään siten, että
5923: kertyneillä varoilla voidaan kattaa radiolaittei-
5924: 8 §. ta koskevien lupien valvonnasta, radiolaittei-
5925: Milloin sellaiset laitteet, jotka kehittävät tai den teknillisen rakenteen ja kunnon tarkasta-
5926: ~oiden toiminnan yhteydessä kehittyy sähkö- misesta ja radiolähetysten lähettämiselle tai
5927: magneettisia aaltoja, aiheuttavat tai niiden pe- vastaanottamiselle aiheutuvien häiriöiden syi-
5928: rustellusti epäillään voivan aiheuttaa haitallista den selvittämisestä sekä ede:Nä mainittujen •teh-
5929: häiriötä radiolähetysten lähettämiselle tai vas- tävien yleissuunnittelun ja hallinnon tarkoituk-
5930: taanottamiseJ:le, on ne varustettava tatpeellisil- senmukaisesta hoitamisesta aiheutuvat kustan-
5931: ~a häiriönvaimennuslaitteilla tai niiden suhteen nukset.
5932: ryhdyttävä muihin asianomaisen viranomaisen 11 §.
5933: määräämiin toimenpiteisiin häiriön ehkäisemi- Mitä rikoslain 34 luvun 12 §:ssä ja 35 lu-
5934: seksi tai rajoittamiseksi. vun 1 §:ssä säädetään yleisen lennätin- tai pu-
5935: Mikäli edellä 1 momentissa tarkoitetun lait- helinlaitoksen käyttämisen estämisestä ja häirit-
5936: teen aiheuttama häiriö vaarantaa yhteiskunnan semisestä sekä lennätt1men tai puhelimen va-
5937: kannalta erittäin •tärkeätä radiolähetysten lä- hingoittumisesta, on soveltuvin kohdin voi-
5938: hettämistä tai vastaanottamista, on häiritsevän massa myös radiolaitteen vahingoittamisesta,
5939: laitteen käyttö viranomaisen vaatimuksesta heti sen käytön estämisestä ja häiritsemisestä.
5940: keskeytettävä. Joka taha1lansa lähettää radiolaitteella vaa-
5941: Lääninhallituksella on oikeus määräämällään rän tai vi1pillisen hätä-, pika-, varoitus- tai
5942: ~lueella joko kO'konaan kieltää yhteiskunnan kutsumerkin tai ilman laillista oikeutta kat-
5943: kannalta tärkeälle radiolähetysten lähettämisel- kaisee radiolähetyksen tai häiritsee sitä, ran-
5944: le tai vastaanottamiselle häiriöitä aiheuttavien gaistakoon niin kuin rikoslain 42 luvun
5945: sähkökoneiden tai ~laitteiden käyttö ·tai rajoit- 7 §:ssä säädetään, iollei teosta ole muualla
5946: taa sitä. Kielloista tai rajoituksista aiheutuvasta säädetty ankarampaa rangaistusta.
5947: haitasta tai vahingosta on suoritettava kohtuul-
5948: Hnen korvaus, jonka määrää, jollei siitä sovita, 12 §.
5949: sähkökoneiden tai ~laitteiden sijaitsemispaikan Joka muutoin kuin 11 §:ssä säädetyissä ta-
5950: tuomioistuin. Jos laajempi omistusoikeuden ra- pauksissa rikkoo tätä lakia tai sen nojal1a. an-
5951: joittaminen tai nautintaoikeuden supistaminen nettuja määräyksiä, tuomittakoon sak:koon tai
5952: on tarpeen, noudatettakoon ·lakia kiinteän enintään kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen,
5953: omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tar- jollei teosta muualla ole säädetty darampaa
5954: peeseen. rangaistusta.
5955: 9 §. 13 §.
5956: Radiolaitteita koskevien lupien valvomisek- Henkilö, joka on tehnyt 11 §:n 2 momen-
5957: si, radiola1tteiden rakenteen ja kunnon tarkas- tissa •tai 12 §:ssä tarkoitetun rikoksen, sekä se,
5958: tamiseksi ja radiolähetysten lähettämiselle tai jonka puolesta tai hyväksi hän on toiminut,
5959: vastaanottamiselle aiheutuvien häiriöiden syi- voidaan tuomita menettämään laittomasti käy-
5960: den selvittämiseksi sekä muiden tämän lain tai tetty radiolaite tai sen arvo sekä rikoksen
5961: sen nojalla annettujen määräysten valvomisek- kautta saatu laiton taloudellinen hyöty joko ko-
5962: si voidaan asettaa tarkastajia. konaan tai osaksi.
5963: Tarkastaialla on oikeus tarkastuksen suorit-
5964: tamiseksi päästä liikehuoneistoon, varastoon tai 14 §.
5965: muuhun paikkaan, missä radiolaite rtai sen osa Suomen alueella iHkkuvissa ulkomaalaisissa
5966: on tai sellaisen todennäköisin syin epäillään meri- ja ilma-alu:ksissa sekä maakulkuneuvoissa
5967: olevan. olevista radiolaitteista ·ia niillä suoritettavista
5968: VI,29.-Björklund ym. 1431
5969:
5970: radiolähetytksistä säädetään asetuksella. Niin- 16 §.
5971: ikään voidaan asetuksella erikseen säätää ulko- Tämä laki tulee voimaan päivänä
5972: maalaisen henkilön hallussapitämästä tai käyt- kuuta 197 , ja sillä kumotaan tammikuun 17
5973: tämästä radiolaitteesta sekä sillä suoritettavista päivänä 1927 annettu laki radiolaitteista ( 8/
5974: radiolähetyksistä. 27) ja samana päivänä annettu asetus radio-
5975: Jaitteista ( 9/27) niihin myöhemmin tehtyine
5976: 15 §. muutoksineen sekä niiden nojalla annetut mää-
5977: Tarkemmat määräykset taman lain täytän- räykset.
5978: töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
5979: sella.
5980:
5981:
5982:
5983:
5984: Yleisradiolaki.
5985: Eduskutman päätöksen mukaisesti säädetään:
5986:
5987: I luku. tdja yhteiskunnasta ja maailmasta sekä kansa-
5988: Yleisiä säännöksiä. laisten keskuudessa esiintyvistä mielipiteistä ja
5989: tarjottava viihdettä.
5990: 1 §. Yleisradiotoiminnassa on pyrittävä tasapai-
5991: Tässä laissa tarkoitetaan noisesti ottamaan huomioon edlaiset katsomuk-
5992: yleisradiolähetyksellä sellaista radiolain 2 § :ssä set.
5993: mainittua radiolähetystä, joka on tarkoitettu
5994: kaikkien välittömästi vastaanotettavaksi, 3 §.
5995: yleisradiotoiminnalla yleisradiolähetysten lähet- Yleisradiotoimintaa harjoittaa Yleisradio-
5996: tämistä, niminen itsenäinen julkisoilkeudellinen laitos,
5997: yleisradio-ohjelmalla yleisradiolähetysten sisäl- jolla on oikeus määrätä, mitä yleisradio-ohjel-
5998: töä sekä maa lähetetään.
5999: yleisradiolaitteella laitetta, jonka käyttötarkoi-
6000: tuksena on yleisradiolähetysten lähettäminen 4 §.
6001: (lähetin) tai vastaanottaminen (vastaanotin). Y1eisradion velvollisuutena on harjoittaa
6002: Milloin johtimia pitkin kulkevia sähkövirto- yleisradiotoimintaa siten,
6003: ja käyttäen lähetetään tietoja, ohjeita tai muu- 1) että 2 §:ssä säädetyt vaatimukset täyttä-
6004: ta, joka ei sisällä ainoastaan yksinkertaisia vää yleisradio-ohjelmaa lähetetään säännölli-
6005: säätä, aikaa tai muuta sellaista koskevia tiedo- sesti,
6006: n&sia tai joka ei ole tarkoitettu vain suljetulle 2) että yleisradiolähetykset täyttävät riittä-
6007: piirille. jonka jäseniä yhdistää muu selvästi ·Vät tekniset laatuvaatimukset sekä
6008: määriteltävä yhteys kuin mielenkiinto lähetys- 3) että :lähettimiä SlJOitettaessa otetaan
6009: ten kuuntelemiseen tai katselemiseen, on tällai- :huomioon maan eri osien tarpeet.
6010: sessa toiminnassa noudatettava, mitä tässä lais- Tarvittaessa Yleisradio on velvollinen sisäl-
6011: sa säädetään yleisradiotoiminnasta. Milloin on lyttämään yleisradio-ohjelmaan yleiseltä kan-
6012: kysymys lennätin. ·tai puhelintoiminnasta, sää- nalta tärkeitä tiedotuksia.
6013: detään siitä erikseen.
6014: 5 §.
6015: 2 §. Yleisradio-ohjelmaan ei saa sisältyä kaupal-
6016: Yleisradiotoiminnan tavoitteena on antaa lista mainontaa.
6017: yleisradio-ohjelman välityksellä kansalaisiUe
6018: tietoja ja muita aineksia maailmankuvan muo- 6 §.
6019: dostamiseen. Yleisen asiakirjan sisältöä ei saa julkistaa
6020: Yleisradio-ohjelman on nojauduttava inhimil- yleisradiolähetyksessä, jos asiakirja yleisten
6021: lisiin ja ·kansanvaltaisiin peruSMVoihin. Ohjel- asiaki:l1jain julkisuude&ta annetun lain ( 83/
6022: lllassa on annettava :monipuolisesti tosiasiatie- 1951) muikaan on salassa pidettävä.
6023: 1432 Vl,29.- Ehdotus radiolaiksi.
6024:
6025: 7 §. 1 ) antaa ohjesäännöillä määräyksiä Yle~sra
6026: Yleisradiolähetyksissä on käytettävä niitä dion jär}estysmuodosta ja toiminnasta,
6027: taajuuksia, jotka liikenneministeriö määrää kan- 2) hyväksyä itselleen työjärjestys,
6028: sainvälisiin sopimuksiin nojautuen. Samoin on 3) asettaa ruotsinkielistä ohjelmatoimintaa
6029: noudatettava iJ.iikenneministeriön määräyksiä rvalvomaan erityinen luottamusmiehistä koostu-
6030: lähettim~en teknisistä ominaisuuksista. va ohjelmaneuvosto sekä ohjesäännöllä päättää
6031: sen jäsenmäärästä ja toiminnasta,
6032: 8 §. 4) ottaa ja erottaa Yleisradion hallituksen
6033: Jokaisella on oikeus vapaasti vastaanottaa 1jäsenet selkä määrätä heidän palkka- ja muut
6034: yleisradiolähetyksiä. etunsa,
6035: 5) päättää Yleisradion toiminnan laajenta-
6036: 9 §. misesta tai supistamisesta sekä muista olen-
6037: Vastaanottimen haltijalla on oikeus asentaa naisista muutoksista ~aitoksen toimintaan, yleis-
6038: itselleen yleisradiolähetyksen vastaanottamiseen radioaseman perustamisesta ja kiinteistön osta-
6039: tarpeelliset antennilaitteet, jollei niistä aiheudu misesta tai myymisestä,
6040: erityistä haittaa muille tai muutoin ole päte- 6) päättää Yleisradion vuotuisesta talous-
6041: vä"i syytä asentamisen kieltämiseen. arviosta sekä pitkän ajan taloussuunnitelmasta,
6042: 7) ,valita Yleisradiolle tarpeelliseksi katso-
6043: mansa määrä tilintarkast!lljia ja vahvistaa vuo-
6044: II luiku. shtain Yleisradion tilinpäätös,
6045: 8) tehdä edellä 5 § :n 2 momentissa tarkoi-
6046: Yleisradicm hallinto. tettu päätös kaupallisesta mainonnasta,
6047: 10 §. 9) hyväksyä toimintaikausittain yleisradio-
6048: Yleisradion hallintoelimiä ovat yleisradioneu- ohjelman tuotantosuunnitelma,
6049: vosto ja hallitus. 10) tarkastaa hallituksen laatima vuosiker-
6050: tomus sekä
6051: 11 §. 11 ) antaa eduskunnalle vuosittain kertomus
6052: Yleisradion toiminnasta.
6053: Yleisradion ylintä päätösvaltaa käyttää yleis-
6054: radioneuvosto, johon kuuluu kaksikymmentä- Edellä 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja
6055: yksi jäsentä. Eduskunta valitsee yleisradioneu- palkka- ja muita etuja vahvistettaessa on sovel-
6056: voston jäsenet ja näille kullekin henkilökohtai- tuvin osin noudatettava, mitä valtioon virka-
6057: sen varamiehen kahden viikon kuluessa edus- suhteessa olevan henkilön eduista on säädetty.
6058: t!lljanvaalien jälkeen aikavien ensimmäisten
6059: valtiopäivien avaamisesta. Vaalin toimittavat 13 §.
6060: eduskunnan valitsijamiehet suhteellista vaalita- Yleisradioneuvosto asettaa hallituksen, jo-
6061: paa käyttäen. hon kuuluu enintään yhdeksän jäsentä.
6062: Yleisradioneuvoston to~mikausi kestää sii- HaHituksen tehtävänä on hoitaa Yleisradion
6063: hen asti, kunnes uusi yleisradioneuvosto on asioita, ellei niitä tässä laissa ole uskottu yleis-
6064: valittu. radioneuvoston ratkaistaviksi.
6065: V lrltioneuvoston jäsentä ei saa valita yleis-
6066: radioneuvostoon. Jos yleisradioneuvoston jäsen 14 §.
6067: kutsutaan valtioneuvoston jäseneksi, on hänen Milloin yleisradio-ohjelmassa on välittö-
6068: sijaJ.leen yleisradioneuvostoon siksi aikaa, kun mästi loukattu yksityisen henkilön oikeutta.
6069: hän on valtioneuvoston jäsenenä, kutsuttava Yleisradio on velvollinen lähettämään oikaisun,
6070: varamies. :kun se, jonka oikeutta on loukattu, sitä vaatii
6071: kuuden kuukauden kuluessa edellä tarkoitetun
6072: 12 §. yleisradio-ohjelman lähettämisestä. Siitä järjes-
6073: Yleisradioneuvoston on huolehdittava, että tyksestä, .jossa oi:kaisuvaatimus on tehtävä,
6074: Yleisradio täyttää sille 4 §:ssä asetetut tehtä- määrää yleisradioneuvosto. Jos Yleisradio ei
6075: vät ja että yleisradio-ohjelman yleiset suunta- suorita vaadittua oikaisua, voi oikaisuvaati-
6076: viivat ovat sellaiset kuin 2 §:ssä määrätään. muksen tekijä nostaa Helsingin raastuvanoikeu-
6077: Yleisradioneuvoston tehtävänä on sen Hsäksi, dessa kanteen Yleisradion veivoittamiseksi
6078: mitä muualla tässä laissa on säädetty, täyttämään velvollisuutensa.
6079: VI,29.-Björklund ym. 1433
6080:
6081: 15 §. ta, tuomittakoon sakkoon tai enintään kuu-
6082: Radiovastuulaissa ja rikoslaissa säädetään, deksi kuukaudeksi vankeuteen, jollei teosta ole
6083: kuka tai ket'kä ovat vastuussa, jos on tapahtu- muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistus-
6084: nut rikos, jonka rangaistavuus perustuu lähe- ta.
6085: tetyn yleisradio-ohjelman sisältöön. Aavalla merellä tai sen yläpuolella taikka
6086: Muuten vastaa Yleisradion yleisradioneuvos- avaruudessa tapahtuvan yleisradiotoiminnan
6087: ton ja hallituksen jäsen päätöksestä, jonka hän harjoittamisen rankaisemisesta säädetään erik-
6088: on tehnyt tai jota hän yleisradioneuvoston tai seen.
6089: luill.ituksen jäsenenä on sen kokouksessa kan- 21 §.
6090: nattanut. Joka ril&oo tämän lain 6 § :n mukaan hä-
6091: Hallituksen jäsen vastaa myös päätöksestä, nelle kuuluvan velvollisuuden, rangaistakoon
6092: jonka yleisradioneuvoston hallituksen esityk- sakoHa tai vankeudella.
6093: seen yhtyen on tehnyt, jos hän hallituksen ko- Joka laiminlyö tämän lain 21 §:n mukaan
6094: kouksessa on esitystä kannattanut. hänelle :kuuluvan velvollisuuden, rangaistakoon
6095: Jos jonkin asian ratkaiseminen on Yleisra- sa:kolla.
6096: diossa ohjesäännöllä määrätty tapahtuvaksi Joka 'tahallansa salaamaHa vastaanottimen tai
6097: esittelystä, on myös esittelijä vastuunalainen väärällä ilmoituksella taikka muutoin vilpilli-
6098: siitä, m1tä hänen esittelystään on päätetty, ellei sesti on päässyt tai yrittänyt päästä maksamas-
6099: hän ole pöytäkinjaan lausunut eriävää mielipi- ta yleisradiomaksua, rangaistakoon sakolla.
6100: dettä.
6101: 22 §.
6102: III luku. Henkilö, joka on tehnyt 20 tai 21 §:ssä tar-
6103: koitetun rikoksen, sekä se, jonka puolesta tai
6104: Yleisradiotoiminnan rahoittaminen. hyväksi hän on toiminut, voidaan tuomita me-
6105: 16 §. nettämään hittomasti käytetty yleisradiolaite
6106: Yleisradiotoiminnan harjoittamista varten tai sen arvo sekä siitä saatu lai·ton taloudelli-
6107: osoitetaan valtion tulo- ja menoarviossa Yleis- nen hyöty joko kokonaan tai osaksi, mikäli
6108: radiolle vuosittain määräraha. rikoksen laatu antaa siihen aihetta.
6109:
6110: 17 §. 23 §.
6111: Yleisradioneuvoston tehtävänä on laatia vuo- Mikäli tassa laissa ei muuta säädetä, on
6112: sittain esitys ValtioneuvostoNe edellä 16 § yleisradiotoiminnassa soveltuvin osin noudatet-
6113: mainitusta määrärahasta, jolla katetaan Yleis- tava radiolain säännöksiä.
6114: radion tarpeelliset käyttö- ja sijoitusmenot.
6115:
6116: 18 §. V luku.
6117: Valtiontilintarkastajien asiana on !Valvoa
6118: Yleisradion taloudenpidon laillisuutta ja tar- Voimacmtulosäännökset.
6119: koituksenmukaisuutta. Tässä toimessaan heillä
6120: 24 §.
6121: on oikeus käyttää hyväkseen valtiontalouden
6122: tankastus•viraston apua. TäUä lailla kumotaan marraskuun 23 patva-
6123: nä 1933 annettu valtioneuvoston päätös yleis-
6124: ,radiovastaanottoa tarkoittavista laitteista ja lu-
6125: IV luku. vista ( 291/33) ja toukdkuun 18 päivänä 1934
6126: annettu laki valtioneuvoston oikeudesta luo-
6127: Erinäiset säännökset. vuttaa yleisradiotoimintaa varten valtiolle han-
6128: kittu omaisuus osakeyhtiölle (216/34) niihin
6129: 19 §. myöhemmin tehtyine muutoksineen, marras-
6130: Yleisradiotoiminnan harjoittamisesta sota- kuun 17 päivänä 1938 annettu valtioneuvoston
6131: tilan ja poikkeuksellisten olojen aikana sääde- päätös valtion radiorahastosta (350/1938)
6132: tään erikseen. sekä kesäkuun 29 päivänä 1951 annettu lalki
6133: 20 §. Oy. Yleisradio Ab. -nimisen yhtiön verovapau-
6134: Joka ha1"joittaa yleisradiotoimintaa, vaikka desta ( 381/1951).
6135: hänellä ei siihen tämän lain mukaan dle oikeut- TäMä lailla lakkautetaan :valtion radiorahasto.
6136: 180 156/72
6137: 1434 VI,29.- Ehdotus radiolaiksi.
6138:
6139: 25 §. omaisuuden siirtyessä tässä laissa tarkoitetulle
6140: Tämä laki tulee voimaan päivänä Yleistadio-nimiselle laitokselle, valtio ensisijai-
6141: kuuta 197 . sesti ja Yleisradio toissijaisesti vastaavat Oy.
6142: Tämän lain voimaan tullessa lakkaa valtio- Yleisradio Ab:n saamamiesten saatavien suo-
6143: neuvoston Oy. Yleisradio .A:b:lle yleisradiotoi- 1:ittamisesta.
6144: minnan harjoittamista vanten myöntämä toimi-
6145: lupa ja tällä lailla <järjestetty Yleisradio-niminen 27 §.
6146: laitos aloittaa toimintansa. Tämän lain täytäntöönpanoa tarkoittaviin
6147: toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen lain voi-
6148: 26 §. maan tuloa.
6149: Oy. Yleisradio Ab:n punkautuessa ja sen
6150:
6151:
6152:
6153:
6154: Laki
6155: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
6156:
6157: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
6158: tyllä tavalla, lisätään valtiopäiväjärjestykseen uusi näin kuuluva 83 c §:
6159:
6160: 83 c §.
6161: Yleisradion hallintoa varten eduskunta valit- 1ita yleisradioneuvostoon. Jos yleisradioneu-
6162: see Yleisradion yleisradioneuvostoon kaksi- voston jäsen kutsutaan valtioneuvoston jäse-
6163: kymmentäyksi ,jäsentä ja näille kullekin henki- neksi, on hänen s1jalleen yleisradioneuvostoon
6164: lökohtaisen varamiehen. siksi aikaa, kun hän on valtioneuvoston jäse-
6165: Yleisradioneuvoston jäsenet ja heidän vara- nenä, kutsuttava varamies.
6166: miehensä valitaan kahden vii:kon kuluessa edus- Yleisradioneuvoston on annettava vuosittain
6167: tajanvaalien jälkeen aikavien ensimmäisten val- eduskunnalle kertomus Yleisradion toimin-
6168: tiopäivien avaamisesta. Vaalin toimittavat edus- nasta.
6169: kunnan valitsijamiehet suhteellista vaalitapaa
6170: käyttäen. Yleisradioneuvoston toimikausi kes-
6171: tää siihen asti, kunnes uusi yleisradioneuvosto Tämä laiki tulee voimaan päivänä
6172: on valittu. Valtioneuvoston jäsentä ei saa va- kuuta 197 .
6173:
6174:
6175:
6176:
6177: Laki
6178: radiovastuulain muuttamisesta.
6179:
6180: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan päivänä kuuta 197 annetun radio-
6181: vastuulain ( / ) 1 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
6182:
6183: 1 §.
6184:
6185: Sillä perusteella ei ketään saa rangaistukseen Tämä laki tulee voimaan päivänä
6186: eikä korvaukseen tuomita, että yleisradio-ohjel- kuuta 197 .
6187: man ei katsota täyttäneen yleisradiolain 2 §:ssä
6188: asetettuja vaatimuksia.
6189: VI,29.- Björklund ym. 1435
6190:
6191:
6192: Laki
6193: aavalla merellä tapahtuvan yleisradiotoiminnan rankaisemisesta annetun lain muuttamisesta.
6194:
6195: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan aavalla merellä yleisradiotoiminnan rankaise-
6196: misesta 27 päivänä heinäkuuta 1962 annetun lain ( 400/62) nimike ja 1 § näin kuuluviksi:
6197:
6198:
6199: Laki
6200: aavalla merellä ja avaruudessa tapahtuvan yleisradiotoiminnan rankaisemisesta.
6201:
6202: 1 §. mista mainitussa pohjoismaassa haitallisesti häi-
6203: Joka aavalla merellä tai sen yläpuolella taik- ritsevää yleisradiotoimintaa, tuomi:ttakoon sak-
6204: ka avaruuteen singotun ·telrokuun välityksellä koon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuu-
6205: harjoittaa voimassa olevan kansainvälisen pika- kaudeksi.
6206: tiedotusyleissopimuksen tai siihen liittyvän ra-
6207: dio-ohjesäännön määräyksen vastaista, Suo-
6208: meen tahi Norjaan, Ruotsiin tai Tanskaan Tämä laki tulee voimaan päivänä
6209: suunnattua, ta&ka radiolähetysten vastaanotta- kuuta 197 .
6210:
6211:
6212:
6213: Laki
6214: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen 53 §:n 4 momentin muuttamisesta.
6215:
6216: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päivänä
6217: joulukuuta 1873 annetun asetuksen 53 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä
6218: toukokuuta 1937 ja 3 päivänä joulukuuta 1965 annetuissa laeissa (251/37 ja 630/65),
6219: näin kuuluvaksi:
6220:
6221: 53 §. kassa sanotun lain mukaisesta toiminnastaan,
6222: niin ikään tasavallan presidentin palkkaus.
6223: Verosta vapaa on yksityinen rautatie, Suo-
6224: men Pankki, kansaneläkelaitos ja Yleisradio
6225: sekä sairausvakuutuslain mukainen työpaikka- Tämä laki tulee voimaan päivänä
6226: kuuta 197 .
6227:
6228:
6229:
6230: Laki
6231: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen 78 §:n 4 momentin muuttamisesta.
6232:
6233: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 päi-
6234: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 78 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 31 päi-
6235: vänä toulmkuuta 1937 ja 3 päivänä joulukuuta 1965 annetuissa laeissa (252/37 ja 631/65),
6236: näin kuuluvaksi:
6237:
6238: 78 §. vallan presidentin palkkaukseen kuuluvat
6239: asuntoedut.
6240: Verosta vapaat ovat yksityiset rautatiet,
6241: kansaneläkelaitos ja Yleisradio sekä sairausva-
6242: kuutuslain mukainen työpaikkakassa sanotun Tämä laki tulee voimaan päivänä
6243: lain mukaisesta toiminnastaan, niin myös tasa- kuuta 197 .
6244: 1436 VI,29.- Ehdotus radiolaiksi.
6245:
6246:
6247:
6248: Laki
6249: leimaverolain 12 §:n muuttamisesta.
6250:
6251: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun laimavero-
6252: lain 12 §:n 19 kohta, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1950 annetussa laissa
6253: ( 597/50) näin kuuluvaksi:
6254: 12 §. laiva- tai autoliikennettä, ei kuitenkaan oikeu-
6255: Leimaverosta ovat vapaat toimituskirjat: denkäynnissä;
6256: asioissa, jotka koskevat:
6257:
6258: 19) posti-, lennätin-, radio-, kanava- tahi Tämä laki tulee voimaan päivänä
6259: valtion rautatie-, satama-, lento-, puhelin-, kuuta 197 .
6260:
6261: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
6262:
6263: I.-C. Björklund. Anna-Liisa Jokinen. Matti Järvenpää.
6264: Kalevi Kivistö. Anna-Liisa Hyvönen. Lauha Männistö.
6265: Aulis Juvela. Mirjam Tuominen. Pauli Räsänen.
6266: Niilo Koskenniemi. Helvi Niskanen. Osmo Kock.
6267: 1437
6268:
6269: Vl,30.- Lak.al. n:o 200.
6270:
6271:
6272: JunnUa ym.: Ehdotus laiksi kansanedustajan oikeudesta saada
6273: lähetysaikaa radiossa ja televisiossa.
6274:
6275: E d u s k u n n a 11 e.
6276:
6277: Radio- ja televisiolähetykset ovat myös mei- tajien suurelle enemmistölle lähetysaikaa annet-
6278: dän maassamme saaneet vuosi vuodelta kasva- tiin vain nimeksi tai varsin monissa tapauksissa
6279: van merkityksen vruineenä, jolla hallituksen ei ensinkään. Tämä on sitä oudompaa, kun ra-
6280: jäsenet, kansanedustajat ja muut poliitikot esit- dio- ja televisio-ohjelmista vastaa meidän maas-
6281: tävät käsityksiään yleisölle ja ovat yhteydessä samme valtion monopolilaitos, jonka tulisi tie-
6282: äänestäjäkuntaan. Kun näin on, olisi välttämä- tysti palvella ehdottoman tasapuolisesti kaikkia
6283: töntä, että oikeus näiden viestintävälineiden kansanedustajia.
6284: käyttämiseen tulisi mahdollisimman tasapuoli- Tässä todettuun tasapuolisuuden puutteeseen
6285: sesti ainakin niiden poliitikkojen osa!ksi, jotka ovat epäUemättä myötävaikuttaneet myös eri
6286: vapaissa vaaleissa ovat osoittaneet nauttivansa puolueiden johtoportaiden ja puoluetoimistojen
6287: kansalaisten keskuudessa sellaista kannatusta, suositukset. Mutta nehän ovat todellakin voi-
6288: että se on oikeuttanut kansanedustajan paikkaan neet antaa vain suosituksia. Kansanedustajien
6289: eduskunnassa. aivan eriarvoisesta kohtelusta radio- ja tele-
6290: Mutta tällaista tasapuolisuutta ei radion ja visiolähetyksissä kantavat viime kädessä vas-
6291: television ohjelmapolitiikka ole käytännössä ol- tuun Oy Yleisradio Ab:n johtajat ja virkailijat.
6292: lenkaan noudattanut. Jos täsmällisesti mitataan Tähänastisten kokemusten perusteella on ai-
6293: niitä lähetysaikoja, mitä eri kansanedustajat esi- van ilmeistä, että tasapuolisuutta ei tässä suh-
6294: merki!ksi äsken hajotetun eduskunnan toimikau- teessa saada aikaan muutoin kuin säätämäillä
6295: den aikana radiossa ja televisiossa saivat, voi- siitä nimenomaisella lailla.
6296: daan todeta, että kansanedustajien oikeus saada Edellä esitetyn perusteella ehdotamme näin
6297: käyttöönsä radion ja television lähetysaikaa ja- ollen kunnioittavasti,
6298: kautui erittäin epätasaisesti. Tietyt harvalukui-
6299: set kansanedustajat esiintyivät säännöllisesti ra- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6300: diossa ja televisiossa, kun sen sijaan kansanedus- lakiehdotuksen:
6301:
6302: Laki
6303: kansanedustajan oikeudesta saada lähetysaikaa radiossa ja televisiossa.
6304: Eduskunnan päätöiksen mukaisesti säädetään:
6305: 1 §. 3 §.
6306: Poliittisia ohjelmia radiossa ja televisiossa Tämä laki ei koske radion ja television suo-
6307: järjestettäessä on kaikkia kansanedustajia koh- ria tai nauhoitettuja ohjelmia eduskunnan istun-
6308: deltava tasapuolisesti ja yhdenmukaisia perus- noista.
6309: teita noudattaen. 4 §.
6310: Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
6311: 2 §. töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetulk-
6312: Kaikille kansanedustajille on 1 §:ssä todetun sella.
6313: :periaatteen mukaisesti varattava kunkin kalen-
6314: ,terivuoden alikana mahdollisuus esiintyä sekä Tämä laki tulee voimaan päivänä
6315: radion että television poliittisissa ohjelmissa. kuuta 197 .
6316:
6317: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
6318:
6319: Tuure Junnila. Anna-Liisa Linkola. Georg C. Ehrnrooth.
6320: Sami Suominen. Alli Vaittinen, Victor Procope.
6321: M. Jaatinen.
6322: 1438
6323:
6324: Vl,31.- Toiv.al. n:o 661.
6325:
6326:
6327:
6328:
6329: Aalto ym.: Syöpäpotilaiden erikoishoitomahdollisuuksien selvit-
6330: tämisestä eräissä keskussairaalapiireissä.
6331:
6332:
6333: E d u s k u n n a 11 e.
6334:
6335: Syöpään sairastuneiden hoito joudutaan meillä min paranemisennustein taikka jo alun alkaen
6336: kuten muissakin maissa keskittämään sellaisiin pitkäaikaissairaiksi tiedettyinä, saavat monesti
6337: sairaanhoitokeskuksiin, joissa on riittävä määrä kohtalokseen palautuksen lähettävään keskussai-
6338: erikoiskoulutettua henkilökuntaa ja tarpeelli- raalaan jääden tarvitsemaansa hoitoa vaille. Näin
6339: set hoitovälineet. Kunnallisista sairaanhoitolai- tapahtuu myös silloin, kun hoidolla voitaisiin
6340: toksista nykyisin voimassa olevat säädökset mer- merkittävästi pidentää työkykyistä ikää, joskaan
6341: kitsevät huomattavaa hankaluutta sellaisille po- hoidon lopullinen tulos ehkä ei siitä muuttui-
6342: tilaille, joita joudutaan hoitamaan muussa kuin sikaan.
6343: siinä sairaalassa, josta hänen kotikuntansa on Tässä mainitut epäkohdat koskevat vuosit-
6344: merkinnyt sairaansijoja. Myös hoitoa antava sai- tain tuhansia kansalaisiamme. Koska nykyaikai-
6345: raala kokee nykyisen järjestelmän hankalaksi, :sessa yhteiskunnassa ei enää pitäisi joutua tilan-
6346: koska kustannusosuuksien perintätoimet ovat teeseen, jossa potilaan kotipaikka ratkaisee, saa-
6347: monimutkaisia. Nämä seikat aiheuttavat sen, ko hän asianmukaista hoitoa vai ei ja saako hän
6348: että hakeutuminen taikka lähettäminen keskus- sitä alemmasta vai korkeammasta korvauksesta,
6349: sairaalasta toiseen ei tapahdu niin joustavasti olisi pyrittävä löytämään tarkoituksenmukainen
6350: kuin se hoidon järjestelyn takia olisi suotavaa. ratkaisu tässä mainituille ongelmille.
6351: Erityisesti tämä tulee esiin silloin, kun lääke- Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön yl-
6352: tieteellisin perustein olisi siirryttävä saamaan läpitämistä hoitolaitoksista on sekä hoidon jär-
6353: hoitoa yliopistollisessa keskussairaalassa. Vaikka ·jestelyn sekä niiden kustannusten osalta pel-
6354: niissä onkin varauduttu ottamaan vastaan ns. ·kästään myönteisiä kokemuksia. Joskin voi-
6355: yliopiston paikoille muitakin kuin sairaalan pe- daan tietyn yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi
6356: rustajakuntien asukkaita, eräät erikoisosastot ja hallinnon yksinkertaistamiseksi pitää tarkoi-
6357: eivät kuitenkaan ole mitoitetut kysyntää vastaa- tuksenmukaisena ratkaisua, jolla ne on liitetty
6358: vasti. Tämä tunnetaan erityisen selvästi säde- tai liitetään keskussairaaloihin, itse ajatusta ko-
6359: hoitoon pyrkivien syöpäpotilaiden parissa. tipaikkaan sitomattoman sairaanhoidon järjestä-
6360: Valtioneuvoston tammikuussa 1970 tekemä misestä osittain avohoitona ei pitäisi jättää käyt-
6361: periaatepäätös, jonka mukaan viimeisetkin syö- tämättä. Jos se tarpeellisen joustavuuden takia
6362: päjärjestöjen perustamat sairaalat liitetään vas- on syytä toteuttaa yksityisiä kansalaisjärjestöjä
6363: taaviin keskussairaaloihin, merkitsee eräiden kes- hyväksi käyttäen, ei se saisi olla toiminnan jat-
6364: kussairaalapiirien potilaiden joutumista tähänas- kuvan turvaamisen esteenä. Kun syöpäjärjestöt
6365: tista huomattavasti huonompaan asemaan hei- ovat sitä paitsi voineet toimia tiennäyttäjinä
6366: dän pyrkiessään sädehoitoon. Tässä tarkoitetut suunniteltaessa avohoidon hyväksi käyttämistä
6367: keskussairaalapiirit ovat niitä, joiden hoitolai- kuntouttamisessa ja pitkäaikaispotilaiden hoi-
6368: toksiin ei ole niitä yleiseen suunnitelmaan hy- ·dossa ja kun eduskuntakin jo aikaisemmin on
6369: väksyttäessä sijoitettu sädehoito-osastoja. Sellai- lausunut yksimielisen toivomuksen kroonisten
6370: sia ovat Satakunnan, Hämeenlinnan, Lahden, syöpäpotilaiden hoidon järjestämisestä yhteis-
6371: Mikkelin, Savonlinnan, Pohjois-Karjalan, Kuo- työssä syöpäjärjestöjen kanssa, olisi käsityksem-
6372: pion, Keski-Pohjanmaan, Kainuun, Kemin ja La- me mukaan syytä kiireellisesti tutkia, mitä mah-
6373: pin sekä Ahvenanmaan keskussairaalapiirit. Var- dollisuuksia tässä kohden olisi sellaisten suun-
6374: sinkin ne potilaat, jotka näistä keskussairaala- nitelmien toteuttamiseen, jossa otetaan edellä
6375: piireistä lähetetään täydellisemmin varustettui- mainitut näkökohdat huomioon. Tietämämme
6376: hin keskussairaaloihin keskimääräistä heikom- mukaan maamme syöpäjärjestöillä tulee lähi-
6377: VI,Jl.- Aalto ym. 1439
6378:
6379: aikoina olemaan käytettävissään pääkaupungissa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tut-
6380: maa-alue, johon voitaisiin perustaa tässä hah- kimaan, millä tavalla voitaisiin järjestää
6381: moteltu laitos kokeilemaan ja edelleen kehittä- niiden syöpäpotilaiden tarvitsema eri-
6382: mään kroonisten potilaiden kuntouttavaa hoi- koishoito, joiden kotipaikkakunnan kes-
6383: toa osittain avohoidon muotoja hyväksi käyt- kussairaalapiirissä ei siihen ole edellytyk-
6384: täen. siä, ottaen huomioon vapaaehtoisten jär-
6385: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- jestöjen mahdollisuudet kehittää kun-
6386: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- toulfavaa ja avohoitoa.
6387: muksen,
6388: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
6389:
6390: Lyyli Aalto. V. 0. Mäkinen. Sulo Hostila.
6391: Jorma Rantala. Seppo Tikka. Paavo Tiilikainen.
6392: Lasse Lehtinen. Eero Salo. Antti Pohjonen.
6393: Salme Myyryläinen. Sinikka Luja-Vepsä. Leo Kohtala.
6394: 1440
6395:
6396: VI,32.- Toiv.al. n:o 662.
6397:
6398:
6399:
6400:
6401: Aalto: Vaarallisten eläinten hallussapitoa ym. koskevien sään-
6402: nösten aikaansaamisesta.
6403:
6404:
6405: E d u s k u n n a 11 e.
6406:
6407: Lainsäädännössämme on säännöksiä siitä, mi- suuremmallakin joukolla. Kun tällaisten eläin-
6408: ten eläimiä on kohdeltava ja miten niitä on ten hoidosta, kasvatuksesta, säilytyksestä ja
6409: kuljetettava. Tällöin on katsottu asiaa kuiten- kuljetuksesta asutustaajamissakaan ei ole lain-
6410: kin lähinnä vain eläinten suojelun kannalta. säännöksiä, joilla ehkäistäisiin tällaisista eläi-
6411: Viime aikoina on yleistynyt menettely, jol- mistä aiheutuvat vaarat ja vahingot, ehdotan
6412: loin kotieläimiin verrattaviksi kasvateiksi ja edellä olevaan viitaten eduskunnan hyväksyt-
6413: näyttelyeläimiksi on otettu ihmisille vaarallisia- täväksi toivomuksen,
6414: kin eläimiä, esim. käärmeitä ja eräitä petoeläi-
6415: miä. Onpa sattunut tapauksia, että vaarallisia että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
6416: käärmeitä on kylätaajamassa päässyt kasvatta- menpiteisiin sellaisen lainsäädännön ai-
6417: jiltaan karkuunkin ja niitä on tunkeutunut naa- kaansaamiseksi, jolla ehkäistäisiin vaa-
6418: puritaloihin sisälle aiheuttaen asukkaille shok- rallisten eläinten aiheuttamat vaarat ja
6419: keja ja sairauksia. Kun näyttelytarkoituksissa asetettaisiin säädökset vaarallisten eläin-
6420: käärmeitä lisäksi voidaan kuljettaa heikkokun- ten kuten esim. käärmeiden hallussapi-
6421: toisessakin autossa helposti vaurioituvissa laati- dosta, kasvatuksesta, hoidosta, myyn-
6422: koissa, voisi esim. auto-onnettomuustapauksessa nistä sekä kuljetuksesta yleisillä teillä.
6423: sattua katastrofi, jos käärmeitä pääsisi karkuun
6424: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
6425:
6426: Lyyli Aalto.
6427: 1441
6428:
6429: VI,JJ.- Toiv.al. n:o 663.
6430:
6431:
6432:
6433:
6434: Antila ym.: Elintarviketarkkailun tehostamisesta.
6435:
6436:
6437: E d u s k u n n a 11 e.
6438:
6439: Tiedotusvälineissä on jatkuvasti esiintynyt kaaleja. Todettakoon, että eläinten rehuja kos-
6440: tietoja, että useat varsinkin ulkomailta tuotetut kevat määräykset ovat tässä suhteessa ankaram-
6441: tai ulkomaisista raaka-aineista kotimaassa val- pia kuin ihmisravintoa koskevat säännökset.
6442: mistetut tavalliseksi ravinnoksemme käytetyt Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
6443: tuotteet ovat valmistetut ala-arvoisista raaka- nan hyväksyttäväksi kunnioittavasti toivomuk-
6444: aineista ja sisältävät ihmiskeholle myrkyllisiä sen,
6445: kemikaalioita. Tällaisia väitteitä on esitetty
6446: mm. margariinivalmisteista. Koska kuluttajan että hallitus ryhtyisi kiireisiin toimiin
6447: ·on nyky-yhteiskunnassa saatava tietää, mitä hän elintarvikelainsäädäntömme uudistami-
6448: ostamissaan tuotteissa ravinnokseen nauttii, on seksi siten, että kuluttaja voi olla varma
6449: elintarvikelainsäädäntöämme uudistettava siten, ostamansa elintarvikkeen alkuperästä,
6450: että kuluttaja voi lukea elintarvikkeiden pak- valmistusmateriaalista ja vaarattomuu-
6451: kauksista, mistä raaka-aineista tuote on valmis- desta myrkyllisten kemikaalioiden ja tau·
6452: tettu ja ettei se sisällä keholle vaarallisia kemi- dinaiheuttajien suhteen.
6453: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1972.
6454:
6455: Pentti Antila. Matti Asunmaa. Rainer Lemström.
6456: Lauri Linna. Aune Mänttäri. Mikko Vainio.
6457: Pekka Vennamo.
6458:
6459:
6460:
6461:
6462: 181 156/72
6463: 1442
6464:
6465: VI,34.- Toiv.al. n:o 664.
6466:
6467:
6468:
6469:
6470: Antlla ym.: Eläinlääkärien vastaanotto- ja virka-asuntotilojen ra-
6471: kentamisen avustamisesta.
6472:
6473:
6474: E d u s k u n n a 11 e.
6475:
6476: Suurimmassa osassa maatamme, mutta var- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6477: sinkin pienissä ja heikossa asemassa olevissa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6478: kunnissa on eläinlääkäritoimen järjestäminen
6479: vaikeaa. Pienillä kunnilla ei ole taloudellisia että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
6480: mahdollisuuksia eläinlääkintähuoltolain mukaan menpiteisiin heikossa taloudellisessa ase-
6481: järjestää eläinlääkärille tyydyttäviä vastaanotto- massa olevien kuntien eläinlääkärien
6482: tiloja ja virka-asuntoja. vastaanotto- ja virka-asuntotilojen ra-
6483: kentamisen avustamiseksi.
6484: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
6485:
6486: Pentti Antila. Lauri Linna. A. R. Sainio.
6487: Hannes Volotinen. J. Juhani Kortesalmi. Arttur Niemelä.
6488: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
6489: 1443
6490:
6491: V1,35.-Toiv.al. n:o 665.
6492:
6493:
6494:
6495:
6496: Aro ym.: Hoivasairaalan suunnittelemisesta Helsingin yliopistol-
6497: lisen keskussairaalan yhteyteen.
6498:
6499:
6500: E d u s k u n n a II e.
6501:
6502: Kuten tunnettua on Helsingin yliopistollinen ·lan kustannukset olisivat n. 30-35 markkaa/
6503: keskussairaala varsin korkeatasoinen hoitolaitos. vrk sairaansijaa kohti, kun ne HYKS:ssa ovat
6504: Tämän sairaalan täysitehoista toimintaa haittaa ·n. 175-200 markkaan/vrk per sairaansija. Li-
6505: :yhä vaikeutuva alempitasoisten hoitopaikkojen säksi hoivasairaala käyttäisi jo olevia kojeita ja
6506: puute, mistä johtuen sairaalan ylemmän tasoi- laitteistoja.
6507: sen hoidon koko kapasiteettia ei voida käyttää Ratkaisu on hoidollisesti, taloudellisesti ja in-
6508: hyväksi. himillisesti vahvasti perusteltavissa.
6509: Ongelma ei ole ratkaistavissa kokonaan kau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6510: kana olevien paikallissairaaloiden avulla, vielä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6511: vähemmän liian aikaisilla kotiuttamisilla, jol- muksen,
6512: loin saatetaan vaarantaa annetun hoidon onnis-
6513: tuminen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6514: Hoidollisesti olisi paras ratkaisu se, että hoivasairaalan suunnittelemiseksi Hel-
6515: HYKS:n yhteyteen rakennetaan alemman tasoi- singin yliopistollisen keskussairaalan yh-
6516: nen ns. hoivasairaala. Taloudelliset seikat puol- teyteen.
6517: tavat monin tavoin tätä ratkaisua. Hoivasairaa-
6518: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
6519:
6520: Pirkko Aro. Olavi Borg. Irma Toivanen.
6521: 1444
6522:
6523: VI,36. - Toiv .al. n:o 666.
6524:
6525:
6526:
6527:
6528: Aro ym.: Huumausainelain täydentämisestä.
6529:
6530:
6531: Ed u s k u n n a 11 e.
6532:
6533: Eduskunta hyväksyi tammikuussa 1972 huu- man vähäiset, olisi toimenpiteiden painopiste
6534: mausainelain, jolla mm. huumausainekaupasta ·suunnattava ennaltaehkäisevään valistustyöhön
6535: ja salakuljetuksesta annettavia rangaistuksia ko- ja väärinkäyttäjien hoidon, huollon ja jälkihuol-
6536: vennettiin, kun taas hallussapidon ja käytön lon alaan kuuluviin tehtäviin.
6537: suhteen päädyttiin aikaisempaan käytäntöön. Huomioon ottaen huumausaineongelman no-
6538: I<riminalisointiin päädyttiin lähinnä sen vuoksi, pean laajenemisen on väärinkäyttäjien hoito pa-
6539: että käytön rangaistavuus on monissa maissa to- hasti laiminlyöty. Myös uusi huumausainelaki
6540: dettu verraten tehokkaaksi huumausaineiden le- on tässä suhteessa puutteellinen.
6541: viämisen ehkäisykeinoksi. Sen sijaan ns. vakituis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6542: ten käyttäjien kohdalla käytön kriminalisointi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6543: on todettu kielteiseksi, hoitoon hakeutumista muksen,
6544: vähentäväksi seikaksi.
6545: Huumausaineita ei aina voi erottaa muista että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6546: voimakkaista nautinto- ja lääkeaineista. Senkin huumausainelain täydentämiseksi erityi-
6547: vuoksi tulisi niiden käyttö periaatteessa olla sesti hoitoa koskevalta osalta silmällä pi-
6548: sallittua. Jotta käyttö samalla olisi mahdolli- täen hoitomahdollisuuksien kaikinpuo-
6549: simman vähäistä ja siis käytön aiheuttamat hai- lista lisäämistä.
6550: tat yhteiskunnalle myös olisivat mahdollisim-
6551: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
6552:
6553: Pirkko Aro. Olavi Borg. Irma Toivanen.
6554: 1445
6555:
6556: Vl,37.- Toiv.al. n:o 667.
6557:
6558:
6559:
6560:
6561: Aro ym.: Määrärahasta avohoidon keinomunuaisasemien perusta-
6562: miseen Helsinkiin ;a Jyväskylään.
6563:
6564:
6565: E d u s k u n n a 11 e.
6566:
6567: Vaikka yhteiskunnan keskussairaalapiirien tu- lyysipaikkaa, voi myös päiväsaikaan toimia koti-
6568: lisi huolehtia tarpeellisista hoitomahdollisuuk- dialyysipotilaiden koulutuskeskuksena ja öisin
6569: sista myös munuaistauteja sairastaville, eivät sai- avohoitodialyysipotilaiden hoitopaikkana. Kes-
6570: raalat kojeiden enempää kuin hoitohenkilökun- kuksen suurena etuna on se, että asema voi kou~
6571: nan ja tilojenkaan puolesta pysty järjestämään luttaa mahdollisimman monen siirtoa odottavan
6572: hoitopaikkoja kuin osalle työikäisistäkään poti- pysyvästi keinomunuaishoitoa tarvitsevan poti-
6573: laista. Keinomunuaishoidon tarpeesta pystytään laan itsenäiseen kotihoitodialyysiin tai avohoi-
6574: tyydyttämään noin 25 % ja munuaisensiirron todialyysiin ja toimii samalla hätävarana niille
6575: :osalta vielä vähemmän eli 10 %. Tämän vuoksi monille hoitoon pyrkiville, jotka eivät sillä het-
6576: ·on välttämätöntä, että sairaaloiden ohella Suo- kellä voi saada laitoshoitoa.
6577: messa munuaistauteja sairastavia pystytään saat- Niinikään ko. avohoidon keinomunuaisase-
6578: tamaan työkykyisiksi myös avohoidon keinomu- mia tarvittaisiin muuallakin päin maata ja sitä
6579: nuaisasemilla, joita tällä hetkellä toimii Lah- suunnitellaan perustettavaksi mm. Keski-Suo-
6580: :dessa ja Joensuussa. Kussakin hoitopaikassa on meen Jyväskylään.
6581: hoidettu 1-3 ( 4) potilasta 1-2 sairaanhoita- Tällä hetkellä toimivat avohoitoasemat ovat
6582: jan avustuksella. Kojeisto on hankittu lahjava- perustetut yksityisillä lahja- ja keräysvaroilla
6583: :roin (kuten puolet koko maassa tällä hetkellä kun taas käyttökustannuksista 3/4 maksaa sai-
6584: :olevista noin 70 keinomunuaiskojeesta) ja käyt- rausvakuutus. Aseman perustaminen koje- ynnä
6585: :tökustannukset on jaettu potilaiden kesken. Sai- muine hankintoineen maksaa esimerkiksi 3 hoi-
6586: lrausvakuutus on 1. 9. 1970 alkaen korvannut topaikkaa käsittävänä, mitä pienempää ei asian-
6587: ·75 % hoitokerran kuluista, jotka saavat olla tuntijoiden mukaan kannata ajatella, noin
6588: ·enintään 360 markkaa. Avohoitodialyysi on kä- 100 000 markkaa. Kun periaatteessa yhteiskun-
6589: sitettävä kotidialyysin ja laitosdialyysin väli- nan velvollisuutena on taata kaikkia sairauksia,
6590: fmuodoksi, joka kätevänä vaihtoehtona on tar- myös munuaistauteja, poteville henkilöille
6591: peellinen laitoshoitopaikkojen puutteen vuoksi. asianmukainen hoito ja kun jatkuvasti ei voida
6592: 'Avohoidon dialyysiasemat toimivat Lääkintö- yksityisten kansalaisten harteille sälyttää yhteis-
6593: hallituksen luvalla ja valvonnan alaisena. kunnalle kuuluvia taloudellisia rasitteita, on
6594: Lääkintöhallituksen nimittämän suunnittelu- asianmukaista ja vähintään kohtuullista kustan-
6595: ryhmän dialyysihoidon ja munuaisensiirron jär- taa ko. asemien perustamiset valtion varoista.
6596: jestämistä koskevassa mietinnössä tähdennetään Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6597: avohoitokeskuksien perustamista monelle sel- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6598: laiselle paikkakunnalle, missä on keskussairaala
6599: (laitosdialyysi). Jotta edes nykyistä suurempi että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
6600: osa potilaista voitaisiin hoitaa, parhaillaan suun- ja menoarvioesitykseen 300 000 markan
6601: nitellaan ko. aseman käynnistämistä Helsinkiin määrärahan avohoidon keinomunuaisase-
6602: kaupungilta vuokralle saatavaan huoneistoon. mien perustamiseksi Helsinkiin ja Jy-
6603: Hoitopaikka, joka tulee käsittämään 3-5 dia- väskylään.
6604: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
6605:
6606: Pirkko Aro. Olavi Borg. Irma Toivanen.
6607: 1446
6608:
6609: Vl,38.- Toiv.al. n:o 668.
6610:
6611:
6612: Aro ym.: Määrärahasta munuaistautipotilaiden hoitoratkaisun to-
6613: teuttamisen aloittamiseen.
6614:
6615: E d u s k u n n a 11 e.
6616:
6617: Maassamme sairastaa kymmeniä tuhansia ih- paikkaa, joilla hoidetaan vuodessa noin 80 po-
6618: misiä munuais- ja virtsatietauteja ja näistä tilasta. Dialyysihoitoja annettiin vuoden 1970
6619: monta tuhatta munuaisten toimintavajavuutta. aikana 7 250. Suurten dialyysiosastojen yhtey-
6620: Tämä vajavuustila saattaa nopeasti pahentua ja teen on perustettava 20-30 paikkaiset mu 4
6621:
6622:
6623:
6624:
6625: se vie ennenaikaiseen kuolemaan lähes tuhat nuaisosastot. Samanaikaisesti on perustettava
6626: kansalaista vuosittain. Näistä voitaisiin yhä kuusi siirtoleikkausosastoa, joissa yhteensä su~
6627: useampi pelastaa lääketieteen nykymenetelmillä ritetaan noin 100 siirtoa vuodessa ja muissa
6628: ts. keinomunuaishoidolla eli dialyysillä ja mu- noin 50 vuodessa. Hoitopaikkojen luku on 8
6629: nuaisten siirrolla mikäli kojeita ja muita hoito- -10.
6630: mahdollisuuksia (henkilökuntaa ja tiloja) olisi Kudostyypityksestä huolehtii suunnitelman
6631: tarpeeksi. Tällä hetkellä pystytään tyydyttämään mukaan alussa yksi keskuslaboratorio, mutta toi-
6632: vain noin neljännes keinomunuaishoidon tar- minnan laajetessa aluelaboratorioiden perustami-
6633: peesta ja vastaava tilanne munuaisten siirtojen nen tulee välttämättömäksi. Ristikokeet on suo-
6634: kohdalla on vielä huonompi. Näin moni työ- ritettava paikallisissa laboratorioissa ja varhai-
6635: kykyinen kansalainen menehtyy hoidon mahdol- semmassa vaiheessa.
6636: lisuuksien puuttumisen vuoksi. Niinikään mu- Profylaktista tutkimusta ja ehkäiseviä toimia
6637: nuaistautien ennalta ehkäisy, varhaisessa vai- on toteutettava kroonisen pyelonefriitin, särky-
6638: heessa toteaminen ja hoito, ovat jääneet aivan lääkkeiden käytöstä johtuvan munuaistaudin,
6639: liian vähälle huomiolle epätyydyttävistä toimin- immunologisten munuaistautien ja verenpaine-
6640: ,taedellytyksistä johtuen ja ne ovat näin ollen taudin aloilla.
6641: päässeet aiheuttamaan suuria tuhoja. Suunnitteluryhmä pitää tärkeänä munuaistau-
6642: Lääkintöhallituksen nimittämän suunnittelu- tirekisterin perustamista koordinoimaan mu-
6643: ryhmän dialyysihoidon ja munuaisensiirron jär- nuaistautien tutkimusta ja ehkäisyä sekä dia-
6644: jestämistä koskevassa mietinnössä, joka valmis- 1yysi- ja transplantaatiopotilaiden rekisteröin-
6645: tui jo vuoden 1971 alussa ja joka saman vuoden tiä ja hoitotulosten tilastointia varten.
6646: lopulla julistettiin julkiseksi, esitetään toteu- Nykyaikaisilla lääketieteellisillä menetelmillä
6647: tettavaksi suunnitelma, jonka mukaan kaikki keinomunuaishoidolla ja munuaisensiirrolla pys-
6648: munuaistautiin sairastuneet voidaan hoitaa. tytään siis kaikki munuaistauteja sairastavat hoi-
6649: Suunnitteluryhmä on toteuttamissuunnitelman tamaan ja saattamaan heidät suurimmalta osalta
6650: eri vaihtoehtoja tutkiessaan päätynyt esittämään jälleen työkykyisiksi. Niinikään on olemassa
6651: portasteista toteuttamista, jossa toiminta lisään- edellä mainittu Lääkintöhallituksen asettaman
6652: tyy niin, että viidentenä toimintavuotena huo- suunnitteluryhmän suunnitelma, jonka toteutta-
6653: lehditaan kaikista vuosittain 250:stä hoitoon minen on vain rahasta kiinni.
6654: tarjautuvasta uudesta potilaasta. Suunnitelman Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6655: toteuduttua täydellisesti tarvitaan vuodessa noin tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6656: ~5 000 dialyysihoitokertaa, 300 munuaisensiir- sen,
6657: toa ja 1 500 kudostyypitystä.
6658: Ohjelman toteuttaminen edellyttää seitsemän että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
6659: dialyysiosaston (8-12 dialyysipaikkaa) sekä 12 ja menoarvioesitykseen 200 000 markan
6660: pienen dialyysiosaston (3-5 dialyysipaikkaa) määrärahan munuaistautipotilaiden hoi-
6661: perustamista eli yhteensä 120 dialyysipaikkaa. toratkaisun toteuttamisen aloittamista
6662: Tällä hetkellä toimii maassamme 36 dialyysi- varten.
6663: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
6664:
6665: Pirkko Aro. Olavi Borg. Irma Toivanen.
6666: 1447
6667:
6668: Vl,39. -Toiv.al. n:o 669.
6669:
6670:
6671:
6672:
6673: Aro ym.: V altakunnallisen tutkimuksen aikaansaamisesta sairaa-
6674: loiden potilaspaikko;en käytöstä.
6675:
6676:
6677: E d u s kun n a II e.
6678:
6679: Sairaanhoidosta aiheutuvat kustannukset ovat erityisiä hoivakoteja. Juuri nämä laitokset saat-
6680: paikoitellen muodostuneet melkeinpä ylipääse- taisivat olla luonteeltaan sellaisia, joissa varus-
6681: mättömäksi ongelmaksi. Sairaanhoidosta aiheu- tuksen puolesta voitaisiin hyvin hoitaa esim.
6682: tuvat kustannukset muodostavat tuntuvan osan pitkäaikaisia vuodepotilaita. Näiden lisäksi van-
6683: niistä yhteiskunnan menoista, jotka aiheutuvat hainkodit, joissa ruoan, pesun ja yhteistilojen li-
6684: sen jäsenille tarjottavista palveluksista. Koko säksi olisi myös järjestetty sairaanhoito, sekä
6685: sairaalatoimen osalta kustannukset ovat viime vanhusten asuintalot täydentäisivät järjestel-
6686: vuosina vain kohonneet. mää.
6687: Tässä yhteydessä on usein esitetty kysymys, Valtionapujen nykyisen jakautumisen on kat-
6688: missä määrin sairaanhoitomme on nykyisellään sottu olevan eräältä osaltaan vaikuttamassa
6689: järjestetty parhaalla mahdollisella tavalla huo- yleisten sairaanhoitokustannusten lisääntymi-
6690: mioiden toisaalta yhteiskunnan ja toisaalta itse seen. On väitetty, että keskussairaaloiden kor-
6691: hoidettavan tarpeet. Ovatko kalliit sairaalapaik- keamman valtionavun vuoksi ovat paikallissai-
6692: kamme tehokkaimmassa ja tarkoituksenmukai- raalamme jääneet rakentamisen suhteen vähem-
6693: simmassa käytössä ja mitkä ovat maamme eri mälle. Keskussairaaloiden hoitopaikkojen kus-
6694: osien alueelliset suhteet. tannukset sekä perustamiskustannusten että
6695: Edellä olevat kysymykset esitetään usein juuri käyttökustannusten osalta useimmissa tapauk-
6696: pitkäaikaisten sisätautipotilaiden hoitoon ja van- sissa tulevat kuitenkin paikallissairaalakustan-
6697: husten huoltoon liittyvien kysymysten yhtey- nuksia kalliimmiksi. Paikallissairaalamme ovat-
6698: dessä. On selvää, että yhteiskunnan kaikille jä- kin jääneet keskussairaaloiden rakentamisha-
6699: senille on taattava tasapuolinen hoito, mutta lukkuuden varjoon. Tässä suhteessa saattaisi olla
6700: juuri pitkäaikaisten sairauksien osalta on todet- todella tarkistamisen varaa. Paikallissairaaloiden
6701: tava, että tällaisten yhteydessä saatetaan sitoa rakentamisen tulisi olla tuntuvasti nykyistä edul-
6702: hoitopaikka, juuri sellaisessa sairaalassa, missä lisempaa valtionavun suhteen. Lisäksi on il-
6703: erikoiskojeiden ja erikoishenkilöstön puolesta meistä, että nykyinen sairausvakuutusjärjestel-
6704: oltaisiin valmiit hoitamaan äkillisiä ja tehostet- mämme ei riittävässä määrin huomioi avohoi-
6705: tua hoitoa vaativia potilaita. Tällaisessa sairaa- don mahdollisuuksia. Potilaan kannalta on
6706: lassa oleva kroonikkopotilas saatettaisiin varsin useinkin edullisempaa olla sairaalassa kuin se,
6707: hyvin hoitaa potilaaseen kohdistuvan hoidon ta- että hän saattaisi saada vastaavan hoidon avo-
6708: soa laskematta sairaalassa, joka käyttökustan- hoidon piirissä.
6709: nuksiltaan olisi edullisempi. Usein sidotaankin Kuten edellä todettiin sairaalakysymykset ja
6710: potilaspaikkoja juuri sellaisten potilaiden hoitopaikkojen tarkoituksenmukaisin järjestely
6711: vuoksi, jotka omin avuin eivät täysin vielä tule ovat laajoja valtakunnallisia ongelmia. Huoli-
6712: toimeen, mutta vähäisenkin avun turvin he saat- ~matta siitä, että ne taloudellisesti ovat varsin
6713: taisivat aivan yhtä hyvin siirtyä esim. hoivakoti- mittavia kysymyksiä, ei tutkimustoiminta ole
6714: tyyppiseen sairaalaan. Näin avautuvalla paikalla tässä yhteydessä ollut lainkaan riittävä. Paitsi
6715: saatetaan hoitaa lukuisia akuuttisluontoisia po- itse sairaaloiden rakentamisen osalta tarvittai-
6716: tilaita terveiksi. siin tutkimusta nimenomaan potilaspaikkojen
6717: Sairaalatoimen osalta olisikin harkittava ny- käytöstä mahdollisimman tarkoituksenmukaisella
6718: kyistä moniasteisempaa porrastusta niin, että tavalla. Tällaisen tutkimuksen lähtökohtana tu-
6719: varsinaisten sairaaloiden lisäksi perustettaisiin lee olla se, mikä on potilaan kannalta tarkoituk-
6720: 1448 Vl,39. -Sairaaloiden potilaspaikkojen käyttö.
6721:
6722: senmukaisinta ja millainen hoitotapa on sairaan- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6723: hoidon tason laskematta edullisin. Tämän tutki- menpiteisiin valtakunnallisen kokonais-
6724: muksen tuloksia saatettaisiin käyttää pohjana tutkimuksen aikaansaamiseksi siitä,
6725: sairaanhoitomme tulevaisuutta kartoitettaessa ja kuinka tehokkaasti ja tarkoituksenmu-
6726: samalla voitaisiin päästä myös tämän hetkisen kaisesti nykyiset sairaaloiden potilaspai-
6727: tilanteen kannalta myönteisempään tulokseen. kat ovat käytössä ;a millaisia mahdolli-
6728: Edellä olevan perusteelLl ehdotamme kun- suuksia olisi nykyistä parempaan hoito-
6729: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- asteen porrastukseen mm. pitkäaikaisten
6730: muksen, sisätautipotilaiden hoidon järjestelyn
6731: suhteen sairaanhoidon tasoa laskematta.
6732: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
6733:
6734: Pirkko Aro. Olavi Borg. Irma Toivanen.
6735: 1449
6736:
6737: VI,40.- Toiv.al. n:o 670.
6738:
6739:
6740:
6741:
6742: .Ato ym.: Vähittäiskaupan kehittämisrahaston perustamisesta.
6743:
6744:
6745: E d u s k u n n a II e.
6746:
6747: Tukkukauppojen myyntipolitiikka, joka täh- lukertojen mahdollisuuksienkaan puolesta yleen-
6748: tää myymäläkoon suurentamiseen ja vähittäis- sä pysty korvaamaan kuin osittain kiinteän myy-
6749: kaupan keskittämiseen mahdollisimman harvoi- mälän palveluksia, merkitsee kiinteän myymä-
6750: hin suuriin ostoskeskuksiin, mitä perustellaan Iän sulkeminen paikkakunnalla palvelutason las-
6751: jakelukustannuksissa aikaansaatavilla säästöillä, kua.
6752: on johtanut hälyttävässä määrin pienten yksi- Vähittäiskaupan merkitys yksityisen kansalai-
6753: tyiskauppojen sulkemiseen. Suuren ostoskeskuk- sen kannalta on nähtävä palveluna, jonka laa-
6754: sen perustaminen vaatii niin paljon pääomaa, 'tua tulee arvioida sen saavuttamisen helppou-
6755: että se yleensä on vain mahdollista tukkuliik- den, palvelun monipuolisuuden ja hintatason pe-
6756: keiden antamin tai takaamin luotoin, koska ei rusteella. Tästä näkökulmasta katsoen merkitsee
6757: ole olemassa vähittäiskaupan kehittämis- ja in- nykyinen kehitys yhä harvalukuisimpine ostos-
6758: vestointirahastoa. Velkasuhteesta johtuen vähit- keskuksineen ja pitkine välimatkoineen kulut-
6759: täiskauppa on muutoinkin yhä tiukemmin tullut tajan palvelutason alenemista ja on siten kulut-
6760: sidotuksi tukkukauppaan, mikä vähentää kaup- tajan etujen vastaista.
6761: piaan mahdollisuutta itsenäiseen ostopolitiik- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
6762: kaan ja vähentää siten välillisesti myös kulutta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6763: jan valintamahdollisuuksia. muksen,
6764: Maaseudun vähittäiskauppojen sulkemiseen
6765: on olennaisena syynä ollut nykyinen kiertomyy- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6766: mäläkauppalaki, joka sallii kiertomyymäläkau- vähittäiskaupan kehittämisrahaston pe-
6767: pan 500 metrin etäisyydellä saman alan kiin- rustamiseksi siinä laajuudessa, että se
6768: teästä myymälästä. Tavallisesti tukkuliikkeiden mahdollistaisi vähittäiskauppiaalle ny-
6769: omistuksessa olevat myymäläautot ovat aiheut- kyistä suuremman riippumattomuuden
6770: taneet vähittäiskauppiaille usein niin suuria ta- tukkukaupasta kiinteiden vähittäismyy-
6771: loudellisia menetyksiä, että heidän on ollut lo- mälöiden toimintamahdollisuuksien säi-
6772: petettava liiketoimintansa. Kun ns. myymälä- lyttämiseksi ja myös harvaan asuitujen
6773: autot eivät kuitenkaan valikoimansa eikä palve- alueiden palvelutason turvaamiseksi.
6774: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
6775:
6776: Pirkko Aro. Kerttu Hemmi.
6777: Aili Laitinen. Irma Toivanen.
6778: Olavi Borg. Seppo Westerlund.
6779: Pekka Tarjanne.
6780:
6781:
6782:
6783:
6784: 182 156/72
6785: 1450
6786:
6787: Vl,41.- Toiv.al. n:o 671.
6788:
6789:
6790:
6791:
6792: Borg ym.: Pika- ja noutotukkujen valvonnan tehostamisesta.
6793:
6794:
6795: E d u s k u n n a 11 e.
6796:
6797: Pienkaupan kuolema on jokapäiväinen ilmiö siihen, että useiden tukkuliikkeiden omistamien
6798: Suomessa näinä wosina. Osittain on kJsymys pika- ja noutotukkujen myyntitoiminnassa
6799: alan luonnollisesta sisäisestä kehityksestä ja ra- esiintyy piirteitä, jotka suorastaan lainvastaisella
6800: tionalisoinnista, sillä useat toimintansa lopetta- tavalla vaikeuttavat pienkaupan toimintaa.
6801: vat pienmyymälät ovat yleisiltä toimintaedelly- Näistä pika- ja noutotukuista on useassa tapauk-
6802: tyksiltään vaikeasti kohennettavissa. Hyvin suu- sessa kehittynyt selviä vähittäiskaupanmyynti-
6803: relta osin on kuitenkin kysymys myös jakelu- pisteitä. Tunnettua on myös se, että vaikka tar-
6804: elinkeinon alalla tapahtuvasta vaarallisesta kes- koituksena on alunperin ollut palvella vain lii-
6805: kittymisestä, johon liittyy vakavasti otettavia kevaihtoverovelvollisten alan jälleenmyyjien tai
6806: vaaroja ja häiriötekijöitä. Erityisesti on todet- elinkeinon harjoittajien ostopisteinä, on kysei-
6807: tava, että kylä- ja korttelikaupan muodossa sistä myymälöistä kehittynyt yleisiä vähittäis-
6808: esiintyvää pienkauppaa ei mitenkään voida myynnin pisteitä. Tämä toiminta on muodostu-
6809: maasta tyystin hävittää, sillä yhteiskunnan on nut erittäin kohtalokkaaksi läheisyydessä toimi-
6810: joka tapauksessa taattava palvelut tasapuolisesti valle pienkaupalle. Asia on sitäkin vakavampi,
6811: eri väestön osille ja otettava huomioon se, että kun kyseinen toiminta usein liittyy suorastaan
6812: suuret ostoskeskukset eivät kykene palvelemaan lain ja asetusten kiertämiseen.
6813: alueen koko väestöä ja kaikkia väestöryhmiä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
6814: (esim. vanhuksia, autottornia jne). Lisäksi suu- kunnan hyväksyttäväksi kunnioittaen toivomuk-
6815: ret ostoskeskukset ja suurtavaratalot tuovat mu- sen,
6816: kanaan eittämättömien hyöty- ja palvelunedis-
6817: tämisnäkökohtien ohella myös ongelmia, kuten että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
6818: rajusti kasvavat myymälävarkaudet. Siksi on piteisiin, joilla pika- ja noutotukkujen
6819: kaikki syy pyrkiä säilyttämään terveellä poh- toimintaa tiukasti kontrolloitaisiin niin,
6820: jalla toimivaa pienkauppaa. että myynti olisi sallittu vain liikevaih-
6821: Tällöin on erityistä huomiota kiinnitettävä toverovelvollisille alan jälleenmyyjille.
6822: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
6823:
6824: Olavi Borg. Aili Laitinen.
6825: Irma Toivanen. Pirkko Aro.
6826: 1451
6827:
6828: Vl,42.- Toiv.al. n:o 672.
6829:
6830:
6831:
6832:
6833: Borg ym.: Sokeiden vapauttamisesta tv- ia radiolupamaksusta.
6834:
6835:
6836: E d u s k u n n a 11 e.
6837:
6838: Radio on pitkään ollut sokeille miltei ainoa da tietoja televisionkin · kauttil. Lisäksi muut
6839: tiedonvälityskanava. Sokeain radiot ovat radion perheenjäsenet voivat selostaa kuvan sisältöä so-
6840: kuuntelulupamaksusta vapaita. Kuitenkin tele- kealle. Koska sokeiden saarnat eläkkeet ovat
6841: vision yleistyttyä niin sokeain kuin näkevien- pienet ja toimeentulo niukkaa, tuottaa radio-
6842: kin perheissä on edellä oleva maksuvapaus me- ja tv-luvan maksaminen monille ylivoimaisia ta-
6843: nettänyt merkityksensä, sillä televisioluvan yh- loudellisia vaikeuksia.
6844: teydessä on perheessä joka tapauksessa oltava Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6845: myös maksullinen radiolupa. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6846: Ei ole kohtuullista, että sokeat ja heidän per- sen,
6847: heensä jäävät television antamasta tiedonväli-
6848: tyksestä osattomiksi, koska heidän elämänpii" että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
6849: rinsä muutenkin pakosta jää tavallista suppeam- piteisiin sokeiden vapauttamiseksi tv- ja
6850: maksi. Vaikka sokeat eivät pystykään katsomaan siihen liittyvästä radiolupamaksusta.
6851: kuvaa, he voivat kuitenkin kuuntelemalla Saa-
6852: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
6853:
6854: Olavi Borg. Aili Laitinen.
6855: Irma Toivanen. Pirkko Aro.
6856: 1452
6857:
6858: Vl,43.- Toiv.al. n:o 673.
6859:
6860:
6861:
6862: Ehrnrooth ym.: Elintarvike-erien tutkimisesta myrkyllisten ainei-
6863: den ihmisravintoon ;outumisen estämiseksi.
6864:
6865:
6866: Eduskunnalle.
6867:
6868: V~tion tilintarkastajain kertomuksessa vuo- elimistö kerää rasvaliukoisia kasvinsuojelu~ ja
6869: delta 1968 todetaan kohdassa, Elintarvikkeiden hyönteisll!yfkkyjä ja on altis vaurioitumaan
6870: valvonta mm. seuraavaa: "Elintarvikevalvonta myrky~tä lisäaineista ja homeiden muodosta-
6871: perustuu v. 1941 säädettyyn elintarvikelakiin mista .~ykotoksiineista helpommin kuin aikui-
6872: ja v. 1952 annettuun elintarvikeasetukseen. - nen ;funinen. Ellei näitä aineita saada poiste-
6873: Vaitioneuvosto asetti 17. 11. 1966 komitean tuiksi ravinnosta, on odotet·tavissa rappeutumis-
6874: kiireellisesti selvittämään kysymystä elintarvi- srurauksien lisääntymistä ja siitä johtuvien sai-
6875: kevalvonnan tehostamisesta ja tekemään ehdo- raalapaikkojen sekä lääkäripalvelusten tarpeen
6876: tuksia välttämättömäksi katsottavista toimen- lisääntymistä. Ilmeisesti onkin valtiolle nyt edul-
6877: piteistä tilanteen parantamiseksi. Komitean lista sijoittaa varoja suuren keskitetyn laborato-
6878: 19. 12. 1968 antamassa mietinnössä käy muun ,rion perustamiseen tai jo olevan laboratorion
6879: ohella ilmi, ettei nykyinen elintarvikemääräys- laajentamiseen, jonka kustannukset voisivat
6880: ten edellyttämä valvonta aina ole kyllin teho- olla keskussairaalan suuruusluokkaa, ja joka ky-
6881: kasta eikä tarkoituksenmukaista. Mietinnössä kenisi tutkimaan kaikki sille eri viranomaisten
6882: todetaan, ettei v. 1953, jolloin valvontatehtävät toimesta laajasti kaupan ja teollisuuden por-
6883: annettiin muita tarkoituksia varten asetettujen taista toimitetut elintarvikenäytteet. Tämän la-
6884: valtion ja kuntien viranomaisten sekä tutkimus- boratorion aiheuttamat kustannukset tulevat ta-
6885: laitosten hoidettavaksi, eikä myöhemminkään kaisin vähentyneinä työstä poissaolopäivinä ja
6886: niille ole annettu näitä lisätehtäviä varten riit- pienentyneenä sairaalapalvelusten tarpeena tule-
6887: tävästi varoja ja henkilökuntaa. Tästä on ollut vaisuudessa. Koska tällaisen laboratorion käsi-
6888: seurauksena, ettei elintarvikkeista ja yleisistä teltäväksi tulee vuodessa erittäin suuri näyttei-
6889: käyttö- ja kulutustarv~kkeista ole voitu ottaa tut- den määrä, voidaan työ rationalisoida tehok-
6890: kittavaksi tarpeellista määrää näytteitä. - Ku- kaasti ja laboratorio varustaa monipuolisin lait-
6891: ten edellä esitetystä ilmenee, ei ihmisen ravin- tein, jolloin näyteyksikön tutkiminen on paljon
6892: noksi tarkoitettujen elintarvikkeiden valvonta halvempaa kuin useissa pienissä laboratorioissa
6893: ole tarkoituksenmukaisesti järjestetty. Sam_an- suoritettuna. Suuren laboratorion henkilökunta
6894: aikaisesti ovat kuitenkin eläinten rehut, jopa muodostuu tiedollisesti monipuoliseksi, ja on
6895: koirien ja kissojen ym. lemmikkieläinten ruoka, ryhmätyönä valmiimpi ratkaisemaan yhä lisään-
6896: tt:yvät elintarvikkeiden myrkyllisyyttä koskevat
6897: virallisen tarkastuksen alaisia, ja jokainen pääl- probleemat kuin pienten yksiköiden yksinäiset
6898: lys sisältää siitä merkinnän ja yksityiskohtaisen !tutkijat.
6899: aineluettelon. Nämä ruoat ovat huomattavasti
6900: Ulkomailta maahamme tuotujen elintarvik-
6901: ihmiselle tarkoitettuja ruokia halvempia ja myös
6902: keiden täydellinen tutkiminen olisi ulotettava
6903: niitä terveydellisesti turvallisempia. Myöskään koskemaan jokaista maahantuotua erää. Elin-
6904: ei maahan tuotavien tarvikkeiden näytteiden ot- tarvikelainsäädäntö ja asetukset sisältävät mää-
6905: toa ja tutkimusta ole ennen niiden myyntiin räyksiä suurimmista sallituista vahingollisten
6906: laskua eikä sen jälkeenkään järjestetty tyydyt- aineiden määristä, joita tarvikkeet saavat sisäl-
6907: tävällä tavalla." tää. Koska määräyksiä ei valvota näytteiden tut-
6908: Kehitys on johtanut siihen, että ihmisen eli- kimuksilla, on ilmeistä, että maahamme tuodaan
6909: mistöön joutuu valvonnan puuttuessa yhä enem- ulkomailta tuotteita, jotka sisältävät keskimää-
6910: män aineita, joilla on terveydelle haitallisia vai- räistä enemmän terveydelle vahingollisia aineita
6911: kutuksia. Erittäin vaarallisia ovat nämä aineet kuin niissä maissa, joissa näytteiden järjestel-
6912: varsinkin lapsille ja kasvuikäisille, sillä kasvava mällinen tutkiminen on järjestetty.
6913: VI,4J.- Ehrnrooth ym. 1453
6914:
6915: Elintarvikkeiden valvonta olisi järjestettävä että hallitus ensi til11ssa järiestiiisi
6916: niin varmaksi, että yksityinen kansalainen voisi maahan tuotujen ja kotimaassa valmis-
6917: luottavin mielin ostaa kaupasta kaikkia elintar- tettujen myytäviksi tarjottavien elintar-
6918: vikkeita varmana siitä, etteivät ne ole tervey- vike-erien iärjestelmällisen tutkimisen
6919: delle vaarallisia. Tämä kysymys on osa siitä tur- mahdollisuuden laissa sekä asetuksissa
6920: vallisuudesta, jonka jo perustuslait takaavat määriteltyjen myrkyllisten aineiden ih-
6921: tässä maassa asuvalle kansalaiselle. misravintoon joutumisen estämiseksi.
6922: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6923: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6924: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
6925:
6926: Georg C. Ehrnrooth. Pentti Antila.
6927: A11i Vaittinen. Seija Karkinen.
6928: Pirkko Aro. 1.-C. Björklund.
6929: Aulis Sileäkangas. Olavi Ronkainen.
6930: 1454
6931:
6932: VI,44.- Toiv.al. n:o 674.
6933:
6934:
6935:
6936:
6937: Ehrnrooth ym.: Esityksen antamisesta elintarvikkeiden ;a rehu~
6938: ;en sisältämistä suurimmista sallituista mykotoksiini- ia ho-
6939: mepitoisuuksista.
6940:
6941:
6942: E d u s k u n n a 11 e.
6943:
6944: Homeiden aiheuttamien myrkyllisten ainei- kehitysmaista, joissa sekä aflatoksiini- että ravin-
6945: den syntyminen elintarvikkeisiin ja näiden myrk- tokysymys ovat erittäin vaikeita. Monissa maissa
6946: kyjen, niin kutsuttujen mykotoksiinien tutki- on kielletty eläimille syöttämästä aflatoksiini-
6947: minen ovat olleet 60-luvun elintarviketunte- pitoisia rehuja. Paitsi, että aflatoksiinit ovat
6948: muksen suurimpia saavutuksia maailmassa. My- myrkytlisiä eläimille, on olemassa vaara toksii-
6949: kotoksiinien on todettu aiheuttavan ihmisissä nien siirtymisestä ihmiseen. Etelä-Afrikassa on
6950: tai eläimissä esimerkkeinä seuraavia sairauksia: kauppamaidossa esiintynyt aflatoksiineja, jotka
6951: Maksakirroosia ja -syöpää, sappitulehduksia, ovat rehuista peräisin.
6952: keuhko-, munuais- ja mahasyöpää, sisäisiä ve- Neuvostoliitossa, Koreassa ja Kiinassa, maam-
6953: renvuotoja, anemiaa, veren kohonneen koleste- me ilmasto-olosuhteita vastaavilla alueilla, on
6954: rolin, keskushermostohäiriöitä, gastriittiä, ente- esiintynyt vaikeita homeiden aiheuttamia myrky-
6955: riittiä, sikiön vaurioita, luutumis- ja kasvuhäi- tystapauksia syötäessä lumen alla talvehtinutta
6956: riöitä, spykooseja, emfyseemaa, ihottumia, viljaa. Tunnetaan homeita, joiden voimakkain
6957: kurkkutulehduksia, yskää ym. Suuret mykotok- toksiinien muodostus tapahtuu pakkasessa läm-
6958: siinimäärät aiheuttavat kuoleman. Näiden pai- pötilan ollessa -2 ja -10 C välillä.
6959: navien kansanterveydellisten syiden vuoksi on Suomessa on julkaistu vain kaksi tutkimusta
6960: teollistuneissa maissa kiinnitetty suurta huo- mykotoksiineista. Näistä on todettu kaupoista
6961: miota homeisten elintarvikkeiden ja niistä val- löytyvän elintarvikkeita, jotka sisältävät afla-
6962: mistettujen tuotteiden kauppaan tulon estämi- toksiineja. Maassamme puUotettujen ulkomais-
6963: seksi. Maailman Terveysjärjestö, WHO, on kiin- ten viinien on niinikään todettu sisältävän afla-
6964: nittänyt asiaan myös huomiota. Homeiset elin- toksiineja. Maassamme sadonkorjuun aikana kos-
6965: tarvikkeet on katsottu niin myrkyllisiksi, että tea ilmasto ja usein varsin alkeelliset varasto-
6966: niitä ei voida käyttää eläinten rehunakaan. tilat suosivat homeiden kasvua niin, että usein
6967: Eri maissa on viranomaisten taholta annettu koko viljasato on homeiden saastuttama.
6968: määräyksiä mykotoksiinipitoisten elintarvikkei- Mykotoksiinien tutkimustyötä ei Suomessa
6969: den maahantuonnin ja kaupan kieltämiseksi. ole organisoitu, eikä sitä suoriteta läheskään
6970: Kaikkein voimakkaimpia syöpää aiheuttavia ai- siinä laajuudessa, mitä asian tärkeys edellyttäisi.
6971: neita ovat useiden homeiden muodostamat afla- Tilanne Suomessa ei ole edes tyydyttävä. Tässä
6972: toksiinit. Näitä myrkkyjä esiintyy vilja-, hedel- maassa ei ole mitään määräyksiä mykotoksiiniz
6973: mä-, maitotalous- ja muissa tuotteissa. Tästä joh- pitoisten elintarvikkeiden ja rehujen kauppaan
6974: tuen on Englannissa, Kanadassa ja Alankomais- tulon estämiseksi. Kansainvälinen kauppa löy-
6975: sa määrätty, että elintarvikkeet eivät saa sisäl- tää nopeasti tai on jo löytänyt ne maat, joihin
6976: tää yli 5 p.g (5 mikrogrammaa eli miljoonasosaa esimerkiksi aflatoksiineja sisältävien elintarvik-
6977: grammaa) kiloa kohden aflatoksiini B1:tä. Yh- keiden ja rehujen vienti on mahdollista. On to-
6978: dysvalloissa, Länsi-Saksassa ja Sveitsissä katso- dennäköistä, että Suomeen pyritään tuomaan
6979: taan, että elintarvikkeeksi ei kelpaa tuote, joka keskimääräistä enemmän aflatoksiineja sisältä-
6980: sisältää todettavia määriä aflatoksiineja. Maail- viä tuotteita koska niiden myynti on estynyt
6981: man Terveysjärjestön suosituksen mukaan ihmi- lakisääteisesti ja valvottu tutkittujen näyttei-
6982: sen ravintona käytetty tuote ei saa sisältää yli den avulla muissa maissa. Oman maamme home-
6983: 30 p.g aflatoksiineja kiloa kohden elintarviketta. flooraa ja sen elintarvikkeisiin ja rehuihin muo-
6984: WHO:n suositus on annettu ajatellen lähinnä dostamia mykotoksiineja ei tunneta, eikä siten
6985: Vl,44.- Ehrnrooth ytn. 1455
6986:
6987: tiedetä näiden myrkkyjen osuutta kansamme keiden ia rehu;en sisältämät suurimmat
6988: keskuudessa esiintyvissä sairauksissa. sallitut mykotoksiinien ;a homeiden pi-
6989: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- toisuudet ia luo puitteet maamme home-
6990: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, flooran ;a sen muodostamien mukotok-
6991: siinien tutkimiselle sekä ;oka kieltää my-
6992: että hallitus kiireellisesti antaisi laki- kotoksiinipitoisten tuotteiden maahan
6993: esityksen sellaisen lainsäädännön aikaan- tuonnin ;a myynnin.
6994: saamiseksi, ioka määrittelee elintarvik-
6995: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
6996:
6997: Georg C. Ehrnrooth. Pentti Antila.
6998: Aili Vaittinen. Seija Karkinen.
6999: Pirkko Aro. I.-C. Björklund.
7000: Aulis Sileäkangas. Olavi Ronkainen.
7001: 1456
7002:
7003: V1,45.- Toiv.al. n:o 675.
7004:
7005:
7006:
7007:
7008: Ehrnrooth ym.: Määrärahasta eräiden uusien virkojen perustami-
7009: seen lääkintöhallituksen terveydenhoito-osastoon.
7010:
7011:
7012: E d u s k u n n a 11 e.
7013:
7014: Lääkintöhallitus on elintarvikelain (526/41) - Pestisidijäämät: muutamaa rajaa lukuun-
7015: mukaan elintarvikevalvontaa johtava viranomai- ottamatta ei Suomessa vielä ole määrätty enim-
7016: nen. Sen toimialaan kuuluvat muiden paitsi mäispitoisuuksia pestisidijäämille.
7017: eläinkunnasta saatujen elintarvikkeiden val- - Muut elintarvikkeisiin joutuvat vieraat
7018: vonta. Lääkintöhallituksen tulisi antaa ohjeita aineet (kadmium, elohopea, lyijy, sinkki, kloo-
7019: ja laatia normeja elintarvikkeiden tuottamisesta, ratut bifenylit).
7020: valmistamisesta, kuljettamitSesta ja säilyttämi- Teknokemiallisten tuotteiden terveydellinen
7021: sestä, jotta terveydelliset epäkohdat estettäisiin. valvonta on nykyisin vielä täysin järjestämättä.
7022: Lääkintöhallituksen alaisina virkamiehinä kun- Erityisesti kosmeettisten aineiden sekä pesu- ja
7023: nissa suorittavat elintarvikevalvontaa elintarvi- puhdistusaineiden aiheuttamista vaaroista tai
7024: ketarkastaja ja elintarvikekatsastajat, joiden haitoista ei ole tietoa.
7025: työtä lääkintöhallituksen tulisi ohjata ja valvoa. Myrkkylain mukaan lääkintöhallituksen on
7026: Paitsi elintarvikkeiden hygienistä laatua tu- valvottava, ettei torjunta-aineista käyttöohjeen
7027: lisi lääkintöhallituksen kehittää ja ohjata elin- mukaan käytettynä aiheudu terveydellistä vaa-
7028: tarvikkeiden valmistusta siten, että ne myös raa ihmisille tai eläimille. Lääkintöhallituksen
7029: ravitsemuksellisesti olisivat mahdollisimman on vastattava siitä, että käyttöohjeessa esitetyt
7030: terveellisiä. Suomessa ei tähän asti vielä lain- varotoimenpiteet ovat riittäviä.
7031: kaan ole järjestelmällisesti puututtu elintarvik-
7032: keiden ravitsemukselliseen laatuun. Edellä lueteltujen toksikologista asiantunte-
7033: Lääkintöhallituksessa hoitaa elintarvikeval- musta vaativien tehtävien hoitamiseksi olisi
7034: vontaan liittyviä kysymyksiä tällä hetkellä yksi toksikologin viran perustamisesta tehtävä kii-
7035: ainoa virkamies muiden tehtävien ohella. reellisesti päätös.
7036: Varsinaisten elintarvikkeiden lisäksi kuulu- Terveydenhoitolain mukaan lääkintöhallitus
7037: vat elintarvikelainsäädännön piiriin myös ns. antaa ohjeita siitä, miten elintarvikkeita tuotet-
7038: yleiset käyttö- ja kulutustarvikkeet, joita ovat taessa, valmistettaessa ja kuljetettaessa, säilytet-
7039: erilaiset teknokemialliset valmisteet kuten kos- täessä, kaupan pidettäessä, tarjoiltaessa ja muu-
7040: meettiset aineet ja pesu- ja puhdistusaineet sekä toin käsiteltäessä on meneteltävä, jotta tautien
7041: kankaat, leikkikalut ja elintarvikkeiden säilytys- tartunnan leviäminen ja muiden terveydellisten
7042: astiat. epäkohtien syntyminen mahdollisuuksien mu-
7043: Elintarvikevalvontaan liittyvien nykyisten kaan estetään ja johtaa tähän liittyvää valvon-
7044: tehtävien hoitamiseksi olisi lääkintöhallituksen taa. Elintarvikehuoneistojen ja erityisesti elin-
7045: terveydenhoito-osastolle perustettava välttämät- tarviketeollisuuslaitosten sanitointi on täysin
7046: tä seuraavat virat: järjestämättä. Paitsi käytettävissä olevan väli-
7047: - toksikologi neistön asianmukaisuudesta riippuu elintarvik-
7048: - eläinlääkäri keiden puhtaus olennaisesti käsittelevästä henki-
7049: - ravintokemisti. löstä, jonka tietämystä hygienian merkityksestä
7050: Varsin hankalia ja jatkuvasti uusia toksiko- olisi pyrittävä lisäämään.
7051: logisia ongelmia aiheuttavat: Elintarvikehygienian parantamiseen tähtää-
7052: - Elintarvikkeiden lisäaineet: antioksidan- vää toimintaa ohjaamaan ja hygienistä valvon-
7053: tit, stabilisaattorit, emulgaattorit, mikrobiellit taa johtamaan tarvitaan lääkintöhallitukseen
7054: säilöntäaineet, sakeuttamisaineet, liuottimet, elintarvikehygienian asiantuntijaa. Parhaiten tä-
7055: vaahdonestoaineet, mausteet ja aromiaineet. hän tehtävään sopisi eläinlääkäri, joka samalla
7056: V1,45.- Ehrnrooth ym. 1457
7057:
7058: hoitaisi yhteydet eläinlääkintäviranomaisiin ja suuntaan, esim. sokerin ja rasvan tarpeetonta
7059: näiden alaisiin tutkimuslaitoksiin. käyttöä vähentäen. Teollisuusprosesseja tulisi
7060: Lääkintöhallitus johtaa elintarvikkeiden vita- valvoa siten, ettei ravintoarvoon vaikuttavia
7061: minoimista koskevan asetuksen määräysten nou- aineita tarpeettomasti poisteta tai hajoiteta. Lää-
7062: dattamisen valvontaa. Se antaa lausuntoja elin- kintöhallituksen tulisi myös edistää ja ohjata
7063: tarvikkeiden ravintoarvoon vaikuttavien mui- ravitsemustietouden levittämistä. Parhaiten tä-
7064: denkin aineiden lisäämisestä. Tällöin on harkit- hän tehtävään sopii ravitsemusasioihin pereh-
7065: tava, onko ravintoarvoon vaikuttavien aineiden tynyt kemisti.
7066: (esim. rauta, jodi, fluori, aminohapot, vitamii- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7067: nit, tyydyttämättömät rasvahapot) tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7068: - lisääminen tarpeellista sen,
7069: - lisättäväksi aiottu määrä riittävä
7070: - missä muodossa aine on lisättävä että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
7071: - mihin elintarvikkeisiin on syytä lisätä ja menoarvioesitykseen määrärahat lää-
7072: - ovatko aineet säilyviä ja miten pitkään. kintöhallituksen terveydenhoito-osastolle
7073: Teollisesti valmistettujen elintarvikkeiden perustettavia toksikologin> eläinlääkärin
7074: tuotekehittelyä on ohjattava terveellisempään ja ravintokemistin virkoja varten.
7075: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
7076:
7077: Georg C. Ehrnrooth. Alli Vaittinen.
7078: Juuso Häikiö. Elsi Hetemäki.
7079: Paavo Niinikoski.
7080:
7081:
7082:
7083:
7084: 183 156/72
7085: 1458
7086:
7087: Vl,46.- Hemst.mot. nr 676.
7088:
7089:
7090:
7091:
7092: Ehrnrooth m. fl.: Om befriande av vissa åldringar och invalider
7093: från erläggandet av radio- och televisionslicensavgift.
7094:
7095:
7096: T i 11 R i k s d a g e n.
7097:
7098: Enligt statsrådets beslut angående anlägg- liberalare tolkning a·v det i 10 § ingående
7099: ningar för och tillstånd till rundradiomottag- stadgandet.
7100: ning (Förf.saml. nr 291/33) erlägges för varje När det gäller de gamla personer eller inva-
7101: tillståndsperiod innefattande ett år för mot- lider, vilkas enda eller huvudsakliga inkomst
7102: tagningstillstånd en avgift som för radio är 30 utgöres av folkpensionen, borde till statsrådets
7103: mark och för television 90 mark förutom i de här berörda beslut fogas ett stadgande, som
7104: kommuner, som på grund av, att endast prog- direkt befriar dem från erläggande av licens-
7105: rammen TV 1-kanalen i dessa kan ses, av tra- avgift. Under riksdagens s.k. frågetimme har
7106: fikministeriet placerats i den kategori för vii- senaste höst trafikministern ställt sig förstå-
7107: ken licensavgiften är 70 mark. elsefull till förslaget om folkpensionärernas
7108: Ministeriet för kommunikationsväsendet och befriande .från radio- och televisionslicensav-
7109: allmänna arbetena äger jämlikt 10 § i sagda gifter. Då emellertid åtgärder i saken redan
7110: statsrådsbeslut rätt att bevilja befrielse från länge efterlysts utan att någon regering tagit
7111: eller lättnad i erläggande av tillståndsavgift. ett enda steg i riktning mot befriandet av de
7112: Post- och telegrafstyrelsen har rätt att på an- ekonomiskt svaga pensionärerna från dessa av-
7113: hållan bevilja blind person, som är finsk med- gifter, borde riksdagen skyndsamt uttala vad
7114: borgare, eller blindskola avgiftsfritt mottag- den i detta hänseende förutsätter av rege-
7115: ningstillstånd ( 10 § 2 mom.) ringen.
7116: Såsom undantagsstadgande har 10 § av mi- Med hänvisning till det ovan anförda före-
7117: nisteriet tillämpats enligt mycket sträng tolk- slås vördsamt, att riksdagen ville besluta hem-
7118: ning. Någon möjlighet att befria medellösa ställa,
7119: åldringar från licensavgift har ministeriet inte
7120: ansett sig ha annat än då det gällt ansökan att regeringen måtte vidtaga åt-
7121: av ålderdomshem om avgiftsfri radiolicens. gärder för att de åldringar och inva-
7122: Någon praktisk betydelse torde bestämmelsen lider, vilkas enda eller huvudsakliga in-
7123: om beviljande arv lättnad inte ha haft. Med komst utgöres av folkpensionen, måtte
7124: tanke på vad radio och television betyder för befrias från erläggande av tillståndsav-
7125: de gamla både i tätorter och på landsbygden gift för innehav av radio- och tele-
7126: såsom ofta enda förmedlare av kontakt med visionS'apparat.
7127: yttervärlden, funnes det vägande skäl för en
7128: Helsingfors den 8 februari 1972
7129:
7130: Georg C. Ehrnrooth. Ragnar Granvik.
7131: Victor Procope. Evald Häggblom.
7132: Grels Teir. Elly Sigfrids.
7133: Henrik Westerlund.
7134: 1459
7135:
7136: VI,46.- Toiv.al. n:o 676.
7137: Suomennos.
7138:
7139:
7140:
7141:
7142: Ehrnrooth ym.: Eräiden vanhusten ja invalidien vapauttamisesta
7143: radio- ja televisiovastaanottimien lupamaksuista.
7144:
7145:
7146: E d u s k u n n a 11 e.
7147:
7148: Yleisradiovastaanottoa tarkoittavista laitteista seudulla usein ainoana yhteyden välittäjänä ul-
7149: ja luvista annetun valtioneuvoston päätöksen komaailmaan lienee painavia syitä 10 §:ään
7150: mukaan (as.kok. n:o 291/33) suoritetaan jo- sisältyvän säännöksen vapaamielisempään tul-
7151: kaiselta vuoden pituiselta lupakaudelta vastaan- kintaan.
7152: ottoluvasta maksu, joka radiosta on 30 mark- Kun on kysymys vanhoista henkilöistä tai
7153: kaa ja televisiosta 90 markkaa paitsi niissä invalideista, joiden ainoa tai pääasiallinen tulo
7154: kunnissa, jotka liikenneministeriö sen vuoksi, on kansaneläke, olisi valtioneuvoston tässä
7155: että niissä voidaan katsoa vain ohjelmaa TV- kosketeltuon päätökseen liitettävä säännös, joka
7156: 1-kanavalta, on sijoittanut siihen ryhmään, suoraan vapauttaa heidät lupamaksun suoritta-
7157: jossa lisenssimaksu on 70 markkaa. misesta. Eduskunnan n.k. kyselytunnilla viime
7158: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri- syksynä liikenneministeri on suhtautunut myö-
7159: öllä on sanotun valtioneuvoston päätöks.en 10 tämielisesti esitykseen kansaneläkkeensaajien
7160: §:n mukaan valta myöntää vapautus tai helpo- vapauttamisesta radio- ja televisiolisenssimak-
7161: tusta lupamaksun suorittamisesta. Posti- ja suista. Koska toimenpiteitä asiassa kuitenkin
7162: lennätinhallituk.sella on oikeus hakemuksesta jo pitkään on kaivattu yhdenkään hallituksen
7163: myöntää sakealle henkilölle, joka on Suomen ottamatta askeltakaan taloudellisesti heikkojen
7164: kansalainen, tai sakeaiokoululle maksuton eläkkeensaajien vapauttamiseksi näistä mak-
7165: vastaanottolupa (10 § 2 mom.). suista, tulisi eduskunnan kiireellisesti lausua,
7166: Ministeriö on soveltanut 10 §:n poikkeus- mitä se tässä suhteessa hallitukselta edellyttää.
7167: säännökseen hyvin ankaraa tulkintaa. Minis- Yllä esitettyyn viitaten ehdotetaan eduskun-
7168: teriö ei ole katsonut mahdolliseksi vapauttaa nan hyväksyttäväksi toivomus,
7169: varattornia vanhuksia lupamaksusta, paitsi mil-
7170: loin vanhainkoti on anonut maksutonta radio- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7171: lupaa. Mitään käytännöllistä merkitystä ei hel- niiden vanhusten ja invalidien, joiden
7172: potuksen myöntämistä koskevalla määräyksellä ainoa tai pääasiallinen tulo on kansan-
7173: liene ollut. eläke, vapauttamiseksi radio- ja tele-
7174: Kun ajatellaan radion ja television merki- visiolaitteiden hallussapitoon oikeutta-
7175: tystä vanhuksille sekä taajamissa että maa- vasta lupamaksusta.
7176: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
7177:
7178: Georg C. Ehrnrooth. Ragnar Granvik.
7179: Victor Procope. Evald Häggblom.
7180: Grels Teir. Elly Sigfrids.
7181: Henrik Westerlund.
7182: 1460
7183:
7184: VI,47. -Hemst.mot. nr 677.
7185:
7186:
7187: Ehrnrooth m. fl.: Om åtgärder beträffande dialysvården.
7188:
7189: Tili Riksdagen.
7190:
7191: Medicinalstyrelsen tillsatte 28. 10. 1970 en För att den öppna dialysvården ( möjlig i
7192: sakkunniggrupp för att planera njursjukvården patientens hem) skall kunna vidareutvecklas
7193: ( dialysvård och transplantationer). Gruppens måste de för den enskilde mycket stora vård-
7194: betänkande blev färdigt för ett år sedan. kostnaderna i sin helhet täckas av sjukförsäk-
7195: Sakkunniggruppen har beräknat vårdbehovet ringen. Arbetsgruppen uppskattar, att ca 20
7196: till 50 patientplatser per en miljon invånare. procent av dem, som behöver dialysvård, är
7197: Det motsvarar ca 250 nya patienter årligen. sådana som kunde behandlas i sitt hem. För
7198: I betänkandet redovisas de olika möjligheter den egentliga öppna vården borde centraler in-
7199: som finns att till varierande kostnader anord- rättas på orter med centralsjukhus.
7200: na vård av de njursjuka. Den år 1970 besluta- De sakkunnigga föreslår vidare, att sex så-
7201: de ändringen av sjukförsäkringslagen, enligt dana enheter grundas vid vilka njurtransplan-
7202: viiken ( 75 procent av) kostnaderna för öppen tationer skulle göras till ett sammanlagt antal
7203: dialysvård ersättes, möjliggör nu den första av ca 135-150 årligen.
7204: etappen i utvecklingen av den öppna dialysvår- De årliga kostnaderna för de åtgärder pla-
7205: den. I och med att hjärndöden officiellt accep- neringsgruppen föreslagit skulle från nuvaran-
7206: terades underlättades transplantationsverksam- de ca 2.3 milj. mark stiga så, att de enligt
7207: heten. Resultaten av njurtransplantationerna nuvarande kostnadsnivå under det femte året
7208: har sedan 1964, när den första transplantationen av programmets förverkligande uppgick till
7209: av njure i Finland gjordes, stadigt förbättrats. drygt 10 milj. mark.
7210: Det nordiska samarbetsorganet Scandiatrans- Omkring ett par hundra personer i vårt
7211: plant, som Finland tillhör sedan 1970, har land är varje år dömda att dö på grund av
7212: ~edan förmedlat ca 500 njurar åt personer, att njursjukvårdens resurser är otillräckliga.
7213: som inte i sitt hemland funnit en lämplig Till stor del är offren, som i de flesta fall
7214: donator. hade kunnat räddas, unga ellet medelålders
7215: Sakkunniggruppen framlägger i sitt betän- familjeförsörjare. Samhället har inte råd att
7216: kande ett detaljerat förslag till utvecklande av fortsätta att försumma lösningen av ett prob-
7217: de njursjukas vårdmöjlighetet. Sålunda borde lem, som med relativt begränsade statsfinan-
7218: ett register uppgöras för att få förekomsten siella insatser skulle ha betydligt mindre di-
7219: av kroniska njursjukdomar i olika sjukvårds- mensioner.
7220: distrikt kartlagd. Den profylaktiska forsk- Hänvisande till det ovan anföra föreslår vi
7221: ningen bör effektiviseras inte minst för att vördsamt, att riksdagen måtte besluta hem-
7222: minska den betydande infektionsrisk, som hör ställa,
7223: samman med njursjukdomar.
7224: Både stora och små dialysavdelningar före- att regeringen skyndsamt måtte in-
7225: slås inrättande, de förra tili ett antal av 8- leda förverkligandet av de åtgärder be-
7226: 12 vid de större städernas universitetscentral- träffande dialysvården och njurtrans-
7227: och centralsjukhus med en årlig vårdkapacitet plantationsverksamheten, som den av
7228: av ca 40-50 patienter och de senare - tili medicinalstyrelsen tillsatta planerings-
7229: ett antal av 12 och anknuta till centralsjukhus gruppen föreslagit i sitt betänkande.
7230: - för övriga orters lokala vårdbehov med en
7231: årlig kapacitet av 4-6 patienter var.
7232: Helsingfors den 15 februari 1972.
7233:
7234: Georg C. Ehrnrooth. Elsi Hetemäki.
7235: Alli Vaittinen. Paavo Niinikoski.
7236: Evald Häggblom.
7237: 1461
7238:
7239: VI,47.- Toiv.al. n:o 677.
7240: Suomennos.
7241:
7242:
7243: Ehrnrooth ym.: Keinomun'U'aishoitoa koskevista toim'enpiteistä.
7244:
7245: E d u s k u n n a II e.
7246:
7247: Lääkintöhallitus asetti 28. 10. 1970 asian- muiden paikkakuntien paikallista hoitotarvetta
7248: tuntijaryhmän suunnittelemaan munuaissairau- varten kunkin vuotuisen kapasiteetin ollessa
7249: den hoitoa (keinomunuaishoitoa ja elinten- 4-6 potilasta. Jotta avointa keinomunuaishoi-
7250: siirtoja). Ryhmän mietintö valmistui vuosi sit- toa (joka on mahdollista potilaan kotona) voi-
7251: ten. taisiin kehittää edelleen, täytyy sairausvakuu-
7252: Asiantuntijaryhmä on arvioinut hoitotarpeen tuksen täysin kattaa yksityiselle hyvin suuret
7253: 50:ksi potilaspaikaksi miljoonaa asukasta koh- hoitokulut. Työryhmä arvioi, että noin 20 %
7254: den. Se vastaa noin 250 uutta potilasta vuo- niistä, jotka tarvitsevat keinomunuaishoitoa, on
7255: sittain. Mietinnössä selvitetään ne eri mahdol- sellaisia, joita voitaisiin hoitaa kotona. Varsi-
7256: lisuudet, joita on olemassa erilaisin kustannuk- naista avohoitoa varten olisi perustettava kes-
7257: sin järjestää hoitoa munuaissairaille. Vuonna kuksia paikkakunnille, joilla on keskussairaala.
7258: 1970 päätetty sairausvakuutuslain muutos, jon- Asiantuntijat ehdottavat edelleen, että perus-
7259: ka mukaan korvataan ( 75-prosenttisesti) avoi- tetaan kuusi sellaista yksikköä, joissa munuais-
7260: men keinomunuaishoidon kustannukset, mah- siirtoja tehtäisiin yhteensä noin 135-150 vuo-
7261: dollistaa nyt ensimmäisen vaiheen avoimen kei- sittain. Suunnitteluryhmän ehdottamien toi-
7262: nomunuaishoidon kehittämisessä. Aivokuole- menpiteiden vuotuiset kustannukset nousisivat
7263: man hyväksyminen virallisesti helpotti elinten- nykyisestä noin 2.3 miljoonasta markasta si-
7264: siirtotoimintaa. Munuaissiirtojen tulokset ovat ten, että ne nykyisen kustannustason mukai-
7265: vuodesta 1964 lähtien, jolloin ensimmäinen sesti viidentenä vuonna ohjelmaa toteutet-
7266: munuaissiirto Suomessa suoritettiin, alati pa- taessa olisivat runsaat 10 miljoonaa markkaa.
7267: rantuneet. Pohjoismainen yhteistyöelin Scandia Noin 200 henlkilöä on tuomittu maassamme
7268: transplant, johon Suomi kuuluu vuodesta 1970 vuosittain tlrudemaan sen johdosta, että munu-
7269: lähtien, on jo välittänyt noin 500 munuaista aissairaanhoidon resurssit ovat riittämättömät.
7270: henkilöille, jotka eivät kotimaassaan ole löytä- Suurimmalta osalta ovat uhrit, jotka useim-
7271: neet sopivaa elimen lahjoittajaa. missa tapauksissa olisi voitu pelastaa, nuoria
7272: Asiantuntijaryhmä esittää mietinnössään yk- tai keski-ikäisiä perheenhuoltajia. Yhteiskun-
7273: sityiskohtaisen ehdotuksen munuaissairaiden nalla ei ole varaa jättää ratkaisematta ongelmaa,
7274: hoitomahdollisuuksien kehittämiseksi. Niinpä joka varsin rajoitetuin valtiontaloudellisin pa-
7275: olisi laadittava rekisteri, jotta saataisiin selvi- noksin saataisiin merkittävästi pienenemään.
7276: tetyksi eri sairaanhoitopiireissä esiintyvät kroo- Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7277: niset munuaissairaudet. Ennakoltaehkäisevää nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7278: tutkimusta on tehostettava varsinkin, jotta pie- muksen,
7279: nennettäisiin sitä huomattavaa tulehdusvaaraa,
7280: joka liittyy munuaissairauksiin. että hallitus kiireellisesti aloittaisi
7281: Sekä suuria että pieniä keinomunuaisosas- niiden keinomunuaishoitoa ja munuais-
7282: toja ehdotetaan perustettaviksi, ensinmainittu- tensiirtotoimintaa koskevien toimenpi-
7283: ja 8-12 suurempien kaupunkien yliopistolli- teiden toteuttamisen, joita lääkintöhalli-
7284: siin keskussairaaloihin, joiden vuosittainen hoi- tuksen asettama suunnitteluryhmä mie-
7285: tokapasiteetti olisi noin 40-50 potilasta, ja tinnössään on ehdottanut.
7286: jälkimmäisiä 12 keskussairaaloiden yhteyteen
7287: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
7288:
7289: Georg C. Ehrnrooth. Elsi Hetemäki.
7290: Aili Vaittinen. Paavo Niinikoski.
7291: Evald Häggblom.
7292: 1462
7293:
7294: Vl,48.- Hemst.mot. nr 678.
7295:
7296:
7297:
7298:
7299: Ehrnrooth m. fl.: Om åtgärder för ändring av Oy Yleisradio
7300: Ab: s administration.
7301:
7302:
7303: T i 11 R i k s d a g e n.
7304:
7305: Den egendom, som hade anskaffats ,för rund- jektiva och sakliga linjen kan man ännu inte
7306: radioverksamheten, fick statsrådet genom lag tala om.
7307: av den 18 maj 1934 rätt att överlåta till ett Den ändring av Oy Yleisradio Ab:s admi-
7308: aktiebolag. Denna lag (216/34) gavs då den nistration som infördes år 1948 har medfört en
7309: utformningen, att valet av medlemmarna i bo- stark politisering av bolagets verksamhet och
7310: lagets förvaltningsråd skulle ske enligt allmänna ett inflytande för partipolitiken, som utesluter
7311: bolagsrättsliga principer, d.v.s. vid bolags- representationen för andra samhälleliga intres-
7312: stämma. Då staten enligt lagen hade tillförsäk- sen i bolagets ledning. Trots att det i lagen
7313: rats äganderätt till minst 90 procent av ak- (nr 774/1948, 4 §) stadgas, att till medlem-
7314: tierna och rundradioverksamheten underlydde mar i förvaltningsrådet skall väljas "med-
7315: ministeriet ·för kommunikationsväsendet och borgare, som äro förtrogna med konstlivet,
7316: allmänna arbetena, betydde det att förvalt- folkupplysningsverksamheten, närings- och det
7317: ningsrådets sammansättning kunde bestämmas ekonomiska livet samt företräda olika sam-
7318: av den representant för sagda ministerium som hälls- och språkgrupper" består förvaltnings-
7319: vid bolagsstämman företrädde staten. rådet uteslutande av partipolitiker, vilkas för-
7320: Snedvridningen av rundradians programverk- trogenhet med de områden av samhällslivet,
7321: samhet under den s.k. Wuolijoki-eran ledde åt vi1ka lagen ursprungligen velat trygga sak-
7322: i riksdagen 1946 till en lagmotion ( rdm. Kilpe- kunnig representation, inte alltid är den av-
7323: läinen m. fl. lagmot. nr 13/1946), vari före- sedda.
7324: slogs att valet av medlemmarna i rundra- Numera har kraven på partipolitiskt infly-
7325: dions förvaltningsråd skulle överlämnas till tande över rundradions verksamhet utsträckts
7326: riksdagen för att därigenom trygga beaktandet så långt, att man inom vissa partier yrkat,
7327: av oli:ka åsiktsriktningar i rundradions verk- att också varje post i direktionen borde be-
7328: samhet. Lagförslaget antogs vid 1948 års riks- sättas på politiska grunder. Det är svårt att
7329: dag efter att det vid föregående riksdag hade tro att denna utveckling skulle kunna trygga
7330: lämnats vilande över vai. saklighet och objektivitet i rundradions verk-
7331: Frågan om rundradiobolagets administration samhet. Den väg det statliga monopolföre-
7332: hade väckts genom den ensidighet och omdö- taget enligt dessa ritningar skulle ledas in på,
7333: meslöshet som hade förekommit under den då- skulle snart göra rundradion ännu kontrover-
7334: varande regimen. Till dess försvar kunde också siellare än den nu är och vidga klyftorna mel-
7335: från sådant håll på vilket man stödde ändrings- lan olika åsiktsriktningar och lyssnar- och tit-
7336: förslaget anföras, att den ledning rundradio- tarkretsar.
7337: bolaget hade fått efter krigen "kunnat gjuta I andra Iänder med samma samhällssystem
7338: ny vitalitet i verksamheten i stället för den som vårt har radioverksamheten getts former
7339: slentrian som tidigare vidlådde densamma". som bä ttre tryggar det allsidiga beaktandet av
7340: (Rdm Meinander 18. 4. 1947, ptk I s. 497). kulturella, ekonomiska och andra områden av
7341: Under 1960-talet väckte rundradions verk- samhällsiivet i programverksamheten. Sålunda
7342: samhet en så häftig kritik, att riksdagsvalet skall enligt den i Österrike gällande rundradio-
7343: 1970 i hög grad präglades av det missnöje lagen (195/8. 7. 1966) rundradiobolagets för-
7344: den ensidiga vänsterradikala linjen inom rund- valtningsråd, som består av 20 medlemmar,
7345: radion förorsakat. Någon återgång till den ob- väljas vid bolagsstämman så, att förutom de
7346: V1,48.- Ehrnrooth ym. 1463
7347:
7348: nio länderna inom republiken, de i lag erkända nuva~ande andel av bolagets aktiekapital bör
7349: kyrkoma och religionssamfunden, vetenskapen, bevaras kan det i lag fastställas vilka samhälls--
7350: konsten, folkbildningen samt sporten är före- områden och samhällsgrupper förutom de poli-
7351: trädda av en medlem var och därutöver sex tiska som skall vara företrädda i förvaltnings-
7352: medlemmar representerar de politiska partierna. rådet. Valet av medlemmar i detta skulle Iämp-
7353: I bolagsordningen för Sveriges Radio aktie- ligen kunna anförtros statsrådet, som ägde in-
7354: bolag föreskrives, att bolagets styrelse skall förskaffa förslag till medlemmar av t.ex. i för-
7355: bestå av ordförande och tio övriga ordinarie ordning angivna organisationer som företräder
7356: Iedamöter jämte tio suppleanter för de sist- de områden vilka enligt lagen skulle ha repre-
7357: nämnda. Ledamöterna och suppleanterna skola sentation i förvaltningsrådet. Om man åter
7358: representera kulturella och samhälleliga intres- valde att ge olika grenar av samhället såsom
7359: sen samt administratirv, ekonomisk och teknisk kultur- och näringslivet, kyrkan, folkbildningen
7360: sakkunska:p. Både i Österrike och Sverige, och idrotten medbestämmanderätt såsom mino-
7361: Iänder vilkas massmedia kan erbjuda förebilder ritetsaktionärer i det statsdominerade rund-
7362: för oss, har man således gett radiobolaget en radiobolaget, skulle dessas representation i för-
7363: organisation som inte koncentrerar inflytandet valtningsrådet kunna tryggas genom särskilt
7364: över radioverksamheten tili de politiska par- stadgande i lag.
7365: tierna. Med hänvisning tili det ovan anförda före-
7366: En ändring av rundradioverksamhetens orga- slår undertecknade, att riksdagen ville besluta
7367: nisation kräver inte att man avstår från att hemställa,
7368: bedriva rundradioverksamheten inom ramen för
7369: ett aktiebolag, vari staten äger flertalet av ak- att regeringen måtte vidta åtgärder
7370: tierna. Det är inte motionärernas a:vsikt att för en sådan ändring av Oy Yleisradio
7371: framlägga ett i detalj utarbetat förslag tiii änd- Ab:s admznistration, att bolaget i stäl-
7372: ring av den lag som gäller för bolagets admi- let för den helt partipolitisk,.a högsta
7373: nistration. Den uppgiften är inte helt Iätt, men ledningen skulle få ett förvaltnbzgsråd,
7374: den kan lösas på åtgärd av regeringen enligt de sammansatt av företrädare för kultur-
7375: riktlinjer ovan anförda utländska exempel och näringslivet, kyrkan, folkbildntngen
7376: anger. och idrotten jämte representanter för de
7377: För det faii att man stannar för att statens politiska part;erna.
7378: Helsingfors den 8 februari 1972.
7379:
7380: Georg C. Ehrnrooth. Juuso Häikiö.
7381: Victor Procope. Tuure Junnila.
7382: Evald Häggblom.
7383: 1464
7384:
7385: Vl,48.- Toiv.al. n:o 678. Suomennos.
7386:
7387:
7388:
7389:
7390: Ehrnrooth ym.: Toimenpiteistä Oy Yleisradio Ab:n hallinnon
7391: muuttamiseksi.
7392:
7393:
7394: E d u s k u n n a 11 e.
7395:
7396: 18 päivänä toukokuuta 1934 annetulla lailla Mistään paluusta objektiiviselle ja asialliselle
7397: valtioneuvosto sai oikeuden luovuttaa osakeyh- linjalle ei vielä voi puhua.
7398: tiölle sen omaisuuden, joka oli hankittu yleis- Oy Yleisradio Ab:n hallintoon vuonna 1948
7399: radiotoimintaa varten. Tälle laille (216/34) tehty muutos on tuonut mukanaan yhtiön toi-
7400: annettiin tuolloin sellainen muoto, että yhtiön minnan voimakkaan politisoitumisen ja puolue-
7401: hallintoneuvoston jäsenten vaalin piti tapahtua politiikan vaikutuksen, joka sulkee pois mui-
7402: yleisten yhtiöoikeudellisten periaatteiden mu- den yhteiskunnallisten intressien edustuksen
7403: kaisesti, ts. yhtiökokouksessa. Koska valtiolle yhtiön johdosta. Huolimatta siitä, että laissa
7404: oli lain mukaan turvattu omistusoikeus vähin- ( 77 4/48, 4 §) säädetään, että hallintoneUJVos-
7405: tään 90 prosenttiin osakkeista ja yleisradiotoi- ton jäs·eniksi on valittava "taide-elämää, kansan-
7406: minta oli kulkulaitosten ja yleisten töiden mi- valistustoimintaa, elinkeino- ja talouselämää
7407: nisteriön alainen, tämä tiesi sitä, että se sano- tuntevia sekä eri yhteiskunta- ja kieliryhmiä
7408: tun ministeriön edustafa, joka yhtiökokouk- edustavia kansalaisia", hallintoneuvosto koos-
7409: sessa edusti valtiota saattoi määrätä hallinto- tuu yksinomaan puoluepoliitikoista, joiden pe-
7410: neuvoston kokoonpanoon. rehtyneisyys niihin yhteiskuntaelämän aloihin,
7411: Yleisradion ohjelmatoiminnan vinosuuntaus joiden asiantuntevan edustuksen laki on alun-
7412: ns. Wuolijoen~kaudella johti eduskunnassa perin tahtonut turvata, ei aina ole laissa tar-
7413: 1946 lakialoitteen tekemiseen ( ed. Kilpeläisen koitetunlainen.
7414: ym. lakialoite n:o 13/1946), jossa ehdotettiin, Nyttemmin on vaatimukset puoluepoliitti-
7415: että yleisradion hallintoneuvoston jäsenten vaali sesta vaikutuksesta Yleisradion toimintaan ulo-
7416: siirrettäisiin eduskunnalle, jotta siten turvattai- tettu niin pitkälle, että eräissä puolueissa on
7417: siin erilaisten mielipidesuuntien huomioimineo tuotu julki, että myös jokainen johtokunnan
7418: yleisradion toiminnassa. Lakiehdotus hyväksyt- jäsenen paikka olisi täytettävä poliittisin pe-
7419: tiin vuoden 1948 valtiopäivillä sen jälkeen, kun rustein. On vaikeata uskoa, että tämä kehitys
7420: se edellisillä valtiopäivillä oli jätetty lepäämään voisi turvata asiallisuuden ja objektiivisuuden
7421: yli vaalien. yleisradion toiminnassa. Se tie, jolle valtion
7422: Kysymys yleisradioyhtiön hallinnosta oli he- monopoliyritys johdettaisiin, tekisi yleisradios-
7423: rätetty sen yksipuolisuuden ja arvostelukyvyt- ta pian vielä riidanalaisemman kuin mitä se
7424: tömyyden johdosta, jota silloisen johdon .aikana nyt on ja laajentaisi kuilua erilaisten näkö-
7425: oli esiintynyt. Sen puolustukseksi voitiin esit- kantojen kesken ja erilaisten kuuntelija- ja kat-
7426: tää sellaiseltakin taholta, jolla muutosehdotusta selijapiirien välillä.
7427: kannatettiin, että yleisradioyhtiön sotien jäl- Muissa maissa, joissa on sama yhteiskunta-
7428: keen saama johto, oli "kyennyt valamaan uutta järjestys kuin meillä, on radiotoiminnalle an-
7429: elinvoimaa toimintaan sen saarnattomuuden si- nettu muotoja, jotka paremmin turvaavat kai-
7430: jaan, joka aikaisemmin oli sitä vaivannut" ( ed. kinpuolisen sivistyksellisten, taloudellisten ja
7431: Meinander 18. 4. 1947, ptk I s. 497). muiden yhteiskuntaelämän alojen huomioimi-
7432: 1960-luvulla yleisradion toiminta herätti niin sen ohj.elmatoiminnassa. Niinpä Itävallassa voi-
7433: kiivasta arvostelua, että yleisradion piirissä val- massa olevan yleisradiolain mukaan ( 195/8. 7.
7434: linneen yksipuolisen vasemmistoradikaalisen 1966) yleisradioyhtiön hallintoneuvoston, joka
7435: suunnan aiheuttama tyytymättömyys suuressa koostuu 20 jäsenestä, valitsee yhtiökokous si-
7436: määrin leimasi vuoden 1970 eduskuntavaaleja. ten, että paitsi tasavallan yhdeksää osavaltiota,
7437: V1,48.- Ehrnrooth ym. 1465
7438:
7439: lain tunnustamia kirkkoja ja uskonnollisia yh- että valtion nykyinen osuus yhtiön osakepää-
7440: dyskuntia, tiedettä, taidetta, kansanvalistusta omasta on säilytettävä, voidaan laissa määri-
7441: sekä urheilua edustaa itse kutakin yksi jäsen, tellä, mitkä yhteiskunnan alat ja yhteiskunta-
7442: minkä lisäksi kuusi jäsentä edustaa poliittisia ryhmät poliittisten lisäksi ovat edustettuina
7443: puolueita. Ruotsin radio-osakeyhtiön yhtiöjär- hallintoneuvostossa. Sen jäsenten vaali voitai-
7444: jestyksessä määrätään, että yhtiön hallitukseen siin sopivasti uskoa valtioneuvostolle, jonka
7445: tulee kuulua puheenjohtaja sekä kymmenen olisi hankittava jäsenehdotuksia esim. asetuk-
7446: muuta varsinaista jäsentä ja kymmenen vii- sessa mainituilta järjestöiltä, jotka edustavat
7447: meksi mainittujen varamiestä. Jäsenten ja vara- niitä aloja, joilla lain mukaan tulee olla edus-
7448: miesten tulee edustaa sivistyksellisiä ja yhteis- tus hallintoneuvostossa. Jos taas päädyttäisiin
7449: kunnallisia intressejä sekä hallinnollista, talou- antamaan yhteiskunnan eri aloille, kuten kult-
7450: dellista ja teknistä asiantuntemusta. Sekä Itä- tuuri- ja elinkeinoelämälle, kirkolle, kansanva-
7451: vallassa että Ruotsissa, maissa, joiden joukko- listukselle ja urheilulle oikeus osallistua päätök-
7452: tiedotusvälineet voivat tarjota meille esikuvia, sentekoon vähemmistöosakkaina valtion hallit-
7453: on siis radioyhtiölle annettu organisaatio, joka semassa yleisradioyhtiössä, voitaisiin niiden
7454: ei keskitä vaikuttamista radiotoimintaan poliit- edustus hallintoneuvostossa turvata erityisellä
7455: tisille puolueille. laissa olevalla säännökseUä.
7456: Yleisradiotoiminnan organisaation muuttumi- Ylläesitettyyn viitaten allekirjoittaneet ehdot-
7457: nen ei vaadi, että luovutaan harjoittamasta tavat, että eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
7458: yleisradiotoimintaa sellaisen osakeyhtiön puit-
7459: teissa, jossa valtiolla on osake-enemmistö. Aloit- että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
7460: teentekijöiden tarkoituksena ei ole esittää yk- muuttaaksBen Oy Yleisradio Ab: n hal-
7461: sityiskohtaista ehdotusta muutokseksi siihen la- lintoa siten, että yhtiö täysin puolue-
7462: kiin, joka koskee yhtiön hallintoa. Tehtävä ei poliittisen korkeimman johdon sijaan
7463: ole aivan helppo, mutta se voidaan ratkaista saisi hallintoneuvoston, joka koostuisi
7464: hallituksen toimesta niitä suuntaviivoja noudat- kulttuuri- ja elinkeinoelämän, kirkon,
7465: taen, joita ylläesitetyt ulkomaiset esimerkit an- kattsanvalistuksen ja urheilun sekä po-
7466: tavat. liittisten puolueiden edustajista.
7467: Siinä tapauksessa, että pysytään ajatuksessa,
7468: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
7469:
7470: Georg C. Ehrnrooth. Juuso Häikiö.
7471: Victor Procope. Tuure Junnila.
7472: Evald Häggblom.
7473:
7474:
7475:
7476:
7477: 184 156/72
7478: 1466
7479:
7480: Vl,49.- Toiv.al. n:o 679.
7481:
7482:
7483:
7484:
7485: Eskelinen ym.: Kotiavustajatoiminnan saattamisesta valtionavun
7486: piiriin kunnallisen kodinhoitajatoiminnan valtionapuun rin-
7487: nastettavalla tavalla.
7488:
7489:
7490: E d u s k u n n a 11 e.
7491:
7492: Kun terveydenhoidon ja sosiaalihuollon ken- kotiavun rinnalla kotitalouteen liittyvän karja-
7493: tällä on kansanterveyslain voimaantulon jälkeen talouden tilapäinen hoitaminen perheenäidin
7494: nopeasti päästävä avohoitoon, tulisi tilapäisen sairaustapauksissa.
7495: työavun mahdollisuuksia voimakkaasti lisätä. Kotiavustajatoiminnasta saadut myönteiset
7496: Kotiavustajatoimintaan on osoitettu määräraha kokemukset ovat osoittamassa sen tarpeelli-
7497: jolla on päästy alkuun, mutta sen suomat mah- suutta. Näistä kokemuksista ja kentällä olevasta
7498: dollisuudet ovat kovin vähäiset ja jakaantuvat tilapäisavun suuresta puutteesta johtuen tulisi
7499: varsin epätasaisesti maamme eri kuntien kesken. kotiavustajatoiminta kuulua samanlaisen val-
7500: Kotiavustajien toiminta on ollut suureksi tionavun piiriin kuin nykyinen kodinhoitajatoi-
7501: avuksi ja havaittu sangen myönteiseksi kaik- minta kuuluu.
7502: kialla missä sitä on ollut järjestettynä. Koti- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7503: avustajiksi koulutetuilla omat perhesuhteet taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7504: ovat sellaiset että lapsien kasvettua suuriksi tu-
7505: lee eteen uudelleen työelämään sijoittuminen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7506: sekä osa-aikatyö tarpeelliseksi. Näin ollen heillä kotiavustajatoiminnan saattamiseksi val-
7507: on jo monipuolinen työkokemus eri aloilta. Eri- tionavun piiriin samalla tavalla kuin
7508: tyisen suurta tarvetta on olemassa vanhusten kunnalliset kodinhoitajat.
7509: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
7510:
7511: Katri-Helena Eskelinen. Reino Karpola.
7512: Lea Sutinen. Matti Ruokola.
7513: Orvokki Kangas. Juhani Saukkonen.
7514: Erkki Haukipuro. Pekka Vilmi.
7515: Sylvi Saimo. Eino Uusitalo.
7516: 1467
7517:
7518: VI,50.- Toiv.al. n:o 680.
7519:
7520:
7521:
7522:
7523: Eskman: Vähittäiskaupan kehitysrahaston perustamisesta.
7524:
7525:
7526: E d u s k u n n a 11 e.
7527:
7528: Kaupan keskittyminen yhä suurempiin yksik- nan pyrittävä toimenpiteillään tukemaan kau-
7529: köihin vaikeuttaa kuluttajien mahdollisuuksia pan jakelutoimintaa, joka on koettava ja käsitet-
7530: vähittäiskauppaostosten tekoon. Ns. autotavara- tävä nimenomaan kansalaisten palvelutehtävänä.
7531: talojen yleistyminen johtaa siihen, että vanhuk- Yhteiskunnan tuki voitaisiin järjestää tutkimus-
7532: set, varattomat ja autoa omistamattomat kulut- ja suunnitteluapuna sekä suoranaisena jakelutoi-
7533: tajat joutuvat syrjittyyn asemaan. Heillä ei ole minnan rahoituksen järjestelynä lainoitusta hy-
7534: mahdollisuuksia käydä ostamassa kulutustava- väksikäyttäen. Maassa toimivien keskusliikkei-
7535: roitaan ns. suurmyymälöissä, jotka monesti si- den kesken voitaisiin suunnitella alueellista työn-
7536: jaitsevat kaukana asutuskeskusten asuntoalueil- jakoa, jonka perusteet voitaisiin vahvistaa yh-
7537: ta. Maaseudulla on pienten kyläkauppojen häviä- teiskunnan päätöksin. Täten voitaisiin turvata
7538: minen ja kannattavuuden heikkeneminen johta- riittävä kaupan palvelutaso kaikille kansalai-
7539: massa kokonaisten kylien asukkaiden ostosten- sille heidän asuinpaikastaan ja olosuhteistaan
7540: tekomahdollisuuksien loppumiseen. Pitkät kaup- riippumatta.
7541: pamatkat tulevat erittäin kalliiksi ja vaikeutta- Edelläesitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
7542: vat jokapäiväisen elämän muita järjestelyjä. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7543: Kaupan vaikeudet koetaan kuluttajien taholla
7544: nimenomaan vähittäiskauppapalvelujen heiken- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7545: tymisenä. On ilmeistä, että kehityksen yhä jat- vähittäiskaupan kehitysrahaston perusta-
7546: kuessa keskittymisen suuntaan, on yhteiskun- miseksi.
7547: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
7548:
7549: Margit Eskman.
7550: 1468
7551:
7552: Vl,51.- Hemst.mot. nr 681.
7553:
7554: Granvik m. fl.: Om inkluderande av fakta om alkoholbrukets
7555: skadeverkningar i Oy Yleisradio Ab:s program.
7556:
7557: T i 11 R i k s d a g e n.
7558: Enligt prmc1perna för Rundradions pro- nykterhetsrörelsens representant först samma
7559: gramverksamhet har Rundradion rätt att be- dag som bandningen av programmet skett. På
7560: fatta sig med sociala misshälligheter samtidigt det hela taget har den allmänna andan i dis-
7561: som den med sin verksamhet bör sträva att kussionerna varit positiv, men nykterhetsrö-
7562: främja samhälleliga och mänskliga grundvärden relsens eget budskap har man knappast alls
7563: såsom bland annat etisk livsåskådning och sun- fått framföra.
7564: da levnadsvanor. 1 programverksamheten bör Då givna löften om förskjutning av konsum-
7565: man iakttaga opartiskhet och saklighet. tionen från starka drycker till svaga, om allmän
7566: Radio och television har under de senaste förfining av dryckesvanorna och mins~kning av
7567: åren behandlat alkoholproblemet rätt mång- alkoholskadeverkningarna visat sig vara minst
7568: sidigt, men programmen har inte tillnärmelse- sagt överdrivna, borde man få en ändring tili
7569: vis alltid präglats av opartiskhet och saklighet. stånd i radio- och televisionsprogrammen. 1
7570: Det har knappast alls förekommit program, program som berört narkotika- och tobaksfrå-
7571: där man skulle ha presenterat en kritisk be- gor har man kunnat iakttaga en dylik föränd-
7572: dömning av alkoholbruket och dess följder ring. lnom Stiftelsen för alkoholforskning
7573: trots att sådana programpunkter erbjudits. finns flera sådana forskare som undersökt frå-
7574: 1 samband med reformen av alkohollagstift- gor kring alkoholkonsumtionen, bruksvanorna
7575: ningen gynnades ensidigt sådana program i och deras verkningar och vilka kunde förmedla
7576: Rundradion, vilka tog sikte på alkoholhandelns saklig och opartisk information i dessa frågor.
7577: liberalisering. Även nykterhetsrörelsen borde beredas till-
7578: Synbarligen strävar Rundradion att presen- fälle att presentera sina egna målsättningar och
7579: tera en föränderlig världsbild då den i diskus- arbetssätt. Ytterligare borde man i samband
7580: sioner som berört alkohollagstiftningsreformen, med planeringen av Rundradions egna program
7581: gett ordet förutom åt ordförandena och pro- om nykterhetsarbetet omedelbart i inlednings-
7582: gramledarna i första hand åt sådana personer, skedet taga kontakt med nykterhetsorganisa-
7583: om vilka man på förhand visste eller anade att tionerna och deras samarbetsorgan. På auktori-
7584: de skulle stöda liberaliseringssträvandena. Man tativt håll har man upprepade gånger under-
7585: trodde blint på löften om att bruket av starka strukit betydelsen av att nykterhetsrörelsen
7586: alkoholdrycker skulle minska och att dryckes- hörs i frågor med anknytning till alkohol- och
7587: vanorna skulle snyggas upp i samband med narkotikaproblemen. lsynnerhet i alkoho1spörs-
7588: frigörandet av alkoholhandeln samt i och med mål utgör nykterhetsrörelsen en nödvändig
7589: att mellanöl kunde säljas i livsmedelsbutiker motvikt mot alkoholkapitalet, som eftersträvar
7590: och kafeer. Man teg helt och hållet om de enskild vinst av alkoholhandeln.
7591: hälsorisker som är förenade med fortgående, Med stöd av det ovan sagda föreslår vi, att
7592: även relativt måttlig förtäring av alkohol- riksdagen ville hemställa,
7593: drycker. 1 bästa fall tilläts nykterhetsrörelsens
7594: representant höja ett varnande finger i objekti- att regeringen måtte vidtaga bråd-
7595: vitetens namn. skande åtgärder för att utveckla Oy
7596: I samband med beredningen av televisions- Yleisradio Ab:s programpolitik så, att
7597: diskussioner, där man tagit upp nykterhetsrö- man erhåller sakliga och objektiva fakta
7598: relsens verksamhet, har man i allmänhet inte även om alkoholbrukets skadeverk-
7599: tagit kontakt med nykterhetsrörelsens central- ningar och att nykterhetsrörelsen får
7600: organ för att erhålla saklig information. Det rätt att presentera sin målsättning och
7601: har flera gånger inträffat att man vänt sig till sina verksamhetsformer.
7602: Helsingfors den 10 februari 1972.
7603:
7604: Ragnar Granvik. Elly Sigfrids. Grels Teir.
7605: Evald Häggblom. Georg C. Ehrnrooth.
7606: 1469
7607:
7608: V1,51.- Toiv.al. n:o 681. Suomennos.
7609:
7610: Granvik ym.: Oy Yleisradio Ab:n ohjelmapolitiikan kehittämi-
7611: sestä raittiusliikkeen tavoitteita ajatellen.
7612:
7613: E d u s k u n n a 11 e.
7614:
7615: Yleisradion ohjelmatoiminnan periaatteiden liikkeen edustajan puoleen vasta samana päi-
7616: mukaan Yleisradiolla on oikeus puuttua sosiaa- vänä, jolloin ohjelman nauhoitus on tapahtu-
7617: lisiin epäkohtiin samalla kun sen on toimin- nut. Ylipäätään keskustelujen yleinen henki on
7618: nassaan pyrittävä edistämään yhteiskunnallisia ollut myönteinen, mutta raittiusliikkeen omaa
7619: ja inhimillisiä perusarvoja, kuten mm. siveel- sanomaa on tuskin lainkaan saatu esittää.
7620: listä elämänkatsomusta ja terveitä elämänta- Kun annetut lupaukset kulutuksen siirtymi-
7621: poja. Ohjelmatoiminnassa tulee noudattaa puo- sestä vahvoista juomista mietoihin, juomatapo-
7622: lueettomuutta ja asiallisuutta. jen yleisestä hienostumisesta ja alkoholin va-
7623: Radio ja televisio ovat viime vuosina käsi- hingollisten vaikutusten vähenemisestä ovat
7624: telleet alkoholiongelmaa varsin monipuolisesti, osoittautuneet lievemmin sanoen liioitelluiksi,
7625: mutta ohjelmissa ei ole lähestulkoonkaan aina pitäisi radio- ja televisio-ohjelmissa saada ai-
7626: ollut puolueettomuuden ja asiallisuuden leimaa. kaan muutos. Huumausaine- ja tupakkakysy-
7627: Tuskin lainkaan on esiintynyt ohjelmia, jois- myksiä koskeneissa ohjelmissa on voitu havai-
7628: sa alkoholin käyttöä ja sen seurauksia olisi ta sellainen muutos. Alkoholitutkimussäätiössä
7629: kriittisesti arvosteltu, siitä huolimatta että sel- on useita sellaisia tutkijoita, jotka ovat tutki-
7630: laisia ohjelmakohtia on tarjottu. neet alkoholin kulutuskysymyksiä, käyttötapo-
7631: Alkoholilainsäädännön uudistuksen yhteydes- ja ja niiden vaikutuksia ja jotka voisivat antaa
7632: sä suosittiin Yleisradiossa yksipuolisesti sellai- näistä kysymyksistä asiallisia ja puolueettomia
7633: sia ohjelmia, jotka tähtäsivät väkijuomakaupan tietoja.
7634: vapauttamiseen. Myös raittiusliikkeelle pitäisi antaa tilaisuus
7635: Yleisradio pyrkii ilmeisesti esittämään muut- esittää omia tavoitteitaan ja työtapojaan. Edel-
7636: tuvaa maailmankuvaa, kun se alkoholilainsää- leen pitäisi Yleisradion omia raittiustyötä esit-
7637: dännön uudistusta koskeneissa keskusteluissa televiä ohjelmia suunniteltaessa jo valmistelu-
7638: on antanut puheenvuoron, paitsi puheenjohta- vaiheessa ottaa yhteyttä raittiusjärjestöihin ja
7639: jille ja ohjelmanjohtajille, ensi sijassa sellaisille niiden yhteistyöelimeen. Arvovaltaisella taholla
7640: henkilöille, joiden etukäteen tiedettiin tai aavis- on toistuvasti tähdennetty sen seikan merki-
7641: tettiin kannattavan vapauttamispyrkimyksiä. tystä, että raittiusliikettä kuullaan alkoholi- ja
7642: Uskottiin sokeasti lupauksiin voimakkaiden al- huumausaineongelmiin liittyvissä kysymyksissä.
7643: koholijuomien käytön vähenemisestä ja juoma- Varsinkin allmholikysymyksissä raittiusliike
7644: tapojen siistiytymisestä alkoholin myynnin va- muodostaa välttämättömän vastapainon alko-
7645: pauttamisen yhteydessä sekä kun keskiolutta holikaupan yksityistä voittoa tavoittelevalle al-
7646: voitaisiin myydä elintarvikeliikkeissä ja kahvi- koholipääomalle.
7647: loissa. Vaiettiin täysin jatkuvaan, myös suh- Yllä sanotun perusteella ehdotamme edus-
7648: teellisen kohtuulliseen alkoholijuomien nautti- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7649: miseen liittyvistä terveyden vaaroista. Parhaim-
7650: massa tapauksessa sallittiin raittiusliikkeen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7651: edustajan kohottaa varoittava sormi objektiivi- menpiteisiin Oy Yleisradio Ab:n oh;el-
7652: suuden nimessä. mapolitiikan kehittämiseksi niin, että
7653: Raittiusliikkeen toimintaa esitelieitä televi- saadaan asiallisia ja objektiivisia tosi-
7654: siokeskusteluja valmisteltaessa ei yleensä ole asioita myös alkoholinkäytön vahingol-
7655: otettu yhteyttä raittiusliikkeen keskuselimeen lisista vaikutuksista ja että raittiusliike
7656: asiallisten tietojen saamiseksi. Useita kertoja saa oikeuden esittää tavoitteensa ja toi-
7657: on sattunut niin, että on käännytty raittius- mintamuotonsa.
7658: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
7659:
7660: Ragnar Granvik. Elly Sigfrids. Grels Teir.
7661: Evald Häggblom. Georg C. Ehrnrooth.
7662: 1470
7663:
7664: Vl,52.- Hemst.mot. nr 682.
7665:
7666:
7667:
7668: Granvik m. fl.: Om undersökningar rörande ungdomens alkohol-
7669: bruk.
7670:
7671:
7672: TiU Riksdagen.
7673:
7674: Den hia mellanölförsä:ljningen infördes i den uppkomna situationen. Med anledning däJ.'-
7675: Finland fr.o.m. början av år 1969. MeHanöl- av utta~lade ekonomiutSkontet i sitt betänkande
7676: konsumtionen har nått en exce];)tionellt hög (nr 9/.1970), som senare godkänts av riks-
7677: nivå genom att sammanlagt drygt 20 000 för- dagen, bl.a. att
7678: säiliningspunikter inrättades i snahb takt och "utskottet skulle i detta ISammanhang spe-
7679: reformen aokompanjerades av bryggeriindustrins ciellt ha velat studera materia! angående ung-
7680: mMmedvet!na ooh hänsynmösa :relclam. domens o~h k.vinnomas alkoholbruk. - - -
7681: Införandet av roel[anölet för fri föl'säljning EnJ.igt vad uts'kottet erfarit Sltår det däremot
7682: i liwmedelsaffärer dokumelllterade sig efter inte tili föclogande sadana uppgifter om ung-
7683: hand som den mest misslydkade a1koholpoli- domens användning av a1Jkdhol, 1som slkuilile ba-
7684: 1
7685:
7686:
7687: tiska åtgälrd som föreko.tnm.it under senare h. sera sig på tollskningsresu1tat. I den före1ig-
7688: Den nya drycken har haft en exempeiD.ös fram- gat1de berättelsen konstateras [iJk:vä[ i förbi-
7689: gång odh dess vel.1kningar har varit uteslutande gående, atJt i 1synnerhet ungdomens attityder tiilil.
7690: negativa. Främst mellanölet har fört upp den uppträdande i berusat tiilstånd torde ha blivh
7691: totalla ail!kdholkonsumtionen .tiihl en nivå, som liberalare och att uppgifterna om våldsbrotts-
7692: med drygt 60% överstiger 1968 års konsum- ligheten synes tyda på att magen av hå:Unings-
7693: tionsnivå. Det har inte i någon mån lett tili löshet :vid ungdomens ailikoholbruk vore i ti:ld-
7694: en övergång f.rån statikare til[ svagare alkohol- ta:gande. Utslkottet uppger dä:rför att det anser
7695: drycker. I stäJJ.et har det haft en rakt motsatt det vara viktigt, att en undersokning av ung-
7696: :effekt, nämligen genom att det i mycket avse- domens affikoholbruik, viiken en!J.igt vad utskot-
7697: värd grad trätt i stählet för öl kllass 1 d.v .s. tet erfarit redan ingar i programmet för stiftel-
7698: pilsnern. sen för alikoholfotslkning, verkställes .så snabbt
7699: Det är aillldeles ofrån!komiligt att en sådan ök- som det med hänsyn tiJ:l ut1dersökningens til1-
7700: ning av totaLkonsumtionen som meN.anölet förlit!lighet är möj1igt. Då konsumtionen av
7701: svarat för föranleder skadeverkningar i form maltdrycker i 1samband med reformen av [a:g-
7702: av atlkoiholmissbruk, famll:jetragedier, våldsbrotlt stiftningen steg från 32.6 % tiM. 50 % av den
7703: etc. Dessa för'hållanden ha'r dodk hittHls inte konsu,merade a[lkoholmängden, borde man en-
7704: blivit .tilJLrädlcligt be'lysta och anailyserade. V ad ligt utskontets ås~kt vid undersökningen spe-
7705: som däremot i viss mån kunnat Marläggas ä:r ciel!t ägna u:ppmäJ.'ksamhet åt ungdomens öl-
7706: att meHanölet hatt förödande inverkningar på konsumtion."
7707: nykterhetstillståndet bland ungdomen. Det har Med hänvisning till vad som ovan anförts
7708: sä:ket~ligen i många faH åstadkommit en försäm- föresllår vi, att riksdagen viilile hemställa,
7709: ring av ungdomars utveolclingsmöj[igheter och
7710: sociala anpassning. att regeringen måtte vidtaga bråd-
7711: De oroväcka·ooe vittnesbörden om meHan- skande åtgärder för ut/örande av un-
7712: ölets skadevetlmingar föranJ.edde även riks- dersökningar om ungdomens alkohol-
7713: dagens dkoaomiutskott att, i samband med be- bruk) varvid speciell uppmärksamhet
7714: handlingen av a!1koholbolagets förvaltningsdds ägnas åt ungdomens ölkonsumtion samt
7715: berä-ttelse över !tlkoho[förhållandenas Ultveok- härav /öranledda konsekvenser.
7716: ling år 1969, fästa allQvarilig uppmäl!ksamhet vid
7717: Helsingfors den 10 februari 1972.
7718:
7719: Ragnar Granvik. Elly Sigfrids. Victor Procope.
7720: Henrik Westerlund. Georg C. Ehrnrooth.
7721: 1471
7722:
7723: Vl,52.- Toiv.al. n:o 682. Suomennos.
7724:
7725:
7726:
7727:
7728: Granvik ym.: Nuorison alkoholinkäyttöä koskevista tutkimuk-
7729: sista.
7730:
7731: E d u s k u n n a [ 1 e.
7732:
7733: KeS~kioluen vapaa myynti aloitettiin Suo- olojen :kehityksestä ;vuonna 1969, :kiinnittämään
7734: messa :vuoden 1969 alusta. Keskioluen kulutus vakavaa huomio'ta syntyneeseen !tilanteeseen.
7735: on noussut po.i!kkeu'ks~en korkea[[e tasoHe Tälmän johdosta talousvaliokunta lausui mie-
7736: sen johdosta, että nopeassa tahdissa sy.tlltyi yh- tinnössään (n:o 9/1970), jonka eduskunta sit-
7737: teensä runsaat 20 000 myyntipistettä ja paclmo- temmin hyväksyi, mm.:
7738: ·teol!lisuuden harjoittama määrätietoinen ja häi- "Validlmnta olisi tässä yhteydessä halunnut
7739: käillemätön maino.tllta säesti uudistusta. erityisesti tllitustua nuorison ja nais'ten alkoho-
7740: Keskioluen vapaan myynnin aloittaminen liUikäyttöä selvittävään aineistoon. - - -
7741: eli.otarv~kemyymä:löissä osoittautui vähltel:Ien Varliokunnan saaman .tiedon mukaan nuori-
7742: viime vuosien allkdholipolitiikan epäonnistu- son aJJkoholinkäytöstä ei sen sijaan ole rtut!ki-
7743: neimma1<si toimenpiteeiksi. Uudelila juomalla on mustutlo:kseen perus'tuvia tietoja käytettävissä.
7744: oHurt veJ.'Itaansa vai!hla oleva menestys ja sen vai- Käsiteltävänä olevassa kertomuksessa todetaan
7745: kutulkset ovat oHeet Y'kisLnomaan !kielteisiä. kuitenkin ohimennen, että nimenomaan nuori-
7746: Lähinnä !keskiolut on nostanut alkoholin tko- son asenteet juopuneena esiintY'ffiiseen lienevät
7747: konaiskulutulcsen tasohle, joka runsaasti löyhtyneet ja et'tä viikiva:Itari!koHisuudesta :kerty-
7748: 60 %:lla ylittää vuoden 1968 kulutustason. Se neet tiedot näyttävät viittaavan siihen, että hol-
7749: ei ole mi!IJ.ään :tavoin johtanUit silrtymiseen tittoma't piiJ.'Iteet nuorison aJikoholi~uomien käy-
7750: vahvemmi&ta juomista heikompiin a1koholijuo- tössä olisivat 'lisääntymässä. Tämän vuoksi va-
7751: mi1n. Sen sijaan se on aikaansaanut täysin vas- lioilrunta ilmoittaa pitävänsä :tär'keänä, että llluo-
7752: takkaisen vaitkutu!ksen siten, että se on varsin rison ailtkoholinkäytJtöä koskeva rtut!kimus, joka
7753: huomattavassa määrin sylt"jäyttäny;t 1 veroluokan valiokunnan saallllan tiedon mukaan jo kuuluu
7754: oluen eli pilsnerin. A!l:koholitut:kimussäätiön ohjelmaan, suoritetaan
7755: On aivan vastaansanomatonta, että keskioluen nHn 111opeasti !kuin se tu·tkimutksen [uotettavuu-
7756: aiheuttama alkoholin !kokonaiskulutuksen ikasvu den kanna!lta on to'teutettavissa. Kun tnaNas-
7757: johtaa haittatekijöihin a1Jkoholin väärinkäytön, juomien 1ru1utus lainsäädännön uudistuksen yh-
7758: perhet!ragedioiden, välkiva:ltadkolJisuuden ym. teydessä nousi 32.6 % :sta 50 % :iin nautitun
7759: muodossa. Näitä seuraamuksia ei !kuitenkaan allilroholi111 mä~ästä, :valiokunnan mielestä olisi
7760: ole ·tå"hän mennessä ~iittävä&ti .selviltetty ei!kä tut!kimuiksen yhteydes:sä erityisesti !kiinnitettävä
7761: analysoitu. Sitä vastoin on voitu tietyssä määrin huomiota nuorison oluen :käyttöön."
7762: selvittää, että keskiolueilht on ol!lu't tuhoisart vai- Edel:lä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
7763: kutukset nuorten raittiustiilanteeseen. Se on var- kunnan hyvälksyttä;väksi 'toivomuksen,
7764: m1asti monissa .tapauksissa myötävaiku'ttanut
7765: nuorien kehitysmahdoHisuU'ksien ja yhteislkun- että hallitus ryhtyisi kiireisiin toi-
7766: na:llisen sopeutumisen huononemiseen. menpiteisiin nuorison alkoholinkäyttöä
7767: Levottomuutta herättävät todisttubet !keski- koskevien tutkimusten suorittamiseksi,
7768: oluen haittarvaikutuiksistta saivat myös edusikun- jolloin erityistä huomiota tulisi kiinnit-
7769: nan :talousvaliokunnan, sen käsiteMe&Sä alkoho- tää nuorison oluen kulutukseen sekä
7770: liyhtiön hal1lintoneuvoston k~tomusta aJLkohoH- siitä aiheutuviin seuraamuksiin.
7771: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
7772:
7773: Ragnar Granvik. Elly Sigfrids. Victor Procope.
7774: Henrik Westerlund. Georg C. Ehrnrooth.
7775: 1472
7776:
7777: Vl,53.- Toiv.al. n:o 683.
7778:
7779:
7780:
7781:
7782: Hemmi ym.: Määrärahasta Kainuun sairaanhoito-oppilaitoksen
7783: uudisrakennuksen rakennustöiden aloittamiseksi.
7784:
7785:
7786: E d u s k u n n a 11 e.
7787:
7788: Kansanterveyslain hyväksymisen jälkeen on Ammattikasvatushallituksen antaman lupauk-
7789: entistä selvempää painetta havaittavissa nimen- sen mukaan valtion vuoden 1972 tulo- ja meno-
7790: omaan Pohjois-Suomessa koulutetun terveyden- arviossa olevien määrärahojen puiteissa vihdoin-
7791: huoltohenkilökunnan tarpeen lisääntymisessä. kin ryhdytään Kainuun sairaanhoito-oppilaitok-
7792: Eri toimenpitein tulisikin helpottaa niitä vai- sen oman rakennuksen suunnittelutyöhön. Nyt
7793: keuksia, joita tällä alueella sijaitsevilla tervey- olisi huolehdittava siitä, että tämän rakennuk-
7794: denhuoltohenkilökuntaa kouluttavilla laitoksilla sen tarvitsemat rakennusmäärärahat voitaisiin
7795: on koulutuksellisten kysymysten osalta. viivyttelemättä osoittaa siinä vaiheessa, kun
7796: Keskeisessä asemassa tällä hetkellä Pohjois- suunnittelutyö on saatu päätökseen.
7797: Suomen ja erityisesti Kainuun oloja ajatellen on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7798: Kainuun sairaanhoito-oppilaitos ja se, missä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7799: määrin tämän laitoksen tehoa ja valmistuvaa muksen,
7800: henkilökuntaa voidaan käyttää hyväksi alueen
7801: tarpeita silmällä pitäen. Tähän astiset kokemuk- että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
7802: set osoittavat, että laitoksesta valmistuvista on ja menoarvioesitykseen riittävän määrä-
7803: jatkuvasti kova kysyntä, eikä heidän sijoittumi- rahan Kainuun sairaanhoito-oppilaitoksen
7804: sessaan ole ollut minkäänlaisia vaikeuksia. Han- uudisrakennuksen rakennustöiden aloit-
7805: kaluutena oppilaitoksella on kuitenkin jatku- tamiseksi.
7806: vasti ollut tarkoituksenmukaisten rakennusten
7807: puute.
7808: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
7809:
7810: Kerttu Hemmi. Olavi Borg. Irma Toivanen.
7811: 14?3
7812:
7813: VI,.54.- Toiv.al. n:o 684.
7814:
7815:
7816:
7817:
7818: Hema'li ym.! Miiäriirahasta Rovaniemelle sijoitettavan Lapin sai-
7819: raanhoito-opiston ailttumsaamiseen.
7820:
7821:
7822: Ed u sku nnall e.
7823:
7824: Lääkintöhallitus on v. 19'7 tehnyt ensim- kunnan tämlinhetkisestä ylituotannosta ei voida
7825: mäisen aloitteen Lapin Sairaanhoit()-()ppilaitok~ puhua tällä hetkellä Pohjois-Suomen osalta.
7826: sen rakentamisesta Rovaniemelle. V. 1963 val· Ylituotanto suuntautuu pääasiassa Etelä-Suo-
7827: tion tulo- ja menoarviossa on ollut jo suun- meen.
7828: nittelumäärärahakin laitosta varten, mutta käyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7829: tämättömänä se poistettiin siitä. Lapin sairaan- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7830: hoito-oppilaitoksen sijoituspaikka liittyy lähei- muksen,
7831: sesti tulevan Lapin keskussairaalan rakentami-
7832: seen, jonka suunnitelman rakennushallitus asian että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
7833: käsiteltyään on eräin lisäyksin hyväksynyt. ia menoarvioesitykseen JOO 000 markan
7834: Lapin ja Pohjois-Suomen alueella tarvitaan miiiiriirahan Rovaniemelle si;oitellllvan
7835: edelleen sairaanhoitohenkilökuntaa monien Lapin sairaanhoito-oppilaitoksen suun-
7836: uusien sairaaloiden valmistuttua ja paikallis- nittelua ja rakennustöiden nloittamista
7837: sairaalakehityksen vuoksi. Sairaanhoitohenkilö- varten.
7838: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 19'72.
7839:
7840: Kerttu Hemmi. Olavi Borg.
7841:
7842:
7843:
7844:
7845: 185 156/72
7846: 1474
7847:
7848: Vl,5.5.- Toiv.al. n:o 685.
7849:
7850:
7851:
7852:
7853: Hemmi ym.: Oulun sairaanhoito-oppilaitoksen toiminnan laa-
7854: jentamisesta.
7855:
7856:
7857: E d u s k u n n a 11 e.
7858:
7859: Terveydenhuoltopolitiikan valtakunn11llinen hyväksi koko laajuudessaan terveydenhuoltohen-
7860: kehittäminen ja uusie.n suunnitelmien tekemi- kilöstön perinteisten ja uusien ammattialojen
7861: nen jatkuu maassamme lähivuosina. Samanaikai- perus-, jatko- ja uudelleenkoulutuksessa koko
7862: sesti terveydenhuoltopalvelujen kysyntä maan maan, mutta ennenkaikkea maan pohjoisimpien
7863: kaikissa osissa lakimääräisten ratkaisujen vuoksi ja itäisimpien osien terveydenhuoltohenkilöstön
7864: kasvaa ainakin lähimmän 10 vuoden aikana. työpaikkojen kysyntää täyttämään.
7865: Kehityksen myötä lisääntyy terveydenhuolto- Oulun Sairaanhoito-oppilaitoksesta olisi kehi-
7866: henkilöstön koulutustarve ja myös uusien am- tettävä laaja ja monipuolinen terveydenhuolto-
7867: mattiryhmien tarve. Koulutuspaikkojen puute on oppilaitos, joka luo pohjan yliopisto-opiskelulle.
7868: jo pitkään tunnettu varsin vaikeana erityisesti Oppilaitosta kehitettäessä on erityisesti kans1ln·
7869: Oulun Sairaanhoito-oppilaitoksessa, jonka laa- terveyslain toteuttamisen asettamat vaatimukset
7870: jennussuunnitelmat eivät esityksistä huolimatta huomioitava. Tämä edellyttää lääkintävoimiste-
7871: ole vieläkään toteutuneet. Oulun S1liraanhoito- lijoiden lisääntyvää kouluttamista, mistä syystä
7872: oppilaitoksen laajentamist11 puoltavat jo pelkäs- Oulun Sairaanhoito-oppilaitoksen lääkintävoimis-
7873: tään kehitysalueitten ammatillisten koulutus- telijakoulutusta pitäisi lisätä yhdellä vuosittru-
7874: pyrkimysten kehittämisnäkökohdat. Terveyden- sella kurssilla. Terveyssisarkoulutuksen omaavia
7875: huoltohenkilöstöstä on puutetta etupäässä poh- varten pitäisi kehittää naistentautien ja äitiys-
7876: joisessa, mikä on luonnollinen seuraus koulu- huollon erikoiskoulutus.
7877: tuksen etelään keskittymisestä. Oppilaitoksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7878: laajentamista edellyttää ja puoltaa se, että nioittavasti,
7879: Oulun Yliopistollinen sairaala maan uusimpana
7880: ja moderneimpana lääketieteellisenä koulutus- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7881: paikkana pystyy tarjoamaan myös hoitohenkilös- menpiteisiin Oulun Sairaanhoito-oppi-
7882: tölle uusia koulutus- ja harjoituspaikkoja. Sai- laitoksen toiminnan laa;entamiseksi vas-
7883: raalan opetuskapasiteetti tulee olemaan niin taamaan kehittyvän terveydenhuollon ja
7884: mittava, että sitä olisi ehdottomasti käytettävä Pohjois-Suomen tarpeita.
7885: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
7886:
7887: Kerttu Hemmi. Irma Toivanen. Olavi Borg.
7888: 1475
7889:
7890: VI,56.- Toiv.al. n:o 686.
7891:
7892:
7893:
7894:
7895: Hemmi ym.: Tapaturmamaksujen perimisen yksinkertaistamisesta
7896: valtion sairaaloissa.
7897:
7898:
7899: E d u s k u n n a 11 e.
7900: Valtion sairaalassa on potilaalla nykyisen käy- dessä eikä niitä perittäisi väliaikaisestikaan po-
7901: tännön mukaisesti aina oltava rahaa mukanaan, tilailta. Järjestelmää voitaisiin edelleen kehittää
7902: vaikka hän suoraan tapaturmapaikalta joutuisi joustavammaksi, jos ainakin valtion sairaaloissa
7903: sairaalan poliklinikalle. Valtion sairaalassa peri- olisi työtapaturmakassa, josta voitaisiin suorit~
7904: tään välittömästi toimenpiteen suorittamisen taa heti myös tapaturman kohteeksi joutuneiden
7905: jälkeen maksut poliklinikkakäynnistä, röntgen- sairaankuljetusmaksut.
7906: kuvista jne. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7907: Koska työtapaturmamaksuista vastaa asian- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7908: omainen vakuutusyhtiö, olisi valtion sairaalan muksen,
7909: maksujen perimisjärjestelmää selkiinnytettävä ja
7910: yksinkertaistettava siten, että sairaala perisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7911: kaikki työtapaturmiin liittyvät maksut vakuu- tapaturmamaksujen perimisjärjestelmän
7912: tusyhtiöiltä lääkärinpalkkion perimisen yhtey- yksinkertaistamiseksi valtion sairaaloissa.
7913: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
7914:
7915: Kerttu Hemmi. Irma Toivanen.
7916: Aili Laitinen. Olavi Borg.
7917: Pirkko Aro.
7918: 1476
7919:
7920: Vl,57.-Toiv.al. n:o 687.
7921:
7922:
7923:
7924:
7925: Hemmi ytn.: Terveydenhuoltoalaa koskevan nimikkeistön yhden-
7926: mukaistamisesta.
7927:
7928:
7929: Ed u s k u n n a11 e.
7930: Kansanterveyslain toteutumisen myötä tullaan Kansanterveyslain voimaantulo edellyttää
7931: periaatteellisesti siirtymään suurelta osalta ny- myös terveydenhuoltohallituksen, terveyden-
7932: kyisestä sairaanhoidosta terveydenhoitoon. Tä- huolto-oppilaitosten ja terveydenhuoltoneuvos-
7933: män muutoksen luonnollisesti olennaiselta ton saamista. Samalla saavutettaisiin nimityk-
7934: osalta saa aikaan lain sisältö, mutta myös pel- siin yhdenmukaista linjakkuutta.
7935: kästään termien käytöllä on tietty psykologinen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7936: vaikutuksensa· tervehdyttävään suuntaan. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7937: Psykologista kansantervehdyttämistä voitai- muksen,
7938: siin edelleen kehittää muuttamalla nykyiset lää-
7939: kinnällisvoittoiset instanssit ja nimitykset ter- että h~;~llitus ryhtyisi toimenpitqisiin
7940: veydelliseen suuntaan. Nykyinen terveydenhuol- terveydenhuoltoon liittyvien nimikkei-
7941: lun nimikkeistö muodostaa varsin epäyhtenäi- den muuttamiseksi yhdennn~kaisesti ter-
7942: set\ sarjan: lääkintöhallitus, sosiaali- ja terveys- veys-aikuisiksi nykyisen vaihtelevan kiiy-
7943: ministeriö, terveydenhoitolautakunta, sosiaali- tännön asemesta.
7944: ja terveysosasto, sairaanhoito-oppilaitos, sairaan-
7945: hoitaja, lääkintäneuvos jne.
7946: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1972.
7947:
7948: Kerttu Hemmi. Irma Toivanen. Olavi Borg.
7949: Vl,58.- Toiv.al. n:o 688.
7950:
7951:
7952:
7953:
7954: Hemmi ym.: Vuok4tin matkailukylän perustamismahdollisuuk-
7955: sien selvittiJmisestii.
7956:
7957:
7958: E d u s k u n n a 11e.
7959:
7960: Sotkamossa on matkailulla erittäin huomat- ovat niukat, voidaan näiden matkailuyksiköiden
7961: tava asema muiden elinkeinojen joukossa. On perusedellytykset kunnallistekniikan osalta saat-
7962: käynyt selvästi ilmi, että matkailua kehitys- taa kuntoon riittävän nopeasti vain valtion
7963: alueilla on edelleen voimakkaasti kehitettävä avustus- ja lainavaroin.
7964: eräiiilä merkittävänä elinkeinona. Kehitysaluerahaston varoista voidaan vuosit-
7965: Sotkamon tärkein matkailullinen alue on tain osa käyttää teollisuuskylien rakentamiseen,
7966: Vuokatti. Alueen toiminnallinen kokonaisuus mikäli tämä havaitaan tarkoituksenmukaiseksi
7967: muodostuu useista yksiköistä. Osalla on parhail- toimintamuodoksi. Teollisuuskyläajatusta voitai-
7968: laan meneillään laajennustöitä, osalla suunnit- siin kunnallistekniikan kohdalta soveltaa Vuo-
7969: teilla laajennustöiden aloittaminen. Vuokatti kattiin puhumalla matkailukylästä. Näin saatai-
7970: matkailukohteena tulee siis edelleen yksityisin siin edellämainittujen yksiköiden toiminnan
7971: pääomin voimistumaan ja monipuolistumaan. sekä mainittujen laajennusten ja käyttöönotto-
7972: Jo nyt ja ottaen huomioon suunnitellut laa- jen perusedellytykset kunnallistekniikan osalta
7973: jennukset on kehitystä jarruttava sei•kka yhte- kuntoon. Tällä tavoin tämä alue matkailukylänii
7974: näisen kunnallisteknisen toteutuksen puuttumi- palvelisi tehokkaasti myös mahdollisesti Kajaa-
7975: nen. Alueen jäte- ja vesihuollosta tulee huo-- niin rakennettavan teollisuuskylän matkailu-,
7976: mattava ongelma ja Vuokatin matkailu joutuu ulkoilu- ja virkistysalueena.
7977: vaikeuksiin. Seurauksena nykyisestä tilanteesta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7978: saattaa olla myös pinta- sekä pohjavesien pi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7979: laantuminen. muksen,
7980: Matkailuyksiköiden ei kunkin yksin vastaa
7981: tarkoitustaan kehittää omaa jätehuoltoaan. Kus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7982: tannukset nousevat liian kalliiksi. Koska Vuoka- selvityksen aikaansaamiseksi matkailu-
7983: tin alue suurelta osin ei ole asemakaava-aluetta, kylän perustamismahdollisuuksista Sot-
7984: ei Sotkamon kunta ole velvollinen luomaan kamon V uokattiin erityisesti Kehitys-
7985: kunnallistekniikkaa, ja koska kunnan rahavarat aluerahastoa hyväksi käyttäen.
7986: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
7987:
7988: Kerttu Hemmi. Aili Laitinen.
7989: Irma Toivanen. Olavi Borg.
7990: 1478
7991:
7992: VI,59.- Toiv.al. n:o 689.
7993:
7994:
7995:
7996:
7997: Honkonen ylll.: Kansaneläkkeen varassa elävien vanhusten ja in-
7998: validien vapauttamisesta tv- ja radiovastaanottimien lupamak-
7999: susta.
8000:
8001:
8002: E d u s k u n n a 11 e.
8003:
8004: Vanhusten viihtyisyyteen ja hyvinvointiin on Valitettavasti kiristynyt taloudellinen tilanne
8005: viime vuosina saatu eräitä parannuksia, mm. uhkaa vaikuttaa siten, että radio- ja televisio-
8006: alennetut rautatiemaksut. Monissa asioissa on lupamaksujen lunastaminen saattaa käydä tu-
8007: kuitenkin edelleen runsaasti toivomisen va- hansille ja taas tuhansille pelkästään kansanelä-
8008: raa. Vastaisuudessa olisi syytä huomioida eläk- kettä saaville vanhuksille ylivoimaiseksi. Se taas
8009: keiden korotusten lisäksi entistä enemmän myös merkitsee heille muutenkin rajoitetun viihtyi-
8010: sellaisia tekijöitä, jotka siitä huolimatta, että ne syyden käyvän entistäkin suppeammaksi.
8011: vaikuttavat vaatimattomilta, toisivat monien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8012: vanhusten viihtyisyyteen ja ennen kaikkea nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8013: talouteen huomattavaa kevennystä. Kuten tun- muksen,
8014: nettua, monet eläkeläiset voivat liikkua vain
8015: rajoitetusti. He joutuvat viettämään valtaosan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8016: ajastaan kotinsa piirissä. Eräänä pääasiallisena menpiteisiin pääasiassa kansaneläkkeen
8017: ajanvietteenä on heillä radio, viime aikoina li- varassa elävien vanhusten ja invalidien
8018: säksi pienten säästöjen turvin tai lahjoituksena vapauttamiseksi tv- ja radiovastaanotti-
8019: lapsilta saatu televisio. Näiden tarjoama vir- men lupamaksusta.
8020: kistys on vanhuksille merkittävä.
8021: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
8022:
8023: Kuuno Honkonen. 1.-C. Björklund.
8024: Kalevi Kivistö. Matti Järvenpää.
8025: 1479
8026:
8027: VI,60.- Toiv.al. n:o 690.
8028:
8029:
8030:
8031:
8032: Honkonen ym.: Tupakkateollisuuden ottamisesta valtion hal-
8033: tuun.
8034:
8035:
8036: E d u s k u n n a 11 e.
8037:
8038: Viime vuosina ovat eripuolilla maailmaa suo- kilpailuolosuhteissa päästä, vaan ratkaisu löy-
8039: ritetut lääketieteelliset tutkimukset yhtäpitä- tyy tupakkateollisuuden ottamisessa valtion hal-
8040: västi osoittaneet tupakoinnin aiheuttamat kan- tuun. Näin voitaisiin mainonta lopettaa ja mai-
8041: santerveydelliset haitat hämmästyttävän suu- nontaan tähän saakka osoitetut varat voitaisiin
8042: riksi. Tutkimusten tulosten johdosta on useissa käyttää kansanterveyttä edistävään valistuskam-
8043: maissa ryhdytty radikaalisiin valistustoimenpitei- panjaan.
8044: siin tupakoinnin lopettamiseksi. Meillä sensi- Jo vuonna 1950 valmistuneessa ns. sosialisoi-
8045: jaan ollaan tässä suhteessa pahasti jäljessä. Ai- miskomitean mietinnössä todettiin, että tupak-
8046: kana, jolloin pitäisi harjoittaa voimakasta valis- kateollisuus on "jo nyt kypsä sosialisoitavaksi ja
8047: tustoimintaa tupakoinnin estämiseksi, ovat suu- teknillisesti suhteellisen helppo ottaa valtion
8048: ret tupakkayhtiömme voitontavoittelussaan ke- haltuun". Vuoden 1950 jälkeen tapahtunut ke-
8049: hittäneet kaikkialle ulottuvan ja tupakointia hitys ja lääketieteen saavuttamat tutkimustu-
8050: ihannoivan mainonnan, jolla yritetään saada tu- lokset puoltavat vakuuttavasti tällaisen ratkai-
8051: pakointi yhä yleisemmäksi. Viime vuonna on- sun välttämättömyyttä myös kansan terveyden
8052: kin savukkeiden kulutuksessa tapahtunut mer- kannalta.
8053: kittävää nousua, tiettävästi erityisesti naisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8054: kohdistetun mainonnan tuloksena. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8055: Terveenä ja järkevänä periaatteena tällaisen
8056: vahingollisen nautintoaineen myynnissä, olisi pi- että hallitus kieltäisi välittömästi tu-
8057: dettävä sitä, että tupakkaa olisi ilman mainon- pakan mainonnan ja ryhtyisi toimenpi-
8058: taa sitä haluavien saatavissa, mutta sitä ei pi- teisiin tupakkateollisuuden ottamiseksi
8059: täisi mainonnalla tyrkyttää kenellekään. Tähän valtion haltuun.
8060: ei kuitenkaan nykyisten tupakkamonopolien
8061: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
8062:
8063: Kuuno Honkonen. Siiri Lehmonen. Kaisu Weckman.
8064: 14.80
8065:
8066: Vl,61.- Toiv.al. n:o 691.
8067:
8068:
8069:
8070:
8071: Honkonen ytn.: T"palcoinnin terveydelle aiheuttaman vahingol-
8072: lisuuden selvittämisesti nuorisolle ;a lapsille.
8073:
8074:
8075: E d u s k u n n a 11 e.
8076:
8077: Tutkimustulokset, joita viimevuosilta on käy- märtää, se ei ole niinkään helppo suorittaa. Tun-
8078: tettävissä eri puolilta maailmaa suoritetuista ko- tuisikin paljon luonnollisemmalta, jos käytet-
8079: keista, osoittavat kiistämättömästi tupakoinnin tävissä olevat tosiasiat voitaisiin tuoda sellai-
8080: vaatallisuuden terveydelle. Voidaan todeta vii- sina suuren yleisön ja aivan erikoisesti nuorten
8081: meaikoina lääkäreiden aivan korostetusti tuo- ja lasten mietittäväksi, että he eivät, niihin tu-
8082: neen tupakoinnin terveydelliset haitat jokaisen tustuttuaan ryhtyisi lainkaan tupakoimaan. Näin
8083: nähtäväksi suorastaan järkyttävinä. Valitetta- suoritettaisiin tavattoman tehokasta ja samalla
8084: vasti tämä tieto ei ole riittävästi saavuttanut kansantaloudellisesti edullista terveydenhoitoa.
8085: poliittisten päätösten tekijöitä ja tupakanpolt- Edellä olevan perusteella esitämme eduskun-
8086: . tajia. Suomi ei ole toistaiseksi hyväksynyt nan hyväksyttäväksi kunnioittaen toivomuksen,
8087: Maailman Tetveysjärjestön tupakanpolton rajoit-
8088: tamista k<»kevia suosituksia eikä meillä ole ke- että hallitus ryhtyisi pikaisesti sellai-
8089: tään, jonka varsinaisena tehtävänä olisi edes siin toimenpiteisiin, että nuorisolle ia
8090: osapäivätoimisesti työskennellä tämän päämää- lapsille riittävän tehokkaasti ;a nyky-
8091: rän hyväksi. aikaisesti selvitettäisiin tupakoinnin va-
8092: Tällaisen toiminnan vaikeuden kuitenkin ym- hingollisuus terveydelle.
8093: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
8094:
8095: Kuuno Honkonen. Siiri Lehmonen. Kaisu Weckman.
8096: 1481
8097:
8098: VI,62.- Toiv.al. n:o 692.
8099:
8100:
8101:
8102:
8103: Huotari ym.: Alkoholijuomien erityismyynnin rajoittamisesta
8104: vain vdltion edtutustilaisuuksia koskevaksi.
8105:
8106:
8107: E d u s k u n n a 11 e.
8108:
8109: Oy ALKO Ab voi alkoholilain 57 §:n no- kästään lain tarkoittamiin valtion edustustilai-
8110: jalla määräätnittsä ehdoin myydä alkoholijuomia suuksiin.
8111: valtion ylimmille edustajille valtion edustusti- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8112: laisuuksia varten sen mukaan kuin Oy ALKO kunnan hyväksyttäväksi toiv()tnUksen,
8113: Ab:n hallintoneuvosto tarkemmin päättää. Al-
8114: koholiasetuksen 33 §:n mukaan myynti tapah- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8115: tuu Oy ALKO Ab:lle tehdyn tilauksen perus- menpiteisiin valtion .ylimmille edusta-
8116: teella. jille tapahtuvan alkoholiiuomien erityis-
8117: Julkisuudessa on kiinnitetty huomiota siihen, myynnin rajoittamiseksi vain alkoholi-
8118: että tätä kautta mm, hallituksen jäsenet voivat lain 57 S:n tarkoittami~t vrdtion edus-
8119: ostaa alkoholijuomia huomattavasti alennettuun tustilaisuuksia koskevaksi,
8120: hintaan ilman, että niiden käyttö rajoittuisi pel-
8121: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
8122:
8123: Kalevi Huotari. Matti Asunmaa.
8124: Hannes Volotinen. Kalevi Remes.
8125: Mikko Vainio.
8126:
8127:
8128:
8129:
8130: 186 156/72
8131: 1482
8132:
8133: Vl,6.3.- Toiv.al. n:o 693.
8134:
8135:
8136:
8137:
8138: Huotari ym.: Keinomunuaislaitteiden hankkimisesta Etelä-Sai-
8139: maan keskussairaalaan.
8140:
8141:
8142: E d u s k u n n a 11 e.
8143: Vaikka sairaalatoimen kehittäminen on maas- alueen asukkaiden terveydenhoitoa varten sekä
8144: samme kansainvälisen mittapuun mukaan kor- pitkien ja vaikeiden sairaalamatkojen eliminoi-
8145: keatasoinen, ovat eräät sairaanhoitotoimen alat miseksi.
8146: jääneet takapajulle ja mikäli kehittymistä on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8147: tapahtunut, se on kohdistettu voimakkaasti nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8148: Helsinki-keskeiseksi. Laajat alueet esim. Itä- ja muksen,
8149: Kaakkois-Suomessa potevat tehokkaan munuais-
8150: hoidon tarvetta. että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
8151: Että munuaissairauksien hoito saataisiin te- keinomunuaishoitolaitteiden saamiseksi
8152: hokkaaksi kyseisen alueen sairaaloissa, tarvitaan Etelä-Saimaan keskussairaalaan Lappeen-
8153: sairaaloihin keinomunuaishoitolaitteita tämän rantaan.
8154: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
8155:
8156: Kalevi Huotari. Kalevi Remes.
8157: Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
8158: 1483
8159:
8160: VI,64.- Toiv.al. n:o 694.
8161:
8162:
8163:
8164: Hykkäälä ym.: Luottotietotoiminnan muuttamisesta luvanvarai-
8165: seksi elinkeinoksi.
8166:
8167:
8168: E d u s k u n n a 11 e.
8169:
8170: Erään Suomen elinkeinolainsäädännössä gollisia. Kuten esim. rikosrekisterimerkintä voi
8171: omaksutun jaotuksen mukaan elinkeinot voi- aiheuttaa sen, ettei asianomainen saa hake-
8172: daan jakaa pääasiassa kahteen ryhmään, joko maansa työpaikkaa, niin luottorekisterimerkintä
8173: vapaisiin tai luvanvaraisiin elinkeinoihin. En- voi johtaa siihen, ettei rekisteröidyn kanssa
8174: siksi mainituille on ominaista, että niiden har- suostuta tekemään määrättyä oikeustointa, vuok-
8175: joittamiseen ei tarvita minkään viranomaisen rasopimusta, osamaksukauppaa tms. Luottotie-
8176: lupaa, vaan periaatteessa jokaisella Suomen torekistereillä on yhtymäkohtia rikosrekisteriin
8177: kansalaisella, joka hallitsee itseään ja omaisuut- myös siinä suhteessa, että niihin usein sisäl-
8178: taan, on oikeus harjoittaa niitä. Luvanvaraisen tyy merkintöjä rikoksista, lähinnä taloudelli-
8179: elinkeinon harjoittaminen sen sijaan on kiellet- sista rikoksista. Näin ollen luottorekistereistä
8180: tyä, ellei siihen ole saatu viranomaisen lupaa. voi muodostua eräänlaisia epävirallisia rikosre-
8181: Viimeksi mainituille elinkeinoille on yleensä kistereitä.
8182: tunnusomaista elinkeinotoiminnan vastuunalai- Mm. edellä mainituista syistä olisi erit-
8183: suus, minkä takia niiden toiminta mm. on täin tärkeätä, että luottorekisteritoimintaa saisi
8184: valvonnan alainen. Esimerkkeinä luvanvaraisista harjoittaa ainoastaan viranomaisen luvalla ja
8185: elinkeinoista mainittakoon ravintolaliikkeet ja valvonnan alaisena. Tällöin olisi mahdollista
8186: matkatoimistoliikkeet. Juoda takeet sille, että luottotietorekistereihin
8187: Viime aikoina on julkisuudessa kiinnitetty kerättäisiin ainoastaan relevanttia ja ehdotto-
8188: huomiota eräisiin vapaiden elinkeinojen ryh- masti paikkansa pitävää tietoa. Nykyisen järjes-
8189: mään kuuluviin yrityksiin, nimittäin luottotie- telmän puitteissa mahdollisesti rekisteröidyllä
8190: totoimistoihin. Nämä ovat yrityksiä, joiden tar- kansalaisella tai yrityksellä ei ole mitään mah-
8191: koituksena on kerätä tietoja yksityisten henki- dollisuuksia tarkastaa rekisteritietojen todenpe-
8192: löiden ja/tai yritysten taloudelliseen tilaan kuu- räisyyttä. Olisi myös mahdollista rajoittaa nii-
8193: luvista seikoista sekä myydä näitä tietoja den piiriä, joilla olisi oikeus saada tietoja siten,
8194: asiakkailleen. Eräiden tietolähteiden mukaan yli että tietoja ei voisi käyttää epäasiallisiin tarkoi-
8195: kahdesta miljoonasta suomalaisesta ja yrityk- tuksiin. Ja lopuksi olisi mahdollista aikaan-
8196: sestä olisi olemassa merkintöjä luottorekiste- saada yhtenäiset säännökset siitä, missä ajassa
8197: reissä. rekisterimerkintöjä olisi poistettava rekiste-
8198: Julkisessa keskustelussa on kiinnitetty huo- reistä. Tästä on esim. rikosrekisterin osalta ole-
8199: miota siihen, että oikeudellisen säännöstelyn massa tarkat säännökset.
8200: puuttuessa ei ole olemassa riittäviä takeita sille, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
8201: että luottotietotoiminnassa tyydyttävästi otetaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8202: huomioon myös oikeusturvanäkökohtia. Luotto-
8203: tietorekisterit muistuttavat virallisia, poikkeavaa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar~
8204: käyttäytymistä koskevia rekistereitä (esim. ri- peellisiin toimenpiteisiin luottotietotoi-
8205: kosrekisteriä) siinä suhteessa, että niihin sisäl- minnan muuttamiseksi luvanvaraiseksi
8206: tyvät tiedot voivat olla rekisteröidylle vahin- elinkeinoksi.
8207: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
8208:
8209: Heikki Hykkäälä. Paavo Tiilikainen.
8210: Sulo Hostila. Uki Voutilainen.
8211: Sakari Knuuttila.
8212: 1484
8213:
8214: Vl,65.- Toiv.al. n:o 695.
8215:
8216: Hyvönen ym.: Ehkäisyneuvontalain aikaansaamisesta.
8217:
8218: E d u s k u n n a 1l e.
8219:
8220: Sosiaali- ja terveysministeriölle 27. 12. 1968 Tämä edellyttää mm. seuraavia uudistuksia:
8221: jättämässään mietinnössä aborttilakikomitea eh- - On saatava pikaisesti aikaan. tehokas eh-
8222: dotti uuden aborttilain yhteydessä säädettäväksi käisyn.euvonta ja -valistus kansanterveyslain tar-
8223: myös ehkäisyneuvontalain. Perusteluna tähän koittamissa terveyspalvelupisteissä. Neuvonta ja
8224: komitea esitti, että vapaamman aborttilain on- yalistus on ulotettava ei vain raskaana oleviin,
8225: niitumisen eräänä tärkeänä edellytyksenä on te- synnyttäneisiin tai abortin saaneisiin naisiin,
8226: hokkaan raskauden ehkäisyn samanaikainen jär• yaan myös muille eri ikäryhmien naisille on·
8227: jestäminen. jotta abortin muodostuminen varsi- taattava mahdollisuus saada helposti raskauden
8228: naiseksi ehkäisymenetelmäksi voitaisiin estää. ehkäisypalveluja. Erityistä huomiota on kiinni-
8229: Lakisääteistä ehkäisyneuvontaa ei kuitenkaan tettävä myös miesten valistukseen.
8230: tuolloin toteutettu, vaan asia jätettiin kehit- - Terveyspalvelupisteissä ehkäisyneuvon-
8231: teillä olleen kansanterveyslain puitteissa toteu- nasta, -valmisteista ja -välineistä aiheutuvat kus-
8232: tettavaksi. tannukset on sairausvakuutuksen kautta korvat-
8233: Huhtikuun alussa 1972 voimaanastuvassa tava kokonaisuudessaan.
8234: kansanterveyslaissa ei raskauden ehkäisyä ole - Valistusmateriaalin ja vapaasti saatavissa
8235: kuitenkaan otettu läheskään riittävässä määrin olevien (ei lääkärin määräystä edellyttävien)
8236: huomioon. Laissa on ainoastaan lyhyt maininta ehkäisyvälineiden jakelujärjestelmää on tehos-
8237: ehkäisyneuvonnasta eräänä kuntia velvoittavana tettava niin, että ehkäisyvälineitä on kaikkien
8238: kansanterveystyön muotona. Ottaen huomioon saatavilla.
8239: lain muiden velvoitteiden laaja-alaisuuden ja il- - Ehkäisyvälineiden maahantuonnin, valmis-
8240: meisen hitaan toteutumistahdin, ei ole odotet- tuksen ja laadun kontrolli on saatava pikaisesti
8241: tavissa, että lain tarkoittamissa puitteissa pys- aikaan.
8242: tyttäisiin nopeisiin ja tehokkaisiin toimenpitei- - Koululaitoksessa on taattava sukupuoli-
8243: siin raskauden ehkäisyn järjestämiseksi. Tämä kasvatuksen puitteissa riittävän perusteellinen
8244: koskee niin hyvin henkilökohtaista neuvontaa ehkäisyvalistus kaikille koululaisille, viimeistään
8245: kuin yleistä valistusta, ehkäisyvälineiden jake- 15 vuoden iässä.
8246: lua ja välineiden saattamista sv-korvauksen pii- - Ehkäisyvalistusta on annettava säännölli-
8247: riin, laadun kontrollia sekä terveydenhuolto- sesti juLkisissa tiedotusvälineissä, erityisesti
8248: henkilöstön koulutusta. Lisäksi kansanterveys- Yleisradion kautta.
8249: lain ulkopuolelle jäävät useat sektorit, kuten _.... Ehkäisyneuvontaa antavan terveyden.huol-
8250: joukkotiedotusvälineet ja koululaitos, joiden tohenkilöstön, opettajakunnan ja tnuiden valis-
8251: kautta ehkäisyvalistuksen aikaansaaminen on tajaryhmien koulutusta on kehitettävä voinltk-
8252: välttämätöntä, mutta edelleen järjestämättä. kaasti. Näiden ryhmien yhteistyön kehittämi-
8253: Uusi aborttilaki on tähänastisten kokemusten seen on myös kiinnitettävä huomiota.
8254: petusteella osoittautunut useassa suhteessa, mm. Edellä olevan perusteella ehdotanune edus-
8255: sosiaalisen eritrvoisuuden tasoittajana, onnistu- kunnltn hyväksyttäväksi toivomuksel'l;
8256: neeksi uudistukseksi. Laki tarvitsee kuitenkin
8257: tukea ja !hyönteisten seuraamustensa täydentä- että hallitut ryhtyisi kiirttllisiin toi-
8258: jäksi könkreettisia ja nopeita toinlenpiteitä ei- menpiteisiin erillisen ehkiiisy,itiVOHta-
8259: toivottujen raskauksien ennaltaehkäisemiseksi. lain valmistamiseksi.
8260: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
8261:
8262: Anna-Liisa Hyvönen. Lauha Männistö. Anna-Liisa Jokinen.
8263: Helvi Niskanen. Siiri Lehmonen. Etkki Tdotnioja.
8264: Pauli Räsänen. Rauno Korpinen. Ulf Subdqvist.
8265: Matti Järvenpää. Kaiso Wccktnin. Erkki Liikanen.
8266: V. J. Rytkönen. Kalevi Kivistö. Tellervo Koivisto.
8267: Aulis Juvela. 1.-C. Björklund. Kaisa Raatikainen.
8268: VI,66.- Toiv.al. n:o 696.
8269:
8270:
8271:
8272:
8273: Häikiö ym.: Aborttilain muuttamisesta abortin ehkäisykeinona
8274: käyttämisen estämiseksi.
8275:
8276:
8277: E cl u s :k u n n a 1~ e.
8278:
8279: Uuden aborttilain tultua voimaan on abort- rien anitamien tietojen mukaan ilmenee ebkäisy-
8280: tien dukumäärä maassamme moninkertaistunut. neuvonnan tarve suurimpana odottavien. äitien
8281: Synnyttäjien ja sairaiden on vaikea päästä sai- ja äsken synnyttäneiden. naisten keskuudessa.
8282: .raalahoitoon aborttipotilaiden täyittäessä sairaan- Ehkäisyneuvontatyön · tulis~kin kuulua ikansan-
8283: sijat. On iltmeistä, että abortista on muodostunuit ter:veystyöo1.1ganisaation ,tehtäviin.
8284: ehkäisykeino. Raskauden !keskeyttämistä ei kui- Edellä esi:tetyn perusteelia ehdotamme kun-
8285: tenks,an voida pitää asiallisena syntyvyydensään- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8286: nöstelykeinona. Tilanteen parantamiseksi tarvi- sen,
8287: taan maassamme pikaisia toimenpiteitä ehkäi-
8288: syneuvonnan tehostamiseksi. Valtakunnallisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8289: nuorisotutkimuksen mukaan 15-17 vuotiaista aborttilain muuttamiseksi niin1 että
8290: kolmasosa ja 21-24 vuotiaista lähes neljäsosa aborttia ei käytetä ehkäisykeinona.
8291: ei tiedä mai,niita yhtään ehkäisyvälinettä. Lääkä-
8292: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
8293:
8294: Juuso Häikiö. G. Laatio.
8295: Mikko Asunta. Erkki Häkämies.
8296: Sami Suominen. Sirkka Lankinen.
8297: Salme Katajavuori.
8298: 1486
8299:
8300: VI,67.- Toiv.al. n:o 697.
8301:
8302:
8303:
8304:
8305: Häikiö ym.: Kasvatusneuvolan perustamisesta Juankosken kun-
8306: taan.
8307:
8308:
8309: E d u s k u n n a ·11 e.
8310: Apukoulujen oppilaiden testaukseen tarvitta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8311: via kasvatusneuvolapalveluksia on Kuopion lää- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk·
8312: nissä saatavissa riittrunättömästi. Kasvatusneu- sen,
8313: völoista annetun lain mukaisen toiminnan jär-
8314: jestämiseksi olisi twkoituksenmukaista perustaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8315: Kuopion läänin itäistä aluetta varten kasvatus- kasvatusneuvolan perustamiseksi Kuo-
8316: neuvola Juankosken kuntaan, joka alueellisesti pion läänin itäistä aluetta varten Juan-
8317: on toimialueen keskellä ja jonka kunnan muut kosken kuntaan. ·
8318: laitokset sekä yleinen palveluvarustus vahvistaa
8319: em. laitdksen toimintaedellytyksiä.
8320: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
8321:
8322: Juuso Häikiö. Sirkka Lankinen. Salme Katajavuori.
8323: 1487
8324:
8325: Vl,68.- Toiv.al. n:o 698.
8326:
8327:
8328:
8329:
8330: Häikiö yni.: Vanhusten kotiavustaiatoiminnan saattamisesta laki-
8331: sääteiseen valtionapuun oikeuttavaksi kunnalliseksi tehtä-
8332: väksi.
8333:
8334:
8335: E d u s k u n n a II e.
8336:
8337: Vanhusten avohoidon kehittämisessä on koti- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8338: avustajatoiminnalla tärkeä merkitys. Nykyisin nioittaen eduskunnan hyväksy;ttäväksi toivo-
8339: on kotiavustajia riittämättömästi saatavissa tar- muksen,
8340: peeseen nähden. Tämän toiminnan kehittämi-
8341: seksi olisi pikaisesti säädettävä laki kunnalli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8342: sesta kotiavustajatoimesta, jossa määriteltäisiin vanhusten kotiavustajatoimen saattami-
8343: kotiavustajan toimeen vaadittavat kelpoisuus- sesta lakisääteiseksi kunnissa ;a saman-
8344: ehdot ja kotiavustajan tehtävät kunnallisen ko- laisen valtion avustuksen alaiseksi kuin
8345: dinhoitajatoimen rinnalla. Perustettaviin kun- kunnallinen kodinhoitajatoimi.
8346: nallisiin vanhusten kotiavustajan virkoihin olisi
8347: kuntien saatava valtionavustus samalla tavalla
8348: kuin kodinhoitajien osalta.
8349: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
8350:
8351: Juuso Häikiö. Sirkka Lankinen.
8352: Erkki Häkämies. Salme Katajavuori.
8353: 1488
8354:
8355: VI,69.- Toiv.al. n:o 699.
8356:
8357:
8358:
8359:
8360: Härkönen ym.: Pienkat~ppo;en kannattavuuden parantamisesta.
8361:
8362:
8363: E d u s k u n n a 11 e.
8364:
8365: Lainsäädännön kehittyessä ja uusia lakeja sää- sesti valtiovallan taholta olisi kiireellisesti ryh-
8366: dettäessä ovat vähittäiskauppaa sivuavat lait ja dyttävä sellaisiin toimenpiteisiin että pienkau-
8367: asetukset vaikeUttaneet vähittäiskaupan asemaa. pat saataisiin halpakorkoisten lainoituksien pii-
8368: Etenkin maaseudun pienkaupat ovat joutuneet riin esim. Kehitysaluerahaston toimintaa laajen-
8369: vaikeuksiin kustannuksien noustessa kohtuutto- taen käsittämään myös maaseutukaupat. Myös
8370: masti mistä on ollut seurauksena kannattavai- verotuspoliittisilla keinoilla, yritysvakuutus•
8371: suuden heikkeneminen ja pienyrityksien "yri- maksuja alentaen jne. voitaisiin maaseutukau-
8372: tyskuolematn, joita viimeisinä vuosina on ta- pan asemaa huomattavasti parantaa. Tuntuisi
8373: pahtunut yhä lisääntyvässä määrin. Pienkauppo- myös kohtuulliselta, että ne kulut mitkä kauppa
8374: jen kustannuksia ovat lisänneet mm. verotus-, joutuu kansanterveyslain mukaan investoimaan
8375: eläke-, .hinta-, palkkapolitiikkaan, kansanter- olisivat siirtymävaiheessa kokonaan vähennys-
8376: veyslakiin jne. liittyvät kustannustekijät. Myös- kelpoisia menoja.
8377: kin ns. suuret kauppayksiköt, myymäläautot Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8378: jne. ovat osaltaan heikentäneet pienkauppojen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8379: kannattavaisuutta. muksen,
8380: Kun kuitenkin maaseutukaupat ovat monessa
8381: tapauksessa etenkin syrjäseutujen asukkaille tar- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
8382: peellisia palvelupisteitä tuntuisi tarkoituksen- menpiteisiin pienkauppojen kannatta-
8383: mukaiselta pyrkiä lakeja kehittämään niin että vuuden parantamiseksi.
8384: maaseudun pienkaupatkin voisivat elää. Ilmei-
8385: Hdsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
8386:
8387: Esko Härkönen. Lea Sutinen.
8388: Pentti Poutanen. Aulis Slleäkangas.
8389: Sylvi Saimo.
8390: 1489
8391:
8392: VI,70.- Toiv.al. n:o 700.
8393:
8394:
8395:
8396:
8397: Jaatinen ym.: Pihtiputaan televisioaseman varustamisesta TV-
8398: 2:n ohjelman lähetyslaitteilla.
8399:
8400:
8401: E d u s k u n n a 11 e.
8402:
8403: Pihtiputaan televisioaseman rakentaminen on Edelläsanottuun viitaten ehdotamme kun-
8404: käynnissä. Tässä yhteydessä ei asemaa kuiten- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8405: kaan varusteta TV-2 :n ohjelman lähettämiseen muksen,
8406: tarvittavilla laitteilla. Tämä merkitsee huomat-
8407: tavan näkyvyystyhjiön muodostumista Keski- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8408: Suomen pohjoisissa pitäjissä. Epäkohdan korjaa- Pihtiputaan televisioaseman laitteistoa
8409: minen edellyttäisi, että Pihtiputaan televisio- täydennettäväksi TV-2:n ohjelman lä-
8410: aseman lopulliseen kuntoon saattamisen yhtey- hettämiseksi tarvittavilla teknillisillä
8411: dessä asema varustettaisiin myös TV-2:n edel- laitteilla.
8412: lyttämällä tekniikalla.
8413: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
8414:
8415: M. Jaatinen. Sylvi Saimo.
8416:
8417:
8418:
8419:
8420: 187 156/72
8421: 1490
8422:
8423: Vl,71.- Toiv.al. n:o 701.
8424:
8425:
8426:
8427:
8428: Jaatinen ym.: Vähittäiskaupan rahaston perustamisesta.
8429:
8430:
8431: E d u s k u n n a 11 e.
8432:
8433: Vähittäiskauppa suorittaa yhteiskunnassa sekä jatkuvasti kehit:tyviin myymäläkoneisiin ja
8434: välttämätöntä palvelutehtäväänsä, joten sen toi- -laitteisiin. Kaupan omat mahdollisuudet eivät
8435: mintaedellytysten turvaamisesta on myös yhteis- ole luottomarkkinoilla osoittautuneet riittä-
8436: kunnan tunnettava vastuuta. V aitiovallan toi- viksi. Osa vähittäiskaupasta on sen vuoksi jou-
8437: menpiteissä on kuitenkin miltei poikkeuksetta tunut niin suuriin vaikeuksiin, että se ei kau-
8438: teollisuus asetettu kaupan edelle elinkeino- pan kehityksen kannalta ole suotavaa.
8439: elämää tuettaessa. Näin on tapahtunut sekä ve- Voidakseen säilyttää ja lisätä palvelumahdol-
8440: rolainsäädännön alalla että yritystoiminnan ra- lisuuksiaan olisi nimenomaan pienen ja keski-
8441: hoittamiseen tähtäävien toimenpiteiden koh- suuren vähittäiskaupan saatava rahoitukseensa
8442: dalla. Tällainen virheellinen ja epäoikeudenmu- apua samalla tavoin kuin pienteollisuuskin ny-
8443: kainen suhtautuminen kauppaan aiheutuu siitä kyisin saa. Näin voitaisiin tehdä mahdolliseksi
8444: väärästä käsityksestä, ettei kauppa muka luo yleisen viihtyvyyden kannalta tärkeiden myy-
8445: uusia arvoja. Mikään tuote tehtaan varastossa mälöiden säilyminen maaseudulla ja asutuskes-
8446: tai viljelijän tilalla ei kuitenkaan ole juuri min- kusten reuna-alueilla.
8447: kään arvoinen, ellei se kaupan jakeluteiden Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
8448: avulla tavoita kuluttajaa. Tämä prosessi luon- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8449: nollisesti aiheuttaa kustannuksia ja lisää tuot- muksen,
8450: teen arvoa.
8451: Nykyaikainen vähittäiskauppa vaatii huomat- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8452: tavia investointeja uusiin myymälärakennuksiin vähittäiskaupan rahaston perustamiseksi.
8453: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
8454:
8455: M. Jaatinen. Erkki Häkämies. Eero Lattula.
8456: 1491
8457:
8458: VI,72.- Toiv.al. n:o 702.
8459:
8460:
8461:
8462:
8463: Jokela ym.: Kunnaneläinlääkärin matkakustannusten suorittami-
8464: sesta kunnan varoista ja saattamisesta valtionapuun oikeut-
8465: taviksi.
8466:
8467:
8468: E d u s k u n n a 11 e.
8469:
8470: Voimassa olevan eläinlääkintähuoltolain säännöstä: "Milloin kustannukset kotieläimen
8471: ( 431/65) mukaan kunnan- ja kaupungineläin- sairauden tai sitä kohdanneen tapaturman
8472: lääkärin viran palkkausmenoja varten kunnalle vuoksi taikka sen terveydentilan tarkastami-
8473: annetaan sen taloudellisen kantokyvyn mukaan seksi tehdystä eläinlääkärin sairasmatkasta muo-
8474: valtionapua 25-75% palkkauksesta, joka dostuvat pitkän tai hankalan matkan takia
8475: eläinlääkärille lain 12 § :n mukaan on vähintään taikka muusta erityisestä syystä kohtuuttoman
8476: suoritettava. suuriksi, osallistuu valtio sanottujen kustannus-
8477: Matkakulunsa eläinlääkäri on oikeutettu pe- ten suorittamiseen siten, kuten asetuksella sää-
8478: rimään toimeksiantajiltaan määrätyn taksan mu- detään."
8479: kaan. Eläinlääkärin perimät matkakulut muo- Eduskunta on siis jo aikaisemmin ilmaissut
8480: dostuvat kuntalaisille varsin erilaisiksi siitä riip- kantansa, että po. näkökohtaan olisi tullut kiin-
8481: puen, asuuko henkilö lähellä eläinlääkärin ase- nittää huomiota. Eläinlääkintähuoltolakiin ei
8482: mapaikkaa vai kaukana siitä. Matkakulujen kus- asiasta ole kuitenkaan otettu säännöstä.
8483: tannukset kohdistuvat yleensä raskaimmin kun- Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
8484: nan laitaosissa asuviin henkilöihin, jotka useim- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8485: miten ovat vielä kunnan vähävaraisinta väestöä. muksen,
8486: Nykyistä käytäntöä ei voida pitää oikeana ja se
8487: on entisestään omiaan lisäämään kuntalaisten että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
8488: eriarvoisuutta palvelujen suhteen. menpiteisiin sellaisten muutosten teke-
8489: Eduskunta on 21. 5. 1952 lausunut toivo- miseksi voimassa olevaan eläinlääkintä-
8490: muksen, että hallitus kiirehtisi toimenpiteitä huoltolainsäädäntöön, jonka mukaan
8491: eläinlääkärin matkoista syrjäseutujen vähävarai- kunnaneläinlääkärin matkakustannukset
8492: sille karjanomistajille aiheutuvien kustannusten olisi kokonaisuudessaan maksettava kun-
8493: korvaamiseksi valtion varoista. Eläinlääkintä- nan varoista ja että nämä matkakustan-
8494: huoltokomitea ehdotti 20. 5. 1959 antamassaan nukset luettaisiin valtionapuun oikeut-
8495: mietintöluonnoksessa ja 19. 9. 1960 antamas- taviin menoihin.
8496: saan lopullisessa mietinnössä lakiin seuraavaa
8497: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
8498:
8499: Mikko Jokela. Esko Härkönen.
8500: Ahti Pekkala. Einari Nieminen.
8501: Olavi Martikainen. Pekka Vilmi.
8502: Katri-Helena Eskelinen.
8503: 1492
8504:
8505: VI,73.- Toiv.al. n:o 703.
8506:
8507:
8508:
8509:
8510: A.-L. Jokinen ym.: Tupakanpolton kieltämisestä yleisissä tiloissa
8511: ja kulkuvälineissä.
8512:
8513:
8514: E d u s k u n n a 11 e.
8515:
8516: Savukkeiden polttaminen on tärkein nykyi- siä vaaroja ainoastaan tupakoitsijalle itselleen.
8517: sin tunnetuista keuhkosyövän, pitkäaikaisen Ne kohdistuvat myös niihin, jotka olosuhtei-
8518: keuhkoputkentulehduksen ja keuhkolaajentu- den pakosta joutuvat hengittämään :tupakansa-
8519: man syy. Ennakkoarvion mukaan kuolee jo nyt vun saastuttamaa ilmaa. Kansalaisten terveyden
8520: yli 1000 työikäistä miestä vuodessa em. sairauk- suojaamiseksi tulisi tehdä mahdollisimman te-
8521: siin. Tupakoinnin aiheuttamien kansantervey- hokkaita ratkaisuja. Tupakansavun ympäristös-
8522: dellisten haittojen väheksyminen on toistaiseksi sään aiheuttamat terveydelliset haitat olisi par-
8523: estänyt tehokkaat rajoittamistoimet Suomessa. haiten torjuttavissa kieltämällä tupakointi kai-
8524: Tupakansavun haitallisista seurauksista kärsi- kissa julkisissa tiloissa, kulkuneuvoissa, toimis-
8525: vät suuresti myös tupakoimattomat kansalaiset. toissa ja kokoushuoneissa. Se edellyttäisi eri-
8526: Myös pienet lapset ja koululaiset joutuvat jul- tyisten tilojen järjestämistä tupakan polttaa var-
8527: kisissa tiloissa ja kulkuvälineissä alttiiksi tupa- ten.
8528: kansavun vaikutukselle. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8529: Tupakanpolton aiheuttamat haitalliset vaiku- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8530: tukset eivät rajoitu vain hengityselimiin. Ne
8531: kohdistuvat myös sydämeen, aiheuttaen sepel- että hallitus kiireellisesti tutkisi mah-
8532: valtimon tukoksia ja vakavia verisuonisairauk- dollisuudet tupakanpolton kieltämiseksi
8533: sia. Piitkäaikaisissa tutkimuksissa on voitu myös yleisissä tiloissa, kulkuvälineissä ja ko-
8534: todeta, että tupakansavu ei aiheuta terveydelli- koushuoneissa.
8535: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
8536:
8537: Anna-Liisa Jokinen. Niilo Koskenniemi.
8538: Siiri Lehmonen. Matti Järvenpää.
8539: Veikko Salmi. Kalevi Kivistö.
8540: Lauha Männistö.
8541: 1493
8542:
8543: VI,74.- Toiv.al. n:o 704.
8544:
8545:
8546:
8547:
8548: P. Jokinen ym.: Esityksen antamisesta huumausaineiden väärin-
8549: käyttäjien hoidon järjestämisestä.
8550:
8551:
8552: E d u s k u n n a II e.
8553:
8554: Uudet huumausaineet kuten hasis, LSD ja suunnittelussa tarjoaa naapurimaidemme Ruot-
8555: amfetamiini ilmestyivät Suomessa väärinkäyt- sin ja Norjan esimerkki lähtökohdaksi sopivan
8556: töön vuoden 1967-1968 vaihteessa. Tämän perustan. Hoitolain sisällössä tulisi edellisen li-
8557: jälkeen noin 2 vuoden kuluessa on 3 000 kou- säksi määritellä hoidon mahdollisuus rangais-
8558: luikäistä ( 10-20 vuotiasta) nuorta hakeutu- tuksen vaihtoehtona, sijalla tai lisänä YK:n v.
8559: nut hoitoon huumausaineongelmien vuoksi. 1971 antaman suosituksen mukaisesti niillä vää-
8560: Maastamme puuttuu toistaiseksi pohjoismai- rinkäyttäjillä, jotka huumausaineriippuvuusti-
8561: sen mallin mukainen hoitoketju: etsivätyö--po- lan kestäessä ovat syyllistyneet lainvastaisiin te-
8562: liklinikka - myrkytysosastot - sairaalaosastot koihin. Hoitolaki täydentäisi näin vuoden 1971
8563: - hoitokodit - asuntolat - suojatyöpaikat valtiopäivien säätämää huumausainerikoslakia
8564: huumausaineiden ongelmakäyttäjien kuntoutta- hoidollisia näkökohtia painottaen, ja vähentäisi
8565: miseksi. Ongelman erityispiirteiden vuoksi sekä mm. vankiloiden vaikeutuvaa huumausaineon-
8566: ikänsä puolesta huumausaineiden ongelmakäyt- gelmaa.
8567: täjät tarvitsevat erityisen kokonaisvaltaisen Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
8568: hoitojärjestelmän osana nykyisiä terveydenhoi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8569: topalveluja niitä sopivasti täydentäen ja tukien.
8570: Hoitotyön puitteiden, hallintomallin ja ra- että hallitus antaisi lakiesityksen huu-
8571: hoituksen järjestämiseksi on nähtävä keskei- mausaineiden väärinkäyttäjien hoidon
8572: senä erityisen hoitolain säätäminen huumausai- järjestämisestä.
8573: neiden väärinkäyttäjien kuntouttamiseksi. Sen
8574: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
8575:
8576: Pekka Jokinen. Esko J. Koppanen.
8577: Eero Lattula. T. I. Vartia.
8578: Mauri Miettinen. Erkki Häkämies.
8579: Mikko Asunta.
8580: 1494
8581:
8582: Vl,75.- Toiv.al. n:o 705.
8583:
8584:
8585:
8586:
8587: P. Jokinen ym.: Ihotautiosaston perustamisesta keskussairaa-
8588: loihin.
8589:
8590:
8591: E d u s k u n n a 11 e.
8592:
8593: Kemiallisen teollisuuden kasvaessa ja kemial- keskussairaalaan on jo saatukin ihotautien osas-
8594: listen tuotteiden lisääntyessä myös kotitalouk- tot. Niiden kapasiteetti on kuitenkin riittämä-
8595: sissa on erilaisia ihottumia sairastavien potilai- tön ja potilaan siirto toisen keskussairaalapiirin
8596: den määrä jatkuvasti lisääntymässä. Tapahtunut sairaalaan tuottaa jatkuvasti vaikeuksia. Tällöin
8597: kehitys ei ollut nähtävissä vielä nykyistä kes~ ihotauteja sairastavat joutuvat ilman omaa syy-
8598: kussairaalaverkostoa suunniteltaessa ja raken- tään syrjittyyn asemaan.
8599: nettaessa. Silloin vielä arvioitiin, että ihotau- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
8600: teja sairastavat kyettäisiin hoitamaan Yliopis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8601: tollisissa sairaaloissa. Tästä syystä ei keskussai-
8602: raalaverkostoon ja eri keskussairaaloihin raken- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8603: nettu ihotautien osastoja. ihotautiosaston perustamiseksi keskus-
8604: Viime vuosien aikana puutetta on pyritty sairaaloihin.
8605: korjaamaan erilaisin tilapäisratkaisuin ja pariin
8606: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
8607:
8608: Pekka Jokinen. Mauri Miettinen.
8609: Eero Lattula. Erkki Häkämies.
8610: Mikko Asunta.
8611: 1495
8612:
8613: VI,76.- Toiv.al. n:o 706.
8614:
8615:
8616:
8617:
8618: P. Jokinen ym.: Kansanterveystyön kokeilusta.
8619:
8620:
8621: E d u s k u n n a 11 e.
8622:
8623: Kansanterveyslaki astuu voimaan 1. 4. 1972. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8624: Jotta saataisiin kökemuksia kansanterveystyön nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8625: toteutumisesta käytännössä kuntaportaassa, tu- muksen,
8626: lisi kiireellisesti Lääkintöhallituksen valvon-
8627: nassa ja johdolla kokeilla ja edelleen kehittää että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
8628: erilaisia menetelmiä kansanterveystyössä Lää- menpiteisiin suunnitelman laatimiseksi
8629: kintöhallituksen valitsemissa kohdekunnissa. kansanterveystyön kokeilusta lääkintö-
8630: Lääkintöhallituksen tehtäväksi jäisi myös laatia hallituksen valitsemissa kunnissa.
8631: ja järjestää pysyvä kokeilutoiminta, ja tehdä
8632: siitä esitys muutokseksi kansanterveyslakiin.
8633: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
8634:
8635: Pekka Jokinen. A11i Vaittinen.
8636: Anna-Liisa Linkola. M. Jaatinen.
8637: Sami Suominen. Eero Lattula.
8638: Juha Vikatmaa. Raino Westerholm.
8639: Sirkka Lankinen. Aili Laitinen.
8640: Elsi Hetemäki. Ilkka Suominen.
8641: 1496
8642:
8643: Vl,77.- Toiv.al. n:o 707.
8644:
8645:
8646:
8647:
8648: P. Jokinen ym.: Määrärahasta Allergialiitolle allergiasairauksista
8649: tehtävää valistusta varten.
8650:
8651:
8652: E d u s k u n n a 11 e.
8653:
8654: Maamme väestöstä potee nykyisin yli kym- Liitto toimii tällä hetkellä pienen jäsenmak-
8655: menen prosenttia allergisia tauteja ja näitä tau- sun ( 5,- mk, mihin sisältyy myös liiton vä-
8656: teja koskeva valistuksen tarve on suorastaan hintäin neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti)
8657: huutava. sekä lehtensä turvin.
8658: Allergialiitto-Allergiförbundet ry. on aller- On selvää, että näin pienillä varoilla ei voida
8659: giaa sairastavien tai siitä kärsivien yhteenliit- tehokkaasti hoitaa allergisia sairauksia ja niiden
8660: tymä ( potilasyhdistys), jonka tarkoituksena on hoitoa koskevaa valistusta.
8661: niiden haittojen vastustaminen, joita allergiset Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
8662: taudit aiheuttavat yhteiskunnalle ja sen jäse- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8663: nille.
8664: Liitto on perustettu 1969. Sen tarpeellisuu- että hallitus ottaisi vuoden 1973
8665: desta on parhaimpana todisteena liiton jatku- tulo- ;a menoarvioesityksen määrärahan
8666: vasti kasvava jäsenmäärä ja sen lehden - Aller- myönnettäväksi Allergialiitto-Allergi-
8667: gia - saama erittäin suopea vastaanotto. förbundet ry:lle allergiasairauksista teh-
8668: tävää valistusta varten.
8669: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
8670:
8671: Pekka Jokinen. Mauri Miettinen.
8672: T. 1. Vartia. Erkki Häkämies.
8673: Mikko Asunta.
8674: 1497
8675:
8676: Vl,78.- Toiv.al. n:o 708.
8677:
8678:
8679:
8680:
8681: P. Jokinen ym.: Määrärahasta huumausaineiden käytön vastus-
8682: tamista koskevan koulutusohjelman laatimiseksi.
8683:
8684:
8685: E d u s k u n n a II e.
8686:
8687: Huumausaineiden ongelmakäyttäjän kuntout- ratkaisuihin, jotka ongelman ennaltaehkäisyn
8688: taminen ja hoito on aikaa viepä, kallis ja on- kannalta ovat epätoivottavia.
8689: nistumisessaan varsin epävarma. Koko on- Edelliseen viitaten tulisi lääkintöhallituk-
8690: gelman mahdollisimman tehokas ennakkoeh- selle, kouluhallitukselle ja ammattikasvatushal·
8691: käisy on nähty keskeisimpänä tehtävänä mm. litukselle varata mahdollisuus laatia yhteistyönä
8692: Ruotsissa ja Norjassa, joissa valtiovalta on tu- koulutus- ja tiedotusohjelma lähinnä opettajille,
8693: kenut n. 800 000 mk:n määrällä vuonna 1971 kasvattajille ja nuorille riskiryhmille. Ohjelman
8694: huumausaineiden leviämistä vastaan suunnattua toteutus olisi suunniteltava yhteistyössä läänien
8695: tiedotuskampanjaa. kouluosastojen kanssa.
8696: Valtion huumausainekomitea esitti mietin-
8697: nössään vuonna 1969 yksityiskohtaisen ohjel- Kustannukset:
8698: man tiedotus- ja valistustyön suorittamiseksi. 6 koulutusseminaaria (lääniä)
8699: Suunnitelma on kuitenkin yhä toteutusta vailla a 3000 ................. . 18 000 mk
8700: varojen puuttuessa. Samaan aikaan noin 2 vuo- 6 koulutusseminaaria a 4000 .. 24 000 mk
8701: den kuluessa on 3000 kouluikäistä ( 10-20 ( yhdysopettaja joka kunnasta,
8702: vuotiasta) nuorta hakeutunut hoitoon huumaus- nuorisotyön tekijät, nuorisojärj.
8703: aineongelmien vuoksi. Tällä hetkellä huumaus- edustajat)
8704: aineongelma koetaan vaikeutuvana erityisesti Uusi korjattu painos huumaus-
8705: kouluissa ja viranomaisten tilastoissa näkyi v. aineiden vaikutuksia ja haittavai-
8706: 1971 huumeiden leviämisessä maaseudulle noin kutuksia käsittelevästä esitteestä
8707: 2-3 kertainen lisäys. 2 milj. kpl . .. .. .. .. .. .. . .. 36 000 mk
8708: Kokous- ja neuvottelupalkkiot . . 2 000 mk
8709: Valtion huumausaineneuvottelukunta val-
8710: misti ja painatti viisi huumausaineita ja niiden
8711: -------
8712: Yht. 80 000 mk
8713: haittavaikutuksia käsittelevää esitettä, joista
8714: otettiin n. 750 000 kappaleen painos. Muuta- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
8715: massa kuukaudessa nämä lehtiset tilattiin lop- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8716: puun vuoden 1971 lopussa.
8717: Tehtyjen selvityksien mukaan opettajien, että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
8718: vanhempien ja myöskin nuorten itsensä parissa ja menoarvioesitykseen määrärahan huu-
8719: ei ole riittävästi tosiasioihin pohjautuvaa tietoa mausaineiden käytön vastustamista kos-
8720: huumausaineista. Tämä on johtanut epävarmuu- kevan koulutus- ja tiedotusohjelman laa-
8721: teen, hämmennykseen ja epäjohdonmukaisiin timiseksi opettajille ja kasvattajille.
8722: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
8723:
8724: Pekka Jokinen. Mauri Miettinen.
8725: Eero Lattula. T. 1. Vartia.
8726: Erkki Häkämies. Mikko Asunta.
8727:
8728:
8729:
8730:
8731: 188 156/72
8732: 1498
8733:
8734: Vl,79.- Toiv.al. n:o 709.
8735:
8736:
8737: P. Jokinen ym.: Päihtyneiden selviämisaseman perustamisesta
8738: Kouvolaan.
8739:
8740: E d u s k u n n a 11 e.
8741: Juopumussakoista luovuttiin vuoden 1969 1971 4338, josta Kouvolan osuus 3143,
8742: alussa sen jälkeen, kun rikoslain 43 luvun 6 § Kuusankosken 820 ja muiden nimismiespiirien
8743: oli kumottu. Uudistus tehtiin nimenomaan sillä alueelta 375.
8744: edellytyksellä, että päihtyneiden tarkoituksen- Nimismiespiirin suojiin sisältyy päihtymyk-
8745: mukainen lääketieteellinen ja sosiaalinen käsit- sen vuoksi talteenotettujen pidätyssuojia ainoas-
8746: tely aloitetaan mahdollisimman pian. taan 3 kappaletta, joista suojista yksi on
8747: Päihtyneiden käsittelyn selvittelytoimikunta yleensä varattava naispidätettyjä varten.
8748: ehdotti, paitsi erityistä lakia päihtyneinä säi- Edellä olevasta ilmenee, että Kouvolan viras-
8749: löönotettujen käsittelystä, myös kokeilumielessä totalolla olevat poliisiaseman pidätystilat ovat
8750: toimivan selviämisaseman kiireellistä suunnitte- täysin riittämättömät ja että päihtymyksen
8751: lua, jotta sen toiminta voisi käynnistyä heti, vuoksi säilöönotettujen henkilöitten pito Kou-
8752: kun asiaan kuuluvat la~t on hyväksytty. volan poliisiasemalla nykyisissä suojissa tuottaa
8753: Tällä hetkellä Kouvolan poliisiaseman pidä- tilojen riittämättömyyden ja alkeellisuuden
8754: tettyjen ja säilöönotettujen säilytystiloissa säi- vuoksi erittäin suuria vaikeuksia. Koska Kou-
8755: lytetään Kouvolan nimismiespiirin lisäksi Eli- vola on noin 105 000 asukasta käsittävän Poh-
8756: mäen, Iitin, Kuusankosken ja Sippolan pidäte- jois-Kymenlaakson yhteistoiminta-alueen kes-
8757: tyt ja säilöönotetut, ja kun lisäksi vanginkulje- kuspaikka, olisi sinne välttämättä saatava päih-
8758: tusjärjestelmä on Kouvolan virastotalon raken- tyneiden selviämisasema. A-klinikan perusta-
8759: tamisen jälkeen oleellisesti muuttunut siten, missuunnitelmat Kouvolaan puoltavat myös sel-
8760: että Kouvolan poliisiasemalla joudutaan ajoit- viämisaseman sijaintipaikaksi Kouvolaa. Sa-
8761: tain säilyttämään erittäin paljon Etelä-Kymen- malla voitaisiin kokeilutarkoituksessa ottaa
8762: laaksoon meneviä ja sieltä tulevia vankeja odot- huomioon myös nuorison päihtymyksestä aiheu-
8763: tamassa heidän edelleen toimittamistaan vanki- tuvat ongelmat.
8764: vaunuihin, on selvää, että Kouvolan poliisiase- Vaikeassa päihtymistilassa olevan henkilön
8765: man pidätettyjen suojat ovat osoittautuneet täy- sijoituspaikka ei yleensäkään saisi olla putka,
8766: sin riittämättömiksi. vaan sen tulisi olla selviämisasema, jossa on saa-
8767: Kouvolan yhteistoiminta-alueella on vuosina tavissa myös lääketieteellistä tutkimusta ja hoi-
8768: 1969-1971 juopumuksen vuoksi säilöönotet- toa.
8769: tujen lukumäärät olleet seuraavat: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8770: 1969 3521, josta Kouvolan nimismiespiirin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8771: alueelta säilöönotettujen määrä 2735, Kuusan- muksen,
8772: kosken alueelta 550 ja muiden nimismiespiirien
8773: alueelta 236. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8774: 1970 3637, josta Kouvolan osuus 2727, Kuu- päihtyneiden selviämisaseman perusta-
8775: sankosken 620 ja muiden nimismiespiirien miseksi Kouvolan kaupunkiin.
8776: alueelta 290.
8777: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
8778:
8779: P. Jokinen. Sirkka Lankinen.
8780: Erkki Häkämies. M. Jaatinen.
8781: Matti Ruokola. Eero Lattula.
8782: Anna-Liisa Linkola. Sulo Suorttanen.
8783: Matti Hokkanen. Mauri Miettinen.
8784: Raino Westerholm. Aili Laitinen.
8785: Alli Vaittinen. Ilkka Suominen.
8786: 1499
8787:
8788: Vl,80.- Toiv.al. n:o 710.
8789:
8790:
8791:
8792:
8793: P. Jokinen ym.: Reumapotilaiden hoidon tehostamisesta.
8794:
8795:
8796:
8797: E d u s k u n n a 11 e.
8798:
8799: Maassamme vallitsee tällä hetkellä huutava vioidaan olevan 150-200 miljoonaa asukasta
8800: pula reumapotilaiden hoito- ja kuntoutuspai- kohden, minkä lisäksi tulevat opetussairaaloi-
8801: koista. den sairaansijat n. 80 miljoonaa asukasta kohti.
8802: Tämänhetkiset hoitomahdollisuudet ovat Ilmoitetut luvut koskevat kroonisten tulehduk-
8803: seuraavat: sellisten nivelsairauksien hoitoa ja ovat vähim-
8804: 1) Reumasäätiön sairaala, 317 sairaansijaa, mäislukuja. Lukumääriä on lisättävä, mikäli
8805: joista 24 lasten ja 90 kirurgista. Sairaansijat hoidon piiriin lasketaan myös degeneratiiviset
8806: omistaa: valtio 100, kunnat ja yhteisöt 96 sekä nivelsairaudet.
8807: Kansaneläkela1tos loput. Hoitoon pääsy on ra- Suomessa olisi ensisijaisena pidettävä erikois-
8808: joitettu koskemaan pääasiassa nivel- ja selkäran- lääkäreitten kouluttamista. Reumatologian
8809: kareumaa, ja näistä kärsivistä potilaista vain sel- asema olisi vakiinnutettava yliopistollisissa kes-
8810: laisia, joiden työkyvyn säilyttäminen tai palaut- kussairaaloissa. Erikoislääkärin virkoja tulisi pe-
8811: taminen näyntää todennäköiseltä. Iäkkäämpiä ja rustaa kaikkiin keskussairaaloihin. Henkilöillä,
8812: vaikeasti sairastuneita ei oteta hoitoon kuin jotka antautuvat tälle erikoisalalle, on oltava
8813: poikkeustapauksissa. Hoitopaikat eivät tyydytä varmuus siitä, että heille on tarjolla koulutus-
8814: kysyntää näin rajoitettunakaan. taan vastaavia toimia. Keskussairaaloitten eri-
8815: 2 ) Kivelän sairaalassa toimii yksi naisosasto koislääkärillä tulisi olla oikeus hoitaa alansa po-
8816: reumaosastona. Potilaat otetaan sairaalan ylei- tilaita sairaalan vuodeosastoilla, vaikka toimin-
8817: seltä tai reumapoliklinikalta. nan painopiste olisi polikliinisessa ja konsultaa-
8818: tiotoiminnassa. Erillisten reumaosastojen perus-
8819: 3) Kangasalan Kuntouttamislaitos on Reu- tamista voidaan pitää suositeltavana, jos tällai-
8820: maliiton omistama ja sisältää 50 sairaansijaa. selle osastolle joutuva potilas voidaan tutkia
8821: Laitoksessa annetaan lähinnä fysikaalista ja työ- käyttämällä hyväksi kaikkia keskussairaalan tut-
8822: hoitoa. kimusmahdollisuuksia. Erikoislääkärin tehtäviin
8823: 4) Reumatoimistot (tällä hetkellä toimin- tulisi kuulua reumapotilaitten hoidon suunnit-
8824: nassa 20) huolehtivat reumapotilaitten jälkihoi- telu ja järjestely keskussairaalapiirin alueella
8825: dosta sekä osin uusien tapauksien diagnostisoin- yhteistoiminnassa viranomaisten ja vapaaehtoi-
8826: nista ja polikliinisesta hoidosta. Toimistot ovat sen järjestötyön kanssa.
8827: Reumaliiton perustamia ja osittain ylläpitämiä. Nykyisin käytettävissä olevat sairaansijat
8828: Kunnat ovat viime aikoina ryhtyneet yhä ene- Reumasäätiön sairaalassa ja Kangasalan kun-
8829: nevässä määrin vastaamaan toimistojen talou- touttamislaitoksessa sekä reumatoimistot olisi
8830: desta. Palvelukset ovat potilaille maksullisia. saatettava yleisen sairaanhoidon piiriin.
8831: 5) Erikoislääkäreitä on maassa toistakym- Reumasäätiön sairaala muodostaa siksi suuren
8832: mentä ja pääosa· heistä toimii sisätautiosastoilla yksikön, että sen liittäminen johonkin alueelli-
8833: yliopisto- ja keskussairaaloissa. seen organisaatioon tuskin tulee kysymykseen.
8834: Nykyisin arvioidaan erikoislääkäreitten tar- Laitoksen käyttötarkoituksen muuttaminen
8835: peen olevan yksi lääkäri 100 000 asukasta koh- ei myöskään tuntuisi asialliselta. Luonnollisim-
8836: den, minkä lisäksi "korkeimman asteisissa sai- malta tuntuisi, että sairaala toimisi keskussai-
8837: raaloissa" tulisi olla opetuksesta vastaavat eli- raalapiirien erikoissairaalana, johon keskitettäi-
8838: met reumatologiaa varten. Sairaansijatarpeen ar- siin myös opetus- ja tutkimustoiminta.
8839: 1500 VI,SO.- Reumapotilaiden hoito.
8840:
8841:
8842: Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- asetuksen (9 /67) 1 §:n muuttamiseksi
8843: nioittaen eduskunnan hyvaksyttäväksi toivo- siten, että kunnallisista yleissairaaloista
8844: muksen, annetun lain ( 561/65) 2 §:n 2 mo-
8845: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin mentissa tarkoitetussa keskussairaalassa
8846: kunnallisista yleissairaaloista annetun voi olla myös reumatautien osasto.
8847: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
8848:
8849: P. Jokinen. Mikko Asunta. Eune Salama.
8850: Erkki Häkämies. Sami Suominen. Eero Lattula.
8851: Matti Ruokola. Matti Hokkanen. Sulo Suorttanen.
8852: Eeva Kauppi. Juha Vikatmaa. Mauri Miettinen.
8853: Anna-Liisa Linkola. Antero Juntumaa. Raino Westerholm.
8854: Paull Räsänen. Ilkka Suominen. Elsi Hetemäki.
8855: Jouni Mykkänen. Sirkka Lankinen. Aill Laitinen.
8856: Juuso Häikiö. A1ll Vaittinen. Timo Mäki.
8857: M. Jaatinen.
8858: 1501
8859:
8860: Vl,81.- Toiv.al. n:o 711.
8861:
8862:
8863:
8864:
8865: P. Jokinen ym.: Vanhusten haita- ja kuntautuspaliklinikan pe-
8866: rustamisesta Kouvolan terveyskeskuksen yhteyteen.
8867:
8868:
8869: E d u s k u n n a 11 e.
8870:
8871: 1970-lukua on sanottu vanhusten vuosikym- Lääkäritalo-ratkaisunsa muodossa suunnanosoit-
8872: meneksi. Samalla kun tulee olemaan entistä tajana muille kunnille. Laskelmien mukaan
8873: enemmän vanhuksia, tulee myös olemaan en- 250 000 markan määrärahalla voitaisiin suorit-
8874: tistä enemmän eri tavoin sairaita ja pitkäaikai- taa jo melko laajoja kokeiluja.
8875: sesti sairaita vanhuksia, joiden hoidon tarkoi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
8876: tuksenmukainen järjestely tulee aiheuttamaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8877: suuria ongelmia tuleville terveyskeskuksille. muksen,
8878: Tässä mielessä olisi tärkeää saada etukäteen ko-
8879: kemuksia keskitetystä vanhusten hoidon järjes- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8880: telystä yhdestä toimintapisteestä. Erityisesti vanhusten hoito- ja kuntoutuspoliklini-
8881: voitaisiin täten saada kokemusperäisesti tietoja kan perustamiseksi kokeilutarkoituk-
8882: siitä vähentäisirkö tällainen toiminta esimer- sessa Kouvolan tulevan terveyskeskuk-
8883: kiksi vanhusten sairaalapaikkatarvetta, ja jos sen yhteyteen ja ottaisi sitä varten tar-
8884: vähentäisi, niin missä määrin. Muutoinkin avo- vittavan määrärahan vuoden 1973 tulo-
8885: sairaanhoidon kehittämisen suhteen, valtakun- ja menoarvioesitykseen.
8886: nallisestikin ajatellen, Kouvola on toiminut
8887: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
8888:
8889: P. Jokinen. Sirkka Lankinen.
8890: Erkki Häkämies. Aili Vaittinen.
8891: Anna-Liisa Linkola. M. Jaatinen.
8892: Sami Suominen. Eero Lattula.
8893: Raino Westerholm. Sulo Suorttanen.
8894: Ilkka Suominen. Mauri Miettinen.
8895: Aili Laitinen.
8896: 1502
8897:
8898: VI,82.- Toiv.al. n:o 712.
8899:
8900:
8901:
8902:
8903: P. Jokinen ym.: Yleislääkäri;ohtoisen kaupunginsairaalan raken-
8904: tamisesta Kouvolaan.
8905:
8906:
8907: E d u s k u n n a 11 e.
8908:
8909: Kouvolan kaupungin lähdettyä kehittämään Kouvolan yleissairaalapaikat sijaitsevat Kuu-
8910: terveyden- ja sairaanhoito-elojaan v. 1964 pää- sankosken Aluesairaalassa ja Kotkan Keskussai-
8911: dyttiin Kouvolassa lähteä voimakkaasti kehittä- raalassa, myös jonkin verran kouvolalaisia on
8912: mään avosairaanhoitoa ja tultiin maamme en- ollut hoidettavana Keski-Kymen Sairaalassa Kel-
8913: simmäiseen kunnalliseen Lääkäritalo-ratkaisuun takankaalla ( Sippolassa) ja Sotilassairaala 3 :ssa
8914: niin, että Kouvolan Lääkäritalo aloitti toimin- Kouvolassa.
8915: tansa marraskuussa 1966. Tämä ratkaisu on Näihin aikoihin asti on tultu toimeen joten
8916: tyydyttänyt avosairaanhoidolle asetettavat vaa- kuten näiden sairaalapaikkojen ja tehostetun
8917: timukset Lääkäritalon moninaisten palvelumah- avosairaanhoidon ( mukaanlukien kotisairaan-
8918: dollisuuksien ansiosta, sillä vastaanottaahan ny- hoidolliset toimenpiteet) turvin, mutta viime
8919: kyisin Kouvolan Lääkäritalossa neljän kaupun- aikoina on Kouvolassa kaupungin ripeästä kas-
8920: ginlääkärin lisäksi useita erikoislääkäreitä ja vustakin ja lisääntyneen vanhusten ja krooni-
8921: sieltä käsin tapahtuu kaupunginlääkärien toi- sesti sairaiden hoitotarpeista johtuen sairaala-
8922: mesta kaupungin päivystys lähes kokonaisuu- paikkatilanne käynyt erittäin vaikeaksi.
8923: dessaan. Sen lisäksi Lääkäritalo toimii ensiapu- Edellä olevan perusteella sekä sairaalapaikka-
8924: asemana äkillisiä työ-, liikenne- ym. tapaturma- paineen helpottamiseksi Kuusankosken aluesai-
8925: potilaita varten. Talossa toimii myös SPR:n raalassa ja Kotkan keskussairaalassa ehdotamme
8926: Kymen piirin ylläpitämä laboratorio- ja röntgen- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8927: osasto, siellä on myös asianmukainen leikkaus-
8928: huone polikliinisiä toimenpiteitä varten hoito- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8929: ja apuhenkilökuntineen. yleislääkärijohtoisen kaupunginsairaa-
8930: lan perustamiseksi Kouvolaan.
8931: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
8932:
8933: Pekka Jokinen. Aili Vaittinen. Sulo Suorttanen.
8934: Anna-Liisa Linkola. M. Jaatinen. Mauri Miettinen.
8935: Sirkka Lankinen. Eero Lattula. Raino Westerholm.
8936: 1503
8937:
8938: VI,83.- Toiv.al. n:o 713.
8939:
8940:
8941:
8942:
8943: Junnila: Radion ja television ohjelmapolitiikasta.
8944:
8945:
8946: E d u s k u n n a II e.
8947:
8948: Vuoden 1970 eduskuntavaalien jälkeen tein puoliseksi. Ellei tähän päästä, on ehkä harkit-
8949: radion ja television ohjelmapolitiikkaa koske- tava sellaista kokonaan uutta järjestelmää, että
8950: van 'toivomusaloitteen, jonka perustelut olivat valtion omistaman yleisradioyhtiön toimesta
8951: seuraavat: huolehdittaisiin vain radio- ja televisiolähetys-
8952: "Juuri pidetyissä eduskuntavaaleissa ilmeni ten teknillisestä suorittamisesta, kun sen sijaan
8953: muun ohessa, miten laajalle levinnyttä on tyy- ohjelmista huolehtiminen luovutettaisiin useille
8954: tymättömyys valtion monopolina maassamme erillisille ja riittävän monia erilaisia mielipide-
8955: harjoitetussa radio- ja televisiotoiminnassa viime suuntia edustaville järjestöille ja laitoksille.
8956: vuosina noudatettuun ohjelmapolitiikkaan. Ol- Tämä jälkimmäinen menettely takaisi ehkä par-
8957: laan yleisesti sitä mieltä, että nykyisellään nämä haiten sananvapauden säilymisen radio- ja te-
8958: ohjelmat eivät lainkaan täytä niitä arvokkuu- levisiotoiminnassa, mutta sen haittana olisivat
8959: den, asiallisuuden ja tasapuolisuuden vaatimuk- toisaalta monet huomattavat teknilliset vaikeu-
8960: sia, joita Oy Yleisradio Ab:lle myönnetty toi- det. Ovatko nämä vaikeudet ylivoimaisia, se
8961: milupa radion ohjelmilta edellyttää. pitäisi yksityiskohtaisesti ja perusteellisesti sel-
8962: Se seikka, että radio- ja televisiolähetysten vittää."
8963: ohjelmatoiminta on yhden ainoan, valtion koko- Näiden perustelujen pohjalta päättyi silloi-
8964: naan hallitseman yhtiön monopolina, on erit- nen aloi:nteeni toivomukseen, että hallitus ryh-
8965: täin arveluttavaa myös sananvapauden yleisten tyisi kiireellisesti selvittämään, mitenkä radion
8966: periaatteiden kannalta. Nykyinen olotila on ja television ohjelmapolitiikkaan voidaan pa-
8967: suunnilleen verrattavissa sellaiseen asioiden ti- lauttaa toimiluvan edellyttämä asiallisuus, ar-
8968: laan, että maassamme ilmestyvien kymmenien vokkuus ja tasapuolisuus, tai ryhtyisi toisena
8969: erilaisia mielipidesuuntia edustavien ja vastaa- vaihtoehtona harkitsemaan, olisiko ehkä siirryt-
8970: vasti kymmenien erillisten lehtiyritysten toi- tävä sellaiseen kokonaan uuteen järjestelmään,
8971: mesta kustannettavien päivälehtien as·emesta il- että valtion omistuksessa oleva radio- ja tele-
8972: mestyisi vain yksi ainoa, valtion omistaman visiolaitos luopuisi omasta ohjelmatoiminnas-
8973: lehtiyhtiön kustantama ja niin muodoin myös taan ja tarjoaisi sen sijaan teknilliset mahdolli-
8974: valtion määräysvallassa kokonaan olevan toimi- suudet erilaisia poliittisia mielipideryhmiä ja
8975: tuksen toimittama sanomalehti. Oltaneen yksi- riittävän monia erilaisia aatteellisia, kulttuuri-
8976: mielisiä siitä, että tällainen olotila olisi sananva- poliittisia ja muita mielipide- ja aatesuuntia
8977: pauden kannalta sietämätön. Mutta tällaista sie- edustavilie laitoksille ja järjestöille lähettää näi-
8978: tämätöntä olotilaa lähestytään sitä enemmän, den itsensä toimesta valmisteltuja ja niiden vas-
8979: mitä suuremman merkityksen saa radion ja ·te- tuulla tapahtuvia, mutta samalla valtion asian-
8980: levision, näiden painettuun sanaan verrattuna mukaisesti valvomia radio- ja televisio-ohjelmia.
8981: uusien informaatiokeinojen, kautta tapahtuva Sen lisäkokemuksen perusteella, mitä valtion
8982: tietojen välitys, mielipiteen muodostus ja viih- monopolina olevan radio- ja televisioyhtiön oh-
8983: detoiminta. jelmapolitiikasta on vuoden 1970 vaalien jäl-
8984: Näihin epäkohtiin on välttämättä saatava keen saatu, näyttää toivottomalta, että vain tä-
8985: kiireellinen korjaus aikaan. Korjausta on etsit- hänastisen vanhan systeemin pohjalta toimien
8986: tävä joko siltä linjalta, että saadaan kehitetyksi voitaisiin ohjelmapolitiikka palauttaa toimilu-
8987: todella tehokkaat ja pitävät takeet siitä, että van edellyttämälle tasolle. Radio- ja televisio-
8988: radion ja television ohjelmapolitiikka muodos- ohjelmat ovat jatkuvasti olleet luvattamassa
8989: tuu riittävän asialliseksi, arvokkaaksi ja tasa- määrässä poliittisesti ja aatteellisesti yksipuoli-
8990: 1504 VI,83.- Radion ja television ohjelmapolitiikka.
8991:
8992:
8993: sia ja puolueellisia sekä tasoltaan alhaisia. Näyt- seksi siten, että tämä yhtiö velvoitettai-
8994: tää näin ollen ilmeiseltä, että kunnollisiin radio- siin vastaisuudessa huolehtimaan nimen-
8995: ja televisio-ohjelmiin päästään vain, jos otetaan omaan radio- ja televisio-ohjelmien tek-
8996: huomioon myös se ohjelmapoliittinen linja, nillisestä lähettämisestä, mutta itse oh-
8997: jonka silloisessa aloitteessani esitin toisena vaih- jelmista huolehtiminen luovutettaisiin
8998: toehtona. Oy Yleisradio Ab:n oman ohjelmatoi-
8999: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- minnan rinnalla myös siitä täysin riip-
9000: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- pumattamille ja riittävän monia erilai-
9001: sen, sia mielipidesuuntia edustaville järjes-
9002: töille ja laitoksille, joiden järjestämiä
9003: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi- radio- ja televisio-ohjelmia valtion tulisi
9004: menpiteisiin Oy Yleisradio Ab:n toi- kuitenkin asianmukaisesti valvoa.
9005: mintapolitiikan ja toimiluvan muuttami-
9006: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
9007:
9008: Tuure Junnila.
9009: 1505
9010:
9011: VI,84.- Toiv.al. n:o 714.
9012:
9013:
9014:
9015:
9016: Juntumaa ym.: Tölkkioluen myynnin lopettamisesta.
9017:
9018:
9019: E d u s k u n n a II e.
9020:
9021: Oy Alko Ab:n hallintoneuvosto antoi luvan paudu alkoholista, mistä on seurauksena alko-
9022: tölkkioluen myyntiin 1. 3. 1971 alkaen. holiehtoisten sairauksien, erityisesti maksakir-
9023: Tölkkioluen käyttö on levinnyt sellaisiin pii- roosin lisääntyminen.
9024: reihin ja tilaisuuksiin, joissa olutta ei aikaisem- Tölkkioluen myynnin yhtenä tarkoituksena
9025: min juuri ole käytetty. Niinpä 18-vuotiaat, on entistä laajempien kansalaispiirien totutta-
9026: jopa nuoremmat kuljettavat sitä entistä helpom- minen oluen käyttöön, minkä on katsottava ole-
9027: min mm. vapaa-ajanviettotiloihin, uimaran- van ristiriidassa alkoholi- ja keskiolutlakien pe-
9028: noille, leirintä- ja retkeilyalueille ym. tiloihin. riaatepykälien kanssa.
9029: Keskioluttölkki sisältää enemmän alkoholia Oluttölkkien kertymänopeus on moninker-
9030: kuin pullo, joten kerralla nautitaan entistä tainen olutpulloihin verrattuna. Yhdysvalloissa
9031: enemmän alkoholia. Seurauksena on entistä pa- on laskettu oluttölkkejä olevan valtateiden var-
9032: hempi oluthumala ja häiriöiden lisääntyminen silla yhtä lukuisasti kuin savukerasioita.
9033: julkisilla paikoilla, liikennevälineissä ja vapaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9034: ajanviettopaikoilla. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9035: Tölkkioluen tunkeutuminen jokapäiväiseen
9036: käyttöön ja kaikkiin mahdollisiin tilaisuuksiin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9037: aiheuttaa sen terveydellisesti ja alkoholipoliitti- menpiteisiin tälkkioluen myynnin lopet-
9038: sesti arveluttavan ilmiön, että entistä useam- tamiseksi.
9039: pien henkilöiden elimistö ei koskaan täysin va-
9040: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
9041:
9042: Antero Juntumaa. Uki Voutilainen.
9043: Sylvi Saimo. Hannes Volotinen.
9044: Eeva Kauppi. Raino Westerholm.
9045: Ragnar Granvik. Olavi Ronkainen.
9046: Irma Toivanen. Veikko J. Turunen.
9047:
9048:
9049:
9050:
9051: 189 156/72
9052: 1506
9053:
9054: Vl,85.- Toiv.al. n:o 715.
9055:
9056:
9057:
9058:
9059: Juvela ym.: Yrittäiätoiminnan vapauden loukkaamisen estämi-
9060: sestä vähittäiskaupan alalla.
9061:
9062:
9063: E d u s k u n n a 11 e.
9064:
9065: Vähittäiskaupan alalla on viimeisen kymme- Kun tämäntapainen toiminta loukkaa ral-
9066: nen vuoden aikana tapahtunut voimakasta ryh- keästi yrittäjien toimintavapautta ja on omiaan
9067: mittymistä, jonka kielteiset seurannaisilmiöt myös vahingoittamaan kuluttajien etuja, olisi
9068: ovat johtaneet pienyrittäjien toimintavapauksien viipymättä ryhdyttävä lainsäädännöllisiin toi-
9069: jyrkkiin rajoituksiin. Niiltä yrittäjiltä, jotka toi- menpiteisiin tällaisen epäterveen kehityksen es-
9070: mivat vuokralaisina keskusliikkeitten omista- tämiseksi. Näiden epäkohtien tutkimisesta esitti
9071: missa liikehuoneustoissa on usein nöyryyttävillä myös eduskunta v. 1971 hyväksymässään lau-
9072: vuokrasopimuksilla estetty mahdollisuudet sumassa käsiteltäessä eduskunta-aloitteeni poh-
9073: hankkia kuluttajille välitettävät tuotteet edul- jalta huoneenvuokralain muutosehdotusta, jolla
9074: lisemmalla tavalla. Keskusliikkeet ovat valvo- olisi rajoitettu keskusliikkeitten valtaa vaatia
9075: m!et omat etunsa sopimuksin niin, että teolli- vuokralaisina toimiviita vähittäiskauppiailta
9076: Sl\US ei monestikaan myy tuotte~taan suoraan nöyryyttäviä ja yrittämisen vapautta loukkaa-
9077: vähittäiskauppiaalle, vaan se tapahtuu keskus- via ehtoja.
9078: liikkeen laskutuksen kautta. Käytännössä tämä Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
9079: menettely on johtanut useinkin tuotteiden hin- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9080: tojen kohoamiseen kuluttajan vahingoksi. Niin-
9081: ikään on runsaasti esimerkkejä siitä, että kes- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel-
9082: kusliikkeet ovat pakottaneet vuokralaisena toi- laisiin toimenpiteisiin, joilla estetään
9083: mivan vähittäiskauppiaansa myymään vain näi- keskusliikkeitten vähittäiskaupan alalla
9084: den määräämiä tuotemerkkejä. toteuttama! yrittäiätoiminnan vapauteen
9085: kohdistama! loukkaukset.
9086: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
9087:
9088: Aulis Juvela. Lauha Männistö.
9089: Pauli Puhakka. Niilo Koskenniemi.
9090: 1507
9091:
9092: VI,86.- Toiv.al. n:o 716.
9093:
9094:
9095:
9096:
9097: Järvenpää ym.: Lisäyksestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon
9098: alkoholijuomien kulutuksen rajoittamista tarkoittavan mai-
9099: noskampanjan suorittamiseksi.
9100:
9101:
9102: Ed u s kunnalle.
9103:
9104: Alkoholipolitiikan keskeinen sosiaalinen ta- Vastauksessaan Oy Alko Ab:n hallintoneu-
9105: voite määritellään alkoholilain 5 §: ssä. Tämän voston kertomukseen alkoholiolojen kehityk-
9106: pykälän mukaan alkoholiasioita hoidettaessa ja sestä vuodelta 1969 eduskunta katsoi, että
9107: järjestettäessä on pyrittävä siihen, että alkoho- "olisi kiinnitettävä huomiota myös alkoholihait-
9108: lista aiheutuvat haitat ja vauriot muodostuvat toja koskevan valistustoiminnan tehostamiseen.
9109: mahdollisimman vähäisiksi. Tämä edellyttää ku- Asiallinen ja kiihkoton alkoholiongelmien sel-
9110: lutuksen rajoittamista. Siihen voidaan pyrkiä vittäminen joukkotiedotusvälineissä tieteellisiin
9111: sekä hinta- että tiedotustoiminnan keinoin. Hin- tutkimustuloksiin perustuvien tosiasioiden poh-
9112: tapoliittiset keinot ovat osoittautuneet yleensä jalta olisi valiokunnan käsityksen mukaan
9113: lyhytjännitteisiksi ja sekä suuri yleisö että julki- omiaan muuttamaan yleistä mielipidettä ja suh-
9114: nen sana ovat suhtautuneet niihin varsin nega- tautumista alkoholiin niin, etteivät alkoholin
9115: tiivisesti. Sen sijaan tiedotustoiminnalla voi- käyttö ja vastaavasti siitä johtuvat ha1tat enää
9116: daan päästä pysyvämpiin ja positiivisempiin tu- vastaisuudessa kasvaisi samaan tapaan kuin ker-
9117: loksiin kulutuksen rajoittamisessa, mikä tapah- tomusvuonna."
9118: tuisi seuraavin välitavoittein: Raittiusliikkeen tiedotustoiminta on kohdis-
9119: - oikeiden tietojen levittäminen alkoholi- tunut toisaalta suureen yleisöön, toisaalta jäse-
9120: juomista, niiden käytöstä, haitoista, vaaroista, niin ja terveen, luonnollisen elämäntavan omak-
9121: fysiologisista ja psyykkisistä vaikutuksista, alko- suneisiin henkilöihin. Oy Alko Ab:n kuluttaja-
9122: holipolitiikan tavoitteista ja sen käytettävänä valistustoiminta suuntautuu lähinnä ostajiin ja
9123: olevien keinojen tarkoituksenmukaisuudesta, allcoholiliikkeessä asioiviin henkilöihin.
9124: - oikeiden asenteiden luominen raittiutta, Kun pelkkiin alkoholijuomien sanoma- ja ai-
9125: alkoholijuomien käyttöä, alkoholisteja, heidän kakauslehti-ilmoituksiin käytetään vuosittain
9126: perheenjäseniään ym. kohtaan, 6-7 miljoonaa markkaa, yleisen mielip1teen
9127: - oikeiden käyttäytymismallien antaminen muuttamiseen tähtäävä tiedotuskampanja edel-
9128: henkilöille, joille alkoholijuomat tavalla tai toi- lyttää vähintään yhden miljoonan markan mää-
9129: sella ovat muodostuneet ongelmaksi. rärahaa.
9130: Suomen Raittiusjärjestöjen Liitto - Fin- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9131: lands Nykterhetsorganisationers Förbund r.y. on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9132: neuvotellut alustavasti kampanjan toteuttami-
9133: sesta mainostoimiston kanssa, joka on ollut kiin- että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
9134: nostunut kampanjan toteuttamisesta. Se on esit- tyksen 1 000 000 markan ottamisesta li-
9135: tänyt liitolle alustavan luonnoksen kampan- säyksenä vuoden 1972 tulo- ja menoar-
9136: jaksi. Kampanjan taloudellinen toteuttaminen vioon alkoholijuomie1z kulutuksen ra-
9137: jää riippumaan valtiovallan suhtautumisesta, joittamista tarkoittavan mainoskampan-
9138: viime kädessä eduskunnan myöntämistä määrä- jan suorittamiseksi.
9139: rahoista.
9140: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
9141:
9142: Matti Järvenpää. Sakari Knuuttila.
9143: Ensio Laine. Anna-Liisa Jokinen.
9144: 1508
9145:
9146: VI,87.- Toiv.al. n:o 717.
9147:
9148:
9149:
9150:
9151: Järvenpää ym.: Määrärahasta Satakunnan keskussairaalan perus-
9152: korjaus- ja laajennussuunnitelman toteuttamiseen.
9153:
9154:
9155: E d u s k u n n a 1~ e.
9156:
9157: Sairaalaolot Sa!takunnassa ovat puutteelliset. tää noin 4 000-5 000 ro2 ja kustannusarvio on
9158: Sata:kunnan Keskussairaala ei pysty täyttämään 13-15,5 miljoonaa mllltkkaa. Satakunnan Kes-
9159: maakunnan keskussairaalallle asetettavia vaati- kussairaalan vai!keat sairaalaolot tietäen pide-
9160: muksia. SairaaJan toiminnan kannalta on vält- tään tmroitteena, että mkennustyö saadaan aJu:lle
9161: tämätön pakiko ryhtyä kiireesti jatkamaan perus- ,vHmeistään vuonna 1973.
9162: korjaus- :ja laajennussuunnitelmaa. Ensimmäi- Eddlä olevan perusveella ehdotamme edus-
9163: seen vaiheeseen kuuluvan röntgenin peruskor- kunnan hyväksyttäväksi !toivomuksen,
9164: jauksen ensimmäiseen osaan on jo saatu val-
9165: tionapupäätös ja vaihe toteutetaan vuoden 1972 että hallitus ottaisi vuoden 19 73 tulo-
9166: aikana. ja menoarvioesitykseen riittävän määrä·
9167: Toisessa vaiheessa rakennetaan uusi polikli- rahan Satakunnan keskussairaalan perus-
9168: nikka- ja toimenpiderakennus, jonka rakennus- korjaus- ja laajennussuunnitelman to-
9169: vaiheen suunnittelu on parhaillaan käynnissä. teuttamista varten.
9170: Alustavien arvioiden mukaan tämä vaihe käsit-
9171: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
9172:
9173: Matti Järvenpää. Aulis Juvela.
9174: 1509
9175:
9176: Vl,88.- Toiv.al. n:o 718.
9177:
9178:
9179:
9180:
9181: Kainulainen ym.: Kodinhoitajien ja lomittajien määrän lisää-
9182: misestä.
9183:
9184:
9185: Edus:kunnai.le.
9186:
9187: On tunnettua, että maaseuduHa suurten per- lisi tehdä mahdol:liseksi muissakin kuin satrat-
9188: heiden äidit, erikoisesti pienviljelijäin emän- den vanhusten 1ja kaikikein i!kävimmissä olosuh-
9189: nät joutuvat tekemään !kohtuuttoman rasikaita teissa elävien henkiJöiden kdhdaJla. Yhteiskun-
9190: ja pitkiä työpäiviä joutuessaan useimmilten ras- nan, ensisijaisesti valtion tulisi ottaa ratkaiseva
9191: kaan ka11janhoitotyön lisiiiksi huolehtimaan tko- päävastuu kodinhoitajien ja kotiavustajien huo-
9192: dinhoidosta ja peiiheenemännän muista tehtä- mattavasta lisäämisestä ja heidän palkkauskus-
9193: vistä ikäänkuin Y'limääräisenä työkenttänä. Suu- tannuksistaan, sillä jo perustuslain mukaan val-
9194: rimma:Ha osalla perheenäitejä ei ole mahdolli- takunnan työvoiman 11:Ulisi olla valltiova1lan eri-
9195: suus saada kodinhoitajaa edes lyhyeksi ajaksi sai- koisessa suojeluksessa. Tämän pitäisi ennenkaik-
9196: rauden tai tapatuanan droh.daJtessa, puhumatta- kea ikosikea myös kansakunnan hy,vitksi arvokasta
9197: kaan siitä, että nämä perheenäidit saisivat lo- työtä tekeviä perheenäiitejä.
9198: man, jonka aikana kodinhoitaja huolehtisi kar- Edellä olevan perusteelia ehdotam1De kun-
9199: jataloudesta ja kodinhoidosta. nioittaen, että eduskunta hyväksyisi towomuk~
9200: Kodin!hoitajatoiminnan ja perheenemäntien sen,
9201: lomittajien lisäämisessä on edistytty liian hi-
9202: taasti. Edellleen on monen liian ras'kaan taakan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti te-
9203: alla elävän perheenäidin kohtalona työkyvyn kemään lakiesitystä, jolla kodinhoitajien
9204: menetys liian aikaisessa vaiheessa tai pysyvä pa- ja lomittajien määrää lisätään huomat-
9205: rantumaton sairaus, jolloin :menetetään suuria tavasti niin, että jokaiselle perheenäidille
9206: taloudellisia ~a henkisiä atvoja. Kodin!hoitajia tulisi mahdolliseksi saada normaalia vuo-
9207: olisi saataiVa huomattavas!ti lisää maamme syrjä- silomaa vastaava loma vuosittain.
9208: alueillekin ja myös kotiavustajan saaminen tu-
9209: Helsingissä 15 pä~vänä helmikuuta 1972.
9210:
9211: Heikki Kainulainen. J. Juhani Kortesalmi.
9212: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
9213: 1510
9214:
9215: Vl,89.- Toiv.al. n:o 719.
9216:
9217:
9218:
9219:
9220: Kainulainen ym.: Mielisairauksien ennalta ehkäisyn parantami-
9221: sesta.
9222:
9223:
9224: Ed u s k u n n a l i e.
9225:
9226: Nykyinen kiireellinen elämänrytmi ja elinta- päästä riittävän ajoissa psY'kiatriseen tutkimuk-
9227: sokilpailu sekä epäva,mnuu:;tekijät toimeentti~ seen ja hoitoon tämän hoidon kalleuden ja riit-
9228: lon jatkuvuuden turvaamisesta ynnä tt~uut no- tämättömyyden taikia. KosJka maassamme ei ole
9229: pea!>ti muuttuvassa yhteiskunnassa rvaUitsevat rii!ltävästi kiinnitetty huomiota mielisairauksien
9230: jännitys:tilat aiheuttavat yhä enemmän mielen- ennalta ehkäisevään toimintaan ehdotamme !kun-
9231: terveyden häiriötiloja, erilaisten mielisairauksien nioittaen, että eduskunta hyväksyisi toivomuk-
9232: syntyllllistä. Niinpä mallilllillle kuuluu niiden mai- sen,
9233: den joul&oon, joissa mielisairauksien määrä on
9234: peloittavan ·suuri ia aiheuttaa kymmeni:lle tu- että hallitus kiireellisesti valmistelee
9235: hansille kansalaisille työkyvyn menetyksen par- kansanterveyslain puitteisiin soveltuvan
9236: haassa elämänsä vaiheessa ja kansantaloudeltlem- lakiesityksen, jolla mielisairauksien en-
9237: me suuria menetyksiä sekä yhteiskuntasuunnit- nalta ehkäisyä ratkaisevasti parannetaan
9238: teluun liittyvien ongelmien vaikeutumista. Vä- lisäämällä psykiatrisia hoitolaitoksia ja
9239: varaisten henJkilö1den on mi-ltei mahdotonta niissä työskentelevää henkilökuntaa.
9240: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
9241:
9242: Heikki Kainulainen. Rainer Lemström.
9243: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
9244: Pekka Vennamo.
9245: 1511
9246:
9247: VI,90.- Toiv.al. n:o 720.
9248:
9249:
9250:
9251:
9252: Kaipainen ym.: Komitean asettamisesta selvittämään ravitsemus-
9253: terapeuttien koulutuksen järjestämistä ja virkojen perusta-
9254: mista.
9255:
9256:
9257: E d u s k u n n a 1I e.
9258:
9259: Kansallaistemme, nimenomaan keski-ikäisten Suomessa on ruokavaliohoitoon sekä enrtal-
9260: mi:esrten, terveydentila on allkanut huolestuttaa ta·ehkäisyyn :kiinnitetty tähän ·saakka hyvin vii-
9261: yhä laajempia piirejä. On myös käynyt ilmei- hän huomio,ta. On myös 1lmeistä, että sairaalat
9262: seksi, että monet sairaudet johtuvat virheelli- käyttävät yleensä erittäin heikosti tilaisuutta po-
9263: sistä ruokailutottumuksista. Nämä voitaisiin tilaiden opas·tamiseen. Kuitenkin ihminen olisi
9264: kuitenlkin monessa tapauksessa korjata, jos po- kaikkein arlttein terveyskasvatukselle juuri sai-
9265: tilaat voisivat saada asiantuntevaa ohjausta. raalassa ollessaan. Lääkärillä on har-Voin aikaa
9266: Ajoissa annettu ruokavalio-opastus voisi ~nna uhrattavana potilaalle·en niin p31ljon, että hän
9267: kolta ehkäistä tai lievittää esimerkiksi sydän- voisi selvittää potilaalle yksityiskohtaisesti, mi-
9268: ja verisuonisakaurksia, sokeritautia, munuaistau- ten tämä voisi muuttaa n)'lkyiset ruokatotturi:mk-
9269: teja, vatsan ja suoliston sairauksia sekä Hika- sensa sairauden vaatimusten mukaisiksi. Tässä
9270: 1ihavuutta. kohden alkaa rav1tsemusterapeutin työ: hän ot-
9271: VirheeNisesrtä ravitsemuksesta johtuvia sai- taa selville yksityiskohtaisesti mitä potilas on
9272: rauksia olisi :ryhdyttävä ehkäisemään ennakolta tot'tunut syömään ja toteaa mitä virheitä hänen
9273: tehokkain valitustoimenpitein. Sairastuneelle ruOik:avaliossaan on. Ravitsemusterapeutti suun-
9274: olisi annettava henkilökohtaista ruokavalio-oh- nittelee potilaalle ruokailutavat, . jotika ovat
9275: jausta ja huolehdittava siitä, että potilaan on mahdollisimman läheUä hänen aikaisempia tot-
9276: myös taloudellisesti mahdollista noudattaa eri- tumuksiaan, murtta jotlka kuirtentkin täyttä·vät
9277: koisruokavaliota. Vain perusteelliset tiedot sekä tasapainoisen ruoikavarlion että taudin ai-
9278: omaavat henkHöt, jotka pystyvät soveltamaan heuttamat vaatimukset.
9279: tietonsa jokapäiväiseen ruoanvalmistukseen ja Ravitsemusterapeudt vmswat työskennellä
9280: ruoka-aineiden valintaan sekä ohjaamaan neu. avoterveydenhuollon piirissä lääkäri- ja terveys-
9281: vottavaansa !kansantajuisesti, voivat hoitaa tä- asemilla selkä monissa joukk6ruokailuun Hrtty-
9282: män tehtävän. Tällaisesta ak:ateemisen koulutuk- virssä teihtävissä !kuten ohjaamassa Ja valvomassa
9283: sen saaneesta henkilöstä käy.tetään tässä yhtey- .ravinnon laatua koulu- ja toimipark:katuokaloissa,
9284: dessä nimitystä nwitsemusterapeutti. lasten- ja vanhainkodeissa, erilaisissa hoitolai-
9285: Läakäri- ja terrveysasem1lrla sekä sairaaloiden toksissa, vantkiloissa jne.
9286: polildini:koilla annettu ohjaus voisi auttaa mm. Ruokavaliohoitoon edkoistuneet :ravitsemus-
9287: sydän- ja verisuonisaitrauksia, soikeritautia ja terapeutit muodostaisivat sairaaloissa tävkeän
9288: malhahaavaa sakastavia potilaita halJltsemaan ammalttikunnan, joka vaLvoisi erikoisrudhvailioi-
9289: tautiaan niin, ettei heidän tarvitsisi tmrvautua den :toteutt3'mista sekä ennen kaikkea opettaisi
9290: sairaalahoitoon. Ruokavalio-ohjaus, jota anne- potilaiJile heidän omaa 'ruokava.Jiotansa, jota mo-
9291: taan sairaalan osastoilrla selkä potilaan kotiin Jäh- nien on noudatetttava kOik:o loppui:känsä.
9292: tiessä, voisi monessa tapauksessa lyhentää sai- Sairaulksia ennalta ehkäisevän terveydenhuol-
9293: raalassa dloai:kaa sekä ehkäistä sairauden uusiu- lon piirissä toimivan ravitsemusterapeutin teh-
9294: tumista siinä määrin, että potilaan ei tarvitsisi täviin kuuluu yleiseen terveyskasvatukseen liit-
9295: uudeLleen turvautua sairaalahoitoon. Liikaliha- tyvä ravitsemusvalistus sekä ravitsemusohjel-
9296: vuuden hoito ajoissa saattaisi esrtää sen kehitty- mien suunnititelu yhteis,työssä muiden alojen
9297: misen sokeritaudiksi. Samoin sokeritautisten asiantuntijoiden kanssa. Hän antaa ravitsemus-
9298: asianmulkainen ruoikavaliohoito voi estää poti- opetusta henildlöi!Jtle, jotka :työskentelevät ter-
9299: laiden joutumista koomatilassa sairaalaan. veyden- ja sairaanhoidon pii;rissä, eriasteisissa
9300: ~512 VI,90. - Ravitsemusterapeuttien koulutus.
9301:
9302: ammatti!kouluissa sekä koulu- ja toimipaHdal- terapeuteista. Tyypiilisenä esimel'lkkinä mamtt-
9303: ruolkai:lun parissa. Hän toimii alansa asiantunti- takoon Kanadassa Toronton yleissairaala (To-
9304: jana ~terveydenhuoLlollisissa laitoksissa ja jittjes- ronto General Hospital). Siellä on 1 250 poti-
9305: töissä. TerveysasemiLla, neuvoloissa ja tervey- lasta, joista 400 taliVitsee erilkoisruokavaliota,
9306: denihoidolll.isten kansaiaisjittjestöjen palveluk- ja sieLlä ttoimii kuusi ravitsemusterapeuittia. Joh-
9307: sessa hän toimii ravitsemusvirheitä ehkäisevässä tavaa ~avitsemus·terapeuttia !lukuunottamatta
9308: valistustyössä. Ravitsemusterapeutti neuvoo eri- kukin heistä vastaa omasta er~koisalastaan: stan-
9309: !koisryhmien, kuten imeväisikäisten, lasten, kou- dardiruokavaliot, sokeritautiruokavaliot, mu-
9310: lwaisten, odottavien äitien, työilkäisten, vanhus- nuais- ja erikoisdieetit sekä aineenvaihdunta-
9311: ten, sokeritautisten ja mahdoLlisten muiden po- tuddmukset.
9312: tilaiden il'avitsemusta. Meillä Suomessa ravitsemusterapeuttien kou-
9313: Sairaalassa toimivien xaviitsemusterapeuttien lutus on suhtedlisen helposti jänjestettävissä.
9314: tehtävänä on toimia .toisaaltta ~ääkärin ja poti- Helsingin yliopistossa on yli 20:n vuoden ajan
9315: laan ja toisaalta potilaan ja keittiön välisenä yh- annettu ravitsemustieteellistä kou1utusta. Tämä
9316: dyssiteenä erikoisruolkavalioita koSJkevissa asiois- muodostaa hyvän teoreettisen pohjan, jota voi-
9317: sa. Tässä mielessä hän suunnittelee, opettaa ja daan täydenJtää su'hteeNisen Jyhytaikaisella lisä-
9318: neuvoo erikoisruokavailioita sen jäEkeen, !kun koulutuksella. Toistaiseksi on clietetiikan eli eri-
9319: hän on tutus'tunut potilaskertomu'ksiin, neuvo- koisruokavaliohoid.on opintoja varten matlkus-
9320: teLlut läakärin kanssa ja laatinut selvitylksen po- te'tta~a anglosaksisiin maihin tai Ruotsiin.
9321: ti:laan :ruokailutottumuksista. PoJ.ilklini.kalla ra- Ravitsemusterapeuttien toiminnailla olisi il-
9322: vitsemusterapeutit pitävät vasttaanottoa erikois- meisesti meidänlkin maassam:me kansantei.Weyttä
9323: ruokavaliohoitoa tar.vitseviHe potHaille. Lisäksi pa~tantava, sekä ~äi.itön että vållillinen vaikutus.
9324: sairaalassa suoritettavat aineenvaihduntatutki- Saadessaan asianmu!kaista valistusta ruoka~a
9325: mukset va!lltivat oman ravitsemusterapeut- lionsa suhteen ihmiset pysyisivät yleensä ter-
9326: tinsa. veem,pinä. Ravitsemus·terapeuttien toiminnalla
9327: P:rofessorit Roine, RaUman ja NiJkki:lä ovat olisi pitkäLlä tähtäilmel!lä ilmeisesti tuntuva sai-
9328: ulkomaisten esilkuvien mukaan arvioineet, että raalakustannuksia allentava vaikutus. Vaikka
9329: Hdsingin yliopistollinen lres'kussairaala tanrit- uusien virkojen perustaminen näennäisesti ai-
9330: sisi yhteensä 12 rav:itsemusterapeuttia, heistä heuttaisi lisäkustannuksia, on tämä täysin näen-
9331: ensi ti:lassa ·Yhden johtavan ravitsemusterapeu- näistä. Voidaan anrioida, että jo 20-40 hoito-
9332: tin, katksi osastoille sekä ythden polilkJ.inilka:lle. päivän väheneminen !kuukaudessa, sairaalan kal-
9333: POtilasmäärästä riippuen ilmeisesti vastaava leudesta riippuen, ·riittää korvaamaan yhden ra-
9334: määrä ~tavitsemusterapeutteja tarvittaisiin myös vitsemusterapeutin palkan. Tämän tavoit.tJeen
9335: muihin keskussairaa<loihin sekä vastaavan ko- tuntuva ylittäminen lienee tä}T6in mahdollista.
9336: koisiin muihin sairaaloihin. Pienehköihin sai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
9337: raaloilhin drt!täisi yksi ravitsemusterapeutti, kun kunnan hy.väksyttäväksi toivomuksen,
9338: taasen pienimmillä sairaaloilla voisi olla yhtei-
9339: nen kiertävä ravitsemusterapeutti, joka kävisi että hallitus asettaisi mitä pikimmin
9340: säännöllisesti piiriinsä kuu[uvissa sairaaloissa ja komitean selvittämään kansanterveyden
9341: myös\kin kouluttaisi hoito- ja keittiöhenkilö- kannalta tärkeiden ravitsemusterapeut-
9342: kunnan vastaamaan muina aikoina ruolkavalio- tien koulutuksen järjestämistä sekä ra-
9343: boitoon liittyvistä tehtävistä. vitsemusterapeuttien virkojen perusta-
9344: Monissa maissa on ~o pi!tikäaikainen !kokemus mista.
9345: akateemisen koulutuksen saaneista ravitsemus-
9346: Hdsingissä 11 päivänä hel:mikuuta 1972.
9347:
9348: Osmo Kaipainen. Tellervo M. Koivisto.
9349: Matti Ahde. Tellervo T. Koivisto.
9350: Erkki Liikanen. Riitta Järvisalo-Kanerva.
9351: Lasse Lehtinen. Pirkko Työläjärvi.
9352: Leo Kohtala. Ulf Sundqvist.
9353: Kaisa Raatikainen. Seppo Tikka.
9354: 1513
9355:
9356: V1,91.- Toiv.al. n:o 721.
9357:
9358:
9359:
9360:
9361: Aino Karjalainen ym.: Väkijuomayhtiön saattamisesta vastuu-
9362: seen yhteiskunnalle väkijuomahaitoista aiheutuvista me-
9363: noista.
9364:
9365:
9366: E d u s k u n n a ~ 1 e.
9367:
9368: Väkijuomalain 5 § edellyttää väkijuomaliik- mahaittoihin ja -:vaurioihin selkä niistä kärsi-
9369: keen hoidettavaksi siten, että väkijuomista ai- mään joutuneisiin kansalaisiin nähden.
9370: heutuvia haiutoja ja vauxioita ehkäistään ja että Edellä esitetystä johtuen onkin väkijuOimay'h-
9371: väkijuomien kulUitus supistetaan mahdollisim- tiötä yleisessä mielipiteessä alettu pitää väki-
9372: man väihiin. Viime aikoina kuitenkin väkijuo- juomien käytön yilläpi!tä:mistä da edistämistä
9373: mien !käyttö on maassamme ~at'k:uvasti 1isään- kannattavien yhteiskuntapiirien edus:ta<jana ja
9374: tynyt ja yleistynyt leviten myöskin yhä nuo- puolestapuhujana. Tämä ei kuitenkaan ole sopu-
9375: rempiin ikalucrlcldin. Samanailkaisesti ovat useat soinnussa yhtä vähän väkijuomalaissa ffmin
9376: väkijuomahaitat ja -vauriot kuten nuorten hen- uudessakaan alkoholi:lailllsäädännössä välkijuo-
9377: kilöiden juopumuspidåitykset, epäraittius liiken- mayhtiolle asetettuien tehtävien ja päämäärien
9378: teessä sekä altkoholismi varsin!kin niin sanotun kanssa, vaan on omiaan estämään niiden tarkoi-
9379: rappioalkoholismin muodossa yleistyneet ja tutksenmuikaiStta lhoitamista ja edistämistä tuld'.A:-
9380: kehittyneet yihä vaikeattruniksi sosiaaHs~ksi epä- senaan datkuvasti lisääntyvä .väkijuomien käyttö
9381: kohdilksi. ja vaikeutuvat rait.tiusolot.
9382: Tämä kehitys on !käsittääksemme osittainen Mielestämme v~kijuomayhitiö joutuisi ny-
9383: seuraus siitä, e.t.tä viWkijuomaliikkeen hoitami- kyistä suurremmassa määrin ottamaan alkoholi-
9384: sessa ei ole riittävässä määrin otettu huomioon polHt'tisissa ratlkaisuissaan !huomioon väkijuo-
9385: edeLlä mainittuja väildjuoma:lain 5 § :ssä mainit- mahaitat ja -vauriot, mikäli se asetettaisiin vä-
9386: tuja sosiaalisia tavoitteita. Päinvastoin tunnu- littömästi rvastuunalaiseksi yhteislkunna'lle rviiki-
9387: taan täHöin ensi sijassa pyrityn palvelemaan vä- juomaihaitloista 1a ~vaurioista ai:heutuvien kus-
9388: kijuomien kuJu'ttajia samoin kuin niiden yksi- tannusten suor.fttanlisesta.
9389: tyisiä valttniSitajia ja myyjiä. Tässä tarkoituk- Ehdotammekin edellä oleviin perusteluihin
9390: sessa on ehdotettu väkijuomien myyntiä koske- viitaten eduskunnan hy\Täksyttavä'ksi toivo-
9391: vien rajoitusten vähentämistä sekä väkijudma- muksen,
9392: lain piiriin !kuuluvan oluen !kaupan siirtämistä
9393: entistä suuremmassa määrin yksityisen voiton- että hallitus kiireellisesti antaisi
9394: tavoittelun piiriin, !kuten on käynyt se1viHe Eduskunnalle sellaisen esityksen, jonka
9395: useista väkijuomayhtiön taholta annetuista lau- mukaan väkijuomayhtiö asetettaisiin vä-
9396: sunnoista. Muutami:Ue kyseisistä ~lausunnoista littömään vastuu~een niistä menoista,
9397: on mie1estäm.me lisälksi oHut ominaista mitätöi- jotka yhteiskunnalle aiheutuvat väkiiuo-
9398: vä tai välinpitämätön asennoituminen väkijuo- mahaitoista ja -vaurioista.
9399: Helsingissä 11 päivänä hellmilkuuta 1972.
9400:
9401: Aino Karjalainen. Sylvi Saimo.
9402: Saimi Ääri. Katri-Helena Eskelinen.
9403: Lea Sutinen. Orvokki Kangas.
9404:
9405:
9406:
9407:
9408: 190 156/72
9409: 1514
9410:
9411: VI,92.- Toiv.al. n:o 722.
9412:
9413:
9414: Karkinen: Avokentän kuntoutustyön tehostamisesta.
9415:
9416: E d u s k u n n a 11 e.
9417:
9418: JuJ!kisessa terveydenhoito- ja huohotyössä on Sairaudesta 1tai vammasta toipuvahle henki-
9419: pääpaino viime aikoihin saalkka ollut 'todettu- löHe olisi jo lääkintävoimistelijan ~munnittele
9420: jen sa1rau:klsien hoitamisessa ja yksilön toi:meen- masta ja opastamasta ikuntoutusohjdmasta
9421: tu'lomahdollisuuksien tunvaamisessa eläkkeellä suutta hyötyä. Ellei haluttaisi suoraan läihteä
9422: sen jälkeen kun työkyky on menetetty. Tosin liilkkeelle samantapaisesta rkunnatllises'ta järjestel-
9423: kansaneläkelakiin on :sisältynyt suppea ehddlli- mästä kuin m~hin esim. kodinhoitajatoiminta
9424: nen kuntoutuspykälä, nlutta vasta ~sairauvakuu perustuu, voitaisiin ajatella parille kolmelle
9425: tuslain mukana saatettiin voimaan yleinen yh- kunnalle yhteisen lääkintävoimistelijan viran
9426: teisikunnailinen velvollisuus huolehtia sairauk- perustamista. Kuntien taloudelliset . vaikeudet
9427: sien ehkäisystä ~a valkuutettujen kuntouttami- huomioonottaen olisi tähän tarkoitukseen saa-
9428: sesta. tava valtion apua. Mikäli tämifkin suunnitelma
9429: Valdkunnallisen sakaaia- ja !hoitolai:tosver~ tuntuu liian rohkealta voitaisiin kuitenkin aloit-
9430: kon :tihentyessä ja yleisen 1ainsäädäntöön perus- taa kokeiluluontoisesti sieltä missä tarve on suu-
9431: tuvan sosiaaliturvan parantuessa on välittömän rin. Valtion rahoittamasta lääkintävoimistelija-
9432: lääkäri- ja sairaalahoidon saaminen .tullut yksi~ kokeilusta saadut tulokset ovat niin myönteiset,
9433: lölle helpommaksi. Sairaah!hoidon paäty,t::tyä po- että olisi aihetta siirtyä askelta pidemmälle eli
9434: tHas kuitenikin jää monissa tapauksissa oman kokeiluluontoisten lääkintävoimistelijan virko-
9435: onnensa ja )'ltttteliäisyytensä nojaan. Välitön jen perustamiseen.
9436: hengenvaara on poistunut tai sairauden akuutti Lääkintävoimistelijain ikou1lutulksessa on näi-
9437: vaihe sivuutettu, mutta paranemisen jatkumi- hin saakka tähdätty lähinnä laitostyöhön ja sii-
9438: nen ja nopeutuminen, työky'kyisyyden saavutta- näkin ja:~kuvaan sl:Jesiatisoitumiseen. Olisi ilmei-
9439: minen tai henkilön kuntoutuminen omin voi- sesti aiheellista ottaa huomioon myös työsken-
9440: min jokapäiväisissä :toimissa selviytyväksi vaa- tely kuntootuksen avokentällä ja saooa tältä osin
9441: tisi . harjoittelua ja asiantuntevan hen[dlön oh- jatkdkourlutus aikaan. Jo nykyisestä rlääkiritävoi-
9442: jausta. Sairaalahoidon jäl!keisessä ikuntouttanli- misteHjapu'lasta johtuen ei· periaatetta "läälkintä-
9443: sessa maan eti osissa asuvat kansa:lai:set ovat vo1mistelija jdka kuntaan" voitane toteuttaa
9444: aivan eri asemassa. Asutuskeskuksissa asuvilla vielä pitikään ailkaan. Olisi !kuitenkin ·saavutus,
9445: on syrjäseutujen potilaita huomattaJvasti pa- jos esim. jokaiseen lääniin tai keskussairaalapii-
9446: remmat mahdoHisuudet käyttää ihy:väkseen ikun- riin saataisiin pari lääkintävoilmis.telijaa, jotka
9447: toutuslaitoksia, sairaaloiden kuntoutusosastoja, voisivat tehdä !käyntejä a'lueisiinsa kuuluviin
9448: yksityisten laitoSlten ikuntoutuspallveluiksia. kuntiin ja antaa apuaan to~mia'laansa liittyvissä
9449: Kuntoutulksen O'llessa maassamme ·suhteelli- kysymyksissä niin laitos- kuin avotyötä varten.
9450: sen nuori irtstitutio on sellvää, että alalla esiin- Tifunän toiminnan !kustannukset tulisivat pian
9451: tyy 'Yielä puuttdta. Parhaat !kuntoutumisen yhteiskunnalle korvatuiksi, voitettujen työpäi-
9452: mahd:o1lisuudet voitaisiin tietysti tarijota kun- vien ja vähentyneiden hoitopäivien muodossa:
9453: toutus:Iaitoksessa, joka sijaitsisi maihdo1lisimman Edellädievan :jothdos:ta ehdotan kunnioittaen
9454: lähellä vammautuneen tai sa~rastuneen kotipaik- eduskunnan hyvälksyttäväksi .toivomuksen,
9455: kaa. On kuitenkin iiLtneistä, e~tä tällaisia laitok-
9456: sia ei vielä pitkiin· a~koihin voida perustaa riit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9457: tä:Vää määrää. Onkin 1täysin selvää, että ratkaisu ns. avokentän kuntoutustyön tehostami-
9458: monien kuntoutusongelimien poistamiseen olisi seksi ja lääkintävoimistelijain jatkokou-
9459: kunnaNi:sen avoteJ.Weyden!hoidon ikeihittämisessä. lutuksen järjestämiseksi.
9460: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
9461:
9462: Seija Karkinen.
9463: 1515
9464:
9465: Vl,93.- Toiv.al. n:o 723.
9466:
9467:
9468:
9469:
9470: Katajavuori ym.: Määrärahasta lyhytaaltoradioaseman laitteita
9471: varten.
9472:
9473:
9474: E d u s !k u n n a H e.
9475:
9476: Lyhytaa:Ltmadiotoiminta on maassamme jää- uJikomaailmasta eristettyinä 1aivansa vankeina ja
9477: n}'lt lllli!ltei vuoden 1939 tasdlle. Silloin aloitet- joiden ainoa y!hteysväHne !kotimaahan on radio,
9478: tiin Porin [yihytaaltoaseman rakennustyöt, jotka koska heille ei päivittäin kanneta sanomalehtiä.
9479: sodan johdosta saatiin Joppuunsuorite.tuiksi Vähin mitä valtiovaha voi heille veromaksu-
9480: vasta vuonna 1948, dkä senjällkeen ole Jyhyt- jen vastineeksi antaa, on 2-3 tuntia päivässä
9481: aalto-toimihtaan maassamme myönnetty varoja. huolelJa päiväiläihe.tyksis,tä vatlittua kunno11a /kuu-
9482: Muual1a 'maailmassa on kehitys 'kuDkenut eteen- luvaa kotimaisen yleisradioaseman ohjelmaa.
9483: päin, asemien lu!lmmäärät ja tehot ovat !kym- Vaikka asiassa on suoritettu tut:kimuksia ja
9484: menkel'itaisti.meet, joten olemme vanhentuneella tehty ehdotuiksia nykyisen asiaintilan k.orjaami-
9485: kalustollamme jääneet muista jäJikeen. seiksi ajan vaa,timu~sia vastaavilksi, ei suunnit~l
9486: Lyh}'ltaaltoradioH~hetykset on tait!ko1tettu mia ole voitu toteuttaa, koska määrärahoja ei
9487: - maaiillme rajojen ulkopuolella oleskele- tal'ikoitulkseen ole saatu. Tutlkimuksissa on !käy-
9488: via ,suomalaisia tai sinne asumaan asettuneita nyt ilmi, että nykyisen ·Porin lyhytaaltoyleisra-
9489: maantmiehiämme varten ja dioaseman antennin !korjaus vaa;tii välittö!mästi
9490: - vieraskielisinä Jäihetyksinä :tietouden le- määrärahaa 39 000 markkaa sekä sinne uuden
9491: vittämiselksi maastamme. ajanmukaisen [ythy,taaholähettimen !hankinta
9492: Koska n~mä 1ra:clioJilhetykset eivä,t ole kuul- 850 000 maJrikan määrärahan.
9493: tavissa maassamme, ei niistä yleisesti tiedetä. Edei1Iä sanotun pemsteella ehdotamme kun-
9494: Edustuiksemme !kansainvälisissä elimissä ku- nioittaen eduskunnan hyvälksyttäväksi toivo-
9495: ten esimerlkiksi turvaJlisuuden, kehitysavun, muben,
9496: kaupan.l<äynnin ja muun paltveluiksessa sekä dip-
9497: lomaattinen edustustomme kaikkiaNa maaNmas- että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
9498: sa vaatii ajankeihtaisia tietoja kotimaan tapah- ja menoarvioesitykseen määrärahan ly-
9499: tumista. Eniten ovat näitten rtar:peessa !kauppa- hytaaltoyleisradioaseman laitteita var-
9500: laivastossamme pa>lvelevat yH 10 000 merimies- ten.
9501: tämme, jotka pitki11ä merimatkoiHa ovat täysin
9502: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
9503:
9504: Salme Katajavuori. G. Laatia.
9505: Sirkka Lankinen. Juuso Häikiö.
9506: 1516
9507:
9508: Vl,94.- Toiv.al. n:o 724.
9509:
9510:
9511:
9512:
9513: Katajavuori ym.: Tutkimuksesta almanakkojen valmistuksen yk-
9514: sinoikeuden lopettamisesta.
9515:
9516:
9517: E d u s lk u n n a [ l e.
9518:
9519: Helsingin yliopiston ikivanha prtvilegio alma- den monipuolisempaan vallimi'stukseen. Samalla
9520: nalldk.ojen painatuksen yksinoikeudesta on peräi- järjestely lisäisi työllisyyttä k.o. alalla. Asia pi-
9521: sin Ruotsin vallan ajoilta. Helsingin yliopisto täisi 'tutkia ja mikäli Y1iopistol1e tästä koituu
9522: on ijaclcurvasti myynyt tämän oikeuden edelleen. huomattavaa !Vahinkoa korvata se !Valtion :va-
9523: Tästä on ollut seurauksena, elltä almanakkojen roista.
9524: vaii1Ilistus on jäänyt varsin vähäiseksi. Koreat Edellä esitetyn johdosta ehdotamme edus-
9525: seinä8!Lmanakat esim. ,tuodaan enimmäkseen ul- kunnan h}Wälk.sytltäiVäiksi toivomuksen,
9526: komai:J:ta. MonenMsten ammattikaJ.entetien kus-
9527: tannukset nouseva't ikolttninlkertaisiksi tlimän että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9528: erilkoisoikeuden :johdosta. Alttnana[Okojen painat- tutkimuksen aikaansaamiseksi voitaisiin-
9529: ta:minen pitäisi antaa alan yrittäjille vapaasti ko almanakkojen valmistuksen yksin-
9530: suoritettavaksi. Siten :voitaisiin päästä myös nii- oikeus lopettaa.
9531: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
9532:
9533: Salme Katajavuori. G. Laatio.
9534: Sirkka Lankinen. Juuso Häikiö.
9535: 1517
9536:
9537: VI,95.- Toiv.al. n:o 725.
9538:
9539:
9540:
9541:
9542: Kauppi ym.: Alkoholisairauksien klinikan perustamisesta jonkin
9543: yliopistollisen keskussairaalan yhteyteen.
9544:
9545:
9546: Ed u s k u n n a 1 [ e.
9547:
9548: Viime a1koina on kiinnitetty huomiota siihen, sHn noin 5 000 mies•tä. Virallisissa tilastoissa
9549: että myös hilHtty jatkuva alkoholijuomien kuolinsyyksi kuitenkin harvoin mer!kitään a1lko-
9550: käyttö aiheuttaa ajan mittaan vaikeita :tervey~ holijuomien käytön aiheuttama elimistön heik-
9551: de1lisiä haittoja. Ruotsissa on arvioitu, että keneminen. Myös meillä on aJikoholihaittoja
9552: siellä kuolee vuosittain alkoholisairauksiin noin koskevan keskustelun painopiste sii:rt)'lmässä al-
9553: viisi kertaa enemmän !kuin liikenneonnet<to- koholijuomien käytön terveydeliJ.isiin ja usein pii-
9554: muuksis·sa. Tut!kimus pohjautuu Tukholman leviksi jääviin pitikäaikaisvarkutuksiin.
9555: K:ttoliinisen sairaalan alikoholisairaus'ldinikan Alkoholijuomien käyttö on syynä paljon suu-
9556: potilasma:teriaaliin. rempiin tautisuus- ja kuoUeisuuslukuihin kuin
9557: TutJk1muksen kohteeksi on otettu sata sairaa- minkä viralliset ti'lastot ilmoittavat. Luotetta-
9558: lasta päässyttä potilasta, jotka ammatiltaan ja van kuvan saamiseksi a!lkoholijuomien käytön
9559: kouiutukseltaan ovat etupäässä lääkäreitä, insi- haittavatkutuksista olisi asiaan kiinnitettävä ny-
9560: nöörejä, opettajia, upseereja ja ammattityövä- kyistä enemmän huomiota myös meilllä. Kysy-
9561: keä. Kaikiki he olivat vapaaehto1sesti tulleet mykseen lkohdistuvalla turldmuikseHa on myös
9562: klinika:hle eivätkä yleensä olleet joutuneet teke- toinen, po.tilaiden kanna:Ita vielä tärkeämpi vai-
9563: misiin rpoliisin tai ail!koholistihuoltoviranomais- kutus. Mikäli pHlevien aolikoholisairau!ksien rto-
9564: ten kanssa. Heidän älyl&yytensä oli kovkea ja detlinen luonne pystytään se[vittämään, voidaan
9565: he olivat hyvin tietoisia sairaudestaan. potilaat ohjata heidän oman sairautensa kan-
9566: nalta mieleikkääseen hoitoon.
9567: Potilaat ovat siis se11aisia, joiden nwkyvim- Edehlä olevan perusteella ehdotamme· edus-
9568: pwnä vaivana ei ole alkoholismi. He ovat etsi- kunnan hyväiksyttäviVksi !toivomuksen,
9569: neet apua esilm. vatsa- ja sydänvaivaiHeen tai
9570: hermostuneisuuddleen. Diagnoosi on kuitenkin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9571: osoittanut, että kaiken takana on suuri alkoho- menpiteisiin alkoholisairauksien klini-
9572: lijuomien kulutus, ja siksi potilaat on ohjattu kan perustamiseksi jonkin yliopistollisen
9573: karoliinisen sairaalan alkoholisairausklinikalle. keskussairaalan yhteyteen ja että klini-
9574: Vertaamallia potilasaineistoa Ruotsin mies- kalla ryhdyttäisiin suorittamaan tutki-
9575: väestöön on päädytty siihen jdhtopäätökseen, musta alkoholijuomien käytön vaikutuk-
9576: että Ruotsissa vuosittain kuolee alkoholisairauk- sesta tautisuuteen ja kuolleisuuteen.
9577: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
9578:
9579: Eeva Kauppi. Olavi Ronkainen. Pertti Salolainen.
9580: Kuuno Honkonen. Antero Juntumaa. Jouni Mykkänen.
9581: Aune Salama. Sylvi Saimo. Mikko Asunta.
9582: Matti Järvenpää. Sakari Knuuttila. Eero Lattula.
9583: Ensio Laine. Ilkka Suominen. Pekka Jokinen.
9584: Uki Voutilainen. Mauri Seppä. Mauri Miettinen.
9585: Raino Westerholm. Kullervo Rainio. G. Laatio.
9586: 1518
9587:
9588: Vl,96.- Toiv.al. n:o 726.
9589:
9590:
9591:
9592:
9593: Kauppi ym.: Alkoholistien ;a päihteidenkäyttäjien kuntouttamis-
9594: ohjelman aikaansaamisesta.
9595:
9596:
9597: E d u s k u n n a 11 e.
9598:
9599: Vuonna 1936 annetun alkoholistilain (60/ Alkoholistihuollon tehtävän määrittelyä on
9600: 36) tarkoituksena oli opastaa ja ohjata alko- vaikeuttanut alkoholismin määrittelyn vaikeus.
9601: holistit käsittämään alkoholijuomien käytöstä Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol-
9602: johtuva vaara ja palaamaan raittiisiin ja sään- losta annetun lain mukaan alkoholisti on juo-
9603: nöllisiin elämäntapoihin sekä liittymään yhdis- pottelevaa elämäntapaa viettävä tai alkoholijuo-
9604: tyksiin, joiden toiminnasta he voivat saada tu- mia toistuvasti väärinkäyttävä henkilö, mikäli
9605: kea tällaisille pyrkimyksille. Vuonna 1961 päih- tästä on seurauksena väkivaltaisuutta, rattijuop-
9606: dyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta poutta, häiriötä ja pahennusta, juopumuspidä-
9607: annetun lain eli ns. PAV-lain (96/61) tarkoi- tyksiä tai erilaisten velvollisuuksien laiminlyön-
9608: tuksena on auttaa huollettavaa vapautumaan tejä. Kansainvälisessä alkoholitutkimuksessa al-
9609: päihdyttävien aineiden väärinkäytöstä sekä siitä koholismin kriteerinä on joko riippuvuus alko-
9610: hänelle itselleen ja muille aiheutuvista haitoista. holijuomista tai kyvyttömyys käyttää niitä vas-
9611: Huollettavaa on autettava ymmärtämään päih- tuullisesti.
9612: dyttävien aineiden väärinkäytöstä aiheutuvat Mikäli jälkimmäiset määritelmät hyväksytään,
9613: haitat, ohjattava sopivaan toveriseuraan ja va- monet Suomen lain mukaan huollon tarpeessa
9614: paa-ajan viettotoimintaan, autettava asunnon ja oleviksi alkoholisteiksi katsottavat eivät sellai-
9615: työpaikan hankkimisessa, ohjattava hakeutu- sia ole. He tosin viettävät juopottelevaa elämän-
9616: maan poliklinikka- tai muuhun erityishoitoon tapaa, mutta he pystyisivät riittävien joko ylei-
9617: tai hoidettavaksi sairaalaan, huoltolaan tai muu- sen mielipiteen tai oikeuslaitoksen asettamien
9618: hun sopivaan laitokseen sekä muilla sopivilla ja sanktioiden alaisina itse lopettamaan juomisensa
9619: tarkoituksenmukaisilla keinoilla autettava häntä tai merkittävästi hillitsemään sitä.
9620: vapautumaan päihdyttävien aineiden väärinkäy- Varsinaiset alkoholistit taas ovat sairaita niin
9621: töstä. ruumiillisesti ja henkisesti kuin sosiaalisestikin.
9622: Alkoholistilain mukaan hoitoaika huoltolassa He eivät voi toipua muuten kuin kokonaan pi-
9623: oli yksi vuosi ensimmäisellä kerralla, kaksi dättymällä alkoholijuomista. Se on kuitenkin
9624: •vuotta toisella kerralla ja seuraavilla enintään heille täysin mahdotonta ilman ulkopuolista
9625: neljä vuotta. PAV-lain mukaan on pisin hoito- apua. Tulokselliseen toipumiseen tähtäävää
9626: aika kaksi vuotta. Kummankin lain mukaan voi apua he nykyisin saavat lähinnä alkoholistien
9627: huollettava ehdollisesti päästä pois aikaisem- omilta järjestöiltä (esim. AA-liikkeen ja suoja-
9628: minkin. Sosiaaliministeriön kirjelmällä 12. 6. pirttitoiminnan) tai kristilliseltä pelastavalta
9629: 1963 määrättiin vähimmäishoitoajaksi 3 kuu- raittiustyöltä (esim. katulähetystyö ja Pelastus-
9630: kautta, jos enimmäishoitoaika oli vuosi ja 5 armeija).
9631: kuukautta, jos se oli kaksi vuotta. Achilles West- Lakisääteinen alkoholistihuolto, mikäli sen
9632: lingin ehdotettua ohjehoitoajan lyhentämistä on rajoituttava muutaman viikon tai parin kuu-
9633: kaikissa tapauksissa 3-5 viikkoon (Alkoholi- kauden hoitoon pystyy kyllä poistamaan poti-
9634: poliittisen Tutkimuslaitoksen tutkimusseloste ~aan alkoholijuomien käytön aiheuttamat eli-
9635: N:o 35/1969) annettiin tätä koskeva suositus. mistön toiminnan akuutit häiriöt, mutta ei juo-
9636: Huoltolat ovat kuitenkin todenneet näin lyhyen pottelun perussyinä ja usein myös seurauksina
9637: hoitoajan epätarkoituksenmukaiseksi ja piden- olevia persoonallisuuden ja sosiaalisten suhtei-
9638: täneet hoitoaikaa keskimäärin kaksinkertaiseksi. den häiriöitä. Vaikka alkoholista irroittautumi-
9639: VI,96.- Kauppi ym. 1519
9640:
9641: nen on 'kuntouttamisen välttämätön edellytys, sijoitettava sellaiseen suojattuun elin- ja työym-
9642: raittius ei säily, ellei mainittuja henkisen ja so- päristöön, josta he voivat asteittain siirtyä yh-
9643: siaalisen elämän häiriö1tä voida korjata. Tämä teiskunnan täysivaltaisiksi kansalaisiksi. Ne po-
9644: vaatii kuitenkin pitkäjännitteistä hoitojärjestel- tilaat taas, joiden alkoholismi on lähinnä oire
9645: mää. PAV-lain luettelo hoitotoimenpiteistä ja heidän neuroottisista ja psykoottisista vaivois-
9646: niiden hengestä tähtääkin tähän, mutta käytän- taan, on ensi kädessä saatava näihin sairauk-
9647: nössä ei pitkäiänteistä porrastusta yleensä ole siinsa kohdistuvaan hoitoon. Sama koskenee
9648: voitu toteuttaa. myös niitä, joiden alkoholismin voidaan katsoa
9649: Unkarilainen alkoholistihuoltotyössä ansioitu- liittyvän lähinnä aineenvaihtohäiriöihin.
9650: nut psykiatri G. Kardos on äskettäin esittänyt On ilmeistä, että meillä alkoholisteihin ja
9651: sikäläisiin kokemuksiin perustuvan alkoholis- muihin juopottelevaa elämäntapaa viettäviin
9652: tien pitkäjänteisen kuntouttamisen ohjelman. kohdistuvilta, yksityiskohdissa varsin jäsenty-
9653: Hänen käsityksensä mukaan alkoholismi on niin neiltä hoitotoimenpiteiltä puuttuu yhtenäinen,
9654: monisärmäinen ongelmaryhmä, että sen kaikin- potilaan erityislaadun perusteella tapahtuvan
9655: puolinen selvittäminen vie useita vuosia. Aktii- pitkäjänteisen ja toipumiseen tähtäävän alkoho-
9656: visen hoidon vaihe vaatii keskimäärin yhden listihuollon kokonaisohjelma. Jälkihuolto työ-
9657: vuoden. Ensimmäisinä toimenpiteinä ovat myr- elämään, perhe-elämään ja muuhun sosiaaliseen
9658: kytystilasta vapauttaminen (detoksikaatio) ja kanssakäymiseen johdattavine toimenpiteineen
9659: vieroitushoito, jotka usein on pakko suorittaa on kehittämättä. Luonnollisiin henkilösuhteisiin
9660: sairaalassa. Seuraavana toimenpiteenä on alko- ja luontevaan arkielämään kuntouttaminen voi
9661: holista pidättymisen ylläpitäminen (esim.) jat- käsityksemme mukaan olla tuloksellista vain
9662: kuvalla alkoholinsiedon poistavalla asteittain vä- luomalla yhteydet sellaisiin vapaaehtoisiin ryh-
9663: henevällä lääkehoidolla, mihin liittyy alkoholis- miin, jotka pystyvät tarjoamaan tilaisuuksia al-
9664: tin persoonallisuuden uudelleen muovaaminen koholistien ja muiden perheiden väliseen seu-
9665: psykoterapeuttisin keinoin ja hänen sosiaalisen rusteluun kotiympäristössä. Käsityksemme mu-
9666: asemansa uudelleen järjestäminen sosiaalisin toi- kaan kokonaisohjelma tulisi mitä pikimmin laa-
9667: menpitein. Viimemainitut toimenpiteet eivät tia ja tällöin olisi otettava huomioon paitsi val-
9668: edellytä sairaala- tai huoltolahoitoa, mutta mo- tion ja kuntien suorittamasta ja tukemasta huol-
9669: nissa tapauksissa se on tarpeen. Tätä intesiivistä totyöstä myös erilaisten vapaata alkoholisti-
9670: hoitokautta seuraa 2-3 vuoden pituinen jälki- huoltotyötä ja pelastavaa raittiustyötä suoritta-
9671: hoito, jonka tulee käsittää myös alkoholistin vien järjestöjen ja laitosten tekemästä työstä
9672: perhe ja hänen työpaikkansa. Alkoholistin on saadut kokemukset.
9673: uudelleen sopeuduttava perheeseensä ja työpaik- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9674: kaansa ja näiden häneen, sillä muuten raittius kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9675: ei jatku, ja ellei raittiudesta muodostu pysyvää,
9676: myös perhe-elämään ja työhön kuntouttaminen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9677: epäonnistuu. Suurin osa potilaista on hoitoon menpiteisiin sekä alkoholistien että mui-
9678: tullessaan aikaisemmasta perhe- ja työelämästään den päihteiden käyttäjien kuntouttami-
9679: eristyneitä ja he tuntevat sosiaalisen asemansa sen porrastetun pitkäjänteisen ja koko-
9680: merkitsevästi heikentyneen. Jotta tällaisten po- naisvaltaisen ohjelman laatimiseksi ja
9681: tilaiden kuntouttaminen onnistuisi, heidät on asteettaiseksi toteuttamiseksi.
9682: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
9683:
9684: Eeva Kauppi. Antero Juntumaa.
9685: Eero Lattula. Pauli Räsänen.
9686: Ragnar Granvik. Siiri Lehmonen.
9687: Irma Toivanen. Mauri Miettinen.
9688: Uki Voutilainen. G. Laatio.
9689: Hannes Volotinen. Pertti Salolainen.
9690: Sylvi Saimo. Juha Vikatmaa.
9691: Mauri Seppä.
9692: 1520
9693:
9694: VI,97.-Toiv.al. n:o 727.
9695:
9696:
9697:
9698:
9699: Kauppi ym.: Ilmajoen työlaitoksen toiminnan jatkamisesta päih-
9700: tyneiden selviämisasemana ja kuntouttamislaitoksena.
9701:
9702:
9703: Ed u s kun n a 11 e.
9704:
9705: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja meno- holin ja huumausaineiden väärinkäyttö on vii-
9706: arvioksi vuodelle 1972 ehdotetaan Ilmajoen me aikoina levinnyt valitettavan laajasti myös
9707: työlaitos lakkaotettavaksi 1. 7. 1972 lukien. naisten keskuuteen, olisi heitä varten saatava
9708: Perusteluina on mainittu muun muassa, että erillinen selviämisasema.
9709: Ilmajoella ja kahdessa kuntainliittojen työlai- Lakkaotettavaksi ehdotettu Ilmajoen työlai-
9710: toksessa on ollut irtolaisten laitospa1kkoja va- tos olisi monessa suhteessa hyvin sopiva nimen-
9711: jaakäyttöisinä. Lisäksi on viitattu siihen, että omaan alkoholia ja huumausaineita väärinkäyt-
9712: Ilmajoen työlaitoksen asuntola ja osa henkilö- tävien naisten selviämisasemaksi. Laitos sijait-
9713: kunnan asuinrakennuksista ovat heikkokuntoi- see tarpeeksi sivussa mutta kuitenkin tieyhtey-
9714: sia. det sekä maakunnan keskuksiin että sairaaloi-
9715: Irtolaispaikkojen tarpeen väheneminen on si- hin ovat erittäin hyvät. Työlaitoksen tiloissa
9716: nänsä hyvä ja ilahduttava asia. Valitettavasti on voitaisiin antaa myös tarvittavaa jatkohoitoa
9717: kuitenkin todettava, että alkoholin ja huumaus- sekä harjoittaa kuntouttamista, mitkä muualla
9718: aineiden lisääntynyt väärinkäyttö on toisaalta saatujen kokemusten mukaan soveltuvat selviä-
9719: lisännyt laitoshoidon tarpeessa olevien määrää. misaseman toimintaan hyvin. Tarvittavaan työ-
9720: Erityisen voimakkaasti tarve on lisääntynyt vuo- terapiaan Ilmajoen työlaitoksella on hyvät mah-
9721: den 1969 alusta alkaen, jolloin luovuttiin juo- dollisuudet, koska laitoksella on muun muassa
9722: pumussakoista. Sakoista luopuminen tehtiin ni- 70 hehtaarin suuruinen alue hyvää viljelysmaata.
9723: menomaan sillä edellytyksellä, että päihtynei- Perustamalla edellä selostettu yhdistetty
9724: den tarkoituksenmukainen lääketieteellinen ja päihtyneiden selviämisasema ja kuntouttamis-
9725: sosiaalinen käsittely aloitetaan mahdollisimman laitos Ilmajoen nykyisen työlaitoksen sijalle voi-
9726: pian. Päihtyneiden käsittelyn selvittelytoimi- taisiin siinä käyttää myös osaksi uudelleenkou-
9727: kunta asetettiin kuitenkin niin myöhään, että luttamalla nykyistä henkilökuntaa tarvitsematta
9728: sen laatima mietintö valmistui vasta 23. 12. ryhtyä suunnittelemaan sille uusia tehtäviä. Il-
9729: 1969. majoen työlaitoksen henkilökuntaan kuuluu nyt
9730: Mietinnössään selvittelytoimikunta ehdottaa, yhteensä 28 toimihenkilöä ja työntekijää. Lai-
9731: paitsi erityistä lakia päihtyneinä säilöön otettu- toksen henkilökunnan sijoittaminen uusiin teh-
9732: jen käsittelystä, myös päihtyneiden selviämis- täviin, mihin budjettiesityksessä on viitattu, ei
9733: aseman kiireellistä suunnittelua. Toimikunnan Ilmajoella ole mahdollista, jos työlaitoksen toi-
9734: käsityksen mukaan ensimmäinen selviämisasema minta kokonaan lopetetaan. Nekin 4 työnteki-
9735: olisi sijoitettava Helsinkiin, koska päihtyneiden jää, jotka jouduttiin sosiaalihallituksen määräyk-
9736: ongelmat ovat siellä vaikeimmat ja koska sekä sestä irtisanomaan viime vuoden lopulla, ovat
9737: lääkintä- että sosiaalihuollon alalla Helsingissä edelleen vailla vakinaista työtä. Olisi kaikin kei-
9738: ovat monipuolisimmat kokeilumahdollisuudet. noin estettävä sellaisen ennakkotapauksen syn-
9739: Selvittelytoimikunnan mietinnön valmistumi- tyminen, jossa yhteiskunta jättää työntekijänsä
9740: ,sen jälkeen ja ennen kuin mitään sen ehdotta- oman onnensa varaan.
9741: mia toimenpiteitä on toteutettu, on tilanne pa- Ilmajoen työlaitoksen nykyinen asuntola ja
9742: hentunut nopeasti. Tällä hetkellä on ilmeistä, osa henkilökunnan asuinrakennuksista ovat kiel-
9743: että yksi Helsinkiin perustettava selviämisasema tämättä niin heikossa kunnossa, että ne on no-
9744: ei ole riittävä, vaan että myöskin Helsingin ul- peasti korjattava. Suunnitelmia niiden korjaa-
9745: kopuolella tarvitaan selviämisasemia. Kun alko- misesta ja uudelleen saneeraamisesta on viime
9746: VI,97. -Kauppi ym. 1521
9747:
9748: vuosina tehty ja näihin suunnitelmiin on käy- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
9749: tetty varoja yhteensä noin 200 000 markkaa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9750: Täydellisen peruskorjauksen suorittaminen vaa- muksen,
9751: tii luonnollisesti melko suuren rahaerän, mutta
9752: kiireellisimpiin korjauksiin riittää vähäisempi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9753: kin summa. Muun muassa henkilökunnan asun- Ilmajoen työlaitoksen toiminnan jatka-
9754: tojen saattaminen paloturvallisiksi sähkölämmi- miseksi päihtyneiden selviämisasemana
9755: tystä käyttäen tulee suoritettujen laskelmien ja kuntouttamislaitoksena.
9756: mukaan maksamaan noin 90 000 markkaa.
9757: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
9758:
9759: Eeva Kauppi. Victor Procope.
9760: Orvokki Kangas. Sirkka Lankinen.
9761: P. Mäki-Hakola. T. I. Vartia.
9762: Veikko Pihlajamäki. Eero Lattula.
9763: Salme Katajavuori. Juuso Häikiö.
9764: Olavi Nikkilä. Elly Sigfrids.
9765:
9766:
9767:
9768:
9769: 191 156/72
9770: 1522
9771:
9772: Vl,98.- Toiv.al. n:o 728.
9773:
9774:
9775:
9776:
9777: Kauppi ym.: Kotiavustajatoiminnan valtionavun saattamisesta
9778: lakisääteiseksi.
9779:
9780:
9781: E d u s k u n n a 11 e.
9782:
9783: Vuoden 1971 alusta lähtien on 180 paikka- Vaikka kunnalliset kodinhoitajat suorittavat
9784: kunnalla vanhusten käytettävissä kotiavustajia. huomattavassa määrin myös vanhustyötä, on hei-
9785: Heidän säännöllisen kodinhoidollisen apunsa dän apunsa vanhusten kannalta katsoen sattu-
9786: turvin vanhukset pystyvät selviytymään koti- manvaraista ja epäsäännöllistä. Kodinhoitolaki
9787: oloissaan varsin pitkään. edellyttää lapsiperheiden tarpeiden tyydyttä-
9788: Kotiavustajatyöpisteitten luku kasvoi viime mistä ensisijaisesti ja lapsiperheiden osaltakin
9789: vuodesta lähes 40 %. Koulutettuja kotiavusta- tarve jatkuvasti kasvaa. Kunnissa pitäisi entistä
9790: jia on noin 4 000, määrä on 30 % suurempi enemmän päästä selvään työnjakoon: kunnalli-
9791: kuin vuosi sitten. Kotiavustajista on säännölli- set kodinhoitajat lapsiperheitä ja kotiavustajat
9792: sessä, pääasiassa osapäivätyössä noin 60 %, osa vanhuksia varten. Näin molemmille tarvitsija-
9793: on reservUuontoisesti käytettävissä tarpeen vaa- ryhmille voidaan taata apua nykyistä paremmin.
9794: tiessa. Kodinhoitajatoiminnan valtionapu on laki-
9795: Toiminnan puitteissa pystytään nykyisin aut- sääteinen. Se kattaa kustannuksista 30-80 %.
9796: tamaan noin 18 000 vanhusta vuosittain. Tämä Valtionavun saaminen kotiavustajatoimintaa
9797: ei läheskään peitä tarvetta. Keskimäärin noin varten on sen sijaan riippuvainen vuosittain hy-
9798: viidennes kaikista vanhuksista tarvitsee kodin- väksyttävästä valtion tulo- ja menoarviosta. Toi-
9799: hoidollista apua. Apu pitäisikin mitoittaa vä- minnan laadun huomioon ottaen olisi valtion-
9800: hintään 80 000 vanhusta varten eli nelinker- apu kotiavustajatoimintaa varten saatava myös
9801: taistaa. Yli 65-vuotiaitten luvun kasvaessa ny- lakisääteiseksi.
9802: .kyään noin 11 000 hengellä vuodessa, kasvaa Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
9803: kodinhoitoavun tarve jatkuvasti myös tätä noittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9804: kautta. Kodinhoitoavun voimakas kasvu lähim- sen,
9805: pinä vuosina on ehdottoman välttämätöntä jo
9806: yksistään eduskunnan hyväksymän kansanter- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9807: veyslainkin kannalta. kotiavustajatoiminnan saattamiseksi la-
9808: kisääteisen valtionavun piiriin.
9809: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
9810:
9811: Eeva Kauppi. Kullervo Rainio.
9812: Eero Lattula. P. Mäki-Hakola.
9813: Pekka Jokinen. Veikko Pihlajamäki.
9814: Mauri Miettinen. Salme Katajavuori.
9815: G. Laatia. Olavi Nikkilä.
9816: Juha Vikatmaa. Sirkka Lankinen.
9817: Mauri Seppä. Juuso Häikiö.
9818: Matti Asunmaa. Olavi Lähteenmäki.
9819: Elly Sigfrids.
9820: 1523
9821:
9822: VI,99.- Toiv.al. n:o 729.
9823:
9824:
9825:
9826:
9827: Kauppi ym.: Määrärahasta päihtyneiden selviämisaseman perus-
9828: tamiseksi Helsinkiin.
9829:
9830:
9831: Ed u s kunnalle.
9832:
9833: Juopumussakoista luovuttiin vuoden 1969 misi ympäri vuorokauden vähintään 50-paikkai-
9834: alussa sen jälkeen kun rikoslain 43 luvun 6 sena ja perjantai-iltapäivästä sunnuntai-iltapäi-
9835: pykälä oli kumottu. Uudistus tehtiin nimen- vään vähintään 100-paikkaisena. Toimikunnan
9836: omaan sillä edellytyksellä, että päihtyneiden tar- mietintöön sisältyy verraten yksityiskohtainen
9837: koituksenmukainen lääketieteellinen ja sosiaali- suunnitelma selviämisaseman toimintaa varten
9838: nen käsittely aloitetaan mahdollisimman pian. lääkäreineen, sairaanhoitajineen, sosiaalihoitaji-
9839: Päihtyneiden käsittelyn selvittelytoimikunta neen, poliiseineen jne. Selviämisaseman vuotui-
9840: asetettiin kuitenkin niin myöhään, 6 päivänä set toimintakulut toimikunta arvioi noin
9841: marraskuuta 1968, että sen nopeasti ja pätevästi 180 000 markaksi. Vaikka toimenpiteet olisivat
9842: laatima mietintö jätettiin vasta 23 päivänä jou- lääketieteellis-sosiaalisia, komitean mielestä
9843: iukuuta 1969 (Komiteamietintö 1969: B 85). ainakin Helsingin selviämisasema tulisi hallin-
9844: Päihtyneiden käsittelyn selvittelytoimikunta nollisesti alistaa poliisiviranomaisille.
9845: ehdotti, paitsi erityistä lakia päihtyneinä säi- Sisäasiainministeriössä on tiettävästi valmis-
9846: löönotettujen käsittelystä, myös kokeilumielessä teltavana komitean ehdotukseen perustuva esi-
9847: toimivan selviämisaseman kiireellistä suunnitte- tys laiksi päihtyneinä säilöönotettujen käsitte-
9848: lua, jotta sen toiminta voisi käynnistyä heti, lystä. Ongelma on kuitenkin siksi polttava, että
9849: kun asiaan kuuluvat lait on hyväksytty. Toimi- selviämisasemien toiminnan yksityiskohtaiseen
9850: kunnan käsityksen mukaan ensimmäinen selviä- suunnitteluun tulisi ryhtyä viipymättä, jotta ko-
9851: misasema olisi sijoitettava Helsinkiin, koska keiluasema voitaisiin avata heti, kun sitä tar-
9852: päihtyneiden ongelmat ovat siellä vaikeimmat koittava laki on hyväksytty.
9853: ja koska sekä lääkintä- että sosiaalihuollon alalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9854: siellä ovat monipuolisimmat kokeilumahdolli- noittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9855: suudet. Vasta kokeilun avulla saataisiin selville, sen,
9856: miten päihtyneiden käsittely muillakin paikka-
9857: kunnilla voitaisiin järjestää mahdollisimman te- että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
9858: hokkaaksi juopottelevaa elämäntapaa viettäviä ja menoarvioesitykseen riittävän suurui-
9859: todella kuntouttavaksi toiminnaksi. sen määrärahan päihtyneiden selviämis-
9860: Toimikunnan hahmottelema Helsingin kokei- aseman perustamiseksi Helsinkiin.
9861: lutarkoituksessa avattava selviämisasema toi-
9862: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
9863:
9864: Eeva Kauppi. Antero Juntumaa. Kullervo Rainio.
9865: Kuuno Honkonen. Sakari Knuuttila. Pertti Salolainen.
9866: Matti Järvenpää. Sylvi Saimo. Juha Vikatmaa.
9867: Ensia Laine. Ilkka Suominen. Antero Salmenkivi.
9868: Uki Voutilainen. Pekka Jokinen. Mikko Asunta.
9869: Aune Salama. Matti Hokkanen. Eero Lattula.
9870: Raino Westerholm. Mauri Seppä. Siiri Lehmonen.
9871: Olavi Ronkainen. Sami Suominen. Mauri Miettinen.
9872: 1524
9873:
9874: VI,100.- Toiv.al. n:o 730.
9875:
9876:
9877:
9878:
9879: Kauppi ym.: Määrärahasta Seinäjoen keskussairaalan rakennus-
9880: töiden aloittamiseen.
9881:
9882:
9883: E d u s kun n a 11 e.
9884:
9885: Seinäjoen keskussairaalan rakentamisasia on tulee 31100 .m2 ja arvioiduksi kerrosalaksi n.
9886: öllut jo kauan vireillä. Kuormitus sairaalassa on 49 700 m2 sekä tilavuodeksi n. 194 000 m3•
9887: jatkuvasti kasvanut ja oli se vuonna 1970 kes- Tämän kustannuksiksi on laskettu n. 95 milj.
9888: kimäärin 106 % eli suurin koko maassa. Sairaa- mk. Ensimmäisen vaiheen, josta nyt on kysy-
9889: lan rakentamisen kiireellisyys onkin tunnustettu i'JlYS vastaavat luvut ovat 20 200 m2 nettohuo-
9890: myös kaikissa asianomaisissa valtion viranomai- nealaa, 33 200 m2 kerrosalaa ja 150 000 m3 tila-
9891: sissa. vuutta. Ensimmäisen rakennusvaiheen kustan-
9892: Sairaalan suunnittelussa on nyttemmin edis- nukset ovat noin 66,5 milj. markkaa, josta siis
9893: tytty niin pitkälle, että kutsukilpailu kolmen valtion osuus on 2/3. Kuntien osuutta on ke-
9894: nimekkään sairaalasuunnittelijan, professori rätty rahastoimalla ja v. 1972 lopussa rahaston
9895: Koivulan, arkkitehti Railon ja arkkitehti Mar- varat on laskettu n. 8,5 milj. markaksi. Loppu-
9896: tikaisen kesken on viime keväänä päättynyt. Kil- osa kuntien rahoituksesta lainoitetaan raken-
9897: pailussa voittanut ehdotus todettiin olevan ark- nusvaiheen alkaessa ja on lainoituksesta sovittu
9898: kitehti Martikaisen, jonka kanssa suunnittelu- Postipankin sekä vakuutusyhtiöiden Pohjolan
9899: sopimus tehdään. Suunnittelu on tarkoitus suo- ja Suomi-Salaman kanssa.
9900: rittaa niin, että ensi kevään kuluessa piirustuk- Valtion osuutta toivotaan vuonna 1972 saa-
9901: set saadaan asianomaisten valtion viranomaisten tavan 6,6 milj. markkaa.
9902: käsiteltäväksi. Edelleen tavoitteena on, että ra- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
9903: kennustyöhön päästään syksyllä 1972 tai vii- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9904: meistään vuoden 1973 alussa.
9905: Sairaala tulee 558 sairaansijaa käsittäväksi että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
9906: laitokseksi, josta 380 sairaansijaa rakennettaisiin ja menoarvioesitykseen määrärahan Sei-
9907: ensimmäisessä vaiheessa. Hyväksytyn huonetila- näjoen keskussairaalan rakennustöiden
9908: ohjelman mukaan koko sairaalan nettotilaksi aloittamiseen.
9909: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
9910:
9911: Eeva Kauppi. Erkki Häkämies.
9912: Mauri Seppä. Aili Vaittinen.
9913: Ragnar Granvik. Mikko Asunta.
9914: 1525
9915:
9916: Vl,101.- Toiv.al. n:o 731.
9917:
9918:
9919:
9920:
9921: Kauppi ym.: Määrärahasta Seinäjoen sairaanhoito-oppilaitoksen
9922: koulutalon suunnittelua ja rakennustöiden aloittamista
9923: varten.
9924:
9925:
9926: E d u s k u n n a 11 e.
9927:
9928: Seinäjoen sairaanhoito-oppilaitos on toiminut koulutalon rakentamisen välttämättömäksi ja
9929: Seinäjoella vuodesta 19.31 lähtien. Koulu on kiireelliseksi.
9930: ainoa suomenkielinen sairaanhoito-oppilaitos Asiasta on käyty neuvotteluja Ammattikasva-
9931: Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Koulun oppilas- tushallituksen kanssa, ja täällä on hankkeeseen
9932: määrä on 160. Oppilaita otetaan 32 kahdesti suhtauduttu myönteisesti.
9933: vuodessa. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
9934: Pitkäaikaisesta t01mmnastaan huolimatta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9935: koululla ei ole omaa koulutaloa. Koulu toimii muksen,
9936: ahtaissa, osittain epätarkoituksenmukaisissa ja
9937: riittämättömissä vuokratiloissa. Lisäksi on op- että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
9938: pilasasuntoja useassa eri paikassa kaupungilla. ja menoarvioesitykseen tarvittavan suu-
9939: Tämän hetkinen erittäin vaikea tilanne, ny- ruisen määrärahan Seinäjoen sairaan-
9940: kyvaatimuksia vastaavan koulutustason ylläpitä- hoito-oppilaitoksen koulutalon suunnit-
9941: minen sekä rerveydenhoitohenkilöstön koulu- telua ja rakennustöiden aloittamista
9942: tuksen jatkuva kehittäminen maakunnassa teke- varten.
9943: vät Seinäjoen sairaanhoito-oppilaitoksen oman
9944: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
9945:
9946: Eeva Kauppi. Pekka Jokinen. Matti Asunmaa.
9947: Aili Vaittinen. Mauri Miettinen. Olavi Nikkilä.
9948: Eero Lattula. Mauri Seppä. Sirkka Lankinen.
9949: Veikko Pihlajamäki. Elly Sigfrids.
9950: 1526
9951:
9952: Vl,102.- Toiv.al. n:o 732.
9953:
9954:
9955:
9956:
9957: Kauppi ym.: Raskauden keskeyttämisestä annetun lain muutta-
9958: misesta.
9959:
9960:
9961: E d u s k u n n a 11 e.
9962:
9963: Kesäkuun 1 päivänä 1970 voimaan tulleen Alueellinen ja taloudellinen tasa-arvoisuus ei
9964: raskauden keskeyttämis- eli aborttilain säätämi- ole myöskään käytännössä toteutunut. Syrjäseu-
9965: sen yhtenä painavana perusteena oli naisten tujen ja kehitysalueiden naiset eivät kovinkaan
9966: tasa-arvoisuuden tavoittelu sekä alueellisessa että suuressa määrin ole turvautuneet abortin ha-
9967: taloudellisessa mielessä ja ennen kaikkea naista kuun, vaan abortteja suoritetaan etupäässä
9968: itseään henkilökohtaisesti koskevissa asioissa. Etelä-Suomen suurissa ja vauraissa asutuskes-
9969: Voidaan kuitenkin kysyä, toteutuuko naisten kuksissa, missä aborttia hakevat valtaosalta
9970: tasa-arvoisuus tätä tietä. Alle 17-vuotias ras- nuoret ja terveet aviovaimot. Toinen merkit-
9971: kaaksi tullut on lähes kokonaan häntä ympä- tävä havainto on ollut, että abortista on tullut
9972: röivän yhteisön armoilla. Nuorta naista painos- ehkäisykeino tapauksissa, missä ei ole haluttu
9973: tavat vanhemmat ja varsin usein myös odotet- tai osattu käyttää muita ehkäisykeinoja, vaikka
9974: tavan lapsen isä tai tämän vanhemmat. Ei nuori lain tarkoitus oli ja on rajata abortti koskemaan
9975: ihminen useinkaan voi tehdä vapaasti ratkai- vain hätätapauksia.
9976: suaan ja toimia vapaasti, kuten laki raskauden Aborttilain voimassa ollessa aborttien maara
9977: keskeyttämisestä edellyttää. Tällainen nuori tar- on maassamme lähes kolminkertaistunut. Suu-
9978: vitsee ennen muuta sosiaali- ja lääkintäviran- rin osa aborteista tehdään sosiaalisilla perus-
9979: omaisten täyden tuen voidakseen mahdollisim- teilla. Usein perussyynä on mukavuudenhalu,
9980: man vapaasti tehdä päätöksensä, varsinkin sil- mutta varmasti monissa tapauksissa todellinen
9981: loin kun hän odottaa aviotonta lasta, joka vali- sosiaalinen hätä. Abortti ei kuitenkaan poista
9982: tettavasti vielä meidän päivinämme koetaan tätä hätää; toimeentulovaikeudet on voitettava
9983: valtaosalta perheen häpeänä ja sosiaalitoimen ra- sosiaalisen lainsäädännön avulla.
9984: situksena, vaikka jokaisen syntyvän lapsen pi- Jokainen kehittyvä sikiö on yksilö: Ihminen
9985: täisi olla yhtä arvokas. saa persoonallisuuden aiheet jo hedelmöityk-
9986: Tasa-arvoisuudesta puhuttaessa on katseltava sessä. Missään sikiönkehityksen vaiheessa ei ta-
9987: aborttikysymystä myös nuorten näkökulmasta. pahdu yhtäkkistä muutosta ihmisyyteen. Abort-
9988: Perheen muodostamisen, kodin perustamisen, tilaissa käytetyt 16 ja 20 viikkoa ovat keinote-
9989: lasten synnyttämisen ja pidentyneen ammatti- koisia rajoja, joille ei löydy enempää biologisia
9990: koulutuksen muodostama paine kohdistuu nuo- kuin eettisiäkään perusteluja. Sen vuoksi kes-
9991: riin juuri silloin, kun heidän taloudelliset mah- kusteltaessa abortista keskustellaan aina tappa-
9992: dollisuutensa ovat heikoimmat. Yhteiskunnan misen oikeutuksesta. Jo alkaneen elämän tuhoa-
9993: toimenpiteet perheellistymisen helpottamiseksi mista ei voida hyväksyä. Kevyt suhtautuminen
9994: ovat hajanaisia ja keskittymättömiä. Nuori pari ihmiselämään, minkä eräänä ilmenemismuotona
9995: kokee jo ensimmäisen lapsen syntymisen jälkeen on aborttia suosiva ajattelutapa, muuttaa yh-
9996: lapsen aiheuttamat rasitukset ja perheellisille teiskunnan epäinhimillisemmäksi.
9997: tarkoitettujen palvelujen niukkuuden. Asunto- Sosiaaliset syyt abortin perusteena on hylät-
9998: jen vähäisyys ja päivähoidon järjestämättömyys tävä. Sen sijaan on korjattava ne sosiaaliset epä-
9999: lisäävät vaikeuksia. Motivatio syntyvyyden sään- kohdat, joiden vuoksi nykyään turvaudutaan
10000: nöstelylle löytyy. Yksilö- ja perhetasolla ratkai- aborttiin. Yhteiskunnan rakenteita on muutet-
10001: sut tehdään lyhytjännitteisesti. Nuoret turvau- tava lapsia ja lapsiperheitä suosiviksi. Lasten tar-
10002: tuvat hätäratkaisuna aborttiin, mihin väljä la- peet on otettava huomioon yhdyskuntasuunnit-
10003: kimme suo lähes poikkeuksetta mahdollisuu- telussa. Yhteiskunnan rahoittamien kohtuuhin-
10004: det. taisten vuokra-asuntojen tuotanto on moninker-
10005: Vl,102.- Kauppi ym. 1527
10006:
10007: taistettava. Lapsiperheiden taloudellista asemaa hetkestä kuolemaan asti. Kun lisäksi lääkärin
10008: on parannettava korottamalla äitiysavustusten, vastuu potilaastaan on henkilökohtainen, tulisi
10009: lapsilisien ja erityislapsilisien määrää. Äidin- jokaisella lääkärillä olla oikeus perustella ne toi-
10010: palkkajärjestelmä ja lasten päivähoitokysymys menpiteet, jotka hän suorittaa.
10011: on järjestettävä lakisääteisesti. Avustuksissa on Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
10012: erityisesti huomioitava yksinhuoltajien aseman nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10013: parantaminen. Aborttia parempana ratkaisuna muksen,
10014: on myös muistettava syntyvän lapsen luovutta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10015: minen adoptiovanhemmille. Adoptiomenettelyä raskauden keskeyttämisestä annetun lain
10016: on yksinkertaistettava. muuttamiseksi siten, ettei raskaaksi saa-
10017: Aborttia ei saa rinnastaa syntyvyyden sään- tetten naisen ikä eikä hänen synnyttä-
10018: nöstelyyn. Ei-toivottujen raskauksien lukumää- miensä lasten lukumäärä ilman muuta
10019: rää on vähennettävä ehkäisyneuvonnalla. Ehkäi- anna oikeutta raskauden keskeyttämi-
10020: syvälineet on saatava sairausvakuutuksen piiriin. seen, että raskautta ei saa keskeyttää
10021: Vapaaehtoisen sterilisation saamista on helpo- kahdentoista raskausviikon jälkeen eikä
10022: tettava. painavienkaan syiden takia kuudentoista
10023: Suorittaessaan aborttia ilman painavia syitä raskausviikon jälkeen sekä että raskaut-
10024: lääkäri joutuu toimimaan vastoin ammattinsa ta ei saa keskeyttää pelkästään sosiaali-
10025: periaatteita, suojata ihmiselämää hedelmöitymis· sista syistä.
10026: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
10027:
10028: Eeva Kauppi. Erkki Häkämies.
10029: Eero Lattula. Veikko J. Turunen.
10030: G. Laatio. Alli Vaittinen.
10031: Mauri Seppä. Mikko Asunta.
10032: 1528
10033:
10034: Vl,103.- Toiv.al. n:o 7.33.
10035:
10036:
10037:
10038:
10039: Kauppi ym.: Terveyskasvatusta ohjaavan suunnittelu-, koulutus-
10040: j4 tiedotuskeskuksen aikaansaamisesta.
10041:
10042:
10043: E d u s k u n n a 11 e.
10044:
10045: Ehkäisevän terveydenhoidon tärkeimpiä me- ja valvoisi suurimittaisista, koko väestöön koh-
10046: netelmiä on terveyskasvatus. Tämä on hyvin distuvista terveyskasvatusohjelmista. Joitakin
10047: nähty äitiyshuollossa sekä pienten lasten ter- vuosia sitten perustettiin maassamme kansan-
10048: veydenhoidossa. Vastaavanlainen aktiivinen ter- terveysjärjestöjen ja terveydenhuoltoalan am-
10049: veyskasvatus on lähes kokonaan puuttunut ai- mattijärjestöjen yhteinen keskuselin Terveys-
10050: kuisten terveydenhoidosta; aikuisten ehkäisevä kasvatuksen keskus, joka pyrkii koordinoimaan
10051: terveydenhoito onkin meillä hajanaista ja epä- järjestöjen toimintaa terveyskasvatuksen osalta.
10052: yhtenäistä. Järjestöjen mahdollisuudet ovat kuitenkin rajal-
10053: Kansanterveytemme ongelmia on tällä het- liset. Tarvittaisiin nimenomaan terveydenhuol-
10054: kellä työikäisten miesten suuri kuolleisuus sekä lon viralliseen organisaatioon kuuluva keskus-
10055: väestömme suuri sairastavuus; 15 vuotta täyt- elin, joka vastaisi siitä, että terveyskasvatus liit-
10056: täneistä joka kolmas on pitkäaikaisesti sairas. tyy saumattomasti terveydenhuoltotoimintaan,
10057: Yleisimpiä pitkäaikaisista sairauksista ovat ve- kaikkiin kontakteihin terveyden- ja sairaanhoi-
10058: renkiertoelinten sairaudet, krooniset keuhkosai- tohenkilöstön sekä väestön välillä. On oletetta-
10059: raudet kuten bronkiitti ja emfyseema, erilaiset vissa, että tehokkaan terveyskasvatuksen avulla
10060: mielenterveyden häiriöt, tapaturmien jälkiti- voidaan nimenomaan pitkäaikaisen sairauden ai-
10061: lat, selkävaivat. Näistä suuri osa on sellaisia, heuttamia kustannuksia vähentää.
10062: jotka voitaisiin ehkäistä määrätietoisen terveys- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10063: kasvatuksen avulla. Tällä hetkellä on jo run- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10064: saasti tietoa erilaisista sairautta aiheuttavista ja
10065: edistärvistä haittatekijöistä. Uhanalaisista henki- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
10066: kilöistä voidaan muodostaa erityisiä ns. riski- miin julkiseen terveydenhuoltoon liitty-
10067: ryhmiä, joihin tehostettu valistustyö voitaisiin vän valtakunnallisen terveyskasvatusta
10068: kohdistaa. ohjaavan suunnittelu-, koulutus- ja tie-
10069: Maassamme ei kuitenkaan ole valtakunnalli- dotuskeskuksen aikaansaamiseksi maa-
10070: sesti keskitettyä terveydenhuollon organisaation hamme.
10071: piiriin kuuluvaa elintä, joka huolehtisi, johtaisi
10072: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
10073:
10074: Eeva Kauppi. Juha Vikatmaa. Salme Katajavuori.
10075: Eero Lattula. Mauri Seppä. Olavi Nikkilä.
10076: Pekka Jokinen. Matti Asunmaa. Sirkka Lankinen.
10077: Mauri Miettinen. Kullervo Rainio. Juuso Häikiö.
10078: G. Laatia. P. Mäki-Hakola. Elly Sigfrids.
10079: Veikko Pihlajamäki.
10080: 1529
10081:
10082: Vl,104.- Toiv.al. n:o 734.
10083:
10084:
10085:
10086:
10087: Kauppi ym.: Yhdessä alkoholijuomien kanssa käytettyinä vaarat-
10088: lisiksi todettujen lääkkeiden pakkauksiin tehtävistä varoitus-
10089: merkinnöistä.
10090:
10091:
10092: E d u s k u n n a 11 e.
10093:
10094: Monet käsikaupassa olevista tai reseptipakon voitaisi irroittaa tai poistaa. Monissa varsinkin
10095: alaisista hermostoon ja psyykkeen vaikuttavista ulkolaisissa patenttilääkepakkauksissa on jo eril-
10096: lääkkeistä saattavat yhdessä alkoholijuomien lisellä paperilla tarpeellisia ohjeita, mutta nii-
10097: kanssa nautittuina lisätä alkoholipäihtymyksen hin ei kiinnitetä riittävää huomiota ja ne häviä-
10098: aiheuttamia aistimus-, reaktio- ja käyttäytymis- vät helposti.
10099: häiriöitä. Näin voi käydä myös sellaisissa ta- Vaikka inhimillistä tekijää liikenne- ja
10100: pauksissa, joissa nautittu alkoholimäärä on niin muissa tapaturmissa ei voidakaan kokonaan
10101: vähäinen, ettei se vielä yksinään selvästi vaikuta poistaa, valtiovallan velvollisuus on saada sen
10102: keskushermoston toimintaan. Poikkeustapauk- osuus mahdollisimman vähäiseksi. Kansalaisten
10103: sissa pienetkin alkoholiannokset yhdessä lääk- tietoisuuteen on siksi mahdollisimman tehok-
10104: keen kanssa nautittuna saattavat vaarantaa kaalla tavalla saatettava ne riskit, joita määrät-
10105: asianomaisen terveyden, jopa hengen. tyjen lääkkeiden ja alkoholijuomien yhteis-
10106: Yleisö ei ole riittävästi tietoinen näistä vaa- käyttö voi aiheuttaa.
10107: roista, jotka varsinkin moottoriajoneuvoa kul- Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
10108: jetettaessa, mutta myös jalankulkijana liikentee- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10109: seen osallistuttaessa, ovat melkoiset. On myös
10110: monia muita tilanteita, joissa esim. hei:kko li- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10111: hasten hallintakyky tai virheellinen tilanteen ar- menpiteisiin riittävän selvän ja vaikeasti
10112: viointi voi olla kohtalokasta. poistettavan varoituksen merkitsemi-
10113: Lääkkeiden ja alkoholijuomien yhteiskäy- seksi niiden lääkkeiden pakkauksiin, joi-
10114: töstä aiheutuvia vaaroja voitaisiin ilmeisesti vä- den käyttö yhdessä alkoholijuomien
10115: hentää, jos kaikissa lääkepakkauksissa olisi kanssa voi olla vaarallista.
10116: asiasta selvät varoitukset, joita niistä ei helposti
10117: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
10118:
10119: Eeva Kauppi. Veikko J. Turunen. Mikko Asunta.
10120: Kuuno Honkonen. Antero Juntumaa. Eero Lattula.
10121: Matti Järvenpää. Sylvi Saimo. Pauli Räsänen.
10122: Aune Salama. Sakari Knuuttila. Siiri Lehmonen.
10123: Ensio Laine. Ilkka Suominen. Pekka Jokinen.
10124: Uki Voutilainen. Mauri Seppä. Mauri Miettinen.
10125: Raino Westerholm. Kullervo Rainio. G. Laatio.
10126: Olavi Ronkainen. Pertti Salolainen. Juha Vikatmaa.
10127: Jouni Mykkänen.
10128:
10129:
10130:
10131:
10132: 192 156/72
10133: 1530
10134:
10135: Vl,105.- Toiv.al. n:o 735.
10136:
10137:
10138:
10139:
10140: Kivistö ym.: Terveyskeskusten terveyshoilajiksi sijoittuvien täy-
10141: dennyskoulutuksesta.
10142:
10143:
10144: E d u s k u n n a 11 e.
10145:
10146: Kansanterveyslain toteuttamisen yhteydessä vähäisellä täydennyskoulutuksella myös heidät
10147: luotava terveyskeskusjärjestelmä edellyttää lää- voitaisiin kouluttaa terveyskeskusten edellyttä-
10148: kintähenkilökunnan koulutuksen osittaista miin terveysneuvonnan tehtäviin. Tämän ryh·
10149: uudistamista. Terveyskeskusten terveyshoitajien män asiantuntemusta voitaisiin käyttää hyväksi
10150: toiminnassa terveydenhoito perinteisen sairaala- myös liikuntaneuvonnassa; onhan liikunnan har-
10151: hoidon rinnalla tulee korostumaan. Koska sai- joittaminen yksi tehokkaimpia ennaltaehkäise-
10152: raanhoidon oppilaitosten koulutus on ollut pe- vän terveydenhoidon muotoja.
10153: rinteellisesti muun lääketieteellisen koulutuk- Esitetynlainen terveydenhoitohenkilökun-
10154: sen tavoin sairaalalääketieteellisesti painotettua, nan liikuntatieteen ja liikuntakasvatuksen kan-
10155: on terveyskeskuksiin siirrettävälle henkilökun- didaattien jatkokoulutus olisi Jyväskylän yli-
10156: nalle annettava täydennyskoulutusta. Niinpä opistossa saatavissa käyntiin ilman mainittavia
10157: esimerkiksi Lääkintöhallituksen viisivuotissuun- lisäinvestointeja. Tiedekunnan rakennuksen vai·
10158: nitelmat edellyttävät terveyskeskuksiin sijoitet- mistuttua tilat ovat riittävät. Tiedekunnasta on
10159: tavan henkilökunnan - mm. terveyssisarten ja muodostunut myös jo nykyisellään niin voima-
10160: kätilöjen - täydennyskoulutusta. Tähän täy- kas kansanterveyden koulutusyksikkö, että lisä-
10161: 'dennyskoulutukseen sen paremmin kuin uuden virkojen tarve rajoittuisi yhteen yliassistentin
10162: henkilökunnankaan kouluttamiseen nykyisillä viran perustamiseen.
10163: terveydenhoitoalan oppilaitoksilla ei ole mah- Koska terveydenhoitohenkilökunnan täyden-
10164: dollisuuksia. Pitkällä tähtäimellä henkilökun- nyskoulutuksen tarve tulee nopeasti ajankohtai-
10165: nan tarve on niin suuri, että maassa on valmis- seksi ja koska koulutus olisi järjestettävissä
10166: tauduttava voimakkaan terveystieteellisen kou- Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tie-
10167: lutuskeskuksen perustamiseen. dekunnassa nopeasti ja vähäisin lisäkustannuk-
10168: Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä sin, ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
10169: tiedekunnassa on kehitetty varsin voimakas kan- toivomuksen,
10170: santerveyden opintosuunta. Tämän opintosuun-
10171: nan ja paikallisten sairaanhoito-oppilaitosten että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10172: välillä onkin jossain määrin harjoitettu koulu- miin terveyskeskusten terveyshoitajien
10173: tusyhteistyötä. Lisäksi tiedekunnassa on toimi- virkoihin sijoittuvan henkilökunnan täy-
10174: nut myös ns. teorialinja, jolla ei valmisteta lii- dennyskoulutuksen järjestämiseksi Jy-
10175: kuntakasvatuksen opettajaviroissa toimivia. Tä- väskylän yliopiston liikuntatieteellisessä
10176: män linjan opiskelijoista valtaosa on valinnut tiedekunnassa.
10177: juuri kansanterveyden opintosuunnan. Varsin
10178: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
10179:
10180: Kalevi Kivistö. Anna-Liisa Hyvönen.
10181: Kuuno Honkonen. 1.-C. Björklund.
10182: Siiri Lehmonen.
10183: 1531
10184:
10185: VI,106.- Toiv.al. n:o 736.
10186:
10187:
10188:
10189:
10190: T. T. Koivisto ym.: Peruskoulunjälkeisen opiskelijaväestön ter-
10191: veydenhuollon niveltämisestä kansanterveystyöhön.
10192:
10193:
10194: E d u s k u n n a 11 e.
10195:
10196: Opiskelijoiden terveydenhuollon tavoitteeksi den terveydenhuollosta. Komitean ehdotusten
10197: on asetettava koko peruskoulun jälkeisen opis- mukainen ja kansanterveyslain rajaama toimi-
10198: kelijaväestön saaminen yhtenäisen järjestelmän piiri ovat ristiriidassa keskenään. Opiskelijoi-
10199: piiriin. Peruskoulun jälkeisiä opintoja suoritta- den terveydenhuollon tulee olla osa koko kan-
10200: via opiskelijoita on tällä hetkellä noin 240 000 san terveydenhuoltoa ja olisi päästävä koko
10201: ja heidän lukumääränsä on arvioitu nousevan peruskoulun jälkeisen opiskelijaväestön katta-
10202: vuoteen 1975 mennessä lähes 300 000 opiskeli- vaan kokonaisvaltaiseen järjestelmään. Opiske-
10203: jaan. Opiskelijoiden terveydenhuollon perustan lijoiden terveydenhuoltokomitea ehdottaa opis-
10204: tulee yleisten terveydenhuollollisten periaattei- kelijoiden terveydenhuoltolain voimaan saatta-
10205: den mukaisesti olla kunnallisessa terveydenhuol- mista tämän opiskelijajoukon terveydenhuollon
10206: totyössä ja opiskelijat on katsottava kunnan jestämiseksi. Ottaen huomioon kansanter-
10207: asukkaiksi. veyslain edellytykset ja ilmaispalvelujen kehit-
10208: Yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden vas- tymisen tulisi kokonaisvaltainen järjestely opis-
10209: taavien oppilaitosten terveydenhuollosta vastaa kelijoiden terveydenhuollon järjestämiseksi sel-
10210: tällä hetkellä Ylioppilaiden terveydenhoitosää- vittää mahdollisimman pian.
10211: tiö. Uusi kansanterveyslaki sulkee piiriinsä lu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10212: kioiden ja yleisten ammattikoulujen oppilaat. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10213: Opistotasoisten oppilaitosten oppilaiden tervey-
10214: denhuollosta ei tällä hetkellä vastaa kukaan. että hallitus selvityttäisi koko perus-
10215: Opetusministeriö asetti vuonna 1969 komi- koulunjälkeisen opiskelijaväestön ter-
10216: tean selvittämään koko peruskoulun jälkeisen veydenhuollon niveltämisen kansanter-
10217: opiskelijaväestön terveydenhuoltoa. Komitean veystyöhön ottaen huomioon opiskeli-
10218: ehdotusten mukaan tulee kuntien vastata joiden terveydenhuoltokomitean ehdo-
10219: alueellaan sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoi- tukset ja kansanterveyslain edellytykset.
10220: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
10221:
10222: Tellervo T. Koivisto. Pirkko Työläjärvi. Riitta Järvisalo-Kanerva.
10223: V. 0. Mäkinen. Tellervo M. Koivisto. Reino Breilin.
10224: Osmo Kaipainen.
10225: 1532
10226:
10227: VI,107.-Toiv.al. n:o 737.
10228:
10229:
10230:
10231:
10232: Koskenniemi ym.: Metsätyöläisten terveystarkastusta koskevan
10233: esityksen antamisesta.
10234:
10235:
10236: E d u s k u n n a 11 e.
10237:
10238: Metsätyömiehet ovat kansanterveytemme mattomia vahinkoja. Ensimmäinen askel tilan-
10239: suurin riskiryhmä. Tilastojen mukaan 68 % teen parantamiseksi ja kartoittamiseksi olisi jär-
10240: metsätyömiehistä on siirtynyt työkyvyttömyys- jestää metsätyömiehille säännöllinen ja pakolli-
10241: eläkkeelle saavutettuaan 50 vuoden iän. Tilanne nen terveystarkastus, jonka perusteella metsä-
10242: on lisäksi jatkuvasti huonontumassa. Tilanteen työläisiä voitaisiin määrätä ennakoltaehkäise-
10243: pahenemiseen on vaikuttanut ennen kaikkea vään kuntouttavaan hoitoon. Koska lopullinen
10244: moottorisahan lisääntynyt käyttö, joka tekee hyöty tästä koituu myös työnantajille, tulisi
10245: täysin terveestä metsätyöläisestä 20 vuodessa heidän kannettavakseen määrätä myös toimen-
10246: työkyvyttömän. Metsätyömiesten terveydenti- piteistä aiheutuvat kustannukset.
10247: lasta huolehditaan itse asiassa huonommin kuin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
10248: heidän työvälineittensä kunnosta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10249: Metsätyömiesten terveydentilaan jo kauan
10250: haitallisesti vaikuttaneina syinä voidaan mainita että hallitus antaisi kiireellisesti
10251: mm. huonot asunto-olosuhteet, virheellinen ruo- Eduskunnalle erillisen lakiehdotuksen,
10252: kavalio ja epäsäännölliset ruoka-ajat. Myös se, jossa säädetään metsätyöläisille pakolli-
10253: että metsätyömiehet joutuvat työssään olemaan nen ;a säännöllinen terveystarkastus,
10254: jatkuvasti sääolosuhteiden vaihtelun alaisina ai- jonka perusteella kuntouttamista tarvit-
10255: heuttaa vaaroja heidän terveydelleen. seva voidaan lähettää hoitoon sekä että
10256: Metsätyömiesten terveydentilan suojelemi- näistä toimenpiteistä aiheutuvat kustan-
10257: seksi ei ole kuitenkaan ryhdytty minkäänlaisiin nukset tulevat työnanta;an maksetta-
10258: erityistoimenpiteisiin. Tästä aiheutuu sekä työ- viksi.
10259: läisille itselleen että kansantaloudelle korvaa-
10260: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
10261:
10262: Niilo Koskenniemi. Kaisu Weckman. Matti Järvenpää.
10263: Pekka Salla. Pauli Räsänen. Aarne Koskinen.
10264: Veikko Salmi. Aarne Pulkkinen. Siiri Lehmonen.
10265: Anna-Liisa Hyvönen. Anna-Liisa Tiekso. Heimo Rekonen.
10266: Helvi Niskanen. Kauko Tamminen. 1.-C. Björklund.
10267: Aulis Juvela. Heikki Mustonen. Mirjam Tuominen.
10268: Lauha Männistö. Rauno Korpinen. Kalevi Kivistö.
10269: Anna-Liisa Jokinen.
10270: 1533
10271:
10272: VI,108.- Toiv.al. n:o 738.
10273:
10274:
10275:
10276:
10277: Koskenniemi ym.: Määrärahasta Aavasaksan matkailuhotellin ra-
10278: kentamiseen.
10279:
10280:
10281: E d u s kun n a 11 e.
10282:
10283: Useimmat Lapin turistikeskuksista ovat va- nion ja Övertorneån kirkonkylät. Sillan valmis-
10284: rustettuja nykyaikaisin palvelumuodoin mm. tuttua kauttakulkuliikenne Rovaniemen suun-
10285: hotelli- ja ravitsemuskeskuksilla. Erikoisen lei- taan ja muualle maakuntaan voimistui suoras-
10286: mansa näille kaikille antaa se, että ne ovat va- taan räjähdysmäisesti. Osaltaan tähän oli vai-
10287: rustukseltaan ns. sesonki- eli talvilomakeskuk- kuttamassa myös vuonna 1967 suoritettu mar-
10288: 'sia, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. kan devalvointi, jonka seurauksena rajakauppa
10289: Länsi-Lapissa on kuitenkin kaksi erittäin tun- kääntyi Suomen eduksi, kun se siihen saakka oli
10290: nettua ja suurta mielenkiintoa saavuttanutta tu- ollut vuosikymmeniä yksinomaan Ruotsin hal-
10291: ristikeskusta: Aavasaksan vaara ja Yllästunturi. littavissa. Övertorneån asutustaajaman väkiluku
10292: Ensinmainittu sijaitsee Ylitornion ja viimemai- on yli 4 000 henkeä ja Ylitornion kirkonkylän
10293: nittu Kolarin kunnassa. Aavasaksan vaara on suunnilleen saman verran. Aavasaksa on näiden
10294: näistä perinteiltään tunnettu jo viime vuosisa- molempien asutustaajamien vaikutuksessa ai-
10295: dalta. Se onkin kehittynyt Yllästunturin kanssa van välittömästi. Vain Tornionjoki erottaa mm.
10296: erittäin huomattavaksi turistikeskukseksi. mainitun ruotsinpuoleisen taajaman Aavasak-
10297: Nämä molemmat muodostavat muihin Lapin tu- sasta. Kun ruotsalaisille on valuuttapoliittisista
10298: ristikeskuksiin sikäli poikkeuksen, että niiden syistä edullisempaa käyttää Suomen matkailu-
10299: käyttö on ympärivuotista eikä ns. kausiluon- ja ravintolapalveluksia hyväkseen, tekevät he
10300: toista. Erikoisesti on Aavasaksan käyttö lisään- sen mielellään jo siitäkin syystä, ettei mm.
10301: tynyt viime vuosina sen tarjoamien ja lisäänty- Ruotsin puolella rajaa mainitussa asutustaaja-
10302: neiden turistipalvelusten ansiosta. Aavasaksalle massa ole näitä mahdollisuuksia lainkaan.
10303: on rakennettu mm. hiihtohissi, jonka toiminta Edellä esitetyn seurauksena sekä Aavasaksan
10304: kattaa ei vain hiihtokauden mutta koko vuo- merkityksen hiihto- ja turistikeskuksena jatku-
10305: den toimien kesän aikana ns. henkilöhissinä. vasti kasvaessa on noussut esiin mitä suurim-
10306: Lisäksi on Aavasaksan vaaralle rakennettu mm. massa määrin turistiluokkaa olevan hotellin
10307: näköalahissi, joka valmistui viime vuonna. tarve. Ilmeisesti tämän ymmärtäen onkin mm.
10308: Aavasaksan matkailumerkitys kasvaa jatku- valtion vuoden 1971 tulo- ja menoarvioon
10309: cv:asti. Se toimii jo nyt ei vain matkailijoiden otettu 70 000 markan suuruinen määräraha ho-
10310: käyntikohteena, vaan myös lähiseutujen asutus- tellin suunnitteluun Aavasaksalle.
10311: keskusten kuten Tornion ja Kemin kaupunkien Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10312: sekä myös muiden lähialueiden asutustaajamien tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10313: viikonlopun viettopaikkana. Alueen merkitys sen,
10314: on jatkuvasti kasvanut hyvien liikenneyhteyk- että hallitus ottaisi valtion vuoden
10315: sien vuoksi ja erikoisesti juuri 60-luvulla, jol- 1973 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
10316: loin silta Tornionjoen yli valmistui yhdistämään rärahan Aavasaksan matkailuhotellin ra-
10317: Suomen ja Ruotsin asutustaajamat - Ylitor- kentamiseen.
10318: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
10319:
10320: Niilo Koskenniemi. Pekka Salla. Anna-Liisa Tiekso.
10321: 1534
10322:
10323: VI,l09.- Toiv.al. n:o 739.
10324:
10325:
10326:
10327:
10328: Koskinen ym.: Kuntien järjestämien syöpätarkastusten korvaami-
10329: sesta valtion varoista.
10330:
10331:
10332: E d u s k u n n a 11 e.
10333:
10334: Syöpäsairauden mahdollisimman varhaisessa naisille maksutonta tutkimusta vuosittain ja
10335: vaiheessa havaitsemiseksi ja siten tämän huoles- miehet on taloudellisista syistä jätetty tutki-
10336: tuttavan kansansairautemme esivaiheessa torju- muksen ulkopuolelle. On todettu, että näyttei-
10337: miseksi on Suomen Syöpäyhdistys yhteistoimin- den varsinaiset laboratoriokustannukset ovat
10338: nassa erilaisten järjestöjen ja kuntien kanssa n. 20 mk tapaukselta, mikä on useille kunnille
10339: suorittanut laajaa esitutkimusta. Tutkimuksissa muiden lakimääräisten rasitusten lisäksi niin
10340: on todettu, että varhaisessa vaiheessa oleva sai- suuri kustannustekijä vuosittain, etteivät kun-
10341: raus on voitu hoitotoimenpiteillä pysäyttää ja nat voi sitä asukkailleen järjestää.
10342: kokonaankin parantaa. Vuosittain on näin pe- Sairaan ihmisen jatkuva hoitaminen laitos-
10343: lastettu tuhansia ihmisiä terveiksi, kuntien ja tai kotihoidossa ja kansalaisten työkyvyn me-
10344: yhteisöjen vapaaehtoisin taloudellisin uhrauk- nettäminen koituvat kuitenkin yhteiskunnalle
10345: sin. ajan oloon kaikkein kalleimmaksi, eikä ehkä
10346: Laajaksi kansansairaudeksi osoittautuneen riittävän ajoissa toteamatta jääneiden sairauden
10347: syöpäsairauden jo esivaiheessa esille tuovaa jat- johdosta menetettyä henkilökohtaista terveyttä
10348: kuvaa tutkimustoimintaa ei kuitenkaan voida voi enää millään korvata. S~ksi olisi välttämä-
10349: tehokkaasti ja kaikkia tieteellisiä apuvälineitä töntä, että ylimenokautena, jolloin mahdolli-
10350: hyväksi käyttäen toteuttaa vain vapaaehtoisin sesti tullaan yleisin yhteiskunnallisin varoin
10351: taloudellisin uhrauksin. Tutkimustoiminnan järjestämään pakollista ja maksutonta syöpätut-
10352: yleistyminen maamme kaikkiin kuntiin edellyt- kimusta koko maassa, kunnille tehtäisiin mah-
10353: täisi, että kunnat saisivat valtiolta takautuvasti dolliseksi näiden tutkimusten järjestäminen
10354: korvauksen niistä kustannuksista mitkä niille korvaamalla niille aiheutuneet kustannukset
10355: tutkimustoiminnan järjestämisestä aiheutuvat, valtion tätä tarkoitusta varten varatuista mää-
10356: ja näin saataisiin kaikki kunnat järjestämään rärahoista.
10357: tätä tutkimustoimintaa. Edelleen on syytä to- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
10358: deta, että on asian puolitiehen jättämistä, jos kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10359: tutkimustoimenpiteet jäävät vain naisiin koh-
10360: distuviksi, kun kuitenkin on todettu valtaosan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
10361: miehistä sairastavan kurkku- ja keuhkosyöpää. menpiteisiin kuntien järjestämien syöpä-
10362: Taloudellisista syistä useat kunnat ovat pitäyty- tarkastusten korvaamiseksi valtion va-
10363: neet vain tähän vähimmäisvaatimuksen toteut- roista.
10364: tamiseen järjestämällä määrättyjen ikäluokkien
10365: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
10366:
10367: Aarne Koskinen. Pentti Liedes. Mirjam Tuominen.
10368: Irma Rosnell. Toivo Asvik. Heimo Rekonen.
10369: 1535
10370:
10371: Vl,llO.- Toiv.al. n:o 740.
10372:
10373:
10374:
10375:
10376: Kurppa ym.: Sairaiden oikeusturvan parantamisesta.
10377:
10378:
10379: E d u s k u n n a 11 e.
10380:
10381: Vakavasti sairas ihminen ei voi hoitaa itseään On myös voitu havaita, että sairaalassa an-
10382: ja asioitaan ja hän joutuu turvautumaan toisten nettava hoito ja kohtelu ei ole aina tasapuolista
10383: ihmisten apuun. Hänen terveytensä ja myös elä- ja oikeudenmukaista. Lääkärit saattavat lyödä
10384: mänsä on toisten hoidon ja huolenpidon va- lisäksi laimin varsinaiset sairaalatyönsä yksityis-
10385: r:assa. Sairas ihminen ei myöskään pysty puo- praktiikkansa kustannuksella.
10386: lustautumaan mikäli häntä ja hänen asemaansa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10387: käytetään väärin hyväksi tai jos hänen saamansa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10388: hoito tai kohtelu on puutteellista tai asiatonta. muksen,
10389: Sairaan oikeusturva on maassamme järjestä-
10390: mättä. Tässä yhteydessä voidaan korkeintaan että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
10391: puhua ns. lääkärin etiikasta. Lääkäritkin ovat miin sairaan oikeusturvan parantami-
10392: kuitenkin vain ihmisiä ja tekevät näin ollen seksi.
10393: myös erehdyksiä ja virheitä.
10394: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
10395:
10396: Mauno Kurppa. Rainer Lemström.
10397: Mikko Vainio. A. R. Sainio.
10398: 1536
10399:
10400: VI,lll.- Toiv.al. n:o 741.
10401:
10402:
10403:
10404:
10405: Laatio ym.: Maksutloman terveyden- ja sairaanhoidon sekä kun-
10406: toutuksen myöntämisestä rintamasotilastunnukseen oikeute-
10407: tuille.
10408:
10409:
10410: E d u s k u n n a 11 e.
10411:
10412: Rintamaolosuhteet aiheuttivat sen, että rinta- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
10413: masotilaat sairastavat keskimääräistä enemmän. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10414: On kohtuullista, että heille myönnetään mak-
10415: suton terveyden- ja sairaudenhoito sekä kun- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
10416: toutus. Kun sairauksia ennalta ehkäisevä hoito menpiteisiin maksuttoman terveyden- ja
10417: kuntoutuslaitoksilla on huomattavasti taloudel- sairaanhoidon sekä sairauksia ennalta
10418: lisempaa yhteiskunnalle kuin sairaudenhoito on ehkäisevän kuntoutuksen myöntämiseksi
10419: myös se luettava sairaslomaan oikeuttavaksi. rintamasotilastunnukseen oikeutetuille.
10420: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
10421:
10422: G. Laatio. Eeva Kauppi. Harri Holkeri.
10423: Pekka Vilmi. Eero Salo. Elsi Hetemäki.
10424: Jouni Mykkänen. Victor Procope. Antero Salmenkivi.
10425: Kauko Tamminen. Viljo Suokas. Sirkka Lankinen.
10426: J. Juhani Kortesalmi. Eino Loikkanen. Erkki Häkämies.
10427: Olavi Nikkilä. M. Jaatinen. Salme Katajavuori.
10428: Kullervo Rainio. Matti Asunmaa. Mauri Seppä.
10429: Mauri Miettinen. Eero Lattula. Jouko Siikaniemi.
10430: Mikko Asunta. Sinikka Karhuvaara. Pekka Jokinen.
10431: Sami Suominen.
10432: 1537
10433:
10434: VI,112.- Toiv.al. n:o 742.
10435:
10436:
10437:
10438:
10439: Laatio ym.: Määrärahasta Korsuvel;ten Kuntosäätiölle Keski-Suo-
10440: men kuntouttamislaitoksen tukemiseen.
10441:
10442:
10443: E d u s k u n n a II e.
10444:
10445: Korsuveljesten kuntosäätiö, jonka jäseninä saanut mitään ulkopuolista tukea toiminnalleen
10446: ovat mm. Suomen Sotaveteraaniliitto ja Suo- eikä avustusta käyttökustannuksiin eikä raken-
10447: men Rintamamiesveteraanien liitto sekä eräät nuslainoihin korkoihin. Tästä syystä laitoksen
10448: Keski-Suomen maakunta- ja invaliidijärjestöt, päivähoitomaksut tulevatkin suhteettoman kor-
10449: on perustanut Laukaan kunnan Petruman ky- keiksi.
10450: lään kuntoutumislaitoksen. Laitos on saanut Tämän tärkeää terveydenhoidollista tehtävää
10451: 2.3. 4. 1971 lääkintöhallitukselta perustamislu- suorittavan laitoksen tukemiseksi ehdotamme
10452: van. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10453: V ahvistettujen sääntöjen mukaan tama
10454: Keski-Suomen kuntouttamislaitos järjestää lii- että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
10455: kuntakursseja, kuntoleirejä ja virkistystilaisuuk- ja menoarvioesitykseen määrärahan Kor-
10456: sia sekä antaa fysikaalista hoitoa. suveljien Kuntosäätiölle Keski-Suomen
10457: Kuntouttamistehtävää suorittava laitos ei ole kuntouttamislaitoksen tukemiseen.
10458: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
10459:
10460:
10461: G. Laatio. Eeva Kauppi.
10462: Eero Lattula. Georg C. Ehmrooth.
10463: Erkki Häkämies.
10464:
10465:
10466:
10467:
10468: 193 156/72
10469: 1538
10470:
10471: Vl,113.- Toiv.al. n:o 743.
10472:
10473:
10474:
10475:
10476: Laine ym.: Lääketeollisuuden ia apteekkilaitoksen ottamisesta
10477: valtion haltuun.
10478:
10479:
10480: E d u s k u n n a 11 e.
10481:
10482: Valtioneuvostolle maaliskuun 31 päivänä paremmin otettaisiin huomioon kansalaisten ter-
10483: 1950 antamassaan lausunnossa sosialisoimis- veydelliset ja taloudelliset näkökohdat. Pieniin
10484: komitea mm. ehdotti toimikunnan asettamista yksikköihin jakautuneen jakeluportaan ottami-
10485: laatimaan ehdotukset maan apteek!kilaitoksen nen valtion haltuun ei mielestämme yleisesti
10486: järjestämisestä. Komitean mietinnössä lähdetään ole perusteltavissa. Apteekkilaitos, vaikka ja-
10487: siitä, e~:tä apteekkitavarain maahantuonti ja tuk- kautuukin pieniin yksikköihin, toimii kuiten-
10488: kumyynd otetaan valtion haltuun. Samoin jake- ildn alalla, jossa sosiaalisilla ja terveydellisillä
10489: luverkosto. Lääketeollisuuden kohdalla edelly- näkökohdilla voidaan tämän jakeluportaan kan-
10490: .tettiin valtion lääketeollisuuden luomista ja sallistamista puoltaa .
10491: tällä alalla toimivien tehtaitten siirtämistä val- Lääketeollisuuden ja apteekkilaitoksen val-
10492: tion omistukseen ja hallintaan. tion haltuun ottamisen puolesta puhuu sekin,
10493: Ehdotuksensa perusteluissa komitea !korosti että valtio ja kunnat osallistuvat nykyisin jo
10494: lääkkeiden ja lääkeaineiden tuotannon sekä monilla eri tavoin terveydenhoidon kustannuk-
10495: myynnin yleishyödyllistä luonnetta todeten, et- siin. Sairausvakuutuslain kehittäminen vapaan
10496: tä "yksityistä voittoperiaa<tetta voidaan kaikkein lääkäri- ja lääkehuollon asteelle edeHyttää myös
10497: vähimmin hyväksyä alalla, jonka yksinomaisena yksityiseen voitontavoitteluun perustuvan lää-
10498: tarkoituksena on sairauksien ehkäiseminen tai ketuotannon ja jakelun ottamista valtion hal-
10499: parantaminen". tuun. Sairausvakuutuslain voimaantulon jälkeen
10500: Kysymys lääketedllisuuden ja apteekkilaitok- tapahtuneet laboratoriomaksujen ja lääkkeiden
10501: sen valtion haltuun ottamisesta on monistakin hintojen korotukset osoktavat myös edellä mai-
10502: eri syistä tullut entistä ajankohtaisemmaksi. nitun toimenpiteen tarpeeliisuuden.
10503: Lääketeollisuuden ja apteekkilaitoksen tehtä- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
10504: vänä olisi mielestämme huolehtia siitä, että kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10505: kansalaiset saisivat lääkkeet mahdollisimman
10506: halvalla. Suurelta osalta kaupallisiin näkö- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10507: kohtiin perustuvasta lääkkeiden ja lääkeainei- lääketeollisuuden, apteekkitavarain maa·
10508: den mainostamisesta pitäisi voida luopua. Lää- hantuonnin ja tukkumyynnin sekä ap-
10509: keteollisuuden ottaminen valtion haltuun antai- teekkilaitoksen ottamiseksi valtion hal-
10510: si mahdollisuuden lääkkeiden tuotannon ja ja- tuun.
10511: kelun uudelleen järjestämiseen, jossa nykyistä
10512: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
10513:
10514: Ensio Laine. Aarne Koskinen.
10515: Heimo Rekonen. Taisto Sinisalo.
10516: 1539
10517:
10518: VI,114.- Toiv.al. n:o 744.
10519:
10520:
10521:
10522:
10523: Laine ym.: Moottoriajoneuvoilla liikkuvia henkilöitä palvele-
10524: vien majoitus- ja ravitsemusliikkeiden anniskeluoikeuksista.
10525:
10526:
10527: E d u s kun n a 11 e.
10528:
10529: Maahamme on viime vuosina perustettu Uusimpien tutkimusten mukaan autonajotaito
10530: useita automatkailijoita palvelevia moottoriho- alkaa heiketä heti, kun verenalkoholi on nous-
10531: telleja ja motelleja, jotka tarjoavat siistejä ja sut 0.2-0.3 promilleen eli niin korkeaksi, että
10532: halpoja yösijoja sekä myös ruokailumahdolli- se voidaan mitata. Tähän riittää 1-2 pulloa
10533: suuden, jota käyttävät hyväkseen myös sellai- olutta. Auton ajaminen humalatilan nousuvai-
10534: set autoilijat, jotka eivät yövy motellissa. heessa on erityisen vaarallista. V. 1949 mietin-
10535: Monet toiminnassa tai perusteilla olevat tönsä jättänyt verenalkoholikomitea esittikin
10536: moottorihotellit ovat hankkineet anniskeluoi- rangaistavaksi sitä, joka nautittuaan enemmän
10537: keudet. Täten luonne rauhallisena yöpymis- kuin 2.25 painoprosenttia alkoholia sisältävää
10538: paikkana ilmeisesti kärsii. Hotelli- ja ravintola- juomaa ryhtyy kuljettamaan moottoriajoneuvoa
10539: toimikunnan mietinnössä todettiin, että hotelli- ennen kuin kaksi tuntia on kulunut nauttimisen
10540: ravintolat on yleensä mitoitettu hotellivieraiden lopettamisesta, vaikkei häntä voitaisikaan muu-
10541: tarvetta suuremmiksi ja ne ovat siten menettä- ten syyttää rattijuoppoudesta.
10542: neet merkityksensä varsinaisina majoitusliikkei- Anniskeluoikeuksien myöntäminen moottori-
10543: den ravintoloina. Sama virhe on tehty moottori- hotellien ja motellien ravintoloille on kehittä-
10544: ajoneuvoilla liikkuville matkailijoille tarkoitet- nyt niitä niiden tarkoitukselle vieraaseen ja
10545: tujen majoitusliikkeiden kohdalla. Niillä motel- matkailuolojen kannalta virheelliseen suuntaan
10546: Ieilla, jotka eivät ole hankkineet anniskeluoi- sekä tuottaa liiaksi vaaraa liikenneturvallisuu-
10547: keuksia, on mahdollisuus tarjoilla keskiolutta. delle.
10548: Moottorihotellin ja motellin luonteeseen kuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10549: luu palvella matkailijoita, ei paikkakunnan väes- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10550: töä. Niitä ei yleensä sijoitetakaan suuriin asu-
10551: tuskeskuksiin. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi sel-
10552: Moottorihotelleissa ja motelleissa yöpyvät ja laisiin toimenpiteisiin} että pääasiassa
10553: niiden ravintoloissa ruokailevat henkilöt saapu- moottoriajoneuvoilla liikkuvia henki-
10554: vat sinne melkein poikkeuksetta omilla autoil- löitä palveleville majoitus- ja ravitse-
10555: laan. Tällöin on olemassa vaara, että he lähte- musliikkeille ei myönnettäisi anniskelu-
10556: tevät ajoon alkoholin vaikutuksen alaisena. oikeuksia.
10557: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
10558:
10559: Ensio Laine. Toivo Asvik.
10560: Anna-Liisa Jokinen. Pentti Liedes.
10561: 1540
10562:
10563: Vl,11.5.- Toiv.al. n:o 74.5.
10564:
10565:
10566:
10567:
10568: Laitinen ym.: Lääkkeiden, tupakan ja alkoholin mainonnan kiel-
10569: tämisestä.
10570:
10571:
10572: E d u s k u n n a 11 e.
10573:
10574: Erilaisten päihdeaineiden väärinkäyttö on sen lisääntymisestä saatavat tulot huomioon-
10575: tutkimusten mukaan noussut voimakkaasti ottaen, on kansantaloudellisesti kokonaisuu-
10576: maassamme viime vuosina. Ns. huumausaineon. dessa epäedullisempaa myös valtiovallalle pitää
10577: gelman lisäksi on huomattavan vakavia ilmiöitä yllä nykyistä tilannetta. Ratkaiseva seikka on
10578: nähtävissä alkoholin kulutuksen lisääntymisessä tietenkin mainonnan myötä kuluttajille aiheu-
10579: ja >lääkeaineiden väärinkäytön lisääntymisessä. tuvat vaarat. Tästä syystä kulutuksen kiihdyt-
10580: Samoin tupakan käytöstä on muodostunut va- tämiseen tähtäävästä mainonnasta on siirryttävä
10581: kava vaara suomalaisten terveydelle. kuluttajavalistuksenomaiseen tiedottamiseen.
10582: Huolimatta siitä, että alkoholin, tupakan ja Varsinainen mainonta on lopetettava.
10583: lääkeaineiden mainonnassa on saatu aikaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10584: eräitä tuottajien omaan vapaaehtoiseen haluun tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10585: perustuvia rajoituksia, on mainonta edelleen sen,
10586: tärkeä elementti em. tuottajien markkinointi-
10587: prosessissa, jonka tarkoituksena on näiden tuot- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10588: teiden kulutuksen lisääminen. menpiteisiin lääkkeiden, tupakan ja al-
10589: Yhteiskunnan intresseissä ei kuitenkaan ole koholin mainonnan kieltämiseksi Suo-
10590: kiihdyttävää kulutusta näillä aloilla. Pelkästään messa.
10591: taloudellisesti ajatellen, lyhytaikaisesta kulutuk-
10592: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
10593:
10594: Aili Laitinen. Irma Toivanen.
10595: 1541
10596:
10597: Vl,116.- Toiv.al. n:o 746.
10598:
10599:
10600:
10601:
10602: Laitinen ym.: Mikkelin sairaanhoitokoulun vakinaistamisesta ja
10603: kehittämisestä.
10604:
10605:
10606: E d u s k u n n a 11 e.
10607:
10608: Mikkelissä on 26 vuotta toiminut sairaan· Mi:kkelin läänissä on terveydenhoitoalan kou-
10609: hoitokou1u, jota ei kuitenkaan ole vieläkään va· lutusta vähemmän kuin yleensä maan lääneissä
10610: kinaistettu. Väliaikaisena näinkin kauan toimi- ja alueella on puutetta ammattikoulutuspai-
10611: minen lienee riittävä osoitus koulun tarpeelli- koista. Toisaalta Mikkelissä on erinomaiset
10612: suudesta, mutta asettaa esteitä koulun kehitty- mahdollisuudet monipuoliseen ja korkeatasoi-
10613: miselle. Koulu toimii väliaikaisissa tiloissa eikä seen harjoitteluun.
10614: väliaikaisuuden takia uudisrakentamiseen voida Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10615: ryhtyä. Samoin opettajatyövoiman saanti vaikeu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10616: tuu, sillä pätevää työvoimaa ei helposti saada muksen,
10617: väliaikaiseen työhön.
10618: Kansanterveyslain tullessa voimaan, !lisääntyy että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10619: avohoidon tarvitseman työvoiman kysyntä. Mik- Mikkelin sairaanhoitokoulun vakinaista-
10620: kelin sairaanhoitokouluun voitaisiin keskittää miseksi ja koulun toimialan määrittämi-
10621: siellä nyt jo tapahtuvan apuhoitajien, mielisai- seksi niin, että koulu täydentäisi kansan-
10622: raanhoitajien ja tutkimusapulaisten koulutuksen terveyslain aiheuttamaa työvoimantar-
10623: lisäksi myöskin esim. hammashoitajien, hiero- vetta.
10624: jien ja lääkintävahtimestareiden koulutus.
10625: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
10626:
10627: Aili Laitinen. Irma Toivanen.
10628: 1542
10629:
10630: Vl,117.- Toiv.al. n:o 747.
10631:
10632:
10633:
10634:
10635: Laitinen ym.: Monopolisoilumista ehkäisevän lainsäädännön
10636: aikaansaamisesta.
10637:
10638:
10639: E d u s kun n a 11 e.
10640:
10641: Monopolilla tarkoitetaan sellaista tilannetta tuotantoon. Vaikka nam ei välttämättä tar-
10642: markkinoilla, että yksinmyyjä tai näiden yh- vitse käydäkään, on pidettävä kilpailua voimak-
10643: teenliittymä voi määrätä hinnan hallitsemalla kaampana kiihokkeena hyvinvointiin. Yritys,
10644: täydellisesti tai ainakin ratkaisevasti tarjonnan joka ei kehitä tuotantomenetelmiään kilpaili-
10645: kyseessä olevan hyödykkeen osalta. Jokainen joiden parantaessa omiaan, häviää kilpailussa.
10646: yrittäjä on omien tuotteittensa yksinmyyjä ja Suomessa on tapahtunut kehitystä monopo-
10647: hänellä on niiden suhteen monopoli. Kaikilla lien suuntaan. Maassamme monopolitilannetta
10648: tuotteilla on kuitenkin korvikkeita eli substi- edustaa tyypillisimmillään öljy- ja petrakemial-
10649: tuutteja, jotka ainakin osittain palvelevat samaa linen teollisuus. Valtiovallan hallussa olevien
10650: tarkoitusta. Yrityksellä sanotaan olevan mono- monopolien lisäksi on myös yksityisellä sekto-
10651: polivaltaa, jos se voi nostaa hintojaan ilman, rilla tapahtumassa huolestuttavaa keskitystä.
10652: että se menettää asiakkaansa. Jokainen yritys Maassamme tarvitaan suurteollisuutta, mutta
10653: menettää jonkin verran asiakkaitaan nostaes- sitä ei olisi perustettava menopeleihin johta-
10654: saan hintojaan ja siten täydellistä monopoli- valla tavalla. Sekä valtion että yksityisten hal-
10655: valtaa ei ole. Täten monopolivallan asteet voi- lussa olevat monopolit voivat nostaa tuotteit-
10656: vat vaihdella ja sitä on ajateltava muuttujana. tensa hintoja. Eräillä aloilla ollaan jo mono-
10657: Rajan vetäminen kilpailun ja monopolin väliin polien armoilla - niiden hinnat eivät ole pel-
10658: on vaikea; täydellisen kilpailun ja täydellisen kästään korkean laadun merkki. Monopoli-
10659: monopolin väliin jää alue, jolla kilpailua on soitumisen ehkäisemiseksi olisi laadittava kii-
10660: enemmän tai vähemmän. reellisesti lainsäädäntö, mikäli halutaan säilyt-
10661: Yrittäjän mahdollisuus nostaa hintojaan me- tää kuluttajalle tärkeä kohtuullinen hinta ja
10662: nettämättä ostajia riippuu hänen tuotteitensa hyvä palvelu.
10663: kysynnän joustosta. Tämä puolestaan riippuu Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10664: siitä, millaisia substituutteja on olemassa hä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10665: nen tuotteilleen. Mikäli korvikkeita ei ole tai
10666: ne ovat varsin heikkoja, voi yrittäjä nostaa että hallitus alkaisi kiireellisesti val-
10667: hintoja. Tällöin sanotaan tuottajan saavan mo- mistaa monopolisoilumista ehkäisevää
10668: nopolivoittoa. lainsäädäntöä.
10669: Useat taloustieteilijät katsovat monopolin
10670: johtavan korkeampaan hintaan ja alempaan
10671: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
10672:
10673: Aill Laitinen. Irma Toivanen.
10674: 1543
10675:
10676: VI,118.- Toiv.al. n:o 748.
10677:
10678:
10679:
10680:
10681: Laitinen ym.: Peruskoulun jälkeisiä opintoja harjoittavan väestön
10682: terveydenhuollon niveltämisestä kansanterveystyöhön.
10683:
10684:
10685: Ed u s kunnalle.
10686:
10687: Opiskelijoiden terveydenhuollon tavoitteeksi denhuoltoa ja olisi päästävä koko peruskoulun
10688: on asetettava koko peruskoulun jälkeisen opis- jälkeisen opiskelijaväestön kattavaan kokonais-
10689: kelijaväestön saaminen yhtenäisen järjestelmän valtaiseen järjestelmään. Opiskelijoiden tervey-
10690: piiriin. Peruskoulun jälkeisiä opintoja suoritta- denhuoltokomitea ehdottaa opiskelijoiden ter-
10691: via opiskelijoita on tällä hetkellä noin 240 000 veydenhuoltolain voimaan saattamista tämän
10692: ja heidän lukumääränsä on arvioitu nousevan opiskelijajoukon terveydenhuollon järjestämi-
10693: vuoteen 1975 mennessä lähes 300 000 opiskeli- seksi. Ottaen huomioon kansanterveyslain edel-
10694: jaan. Opiskelijoiden terveydenhuollon perustan lytykset ja ilmaispalvelujen kehittymisen tulisi
10695: tulee yleisten terveydenhuollollisten periaattei- kokonaisvaltainen järjestely opiskelijoiden ter-
10696: den mukaisesti olla kunnallisessa terveydenhuol- veydenhuollon järjestämiseksi selvittää mahdol-
10697: totyössä, ja opiskelijat on katsottava kunnan lisimman pian.
10698: asukkaiksi. Jotta nykyisin opiskelijoiden terveydenhuol-
10699: Yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden vas- losta vastaavien yhteisöjen toiminta voitaisiin
10700: taavien oppilaitosten terveydenhuollosta vastaa siirtymäkautena hoitaa palvelutason turvaavalla
10701: tällä hetkellä Ylioppilaiden terveydenhuoltosää- tavalla, olisi opiskelijoiden terveydenhuoltojär-
10702: tiö. Uusi kansanterveyslaki sulkee piiriinsä lu- jestelmässä mahdollisesti tapahtuvien muutos-
10703: kioiden ja yleisten ammattikoulujen oppilaat. ten tarkka aikataulu samalla selvitettävä.
10704: Opistotasoisten oppilaitosten oppilaiden tervey- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10705: denhuollosta ei tällä hetkellä vastaa kukaan. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10706: Opetusministeriö asetti vuonna 1969 komi- muksen,
10707: tean selvittämään koko peruskoulun jälkeisen
10708: opiskelijaväestön terveydenhuoltoa. Komitean !että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10709: ehdotusten mukaan tulee kuntien vastata alueel- koko peruskoulun jälkeisiä opintoja har-
10710: laan sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoiden ter- joittavan väestön terveydenhuollon ni-
10711: veydenhuollosta. Komitean ehdotusten mukai- veltämiseksi kansanterveystyöhön ottaen
10712: nen ja kansanterveyslain rajaama toimipiiri ovat huomioon opiskelijoiden terveydenhuol-
10713: ristiriidassa keskenään. Opiskelijoiden tervey- tokomitean ehdotukset ja kansanterveys-
10714: denhuollon tulee olla osa koko kansan tervey- lain edellytykset.
10715: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
10716:
10717: Aili Laitinen. Irma Toivanen.
10718: 1544
10719:
10720: Vl,119.- Toiv.al. n:o 749.
10721:
10722:
10723:
10724:
10725: Laitinen ym.: Teollisuuden kemikaliorekisterin perustamisesta.
10726:
10727: E d u s k u n n a 11 e.
10728:
10729: Nopea tekninen kehitys on johtanut siihen, rioiden korjaaminen jälkeenpäin on monin ver-
10730: että teollisuuslaitokset käyttävät yhä suurempia roin hankalampaa ja kalliimpaa.
10731: määriä erilaisia kemikalioita. Niiden koostumus Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10732: uudistuu nopeasti eikä niiden vaikutuksesta ym- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10733: päröivään iuontoon ole läheskään aina tarpeel- muksen,
10734: lista tietoa. Kemikaliojätteiden puhdistukseen ei
10735: myöskään ole kiinnitetty huomiota siinä vai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10736: heessa kun ne on otettu käyttöön. Olisi välttä- menpiteisiin teollisuudessa käytettävien
10737: mätöntä, että yhteiskunta voisi valvoa ja enna- kemikalioiden ennaltailmoittamisvelvol-
10738: kolta saada tietoa käyttöön aiotuista kemika- lisuuden ;är;estämiseksi perustettavaan
10739: lioista, sillä joskus vakaviksikin koituvien vau- kemikaliorekisteriin.
10740: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
10741:
10742: Aili Laitinen. Irma Toivanen.
10743: 1545
10744:
10745: VI,120.- Toiv.al. n:o 750.
10746:
10747:
10748:
10749:
10750: Laitinen: Valtionenemmistötsen osakeyhtiön perusBamisesta Sai-
10751: maan laivamatkailun kehittymisen turvaamiseksi.
10752:
10753: E d u s k u n n a 11 e.
10754:
10755: Matkailun kehitys Suomessa on 20 vuotta jäl- tii valtakunnallista yhteistyötä ja siitä tuleva
10756: jessä Keski-Euroopan matkailumaista. Kuitenkin hyöty jakautuu varsin laajalle alueelle. Perus-
10757: matkailu on osoittautunut tuottoisaksi elinkei- tellusti onkin Saimaan laivamatkailun osalta esi-
10758: noksi. Maamme väljyys, puhtaus ja eksoottisuus tetty ajatus, että nykyisestä vaikeana pidettä-
10759: houkuttelee ulkomaisia turisteja, mutta maam- västä asemasta pääsemiseksi tulisi Saimaan lai-
10760: me ei pysty tarjoamaan turistien kysymiä mat- vamatkailua silmällä pitäen perustaa erityinen
10761: kailupalveluja. Järvimatkailu on herättänyt osakeyhtiö, jossa yhteiskunnan omien intressien
10762: suurta kiinnostusta myös kotimaanmatkailussa. vuoksi valtiolla olisi rahoituksesta merkittävänä
10763: Saimaan allas - Savon helmi tarjoaisi ympä- tekijänä vastaavana osapuolena jopa osake-
10764: ristöineen monipuolisen matkailukohteen, mikä enemmistö. Näin voitaisiin toisaalta valvoa te-
10765: voisi kehittyä valtakunnallisestikin merkittä- hokkaasti yhteiskunnan varojen käyttöä ja toi-
10766: väksi matkailukeskukseksi tarjoten Itä-Suomelle saalta alalla toimivien yksityisten yrittäjien ta-
10767: sen kipeästi tarvitsemia työpaikkoja. Näyttää loudellista asemaa voitaisiin helpottaa.
10768: kuitenkin siltä, ettei yksityisistä lähteistä pys- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10769: tytä saamaan liikkeelle pääomaa, jolla järvimat- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10770: kailu voitaisiin tehokkaasti hoitaa. Myöskin sen,
10771: Itä-Suomen kunnat ovat joutuneet varojen puut-
10772: teessa toteamaan, ettei riittävää tukea laiva- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10773: matkailulle pystytä antamaan. valtionenemmistöisen osakeyhtiön pe-
10774: Valtion investoinnit matkailuun ov.at olleet rustamiseksi turvaamaan Saimaan laiva-
10775: mitättömän vähäiset ja matkailu kuitenkin vaa- matkailun kehittymistä.
10776: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
10777:
10778: Aili Laitinen.
10779:
10780:
10781:
10782:
10783: 194 156/72
10784: 1546
10785:
10786: VI,121.- Toiv.al. n:o 751.
10787:
10788:
10789:
10790:
10791: Lankinen ym.: Esityksen antamisesta ehkäisyneuvonnasta ;a eh-
10792: käisyvälineiden korvattavuudesta lain nojalla.
10793:
10794:
10795: Ed u s kun n a 11 e.
10796:
10797: Raskaus ja synnytys ovat fysiologinen tapah- on perheen äitejä, aikaisemmin ryhmä oli en-
10798: tuma. Kuitenkin näiden korvattavuus on otet- nen kaikkea aviottomia äitejä. Nämä asiat si-
10799: tu sairausvakuutuksen piiriin. Edelleen on ras- nänsä ovat murheellisia, mutta murhetta lisää
10800: kauden keskeyttäminen otettu sairausvakuutuk- lääkärin kannalta se, että kahden abortin jäl-
10801: sen piiriin. Samoin on sosiaalivaliokunta joh- keen lapsista 30 % syntyy ennenaikaisina ja
10802: donmukaisesti mietinnössään hyväksynyt peri- neljän abortin jälkeen 50 %.
10803: aatteen, että raskauden ehkäisyyn käytettävät Osaksi arkkiatri Ylpön elämäntyön ansiosta
10804: välineet, olivatpa ne pillereitä tai kierukoita, on pienten lasten kuolleisuuden vähentyessä
10805: on otettava korvattavuuden piiriin, mahdolli- päästy maailmassa kärkipäähän Suomessa. Ruot-
10806: sesti sairausvakuutukseen, mihin ne aikaisem- si tulee kakkosena meidän jälkeemme. Miten
10807: paan vedoten luontevimmin sopisivat. nyt käy, kun lukuisat abortit tulevat johtamaan
10808: Uusi aborttilaki, jonka hyväksyminen siinä ennenaikaisiin synnytyksiin. Tulemme saamaan
10809: muodossa, missä se tehtiin, oli ehdoton virhe, uuden paikan tilastossa. Pienten lasten kuollei-
10810: ja on johtanut siihen, että abortteja käytetään suus tulee nousemaan. Ennenaikaisena synty-
10811: perheen lisäämisen ehkäisynä. Yliopiston nais- neen lapsen kohtalo ei läheskään aina ole
10812: tenklinikalla saatujen tilastojen mukaan osas- helppo. 1.5-2 kiloisen ruumiillinen ja henki-
10813: tot ovat täynnä aborttipotilaita, ja jos tämä nen kehitys jää usein jälkeen, ja edessä on
10814: meno jatkuu, jäävät todelliset gynekologiset elämänikäinen rujous. Tämän kaiken murheen
10815: sairaudet hoitamatta. ehkäisemiseksi on sosiaalivaliokunnan mietin-
10816: nössä olevaa ehdotusta ehkäisyvälineiden otta-
10817: Kun v. -70 lisäksi eduskunta laski suojaikä- misesta korvattavuuden piiriin tervehdittävä
10818: rajan 16 vuoteen, tulee aborttilakia noudatet- tyydytyksellä, ja ennustan, että tutkimus tulee
10819: taessa eteen merkillinen seikka. Sukupuoliset osoittamaan, että se 4 milj. mk, jonka nyt
10820: suhteet ikävuodesta 16 ikävuoteen 17 sallitaan arvioidaan menevän ehkäisyvälineisiin, saadaan
10821: ilman riskejä. Silloin saa jokainen nuori tyttö monin kerroin takaisin sairaalamaksujen sääs-
10822: raskauden keskeytyksen, mikä totuttaa holtit- tönä ja uusien paikkojen rakentamattomuutena.
10823: tomuuteen, mutta kun tullaan vuotta vanhem- Emme voi lisäksi edellyttää, että 16-17 vuo-
10824: maksi eli 17 vuotiaiksi, tulee :laki ankaram- tias nuori tyttö tulisi aborttia tehdessään aja-
10825: maksi. Silloin rajoitukset lisääntyvät. On aika telleeksi, että lapsettomuus, joka siinä iässä
10826: kummallista, että iän lisääntyessä rajoitukset tuntuu toivotulta, voikin 10-20 vuoden jäl-
10827: sukupuoliseen kanssakäymiseen lisääntyvät. keen olla hänen elämänsä suurin onnettomuus.
10828: Nyt voimme varautua siihen, että prof. Emme voi jättää niin nuorelle henkilölle pää-
10829: Sakari Timosen esittämät jo ennestään surul- täntävaltaa ja vastuuta, varsinkaan kun hänellä
10830: liset luvut Naistenklinikan tilastoissa kasvavat. ei ole seuraamuksista tarvittavia tietoja. So-
10831: Ne ovat -69; vuoden 1970 tiiastoissa I ja II siaalivaliokunnan toivomusta asiallisen tiedotus-
10832: Naistenklinikassa ajalla 1. 6.-31. 10. seuraa- toiminnan lisäämiseksi äitiys- ym. neuvolaissa
10833: vat: synnytykset, joita oli vuonna -69 2 417, raskauden ehkäisemiseksi ja perhepoliittisten
10834: laskivat 2 190:een. Kriminellit abortit ovat vas- asioiden selvittämiseksi ja ehkäisyvälineiden
10835: taavana aikana nousseet uuden aborttilain ai- ottamiseksi korvattavuuden piiriin on pidettävä
10836: kana 432:sta 446:een. Raskauden keskeytykset ajankohtaisesti tärkeänä asiana, ja lainsäädäntö
10837: siis abortus arteprovocatus ovat nousseet on saatava tämän käytännön toteuttamisen
10838: 273:sta 820:een, ja näistä tällä hetkellä pääosa tueksi.
10839: VI,121.- Lankinen ym. 1547
10840:
10841: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- että hallitus antaisi kiireisesti laki-
10842: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- esityksen ehkäisyneuvonnasta ja ehkäi-
10843: muksen, syvälineiden ottamisesta korvattavuuden
10844: piiriin.
10845: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
10846:
10847: Sirkka Lankinen. Salme Katajavuori.
10848: Aili Vaittinen. Kullervo Rainio.
10849: Juha Vikatmaa. Elsi Hetemäki.
10850: Pekka Jokinen. Anna-Liisa Linkola.
10851: Sami Suominen. Juuso Häikiö.
10852: Eeva Kauppi.
10853: 1548
10854:
10855: VI,122.- Toiv.al. n:o 752.
10856:
10857:
10858:
10859:
10860: Lankinen ym.: Luonnonvaraisten elinkeinojen edistämisestä.
10861:
10862:
10863: E d u s k u n n a 11 e.
10864:
10865: Luonnonvaraiset elinkeinot ovat Suomessa seksi tarvittaisiin paitsi alkutuotannon, keräilyn
10866: joutuneet viime vuosikymmenien aikana rappio- ja pyynnin aloilla tapahtuvaa kehittämistä myös-
10867: ja alennustilaan. Koko maapallolla lienee tuskin kin niiden tuotteiden kaupan, jalostuksen ja
10868: yhtään ainoata muuta kansakuntaa, joka olisi varastoinoin sekä kuljetuksen voimakasta tehos-
10869: jättänyt uudistuvien luonnonvarojen käytön ja tamista rakentamalla tehtaita, pakastamoja,
10870: hoidon niin takapajuiseen asemaan kuin meillä suolaamoja, savustamoja jne.
10871: on tehty. Luonnonvaraiset elinkeinot ovat meillä siksi
10872: Suomessa jätetään vuosittain .k?rjaal?a~!.a tärkeitä, että niitä pitäisi voimallisesti kehittää.
10873: miljardien markkojen arvosta marJoJa, s1ema, Suomessa ei tarvitse autioittaa maaseutua, koska
10874: kalaa ym. metsiin, soille ja vesiin. Samalla tässä meillä on huomattavan suuria edeHytyksiä el-
10875: maassa on köyhyyttä ja työttömyyttä. Maaseutu vyttää luonnonvaraisia elinkeinoja sekä niihin
10876: autioituu ja väestö pakenee etelärannikon suu- perustuvaa kauppaa, teollisuutta ja vaihdantaa.
10877: riin asutuskeskuksiin tai ulkomaille Ruotsiin ja Tähän tarkoitukseen käytettävät varat eivät ole
10878: muuanne. hukkaan heitettyjä.
10879: Tieteellinen tutkimus- ja koetoiminta on Suo- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
10880: messa ollut luonnonvarojen talteenoton ja luon- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10881: taisten elinkeinojen osalta yksipuolista ja puut- muksen,
10882: teellista. Sama koskee myös näiden alojen ope-
10883: tustointa yliopistoissa, korkeakouluissa, opis- että hallitus ryhtyisi toimiin maamme
10884: Joissa ym. sekä neuvonta- ja valistustyötä. luonnonvaraisten elinkeinojen edistämi-
10885: Luonnonvaraisten elinkeinojen kohottami- seksi.
10886: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
10887:
10888: Sirkka Lankinen. Anna-Liisa Linkola.
10889: Sinikka Karhuvaara. Juuso Häikiö.
10890: Pekka Jokinen. Eeva Kauppi.
10891: 1549
10892:
10893: Vl,123.- Toiv.al. n:o 753.
10894:
10895:
10896:
10897:
10898: Lankinen ym.: Sairasvoimistelijoiden ja hierojien koulutuksen
10899: tehostamisesta.
10900:
10901:
10902: E d u s k u n n a 11 e.
10903:
10904: Maassamme vallitsee tällä hetkellä kova pula tämäntapainen ammatti voisi tarjota työtä koti-
10905: hieroja-sairasvoimistelijoista. Lukuisten tapatur- paikallakin.
10906: mien jälkitilat, suuret vanhusten ikäluokat jotka Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
10907: eivät jaksa, ja nuoremmat ikäluokat jotka eivät nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10908: kerkiä, tarvitsisivat tätä kuntoutuspalvelua yhä muksen,
10909: lisääntyvässä määrässä. Sen sijaan koulutuspai-
10910: kat ovat vähentyneet. Mm. tunnetuin niistä, että hallitus ryhtyisi tehostamaan sai-
10911: professori Kalle Taskisen hierojien koulutuslai- rasvoimistelijain ja hierojien koulutusta
10912: tos, on kokonaan lopettanut toimintansa. Var- lisäämällä valtion tukea ja järjestämällä
10913: sinkin maaseudulla on lukuisia maatalouden uusia koulutustilaisuuksia sopivien kun-
10914: piirissä kasvaneita nuoria miehiä ja naisia, joille toutuslaitosten yhteyteen.
10915: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
10916:
10917: Sirkka Lankinen. Salme Katajavuori.
10918: Aili Vaittinen. Kullervo Rainio.
10919: Juha Vikatmaa. Anna-Liisa Linkola.
10920: Pekka Jokinen. Juuso Häikiö.
10921: Sami Suominen. Eeva Kauppi.
10922: 1550
10923:
10924: Vl,124.- Toiv.al. n:o 754.
10925:
10926:
10927:
10928:
10929: Lehtinen ym.: Selvityksen hankkimisesta tupakoinnin kansanter-
10930: veydellisistä vaaroista ja tappioista.
10931:
10932:
10933: E d u s ik u n n a 1Qe.
10934:
10935: Tuprekm..11 valmi&tevero tuotti v. 1963 val- krooninen tulehdus (ikeuhlkokatM~ri) alentaa
10936: tiolle tuloja yli 300 milj. mk. Tiimän johdosta vielä .suurempien tupakoitsijajoukkojen työky-
10937: monet katsovat, että oHsi talouddlisesti vahin- kyä. Tupakoitsijoiden työkyvyn heiikkeneminen
10938: gollista ryhtyä savukkeiden pohtoa rajoittaviin on niinikään meLkoinen !kansantaloudellinen
10939: toimenpiteisiin. Tällöin unohdetaan, että tupa- haitta.
10940: kanpoltosta aiheutuu huomattavia kansanta[ou- Tupaikoinnista aiheutuu kesäisin moni!lukui-
10941: dellisia tappioita, va1klka •tupakka kieltämäntä sia metsäpaloja ja kautta vuoden melkoinen
10942: valtiolle onkin kiitoHinen vero-objekti. määrä !koti- ym. tuilipaloja joissa mm. !kymme-
10943: Etenkin Englannissa ja Yhdysvalloissa viime niä hen!'Kilöitä vuosittain saa surmansa. - Tu-
10944: vuosina toimitettujen laajojen sav~eenpolton pa!koinnin aiheuttama hämärässä näkemisen
10945: terveydellisiä haittoja kos!keneiden. tutJkimusten heikkeneminen ja moottoriajoneuvonkuljettajien
10946: perusteella voidaan ny!kyisin arvioida, että sa- tupakkarvälineiden käsittelyn aiheuutama tark-
10947: vukkeenpdltto lyhentää ihmisen keski-rkää päi- kaavaisuuden huononeminen aiheuttaa ilmeisesti
10948: vittäin poltettujen savu~keiden määrästä riip- joukon liikenneonnettomuuksia ja tuottaa siten
10949: puen ainakin 3-8 vuodella. Eniten tähän vai- met'kittävän määrän talloudel:lisia vaurioita.
10950: kuttavat savuklkeenpdltosta aiheutuva lisäänty- Nämä esimerkit riittävät osoittamaan, että
10951: vä hengitys- ja verenkiertoelintautikuolleisuus. dlisi aihee'llista toimittaa tUJtkimus siitä, kuinka
10952: Amerikan lääkintöjdhdon v:n 1964 alussa ilmes- suuria tupakoinnin tuottamat kansantaloudelili-
10953: tyneen laajan tutlkimus-rapovdn mukaan keski- set tappiot ovat. Tämän tut<kimuksen tulos il-
10954: ikäisten ja sitä vanhempien miesten kuolleisuus meises:ti hätkahdyttäisi kansalaiset yhä laajem-
10955: keul1kosyöpään on 10 kertaa, muihin keuhkojen maiti näkemään, että -tupakointi ei ole vain kan-
10956: tauteihin 6 kertaa sekä sydän- ja verisuonitau- santerveydellinen vaan myös kansantaloudelllinen
10957: teihin 1.7 ke11taa niin suuri kuin tupaikoimatto- pu1mrukysymys, ja siten helpottamaan todella te-
10958: mien. Tämä savukkeenpolttajien ennenaikainen hokkaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä tupakoin-
10959: kudlleisuus lyhentää heidän tuottavan työnsä nin rajoittamiseksi.
10960: kautta 10-20 % :ila, m~kä luonnollisesti mer- EdeHä olevan perusteella ehdotamme edus-
10961: kitsee huoma!Jtavaa kansantaloudellista rasitusta.
10962: 1
10963: kunnan hyväiksyttävä!k:si toivomuksen,
10964: Useat savukkeenpoLttajien potemat taudit
10965: aiheuttavat pitlkäaikaista joko täydellistä tai osit- että hallitus kiireellisesti toimittaisi
10966: taista työkyvyttömyyttä. Maassamme on prof. lääketieteelliseen ia sosiaaliseen tutki-
10967: Klaus Järvisen tuåimu:ksen mukaan n. 200 000 mukseen perustuvan selvityksen tupa-
10968: parantumatonta keuhkolaajentumatautia sairasta- koinnin maassamme aiheuttamista kan-
10969: vaa, joåa ovat saaneet tautinsa etupäässä pitkäl- santerveydellisistä vaaroista ia kansan-
10970: lisen wpabnpolton seurauksena. Keuhkoputiken taloudellisista tappioista.
10971: Helsingis·sä 14 päivänä heLmikuuta 1972.
10972:
10973: Lasse Lehtinen. Lyyli Aalto.
10974: Uki Voutilainen. Ralf Friberg.
10975: 1551
10976:
10977: VI,125.- Toiv.al. n:o 755.
10978:
10979:
10980:
10981:
10982: Lemström ym.: Pelastusarmeijan alkoholistihuoltotyön huo-
10983: mioonottamisesta Alkoholiliikkeen voittovarojen jakamisessa.
10984:
10985:
10986: E d u s ik u n n a '11 e.
10987:
10988: Maamme suurimmissa kaupungeissa on suuret valtavat voittovarat, joiden käyttö ei kai!kilta
10989: määrät kodittomia al!koholisteja ja heihin verraJt- osin nykyisin vastaa 'tarkoitustaan. VaLtiovaHan
10990: tavia yksilöitä. Sosiaaliset laikimme ja säännök- tulee kiinnittää erikoista huomiota Alkoholiliik-
10991: semme eivät anna näille yiksilöi!lle turvaa, eikä keen voittovarojen käyttöön. Niitä tulee ohjata
10992: myöskään hoitoa, jota vailtla he ovat. Hyvin suu- tehostetusti sellaisten rtoi:mintaimuotojen ja jär-
10993: ressa määrin näiden epäsosiaaHsten henkilöiden jestöjen työn tukemiseen, jotka toimivat vai-
10994: aineellinen ja henkinen huolto on näin jäänyt keimmassa asemassa olevien alkoholistien henki-
10995: yksityisten eri järjestöjen ja yhteisöjen varaan. sen ja aineellisen to1minnan kehittämiseksi.
10996: Tä:mä toiminta perustuu kaikiLta osiltaan inhi- Edellä o.Ievaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10997: miliisyyteen ja ihmisyyteen silloin, kun yhteis- tavasti eduskunnan h)'!Väksyttäväksi :toivomuk-
10998: kunta ei kykene hoitamaan täydellisesti silie sen,
10999: kuuluvia tehtäviään.
11000: Edeiiä mainitltua huoltotoimintaa suorittaa että hallitus kiinnittäisi erikoista
11001: pääosihaan Pelastusarmeija, Sisälähetysseura ym. huomiota Alkoholiliikkeen voittovarojen
11002: niihin verrattavat yhteisöt. Kukin näistä järjes- jakamiseksi niin, että Pelastusarmeija
11003: töistä toimii ilman valtion taloudellista tukea saa niistä varoja vaikeimmassa asemassa
11004: vapaaehtoisen ja oma~toimisen taloustoiminnan olevien alkoholistien parissa tekemänsä
11005: turvin. Valtio saa vuosittain alkoholinmyynnistä työn tukemiseksi.
11006: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
11007:
11008: Rainer Lemström. Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
11009: 1552
11010:
11011: VI,126.- Toiv.al. n:o 756.
11012:
11013:
11014:
11015:
11016: Lemström ym.: Tupakanpolton kieltämisestä kotimaassa tuote-
11017: luissa televisio-ohjelmissa.
11018:
11019: E d u s k u n n a 11 e.
11020:
11021: Tutkimukset osoittavat, että tupakanpoltto mät, tuoneet esvlle tupakanpolton vieläpä
11022: on terveydelle vaarallista. Kuitenkin tupakan naisnäyttelijöiden kohdalla. Tähän asiaan on
11023: mainostammen sallitaan maassamme sellaisis- syytä kiinn~ttää huomiota, koska ns. "julkkis-
11024: sakin dlosuhteissa, joissa voitaisiin soveltaa ten" esimerkki ei voi olla vaikuttamatta sii-
11025: samoja säännöstöjä, jotka ovat voimassa esim. hen, että nuortemme keskuudessa tupakan
11026: Mainos-TV: n osalla. Suurimmassa mielipiteiden käyttö tulee entisestäänkin lisääntymään, ja
11027: ja käytöstapojen luonnissa vaikuttavan julkisen vaarantamaan heidän terveytensä.
11028: tiedoitusvälineen TV: n piirissä saadaan kai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11029: kessa ajanvietteeilisessä ohjelmassa estotto- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
11030: masti ja jopa korostetusti harjoittaa esiintymi- vomuksen,
11031: sen yhteydessä mainonnan luonteista tupakoin-
11032: tia. Tämä ei voi olla vaikut:tamatta nuorison että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11033: asennoitumiseen myöntdsesti tupakointiin. tupakanpolton poistamz'reksi kotimaassa
11034: Edellä mainittu taas ei voi olla osaltaan lisää-· tuotetuista televisio-ohjelmista, joifa
11035: mättä tupakan käyttöä. esitetään Yleisradion alaisten TV-l:n ;a
11036: Viime aikoina ovat kärjistyneesti tältä osin TV-2:n kautta.
11037: toimitetut kotimaiset ohjelmat, kuten näytel-
11038: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
11039:
11040: Rainer Lemström. Mikko Vainio.
11041: Aune Mänttäri. Pekka Vennamo.
11042: 1553
11043:
11044: VI,l27.- Hemst.mot. nr 757.
11045:
11046:
11047:
11048:
11049: Lillqvist m. fl.: Om yrkesutbilåning /ör ambulansförare.
11050:
11051:
11052: T i 11 R i k s d a g e n.
11053:
11054: Bristfällig uthildning av personal engagerad som kräver en mer kvalificerad yrkesskolning.
11055: i ambulanstjänst utgör enligt Jandets läkarkår Att utbildningsbehovet är påkaltat, bestyr-
11056: ett alJ:varligt samhällsproblem, som påtalats i kes likaså av sjuktransportkommittens betän-
11057: såväl tidningspress som radio och TV. Patien- kande B 89/1970.
11058: ter omhändertagna av personer med bristfällig Med hänvisning tili ovanstående motivering
11059: skolning utsätts enligt utsago för såväl wåra föreslår vi vördsamt, att riksdagen ville be-
11060: skador som onödiga lidanden under transport sluta hemställa,
11061: till läkare eller s~jukhus.
11062: Läkarkåren poängterar ytterligare, att nu rå- att f'egeringen i skynåsam oråning
11063: dande forhållande med korta förstahjälpkurser måtte vidtaga åtgärder i syfte l'dt igång-
11064: på ett fåtal timmar inte är nog som yrkesut- sätta av sjuktransportkommitten rekom-
11065: .bildning, enär ambulanspersona1en under sin menderad yr!eesutbildning av ambu!ans-
11066: dagliga gäming sätts på mycket: hårda prov, sjukvårdare.
11067: Helsingfors den 9 februari 1972.
11068:
11069: Bror Lillqvist. Ulf Sundqvist.
11070: Lars Lindeman. Ralf Friberg.
11071: Pirkko Työläjärvi. Evald Häggblom.
11072: Elly Sigfrids.
11073:
11074:
11075:
11076:
11077: 195 156/72
11078: 1554
11079:
11080: VI,127.-Toiv.al. n:o 757. Suomennos.
11081:
11082:
11083:
11084:
11085: Lillqvist ym.: Sairasajoneuvonkul;ettajien ammattikoulutuksesta.
11086:
11087:
11088: E d u s k u n n a 11 e.
11089:
11090: Sairaankuljetusajoneuvojen henkilökunnan sään kovalle koetukselle, joka vaatii perusteel-
11091: puutteellinen koulutus on maan lääkäriku11nan lisempaa ammattikoulutusta.
11092: mielestä vakava yhteiskunnallinen ongelma, jos- Sen seikan, että koulutustarve on olemassa,
11093: ta on huomautettu niin sanomalehdistössä, ra- vahvistaa myös sairaankuljetuskomitean mie-
11094: diossa kuin televisiossakin. Puutteellisen kou- tintö B 89/1970.
11095: lutuksen omaavien henkilöiden hoidossa ole- Yllä olevaan perusteluun viitaten ehdotam-
11096: vien potilaiden sanotaan joutuvan alttiiksi sekä me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
11097: vaikeille vammoille että turhille kärsimyksille toivomuksen,
11098: heitä lääkärille tai sairaalaan kuljetettaessa.
11099: Lääkärikunta painottaa lisäksi, että nykyinen että hallitus kiirf!ellisesti ryhtyisi toi-
11100: tilanne lyhyine ensiapukursseineen, joihin sisäl- menpiteisiin tarkoituksena käynnistää
11101: tyy muutamia oppitunteja, ei ole ammattikou- sairaankuljetuskomitean suosittelema
11102: lutuksen kannalta tyydyttävä, koska sairasajo- sairasajoneuvohenkilöstön amm'ilttikou-
11103: neuvon henkilökunta joutuu päivittäisessä työs- lutus.
11104: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
11105:
11106: Bror Lillqvist. Ulf Sundqvist.
11107: Lars Lindeman. Ralf Friberg.
11108: Pirkko Työläjärvi. Evald Häggblom.
11109: Elly Sigfrids.
11110: 1555
11111:
11112: Vl,128.- Toiv.al. n:o 758.
11113:
11114:
11115:
11116:
11117: Linkola ym.: Määrärahasta avustukseksi Allergialiitto ry:lle
11118: allergiasairauksia koskevaa valistustyötä varten.
11119:
11120:
11121: E d u s k u n n a 11 e.
11122:
11123: Maamme väestöstä potee nykyisin kymmen- Liitto toimii tällä hetkellä pienen jäsen-
11124: kunta prosenttia allergisia tauteja, joten näitä maksun turvin. Jäsenmaksuun sisältyy myös
11125: tauteja koskevan valistuksen tarve on suoras- liiton vähintäin neljä kertaa vuodessa ilmes-
11126: taan huutava. tyvä lehti. On selvää, että pienillä jäsenmak-
11127: Allergialiitto - Allergiförbundet ry on al- suilla ei voida tehokkaasti hoitaa valistusta
11128: lergiaa sairastavien tai siitä kärsivien yhteen- allergisista sairauksista ja niiden hoidosta. Tä-
11129: liittymä ( potilasyhdistys), jonka tarkoituksena män vuoksi ehdotamme eduskunnan hyväk-
11130: on niiden haittojen vastustaminen, joita aller- syttäväksi toivomuksen,
11131: giset taudit aiheuttavat yhteiskunnalle ja sen
11132: jäsenille. että hallitus ottaisi vuoden 191.3
11133: Liitto rekisteröitiin vuonna 1969. Sen tar- tulo- ja menoarvioesitykseen määrära-
11134: peellisuudesta on parhaimpana todisteena lii- han avustukseksi Allergialiitto - Aller-
11135: ton jatkuvasti kasvava jäsenmäärä ja sen leh- giförbundet ry:lle allergiasairauksista
11136: den - Allergia - saama erittäin suopea vas- tehtävää valistusta varten.
11137: taanotto.
11138: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
11139:
11140: Anna-Liisa Linkola. Eeva Kauppi. Aili Vaittinen.
11141: 1556
11142:
11143: VI,129.- Toiv.al. n:o 759.
11144:
11145:
11146:
11147:
11148: L. Litma ym..: Toimenpiteistä abortin myöntämiseksi vain ter-
11149: veydellisestä syistä.
11150:
11151: E d u s k u n n a 11 e.
11152:
11153: Laki raskauden keskeyttämisestä eli ns. On myös mitä ilmeisintä, että aborttilain
11154: aborttilaki nykyisessä muodossaan on osoittau- mukanaan tuoma vastuuttomuus ja vapautu-
11155: tunut epäonnistuneeksi. On ilmeistä, että vain minen entisessä määrin elatusvelvollisuuden pe-
11156: arvovaltasyistä sitä puolustavat enää nekään losta on aiheuttamassa naisiin ja erityisesti nuo-
11157: henkilöt, jotka olivat sitä vaatimassa ja laati- riin naisiin kohdistuvaa sukupuolista väkival-
11158: massa, niin tuhoisiksi lain seuraukset ovat en- lan vaaraa. Tästä johtuen aborttilaki on vä-
11159: simmäisten kahden vuoden aikana osoittautu- hentärnässä naisten henkilökohtaista turvalli-
11160: neet. Kansamme siveellinen ryhti on alentu- suutta, josta on jo olemassa selviä viitteitä.
11161: nut sen vaikutuksesta huolestuttavalle tasolle. Kokemukset nykyisestä aborttilaista ovat
11162: Epäsiveellisyydestä on muodostumassa nuori- niin suuressa määrin kielteiset, että lain uudis-
11163: son keskuudessa ihanne kun vastaavasti siveel- taminen on kiireellinen tehtävä.
11164: lisyys pyritään leimaamaan vanhoillisuudeksi Uutta lakia laadittaessa on nyt saatavissa
11165: jopa id.ioottimaisuudeksi. Aborttilain seuran- kokemukseen perustuvaa tietoa. Yksinomaan
11166: naisilmiöitä ovat lainuudistukset, jotka sallivat lääketieteelliset näkökohdat eivät kuitenkaan
11167: siveellisyyden julkisen pilkkaamisen. Abortti- riitä, vaan myös siveelliset ja yhteiskunnalliset
11168: laki on monessa suhteessa viemässä pohjaa pois näkökohdat tulee ottaa huomioon.
11169: normaalilta avioliitolta ja perhe-elämältä. Syynä Kun nykyisen lain eräänä perusteena pide-
11170: siihen, että aborttilaki on tullut nykyisessä tään sitä, että lapsen elättäminen ja huoltami-
11171: muodossaan hyväksytyksi eduskunnassa, on il- nen tulisi äidille ylivoimaiseksi, on todettava,
11172: meisesti keinoja kaihtamaton nuorison poliitti- että epäkohta siinä. tapa.uisessa on sosiaalilain-
11173: nen houkuttelu. Nuorisolla ei kuitenkaan voi säädännössä, jonka tulee turvata oloissamme
11174: olla omakohtaista tietoa siitä, kuinka suuren taloudelliset edellytykset synnyttämiseen jokai-
11175: vahingon ihminen omalle elämälleen tekee vau- selle raskaaksi tulleelle naiselle.
11176: rioittaessaan itseään ja toista ihmistä tavalla, Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
11177: joka liittyy aborttiin. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11178: Maassamme tehdään vuosittain noin 20 000 muksen,
11179: laillista aborttia, joka määrä jatkuvasti lisään-
11180: tyvänä osoittaa, että aborttilaki ei ole enää että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
11181: kuin vähäiseltä osin epänormaalin ja tervey- aborttilain uudistamiseksi niin, että oi-
11182: delle vaarallisen raskauden ehkäisemistä vaan keus raskauden keskeyttämiseen anne-
11183: enemmänkin sukupuolitautien hoitoon verrat- taan vain terveydellisistä syistä.
11184: tava hoitotoimenpide.
11185: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
11186:
11187: Lauri Linna. J. Juhani Kortesalmi.
11188: 1557
11189:
11190: Vl,l30.- Toiv.al. n:o 760.
11191:
11192:
11193:
11194:
11195: L. Linna ym.: Uskomrollisuuteen kohdistuvan pilkan ;a rienauk-
11196: sen luontoisten radio- ja televisio-ohjelmien kieltämisestä.
11197:
11198:
11199: E d u s k u n n a 11 e.
11200:
11201: Uskonnollisuus on suomalaisen ihmisyksilön den kautta välitetty uskonnonpilkka suurelta
11202: ja yhteiskuntamme elämään liittyvä perusoi- osin piikaksi myöskin yhteiskuntamme ole~s
11203: keus, jonka harjoittaminen on lainsäädännöllä saoloa ja sen säännöksiä kohtann.
11204: suojattu. Uskonnon harjoittamisen suoja ja Vaikka uskonnonpilkka onkin pääosaltaan
11205: jopa uskonvapaus alkaa kuitenkin käytännön käsitettävä inhimilliseksi heikkoudeksi tai sää-
11206: elämässä nopeasti vähetä, sillä julkisista tie- littäväksi tasapainottomuudeksi, on siihen ai-
11207: donviilittäjistä radiosta ja televisrosta on muo- hetta suhtautua myöskin siinä mielessä, että
11208: dostunut yhä enemmän kanavia, joita myöten sen rajoittamaton harjoittaminen on aina osoit-
11209: pakkosyötetään uskonnonvastaista ja uskontoa tautunut yhteiskunnallisesti tuhoisaksi.
11210: pilkkaavaa ja rienaavaa propagandaa siten tar- Edellliolevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11211: koituksellisesti aikaansaaden uskonnonvastaista taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11212: mielialaa.
11213: Koska uskonnollisuuteen ulkonaisesti näky- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11214: vänä piirteenä liittyy yhteiskuntaelämän kan- menpiteisiilz uskonnollisuuteen kohdis-
11215: nalta arvokkaita käyttäytymisnormeja, kuten tuvan pilkan ja rienauks-en luontoisen
11216: auttamistahtoa, itsekuria, lainkuuliaisuutta ja ohjelman kieltämiseksi yleisradion oh-
11217: vastuullisuutta heikoista ja avuttomista kansa- jelmissa.
11218: laisista, käsitetään mainittujen tiedotusväiinei-
11219: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
11220:
11221: Lauri Linna. J. Jubani Kortesalmi.
11222: A. R. Sainio. Mikko Vainio.
11223: 1558
11224:
11225: Vl,131.- Toiv.al. n:o 761.
11226:
11227:
11228:
11229:
11230: Lottanen ym.: Perttulan keskuslaitoksen laajentamisesta va;aa-
11231: mielishuoltotehtäviin tarvittavan henkilöstön koulutusopis-
11232: toksi.
11233:
11234:
11235: E d u s kun n a 11 e.
11236:
11237: Nykyinen vajaamielislaki astui voimaan 1. 7. koulutus Perttulan keskuslaitoksessa ja ylem-
11238: 1958. Tämän jälkeen on Vajaamielisten hoi- män asteen koulutus tietenkin korkeakouluissa.
11239: dossa tapahtunut nopeaa kehitystä. Äskettäin On olemassa vaara, että suurten laitosraken-
11240: asetti valtioneuvosto komitean tekemään ehdo- nusten tultua valmiiksi ei olekaan tarpeeksi
11241: tusta vajaamielislain uusimiseksi. eri asteisiin koulutettua henkilökuntaa. Näin
11242: Vajaamielisten lukumääriä ja esiintymis- ollen olisi kiireesti Perttulan keskuslaitos laa-
11243: tiheyttä on tutkittu ja laskettu, että vuoden jennettava varsinaiseksi koulutuskeskukseksi,
11244: 1965 henkikirjoituksen mukaan väestöstä on jota se jo nyt tavallaan on. Perttulan koulu-
11245: vajaamielisiä noin 28 900 henkeä. Vajaamie- tusopistoa puoltavat seuraavat näkökohdat:
11246: lislaitoksia oli 1966 lopussa toiminnassa 18 - Perttula on valtion laitos, jossa on heti
11247: ollen niitten hoitopaikkaluku 2 849. Laitos- koulutustiloja ja laaja pinta-ala mahdollista ra-
11248: hoitopaikkojen tarve on arvioitu 7 000. Vajaa- kentamista varten.
11249: mielislaitokset ovat suunnitteilla ja rakenteilla - Perttula on itsessään harjoituslaitos ja
11250: lähinnä Vajaamielishuollon suunnittelukomi- lisäksi on Lammilla Etelä-Hämeen vajaamielis-
11251: tean aikanaan esittämällä tavalla siten, että laitos.
11252: järjestelmän paaosan muodostavat keskus- - Opetusvoimia saatavissa Hattelmalan
11253: laitokset, joissa on keskimäärin 500 hoitopaik- ja keskussairaalan lääkärit, sairaanhoitaja-
11254: kaa. Vajaamielishuollon sisältö ja tavoitteet opistosta sekä kasvatusneuvolasta ( psykiatris-
11255: ovat aikojen mukana muuttuneet. Eristämisen neurologis-pediatris-psykologinen lohko), Hä-
11256: ja säilyttämisen tilalle on tullut kuntoutus ja meenlinnan seminaarista, keskusammattikou-
11257: sopeuttaminen mahdollisimman normaaliin elä- lusta ja ammattikoulujen opettajaopistosta (pe-
11258: män ympäristöön. Avohuoltoa onkin kehitet- dagoginen ammatillinen lohko), Wetterhoffin
11259: tävä laitoshoidon rinnalla. Kaikkeen tähän tar- kotiteollisuusopistosta ja valtion askarteluopis-
11260: vitaan pätevää, tehtäviinsä perehtynyttä ja hy- tosta ( askartelunohjaus). Lisäksi Tampereen
11261: vin koulutettua henkilökuntaa. yliopisto on lähellä.
11262: Laitoksissa työskentelevän henkilökunnan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11263: määrä on nyt lähes 1 700. Laitossuunnitelmien tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11264: toteutuminen merkitsee yli 5 000 työntekijän sen,
11265: tarvetta, joista yli puolen on oltava hyvin kou-
11266: lutettua. Jo nyt on kipeästi todettu ohjaajien että hallitus kiireesti antaisi Jsetuk-
11267: lisäkoulutuksen sekä vajaamielishoitajien jatko- sen vajaamielishuoltotehtäviin laitok-
11268: koulutuksen tarve. Nykyinen hoitajakoulutus sissa ja avohuollossa tarvittavan henki-
11269: tapahtuu kolmessa laitoksessa, Vaalijalassa, löstön koulutusopistosta ja sijoittaisi
11270: Rinnekodissa ja Hoivakodissa sekä Opettaja- opiston Perttulan keskuslaitokseen.
11271: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
11272:
11273: Eino Lottanen. Matti Mattila.
11274: Paavo Niinikoski. Reino Karpola.
11275: 1559
11276:
11277: Vl,132.- Toiv.al. n:o 762.
11278:
11279:
11280:
11281:
11282: Luja-Vepsä ym.: Espoon ym. kuntien sairaalan rakentamisesta
11283: aluesairaalaksi.
11284:
11285:
11286: E d u s k u n n a 11 e.
11287:
11288: Uudenmaan kuntien sairaansijatilanne on Sairaalan suunnittelutyöt ovat edistyneet niin
11289: muodostunut huolestuttavaksi ja vaikeutuu yhä pitkälle, että pääpiirustukset on hyväksytty
11290: lähivuosien kuluessa. Pelkästään Helsingin Seu- asianomaisissa elimissä. - Koska valtion vuo-
11291: tukaavaliiton alueella, joka käsittää Helsingin, den 1972 budjetissa on tatikoitukseen varattu
11292: Hyvinkään, Espoon, Järvenpään, Kauniaisten ja myös määrärahaa, on sairaalan rakennustyöt
11293: Keravan kaupungit sekä Vantaan kauppalan, mahdollista aloittaa välittömästi sen jälkeen,
11294: Hyvinkään maalaiskunnan, Nurmijärven, Tuusu- kun sairaala on hyväksytty aluesairaalaksi.
11295: lan ja Vihdin kunnat, arvioidaan vuoteen 1975 Espoon ym. kuntien aluesairaalan kuntain-
11296: mennessä tarvittavan yhteensä yhdeksän 420 liiton to1mialue on tunnetusti maan voimak-
11297: paikkaista yleissairaalaa ~o olemassa olevien kainta muuttovoittoaluetta. Alueen henkikirjoi-
11298: sairaaloiden lisäksi. Helsingin Seutukaavaliiton tettu asukasmäärä oli 1. 1. 1968 yli 200 000 ja
11299: tutkimuksessa sairaaloista ja huoltolaitoksista ennusteen mukaan alueen asukasmäärä kasvaa
11300: Helsingin seutukaavassa todetaan mm., että sai- vuoden 1975 loppuun mennessä 300 OOO:een
11301: raansijojen rakentamisessa on tässä vaiheessa ja vuoteen 2000 mennessä 648 OOO:een. Lää-
11302: kiinnitettävä huomiota erikoislääkärijobtoisiin kintöhallituksen ohjeet yleissairaalan rakenta-
11303: sairaansijoihin. misesta, laajentamisesta tai peruskorjauksista
11304: Vuonna 1963 perustettiin Espoon ym. kun- edellyttävät, että erikoislääkärijobtoisia sairaan-
11305: tien aluesairaalan kuntainliitto. Kuntainliiton sijoja olisi oltava nykyisin käytettävissä viisi
11306: toimialue käsittää Espoon ja Kauniaisten kau- kappaletta 1 000 asukasta kohti. Ottaen huo-
11307: pungit, Karkkilan kauppalan sekä Vantaan mioon kuntainliiton toimialueen nykyisen asu-
11308: kauppalan ja Kirkkonummen, Nurmijärven ja kasmäärän ja sen voimakkaan lisääntymisen
11309: Vihdin kunnat. Kuntainliiton toimesta on laa- lähitulevina vuosina sekä sairaansijojen puut-
11310: dittu suunnitelma aluesairaalan rakentamiseksi teen Helsingin Yliopistollisessa Keskussairaa-
11311: kuntainliiton jäsenkuntien erikoislääkärijobtoi- lassa, olisi Espoon ym. kuntien aluesairaalan
11312: sen sairaanhoidon tarpeen tyydyttämistä varten. rakennustyöt voitava aloittaa välittömästi.
11313: Suunnitelma edellyttää 420 sairaansijaa käsittä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
11314: vän aluesairaalan ra1centamista. Sairaalan perus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11315: tamissuunnitelma on hyväksytty lääkintOhalli-
11316: tuksessa 27. 2. 1963 ja huonetilaohjelma on että hallitus kiit'e'ellisesti ryhtyisi
11317: vahvistettu 20. 5. 1965. Lääkintöhallitus on hy- toimenpit'eisiin, joiden perusteella Es-
11318: väksynyt aluesairaalan rakentamista varten tar- poon ym. kuntien sairaala voidaan ra-
11319: koitetun alueen tähän tarkoitukseen käytettä- kentaa kunnallisista yleissairaaloista an-
11320: väksi 30. 1. 1965. Sairaalan rakennushankkeen netun lain (561/65) tarkoittamaksi
11321: osalta on sisäasiainministeriö myöntänyt poik- alttesairaalaksi.
11322: keusluvan 26. 3. 1969.
11323: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
11324:
11325: Sinikka Luja-Vepsä. Veikko Helle.
11326: 1560
11327:
11328: Vl,133.- Toiv.al. n:o 763.
11329:
11330:
11331:
11332:
11333: Martikainen ym.: Kotiavustajien palkkauksen saattamisesta val-
11334: tionavun piiriin.
11335:
11336:
11337: E d u s kun n a Ii e.
11338:
11339: Väestörakenne on nimenomaan kehitysaluei- valtionapua kunnallisesta kodinhoitoavusta 18
11340: den maalaiskunnissa kehittynyt voimakkaasti päivänä kesäkuuta annetun lain perusteella tulo-
11341: siihen suuntaan, että vanhusten ja sairauden joh- ja menoarvion puitteissa sosiaalihallituksen vah-
11342: dosta työkyvyttömien prosentuaalinen osuus vistamien perusteiden mukaan. Mainittu laki
11343: väestöstä on huomattavasti kasvanut. ei kuitenkaan anna kunnille varmuutta valtion-
11344: Näiden ryhmien lisääntyminen asettaa kun- avun saamisesta, ja tämä puolestaan saattaa
11345: tien terveyspalveluksille kasvavia vaatimuksia. monissa tapauksissa olla suoranaisena esteenä
11346: Toisaalta työikäisen ,väestön muuttaessa pois kotiavustajien palkkaukselle ja avohuollon ke-
11347: kuntien verotulot pienenevät ja mahdollisuudet hittämiselle.
11348: palvelujen kehittämiselle tulevat vähäisemmiksi. Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme kun-
11349: Viime aikoina on vanhusten ja sairaiden avo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
11350: huoltoon kiinnitetty kasvavaa huomiota ja py- vomuksen,
11351: ritty tehostamaan nimenomaan tällä sektorilla.
11352: Tämän suuntaineo kehitys on monessakin suh- etiä hallitus ryhtyisi viipymättä tar-
11353: teessa järkevää ja sille tulisi luoda tehokkaat peellisiin toimenpiteisiin kunnallisten
11354: kehitysedellytykset. kotiavusta#en palkkauksen saattamiseksi
11355: Tehostaakseen avohuoltopaLveluksia ovat valtkmavun piiriin samoilla perusteilla
11356: kunnat palkanneet erityisiä kotiavustajia. Näi- kuin kunn,all~sten kodinhoita;ien palk-
11357: den kotiavustajien palkkaukseen kunnat saavat kaus.
11358: Helsingissä 15 päivänä helm~kuuta 1972.
11359:
11360: Olavi Martikainen. Mikko Jokela.
11361: Veikko Pihlajamäki. Paavo Väyrynen.
11362: Juhani Saukkonen. Matti Ruokola.
11363: Pentti Pekkarinen.
11364: 1561
11365:
11366: VI,134.- Toiv.al. n:o 764.
11367:
11368:
11369:
11370: Martikainen ym.: Vähittäiskaupan toimintaedellytysten paranta-
11371: misesta.
11372:
11373:
11374: E d u s k u n n a 11 e.
11375:
11376: Erityisesti elintarvikealan kaupan yhteydessä maksi osoittautunutta välityspalikkiota. Tätä
11377: Suomessa ·tapahtunut ·kehitys on tuonut muka- tietä olisi myöskin mahdollisuus hidastaa ns.
11378: naan epäkohtia, jotka lainsäädännön puutteclll- lähikaupan, kylä- ja korttelikaupan piirissä huo-
11379: suuden vuoksi ovat olleet omiaan saattamaan lestuttavan suure!ksi päässyttä kauppakuolemaa
11380: vähittäiskaupan parissa toimivat yrittäjät vai- sekä asettaa samall!l pienyrittäjät ikilpailussa
11381: keaan asemaan. Monet, ytksinomaan tukkukaup- samanarvoiseen asemaan edullisimma:t ostoeh-
11382: paa harjoitltava:t ,ttJkkuLiikkeet, ovat tunkeutu- dot omaavien a:lennuSihallien kanssa.
11383: neet vähittäiskauppiaiksi perustamaHa joko Kuluttajaystävällisten pienehköjen myymä-
11384: omissa tai tytäryhtiöittensä nimissä vähittäis- löiden väheneminen lisää vähiittäiskaupan vielä
11385: myymälöi:tä. Tukkukaupan omistamien vähit- nykyi~,täkin suurempaa keskittymistä yhä har-
11386: •täismyymälöiden lisääntymistä nimenomaan vempien, runsaasti pääomia omaavien yksin-
11387: elintarvi!kealalla ei voitane sellaisenaan pitää oikeudeksi. Tiu!4:a, ostoehtojen tarpeeton ra-
11388: kielteisenä kehitysilmiönä, ellei niiden omista- joittaminen ja myymälöiden valinnan vapau-
11389: ji:Lla olisi yksinosto-oikeutta teollisuudelta. Vii- den väheneminen kilpailun loppuessa tuo taas
11390: me mainittujen etujen turvin ovat suoran oSito- mulcanaan monia eri haittailmiöitä, joista jou-
11391: toiminnan omaavat liikkeet kiipailun kannalta tuvat eniten kärsimään maaseudun syrjäkylien
11392: huon..attavasti paremmassa asemassa kuin tava- asukkaat sekä kaupunkien eläkeläiset ja muut
11393: ransa tukkuliikkeiden välityksellä hanklkivat su:hteel1isen pienituloiset palkannauttijat.
11394: ynit:Jtäjät. Kuluvan vuoden alusta on tosin teol- Kaiken edeLlä oJevan .perusteella ehdotamme
11395: lisuuden taholta lupauduttu noudattamaan ns. kunnio~ttaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11396: suodteperiaatteen mukaisia uusia markkinointi- muksen,
11397: ehtoja. Kysymyksessä on kuitenkin suositus,
11398: josta tähän mennessä saadut kokemukset eivät että hallituksen toimesta kiireellisesti
11399: ole erityisen lupaavia. Teollisuusyritykset ov8it suoritettaisiin tutkimus siitä, onko tuk-
11400: uusien marl&inointiehtojensa suhteen erityisen kuliikkeiden nykyisin nauttimaila yksin-
11401: varovaisia, koska ne pelkäävät vaarantavansa oikeudella suoriin ostoihin teollisuudesta
11402: suhteensa keskus- ja tuk'kuJiikkeisiin. ollut kauppakuolemaa lisäävä, yleistä
11403: Vähittäiskaupan mahdollisuus säilyä kuluttaja- hintatasoa nostava ja kulutfaiiew palve-
11404: läheisenä ja ksenäisenä asiakkaittensa palveli- lutasoa heikentävä vaikutus, S~ekä tar-
11405: jana riippuu ratikaiseva.Siti ostotoiminnan suorlt- vittaessa ryhdyttäisiin kiireellisesti sel-
11406: .tamisesta mahdollisimman edullisesti ja >tarpeet- laisiin toime<npiteisiin, vaikkapa voi-
11407: ,tomia kuluja väittäen. Suomea lukuunottamatta massa olevaa lainsäädäntöä täydentä-
11408: on vähittäiskaupalla jo useammassa Euroopan- mällä, että vähittäiskaupan toiminta-
11409: kin maassa mahdollisuus hankkia tavarat suo- edellytykset voidaan nykyistä pllt'emmin
11410: raan teollisuudelta ilman rajoittavia ehtoja ja turvata ja pienyrittäjien toimintaa vaa-
11411: vä:liportaana esiintyvän tukkukaupan tarpeetto- ranlava kehitys estää.
11412: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
11413:
11414: Olavi Martikainen. Esko Härkönen. Eino Uusitalo.
11415: Pentti Pekkarinen. Juhani Saukkonen. Katri-Helena Eskelinen.
11416: Mikko Jokela. Einari Nieminen. Veikko Pihlajamäki.
11417: Pentti Poutanen. Paavo Väyrynen. Ahti Pekkala.
11418: Matti Ruokola.
11419: 196 156/72
11420: 1562
11421:
11422: VI,135.- Toiv.al. n:o 765.
11423:
11424:
11425:
11426:
11427: Miettinen ym.: Koulu- ja työpaikkapsykologien määrän lisäämi-
11428: sestä.
11429:
11430:
11431: Ed u s kun n a 11 e.
11432:
11433: Vuosina 1944-1950 syntyneet ns. suuret kin viiteentoista. Realistiseksi tavoitteeksi voi-
11434: ikäluokat läpäisivät 1960-luvulla oppivelvolli- daan muutaman vuoden tähtäyksellä asettaa
11435: suusiän edellyttämän peruskoulutuksen aiheut- psykologiliiton toimialatoimikunnan arvio noin
11436: taen monia vaikeuksia koko koululaitokselle. 450 koulupsykologin tarpeesta.
11437: Koulutuskapasiteetin alimitoitus johti henki- Suuret ikäluokat ovat nyt kuitenkin jo siir-
11438: sesti rasittavaan kilpailuun, jossa taloudellisista tyneet peruskoulusta työelämään ja jatkokou-
11439: ja alueellisista erilaisuuksista johtuvia epäoi- lutuksen piiriin, ja niiden mukana ovat seuran-
11440: keudenmukaisuuksia ei pystytty riittävässä mää- neet samat mielenterveydelliset ongelmat. Tä-
11441: rin välttämään. Seurauksena oli mielentervey- mä kehitys on välttämättä otettava huomioon
11442: dellisten häiriöiden syntyminen mikä saatettiin psykologikoulutusta suunniteltaessa ja koko-
11443: 1960-luvun lopulla suoritetuissa tutkimuksissa naisvaltaisessa mielenterveystyössä. Samalla
11444: pitävästi todistaa. kun koululaitoksen piirissä tehostetaan yksilöl-
11445: Erimuotoisten koulujen piirissä suoritetuissa listä, psykologista ohjausta on välttämätöntä
11446: tutkimuksissa on todettu oppilaiden keskuudes- tutkia psykologien tarvetta työpaikoilla ja eri-
11447: sa ilmenneen yllättävän suuressa määrin mielen- tyisesti voimakkaasti laajenevien palveluammat-
11448: terveydellisiä häiriöitä, jotka johtuivat kodin tien piirissä ja suunnata varoja tämän sektorin
11449: taloudellisista vaikeuksista, asuntovaikeuksista, koulutuksen järjestämiseen ja työn organisoimi-
11450: kovan kilpailun aiheuttamista oppimisvaikeuk- seen.
11451: sista ja ilmenivät erilaisina: masennustiloina, Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
11452: pelkoina, elämänkatsomuksellisina kriiseinä ja nan hyväksyttäväiksi toivomuksen,
11453: seksuaalisina vaikeuksina. Syynä oli yksilölli-
11454: sen neuvonnan ja terapian puuttuminen lähes ,että ha!Utus kiirehtisi valtion psyko-
11455: kokonaan, olihan koko maassa koulupsykologe- logikomttean mietinnön mukaisesti kou-
11456: ja vuonna 1969 ainoastaan kolme (Ranta- lupsykologien määrän lisäämistä ja ot-
11457: laiho: "1970-luvun nuorisopolitiikka", Hel- taisi tehtäväkseen pikaisesti selvittää
11458: sinki 1969). työpaikkapsykologien tarpeen, jotta
11459: Koululaitosta kehitettäessä olisikin pikaisesti asiallist1en suunnitelmt'en mukaisesti voi-
11460: otettava huomioon valtion psykologikomitean taisiin tehostaa tämän alan psykologi-
11461: mietinnössä määritelty koulupsykologien tar- koulutusta ja lisätä työpaikkapsykolo-
11462: peen lisääntyminen nykyisestä kolmesta aina- gien määrää.
11463: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
11464:
11465: Mauri Miettinen. Erkki Häkämies. G. Laatio.
11466: Pekka Jokinen. Ilkka Suominen. Kullervo Rainio.
11467: 1563
11468:
11469: V1,136.- Toiv.al. n:o 766.
11470:
11471:
11472:
11473:
11474: Mykkänen ym.: Eläinlääkärien matkakustannusten saattamisesta
11475: kuntien valtionapujen piiriin Lapin läänin alueella.
11476:
11477:
11478: E d u s k u n n a 11 e.
11479:
11480: Eläinlääkärien praktiikkatulot ovat viime muodostuu karjanomistajien kannalta kestä-
11481: aikoina pienentyneet karja- ja eläinmäärien vä- mättömäksi.
11482: henemisen vuoksi. Karjanomistajien joutuessa Myös porotalouden kannalta eläinlääkärien
11483: maksamaan eläinlääkärien palkkion ja matka- säilyminen ainakin nykyisessä määrässä Lapin
11484: kulut tulee eläinlääkärin käyttäminen pitkistä läänin alueella on ehdottoman tarpeellista.
11485: matkoista johtuen kohtuuttoman kalliiksi. Jotta kaikilla karjanomistajilla olisi tasaver-
11486: Seurauksena on, ettei eläinlääkäriä käytetä taiset mahdollisuudet eläinlääkärin käyttämi-
11487: kuin suoranaisissa hätätapauksissa. Ajoissa hoi- seen ja jotta eläinlääkärien käyttämisestä aiheu-
11488: tamatta jäävät sairaustapaukset aiheuttavat tap- tuvat kustannukset muodostuisivat yksityisille
11489: pioita karjanomistajille ja myöskin kansantalou- karjanomistajille asuinpaikasta riippumatta koh-
11490: delle. Asianmukainen kotieläinten terveyden- tuullisiksi, olisi pääosa matkakustannuksista
11491: hoito edellyttäisi eläinlääkärien käyttämistä vä- maksettava valtion varoista.
11492: häisemmissäkin sairaustapauksissa ja myös kar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11493: jojen terveydentilan tarkkailua ja ennalta ehkäi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11494: sevää hoitoa. Nämä toimenpiteet jäävät kor- muksen,
11495: keista matkakustannuksista johtuen kokonaan
11496: suorittama tta. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
11497: Eläinlääkärien työmäärän vähentyminen uh- menpiteisiin eläinlääkärien matkakus-
11498: kaa aiheuttaa heidän siirtymistään pois harvaan tannusten sisällyttämiseksi kuntien val-
11499: asutuilta syrjäisiltä seuduilta, jolloin tilanne tionapujen piiriin Lapin läänin alueella.
11500: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
11501:
11502: Jouni Mykkänen. Aimo Ajo. G. Laatio.
11503: M. Jaatinen. Arttur Niemelä. Paavo Väyrynen.
11504: Ilkka Suominen. Pekka Vilmi. Timo Mäki.
11505: Olavi Nikkilä.
11506: 1564
11507:
11508: Vl,137.- Toiv.al. n:o 767.
11509:
11510:
11511:
11512:
11513: Mäkelä ym.: Maksuttoman televisioluvan myöntämisestä liikun-
11514: takyvyttömille henkilöille.
11515:
11516:
11517: E d u s k u n n a ll e.
11518:
11519: Pysyvästi täysin liikuntakyvyttömät henkilöt täysi liikuntakyvyttömyys. Vuoden 1971 aikana
11520: kuuluvat yhteiskuntamme vaikeimmissa oloissa on myönnetty mainitunlainen lupa yhteensä
11521: eläviin kansalaisiin. Vuoteeseen tai pyörätuoliin 450 sota- ja siviili-invalidille. Maksutonta tele-
11522: sidottuina he ovat täysin toisten avusta riippu- vision katselulupaa ei sen sijaan ole myönnetty.
11523: vaisia jokapäiväisten elämäntoimintojenkin suh- Mikäli vapautus ulotettaisiin myös katselulupaa
11524: teen. Heidän kosketuksensa muuhun mruJ.il- käsittäväksi, merkitsisi se vuoden 1971 aikana
11525: maan jää pakostakin hyvin vähäiseksi. Tällai- myönnettyjä maksuttornia radiolupia vettailuna
11526: sille henkilöille televisio merkitsisi kokonaan käyttäen valtiolle kaikkiaan 31 500-40 500
11527: uudenlaisen maailman avautumista. Myös vir- markan tulonmenetystä, jota lisäksi ~n pidet-
11528: kistyksen kannalta sillä on ensiarvoinen mer- tävä näennäisenä, koska monelle liikuntakyvyt-
11529: kitys, sillä vaikean invaliditeetin vuoksi ei tömälle maksuttoma:n luvan vaihtoehto merkit-
11530: heistä monellakaan ole mahdollisuuksia toi- see television katselusta luopumista. Tätäkin
11531: mintakykyä edellyttäviin harrastuksiin. arviota on pidettävä korkeana, sillä läheskään
11532: Hyvin useat liikuntakyvyttömistä ovat vähä- kaikilla radion omistavilla liikuntakyvyttömillä
11533: varaisia ja kansaneläkkeen lisäksi vailla muuta ei ainakaan toistaiseksi ole mahdollisuuksia
11534: tuloa. Vaikka heille avautuisikin esim. lahjoi- television käyttöön. Kun maksullisiA television
11535: tustietä mahdollisuus televisiovastaanottimen katselulupia on yli miljoona, olisi näennäinen
11536: saantiin, muodostaa katseluluvan korkea hinta tulonmenetyskin kokonaisuuteen nähden vaati-
11537: kohtuuttoman vuosittaisen rasituksen. Yhteis- matonta luokkaa. Varsinaisia menoja toimen-
11538: kunnan edun mukaista ei voi olla, että vuotee- piteestä ei aiheutuisi yhteiskunnalle.
11539: seen sidotuilta vammaisilta evätään korkean Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11540: katselumaksun kautta mahdollisuus television nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11541: ohjelmien seuraamiseen. muksen,
11542: Vuodesta 1948 lähtien on liikuntakyvyttö-
11543: mille sotainvalideille ja vuodesta 1949 lähtien että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
11544: liikuntakyvyttömille siviili-invalideille myön- menpiteisiin maksutloman televisio-
11545: netty kulkulaitosten ja yleisten töiden minis- luvan myöntämiseksi pysyvästi täysin
11546: teriön päätöksen perusteella maksuton radio- liikuntakyvyttömille henkilöille.
11547: lupa. Myöntämisen edellytyksenä on pysyvä
11548: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
11549:
11550: Uljas Mäkelä. Uki VoutUainen. Sinikka Luja-Vepsä.
11551: Margit Eskman. Salme Myyryläinen. Pirkko Työläjärvi.
11552: Väinö Vilponiemi. Valdemar Sandelin. Saimi Ääri.
11553: Sulo Hostila. Matti Ahde. Aimo Ajo.
11554: 1'565
11555:
11556: VI,138.- Toiv.al. n:o 768.
11557:
11558:
11559:
11560:
11561: Mäki-Hakola ym.: Määrärahasta Seinäjoen keskussairaalan raken-
11562: tamiseen.
11563:
11564:
11565: E d u s kun n a 11 e.
11566:
11567: Seinäjoen keskussairaalassa tulisi perustamis- ja on vain 0.56 m 2, kun vähimmäisvaatimus on
11568: kirjan mukaan olla 558 sairaansijaa. Nykyi- 3 m 2 hoitopaikkaa kohti uusissa sairaaloissa.
11569: sissä tiloissa on vain 181 virallisesti va:hvistet- Arkkitehtikilpailu on :ratkaistu ja .hronnos-
11570: tua :sairaansi:jaa. Kun yleisesti hyväks:yl:ty ta- piirustukset valmistuvat 1. 4. 1972 mennessä.
11571: voite on 8 sairaansijaa 1 000 asukasta kdhti, Rakennustyöt voitaisiin aloittaa v. 197J aikana.
11572: on se keskimäärin koko maassa 5.2, mutta Sei- Tätä varten ovat kunnat jo keränneet jonkun
11573: näjoen keskussairaalapiirin alueella vain 2.9. verran rakennusrahastoa. Postipankki ia eräät
11574: Tilanne on siis täällä koko :maan heikoin. vakuutuslaitokset ovat sitoutuneet 1ainoitta-
11575: Huolimatta jatkuvasta yJikuoDmituksesta ja maan muun osan kuntien osuudesta. Rakennus-
11576: keskimääräistä }yhyemmästä hoitoajasta, joutu- töiden aloittaminen on näin ollen riippuvai-
11577: vat keskussairaalapiirin potilaat hakeutumaan nen vain valtion osuuden rahoituksesta.
11578: muihin keskussairaaloihin ja Helsingin Diako- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11579: nissalaitokselle, joissa alueen potilaat käyttävä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11580: vät vuosittain n. 30 000 hoitopäivää.
11581: Keskussairaalan nyikyiset tilat ovat muuten- että hallitus ottaisi vuoden 1973 tu-
11582: kin arvostelun alapuolella. Mm. leikkausosaston lo- ja menoarvioesitykseen 10 milj.
11583: pinta-ala on 255 m2, kun sitä ja anestesiaosas- markleaa Seinäjoen keskussairaalan ra-
11584: toja olisi oltava n. 1 500 m 2 • Laboratoriotilo- kentamista varten.
11585: Helsingissä 4 päi:vänä helmikuuta 1972.
11586:
11587: Pentti Mäki-Hakola. Orvokki Kangas.
11588: Mauri Seppä. Veikko Pihlajamäki.
11589: Eeli Lepistö. Eino Uusitalo.
11590: Matti Asunmaa. Veikko Salmi.
11591: T. Saloranta. Viljo Suokas.
11592: 1566
11593:
11594: VI,139.- Toiv.al. n:o 769.
11595:
11596:
11597:
11598:
11599: Mäki-Hakola ym.: Määrärahasta Seinäjoen sairaanhoito-oppilai-
11600: toksen rakentamista varten.
11601:
11602:
11603: E d u s k u n n a 11 e.
11604:
11605: Seinäjoen sairaanhoito-oppilaitos on ainoa nite1mat valmistuvat jo kuluvan vuoden aikana
11606: suomenkielinen sairaanhoitolaitos Etelä- ja Kes- olisi välttämätöntä ryhtyä myös nyt sairaan-
11607: ki-Pohjanmaalla. Se on myös Seinäjoen vanhin hoito-oppilaitoksen suunnitteluun, jotta raken-
11608: ammatillinen oppilaitos ja on se aloittanut toi- nustyö voitaisiin aloittaa samoihin aikoihin,
11609: mintansa jo v. 1930. Vuodesta 1970 aLkaen kuin keskussairaalankin rakentaminen.
11610: laitoksessa on to1mitettu myös mielisairaanhoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11611: tajakoulutusta. Oppilasmäärä on kaikkiaan n. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11612: 180-190.
11613: Laitos toimii nykyisin ahtaissa vuokratilois- että hallitus ottaisi vuoden 1973 tu-
11614: sa, tiloissa jotka on tatikoitettu asuinhuoneis- lo- ja menoarvioesitykseen 200 000 mk
11615: toiksi. Oppilaitoksen luonne edellyttää sen toi- Seinäjoen SiiJiraanhoito-oppilaitoksen ra-
11616: mivan läheisessä yhteydessä keskussairaalan kentamista varten.
11617: kanssa. Koska Seinäjoen keskussairaalan suun-
11618: Helsilllgissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
11619:
11620: Pentti Mäki-Hakola. Orvokki Kangas.
11621: Mauri Seppä. Veikko Pihlajamäki.
11622: Eeli Lepistö. Eino Uusitalo.
11623: Matti Asunmaa. Veikko Salmi.
11624: T. Saloranta. Viljo Suokas.
11625: 1567
11626:
11627: VI,140.- Toiv.al. n:o 770.
11628:
11629:
11630:
11631:
11632: Mänttäri ym.: Eläinlääkärien matkalaskujen korvaamisesta
11633: kauempana asuville.
11634:
11635:
11636: E d u s k u n n a 11 e.
11637:
11638: Maatilataloudessa eläinlääkärikustannukset Erikoisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa kyseiset
11639: muodostuvat tilan sijainnin ja eläinlääkäripalve- ongelmat muitten vaikeuksien lisäksi vaikeutta-
11640: lupisteen sijainnin johdosta hyvin eriarvoisiksi, vat yrittäjien toimintaa.
11641: sillä matkalaskun maksaa yleensä yrittäjä itse, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11642: joittenkin kuntien nimetlisiä avustuksia lukuun- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11643: ottamatta. muksen,
11644: Vaikka ko. kulut ovat verotuksen suhteen vä- että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
11645: hennyskelpoisia, muodostavat ne vahinkojen menpiteisiin eläinlääkärien matkalaskuis-
11646: ohella menoerän, joka asettaa syrjäseutujen yrit- ta aiheutuvien kustannusten korvaami-
11647: täjät huonompaan asemaan, kuin lähempänä seksi yli 10 kilometriä pitempien matko-
11648: palveluksia olevat yrittäjät ovat. jen päässä oleville yrittäjille.
11649: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1972.
11650:
11651: Aune Mänttäri. J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
11652: 1568
11653:
11654: VI,141.- Toiv.al. n:o 771.
11655:
11656:
11657:
11658:
11659: Niemelä ym.: Alkoholistihuoltokotien aikaansaamisesta.
11660:
11661:
11662: Ed u s kun n a 11 e.
11663:
11664: Pohjois-Suomeen olisi perustettava huoltoko- kotiin, tai muuhun hoitopaikkaan. Täällä he sit-
11665: teja alkoholisteja varten. Tämä on Pohjois-Suo- ten aiheuttavat kaikenlaisia häiriöitä, kulkien
11666: messa vaikea: ongelma, jota pitäisi kiireellisesti käytävillä ja meluten. Tämä ongelma Pohjois-
11667: korjata. Nykyinen järjestelmä on kovin hidas ja Suomessa on voimakkaasti kasvanut viime vuo-
11668: aikaa kuluu kovin paljon, ennen kuin normaali- sina. Tuollainen huoltokotisysteemi olisi kaiketi
11669: tietä pääsee hoitoa saamaan. Jos alkoholisti on sopivin ratkaisu tässä asiassa, siellä pitäisi saada
11670: väkivaltainen, silloin toimenpiteet ovat nopeita, sitä hoitoa mitä alkoholisti tarvitsee.
11671: työlaitos taasen ei ole sopiva paikka muuten- Tämän kaiken sanotun perusteella, ehdotam-
11672: kaan alkoholistille, jolla ei ole huoltovelvolli- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
11673: suutta muista kuin itsestään. toivomuksen,
11674: Rappioalkoholistin tila on verrattava vakavaan
11675: pitkäaikaiseen sairauteen. Usein alkoholisteja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11676: hoidetaan kunnalliskodeissa, josta käsin he käy- menpiteisiin huoltokotien aikaansaami-
11677: vät hankkimassa väkijuomia, tai pistäytyvät juo- seksi alkoholisteille.
11678: massa olutta ja saapuvat takaisin yöksi kunnallis-
11679: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
11680:
11681: Arttur Niemelä. J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
11682: Hannes Volotinen. Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
11683: Lauri Linna.
11684: 1569
11685:
11686: VI,142.- Toiv.al. n:o 772.
11687:
11688:
11689:
11690:
11691: Niinikoski ym.: Määrärahasta köyhien kuntien kunnaneläinlää-
11692: kärien virka-asuntojen rakentamiskustannuksiin.
11693:
11694:
11695: E d u s k u n n a J 1 e.
11696:
11697: Maamme eläinlääkintähuoltoa on viime vuo- sien aikana kuntien taloudellinen asema on
11698: sien aikana tehostettu ja tässä yhteydessä on mennyt yhä huonompaan suuntaan, jonka
11699: myös kunniiie annettu lisää taloudellisia vel- vuoksi määräraha olisi välttämättä otettava bud-
11700: voitteita. jettiin.
11701: Niinpä kuntien on järjestettävä eläinlääkä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11702: reiiie virka-asunnot ja tarpeelliset vastaanotto- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11703: tilat. Näiden tilojen rakentamista varten voi- muksen,
11704: daan köyhiiie kunnille lain mukaan antaa val-
11705: tionapua. Tätä varten tulisi olla vuosittain että hallitus ottaisi vuoden 1973
11706: tulo- ja menoarviossa määräraha, mutta vali- tulo- ja menoarvioesitykseen 500 000
11707: tettavasti sitä ei ole sinne nytkään otettu. markkaa valtion'iZvuksi köyhien kuntien
11708: Virka-asunnot tulevat vähävaraisiiie kunniiie kunnaneläinlääkärien virka-asuntojen ra-
11709: suhteellisesti varsin kalliiksi, jonka vuoksi val- kentamiskustannuksiin.
11710: tionapu olisi erittäin tarpeellinen. Viime vuo-
11711: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
11712:
11713: Paavo Niinikoski. Matti Ruokola.
11714: Erkki Haukipuro. Reino Kangas.
11715: Aulis Sileäkangas. Pentti Pekkarinen.
11716: Esko Härkönen. Olavi Martikainen.
11717: Saimi Ääri. Mikko Jokela.
11718: Pentti Poutanen. Pekka Vilmi.
11719: Ahti Pekkala.
11720:
11721:
11722:
11723:
11724: 197 156/72
11725: 1570
11726:
11727: VI,l43.- Toiv.al. n:o 773.
11728:
11729:
11730:
11731:
11732: II. Niskanen ym.: Matkailupolitiikan haittojen selvittämisestä.
11733:
11734:
11735: E d u s k u n n a 11 e.
11736:
11737: Vaikka maamme matkailu virallisten nume- della merkittävästi hyödyttäisivät paikallista
11738: rojen ja ns. matkailutaseen valossa näyttääkin väestöä.
11739: kehittyneen suotuisasti, on maahamme suun- 3) Matkailun tarjonta on kehittynyt jatku-
11740: tautunut matkailu aiheuttanut ja aiheuttamassa vasti yhä enemmän siihen suuntaan että eläke-
11741: monia kielteisiä piirteitä, joihin virallisessa läisillä, lapsiperheillä ja muilla vähävaraisilla
11742: matkailupolitiikassa ei ole kiinnitetty tarpeelli- ihmisillä on entistä huonommat mahdollisuudet
11743: sessa määrin huomiota. päästä nauttimaan matkailun ja lomailun tuo-
11744: Nykyistä matkailupolitiikkaa voidaan arvos- masta virkistyksestä. Sosiaalinen matkailutoi-
11745: tella seuraavista näkökohdista: minta on näet miltei lyöty laimin. Matkailun
11746: 1} Matkailuyritysten sijainnissa ja matkailun lisääntyvä kaupallisuus ja teollistuminen on
11747: paikallisessa suuntaamisessa ei luonnonsuoje- myös omiaan vääristämään ihmissuhteita mat-
11748: lun edellyttämiä näkökohtia ole pystytty kyllin kailijoiden ja paikallisen väestön kesken. Mo-
11749: hyvin ottamaan varteen. Tuloksena on mm. nissa tapauksissa on vaarana, että paikallinen
11750: luonnon kulumista, maisema- ja biotyyppien väestö matkailun takia lähes joutuu toisarvoi-
11751: rikkoutumista sekä luonnon roskaantumista. seen asemaan.
11752: Vahinkoja on aiheutunut myös luonnon eläi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
11753: mille sekä kalastolle. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11754: 2) Huonosti suunniteltu ja valvottu mat-
11755: kailu on aiheuttanut haittoja luonnonvaraisille että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
11756: elinkeinoille kuten porotaloudelle ja kalastuk- menpiteisiin selvityksen saamiseksi ny-
11757: selle sekä myöskin maa- ja metsätaloudelle. kyisen matkailupolitiikan aiheuttamista
11758: Matkailuyritysten toiminnassa ei ole tarpeeksi haitoista luonnolle, luonnonvaraisille
11759: otettu huomioon matkailun aiheuttamia vahin- elinkeinoille, matkailukohteiden paikal-
11760: koja paikallisen väestön elinkeinoille ja va- liselle väestölle ja sosiaaliselle loma- ja
11761: paa-ajan vietolle. Edelleen matkailua ei ole virkistystoiminnalle sekä keinoista näi-
11762: saatu järjestymään siten, että matkailun ta- den epäkohtien poistamiseksi.
11763: loudellinen tuotto ja työllisyysvaikutukset to-
11764: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
11765:
11766: Helvi Niskanen. Matti Järvenpää. V. J. Rytkönen.
11767: 1571
11768:
11769: Vl,144.- Toiv.al. n:o 774.
11770:
11771:
11772:
11773:
11774: Paasivuori ym.: Denaturoitujen alkoholipitoisten aineiden myyn-
11775: tipisteiden rajoittamisesta.
11776:
11777:
11778: Ed u·sku n n aJl e.
11779:
11780: Ta:louss~riin väär1nikäyttö Jisääntyi huomat- Kenelläkään viranomawella ei nykyisen ase-
11781: tavasti s~n jäJ!keen kun metyylialkoholin käy.ttö ,tuksen rsanamuodon muik:aan ole oikeutta kiel-
11782: ja ilimaisinvär1t den~turoim1saineina 1. 2. 1967 tää taloussprii T:n myyntiä mistään liikkeestä.
11783: lopetetti1n, jolloin ta1ousrsprii T •t:.uli kauppaan. Väkijuomalain ( 45/32) onojalla dena.turoiduista
11784: Vaarattomaksi luultua halpaa Jrorvikeal!koholia aillkoholip1toisisrta ainei·sta annetun asetuksen
11785: nauttivien lukumäärä nousi n. 8 OOO:een ja al- ( 93/3 2 ) mukaan talousspriin myyn tiirn <tarvit-
11786: krdholimyrkytystkuolemien määrä nousi edelli~'> tiin kunnaHisvaltuus:ton lupa, jonka va1tuUI'>to
11787: ten vuosien keskimääräSrtä 130-150 .tarpauk- voi peruuHaa, jos väärinkäyttöä esiintyi. Maa-
11788: &esta 223 .tapaukseen vuonna 1967 ja 228 rta- herra voi lisäksi .tru:vittaes.sa määrärtä, että tta-
11789: paUJkseen ·vuonna 1968. Serkään, että rtalous•sprii lousspriitä ·saatiin myydä vain poliisivirranomai-
11790: T:hen on 24. 3. 1968 aLkaen li..s.ätty bi<trex-ni- sen antaman os.to.todisturkrsen nojalla.
11791: mis.tä katkeroainetta, ei liene menkittärvärsti vai- Ilmeistä on, että talouss:pri.i T :n myynt·i on
11792: kuttanut sen kä}'lttöön. liian yleis•tä. Nykyil>tä asetursta tulisi muuttaa
11793: VaiJkka taloussprii T ei olekaan sen myu:k.yl- siten, että talous•sprii T:.n ja vas:taavien denatu-
11794: lisempää !kuin var.sin:aiset a1lroholijuomat, sitä roitujen aineiden myynrtilurvan myöntäisi poliisi,
11795: näitä parikymmentä kertaa halvempana ja hel- joka voisi sen •väärinkäytön ilmetessä peruut-
11796: pommin saatavana nautitaan liian suuria mää- taa.
11797: riä usein minkäänlaista suojaraviQl:toa saamatta, EdeiJä olevan perusteella ehdotamme edus-
11798: joten se vaikurturksHtaan on er1ttäirn tuiho.iJsaa kunnan h}Wä<kisy;ttävälksi •toivomuksen,
11799: niin •ruumiilliselle, heru.~iselle !kuin rsosiaa11selle-
11800: kin kunnolle. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11801: Kun t.a.Iousspriin myyQl:tiä ei ole ikartsottu voi- menpiteisiin denaturoiduista alkoholi-
11802: tavan lopettaa eikä metyyliallilroholin !käyttämi- pitoisista aineista ja denaturoimisesta
11803: seen denaturoimisaineena palata, ainoa keino annetun asetuksen muuttamiseksi siten}
11804: sen !käytön ra.joi.ttwmiserkisi on s•en saantiltna:hdrol- että taloussprii T:n ja sitä vastaavien
11805: Hsuuuks.ien vähentäminen. denaturoitujen aineiden myynti olisi
11806: Denaturoidui·sta ao1Jk:o:holi:pitois1s•ta aineis•ta ja sallittua vain niissä kemikalio-} rauta- ja
11807: denaburoimisesta annetun asetu~en (739/68) värikaupoissa ja niillä huoltoasemilla
11808: mukaan vahvasti denaturoitua väkiviinaa, jota joille poliisiviranomainen on antanut sii-
11809: myös taloussprii T vo1m~sa olevien määräys- hen luvan} ja että poliisiviranomaisen
11810: ten mukaan on, .s.aa p1tää :kal.llpan .sellaisesoSa tulisi voida peruuttaa lupa sellaisilta
11811: ,tuJkku- tai arvoitnes·sa väh1ntä.isik:au:ppaliilklkees.sä, liikkeiltä} joiden on todettu luovuttavan
11812: jOQl:ka toimialaan tällais·en aineen mYYI11'ti tehdyn tässä tarkoitettuja aineita väärinkäyttä-
11813: elinkeinoilmoituksen mukaan kuuluu. jille.
11814: Helsingis·sä 8 päivänä helmikuuta 1972.
11815:
11816: Tyyne Paasivuori. Lyyli Aalto.
11817: Uki Voutilainen. Uljas Mäkelä.
11818: 1572
11819:
11820: VI,145.- Toiv.al. n:o 775.
11821:
11822:
11823:
11824:
11825: Paasivuori ym.: Nuorten ikäluokkien liikuntavammaisten hoito-
11826: tarpeen tyydyttämisestä.
11827:
11828:
11829: Ed u sku nn alle.
11830:
11831: Työ-, liikenne- ja kotitapaturmat invalidisoivat sen sekä auto-, bensiini- ja dieselverojen tuo-
11832: jatkuvasti nuo~empiakin i!käluokikia. Moottori- tosta. A1koholin ollessa syynä moniin tapa.tur-
11833: ajoneuvojen lisääntyessä <tulevat eritoten liiken- miiln, oli<si myös A1kon vointavaroista sa·rutava
11834: netapaturmat lisääntymään ja niissä myös pysy- tukea k.o. ta~koi~seen. Asia olisi tuvkittava
11835: vään lii.~untaikyvyuömyyteen johtavat tapatur- ja ryhdyttävä kiireee1Hsiin .toimenpiteisiin hoi-
11836: mat. Yhteiskunta ei o1e vielä tilanteeseen va- <to- ja kuntoutuskotien aikaansaamiseksi nuo-
11837: rautunut. Ainoa paikka, johon p)'lsyvä·s·ti liikun- rempia liNmntava<mmaisia varten.
11838: takyvytön henkilö hoidon akuuutivaiheen jä!l- Edellä •sanottuun vi1taten ehdotamme kun-
11839: keen osoitetaan, on vanhainkoti. Tämä ei kui- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11840: tenkaan ole sopiva ympäristö nuorille, eikä muksen,
11841: keski-ikäi.sihlekään vammautuneille. Yhtdskun-
11842: nan .toimesta olisikin kiireellisesoti ryhdyttävä että hallitus kiireellisesti tutkituttaisi
11843: suunnittelemaan omia ho1to- ja ku.ntoutuskoteja nuorempia ikäluokkia olevien liikunta-
11844: .nuor.emmille ikäluok111e. Tählahten hoitdkotien vammaisten kuntoutus- ja hoitokotitar-
11845: aikaansaaminen vahentäisi myös painetta van- peen sekä rahoitusmahdollisuudet ja
11846: hainkoteihin ja huoltolaitoksiin. Mainittujen anfoatsi ensi tilassa asiaa koskevat tar-
11847: }oitokotien <ra:kentam1s- ja ylläpitokustannuksiin vittavat esitykset Eduskunnalle.
11848: oHsi saa<tava varoja esim. tapa<turmavaL.kuutuk-
11849: Helrsingis.sä 8 päivänä helmikuuta 1972.
11850:
11851: Tyyne Paasivuori. Sinikka Luja-Vepsä.
11852: Salme Myyryläinen. Heikki Hykkäälä.
11853: 1573
11854:
11855: VI,146.- Toiv.al. n:o 776.
11856:
11857:
11858:
11859:
11860: Paasivuori ym.: Päihdyttävien aineiden naispuolisten väärinkäyt-
11861: täjien hoitotarpeen selvittämisestä.
11862:
11863:
11864: E d u s k u n n a 11 e.
11865:
11866: Alkoholistien huoltolaitoksissa, jotka ovat vasti suurempi osa on nalSla. Näyttää siltä,
11867: joko valtion, kuntainliittojen, kuntien tai järjes- että naisalkoholistien hoitopaikat eivät määräl-
11868: töjen omistamia, oli vuoden 1972 alussa yh- tään ole riittäviä, eivätkä naisalkoholistit osaa
11869: teen~ä 573 hoitopaikkaa; näistä oli naisten hakeutua niihin.
11870: paikkoja 40. Tämä paikkaluku ei riitä tyydyt- Elintason noustessa naispuolisten alkoholis-
11871: tämään tarvetta, vaan vapaaehtoisesti hoitoon tien lukumäärä lisääntyy. Näin on käynyt mm.
11872: pyrkivät joutuvat odottamaan laitospaikkaa Yhdysvalloissa ja Ruotsissa. Meilläkin on to-
11873: kuukausimaäriä. Vaikka läänif'J1allitu:ksen pää- dettu, että myös alkoholismiin liittyvä lääkkei-
11874: töksellä hoitoon määrätyille voidaan yleensä den väärinkäyttö on yleistymässä naisten kes-
11875: osoittaa paikka varsin pian, vie päätöksen kuudessa. Ilmeistä on, että laitospa.iJkkojen
11876: odottaminen oman aikansa. Vapaaehtoisesti al- tarve tulee lisääntymään.
11877: koholistihuoltolaan tai sosiaalisairaalaan pyrki- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11878: neen hoito on helpompaa ja tuloksellisempaa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11879: kuin pakolla laitokseen määrätyn.
11880: Naisalkoholistien hoitopaikkojen maara on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11881: 7 prosenttia vastaavista kokonaismääristä. Eräi- menpiteisiin päihdyttävkn aineiden
11882: den tutkimustulosten mukaan naisalkoholistien naispuolisten väärinkäyttäjien hoitotar-
11883: osuus kaikista alkoholisteista on Suomessa peen selvittämiseksi ja antaisi selvityk-
11884: noin 15 prosenttia. Yleisissä ja yksityisissä sai- sen perusteella tarvittavat esitykset hoi-
11885: raaloissa hoidetuista alkoholisteista huomatta- don järjestämisestä.
11886: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
11887:
11888: Tyyne Paasivuori. Ville Tikkanen. Lyyli Aalto.
11889: Uki Voutilainen. Sinikka Luja-Vepsä. Uljas Mäkelä.
11890: Pirkko Työläjärvi.
11891: 1574
11892:
11893: Vl,147.- Toiv.al. n:o 777.
11894:
11895:
11896:
11897:
11898: Paasivuori. ym.: Terveydenhuoltoon liittyvän ravitsemusneuvon-
11899: nan ja -valistuksen kartoittamisesta.
11900:
11901:
11902: E d u s k u n n a 11 e.
11903:
11904: Uuden kansanterveyslain tarkoituksena on valistustyön toteuttamiseksi. - Tällä hetkellä,
11905: tehostaa ,ehkäisevää ,terveydenhuoltoa ja avo- ikun useiden alojen yliopistollinen ja ammatil-
11906: hoitoa erityisesti painottamalla terveysneuvon- linen koulutus on uudistusten kohteena, olisi
11907: nan osuutta. Ehkäisevässä terveydenhuollossa myös ravitsemusalan koulutus ajanmukaistet-
11908: ja terveysneuvonMssa sekä sairauksien koko- tava.
11909: naishoidossa tulee terveellisellä ravitsemuksella Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11910: olla !keskeinen asema. Terveyttä edistävän ra- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11911: vintotietouden jakaminen edellyttää ravitsemus- muksen,
11912: neuvonnan jatkuvaa suunnittelua ja !kehittä-
11913: mistä valtakunnallisella, alueellisella ja pai- että hallitus asettaisi kiireellisesti ko-
11914: kallisella tasolla. Tätä ,työtä toteuttamaan tar~ mitean kartoittamaan terveydenhuol-
11915: vitaan alan koulutuksen saaneita asiantuntijoita. toon liittyvän ravitsemusneuvonnan ja
11916: Nykyisin maassamme annettava ravitsemus- -valistuksen sekä suunnittelemaan ky-
11917: alan koulutus on hajanaista. Se ei ole tarkoi- seistä neuvontaa ;a valistusta antavien
11918: tuksenmukaisesti suunniteltua myöskään kan- henkilöiden koulutuksen.
11919: santerveyslain sisäitämän kansanterveydellisen
11920: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
11921:
11922: Tyyne Paasivuori. Heikki Hykkäälä.
11923: Aune Salama. Sylvi Siltanen.
11924: Meeri Kalavainen. Esko Niskanen.
11925: Salme Myyryläinen. Siiri Lehmonen.
11926: Pirkko Aro. Antti Pohjonen.
11927: Sylvi Saimo. Aimo Ajo.
11928: Eeva Kauppi. Erkki Uikanen.
11929: Matti Asunmaa. Elly Sigfrids.
11930: Aune Mänttäri. Mikko Asunta.
11931: Lyyli Aalto. Salme Katajavuori.
11932: 1575
11933:
11934: VI,148.- Toiv.al. n:o 778.
11935:
11936:
11937:
11938:
11939: Paasivuori ym.: Tupakkatuotteiden ja päihtymystä aiheuttavien
11940: lääkeaineiden mainostuksen kieltämisestä.
11941:
11942:
11943: E d u s k u n n a 11 e.
11944:
11945: Savukkeiden myynti on v:sta 1955 lähtien maan puoliksi vapaaehtoisin sopimuksin ja näi-
11946: kasvanut likimain kolmanneksella, vaikka ;uuri den alojen mainonnan valvontaikuntia asetta·
11947: samanaikaisesti lääketiede on selvittänyt savuk- maila. Täten on saatu mm. aikaan sopimus
11948: keenpdhosta aiheutuvien terveyshaittojen vaka- TV:n tupakkamainonnan lopettamisesta vuo-
11949: vuuden. Kulutuksen lisääntyminen on huomat- den 1970 loppuun mennessä.
11950: tavalta osa1ta kiihtyneen mainonnan syytä. Niin savukkeiden pc:Ylttamisen kuin huu-
11951: Joukkotiedotusvälineet kertovat kiehtovin ku- maustarkoituksiin 'tapahtuvan lääkeaineiden
11952: vin ja sanoin siitä, miten tietyn savukemerkin väärinkäytön torjuminen on kuitenkin yhteis-
11953: polttaminen on muka oikotie miehuuteen ja kunnan kannalta niin tärkeä tavoite, että olisi
11954: menestykseen. Nykyaikaisen mainospsykologian säädettävä sekä tupakan että huumausta ai-
11955: kehittämien suggeroivien esitystapojen kriitti· heuttavien lääkeaineiden mainonnan täydelli-
11956: seen arviointiin ja .torjumiseen ei varsinkaan nen kielto. Ns. sosialistisissa maissa yhteis-
11957: nuori ihminen pysty. Kansanterveydestä vas- kunnan kannalta vahingollisia tuotteita d saa
11958: tuussa olevilla viranomaisilla ja sen hyväksi vieläkään mainostaa, vaikka yleisten kulutus-
11959: työskentelevillä vapaaehtoisilla järjestöillä ei tavaroiden markkinointia on jo alettu tällä ta-
11960: taasen ole taloudellisia mahdollisuuksia tehok- voin edistää. Länsimaista on ainakin Italiassa
11961: kaaseen vastapropagandaan. jo useita vuosia vallinnut tupakkatuotteiden
11962: Huumausainevaaran laajimpana ilmiönä täyd~llinen mainoskielto ja monissa muissa
11963: maassamme on tiettyjen lääkeaineiden väärin- maissa on tätä mainontaa rajoittavi>a määräyk-
11964: käyttö. Varsinkin särkylääkkeitä ja uni- ym. siä tiukennettu.
11965: rauhoittavia lääkkeitä (barbituraatteja) käyte- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11966: tään laajalti tarpeettomasti minkä seurauksena kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11967: osa näin menettelevistä joutuu niis,tä täyteen
11968: riippuvuuteen. Tähän lääkkeiden epäterveeseen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11969: käyttöön on melkoisesti va~kuttanut voimakas menpiteisiifl tupakkatuotteiden id piiih-
11970: lääkemainonta. tymystä aiheuttavien lääkeaineiden mai-
11971: Tupakan ja lääkeaineiden mainonta on jo tä- nostuksen kieltämiseksi lailla.
11972: hän mennessä jossakin määrin pyritty rajoitta-
11973: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
11974:
11975: Tyyne Paasivuori. Ville Tikkanen. Sinikka Luja-Vepsä.
11976: Uki Voutilainen. Pirkko Työläjärvi. Heikki Hykkäälä.
11977: Ilkka Taipale. Lyyli Aalto. Uljas Mäkelä.
11978: 1576
11979:
11980: Vl,149.- Toiv.al. n:o 779.
11981:
11982:
11983: Pajunen ym.: Kuluttajankauppalakiehdotuksen valmistelemisesta.
11984:
11985: Ed u s kun n a 11 e.
11986:
11987: Siirtyminen osaksi omavaraisesta agraarita- na osamaksukauppana. Rahoittajina esiintyvät
11988: loudesta enimmäkseen rahalla kaupasta hankit- tällöin useasti eräät suurimpien pank:kien omis-
11989: tavien tuotteiden kuluttamiseen on merkittä- tamat rahoitusyhtiöt. Mitään yhtenäistä luotto-
11990: västi lisännyt markkinointiin, kauppasopimus- kaupan ( kuluttajakaupan) sopimusehtoja kos-
11991: ten ehtoihin, kaupan rahoittamiseen ja sopi- kevaa lainsäädäntöä ei ole maassamme. Luotto-
11992: mussuhteen kestäessä sattuneisii!n häiriötilan- kaupan uudet muodot ovat omiaan korosta-
11993: teisiin kytkeytyvien tapahtumien lukumäärää maan kuluttajien taloudellista eriarvoisuutta,
11994: ja vaikutusta jokaisen kansalaisen elämässä. Va- sillä varattomien tai vähävaraisten kansalaisten
11995: litettavaa on, ettei mainittuja eturistiriitatilan- lrohdalla luottokauppa - mikäli se lainkaan
11996: teita sääntelevää lainsäädäntöä ole rinnan mai- tulee kysymykseen - tapahtuu lähes säännöl-
11997: nitun kehityksen kanssa uudistettu. lisesti tuntuvasti epäedullisemmin ehdoin
11998: Niinpä tavaran virheellisyyttä tai puutteelli- kuin varakkaiden kuluttajien kohdalla.
11999: suutta koskevat oikeuskysymykset on kulutta- Kuten esitetyt esimerkkiryhmät osoittavat,
12000: jankaupassakin ratkaistava 1734-vuoden Jain on kuluttajan asema oikeusjärjestyksessämme
12001: kauppakaaren mukaisesti. Menettelytavat sat- säännelty puutteellisesti ja tyystin vailla ku-
12002: tuneissa häiriötilanteissa ovat vaihtelevia ja luttajapoliittista kokonaisnäkemystä. Käsityk-
12003: vajavaisesti säänneltyjä sekä useimmiten ku- semme mukaan kuluttajan aseman parantami-
12004: luttaja.ostajalle tuntemattomia. nen on kiireellinen oikeuspoliittinen tehtävä.
12005: Mainontaa ja muuta markkinointia, jolla on Tämä voi tapahtua siten, että luodaan kulutta-
12006: suuri vaikutus kansalaisten kulutuskäyttäyty- jakaupan sääntelevä laki, jossa on otettu huo-
12007: miseen, ei seurata yhteiskunnan toimesta juuri mioon tärkeimmät ja yleisimmät kuluttajan ja
12008: laisinkaan. Asiaa koskevat vuonna 1930 sääde- kaupan väliset ristiriitatilanteet. Kuluttajan oi-
12009: tyssä laissa vilpillisen kilpailun elhkäisemiseksi keusturvaa valvomaan on asetettava itsenäisen
12010: olevat säännökset ovat tarkoitetut ohjaamaan aseman ja tehokkaat toimintamahdollisuudet
12011: elinkeinonharjoittajien keskinäistä kilpailua. omaava kuluttaja-asiamies, jonka valinta kulut-
12012: Kun kysymyksessä on useasti tuotteiden taja-asiamiehen tehtävät ja aseman huomioonot-
12013: massamarkkinointi, jossa yhtä kuluttajan osto- taen olisi annettava eduskunnalle. Markkinoin-
12014: kertaa kohden tuleva intressi ei ole niin suuri, ti :tehokkainre menetelmineen on saatettava
12015: että olisi järkevää nostaa asiassa oikeudenkäyn- paitsi riittävin valtuuksin varustetun kulutta-
12016: ti tuomioistuimessa, eikä eri kuluttajien yh- ja-asiamiehen myös kuluttajan oikeudet tehok-
12017: teistä intressiä valvo kukaan, jää kuluttajan kaasti suojaavan lainsäädännön ulottuville.
12018: etu useasti kokonaan valvomatta. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12019: Varsin yleisiä ovat sopimuslomakkeet, joissa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12020: viitataan monimutkaisiin toimitus- ja/tai sopi-
12021: musehtoihin, jorhin ostaja ei voi osaltaan vai- että hallitus ryhtyy kiireellisiin toi-
12022: kuttaa ja jotka sisältävät myyjän vastuuta ra- menpiteisiin sellaisen kuluttajankaup-
12023: joittavia lausekkeita. palakia koskewn lakiehdotuksen val-
12024: Luottokaupassa ovat yleistymässä lyhytaikai- mistamiseksi, jassa erityinen kuluttaja-
12025: set kokonaisluotot luottokorttien ja luottotilien asiamies oikeuMtaan valvomwn kulutta-
12026: muodossa. Eräiden suurliikkeiden myynnistä ;ien yleistä ta yksityistä etua kaupan
12027: saattaa jopa puolet tapahtua luottokorttiasiak- kokonaiskentässä ja ;oka sisältää sään-
12028: kaille. Huomattava osa luottokaupasta tapah- nökset kuluttajan oikeusaseman paran-
12029: tuu osamaksukauppalain ( 91/66) tarkoittama- tamiseksi.
12030: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
12031:
12032: Veikko Pajunen. Kaarle Salmivuori. Ville Tikkanen.
12033: 1577
12034:
12035: VI,1.50.- Toiv.al. n:o 780.
12036:
12037:
12038:
12039:
12040: Pekkala ym.: Karjasairauksien johdosta hävitettäviksi määrätty-
12041: jen karjojen omistajille suoritettavasta korvauksesta.
12042:
12043:
12044: E d u s k u n n a 11 e.
12045:
12046: Nykyisin voimassaolevan vuodelta 1937 pe- olisikin koko karjan arvo, niin .tuotannon kes-
12047: räisin olevan lain mukaan suoritetaan karjan- keytyminen aikaansaa täyden korvauksen peri-
12048: omistaj.ahle korvausta, jos hänen karjansa joudu- aatteesta huolimatta suurta tappiota tällaiselle
12049: taan hävittämään eläintaudin takia. Korvauksen karjanomistaja1le. Usein vielä vuosikymmeniä
12050: määrä on säädetty IJruitenkin eriJ.aiseksi riippuen jatkuneen jalostustyön tulokset menetetään kar-
12051: siitä, minkä taudin johdosta karja on jouduttu jan joutuessa hävitettäväksi.
12052: hävittämään. Jos karja teurastetaan suu- ja Edellä esitetyn perusteeMa ehdotamme edus-
12053: sorkkataudin tai karjaruton vuoksi, suoritetaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12054: korvausta 100% eläinten arvosta. Jos sen-
12055: sijaan häv1ttämisen syynä on nautatuberkuloosi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
12056: rtai muu sairaus, on korvauksen määrä vain menpiteisiin sellaisen lainmuutoksen ai-
12057: 7.5 % eläinten arvosta. kaansaamiseksi, että kaikkien karjasai-
12058: Tässä on ilmeinen epäkohta, siLlä karjanomis-- rauksien johdosta hävitettäväksi mää-
12059: taja kärsii saman menetyksen, olipa karja hävi- rättyjen karjojen omistajille suoritettai-
12060: tetty minkä taudin takia tahansa, joten kor- siin korvauksena 100 % eläinten ar-
12061: vaus pitäisi ohla 100 % :kaikissa tapauksissa. vosta.
12062: Lisäksi on huomattava, että vaikka korvaus
12063: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
12064:
12065: Ahti Pekkala. Erkki Haukipuro.
12066: Einari Nieminen. Paavo Väyrynen.
12067:
12068:
12069:
12070:
12071: 198 156/72
12072: 1578
12073:
12074: VI,151.- Toiv.al. n:o 781.
12075:
12076:
12077:
12078:
12079: Pekkarinen ym.: Ilmaisen terveyden- ja sairaanhoidon antami-
12080: sesta rint.mamiesveterattneille.
12081:
12082:
12083: E d u s k u n n a 11 e.
12084:
12085: Vuosina 1939-1945 sotiin osallistuneiden hoidon palvelukset. Tämä ei tnerkitsisi koh-
12086: rintamamiesten terveyden on todettu huonontu· tuuttomia kustannuksia valtiolle, sillä sairausva-
12087: neen rintamapalveluaikanaan poikkeuksellisen kuutus jo nyt korvaa kaikkien kansalaisten
12088: paljon. Tämän seikan täsmällistä tutkimista vai- osalta tuntuvan osan näistä kustannuksista.
12089: keutta:\ se, että rintamaveteraanit eivät riittä- Asian hoitaminen on nyt myös teknillisesti help-
12090: västi turvaudu lääkärin apuun. Monien rinta- poa, kun rintamamiehille jaetaan erityinen rinta-
12091: mamiesten kuntoa voitaisiin kohentaa tehok- mamiestunnus. Edelläolevaan viitaten ehdotam-
12092: kaalla terveyden· ja sairaanhoidolla. Taloudelli- me kunnioittavasti,
12093: set tekijät estävät tämän monien rintamamiesten
12094: kohdalla. Vaikka sairausvakuutuslaki on tuonut että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
12095: asiaan huomattavaa paranemista, ei tilanne ole menpiteisiin, joiden avulla rintamamies-
12096: vieläkään tyydyttävä. Käsityksemme mukaan yh- veteraaneille järjestetään vuoden 1973
12097: teiskunnan tulisi tässä vaiheessa voida tarjota alusta lukien ilmaiset terveyden- ja sai-
12098: kansamme puolesta terveytensä uhranneille rin- raanhoidon palvelukset.
12099: tamaveteraaneille ilmaiset terveyden- ja sairaan-
12100: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
12101:
12102: Pentti Pekkarinen. Esko Härkönen. Sylvi Saimo.
12103: Pentti Poutanen. Mikko Jokela. Pekka Vilmi.
12104: 1579
12105:
12106: Vl,152.- Toiv.al. n:o 782.
12107:
12108:
12109:
12110:
12111: Pekkarinen ym.: Toimenpiteistä lomien järjestämiseksi maatila-
12112: talouksien emännille.
12113:
12114:
12115: E d u s k u n i1 a 11 e.
12116:
12117: Maassamme on yleisesti siirrytty 5-päiväiseen vuttamiseksi olisi luotava järjestelmä, jonka
12118: työviikkoon. Lisäksi palkannauttijat saavat laki- puitteissa maatilojen emännät saisivat mahdolli-
12119: sääteisen vuosiloman. Tällä tavoin on turvattu suuden lomapäivien pitämiseen. Ensivaiheessa
12120: suurimmalle osalle kansastamme mahdollisuus olisi otettava tavoitteeksi se, että jokaiselle
12121: paikalliseen vapaa-ajan viettoon. Tämä on vau- emännälle järjestettäisiin mahdollisuus kahden
12122: rastuneessa yhteiskunnassamme oikeata kehi- viikon pituiseen, ilmaiseen lomaan. Käytännössä
12123: tystä. Sitä vastoin ei ole oikein se, että itsenäi- tähän päästäisiin tarkoituksenmukaisimmin si-
12124: set yrittäjät, maataloudenharjoittajat mukaan ten, että yhteiskunnan varoilla palkattaisiin riit-
12125: lukien, ovat jääneet mainituista eduista koko- tävä määrä koulutettuja lomaemäntiä.
12126: naan osattomiksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12127: Eräs yhteiskuntamme ahkerimmista ihmi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12128: sistä on karjatalousvaltaisen maatilan emäntä. muksen,
12129: Hänen työnsä ei kuulu minkään työaikalain pii-
12130: riin. Hän tekee työtä jokaisena vuoden päivänä, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
12131: sunnuntaisin ja juhlapäivinäkin aamuvarhaisesta menpiteisiin lomien järiestämiseksi
12132: iltamyöhään. Maatilan emännän työ on arvo- maatilatalouksien emännille siten, että
12133: kasta yhteiskunnallemme. lakisääteisesti palkataan valtion avus-
12134: Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden saa- tuksella riittävä määrä lomaemäntiä.
12135: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
12136:
12137: Peutti Pekkarinen. Esko Härkönen. Pekka Vilmi.
12138: Pentti Poutanen. Mikko Jokela. Reino Kangas.
12139: Sylvi Saimo.
12140: 1580
12141:
12142: Vl,153.- Hemst.mot. nr 783.
12143:
12144:
12145:
12146:
12147: Procope m. fl.: Om åtgärder för omfördelning och effektivering
12148: av användningen av Oy Alko Ab:s årsöverskott.
12149:
12150:
12151: Till Riksdagen.
12152:
12153: I innevarande års budget är Oy Alko Ab:s munerna för alkoholinspektörernas avlöning
12154: överskott upptaget tili 260 000 000 mark. Ar och verksamhet.
12155: 1971 var beloppet 220 000 000 mark och året I budgeten för innevarande år finnes under
12156: förut 185 000 000 mark. Det rör sig sålunda olika moment i social- och hälsovårdsministe-
12157: om synnerligen avsevärda och hela tiden sti- riets huvudtitel (Ht 33) för de ovan angivna
12158: gande summor, som staten genom sitt alkohol- ändamålen direkt upptaget anslag om ett sam-
12159: monopol uttager i skatt av medborgarna. manlagt belopp på 16 882 900 mark, eller
12160: Alkos överskott tillfaller statskassan. Tidi- m.a.o. ej ens en tiondedel av alkoholmono-
12161: gare överförde statsrådet sedan en fastställd polets ovannämnda vinst.
12162: del därav tili kommunerna. Enligt den från Det kan sålunda inte råda tvivel om, att det
12163: början av år 1969 gällande nya alkohollagen finns synnerligen motiverad anledning att på-
12164: föreskrives ej något direkt om, huru över- yrka, att de inflytande alkoholmedlen i större
12165: skottsmedlen skall disponeras. Men i stället utsträckning och mera effektivt skulle använ-
12166: bör i statsbudgeten på utgiftssidan upptas fyra das för de i alkohollagen angivna syftemålen.
12167: olika typer av anslag, vilka är att betrakta så- Men därjämte förefaller det påkallat att
12168: som statliga understöd ur de influtna alkohol- ställa frågan, huruvida inte användningen av
12169: medlen. statens alkoholmedel genom lämpliga lagänd-
12170: Den första typen av dylika anslag utgår till ringar kunde omdisponeras. Exempelvis borde
12171: varje kommun enligt principen, att för varje den egentliga alkoholist- och lösdrivarvården
12172: i kommunen under föregående år mantalsskri- kunna påräkna betydligt större stöd än vad
12173: ven invånare erlägges minst 3 mark. Av detta nu är fallet. Det samma är fallet med arbetet
12174: belopp skall den ena hälften användas för kom- bland ungdomen. Likaså torde det vara moti-
12175: munens allmänna behov. Den andra hälften verat att i dagens läge föreslå, att en viss del
12176: skall åtgå till nykterhetsarbete av olika slag av de skattemedel, som det statliga sprit-
12177: och "då nämnda behov i tillräcklig mån och monopolet samlar under året av medborgarna
12178: rättvisligen tillgodosetts", vilket av lagstiftaren i samhället, skulle användas för miljö- och
12179: fastslagits tili minimum 75 penni per invånare naturvård i detta samma samhälle. Fonder och
12180: i kommunen, disponeras återstoden för ung- föreningar, som arbetar för likartade strävan-
12181: domsarbete och fritt folkbildningsarbete i kom- den, borde också kunna påräkna bistånd.
12182: munen. Med hänvisning tili vad som ovan anförts
12183: Den andra och tredje typen av anslag, vilka föreslås vördsamt, att riksdagen ville hemställa,
12184: enligt lagen skall uppgå till sammanlagt 65
12185: penni per invånare i landet, är avsedda att att regeringm måtte vidtaga åtgärder
12186: oberoende av kommunindelning användas för i syfte att möjliggöra en omfördelning
12187: riksomfattande nykterhetsarbete och för olika och effektivisering av användningen av
12188: slags verksamhet på alkoholist- och narkotika- Oy Alko Ab:s årsöverskott, varvid det
12189: vårdens område. egentliga vårdarbetet bland alkoholister
12190: Den fjärde typen av anslag är av mera spe- och lösdrivare samt miljö- och natur-
12191: ciellt slag och utgörs av ersättning till kom- vården borde ställas i förgrunden.
12192: Helsingfors den 14 februari 1972.
12193:
12194: Victor Procope. Evald Häggblom. Georg C. Ehrnrooth.
12195: 1581
12196:
12197: VI,153.- Toiv.al. n:o 783. Suomennos.
12198:
12199:
12200:
12201:
12202: Procope ym.: Toimenpiteistä Oy Alko Ab:n ylijäämän uuden-
12203: . taiseksi jakamiseksi ja sen käytön tehostamiseksi.
12204:
12205:
12206: E d u s k u n n a 11 e.
12207:
12208: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon ja sillä korvataan kunnille alkoholitarkastajien
12209: on Oy Alko Ab:n ylijäämäksi merkitty palkkaus ja toiminta.
12210: 260 000 000 markkaa. Vuonna 1971 vastaava Kuluvan vuoden budjetissa on eri momen-
12211: määrä oli 220 000 000 markkaa ja vuotta teilla sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon-
12212: aiemmin 185 000 000 markkaa. On siis kyse alan pääluokassa (Pl. 33) yllä esitettyihin tar-
12213: varsin huomattavista ja koko ajan nousevista koituksiin suoraan määrättyjä varoja yhteiseltä
12214: rahamääristä, joita valtio alkoholimonopolillaan määrältään 16 882 900 mk, eli toisin sanoen
12215: hankkii verona kansalaisilta. ei edes kymmenettäosaa alkoholimonopolin yllä
12216: Alkon ylijäämä tulee valtion kassaan. Ai- mainitusta voitosta.
12217: kaisemmin valtioneuvosto siirsi siitä sitten Näin ollen ei voi olla mitään epäilystä siitä,
12218: määrätyn osan kunnille. Vuoden 1969 alusta etteikö olisi erityisen perusteltua esittää, että
12219: voimassa olevan uuden alkoholilain mukaan kertyvät alkoholitulot entistä suuremmassa
12220: ei mitään suoranaista määräystä ole siitä, miten määrin ja tehokkaammin olisi käytettävä alko-
12221: ylijäämävarat on käytettävä. Mutta sen sijaan holilaissa mainittuihin tarkoituksiin.
12222: valtion tulo- ja menoarvioon menopuolelle on Mutta sen ohella vaikuttaa tähdelliseltä ky-
12223: otettava neljää eri laatua olevia määrärahoja, syä, eikö valtion alkoholitulojen käyttöä voi-
12224: joita on pidettävä saaduista alkoholituloista taisi järjestellä uudelleen sopivin lainmuutok-
12225: maksettavana valtion tukena. sin. Esimerkiksi olisi varsinaisen alkoholisti- ja
12226: Ensimmäinen sellainen määrärahatyyppi mak- irtolaishuollon saatava huomattavasti nykyistä
12227: setaan kullekin kunnalle periaatteen mukaan, suurempaa tukea. Sama koskee nuorisotyötä.
12228: että jokaiselle kunnalle edellisenä vuonna hen- Samoin lienee perusteltua nykytilanteessa eh-
12229: kikirjoitettua asukasta kohti maksetaan vähin- dottaa, että tietty osa niistä verovaroista, joita
12230: tään 3 mk. Tästä määrästä puolet käytetään valtiollinen alkoholimonopoli vuoden mittaan
12231: kunnan yleisiin tarpeisiin. Toinen puoli menee yhteiskunnan kansalaisilta kerää, käytettäisiin
12232: erilaiseen raittiustyöhön ja "sen jälkeen kun ympäristön- ja luonnonhoitoon tässä samassa
12233: mainittu tarve riittävässä määrin ja oikeuden- yhteiskunnassa. Säätiöiden ja yhdistysten, jot-
12234: mukaisesti on tyydytetty", minkä lainsäätäjä ka työskentelevät tällaisten pyrkimysten hy-
12235: on vahvistanut vähintään 75 penniksi kunnan väksi, olisi myös saatava tukea.
12236: asukasta kohti, on jäljellä oleva osa käytet- Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
12237: tävissä nuorisotyöhön ja vapaaseen kansan- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12238: sivistystyöhön kunnassa. sen,
12239: Toinen ja kolmas määrärahalaji, jotka lain että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
12240: mukaan kohoavat yhteensä 65 penniin maan joiden tarkoituksena olisi Oy Alko
12241: asukasta kohden, on tarkoitettu kuntajaosta Ab:n ylijäämän uudenlainen jakaminen
12242: riippumatta käytettäviksi valtakunnalliseen ja sen käytön tehostaminen, jolloin
12243: raittiustyöhön ja erilaiseen toimintaan alkoho- varsinaiselle alkoholisti- ja irtolaishuol-
12244: listi- ja huumausainehoidon alalla. totyölle sekä ympäristön- ja luonnon-
12245: Neljäs määrärahatyyppi on erikoislaatuinen suojelulle tulisi antaa etusija.
12246: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
12247:
12248: Victor Procopct Evald Häggblom. Georg C. Ehrnrooth.
12249: 1582
12250:
12251: Vl,U4.- Toiv.al. n:o 784.
12252:
12253:
12254:
12255:
12256: Raatikainen ym.: Pakkauspäivämäärän merkitsemisestä elintar-
12257: vikkeitlfl sisälJiiv#n valmispakkauksiin.
12258:
12259:
12260: Ed u s kun n a 11 e.
12261:
12262: Vähittäiskaupan siirryttyä yhä enemmän lisääntyvää käyttöä olisi elintarvikkeita sisältä-
12263: käyttämään valmispakkauksia myös elintarvik- vät pakkaukset merkittävä selvästi havaittavilla
12264: keiden myynnissä aiheutuu kuluttajalle vai- pakkauspäivämäärää osoittavilla tiedoilla.
12265: keuksia tietää elintarvikkeen tuoreus pakkaus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
12266: päivämäärän puuttumisen vuoksi. Pakkauspäi- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12267: vämäärän merkitseminen kaikkiin elintarvikkei-
12268: ta sisältäviin valmispakkauksiin antaa kulutta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12269: 1
12270:
12271: jalle tilaisuuden valvoa tuotteen tuoreutta ja pakkauspäivämäärän merkitsemisen saat-
12272: laatua. Koska kehitys vähittäiskaupan alalla tamiseksi pakolliseksi elintarvikkeita
12273: kulkee kohti keskittymistä ja valmispakkausten sisältäviin valmispakkauksiin.
12274: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
12275:
12276: Kaisa Raatikainen. Sinikka Luja-Vepsä.
12277: Lyyli Aalto. Salme Myyryläinen.
12278: Seppo Tikka.
12279: 1583
12280:
12281: Vl,1.5.5.- Toiv.al. n:o 78.5.
12282:
12283:
12284:
12285:
12286: Rekonen ym.: Sairaalatoimen kustannusten siirtämisestä valtiolle.
12287:
12288:
12289: E d u s k u n n a 11 e.
12290:
12291: Maamme sairaalatoimi on sodanjälkeisenä ihmiselle on luonnollisesti hyvä asia, mutta se
12292: aikana kehittynyt hyvin voimakkaasti. Vuonna ei saisi muodostua hyödyn tavoitteluksi har-
12293: 1956 hyväksytyn sairaalalain voimaantultua on voille yksityisille. Sairausvakuutuslain tarkoi-
12294: kehitys ollut vieläkin voimakkaampaa. Erikoi- tuksena lienee ollut alentaa kansalaisten lää-
12295: sesti keskussairaaloita on rakennettu ja raken- käri- ja lääkekuluja, mutta valitettavasti nykyi-
12296: nettaneen edelleen, joten kehitys tässä suhteessa sellään tilanne näyttää kehittyvän siihen suun-
12297: on ollut varsin myönteistä. Näiden keskussai- taan, että pääasiallisen hyödyn saavatkin aivan
12298: raaloiden taso palvella sairaita kansalaisiamme muut kuin ne, joille se on sairausvakuutuslain
12299: on varsin korkeata luokkaa. Kehitysalue- ja yhteydessä tarkoitettu tulevaksi. Poliklinikka-
12300: paikallissairaaloiden rakentamisen osalta ei kui- maksuthan nousivat välittömästi sairausvakuu-
12301: tenkaan ole varsinkaan viime aikoina kuljettu tuslain voimaantulon jälkeen siinä määrin, että
12302: yhtä suotuisaan suuntaan. Nyt olisikin välttä- potilas saattaa joutua itse maksamaan eräistä
12303: mätöntä ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, että tutkimuksista nykyisin jopa enemmän kuin en-
12304: näitä palvelutasoltaan ja varusteiltaan alemman nen sairausvakuutuslain voimaantuloa.
12305: tason sairaaloita voitaisiin rakentaa enemmän. Sen vuoksi, että sairastaminen yhä vielä
12306: Näiden alue- ja paikallissairaaloiden rakentami- meillä Suomessa tulee yksityisille kansalaisille
12307: sen avulla voitaisiin helpottaa sitä ankaraa pai- tavattoman kalliiksi ei läheskään kaikilla pieni-
12308: netta, joka keskussairaaloissamme tätä nykyä tuloisimmilla ihmisillä ole mahdollisuutta ha-
12309: vallitsee. Kroonikot ja kuntouttamista vaativat keutua tutkimuksiin ja lääkärihoitoon vaikka
12310: potilaat voidaan ainakin osittain hoitaa yhtä olisikin sen tarpeessa.
12311: hyvin alue- ja paikallissairaaloiden tasoa olevis- Paitsi, että sairastaminen meillä nyky-Suo-
12312: sa sairaaloissa mikäli vain sellaisia olisi tarvet- messa tulee kalliiksi yksityisille ihmisille niin
12313: ta vastaavasti olemassa. Tosiasia on, että nyky- sen lisäksi monet kunnat ovat joutuneet erittäin
12314: tilanteen vallitessa keskussairaaloissa, joissa on kovalle koetukselle sillä sairaalatointa koskevat
12315: korkean ammattitaidon omaava lääkärikunta ja ja muut kuntainliittojen menot ovat nousseet
12316: korkealuokkainen välineistä joudutaan hoita- kohtuuttomiksi. Mainitut sairaala- ja muiden
12317: maan olosuhteiden pakosta sellaisiakin potilaita, kuntainliittojen menot ovat eräissä kunnissa
12318: jouka voitaisiin hoitaa alemman hoitotason vaa- jopa 8 penniä veroäyriltä. On sanomattakin sel-
12319: tivissa sairaaloissa ja hoitolaitoksissa. Tästä on vää että jotain täytyy tehdä tilanteen helpotta-
12320: seurauksena yhteiskunnallista tuhlausta, jota ei miseksi sillä kunnilla on lukemattomia muitakin
12321: voitane hyväksyä ja siksi muutoksen aikaansaa- tehtäviä, joita niiden tulisi hoitaa, mutta eivät
12322: minen nykyiseen tilanteeseen on välttämätön. voi paisuneiden kuntainliittomenojen vuoksi
12323: Keskussairaaloiden tilanahtauteen vedoten tehdä muuta kuin suorittaa hädin tuskin judk-
12324: tai sitä hyväksikäyttäen ovat jopa mainittujen sevat tehtävät.
12325: sairaaloiden lääkärit perustaneet itselleen poli- Vähin se mitä tulee tehdä on sairaalalain
12326: klinikoita. Käytännössä tapahtuu siten, että muuttaminen siten, että kaikki maamme kes-
12327: keskussairaalassa hoidettavana olevia potilaita kus-, alue- ja paikallissairaalat sekä niiden po-
12328: määrätään jälkitarkastukseen mainitunlaisille liklinikat saatetaan yhtä suuren ja nykyistä
12329: poliklini:koille. Tällöin muodostuu lääkäreille suuremman valtionavun piiriin kuuluviksi.
12330: mahdollisuus saada potilaalta huomattavasti Koska kysymyksessä on suuri yhteiskunnallinen
12331: suurempi korvaus ja henkilökohtaisesti itselleen ja valtakunnallinen tehtävä niin luonnollista
12332: kuin jos toimenpiteet tapahtuisivat sairaaloi- olisi, että kustannukset siitä tulisivat kdkonaan
12333: den poliklinikoiHa. Hoidon saaminen sairaalle valtion kannettavaksi.
12334: 1584 Vl,155.- Sairaalatoimen kustannukset.
12335:
12336: Edellä olevan perusteella kunnioittavasti eh- että hallitus ensi tilassa dntaisi Edus-
12337: dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- kunnalle esityksen koko sairaalatoimen
12338: muksen, kustannusten siirtämisestä valtiolle.
12339: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1972.
12340:
12341: Heimo Rekonen. Pentti Liedes.
12342: Kaisu Weckman. Anna-Liisa Jokinen.
12343: Pauli Puhakka. Aarne Koskinen.
12344: Ensio Laine. Matti Järvenpää.
12345: Toivo Asvik. Siiri Lehmonen.
12346: Helvi Niskanen. Lauri Kantola.
12347: Mirjam Tuominen. V. J. Rytkönen.
12348: 1585
12349:
12350: VI,1.56.- Toiv.al. n:o 786.
12351:
12352:
12353:
12354:
12355: Ruokola ym.: Oulun keskussairaalan kuntainliiton jäsenkuntien
12356: tasa-arvoisuudesta jo valmiide11 keskussairaalai11 kuntainliitto-
12357: jen jäsenkuntien kanssa.
12358:
12359:
12360: E d u s kun n a 11 e.
12361:
12362: Laissa kunnallisista yleissairaaloista annetun neet pitää perustamiskustannusosuutensa mak-
12363: lain muuttamisesta ( 770/71) on muutettu samatta toistakymmentä vuotta ilman korkoa.
12364: 9 §: ää niin, että kunta joutuu suorittamaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12365: 6 % vuotuista korkoa perustamiskustannus- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12366: osuuden maksamisen myöhästymisestä. Tämä muksen,
12367: asettaa Oulun ympäristökuntien keskussairaala-
12368: liiton jäsenkunnat eriarvoiseen asemaan jo val- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12369: mistuneiden keskussairaaloiden jäsenkuntien Oulun keskussairaalaliiton jäsenkuntien
12370: kanssa. Mainittakoon, että Pohjois-Karjalassa saattamiseksi tasa-arvoiseen asemaan jo
12371: on vastaavat sairaalaliiton jäsenkunnat saa- valmistuneiden keskussairaalain jäsen-
12372: kuntien kanssa.
12373: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
12374:
12375: Matti Ruokola. Pekka Vilmi. Esko Härkönen.
12376:
12377:
12378:
12379:
12380: 199 156/72
12381: 1586
12382:
12383: Vl,157.- Toiv.al. n:o 787.
12384:
12385:
12386:
12387:
12388: Rytkönen ym.: Ravintoloiden ja hotellien tarjoiluhenkilökunnan
12389: tarjoilupalkkioperusteiden tarkistamisesta.
12390:
12391:
12392: E d u s k u n n a II e.
12393:
12394: Ravintola-alan työntekijät joutuvat nykyisin sen osalta siten, että klo 2.00 ja 4.00 välisenä
12395: työaikaan ja palkkaukseen nähden erilaiseen aikana tarjoiluprosentti olisi meilläkin eurooppa-
12396: asemaan kuin aikaiseln."nin sen vuoksi, että laisen tavan mukaan 17. Näin työntekijät sai-
12397: manner-eurooppalaiseen tapaan kuuluen myös sivat palkkauksen muodossa korvauksen siitä
12398: meillä ravintoloiden aukioloaika on huomatta- erittäin rasittavasta työstä, jota he nykyaikana
12399: vasti jatkunut. Tästä seuraa, että työntekijöi- joutuvat suorittamaan kansalaisia palvellessaan.
12400: den on työskenneltävä entistä enemmän aamu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12401: yöstä, mikä on hyvin rasittavaa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12402: Mutta on otettava huomioon myös se, että
12403: tarjoiluprosentti on sama vuorokauden ajasta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12404: riippumatta, mistä johtuu, että työntekijät ei- ravintoloiden ja hotellien tarjoilijoiden
12405: vät saa työstään oikeutettua ja kohtuullista palkkauksessa olevan epäkohdan korjaa-
12406: palkkausta. miseksi siten, että tarjoilupalkkio klo
12407: Tämä epäkohta voitaisiin korjata palkkauk- 2.00-4.00 välisenä aikana olisi 17 %.
12408: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
12409:
12410: V. J. Rytkönen. Niilo Koskenniemi.
12411: Anna-Liisa Hyvönen. A-L. Tiekso.
12412: Kaisu Weckman. A.-L. Jokinen.
12413: Pekka Salla. Helvi Niskanen.
12414: Aulis Juvela. Kalevi Kivistö.
12415: Rauno Korpinen. Lauha Männistö.
12416: Siiri Lehmonen, Veikko Salmi.
12417: Niilo Nieminen. 1.-C. Björklund.
12418: 1587
12419:
12420: VI,158.- Toiv.al. n:o 788.
12421:
12422:
12423:
12424:
12425: Räsänen ym.: Ilmaispalveluksiin siirtymisen nopeuttamisesta
12426: terveyskeskuksissa.
12427:
12428:
12429: E d u s k u n n a 11 e.
12430:
12431: Kansanterveyslain mukaan sairaanhoidon myys- ja rintamamieseläkkeen saajille olisi il-
12432: maksuttomuus terveyskeskuksissa toteutmsl maishoito pitänyt toteuttaa välittömästi lain
12433: asteittain vasta vuoteen 1980 mennessä. Näin voimaan tultua, sillä eläkkeensaajilla sairaan-
12434: hidasta siirtymistä ei voida pitää asiallisena, ot- hoidolliset kustannukset ovat kohtuuttoman ra-
12435: taen huomioon sen, että ilmaispalvelujen toteut- sittavia.
12436: taminen on ainut tie, jolla voidaan poistaa luok- Ilmaispalveluksiin olisikin pyrittävä mitä pi-
12437: kaerot terveyspalvelujen suhteen ja tuoda oi- kimmin ja samanaikaisesti olisi toteutettava
12438: keutta myös vähävaraisille. Ilmaispalvelujen no- kaikkien reseptilääkkeiden maksuton saanti.
12439: peuttamista puoltaa voimakkaasti KELA:n so- Sairaanhoidon palvelusten kysynnän kasvun hil-
12440: siaaliturvan tutkimuslaitoksen tutkimus, jonka litsemiseksi olisi kiinnitettävä samanaikaisesti
12441: mukaan sairausvakuutus ei ole poistanut eniten vakavaa huomiota ehkäisevään terveydenhuol-
12442: sairastaneiden ja pienituloisimpien hoidon saa- toon ja valistustyöhön, mm. raskauden ehkäisy-
12443: misen esteenä olevia taloudellisia vaikeuksia. neuvontaan, kuntoliikunnan edistämiseen, mie-
12444: Tutkimuksen mukaan kaikkein varattomimmat lenterveystyöhön, ravitsemusneuvontaan ja tupa-
12445: ovat sairauden pitkittyessä yhä joutuneet rajoit- koinnin vastustamistyöhön. Edelleen olisi kou-
12446: tamaan lääkärin käyttöään ja ovat edelleen tar- lutettava kokonaan uudenlaista terveydenhuolto-
12447: vinneet sosiaalihuoltoa selviytyäkseen sairausme- henkilökuntaa ja entisten jatkokoulutusta olisi
12448: noistaan; eläkeläisillä hoidon tarve on suhteelli- lisättävä.
12449: sesti suurempi kuin muissa ikäluokissa, hoitamat- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
12450: ta jäämisen pääasiallisin syy on joka toisella hoi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12451: toa vaille jääneellä varojen puute ja alueelliset muksen,
12452: erot ovat kärjistymässä terveydenhuoltopalvelus-
12453: ten suhteen. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
12454: Kansanterveyslakia säädettäessä kansandemo- menpiteisiin ilmaispalvelujen toteutta-
12455: kraattiset valiokunnan jäsenet jättivät mietin- miseksi terveyskeskuksissa vanhuus-,
12456: töön vastalauseen, jossa esittivät, että ilmais- työkyvyttömyys- ja rintamamzleseläkkeen
12457: palveluksiin voitaisiin siirtyä ilman haittavaiku- saajille v. 1973 alusta lukien ja muiden
12458: tuksia jo vuoden 1975 loppuun mennessä. Edel- kansalaisten osalta v. 1975 loppuun
12459: leen he katsoivat, että vanhuus-, työkyvyttö- mennessä.
12460: Helsigissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
12461:
12462: Pauli Räsänen. Siiri Lehmonen.
12463: I.-C. Björklund. V. J. Rytkönen.
12464: 1588
12465:
12466: VI,159.- Toiv.al. n:o 789.
12467:
12468:
12469:
12470:
12471: Räsänen ym.: Sairaalakojeiden ja -laitteiden h<mkinnoista ja toi-
12472: minnasta huolehtivan valtion keskuselimen perustamisesta.
12473:
12474:
12475: Ed u ·s kun n a 11 e.
12476:
12477: Maamme sarraalaJ.ailtos Sl)Olttaa vuosiutain Koska valtiovalta kustarrtaa laitteista suurim-
12478: miljooniin marl~koihin nousevia rahasummia ·sai- man osan, ttu!lisi sen erityisen mielenkiinnon
12479: raanhoidos'Sa tarvittavien kaluston, kojeiden ja kohteena olla niiden järlkevä ;ja yhtenäinen han-
12480: laitteiden perushankintoihin, kunnossapitoon ja kinta. Niiden tehokas huolto Hsäisi taas •turva1.-
12481: uusimiseen. Laitteiden hankinta tapahtuu kui- lisuutta ja toisi kustannussäästöjä. Yhtenäisen
12482: tenkin hajanaisesti eri sairaalloiden, !tutkimus- ja käytännön tutvaamiseiksi olis~kin perustettava
12483: ho~tolaitosten toimesta, etkä useinkaan hankita erityinen keskuselin esvm. lääkintohalli:tuiksen
12484: riittävää .selvyyttä niiden käyttövarmuudesta, ja sosiaali- ja terveysminis.teriön toimesta.
12485: huoltomahdoNisuuksista ja taloudeHisuudesta. Edellä .olevan perusteella ehdotamme kun-
12486: Tämä .tuo huomattavia liså1kustannuksia jo muu- nioittavasti, että eduskunta hyväksyisi toivo-
12487: tenkin suuriin sairaanhoitomenoihimme. muksen,
12488: Potilaiden hoidon taso ja turvallisuus riippu-
12489: va:t yhä enenevässä määrin mainittujen laittei- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
12490: den toiminnas•ta ja yksityiskohtia myöten asian- menpiteisiin sairaalakojeiden ja -laittei-
12491: tuotevasta käytöstä. Näin eter:ikin hoitokojeiden, den hankintaa, toimintaa ja turvallisuu-
12492: säih.köis<ten, dia:ter:mia- 1ja narkoos&oneiden 1mh- den tarkastusta suorittavan valtion kes-
12493: da,Jla. kuselimen tai laitoksen perustamiseksi.
12494: Helsingissä 11 päivänä helmi!kuuta 1972.
12495:
12496: Pauli Räsänen. Kuuno Honkonen.
12497: Kalevi Kivistö. Aulis Juvela.
12498: I .-C. Björklund.
12499: 1589
12500:
12501: Vl,160.- Toiv.al. n:o 790.
12502:
12503:
12504:
12505:
12506: Saimo ym.: Anniskeluravintoloiden virvoitusjuomien ja mietojen
12507: mallasjuomien enimmäishinnasta keskioluen hintaan verrat-
12508: tuna.
12509:
12510:
12511: Ed u 's k u n n a lJ e.
12512:
12513: Alikohdlijuomien kulutu!ksen nopea Jisäänty- Vitvo\kkeiden hanikintahinnat ovat keskimää-
12514: minen vuoden 1971 aikana (n. 10-11 %) an- rin aHe 0,25 marllclcaa puUolta, jolloin tarjoilu-
12515: taa aiheen !kiinnittää huomiota al!koholilain hinnat ovat ·viisinJkuusin lkertai:sia. Rruvintolat
12516: 459/68 5 §:ään, jonka mu'kaan "allkohoHasioita saarvat mielin määrin itse määritellä virvoitus-
12517: hoidettaessa ja järjestetJtäessä on pyrittävä sii- juomien :tarjoiluhinnat em. 'tavoin, Hämeen lää-
12518: hen, että alkoholista aiheutuvat haitat ja vau- nin ravintoloita !lukuunottamatta. Nykyisin käy-
12519: riot muodostuvat m~hdollisimman vähäisilksi". tössä olevia hintoja ei voida pitää tatlkoituksen-
12520: Tämän periaatep)nkälän kanssa voi!maJkkaa!sti mulkaisina ja sopusoinnussa alkohoiHain periaate-
12521: ris•tiriiltaisena on pidettävä sitä !käytäntöä, jossa pykälien kanssa.
12522: ravintolat perivät virvoitusjuomapu!l1osta keski- Edellä olevan perusteetla ehdotamme edus-
12523: määrin !korkea:mman hinnan kuin esim. keski- kunnan hyväksyrtäväil{:si 1t:oivomuksen,
12524: oluesta.
12525: Kesäkuussa 1971 palvelurahapalk.hisissa A- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
12526: ravintoloissa perittiin virvoitus'juomista keski- menpiteisiin anniskeluravintoloita koske-
12527: määrin 1,47 mk, mutta kesikiolues'ta vain 1,46 vien määräysten tehostamiseksi siten,
12528: mk. Kes!kioluen hankintaihinta on keskimäärin että virvoitusjuomia ja mietoja matias-
12529: 0,75 mk, jolloin tarjoiluhinta on kaksinkertai- juomia olisi niissä saatavissa hintaan,
12530: nen. joka on enintään kaksikolmasosaa niissä
12531: tarjoiltavan keskioluen hinnasta.
12532: Helsingis·sä 11 päivänä heknillmuta 1972.
12533:
12534: Sylvi Saimo. Eeva Kauppi. Olavi Tupamäki.
12535: Mikko Asunta. Anna-Liisa Jokinen. A. R. Sainio.
12536: Hannes Volotinen. Matti Järvenpää. Katri-Helena Eskelinen.
12537: Rainer Lemström. Aune Salama. Aino Karjalainen.
12538: Olavi Ronkainen. Kuuno Honkonen. Elly Sigfrids.
12539: Raino Westerholm. Sakari Knuuttila. Pentti Poutanen.
12540: Veikko J. Turunen. Uljas Mäkelä. Orvokki Kangas.
12541: Uki Voutilainen. Antero Juntumaa. Esko Härkönen.
12542: Tyyne Paasivuori.
12543: 1590
12544:
12545: VI,161.- Toiv.al. n:o 791.
12546:
12547:
12548:
12549: Saimo ym.: Keskioluen junissa tapahtuvan anniskelun rajoitta-
12550: misesta.
12551:
12552:
12553: E d u s kun n a 11 e.
12554:
12555: Keskioluen anniskelu junissa kaikkina vuoro- tunnin tai puolentoista välein nautittuna
12556: kauden aikoina sekä kahvilaosastoissa että se ylläpitää aikaisemmin hankittua humalatilaa.
12557: junan läpi liikkuvista tarjoilurattaista kaikissa Se voi aiheuttaa muita matkustajia häiritsevää,
12558: vaunuissa on aiheuttanut levottomuutta ja jär- jopa junaturvallisuutta vaarantavaa epäjärjes-
12559: jestyshäiriöitä junissa. Matkustajan henkilökoh- tystä.
12560: tainen rauha ja turvallisuus on kyseenalainen. Alkoholilain (459/68) 42 § 1 mom. 2)
12561: Etenkin iltatuntien junavuoroissa ja niissä kohdan mukaan mietoja alkoholijuomia saa-
12562: junissa, missä kahvilaosastoissa jaellaan olutta daan anniskella rautateiden ravintolavaunuissa
12563: jo valmiiksi humalaisille, matkalippunsa lunas- aterioitsijoille. Alkoholiasetuksen ( 644/68)
12564: taneen henkilön jopa ruumiillinen koskematto- 28 § :n mukaan oikeus alkoholijuomien annis-
12565: muus, henkisestä puhumattakaan, on vaarassa. keluun rautatieasemalla olevassa ravitsemisliik-
12566: Järjestelyä on pidettävä alkoholipoliittisesti keessä ja rautateiden ravintolavaunussa saadaan
12567: arveluttavana. Keskiolutpullossa (33 cl) on antaa vain, jos rautatiehallitus on antanut
12568: alkoholia noin 12 gr ja keskioluttölkissä ( 45 cl) anniskeluun suostumuksensa. Jos suostumus on
12569: noin 16 gr. Ravintolavaunuissa anniskeltavien annettu määrätyin anniskelua rajoittavin eh-
12570: muiden mietojen alkoholijuomien annokset doin, on näitä ehtoja noudatettava.
12571: sisältävät 7-14 gr alkoholia ja niitä saadaan Keskioluesta annetun lain ( 462/68) 26 § :n
12572: anniskella vain aterioitsijoille. Vaunuissa annis- 1 ja 3 mom. mukaan keskioluen anniskelua
12573: keltaessa ei tarjoilija tule aina avanneeksi pul- saa junassa harjoittaa se, jolle alkoholiyhtiö on
12574: loa, jolloin hän voi rikkoa keskioluesta anne- antanut siihen oikeuden. Keskioluesta annetun
12575: tun asetuksen ( 645/68) 14 pykälää, mikä sal- asetuksen (645/68) 13 §:n mukaan lupa keski-
12576: lii keskioluen anniskelemisen vain paikalla nau- oluen anniskeluun rautatieasemalla olevassa ra-
12577: tittavaksi. Vaunuissa anniskeltaessa tarjoilija vitsemisliikkeessä ja junassa saadaan antaa
12578: ei aina voi varmistua siitä, ettei hän tule rik- vain, jos rautatiehallitus on antanut anniske-
12579: koneeksi keskioluesta annetun lain ( 462/68) luun suostumuksensa. Jos suostumus on an-
12580: 33 §:n momenttia, mikä kieltää keskioluen nettu määrätyin anniskelua rajoittavin ehdoin,
12581: anniskelemisen ilmeisesti kahdeksantoista vuot- on näitä ehtoja noudatettava.
12582: ta nuoremmille, alkoholin tai muun päihdyttä- Keskioluen anniskelun rajoittaminen tai lo-
12583: vän tai huumaavan aineen vaikutuksen alai- pettaminen junissa voidaan toteuttaa nykyisen
12584: sille ja jos on aihetta olettaa juoman väärin- lainsäädännön puitteissa.
12585: käyttöä, lähinnä sen luovuttamista edelleen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12586: henkilölle, jolle ei ole oikeutta sitä luovuttaa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12587: Tarjoilurattailla on samanveroisina virvoitus-
12588: juoma- ja keskiolutpulloja, mikä antaa sen vir- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
12589: heellisen kuvan, ettei keskiolut olisikaan alko- menpiteisiin keskioluen junissa tapah-
12590: holijuoma. Nautittaessa verraten nopeasti ja tuvan anniskelun rajoittamiseksi samoin
12591: muuten tyhjin vatsoin useita pullollisia keski- perustein kuin muidenkin alkoholijuo-
12592: olutta se päihdyttää. Hitaastikin - pullollinen mien anniskelu on jo rajoitettu.
12593: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
12594:
12595: Sylvi Saimo. Hannes Volotinen. Lea Sutinen.
12596: Eeva Kauppi. Antero Juntumaa. Aino Karjalainen.
12597: Ragnar Granvik. Orvokki Kangas. Esko Härkönen.
12598: Uki Voutilainen. Pentti Poutanen.
12599: 1591
12600:
12601: VI,162.- Toiv.al. n:o 792.
12602:
12603:
12604:
12605:
12606: Saimo ym.: Kodinhoitajien matkakustannusten saattamisesta val-
12607: tionavun piiriin.
12608:
12609:
12610: E d u s k u n n a 11 e.
12611:
12612: Kunnallisesta kodinhoitoavusta ( 6. 5. 1966/ kustannuksia aiheuttavan oman ajoneuvon käyt-
12613: 270)annetun lain 10 §:n mukaan kunta suo- tämistä voidaan pitää usein perusteLtuna.
12614: rittaa kodinhoitotoimen viranhaltijalle tämän Matka1mstannukset, jotka erityisesti syrjäi-
12615: roimitusmatikojen aiheuttamat kohtuullisiksi silllä seudui1la muodostuvat kodinhoitajien osal-
12616: katsottavUJt matkakustannukset kunnrulisval- ta kohtuuttoman suuriksi, eivät nykyisin kuulu
12617: tuuston vahvis,tamien perusteiden mukaan. kunnallisesta kodinhoitoavusta annetun lain
12618: Kunnallisesta kodinhoitoavusta annetun ase- 14 §:n mukaan valtion avustettaviin menoihin.
12619: tuksen 6 § :n mukaan kunnallinen kodinhoitaja, Kaupungeissa, kauppaloissa ja asumataajamissa
12620: johtava kodinhoitaja ja kotiavustaja ovat vel- matkakustannukset yleensä ovat verraten vähäi-
12621: volliset .työmatkoillaan käyttämään halvinta siä. Sen sijaan syrjäisillä seuduilla matka!kustan-
12622: saatavissa olevaa ku:tkuneuvoa. Kunnallishalli- nukset tulevat huomattavan suuriksi. Kodin-
12623: tus voi antaa luvan suorittaa työmatkan myös ho1totoimen kaikenpuolisen kehittämisen kan-
12624: omailila kulkuneuvoHa, jonka käyttämisestä suo- nalta olisi erittäin tärkeää, etteivät matkakus-
12625: ritetaan korvaus, mikäli siitä ei toisin sovmta, tannukset olisi esteenä kodinhoitotoiminnan
12626: kunnan matkustussäännön mukaisesti. Kodin- tehostamistoimenpiteille näillä seuduilla, joissa
12627: ho1taji1le vahvistetun ohjesäännön mukaan las- toiminnan tukeminen olisi ensiarvoisen tärkeää
12628: ketaan aika, joka kuluu kodinhoitajan työmat- suuriperheisten, vanhusten ja vammaisten avo-
12629: kaan asunnosta toimipaikkaan ja takaisin, mil- huollollisten tukitoimenpiteiden lisäämiseksi.
12630: loin se ylittää päivässä 1 ~ tuntia, ylittävältä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12631: osalta työaikaan. Kodinho1tajien .tehokkaan työ- nioi:tJtavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12632: ajan käyttämisen kannalta olisi erittäin tärkeää, muksen,
12633: ettei matkoihin kuluisi tarpeettomasti aikaa,
12634: vaan että rajoitettu kodinhoitotoimen ohje- e.ttä hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
12635: säännön 17 § :n mukainen 80 tunnin kahden menpiteisiin kunnallisesta kodinhoito-
12636: viikon pituiselta ajanjaksolta laskettava ;työaika avusta annetun lain 14 §:n säännösten
12637: tulisi käytetyksi kodinhoitoapua saavien perhei- muuttamiseksi siten, että myös kodin-
12638: den hyväksi, minkä johdosta huomattavia lisä- hoitajain matkakust'tlJmukset tulisivat
12639: valtionavun piiriin.
12640: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
12641:
12642: Sylvi Saimo. Orvokki Kangas. Esko Härkönen.
12643: Lea Sutinen. b.ino Karjalainen. Pentti Poutanen.
12644: 1592
12645:
12646: Vl,163.- Toiv.al. n:o 793.
12647:
12648:
12649: Saimo ym.: Määrärahasta Korsuveljesten Kuntosäätiön laitoksen
12650: rakennuslainoihin.
12651:
12652: E d u s kun n a 11 e.
12653:
12654: Korsuveljesten Kuntosäätiö, jonka jäseninä Vaikka sen toiminta täyttää lääkintöhallituksen
12655: ovat mm. Suomen Rintamamiesveteraanien valvomana laitoksena erityisesti valtiovallalle
12656: Liitto ry, Suomen Sotaveteraaniliitto ry, Sota- määrättyjä tehtäviä, ei sen käyttökustani'luk-
12657: invalidien Sisä-Suomen piiri ry, Sydäntautiliiton siin, rakentamisesta aiheutuneisiin velkoihin
12658: Keski-Suomen piiri ry, Keski-Suomen Maa- enempää kuin koronmaksujen tukemiseenkaan
12659: kuntaliitto ry, on katsonut tarpeelliseksi pe- ole lainkaan tähän mennessä saatu valtion,
12660: rustaa Laukaan kunnan Petruman kylässä sijait- enempää kuin muutakaan tukea, joten laitoksen
12661: sevalle Pölkinahon tilalle Keski-Suomen Kun- hoitopäivämaksut tulevat suhteettoman kor-
12662: toutumislaitos nimisen kuntoutumislaitoksen, keiksi verrauuna yksilön sairaanhoitopalveluk-
12663: joka lääkintöhallituksen 23. 4. 1971 antamalla sistaan maksamiin määriin nähden, mutta ko-
12664: päätöksellä sai perustamisluvan, sääntövahvis- hoavat ehkäisevän ja ylläpitävän terveyden-
12665: tuksen ja jonka vahvistetun toimintasuunnitel- hoidon laitoksena vain kolmannekseen sairaa-
12666: man mukaan laitoksessa iätiestetään liikunta- lain ja avohoidon kustannuksista, vaikka viime-
12667: kursseja, kuntoleirejä, virkistystilaisuuksia, har- mainituilla ei ole velkojen kuoletus- ja korko-
12668: joitetaan opetus- ja tutkimustoimintaa sekä an- maksuja edes hoitopäivämaksuissaan mukana.
12669: netaan sosiaaliministeriön sairausvakuutuslain Koska ehkäisevän ja ylläpitävän terveyden-
12670: mukaisesta laboratorio- ja röntgentaksasta an- hoidon onnistuminen edellyttää terveyden säi-
12671: taman päätöksen ( 446/64) 7 §:n, sellaisena lyttämisessä päästävän vähintäänkin yksilölle
12672: kuin se on muutettu sosiaaliministeriön 28 yhtä vähän kustannuksia aiheuttavaan meno-
12673: päivänä joulukuuta 1966 antamalla päätöksellä erään kuin menetetyn terveyden hoitamisessa,
12674: n:o 704, tarkoittamaa liikuntahoitoa, fysikaa- esitämme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
12675: lista esikäsittelyä ja muuta fysikaalista hoitoa väksi toivomuksen,
12676: sekä suoritetaan saman päätöksen tarkoittamia
12677: fysikaalisia tutkimuksia. että hallitus ottaisi vuoJen 1973
12678: Sotilasvammalain muutoksella 19. 2. 1971 tulo- ja menoarvioesitykseen 650 000
12679: ( 180/71) valtion toimesta sairaanhoitona kor- markan määräraban käytettäväksi Kor-
12680: vattavien piiriin tuli noin 40 000 miestä, joille sutJelJes~en Kuntosäätiön laitoksen ra-
12681: määräaikaisten lääkärintarkastusten lisäksi voi- kennuslainoim maksuun ja 520 000
12682: daan antaa työ- ja toimintakyvyn palauttamista markan määrärahan säätiön lflitoksen
12683: tai säilyttämistä tarkoittavaa kuntouttamista rakennuslain'ofen korkotukena käytet-
12684: sekä erityisessä laitoksessa annettavaa huoltoa. täväksi.
12685: Keski-Suomen Kuntoutumislaitos on sellainen.
12686: Helsingissä 16 päivänä helm1kuuta 1972.
12687:
12688: Sylvi Saimo. Aulis Sileäkangas. Eino Lottanen.
12689: Lea Sutinen. Matti Mattila. Reino Karpola.
12690: Katri-Helena Eskelinen. Paavo Väyrynen. Johannes Virolainen.
12691: Aino Karjalainen. Ahti Pekkala. Paavo Niinikoski.
12692: Saimi Ääri. Olavi Martikainen. M. Jaatinen.
12693: Mikko Jokela. Taisto Tähkämaa. Esko Härkönen.
12694: Eino Uusitalo. Juhani Saukkonen. Veikko J. Turunen.
12695: Heimo Linna. Mikko Kaarna. Erkki Haukipuro.
12696: Jouko Siikaniemi. Pekka Vilmi. Pentti Pekkarinen.
12697: Pentti Poutanen. Veikko Pihlajamäki. Kalevi Kivistö.
12698: Einari Nieminen. Reino Kangas. Siiri Lehmonen.
12699: Elly Sigfrids.
12700: 1593
12701:
12702: VI,164.- Toiv.al. n:o 794.
12703:
12704:
12705:
12706:
12707: Saimo ym.: Pihtiputaan radioaseman televisiolähettimien lopul-
12708: lisesta kuntoon saattamisesta.
12709:
12710:
12711: E d u s kun n a 11 e.
12712:
12713: Pihtiputaan radioaseman televisiolähettimien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12714: lopulliseen kuntoon saattaminen on viivästy- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12715: nyt. Melkoisen näkyvyystyhjiön muodostavalla muksen,
12716: alueella odotellaan edelleenkin tv-2:n toimin- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
12717: nan aloittamista, jotta myös television rinnak- siin radioaseman tv-2:n lähettimi-
12718: kaisohjelmat olisivat nähtävissä samaan tapaan en lopulliseen kuntoon saa#amiseksi
12719: kuin ykkösohjelmatkin. Pihtiputaalla.
12720: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
12721:
12722: Sylvi Saimo. Olavi Martikainen. Esko Härkönen.
12723:
12724:
12725:
12726:
12727: 200 156/72
12728: 1594
12729:
12730: VI,165.- Toiv.al. n:o 795.
12731:
12732:
12733:
12734:
12735: Saimo ym.: Rintamamieskortin haltijain ilmaisesta lääkärinhoi-
12736: dosta.
12737:
12738:
12739: E d u s k u n n a 11 e.
12740:
12741: Rintamamiesten taloudellinen asema on rintamamiehiä heidän vammoistaan aiheutuvien
12742: maassamme tunnetusti erittäin vaikea eivätkä kustannusten korvaamisessa. Tämä kävisi par-
12743: tähän saakka suoritetut toimenpiteet ole kyen- haiten päinsä siten, että jokainen rintamamies-
12744: neet sitä kovinkaan paljon parantamaan. Ku- kortin omaava henkilö voisi saada ilmaisen
12745: luvan vuoden tulo- ja menoarvioon otettu 15 lääkärinhoidon ja hänen lääkekulunsa korvattai-
12746: miljoonan markan määräraha rintamamieseläk- siin kokonaan valtion toimesta.
12747: keitä varten on ensimmäinen huomattavampi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12748: avustusmääräraha sotiemme veteraaneja varten, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12749: mutta siitä jaettavat avustukset koituvat kui- muksen,
12750: tenkin vain suhteellisen harvojen rintamamies-
12751: ten osaksi. että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
12752: Kun sotien aiheuttamat rasitukset kuvastu- menpiteisiin, jotta rintamamieskortin
12753: vat ennen muuta rintamamiesten terveydenti- omaavat henkilöt voisivat saada ilmai-
12754: lassa ja heidän sairauskulunsa ovat useissa sen lääkärinhoidon ja heidän lääkeku-
12755: tapauksissa varsin huomattavat, tulisi yhteis- lunsa korvattaisiin kokonaan valtion
12756: kunnan nykyistä suuremmassa määrin auttaa toimesta.
12757: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
12758:
12759: Sylvi Saimo. Orvokki Kangas. Mikko Jokela.
12760: Lea Sutinen. Aino Karjalainen. Pentti Poutanen.
12761: Esko Härkönen.
12762: 1595
12763:
12764: VI,166.- Toiv.al. n:o 796.
12765:
12766:
12767:
12768:
12769: Saimo ym.: Toimenpiteistä tzykyistä miedompien mallasjuomien
12770: kauppaan saamiseksi.
12771:
12772:
12773: E d u s k u n n a 11 e.
12774:
12775: Alkoholijuomalainsäädännön uudistuksen joh- Ulkomailla on saatavana sekä meikäläistä
12776: tavana periaatteena oli kulutuksen ohjaaminen pilsneriä miedompaa kevytolutta että myös
12777: väkevistä juomista mietoihin. Tässä ei kuiten- alkoholitonta olutta, joiden kantavierteen väke-
12778: kaan ole joka suhteessa onnistuttu. Keskioluen vyys on 7-12 prosenttia. Kun käyminen kat-
12779: käytön lisääntyessä on nimittäin sitä miedomman kaistaan alkoholipitoisuuden noustua 0,3-1,8
12780: I veroluokan oluen eli ns. pilsnerin kulutus vä- painoprosenttiin, muodostuu näiden juomien
12781: hentynyt romahdusmaisesti. maku hyväksi ja lisäksi ne ovat ravintofysiologi-
12782: Vuonna 1968 oli I veroluokan oluen kulutus sesti tavallista olutta parempia.
12783: 53,3 miljoonaa litraa, vuonna 1969 26,5 mil- Kulutuksen ohjaaiDiseksi väkevästä oluesta ja
12784: joonaa litraa ja vuonna 1970 22,7 miljoonaa keskioluesta takaisin mietolhin mallasjuomiin
12785: litraa. olisi alkoholitonta olutta ja kevytolutta saatava
12786: Vaikka alkoholilaki ja keskiolutlaki edellyttä- kauppaan. Kun alkoholilain mukaan Oy Alko
12787: vät, että myös I veroluokan olutta, jota alkoho- Ab:n tehtävänä on pitää kaupan myös korkea-
12788: lilain mukaan on pidettävä alkoholittomana juo- tasoisia alkoholiuomia juomia, tulisi sen ryhtyä
12789: mana, on saatava kaikkialla, missä anniskellaan tuomaan niitä maahan ja myös kannustamaan
12790: keskiolutta tai muita alkoholijuomia, ei sitä kotimaisia panimoita niiden valmistamiseen.
12791: yleensä ole tarjolla. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12792: Syynä I veroluokan oluen syrjintään pidetään kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12793: sen heikkoa laatua, mikä ainakin eräissä tapauk-
12794: sissa johtunee siitä, että epäonnistuneet olutkei- että hallitus kiireellisesti kehoittaisi
12795: tokset laimennetaan pilsneriksi, minkä laatua Oy Alko Ab:tä ryhtymään toimenpitei-
12796: Oy Alko Ab ei valvo. Toiseksi syyksi on esi- siin nykyistä miedompien, väkevästä
12797: tetty alhainen kantavierreväkevyys. kantavierteestä valmistettu;en mallas-
12798: juomien kauppaan saamiseksi.
12799: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
12800:
12801: Sylvi Saimo. Aino Karjalainen.
12802: Lea Sutinen. Esko Härkönen.
12803: Orvokki Kangas. Pentti Poutanen.
12804: 1596
12805:
12806: VI,167.- Toiv.al. n:o 797.
12807:
12808:
12809:
12810:
12811: Sainio ym.: Kuulovammaisten lasten hoitopaikkojen kaksinker-
12812: taistamisesta.
12813:
12814:
12815: E d u s kun n a II e.
12816:
12817: Nykyisin syntyy maahamme vuosittain n. 500 Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
12818: pysyväisesti kuulovammaista lasta. Suomessa on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12819: kuitenkin vain yksi hoitolaitos Helsingissä näille muksen,
12820: lapsille. Siellä voidaan antaa hoitoa vain n.
12821: lOO:lle lapselle vuodessa, jolloin n. 400 lasta jää että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
12822: vuosittain sairaaloissa annettavan lyhytaikaisen menpiteisiin kuulovammaisten lasten hoi-
12823: hoidon varaan. topaikkojen määrän nostamiseksi kaksin-
12824: kertaiseksi.
12825: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
12826:
12827: A. R. Sainio. Aune Mänttäri.
12828: Pentti Antila. Mauno Kurppa.
12829: J. Juhani Kortesalmi. Raino Westerholm.
12830: Arttur Niemelä. Antero Juntumaa.
12831: Lauri Linna. Mikko Vainio.
12832: Matti Asunmaa. Pekka Vennamo.
12833: 1597
12834:
12835: VI,168.- Toiv.al. n:o 798.
12836:
12837:
12838:
12839:
12840: Salama ym.: Ammattikoulutukseen tähtäävien hoitolaitosten pe-
12841: rustamisesta päihdevammaisille nuorille.
12842:
12843:
12844: E d u s k u n n a 11 e.
12845:
12846: Päjhdevammaisten nuorten määrä on nopeas- tetty tilaisuuksia keskeytyneiden opintojensa
12847: ti kasvamassa. Vaikkakaan ulotettavia tietoja ei jatkamiseen joko sairaalassa mm. kirjeopisto-
12848: heidän lukumäärästään ole saatavana, alkoholi- kurssien avulla tai järjestämällä sairaalassa jat-
12849: juomien, tinnerin, lääkeaineiden, hasiksen ja kuvasti hoidettaville toipilaille ammattikoulu-
12850: LSD:n väärinkäyttö on saavuttanut sellaiset tukseen liittyvää harjoittelua lähiympäristössä.
12851: mittasuhteet, että väärinkäyttäjien kuntouttami- Tuloksia voidaan tiettävästi pitää tyydyttävinä.
12852: nen vaatii monia erilaisia toimenpiteitä. Vaikka hoito eristetyssä laitoksessa usein on
12853: Erityisen vaikeaa on niiden nuorten kuntout- välttämätöntä narkomaniasta parantumiselle
12854: taminen, joilla ei ole minkäänlaista ammattitai- nuorelle henkilölle, se ei muodostu mielekkääk-
12855: toa. Vaikeiden kotiolojen, koulutuspaikkojen si, ellei hän samalla voi valmistua ottamaan
12856: vähäisyyden tai päihdyttävän aineen väärinkäy- vastaan yhteiskunnassa entistä vaativampia teh-
12857: tön takia heillä ei ole ollut mahdollisuuksia täviä ja parempaa asemaa. Laitoshoidon tarkoi-
12858: hankkia pätevyyttä mihinkään ammattiin. Siksi tuksena ei näin ollen tulisi olla vain fyysisen ja
12859: heidän paluunsa yhteiskuntaan tuntuu heistä psyykkisen kunnon palauttaminen, vaan ennen
12860: itsestäänkin toivottomalta, jolloin hoidon on- kaikkea ammattikoulutuksen antaminen.
12861: nistumiselle tarpeellista motivaatiota ei ole ole- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12862: massa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12863: Norjassa on merimiehen ammatissa nopeasti
12864: aikoholisoituneille nuorukaisille järjestetty kan- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
12865: sanopistomuotoista uudelleenkoulutusta hyvällä menpiteisiin ammattikoulutukseen täh-
12866: menestyksellä. Samoin on Norjan narkomaani- täävien hoitolaitosten perustamiseksi
12867: sairaalassa hoidettavana oleville nuorille järjes- päihdevammaisille nuorille.
12868: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
12869:
12870: Aune Salama. Tyyne Paasivuori.
12871: Matti Järvenpää. Eeva Kauppi.
12872: Kuuno Honkonen.
12873: 1598
12874:
12875: Vl,169.- Toiv.al. n:o 799.
12876:
12877:
12878:
12879:
12880: Salama ym.: Lisäyksestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon kas-
12881: vatusneuvolalain mukaisiin valtionapuihin.
12882:
12883:
12884: E d u s k u n n a 11 e.
12885:
12886: Kuluvan vuoden alussa tuli voimaan kasva- osissa maata perustamaan ja laajentamaan kas-
12887: tusneuvolalaki ( 568/71). Tämä laki merkitsee vatusneuvoloita, mikä onkin lain tarkoitus. Jot-
12888: tärkeää käännekohtaa maamme kasvatusneuvo- ta suunnitteilla olevat hankkeet saadaan ajoissa
12889: latoiminnan kehityksessä. Lain mukaan kun- toteutettua, tarvitaan edellä mainittuun määrä-
12890: nille ja niiden yhteisille kasvatusneuvoloille an- rahaan lisäystä 3 000 000 markkaa. Tämän
12891: netaan valtionapua sekä perustamis- että käyt- vuoksi ehdotammekin eduskunnan hyväksyttä-
12892: tökustannuksiin kuntien kantokykyluokitukseen väksi toivomuksen,
12893: perustuen 35-80 prosentin rajoissa. Valtion
12894: vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon on kohtaan että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
12895: 33.38.61 otettu 2 800 000 markan määräraha tyksen 3 000 000 markan määrärahan
12896: käytettäväksi kasvatusneuvoloiden valtionapui- ottamisesta lisäyksenä vuoden 1972 tu-
12897: hin. Nyt on kuitenkin nähtävissä, että varattu lo- ja menoarvion kohtaan 33.38.61
12898: määräraha ei riitä tarkoitukseensa. Lain voi- käytettätJäksi kasvatusneuvolalain mu-
12899: maantultua ovat kunnat ryhtyneet monissa kaisiin valtionapuihin.
12900: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
12901:
12902: Aune Salama. Tyyne Paasivuori.
12903: Pirkko Työläjärvi. Veikko J. Turunen.
12904: Eino Loikkanen.
12905: 1599
12906:
12907: VI,170.- Toiv.al. n:o 800.
12908:
12909:
12910:
12911:
12912: Salama ym.: Päihtyneiden nuorten ensihuollon tehostamisesta.
12913:
12914:
12915: Ed u s kun n a 11 e.
12916:
12917: Alkaholijuomien tai muiden huumaavien päihdyttämä lapsi tai nuori saa pikaisesti tar-
12918: aineiden aiheuttamassa päihtymysdlassa olevien vill:semansa avun. Pidätetty tai haltuunotettu
12919: nuorten ensihuolto kohtaa jatkuvasti suuria nuori tulisi viedä kotiin, vastaanottoasemalle
12920: vaikeuksia, koska ei ole olemassa riittävästi tai lääkärintutkimukseen. Häntä tulisi tukea
12921: viranomaisia, joiden tehtäviin kuuluisi tämän myös koti-, työ- tai kouluasioiden sekä vapaa-
12922: asian tarko~tuksenmukainen hoitaminen. Koska ajanvieton järjestämisessä tyydyttävälle kannal-
12923: päihtymystilassa oleva nuori henkilö tavataan le. Helsingin lastensuojelulautakunnassa on
12924: useasti kadulla tai muulla yleisellä paikalla, tästä työstä saatu myönteisiä kokemuksia.
12925: saattaa tapaukseen liittyä myös järj,estyshäiriöi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12926: tä. Tällöin käsitteleväksi viranomaiseksi tulee kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12927: poliisi, jolla kui,tenkaan ei ole siihen riittäviä
12928: edellytyksiä. että hallitus ryhtyisi kiit1eellisiin toi-
12929: Sosiaalilautakuntiin tulisi perustaa tarkkai- menpiteisiin päihtyneidetz nuorten ensi-
12930: lijoiden toimia, joiden tehtävänä olisi pyrkiä huollon tehost'amiseksi siten, että aina-
12931: toisaaLta ennakolta estämään häiriötapausten kin suurien kuntien sosiaalilautakun-
12932: esiintyminen ja toisaalta huolehtimaan siitä, tiin perustettaisiin sitä varten tark<kai-
12933: että alkoholin, huumausaineiden tai lääkkeiden lijain toimia.
12934: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
12935:
12936: Aune Salama. Eeva Kauppi.
12937: Matti Järvenpää. Tyyne Paasivuori.
12938: Kuuno Honkonen. Pirkko Työläjärvi.
12939: 1600
12940:
12941: VI,171.- Toiv.al. n:o 801.
12942:
12943:
12944:
12945:
12946: Salama ym.: Valtion osallistumisesta munuaistautisten avohoi-
12947: toasemien perustamiskustannuksiin.
12948:
12949:
12950: Ed u s kun n a 11 e.
12951:
12952: Munuaistauteihin on maassamme 1960-luvul- tansa aloittavien keskussairaaloiden pienten
12953: la kuollut keskimäärin 1 000 henlreä vuodessa. keinomunuaisosastojen työtä. Esimerkiksi Kes-
12954: Näistä on 15-64-vuotiaiden määrä ollut noin ki-Suomessa ilmoontuu vuosittain 10 uutta po-
12955: 300-400 vuosittain. Huomattava osa sairas- tilasta, joista suurin osa ei pääse minnekään
12956: tuneista o1isi kuitenkin vo1tu pelastaa tois- hoitoon. Avohoitoaseman perustaminen pelas-
12957: tuvan keinomunuaishoidon tai munuaissiirto- taisi tilanteen kokonaan. Mainittakoon lisäksi,
12958: jen avulla. että esimerkiksi Helsingin yliopistollisessa kes-
12959: Sellaisia uusia sairaustapauksia, jotka hoidon kussairaalassa on tällä hetkellä 7 pitkämatkais-
12960: avulla olisi parannettavissa, ilmaantuu noin 250 ta potilasta potilasta keinomunuaishoidossa.
12961: vuosittain. Kuitenkaan ei maass,amme ole vielä Heidän osaltaan valtio joutuu pelkkinä matka-
12962: riittävästi keinomunuaispaikkoja, jotta kaikki kuluina korvaamaan yli 140 000 markkaa vuo-
12963: voitaisiin ohjata hoitoon. Myös pitkät matkat dessa eli 11;2-kertaisesti pienen avohoitoaseman
12964: aiheuttavat suuria v,aikeuksia. perustamiskus,tannusten edellyttäimän summan.
12965: Tilanteen helpou.amiseksi ollaan maahamme Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12966: perustamassa keskussairaaloiden munuaisosas- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12967: tojen lisäksi avohoitoasemia. Tällaisen 3-4- muksen,
12968: paikkaisen aseman perustamiskustannukset ovat
12969: noin 90 000-120 000 markkaa, johon nykyi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
12970: sen lainsäädännön mukaan ei saada lainkaan m1enpiteisiin lainsäädännön muuttami-
12971: valtionapua. Hoito sitä vastoin korvataan ko- seksi siten, että valtio osallistuisi myös
12972: konaisuudessaan valtion varoista. munuais:tautisten avoho#oasemien pe-
12973: Kuluvan vuoden aikana on tarkoitus saada rustamiskustannuksiin samalla tavoin
12974: avohoitoasema ainakin Jyväskylään ja Joen- kuin itse hoidon kustannuksiin.
12975: suuhun tukemaan näissä kaupungeissa rt:oimin-
12976: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
12977:
12978: Aune Salama. Eero Salo.
12979: Mauno Forsman. Pauli Räsänen.
12980: Seppo Tikka. Siiri Lehmonen.
12981: Erkki Liikanen. Sylvi Saimo.
12982: Jorma Rantala. Arvo Ahonen.
12983: Tellervo T. Koivisto. Uljas Mäkelä.
12984: M. Jaatinen. Irma Toivanen.
12985: Aili Vaittinen. Ralf Friberg.
12986: Leo Kohtala. Tyyne Paasivuori.
12987: Aimo Ajo.
12988: 1601
12989:
12990: Vl,172.- Toiv.al. n:o 802.
12991:
12992:
12993:
12994:
12995: Salla ym.: Eri.koismaksuluokkajärjestelmän poistamisesta yhteis-
12996: kunnan omistamista sairaaloista.
12997:
12998:
12999: E d u s k u n n a 11 e.
13000:
13001: Erikoismaksuluokkajärjestelmä syntyi lääkä- tyistä potilaista, hän on helposti taipuvainen
13002: rien palkkausjärjestelyjen yhteydessä vuonna kohtelemaan näitä muita paren,.min. Täm'
13003: 1961 muodostamaan osan yhteiskunnan omis- luokka-asennoituminen näffl myös selvästi
13004: tamien sairaaloiden lääkärien palkkaeduista. muun hoitohenkilökunnan suhtautumisessa.
13005: Erikoismaksuluokkajärjestelmän säilyttämi- Näin luodaan eriarvoisuutta.
13006: sen tärkeimpänä perusteena on korostettu po- Kuitenkin valtaosan . erikoismaksuluokan po-
13007: tilaan oikeutta vapaasti valita lääkärinsä. Itse tilaidenkin hoitokustannuksista maksaa yhteis-
13008: asiassa erikoismaksuluokkajärjestelmän "vapaa kunta eikä suinkaan erikoismaksuluokkapotilas
13009: lääkärinvalinta" on erittäin rajoitettua lääkärin- itse.
13010: valintaa; riittävän varakkaat potilaat voivat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13011: valita lääkärinsä joukosta, jonka muodostaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13012: lääkärikunnan pieni vähemmistö. muksen,
13013: On ollut epäiltävissä, että erikoismaksu-
13014: luokkajärjestelmän tärkein merkitys potilaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13015: kannalta on ollut nopeampi sairaalaan pääsy erikoismaksuluokkajärjestelmän poista-
13016: ja· etuoikeus parempaan kohtehmn muiden po- miseksi yhteiskunnan omistamista sai-
13017: tilaiden kustannuksella. raaloista.
13018: Kun hoitava lääkäri hyötyy enemmän tie-
13019: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
13020:
13021: Pekka Salla. Rauno Korpinen.
13022: Niilo Koskenniemi. Kaisu Weckman.
13023: Kauko Tamminen. ICalevi lCivistö.
13024: Aulis Juvela.
13025:
13026:
13027:
13028:
13029: 201 156/72
13030: 1602
13031:
13032: Vl,173.- Toiv.al. n:o 803.
13033:
13034:
13035:
13036:
13037: Salla ym.: Kouluhammashoidon tehostamisesta maaseutukunnissa.
13038:
13039:
13040: E d u s k u n n a 11 e.
13041:
13042: Maaseutu, ennen kaildtea syrjäseutujen kun- valtion tukemana perustettaisiin kipeimmin
13043: nat ovat suhteessa kaupunkeihin ja niiden ym- hammaslääkäreitä tarvitseville seuduille hel-
13044: päristöihin jääneet kouluhammashoidossa huo- posti siirrettäviä hammashoitoasemia, jotka va-
13045: mattavasti huonompaan asemaan. Monissa syr- rustettaisiin tarpeellisin välinein ja instrumen-
13046: jäisissä kunnissa niiden pyrkiessä järjestämään tein. Hammashoitoasema olisi yksikkö sinänsä,
13047: kouluhammashoitoa nykyisen lain mukaan jonka muodostaminen kustannuksiltaan tulisi
13048: tuottaa vaikeuksia ennen kaikkea hammaslääkä- huomattavasti halvemmaksi kuin mitä tähän
13049: reiden saanti kuntaan. Tämä on omiaan aiheut- asti kuntien kouluhammaslääkäreiden vastaan-
13050: tamaan kuntien kesken epätervettä kilpailua, otat ovat tulleet maksamaan.
13051: usein tarpeettomia kustannuksia aiheuttaen, Hammaslääkäreiden saanti olisi järjestettävä
13052: hankittaessa myös sellaista hoitokalustoa, joka niin, että hammaslääkäreiksi aikovat jo tiede-
13053: asianmukaisenkin hammashoidon yhteydessä jää kuntiin pyrkiessään velvoitettaisiin toimimaan
13054: käyttämättä, sekä rakennettaessa kohtuuttoman valmistuttuaan hammaslääkäreinä 6-12 kuu-
13055: kalliita vastaanotto- ja asuntotiloja, jotka sitten kautta k.o. hoitoasemilla ja niissä kunnissa,
13056: ilman minkäänlaista vastinetta joudutaan anta- joissa vastaanotat ovat olemassa, joihin ei ole
13057: maan hammaslääkäreiden käyttöön, mikäli hammaslääkäreitä saatu.
13058: hammaslääkäriä on kuntaan onnistuttu saa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
13059: maan. Kiistattomasti on todettavissa, että syr- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13060: jäisimmät kunnat tarvitsevat ylimenokaudeksi
13061: kouluhammashoidossa erikoisavun, jotta lähtö- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13062: kohta saataisiin edes jossain määrin tasapuoli- menpiteisiin kouluhammashoidon tehos-
13063: seksi. Tämä olisi järjestettävissä joko niin, että tamiseksi maaseutukunnissa.
13064: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
13065: Pekka Salla. Rauno Korpinen.
13066: Niilo Koskenniemi. Kaisu Weckman.
13067: Kalevi Kivistö.
13068: 1603
13069:
13070: VI,174.- Toiv.al. n:o 804.
13071:
13072:
13073:
13074:
13075: Salla ym.: Lapin matkailupalvelumuotojen kehittämisestä kan-
13076: sainväliselle tasolle.
13077:
13078:
13079: E d u s k u n n a 11 e.
13080:
13081: Suomen matkailuolosuhteita on julkisuudessa nipuolistamiseksi. Mm. alkoholilainsäädän-
13082: usein aiheellisestikin arvosteltu. On väitetty, tömme nykyisellään ei salli palvelumuotojen
13083: että Suomessa matkailun kehittämiseksi ei kehittämistä läheskään kansainvälisten matkai-
13084: ponnistella tarpeeksi. Erityisesti Lapin laaja lukohteittel;l tasolle. Samoista syistä ei voida
13085: alue kaipaisi tässä suhteessa kohentamista. harrastaa myöskään matkailuun varsin olennai-
13086: Matkailu nähdään tällä hetkellä tyypillisenä sesti liittyvää ajanviettotapaa, määrätyn suu-
13087: uusviennin elinkeinona, joka kauppa- ja teolli- tuisin panoksin pelattavia erilaisia pelimuotoja.
13088: suusministeriön mukaan on maamme viiden- Suurelta osalta ne on voimassa olevan rikoslain
13089: neksi suurin vientiteollisuuden haara. Lapille 44 luvun 4 §:n mukaan maassamme suoras-
13090: matkailun merkitys on suurempi kuin keski- taan kielletty uhkapelinä varsin kovan rangais-
13091: määrin koko maalle, ja Lappi muodostaakin tuksen uhalla. Kun valtion valvoma uhkapeli
13092: yhdessä Kuusamon kanssa matkailullisesti val- ei muodosta nyky-yhteiskunnassa mitään sosiaa-
13093: takunnallisen suuralueen. lista ongelmaa, se olisi sallittava oikein ohjat-
13094: Matkailuelinkeinon ansiosta on syntynyt ko- tuna ja valvottuna määrätyn suuruisin panoksin
13095: konaan uusi yritysmuoto matkailuyhtiö, joiden pelattuna kansainväliseen matkailuun. kuulu-
13096: sijoitukset näille alueille matkailukeskusten vana suuremmissa matkailukohteissa.
13097: rakentamiseksi nousevat tällä hetkellä lähes Mainittujen matkailualan palvelumuotojen
13098: 30 000 000 markkaan. Valtiovallan taholla on käyttöönotto erityisesti tärkeimmällä matkailu-
13099: pyritty kiinnittämään monin eri tavoin huo- alueellamme Lapissa olisi omiaan ohjaamaan
13100: miota matkailun ja sen varaan muodostuvan sinne kansainvälisiä matkailuvirtoja ja rahalii-
13101: yritystoiminnan kehitysedellytysten lisäämiseen kennettä, mikä osaltaan edistäisi huomatta-
13102: myöskin Lapin läänissä. vasti alueen matkailuelinkeinoa ja Lapin talou-
13103: Kaikesta tästä- ja Lapin matkailulle tarjoa- dellista vaurautta.
13104: mista luonnonedellytyksistä huolimatta näiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13105: matkailukeskusten toiminta on monista syistä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13106: taloudellisesti erittäin vaikeaa. Tutkittaessa muksen,
13107: niitä mahdollisuuksia, jotka ohjaisivat matkai-
13108: lijavirran Lapin alueelle, on käytettävä ulko- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13109: maisia esimerkkejä ja ryhdyttävä ennakkoluu- sellaisen lainsäädännön aikaansaami-
13110: lottomasti toimenpiteisiin asiantilan paran- seksi, mikä antaisi erityisesti Lapin
13111: tamiseksi. matkailukohteissa mahdollisuuden nii-
13112: Meidän nykyinen lainsäädäntömme monilta den tarjoamien palvelumuotojen kehit-
13113: osin ei anna riittävän vapaita puitteita mat- tämiseksi kansainväliselle tasolle.
13114: kailukeskusten tarjoamien palvelumuotojen mo-
13115: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
13116:
13117: Pekka Salla. Kauko Tamminen. Rauno Korpinen.
13118: Niilo Koskenniemi. Kaisu Weckman. V. J. Rytkönen.
13119: 1604
13120:
13121: Vl,175.- Toiv.al. n:o 805.
13122:
13123:
13124:
13125:
13126: Salmivuori ym.: Ilmaisten terveydenhuollon palvelusten antami-
13127: sesta kansaneläkkeen tukiosaa ja -lisää saaville.
13128:
13129:
13130: E d u a k u n n a ll e.
13131:
13132: Hubtikuu.n 1 päivänä 1972 voimaantulevan Jos näille henkilöille annetta1snn ilmainen
13133: kansantet:vey,slain ( 66/72) mukaan tulLiaan vai- terveydenhuolto ei yhtei,~kWlllla!n kustannUiksiin
13134: heittain siir,tymältn ilmaisiin 'tetveydenhuolkm lrokonaismenoissa myöskään !tulisi aina.kaa.n mer-
13135: palveluksiin. Tämän ·tlllVoitteen saa:vuttami.seen kittävää lisäystä nykyiseenkään menetelmään
13136: menee kuitenkin vielä vuosia kenties koko tämä verrBittuna.
13137: vuos·i:kymmen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13138: Jo .ny.t oHsi kuitenkin sekä :mahdollista elltä nioittavasti eduskunnan hyväJksytJtäväksi toivo-
13139: välttämätöntä sal:bttaJa eräät kansalaisryhmät iku- muklsen,
13140: ten esim. kansaneläkkeen tukiosaa ja -lisää saa-
13141: vat tuosta edusta osaMisik.si. että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
13142: Näiden henkilöiden on kuitenkin paJclro ha- piteisiin, että kansaneläkkeen tukiosaa
13143: kea •saira,skulu~hin.sa huoltoapua eläkkeen riit- ja -lisää saavat voisivat saada terveyden-
13144: täes1sä häd1n tuskin toimeentuloon. Pienistä huollon palvelukset ilmaisiksi ;o ennen
13145: avus.tussurnmis.ta aiheutUIVa pa~pedsota on sekä kansanterveyslain tarkoittamien ilmais-
13146: epiira.tion:a:al1sta että avuntarpees,sa olevoo kan- palvelujen voimaan saattamista.
13147: nalta edttäin .työlästä.
13148: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
13149:
13150: Kaarle Salmivuori. Jorma Rantala. Uljas Mäkelä.
13151: 1605
13152:
13153: VI,176.- Toiv.al. n:o 806.
13154:
13155:
13156:
13157:
13158: Salmivuori ym.: Pitäjänmäen työklinikan toiminnan saattami-
13159: sesta kokonaisuudessaan valtionavun piiriin.
13160:
13161:
13162: Ed u s kun n a 11 e.
13163:
13164: HeLsingin Bpilepsiayhdistys r.y. perul9ti Pitä- osa on kuitenkin sehlai.sta, josta ei ole voitu
13165: jänmäen Työklinikan vuonna 1968 neurologis- edunsaajaa hskuttaa. Toiminta on ku1tenkin
13166: ~a, lähinnä epilep.siaa potevien a'V!oihoitotarvetta osoittautunut kannattavaksi saavutettujen tulos-
13167: palvelemaan. Sen toiminta on olJUit täy.siteihoista ten muodossa. Laitos on ky;ennyt työllistäimään
13168: vuodesta 1969 lähtien, jolloin la1tdkseen saatiin lähes puolet sille toiffii,tetuis,t>a tyokokeilupoti-
13169: .tarvittava perushenkilökunta ja 1aitteisto. Toi- lais·ta yhteiskuntakelpois1ksi !kansaJ.ai,si:ksi. Lai-
13170: minnan kelhilltyeS'sä täimä on ®ui,tenkin osoit- ,toksen koikonaispotilasmäärästä ei täs.sä mie-
13171: tautUirmt riittämättömä!ksi, mutta ·toiminta t'llit- lessä oJe tutkimusta voi-tu suor1ttaa, koska sii-
13172: peellisek,si ja si1le asetettuja 1tavoitteita vastaa- hen tarvittavaa henkilökuntaa ei ole. Potilas-
13173: va!ksi. käyntejä oli laitekoossa vuoden 1971 aikana n.
13174: Laitos on neurologi.nen avohoito-, tutkimus- 7 000, josta yli 1 500 uutta potilasta. La1toik-
13175: ja kuntoutuslaitos, 1olla ei ole .saivaansijoja. Lai- sen kapasiteetti on kuitenkin osoittautunut liian
13176: toksella on kliininen ja elektrofysio1oginen la- pi~neksi, joten .sitä on !kysyntää :va~s.taavami ~ou
13177: boratorio, psykologinen, työkokeilu- ja suoja- duttu laajentamaan. Vuoden 1972 .talousarvion
13178: työosa~s,to, avohoito- ja 'tutil.dmuspolikJin:illoka lasketaan nousevan 860 000 ma.t1kkaan, jota on
13179: sekä sosiaalinen tut>kimusos·asto. Toim1nta on vaikea vapaaehtoisen .työn ja yksity1sen tuen
13180: vain .työkokei1un .osalta valtionapuun oikeutta- avuila saavuttaa.
13181: vaa, muuten ,talous perustuu omaan .toimintaan, Jotta ny.t tarpeeHisetksi ja •toimintakykyiseksi
13182: jonka tappiot suurelta osalta yksityiset lahjoit- osoittautunut laitos voisi edelleen toimia ja ke-
13183: tajat ovat korvanneet. Vuoden 1971 kok:onai'S- h1ttyä neurologisen avohoidon :kes:kuslaitoksena,
13184: menot olivllit 500 000 mk, josta työlrokeilulai- ehdotamme kunnioittaen ·eduskunnan hyvä!k-
13185: toksen vaLtionapu ®äs1tti 100 000 mk, Raha- syt:täväiksi .toi:vömuiksen,
13186: automaattiyhdi:styksen tuki 120 000 mk ja Hel-
13187: singin JooUipungi:n ~tUiki 12 000 mk. KHin1s1stä että hallitus suorituttaisi kiireellisesti
13188: tut!kimuksis.ta on velo1tettu vallitsevien .taikso- tutkimuksen Pitäjänmäen työklinikan
13189: jen mukaan silloin, kun potilas on ollut kyke- toiminnan saattamiseksi kokonaisuudes-
13190: nevä maksamaan. Lai•toksen :toiminnasta suuri saan valtionavun piiriin kuuluvaksi.
13191: Helsingissä 15 päivänä he1milkuuta 1972.
13192:
13193: Kaarle Salmivuori. Lyyli Aalto.
13194: V. 0. Mäkinen. Seppo Tikka.
13195: 1606
13196:
13197: Vl,177.- Toiv.al. n:o 807.
13198:
13199:
13200:
13201:
13202: Saukkonen ym.: Peruskoulunjälkeisen opiskelijaväestön tervey-
13203: denhuollon niveltämisestä kansanterveystyöhön ja lainsäädän-
13204: töön.
13205:
13206:
13207: E d u s k u n n a 11 e.
13208:
13209: Opiskelijoiden terveydenhuollon tavoitteeksi osa koko kansan terveydenhuoltoa ja siksi olisi
13210: on asetettava koko peruskoulun jälkeisen opis- ehdottomasti päästävä koko peruskoulun jäl-
13211: kelijaväestön saaminen yhteisen ja yhtenäisen keisen opiskelijajoukon katta;vaan terveyden-
13212: järjestelmän piiriin. Kysymys on yli 200 OOO:sta huollon kokonaisjärjestelmään.
13213: opiskelijasta ja heidän terveydenhuollostansa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13214: Yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden vas- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13215: taavien oppilaitosten terveydenhuollosta vastaa muksen,
13216: tällä hetkellä Ylioppilaiden terveydenhoitosää-
13217: tiö. Uusi kansanterveyslaki sulkee piiriinsä lu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin· toi-
13218: kioiden ja yleisten ammattikoulujen oppilaat. menpiteisiin koko peruskoulunjälkeisen
13219: Opistotasoisten oppilaitosten oppilaiden tervey- opiskelijaväestön terveydenhuollon ni-
13220: denhuollosta ei: tällä hetkellä vastaa kukaan. veltämiseksi kansanterveystyöhön ja
13221: Opiskelijoiden terveydenhuolto on kuitenkin lainsäädäntöön.
13222: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
13223:
13224: Juhani Saukkonen. Olavi Martikainen. Taisto Tähkämaa.
13225: Reino Karpola. Einari Nieminen. Ahti Pekkala.
13226: Mikko Kaarna. Mikko Jokela. Pentti Poutanen.
13227: 1607
13228:
13229: Vl,178. - Hemst.mot. nr 808.
13230:
13231:
13232: Sigfrids m. fl.: Om förhindrande av utskänkning av mellanöl vid
13233: bensinstationerna.
13234:
13235: T i 11 R i ik s d a g en.
13236: Oy ALko Ab:s förvaltningsråd faststälide nya piägningsrörelser, där ett besOk ställer sig märk-
13237: principer för beviljande av utskän:kningstill- bart rvanstkligare för bilisten än vid en bensin-
13238: stånd för försäljning av me1lanöl i samband station, som är belägen intHI kö11rutten.
13239: med förplägningsröreiser vid sitt sammanträde De't är högst sannolikt att de faktisika kon-
13240: 21. 1. 1970. Ti:U.stånd kan härefter beviljas sumtionstihlfariena ökar samtidigt som de til1-
13241: även bensinstationernas barer, kafeer och andra fä:llen, vi:1ka Jodkar ti!l.I 'konsumtion av me.Uan-
13242: förplägningsställen, rvilka är anknutna tili öl, utökas. Som en följd härav ikan man vänta
13243: nämnda stationer. Enligt de nya principerna är a'tt antalet personer som framför motorfordon
13244: tilihandahahlande av mat i al1mänhet inte mera under påverkan av alkohoi ökar.
13245: ett vi.:Ukor för erhållande av tillstånd. Däremot Den omständigheten att öi utbjuds i bensin-
13246: är det näringsti11s,tånd som avses i förordningen stationernas kafeer är högst antagligt ägnad atlt
13247: om härbärgerings- och förplägningsrörelser fort- hos en del biilister ge intryck av att förtäring
13248: farande en förutsättning för beviljande av ut- av öi under bilkörning är något helt naturligt
13249: s:känkningstiUstånd. I allmänhet försätts såie- och själv'kllart. Ristkema för at:t frestelsen skuUe
13250: des inte förplägningsrörelser rsom ä.r belägna i bli mången och sävskilt unga biHster övermä:l~tig
13251: anslutning till bensinstationer i en från övriga är 'Stora.
13252: förplägningsrörelser avvikande ställning vad he- RattfyMeri är hos oss i Finland i stadigt till-
13253: träffar ut~S'känkning av mellanöl, ifall de inte tagande och a'Lkoholens andel i trafikoiyckorna
13254: befinner sig i s·tora befolkningscentra, varvid ökar procen:tuelih år för år. 1960 uppgick an:ta-
13255: mellanölstilistånd beviljas endast i sådana fall let rarttfyllerister ;ti!Jl 4 271, 1965 var det uppe
13256: då särsikilda omständigheter talar härför. i 6 618, 1967 i 7 191, 1968 något 1ägre eHer
13257: Reformens innebörd synes uppenbar: en ut- 6 889, år 1969 8 360 fiaH, 1970 9 289 ooh 1971
13258: vidgning av det redan omfattande försäljnings- saJmmanlagt 10 292 rattfyrllerifaH.
13259: nätet tör meHanöl. Det verkar som om frågan De olika alkohoipolitiska skadeverkningar,
13260: skulle ha skötts på ett ta:ktiskt mycket skick- som är förknippade med ovan nämnda reform,
13261: ligt sätt. Man stöder sig på i och för sig dk- exempelvis i ökat antai dödsoffer i t·rafiken
13262: tiga, men i fråga om vrktighet he1t sekundiira och !llndra lirknande omständigheter, är således
13263: motiveri:ngar, samtidigt som man på ett verk- synne.rligen betän!klliga ooh ödesdigra. En ome-
13264: ningsfurilt sätt ti.git om verik:Hgt betydande detbar :revider1ng av sagda beslu't, enil.igt vilket
13265: nackdelar i sammanhanget. försäJl,jning av meHanöl skulle llli möjHg vid
13266: Det torde vara allom bekant att bensinstatio- bensinstationernas barer, ikafeer ooh andra för-
13267: nerna jämte därtill anslutna ba:rer äger po- plä:gningsställlen, vore ahsolut nödvändig.
13268: pularitet bland bilisterna inte minst dälrför, att Med stöd av det ovan rugda föresiår rvi, att
13269: de isynnerhet under långa körturer på lands- riksdagen .rvill!le bemstäHa,
13270: bygden tjänar som utmärikta vi:lo- och rekrea-
13271: tionspibtser. Det är således uppenbart att ge- att regeringen måtte skrida tili bråd-
13272: nom att barer vid bensinstationer får rätt att skande åtgärder /ör att förhindra ut-
13273: sälja öi, ö..lmr detta avsevärt antalet tillfällen, skänkning av mellanöl i barer, ka/Cer
13274: varigenom bi:listerna 1ockas atlt förtära öl och och andra förplägningsställen, vilka är
13275: de blir på detta sätt mångfalt tler än om ut- belägna i bensinstationernas omedelbara
13276: skänkningen s'kuHe ske en:bant i van:Iiga för- närhet.
13277: Heilsingfors den 8 februari 1972.
13278:
13279: Elly Sigfrids. Ragnar Granvik. Eeva Kauppi.
13280: Evald Häggblom. Raino Westerholm. Sylvi Saimo.
13281: Georg C. Ehrnrooth. Pär Stenbäck. Bror Lillqvist.
13282: Tyyne Paasivuori.
13283: 1608
13284:
13285: Vl,178.- Toiv.al. n:o 808. Suomennos.
13286:
13287:
13288:
13289: Sigfrids ym.: Keskioluen anniskelun estämisestä bensiiniasemilla.
13290:
13291:
13292: E d u s k u n n a 11 e.
13293:
13294: Oy Allko Ab:n haHirrtoneuvosto vahvisti niasema~la, joka sijaitsee ajoreitin varrel1a.
13295: uooet ravitsemu'&lii:k!keid.en yhteydessä tapahtu- On mitii itodennälköisintä, että ~todellinen ku-
13296: vassa keskioluen myynnissä noudatettavart an- lutus Hsääntyy samaHa, lkun keskioluen !kulu-
13297: niskeluluvan myöntämisperiaatteet !kokoukses- tukseen houkut·televia trlaisuuksia J.isätään.
13298: saan 21. 1. 1970. Lupa voidaan tämän jälkeen Tästä voidaan odottaa seuraavan, että alkoho-
13299: myöntää myös bensiiniasemien baareille, kah- lin vai:kutuksen alaisena mootltoriajoneuvoa kul-
13300: viloiNe ja muille ravitsemispai.koi:lle, jotka ovat jentavien he!Jikilöiden lu!ku lisääntyy.
13301: mairuttujen asemien yhteycles'sä. Uusien periaat- Se sei!kka, että olutta tarjot,aan bensiiniase-
13302: teiden mukaan ei ruoan ,tarjoNeminen ole enää mien kahviloissa, on mitä 1luuhavimmin omansa
13303: luvan saamisen ehtona. Sitä<Vastoin elinkeino- synnyttämään eräissä autoiiijois~sa käsityksen,
13304: lupa on majoitus- ja ravitsemismklkeistä anne- että oluen itlauttiminen auton ku,ljettamisen
13305: tussa asetuksessa jatkuvasti annisikeluluvan aikana on aiVIan luonno1Jista ja itsestään selvää.
13306: myöntämisen edel!lytys. Ytleensä ei siis bensiini- Vaara on suuri, että kiusaus tulee monille eri-
13307: asemien yhteydessä sijaitsevia rav1tsemisliik- tyisesti nuorillle autoilijoille yli<Voimaiseksi.
13308: keitä aseteta muista ravitsemisliilkkeistä poik- Rattijuoppous on meillä Suomessa 1avkuvasti
13309: keavaan asemaan !keskioluen anniskeluun näh- lisääntyttnäSisä ja :Ulk.oholin osuus Hilkenneonnet-
13310: den, miilclli ne eivät ole suurissa väestökeskuk- tomuuksissa lisääntyy prosentuaailisesti vuosi
13311: sissa, jolloin keskiolutlupa myönnetään vain vuodelta. 1960 oli rattijuoppojen luku 4 271,
13312: sehlaisissa tapauksissa, jolloin erityiset syyt sitä 1965 se oli 6 618, 1967 7 191, 1968 jonkin
13313: puoltavat. vermn alempi eli 6 889, vuonna 1969 8 .360
13314: Uudistus näyttää i1mdsesti merkitsevän io tapausta, 1970 9 289 tapausta ja 1971 yhteensä
13315: laajan !keskioluen myyntivenkon [aajentamista. 10 292 mttijuoppous,tapausta.
13316: Kysymys näyttää taktisesti hoidetun hyvin tai- Yill.ä mainittuun uudistukseen .liittyvät eri-
13317: tavasti. Nojaudu.taan sinänsä o~keisiin, mutta laiset vahingolliset a!l!koholipoliittiset vaikutuk-
13318: tärkeydeltään aivan toisarvoisiin perusteluihin, set, esim. kuolanuhrien lisääntyminen [iiken-
13319: samalla kun vaikuttavalla tavalla on vaiettu to- teessä ;ja muut samantapaiset 'Sdkat, ovat siten
13320: della merkityikseLlisi:stä asiaan Hittyvistä varjo- erityisen arveluttavia ja kohta1oiklmita. Mainitun
13321: puolista. pääitöksen, jonka mukaan !keskioluen myynti tu-
13322: Lienee yleisesti .tunnettua, että bensiiniase- lisi mahdo1liseiksi bensiiniasemien baareissa,
13323: mat sekä niihin HitJtyvät ba~ar~t ovat autoHijain kahviloissa ja muissa roavitsemispaiikoissa, väli-
13324: suosiossa, varsinlkin sen vuoksi että ne maaseu- tön tarkistaminen olisi ehdo!)toman vä11tJtämä-
13325: duiLla erityisesti pitkien ajovuorojoo aikana ovat töntä.
13326: erinomaisia lepo- ja viddstyspaiiklkoja. On niin YHä sanotun noojaia.a ehdotamme eduskun-
13327: muodoin ilmeistä, että kun bensiintasemilia toi- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13328: mivat baarit saavat oluenmyyntioi!keudet, tämä
13329: lisää huomattavasti autoilijain houkutusta nau't· että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13330: tia olutta, ja tilaisuudet tähän tulewt tällä ·ta- menpiteisiin keskioluen anniskelun es-
13331: val1la monin~kertaistumaan ~errattuna siihen, tämiseksi bensiiniasemien välittömässä
13332: että annisikelu tapahtuisi )nksinomaan ~tavalli läheisyydessä siiaitsevissa baareissa, kah-
13333: sissa rm1tsettnisJlirk!keissä, joissa käynti on aultoi- viloissa ja muissa ravitsemispaikoissa.
13334: lijailile huomattavasti ihan!kalampaa kuin bensii-
13335: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
13336:
13337: Elly Sigfrids. Ragnar Granvik. Eeva Kauppi.
13338: Evald Häggblom. Raino Westerholm. Sylvi Saimo.
13339: Georg C. Ehrnrooth. Pär Stenbäck. Bror Lillqvist.
13340: Tyyne Paasivuori.
13341: 1609
13342:
13343: Vl,l79. -Hemst.mot. nr 809.
13344:
13345:
13346:
13347:
13348: Sigfrids m. fl.: Om ändrittg av lagen om avbrytande av havande-
13349: skap.
13350:
13351:
13352: T i 11 R i k s d a g e n.
13353:
13354: Den nya abortlagen, som trädde i kraft fattas först efter noggrann individuell pröv-
13355: den 1 juni 1970, har lett till följder, som inger ning. Ett sådant förfarande minskar även ris-
13356: bekymmer. Antalet aborter har ökat kraftigt. kerna för .att kvinnan utsättes för påtryckning
13357: På sjukhusens gynekologiska avdelningar upp- utifrån. Enligt nuvarande stadganden föreligger
13358: tar abortpatienterna så stor del av platserna, risk för sådan påtryckning särskilt för de unga
13359: att andra patienter får vänta. Den aHvarligaste kvinnornas del.
13360: följden är dock, att ansvarskänslan och respek- Hänvisande till ovanstående föreslås vörd-
13361: ten för roänniskolivet undergräves. Därtill bi- samt, att riksdagen ville hemställa,
13362: drar enligt vår uppfattning stadgandena i
13363: lagens första paragraf, punkt fyra, som roedger att regeringen måtte vidta åtgärder
13364: avbrytande av havandeskap på högst suroma- för en sådan ändring av lagen om av-
13365: riska grunder: när kvinnan inte fyllt 17 år, brytande av havandeskap att abort
13366: 1
13367:
13368: när hon fyllt 40 år och när hon redan fött beviljas ;endast efter individuell pröv-
13369: fyra barn. En abort är ett ingrepp med allvar- ning och inte enbart på gnmd av ålder
13370: liga följder både på det fysiska och psykiska eller anta!et barn.
13371: planet. Det är därför riroligt, att heslut därom
13372: Helsingfors den 4 februari 1972.
13373:
13374: Elly Sigfrids. Georg C. Ehrnrooth.
13375: Ragnar Granvik. Victor Procope.
13376: Bror Lillqvist.
13377:
13378:
13379:
13380:
13381: 202 156/72
13382: 1610
13383:
13384: Vl,179.- Toiv.al. n:o 809. Suomennos.
13385:
13386:
13387:
13388:
13389: Sigfrids ym.: Raskauden keskeyttämistä koskevan lain muuttami-
13390: sesta.
13391:
13392:
13393: E d u s k u n n a 11 e.
13394:
13395: Uusi aborttilaki, joka tuli voimaan 1 päivänä lista, että paatos siitä tehdään vasta tarkan
13396: kesäkuuta 1970, on johtanut huolestuttaviin yksilöllisen harkinnan jälkeen. Sellainen menet-
13397: seurauksiin. Aborttien lukumäärä on lisäänty- tely vähentää myös sitä riskiä, että nainen
13398: nyt voimakkaasti. Sairaaloiden gynekologisilla joutuu ulkopuolisen painostuksen alaiseksi. Ny-
13399: osastoilla aborttipotilaat täyttävät niin suuren kyisten säädösten mukaan on olemassa sellaisen
13400: osan paikoista, että muut potilaat joutuvat painostuksen vaara erityisesti nuorten naisten
13401: odottamaan. Vakavin seuraus on kuitenkin, kohdalla.
13402: että vastuuntunto ja kunnioitus ihmiselämää Yllä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13403: kohtaan murenevat. Siihen ovat osaltaan vai- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13404: kuttamassa käsityksemme mukaan lain 1 § :n 4
13405: kohdan säädökset, jotka sallivat raskauden kes- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13406: keyttämisen mitä ylimalkaisimmin perustein: raskauden keskeyttämistä koskevan lain
13407: kun nainen ei ole täyttänyt 17 vuotta, kun hän muuttamiseksi siten, että abortti myön-
13408: on täyttänyt 40 vuotta ja kun hän on jo syn- netään ainoastaan yksilölliren harkinnan
13409: nyttänyt neljä lasta. Abortti on toimenpide jälkeen eikä yksinomaan ikäsyiden tai
13410: jolla on vakavat seuraukset sekä fyysisellä että lastien lukumäärän perusteella.
13411: psyykkisellä tasolla. On sen vuoksi kohtuul-
13412: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
13413:
13414: Elly Sigfrids. Georg C. Ehrnrooth.
13415: Ragnar Granvik. Victor Procope.
13416: Bror Lillqvist.
13417: 1611
13418:
13419: VI,180- Toiv.al. n:o 810.
13420:
13421:
13422:
13423:
13424: Siikaniemi ym.: Rintamasotilaiden saattamisesta ilmaisen sairau-
13425: den- ja terveydenhoidon piiriin.
13426:
13427:
13428: E d u s k u n n a 11 e.
13429:
13430: Sotiemme veteraanit ovat joutuneet sotien kaa elinikää kunhan vain aJOlssa voidaan pal-
13431: aiheuttamissa epäinhimillisissä olosuhteissa pa- jastaa piilevät sairaudet ja muut rappeutumis-
13432: nemaan alttiiksi sekä henkensä että tervey- ilmiöt ja saattaa ne asianmukaiseen hoitoon.
13433: tensä. Sodista säästyneille ovat nuo em. rasi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13434: tukset aiheuttaneet ennenaikaisia sairaus- ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13435: muita rasitusilmiöitä, jotka ovat joko aiheut- muksen,
13436: taneet ennenaikaista työkyvyttömyyttä tai kuo-
13437: leman. että hallitus kansanterveyslakia sovel-
13438: Monien veteraanien kohdalta voidaan kui- taessaan asettaisi rintamasotilaat ensim-
13439: tenkin vielä parantaa sekä työkuntoa että jat- mäisenä ryhmänä lain suoman ilmaisen
13440: sairauden- ja terveydenhoidon piiriin.
13441: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
13442:
13443: Jouko Siikaniemi. Reino Kangas.
13444: Victor Procope. Taisto Tähkämaa.
13445: Eero Salo. Mikko Kaarna.
13446: V. 0. Mäkinen. Paavo Niinikoski.
13447: Mikko Jokela. Reino Karpola.
13448: Kauko Tamminen. G. Laatio.
13449: Pekka Vilmi. Aulis Sileäkangas.
13450: 1612
13451:
13452: VI,181.- Hemst.mot. nr 811.
13453:
13454:
13455:
13456:
13457: Stenbäck m. fl.: Om lagstiftning angående statsstöd för ung-
13458: domspolikliniker.
13459:
13460:
13461: T i 11 R i k s d a g e n.
13462:
13463: Ungdomen har i allmänhet vårdats dels på till sjukhus har dock på grund av ekonomiska
13464: rent somatiskt orienterade polikliniker dels på svårigheter inte kunnat utbyggas i den takt
13465: psykiatriska polikliniker för barn eller vuxna. som patienttillströmningen skulle förutsätta.
13466: Behovet av en egen organisation för hälsovård Det är därför mycket angeläget att statsstöd
13467: av ungdomen i psykiskt och somatiskt hän- med det snaraste utsträcks tili även denna form
13468: seende har visat sig vara mycket stort. Ungdo- av hälsovårdsverksamhet. Statsstödet skulle
13469: men bildar en grupp med egna problem. Vår- förutom att möjliggöra utbyggnad av förefint-
13470: den kräver en personai som är inställd på att liga kliniker även bidra till att nya kliniker
13471: bemöta tonåringen och hans för åldern utmär- skulle kunna upprättas i landet vilket med
13472: kande svårigheter. En helhetsuppfattning av tanke på patienternas möjlighet till en likvär-
13473: problemen grundad på erfarenhet av ungdomar dig behandling oberoende av bosättningsort,
13474: är nödvändig. skulle vara av mycket stor betydelse.
13475: Sedan år 1960, då Samfundet Folkhälsan Med hänvisning till ovanstående föreslår un-
13476: i svenska Finland inrättade den första ton- dertecknade att riksdagen ville besluta hem-
13477: årspolikliniken, har ett flertal ungdomspoli- ställa,
13478: kliniker grundats på olika orter i landet. Poli- att regeringen måtte vidta åtgärder
13479: klinikerna, vilka upprätthålls av såväl kom- för att åstadkomma en lagstiftning, vii-
13480: muner, som privata organisationer, antingen ken möjliggör statsstöd för ungdoms-
13481: som fristående polikliniker eller i anslutning polikliniker.
13482: Helsingfors den 8 februari 1972.
13483:
13484: Pär Stenbäck. Elly Sigfrids.
13485: Evald Häggblom. Kristian Gestrin.
13486: 1613
13487:
13488: VI,181.- Toiv.al. n:o 811. Suomennos.
13489:
13490:
13491:
13492:
13493: Stenbäck ym.: Nuorisopoliklinikoille annettavaa valtionapua kos-
13494: kevasta lainsäädännöstä.
13495:
13496:
13497: E d u s k u n n a 11 e.
13498:
13499: Nuorisoa on yleensä hoidettu toisaalta puh- teydessä, ei kuitenkaan taloudellisista vaikeuk-
13500: taasti somaattisesti orientoituneilla poliklini- sista johtuen ole voitu laajentaa tahdissa, jota
13501: koilla, toisaalta psykiatrisilla lasten tai aikuis- potilasvirta edellyttäisi. On sen vuoksi hyvin
13502: teen poliklinikoilla. Oman organisaation tarve tärkeätä, että valtiontuki mitä pikimmin ulote-
13503: nuorison terveydenhoitoa varten psyykkisessa taan myös tähän terveydenhuoltotoiminnan
13504: ja somaattisessa mieless·ä on osoittautunut hy- muotoon. Sen ohella että valtionapu mahdollis-
13505: vin suureksi. Nuoriso muodostaa ryhmän, jolla taisi jo olemassa olevien klinikoiden laajenta-
13506: on omat ongelmansa. Hoito vaatii henkilökun- misen se myös auttaisi uusien klinikoiden perus-
13507: taa, joka on valmis kohtaamaan teini-ikäisen tamisessa maahan, mikä ajatellen potilaiden
13508: ja hänen iälleen ominaiset vaikeudet. Nuorisosta mahdollisuuksia asuinpaikasta riippumattoman,
13509: saadulle kokemukselle perustuva ongelmien ko- tasavertaisen kohtelun saamiseen olisi erittäin
13510: konaiskäsitys on välttämätön. merkityksellistä.
13511: Vuoden 1960 jälkeen, jolloin Samfundet Yllä olevaan viitaten allekirjoittaneet ehdot-
13512: Folkhälsan i svenska Finland niminen säätiö tavat eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13513: perusti ensimma1sen teinipoliklinikan, on sen,
13514: maassa eri paikkakunnille perustettu useita nuo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13515: risopoliklinikoita.' Poliklin.ikoita, joita sekä sellaisen lainsäädännön aikaansaamiseksi,
13516: kunnat että yksityiset järjestöt ylläpitävät joko joka mahdollistaisi valtionavun antami-
13517: erillisinä poliklinikkoina tai sairaaloiden yh- sen nuoriso poliklinikoille.
13518: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
13519:
13520: Pär Stenbäck. Elly Sigfrids.
13521: Evald Häggblom. Kristian Gestrin.
13522: 1614
13523:
13524: Vl,182.- Hemst.mot. nr 812.
13525:
13526:
13527: Stenbäck m. fl.: Om utbyggnad av Universitetscentralsjukhusef
13528: i Helsingfors.
13529:
13530: T i 11 R i k s d a g e n.
13531: Frågan om de svenska klin1kernas placering Att det stora nybygget borde komma till
13532: har länge varit aktuell. P.å 1930-talet umgicks stånd och de svenska klinikerna förläggas dit
13533: man med planer på att grunda ett svenskt och inte någon annanstans motiveras av många
13534: centralsjukhus, och denna tanke återupptogs ef- skäl.
13535: ter kriget. Situationen var emellertid då myc- Serviceanläggningarna inom Mejlansområdet
13536: ket förändrad och den sedermera stiftade lagen är dimensionerade för att betjäna även det pla-
13537: om centralsjukhus enligt viiken bara ett cent- nerade komplexet. Administrationen inom
13538: ralsjukhus skulle få förekomma inom samma HUCS underlättas, ju närmare varandra de oli-
13539: distrikt, omintetgjorde planen definitivt. Som ka institutioneroa är belägna.
13540: kompensation härför hestämdes vid grundandet För den svenska befolkningen, vars sjukhus-
13541: av Helsingfors universitetscentralsjukhus att de vård på hög nivå skall tillgodoses av HUCS,
13542: svenska klinikerna skulle få hilda en viss en- är det av vikt att ha tillgång tili vård på sitt
13543: het inom centralsjukhuset, oc.~ för deras led- modersmål. En sjuk människa befinner sig all-
13544: ning stiftades en särskild svenskspråkig direk- tid i underläge. Till elementära humanitära
13545: tion. krav hör att hon utan svårighet skall kunna
13546: Ända sedan HUCS begynte sin verksamhet meddela sig med sina vårdare.
13547: 1958 har frågan varit under fortsatt behand- En uppenbar fara föreligger att den ur-
13548: ling, utan att något slutligt resultat hittilis har sprungliga planen, som redan godkänts och i
13549: uppnåtts. Tili en början var det fråga om att lag stadgats, för utbyggandet av våra universi-
13550: Kirurgiska sjukhuset skulle upplåtas för dem. tetscentralsjukhus till en ändamålsenlig helhet
13551: Denna pian övergavs dock redan tidigt. Sedan förintas. Detta emedan medicinalstyrelsen den
13552: dess har grundtanken varit att klinikerna skulle 26 maj 1971 efter omröstning ( 4 mot 2) om-
13553: förläggas tili det byggnadskomplex, för vilket fattade ett beslut att frånråda en överflyttning
13554: utrymme finns reserverat på Mejlans-området, av klinikerna utanför Mejlansområdet tili en
13555: där den stora parkeringsplatsen nu är belägen. ny klinikbyggnad, som planerats kunna be-
13556: I nybygget skulle även andra institutioner in- tjänas av redan utbyggda serviceenheter, kraft-
13557: rymmas, vi1ka dessa skulle bli är dock fort- central och teoretiska institutioner. Utanför
13558: farande en öppen fråga. den nya medicinska tillbyggnaden skulle om
13559: Man har på svenskt håll konselwent yrkat medicinalstyrelsen får sin vilja igenom hamna
13560: på att IV Medicinska och IV Kirurgiska klini- klinikerna för neurologi, neurokirurgi, derma-
13561: kerna måste beredas tillfälle att arbeta under tologi, kirurgi, inremedicin och dess njuravdel-
13562: samma tak i nära anslutning till varandra. I ning.
13563: mer än hundra år har de kirurgiska och medi- Med hänvisning tili gällande lag och ovan
13564: cinska klinikerna i Helsingfors varit belägna anförda s,ynpunkter föreslår undertecknade
13565: långt från varandra, och detta har varit tili vördsamt, att riksdagen ville besluta hemställa,
13566: stort men för sjukvården. En förutsättning för
13567: modern, integrerad vård är ett intimt samar- att reger~ngen i brådskande ordni1tg
13568: bete mellan kirurgi och medicin. måtte skrida till åtgärder för att för-
13569: Planerna på nybygget har redan ett par verkliga den utbyggnad av Universitets-
13570: gånger varit nära sitt förverkligande. Sedan centralsjukhuset i Helsingfors, som om-
13571: har de bromsats, en gång av formella skäl, en fattar bl.a. de svenska klinikerna.
13572: annan gång genom aktioner av inflytelserika
13573: personer.
13574: Helsingfors den 15 februari 1972.
13575:
13576: Pär Stenbäck. Kristian Gestrin. Carl Olof Tallgren.
13577: 1615
13578:
13579: Vl,182.- Toiv.al. n:o 812. Suomennos.
13580:
13581:
13582: Stenbäck ym.: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan laajenta-
13583: misesta.
13584:
13585: E d u s k u n n a 11 e.
13586: Kysymys ruotsinkielisten klinikoiden sijoituk- rutettu, kerran muodollisista syistä, toisen ker-
13587: sesta on kauan ollut ajankohtainen. 1930-lu- ran vaikutusvaltaisten henkilöiden toimesta.
13588: vulla oli suunnitelmia perustaa ruotsinkielinen Monet syyt puhuvat sen puolesta, että suuri
13589: keskussairaala, ja tämä ajatus otettiin jälleen uudisrakennus olisi saatava aikaan ja että ruot-
13590: esiin sodan jälkeen. Tilanne oli kuitenkin sil- sinkieliset klinikat olisi sijoitettava siihen.
13591: loin täysin muuttunut ja sittemmin säädetty Meilahden alueen palvelulaitokset on mitoi-
13592: laki keskussairaaloista, jonka mukaan samassa tettu palvelemaan myös suunniteltua komplek-
13593: piirissä saa olla vain yksi keskussairaala, mitä- sia. Helsingin yliopistollisen keskussairaalan
13594: töi suunnitelman lopullisesti. Tämän kompen- hallinto helpottuu sitä enemmän mitä lähem-
13595: saationa määrättiin Helsingin yliopistollista pänä toisiaan eri laitokset ovat.
13596: Keskussairaalaa perustettaessa, että ruotsinkie- Ruotsinkieliselle väestölle, jonka korkeata-
13597: liset klinikat saisivat muodostaa tietyn yksikön soisesta sairaanhoidosta Helsingin yliopistolli-
13598: keskussairaalan piirissä, ja niiden johtamista sen keskussairaalan on määrä huolehtia, on tär-
13599: varten perustettiin erityinen ruotsinkielinen keätä saada hoitoa omalla äidinkielellään. Sairas
13600: johtokunta. ihminen on aina alakynnessä. Kuuluu alkeelli-
13601: Siitä lähtien kun Helsingin yliopistollinen siin humanitäärisiin vaatimuksiin, että hän vai-
13602: keskussairaala v. 1958 aloitti toimintansa, ky- keudetta voi keskustella hoitajiensa kanssa.
13603: symys on ollut jatkuvan käsittelyn alaisena il- On olemassa ilmeinen vaara, että alkuperäi-
13604: man, että mihinkään lopulliseen tulokseen olisi nen suunnitelma, joka on jo hyväksytty ja sää-
13605: tähän mennessä päästy. ALuksi oli puhe, että detty laissa ja koskee yliopistollisten keskussai-
13606: Kirurginen sairaala annettaisiin tähän tarkoi- raaloidemme laajentamista tarkoituksenmukai-
13607: tukseen. Tästä suunnitelmasta luovuttiin kui- seksi kokonaisuudeksi, mitätöityy. Näin on
13608: tenkin jo varhain. Sen jälkeen perusajatuksena asianlaita, koska lääkintöhallitus 26 päivänä
13609: on ollut, että klinikat sijoitettaisiin siihen ra- toukokuuta 1971 äänestyksen jälkeen ( 4-2)
13610: kennuskompleksiin, jolle on varattu tilat Mei- kannatti päätöstä, jossa suositeltiin luopumista
13611: lahden alueella, missä suuri paikoitusalue nyt Meilahden Jdinikoiden siirtämisestä uuteen kli-
13612: sijaitsee. Uudisrakennukseen oli määrä sijoittaa nikkarakennukseen, jota jo rakennetut palvelu-
13613: myös muita laitoksia. Mitä nämä olisivat, on yksiköt, voimakeskus ja teoreettiset laitokset
13614: kuitenkin edelleen avoin kysymys. voisivat palvella. Lääketieteellisen lisärakennuk-
13615: sen ulkopuolelle joutuisivat, jos lääkintöhalli-
13616: Ruotsinkielisellä taholla on johdonmukaisesti tuksen tahto toteutuu, neurologian, neuroki-
13617: vaadittu, että neljännelle sisätautien ja neljän- rurgian, ihotautien kirurgian, sisätautien ja mu-
13618: nelle kirurgiselle klinikalle täytyy suoda mah- nuaisosaston klinikat.
13619: dollisuus työskennellä saman katon alla lähei- Voimassa olevaan lakiin ja yllä esitettyihin
13620: sessä yhteydessä toisiinsa. Yli sadan vuoden näkökohtiin viitaten allekirjoittaneet ehdotta-
13621: ajan kirurgian ja sisätautien klinikat Helsingissä vat kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
13622: ovat olleet kaukana toisistaan, mistä on ollut toivomuksen,
13623: suurta haittaa sairaanhoidolle. Nykyaikaisen yh-
13624: dentyneen hoidon edellytY'ksenä on läheinen että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
13625: yhteistyö kirurgian ja sisätautien hoidon kes- menpiteisiin sen Helsingin yliopistolli-
13626: ken. sen keskussairaalan laaientamisen to-
13627: Uudisrakennussuunnitelmat ovat jo pari ker- teuttamiseksi, joka käsittää mm. ruot-
13628: taa olleet toteutumaisillaan. Sitten niitä on jar- sinkieliset klinikat.
13629: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
13630:
13631: Pär Stenbäck. Kristian Gestrin. Carl Olof Tallgren.
13632: 1616
13633:
13634: VI,l8}.- Toiv.al. n:o 813.
13635:
13636:
13637:
13638:
13639: Stenbäck ym.: Peruskoulun jälkeisen opiskelijaväestön tervey-
13640: denhuollon niveltämisestä kansanterveystyöhön.
13641:
13642:
13643: E d u s k u n n a 1J e.
13644:
13645: Opiskelijoiden .r.erveydenh.udl:lon tavoitteeksi denhuolllon tulee o1la. osa koko kansan tervey-
13646: on· asetettava ikoiko peruskoulun jälkeisen opis- denhuoltoa ja olisi päästävä koko peruskoulun
13647: kelijaväestön saaminen yhtenäisen järjestelmän jä:lkeis.en opiskelijaväestön kattavaan kokonais-
13648: piiriin. Peruskoul'Ull jälkeisiä opintoja suorit- valtaiseen järjestelmään. Opiskelijoiden tervey-
13649: tavia opiskelijoita on tällä hetkellä noin denhuoltokomirtea ehdottaa opis!kelijoiden ter-
13650: 240 000, ja heidän lukumääränsä on arvioitu veydenhuoltolain voimaan saattamista :tämän
13651: neusevan vuoteen 1975 mennessä lähes 300 000 opiskelijajoukon terveydenhuollon järjestämi-
13652: opiskelijaan. Opiskelijoiden terveydenhuollon seksi. Ottaen huomioon kansanterveyslain edel-
13653: perustan tulee yleisten terveydenhuollollis.ten lytykset ja ilmaisp.alvelujen ·kehittymisen tulisi
13654: periaatteiden mukaisesti olla kunnallisessa ter- kokonaisvaltainen järjestely opiskelijoiden 'ter-
13655: veydenhuoltotyössä ja opiskelijat on katsottava veydenhuollon järjestämiseksi selvittää mahdol-
13656: kunnan asukkaiksi. lisimman pian.
13657: Yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden vas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13658: taavien oppila1tosten terveydenhuolllOSita vastaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13659: tätl:lä het'kelilä Yliopp.i!laiden .terveydenhoitosää- muksen,
13660: tiö. Uusi kansanterveyslaki suJ:kee piiriinsä lu-
13661: kioiden ja yleisten ammattikoulujen oppilaat. että hallitus selvittäisi koko perus-
13662: OpiSitOtasoisten oppilaitosten oppilaiden tervey- koulun;älkeisen opiskeli;aväestön tervey-
13663: denhuollosta ei tä:lllä hetkeillä vastaa kukaan. denhuollon niveltämisen kansanterveys-
13664: Opetusmini!SiteTiö asetti vuonna 1969 komi- työhön ottaen huomioon opiskelijoiden
13665: tean selvittämään koko peruskoulun jälkeisen terveydenhuoltokomitean ehdotukset ja
13666: opiskelijaväestön terveydenhuoltoa. Komitean kansanterveyslain edellytykset, sekä sel-
13667: ehdotusten mukaan tulee kuntien vastata alueel- vittäisi opiskeliioiden terveydenhuollon
13668: hum sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoiden tex- kokonaisvaltaiseen siirtymiseen Qikatau-
13669: veydenhuollosta. Komitean ehdotusten mukai- lun ja mahdolliset muut tarvittavat lain-
13670: nen ja kansanterveyslain rajaama toimipiiri ovat säädännölliset toimenpiteet.
13671: ristiriidassa keskenään. Opiskelijoiden tervey-
13672: Helsingissä 8 päivänä hdmilkuuta 1972.
13673:
13674: Pär Stenbäck. Matti Hokkanen.
13675: Pekka Vennamo. Evald Häggblom.
13676: Elly Sigfrids.
13677: 1617
13678:
13679: VI,l84.- Toiv.al. n:o 814.
13680:
13681:
13682:
13683:
13684: I. Suominen yfil.: Maidontarkastuslainsäädännön uudistamisesta.
13685:
13686:
13687: E d u s k u n n a II e.
13688:
13689: 19. 7. 1964 annettu maidontarkastuslaki ja osalta monellakin tavalla vanhentuneet. Kun
13690: sen soveltamisesta annetut maatalousministe- sillä lisäksi aiheotetaan muutamille kunnille
13691: riön päätökset ja maatalousministeriön eläin- huomattavia taloudellisia rasituksia laborato-
13692: lääkintäosaston ohjeet aiheuttavat eräille pie- rioiden ylläpitämisellä ja tarkastustoiminnan
13693: nille kaupunki- ja kauppalakunnille ylipääse- aiheuttamien virkojen perustamisvelvollisuu-
13694: mättömiä vaikeuksia ja kohtuuttomia kustan- della olisikin ryhdyttävä toimenpiteisiin mai-
13695: nuksia, joista johtuen kyseistä lakia ja mää- dontarkastustoiminnan uudistamiseksi. Tällöin
13696: räyksiä ei pystytä käytännössä soveltamaan. kaikki ihmisravinnoksi tarkoitettu maito tulisi
13697: Sitä paitsi lain .3 § estää kyseisten kun- olla saman tarkastuslain alainen. Tarkastustoi-
13698: tien yhteistyön syntymistä, koska laki edellyt- minnan ylläpitämiseksi tulisi saada syntymään
13699: tää alueellisesti rinnakkain olevia kuntia. Mai- aluelaboratorioverkosto, joka estäisi tarkastus-
13700: nittakoon, että näiden kaupunki- ja kauppaJa- toiminnan kustannusten kohtuuttomuuden eräi-
13701: kuntien alueilla tuotetaan maamme kulutus- den kuntien kohdalla. Lakia uudistettaessa olisi
13702: maidosta huomattavan vähäinen osa, sillä pää- myös huomioitava alalla tapahtunut kehitys ja
13703: asiallinen tuotanto tapahtuu maataiskuntien pyrittävä yhdistämään tarkastustoimenpiteet
13704: alueilla, mutta kuitenkin laki edellyttää taa- muuhun maidontuotantoalan tarkastustoimin-
13705: jama-alueille huomattavasti tehokkaampaa tar- taan.
13706: kastustoimintaa. Periaatteessa olisi lähdettävä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13707: siitä, että kaikki ihmisravinnoksi tuotettava nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13708: maito tulisi olla samanlaisen tarkastustoimin- muksen,
13709: nan alaista alueelliseen sijaintiin ja hallinnolli-
13710: seen kuntamuotoon katsomatta. Maidon tuo- että hallitus välittömästi ryhtyisi toi-
13711: tannon koneellistuessa ja käsittelyn nykyaikais- menpiteisiin maidontarkastuslainsäädän-
13712: tuessa mm. kuljetusten ja pakkausten suhteen nön uudistamiseksi.
13713: voidaan todeta määräysten olevan kyseisen lain
13714: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
13715:
13716: Ilkka Suominen. Jouni Mykkänen. Pekka Jokinen.
13717: Juha Vikatmaa. G. Laatio. P. Mäki-Hakola.
13718: Sinikka Karhuvaara. Antero Salmenkivi. Olavi Nikkilä.
13719: Pertti Salolainen. Elsi Hetemäki. Mauri Seppä.
13720: Aili Vaittinen.
13721:
13722:
13723:
13724:
13725: 203 156/72
13726: 1618
13727:
13728: Vl,185.- Toiv.al. n:o 815.
13729:
13730:
13731:
13732:
13733: Sutinen ym.: Alkoholimyymälöiden aukioloaikojen lyhentämi-
13734: sestä.
13735:
13736:
13737: Ed u s k u n n a II e.
13738:
13739: Runsaat kolme vuotta voimassa olleen alko- Lisäksi Alkon myymlilöiden nykyiset aukiolo-
13740: holilainsäädännön aikana on alkoholijuomien ajat aiheuttavat haittavaikutuksia, joita toisen-
13741: kulutus noussut yli 60 %. Vastoin odotuksia laisilla aukioloajoilla voitaisiin vähentää. Aina-
13742: ovat myös alkoholista aiheutuvat haitat kasva- kin Helsingissä on lauantaiaamun ensimmäinen
13743: neet. Juopumuspidätykset kaupungeissa ja aukiolotunti määrätty tuntia aikaisemmaksi
13744: kauppalaissa ovat .samana aikana nousseet yli kuin muina arkipäivinä. Tämä tunti kerää
13745: 40 %. Rikoslain 21 luvun muuttumisen vuoksi myymälöihin paljon liikakäyttäjiä. Muutamien
13746: on vertailukelpoisia tietoja väk~valtarikollisuu myymälöiden edustalle kerääntyy lauantai-
13747: desta saatavana vasta vuodesta 1970 alkaen. aamuisin henkilöitä, joilla näyttää olevan ilmei-
13748: Vuoden 1971 alkupuoliskolla luvut osoittivat nen tarve jatkaa perjantaina alkanutta juopot-
13749: 50 %:n lisäystä edellisen vuoden vastaavaan teluaan. Alkon oma myymälähenkilökunta pitää
13750: aiikaan verrattuna. Rattijuoppoustapaukset ovat saatujen tietojen mukaan ensimmäistä lauantai-
13751: kolmivuotiskautena lisääntyneet 49 %. tuntia myyntitoiminnan kannalta erittäin han-
13752: Eri syistä johtuen ei alkoholijuomien hintoja kalana.
13753: ole voitu korottaa siinä määrin, että kulutus Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13754: ja haitat olisi voitu pitää kurissa. Tällöin olisi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13755: alkoholijuomien saantia mUJUten vaikeutettava.
13756: Eräs keino olisi alkoholimyymälöiden aukiolo- että hallitus ryhtyisi ki~ellisijn
13757: aikojen supistaminen. Mutta alkoholilain salli- toimf!,npiteisiin alkoholimyymälöiden
13758: missa uusissa rajoissa aukioloaikoja on päin- aukioldaikojen lyhentämiseksi.
13759: vastoin pidennetty useilla paikkakunnilla.
13760: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
13761:
13762: Lea Sutinen. Aino Karjalainen. Mikko Kaarna.
13763: Sylvi Saimo. Reino Karpola. Pekka Vllmi.
13764: Orvokki Kangas. Paavo Niinikoski. Katri-Helena Eskelinen.
13765: Saimi Ääri. Pentti Poutanen.
13766: 1619
13767:
13768: VI,186.- Toiv.al. n:o 816.
13769:
13770:
13771:
13772:
13773: Sutinen ym.: Esityksen antamisesta kunnallisesta kodinhoito-
13774: avusta annettuun lakiin perustuvien palvelusten saattami-
13775: sesta yhdenmukaisiksi kansanterveyslain periaatteiden kanssa.
13776:
13777:
13778: E d u s k u n n a 11 e.
13779:
13780: Huhtikuun 1 päivänä 1972 voimaan tulevan kyiset etuoikeutetut ryhmät kodinhoitoavun saa-
13781: kansanterveyslain tarkoituksena on luoda edel- misessa syrjäyttäviit paikoin välttämättä muut
13782: lytykset kunnallisen perushoitojärjestelmän ke- apua tarvitsevat aiheuttaen oikeutetuntuntuista
13783: hittämiselle ja siirtää terveydenhoitopolitiikan katkeraa mieltä koko järjestelmää kohtaan. Siksi
13784: painopiste avohoidon ja ehkäisevän terveyden- palveluita olisi laajennettava käsittämään kaikki
13785: don suuntaan. kansalaispiirit ja muun tarpeen kuin sairaanhoi-
13786: Lain hengen toteuttaminen edellyttää sairai- don osalta jätettävä kunnille harkintaoikeus
13787: den hoitamista tähänastista enemmän kotiolois- maksujen perimisessä laajemman maksutaulukon
13788: sa, mikä puolestaan vaatii kodinhoitopalveluiden puitteissa.
13789: parantamista huomattavasti nykyisestään. Var- Huomioonottaen maan eri osissa olevien kun-
13790: sinkin Itä- ja Pohjois-Suomen harvaanasutoissa tien erilaisesta väestörakenteesta johtuvan avun
13791: kunnissa on kodinhoitoavun saaminen ollut tä- tarpeen olisi kunnille annettava mahdollisuus
13792: hänkin asti vaikeaa ja juuri näillä muuttotappio- valtionavun saantiin kodinhoitajien palkkauk-
13793: alueilla ovat sairastavuusluvut olleet huomatta- seen todellisen tarpeen eikä asukasluvun mu-
13794: vasti maan keskitasoa korkeammat. Kotisairaan- kaan. Lisäksi valtion osuus olisi myönnettävä
13795: hoitoa ei näin ollen voida toteuttaa ilman ko- myös kodinhoitajien matkoihin, jotta kunnat
13796: dinhoitoavun tehokkaampaa järjestämistä. La- pystyisivät myöntämään oman auton käyttöoi-
13797: kiin kunnallisesta kodinhoitoavusta on saatava keuden varsinaisen työhön käytetyn ajan lisää-
13798: mahdollisimman pian muutokset, jossa terveys- miseksi.
13799: keskuksen määräämä kotisairaanhoito katsotaan Edellä oleviin näkökohtiin viitaten ehdotam-
13800: kaikille maksuttomaksi ja kodinhoitoapuun oi- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
13801: keuttavaksi. toivomuksen,
13802: Nykyisin peritään maksamaan kykeneviltä ko-
13803: dinhoitopalveluita saaneilta 10 mk työpäivältä, että hallitus kiireesti antaisi Eduskun-
13804: mikä perustuu Sosiaaliministeriön v. 1966 an- nalle kunnallista kodinhoitoapua koske-
13805: tamaan päätökseen. Kunnille ei ole jätetty har- van lain mut~tosesitykset kodinhoitopal-
13806: kintaoikeutta perittävän korvauksen määrään velusten saattamiseksi kansanterveyslain
13807: nähden. Käsite varaton - vähävarainen - va- velvoitteiden toteuttamista mahdollista-
13808: rakas on suhteellinen maan eri osat huomioituna viksi.
13809: ja epäoikeudenmukaista perimistä tapahtuu. Ny-
13810: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
13811:
13812: Lea Sutinen. Heimo Linna. Reino Karpola.
13813: Orvokki Kangas. Sylvi Saimo. Ahti Pekkala.
13814: Erkld Haukipuro. Katri-Helena Eskelinen. Aino Karjalainen.
13815: Pentti Poutanen. Saimi Ääri. . Olavi Martikainen.
13816: Einari Nieminen.
13817: 1620
13818:
13819: Vl,187.- Toiv.al. n:o 817.
13820:
13821:
13822:
13823:
13824: Sutinen ym.: Nurmeksen terveyskeskuksen toimitilo;en rakenta-
13825: misesta.
13826:
13827:
13828: E d u s k u n n a 11 e.
13829:
13830: Nurmeksen kauppala ja Nurmeksen maalais- suorittaminen edellyttää sekä sairaanhoidon
13831: kunta, jotka 1. 1.-73 yhdistyvät Nurmeksen että avohoidon osalta.
13832: kauppalaksi, sekä Vaitimo muodostavat yhteis- Nykyinen kuntainliittopohjainen Nurmeksen
13833: toiminta-alueen. Sekä maantieteellisesti että lii- sairaala on toiminut wodesta 1889 lähtien ra-
13834: kenteellisesti on ko. alue selvä kokonaisuus kennuksessa, mikä on alkuaan rakennettu liike-
13835: ollen toiminnallisestikin melko yhtenäinen. huoneistoksi. Pohjois-Karjalan läänin palotar-
13836: Kansanterveyslain mukaisten velvoitteiden kastaja on 1. 4. -71 suorittamassaan tarkastuk-
13837: toteuttamiseksi on välttämätöntä yhteisen ter- sessa todennut sairaalan palo- ja henkilöturval-
13838: veyskeskuksen saaminen mahdollisimman pian lisuusmielessä vaaralliseksi. Samoin valtion am-
13839: Nurmekseen, mikä on alueen keskus. Alueen mattientarkastaja on todennut työturvallisuus-
13840: väestömäärä oli 1. 1. -71 17 873 henkeä ja lain mukaisia huomautuksia olevan 16 ja esit-
13841: seutusuunnitelman mukaan tulee v. 1980 ole- tänyt ainoaksi keinoksi niiden poistamiseksi
13842: maan noin 15 000 henkeä. uuden sairaalan rakentamisen. Nykyisen 40-
13843: Terveyskeskussuunnitelmaan kuuluvat Valti- paikkaisen sairaalan käytettävinä olevista ti-
13844: mo ja Nurmeksen mlk ovat olleet voimakasta loista esimerkkinä mainittakoon mm. laborato-
13845: muuttotappioaluetta, mikä on nostanut työky- rio 8 m2, röntgen 18 m2 ja poliklinikka 21 m2 •
13846: vyttämän ja sairastamisalttiimman väestönosan Kansanterveyslakia käytäntöön sovellettaessa ei
13847: määrän huomattavasti maan keskitason yläpuo- laboratorio, röntgen eikä muitakaan palveluita
13848: lelle. Ennusteen mukaan nyk. Nurmeksen voida tyydyttää nykyisissä tiloissa.
13849: mlk:n yli 65 v. osuus tulee v. 1980 olemaan Nurmeksen seudun sairaalan Kl. on 20. 7.
13850: 13 % sen oltua v. 1970 9.5 %. Eikä vain -70 hyväksynyt uuden sairaalan perustamis- ja
13851: vanhusten vaan nuoremman, työikäisen väes- toimintasuunnitelman sekä lähettänyt ne Lää-
13852: tönkin keskuudessa sairastawusluwt on todet- kintöhallitukseen. Tontti terveyskeskustiloja
13853: tu Itä-Suomessa maan keskitasoa huomattavasti varten on varattu keskeiseltä paikalta Poroky-
13854: korkeammaksi.. lässä ja Valtioneuvoston perustamispäätöstä
13855: Tästä syystä kansanterveyslain mukainen terveyskeskukselle odotetaan.
13856: kansanterveystyön kehittäminen juuri näillä alu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13857: eilla on saatava nopeasti alkuun ja tarvitaan ny- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13858: kyistä enemmän suunnitelmallisuutta sekä te- muksen,
13859: hokkaita toimenpiteitä terveyden ylläpitämi-
13860: seksi. Vaikka terveyskeskus onkin toiminnalli- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13861: nen kokonaisuus, on välttämätöntä saada toi- menpiteisiin Nurmeksen terveyskeskuk-
13862: mintaa varten tilat, joita kansanterveystyön sen toimitilojen rakentamiseksi.
13863: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
13864:
13865: Lea Sutinen. Orvokki Kangas. Aino Karjalainen.
13866: Reino Karpola. Sylvi Saimo. Pauli Puhakka.
13867: Katri-Helena Eskelinen. Matti Ruokola. Aili Vaittinen.
13868: Uki Voutilainen. Hannes Volotinen.
13869: 1621
13870:
13871: V1,188.- Toiv.al. n:o 818.
13872:
13873:
13874:
13875:
13876: Sutinen ym.: Syrjäisten alueiden kunnaneläinlääkäreiden matka-
13877: kulujen korvaamisesta.
13878:
13879:
13880: E d u s kun n a 11 e.
13881:
13882: Eläinlääkäripalvelusten saamisessa ovat matkojen kohdalla ovat muodostuneet kestä-
13883: maamme syrjäisten ja harvaan asuttujen aluei- mättömän suuriksi.
13884: den karjanomistajat eriarvoisessa asemassa Eläinlääkintähuoltolain mukaan köyhät kun-
13885: muuhun Suomeen verrattuna. Varsinkin mat- nat voivat saada eläinlääkärin paikkaamista
13886: kakustannukset muodostuvat niin suuriksi, että varten lisättyä valtionapua. Valtionapua olisi
13887: ne estävät eläinlääkärin kutsumista ajoissa ai- saatava juuri matkakustannuksiin, jolloin kun-
13888: heuttaen varsinkin vähävaraisille huomattavia nat voisivat tasapainottaa eläinlääkärin matka-
13889: eläinmenetyksiä puhumattakaan tuotannon las- kuluista johtuvia menoja paikallisten tarpeiden
13890: kiessa tulotason vähentymisestä. mukaan. Olisi luotava myös yhtenäinen järjes-
13891: Vaikka valtio osallistuu kunnaneläinlääkä- telmä matkakulujen korvaamiseksi ja tehtävä
13892: rien peruspalkkakustannuksiin kuntien kanto- selvitys tähän tarvittavasta valtion osuuden
13893: kykyluokituksen mukaan, joutuvat karjanomis- määrästä.
13894: tajat maksamaan kokonaan eläinlääkärin mat- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13895: kakulut ja palkkion, joka kohottaa matkoihin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13896: käytetyn ajan perusteella. Kehitys näyttää asu-
13897: tuksen ja karjamäärän vähentyessä ·vievän eläin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13898: lääkäripiirien suurentumiseen ja matkojen pite- syrjäisten alueiden kunnaneläinlääkärei-
13899: nemiseen varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. den matkakulujen korvaamiseksi.
13900: Sunnuntainseutujen päivystystapauksissa menot
13901: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
13902:
13903: Lea Sutinen. Aino Karjalainen. Paavo Niinikoski.
13904: Sylvi Saimo. Esko Härkönen. Mikko Kaarna.
13905: Orvokki Kangas. Reino Karpola. Pekka Vilmi.
13906: Pentti Poutanen. Katri-Helena Eskelinen.
13907: 1622
13908:
13909: Vl,189.- Toiv.al. n:o 819.
13910:
13911:
13912:
13913:
13914: Tarjanne: ym.: Mäiirärabasta ltlatkailun edistämiseen.
13915:
13916:
13917: E d u s !k u n n a 1 [ e.
13918:
13919: Matkailu on .va!ttion taloude1lisessa mielessä sissaJmme oleJmas•sa. Hyvänä esimer.k!kinä siitä
13920: varsin huomionarvoinen seiiclca. Mattlkaillusta on- on, että :tnm. uudet lnmaikyliillllllie ovat lähte-
13921: kin :muodostunut joillldkin valtioille varsin neet vireästi diilklk.ee:lle. Elintason kohotessa
13922: merkittävä elinkeino. Vaikka meidän maamme mwjoiltuspai!kik.ojen tMVe !kasvaa. Toisaa:lta lei-
13923: mall'kailu elää lVielä suhteellHsen vaatima:tt<r rintäailueita on perustetltava uusia ja niiden :ke-
13924: missa puitteissa, saapui Suomeen v. -67 n. 1.1 hittyessä eri!laiset palvelulkset ,tulevat vaatimaan
13925: milj. mallkailijaa, joiden maahan tuoma va[uut- osalkseen Jisääntyvää huomiota. Tarvitaan Hsää
13926: tamäärä BIDVioidaan n. 175 miljoonaksi mar- moottorinlajoja, huoilrt:oasemia jne.
13927: ·klliksi. Sattnanaikaises·ti vastaarvat menot matkai- H)'IVin ltllntuvana puUitteena on Suomessa
13928: lun osailta muodostuivat 263 miljoonaksi. MaJt- myös matlk.ailun apuvälineistön vähyys ja viih-
13929: katlutaseemme jäi siis •tuntuvasti alijäälmäiseksi. teen ennalta suunnittelun puuttuminen.
13930: V lllltiovaJilan !toimesta on pyritty uillkomailla Voidalk.semme pysyä mulk.ana m!ftkailijoista
13931: ma:tikustavien lu!kurmäärää rajoittamaan mat!kailu- käytävässä kovassa !kilvassa meidän on Suomes-
13932: ltaseen :tasapainottamiseksi. Sensijaan ei ole ryh- salkin seuralttaJVa ta'tikoin !kansainvälisen matkai-
13933: dytty päinvas·toin maahamme suuntautuvaa mat- lun uusimpia vi11taulk.sia, ralkennemuutolksla ja
13934: kailua eihrytltälmään. Tällaiset toimenpiteet olisi- makusuuntien vaihteluja.
13935: vat !kuitenkin huomattavasti 1terv~iä. Ka~klki edellä mainitut !kysymykset ovat mat-
13936: Maamme mahd.o:hlisuudet eivät ny!kyisellään kaiJ.un menes·tymisen lkannaJ.ita huomionarvoisia,
13937: matlkailua ajatdlen suinlkaan olle !käytetyt. Luon- mutta toteutetltuina vaativat pääomia. Tässä
13938: non keskeisestä asemasta Suomen ma~kailussa suhteessa olisi myös valtion oltava asiasta Ikiin-
13939: jdhtuu, etltä Juontomme omalaatuisimmalla nostunut ja matlkai:lu]le olis~kin vohava myön-
13940: piirteellä, jältwialueelJJ.attnime, on matkailumme tää .nykyistä tunrt:uvasti paremmat taloudelliset
13941: kuvassa hyvin halJlitseva asema. RantaviivaJmme lähtökohdat, si1lä mankai[ullile tehdyt uhraukset
13942: merenrannikoilla on pitlkä ja !kaunis sekä mat:ikai- maiksavait pian itse itsensä.
13943: iutJlisesti aw01kas. Sen suomat edut ovat päoosal- Edellä :oilevan perusteella ehdotamme edus-
13944: •taan käyttämättä. Paljon saaltetaan Irsälksi -raken- kunnan hyvå'ksyttävälk.si toivomuksen,
13945: taa myös Lapin 1trurljoaman luonnon ja Jumoulk:sen
13946: varaan. Ma:t:ikailun a:lallla meillä on kylJJ.ä yllin että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
13947: kyillin tarjottavaa. ja menoarvioesitykseen 10 miljoonan
13948: Maassamme toimii täl!lä het:ikdllä yhteensä marka1t määrärahan matkailun edistämi-
13949: 220 hotellitasoista majoitusliikettä. Ilmeistä seen.
13950: puutetlta on kuitenkin majoitusmahdol!lisuuk-
13951: Helsingissä 16 päivänä helJmiikuu'ta 1972.
13952:
13953: Pekka Tarjanne. Aili Laitinen.
13954: Olavi Borg. Pirkko Aro.
13955: 1623
13956:
13957: VI,190.- Toiv.al. n:o 820.
13958:
13959:
13960:
13961:
13962: Tikka ym.: Määrärahasta ulkomaille suunnatun radio- ja tele-
13963: visiotoimintlan aiheuttamien kulujen peittämiseen.
13964:
13965:
13966: E d u s k: u n n a 111 e.
13967:
13968: Ulkoasiainministeriön toimesita on jo !kauan Tähän asti on Yrleisradio yksin huolehtinut
13969: tiedotettu Suomesta ullikomaille. Viime vuosina selkä Ruotsissa asuvien suoma!laisten radiopa:lve·
13970: on perinteellisten tiedotusmuotojen rlnna>lile lusta että radioteitse tapahtuvasta ulkomaanpal-
13971: noussUJt ul!komail[e suunnatut radiolähetyikset velusta yleensä. Valltion maksama tuki oli viime
13972: se!kä ulikomaiMe lähetettävät nauhoitteet. Tiedo- vuonna yhteensä 38 000 1lll!k, joka peittää vain
13973: tu'mluotona radio-ohjelma on nopea ~a ajankoh- murto-osan todeJilisista kustannuksista. Yleisra-
13974: tainen· sekä saavUJttaa [aajat yleisöryhmät. Tästä dion Jdreän ra:haJtilanteen vudksi edellä mainit-
13975: on osoituiksena mm. ne tuhannet :kirjeet eri puo- tua toimintaa ei ole voitu laajentaa toivatta-
13976: lilta maailmaa, jotika näiden olbjelmien johdosta vassa määrin. U~komaifle suunnattuja televisio-
13977: vuosittain .saapuva:t Y[eisrradidlle. ohjelmia ei ole voitu 1tehdä Qainikaan eikä Porin
13978: Viime vuosien aikana on tuhansia suoma~aisia lyhytalllltoasemaa !tai am-asemia ole voitu uusia.
13979: huonon työllisyystilanteen .talkia joutunut muut- Tuslkin Henee myösikään oilkeudenmukai&ta,
13980: tamaoo Ruotsiin. Suomen rvaltion velvolHsuuk- että suomalaiset ~upamaiksajat joutuisivat kus-
13981: siin !kuuluu huolehtia siitä, että näiden laajojen tantamaan ulkomaille suunnattua objelmatoimin·
13982: siirtolaiseybmien y'hteydet kotimaaihan eivat ko- taa.
13983: konaan !katikea. Ruotsissa asuvia suomalaisia aja- Edellä esitetyn perus!teclla ehdotamme edus-
13984: ,tellen tuilisi aikaansaada •heitä varten erityiseSiti kunnan byväksy~äivälksi toivomuksen,
13985: suunniteltua radio- ja tv-ohjelmaa.
13986: Tämän Hsäksi pysyvästi Suomen ulkopuoleilla että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
13987: asuviilila suomalaisilla - ruotsinsuomalais•ten ja menoarvioesitykseen määrärahan ul-
13988: ohella mm. merimiehillä selkä muissa maanosissa komaille suunnatun radio- ja televisiotoi-
13989: asuvilla - tu1isi olla maihdoillisuus kuunnella minnan aiheuttamien kulujen peittämi-
13990: kotimaisia radiolähetytksiälmme. Porin lyhyttaal- seksi ja ryhtyisi toimenpiteisiin am-ase-
13991: toasema .sekä nylkyiset am-asemaJt ovat kuitenkin mien uusimiseksi sekä asemien käyttö-
13992: pahasti vanhentuneet ja niiden kuuluvuus on menojen korvaamiseksi.
13993: osittain erittäin huono.
13994: Helsingissä 10 päivänä he1m~kuuta 1972.
13995:
13996: Seppo Tikka. Aimo Ajo.
13997: 1624
13998:
13999: Vl,191.- Toiv.al. n:o 821.
14000:
14001:
14002:
14003:
14004: Tikka ym.: Tutkimuksesta kaapelitelevisiotoimintaa ja muuta
14005: tietoliikennettä palvelevan kaapeliverkoston rakentamisesta.
14006:
14007:
14008: E d u s k u n n a 11 e.
14009:
14010: Elektroniikan nopea kehitys tulee lähimpien timattomammissa puitteissa eräissä Euroopan
14011: vuosikymmenien kuluessa täysin mullistamaan maissa.
14012: perinteiset käsityksemme viestintävälineistä, Tämän väistämättömän teknisen kehityksen
14013: lähinnä radiosta, sanomalehdistä ja televisiosta. vaatimiin toimenpiteisiin on meillä varaudut-
14014: 1970-luvulla tulee kaapelitelevisio täydentä- tava riittävän ajoissa, jotta uudistukset voitai-
14015: mään ja laajentamaan tämän hetken tärkeim- siin aikanaan läpiviedä nopeasti ja taloudelli-
14016: män tiedotusvälineemme television merkitystä sesti, ja jotta aikaisemmin tapahtuneet virheet
14017: muuttaen samalla sen luonnetta. eivät uusien välineiden kohdalla uusiintuisi.
14018: Kaapeliverkkoa voidaan käyttää myös mui- Edellä olevin perustein ehdotamme,
14019: hin tarkoituksiin kuin radio- ja televisio-ohjel-
14020: mien välittämiseen, mm. julkisten laitosten ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14021: yksityisten yritysten eri toimintapisteiden väli- mahdollisimman laajan ja perusteellisen
14022: seen viestintään ja tietojen siirtämiseen. Mah- tutkimuksen suorittamiseksi niistä mah-
14023: dollista on myös saada koteihin eräänlainen dollisuuksista, joita on olemassa televi-
14024: kotipääte, jonka avulla voidaan vastaanottaa siotoimintaa ja muuttJ tietoliikennettä
14025: kuvilla varustettua uutistekstiä kaapeliteitse palvelevan yhteiskunnan hallussa ja val-
14026: suoraan kotiin. Kaapelitelevisiotoiminta on jo vomtassa olevan kaapelitelevisioverkon
14027: voimakkaassa kehitysvaiheessa USA:ssa ja vaa- rakentamiseksi maahamme.
14028: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
14029:
14030: Seppo Tikka. Kaarle Salmivuori.
14031: 1625
14032:
14033: Vl,192.- Toiv.al. n:o 822.
14034:
14035:
14036:
14037:
14038: Tikkanen ym.: Kainuun sairaanhoito-oppilaitoksen rakenta-
14039: misesta.
14040:
14041:
14042: E d u s k u n n a 11e.
14043:
14044: Sairaanhoitoalan opetus Kainuussa alkoi Sairaanhoito-oppilaitokselle tuottaa suurta
14045: vuonna 1966. Silloin voitiin oppilaitokseen haittaa ja vaikeuksia opetustilojen pienuus
14046: ottaa 20 oppilasta. Koulu toimi aluksi Kajaa- ja epätarkoituksenmukaisuus. Opetustoimintaa
14047: nin kaupungilta vuokratuissa keskuskoulun haittaa myöskin koulun toimiminen eri pai-
14048: tiloissa. Opetustiloiksi oli vuokrattu kolme koissa. Kajaanin kaupunki ja koko Kainuun
14049: luokkahuonetta. Opetustointa on koulun koko talousalue kuuluvat kehitysalueiden ensimmäi-
14050: toiminnan ajan ollut pakko hoitaa erittäin vai- seen vyöhykkeeseen. Kehitysalueiden talouden
14051: keissa olosuhteissa koska koulun rakentaminen edistämisestä annetussa laissa on edellytetty
14052: on lykkääntynyt. myös ammattikoulutuksen tehokas edistäminen.
14053: Oppilaitokseen on ollut jatkuvasti runsaasti Kajaanin sairaanhoito-oppilaitoksen rakentami-
14054: hakijoita. Nykyisin oppilaitokseen otetaan sai- nen ja sen toiminta ovat siten erittäin hyvin
14055: raanhoito-opistotasoiseen sairaanhoitajajaostoon perusteltuja. Kainuulta puuttuvat melkein tyys-
14056: kaksi kertaa vuodessa 20 opiskelijaa ja kerran tin varsinaisen peruskoulutuksen jälkeen tule-
14057: vuodessa sairaanhoitokoulutasoiseen apuhoitaja- vat opiskelumuodot. Alueen edelleen kehittä-
14058: jaostoon 20 oppilasta siis yhteensä vuodessa 60 misen vuoksi olisi välttämätöntä kiireellisesti
14059: opiskelijaa. Hakijoiden määrä on aina ollut aikaansaada mahdollisuuksia tällaisten koulu-
14060: vuosittain 600-700. Oppilasmäärä tällähet- tusmuotojen mahdollisuuksien lisäämiseksi.
14061: kellä koulussa on yhteensä 141. Tässä yhteydessä on syytä todeta mm. se,
14062: Kevädukukaudella 72 pidetään kaksi lasten- että Kainuun sairaanhoito-oppilaitoksen raken-
14063: hoitajien täydeMys oppijaksoa, joihin voidaan tamista varten on Kajaanin kaupunki luovut-
14064: ottaa vain 15 lastenhoitajaa. Oppilaitoksessa tanut jo tontin, joten asia on siltä osin myön-
14065: on tällöin kahdeksan eri ryhmää, joilla kulla- teisesti kehittymässä.
14066: kin on oma opetusohjelmansa. Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdotamme
14067: Oppilaitoksen neuvottelukunta on ammatti- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14068: kasvatushallitukselle antamassaan lausunnossa
14069: ollut valmis ottamaan 400 opiskelijaa uuden että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
14070: koulurakennuksen valmistumisen jälkeen. menpiteisiin &inuun sairaanhoito-oppi-
14071: laitoksen rakentamiseksi.
14072: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1972.
14073:
14074: Ville Tikkanen. Heikki Mustonen.
14075: Rauno Korpinen. Aino Karjalainen.
14076:
14077:
14078:
14079:
14080: 204 156/72
14081: 1626
14082:
14083: Vl,l93.- Toiv.al. n:o 823.
14084:
14085:
14086:
14087:
14088: Tikkanen ym.: Vanhan Kaiaanin yleisen sairaalan myymisestä
14089: Kainuun keskussairaalan kuntainliitolle.
14090:
14091:
14092: E d u s k u n n a 11 e.
14093:
14094: Kainuun keskussairaalan valmistuttua ja sen deta, että entinen yleinen sairaala vottatsun
14095: aloitettua toimintansa uusissa tiloissa, jäi tässä kunnostaa palrvelemaan mainittua tarkoitusta ja
14096: yhteydessä entinen heikkokuntoinen yleinen siten ratkaisu vanhan sairaalan myymisestä
14097: sairaala pois käytöstä. Ratkaisua mainitun van- kuntainliitolle olisi tarkoituksenmukainen ja
14098: han yleisen sairaalan käytöstä ei vielä ole tehty. taloudellisin, sekä nopein ratkaisu tilanteen
14099: Kainuun keskussairaala on rakennettu 290 parantamiseksi.
14100: paild.taiseksi. Se määrä ei kuitenkaan ole riit- Vanhan yleisen sairaalan, jonka omistaa
14101: tävä täyttämään niitä vaatimuksia, joita sairaan- valtio, myyminen kuntainliitolle olisi myös
14102: sijatarve maakunnassa edellyttää. Hoitopaikko- periaatteellisesti oikea ratkaisu valtiontalouden-
14103: jen lisäämistä edellyttää mm. se, että sairaala- kin kannalta. Tätä voidaan perustella sillä, että
14104: hoitoa odottavien janotus on pitkä. Kun tilan- mainittu vanha sairaala ei ole missään käytössä,
14105: ne .on edellä kerrotunlainen, olisi ryhdyttävä joten sen käyttämättä pitäminen on omiaan
14106: kiireellisesti toimenpiteisiin ko. sairaalan hoito- vain aiheuttamaan rappeutumista. Edellä ole-
14107: paikkojen lisäämiseen tähtääviin toimenpitei- vaan viitaten ehdotamme eduskunnan hyväk-
14108: siin. syttäväksi toivomuksen,
14109: Vanhan yleisen sairaalan myymistä Kainuun
14110: keskussairaalan kuntainliitolle on esitetty että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
14111: menpi~eisiin vanhan Kajaanin yleisen
14112: asianomaisen kuntainliiton toimesta. Se ei kui-
14113: tenkaan ole johtanut tulokseen. On syytä to- samutlan myymiseksi Kainuun keskus-
14114: saiMa!an kuntainliitolle.
14115: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
14116:
14117: Ville Tikkanen. Rauno Korpinen. Aino Karjalainen.
14118: 1627
14119:
14120: Vl,194.- Toiv.al. n:o 824.
14121:
14122:
14123:
14124:
14125: Tuominen ym.: Asiantuntiia- ;a lääkäriavun lisäämisestä lasten-
14126: neuvolatoiminnassa.
14127:
14128:
14129: Ed u s kun n a 11 e.
14130:
14131: Lastensuojelwlaissa määrätään, että l~tSten dettaisUn ja hoito voitaisiin aloittaa. Lastenlää-
14132: yhteiskunnallinen suojelu ja huolto kuuluvat kärien antamien :tietojen mukaan maassatntne
14133: lähinnä iku.nnlJ!le ja eräin osin myös valtiolle. ilmenee vuosittain useita satoja ikaatumatauti-
14134: Kuntien yllä.p1tä.mä ja valtion avustama lasten- tapauksia, ja näistä huotnattava osa on lapsia.
14135: neuvolatoitninta on yksi osa tätä suojelevaa toi- N. 70% epHepsiasairauksista aikaa lapsuus-
14136: mintaa. Tällä hetkellä on neuvolaverkostossa n. iässä, useimmiten erilaisten onnettomuuksien
14137: 3 500 toimintapistettä. seurauksena. Myös muut krooniset sairaudet
14138: Lastenneuvolain toiminta ei kuitenk.aan enää tarvitsevat yhteiskunnan antamaa apua taudin
14139: vastaa niiltä vaatimuksia, jota nykyaikainen las- mahdollisimman varhaiseksi 1totell:llliseksi ja
14140: ten suojelu-, lterveyden- ja sairaanhoito vaativat. hoitamiSdksi.
14141: Toimintaa olisi [aajennettava mm. siten, että Edellä olevaan viitaten ehdotatnme kunnioit-
14142: annettaisiin tietoja ja ohjeita lasten kasvatta- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14143: jille kunkin iikävaiheen kehityksestä. Tätnän li-
14144: säksi neuvoJoihin olisi saatava sellaisia asian- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14145: tuntijoita - lähinnä lastenlääkäreitä - lisää, lastenneuvolatoiminnan kehittämiseksi
14146: jotka pystyvät auttamaan 'lasta myös sairastu- siten, että asiantuntiiat ryhtyisivät anta-
14147: mistapauksissa. Erikoisen huolestuttavassa mää- maan tieto;a ;a ohjeita lasten kasvatta-
14148: rin esiintyy varhaislapsuudessa ns. piileviä sai- jille lasten eri kehitysvaiheista ;a että
14149: rauksia, joiden toteamiseen tarvitaan asiantun- ryhdyttäisiin kiireellisiin toimenpiteisiin
14150: tijaa. Useat lapset voisivat selvitä lapsuusiän lastenlääkärien lisäämiseksi neuvoloihin.
14151: vakavista sairauksista pienimmin vaurioin, jos
14152: jo ensimmäisten oireiden ilmaan·tuessa tauti to-
14153: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
14154:
14155: Mirjam Tuominen. Siiri Lehmonen.
14156: Rauno Korpinen. Lauha Männistö.
14157: 1628
14158:
14159: VI,195.- Toiv.al. n:o 825.
14160:
14161:
14162:
14163:
14164: Tuominen ym.: Erikoismaksuluokan poistamisesta sairaanhoito-
14165: laitoksista.
14166:
14167:
14168: E d u >S k. u n n a J 1e.
14169:
14170: V. 1961 sovittuun lääkärien palkkausjärjes- asettaa vaike~in sairaan yleisen p<>dlaoo
14171: telyyn !Sisältyy oikeus ha:rjoiittaa yksityispraiktiik- edelle. Koska ku1tenkin sairaalapaikoista on
14172: kaa valtion ja kuntien sairaan:hoitola1toksissa. yleisesti pclaa ja useihin sairaaloihin on pitkiä
14173: Lääkäri saa ns. erikoismaksuluokkaoo määrätyn jonoja, erikoismaksuluokka johtaa siihen, että
14174: ~äärän omia potilaitaan, joilta lääkärillä on oi• :raha l'atikaisee .useissa •ta~paukisissa myös sairai-
14175: keus saada perityt lisämalksut. Lääkärit voivat den hoitomahdollisuudet va.ltion ja kuntien hoi-
14176: näiden yksityispotilaittensa hoitoon käyttää .tolai•toksi.ssa.
14177: maksutta sa1raanhoitolai tosten henkilökuntaa. Tällailllen vara!k!kaita >Suosiva lboitojärjeste1mä
14178: Tällainen järjestehnä merki•tsee, että lääkärit on suuri epäkohta yleisin varoin ylläpidetyissä
14179: hyötyvät taloudellisesti enemmän .tietyistä poti- .sairall!Ilhoi·tolaitaksilssa. Lääkärien oikeutetut
14180: laistaan. Se on omiaan synnyttämään eriarvoi- paJJ.cl<.aedut •tulee voida ho1taa muuUa .tavoin.
14181: suutta suhtautumisessa poti!1aisiin. Vakava epä- Edellisen perusteella ehdotamme eduskunnan
14182: kohta tässä järjestelyssä on, että erikoismalksu- hyväksyttäväksi .seuraavan toivomuksen,
14183: luokkaan kuuluva potilas, joka pystyy maksa-
14184: maan enemmän, pääsee nopeammin ja vaiva.tto- että hallitus ryhtyisi sellaisiin lain-
14185: mamm1n sairaalahoiotoon kuin va.raton sairoolaan säädännöllisiin toimenpiteisiin, että ns.
14186: pyrkijä. Tosin lääkintöhallitus on antanut mää- erikoismaksuluokka poistettaisiin val-
14187: räyksenomaisen tSuos1tutksen, että eriko.isttnaksu- tion ;a kuntien sairaanhoitolaitoksista.
14188: luokkaan pyllkivää !Vähemmän sairasta ei saa
14189: Helsingis·sä 3 päivänä helmikuuta 1972.
14190:
14191: Mirjam Tuominen. P. Liedes.
14192: Heimo Rekonen. Taisto Sinisalo.
14193: Irma Rosnell. Pauli Puhakka.
14194: Aarne Koskinen. Pekka Salla.
14195: Lauha Männistö. Siiri Lehmonen.
14196: 1629
14197:
14198: Vl,196.- Toiv.al. n:o 826.
14199:
14200:
14201:
14202:
14203: Tupamäki: Psyykkisesti sairaiden hoidon epäkohtien poistamisesta.
14204:
14205:
14206: Ed u s kun n a 11 e.
14207:
14208: Kiihtyneen elämänrytmin, yhä suurempiin kuutus korvaa kustaoou®sista vain osan. Niinpä
14209: .työslliM1Utuksiin poonistelun, jatkuvan kiireen useassa .tapauksessa sairas ei voi taloudellisista
14210: jopa vapaa-aikana, ympäristön melun yms. seu- syistä johtuen saada .tarvi,tsemaansa hoitoa, vaan
14211: rauksena on psyyikkisesti sairaklen määrä jatku- joutUIVat eläimään sairaina, ympäris·tönsä "hul-
14212: vassa !noususs'll. Erään maassamme vuosina 1967 luiksi" ·leimaamana vuodesta .toiseen. Mdniet
14213: -1969 tehdyn asiaa koskevan tutkimuksen mu- näistä joutuvat mielisairaaloihin, vaikka eivä•t
14214: kaan edustavassa haastatteluaineistossa häi- sinne sairauten~a vuoksi kuulukaan.
14215: riöluokkiin III-VI (häiriytyneet) sijoittui pe- Myös työelämäs·sä on psyykikiseSiti sairaiUa
14216: räti 29.1 % koko aineistosta. Luku on hyvin - erity1sesti sairausajan pituudesta johtuen -
14217: !~hellä muualla tehtyjen tutlkimus•ten tuloksia. hyvin :suuria vaikeuksia. Ainakin tietty määrä
14218: Koko aineistosta oli 10.1 % hoidon tar- suojatyöpaiilcltoja oHsi 1tarpee'n.
14219: peessa, joista puolet kiireellisen hoidon tar- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioitta-
14220: peessa. Hoidon tarpeessa olevista katsoi myös vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14221: itse oLevansa hoidon .tarpeessa neijä viidesosaa
14222: eli 8.2% koko aineistosta. Hoidossa oli 1.5 %. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
14223: Häiriytymisten määrässä voitiin .todeta ilttneistä menpiteisiin psyykkisesti sairaiden hoi-
14224: nousua verrattuna sa:mahla aineistolla ·tehtyyn tomahdollisuuksissa esiintyvien epäkoh-
14225: tutkim~ kolme •vuotta aikaisemmin. tien poistamiseksi.
14226: Psyyacl.dses.ti sairaiden tarv1tsema hoito on
14227: kaLlista j•a useimttniten pitikäaikai!Sta. Sairausva-
14228: Helsingissä 15 päivänä he1m1kuuta 1972.
14229:
14230: Olavi Tupamäki.
14231: 1630
14232:
14233: VI,l97.- Toiv.al. n:o 827.
14234:
14235:
14236:
14237:
14238: Tupamäki: Sairaalademokrettiaa ja lääkintäoikeutta koske-
14239: van esityksen antamisesta.
14240:
14241:
14242: E d u s k u n n a 11 e.
14243:
14244: Maamme sairaaloissa sattuu jatkuvasti tapa- ottamatta tietysti hoidon lääketieteellistä osaa.
14245: uksia, joissa potilas voi perustelLusti väittää Tietyillä edellytyksillä saattaisi mainittu sairaala-
14246: itseään kohdellun tai hoidetun väärin. Poti- lauakunta ja sairaalaneuvosto olla myös sama
14247: laalla ei kuitenkaan ole mitään keinoa valittaa elin.
14248: tapahtuneesta. Jos potilas valittaa hoidosta Yhä useammin tulee julkisuuteen tapah-
14249: esim. ylihoitajalle, vedotaan helposti hoitohen- tumia, jossa lääkärin tai muun hoitohenkilöstön
14250: kilökunnan - erityisesti lääkärin - auktori- selvän säännöstön vastaisen toiminnan tai huo-
14251: teettiin ja korostetaan potilaan täydellistä tietä- limattomuuden seurauksena on potilaita louk-
14252: mättömyyttä asiasta. Vaikka monen mielestä kaantunut ja monesti myös kuollut. Harvinaisia
14253: demokratiaa ei voida sairaalassa toteuttaa mil- eivät ole tapaukset, joissa esim. liikenneonnet-
14254: lään tavoin potilastakin koskien, näkyy demok- tomuudessa loukkaantunut tai veritulpan saanut
14255: ratian puute erittäin selvästi kaikissa tämän- lähellä kuolemaa oleva ,potilas saa odottaa sai-
14256: kaltaisissa tilanteissa. raalassa lääkäriä useita kymmeniä minuutteja
14257: Vähin mitä tulisi kiireellisesti toteuttaa, olisi päivystävän lääkärin "tullessa pian"; tosiasiassa
14258: sairaalassa sijaitseva sairaalalautakunta, johon lääkäri ei aina ole ollut koko sairaalassa päivys-
14259: kuuluisi lääketieteellistä ja lainopillista tietoutta tysvelvollisuudestaan huolimatta.
14260: omaavia henkilöitä sekä maall1kkojäseniä poti- Näinkin vakavanlaatuisista laiminlyönneistä
14261: laiden edustajina. Tämä elin käsittelisi kaikki on ainoa valitustie ollut valittaminen Lääkintö-
14262: sairaalassa tehdyt hoitoa koskevat valitukset. hallitukseen. Viime vuonna valituksia tehtiin
14263: Maassamme viime aikoina tehdyt tutkimuk- yli 400, ja määrä on koko ajan kasvamassa.
14264: set osoittavat, että potilaat kokevat sairaaloissa Lääkintöhallituksessa ei kuitenkaan ole varsi-
14265: lukuisia asioita epätyydyttävinä. Epätyydyttä- naisesti valitusten käsittelyä varten henkilö-
14266: vinä on koettu mm. lääkärin syventyminen kuntaa, ja niinpä valitusten käsittely kestääkin
14267: potilaan asiaan, lääkärin antama selvitys sairau- jopa vuosia.
14268: desta sekä potilaan yleinen kohtelu ja "käsit- Asiantilan korjaamiseksi tulisi perustaa
14269: tely ihmisenä". Vähemmän tyydyttävi.ksi on kiireellisesti lääkintäoikeus. Tämä käsittelisi ja
14270: todettu myös olosuhteet sekä monet yleiseen antaisi päätökset kaikista em. kaltaisista asiois-
14271: järjestykseen liittyvät seikat. Jotta näistä epä- ta. Lää•kintäoikeuden ala-asteina toimisivat sai-
14272: kohdista voitaisiin päästä eroon, tulisi sairaala- raalalautakunnat.
14273: demokratiaa kehittää edelleen. Tulisi perustaa Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen
14274: kuhunkin sairaalaan sairaalaneuvosto, jossa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14275: hoito- ja muu henkilökunta sekä potilaat ja/tai
14276: heidän edustajansa olisivat edustettuina. Neu- iettä hallitu~ antaisi kiire:ellisesti Edus-
14277: vosto päättäisi yleiseen järjestykseen, potilaan kunnalle esityksen sairwladem'Okratif;a
14278: viihtyvyyteen liittyvistä ym. potilaan jokapäi- ja lääktntäoikeutta koskevaksi lain-
14279: väiseen olemiseen liittyvistä asioista Iukuun- säädännöksi.
14280: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
14281:
14282: Olavi Tupamäki.
14283: 1631
14284:
14285: Vl,198.- Toiv.al. n:o 828.
14286:
14287:
14288:
14289:
14290: Veikko Turunen ym.: Alkoholijuomien käytön kansantaloudelle
14291: aiheuttamien kustannusten selvittämisestä.
14292:
14293:
14294: E d u s k u n n a 11 e.
14295:
14296:
14297: Alkoholijuomiin käytettiin vuonna 1970 tamasta elintason laskusta joutuvat kärsimään
14298: 1 650 575 markkaa, mistä valtiolle koitui tu- myös ne, jotka eivät näitä juomia nauti, sillä
14299: loja 1 058 584 marhl<aa. Suurin osa kansa- heidän on osallistuttava yhteiskunnan kannet-
14300: laisten alkoholijuomalaskusta oli siis veroja, tul- tavaksi näin joutuviin lisäkustannuksiin.
14301: leja yms. maksuja. Kun alkoholijuomien käytön aiheuttamasta
14302: Vaikka yksityiset kansalaiset maksavat ja elintason laskusta ei ole olemassa luotettavia
14303: valtio saa huomattavia rahamääriä alkoholijuo- selvityksiä, erehdytään valtion alkoholituloja
14304: mista, ei ole olemassa laskelmia siitä, miten pitämään "puhtaana" tulona ja alkoholijuomien
14305: paljon alkoholijuomien käyttö Suomessa toi- kulutuksen ja alkoholitulojen kasvua taloudel-
14306: saalta alentaa kansantuloa ja toisaalta heiken- lisesti mielekkäänä toimintana.
14307: tää kansalaisten veronmaksukykyä. Eduskunta lausui Oy Alko Ab:n hallinto-
14308: Irving Fisher on arvioinut, että Yhdysval- neuvoston alkoholiolojen kehitystä vuonna
14309: loissa alkoholijuomien käyttö aiheuttaa noin 1969 koskevasta kertomuksesta antamassaan
14310: 10% vähennyksen kansantulosta. Bertil Oh- mietinnössä pitävänsä erityisen tärkeänä alko-
14311: lin on arvioinut sanotun vähennyksen olevan holin taloudellisten haittavaikutusten kartoitta-
14312: Ruotsissa 3-8 %. mista. Seuraavassa kertomuksessa hallintoneu-
14313: Kansantulon kasvu on nykyisin siksi nopeaa, vosto katsoi, että tämän monitahoisen ongel-
14314: että alkoholijuomien käytön aiheuttama vähen- man selvittämisestä Alkoholipoliittinen tutki-
14315: nys korvautuu muutamassa vuodessa. Kuiten- muslaitos ja Alkoholitutkimussäätiö voivat suo-
14316: kin voidaan todeta, että ellei alkoholijuomia rittaa vain osan. Järkevän ja vastuuntuntoisen
14317: käytettäisi tai jos niitä käytettäisiin huomatta- ajattelutavan herättämiseksi näissä kysymyk-
14318: vasti nykyistä vähemmän, taloudellinen kasvu sissä olisi alkoholijuomien käytön kansantalou-
14319: olisi nykyistä nopeampaa. Jouko Siipi on pi- delle aiheuttamasta rasituksesta toimitettava
14320: tänyt kieltolain aikaista vähäistä alkoholinkulu- riittävän perusteellinen ja täydellinen puoluee-
14321: tusta eräänä syynä 1920-luvun alkupuolen no- ton tutkimus.
14322: peaan taloudelliseen nousuun. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14323: Alkoholijuomien käytön haittavaikutuksia ei kunnan hyväksyttäväksi kunnioittavasti toivo-
14324: kuitenkaan voida arvioida vain taloudellisin muksen,
14325: perustein, sillä alkoholiehtoisten väkivaltarikos-
14326: ten ja liikennetapaturmien, alkoholisairauksien että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi~
14327: ja alkoholismiin myös muille kuin asianomai- menpiteisiin alkoholijuomien käytön
14328: sille itselleen aiheuttamia kärsimyksiä ei voida kansantaloudelle aiheuttamien kustan-
14329: mitata rahassa. Alkoholijuomien käytön aiheut- nusten selvittämiseksi.
14330: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
14331:
14332: Veikko J. Turunen. Olavi Ronkainen.
14333: Raino Westerholm. Antero Juntumaa.
14334: 1632
14335:
14336: Vl,199.- Toiv.al. n:o 829.
14337:
14338:
14339:
14340:
14341: Veikko Turunen ym.: Lisäyksestä vuoden 1972 tulo- ia meno-
14342: arvioon Näkin hoitokodin toimintaa varten.
14343:
14344:
14345: E d u s k u n n a 11 e.
14346:
14347: Huumausaineiden käyttö maassamme on li- Myöskin hoitohenkilökunnalla on mahdollisuus
14348: sääntynyt v. 1969 jälkeen räjähdysmäisesti. asua kodissa päivystysaikana. Yhdistys on joutu-
14349: Yksistään Helsingissä on jo yli 3 000 huumaus- nut rakentamaan myöskin saunan pesutiloineen
14350: aineiden ongelmakäyttäjää. Maahamme on pe- hoitokotia varten. Näkin Hoitokotiin tullaan
14351: rustettu viime vuonna Kristillinen Alkoholisti- palkkaamaan 3-4 päätoimista hoitajaa, emäntä
14352: ja Narkomaani työ r.y. Yhdistys tulee perusta- sekä 2-3 osapäivähoitajaa.
14353: maan kristillisiä hoitokoteja eri paikkakunnille Näkin Hoitokodin remontti tulee maksamaan
14354: niille narkomaaneille, jotka omaksumalla kristil- n. 6 000 markkaa. Loppuvuoden budjetti on
14355: lisen elämänkatsomuksen haluavat vapautua 48 000 markkaa. Hoitokodin rahoitus perustuu
14356: huumausaineista. Eri maissa saadut kokemukset yhdistyksen jäsenmaksuihin ja Helsingissä toi-
14357: ovat osoittaneet, että juuri kristillinen hoitokoti- mivien seurakuntien vapaaehtoisiin lahjoituk-
14358: työ on tuottanut parhaimman tuloksen huumaus- siin. Näkin Hoitokodista käsin on myöskin tar-
14359: aineiden ongelmakäyttäjien parissa. Yhdistys on koitus pitää yhteyttä niihin nuorison keskuk-
14360: perustanut Helsinkiin ensimmäisen hoitokodin, siin, joissa huumausaineiden ongelmakäyttäjiä
14361: joka sijaitsee Näkinkuja 3:ssa olevassa vuokra- liikkuu eniten.
14362: kiinteistössä ja tulee toimimaan Näkin Hoitoko- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14363: din nimellä. Kiinteistössä suoritetaan parhaillaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14364: remonttia rakennusmestari Oittisen johdolla.
14365: Näin Hoitokoti aloittaa toimintansa 1. 3. ja tu- :että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
14366: lee tarjoamaan paikan 10-12 nuorelle. Hoidet- tyksen 40 000 markan ottamisesta lisäyk-
14367: tavilie tarjotaan ilmainen ruoka, asunto sekä tar- senä vuoden 1972 valtion tulo- ja meno-
14368: vittava lääkärinhoito. Nuorten käyttöön tulee arvioon 33.54.52/2 momenttiin käytet-
14369: 5 tilavaa asuinhuonetta, ruokailuhuone sekä täväksi Näkin hoitokodin toimintaa var-
14370: seurusteluun ja askarteluun tarvittavat tilat. ten.
14371: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
14372:
14373: Veikko J. Turunen. Olavi Ronkainen.
14374: Raino Westerholm. Antero Juntumaa.
14375: 1633
14376:
14377: VI,200.- Toiv.al. n:o 830.
14378:
14379:
14380:
14381:
14382: Veikko Turunen ym.: Määrärahasta valtionavuksi raittiustyöhön
14383: ja alkoholijuomista aiheutuvien haittojen ehkäisyyn.
14384:
14385:
14386: E d u s k u n n a 11 e.
14387:
14388: Alkoholilakeja hyväksyttäessä 1968 alkoholi- noin nousi 1 miljardista markasta noin 1.5
14389: lakivaliokunta perusteluissaan totesi, että elin- miljardiin markkaan. Alkoholimenojen osuus
14390: tason nousu ja alkoholikaupan muutokset tule- yksityisestä kulutuksesta lisääntyi 4.8 %:sta
14391: vat joka tapauksessa lisäämään kulutusta, joten 6.7 %:iin eli lähes puolella.
14392: valistus- ja ohjaustyön merkitystä on pidettävä Alkoholiyhtiön hallintoneuvoston kertomuk-
14393: entistä tähdellisempänä. sen mukaan julkinen juoppous on kertomus-
14394: Alkoholilain 98 S:n 1 momentin 2 kohdan vuonna 1970 lisääntynyt ja erityisesti nuorison
14395: mukaan valtion tulo- ja menoarvioon on vuo- asenteet juopuneena esiintymiseen lienevät
14396: sittain otettava määräraha, joka vastaa vähin- löyhtyneet. Koko väestön kohdalla pidätykset
14397: tään kolmeakymmentäviittä penniä kutakin ovat lisääntyneet 25.6 % sekä ikäluokissa 17-
14398: edellisenä vuonna maassa henkikirjoitettua asu- vuotiaat ja nuoremmat 45.5% ja 18-20-
14399: kasta kohti käytettäväksi avustuksena raittius- vuotiaat 33.9 % edellisestä vuodesta. Nuoriin
14400: työhön sekä alkoholijuomien käytöstä aiheutu- ikäluokkiin kohdistuneet pidätykset ovat kiis-
14401: vien haittojen ehkäisemistä tarkoittavaan toi- tämättä suuria ja osoittavat haittojen voima-
14402: mintaan. kasta lisääntymistä. Tiedot väkivaltarikoksista
14403: Näihin tarkoituksiin oli vuosien 1969, 1970 vuodelta 1970 eivät ole vertailukelpoiset edel-
14404: ja 1971 menoarvioissa merkitty vain sanotun listen vuosien vastaaviin tietoihin. Tämä joh-
14405: lainkohdan edellyttämä minimimäärä momen- tuu siitä, että rikoslain 21 luku, jonka piiriin
14406: tille 33.24.50 (valtionapu raittiustyöhön sekä nämä rikokset kuuluvat, muuttui perusteelli-
14407: alkoholijuomista aiheutuvien haittojen ehkäise- sesti vuoden 1970 alussa. Sen sijaan ratti-
14408: miseen). Summa on osoittautunut liian pie- juoppoustapauksissa tapahtui 11.1 % :n nousu
14409: neksi, sillä siitä on riittänyt lisäystä vain vält- samoin kuin muut yksilöön kohdistuvat rikok-
14410: tämättömiä, valtion virkamiehille edellisinä set kuten omaisuusrikokset ovat lisääntyneet
14411: vuosina myönnettyjä palkankorotuksia vastaa- 13.1 % edellisestä vuodesta.
14412: viin palkankorotuksiin sekä eduskunnan vas-
14413: tauksessaan edellyttämiin kurssikeskusten ra- Tilastokeskuksen ilmoituksen mukaan vuo-
14414: kennusavustuksiin. Monien järjestöjen toimin- den 1971 ensimmäisellä neljänneksellä ratti-
14415: tamäärärahat supistuivat jopa olemattomiin ja juoppoustapaukset lisääntyivät 22.5 %. Sen si-
14416: eräiden oli pakko vähentää henkilökuntaansa. jaan muut liikennerikokset moottoriajoneu-
14417: Erittäin valitettavaa tämä oli keskeisestä tie- voilla vähenivät 42.1 %. Juopumuspidätykset
14418: dotus-, valistus- ja koulutustoiminnasta huoleh- lisääntyivät 38.7 %, mitä on pidettävä erittäin
14419: tivan Suomen Raittiusjärjestöjen Liiton koh- huolestuttavana kehityksenä.
14420: dalla. Vuoden 1972 tulo- ja menoarvioesityk- Raittiusmäärärahaa olisi korotettava ei vain
14421: sessä määräraha on merkitty korotettuna kym- hallituksen esittämällä kymmenellä pennillä
14422: menellä pennillä asukasta kohti, mitä ei kui- asukasta kohden, vaan korotuksen tulisi olla
14423: tenkaan voida pitää riittävänä. kaksikymmentä penniä asukasta kohden. Tämä
14424: Alkoholijuomien kokonaiskulutuksen kasvu korotus on perusteltua alkoholijuomien kulu-
14425: oli uuden alkoholilainsäädännön kahtena en- tuksen ja haittojen kasvaessa odotettua no-
14426: simmäisenä vuonna puhtaana alkoholina yli peammin erityisesti nuorissa ikäluokissa sekä
14427: 48.7% (v. 1969 46.3% ja v. 1970 2.4.% ). toisaalta niistä johtuvasta raittiustyön tarpeen
14428: Niihin käytetty rahamäärä vähittäismyyntihin- lisääntymisestä sekä palkkaus-, matka-, posti-,
14429: 205 156/72
14430: 1634 Vl,200.- Raittiustyö.
14431:
14432:
14433: puhelin- ja painatuskuluissa tapahtuneesta kas- penniä asukasta kohti, tarkoittaa sitä, että tar-
14434: vusta. peen vaatiessa on tulo- ja menoarvioon mer-
14435: Alkoholijuomien kulutuksen ja haittojen kas- kittävä minimisummaa suurempi määräraha.
14436: vu ei enää ole hillittävissä pelkin alkoholi- Nyt jos koskaan on sellainen tilanne, jolloin
14437: poliittisin keinoin, ts. hinnankorotusten ja ra- määrärahaa on syytä tuntuvasti korottaa yli
14438: joitusten avulla. Raittiustyötä ja muuta alko- lain edellyttämän minimin.
14439: holista aiheutuvien haittojen ehkäisemistä tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14440: koittavaa toimintaa olisi pyrittävä voimakkaasti nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14441: tehostamaan. Suunnittelu-, koulutus- ja tiedotus- muksen,
14442: toiminta sekä ohjaustoiminta ovat ne työ-
14443: alat, joiden avulla voidaan nopeimmin vaikut- että hallitus ottaisi vuoden 1973
14444: taa raittiustilanteen korjaantumiseen. tulo- ja menoarvioesitykseen 3 024 500
14445: Alkoholilain 98 §:n 1 momentin 2 kohdassa markkaa valtionavuksi raittiustyöhön
14446: oleva määräys, että raittiustyöhön ja alkoholi- sekä alkoholijuomista aiheutuvien hait-
14447: haittojen ehkäisyyn on varattava määräraha, tojen ehkäisyyn.
14448: joka vastaa vähintään kolmeakymmentäviittä
14449: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
14450:
14451: Veikko J. Turunen. Olavi Ronkainen.
14452: Raino Westerholm. Antero Juntumaa.
14453: 1635
14454:
14455: VI,201.---'- Toiv.al. n:o 831.
14456:
14457:
14458:
14459:
14460: Väinö Turunen: Määrärahasta halpakorkoisiin lainoihin järvimat-
14461: kailuliikenteen harjoittajille laivakaluston hankkimiseen.
14462:
14463:
14464: E d u s k u n n a 11 e.
14465:
14466: Maamme matkailutaseen myönteiseen kehi- tiovalta on myöskin myöntänyt vuosittaista ta-
14467: tykseen on maamme järvimatkailulla ja sen loudellista avustusta. Nyt on kuitenkin osakas-
14468: kehittämisellä merkittävä, ellei peräti ratkaise- kuntien rahoitusmahdollisuudet loppuun käy-
14469: va vaikutuksensa. Yhä kasvavat matkailijamää- tetty laivayhtiöissä, eivätkä ne liene halukkaita
14470: rät järvialueillamme, niin ulkomaisten kuin ko- sellaisiin paljon pääomia vaativiin investointei-
14471: timaistenkin turistien osalta, osoittavat sitä hin jota uuden kaluston hankkiminen edellyt-
14472: suurta mielenkiintoa jota vain järvimatkailu tää.
14473: voi meidän maassamme tarjota. Mikäli yhä li- Tietäen järvimatkailun merkityksen koko
14474: sääntyvää kysyntää aiotaan lähivuosina edes maan matkailun kokonaisuuden kannalta ja tä-
14475: osittainkaan tyydyttää, on edessä uuden ja ny- män matkailumuodon erityisen merkityksen
14476: kyaikaisen laivakaluston hankkiminen järvimat- Saimaan alueen matkailulle, on tarkoituksen-
14477: kailumme tarpeisiin erittäin kiireellinen teh- mukaista, että valtiovalta suhtautuu tähän
14478: tävä. maamme matkailun kannalta tärkeän toimin-
14479: Tietäen aikaisemmasta kokemuksesta sen, nan tukemiseen tehokkaan taloudellisen avun
14480: ettei valtiovalta halua tulla mukaan osakkeen- muodossa.
14481: omistajana tukemaan niitä yhtiöitä jotka järvi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
14482: matkailusta ensisijassa vastaavat, on toisena nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14483: vaihtoehtona muunlaisen taloudellisen tuen an-
14484: taminen näille yhtiöille. Tällöin tulee ensisijai- että hallitus ottaisi vuoden 1973 tu-
14485: sesti kysymykseen valtion halpakorkoisen, ja lo- ja menoarvioesitykseen 1 200 000
14486: riittävän pitkällä maksuajalla myönnetyn lainan markan määrärahan jaettavaksi halpa-
14487: antaminen uuden laivakaluston hankkimista korkoisina lainoina Saimaan Laivamat-
14488: varten. Tähän mennessä ovat järvialueittemme kat Oy:lle ja muille järvimatkailua pal-
14489: kaupungit ja kunnat yhteistoiminnassa vastan- veleville laivaliikenteen harjoittajille
14490: neet näiden laivayhtiöiden talouden saneeraa- uuden laivakaluston hankkimista varten.
14491: misesta ja terveelle pohjalle saattamisesta. Vai-
14492: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
14493:
14494: Väinö Turunen.
14495: 1636
14496:
14497: VI,202.- Toiv.al. n:o 832.
14498:
14499:
14500:
14501:
14502: Väinö Turunen: Määrärahasta matkailua palveleville laivaliiken-
14503: teen harjoittajille suoritettaviin avustuksiin.
14504:
14505:
14506: EduskunnaUe.
14507:
14508: Erityisesti Saimaan alueen, mutta myös kdko nalisointitoimenpitein saattaa tailous tulevaisuu-
14509: Suomen matkailun kokonaisuuden kannailta dessa ikestäväHe pohjalle. Kehitys on tähän
14510: tärkeän Saimaan altaan matkustajalaivallik.en- mennessä ollut erktäin myönteistä.
14511: teen turvaamiseksi perustettiin vuonna 1967 Tietäen järvimatikailun merlåtylksen kdko
14512: Saimaan Laivamatkat Oy. Yhtiötä perustet- maan matkailoo kOkonaisuuden kanna:lta ja
14513: taessa noudatettiin valtiovallan ja asiantunti- tämän matkailumuodon erityisen merkityksen
14514: joiden ohjeita. Yhtiön perustaminen tapahtui Saimaan alueen mittkail!uJ.le, on ,tarkoituksenmu-
14515: nimenomaan valtiovallan 1toivomuksesta ja kaista, että vahiovalta suhtautuu tähän maam-
14516: tueilla. Vaitiovalta ei kuitenkaan katsonut voi- me ma~tkailun kannailta tä11keän toiminnan tu-
14517: vansa tulla osakikaaksi yhtiöön, vaan ilmoiltti kemiseen myöntämälJ.ä riirt:tävää taloudellista
14518: osalllistuvansa yhtiön perustamisikustannubiin tt:&ea.
14519: ja huolehtivoosa omailta osaltaan taloude:llisen EdeNä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
14520: tuen antamisesta tulevaisuudessa ja tarpeen nan h)liViiksyttäväksi toivomuksen,
14521: niin vaatiessa. Valtion poisjääminen yhtiön
14522: osakkaiden joukosta vaikutti osaltaan, että yh- että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
14523: t:iölJle ei saatu myöskään alueelta niin suurta . ja menoarvioesitykseen 500 000 mar-
14524: määrää osakepääomaa kuin mitä alunperin oli kan määrärahan avustuksiksi matkailua
14525: taiikoituksenmukaiseksi havaittu. palveleville laivaliikenteen barjoittajille.
14526: Saimaan Laivamatbt Oy varustamon perus-
14527: tamisen päätarkoituksena dli !liiken:teen ratio-
14528: Helsingissä 15 päivänä hclmikuuta 1972.
14529:
14530: Väinö Turunen.
14531: 1637
14532:
14533: Vl,203.- Toiv.al. n:o 833.
14534:
14535:
14536:
14537: Tähkämaa ym.: Elintarvikkeiden valvonnan keskittämisestä ia
14538: tehostamisesta.
14539:
14540: E d u s k u n n a 11 e.
14541:
14542: Äskettäin on valmistunut elintarvikeval·von- työntekijöiden terveyden valvonta. Kun myös
14543: tatoimi'kunnan mietintö, jossa esitetään nykyi- kau,ppa- .ja teollisuusministeriön on luotava
14544: sen elintarvikevalvonnan keskittämistä kauppa. lääninhallitusten kautta terveydenhoitolauta-
14545: ja teollisuusministeriöön tai sen alaisuuteen kuntiin uudet yhteydet, merkitsee enemmistön
14546: kaavailtuun elinkeioohallitu:kseen. esitys sitä, et>tä asioiden hoito kentällä moni-
14547: Toimikunta on selvittänyt vain kysymyksen mutkaistuu terveydenhoitolautakunnan saadessa
14548: organisatoorista puolta ja sitäkin varsin hata- 'kolme :käski~ää.
14549: rasti. Sen olisi pitänyt selvittää elintarvikkei- Valtion kustannusten nousu.n peittämisdksi
14550: den valvontaa ja kuluttajien suojelua .tervey- toimikunta esittää perittäväik:si 0.1 %:n veron
14551: dellisistä vaaroista koskevaa materiaalista sään- elintarviketeollisuuden tuotannon ja elintarvik-
14552: nöstöä. Maatalousministeriön elintarvikehygie- keiden maahantuonnin bruttoarvosta. Tämä oli-
14553: nian toimistoon keskitetyssä maidon ja lihan si kohtuutonta, koska kustannukset siirtyisivät
14554: tarkastuksessa ei ole havaittu mitään puutteita. elintarvikkeiden hintoihin kuluttajien makset-
14555: Sensijaan suurimmat puutteet ovat tuontielin- tav~ksi ilman, että valvonnan paranemisesta on
14556: tarviJklkeiden varsi.nkin korvike-elintarvikkeiden mitään takeita.
14557: valvonnassa ja margariinin va·lmistuksen val- Elintarv~kkeiden valvontaa ja kuluttajien
14558: vonnassa, jotka ovat suurelta osin kauppa- ja suojaamista terveydellisi'ltä vaarailta ja talou-
14559: teollisuusministeriön tehtäviä. Myös lääkintöhal- dellisilta tappioilta tulisi meillä tehostaa. Sitä
14560: litu'hen suorittama valvonta on tyydyttävästi ei saada aikaan organisaatiota heikentämällä.
14561: järjestetty. Pääpaino on keskitettävä materiaalisten sään-
14562: Elintarvilkkeiden valvonnan siirtäminen lää- nösten korjaamiseen. Toimikunnan enemmistön
14563: kintähallittikselta ja maatalousministeriöitä ehdotus ei näitä epäkohtia korjaa, vaan päin-
14564: kauppa- ja teollisuusministeriöön tai kaavail- vastoin huonontaa tärkeimpien elintarvikkeiden,
14565: tuun elinkeinohallitukseen rikkoisi kokonai- maidon ja lihan nyt hyvin hoidettua valvon-
14566: suuden nimenomaan lihan ja maidontarkastus- taa. Mikä:li elintarvikevalvonnan keskittämistä
14567: lakien nojalla valvonnan suhteen, jossa valvon- pidetään välttämättömänä, tapahtuu se parhai-
14568: ta on hoidettu raaka-aineen ·tuotannosta :kulut- ten antamalla valvonta maatalousministeriön
14569: tajalle tehokkaammin kuin muu elintarvikeval- elintarvikehygienian toimistolle.
14570: vonta osittain eläintautien valvontaan yhdistet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14571: tynä. Kun eläintautien ennakkoehkäisy ja val- .nioittaen eduslkunnan hyväksyttäväik:si toivo-
14572: vonta on välttämätöntä lihan- j•a maidontarkas- muksen,
14573: tuksen yhteydessä, olisi toimikunnan enemmis-
14574: tön esityksen mu1kaan tätä varten luotava kak- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14575: sinkertainen organisaatio, koska maatalousmi- elintarvikkeiden valvonnan keskittämi-
14576: nisteriön on jatkettava valvontaa nykyisessä seksi maa- ja metsätalousministeriöön
14577: laajuudessa eläintautien osalta, tai saatettava Ja laajan tasapuolisesti eri intressiryh-
14578: eläinlääkärit kahden ministeriön alaisiksi. Myös mistä koostuV.an komitean a$e'ttamisek-
14579: lääkintähallitu'kselle jäisi elintarvikevalvontaan si selvittämään elintarvikevaltJpnnan te-
14580: liittyviä tehtäviä mm. elintarvikehuoneistojen hristamiskt kokonaisuudes<saan.
14581: hygieeninen valvonta samoin kuin elintarvike-
14582: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
14583:
14584: Taisto Tähkämaa. Jouko Siikaniemi. Pentti Poutanen.
14585: 1638
14586:
14587: Vl,204.- Toiv.al. n:o 834.
14588:
14589:
14590:
14591:
14592: Vainio ym.: Alkoholimainonnan kieltämisestä ja alkoholin ter-
14593: veydelliset vaaratekijät selvittävän valistuskampanjan aikaan-
14594: saamisesta.
14595:
14596:
14597: E d u s k u n n a 11 e.
14598:
14599: Alkoholin kulutus maassamme on kokoajan vailla merkitystä. Tehokkaamman keinon kulu-
14600: kasvamassa eikä hintojen korotuksilla ole sa- tuksen hillitsemiseen tarjoaisi sellainen markki-
14601: nottavammin pystytty hillitsemään alkoholin ku- nointia rajoittava tekijä, kuin alkoholipitoisten
14602: lutusta. Alkoholin väärinkäytöstä johtuvat ter- juomien mainonnan täydellinen kieltäminen. Tä-
14603: veydelliset ja muut ongelmat ovat jo pitkään män lisäksi tulisi ryhtyä toimenpiteisiin yleisen
14604: olleet yleisessä tiedossa. Alkoholikulutuksessa valistuskampanjan aikaansaamiseksi, jonka avul-
14605: meilläkin ollaan vähitellen lähestymässä tilan- la tuotaisiin esille alkoholinkäytöstä johtuvat
14606: netta, jossa asenteet ovat niin muuttuneet, että terveydelliset haitat. Tässä yhteydessä olisi tuo-
14607: normaaliksikin katsottava käyttö on muuttu- tava esille erityisesti sellainen seikka, että nyky-
14608: massa kansanterveydelliseksi ongelmaksi. Erityi- päivinä sangen kohtuulliseksikin katsottu alko-
14609: sesti maksasairaudet ja keskushermoston sairau- holin säännöllinen käyttö muodostaa suuren ter-
14610: det ovat lisääntymässä alkoholinkäytön lisään- veydellisen vaaratekijän.
14611: tyessä. Koska hintapolitiikalla ei päästä halut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14612: tuun tulokseen, vaan päinvastoin nykyisissä olo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14613: suhteissa hinnankorotusten avulla vain aikaan- muksen,
14614: saatetaan lisääntyviä sosiaalisia ongelmia, olisi
14615: lähdettävä siitä, että asenteita muuttamalla voi- että hallitus ryhtyisi välittömiin toi-
14616: taisiin pyrkiä hillitsemään alkoholinkulutusta. menpiteisiin alkoholimainonnan täydelli-
14617: On todettu, että perinteisellä raittiustyöllä ei seksi kieltämheksi ja yleiten valistus-
14618: sanottavasti myöskään voida puuttua kansalais- kampanjan aikaansaamiseksi, jolla tuo-
14619: ten asenteisiin, joten perinteisen raittiustyön taisiin esille alkoholin terveydelliset vaa-
14620: tukeminen monilta osin on alkoholipoliittisesti ratekijät.
14621: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
14622:
14623: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
14624: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
14625: 1639
14626:
14627: VI,205.- Toiv.al. n:o 835.
14628:
14629:
14630:
14631:
14632: Vainio ym.: Epileptikkopoliklinikan ja kuntoutuslaitoksen laa-
14633: jentamisesta ja ylläpitämisestä.
14634:
14635:
14636: E d u s k u n n a 11 e.
14637:
14638: Ainoa maamme epileptikkojen eli kaatuma- Hoidosta perityillä poliklinikkamaksuilla ra-
14639: tautisten kuntouttamis- ja hoitoklinikka toimii hoitetaan parinkymmenen hoitajan, lääkärin,
14640: Helsingissä Pitäjänmäellä hyväntekeväisyysvaro- sosiaalihoitajan, työnohjaajan ja kanslian muo-
14641: jen turvin. dostama henkilökunta.
14642: Laitos toimii nykyisin ränsistyneessä puukir- On kohtuutonta, että valtion avun puuttues-
14643: kossa ja sen viereisessä talossa. Laitoksessa on sa laitos toimii ikään kuin päivä kerrallaan,
14644: poliklinikka epileptikkojen hoitamista varten, vailla [aajentamis- ja pitkän tähtäyksen ohjel-
14645: koelaboratorio, kuntoutus- ja suojatyöklinikka maa. Kuitenkin ko. laitoksen potilaista voidaan
14646: sekä varsinainen työklinikka, jossa tutkitaan po- parantaa ja kuntouttaa noin 80 % työelämän
14647: tilaiden kykyjä ja soveltuvuutta eri töihin. palvelukseen. Olisi erittäin tärkeätä, että hoitoa
14648: Todettakoon, ettei epilepsia ole sairaus, vaan voitaisiin antaa kaikille epilepsiaa sairastaville.
14649: oire jostakin. Joskus se johtuu kasvista tai Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
14650: aineenvaihduntahäiriöstä. Sen syynä saattaa olla kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14651: myös aivovamma, ja liikenneonnettomuuksista
14652: aivovamman saaneet osoittavat myöhemmin että hallitus ryhtyisi valtion tukitoi-
14653: epilepsian oireita. Vuosittain noin 3 000 ihmis- menpiteisiin epileptikkojen poliklinikan
14654: tä sairastuu epilepsiaan liikennevaurion vuoksi. ja kuntoutusosaston laajentamiseksi ja
14655: laitoksen ylläpitämiseksi.
14656: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
14657:
14658: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
14659: Arttur Niemelä. J. Juhani Kortesalmi.
14660: Pekka Vennamo.
14661: 1640
14662:
14663: Vl,206.- Toiv.al. n:o 836.
14664:
14665:
14666:
14667:
14668: Vainio ym.: Ilmaisen hammashoidon iär;estämisestä esikoulu-
14669: ikäisille.
14670:
14671:
14672: E d u s k u n n a 11 e.
14673:
14674: Jo 19.57 tuli voimaan laki joka velvoittaa kea korjata ja monasti ne joudutaan poista-
14675: kunnat vuoteen 1967 mennessä järjestämään maan. Siksi hammastarkastukset ja hammas-
14676: kansakoululaisille mahdollisuuden saada ilmais- hoito olisi ulotettava kaikkiin viisivuotiaisiin
14677: ta hammashoitoa. Niinpä useimmat kunnat ja sitä vanhempiin esikouluikäisiin. Kuusivuo-
14678: ovat ulottaneet maksuttoman hampaiden hoi- tiaana lapsi saa jo ensimmäiset pysyvät ham-
14679: don ja tarkastuksen koskemaan myös muita paansa, joiden terveydestä olisi pidettävä alus-
14680: oppivelvollisuusikäisiä. Joissakin kaupungeissa ta lähtien kunnollista huolta. Huolto yhteis-
14681: ja kauppalaissa on lastentarhojen eli alle oppi- kunnan varoilla ei varmaankaan muodostuisi
14682: velvollisuusikäiset saatettu maksuuoman ham- taloudellisesti ylivoimaiseksi, koska viisi-kuu-
14683: mashoidon piiriin. sivuotiaiden hammastarkastukset ja hoito voi-
14684: Huolimatta lasten hammastarkastuksen te- taisiin suorittaa jo olevissa kouluille vara-
14685: hostamisesta ja hoidosta, on kuitenkin todet- tuissa hammashoitotiloissa käyttämällä jo nyt
14686: tu hammasmädän suuresti lisääntyneen. Ham- käytössä olevaa henkilökuntaa. On otettava huo-
14687: masmätä on kaikkein levinneimpiä sairauksia mioon myös se, että riittävän ajoissa aloitettu
14688: lasten hampaistossa tuhoten hammaskiillettä hammashoito vähentäisi huomattavasti hoidon
14689: ja hammasluuta. Jos vioittuneita hampaita ei tarvetta jo varttuneempien oppivelvollisuus-
14690: ajoissa korjata, leviää mätä syvemmälle ja h ikäisten keskuudessa, jolloin tuloksena voisi
14691: puksi ns. hammasytimeen ja jälleen verenkier- olla jopa kansantaloudellista säästöä.
14692: toon jolloin se aiheuttaa häiriöitä myös yleis- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14693: kunnossa. Tutkittaessa kansakoulun ensimmäi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi seuraa-
14694: sen luokan oppilaita, voidaan todeta, että 100 van toivomuksen,
14695: lapsen joukosta voi löytyä yksi ainoa, jolla on
14696: täysin terveet hampaat. Voidaan myös todeta että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
14697: 7 vuotiaiden uudetkin hampaat jo niin pit- miin ilmaisen hammashoidon ;är;estä-
14698: källe vaurioituneen, että niitä on erittäin vai- miseksi myös esikouluikäisille.
14699: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
14700:
14701: Mikko Vainio. Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
14702: Arttur Niemelä. A. R. Sainio. Pekka Vennamo.
14703: 1641
14704:
14705: Vl,207.- Toiv.al. n:o 837.
14706:
14707:
14708:
14709:
14710: Vainio ym.: Kotiavustajatoiminnan saattamisesta valtionavun
14711: piiriin.
14712:
14713:
14714: E d u s k u n n a II e.
14715:
14716: Terveydenhoidon ja sosiaa:Iihuollon alalla py- Kotiaputoiminnan tulisi lisääntyä vanhus-
14717: ritään palvelun parantamiseen. Yhteiskunnalle määrän kasvun ja muun lisääntyvän tarpeen
14718: taloudellisin ratkaisu on avohoito, samalla on myötä.
14719: ihmiselle henkisesti myönteisin. Näitä päämää- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14720: riä on kunnallisten kotiavustajien toiminta to- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14721: teuttanut.
14722: Kuunailisiksi kotiavustajiksi on koulutettu että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14723: keski-ikäisiä henkilöitä, joiden lapset ovat ehti- kotiavustajatoiminnan saattamiseksi val-
14724: neet aikuisiksi. Kotiavustajan koulutus on tuke- tionavun piiriin samalla tavoin kuin
14725: nut heidän aikaisempia tehtäviään kodin pii- kunnalliset kodinhoitajatkin.
14726: rissä, ja tehnyt mahdolliseksi heidän sijoittumi-
14727: sensa uudelleen työelämään.
14728: Helsingisesä 6 päivänä helmikuuta 1972.
14729:
14730: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
14731: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
14732:
14733:
14734:
14735:
14736: 206 156/72
14737: 1642
14738:
14739: Vl,208.- Toiv.al. n:o 838.
14740:
14741:
14742:
14743:
14744: Vainio ym.: Määrärahasta Korsuveljesten Kuntosäätiön rakennus-
14745: lainojen maksamiseen ja korkotukeen.
14746:
14747:
14748: E d u s k u n n a 11 e.
14749:
14750: Korsuveljesten kuntosäätiö, jonka jäseninä sen valvomana laitoksena erityisesti valtio-
14751: ovat mm. Suomen Rintamamiesveteraanien vallalle määrättyjä tehtäviä, ei sen käyttökus-
14752: Liitto ry, Suomen Sotaveteraaniliitto ry, Sota- tannuksiin, rakentamisesta aiheutuneisiin vel-
14753: invalidien Sisä-Suomen piiri ry, Sydäntautilii- koihin enempää kuin koronmaksujen tukemi-
14754: ton Keski-Suomen piiri ry, Keski-Suomen Maa- seenkaan ole lainkaan tähän mennessä saatu
14755: kuntaliitto ry, on katsonut tarpeelliseksi perus- valtion, enempää kuin muutakaan tukea, joten
14756: taa Laukaan kunnan Petruman kylässä sijait- laitoksen hoitopäivämaksut tulevat suhteetto-
14757: sevalle Pölkinahon tilalle Keski-Suomen kun- man korkeiksi verrattuna yksilön sairaanhoito-
14758: toutumislaitos nimisen kuntoutumislaitoksen, palveluksistaan maksamiin määriin nähden,
14759: joka lääkintöhallituksen 23. 4. 1971 antamalla mutta kohoavat ehkäisevän ja ylläpitävän ter-
14760: päätöksellä sai perustamisluvan, sääntövahvis- veydenhoidon laitoksena vain kolmannekseen
14761: tuksen ja jonka vahvistetun toimintasuunni- sairaalain ja avohoidon kustannuksista, vaikka
14762: telman mukaan laitoksessa järjestetään liikunta- viimemainituilla ei ole velkojen kuoletus- ja
14763: kursseja, kuntoleirejä, virkistystilaisuuksia, har- korkomaksuja edes hoitopäivämaksuissaan mu-
14764: joitetaan opetus- ja tutkimustoimintaa sekä kana.
14765: annetaan sosiaaliministeriön sairausvakuutus- Koska ehkäisevän ja ylläpitävän terveyden-
14766: lain mukaisesta laboratorio- ja röntgentaksasta hoidon onnistuminen edellyttää terveyden säi-
14767: antaman päätöksen ( 446/64) 7 §:n, sellaisena lyttämisessä päästävän vähintäänkin yksilölle
14768: kuin se on muutettu sosiaaliministeriön 28 päi- yhtä vähän kustannuksia aiheuttavaan meno-
14769: vänä joulukuuta 1966 antamalla päätöksellä erään kuin menetetyn terveyden hoitamisessa,
14770: n:o 704, tarkoittamaa liikuntahoitoa, fysikaa- ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
14771: lista esikäsittelyä ja muuta fysikaalista hoitoa täväksi toivomuksen,
14772: sekä suoritetaan saman päätöksen tarkoittamia
14773: fysikaalisia tutkimuksia. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
14774: Sotilasvammalain muutoksella 19. 2. 1971 että v. 1973 tulo- ja menoarvioon otet-
14775: (180/71) valtion toimesta sairaanhoitona kor- taisiin 650 000 markan määräraha käy-
14776: vattavien piiriin tuli noin 40 000 miestä, joille tettäväksi Korsuveljesten Kuntosäätiön
14777: määräaikaisten lääkärintarkastusten lisäksi voi- laitoksen rakennuslainojen maksuun ja
14778: daan antaa työ- ja toimintakyvyn palauttamista että v. 1973 tulo- ja menoarvioon otet-
14779: tai säilyttämistä tarkoittavaa kuntouttamista taisiin 520 000 markan määräraha sää-
14780: sekä erityisessä laitoksessa annettavaa huoltoa. tiön laitoksen rakennuslainojen korko-
14781: Keski-Suomen Kuntoutumislaitos on sellainen. tukena käytettäväksi.
14782: Vaikka sen toiminta täyttää lääkintöhallituk-
14783: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
14784:
14785: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
14786: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
14787: Lauri Linna.
14788: 1643
14789:
14790: VI,209.- Toiv.al. n:o 839.
14791:
14792:
14793:
14794:
14795: Vainio ym.: Pankeille luottotietoja hankkivien laitosten saatta-
14796: misesta lainsäädännön ja julkisen valvonnan piiriin.
14797:
14798:
14799: E d u s k u n n a U e.
14800:
14801: Pankkitoiminta on luonteensa takia julkisen hankkiminen ja käyttö saattavat joissain ta-
14802: vallan kontrollin alaista ja pankkitoiminnan pauksissa loukata erittäin vakavasti kansalais-
14803: kontrolloimisella pyritään ennenkaikkea suo- ten oikeusturvaa ja tasa-arvoisuutta sekä jarrut-
14804: jaamaan pankin asiakkaiden etua, jotta mahdol- taa yritteliäisyyttä.
14805: linen pankin vararikon uhka saataisiin tietää Koska pankkitoiminta jo on välillisesti tai
14806: ajoissa ja voitaisiin välttää. Pankkitarkastus- välittömästi julkisen vallan valvonnassa kat-
14807: toiminta on alistettu valtiovarainministeriölle ja somme, että sääntöjä luotonannon osalta voi-
14808: se toimii hyvin nykyisten säädöksiensä puit- taisiin täsmentää ja pankit velvoittaa aina il-
14809: teissa. Kokonaan julkisen vallan kontrollin ul- moittamaan asiakkaalleen, mikäli lainansaannin
14810: kopuolella on pankkien luotonantoon läheisesti esteenä on luottotietolaitokselta saatu negatiivi-
14811: liittyvä luottotietojen hankkiminen ja käyttö. nen tieto. Lisäksi voitaisiin luottotietotoiminta
14812: Tämä on johtanut useissa tapauksissa pankkien saattaa lainsäädännön piiriin ja pankkitarkas-
14813: luottoasiakkaiden kohdalta erittäin hankalaan tustoimintaa kehittää niin, että se valvoisi
14814: tilanteeseen. Luottotietoja hankkivat ja niitä pankkien luotonantoon liittyvien luottotietojen
14815: myyvät kaupalliset yhtiöt ovat toiminnassaan todenperäisyyttä ja pankkien ilmoittamisvelvol-
14816: täysin ulkopuolella minkäänlaisen valvonnan ja lisuutta mikäli pankin päätös perustuu luotto-
14817: tietojen todenperäisyyttä ei voida kontrolloida, tietolaitokselta saatuun asiakkaan kannalta nega-
14818: koska pankki ei luoton eväämisen yhteydessä tiiviseen tietoon.
14819: yleensä ilmoita, että luotto on evätty luotto- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
14820: tietolaitokselta saatujen negatiivisten tietojen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14821: nojalla. Julkisuuteen on tullut tapauksia, joissa
14822: jonkun protestilistalla olleen henkilön kanssa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14823: sattumalta samanniminen henkilö on joutunut pankeille luottotietoja hankkivien laitos-
14824: luotansaantivaikeuksiin luottotietolaitoksen le- ten saattamiseksi lainsäädännön ja julki-
14825: väperäisyyden ja tietojen summittaisuuden sen valva:nnan piiriin sekä pankkitoi-
14826: vuoksi. Samoin ovat luottotietolaitokset anta- mintaa koskevien säädösten tarkistami-
14827: neet negatiivisia tietoja luotanhakijoista ta- seksi luotonannon osalta siten, että pan-
14828: pauksissa, jotka ovat olleet sangen vähämerki- kit olisivat asiakkaisiinsa nähden ilmoi-
14829: tyksellisiä eivätkä ole missään suhteessa luo- tusvelvollisia luottotietojen suhteen ja
14830: tanhakijan hakuhetken taloudellisiin seikkoihin. pankkitarkastustoiminta ulotettaisiin
14831: Tällaiset erehdykset kohdistuvat erityisesti koskemaan myös edellä mainittua ilmoi-
14832: pienyrittäjiin ja tavallisiin kansalaisiin, esimer- tusvelvollisuutta sekä luottotietojen to-
14833: kiksi asuntolainan tarvitsijoihin. Luottotietojen de,nperäisyyttä.
14834: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
14835:
14836: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
14837: Arttur Niemelä. J. Juhani Kortesalmi.
14838: Pekka Vennamo.
14839: 1644
14840:
14841: Vl,210.- Toiv.al. n:o 840.
14842:
14843:
14844:
14845:
14846: Vainio ym.: Pienten yksityiskauppiaiden olemassaolon ja toi-
14847: minnallisen itsenäisyyden turvaavan lainsäädännön aikaansaa-
14848: misesta.
14849:
14850:
14851: E d u s k u n n a 11 e.
14852:
14853: Yhteiskuntasuunnittelijat ja kunnalliset luot- Tukkuliike pyrkii rakentamaan suuria myy-
14854: tamusmiehet nyky-yhteiskunnassa palvelevat mälöitä sellaisille alueille joilla toimii itsenäisiä
14855: tukkuliikkeiden mahdin palveluksessa. Heidän kauppiaita. Heidät halutaan hiljalleen näännyt-
14856: siunauksellaan syntyy suurmyymälöitä joihin tää sotkemalla keskitetyn kauppatoiminnan
14857: yksityiskauppiaat eivät pääse käsiksi. He saa- ympyröitä.
14858: vat tyytyä vuokraamaan ne tukkuliikkeiltä ko- Täysin tarpeeton ja mielettömästi rahaa vaa-
14859: vin ehdoin. tiva suurmyymälöiden perustaminen on saatava
14860: Ulospäin näkyvästi itsenäinen kauppias, to- loppumaan, sillä muualla maailmassa on suun-
14861: dellisuudessa on systeemiin tiukasti sidottu taus palata takaisin pienempiin myymäläyksi-
14862: keskusliikkeen työntekijä. Tukkuliikkeiden köihin, koska palvelualttius ja kohtelu on pa-
14863: kiinnostus suuriin myyntipisteisiin johtuu huo- rempi pienissä myymäläyksiköissä.
14864: mattavassa määrin siitä, että näihin sijoittuva Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14865: kauppias voidaan taloudellisin painostuksin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14866: helpoiten velvoittaa toteuttamaan tukkuliikkei- muksen,
14867: den tavoitteita.
14868: Sensijaan pienehkössä yrityksessä toimiva että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14869: kauppias pystyy vielä toistaiseksi rahoittamaan sellaisen lainsäädännön aikaansaami-
14870: liiketoimintansa ilman tukkuliikkeen tukea ja seksi, joka turvaa pienien yksityiskaup-
14871: voi näin ollen toteuttaa liikekohtaista myynti- piaiden olemassaolon ja toiminnallisen
14872: politiikkaa, jonka ei läheskään aina tarvitse itsenäisyyden.
14873: myötäillä ostospaikan ajatuksia ja määräyksiä.
14874: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1972.
14875:
14876: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
14877: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
14878: 1645
14879:
14880: VI,211.- Toiv.al. n:o 841.
14881:
14882:
14883:
14884:
14885: Vainio ym.: Sokeiden vapauttamisesta televisio- ;a radiolupa-
14886: maksuista.
14887:
14888:
14889: E d u s k u n n a 11 e.
14890:
14891: Radio on jo pitikään ollut sokeille miltei ai- Lisäksi muut .perheenjäsenet voivat selostaa
14892: noa tiedonvälityskanava. Sokeain radiot ovat kuvan sisältöä sokealle.
14893: radion kuuntelulupamaksusta vapaita. Kuiten- Koska sokeiden saarnat eläkkeet ovat pienet
14894: kin television yleistyttyä niin sokeain kuin ja .toimeentulo niukkaa, tuottaa radio- ja tv·
14895: näkevienkin perheissä on edellä mainittu mak- luvan maksaminen monelle ylivoimaisia talou-
14896: suvapaus menettänyt merkityksensä, sillä tele- dellisia vaikeuksia.
14897: visioluvan yhteydessä on perheessä joka ta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunni-
14898: pauksessa oltava myös maksullinen radiolupa. oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo·
14899: m ole lkohtuullista, että sokeat ja heidän muksen,
14900: perheensä ~äävät tdevision antamasta tiedon-
14901: välityksestä osattomiksi, koska heidän elä- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
14902: mänpiirinsä muutenkin pakosta jää tavallista miin sokeiden tv-luvan ;a siihen liitty-
14903: suppeammaksi. Vaikka sokeat eivät pystykään vän radioluvan vapauttamiseksi lupa-
14904: katsomaan kuvaa, voivat he kuitenkin !kuun- maksuista.
14905: telemalla saada ·tietoja televisionkin kautta.
14906: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1972.
14907:
14908: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
14909: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
14910: A. R. Sainio.
14911: 1646
14912:
14913: Vl,212.- Toiv.al. n:o 842.
14914:
14915:
14916:
14917:
14918: Vainio ym.: Tehokkaan terveysvakuutustoiminnan ja ylläpitävän
14919: terveydenhoidon aikaansaamisesta.
14920:
14921:
14922: E d u s k u n n a 11 e.
14923:
14924: Vakuutustoiminta maassamme käsittää yleen- avulla voidaan ihmisen vuotuinen työkyky sal-
14925: sä vahinkotapahtumia riskiperiaatteella. Se kor- lyttää vaikeissakin tapauksissa 3-4 viikon
14926: vaa menetyksiä, jotta tiettyyn kohteeseen osu- vuotuisella kuntoutuksella. Tällainen menet-
14927: nut odotetunlainen vaurio lopultakaan ei koi- tely säästää huomattavasti sairaanhoitomenoja,
14928: tuisi vakuutuksenottajan vahingoksi. Henki- sairaalaikustannuksia yksilöitä ja yhteiskunnalta,
14929: löön kohdis,tuvissa vakuutuksissa on tunnus- turvaa työssäolevalle perheensä elättämfsmah-
14930: omaista odotella vahingon sattumista, suurten dollisuuden ja työnantajalle pätevän työvoiman.
14931: tai pienten lukujen lakien mukaan, mutta va- Sosiaali- ja terveysministeriössä valvotaan
14932: kuutuksenaikaista vakuutuksenottajaan kohdis- sekä terveyttä että vakuutustoimintaa, siellä
14933: tuvaa mielenkiintoa vakuutuksenantaja ei tunne voitaisiin (kansaneläkelaitoksen sairausvakuu-
14934: kuin maksujen perintää seuratessaan. Vakuu- tustoiminnan rinnalla) huolehtia ihmisen ter-
14935: tustapahtuman synnyttyä luonnollisesti sopi- veysvakuutustoiminnasta sekä valtion että yk-
14936: mus pidetään, mutta usein ei esimerkiksi me- sityisten vakuutusyhtiöiden toimintamuotona.
14937: netettyä terveyttä saadakaan palautetuksi. Jos Edut tästä ovat joka suhteessa yhteiskunnalle
14938: meilläkin kuten eräissä ma1ssa henkilöön koh- ilmeiset. Edelläolevan perusteella ehdotamme
14939: distuvien vakuutusten ehtona olisi säännölli- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
14940: set vakuutusmaksuun sisältyvät terveystarkas- vomuksen,
14941: tukset, voitaisiin jo varhaisessa vaiheessa to-
14942: detun sairauden oireet poistaa asianmukaisessa että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
14943: ehkäisevän ja ylläpitävän terveydenhoidon lai- siin sellaisen terveysvakuutustoiminnan
14944: toshoidossa, ja mm. hankalien työasentojen, säännöllisine lääkärintarkastuksineen ja
14945: iän mukanaan tuomien rappeutumain, puut- ehkäisevän sekä ylläpitävän terveyden-
14946: teellisen ravitsemuksen, vammoittumisen ai- hoidon laitoksineen aikaansaamiseksi,
14947: heuttamien 1Hkunnallisten esteiden, henkisten että maamme kansalaisille annettaisiin
14948: rashteiden jne. aiheuttamat vauriot voidaan jo nyt puuttuva mahdollisuus turvata ter-
14949: nykyisin hoitaa. Eri lihasryhmiin, tukikudok- veytensä säilyttäminen, työkykynsä,
14950: siin, verenkierto- ja hengityselimiin kohdistu- -paikkansa ja maamme pääsisi maail-
14951: van harjoituksen, tarkoituksenmukaisen kunto- man sairastavimman kansakunnan ase-
14952: liikunnan ja virkistäväin ympäristötekijäin masta paremmalle sijoitukselle.
14953: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
14954:
14955: Mikko Vainio. Lauri Linna.
14956: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
14957: Pekka Vennamo.
14958: 1647
14959:
14960: VI,213.- Toiv.al. n:o 843.
14961:
14962:
14963:
14964:
14965: Vainio ym.: Toimenpiteistä kansalaisten sairastavuuden vähentä-
14966: miseksi.
14967:
14968:
14969: Ed u s k u n n a 11 e.
14970:
14971:
14972: Kansanter:veysJain kä.sittelyn yhteydessä tu1i tynyt lääkintöhatJ!litus, mutta ·sielltä puuttuu :ter-
14973: useassa eri yhteydessä Nmi, että [aki tähtää lä- veyden säilyttämisestä vastaava terveyshalli:tus,
14974: hinnä sairaanhoidon, jo menetetyn terveyden työsuoje1uhallitus työssäolevien hyväksi jne.
14975: parantamiseen. Kun tiedetään, ettei muutenkin Puuttuu !kansaiaisten terveystu'rvaorganisaatio.
14976: vaikeuksissa olevaa, sairastuvaa väsynyttä ja huo- Edelläolevan perusteeNa ehdotamme eduskun-
14977: llinsa vajonnutta ihmistä pystytä paljonkaan nan hyv.aksyttävä!ksi toivomuksen,
14978: neuvoilla ja kehoituksilla auttamaan, va~kka ter-
14979: vey&!kes1mksissa valistustoimintaa iheihin ikeski- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14980: tettäisii<nkin, vaan tällaista ihmistä autetaan paT- selvittämään ne keinot, joilla parhaiten
14981: haiten luoma:lla seHainen ehkäisevän ja ylläpitä- luotaisiin sosiaali- ja terveysministeriöön
14982: vän terveydenhordon järjestelmä, joilla yksilö pi- sellainen organisaatio ja maahamme ih-
14983: dettäisiin terveenä, myös mielenterveyden suh- misen terveenä pitämiseksi tarvittavat
14984: teen, olisi paikarl'laan viimeinkin selvittää ne kei- ympäristötekijät, jotta maamme kansa-
14985: not, joilla vaikeimmissakin oloissa olevaa yksi- laisten asema maailman sairastavuuden
14986: löä .voitaisiin lahestyä niin, että hän omatksuisi kärkimaassa alkaisi parantua, missä sel-
14987: terveen ja raittiin elämäntavan itselleen. Myös vittelyssä olisi saatava mukaan ne kan-
14988: ympäristötekijäin menkitystä tässä mielessä pi- salaisjärjestövoimat, jotka eri tavoin
14989: täisi tutkia, jolloin voitaisiin tälltä pohjalta ke- ovat mukana terveiden kirjoissa olevien,
14990: hittää sosiaali- ja terveysministeriön tehtäväpii- sairastavuuden siemeniä ja riskialttiutta
14991: riin kuuluva, terveyden säilyttämistä tarlkoittava potevien yksilöiden yhdyssiteinä, kuten
14992: tehokas organisaatio, vastaavan:lainen kuten me- eläkeläisten, rintamamiesten, sosiaali-
14993: netetyn terveyden palauttamiseen tähtäävä lää- huollon keskusliiton, nuorison ja työ-
14994: kintöhallituksen organisaMidkin on. Ministeriön markkinain moninaisten osapuolten, kun-
14995: toimintapiiriin kuuluu sosiaaliasiain hoitoon pe- toliikunnan, mielenterveyden jne. järjes-
14996: rehtynyt sosiaaHha:1Htus, sairaudenhoitoon pereh- töt.
14997: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
14998:
14999: Mikko Vainio. Lauri Linna.
15000: Arttur Niemelä. J. Juhani Kortesalmi.
15001: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
15002: 1648
15003:
15004: Vl,214.- Toiv.al. n:o 844.
15005:
15006:
15007:
15008:
15009: Vainio ym.: Tupakoinnin terveydellisiä vaaroja selvittävän valis-
15010: tuskampanjan aikaansaamisesta ja tupakanmainonnan kieltä-
15011: misestä.
15012:
15013:
15014: E d u s ik u n n a l i e.
15015:
15016: TutJkimukset ja tilastot eri puoliLta maaNmaa taisiin [opettaa ja voitaisiin ttoaneenpanna ylei-
15017: o'SOittarvat, että vaill&a tet:veydenihuoho- ~a muut nen .valistuskatmpanja 1tupaikan käytön rvaaroista.
15018: sosiaaiset olot [(ohentuvat ei miespuolisen väes- Vailklka .tupakoinnin vastusttalmi:nen olisi lähinnä
15019: tön ikes.ki-iikä enää nouse, vaan on useissa luettava kansanteweystyöksi voidaan !kuitenkin
15020: maissa, kuten myös Suomessa laslkemaan päin. katsoa, että 'toimenpiteitä voitaisiin puolusteUa
15021: On todistettu, että erikoisesti tupaikan po1tto on myös kansantaloudeNisin nälkökohdin. Voidaan
15022: syy-yihte~essä ttäihän iilimiöön. Tutikimukset nitnittäin !katsoa, että suuri osa ·sydän- ja JVerisuo-
15023: osoittavat tällä hetkellä, että tupakoi:tsijoiden nitaudeista sekä hengityselinten sairauksista
15024: kesW-ikä on peräti 4-5 vuotta athaisempi kuin keuhkosyöpä muikaan 1uetltuna aiheutuu juuri
15025: tupakoitsemattomien. Näin ollen tupalkoinnista tupakasta. Potilaiden hoitaminen ja kuntootus
15026: johtuvat tel'IVeyd.ehliset haitrut .tuUsi vähitellen maksaa myös yhteiskunnaMe. Tästä syys'tä tuHsi
15027: katsoa erääksi suurimmista ikansantaudeista. Tä- luopua siitä näikölkoihdasta, että tupaldka on val·
15028: hän saalkka on juilJkinen valta suhtautunut tupak- tioMe vain verotuskdhle.
15029: 'kaoo ytksinomaan verotuskohteena eikä tupakan Edellä esiJtetyn perusteeilla eihdotatnme kun-
15030: kulutukseen ole julkisen rva:lilan ~taholta pyritty nioittavasti eduskunnan ~å"lksyttävälksi :toivo-
15031: mitenkään muulla itlllvoin vaikuttalmaan. Jotkut mulksen,
15032: tutikijat ovat sitä mieltä, että suuri osa kansan-
15033: tel'\Veystyöstä on hyöd)lltöntä niin kauan !kuin tu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15034: pakointiin suhtaudutarun näin leväperäisesti. Ny- yleisen valistuskampanjan aikaansaami-
15035: kyisissä oloissa ei [uonnol!lisestikaan voida puut- seksi, ionka avulla tuotaisiin ;ulki tupa-
15036: tua kieNoi:n ja rajoituksin itse tupakointiin, koinnin aiheuttamat terveydelliset vaarat
15037: mutta sensijaan tulisi valtion ryhtyä .tehokkai- sekä edelleen ryhtyisi toimenpiteisiin tu-
15038: siin 'toimenpiteisiin, jotta ·tupaikan mainonta ·voi- pakoinnin mainonnan kieltämiseksi.
15039: He\lsingissä 10 päivänä hetlm.ikuuta 1972.
15040:
15041: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
15042: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
15043: 1649
15044:
15045: VI,21.5.- Toiv.al. n:o 84.5.
15046:
15047:
15048:
15049:
15050: Vaittinen ym.: Keski-ikäisen ja vanhemman väestön terveystut-
15051: kimuksista ja niiden mukaisen hoito- ja eläketurvan luomi-
15052: sesta.
15053:
15054:
15055: E d u s k u n n a II e.
15056:
15057: Viime aikoina on puhuttu edellisistä ajoista tava aikaan. Koko kansa on aika panna ter-
15058: poiketen ihmisen terveydestä. ·Terveys on kal- rV!eydenhuollon telakalle ja hoidettava, mikä
15059: lisarvoisin lahjamme - ilmaishyödyke. Kii- hoidettavissa on.
15060: vaan elämänmenon, epäterveellisen ravinnon, Ennalta ehkäisevä terveydenhuoltotyö on
15061: ilman epäpuhtauden ja monen muun sivistyk- kohdistettava vuosittain nuoriin sekä koko
15062: sen mukana tuoman haitan vuoksi on terveyttä kansaan. Nyt kuitenkin on kysymys siitä kan-
15063: vaalittava. Tämän päivän keski-ikäinen ihmi- san osasta, jolla ei o~ ollut vuosikymmeniin
15064: nen, sekä mies että nainen, on elänyt raskaat mahdollisuutta kokonaistarkastuksiin ja sen
15065: sotavuodet niin rintamaoloissa kuin kotirinta- mukaiseen hoitoon.
15066: malla. Molemmat elämän kentät ovat olleet Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
15067: poikkeukselliset ja eläjälleen raskaat. Nämä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15068: elämän vuodet eivät ole olleet jättämättä jäl- muksen,
15069: keä ja niinpä sairastavuus ja vammautuminen
15070: ovat olleet kansalaisten kohtalona. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
15071: On tullut ajanjakso, jolloinka yhteiskunnan menpiteisiin koko keski-ikäisen ja van-
15072: on annettava kaikki se tuki näille raskaan hemman väestön terveystutkimusten ai-
15073: työn raatajille. Terveystarkastukset ja niitten kaansaamiseksi, ja tutkimuslöydösten
15074: mukana tuomien löydösten jälkiselvittely ko- mukaisen hoito- ja eläketurvan luomi-
15075: keineen, hoitoineen ja korvauksineen on Saa- seksi.
15076: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
15077:
15078: Aili Vaittinen. Anna-Liisa Linkola.
15079: Eero Lattula. Mauri Miettinen.
15080: Pekka Jokinen.
15081:
15082:
15083:
15084:
15085: 207 156/72
15086: 1650
15087:
15088: Vl,216.- Toiv.al. n:o 846.
15089:
15090:
15091:
15092:
15093: Vaittinen ym.: Kodinhoita;ien matkakustannusten saattamisesta
15094: valtionavun piiriin.
15095:
15096:
15097: E d u s k u n n a 11 e.
15098:
15099: Voimassa olevien lakien mukaan kunnallinen osalta kohtuuttoman suuriksi, eivät nykyisin
15100: kodinhoitaja, johtava kodinhoitaja ja kotiavus- kuulu kunnallisesta kodinhoitoavusta annetun
15101: taja ovat velvolliset työmatkoillaan käyttämään lain mukaan valtion avustettaviin menoihin.
15102: halvinta saatavissa olevaa kulkuneuvoa. Kun- Kaupungeissa, kauppaloissa ja asumataajamissa
15103: nallishallitus voi antaa luvan suorittaa työmat- matkakustannukset yleensä ovat verraten vähäi-
15104: kafl myös omalla kulkuneuvolla, jonka käyttä- siä. Sen sijaan sytjäisillä seuduilla matkakus-
15105: misestä suoritetaan korvaus, mikäli siitä ei toi- tannukset tulevat huomattavan suureksi. Ko-
15106: sin sovita, kunnan matkustussäännön mukai- dinhoitotoimen kaikenpuolisen kehittämisen
15107: sesti. Kodinhoitajille vahvistetun ohjesäännön kannalta olisi erittäin tärkeää, etteivät matka-
15108: mukaan lasketaan aika, joka kuluu kodinhoita- kustannukset olisi esteenä kodinhoitotoiminnan
15109: jan työmatkaan asunnosta toimipaikkaan ja ta- tehostamistoimenpiteille näillä seuduilla, joissa
15110: kai·sin, milloin se ylittää päivässä 1 lh tuntia, toiminnan tukeminen olisi ensiarvoisen tärkeää
15111: ylittävältä osalta työaiban. Kodinhoitajien te- suuriperheisten, vanhusten ja vammaisten avo-
15112: hokkaan työajan käyttämisen kannalta olisi huollollisten tukitoimenpiteiden lisäämiseksi.
15113: erittäin tärkeää, ettei matkoihin kuluisi tar- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
15114: peettomasti aikaa, vaan että työaika tulisi käy- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15115: tetyksi kodinhoitoapua saavien perheiden hy- muksen,
15116: väksi, minkä johdosta huomattavia lisäkustan-
15117: nuksia aiheuttavan oman ajoneuvon käyttä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15118: mistä voidaan pitää usein perusteltuna. kodinhoitajien matkakustannusten saat-
15119: Matkakustannukset, jotka erityisesti syrjäi- tamiseksi valtionavun piiriin.
15120: sillä seuduilla muodostuvat kodinhoitajien
15121: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
15122:
15123: Alli Vaittinen. Olavi Nikkilä.
15124: Ilkka Suominen. Anna-Liisa Linkola.
15125: Pekka Jokinen. Mauri Miettinen.
15126: Eero Lattula. Erkki Häkämies.
15127: 1651
15128:
15129: Vl,217.- Toiv.al. n:o 847.
15130:
15131:
15132:
15133:
15134: Vaittinen ym.: Kunnallisen kuntouttajaverkoston aikaansaami-
15135: sesta.
15136:
15137:
15138: E d u s k u n n a 11 e.
15139:
15140: Viimeaikaisen kehityksen mukana ja sosiaali- nen avoterveydenhuoltotyö tältä osin on
15141: turvajärjestelmien jatkuvasti laajentuessa on vailla työvoimaa. Sairausvakuutus on tosin
15142: kuntouttamistoiminnan merkitys tullut entistä houkutellut jatkuvasti lääkintävoimistelijoita
15143: selvemmin esille, Yhteiskuntarakenneimien ( kuntoottajia) siirtymään yksityisiin hoito-
15144: muuttuminen, vanhempien ikäluokkien kasvun laitoksiin tai ryhtymään itsenäisiksi ammatin-
15145: suureneminen ja elintason nousu ovat tuoneet harjoittajiksi, mutta tämäkin on tapahtunut
15146: mukanaan uusia terveysongelmia. vain suuremmissa asutuskeskuksissa. Syrjäseu-
15147: Kuntouttamistyön tarvetta ja merkitystä on tujen asukkaat ovat edelleenkin kuntouttamis-
15148: vuosikausia todisteltu, mutta kokonaissuunni- hoitoon nähden vailla palveluja, ja samoin
15149: telmat ja -ohjelmat sekä käytännölliset järjes- vailla lain suomaa turvaa. Mainittakoon lisäksi
15150: telyt ovat valtakunnallisissa puitteissa tähän että ammattitaito on tällä alueella erittäin kir-
15151: asti tyystin puuttuneet. Nykyiset järjestelmät java, jopa kouluttamattomankin henkilön tode-
15152: eivät tee mahdolliseksi riittävän kiinteää taan toimivan mainitulla työsaralla.
15153: yhteyttä terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja Vaikka onkin selvää, että monet kuntout-
15154: muiden näihin liittyvien alueitten välillä. Täl- tamistoimintaan liittyvät tehtävät on mahdol-
15155: lainen asiaintila jarruttaa kuntouttamistyön lista toteuttaa vain kokonaissuunnitelman
15156: tehokasta toteuttamista. ollessa tähtäimessä, tuntuu kuitenkin tarkoi-
15157: Poikkeuksetta kaikki sairaat pääsevät kotiin tuksenmukaiselta, että kuntouttamistoimintaa
15158: toipilaana, jolloinka kuntoottamisen vuoro pyritään kuntakohtaisesti jouduttamaan.
15159: tehokkaimmillaan on ensisijaisena asiana. :Van- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15160: hukset, huonoliikkeiset ja taudin henkisesti kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15161: painamat ihmiset tarvitsisivat . kuntouttajan
15162: asiantuntevaa hoitoa ja huoltoa. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
15163: Toistaiseksi kuntouttajapula on ollut tun- menpiteisiin kunnallisen kuntouttaja-
15164: tuva sairaalalaitoksenkin piirissä ja kunnalli- verkoston aikaansaamiseksi.
15165: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
15166:
15167: Aili Vaittinen. Mauri Miettinen.
15168: Eero Lattula. Ilkka Suominen.
15169: Anna-Liisa Linkola. Erkki Häkämies.
15170: Pekka Jokinen.
15171: 1652
15172:
15173: Vl,218.- Toiv.al. n:o 848.
15174:
15175:
15176:
15177:
15178: Vaittinen ym.: Kunnanlääkäreiksi aikovien lääketieteen kandi-
15179: daattien opiskelun tukemisesta.
15180:
15181:
15182: E d u s k u n n a 11 e.
15183:
15184: Kuten yleisesti tiedetään, vallitsee maas- sella kansalaisella olla lääkäriapu lähellä ja
15185: samme lääkäripula. Lääkärien lukumäärä lähi- ainakin oman kunnan alueella saatavissa.
15186: vuosien aikana tuskin lisääntyy siinä määrin, Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
15187: että kaikki tärkeimmät lääkäripaikat voitaisiin myös siihen, että lääkärien opiskelu vaatii
15188: täyttää. Eniten tästä lääkäripulasta kärsivät monta vuotta ja on monelle lahjakkaallekin
15189: syrjäisimmät maamme kunnat, joista muuten- opiskelijalle taloudellisesti raskasta, ehdotamme
15190: kin on pitemmät matkat lääkärin vastaanotolle. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
15191: Kuitenkin on ensiarvoisen· tärkeätä, että juuri vomuksen,
15192: näihin syrjäisiin kuntiin saataisiin .lääkäri.
15193: Niinpä olisi paikallaan opintorahan muodossa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15194: tukea lääketieteen kandidaatteja myöntämällä niiden lääketieteen kandidaattien opis-
15195: heille opintoapurahaa sillä ehdolla, että he kelun tukemiseksi, iotka valmistuttuaan
15196: sitoutuisivat valmistuttuaan syrjäseutujen kun- sitoutuvat toimimaan kunnanlääkäreinä
15197: nanlääkäreiksi. määräaian.
15198: Meidän hyvinvointivaltiossamme tulee jokai-
15199: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
15200:
15201: A11i Vaittinen. Anna-Liisa Linkola.
15202: Eero Lattula. Mauri Miettinen.
15203: M. Jaatinen. Erkki Häkämies.
15204: Olavi Nikkilä. Pekka Jokinen.
15205: 1653
15206:
15207: VI,219.- Toiv.al. n:o 849.
15208:
15209:
15210:
15211:
15212: Vaittinen ym.: Kunnanlääkäripulan poistamisesta.
15213:
15214:
15215: E d u s kun n a 11 e.
15216:
15217: Kunnanlääkärilaitos on se selkäranka, jonka Kunnolliset työskentelyolosuhteet puuttuvat,
15218: varassa suurin osa kansamme 1ääkintähuollosta paremmat yhteistyömahdollisuudet ammatti-
15219: seisoo, kun menemme ulkopuolelle kaupunkien kunnan eri jäsenten kanssa puuttuvat, järjes-
15220: ja suursairaaloiden. Samalla kunnanlääkärilai- tetty työ- ja vapaa-aika puuttuvat, mahdolli-
15221: tos on se osa lääkintähuollosta, joka kansan suudet ammattitaidon kehittämiseen puuttuvat,
15222: syville riveille on tärkein. Jos kunnanlääkäri- vastaanottoapulaiset puuttuvat; tässä suurim-
15223: laitos jätetään sikseen, autioituvat yhä useam- mat syyt siihen, etteivät nuoret lääkärit ha-
15224: mat lääkäritalot ja erikoisesti syrjäseudut jää- keudu kunnanlääkäreiksi.
15225: vät vaille lääkintähuollon suomaa turvaa. Tässä Maassamme ei ole vielä milloinkaan ollut
15226: yhteydessä on syytä muistaa, että joka kymme- näin paljon lääkäreitä kuin nyt, eikä kuiten-
15227: nes lääkäri on kunnanlääkäri ja kaikki muut kaan koskaan ole ollut niin monta kunnanlää-
15228: ovat sijoittuneet kaupunkeihin, liikekeskuksiin kärin virkaa täyttämättä tai vain väliaikaisesti
15229: ja sairaaloihin. täytettynä kuin nyt on asianlaita. Vastuu muilla
15230: Ohjesääntöön vedoten voidaan kunnanlääkäri lääkintähuollon piirissä toimivilla, kuten ter-
15231: vaatia tekemään kaksi kertaa pitempää työpäi- veyssisarilla ja kätilöillä on liian suuri ja ras-
15232: vää ja jäämään vaille työaikalain muille työn- kas ..
15233: tekijöille antamaa suojaa. Menetettyä vapaa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15234: aikaa ei voida korvata rahalla, koska ansaitse- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15235: minen on kriminalisoitu silloin, kun se johtaa
15236: korkeisiin tuloihin ja samalla erittäin korkeisiin että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
15237: veroihin. Tehtävän kutsumusluontoisuus on piteisiin kunnanlääkäripulan poistami-
15238: ollut alunperin syynä siihen, että kunnanlääkä- seksi.
15239: rit ovat vähin äänin mukautuneet yhä kasva-
15240: viin vaatimuksiin.
15241: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
15242:
15243: Aili Vaittinen. Anna-Liisa Linkola.
15244: Eero Lattula. Mauri Miettinen.
15245: M. Jaatinen. Ilkka Suominen.
15246: Olavi Nikkilä. Pekka Jokinen.
15247: 1654
15248:
15249: Vl,220.- Toiv.al. n:o 850.
15250:
15251:
15252:
15253:
15254: Vaittinen ym.: Maaseudun lääkärien tutkimus- ja hoitomahdolli-
15255: suuksien parantamisesta.
15256:
15257:
15258: E d u s k u n n a 11 e.
15259:
15260: Lääkäripula maaseudulla on kuluneina vuo- olisi lääkärien suorittamasta työstä siirrettävä
15261: sina jatkuvasti lisääntynyt. Perussyynä vallit- aputyövoiman suoritettavaksi kaikki sellaiset
15262: seviin oloihin on tietenkin riittämätön lääkäri- tehtävät, jotka eivät välttämättä vaadi lääkäri-
15263: määrä. Maaseudun lääkärihuollon kannalta on pätevyyttä. Lääkärivirkatalo- ja vastaanottohuo-
15264: kunnanlääkärilaitos ollut erittäin arvokas. Vain neiden rakentamiseen varattua määrärahaa olisi
15265: kunnanlääkärijärjestelmää käyttäen on maaseu- tuntuvasti korotettava maaseudun lääkärivas-
15266: dulle voitu saada lääkäreitä. Kunnanlääkärilai- taanottotoiminnan saattamiseksi maan keski-
15267: toksen kehittäminen ajan vaatimuksia vastaa- määräistä köyhemmillä alueilla tarkoituksen-
15268: vaksi on erittäin tärkeätä. Nykyisellään on mukaiseksi.
15269: tässä järjestelmässä monia puutteita. Eräs va- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15270: kavimmista puutteista, joka vaikeuttaa suuresti nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15271: lääkärien saamista maaseudulle, on puutteelli- muksen,
15272: sesti järjestetyt lääkärien tutkimus- ja hoito-
15273: mahdollisuudet. Olisi ensiarvoisen tärkeätä, että hallitus ryhtyisi toimenpibeisiin
15274: että lääkäreille saataisiin nykyajan vaatimuksia maaseudun lääkärien tutkimus- ja hoi-
15275: vastaavat vastaanotto-, tutkimus-, röntgen-, tomahdollisuuksien parantamiseksi.
15276: laboratorio- sekä muut tarvittavat tilat. Lisäksi
15277: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
15278:
15279: Aili Vaittinen. Anna-Liisa Linkola.
15280: Eero Lattula. Mauri Miettinen.
15281: M. Jaatinen. Ilkka Suominen.
15282: Olavi Nikkilä. Pekka Jokinen.
15283: 1655
15284:
15285: VI,221.- Toiv.al. n:o 851.
15286:
15287:
15288:
15289:
15290: Vaittinen ym.: Mi:iiirärahasta Joensuun kaupunginsairaalan raken-
15291: tamista varten.
15292:
15293:
15294: E d u s k u n n a II e.
15295: Vanhusten ja kroonista tautia sairastavien tavien jonot kasvavat, on käynyt kunnoltaan
15296: joukon voimalcl<:aasti lisääntyessä on entistä erittäin heikoksi ja 32 000 asukkaan suurui-
15297: enemmän tullut tarvetta sellaisten sairaansijo- sessa kaupungissa paikkaluvultaan riittämättö-
15298: jen aikaansaamiseksi, joissa kroonikkoja voi- mäksi. Useat huoneet pakkaskautena ovat ol-
15299: daan hoitaa. Samanaikaisesti maaltamuutto kau- leet vain varastona, koska lämpömittari osoit-
15300: punkeihin juuri mainittujen ryhmien kohdalla taa pakkasasteita eikä sairaita voida näihin
15301: on käynyt entistä monilukuisemmaksi, koska tiloihin sijoittaa. Sairaala, joka toimii ensi-
15302: kaikki palvelumuodot ovat yleensä kaupun- arvoisessa palvelutehtävässään ei nykyisellään
15303: geissa hel1>0mmat tavoittaa ja tämä on lisän- pysty suorittamaan kaikkia sairaalalle asetettuja
15304: nyt painetta asutuskeskusten sairaaloissa. Tie- tehtäviä, vaan odottaa kiireellisesti uudista-
15305: tysti voitaisiin kieltäytyä toispaikkakuntalaisten mista.
15306: vastaanottamisesta, mutta sekään ei käytän- Edellä olevaan ja työllisyyskysymykseen viita-
15307: nössä ole mahdollista. Sairaala ei saa rajoittaa ten ehdotamme kunnioittaen, eduskunnan hy-
15308: toimintaansa vain sairaalaan otettujen potilai- väksyttäväksi toivomuksen,
15309: den hoitamiseen, vaan sen tulee tarjota palve-
15310: luksia myös sen ulkopuolella asuvalle väestölle. että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
15311: Joensuun kaupunginsairaala, jossa vuodesta ja menoarvioesitykseen riittävän mäårä-
15312: toiseen vanhuksien ja kroonista tautia sairas- rah't,m Joensuun kaupungimair(lp/an ra-
15313: kentamPsta varten.
15314: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
15315:
15316: Aili Vaittinen. M. Jaatinen. Mauri Miettinen.
15317: Eero Lattula. Anna-Liisa Linkola. Pekka Jokinen.
15318: 1656
15319:
15320: Vl,222.- Toiv.al. n:o 852.
15321:
15322:
15323:
15324:
15325: Vaittinen ym.: Määrärahasta Sairaanhoidon tutkimuslaitoksen
15326: toiminnan tukemiseen.
15327:
15328:
15329: Ed u s k u n n a 11 e.
15330:
15331: Maamme satraan- ja terveydenhoidon uudel- samme [ähes viisi vuotta pääasiallisesti yksityis-
15332: leen järjestelyn tarpeeHisuuteen !kiinnitetään ten järjestöjen •tukemana, suorittaa <laaja-alaista
15333: tallä hetikeHä jullikisuudessa suurta huomiota. tutkimustoimintaa poti'laan hoidon ;tehos.tami-
15334: Monet uudistusehdotulkset, kuten kunnallisen seksi. Tutkimuslaitoksessa on pyritty st::lvittä-
15335: sairaalahallinnon yhtenäistäminen ja paikallisen mään eri tyyppisten sairaaloiden potilasosas-
15336: kansanterveystyön toimintojen keskittä1minen toiha !kerätyn aineiston pohjalta sairaanhoita-
15337: terveyskeskuksiin, odottavat edu!ikunnan hyvak- jien ja apuhoitajien toiminta- ja vastuualuetta
15338: symis·tä. Uudistu'ksien toteuttaminen tulee vielä k.oikonaisuudessaan. Välitöntä potilaan hoitoa
15339: viemään pitkän aikaa ja niitä toteutettaessa olisi ja itse hoitotapahtumaa on maassamme tut!kittu
15340: löydettävä ratkaisuja moniin !käytännön !kysy- varsin vähän. Päätoksentekijöillä ei ole sen
15341: myksiin. Ongelmien selvittämiseksi tarvitaan vuoksi ollut riittävästi •tietoa käytettävissään
15342: monipuolista tutkimustyötä, mihin maassamme suunniteltaessa sairaanhoitohenlkilökunnan työn-
15343: ei ole ollut :riittävästi 'mahdo>]ilisuuksia: · Sairaan- jaikoa, työvoiman taJJkoitu!ksenmukaista käyttöä
15344: ja terveydenhoidon ;tut!kimustoimintaan vuosit- ja koulutusta. Ei voida kuitenkaan ajatella, että
15345: tain .valtion tulo- ja menoa:rviossa varattu määrä- näinkin laaja ja tä11keä !Selkä yhteiskunnan sai-
15346: raha on liian pieni, ·joskin shä on viime vuosina railn- ja :tenveydenhoitoa viiJ.itjtömästi palveleva
15347: jonkin vevran iisätty. Kyseessä olevan määrä- toimiikenttä voisi toimia jat::kuvas·ti ilman yh-
15348: rahan avu1la on voitu rahoittaa vain vähäinen teiskunnan tukea.
15349: osa sai:raahhallin:roa ja ~taloutta !koskevista ;tar- Sairaalahallinnoilliseen ja -taloudelliseen tut-
15350: peellisista tut!kimu!ksista. Sanottua valtionapua kimustoimintaan varattua määrärahaa olisikin
15351: on o>llut mahdollisuus myöntää ainoastaan Sai- lisätJtävä ja va1tionavun maksamisperusteita
15352: raalaliiton toimesta aloitetun sairaalahallinnolli- muutettava siten, että myös Sairaanhoidon tut-
15353: sen ja ~taloude}lisen .tut!kimustoiminnan tukemi- kimusiaitoll;jsella olisi mahdoLlisuus saada valtion-
15354: seen, milkä käytäntö perustunee eduskunnan ai- apua läakintöhaHituksen hyvälksymiin tutkimus-
15355: kaisempaan asian !käsittelyn yhteydessä esittä- ohjelmiin.
15356: mään 'lausUI1llaan. Ede!llä olevan perusteella eihdo:tamme kun-
15357: Kos!ka sairaanhoidon :tehok!kuustuttkimuksia nio~ttaen eduskunnan hyvä!ksyttäväksi •toivo-
15358: suoritetaan useammaHa ;taholla, Oilisi •tatikoituk- muiksen,
15359: senmukaista, että eduskunta tarkistaisi aikai-
15360: sempaa lausumaansa siten, että iääildntöhaHittuk- että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
15361: sella olisi mahdollisuus myöntää vailtionapua ja menoarvioesitykseen määrärahan käy-
15362: myös muiden kuin Sairaa:la!liiton •toimesta suo- tettäväksi Sairaanhoidon tutkimuslaitok-
15363: ritettuihin tutlkimuiksiin. Muun muassa Sairaan- sen suorittaman tutkimustoiminnan tu-
15364: hoidon tutildmusllaitos, joka on •toiminut maas- kemiseen.
15365: Helsingissä 14 päivänä heLmikuuta 1972.
15366:
15367: Alli Vaittinen. Olavi Nikkilä. Mauri Miettinen.
15368: Eero Lattula. Lea Sutinen. Pekka Jokinen.
15369: Anna-Liisa Linkola.
15370: 1657
15371:
15372: VI,223.- Toiv.al. n:o 853.
15373:
15374:
15375:
15376:
15377: Vaittinen ym.: Sairaanhoitajan virkojen lisäämisestä kunnallis-
15378: koteihin.
15379:
15380:
15381: Ed u s k u n n a 1J e.
15382:
15383: KunnaHiskotien sairasosastoissa annettava sairauksien vaara on huomattavan suuri, sydän-
15384: sairaanhoito ei ·tällä hetkellä vastaa edes riit- ja verenkierto- sekä hengityselinten ·toimin-
15385: tävässä määrin potilasturvallisuuden sille aset- n·assa saattaa esiintyä kohtalokkaita häiriöitä
15386: tamia vaatimuksia. Osastot toimivat y'li'kuor- milloin hyvänsä. Kaksi kertaa kuukaudessa ta-
15387: mitettuina usein huonokuntoisissa tiloissa, pahtuva lääkärin käynti ei turvaa edes vähim-
15388: koska odotetaan potilaiden siirtämistä sairaala- mäishoidon jatkuvuutta.
15389: laitoksen piiriin tai terveyskeskuksen potilas- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15390: pai:koille. Myös hoitohenkilökuntaa on riktä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15391: m:tttömästi, ja suuri osa siitä on täysin !koulut- muksen,
15392: tamatonta tilapäistyövoimaa. Sairaanhoitajailwu-
15393: lutuksen saaneita ei ole läheskään jokaisessa että hallitus ryhtyisi toimen pztezstzn
15394: työvuorossa eikä edes joka päivä. sairaanhoitajan virkojen lisäämiseksi
15395: Näillä osastoilla hoidettavNia potilaiHa on kunnalliskoteihin.
15396: kuitenkin yleensä jarlniva ~äå"kehoito, infektio-
15397: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
15398:
15399: Alli Vaittinen. M. Jaatinen. Mauri Miettinen.
15400: Eero Lattula. Olavi Nikkilä. Pekka Jokinen.
15401: Anna-Liisa Linkola.
15402:
15403:
15404:
15405:
15406: 208 156/72
15407: 1658
15408:
15409: Vl,224.- Toiv.al. n:o 854.
15410:
15411:
15412:
15413:
15414: Vaittinen ym.: Sairaanhoitajien työttömyyden torjumisesta.
15415:
15416:
15417: Ed u 's kun n a 11 e.
15418:
15419: Sairaanhoitajia on nykyisin ru!nsaasti .työttö- piteisiin voidaan ryhtyä olisi selvitettävä sai-
15420: minä. Lasikelmien mukaan rvuollitla 1973 tulee raanhoitajien lukumääräinen ·tarve.
15421: olemaan noin 2 500 'työtöntä iS-akaanho~taiaa, Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
15422: jos \Sairaanhoitajien koulutus jatkuu nykyisessä nioittaen eduskunn.an hyväksyttäväksi !tOivo-
15423: laajuudessaan. muksen,
15424: Työttömyyden ehkäisemiseksi olisikin ryh-
15425: dyttävä pikaisesti toimenpiteisiin. Näistä ,toi- että hallitus selvityttäisi kiireellisesti
15426: menpiteistä oHsiva.t •tärkeimpiä ~a ensi tilassa sairaanhoitaiien lukumääräisen tarpeen
15427: toteutetta<via !koulutukseen otetta<vien ~ukumää sekä ryhtyisi sen mukaisesti toimenpi-
15428: rän vähentä:minen ja 1Sai•raanho1tajie'n eläkeiän teisiin sairaanhoita;ien työttömyyden es-
15429: alentaminen. Ennen kuin radikaalisiin itoimen- tämiseksi.
15430: Helsingis·sä 16 päilvänä helmikuuta 1972.
15431:
15432: Aili Vaittinen. .Anna..Liisa Linkola.
15433: Eero Lattula. Mauri Miettinen.
15434: M. Jaatinen. Ilkka Suominen.
15435: Olavi Nikkilä. Pekka Jokinen.
15436: 1659
15437:
15438: Vl,225.- Toiv.al. n:o 855.
15439:
15440:
15441:
15442:
15443: Vaittinen ym.: Sairaanhoitohenkilöstön työnvälitystoiminnan
15444: laaientamisesta.
15445:
15446:
15447: E d u s kun n a 11 e.
15448:
15449: Sairaanhoitoalan .työnväli.tyostoimintaa on ai- VHme aikoina on todettu myös sairaanthoi-
15450: noastaan Helsingin työnvälitystoimiston ,toimi- •tarjien olevan entis·tä vaikeampaa .saada koulu-
15451: henkilöosa;s.tossa. Tämä toiminta .ruJi.si laaijentaa tustaan va'Staavia työpaikkoja. Sairaanhoitoalan
15452: niin, että .se .kattaisi koko maan. Sah-aalaver- .työnväl1tyksen laajentaminen voisi auttaa heitä
15453: kostomme on nykyisin me1ko tiheä, samoin on nopeammin löytämään edes lyhytaikaisia toi-
15454: sairaanhoito-oppilai-wkisia tasaiJSesti koko Suo. mia. Se voisi myösldn auttaa y<kJsi,tyisten hen-
15455: messa. Eri tyyppiset sairaalat ovat usein ryh- kilöiden j-a perheiden rtilapäistä Jrotisairaanhoi.-
15456: mittyneet •toistensa Jäiheisyyteen (·esim. keskUJS-, toavun tarvetta välittäimäilä ammattitaitoista
15457: tuhevkuloosi- ja mielisairaalat), joten tällaisen •työvoimaa sitä taJrVitseville.
15458: ryhmittymän keskuksessa olisi työnvälitystoi- EdeLlä esitetyn perusteelJa ehdotamme tkun-
15459: mistolla tlllrjottavana työpaikkoja myös .sairaan- nioittaen eduskunnan hyväksy:tltärväJksi toivo-
15460: hoitJoihenkilöstölle. Sairaaloiden tilapäi·s•työvoi- muksen,
15461: man .tawe on lisääntynyt lyhentyneen työajan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
15462: takia. Varsinkin maan etäisimmistä osista on toimenpiteisiin sairaanhoitohenkilöstön
15463: sekä työtä harkevien että työtä •tarjoavien hidas- työnvälitystoiminnan laaientamiseksi
15464: ta, hankala·a ja kallista ottaa yhteyttä Hdsi!n- kattamaan koko maan.
15465: kHn.
15466: Helsingissä 16 päivänä heLmikuuta 1972.
15467:
15468: Aili Vaittinen. Olavi Nikkilä. Mauri Miettinen.
15469: Eero Lattula. M. Jaatinen. Pekka Jokinen.
15470: Anna-Liisa Linkola.
15471: 1660
15472:
15473: VI,226.- Toiv.al. n:o 856.
15474:
15475:
15476:
15477:
15478: Vaittinen ym.: Sukupuolitautien torjumisesta.
15479:
15480:
15481: E d u s k u n n a 11 e.
15482:
15483: Maassamme on ollut jo aikoja, jolloinka su- teja on ilmaantunut. Samalla kun lain suoma
15484: kupuolitaudit kuppa, tippuri, sankkeri ym. vapaus sukupuolisen käyttäytymisen puitteissa
15485: ovat olleet melkein poissa tautinimistöstämme. on lisääntynyt, on se omiaan ollut antamaan
15486: Nyt on jälleen koittanut aika sukupuolitautien vauhtia tautien leviämiselle. Samoin muut il-
15487: räjähdysmäiseksi kasvuksi. Kuitenkin olemme miöt, kuten alkoholin liiallinen käyttö ja huu-
15488: lääketieteessä niin pitkällä, että osaamme mai- meitten väärinkäyttö ovat omiaan lisäämään
15489: nittuja tauteja parantaa. Terveydenhuollon sa- tautien tarttuvuutta.
15490: ralla lieneekin jäänyt varsinainen sukupuolitau- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
15491: tien torjuntatyö vähäiseksi. Ainoastaan äitiys- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15492: neuvoloissa sitä suoritetaan odottavien äitien muksen,
15493: keskuudessa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15494: On tullut julki myöskin se tosiseikka, että sukupuolitautien kaikenpuoliseksi torju-
15495: yhä vaikeampia ja erikoisempia sukupuolitau- miseksi.
15496: Hels~gissä 16 päivänä helmi~uuta 1972.
15497:
15498: Alli Vaitiinen. Salme Katajavuori.
15499: Eeva Kauppi. Ilkka Suominen.
15500: Erkki Häkämies.
15501: 1661
15502:
15503: VI,227.- Toiv.al. n:o 857.
15504:
15505:
15506:
15507:
15508: Vaittinen ym.: Terveydenhuollon tutkijaryhmän asettamisesta.
15509:
15510:
15511: E d u s k u n n a 11 e.
15512:
15513: Maassamme on tähän asti nojauduttu sairaa- ole pystyneet maksamaan keskussairaalamaksu-
15514: lasuunnitteluissa oletettuihin ja yksinomaan ky- osuuksiaan.
15515: synnän ja tarjonnan funktioihin. Kuitenkin on Terveydenhuollon alan tulee kuulua myöskin
15516: nyt otettava huomioon· muutkin muuttujat tuotantoalaan, siis terveyttä tulee tuottaa kan-
15517: käyttäen hyväksi talouspolitiikan vastaavat ja salaisten hyväksi.
15518: olemassaolevat tutkimusmallit ja sen mukaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15519: laadittavat suunnitelmat. Näin päädytään koko nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15520: maan tämän päivän terveydenhuollon tarpei- muksen,
15521: siin, missä sairaaloitten tarpeen lisäksi tulee
15522: huomioiduksi koko avohuollon laaja kenttä sen että hallitus asettaisi toimikunnan
15523: eri muodoissaan. tutkimaan terveydenhuollon koko alaa
15524: Päivittäin ovat joukkotiedotusvälineet ja ter- niitä talouspoliittisia tutkimusmalleja
15525: veydenhuollon parissa työskentelevät kansalai- hyväksi käyttäen, joilla kustannuskriisi
15526: set jo vuosikausia esittäneet huolestumisensa saadaan tyrehtymään, ja terveydenhuol-
15527: terveydenhuoltokustannusten aiheuttamista ra- lon palvelut entistä paremmin löytä-
15528: sitteista kunnille. Löytyy kuntia, jotka eivät mään palveluja tarvitsevan.
15529: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
15530:
15531: Aili Vaittinen. Anna-Liisa Linkola.
15532: Eero Lattula. Mauri Miettinen.
15533: M. Jaatinen. Ilkka Suominen.
15534: Olavi Nikkilä. Pekka Jokinen.
15535: 1662
15536:
15537: VI,228.- Toiv.al. n:o 858.
15538:
15539:
15540:
15541:
15542: Vaittinen ym.: Terveyssisarkoulutuksen muuttamisesta tervey-
15543: denhuoltajakoulutukseksi.
15544:
15545:
15546: E d u s k u n n a 11 e.
15547:
15548: Kansanterveyskomitean v. 1965 esittämien myös äitiyshuolto on riittävästi huomioitu.
15549: kansanterveystyön uudistettua organisaatiota Siirtymävaiheena, jonka tulisi alkaa syksyllä
15550: koskevien ehdotusten mukaisesti nykyisten ter- 1970, yksi terveyssisarkoulutusta antava oppi-
15551: veyssisarten ja kätilöiden tehtävät yhdistetään laitos toimisi kokeilukouluna, jossa terveyden-
15552: tulevaisuudessa uuden työntekijän, terveyshoi- huoltajan koulutuksen opetussuunnitelmaa to-
15553: tajan ( terveydenhuoltajan) tehtäviksi. Komi- teutetaan kokeiluluontoisena ja ohjelman ar-
15554: tea, joka laati ehdotuksen laiksi terveyshoita- viointi kuuluu osana suunnitelmaan. Muut viisi
15555: jista, on saanut mietintönsä valmiiksi. Parhail- terveyssisarkoulutusta antavaa oppilaitosta voi-
15556: laan työskentelee myös ammattikasvatushalli- sivat antaa siirtymäkautena terveyssisarten ja
15557: tuksen asettama toimikunta, joka suunnittelee kätilöiden uudelleenkoulutusta ja näin koulutus
15558: nykyistä kätilökoulutusta sairaanhoitajan koulu- tulisi yhdenmukaiseksi ja ammattitaito samas-
15559: tukseen pohjautuvaksi erikoistumiskoulutuk- tuisi.
15560: seksi. Tämä toimikunta on tiettävästi ottanut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15561: tehtäväkseen terveydenhuoltajan koulutusohjel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15562: man laatimisen sekä nykyisten terveyssisarten muksen,
15563: ja kätilöiden uudelleenkoulutusohjelman suun-
15564: nittelun. ,että hallitus ryhtyisi toim'enpiteisiin
15565: Käsit)llkseni mukaan terveyssisarkoulutus ny- nykyisessä muodossaan tapahtuvan ter-
15566: kyisessä muodossaan olisi lopetettava ja muu- veyssisarkoulutuksen muuttamiseksi ter-
15567: tettava terveydenhuoltajan koulutukseksi, jossa veydenhuoltajakoulutukseksi.
15568: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
15569:
15570: Alli Vaittinen. M. Jaatinen. Mauri Miettinen.
15571: Eero Lattula. Ilkka Suominen. Pekka Jokinen.
15572: Anna-Liisa Linkola.
15573: 1663
15574:
15575: VI,229.- Toiv.al. n:o 859.
15576:
15577:
15578:
15579:
15580: Vaittinen ym.: Terveyssisarlen paikkaamisesta oppi- ja ammat-
15581: tikouluihin.
15582:
15583:
15584: E d u s 'k u n n a II e.
15585:
15586: Terveyden· ja sairaanhoidon sekä yleisen so- totyö, 2) terveellisen kouluympäristön luomi-
15587: siaaliturvajärjestelmän kehittyessä ovat nimen- nen ja edistäminen, 3) terveyskasvatuksen ja
15588: omaan oppi- ja ammattikoulujen oppilaat jää- -valistuksen antaminen sekä 4) terveyskortis-
15589: neet järjestelmällisen terveydenhoitotyön kan- ton hoito.
15590: nalta toisarvoiseen asemaan. LastenneuvoJoissa Koulujen terveydenhoitotyön tehokkuus rat-
15591: aloitettu ja kansakouluissa jatkettu terveyden- kaisee, saavutetaanko asetetut tavoitteet vai
15592: hoitotyö on useimmiten katkennut näiden oppi- jääkö toiminta niroelliseksi ja pelkästään tilas-
15593: laiden osalta. tomaininnaksi. Monissa yksityisoppikouluissa,
15594: Kansakoulujen terveydenhoitopalvelun laki- joihin viime vuosina on palkattu terveyssisaria
15595: sääteisen alun muodosti vuoden 1944 asetus koululääkärin avuksi, on terveyssisarelle varattu
15596: kunnallisista terveyssisarista. Vuonna 1952 sää- yleensä niin vähän työtunteja, ettei niiden
15597: dettiin laki kansakoulujen lääkärintoimesta ja sallimassa ajassa työ aina vastaa tarkoitustaan.
15598: vuonna 1956 hammaslääkärintoimesta. Valtion oppikoulut eivät ole pystyneet tähän-
15599: Oppi- ja ammattikoulujen terveydenhoito- kään, koska myönnetyt määrärahat eivät ole
15600: työn kehittäminen on jäänyt alan keskusviras- riittäneet terveyssisaren palkkaukseen.
15601: tojen tehtäväksi. Varsinaisen lainsäädännön Ainakin sellaisiin oppi- ja ammattikouluihin,
15602: muodostaman turvan ja riittävän työntekijä- joiden oppilasmäärä on vähintään 900, tulisi
15603: määrän puuttuessa terveydenhoitotyö valtion perustaa kokopäivätoiminen kouluterveyssisa-
15604: oppikouluissa, yksityisoppikouluissa ja ammat- ren virka ja oppilasmäärältään pienempiin kou-
15605: tikouluissa on ollut puutteellinen. lui!hin osapäivätoimisia virkoja työmäärän mu-
15606: Jotta oppi- ja ammattikoulujen terveyden- kaisesti.
15607: hoitopalvelu voisi kehittyä tehokkaaksi ja oppi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
15608: laita mahdollisimman hyvin auttavaksi, olisi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15609: kouluihin perustettava koululääkärien avuksi- muksen,
15610: kouluterveyssisarten koko- tai osapäivävirkoja
15611: koulujen oppilasmäärän mukaisesti. Kouluter- että hallitus ryhtyisi toim'enpiteisim
15612: veyssisaren toimialaan kuuluu neljä päätehtävä- terveyssisarten palkkaamiseksi oppi- ja
15613: ryhmää: 1) yksilöön kohdistuva rerveydenhoi- ammattikouluihin.
15614: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
15615:
15616: Aili Vaittinen. Pekka Jokinen. Olavi Nikkilä.
15617: Ilkka Suominen. Eero Lattula. Anna-Liisa Linkola.
15618: Erkki Häkämies. M. Jaatinen. Mauri Miettinen.
15619: 1664
15620:
15621: VI,230.- Toiv.al. n:o 860.
15622:
15623:
15624:
15625:
15626: Vaittinen ym.: V ajaaliikkeisten aivovauriolasten tutkimuksen,
15627: hoidon, opetuksen ja työhönsijoittamisen järjestämisestä.
15628:
15629:
15630: E d u s k u n n a 11 e.
15631:
15632: Maassamme syntyy vuosittain noin 150- Maassamme toumvat raajarikkoisten lasten
15633: 200 vajaaliikkeistä aivovaurio- eli va-lasta. Näi- koulut sekä eräät suurimmat kunnat ovat pyr-
15634: den henkilöiden tutkimus, hoito, opetus ja työ- kineet kiitettävällä tavalla auttamaan näiden
15635: hönsijoittaminen ovat tällä hetkellä vailla yh- lasten opetustyön järjestämistä, mutta yleisintä
15636: teiskunnan riittävää huolenpitoa. maassamme kuitenkin vielä on asian jättämi-
15637: Lasten vanhempien ja alan erityisjärjestön nen vaille tarpeellista huomiota.
15638: Vajaaliikkeisten Kunto - Bot för Rörelsehäm- Aivovaurion omaavan henkilön työhönsijoit-
15639: made r.y:n rajoitettujen voimavarojen lisäksi tuminen varsin perusteellisen ja menestykselli-
15640: olisi kiireellisesti selvitettävä, miten tälle raa- senkin ammattikoulutuksen jälkeen on osoit-
15641: jarikkoisten lasten erikoisryhmälle sekä heidän tautunut vaikeaksi. Aivo- ja liikuntavammais-
15642: vanhemmilleen voitaisiin luoda nykyistä pa- ten laajamittaisempi työllistäminen vaatii yh-
15643: remmat olosuhteet aivovaurion omaavien hen- teiskunnan alkuunsaattavaa ja tukevaa toimin-
15644: kilöiden monien ongelmien ratkaisun helpotta- taa ja suojatyöpaikkaverkoston luomista, jossa
15645: miseksi. yhteydessä mm. va-tapausten työllistäminen tu-
15646: Aivovauriolasten sekä heidän vanhempiensa lisi järjestää.
15647: keskeisinä pulmakysymyksinä todettakoon mm. Koska kymmenien va-lasten kohtalona on
15648: seuraavaa: elinikäinen kotihoito, tulisi luoda menettely,
15649: Maassamme ei ole riittävästi koulutettuja jonka avulla lasten vanhemmat ja erityisesti
15650: asiantuntijoita, tutkimuspoliklinikoita eikä hoi- heidän äitinsä saisivat riittävästi opastusta ja
15651: tolaitoksia vajaaliikkeisten aivovauriolasten asiantuntevaa apua läpi elämän jatkuvassa aivo-
15652: tarkkailua, tutkimusta ja pysyvää hoitoa varten. vauriolapsen hoito- ja huoltotyössä.
15653: Se, että eräät maamme lasten- ja keskussai- Esitetyn huomioon ottaen ehdotamme kun-
15654: raalat ovat kiinnittäneet lasten ongelmiin huo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15655: miota, on ilahduttavaa, mutta suurin osa muksen,
15656: maasta on pysyvästi vailla riittäviä va-lasten
15657: hoitomahdollisuuksia. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15658: Vuosittain syntyy 70-100 sellaista aivovau- vajaaliikkeisten aivovauriolasten tutki-
15659: riolasta, joilla ovat älylliset edellytykset koulu- mukseen, hoitoon, opetukseen ja työ-
15660: opetukseen. Kolmannes kaikista va-lapsista on hönsi;oittamiseen liittyvien pulmien rat-
15661: täysin normaaliälyisiä. Vaikeitten liikuntahäi- kaisemiseksi sekä asettaisi asiantuntija-
15662: riöittensä ja pakkoliikkeittensä vuoksi jää kui- komitean valmistelemaan kysymystä
15663: tenkin suurin osa aivovauriolapsista ilman op- koskevia lainsäädännöllisiä muutos- ja
15664: pivelvollisuuslain suomaa kouluopetusta. uudistustehtäviä.
15665: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
15666:
15667: Alli Vaittinen. Mauri Miettinen.
15668: Eero Lattula. Ilkka Suominen.
15669: Olavi Nikkilä. Erkki Häkämies.
15670: Anna-Liisa Linkola. Pekka Jokinen.
15671: 1665
15672:
15673: Vl,231.- Toiv.al. n:o 861.
15674:
15675:
15676:
15677:
15678: P. Vennamo ym.: Määrärahasta Suomen Poliohuollon Hoivakoti
15679: Kaislarannan tukemiseen.
15680:
15681:
15682: E d u s k u n n a 11 e.
15683:
15684: Sairaanhoitojärjestelmämme on vielä monin kaasti toiminut Suomen Poliohuollon ylläpitä-
15685: paikoin puutteellinen ja kaipaa täydennystä. mä Hoivakoti -Kaislaranta. Se tarvitsisi val-
15686: Näitä aukkoja hyvin ja tehokkaasti paikkaa- tiolta lisätukea voidakseen toimia tehokkaasti
15687: vat yksityiset tai järjestöjen ylläpitämät sairaa- ja potilaiden välttämättömät tarpeet riittävästi
15688: lat, kuntootuslaitokset tai hoivakodit. Niiden huomioiden.
15689: toimintaa tulisi yhteiskunnan kaikin tavoin Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
15690: tukea, sillä näin säästetään myös verorahoja kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
15691: enemmän kuin yhteiskunnan laitosta perustet- vomuksen,
15692: taessa tapahtuu. Taloudellinen tuki näille lai-
15693: toksille on kuitenkin elinehto, jotta potilailta että hallitus ottaisi vuoden 1973
15694: perittävät maksut eivät pääsisi kohoamaan liian tulo- ;a menoarvioesitykseen riittävän
15695: korkeiksi tai kyseisten laitosten taloudelliset määrärahan Suomen Poliohuollon yllä-
15696: vaikeudet lopettaisivat niiden toiminnan. pitämän Hoivakoti Kaislarannan tuke-
15697: Polioon sairastuneiden hoidossa on tehok- miseen.
15698: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
15699:
15700: Pekka Vennamo. Aune Mänttäri.
15701: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
15702:
15703:
15704:
15705:
15706: 209 156/72
15707: 1666
15708:
15709: Vl,232.- Toiv.al. n:o 862.
15710:
15711:
15712:
15713:
15714: V. Vennamo ym.: Esityksen antamisesta kehitysvammaisten las-
15715: ten hoidosta ja koulutuksesta yhteiskunnan kustannuksella.
15716:
15717:
15718: E d u s k u n n a 11 e.
15719: Maassamme lasketaan olevan noin 40 000 tiiviseen suuntaan saattamiseksi suurta merki-
15720: kehitysvammaista lasta. Tällaisia lapsia syntyy tystä.
15721: kaikkiin kansalaispiireihin kuuluviin perhei- Kehitysvammaisten lasten asia olisi otettava
15722: siin, mutta lapsen hoidosta johtuva työ ja han- koko kansan asiaksi. Paljon on vieläkin maa-
15723: kaluudet ovat erittäin raskaat. Yleisesti hyväk- seudulla tietämättömyydestä ja väärästä asen-
15724: sytty periaate on se, että tällaisen perheenjäse- noitumisesta johtuvaa salailua kehitysvammai-
15725: nen kasvattamisesta ja kouluttamisesta aiheutu- sen lapsen suhteen ja niin monet kehitysvam-
15726: vat kustannukset pitäisi suorittaa yleisistä va- maiset lapset syrjäseuduilla joutuvat elämään
15727: roista, koska tällaisen lapsen olemassaolo ai- aivan ala-arvoisissa oloissa, kun samalla per-
15728: heuttaa asianomaisen perheen huoltajille koh- heenhuoltajat joutuvat kohtuuttomien tehtävien
15729: tuuttoman raskaan taakan kannettavaksi. eteen.
15730: Maassamme on valmisteltu kehitysvammala- Edellä mainituin perustein ehdotamme kun-
15731: kia, joka pohjautuisi kehitysvammakomitean nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15732: mietintöön. Lukuisista kiirehtimisistä ja toivo- muksen,
15733: muksista huolimatta hallitus ei ole antanut
15734: lakiesitystä eduskunnalle. Kehitysvammaisten että hallit.tts kiireellisesti valmistelisi
15735: lasten vanhemmat ja huoltajat tietävät joka kehitysvammakomitean mietintöön poh-
15736: päivä kipeästi sen, että näiden lasten hoito- ja ;autuvan lakiesityksen, jolla kehitysvam-
15737: koulutuslaitoksia on täysin riittämättömästi ja maisten lasten riittävä hoito ja koulutus
15738: usein saadaan jonottaa lapselle paikkaa asian- järJestetään yhteiskttnn'an kustannuk-
15739: omaiseen laitokseen vuosi:kaupalla. Sittenkin sella asianmukaisissa kodeissa, laitok-
15740: hoitoa annetaan vain muutaman kuukauden sissa ja kouluissa.
15741: ajan, joten sillä ei ole lapsen kehityksen posi-
15742: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
15743:
15744: Veikko Vennamo. Pekka Vennamo.
15745: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
15746: Aune Mänttäri. Pentti Antila.
15747: Mikko Vainio. Kalevi Remes.
15748: 1667
15749:
15750: Vl,23.3.- Toiv.al. n:o 86.3.
15751:
15752:
15753:
15754:
15755: V. Vennamo ym.: Esityksen antamisesta yleisradion vastuulaiksi.
15756:
15757:
15758: E d u s ·k u n n a 11 e.
15759:
15760: Yleisradio on koko !kansan tiedotuslaitos. nut. Tällainen lainsäädännöllinen aukko ja vä-
15761: Kun lisäksi yleisradiolla on monopoliasema, on linpitämättömyys ei ole hyväksyttävää. Maam-
15762: välttämätöntä, että radiolla ja televisiolla on me tulee olla lainalainen maa, jossa jokaisella
15763: julkisen sanan vastuu. Nythän tämä asia on on riittävä oikeusturva loukkauksia vastaan.
15764: •täysin järjestämättä ja erittäin tulkiruianva~ · Mainituilla perusteilla ehdotamme kunilloit-
15765: rainen. Rangaistusvastuu on epäselvä ja yksi- •taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15766: tyisen loukkauksen kärsineen oikeus saada ta-
15767: loudellista korvausta varsin epämääräinen. että hallitus antaisi Eduskunnalle
15768: Vuodesta vuoteen on luvattu, että hallitus kiireellisesti asianmukaisen lakiesityk-
15769: antaa eduskunnalle lakiesityksen yleisradion sen yleisradion vastuulaiksi ;okaisen kan-
15770: vas·tuirla~ksi. Näin ei kuitenkaan ole il:apahtu- salaisen oikeusturvan vahvistamiseksi~
15771: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
15772:
15773: Veikko Vennamo. Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
15774: Rainer Lemström. Aune Mänttäri. Pekka Vennamo.
15775: 1668
15776:
15777: Vl,234.- Toiv.al. n:o 864.
15778:
15779:
15780:
15781:
15782: V. Vennamo ym.: Kaatumatautisten toimeentulon ;a kuntoutus-
15783: laitosten parantamisesta.
15784:
15785:
15786: E d u s k u n n a 11 e.
15787:
15788: Maassamme on tällä hetkellä yli 25 000 saantinsa ja työpaikkansa säilyttäminen on erit-
15789: kaatumatautista ja heidän lukumääränsä ·jo yk- täin vaikeaa, on heille myös turvattava yhteis-
15790: sistään liikenneonnettomuuksien vuoksi lisään- kunnan varoista sairauden aikana kunnolli-
15791: tyy vuosittain vähintään 3 000 hengellä. Kui- nen eläke.
15792: tenkin kaatumatautisten yhteiskunnallinen huol- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15793: to ja toimeentulon >turva on maassamme käy- .taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15794: tännöllisesti katsoen kokonaan järjestämättä. sen,
15795: Tämä on häpeällistä.
15796: Kysymys ei missään tapauksessa ole varo- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
15797: jen puutteesta, vaan vain maamme suurten asian vaatimiin toimenpiteisiin kaatu-
15798: puolueiden inhimillisyyden väiinpitämättömyy- m,atautisten toimeentulon turvaamiseksi
15799: destä. sekä kuntoutuslaitosten iäriestämiseksi
15800: On selvää, että kaatumatautiset tarvitsevat heitä varten.
15801: omat kuntoutuslaitoksensa. Kun heidän työn-
15802: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
15803:
15804: Veikko Vennamo. Pekka Vennamo.
15805: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
15806: Aune Mänttäri. Pentti Antila.
15807: Mikko Vainio. Kalevi Remes.
15808: 1669
15809:
15810: Vl,235.- Toiv.al. n:o 865.
15811:
15812:
15813:
15814:
15815: V. Vennamo ym.: Kehitysvammaisten hoitopaikkojen ja koulu-
15816: tusmahdollisuuksien lisäämisestä.
15817:
15818:
15819: Ed u s kun n a 11 e.
15820:
15821: Kehitysvammaisten asiat on viime aikoina siä koulunkäyntiin, voidaan kouluttaa kyky-
15822: olleet kovasti puheenai'heena. On ennenkaikkea jään vastaavasti.
15823: kiinnitetty huomiota kehitysvammaisten koulu- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15824: tuksen puutteellisuuteen ja avohuollon järjes- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15825: tämiseen. Samoin on vielä riittämättömästi
15826: laito&hoitopaikkoja. Eräs hoitomuoto, jota on iettä hallitlus ryhtyisi toimenpiteisiin
15827: menestyksellä käytetty, on perherythmäkodit, kehitysvammaisten hoitopaikkojen lisää-
15828: joita ei kuitenkaan ole läheskään riittävästi. mAseen, että ne vastaavat rodeilista tar-
15829: Olisi kiireellisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin vetta, ,että perheryhmäkotien perusta-
15830: kehitysvammais·ten hoidon järjestämiseksi niin mismahdollisuuksia nykyisestään paran-
15831: tehokkaaksi, että se toisi hoidon piiriin kaikki netaan ja !että kehitysvammaMiten kou-
15832: kehitysvammaiset. Kehitysvammaisten koulu- lutusta pyritään nykyisestään kehittä-
15833: tuskysymys olisi niin hoidettava, että kaikki mään.
15834: sellaiset kehi<tysvammaiset, joilla on edellytyk-
15835: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
15836:
15837: Veikko Vennamo. Pekka Vennamo.
15838: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
15839: Rainer Lemström. Kalevi Remes.
15840: Aune Mänttäri.
15841: 1670
15842:
15843: Vl,236.- Toiv.al. n:o 866.
15844:
15845:
15846:
15847:
15848: V. Vennamo ym.: Kodinhoitajien ja -avustajien määrän lisää-
15849: misestä.
15850:
15851:
15852: E d u s k u n n a 11 e.
15853: On tunnettua, että maaseudulla suurten per- lisi tehdä mahdolliseksi muissakin kuin sa1ra1-
15854: heiden äidit, erikoisesti pienviljelijäin emännät den vanhusten ja kaikkein ikäviromissä olosuh-
15855: joutUIVat tekemään kohtuuttoman raskaita ja teissa elävien henkilöiden kdhdalla. Yhteiskun-
15856: pitkiä työpähriä joutuessaan useimmiten ras- nan, ensisijaisesti valtion tulisi ottaa ratkaiseva
15857: kaan karjanhoitotyön lisäksi huolehtimaan ko- päävastuu kodinhoitajien .ja kotiavustajien huo-
15858: dinhoidosta ja perheenemännän muista tehtä- mattavasta lisäämisestä ja hei&än palkkauskus-
15859: vistä ikäänkuin ylimääräisenä työkenttänä. Suu- tannuksistaan, sillä jo perustuslain mukaan val-
15860: rimmalla osalla perheenäitejä ei ole mahdolli- t~kunnan työvoiman tulisi olla valtiovallan eri-
15861: suutta saada kodinhoitajaa edes lyhyeksi ajaksi koisessa suojeluksessa. Tämän pitäisi ennen-
15862: sairauden tai tapatur:man kohdatessa, puhumat- kaikkea koskea myös kansakunnan hyväksi ar-
15863: takaan siitä, että nälmä perheenäidit saisivat vokasta työtä tekeviä perheenäitejä.
15864: loman, jonka aikana kodinhoit~ja huolehtisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15865: karjataloudesta ja kodinhoidosta. nioittaen edus•kunnan hyväksyttäväksi toivo-
15866: Kodinhoitajatoiminnan .ja kotiavustajien li- muksen,
15867: säämisessä on edistytty liian hitaasti. Edel-
15868: leen on monen liian raskaan taakan alla elä- että hallitus ryhtyisi kii1Y!'ellisesti toi-
15869: vän perheenäidin kohtalona työkyvyn mene- menpiteisiin kodinhoitajien ja kotiavus-
15870: tys liian aikaisessa vaiheessa tai ·pys)Wä paran- tajien määrän lisäämiseksi niin huomat-
15871: tumaton sairaus, jolloin menetetään suuria ta- tavasti, että jokaiselle perheenäidille tu-
15872: loudellisia ja henkisiä arvoja. Kodinhoitajia oli- lisi mahdolliseksi s.aada normaalia vuo-
15873: si saatava huomattavasti lisää maamme syrjä- silom~ vastaava loma vuosittain.
15874: alueillekin ja myös kotiavustajan saaminen tu-
15875: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
15876:
15877: Veikko Vennamo. Mikko Vainio.
15878: Hannes Volotinen. Pekka Vennamo.
15879: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
15880: Aune Mänttiiri. Kalevi Remes.
15881: 1671
15882:
15883: Vl,237.- Toiv.al. n:o 867.
15884:
15885:
15886:
15887:
15888: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1972 tulo- ja menoar-
15889: vioon rintamaveteraanien ilmaisiin terveydenhoitotarkastuk-
15890: siin.
15891:
15892:
15893: E d u s k u n n a 11 e.
15894:
15895: Sota-ajan rasitukset ovat melkeinpä poikkeuk- kastus ja terveydenhoito suoritetaan ilmaiseksi.
15896: setta heikentäneet rintamaveteraanien terveyttä. Näin tapahtuu monessa muussa maassa.
15897: Tämä on kiistattomasti todettavissa. Myös rinta- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
15898: maveteraanien keski-ikä on alhaisempi kuin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15899: muun kansan.
15900: Jokainen, joka on joutunut kärsimään sairau- että hallitus ,antaisi Eduskunnalle esi-
15901: desta tietää, kuinka kallista tämä on. Varojen tyksen 1 000 000 markan arviomäärära-
15902: puute estää myös monasti lääkärin luokse menon han ottamisesta lisäyksenä vuoden 1972
15903: riittävän aikaisin, jolloin paha sairaus todetaan tulo- ja menoarvioon käytettäväksi rinta-
15904: liian myöhään. maveteraanien ilmaisiin terveydentar-
15905: On täysin kohtuullista, että sodissa terveyten- kastuksiin ja terveydenhoitoon.
15906: sä menettäneiden rintamamiesten terveydentar-
15907: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
15908:
15909: Veikko Vennamo. Pentti Antila.
15910: Rainer Lemström. Kalevi Remes.
15911: Aune Mänttäri. Mikko Vainio.
15912: J. Juhani Kortesalmi. Pekka Vennamo.
15913: 1672
15914:
15915: Vl,238.- Toiv.al. n:o 868.
15916:
15917:
15918:
15919:
15920: V. Vennamo ym.:. Metsätyöntekijäin ilmaisen vuosittaisen lää-
15921: kärintarkastuksen toteuttamisesta.
15922:
15923:
15924: Ed u s kun n a 11 e.
15925:
15926: Metsätyö on erittäin rasittavaa ja kovaa kun- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
15927: toa vaativaa työtä. Moottorisaha on metsätyön- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15928: tekijöille yleinen työväline joka aiheuttaa erinäi-
15929: siä sairauksia, kuten viime aikoina suoritetuissa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
15930: lääketieteellisissä tutkimuksissa on todettu. Näi- ;otka antaisivat tilaisuuden metsätyönte-
15931: den sairauksien takia metsätyöntekijöiden ter- kijöille yhteen ilmaiseen lääkärintarkas-
15932: veys saattaa yllättäen vaarantua. tukseen vuosittain.
15933: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
15934:
15935: Veikko Vennamo. Kalevi Remes.
15936: Rainer Lemström. Aune Mänttäri.
15937: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
15938: Pekka Vennamo.
15939: 1673
15940:
15941: Vl,239.- Toiv.al. n:o 869.
15942:
15943:
15944:
15945:
15946: V. Vennamo ym.: Myymäläautokauppalupien tiukentamisesta.
15947:
15948:
15949: E d u s k u n n a 11 e.
15950:
15951: Alunperin myymäläautokauppa oli tarkoi- Kiinteitten myymälöiden harveneminen ai-
15952: tettu helpoittamaan sellaisten ihmisten osta- heuttaa kuluja ja haittaa myös kuluttajille.
15953: mista, joilla oli pitkät matkat lähimpään Kun myymäläauto ei pysty kuitenkaan tyydyt-
15954: kauppaan, tai muuten huonot kulkuyhteydet tämään kuluttajien kaikkia tarpeita, joutuvat
15955: tai olivat vanhuksia ja sairaita, jotka eivät jak- he ajamaan entistä kauemmaksi lähimpään
15956: saneet kantaa ostoksiaan kovin pitkälle ja toi- kiinteään myymälään ja ostoskulut täten nou-
15957: saalta myymäläautokauppa palveli kiireisinä sevat.
15958: vuodenaikoina maanviljelijöitä, kun sai ostaa Myymäläautokilpailusta näyttää muodostu-
15959: yllättäen loppuneen ruokatavaran läheltä. Sil- van itsetarkoitus ja pienyrittäjien lopettamis-
15960: loin kunnioitettiin myös toisen liikkeen asemaa tapa, josta on vain vahinkoa yhteiskunnalle
15961: kun myymäläauto ei saanut pysähtyä 2 km lä- ja kustannuksia kuluttajille.
15962: hemmäksi toista kauppaa. Myymäläautotiheys Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15963: on nykyisin tarpeettoman suuri. Liikenneyh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15964: teydet ovat parantuneet ratkaisevasti. Lähes muksen,
15965: joka talossa on oma auto, jolla pääsee nopeasti
15966: kauppaan, eikä tarvitse kantaa ostoksia. Myy- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15967: mäläautojen tarpeettoman suuri luku samalla myymäläautokaupan muuttamiseksi si-
15968: reitillä ja niiden myydessä vain kannattavat ten, että uusia myymäläautolupia myön-
15969: tuotteet käteisellä, ovat saaneet monet kiin- nettäessä ja entisiä uusittaessa tiuken-
15970: teät myymälät lopettamaan toimintansa, kun fiettaisiin huomattavasti niiden saantia
15971: niille on jäänyt myytäväksi tuottamattomat ta- ja kysyttäisiin alan järjestön mielipidettä
15972: varat ja velkakauppa. Tästä on taas aiheutu- lupia myönn.ettäessä, niinkuin ammatti-
15973: nut yhteiskunnalle vahinkoa, liikerakennusten autoilijoilta kysytään liikennelupia
15974: jouduttua toisarvoiseen käyttöön, työpaikkoja myönnettäessä, ja että myymäläauton
15975: on entistä vähemmän ja myymäläautoihin on pysähtymispaikka ei saisi olla 2 km lä-
15976: sidottu suhteettoman suuria pääomia, jotka hempänä kiinteää myymälää.
15977: toisella tavalla käytettynä hyödyttäisivät enem-
15978: män yhteiskuntaa.
15979: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
15980:
15981: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
15982: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
15983: Hannes Volotinen. J. Juhani Kortesalmi.
15984: Kalevi Remes.
15985:
15986:
15987:
15988:
15989: 210 156/72
15990: 1674
15991:
15992: VI,240.- Toiv.al. n:o 870.
15993:
15994:
15995:
15996:
15997: V. Vennamo ym.: Osuustoiminnan välityspalkkioiden selvittä-
15998: misestä ja tarkistamisesta.
15999:
16000:
16001: E d u s k u n n a 11 e.
16002:
16003: Kehitys maassamme välityspalkkioiden suh- hintaan. Osuustoiminnan rappeutuessa ja saa-
16004: teen on kulkenut tuottajan ja yrittäjän sekä vuttaessa määräävän aseman suurpuolueisiin
16005: kuluttajien etujen vastaisesti. Erityisesti on nähden on kuitenkin käytännössä luovuttu täs-
16006: tätä väärää kehitystä edesauttanut monopoli- tä osuustoiminnan perusperiaatteesta koko kan-
16007: osuustoiminta, joka on ollut valtaa pitävien samme vahingoksi. Välityspalkkiot ovat laajalti
16008: puolueiden suojeluksessa ja suosiossa. Sitävas- kohtuuttomat ja kustannukset laajalti tarpeet-
16009: toin pienten yksityisten yritysten välityspalkkiot tomat.
16010: ovat yleensä olleet ulkomaihin verrattuna al- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16011: haiset. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16012: Osuustoiminta on kuitenkin syntynyt palve-
16013: lemaan kansan etua. Siitä ei saa tulla itsetar- että hallitus selvityttäisi kiireellisesti
16014: koitus. Sen tehtävä on palvella niin tuottajia ja täysin puolueettomasti osuustoimin-
16015: kuin kuluttajia. Tämä tarkoittaa sitä, että use- nan välityspalkkiot ja kustannukset
16016: asti myös monopoliaseman saavuttaneen osuus- niin, että tuottaja ja yrittäjä saa tava-
16017: toiminnan on toimittava mahdollisimman pie- ralleen mahdollisimman hyvän hinnan
16018: nillä kustannuksilla ja välityspalkkioilla että sekä kuluttaja tavaran mahdollisimman
16019: tuottajille ja yrittäjille jää varsinaisen työn suo- halvalla ilman tarpeettomia lisäkustan-
16020: rittajina mahdollisimman paljon ja että kulutta- nuksia.
16021: jat saavat tavaran mahdollisimman alhaiseen
16022: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
16023:
16024: Veikko Vennamo. Mikko Vainio.
16025: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
16026: Aune Mänttäri. J. Juhani Kortesalmi.
16027: 1675
16028:
16029: Vl,241.- Toiv.al. n:o 871.
16030:
16031:
16032:
16033:
16034: V. Vennamo ym.: Radio- ja televisiolupamaksujen poistamisesta
16035: pienituloisilta.
16036:
16037:
16038: E d u s k u n n a 1[ e.
16039:
16040: Televisio- ja radiolupamabuja on jäl!leen pienituloisia inva:liideja ja rintamaveteraaneja.
16041: kohtuuttomasti korotettu. Mutta yleisradion Radio ja televisio ovat yleisiä tiedotusvälineitä
16042: holtittomalle rahavarojen hoidolle ei ole saatu ja jokaisella kansalaisella tulee olla mahdolli-
16043: sulkua. Va:ltavista lisärahoista huolimatta yleis- suus niiden käyttämiseen.
16044: radio on jälleen taloudellisesti umpiJrujassa. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16045: Ja:llkuvillla lupamaksujen korotuksilla ei siis taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16046: yleisradion taloudellisia asioita saada kuntoon.
16047: Perusvirheet on siis :korjattava ja •tarpeen vaa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16048: tiessa johtoa muutettava. menpiteisiin radion ja television lupa-
16049: Päinvastoin on radio- ja televisiolupamaksuja maksujen poistamiseksi pienituloisilta
16050: alennettava. Lisäksi on radion ja television kansaneläkeläisiltä, invaliideilta ja rin-
16051: lupamaksut poistettava kansane1äkcläisiltä ja tamaveteraaneilta sekä muilta heihin
16052: heihin vevratltavirlta pienituloisilta. Sama koskee verrattavilta henkilöiltä.
16053: Helsingissä 10 päivänä helm~uuta 1972.
16054:
16055: Veikko Vennamo. Rainer Lemström. Aune Mänttäri.
16056: Mikko Vainio. A. R. Sainio. J. Juhani Kortesalmi.
16057: 1676
16058:
16059: Vl,242.- Toiv.al. n:o 872.
16060:
16061:
16062:
16063:
16064: V. Vennamo ym.: Raskauden keskeyttämisestä annetun lain sal-
16065: Iimien aborttien raioittamisesta vain pakottaviin tapauksiin.
16066:
16067:
16068: E d u s !k u n n a 11 e.
16069:
16070: Abontti!l~ki on osoittautunut !käytännössä erit- tavissa 'tapauksissa. Pääpaino pitäisi!kin olla en-
16071: täin epäonnistuneelksi Ja vaaTaLlisdksi. Elämää on .nalkkoehkäisyssä.
16072: sudjelltaJVa. Jo saatujen B.rokemusten perusteeNa on siis
16073: On oso1ttautunut, että äidit halJ.uavat ja iää- viilttä:märt:öntä, että aborDtillatkia kot;ataan.
16074: kärit laajalti hyvaksyvät väärinlkäytetyl1: abortit, Mainituillla perustei!la ehdotamme kunnioit-
16075: V'ailklka heHlä on iSuurin vastuu. La~kia käytetään taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16076: väälrin.
16077: Jos åalkia ei käytettäisi väärin, niin siitä ei että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16078: aiheutuisi !Vahinkoja ·ia nyikyisiä tunnettuja seu- menpiteisiin väärinkäytetyn aborttilain
16079: rauksia, mutta se olisi tarpedtlisena apuna palkot- kor;aamiseksi niin, että abortti voidaan
16080: myöntää vain pakottavissa tapauksissa.
16081: Helsingissä 14 päivänä belimikuuta 1972.
16082:
16083: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
16084: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
16085: Hannes Volotinen. J. Juhani Kortesalmi.
16086: Kalevi Remes.
16087: 1677
16088:
16089: Vl,243.- Toiv.al. n:o 873.
16090:
16091:
16092:
16093:
16094: V. Vennamo ym.: Rintamasotilaiden maksutlomasta lääkärintar-
16095: kastuksesta sekä lääke- ;a sairaanhoidosta.
16096:
16097:
16098: E d u s k u n n a 11 e.
16099:
16100: Sotiin osallistuneet sotaveteraanit alkavat olla neenä elinikänä jonkinlaisen korvauksen sodissa
16101: siinä iässä, että nykyaikaisen lääketieteellisen kä- menettämistään parhaista miehuusvuosistaan.
16102: sityksen mukaan he jo yleensä ikänsä perusteella Tämän yhteiskunta mielestämme on velkaa
16103: kaipaisivat terveydentilansa tarkastamista ja jat- näille raskaimman kansalaisvelvollisuutensa täyt-
16104: kuvaa tarkkailua sekä todettujen sairauksien ja täneille miehille.
16105: vammojen hoitamista. Tähänhän pyritään nykyi- Edellä selostetun perusteella· ehdotamme ryh-
16106: sin jo yleensäkin kansalaisten työkunnon säilyt- mäaloitteena eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16107: tämiseksi ja edistämiseksi. Sotaveteraanien koh- muksen,
16108: dalla tarkastukset ja tarkkailun tekee sitäkin tar-
16109: peellisemmaksi se, että he monasti joutuivat asu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16110: maan vuosikausia epäinhimillisissä olosuhteissa menpiteisiin sairausvakuutuslain kehittä-
16111: sekä taistelutilanteiden aiheuttaman henkisen ja miseksi niin, että sotiin osallistuneet rin-
16112: ruumiillisen paineen alaisina. Nuoremmat heistä tamasotilaat ja heihin verrattavat oikeu-
16113: saattaisivat edellä mainituin toimenpitein säilyt- tettaisiin maksutlomiin vuotuisiin lääkä-
16114: tää työkykynsä vielä pitkään kansakunnan hy- rintarkastuksiin sekä maksuttomaan lää-
16115: väksi ja vanhemmat taasen saisivat säännöllisen ke- ja sairaanhoitoon.
16116: tarkkailun ja tarpeellisen hoidon avulla pitenty-
16117: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
16118:
16119: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
16120: Mikko Vainio. Aune Mänttäri.
16121: Kalevi Remes. J. Juhani Kortesalmi.
16122: Pekka Vennamo.
16123: 1678
16124:
16125: Vl,244.- Toiv.al. n:o 874.
16126:
16127:
16128:
16129:
16130: V. Vennamo ym.: Tutkimuksesta eläinvahinkojen ja -sairauksien
16131: korvausjärjestelmän liittämisestä osuusmeijereiden toimin-
16132: tapiiriin.
16133:
16134:
16135: E d u s k u n n a 11 e.
16136:
16137: Eläinvahingot sekä eläinlääkärin ja lääkkei- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16138: den kulut ovat monen pienviljelijän kohdalla taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16139: hyvin raskaat. Tällainen vahinko olisi kuiten-
16140: kin voitava korvata. Tarvitaan siis yhteisvas- että hallitus selvityttäisi kiireellisesti
16141: tuuta eli määrätynlaista vakuutusta. voitaisiinko ja millä tavoin osuusmei-
16142: Käsityksemme mukaan voitaisiin osuusmei- jereiden yhteyteen järjestää eläinvahin-
16143: jereiden yhteyteen perustaa eläinvahinkojen ja kojen ja eläinten sairauskulujen kor-
16144: eläinten sairauskulujen yhteinen korvausjärjes- vaus lähinnä vakuutusperiaatteiden pe-
16145: telmä. Tällöin ei onnettomuus muodostuisi rustalle.
16146: kenellekään ylivoimaisen raskaaksi.
16147: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
16148:
16149: Veikko Vennamo. Pekka Vennamo.
16150: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
16151: Rainer Lemström. Kalevi Remes.
16152: 1679
16153:
16154: VI,24.5.- Toiv.al. n:o 87.5.
16155:
16156:
16157:
16158:
16159: V. Vennamo ym.: Vähittäis~ ja pienkauppojen häviämisen estä-
16160: misestä.
16161:
16162:
16163: E d u s k u n n a 11 e.
16164:
16165: Väh.ittäiskauppiaiden asema vaikeutuu jatku- liäisyyden syrjimisestä. Kuljemme kohti mono-
16166: vasti maassamme. Kauppakuolema on jo saa- polisoituvaa rahan mahtia. Pakkososialistinen
16167: nut valtavat mittasuhteet. järjestelmä myös häämöttää kaikkine epäkan-
16168: Kauppojen vähentäminen ei koske yksin- sanvaltaisine seurauksineen.
16169: omaan pienyrityksiä. Niinpä Elanto yksistään Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16170: viime vuonna hävitti 3.50 pienkauppaa tärkeiltä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16171: alueilta.
16172: Olemme jo tekemisissä vakavan yhteiskun- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16173: nallisen epäkohdan kanssa. Palvelukset heikke- menpiteisiin vähittäiskauppojen ja pien-
16174: nevät. Kymmenilletuhansille perheille tulee ten kauppojen hävittämisen estämiseksi,
16175: kaupassakäynti entistä kalliimmaksi ja vaikeam- jolloin erityistä huomiota on kiinnitet-
16176: maksi. Supermarketeista huolimatta kulutta- tävä halpakorkoisien lainojen saantiin,
16177: jien kustannukset kasvavat. kuljetuskustannusten avustamiseen, lii-
16178: Kaikki tämä johtuu harjoitetusta virheelli- kevaihtoveron poistamiseen ja tarpeel-
16179: sestä talouspolitiikasta ja maamme pienyritte- listen verohelpotusten antamiseen.
16180: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
16181:
16182: Veikko Vennamo. Mikko Vainio. Aune Mänttäri.
16183: A. R. Sainio. Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
16184: 1680
16185:
16186: Vl,246.- Toiv.al. n:o 876.
16187:
16188:
16189:
16190:
16191: V. Vennamo ym.: Yleisradion toimintaperusteiden saattamisesta
16192: kansanäänestykseen.
16193:
16194:
16195: E d u s k u n n a 11 e.
16196:
16197: Yleisradio on koko kansan yhteinen laitos. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16198: Siksi yleisradio ei saa olla yksipuolinen halli- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16199: tuksen välikappale eikä myöskään valtaa pitä-
16200: vän harvainvallan käsikassara. Yleisradion tu- että hallitus ryhtyisi kiireeUåstin toi-
16201: lee olla itsenäinen ja puolueeton kansan tukeen menpiteisiin sellais~en säännösten ai-
16202: nojaava laitos. kaansaamiseksi, ioiden mukaan yleis-
16203: Tämä on mahdollista vain silloin, kun yleis- radion toiminnan perusteita koskeva
16204: radion johdon päättämät peruslinjat voidaan asia voidaan ~aattaa kansaniilmestyksen
16205: saattaa kansanäänestyksen alaisiksi. Tällöin alaiseksi, ;os vähintään yhden Edus-
16206: .allmvalitsija voi tarpeen vaatiessa välittömästi kunnassa edustettuna olevan puolueen
16207: ;a ikuttaa yleisradion toimintaan ja peruslinjoi- eduskuntaryhmän enemmistö niin ha-
16208: 1-in.. luaa.
16209: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
16210:
16211: Veikko Vennamo. Hannes Volotinen. Pekka Vennamo.
16212: Mikko Vainio. Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
16213: 1681
16214:
16215: VI,247.- Toiv.al. n:o 877.
16216:
16217:
16218:
16219:
16220: Westerholm ym.: Keskioluesta annetun lain kumoamisesta.
16221:
16222:
16223: E d u 1s k u n n a 11 e.
16224:
16225: Harkitessaan kysymystä keskivahvan oluen Ruotsis,sa on alkoholi;poliilttinen komitea val-
16226: myynnin ,salHmisesta elinta,rvikemyymälöissä tiopäivien toimeksiannosta laatinut ennakko-
16227: vuoden 1958 ailikoholikomitea tuli kielteiseen mietinnön hälyyttävän keskioluttilanteen aiheut-
16228: tulokseen, koska oluen myynti saattaisi Jaajeta taJmista ,to1menpitds.tä. Sellaisina ehdotetaan
16229: yli sen, mitä terveen a1koholipol1tiikan ka!nnalta 18 vuoden .ikärajan ot:tami,sta lainsäädäntöön,
16230: olisi ,suotavaa, koska tehokkaan valvonnan jär- kesikioluen myynnin .siirtämistä .dstkin rtakaa
16231: jeSitäminen olisi vaikeaa ja koska alilmholiyh- myytäväksi, mainon'nan kieltämistä tai rajoit-
16232: tiöllä 1sihloisenikin lainsäädännön puitteissa oli tamista ja valistustyön ,tehostamista. Komitean
16233: melkoisen suuret mahdollisuudet mi~etdja juo- vähemmistö ehdottaa keskioluen myynnin siir-
16234: mia suosivan linjan toteuttamiseen. tåim1stä .twkaisin valtion monopoliyhtiön myy-
16235: Vuoden 1965 valtiopäiville annettu es1t)11S el- mälöihin. Komprom1s,siehdotuksena on esitetty
16236: koho1ilaiksi ja .siihen Hittyv1ksi laeiilQsi samoin myös keskioluen al:lroholiprosentin alentamis1ta
16237: kuin eduskunnan allikdholilaJdvaliokunnan mie- 3.6 painoprosentista 3.2 painoprosenvtiin.
16238: tintö eivät mvöskään sisältäneet ~eskivaihvan Keskioluen helppo ,saata'Vuus ei ole vähentä-
16239: oluen myynni~ sallimista elintarvikeliikkeis·sä. ny:t sitä väkevämpien aillkoholijuomien käyttöä.
16240: Sen sijaan vuoden 1967 valtiopäiville anneutu Nii!liPä vuoden 1971 tammi--elokuussa väke-
16241: esity1s a1koholilaeiksi ja siihen liittyv~si laeiksi vien juomien kulutus nousi edelHsen 'Vuoden
16242: sis,älsi erity1sen esityksen laiksi keskioluesta. vastaavaan aikaan verrattuna 20.5 prosenttia.
16243: Keskiolutlakiesityksen perusteluissa vedottiin Kun meillä vuonna 1968 kulutettiin nautinto-
16244: erityisesti siihen, että miedoissa juomissa nauti- tarkoituksiin 9 918 301 litraa viinaa ja
16245: tun alkoholin oli todettu olevan fysiologisilta ja 1 735 118 11traa muita väkeviä juomia, olivat
16246: psykologisilta vaikutuksiltaan vähemmän vahin- vastaavat lu'Vut vuonna 1970 12 633 915 ja
16247: gollinen kuin väkevissä juomissa nautitun saman 2 063 678 litraa.
16248: alkohoJimäärän rva~kutuksen. Julkisessa keskus- Keskioluen myyntiverkosto on laa,jentunut
16249: telussa ja eduskuntakäsi,Helyssä :perusteltiin yli sen, mitä terveen alkoholipolitiikan kannalta
16250: keskioluen, siis III veroluokan oluen, ent1stä voidaan pitää suotavana. Kaikkialla tarjolla
16251: va~paampaa saantia sillä, että .alkoholi'n kulutUJS olevaa olutta ei enää pidetä alkoholijuomana.
16252: siten tulee siirtymään väkevistä juomista mie- Niinpä suoritetun tutkimuksen mukaan rait-
16253: toihin. tiiden henkilöiden määrä on tuntuvasti laske-
16254: RaittiusJi~ke ei yhtyny;t näihin kannanottoi- nut ja vieläpä alle 18-vuotiaat nuoret ovat
16255: hin, vaan pelkäsi !111ieto}en juomien helpon alkaneet entistä enemmän käyttää alkoholijuo-
16256: saanJnin johtaJVan ja totuHavan myös väilrevien mia säännöllisesti. Oppikouluissa pidettävät
16257: ju001ien käy;ttöön. koulujuhlat on lähinnä keskioluen aiheuttamien
16258: Kun Ruotsis·sa oli 1s'}l'ks~stä 1965 alkaen sal- järjestyshäiriöiden vuoksi lopetettu monella
16259: littu keskioluen myy~ti elintarvilkeliikkeissä, paikkakunnalla. Suuri osa aikais,emmin siis-
16260: rai,utiusväki kehotti odottamaan siitä saatavia teistä ja viihtyisistä kahviloista on muuttunut
16261: kokemuksia. Näin olisi ollut meneteltä'Vä, sillä tunkkaisiksi olutkapakoiksi. Järjestyshäiriöt ja
16262: k.eskioluesta Ruotsissa neljän vuoden aikana väkivaltarikokset ovat lisääntyneet. Uusimmat
16263: saadut tkokemu klset ovat oso1ttaneet, että vuo-
16264: 1
16265: tutkimustulokset osoittavat, että säännöllisen
16266: desta 1965 Jähtien 1liuorison al:koholijuomien alkoholijuomien käytön terveydelle aiheuttamat
16267: käyttö - ei ainoas,taan keskioluen - on suu- haitat eivät riipu nautitun alkoholin laadusta,
16268: resti lisääntY'nyt. vaan yksinomaan nautitun puhtaan alkoholin
16269: 211 156/72
16270: H582 V1,247.- Keskiolutlain kumoaminen.
16271:
16272:
16273: määrästä. Jo nyt monet nuoret juovat päivit- anniskeluoikeudet voidaan myöntää kaikille
16274: täin niin monta pullollista keskiolutta, että se väestö- ja liikekeskusten ravitsemusliikkeille
16275: tulee ajanmittaan aiheuttamaan heille maksa- ja muuallakin sijaitseville matkustajalHkenteen
16276: ja sydänvaurioita. kannalta tärkeinä pidettäville ravitsemusliik-
16277: Keskiolutlakia on pidettävä epäonnistuneena keille, joten myös keskioluen anniskelu voidaan
16278: ja tarpeettomana. Sen tarkoitus, väkevien juo- järjestää mainitun lain puitteissa.
16279: mien kulutuksen väheneminen on jäänyt to- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16280: teutumatta. ALkoholilain puitteissa voidaan kes- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16281: kioluen jakelu hoitaa täysin todellista tarvetta muksen,
16282: vastaavasti. Oy Alko Ab:n myymäläverkko
16283: laa~entuu jatkuvasti myös maaseudulle ja .että hallitus ryhtyisi välittömästi
16284: panimot voivat toimittaa keskiolutta koreittain toimenpiteisiin keskioluesta an'n'etun
16285: asiakkailleen. Alkoholilain 39-41 §:n mukaan lain kumoamiseksi.
16286: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1972.
16287:
16288: Raino Westerholm. Pentti Poutanen.
16289: Eeva Kauppi. Olavi Ronkainen.
16290: Hannes Volotinen. Antero Juntumaa.
16291: Veikko J. Turunen.
16292: 1683
16293:
16294: Vl,248.- Toiv.al. n:o 878.
16295:
16296:
16297:
16298:
16299: Westerholm ym.: Rintamasotilaiden ensisijaisoikeudesta kansan-
16300: terveyslain mukaisiin palveluksiin.
16301:
16302:
16303: E d u s k u n n a 11 e.
16304:
16305: Maassamme on kuolleisuus varsinkin mies- sevat. Eräs tällainen ryhmä ovat rintamasoti-
16306: ten keskuudessa edelleen huolestuttavan suuri. laat, joiden kohdalta asian hoitaminen on kii-
16307: Syynä on varmaan ollut terveydenhoitopalvelu- reellinen asia.
16308: jen riittämättömyys ja niihin liian myöhäisessä Edellä lausutuilla perusteilla ehdotamme
16309: vaiheessa turvautuminen. Usein on hoitoon ha- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16310: keutumista jarruttanut myöskin varojen puute
16311: tai niukkuus. Uudella kansanterveyslailla pyri- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel-
16312: tään tähän saamaan aikaan parannusta. Sairaus- laisiin toimenpiteisiin, että rintamasoti-
16313: vakuutuslaki on osaltaan jonkin verran autta- laat tulisivat ensi sijassa saamaan kan-
16314: nut asiaa. Kuitenkin pitäisi ensi tilassa pyrkiä santerveyslain edellyttämiä maksutlo-
16315: antamaan maksuttornia terveydenhoito- ja kun- mia lääkintäpalveluksia sekä kuntoutta-
16316: toutuspalveluja niille, jotka niitä eniten tarvit- mista.
16317: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
16318:
16319: Raino Westerholm. Olavi Ronkainen. Antero Juntumaa.
16320: 1684
16321:
16322: VI,249.- Toiv.al. n:o 879.
16323:
16324:
16325:
16326:
16327: H. Westerlund ym.: Oluen ;a virvoitus;uomien myynnin kieltä-
16328: misestä kertakäyttöpakkauksissa.
16329:
16330:
16331: E d u s 1k u n n a ll e.
16332:
16333: Luonnonsuojelua ja mi:ljöähoitoa koskevat estää. Jos oluen myynti peltipurkeissa ja vir-
16334: pulmat tulevat lähivuosina astumaan entistä voitusjuomien myyn'ti kertakäyttöpulloissa sålli-
16335: enemmän etualalJe. Jo nyt kustannukset luon- taan, tämä aiheuttaa, kuten esimenkit 1äntisestä
16336: nollisen !tasapainon uudelleensaavuttamiseksi naapurimaastamme osoittavat, monia kielteisiä
16337: monella sektorilla tulevBit nousemaan huomatta- ilmiöitä ja suuria kustannuksia kielteisten seu-
16338: viin summiin. Joka tapauksessa on pidettävä raus'ten poistamiseksi.
16339: huoli siitä, et'tei huononemista tapahdu. Tämä Yllä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16340: lroskee etenkin luonnon saastumista osaksi sel- tava~ti eduSikunnan hyväksy,ttäväksi toivomuk-
16341: laisi1la tuotteilla, joita ei voida hävitJtää ja sen,
16342: myöskin tuotteita, jotka ovat vaarallisia. Tällä
16343: tarkortetaan suunniteltua olutmyyntiä peLtipur- että hallitus kiireellisesti antaisi esi-
16344: keissa ja virvoitusjuomamyyntiä ,kertakäyttö- tyksen laiksi, ioka kokonaan kieltäisi
16345: pulloissa. oluen myynnin peltipurkeissa ;a vir-
16346: On aivan selvää, että lainsäädäntötoimenpi- voitusjuomien myynnin kertakäyttöpul-
16347: teet ovat vährt:ämättömät, jotta tällainen ympä- loissa.
16348: ristöä ja luontoa turmeleva toiminta voitaisiin
16349: Heilsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
16350:
16351: Henrik Westerlund. Ragnar Granvik.
16352: Matti Mattila. Evald Häggblom.
16353: Pär Stenbäck.
16354: 1685
16355:
16356: VI,250.- Toiv.al. n:o 880.
16357:
16358:
16359:
16360:
16361: S. Westerlund ym,! Espoon ym. kuntien sairaalan rakentami-
16362: sesta aluesairaalana.
16363:
16364:
16365: Ed u s 'k u n n a 11 e.
16366:
16367: Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kitiklkonummi ja tien alueella on ikiihtyvälJ:lä nopeudella vain kas-
16368: Vi!hti ovat vuodesta 1961 lähtien suunnitel1eet vamassa. Ennalklkolaslkelmien mukaan vuonna
16369: yihteistä aluesah·aaJaa Espoon kaupungi'n alueeHe. 1980 näissä ik:unnissa 'tulee diemaan noin
16370: Muodos•tettuun ikuntainiliittoon ovat myöhem- 330 000 asukasta. Tämä edeHyttäisi jo 1 400
16371: min vielä Hittyneet Katllk!kila ja Numnijärvi. Sai- erikois:sairaansija'n tawetta. Muuttolii~keen
16372: raalan perustamiS'ta varten tunnettiin näissä !kun- suuntautuessa yhä voimakkaampana Helsingin
16373: nissa polttatvaa tawetta, siJlllä jat~kurvasti ikasrva- ympäristökuntiin on >ti!lanne sa~raansijojen !koh-
16374: van ltnuut'toliiklkee'n ansiosta orvat sairaanhoito- dalla käymässä ik:estämättömltksi. Mainitts:ikoon
16375: olot Uudellamaalla suuresti va1keutuneet. Hel- lisäksi, että asianomaisilla ik:unnhl!la dn a~iassa
16376: singin y1iopisto1linen lkeskussairaala ei pysty yk- valmiit suunnitelmat ja Hsaksi tulevaa aluesai-
16377: sin tyydyttämään tätä !kasvanutta tarvetta. raalaa varten jo varattu tanv1ttava maa-aluekin.
16378: Sairaailan petu&ta!tnisen tarvetta on puoltanurt Vahiova:rainva:liokunnan mi~tinnössä n:o 79
16379: mm. [äälkintöha1litus, jo!ka heiJ:mikuussa 1966 hallituksen esityksen johdosta valltion tulo- ja
16380: antamassaan dausunnossa on !katsonut, että suun- menoarvioksi vuodelle 1972 lausutaan em. asias-
16381: niteltua aluesai·raalaa tarvitaan juuri asumisti- ta mm. seuraavaa: "Edellä mainitussa perustelu-
16382: heyden tvuoiksi pysyvästi Helsingin yliopistoilli- jen ikohdassa Espoon )"m. !kuntien sairaalan
16383: sen keskussairaalan rinnalla. Lausunnossa katsot- osaJota 1tooetun ~ohdosta vaiiokunta edellyttää,
16384: tiin 1isä!ksi, että sairaa[asuunn1tehna'n toteutta- että haMitus tekee kiireeiHisesti ratlkaisun siitä
16385: misella on !kiire. Vastaavasti Reisingin yliopis- katsotaanko kyseessä oleva sairaa!la . !kunnalli-
16386: tdl!linen lkeskussairas:la on puolestaan todennut, sista yleissairaailoista annetun lain (561/65) pe-
16387: e1ltei se ·voi tyydyttää !kyseisellä a1ueella yhä !li- rusteella a!uesairaaJaksi vai pailkallissairaalaksi
16388: sääntyvää sairaanhoidon tail"Venta eri!koissairaan- ja että hallitus ,tarvittaessa ryhtyisi asian vaati..
16389: hoidon osal'ta. miin toimenpiteisiin".
16390: Alkuperäisten peru·sta;alkuntien väkiluiku oli Edel.lilä ~sitetyn perusteella ehdotaimme ~US•
16391: vuoden 1966 päättyessä yhteensä 170 000. Tä- kunnan hYIViiksy:ttäoväiksi toivomuksen,
16392: mä edellyttää )"leisesti !käytössä alevien ~asiku
16393: perusteiden mukaan jo noin 680 sairaansijaa. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
16394: Näillä lkunni!l[a on !kuitenkin Helsingin yliopis- menpiteisiin Espoon ym. kuntien sairtl4-
16395: to.lilmessa ikeskussairaaiassa ainoas,taan 287 sai- lan rakentamiseksi aluesairaalana.
16396: raa'nsijaa. Väestön lis.äys puheena olevien 'kun-
16397: Helsingissä 14 päivänä helm.ilkuuta 1972.
16398:
16399: Seppo Westerlund. Olavi Borg. Irm11 Toivanen.
16400: 1686
16401:
16402: VI,251.- Toiv.al. n:o 881.
16403:
16404:
16405:
16406:
16407: S. Westerlund ym.: Määrärahasta avoterveydenhoitoon keskitty-
16408: vän tutkimuslaitoksen perustamiseksi Espooseen.
16409:
16410:
16411: E d u s k u n n a 11 e.
16412:
16413: Avoterveydenhuollon kehittäminen tulee lähi- kennettavan terveysaseman yhteyteen. Tutki~
16414: vuosina muodostamaan tärkeän osan terveyden- muslaitos toimisi lähinnä avosairaanhoidon ke-
16415: huoltopolitiikassamme. Lainsäädännön uudistu- hittämiseksi yhteistyössä muiden tutkimustyöstä
16416: minen, terveysasemien suunnittelu sekä lääkin- kiinnostuneiden laitosten ja yhteisöjen kanssa.
16417: tähenkUökunnan lukumäärän lisääntyminen tu- Tämän ohella laitos toimisi avosairaanhoidossa
16418: levat mahdollistamaan terveyspalvelujen laadun työskentelevien jatkokoulutuspaikkana. Laitok-
16419: huomattavan paranemisen. sen omaan henkilökuntaan tulisi terveysaseman
16420: Kuluvana kesänä on saatu julkisuuteen valtio- henkilökunnan lisäksi kuulua ainakin laitoksen
16421: neuvoston asettaman ns. kansanterveystoimi- johtaja, tilastotieteilijä, sosiologi, psykologi, la-
16422: kunnan mietintö, joka määrittelee kunnallisen boratoriolääkäri, ravintoneuvoja, työntutkija
16423: terveydenhuollon uuden järjestysmuodon puit- sekä riittävä määrä tutkimusapulaisia ja muuta
16424: teet. Lain tultua hyväksytyksi uudistuksen toi- apuhenkilökuntaa. Tutkimuslaitoksella tulisi olla
16425: meenpano edellyttää parin vuoden aikana laadit- yhteydet lääketieteen eri aloihin työryhmien vä-
16426: tavaa valtakunnallista kansanterveystyön yleis- lityksellä, sekä terveysaseman avulla avosairaan-
16427: suunnitelmaa ja kuntakohtaisia suunnitelmia. hoitoon. Lisäksi pitäisi olla riittävät tilat kun-
16428: Maastamme puuttuu kuitenkin avoterveyden- nallislääkäreiden, terveyssisarien ja muiden avo-
16429: hoitoa tutkiva ja kehittävä tutkimusorganisaa- sairaanhoidossa työskentelevien jatkokoulutusta
16430: tio. Esimerkiksi terveysasemien toiminnan suun- varten.
16431: nittelu, avohoidon diagnostiikan ja hoidon ke• Koska Espoon kauppalan avohoitosuunnitel-
16432: hittäminen, terveyskasvatuksen suunnittelu ja missa on suunnitteilla tervesyasemia esitän k.o.
16433: kokeilu, kuntoutus, sairastavuuden selvittely jne. laitosta perustettavaksi Espoon kauppalaan. Es-
16434: ovat kaikki ongelmia, jotka vaativat jatkuvaa poon kauppala sijaitsee riittävän lähellä yliopis-
16435: avohoitoon liittyvää tutkimusta. Tutkimusten tollisia tutkimuslaitoksia sekä se on sopivasti
16436: puuttuminen hidastaa eri terveydenhoitosekto- kaupunkimaisen ja maalaismaisen asumisen ra-
16437: reiden kehitystä. Myös kunnilla on suuria vai- jamailla.
16438: keuksia terveydenhoitoosa suunnittelussa. Tällä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16439: hetkellä ei ole tehokkaasti organisoitua avosai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16440: raanhoitopiiriä, jonka esimerkin mukaisesti muksen,
16441: kunnat voisivat tehdä pitkän tähtäimen suun-
16442: nitelmia. että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
16443: Edellä olevan perusteella esitän, että edus- ja menoarvioesitykseen 400 000 markan
16444: kunta ryhtyisi pikaisiin toimenpiteisiin avo- määrärahan avoterveydenhoitoon keskit-
16445: terveydenhoitoon keskittyvän tutkimuslaitoksen tyvän tutkimuslaitoksen perustamiseksi
16446: perustamiseksi, jonkin lähitulevaisuudessa ra- Espooseen.
16447: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
16448:
16449: Seppo Westerlund. Olavi Borg. Irma Toivanen.
16450: 1687
16451:
16452: Vl,2.52.- Toiv.al. n:o 882.
16453:
16454:
16455:
16456:
16457: S. Westerlund ym.: T avaraselosteen liittämispakosta kaupan ole-
16458: viin tavaroihin.
16459:
16460:
16461: E d u s k u n n a 11 e.
16462:
16463: Kuluttajavalistukseen liittyvät toimenpiteet roiden kohdalta ei tällä hetkellä edellytetä ta-
16464: ovat nousemassa kulutusyhteiskunnassamme varaselosteita, mutta erinäisiin eläimille tarkoi-
16465: yhä keskeisempään asemaan. Eräs kuluttajava- tettuihin ruokiin tavaraselosteet sensijaan on
16466: listuksen keskeisimpiä ajatuksia on se, että os- säännösten mukaan jo liitettävä.
16467: tajan tulee olla mahdollisimman tarkoin perillä Kuluttajavalistuksen lisäämiseksi olisikin py-
16468: siitä, mitä hän todellisuudessa ostaa. Tässä rittävä siihen, että kaikkiin niihin tavaroihin,
16469: suhteessa astettavaan esineeseen liitetty tavara- joita meillä kaupassa pidetään kaupan, tulisi
16470: seloste on todella välttämätön. Tällä hetkellä- liittää erillinen tavaraseloste siitä, mitä kysei-
16471: hän tavaraseloste on löydettävissä ainoastaan nen tuote sisältää, ja millaisen käsittelyn se
16472: joissakin laadullisesti jo muutenkin korkeata- kestää.
16473: soisissa tuotteissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16474: Mikäli meillä jatkuvasti pyritään tulemaan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16475: toimeen ilman sitä, että tuotteissa olisi oltava muksen,
16476: tavaraseloste, ajaudutaan helposti tilanteeseen,
16477: jossa maastamme uhkaa tulla eräänlainen sel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
16478: laisten tavaroiden kaatomarkkinapaikka, joita jotka veivoittaisivat tavaraselosteen liit-
16479: ei niissä maissa, missä tavaraselostepakko jo on tämiseen kuluttajavalistuksen lisäämi-
16480: olemassa, saada markkinoida. Tässä yhteydessä seksi kaikkiin kaupan oleviin tavaroi-
16481: on varsin omalaatuisena piirteenä todettava hin.
16482: mm. se, että ihmisille tarkoitettujen ruokatava-
16483: Helsingissä 1.5 päivänä helmikuuta 1972.
16484:
16485: Seppo Westerlund. Olavi Borg. Irma Toivanen.
16486: 1688
16487:
16488: Vl,253.- Toiv.al. n:o 883.
16489:
16490:
16491:
16492:
16493: Vilmi ym.: Eläinlääkärimenojen Pohjois-Suomen karja- ja poro-
16494: talouden harjoittajille aiheuttamien kustannusten lievittä-
16495: misestä.
16496:
16497:
16498: E d u s k u n n a 11 e.
16499:
16500: Syrjäseuduilla Pohjois- ja Itä-Suomessa eläin- omistajien kannalta on valtion palkkaamien pii-
16501: lääkärien matkakulut ja palkkioiden määräy- rieläinlääkärien kulut saatava samanarvoiseen
16502: tyminen matkoihin käytetyn ajan mukaan muo- asemaan kuin kunnaneläinlääkärien kulut.
16503: dostuvat karjanomistajille ja poronomistajille Poronlihan tarkastuspakon takia lähiaikoina
16504: suhteettoman kalliiksi. Lukuisissa tapauksissa on eläinlääkärikuluista tulossa porotaloudelle
16505: eläinlääkärikulut ovat yli 200 mk käyntiker- huomattava lisärasitus, kun tarkastus koskisi
16506: taa kohti. kaikkea poronlihaa tähänastisen vientitarkas-
16507: Valtio osallistuu nykyisin kunnaneläinlääkä- tuksen sijasta. Kun eläinlääkärit suunnittelevat
16508: rien peruspalkkauskustannuksiin kuntien kanto- pysyttelemistä entistä tiukemmin työaikalain
16509: kykyluokituksesta riippuen tiettävästi 20- puitteissa, aiheutuu tästä yhä suurempia lisä-
16510: 70 % :lla. Eräät kunnat maksavat tietyn sum- kustannuksia porotalouden harjoittajille.
16511: man ylittävistä matkakustannuksista osan tai Perusteluina valtion osallistumiselle syrjäis-
16512: kaikki. Tämä järjestelmä ei kuitenkaan ole ten seutujen eläinlääkärihuollon kuluihin on
16513: vakiintunut ja taloudellisesti heikoissa kunnissa myös todettava, että eläinlääkärien palkkioihin
16514: se ei ole mahdollistakaan. on tulossa korotukset.
16515: Valtion olisi maksettava Pohjois· ja Itä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16516: Suomessa eläinlääkärien matkakulut ja eläin- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16517: lääkärien palkkioista sen osan, joka määräy-
16518: tyy matkoihin käytetyn ajan mukaan. Käytän- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16519: nössä tämä järjestelmä voisi toimia siten, että menpiteisiin, joilla eläinlääkärien matka-
16520: em. kulut luettaisiin niihin kokonaiskustannus- kustttnnusten ja palkkioiden aiheutta-
16521: perusteisiin, joista kuntien valtionapu laske- mia kustannuksia Pohjois-Suomen karja-
16522: taan. Tällöin kuntien velvollisuus olisi mak- ja porotalouden harjoittajien osalta voi-
16523: saa eläinlääkärien kuluista muu osa paitsi daan lievittää.
16524: lääkekulut ja normaalipalkkiot. Karjan- ja poron-
16525: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
16526:
16527: Pekka Vilmi. Esko Härkönen.
16528: Sylvi Saimo. Pentti Pekkarinen.
16529: Matti Ruokola. Heimo Linna.
16530: 1689
16531:
16532: Vl,254.- Toiv.al. n:o 884.
16533:
16534:
16535:
16536:
16537: Volotinen ym.: Alkoholijuomien tarjonnan lopettamisesta yhteis-
16538: kunnan varoilla pidettävissä tilaisuuksissa.
16539:
16540:
16541: E d u s k u n n a 11 e.
16542:
16543: Tilastotiedot ja myös käytännön näkymät ja kunnollisia asuntoja, niin samanaikaisesti
16544: osoittavat, että alkoholin kulutus maassamme maan suurituloisille kansalaisille tarjotaan mm.
16545: lisääntyy vuosi vuodelta. Lisääntyvä alkoholin itsenäisyyspäiväjuhlissa ym. valtiovallan järjes-
16546: käyttö tuo mukanaan monenlaisia yhteiskun- tämissä tilaisuuksissa alkoholia ja siten johta-
16547: nallisia ja yksityiskohtaisia ongelmia, joten olisi jien esimerkillä innostetaan ennen kaikkea
16548: välttämättä ja nopeasti ryhdyttävä toimenpitei- maamme nuorisoa alkoholin turmiolliselle
16549: siin taistelussa "kuningas alkoholia" vastaan. tielle.
16550: Hyvän ja alkoholista vapaan esimerkin näyttä- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16551: minen maata johtavien poliittisten puolueiden taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16552: ja ennen kaikkea valtiovallan taholta olisi eräs sen,
16553: tehokas toimenpide, joka ei maksaisi mitään,
16554: mutta säästäisi kansalaisilta monilla eri tavoin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16555: kerättyjä verovaroja. Koska suuri osa kansa- menpiteisiin alkoholipitoisien juomien
16556: laisistamme kamppailee taloudellisissa vaikeuk- tarjonnan lopettamiseksi kaikissa yhteis-
16557: sissa, jonka johdosta heillä ei ole edes tyydyt- kunnan varoilla pidettävissä tilaisuuk-
16558: täviä mahdollisuuksia saada kunnollista ruokaa sissa.
16559: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
16560:
16561: Hannes Volotinen. J. Juhani Kortesalmi.
16562: Arttur Niemelä. Kalevi Remes.
16563: Mikko Vainio. Heikki Kainulainen.
16564:
16565:
16566:
16567:
16568: 212 156/72
16569: 1690
16570:
16571: VI,255.- Toiv.al. n:o 885.
16572:
16573:
16574:
16575:
16576: Volotinen ym.: Huumausaineongelman selvittämisestä ja huu··
16577: mausainerikollisuuden torjumisesta.
16578:
16579:
16580: E d u s k u n n a 11 e.
16581:
16582: Huumausainekysymyksestä ja siihen läheisesti
16583: liittyvästä rikollisuudesta on muodostunut suo- että hallitus asettaisi kiireellisesti puo-
16584: ranainen ongelma nimenomaan asutuskeskuk- lueettoman ;a asiantuntijoista toimeen-
16585: sissa. Tästä ovat joutuneet kärsimään mm. ravit- pannun elimen tutkimaan kaikkia huu-
16586: semusliikkeiden harjoittajat, joiden oikeusturva mausainekysymykseen liittyviä asioita ;a
16587: rikollisuutta vastaan on tullut entistä suuremman sen perusteella antamaan Eduskunnalle
16588: vaaran alaiseksi. Samoin yksityiset kansalaiset tarpeelliseksi osoittautuvat esitykset huu-
16589: saavat monin eri tavoin kärsiä huumausaineisiin mausainekysymyksestä ja siihen liitty-
16590: liittyvän rikollisuuden johdosta. västä rikollisuudesta.
16591: Näillä perusteilla ehdotamme kunnioittaen
16592: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16593: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
16594:
16595: Hannes Volotinen. J. Juhani Kortesalmi.
16596: Arttur Niemelä. Kalevi Remes.
16597: Mikko Vainio. Heikki Kainulainen.
16598: 1691
16599:
16600: Vl,256.- Toiv.al. n:o 886.
16601:
16602:
16603:
16604:
16605: Volotinen ym.: Kroonillisten sairaiden hoitotarpeen selvittämi-
16606: sestä ;a sairaaloidm rakentamisesta.
16607:
16608:
16609: Ed u s kun n a 11 e.
16610:
16611: Kroonillisten sairaiden hoitopaikkojen puute Iytyksiä esim. tällaisten sairaiden hoidolle vält-
16612: on kaikkialla maassamme suuri. Tilastotieto- tämättömien kaluste- ym. puutteiden takia.
16613: jenkin mukaan tilanne vuosi vuodelta heikke- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16614: nee. On suorastaan häpeällistä, ettei maamme taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16615: sairaalaoloja kehitettäessä ole pystytty tarpeeksi
16616: tehokkaasti huolehtimaan monilla eri tavoilla että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16617: vakavasti, jopa parantumattomasti sairaiden menpiteisiin kroonillisten sairaiden hoi-
16618: henkilöiden hoitamisesta. Nyt heitä on pakko totarpeen selvittämiseksi ja tarpeellisten
16619: hoitaa kotioloissakin, vaikka siihen ei ole edel- sairaaloiden rakentamiseksi.
16620: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
16621:
16622: Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
16623: Matti Asunmaa. J. Juhani Kortesalmi.
16624: Kalevi Huotari. Kalevi Remes.
16625: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
16626: Olavi Tupamäki. A. R. Sainio.
16627: Lauri Linna.
16628: 1692
16629:
16630: Vl,257.- Toiv.al. n:o 887.
16631:
16632:
16633:
16634:
16635: Volotinen ym.: Toimenpiteistä alkoholilain 1 §:n 6 momentin
16636: tarkoittamien juomien valmistuksen ja käytön sekä verotuk-
16637: sen selvittämiseksi.
16638:
16639:
16640: E d u s k u n n a 11 e.
16641:
16642: Alle 2.25 painoprosenttia alkoholia sisältävät riöitä. Helsingin kaupungissa on juuri tästä
16643: juomat ovat alkoholilain 1 §:n 6 momentin syystä kielletty 1 veroluokan oluen ja yhtä pal.
16644: mukaar.. alkoholiuomia juomia. Niitä koskevat jon alkoholia sisältävän siiderin myynti kios-
16645: asiat kuuluvat osittain sosiaali- ja terveysminis- keista, vaikka se lain mukaan olisi mahdollista.
16646: teriön, osittain kauppa- ja teollisuusministeriön Hallinnon hajakeskityksen vuoksi raittiuspo-
16647: ja osittain valtiovarainministeriön toimialaan. liittiset näkökohdat ovat jääneet toisarvoiseen
16648: Virvoitusjuomalaissa määrätään vero useim- asemaan näitä juomia koskevissa lainsäädäntö-
16649: mille näistä juomista. Alkoholipitoisista virvoi- ja hallinnollisissa kysymyksissä, mitä on pidet-
16650: tusjuomista kannettava vero ei kuitenkaan ole tävä epäkohtana.
16651: olennaisesti suurempi kuin alkoholittomista Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16652: juomista kannettava, vaan vieläpä 1 veroluokan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16653: oluen osalta pienempi. Muista käymisen kautta
16654: syntyneistä juomista, kuten alle 2.25 painopro- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16655: senttia alkoholia sisältävästä siideristä ei kan- menpiteisiin alkoholilain 1 §:n 6 mo-
16656: neta lainkaan valmisteveroa. mentissa tarkoitettujen alle 2.25 paino-
16657: Eräät näistä juomista, nimittäin 1 veroluo- prosenttia alkoholia sisältävien juomien
16658: kan olut, siideri ja eräät uudet alkoholipitoiset lainsäädännöllisen ja hallinnollisen ase-
16659: virvoitusjuomat sisältävät niin paljon alkoholia, man, erityisesti niiden valmistuksen ja
16660: että niitä nauttimaila voidaan saavuttaa aina- käytön valvonnan sekä niiden verotuk-
16661: kin liikenneturvallisuudelle vaarallinen päihty- sen selvittämiseksi.
16662: mistila. Niistä voi myös aiheutua järjestyshäi-
16663: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
16664:
16665: Hannes Volotinen. Kalevi Huotari.
16666: Kalevi Remes. J. Juhani Kortesalmi.
16667: Mikko Vainio.
16668: 1693
16669:
16670: VI,258.- Toiv.al. n:o 888.
16671:
16672:
16673:
16674:
16675: Volotinen ym.: Tutkimuksen toimittamisesta keskioluen alkoho-
16676: lipitoisuuden alentamisen alkoholipoliittisista vaikutuksista.
16677:
16678:
16679: Eduskunnalle.
16680:
16681: Keskioluesta annetun lain voimaan astumi- tamisesta samaksi kuin tavallisimman oluen
16682: sen jälkeen on sitä miedomman 1 veroluokan alkoholipitoisuus varsinaisissa olutmaissa, eli
16683: oluen myynti ollut jatkuvasti laskusuunnassa. noin 3.2 painoprosenttiin. Sen päihdyttävyys
16684: Vuonna 1968 1-oluen myynti oli 53.3 milj. lit- alenisi, mitä on pidettävä suotavana, käytettiin
16685: raa, vuonna 1969 26.5 milj. litraa, vuonna olutta ateria- tai seurajuomana. Erityisen tär-
16686: 1970 22.7 milj. litraa ja vuonna 1971 19.4 milj. keätä tämä olisi sen vuoksi, että keskiolutta
16687: litraa. Se on laskenut kolmessa vuodessa alle miedompaa maJlasjuomaa on nykyisin melkein
16688: klrllden viidenneksen entisestään. Sensijaan mahdotonta saada ravitsemusliikkeistä.
16689: keskioluen myynti nousi .vuonna 1969 3.4 ker- Myös Suomessa on jo koettu monia keski-
16690: taiseksi edellisen vuoden kulutuksesta ja se on oluen haittoja, vaikka sitä ei ole myyty elin-
16691: kahterut seuraavanakin vuonna pysytellyt suun- tal.'Vikeliikkeissä yhtä kauan kuin Ruotsissa.
16692: nilleen silloin saavuttamallaan tasolla. Oluen Kun keskioluen käytön aiheuttamien häiriöiden
16693: myynti on meillä jo lähes samaa suuruusluok- torjumiseksi on meilläkin syytä ryhtyä toimen-
16694: kaa kuin Ruotsissa, missä alkoholipoliittinen piteisiin, eräänä mahdollisuutena olisi keski-
16695: komitea on valtiopäivien kehoituksesta laatinut oluen alkoholipitoisuuden alentaminen.
16696: erityismietinnön keskioluen myynnin supistami- Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
16697: sesta. Meillä voimassa olevan 18 vuoden ikä- kunnan h~äksyttäväksi toivomuksen,
16698: raja ehdotetaan otettavaksi lakiin ja keskioluen
16699: myynti itsepalvelumyymälöissä sijoitettavaksi että hallitus kiireellisesti suorituttaisi
16700: erityistiskin takaa tapahtuvaksi. LisiVksi ehdote- tutkimuksen keskioluen alkoholipitoi·
16701: taan mainonnan rajoittamista ja valistustoimin- suuden alentamisen alkoholipoliittisista
16702: nan tehostamista. vaikutuksista ;a tarvittaessa antaisi
16703: Ruotsissa on kompromissiehdotuksena esi- keskioluen alkoholipitr>isuuden alenta-
16704: tetty ajatus keskioluen alkoholipitoisuuden alen- mista tarkoittavan lakiesityksen.
16705: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
16706:
16707: Hannes Volotinen. Sylvi Saimo.
16708: Uki Voutilainen. Antero Juntumaa.
16709: Irma Toivanen. Arttur Niemelä.
16710: Ragnar Granvik. Mikko Vainio.
16711: Eeva Kauppi. Heikki Kainulainen.
16712: J. Juhani Kortesalmi.
16713: 1694
16714:
16715: Vl,259.- Toiv.al. n:o 889.
16716:
16717:
16718:
16719:
16720: Volotinen ym.: Vanhusten hoitoapu- ja kodinhoitajakustannus-
16721: ten korvaamisesta.
16722:
16723:
16724: E d u s k u n n a 11 e.
16725:
16726: On todettu, että vanhusten lukumäärä tulee ihmisten seurassa. Samalla on todettava, että
16727: yhteiskunnassamme lähivuosien aikana tuntu- avohoidon kustannukset tulevat valtiolle ja
16728: vasti lisääntymään. Tämä .tekee välttämättö- kunnille halvemmiksi kuin yksinomaan toteu-
16729: maksi kiinnittää yhteiskunnan taholta erikoisen tettu laitoshoito.
16730: suuri huomio vanhusten vanhuudenpäivien ke- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16731: hittämiseksi heille myönteisemmällä tavalla, taen eduskuMan hyväksyttyväksi toivomuksen,
16732: joka samalla on myös kansantaloudellisesti edul-
16733: lista. Siksi on vanhusten avohoidolle sen eri että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16734: muotoja hyväksi käyttäen annettava nykyistä menpiteisiin hoitoavun ja kodinhoitajan
16735: suurempi merkitys. Käytäntö on osoittanut, kustannusten korvaamiseksi vanhuksille
16736: etteivät vanhukset viihdy kunnalliskodeissa ja niin, että heidän ei tarvitse nimenomaan
16737: muissa vastaavissa laitoksissa. He haluavat viet- maaseudulla vastoin tahtoansa lähteä
16738: tää vanihuudenpäiviään heille .tutuiksi tulleissa yhteiskunnalle kust(Ntnuksiltaan kalliiksi
16739: kodeissaan, joissa he saavat olla yhdessä las- tuleviin kunnalliskoteihin.
16740: tensa tai muiden heille rakkaiksi käyneiden
16741: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
16742:
16743: Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
16744: Matti Asunmaa. Kalevi Remes.
16745: Kalevi Huotari. Pekka Vennamo.
16746: Rainer Lemström. A. R. Sainio.
16747: Olavi Tupamäki. Lauri Linna.
16748: J. Juhani Kortesalmi.
16749: 1695
16750:
16751: Vl,260.- Toiv.al. n:o 890.
16752:
16753:
16754:
16755:
16756: Voutilainen ym.: Alkoholihaittojen yhtenäisen mittaamisiärjes-
16757: telmän aikaansaamisesta.
16758:
16759:
16760: E d u s k u n n a 11 e.
16761:
16762: Alkoholilain 5 §:n ja keskiolutlain 4 §:n alkoholihaitat ovat suoraan riippuvaisia henkeä
16763: muhan on pyrittävä siihen, että alkoholista kohti lasketun alkoholin kulutuksen kokonais-
16764: aiheutuvat haitat muodostuvat mahdollisimman määrästä eikä, kuten alkoholilainsäädäntöä
16765: vähäisiksi. Laki alkoholiyhtiön kertomuksen uusittaessa arveltiin, kulutettujen juomien laa-
16766: antamisesta eduskunnalle taas määrää, että dusta tai käyttötavoista. Näitä haittoja ovat
16767: alkoholiyhtiön kertomus alkoholiolojen kehityk- eriyisesti alkoholiehtoiset sisätaudit, kuten mak-
16768: sestä sekä niistä toimetl[piteistä, joihin yhtiö san, mahalaukun ja sydämen sairaudet sekä
16769: on ryhtynyt yllämainitun tarkoituksen toteutta- krooninen alkoholismi ja siihen liittyvä sosiaali-
16770: miseksi, annetaan vuosittain valtioneuvoston huollon tarve.
16771: toimesta eduskunnalle. Krooniset alkoholihaitat kehittyvät kuiten-
16772: Alkoholiolojen kehittymiseen vaikuttavat mo- kin siksi hitaasti, että niitä osoittavat tiedot
16773: net sellaisetkin tekijät, ~otka eivät ole alko- kuvastavat pikemminkin muutamaa vuotta
16774: holiyhtiön hallittavissa, kuten yleinen taloudel- aikaisemmin harjoitetun alkoholipolitiikan eikä
16775: linen kehitys, väestön muuttoliike ja moraali- esim. edellisen vuoden kulutuksen vaikutuk-
16776: poliittiset muutokset. sia. Kuitenkin lienee mahdollista laatia sellaisia
16777: Alkoholiolojen kehitystä on totuttu kuvaa- :kroonisten alkoholihaittojen mittareita, joista
16778: maan toisaalta kulutusta, toisaalta akuutteja voi olla apua alkoholiasioiden hoitamiselle.
16779: alkoholihaittoja, kuten 1uopumuspidätyksiä, Alkoholijuomien käytön taloudellisia haitta-
16780: väkivaltarikollisuutta, alkoholilainsäädäntöä vas- vaikutuksia ei toistaiseksi ole siinä määrin tut-
16781: taan tehtyjä rikoksia, rattijuoppoutta jne. esit- kittu, että niiden avulla voitaisiin tehdä johto-
16782: tävien tilastojen avulla. Ne eivät kuitenkaan päätöksiä alkoholiolojen kehityksestä. Edelly-
16783: anna :riittävän luotettavaa kuvaa harjoitetun tyksiä kuitenkin lienee myös näiden seikkojen
16784: alkoholipolitiikan vaikutuksesta, koska niihin selvittämiselle. Tällainen tutkimustyö onkin jo
16785: vaikuttavat myös muut tekijät kuin alkoholin- alulla, mutta Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos
16786: kulutus, esimerkiksi poliisikäytäntö, yleiset ja Alkoholitutkimussäätiö voivat suorittaa siitä
16787: turvallisuustekijät ja autokannan muutokset. vain osan.
16788: Erityisesti on huomattava, että samanaikaises- Olisi erittäin tärkeätä, että kaikista käytet-
16789: ti uusien alkoholilakien säätämisen kanssa ta- tävänä olevista alkoholiolojen kehitystä osoitta-
16790: pahtunut juopumuksen dekriminalisointi on vista tiedoista laadittaisiin vuosittain puoluee-
16791: monella eri tavalla vaikuttanut sekä juopunei- ton selvitys, joka yhdessä alkoholiyhtiön ker-
16792: den esiintymiseen että poliisin menettelyyn, jo- tomuksen kanssa annettaisiin eduskunnalle. Kä-
16793: ten pidätysluvut ennen vuodenvaihdetta 1968 sityksemme mukaan tämä tehtävä kuuluisi so-
16794: -69 ja sen jälkeen eivät ole vertauskelpoisia. siaali- ja terveysministeriölle, jolla on monia
16795: Siitä huolimatta juopumuspidätysten määrä edellytyksiä eri tahoilla tapahtuvan alkoholi-
16796: on kahtena viimeisenä vuotena .tuntuvasti nous- haittojen mittaamisen yhtenäistämiseksi ja tut-
16797: sut. Myös väkivaltarikollisuuden nousu vuo- kimustulosten kokoamiseksi yhtenäiseksi esi-
16798: desta 1970 vuoteen 1971 on merkittävä. Rat- tykseksi.
16799: tijuoppous on jatkuvasti lisääntynyt. Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
16800: Uusimpien tutkimusten mukaan krooniset nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16801: 1696 VI,260. - Alkoholihaittojen mittaamisjärjestelmä.
16802:
16803:
16804: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- jatkuvasti ajan tasalla pidettäväksi kat-
16805: menpiteisiin eri tahoilla tapahtuvan saukseksi, ;oka iätettäisim vuosittain
16806: alkoholihaittojen mittaamisen kehittä- yhdessä alkoholiyhtiön vuosikertomuk-
16807: miseksi ja yhtenäistämiseksi sekä mit- sen kanssa Eduskunnalle.
16808: taustulosten kokoamiseksi yhtenäiseksi,
16809: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1972.
16810:
16811: Uki Voutilainen. Sylvi Saimo.
16812: Tyyne Paasivuori. Ensio Laine.
16813: 1697
16814:
16815: VI,261.- Toiv.al. n:o 891.
16816:
16817:
16818:
16819:
16820: Väyrynen: Opiskeliiain terveydenhuollon lainsäädännöllisestä ko-
16821: konaisjärjestelystä.
16822:
16823:
16824: E d u s k u n n a 11 e.
16825:
16826: Väestön terveydentilan ylläpitämiseksi ja ke- kelijoiden terveydenhuoltoa varten ovat opis-
16827: hittämiseksi on pyrittävä terveydenhuoltopoli- kelijat itse perustaneet Ylioppilaiden terveyden-
16828: tiikan avulla takaamaan riittävän monipuoliset hoitosäätiön, jonka toiminnan tuloksena näiden
16829: ja hinnaltaan kohtuulliset terveyspalvelukset opiskelijoiden terveydenhuoltoa voidaan pitää
16830: koko väestölle. Tällöin on nimenomaan tervey- tyydyttävänä, vaikka toiminta lakiin perustuvan
16831: denhoidon kehittämisessä kiinnitettävä huomiota yhteiskunnallisen tuen puutteen vuoksi on muo-
16832: eri väestö- ja ikäryhmien tarpeisiin. Terveyden- dostunut taloude1lisesti vaikeaksi. Suurin osa
16833: huolto-ongelmat vaihtelevat eri ryhmien välillä. opiskelevasta nuorisosta jää kuitenkin järjeste-
16834: Tästä syystä onkin jo syntynyt esimerkiksi tyn terveydenhuollon ulkopuolelle, vaikka hei-
16835: äitiys- ja Iastenneuvolatoiminta, koulutervey- dän kohdallaan terveydenhuolto-ongelmat ovat
16836: denhoito ja työpaikkaterveydenhuolto. Erityis- samat kuin korkeakouluopiskelijoilla.
16837: järjestelyjen tarpeen ovat aiheuttaneet sekä lää- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
16838: ketietee1liset että sosiaaliset syyt. hyväksyttäväksi toivomuksen,
16839: Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännöllinen
16840: perusta on varsin puutteellinen. Vain määrät- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16841: tyjen ryhmien lääkärintarkastuksista tai oppi- menpiteisiin kokonaisvaltaisten lainsää-
16842: laitoskohtaisen terveydenhoidon valtionavuista dännöllisten puitteiden luomiseksi opis-
16843: on irrallisia säädöksiä. Kokonaisvaltaiset lain- kelijoiden terveydenhuoliolle opiskeli-
16844: säädännölliset puitteet tältä toiminnalta puut- joiden terveydenhuoltokomitean mietin-
16845: tuvat kokonaan. Opiskelijoilla on oikeus yh- nössä (1971:A 10) esitettyjen periaat-
16846: teiskunnan järjestämään sairaanhoitoon, mutta teiden pohjalta, ja että kaikkien perus-
16847: tässäkin ovat vaikeutena olleet opiskelijoiden koulun jälkeen opintojaan jatkavien
16848: kotipaikkaoikeutta koskevat kysymykset. Ter- nuorten terveydenhuollon tulee sisältyä
16849: veydenhoidon järjestäminen onkin iäänyt joko kunnallisen kansanterveystyön piiriin,.
16850: opiskelijoiden oman aktiivisuuden tai oppilai- kuitenkin siten, etteivät minkään opis-
16851: tosten tai näitä valvovien viranomaisten harkin- kelijaryhmän nykyiset terveydenhuolto-
16852: nan varaan harvoja lakisääteisiä ;terveydenhoito- palvelukset tämän johdosta nykyisestään
16853: toimintoja lukuun ottamatta. Korkeakouluopis- heikkene.
16854: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
16855:
16856: Paavo Väyrynen.
16857:
16858:
16859:
16860:
16861: 213 156/72
16862: VALTIOPÄIVÄT
16863: 1972
16864:
16865: LIITTEET
16866: VII
16867:
16868: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
16869: TOIVOMUSALOITTEET
16870:
16871:
16872:
16873:
16874: HELSINKI 1972
16875: VALTION PAINATUSKESKUS
16876: Kunnallishallintoa ja -verotusta, rakennuslain muuttamista, katurasitusta,
16877: kalastusta, väestön- ja luonnonsuojelua ja saastetorjuntaa ym. koskevia
16878: laki- ja toivomusaloitteita.
16879: 1703
16880:
16881: VII,l.- Lak.al. n:o 10.
16882:
16883:
16884:
16885:
16886: Mäkinen ym.: Ehdotukset ulkoilulaiksi ;a eräiksi siihen liitty-
16887: viksi laeiksi.
16888:
16889:
16890:
16891: E d u s k u n n a 11 e.
16892:
16893: Ulkoilumahdollisuuksien varaamiseksi väes- kieltämään kulkemisen. Kaiken lisäksi vottal-
16894: tölle tarvitaan erityistoimenpiteitä. Tällöin on siin ulkoilija, ottaen huomioon lakiesityksen
16895: tarkoituksenmukaista vahvistaa Suomessa jo 38 §:n säännöksen, tuomita rangaistukseen jo,
16896: ikimuistoisista ajoista tavanomaisena oikeutena jos sanottujen seuraamusten vaara on olemassa,
16897: voimassaolleet jokamiehen oikeudet erityisesti vaikkei vahinkoa, haittaa tai häiriötä tosiasiassa
16898: ulkoilu1aissa. Erityisesti on pidettävä silmällä, olisi aiheutunutkaan. Hallituksen aikoinaan eh-
16899: ettei jokamiehen oikeuksia rajoiteta siitä, mitä dottamassa muodossa säännös on epäselvä ja
16900: on katsottava tähänkin asti olleen voimassa. voi johtaa tarpeettorniin riidan aiheisiin ulkoi-
16901: Samalla on syytä kiinnittää huomiota muiden lijan ja maanomistajan välillä, koska lähes aina
16902: Pohjoismaiden, lähinnä Ruotsin ja Norjan, voidaan väittää, että liikkumisesta saattaa aiheu-
16903: ulkoilua koskeviin oikeussäännöksiin. Kun kai- tua vahinkoa tai sanottavaa haittaa tai häiriötä.
16904: kissa Pohjoismaissa on voimassa pääpiirteissään Edelleen on otettava huomioon, että muualla
16905: samat jokamiehen oikeudet ja kun ulkoilutoi- ulkoilulaissa, kuten 1 §:n 1 momentissa metsä-
16906: minta lähitulevaisuudessa yhä enenevassa alueella sekä talvisaikaan myös viljelyalueella
16907: määrin tulee suuntautumaan yli maamme rajo- liikuttaessa ja 2 § :'ssä leiriydyttäessä, on kri-
16908: jen, suurelta osalta juuri mainittuihin naapuri- teerinä tosiasiallinen vahingon tai sanottavan
16909: maihin sekä niistä Suomeen, :tulisi pyrkiä tältä haitan tai häiriön muodostuminen. Tämän
16910: osin mahdollisimman yhtenäiseen lainsäädän- vuoksi olisi 1 §:n 1 momentin sanamuotoa
16911: töön Pohjoismaiden kesken. Tämän vuoksi ei muutettava siten, että viljelyalueella myös muu-
16912: pitäisi Suomen ulkoilulaissa tarpeettomasti poi- na aikana kuin maan ollessa jäätyneenä olisi
16913: keta siitä, mitä Norjassa ulkoilulain ja Ruot- kulkeminen sallittua, jollei siitä aiheudu vahin-
16914: sissa tavanomaisen oikeuden nojalla on voi- koa tai sanottavaa haittaa tahi häiriötä. Ulkoilu-
16915: massa. lain 1 § tekee tarpeettomaksi rikoslain 33 lu-
16916: Hallitus antoi 21. 11. 1969 eduskunnalle esi- vun 11 §:n.
16917: tyksen ulkoilulaiksi ja laiksi palolain muutta- Hallituksen rauenneen esityksen 2 §:n mu-
16918: miseksi. Tätä esitystä (vuoden 1969 valtio- kaan saa jokainen tilapäisesti leiriytyä metsä-
16919: päivät n:o 209) ei ehditty käsitellä edellisillä alueelle eräin edellytyksin. Yhtenä ehtona on,
16920: valtiopäivillä. Mainitun rauenneen hallituksen ettei leiriytyminen tapahdu 150 metriä lähem-
16921: esityksen perusteluissa esitetyt periaatteet ovat pänä 1 § :n 2 momentissa määriteltyä koti-
16922: edelleen kannatettavia, kuitenkin niin, että seu- aluetta. Tämä säännös saattaa kohtuuttomasti
16923: raavissa kohdin tulisi poiketa hallituksen rauen- vaikeuttaa tilapäistä leiriytymistä erityisesti
16924: neesta esityksestä. Etelä-Suomen ranta-alueilla, koska kahden ran-
16925: Hallituksen edellä tarkoitetun es.ityksen 1 tatontin etäisyyden toisistaan olisi oltava vähin-
16926: §:n 1 momentin säännösten mukaan olisi vil- tään 300 metriä, jotta Jeiriytyminen rannan
16927: jelyalueella kesäaikana tapahtuvan kulkemisen läheisyydessä kävisi päinsä. Kotirauhan tulisi
16928: edellytyksenä, ettei siitä saata aiheutua vahin- tässäkin olla suojeltava intressi. Kun leiriyty-
16929: koa tahi sanottavaa haittaa tai häiriötä. Näin minen, ilman maan omistajan tai haltijan lupaa,
16930: ollen riittäisi pelkkä vahingon tahi sanottavan hallituksen ehdottaman säännöksen mukaan
16931: haitan tai häiriön aiheuttamisen mahdollisuus aina olisi kiellettyä kotialueelia sekä lisäksi
16932: 1704 VII,l. -Ehdotus ulkoilulaiksi.
16933:
16934: sen ulkopuolellakin, milloin leiriytymisestä aic muukin ministeriö voi tulla kysymykseen esi-
16935: heutuu vahinkoa tahi sanottavaa haittaa tai tyksen tekijänä, etenkin kun kaikki valtion
16936: häiriötä, ei sanottua 150 metrin vähimmäis- maat eivät ole maatalousministeriön hallinnossa.
16937: etäisyyttä ole tarpeen laskea kotialueen rajalta, Ulkoilulakiin sisältyvät leirintää koskevat
16938: vaan riittävänä on pidettävä sen laskemista asu- säännökset on säädettävä sellaisiksi, ettei min-
16939: muksesta. On huomattava, että myös Norjan käänlainen rotuun, varallisuuteen, ikään tai
16940: ulkoilulaissa säädetty 150 metrin vähimmäis- muihin tällaisiin seikkoihin perustuva syrjintä
16941: etäisyys lasketaan lähimmästä asutusta talosta. ole mahdollista leirintäaluei1la. Hallituksen esi-
16942: Hallituksen rauenneen ulkoilulakiesityksen 3 tykseen tulisi siksi tehdä seuraavat muutokset.
16943: § :n mukaan olisi maan omistajahla tai haltijalla Jotta syrjintää ei voitaisi harjoittaa taloudelli-
16944: asianomaisen kunnallisen viranomaisen luvalla sin menetelmin, olisi 24 §:n 2 momenttiin
16945: oikeus kieltää kulkeminen tai leiriytyminen jol- lisättävä, että leirintäalueen käytöstä ja siellä
16946: lakin alueella tahi rajoittaa niitä, milloin ne suoritettavista palveluksista perittävien maksu-
16947: ovat saaneet sellaisia muotoja tai niin suuren jen on oltava kohtuullisia. Samoin on 33 §:n
16948: laajuuden, että siitä on aiheutunut tai ilmei- saannösten tarkoittamaa käsitettä "leirintä-
16949: sesti aiheutuu maan omistajalle tai haltijalle alueen taso" täsmennettävä siten, että sään-
16950: vahinkoa tahi kohtuutonta haittaa tai häiriötä. nöksistä käy selvästi ilmi, että tarkoitetaan
16951: Sanottujen edellytysten vallitessa olisi kunnal- nimenomaan palvelutasoa.
16952: lisen viranomaisen ilmeisesti myönnettävä tämä Leirintäalueiden sijoituksessa ja hoidossa on
16953: lupa eikä sillä olisi muuta mahdollisuutta rat- nykyisin usein toivomisen varaa luonnon ja
16954: kaista maan omistajan tai haltijan ja ulkoilijan ympäristön suojelun kannalta. Niitä ei tulisi
16955: etujen välistä ristiriitaa. Mikäli tällaisia lupia sijoittaa kaikkein luonnonkauneimmille paikoil-
16956: tietyllä alueella jouduttai•siin antamaan runsaas- le, koska paikan kauneus saattaa mennä pilalle
16957: ti, saattaisi tästä aiheutua väestön ulkoilumah- juuri tästä syystä, vaan leirintäalue voisi sijaita
16958: dollisuuksien kohtuutonta kaventumista. Tämän esim. tällaisen paikan läheisyydessä. Samoin on
16959: vuoksi olisi, samoin kuin Norjan ulkoilulain leirintäalueiden sijoituksessa tarkoin otettava
16960: vastaavassa säännöksessä, säädettävä, että asian- huomioon vesiensuojelun näkökohdat sekä ym-
16961: omainen kunnallinen viranomainen voi antaa päristön suojaaminen roskaantumiselta. Mm. on
16962: maan omistajalle tai haltijalle luvan kieltää tai nykyisin tavallista, että leirintäalue saastuttaa
16963: rajoittaa kulkemista tai leiriytymistä, kun mai- itse vesistöä, jonka käyttö uintiin ja muuhun
16964: nitut edellytykset ovat olemassa. Jos lupa olisi virkistykseen on ko. alueen tärkein arvo tai
16965: evätty, vaikka edellytykset sen myöntämiseen ainakin yksi tärkeimmistä. Siksi tulisi lain 27
16966: olisivat olleet olemassa, täytyisi maan omista- ja 33 §:ssä ottaa huomioon myös luonnon ja
16967: jalla olla oikeus vaatia kuntaa lunastamaan ympäristön suojelu leirintäalueen perustamisen
16968: alueen. Lunastusta olisi vaadittava kanteella tai käytön aiheuttamilta haitoilta.
16969: tuomioistuimessa kuudessa kuukaudessa siitä, Hallituksen rauenneen esityksen perusteluis-
16970: kun maan omistaja tai haltija on saanut tie- sa todetaan, että etenkin teittailuun ja erämaa-
16971: don kunnan epäävästä päätöksestä. Korvaus retkeilyyn kuuluu oleellisesti tulen pito. Vielä
16972: määrättäisiin rakennuslain 60 §: ssä säädetty- selvemmin tämä käy ilmi ulkoilulakikomitean
16973: jen perusteiden mukaisesti. mietinnön perusteluosasta. Ruoan valmistus,
16974: Vesilain ( 264/61 ) mukaan jokaisella on oi- lämmittely ja lämmitys sekä sääskien karkoit-
16975: keus, välttäen tarpeetonta häiriön aiheuttamis- taminen •saattavat ohla tulen pitämisen syynä.
16976: ta, kulkea vesistössä, ·missä se on avoinna, Palolain muuttamisehdotuksessa on tulenpito-
16977: joten tältä osin ei erityisiä ulkoilureittejä tar- kielto pysytetty niin ehdottomana, että eten-
16978: vita. Sen sijaan tulisi vesillä tapahtuvaa ulkoi- kin erämaaretkeily olisi sitä noudattaen mah-
16979: lua varten tarvittavat, ulkoilijan lepoa ja vir- dotonta muulloin kuin sydänkesällä. Yleisen
16980: kistystä palvelevat ranta-alueet sisällyttää ulkoi- käytännön vastaisilla säännöksillä ei ole palo-
16981: lulain ulkoilureittisäännösten piiriin erityisenä turvallisuutta Hsäävää vaikutusta. Ne aiheutta-
16982: 7 §:n 3 momenttina. vat ainoastaan sen, ettei palolainsäädäntöä tältä
16983: Koska kysymys luonnonsuojeluhallinnon si- osin noudateta. Lain noudattamisen valvonta·
16984: joituksesta valtion keskushallinnossa on avoin, han on joka tapauksessa mahdotonta. On lisäk-
16985: tulisi 23 § :n säännös, jonka mukaan esityksen si otettava huomioon, että metsät nykyisin ovat
16986: tekeminen retkeilyalueen perustamisesta on valtaosaltaan talousmetsiä eikä metsäpalon vaa-
16987: maatalousministeriön asiana, muuttaa siten, että ra niissä ole läheskään yhtä suuri kuin luonnon-
16988: VII,l.- Mäkinen ym. 1705
16989:
16990: tilaisissa metsissä. Palolakia olisikin muutettava Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16991: siten että tulen :tekemiseen ei ulkoiJua harjoi- nioittavasti,
16992: tetta~ssa olisi estettä, mikäli tuli voidaan tehdä
16993: paikkaan, jossa ei ole vaaraa sen irtipääsyyn että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
16994: tai leviämiseen. lakiehdotukset:
16995:
16996:
16997: Ulkoilulaki.
16998: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16999:
17000: 1 luku. jalle vahinkoa tahi kohtuutonta. haitta~ tai h~
17001: riötä voi asianomainen kunnalhnen viranomai-
17002: Yleisiä säännöksiä. nen 'antaa omistajalle tai haltijalle luvan kiel-
17003: tää kulkeminen tai leiriytyminen tahi rajoittaa
17004: 1 §. sitä.
17005: Noudattamalla, mitä liikkumisesta ja oleske- Jos edellä 1 momentissa tarkoitettu lupa on
17006: lemisesta toisen maalla ja tietynlaisilla alueilla evätty, vaikka edellytykset sen myönt~mi~een
17007: muutoin on voimassa, jokainen saa kulkea toi- olisivat olleet olemassa, on maan omistaJalla
17008: •sen a) metsä- ja joutomaalla (metsäalueella) oikeus vaatia sitä kuntaa, jossa alue sijaitsee,
17009: sekä b) pellolla, niityllä ja laitumella · (viljely- Innastamaan alueen. Lunastusta on vaadittava
17010: alueella), milloin kulkemisesta ei aiheudu maan kanteella tuomioistuimessa kuudessa kuukau-
17011: omistajalle tai haltijalle vahinkoa . t~i s~otta dessa siitä, kun kunnan päätös luvan epäämi-
17012: vaa haittaa tai häiriötä. Maan omistaJa tai hal- sestä on annettu maan omistajalle tai haltijalle
17013: tija saa kuitenkin asianomai~~n kunnallis~n vi: tiedoksi. Korvauksen määräämisestä on sovel-
17014: ranomaisen luvalla metsänviljelyn vuoksi tahi tuvin osin voimassa, mitä rakennuslain (370/
17015: muusta erityisestä syystä kieltää kulkemisen tai 58) 60 §: ssä on säädetty.
17016: rajoittaa sitä tietyllä alueella.
17017: Edellä 1 momentis·sa tarkoitettu kulkeminen 4 §.
17018: tontilla tai rakennuspaikalla, joka on raken- Edellä 1 §:n 1 momentissa sekä 2 §:ssä ja
17019: nettu tai rakenteilla, puutarhassa, puistossa, .3 § :n 1 momentissa mainittuja kieltoja ja rajoi-
17020: uimarannalla, teollisuusalueelia tai muuLla sel- tuksia on noudatettava, vaikka asianomaisen
17021: laisella erityiseen käyttöön otetulla alueella kunnallisen viranomaisen päätöksestä, jolla lupa
17022: ( kotialueelia) on ilman maan omistajan tai on myönnetty on valitettu.
17023: haltijan suostumusta kielletty.
17024: 5 §.
17025: 2 §. Jokainen saa poimia marjoja ja sieniä siellä,
17026: Metsäalueella, jolla kulkeminen on sallittu, missä kulkeminen on sallittu.
17027: saa jokainen ilman maan omistajan tai haltijan
17028: lupaa tilapäisesti, enintään kahden vuoroka~ 6 §.
17029: den ajan, leiriytyä lähimmästä asumuksesta va: Kuljettaessa ja leiriydyttäessä toisen maalla
17030: hintään 150 metrin etäisyydelle ehdolla, ettei ei saa jättää näkyville lasia, paperia, muovia,
17031: siitä aiheudu vahinkoa tahi sanottavaa haittaa romua eikä muita jätteitä niin, että siitä aiheu-
17032: tai häiriötä. Erityisestä syystä taikka jos lähis- tuu roskaantumista.
17033: töLlä on leiriytymiseen soveltuva ja siihen osoi-
17034: tettu alue, maan omistaja tai haltija saa kui-
17035: tenkin asianomaisen kunnallisen viranomaisen 2 luku.
17036: luvalla kieltää leiriytymisen tai rajoittaa sitä.
17037: Ulkoilureitit .
17038: .3 §.
17039: Milloin kulkeminen tai leiriytyminen jolla- 7 §.
17040: kin alueella on saanut sellaisia muotoja tai niin Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tär-
17041: suuren laajuuden, että siitä on aiheutunut tai keätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen
17042: ilmeisesti aiheutuu maan omistajalle tai halti- kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomatta-
17043: 214 156/72
17044: 1706 VII,l.- Ehdotus ulkoilulaiksi.
17045:
17046: vaa haittaa kiinteistölle, on tästä luovutettava määräystä ulkoilureitti toimitukseen kirjallisesti
17047: alue ulkoilureittinä pysyvästi käytettäväksi. maanmittauskonttorilta vuoden kuluessa siitä
17048: Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisaluee- lukien, kun päätös on saanut lainvoiman. Ha-
17049: na katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja kemukseen on .liitettävä ulkoilureittisuunni-
17050: virkistäytymistä varten pysyvästi tarvittavat telma.
17051: alueet. Ulkoilureittitoimituksen kustannukset on
17052: Mitä 1 momentissa on säädetty, •sovelletaan kunnan suoritettava.
17053: vastaavasti alueen luovuttamiseen maalta käy-
17054: tettäväksi vesillä liikkujien lepo- ja ·virkistys- 12 §.
17055: paikkana. Ulkoilureittitoimituksen suorittaa maanmit-
17056: 8 §. tausinsinööri kahden jakotoimituksia varten va-
17057: Ennen ulkoilureitin tekemistä on laadittava litun uskotuo miehen tai tielautakunnan jäse-
17058: ja vahvistettava ulkoilureittisuunnitelma sekä nen taikka kahden esteettämän todistajan
17059: pidettävä paika1la ulkoilureittitoimitus. avulla.
17060: Ulkoilureitin pitäminen, johon kuuluu reitin Tielautakunnan jäsenen tai esteettämän to-
17061: tekeminen ja kunnossapito, on kunnan asiana. distajan oikeudesta saada palkkiota sekä matka-
17062: kustannusten korvausta ja päivärahaa on voi-
17063: 9 §. massa, mitä 1 momentissa tarkoitetun uskotuo
17064: ULkoilureittisuunnitelma laaditaan kunnan miehen osalta on säädetty.
17065: toimesta ja on suunnitelmassa osoitettava rei- Sellaisen kaupungin tai kauppalan kiinteistö-
17066: tin kulku ja 7 §:n 2 momentissa tarkoitetut insinööri, joka saa suorittaa lohkomis- ja eräitä
17067: liitännäisalueet niin, että ne voidaan suunnitel- muita maanmittaustoimituksia, saa myös toimi-
17068: man perusteella tarvittaessa merkitä maastoon. piirissään kunnan suostumuksella suorittaa 1
17069: momentissa tarkoitetun ulkoilureittitoimituk-
17070: 10 §. sen.
17071: Ulkoilureittisuunnitelman vahvistaa sen lää-
17072: nin lääninhallitus, jonka alueella ulkoilureitti 13 §.
17073: tai suurin osa siitä on. Ennen suunnitelman Ulkoilureittitoimituksessa on määrättävä ja
17074: vahvistamista on niille, joiden oikeutta tai etua karttaan merkittävä ulkoilureittisuunnitelman
17075: suunnitelma koskee, varattava tilaisuus muistu- perusteella ja tarvittaessa kunnan osoituksen
17076: tusten tekemiseen suunnitelman johdosta. mukaan alueen rajat, laadittava alueesta seli-
17077: Kunnan on 1 momentissa säädetyssä tarkoi- telmä ja merkittävä niiltä osin, kuin harkitaan
17078: tarpeelliseksi, ulkoilureitin kulku ja rajat maa~
17079: tuksessa pidettävä suunnitelma nähtävänä 14
17080: päivän aikana. Muistutukset suunnitelmaa vas- toon. Samalla on määrättävä korvauksen suo-
17081: taan on lääninhallitukselle osoitettuina toimi- rittamisesta.
17082: tettava asianomatselle kunnalliselle viranomai- 14 §.
17083: selle 30 päivän kuluessa suunnitelman nähtä- Maan luovuttamisesta ulkoilureittiä varten
17084: vänä olon päättymisestä lukien. Suunnitelman sekä vahingosta tai haitasta, jota muutoin
17085: nähtäväksi asettamisesta sekä muistutusten te- aiheutuu alueen omistajalle tai haltijalle ulkoilu-
17086: kemistavasta ja -ajasta on kunnan toimesta ja reitin pitämisestä ja käyttämisestä, suoritetaan
17087: kustannuksella koulutettava sama~sa järjestyk- korvaus.
17088: sessä kuin missä kunnalliset ilmoitukset kun- Korvauksen määräämisestä ja suorittamisesta
17089: nassa saatetaan tiedoksi. Lisäksi on, mikäli se on soveltuvin osin voimassa, mitä yksityisistä
17090: hankaluudetta voi tapahtua, suunnitelman näh- teistä annetun lain 4 luvussa tarkoitetuista
17091: täväksi panemisesta erikseen ilmoitettava maan korvaoksista on säädetty.
17092: omistajille, joiden alueen kautta reitti tulisi kul-
17093: kemaan.
17094: 15 §.
17095: Kunnan on toimitettava jätetyt muistutus- Kun ulkoilureittitoimitus on saanut lainvoi-
17096: kirjelmät omine lausuntoineen lääninhallituk- man, kunnalla on oikeus ottaa reittiin kuuluva
17097: selle. alue haltuunsa. Haltuun otetulta alueelta 'Saa-
17098: 11 §. daan tarvittaessa poistaa puita ja pensaita sekä
17099: Kun ulkoilureittisuunnitelma on vahvistettu muut ulkoilureitin pitämistä haittaavat luon-
17100: lainvoimaisella päätöksellä, on kunnan haettava nonesteet.
17101: VII,l.- Mäkinen ym. 1707
17102:
17103: Tarvittaessa on kunnan toimesta ja kustan- suoritettuun toimenpiteeseen sekä maarekiste-
17104: nuksella tehtävä reitillä olevaan aitaan sellainen riin merkitsemisestä soveltuvin osin noudatet-
17105: portti, veräjä tai muu laite, ettei siitä aiheudu tava, mitä yksityisistä teistä annetussa laissa
17106: haittaa kiinteistön tarkoituksenmukaiselle käyt- on vastaavissa kohdin määrätty tietoimituk-
17107: tämiselle. sesta.
17108: 16 s. 3 luku.
17109: Kunta voi antaa määräyksiä ja ohjeita ulkoi-
17110: lureitin käyttämisestä. Valtion retkeilyalueet.
17111: 17 s. 22 s.
17112: Ulkoilureitin siirtämisestä on soveltuvin osin Valtion maalle, jolla ulkoilun kannalta on
17113: voimassa, mitä ulkoilureitin tekemisestä on sää- huomattava yleinen merkitys, voidaan perustaa
17114: detty. Siirtämisestä voi maan omistaja tehdä retkeilyalue. Tällaisella alueella on metsätalou-
17115: asianomaiselle kunnalliselle viranomaiselle esi- den harjoittaminen, metsästys ja kalastus sa-
17116: tyksen. moin kuin maa- ja vesialueen muukin käyttö
17117: 18 s. järjestettävä niin, että ulkoilutoiminnan tarpeet
17118: tulevat riittävästi otetuiksi huomioon.
17119: Jollei ulkoilureitti tai sen osa olosuhteiden
17120: muututtua enää ole tarpeen yleistä ulkoi<lutoi-
17121: mintaa varten, voi lääninhallitus siitä tai 23 §.
17122: muusta erityisestä syystä kunnan tai maan Retkeilyalueen perustamisesta ja sen käytön
17123: omistajan hakemuksesta lakkauttaa ulkoilureitin perusteista päättää valtioneuvosto.
17124: tai sen osan. Tarkemmat määräykset retkeilyalueen käy-
17125: Ulkoilureitin tai sen osan tultua lakkaute- töstä annetaan järjestyssäännössä. Mikäli kulku-
17126: tuksi siirtyy reittiin kuulunut alue korvauksetta neuvolla liikkuminen voi aiheuttaa haittaa tai
17127: omistajan hallintaan. häiriötä uLkoiluUe, voidaan kulkuneuvon käyt-
17128: Läänin maanmittauskonttorin a·siana on huo- täminen kieltää tai sitä rajoittaa järjes.tyssään-
17129: lehtia siitä, että ulkoilureitin taikka sen osan nössä. Järjestyssäännössä annettavalla määräY'k-
17130: tultua lakkautetuksi tai siirretyksi tästä teh- sellä älköön kuitenkaan vaikeutettako paikka-
17131: dään tarpeelliset merkinnät karttaan ja maa- kunnalla vakinaisesti asuvan väestön elinmah-
17132: rekisteriin. dollisuuksia.
17133: 19 §. Järjestyssäännön antaa se viranomainen,
17134: Milloin asianosaiset ovat sopineet alueen luo- jonka hallinnassa alue on.
17135: vuttamisesta ulkoilureittiä varten, voidaan so-
17136: pimuksen perusteella laatia ja vahvistaa ulkoilu-
17137: reittisuunnitelma •sekä suorittaa ulkoilureitti- 4 luku.
17138: toimitus niin kuin tässä luvussa on säädetty.
17139: Leirintäalueet.
17140: 20 §. 24 §.
17141: Lääninhallitus voi kunnan suostumukse1la Matkailijain ja retkeiJijäin käyttöön pysyväksi
17142: määrätä sen huolehtimaan ulkoilureittisuunni- ja yleiseksi tarkoitetun leirintäalueen perusta-
17143: telman laatimisesta myös toisen tai useamman miseen ja pitämiseen vaaditaan lääninhallituk-
17144: kunnan alueelle, määräyksen hakemisesta ulkoi- sen lupa.
17145: lureittitoimitukseen ja ulkoilureitin pitämisestä.
17146: Reitistä johtuvien kustannusten ja korvausten Leirintäalueen käytöstä ja 'siellä suoritetta-
17147: jakamisesta kuntien kesken määrää lääninhalli- vista palveluksista saadaan periä kohtuullinen
17148: tus, mikäli kunnat eivät ole asiasta sopineet. maksu.
17149: 25 §.
17150: 21 §. Lupaa leirintäalueen pitämiseen on haettava
17151: Mikäli tämän lain säännöksistä ei muuta kirjallisesti lääninhallitukselta. Hakemuksessa
17152: johdu, on menettelystä ulkoilureittitoimituk- on esitettävä selvitys alueen sijainnista ja sen
17153: sessa, toimituksen tarkastamisesta, muutoksen- soveltuvuudesta leirintäalueeksi sekä hakijan
17154: hausta toimituksessa annettuun päätökseen tai oikeudesta käyttää aluetta leirintätarkoitukseen.
17155: 1708 VII,l. -Ehdotus ulkoilulaiksi.
17156:
17157: Hakemukseen on lisäksi liitettävä sisäasiain- Leirintäalueen uusintatarkastus on .tolmltet-
17158: ministeriön määräämät muut selvitykset. tava myös silloin, ·kun leirintäalueen pitäjä on
17159: pyytänyt leirintäalueen luokittamista korkeam-
17160: 26 §. paan Juokkaan.
17161: Lääninhallituksen on hakemuksen johdosta
17162: hankittava asianomaisen kunnallisen viranomai- 31 §.
17163: sen ja poliisiviranoma~sen lausunto sekä varat- Leirintäaluetta varten tulee olla hoitaja, joka
17164: tava niihle, joiden oikeutta tai etua asia voi on tehtävään soveltuva.
17165: koskea, tilaisuus muistutusten tekemiseen. Leirintäalueen pitäjän pyynnöstä .voi poliisi-
17166: Kunnan on ennen lausunnon antamista pi- viranomainen määrätä leirintäaluetta varten
17167: dettävä hakemusasiakirjat yleisesti nähtävänä järjestysmiehen. Järjestysmiehestä on soveltuvin
17168: 14 päivän aikana. Muistutukset asian johdosta osin voimassa, mitä huvitilaisuuksien iärjestys-
17169: on lääninhallitukselle osoitettuina toimitettava miehistä on säädetty.
17170: 1 moment1ssa mainitulle kunnalliselle viran-
17171: omaiselle 30 päivän kuluessa nähtävänä olon 32 §.
17172: päättymisestä lukien. Hakemusasiakirjojen näh- Leirintäalueen pitäjällä, hoitajalla ja henkilö-
17173: täväksi asettamisesta sekä muistutusten teke- kunnalla on, milloin siihen leirintäalueen järjes-
17174: mistavasta ja -ajasta on kunnan toimesta ja tyksenpidon vuoksi on aihetta, oikeus evätä
17175: hakijan kustannuksella kuulutettava samassa jär- leirintäalueelle pyrkivältä pääsy sinne sekä tar-
17176: jestyksessä kuin kunnalliset ilmoitukset kun- peen vaatiessa poistaa hänet alueelta.
17177: nassa saatetaan tiedoksi.
17178:
17179: 27 §. 33 §.
17180: Lupa leirintäalueen perustamiseen ja pitämi- Jos leirintäalueen rakennukset, laitteet, va-
17181: seen myönnetään, jos alue on rajailtaan määri- rusteet tai yleinen palvelutaso ovat huonontu-
17182: tetty ja sijoituksen sekä suunniteltujen tai neet, lääninhallitus voi siirtää leirintäalueen
17183: rakennettujen rakennusten, rakenneimien ja alempaan luokkaan tai, mikäli alue ·kuuluu
17184: laitteiden puolesta samoin kuin muutoinkin tar- alimpaan luokkaan, peruuttaa sen pitämiseen
17185: koitukseen sopiva eikä leirintäalueesta aiheudu annetun luvan.
17186: kohtuutonta haittaa lähistöllä asuville eikä Jos leirintäalueella ilmenee terveydellisiä
17187: ilmeistä vahinkoa luonnolle tai muulle ympä- haittoja tai järjestyshäiriöitä taikka jos leirintä-
17188: ristölle. alueen käyttö aiheuttaa ilmeistä vahinkoa luon-
17189: nolle tai muulle ympäristölle, lääninhallitus voi
17190: 28 §. antaa leirintäalueen pitäjälle varoituksen ja,
17191: Leirintäalueet jaetaan niiden sijainnin, raken- mikäli epäkohdat tästä huolimatta jatkuvat tai
17192: nusten, laitteiden ja varusteiden sekä yleisen uusiutuvat, sulkea leirintäalueen määräajaksi
17193: tason perusteella luokkiin. tai peruuttaa sen pitämiseen annetun luvan.
17194: Luokitusperusteet määrää sisäasiainmin1ste-
17195: riö. Päätös, jolla leirintäalue suljetaan määrä-
17196: ajaksi tai peruutetaan sen pitämiseen annettu
17197: 29 §. lupa, voidaan valituksesta huolimatta panna
17198: Päätöksessä, jolla lupa leirintäalueen perusta- heti täytäntöön.
17199: miseen ja pitämiseen myönnetään, on mainit-
17200: tava leirintäalueen nimi ja sijaintipaikka, luokka
17201: sekä leirintäalueen pitämiseen Hittyvät ehdot. 5 luku.
17202: 30 §. Erinäisiä säännöksiä.
17203: Leirintäaluetta ei saa ottaa käyttöön ennen
17204: kuin se on asianomaisen kunnallisen viranomai- 34 §.
17205: sen tai s1säasiainministeriön määräämän muun Tämän lain sekä sen nojalla annettujen sään-
17206: viranomaisen suorittamassa tarkastuksessa hy- nösten ja määräysten mukaan kunnalle kuulu-
17207: väksytty. vat tehtävät hoitaa kunnallishallitus, jollei
17208: Leirintäalueen uusintatarkastus on toimitet- valtuusto ole määrännyt niitä kunnan jonkin
17209: tava joka kolmas vuosi, jollei lupapäätöksessä lautakunnan hoidettaviksi ja sikäli kuin laista
17210: ole lyhyempää aikaa määrätty. ei muuta johdu.
17211: VII,l.- Mäkinen ym. 1709
17212:
17213: 35 §. 2) rikkoo 1 § :n 1 momentin tahi 2 tai 3
17214: Lääninhallituksen päätös ulkoilureittisuunni- §:n nojalla annetun taikka 1 §:n 2 momentissa
17215: telman vahvistamisesta tai ulkoilureitin lakkaut- tai 6 §:ssä tarkoitetun kiellon;
17216: tamisesta samoin kuin päätös, joka koskee lu- 3 ) oikeudettomasti asettaa kulkemista tai
17217: van antamista leirintäalueen perustamiseen ja leiriytymistä koskevan kieltotaulun taikka kul~
17218: pitämiseen, on annettava julkipanon jälkeen. kemista haittaavan esteen, .taikka
17219: Valitusaika luetaan tällöin päätöksen antopäi- 4) leirint~ueen nimitystä käyttäen pitää
17220: västä. telttailu- tai muuta leiriytymispaikkaa, jota ei
17221: 36 §. ole hyväksytty tässä laissa tarkoitetuksi leirintä-
17222: Edellä 1 ja 2 §:ssä tarkoitettu kuLkemista, alueeksi,
17223: oleskelua, telttailua tai alueen muuta käyttöä
17224: koskeva kielto on maan omistajan tai haltijan tuomittakoon, jollei muualla ole säädetty
17225: toimesta annettava tiedoksi selvästi näkyvässä ankarampaa rangaistusta, sakkoon.
17226: kieltotaulussa tai ilmoittamalla kielto sille, jota
17227: vastaan se halutaan saattaa voimaan. 39 §.
17228: Edellä 34 §:ssä tarkoitettu kunnallinen viran- Milloin 38 § :ssä mainitulla rikoksella on lou-
17229: omainen voi määrätä asianomaisen kustannuk- kattu ainoastaan yksityisen etua tai oikeutta,
17230: sella poistettavaksi tämän lain vastaisen kielto- älköön virallinen syyttäjä tehkö siitä syytettä,
17231: taulun. ellei asianomistaja ole ilmoittanut sitä syyttee-
17232: 37 §. seen pantavaksi.
17233: Milloin 36 §:ssä tarkoitettua kieltoa tai tä-
17234: män lain noj~lla annettua määräystä ei nouda- 40 §.
17235: teta, on poliisiviranomaisella oikeus, jos kiel- Tämä laki ei koske Ahvenanmaan maakun-
17236: lon rikkominen on ilmeinen, antaa virka-apua taa.
17237: kiellon tai määräyksen vastaisen toimenpiteen 41 §.
17238: estämiseksi tai oikaisemiseksi. Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
17239: Mikäli oikeus vir-ka-avun antamiseen 1 mo- töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
17240: mentin mukaan ei ole ilmeinen tai kysymys on
17241: virka-avun antamisesta muissa sellaisissa tapauk-
17242: sissa, joista ei ole erikseen säädetty, on nouda- 42 §.
17243: tettava, mitä virka-avun antamisesta on mää- Tämä laki tulee voimaan päivänä
17244: rätty ulosottolaissa. kuuta 19
17245: Hovioikeuden 2 momentissa tarkoitetussa Jos aluetta, jota tämän lain voimaan tullessa
17246: asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muu- käytetään matkailu- ja ulkoilutarkoitukseen,
17247: tosta. aiotaan käyttää 24 §:ssä tarkoitettuna leirintä-
17248: Edellä 1 momentissa tarkoitetut kieltotaulun alueena, on sen pitämiseen hankittava sano-
17249: poistamisesta aiheutuvat kustannukset saadaan tussa pykälässä mainittu lupa vuoden kuluessa
17250: periä siinä järjestyksessä kuin verojen ja jul- tämän lain voimaantulosta.
17251: kisten maksujen ulosotosta on säädetty. Tämän lain vastainen kieltotaulu, joka on
17252: asetettu ennen lain voimaantuloa, on maan
17253: 38 §. omistajan tai haltijan toimesta poistettava kuu-
17254: Joka tahallaan tai törkeästä tuottamuksesta den kuukauden kuluessa lain voimaantulosta
17255: 1 ) rikkoo tässä laissa kulkemisesta tai lei- lukien.
17256: riytymisestä annettuja säännöksiä;
17257: 1710 VII,l.- Ehdotus ulkoilulaiksi.
17258:
17259:
17260:
17261:
17262: Laki
17263: palolain muuttamisesta.
17264:
17265: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 2 päivänä joulukuuta 1960 annetun palolain
17266: ( 465/60) 27 § :ään näin kuuluva uusi 4 momentti:
17267:
17268: 27 §. iLman maan omistajan tai haltijan lupaa tehdä
17269: tuli keittämistä, lämmittämistä tai valaisua var-
17270: Sellaisessa paikassa, jossa ei ole vaaraa tulen ten sekä pitää tulta näihin tarkoituksiin val-
17271: irtipääsyyn tai leviämiseen, saadaan kuitenkin mistetussa maapohjasta eristetyssä laitteessa.
17272:
17273:
17274:
17275:
17276: Laki
17277: rikoslain 33 luvun 11 S:n kumoamisesta.
17278:
17279: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17280:
17281: Täten kumotaan 19 päivänä joulukuuta 1889 Tämä laki tulee voimaan päivänä
17282: annetun rikoslain (39/89) 33 luvun 11 §. kuuta 19
17283:
17284:
17285: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
17286:
17287: V. 0. Mäkinen. Kalevi Sorsa.
17288: Eero Salo. Valdemar Sandelin.
17289: 1711
17290:
17291: VII,2.- Lak.al. n:o 46.
17292:
17293:
17294:
17295:
17296: Mäkinen ym.: Ehdotus laiksi kiinteän omaisuuden pakkolunas-
17297: tuksesta yleiseen tarpeeseen annetun lain muuttamisesta.
17298:
17299:
17300: E d u s k u n n a II e.
17301:
17302: Kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta liitto pakkolunastaa, on korvaus määrättävä toi-
17303: yleiseen ta11peeseen 14 päivänä heinäkuuta senlaisten perusteiden mukaan kuin kunnan
17304: 1898 annetussa laissa ( pakkolunastuslaissa) pakkolunastaessa saman alueen. Milloin ,valtio
17305: olevat korvausperusteet poikkeavat kolmessa omasta aloitteestaan pa~kkolunastaa kaupungissa
17306: kohdassa 16 päivänä elokuuta 1958 annetussa tai kauppalassa sijaitsevan alueen, on korvaus
17307: rakennuslaissa olevista pakkolunastusta koske- määrättävä toisenlaisten perusteiden mukaan
17308: vista korvausperusteista. Ensimmäinen eroavai- kuin silloin, kun valtio rakennuslain 56 §:n
17309: suus on siinä, että pakkolunastuslain 8 § :n 1 perusteella veivoitetaan pakkoJunastamaan sama
17310: momentin mukaan korvaus on määrättävä kal- alue. Valtion omasta aloitteestaan kaupungissa
17311: leimman (kalliimman) käyvän hinnan mukaan, tai kauppalassa pakkolunastaman alueen kor-
17312: jota vastoin rakennuslain 60 § :n mukaan kor- vaus on määrättävä toisenlaisten perusteiden
17313: vaus on määrättävä käyvän hinnan mukaan. mukaan kuin kaupungin tai kauppalan sanotun
17314: Toinen eroavaisuus on siinä, että pakkolunas- alueen vierestä lunastaman alueen korvaus.
17315: tuslain 8 §:n 1 momentissa on kielletty ainoas- Poikikeavissa kohdissa tulisi pakkolunastus-
17316: taan korvauksen alentaminen tilapäisestä syystä lain korvausperusteet muuttaa samanlaisiksi
17317: johtuvan hintasuhteiden vaihtelun vuoksi, kun kuin rakennuslain korvausperusteet. Tällainen
17318: taas rakennuslain 60 §:n 2 momentissa on yhdenmukaistaminejl on yksinkertainen lainsää-
17319: kielletty sekä korvauksen alentaminen että ko- däntötehtävä, j-a se voidaan suorittaa edustaja-
17320: rottaminen mainitusta syystä. Tältä osin paik- aloitteenkin perusteella. Pakkolunastuslain ja
17321: kolunastuslaki on säädetty yksipuolisesti maan- rakennuslain korvausperusteiden yhdenmukai-
17322: omistajan eduksi. Kolmas eroavaisuus johtuu suuteen päästään, kun kumotaan pakkolunas-
17323: pakkolunastuslain 14 §:stä. Se kieltää alenta- tuslain 14 § selkä poistetaan 8 §:n 1 momen-
17324: masta pakkolunastuskorvausta sen vuoksi, että tista sana "kalliimman" ja 8 § :n 3 momentista
17325: kowauksen saaja saa hyötyä siitä yrityksestä, sana "kallein" sekä rakennuslain 60 §:n 2 mo-
17326: jota varten pakkolunastus tapahtuu. Rakennus- menttia vastaava lause lisätään 8 §:ään uudeksi
17327: lain 60 §:n 3 momentissa sitä vastoin on ko- 2 momentiksi tai sijoitetaan 8 §:n 1 moment-
17328: konaan kielletty pakkolunastuslain 14 § :n so- tiin sen ensimmäisen lauseen jälkeen. Tässä
17329: veltaminen rakennuslakiin perustuvissa pakko- aloitteessa on valittu jälkimmäinen vaihtoehto,
17330: lunastuksissa. jotta momenttijako ei muuttuisi. Vielä olisi
17331: Siltä osin kuin pakkolunastuslain korvauspe- poistettava 8 § :n 1 momentin ensimmäisen lau-
17332: rusteet poikkeavat rakennuslain korvausperus- seen loppuosa osittain samaa asiaa sisältävänä
17333: teista, ovat pakkolunastuslain korvausperusteet ja tatlpeettomaksi tulevana. Pakkolunastuslakia
17334: liiaksi maanomistajaa suosivia ja ristiriidassa ei muutetussa muodossa saisi soveltaa niihin
17335: nykyaikaisen oikeuskäsityksen kanssa. Sitä paitsi pakkolunastuksiin, jotka on pantu vireille en-
17336: korvausperusteiden erilaisuudesta johtuvat seu- nen muutoksen voimaantuloa.
17337: raavat epäyhdenmukaisuudet ,ja omituisuudet. Korvausperusteiden yhdenmukaistamisen joh-
17338: Jos kunta joutuu pakkoJunastamaan sen rajo- dosta ei tarvitse tehdä muita muutoksia pakko-
17339: jen ulkopuolella, on korvaus määrättävä toisen- lunastuslakiin. Tämän muutoksen vuoksi ra-
17340: laisten perusteiden mukaan kuin kunnan lunas- kennuslain 60 §:n 3 momentti käy tal'peetto-
17341: taessa sen rajojen sisäpuolella. Kun kuntain- maksi, mutta sen kumoaminen voidaan lykätä,
17342: 1712 VII,2. -Kiinteän omaisuuden pakkolunastus.
17343:
17344:
17345: kunn~s rakennuslakia muutetaan muusta syystä. syytä lykätä tuonnemmaksi eikä tehdä riippu-
17346: Rak~nnuslain 60 §:n 3 momentin jäämisestä vaksi muusta mahdollisesta lainsäädännöstä.
17347: voimaan toistaiseksi ei tule haittaa käytännössä. Pakkolunastuslain korvausperusteiden muutta-
17348: Edellä mainitut pakkolunastuslain muutok- minen ei nykyään ole edes vireillä. Puheen-
17349: set voidaan säätää turvautumatta perustuslain- alainen korvausperusteiden muutos on myö-
17350: säädäntöjärjestykseen, koska muutokset eivät hässä jo puoli vuosisataa, sillä Ruotsissa jo
17351: ole ristiriidassa hallitusmuodon 6 §:ssä tarkoi- vuonna 1917 luovuttiin kalleimman käyvän
17352: tetun täyden korvauksen kanssa. Vastaavat kor- hinnan käyttämisestä korvausperusteena pakko-
17353: vausperusteet otettiin rakennuslakiin tavalli- lunastuksessa.
17354: sessa lainsäädäntöjärjestyksessä. Tämän katsoi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
17355: vat rakennuslakikomiteassa mahdolliseksi mm. nioittavasti,
17356: nykyinen valtiosääntöoikeuden professori Kas-
17357: tari ja nykyinen oikeuskansleri Enäjärvi. että Eduskunta hyväksyi seuraavan
17358: Puheenalaista yksinkertaista muutosta ei ole lakiehdotuksen:
17359:
17360:
17361: Laki
17362: kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen annetun lain muuttamisesta.
17363: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 14 päivänä heinäkuuta 1898 kiinteän omai-
17364: suuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen annetun lain ( 27/98) 14 § sekä muutetaan
17365: 8 §:n 1 ja 3 momentti seuraavasti:
17366: 8 §. Jos kiinteistön käyttämistapaan tai siinä ole-
17367: Kiinteästä omaisuudesta, joka luovutetaan vien laitosten laatuun nähden havaitaan, ettei
17368: yleiseen tarpeeseen, on omistajalle suoritettava käy:pä hinta vastaa omistajan tappiota, on kor-
17369: koN"aus määrättävä kiinteistön kohtuullisen vaus määrättävä sen mukaan kuin on tatpeen,
17370: käyvän hinnan mukaan. Korvausta määrättäessä jotta hän voisi samalla tavoin ja yhtä edulli-
17371: älköön otettako huomioon sellaista omaisuuden sesti käyttää jotakin toista kiinteistöä.
17372: arvon muuttumista, joka aiheutuu tarjonnan ra-
17373: joittamisesta tai muusta tilapäisestä syystä joh-
17374: tovasta hintasuhteiden vaihtelusta. Arvioimista Tämä laki tulee voimaan päivänä
17375: toimitettaessa on otettava huomioon, mitä hait- kuuta 19 .
17376: toja tai etuja on sellaisista kiinteistöön myön- Pakkolunastu!ksessa, joka on pantu vireille
17377: netyistä oikeuksista, kuten 11 §:ssä mainitaan. ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan
17378: aikaisempia korvaussäännöksiä.
17379:
17380:
17381: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
17382:
17383: V. 0. Mäkinen. Eero Salo.
17384: Kaarle Salmivuori. Kalevi SorFa.
17385: Lyyli Aalto. Valdemar Sandelin.
17386: 1713
17387:
17388: VII,3. -Lak.al. n:o 201.
17389:
17390:
17391:
17392:
17393: Laine ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttamisesta.
17394:
17395:
17396: E d u s k u n n a 11 e.
17397:
17398: Kunnallislain 4 §:ssä on määritelty kunnan että kunnat joko yksin tai yhdessä toisten
17399: toimivallaksi hoitaa "yhteiset talous-, järjestys- kuntien kanssa ovat voineet menestyksellisesti
17400: ja muut asiansa, mikäli ne voimassa olevain harjoittaa liiketoimintaa ja teollisuutta. Siitä on
17401: lakien mukaan eivät ole muun kuin kunnallisen niille ollut tuloja, jotka ovat merkinneet kunta-
17402: viranomaisen käsiteltäviä". Käytännössä tämä laisten verotukseen huojennusta. Onpa sellaisia
17403: toimivaltamääritelmä on aiheuttanut monia tul- kuntia, joissa tällaiset tulot tekevät useita pen-
17404: kintavaikeuksia. Varsinkin "yhteisten talous- nejä veroäyriä kohden. Kun kuntien menot
17405: asioiden" käsitettä on tulkittu yksityistapauk- ovat jatkuvasti lisääntyneet ja veroäyrin hinnat
17406: sissa eri tavalla. nousseet, olisi aihetta ryhtyä etsimään muitakin
17407: Vuosikymmenien aikana monet kunnat ovat tuloja kuin verotuksella saatavia.
17408: harjoittaneet monenlaista tuloatuottavaa liike- Viime aikoina erityisesti yksityiset teollisuus-
17409: toimintaa. Mutta vaikka vuonna 1948 uudis- laitokset ovat ryhtyneet kiristämään kunnilta
17410: tetussa kunnallislaissa toimivaltasäännös on sa- etuja ilmaisten tonttien ja alhaisempien tarif-
17411: manlainen kuin entisessä - onpa sitä hieman fien muodossa. Näin ovat menetelleet ne ruot-
17412: laajennettukin - niin siitä huolimatta ylemmät salaisen ja muun ulkomaisen pääoman turvin
17413: hallintoviranomaiset ovat nykyistä lakia mo- rakennetut tekstiilitehtaat, joita on viime ai-
17414: nissa tapauksissa tulkinneet niin, ettei kunta koina syntynyt kuin sieniä sateella maan eri
17415: ole saanut perustaa uusia tuloatuottavia liike- puolille. Samanlaisia piirteitä on esiintynyt n.s.
17416: laitoksia. Toisaalta laintulkintaviranomaiset teollisuushallien rakentamisessa. Tällaisten etu-
17417: ovat sallineet kuntien tehdä lahjoituksia tuo- jen antaminen on voinut tapahtua vain kunta-
17418: tantolaitoksille tai yhtiöille, vaikka ne eivät ole laisten kustannuksella. Kunnallista toimivaltaa
17419: kuntalaisten "yhteisten asioiden hoitajia". Täl- koskeviin säännöksiin olisi tehtävä selvennys
17420: laisia lahjoituksia, ilmaisia tonttimaita ja muita niin, ettei kunta saa luovuttaa omaisuutta tai
17421: etuisuuksia, on luovutettu yksityisille ja jopa rahanarvoisia etuja muille kuin kunnallisille
17422: annettu suoranaisia avustuksia yhtiöille, vaik- yrityksille ja että kunnille tulisi mahdollisuus
17423: kei mistään sosiaaliavusta ole voinut olla kysy- joko yksin tai yhdessä toisten kuntien kanssa
17424: mys. Tällainen kirjava ja ristiriitainen toimi- harjoittaa myös tuloatuottavaa liiketoimintaa.
17425: valtasäännösten tulkinta on monessa tapaukses- Edelläolevan perusteella ehdotamme,
17426: sa tullut kunnan veronmaksajille hyvin kal-
17427: liiksi. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17428: Käytäntö monissa kunnissa on osoittanut, lakiehdotuksen:
17429:
17430:
17431: Laki
17432: kunnallislain muuttamisesta.
17433: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä elokuuta 1948 annetun kunnallis-
17434: lain (642/48) 4 §§:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
17435:
17436: 4 §. lous-, järjestys- ja muut asiansa, mikäli ne voi-
17437: Kunnan on tämän lain mukaan ja lain muu- massa olevien lakien ja asetusten mukaan eivät
17438: toin säätämissä rajoissa hoidettava yhteiset ta- ole muun kuin kunnallisen viranomaisen käsi-
17439: 215 156/72
17440: 1714 VII,3. -Kunnallislain muuttaminen.
17441:
17442: teltäviä. Kunnan yhteiseksi asiaksi katsotaan mistön. Muille kuin edellä tarkoitetuille liike-
17443: myös tuloa tuottavan liiketoiminnan harjoitta- yrityksille kunta ei saa luovuttaa omaisuuttaan
17444: minen joko yksinään tai yhdessä muiden kun- tai rahanarvoisia etuja muuten kuin täyttä kor-
17445: tien kanssa taikka osakeyhtiön muodossa, jonka vausta vastaan.
17446: osakkeista kunta tai kunnat omistavat enem-
17447:
17448:
17449: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
17450:
17451: Ensio Laine. Pauli Puhakka. Irma Rosnell.
17452: Taisto Sinisalo. Pentti Liedes. Aarne Pulkkinen.
17453: 1715
17454:
17455: VII,4. - Lak.al. n:o 202.
17456:
17457:
17458:
17459:
17460: Liikanen ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttamisesta.
17461:
17462:
17463: E d u s k u n n a II e.
17464:
17465: Kuntajako ja yhä vilkastunut muuttoliike nainen tarkasteltaessa opiskelijoita, jotka usein
17466: ovat johtaneet kunnallisten palvelusten epä- joutuvat oleskelemaan opiskelupaikkakunnalla
17467: oikeudenmukaiseen jakautumiseen. Kuntaan useitakin vuosia ja yhä useammin perustavat
17468: vastikään muuttaneet ja kunnassa tilapäisesti perheen opiskeluaikanaan. Opiskelijoita eivät
17469: asuvat ovat joutuneet huonompaan asemaan kunnat mielellään ole hyväksyneet asukkaik-
17470: kuin kunnassa pitempään asuneet ja kuntaan seen.
17471: henkikirjoittautuneet asukkaat. Erityisesti näky- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17472: vät epäkohdat kunnallisen asuntopolitiikan, las- nioittaen,
17473: ten päivähoidon, vieraspaikkakuntalaisten sai-
17474: raalaanpääsyn ja juuri vahvistetun työllisyys- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17475: lain sovellutuksissa. Ongelma on varsin moni- lakiehdotuksen:
17476:
17477: Laki
17478: kunnallislain muuttamisesta.
17479: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 27 päivänä elokuuta 1948 annetun kunnallis-
17480: lain (642/48) 6 S:ään uusi näin kuuluva .3 momentti:
17481: 6 §.
17482: Tämä laki tulee voimaan päivänä
17483: Kunnallisia palveluksia jaettaessa älköön pe- kuuta 197 .
17484: rusteena pidettäkö sitä, miten kauan henkilö on
17485: ollut kunnassa henkikirjoitettuna.
17486:
17487:
17488: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
17489:
17490: Erkki Liikanen. Matti Ahde. UH Sundqvist.
17491: 1716
17492:
17493: Vll,5.- Lak.al. n:o 203.
17494:
17495:
17496: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain 10 7 §: n kumoamisesta.
17497:
17498:
17499: E d u s k u n n a 11 e.
17500:
17501: Viime aikoina on pyritty lieventämään mäksi valtiov·allan toimesta tapahtuvan val-
17502: kunnallislaissa säädettyä kuntien päätösvallan vonnan, että voidaan varmistaa tarpeellisten
17503: alistamisvelvdllisuutta. Eduskunnan piirissäkin yhdenmukaisten periaatteiden seuraaminen näi-
17504: on :keskusteltu koko a1istusjärjeste1män lopet- den maksujen perusteiden määräämi:sessä ja
17505: tamisesta. Yleisesti katsotaan, että kunnallis- niiden suuruuden asianmukaisella tasolla pitä-
17506: hallinnon tason nousu luo edellytykset kuntien misessä. Ei ole kuitenkaan perusteltuja syitä
17507: toimivaltaa .rajoittavien säännösten lieventä- epäillä, etteikö maksujen yhdenmukaisuus tulisi
17508: miseen ja poistamiseen. säilymään a!listusvelvollisuuden poistamisen
17509: Kunnallislain 107 § :n mukaan kaupungin- jälkeenkin. Maassamme on jo pitkän aikaa
17510: valtuuston päätös, joka koskee uusia tai lisät- o1lut käytännössä järjestdmä, jonka mukaan
17511: tyjä maksuja yleisestä liikenteestä, niinkuin Suomen SatamaHitto, jossa satamia ylläpitävät
17512: tie-, silta-, srutama- ja lauttamaksuja tai muita kunnat ov·at jäseninä, antaa suosituksen yhden-
17513: sellaisia, tulee alistaa sisäasiainministeriön mukaisista satama- ja !Hkennemaksutaksoista
17514: vahvistettavaksi. Käytännössä tämän määräyk- niihin kuuluvine perusteineen. Tällainen järjes-
17515: sen mukainen alistusvelvo11isuus rajoittunee telmä tulisi vastaisuudessakin turvaamaan tar-
17516: koskemaan satamamaksuja, joita kannetaan peellisessa määrin yhdenmukaisen maksujärjes-
17517: aluksilt·a ja liirkennemaksuja, joita kannetaan telmän. Mjtä tulee maksujen suuruuden pitämi-
17518: tavaroista. seen asianmukaiseNa tasolla, niin onhan
17519: On ollut havaittavissa, että satamamaksujen ilmeistä, että satamia yHäpitävät kunnat ovat
17520: ja liikennemaksujen aHstaminen ministeriön tässä suhteessa parhaita asiantuntijoit·a ja
17521: vahvistettavaksi aiheuttaa 'lukuisia hankaluuk- niiden tulisi saada päättää ilman tarpeettomia
17522: sia ja on epäedullinen satamia ylläpitäv1lle rajoituksia satamien tuloista. Satamia yllä-
17523: kaupoogeiJJe. Tämä ilmenee mm. siinä, että pitävät kaupoogithan suoritta'Vat satamia yllä-
17524: sisäasiainministeriö usein alentaa käytäntöön pitäessään kansantalouden kannalta mitä täx-
17525: vahvistettavaksi maksut pienemmiksi kuin mitä keintä tehtävää eikä voi olla oikein, että rajoi-
17526: satamakaupungit ovat esittäneet. Usein myös tettu vapaus päättää satamatuloista on johtanut
17527: vahvistaminen viipyy ministeriössä niin kauan, siihen, että satamat ja varsinkin vientis'<ltamat
17528: että siitä aiheutuu kaupungille tuntu'Via mene- ovat muodostuneet kunnille tappiol1is~ksi.
17529: ty'ksiä ja vaikieuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17530: Kunnallislain 107 §:n alistusvelvollisuutta
17531: on perusteltu mm. sillä, että lainsäätäjä on että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17532: yleisen edun kannalta katsonut välttämättä- lakiehdotuksen:
17533:
17534:
17535: Laki
17536: kunnallislain 107 §:n kumoamisesta.
17537: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17538:
17539: Täten kumotaan 27 päivänä elokuuta 1948
17540: annetun kunnallislain ( 642/48) 107 §.
17541:
17542: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
17543:
17544: Taisto Sinisalo. Pauli Puhakka.
17545: Ensio Laine. Aarne Pulkkinen.
17546: 1717
17547:
17548: VII,6.- Lak.al. n:o 204.
17549:
17550:
17551:
17552:
17553: Aro ym.: Ehdotukset laeiksi kunnallislain ja väestökirjalain
17554: muuttamisesta.
17555:
17556:
17557:
17558: E d u s k u n n a 11 e.
17559:
17560: Kuntajako ja maassamuuton jatkuva vilkastu- opintotukijärjestelmän kehittyminen ovat johta-
17561: minen ovat johtaneet kunnallisten palvelusten neet siihen, .että yhä useammassa tapauksessa
17562: jakaantumisen kannalta epäoikeudenmukaisiin asuminen opiskelupailkkakunnalla on katsottava
17563: tuloksiin: monissa tapauksissa käytäntö kunnal- pysyväisluontoiseksi. Väestökirjalain mukaan
17564: lisessa päätöksenteossa on johtanut siihen, että opiskelu kuitenkin on katsottu satunnaiseksi
17565: kuntaan vastikään muuttaneet ovat joutuneet poissaoJoksi kotipaikkakunnalta, jonka vuoksi
17566: huonompaan asemaan kuin kunnassa pitkään ei aiheudu muutosta kotipaikkaan. Tämä lain-
17567: asuneet. Tämän vuoksi ovat erinäiset sosiaali- kohta on ilmeisen vanhentunut. Sen mukaan
17568: set epäkohdat pahentuneet: tutkimuksista on il- pysyväisesti opiskelupaikkakunnalle muuttanut
17569: mennyt, että paikkakunnalle vasta muuttaneilla henkilö ei voi muuttaa henkikirjoituspaikkaansa
17570: on yleensäkin sopeutumisvaikeuksia, joissa hei- ja näin olleen hän myös jää vaille niitä kun-
17571: tä olisi pyrittävä auttamaan sen sijaan, että nallisia palveluksia, joita hänelle muuten kuu-
17572: etusija palveluksissa annettaisiin niille, jotka luisi.
17573: pitkähkön ajan jo ovat suorittaneet verojen Koska väestökirjalain tarkoituksena ilmei-
17574: muodossa "ennakkokorvauksia" kunnallisista sesti on ollut, että lain 10 §:ssä mainittujen sa-
17575: palveluksista. Kun valtio on delegoinut merkit- tunnaisten poissaolotapauksien osalta henkilöllä
17576: tävän osan yhteiskunnallisia palveluksia koske- olisi oikeus valita lk:otipaikakseen joko alku-
17577: vasta päätöksenteosta kunnallisille itsehallinto- peräinen kotipaikkakunta tai oleskelupaikka,
17578: yksiköille, on valtion valvottava sitä, että de- jolla henkilö esim. opiskelee, ei lain tarkoi-
17579: sentralisoidusta järjestelmästä huolimatta nämä tus ole toteutunut. Eihän nimittäin ole estettä
17580: kunnille delegoidut yhteiskunnan palvelumuo- sille, että asianomainen ilmoittaa oleskelupai!k-
17581: dot jakaantuvat oikeudenmukaisesti yksiköiden kansa muuttuneen pysyväiseksi asuinpaikaksi,
17582: :kesken, ja että .asuinpaikkaa vaihtavia, joilla ts. aikovansa jäädä sinne oleskelun syyn lakat-
17583: muutenkin on vaikeuksia, ei asumisajan lyhyy- tualk:in. Käytännössä ei tätä valintaoikeutta ole
17584: den vuoksi aseteta huonompaan asemaan kuin haluttu antaa. Jotta lain tulkintaa voitaisiin
17585: vakiintuneesti tietyssä paikassa asuvia. Epäkoh- oikaista lain ·tarkoituksen mukaisesti ja hallitus-
17586: tia esiintyy mm. kunnallisen asuntopolitiikan, muodon 7 § 1. momentin Suomen kansalai-
17587: lasten päivähoidon jne. alalla. sille takaaman asuinpaikan vapaan valintaoi-
17588: Erityisen usein tästä seikasta ovat joutuneet keuden kanssa sopusointuun, olisi lakia tältä
17589: kärsimään opiskelijat, sikäli :kuin ovat onnistu- osin selvennettävä.
17590: neet henkikirjoittautumaan opiskelupaikkakun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17591: nalleen. nioittaen,
17592: Opiskeluun käytettävän ajan pidentyminen,
17593: opiskelun muuttuminen ympärivuotiseksi, opis- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
17594: kelijoiden avioliittoutumisen lisääntyminen ja lakiehdotukset:
17595: 1718 VII,6.- Kunnallislain ja väestökirjalain muuttaminen.
17596:
17597:
17598:
17599: Laki
17600: kunnallislain muuttamisesta.
17601: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 27 päivänä elokuuta 1948 annetun kunnallislain
17602: (642/48) 6 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti, jolloin entinen 3 momentti siirtyy
17603: 4 momentiksi:
17604: 6 §. Tämä la:ki astuu voimaan päivänä
17605: kuuta 19
17606: Kunnallisia palveluksia jaettaessa älköön pe-
17607: rusteena pidettäkö sitä, miten kauan henkilö
17608: on ollut kunnassa henkikirjoitettuna.
17609:
17610:
17611:
17612:
17613: Laki
17614: väestökirjalain muuttamisesta.
17615: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä helmikuuta 1969 annetun väestö-
17616: kirjalain (141/69) 10 § näin kuuluvaksi:
17617:
17618: 10 §. detään poissaoloa, jonka syynä on opiSikelu,
17619: Henkilön kotipaikka ei muutu sen johdosta, sairaus, eduskunnan tai valtioneuvoston jäse-
17620: että hän tilapäisesti oleskelee ulkomailla taikka nyys taikka muu julkinen luottamustoimi, ly-
17621: on laivan päällystöön, miehistöön tai muuhun hytaikainen työsuhde tai muutoin laadultaan
17622: laivaväkeen kuuluvana merillä, että hänet on satunnainen toimi ·tai oleskelu. Opiskelu älköön
17623: suljettu rangaistus-, työ- tai muuhun sellai- olko esteenä henkikirjoituspaikan muuttamiseen,
17624: seen laitokseen, että hänet on otettu sairaalaan, milloin asianomainen henkilö ilmoittaa kotipai-
17625: parantolaan, huoltolaitokseen tai muutoin vas- kan muuttuneen tai milloin henkikirjoituspai-
17626: taavissa olosuhteissa hoidettavaksi taikka että kan on muiden olosuhteiden perusteella kat-
17627: hän on suorittamassa asevelvollisuutta. Henki- sottava muuttuneen.
17628: lön kotipaikka ei myöskään muutu sen joh-
17629: dosta, että hän on tilapäisesti poissa kotipai- Tämä laki tulee voimaan päivänä
17630: kaltaan. Tilapäisenä poissaolona kotipaikalta pi- kuuta 19
17631:
17632:
17633: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
17634:
17635: Pirkko Aro. Olavi Borg. Irma Toivanen.
17636: 1719
17637:
17638: VII, 7. - Lak.al. n:o 205.
17639:
17640:
17641:
17642: Lehtinen ym.: Ehdotukset laeiksi kunnallislain ja väestökirjalain
17643: muuttamisesta.
17644:
17645:
17646: E d u s k u n n a 11 e.
17647:
17648: Kuntajako ja yhä vilkastunut muuttoliike Opiskelijoita eivät kunnat mielellään hyväksy
17649: ovat johtaneet kunnallisten pallvelusten epä- asukkaikseen.
17650: oikeudenmukaiseen jakaantumiseen. Ku11taan Varsin usein on myös selviä väestökirjalain
17651: vastikään muuttaneet ja kunnassa tilapäisesti tulkintaeroja; laissa mainittujen satunnaisten
17652: asuvat ovat joutuneet huonompaan asemaan poissaolojen tulkitsemista, että henkilöllä olisi
17653: kuin kunnassa pitempään asuneet ja !kuntaan oikeus valita henkikirjoituspaikkakunnakseen
17654: henki!kWjoittautuneet asukkaat. joko ailkuperäinen tai opiskelupaikkakuntansa
17655: Erityisesti näkyvät epäkohdat kunnallisen sovelletaan käytännössä varsin harvoin eikä
17656: asuntopolitiikan, lasten päivähoidon, vieraspaik- näin vailinnan mahdollisuutta ole haluttu antaa.
17657: kakuntalaisten sairaalaanpääsyn ja juuri vahvis- Asian &elventäminen ja epäoikeudenmukai-
17658: tetun työllisyyslain sovellutuksissa. Ongelma suuksien poistaminen tarvitsee pikaisen kor-
17659: on varsin moninainen ta.J)kasteltaessa opiskeli- jauk.&en.
17660: joita, jot!ka usein joutuvat opiskelemaan ja oles- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17661: keilemaan opiskelupaikkakunnalla useitakin vuo-
17662: sia ja yhä useammin perustavat jo opiskelu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
17663: aikana perheen. lakiehdotukset:
17664:
17665: Laki
17666: kunnallislain muuttamisesta.
17667: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 27 päivänä elokuuta 1948 annettuun kunnallis-
17668: lain (642/48) 6 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti, jolloin entinen 3 momentti siirtyy
17669: 4 momentiksi:
17670: 6 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
17671: kuuta 197 .
17672: Kunnallisia palveluksia jaettaessa älköön pe-
17673: rusteena pidettäkö sitä, miten kauan henkilö
17674: on ollut :kunnassa henkikirjoitettuna.
17675:
17676:
17677:
17678:
17679: Laki
17680: väestökirjalain muuttamisesta.
17681: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä helmikuuta 1969 annetun väestö-
17682: kirjalain ( 141/69) 10 § näin kuuluvaksi:
17683:
17684: 10 §. on laivan päällystöön, miehistöön ,tai muuhun
17685: Henkilön kotipaikka ei muutu sen johdosta, laivaväkeen kuuluvana merillä, että hänet on
17686: että hän tilapäisesti oleskelee ulkomailla taiJclta suljettu rangaistus-, tyÖ- tai muuhun sellaiseen
17687: 1720 VII,7.- Kunnallislain ja väestökirjalain muuttaminen.
17688:
17689:
17690: laitokseen, että hänet on otettu 'sairaalaan, hyta.ikainen työsuhde tai muutoin laadultaan
17691: parantolaan, huoltolaitokseen tai muutoin vas- sa.tunnainen toimi tai oleskelu. Opiskelu äliköön
17692: taavissa olosuhteissa hoidettavaksi taikka että o1ko esteenä hen:ldkirjoituspaiikan muuttami-
17693: hän on suorittamassa asevelvol:lisuutta. Henki- seen, milloin asianomainen hen!kilö ilmoittaa
17694: lön kotipaikka ei myöskään muutu sen joh- kotipaikan muuttuneen tai milloin henkikirjoi-
17695: dosta, että hän on tilapäisesti poissa kotipai- rruspaikan on muiden olosuhteiden perusteella
17696: kaltaan. Tilapäisenä poissaolona kotipaikalta katsottava muuttuneen.
17697: pidetään poissaoloa, jonka syynä on opiskelu,
17698: sairaus, eduskunnan tai valtioneuvoston jäse- Tämä laki tulee voimaan päivänä
17699: nyys taikka muu julkinen luottamustoimi, ly- kuuta 197 .
17700:
17701:
17702: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
17703:
17704: Lasse Lehtinen. Seppo Tikka.
17705: Uki Voutilainen. Lyyli Aalto.
17706: Ralf Friberg.
17707: 1721
17708:
17709: VII,8.- Lak.al. n:o 206.
17710:
17711:
17712:
17713:
17714: Saukkonen ym.: Ehdotukset laeiksi kunnallislain ja väestökirja-
17715: lain muuttamisesta.
17716:
17717:
17718: E d u s k u n n a 11 e.
17719:
17720: Jokaisen kunnassa asuvan tulisi kunnallisten hyväksyneet asukkaikseen. Lain mukaan henki-
17721: palvelujen suhteen olla tasa-arvoinen. Nyt kui- löllä tulisi olla oikeus valita henkikirjoitus-
17722: tenkin kuntaan vastikään muuttaneet ja siellä paikkakunnakseen joko alkuperäinen tai opis-
17723: tilapäisesti asuvat ovat joutuneet epäoikeuden- kelupaikkakuntansa, mutta käytännössä tätä
17724: mukaisempaan asemaan kuin kunnassa pitem- mahdollisuutta ei ole haluttu antaa lakia käy-
17725: pään asuneet ja kuntaan henkikirjoitetut asuk- täntöön sovellettaessa. Asian selventäminen ja
17726: kaat. Erityisesti nämä epäkohdat tulevat näky- epäoikeudenmukaisuuksien poistaminen tarvi t-
17727: viin kunnallisen asuntopolitiikan, lasten päivä- see pikaisen korjauksen.
17728: hoidon, vieraspaikkakuntalaisten sairaalaan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17729: pääsyn ja juuri vahvistetun työllisyyslain sovel- nioittaen,
17730: tutuksissa. Ongelma on varsin vaikea nimen-
17731: omaan opiskelijoiden kohdalla, jotka joutuvat että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
17732: oleskelemaan vieraalla paikkakunnalla useitakin lakiehdotukset:
17733: vuosia. Heitä eivät kunnat mielellään ole
17734:
17735:
17736: Laki
17737: kunnallislain muuttamisesta.
17738: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 27 päivänä elokuuta 1948 annetun kunnallis-
17739: lain ( 642/48) 6 § :ään uusi näin kuuluva 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy
17740: 4 momentiksi:
17741: 6 §. perusteena pidettäkö sitä, miten kauan henkilö
17742: - - - - - - - - - - - - - - on ollut kunnassa henkikirjoitettuna.
17743: Kunnallisia palveluksia jaettaessa älköön
17744:
17745:
17746:
17747:
17748: Laki
17749: väestökirjalain muuttamisesta.
17750: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä helmikuuta 1969 annetun väestö-
17751: kirjalain (141/69) 10 § näin kuuluvaksi:
17752:
17753: 10 §. suljettu rangaistus-, työ- tai muuhun sellaiseen
17754: Henkilön kotipaikka ei muutu sen johdosta, laitokseen, että hänet on otettu sairaalaan,
17755: että hän tilapäisesti oleskelee ulkomailla taikka parantolaan, huoltolaitokseen tai muutoin vas-
17756: on laivan päällystöön, miehistöön tai muuhun taavissa olosuhteissa hoidettavaksi taikka että
17757: laivaväkeen kuuluvana merillä, että hänet on hän on suorittamassa asevelvollisuutta. Hen-
17758: 216 156/72
17759: 1722 VII,8. - Kunnallislain ja väestökirjalain muuttaminen.
17760:
17761:
17762: kilön kotipaikka ei myöskään muutu sen joh- o1ko esteenä henkikirjoituspaikan muutta-
17763: dosta, että hän on tilapäisesti poissa koti- miseen, milloin asianomainen henkilö ilmoittaa
17764: paikaltaan. Tilapäisenä poissaolona kotipaikalta kotipaikan muuttuneen tai milloin henki-
17765: pidetään poissaoloa, jonka syynä on opiskelu, kirjoituspaikan on muiden olosuhteiden perus-
17766: sairaus, eduskunnan tai valtioneuvoston jäse- teella katsottava muuttuneen.
17767: nyys taikka muu julkinen luottamustoimi,
17768: lyhytaikainen työsuhde tai muutoin laadultaan Tämä laki tulee voimaan päivänä
17769: satunnainen toimi tai oleskelu. Opiskelu älköön kuuta 197 .
17770:
17771:
17772: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
17773:
17774: Juhani Saukkonen. Mikko Kaarna. Taisto Tähkämaa.
17775: Reino Karpola. Einari Nieminen. Ahti Pekkala.
17776: Olavi Martikainen. Mikko Jokela. Pentti Poutanen.
17777: 1723
17778:
17779: VII ,9. - Lak.al. n: o 207.
17780:
17781:
17782:
17783:
17784: Aalto ym.: Ehdotus laiksi ennakkotiedon antamisesta kunnan
17785: yleistä toimialaa koskevista kysymyksistä.
17786:
17787:
17788: E d u s kun n a 11 e.
17789:
17790: Hallitus antoi 1965-vuoden valtiopäivillä ole valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen
17791: eduskunnalle esityksen n:o 155 laiksi ennakko- saakka, yhä vielä epäselvää, saako kunta tukea
17792: tiedon antamisesta kunnan yleistä toimialaa yksityistä asuntorakennustoimintaa. Samoin on
17793: koskevista kysymyksistä. Esitystä ei käsitelty epäselvää samasta syystä, saako kunta antaa
17794: mainituilla valtiopäivillä loppuun, joten se rau- asumistukea vähävaraisille vanhuksille muulla
17795: kesi silloisen eduskunnan toimikauden päätty- tavoin kuin lakisääteisenä huoltoapuna ( enti-
17796: misen johdosta. Kun mainitun lain säätäminen senä köyhäinhoitona). Sitä paitsi ennakkotie-
17797: on katsottava tarpeelliseksi eikä ole tietoa siitä, don voi saada nopeammin kuin valitukseen
17798: tuleeko hallitus antamaan uuden esityksen, päätöksen jo siitäkin syystä, ettei ennakkotieto-
17799: teemme tämän lakialoitteen. Sen pohjana on menettelyssä ole vastapuolta, jota pitäisi kuulla.
17800: mainittu hallituksen esitys. Ainoa huomatta- Ennakkotiedon antaminen ei ole lainkäyttöä
17801: vampi muutos on siinä, että 3 §:ssä kielletään eikä tuomioistuimen toimialaan puuttumista
17802: antamasta ennakkotietoa kunnan viranomaisen vaan oikeudelliselta luonteeltaan hallinnollinen
17803: ratkaisemasta asiasta. Tämä lisäys on tehty, ohje. Ennakkotieto estää asian tutkimisen vali-
17804: jotta samaa kysymystä ei tutkittaisi sekä ennak- tuksen johdosta vain siinä tapauksessa, että
17805: kotietomenettelyssä että valitusteitse. päätetty asia on aivan sama, josta ennakkotieto
17806: Ennakkotiedon antaminen on katsottava tar- on annettu. Ennakkotieto ei sido valitusviran-
17807: peelliseksi kunnallislain 4 § :n epäselvyyden omaista sen ratkaistessa toista samanlaista asiaa.
17808: vuoksi. Sanotun 4 § :n muuttaminenkaan ei tee Ennakkotiedon hakeminen on kunnan viran-
17809: ennkkotiedon saamista tarpeettomaksi. omaisen harkinnan varassa eikä hakeminen estä
17810: Valitusjärjestelmä ei yksistään riitä selvyyden asian ratkaisemista. Jos asia ratkaistaan ennen
17811: saamiseksi määrätyn asian kuulumisesta kun- ennakkotiedon antamista, on kunnallishallituk-
17812: nallislain 4 §:ssä tarkoitettuun kunnan yleiseen sen heti ilmoitettava siitä toimialalautakunnalle,
17813: toimialaan. Yleensä vitanomaisen päätöksistä ei jotta se jättää ennakkotiedon antamatta.
17814: valiteta. Tällaisissa tapauksissa ei valitusjärjes- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
17815: telmästä ole apua selvyyden saamisen näkökan- nioittavasti,
17816: nalta katsottuna. Kysymys, jonka lainmukaisuus
17817: on epäselvä, pysyy epäselvänä vuosia, jopa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17818: vuosikymmeniä. Niinpä esimerkiksi on, koskei lakiehdotuksen:
17819:
17820:
17821:
17822: Laki
17823: ennakkotiedon antamisesta kunnan yleistä toimialaa koskevista kysymyksistä.
17824: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17825:
17826: 1 §. kunnallislain 4 §:n mukaan sen yleiseen toimi-
17827: Kysymyksestä kuuluuko asia, jota laissa ei alaan, voidaan antaa sitova ennakkotieto siten,
17828: ole erikseen säädetty kunnan hoidettavaksi, kuin tässä laissa säädetään.
17829: 1724 VII,9.- Ennakkotieto kunnan toimialakysymyksistä.
17830:
17831:
17832: 2 §. tettava, niin kuin kunnalliset limoitukset kun-
17833: Ennakkotiedon antaminen on sisäasiainminis- nassa julkaistaan. Milloin päätös koskee jota-
17834: teriön yhteydessä olevan kunnan toimialalauta- kuta yksityisesti ja tämä voi sillä perusteella
17835: kunnan asiana. päätöksestä valittaa, päätös on kunnallishalli-
17836: tuksen toimesta viipymättä annettava hänelle
17837: 3 §. todisteellisesti tiedoksi.
17838: Ennakkotietoa voi hakea valtuusto tai kun-
17839: nallishallitus. 6 §.
17840: Ennakkotieto voidaan antaa, milloin se kat- Lautakunnan päätökseen, jolla hakemus on
17841: sotaan tärkeäksi. jätetty tutkittavaksi ottamatta tai jolla on pää~
17842: Ratkaistusta asiasta älköön annettako ennak- tetty olla antamatta ennakkotietoa, ei saa hakea
17843: kotietoa. muutosta.
17844: Jos asia ratkaistaan ennen kuin on päätetty Lautakunnan päätöksestä, jolla on annettu
17845: haetun ennakkotiedon antamisesta, tulee kun- ennakkotieto, saa valittaa korkeimpaan hallinto-
17846: nallishallituksen heti ilmoittaa asian ratkaisemi- oikeuteen 30 päivän kuluessa tiedoksi saami-
17847: sesta toimialalautakunnalle. sesta. Valitusoikeus on kunnallishallituksella,
17848: kunnan jäsenellä ja sillä, joka katsoo yksityistä
17849: 4 §. oikeuttaan loukatun. Myös valtuusto saa hakea
17850: Lautakunnassa on puheenjohtaja, varapu- muutosta päätökseen, joka on annettu sen
17851: heenjohtaja ja viisi muuta jäsentä, jotka samoin hakemuksesta, ja sellaiseen kunnallishallituksen
17852: kuin heidän varamiehensä valtioneuvosto mää- hakemuksesta annettuun päätökseen, jonka mu-
17853: rää neljäksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenistä yksi kaan valtuuston päättämän asian hoitaminen ei
17854: on määrättävä sisäasiainministeriön viran haiti- kuulu kunnan yleiseen toimialaan.
17855: joista ja vähintään kolme kuntien keskusjärjes- Korkeimmassa hallinto-oikeudessa asia on
17856: töjen ehdottamista henkilöistä. käsiteltävä kiireellisenä.
17857: Lautakunnan jäsenten tulee olla kunnallis-
17858: oikeuteen taikka kunnallishallintoon tai -talou- 7 §.
17859: teen perehtyneitä. Puheenjohtajan, varapuheen- Ennakkotietoa, jota koskeva päätös on saa-
17860: johtajan ja vähintään kahden muun jäsenen on nut lainvoiman, on sitovana noudatettava asias-
17861: oltava tuomarinviran hoitamiseen oikeuttavan sa, jota varten se on annettu.
17862: tutkinnon suorittaneita. Puheenjohtajalta vaadi-
17863: taan lisäksi kokemusta tuomarintehtävissä. 8 §.
17864: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
17865: 5 §. töönpanosta annetaan asetuksella.
17866: Lautakunnan päätös, jolla on annettu ennak-
17867: kotieto, on heti kun se on toimitettu kunnallis- 9 §.
17868: hallitukselle, tämän toimesta saatettava kunnan Tämä laki tulee voimaan patvana
17869: jäsenten tiedoksi pitämällä päätös kunnassa kuuta 197 . Sitä ennen voidaan ryhtyä lain
17870: yleisesti nähtävänä, mistä sitä ennen on kuulu- täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
17871:
17872:
17873: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
17874:
17875: Lyyli Aalto. Eero Salo. Lasse Lehtinen.
17876: Seppo Tikka. Heikki Hykkäälä. Salme Myyryläinen.
17877: Leo Kohtala.
17878: 1725
17879:
17880: VII,lO.- Lak.al. n:o 208.
17881:
17882:
17883:
17884:
17885: Laine ym.: Ehdotukset laiksi kunnallisen virkaehtosopimuslain
17886: muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
17887:
17888:
17889: E d u s k u n n a 11 e.
17890:
17891: Kunnalliset virkaehtolait sisältävät eräitä puolisen ratkaisun varaan Jaavta sopimusptmn
17892: merkittäviä heikkouksia. Sellaisina on pidet- ulkopuolella olevia kysymyksiä." Näin ollen
17893: tävä mm. työtaistelukeinojen rajoittamista kos- olisi pyrittävä pysyvän työrauhavelvoitteen lie-
17894: kevia määräyksiä. Sisältäessään käsitteen "yh- vittämiseen ja työtaisteluoikeuden laajentami-
17895: teiskunnalle vaarallinen työtaistelu" ja asettaes- seen. Yhteiskuntavaarallisen lakon käsitteen li-
17896: saan yksityiselle viranhaltijalle pysyvän työ- säksi olisi poistettava hyvityssakko yksityiseltä
17897: rauhavelvoitteen virkaehtolainsäädäntö ilmaisee viranhaltijalta. Samoin olisi laajennettava sopi-
17898: joukon kielteisiä piirteitä. Ankaraa arvostelua muksenvaraisten asioiden piiriä niin, että se
17899: on saanut osakseen kuntien päätäntä- ja vaiku- vastaisi ns. neuvotteluoikeuslain asiapiiriä.
17900: tusvallan aivan olennainen rajoittaminen riistä- Koska virkaehtolainsäädäntöön sisältyvät
17901: mällä niiltä oikeus vaikuttaa palveluksessaan säännökset kunnallisen sopimusvaltuuskunnan
17902: olevien työntekijöiden ja viranhaltijoiden palk- oikeudesta sopia kuntien puolesta työntekijäin
17903: ka- ja työehtoratkaisuihin. ja viranhaltijain palkka- ja työehdoista rikkoo
17904: Käsitellessään hallituksen esitystä virkaehto- kunnallisen itsehallinnon periaatetta, olisi lakia
17905: laeiksi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjes- muutettava niin, että sopimusvaltuuskunnalle
17906: tön valtuusto totesi, että esityksen työtaistelu- myönnettäisiin ainoastaan oikeus neuvotella,
17907: oikeutta rajoittavat ja työrauhavelvoitteen laa- suositella ja antaa lausuntoja kunnille ja kun-
17908: juutta koskevat kohdat eivät vastaa ammatti- tain liitoille. Sopimusoikeus olisi järjestöjen
17909: yhdistysliikkeen tavoitteita. Valtuuston kokous ohella kunnilla ja kuntainliitoilla.
17910: lausui mm. seuraavaa: "Valtuuston käsityksen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17911: mukaisesti ei työtaistelukeinoja saa rajoittaa
17912: hallituksen esittämin tavoin eikä työrauhavel- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
17913: voitetta laajentaa koskemaan työnantajan yksi- lakiehdotukset:
17914:
17915:
17916:
17917: Laki
17918: kunnallisen virkaehtosopimuslain muuttamisesta.
17919: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 6 7 §: ssä maara-
17920: tyllä tavalla, kumotaan 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun kunnallisen virkaehtosopimus-
17921: lain (669/70) 11 ja 13-19 §:t sekä muutetaan lain 2 §:n 4 momentti, 3 §:n 1 ja 2 mo-
17922: mentti, 5 §:n 1 ja 3 momentti, 8 §:n 1 ja 3 momentti, 20 §:n 1, 2 ja 4 momentti ja 21 §
17923: seuraavasti:
17924:
17925: 2 §. tyistapauksessa sopimuspaikkaisen viranhaltijan
17926: kanssa sovittu.
17927: Asiasta, josta ei ole virkaehtosopimusta, ja 3 §.
17928: 3 momentissa tarkoitetuista asioista on voi- Neuvotteluosapuolina ovat kunnat ja kun-
17929: massa, mitä niistä on erikseen säädetty tai mää- tainliitot, kunnallinen sopimusvaltuuskunta ja
17930: rätty taikka virkaehtosopimuksen lisäksi yksi- sellainen rekisteröity yhdistys, jonka varsinai·
17931: 1726 VII,lO.- Kunnallisen virkaehtosopimuslain muuttaminen.
17932:
17933:
17934: sena tarkoituksena on viranhaltijain etujen val- sopimuksessa itsessään ei ole sitovuuspiiriä ra-
17935: vominen kunnallisissa palvelussuhteissa (viran- joitettu.
17936: haltijayhdistys). 8 §.
17937: Sopimusosapuolina ovat kunta tai kuntain- Viranhaltijayhdistys voi ryhtyä lakkoon tai
17938: liitto ja 1 momentissa mainittu rekisteröity yh- muuhun työtaistelutoimenpiteeseen. Kunnalla
17939: distys. ja kuntainliitolla on oikeus käyttää työsulkua
17940: työtaistelutoimenpiteenä.
17941: 5 §. Kunnan tai kuntainliiton ryhtymisestä työ-
17942: Virkaehtosopimukseen ovat sidotut: soikuun päätetään kunnan tai kuntainliiton val-
17943: 1) kunnat ja kuntainliitot; tuustossa.
17944: 2) kunnalliset keskusjärjestöt; 20 §.
17945: 3) ne viranhaltijayhdistykset, jotka ovat teh- Virkaehtosopimukseen sidotun, joka tietensä
17946: neet virkaehtosopimuksen tai jälkeenpäin aikai- rikkoo sopimuksen määräyksiä, työtuomioistuin
17947: sempien sopimukseen osallisten suostumuksella voi tuomita maksamaan hyvityssakon. Tätä
17948: kirjallisesti siihen yhtyneet; säännöstä ei kuitenkaan sovelleta yksityiseen
17949: 4) ne rekisteröidyt yhdistykset, jotka yh- viranhaltijaan.
17950: dessä tai useammassa asteessa ovat tai sopimuk- Jos kunta tai kuntainliitto menettelee 8 tai
17951: sen voimassa ollessa ovat olleet 3 kohdassa 9 § :n vastaisesti, on sen, jollei virkaehtosopi-
17952: mainittujen viranhaltijayhdistysten alayhdistyk- muksessa ole toisin sovittu, maksettava va-
17953: siä; ja hingonkorvauksen asemesta hyvityssakko.
17954: 5) ne viranhaltijat, jotka ovat tai sopimuk-
17955: sen voimassa ollessa ovat olleet sopimukseen
17956: sidotun yhdistyksen jäseniä. Hyvityssakon määrä saa olla enintään 50 000
17957: markkaa.
17958: Edellä 1 ja 2 momentissa säädettyä on nou- 28 §.
17959: datettava ainoastaan sikäli kuin kunta, kun- Kunnan tai kuntainliiton on kuukauden ku-
17960: tainliitto, viranhaltijayhdistys tai viranhaltija ei luessa virkaehtosopimuksen allekirjoittamisesta
17961: ole sidottu aikaisempaan toisin ehdoin tehtyyn toimitettava jäljennös sopimuksesta valtakun-
17962: virkaehtosopimukseen taikka mikäli virkaehto- nansovittelijan toimistoon.
17963:
17964:
17965:
17966:
17967: Laki
17968: kunnallisista työehtosopimuksista annetun lain kumoamisesta.
17969: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 6 päivänä marraskuuta 1970 annettu laki kun-
17970: nallisista työehtosopimuksista ( 670/70).
17971:
17972:
17973:
17974: Laki
17975: kunnallisesta sopimusvaltuuskunnasta annetun lain muuttamisesta.
17976: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kunnallisesta sopimusvaltuuskunnasta 6 pru.-
17977: vänä marraskuuta 1970 annetun lain (671/70) 8 §:n 1 momentti ja muutetaan lain 1 §,
17978: 3 §:n 1 momentti ja 8 §:n 2 momentti seuraavasti:
17979:
17980: 1 §.
17981: Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan tehtävänä jäiden palvelussuhteen ehdoista sekä suorittaa
17982: on neuvotella ja antaa suosituksia ja lausun- muut lain mukaan sopimusvaltuuskunnalle kuu-
17983: toja kunnallisten viranhaltijoiden ja työnteki- luvat tehtävät.
17984: VII,lO. -Laine ym. 1727
17985:
17986: 3 §. 8 §.
17987: Sopimusvaltuuskunnassa voi olla yksi tai
17988: useampia jaostoja, joilla on valtuuskunnan oh- Sopimusvaltuuskunnan tai sen jaoston pää-
17989: jesäännössä ehkä määrätyin rajoituksin oikeus tökseen saa hakea muutosta valittamalla
17990: valtuuskunnalle kuuluvalla oikeudella neuvo- Uudenmaan lääninhallitukselta.
17991: tella virka- ja työehtosopimuksista.
17992:
17993:
17994:
17995:
17996: Laki
17997: kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen vaikutuksesta valtionavustukseen annetun lain
17998: muuttamisesta.
17999: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä marraskuuta 1970 kunnallisen
18000: virka- ja työehtosopimuksen vaikutuksesta valtionavustukseen annetun lain ( 672/70) 2 §
18001: näin kuuluvaksi:
18002:
18003: 2 §.
18004: Kunnan ja kuntainliiton on tmmttettava te- tarkoitettua hyväksymistä varten viipymättä
18005: kemänsä virka- ja työehtosopimukset 1 §: ssä asianomaiselle ministeriölle.
18006:
18007:
18008: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
18009:
18010: Ensio Laine. Heimo Rekonen. Niilo Koskenniemi.
18011: Taisto Sinisalo. Aarne Pulkkinen. Pentti Liedes.
18012: 1728
18013:
18014: VII,11.- Lak.al. n:o 209.
18015:
18016:
18017: Kaarna ym.: Ehdotus laiksi kuntien yleisestä kalleusluokituksesta
18018: annetun lain kumoamisesta.
18019:
18020: E d u s k u n n a 11 e.
18021:
18022: Kuntien yleisestä kalleusluokituksesta anne- sia. Muuttaessaan toiselle paikkakunnalle saat-
18023: tun lain ( 14166) mukaan on sanottu luokitus tavat kansalaiset suorittamistaan vakuutusmak-
18024: toimitettu vuosiksi 1968-1972 pyrkien siinä suista huolimatta joutua menettämään osan so-
18025: ottamaan huomioon maan eri kuntien väliset siaalisista eduistaan, vaikka tosiasialliset olo-
18026: elinkustannusten erot. Käytännössä tämä luo- suhteet elinkustannusten suhteen muuttuisivat
18027: kitus sovellutuksineen on osoittautunut siinä vaikeammiksi. Kunnallisen jaoituksen muutok-
18028: määrin virheellisiin tuloksiin johtavaksi, että sen sattuessa taas voivat nämä edut lisääntyä
18029: on aiheellista harkita lain tkokonaan kumoa- ilman että olosuhteissa tapahtuu mitään asial-
18030: mista. lista muutosta. Kunnan rajan sijainti merkitsee
18031: Suurimmat kustannusten erot eri paikkakun- tässä kohdin usein oleellisen eron syntymistä.
18032: tien välillä aiheutuvat asuntomenoista. Muiden Palkkaukseen sovellettuna kalleusluokitus ai-
18033: hyödykeryhmien osalta ei oleellisia eroja il- heuttaa niin ikään silmiinpistäviä epäjohdon-
18034: moiteta havaitun niissä selvityksissä, joihin mukaisuuksia. Elinkeinoelämän sijoituskysy-
18035: kallausluokitus nojautuu. Asuntomenoja:kaan myksiä harkittaessa joudutaan siihen kiinnittä-
18036: ei mainituissa .selvityksissä ole pystytty riittä- mään huomiota ja saatetaan joutua muodolli-
18037: västi selvittämään. Näkyvin puute on kuitenkin sista syistä ratkaisuihin, jotka eivät talouselä-
18038: siinä, ettei selvityksissä ole otettu huomioon män suunnittelun kannalta muutoin olisi puo-
18039: ns. paikallisia lisäkustannuksia. Erityisesti maa- lustettavissa. Palkkapolitiikkaa olisikin hoidet-
18040: seudulla merkitsevät kuitenkin työmatkat, os- tava muulla tavoin tkuin nojautumalla kyseen-
18041: tosmatkat, käynnit lääkärissä ja sairaalassa sa- alaiseen, perusteiltaan varsin kaavamaiseen jär-
18042: moin kuin lasten kouluttamisesta vieraalla paik- jestelmään.
18043: kakunnalla aiheutuvat menot varsin oleellista Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
18044: elinkustannusten lisää. tamme,
18045: Kalleusluokituksen soveltamisessa kansan-
18046: eläkkeisiin, perhelisiin, sairauskorvauksiin, työt- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18047: tömyysavustuksiin ja muihin sosiaalisiin etui- lakiehdotuksen:
18048: hin on todettu vakavia epäoitkeudenmukaisuuk-
18049:
18050:
18051: Laki
18052: kuntien yleisestä kalleusluokituksesta annetun lain kumoamisesta.
18053: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18054:
18055: Tällä lailla kumotaan kuntien yleisestä kal- Tämä laki tulee voimaan 1 päivästä tammi-
18056: leusluokituksesta 21 päivänä tammikuuta 1966 kuuta -197.3.
18057: annettu laki ( 14166 ) .
18058:
18059:
18060: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
18061:
18062: Mikko Kaarna. Paavo Niinikoski. Mikko Jokela. Orvokki Kangas.
18063: Saimi Ääri. Matti Ruokola. Olavi Martikainen. Eino Uusitalo.
18064: Heimo Linna. Ahti Pekkala. T. Saloranta. Erkki Haukipuro.
18065: Veikko Pihlajamäki. Taisto Tähkämaa. Juhani Saukkonen. Jouko Siikaniemi.
18066: Pentti Poutanen. Eino Lottanen. Reino Karpola. Reino Kangas.
18067: Pekka Vilmi. Matti Mattila. Aino Karjalainen. Aulis Sileäkangas.
18068: Esko Härkönen.
18069: 1729
18070:
18071: VII,12. -Lak.al. n:o 210.
18072:
18073:
18074:
18075:
18076: Haapasalo ym.: Ehdotus laiksi manttaalikunnan lakkauttamisesta.
18077:
18078:
18079: E d u s k u n n a 11 e.
18080:
18081: Aikansa eläneen manttaaliJruntalaitoksen lak- rojen jako on jatkuvasti herättänyt yhä suu-
18082: kauttamista koskeva asia on ollut vuosikym- rempaa katkeruutta. Mm. pienviljelijäjärjestöt
18083: meniä vireillä synnyttäen yhä laajempaa katke- ja pienviljelijöiden erilaiset muut yhteisöt ovat
18084: ruutta maaseudulla. Vuoden 1960 valtiopäivillä miltei poikkeuksetta jääneet osattomiksi näistä
18085: hyväksyttiin laki manttaalikuntalaitoksen lak- varoista, vaikka pakollinen manttaalimaksu on
18086: kauttamisesta, mutta eduskunnan silloinen vä- jatkuwsti rasittanut tätä vähävaraista väestön-
18087: hemmistö äänesti lain lepäämään yli vaalien, ja osaa.
18088: v:n 1962 vaalien jälkeisillä valtiopäivillä edus- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme,
18089: kunta hylkäsi po. lakkautuslain, vaikka asian-
18090: tuntijat, harvaa poikkeusta lukuunottamatta, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18091: pitivät manttaalikuntalaitosta jo täysin tarpeet- lakiehdotuksen:
18092: tomana. Myös manttaalikuntien keräämien va-
18093:
18094:
18095:
18096: Laki
18097: manttaalikunnan lakkauttamisesta.
18098:
18099: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18100:
18101: 1 §. manttaalikunnan toiminnan lopettamiseksi. Täl-
18102: Tämä laki kumoaa maalaiskuntrun kunnallis- löin selvitysmiehillä on oikeus muuttaa mant-
18103: hallinnosta 15 päivänä kesäkuuta 1898 annet- taalikunnan omaisuutta rahaksi, sikäli kuin se
18104: tuun asetukseen (21/98) sisältyvät säännökset selvitystä varten on tarpeellista. Kiinteätä omai-
18105: manttaaliin pannusta maasta ja laitoksista sekä suutta älköön kuitenkaan luovutettako ilman
18106: niiden omistajain ja haltijain kuntakokouksesta, kuntakokouksen erityistä lupaa muutoin kuin
18107: joista tässä laissa käytetään nimitystä manttaali- myymällä se julkisessa huutokaupassa.
18108: kunta. Tämän lain voimaan tultua saadaan manttaa-
18109: 2 §. likunnan toimintaa jatkaa ainoastaan siinä mää-
18110: Manttaalikunnan pesä on selvitettävä viiden rin kuin tarkoituksenmukainen selvitys sitä
18111: vuoden kuluessa tämän lain voimaan tulosta. vaatii.
18112: Manttaalikunnan kuntakokouksen on kuuden 4 §.
18113: kuukauden kuluessa tämän lain voimaan tulosta Manttaalikunnan tuntemattamille velkojille
18114: valittava selvityksen toimeenpanoa varten yksi on hankittava vuosihaaste. Jos sen jälkeen, kun
18115: tai useampia selvitysmiehiä, joiden vaalista on vuosihaasteessa määrättynä paikalletulopäivänä
18116: ilmoitettava lääninhallitukselle. Jollei selvitys- ilmoittautuneet tai ennen ilmoittautumisajan
18117: miehiä määräajassa ole valittu, määrää heidät päättymistä tiedossa olleet velkojat ovat saaneet
18118: ;lääninhallitus. täyden suorituksen sekä tarpeelliset varat on
18119: 3 §. pantu erilleen riitaista, erääntymätöntä tai
18120: Selvitysmiesten tehtävänä on hoitaa manttaali- muuta sellaista saamista varten, jonka maksa-
18121: kunnan asioita selvityksen aikana sekä ryhtyä mista ei voida välittämästi toimittaa, manttaali-
18122: kaikkiin niihin toimiin, jotka ovat tarpeen kunnalle jää omaisuutta, varat on käytettävä
18123: 217 156/72
18124: 17.30 VI1,12.- Manttaalikunnan lakkauttaminen.
18125:
18126: kuntakokouksen päättämällä tavalla johonkin tysmiesten asiana on tarvittaessa käyttää mant-
18127: maataloutta edistävään tarkoitukseen. taalikunnan puhevaltaa.
18128: Manttaalikunnan velat suoritetaan siinä jär-
18129: jestyksessä kuin 9 päivänä marraskuuta 1869 6 §.
18130: annetussa etuoikeusasetuksessa ( 32/68) on sää- Selvityksen aikana kuntakokoukseen edelleen
18131: detty. Milloin manttaalikunnan omaisuus ei sovelletaan 1 §: ssä mainitun asetuksen sään-
18132: riitä sen velan maksamiseen, kantakoon mant- nöksiä kuitenkin niin, että kuntakokoukseen
18133: taalilkunta selvitysaikana manttaalimaksua niin, saavat ottaa osaa ainoastaan ne manttaaliin pan-
18134: että velka voidaan suorittaa. nun maan ja laitosten omistajat ja haltijat, jotka
18135: lain voimaan tullessa ovat kuntakokouksessa
18136: 5 §. äänioikeutettuja.
18137: Selvitysmiesten on kultakin kalenterivuodelta
18138: kahden kuukauden kuluessa sen päättymisestä 7 §.
18139: annettava kuntakokoukselle tili sekä selostus Tehtävä, joka muualla laissa on asetettu
18140: niistä toimista, joihin he ovat ryhtyneet mant- manttaaliin pannun maan ja laitosten omista-
18141: taalikunnan toiminnan lopettamiseksi. jien ja haltijain kuntakokoukselle, siirtyy tämän
18142: Selvityksen tultua suoritetuksi selvitysmiesten lain voimaan tullessa kunnalle.
18143: on viivytyksettä annettava kuntakokoukselle
18144: lopputilitys. Selvityksen loppuunsaattamisesta 8 §.
18145: on tehtävä ilmoitus lääninhallitukselle. Senkin Tarkemmat säännökset tämän lain soveltami-
18146: jälkeen, kun selvitys on saatettu loppuun, selvi- sesta ja täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
18147: -----
18148: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
18149:
18150: K. F. Haapasalo. Ilkka Taipale. Anni Flinck.
18151: Uljas Mäkelä. Lars Lindeman. Erkki Liikanen.
18152: Antti Pohjonen. Valdemar Sandelin. V. 0. Mäkinen.
18153: Veikko Helle. Väinö Turunen. Eero Salo.
18154: Esko Niskanen. Eino Loikkanen. Sylvi Siltanen.
18155: Jorma Rantala. Arvo Ahonen. Salme Myyryläinen.
18156: Paavo Tiilikainen. Seppo Tikka. Aune Salama.
18157: Valde Nevalainen. Sakari Knuuttila. Tyyne Paasivuori.
18158: Margit Eskman. Pirkko Työläjärvi. Mauno Forsman.
18159: Heikki Hykkäälä. Aimo Ajo. Leo Kohtala.
18160: Reino Breilin. Seija Karkinen. Riitta Järvisalo-Kanerva.
18161: Kaarle Salmivuori, Eeli Lepistö. Osmo Kaipainen.
18162: Veikko Pajunen. Sinikka Luja-Vepsä. Kaisa Raatikainen.
18163: Lasse Lehtinen. Meeri Kalavainen. Kalevi Sorsa.
18164: 1731
18165:
18166: VII ,U. - Lak.al. n~o 211.
18167:
18168:
18169: A.-L. Jokinen ym.: Ehdotus laiksi manttaalikunnan lakkautta-
18170: misesta.
18171:
18172:
18173: E d u s k u n n a 11 e.
18174:
18175: Manttaalikuntalaitoksen tarpeettomuus on (21/98) on vanhentunut. Vuoden 1965 valtio-
18176: perustellusti tullut selvitetyksi niissä toivo- päivillä hyväksyttiin laki rmanttaalikunnista,
18177: mus- ja lakialoitteissa, joita viimeisten vuosi- mutta eduskunnan silloinen vähemmistö äänesti
18178: lcymmenien kuluessa on eduskunnalle tehty, lain lepäämään yli vaalien. Laki- ja talousvalio-
18179: samoin kuin eduskunnassa käydyissä keskuste- kunnan mietintöön liitetyssä vasemmiston yh-
18180: luissakin. Niissä on osoitettu, ettei rmanttaali- teisessä vastalauseessa sanotaan: "Vaikka laki-
18181: kunnalla ole enää mitään muuta tehtävää kuin ehdotus sisältääkin huomattavia uudistuksia ny-
18182: omaamaansa verotusoikeutta hyväkseen käyt- kyiseen manttaalikuntalaitosta koskevaan lain-
18183: täen koota varoja ja jakaa ne. Vanhaa, epäkan- säädäntöön verr.a.ttuna, jää edelleen kyseenalai-
18184: sanvaltaista manttaalikuntalaitoksen päätäntä- seksi [aitoiksen tarpeellisuus. Mikäli manttaali-
18185: valtaa hyväkseen käyttäen suurten tilojen omis- kuntia ei lainsäädännöllä tarpeettomina lakkau-
18186: tajilla on mahdollisuus sanella kannettujen ve- teta, tulisi ne tehdä varpaaehtoisiksi."
18187: rojen jako. Käytäntö todistaa, että kootut varat Käytännössä on todettu, että manttaalikun-
18188: on yleensä lahjoitettu Maataloustuottajain Kes- nilla ei enää ole mitään kunnan toimintapiiriin
18189: kusliitolle tai sen alaisille järjestöille tai porva- verrattavia tehtäviä. Manttaalikuntalaitoksen
18190: rillisten seuratalojen toiminnan tukemiseen ja ylläpitämiseen nykyoloissa ei ole aihetta. Se
18191: niiden veLkojen maksamisiin. ttehtävä, joka manttaalikunnilla on maatalous-
18192: Va&ka manttaa!likuntalaitoksen säilyttämistä väestön yhteisten asiain hoitajana, voidaan hoi-
18193: puoltavien porvarillistenkin piirien taholla ol- taa vapaaehtoisten yhtymien piirissä. Koska
18194: laan pakotettuja myöntämään tämän laitolksen manttaalikuntalaitoksella ei ole mitään muuta
18195: aikansa eläneisyys, puolletaan sen olemassaole- merkitystä kuin muutenkin raskaan verotuksen
18196: mista kuitenkin sillä verukkeella, että sillä olisi alaisena olevan pienvitljelijäväestön riistäminen,
18197: me11kitystä maatalousväestön yhteisten asiain on tällaisen laitoksen lakkauttaminen välttä-
18198: hoitamisessa. Tällaiset väittämät kumoutuvat mätöntä.
18199: kuitenkin sillä, että manttaal.i1runtien järjestys- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
18200: muoto, jota koskevat säännökset edelleen sisäl-
18201: tyvät rmaalaiskuntain kunnallishallinnosta 1.5 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18202: päivänä kesäkuuta 1898 annettuun asetukseen lakiehdotuksen:
18203:
18204:
18205: Laki
18206: manttaalikunnan lakkauttamisesta.
18207:
18208: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18209:
18210: 1 §. 2 §.
18211: Tämä laki kumoaa maalaiskuntain kunnal- Manttaalikunnan pesä on selvitettävä vii-
18212: lishallinnosta 15 päivänä kesäikuuta 1898 an- den vuoden kuluessa tämän lain voimaan tu-
18213: nettuun asetu!kseen (21/98) sisältyvät sään- losta.
18214: nökset manttaallin pannusta maasta ja laitok- Manttaalikunnan kuntakokouksen on kuuden
18215: sista sekä niiden omistajain ja haltijain kunta- kuukauden kuluessa tämän lain voimaan tu-
18216: kokouksesta, joista tässä laissa käytetään nimi- losta valittava selvityksen toimeenpanoa varten
18217: tystä manttaalikunta. yksi tai useampia selvitysmiehiä, joiden vaalista
18218: 1732 VII,13.- Manttaalikunnan lakkauttaminen.
18219:
18220: on ilmoitettava lääninhallitukse!lle. Joillei selvi- taalikunta selvitysailkana manttaalimaksua niin
18221: tysmiehiä määräajassa ole valittu, määrää heidät että velka voidaan suorittaa. '
18222: lääninhallitus.
18223: 3 §. 5 §.
18224: Selvitysmiesten tehtävänä on hoitaa mant- Selvitysmiesten on kultakin kalenterivuodeilta
18225: .taalikunnan asioita selvityksen aikana sekä ryh- kahden kuukauden kuluessa sen päättymisestä
18226: tyä kaikkiin niihin toimiin, jotka ovat tat:peen annettava kuntakokoukselle tili sekä selostus
18227: manttaalikunnan toiminnan lopettamiseksi. Täl- niistä toimista, joihin he ovat ryhtyneet mant-
18228: löin selvitysmiehillä on oikeus muuttaa mant- taalikunnan toiminnan lopettamiseksi.
18229: taalikunnan omaisuutta rahaksi sikäli kuin se Selvityksen tultua suoritetuksi selvitysmies-
18230: .
18231: selvttystä varten on tarpeen. 'Kiinteätä omai- ten on viivytytksittä annettava kuntakokoukselle
18232: suutta älköön kuitenkaan luovutettako ilman lopputilitys. Selvityksen loppuunsaattamisesta
18233: kuntakokouksen erityistä lupaa muutoin kuin on tehtävä ilmoitus lääninhallitukselle. Senkin
18234: myymällä se julkisessa huutokaupassa. jälkeen,
18235: . . kun selvitys. on saatettu loppuun, sel-
18236: Tämän lain voimaan tultua saadaan mant- vttysmtesten astana on tarvittaessa käyttää
18237: taalikunnan toimintaa jatkaa ainoastaan siinä manttaalikunnan puhevaltaa.
18238: määrin kuin tarkoituksenmukainen selvitys sitä
18239: vaatii. 6 §.
18240: 4 §. Selvityksen aikana kuntakokouksessa edel-
18241: Manttaalikunnan tuntemattamille velkojille leen sovelletaan 1 § :ssä mainitun asetuksen
18242: on h.ankittava vuosihaaste. Jos sen jälkeen, kun säännöksiä kuitenkin niin, että kuntakokouk-
18243: yuos~aasteessa määrättynä paikalletulopäivänä seen saavat ottaa osaa ainoastaan ne manttaa-
18244: 1lm01ttautuneet tai ennen iLmoittautumisajan liin pannun maan ja laitosten omistajat ja halti-
18245: päättymistä tiedossa olleet velkojat ovat saaneet jat, jotka lain voimaan tullessa ovat kunta-
18246: täyden suorituksen sekä tarpeelliset varat on kokouksessa äänioikeutettuja.
18247: pantu erilleen riitaista, erääntymätöntä tai
18248: muuta sellaista saamista varten, jonka maksa- 7 §.
18249: mista ei voida väilittömästi toimittaa, manttaali- Tehtävä, joka muualla [aissa on asetettu
18250: kunnalle jää omaisuutta, varat on käytettävä manttaaliin pannun maan ja laitosten omista-
18251: kuntakokouksen päättämällä .tavalla johonkin jien ja haltijain kuntakokoukselle, siirtyy tä-
18252: maataloutta edistävään tarkoitukseen. män lain voimaan tullessa !kunnalle.
18253: · Manttaaliikunnan velat suoritetaan siinä jär-
18254: jestyksessä kuin 9 päivänä marraskuuta 1868 8 §.
18255: annetussa etuoikeusasetuksessa ( 32/68 ) on ·sää- Tarkemmat säännölkset tämän Jain sovelta-
18256: detty. Milloin manttaalikunnan omaisuus ei misesta ja täytäntöönpanosta annetaan asetulk-
18257: riitä sen velan maksamiseen, kanta:koon mant- sella.
18258:
18259: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
18260:
18261: Anna-Liisa Jokinen. Siiri Lehmonen. Veikko Saarto.
18262: V. J. Rytkönen. Veikko Salmi. Niilo Koskenniemi.
18263: Lauha Männistö. · Aulis Juvela. Matti Järvenpää.
18264: Kalevi Kivistö.
18265: 1733
18266:
18267: Vll,14.- Lak.al. n:o 212.
18268:
18269:
18270:
18271:
18272: Pulkkinen ym.: Ehdotus laiksi manttaalikunnan lakkauttamisesta.
18273:
18274:
18275: E d u s k u n n a 11 e.
18276:
18277: Julkisessa keskustelussa ja eduskunnalle kuuta 1898 annettuun asetukseen ( 21/98) on
18278: viimeisten vuosikymmenien kuluessa esitetyissä vanhentunut. Vuoden 1965 valtiopäivillä hy-
18279: toivomus- ja lakialoitteissa on todettu mant- väksyttiin laki manttaalikunnista, mutta laki
18280: taalikuntalaitoksen tarpeettomuus. Sen ainoaksi äänestettiin lepäämään yli vaalien. Lakiehdotus
18281: tehtäväksi on jäänyt verotusoikeuttaan hyväk- sisälsi eräitä uudistuksia, mutta sen mukaan
18282: seen käyttäen koota varoja ja jakaa ne. Vanha manttaalikuntalaitos olisi edelleen säilytetty'.
18283: epäkansanvaltainen manttaalikuntalaitoksen Vuoden 1966 valtiopäivillä eduskunta päätti
18284: päätäntävaltaoikeus antaa suurten tilojen omis- hylätä lepäämään jääneen lain eikä hallitus ole
18285: tajille mahdollisuuden sanella kannettujen antanut uutta esitystä.
18286: verojen jako. Käytäntö todistaa, että kootut Kuten käytännössä on todettu, ei manttaali-
18287: varat on yleensä lahjoitettu Maataloustuottajain kunnilla ole enää mitään kunnan toiminta-
18288: Keskusliitolle tai sen alaisille järjestöille piiriin verrattavia tehtäviä. Laitoksen ylläpitä-
18289: taikka porvarillisten seuratalojen toiminnan miseen ei muistakaan syistä johtuen ole mitään
18290: tukemiseen ja niiden velkojen maksamiseen. aihetta. Maatalousväestön yhteisten asiain hoito
18291: Vaikka man ttaalikuntalai toksen säilyttämistä voidaan suorittaa vapaaehtoisten yhtymien
18292: puoltavien porvarillistenkin piirien taholla piirissä. Koska manttaalikuntalaitoksella ei ole
18293: ollaan pakotettuja myöntämään tämän laitoksen mitään muuta merkitystä kuin muutoinkin ras-
18294: aikansa eläneisyys, puolletaan sen säilyttämistä kaan verotuksen alaisena olevan pienviljelijä-
18295: sillä verukkeella, että sillä olisi merkitystä väestön riistäminen, on tällaisen laitoksen lak-
18296: maatalousväestön yhteisten asiain hoitamisessa. kauttaminen välttämätöntä.
18297: Tällaiset väitteet kumoutuvat kuitenkin sillä, Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
18298: että manttaalikuntien järjestysmuoto, jota kos-
18299: kevat säännökset edelleen sisältyvät maalais- että Eduskunta hyväksyisi Seuraavan
18300: kuntain kunnallishallinnosta 15 päivänä kesä- lakiehdotuksen:
18301:
18302:
18303:
18304: Laki
18305: manttaalikunnan lakkauttamisesta.
18306:
18307: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18308:
18309: 1 §. Manttaalikunnan kuntakokouksen on kuuden
18310: Tämä laki kumoaa maalaiskuntain kunnallis- kuukauden kuluessa tämän lain voimaan -tu-
18311: ha1linnosta 15 päivänä kesäkuuta 1898 annet- losta valittava selvityksen toimeenpanoa varten
18312: tuun asetuks·een ( 21/98) sisältyvät säännökset yksi tai useampia selvitysmiehiä, joiden vaalista
18313: manttaaliin pannusta maasta ja laitoksista sekä on ilmoitettava lääninhallitukselle. Jollei sel-
18314: niiden omistajain ja haltijain kuntakokouksesta, vitysmiehiä määräajassa ole valittu, määrää
18315: joista tässä Jaissa käytetään nimitystä manttaali- heidät lääninhallitus.
18316: kunta.
18317: 2 §. 3 §.
18318: Manttaalikunnan pesä on selvitettävä viiden Selvitysmiesten tehtävänä on hoitaa mant-
18319: vuoden kuluessa tämän lain voimaan tulosta. taalikunnan asioita selvityksen aikana sekä ryh-
18320: t734 VII,14.- Manttaalikunnan lakkauttaminen.
18321:
18322: tyä kaikkiin niihin toimiin, jotka ovat tarpeen 5 s.
18323: manttaalikunnan toiminnan lopettamiseksi. Täl- Selvitysmiesten on kultakin kalenterivuo-
18324: löin selvitysmiehi1lä on oikeus muuttaa mant- delta kahden kuukauden kuluessa sen päättymi'-
18325: taalikunnan omaisuutta rahaksi, sikäli kuin se sestä annettava kuntakokoukselle tili sekä
18326: sel.'Vitystä varten on .ta:rpeen. Kiinteätä omai- selostus niistä toimi&ta, joihin he ovat ryhlly-
18327: suutta älköön kuitenkaan luovutettako ilman neet manttaalikunnan toiminnan lopettamiseksi.
18328: kuntakokouksen erityistä lupaa muutoin kuin Selvityksen tultua suoritetuksi selvitysmies-
18329: myymäl~ä se julikisessa huutokaupassa. ten on viivytyksittä annettava kuntakokouk-
18330: Tämän lain voimaan tultua saadaan mant- selle lopputilitys. Selvityksen loppuunsaattami-
18331: taalikunnan toimintaa jatkaa ainoastaan siinä sesta on tehtävä ilmoitus lääninhallitukselle.
18332: määrin kuin tarkoituksenmukainen selvitys sitä Senkin jälkeen, kun se1vitys on saatettu lop--
18333: vaatii. puun, selvitysmiesten asiana on tarvittaessa
18334: käyttää manttaalikunnan puhevaltaa.
18335: 4 §.
18336: Manttaalikunnan tuntemattamille velkojille 6 §.
18337: on hankittava julkinen haaste. Jos sen jälkeen, Selvityksen aikana kuntakokouksessa edel-
18338: kun julkis.essa haastees&a määrättynä paikalle- leen sovelletaan 1 §:ssä mainitun asetuksen
18339: tulopäivänä ilmoittautuneet tai ennen ilmoit- säännöksiä kuitenkin niin, että kuntakokouk-
18340: tautumisajan päättymistä tiedossa olleet velko- seen saavat ottaa osaa ainoastaan ne mant-
18341: jat ovat ~aaneet täyden suorituksen sekä tar- taaliin pannun maan ja laitosten omistajat ja
18342: peelliset varat on pantu erilleen riitaista, erään- haltijat, jotka lain voimaan tullessa ovat kunta-
18343: tymätöntii tai muuta sellaista saamista varten, kokouksessa äänioikeutettuja.
18344: jonka maksamista ei voida välittömästi toimit-
18345: taa, manttaaHkunnalle jää omaisuutta, varat on 7 §.
18346: käytettävä kuntakokouksen päättämällä tavalla Tehtävä, joka muualla laissa on asetettu
18347: johonlkin maataloutta edistävään tarkoitukseen. manttaaliin pannun maan ja laitosten omistajien
18348: Manttaalikunnan velat suoritetaan siinä jär- ja haltijain kuntakolooukselle, siirtyy tämän
18349: jestyksessä kuin 9 päivänä marraskuuta 1868 lain voimaan tullessa kunnalle.
18350: annetussa etuoirkeusasetuksessa (32/ 68) on
18351: säädetty. Milloin manttaalikunnan omaisuu& 8 §.
18352: ei riitä sen velan maksamiseen, kantakoon Tarkemmat säännökset tämän Jain soveltami-
18353: manttaalilkunta selvitysaikana manttaalimaksua sesta ja täytäntöönpanosta annetaan asetuk-
18354: niin, että velka voidaan suorittaa. sella.
18355:
18356: Helsingissä 9 pii"i:vänä helmikuuta 1972.
18357:
18358: Aarne Pulkkinen. Niilo Nieminen.
18359: Pauli Puhakka. Pentti Liedes.
18360: Heimo Rekonen.
18361: 1735
18362:
18363: VII,l5.- Lak.al. n:o 213.
18364:
18365:
18366:
18367: Vainio ym.: Ehdotus laiksi manttaalikunnan lakkauttamisesta.
18368:
18369:
18370: E d u s k u n n a 11 e.
18371:
18372: Jo vuoden 1960 valtiopäivillä hyväksyttiin nella kannettujen verojen jako. Ja niinpä käy-
18373: laki manttaalikuntalaitoksen lakkauttamisesta, täntö todistaa, että kootut varat on yleensä
18374: mutta eduskunnan silloinen vähemmistö äänesti lahjoitettu monille keskusliitoille tai sellaisille
18375: lain lepäämään yli vaalien. Vuoden 1962 vaa- järjestöille, jotka tukevat määrättyjä tarkoitus-
18376: lien jälkeisillä valtiopäivillä eduskunta hylkäsi periä, eivätkä siksi tue niitä tavoitteita, joita
18377: po. lakkautuslain, vaikka asiantuntijat, harvaa manttaalikunnan tarkoituksena 1800-luvulla oli
18378: poikkeusta lukuunottamatta, pitivätkin mant- tukea. Mikäli manttaalikuntia ei lainsäädännöl-
18379: taalikuntalaitosta jo täysin tarpeettomana. lä tarpeettomana lakkauteta, tulisi ne tehdä
18380: Manttaalikunnat, jotka ovat jo viime vuosisa- ainakin vapaaehtoisiksi.
18381: dalta peräisin, eivät tarjoa pienintäkään apua Kaiken edellä olevan perusteella ehdotamme
18382: pienviljelijälle, vaan pakollisilla manttaalimak- kunnioittaen,
18383: suilla rasittavat vähävaraista pienviljelijäväes-
18384: töä. Vanhaa, epäkansanvaltaista manttaalikun- että Eduskunta hyväksyisi seurtl{Jvan
18385: talaitoksen päätäntävaltaa hyväksi käyttäen lakiehdotuksen:
18386: suurien tilojen omistajilla on mahdollisuus sa-
18387:
18388:
18389: Laki
18390: manttaalikunnan lakkauttamisesta.
18391: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18392:
18393: 1 §. tyä kaikkiin niihin toimiin, jotka ovat tarpeen
18394: Tämä laki kumoaa maalaiskuntain kunnallis- manttaalikunnan toiminnan lopettamiseksi.
18395: hallinnosta 15 päivänä kesäkuuta 1898 annet- Tällöin selvitysmiehillä on oikeus muuttaa
18396: tuun asetukseen (21/98) sisältyvät säännökset manttaalikunnan omaisuutta rahaksi, sikäli
18397: manttaaliin pannusta maasta ja laitoksista sekä kuin se selvitystä varten on tarpeen. Kiinteätä
18398: niiden omistajain ja haltijain kuntakokouksesta, omaisuutta älköön kuitenkaan luovutettako il-
18399: joista tässä laissa käytetään nimitystä manttaali- man kuntakokouksen erityistä lupaa muutoin
18400: kunta. kuin myymällä se julkisessa huutokaupassa.
18401: 2 §. Tämän lain voimaan tultua saadaan mant-
18402: Manttaalikunnan pesä on selvitettävä viiden taalikunnan toimintaa jatkaa ainoastaan siinä
18403: vuoden kuluessa tämän lain voimaan tulosta. määrin kuin tarkoituksenmukainen selvitys sitä
18404: Manttaalikunnan kuntakokouksen on kuuden vaatii.
18405: kuukauden kuluessa tämän lain voimaan tu- 4 §.
18406: losta valittava selvityksen toimeenpanoa varten Manttaalikunnan tuotemattomille velkoiille
18407: kaksi tai useampia selvitysmiehiä, joiden vaa- on hankittava vuosihaaste. Jos sen jälkeen kun
18408: lista on ilmoitettava lääninhallitukselle. Jollei vuosihaasteessa määrättynä paikalletulopäivänä
18409: selvitysmiehiä määräajassa ole valittu, määrää ilmoittautuneet tai ennen ilmoittautumisajan
18410: heidät lääninhallitus. päättymistä tiedossa olleet velkojat ovat saa-
18411: neet täyden suorituksen sekä tarpeelliset varat
18412: 3 §. on pantu erilleen riitaista, erääntymätöntä tai
18413: Selvitysmiesten tehtävänä on hoitaa mant- muuta sellaista saamista varten, jonka maksa-
18414: taalikunnan asioita selvityksen aikana sekä ryh- mista ei voida välittömästi toimittaa, manttaali-
18415: 1736 VII,15.- Manttaalikunnan lakkauttaminen.
18416:
18417: kunnalle Jaa omaisuutta, varat on käytettävä puun, selvitysmiesten asiana on tarvittaessa
18418: kuntakokouksen päättämällä tavalla johonkin käyttää manttaalikunnan puhevaltaa.
18419: maataloutta edistävään tarkoitukseen.
18420: Manttaalikunnan velat suoritetaan siinä jär- 6 §.
18421: jestyksessä kuin 9 päivänä marraskuuta 1868 Selvityksen aikana kuntakokouksessa edelleen
18422: annetussa etuoikeusasetuksessa ( 32/68) on sovelletaan 1 §:ssä mainitun asetuksen sään-
18423: säädetty. Milloin manttaalikunnan omaisuus ei nöksiä kuitenkin niin, että kuntakokoukseen
18424: riitä sen velan maksamiseen, kantakoon mant- saavat ottaa osaa ainoastaan ne manttaaliin
18425: taalikunta selvitysaikana manttaalimaksua niin, pannun maan ja laitosten omistajat ja haltijat,
18426: että velka voidaan suorittaa. jotka lain voimaan tullessa ovat kuntakokouk-
18427: sessa äänioikeutettuja.
18428: 5 §.
18429: Selvitysmiesten on kultakin kalenterivuodelta 7 §.
18430: kahden kuukauden kuluessa sen päättymisestä Tehtävä, joka muualla laissa on asetettu
18431: annettava kuntakokoukselle tili sekä selostus manttaallin pannun maan ja laitosten omista-
18432: niistä toimista, joihin he ovat ryhtyneet mant- jien ja haltijain kuntakokoukselle, siirtyy tämän
18433: taalikunnan toiminnan lopettamiseksi. lain voimaan tullessa kunnalle.
18434: Selvityksen tultua suoritetuksi selvitysmies-
18435: ten on viivytyksittä annettava kuntakokouk- 8 §.
18436: selle lopputilitys. Selvityksen loppuunsaattami- Tarkemmat säännökset tämän lain soveltami-
18437: sesta on tehtävä ilmoitus lääninhallitukselle. sesta ja täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
18438: Senkin jälkeen, kun selvitys on saatettu lop-
18439: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
18440:
18441: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
18442: Arttur Niemelä. Pekka Vennamo.
18443: 1737
18444:
18445: Vll,16.- Lak.al. n:o 214.
18446:
18447:
18448:
18449:
18450: Aalto ym.: Ehdotukset laeiksi maalaiskuntain kunnallishallin-
18451: nosta ja kunnallishallituksesta kaupungissa annettujen asetus-
18452: ten muuttamisesta.
18453:
18454:
18455: E d u s k u n n a 11 e.
18456:
18457: Laissa kunnallishallituksesta kaupungissa an- sinhuoltajat ovat muutenkin suurissa taloudel-
18458: netun asetuksen muuttamisesta (304/65) 55 §:n lisissa vaikeuksissa sen jälkeen kun perheen
18459: .3 kohdan mukaan ja laissa maalaiskuntain huoltaja, jonka ansion varassa perheen toimeen-
18460: kunnallishallinnosta annetun asetuksen muutta- tulo on ollut, on kuollut. On täysin kohtuuton-
18461: misesta (303/65) 82 §:n 9 kohdan mukaan ta, että yksinhuoltajalta vielä evätään lapsivä-
18462: lapsen osalta, jolla itsellään on tuloa, saadaan hennys kunnallisverotuksessa sen perusteella,
18463: lapsivähennys tehdä ainoastaan sikäli, kuin että lapselle maksetaan perhe-eläkettä, joka
18464: sanottu tulo on valtuuston päättämää määrää määrältään on yleensä pieni. Lapsivähennyksen
18465: pienempi. Mikäli edellä mainittu lapsen oma epäämisellä vaikeutetaan yksinhuoltajan mah-
18466: tulo on palkkatuloa, saadaan vähennys kui- dollisuuksia perheen toimeentulon turvaami-
18467: tenkin tehdä täysimääräisenä. seen, toimeentulon, joka jo muutenkin on toi-
18468: Erilaatuiset eläkkeet ovat yleensä veronalais- sen aviopuolison kuoleman johdosta kaventu-
18469: ta tuloa. Niinpä veronalaisia ovat lakisääteiset, nut. Tämän vuoksi kunnallishallituksesta kau-
18470: palkan ja ansion perusteella määräytyvät eläk- pungissa annettua asetusta ja maalaiskuntain
18471: keet, mm. perhe-eläke. Veronalaisia perhe-eläk- kunnallishallinnosta annettua asetusta olisi muu-
18472: keitä maksetaan ainakin seuraavien lakien pe- tettava.
18473: rusteella: TEL 395/61, KVTEL 202/64, VPL Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18474: 774/68, YEA 668/69, MYEA 667/69, MEL nioittavasti,
18475: 72/56. Mainittuja perhe-eläkkeitä maksetaan
18476: ns. yksinhuoltajille toisen aviopuolison kuole- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
18477: man jälkeen ja aviopuolisoitten lapsille. Yk- lakiehdotukset:
18478:
18479:
18480:
18481:
18482: Laki
18483: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
18484: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 päivänä
18485: kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § :n 9 kohta, sellaisena kuin se on 4 päivänä kesä-
18486: kuuta 1965 annetussa laissa (303/65), näin kuuluvaksi:
18487: 82 §.
18488: Tuloa taksoitettaessa on noudatettava seuraa- kaa jokaiselta lapselta tai ottolapselta, jota
18489: via säännöksiä: hän elatusvelvollisuutensa nojalla verovuonna
18490: on elättänyt ja joka ennen verovuoden alkua
18491: 9) Verovelvollisen henkilön tulosta on vielä, ei ole täyttänyt kuuttatoista vuotta. Milloin
18492: sen mukaan kuin kunnanvaltuusto kutakin vaimoa on erikseen verotettava, tehtäköön vä-
18493: vuotta varten päättää, lapsivähennyksenä vähen- hennys vain sen puolison tulosta, joka lapsen
18494: nettävä vähintään 200 ja enintään 500 mark- joko yksin tai pääasiallisesti on elättänyt. Lap-
18495: 218 156/72
18496: 1738 VII,16.- Kunnallisverotus.
18497:
18498: sen osalta, jolla itsellään on tuloa, saadaan koa, saadaan vähennys kuitenkin tehdä täysi.-
18499: vähennys tehdä ainoastaan sikäli, kuin sanottu määräisenä.
18500: tuio on valtuuston päättämää määrää pienempi.
18501: Mikäli edellä mainittu lapsen oma tulo on
18502: palkkatuloa tai hänen vanhempansa tai otto- Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
18503: vanhempansa ansiotuloon perustuvaa kuoleman vuoden 1972 tulojen perusteella toimirtetta-
18504: jälkeen maksettavaa perhe-eläkettä tai elinkor- vassa kunnallisverotuksessa.
18505:
18506:
18507:
18508:
18509: Laki
18510: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
18511: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 patvana
18512: joulukuuta 187.3 annetun asetuksen 55 §:n .3 kohta, sellaisena kuin se on 4 päivänä kesä-
18513: kuuta 1965 annetussa laissa (304/65), näin kuuluvaksi:
18514:
18515: 55 §.
18516: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nouda- sen osalta, jolla itsellään on tuloa, saadaan
18517: tettava seuraavia säännöksiä: vähennys rtehlä ainoastaan sikäli, kuin sanottu
18518: tulo on valtuuston päättämää määrää pienempi.
18519: .3) Verovelvollisen henkilön tulosta on vielä, Mikäli edellä mainittu lapsen oma tulo on
18520: sen mukaan kuin kaupunginvaltuusto kutakin palkkatuloa tai hänen vanhempansa tai otto-
18521: vuotta varten päättää, lapsivähennyksenä vä- vanhempansa ansiotuloon perustuvaa kuoleman
18522: hennettävä vähintään 400 ja enintään 650 jälkeen maksettavaa perhe-eläkettä tai elinkor-
18523: markkaa jokaiselta lapselta tai ottolapselta, jota koa, saadaan vähennys kuitenkin tehdä täysi-
18524: hän elatusvelvollisuutensa nojalla verovuonna määräisenä.
18525: on elättänyt ja joka ennen verovuoden alkua
18526: ei ole täyttänyt kuuttatoista vuotta. Milloin
18527: vaimoa on erikseen verotettava, tehtaköön vä- Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
18528: hennys vain sen puolison tulosta, joka lapsen vuoden 1972 tulojen perusteella toimitetta-
18529: joko yksin tai pääasiallisesti on elättänyt. Lap- vassa kunnallisverotuksessa.
18530:
18531:
18532: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
18533:
18534: Lyyli Aalto. Sinikka Luja-Vepsä.
18535: V. 0. Mäkinen. Antti Pohjonen.
18536: Seppo Tikka. Leo Kohtala.
18537: Eero Salo. Jorma Rantala.
18538: Sylvi Siltanen. Salme Myyryläinen.
18539: 1739
18540:
18541: VII,17.- Lak.al. n:o 215.
18542:
18543:
18544:
18545:
18546: Aro ym.: Ehdotukset laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa
18547: ia maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettuien asetusten
18548: muuttamisesta.
18549:
18550:
18551: E d u s k u n n a 11 e.
18552:
18553: Voimassa olevan verolainsäädännön mukaan tila ei voi olla oikeudenmukainen eikä laki
18554: omakotitalon omistaja saattaa verotuksessa vä- nykyisellään kohtele tasapuolisesti omakotitalon
18555: hentää omakotitalon veloista suoritettuja kor- omistajia ja osakkeenomistajia.
18556: koja vain niiltä osin, kuin kyseinen kiinteistö Voimassa olevia verolakeja olisikin muutet-
18557: on tuottanut tuloa. Käytännössä tämä merkit- tava siten, että omakotitalonomistajat voisivat
18558: see sitä, että omakotitalojen velkojen korot vähentää asuntoonsa kohdistuvain velkain ko-
18559: jäävät verotuksessa huomioimatta, koska rot tulojen yhteismäärästä kunnallisverotuk-
18560: useinkaan kiinteistöstä ei ole muuta tuloa kuin sessa.
18561: asuntoetu. Jos velka sen sijaan olisi käytetty Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18562: asunto-osakkeen hankkimiseen, olisi verovel- nioittavasti,
18563: vollinen saattanut vähentää korot henkilökoh-
18564: taisista tuloistaan, koska asunto-osakkeet lue- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
18565: taan irtaimeksi omaisuudeksi. Tällainen asiain- lakiehdotukset:
18566:
18567:
18568: Laki
18569: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
18570:
18571: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 pa1vana
18572: joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §:n 1 kohta, sellaisena kuin se on 24 päivänä kesä-
18573: kuuta 1968 annetussa laissa (365/68), näin kuuluvaksi:
18574:
18575: 55 §. set, noudattaen soveltuvin osin, mitä niistä
18576: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on, jollei elinkeinotulon osalta on säädetty, maasta suo-
18577: elinkeinotoiminnan tuloksen ja maatilatalouden ritetut vuokramaksut, velkain korot kuitenkin
18578: tulon vahvistamisesta muuta erikseen säädetä, niin, että kiinnitettyjen velkain korot saadaan
18579: noudatettava seuraavia säännöksiä: vähentää 50 000 markkaan saakka kokonaan
18580: 1) Tulona pidetään sitä säästöä, joka syn- ja tämän määrän ylittävältä osalta 20 prosent-
18581: tyy, kun verovelvollisen kiinteän tahi irtaimen tia.
18582: pääoman, viran tai työtoimen taikka hänen Niin ikään on sellaisella kiinteistön omista-
18583: nauttimansa eläkkeen, eläkerahan, armovuoden jalla, joka käyttää kiinteistöä pääasiallisesti
18584: tai muun sellaisen etuuden rahaksi arvioidusta omana tai perheensä asuntona, oikeus vähentää
18585: tuotosta sekä siitä määrästä, minkä verran hä- samassa kunnassa verotettavista muista tulois-
18586: nen omaisuutensa muutoin on lisääntynyt lah- taan sanottuun kiinteistöön kohdistuvat vel-
18587: jan, perinnön, testamentin, sääntöperinnön yn- kain korot. - - (kuten voimassa olevassa
18588: nä muun sellaisen kautta, luetaan pois tarpeel- asetuksessa)
18589: liset vuotuiset kunnossapito- ja käyttökustan-
18590: nukset, työpaikat, kohtuulliset arvonvähennyk-
18591: 1740 VII,l7.- Kunnallisverotus.
18592:
18593:
18594:
18595: Laki
18596: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
18597:
18598: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 pal-
18599: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § 7 kohta, sellaisena kuin se on 24 päivänä ke-
18600: säkuuta 1968 annetussa laissa (366/68), näin kuuluvaksi:
18601:
18602: 82 §. ikään on sellaisella kiinteistön omistajalla, joka
18603: Tuloa taksoitettaessa on, jollei elinkeinotoi- käyttää kiinteistöä pääasiallisesti omana tai per-
18604: minnan tuloksen vahvistamisesta muuta erik- heensä asuntona, oikeus vähentää samassa kun-
18605: seen säädetä, noudatettava seuraavia säännök- nassa verotettavista muista tuloistaan sanot-
18606: siä: tuun kiinteistöön kohdistuvat velkain korot.
18607: Sitä vastoin ei saa lukea pois verovelvollisen
18608: 7) Tuloista on oikeus vähentää maasta suo- ja hänen perheensä elantokustannuksia, joihin
18609: ritetut vuokramaksut, velkain korot kuitenkin myös luetaan asunnon vuokra sekä verovelvol-
18610: niin, että kiinnitettyjen velkain korot saadaan lisen itseään varten pitämän palvelusväen palk-
18611: vähentää 50 000 markkaan saakka kokonaan kaus ja elatus ynnä mitä muuta on niihin ver-
18612: ja tämän ylittävältä osalta 20 prosenttia. Niin rattava.
18613: -----
18614: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
18615:
18616: Pirkko Aro. Olavi Borg. Seppo Westerlund.
18617: Aili Laitinen. Kerttu Hemmi. Pekka Tarjanne.
18618: Irma Toivanen.
18619: 1741
18620:
18621: VII,18.- Lak.al. n:o 216.
18622:
18623:
18624:
18625:
18626: Hetemäki ym.: Ehdotukset laeiksi kunnallishallituksesta kau-
18627: pungissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettujen
18628: asetusten muuttamisesta.
18629:
18630:
18631:
18632: E d u s k u n n a II e.
18633:
18634: Fyysisten henkilöiden verotusjärjestelmä on eriasteJ.stssa oppilaitdksissa vielä useita vuosia
18635: kaikilta osin vanhentunut. Verotusperusteita ei tarpeellisen ammattipätevyyden saavuttamiseksi.
18636: ole muutettu kehityksen mukana ja verotus on Tällöin hän useimmiten elää huoltajansa kustan-
18637: näin muodostunut epäoikeudenmukaiseksi. Ko- nuksella eikä hänellä vielä ole mahdollisuuksia
18638: konaisuudistus on tarpeen, mutta silti eräitä saada valtion tai muita opintolainoja. Lapsi-
18639: osaratkaisuja olisi kiirehdittävä. lisään hän ei myöSikään enää ole oikeutettu.
18640: Eräs tällainen epäkohta nY'kyisessä verotuk- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
18641: sessa on kunnallisverotuksessa lapsivähennyk- nioittaen,
18642: sen alhainen ikäraja ja vähennyksen pienuus.
18643: Tänään ei 16 vuotta täyttänyt henkilö voi että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
18644: siirtyä työelämään, vaan hänen on opiskeltava lakiehdotukset:
18645:
18646:
18647:
18648:
18649: Laki
18650: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
18651: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päivänä
18652: joulukuuta 1873 annetun asetuksen ( 40/73) 55 §:n 1 momentin 3) kohta, sellaisena kuin
18653: se on 4 päivänä kesäkuuta 1965 annetussa laissa (304/65), näin kuuluvaksi:
18654:
18655: 55 §. vaimoa on erikseen verotettava, tehtäköön vä-
18656: hennys vain sen puolison tulosta, joka lapsen
18657: 3 ) Verovelvohlisen henkilön tulosta on vielä, joko yksin tai pääasiallisesti on elättänyt. Lap-
18658: sen mukaan kuin kaupunginvaltuusto kutakin sen osalta, jolla itsellään on tuloa, saadaan vä-
18659: vuotta varten päättää, lapsivähennyksenä vä- hennys tehdä ainoastaan sikäli, kuin sanottu
18660: hennettävä vähintään 800 ja enintään 1 200 tulo on valtuuston päättämää määrää pienempi.
18661: markkaa jokaiselta lapselta tai ottolapselta, jota Mil~äli edellä mainitun lapsen tulo on palkka-
18662: hän elatusvelvollisuutensa nojalla verovuonna tuloa, saadaan vähennys kuitenkin tehdä täysi-
18663: on elättänyt ja joka ennen verovuoden alkua ei määräisenä.
18664: ollut täyttäny,t kahdeksaatoista vuotta. Milloin
18665: 1742 VII,18.- Kunnallisverotus.
18666:
18667:
18668: Laki
18669: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
18670: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunna:llishallinnosta 15 päi-
18671: vänä kesälkuuta 1898 annetun asetuksen (21/98) 82 §:n 1 momentin 9) kohta, sellaisena
18672: kuin se on 4 päivänä kesäkuuta 1965 annetussa laissa (303/65), näin kuuluvaksi:
18673:
18674: 82 s. moa on erikseen verotettava, tehtäköön vähen-
18675: nys vain sen puolison tulosta, joka lapsen joko
18676: 9) Verovelvollisen henkilön tulosta on vielä, yksin tai pääasiallisesti on elättänyt. Lapsen
18677: sen mukaan kuin kunnanvaltuusto kutakin osalta, jolla itsellään on tuloa, saadaan vähen-
18678: vuotta varten päättää, lapsivähennyksenä vähen- nys tehdä ainoastaan sikäli, kuin sanottu tuio
18679: nettävä vähintään 600 ja enintään 1 600 mark- on valtuuston päättämää määrää pienempi. Mi-
18680: kaa jokaiselta lapselta tai ottolapselta jota hän käli edellä mainittu lapsen oma tulo on palkka-
18681: elatusvelvollisuutensa nojalla verovuonna on tuloa, saadaan vähennys kuitenkin tehdä ;täysi-
18682: elättänyt ja joka ennen verovuoden alkua ei ole määräisenä.
18683: täyttänyt kahdeksaatoista vuotta. Milloin vai-
18684:
18685:
18686: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
18687:
18688: Elsi Hetemäki. Mikko Asunta. Jouni ~ykkänen.
18689: Salme Katajavuori. G. Laatio. Esko J. Koppanen.
18690: Pertti Salolainen.
18691: 1743
18692:
18693: VII,19. -Lak.al. n:o 217.
18694:
18695:
18696:
18697:
18698: Ilaskivi ym.: Ehdotukset laeiksi kunnallishallituksesta kaupun-
18699: gissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettujen ase-
18700: tusten muuttamisesta.
18701:
18702:
18703: E d u s k u n n a 11 e.
18704:
18705: Tulolähteeseen !kohdistuvat velkain korot kunrl!alle annettavassa esityksessään omakoti-
18706: hyväksytään kunnallisverotuksessa vähennyk- talon omistajan samaan asemaan asunto-osake-
18707: seksi ainoastaan asianomaisen tulolähteen tu- yhtiön osakkaan ja asunto-osuuskunnan jäsenen
18708: loista. Kunnallisverotuksessa ei toisen tuloläh- kanssa niin, että omakotitaloon kohdistuvien
18709: teen tuottamaa tappiota vähennetä toisen tulo- velkojen !korot on oikeus vähentää samoin
18710: lähteen osoittamasta tulosta. perustein kuin asunto-osakeyhtiön osak:kaalla
18711: Koska kiinteistö muodostaa y;leensä oman tai -osuusikunnan jäsenellä on oikeus vähentää
18712: tulolähteen, niin verovelvollinen, joka ottaa asuntoonsa kohdistuvien ve1kain korot kunnal-
18713: velkaa omakotitaloa varten, voi vähentää velan lisverotuksessa.
18714: lrorot ainoastaan kyseisen omakotitalon tulosta. Kun ei ole oikein, että -asunto-osakeyhtiön
18715: Koska omakotitalosta ei usein:kaoo ole muuta osakas on pelkästään tulolähdejaon vuoksi oma-
18716: tuloa kuin asuntoetu, jäävät korot yleensä kothalon omistajaa edullisemmassa asemassa,
18717: vähentämättä. Jos sen sijaan velka käytetään olisi lakia muutettava siten, että myös omakoti-
18718: asunto-osakkeen hankkimiseen, niin koska talon omistajalla on oikeus vähentää asun-
18719: asunto-osakkeet luetaan irtaimistoon, voi vero- toonsa kohdistuvien velkain korot tulojensa
18720: velvollinen vähentää korot henkilökohtaisista y:hteismäärästä myös kunnallisverotuksessa.
18721: tuloistaan. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
18722: Eduskunta on v. 1971loppupuolella vastauk- taen,
18723: sessaan hallituksen esitykseen laiksi eräistä
18724: väliaikaisista poik:keussäännöksistä verolakei- että Eduskunta hyviiksyisi seuraavat
18725: hin, edellyttänyt hallituksen saattavan edus- lakiehdotukset:
18726:
18727:
18728: Laki
18729: lrunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
18730: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päi-
18731: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §:n 1 kohta, sellaisena kuin se on 24 pä1vänä
18732: vänä kesäkuuta 1968 annetussa laissa (366/68), näin kuuluvaksi:
18733:
18734: 55 §. tuotosta sekä siitä määrästä, minkä verran
18735: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on, jollei hänen omaisuutensa muutoin on lisääntynyt
18736: elinkeinotoiminnan tuloksen ja maatilatalouden lahjan, perinnön, testamentin, sääntöperinnön
18737: tulon vahvistamisesta muuta erikseen säädetä, ynnä muun sellaisen kautta, luetaan pois tar-
18738: noudatettava seuraavia säännöksiä: peelliset vuotuiset kunnossapito- ja käyttö-
18739: 1) Tulona pidetään sitä säästöä, joka syn- kustannukset, työpaikat, kohtuulliset arvon-
18740: tyy, kun verovelvollisen kiinteän tahi irtaimen vähennykset, noudattaen soveltuvin osin, mitä
18741: pääoman, viran tai työtoimen taikka hänen niistä elinkeinotulon osalta on säädetty, maasta
18742: nauttimaosa eläkkeen, eläkerahan, armovuoden suoritetut vuokramaksut, velkain korot kuiten-
18743: tai muun sellaisen etuuden rahaksi arvioidusta kin niin, että kiinnitettyjen velkain korot
18744: 1744 VII,19.- Kunnallisverotus.
18745:
18746: saadaan vähentää 50 000 markkaan saakka tää .samassa kunnassa verotettavista muista tu-
18747: kokonaan ja tämän määrän ylittävältä osalta loistaan sanottuun kiinteistöön kohdistuvat
18748: 20 prosenttia. velkain tkorot. - (kuten voimassa olevassa
18749: Niin ikään on sellaisella kiinteistön omis- asetuksessa)
18750: tajaila, joka käyttää kiinteistöä pääasiallisesti
18751: omana tai perheensä asuntona, oikeus vähen-
18752:
18753:
18754:
18755:
18756: Laki
18757: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
18758: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaistkuntain kunnallishallinnosta 15
18759: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §:n 7 kohta, sellaisena kuin se on 24 päi-
18760: vänä kesäkuuta 1968 annetussa laissa (366/68), näin kuuluvaksi:
18761:
18762: 82 §. omistajalla, joka käyttää ;kiinteistöä pääasialli-
18763: Tuloa taksoitettaessa on, jollei elinkeinotoi- sesti omana tai perheensä asuntona, oikeus
18764: minnan tuloksen vahvistamisesta muuta erik- vähentää samassa kunnassa verotettavista muis-
18765: seen säädetä, noudatettava seuraavia säännök- ta tuloistaan sanottuun kiinteistöön kohdis-
18766: siä: tuvat vel:kain korot. Sitä vastoin ei saa lukea
18767: 7) Tuloista on oikeus vähentää maasta pois verovelvollisen ja hänen perheensä elanto-
18768: suoritetut vuokramaksut, velkain korot kuiten- kustannuksia, joihin myös luetaan asunnon
18769: kin niin, että ikiinnitettyjen velkain korot vuokra sekä verovelvollisen itseään varten pitä-
18770: saadaan vähentää 50 000 markkaan saakka män palvelusväen palkkaus ja elatus ynnä mitä
18771: kokonaan ja tämän ylittävältä osalta 20 pro- muuta on niihin verrattava.
18772: senttia. Niin ikään on sellaiseNa kiinteistön
18773:
18774:
18775: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
18776:
18777: Raimo Ilaskivi. Mikko Asunta. Pekka Jokinen.
18778: Olavi Nikkilä. Matti Hokkanen. Sinikka Karhuvaara.
18779: Anna-Liisa Linkola. P. Häki-Hakola. G. Laatio.
18780: Esko J. Koppanen. Olavi Lähteenmäki. Antero Salmenkivi.
18781: Erkki Häkämies. M. Jaatinen. Salme Katajavuori.
18782: Harri Holkeri. Eero Lattula. Mauri Miettinen.
18783: Aili Vaittinen. Sirkka Lankinen. Eeva Kauppi.
18784: Juha Vikattnaa. Kullervo Rainio. Ilkka Suominen.
18785: Jouni Mykkänen. Timo Mäki.
18786: 1745
18787:
18788: VII,20.- Lak.al. n:o 218.
18789:
18790:
18791:
18792:
18793: Kantola ym.: Ehdotus laiksi kunnallishallituksesta kaupungissa
18794: annetun asetuksen muuttamisesta.
18795:
18796:
18797: E d u s k u n n a 11 e.
18798:
18799: Yhä useammat työläiset sekä viran- ja toi- kulujen vähennysoikeutta laajennettava. Tämä
18800: menhaltijat käyvät työssä asuinpaikkakuntansa on perusteltua myös siitä syystä, että monet
18801: ulkopuolella tai heidän työpaikkansa sijaitsee henkilöt joutuvat käyttämään työmatkallaan
18802: etäällä asunnosta. Näin muodostuu työmatka- useampia kulkuneuvoja kustannusten näin kas-
18803: kuluista huomattava menoerä monille työelä- vaessa. Ellei työmatkakuluja voida kokonai-
18804: män piirissä oleville. Heille työmatkakuluista suudessaan hyväksyä vähennyskelpoisiksi, olisi
18805: on muodostunut välttämätön tulon hankkimi- vähennysoikeuden yläraja korotettava ainakin
18806: sesta johtuva menoerä. Verolainsäädännössä 2 000 markkaan. Samalla olisi poistettava vä-
18807: omaksutun periaatteen mukaan tulon hankki- hennysoikeutta rajoittava 100 markan alaraja,
18808: misesta johtuvat menot ovat vähennyskelpoi- joka jättää monet varsin pienituloiset työmatka-
18809: sia. Tätä periaatetta on sovellettava myös työ- kulujen vähennysoikeuden ulkopuolelle.
18810: matkakustannuksiin kuitenkin siten, että ne Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
18811: ovat vain määrättyyn rajaan saakka vähennys-
18812: kelpoisia. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18813: Liikennemaksujen ja muiden kuljetuskus- lakiehdotuksen:
18814: tannusten kohoamisen vuoksi olisi työmatka-
18815:
18816:
18817: Laki
18818: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
18819: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päivänä
18820: joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §:n 5 a kohta sellaisena kuin se on 26 päivänä mar-
18821: raskuuta 1971 annetussa laissa (800/71), näin kuuluvaksi:
18822:
18823: 55 §.
18824: 5 a) Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty,
18825: verovelvollisen ansiotulosta on vähennettävä
18826: siihen kohdistuvat matkakustannukset asunnos- Tätä lakia sovelletaan ensimma1sen kerran
18827: ta työpaikkaan halvinta kulkuneuvoa käyttäen, vuodelta 1972 toimitettavassa kunnallisverotuk-
18828: ei kuitenkaan enempää kuin 2 000 mar~kaa sessa.
18829: vuodessa.
18830:
18831: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
18832:
18833: Lauri Kantola. Aulis Juvela.
18834: Ensio Laine. Taisto Sinisalo.
18835: Heimo Rekonen. Niilo Nieminen.
18836: Aarne Koskinen. Rauno Korpinen.
18837:
18838:
18839: 219 156/72
18840: 1746
18841:
18842: VII,21.- Lagmot. nr 219.
18843:
18844:
18845:
18846:
18847: Gestrin m. fl.: Förslag tilllagar om ändring av förordningarna an-
18848: gående kommunalförvaltning i stad och kommunalförvalt-
18849: ning på landet.
18850:
18851:
18852: T i 11 R i k s d a g e n.
18853:
18854: Ar 1953 verkställdes en revision av 55 § avliden försörjare. Då dylik inkomst ju är
18855: 3 punkten i förordningen angående kommunal- avsedd att eliminera den förlust av trygghet i
18856: förvaltning i stad och 82 § 9 punkten i för- ekonomiskt avseende, som försörjarens döds-
18857: ordningen angående kommunalförvaltning på fall medför för harnet, borde den i ingen hän-
18858: landet. I lagrummen infördes en bestämmelse delse leda tili en minskad avdragsrätt för den
18859: om att de barnavdrag, som försörjningspliktig efterlevande make eller annan person, som full-
18860: var herättigad att tillgodoräkna sig vid be- gör sin del av försörjningsplikten. Då uttryck-
18861: skattningen, skulle få göras till fullt belopp ligt lagbud härom likväl saknats har beskatt-
18862: oavsett om barnet hade egen löneinkomst. 1 ningsmyndigheten nödgats jämställa pensions-
18863: den mån barnet hade annan inkomst skulle inkomst med exempelvis förmögenhetsavkast-
18864: avdraget såsom förut endast få göras såframt ning i form av ränte- och dividendinkomster
18865: sagda inkomst understeg det av fullmäktige och sålunda reducerat kvarvarande försörjares
18866: fastställda harnavdraget varvid självfallet blott barnavdrag. Denna tolkning har även i rätts-
18867: skillnaden var avdragsgill. Denna i och för fall av Högsta Förvaltningsdomstolen ansetts
18868: sig ur barnfamiljernas synpunkt fördelaktiga matsvara gällande lag.
18869: lagändring var uppenbarligen bristfälligt för- För att korrigera ovannämnda missförhål-
18870: beredd. Medan skattelagstiftningen i allmän- lande och för att framdeles minderårigt barns
18871: het för övrigt arhetar med begreppet förvärvs- förvärvs- och pensionsinkomster vid beskatt-
18872: inkomst användes här termen löneinkomst. ningen skall jämställas såtillvida, att ingendera
18873: Man förbisåg heklagligtvis dessutom, att har- inverkar på försörjningspliktigs rätt tili barn-
18874: net kunde tänkas ha med förvärvsinkomst jäm- avdrag, har vi äran föreslå,
18875: förbara övriga inkomster, som på lika goda
18876: grunder icke horde tillåtas inverka på harn- att Riksdagen måtte antaga följande
18877: avdragets storlek. Främst gäller detta eventuell lagförslag:
18878: pensionsinkomst, vanligen familjepension, efter
18879:
18880:
18881: Lag
18882: om ändring av förordniingen angående kommunalförvaltning i stad.
18883: 1 enlighet med Riksdagens beslut ändras 55 § 3 punkten förordningen den 8 december
18884: 1873 angående kommunalförvaltning i stad, sådant sagda lagrum lyder i lagen den 4 juni
18885: 1965 (304/65), som följer:
18886:
18887: 55 §. för ettvart år besluta, såsom barnavdrag av-
18888: Vid taxering av beskattningsbar inkomst dragas minst 400 och högst 650 mark för
18889: skola följande stadganden iakttagas: varje barn eller adoptivbarn, som han på grund
18890: av sin försörjningsplikt under skatteåret för-
18891: 3) Från skattskyldig persons inkomst skall sörjt och som före skatteårets ingång icke fyllt
18892: ytterligare, i enlighet med vad stadsfullmäktige sexton år. Beskattas hustru särskilt för sig,
18893: VII,21. -Gestrin ym. 1747
18894:
18895: skall avdraget endast göras från den makes beloppet. Utgöres barnets ovannämnda egna
18896: inkomst, viiken ensamt eller huvudsakligen för- inkomst av förvärvs- eller pensionsinkomst, må
18897: sörjt barnet. För barn, som själv har inkomst, avdrag dock göras tili fullt belopp.
18898: må avdrag göras blott såframt sagda inkomst
18899: understiger det av stadsfullmäktige fastställda
18900:
18901:
18902:
18903:
18904: Lag
18905: om ändring av förordningen angående kommunalförvaltning på landet.
18906: I enlighet med Riksdagens beslut ändras 82 § 9 punkten förordningen den 15 juni 1898
18907: angående kommunalförvaltning på landet, sådant sagda lagrum lyder i lagen den 4 juni
18908: 1965 (303/65), som följer:
18909: 82 §.
18910: Vid taxering av beskattningsbar inkomst sig, skall avdraget endast göras från den ma-
18911: skola följande stadganden iakttagas: kes inkomst, viiken ensam eller huvudsakligen
18912: försörjt barnet. För barn som själv har in-
18913: 9) Från skattskyldig persons inkomst skall komst, må avdrag göras blott såframt sagda
18914: ytterligare, i enlighet med vad kommunalfull- inkomst understiger det av fullmäktige fast-
18915: mäktige för ettvart år besluta, såsom barn- ställda beloppet. Utgöres barnets ovannämnda
18916: avdrag avdragas minst 200 och högst 500 mark egna inkomst av förvärvs- eller pensionsin-
18917: för varje barn eller adoptivbarn, som han på komst, må avdraget dock göras till fullt be-
18918: grund av sin försörjningsplikt under skatteåret lopp.
18919: försörjt och som före skatteårets ingång icke
18920: fyllt sexton år. Beskattas hustru särskiit för
18921:
18922:
18923: Helsingfors den 11 februari 1972.
18924:
18925: Kristian Gestrin. Pär Stenbäck.
18926: Elly Sigfrids. Henrik Westerlund.
18927: Carl Olof Tallgren.
18928: 1748
18929:
18930: Vll,21.- Lak.al. n:o 219. Suomennos.
18931:
18932:
18933:
18934:
18935: Gestrin ym.: Ehdotukset laeiksi kunnallishallituksesta kaupun-
18936: gissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettujen ase-
18937: tusten muuttamisesta.
18938:
18939:
18940: E d u s k u n n a 11 e.
18941:
18942: Vuonna 1953 tarkistettiin kunnallishallituk- dellisessa suhteessa sitä turvallisuuden mene-
18943: sesta kaupungissa annetun asetuksen 55 §:n tystä, jonka huoltajan kuolema lapselle aiheut-
18944: 3 kohta ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta taa, ei sen missään tapauksessa tulisi johtaa
18945: annetun asetuksen 82 §:n 9 kohta. Näihin supistettuun vähennysoikeuteen jäljellejääneen
18946: lainkohtiin otettiin säännös, jonka mukaan ne puolison tai muun henkilön kohdalla, joka
18947: lapsivähennykset, jotka elatusvelvollisella on täyttää osansa huoltamisvelvollisuudesta. Kun
18948: oikeus laskea verotuksessa hyväkseen, saataisiin kuitenkin tätä koskeva nimenomainen lain-
18949: tehdä täysimääräisinä siihen katsomatta, oliko säännös on puuttunut, verotusviranomaisten
18950: lapsella omaa palkkatuloa. Mikäli lapsella oli on ollut pakko rinnastaa eläketulo esimerkiksi
18951: muuta tuloa, sallittiin vähennys kuten ennen omaisuuden tuottoon korko- ja osinkotulojen
18952: ainoastaan sikäli, kuin sanottu tulo oli valtuus- muodossa, mikä sitten on kaventanut elossa-
18953: ton päättämää määrää pienempi, jolloin tieten- olevan huoltajan lapsivähennystä. Korkein
18954: kin ainoastaan erotus oli vähennyskelpoinen. hallinto-oikeus on myös oikeustapauksissa kat-
18955: Tämä lapsiperheiden kannalta sinänsä edulli- sonut tämän tulkinnan vastaavan voimassaole-
18956: nen lainmuutos oli ilmeisesti puutteellisesti vaa lakia.
18957: valmisteltu. Verolainsäädännön yleensä muu- Yllämainitun epäkohdan korjaamiseksi ja
18958: toin puhuessa ansiotulosta tässä käytetään sa- jotta alaikäisen lapsen ansio- ja eläketulo vero-
18959: naa palkkatulo. Sitäpaitsi valitettavasti unoh- tuksessa rinnastettaisiin vastaisuudessa sikäli,
18960: dettiin, että lapsella voi ajatella olevan ansio- ettei kumpikaan vaikuta elatusvelvollisen oi-
18961: tuloon verrattavia muita tuloja, jotka yhtä hy- keuteen tehdä lapsivähennys, ehdotamme kun-
18962: vin perustein eivät saisi vaikuttaa lapsivähen- nioittaen,
18963: nyksen suuruuteen. Tämä koskee ennen kaik-
18964: kea mahdollista eläketuloa, tavallisesti kuolleen että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
18965: huoltajan jälkeen saatavaa perhe-eläkettä. Kun lakiehdotukset:
18966: sellaisen tulon tarkoituksena on korvata talou-
18967:
18968:
18969: Laki
18970: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
18971: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 patvana
18972: joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §:n 3 kohta, sellaisena kuin se on 4 päivänä kesä-
18973: kuuta 1965 annetussa laissa (304 /65), näin kuuluvaksi:
18974:
18975: 55 §. vuotta varten päättää, lapsivähennyksenä vä-
18976: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nouda- hennettävä vähintään 400 ja enintään 650
18977: tettava seuraavia säännöksiä: markkaa jokaiselta lapselta tai ottolapselta, jota
18978: hän elatusvelvollisuutensa nojalla verovuonna
18979: 3 } Verovelvollisen henkilön tulosta on vielä, on elättänyt ja joka ennen verovuoden alkua
18980: sen mukaan kuin kaupunginvaltuusto kutakin ei ollut täyttänyt kuuttatoista vuotta. Milloin
18981: VII,21. -Gestrin ym. 1749
18982:
18983: vaimoa on erikseen verotettava, tehtäköön vä- tulo on valtuuston päättämää määrää pienempi.
18984: hennys vain sen puolison tulosta, joka lapsen Mikäli edellä mainitun lapsen oma tulo on
18985: joko yksin tai pääasiallisesti on elättänyt. Lap- ansio- tai eläketuloa, saadaan vähennys kuiten-
18986: sen osalta, jolla itsellään on tuloa, saadaan vä- kin tehdä täysimääräisenä.
18987: hennys tehdä ainoastaan sikäli, kuin sanottu
18988:
18989:
18990:
18991:
18992: Laki
18993: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
18994: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 pa1vana
18995: kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §:n 9 kohta, sellaisena kuin se on 4 päivänä kesä-
18996: kuuta 1965 annetussa laissa (303/65), näin kuuluvaksi:
18997:
18998: 82 §. alkua ei ollut täyttänyt kuuttatoista vuotta.
18999: Tuloa taksoitettaessa on noudatettava seu- Milloin vaimoa on erikseen verotettava, tehtä-
19000: raavia säännöksiä: köön vähennys vain sen puolison tulosta, joka
19001: lapsen, joko yksin tai pääasiallisesti on elättä-
19002: 9) Verovelvollisen henkilön tulosta on vielä, nyt. Lapsen osalta, jolla itsellään on tuloa,
19003: sen mukaan kuin kunnanvaltuusto kutakin saadaan vähennys tehdä ainoastaan sikäli, kuin
19004: vuotta varten päättää, lapsivähennyksenä vä- sanottu tulo on valtuuston päättämää määrää
19005: hennettävä vähintään 200 ja enintään 500 pienempi. Mikäli edellä mainittu lapsen oma
19006: markkaa jokaiselta lapselta tai ottolapselta, tulo on ansio- tai eläketuloa, saadaan vähennys
19007: jota hän elatusvelvollisuutensa nojalla vero- kuitenkin tehdä täysimääräisenä.
19008: vuonna on elättänyt ja joka ennen verovuoden
19009:
19010:
19011: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
19012:
19013: Kristian Gestrin. Pär Stenbäck.
19014: Elly Sigfrids. Henrik Westerlund.
19015: Carl Olof Tallgren.
19016: 1750
19017:
19018: VII,22.- Lak.al. n:o 220.
19019:
19020:
19021: Laine ym.: Ehdotukset laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa
19022: ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettujen asetusten
19023: muuttamisesta.
19024:
19025: E d u s k u n n a 11 e.
19026: Viime vuosien aikana on valtiovalta lisän- katuloihin kohdistuva erikoisvähennysoikeus,
19027: nyt kuntien velvoitteita yhteiskunnallisten asi- jota valtionverotuksessa on usean vuoden ajan
19028: oiden hoidossa ja samanaikaisesti supistanut jo sovellettu. Edellä mainittu vähennysoikeus
19029: omaa osuuttaan, minkä seurauksena on ollut tulisi ulottaa myös siihen osaan liike- ja am-
19030: tuntuva veroäyrin hinnan kohoaminen kaikissa mattituloa, jota on pidettävä kohtuullisena kor-
19031: kuntamuodoissa. Kunnallisten tehtävien laa- vauksena verovelvollisen ammatissaan ja liik-
19032: jentuminen ja niiden aiheuttama kunnallisvero- keessään suorittamasta työstä.
19033: rasituksen kasvu ovat yhdessä vanhentunei- Vähennyksen määrään nähden olemme sitä
19034: den kunnallisverotusta koskevien säädösten mieltä, että se voisi nyt aluksi olla kymmenen
19035: kanssa aiheuttaneet sen, että pääosa kunnallis- sadalta ja enintään 2 000 markkaa.
19036: verosta on palkkatuloista kertyvää veroa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19037: Palkkatuloiliaan elävien kansalaisten vero-
19038: taakan keventämiseksi olisi kunnallisverotuk- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
19039: sessakin otettava käytäntöön samanlainen palk- lakiehdotukset:
19040:
19041:
19042: Laki
19043: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
19044: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kunnallishallituksesta kaupungissa 8 pa1vana
19045: joulukuuta 1893 annetun asetuksen 55 §:n 1 momenttiin näin kuuluva 3 a) kohta:
19046:
19047: 55 §. maa- ja metsätalouden hyväksi tekemän työn
19048: arvosta, kuitenkin enintään 2 000 markkaa;
19049: 3 a) Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty, saa- niin myös kymmenen sadalta sellaisesta osasta
19050: koon verovelvollinen tehdä seuraavat vähen- ammatti- ja liiketuloja, jota on pidettävä koh-
19051: nykset: kymmenen sadalta palkkatulojen sekä tuullisena korvauksena verovelvollisen amma-
19052: aikaisemman virka- tai työsuhteen perusteella tissaan ja liikkeessään suorittamasta työstä, ei
19053: saadun eläkkeen kokonaismäärästä sekä maa- kuitenkaan enempää kuin 2 000 markkaa.
19054: tai metsätaloutta harjoittavan verovelvollisen
19055: ja hänen lapsensa tai muun perheenjäsenensä
19056:
19057:
19058:
19059:
19060: Laki
19061: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
19062: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 pa1vana
19063: kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §:n 1 momenttiin näin kuuluvaksi uusi 9 a) kohta:
19064:
19065: 82 §. saakoon verovelvollinen tehdä seuraavat vähen-
19066: nykset: kymmenen sadalta palkkatulojen sekä
19067: 9 a) Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty, aikaisemman virka- tai työsuhteen perusteella
19068: VII,22.- Laine ym. 1751
19069:
19070: saadun eläkkeen kokonaismäärästä sekä maa- tuullisena korvauksena verovelvollisen amma-
19071: tai metsätaloutta harjoittavan verovelvollisen tissaan ja liikkeessään suorittamasta työstä, ei
19072: ja hänen lapsensa tai muun perheenjäsenensä kuitenkaan enempää kuin 2 000 markkaa.
19073: maa- ja metsätalouden hyväksi tekemän työn
19074: arvosta, kuitenkin enintään 2 000 markkaa,
19075: niin myös kymmenen sadalta sellaisesta osasta Tämä laki tulee voimaan päivänä
19076: ammatti- ja liiketuloa, jota on pidettävä koh- kuuta 197
19077:
19078:
19079: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
19080:
19081: Ensio Laine. Aarne Koskinen.
19082: Heimo Rekonen. Helvi Niskanen.
19083: 1752
19084:
19085: VII,23.- Lak.al. n:o 221.
19086:
19087:
19088:
19089:
19090: Laine ym.: Ehdotus laiksi mac.laiskuntatn kunnallishallinnosta
19091: annetun asetuksen muuttamisesta.
19092:
19093:
19094: E d u s k u n n a 11 e.
19095:
19096: Yhä useammat työläiset sekä viran- ja toi- jen vähennysoikeutta laajennettava. Tämä on
19097: menhaltijat käyvät työssä asuinpaikkakuntansa perusteltua myös siitä syystä, että monet hen-
19098: ulkopuolella tai heidän työpaikkansa sijaitsee kilöt joutuvat käyttämään työmatkallaan useam-
19099: etäällä asunnosta. Näin muodostuu työmatka- pia kulkuneuvoja kustannusten näin kasvaessa.
19100: kuluista huomattava menoerä monille työelä- Ellei työmatkakuluja voida kokonaisuudessaan
19101: män piirissä oleville. Heille työmatkakuluista hyväksyä vähennyskelpoisiksi, olisi vähennys-
19102: on muodostunut välttämätön tulonhankkimises- oikeuden yläraja korotettava ainakin 2 000
19103: ta johtuva menoerä. Verolainsäädännössä omak- markkaan. Samalla olisi poistettava vähennys-
19104: sutun periaatteen mukaan tulon hankkimisesta oikeutta rajoittava 100 markan alaraja, joka
19105: johtuvat menot ovat vähennyskelpoisia. Tätä jättää monet varsin pienituloiset työmatkaku-
19106: periaatetta on sovellettu myös työmatkakustan- lujen vähennysoikeuden ulkopuolelle.
19107: nuksiin kuitenkin siten, että ne ovat vain Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19108: määrättyyn rajaan saakka vähennyskelpoisia.
19109: Liikennemaksujen ja muiden kuljetuskustan- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19110: nusten kohoamisen vuoksi olisi työmatkakulu- lakiehdotuksen:
19111:
19112:
19113: Laki
19114: maalaiskuntain kunnallishalllnnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
19115: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 päivänä
19116: kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § :n 1 momentin 11 a kohta, sellaisena kuin se on
19117: 26 päivänä marraskuuta 1971 annetussa laissa (799 /71), näin kuuluvaksi:
19118:
19119: 82 §. ei kuitenkaan enempää kuin 2 000 markkaa
19120: Verotettavaa tuloa tak.soitettaessa on nouda- vuodessa.
19121: tettava seuraavia säännöksiä:
19122:
19123: 11 a) Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty,
19124: verovelvollisen ansiotulosta on vähennettävä Tätä lakia sovelletaan ensimroaJ.sen kerran
19125: siihen kohdistuvat matkakustannukset asunnos- vuodelta 1972 toimitettavassa kunnallisverotuk-
19126: ta työpaikkaan halvinta kulkuneuvoa käyttäen, sessa.
19127:
19128:
19129: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
19130:
19131: Ensio Laine. Aarne Koskinen.
19132: Heimo Rekonen. Helvi Niskanen.
19133: 1753
19134:
19135: VII,24. - Lak.al. n:o 222.
19136:
19137:
19138:
19139:
19140: Salmivuori ym.: Ehdotukset laeiksi kunnallishallituksesta kau-
19141: pungissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettujen
19142: asetusten muuttamisesta.
19143:
19144:
19145: E d u s k u n n a 11 e.
19146:
19147: Jakoveron luontoinen kunnallisvero rasittaa Käytännössä nämä toimenpiteet voidaan par-
19148: kaikkein eniten niitä kansalaisia, jotka elävät haiten suorittaa lakien muutoksella. Tämän
19149: pienimpien tulojen varassa ja joiden toimeen- vuoksi olisi muutettava niitä lakeja, joiden
19150: tulo on siten jopa toimeentulominimin ala- säädösten perusteella määrätään kunnallisvero-
19151: puolella. tuksessa perusvähennyksen rajat. Näitä rajoja
19152: Väärää verotusta muutetaan kyllä jatkuvasti on veroäyrin hinnan vakaana säilyttämisen
19153: oikeudenmukaisempaan suuntaan ja verotuksen vuoksi vuosittain ennen kuin ennakkoveroäyrin
19154: perustaksi pyritään saamaan todelliset tulot hinnasta tehdään esitys vähitellen korotettava,
19155: sekä veronmaksukyky kaikissa ammateissa ja kuten kerran jo tehtiinkin v. 1970, kunnes
19156: elinkeinoissa. verovapaan tulon määrässä päästään minimi-
19157: Oikeaksi on myös katsottava periaate, ettei elintasoa vastaavaan summaan, josta eduskun-
19158: ketään veroteta tulosta, joka kuuluu välttämät- takin jo v. 1969 on lausunut toivomuksen.
19159: tömään toimeentuloon. Näihin tosiasioihin viitaten ehdotamme, että
19160: Tämän vuoksi päähuomio verotuksen oikeu- perusvähennyksen rajoja korotettaisiin tällä ker-
19161: denmukaisemmaksi saattamiseksi on kiinnitet- ralla sekä kaupungeissa että maalaiskunnissa
19162: täväkin kaupungeissa, kauppalaissa ja maalais- nykyisestä alarajasta 1100 markasta 1 500
19163: kunnissa asuvien vähävaraisten vanhusten, vä- markkaan ja samoin ylärajaa sekä kaupunki-
19164: häisiä eläkkeitä nauttivien eläkeläisten, osa- että maalaiskunnissa nykyisestä 2 000 markasta
19165: työkykyisten kansalaisten, vähävaraisten opiske- 3 000 markkaan.
19166: lijoiden, jotka loma-aikanaan tai opiskellessaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
19167: rahoittavat opintojaan palkkatyöllä sekä maa- taen,
19168: seudun pienviljelijä- ja metsätyömiesväestön
19169: kuin myöskin heihin verrattavan vähävaraisen että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
19170: palkanansaitsijaväestön verorasituksen vähentä- lakiehdotukset:
19171: miseen.
19172:
19173: Laki
19174: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
19175: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 pa1vana
19176: joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §:n 4 kohta, sellaisena kuin se on 30 päivänä jou-
19177: lukuuta 1970 annetussa laissa (862/70), näin kuuluvaksi:
19178:
19179: 55 §. mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 3 000
19180: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on, jollei markan määrää suurempi, vähennettäköön siitä
19181: elinkeinotoiminnan tuloksen ja maatilatalouden vielä sen mukaan kuin kaupunginvaltuusto ku-
19182: tulon vahvistamisesta muuta erikseen säädetä takin vuotta varten päättää, vähintään 1 500
19183: noudatettava seuraavia säännöksiä: markan ja enintään 3 000 markan suuruinen
19184: perusvähennys, tai jos tulo on 3 000 markkaa
19185: 4) Jos verovelvollisen henkilön tulo edellä suurempi, mainittu vähennysmäärä vähennet-
19186: 220 156/72
19187: 1754 VII,24.- Kunnallisverotus.
19188:
19189:
19190: tynä yhdellä prosentilla jokaisesta täydestä 10 Tätä lakia sovelletaan ensimmatsen kerran
19191: markan määrästä, jolla tulo ylittää 3 000 mar- vuoden 1972 tulojen perusteella toimitettavassa
19192: kan määrän. kunnallisverotuksessa.
19193:
19194:
19195:
19196:
19197: Laki
19198: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
19199: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 päivänä
19200: kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §:n 10 kohta, sellaisena kuin se on 30 päivänä
19201: joulukuuta 1970 annetussa laissa (863/70), näin kuuluvaksi:
19202:
19203: 82 §. enintään 3 000 markan suuruinen perusvähen-
19204: Tuloa taksoitettaessa on, joHei elinkeinotoi- nys, tai jos tulo on 3 000 markkaa suurempi,
19205: minnan tuloksen vahvistamisesta muuta erik- mainittu vähennysmäärä vähennettynä yhdellä
19206: seen säädetä, noudatettava seuraavia säännök- prosentilla jokaisesta täydestä 10 markan mää-
19207: siä: rästä, joHa tulo ylittää 3 000 markan määrän.
19208:
19209: 10) Jos verovelvollisen henkilön tulo edellä
19210: mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 3 000
19211: markkaa suurempi, vähennettäköön vielä, sen Tätä lakia sovelletaan ensimma1sen kerran
19212: mukaan kuin kunnanvaltuusto kutakin vuotta vuoden 1972 tulojen perusteella toimitetta-
19213: vart~ päättää, våruntään 1 .500 markan ja vassa kunnallisverotuksessa.
19214:
19215:
19216: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
19217:
19218: Kaarle Salmivuori. Sinikka Luja-Vepsä.
19219: Lyyli Aalto. Kaisa Raatikainen.
19220: 1755
19221:
19222: VII,25.- Lak.al. n:o 223.
19223:
19224:
19225:
19226:
19227: Åsvik ym.: Ehdotukset laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa
19228: ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettujen asetusten
19229: muuttamisesta.
19230:
19231:
19232: E d u s k u n n a 11 e.
19233:
19234: Viime vuosina on kansalaisten verorasitus ten maanen korottamiseksi vähimmäistoimeen-
19235: tuntuvasti lisääntynyt. Tähän on osaltaan vai- tulotasoa vastaavaksi. Kuntamuodoissa tapahtu-
19236: kuttanut mm. se, että kunnallisverotuksessa vien muutosten johdosta ja pienituloisten kan-
19237: ovat perus- ja lapsivähennykset jääneet rahan- salaisten verotuksen helpottamiseksi olisi tämän
19238: arvon muuttumisen johdosta liian alhaisiksi. vuoksi perus- ja lapsivähennyksen määrää ko-
19239: Voimassa olevien säännösten mukaan verovel- rotettava ja vähennykset tehtävä kuntamuodois-
19240: vollinen henkilö saa vähentää tulostaan lapsi- ta riippumattomiksi myös lapsivähennysten
19241: vähennyksenä kaupunki- ja kauppalakunnissa osalta.
19242: kunnallisvaltuuston päätöksestä riippuen 400 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19243: -650 markkaa lapsesta. Perusvähennyksenä nioittaen,
19244: verovelvollinen saa vähentää kuntamuodosta
19245: riippumatta 1100-2 000 markkaa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
19246: Eduskunta on edellyttänyt, että hallitus ensi- lakiehdotukset:
19247: tilassa suorituttaa .tutkimuksen perusvähennys-
19248:
19249:
19250: Laki
19251: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
19252: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 patvana
19253: joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §:n 3 kohta, sellaisena kuin se on 4 päivänä kesä-
19254: kuuta 1965 annetussa laissa (304 /65) ja 4 kohta sellaisena kuin se on 30 päivänä joulu-
19255: kuuta 1969 annetussa laissa ( 887/69), sekä 30 päivänä joulukuuta 1970 annetussa laissa,
19256: ( 862/70), näin kuuluviksi:
19257:
19258: 55 §. sen osalta, jolla itsellään on tuloa, saadaan
19259: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nouda- vähennys tehdä ainoastaan sikäli, kuin sanottu
19260: tettava seuraavia säännöksiä: tulo on valtuuston päättämää määrää pienempi.
19261: Mikäli edellä mainitun lapsen oma tulo on
19262: 3) Verovelvollisen henkilön tulosta on vielä palkkatuloa, saadaan vähennys kuitenkin tehdä
19263: sen mukaan kuin kaupunginvaltuusto kutakin täysimääräisenä.
19264: vuotta varten päättää, lapsivähennyksenä vä- 4) Jos verovelvollisen henkilön tulo edellä
19265: hennettävä vähintään 600 ja enintään 800 mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 4 000
19266: markkaa jokaiselta lapselta tai ottolapselta, jota markan määrää suurempi, vähennettäköön siitä
19267: hän elatusvelvollisuutensa nojalla verovuonna vielä, sen mukaan kuin kaupunginvaltuusto ku-
19268: on elättänyt ja joka ennen verovuoden alkua takin vuotta varten päättää, vähintään 3 000
19269: ei ollut täyttänyt kuuttatoista vuotta. Milloin markkaa ja enintään 4 000 markan suuruinen
19270: vaimoa on erikseen verotettava, tehtäköön vä- perusvähennys, tai jos tulo on 4 000 markkaa
19271: hennys vain sen puolison tulosta, joka lapsen suurempi, mainittu vähennysmäärä vähennet-
19272: joko yksin tai pääasiallisesti on elättänyt. Lap- tynä yhdellä prosentilla jokaisesta täydestä 10
19273: 1756 VII,25.- Kunnallisverotus.
19274:
19275: markan määrästä, jolla tulo ylittää 4 000 mar- Tätä lakia sovelletaan ensimmatsen kerran
19276: kan määrän. vuoden 197 tulojen perusteella toimitettavassa
19277: kunnallisverotuksessa.
19278:
19279:
19280:
19281:
19282: Laki
19283: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
19284: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 päivänä
19285: kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §:n 9 kohta, sellaisena kuin se on 4 päivänä kesä-
19286: kuuta 1965 annetussa laissa (303/65), ja 10 kohta, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulu-
19287: kuuta 1969 annetussa laissa (888/69), sekä 30 päivänä joulukuuta 1970 annetussa laissa
19288: ( 863/70) näin kuuluviksi:
19289:
19290: 82 §. tuloa, saadaan vähennys kuitenkin tehdä täysi-
19291: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nouda- määräisenä.
19292: tettava seuraavia säännöksiä: 10) Jos verovelvollisen henkilön tulo edellä
19293: mainittuj,en vähennysten jälkeen ei ole 4 000
19294: 9) Verovelvollisen henkilön tulosta on vielä, markan määrää suurempi, vähennettäköön siitä
19295: sen mukaan kuin kunnanvaltuusto kutakin vielä, sen mukaan kuin kunnanvaltuusto kuta-
19296: vuotta varten päättää, lapsivähennyksenä vä- kin vuotta varten päättää, vähintään 3 000
19297: hennettävä vähintään 600 ja enintään 800 markkaa ja enintään 4 000 markan suuruinen
19298: markkaa jokaiselta lapselta tai ottolapselta, jota perusvähennys, tai jos tulo on 4 000 markkaa
19299: hän elatusvelvollisuutensa nojalla verovuonna suurempi, mainittu vähennysmäärä vähennet-
19300: on elättänyt ja joka ennen verovuoden alkua tynä yhdellä prosentilla jokaisesta täydestä 10
19301: ei ole täyttänyt kuuttatoista vuotta. Milloin markan määrästä, jolla tulo ylittää 4 000 mar-
19302: vaimoa on erikseen verotettava, tehtäköön vä- kan määrän.
19303: hennys vain sen puolison tulosta, joka lapsen
19304: joko yksin tai pääasiallisesti on elättänyt. Lap-
19305: sen osalta, jolla itsellään on tuloa, saadaan vä-
19306: hennys tehdä ainoastaan sikäli, kuin sanottu Tätä lakia sovelletaan ensimmatsen kerran
19307: tulo on valtuuston päättämää määrää pienempi. vuoden 197 tulojen perusteella toimitettavassa
19308: Mikäli edellä mainitun lapsen tulo on palkka- kunnallisverotuksessa.
19309:
19310:
19311: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
19312:
19313: Toivo Asvik. Irma Rosnell. Helvi Niskanen.
19314: Pauli Puhakka. Taisto Sinisalo. Heikki Mustonen.
19315: Lauri Kantola. Kuuno Honkonen. Aarne Koskinen.
19316: Pentti Liedes, Veikko Saarto. Niilo Nieminen.
19317: Mirjam Tuominen. Niilo Koskenniemi. Matti Järvenpää.
19318: Veikko Salmi.
19319: 1757
19320:
19321: VII,26.- Lak.al. n:o 224.
19322:
19323:
19324:
19325:
19326: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi tuulaakin lakkauttamisesta ja sen
19327: kanto-oikeuden perusteella kaupunkien suoritettavana olevien
19328: valtiontehtävien aiheuttamien menojen suorittamisesta val-
19329: tion varoista.
19330:
19331:
19332:
19333: E d u s k u n n a II e.
19334:
19335: Maamme vanhoilla kaupungeilla on taakika- saman aikaa tuloksiin nähden täysin hedelmä-
19336: naan erityisrasitejäjestelmä. Näiden kaupunkien tön tila kuin tässä asiassa. Vahvistaessaan v.
19337: maksettavana on erinäisiä yleisiä valtiotehtäviä. 1950 tuulaakin kannon perusteet vuosiksi 1951
19338: Tällaisia ovat maistraa:tin, raastuvanoikeuden, -1955 eduskunta edellytti koko järjestelmän
19339: syyttäjistön, ulosottolaitoksen, rakennustarkas- selvitettäväksi ennen lain voimassaoloajan päät-
19340: tuksen, poliisilaitoksen ja kaupunginvankilan tymistä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, ja
19341: pidosta aiheutuvat menot sekä tullihuoneistojen vahvistaessaan perusteet vuosiksi 1956-1960
19342: ylläpidosta kaupunkien maksettavaksi itulevat eduskunta •toisti vaatimuksensa. Vuonna 1965
19343: !kustannukset. Näiden tehtävien hoito ja niiden valmistunut ·selvitys ei kuitenkaan johtanut tu-
19344: kocvaamiseksi tarkoitettu tuulaakijärjestelmä [oksiin ja niin asia siirtyi v. 1959 asetetulle
19345: ovat ikivanhaa perua. Järjestelmä on osoittau- kuntien valtionapukomitealle. Eduskunta totesi
19346: tunut epäoikeudenmukaiseksi niin pi:tkään, että v. 1960 tämän ehkä avaavan .tuloksia. Niitä ei
19347: ensimmäiset aloitteet systeemin uudistamisesta ollut kuitenkaan saavutettu ja niin eduskunta
19348: tehtiin jo säätyvaltiopäivillä. v. 1963, käsitellessään hallituksen kertomusta
19349: Järjestelmän vanhentuneisuus ilmenee useilla vuodelta 1962, lausui jälleen huolestuneisuu-
19350: tavoilla. Tuulaakitulot eivät peitä kuin vähäi- tensa asiantilasta. Vuonna 1966 eduskunnan
19351: seltä osaltaan kaupunkien erikoistehtävistä ai- edessä oli jälleen tuulaakin maksuperusteiden
19352: heutuvat menot. 1930-luvulla tulaakitulot va&ta- vahvistaminen vuosiksi 1967-1969 ja nyt
19353: si:vat näistä menoista n. 60 %, 1940-luvun eduskunta !liitti uudistusvaatimukseensa mai-
19354: loppupuolella 35 %, 1950-luvulla enää noin ninnan uudistusten kiireellisyydestä. V. 1969
19355: 30% ja 1960•luvun alussa noin 20 %, josta hallitus esitti, että vuosiksi 1970-1972 tulee
19356: tuulaakin merkitys on edeUeen vähentynyt, sa- jälleen vahvistaa .tuulaakimaksun perusteet,
19357: maan aikaan kun valtiotehtävistä aiheu'tuvat koska odotettuun uudistukseen ei ole vieläkään
19358: menot kasvavat. Kun tuulaakitulo määräytyy edetty. Eduskunta hyväksyi esityksen lausuen
19359: po. kaupungeissa perityistä 1tullimaksuista ja jälleen kerran kokonaisuudistusta ki.irehtävän
19360: kun tullisuojaa jatkuvasti madalletaan, tulee kannanoton.
19361: tällainen kehitys jatkumaan edelleen. Järjesrel- Eduskunnassa on tehty aloitteita asian rat-
19362: män kehnoutta muilta osin osoittaa se, että kaisemiseksi ~akiteitse eduskunta-aloitteiden
19363: 9 vanhaLle kaupungi:lle, joille on asetettu em. avulla. Tätä koskevat aloitteet eivät ole kuiten-
19364: ·rasitteet, ei ole lainkaan myönnetty oikeutta kaan johtaneet tulokseen. Kun asian tähänasti-
19365: tuulaa:kin kantoon. Niiden kaupunkien kesken, nen selvittely on osoittanut uudistuksen välttä-
19366: joilla tämä oikeus on, tulot jakautuvat hyvin mättömyyden, ehdotamme,
19367: epätasaisesti.
19368: Harvan asian yhteydessä on esiintynyt nii:n että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19369: varaukseton epäkohdan tunnustaminen, mutta lakiehdotuksen:
19370: 1758 VII,26. - Tuulaakin lakkauttaminen.
19371:
19372:
19373: Laki
19374: tuulaakin lakkauttamisesta ja sen kanto-oikeuden perusteella kaupunkien suoritettavana
19375: olevien valtiontehtävien aiheuttamien menojen suorittamisesta valtion varoista.
19376: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19377:
19378: 1 §. ottolaitoksen, poliisilaitoksen ja kaupunginvan-
19379: Kaupunkien oikeus kantaa tuulaakia lakkau- kilan sekä tullihuoneistojen ylläpitämisestä kau-
19380: tetaan. punkien maksettavaksi tulevat kustannukset.
19381: 2 §.
19382: Sen estämättä, mitä muussa valtiontehtäviä 3 §.
19383: koskevassa lainsäädännössä on säädetty, suorit- T alJkemmat määräykset tämän lain sovelta-
19384: taa valtio niistä tehtävistä aiheutuv,at kustan- misesta antaa valtioneuvosto.
19385: nukset, jotka on määrätty kaupunkien suoritet-
19386: tavaksi niillä olleen tuulaakio kanto-oikeuden
19387: perusteella, 'kuten maistraatin, rakennustarkas- Tämä laki tulee voimaan päivänä
19388: tuksen, raastuvanoikeuden, syyttäjistön, ulo~ kuuta 197
19389:
19390:
19391: Helsingissä 2 päivänä hd.mikuuta 1972.
19392:
19393: Taisto Sinisalo. Pauli Puhakka.
19394: Ensio Laine. Aarne Pulkkinen.
19395: 1759
19396:
19397: VII,27.- Lak.al. n:o 225.
19398:
19399:
19400:
19401:
19402: Veikko Turunen ym.: Ehdotus laiksi kahdeksannesprosentin
19403: maksamista vaivaisille kuolinpesän varoista koskevan säännön
19404: ja asetuksen kumoamisesta.
19405:
19406:
19407: E d u s k u n n a 11 e.
19408:
19409: Suomen sosiaalihuolto on kehittynyt muinai- aikansa elänyt ja vailla käytännöllistä merki-
19410: sesta vaivaishoidosta ja huutolaisuudesta nyky- tystä. Se aiheuttaa vain tarpeetonta työtä ja
19411: aikaiseen lastenhuoltoon ja sosiaalipalveluun. eräissä tapauksissa vaikeuksiakin asianomai-
19412: Tästä huolimatta on yhä voimassa yli kaksisa- sille.
19413: taa vuotta vanha säännös vaivaisprosentin Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
19414: maksamisesta kuolinpesän varoista. Sanottu
19415: maksu, joka on suoritettava pesän omaisuu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19416: desta, vaikkei pesässä rahavaroja tai helposti lakiehdotuksen:
19417: rahaksi muutettavaa omaisuutta olisikaan, on
19418:
19419:
19420: Laki
19421: kahdeksannesprosentin maksamista vaivaisille kuolinpesän varoista koskevan säännön ja
19422: asetuksen kumoamisesta.
19423: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19424:
19425: Täten kumotaan 21 päivänä lokakuuta 1698 Tämä laki tulee voimaan päivänä
19426: annettu kuninkaallinen sääntö ja asetus kah- kuuta 197
19427: deksannesprosentin maksamisesta vaivaisille
19428: kuolinpesän omaisuudesta.
19429:
19430:
19431: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
19432:
19433: Veikko J. Turunen. Olavi Ronkainen.
19434: Raino Westerholm. Antero Juntumaa.
19435: 1760
19436:
19437: VII,28.- Lak.al. n:o 226.
19438:
19439:
19440:
19441:
19442: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kuntien turvaamisesta.
19443:
19444:
19445: E d u s k u n n a 11 e.
19446:
19447: Kunnallisen itsehallinnon ja vapauden säily- maan asetettava pienet ja kehitysalueiden kun-
19448: minen on kansanvaltaiselle yhteiskuntajärjestel- nat, joilla on taloudellisia vaikeuksia ja joiden
19449: mällemme välttämätön. Tästä syystä on turvat- veroäyrin hinta on keskimäärin verrattuna kor-
19450: tava kuntien terve kehitys ja taloudellinen tu- kea.
19451: levaisuus. Kuntaa ei saa pakkoyhdistää ja hä. Kaikkien kansalaisten tulee lain edessä olla
19452: vittää, ellei sen väestön enemmistö sitä hy- samanarvoisia. Siksi on kaikkien kuntien kun-
19453: väksy, koska tämä on kansanvaltaisten perus- talaisille turvattava samanlaiset peruspalveluk-
19454: periaatteiden ja kunnallisen itsehallinnon pe- set. Jotta tämä olisi mahdollista, on valtioval-
19455: rusnäkemysten vastaista. Ennen kuin tällaisesta lan tarpeen vaatiessa sopivilla toimenpiteillä ja
19456: asiasta päätetään, on siihen hankittava kansan- taloudellisesti tuettava asianomaista kuntaa.
19457: äänestyksellä kuntalaisten hyväksyminen, jol- Jotta kunnalla olisi kehitysmahdollisuuksia
19458: loin tätä ennen on puolueettomasti ja perus- ja jotta eri kuntien väestö ei joutuisi verorasi-
19459: teellisesti selvitettävä asian kaikki puolet. tuksessa huomattavasti erilaiseen asemaan, on
19460: Kuntien taloudelliset vaikeudet ovat johtu- välttämätöntä säätää lailla, että kunnan vero-
19461: neet paitsi virheellisestä talouspolitiikasta äyrin hinta ei saa ylittää seitsemäätoista pen-
19462: myös pääosaltaan siitä, että valtio on siirtänyt niä äyriltä. Tämän estämiseksi on valtiovallan
19463: kunnille lisää tehtäviä ilman korvausta. Siksi tarpeen vaatiessa tuettava taloudellisesti vai-
19464: on tällainen menettely kiellettävä ja voi se ta- keuksissa olevia kuntia.
19465: pahtua vain, jos 3/4 kunnista sen hyväksyy. Kaiken lausutun perusteella ehdotamme kun-
19466: Päin vastoin valtion kunnille siirtämiä rasituk- nioittaen,
19467: sia on ryhdyttävä siirtämään takaisin valtiolle.
19468: Muutoin kunnat laajalti uupuvat taloudellisten että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19469: rasitusten alle. Tällöin on ensisijaiseen ase- lakiehdotuksen:
19470:
19471:
19472: Laki
19473: kuntien turvaamisesta.
19474: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19475:
19476: 1 §. 3 §.
19477: Kuntien terve kehitys ja taloudellinen tule- Vaitio ei saa siirtää kunnalle ilman täyttä
19478: vaisuus on turvattava sen mukaan kuin tässä korvausta lisää tehtäviä.
19479: laissa säädetään. Näin voi tapahtua vain, jos 3/4 kunnista
19480: 2 §. sen hyväksyy.
19481: Kuntaa ei saa pakkoyhdistää ja hävittää,
19482: ellei sen väestön enemmistö sitä hyväksy. En- 4 §.
19483: nenkuin tällainen asia alistetaan kuntalaisten Vaitioneuvoston on ryhdyttävä kiireellisiin
19484: kansanäänestyksellä ratkaistavaksi, on asia toimenpiteisiin sairaalatoimen ja koulutoimen
19485: kaikin puolin ja myös taloudelliselta osaltaan rasitusten asteettain siirtämiseksi kunnilta val-
19486: puolueettomasti ja perusteellisesti selvitettävä tiolle. Tällöin on näistä rasituksista ensimmäi-
19487: kunnan kaikkien osien osalta. senä vapautettava pienet ja kehitysalueiden
19488: VII,28.- V. Vennamo ym. 1761
19489:
19490: kunnat, joilla on taloudellisia vaikeuksia ja joi- 6 §.
19491: den kunnanveroäyrin hinta on keskimäärään Kunnanveroäyrin hinta ei saa ylittää seitse-
19492: verrattuna korkea. määtoista penniä äyriltä. Tarpeen vaatiessa on
19493: valtion annettava tällaisessa tapauksessa talou-
19494: 5 §. dellista tukea vaikeuksiin joutuvalle kunnalle.
19495: Sopivilla toimenpiteillä ja taloudellisella
19496: tuella on valtiovallan huolehdittava, että kai- 7 §.
19497: kissa kunnissa kuntalaiset saavat asianmukaiset Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltami-
19498: petospalvelukset samalla tavoin. sesta annetaan tarpeen vaatiessa asetuksella.
19499:
19500:
19501: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
19502:
19503: Veikko Vennamo. Rainer Lemström. Heikki Kainulainen.
19504: A. R. Sainio. Mauno Kurppa. Kalevi Remes.
19505: Viljo Suokas. Aune Mänttäri. J. Juhani Kortesalmi.
19506: Arttur Niemelä. Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
19507: Hannes Volotinen.
19508:
19509:
19510:
19511:
19512: 221 156/72
19513: 1762
19514:
19515: VII,29.- Lak.al. n:o 227.
19516:
19517:
19518:
19519:
19520: Aalto ym.: Ehdotus laiksi 1'akennuslain muuttamisesta.
19521:
19522:
19523: E d u s k u n n a 11 e.
19524:
19525: Rakennuslaki ei nykyisellään pysty turvaa- Edellytysten luominen kuntien tonttipolitii-
19526: maan yhteiskunnan jälljestetyn kehityksen vaa- kan tarkoituksenmUkaiselle hoitamiselle on
19527: timaa rakennusmaan s.aantia. Tästä aibeutuu kuitenkin järjestettävissä erillisenä. Toteutta-
19528: paitsi kehityksen hidastumista myös suuria mismabdollisuuksien luominen kuntien nykyi-
19529: taloudellisia, liikenteellisiä ja sosiaalisia epä- smekin kaavoitussuunnitelmille helpottaisi rat-
19530: kohtia. Vilkkaimmillaan käynnissä oleva maas- kaisevasti lähes umpikujaan joutunutta raken-
19531: samuutto ja sen yhteydessä tapahtuva väestön nusmaan järjestettyä saantia ja johtaisi kuntien
19532: keskittyminen taajamiin vaatii kiireellisiä toi- omatoimisuuden täysimääräiseen hyväksikäyt-
19533: menpiteitä, jotta voitaisiin välttyä syntymässä töön. Kysymys koskee sekä keS'keisiä asutus-
19534: olevien epäkohtien myöhemmältä, koko yhteis- paineen alaisia alueita, että myös hitaammin
19535: kunnalle erittäin kalliiksi muodostuvalta ja kehittyviä taajamia ja on maaiaiskunnissa aivan
19536: väistämättömältä korjaamiselta. Kysymys on sama kuin kaupungeissa ja kauppaloissa.
19537: kokonaisuudessaan laaja ja vaatii rakennuslain Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19538: kehittämisen lisäksi myös muun asumiseen, nioittavasti,
19539: tuotantoelämään ja vapaa-ajanviettoon liittyvän
19540: lainsäädännön kiireellistä kokonaisvaltaista ke- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19541: hittämistä. lakiehdotuksen:
19542:
19543:
19544: Laki
19545: rakennuslain muuttamisesta.
19546: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty vahiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä sääde-
19547: tyllä tavalla, muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain (370/58) 52 §:n
19548: 1 momentin 1 tja 2 kohta, 53 §:.n 1 momentti ja 60 §:n 1 momentti sekä lisätään 52 §:ään
19549: uu~i 2 ja 3 momentti seuraavasti:
19550:
19551: 52 §. rakennukset kokonaan tai huomattavalta osal-
19552: Asemakaava-alueella valtioneuvosto voi taan O'Vat palaneet tai muutoin tuhoutuneet
19553: myöntää kaupungille luvan lunastaa: taikka käyneet niin huonokuntoisiksi, ettei
19554: 1 ) rakennustontin, jonika asemakaavan mu- niiden enää voida katsoa sO<Veltuvan tarkoituk-
19555: kaisesta suurimmasta sallitusta ralkennusoikeu- seensa käytettäviksi.
19556: desta ei ole rakennettu vähintään puolta viiden
19557: vuoden kuluessa sen jälkeen, kun rakentami- Mitä 1 momentissa on säädetty, ei sO'Velleta
19558: seen on annettu omistajalle tai haltijalle kau- asemakaavassa omakotirakennuksen ja muiden
19559: pungin kehotus, kuitenkin vain milloin lunasta- enintään kahden perheen talojen rakentamiseen
19560: mislupaa on haettu vuoden kuluessa mainitun osoitettuun tonttiin, joHa jo sijaitsee asuin-
19561: määrärajan päättymisestä; rakennus.
19562: 2) alueen, jdka sisältyy rakennuskortteliin, EdeLlä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun
19563: tarkoituksenmukaisen järjestelyn aikaan saami- kehotuksen antamisesta, samoinkuin sen pe-
19564: seksi ahtaasti tai muutoin sopimattomasti ra- ruuttamisesta ,tai siitä, että velvoitus on täy-
19565: kennetulla alueella taikka 'korttelissa, jonka tetty on kaupunginhallituksen viipymättä toi-
19566: VII,29.-Aalto ym. 1763
19567:
19568: mitettava kiinteistötuomariTie tai kihlakunnan- vata. Mitä edellä on rakentamattomista alueista
19569: tuomarille ilmoitus merkinnän tekemiseksi sanottu koskee myös aluetta, jolla sijaitsevien
19570: kiinnitysasiain pöytäkirjaan. Kun merkintä rakennusten arvo on alueen arvoon verrattuna
19571: kehotuksen antamisesta on tehty, ei tontin vähäinen.
19572: omistusoikeuden tai hallinnan siirtyminen
19573: uudelle omistajalle tai haltijalle estä 1 mo-
19574: mentin 1 kohdassa olevan säännöksen sovelta- 60 §.
19575: mista. Omaisuudesta, joka Junastetaan tämän lain
19576: 53 §. perusteella, on omistajalle suoritettava käyvän
19577: Valtioneuvosto voi myöntää kaupungille hinnan mukainen korvaus, jolloin maan arvoa
19578: luvan rakentamattomien ja asemakaava-alueen määrättäessä ei ole otettava huomioon sellaisia
19579: ulkopuolella muidenkin alueiden lunastamiseen, hintasuhteita, joita kaavan mukainen alueen
19580: milloin kaupungilla, huomioonottaen vastaiset- käyttö ei edellytä tai jotka vasta alueelle vah-
19581: kin tarpeet, ei ole riittävästi käytettävissä vistettavassa kaavassa voivat tulla kysymyk-
19582: rakennusmaata dkä kaupunki voi sitä riittä- seen. Milloin korvaus on määrättävä maasta,
19583: västi hanikkia kohtuullisiNa ehdoilla muulla jolla kaava on pääasiassa toteuttamatta, ei kor-
19584: tavoin taikka milloin lunastamista muutoin vauksessa ole otettava huomioon arvoa, jO'ka
19585: on pidettävä tarpeellisena, jotta kaupungin maalle voi tulla vasta myöhemmin.
19586: yleinen asuntotuotanto tai kaupungin muu
19587: suunnitelmallinen rakentaminen voidaan tur-
19588:
19589:
19590: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
19591:
19592: Lyyli Aalto. Eero Salo. Leo Kohtala.
19593: V. 0. Mäkinen. Sylvi Siltanen. Lasse Lehtinen.
19594: Seppo Tikka. Antti Pohjonen. Salme Myyryläinen.
19595: 1764
19596:
19597: VII,30.- Lak.al. n:o 228.
19598:
19599: Raatikainen ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain muuttamisesta.
19600:
19601: E d u s k u n n a 11 e.
19602: Edusikunnan v. 1958 hyväksymän lain mu- kaupungeissamme on voimassa niin vanhoja
19603: kaan valtioneuvosto voi myöntää kaupungille asemakaavoja, ettei niitä laadittaessa ole voitu
19604: luvan lunastaa rakennustontin, joka ei ole ra- ennakoida nykyisin yleisiä rakenteellisia ratikai-
19605: kennettu pääasiaNisesti asemakaavan mulkai- suja mm. toimisto- ja teollisuusrakennuksissa.
19606: seS.ti, milloin tontinomistaja ei ole seitsemän Kaavan muutoksen vaatima aika on useita kuu-
19607: vuoden kuluessa keh.oituksen saatuaan rakenta- kausia. Tämän vuoksi olisi sisäasiainministeriön
19608: nut tonttia. Kaavoitettujen ja muutoinkin ra- ja lääninhallituksen poikkeamisvaJ.ta u'lotettava
19609: kennuskelpoisten tonttien rakentamatta jättä- koskemaan myös rakennusten korkeutta sekä
19610: minen on useissa kaupungeissa johtanut asutuk- kokonaan maanpäällisten kerrosten lukumäärää.
19611: sen sijoittamiseen sellaisille alueille, joiden ra- Samoin rakennuslain mukaan kaupungissa
19612: kentaminen olisi yhdyskunnan toimivuuden kan- sekä maalaiskunnan asemakaava- ja rakennus-
19613: nalta pitänyt voida ajoittaa myöhäisemmäk.si. kaava-alueilla sij-aitsevien kiinteistöjen omista-
19614: Lain edellyttämä aika seitsemän vuotta on liian jat ja haltijat ovat velvollisia sallimaan yleisten
19615: pitkä suunnitelmallisen rakentamisen ohjelmoi- ja yksityisten viemärien, vesijohtojen, lennätin-,
19616: miseksi huomioon ottaen lisäksi kunnallisten puhelin-, voima-, lämpö- ja valaistusjohtojen
19617: asuntotuotanto-ohjelmien viisivuotisjaksot. Tä- sekä muiden sellaisten johtojen sijoittamisen
19618: män vuoksi olisi määraika lyhennettävä viideksi omistamilleen tonteille .tai muille alueille, mil-
19619: vuodeksi. loin sitä ei voida muudla tavoin tyydyttävästi
19620: Samoin rakennuslain mukaan sisäasiainminis- jätjestää kohtuullisin ·kustannuksin. Viimeaikai-
19621: teriöllä kaupungin osalta ja lääninhallituksella nen liikenteen voimakas kasvu on johtanut sii-
19622: maalaiskunnan osalta on valta myöntää uudis- hen, että liikenneturvallisuuden ja liikenteen
19623: rakennuksen rakentamista vartten poikkeus ra- sujumisen kannalta olisi välttämätöntä rakentaa
19624: kentamista koskevista säännöistä, määräyksistä, yleistä liikennetarvetta palvelevia tunneleita.
19625: kielloista ja muista rajoituksista milloin sen ei Tämän vuoksi olisi kiinteistöjen omistajat ja
19626: havaita tuottavan huomattavaa haittaa kaavoi- haltijat velvoitettava sallimaan myös yleistä lii-
19627: tuksen toteuttamiselle ja asutuksen muulle jär- kennetarvetta palvelevien tuoneleiden sijoitta-
19628: jestämiselle. Poirokeusta ei saa kuitenkaan minen omistamilleen tonteille tai muille alueil-
19629: myöntää R.ak:L:n 42 § 1 momentissa ja 100 § le, milloin sitä ei voida muulla tavoin tyydyttä-
19630: 1 momentissa sääd.etystä rakentamisrajoituk- västi järjestää kohtuullisin kustannuksin.
19631: sesta rakennusten korkeuteen eikä kokonaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19632: maanpäällisten kerrosten lukumäärään. Näin
19633: ollen vähäinenkin poikkeama .asema- ja raken- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19634: nuskaavassa määrätystä rakennuksen kot·keu- lakiehdotuksen:
19635: desta edellyttää kaavan muuttamista. Useissa
19636:
19637: Laki
19638: rakennuslain muuttamisesta.
19639: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennus-
19640: ~ain (370/58) 52 §:n 1 momentin 1) kohta, 132 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on
19641: 29 päivänä huhtikuuta 1966 annetussa laissa (250/66), sekä 133 §:n 1 momentti näin
19642: kuuluviksi:
19643: 52 §. 1) rakennustontin, jota ei ole rakennettu
19644: Asemakaava-alueella valtioneuvosto voi pääasiallisesti asemakaavan mukaisesti, milloin
19645: myöntää kaupungille luvan lunastaa: tontin omistaja ei ole viiden vuoden kuluessa
19646: VII,30.- Raatikainen ym. 1765
19647:
19648: kehoituksen saatuaan rakentanut tonttia; lupaa 133 §.
19649: älköön myönnettäkö, ellei anomusta ole tehty Kaupungissa sekä maalaiskunnan asemakaa-
19650: vuoden kuluessa määräajan päättymisestä; va- ja rakennuskaava-alueella sijaitsevien kiin-
19651: teistöjen omistajat ja haltijat ovat velvolliset
19652: 132 §. sallimaan yleisten ja yksityisten viemärien vesi-
19653: Sisäasiainministeriöllä kaupungin osalta ja johtojen, lennätin-, puhelin-, voima-, lämpö- ja
19654: lääninhallituksella maalaiskunnan osalta on val- valaisinjohtojen sekä muiden sellaisten johtojen
19655: ta myöntää uudisrakennuksen rakentamista var- ja yleistä liikennetarvetta palvelevien tunnetien
19656: ten poikkeus rakentamista koskevista säännök- sijoittamisen omistamilleen tonteille tai muille
19657: sistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoi- alueille, milloin sitä ei voida muulla tavoin
19658: tuksista, milloin sen ei havaita tuottavan huo- tyydyttävästi järjestää kohtuullisin kustannuk-
19659: mattavaa haittaa kaavoituksen toteuttamiselle sin.
19660: tai asutuksen muulle järjestämiselle.
19661:
19662:
19663:
19664: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
19665:
19666: Kaisa Raatikainen. Sinikka Luja-Vepsä. Salme Myyryläinen.
19667: Tellervo M. Koivisto. Ralf Friberg. Sulo Hostila.
19668: Lyyli Aalto. Eeli Lepistö. Seppo Tikka.
19669: 1766
19670:
19671: VII,31.- Lak.al. n:o 229.
19672:
19673:
19674:
19675:
19676: Raatikainen ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain muuttamisesta.
19677:
19678:
19679: E d u s k u n n a 11 e.
19680:
19681: Teollisuuden ja liikenteen kehityksen mu- melualueista tarvittavien suojavyöhykkei~
19682: kana on yhteiskuntapolitiikan piiriin tullut erottamina. Ympäristönsuojelun tavoitteena tu-
19683: useita uusia kysymyksiä, joiden ratkaisemisesta lee olla mahdollisimman terveellisen, turvalli-
19684: riippuu aineellinen ja henkinen hyvinvointi. sen ja saasteettoman ympäristön aikaansaami-
19685: Teollisuusjätteiden aiheuttama ilman ja veden nen. Tällöin on erityisesti rakentamista kos-
19686: saastuminen johtaa jo nyt huomattaviin, mo- keva lainsäädäntö saatettava ympäristönsuoje-
19687: nesti jopa suorastaan korjaamattomiin vahin- lun asettamien vaatimusten mukaiseksi. Ase-
19688: koihin. Sen lisäksi on erityisesti lisääntyneen makaavassa tulisi ottaa huomioon melun ja
19689: liikenteen mukana muodostunut vaikeita melu- muun saasteen torjuminen velvoittavilla sään-
19690: ongelmia. Melu aiheuttaa fysiologisia ja psy- nöksillä. Ympäristönsuojelualueiden kaavoitta-
19691: kologisia vaurioita etenkin asutuskeskuksissa, minen tulisi saattaa samaan asemaan kuin vir-
19692: joissa edelleenkin voidaan rakentaa asunto- kistysalueiden, liikennealueiden, vaara-alueiden
19693: alueita lähelle moottoriteitä ja liikenteen valta- ym. kaavoittaminen. Tämä on mahdollista ai-
19694: väyliä ilman tarvittavia suojavyöhykkeitä. Me- noastaan tekemällä asianmukaiset muutokset
19695: lusaasteen lisäksi aiheuttaa kemiallinen saaste rakennuslain 36 §:ään.
19696: vahinkoja pakokaasuissa esiintyvien myrkkyjen, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
19697: mm. lyijyn johdosta. tavasti,
19698: Sekä kemiallinen että melusaaste onkin otet-
19699: tava huomioon jo yhdyskuntasuunnittelussa, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19700: jotta siitä aiheutuvia haittoja voitaisiin vähen- lakiehdotuksen:
19701: tää. Asunnot on sijoitettava riittävän etäälle
19702:
19703:
19704:
19705: Laki
19706: rakennuslain muuttamisesta.
19707: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennus-
19708: lain (370/58) 36 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
19709:
19710: 36 §. 5) rautateitä, raitioteitä, linja-autoasemia,
19711: Asemakaavassa voidaan määrätä alueita: ajoneuvojen pysäköimispaikkoja, vesiteitä, sa-
19712: 1 ) asuntoja, yleisiä rakennuksia, teollisuus- tamia, lentoasemia ja sellaisia yleisen tien vä-
19713: ja muita tuotantolaitoksia, varastoja ja muuta littömänä jatkeena olevia, kauttakulku- tai si-
19714: rakennustoimintaa varten ( rakennuskorttelit) ; sääntuloliikenteeseen tarkoitettuja teitä varten,
19715: joille ei ole pääsyä tonteilta eikä poikkikaduilta
19716: 2) katuja ja muita yleisiä liikenneväyliä var- paitsi erityisesti järjestetyissä liittymiskohdissa,
19717: ten ( katualue) ; sekä muita erityisiä liikennetarkoituksia varten
19718: 3) toreiksi ja katuaukioiksi; liikennealueet) ;
19719: 4) puistoja, urheilu-, ulkoilu- ja uimaranta- 6) saaste- ja meluhaittojen ehkäisemistä
19720: alueita sekä muita sellaisia tarkoituksia varten varten ( ympäristönsuojelualueet) ;
19721: ( virkistysalueet) ; 7) suurjännitejohtoja, ampumaratoja, tulen-
19722: VII,31.- Raatikainen ym. 1767
19723:
19724: vaarallisten aineiden varastoja ja muita yleistä ta sekä väestönsuojelua, sotilaallisia laitoksia
19725: vaaraa tuottavia laitoksia varten (vaara- ja muita erityisiä tarpeita varten ( erityisalu-
19726: alueet); eet); sekä
19727: 8) hautausmaita, ryhmäpuutarhoja, kasvi- 9 ) vesialueiksi.
19728: tarhoja, luonnonsuojelu- ja muinaismuistoaluei-
19729:
19730:
19731: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
19732:
19733: Kaisa Raatikainen. Erkki Liikanen. Eeli Lepistö.
19734: Ulf Sundqvist. Lyyli Aalto. Salme Myyryläinen.
19735: V. 0. Mäkinen. Sinikka Luja-Vepsä. Seppo Tikka.
19736: Ralf Friberg.
19737: 1768
19738:
19739: VII,3Z.- Lak.al. n:o 230.
19740:
19741:
19742:
19743:
19744: Rekonen ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain muuttamisesta.
19745:
19746:
19747: E d u s k u n n a 11 e.
19748:
19749: Rakennuslain mukaan tontinomistajille mää- sen jälkeenkin nämä korvaukset ovat omakoti-
19750: rättävät kadun ja viemärin rakentamisen kor- tonttien !kohdalla asuntopinta·alan neliömetriä
19751: vaukset ovat omakotiomistajien kohda~lla koh~ kohden monenkertaiset kerrostaloihin verraten.
19752: tuuttoman suuria. Erityisesti vanhemmilla Omakotiomistajien katu- ja viemärirasituksen
19753: asemakaava-alueilla, joissa usein tontin pinta- helpottamiseksi olisi rakennuslakia niin muu-
19754: ala on rakennusoikeuteen verraten suuri, jou- tettava, että tontin pinta-alan osuutta pienen-
19755: tuvat omakotitonttien omistajat suorittamaan nettäisiin korvauksen suuruutta määrättäessä.
19756: kadun ja viemärin rakentamisen korvausta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19757: sellaisen tonttipinta-alan perusteella, jota he nioittaen,
19758: eivät voi tehdkkaasti käyttää hyödykseen. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19759: Vuonna 1964 ra~kennuslakiin tehdyn korjauk- lakiehdotuksen:
19760:
19761:
19762: Laki
19763: rakennuslain muuttamisesta.
19764: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun
19765: rakennuslain (370/58) 86 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 15 päivänä toukokuuta
19766: 1964 annetussa l'aissa ( 239/64), näin kuuluvaksi:
19767:
19768: 86 §. Milloin kaupunginhallitus on ennen tämän
19769: lain voimaantuloa rakennuslain 91 §:n nojalla
19770: Milloin tonttia, lukuun ottamatta yleistä määrännyt korvauksen, joka tontinomistajan on
19771: rakennusta, teoHisuus- taiklka muuta tuo- rakennuslain perusteella suoritettava kadun
19772: tantolaitosta tahi varastorakennusta varten tai viemärilaitoksen rakentamisesta, ja tämän
19773: tarkoitettua tonttia, saa voimassa olevien lain mukainen korvaus on pienempi kuin jo
19774: määräysten mukaan käyttää asumista varten, määrätty korvaus, kaupunginhallituksen on
19775: otetaan tontinomistajan suoritettavaa korvausta määrättävä korvaus uudestaan tämän lain
19776: määrättäessä tontin pinta-alasta, siltä osin kuin säännöksiä soveltaen. Tällöin on aikaisemmin
19777: se ylittää tontille rakennettavaksi sallitun määrätystä korvauksesta erääntymättä olevia
19778: kerrosalan kolminikertaisen määrän, huomioon vuotuismaksuja alennettava niin, että korvauk-
19779: vain neljännes. sen koko määrä ei ylitä tämän lain mukaisen
19780: korvauksen määrää.
19781:
19782:
19783:
19784: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1972.
19785:
19786: Heimo Rekonen. Ensio Laine. Mirjam Tuominen.
19787: Aarne Koskinen. Toivo Asvik. Lauri Kantola.
19788: Matti Järvenpää. Siiri Lehmonen. V. J. Rytkönen.
19789: Anna-Liisa Jokinen. Helvi Niskanen. Pentti Liedes.
19790: Pauli Puhakka. Taisto Sinisalo.
19791: 1769
19792:
19793: VII,33.- Lak.al. n:o 231.
19794:
19795:
19796:
19797:
19798: Rekonen ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain muuttamisesta.
19799:
19800:
19801:
19802: E d u s k u n n a II e.
19803:
19804: Kadun ja viemarm rakentamisesta saadaan ei peritä tontinomistajilta korvausta. Tämän-
19805: periä korvaus rakennustontin omistajalta. Ra- hetkinen tilanne on siis sellainen, että· kaupun-
19806: kennuslain mukaan kunnat voivat alentaa kor- kien ja kauppalain keskustassa sijaitsevat ar-
19807: vausta tai kokonaan luopua siitä. Suurin osa vokkaat liike- ja muut tontit ovat vapautuneet
19808: kaupunki-, kauppala- ja maalaiskunnista perii näistä kadunrakennuskorvauksista, mutta kau-
19809: näitä maksuja kuitenkin niin korkeina kuin punkien ja kauppaJoiden reunamilla omakoti-
19810: laki sallii. talojaan rakentavat, usein vähäväkiset ihmiset
19811: Maalaiskunnissa, JOissa huomattava osa sekä siellä olevien vuokra- ja omien osake-
19812: väestöstä saattaa asua taajamien viemäriverkos- huoneistojensa asukkaat joutuvat niitä niu-
19813: tojen saavuttamattomissa, on ilmeisesti paikal- koista tuloistaan maksamaan.
19814: laan jatkaa viemärikorvausten perimistä muilta Taajaan asutoissa maalaiskunnissa olisi niin
19815: tontinomistajilta. Kuitenkin näissäkin kunnissa ikään perusteltua luopua kadunrakennuskor-
19816: olisi kustannuksia huomattavasti helpotettava vausten perinnästä asuntotonttien osalta. Pal-
19817: nykyisistä. Varsinkin ne omakotitalojen raken- jon oikeudenmukaisempaa ja tasapuolisempaa
19818: tajat, jotka suurissa vaikeuksissa kamppaillen olisi, että kunnat itse vastaisivat taajamien ja
19819: hankkivat kattoa päänsä päälle, olisivat oikeu- syrjäseutujen teiden ja katujen rakentamisesta
19820: tettuja saamaan yhteiskunnan taholta ymmär- ja kunnossapidosta.
19821: tämystä osakseen. Samoin on asianlaita hyöty- Perusteltuna on pidettävä myös siti, etti
19822: mistarkoituksessa rakennettujen vuokratalojen. kaupunki- ja kauppalakunnissa luovuttaisiin
19823: Niidenkin maksuja olisi huomattavasti helpo- kokonaan viemärikorvausten perimisestä, edel-
19824: tettava myös maaseutukunnissa. lyttäen, että kysymyksessä on pääasiassa asu-
19825: Tässä yhteydessä on muistettava, että kun- mistarkoituksiin rakennetut ja rakennettavat
19826: nat viemäri- ja katutöitä teettäessään täyttävät tontit. Keskustan tontithan ovat vapautuneet
19827: samalla lainmukaista työhönsijoittamisvelvolli- viemärikorvaustenkin maksamisesta, jos viemä-
19828: suuttaan. Tälläkin perusteella rakennuskustan- rit on rakennettu ennen rakennuslain voimaan-
19829: nusten perimistä asuinrakennusten rakentajilta tuloa, kuten säännönmukaisesti on asianlaita.
19830: olisi syytä vähentää. Tämän vuoksi ei ole kohtuullista periä niitä
19831: Kadun rakentamisesta muodostuvien kor- kaupunkien ja kauppaloiden muiltakaan asuk-
19832: vausten periminen pääasiassa asuinrakennustar- kailta. Joka tapauksessa korvausten nykyisestä
19833: koituksiin rakennettavien tai rakennettujen alentaminen on välttämätöntä.
19834: tonttien omistajilta on täysin kohtuuton ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19835: epäoikeudenmukainen toimenpide, josta olisi nioittavasti,
19836: välittömästi luovuttava. Tämä koskee yhtä hy-
19837: vin kaupunki- ja kauppalakuntia kuin maalais- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19838: kuntiakin. Nykyisessä muodossaan ennen ra- lakiehdotuksen:
19839: kennuslain voimaantuloa rakennetuista kaduista
19840:
19841:
19842:
19843:
19844: 222 156/72
19845: 1770 VII,33. - Rakennuslain muuttaminen.
19846:
19847:
19848: Laki
19849: rakennuslain muuttamisesta.
19850: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennus-
19851: lain (370/58) 86 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on muutettuna 15 päivänä toukokuuta
19852: 1964 annetulla lailla (239/64), ja lisätään 87 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 15
19853: päivänä toukokuuta 1964 annetulla lailla ( 239/64), uusi 5 momentti, seuraavasti:
19854: 86 §. mannes. Korvausta ei kuitenkaan peritä sel-
19855: laisten tonttien osalta, joita käytetään pääasial-
19856: Milloin tonttia, lukuunottamatta yleistä ra- lisesti asuntorakentamiseen taikka asumiseen.
19857: kennusta, teollisuus- taikka muuta tuotantolai-
19858: tosta tahi varastorakennusta varten tarkoitet- 87 §.
19859: tua tonttia, saa voimassa olevien määräysten
19860: mukaan käyttää asumista varten, otetaan ton- Pääasiallisesti asumistarkoituksiin rakenne-
19861: tinomistajan suoritettavaa korvausta määrät· tuilta taikka sellaiseen rakentamiseen tarkoite-
19862: täessä tontin pinta-alasta, siltä osalta kuin se tuilta tonteilta peritään vain puolet siitä, mitä
19863: ylittää tontille rakennettavaksi sallitun kerros- edellä sanottujen perusteiden mukaan muuten
19864: alan viisinkertaisen määrän, huomioon vain koi- tulisi korvattavaksi.
19865:
19866:
19867: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
19868:
19869: Heimo Rekonen. Toivo Asvik. Kaisu Weckman.
19870: Aarne Koskinen. Siiri Lehmonen. Lauri Kantola.
19871: Matti Järvenpää. Helvi Niskanen. V. J. Rytkönen.
19872: Anna-Liisa Jokinen. Aarne Saarihen. Pentti Liedes.
19873: Pauli Puhakka. Mirjam Tuominen. Lauha Männistö.
19874: Ensio Laine. Taisto Sinisalo.
19875: 1771
19876:
19877: VII,34.- Lak.al. n:o 232.
19878:
19879:
19880:
19881:
19882: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain muuttamisesta.
19883:
19884:
19885: Ed u s k u n n a II e.
19886:
19887: Rakennusmaan hinnan kohtuuton nousu lainen korvausperuste tekisi mahdolliseksi sen,
19888: muodostaa tallä hetkellä erään keskeisiiJ:ru:nistä että kaavoitustoimenpiteestä, rakennusoikeuden
19889: yhteiSikunnallisista ongelmista. Se asettaa muuttumisesta, liikenneyhteyksien paranemi-
19890: esteitä yhteiskuntasuunnittelun toteuttamiselle, sesta tai muusta tällaisesta yhteiskunnan
19891: rakennustoiminnan kehittämiselle ja pitää yllä toimenpiteestä johtuvasta syystä aiheutwvaa
19892: jatkuvaa asuntopulaa ja johtaa asumiskustan- maan hinnan nousua ei huomioitaisi korvausta
19893: nusten kohtuuttamaan nousuun. suoritettaessa.
19894: Rakennusmaan ottaminen yhteiskunnan hal- Raikennusmaan Junastaminen kuntien omis-
19895: tuun on tehokkain rat!kaisu ongelmaan. Kun tukseen tulee lisäämään kuntien menoja. Tä-
19896: sen toteuttaminen saattaa vielä viedä aikaa, män vuoksi olisi valtion myönnettävä kunnille
19897: olrsi välttämättä toteutettava edes joitakin avustusta Junastuskustannusten peittämiseen
19898: sellaisia uudistuksia, joilla kuntien maankäyttö- silloin, kun se kustannusten suuruuden ja
19899: oikeutta laajennettaisiin. Tättnän vuoksi ja kunnan taloudellisen aseman vuoksi on tar-
19900: viitaten mm. asuntotonttikomitean hahmottele- peellista. Tätä tarvetta ei v. 1971 korkotuki-
19901: miin ratkaisuihin pidämme tarpeellisena esittää laki kykene tyydyttättnään.
19902: rakennuslakiin tehtäväksi ora'kennusmaan käyt- Jos kunnat jankuvasti myyvät omistamiaan
19903: töä kosikevia muutoksia. maa-alueita, luo se yhä uusra edellytyksiä
19904: Kaupungeilila ja kauppalailla on nykyisin hy- tonttikeinottelun jatkumiselle. Jotta maan
19905: vin rajoitetut mahdollisuudet pakkolunastaa ansioton arvonnousu saataisiin jäämään yhteis-
19906: rakennusmaata asuntorakennu5tarkoituksiin. kunnan haltuun siinäkin tapauksessa, että kun-
19907: Pakkolunastusmenetdmä on hankala ja raken- nat luovuttavat vakennusrnaata yksityisille ei-
19908: nuslaki edellyttää, että kunnat suorittavat vätkä käytä sitä omaan rakennustoimintaan,
19909: lunastamastaan maasta "käyvän hinnan mukai- olisi luovutusmuotona oltava rakennuslain mu-
19910: sen korvauksen". Tällainen korvausjärjestelmä kaan lunastetun maan osalta yksinomaan vuok-
19911: ei tee mahdollise!ksi siirtää edes paldkolunastuk- raaminen. Tämä tulisi johtamaan vuokrausjär-
19912: sen kautta maan ansiotonta arvonnousua yh- jestelmän yleistymiseen kaikkeen kunnan luo-
19913: teiskunnan haltuun. Tämän vuoksi esitämme vuttamaan maahan nähden.
19914: pakkolunastusoikeuden laajentamista ja yksin- Kun yksinomaan vuokrausjärjestelmään siir-
19915: kertaistamista. Ehdotuksemme mukaan yleisen tymistä on wstustettu mm. si11lä, että myynti
19916: asuntotuotannon tarkoituksiin tapahtuvaa ra- olisi eduiJisempaa kunnille, koska alueitten
19917: kentamattoman maan pakkolunastuspäätöstä hankintaan sidotut varat saadaan näin nopeam-
19918: kuntien ei tarvitsisi alistaa nykyisen käytännön min taikaisin, edeltlytämme, että mm. tontin-
19919: mukaan vahvistettavaksi. Kunnille luovutetta- vuokmussäännöstöön tehdään sellaisia muutok-
19920: vasta omaisuudesta olisi luovuttajalle suoritet- sia, että kunnat uarvittaessa voivat asettaa
19921: tava korvaus, mutta lunastushinta tulisi niin vuokraamiselle ehdon, että vuokra peritään
19922: määritellä, että ansioton arvonnousu jäisi kun- koko vuokrakaudelta sen alkaessa yhtenä tai
19923: nille. useampana eränä. Tällaisia vuokrasopimuksia
19924: Lakiehdotuksen edellyttämän korvauksen voitaisiin luonnollisesti sovelta'll vain varak.kai-
19925: suorittamisen perusta olisi rakennusmaan hinta siin rakentajiin tai rakennuttajiin nähden.
19926: v. 1948, johon lisätään kohtuuHinen korko ja KaiJ<keen edellä sanottuun viitaten ehdo-
19927: tuikkuhintaindeksillä mitattava rahan arvon tamme,
19928: aleneminen sekä tontin omistajan parannus- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19929: toimenpiteiden aiheuttama arvon nousu. Täl- lakiehdotuksen:
19930: 1772 VII,34.- Rakennuslain muuttaminen.
19931:
19932:
19933: Laki
19934: rakennuslain muuttamisesta.
19935: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennus-
19936: lain (370/58) 53 §:n 1 momentti, lisätään 50 §:ään uusi 2 ja 3 momentti sekä uusi 102 a
19937: § ja 102 b § sekä muutetaan 60 §:n 1 ja 2 momentti, 61 §:n 2 momentti, 69 § ja 115
19938: §:n 2 momentti seuraavasti:
19939:
19940: 50 §. lainoppinut ja muitten jäsenten rakennusten ja
19941: maiden arvioimiseen perehtyneitä. Luovuttaja
19942: Asemakltava- ja yleiskaava-alueella sekä sel- ja vastaanottaja saavat lisäksi valita lunastus-
19943: laisella alueella, jonka kaupunginvaltuusto on toimikuntiin kumpikin yhden jäsenen. Lunas-
19944: päättänyt kaavoitettavaksi, kaupunki saa ilman tustoimikuntaan ei saa valita paikkakunnan ali-
19945: erityistä lupaa lunastaa rakentamattoman oikeuden puheenjohtajaa tai jäsentä.
19946: alueen, milloin kaupungiJ.la ei ole riittävästi ja
19947: kohtuullisiNa ehdoilla käytettävissä rakennus-
19948: maata tai milloin iunastamista on muusta syys- 69 §.
19949: tä pidettävä tarpeellisena yleisen asuntotuotan- Valtion varoista suoritetaan kaupungille
19950: non tai kaupungin muun suunnitelmanmukai- avustusta asemakaavan laatimisesta ja yleiseen
19951: sen rakentamisen edistämistä varten. sekä asuntorakennustarkoitukseen käytettävien
19952: Lunastamaansa maata kunta saa luovuttaa alueiden lunastamisesta aiheutuvien kustan-
19953: vain vuokraamalla. nusten peittämiseen, milloin se kustannusten
19954: suuruuden ja kaupungin taloudellisen aseman
19955: vuoksi katsotaan tarpeelliseksi.
19956: 60 §.
19957: Omaisuudesta, joka kaupungissa lunastetaan
19958: tämän lain perusteella, on omistajaNe suoritet- 102 a §.
19959: tava korvaus. Rakennuskaava-a'lueella sekä sellaisella alu-
19960: eella, joka on päätetty kaavoitettavaksi, kunta
19961: Korvausta määrättäessä älköön otettako huo- saa ilman erityistä lupaa lunastaa rakentamat-
19962: mioon sellaista om·aisuuden arvon muuttumista, toman alueen, milloin kunnalla ei ole riittä-
19963: joka aiheutuu kaavoitustoimenpiteestä, raken- västi ja kohtuullisin ehdoin käytettävissä raken-
19964: nusoikeuden muuttamisesta, Hikenneyhteyksien nusmaata t·ai milloin lunastamista on muusta
19965: parantamisesta tai muihin näihin verrattavista syystä pidettävä tarpeellisena yleisen asunto-
19966: yhteiskunnan suorittamista toimenpiteistä tai tuotannon tai kunnan muun suunniteilman-
19967: t·arjonnan rajoittamisesta ja muusta tällaisesta mukaisen rakennustoiminnan edistämistä var-
19968: syystä johtovasta hintasuhteiden vaihtelusta. ten.
19969: Kaavan ja ra!kennusoikeuden aiheuttaman ar-
19970: vonlisän ja muid.en hintaa korottavien teki- Mitä edellä on sanottu, koskee myös asema-
19971: jöiden vaikutuksen estämiseksi vahvistetaan ja yleiskaava~aluetta.
19972: asetuksella korvauksen suorittamisen perusteet. Lunastusikorvauksesta on voimassa, mitä
19973: Hinnoitteluperusteena tulee olla rakennus- siitä on säädetty tämän lain 60 §:ssä.
19974: maan hinta vuonna 1948, johon lisätään koh- Lunastamaansa maata kunta saa luovuttaa
19975: tuullinen korko ja tukkuhintaindeksiHä mitat- vain vuokraamalla.
19976: tava rahan arvon ·alentaminen sekä tontin omis-
19977: tajan parannustoimenpiteiden aiheuttama arvon
19978: nousu. 102 b §.
19979: Tämän luvun säännöksiin perustuvassa lu-
19980: nastustoimituksessa suorittaa pakkolunastuslain
19981: 61 §. 25 §:ssä mainitun lautakunnan tehtävät lunas-
19982: tustoimikunta, joka on asetettava jokaiseen
19983: Lunastustoimikuntaan valitsee kaupungin- maalaiskuntaan.
19984: valtuusto 4 kalenterivuodeksi kerrallaan pu- Lunastustoimikuntaan valitsee kunnanval-
19985: heenjohtajan ja neljä muuta jäsentä sekä kai- tuusto 4 kalenterivuodeksi kerrallaan puheen-
19986: kille varamiehen. Puheenjohtajan on oltava johtajan ja neljä muuta jäsentä sekä kaikille
19987: VII,34.- Sinisalo ym. 1773
19988:
19989: varamiehen. Puheenjohtajan on oltava lainoppi- 115 §.
19990: nut ja muiden jäsenten rakennusten ja maiden
19991: arvioimiseen perehtyneitä. Luovuttaja ja vas- Rakennuskaavan laatimisesta ja maastoon
19992: taanottaja saavat lisäksi valita lunastustoimi- merkitsemisestä sekä yleiseen tarkoitukseen ja
19993: kuntaan kumpikin yhden jäsenen. Lunastus- asuntorakennustoimintaan käytettävien aluei-
19994: toimikuntaan ei saa valita paikkakunnan ali- den lunastamisesta aiheutuneiden kustannusten
19995: oikeuden puheenjohtajaa tai jäsentä. peittämiseen maalaiskunnal[e suoritetaan val-
19996: Lunastustoimikunnan jäsenten palktkau:ksen tion varoista avustusta, milloin se kustannusten
19997: ja toimikunnan muut kustannukset suorittaa suuruuden ja kunnan taloudellisen aseman
19998: kunta. vuoksi katsotaan tarpeelliseksi.
19999:
20000:
20001: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
20002:
20003: Taisto Sinisalo. Pauli Puhakka.
20004: Ensio Laine. Aarne Pulkkinen.
20005: 1774
20006:
20007: VII,.35.- Lak.al. n:o 2.3.3.
20008:
20009:
20010:
20011:
20012: Rekonen ym.: Ehdotus laiksi eräiden asuntotonttien omistajien
20013: vapauttamisesta kadun puhtaana. ja kunnossapitovelvollisuu-
20014: desta.
20015:
20016:
20017: E d u s k u n n a 11 e.
20018:
20019: Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoa koskeva tontin omistaja, vaikka hänellä ei olisi tuloja-
20020: lainsäädäntö on osin petäisin jopa 1800-luvulta. kaan. Näin asetetaan yleisestä liikenteestä aiheu-
20021: Yrityksiä lainsäädännön järjestämiseksi ja uudis- tuvat kustannukset yksityisten tontinomistajien
20022: tamiseksi on ollut olemassa, mutta eivät vali- maksettaviksi, vaikka katua saatetaan käyttää
20023: tettavasti ole johtaneet myönteiseen ;tulokseen. kaupunginosasta toiseen suuntautuvaan liiken-
20024: Kadun kunnossa- ja puhtaanapito tapahtuu kau- teeseen, sisääntulo- tai jopa kaupungin läpi-
20025: punkien, kauppaJoiden ja maataiskuntien raken- kulkuväylänä, kuten Tampereella ja monissa
20026: nusjärjestysten määräysten mukaisesti. Paikalli- muissa kaupungeissa ja kauppaloissa.
20027: sista olosuhteista johtuen ovat määräykset eri- Maataiskuntien suhteen on taas niin, että jo
20028: laisia. Yleisenä sääntönä on kuitenkin, että varsin monet kunnat kokonaan hoitavat ja vas-
20029: kadun kunnossa- ja puhtaanapito kuuluu ton- taavat kunnan alueella olevien yksityisteiden
20030: tinomistajalle. Tontinomistajalle kuuluu kadun kunnossapidon tai ainakin avustavat niiden
20031: pitäminen puhtaana, kadun hiekoitus, lumen kunnossapitoa. Siksi myös maataiskuntien koh-
20032: poistaminen kadulta, sekä kadun uudelleen dalta on erittäin perusteltua, että kunnat vas-
20033: päällystäminen, jos se on rikkoutunut. taavat kaavoitettujen taajamien sekä syrjäseu-
20034: Voimassa olevissa rakennusjärjestyksissä ei tujen teiden kunnossapidosta.
20035: ole otettu huomioon nykyaikaisen moottoriajo- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20036: neuvoliikenteen aiheuttamia muuttuneita olo- taen,
20037: suhteita. On kohtuutonta, että mm. esimerkiksi
20038: Tampereella kaupungin läpikulkuväylänä toimi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20039: van kadun kestopäällysteen uusimisesta, joka lakiehdotuksen:
20040: on tehtävä varsin usein, kustannukset maksaa
20041:
20042:
20043:
20044: Laki
20045: eräiden asuntotonttien omistajien vapauttamisesta kadun puhtaana- ja kunnossapito-
20046: velvollisuudesta.
20047: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20048:
20049: 1 §. kaisesti käyttöön luovutettua tai luovutetuksi
20050: Tontinomistaja on vapautettu velvollisuudes- katsottavaa katua.
20051: ta pitää rakennus- tai asemakaava-alueella oleva
20052: katu puhtaana ja kunnossa sen mukaan kuin 3 §.
20053: tässä laissa säädetään. Jos tonttia saa käyttää vain asumiseen ja
20054: sille saa rakentaa tai on rakennettu omakoti·
20055: 2 §. talo tai asuinkerrostalo, on tontinomistaja va-
20056: Kadulla tarkoitetaan tässä laissa asemakaava- pautettu tontin kohdalla olevan kadun tai ajo-
20057: lain (145/.31) tai rakennuslain (.370/58) mu- väylän puhtaanapidosta ja kunnostamisesta.
20058: VII,35.- Rekonen ym. 1775
20059:
20060: Jalkakäytävällä olevien suojakaiteiden, liiken- ' §.
20061: nemerkkien ja muiden laitteiden sekä kasvavien Tarkempia määräyksiä ,tämän lain täytän-
20062: puiden hoito ja kunnossapito kuuluu kaupun- töönpanosta ja soveltamisesta voidaan antaa
20063: gille. asetuksella.
20064: 4 s.
20065: Mitä tässä laissa on säädetty kaupungista,
20066: sovelletaan vastaavasti kauppalassa, joka on eri Tämä laki tulee voimaan päivänä
20067: kunta ja maalaiskunnassa rakennus- tai asema- kuuta 197 .
20068: kaava-alueella.
20069:
20070: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
20071:
20072: Heimo Rekonen. Anna-Liisa Jokinen. Siiri Lehmonen.
20073: Kaisu Weckman. Pauli Puhakka. Helvi Niskanen.
20074: V. J. Rytkönen. Ensio Laine. Aarne Saarinen.
20075: Aarne Koskinen. Toivo Asvik. Mirjam Tuominen.
20076: Matti Järvenpää. Lauri Kantola.
20077: 1776
20078:
20079: VII,36.- Lak.al. n:o 234.
20080:
20081: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi eräiden asuntotonttien omista~
20082: jien vapauttamisesta kadun puhtaana- ja kunnossapitovelvol~
20083: lisuudesta.
20084:
20085: E d u s k u n n a 11 e.
20086: Kadut ja tiet ovat yleisiä liikenneväyliä. Ne niin kaupungeissa kuin kauppatoissa sekä maa-
20087: on siksi ylläpidettävä yhteisillä varoilla. Näin laiskuntien kaavoitetuilla alueilla.
20088: tulisi asianlaidan olla niin kaupungeissa kuin Oman osuutensa asuntotonttien omistajat
20089: maaseudulla. ovat kuitenkin velvolliset täyttämään jalka-
20090: Kuitenkin valtiovalta toteuttaa vääryyttä käytävän kohdalla, mutta ajoväylä ei missään
20091: tieasioissa. Syrjäseutuja sorretaan. Kaupunkien tapauksessa kuulu heidän kunnossa pidettäväk-
20092: ja kauppaJoiden omakotitalot joutuvat myös seen.
20093: suorittamaan raskaita kustannuksia yleisestä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20094: liikenteestä, joka ei heille kuulu. taen,
20095: Näin on asianlaita nimenomaan asuntotont-
20096: tien kohdalla. Asuntotentit on vapautettava että Eduskunta hyväksyisi seura;zvan
20097: puhtaanapito- ja kunnossapitovelvollisuudesta lakiehdotuksen:
20098:
20099: Laki
20100: eräiden asuntotonttien omistajien vapauttamisesta kadun puhtaana- ja kunnossapitovelvolli-
20101: suudesta.
20102: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20103: 1 §. ja kunnossa, poistamaan sille tai sen vierelle
20104: Tontinomistaja on vapautettu velvollisuu- kerääntyneet lumivallit sekä pitämään sen vie-
20105: desta pitää asemakaava-alueella oleva katu puh- reinen katuoja ja vesikouru vapaana lumesta
20106: taana ja kunnossa sen mukaan kuin tässä lais- ja jäästä.
20107: sa säädetään. Jalkakäytävällä olevien suojakaiteiden, lii-
20108: 2 §. kennemerkkien ja muiden sellaisten laitteiden
20109: Kadulla tarkoitetaan tässä laissa asemakaa- sekä kasvavien puiden hoito ja kunnossapito
20110: valain ( 14.5131 ) tai rakennuslain ( 3791.58 ) kuuluu kaupungille.
20111: mukaisesti yleiseen käyttöön luovutettua tai 4 §.
20112: luovutetuksi katsottavaa katua. Mitä tässä laissa on säädetty kaupungista,
20113: sovelletaan vastaavasti kauppalassa, joka on eri
20114: 3 s. kunta, ja maalaiskunnan asemakaava-alueella.
20115: Jos tonttia saa käyttää vain asumiseen ja
20116: sille saa rakentaa tai on rakennettu enintään .5 s.
20117: kolme asuinhuoneistoa käsittävä omakotitalo, Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
20118: on tontin omistaja vapautettu tontin kohdalla töönpanosta ja soveltamisesta voidaan antaa
20119: olevan kadun, ajoväylän ja pyörätien puhtaa- asetuksella.
20120: napidosta ja kunnostamisesta.
20121: Edellä 1. momentissa tarkoitetun tontin Tämä laki tulee voimaan päivänä
20122: omistaja on kuitenkin velvollinen pitämään kuuta 19
20123: tontin kohdalla olevan jalkakäytävän puhtaana
20124:
20125: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
20126: Veikko Vennamo. Olavi Tupamäki. Heikki Kainulainen.
20127: A. R. Sainio. J. Juhani Kortesalmi. Kalevi Remes.
20128: Mikko Vainio. Aune Mänttäri. Rainer Lemström.
20129: Vlljo Suokas. Hannes Volotinen. Pekka Vennamo.
20130: Arttur Niemelä.
20131: 1777
20132:
20133: VII,37. -Lak.al. n:o 235.
20134:
20135:
20136:
20137:
20138: H. Linna ym.: Ehdotus laiksi vesilain 16 luvun 27 §:n kumoa-
20139: misesta.
20140:
20141:
20142: E d u s kun n a 11 e.
20143:
20144: Toukokuun 19 päivänä 1961 annetun vesi- panna vireille, koska hakijalle on aiheutunut
20145: lain (264/61) 16 luvun 27 §:n mukaan ei hakemusasiasta enemmän kuluja kuin hän on
20146: asianosaisella ole oikeutta saada kuluistaan kor- saanut korvausta. Tämä on muodostanut vai-
20147: vausta hakemusasiassa kuin vain siinä tapauk- kean epäkohdan, joka voitaisiin korjata poista-
20148: sessa, että toinen osapuoli perusteettomasti tie- malla vesilain 16 luvun 27 § kokonaisuudes-
20149: tämällään väitteellä tai muulla tavoin tahallaan saan vesilaista.
20150: aiheettomasti viivyttää hakemusasian käsittelyä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20151: niin, että siitä aiheutuu toiselle kuluja. Tämä nioittaen,
20152: on merkinnyt sitä, ettei eräitä hakemusasioita, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20153: esim. korvauksen hakemista, ole kannattanut lakiehdotuksen:
20154:
20155:
20156: Laki
20157: vesilain 16 luvun 27 §:n kumoamisesta.
20158:
20159: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20160:
20161: Täten kumotaan 19 päivänä toukokuuta
20162: 1961 annetun vesilain (264/61) 16 luvun
20163: 27 §.
20164:
20165: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
20166:
20167: Heimo Linna. Pekka Vilmi.
20168: Sylvi Saimo. Esko Härkönen.
20169:
20170:
20171:
20172:
20173: 223 156/72
20174: 1778
20175:
20176: VII,38.- Lak.al. n:o 236.
20177:
20178:
20179:
20180:
20181: Westerholm ym.: Ehdotus laiksi muuttuvien vesistöjen kalata-
20182: louden hoitovaroista.
20183:
20184:
20185: E d u s k u n n a 11 e.
20186: Voimalaitoksien rakentaminen, vesistöjärjes- tama ·suunnitelma, suorittamaan kalatien raken-
20187: telyt, vesistön säännöstelyt, ojitukset, jätevesien taminen ja muut tarvittavat toimenpiteet.
20188: johtaminen vesistöön ym. vesistöön kohdistu- Eräissä tapauksissa, silloin kun kalatien raken-
20189: vat toimenpiteet saattavat aiheuttaa kysymyk- tamista ja muita toimenpiteitä ei pidetä tarkoi-
20190: sessä olevan vesistöalueen kalakannalle ja kalas- tuksenmukaisina, on vesistöön rakentaja vel-
20191: tukselle vakavia vahinkoja ja haittoja. Rakenta- voitettava suorittamaan valtiolle kalakannan
20192: mistoimenpiteiden haitallinen vaikutus tuntuu säilyttämiseen käytettävä maksu. Maksun mää-
20193: erityisesti sellaisissa vesistöissä, joissa on vael- räämisen perusteista säädetään vesilain 12 lu-
20194: luskalaa, kuten Pohjois-Suomen joissa, samoin vun 11 §:ssä mm., että maksu on määrättävä
20195: kuin muuallakin, missä kalastuksella on merki- niin suu11eksi, että sillä voidaan kustantaa kalo-
20196: tystä paikkakunnan asujamiston taloudelle tai jen riittävän runsas istuttaminen asianomaiseen
20197: missä kalastus voi tarjota vapaa-ajan vietto- vesistön osaan. Maksu kalakannan säilyttämi-
20198: mahdollisuuksia. seksi suoritetaan sille valtion viranomaiselle,
20199: Viime vuosina on esiintynyt erityisesti kalas- jolle kalataloutta koskevien asioiden hoitami-
20200: tajaväestöön raskaasti kohdistuneita katastrofi- nen kuuluu ja on varat tämän toimesta käytet-
20201: luonteisia ympäristön pilaantumisesta aiheutu- tävä vesioikeuden lupapäätöksen määräämällä
20202: via ilmiöitä. Tällaisia ovat olleet mm. eräät tavalla.
20203: öljyvahingot, Oulun edustan merialueen ka- Edellä selostetun säännöstön lisäksi on kala-
20204: loissa todetut makuvirheet, kalojen elohopea- kantaa ja kalastusta suojaavia määräyksiä vesi-
20205: pitoisuus tietyillä kalastusalueilla sekä Pohjan- lain 11 luvussa, jossa säädetään laissa tarkoi-
20206: maan rannikkoseuduilla ja merestä padotuilla tettujen rakentamis- ym. toimenpiteiden aiheut-
20207: altailla tapahtuneet kalojen joukkokuolemat. tamien vahinkojen estämisestä ja korvaamisesta.
20208: Käytäntö on näissä tapauksissa osoittanut, että Sen seikan selvittäminen, onko ja minkälaisia
20209: kalastajien mahdollisuudet saada kohtuullisessa velvoitteita vesistöön rakentajalle kalakannan
20210: ajassa oikeudenmukaiset korvaukset ovat heikot ja kalastuksen suojaamiseksi yksittäistapauk-
20211: tai olemattomat. Ainakin osittain tämä aiheu- sessa asetettava, saattaa vaatia hyvinkin perus-
20212: tuu siitä, että tutkimuskapasiteettia ei ole ollut teellisia tutkimuksia. Vasta näiden ·selvitysten
20213: riittävän nopeasti irroitettavissa, jotta haitan jälkeen voidaan laatia edellä mainittu suunni-
20214: suuruus ja sen aiheuttaja tai aiheuttajat olisivat telma ja määrätä velvoitteiden sisältö. Koska
20215: tulleet luotettavasti selvitetyksi. Koska tulevai- täten määrättävillä kalakannan ja kalastuksen
20216: suudessakaan tuskin tällaisilta katastrofeilta suojaamista tarkoittavilla toimenpiteillä saattaa
20217: vältytään, valtion olisi otettava aluksi vastatak- olla vaikutusta myös kalavesien omistajille ja
20218: seen näistä vahingoista, joista näissä tapauk- muille kalastusoikeuden haitijoille maksettavan
20219: sissa täysin syytön osapuoli joutuu kärsimään. korvauksen määrään, voidaan korvauksetkin
20220: Vesilaki ( 264/61 ) sisältää erinäisiä säännök- lopullisesti määrätä vasta edellä tarkoitettujen
20221: siä, joiden tarkoituksena on turvata kalakanta selvitysten ja suunnitelman valmistuttua. Selvi-
20222: vesistöön rakentamisen yhteydes·sä. Sanotun tysten hankkiminen tarvittavine tutkimuksineen
20223: lain 2 luvun 22 §:n mukaan vesistöön raken- saattaa asian laadusta riippuen vaatia usean
20224: taja on velvollinen, ottamalla huomioon maa- vuoden ajan.
20225: taloushallituksen hyväksymä kalakannan suojaa- Lupa rakentamiseen voidaan myös myöntää
20226: mista kysymyksessä olevassa vesistössä tarkoit- lupahakemuksen käsittelyn ensimmäisessä vai-
20227: VII,.38.- Westerhohn ym. 1779
20228:
20229: heessa yleisten edellytysten tultua selvitetyksi keutettu saattaa joutua odottamaan vahingon-
20230: ja vasta toisessa vaiheessa tarkemmin käsitel- korvauksia koskevaa päätöstä kohtuuttoman
20231: lään erilaiset korvausasiat ja mahdollisesti myös kauan. Milloin kalataloudellista vahinkoa kärsi-
20232: kysymys kalakannan turvaamisesta. neen oikeus korvauksen saamiseen on ilmeinen,
20233: Viimeksi sanottu koskee tapauksia, joissa olisi voitava suorittaa harkinnan mukaan val-
20234: lupa rakentamiseen annetaan ilman, että raken- tion varoista ennakkokorvausta, mikä perittäi-
20235: tajalle kalakannan ja kalastuksen suojaamiseksi siin valtiolle takaisin korvauksia koskevan pää-
20236: ehkä tulevia velvoitteita on ehditty määrittää töksen tultua lainvoimaiseksi.
20237: tarvittavien tutkimusten pitkäaikaisuuden Jätevesien johtamisesta aiheutuvien tai niihin
20238: vuoksi. Tämän lisäksi on huomattava, että vesi- verrattavien odottamattomien tai muuten ka-
20239: lain 2 luvun 26 § :n 1 ja 2 momentin mukaan tastrofiluontoisten kalastusvahinkojen selvittely
20240: on mahdollista saada lupa ryhtyä erinäisiin ja korvauskysymykset vaativat myös nopeita
20241: vesistön rakentamista tarkoittaviin ja useissa toimenpiteitä, mikä voi tapahtua vain valtion
20242: tapauksissa myös kalakantaa vahingoittaviin toi- rahoituksen turvin. Kalastajat ja muut täysin
20243: menpiteisiin, vaikka asiaa koskeva tuomioistuin- syyttömät haitan kärsijät tuntevat korvausten
20244: ratkaisu ei vielä ole lainvoimainen. Tällöin ei viipymisen voimakkaana epäoikeudenmukaisuu-
20245: vesistöön rakentaja ehkä aina olekaan velvol- tena, mikä ilmenee mm. oikeuslaitosta kohtaan
20246: linen ryhtymään kalakannan suojaamiseksi tar- tunnetun luottamuksen heikkenemisenä.
20247: peellisiin toimenpiteisiin ennen lupapäätöksen Edellä mainituista syistä on syntynyt ja jat-
20248: lainvoimaiseksi tuloa, vaikka tarvittavat toimen- kuvasti rsyntyy tilanteita, joissa vesistöä muut-
20249: piteet jo olisikin voitu määrittää. tava toimenpide kalataloutta vahingoittavine
20250: Hakemusasiain vesioikeuskäsittely vie vali- seurauksineen on jo toteutettu, mutta kalaston
20251: tuksineen ja muine viivytyksineen aina siksi ja kalastuksen suojaamista tarkoittavien toimen-
20252: pitkän ajan, että kalatalouden hoitotoimia ei piteiden suorittaminen on edelleen keskeneräi-
20253: päästä aloittamaan riittävän ajoissa. Viivytyk- senä tai kokonaan aloittamatta. Kalastusoikeu-
20254: sestä seuraa monia sekä kabstoon että kalas- den omistajille ja kalastuksen harjoittajille
20255: tukseen kohdistuvia vahinkoja, mitkä koskevat tästä aiheutuva vahinko ja haitta on ilmeinen.
20256: sekä yleistä että yksityistä etua. Mikäli valtiolla Epäkohtia ei voida poistaa vain kalastusta kos-
20257: olisi mahdollisuus ryhtyä tarpeellisiin ennakko- kevia vesilain säännöksiä muuttamalla. Sen
20258: korvaus- ja kompensaatiotoimiin omin varoin vuoksi olisikin säädettävä laki, joka antaisi kala-
20259: jo ennen lainvoimaisia oikeuden päätöksiä, talousviranomaiselle mahdollisuuden ryhtyä riit-
20260: näitä vahinkoja voitaisiin huomattavasti vähen- tävän ajoissa tehokkaasti suojaamaan kalastoa
20261: tää ja tietyissä tapauksissa kokonaankin välttää. ja kalastusta sekä suorittaa tietyissä tapauk-
20262: Myös silloin, kun jätevesien vesistöön johta- sissa valtion varoista ennakkokorvausta kala-
20263: misesta aiheutuva vesistön pilaantuminen ai- taloudellista vahinkoa kärsineille henkilöille.
20264: heuttaa vaurioita kalataloudelle, kalatalouden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20265: hoitotoimiin olisi voitava ryhtyä ajoissa valtion nioittaen,
20266: rahoituksen turvin. Hankkeen johdosta kala-
20267: taloudellista vahinkoa, haittaa tai muuta edun- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20268: menetystä kärsinyt yksityinen korvaukseen oi- lakiehdotuksen:
20269:
20270:
20271: Laki
20272: mUiuttuvien vesistöjen kalatalouden hoitovaroista.
20273: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20274:
20275: 1 §.
20276: v,esistöjen muuttumisen vuoksi tarpeellista joista tässä laissa käytetään nimitystä kalatalou-
20277: kalatalouden hoitoa sekä tässä laissa lähemmin den hoitovarat, voidaan käyttää:
20278: säädettyjen ennakkokorvausten maksamista var- 1 ) kalataloudelliseen tutkimukseen ja koe-
20279: ten otetaan valtion tulo- ja menoarvioon vuosit- toimintaan sekä ennen että jälkeen vesistöä
20280: tain tarpeellinen siirtomääräraha. Näitä varoja, muuttavan toimenpiteen;
20281: 1780 VII,38. - Muuttuvien vesistöjen kalatalouden hoitovarat.
20282:
20283:
20284: 2) vesistön tai sen osan taikka vesistön vai- nöstelystä, jätevesien johtamisesta vesistöön
20285: kutuspiirissä olevan merialueen kalastuksen hoi- tai muusta niihin verrattavasta toimenpiteestä.
20286: don suunnitteluun;
20287: 3) kalastuksen hoitoon siihen kuuluvine ra- 3 §.
20288: kentamistoimenpiteineen, kalanviljelyineen, is- Kalatalouden hoitovarojen käyttämisestä päät-
20289: tutuksineen ja kalastusmahdollisuuksien paran- tää maa- ja metsätalousministeriö.
20290: tamista tarkoittavine toimenpiteineen;
20291: 4) kalataloudellista vahinkoa, haittaa ja 4 §.
20292: muuta edunmenetystä koskevan ennakkokor- Milloin maa- ja metsätalousministeriö on tä-
20293: vauksen maksamiseen sellaisessa tapauksessa, män lain nojalla maksanut ennakkokorvausta,
20294: jossa asianomaisen oikeus korvaukseen on ilmei- sen on tästä viipymättä ilmoitettava asianomai-
20295: nen; selle tuomioistuimelle, jonka tulee antamassaan
20296: päätöksessä, mikäli korvausta määrätään suori-
20297: 5) odottamattomien tai muuten katastrofi- ;tettavaksi, velvoittaa haitan aiheuttaja maksa-
20298: luontoisten kalastusvahinkojen nopean selvitys- maan ennakkokorvausta vastaava osuus lopul-
20299: työn organisoimiseen ja näiden kalastusvahin- lisesta korvauksesta suoraan valtiolle tuloutet-
20300: kojen korvaamiseen; sekä tavaksi.
20301: 6) muuhun tämän lain täytäntöönpanoon. 5 §.
20302: Maa- ja metsätalousministeriön tämän lain
20303: 2 §. nojalla antamaan päätökseen ei saa hakea muu-
20304: Tässä laissa katsotaan vesistön muuttumisen tosta.
20305: voivan aiheutua vesistöön rakentamisesta, ve- 6 §.
20306: sistöön tehdyn rakennelman käyttämisestä, puu- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
20307: tavaran uittoon kuuluvista toimenpiteistä, ohi- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
20308: tuksesta, vesistön järjestelystä, vesistön sään- sella.
20309:
20310:
20311: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
20312:
20313: Raino Westerholm. Olavi Ronkainen. Veikko J. Turunen.
20314: 1781
20315:
20316: VII,39.- Lak.al. n:o 237.
20317:
20318:
20319:
20320:
20321: Laine ym.: Ehdotus laiksi jakolain 191 §:n muuttamisesta.
20322:
20323:
20324: Eduskunnalle~
20325:
20326: Kun tilasta Iohkomalla erotetaan siitä myy- muista yhteisistä alueista, ellei kauppaa teh-
20327: ty määräala, ei lohkomisessa muodostettava täessä nimenomaan sovittaisi toisin. Jos tilasta
20328: uusi tila saa osuutta kantatilan vesialueeseen myydään huomattava määrä alueita erotetta-
20329: ja muihin yhteisiin etuuksiin, ellei siitä ni- vaksi itsenäisiksi tiloiksi, käy nykyisen lain
20330: menomaan ole sovittu kauppakirjassa. Tämä mukaan usein niin, että päätilalle jäävät kaik-
20331: perustuu jakolain 191 §:n säännökseen. Kun ki alunperin yhteiset etuudet, vaikka se olisi
20332: ostaja ei yleensä tiedä säännöksen olemassa- pienentynyt kuinka vähäiseksi tahansa. Mitään
20333: olosta eikä sitä aina tunne myyjäkään, käy vahinkoa ei lain muuttamisesta omistajalle tu-
20334: useimmiten niin, että ostetulle alueelle ei tule lisi, sillä jos kantatilalle olisi erityisen tärkeä-
20335: osuuslukunsa mukaista osaa kalavedestä, vaik- tä pitää jokin osuus esimerkiksi kivilouhokseen,
20336: ka sekä myyjä että ostaja olisivat sitä tarkoit- soranottopaikkaan tai muuhun tilan toiminnan
20337: taneet. On useinkin sattunut, että kun tilasta kannalta tärkeään yhteiseen alueeseen, omis-
20338: on myyty erillinen saari vaikkapa kalastajalle taja kyllä huolehtisi siitä, ettei määräala saisi
20339: asunnon paikaksi, saaren ostaja ei saakaan ka- siitä osuutta. Kalaveden luovutus taas on
20340: lastaa kantatilan vesialueella, vaan siihen on yleensä aina omistajalle merkityksetöntä, ellei
20341: haettava maksullinen lupa kalastuskunnalta. hän ole ammattikalastaja, jossa tapauksessa
20342: Tällöinkin luvansaaja jää muita huonompaan hän myös voisi valvoa oikeuksiaan kaupan-
20343: asemaan, koska kalastuskunnat tavallisesti ra- teossa.
20344: joittavat muiden kuin jäsentensä pyydysyksi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
20345: köiden määrää vastaavasti enemmän.
20346: Olisi luonnollista, että määräala saisi aina että Eduskunta hyväksyisi seurtl.'lVan
20347: osalukuaan vastaavan osuuden vesialueesta ja lakiehdotuksen:
20348:
20349:
20350: Laki
20351: jakolain 191 §:n muuttamisesta.
20352: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä joulukuuta 1951 annetun jako-
20353: lain (601/51) 191 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
20354:
20355: 191 §. seen, on erotettava tilalla siihen osuus, jollei-
20356: Jos lohottavaan tilaan kuuluu kivilouhos, vät asianosaiset ole toisin sopineet. Jollei
20357: koski tai muu vesialue taikka muu niihin ver- osuuden suuruudesta ole toisin. sovittu, on
20358: rattava erityinen etuus, taikka yhdessä mui- erotettavalla tilalla osuus tällaiseen etuuteen
20359: den tilojen kanssa osuus sellaiseen etuuteen osalukunsa mukaan.
20360: tai metsään taikka muuhun yhteiseen tiluk-
20361: -----
20362: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
20363:
20364: Ensio Laine. Toivo Asvik. P. Liedes.
20365: 1782
20366:
20367: VII,40.- Lak.al. n:o 238.
20368:
20369:
20370:
20371:
20372: MattUa ym.: Ehdotus laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta.
20373:
20374:
20375: E d u s k u n n a 11 e.
20376:
20377: Huhtikuun 13. pa1vana 1962 annetulla lailla poistamisesta ei vaaraa lokkieri kokonaan hä-
20378: luonnonsuojelulain muuttamisesta ( 292/62) viämiselle ole.
20379: poistettiin lokkien rauhoitus lukuun ottamatta Yleensä tunnustetaan se, että järvialueilla
20380: kalalokkia. Viime vuosien aikana ovat nimen- selkälokki sopii luontoon hyvin. Niiden kan-
20381: omaan kalalokit lisääntyneet siinä määrin, että nat eivät koskaan ole sisämaassa olleet suuria
20382: niiden tavattoman suuret kannat ovat haitaksi eivätkä ne ole muuttuneet kala- ja naurulok-
20383: luonnossa tarpeelliselle tasapainolle. Kala- ja kien tavoin sellaisiksi eläimiksi, jotka ovat
20384: naurulokeista on tullut myös sellaisten aluei- riippuvaisia maanviljelyksestä ja asutuksesta.
20385: den lintuja, joilla ei ole vesistöjäkään. On voi- Niiden rauhoittaminen sisämaassa olisi paikal-
20386: tu todeta, että tavattoman suuret lokkimäärät laan siitäkin huolimatta, ettei niitä siellä· nyt-
20387: erikoistuvat maanviljelykselle hyödyllisten kas- kään tuhota. Samoin olisi erittäin harvinainen
20388: tematojen pyydystämiseen ja aiheuttavat siten pikkulokki rauhoitettava.
20389: suurempia vahinkoja kuin ensinäkemältä saa- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun~
20390: tetaan olettaa. Kastematojen merkitys maan nioittavasti,
20391: kuohkeudelle sekä pieneliöstölle ja siten myös
20392: maan tuottavuudelle ei ole vähäinen. Liian että Eduskunta hyväksyisi seura;zvan
20393: runsaiden lokkikantojen vähentäminen onkin lakiehdotuksen:
20394: hyvin ajankohtaista. Huolimatta rauhoituksen
20395:
20396:
20397: Laki
20398: luonnonsuojelulain muuttamisesta.
20399:
20400: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä helmikuuta 1923 annetun luon-
20401: nonsuojelulain ( 71/23) 13 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on 13 päivänä huhtikuuta
20402: 1962 annetussa laissa (292/62), näin kuuhwaksi:
20403:
20404: 13 §. kyyhky, räkätti- ja mustarastas, huuhkaja, ka-
20405: Kaikki riistaeläimiin kuulumattomat linnut nahaukka ja varpushaukka sekä lokit lukuun
20406: sekä niiden pesät ja munat ovat aina rauhoitet- ottamatta selkälakkia sisämaassa ja pikkulok-
20407: tuja, paitsi piekana Lapin läänissä, korppi, va- kia.
20408: ris, naakka, harakka, närhi, varpunen, kesy-
20409:
20410: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
20411:
20412: Matti MattUa. Eino Lottanen.
20413: 1783
20414:
20415: VII,41.-Lak.al. n:o 239.
20416:
20417:
20418:
20419:
20420: Mäkinen ym.: Ehdotus laiksi luonnon hoidosta ja suojelusta.
20421:
20422:
20423: E d u s kun n a 11 e.
20424:
20425: Yhä laajemmat kansalaispiirit ovat tulleet sen aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin riippu-
20426: tietoisiksi luonnon ja ympäristön hoidon ja suo- vuus ihmisen talouden ja luonnon talouden
20427: jelun tärkeydestä ihmisen henkisen, ruumiilli- välisestä tasapainosta. Koska myös ihminen on
20428: sen ja sosiaalisen terveyden, viihtyvyyden sekä osa luontoa, on itse asiassa kysymys luonnon
20429: taloudellisen toiminnan kannalta. On käsitetty tasapainosta. Luonnon hoidon ja suojelun pää-
20430: myös tämän alan lainsäädännön uudistamisen tehtävänä on pidettävä ihmisen talouden ja
20431: tärkeys. Tässä suhteessahan Suomi on huomat- luonnon talouden välisen tasapainon säilyttä-
20432: tavasti jäljessä mm. molemmista naapurimais- mistä. Pyrkimyksen ·tämän tasapainon eli luon-
20433: taan, joilla on ainakin osaksi samanlainen non tasapainon ylläpitämiseen tulisi sisältyä
20434: luonto kuin meillä. Ruotsissa ja Neuvostoliitossa keskeisenä tavoitteena lakiin luonnon hoidosta
20435: myös teknis-taloudellinen kehitys on varsin mo- ja suojelusta.
20436: nessa suhteessa samankaltainen kuin Suomessa. Sosiaalisen luonnonhoidon ja -suojelun mer-
20437: Jo vuonna 1960 valtioneuvosto asetti luonnon- kitys kasvaa sitä mukaa kuin elintaso kohoaa
20438: suojelukomitean, joka melko hyvin pystyikin ja vapaa-aika lisääntyy. Yhä selvemmin tiedos-
20439: selvittelemään kysymyksen ja tekemään ehdo- tetaan luonnon tarjoamat elämykset myös
20440: tuksen ainakin 1960-luvun tarpeita vastaavista osaksi elintasoa. Kun maata omistamattoman
20441: muutoksista luonnonsuojelulainsäädäntöön. Ko- väestön osuus kaupungistumisen myötä jatku-
20442: mitean mietintö valmistui kuitenkin jo vuoden vasti kasvaa, on mahdollisuuksia luonnossa ta·
20443: 1965 alussa ja siihen sisältyneitä ehdotuksia on pahtuvaan virkistäytymiseen ja oleskeluun pa-
20444: sen jälkeen käsitelty maatalousministeriössä ja rannettava ja suosittava sellaista luonnonvarojen
20445: tämän asettamassa luonnonsuojelutoimikun~ moninaiskäyttöä, joka turvaa koko väestölle
20446: nassa. oikeuden luonnon arvoista nauttimiseen. Valin-
20447: Luonnonsuojelu-käsitteeseen sisältyy monien nan vapauden säilyttämiseksi on sosiaalisen
20448: mielestä enemmän tai vähemmän passiivinen luonnon hoidon ja suojelun tarpeet erityisesti
20449: asennoituminen luonnon muuttumisen aiheutta- otettava huomioon asutuskeskusten lähiympä·
20450: mien haittojen torjuntaan. Nimitys on oikeu- ristössä samalla kun pelastettavissa olevat poh-
20451: tettu lähinnä vain silloin, kun on kysymys ih- joiseurooppalaisen erämaaluonnon rippeet sääs-
20452: misen toimintojen vaikutuksen ulkopuolella tetään niillä alueilla, missä erämaan piirteitä
20453: tähän asti olleista luonnonalueista. Näitä alueita luonnossamme vielä on.
20454: on kuitenkin yhä vähemmän, ja koska ne rau- Ympäristön saastuminen on lisääntynyt huo-
20455: hoitettuinakin tai ehkä juuri rauhoituksen mattavasti. Koska luonnon tasapainoa liian voi-
20456: ansiosta joutuvat suureksi osaksi ainakin ulkoi- makkaan luonnon käytön ohella haittaa eniten
20457: lun käyttöön, on niitä ei ainoastaan suojeltava juuri saastuminen, olisi luonnonhoitoa ja suo-
20458: vaan myös aktiivisesti hoidettava. Muutenhan jelua koskevassa lainäädännössä selvästi mai-
20459: on kysymys nimenomaan luonnon hoidosta, nittava saastumisen ehkäisy yhtenä tämän lain-
20460: käsiteltiinpä sitten maisemaa, luonnonvaroja, säädännön tehtävistä.
20461: kasvi- ja eläinlajeja, saastumisen torjuntaa tms. Luonnon suojelu ja hoito käsitetään hallin-
20462: Siksi tämän alan keskeisimmän lain nimeenkin nolliselta kannalta nykyisin osaksi ympäristön-
20463: tulisi sisältyä sekä luonnon hoito että suojelu. suojelua. Ympäristönsuojelu ja varsinkin luon-
20464: Luonnon hoidon ja suojelun tarkoituksena non hoito ja suojelu liittyy läheisesti maankäy-
20465: on nimenomaan yleisen edun turvaaminen. tön suunnitteluun ja tämän valvontaan. Luon-
20466: Nykyisin voidaan yhä selvemmin nähdä ihmi- non hoidosta ja suojelusta vastaavien viran-
20467: 1784 VII,41.- Luonnon hoito ja suojelu.
20468:
20469: omaisten tulee olla riippumattomia luonnon- me kuntiin ole tarkoituksenmukaista, joten olisi
20470: varoja käyttävistä viranomaisista. Näistä syistä myös säädettävä, että kunnallisvaltuusto voi
20471: luonnon hoidon ja suojelun hallinto tulisi si- päättää, että jokin muu kunnallinen lautakunta
20472: joittaa sisäasiainministeriön hallinnonalalle, ku- tai kunnallishallitus voi hoitaa luonnonhoito-
20473: ten luonnonsuojelukomitea on ehdottanut luon- lautakunnan tehtävät. Kunnan tehtäviin tulisi
20474: nonsuojeluhallinnon ja ympäristönsuojelun or- kuulua luonnonhoitosuunnitelman laatiminen,
20475: ganisaatiotoimikunta koko ympäristönsuojelun mikä olisi toteutettavissa myös useiden kuntien
20476: hallinnon osalta. Näihin ehdotuksiin on yhtynyt yhteistyönä. Luonnonhoitolautakunta tai sitä
20477: myös ympäristönsuojelun neuvottelukunta sekä vastaava kunnallinen elin voisi ilmeisesti useissa
20478: suurin osa niistä viranomaisista ja yhteisöistä, kunnissa hoitaa myös ulkoilulain edellyttämät
20479: jotka ovat antaneet lausunnon ympäristönsuo- kunnan tehtävät.
20480: jelun organisaatiotoimikunnan mietinnöistä. Vaikka tekeillä onkin erityinen ulkoilulaki,
20481: Toiminnalliselta kannalta on edelleen pidettävä tulisi ulkoilun tarpeet ottaa huomioon myös
20482: oleellisena seikkana, että lääninhallinto ja kun- luonnonsuojelulainsäädäntöä uudistettaessa ja
20483: nallishallinto, joiden piiriin tulisi luoda luon- kansalaisten ulkoilun tarpeet tulisi mainita mah-
20484: nonhoidon ja suojelun piiri- ja paikallishallinto, dollisena luonnonsuojelualueen perustamisen
20485: ovat sisäasiainministeriön ohjauksessa. perusteena.
20486: Luonnonhoidon ja -suojelun moninaiset .teh- Luonnonvarojen yhä tehostuvan käytön sekä
20487: tävät edellyttävät suurempaa hallinnollista yk- asutuksen laajenemisen ja liikenteen lisäänty-
20488: sikköä kuin nykyinen metsäntutkimuslaitoksen misen takia kasvaa paine enemmän tai vähem-
20489: luonnonsuojelutoimisto. Hallituksen esityksessä män koskemattomia luonnonalueita, nimen-
20490: eduskunnalle vuoden 1972 tulo- ja menoar- omaan niiden koskemattomuutta kohtaan jat-
20491: viossa ehdotettiin erityisen ympäristönsuojelu- kuvasti. Jo lähitulevaisuudessa ovat tällaisia
20492: osaston perustamista sisäasiainministeriöön. alueita ainoastaan luonnonsuojelualueet. On
20493: Eduskunnan hajoittamisen johdosta tähän liit- odotettavissa, että varsinkin etelä-Suomessa tul-
20494: tyvää lakiesitystä ei ehditty käsitellä, joten se laan luonnonsuojelualueet näkemään helposti
20495: raukesi. Esitys tulisikin kiireellisesti uusia ja muuhun käyttöön otettavina ja soveltuvina
20496: sen yhteydessä olisi toteutettava metsäntutki- alueina, eräänlaisena maankäyttöreservinä, vaik-
20497: muslaitoksen luonnonsuojelutoimiston ja valtion ka niiden tarkoitus on nimenomaan palvella
20498: luonnonsuojeluvalvojan siirtäminen sisäasiain- yhteiskuntaa ja kansalaisia juuri mahdollisim-
20499: ministeriön ympäristönsuojeluosaston alaisiksi. man luonnontilaisina alueina. Jotta tulevaisuu-
20500: Valtion luonnonsuojeluvalvojan tulisi erityisesti dessa vältyttäisiin siltä, että virkamiesporras
20501: toimia luonnon hoidon ja suojelun asiamiehenä, ja valtioneuvosto voisivat lakkauttaa tai supis-
20502: jolla olisi oikeus puuttua kaikkiin luontoa ja taa tärkeitä luonnonsuojelualueita, tulisi edus-
20503: ympäristöä merkitsevästi uhkaaviin tai muutta- kunnan säilyttää määräämisvalta tässä asiassa
20504: viin hankkeisiin ja esiintyä asianomistajana niitä itsellään, ts. että luonnonpuistot ja kansallis-
20505: koskevissa asioissa. Koska luonnonsuojeluvalvo- puistot perustettaisiin ja niiden alaa voitaisiin
20506: jan tehtävät olisivat näin ollen verraten laajat supistaa tai niiden rauhoitus osittain tai koko-
20507: ja saattaisivat ulottua myös muiden lakien kuin naan lakkauttaa vain lailla. Samoista syistä,
20508: luonnon hoitoa ja suojelua koskevan lain joilla edellä on perusteltu sitä, että luonnon-
20509: alueelle, olisi niistä säädettävä erikseen. puiston ja kansallispuiston alan supistamisesta
20510: Luonnon hoidon ja suojelun mahdollisimman sekä luonnonpuiston ja kansallispuiston rauhoi-
20511: tehokas toteuttaminen edellyttää väliportaan ja tuksen lakkauttamisesta kokonaan tai osittain
20512: paikallishallinnon luomista tälle alalle. Ympä- tulisi säätää lailla, olisi vastaaviin luonnon-
20513: ristönsuojelun yleisviranomaiseksi väliportaassa säästiöitä koskeviin toimenpiteisiin vaadittava
20514: soveltuu edelläolevien perustelujen mukaisesti vähintään valtioneuvoston päätös. Edelleen
20515: parhaiten lääninhallitus, johon tätä varten olisi tulisi lakiin sisältyä määräys siitä, että luonnon
20516: luotava erityinen hallintoelin. Tälle elimelle hoidosta ja suojelusta vastaavalle viranomaiselle,
20517: kuuluisi myös luonnon hoidon ja suojelun väli- sisäasiainministeriölle, sekä valtion luonnon-
20518: portaan hallinto. suojeluvalvoialle on varattava tilaisuus lausun-
20519: Kunnallishallinnossa tulisi luonnonhoitoa ja non antamiseen tällaisesta hankkeesta.
20520: -suojelua varten olla erityinen luonnonhoito- On tarkoituksenmukaista, että luonnonpuis-
20521: lautakunta. Luonnollisestikaan ei tällaisen lauta- toja ja kansallispuistoja hallitsee sama viran-
20522: kunnan perustaminen yhtäaikaa kaikkiin maam- omainen, jolla on yleisvastuu luonnon hoidosta
20523: VII,41.- Mäkinen ym. 1785
20524:
20525: ja suojelusta. Tätä tarkoittava säännös on sisäl- tarpeet sekä alkuperäisen luonnon, ts. luonnon-
20526: lytettävä lakiin. Se ei estä asianomaista viran- tilaisten alueiden ja eliölajien suojelu. Kaikkia
20527: omaista antamasta luonnonsuojelualueen var- näitä kysymyksiä ei voida ratkaista yhden ai-
20528: tiointia ja hoitoa muun valtion viranomaisen noan lain puitteissa. Tärkeimmän luonnon-
20529: tehtäväksi. varan, veden, hoidosta on jo säädetty erityis-
20530: Luonnonsuojelualueiden järjestyssääntöjen tu- lainsäädännössä. Valmisteilla ovat mm. ulkoilu-,
20531: lisi olla mahdollisimman yhdenmukaisia, joten ilmansuojelu-, jätehuolto- ja meluntorjuntalait.
20532: valtion mailla olevien luonnonsäästiöiden jär- Luonnossa tapahtuvan virkistäytymisen kan-
20533: jestyssääntöjen laatimisen osalta ehdotetaan, nalta keskeinen jokamiehen oikeus tulisi vah-
20534: että se viranomainen, jonka hallinnassa luon- vistaa suunnilleen samaksi kuin se on esimer-
20535: nonsäästiö on, valmistaa järjestyssäännön. kiksi Norjassa ja tavanmukaisen oikeuden mu-
20536: Luonnonhoitoviraston hyväksyminen olisi silti kaan myös Ruotsissa, mikä näyttää edellyttävän
20537: hankittava. myös jokamiehen oikeuden käytännössä turvaa-
20538: Irtainten maalajien, kiven ja turpeen otosta van rannansuojelusäännöstön laatimista.
20539: on seurauksena maisemallisia haittavaikutuksia Luonnon hoitoa ja suojelua koskevan uuden
20540: sekä luonnonvarojen vähenemistä. Kun tämä lain säätämisen yhteydessä on viimeistään .to-
20541: nykyisin tapahtuu täysin suunnittelemattomasti, teutettava edustavan kansallispuistoverkon luo-
20542: voivat seuraukset olla varsin vahingollisia. Siksi minen koko maahan, jolloin on huolehdittava
20543: on mitä pikimmin päästävä aktiiviseen ja suun- varsinkin Etelä-Suomen tarpeista sekä erityis-
20544: nitelmalliseen maakamaran luonnonvarojen hoi- alueista, kuten ulkoilusaaristosta, Tammelan
20545: toon, jossa otetaan huomioon myös maiseman- ylängöstä ja ns. Koilliskairan alueesta. Näiden
20546: hoidon tarpeet. Kaikkeen maankamaran ainek- alueiden hoitaminen nykyisen kaltaisina luon-
20547: sen ottamiseen, lukuunottamatta kotitarve- nonalueina edellyttää kiireellisiä rauhoituksia.
20548: käyttöä sekä laissa nimenomaan lueteltuja poik- Sama koskee myös eräitä kansainväliseltä kan-
20549: keuksia, olisi vaadittava lupa, jonka edellytyk- nalta tärkeitä vesistöjä, soita sekä vesilintu-
20550: senä on ottosuunnitelman laatiminen. Ottosuun- jen pesimisalueita ja alueita, joita ne käyttä-
20551: nitelmasta olisi käytävä ilmi ottamisalue, otta- vät muuttoaikoina lepopaikkoina. Myös suur-
20552: misen aikataulu, ottamisen pohjataso sekä koh- ten petoeläinten säilyttämiseksi Suomen eläi-
20553: teen käyttö ja käsittely ottamisen päätyttyä. mistössä tarvitaan kiireellisesti suojelutoimen-
20554: Etenkin kasvilajien suojelussa saattaa tulla piteitä.
20555: tilanteita, joissa luonnonhoitoviranomaisen olisi Kaikessa luonnon käyttöä sekä sen suunnitte-
20556: voitava määräaikaisesti rajoittaa maan käyttöä, lua ja valvontaa koskevassa lainsäädännössä on
20557: jolloin asia ehditään laajakantoisesti tutkia. noudatettava kestävän luonnonhoidon periaatet-
20558: Tällaisella säännöksellä olisi todennäköisesti ta, jöka tarkoittaa sekä ihmisen elinympäristön
20559: voitu estää mm. Suomen ja ehkä koko maail- että ihmisen välittömälle vaikutukselle vielä alis-
20560: man ainoan visapihlajan hävitys sekä siperian- tamattoman luonnon hoitamista siten, etteivät
20561: lillukan häviäminen Suomen kasvistosta, jossa luonnonvarat vähene, että saastuminen ehkäis-
20562: se oli erittäin harvinainen itäinen laji. Luonnon- tään ja että vuorovaikutus ihmisen ja muun
20563: hoitoviranomaisten on saatava aikaa esimerkiksi luonnon välillä ei horjuta luonnon tasapainoa.
20564: luonnonmuistomerkin perustamistoimenpiteitä Kestävän luonnonhoidon periaate on otettava
20565: varten. Vastaavanlainen säännös on olemassa luonnonhoitolainsäädännön keskeiseksi tavoit-
20566: muinaismuistoista, joihin tällainen tapaus on teeksi.
20567: läheisesti rinnastettavissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20568: Luonnonsuojelulainsäädäntöä uudistettaessa nioittavasti,
20569: on päämääräksi asetettava kokonaisvaltainen
20570: ratkaisu, jossa otetaan huomioon luonnonvaro- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20571: jen hoito luonnon tasapainon edellyttämällä lakiehdotuksen:
20572: tavalla, sosiaalisen luonnonsuojelun ja hoidon
20573:
20574:
20575:
20576:
20577: 224 156/72
20578: 1786 VII,41.- Luonnon hoito ja suojelu.
20579:
20580:
20581:
20582: Laki
20583: luonnon hoidosta ja suojelusta.
20584:
20585: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20586:
20587: 1 luku. Lääninhallituksen apuna toimii läänin luon-
20588: nonhoitolautakunta, jonka kokoonpanosta sää-
20589: Yleisiä säännöksiä. detään asetuksella.
20590: 1 §.
20591: Luontoa on kaikessa sen käsittelyssä suojel- 4 §.
20592: tava hävittämiseltä ja vahingoittumiselta. Kunnan asiana on edistää luonnon hoitoa ja
20593: Luontoa muuttavia hankkeita toteutettaessa on suojelua sekä avustaa lääninhallitusta 3 §:n 1
20594: huolehdittava siitä, että luonnon tasapainoa ei momentissa mainittujen tehtävien hoitamisessa.
20595: saateta uhanalaiseksi. Milloin jossakin toimin- Kunnalle kuuluvat tehtävät hoitaa luonnon-
20596: nassa ei voida välttyä luonnon vahingoittumi- hoitolautakunta. Sen hakemuksen tekeminen,
20597: selta, on huolehdittava siitä, että vahinko jää jota tarkoitetaan 26 § :n 2 momentissa, kuuluu
20598: mahdollisimman vähäiseksi. kuitenkin kunnallishallitukselle. Luonnonhoito-
20599: Maiseman, luonnonhoidon ja -suojelun sekä lautakunnan tehtävät voidaan kunnallisvaltuus-
20600: luonnossa tapahtuvan virkistäytymisen tai oles- ton päätöksellä antaa myös muulle kunnalliselle
20601: kelun kannalta merkittävien alueiden, luonnon- lautakunnalle tai kunnallishallitukselle.
20602: varaisten kasvi- ja eläinlajien sekä luonnonesi- Kunnan on laadittava aluettaosa koskeva
20603: neiden ja -muodostumien hoitamiseksi ja suo- luonnonhoitosuunnitelma. Tällainen suunnitelma
20604: jelemiseksi on noudatettava, mitä tässä laissa voi olla myös useammille kunnille yhteinen.
20605: säädetään.
20606: Luonnon ja muun ympäristön saastumisen Asetuksella voidaan antaa tarkempia mää-
20607: estämiseksi on voimassa, jollei tästä laista muuta räyksiä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen kun-
20608: johdu, mitä siitä on erikseen säädetty. nalle kuuluvien tehtävien hoitamisesta.
20609: Luonnonvarojen käytöstä, siihen luettuina
20610: riistaeläinten, kalojen ja rapujen pyydystämi-
20611: nen ja rauhoittaminen, samoin kuin luonnonsuo- 2 luku.
20612: jelusta kaavoituksen ja rakentamisen yhteydessä
20613: on voimassa, jollei tästä laista muuta johdu, Luonnonsuojelualueet ja luonnonmuistomerkit.
20614: mitä niistä on erikseen säädetty.
20615: 5 §.
20616: 2 §. Koskematonta luontoa edustava tai erityisen
20617: Luonnonhoidon ja -suojelun ylin· johto ja val- luonnonkaunis taikka muutoin luontonsa puo-
20618: vonta kuuluu sisäasiainministeriölle. lesta merkittävä alue voidaan määrätä luonnon"
20619: Luonnon suojelun ja hoidon asiamiehenä toi- suojelualueeksi, jos sillä luonnonsuojelun, tie-
20620: mii valtion luonnonsuojeluvalvoja, joka on sisä- teellisen tutkimuksen, kansalaisten luonnonhar-
20621: asiainministeriön alainen. rastuksen tai ulkoilun kannalta on huomattava
20622: Valtion luonnonsuojeluvalvojan tehtävistä on yleinen merkitys. Suojelu voi koskea alueen
20623: säädetty erikseen. koko luontoa tahi vain sen tiettyjä aineksia,
20624: muodostumia, kasveja tai eläimiä. Suojelu voi
20625: 3 §. myös rajoittua alueen yleisten luonnonsuhtei-
20626: Läänissä valvoo, hoitaa ja edistää luonnonhoi- den ja maisemankuvan säilyttämiseen.
20627: toa ja -suojelua lääninhallitus. Lääninhallituksen Puu, puuryhmä tai muu kiinteä luonnonesine
20628: tulee kiinnittää erityistä huomiota kasvien, tai pinta-alaltaan vähäinen luonnonmuodostuma,
20629: eläinten ja maiseman yleiseen hoitoon ja suo- jota sen tieteellisen arvon, maisemallisen mer-
20630: jeluun, luonnonsuojelualueiden ja luonnonmuis- kityksen tai omalaatuisuuden perusteella tahi
20631: tomerkkien suojeluun sekä luontoa merkitsevästi muusta sellaisesta syystä on aihetta erityisesti
20632: muuttavien hankkeiden ja ulkomainontaa kos- suojella, voidaan tarvittavine ympäristöineen
20633: kevien säännösten noudattamisen valvontaan. määrätä rauhoitetuksi luonnonmuistomerkiksi.
20634: VII,41.-Mäkinen ym. 1787
20635:
20636: 6 §. tuksen 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu kiinni-
20637: Luonnonsuojelualueet ovat luonnonpuistoja, tetty ottamisoikeus. Milloin kysymyksessä ole-
20638: kansallispuistoja tai luonnon säästiöitä. vaa tilaa tahi aluetta rasittaa edellä mainittu
20639: Luonnonsuojelun kannalta erityisen arvokas oikeus, saadaan luonnonsäästiön perustamiseen
20640: 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu alue valtion kuitenkin suostua, jos oikeuden haltijat ovat
20641: maalla voidaan määrätä luonnonpuistoksi, jos antaneet kirjallisen suostumuksensa.
20642: se tarvitaan ensi sijassa tieteellistä tutkimusta Jos oikeuden haltija ei ole antanut 2 momen-
20643: varten, ja kansallispuistoksi, jos tarkoituksena tissa tarkoitettua suostumusta, on valtioneu-
20644: on alueen säilyttäminen ensi sijassa yleisenä vostolla, mikäli on kysymys. valtion tilasta, ja
20645: luonnonnähtävyytenä tai kansalaisten luonnon muussa tapauksessa lääninhallituksella kuiten-
20646: harrastuksen tai ulkoilun hyväksi. Muut luon- kin valta päättää luonnonsäästiön perustami-
20647: nonsuojelualueet ovat luonnonsäästiöitä. sesta, milloin sanotussa momentissa tarkoitettu
20648: oikeus on merkitykseltään vähäinen eikä luon-
20649: 7 §. nonsäästiön perustaminen sanottavasti huo-
20650: Luonnonpuiston ja kansallispuiston perusta- nonna oikeuden haltijan asemaa.
20651: misesta, luonnonpuiston ja kansallispuiston alan Jos 2 momentissa tarkoitettu vuokraoikeus,
20652: supistamisesta sekä luonnonpuiston ja kansallis- metsänhakkuuoikeus tai ottamisoikeus huomat-
20653: puiston rauhoituksen lakkauttamisesta osittain tavasti vaarantaa niitä tarkoitusperiä, joihin
20654: tai kokonaan säädetään lailla. luonnonsäästiön perustamisella pyritään, eivätkä
20655: oikeuden haltijat anna sanotussa momentissa
20656: 8 §. tarkoitettua suostumustaan, voidaan oikeus,
20657: Luonnonsäästiön perustamisesta valtion omis- mikäli kysymyksessä on valtion, kunnan tai
20658: tamalle alueelle päättää valtioneuvosto ja muun kuntainliiton omistamalle maalle perustettava
20659: omistajan alueelle siinä tapauksessa, että omis- luonnonsäästiö, omistajan hakemuksesta poistaa
20660: taja on itse hakenut luonnonsäästiön perusta- pakkolunastamalla.
20661: mista, se lääninhallitus, jonka alueella perustet-
20662: tava luonnonsäästiö kokonaan tai pääasiallisesti 9 §.
20663: sijaitsee, ja muussa tapauksessa valtioneuvosto Mitä 7 ja 8 §:ssä on säädetty luonnonsuo-
20664: 11 § :ssä säädetyssä järjestyksessä sisäasiainmi- jelualueen perustamisesta, koskee myös jo ole-
20665: nisteriön tai lääninhallituksen esityksestä taikka massa olevan luonnonsuojelualueen laajenta-
20666: kunnan tai kuntainliiton hakemuksesta. Jos mista.
20667: holhooja holtotin puolesta hakee luonnonsääs-
20668: tiön perustamista holhotin omistamalle alueelle, 10 §.
20669: on vastaavasti noudatettava, mitä holhouslain Luonnonmuistomerkin määrää rauhoitetuksi
20670: 39 §:ssä on säädetty oikeuden luvasta holhoo- valtion maalla se viranomainen, jonka hallin-
20671: jan myydessä holhotin kiinteää omaisuutta. nassa olevalla alueella luonnonmuistomerkki
20672: Luonnonsäästiön perustamiseen, joka ei ta- on, ja muun omistajan maalla siinä tapauksessa,
20673: pahdu pakkolunastusteitse, saadaan suostua että omistaja on its·e hakenut rauhoittamista,
20674: vain siinä tapauksessa, että esitetyn selvityksen asianomainen lääninhallitus, ja muussa tapauk-
20675: mukaan se tila, johon luonnonsäästiöksi tarkoi- sessa valtioneuvosto 11 §: ssä säädetyssä järjes-
20676: tettu alue kuuluu, ei ole konkurssipesään kuu- tyksessä lääninhallituksen esityksestä taikka
20677: lumisen tai ulosmittauksen vuoksi tai muusta kunnan tai kuntainliiton hakemuksesta.
20678: syystä myymis- tai hukkaamiskiellon alaisena
20679: eikä tilaa rasita maksamauoman kauppahinnan 11 ~.
20680: panttioikeus taikka saamisen suorittamisen tai Luonnonsuojelualueen perustamista ja laajen-
20681: määrätyn raha- tai tavaratulon kantamisoikeu- tamista sekä luonnonmuistomerkin rauhoitta-
20682: den vakuudeksi vahvistettu tai haettu kiinni- mista ja 8 § :n 4 momentissa tarkoitetun oikeu-
20683: tys tai kiinnitysasiain pöytäkirjaan tai ulos- den poistamista varten valtioneuvosto voi
20684: mitattujen kiinteistöjen luetteloon merkitty myöntää valtiolle, kunnalle tai kuntainliitolle
20685: panttioikeus, eikä luonnonsäästiöksi tarkoitet- oikeuden siinä järjestyksessä, kuin kiinteän
20686: tuun alueeseen kuulu sellaista aluetta, johon omaisuuden pakkolunastamisesta yleiseen tar-
20687: kohdistuu kiinnitetty tai rekisteröity vuokraoi- peeseen on säädetty, pakkolunastaa tarvittava
20688: keus, kiinnitetty metsänhakkuuoikeus tahi kiin- alue tai supistaa alueen käyttöoikeutta tahi
20689: nityksestä kiinteään omaisuuteen annetun ase- poistaa aluetta rasittava sivullisen oikeus.
20690: 1788 VII,41.- Luonnon hoito ja suojelu.
20691:
20692: Kun valtioneuvosto 8 §:n 1 momentin tai 4) maankamaran aineksen ottaminen ja pai-
20693: 9 §:n tai 10 §:n nojalla antaa päätöksen luon- kaltaan siirtäminen;
20694: nonsuojelualueen perustamisesta tai laajentami- 5) eläinten tappaminen sekä kaikenlainen
20695: sesta tahi luonnonmuistomerkin rauhoittami- pyydystäminen ja häiritseminen;
20696: sesta, on samalla, jos on kysymys muun kuin 6) pesien, munien, mädin sekä puiden, pen-
20697: valtion omistamasta alueesta, tehtävä päätös saiden ja muiden kasvien samoin kuin elävien
20698: tämän pykälän 1 momentissa tarkoitetusta pak- ja kuolleiden kasvinosien ottaminen ja vahin-
20699: kolunastamisesta. goittaminen;
20700: Milloin 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa ta- 7) muu toiminta, joka muuttaa luontoa tai
20701: pauksissa käytetään pakkolunastusmenettelyä, maisemakuvaa; sekä
20702: katsotaan luonnonsäästiön perustamisen ja laa- 8) moottorikäyttöisten kulkuvälineiden käyt-
20703: jentamisen sekä luonnonmuistomerkin rauhoit- tö.
20704: tamisen ja sivullisen oikeuden poistamisen tu- Luonnonpuistossa ja kansallispuistossa liik-
20705: levan voimaan, kun pakkolunastus on julistettu kumista, joka tapahtuu muussa kuin 13 §:n 1
20706: loppuun saatetuksi. momentissa mainitussa tarkoituksessa, voidaan
20707: järjestyssäännöissä rajoittaa.
20708: 12 §.
20709: Milloin luonnonsuojelualueen muodostamisen 14 §.
20710: valmistelemiseksi on katsottava olevan tarpeel- Luonnonpuistossa ja kansallispuistossa on
20711: lista, voidaan alue, joka myöhemmin saatetaan sallittu:
20712: pakkolunastaa 11 §:ssä säädetyssä järjestyksessä 1) maan ottaminen viljelykseen vartijan sekä
20713: tai määrätä luonnonsuojelualueeksi alueen tieteellisten laitosten sellaisen henkilökunnan,
20714: omistajan hakemuksesta, määrätä väliaikaisesti, joka vakinaisesti asuu luonnonsuojelualueella
20715: kuitenkin enintään kolmen vuoden ajaksi, suo- sekä näiden perheenjäsenten tarpeita varten;
20716: jeltavaksi 5 §:n 1 momentissa tarkoitetulla 2) porojen, hevosten ja lehmien laiduntami-
20717: tavalla. nen, sikäli kuin se paikkakunnan asukkaille on
20718: Edellä 1 momentissa tarkoitetusta väliaikai- ollut aikaisemmin sallittua ja on heille edelleen
20719: sesta 10uojelusta päättää valtion omistaman tarpeellista, ei kuitenkaan aitauksella ympäröi-
20720: alueen osalta valtioneuvosto ja muun omista- dyllä erityisellä alueella, sekä poronhoitoa var-
20721: jan omistaman alueen osalta siinä tapauksessa, ten välttämättömien kaarrepuiden otto ja muut
20722: että omistaja itse on hakenut alueelle väli- siihen rinnastettavat, porojen laiduntamista var-
20723: aikaista suojelua, se lääninhallitus, jonka ten välttämättömät toimenpiteet;
20724: alueella suojeltava kohde kokonaan tai pää- 3) nautintaniittyjen käyttö sekä siihen tar-
20725: asiallisesti sijaitsee, ja muussa tapauksessa val- peellisten aidas-, suova-, lato- ja katapuiden ot-
20726: tioneuvosto. Päätös voidaan .tehdä toistamiseen taminen asianomaisen viranomaisen osoituksen
20727: enintään yhden kerran. mukaan;
20728: 4) maankamaran aineksen ja puiden ottami-
20729: Mikäli päätös edellä 1 momentissa tarkoite- nen, moottorikelkan käyttö sekä muut toimen-
20730: tusta väliaikaisesta ·suojelusta koskee muuta piteet, mikäli ne ovat välttämättömiä luonnon-
20731: kuin valtion omistamaa aluetta eikä valtion suojelualueen käytön kannalta tarpeellisen tien
20732: omistamaa aluetta eikä hakijana ole alueen tai polun pitoon luonnonsuojelualueella tahi
20733: omistaja, on hakijan tai valtioneuvoston har- siellä tapahtuvaa vartijanasuntojen, tieteellisten
20734: kinnan mukaan valtion varoista suoritettava laitosten, näkö- ja palotornien, radio-, puhelin-
20735: alueen omistajalle alueen käyttöoikeuden väli- ja sähkölaitteiden sekä kansallispuistossa, si-
20736: aikaisen supistamisen edellyttämä kohtuullinen käli kuin se alueen luonnontilaa olennaisesti
20737: korvaus. muuttamatta on mahdollista, matkailuun ja ret-
20738: 13 §. keilyyn käytettävien rakennusten ja laitteiden
20739: Luonnonpuistossa ja kansallispuistossa on tarpeellista rakentamista, kunnossapitoa ja käyt-
20740: 14 §:ssä mainituin poikkeuksin kielletty: töä varten;
20741: 5) maankamaran aineksen ja puiden ottami-
20742: 1) maan ottaminen viljelykseen ja metsän- nen sekä muut työt, mikäli ne ovat välttämättö-
20743: hakkuu; miä kartoitusta tai maanmittaustöitä varten,
20744: 2) eläinten laiduntaminen; taikka geologista tutkimusta tai malminetsintää
20745: 3) maalle ja vesistöön rakentaminen; varten edellyttäen, että näistä töistä on etukä-
20746: VII,41.-Mäkinen ym. 1789
20747:
20748: teen ilmoitettu aluetta valvovalle viranomaiselle sisältää alueella kävijöiden noudatettavaksi tar-
20749: ja malminetsinnän osalta lisäksi huomioon ot- koitettuja ohjeita. .
20750: taen, mitä kaivoslaissa on säädetty;
20751: 6) sellainen puiden kaataminen, maankama- 16 §.
20752: ran aineksen ottaminen ja siirtäminen sekä Luonnonsäästiön perustamista ja luonnon-
20753: muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeen alueen ja muistomerkin rauhoittamista koskevassa päätök-
20754: sen ympäristön suojelemiseksi metsäpaloilta; sessä on määrättävä, missä tarkoituksessa ja mi-
20755: 7) marjojen ja sienien poimiminen, mikäli ten alue tai muistomerkki rauhoitetaan sekä
20756: järjestyssäännöissä ei jonkin alueen osalta ole miten sen hoito järjestetään. Luonnonsäästiön
20757: toisin määrätty; perustamispäätöksessä voidaan kokonaan tai
20758: 8) liiallisen lisääntymisen vuoksi tai muutoin osaksi saattaa voimaan 13 § :n 1 momentissa
20759: luonnonsuojelualueen tarkoituksen kannalta va- mainitut kiellot 14 §:n 1 momentissa säädetyin
20760: hingollisen kasvi- ja eläinlajin vähentäminen, mi- poikkeuksin sekä valtion maalla olevien luon-
20761: käli sHhen on saatu sisäasiainministeriön lupa; nonsäästiöiden osalta myös 13 § :n 2 momen-
20762: 9) tutkimus- ja opetustarkoituksia varten ta- tissa tarkoitettu valta järjestyssäännössä rajoit-
20763: pahtuva eläinten pyydystäminen sekä pesien, taa kulkuvälineiden käyttämistä ja liikkumista
20764: munien, mädin, kasvien, elävien ja kuolleiden luonnonsäästiön alueella.
20765: kasvinosien ja kivennäisten ottaminen, mikäli Muulle kuin valtion maalle perustetun luon-
20766: siihen on saatu sisäasiainministeriön lupa; nonsäästiön osalta antaa 14 §:n 1 momentin
20767: 10) kalastus ja kaatuneen puun käyttö tila- 8, 9 ja 12 kohdassa tarkoitettuun kasvi- ja
20768: päiseen tulentekoon, kuitenkin niin, että jär- eläinlajien vähentämiseen, eläinten pyydystä-
20769: jestyssäännössä ne voidaan, lukuun ottamatta miseen, luonnonesineiden ja kivennäisten otta-
20770: paikkakunnan väestön ennen luonnonsuojelualu- miseen sekä luonnonsäästiöiden tarkoituksen
20771: een perustamista saavuttamaa kalastusoikeutta, kannalta tarpeelliseen toimenpiteeseen luvan
20772: kieltää tai niitä alueellisesti ja suoritustavan asianomainen lääninhallitus.
20773: osalta rajoittaa; Valtion maalla olevaa luonnonsäästiötä var-
20774: 11) porojen laiduntamisessa tarpeellinen ten tarpeellisen järjestyssäännön valmistaa se vi-
20775: moottorikelkan käyttö sekä muitten moottori- ranomainen, jonka hallinnassa luonnonsäästiö
20776: käyttöisten kulkuvälineitten käyttö niitä varten on. Järjestyssäännölle on hankittava luonnon-
20777: mahdollisesti rakennetullia teillä tai osoite- hoitoviraston hyväksyminen.
20778: tullia reiteillä ja kaikkien kulkuvälineiden käyttö
20779: hätätapauksissa; sekä 17 §.
20780: 12) edellä erikseen mainitsemattomat sellai- Kun on tehty esitys tai hakemus, joka voi
20781: set toimenpiteet, jotka on tarpeellisia luonnon- johtaa pakkolunastusluvan antamiseen, voi lää-
20782: suojelualueen tarkoituksen kannalta, mikäli nii- ninhallitus kieltää alueen sellaisen käyttämisen,
20783: hin on saatu sisäasiainministeriön lupa. joka voi vaarantaa niitä tarkoitusperiä, joihin
20784: esityksellä tai hakemuksella pyritään. Läänin-
20785: Asetuksella voidaan 1 momentissa mainittu- hallituksen päätöstä on noudatettava, vaikka
20786: jen poikkeusten lisäksi yksittäistapauksissa sää- siihen olisi haettu muutosta, jollei valitusviran-
20787: tää sellaisia poikkeuksia 13 §:n 1 momentin omainen toisin määrää.
20788: määräyksistä, jotka ovat tarpeellisia merenkul- Edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto tu-
20789: kua ja sisävesiliikennettä palvelevien merkkien lee voimaan siitä lukien, kun lääninhallituksen
20790: ja laitteiden asettamiselle ja kunnossa pitämi- päätös on annettu todisteellisesti tiedoksi alueen
20791: selle tai jotka koskevat paikkakunnan asukkai- omistajalle ja haltijalle, ja on voimassa siihen
20792: den riistan pyyntiä tahi jotka ovat tarpeen sel- saakka, kun myönnetyn pakkolunastusluvan pe-
20793: laista hanketta varten, jolla elinkeinoelämän rusteella on haettu pakkolunastuksen toimeen-
20794: edistämisen kannalta tai muusta siihen verratta- panoa ja siitä on annettu todisteeilinen tieto
20795: vasta syystä on erittäin tärkeä yleinen merkitys. alueen omistajalle ja haltijalle. Jos pakkolunas-
20796: tuksen toimeenpanoa ei ole haettu asetetussa
20797: 1' §.
20798: Luonnonpuistot ja kansallispuistot ovat sisä-
20799: määräajassa, lakkaa kielto olemasta voimassa
20800: määräajan päättyessä. Jos valtioneuvosto ei
20801: asiainministeriön hallinnassa. myönnä pakkolunastuslupaa taikka jos esitys tai
20802: Sisäasiainministeriö laatii luonnonsuojelu- hakemus peruutetaan tai se muutoin raukeaa,
20803: aluetta koskevan järjestyssäännön, jonka tulee on siitä ilmoitettava lääninhallitukselle, jonka
20804: 1790 VII,41.- Luonnon hoito ja suojelu.
20805:
20806:
20807: tulee kumota kielto ja antaa siitä todisteellisesti kannalta on erittäin tärkeä merkitys. Luonnon-
20808: tieto alueen omistajalle ja haltijalle. hoitovirastolle on varattava tilaisuus lausunnon
20809: Siitä lukien kun pakkolunastuksen toimeen- antamiseen tässä tarkoitetusta hakemuksesta
20810: panoa on haettu ja siitä on annettu tieto alueen tai esityksestä.
20811: omistajalle ja haltijalle, on alueen käyttö sallittu Milloin luonnonsäästiö tai alue, jolla luon-
20812: vain sillä tavoin kuin 13 § :n 1 momentissa ja nonmuistomerkki on, tahi osa alueesta on
20813: 14 §:n 1 momentissa on säädetty. Rajoitus on pakkolunastettu muuhun tarkoitukseen taikka
20814: voimassa siihen saakka, kun pakkolunastus on pakkolunastuksella on perustettu alueeseen koh-
20815: julistettu loppuun saatetuksi, jollei toimitus distuva käyttö- tai ottamisoikeus taikka alueelle
20816: ole sitä ennen rauennut. Raukeamisesta on an- on vahvistettu asemakaava tai rakennuskaava
20817: nettava todisteeilinen tieto alueen omistajalle tahi yleisistä teistä annetussa laissa ( 24 3/54)
20818: ja haltijalle. tarkoitettu tiesuunnitelma ja tehty päätös tien
20819: Lääninhallituksella on kuitenkin valta myön- ,tekemisestä, lakkaa luonnonsäästiön perusta-
20820: tää alueen omistajalle tai haltijalle 3 momen- mista ja luonnonmuistomerkin rauhoittamista
20821: tissa tarkoitetuista rajoituksista sellaisia poik- koskeva päätös olemasta voimassa pakkolunas-
20822: keuksia, jotka eivät vaaranna niitä tarkoitus- tuksen, asema- tai rakennuskaavan tai tiesuun-
20823: periä joihin rauhoittamisella pyritään. nitelman käsittämän alueen osalta, kuitenkin
20824: niin, että tämä seuraamus kaavan vahvistami-
20825: 18 §. sen osalta koskee vain siinä tapauksessa rau-
20826: Alueen omistajalla ja haltijalla on siltä ajalta, hoitettua luonnonmuistomerkkiä, että se on jou-
20827: jona alue on 17 §:n nojalla väliaikaisten rajoi- tunut yleiseksi alueeksi muodostamisen osalta,
20828: tusten alaisena, sekä niissä tapauksissa, joissa taikka tiesuunnitelma koskee vain osaa alueesta,
20829: lääninhallitus kumoaa kiellon, myös kumoamis- voi 1 momentissa tarkoitettu viranomainen
20830: päätöksen ja sen tiedoksiantamisen väliseltä kumota perustamis- tai rauhoituspäätöksen jäl-
20831: ajalta, oikeus saada. pakkolunastuksen hakijalta jellä olevan osan kohdalta, jos luonnonsäästiön
20832: korvaus vastaavasti soveltaen, mitä kiinteän pysyttäminen tai luonnonmuistomerkin rauhoi-
20833: omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpee- tus ei luonnonhoidon ja -suojelun kannalta ole
20834: seen annetussa laissa on säädetty korvauksen enää tarkoituksenmukaista.
20835: suorittamisesta alueen omistajalle ja haltijalle
20836: pakkolunastettavan alueen haltuun ottamisesta 21 §.
20837: ennen pakkolunastuksen loppuun saattamista. Luonnonsuojelualue ja luonnonmuistomerkki
20838: on selvästi havaittavalla tavalla alueen haltijan
20839: 19 §. toimesta maastoon merkittävä. Sisäasiainminis-
20840: Luonnonsuojelualueen perustamista ja luon- teriö antaa tarvittaessa merkitsemisestä tarkem-
20841: nonmuistomerkin rauhoittamista koskeva pää- pia ohjeita.
20842: tös pysyy voimassa siinäkin tapauksessa, että Tarvittaessa on luonnonsuojelualueen rajat
20843: alue myydään pakkotoimin taikka muulla ta- käytävä noudattaen soveltuvin osin, mitä
20844: voin luovutetaan tai siirtyy toisen omaksi. jakolaissa (604/51) on rajankäynnistä sää-
20845: detty.
20846: 20 §. 22 §.
20847: Valtioneuvosto voi 8 ja 10 §:ssä tarkoitetun Luonnonsuojelualueen pe11!stamisesta ja luon-
20848: omistajan tai luonnonsäästiön perustamisesta nonmuistomerkin rauhoittamisesta on tehtävä
20849: taikka luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta merkintä maarekisteriin ja tilan kartalle tai,
20850: päättäneen viranomaisen hakemuksesta tai esi- mikäli on kysymys tilajärjestelmään kuulumat-
20851: tyksestä supistaa luonnonsäästiön alaa, muuttaa tomasta valtion maasta, kartalle ja maanmit-
20852: perustamispäätöksessä voimaan saatettuja mää- tauskonttorissa pidettävään luetteloon.
20853: räyksiä ja lakkauttaa luonnonsäästiön ja luon- Mikäli luonnonsuojelualue tai luonnonmuisto-
20854: nonmuistomerkin rauhoituksen, kun luonnon- merkin rauhoitus osaksi tai kokonaan lakkau-
20855: oloissa tai olosuhteissa muutoin on tapahtunut tetaan, on siitä tehtävä merkintä 1 momen-
20856: sellaisia muutoksia, joilla on olennainen merki- tissa mainittuihin asiakirjoihin.
20857: tys rauhoituksen kannalta, taikka kun luonnon-
20858: säästiötä tai osaa siitä tai sitä aluetta, jolla 23 §.
20859: rauhoitettu luonnonmuistomerkki on, tarvitaan Luonnonsäätiön perustamis- ja luonnonmuis-
20860: sellaista hanketta varten, jolla yleisen edun tomerkin rauhoituspäätös, joka on annettu
20861: VII,41.- Mäkinen ym. 1791
20862:
20863: alueen omistajan hakemuksesta tai valtion maan 4) yleiskaava-alueella ja alueella, jolle on pää-
20864: osalta viranomaisen esityksestä, samoin kuin tetty laatia tällainen kaava, mikäli mainituilla
20865: tällaisen päätöksen muuttamista sekä kysymyk- alueilla on voimassa rakennuslaissa (370/58)
20866: sessä olevan luonnonsäästiön ja luonnonmuisto· tarkoitettu maankamaran aineksen ottamista
20867: merkin rauhoituksen lakkauttamista koskeva koskeva kielto.
20868: päätös on annettava julkipanon jälkeen. Pää- 26 §.
20869: töksestä on lisäksi kuulutettava asianomaisessa Lupa 25 §:s~ä tarkoitettuun maankamaran
20870: kunnassa siten kuin julkisista kuulutuksista aineksen ottamiseen voidaan hakemuksesta
20871: annetussa laissa (34/25) on säädetty. myöntää sille, joka omistusoikeuden tai alueen
20872: Edellä 1 momentissa tarkoitettu luonnon- hallintaoikeuden perusteella luovuttaa maanka-
20873: säästiön perustaminen ja luonnonmuistomerkin maran ainesta tai, jos tämä on luovuttanut
20874: rauhoittaminen tulee sivulliseen nähden voi- toiselle aineksen yksinomaisen ottamisoikeuden,
20875: maan, kun päätöksestä on kuulutettu sano- sanotun oikeuden haltijalle. Hakemukseen on
20876: tussa momentissa mainitulla tavalla. liitettävä ottamissuunnitelma, jonka perusteella
20877: ottamisen vaikutusta maisemaan voidaan har-
20878: kita. Hakemus liitteineen on toimitettava kun-
20879: 3 luku. nalle. Kunnan on viipymättä toimitettava ha-
20880: Maiseman hoito ja suojelu. kemus edelleen 25 § :n · 1 momentissa tarkoi-
20881: tetulle viranomaiselle, jolloin mukaan on lii-
20882: Maankamara. tettävä kunnan lausunto hakemuksesta.
20883: Mikäli kunta katsoo, että ottamisalue olisi
20884: 24 §. rauhoitettava muodostamaila siitä luonnonsuoje-
20885: Kiven, soran, hiekan, saven, mullan, tur- lualue, tehköön 8 §:ssä tarkoitetun hakemuk-
20886: peen ja muun maankamaran aineksen ottami- sen.
20887: nen ja suoritettava ottamispaikka siistittävä Ottamissuunnitelmasta, joka 1 momentin mu-
20888: siten, että ottamisesta aiheutuva vahingollinen kaan on liitettävä 25 §:ssä tarkoitettuun hake-
20889: vaikutus maisemaan, erityisesti siihen maise- mukseen, säädetään tarkemmin asetuksessa.
20890: maan, joka näkyy yleiseltä kulkuväylältä tai
20891: muulta yleiseltä paikalta, jää olosuhteet huo- 27 §.
20892: mioon ottaen vähäiseksi. Siistimisvelvollisuutta Milloin 26 §:n 1 momentissa tarkoitettu
20893: ei kuitenkaan ole sellaisen ottamisen osalta, hakemus ja siihen liittyvä ottamissuunnitelma
20894: joka on tapahtunut ennen tämän lain voimaan- on esitetty 25 §:n 1 momentissa mainitulle
20895: tuloa. viranomaiselle, on viranomaisen päätettävä ha-
20896: 25 §. kemuksen hylkäämisestä tai hyväksymisestä,
20897: Kiven, soran, hiekan, saven, mullan, turpeen ennen kuin 60 päivää on kulunut hakemuksen
20898: ja muun maankamaran aineksen· ottaminen ko- esittämisestä. Mikäli hakemuksen hylkäämi-
20899: titarvekäyttöä suuremmassa määrin on sallittua nen johtuu siitä, ettei ottamissuunnitel-
20900: maalaiskunnassa lääninhallituksen sekä kaupun- maa ole laadittu 26 § :n 1 momentissa mai-
20901: gissa maistraatin tai järjestysoikeuden ja kaup- nitulla tavalla tai siitä, että se on 24 §:n vas-
20902: palassa järjestysoikeuden luvalla. tainen, on päätökseen liitettävä maininta siitä,
20903: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske miltä osin suunnitelma ei täytä 24 § :n tai
20904: maankamaran aineksen ottamista: 26 §:n 1 momentin vaatimuksia.
20905: 1) joka suoritetaan vesilain (264/61) tai
20906: kaivoslain (503/65) nojalla; 28 §.
20907: 2) joka sisältyy ottamispaikalla suoritettavaan Maankamaran aineksen ottamisen saa aloit-
20908: talonrakennukseen tahi maan- tai vesirakennus- taa vasta sen jälkeen, kun 25 § :n 1 momentissa
20909: työhön taikka muuhun sellaiseen työhön, jonka mainittu viranomainen on hyväksynyt 26 §:n
20910: varsinaisena tarkoituksena ei ole aineksen siir- 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen ja vah-
20911: täminen alueelta tai sen käyttäminen pois vie- vistanut siihen liittyvän ottamissuunnitelman.
20912: täviin tuotteisiin;
20913: 3) asemakaava- tai rakennuskaava-alueella Ulkovarastointi ja jätteet.
20914: sekä sellaisella alueella, jolla on voimassa ra-
20915: kennuskielto tällaisen kaavan laatimista varten; 29 §.
20916: sekä Pitkäaikaiseksi tarkoitettu muun kuin puu-
20917: 1792 VII,41.- Luonnon hoito ja suojelu.
20918:
20919:
20920: tavaran varastointi ulkosalle asemakaava-aluei- Ulkomainokset, jotka koskevat 1 momen-
20921: den ulkopuolella on suoritettava niin, että siitä ,tissa tarkoitettua määrättyä tilaisuutta, tai vaa-
20922: aiheutuva vahingollinen vaikutus yleiseltä kul- lia, saa asettaa paikalleen aikaisintaan kuu-
20923: kuväylältä tai muulta yleiseltä paikalta näky- kautta ennen tilaisuutta tai vaalitoimitusta, ja
20924: vään maisemaan jää niin vähäiseksi kuin olo- on sen, jonka toimesta ulkomainokset on ase-
20925: suhteet huomioon ottaen on mahdollista. tettu, poistettava ne viikon kuluessa tilaisuu-
20926: den pitämisestä tai vaalin toimittamisesta.
20927: 30 §.
20928: Luontoon ei saa jättää näkyville paperia, la- 33 §.
20929: sia, muovia, romua eikä muita jätteitä niin, Talonrakennus-, maanrakennus- ja vesiraken-
20930: että siitä aiheutuu roskaantumista tai maiseman nustyömaalla on 31 §:ssä mainitussa tarkoi-
20931: rumentumista, taikka maankamaran tai muun tuksessa tapahtuva rakennustyöhön liittyvä ui.
20932: luonnon saastumista. komainonta sallittu työn kestämisaikana.
20933: Jätteiden kaatopaikat on sijoitettava ja hoi-
20934: dettava siten, että niistä aiheutuva maiseman 34 §.
20935: rumentuminen sekä luonnon ja muun ympä- Lääninhallituksella on maalaiskunnassa sekä
20936: ristön saastuminen jäävät olosuhteet huomioon maistraatilla tai järjestysoikeudella kaupungissa
20937: ottaen mahdollisimman vähäiseksi. ja järjestysoikeudella kauppalassa valta hake-
20938: muksesta myöntää määräämillään ehdoilla poik-
20939: Ulkomainonta. keuksia 32 ja 33 §:ssä säädetyistä rajoituksista,
20940: milloin sitä on pidettävä liikenteen tai matkai-
20941: 31 §. lun kannalta taikka muun sellaisen syyn vuoksi
20942: Asemakaava- ja rakennuskaava-alueiden ja tarpeellisena.
20943: sellaisten alueiden ulkopuolella, joilla on voi.
20944: massa rakennuskielto tällaisen kaavan laatimis- 35 §.
20945: ta varten, saa mainos-, propaganda- tai muussa Mitä edellä tässä luvussa on säädetty, ei
20946: sellaisessa tarkoituksessa sijoittaa ulkosalle vain aiheuta muutosta muissa säännöksissä tai mää-
20947: 32-34 §:ssä .tarkoitetuissa tapauksissa mainok- räyksissä 31 §:ssä mainitussa tarkoituksessa
20948: sia ja julisteita sekä tauluja ja muita laitteita, suoritettavalle ulkomainonnalle asetettuihin an-
20949: ja on nämä ulkomainokset laadittava ja sijoi- karampiin tai sellaisiin rajoituksiin, jotka eivät
20950: tettava siten, että ne mahdollisimman hyvin perustu tämän luvun säännöksiin.
20951: sopeutuvat ympäristöönsä.
20952: Asemakaava- ja rakennuskaava-alueilla ja 1
20953: momentissa tarkoitetuilla rakennuskieltoalueilla 4 luku.
20954: noudatetaan ulkomainonnan osalta, mitä siitä
20955: erikseen säädetään tai määrätään. Kasvien ja eläinten yleissuojelu.
20956:
20957: 32 §. 36 §.
20958: Ulkomainonta on 31 §:ssä mainitussa tar. Milloin jokin kasvilaji on vaarassa hävitä tai
20959: koituksessa sallittu, mikäli se koskee määrät- sen erityiseen suojelemiseen muutoin on aihet-
20960: tyä kokous-, valistus-, taide-, urheilu-, huvi- tai ta, voidaan tällainen laji valtioneuvoston pää-
20961: muuta sellaista tilaisuutta taikka valtiollisia, töksellä koko maassa tai jollakin alueella rau-
20962: kunnallisia tai muita vaaleja. Niin ikään saa- hoittaa taikka kieltää sen kerääminen ja kau-
20963: daan sellaiseen rakennukseen, jossa olevaa huo- pittelu tai näitä toimia rajoittaa.
20964: neistoa käytetään kokous-, liike-, työ-, toimisto-
20965: tai liikuntatarkoitukseen, ja tällaiseen tarkoi- 37 §.
20966: tukseen käytettävään kioskiin, kojuun ja muu- Nisäkkäät ja linnut, jotka eivät ole riista-
20967: hun vastaavaan kevyeen rakennelmaan kiinnit- eläimiä, ovat aina rauhoitettuja lukuun otta-
20968: tää sekä mainittujen rakennusten välittömään matta lajeja, jotka niiden aiheuttaman vahin-
20969: läheisyyteen, ei kuitenkaan 50 metriä kauem- gon tai muun erityisen syyn vuoksi valtioneu-
20970: maksi rakennuksesta, samoin kuin tehdasalueel- voston päätöksellä koko maassa tai jonkin
20971: le sijoittaa ulkomainoksia, jotka koskevat pai- alueen osalta erikseen määrätään.
20972: kalla harjoitettavaa toimintaa ja siellä myytä- Milloin muun kuin nisäkkäisiin tai lintuihin
20973: viä tai valmistettavia tavaroita. kuuluvan eläinlajin erityinen suojeleminen on
20974: VII,41.- Mäkinen ym. 1793
20975:
20976: tarpeen lajin säilymiseksi tai muusta erityisestä lisuuden tai muun elinkeinon harjoittamiseen,
20977: syystä, voidaan tällainen laji koko maassa tai rakennus- tai varastopaikaksi, tie- tai ulkoilu-
20978: jollakin alueella valtioneuvoston päätöksellä alueeksi taikka muuhun sellaiseen tarkoituk-
20979: rauhoittaa. seen.
20980: Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen rau- Luonnonhoitoviranomainen voi määräaikai-
20981: hoitettujen eläinten tappaminen, pyydystäminen sesti, kuitenkin enintään 2 vuoden ajaksi, ra-
20982: ja häiritseminen on kielletty eikä näiden munia joittaa maan käyttöä 1 momentissa mainittui-
20983: ja pesiä saa ottaa tai vahingoittaa. hin tarkoituksiin, mikäli jonkin kasvi- tai eläin-
20984: lajin suojelu sitä välttämättä vaatii.
20985: 38 §.
20986: Edellä 36 ja 37 § :ssä tarkoitetuista rauhoi- 41 §.
20987: tusmääräyksistä saa poiketa silloin, kun se on Nitä eläimiä tai niiden nahkoja tahi lintujen
20988: välttämätöntä välittömästi uhkaavan merkittä- munia taikka kasveja, jotka kuuluvat tämän
20989: vän vahingon torjumiseksi tahi rakennuksen lain nojalla kokonaan rauhoitettuihin lajeihin,
20990: tai laitteen suojelemisen tai tarkoituksenmukai- ei saa luovuttaa, vastaanottaa tai muulla ta-
20991: sen käyttämisen takia. valla hankkia eikä pitää hallussaan, ellei siihen
20992: Milloin jokin tämän lain taikka sen nojalla ole saatu sisäasiainministeriön lupaa tai esinettä
20993: annetun valtioneuvoston päätöksen mukaan rau- ole laillisesti saatu ennen tämän lain voimaan-
20994: hoitettu eläin- tai kasvilaji on haitallisessa mää- tuloa. Tätä lupaa ei kuitenkaan tarvita kun on
20995: rin lisääntynyt tai muutoin osoittautunut va- myönnetty 38 §:n 3 momentissa tarkoitettu
20996: hingolliseksi, voi sisäasiainministeriö myöntää poikkeus rauhoituksesta.
20997: poikkeuksia säädetystä rauhoituksesta.
20998: Tieteellistä tai opetustarkoitusta varten taik-
20999: ka milloin olosuhteet huomioon ottaen on ole-
21000: massa muu hyväksyttävä syy, voi sisäasiain- 5 luku.
21001: ministeriö yksittäistapauksissa myöntää poik- Erinäisiä säännöksiä.
21002: keuksia säädetystä rauhoituksesta.
21003: 42 §.
21004: 39 §. Jos joku rikkoo
21005: Nisäkkäiden ja lintujen pyynti, joka 37 §:n 1) niitä määräyksiä, joita 13 ja 14 §:n mu-
21006: 1 momentissa tarkoitetulla valtioneuvoston pää- kaan on luonnonpuiston ja kansallispuiston osal-
21007: töksellä on sallittu, voi tapahtua vain alueella, ta noudatettava tahi jotka 16 §:ssä tarkoite-
21008: jolla asianomaisella on oikeus tai lupa metsäs- tulla päätöksellä on luonnonsäästiön tai luon-
21009: tyksen harjoittamiseen, ja on pyyntineuvoista nonmuistomerkin osalta saatettu noudatetta-
21010: ja -tavoista, pyynnin valvonnasta ja kuolleina viksi;
21011: tavatuista eläimistä sekä eläinten maahan tuon- 2) 17 § :n 1 momentissa tarkoitettua läänin-
21012: nista ja maasta viennistä soveltuvin osin voi- hallituksen kieltoa tai sanotun pykälän 3 mo-
21013: massa, mitä metsästyslainsäädännössä on sää- mentin säännöksiä;
21014: detty. 3 ) maankamaran aineksen ottamista koske-
21015: Edellä 37 §:n 1 momentissa tarkoitetussa via 25 § :n ja 28 § :n :säännöksiä;
21016: valtioneuvoston päätöksessä voidaan määrätä, 4) 30 §:n 1 momentissa tarkoitettua kiel-
21017: ettei metsästyslainsäädännön tämän pykälän 1 toa;
21018: momentissa mainittuja säännöksiä sovelleta
21019: määrättyjen lajien osalta. 5 ) 3 luvun säännöksiä ulkomainonnasta;
21020: Mitä 1 momentissa on säädetty pyyntineu- 6) 36 § :n nojalla annetun määräyksen tai
21021: voista ja -tavoista, ei sovelleta 38 § :n 3 mo- kiellon;
21022: mentissa tarkoitetun poikkeusluvan nojalla ta- 7) 37 §:n 3 momentissa tarkoitettuja kiel-
21023: pahtuvaan pyydystämiseen. toja;
21024: 8) 38 §: n säännöksiä sallituista pyyntineu-
21025: 40 §. voista tai -tavoista;
21026: Tässä luvussa tai sen säännösten nojalla mää- 9) niitä säännöksiä, jotka eläinten maahan
21027: rätty eläin- ja kasvilajien rauhoittaminen ei estä tuonnista tai maasta viennistä 39 §:n mukaan
21028: maan käyttämistä maa- ja metsätalouden, teol- ovat voimassa; taikka
21029: 225 156/72
21030: 1794 VII,41. -Luonnon hoito ja suojelu.
21031:
21032:
21033: 10) 41 §:ssä tarkoitettua kieltoa; maksetaan etukäteen valtion varoista ja peri-
21034: tuomittakoen hänet sakkoon luonnonsuojelu- tään asianomaiselta siinä järjestyksessä, kuin
21035: rikkomuksesta. Rikkomuksen kautta saatu hyö- julkisten saatavien ulosotosta on säädetty.
21036: ty voidaan lisäksi tuomita valtiolle menetetyksi. Milloin joku ryhtyy voimassa olevien rau-
21037: Joutsenen, maakotkan, merikotkan ja kala- hoitusmääräysten tahi 17 §:ssä tarkoitettujen
21038: sääsken luvattomasta tappamisesta, haavoitta- alueen käyttörajoitusten tai ulkomainennalle
21039: misesta tai elävänä pyydystämisestä olkoon ran- asetettujen rajoitusten vastaisiin toimenpiteisiin
21040: gaistus sakkoa tai enintään vuosi vankeutta. taikka rikkoo 24, 25, 28 tai 49 §:n säännök·
21041: Joka pyydystää 39 §: ssä tarkoitettuja eläi- siä tai ottaa maankamaran ainesta vastoin 27
21042: miä alueella, jolla häneliä ei ole metsästys- §:n mukaisesti hyväksyttyä suunnitelmaa, on
21043: oikeutta tai -lupaa, tahi joka tällaisella alueella maalaiskunnassa nimismiehellä sekä kaupungis-
21044: anastaa kuolleena tavattuja eläimiä, rangaista- sa ja kauppalassa maistraatilla tai järj,estys-
21045: koen niin kuin rikoslaissa on säädetty luvatto- oikeudella valta tarkoituksenmukaisella tavalla
21046: masta riistaeläinten metsästämisestä ja kuol- keskeyttää toimenpiteet. Nimismiehen on vii-
21047: leena löydetyn riistan anastamisesta. vytyksettä ilmoitettava asiasta lääninhallituk-
21048: selle, joka voi peruuttaa nimismiehen keskeyt-
21049: 43 §. tämistoimenpiteet.
21050: Sillä, jonka tehtävänä on valvoa luonnon-
21051: hoitomääräysten noudattamista, on oikeus ottaa 45 §.
21052: talteen metsästys-, keräily- ja muut välineet, Milloin todennäköisin perustein epäillään,
21053: joita on käytetty tai aiotaan käyttää luonnon- että tämän lain säännöksiä tai niiden nojalla
21054: hoitomääräyksen vastaiseen tekoon, samoin annettuja määräyksiä on rikottu, on tämän lain
21055: kuin tällaisella teolla hankitut esineet. noudattamisen valvontaa hoitavilla valtion ja
21056: Luonnonhoitomääräysten vastaisella teolla kunnan viranomaisilla oikeus suorittaa alueella
21057: hankitut esineet taikka, jos niitä ei ole otettu tarkastus.
21058: 1 momentin nojalla talteen eivätkä ne myös- Edellä 1 momentissa tarkoitetuilla luonnon-
21059: kään ole enää rikkojan hallussa, niiden arvo hoitoviranomaisilla on oikeus luonnonsuojelu-
21060: on tuomittava valtiolle menetetyksi. alueen perustamista ja luonnonmuistomerkin
21061: Edellä 1 momentissa tarkoitettujen välinei- rauhoittamista koskevissa tehtävissä kulkea toi-
21062: den ja luonnonhoitomääräysten vastaisella teol- selle kuuluvalla alueella.
21063: la saadun taloudellisen hyödyn tuomitsemisesta Poliisiviranomainen on velvollinen antamaan
21064: valtiolle menetetyksi sekä tällaisesta teosta seu- 1 ja 2 momentissa mainituissa tapauksissa
21065: raavasta vahingonkorvausvelvoilisuudesta on virka-apua.
21066: voimassa, mitä rikoslaissa on säädetty.
21067: 46 §.
21068: 44 §. Kunnalle ja kuntainliitolle voidaan myöntää
21069: Jos joku menettelee vastoin 24 ja 29 §:n, valtion tulo- ja menoarvion rajoissa avustusta
21070: 30 §:n 2 momentin, 31 §:n 1 momentin tahi kustannuksiin, jotka aiheutuvat alueen pakko-
21071: 32 tai 33 §:n säännöksiä taikka ryhtyy muu- lunastamisesta tai ostamisesta luonnonsäästiön
21072: hun toimenpiteeseen vastoin tämän lain sään- perustamista tai luonnonmuistomerkin rauhoit-
21073: nöksiä tai niiden nojalla annettuja kieltoja tai tamista varten.
21074: määräyksiä tahi laiminlyö lain tai sanottujen
21075: määräysten mukaisen velvollisuutensa, on maa- 47 §.
21076: laiskunnassa lääninhallituksella sekä kaupungis- Hallintoviranomaisen tämän lain nojalla an-
21077: sa ja kauppalassa, sikäli kuin mainitut sään- tamaan päätökseen haetaan muutosta, sikäli
21078: nökset niitä koskevat, maistraatilla ja järjestys- kuin tämän pykälän säännöksistä ei muuta
21079: oikeudella valta käyttämällä uhkasakkoa tai johdu, siinä järjestyksessä kuin muutoksenhaus-
21080: sillä uhalla, että tekemättä jätetty suoritetaan ta hallintoasioissa on erikseen säädetty.
21081: laiminlyöjän kustannuksella, määrätä oikaista- Maistraatin ja järjestysoikeuden päätöksestä
21082: vaksi sen, mitä oikeudettomasti on tehty tai saa 30 päivässä päätöksen tiedoksiannosta lu-
21083: laiminlyöty, tahi uhkasakkoa käyttämällä kiel- kien valittaa lääninhallitukseen.
21084: tää jatkamasta oikeudenvastaista meneuelyä. Kunnalla on siinäkin tapauksessa, ettei se
21085: Teettämisuhalla suoritetun työn kustannukset ole asianosainen, oikeus valittaa valtioneuvoston
21086: VII,41. -Mäkinen ym. 1795
21087:
21088: ja lääninhallituksen 8 §:n 1 momentin ja 10 §:n 51 §.
21089: 1 momentin nojalla antamasta päätöksestä, Tämä laki tulee voimaan pa1vana
21090: 27 §: ssä tarkoitetusta maistraatin ja järjestys- kuuta 19 , ja sillä kumotaan 23 päivänä
21091: oikeuden päätöksestä siltä osin kuin päätös helmikuuta 1923 annettu luonnonsuojelulaki
21092: sisältää mainituissa lainkohdissa tarkoitetun (71/23) siihen myöhemmin tehtyine muutok-
21093: suunnitelman hyväksymisen, samoin kuin 34 sineen, eräiden luonnonsuojelualueiden perus-
21094: §: ssä tarkoitetusta päätöksestä ja, mikäli sano- tamisesta valtionmaille 18 päivänä helmikuuta
21095: tussa lainkohdassa tarkoitetun päätöksen on 1938 annetun lain (83/38) 16 §,eräiden uusien
21096: antanut maistraatti tai järjestysoikeus, siitä 2 luonnonsuojelualueiden perustamisesta valtion-
21097: momentin nojalla tehdyn valituksen johdosta maille 21 päivänä joulukuuta 1956 annetun lain
21098: lääninhallituksen antamasta päätöksestä, jolla on (634/56) 25 § ja Karkalin luonnonpuistosta
21099: myönnetty poikkeus ulkomainontaa koskevista 24 päivänä heinäkuuta 1964 annetun lain (432/
21100: rajoituksista. 64) 3 §.
21101: Lääninhallituksen 27 §:ssä tarkoitettuun pää- Tämän lain voimaantulosta lukien muuttu-
21102: tökseen ja päätökseen, jonka lääninhallitus on vat aikaisemman lainsäädännön nojalla perus-
21103: antanut 2 momentin nojalla tehdyn valituksen tetut luonnonsuojelualueet ja luonnonmuisto-
21104: johdosta, ei saa hakea muutosta siltä osin kuin merkit tässä laissa tarkoitetuiksi luonnonsuoje-
21105: päätös sisältää suunnitelman hyväksymisen. lualueiksi ja luonnonmuistomerkeiksi seuraa-
21106: Valitusasiat, jotka koskevat 27 §: ssä tar- vasti:
21107: koitettua suunnitelmaa, on käsiteltävä kiireelli- 1) yleiset luonnonsuojelualueet luonnonpuis-
21108: sesti. toiksi, kuitenkin niin, että Salamanperän ja
21109: 48 §. Sompion luonnonsuojelualueet muuttuvat kan-
21110: Tähän lakiin tai sen nojalla annettuihin mää- sallispuistoiksi sekä Jussarön ja Sinivuoren
21111: räyksiin perustuva päätös ja muu toimituskirja luonnonsuojelualueet luonnonsäästiöiksi;
21112: ovat vapaat leimaveroista, kuitenkin niin, että 2) erityiset luonnonsuojelualueet kansallis-
21113: muut leimaverovelvolliset kuin kunta ja kun- puistoiksi lukuun ottamatta Viikin ja Langin-
21114: tainliitto maksavat leimaveron 17 § :n 4 mo- kosken luonnonsuojelualueita;
21115: mentissa, 20 §:n 1 momentissa, 27 ja 34 §:ssä 3) Viikin ja Langinkosken erityiset luonnon-
21116: tarkoitetuissa asioissa. suojelualueet sekä muut sellaiset suojelualueet,
21117: Järjestyssääntöjä, joita tarkoitetaan 15 § :n jotka eivät sisälly 1 tai 2 kohtaan, luonnon-
21118: 2 momentissa ja 16 §:n 3 momentissa, on sisä- säästiöiksi; sekä
21119: asiainministeriön määräämästä kohtuullisesta 4) luonnonmuistomerkit rauhoitetuiksi luon-
21120: maksusta pidettävä yleisön saatavana. nonmuistomerkeiksi.
21121: Edellä 2 momentissa luonnonsäästiöiksi muu-
21122: 49 §. tettujen Jussarön, Sinivuoren, Viikin ja Lan-
21123: Milloin maankamaran ottamista aiotaan jat- ginkosken luonnonsuojelualueiden osalta mää-
21124: kaa kahdeksan kuukauden kuluessa tämän lain rätään valtioneuvoston päätöksellä, miten ne
21125: voimaantulosta lukien ottamispaikasta, josta ai- ovat rauhoitettuja. Tällöin noudatetaan sovel-
21126: nesta on otettu ennen sanottua ajankohtaa, on tuvin osin 16 §:n 1 momentin säännöksiä. Val-
21127: siitä tehtävä 26 §:n 1 momentissa tarkoitettu tioneuvoston päätöksellä voidaan mainitut luon-
21128: hakemus neljän kuukauden kuluessa lain voi- nonsäästiöt myös lakkauttaa ja muuttaa niiden
21129: maantulosta lukien. Tähän ottamiseen sovelle- rajoja.
21130: taan vastaavasti, mitä 28 §:ssä säädetään. Ennen tämän lain voimaantuloa perustettujen
21131: Jos maankamaran aineksen ottamisen uudel- luonnonsuojelualueiden osalta voidaan asetuk-
21132: leen aloittaminen tapahtuu 1 momentissa mai- sella yksittäistapauksessa säätää muitakin kuin
21133: nitun kahdeksan kuukauden päättymisen jäl- 14 §:n 2 momentissa tarkoitettuja poikkeuksia
21134: keen, on ottamiseen sovellettava 25 § :n 1 mo- 13 § :n määräyksistä, sikäli kuin tällaisia poik-
21135: mentin säännöstä sekä asian muuhun käsitte- keuksia on sanottuna ajankohtana voimassa
21136: lyyn ja ottamisen aloittamiseen 26-28 § :n kysymyksessä olevan luonnonsuojelualueen osal-
21137: säännöksiä. ta.
21138: 50 §. Tämän lain 29 § :n säännöstä ulkosalle va-
21139: Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- rastoinnista ei kolmen vuoden aikana lain voi-
21140: töönpanosta annetaan asetuksella. maantulosta lukien sovelleta sellaiseen varas-
21141: 1796 VI1,41.- Luonnon hoito ja suojelu.
21142:
21143:
21144: toon, joka on perustettu ennen lain voimaan- voimaantuloa, saadaan, mikäli ne ovat aikai-
21145: tuloa. sempien säännösten mukaisia, pitää paikallaan
21146: Sellaiset tämän lain vastaiset ulkomainokset, kolmen vuoden ajan lain voimaantulosta lu-
21147: jotka on asetettu paikalleen ennen tämän lain kien.
21148:
21149:
21150: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
21151:
21152: V. 0. Mäkinen. Kalevi Sorsa.
21153: Eero Salo. Valdemar Sandelin.
21154: 1797
21155:
21156: VII,42.- Lak.al. n:o 240.
21157:
21158:
21159:
21160:
21161: Kalavaineo ym.: Ehdotukset rannansuojelulaiksi ja laiksi kaavoi-
21162: tusalueiden jakolain muuttamisesta.
21163:
21164:
21165: E d u s k u n n a lr1 e.
21166:
21167: Hallituksen 10 patvana helmikuuta 1967 meen huviloista. Muillakin talousalueilla hel-
21168: eduskunnaJ.le antama ja sittemmin peruuttama sinkiläisten osuus huvilanomistajien joukossa
21169: esitys rannansuojelulaiksi ja siihen liittyväksi dli verraten korkea, mikä ilmeisesti ainakin
21170: laiksi kaavoitusalueiden jakolain muuttamisesta osaksi johtui lähempänä pääkaupunkia sijaitse-
21171: on mielestämme kaikin puolin kannatettava ja vien vapaiden ranta-alueiden vähenemisestä.
21172: aiheellinen ja jopa kiireellinen. Olemme sitä Käyttökelpoisten ranta-alueiden vähenemi-
21173: mieltä, että eduskunnan tulisi käsitellä se laki- nen ilmenee myös siinä, että huvilarakentami-
21174: aloitteen pohjalta. sen voimakkaasta vuotuisesta kökonaiskasvusta
21175: Rakentaminen meren tai vesistön rannalle huolimatta huviloiden vuotuinen lisäys Uudel-
21176: on viimeisten vuosikymmenien aikana maas- lamaalla, Etelä-Hämeessä ja Vaasan rannikko-
21177: samme voimakkaasti lisääntynyt. Tämä on joh- alueella oli jo 1960-luvun alussa pienempi kuin
21178: tunut erityisesti loma-asutuksen nopeasta kas- edellisinä vuosina. Samaa kehityssuuntaa osoit-
21179: vusta. Kun k01ko maassa 19.30-luvulla hankit- taa se, että vuosina 1961 ja 1962 huviloiden
21180: tiin keskimäärin 900 uutta huvilaa vuotta määrä lisääntyi Kaakkois- ja Keski-Suomen ta-
21181: kohti, oli vastaava määrä 1950-luvulla jo vii- lousalueilla miltei yhtä paljon kuin muutamilla
21182: sinkertainen ja 1960-luvun puolivälissä lähes huvila-asutuksen kannalta perinteellisillä taJ.ous-
21183: kymmenkertainen. Vuonna 1962 huvilakiin- alueilla.
21184: teistöjen määrä ylitti 100 000 kiinteistön rajan Arvioitaessa huvilarakentamisen tulevaa ke-
21185: ja lienee nykyisin ainakin noin 150 000. Enim- hitystä on otettava huomioon myös elintason
21186: mät sijaitsevat ranta-alueilla. Yhdeksällä kym- noustessa enenevä pyvkimys oman kesäasunnon
21187: menestä on oma ranta. hankkimiseen. Niinpä Ruotsissa vuonna 196.3
21188: Va:ltakunnan eri osia silmällä pitäen on hu- suoritetun tutkimuksen mukaan 20 prosenttia
21189: vila-asutuksen pääpaino selvästi etelässä. Vii- taajamatalouksista jo omisti oman kesämökin
21190: dellä Etelä-Suomen talousalueella sekä Vaasan ja 64 prosenttia pyvki sellaisen hankkimaan.
21191: rannikkoalueelia sijaitsi vuonna 1962 yli kolme Oireellista on myös huvilanomistuksen leviä-
21192: neljännestä kaikista huviloista. minen maassamme viime vuosina maalaisikun-
21193: Merenrannikko- ia saaristokunnissa oli huvi- tienkin taajamaväestön keskuuteen. Vuonna
21194: loista vielä vuonna 19.39 55 prosenttia, mutta 1940 oli huviloista vain noin 5 prosenttia maa-
21195: vuoteen 1962 mennessä tämä osuus oli alentu- laiskunnissa asuvien omistuksessa, mutta vuon-
21196: nut 42 prosentiksi. na 1962 heidän osuutensa oli jo lähes 20 pro-
21197: Yleensä huvila-asutus on keskittyny,t kau- senttia.
21198: punkien ja kauppaloiden naapurikuntiin ja Ranta-alueet ovat näin ollen useilla pai,kka-
21199: muihin alle .30 kilometrin päässä sijaitseviin kunnilla ja eräissä tapauksissa kokonaisilla ta-
21200: maalaiskuntiin. Näissä kunnissa oli huviloista lousalueillaldn vaarassa tulla käytetyksi .Joma-
21201: vuonna 1962 yli kolme neljännestä. Huvilat asutukseen siinä määrin, ettei mm. ulkoi1un,
21202: olivat pääasiallisesti asianomaisen kaupungin matkailun ja muun vivkistystoiminnan tarpeita
21203: tai kauppalan asukkaiden omistuksessa. Hel- voida riittävästi tyydyttää, kun otetaan huo-
21204: singin ja sen lähikuntien asukkaat omistivat mioon myös alueilla oleva varsinainen asutus.
21205: kuitenkin yli puolet paitsi Helsingin lähiseu- Vapaa-ajan lisääntyessä mainittuihin tarpeisiin
21206: dun myös muun Uudenmaan ja Salon seudun tulisi kuitenkin kiinnittää entistä suurempaa
21207: huviloista sekä lähes 40 prosenttia Kanta-Hä- huomiota. Tämän vuoksi ja myös maisemaku-
21208: 1798 VII,42.- Ehdotus rannansuojelulaiksi.
21209:
21210:
21211: van suojelemisen sekä muutoinkin huvila-asu- tava rakennuksen sopeutumista rantamaise-
21212: tu'ksen tarkoituksenmukaisen suunnittelun kan- maan. Tämän vaatimuksen tehostamiseksi ja
21213: nalta on pidettävä välttämättömänä ranta- valvomiseksi ehdotetaan lakiin otettavaksi myös
21214: alueiden rakentamisen järjestämistä ja !teho- eräitä yleisiä säännöksiä, joita olisi noudatet-
21215: kasta valvontaa. tava kaikilla ranta-alueilla.
21216: Ruotsissa ja Norjassa samoin kuin eräissä Rannansuojelualueita koskevat lakiehdotuk-
21217: muissa maissa on annettu rakennuslainsäädän- sen säännökset poikkeavat kuitenkin useissa
21218: töön sisältyvien yleisten säännösten Hsä:ksi eri- kohdin myös Ruotsin vastaavista säännöksistä.
21219: tyisiä säännöksiä, joilla pyritään säätelemään Lakiehdotus koskee ensinnäkin vain uudisra-
21220: rakentamista ranta-alueille. Ruotsin vuonna kennusten rakentamista ja muita sellaisia toi-
21221: 1964 annetun luonnonsuojelulain mukaan lää- menpiteitä, .joihin rakennuslain mukaan sovel-
21222: ninhallitus voi määrätä meren tai vesistön ran- letaan uudisrakennus ta koskevia säännöksiä.
21223: nalla olevan kaavoittamattoman alueen enin- Ruotsin laki on ulotettu eräisiin muihinkin
21224: tään 300 metrin etäisyyteen saakka rantavii- toimenp1teisiin, jotka vaikeuttavat yleisön pää-
21225: vasta erityiseksi rannansuojelualueeksi. Tällai- syä ulkoiluun käytettävissä oleville alueille. Toi-
21226: sella alueella ei ilman lääninhallituksen lupaa sena tärikeänä erona on, että lakiehdotuksen
21227: saa rakentaa uudisrakennu~ta eikä ryhtyä eräi- mukaan alue voitaisiin määrätä rannansuojelu-
21228: siin muihinkaan toimenpiteisiin, joilla estettäi- alueeksi ainoastaan määräajaksi, enintään vii-
21229: siin pääsy siihen as:ti yleisön vapaaseen kul- deksi vuodeksi. Vastaavaa rajoitusta ei Ruot-
21230: kuun käytettävissä olleelle alueelle. Norjassa sin 'luonnonsuojelulaissa ole. Toisaalta on maan
21231: on rannansuojelusta annettu säännöksiä vuoden omistaja tai haltija Ruotsin lain mukaan eräissä
21232: 1957 ulkoilulaissa. Lisäksi säädettiin vuonna tapauksissa oikeutettu korvaukseen kysymyk-
21233: 1965 väliaikainen laki kiellosta rakentaa me- sessä olevien rajoitusten johdosta, jollaista oi-
21234: ren rannalla oleville alueille. Sen mukaan ei keutta lakiehdotuksessa ei rajoituksen väliaikai-
21235: rakennuksia eikä eräitä muitakaan rakennelmia suuden vuoksi ole esitetty säädettäväksi.
21236: saanut haja-asutusalueella ilman erityislupaa ra- Lakiehdotuksen sisältöä hal'kittaessa on eri-
21237: kentaa 100 metriä lähemmäksi rantaa. tyisesti pyritty kiireellisimmät rannansuojelun
21238: Rantakaavaa koskevat säännökset, jotka li- tarpeet täyttävän hin nopeaan voimaan saatta-
21239: sättiin rakennuslakiin siihen tehdyllä muutok- miseen. Laista saatavien kokemusten perusteel-
21240: sella ( 626/69), eivät ole riittäviä rantojen la on myöhemmin harkittava, onko annettava
21241: suojelemis·eksi rakentamiselta. KoSika ranta-alu- pysyväisluoo,toinen rajoituksiltaan pitemmälle
21242: eiden rakentaminen on saanut mittasuhteet, menevä rannansuojelusäännöstö mahdollisine
21243: jotka näy:ttävät johtavan rakentamattoman ran- korvaus- tai lunastamissäännöksineen.
21244: taviivan lähes täydelliseen häviämiseen vuo- Rantojen suojaaminen sopimattomaha raken-
21245: teen 1990 mennessä linjan Kokkola-Imatra tamiselta ei vielä yksin turvaa yleisön pääsyä
21246: eteläpuolella, on yleisen edun kannalta välttä- ran:ta-alueille, vaan lisäkst tulisi lähinnä kuntien
21247: matonta säätää edtyinen rannansuojelulaki. toimesta nykyistä enemmän hankkia uimaran-
21248: Muussa tapauksessa ei yleiseen käyttöön so- ta-, telttailu- ja muita alueita varsinkin väestö-
21249: veltuvia rantoja, lukuunottamatta kuntien va- keskusten asukkaiden ja matkailutoiminnan tar-
21250: raamia uima- ja venepaikkoja, noin 15 vuo- peita varten. Niin ikään on ulkoilun voimak-
21251: den kuluttua ole ollenkaan siellä, missä pääosa kaasti lisäännyttyä tarpeen lainsäädännöllä jär-
21252: maan väestöstä asuu. jestää toisaalta maan omistajan tai haltijan ja
21253: Verrattuna muiden Pohjoismaiden rannan- toisaalta ulkoilijan oikeudet ja velvollisuudet.
21254: suojelusäännöksiin vastaa hkiehdotus .pääperi- Ulkoilua 1koskevat säännökset ovatkin valmis-
21255: aatteiltaan lähinnä Ruotsin luonnonsuojelula- teltavina.
21256: kia. Ehdotuksen mukaan voitaisiin siten meren Yksi tyiskohtaisempina perusteluina lakieh-
21257: tai vesistön rannalla oleva a[ue tarvittaessa dotukseen otetuille säännöksille esitetään seu-
21258: määrätä erityiseksi rannansuojelualueeksi, jolle raavaa:
21259: ei saisi rakentaa ilman lääninhallituksen lupaa. Laikia sovellettaisiin rakennettaessa meren tai
21260: Suomen oloissa ei ole katsottava olevan ri1ttä- vesistön rannalle ( 1 § ) . Vesistö on määritelty
21261: vää aihetta Norjan väliaikaisessa rantalaissa an- vesilaissa, mistä pykälään on selvyyden vuoksi
21262: netun yleisluonteisen rakentamiskiellon säätä- otettu maininta. Vesistöjä ovat avopintaiset si-
21263: mis·een. Yleisenä ranta-alueiden rakentamiselle sävesialueet luonnollisine ja keinotekoisine esi-
21264: asetettavana vaatimuksena on kuitenkin pidet- neen. Vesistönä tai sen osana ei kuitenkaan pi-
21265: VI1,42.- Kalavainen ym. 1799
21266:
21267: detä ojaa, noroa ja sellaista vesiuomaa, jossa ei ei kuitenkaan koske muutosta, joka on vähäi-
21268: jatkuvasti virtaa vettä eikä runsasvetisimpänä- nen rakennuksen arvcon verrattuna eikä muuta
21269: kään aikana ole riittävästi vettä veneellä kUil- rakennuksen käyttötarkoitusta.
21270: kua tai uiton toimittamista varten ja jota kala- Kevyitä rakennelmia ja pienehköjä laitoksia
21271: kaan ei voi sanottavassa määrässä kulkea. Myös- lakiehdotus ei koske, vaan niiden rakentaminen
21272: kään lähdettä sekä kaivoa ja muuta vedenotta- jäisi rakennuslain 131 §:n säännösten varaan
21273: moa, vesisäiliötä ja tekolammikkoa ei katsota ( 2 § ) . Sanottujen säännösten mukaan raken-
21274: vesistöksi. nusvalvontaviranomaisella on valta kieltää tä!l-
21275: Uudisrakennuksen sopeuttamisesta rantamai- laisen rakennelman tai laitoksen rakentaminen
21276: semaan on la~kiehdotuksessa nimenomainen, ja määrätä se poistettavaksi, milloin se ei lu-
21277: kaihld.a ranta-alueita koskeva yleissäännös juudeltaan, terveellisyydeltään, paloturvalli-
21278: (2 §). Periaatteen voitaneen tosin katsoa olevan suudeltaan tai kauneudeltaan vastaa kohtuulli-
21279: nykysinkin voimassa erityisesti rakennusasetuk- sia vaatimuksia tai milloin se haittaa liikennettä
21280: sen 53, 125 ja 137 §:n säännösten johdosta, taikka ei sovellu ympäristöön.
21281: mutta asian tärkeyden vuoksi sitä on haluttu Pääsäännös rannansuojelualueen määräämi-
21282: myös rannansuojelulaissa erikseen korostaa. sestä on lakiehdotuksen 3 § :n 1 momentissa.
21283: SäännökseJl noudattamisen tehostamiseksi eh- Määräys on annettava, milloin se on katsottava
21284: dotetaan samalla säädettäväksi, että rakennus- tarpeelliseksi meren tai vesistön rannalla ole-
21285: valvontaviranomaisen on aina, kun rakentami- van maa- tai vesialueen kaavoituksen suoritta-
21286: sella on vaikutusta rannan maisemakuvaan, ra- mista tai alueen käytön muuta järjestämistä
21287: kennuslupaa myöntäessään määrättävä, miten varten. SäännökseUä on haluttu edtyisesti ko-
21288: rakennus on tontille tai rakennuspaikalle sijoi- rostaa määräyksen luonnetta kaavoitukseen ja
21289: tettava. Nykyisin on rakennusvalvontaviran- muuhun maankäytön järjestämiseen liittyvänä
21290: omaisen valta tässä suhteessa tu1kinnanvarainen esitoimenpiteenä, johon ryhtyminen samalla
21291: ei!kä se käy,tännössä ole aina osoittautunut riit- edellyttää tarpeellisen maankäytön suunnittelun
21292: täväksi estämään rakennusten epätarkoituksen- viipymätöntä suorittamista. Määräyksen antaa
21293: mukaista sijoittamista. Viranomaisen tulee an- lääninhallitus. Tällä kohdin on harkittu myös
21294: taa tarpeen mukaan myös muita määräyksiä ra- tehtävän uskomista Sisäasiainministeriölie
21295: kennu.~sen laadusta ja sen ympäristön järjestä- mutta on kuitenkin päädytty lääninhallitukseen
21296: misestä. Määräys voi tarpeen vaatiessa koskea lähinnä sen paikallisten olojen tuntemuksen
21297: esime11kiksi rakennuksen väriä. vuoksi.
21298: Rakennuksen sijoituspaikkaa määrätessään Rannansuojelualue voi käsittää joko maa- tai
21299: ja muita edellä tarkoitettuja määräyksiä antaes- vesialuetta taikka kumpaakin, kuitenkin enin-
21300: saan tulee rakennusvalvontaviranomais,en ottaa tään 300 metrin etäisyydellä keskivedenkorkeu-
21301: huomioon myös, mitä rakentamisesta muutoin den mukaisesta rantaviivasta. Se, kuinka le-
21302: on säädetty tai määrätty. Tämä ilmenee laki- veäksi rannansuojelualue määrätään, on ratkais-
21303: ehdCAtuksen 1 §:stä. Määräykset eivät siten saa tava tapaus tapaukselta suojelutarpeen mukaan.
21304: olla ristiriidassa esimenkiksi asema- tai rakennus- Määräyksessä on aina mainittava sen voimassa-
21305: kaavan tailkka rakennusjärjestyksen määräysten oloaika, mikä on enintään viisi vuotta ( 3 §).
21306: kanssa, mutta voivat tarvittaessa kyllä täyden- Määräyksen voimassaoloaikaa ei voida piten-
21307: tää näitä. tää. Siinä tapauksessa, että määräys on annettu
21308: Sen kannanoton mukaisesti, johon edellä on viittä vuotta lyhyemmäksi ajaksi, voidaan sitä,
21309: päädytty, koskevat nyt kysymyksessä olevat ja myös lakiehdotuksen 14 §: n säännökset huo-
21310: muuvkin rannansuojelulain säännökset ainoas- mioon ottaen, kuitenkin muuttaa sillä tavoin,
21311: taan uudisrakennuksen rakentamista. Myös ran- että voimassaoloajaksi tulee yhteensä enintään
21312: nansuojelulakia sovellettaessa tulisi kuitenkin viisi vuotta. Voimassaoloaikaa voidaan myös ly-
21313: vastaavasti noudatettavaksi, mitä rakennuslain hentää tai määräys kokonaan kumota, milloin
21314: 130 §:ssä on säädetty uudisrakennuksesta ja sitä olosuhteiden muuttumisen vuoksi ei enää
21315: sitä koskevien säännösten soveltamisesta ( 2 §). ole pidettävä tarpeellisena.
21316: La1kia olisi siten sovellettava myös rakennuk- Rannansuojelualueeksi määräämisen tarkoi-
21317: sen uudestaan rakentamiseen sekä sen sisä- tus huomioon ottaen säännöksiä ei ole ulotettu
21318: raikenteiden olennaiseen muuttamiseen ja mui- koskemaan aluetta, jolla on voimassa yleis-,
21319: hin sellaisiin rakenteellisiin muutoksiin, jotka asema- tai rakennuskaava taikka rakennuskielto,
21320: ovat uudestaan rakentamiseen verrattavia. Tämä sellaisen kaavan laatimista varten ( 4 § ) . Tämä
21321: 1800 VII,42.- Ehdotus rannansuojelulaiksi.
21322:
21323:
21324: merkitsee toisaalta, ettei sanotunlaista aluetta tyksen sekä asema- ja rakennuskaavojen anta-
21325: voida määrätä rannansuojelualueeksi, ja toi- mismenettelystä ( 7 § ) . Ennen määräyksen an-
21326: saalta, että kaavan tai rakennuskiellon tullessa tamista on siten mm. laadittava asianmukaiseen
21327: voimaan myös jo annettu määräys raukeaa. karttaan perustuva tai muutoin riittävän täs-
21328: Seutukaavan osalta määräyksen antaminen tai mällinen ehdotus rannansuojelualueeksi. Ehdo-
21329: kumoaminen sitä vastoin on jätetty tapaus ta- tuksesta on hankittava kunnallisvaltuuston ja
21330: paukselta ratkaistavaksi. seutukaavaliiton lausunnot. Määräyksen anta-
21331: Rakennussuojelualueelle ei sa1s1 rakentaa minen on saatettava yleisesti tiedoksi niin kuin
21332: uudisrakennusta ilman lääninhallituksen lupaa. kunnalliset ilmoitukset asianomaisessa kunnassa
21333: Tämä lupa voitaisiin myöntää vain, milloin ra- julkaistaan.
21334: kentamisen ei havaita tuottavan huomattavaa Muutoksenhakua koskevat lakiehdotuksen
21335: haittaa kaavoituksen suorittamiselle tai alueen säännökset ( 9-11 § ) on kirjoitettu vastaavien
21336: käytön muulle järjestämiselle eikä sen katsota rakennuslain säännösten pohjalta. Myös seutu-
21337: rumentavan maisemakuvaa ( 5 §). Luvan kaavaliitto ja valtion luonnonsuojeluvalvoja
21338: myöntämisen edellytykset olisivat nam suun- oikeutettaisiin kuitenkin hakemaan muutosta
21339: nilleen samat kuin rakennuslain mukaisesta rannasuojelualueen määräämistä koskevaan
21340: poikkeusluvasta on sanotun lain 132 §:ssä päätökseen ( 9 §). Valvontaa, pakkokeinoja ja
21341: säädetty. Käytännössä rannansuojelualueeksi rangaistusseuraamuksia koskevat säännökset
21342: määrääminen merkitsisi joko rakentamisen ko- ( 12-13 §) noudattaisivat niin ikään raken-
21343: konaan estämistä kysymyksessä olevana aikana nuslain vastaavia säännöksiä.
21344: tai ainakin sen saattamista erityisen valvonnan Tarkempia säännöksiä lain täytäntöönpanosta
21345: alaiseksi niin, että rakentaminen sopeutetaan voidaan ehdotuksen mukaan tarvittaessa antaa
21346: alueen mahdolliseen kaavoitukseen. Kysymyk- asetuksella (15 § ) .
21347: seen saattaisi tällöin olosuhteista riippuen tulla Rannasuojelulain säätämisen yhteydessä eh-
21348: myös rakentamisen salliminen varsinaista kaa- dotetaan tehtäväksi eräitä muutoksia kaavoitus-
21349: vaa joustavamman maankäyttösuunnitelman, alueiden jakolakiin (101/60). Lakiin lisättäi-
21350: "rantakaavan", pohjalta. siin uusi 25 a § rannansuojelualueen asettami-
21351: Jotta rannansuojelualueeksi määräämisellä ei seksi lohkomiseen ja eräisiin muihin maanmit-
21352: vaikeutettaisi maatalouden harjoittamiselle tar- taustoimituksiin katsoen samojen rajoitusten
21353: peellista rakentamista enempää kuin on välttä- alaiseksi kuin alue, jolla on voimassa rakennus-
21354: mätöntä, ehdotetaan edellä tarkoitetun luvan laissa säädetty rakennuskielto. Tämän muutok-
21355: hakemisvelvollisuudesta vapautettavaksi maan- sen johdosta myös saman lain 28 §: ää, joka
21356: viljelystä, karjanhoitoa, kalastusta, metsänhoi- koskee laissa säädettyjen lohkomis- yms. rajoi-
21357: toa tai poronhoitoa varten tarpeellisten raken- tusten noudattamisen valvontaa, ehdotetaan
21358: nusten rakentaminen, jollei niitä ole tarkoitettu täydennettäväksi niin, että valvonta vastaavasti
21359: asunnoksi tai saunaksi. Vapautus koskisi myös käsittää myös 25 a §:n noudattamisen. Kolmas
21360: puolustuslaitoksen tarpeita palvelevaa rakenta- muutos (30 §:n uusi 3 momentti) koskee vas-
21361: mista, milloin siihen ei rakennuslain säännös- taavasti oikeutta luovutussopimuksen purka-
21362: ten mukaan ole haettava rakennuslupaa ( 6 § ) . miseen, kun lohkominen on jätetty sikseen.
21363: Säännökset rannansuojelualueen määräämi- Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu, eh-
21364: sessä noudatettavasta menettelystä vastaavat dotamme,
21365: jonkin verran yksinkertaistettuina rakennuslain että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
21366: ja rakennusasetuksen säännöksiä rakennusjärjes- lakiehdotukset:
21367:
21368: Rannansuoj elulaki.
21369: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21370:
21371: Yleiset säännökset. Vesistöstä on voimassa, mitä vesilain (264/
21372: 61) 1 luvun 1 §:n 2 momentissa on säädetty.
21373: 1 §.
21374: Rakennettaessa meren tai vesistön rannalla 2 §.
21375: on sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai Uudisrakennus on Sl)Oltettava ja rakennetta-
21376: määrätty, noudatettava tämän lain säännöksiä. va niin, että se sopeutuu rantamaisemaan.
21377: VII,42.- Kalavainen ym. 1801
21378:
21379: Milloin rakentamisella on vaikutusta rannan 7 §.
21380: maisemakuvaan, tulee maistraatin, järjestysoi- Esityksen alueen määräämisestä rannansuo-
21381: keuden tai rakennuslautakunnan rakennuslupaa jelualueeksi voi tehdä maanomistaja, kunta,
21382: myöntäessään määrätä rakennuksen sijoitus- naapurikunta, seutukaavaliitto ja valtion luon-
21383: paikka sekä antaa tarpeelliset määräykset ra- nonsuojeluvalvoja. Lääninhallitus voi ryhtyä
21384: kennuksen laadusta ja sen ympäristön järjestä- toimenpiteisiin määräyksen antamiseksi ilman
21385: misestä. esitys täkin.
21386: Mitä rakennuslain (370/58) 130 §:ssä on Ennen kuin 1 momentissa tarkoitettu mää-
21387: säädetty uudisrakennuksesta ja sitä koskevien räys annetaan, on laadittava ehdotus rannan-
21388: säännösten soveltamisesta, on vastaavasti nou- suojelualueeksi. Ehdotettu alue on osoitettava
21389: datettava tätä lakia sovellettaessa. asianmukaisella kartalla tai muulla sellaisella
21390: Kevyestä rakennelmasta ja pienehköstä lai- alueella, että siitä riittävän selvästi ilmenevät
21391: toksesta säädetään rakennuslain 131 §: ssä. alueen sijainti ja rajat. Ehdotuksesta on han-
21392: kittava kunnallisvaltuuston ja seutukaavaliiton
21393: lausunnot. Kunnallishallituksen on toimitettava
21394: Rannansuojelualue. lausunnot ja oma lausuntonsa lääninhallituk-
21395: 3 §. selle.
21396: Milloin meren tai vesistön rannalla olevan Määräyksen antaminen on kunnallishallituk-
21397: maa- tai vesialueen kaavoituksen suorittamista sen toimesta saatettava yleisesti tiedoksi niin
21398: tai alueen käytön muuta järjestämistä varten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkais-
21399: on tarpeen, tulee lääninhallituksen määrätä taan. Lääninhallituksen on lähetettävä kappale
21400: alue rannansuojelualueeksi. päätöstä sisäasiainministeriölle, maanmittaus-
21401: Rannansuojelualuetta älköön määrättäkö konttorille, seutukaavaliitolle ja valtion Juon-
21402: ulottumaan kauemmaksi kuin 300 metrin etäi- nonsuojeluvalvojalle.
21403: syyteen keskivedenkorkeuden mukaisesta ran- Määräys tulee voimaan, kun se on saatettu
21404: taviivasta. yleisesti tiedoksi sillä tavoin kuin 3 momen-
21405: Määräys, jota tarkoitetaan 1 momentissa, an- tissa on säädetty.
21406: netaan määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi.
21407: 8 §.
21408: 4 §. Asiassa, joka koskee 5 §:ssä tarkoitetun lu-
21409: Mitä 3 §:ssä on säädetty, ei koske aluetta, van myöntämistä, on lääninhallituksen kuultava
21410: jolla on voimassa yleiskaava, asemakaava, ra- asianomaista kunnallishallitusta sekä, milloin
21411: kennuskaava tai rantakaava taikka rakennus- katsotaan tarpeelliseksi, seutukaavaliittoa ja
21412: kielto sellaisen kaavan laatimista varten. valtion luonnonsuojeluvalvojaa.
21413:
21414: 5 §.
21415: Rannansuojelualueelle ei saa rakentaa uudis-
21416: rakennusta ilman lääninhallituksen lupaa. Lupa Muutoksenhaku.
21417: voidaan myöntää, milloin rakentamisen ei ha-
21418: vaita tuottavan huomattavaa haittaa kaavoituk- 9 §.
21419: sen suorittamiselle tai alueen käytön muulle Muutosta 2 § :n 2 momentissa tarkoitettuun
21420: järjestämiselle eikä rumentavan maisemakuvaa. määräykseen haetaan valittamalla rakennuslu-
21421: van myöntämistä koskevasta päätöksestä sen
21422: 6 §. mukaan, kuin siitä on säädetty.
21423: Uudisrakennuksen, joka on tarpeen maanvil- Muutosta muuhun tässä laissa tarkoitettuun
21424: jelystä, karjanhoitoa, kalastusta, metsänhoitoa päätökseen saa hakea se, jonka oikeutta päätös
21425: tai poronhoitoa varten ja jota ei ole tarkoitettu välittömästi koskee, viereisen tai vastapäisen
21426: asunnoksi tai saunaksi, saa rakentaa ilman kiinteistön tai määräalan haltija ja kunta sekä,
21427: 5 §:ssä säädettyä lupaa. milloin kysymys on rannansuojelualueen mää-
21428: Milloin uudisrakennuksen rakentamiseen räämisestä, seutukaavaliitto ja valtion luonnon-
21429: puolustuslaitoksen tarpeita varten ei ole haet- suojeluvalvoja. Muutoksenhausta on muutoin
21430: tava rakennuslupaa, ei rakentamiseen sovelleta vastaavasti voimassa, mitä rakennuslain 138 ja
21431: mitä 5 §:ssä on säädetty. 139 §:ssä on säädetty.
21432: 226 156/72
21433: 1802 VII,42.- Ehdotus rannansuojelulaiksi.
21434:
21435:
21436: 10 §. lain säännöksiä tai sen nojalla annettuja mää-
21437: Lääninhallituksen päätös rannansuojelu- räyksiä, on pakkokeinoista ja rangaistuksesta
21438: alueen määräämistä tai 5 §:ssä tarkoitettua lu- vastaavasti voimassa, mitä rakennuslain 144-
21439: paa koskevassa asiassa on annettava julkipanon 146 § :ssä on säädetty.
21440: jälkeen, ja päätöksen katsotaan tulleen asian-
21441: osaisen tietoon silloin, kun se on annettu. Il-
21442: moitus päätöksen antamisesta on pantava lää- Erinäisiä säännöksiä.
21443: ninhallituksen ilmoitustaululle.
21444: 14 §.
21445: 11 §. Mitä edellä tässä laissa on säädetty alueen
21446: Rannansuojelualueen määräämistä koskevassa määräämisestä rannansuojelualueeksi, on vas-
21447: päätöksessä voidaan määrätä, että sitä on nou- taavasti sovellettava määräyksen muuttamiseen.
21448: datettava, ennen kuin se on saanut lainvoiman.
21449: Valitusviranomainen saa kuitenkin kieltää pää- 15 §.
21450: töksen täytäntöön panemisen. Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-
21451: panosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
21452: Valvonta, pakkokeinot ja rangaistus.
21453: 16 §.
21454: 12 §. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
21455: Lääninhallituksen tulee valvoa tämän lain ja kuuta 197
21456: sen nojalla annettujen määräysten noudatta- Sen estämättä, mitä tässä laissa on säädetty,
21457: mista. Valvonta on kunnassa maistraatin, jär- rakennustyö saadaan suorittaa ennen lain voi-
21458: jestysoikeuden tai rakennuslautakunnan ja nii- maantuloa annetun rakennusluvan nojalla, mi-
21459: den alaisten viranomaisten asiana. käli sitä ei muutoksenhaun johdosta kumota.
21460: Vastaavasti saadaan rakennustyö suorittaa
21461: 13 §. 5 § :n säännösten estämättä, milloin rakennus-
21462: Milloin joku rakentaa uudisrakennuksen tai lupa on annettu ennen 3 §:ssä tarkoitetun
21463: muutoin ryhtyy toimenpiteisiin vastoin tämän määräyksen voimaantuloa.
21464:
21465:
21466:
21467:
21468: Laki
21469: kaavoitusalueiden jakolain muuttamisesta.
21470: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä helmikuuta 1960 annetun kaa-
21471: voitusalueiden jakolain (101/60) 28 § :n 1 ja 2 momentti sekä lisätään lakiin uusi 25 a ja
21472: 30 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
21473:
21474: 25 a §. konttori katsoo, että toimitus on tehty vastoin
21475: Alueella, joka on määrätty rannansuojelulain sanottuja säännöksiä, on toimitus palautettava
21476: ( / ) 3 § :n 1 momentissa tarkoitetuksi toimitusinsinöörille korjattavaksi. Jollei toimi-
21477: rannansuojelualueeksi, ei ilman lääninhallituk- tusta korjata siten, että se voidaan hyväksyä,
21478: sen lupaa saa suorittaa sellaista halkomista, on maanmittauskonttorin alistettava asia maan-
21479: lohkomista tai erillisen alueen tilaksi muodos- jako-oikeuden tutkittavaksi.
21480: tamista, josta muodostuisi alueelle uusi raja. Jos rakennusjärjestys tai kaava tai sen muu-
21481: tos vahvistetaan taikka rakennuskielto tai 25 a
21482: 28 §. §: ssä tarkoitettu määräys annetaan maanmit-
21483: Sen lisäksi, m1ta on säädetty maanmittaus- taustoimituksen lopettamisen jälkeen, ei se ole
21484: toimitusten tarkastamisesta, on maanmittaus- tarkastuksessa esteenä toimituksen hyväksymi-
21485: konttorin valvottava, että 17-25 a §: ssä ole- selle.
21486: via säännöksiä noudatetaan. Jos maanmittaus-
21487: VI1,42.- Kalavainen ym. 1803
21488:
21489: 30 §. vastaavasti sovellettava, milloin tilasta 25 a §: n
21490: tultua voimaan luovutetun alueen lohkominen
21491: Mitä edellä tässä pykälässä on säädetty, on jätetään sanotun pykälän nojalla sikseen.
21492:
21493:
21494: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
21495:
21496: Meeri Kalavainen. Seppo Tikka. Erkki Liikanen.
21497: Anni Flinck. Väinö Turunen. Ralf Friberg.
21498: Jorma Rantala. Eino Loikkanen. Eero Salo.
21499: Sinikka Luja-Vepsä. Reino Breilin. Lyyli Aalto.
21500: Arvo Ahonen. Valdemar Sandelin. Antti Pohjonen.
21501: K. F. Haapasalo.
21502: 1804
21503:
21504: VII,43.- Lak.al. n:o 241.
21505:
21506:
21507:
21508:
21509: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi poliisilain muuttamisesta.
21510:
21511:
21512: E d u s k u n n a 11 e.
21513:
21514: Helmikuun 18 päivänä 1966 annettu polii- mahdollisuudet raJOitetut ja pidätettyjen oi-
21515: silaki sisältää useita hallitusmuodon 2 luvun keudet on täysin riittämättömästi suojattu, oli
21516: kanssa ristiriitaisia säännöksiä ja se on muu- paha virhe antaa poliisille niin suuret valtuu-
21517: tenkin monissa kohdin epäjohdonmukainen. det kuin poliisilailla annettiin.
21518: Lakiehdotusta käsiteltäessä lakia valmistelleet Poliisilaki on kirjoitettu niin, että poliisin
21519: poliisivirkamiehet tähdensivät vain sitä, että valtuuksia koskevat säännökset ovat hyvin väl-
21520: laki on tarpeen aikaisempien hajanaisten sään- jät ja antavat mahdollisuuden monenlaiseen
21521: nösten kokoamiseksi yhteen lakiin, mikä on- tulkintaan. Niinpä laissa on sellaisia sanontoja
21522: kin uuden lain ansio, mutta jättivät kokonaan kuin "tilanteen muutoin vaatiessa", "ottaen
21523: mainitsematta, että laki samalla tuli johtamaan huomioon tilanne", "voidaan puolustettavana".
21524: poliisin vallan huomattavaan laajentumiseen Nämä sanonnat eivät rajoita poliisin valtaa,
21525: kansalaisten perustuslaissa taattuja oikeuksia koska ne ovat perin epämääräisiä. Vain virka-
21526: kaventamalla. miesten oma käsitys tulee tällaisten sanonto-
21527: Poliisi on olemassa sitä varten, että se huo- jen vuoksi ratkaisemaan. Yksityiselle poliisi-
21528: lehtisi kansalaisten oikeuksien loukkaamatto- miehellekin lain epämääräisyydestä on haittaa.
21529: muudesta, eikä suinkaan sitä varten, että se Lain pitäisi olla niin selvä, että poliisimies
21530: saisi mielensä mukaan rajoittaa kansalaisten tarkoin tietäisi, mihin hänellä on oikeus ja
21531: oikeuksia. Pakkovallan käyttäminen vie aina mitkä ovat valtuuksien rajat.
21532: poliisivaltioon, ellei laissa ole kansalaisten suo- Jo eduskuntakäsittelyssä useat asiantuntijat
21533: jana tehokkaita takeita. Nykyinen poliisilaki painottivat edellä mainittuja lakiesityksen
21534: ei näitä takeita anna. Siinä annetaan määräyk- puutteita ja virheitä. Viime aikoina on julki-
21535: siä vain poliisin valtuuksista ja oikeuksista, suudessa esitetty yhä enemmän arvostelua, ja
21536: kun taas poliisin velvollisuuksista ja vastuusta useat poliisivallan väärinkäytökset ovat johta-
21537: säännökset ovat perin niukkoja. Ainoastaan neet tutkimuksiin ja muihin toimiin.
21538: yhdessä kohdassa puhutaan kansalaisten oikeuk- Yksityiskohdista kiinnitämme huomiota seu-
21539: sista, nimittäin 12 §:n 3 momentissa, ja siinä- raaviin:
21540: kin säädetään, että poliisi saa loukata kansa- Poliisin tehtäväksi on lain 1 § : n mukaan
21541: laisten oikeuksia, jos "virkatehtävän toimitta- annettu "laillisen valtio- ja yhteiskuntajärjes-
21542: miseksi on tarpeen". Kun hallitusmuoto ei an- tyksen suojaaminen". Tämä tehtävä kuului
21543: na mitään oikeuksia virkatoimilla syrjäyttää tsaarivallan aikana santarmeille ja myöhemmin
21544: perusoikeuksia, säännös on selvästi ristiriidas- fasistisille suojeluskunnille. Lain sanonnan mu-
21545: sa hallitusmuodon kanssa. kaan poliisin tehtävänä olisi pitää tosiasialli-
21546: Jatkuvasti on varsinkin porvarillisessa leh- sesti huoli siitä, että vallassaolevan luokan
21547: distössä suositeltu n.s. "kovaa linjaa" kaikkia etuoikeuksia ja vallankäyttöä ei saa pyrkiä ra-
21548: niitä vastaan, joiden mielipiteet tai elämänta- joittamaan eikä lopettamaan kansan enemmis-
21549: vat poikkeavat vallassaolevan luokan poliitti- tön oikeuksia laajentamalla. Poliisin tehtäviin
21550: sista ja moraalisista käsityksistä. Kansalaisten ei ole aikaisemminkaan kuulunut muu kuin
21551: henkilökohtainen vapaus on oikeiston erityisenä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa
21552: harmin aiheena. Poliisilain sisältöön tämä "kova pitäminen. Mitään santarmistoa poliisista ei saa
21553: linja" on selvästi vaikuttanut. Kun tiedetään, tehdä, vaikka poliisilaki sitä edellyttää. Poliit-
21554: että rikosasiain oikeudenkäynti on perin van- tisen toiminnan tukahduttamista tarkoittava
21555: hanaikaisella kannalla, syytetyn puolustautumis- määräys "laillisen yhteiskuntajärjestyksen suo-
21556: VII,43.- Sinisalo ym. 1805
21557:
21558: jaamisesta" on hallitusmuodon ja Pariisin rau- Lain 13, 18, 20 ja 21 §:n mukaan poliisi
21559: hansopimuksen vastainen ja se on poistettava voi ottaa kiinni ja eräissä tapauksissa pidättää-
21560: poliisilaista. kin henkilön, joka ei ole tehnyt rikosta eikä
21561: Lain 2 § :ssä puhutaan suojelupoliisista. häirinnyt järjestystä. Tämä laaja pidätysoikeus
21562: Omien raporttiensa mukaan tämän salaisen po- ei sovellu yleisiin oikeusperiaatteisiin. Päihty-
21563: liittisen poliisin päätehtävänä on laillisten työ- neen pidättäminen selviämään voidaan katsoa
21564: väenjärjestöjen toiminnan urkkiminen, kansa- asianmukaiseksi, koska tällöin on päätarkoituk-
21565: laisten kortistointi ja kokoontumisvapauden sena päihtyneen itsensä suojaaminen. Sama kos-
21566: rajoittaminen. Demokraattisessa valtiossa ei kee 19 §:n 2 momentin 2 virkkeessä tarkoi-
21567: tällaista kansalaisten oikeuksia vaarantavaa sa- tettua tapausta. Viimeksi mainitun momentin
21568: laista poliisia tarvita. Lain 2 §:ään ja eräisiin säännös ( 1. virkkeessä) sellaisen henkilön pi-
21569: muihin pykäliin olisi tehtävä tarpeelliset muu- dättämisestä, jonka voidaan päätellä kohta syyl-
21570: tokset suojelupoliisin lakkauttamiseksi. Suoje- listyvän rikokseen, on liian väljä ja muutenkin
21571: lupoliisille kuuluvat muut kuin poliittiset teh- vastoin rikosoikeudellisia sääntöjä. Tämän mu-
21572: tävät voidaan siirtää järjestys- ja rikospoliisil- kaanhan voisi poliisi esimerkiksi pidättää au-
21573: le. Vastaavasti olisi kumottava rikoslain voi- tonkuljettajan, joka aikoo pysäyttää ajoneu-
21574: maanpanemisesta annetun asetuksen 23 a §. vonsa kiellettyyn paikkaan. Säännös olisi kir-
21575: Lain 12 §:n 3 momentti ehdotetaan muu- joitettava niin, että pidätysoikeus koskisi vain
21576: tettavaksi siten, ettei poliisilla ole oikeutta niitä, joiden voidaan olettaa syyllistyvän väki-
21577: muutoin kuin rikoksen johdosta tai yleisen jär- valtarikoksiin.
21578: jestyksen ja turvallisuuden voimassa pitämiseksi Poliisin valtuudet on 20 §:n 4 momentin
21579: puuttua kansalaisten perustuslaissa taattuihin mukaan annettu eräissä tapauksissa yksityisille-
21580: oikeuksiin. Hallitusmuodon säännösten kanssa kin. Kun jo poliisin voi olla vaikeata havaita,
21581: on ristiriidassa, että poliisi vaikkapa kuinka milloin joku on "päihtynyt", tämä on varmaan-
21582: vähäpäröisen virkatehtävän vuoksi on oikeu- kin vielä vaikeampaa yksityiselle. Ehdottaes-
21583: tettu loukkaamaan tärkeitä kansalaisvapauksia. samme tämän momentin kumoamista paino-
21584: Poliisilain 13 § :n 1 momentin mukaan kan- tamme sitä, että rikoslain hätävarjelusäännök-
21585: salaisen on aina noudatettava kaikkia mää- set antavat kaikille yksityisille oikeuden puo-
21586: räyksiä, käskyjä ja kieltoja, joita poliisi toimi- lustautua eikä momentin poistaminen heikennä,
21587: valtansa rajoissa antaa. Vaikka tässä onkin tär- vaan lisää oikeusturvaa.
21588: keä rajoitus "toimivaltansa rajoissa", ei kan- Jos joku on poliisin virkatoimen johdosta
21589: salainen aina voi tietää, mikä poliisin toimival- saanut vammoja, on siitä 28 §:n mukaan teh-
21590: ta on. Sen vuoksi olisi rajoitus tehtävä niin, tävä ilmoitus esimiehelle. Tällä ei kuitenkaan
21591: että se selvästi viittaisi lain 1 §: ssä määritel- ole velvollisuutta ryhtyä ilmoituksen johdosta
21592: tyyn yleiseen toimivaltaan ja että kansalaisen mihinkään toimiin, ellei vammautunut vaadi.
21593: olisi voitava käsittää poliisin käsky selvästi Kansalaisten oikeusturvan takaamiseksi olisi
21594: lailliseksi. säädettävä, että tässä tapauksessa on aina toi-
21595: Voimakeinoja koskeva erityissäännös on 16 mitettava tutkinta, jossa vammoja saaneen oi-
21596: §:ssä moottoriajoneuvon kuljettajien osalta. keudellisen neuvonantajan on saatava olla läsnä.
21597: Sen jälkeen kun rikoslain 3 luvun 8 § on po- Pykälän 2 momentin mukaan vammoja saaneel-
21598: liisilain säätämisen jälkeen muutettu, tämä eri- le on ainoastaan varattava tilaisuus päästä lää-
21599: koissäännös on käynyt tarpeettomaksi. kärintarkastukseen "niin pian kuin mahdollis-
21600: Lain 17 § :n mukaiset poliisin valtuudet ta", mikä epämääräinen sanonta käytännössä
21601: eristää jokin alue voivat johtaa täydelliseen johtaa siihen, että lääkärintarkastus toimitetaan
21602: mielivaltaan, koska eristämiseen voidaan ryhtyä vasta kun asianomainen on päässyt vapaaksi
21603: "tilanteen vaatiessa". "Tilanteen vaatimuksista" poliisin suojista tai vangittu. Tällöin tarkastus
21604: ei tietenkään voi olla perillä muu kuin mää- usein jää tuloksettomaksi. Lakia on tämän
21605: räyksen antaja. Koska yleinen järjestys ja tur- estämiseksi täsmennettävä.
21606: vallisuus ovat ainoat poliisin toimintaan oikeut- Poliisimiehelle myönnetään 29 § :n mukaan
21607: tavat perusteet, on sanonta tilanteen vaatimuk- erityinen maksuton oikeudenkäynti, jollaista
21608: sesta liian epämääräisenä poistettava. Oikeutta- oikeutta ei ole muilla kansalaisilla. Tämä sään-
21609: malla poliisi muutoinkin kuin järjestyksen pi- nös on omiaan houkuttelemaan poliisimiehiä
21610: don vuoksi rajoittamaan kansalaisten vapaata oikeudenkäyntiin turhissakin asioissa. Kun on
21611: liikkumisoikeutta poiketaan perustuslain sään- erikoisen tärkeätä, että tuomioistuimet voivat
21612: nöksistä. minkään estämättä tutkia poliisin virkatointen
21613: 1806 VII,43.- Poliisilain muuttaminen.
21614:
21615:
21616: lainmukaisuuden, ehdotetaan tämä säännös ku- on rangaista 13 § :n 2 momentissa tarkoitetusta
21617: mottavaksi. henkilöllisyyden salaamisesta, koska rikoslain
21618: Rangaistussäännökset sisältyvät 30 § :ään, 16 luvun 20 a §:ssä on jo säädetty rangaistus
21619: jossa on luotu uusi rikostyyppi, "niskoittelu". viranomaisen erehdyttämisestä. Muuta tarkoi-
21620: Rikoksen päätunnusmerkkinä on poliisin käs- tustahan henkilöllisyyden salaamisella tuskin
21621: kyn noudattamatta jättäminen. Niskoittelu olisi voi olla. Näin ollen 30 §:ään voitaisiin jättää
21622: kuitenkin rangaistava vain, jos asianomainen ainoastaan rangaistussäännös poliisin turhasta
21623: samalla syyllistyy muuhun rikokseen. Nykyinen hälyttämisestä, vaikka tämänkin teon rangaistus
21624: rangaistussäännöshän on ainoastaan poliisin ar- useimmiten voidaan määrätä rikoslain 42 luvun
21625: vovallan tehoste. Muidenkaan virkamiesten ar- 7 § :n nojalla.
21626: vovaltaa ei tällaisilla turhilla rangaistussäännök- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21627: sillä ylläpidetä. Käytännössä poliisi antaa hyvin
21628: herkästi rangaistusmääräyksen niskoittelusta, että Eduskunta hyväksyisi seura,wan
21629: vaikka itse on asianosainen. Aivan tarpeetonta lakiehdotuksen:
21630:
21631:
21632:
21633:
21634: Laki
21635: poliisilain muuttamisesta.
21636: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 18 päivänä helmikuuta 1966 annetun poliisi-
21637: lain (84/66) 4 §:n 3 momentti, 20 §:n 4 momentti ja 29 § sekä muutetaan lain 1 §,
21638: 2 §:n 1 momentti, 4 §:n 8 momentti, 5 §:n 2 momentti, 9 §:n 1 momentti, 12 §:n 3 mo-
21639: mentti, 13 §:n 1 momentti, 16 §:n 1 momentti, 17, 18 ja 19 §, 22 §:n 1 momentti, 28 §:n
21640: 1 ja 2 momentti sekä 30 § seuraavasti:
21641:
21642: 1 §. simestari, apulaispoliisimestari, t01mmpseeri,
21643: Poliisin tehtävänä on yleisen järjestyksen ja osastonjohtaja, apulaisosastonjohtaja, toimiston-
21644: turvallisuuden voimassa pitäminen. johtaja, apulaistoimistonjohtaja, sihteeri, apu-
21645: laissihteeri, taloudenhoitaja, rahastonhoitaja,
21646: 2 §. kirjanpitäjä, ylikomisario, komisario, ylikonstaa-
21647: Erilaisten poliisitehtävien hoitamista varten peli, vanhempi konstaapeli, nuorempi konstaa-
21648: poliisi jakautuu yleispoliisiin, keskusrikospolii- peli, naiskonstaapeli, kanslisti, apulaiskanslisti,
21649: siin ja liikkuvaan poliisiin. toimistoapulainen, konekirjoittaja, kirjuri, va-
21650: rastonhoitaja, puhelunvälittäjä ja vahtimestari;
21651: edellä 7 § :n 2 momentissa tarkoitetussa
21652: 4 §. poliisissa sekä kauppala- ja maaseutupoliisissa
21653: Edellä 2-3 momentissa mainittu poliisi on lisäksi nimismies ja apulaisnimismies;
21654: velvollinen sisäasiainministeriön määräyksestä Keskusrikospoliisissa keskusri-
21655: suorittamaan muitakin poliisitehtäviä. kospoliisin päällikkö ja apulaispäällikkö, rikos-
21656: kemisti toimistopäällikkönä, rikoskemisti, ri-
21657: 5 §. kostarkastaja, toimistopäällikkö, apulaistoimis-
21658: topäällikkö, tutkimusavustaja, komisario, toi-
21659: Keskusrikospoliisi, liikkuva poliisi, poliisi- mistosihteeri, ylikonstaapeli, vanhempi konstaa-
21660: opisto, poliisikoiralaitos ja poliisivarikot toimi- peli, tutkimusapulainen, kirjanpitäjä, kanslisti,
21661: vat välittömästi sisäasiainministeriön alaisina. kirjaaja, toimitusapulainen, toimistoapulainen,
21662: konekirjoittaja, laboratorioapulainen ja vahti-
21663: 9 §. mestari; sekä
21664: Poliisissa voi olla seuraavia peruspalkkaisia p o li i s i o p i s t o s s a johtaja, vanhempi
21665: virkoja tai toimia: ja nuorempi opettaja, poliisiohjaaja ja talouden-
21666: y 1ei s p o 1i i s i s s a kaupungin poliisilai- hoitaja.
21667: toksessa poliisimestari, lainoppinut apulaispolii-
21668: VII,43.- Sinisalo ym. 1807
21669:
21670: 12 §. Väkivaltarikoksen estämiseksi poliisimiehellä
21671: on oikeus ottaa kiinni ja tilapäisesti pitää säi-
21672: Poliisi ei saa puuttua kansalaisten oikeuksiin lössä henkilö, jonka voidaan perustellusti epäil-
21673: eikä niitä rajoittaa enempää kuin yleisen järjes- lä kohta syyllistyvän sellaiseen rikokseen. Polii-
21674: tyksen ja turvallisuuden voimassapitäminen si voi ottaa huostaansa sellaisen henkilön, jon-
21675: taikka rikoksen estäminen tai tapahtuneen ri- ka henkeä tai terveyttä muuten uhkaisi välitön
21676: koksen selvittäminen välttämättä vaativat. vaara.
21677: 22 §.
21678: 13 §. Tämän lain 13 § :n 2 momentin nojalla kuu-
21679: Jokaisen on noudatettava niitä selvästi lailli- lustelua varten kiinniotettu ja 15 § :n mukaan
21680: sia määräyksiä, käskyjä ja kieltoja, joita poliisi kuulusteluun noudettu on kuulustelun päätyt-
21681: järjestyksen ja turvallisuuden voimassapitämi- tyä päästettävä heti vapaaksi.
21682: seksi toimivaltansa rajoissa antaa.
21683: 28 §.
21684: 16 §. Jos poliisimiehen virkatoimen johdosta joku
21685: Moottoriajoneuvo ja muu kulkuneuvo on on saanut vammoja tai omaisuutta on vahin-
21686: virkapukuisen tai puvusta hyvin erottuvaa vir- goittunut, on poliisimiehen viivytyksettä ilmoi-
21687: kamerkkiä käyttävän poliisimiehen selvästi ha- tettava siitä esimiehelleen. Ilmoituksen johdos-
21688: vaittavasta käskystä heti pysäytettävä. ta on toimitettava tutkinta, jossa vammoja
21689: saaneen tai omaisuuden omistajan oikeudellisen
21690: neuvonantajan on oltava läsnä. Tutkinnasta on
21691: 17 §. kirjallisesti ilmoitettava sisäasiainministeriölle
21692: Milloin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ja eduskunnan oikeusasiamiehelle.
21693: voimassa pitämiseksi on välttämätöntä, on Virkatoimen johdosta vammautuneelle on
21694: poliisilla oikeus tilapäisesti eristää tietty alue annettava hoitoa ja viivytyksettä hankittava
21695: ja sallia vain määrättyjen henkilöiden ja kulku- vamman saaneelle lääkärinapua. Jos virkatoi-
21696: neuvojen pääsy alueelle. Eristämisellä ei saa men kohteeksi joutunut väittää saaneensa vam-
21697: rajoittaa kokoontumisvapautta eikä eristämistä moja ja vaatii lääkärintarkastusta, hänet on
21698: ole jatkettava kauemmin kuin tarkoituksen to- heti toimitettava lääkärin tarkastettavaksi. Jos
21699: teuttamiseksi on välttämätöntä. tarkastus viivästyy, on virkatoimen kohteeksi
21700: joutuneen vammat tai se, ettei hänellä ole
21701: 18 §. ulkonaisessa tarkastuksessa havaittavia vammo-
21702: Jos väkeä muutoin kuin yleiseen kokoukseen ja, kahden muun kuin poliisin palveluksessa
21703: kokoontuu julkiselle paikalle sillä tavoin, että olevan esteettömän henkilön todettava.
21704: syntyy epäjärjestystä tai liikenne estyy, tai jos
21705: väkijoukko ryhtyy vastustamaan virkamiehiä tai
21706: 30 §.
21707: haittaamaan laillista virkatointa taikka muuten
21708: Joka aiheettomasti vastoin parempaa tietoaan
21709: häiritsemään yleistä turvallisuutta ja järjestystä,
21710: tahallaan kutsuu tai hälyttää poliisin, on tuo-
21711: eikä väkijoukko poliisipäällikön kuuluvasti an-
21712: mittava, ellei teosta ole säädetty muualla anka-
21713: tamasta käskystä hajaannu, on poliisilla oikeus
21714: rampaa rangaistusta, aiheettomasta poliisin hä-
21715: hajoittaa se. lyttämisestä sakkoon.
21716: 19 §. Joka jättää täyttämättä 23 §:ssä säädetyn
21717: Järjestyksen ylläpitämiseksi poliisilla on oi- velvollisuutensa, on tuomittava onnettomuus-
21718: keus poistaa paikalta henkilö, joka käyttäyty- avun laiminlyönnistä sakkoon, tai jos asian-
21719: misellään aiheuttaa välitöntä vaaraa yleiselle haarat ovat erittäin raskauttavat, sakkoon tai
21720: järjestykselle ja turvallisuudelle. enintään kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen.
21721:
21722:
21723: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
21724:
21725: Taisto Sinisalo. Pauli Puhakka.
21726: Ensio Laine. Aarne Pulkkinen.
21727: 1808
21728:
21729: Vll,44.- Lak.al. n:o 242.
21730:
21731:
21732:
21733:
21734: Tuomioja ym.: Ehdotukset laeiksi poliisilain ja rikoslain voi-
21735: maanpanemisesta annetun asetuksen muuttamisesta.
21736:
21737:
21738: E d u s k u n n a 1[ e.
21739:
21740: Voimassaolevan poliisilain (18. 2. 1966/84) dollisen virheellisyyden, toimintaa voidaan pi-
21741: mukaan suojelupoliisin tehtävänä on sdlaisten tää kansalaisen ,1)e!Usoikeuksia koskevien halli-
21742: hankkeiden seuraaminen ja ilmisaaminen, jotka tusmuodon säännösten vastaisena.
21743: saattavat vaarantaa vaitaikunnan itsenäisyyttä Vuonna 1969 julkisuuteen päässeen salaisen
21744: tai turvallisuutta tahi vaarantaa yleistä järjes- raportin mukaan suojelupoliisi seuraa yhdistys-
21745: tystä ja turvallisuutta. Suojelupoliisi ei tutki rekisteriin me.rkittyjen aatteellisten yhdistysten
21746: rikoksia vaan se on ilmisaantirviranomainen. toimintaa keräten tietoja ja raportoiden. Eri-
21747: Käytännöllisesti katsoen kaikki sen toiminta on tyisesti yleisistä kokouks1sta annetun lain mu-
21748: luonteeltaar1 salaista. kaiset mielenosoitukset ovat 'tarkkailun koh-
21749: Salainen valtiollinen erikoispoliisi on aina teena. Kun joitakin vuosia sitten katsottiin
21750: soveltunut erittäin huonosti pohjoismaiselle yhdistymis- ,ja kokoontumisvapauden periaat-
21751: demokratialle rakentuvan valtiojä!lestyksemme teen kieltävän sen, että valtiovallan edustajilla
21752: yleiskuvaan. Etsivä keskuspoliisi ja valtio1linen olisi ollut valtionavustusten käytön valvonnan
21753: poliisi jouduttiin aikanaan lakkauttamaan kan- takia oilkeus olla saapuvilla valtionapua nautti-
21754: salaisten niitä kohtaan tunteman luottamuksen vien yhdistysten kokouksissa, yhtä oikeutetusti
21755: puutteen takia. voidaan katsoa kielletyksi sellainen valtion
21756: viranomaisen suorittama tarkkailu, josta saattaa
21757: Viime aikoina 1ulkisuuteen tulleet tiedot olla haitallisia seurauksia sinänsä iailliseen kan-
21758: ovat osoittaneet, että suojelupoliisin toimin- salaistoimintaan osallistuneille. Kun tarkkailun
21759: nassa on eräitä kansalaisten perusoikeuksien painopiste on ammattiyhdistysliikkeen ja Uudis-
21760: kanssa ristiriidassa olevia piirteitä. Viime vuosi- tusmielisten nuorisojärjestöjen toiminnassa,
21761: kymmenen aikana maassamme tehtiin vain suo- saattaa tästä tulevaisuutta ajatellen koitua va-
21762: jelupoliisin toimialaan kuuluvia, rikoslain 11 hinkoa yJ.eisön ja poliisin välisille suhteille suo-
21763: ja 12 luvuissa kriminalisoituja rikoksia viralli- jelupoliisin kuuluessa poliisin organisaatioon.
21764: sen rikostilaston mukaan vain 19. Samana Jotta hallintotoiminta kokonaisuudessaan voi-
21765: aikana ei ole liioin tapahtunut suuria järjestys- taisiin saattaa demokraattisen kontrollin piiriin,
21766: häiriöitä. Näissä olosuhteissa suojdupoliisin olisi suojelupoliisi lakkautettava. Valtiollisten
21767: vahvuutta- 90 toimihenkilöä- on pidettävä rikosten tutkiminen voitaisiin siktää keskus-
21768: suurena varsinikin kun esim. keskusrikospoliisi, rikospoliisille 1ja ne 'järjesty:spoliisiluonteiset
21769: joka vastaa suurempien rikosten tutkimisesta tehtävät, kuten turvallisuusvartijoiden asetta-
21770: koko valtakunnan alueella on vahvuudeltaan minen valtiovieraiden käyttöön, jotka nykyisin
21771: vain 197 henkeä ja kärsii suuresta työvoima- kuuluvat suojelupoliisille, olosuhteist11 riippuen
21772: vajauksesta. yleis- ja liikkuv~He poliisille, rajavartiolaitok-
21773: Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan selle tai tulliviranomaisille. Lakkauttamisen
21774: suojelupoliisin rekisteritoimisto antaa lausun- yhteydessä vapautuvat poliisitoimet olisi käy-
21775: toja mm. valtion palvelukseen pyrkivistä hen- tettävä ennen muuta keskusrikospoliisin ja
21776: kilöistä. Kun erilaisia henkilöitä koskevia lau- suurten asutuskeskusten poliisin työskentely-
21777: suntoja annetaan vuosittain tuhansia, täytyy edellytvsten parantamiseen.
21778: toimistolla olla käytettävissään huomattava Edellä mainitun perusteella ehdotamme,
21779: rekisteri. Kun kansalaisilla ei ole mahdolli-
21780: suutta ~saada tästä rekisteristä itseään koskevia että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
21781: otteita, joista he voisivat todeta tietojen mah- lakiehdotukset:
21782: VII,44.- Tuomioja ym. 1809
21783:
21784: Laki
21785: poliisilain muuttamisesta.
21786:
21787: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 18 päivänä helmikuuta 1966 annetun poliisi-
21788: lain (84/66) 4 §:n 3 momentti ja muutetaan 2 §:n 1 momentti ja 4 §:n 8 momentti seu-
21789: raavasti:
21790: 2 §. 4 §.
21791: Erilaisten poliisitehtävien hoitamista varten
21792: poliisi jakaantuu yleispoliisiin, keskusrikospo- Edellä 2-3 momentissa mainittu poliisi on
21793: liisiin ja liikkuvaan poliisiin. velvollinen sisäasiainministeriön määräyksestä
21794: suorittamaan muitakin poliisitehtäviä.
21795:
21796:
21797:
21798:
21799: Laki
21800: rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen muuttamisesta.
21801:
21802: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21803:
21804: Täten kumotaan rikoslain voimaanpanemi- 18 pa!Vana helmikuuta 1966 annetussa laissa
21805: sesta 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun ase- (85/66).
21806: tuksen (39 /89) 23 a § sellaisena kuin se on
21807:
21808:
21809: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
21810:
21811: Erkki Tuomioja. Tellervo M. Koivisto. Leo Kohtala.
21812: Matti Ahde. Pirkko Työläjärvi. V. 0. Mäkinen.
21813: Mauno Forsman. Antti. Pohjonen. J. C. Björklund.
21814: Osmo Kaipainen. Uki Voutilainen. P. Räsänen.
21815:
21816:
21817:
21818:
21819: 227 156/72
21820: 1810
21821:
21822: VII,4,.- Lak.al. n:o 243.
21823:
21824:
21825:
21826:
21827: Ronkainen ym.: Ehdotus laiksi uskonnonvapauslain muuttami-
21828: sesta.
21829:
21830:
21831: E d u s k u n n a 11 e.
21832:
21833: Väestökirjalain ja -asetuksen tultua voimaan joihin merkitä. Myös silloin, kun henkilö
21834: 1. 1. 1971 on uskonnonvapauslain 5 § van- eroaa kirkosta tai yhdyskunnasta, on paikal-
21835: hentunut. laan, että saadaan tieto siitä, mihin kirkkoon
21836: Uskonnollisten yhdyskuntien rekisterinpitä- tai yhdyskuntaan hän siirtyy tai jääkö hän
21837: jät eivät ole enää virallisia rekisterinpitäjiä. kokonaan niiden ulkopuolelle. Nämä lähinnä
21838: Tämä asettaa luterilaisen ja ortodoksisen kirkon väestökirjalaista johtuneet korjaukset olisi siis
21839: erikoisasemaan muihin uskonnollisiin yhdys- tehtävä uskonnonvapauslakiin.
21840: kuntiin verrattuna. Uskonnolliseen yhdyskun- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme,
21841: taan siirtymistä ei nykyisessä laissa ole asianmu-
21842: kaisesti järjestetty. Ilman vastaanottavan yh- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21843: dyskunnan suostumusta ei ketään voida sen kir- lakiehdotuksen:
21844:
21845:
21846:
21847: Laki
21848: uskonnonvapauslain muuttamisesta.
21849:
21850: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä marraskuuta 1922 annetun us-
21851: konnonvapauslain (267 /22) 5 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä kesäkuuta
21852: 1968 annetussa laissa ( 422/68), näin kuulu'vaksi:
21853:
21854: 5 §. kirjaan, tehdä viipymättä ilmoitus sille väestö-
21855: rekisterin- tai kirkonkirjanpitäjälle, jonka pitä-
21856: Joka tahtoo erota evankelis-luterilaisesta tai mään rekisteriin tai kirkonkirjaan asianomai-
21857: ortodoksisesta kirkosta tahi muusta uskonnol- nen henkilö kuuluu. Viranomainen älköön
21858: lisesta yhdyskunnasta, tehköön siitä henkilö- tehkö tätä ilmoitusta uskonnolliseen yhdys-
21859: kohtaisesti ilmoituksen joko sille seurakunnalle kuntaan liittyvästä henkilöstä ennenkuin on
21860: tai yhdyskunnalle, josta aikoo erota, tai johon saanut todistuksen siitä, että asianomainen
21861: aikoo liittyä tai sen väestörekisterin pitäjälle, on hyväksytty mainitsemaansa seurakuntaan
21862: johon aikoo siirtyä. Ilmoituksen vastaanotta- tai yhdyskuntaan.
21863: neen viranomaisen tulee, ellei henkilö kuulu
21864: hänen pitämäänsä väestörekisteriin tai kirkon-
21865:
21866:
21867: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
21868:
21869: Olavi Ronkainen. Raino Westerholm. Veikko J. Turunen.
21870: Antero Juntumaa.
21871: 1811
21872:
21873: VII,46.-Lak.al. n:o 244.
21874:
21875:
21876:
21877:
21878: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi uskonnonvapauslain muuttamisesta.
21879:
21880:
21881: E d u s k u n n a II e.
21882:
21883: Uskonnonvapauslain perusperiaate on, että tekemään kirkosta eroamista mahdolliseksi kir-
21884: uskonto on jokaisen kansalaisen yksityisasia. jallisesti tapahtuvana toimenpiteenä.
21885: Täydellisenä tämä periaate voidaan toteuttaa Kirjallisen eroamisilmoituksen mahdollista-
21886: vasta sitten, kun kirkko on erotettu valtiosta. minen yksinkertaistaisi huomattavasti nykyistä
21887: Tämän uudistuksen viipyessä olisi pyrittävä järjestelmää ja muutenkin olisi oikeudenmukai-
21888: edes osittaisuudistuksilla saattamaan tilanne sempi. Se olisi myös normaali järjestelmä
21889: kansalaisten nykyistä ajattelutapaa ja uskon- siksikin, että kansalaisten vakiintuneita oikeuk-
21890: nonvapausperiaatetta vastaavaksi. sia on paitsi valtuutettujen käyttäminen oi-
21891: Erityisen välttämätöntä on poistaa kaikki keustoimista päätettäessä myös asioiden hoita-
21892: esteet kansalaisten kirkosta eroamisen tieltä. minen tarvittaessa myös kirjallisesti.
21893: V. 1968 suoritettiin tätä koskeva muutos Tämän vuoksi uskonnonvapauslaissakin olisi
21894: uskonnonvapauslain 5 §:ään. Sen mukaan on siirryttävä tähän käytäntöön ja tehtävä kirjalli-
21895: kirkosta eroaminen nyt mahdollista tekemällä nen kirkosta eroaminen mahdolliseksi.
21896: siitä henkilökohtainen ilmoitus sille seurakun- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
21897: nalle tai yhdyskunnalle, josta aikoo erota, tai
21898: sen väestörekisterin pitäjälle, johon aikoo liit- että Eduskunta hyväksyisi näin kuu-
21899: tyä. Valitettavasti eduskunta ei ollut valmis luvan lakiehdotuksen:
21900:
21901:
21902:
21903: Laki
21904: uskonnonvapauslain muuttamisesta.
21905:
21906: Eduskunnan päätöksellä muutetaan 10 päivänä marraskuuta 1922 annetun uskonnonva-
21907: pauslain (267/22) 5 § 2 momentti näin kuuluvaksi:
21908:
21909: 5 §. tetulla ilmoituksella, jossa allekirjoitus on kah-
21910: den henkilön todistama, joko sille seurakun-
21911: Joka tahtoo erota evankelis-luterilaisesta tai nalle tahi yhdyskunnalle, josta hän aikoo erota,
21912: ortodoksisesta kirkosta tahi muusta uskonnol- tai sen väestörekisterin pitäjälle, johon hän
21913: lisesta yhdyskunnasta, tehköön siitä henkilö- aikoo siirtyä.
21914: kohtaisen ilmoituksen tai ilmoittakoon siitä
21915: kirjallisesti yksittäisellä omakätisesti allekirjoi-
21916:
21917:
21918: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
21919:
21920: Taisto Sinisalo. Aarne Pulkkinen.
21921: Pauli Puhakka. Ensio Laine.
21922: 1812
21923:
21924: VII,47.- Lak.al. n:o 245.
21925:
21926:
21927:
21928: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi evankelisluterilaisten seurakuntien
21929: virkataloista ja rahastoista annetun lain muuttamisesta.
21930:
21931: E d u s k u n n a 11 e.
21932:
21933: Vuoden 1919 hallitusmuodossa julistettua oikeus verottaa yhteisöjä niiden kunnallisveron
21934: uskonnonvapauden. periaatetta ei ole toteutettu alaisista tuloista;
21935: yhteiskunnallisessa elämässä siinä laajuudessa Siten ovat velvollisia suorittamaan kirkolle
21936: kuin hallitusmuodossa vahvistettu periaate edel- veroa osakeyhtiöt, avoimet kommandi1tti- ja
21937: lyttää. Syvnä tähän ovat monet uskonnon- laivanisännistöyhtiöt, osuuskunnat tai muut
21938: vapauden oticllä dlevat yhteiskunnalliset esteet, yhtymät sekä kaikki yhdistykset. Kirlclro verot-
21939: joita ei ole ~ieläkään 1ainsäädännöllä kumottu~ taa siten mm. asunto-osakeyhtiöitä, vaikka nii-
21940: Valtionkirkon etuoikeutettu asema yhteis~ den osakkeenomistajat ovat kaikki kirkosta
21941: kUnnassa · on pahimpana esteenä · uskonnon- eronneita, ja pienimpiäkin elinkeinon tai amma-
21942: vapauden toteutumiselle. Siihen nojautuen tin harjoittamiseksi perustettuja ~erotusoikeu
21943: kirlkko ulottaa kahHtsevan vaikutuksensa koko dellisia yhtymiä_, ~oissa esim. kaksi kirkosta
21944: kulttuurielämäämme ja estää nykyaikaisen kas- eronnutta harjoittaa elinkeinoa tai ammattia
21945: vatus- ~a opetustoiminnan sekä tieteellisen tut- yhteistoiminnassa yhteiseen laskuun, samoin
21946: kimustyön kehittymistä. Yhä kiristyvässä kan... kirkko verottaa yhdistyksiä katsomatta siihen
21947: sainvälisessä kilpailussa kulttuuritasosta tämä kuuluvatiko niiden jäsenet kirkkoon vai ei,
21948: koituu maallemme vakavaksi vaaraksi ja louk- sekä hyvin laajasti talous- ja liike-elämää, !koska
21949: kaa uskonnonvapautta. Kirkon jo säätyajoilta se on rakentunut suurimmaksi osaksi yhteisöjen
21950: peräisin olevien taloudellisten etuoikeuksien pohjalle.
21951: vuoksi käytetään maassamme vuosittain monin- Talous- ~a liike•elämään kohdistuva kirkon
21952: kertaisesti suurempi summa yhteiskunnan va- verotus siirtyy kohonneina kustannuksina ku-
21953: roja aikansa eläneiden käsitysten levittämiseen luttajien maksettavaksi. Siten myös tätä tietä
21954: kuin tieteelliseen tutkimustyöhön, vaikka epä- pakotetaan !kirkosta eronneetkin välillisesti
21955: usko näiden käsitysten todenperäisyyteen on maksamaan kirkolle ,veroa. Yhden katsomusta-
21956: levinnyt jo kirkon omien muurienikin sisäpuo- van tukeminen tällaisella pakkoverotuksella on
21957: lelle. kaikkea muuta kuin vapautta omantunnon
21958: Kilikon taloudelliset etuoikeudet pakottavat kysymyksissä.
21959: vielä monessa muodossa kirkosta eronneenkin Eduskunnan on jo korkea aika ryhtyä toteut-
21960: osallistumaan kirkon ylläpitoon ja sen toimin- tamaan uskonnonvapautta käytännöllisessä yh-
21961: nasta aiheutuviin kustannuksiin. Niinpä esim. teiskunnallisessa elämässä, kun maassamme on
21962: uskonnon opetuksesta ja uskonnonopettajien ollut sen niminen lakikin voimassa 'jo yli 40
21963: koulutuksesta johtuviin ·menoihin joutuvat osal- vuotta. Tätä asaa edistäisi osaltaan se, että
21964: listumaan kaikki veronmaksajat, myös kirkosta kkkon oikeus verottaa yhteisöjä kumotaan.
21965: eronneet. Vaikka kirkkoon kuulumaton onkin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21966: vapautettu henkilökohtaisesta kirkonverosta,
21967: joutuu hän kuiten!kin maksamaan kirkolle välil- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21968: lisesti myös :veroa sen kautta, että kirkolla on lakiehdotuksen:
21969:
21970:
21971: Laki
21972: evankelisluterilaisten seurakuntien virkataloista ja rahastoista annetun lain muuttamisesta.
21973:
21974: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan evankelisluterilaisten seurakuntien virkata-
21975: loista ja rahastoista 25 päivänä helmikuuta 1966 annetun lain (106/66) 13 § näin kuuluvaksi:
21976: VII,47.- Sinisalo ym. 1813
21977:
21978: 13 §. on pantu kunnallisveroa, ei kuitenkaan henkilö,
21979: Varojen hankkimiseksi seurakunnan talous- joka ei ole evankelisluterilaisen seurakunnan
21980: arvioon otettujen menojen suorittamiseksi on, jäsen, ei muu uskonnollinen yhdyskunta ja sen
21981: jollei seurakunnan varsinaiset tulot ja käytettä- seurakunta eikä osakeyhtiö, avoin-, komman-
21982: vissä olevat pääomat ttiitä, määrättävä kannet- diitti- tai laivanisännistöyhtiö, osuuskunta, sää-
21983: tavaksi kirkollisvero, jonka suorittamiseen otta- tiö tai muu yhtymä tai yhdistys.
21984: vat osaa kunnallisverotuksessa .taksoitettujen
21985: tulojen mukaan kaikki, joiden maksettavaksi
21986:
21987:
21988: Helsingissä 2 päivänä he1mikuuta 1972.
21989:
21990: Taisto Sinisalo. Pauli Puhakka.
21991: Ensio Laine. Aarne Pulkkinen.
21992: 1814
21993:
21994: Vll,48. - Lak.al. n:o 246.
21995:
21996:
21997:
21998: Salolainen ym.: Ehdotus laiksi metsästyslain muuttamisesta.
21999:
22000:
22001: E d u s k u n n a 11 e.
22002:
22003: Metsästystavat ovat pitkään jatkuneen valis- hentämisessä käytetyistä pyyntikeinoista alueel-
22004: tuksen ansiosta kehittyneet inhimillisempään laan. Ainoastaan Etelä-Pohjanmaan ja Lapin
22005: suuntaan. Metsästyslaki on kuitenkin jäänyt riistanhoitopiireissä käytetään kuvarautoja. Näi-
22006: jälkeen yleisistä metsästyksen inhimillistämis- den umpimähkään toimivien kuvarantojen
22007: tavoitteista. Metsästyslain (290/62) 12 §:n käyttäminen aiheuttaa rauhoitettujen lintujen
22008: 1 momentissa annetaan metsästysoikeuden hal- tarpeetonta kuolemista ja on erityisen kohtalo-
22009: tijan, tai maanomistajan tai haltijan luvalla kasta maamme jatkuvasti vähenevälle kotka-
22010: oikeus käyttää rautoja tai muita pyyntilaitteita kannalle. Koska muuttavista nuorista kotkista
22011: sekä myrkytettyä syöttiä vahinkoeläinten hävit- joutuu tutkimusten mukaan lähes puolet muut-
22012: tämiseen. Tämä on ilmeisessä ristiriidassa sa- tomatkallaan surmatuiksi, olisi tehtävä kaikki
22013: man lain .36 §:n määräysten kanssa, joiden mu- voitava kotkien suojelemiseksi maamme rajo-
22014: kaan metsästystä älköön harjoitettako niin, että jen sisäpuolella. Vuosittain menee kuvarautoi-
22015: riistalle tuotetaan tarpeetonta kärsimystä. Met- hin niin paljon kotkia, että huomioon ottaen
22016: sästyslain määräykset paalurautojen käytöstä kotkan vaatiman pitkän ajan (4-5 vuotta)
22017: ovat myös ilmeisessä ristiriidassa luonnonsuoje- tulla sukukypsäksi, maamme kotkakanta vähe-
22018: lulain (292/62) 15 §:n kanssa, jonka mukaan nee tästäkin syystä jatkuvasti.
22019: paalurautojen ja muiden sellaisten umpimäh- Koska lisäksi on selvästi todistettu, että ka-
22020: kään toimivien pyydysten käyttäminen, jotka nahaukkojen vähentämisessä voidaan käyttää
22021: ovat omiaan pyydystämään tämän lain tai sen haukkahäkkejä paljon tehokkaammin kuin ku-
22022: nojalla annettujen säännösten mukaan rauhoi- varautoja, mitkään seikat eivät puhu rantojen
22023: tettuja lintuja, on kielletty. käytön puolesta.
22024: Metsästyslain .39 § :n mukaan saadaan peto- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
22025: lintuja pyydystää kuvaraudoilla, joiden sanko- nioittavasti,
22026: jen korkeus on vähintään 20 cm. Riistanhoito- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22027: piirit voivat itse määrätä vahinkoeläinten vä- lakiehdotuksen:
22028:
22029: Laki
22030: metsästyslain muuttamisesta.
22031: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1.3 päivänä huhtikuuta 1962 annetun metsäs-
22032: tyslain (290/62) .39 §, sellaisena kuin se on .30 päivänä joulukuuta 1966 annetussa laissa
22033: ( 764/66) , näin kuuluvaksi:
22034: 39 §. topiirin esityksestä antamalla luvalla pyydystää
22035: Rautoja saadaan käyttää villiintyneen min- merilokkia veteen vähintään metrin syvyyteen
22036: kin, näädän, kärpän, suden, saukon, hylkeen, asetetuilla raudoilla.
22037: majavan ja piisamin pyyntiin sekä riistanhoito-
22038: piirin luvalla ketun ja ahman pyydystämiseen. Tämä laki tulee voimaan päivänä
22039: Niin ikään saa maatalousministeriön riistanhoi- kuuta 197 .
22040:
22041: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
22042:
22043: Pertti Salolainen. Mauri Miettinen. Elsi Hetemäki.
22044: 1815
22045:
22046: VII,49.-Lak.al. n:o 247.
22047:
22048:
22049: Jokela ym.: Ehdotus laiksi petoeläinten tappamien porojen kor-
22050: vaamisesta annetun lain muuttamisesta.
22051:
22052: E d u s k u n n a 1[ e.
22053:
22054: Vuonna 1956 marraskuun 23 patvana saa- ensinkään korvata. Ruotsissa on korvausmenet-
22055: detty laki petoeläinten tappamien porojen kor- tely järjestetty sellaiseksi, että poronomistajalle
22056: vaamisesta sisältää 1 S:ssä säännökset, joiden korvataan petoeläinten tuhoamasta porosta täysi
22057: mukaan "Petoeläinten tappamista poroista voi- arvo, minkä lisäksi :paliskunnalle suoritetaan
22058: daan valtion varoista suorittaa korvausta kuna- lisääntyneestä työstä ja föytymättömien poro-
22059: kin vuonna tähän tarkoitukseen myönnetyn jen osalta vastaava korvaus.
22060: määrärahan puitteissa.'' Tähänastista menettelyä, jolla valtiovalta on
22061: Lain mukaan poronomistajan ~corvauksen jättänyt merkittävän osan petoeläinten aiheut-
22062: saantioikeus on ehdollinen 1a poronomistaja tamista vahingoista yksityisten !kansalaisten
22063: saa vain sen määrän korvausta, mikä voidaan kannettavaksi, on pidettävä yhteiskunnallisena
22064: maksaa valtion tulo- ja menoarvioon vuosittain epäoikeudenmukaisuutena. Näin ennen !kaikkea
22065: varatun määrärahan puitteissa. Vuos1ttain löy- sen vuoksi, että poronomistajat ovat keski-
22066: dettyjen petojen tappamien porojen määrä on määdiseltä tulotasoltaan vähävaraista väkeä.
22067: ollut 600-1 000 poroa. Petojen korvaamiseen Toisaalta on todettava, että valtiovallan talou-
22068: tarkoitettu määräraha on vuoteen 1970 saakka dellista vastuuta merkittävästi lisää se, että
22069: ollut vuosittain 54 000 mal.'lkkaa. Käytännössä valtiovalta on määräyksillään - vastoin poron-
22070: poronomistaja on saanut korvauksena peto- omistajien etua ~a tahtoa - aikaansaanut ny-
22071: eläinten tuhoamista poroistaan vain osan tuhot- kyisen tilanteen, jossa poronomistajien mah-
22072: tujen porojen todellisesta arvosta. Ja !kun tie- dollisuudet heidän poroeloaan verottavien peto-
22073: detään, että vain osa petojen tuhoamista po- eläinten tuhoamiseen on estetty.
22074: roista löydetään, on korvaus jäänyt vain murto- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22075: osaan petojen tuottamasta vahingosta. nioittavasti,
22076: Petoeläinten tuhoamien porojen etsintä
22077: aiheuttaa paliskunnille merkittävästi työtä ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22078: kustannuksia, joita nykyisin ei poronomistajalle lakiehdotuksen:
22079:
22080: Laki
22081: petoeläinten tappamien porojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta.
22082:
22083: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan petoeläinten tappamien porojen korvaami-
22084: sesta 23 päivänä marraskuuta 1956 annetun lain (574/56) 1 S näin kuuluvaksi:
22085: 1 §. eläinten tuhoamista poroista korvauksena puo•
22086: Petoeläinten tappamista poroista suoritetaan let siitä korvausmäärästä, mikä paliskunnan
22087: valtion varoista täysi korvaus. alueelta löydetyistä poroista on 1 momentin
22088: Paliskunnalle, jonka alueelta petoeläinten perusteella suoritettava.
22089: tappamla poroja on löydetty, suoritetaan peto-
22090: eläinten tuhoamien porojen etsimisestä aiheu- Tämä laki tulee voimaan päivänä
22091: tuneista kuluista ja löytämättä jääneistä peto- kuuta 197 .
22092:
22093: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
22094:
22095: Mikko Jokela. Paavo Niinikoski.
22096: Pekka Vilmi. Reino Kangas.
22097: Paavo Väyrynen.
22098: 1816
22099:
22100: VII,50.- Lak.al. n:o 248.
22101:
22102:
22103:
22104:
22105: Haapasalo ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta.
22106:
22107:
22108: E d u s k u n n a 11 e.
22109:
22110: Voimassa olevan 28 päivänä syyskuuta 1951 mikään muu kalastuslain maarays. Asiantilan
22111: annetun kalastuslain 4 §:n mukaan on kun- korjaamiseksi ehdotamme, että tämän sisältöi-
22112: nassa olevalla vesialueelia jokaisella kunnassa nen muutos tehtäisiin kalastuslain 4 §:ään,
22113: asuvalla oikeus erinäisin poikkeuksin harjoit- missä päinvastoin kuin nykyisessä asetuksessa
22114: taa onkimista. Itse kalastuslaissa ei ole määri- piikkionginta talvella jäältä rinnastettaisiin
22115: telty onkimista, vaan sen 4 § :n 3 momentin tavalliseen onkimiseen. Ne kokemukset, jotka
22116: mukaan voidaan asetuksella määrätä, onko on saatu pilkkionginnasta, eivät oikeuta käsi-
22117: jotakin kalastustapaa pidettävä onkimisena. tykseen että tällä onkimisella vaarannettaisiin
22118: Joulukuun 28 päivänä 1951 kalastuslain täy- kalakannan säilyminen. Mikäli kuitenkin arvo-
22119: täntöönpanosta ja soveltamisesta annetun ase- kalan säilyminen ja lisääntyminen jossain hoide-
22120: tuksen (n:o 695/51) 2 §:n mukaan kalastus- tussa vesistössä voisi vaarautua nyt laajennetta-
22121: lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuna onkimi- vaksi ehdotetun piikkiongintaoikeuden joh-
22122: sena on pidettävä sellaista onkimista, jota har- dosta esitämme, että tällaisissa kalanviljelyve-
22123: joitettaessa vapa tai siima on onkijan kädessä sissä tarvittaisiin omistajan tai haltijan lupa on-
22124: taikka käden ulottuvilla eikä vieheenä ole kimiseenkin.
22125: piikki, uistin, perho tai muu keinotekoinen On sanottu, että mikäli piikkionginta rin-
22126: laite. nastetaan muuhun onkimiseen, vähenisivät ka-
22127: Näyttää ilmeiseltä, että kalastuslakiasetus on lastuksenhoitomaksuista kertyvät kalavesien
22128: supistanut onkimisen käsitettä nimenomaan hoitoon tulevat varat. Tämän vuoksi onkin
22129: pilkkimiseen nähden. Erittäinkin onkimista tarpeen, että kalastuslain 83 §:ää muutettai-
22130: ns. ketjupilkeillä ei käsitteellisesti voida erot- siin siten, että kalastuksenhoitomaksun on vel-
22131: taa onkimisesta pohjaongella, ja muutoinkin vollinen suorittamaan jokainen 16 vuotta täyt-
22132: tapahtuvat pilkkiminen ja muu onkiminen tänyt henkilö, vaikka hän vain harjoittaisi on-
22133: usein samalla tavalla onkijan vaihtaessa vain kimista. Mahdollisten väärinkäytösten estämi-
22134: viehettä onkeensa. Useimmiten kuitenkin käy- seksi ja valvonnankin kannalta olisi paikallaan,
22135: tetään piikkiä pääasiallisesti talvella jäällä on- että jokainen 16 vuotta täyttänyt kalastaja
22136: gittaessa. Sen sijaan avovedellä voi piikin osallistuisi myös kalastuksenhoitoon.
22137: käyttö, mikäli sitä heitetään, olla rinnastetta- Huomioon ottaen ammattikalastajaväestön
22138: vissa heittouistimen käyttöön, taikka sitä ve- vaikean taloudellisen aseman lähinnä meren
22139: dettäessä veneen perässä uisteluun. Piikin ulkosaaristossa, olisi kalastuslain 83 § kuiten-
22140: käyttö avovedellä onkimisessa voi niinmuodoin kin muutettava siten, että ammattimaiset ka-
22141: aiheuttaa väärinkäsityksiä ja tulkintamahdolli- lastajat olisi vapautettava kalastuksenhoitomak-
22142: suuksia, mitä .ei ole pelättävissä pilkillä ongit- sun suorittamisesta. Koska heidän lukumää-
22143: taessa jäältä talvisaikaan. Nimenomaan pilkin ränsä on suhteellisen vähäinen, ei tämä tietäisi
22144: käyttö onginnassa talvisaikaan on tullut erin- kalastuksenhoitomaksuista kertyvien tulojen
22145: omaisen suosituksi kalastusmuodoksi, ja tar- vähentymistä.
22146: joaa se kymmenilletuhansille kalamiehille vir- Kalastuksenhoitomaksut kertyvät kalastajilta,
22147: kistystä sekä vaihtelua ruokavalioon nimen- joista suurin osa on vapaa-aikanaan harrastuk-
22148: omaan talvella, jolloin ulkoilumahdollisuudet sekseen kalastavia eli ts. urheilu-, virkistys- ja
22149: muutoinkin ovat rajoitetut samoin kuin ruoka- kotitarvekalastajia. Kotitarvekalastajista on osa
22150: valiokin. Se seikka, ettei talvionginta pilkillä myös maanomistajia.
22151: ole rinnastettu kalastuslaissa onkimiseen, onkin Kalastuslain 53 §:n mukaan kalastusoikeu-
22152: herättänyt enemmän tyytymättömyyttä kuin den haltija on velvollinen niin järjestämään
22153: VII,50.- Haapasalo ym. 1817
22154:
22155: kalavetensä hoidon ja kalastuksensa, että kala- Samoinkuin riistanhoitomaksutulot käyte-
22156: ja rapukannan säilyminen on turvattu. tään lähinnä metsästäjäjärjestöjen suorittamaan
22157: Tähän kohtaan vedoten on tähän asti ka- valistus- ja riistanhoitotyöhön, tulisi kalastuk-
22158: lastuksenhoitomaksuista kertyneistä varoista senhoitomaksutkin käyttää lähinnä harrastaja-
22159: 70-80 % jaettu maanomistajien järjestöille, kalastajajärjestöjen valistus-, kalavesienhoito- ja
22160: mutta tämä ei ole oikeudenmukaista, sillä ny- kalakannan parantamistyön tukemiseen. Tä-
22161: kyisin kalastusvedet tuottavat vuokra- ja lupa- män vuoksi olisi tehtävä tarpeelliset muutok-
22162: maksutuloja huomattavasti ja osalla näistä tu- set kalastuslain 83 ja 101 §:iin.
22163: loista tulisi kala- ja rapukannan säilyminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22164: turvata. Asiantuntijat ovat arvioineet, että nioittaen,
22165: tällä hetkellä meillä vesihehtaari ja sen kalasto että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22166: edustaa n. 1 500-2 000 mk pääomaa. lakiehdotuksen:
22167:
22168:
22169: Laki
22170: kalastuslain muuttamisesta.
22171:
22172: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun kalas-
22173: tuslain (503/51) 4, 83, 85 ja 101 § näin kuuluviksi:
22174:
22175: 4 §. Edellä 1 ja 2 momentissa mainittua kalas-
22176: Kunnassa olevalla vesialueelia olkoon jokai- tusta älköön niin harjoitettako, että kalastus
22177: sella kunnassa asuvalla oikeus harjoittaa onki- kalaveden omistajan tai vuokraajan tavanomai-
22178: mista muualla paitsi lohi- ja siikapitoisten ve- silla apaja- ja isorysäpaikoilla estyy tai häiriin-
22179: sistöjen koskissa ja virtapaikoissa, rauhoituspii- tyy.
22180: reissä, kalanviljelyslammikoissa ja niihin ver- Mitä edellä on säädetty, koskee sekä yhtei-
22181: rattavissa sekä 13 §: ssä mainituissa paikoissa. siä että jaettuja kalavesiä.
22182: Loheksi luetaan, milloin erikseen ei ole toisin Milloin erityiset syyt vaativat, on maatalous-
22183: säädetty, myös taimen, järvitaimen ja purotai-
22184: ministeriö oikeutettu määrätyllä alueella ra-
22185: men tai tammukka. Älköön onkimista lmiten- joittamaan 1 ja 2 momentissa tarkoitettua
22186: kaan ilman lupaa harjoitettako niin lähellä toi-
22187: kalastusta tai sen kokonaan kieltämään.
22188: sen asuttua rantaa, kylpy- tai muuta sellaista
22189: paikkaa, että siitä aiheutuu omistajalle tai hal-
22190: tijalle haittaa. 83 §.
22191: Älköön onkimista myöskään harjoitettako Älköön kukaan 16 vuotta täyttänyt henkilö
22192: ilman veden omistajan tai haltijan lupaa kalan- harjoittako kalastusta, ellei hän ole suorittanut
22193: viljelysalueilla, joilla omistajan tai haltijan toi- kalastuksenhoitomaksua ja hänellä todisteena
22194: mesta on arvokalojen istutuksen vuoksi an- ole mukanaan maksusta annettua kuittia. Ka-
22195: nettu kalastusta rajoittavia määräyksiä määrä- lastuksen harjoittajiksi älköön kuitenkaan kat-
22196: ajaksi. sottaka pyynnissä mukana olevia apuhenkilöitä.
22197: Meren ulkosaaristossa ja aavaa selkää vas- Ammattimaista kalastusta harjoittava hen-
22198: tassa olevalla vesialueelia olkoon jokaisella ky- kilö ei kuitenkaan ole velvollinen suoritta-
22199: lässä asuvalla oikeus harjoittaa onkimista ja maan kalastuksenhoitomaksua. Tällaisena am-
22200: muuta koukkukalastusta, ei kuitenkaan hauki- mattimaisena kalastajana pidetään henkilöä,
22201: siimalla, heittouistimella tai vieterikoukulla. joka asianomaisen verolautakunnan todistuk-
22202: Muikun, silakan ja kilohallin pyyntiä verkoilla sella osoittaa, että hän viimeksi antamansa
22203: saa sellaisella harjoittaa jokainen kunnassa veroilmoituksen mukaan on ansainnut enim-
22204: asuva. män osan tuloistaan kalastuksella.
22205: Onkimisena on pidettävä sellaista onkimista, Kalastuksenhoitomaksu, joka menee valtiolle,
22206: jota harjoitettaessa vapa tai siima on onkijan on kolme markkaa vuodessa. Valtioneuvostolla
22207: kädessä tai käden ulottuvilla ja vieheenä on on kuitenkin valta muuttuneiden olosuhteiden
22208: mato, täky tai muu luonnollinen syötti sekä sitä vaatiessa korottaa kalastuksenhoitomaksua.
22209: talvella jäältä ongittaessa piikki. Kalastuksenhoitomaksuista kertyneet varat
22210: 228 156/72
22211: 1818 VII ,50.- Kalastuslain muuttaminen.
22212:
22213: käytetään kalastuksenhoitomaksun suorittaneit- 2 momentissa tarkoitettu verolautakunnan to-
22214: ten kalastajain järjestöjen toimesta suoritet- distus.
22215: tuun kalataloudelliseen valistustyöhön, kalave-
22216: sien hoitoon, kalakannan parantamiseen ja ka-
22217: 101 s.
22218: Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain
22219: lavesien hoitoon liittyvään tutkimukseen. otettava kalatalouden edistämiseen määräraha,
22220: joka vastaa ainakin sitä määrää, minkä kolmen
22221: 85 s. edellisen vuoden aikana kalastuksenhoitomak-
22222: Kalastamassa ollessaan on jokaisen, jolla sun suorittaneiden henkilöiden keskimääräisen
22223: on velvollisuus suorittaa kalastuksenhoitomak- lukumäärän ja kulumassa olevan vuoden ka-
22224: su, vaadittaessa näytettävä maksusta annettu lastuksenhoitomaksun suuruuden perusteella
22225: kuitti sille, jonka asiana on valvoa kalastuk- laskien on katsottava kalastuksenhoitomaksuina
22226: sesta annettujen säännösten noudattamista, sa- kertyvän. Tarkoitukseen on kuitenkin myön-
22227: moinkuin kalastusoikeuden haltijalle, vesialueen nettävä vähintään se määrä, mikä kalastuksen-
22228: omistajalle ja vuokraajalle sekä heidän väelleen. hoitomaksuina on kertynyt sen vuoden edelli-
22229: Ammattimaista kalastusta harjoittavan henki- senä vuonna, jota varten tulo- ja menoarvio
22230: lön on pidettävä mukanaan ja esitettävä 83 S:n on laadittu.
22231:
22232:
22233: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
22234:
22235: K. F. Haapasalo. Sinikka Luja-Vepsä. Veikko Helle.
22236: Esko Niskanen. Meeri Kalavainen. Veikko Pajunen.
22237: Reino Breilin. Antti Pohjonen. Ville Tikkanen.
22238: Valdemar Sandelin. V. 0. Mäkinen. Heikki Hykkäälä.
22239: Kaarle Salmivuori. Lyyli Aalto. Leo Kohtala.
22240: Väinö Turunen. Sakari Knuuttila. Tellervo M. Koivisto.
22241: Seppo Tikka. Aimo Ajo. Mauno Forsman.
22242: Arvo Ahonen. Eero Salo. Paavo Tiilikainen.
22243: Eino Loikkanen. Eeli Lepistö. Kaisa Raatikainen.
22244: Jorma Rantala. Margit Eskman. Sulo Hostila.
22245: Salme Myyryläinen. Seija Karkinen. Erkki Tuomioja.
22246: Aune Salama. Uki Voutilainen. Riitta Järvisalo-Kanerva.
22247: Anni Flinck. Uljas Mäkelä. Valde Nevalainen.
22248: Väinö Vilponiemi.
22249: 1819
22250:
22251: VII,51.- Lak.al. n:o 249.
22252:
22253:
22254:
22255:
22256: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta.
22257:
22258:
22259: E d u s k u n n a 1J e.
22260:
22261: Voimassa oleva kalastuslaki annettiin 28. 9. Kun siis kalastuslaissa on lukuisasti saan-
22262: 1951 (503/51 ). Sen jälkeen lakiin on tehty nöksiä, jotka ovat kalakantojen hoidon ja
22263: muutamia pienehköjä muutoksia. Kuitenkin vesien kalataloudellisen hyväksikäytön esteenä
22264: kalastustekniikassa sekä kalavesien hoitotoi- tai suorastaan vanhentuneina tarpeettomia, on
22265: missa on lain voimassaoloaikana tapahtunut esim. Suomen Kalastusyhdistys tehnyt useita
22266: voimakasta muuttumista ja kehitystä. Nykyinen esityksiä kalastuslain muuttamiseksi, mm. esi-
22267: kalastuslaki ei myöskään kaikilta osin vastaa tykset Maataloushallitukselle 25. 6. 1967 ja 28.
22268: uusimpia kalastusbiologian tutkimustuloksia 3. 1968 sekä Maatalousministeriölle 27. 3.
22269: eikä eräissä tapauksissa vastaa paikallisoloja, 1969, mutta muutosesityksiä ei ole vielä toteu-
22270: joten kalavesien taloudellinen hyväksikäyttö ei tettu. Myös useat maatalouskeskukset (maan-
22271: kaikissa osissa maatamme voi riittävän tehok- viljelysseurat) sekä kalataloudellinen tutkimus-
22272: kaasti toteutua. Siten kalastuslaki ei enää ole toimisto ovat esittäneet kalastuslain muutta-
22273: kaikilta osin tarkoituksenmukainen nykyoloissa. mista.
22274: Pyrittäessä maamme kalavesien mahdollisim- Muutoksia ja ainakin tarkistuksia kaivattai-
22275: man tehokkaaseen hyväksikäyttöön olisi kalas- siin nyt pikaisesti ainakin seuraaviin nykyisen
22276: tuksessa voitava käyttää tehokkaita pyydyksiä kalastuslain kohtiin:
22277: ja kalastustapoja. Esim. sisävesien kalantuotan- 23. § Pyydysten harvuus
22278: nosta otetaan nykyisin talteen vain runsas kol-
22279: 24. § Liistekatiskan ja vitsamerran harvuus
22280: mannes eli 6-9 kiloa hehtaarilta vuodessa.
22281: Toisaalta jo yksistään kalavesien järkevä hoito 26. § Kevätnuottauskielto
22282: ja kalakantojen järjestely vaativat usein hyvin- 27. § Isonrysän käyttökielto sisävesissä
22283: kin voimaperäistä vähäarvoisten kalalajien 29. § Kuoreen, muikun ja silakan pyydyk-
22284: pyyntiä. Tämän vuoksi olisi kalantuottoa ja sen käyttö muun kalan pyynnissä
22285: kalastusta tehostettava mm. uudistamalla kalas- 30. § Vetkkojen käyttökielto lohipitoisessa
22286: tuslåinsäädäntöä ja poistamalla siitä nykyoloi- järvessä 1. 9.-30. 11.
22287: hin ja myös paikallisesti soveltumattomia, jopa 35. § Ravun rauhoitusaika
22288: kohtuuttomia, epätarkoituksenmukaisia ja kehi- 68. § Kalastuskunnalta puuttuva oikeus
22289: tystä jarruttavia säännöksiä, kieltoja ja rajoi- edustaa yhteisen vesialueen osakkaita
22290: tuksia. Toisin sanoen: kalastuslain tulisi olla vesioikeusasioissa
22291: joustava ja seurata olojen ja aikojen muutoksia.
22292: Mainittakoon edelleen, että kalastuslain voi- 23. §:n muutokset
22293: maantulon jälkeen ovat käytännöllisesti katsoen
22294: kaikki kalastuskunnat järjestäytyneet. Niiden Nykyisin kuoreen ja muikun pyynnissä käy-
22295: toimialue kattaa noin 80 % maamme sisä- tettävän nuotan harvuuden on oltava vähintään
22296: vesistä. Kalastuslain 56 §: n mukaan kalastus- 10 mm. Säännös estää lyhytikäisen muikun
22297: kuntien on järjestettävä vesialueellaan kalastus tehokkaan kalastuksen. Tämän johdosta maa-
22298: ja kalaveden hoito siten, että kala- ja rapu- ja metsätalousministeriö on joutunut kalastus-
22299: kannan säilyminen turvataan. Sama säännös lain 51 §:n perusteella antamaan eri päätök-
22300: koskee muitakin kalastusoikeuden haltijoita ku- sillään vuosina 1954-1971 oikeuden käyttää
22301: ten mm. metsähallitusta, jonka hallinnassa on määräajoin 8 mm:n harvuista muikkunuottaa
22302: noin 15 % vesialueistamme. Tätä säännöstä on Hämeen, Lapin, Keski-Suomen, Kuopion, Mik-
22303: pidettävä riittävänä kalakantojen säilymiselle. kelin, Pohjois-Karjalan, Kymen ja Oulun lää-
22304: 1820 VII,51.- Kalastuslain muuttaminen.
22305:
22306:
22307: nissä olevilla vesialueilla. Maa- ja metsätalous- Nuotta on tehokas kalavedenhoitoväline,
22308: ministeriön poikkeuslupapäätökset kattavat ny- joten nuotalla voitaisiin tehokkaasti harventaa
22309: kyisin jo lähes koko maan. Poikkeusluvat liian runsaiksi päässeitä vähäarvoisia kalalajeja
22310: joudutaan uusimaan aina viiden vuoden kulut- kuten sä:11keä, pientä ahVienta, kiiskeä, pasuri:a
22311: tua. Tämän johdosta kalastuslain 23 § :n 1) jne., mutta kalastuslaki ei suo tähän nykyisel-
22312: kohta olisi muutettava näin kuuluvaksi: lään mahdollisuutta, koska muikkunuottaa ei
22313: 1) kuoreen, muikun ja kilohailin pyydyk- saa !käyttää muuhun kuin muikun ja kuoreen
22314: sessä 8 millimetriä kalastukseen. Kalastuslakia olisi muutettava
22315: Nykyisen kalastuslain mukaan s'.la:daan 27 siten, että muiklkunuottaa saa käyttää myös
22316: millimetriä tiheämpää verkkoa käyttää ainoas- muiden kalojen pyyntiin. Mainittakoon yhtenä
22317: taan muikun ja ilmireen sekä täkykalojen pyyn- esimerkikinä :kervätnuotanpyynnin rajoi-tusten
22318: nissä. Täkyverkko ei saa olla 120 senttimetriä haitoista tilanne Koillis-Pohjanmaan ,vesissä:
22319: kC'rkeampi eikä täkyverkoilla pyydettyjä :kaloja Kuusamon, Posion ja, Taivalkosken suurissa
22320: saa käyttää ravintotarlroituksiin. Usein kala- arvokalavesissä on kevätkutuinen ll:"oskakala,
22321: kukkoahvenetkin saatetaan joutua kalastamaan erityisesti särki, lisääntynyt huolestuttavasti ja
22322: laittomilla pyydyksillä. Tiheiden katiskojen vienyt elintilaa arvoka1oilta, siialta, järviJ.ohelta
22323: käyttö on nykyisin sallittu. Vähäarvoisten kalo- ja muikulta. (Laajemmin tästä asiasta mm.
22324: jen pyynnissä olisi jo kalavesien hoidonkm kan- toivomusaloitteen n: o 34 5/1971 perusteluissa).
22325: naha sallittava myös tihe1den verkkojen ja mui- Edellä esitettyjen painavien asiasyiden joh-
22326: den hnkapyydysten käyttö. Edellä esitettyjen dosta !kalastuslain 26 § :n 1 momentin 3) ja
22327: syiden vuoksi olisilkin kalastuslain 23 §:n 4) !kohta olisi muutettava ja Jisättävä siihen
22328: 4) kohta poistettava laista kokonaan uusi 5) kohta seuraavasti:
22329: 3) muikkua ja siikaa saa pyydystää koho-
22330: 24. §:n muutokset ja myös pobjanuotalla keväisin heti jäiden-
22331: Koska valtakunnassamme ei tiettävästi enää lähdöstä alkaen järvessä sekä selkä- että ranta-
22332: käytetä liistoista, vitsoista, juurista, tuohesta vesillä ja meressä aina myös ajoverkoi:Ha ja
22333: tai muusta sen kaltaisesta aineesta valmistet- laahusnuotalla
22334: tuja pyydyksiä vaan ne ovat nykyisin arvok- 4) kuoretta saa pyydystää nuotalla järvessä
22335: kaita museoesineitä, on kalastuslain 24 §:n ja mer,essä niiden nousu- ja kutupaikoilla sekä
22336: 1 ja 2 momentti katsottava tarpeettomiksi. Sen haavilla joessa ja virrassa jäiden lähdöstä lukien
22337: vuoksi olisi kalastuslain 24 § :n 5) muikkunuottaa saa !käyttää myös muiden
22338: 1 ja 2 momentti poistettava kokonaan kalojen .pyyntiin
22339:
22340: 26. §:n muutokset
22341: 27. §:n poistaminen
22342: Jäidenlähdön aikana ja sen jälkeen kesäkuun
22343: 1 päivään saakka on k'<llastus nykyisen kalas- Kalastuslain 27 § kieltää puoltatoista metriä
22344: tuslain mukaan kielletty sekä senkin jälkeen korkeamman rysän tai muun samantapaisen
22345: kesäkuun loppuun saakka sallittu 'Vain koho- pohjalla varustetun sulkupyydyksen käytön sisä-
22346: nuotan käyttö. Kuoreen nuottaus ja lippoami- vesissä. Maataloushallituksen Kalataloudellinen
22347: nen ( haavilla :pyynti) on kuitenkin sallittu tutkimustoimisto ja kalatalousjärjestöt ovat
22348: 10 päivän aikana jäidenlähdöstä lukien. Eräin viime vuosina suorittaneet erityislupien nojalla
22349: paikoin kuooeen Jippoaminen ja nuottauskin koekalastusta jopa 3-6 metrin korkuisilla rysä-
22350: muodostuvat suoranaiseksi kansanjuh:laksi. Jäi- pyydyksillä sisävesissä. Saaliiksi on tullut vähä-
22351: denlähdön talikan ajankohdan määrityksestä arvoisia kalalajeja ja muikkua. Tl. Pyhäjärvellä
22352: kalastuslaki ei kuitenkaan anna ohjetta, joten on vuosikymmeniä käytetty kahden ja puolen
22353: asiasta on syntynyt tulkintavaikeuksia. Keväi- metrin korkuisia isorysiä kalanpyynnissä eikä
22354: nen nuottauskielto vaikeuttaa lisäksi kalliiden tällä ole havaittu olleen haitallisa vaikutuksia
22355: nuottien käyttöä ympärivuotisessa ka~astuk kalastoon.
22356: sessa. Asiwtuntijoiden mukaan tämä lainkohta Sekä pyyntikokeilut että Tl. Pyhäjärveltä
22357: olisikin muutettava siten, että muilkun, siian saadut kokemukset osoittavat, että sallimalla
22358: ja "kuoreen pyynti koho- .ja laahusnuota:Ha sekä puoltatoista metriä korkeamman rysän käyttö
22359: ajoverkoilla sallittaisiin keväisinkin samoin sisävesissä voitaisiin kalastusta ja kalavesien
22360: kuin myös kuoreen pyynti nuotaUa ja dipolla. hoitoa tehostaa. Lisäksi nykyistä sallittua rysää
22361: VII,51.- Kortesalmi ym. 1821
22362:
22363: korkeamman rysän käyttö tekisi mahdolliseksi ravunpyynti muutettava alkavaksi päivällä sa-
22364: käyttää hyödyksi nopeasti uusiutuvaa luonnon- maan tapaan kuin on laita esim. vesilinnun-
22365: varaista muikkua, jonka saaliista aina noin metsästyksessä. Siksi. pykälä olisi muutettava
22366: 60% on kaksivuotiasta kalaa. kuulumaan seuraavasti:
22367: Edellä esitettyjen syiden perusteella olisi ka-
22368: lastuslain Rapu on rauhoitettu ja sen pyydys-
22369: 27. § poistettava laista kokonaan täminen kielletty marraskuun alusta
22370: heinäkuun 21 päivään kello 12.00:een.
22371: 29. § poistettava laista kokonaan
22372: 68. §:n muutokset
22373: Kalastuslain 29 § on käytäntöön soveltuma-
22374: ton. Pyydyksiä laskiessaan kalastaja ei voi tie- Kalastuskunnalla on laissa säädetty velvoite
22375: tää, mitä kaikkia kalalajeja pyydyksiin tarttuu. huolehtia siitä, että kala- ja rapukanta vesis-
22376: Näin hän tahtomattaan voi joutua lainrikko- tössä säilyy pyyntivahvana. Käytännössä kalas-
22377: jaksi. Lisäksi tämä pykälä estää tehokasta ka- tuskunta toteuttaa tätä tehtävää järjestämällä
22378: lastusta ja ammatinharjoitusta. Se ei myöskään vesialueensa kalastuksen ja kalaveden hoidon
22379: lisää kalastuslain arvovaltaa, pikemmin päin johon luetaan myös hiotoopin säilyttäminen j~
22380: par~ntaminen. Kuit~nkin erityisesti nykyisin
22381: vastoin. Siksi edellä olevin perustein olisi kalas-
22382: tuslain vestemme luonnontilaa järkytetään erilaisin
22383: 29. § poistettava taista kokonltfan vesistöhankkein, joihin tosin useimpiin tarvi-
22384: ta~n asianmukainen lupa. Kalastus- enempää
22385: kmn muussakaan lainsäädännössä ei kuitenkaan
22386: 30. § :n muutokset ole selvää säännöstä siitä, onko kalastuskunta
22387: Nykyisen kalastuslain mukaan ei ldhipitoi- tällaisissa hankkeissa asianosainen. Kuitenkin
22388: sessa järveS'Sä saa syyskuun 1 :päivän j>a marras- kalastuskuntaverkosto ulottuu nykyään yli koko
22389: kuun viimeisen päivän välisenä aikana käyt,tää maan, ja mikäli kalastuskuntien asianosaisuus
22390: 55 millimetriä harvempaa venkkoa. Näin laki olisi selvästi laissa määritelty, helpotettaisiin
22391: vaikeuttaa erittäin suuresti kookkaan kuhan ja nopeutettaisiin vesiasiain lupakäsittelyä huo-
22392: lahnan ja siian ~alastusta, mutta sallii toisaalt~ mattavasti. Nykyisin katsotaan usein ainoastaan
22393: pienten kalojen pyynnin. Säännökset ovat risti- jakokunta oikeaksi yhteisen vesialueen osak-
22394: riitaisia ja siten kiireesti korjattava seur!Ulvasti: kaiden edustajaksi, vaikka kalastuskunnassa
22395: ovat osakkaina samat henkilöt kuin jakokun-
22396: 2. momentin kohta "samoin 23 §:n nass.~. -~i~~ksi j~okunnat ov~t usein järjestäy-
22397: 1 momentm 3 kohdassa mainitun pyy- tymattomta. Vesten luonnontilaa voidaan siten
22398: dyksen käyttäminen lohipitoisessa jär- muuttaa ilman että vahinkoa kärsimään joutu-
22399: vessä syyskuun 1 päivän alusta marras- vaa kuullaan lainkaan. Sen vuoksi kalastuslain
22400: kuun loppuun" poistetaan 68 §:ään olisi lisättävä seuraava uusi mo-
22401: mentti:
22402: 35. §:n muutokset Kalastuskunnalla on oikeus edustaa
22403: yhteisen vesialueen osakkaita vesioikeus-
22404: Nykyisen kalastuslain mukaan ravun rauhoi- asioissa
22405: tus päättyy 20 heinäkuuta keHo 24.00. Tämä
22406: kuitenikin aiheuttaa hämäräpuuhailua itapu- Edellä esitetyn perusteella eihdotamme kun-
22407: vesillä !keskiyön pimeinä hetkinä sekä on nioittaen,
22408: omiaan houkuttelemaan ravustajia laskemaan
22409: pyydyksensä jo illalla r:auhoituksen dllessa vielä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22410: voimassa. Jo valvonnankin tehostamiseksi olisi lakiehdotuksen:
22411: 1822 VII,51.- Kalastus1ai.n muuttaminen.
22412:
22413:
22414:
22415: Laki
22416: kalastuslain muuttamisesta.
22417:
22418: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kalastuslain 2 luvun 23 S:n 1 momentin 4)
22419: kohta, 24 §:n 1 ja 2 momentti, samoin kumotaan 27 ja 29 § sekä 30 §:n 2 momentin jäl-
22420: kimmäinen lause, sekä muutetaan sanotun lain 2 luvun 23 §:n 1 momentin 1) kohta, 26 §:n
22421: 1 momentin 3) ja 4) kohta ja 35 §, sekä lisätään sanotun lain 2 luvun 26 S:n 1 mo-
22422: menttiin uusi 5) kohta ja 3 luvun 68 §:ään uusi momentti seuraavasti:
22423:
22424: 2 ~uku 35 §.
22425: Pyyntirajoitukset. Rapu on rauhoitettu ia sen pyydystäminen
22426: kielletty marraskuun a;lusta heinäkuun 21 päi-
22427: 23 §. vään keHo 12:een.
22428:
22429: 1 ) kuoreen, muikun ja kilohailin pyydyk-
22430: sessä 8 millimetriä 3 luku
22431: 26 §. Kalastusoikeudetn käytön ja kalaveden hoidon
22432: järjestäminen.
22433: 3) muikkua ja siikaa saa pyydystää koho- ja 68 §.
22434: myös pohjanuotalla keväisin heti jäidenläh-
22435: döstä alkaen järvessä sekä selkä- että ranta- Kalastuskunnalla on oikeus edustaa yhteisen
22436: vesillä ja meressä aina myös ajoverikoiRa ja laa- vesialueen osakkaita vesioikeusasioissa.
22437: husnuotalla
22438: 4) kuoretta saa pyydystää nuotalla järvessä
22439: ja meressä niiden nousu- ja kutupaikoilla sekä
22440: haavi:lla joessa ja virrassa jäiden lähdöstä lukien Tämä laki .tulee 'VOimaan päivänä
22441: 5) muilkkunuottaa saa käyttää myös muiden kuuta 197 .
22442: kalojen pyyntiin.
22443:
22444: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
22445:
22446: J. Juhani Kortesalmi. Arttur Niemelä.
22447: Rainer Lemström. Hannes Volotinen.
22448: Mikko Vainio. Kalevi Remes.
22449: Aune Mänttäri. Pekka Vennamo.
22450: 1823
22451:
22452: Vll,52.- Lak.al. n:o 250.
22453:
22454:
22455: N. Nieminen ym.: Ehdotus laiksi kalastuslai11 muuttamisesta.
22456:
22457: E d u s k u n n a 11 e.
22458: Voimassa olevan kalastuslain ahtaasti rajoit- kellä tavattavissa. Myöskin riitaisuuksia on
22459: tavat määräykset ovat herättäneet suurta tyy- tällöin syntynyt. Näin on asianlaita varsinkin
22460: tymättömyyttä maata omistamattomien virkis- pilkkionginnan suhteen. Tällaisten epäkohtien
22461: tys- ja harrastelijakalastajien keskuudessa. Lain poistaminen on kiireellinen toimenpide.
22462: mukaan kalastusoikeus on vain vesialueiden Kun huvila-asutus ja muu retkeily lisääntyy
22463: omistajilla ja niillä joille he ovat sen luovut- jatkuvasti kasvaa myöskin virkistys- ja harras-
22464: taneet. Maata omistamattoman väestön kalas- tuskalastuksen tarve samassa suhteessa. Se on-
22465: tusoikeus on täysin turvaamatta. Ennen ny- kin terveellinen ja hyväksyttävä harraste, josta
22466: kyisen kalastuslain voimaantuloa, vuosisatai- saa paitsi virkistystä myöskin sopivaa vaih-
22467: nen käytäntö oli, että esim. onkiminen oli sal- telua ruokapöytään. Se ei kuitenkaan muo-
22468: littu jokaiselle rajoituksitta. Nykyisin sitä saa dostu ammattikalastukselle eikä kalavesien
22469: harjoittaa vain siinä kunnassa jossa asuu. Kui- omistajien omalle kalastukselle esteeksi eikä
22470: tenkin viimeaikoina voimakkaasti kasvanut hu- kalakantojen parantamiselle vaaraksi. Ongin-
22471: vila-asutus ja vapaa-ajan muu virkistysretkeily nalla, tapahtuu se sitten luonnollista syöttiä
22472: luontoon tuhansien järviemme tuntumaan, on tai piikkiä käyttäen, saadaan vain ns. roska-
22473: tehnyt kalastuslain onkimista koskevien mää- kalaa pääasiassa ahventa ja särkeä, jotka puo-
22474: räysten noudattamisen täysin mahdottomaksi lestaan estävät arvokalojen lisääntymisen. Näin
22475: tai on johtanut kohtuuttomaan keinotteluun ja ollen tällainen virkistyskalastus on vain hyö-
22476: rlitaisuuksiin. Huvilat sijaitsevat yleensä asu- dyllistä toimintaa myöskin kalavesien hoidon
22477: miskunnan ulkopuolella, jolloin lakia ahtaasti ja kalakantojen parantamisen kannalta. Sen
22478: tulkittaessa huvila-asukkailla ei olisi onkimis- vuoksi ehdotamme kalastuslakia niin muutet-
22479: oikeutta huvilansa läheisyydessä sijaitsevissa tavaksi, että onginnan osalta poistetaan kunta-
22480: vesissä, puhumattakaan muista retkeilijöistä, rajoitukset ja että piikkionginta sisällytetään
22481: jotka viettävät vapaan viikonvaihteen tai lo- muuhun ongintaan, paitsi että piikkiongintaa
22482: man jossakin sisämaanjärven läheisyydessä. harjoittavan on maksettava kalastuksen hoito-
22483: Jos he ovat halunneet harrastaa onkimista on maksu. Kalastuslain 101 §:ssä määriteltyjen
22484: siihen ollut hankittava lupa paikalliselta kalas- varojen käytöstä korostamme kalastuskunnille
22485: tuskunnalta tai kalaveden omistajalta ja mak- myönnettävien avustusten lisäämistä kalakanto-
22486: settava tästä luvasta aivan kohtuuton korvaus, jen parantamiseksi ja lisäämiseksi.
22487: mikä on vaihdellut 3 markasta 10 markkaan. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
22488: Erityisenä vaikeutena, varsinkin retkeläisten tavasti,
22489: osalta, tällaisen luvan hankkimisessa on se, ettei
22490: tiedetä keneltä lupa olisi hankittava tai että että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22491: asianomainen luvan myöntäjä ei ole sillä het- lakiehdotuksen:
22492:
22493:
22494: Laki
22495: kalastuslain muuttamisesta.
22496:
22497: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun kalas-
22498: tuslain (503/51) 4 §, sellaisena kuin sen ensimmäinen momentti on 10 päivänä tammi-
22499: kuuta 1964 annetussa laissa (4/64), 83 §:n 1 ja 2 momentti sekä 101 § näin kuuluviksi:
22500:
22501: 4 §. tai siikapitoisten vesistöjen koskissa ja virta-
22502: Jokaisella Suomen kansalaisella olkoon oi- paikoissa, rauhoituspiireissä, kalanviljelyslam-
22503: keus harjoittaa onkimista muualla paitsi lohi- mikoissa ja niihin verrattavissa sekä 13 §:ssä
22504: 1824 VII,52.- Kalastuslain muuttaminen.
22505:
22506:
22507: mainituissa paikoissa. Loheksi luetaan, milloin tomaksua ja hänellä todisteena ole mukanaan
22508: erikseen ei ole toisin säädetty myös, taimen, maksusta annettu kuitti. Kalastuksen harjoit-
22509: järvitaimen ja purotaimen eli tammukka. Äl- tajiksi älköön kuitenkaan katsottako pyynnissä
22510: köön onkimista kuitenkaan ilman lupaa har- mukana olevia apuhenkilöitä. Saman ruoka-
22511: joitettako niin lähellä toisen asuttua rantaa, kunnan puolesta on ainoastaan yksi kalastuk-
22512: kylpy- tai muuta sellaista paikkaa, että siitä senhoitomaksu suoritettava. Pilkillä ongittaessa
22513: aiheutuu omistajille tai haltijalle haittaa. on kalastuksenhoitomaksu suoritettava.
22514: Meren ulkosaaristossa ja aavaa selkää vas- Kalastuksenhoitomaksu, joka menee valtiolle,
22515: tassa olevalla kylään kuuluvalla vesialueelia on 6 markkaa vuodessa. Valtioneuvostolla on
22516: olkoon jokaisella kylässä asuvalla lupa harjoit- kuitenkin valta muuttuneiden olosuhteiden sitä
22517: taa koukkukalastusta, ei kuitenkaan haukisii- vaatiessa korottaa kalastuksenhoitomaksun
22518: malla, heittouistimella tai vieterikoukulla. Mui· määrä enintään kymmeneksi markaksi vuo-
22519: kun, silakan ja kilohailin pyyntiä verkoilla saa dessa.
22520: sellaisella alueella harjoittaa jokainen kunnassa
22521: asuva.
22522: Onkimisena on pidettävä sellaista kalastus- 101 §.
22523: tapaa, jota harjoitettaessa vapa tai siima on on- Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain
22524: kijan kädessä tai käden ulottuvilla ja vieheenä otettava kalatalouden edistämiseen määräraha,
22525: on mato, täky tai muu luonnollinen syötti joka vastaa ainakin sitä määrää minkä kolmen
22526: taikka piikki. edellisen vuoden aikana kalastuksenhoitomak-
22527: Edellä 1 ja 2 momentissa mainittua kalas- sun suorittaneiden henkilöiden keskimääräisen
22528: tusta älköön niin harjoitettako, että kalastus lukumäärän ja kulumassaolevan vuoden kalas-
22529: kalaveden omistajan tai vuokraajan tavanomai- tuksenhoitomaksun suuruuden perusteella las-
22530: silla apaja- ja isorysäpaikoilla estyy tai häi- kien on katsottava kalastuksenhoitomaksuina
22531: riintyy. kertyvän. Tarkoitukseen on kuitenkin myön-
22532: Mitä edellä on säädetty, koskee sekä yleisiä nettävä vähintään se määrä, mikä kalastuksen-
22533: että jaettuja kalavesiä. hoitomaksuina on kertynyt sen vuoden edelli-
22534: Milloin erityiset syyt vaativat, on maata- senä vuonna, jota varten tulo- ja menoarvio
22535: lousministeriö oikeutettu määrätyllä alueella on laadittu. Määräraha käytetään kokonaan
22536: rajoittamaan 1 ja 2 momentissa tarkoitettua kalatalouden edistämiseen: kalavesien hoitoon,
22537: kalastusta tai sen kokonaan kieltämään. kalakantojen parantamiseen, kalastusalan valis-
22538: tustyöhön, kalastusalan järjestöj.en toiminnan
22539: 83 §. tukemiseen sekä kalavesien hoitoon liittyvään
22540: Älköön kukaan 16 vuotta täyttänyt henkilö tutkimus- ja koetoimintaan. Määrärahasta tu-
22541: harjoittako muuta kalastusta kuin luonnolli- lee myöntää kalastuskunnille ja kalastushoito"
22542: sella vieheellä onkimista, ellei hän tai hänen yhtymille anomuksesta avustusta kalavesien
22543: ruokakuntansa ole suorittanut kalastuksenhoi- hoitoon ja kalakannan parantamiseen.
22544:
22545: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
22546:
22547: Niilo Nieminen. Pekka Salla. Heikki Mustonen.
22548: Matti Järvenpää. Helvi Niskanen. Pentti Liedes.
22549: Pauli Puhakka. Lauri Kantola. Bror Lillqvist.
22550: Veikko Salmi. Toivo Åsvik. Lauha Männistö.
22551: 1825.
22552:
22553: VII,53.- Lak.al. n:o 251.
22554:
22555:
22556: Rekonen ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta.
22557:
22558: E d u s k u n n a 11e.
22559:
22560: Nykyinen voimassaoleva kalastuslaki on ai- muoto, koska sillä hävitetään sellaisia kaloja,
22561: heuttanut tyytymättömyyttä maata omistamat- jotka estävät arvokkaampien kalojen lisäänty-
22562: tomien virkistys- ja harrastelijakalastajien kes- mistä, olisi sitä lainsäädännössäkin suosittava.
22563: kuudessa. Kalastuslain mukaan kalastusoikeus Terveellisenä ulkoilu- ja retkeilymuotona talvi-
22564: on vain vesialueiden omistajilla ja niillä, joille ongintaharrastuksen leviäminen on kansanter-
22565: he ovat sen luovuttaneet. Maata omistamat- veyden kannalta hyödyllinen, minkä vuoksi ka-
22566: toman väestön kalastusoikeus on turvaamatta. lastuslain sille asettamat esteet olisi poistet-
22567: Aikaisemmin jo vuosisatoja maassamme vallin- tava. On kohtuutonta, että henkilö, joka ul-
22568: neen käytännön mukaan on esim. onkimista koillessaan ja retkeillessään saattaa olla kiin-
22569: saanut harjoittaa vapaasti jokainen kansalai- nostunut pilkkionginnasta veivoitetaan ryhty-
22570: nen. Nykyisen lain mukaan kuitenkin onki- mään niihin toimenpiteisiin, joita nykyinen ka-
22571: minenkin ilman vesioikeuden omistajan lupaa lastuslaki sen saliimiseksi edellyttää.
22572: on sallittu vain sen kunnan alueella, missä Kun kalastuslain perusteellinen uudistumi-
22573: asianomainen onkimisen harrastaja asuu. Viime nen näyttää viivästyvän, olisi sitä ennen kor-
22574: aikoina on laajalle levinnyt ulkoilu-, virkistäy- jattava eniten hankaluutta aiheuttavat epäkoh-
22575: tymis- ja ajanvietetatkoituksessa talvionginnan dat. Ainakin talvella jään aikana tapahtuva
22576: eli ns. pilkkionginnan harrastus. Tälle harras- piikkionkiminen olisi rinnastettava muuhun on-
22577: telulle kalastuslaki ja sen toimeenpanoasetus kimiseen, jolloin se olisi ilman erikoista lupaa
22578: aiheuttavat suuria hankaluuksia. Asetuksen sallittu oman kunnan alueella sekä meressä
22579: mukaan ei piikkiongintaa kalastuslain 4 § :n ja yli 100 ha:n suuruisissa järvissä asumis-
22580: edellyttämässä mielessä lueta onkimiseksi, jo- kunnan ulkopuolellakin.
22581: ten piikkionkimista ei saa ilman kalaveden Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
22582: omistajan lupaa harjoittaa edes omassa asuin- nioittavasti,
22583: kunnassa.
22584: Kun piikkionginta on kalavesien hoidon että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22585: kannalta edullinen ja suositeltava kalastus- lakiehdotuksen:
22586:
22587: Laki
22588: kalastuslain muuttamisesta.
22589: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun kalas-
22590: tuslain (503/51) 4 §:n 3 momentti ja lisätään 83 §:ään 3 momentti, jolloin nykyinen 3 mo-
22591: mentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti:
22592: 4 §. 83 §.
22593:
22594: Onkimisena pidetään myös sellaista jään Onkimista on oikeus harjoittaa meressä ja
22595: aikana tapahtuvaa onkimista, joiioin vieheenä yli 100 hehtaarin suuruisissa järvissä muunkin
22596: on piikki tai muu keinotekoinen laite. Tar- kuin asuinkunnan alueella.
22597: vittaessa voidaan asetuksella määrätä, onko
22598: jotakin kalastustapaa pidettävä onkimisena.
22599: -----
22600: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1972.
22601:
22602: Heimo Rekonen. P. Liedes. Veikko Salmi.
22603: Pauli Puhakka. Matti Järvenpää. Taisto Sinisalo.
22604: Aarne Pulkkinen.
22605: 229 156/72
22606: 1826
22607:
22608: VII,54.- Lak.al. n:o 252.
22609:
22610:
22611:
22612:
22613: Salla ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta.
22614:
22615:
22616: E d u s k u n n a 11 e.
22617:
22618: Vaikka kalat ovat kansallisomaisuuttamme, tyisille henkilöille, joiden asuinpaikkakunta ei
22619: eivätkä ne lain mukaan pyytämättöminä kuulu ole lähelläkään ko. vesialueita.
22620: kenellekään, on niiden pyydystämistä koskeva Tällaisissa tapauksissa nämä vedet jäävät
22621: oikeus sidottu maanomistukseen. vuokraajien yksinoikeutetun pyynnin kohteeksi
22622: Kun valtakuntamme pinta-alasta on hyvin niin kauaksi aikaa kuin niissä luontaista kala-
22623: huomattava osa valtiolle kuuluvaa, luulisi näillä kantaa riittää, sillä useissa tapauksissa he eivät
22624: yhtei,sillä vesillä ja mailla olevan ihmisillä hyvät tunne riittävää mielenkiintoa vuokraamiensa
22625: mahdollisuudet vapaan eränkäynnin harjoitta- vesien hoitoon, joka turvaisi niissä jatkuvan ka-
22626: miseen. Näin ei kuitenkaan ole käytännössä, lakannan säilymisen.
22627: vaan kalastus. metsähallinnon kalavesillä kohtaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
22628: monesti suuriakin vaikeuksia. Suuri määrä vesi-
22629: aLueista on koevesinä tai muutoin vain varat- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22630: tuna viranomaisten käyttöön. Hyvin suuressa lakiehdotuksen:
22631: määrin näitä vesiä on vuokrattu sellaisille yksi-
22632:
22633:
22634: Laki
22635: kalastuslain muuttamisesta.
22636: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2S pä~vänä syyskuuta 1951 annetun kalastus..
22637: lain (503/51) 54 § näin kuuluvaksi:
22638:
22639: 54 §.
22640: Oikeus kalastaa valtiolle kuuluvilla vesi- musten nojalla luovutettu ammattikalastajain
22641: alueilla oman perheen tai ruokakunnan tarpeita tahi rekisteröityjen kalastusseurojen hallintaan
22642: varten olkoon jokaisella Suomen kansalaisella, tahi joissa kalastus on kalastuslain muiden
22643: lukuun ottamatta alueita, jotka on vuokrasopi- määräysten mukaan kielletty.
22644:
22645:
22646: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
22647:
22648: Pekka Salla. Niilo Koskenniemi. Kauko Tamminen •.
22649: Kaisu Weckman. Rauno Korpinen.
22650: 1827
22651:
22652: VII,55.- Lak.al. n:o 253.
22653:
22654:
22655:
22656:
22657: Sandelin ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta.
22658:
22659:
22660: E d u s k u n n a II e.
22661:
22662: Voimassa olevan kalastuslakimme 4 §:n 1 Kaupunkilaiset, jotka ovat eniten raittiin il-
22663: momentissa määritellään kansalaistemme kalas- man tarpeessa, joutuvat pienimmille vesialueille
22664: tusoikeudet sisävesialueilla ja merenrannikolla sullotuiksi, jotka ainakin kaupunkien alapuolis-
22665: rajoittuvaksi asuinkunnan alueelle. Lisärajoituk- ten vesien osalta ovat saastuneita ja kalatkin
22666: sia siihen tuli vuonna 1964 lohipitoisten vesis- elohopean kantajia. Kalastus mato-ongella ja
22667: töjen osalta. Maamme terveet vesialueet ovat muutakin luonnollista täkyä käyttäen pitäisi
22668: kohta kaikki lohipitoisia, sillä kehittyvän ka- ilman muuta olla ihmisten vapaasti harjoitet-
22669: lanviljelytyön painopiste on nykyisin keskitty- ta:vana tietyin rajoituksin kaikkialla maassamme.
22670: mässä suurempia tuloja tuottavaan lohikalavil- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
22671: jelyyn. Näin yleishyödyllinenkin kalanpoikasten nioittavasti,
22672: istutustoiminta tulee päivä päivältä tuomaan li-
22673: särajoituksia kansalaistemme vapaaseen kalas- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22674: tusmahdollisuu teen. lakiehdotuksen:
22675:
22676:
22677: Laki
22678: kalastuslain muuttamisesta.
22679: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun kalastus-
22680: lain (503/51) 4 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 10 päivänä tammikuuta 1964 anne-
22681: tussa laissa ( 4/64}, näin kuuluvaksi:
22682:
22683: 4 §. §:ssä mainituissa paikoissa. Loheksi luetaan,
22684: Kunnassa olevalla vesialueelia olkoon jokai- milloin erikseen ei ole toisin säädetty, myös
22685: sella kunnassa asuvalla oikeus harjoittaa kaiken- taimen, järvitaimen ja purotaimen eli ram-
22686: laista onkimista ja muualla maassa onkimista mukka. Älköön onkimista kuitenkaan ilman lu-
22687: luonnonvaraista täkyä käyttäen muualla paitsi paa harjoitettako niin lähellä toisen asuttua
22688: lohi- tai siikapitoisten vesistöjen koskissa ja
22689: virtapaikoissa, rauhoituspiireissä, kalanviljelys-
22690: lammikoissa ja niihin verrattavissa sekä 13
22691: _______________
22692: rantaa, kylpy- tai muuta sellaista paikkaa, että
22693: ....__
22694: siitä aiheutuu omistajalle tai haltijalle haittaa.
22695:
22696:
22697:
22698: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1972.
22699:
22700: Valdemar Sandelin. Uljas Mäkelä.
22701: 1828
22702:
22703: VII,56.- Lak.al. n:o 254.
22704:
22705:
22706: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta.
22707:
22708: E d u s k u n n a 11 e.
22709: Kansalaisten vapaa-ajanviettomahdollisuuk- niitä periaatteita, jotka eduskunta oli vahvista-
22710: sien lisäämiseen tulisi yhteiskunnan kiinnittää nut v. 1951 kalastuslakia säädettäessä. Vuo-
22711: tuntuvasti suurempaa huomiota kuin mitä tä- den 1951 laki säädettiin perustuslakijärjestyk-
22712: bän mennessä on tehty. Välttämätöntä on ryh- sessä ja antoi kalastuslaille laajat puitteet. Pe-
22713: tyä toimenpiteisiin, joilla turvataan kaikille rustuslakivaliokunnan kannanotot, joihin siellä
22714: nykyistä laajempi mahdollisuus vapaa-ajan viet- on viitattu, ovat merkinneet näiden puitteiden
22715: toon luonnossa. supistamista, mikä hyvin ilmenee v. 1959 an-
22716: . Maamme merenrannikon ja sisäjärviemme netusta kalastuslakikomitean osamietinnöstä.
22717: yli 5 000 km pitkä rantaviiva antaa suuret Kehitys on muutenkin kulkemassa siihen
22718: mahdollisuudet kalastamiseen. Kalastusharras- suuntaan, että omistusoikeustulkinnat muuttu-
22719: tukselle on asetettu kuitenkin lukuisia rajoituk- vat luonteeltaan yleisessä ajattelutavassa so-
22720: sia ja yleisen kansalaisten oikeustajun kanssa siaalisemmiksi. Kehityksen jälkeenjääneisyyttä
22721: ristiriitaisia esteitä. Varsinkin nämä näkyvät meillä osoittavat esim. kalastusoikeuden rajoit-
22722: piikkiongintaoikeuden rajoittamisena. tamista koskevat tulkinnat, jotka ovat mm.
22723: Maamme lähes 400 000 kalastuskortin lu- muihin pohjoismaihin verrattuna tuntuvasti an-
22724: nastajasta on valtaosa pilkkimiehiä. Talvi- karammat. Ruotsissa suoritettiin laaja kalastus-
22725: onginnan maksuksi pitäisi riittää ns. kalastus- oikeuden laajentaminen v. 1951, jonka kaltai-
22726: korttiin liittyvä kalastushoitomaksun suoritta- seen on meilläkin jo kypsytty.
22727: minen ja tälle ongintamuodolle pitäisi antaa Piikkiongintaoikeuden laajentamista on jois-
22728: sama asema kuin muullekin onkimiselle. sakin yhteyksissä vastustettu siitä ammatti-
22729: Eduskunnassa on ollut useilla valtiopäivillä kalastukselle aiheutuvaksi väitetyillä haitoilla.
22730: esillä kalastuslain muutosesityksiä niin, että Ammattikalastuksen luonne on kuitenkin niin
22731: pilkkionginnan harrastamisen mahdollisuuksia suuresti muuttunut suurkalastukseksi ulkome-
22732: laajennettaisiin. Tähän mennessä uudistukset rellä, että tällaiset perustelut eivät vastaa
22733: ovat kariutuneet lähinnä siksi, että tällaisten muuttuneita oloja. Mainitulla kalastusmuo-
22734: säännösten on katsottu edellyttävän valtio- dolla ei käytännössä ole mitään merkittäviä
22735: päiväjärjestyksen 67 §:n mukaista käsittelyä. eroja kalakannan vahingoksi. Päinvastoin kala-
22736: Perustuslakivaliokunta on antanut tätä tukevia asiantuntijat katsovat talvionginnan olevan te-
22737: lausuntoja vuosina 1961 ja 1968. hokasta kalanhoitotyötä, koska sen ansiosta
22738: Vuoden 1969 valtiopäivillä asian käsittely vähenee ns. roskakalojen määrä.
22739: sai uuden lisäpiirteen, kun suuren valiokunnan
22740: jaostokäsittelyn jälkeen valiokunta päätti pyy- Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo-
22741: tää uuden lausunnon perustuslakivaliokunnalta tamme,
22742: muotoiltuaan kalastuslain 4 § siten, että se että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22743: jaostossa vallinneen käsityksen mukaan vastasi lakiehdotuksen:
22744:
22745:
22746: Laki
22747: kalastuslain muuttamisesta.
22748: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun kalastus-
22749: lain 4 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 10 päivänä tammikuuta 1964 annetussa
22750: laissa ( 4/64 ), näin kuuluvaksi:
22751: 4 §. mista muualla paitsi lohi- tai siikapitoisten
22752: Kunnassa olevalla vesialueella olkoon jokai- vesistöjen koskissa ja virtapaikoissa, rauhoitus-
22753: sella kunnassa asuvalla oikeus harjoittaa onki- piireissä, kalanviljelylammikoissa ja niihin ver-
22754: VII ,56.- Sinisalo ym. 1829
22755:
22756: rattavissa sekä 13 §: ssä matrututssa paikoissa. Onkimisena on pidettävä sellaista kalastus-
22757: Loheksi luetaan, milloin erikseen ei ole toisin tapaa, jota harjoitettaessa vapa tai siima on
22758: säädetty, myös taimen, järvitaimen ja purotai- onkijan kädessä tai käden ulottuvilla ja vie-
22759: men eli tammukka. Älköön onkimista kuiten- heenä on mato, täky tai muu luonnollinen
22760: kaan ilman lupaa harjoitettako niin lähellä toi- syötti taikka jään alta ongittaessa piikki.
22761: sen asuttua rantaa, kylpy- tai muuta sellaista Edellä 1, 2 ja 3 momentissa mainittua kalas-
22762: paikkaa, että siitä aiheutuu omistajalle tai hal- tusta älköön niin harjoitettako, että kalastus
22763: tijalle haittaa. kalaveden omistajan tai vuokraajan tavanomai-
22764: Meren ulkosaaristossa ja aavaa selkää vas- silla apaja- ja isorysäpaikoilla estyy ja häiriin-
22765: tassa olevalla kylään kuuluvalla vesialueelia tyy.
22766: olkoon jokaisella kylässä asuvalla oikeus har- Mitä edellä on säädetty, koskee sekä yhteisiä
22767: joittaa onkimista ja muuta koukkukalastusta, että jaettuja kalavesiä.
22768: ei kuitenkaan haukisiimalla, heittouistimella tai Milloin erityiset syyt vaativat, on maatalous-
22769: vieterikoukulla. Muikun, silakan ja kilohailin ministeriö oikeutettu määrätyllä alueella ra-
22770: pyyntiä verkoilla saa sellaisella alueella har- joittamaan 1, 2 ja 3 momentissa tarkoitettua
22771: joittaa jokainen kunnassa asuva. kalastusta tai sen kokonaan kieltämään.
22772:
22773:
22774: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
22775:
22776: 1faisto Sinisalo. Pauli Puhakka.
22777: Ensio Laine. Aarne Pulkkinen.
22778: 1830
22779:
22780: VII,57.- Toiv.al. n:o 892.
22781:
22782:
22783:
22784:
22785: Aalto ym.: Esityksen antamisesta lapsivähennysoikeuden laajen-
22786: tamisesta kunnallisverotuksessa.
22787:
22788:
22789: E d u s k u n n a 11 e.
22790:
22791: Verohallituksen pääjohtajan äskettäin pitä- leskelleen ja lapselleen maksetaan perhe-eläket-
22792: män esitelmän mukaan tullaan uudessa verolaki- tä, vähennetään tällaisissa tapauksissa lapselle
22793: suunnittelussa pyrkimään siihen, että sosiaali- maksettavan elinkoron tai eläkkeen määrällä
22794: politiikka ja veropolitiikka erotettaisiin koko- lapsen huoltajan saamaa lapsivähennystä. Jos
22795: naan toisistaan eikä niinkuin nykyisin on asian- verovelvollinen kuolee ja leski jää elättämään
22796: laita, että sosiaalipoliittisistakin syistä verovel- alaikäistä tai alaikäisiä lapsia vainajan jälkeen
22797: vollisille myönnetään erilaisia verovähennyksiä. maksettavan hyvinkin pienen perhe-eläkkeen
22798: Verohallituksen pääjohtajan esittämää linjaa on turvin, on tällaisen perheen elintaso laskenut
22799: pidettävä oikeana. Kun on kuitenkin todennä- paljon verovelvollisen kuoleman jälkeen. Vero-
22800: köistä, että kokonaan uuden verolainsäädännön tuksessa perhettä yksin huoltavalle leskelle ei
22801: aikaansaaminen vie vuosia, on paikallaan, että kuitenkaan myönnetä enää lapsivähennystä kun-
22802: nykyisissä verolaeissa olevia huomattavia epä- nallisverotuksessa, vaikka perhe on saanut vä-
22803: kohtia oikaistaan. Tällainen ilmeinen epäkohta hennyksen vainajan eläessä ja ansaitessa ehkä
22804: on kunnallisverotuksen lapsivähennyksessä aina- melko hyvinkin. Kun esim. ns. prosenttivähen-
22805: kin kahdessa suhteessa. nyksen saa verotuksessa tehdä sekä palkka- että
22806: Jos verovelvollinen elättää alaikäistä kasvatti- eläketulosta, näitä tuloja on pidettävä verotuk-
22807: lastaan, hän saa tästä vähennyksen ainoastaan sessa toisiinsa rinnastettavina. Koska lapsen
22808: valtionverotuksessa tulo- ja omaisuusverolakiin saama palkkatulo ei alenna hänestä myönnet-
22809: 23 pnä joulukuuta 1971 tehdyn väliaikaisen tävää lapsivähennystä, ei lapsivähennyksen mää-
22810: lainmuutoksen (Ask. n:o 940/23. 12. 1971) rää saisi alentaa myöskään huoltajan kuoleman
22811: perusteella siten, että kasvattielapsesta saa val- jälkeen lapselle maksettava elinkorko tai perhe-
22812: tionverosta vähentää 60 markkaa vuodelta 1972 eläke.
22813: toimitettavassa verotuksessa. Sen sijaan kunnal- Edellä olevan perusteella ehdotammekin kun-
22814: lisverotuksessa huoltajalle ei myönnetä lapsivä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22815: hennystä kasvattilapsesta (KHO 1963 B II muksen,
22816: 269). Kun verotusta muutenkin on pyritty yh-
22817: denmukaistamaan, on epäjohdonmukaista, että että hallitus kiireellisesti antaisi Edus-
22818: valtion- ja kunnallisverotus tältä osin poikkea- kunnalle kunnallisverotuksen lapsivähen-
22819: vat toisistaan. nyksiä koskevan muutosesityksen, jossa
22820: Lapsivähennyksessä on toinenkin epäjohdon- myös kasvattilapsesta myönnettäisiin
22821: mukaisuus. Kun lapsen huoltaja kuolee esim. lapsivähennys ja jossa lapsen saama elin-
22822: tapaturmaisesti ja vakuutusyhtiö maksaa lap- korko tai eläketulo ei vähentäisi lap-
22823: selle ja mahdollisesti hänen äidilleen elinkorkoa sesta myönnettävää lapsivähennystä.
22824: tai lapsen huoltaja kuolee muutoin ja hänen
22825: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
22826:
22827: Lyyli Aalto. Eero Salo. Eeli Lepistö.
22828: V. 0. Mäkinen. Sinikka Luja-Vepsä. Antti Pohjonen.
22829: Seppo Tikka. Paavo Tiilikainen. Leo Kohtala.
22830: Jorma Rantala. Lasse Lehtinen.
22831: 1831
22832:
22833: VII,58.- Toiv.al. n:o 893.
22834:
22835:
22836:
22837:
22838: Aalto ym.: Kiinteän omaisuuden myyntiä tai vaihtoa koskevasta
22839: ilmoitusvelvollisuudesta kunnalle.
22840:
22841:
22842: E d u s k u n n a II e.
22843:
22844: Nykyisin tunnustetaan täysin yleisesti kun- koituksenmukaista pyrkiä hankkimaan kyseistä
22845: tien ratkaiseva osuus tarkoituksenmukaisen aluetta kunnan omistukseen.
22846: maa- ja tonttipolitiikan hoidossa. Järkevä tontti- Tämän vuoksi ehdotamme edellä olevaan
22847: politiikka puolestaan luo edellytykset kunnolli- viitaten eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22848: sen asuntopolitiikan harjoittamisdle. sen,
22849: Vasta sitten kun kunnilla on riittävästi omis-
22850: tuksessa maa-alueita, ne voivat valvoa maanhin- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
22851: taa ja vaikuttaa siihen. toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön
22852: Jotta kunnan mahdollisuuksia saada omistuk- aikaansaamiseksi, ;oka veivoittaisi maan-
22853: seensa tarpeellisia maa-alueita voitaisiin edistää, omistajat ilmoittamaan llSill~romaiS'dle
22854: tulisi maanomistajille säätää velvollisuus el'lna- kunnalle aiotusta kiinteän omaisuuden
22855: kolta ilmoittaa kunnalle maanmyyntiaikomuk- myynnistä tai vaihdosta.
22856: sistaan. Kunta voisi tällöin harkita, onlro tar-
22857: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
22858:
22859: Lyyli Aalto. Eero Salo. Antti Pohjonen.
22860: V. 0. Mäkinen. Heikki Hykkäälä. Leo Kohtala.
22861: Seppo Tikka. Eeli Lepistö. Jorma Rantala.
22862: Lasse Lehtinen. Salme Myyryläinen.
22863: 1832
22864:
22865: Vll,59.- Toiv.al. n:o 894.
22866:
22867:
22868:
22869:
22870: Aalto ym.: Koiraveron yhdistämisestä varsinaiseen verotusme-
22871: nettelyyn.
22872:
22873:
22874: Ed u s k u n n a 11 e.
22875:
22876: Joulukuun 12 päivänä 1958 annetun vero- raveron maksuunpano-, kanto- ja tilitystehtä-
22877: tuslain (482/58) mukaan koiraveron mak- vistä aiheutuisi, on kuitenkin huomattavasti
22878: suunpane ja kanto jäi v:n 1960 alusta kun- pienempi, varsinkin nyt, kun tietokoneita käy-
22879: nallishallituksen erikseen toimitettavaksi. Tästä tetään verotuksen ja maksuunpanen määräämi-
22880: tulee aiheutumaan huomattavaa lisävaivaa ja sessä, kuin ne lisävaivat ja kustannukset, mitkä
22881: tarpeettomia kustannuksia, mitkä vältettäisiin, kunnallishallituksille aiheutuvat koiraveron erik-
22882: jos koiraveron maksuunpane jätettäisiin toimi- seen maksuunpanemisesta ja kantamisesta. Ko-
22883: tettavaksi yhdistetyssä verotusmenettelyssä ja konaisuuden kannalta olisi epäilemättä tarkoi-
22884: jos koiravero kannettaisiin veronkantoviran- tuksenmukaisempaa tarkistaa koiraveroasetuk-
22885: omaisten toimesta samassa yhteydessä kuin sen sen ja verotuslain säännökset näiltä kohdin.
22886: perittäväksi tulevat muut verot ja maksut. Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme kun-
22887: Verotuslakia säädettäessä vastustettiin val- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22888: tionvarainministeriön taholta koiraverotuksen muksen,
22889: liittämistä yhdistettyyn verotusmenettelyyn sil-
22890: lä perusteella, että se tarpeettomasti mutkis- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
22891: tuttaisi tätä. Käsityksemme mukaan se lisätyö, menpiteisiin koiraveron yhdistämiseksi
22892: mikä verotus- ja veronkantoviranomaisille koi- varsinaiseen verotusmenettelyyn.
22893: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
22894:
22895: Lyyli Aalto. Seppo Tikka. Antti Pohjonen.
22896: V. 0. Mäkinen. Eero Salo. Leo Kohtala.
22897: Jorma Rantala. Salme Myyryläinen.
22898: 1833
22899:
22900: VII,60.- Toiv.al. n:o 895.
22901:
22902:
22903:
22904:
22905: Aalto ym.: Kunnille asuntorakennustoimintaa varten tarpeellisen
22906: maan lunastamiseen rakennuslain nojalla myönnetyn oikeu-
22907: den laajentamisesta.
22908:
22909:
22910: E d u s k u n n a II e.
22911:
22912: Kohtuuhintaisen ja sijainnUtaan tarkoituk- että kunnat saavat nykyistä laajemman ja sel-
22913: senmukaisen tonttimaan riittämättömyys eten- vemmän oikeuden lunastaa maata myös asunto-
22914: kin nopeasti kasvavissa väestökeskuksissa on rakennustoiminnan tarpeisiin.
22915: osoittautunut yhteiskunnan kehitystä ja erityi- Edellä lausutun perusteella ehdotamme edus-
22916: sesti asuntotuotantoa jarruttavaksi tekijäksi. En- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22917: sisijaisesti kuntien tehtävänä tulee olla huoleh-
22918: tia siitä, että rakennuskelpoista maata on osoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
22919: tettavissa asuntotuotannon tarpeita vastaavasti. menpiteisiin sellaisen lainsäädännön ai-
22920: Kunnilla tulisi tämän vuoksi olla hallinnassaan kaansaamiseksi, jonka mukaan rakennus-
22921: tai omistuksessaan riittävät tonttireservit ja te- lain säännöksiä kuntien oikeudesta lu-
22922: hokkaat keinot näiden hankkimiseksi myös vas- nastaa maata asuntorakennustoimintaa
22923: taisia tarpeita silmällä pitäen. varten laajennetaan siten, että lunastus-
22924: Kun kuntien mahdollisuudet vapaaehtoista oikeus tulee koskemaan myös sellaisia
22925: tietä saada ostaa kohtuulliseen hintaan maata alueita, jotka vielä eivät ole tulleet kaa-
22926: niiltä alueilta, jotka kunnan taajamakehityksen voitustoimenpiteiden kohteeksi, ja että
22927: kannalta ovat tärkeimpiä, ovat rajoitetut, on kunnan maksettavaksi määrättävää lunas-
22928: kunnille lainsäädännöllä turvattava oikeudet tushintaa laskettaessa noudatetaan koh-
22929: maan lunastamiseen kohtuullisin ehdoin asun- tuullisen hinnan periaatetta eikä lunas-
22930: totuotantoa varten. Vain tällöin yhteiskunnalla tuskorvauksessa oteta huomioon alueen
22931: on suoraan tai välillisesti mahdollisuus vaikut- vastaisen käytön hintaa lisäävää tai vä-
22932: taa niin, että maata on asuntorakennustoimin- hentävää vaikutusta eikä myöskään sitä
22933: taa varten saatavissa kohtuulliseen hintaan. Tä- arvonnousua, joka on aiheutunut tapah-
22934: män vuoksi on rakennuslain maan pakkolunas- tuneesta tai odotettavissa olevasta kaa-
22935: tamista koskevat säännökset uudistettava siten, voituksesta.
22936: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
22937:
22938: Lyyli Aalto. V. 0. Mäkinen. Sinikka Luja-Vepsä.
22939: Lasse Lehtinen. Seppo Tikka. Jorma Rantala.
22940: Sulo Hostila. Eero Salo. Antti Pohjonen.
22941: Eeli Lepistö. Sylvi Siltanen. Leo Kohtala.
22942: Paavo Tiilikainen. Heikki Hykkäälä. Salme Myyryläinen.
22943:
22944:
22945:
22946:
22947: 230 156/72
22948: 1834
22949:
22950: VII,61.- Toiv.al. n:o 896.
22951:
22952:
22953:
22954:
22955: Aalto ym.: Lapsivähennysten porrastamisesta kunnallisverotuk-
22956: sessa.
22957:
22958:
22959: E d u s k u n n a 11 e.
22960:
22961: Kunnallisverotuksessa myönnetään kaikkein elatus ja joka ennen verovuoden alkua ei ole
22962: pienituloisimmille perusvähennys. Vähennyk- täyttänyt 16 vuotta. Kunnallisverotuksessa vah-
22963: sen määrän vahvistaa kunnailisvaltuusto iaissa vistaa lapsivähennyksen määrän kunnallisval-
22964: säädettyjen rajojen puitteissa. Perusvähennyk- tuusto. Nykyisin lapsivähennys on maalaiskun-
22965: sen määrät ovat pitemmän aikaa olleet varsin nassa vähintään 200 ja enintään 500 markkaa
22966: alhaiset. Viimeksi niitä on muutettu vuodelta sekä kaupungissa ja kauppalassa vähintään 400
22967: 1970 toimitettavaa verotusta varten, jolloin täy- ja enintään ~50 markkaa.
22968: den perusvähennyksen määräksi tuli maalais- Vähennyksiä myönnettäessä olisi nykyistä
22969: kunnassa vähintään 800 ja enintään 1 300 mark- enemmän otettava huomioon toisaalta lapsen
22970: kaa sekä kaupungissa ja kauppalassa vähintään elättämisestä erityisesti pienituloisille aiheutuva
22971: 1 000 ja enintään 1 600 markkaa. Täysi perus- menojen lisääntyminen.
22972: vähennys myönnetään, kun verovelvollisen tulo Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
22973: ei ole muiden verotuksessa myönnettävien vä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22974: hennysten jälkeen maalaiskunnassa 1 300 mark-
22975: kaa ja kaupungissa tai kauppalassa 1 600 mark- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22976: kaa suurempi. sellaisten muutosten aikaansaamiseksi
22977: Lapsivähennyksen saavat kaikki verovelvol- kunnallisverotusta koskeviin säi:imzök-
22978: liset tuloista riippumatta saman suuruisena. Se siin, että lapsivähennys porrastettaisiin
22979: myönnetään jokaisesta lapsesta, jolle on annettu lapsiluvun ja tulojen perusteella.
22980: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
22981:
22982: Lyyli Aalto. Eero Salo. Jonna Ratttala.
22983: V. '0. Mäkinen. Antti Pohjonen. Lasse Lehtinen.
22984: Seppo Tikka. Leo Kohtala. Salme Myyryläinen.
22985: 1835
22986:
22987: VII,62.- Toiv.al. n:o 897.
22988:
22989:
22990:
22991:
22992: Aalto ym.: Väestönsuojelu- ja muun turvallisuustoiminnan ke-
22993: hittämisestä.
22994:
22995:
22996: E d u s k u n n a 11 e.
22997:
22998: Voimassa olevan väestönsuojelulain (438/ vallisuuskysymyksiin liittyvien hallinnonalojen
22999: 58) mukaan on valtiolla, kunnilla ja rakennus- keskinäinen yhteistoiminta kaipaisi myös lä-
23000: ten omistajilla velvollisuuksia väestönsuojien hempää tarkastelua.
23001: rakentamiseen lähinnä suojelukohteissa. Nämä Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
23002: velvoitteet ovat käytännössä osoittautuneet ta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23003: loudellisesti raskaiksi aiheuttaen osaltaan asu- muksen,
23004: miskustannusten nousua juuri siellä, missä ne
23005: muutoinkin ovat 'korkeimmat. Säännökset ovat että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
23006: myös ainakin osaksi jo vanhentuneet. Niiden ei menpiteisiin sellitisten muutosten teke-
23007: liian kaavamaisina voida myöskään katsoa ta- miseksi voimassa olevaan väestönsuoje-
23008: kaavan koko suojelukohteen kannalta tarkoi- lulainsäädäntöön ja tarvittaessa muuhun-
23009: tuksenmukaisinta suojeluratkaisua puhumatta- kin turvallisuustoimintaa koskevaan
23010: kaan siitä, että suojien rakentamista voitaisiin lainsäädäntöön, että tarpeettomina pi-
23011: samanaikaisesti harkita kuntaa suurempien aluei- dettävistä väestönsuo;ien rakentamis-
23012: den puitteissa. velvoitteista voitaisiin päästä ja että ra-
23013: Eräissä muissakin suhteissa on nykyistä väes- kentaminen 'Voisi tapahtua entistä tar-
23014: tönsuojelulainsäädäntöämme pidettävä puutteel- koitukseNmukaisemmin ja suunnitelmal-
23015: lisena tai vanhentuneena. Siinä ei muun ohella lisemmin ja että kuntien yhteistoiminta
23016: oteta huomioon esim. kuntien yhteistoimintaa, sekä kaikkien turvallisuuskysymyksiä
23017: joka sinänsä olisi kustannusten säästön ja toi- käsittelevien hallinnonalojen yhteistoi-
23018: minnan tehokkuuden kannalta monissa tapauk- minta voitaisiin turvata.
23019: sissa aiheellista. Väestönsuojelun ja muiden tur-
23020: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
23021:
23022: Lyyli Aalto. Heikki Hykkäälä.
23023: V. 0. Mäkinen. Leo Kohtala.
23024: Seppo Tikka. Jorma Rantala.
23025: Eero Salo. Lasse Lehtinen.
23026: Sakari Knuuttila. Salme Myyryläinen.
23027: 1836
23028:
23029: VII,63.- Toiv.al. n:o 898.
23030:
23031:
23032:
23033:
23034: Ahde ym.: Työajan palkan turvaamisesta kunnallisten luotta-
23035: mustehtävien hoitamiseen käytetyltä ajalta.
23036:
23037:
23038: E d u s k u n n a 11 e.
23039:
23040: Työnantajat eivät yleensä lue työajaksi sitä vat nykyistä runsaammin osallistua esimerkiksi
23041: aikaa minkä työsopimussuhteessa oleva työn- kunnallisten lautakuntien työhön.
23042: tekijä joutuu käyttämään kunnallisiin luotta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
23043: mustoimiin. Tästä on ollut seurauksena se, että kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23044: kaikki kuntalaiset, varsinkaan vuorotyöntekijät,
23045: eivät ilman huomattavaa taloudellista mene- että hallitus ryhtyisi sellaisiin lain-
23046: tystä voi ottaa vastaan näitä luottamustoimia. säädännöllisiin toimenpiteisiin, joilla
23047: Kunnallisen demokratian kannalta ei voitane työntekijöille turvataan palkka siltä var-
23048: pitää vähämerkityksellisenä sitä, että myös työ- sinaiselta työajalta, minkä hän joutuu
23049: läisammateissa työskentelevät kuntalaiset voisi- käyttämään kunnallisten luottamusteh-
23050: tävien hoitamiseen.
23051: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
23052:
23053: Matti Ahde. Antti Pohjonen.
23054: Mauno Forsman. Pirkko Työläjärvi.
23055: Eero Lattula. Aimo Ajo.
23056: Erkki Tuomioja. Uki Voutilainen.
23057: 1837
23058:
23059: VII,64.- Toiv.al. n:o 899.
23060:
23061:
23062:
23063:
23064: Ahonen ym.: Väestönsuojelulain uusimisesta vastaamaan rauhan
23065: ajan tarpeita.
23066:
23067:
23068: E d u s k u n n a II e.
23069:
23070: Nykyinen väestönsuojelulaki tähtää lähes yk- telaskeumalta suojautuminen koko valtakunnan
23071: sinomaan sodan aiheuttamien tuhojen rajoitta- alueella erikseen laadittavan säteilysuojaohjel-
23072: miseen ja estämiseen. Kun kuitenkin rauhan man mukaisesti. .
23073: aikana sattuu suhteellisen tiheästi myös suuren Väestönsuojelua koskevan kokonaisselvityk-
23074: mittakaavan räjähdysonnettomuuksia, suurtuli- sen nyt valmistuttua sisäasiainministeriön toi-
23075: paloja yms. tuhoja, pitäisi nykyistä väestönsuo- meksiannosta tulisi ko. mietinnön aiheuttamia
23076: jelulakia laajentaa myös edellä mainitut tapauk- toimenpiteitä toteutettaessa ottaa huomioon
23077: set huomioon ottavaksi. Laki tulisi Jaatia siten, erityisesti yllä esitetyt näkökohdat.
23078: että väestönsuojeluorganisaatiota voitaisiin vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23079: littömästi käyttää kaikissa onnettomuuksissa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23080: erilaisiin pelastustehtäviin.
23081: Väestönsuojelulaki tulisi tarkistaa myös ra- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
23082: kenteellisen väestönsuojelun osalta vastaamaan menpiteisiin nykyisen väestönsuojelu-
23083: turvallisuuspolitiikkamme tavoitteita. Nykyi- lain uusimiseksi vastaamaan rauhan ajan
23084: nen suojarakennusohjelma tarjoaa vain osalle tarpeita veivoittamalla väestönsuojelu-
23085: kansasta kalliosuojatilaa, valtaosan jäädessä lä- organisaatio huolehtimaan pelastuspal-
23086: hes kokonaan ilman suojaa. Käytännössä tämä velutehtävistä, sekä lain uusimiseksi ra-
23087: merkitsee sitä, että raskaitten suojien rakenta- kenteellisen suojelun osalta, rajoitta-
23088: misvelvoite tulisi rajoittaa koskemaan vain malla kalliosuojaohjelmia ja tehosta-
23089: kaikkein tärkeimpiä kohteita, ja että rakenteel- mall(l keveiden säteilysuojien rakenta-
23090: lisen suojelun päätavoitteeksi asetettaisiin saas- mista.
23091: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
23092:
23093: Arvo Ahonen. Eeli Lepistö.
23094: Aune Salama. Sakari Knuuttila.
23095: 183&
23096:
23097: Vll,65.- Toiv.al. n:o 900.
23098:
23099:
23100:
23101:
23102: Alenius ym.: Y mpä~istönsuojelun hallinnon kehittämisestä.
23103:
23104:
23105: E d u s k u n n a 11 e.
23106:
23107: Ympäristönsuojelun tehokkaan ja tarkoituk- lun ja luonnonvarain käytön pitkän tähtäimen
23108: senmukaisen toteuttamisen edellytyksenä ovat kysymykset.
23109: kehittynyt aineellinen lainsäädäntö sekä demo- Ympäristönsuojelun ja sen o~alueiden y:ki-
23110: kraattisesti toimivat oikeudenkäyttöjärjestelmä nen hallinto ja valvonta tulisi keskittää yhdelle
23111: ja hallinto-organisaatio sekä tutkimus- ja suun- ministeriölle, esimerkiksi sisäasiainministeriöön,
23112: nitteluelimet. Ympäristönsuojelun lainsäädän- jonne olisi muodostettava riittävän voimakas or-
23113: nössä j!l erityisesti oikeudenkäyttöjärjestelmässä ganisaatio näitä tehtäviä hoitamaan. Myös mui-
23114: on edelleen paljon parantamisen varaa. Ympä- hin ministeriöihin ja valtion virastoihin olisi
23115: ristönsuojelun hallinto- ja valvontaorganisaatio saatava tarpeellinen määrä ympäristönsuojelun
23116: maastamme sen sijaan kokonaan puuttuu, jos- asiantuntemusta.
23117: kin viime aikoina on jo tehty monia ehdotuk- Alueellinen ympäristönsuojelun yleinen hal-
23118: sia asian järjestämiseksi. linto ja valvonta tulisi antaa lääninhallituksien
23119: Ympäristönsuojelun hallinnon muodostami- tehtäväksi. Lääneihin olisi muodostettava de-
23120: sessa olisi erikoisesti kiinnitettävä huomiota mokraattisesti valittuja neuvoa anta'\tia läänien
23121: parlamentaarisen kontrollin lisäämiseen ja kehit- ympärlstöneuvostoja.
23122: tämiseen, tarkoituksenmukaiseen tehtävien kes- Ympäristönsuojelun paik.allinen hallinto kuu-
23123: k.ittämiseen ja jakamiseen eri ministeriöiden ja luisi kunnille, joiden tulisi muodostaa erityi-
23124: valtion virastojen välillä, ~tlueellisen ja paikal- siä ympäristönsuojelulautakuntia käsittelemään
23125: lisen hallinnon järjestämiseen sekä suunnittelu- yleisiä ympäristöky.symyksiä ja toimimaan yh-
23126: ja tutkimustoiminnan riittävyyteen. dyselimenä niille lautakunnillc, joiden toimi-
23127: Näiden näkökohtien toteuttaminen ympäris- aloilla ympäristönsuojeluun ja -suunnitteluun
23128: tönsuojelun hallinnon kehittämisessä merkit- liittyvät asiat ovat keskeisiä.
23129: sisi seuraavaa: Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
23130: Ympäristönsuojelun neuvottelukunnasta tu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23131: lisi muodostaa poliittisista asiantuntijoista
23132: koottu ympäristöneuvosto, jonka tehtävänä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
23133: olisi mm. ympäristönsuojelun ja ympäristöpoli- menpiteisiin ympäristönsuojelun hallin-
23134: tiikan yleisten tavoitteiden asettaminen, esityk- non järjestämiseksi niin, että tutkimus,
23135: sien teko lainsäädännön ja hallinnon kehittämi- tavoitteenmäärittely ja suunnittelu si-
23136: seksi sekä lausuntojen antaminen periaatteelli- joitetaan valtioneuvoston kanslian alai-
23137: sesti tärkeistä ympäristönsuojelukysymyksistä. suuteen ja ympäristönsuojelun yleinen
23138: Sen sijaintipaikkana tulisi olla valtioneuvoston hallinto ja valvonta keskitetään sisä-
23139: kanslia. asiainministeriön alaisuuteen sekä tehos-
23140: V aitioneuvoston kanslian yhteyteen kaavail- tetaan ympäristönsuojelun hallintoa lää-
23141: lun yhteiskuntasuunnittelun organisaation yh- ni- ja kuntataso!la.
23142: deksi tehtäväksi tulisi asettaa ympäristönsuoje-
23143: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
23144:
23145: Ele Alenius. Anna-Liisa Hyvönen. Osmo Kock.
23146: Niilo Koskenniemi. Niilo Nieminen. Kauko Tamminen.
23147: 1839
23148:
23149: VII,66.- Toiv.al. n:o 901.
23150:
23151:
23152:
23153:
23154: Aro ym.: Kirkon ja valtion välisten suhteiden ajanmukaistamista
23155: selvittävän komitean asettamisesta.
23156:
23157:
23158: E d u s k u n n a 11 e.
23159:
23160: Kirkon ja valtion erottaminen totststaan on liittyvistä käytännöllisluonteisista kysymyk-
23161: ollut pitkään julkisen keskustelun alaisena ky- sistä, kuten henkikirjojen pidon järjestämi-
23162: symyksenä. Eroa ovat vaatineet useat eri puo- sestä, hautausmaiden hoidosta jne., sekä näi-
23163: lueet ja laajat kansalaisjärjestöt, jotka ovat ve- den ratkaisemiseksi käytettävissä olevista kei-
23164: donneet sekä uskonnonvapauden nykyistä pa- noista.
23165: rempaan toteutumiseen että niiden käytännöl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23166: listen muutosten tarpeellisuuteen, joita kirkon nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo--
23167: ja valtion erottaminen aiheuttaisi. Myös laa- muksen,
23168: jennettu piispainkokous on ilmaissut kantanaan.
23169: että kirkon ja valtion suhteiden ajanmukaista- että hallitus asettaisi komitean val-
23170: minen on aiheellista. Käytännössä varsinaisiin mistelemaan kirkon ja valtion viilisten
23171: lainsäädäntötoimiin ryhtymistä on kuitenkin suhteiden ajanmukairtamista.
23172: haitannut tietojen puute kirkon ja valtion eroon
23173: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
23174:
23175: Pirkko Aro. Olavi Borg. Irma Toivanen.
23176: 1840
23177:
23178: VII,67.-Toiv.al. n:o 902.
23179:
23180:
23181:
23182:
23183: Aro ym.: Liikuntaesteisien tarpeiden huomioonottamisesta suun-
23184: nittelussa ja rakentamisessa.
23185:
23186:
23187: E d u s k u n n a 11 e.
23188:
23189: Maassamme on viime vuosikymmenien ai- tion ja kuntien viranomaisten tietoon on saa-
23190: kana pyritty useilla eri tavoilla tukemaan ja tettu joukko suosituksia ja suuntaviivoja liikun-
23191: helpottamaan niin sota- kuin siviili-invalidien- taesteiden ·poistamiseksi. Yhteiskunnan edun
23192: kin asemaa. Kuitenkaan eivät taloudelliset tuki- mukaista olisi, ·että suoritettujen tutkimusten
23193: toimenpiteet ja lääkinnällisen huollon sekä tuloksena syntyneitä suosituksia toteutettaisiin
23194: kuntoutustoiminnan edistäminen ole yksin- mahdollisuuksien mukaan kaikessa rakennustoi-
23195: omaan riittäviä. Eräänä vaikeana epäkohtana minnassa.
23196: kaikkien liikuntaesteisten vammaisten osalta Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen ehdo-
23197: on, ettei yhteiskunta ole huolehtinut siitä, että tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23198: vammaisten erityistarpeet otettaisiin riittävästi sen,
23199: huomioon esim. apulaitteiden ja uusissa raken-
23200: nuksissa myös kokonaissuunnittelun muodossa että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
23201: asunnoissa, erilaisissa julkisissa rakennuksissa, menpiteisiin, että vammaisten ja mui-
23202: joita vammaiset joutuvat käyttämään, kuten vi- den liikuntaesteisien asemaa helpotet-
23203: rastotaloissa, kouluissa jne. Mikäli osittain lii- taisiin veivoittamalla asianomaiset vi-
23204: kuntakyvyttömien käytettävissä olisi heidän ranomaiset kiinnittämään huomiota lii-
23205: väestösuhdettaan vastaavissa määrin sellaisia kuntaesteiden poistamiseen julkisia tar-
23206: asuntoja, joihin pääsy ja joissa liikkuminen in- peita palvelevien ja muuten yleisön
23207: validiajoneuvoilla on mahdollista, helpottaisi käyttämien rakennusten rakentamisessa,
23208: tämä suuresti heidän mahdollisuuksiaan tasave- yleisten liikennevälineiden suunnitte-
23209: roisemmin osallistua työhön ja muuhun toi- lussa ja katusuunnittelussa sekä että
23210: mintaan. Paitsi varsinaiset vammaiset hyötyisi-· Jsuntotuotantoa koskevaa lainsäädäntöä
23211: vät näistä parannuksista myös vanhukset. täydennettäisiin sellaisin säännöksin,
23212: Maassamme on erään invalidijärjestön aset- että määrättävä osa asunnoista raken-
23213: taman toimikunnan työnä suoritettu huomion- netttan liikuntdesteiste'n erityistarpeita
23214: arvoisia tutkimuksia edellä mainituista kysy- silmälläpitäen ja varataan tämän väestö-
23215: myksistä ja julkisuuteen sekä asianomaisten val- ryhmän käyttöön.
23216: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
23217:
23218: Pirkko Aro. Olavi Borg. Irma Toivanen.
23219: 1841
23220:
23221: VII,68.- Toiv.al. n:o 903.
23222:
23223:
23224:
23225:
23226: Aro ym.: Maanhinnan tasoittamisesta asemakaavan vahvistami~
23227: sen yhteydessä.
23228:
23229:
23230: E d u s k u n n a 11 e.
23231:
23232: Kaavoitusasiat, erikoisesti asemakaavoitus, nusoikeus jaettaisiin sitten kaavan valmistut-
23233: ovat Suomessa aivan viime vuosikymmeneen tua kaavoitetun alueen maanomistuksen suh-
23234: saakka näytelleet vähämerkityksellistä osaa, ja teessa, niin tällöin eri kaava-alueen maanomis-
23235: pääasiassa ne ovat koskeneet ainoastaan kau- tajat tulisivat oikeudellisesti samaan asemaan.
23236: punkeja. Ennen kaikkea maan sisäinen muutto- Tällaista järjestelyä on menestyksellisesti nyt
23237: liike asutuskeskuksiin ja varsinkin Uudelle- jo vapaaehtoisesti käytännössä aluerakennus-
23238: maalle on vaikuttanut siihen, että nykyisin asia sopimusten yhteyksissä eri maanomistajien kes-
23239: on kuitenkin toisin. Tällöin ovat nousseet ken esim. Espoon kauppalassa.
23240: esille ne ilmeiset epäkohdat, joita muodostuu Esimerkki nykyisen lain epäoikeudenmukai-
23241: nykyisten kaavamääräysten voimassa ollessa. suudesta on löydettävissä Helsingin lähis-
23242: Asemakaavojen vähäisyys on nyttemmin ollut töllä, missä naapurit omistivat noin 5 000 m2
23243: johtamassa tonttien hintojen voimakkaaseen suuruiset tontit vierekkäin. Toiselle tontille
23244: nousuun ja ennenkaikkea eri maanomistajien asemakaavassa tuli rakennusoikeutta niin pal-
23245: kaava-alueilla maastaan saamaan erilaiseen jon, että tonttia myytäessä siitä saatiin n.
23246: maanhankintaan. Nykyisten kaavoitusmääräys- 400 000 markkaa. Naapuritontti sensijaan jäi
23247: ten voimassa ollessa asemakaavoitus on omalta puistoksi, joka lunastetaan pienellä summalla
23248: osaltaan saattamassa kansalaisia oikeudellisesti viiden vuoden kuluttua asemakaavan vahvista-
23249: erirvoiseen asemaan. Toisen kansalaisen ton- misesta. Edellisellä tontilla on nyt jo rakennus
23250: tille asemakaavassa tulee kerrostaloja kun taas ja koska itse kaavaa ei ole vieläkään vahvis-
23251: naapuritontti saattaa joutua puistoksi tai tie- tettu, joten jälkimmäisen tontin osalta viiden
23252: alueen alle. Kerrostalotontin omistaja saa välit- vuoden odotusaika ei ole edes alkanut.
23253: tömästi suuren hinnan maastaan kun taas ylei- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23254: siksi alueiksi jäävien tonttien omistajat saavat kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23255: pienen korvauksen vasta viiden vuoden kulut-
23256: tua kaavan vahvistamisesta. Jos kaavamääräyk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23257: siä muutettaisiin siten kuin esimerkiksi eräissä asemakaavan vahvistamisen yhteydessä
23258: Länsi-Euroopan maissa, että kaavoitettava alue esille tulevan maanhinnan tasoittami-
23259: käsiteltäisiin yhtenä kokonaisuutena ja raken- seksi maanomistajien kesken.
23260: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
23261:
23262: Pirkko Aro. Olavi Borg. Irma Toivanen.
23263: Aili Laitinen. Kerttu Hemmi. Seppo Westerlund.
23264: Pekka Tarjanne.
23265:
23266:
23267:
23268:
23269: 231 156/72
23270: 1842
23271:
23272: VII,69.- Toiv.al. n:o 904.
23273:
23274:
23275:
23276:
23277: Aro ym.: Valtion ja kuntien kustannusosuuksien jakautumisen
23278: selvittämisestä.
23279:
23280:
23281: E d u s k u n n a 11 e.
23282:
23283: Merkittävä piirr~ maamme soda,niälkeisessä Kuntasektorin laajenemisen huomioonottaen
23284: yhteiskqnnallisessa taloudellisessa kehityksessä on ilmeistä, että kunnallistaloudet ajautuvat
23285: on ollut julkisen sektorin - v,altic;m ja kuntien 1970-luvulla umpikujaan, mikäli valtiovalta
23286: - voimakas laajeneminen. Samalla on julkisen pyrkii edelleenkin siirtämään tehtäviään kun-
23287: sektorin osuus koko ka11santalouden tulon muo-. nille patantamatta samalla niiden rahoitus- ja
23288: dostuksesta, kulutuk~esta ia ,pääomanmuodos- erityisesti luotonsaantimahdollisuuksia. Kun-
23289: tuksesta kasvanut. Vuodesta 1948 vuoteen tien kannalta ei myöskään voida pitää oikeana
23290: 1968 on julkisen , sektorin osuus kansantu,ot- sitä, että uudessa valtion ja kuntien välis~ssä
23291: teesta kasvanut 7.5 %:sta 13.6 %:iin, osuus "työnjaossa" valtiovalta on keskittänyt inves-
23292: kokonaiskulutuksesta 13.3 %:sta 23.4 %:iin tointimenot itselleen, kun taas kunnat ovat saa-
23293: ia osuus kotimaisesta pääomanmuodostuksesta neet yhä suuremman vastuun käyttötalousme-
23294: 9.6 %:sta 25.7 %:iin. noista. Onhan kunnallistalouden piirissä juuri
23295: käyttötalousmenojen suhteettomasta paisumi-.
23296: Julkisen sektorin kasvu, on kuitenkin tap~ sesta pääomamenoihin verrattuna muodostunut
23297: tunut valtaosaltaan kunnallisella puolella, ja vakava ongelma.
23298: mainitulla aikavälillä on kuntasektorien pro~ Kuntien menot kasvavat voimakkaasti, ja kun-
23299: senttiosuuden kasvu ollut kansantuotteen osal- nat ovat joutuneet taloudelliseen vastuuseen
23300: ta 3.5 kertainen ja kulutuksen osalta n. 2.5 ker, sellaisistakin menoista, joilla ei ole olennaisesti
23301: tainen vastaaviin valtion prosenttiosuuksien paikallista sidonnaisuutta, kuten esim. työlli-
23302: kasvuun verrattuna. Ainoastaan pääomanmuo- syyden ylläpidosta ja työllisyystöiden järjesti:i-
23303: dostuksen kohdalla suhde on päinvastainen, val- misestä. Kysymys kunnallisen verotaakan enim-
23304: tion prosenttiosuuden kasvu on nliet ollut vä- mäissuuruudesta on siten tullut julkisen keskus-
23305: hän yli kaksinkertainen kuntasektorin vastaa- telun kohteeksi.
23306: vaan kasvuun verrattuna. Kunnallisen itsehallinnon säilyttäminen edel-
23307: lyttää itse asiassa sitä, että valtio hoitaa kaikki
23308: Kuntien tehtävä ja kustannusten kasvu Suo- sellaiset yleisvaltakunnalliset tehtävät, jotka
23309: messa kuten monissa muissakin maissa johtuu hyödyttävät samassa suhteessa kaikkia kansalai-
23310: ennenkaikkea uusista valtion kunnille siirtä- sia. Kuntien toimialaan jäisi ne tehtävät, joi-
23311: mistä lakisääteisistä tehtävistä, elintason ko- den käyttämisessä on otettava huomioon pai-
23312: hoamisen aiheuttamista kunnallisten palvelus- kalliset olot ja tarpeet.
23313: ten lisääntyneestä kysynnästä, teknillisen kehi- Valtiovallan ei pitäisi ratkais.ta omia ongel-
23314: tyksen kunnallistekniikalle asettamista uusista miaan siirtämällä tehtäviä ja rasitteita kunnille
23315: vaatimuksista, yhteiskunnan kaupunkimaistu- pyrkimättä etukäteen selvittämään toisen julki-
23316: misesta ja siihen liittyvistä muutospaineista sen sektorin osapuolen toimintamahdollisuuk-
23317: väestökeskuksiin, väestön ikä- ja ammattiraken- sia. Toisaalta kuntien ei myöskään tulisi jatku-
23318: teen muutoksista sekä aktiivisemmasta yhteis- vasti pyrkiä kustannussuunnittelussaan ratko-
23319: kuntapolitiikasta ja elinkeinoelämän muutosten maan ongelmia, jotka ilmeisesti jo tehokkuus-
23320: vaatimista uusista investoinneista. Eritvisesti näkökohdat huomioonottaen pitäisi ratkaista
23321: huomio on kiinnittynyt niihin toimenpiteisiin, valtakunnansuunnittelun puitteissa.
23322: jolla valtiovalta on omalta osaltaan lisännyt Mikäli halutaan välttää toistamasta ristirii-
23323: kuntien kannettavaksi erilaisia tehtäviä. tatilanteita valtion ja kuntien välisen työnjaon
23324: VII,69.- Aro ym. 1843
23325:
23326: muodostumisessa, etvat satunnaiset yhteyden- että hallitus pikaisesti selvityttäisi,
23327: otot valtion ja kuntien kesken riitä, vaan tar- missä määrin valtion ja kuntien kustan-
23328: vitaan pysyvä yhteistyöelin tehtävä- ja kustan- nusosuuksien keskimääräinen jako on
23329: nusjaon ratkaisemiseksi sekä selvittämään nykyisellään tarkoituksenmukainen ja
23330: kuinka uudet yhteiskunnalliset menot rahoite- miten valtiolle kuuluvien kustannus-
23331: taan. osuuksien uudelleen arvioinnilla voi-
23332: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- daan tasata kunnallisverotuksen kasvu-
23333: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- paine.
23334: muksen,
23335: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
23336:
23337: Pirkko Aro. Olavi Borg. Irma Toivanen.
23338: Aili Laitinen. Kerttu Hemmi. Seppo Westerlund.
23339: Pekka Tarjanne.
23340: 1844
23341:
23342: VII,70.- Toiv.al. n:o 905.
23343:
23344:
23345:
23346:
23347: Aro ym.: Yhtymäin kirkollisverotuksen poistamisesta.
23348:
23349:
23350: E d u s k u n n a 11 e.
23351:
23352: Suomen suuriruhtinas Aleksanteri III:n an- Nykyinen tilanne on jäänne ajalta, jolloin
23353: tama asetus v. 1886 papiston palkkauksesta ja maassamme ei ollut uskonnonvapautta. On us-
23354: sen järjestämisestä sisälsi, että fyysisten henki- konvapauden vastaista, että esim. yhtiö, jonka
23355: löitten lisäksi oikeushenkilöt olivat verovelvol- osakkaista puolet kuuluu kreikkalaiskatoliseen
23356: lisia kirkolle. Myös muut kuin evankelis-lute- kirkkoon ja puolet siviilirekisteriin joutuu mak-
23357: rilaiseen kirkkoon kuuluvat olivat velvollisia samaan kirkollisveroa ev.-lut. kirkolle. Vaikka
23358: suorittamaan kiinteistön osalta menevää kirkol- yhtiön kaikki omistajat kuuluisivat muuhun
23359: lisveroa ja erään tulkinnan mukaan myös liike- uskonnolliseen yhdyskuntaan tai siviilirekiste-
23360: toiminnan osalta. Henkilökohtaisista tulois- riin on heidän rahoitettava ev.-lut. kirkkoa.
23361: taan vierasuskoisen ei sen sijaan enää tarvin- Tämä epäoikeudenmukaisuus olisi poistettava.
23362: nut suorittaa kirkollisveroa. Yhtiöiden kirkollisverotusta voidaan arvostella
23363: Uskonnonvapauslaki ei olennaisesti muutta- yleisestikin. Taloudelliset yritykset eivät voi
23364: nut tilannetta. Kun uskonnonvapauslain 12 §:n kuulua kirkkoon ihmisten tavoin, joten niiden
23365: mukaan vain uskonnollinen yhdyskunta tai sen verottaminen ei ole mielekästä. Näin ollen yh-
23366: seurakunta ovat vapautettuja suorittamasta kir- tiöiden kirkollisvero niin ev.-lut. kuin kreikka-
23367: kollisveroa, merkitsee se sitä, että jokainen laiskatolisille seurakunnille olisi poistettava.
23368: muu yhteisö, joka on kunnalle verovelvollinen, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23369: on vastaavasti velvollinen maksamaan kirkollis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23370: veroa. Poikkeuksen muodostavat vain sellaiset muksen,
23371: yhtymät, joiden osakkaista yli puolet kuuluu
23372: kreikkalaiskatoliseen kirkkoon. Sellaiset yhty- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23373: mät ovat verovelvollisia kreikkalaiskatoliselle yhtymäin kirkollisveroturesen poistami-
23374: kirkolle. seksi.
23375: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
23376:
23377: Pirkko Aro. Olavi Borg. Irma Toivanen.
23378: 1845
23379:
23380: VII,71.- Toiv.al. n:o 906.
23381:
23382:
23383:
23384:
23385: Asunmaa ym.: V llltion tum iakamisest• kunnille leantoleyky-
23386: luokituksen mukaan.
23387:
23388:
23389: E d u s k u n n a 11 e.
23390:
23391: Valtion avustukset kunnille suoritetaan vielä joiden veroäyrin hinnan jatkuva kohoaminen
23392: osittain !kantokykyluokituksen mukaan. Maam- on muodostunut kuntien taloudellisen kehityk-
23393: me julkinen tiedotus/toiminta on useasti ,puut- sen esteeksi.
23394: tunut tähän epäkohtaan. Heikossa taloudelli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
23395: sessa asemassa olevalle kunnalle olisi ensiarvoi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi .toivo-
23396: sen tärkeää, että kaikki valtion taloudellinen muksen,
23397: tuki kunnille suoritettaisiin kantokykyluoki- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel-
23398: tuksen mukaan, joka menetelmä olisi oikeu- laisiin toimenpiteisiin, että kaikki val-
23399: denmukainen, koska se tukee eniten juuri hei- tion tuki kunnille suoritettaisiin kanto-
23400: kossa taloudellisessa asemassa olevia kuntia, leyleyluoleituksen mukaan.
23401: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
23402:
23403: Matti Asunmaa. Kalevi Huotari. Kalevi Remes.
23404: Pentti Antila. Lauri Linna. Viljo Suokas.
23405: Hannes Volotinen. Arttur Niemelä. Mikko Vainio.
23406: Pekka Vennamo.
23407: 1846
23408:
23409: VII,72.- Toiv.al. n:o 907.
23410:
23411:
23412:
23413:
23414: Borg ym.: Mato- ;a pilkkionginnan sallimisesta kalastusluvitta.
23415:
23416:
23417: E d u s k u n n a 11 e.
23418:
23419: Nykyisen lainsäädännön mukaan mato-on- omaan on talvisin muodostunut todellinen va-
23420: ginta on sallittua vapaasti vain· asianomaisen paa-ajanviettomuoto. Siksi olisikin pyrittävä jo
23421: omassa kotikunnassa. Mikäli mato-ongintaa ha- kansanterveydellisistäkin syistä piikkiongintaa
23422: lutaan harjoittaa vieraan kunnan alueella on suosimaan niin, ettei yhteiskunta asettaisi tässä
23423: hankittava tarvittavat luvat. yhteydessä turhia rajoittavia säännöksiä.
23424: Mato-onginta on nimenomaan sellainen ka- Näitä tarkoittavat muutokset voimassa ole-
23425: lastusmuoto, jota harjoitetaan puhtaasti ajan- vaan lainsäädäntöön pitäisi mielestämme saada
23426: vietteen luonteisena. Lisääntyvän vapaa-ajan voimaan ensi tilassa niin, että niiden myöntei-
23427: myötä onginta on saamassa lisääntyvän harras- nen vaikutus vapaa-ajanviettotoimintaan tulisi
23428: tajakunnan taakseen. Saaliit mato-onginnassa mahdollisimman nopeasti esiin.
23429: jäävät normaalisti niin pieniksi, ettei niillä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23430: käytännössä ole itse asiassa kalakannan suhteen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23431: suurempaa merkitystä. muksen,
23432: Perusteltu toimenpide olisikin mato-ongin-
23433: nan saattaminen vapaaksi muuallakin kuin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
23434: oman kotikunnan alueella. menpiteisiin sellaisen lainsäädännön
23435: Toinen tärkeä kohta, joka läheisesti liittyy aikaansaamiseksi, joka oikeuttaisi mato-
23436: myös edelliseen on pilkkionginnan vapauttami- ja pilkkiongintaan ilman erillisiä tähän
23437: nen kalastuskorttipakosta. Myös piikkionki- tarvittavia kalastuslupia koko maassa
23438: joille olisi varattava mahdollisuus harrastaa on- muualla lainsäädännössä mainituin ra-
23439: gintaansa vapaasti. Pilkkionginnasta nimen- joituksin.
23440: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
23441:
23442: Olavi Borg. Aili Laitinen.
23443: Irma Toivanen. Pirkko Aro.
23444: 1847
23445:
23446: VII,73.- Toiv.al. n:o 908.
23447:
23448:
23449:
23450:
23451: Borg ym.: Poliisitoiminnan tehostamisesta.
23452:
23453:
23454: E d u s k u n n a 11 e.
23455:
23456: Viime vuosina erilaiset kansalaisten henkeen rikostutkimuksen teknillisessä välineistössä,
23457: ja omaisuuteen kohdistuneet rikokset ja lisään- puutteellisuuksia, joiden korjaamisen jälkeen
23458: tyneet järjestyshäiriöt ovat osoittaneet vakavia vasta voidaan vaatia entistä parempia 'tuloksia.
23459: kasvumerkkejä. Tämän vastapainoksi d ole Järjestyspoliisivoimien. lisääntyminen vaikUt•
23460: voitu osoittaa kuitenkaan lukumääräisesti suw- taisi tehokkaasti mm. pahoinpitelyjen ja päihty-
23461: rempia poliisivoimia edes räjähdysmäisesti kas- neiden esiintymisten supistumiseen. Siitä öfi
23462: vaneissa asutuskeskuksissa. Kuitenkin jo tietoi- Helsingissä saatu vähäisiä, mutta vakuuttavia
23463: suus poliisivoimien tehostuneesta valvonnasta todistuksia. Myös nuotisorikollisuuden ja auto"
23464: samoinkuin valvonnan lisäys sinänsä vaikuttaisi varkauksien ehkäisemisessä on järjestyspoliisin
23465: tuntuvasti ennakolta ehkäisevänä keinona. lisäämisellä tehokas vaikutus.
23466: Se, joka lähemmin on tutustunut niln rikos- Saadut kokemukset myös liikenteen osalta lJO"
23467: poliisin kuin järjestys- ja liikennepoliisin työ" liisivalvonnan lisäämisesta ovat yksinomaan
23468: olosuhteisiin sekä niihin laiminlyönteihin, joita myönteisiä.
23469: valtiovalta vuosien kuluessa on tehnyt poliisi- Poliisivoimien puute ei koske ainoastaan kau-
23470: voimien kehittämisessä, joutuu päätteletnään, punkeja ja muita vilkkaita liikekeskuksia.
23471: että väärä säästäväisyys on pääasiallisin tekijä Laaja maaseudun asujamisto ei tunne itseään
23472: lähes kaikkiin niihin puutteellisuuksiin, mitä hengen, ruumiin ja omaisuuden puolesta niin
23473: poliisin toiminnassa tällä hetkellä havaitaart. turvatuksi kuin sillä on oikeus vaatia. Yhden
23474: Poliisimme on joutunut ylivoimaisiin tehtäviin, konstaapelin järjestelmä nykyisenä moottoröi-
23475: koska sen lukumäärä ei vastaå kasvaneen väes- tuna aikana on tuskin riittävä pienimtnässäkiUiti
23476: tön eikä lisääntyneen liikenteen vaatimuksia. nimismiespiirissä.
23477: Siten kaikkialla poliisin toimintalohkoilla on Edellä olevan perusteella ehdcwrmme kuil-
23478: henkilökuntäa arveluttavan vähän. Tämä puo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo•
23479: lestaan aiheuttaa kohtuutonta painetta myös muksen,
23480: itse poliisitoimen hoitajia kohtaan.
23481: Rikospoliisin kouluttamista voitaisiili paljon- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin ja
23482: ;kin nykyisestään paralitaa ja kehittää ja täten tehokkaisiin toimenpiteisiin maan poliisi-
23483: valmentaa poliisikuntaa jo etukäteen mm. huu- voimien vahvistamiseksi, kouluttamiseksi
23484: mausaineongelmien osalta niillä paikkakunnilla, sekä sille tarpeellisen viilineistlJn hank-
23485: joissa tätä pulmaa ei vielä esiinny. Ilmeisiä ja kimiseksi.
23486: varsin suuria puutteellisuuksia esiintyy lisäksi
23487: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
23488:
23489: Olavi Borg. Aili Laitinen.
23490: Irma Toivanen. Pirkko Aro.
23491: 1848
23492:
23493: Vll,74.- Toiv.al. n:o 909.
23494:
23495:
23496:
23497:
23498: Borg ym.: Valtion ja kuntien kustannusosuuksien ;akautumisen
23499: selvittämisestä.
23500:
23501:
23502: E d u s k u n n a 11 e.
23503:
23504: Merkittävä piirre maamme sodanjälkeisessä 1970-luvulla umpikujaan, mikäli valtiovalta
23505: yhteiskunnallisessa taloudellisessa kehityksessä pyrkii edelleenkin siirtämään tehtäviään kun-
23506: on ollut julkisen sektorin - valtion ja kuntien nille parantamatta samalla niiden rahoitus- ja
23507: - voimakas laajeneminen. Samalla on julkisen erityisesti luotonsaantimahdollisuuksia. Kuntien
23508: sektorin osuus koko kansantalouden tulon muo- kannalta ei myöskään voida pitää oikeana sitä,
23509: dostuksesta, kulutuksesta ja pääomanmuodos- että uudessa valtion ja kuntien välisessä "työn-
23510: tuksesta kasvanut. Vuodesta 1948 vuoteen jaossa" valtiovalta on keskittänyt investointi-
23511: 1968 on julkisen sektorin osuus kansantuot- menot itselleen, kun taas kunnat ovat saaneet
23512: teesta kasvanut 7.5 %:sta 13.6 %:iin, osuus •yhä suuremman vastuun käyttötalousmenoista.
23513: kokonaiskulutuksesta 13.3 %:sta 23.4 %:iin Onhan kunnallistalouden piirissä juuri käyttöta-
23514: ja osuus kotimaisesta pääomanmuodostuksesta lousmenojen suhteettomasta paisumisesta pää-
23515: 9.6 %:sta 25.7 %:iin. omamenoihin verrattuna muodostunut vakava
23516: Julkisen sektorin kasvu on kuitenkin tapah- ongelma.
23517: tunut valtaosaltaan kunnallisella puolella, ja Kuntien menot kasvavat voimakkaasti, ja
23518: mainitulla aikavälillä on kuntasektorien pro- kunnat ovat joutuneet taloudelliseen vastuuseen
23519: senttiosuuden kasvu ollut kansantuotteen osalta sellaisistakin menoista, joilla ei ole olennaisesti
23520: 3.5 kertainen ja kulutuksen osalta n. 2.5 ker- paikallista sidonnaisuutta, kuten esim. työlli-
23521: tainen vastaavaan valtion prosenttiosuuksien syyden ylläpidosta ja työllisyystöiden järjestä-
23522: kasvuun verrattuna. Ainoastaan pääomanmuo- misestä. Kysymys kunnallisen verotaakan enim-
23523: dostuksen kohdalla suhde on päinvastainen, val- mäissuuruudesta on siten tullut julkisen keskus-
23524: tion prosenttiosuuden kasvu on näet ollut vä- telun kohteeksi.
23525: hän yli kaksinkertainen kuntasektorin vastaa- Kunnallisen itsehallinnon säilyttäminen edel-
23526: vaan kasvuun verrattuna. lyttää itse asiassa sitä, että valtio hoitaa kaikki
23527: Kuntien tehtävä ja kustannusten kasvu Suo- sellaiset yleisvaltakunnalliset tehtävät, jotka
23528: messa kuten monissa muissakin maissa johtuu hyödyttävät samassa suhteessa kaikkia kansalai-
23529: ennenkaikkea uusista valtion kunnille siirtä- sia. Kuntien toimialaan jäisi ne tehtävät, joiden
23530: mistä lakisääteisistä tehtävistä, elintason kohoa- käyttämisessä on otettava huomioon paikalliset
23531: misen aiheuttamasta kunnallisten palvelusten li- olot ja tarpeet.
23532: sääntyneestä kysynnästä, teknillisen kehityksen Vaitiovallan ei pitäisi ratkaista omia ongel-
23533: kunnallistekniikalle asettamista uusista vaati- miaan siirtämällä tehtäviä ja rasitteita kunnille
23534: muksista, yhteiskunnan kaupunkimaistumisesta pyrkimättä etukäteen selvittämään toisen julki-
23535: ja siihen liittyvistä muutospaineista väestökes- sen sektorin osapuolen toimintamahdollisuuk-
23536: kuksiin, väestön ikä- ja ammattirakenteen muu- sia. Toisaalta kuntien ei myöskään tulisi jatku-
23537: toksista sekä aktiivisemmasta yhteiskuntapoli- vasti pyrkiä kustannussuunnittelussaan ratko-
23538: tiikasta ja elinkeinoelämän muutosten vaati- maan ongelmia, jotka ilmeisesti jo tehokkuus-
23539: mista uusista investoinneista. Erityisesti huo- näkökohdat huomioonottaen pitäisi ratkaista
23540: mio on kiinnittynyt niihin toimenpiteisiin, valtakunnansuunnittelun puitteissa.
23541: jolla valtiovalta on omalta osaltaan lisännyt Mikäli halutaan välttää toistamasta ristiriita-
23542: kuntien kannettavaksi erilaisia tehtäviä. tilanteita valtion ja kuntien välisen tyonJaon
23543: Kuntasektorin laajenemisen huomioonottaen muodostumisessa, eivät satunnaiset yhteyden-
23544: on ilmeistä, että kunnallistaloudet ajautuvat otot valtion ja kuntien kesken riitä, vaan tar-
23545: VII,74.-Borg ym. 1849
23546:
23547: vitaan pysyvä yhteistyöelin tehtävä- ja kustan- että hallitus pikaisesti selvityttäisi,
23548: nusjaon ratkaisemiseksi sekä selvittämään missä määrin valtion ja kuntietz kustan-
23549: kuinka uudet yhteiskunnalliset menot rahoite- nusosuuksien keskimääräinen jako on
23550: taan. nykyisellään tarkoituksenmukainen ja
23551: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- miten valtiolle kuuluvien kustannus-
23552: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- osuuksien uudelleen arvioinnilla voidaan
23553: muksen, tasata kunnallisverotuksen kasvupaine.
23554: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
23555:
23556: Olavi Borg. Irma Toivanen. Pirkko Aro.
23557:
23558:
23559:
23560:
23561: 232 156/72
23562: 1850
23563:
23564: VII,75.- Toiv.al. n:o 910.
23565:
23566:
23567:
23568:
23569: Breilin: Halikonlahden saastuneen osan puhdistamisesta.
23570:
23571:
23572: E d u s k u n n a 11 e.
23573:
23574: Vesien saastumiskysymys on muodostunut Salon- ja Hallkenjokien varsilla olevien kun-
23575: ajankohtaiseksi ja välttämättömäksi tarkastelu- tien toimesta on kiinnitetty huomiota jäteve-
23576: kohteeksi. Suoritettujen tutkimusten perus- sien puhdistamiseen rakentamalla puhdistuslai-
23577: teella on todettu Salon- ja Halikonjokien suulla toksia, mutta näillä toimenpiteillä ei voida
23578: olevan Halikonlahden saastumisasteen olevan muuta kuin helpottaa tilannetta, varsinaista rat-
23579: erään rannikkomme suurimmista. Halikonlahti kaisua ne eivät tuo. Lopullinen korjaus tilan-
23580: on muodoltaan pitkä ja kapea ja sen veden vir- teeseen saadaan ainoastaan ruoppaamalla ja
23581: taama suhteellisen vähäinen, jota vielä hidastaa puhdistamalla Halikonlahden saastunut osa.
23582: lahden mataluus. Saastumisen haittoja on sel- Edellä esitettyyn perusteluun viitaten ehdo-
23583: västi näköpiirissä ja lahden umpeenkasvaminen tan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23584: on vakava asia, sillä sen seurauksena uhkaa
23585: Halikonlahden yläosasta muodostua vesijättö- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23586: maa. Tätä uhkaa kiihdyttävät jokia pitkin alas Halikonlahden saastuneen osan puhdis-
23587: kulkeutuvat kasviravinneaineet seurannaisvai- tamiseksi ja syventämiseksi.
23588: kutuksineen.
23589: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
23590:
23591: Reino Breilin.
23592: 1851
23593:
23594: VII,76.- Toiv.al. n:o 911.
23595:
23596:
23597:
23598:
23599: Forsman ym.: Saastumisen Saimaan kalastajille aiheuttamien va-
23600: hinkojen korvaamisesta.
23601:
23602:
23603: E d u s k u n n a 11 e.
23604:
23605: Lääkintöhallitus on julkaissut jokin aika sit- Kalastuksen arvon väheneminen ja saasteen
23606: ten luettelon niistä vesialueista, joista pyydetyt vaikutus alueelle tulisi pian tutkia. Edellä mai-
23607: kalat ovat vesien saastumisen vuoksi kokonaan nituilla perusteilla ehdotamme eduskunnan hy-
23608: tai osittain ihmisravinnoksi kelpaamattomia. väksyttäväksi toivomuksen,
23609: Tässä luettelossa ilmenee myös eteläinen Saimaa
23610: Kyläniemen eteläpuolelta. Kalakauppa on ty- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23611: rehtynyt tämän tiedon jälkeen ja ammattimaista Saimaan kalastaiien kärsimien vahinko-
23612: tai sivutoimena harrastettua kalastusta on koh- jen selvittämiseksi ja saastumisesta ai-
23613: dannut raskas taloudellinen menetys. heutuneitten vahinkojen korvaamiseksi
23614: kalastajille.
23615: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
23616:
23617: Mauno Forsman. Mikko Kaarna.
23618: Paavo Tiilikainen. Kalevi Huotari.
23619: 1852
23620:
23621: VII,77.- Toiv.al. n:o 912.
23622:
23623:
23624:
23625:
23626: Forsman ym.: Valtion osallistumisesttJ vesiensuojeluleustannuk-
23627: siin.
23628:
23629:
23630: E d u s k u n n a 11 e.
23631:
23632: Vesihallitus, vesioikeus sekä vesipiirit asetta- menp1te1sun on valmistunut ns. Mannerin ko-
23633: vat kunnille ja erityisesti suuremmille kaupun- mitean mietintö lainsäädäntöehdotuksineen. Nä-
23634: geille vesiensuojeluun ja viemärivesien puhdis- mä ehdotukset eivät kuitenkaan ole johtaneet
23635: tukseen liittyviä ankaria vaatimuksia, jOttka nopeasti tarvittavaan lainsäädäntöön, ja tämä
23636: kustoonuksiltJaan näyttelevät er1ttäin keskeistä oikeutetusti uhkaa muodostua esteeksi monille
23637: osaa kuntien budjeteissa. V a&ka olemmeikin jo kiireellisiksi muodostuneille ratkaisuille.
23638: yhtä mieltä siitä, että mainitut velvoitteet tu- Edellä mainituin perustein ehdotamme kun-
23639: lisi pyrkiä mahdollisitnrnoo nopeasti täyttä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23640: mään, ei kunnilla nykyisellään ole mitään mah- muksen,
23641: dollisuuksia eikä kaikissa tapauksissa velvolli-
23642: suuttakaan yksin 1täy:ttää kaikkia tarpeen vaati- että hallitus kiireellisesti antaisi Edus-
23643: mia tehtäviä. kunnalle lakiesityksen toisaalta vesien-
23644: Rinnan valtion viranomaisten asettamien ve- suoielumaksusta sekä toisaalta valtior
23645: siensuojeluvaatimusten kanssa olisi myöskin osallistumisesta avustuksin ja korkotu-
23646: järjestettävä valtion osaJ.listuminen suojeluteh- kilainoln kuntien vesiensuojelutoimen-
23647: tävien kustannuksiin. Valtion osallistumisesta piteisiin.
23648: avustuksin ja korkotukilainoin vesiensuojelutoi-
23649: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 197:'
23650:
23651: Mauno Forsman. Väinö Turunen.
23652: Eino Loikkanen. Paavo Tiilikainen.
23653: 1853
23654:
23655: VII,78.- Toiv.al. n:o 913.
23656:
23657:
23658:
23659:
23660: Haapasalo ym.: Määräraha~ta kalatalousalan järjestöjen tuke-
23661: miseen.
23662:
23663:
23664: E d u s k u n n a 11 e.
23665:
23666: Kalatalousalan neuvonta- ja valistustyötä te- olisi kalatalousalan järjestöille - niin ammatti-
23667: kevien järjestöjen toiminnan tukemiseen ei val- ja virkistyskalastajien järjestöille kuin kalave-
23668: tion tulo- ja menoarviossa ole varattu omaa den omistajain järjestöille - osoitettava tasa-
23669: osuutta yleisistä varoista vuodesta 1967 läh- puolisesti yleisistä varoista eikä erikoisverona
23670: tien kuten vuosina 1962-1966 ja ennen vuotta kerätyistä kalastuksenhoitomaksuista.
23671: 19'3 oli tehty. Kalatalousalan järjestöjen avus- Vesistöjemme kalastusmahdollisuudet ovat
23672: tukset on maksettu kalastuskorttien lunastuk- vielä sellainen kansallinen luonnonvara, jonka
23673: sesta (Kalastuslain 83 §) kertyvistä varoista. mahdollisuudet ovat suurelta osin käyttämättä
23674: Niitä kertyy vuosittain lähes 2 milj. mk, mistä ja jonka monipuolinen hyväksikäyttö on niin
23675: noin 80 % on annettu avustuksena kala-alan kansantaloudellisesti kuin sosiaalisestikin tär-
23676: järjestöille. Tämä avustus on mennyt pääosin keätä. Ammatti- ja virkistyskalastuksen kehit-
23677: ammattikoulutetun neuvonta- ja valistustyötä täminen tarjoaisi eri tavoin myös uusia pysyviä
23678: tekevän henkilökunnan palkkaukseen. ja kausiluontoisia työtilaisuuksia. Useilta ta-
23679: Nykyisin siis valtion tuki kalatalouden neu- hoilta on julkisuudessa esitetty kalatalouden
23680: vonta- ja valistustyöhön on hoidettu kalastus- tarvitsevan valtion tukea lisääntyvässä määrin,
23681: lain 101 S antamin mahdollisuuksin kalamie- jotta sen kehitys saataisiin nopeutumaan. Tämä
23682: hiltä suoraan kerättyjen varojen avulla. Vuonna toiminta tapahtuu kalatalousjärjestöjen johdolla
23683: 1967 toteutettu muutos missä kalatalousalan ja niiden toiminnan tukeminen on nykytilassa
23684: järjestöjen toiminnan tukemiseen yleisistä va- paras ratkaisu kalatalouden kehityksen edesaut-
23685: roista tarkoitetut varat poistettiin valtion tulo- tamiseksi.
23686: ja menoarviosta, vähensi huomattavasti kalata- Edellä olevilla perusteilla kunnioittaen ehdo-
23687: louden saamaa tukea. Tämä on vaikuttanut tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23688: heikentävästi kalatalouden hyväksi tapahtuvaan sen,
23689: toimintaan. Kalastuskorttien lunastuksena (ka-
23690: lastuksenhoitomaksut) eli tietynlaisena erikois- että hallitus ryhtyisi vuoden 1973
23691: verona kalastuksen harjoittajilta perityt varat tulo- ja menoarviota valmisteltaessa sel-
23692: tarvittaisiin kokonaisuudessaan vapaaehtoista laisiin toimenpiteisiin, että niin valta-
23693: työtä suorittavien kalastajien järjestöjen valis- kunnallisella kuin alueellisella t11solla
23694: tus- ja neuvontatyöhön, yleistä etua palvele- toimivien kalatalousalan järjestöjen tu-
23695: vaan kalavesien hoitotyöhön ja tutkimus- sekä kemiseen varattaisiin omalla mom&ntil-
23696: opetustoimintaan. Ainakin koulutetun ammat- laan 1.5 milj. mk jaettavaksi tasapuoli-
23697: tihenkilökunnan palkkaukseen tarvittavat varat sesti eri valistus- ja neuvontasektoreille.
23698: Helsingissä 1.5 päivänä helmikuuta 1972.
23699:
23700: K. F. Haapasalo. Niilo Nieminen.
23701: 1854
23702:
23703: VII,79.- Toiv.al. n:o 914.
23704:
23705:
23706: Haapasalo ym.: Virkistyskalastuksen harjoittamisen edellytysten
23707: parantamisesta.
23708:
23709: E d u s k u n n a 11 e.
23710:
23711: Maamme kalataloudessa on viimeisten 20 saan varsin vähän kalavettä, virkistyskalastus-
23712: vuoden aikana tapahtunut muutoksia. Kalas- mahdollisuudet ovat varsin huonot.
23713: tuksen harjoittajien määrä on kasvanut huomat- Tältä osin lasku kalastuksenhoitomaksun lu-
23714: tavasti. Asiantuntijoiden julkisuudessa esittä- nastaneiden määrässä käy ymmärrettäväksi.
23715: mien arvoiden mukaan kalastusta jossain muo- Valtion ja kuntien tulee aktiivisesti hoitaa ja
23716: dossa harjoittaa noin miljoona kansalaista. tarjota kalavesiään kansalaisille~ mutta tämä ei
23717: Heistä valtaosa kalastaa vapaa-aikanaan virkis- vielä ratkaise tilannetta, sillä valtaosa maamme
23718: täytyäkseen. Teollistuvassa Suomessa virkistys- kalavesistä on yksityisomistuksessa. Laajenne-
23719: kalastus on tärkeä vapaa-ajan viettotapa. Teh- tut jokamiehen kalastusoikeudet eivät vielä
23720: tyjen selvitysten yhteydessä on todettu eräillä muodostaisi kalavesiemme kalastolle mitään
23721: Etelä-Suomen vesistöillä, että keskim. 70 % vaaraa. Asiantuntijoiden laskelmien mukaan si-
23722: kalastuksen harjoittajista on virkistyskalastajia. sävesien kalatuotanto on keskimäärin luokkaa
23723: Vuosina 1955-1965 kalastuslain 101 §:n 20-25 kg vuodessa vesihehtaarilta ja nykyinen
23724: tarkoittaman kalastuksenhoitomaksun suoritta- saalis vain 6-8 kg.
23725: neiden ruokakuntien määrä kasvoi tasaisesti lä- Virkistyskalastus on ulkoilumuoto. Sen har-
23726: hes kaksinkertaiseksi. Vuonna 1955 kalastuk- joittamisella on sama päämäärä kuin muillakin
23727: senhoitomaksuja maksettiin 228 483 kpl ja ulkoilutavoilla: antaa harjoittajalleen virkistystä
23728: vuonna 1965 .394 1.32 kpl. Vuoden 1965 jäl- ja samalla parempi ruumiillinen ja henkinen ter-
23729: keen tämä määrä ei ole lisääntynyt vaan viime veys. Virkistyskalastus sopii erityisen hyvin
23730: vuonna jopa laskenut. Verrattuna esim. kaikenikäisille ihmisille ja sitä voidaan harras-
23731: USA:ssa ja Neuvostoliitossa tapahtuvaan vi:rkis- taa perhekunnittain. Kaikkina vuoden aikoina
23732: tyskalastuksen kehitykseen tämä taantuminen voi jokainen yksilö tai perhe virkistyskalastaa
23733: tuntuu oudolta. Kalastuksenhoitomaksun suo- kykynsä ja taitonsa mukaan. Suomen vesiluonto
23734: rittaneita oli maassamme: tarjoaa hyvät luontaiset edellytykset virkistys-
23735: 1965 390 664 kalastukselle.
23736: 1967 390 213 Yhteiskunnan kannalta virkistyskalastus on
23737: 1968 385 429 todella mitä suositeltavin ulkoilumuoto. Valtio-
23738: vallan tulisi toimia niin, että mahdollisimman
23739: Kalastuksenhoitomaksu on ruokakuntakoh- monille ihmisille olisi annettava mahdollisuus
23740: tainen ja alle 16-vuotiaan ei tarvitse sitä mak- harrastaa virkistyskalastusta.
23741: saa. Samoin asuinkuntansa alueella saa jokainen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
23742: kuntalainen harjoittaa onkimista ilman kalas- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23743: tuksenhoitomaksun suoritusta. Tämä oikeus
23744: koskee vain avovesikautta, sillä onkimisella että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23745: tässä yhteydessä tarkoitetaan vain matosyötin kalastuslain muuttamiseksi siten, että
23746: käyttöä. Mm. piikkionginta ei kuulu tämän siinä nykyistä paremmin otettaisiin huo-
23747: kuntalaisen ongintaoikeuden piiriin. mioon olemassaoleva yhteiskunnallinen
23748: Virkistyskalastuksen harjoittamiselle tietää tarve parantaa virkistyskalastuksen hal'-
23749: tiettyjä vaikeuksia se, että sen harjoittamisen ioittamisen edellyt;,ksiä ;a annettaisiin
23750: perustana ei ole riittäviä jokamiehen oikeuksia. kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet
23751: Yli puolet suomalaisista asuu jo taajamissa, harjoittaa virkistyskalastusta nykyistä
23752: mutta koska niillä säännöllisesti on omistukses- monipuolisemmin kautta vuoden.
23753: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
23754:
23755: K. F. Haapasalo. Kaarle Salmivuori.
23756: 1855
23757:
23758: VII,80.- Toiv.al. n:o 915.
23759:
23760:
23761:
23762:
23763: Hetemäki yl,11.: Es.ityksen antamisesta ympäristönsuojelulaiksi.
23764:
23765:
23766: E d u s k u n n a 11 e.
23767:
23768: Ihmisen elinmahdollisuudet ovat viime vuosi- ja -asetuksen (55/67), rakennuslain (370/58)
23769: kymmenini tapahtunec::n valt:~van ~lli~n ke- ja -asetuksea (2156/59) sekä veslla.in (264/61)
23770: hityksen seurauksena monessa s~hteessa huo- määräykset.
23771: mattavasti parantuneet. Toisaalta tämä kehitys Nämä hajanaiset määräykset eivät enää ri:itä
23772: on tuonu.t mukanaan. myös uusia ongelmia. koko elinympäristömme ollessa vakavan uhan
23773: Nitistä huomattavhnpi~ on uhka, joka kohdis- alaisena. Jotta elinympäristömme olisi terve,
23774: tuu yksilön elinyDl,P&dstQön. Ilman ia vesien saasteeton ja esteettinen, ja jotta luonnonvaro-
23775: s.aastuminen sekii melun lisääntyminen varsin- jen käyttö olisi tasapainoista, olisi kiireellisesti
23776: kin asutuskeskuksissa ovat saavuttamassa sellai- säädettävä ympäristönsuojehrlaki. Tässä: I!i-ss~
23777: sen haitta-asteen, että ne muodostavl;lt varteen- tulisi määrittää ympäristönsuojelun tavoitteet
23778: otettavan vaaran yksil&n oleliilassaololle ja ter- ja järjestää ympäristönsuojelun yhtenäinen hal-
23779: veydelle. linto.
23780: Ympäristönsuojelua koskevia yksittäisiä sään- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kUiltl.-c
23781: nöksiä sisältyy useihin eri oikeusaloilla voimassa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23782: oleviin lakeihin ja asetuksiin. Osa näistä laeista, muksen,
23783: kuten monessa suhteessa vanhentunut laki eräistä
23784: naapuruussuhteista (26/20), sääntelee lähinnä että hallitus antaisi kiireellisesti esi-
23785: yksityisoikeudellisia oikeussuhteita, osa julkis- tyksen kokonaisvaltaiseksi ympäristön-
23786: oikeudellisia oikeussuhteita. Viimeksi mainittuja suojelulaiksi.
23787: ovat mm. eräät terveydenhoitolain (469/65)
23788: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
23789:
23790: Elsi Hetemäki. Jouni Mykkänen. Esko J. Koppanen.
23791: 1856
23792:
23793: VII,81.- Toiv.al. n:o 916.
23794:
23795:
23796:
23797:
23798: Hetemäki ym.: Lasten leikki- ja vapaa-aikaulkotilojen varaami-
23799: sesta kaavoituksessa ja muussa yhdyskuntasuunnittelussa.
23800:
23801:
23802: E d u s k u n n a 11 e.
23803:
23804: Tällä hetkellä ei maassamme ole yhtenäistä Ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
23805: käytäntöä eikä määräyksiä lasten leikki- ja va- syttäväksi toivomuksen,
23806: paa-aikaulkotilojen varaamiseksi kaavoituksessa
23807: ja yhdyskuntasuunnittelussa. Eräillä kunnilla että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
23808: on tietty käytäntö ja joitakin ohjeita, mutta nä- piteDsiin, että sisäasiainministeriön ra-
23809: mäkin edellyttävät liian pieniä aluevarauksia kennus- ja kaavoitusasiainosaston toi-
23810: tätä tarkoitusta varten. Jopa autoja varten ohjeet mesta annettaisiin kunnille yhtenäiset
23811: ovat pitemmälle kehitettyjä ja niiden sovellu- ohjeet riittävien lasten leikki- ja vapaa-
23812: tusvaatimuksia valvottu. Lapset on unohdettu aikaulkotilojen varaamiseksi kaavoituk-
23813: miltei kokonaan. Asuntoalueesta ja väestöraken- sessa ja muussa yhdyskuntasuunnitte-
23814: teesta riippuen tulisi kuitenkin lasten leikkiti- lussa.
23815: lojen vähimmäismäärän dlla huoneistoa kohden
23816: 10-20m2•
23817: Helsingissä 1.5 päivänä helmikuuta 1972.
23818:
23819: Elsi Hetemäki. G. Laatio.
23820: Sinikka Karhuvaara. Pertti Salolainen.
23821: Kalme Katajavuori. Jouni Mykkänen.
23822: Mikko Asunta. Esko J. Koppanen.
23823: 1857
23824:
23825: VII,82.- Toiv.al. n:o 917.
23826:
23827:
23828:
23829:
23830: Hetemäki ym.: Määl'ärahasta poliisimiehen tointen perustami-
23831: seksi Espoon nimismiespiiriin.
23832:
23833:
23834: E d u s k u n n a 11 e.
23835:
23836: Vuoden alussa kaupungiksi muuttuneen Es- onnettomuudet vaativat niinikään poliisilta en·
23837: poon väkiluku on jatkuvasti kasvanut. Kaupun- tistä suurempaa työpanosta. Kaikkien näiden te-
23838: giksi muuttumisen seurauksena väkiluvun kasvu kijöiden vaikutukset tuntuvat erittäin voimak-
23839: tulee entisestään kiihtymään. Siitä ovat osoi- kaina pääkaupungin lähettyvillä sijaitsevissa
23840: tuksena myös monet rakenteilla olevat varsin asuntoyhdyskunnissa.
23841: suuret asuntoyhdyskunnat. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
23842: Jo yksistään väkiluvun kasvu lisää poliisien nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23843: 'tehtäviä Espoossa siinä määrin, että ne käyvät sen,
23844: ylivoimaiseksi Espoon nykyisille poliisivoimille.
23845: Paitsi väkiluvun kasvu Hsää yhteiskunnan ylei- että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
23846: nen kehitys nykyään poliisin tehtäviä. Rikolli- ja menoarvioesitykseen määrärahan vii-
23847: suus on lisääntynyt ja yleisen järjestyksen häirit- den vanhemman konstaapelin ja viiden
23848: semistä tapahtuu entistä useammin ja luonteel- nuoremman konstaapelin toimien perus-
23849: taan entistä vakavampana. Liikenne ja Iiikenne- tamiseksi Espoon kaupunkiin.
23850: Helsingissä 1.5 päivänä helmikuuta 1972.
23851:
23852: Elsi Hetemäki. Salme Katajavuori. Jouni Mykkänen.
23853:
23854:
23855:
23856:
23857: 233 156/72
23858: 1858
23859:
23860: VII,83.- Toiv.al. n:o 918.
23861:
23862:
23863:
23864:
23865: Hyvönen ym.: Santahaminan ;a Suomenlinnan saamisesta Hel-
23866: singin kaupungin hallintaan virkistystoimintaan käytettä-
23867: viksi.
23868:
23869:
23870: E d u s k u n n a 11 e.
23871: Helsinki, maan pääkaupunki, on suuresti kas- harrastamiseen. Santahamina on lähellä pääkau-
23872: vanut viimeisen parin vuosikymmenen aikana. pungin asutuskeskuksia ja liikenne saareen on
23873: Helsingin lähiseudulla on tapahtunut ja tapah- suhteellisen helppo järjestää. Helsingin kaupun-
23874: tuu vastaavanlaista voimakasta kaupunkilaistu- gin hallinnassa Santahaminasta voitaisiin suun-
23875: mista. nitella ja rakentaa mitä monipuolisin virkistys-
23876: Helsinkiä ympäröi pääosaltaan meri, mutta ja vapaa-ajanviettopaikka.
23877: silti sen asukkailla on erittäin vähän mahdolli- lSantahaminan omistaa valtio ja se on nykyi-
23878: suuksia päästä nauttimaan merestä ja ranta- sin varuskunta-alueena puolustuslaitoksen käy-
23879: alueista. Tämä epäkohta johtuu siitä, että par- tössä. Kun on ilmeistä, että varuskuntaa var-
23880: haat ranta-alueet on vuosikymmenien aikana va- ten löytyy sopivia alueita muualtakin, olisi val-
23881: rattu satamia, teollisuutta, öljy-yhtiöiden varas- tion ryhdyttävä sellaisiin toimenpiteisiin, että
23882: toja ja muita vastaavia tarkoituksia varten. Tä- Santahamina tulisi Helsingin kaupungin hallin-
23883: män johdosta monet vielä vapaana olevat ranta- taan virkistystarkoituksia varten.
23884: alueet ovat nekin jo saastuneet. Helsingin edustalla oleva historiallinen Suo-
23885: Ulkoilu- ja virkistysalueiden tarve kasvaa jat- menlinna on myös sopiva alue pääkaupungin
23886: kuvasti varsinkin nyt, kun siirrytään 40-tunti- asukkaiden vapaa-ajanviettoa varten. Suomen-
23887: seen työviikkoon kaikilla työaloilla. linnan osalta olisi ryhdyttävä sellaisiin toimen-
23888: Yhä polttavammaksi on tullut uusien pää- piteisiin, että saari, museo- ja telakka-aluetta
23889: kaupungin lähellä olevien virkistysalueiden saa- lukuunottamatta, tulisi pääosaltaan varsinaisiin
23890: minen kaupungin asukkaiden käyttöön. Parhai- virkistystarkoituksiin.
23891: ten tähän tarkoitukseen sopivat pääkaupungin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23892: edustalla olevat saaret ja saariryhmät. Erityi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23893: sen tarkoituksenmukaista olisi Helsingin edus-
23894: talla olevien suurten saarien kuten Santahami- että hallitus ryhtyisi kaikkiin tarvit-
23895: nan ja Suomenlinnan varaaminen edellämai- taviin toimenpiteisiin Helsingin edus-
23896: nittuun tarkoitukseen. Santahamina on suuruu- talla olevan Santahaminan saaren siirtä-
23897: deltaan 288 hehtaaria ja siihen liittyvine lähi- miseksi Helsingin kaupungin hallintaan
23898: saarineen yhteensä lähes 400 hehtaaria. Suu- virkistystarkoituksia varten sekä Suo-
23899: ren kokonsa vuoksi Santahaminan saaminen menlinnan saaren osalta sellaisiin toi-
23900: pääkaupunkilaisten virkistysalueeksi helpottaisi menpiteisiin, että virkistystarkoituksiin
23901: huomattavasti tilannetta. Maasto-olosuhteiltaan sopivat alueet ko. saaresta tulisivat pää-
23902: saari soveltuu hyvin uintiin sekä kalastus- ja kaupunkilaisten käyttöön vapaa-ajanviet-
23903: meriurheilun harrastamiseen. Talvella voitaisiin toa varten.
23904: aluetta käyttää hiihdon ja muun talviurheilun
23905: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
23906:
23907: Anna-Liisa Hyvönen. Ele Alenius.
23908: Aarne Saarinen. Ilkka Taipale.
23909: Mirjam Tuominen.
23910: 1859
23911:
23912: VII,84 . ..._ Hemst.mot. nr 919.
23913:
23914:
23915:
23916:
23917: Häggblom. m. fl.: Om beaktande av behovet av anslag för en
23918: helikopter vid Skärgårdshavet.
23919:
23920:
23921: T i H R i iks d a g e n.
23922:
23923: 1 statsförsllaget för ar 1971 upptogs ett an- sendets :möjligheter att på ordinarie anslagsväg
23924: S'lag om 1 200 000 :mark för anskaffande av erhålla medel för en mede1tung helikopter är
23925: :två lätta helikoptrar. De två helikoptrarna ytterst ku.-ingslkurna, eftel'som en dyli<k helikop-
23926: (Augusta Bell 206 A) har nu införskaffats och ter kostar ca. 3 000 000 mk, är det synnerligen
23927: har underställts gränsbeva:kningsväsendet för be- angeläget att velildigen fäst,a tiHräc.ldigt a"v-
23928: vaknings- och sjöräddningsändamål. Enligt seende vid denna stora fråga.
23929: uppgift består gränsbevatkningsväsendets heli- En dyli:k helikopter kunde med fördel pla-
23930: kopterpark i detta nu inklusive nyförvärven av ceras i sydvästra Finland, där 'sjötraHken är
23931: fem lätta helikoptrar. Dessa är placerade i synnerligen livlig och vattnen el!känt svårnavi-
23932: Helsingfors, Åbo, Kajana, Imatra och Ivalo. I gerade. Från en stationsort inom SkäTgårdsha-
23933: böl'jan. av februari var enda:st fyra i flygdugligt vet kunde man snabbt nå haverister och andra
23934: skidk medan en befann sig i Sverige i och för nödställda på Aland hav, Finska v1ken och Bot-
23935: reparation. Då det är minst lika svagt be- tenhavet. Den lätta helikopter, som anskaffa-
23936: ställt med försvarsmaktens heHkorpterpark k~an des och placerades i Aho, sku'He naturligtvis
23937: man 'knappast värja sig från uppfattningen att inte sakna uppgifter eftter att man erhållit en
23938: vår kata:strofberedskap specielLt vad beträffar tung eller medeltung heli.kopter. Tvärtom
23939: sjöolyckor är mycket bristfällig. skul:le de bägge heltkoptrarna på ett lydkligt
23940: Gränshevakningsväsendeus två nyförvärv har siitt komplettera varandra genom att befålsta en
23941: noterats med stor ·tillfredsstärlelse. Dodk måste nödvändig beredskap. Ändamå'lsenligt förefa:l-
23942: man räkna med, att en lätt heli!kopter inte ler också att en dyli.k heli:kopter skulle admi-
23943: fuHödigt och ändamalsenligt kan tjäna sitt nistreras ~av gränsbevaikningsvå'sendet, som har
23944: andra verksamhetssyfte, dvs. sjöräddningen, erfarenhet och lämplig personai för uppdrag av
23945: enär ti11förlkliga utredningar givit vid handen, detta slag.
23946: att detta ändamål sku1le ri~räva en tung eller åt- Hänvisande till det ovan anförda föreslår vi
23947: minstone en medeltung heBkopter. Erfarenhe- vördsamt, att d~sdagen vi:lle hemstäUa,
23948: terna i våra grannländer ha,r tydligt visat, att
23949: tillräckligt kraftiga heli'koptrar är det överlägset att regeringen vid uppgörandet av
23950: frälmsta l.'edskapet för att lydkligt genomföra statsförslaget för år 1973 måtte beakta
23951: krävande räddningsoperationer speciellt under det fortfarande trängande behovet av en
23952: svåra väderleksbetinge1ser. Även vkl inträffade tung eller medeltung, tvåmotorig heli-
23953: oljekatastrofer har de tyngre helikoptrarnas för- kopter för placering på lämplig ort i
23954: delar klart framträH. Då gränsbevakningsvä- eller invid Skärgårdshavet.
23955: Helsingfors den 10 februari 1972.
23956:
23957: Evald Häggblom. Raino Westerholm. Irma Toivanen.
23958: Elly Sigfrids. Taisto Tähkämaa. Esko Niskanen.
23959: Pär Stenbäck. Mauno Kurppa. Henrik Westerlund.
23960: Juha Vikatmaa. Ragnar Granvik. Ensio Laine.
23961: Ralf Friberg. Kristian Gestrin.
23962: 1860
23963:
23964: VII,84.- Toiv.al. n:o 919. Suomennos.
23965:
23966:
23967:
23968:
23969: Häggblom ym.: Määrärahatarpeen huomioon ottamisesta Saaristo-
23970: meren helikopteria varten.
23971:
23972:
23973: E d u s k u n n a II e.
23974:
23975: Valtion .vuoden 1971 tuio- ja menoarvioon esiin. Kun rajavartiolaitoksen mahdollisuudet
23976: otettiin 1 200 000 markan määräraha kahden tavanomaista määrärahatietä saada varoja keski-
23977: kevyen helikopterin hankkimiseen. Nämä kaksi raskasta helikapteria varten ovat erittäin pie-
23978: helikopteria (Augusta Bel! 206 A) on nyt han- net, koska •tämänkaltainen helikopteri ma'ksaa
23979: kittu ja alistettu rajavartiolaitokseHe valvonta- noin 3 000 000 mk, on erittäin tärkeätä to-
23980: ja meripelastustehtäviin. Saadun tiedon mu- della kiinnittää riittävää huomiota tähän suu-
23981: kaan rajavartiolaitoksen helikopterikanta käsit- reen kysymykseen.
23982: tää tiitä nykyä nämä uudishankinnat mukaan Tällainen helikopteri voitaisiin edullisesti ~Si
23983: lukien vHsi kevyttä heHkopteria. Ne on si- joittaa Lounais-Suomeen, jossa merenkulku on
23984: joitettu Helsinkiin, Turkuun, Kajaaniin, Imat- erityisenvi lkasta ja vedet tunnetusti vai:keaku:l-
23985: ralle ja Ivaloon. Helmikuun alussa niistä oli kuisia. Saaristomerellä ·sijaitsevasta tukikoh-
23986: vain neljä lentokunnossa yhden ollessa Ruot- dasta voitaisiin nopeasti tavoittaa haaksirikkou-
23987: sissa korjattavana. Kun asianlaita on vähintään tuneet ja muut hädänalaiset Ahvenanmerellä,
23988: yhtä huonosti puolustusvoimien helikopteri- Suomenlahdella ja PohjanlahdeHa. Kevyeltä he-
23989: kannankin suhteen, voi tuskin välttyä ajatuk- likopterilta, joka on hankittu ja sijoitettu Tur-
23990: selta, että katastrofivalmiutemme on erityisesti kuun, ei tietenkään puuttuisi tehtäviä senkään
23991: merionnettomm.lksia silmällä pitäen varsin jäLkeen, kun on saatu raskas tai keskiraskas he-
23992: puutteellinen. likopteri. Päinvastoin molemmat heHkopterit
23993: Tieto rajavartiolaitoilcsen kahden uudisheli- onnellisella tavaHa täydentäisivät toisiaan Hsä-
23994: kopterin hankinnasta on todettu suurella tyyty- tessään välttämätöntä valmiutta. Vaitkuttaa
23995: väisyydellä. Kuitenkin voidaan katsoa, ettei ke- myös tarkoituk!senmukaiselta, että sellainen he-
23996: vyt helikopteri täysipainoisesti ja tarkoituksen- likopteri olisi rajavartiolaitoksen käytössä, jolla
23997: mukaisesti voi palvella toista toimintatarkoi- on kdkemusta ja sopivaa henkilökuntaa tämän-
23998: tustaan, nimittäin meripelastusta, koska luo- kaltaista tehtäivää varten.
23999: tettavat selvitykset ovat osoittaneet, että tähän Yhlä e.;itettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
24000: tarkoitukseen vaadittaisiin raskas tai ainakin taen eduskunnan hyväksy•ttäväksi toivomuksen,
24001: keskiraskas helikopteri. Kokemukset naapuri-
24002: maissamme ovat selvästi osoittaneet, että riit- että hallitus vuoden 1973 tulo- ja me-
24003: tävän voimakkaat heJi:kopterit ovat ylivoimai- noarvioesitystä laadittaessa ottaisi huo-
24004: sesti paras vä'Hne vaativien pelastustoimenpitei- mioon Saaristomerelle tai Sopivalle
24005: den onnelliselksi suorittamiseksi erityisesti vai- paikkakunnalle sen läheisyyteen sijoi-
24006: keiden sääolosuhteiden vallitessa. Myös sat- tettavan raskaan tai keskiraskaan, kak-
24007: tuneiden öljyikatastrofien yhteydessä raskaam- simoottorisen helikopterin jatkuvasti
24008: pien helikopterien edut ovat ·selvästi tulleet kiireellisen tarpeen.
24009: Helsingissä 10 päivänä he:lmikuuta 1972.
24010:
24011: Evald Häggblom. Raino Westerholm. Irma Toivanen.
24012: Elly Sigfrids. Taisto Tähkämaa. Esko Niskanen.
24013: Pär Stenbäck. Mauno Kurppa. Henrik Westerlund.
24014: Juha Vikatmaa. Ragnar Granvik. Ensia Laine.
24015: Ralf Friberg. Kristian Gestrin.
24016: 1861
24017:
24018: VII,85.- Hemst.mot. nr 920.
24019:
24020:
24021:
24022:
24023: Häggblom m. fl.: Om gottgörelse åt kommuner för av sjömans-
24024: skattebestämmelserna föranlett inkomstbortfall.
24025:
24026:
24027: T i 11 R i k s d a g e n.
24028:
24029: Enligt de enhetliga sjömansskattelagar, vilka är små. Dessa problem drahbar ofta avfoll{-
24030: varit i kraft i de nordiska länderna sedan år ningsregioner.
24031: 1959, skall sjöman erlägga skatt tili den stat, Enligt kommittens åsikt borde ett sådant
24032: i vars fartygsregister vederbörande fartyg är system skapas att statsmakten träder emellan
24033: infört. Detta leder tili att kommunandelen av i de fall .skattebortfallet för en kommun ut-
24034: den sjömansskatt, .som erlägges av på utländskt gör en icke oväsentlig del av totalinkomsten.
24035: fartyg påmönstrad sjöman inte tillfaller hans Målet bör härvid på längre sikt vara att
24036: hemkommun, d.v.s. den kommun där han och .kompensationen utges på nationell basis. En-
24037: hans familj har bo och hemvist. Vid systemets ligt ·av kommitten angivna förutsättningar skul-
24038: införande trodde man att en utjämning mellan le ett tiotal finländska kommuner komma i
24039: berörda Iänder skulle ske i längden. Emdler- åtnjutande av en kompensation, som skulle
24040: tid uppdagades snart olägenheter; så betalade stiga till cirka 500 000 mark per år. Dessa
24041: t. ex. finländska sjömän år 1966 cirka 5 mil- kommuner är främst belägna på Åland och
24042: joner mark i sjömans.skatt i Sverige medan i Aboland.
24043: svenska sjömän erlade endast en ringa summa Utvecklingen har emellertid fortsatt i sam-
24044: tili Finland. På utländska fartyg påmönstrade ma negativa riktning varför kompensationsbe-
24045: finländska sjömäns hemkommuner har på detta hovet nu är större än då kommitteutredningen
24046: sätt fått vidkännas ett hetydande skattebort- gjordes.
24047: fall. Medel har inte anvisats för ändamålet, men
24048: 1965 gav Nordiska rådet en rekommenda- regeringen har enligt uppgtft fört underhand-
24049: tion efterlysande åtgärder för att kommunan- lingar med den svenska regeringen om en bi-
24050: delarna arv sjömansskatteintäktema måtte tili· lateral kompensation, enär Sverige med nu-
24051: falla den beskattade .sjömannens hemkommun varande lagstiftning och rådande bemanning på
24052: försåvitt gäller skatt erlagd av nordisk sjöman, handelsfartygen erhåller ca 5 miljoner mark i
24053: som är hemmahörande i annat nordiskt land. året i sjömansskatt av finländska sjömän. Det
24054: Samtidigt bestämdes att Finland skulle vara svenska intresset torde ha varit ringa varför
24055: koordinerande land i frågan. en nationell kompensation i enlighet med kom-
24056: En för ändamålet tillsatt kommitte konsta- mittens förslag framstår som den enda kvar-
24057: terade i sitt betänkande (1968:B 96) att skat- varande lösningen.
24058: tebortfallet speciellt drabbar Finland och i Under hänvisning tili det ovanstående får vi
24059: synnerhet vissa mindre kommuner i skärgårds- vördsamt föreslå, att riksdagen ville hemställa,
24060: områdena. Bl. a. beräknades de åländska kom-
24061: munerna ha förlorat cirka 500 000 mark i att regeringen måtte skrida till snar:a
24062: frångången kommunandel år 1967. Den från- åtgärder för att gottgöra de kommuner)
24063: gångna sjömansskatten har sin största inverkan som drabbas av kännbart inkomstbort-
24064: på regioner, där det ekonomiska livet är föga fall på grund av nuvarande sjöm'lmsskat-
24065: differentierat och där de kommunala enheterna tebestämmelser.
24066: Helsingfors den 10 februari 1972.
24067:
24068: Evald Häggblom. Ragnar Granvik. Bror Lillqvist.
24069: Elly Sigfrids. Carl Olof Tallgren. Pär Stenbäck.
24070: Kristian Gestrin.
24071: 1862
24072:
24073: VII,8.5.- Toiv.al. n:o 920. Suomennos.
24074:
24075:
24076:
24077:
24078: Häggblom ym.: Merimiesverosta annettujen määräysten aiheutta-
24079: mien tulonmenetysten hyvittämisestä kunnille.
24080:
24081:
24082: E d u s k u n n a 11 e.
24083:
24084: Pohjoismaissa vuodesta 1959 voimassa ol- tayksiköt pieniä. Usein nämä pulmat kohdistu-
24085: leiden yhdenmukaisten merimiesverolakien mu- vat autioituviin seutu~hin.
24086: kaan merimies maksaa veroa siihen valtioon, Komitean mielestä pitäisi luoda sellainen
24087: jonka alusrekisteriin asianomainen laiva on järjestelmä, että valtiovalta tulee väliin niissä
24088: merkitty. Tästä on seurauksena, että ulkomai- tapauksissa, joissa veron menetys on olennai-
24089: seen alukseen pestatun merimiehen maksamasta nen osa kunnan kokonaistulosta. Tässä lienee
24090: merimiesverosta kunnan osuus ei tule hänen pitemmällä tähtäyksellä tarkoituksena, että kor-
24091: kotikunnalleen, ts. kunnalle, jossa hänellä ja vaus suoritetaan kansallisella pohjalla. Komi-
24092: hänen perheellään on asunto ja kotipaikka. tean ilmoittamin edellytyksin tulisi kymmen-
24093: Järjestelmää käytäntöön otettaessa luultiin, että kunta Suomen kuntaa saamaan hyvityksen, joka
24094: ennen pitkää tapahtuisi tasoittumista kysymyk- nousisi noin 500 000 markkaan vuodessa. Nä-
24095: sessä olevien maiden kesken. Pian kuitenkin mä kunnat sijaitsevat pääasiassa Ahvenanmaalla
24096: ilmeni epäkohtia. Niinpä esim. suomalaiset me- ja Turunmaalla.
24097: rimiehet maksoivat vuonna 1966 noin 5 milj. Kehitys on kuitenkin jatkunut samaan kiel-
24098: markkaa merimiesveroa Ruotsiin, kun taas ruot- teiseen suuntaan, minkä vuoksi kompensaation
24099: salaiset merimiehet maksoivat vain vähäisen tarve nyt on suurempi kuin komiteaselvitystä
24100: summan Suomeen. Ulkomaisiin laivoihin otet- tehtäessä.
24101: tujen suomalaisten merimiesten kotikunnat Tarkoitu:kseen ei ole osoitettu varoja, mutta
24102: ovat tällä tavalla joutuneet kärsimään huo- hallitus on saadun tiedon mukaan käynyt Ruot-
24103: mattavan veronmenetyksen. sin hallituksen kanssa neuvotteluja bilateraali-
24104: Vuonna 196.5 Pohjoismaiden neuvosto suo- sesta kompensaatiosta, koska Ruotsi nykyisen
24105: sitteli toimenpiteisiin ryhtymistä, jotta meri- lainsäädännön perusteella ja kauppalaivojen ny-
24106: miesverotulojen kunnanosuudet tulisivat vero- kyisen miehityksen mukaan saa noin 5 miljoo-
24107: tetun merimiehen kotikunnan hyväksi, mikäli naa markkaa vuodessa merimiesveroa suoma-
24108: on kysymys sellaisen pohjoismaiden merimie- laisilta merimiehiltä. Ruotsin osoittama mielen-
24109: hen maksamasta verosta, jonka kotipaiklr...a on kiinto lienee ollut vähäistä, minkä vuoksi kan-
24110: toisessa pohjoismaassa. Samalla määrättiin, että sallinen kompensaatio komitean ehdotuksen
24111: Suomi olisi asiassa koordinoiva maa. mukaisesti tuntuu ainoalta käytettävissä oleval-
24112: Tarkoitusta tutkimaan asetettu komitea to- ta ratkaisulta.
24113: tesi mietinnössään (1968: B 96), että veron Yllä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
24114: menetyksestä kärsii erityisesti Suomi, varsin- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24115: kin eräät pienemmät saaristoalueiden kunnat. sen,
24116: Muun muassa laskettiin Ahvenanmaan kuntien <että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
24117: menettäneen noin 500 000 markkaa saamatta piteisiin hyvityksen antamiseksi nit1le
24118: jäänyttä kunnanosuutta vuonna 1967. Meri- kunnille, iotka nykyisten merimiesve-
24119: miesveron menetys vaikuttaa eniten seuduilla, rosta an'rtettujen määräY'sten vuoksi me-
24120: missä talouselämä on kapealla pohjalla ja kun- nettävät tuntuvan tulon .
24121: . Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
24122:
24123: Evald Häggblom. Ragnar Granvik. Bror Lillqvist.
24124: Elly Sigfrids. Carl Olof Tallgren. Pär Stenbäck.
24125: Kristian Gestrin.
24126: 1863
24127:
24128: VII,86.- Toiv.al. n:o 921.
24129:
24130:
24131:
24132:
24133: Häikiö ym.: Omakotitalojen katurasituksen poistamisesta.
24134:
24135:
24136: E d u s k u n n a 11 e.
24137:
24138: Omakotitalojen nykyinen katurasitus merkit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24139: see sitä, että yksityiset omakotitalojen omista- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24140: jat joutuvat maksamaan yleisessä käytössä ole- muksen,
24141: vien katujen kustannuksia. Koska tätä on pi-
24142: dettävä kohtuuttomana, olisi viipymättä ryhdyt- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24143: tävä toimenpiteisiin omakotitalojen katurasituk- omakotitalojen katurasituksen poistami-
24144: sen poistamiseksi. seksi.
24145: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
24146:
24147: Juuso Häikiö. Erkki Häkämies.
24148: G. Laatio. Sirkka Lankinen.
24149: Mikko Asunta. Salme Katajavuori.
24150: T. Saloranta.
24151: 1864
24152:
24153: Vll,87.- Toiv.al. n:o 922.
24154:
24155:
24156:
24157:
24158: Häkämies ym.: Valtionapuien määräaikaisesta suorittamisesta
24159: kunnille.
24160:
24161:
24162: E d u s k u n n a 11 e.
24163:
24164: Useat valtion toimesta kunnille maksettavat viivästyessä kunnan jokapäiväisen kassatoimen
24165: avustukset ja ennakkomaksusuoritukset ovat jat- häiriötöntä hoitamista.
24166: kuvasti viivästyneet. Yleisesti tiedetään, että Valtionapujen maksattamiselle tulisi saada
24167: mm. valtionavut maksetaan jälkikäteen ja mi- tietty määräaika, kuten on jo eräiden Vähämer-
24168: käli kunnalla on mahdollista saada valtionavun kityksetlisten valtionapujen kohdalla.
24169: ennakkoa, ennakko maksetaan liian pienenä ja Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
24170: näin kunta joutuu kohtuuttoman kauan odotta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24171: maan myös sellaisia saataviaan, jotka ovat täy-
24172: sin selviä maksettaviksi. Kunnat joutuvat tur- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24173: vautumaan tilapäisluottoihin eivätkä kuntien kunnille maksettavien valtionapujen ja
24174: käyttörahastot pysty kattamaan valtionapujen ennakoiden maksamiseksi määräaikoina.
24175: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
24176:
24177: Erkki Häkämies. Mikko Asunta.
24178: M. Jaatinen. Eero Lattula.
24179: Jouni Mykkänen. Alli Vaittinen.
24180: Mauri Seppä. G. Laatio.
24181: 1865
24182:
24183: VII,88.- Toiv.al. n:o 92.3.
24184:
24185:
24186:
24187:
24188: Härkönen ym.: Helsingin seudun vedenhankinnasta Keski-Suo-
24189: men talouselämälle aiheutuvien haittojen torjumisesta.
24190:
24191:
24192: E d u s k u n n a 11 e.
24193:
24194: Helsingin seudun vedenhankintaa varten on vedenhankintasuunnitelmasta arvaamattomia
24195: tarkoitus ottaa vettä Päijänteestä. Jotta mm. haittavaikutuksia Keski-Suomen talouselämälle
24196: raakaveden laatu pysyisi Päijänteessä riittävän mm. teollisuuden sijoittumisen alueelle tullessa
24197: hyvänä, joudutaan Keski-Suomessa jätevesien epävarmaksi. Jätevesien puhdistamisen rahoi-
24198: puhdistamiseen investoimaan tällä vuosikymme- tusta ja haittavaikutuksia talouselämälle tulisi-
24199: nellä varoja suunnilleen yhtä paljon kuin mitä kin ryhtyä heti selvittämään.
24200: Päijännetunneli maksaa eli noin 150 miljoonaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24201: markkaa. Erityisesti puunjalostusteollisuudelle noittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24202: tulee vedenhankinnan takia erityisrasituksia jä- muksen,
24203: tevesien puhdistuksessa, koska puunjalostus-
24204: teollisuuden jätevesistä tuleva ligniini ei esiin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24205: tyvissä pitoisuuksissa aiheuta haittaa muille ve- Helsingin seudun vedenhankinnasta
24206: den käyttömuodoille kuin vedenhankinnalle. Keski-Suomen talouselämälle aiheutu-
24207: Kun lisäksi teollisuuden laajentuminen ja tuo- vien haittojen selvittämiseksi ia torju-
24208: tantoasteen nostaminen ei vedenhankinnan ta- miseksi sekä jätevesien käsittelyn rahoit-
24209: kia ole mahdollista, aiheutuu Helsingin seudun tamiseksi.
24210: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
24211:
24212: Esko Härkönen. Pekka Vilmi.
24213: Reino Kangas. Sylvi Saimo.
24214: Aino Karjalainen.
24215:
24216:
24217:
24218:
24219: 234 156/72
24220: 1866
24221:
24222: VII,89.- Toiv.al. n:o 924.
24223:
24224:
24225:
24226:
24227: Ilaskivi ym.: Järjestyksen palauttamisesta ja kansalaisten suoje-
24228: lemisesta.
24229:
24230:
24231: E d u s k u n n a 11 e.
24232: Kansalaisten turvattomuus julkisilla paikoilla todella tehokkaisiin toimenpiteisiin järjestyk-
24233: - kaduilla ja teillä, rautatie- ja linja-autoase- sen ja rauhallisten olojen palauttamiseksi. Po-
24234: milla, kahviloissa ja ruokalaissa - on viime liisivoimaa on ilmeisesti pakko huomattavasti
24235: aikoina selvästi lisääntynyt rikollisten ja epäso- lisätä. Alkoholin myyntipolitiikkaa on nähtä-
24236: siaalisten ainesten häiriönteon ja väkivaltaisten västi syytä eräissä kohdin tarkistaa. Vankiloissa
24237: toimenpiteiden takia. Kaduilla kulkevia rauhal- rangaistustaan kärsiviä, väkivaltaisuuteen t:ripu-
24238: lisia ihmisiä on pahoinpidelty ja ryöstetty, via rikollisia ei ilmeisesti tulisi päästää lomalle
24239: useissa tapauksissa jopa kuolemaan johtanein yhtä kevein perustein kuin viime aikoina on syn-
24240: seurauksin. Kahviloihin ja ruokaloihin on pe- kin seuraamuksin tapahtunut.
24241: siytynyt asiakkaita, jotka häiritsevät ja uhkai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
24242: levat sekä henkilökuntaa että muita asiakkaita kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24243: ja jotka usein ryhtyvät myös väkivaltaiseen me-
24244: telöintiin. Eräät rautatie- ja linja-autoasemat että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
24245: lähiympäristöineen ovat muodostaneet alkoho- menpiteisiin järjestyksen palauttamiseksi
24246: listien ja rikollisten tyyssijoiksi. julkisille paikoille ja rauhallisten kansa-
24247: Kysymyksessä on vaikea epäkohta, joka muo- laisten suojelemiseksi rikollisten ja epä-
24248: dostuu sitä pahemmaksi, mitä kauemmin asioi- sosiaalisten ain~sten häiriöittä ja väki-
24249: den annetaan nykyisellään jatkua turvautumatta vallanteoilta.
24250: Helsingissä 15 päivänä hdmikuuta 1972.
24251:
24252: Raimo Ilaskivi. M. Jaatinen.
24253: Olavi Nikkilä. Erkki Häkämies.
24254: Anna-Liisa Linkola. P. Mäki-Hakola.
24255: Esko J. Koppanen. Kullervo Rainio.
24256: G. Laatio. Salme Katajavuori.
24257: Eeva Kauppi. Sirkka Lankinen.
24258: Alli Vaittinen. Pekka Jokinen.
24259: Juha Vikatmaa. Eero Lattula.
24260: Jouni Mykkänen. Sinikka Karhuvaara.
24261: Matti Hokkanen. Antero Salmenkivi.
24262: Mikko Asunta. Harri Holkeri.
24263: Olavi Lähteenmäki. Ilkka Suominen.
24264: Timo Mäki.
24265: 1867
24266:
24267: VII,90.- Toiv.al. n:o 925.
24268:
24269:
24270:
24271:
24272: Jokela ym.: Kunnallisen verorasituksen tasausjärjestelmän ai-
24273: kaansaamisesta.
24274:
24275:
24276: E d u s k u n n a 11 e.
24277:
24278: V altakunnan eri osissa asuvia kansalaisia koh- Valtakunnan eri osissa asuvien kansalaisten
24279: taa kunnallinen verorasitus karkean eri tavalla. saattaminen toisaalta kunnallisen verorasituk-
24280: Halvimman veroäyrin kunnassa asukkaat ovat sen sekä toisaalta kunnallisten palvelusten
24281: selvinneet vuonna 1971 10 pennin äyrinhin- osalta tasa-arvoiseen asemaan pitäisi olla huo-
24282: nalla, kun sitä vastoin korkein äyrinhinta sa- mispäivän aluepolitiikan eräs kiireisimpiä kysy-
24283: mana vuonna on ollut lähes kaksinkertainen. myksiä. Valtionapujen porrastusta kantokyky-
24284: Eri kuntien välisistä tulotasoeroista voidaan to- luokituksen mukaan on äskettäin laajennettu
24285: deta, että vauraimmassa kunnassa kertyi viime koskemaan mm. sairaalasektoria. Tämä on ollut
24286: vuonna äyrejä asukasta kohden noin 10 500, sinänsä myönteistä kehitystä, mutta ei toteuta
24287: kun pienimmän tulotason kunnan äyrimäärä jäi vielä läheskään eri kunnissa asuvien kansalais-
24288: noin 1 800 äyriin. Näin ollen tulotasoltaan par- ten saattamista samanarvoiseen asemaan. Voi-
24289: haassa kunnassa äyrimäärä asukasta kohden on mistetun valtionapuporrastuksen lisäksi tarvit-
24290: viimeksi toimitetussa kunnallisverotuksessa ol- taisiin välttämättä kunnallisen verorasituksen
24291: lut noin kuusi kertaa niin suuri kuin heikoim- tasausjärjestelmän luomista.
24292: man tulotason kunnassa. Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdotam-
24293: Näistä eri kuntien välisistä tu'lotason ja äyri- me kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
24294: hinnan eroista selittyy vielä se karkea eriarvoi- toivomuksen,
24295: suus, joka vallitsee eri kunnissa ihmisten saa-
24296: mien kunnallisten palveluvarustusten suhteen. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
24297: Kalleinta äyrihintaa maksavat kuntalaiset saa- menpiteisiin sellaisen kunnallisen vero-
24298: vat säännönmukaisesti vielä heikompaa kunnal- rasituksen tasausjärjestelmän luomi-
24299: lista palveluvarustusta kuin niiden kuntien asuk- seksi, että eri kunnissa asuvat kansalai-
24300: kaat, jotka selviävät pienimmillä äyrihinnoilk set saatettaisiin kunnallisen verorasituk-
24301: Tätä tietä nykyinen kunnallinen verorasitus suh- sen ja kunnalta saamansa palveluvarus-
24302: teessa kuntalaisten saamiin palveluksiin on kai- tuksen suhteen tasa-arvoiseen asemaan.
24303: ken aikaa kasvattamassa köyhimpien ja vauratm-
24304: pien alueiden välisiä eroja.
24305: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
24306:
24307: Mikko Jokela. Ahti Pekkala.
24308: Pekka Vilmi. Aino Karjalainen.
24309: Olavi Martikainen. Reino Kangas.
24310: Heimo Linna. Paavo Väyrynen.
24311: Esko Härkönen. Niilo Koskenniemi.
24312: Paavo Niinikoski. Eino Uusitalo.
24313: Reino Karpola. Juhani Saukkonen.
24314: T. Saloranta. Veikko J. Turunen.
24315: Matti Mattila. Jouko Siikaniemi.
24316: Matti Ruokola. Pentti Poutanen.
24317: Taisto Tähkämaa. Aimo Ajo.
24318: Aulis Sileäkangas.
24319: 1868
24320:
24321: VII,91.- Toiv.al. n:o 926.
24322:
24323:
24324:
24325:
24326: Jokela ym.: Kunnille seutukaavoituksesta aiheutuvan taloudel-
24327: lisen rasituksen keventämisestä.
24328:
24329:
24330: E d u s k u n n a 11 e.
24331:
24332: Rakennuslain 19 §:n säännösten perusteella Yleensä valtionavustuksen osuus on noin 4 5 %
24333: sisäasiainministeriö on antanut ns. seutukaava- seutukaavaliiton kaikista kustannuksista. Kun-
24334: määräyksiä. Seutukaavoitettavaksi määrätty alue tien osuus on siis noin 55 % kaikista seutu-
24335: käsittää koko maan. kaavoituksesta aiheutuvista kustannuksista.
24336: Rakennuslain 20 §: ssä säädetään, että kun Koska seutukaavaliittojen kustannustenjako-
24337: sisäasiainministeriö on määrännyt seutukaavan perusteita määrättäessä ei voida ottaa riittävästi
24338: laadittavaksi, on niiden kuntien, joiden aluetta huomioon rakennuslain 22 § :n 4 momentissa
24339: kaava tulee koskemaan, perustettava seutukaa- säädettyjä kuntien mahdollisuuksia osallistua
24340: van laatimista ja muiden seutukaavasta johtu- seutukaavoituksesta aiheutuviin kustannuksiin,
24341: vien asioiden käsittelyä varten seutukaavaliitto. olisi valtionapusäännöksiä muutettava siten,
24342: Saman lain 22 §:n 4 momentissa säädetään, että että kuntien osuudet seutukaavaliiton kustan-
24343: perusteet, joiden mukaan seutukaavaliiton jä- nuksiin määräytyisivät taloudellisen kantokyky-
24344: senkunnat ovat velvollisia antamaan varoja seu- luokituksen perusteella. Edelleen olisi rakennus-
24345: tukaavaliiton toimintaa varten on liiton perus- lain 22 §:n 4 momentissa mainittujen hyöty-
24346: säännössä määrättävä siten, että kuntien maksu- näkökohtien huomioimista koskevia säännök-
24347: osuudet ovat kohtuullisessa suhteessa niiden ta- siä täsmennettävä siten, että seutukaavasta kun-
24348: loudellisiin mahdollisuuksiin ja niille kaavasta nille aiheutuva hyöty voitaisiin ottaa huomioon
24349: koituviin etuihin. kustannustenjakoperusteita määrättäessä.
24350: Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että perus- Kaikkden edellä esitettyyn viitaten ehdotam-
24351: sääntöön ei ole voitu sisällyttää sellaisia sään- me kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
24352: nöksiä, joissa riittävästi otettaisiin huomioon toivomuksen,
24353: kuntien taloudelliset mahdollisuudet osallistua
24354: seutukaavaliiton kustannuksiin. Samoin seutu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24355: kaavasta kunnille aiheutuvan edun mittaami- sellaiserz esityksen antamiseksi, että seu-
24356: nen on osoittautunut erittäin vaikeaksi, suo- tukaavoituksesta aiheutuviin kustan-
24357: rastaan mahdottomaksi. Näin ollen seutukaa- nuksiin myönnetään valtionavustusta
24358: voituksesta aiheutuvia kustannustenjakoperus- kuntien kantokykyluokituksen perus-
24359: teita ei ole voitu määritellä riittävän oikeuden- teella ja että rakennuslain 22 §:n 4 mo-
24360: mukaisiksi. mentissa mainitut hyötynäkökohdat niin
24361: Rakennuslain 27 § :n mukaan seutukaavalii- täsmennettäisiin, että seutukaavasta
24362: tolle korvataan valtion varoista puolet seutu- kunnille aiheutuvat edut voidaan ottaa
24363: kaavan laatimisesta aiheutuneista asetuksella huomioon kustannustenjakoperusteita
24364: tarkemmin määriteltävistä kustannuksista. määrättäessä.
24365: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
24366:
24367: Mikko Jokela. Katri-Helena Eskelinen. Pekka Vilmi.
24368: Paavo Niinikoski. Reino Kangas. Jouni Mykkänen.
24369: Orvoklci Kangas. Einari Nieminen. Eino Uusitalo.
24370: Erkki Haukipuro. Jouko Siikaniemi. Esko Härkönen.
24371: Aimo Ajo. G. Laatio. T. Saloranta.
24372: 1869
24373:
24374: VII,92.- Toiv.al. n:o 927.
24375:
24376:
24377:
24378:
24379: Jokela ym.: Pienyritysten vapauttamisesta kunnallisesta harkin-
24380: taverotuksesta.
24381:
24382:
24383: E d u s k u n n a 11 e.
24384:
24385: Kunnallisverotuksen harkintaverotuksen so- muodossa pienyrittäjille koituva ylimääräinen
24386: veltamisalaa on jatkuvasti rajoitettu. Tämä ve- kustannuserä poistettaisiin. Kunnallistaloudelle
24387: rotusmuoto, jossa verotettava tulo on liikkeen ei pienyritysten harkintaverotuksella ole sanot-
24388: todellista tuloa suurempi, kohtaa epäoikeuden- tavaa merkitystä.
24389: mukaisesti ainakin osaa verovelvollisia. Liik- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24390: keenharjoittajista ovat harkintaverotusta perus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24391: tellusti arvostelleet pienyrittäjät. Pienyritysten
24392: toimintaedellytyksiä tulisi parantaa enemmän että hallitus kiireellisesti selvityttäisi
24393: :kuin tähän saakka on tapahtunut. Kun useat kysymyksen, millä tavoin pienyritykset
24394: pienteollisuusyritykset ovat työvoimavaltaisia, olisi vapautettava kunnallisesta harkin-
24395: on niillä tärkeä merkitys maamme työvoima- taverotuksesta, ;a antaisi Eduskunnalle
24396: politiikan kannalta. Tämän vuoksi pidämme eri- tätä tarkoittavan lakiesityksen.
24397: tyisen tärkeänä sitä, että harkintaverotuksen
24398: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
24399:
24400: Mikko Jokela. Einari Nieminen.
24401: Pekka Vilmi. Heimo Linna.
24402: 1870
24403:
24404: VII,93.- Toiv.al. n:o 928.
24405:
24406:
24407:
24408:
24409: Jokela ym.: Poromiesten oikeuttamisesta petoeläinten pyydystä-
24410: miseen moottorikeikkaa apuna käyttäen Pohjois-Suomen itäi-
24411: sissä kunnissa.
24412:
24413:
24414: E d u s k u n n a 11 e.
24415:
24416: Valtakunnan itärajaan rajoittuvilla poronhoi- pedot pakenevat itärajan taakse, jossa on laajat
24417: toalueilla ovat petoeläimet aiheuttaneet koh- asumattomat selkoset. Tämän vuoksi pitäisi po-
24418: tuuttoman suurta haittaa porotalouden harjoit- romiehille varata mahdollisuus käyttää petojen
24419: tajille. Petojen poronhoidolle aiheuttamaa hait- jäljittämisessä nykyaikaisia ajoneuvoja eli lumi-
24420: taa on yleisessä keskustelussa pyritty väheksy- keikkoja. Voimassaolevan metsästyslain 44 §:n
24421: mään; poromiesten asiasta antamia tietoja on säännökset estävät nykyisin lumikeikkojen käyt-
24422: tahdottu väittää jopa paikkansapitämättömiksi. tämisen petojen jäljittämisessä.
24423: Tosiasiat näyttävät kuitenkin miten merkit- Poromiehet eivät ole vaatineetkaan rajoituk-
24424: tävästä haitasta porotaloudelle on kysymys. Pe- setonta petoeläinten metsästysmahdollisuutta
24425: tojen aiheuttama vahinko nähdään, kun verra- edes itärajaan rajoittuvilla poronhoitoalueilla.
24426: taan kesämerkinnässä luettujen vasojen määrää Poromiesten kannalta olisi riittävää, että sallit-
24427: siihen vasamäärään, joka sitten syksyn ja talven taisiin kunkin itärajaan rajoittuvan paliskunnan,
24428: erotuksissa löytyy. Kun itärajan paliskuntien paliskunnan suuruudesta riippuen, nimetä 1-3
24429: edellä mainittuja lukuja verrataan sellaisten pa- moottorikelkkaryhmää, joissa kussakin olisi kaksi
24430: liskuntien lukuihin, joiden alueilla ei petoja poromiestä, joille ryhmille annettaisiin laillinen
24431: esiinny, voimakas ero voidaan selvästi havaita oikeus moottorikelkan käyttöön petojen met-
24432: eikä tähän eroon ole olemassa muita syitä kuin sästyksessä.
24433: petoeläimet. Kesämerkintöjen aikana keväällä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24434: syntyneet vasat luetaan kappaleen tarkkuudella noittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24435: ja viedään paliskunnan kirjoihin. Kun syksyn ja muksen,
24436: talven erotoksissa ja teurastuksissa nämä vasat
24437: todetaan uudelleen, niin petopaliskunnissa jou- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
24438: dutaan toteamaan 40-50 % :n vasakato, kun menpiteisiin metsästyslain muuttami-
24439: vastaava vasakato muissa paliskunnissa jää 10 seksi siten, että Pohjois-Suomen itäisissä
24440: -20 % :n tienoille. kunnissa paliskuntiin nimetyille poro-
24441: Petoeläinten hävittäminen on sulan maan ai- miehille annettaisiin oikeus petoeläinten
24442: kana jälkien näkymättömyyden vuoksi täysin pyytämiseen moottorikeikkaa apuna
24443: sattumanvaraista. Vasta lumikelillä tulee mah- käyttäen.
24444: dollisuudet petojen jäljittämiseen. Ahdistettuna
24445: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
24446:
24447: Mikko Jokela. Paavo Niinikoski.
24448: Pekka Vilmi. Paavo Väyrynen.
24449: Reino Kangas.
24450: 1871
24451:
24452: V11,94.- Toiv.al. n:o 929.
24453:
24454:
24455:
24456:
24457: A.-L. Jokinen ym.: Tutkimuksen suorittamisesta satamakaupun-
24458: kisaastetuhojen laajuudesta kasvistossa> lintu- ;a kalakannassa.
24459:
24460:
24461: E d u s k u n n a 11 e.
24462:
24463: Vesien saastuminen on tosiasia ja varsin huo- alueita ja vesistöä saaristoalueilla. Eri maiden
24464: lestuttava kaikissa suuremmissa satamakaupun- laivat noudattavat erilaisia menetelmiä ja suh-
24465: geissa. Laivavaurioiden kohdatessa saattavat laa- tautuminen vesien säilyttämiseen puhtaana on
24466: jat alueet joutua pitkiksi ajoiksi sellaiseen ti- erilaista. Tästä johtuen suuri osa vesien saastu-
24467: laan, jossa kasvillisuus ja kalakanta tuhoutuvat misongelmaa pahenee jatkuvasti juuri siitä syys-
24468: ja joissa virkistysmahdollisuudet estyvät. tä, että tarpeellista valvontaa ja vastuuta ei
24469: Huomattavia öljyvaurioita on syntynyt myös arsian suhteen ole olemassa tai ainakaan sitä ei
24470: puutteellisen lainsäädännön seurauksena, sillä te- noudateta.
24471: hokasta valvontaa laivojen jäteöljyjen leviämi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
24472: selle satamien läheisyydessä ei ole voitu järjes- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24473: tää. öljyvaurioiden aiheuttamista saastetuhoista
24474: on olemassa varsin hälyyttäviä ·tietoja. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24475: Öljynkuljetusten jatkuvasti lisääntyessä tulisi menpiteisiin tutkimuksen suorittami-
24476: kiinnittää entistä enemmän huomiota turvalait- seksi> ;otta voitaisiin selvittää saastumi-
24477: teiden ja turvatoimien järjestämiseen sekä va- sen aiheuttamien tuhojen laajuus sata-
24478: rautua myös vaurioiden nopeaan korjaamiseen. makaupunkien vesialueiden kasvistossa
24479: Tavalliset tahtilaivat turmelevat satamien vesi- sekä lintu- ja kalakannassa.
24480: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
24481:
24482: Anna-Liisa Jokinen. Aulis Juvela.
24483: Pauli Räsänen. Matti Järvenpää.
24484: Veikko Salmi. Veikko Saarto.
24485: Niilo Koskenniemi. Pekka Salla.
24486: 1872
24487:
24488: VII,9.5.- Toiv.al. n:o 930.
24489:
24490:
24491:
24492:
24493: P. Jokinen ym.: Määrärahasta Kivijärven vedenpinnan nostami-
24494: seen.
24495:
24496:
24497: E d u s k u n n a 11 e.
24498:
24499: Pohjois-Kymenlaakson ja Lappeenrannan teol- den alentam.ishanke on saanut vastustusta jo
24500: lisuusalueiden väliin jää maisemakokonaisuudel- hankkeen toimihenkilöidenkin ja laskuyhtiön jä-
24501: taan karu soraharjutyyppinen Kivijärven pirs- senten keskuudessa.
24502: toma alue. Alueella on jonkin verran maata- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että
24503: loutta, mutta metsätalous ja lisää aluetta val- Kymin Vesipiiri velvoitettaisiin ensi tilassa ryh-
24504: taava teollisuus muodostavat tärkeimmät elin- tymään toimenpiteisiin vedenpinnan nostami-
24505: keinot. Kokonaisuudessaan alue tulee muodos- seksi Kivijärvessä tarkoituksella palauttaa ve-
24506: tamaan tärkeän virkistysalueen em. teollisuus- den pinta entiseen korkeuteensa. Tällöin on
24507: keskusten väestölle. syytä myös todeta, että Kivijärvi muodostaa
24508: Huolimatta tästä nähtävissä olleesta kehityk- vielä puhtaan veden alueen, joten sen vesimäärä
24509: sestä on muutamia vuosia sitten ryhdytty Kivi- voi tulla ensiarvoisen tärkeäksi Kymenlaakson
24510: järven vedenkorkeuden alentamiseen juoksutta- raakaveden hankintaa silmälläpitäen.
24511: malla vettä pois. Saatu maatalouden hyöty on Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
24512: ollut vain vähäistä ja osa saadusta uudesta vil- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24513: jelyskelpoisesta maasta on jätetty silleen. Ve-
24514: den laskun yhteydessä on kuitenkin Kivijärven että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
24515: kalatalous muuttunut, koko järvimaisema on pi- ja menoarvioesitykseen määrärahan Ki-
24516: laantunut ja lisäksi on rantakylien väestölle tul- vijärven vedenpinnan nostamiseksi en-
24517: lut haittaa mm. kaivojen kuivumisen takia. Ve- tiseen korkeuteensa.
24518: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
24519:
24520: Pekka Jokinen. Mauri Miettinen.
24521: Eero Lattula. Erkki Häkämies.
24522: 1873
24523:
24524: VII,96.- Toiv.al. n:o 931.
24525:
24526:
24527:
24528:
24529: Junnila ym.: Järjestyksen palauttamisesta julkisille paikoille.
24530:
24531:
24532: E d u s k u n n a 11 e.
24533:
24534: Kansalaisten turvattomuus julkisilla paikoilla ja rauhallisten olojen palauttamiseksi. Poliisi-
24535: - kaduilla ja teillä, rautatie- ja linja-autoase- voimaa on ilmeisesti pakko huomattavasti li-
24536: milla, kahviloissa ja ruokaloissa - on viime sätä. Alkoholin myyntipolitiikkaa on nähtävästi
24537: aikoina selvästi lisääntynyt rikollisten ja epäso- syytä eräissä kohdin tarkistaa. Vankiloissa ran-
24538: siaalisten ainesten häiriönteon ja väkivaltaisten gaistustaan kärsiviä, väkivaltaisuuteen taipuvia
24539: toimenpiteiden takia. Kaduilla kulkevia rauhal- rikollisia ei ilmdsesti tulisi päästää lomalle yhtä
24540: lisia ihmisiä on pahoinpidetty ja ryöstetty, kevein perustein kuin viime aikoina on synkin
24541: useissa tapauksissa jopa kuolemaan johtanein seuraamuksin tapahtunut.
24542: seurauksin. Kahviloihin ja ruokaloihin on pe- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24543: siytynyt asiakkaita, jotka häiritsevät ja uhkaile- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24544: vat sekä henkilökuntaa että muita asiakkaita ja muksen,
24545: usein ryhtyvät myös väkivaltaiseen metelöintiin.
24546: Eräät rautatie- ja linja-autoasemat lähiympäris- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
24547: töineen ovat muodostuneet alkoholistien ja ri- menpiteisiin järjestyksen palauttamiseksi
24548: kollisten tyyssijoiksi. julkisille paikoille ja rauhallisten kan-
24549: Kysymyksessä on vaikea epäkohta, joka muo- salaisten suojelemiseksi rikollisten ja epä-
24550: dostuu sitä pahemmaksi, mitä kauemmin asioi- sosiaalisten ainesten häiriöiltii ja väki-
24551: den annetaan nykyisellään jatkua turvautumatta vallanteoilta.
24552: todella tehokkaisiin toimenpiteisiin järjestyksen
24553: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
24554:
24555: Tuure Junnila. M. Jaatinen.
24556: Mikko Asunta. Victor Procope.
24557: Anna-Liisa Linkola. Georg C. Ehrnrooth.
24558: Aili Vaittinen. Raino Westerholm.
24559: Ilkka Suominen. Antero Juntumaa.
24560: Juuso Häikiö.
24561:
24562:
24563:
24564:
24565: 235 156/72
24566: 1874
24567:
24568: VII,97.- Toiv.al. n:o 932.
24569:
24570:
24571:
24572:
24573: Juntumaa ym.: Paikkakuntien kalleusluokituksen saattamisesta
24574: vastaamaan kuntien todellisia kalleusero;a.
24575:
24576:
24577: Ed u s kun n a 11 e.
24578:
24579: Kuntien yleisestä kalleusluokituksesta 21 päi- kunnan ulkopuolella oleviin keskuksiin, joissa
24580: vänä tammikuuta 1966 annetun lain mukaan on välttämätöntä asioida. Pitkistä matkoista
24581: valtioneuvosto vahvistaa kuntien kalleusluoki- johtuvat kustannukset vaikuttavat kunnan asuk-
24582: tuksen viideksi vuodeksi kerrallaan. Nykyinen kaiden elinkustannuksia nostavasti.
24583: kalleusluokitus, joka koskee vuosia 1968-1972, Edellä lausutuilla perusteilla ehdotamme
24584: on monissa kohdin epäoikeudenmukainen eikä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24585: anna oikeata kuvaa todellisista kustannuksista
24586: eri paikkakunnilla. Vuoden 1973 alusta voi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel-
24587: maan saatettava uusi kalleusluokitus olisi saa- laisiin toimenpiteisiin, että paikkakun-
24588: tava entistä paremmaksi. Nykyisin voimassa tien uusi kalleusluokitus tulisi mahdolli-
24589: oleva kalleusluokitus on siis perusteellisesti tar- simman tarkoin vastaamaan kuntien to-
24590: kistettava. Tällöin olisi otettava huomioon mm. dellisia kalleuseroja.
24591: etäisyydet paikkakunnan palvelukeskuksiin sekä
24592: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
24593:
24594: Antero Juntumaa. Olavi Ronkainen.
24595: Raino Westerholm. Veikko J. Turunen.
24596: 1875
24597:
24598: VII,98.- Toiv.al. n:o 933.
24599:
24600:
24601:
24602:
24603: Juntumaa ym.: Väestörekisterin saattamisesta palvelemaan us-
24604: konnollisten yhdyskuntien tarpeita.
24605:
24606:
24607: E d u s k u n n a 11 e.
24608:
24609: Väestökirja-asetuksen mukaan väestörekiste- kuntia koskevat tiedot voidaan tarkistaa vain
24610: riin merkitään mm. se uskonnollinen yhdys- sen seurakuntien avulla. Tätä ei ole otettu huo-
24611: kunta, johon henkilö kuuluu. Tämä merkintä mioon väestökirja-asetusta laadittaessa. Kysy-
24612: tehdään myös niihin todistuksiin, joita väestö- myksen hoitamiseksi on välttämätöntä, että us-
24613: rekisteristä annetaan. Todistuksessa oleva mer- konnolliset yhdyskunnat, jotka luovuttavat kir-
24614: kintä uskonnollisesta yhdyskunnasta vaikuttaa konkirjansa väestörekisterin käyttöön, saavat
24615: usein menettelyyn ja ratkaisuun oikeudenkäynti- sieltä jatkuvasti korvauksetta kaikki rekiste-
24616: asioissa, verotusasioissa sekä perheoikeuden riin tulevat tiedot muutoksista niiden jäsenis-
24617: alalla. Kun väestörekisterin antamat todistukset tön osalta.
24618: ovat olleet 1. 1. 1971 alkaen ainoat viralliset Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24619: virkatodistukset useimpiin uskonnollisiin yhdys- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24620: kuntiin kuuluvista henkilöistä, on mitä tär- muksen,
24621: keintä, että väestörekisterissä olevat tiedot hen-
24622: kilön uskontokunnasta ovat oikeat ja ajan ta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24623: salla. Muutoksia väestörekisteriin merkityissä väestökirja-asetuksen täydentämiseksi si-
24624: tiedoissa sattuu monien tapahtumien johdosta, ten, että henkilön uskontokunnasta
24625: kuten syntymisen, kuoleman, muuttamisen, yh- väestörekisteriin otettavien tietojen oi-
24626: dyskuntaan liittymisen ja eroamisen tai erotta- keellisuus ja ajan tasalla pysyminen tule-
24627: misen kautta. Väestörekisterissä olevien tieto- vat varmistetuiksi sekä että yhdyskun-
24628: jen oikeellisuuteen ja ajan tasalla pysymiseen nat saisivat väestörekisteristä korvauk-
24629: voidaan päästä vain välittömän ja jatkuvan mo- setta mainitussa tarkoituksessa tiedot
24630: lemminpuolisen tietojenvaihdon avulla. Yhdys- muutoksista niiden jäsenistön osalta.
24631: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
24632:
24633: Antero Juntumaa. Olavi Ronkainen.
24634: Raino Westerholm. Veikko J. Turunen.
24635: '1876
24636:
24637: VII,99.- Toiv.al. n:o 934.
24638:
24639:
24640:
24641:
24642: Juvela ym.: Pilkkionginnan rinnastamisesta tavalliseen onkimi·
24643: seen.
24644:
24645:
24646: E d u s k u n n a 11 e.
24647:
24648: Vuodelta 1952 pera1sm oleva kalastuslakim- koska sillä hävitetään sellaisia kaloja, jotka ra-
24649: me on monessakin suhteessa hankala ja epäoi- joittavat arvokkaamman kalakannan lisäänty-
24650: keudenmukainen. Kalastuslain ·mukaan oikeus mistä, olisi sitä lainsäädännössä päinvastoin suo-
24651: kalastamiseen on ainoastaan vesialueiden omis- sittava. Oma painava merkityksensä on tämän
24652: tajilla ja niillä, joille he kyseisen oikeuden ovat harrastuksen leviämisellä myös kansanterveyden
24653: luovuttaneet. Sen sijaan niiden, jotka eivät kannalta, koska pilkkiminen tarjoaa terveellistä
24654: omista vesialueita kalastusoikeus on laissa tur- uikoilua ja retkeilyä harrastajilleen.
24655: vaamatta. Kuitenkin aikaisemman ikivanhan Koko kalastuslakimme on perusteellisen
24656: käytännön mukaisesti on esim. onkimista jokai- uudistamisen tarpeessa, mutta ensi tilassa olisi
24657: nen kansalainen saanut harjoittaa vapaasti. Ny- siitä kuitenkin korjattava pahimmat epäkohdat.
24658: kyisen lain mukaan on tämäkin kalastusmuoto Ja ennen kaikkea kalastuslakia pitäisi kiireelli-
24659: ilman vesioikeuden omistajan [upaa sallittu sesti uudistaa siten, että piikkionkiminen rin~
24660: vain sen kunnan alueella, missä asianomainen nastettaisiin muuhun onkimiseen, jolloin se olisi
24661: asuu. Viime aikoina on harrastelijakalastajien ilman erityistä lupaa sallittu oman kunnan
24662: keskuudessa saanut voimakasta suosiota piikki- .alueella.
24663: onginta. Tällekin harrastukselle kuitenkin ka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24664: lastuslaki ja sen toimeenpanoasetus tuottavat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24665: suuria hankaluuksia. Asetuksen mukaan ei ni· muksen,
24666: rnittäin piikkiongintaa lueta kalastuslain mu-
24667: kaiseksi onkimiseksi, minkä vuoksi piikkimistä että hallitus antaisi ensitilassa esityk~
24668: ei saa ilman kalaveden omistajan lupaa harjoit- sen kalastuslakimme muuttamiseksi si-
24669: taa edes omassa asuinkunnassa. ten, että piikkionginta rinnastettaisiin
24670: Kun piikkionginta on kalavesien hoidon kan- tavalliseen onkimiseen.
24671: nalta todettu suositeltavaksi kalastusmuodoksi,
24672: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1972.
24673:
24674: Aulis Juvela. Matti Järvenpää.
24675: Rauno Korpinen. Niilo Koskenniemi.
24676: Anna-Liisa Jokinen.
24677: 1877
24678:
24679: VII,lOO.- Toiv.al. n:o 935.
24680:
24681:
24682:
24683:
24684: Juvela: Satakunnan Pyhäiärven virkistyksellisten ja taloudellis-
24685: ten arvojen suojaamisesta.
24686:
24687:
24688: E d u s k u n n a 11 e.
24689:
24690: Satakunnan Pyhäjärvi on säilynyt toistaiseksi vojen menetys olisi tällöin niin suuri, ettei sitä
24691: puhtaana saastumisesta vapaana järvenä. Kun voitaisi minkäänlaisilla taloudellisilla ratkaisuilla
24692: järvi on lukuisine hiekkarantoineen erittäin korvata. Veden pinnan korkeusvaihtelut merkit~
24693: luonnonkaunis, tarjoaa se viihteelliseltä kannalta sisivät myös vakavaa vaaraa järven rikkaalle
24694: katsoen erinomaisia virkistyskohteita, jotka ke- kalakannalle.
24695: säiseen aikaan ovat vilkkaas-sl käytössä. Niin- Kun luonnonsuojeluun on alettu kiinnittää
24696: ikään vuosic:n varrella on järven rannoille muo- entistä suurempaa huomiota ja kun olemme tie~
24697: dostunut runsa:mi huvUa-asutusta ja tällä met- toisia siitä tosiasiasta, että tuhatjärvien maas·
24698: kellä huvilo:den luku nousee jo pitkälti toiselle samme on nykyisin enää rajoitetusti saastev~
24699: tuhannelle. Lisäksi Pyhäjärvi on varsin kalarikas paita järviä, olisi kohtalokasta toimia siihen
24700: järvi. suuntaan, että nekin harkitsemattomilla toimen·
24701: Nyttemmin on kuitenkin Pyhäjärven tulevai- piteillä ennen pitkää turmeltaisiin. Kun asia on
24702: suuden eteen noussut vakava uhka. Näin ennen näin, on välttämätöntä, että Pyhäjärven tule-
24703: kaikkea sen vuoksi, että Lounais-Suomen ve- vaisuutta uhkaavat suunnitelmat torjutaan
24704: denhankintasuunnitelmaan on sisällytetty Pyhä- ajoissa ja tämän luonnonkauniin järven viih-
24705: järven käyttö Turun alueen tarpeisiin. Tämän teelliset ja muut arvot säi:lytetään koskematto-
24706: suunnitelman toteuttaminen saattaisi vaaran- mina.
24707: alaiseksi ennen kaikkea Pyhäjärven viihteellisen Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
24708: merkityksen sekä järven rikkaan kalakannan. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24709: Veden pinnan korkeusvaihtelut aiheuttaisivat
24710: suurta vahinkoa etenkin järven laakeilla itä- ja että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
24711: pohjoisrannoilla. Veden pinnan pysytellessä menpiteisiin Satakunnan Pyhäjärven vir-
24712: suunnitellulla ylärajalla jäisi suuri määrä vilje- kistyksellisiä ;a taloudellisia arvoja uh-
24713: lysalueita veden alle tai pohjavesi estäisi niiden kaavien suunnitelmien torjumiseksi ja
24714: viljelemisen. Hyvin suuri - ellei suorastaan järven säilyttämiseksi nykyisessä luon-
24715: keskeisin - merkitys on kuitenkin järven vir- nontilassaan.
24716: kistysarvolla. Maisemallisten ja viihteellisten ar-
24717: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1972.
24718:
24719: Aulis Juvela.
24720: 1878
24721:
24722: Vll,lOl.- Toiv.al. n:o 936.
24723:
24724:
24725:
24726:
24727: Järvenpää ym.: Selvityksen aikaansaamisesta maan, veden, ilman ;a
24728: elintarvikkeiden saastumisesta.
24729:
24730:
24731: E d u s k u n h a 11 e.
24732: Saasteongelma on noussut keskeiseksi suu- set eikä suunnitteilla olevat saastetutkimukset.
24733: reksi asiaksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Edelleen olisi selvitettävä, mitä tähän mennessä
24734: Vaikka jo nyt on olemassa lakeja, joilla ve- on tehty saastumisen estämiseksi ja lievittämi-
24735: sien, maaperän ja ilman saastumista pyritään es- seksi sekä mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä
24736: tämään, niin käytännössä luonnon saastuminen tästä eteenpäin saasteongelman selvittämiseksi.
24737: edelleen jatkuu. Joet, järvet ja osittain rannik- Edellä sanottuun vedoten ehdotamme edus-
24738: komeretkin ovat edelleen saastumassa. Nyt olisi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24739: jo korkea aika ryhtyä päättäviin toimenpitei-
24740: siin saasteongelman ratkaisemiseksi. Sen vuoksi että hallitus tekisi selvityksen maan,
24741: valtioneuvoston tulisi laatia yksityiskohtainen veden, ilman ja elintarvikkeiden saastu-
24742: selonteko koko kansan tiettäväksi maan, veden, misen asteista ja ryhtyisi tehokkaisiin
24743: ilman ja elintarvikkeiden saastumisen asteista toimenpiteisiin saastumisen lievittämi-
24744: Suomessa. Samassa selonteossa tulisi esittää seksi ja estämiseksi.
24745: suoritetut ja meneillään olevat saastetutkimuk-
24746: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
24747:
24748: Matti Järvenpää. V. J. Rytkönen.
24749: Anna-Liisa Jokinen. Anna-Liisa Hyvönen.
24750: Nillo Nieminen. 1.-C. Björklund.
24751: Rauno Korpinen. Lauri Kantola.
24752: Helvi Niskanen. Kauko Tamminen.
24753: 1879
24754:
24755: Vll,102.- Toiv.al. n:o 937.
24756:
24757:
24758:
24759:
24760: Järvenpää ym.: Yleistä liikennettä välittävien katu;en kunnos-
24761: sapidon ottamisesta valtion tehtäväksi kaupunkien ;a kaup-
24762: palain alueella. ,
24763:
24764:
24765: E d u s k u n n a 11 e.
24766: Katujen kunnossapito kaupungeissa on ylei- joutuvat pitämään kadut kunnossa raskasta
24767: sesti tontinomistajien velvollisuutena. Sen si- moottoriajoneuvoliikennettä varten. Kaiken li-
24768: jaan valtion toimesta pidetään yleiset tiet kun- säksi liikenne aiheuttaa melua ja saasteita asu-
24769: nossa kaupunkien rajoille asti. Kun tällainen misympäristöön asukkaiden haitaksi. Kun kadut
24770: kauttakulkutie kaupungissa jatkuu usein eri ovat koko yhteiskunnan käytössä, niin katujen
24771: katuina, niin monet kadut välittävät pääasiassa kunnossapitokustannukset tulisi siirtää koko·
24772: yleistä liikennettä. Katujen kunnossapitovelvol- naan valtiovallan kannettavaksi.
24773: lisuus on kiinteistönomistajain rasituksena. Se Edellä sanottuun perusteluun vedoten ehdo-
24774: vaikuttaa omalta osaltaan myös vuokrien suu- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24775: ruuteen. sen,
24776: Valtion taholta peritään moottoriajoneuvojen
24777: polttoaineista huomattava vero. Niillä varoilla että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
24778: olisi mahdollisuus pitää kaikki tiet ja kadut menpiteisiin yleistä liikennettä välittä--
24779: kunnossa. Useimmiten on vielä niin, että ka- vien katu;en kunnossapidon otettavaksi
24780: tujen varsilla olevilla tonttien omistajilla ei it- valtion tehtäväksi kaupunkien ;a kaup-
24781: sellään dle edes autoa, mutta siitä huolimatta palain alueella.
24782: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
24783:
24784: Matti Järvenpää. Rauno Korpinen.
24785: Heimo Rekonen. Anna-Liisa Jokinen.
24786: Heikki Mustonen.
24787: 1880
24788:
24789: Vll,10.3.- Toiv.al. n:o 9.38.
24790:
24791:
24792:
24793:
24794: Kaarna ym.: Maanomistaiien oikeuden ia tasaveroisuuden tur-
24795: vaamisesta kaavoituksessa.
24796:
24797:
24798: E d u s k u n n a 11 e.
24799: Erilaisissa rakennuslain mukaisissa kaavoissa herää epäluuloisuutta myös kaavoituksen puo-
24800: määrättävä maan käyttötapa vaikuttaa merkit- lueettomuudesta. Kun jo hallitusmuotomme tur-
24801: tävästi sen arvoon. Tarkoituksenmukaista kaa- vaa kansalaisten yhdenvertaisuuden, on vaati-
24802: vaa ei yleensä voida laatia siten, että sen talou- musta sen noudattamisesta myös kaavoituksessa
24803: dellinen vaikutus kohdistuisi eri maanomista- pidettävä perusteltuna.
24804: jiin tasapuolisesti. Tämä johtuu paitsi maini- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24805: tusta maan käyttötavan vaikutuksesta myös nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24806: siitä, että maanomistajan velvollisuus luovuttaa sen,
24807: korvauksetta maata liikenneväyliksi ja viereis-
24808: ten tonttien kauppa-arvoa huomattavasti alhai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24809: semmalla hinnalla yleisiin ja yhteisiin tarpeisiin sen tutkimiseksi, miten kaavoituksen yh-
24810: saattaa vaihdella suuresti. teydessä voitaisiin nykyistä paremmin
24811: Sanotusta seuraa, että kaavoitustyö herättää turvata oikeudenmukaisuus ja tasapuoli-
24812: kaavoitettavan alueen maanomistajissa epävar- suus eri maanomistajien kesken kuntien
24813: muutta. Kun kaava monesti näyttää suosivan menoja kuitenkaan lisäämättä.
24814: joitakin maanomistajia toisten kustannuksella,
24815: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
24816:
24817: Mikko Kaarna. Aulis SUeäkangas.
24818: Veikko Pihlajamäki. Mikko Jokela.
24819: Reino Karpola. Esko Härkönen.
24820: Juhani Saukkonen. T. Saloranta.
24821: Jouko Siikaniemi. Mikko Asunta.
24822: Paavo Niinikoski.
24823: 1881
24824:
24825: VII,104.- Toiv.al. n:o 939.
24826:
24827:
24828:
24829:
24830: Kainulainen ym.: Esityksen antamisesta arpaiaislain muutoksen
24831: kumoamiseksi.
24832:
24833:
24834: E d u s k u n n a 11 e.
24835:
24836: V. 1970 toimikautensa lopettanut eduskunta Myöskin Raha-automaattiyhdistykselle myön-
24837: hyväksyi istuntokautensa lopussa lakiruuhkan, netty monopoli ns. Pajasso-peliautomaattien
24838: jossa meni läpi myös laki arpajaislain muutta- pitämiseen ei ole vapaan yhteiskunnan tervettä
24839: misesta. Arpajaislain muutos on tuntuvasti vai- kehitystä, vaan sen rinnalle pitäisi luoda mah-
24840: keuttanut yksityisten seurojen ja yhdistysten dollisuus yksityisille kilpailla peleillä, joissa on
24841: toimintaa. Mm. niille liikkeenharjoittajille, tavaravoittoja.
24842: jotka saavat toimeentulonsa pitämällä arpajais- Eduskunta hyväksyi kyseisen lainmuutoksen
24843: voittoina jaettavien esineiden kauppaa, muodos- 7. 3. 1970. Vuoden 1970 vaalit pidettiin run-
24844: tuu uusi arjapaislaki vuosien mittaan tappa- saan viikon kuluttua. Käsityksemme mukaan
24845: vaksi. Nykyaikaiset viihdepelit eivät menesty, lainmuutoksen on hyväksynyt eduskunta, joka
24846: ellei niistä ole mahdollisuus saada tavaravoit- ei enää nauttinut Suomen kansan luottamusta.
24847: toja, jotka taas monet liikkeenharjoittajat ovat Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioittaen
24848: yhdistyksille välittäneet. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24849: Lainmuutoksen mukaan arpajaiset on mää-
24850: rätty myös järjestävälle yhdistykselle verolli- että hallitus kiireellisesti antaisi laki-
24851: seksi. Tämä on omiaan arveluttavasti heikentä- esityksen, jolla arpajaislaki saatettaisiin
24852: mään vapaan yhdistystoiminnan mahdollisuuk- sellaiseksi kuin se oli ennen 7. 3. 1970
24853: sia rahoittaa toimintaansa arpajaisten avulla. Jo Eduskunnan- hyväksymää lainmuutosta.
24854: periaatteellisesti se merkitsee välillistä kansan-
24855: vallan kaventamista ja vapaan yhdistystoimin-
24856: nan vaikeuttamista.
24857: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
24858:
24859: Heikki Kainulainen. Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
24860:
24861:
24862:
24863:
24864: 236 156/72
24865: 1882
24866:
24867: VII,105.- Toiv.al. n:o 940.
24868:
24869:
24870:
24871:
24872: Kainulainen ym.: Kuntien verorasituksen tasoittamisesta.
24873:
24874:
24875: Eduskunnalle.
24876:
24877: Viime vuosien aikana kuntien verorasitus on Yli kahdenkymmenen vuoden ajan on pu-
24878: muodostunut yhä epätasaisemmaksi. Kehitys- huttu siitä, että kuntien verorasitus on tasat-
24879: alueiden vaikeuksissa elävät kunnat eivät pysty tava niin, että veroäyrin hinta muodostuu koko
24880: muutenkaan järjestämään kuntalaisilleen saman- maassa samansuuruiseksi. Ei voi olla oikein,
24881: laisia palveluksia kuin rintamaiden kun- että koulutoimen hoidosta kehitysalueiden
24882: nat. Siitä huolimatta jo peruspalvelusten järjes- eräissä kunnissa veroäyrin hinnasta menee 5 pen-
24883: täminen niissä on nostanut veroäyrin hinnan niä tämän hallintoalan menoihin, kun rikkaissa
24884: ylettömän korkeaksi eikä veroäyrin hinnan nou- kunnissa voidaan selvitä jopa alle 2 pennillä.
24885: sulla näytä kattoa olevan. Päinvastoin kaikki On suunniteltu rahaston muodostamista, johon
24886: merkit viittaavat siihen, että vaikeassa asemassa voitaisiin ottaa rikkailta kunnilta ja antaa köy-
24887: olevien kehitysalueiden kuntien veroäyrin hinta hille kunnille avustuksia näiden verorasituksen
24888: nousee lähivuosina yhä korkeammaksi. Tämä li- tasaamiseen.
24889: sää väestön poistumista kunnasta ja verorasi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24890: tuksen jäämistä yhä pienemmän ja heikomman taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24891: veronmaksajajoukon kannettavaksi.
24892: Niistä kunnallishallinnon aloista, jotka lähi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24893: vuosina tulevat muodostamaan ankaran paineen menpiteisiin sellaisen järiestelmän luo-
24894: veroäyrin hintaan mainittakoon: peruskouluun miseksi, jolla kuntien verorasitus voi-
24895: siirtyminen, sairaalapaikkojen järjestäminen, daan tasata samansuuruiseksi kaikissa
24896: kansanterveyslain toimeenpano, työllisyyden maamme kunnissa.
24897: hoito, ammattikoulutus, sosiaalihuolto jne.
24898: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
24899:
24900: Heikki Kainulainen. J. Juhani Kortesalmi.
24901: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
24902: 1883
24903:
24904: VII,106.- Toiv.al. n:o 941.
24905:
24906:
24907:
24908:
24909: R. Kangas ym.: Esityksen antamisesta laiksi kuntien yleisistä
24910: rahoitusavustuksista.
24911:
24912:
24913: E d u s k u n n a 11 e.
24914:
24915: Vuodeksi 1972 vahvistetussa kantokykyluo- solle, jolloin vasta valtionapuporrastus paas1s1
24916: kituksessa on ensimmäiseen eli heikoimpaan riittävästi tasoittamaan niiden rasitusta. Hei-
24917: luokkaan sijoitettu 132 kuntaa. Luokitusastei- koimpien kuntien verotettavien tulojen epäedul-
24918: kon mukainen luokkaväli on 59 vertauslukupis- linen kehitys ja uusista lakisääteisistä tehtävistä
24919: tettä, mutta ensimmäiseen luokkaan on sijoi- niille johtuva rasituslisä vaativat yleisiä rahoi-
24920: tettu kaikki ne kunnat, joiden vertausluku on tusavustuksia koskevan lain säätämistä viivy-
24921: yli 432. Siten tässä luokassa olevien kuntien tyksittä. On pidettävä vakavana yhteiskunnal-
24922: vertausluku itse asiassa vaihtelee rajoissa 433 lisena epäkohtana, että alueilla, joiden väestö
24923: -931. Suurimpien vertauslukujen kunnat olisi saa huonoimmat palvelukset, joudutaan näistä
24924: näin ollen oikeastaan sijoitettava "kahdeksan maksamaan korkeimmat hinnat.
24925: nollan" luokkaan, jos luokitusasteikkoa jatket- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
24926: taisiin tasaisin välein riittävän pitkälle. tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24927: Kuntien valtionapujärjestelmän uudistamis- sen,
24928: suunnitelmaan sisältyy tiettävästi yleisiä rahoi-
24929: tusavustuksia koskevan lain säätäminen, josta että hallitus kiireellisesti antaisi Edus-
24930: kuntien valtionavustuskomitea on jättänyt eh- kunnalle esityksen laiksi kuntien yleisistä
24931: dotuksen III mietinnössään. Tämän ehdotuksen rahoitu;savustuksista asianomaisen komi-
24932: mukaan olisi edellä tarkoitetut "nollakunnat" tean valmisteleman ehdotuksen mukai-
24933: nostettava yleisin rahoitusavustuksin ensimmäi- sena.
24934: seen luokkaan kuuluvien muiden kuntien ta-
24935: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
24936:
24937: Reino Kangas. Paavo Niinikoski.
24938: Erkki Haukipuro. Eino Lottanen.
24939: Mikko Jokela. Pekka Vilmi.
24940: Einari Nieminen. Katri-Helena Eskelinen.
24941: Jouko Siikaniemi. Aino Karjalainen.
24942: Matti Ruokola. Aulis Sileäkangas.
24943: Saimi Ääri.
24944: 1884
24945:
24946: Vll,107.- Toiv.al. n:o 942.
24947:
24948:
24949:
24950:
24951: R. Kangas ym.: Kuntainliiton sijaintikunnan veivoittamisesta
24952: osallistumaan lisäosuudella kuntainliiton käyttökustannuksiin.
24953:
24954:
24955: Ed u s kun n a 11 e.
24956:
24957: Kehitys on viime vuosina johtanut siihen, että tion ja kuntien välistä kustannusten jakoa kun-
24958: kuntainliittokustannuksilla on entistä suurempi tien taloudellisesta kantokyvystä riippuen. Li-
24959: osuus kuntien menotaloudessa. Tämä koskee säksi on jaettu eräissä tapauksissa erityistukea
24960: sekä niitä kustannuksia, joita kunnat joutuvat heikossa taloudellisessa asemassa oleville kun-
24961: suorittamaan hoito- yms. maksuina, että myös· nille. Tulokset näistä yrityksistä ovat tähän
24962: kin kuntien osallistumismaksuja kuntayhtymien saakka olleet vaatimattomia.
24963: laitosten käyttö- ja pääomatalousmenoihin. Vuo- Kuntainliiton laitokset merkitsevät suurta ta-
24964: den 1967 kuntien finanssitilaston mukaan kun- loudellista etua sijaintikunnalle. Laitoksen ra-
24965: tainliittojen maksuosuudet merkitsivät seuraa- kennusvaihe jo tuo paikkakunnalle uusia työ-
24966: vaa keskimääräistä rasitusta äyrin hinnassa: paikkoja ja hankintoja. Laitoksen henkilökunta
24967: - kaikki kunnat keskimäärin -:1.76 on yleensä hyväpalkkaista väkeä; näin saadut
24968: - vanhat kaupungit -:1.01 verotulot monissa tapauksissa ylittävät ne mak-
24969: - uudet kaupungit - : 1.57 suosuudet, joita laitoksen sijaintikunta suorittaa
24970: - kauppalat -:1.95 ko. kuntainliitolle. Laitokset ovat suuria osta-
24971: - maalaiskunnat -:2.84 jia ja vaikuttavat siten elvyttävästi paikkakun-
24972: nan elämään. Lisäksi on olemassa luonnollisesti
24973: Ero. vuodesta kuntainliittorasitus on huomat- monia muita välillisiä etuja. Näin saatua etua
24974: tavasti lisääntynyt ja esim. maataiskuntien osalla tulisi tasoittaa muiden osakaskuntien hyväksi.
24975: se lienee nyt paljon yli -:3/veroäyri. Suurena Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen ehdo-
24976: epäkohtana on lisäksi todettava jyrkät kunnit- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24977: taiset erot nettorasituksessa. On lukuisasti sel- sen,
24978: laisia vähävaraisia kuntia, jotka joutuvat mak-
24979: samaan kuntinliitoill~ lähes toisen puolen äyrin että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
24980: hinnasta. Tämä seikka ja lisäksi valtionapusään- menpiteisiin lainsäädännön muuttami-
24981: nöksissä ilmenneet epäkohdat ovat tuoneet esille seksi niin, että kuntainliiton sijainti-
24982: kysymyksen kuntainliittokustannusten tasoitta- kunta velvoitettaisiin vastaamaan tie-
24983: misen mahdollisuuksista. Asiaa on pyritty aut- tyllä ylimääräisellä osuudella kuntainlii-
24984: tamaan joissakin tapauksissa porrastamaHa val- ton käyttökustannuksista.
24985: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
24986:
24987: Reino Kangas. Paavo Niinikoski.
24988: Erkki Haukipuro. Eino Lottanen.
24989: Saimi Ääri. Pekka Vilmi.
24990: Mikko Jokela. Katri-Helena Eskelinen.
24991: Einari Nieminen. Aino Karjalainen.
24992: Jouko Siikaniemi. Aulis Sileäkangas.
24993: 1885
24994:
24995: VII,108.- Toiv.al. n:o 943.
24996:
24997:
24998:
24999:
25000: R. Kangas ym.: Nollaluokkajärjestelmän sisällyttämisestä kun-
25001: tien kantokykyluokitukseen.
25002:
25003:
25004: E d u s k u n n a 11 e.
25005:
25006: Kuntien kantokykyluokat vuodelle 1972 on oJkmtokykyluokka Vertausluku
25007: vahvistettu. Päätöksen mukaan maamme kun- 0000 727-669
25008: nista on ensimmäisessä kantokykyluokassa kaik- 00000 786-728
25009: kiaan 130 kuntaa. Kuitenkin nämä kunnat eivät 000000 845-787
25010: todellisuudessa ole kantokyvyltään samanlaisia. 0000000 904-846
25011: Kunnat on kantokykyluokituksessa jaettu 10 00000000 963-905
25012: kantokykyluokkaan siten, että luokkien väli on
25013: 59 ns. vertauspistettä: Oheinen laskelma osoittaa, että ensimmäisen
25014: kantokykyluokan kunnista 130:stä vain 32 kun-
25015: Kantakykyiluolcl!:a Vertausluku taa eli 1/4 ovat todellisuudessa 1-kantokykyluo-
25016: 10 -40- kan kuntia ja muut nollakuntia. Siitä käy myös
25017: 9 19 - 39 selville, että nykyisin 10 luokkaan perustuva
25018: 8 78-20 kantokykyluokitus, vaatii rinnalleen lähes sa-
25019: 7 137- 79 man luokkamääräisen nollaluokituksen. Nyt
25020: 6 196 -138 näissä 0-luokissa on 1 kpl 8-nollan, 1 kpl 7-nol-
25021: 5 255 -197 lan ja 2 kpl 6-nollan, 9 kpl 5-nollan, 10 kpl
25022: 4 314 -256 4-nollan, 25 kpl 3-nollan, 25 kpl 2-nollan ja
25023: 3 372 -315 25 kpl1-nollan kuntia.
25024: 2 432 -374 1-kantokykyluokan kuntien äyrinhinnat ovat
25025: 1 (491)-433 huomattavasti yli maan maataiskuntien keski-
25026: arvon. Vastaavasti äyrimäärät asukasta kohti jää-
25027: Vertausluku päättyy virallisesti lukuun 433, vät huomattavasti alle maan keskitason.
25028: mutta kun johdonmukaisesti jatketaan luokitte- Tämä ns. nollaluokittelu osoittaa selvästi sen,
25029: lua em. 59 vertauspisteellä, saadaan 1- kanto- että kaikki 1-kantokykyluokan kunnat eivät ole
25030: kykyluokan vertausluvun ylärajaksi 491 (su- samassa asemassa. Kunnat, jotka ovat 0-luo-
25031: luissa). Käsitykseni mukaan ainoastaan kunnat, kassa, tarvitsevat nopeasti erikoisavustusta, jotta
25032: joiden vertausluku jää lukujen 491-433 vä- ne pääsevät kantokykyluokituksen edellyttämään
25033: liin, ovat todellisuudessa ensimmäisen kantoky- 1-kantokykyluokan tasoon.
25034: kyluokan kuntia, mutta kaikki muut kunnat, Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme edus-
25035: jotka ylittävät vertausluvussa tuon 491, ovat kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25036: ns. 0-luokan kuntia. Nollaluokkien rajat ovat
25037: edellä selostetun mukaan seuraavat: että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
25038: piteisiin kuntien kantokykyluokituksen
25039: o-kant'o.kykyluakka Vertausluku muuttamiseksi siten, että ensimmäisestä
25040: 0 550-492 kantokykyluokasta alaspäin lisättäisiin
25041: 00 609-551 kymmenen ns. nollaluokkaa.
25042: 000 668-610
25043: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
25044:
25045: Reino Kangas. Einari Nieminen. Eino Lottanen.
25046: Esko Härkönen. Jouko Siikaniemi. Pekka Vilmi.
25047: Erkki Haukipuro. Matti Ruokola. Katri-Helena Eskelinen.
25048: Mikko Jokela. Paavo Niinikoski. Aino Karjalainen.
25049: Aulis Sileäkangas. Saimi Ääri.
25050: 1886
25051:
25052: Vll,109.- Toiv.al. n:o 944.
25053:
25054: Kantola ym.: Kunnallisverorasituslen tasaamisesta.
25055:
25056: E d u s k u n n a 11 e.
25057: Viime vuosien aikana on kuntien taloudelli- kykyä. Yhtenä vaihtoehtona voi tulla kysymyk-
25058: nen kasvu ollut varsin voimakasta. Melkoista seen kunnallisveron saattaminen samalla tavalla
25059: osaa tässä kehityksessä on näytellyt se, että progressiiviseksi kuin valtionverokin, jolloin
25060: luonteeltaan paikallisten tehtävien lisäksi on olisi myös valtion tuloveron progressio otettava
25061: kunnille annettu yhä enemmän myös yleisval- samanaikaisesti käsiteltäväksi. Toisena vaihto-
25062: takunnallisia tehtäviä. Kuntien hoidettavaksi ehtona voisi tulla kysymykseen nykyisen ·jako-
25063: on tullut terveydenhuolto miltei kokonaan, veron pohjalle rakentuva järjestelmä. Tämä edel-
25064: kansakoulutoimi ja ammattiopetus lähes koko lyttäisi, että pienituloisten verotuksen helpotta-
25065: laajuudessaan, melkoinen osa työttömyyden tor- miseksi korotettaisiin perusvähennykseen oikeut-
25066: junnasta ja vapaasta kulttuuritoiminnasta sekä tavaa tulorajaa ja otettaisiin esim. 20 000 mar-
25067: huoltoapuun liittyvät tärkeimmät tehtävät. Ra- kan verotettavien tulojen ylittävältä osalta käy-
25068: kennustoiminnan ja maankäytön valvonta on ny- täntöön sellainen progressiojärjestelmä, jossa sa-
25069: kyisin muodostumassa myös entistä tärkeäm- malla tavoin kuin valtion tuloverotuksessakin
25070: mäksi kunnalliseksi tehtäväksi. tulon lisäyksestä menevän veron prosenttimäärä
25071: Kuntien menojen kattamiseen käytettävistä tulon kasvaessa kohoaisi.
25072: tulolähteistä on suurin kunnallisveron tuotto, Käytännössä tämä merkitsisi sitä, että niiden
25073: jolla katetaan jo yli puolet kuntien menoista. verovelvollisten, joiden verotettavat tulot ylit-
25074: Toisen tärkeän tulolähteen muodostavat erilai- tävät 20 000 markan rajan, nykyiseen tapaan
25075: siin toimintoihin saatavat valtionavustukset. laskettu veroäyrimäärä korotettaisiin tulojen suu-
25076: Kun valtiovalta on lisätessään kuntien velvoit- ruuden mukaan kohoavalla kertoimella ja veron
25077: teita yhteiskunnallisten asioiden hoidossa sa- maksuunpano toimitettaisiin näiden henkilöiden
25078: malla supistanut omaa osuuttaan näiden velvoit- ja yhteisöjen osalta muunnetun veroäyrimää-
25079: teiden rahoittamisessa, on seurauksena ollut tun- rän perusteella. Kun vakautetun tulon katsotaan
25080: tuva veroäyrin hinnan kohoaminen kaikissa kun- kestävän muuta tuloa suuremman verorasituk-
25081: tamuodoissa. sen, pitäisi kunnallisverotuksessakin lieventää
25082: Kunnallisveron jakoveroluonteesta johtuen palkkatuloihin kohdistuvaa verorasitusta otta-
25083: joutuvat verovelvolliset suorittamaan yhtä suu- malla käytäntöön valtionverotuksessa jo toteu-
25084: ren suhteellisen osan tuloistaan kunnallisveroa tettu työtulovähennys. Näin menetellen voitai-
25085: siitä riippumatta, kuinka suuret heidän tulonsa siin kunnallisvero saada nykyistä oikeudenmu-
25086: ovat. Lisäksi on huomattava, että palkkatuloja kaisemmalle pohjalle. Mitä kuntien taloudellisiin
25087: saavien osuus kunnallisverotuksessa on jatkuvas- vaikeuksiin ja eriarvoisuuteen tulee, olisi nämä
25088: ti lisääntynyt, joten kunnallisverotuksesta on kysymykset ratkaistava valtionapujärjestelmän
25089: muodostunut pienituloisia yhä enenevässä mää- puitteissa.
25090: rässä rasittava verotusmuoto. Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
25091: Tämän epäkohdan korjaamisesti olisi kunnal- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25092: lisverotuksen perusteita muutettava. Lähtökoh-
25093: daksi kunnallisverouudistuksessa olisi otettava että hallitus valmistuttaisi ja antaisi
25094: verovelvollisen veronmaksukyky. Kun suurem- kiireeWsesti Eduskunnalle kunnallisvero-
25095: man tulon katsotaan yleensä edustavan suhteel- järjestelmän muuttamista koskevan esi-
25096: lisestikin suurempaa veronmaksukykyä, olisi tyksen, jossa pienituloisten verotusta
25097: tämä seikka verotusta uudistettaessa otettava lievennettäisiin ja vastaavasti suurem-
25098: huomioon. Löytyy varmaan monta eri vaihto- pien tulojen osalta otettaisiin käytän-
25099: ehtoa rakentaa kunnallisveroperusteet nykyistä töön kohoava asteikko. ·
25100: paremmin vastaamaan kuntalaisten veronmaksu-
25101: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
25102: Lauri Kantola. P. Liedes. Paavo Aitio.
25103: Ensio Laine. Heikki Mustonen. Toivo Asvik.
25104: Irma Rosnell. Pauli Puhakka. Matti Järvenpää.
25105: 1887
25106:
25107: VII,llO.- Toiv.al. n:o 945.
25108:
25109:
25110:
25111:
25112: Kantola ym.: Kuntien yleisestä kalleusluokituksesta annetun lain
25113: tarkistamisesta.
25114:
25115:
25116: E d u s k u n n a II e.
25117:
25118: Voimassa olevan lain mukaan kalleusluoki- hankintakustannuksia. Asuntomenot, jotka on
25119: tuksen, jossa kunnat jaetaan enintään kolmeen ollut kalleustutkimuksen tärkeimpiä menoryh-
25120: kalleusluokkaan, vahvistaa valtioneuvosto sosiaa- miä, on uuden asuntokannan lisääntymisen ja
25121: liministeriön esityksestä viideksi kalenterivuo- asuntotilanteessa tapahtuneiden muidenkin
25122: deksi kerrallaan. Kalleusluokittelun päätarkoi- muutosten seurauksena monien kuntien kohdalla
25123: tuksena on jakaa maa elinkustannusten kor- muuttuneet vuoden 1963 jälkeen. Lisäksi asu-
25124: keuden mukaan kalleusluokkiin. Tutkimus, miskustannuksia tarkasteltaessa pitäisi vielä
25125: jonka aineiston pohjalla nykyisin voimassa ole- enemmän kiinnittää huomiota, myös asuntojen
25126: vasta kalleusluokituksesta päätettiin tehtiin kuntoon, varustetasoon ja sijaintiin. Halvempi
25127: vuonna 1963. Tämä tutkimus osoitti, ettei sil- vuokra ei sinänsä merkitse halvempaa asu-
25128: loin voimassa olleet kalleusluokitukset enää kai- mista.
25129: kissa suhteissa kuvastaneet oikealla tavalla elin- Kalleusluokituksen pohjana olevan tutkimuk-
25130: kustannusten maantieteellisiä kalleuseroavuuk- sen laajuus ei mielestämme vastaa myöskään ny-
25131: sia. kyaikaista ajattelutapaa huomioon ottaen eri
25132: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1964 an- paikkakuntien palvelutason, viihtyvyystekijät
25133: tamassa mietinnössä vuoden 1963 kalleusluoki- ja muut kuntien väliset poikkeavuudet. Toisin
25134: tuskomitea kuitenkin katsoi, ettei ole asiallisia sanoen, siinä ei ole otettu riittävästi huomioon
25135: perusteita vielä lähitulevaisuudessakaan luopua niitä erityisolosuhteita, joita halvimmankin kal-
25136: kalleusluokituksesta, vaikka komitean kalleus- leusluokan kunnissa ilmenee ja jotka vaikutta-
25137: tutkimuksen tiedoista kävi selville, että maan- vat kohottavasti elinkustannuksiin.
25138: tieteelliset kalleussuhteet ovat parin vuosikym- Viime vuosien aikana on paljon puhuttu tu-
25139: menen aikana varsin huomattavasti supistuneet. loerojen kaventamisen välttämättömyydestä.
25140: Kalleuserojen vähentymisestä johtuen komitea Keskustelu on koskenut yhtä hyvin alueellisia
25141: kuitenkin katsoi, että voimassa olevat eri tar- kuin henkilökohtaisia tuloeroja. Eräs melkoisia
25142: koituksia varten annetut kalleusluokitukset tar- tuloeroja aiheuttava tekijä on kuntien kalleus-
25143: kistettaisiin kolmiluokkaisen jaotuksen mukaan. luokitus siltä osin, kun sillä määritellään kan-
25144: Komitea ehdottikin kunnat jaettavaksi siihen salaisten henkilökohtaisista tuloista siitä huoli-
25145: asti voimassa olleen neljän kalleusluokan sijasta matta, että tavoitteena onkin aikoinaan tullut
25146: kolmeen kalleusluokkaan, joka toteutettiin tuloerojen tasaaminen ottamalla huomioon eri
25147: vuonna 1966 hyväksytyllä lailla. paikkakuntien kalleuserot.
25148: Vuonna 1963 tehdyn tutkimuksen jälkeen on Kun tämän luokituksen pohjalta porrastetaan
25149: maamme yhteiskunnallisessa kehityksessä tapah- toisen ja kolmannen paikkakuntakalleusluokan
25150: tunut niin suuria muutoksia, että koko kal- kunnissa lain sallimista ylärajoista alaspäin mm.
25151: leusluokituksen olemassa olo voidaan perustel- ammattiopintojen avustuslain, invalidihuolto-
25152: lusti asettaa kyseenalaiseksi. Maantieteelliset ja lain, kansaneläkelain, erityislapsilisälain, soti-
25153: kuntien väliset kalleussuhteet ovat edelleen voi- lasvammalain, kunnallisista kodinhoitajista an-
25154: makkaasti kaventuneet. Uuden alueellisen hin- netun lain, valtion viran ja toimenhaltijoiden
25155: noittelumenettelyn ja valmispakkausten yleis- palkkauksesta annetun asetuksen, työttömyys-
25156: tymisen seurauksena ovat hintaerot supistuneet. korvauslain ja perhelisälain antamat etuudet, on
25157: Kaupan piirissä ja varsinkin vähittäiskaupan por- kysymys näiden etuisuuksien saajien kannalta
25158: taassa tapahtuneet muutokset, ovat monilla paik- varsin merkittävästä asiasta. Tämän lisäksi on
25159: kakunnilla lisänneet entisestään tarvikkeiden huomattava, että kuntien ja yksityisillä työmark-
25160: 1888 VII,llO.- Kuntien kalleusluokitus.
25161:
25162: kinoilla työskentelevien työntekijöiden palkat laajuuden huomioiden voitaisiin menetellä niin,
25163: ovat seuranneet edellä mainittua luokitusta, että vuoden 197 3 alusta poistettaisiin kolmas
25164: vaikka työmarkkinajärjestöjen kesken olisi voitu paikkakuntakalleusluokka ja vuoden 1975 alusta
25165: toisinkin sopia. Viimemainittua kysymystä kan- toinen, jonka jälkeen sovellettaisiin koko maassa
25166: nattaisi tarkastella myös työvoiman liikkuvuutta yhtenäistä menettelyä, ainakin palkkojen ja mui-
25167: ja niiden kuntien alueella pysymistä ajatellen, denkin henkilökohtaisten etuuksien osalta.
25168: jotka ovat sijoitettu joko kolmanteen tai toi- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
25169: seen kalleusluokkaan. . kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25170: Edellä mainitut ja monet muut seikat huo-
25171: mioonottaen olemme sitä mieltä, että laki kun- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25172: tien yleisestä kalleusluokituksesta ei enää vastaa menpiteisiin kuntien yleisestä kalleusluo-
25173: alkuperäistä tarkoitustaan. Kustannuserojen kituksesta annetun lain asteettaiseksi
25174: kaventuessa ja elämisen edellytysten muuttuessa muuttamiseksi niin, että ensin poistet-
25175: laki tulee lisäämään eriarvoisuutta. taisiin kolmas paikkakuntakalleusluok-
25176: Lähtökohdaksi muutoksia tehtäessä tulisi ka ja sitten toinen, jonka jälkeen tämän
25177: mielestämme ottaa se, että palkkojen ja muiden lain pohjalla määräytyneet etuudet mää-
25178: etuisuuksien perustana käytettäisiin nykyisin rättäisiin ensimmäisessä paikkakuntakal-
25179: ensimmäisessä kalleusluokassa käytettyjä perus- leusluokassa sovellettujen perusteiden
25180: teita. Asian suuren taloudellisen merkityksen ja mukaan.
25181: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
25182:
25183: Lauri Kantola. P. Liedes. Paavo Aitio.
25184: Ensio Laine. Heikki Mustonen. Toivo Asvik.
25185: Irma Rosnell. Pauli Puhakka. Matti Järvenpää.
25186: 1889
25187:
25188: VII,111.- Toiv.al. n:o 946.
25189:
25190:
25191:
25192:
25193: Karkinen: Vastasyntyneitä lapsia koskevan rekisteröinnin aikaan-
25194: saamisesta.
25195:
25196:
25197: E d u s k u n n a 11 e.
25198:
25199: Viime aikoina on esiintynyt runsaasti tapauk- men kansalaiselle kuuluvaa oikeussuojaa vaille.
25200: sia, joissa vastasyntyneitä suomalaislapsia on Paitsi ulkomaille luovuttamista, tämän rekiste-
25201: ennen kastamista luovutettu ottolapsiksi ulko- röimisvelvollisuuden puuttuminen tarjoaa mah-
25202: maille, jossa ne ovat saattaneet joutua millai- dollisuudet rikollisiin tekoihin. Lapsi voidaan
25203: siin olosuhteisiin tahansa. Suomalaisilla lasten- tappaa tai murhata ja teon peittämiseksi ilmoit-
25204: suojeluviranomaisilla ei ole mitään mahdolli- taa lapsi luovutetuksi ulkomaille. Myöskin
25205: suuksia puuttua tällaisten lasten oloihin, koska pikkulapsen sairastuessa ennen väestöluetteloi-
25206: lasta ei juridisessa mielessä ole olemassa, ennen- hin merkitsemistä ja vanhempien vielä ehkä
25207: kuin se on merkitty väestörekisteriin. vaihtaessa asuinpaikkaa [apsen sairastumisen ja
25208: Lasta odottavat naiset tulevat kyllä Suomessa henkikirjoituksen välillä on mahdollista syntyä
25209: merkittyä äitiysneuvolan kirjoihin, mutta syn- oikeusriita siitä, kuka korvaa lapsen sairaudesta
25210: tyneestä lapsesta ei kenenkään tarvitse tehdä aiheutuneet kustannukset.
25211: ilmoitusta väestörekisterin pitäjälle. Ainoa täs- On ilmeistä, että jonkinlainen vastasynty-
25212: mällinen ilmoitusvelvollisuus on avioliiton ul- neitä lapsia koskeva rekisteröinti on kiireim-
25213: kopuolella syntyneen lapsen ilmoittaminen las- miten saatava aikaan, käytettiinpä tällöin sitten
25214: tenvalvojaile. Jos aviopuolisot luovuttavat kas- jo voimassaolevia väestöluetteloita tai koko-
25215: tamattoman lapsensa ulkomaille, hänestä ei naan uutta sairausvakuutuslainsäädännön yh-
25216: jää mitään merkintää väestörekisteriin. Kun teyteen suunniteltua kaikille Suomen kansa-
25217: lasta ei virallisesti vielä ole olemassa, ei lasten- laisille yhteistä rekisteriä.
25218: suojeluviranomaisilla ole valtuuksia puuttua Tämän vuoksi ehdotan eduskunnan hyväk-
25219: luovutukseen ja esimerkiksi ryhtyä tutkimaan syttäväksi toivomuksen,
25220: ottokodin soveltuvaisuutta. Neuvolan kätilökään
25221: ei kotikäynnillä voi muuta kuin todeta tapah- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25222: tuneen tosiasian, jos vanhemmat ilmoittavat vastasyntyneitä lapsia koskevan rekis-
25223: lansen luovutetuksi ulkomaille. teröinnin ja siihen liittyvän oikeustur-
25224: Pikkulapsi jää siis nimettömänä ollessaan van aikaansaamiseksi.
25225: väestörekisterien ulkopuolelle ja sitä tietä Suo-
25226: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
25227:
25228: Seija Karkinen.
25229:
25230:
25231:
25232:
25233: 237 156/72
25234: 1890
25235:
25236: VII,ll2.- Toiv.al. n:o 947.
25237:
25238:
25239:
25240:
25241: Katajavuori ym.: Määrärahasta naiskonstaapelien toimien muut-
25242: tamiseksi konstaapelien toimiksi.
25243:
25244:
25245: E d u s k u n n a 11 e.
25246:
25247: On voitu todeta, että eri puolilla maata Koska samapalkkaisuus on yleisesti tunnus-
25248: poliisipiireissä tarvitaan jatkuvasti erikoistehtä- tettu asia, ei pitäisi eritellä mikä on naiskons-
25249: vissä naiskonstaapeleja. Naiskonstaapelien toi- taapelin toimi, vaan nimittää konstaapelin toi-
25250: mien perustamisesta on tehty useita aloitteita, meen nainen milloin se katsotaan tarpeelli-
25251: koska on havaittu, että miehet eivät voi hoi- seksi.
25252: taa eräitä naisia ja lapsia koskevia erikoisteh- Naiskonstaapelin koulutus on sama kuin
25253: täviä. mieskonstaapelin ja naiskonstaapelille makse-
25254: Naispoliisin tehtäviin kuuluu mm: tään samat kenttälisät kuin konstaapeliHe. Tä-
25255: Ottaa hoitoonsa naispuoliset pidätetyt, tar- ten tunnustetaan naiskonstaapelin työ saman-
25256: kastaa ja kuulostella heidät. Valvoa tyttöjä si- arvoiseksi konstaapelin työn kanssa. Samapalk-
25257: veellisessä suhteessa, ehkäisevässä ja pelasta- kaisuutta ei kuitenkaan ole toteutettu.
25258: vassa tarkoituksessa yleisillä paikoilla ym. Hoi· Tämän johdosta olisi kaikki naiskonstaape-
25259: taa ja neuvoa harhateille joutuneita. Auttaa lien toimet muutettava konstaapelin toimiksi
25260: heitä työpaikkojen hankkimisessa. Huolehtia ja vastaisuudessa lopetettava erittely naiskons-
25261: aviottomista äideistä ja lapsista sekä vanki- taapelin ja konstaapelin toimiin.
25262: loista päässeistä. Ottaa hoiviinsa poliisin kanssa Jotta peruspalkkaiset 44 naiskonstaapelin
25263: tekemiseen joutuneet lapset. Saattaa poliisin tointa ja ylimääräiset 3 naiskonstaapelin tointa
25264: huostaan joutuneita naisia sairaaloihin ja van- voitaisiin korottaa oikeudenmukaiselle tasolle
25265: kilaan. Nämä ja monet muut tehtävät kuulu- tarvitaan talousarvioon noin 25 000 markan
25266: vat naispoliisin työkenttään. lisämääräraha.
25267: Aikaisemmin naisia sijoitettiin konstaapelien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25268: vakansseiHe em. asioita hoitamaan, mutta kun nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25269: sittemmin naiskonstaapeleita varten perustet- muksen,
25270: tiin erikoisia naiskonstaapelien toimia, jotka
25271: sijoitettiin A 12 palkkaluokkaan, mikä oli 1-2 että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
25272: palkkaluokkaa alempi kuin vastaava miesten ia menoarvioesitykseen tarvittavan suu-
25273: vakanssi, tuli suuria vaikeuksia saada päteviä ruisen määrärahan naiskonstaapelien toi-
25274: naiskonstaapeleita asioita hoitamaan sinne mi(!n muuttamiseksi konstaapelien toi-
25275: missä heitä tarvittiin. miksi.
25276: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
25277:
25278: Salme Katajavuori. Juuso Häikiö.
25279: Sirkka Lankinen. Kullervo Rainio.
25280: 1891
25281:
25282: VII,113.- Toiv.al. n:o 948.
25283:
25284:
25285:
25286:
25287: Katajavuori ym.: Määrärahasta poliisiopiston laajentamiseen.
25288:
25289:
25290: Ed u s kun n a 11 e.
25291:
25292: Maamme ainoa poliisiopisto, joka sijaitsee sentista on havaittavissa ne seuraukset, johon
25293: Otaniemessä, osoittautui jo valmistuttuaan poliisikunnan vajaus ja koulutuksen hankaluus
25294: vuonna 1961 ahtaaksi. Kehittyvän yhteiskun- ovat johtaneet.
25295: nan on vastattava myös poliisitoimen kehittä- Valtion velvollisuutena on vastata kansalais-
25296: misestä. Koulutustarvetiedustelut ja muut tut- ten turvallisuudesta sekä hengen että omaisuu-
25297: kimukset ovat osoittaneet, että poliisimiehis- den puolesta. Olemme jo menossa hyvin pit-
25298: tön, -alipäällystön ja -päällystön koulutustarve källe väkivaltayhteiskuntaan, kuten tilastot
25299: on suuri. Erikoiskurssien ja jatkokoulutuksen osoittavat. Siksi on ~uotava paremmat mahdol-
25300: järjestäminen sekä miehistölle että päällyställe lisuudet hyvin koulutetun kyllin suuren ja pä-
25301: on ollut pakko jättää varsin vähäiseksi, osittain tevän poliisikunnan luomiseksi. Ensimmäisenä
25302: kokonaankin, kun ei ole koulutiloja. Vain vält- ehtona tämän tavoitteen löytämiseksi on tar-
25303: tämätön yleiskoulutus on pystytty hoitamaan. peellisten koulutustilojen saaminen. Nykyiselle
25304: Poliisin jatkokoulutus on välttämätöntä alati poliisiopiston tontille voidaan rakentaa lisätilaa
25305: muuttuvan lainsäädännön ja uusien tutkimus- ainakin 10 000 m3 •
25306: menetelmien takia. Samalla kun rikollisuus saa Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
25307: yhä uusia muotoja ja toteuttamismenetelmiä, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25308: voidaan todeta, että jokaisen poliisimiehen on muksen,
25309: uhrattava sekä varojaan että aikaansa omatoi-
25310: miseen koulutukseensa pysyäkseen ajan tasalla. että hallitus ottaisi vuoden 19 73 tulo-
25311: Rikollisuuden valtava kasvu varsinkin vii- ja menoarvioesitykseen määrärahan jo
25312: meisten viiden vuoden aikana maassamme edel- kauan vireillä olleiden poliisiopiston
25313: lyttäisi huomattavasti suurempaa koulutettua laajennussuunnitelmien jatkamiseksi.
25314: poliisivoimaa. Rikosten vähäisestä selviämispro-
25315: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
25316:
25317: Salme Katajavuori. G. Laatio.
25318: Sirkka Lankinen. Juuso Häikiö.
25319: Kullervo Rainio.
25320: 1892
25321:
25322: VII,114.- Toiv.al. n:o 949.
25323:
25324:
25325:
25326:
25327: Knuuttila ym.: Yleisradion käyttämisestä pelastuspalveluväli-
25328: neenä.
25329:
25330:
25331: E d u s k u n n a 11 e.
25332:
25333: Maassamme on tapahtunut useita lasten, van- riittävän nopeasti mahdollista, on tämän puut-
25334: husten ja muiden henkilöiden katoamistapauk- teen korvaamiseksi se mahdollisuus, että Yleis-
25335: sia. Näistä useat ovat päätyneet eksyksiin jou- radiota käytetään etsiskelyssä apuna. Sen väli-
25336: tuneen menehtymiseen joko erämaan, pakkasen tyksellä voitaisiin saada yhteys etsijäihin ohjei-
25337: tai muun yli eksyneen voimien käyneen syyn den antamista varten. Tämä edellyttää vain jo
25338: kovuuden vuoksi. Nykyinen pelastuspalveluor- nykyään tavanomaisen matkaradion mukanaoloa
25339: ganisaatiokaan ei puutteellisten välineitten ja etsijöillä. Televisionkin käyttö voisi tulla kysy-
25340: uutuutensa vuoksi riitä takaamaan tuloksellista mykseen erikoistapauksissa, jolloin etsintäteh-
25341: toimintaa katoamistapauksen sattuessa. Kun täviä voitaisiin mm. kartalta osoittaen sen vä-
25342: sattuneissa katoamistapauksissa on tavallisesti lityksellä antaa.
25343: etsintöjen suurisuuntaisempi käyntiinpano ollut Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
25344: mahdollista vasta useiden tuntien kuluttua, jol- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25345: loin pieni lapsikin on saattanut kulkea kymme-
25346: niä kilometrejä ja siten etsiskelyt joudutaan että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
25347: suorittamaan erittäin laajalla alueella, jopa tiet- piteisiin, jotka tekisivät mahdolliseksi
25348: tömässä erämaassa, tuottaa etsiskelyn organi- Yleisradion käyttämisen tarvittaessa pe-
25349: sointi mm. tiedotusvälineiden puutteen joh- lastuspalveluvälineenä ja että hallitus
25350: dosta huomattavia vaikeuksia. Kun riittävien tämän jälkeen antaisi etsintöjen toi-
25351: radiopuhelinlaitteiden ja niiden käyttöön tottu- meenpanosta vastuussa oleville viran-
25352: neiden henkilöiden saaminen ei useinkaan ole omaisille tätä tarkoittavat ohjeet.
25353: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
25354:
25355: Sakari Knuuttila. Aimo Ajo.
25356: 1893
25357:
25358: VII,115.- Toiv.al. n:o 950.
25359:
25360:
25361:
25362:
25363: Kohtala ym.: Eläkeläisten vapauttamisesta koiraveron suoritta-
25364: misesta.
25365:
25366:
25367: E d u s kun n a 11 e.
25368:
25369: Koiraveron suorittamisesta 14. 12. 1894 anne- veron tuotto on kuntien vapaasti käytettävissä.
25370: tun asetuksen 1 §:n 1 momentissa (n:o 229/ Koiranomistaja ei saa kunnalta erityistä palve-
25371: 48) säädetään: "Koirasta on sen omistajan vuo- lua tai etua vastapalvelukseksi.
25372: sittain maksettava kunnalle veroa, maalla vä- Yleisenä sääntönä voidaan esittää, ettei kunta
25373: hintään kymmenen ja enintään kolmekymmentä voi luopua julkisoikeudellisesta saamisestaan
25374: markkaa sekä kaupungissa ja kauppalassa vä- (olipa tämä sitten luonteeltaan vero tai mak-
25375: hintään viisitoista ja enintään kuusikymmentä su), ellei laki tai muu vastaava oikeuta kuntaa
25376: markkaa, ja on kunnallisvaltuuston asiana mai- näin menettelemään.
25377: nituissa rajoissa määrätä veron suuruus. Edellä selostetusta koiraveroasetuksen 1 § :n
25378: Lainkohdan 2 momentin mukaan veroa ei 1 momentista ja 5 §:stä ilmenee, että kunnan
25379: kuitenkaan suoriteta koirista, jotka omistaa val- 'On määrättävä ja kannettava vero eikä veron
25380: tio tai joiden elatuskustannukset suoritetaan 'määrääminen ja kantaminen ole kunnan harkin-
25381: valtion varoista, eikä koirista, joita käytetään •nasta riippuvainen. Lainkohdan 2 momentissa
25382: porojen paimentamiseen, ei myöskään invalii- 'On säädetty tapaukset, jolloin koiraveroa ei suo-
25383: dien ja aistiviallisten apu- ja opaskoirista eikä 'riteta. Mainitun 2 momentin säännöksen huo-
25384: niistä palveluskoirista, jotka todistettavasti kou- mioon ottaen ei kunta toimivaltaansa ylittämättä
25385: lutetaan maanpuolustustehtäviin sodan aikana :voi luopua koiraveron kantamisesta yksinomaan
25386: tähän tarkoitukseen luovutettaviksi. sillä perusteella, että koiran omistaja on sellai-
25387: Asetuksen 5 §:stä ilmenee, että koiravero 'nen, joka elää pääasiallisesti eläkkeen varassa.
25388: maksuunpannaan ja peritään kunnallishallituk- Monille eläkkeensaajille koira on muodostu-
25389: sen toimesta. nut yksinäisten päivien iloksi ja uskolliseksi
25390: Jonkin verran epäselvyyttä on aiheuttanut seuralaiseksi. Eläkeläisille koiravero merkitsee
25391: kysymys siitä, onko koiravero vero vai kunnal- usein melkoista menoa pienestä eläkkeestä. Si-
25392: linen maksu. Oikeustieteellisessä kirjallisuudes- tävastoin kunnille eläkeläisten suorittamilla koi-
25393: samme ovat kuitenkin Ståhlberg (Lait ja ase- 'raveroilla ei ole sanottavaa merkitystä. Tämän
25394: tukset maalaiskuntain hallinnosta, s. 676), Tar- vuoksi kunnat voisivat myöntää eläkeläisille
25395: janne, (Vero-oikeus, s. 162), Merikoski, (Suo- vapautuksen koiraveron maksamisesta, mikäli
25396: men julkisoikeus pääpiirteittäin II s. 269), lainsäännökset sen sallisivat.
25397: Eero Koivukoski (Maalaiskunta, koiraverosta, Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
25398: s. 989) ja Kuuskoski-Hannus (Kunnallislaki, dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25399: s. 363) katsoneet, että koiravero on luonteel- muksen,
25400: taan vero eikä maksu. Samoin veronulosottoko-
25401: mitea, jonka laatiman ehdotuksen nojalla sää- että hallitus dntaisi Eduskunnalle esi-
25402: dettiin 29. 6. 1961 laki verojen ja maksujen tyksen koiraveron suorittamisesta 14.
25403: perimisestä ulosottotoimin (367 /61), on sillä 12. 1894 annetun asetuksen muuttami-
25404: kannalla, että koiravero on luonteeltaan vero sesta siten, että kunnat voisivat myön-
25405: (mietinnön s. 55). tää eläkeläisille vapautuksen koiraveron
25406: Nykyisen koiraveroasetuksen mukaan koira- suorittamisesta.
25407: • Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
25408:
25409: Leo Kohtala. Eero Salo. Lyyli Aalto.
25410: 1894
25411:
25412: VII,116.- Toiv.al. n:o 951.
25413:
25414:
25415:
25416:
25417: Kohtala ym.: Valtion ja kuntien välisiä maanluovutuksia koske-
25418: vien säädösten ja ohjeitten antamisesta.
25419:
25420:
25421: E d u s k u n n a ~ 1e.
25422:
25423: Tarkoituksenmukaiseen, viihtyisään ja talou- maa-alueita ei myöskään yleensä huomioida eikä
25424: delliseen yhdyskuntasuunnitteluun ja -rakenta- hyvitetä millään tavalla valtion vaatiessa kor-
25425: 'llliseen pyrittäessä valtion omistamista maa- keita hintoja omasta maastaan.
25426: alueista sekä valtion viranomaisten harjoitta- Valtion harjoittamasta korkeasta maan hin-
25427: •masta maapolitiikasta aiheutuu vaikeita hanka- noittelusta käytännössä huolehtivat ja toteutta-
25428: luuksia jopa suoranaisia esteitä useissa kun- vat virastot ja laitokset ovat pääasiassa Helsin-
25429: nissa ja erityisesti kaupungeissa alussa maini- ;gissä. Tästä osaltaan johtunee se, että valtion
25430: tun tavoitteen kannalta. omistaman maan hinnoittelutaso vastaa mie-
25431: Kokonaisvaltaisen yhdyskuntasuunnittelun luummin Helsingin kaupungissa vallitsevaa hin-
25432: ja -rakentamisen kannalta valtiota edustavien tatasoa ja tällöinkin monessa yksittäistapauk-
25433: viranomaisten ja kuntien harjoittama yhteistoi- sessa Helsingin keskustassa sijaitsevien kalliiden
25434: minta maapolitiikassa tulisi olla nykyistä huo- liiketonttien hinnoittelutasoa. Sen kunnan, jossa
25435: mattavasti tarkoituksenmukaisempaa, jousta- valtion omistamat maat kussakin yksittäista-
25436: vampaa sekä myöskin kuntien edut ja tarpeet pauksessa sijaitsevat, vallitsevaa maan hinta-
25437: huomioonottavaa. Valtion viranomaisten hoi- tasoa ei arvosteta ja huomioida riittävästi.
25438: taessa maapolitiikkaansa valtion maat hinnoi- Valtion ja kuntien toimesta tapahtuva yhteis-
25439: tellaan käytännössä usein huomattavasti kal- kunnallinen investointitoiminta ja siihen liit-
25440: liimmiksi, jopa moninkertaisesti kalliimmiksi tyvä maan käyttö ei sanottavasti poikkea tavoit-
25441: kuin kuntien ja yksityisten maat, vaikka ne laa- teeltaan ja tarkoitusperiitään toisistaan. Tämän
25442: dullisesti ja alueellisesti voivat olla valtion vuoksi ja yhteiskunnan kokonaisetujen mukaista
25443: maita parempiakin. Valtion omistamien maiden on se, että myöskin valtio käytännön toimin-
25444: suhteettoman korkeasta hintatasosta johtuen nassaan ryhtyisi tukemaan ja edistämään kun-
25445: kunnat eivät aina voi eivätkä uskalla edes pa- tien ponnisteluja ja pyrkimyksiä pysyttää alueel-
25446: kottavissakaan tapauksissa ryhtyä valtion kanssa laan maan hinnat kohtuullisina.
25447: kauppa-, vaihto- tai muihin oikeustoimiin sen Monissa kuntataajamissa ja erityisesti kaupun-
25448: vuoksi, että suostuminen valtion vaatimiin kor- kiyhdyskunnissa valtion maat muodostavat mo-
25449: keisiin maan hintoihin nostaisi ao. paikkakun- nessa tapauksessa joko kaavoittamattomia ja ra-
25450: nalla huomattavasti maan hintoja ja näin vai- kentamattomia tai muutoin tehottomasti käy-
25451: keuttaisi kuntien jo muutoinkin rajoitettuja ta- tettyjä ja heikosti hoidettuja erillisalueita, jotka
25452: loudellisia mahdollisuuksia harjoittaa yhdyskun- rumentavat ao. taajaman tai kaupungin yhdys-
25453: tarakentamisen vaatimaa, kohtuuhintaista maa- kuntakuvaa. Vaitionkin toiminnallisia tarpeita
25454: politiikkaa. ajatellen tällaisten erillisalueiden luovuttaminen
25455: Valtion kuntien kanssa harjoittaman maapo- ao. yhdyskunnalle tai kaupungille, esim. yhdys-
25456: litiikan eräänä periaatteena voidaan vielä todeta kuntien luovuttamia vaihtoalueita vastaan ja
25457: se, että valtion viranomaisten motiivina maan pyrkimällä tällöin samalla keskittämään valtion
25458: hinnan korkeana pitämiselle on pyrkimys näin maa-alueet samalle alueelle, tällainen keskitetty
25459: osaltaan rahoittaa valtion investointisuunnitel- kokonaisjärjestelmä palvelisi sekä valtion että
25460: mia. Näin siitä huolimatta, vaikka kunnat puo- yhdyskuntien tarkoitusperiä nykyistä paremmin
25461: lestaan joutuvat poikkeuksetta ,luovuttamaan ja tarkoituksenmukaisemmin. Valtion ja kun-
25462: täysin korvauksetta valtiolle tämän suunnitel- tien vaihtaessa alueita, kuntien eduksi tulisi sa-
25463: miensa toteuttamiseksi tarvitsemat maa-alueet. malla hyvityksenä huomioida ne maa-alueet,
25464: Kuntien valtiolle korvauksetta luovuttamia jotka ao. kunta on jo mahdollisesti korvauk-
25465: VII,116.- Kohtala ym. 1895
25466:
25467: setta joutunut luovuttamaan valtiolle jossain säädösten ja ohjeitten antamiseksi niin1
25468:
25469: muussa yhteydessä. etteivät kunnat joudu alueellista yhdys-
25470: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- kuntasuunnittelua ja maapolitiikkaa hoi-
25471: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- taessaan valtion harjoittaman kohtuut-
25472: muksen, toman maan hinnoittelun vuoksi hei-
25473: kompaan asemaan kuin valtiota edusta-
25474: ettii hallitus ryhtyisi kiireellisesti asian vat viranomaiset ja että myöskin kunnat
25475: vaatimiin toimenpiteisiin valtion ja kun- saavat valtiolta sille luovuttamistaan
25476: tien välisiii maanluovutuksia koskevien maa-alueista tiiyden hyvityksen.
25477: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
25478:
25479: Leo Kohtala. Eero Salo. Lyyli Aalto.
25480: 1896
25481:
25482: VII,117.- Toiv.al. n:o 952.
25483:
25484:
25485:
25486:
25487: Korpinen ym.: Luonnonsuojeluhankkeiden toteuttamisen yhtey-
25488: dessä kehitysalueiden väestölle aiheutuvien haittojen korvaa-
25489: misesta.
25490:
25491:
25492: E d u s k u n n a 11 e.
25493:
25494: Valtakunnallisesti tärkeiden luonnonsuojelu- neuvottelukunta suositettuaan Ruunaankoskien
25495: tavoitteiden toteuttaminen on nimenomaan rakentamisesta luopumista pitää välttämättö-
25496: maamme kehitysalueilla osoittautunut olevan mänä, että "julkisen vallan toimesta luodaan
25497: tietyssä määrin ristiriidassa kehitysalueen väes- yhteistyössä paikallisten elinten kanssa työlli-
25498: tön työllisyyden ja toimeentulon turvaamisen syyttä ja toimeentulomahdollisuuksia turvaava
25499: kanssa. Monet luonnonsuojelusuunnitelmat ohjelma, jolla korvataan paikalliselle väestölle
25500: ovatkin tästä syystä herättäneet sekä huolestu- rakentamishankkeesta luopumisesta aiheutuvat
25501: neisuutta että vastustusta näillä alueilla. Täl- menetykset ja jonka toteuttaminen muutoinkin
25502: laiselle asennoitumiselle on perusteita olemassa. edistäisi maakunnan kehitystä".
25503: Suunnitellut luonnonsuojeluhankkeet tuotta- Jotta yleisten virkistys- ja kulttuuritarpeiden
25504: vat hyötyä useimmiten lähinnä valtakunnalli- tyydyttäminen ei tapahtuisi kehitysalueiden
25505: sella tasolla, mutta niistä aiheutuvat haitat tu- väestön elinmahdollisuuksien kustannuksella ja
25506: levat lähes yksinomaan paikallisen väestön kan- jotta kuitenkin voitaisiin turvata valtakunnalli-
25507: nettaviksi. Valtakunnalliset hyödyt liittyvät yh- sesti merkittävien luonnonsuojelutavoitteiden
25508: teiskunnallisten kulttuuri- ja virkistystarpeiden toteuttaminen, olisi aina huolehdittava siitä,
25509: tyydyttämiseen, kun taas haitat koskevat pai- että yleisen edun takia toteutettavasta luonnon-
25510: kallisen väestön perustarpeita, työllisyys- ja toi- suojelusta kehitysalueiden väestölle aiheutuvat
25511: meentulomahdollisuuksia. Lisäksi on muistet- haitat ja edun menetykset korvataan yhteiskun-
25512: tava, että alueellisten erojen tasaamiseen pyr- nan toimesta kehitysalueiden väestön hyväksy-
25513: kivä kehitysaluepolitiikka on maassamme vasta mällä tavalla.
25514: alkuun pääsemässä, eikä olisi varmasti tarkoi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
25515: tuksenmukaista tehdä muilla yhteiskunnallisen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25516: elämän alueilla vastakkaiseen suuntaan vaikut-
25517: tavia päätöksiä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25518: Ympäristönsuojelun neuvottelukunta onkin sellaisen järjestelmän luomiseksi, jonka
25519: hiljattain Lieksanjoen Siikakosken ja Pudaskos- kautta valtakunnallisesti merkittävien
25520: ken voimalaitoshankkeista antamassa lausunnos- luonnonsuojeluhankkeiden toteuttamisen
25521: saan korostanut yleisenä periaatteena, että "val- yhteydessä kehitysalueiden väestölle
25522: takunnallisesti merkittäviä luonnonsuojeluhank- aiheutuvat haitat korvataan yhteiskun-
25523: keita toteutettaessa ei niistä aiheutuvia vaikeuk- nan toimesta tavalla, jonka alueen väestö
25524: sia ja haittoja tulisi sälyttää paikallisen väestön hyväksyy.
25525: kannettaviksi". Edelleen samassa lausunnossa
25526: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
25527:
25528: Rauno Korpinen. Heikki Mustonen.
25529: 1897
25530:
25531: VII,ll8.- Toiv.al. n:o 953.
25532:
25533:
25534:
25535:
25536: Kortesalmi ym.: Kainuun vesien monikäytön kokonaissuunnitel-
25537: man laatimisesta.
25538:
25539:
25540: E d u s k u n n a 11 e.
25541:
25542: Keski-Euroopassa on todettu, että hoidet- tus ja matkailu, jotka Kainuussakin tehostu-
25543: tuna asianmukaisesti yksi vesihehtaari tuottaa vat jatkuvasti.
25544: ravintoa ja tuloja enemmän kuin yksi pelto- Kaiken kaikkiaan Kainuun arvokkaisiin ve-
25545: hehtaari. Kun esim. maamme kehitysalueisiin siin kohdistuvat useiden eturyhmien odotukset
25546: kuuluvassa Kainuussa on noin 10 000 järveä ja paineet. Kuitenkin maakunnan vesien käy-
25547: ja lampea, joiden yhteinen pinta-ala on noin tön ajanmukainen ja tulevaisuuteen tähtäävä
25548: 270 000 hehtaaria, on täällä siis valtava pää- kokonaissuunnitelma puuttuu. Tällainen on
25549: omareservi käyttämättä väestön toimeentulon välttämätön arvokkaiden vesien järkiperäisen
25550: hyväksi, työtilaisuuksien luomiseksi ja maakun- monikäytön kannalta, jotta eri etupiirien toi-
25551: nan autioitumisen estämiseksi. veet ja tavoitteet voitaisiin ottaa nyt ja tule-
25552: Mutta kalatalous ja kalastus on vain osa vaisuudessa oikeudenmukaisesti ja kaukonäköi-
25553: vesistöjen nykyaikaisesta monikäytöstä. Rasit- sesti huomioon.
25554: tavatbao vesistöjä voimatalous säännöstelyineen, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25555: puutavaran uitot sekä teollisuuden ja asutuk- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25556: sen aiheuttamat saasteet, mahdollisesti myös muksen,
25557: maa- ja metsätalouden lannoiteaineiden valu- että hallitus ryhtyisi kiireesti laadi-
25558: mat. Lisäksi vesien suojelun ja rantamaisemien tutlamaan Kainuun vesien monikäytön
25559: hoidon kannalta on mainittava myös Ioma-asu- kokonaissuunnitelmaa.
25560: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
25561:
25562: J. Juhani Kortesalmi. Aune Mänttäri. Hannes Volotinen.
25563: Rainer Lemström. Arttur Niemelä. Kalevi Remes.
25564: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
25565:
25566:
25567:
25568:
25569: 238 156/72
25570: 1898
25571:
25572: Vll,119.- Toiv.al. n:o 954.
25573:
25574:
25575:
25576:
25577: Kortesalmi ym.: Kalastus- ja saasteasiantuntijajäsenten lisäämi-
25578: sestä vesioikeuksiin.
25579:
25580:
25581: E d u s k u n n a 11 e.
25582:
25583: Pohjois-Suomesta on kuulunut kansalaisten me kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
25584: valituksia sen johdosta, että ainakaan sikäläi- toivomuksen,
25585: sessä Pohjois-Suomen vesioikeudessa ei ole ka-
25586: lastusasiantuntijajäsentä eikä myöskään nyky- että hallitus kiireesti ryhtyisi toi·
25587: tilanteen vaatimaa saasteasiantuntijajäsentä. miin kalastusasiantuntijajäsenten ja saas-
25588: Koska sekä kalastajien edut on turvattava että teasiantuntijajäsenten lisäämiseksi niihin
25589: myös saasteasioiden tuntemus on välttämä- maamme vesioikeuksiin, joista sellaiset
25590: töntä nykyaikaisissa oikeustoimissa, ehdotam· jäsenet puuttuvat.
25591: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
25592:
25593: J. Juhani Kortesalmi. Arttur Niemelä.
25594: Rainer Lemström. Hannes Volotinen.
25595: Mikko Vainio. Kalevi Remes.
25596: Aune Mänttäri. Pekka Vennamo.
25597: 1899
25598:
25599: VII,l20.- Toiv.al. n:o 955.
25600:
25601:
25602:
25603:
25604: Kortesalmi ym.: Koillis-Pohjanmaan vesien monikäytön koko-
25605: naissuunnitelman laatimisesta.
25606:
25607:
25608: E d u s k u n n a II e.
25609:
25610: Koillis-Pohjanmaan - Kuusamon, Posion, nen ovat myös sekä ajankohtaisia että myös
25611: Taivalkosken ja Pudasjärven - vesistöt ovat jo tulevaisuuden ongelmia näiden vesien osalta.
25612: ikimuistoisista ajoista asti olleet laadultaan Edelleen on mainittava myös loma-asutus ja
25613: maamme parhaita arvokalavesiä. Näiden ve- matkailu.
25614: sien järkevästi suunniteltu hoito ja käyttö mer- Kaiken kaikkiaan Koillis-Pohjanmaan arvok-
25615: kitsisi suurta taloudellista voimanlähdettä koko kaisiin vesistöihin kohdistuvat useiden intressi-
25616: maakunnalle ja sillä olisi myös valtakunnallista ryhmien odotukset ja paineet. Kuitenkin maa-
25617: merkitystä työn ja toimeentulon turvaajana tu- kunnan vesien käytön kokonaissuunnitelma
25618: hansille ihmisille. puuttuu. Tällainen on välttämätön arvokkai-
25619: Perinnäisen verkko-, nuotta- ja virkistyskalas- den vesien järkiperäisen monikäytön kannalta,
25620: tuksen lisäksi myös nykyaikainen kalanviljely jotta eri etupiirien toiveet ja tavoitteet voitai-
25621: ja allaskalankasvatus on aivan viime vuosina siin ottaa nyt ja tulevaisuudessa oikeudenmu-
25622: ripeästi saanut alueella jaiansijaa, ei kuitenkaan kaisesti huomioon.
25623: täysin ilman ristiriitoja luonnonvesistä kalasta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25624: vien kanssa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25625: Myös voimatalous on vallannut eräitä vesi- muksen,
25626: alueita vaikkakin suurimmat uhkat, valtajär-
25627: vien säännöstelemisen ja vesienkääntämisen että hallitus ryhtyisi kiireesti laadi-
25628: suunnitelmat, ovatkin nyt ainakin toistaiseksi tutlamaan Koillis-Pohjanmaan vesien
25629: haudattuina. Puutavaran uitto sekä teollisuu- monikäytön kokonaissuunnitelmaa.
25630: den ja asumisen aiheuttama vesien saastumi-
25631: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
25632:
25633: J. Juhani Kortesalmi. Arttur Niemelä.
25634: Rainer Lemström. Hannes Volotinen.
25635: Mikko Vainio. Kalevi Remes.
25636: Aune Mänttäri. Pekka Vennamo.
25637: 1900
25638:
25639: Vll,121.- Toiv.al. n:o 956.
25640:
25641:
25642:
25643:
25644: Kortesalmi ym.: Menetettyjen vesialueiden korvaamisesta iiläi-
25645: sille kalastajille.
25646:
25647:
25648: E d u s k u n n a 1 ~ e.
25649:
25650: Iin pitäjässä Iijoki-suuhun rajoittuvalla meri- on näiden syiden johdosta kymmenille ammat-
25651: alueella ovat Maakrunni, Ulkokrunni ja Kraa- tikalastajille ja sadoille omatarvekalastajille
25652: sukka -nimiset saaret sekä lukuisa joukko pie- aiheutunut kohtalokas elinkeinonmenetys ja
25653: nempiä kareja ja luotoja. Nämä saaret vesi- osatoimeentulon menetys. Kun melkein vie-
25654: alueineen pakkolunastettiin suurelta osin ns. ressä olevat Ulkokrunnin, Maakrunnin ja Kraa-
25655: Maakrunni-säätiön haltuun luonnonsuojelu- sukan saaret vesialueineen ovat edelleenkin ka-
25656: alueiksi 1930-luvun alkupuolella. lastajille kiellettyä aluetta, on tätä radikaalisti
25657: Ennen pakkolunastusta näillä saarilla oli Iin muuttuneissa olosuhteissa pidettävä kohtuutto-
25658: manttaalinomistajille suuri merkitys karjan mana. Näiden syiden johdosta ehdotamme kun-
25659: korsirehun hankintapaikkana. Samoin Iin seu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25660: dun ammatti- ja omatarvekalastajille saarilla muksen,
25661: oli arvokkaina ja tuottoisina merikalastuspaik-
25662: koina ja kalastajien kausiasuinpaikkoina suuri että hallitus kiireesti ryhtyisi tozmun
25663: merkitys. iiläisille kalastajille aiheutuneiden va-
25664: Koska voimalaitosten rakentaminen Iijokeen hinkojen korvaamiseksi ja ainakin osan
25665: on suuresti tuhonnut kalakantaa ja siten Iijoki Maakrunni-säätiön omistamista vesi-
25666: kalastusvetenä on menettänyt merkityksensä ja alueista palauttamiseksi kalastustarkoi-
25667: kun myös Iijoki-suun läheinen merialuekin on tuksiin.
25668: teollisuusjätteiden johdosta suuresti saastunut,
25669: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
25670:
25671: J. Juhani Kortesalmi. Pekka Vennamo.
25672: Lauri Linna. Hannes Volotinen.
25673: Aune Mänttäri. Heikki Kainulainen.
25674: Rainer Lemström. Arttur Niemelä.
25675: Kalevi Remes.
25676: 1901
25677:
25678: VII,122.- Toiv.al. n:o 957.
25679:
25680:
25681:
25682:
25683: Kortesalmi ym.: Oulujärven suojelemisesta saasteilta ja veden-
25684: säännöstelybaitoilta.
25685:
25686:
25687: E d u s k u n n a II e.
25688:
25689: Oulujärven rantojen paikalliset asukkaat, ja vesien saastumista vastaan. Vesiä, niiden
25690: kesäasukkaat ja seudulla kulkevat matkailijat nykytilaa ja tulevaa käyttöä on tarkasteltava
25691: ovat viime vuosina joutuneet kärsimään suu- kokonaisvaltaisesti kaikkien vesiä tarvitsevien
25692: rista vaikeuksista ja ongelmista. Teollisuuden, ja niitä käyttävien eturyhmien ja kansalaispii-
25693: varsinkin Kajaani Osakeyhtiön, laskemat jäte- rien kannalta, ei suinkaan vain teollisuuden ja
25694: vedet ovat suuresti saastuttaneet Oulujärveä, voimatalouden välittömän taloudellisen voiton
25695: vähentäneet sen kalakantaa ja vaikeuttaneet kannalta.
25696: kalastusta. Saastuminen on vähentänyt myös Edellä esitettyihin vakaviin ongelmiin viita-
25697: rantamaiden tonttien arvoa ja loma-asutuksen ten ja kun juuri Oulujärven saastuminen ja
25698: halukkuutta hakeutua järven rantamaisemiin. vedensäännöstely on Pohjois-Suomen vaikeim-
25699: Mutta ei tässä kaikki. Toinen jokapäiväinen pia ja haittaa lukuisia kansalaisryhmiä ja elin-
25700: haitta ranta-asukkaille on Oulujärven vedenpin- keinonhaaroja, ehdotamme kunnioittavasti edus-
25701: nan säännöstely voimatalouden tarvetta varten. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25702: Jopa viisi vuotta on Oulujärven pinta saatta-
25703: nut olla niin alhaalla, että satoja hehtaareja että hallitus viivytyksiltä ryhtyisi
25704: järvenpohjaa on tullut kuiville. Tämä aiheut- kaikin sen käytettävissä olevin keinoin
25705: taa varsinkin matalilla rannoilla asukkaille suojelemaan Oulujärven ympäristön am-
25706: suurta haittaa rannasta vesille lähdettäessä ja matti-, omatarve- ja virkistyskalastajia
25707: muutenkin vesillä kuljettaessa. Edelleen pinnan ja muuta asujamistoa ja matkailijoita
25708: alhaalla pitäminen on aiheuttanut leväkasvilli- suurteollisuuden ja voimatalouden ai-
25709: suuden lisääntymistä ja siten lisää saastumista. heuttamatta Oulujärven saastumiselta
25710: Näin ei voi loputtomiin jatkua. Vesikysy- ja vedensäännöstelyn haitailta ja poista-
25711: mykset ovat nyt ja tulevaisuudessa mitä tär- maan kiireesti mahdollisimman monia
25712: keimpiä koko Suomessa. Taloudellisen voiton järveä rasittavia haittatekijöitä.
25713: tavoittelu ei saa olla esteenä taistelussa luonnon
25714: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
25715:
25716: J. Juhani Kortesalmi. Aune Mänttäri.
25717: Rainer Lemström. Hannes Volotinen.
25718: Mikko Vainio. Kalevi Remes.
25719: Pekka Vennamo.
25720: 1902
25721:
25722: VII,123.- Toiv.al. n:o 958.
25723:
25724:
25725:
25726:
25727: Kortesalmi ym.: Oulun seudun vesialueiden saastetorjunnan te-
25728: hostamisesta.
25729:
25730:
25731: E d u s k u n n a II e.
25732:
25733: Teollisuuden ja asumisjätteiden aiheuttama Saastevahinkojen aiheuttajiksi Oulun seu-
25734: yhä lisääntyvä vesien saastuminen lukuisissa dulla on todettu Maataloushallituksen Vesien-
25735: osissa maata on johtanut yhteiskuntamme suojelutoimiston, Oulun maanviljelysinsinööri-
25736: uhkaavaan tilanteeseen. Näin on käynyt mm. piirin, Oulun yliopiston, eräiden laitosten sekä
25737: Oulun seudulla. yksityisten tutkijoiden kemiallis- limnologisissa
25738: Syyskesän 1969 katastrofimaiset saastevahin- tutkimuksissa Typpi Oy, Oulu Oy, Toppila
25739: got Oulujoki-suussa ja Perämeren rannikko- Oy sekä Oulun kaupunki. Oikeuskanslerin-
25740: alueella olivat seudun ammattikalastajille ar- virastoon 15. kesäkuuta 1970 jätetystä tätä asiaa
25741: violta noin 650 000 markkaa. Tämä summa koskevasta kantelusta ja sen liitteistä selviää,
25742: on yksityisten kalastajien, kalastajajärjestöjen kuinka likaajaosapuolten ja kalastajaosapuolen
25743: ja kalastuskuntien arvio menetetystä saaliista, välinen korvauskysymys on ollut vaikea ja
25744: työajasta, pyydysten vahingoittumisesta sekä kuinka kalastajat ovat tunteneet jääneensä kär-
25745: pyydyksiin sidotun pääoman pakollisesta käyt- simään kohtuutonta vahinkoa ja tunteneet tur-
25746: tämättä jäämisestä. Rahaksi arvioimatta on vattomuutta ja jääneensä lain suojan ulkopuo-
25747: kdkonaan lisäksi mm. se taloudellinen menetys, lelle.
25748: jota kalojen pahan maun ja siitä johtuvan kala- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25749: kaupan tyrehtymisen johdosta yhä edelleen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25750: ammattikalastajille aiheutuu. Tunnettua myös muksen,
25751: on, että suuren yleisön keskuuteen syntyneet
25752: kuluttaja-asenteet vaikuttavat haitallisesti vielä :että hallitus ryhtyisi kaikin sen käy-
25753: vuosikausia ja ovat työläästi muutettavissa tettävissä olevin keinoin suojelemaan
25754: (vertauksen vuoksi mainittakoon esim. marga- Oulun ympäristön ammatti-, omatarve-
25755: riinin menekin huomattava lasku 1960-luvun ja virkistyskalasta;ia ja muuta asujamis-
25756: alussa). Edelleen Jaskelmista on jätetty koko- toa suurteollisuuden ja asutuksen aiheut-
25757: naan pois tuhansille omatarve- ja virkistys- tamatta Oulun seudun vesialueiden saas-
25758: kalastajille aiheutuneet menetykset. tumiselta.
25759: Helsingissä 11 päivänä helm~kuuta 1972.
25760:
25761: J. Juhani Kortesalmi. Aune Mänttäri.
25762: Rainer Lemström. Hannes Volotinen.
25763: Mikko Vainio. Kalevi Remes.
25764: Pekka Vennamo.
25765: 1903
25766:
25767: VII,124.- Toiv.al. n:o 959.
25768:
25769:
25770:
25771:
25772: Kortesalmi ym.: Petoeläintuhojen estämisestä ja korvaamisesta.
25773:
25774:
25775: E d u s k u n n a 11 e.
25776:
25777: Muuttuvassa yhteiskunnassamme eri eturyh- jamiston petoeläinhankaluudet ja -vahingot.
25778: mien käsitykset ja pyrkimykset törmäävät Siksi ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
25779: usein vastakkain. Tästä on ollut viime vuosi- toivomuksen,
25780: kymmeninä yhtenä esimerkkinä asennoituminen
25781: maamme suuriin {uonnonvaraisiin petoeläimiin. että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
25782: Erityisesti Pohjois-Suomen itäosissa kuten Kai- poro- ja kotieläintalouden tasapuoliseksi
25783: nuussa ja Koillis-Pohjanmaalla sekä Lapissa, ja oikeudenmukaiseksi suojelemiseksi
25784: ovat petoeläimet edelleenkin haittana ja vaa- petoeläimillä ja ennen kaikkea petova-
25785: rana väestön poro- ja kotieläintaloudelle. Toi- hinkojen asialliseksi korvaamiseksi Poh-
25786: saalta maamme ja muunkin Euroopan luon- jois-Suomen väestölle, ja että hallitus
25787: nonsuojelupiirit ovat toistuvasti korostaneet, myös erityistoimenpitein huolehtisi Poh-
25788: kuinka tärkeätä on nyky- ja jälkipolville säilyt- jois-Suomen petokannan riittävästä su-
25789: tää ja suojella Suomen korpien suuria petoeläi- pistamisesta petoeläimiä kuitenkaan ko-
25790: miä, jotta me suomalaisetkin voisimme ansaita konaan hävittämättä, jolloin olisi otet-
25791: eurooppalaisen kulttuurikansan arvonimen. tava huomioon sekin tosiasia, että itä-
25792: Lainsäädäntömme onkin voittopuolisesti otta- rajan takaisista Neuvostoliiton asumat-
25793: nut huomioon petoeläinten suojelun, mutta tomista selkosista tulee Suomen puolelle
25794: jättänyt vähemmälle huomiolle paikallisen asu- jatkuvasti uutta petoeläintäydennystä.
25795: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
25796:
25797: J. Juhani Kortesalmi. Hannes Volotinen.
25798: Aune Mänttäri. Arttur Niemelä.
25799: Pekka Vennamo. Lauri Linna.
25800: Rainer Lemström. Kalevi Remes.
25801: 1904
25802:
25803: VII,125.- Toiv.al. n:o 960.
25804:
25805:
25806:
25807:
25808: Kortesalmi ym.: Pohjois-Iin Hiastinlahden ruoppaamisesta.
25809:
25810:
25811: E d u s k u n n a 11 e.
25812:
25813: Nelostietä parannettaessa 1960-luvun alussa Paikallisen väestön vaatimuksesta TVL on
25814: suljettiin Iijoessa Pohjois-Iin kylässä ns. Hias- tutkinut lahden ruoppaamismahdollisuuksia si-
25815: tinhaara tiepenkereellä. Tällöin estyi Iijoen ve- ten, että saataisiin kulkukelpoinen veneväylä
25816: den virtaus tulva-aikana Hiastinlahteen. Koska lahden pohjukkaan asti. Tutkimuksia on tehty
25817: lahti on useita kilometrejä pitkä ja matala ja monena vuonna ja monesti on luvattu ryhtyä
25818: kun tulvavesi ei sitä enää huuhtele keväisin, toimiinkin, mutta näkyvää jälkeä ei ole vielä
25819: on lahti vuosien kuluessa nopeasti entisestään- syntynyt. Edellä esitettyihin seikkoihin perus-
25820: .kin mataloitunut. Kun vesikään ei enää mata- tuen ja kun asialla on suuri paikallinen merki-
25821: lassa lahdessa pääse riittävästi vaihtumaan, on tys, ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan
25822: lahden peräpuoli ruvennut lisäksi saastumaan. hyväksyttäväksi toivomuksen,
25823: Madaltumisen seurauksena on myös veneillä
25824: kulku vaikeutunut, ja talvisin on kaloja alka- että hallitus pikaisesti kiirehtisi Poh-
25825: nut kuolla lahden jäätyessä paikoin pohjaan jois-Iin Hiastinlahden ruoppaamista.
25826: saakka.
25827: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
25828:
25829: J. Juhani Kortesalmi. Pekka Vennamo.
25830: Lauri Linna. Hannes Volotinen.
25831: Aune Mänttäri. Heikki Kainulainen.
25832: Rainer Lemström. Arttur Niemelä.
25833: Kalevi Remes.
25834: 1905
25835:
25836: VII,126.- Toiv.al. n:o 961.
25837:
25838:
25839:
25840:
25841: Koskenniemi ym.: Kuntien Valtionavustusennakoiden säännölli-
25842: sestä maksatuksesta.
25843:
25844:
25845: E d u s k u n n a 11 e.
25846:
25847: Maamme syrjäisten ja vähävaraisten kuntien siin samoin perustein niin, että kaikki avus-
25848: taloudelliset vaikeudet kasvavat jatkuvasti. tukset maksettaisiin ennakkona täsmälleen mää-
25849: Eräiden kuntien maksuvalmius on monista syistä rättynä ajankohtana eikä kuten tähän saakka
25850: lähes olematon. Niinpä eräät kunnat joutuvat- miten sattuu.
25851: kin hoitamaan taJ.outensa vekselien ja muiden Tällaiseen järjestelyyn siirtyminen toisi var-
25852: lyhytaikaisten luottojen varassa. Kun lyhytai- memman pohjan kuntien asioidenkin hoidolle,
25853: kaistenkin luottojen saanti on kiristyneen raha- jolloin myös kunnat voisivat välttyä omalta
25854: tilanteen johdosta vaikeaa, tietää se sitä, ettei osaltaan määräaikojen tinkimisistä ja myöhäs-
25855: useimmissa kunnissa voida suorittaa säännölli- tymiskorkojen suorittamisesta. Ei ole oikein,
25856: sesti maksuja. Näistä syistä johtuen mm. kun- että kuntia kiristetään valtion toimesta säätä-
25857: nan viranomaiset tällaisissa kunnissa ovatkin mällä erilaisia maksu- ym. velvoitteita kunnille,
25858: ylikuormitettuja ylimääräisillä huolil:la ja vai- kun vastaavasti ei huolehdita siitä, että valtion
25859: keuksilla. suoritukset kunnille ovat tiukasti sidottuja mää-
25860: Nykyinen valtionapusysteemi takaa kunnille räaikoihin.
25861: erilaisia korvauksia ja avustuksia, joiden mak- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25862: saminen tapahtuu kuitenkin mitä erilaisimmalla nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25863: tavalla ja aikoina. Mm. koulu- ja sairaalamenot, muksen,
25864: jotka useimmissa maalaiskunnissa muodostavat
25865: pääasiallisimman menon, maksetaan kovin eri että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25866: tavoin. Kuntien maksuvalmiuden parantamiseksi kuntien valtionavustuksista tulevien en-
25867: ja tehostamiseksi olisi välttämätöntä, että kaikki nakoiden säännönmukaiseen ja määrä-
25868: valtiolta tulevat maksut ja saamiset suoritettai- aikana tapahtuvaan maksatukseen.
25869: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
25870:
25871: Niilo Koskenniemi. Matti Järvenpää. Anna-Liisa Tiekso.
25872: Pekka Salla. Anna-Liisa Jokinen. Siiri Lehmonen.
25873: Veikko Salmi. Lauha Männistö. Heimo Rekonen.
25874: Kauko Tamminen. Kaisu Weckman. 1.-C. Björklund.
25875: Heikki Mustonen. Pauli Räsänen. Mirjam Tuominen.
25876: Rauno Korpinen. Aarne Pulkkinen. Kalevi Kivistö.
25877: Aarne Koskinen.
25878:
25879:
25880:
25881:
25882: 239 156/72
25883: 1906
25884:
25885: Vll,127.- Toiv.al. n:o 962.
25886:
25887:
25888:
25889:
25890: Koskenniemi ym.: Tornion- ja Muonionjoen sivuvesistöjen uitto-
25891: ja patolaitteiden poistamiseen ja perattujen koskien entisöi-
25892: miseen tarvittavasta määrärahasta.
25893:
25894:
25895: E d u s k u n n a 11 e.
25896:
25897: Eduskunta hyväksyi 10. 12. 1971 Tornion- ja Nyt, jolloin Tornion- ja Muonionjoki virtaa-
25898: Muonionjokea koskevan rajajokisopimuksen. vat vapaana sivuvesistöineen, olisi kalakannan
25899: Tämä merkitsi käytännössä mm. sitä, että n. luonnolliselle ja keinolliselle lisäämiselle puh-
25900: puolivuosisataa sitten aloitettu irtouitto lope- taissa vesissä mitä edullisimmat olosuhteet
25901: tetaan kokonaan mainitussa rajajoessa. Jo muu- edellyttäen, että kaikki uittolaitteet tarkoin hä-
25902: tama vuosi ennen tätä on Tornion- ja Muonion- vitetään, samoin peratut kosket entisöidään.
25903: jokien sivuvesistöissä Suomen puolella lopetettu Tällaisiin toimenpiteisiin olisi kiinnitettävä en-
25904: uitto kaikissa joissa ja puroissa. tistä vakavampaa huomiota ja pyrittävä kala-
25905: Tornion- ja Muonionjoen merkitys koko Poh- kantaa lisäämään, jotta matkailua ja paikallisten
25906: jois-Suomen puhdasvesisimpänä vesistönä, ni- asukikaiden viihtyvyyttä ja toimeentulomahdol-
25907: menomaan arvokalojen kutujokena, on täysin lisuuksia voidaan tuntuvasti kehittää ja paran-
25908: korvaamaton. Myös näiden jokien sivuvesistöt taa.
25909: ovat arvokalojen asuin- ja kutupaikkoja. Niitä Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
25910: on lukematon määrä pienempiä ja isompia jo- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25911: kia ja puroja. Kun irtouittoa on harjoitettu aika-
25912: naan Jiihes kaikissa merkittävimmissä puroissa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25913: ja joissa, joissa myös arvokala viihtyy, on niihin menpiteisiin määrärahan myöntämiseksi
25914: rakennettu mitä erilaisimpia uittolaitteita ja uit- Tornion- ja Muonionjoen sivuvesistöissä
25915: topatoja. Kaikki nämä laitteet on uiton lopetta- olevien uitto- ja patolaitteiden poistami-
25916: misen jälkeen jätetty korjaamatta. Paitsi että seen sekä perattujen koskien entisöimi-
25917: nämä uittolaitteet estävät luonnollisen kala- seen.
25918: kannan lisääntymisen ja viihtymisen, tekevät
25919: sen mahdottomaksi myös jokien perkaukset,
25920: jotka aikanaan uittoa varten suoritettiin.
25921: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
25922:
25923: Niilo Koskenniemi. Pekka Salla. Anna-Liisa Tiekso.
25924: 1907
25925:
25926: VII,128.- Toiv.al. n:o 963.
25927:
25928:
25929:
25930:
25931: Koskinen ym.: Asema- ja rakennuskaavojen muutosta koskevan
25932: alistusjärjestelmän tarkistamisesta.
25933:
25934:
25935: Ed u s k u n n a II e.
25936:
25937: Kunnallishallinnon tehokasta toimintaa häi- jestelmää keventää siten, että alempiasteiset ja
25938: ritsee osin joko kokonaan tarpeeton tai yleisesti yksityiskohtaisemmat kaavamuutokset alistettai-
25939: ainakin turhan moniasteinen päätösten alista- siin ainoastaan lääninhallitusten käsittelyyn.
25940: misjärjestelmä. Suunnittelu- ja rakennustoimin- Puheena olevien ratkaisujen Juonnekin tukee
25941: nassa nämä epäkohdat ovat selvästi havaitta- päätösvallan siirtämistä elimille, joilla on suu-
25942: vissa. Esimerkiksi kaavoitustoimi hidastuu ja vai- rempi paikallinen tuntemus.
25943: keutuu huomattavasti tällaisen alistusjärjestel- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
25944: män vuoksi. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25945: Askeleena tarpeettoman alistusjärjestelmän
25946: poistamiseen ja sitä kautta myös kunnallisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25947: itsehallinnon laajentamiseen olisi suoritettava asema- ja rakennuskaavojen muutosta
25948: toimenpiteitä, joilla menetelmiä nykyiseltä poh- koskevan alistusjärjestelmän tarkistami-
25949: jalta voitaisiin yksinkertaistaa. Kun nykyisin seksi niin, että po. asioissa alistusviran-
25950: seutu- ja yleiskaavojen ohella myös asema- ja omais~na tulisi toimimaan ministeriön
25951: rakennuskaavojen kaikki muutokset menevät si;aan ·lääninhallitukset.
25952: ministeriön vahvistettaviksi, voitaisiin tätä jär-
25953: Helsingissä 3 päivänä helmrkuuta 1972.
25954:
25955: Aarne Koskinen. Toivo Åsvik.
25956: Irma Rosnell. Mirjam Tuominen.
25957: Pentti Liedes. Heimo Rekonen.
25958: 1908
25959:
25960: Vll,l29.- Toiv.al. n:o 964.
25961:
25962:
25963:
25964:
25965: Koskinen ym.: Lainsäädännön aikaansaamisesta palotoimen kus-
25966: tannusten suorittamiseksi vakuutusyhtiöiltä perittävillä mak-
25967: suilla.
25968:
25969:
25970: E d u s k u n n a 11 e.
25971:
25972: Kuntien velvollisuutena on palolain mukaan Jotta palovakuutusyhtiöt eivät voisi siirtää
25973: huolehtia palotoimen kustannuksista. Valtion kustannuksia vakuutuksenottajien kannettavak-
25974: tulo- ja menoarvioon otetuista määrärahoista si, olisi yhtiöt velvoitettava suorittamaan val-
25975: voidaan kunnille myöntää lainaa ja avustusta tiolle veronluonteisena maksuna vuosittain mää-
25976: rakennusten ja raskaan palokaluston hankintaan, räprosentti rahastoidusta pääomastaan sekä, jot-
25977: mutta ei kuitenkaan enempää kuin lainana tei rahastoja pienentämällä voitaisi kiertää mak-
25978: 70 % ja avustuksena 50 % kustannuksista. Pa- sua, sisäasiainministeriön vuosittain vahvistama
25979: lokunnan käyttömenoihin ja palkkoihin ei lai- määrä, joka laskettaisiin liikevaihdon perus-
25980: naa eikä avustusta anneta. Lisäksi voivat kunnat teella. Valtio jakaisi kertyneet varat vuosittain
25981: saada palosuojelurahastosta lainoja ja avustuk- kunnille siten, että kaikki palotoimen kustan-
25982: sia. Tähän rahastoon kerätään varat vakuutuk- nukset tulisivat korvatuiksi. Ylimenevä osa tai
25983: senottajHta, mutta määrä on melko pieni eikä vajaus voitaisiin ottaa huomioon seuraavan vuo-
25984: rahaston varoja käytetä tavanmukaisiin kustan- den maksua vahvistettaessa.
25985: nuksiin, vaan "palosuojelun edistämiseen". Palosuojelurahasto voitaisiin tämän jälkeen
25986: Kun palokuntien toiminnasta samoin kuin tarpeettomana lakkauttaa ja valtiokin vapau-
25987: muustakin palotoimesta koituu päähyöty vakuu- tuisi suorittamasta kunnille avustuksia ja lai-
25988: tusyhtiöille, joiden maksettavat korvaukset voi- noja palotoimen hankintoja varten.
25989: daan tehokkaan palotoimen avulla pitää vähäi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25990: sinä, on johdonmukaista, että vakuutusyhtiöt kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25991: veivoitetaan kustantamaan kunnille kaikki palo-
25992: toimen hoitamisesta aiheutuvat menot. Nykyi- että hallitus kiireellisesti antaisi Edus-
25993: sin nämä kustannukset peritään kuntalaisilta ve- kunnalle esityksen -laiksi palotoimen
25994: roina, jolloin myös ne, jotka eivät omista kiin- kustannusten suorittamisesta vakuutus-
25995: teätä omaisuutta, joutuvat osallistumaan rahoi- yhtiöiltä perittävillä maksuilla.
25996: tukseen.
25997: Helsingissä 6 päivänä helmi'kuuta 1972.
25998:
25999: Aarne Koskinen. Pauli Puhakka. Mirjam Tuominen.
26000: 1909
26001:
26002: VII,l30.- Toiv.al. n:o 965.
26003:
26004:
26005:
26006:
26007: Koskinen ym.: Tärkeimpien kunnallisten virkojen täyttämisestä
26008: määräajaksi.
26009:
26010:
26011: E d u s k u n n a 11 e.
26012:
26013: Viimeisen vuosikymmenen aikana on kuntien Nyt kuitenkin kunnallisvaltuustoilta ja
26014: ja kuntainliittojen tehtävämäärä suuresti kasva- muilta toimialastaan vastuussa olevilta sekä
26015: nut. Tämä kehitys on johtanut kunnallisten asianomaisen virkailijan valinnan suorittaneilta
26016: virkailijoiden määrän huomattavaan lisääntymi- elimiltä puuttuu keinoja valvoa alaistensa vi-
26017: seen. Sen seurauksena on luottamusmiesten pää- ranhaltijain työtä. Kunnalliset määräykset ja
26018: täntävalta suhteellisesti vähentynyt. virkasääntöjen säädökset eivät vastaa muuttu-
26019: Kunnallisten hallintotehtävien tehokas hoito neita olosuhteita, ne tekevät monista virkamie-
26020: edellyttää, että tehtäviä suorittavat virkailijat histä käytännössä erottamattomia, vaikka laki
26021: ovat suoraan vastuussa heidät valinneelle kun- sisältääkin muodollisen mahdollisuuden virkai-
26022: nalliselle elimelle. Nykyisin tämä vastuu on lijan erottamiseen.
26023: monien johtavien viranhaltijain osalta osittain Nämä olosuhteet ovat johtaneet virkavaltais-
26024: muodollinen. Valtuusto voi valita yksinkertai- tumisen kasvamiseen kunnallisilla toimialoilla.
26025: sella äänten enemmistöllä kaupungin-, kauppa- Siitä on ollut seurauksena kunnallisen palve-
26026: lan- tai kunnanjohtajan, mutta jos hänet aiot- lun tehon heikkeneminen ja Juottamusmiesten
26027: taisiin virheiden tai kykenemättömyyden takia merkityksen vähentyminen. Tilanteen paranta-
26028: erottaa virastaan, tarvittaisiin erottamiseen kol- miseksi olisi tarpeellista muuttaa kunnallislakia
26029: men neljänneksen enemmistön lisäksi vielä lää- niin, että tärkeimmät kuntien ja kuntainliitto-
26030: ninhallituksen vahvistus. Monien muidenkin jen virat täytettäisiin määräajaksi. Järjestely ei
26031: johtavien viranhaltijain kohdalla on vastaavia johtaisi kyvykkäiden ja tehtäviään tunnollisesti
26032: alistusmääräyksiä erottamiseen nähden. Viime hoitavien viranhaltijain vaihtumiseen, koska hei-
26033: vuosina on eräissä kunnissa syntynyt vaikeasti dät voitaisiin valita toimikautensa päätyttyä
26034: selvitettäviä erimielisyyksiä valtuustojen ja joh- uudeHeen virkaansa. Sen sijaan kyvyttömät ja
26035: tavien virkamiesten välillä. Asioiden hoito on tehtäviinsä soveltumattomat henkilöt voitaisiin
26036: vaikeutunut, kun nämä virkamiehet eivät ole tarpeen vaatiessa erottaa ja he voisivat siirtyä
26037: noudattaneet valtuuston tekemiä päätöksiä eikä tehtäviin, joihin he taipumustensa ja kykyjensä
26038: ole myöskään ollut jäykkien erottamissäännös- puolesta paremmin soveltuvat. Näin voitaisiin
26039: ten takia mahdollisuutta erottaa heitä virastaan. kunnallista palvelua tehostaa ja luottamusmies-
26040: Usein perustellaan johtavien kunnallisvirka- ten vastuuta ja merkitystä lisätä.
26041: miesten palkkausta ja työolosuhteita järjestel- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
26042: täessä ja parannettaessa, että heidät on saatet- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26043: tava työolosuhteissa samaan asemaan yksityisellä
26044: sektorilla talouselämän palveluksessa olevien että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
26045: kanssa. Tämä perustelu pitäisi ottaa huomioon menpiteisiin kunnallislain muuttamiseksi
26046: myös vastuun ja asioiden tehokkaan hoidon niin} että tärkeimmät kunnalliset virat
26047: osalta, ja rinnastus olisi ulotettava myös virka- täytettäisiin määräajaksi.
26048: suhteen irtisanomiseen ja päättämiseen.
26049: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
26050:
26051: Aarne Koskinen. Toivo Asvik.
26052: Irma Rosnell. Mirjam Tuominen.
26053: Pentti Liedes. Heimo Rekonen.
26054: 1910
26055:
26056: VII,131.- Toiv.al. n:o 966.
26057:
26058:
26059:
26060:
26061: Kurppa ym.: Ulkomaanpassin myöntämismenetelmän helpottami-
26062: sesta ulkomailla oleskeleville.
26063:
26064:
26065: E d u s k u n n a 11 e.
26066:
26067: Ulkomaanpassin myöntämisessä on maarays, Menettely ulkomaanpassin saamiseksi pitäisi
26068: että se on allekirjoitettava passin myöntäneen saada joustavammaksi.
26069: viranomaisen läsnäotlessa. Tämä määräys aiheut- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
26070: taa erittäin suuria hankaluuksia ja kustannuk- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26071: sia, esim. esittely-, liike- yms. matkoilla, joissa
26072: matkasuunnitelma odottamatta laajenee maa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26073: han, jossa tarvitaan ulkomaanpassi ei:kä asian- sellaisen ulkomaanpassin myöntämisme-
26074: omaisella ole passia hankittuna. netelmän luomiseksi, että passi voidaan
26075: Nykyaikana annetaan rahaa ja asiapapereita myöntää tai lähettää ulkomailla allekir-
26076: todistamalla henkilöllisyytensä myös vieraalla ioitettavaksi siellä olevan Suomen tai ul-
26077: maalla. komaan viranomaisen luona.
26078: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
26079:
26080: Mauno Kurppa. Mikko Vainio.
26081: 1911
26082:
26083: VII,132.- Toiv.al. n:o 967.
26084:
26085:
26086:
26087:
26088: Kurppa ym.: Yhdyskuntasuunnittelun tavoitteiden ja toteutus-
26089: ten selvittämisestä ja tiedottamisesta.
26090:
26091:
26092: E d u s k u n n a II e.
26093: Maassamme on alettu toteuttaa uutta yhdys- tarkoituksetauta työtä, ja yhteiskunta on jou-
26094: kuntasuunnittelua. Tämä suunnittelu on saa- tunut maksamaan kalliita kustannuksia. Nyky-
26095: nut runsaasti epädemokraattisia piirteitä. Kan- aikana, jolloin pyrkimys on suurempaan demok-
26096: salaiset ovat yleensä jääneet tietämättömiksi ratiaan, on uudessa yhdyskuntasuunnittelussa
26097: suunnittelun kulusta ja tarkoituksista, ennen kehitys kulkenut voimaklkaasti päinvastaiseen
26098: kuin se on liian myöhäistä. Kuntauudistuksen suuntaan.
26099: suunnittelu ja tavoitteet olivat tavallisille kan- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
26100: salaisille hyvin hämäriä, kunnes laajoja pakko- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26101: liitossuunnitelmia alkoi tulla julkisuuteen. muksen,
26102: Kuntauudistuksen suunnittelulain toteuttami-
26103: nen läänintoimikunnissa antoi paljon aiheel- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
26104: lista huomauttamista jo kokoonpanansa ja eh- menpiteisiin että yhdyskuntasuunnitte-
26105: dostustensa radikaalien pakkoluonteisuuksien lun tavoitteet tulisivat selviksi, yhden-
26106: takia. mukaisiksi, kuntalaiset asioista tietoi-
26107: Kaavoitustyö on myös kulkenut epädemok- siksi sekä suunnittelun ja toteutuksen
26108: raattista rataa. Tavoitteet ovat vaihdelleet, oh- kaikki vaiheet demokraattisiksi.
26109: jeet ovat olleet puutteellisia, on tehty paljon
26110: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
26111:
26112: Mauno Kurppa. Mikko Vainio. Rainer Lemström.
26113: 1912
26114:
26115: VII,l33.- Toiv.al. n:o 968.
26116:
26117:
26118:
26119:
26120: Laatio ym.: Valtionapuosuuksien säilyttämisestä entisinä kunta-
26121: muodon muuttuessa.
26122:
26123:
26124: E d u s k u n n a 11 e.
26125:
26126: Kuntamuodon muuttaminen on useimmiten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26127: täysin perusteltua, jotta talousalueelle saadaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26128: syntymään eriasteisia kehityspisteitä. Tästä muksen,
26129: aiheutuu kuitenkin huomattavia lisärasituksia
26130: ja samanaikaisesti valtionapumäärät pienenevät, että hallitus tutkisi mahdollisuutta
26131: jolloin uuden kuntamuodon saanut ei pystykään säilyttää kuntamuotomuutoksissa val-
26132: kehittymään toivotulla tavalla. Tämä este tulisi tionapuosuudet samoina kuin aikaisem-
26133: korjatuksi sillä, että uuteen kuntamuotoon siir- massa kuntamuodossa.
26134: tyvälle jäisivät samat valtionapuosuudet kuin
26135: sillä oli ennen muutosta.
26136: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
26137:
26138: G. Laatio. Eeva Kauppi.
26139: Eero Lattula. Georg C. Ehrnrooth.
26140: Erkki Häkämies.
26141: 1913
26142:
26143: VII,134.- Toiv.al. n:o 969.
26144:
26145:
26146:
26147:
26148: Laine ym.: Kuntien oikeuttamisesta suurten omaisuuksien verot-
26149: tamiseen.
26150:
26151:
26152: E d u s k u n n a 11 e.
26153:
26154: Kuntien menojen kasvaessa on kunnallisvero- roa suuristakaan omaisuuksista eivät ne osal-
26155: tuksen päärasitus entistä raskaampana kohdis- listu niiden kustannusten kantamiseen, jotka
26156: tunut palkkatyöläisiin ja eräisiin pienyrittäjä- kunnille aiheutuvat em. palvelusten järjestä-
26157: ryhmiin. Teollisuudelle myönnetyistä poisto-oi- misestä. Luonteeltaan epäoikeudenmukaisen
26158: keuksista ja muista sen saamista verohelpotuk- kunnallisveron rasitusta voitaisiin jossain mää-
26159: sista johtuu, että teollisuuden maksama suhteel- rin tasoittaa mm. korottamalla sen rajatulon
26160: linen jopa absoluuttinen osuus kunnallisve- määrää, jota pienemmistä tuloista ei kunnallis-
26161: rosta on jyrkästi supistunut. Esim. Wärtsilä- veroa perittäisi. Toisaalta olisi kuntien voitava
26162: Yhtymän Turun Telakka maksoi liikevaihdos- verottaa suuria omaisuuksia ja siten tasata kun-
26163: taan kunnallisveroa vuonna 1959 yli 6 000 000 nallisverorasituksen jakaantumista.
26164: äyriä, mutta 1967 vain vajaat 300 000 äyriä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
26165: Yhtymän palveluksessa olevien kunnallisvero- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26166: rasitus kasvoi mainitun ajan kuluessa n. 2-
26167: 2 1/2 kertaiseksi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26168: Suurten omaisuuksien haltijat pääsevät mo- kunnallisverolainsäädännön muuttami-
26169: nin tavoin nauttimaan kuntien järjestämistä seksi niin, että kunnille annettaisiin oi-
26170: mm. omaisuuden kasvua edistävistä palveluk- keus suurten omaisuuksien verottami-
26171: sista. Koska kunnilla ei ole oikeutta periä ve- seen.
26172: Helsingissä: 4 päivänä helmikuuta 1972.
26173:
26174: Ensio Laine. Heimo Rekonen.
26175: Taisto Sinisalo. Aarne Pulkkinen.
26176:
26177:
26178:
26179:
26180: 240 156/72
26181: 1914
26182:
26183: VII,135.- Toiv.al. n:o 970.
26184:
26185:
26186:
26187:
26188: Laine ym.: Yhteiskuntasuunnittelun keskittämisestä yhteen
26189: suunnitteluelimeen.
26190:
26191:
26192: E d u s k u n n a 11 e.
26193:
26194: Suunnittelua suoritetaan maassamme useilla Lähtökohdaksi tässä uudelleen organisoimisessa
26195: hallinnon tasoilla, kunnissa, lääneissä, keskus- tulisi ottaa se, että pitkän ja lyhyemmän aika-
26196: hallinnossa ja eri yrityksissä. Luontaista tälle välin suunnittelu ulotettaisiin yhteiskuntaelä-
26197: monitasoiselle toiminnalle on, että se ei muo- män kaikille aloille ja että eri tasoilla tehtyjen
26198: dosta mitään selvää kokonaisuutta. Se ei ole suunnitelmien yhteensovittaminen ainakin koko
26199: kokonaisuus yhteiskunnan puitteissa, valtioko- valtakuntaa koskeviita osiltaan tulisi mahdolli-
26200: neiston piirissä, läänin tasolla tai edes kunnan seksi. Tärkeällä sijalla suunnittelua uudistet-
26201: hallinnossa. taessa pitäisi olla myös valtion yritysten kyt-
26202: Päävastuun suunnittelusta talouden ja koko keminen kokonaistaloudellisen suunnittelun
26203: valtion alalla kantaa valtiovarainministeriö, osaksi.
26204: jossa budjettisuunnittelun ohella harjoitetaan Lähtien siitä, että suunnittelusta on muodos-
26205: pitemmän aikavälin suunnittelua, lähinnä juuri tuttava mahdollisimman kokonaisvaltaista ja
26206: budjettisuunnittelun tarpeita silmälläpitäen. tehokasta pitäisi valtion hallinnossa sinne tänne
26207: Toinen valtion suunnittelun kannalta merkit- ripotellut suunnitteluelimet keskittää ja kytkeä
26208: tävä organisaatio on valtioneuvoston kanslia. mahdollisimman lähelle valtioneuvostoa. Suun-
26209: Sen yhteydessä sijaitsevat aluesuunnittelusta nitteluelimen alaisuuteen pitäisi siirtää tilastol-
26210: vastaava valtakunnansuunnittelutoimisto, kehi- linen päätoimista, valtion tietokonekeskus, ta-
26211: tysalueiden neuvottelukunta ja sen sihteeristö, loudellinen suunnittelukeskus ja kehitysaluei-
26212: talousneuvosto ja taloudellinen suunnittelukes- den neuvottelukunnan sihteeristö sekä ympä-
26213: kus sekä ympäristönsuojelun neuvottelukunta ristönsuojelun neuvottelukunnan sihteeristö.
26214: ja sen sihteeristö. Taloudellinen suunnittelukes- Tämän elimen tehtäväksi tulisi myös eri alueilla
26215: kus suorittaa keskipitkän sekä pitkän aikavälin tapahtuvan suunnittelun yhteensovittaminen.
26216: suunnittelua. Ympäristönsuojelun neuvottelu- Suunnittelua uudelleen järjestettäessä tulisi kat-
26217: kunnassa ollaan vasta aloittamassa toimintaa. soa millä tavalla suunnittelusta muodostuisi
26218: Kolmantena suunnittelusta vastaavana elimenä mahdollisimman kansanvaltainen niin, että eri
26219: valtionhallinnossa toimii tilastollinen päätoi- suunnittelun vaiheessa voisivat poliittiset puo-
26220: mista, joka periaatteessa vastaa maan tilastojen lueet ja eri intressiryhmät esittää omat näke-
26221: keruusta ja tilastoinuin suunnittelusta. Näiden myksensä ja tehdä omat ehdotuksensa.
26222: elinten lisäksi valtionhallinnossa toimii suunnit- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
26223: televia viranomaisia lähes jokaisessa keskusvi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26224: rastossa ja ministeriössä. Lisäksi valtionhallin-
26225: non piirissä toimii lukuisa joukko komiteoita että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
26226: ja toimikuntia, joiden panos yhteiskuntapoliit- menpiteisiin yhteiskuntasuunnittelun
26227: tisten kysymysten selvittelyssä ja suunnitte- keskittämiseksi yhteen suunnittelueli-
26228: lussa on ratkaiseva. meen, jonka tehtäväksi tulisi myös
26229: Yhteiskuntasuunnittelun saattamiseksi vas- alueellisten ja paikallisten suunnitel-
26230: taamaan ajan tarpeita, olisi valtakunnan tasolla mien sovittaminen yhteen koko valta-
26231: tapahtuva suunnittelu uudelleen organisoitava. kunnallisten suunnitelmien kanssa.
26232: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
26233:
26234: Ensia Laine. Aarne Koskinen.
26235: Heimo Rekonen. Taisto Sinisalo.
26236: 1915
26237:
26238: VII,136.- Toiv.al. n:o 971.
26239:
26240:
26241:
26242:
26243: Laitinen ym.: Kunnallisverotuksen muuttamisesta urheilu- ja
26244: muiden aatteellisten yhdistysten liiketulon verotuksen lieven-
26245: tämiseksi.
26246:
26247:
26248: E d u s k u n n a 11 e.
26249:
26250: Aatteelliset yhdistykset hoitavat monia kan- distykset olisi vapautettava myös kunnallisve-
26251: salaistemme ja koko yhteiskunnan kannalta rosta. Eräänä mahdollisuutena olisi myöntää
26252: tärkeitä tehtäviä. Niiden toiminnan taloudelli- niille jonkinlainen perusvähennys, kuten luon-
26253: sen pohjan muodostavat jäsenmaksutulot ja yh- nollisille henkilöille, tai määrätä tietty tulomää-
26254: teiskunnalta saatavat avustukset, mutta usein rä verovapaaksi.
26255: myös yhdistysten harjoittamasta liiketoimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26256: nasta saadut tulot. Viimeksi mainitut ovat va- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26257: paat valtion tuloverosta, mutta sen sijaan ne muksen,
26258: nykyisin voimassa olevan verolainsäädännön
26259: mukaan ovat kunnallisveron alaista tuloa. 'että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26260: Koska aatteellisten yhdistysten toiminta il- kunnallisverotu.sta koskevan lainsäädän-
26261: meisesti on monissa tapauksissa nykyistä suu- nön muuttamiseksi siten, että urheilu- ja
26262: remman yhteiskunnallisen avun tarpeessa, eikä muiden aatteellisten yhdistysten liike-
26263: niiden harjoittaman liiketoiminnan verottami- tulon verotusta lievennettäisiin myöntä-
26264: nen liene yleisesti ottaen kovinkaan tuottoisaa mällä niille sopivaksi katsottavia vä-
26265: kunnille, olisi syytä harkita, eikö ainakin liike- hennyksiä tai verovapaus tiettyyn tulo-
26266: toiminnallaan suhteellisen vähän ansaitsevat yh- rajaan asti.
26267: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
26268:
26269: Aili Laitinen. Irma Toivanen.
26270: 1916
26271:
26272: VII,137.- Toiv.al. n:o 972.
26273:
26274:
26275:
26276:
26277: Lankinen: Suomen soiden aseman tutkituttamisesta.
26278:
26279:
26280: E d u s k u n n a 11 e.
26281:
26282: Soiden ojitus on maassamme saanut jo huo- monipuolistamiseksi mm. rakennuselementti-
26283: lestuttavat mitat. Soita ojitetaan meillä noin tarkoituksiin jo turpeen melun- ja lämpöeristys-
26284: 300 000 ha vuodessa ja tätä vauhtia ne lop- kyvyn vuoksi varata tutkimusmäärärahoja en-
26285: puvat jo 10-15 vuodessa. Eri hallinnolliset tistä enemmän.
26286: elimet sekä maanomistajat olisi saatava ymmär- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26287: tämään suoalueittemme rikkaudet. Niiden säi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26288: lyttäminen jo ainutlaatuisuutensa ja harvinaisen
26289: kasvillisuutensa vuoksi olisi ensiarvoisen tär- että hallitus kiireellisesti tutkituttaisi
26290: keää. Suoalueiden rauhoittaminen olisikin teh- Suomen soiden aseman niin luonnon-
26291: tävä pikaisesti esim. laajempien luonnonsuoje- suo;elullisesta kuin teollisesta näkökul-
26292: lualueiden yhteydessä. Paitsi luonnonsuojelulli- masta.
26293: sesta näkökulmasta pitäisi suoturpeen käytön
26294: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
26295:
26296: Sirkka Lankinen.
26297: 1917
26298:
26299: VII,138.- Toiv.al. n:o 973.
26300:
26301:
26302:
26303:
26304: Lattula ym.: Harkintaverotuksen poistamisesta.
26305:
26306:
26307: E d u s k u n n a 11 e.
26308:
26309: Käytännön tosiasiat ja kokemus maassamme menettävät vuosittain kohtuuttoman paljon
26310: osoittavat, että harkintaverotus, joka alunperin verotuloja yrityskuolemien vuoksi.
26311: tarkoitettiin poikkeukselliseksi menettelyta- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
26312: vaksi, on valitettavasti muodostunut aivan liian nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26313: useassa tapauksessa tavalliseksi verotusmuo- muksen,
26314: doksi. Erikoisesti ovat pienet ja keskisuuret
26315: yritykset joutuneet kovasti kärsimään tästä epä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26316: oikeudenmukaisesta menettelystä. Tämä vero- menpiteisiin kunnallisverouudistuksen
26317: tus mitätöi mm. tappiontasauksella ja varaston toteuttamiseksi siten} että harkintave-
26318: aliarvostuksella saatavan verotuksellisen edun. rotus poistetaan kokonaan.
26319: Harkintaverotuksen vuoksi kunnat ja valtio
26320: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
26321:
26322: Eero Lattula. G. Laatio. Mikko Asunta.
26323: 1918
26324:
26325: VII,139.- Toiv.al. n:o 974.
26326:
26327:
26328:
26329:
26330: Lattula ym.: Oulun kaupungin poliisivoimien lisäämisestä.
26331:
26332:
26333: E d u s k u n n a 11 e.
26334:
26335: Oulu on mm. yliopisto-, varuskunta- ja sata- seille tehtäviä antava kaupunki kuin Oulu on
26336: makaupunki sekä rautatie-, maantie- ja lento- ja vaikka sen asukasluku on huomattavasti pie-
26337: liikenteen solmukohta. Nämä erikoisolosuhteet nempi kuin Oulun asukasmäärä on.
26338: lisäävät poliisien tarvetta verrattuina eräisiin Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
26339: muihin kaupunkeihimme. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26340: Oulussa on nyt 138 poliisia päällystö mu- muksen,
26341: kaan luettuna. Käytäntö on selvästi osoittanut,
26342: että tämä määrä on aivan liian pieni. Esimer- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26343: kiksi Porissa on vastaava lukumäärä 13 3, vaikka menpiteisiin Oulun kaupungin poliisi-
26344: se ei ole erikoisolosuhteiltaan niin paljon polii- voimien lisäämiseksi.
26345: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
26346:
26347: Eero Lattula. G. Laatio.
26348: 1919
26349:
26350: VII,140.- Toiv.al. n:o 975.
26351:
26352:
26353:
26354:
26355: Lattula ym.: Pelastuspalvelun valtakunnallisen kokonaissuunni-
26356: telman laatimisesta.
26357:
26358:
26359: E d u s k u n n a 11 e.
26360:
26361: Maanjäristysten, suurten tulvien ja muiden Pelastuspalvelumme järjestämiseksi on ehdo-
26362: luonnonilmiöiden samoin kuin kulkutautien tettu kahta toisistaan poikkeavaa ratkaisua. En-
26363: aiheuttama katastrofin vaara on maassamme simmäisen ehdotuksen mukaan pelastuspalvelu
26364: suhteellisen pieni verrattuna moneen muuhun olisi järjestettävä yhden organisaation varaan.
26365: etelämpänä sijaitsevaan maahan. Sen sijaan yhä Paloviranomaiset ovat sitä mieltä, että tämän
26366: lisääntyvästä mekanisoitumisesta aiheutuvat johto-organisaation pitäisi olla palotoimi. Toi-
26367: katastrofimahdollisuudet ovat maassamme suu- sen ehdotuksen mukaan koko pelastuspalvelu
26368: ret. Niiden aiheuttamat onnettomuudet ovat olisi organisoitava yhteistoimintajärjestelmän
26369: viime aikoina lisääntyneet huomattavasti. puitteissa, jossa olisivat mukana kaikki asian-
26370: Monissa suurissa onnettomuuksissa menete- osaiset ja kaikki resurssit otettaisiin huomioon.
26371: tään ihmishenkiä useinkin vain sen vuoksi, et- Tätä ratkaisua onkin pidettävä ehdottomasti pa-
26372: tei pelastuspalvelua ole suunniteltu etukäteen. rempana, koska silloin tulisivat kehitettäväksi
26373: Onnettomuuksista säästyttäisiin paljon pie- kaikki pelastustoimet niin maalla, ilmassa kuin
26374: nemmin tappioin, jos meillä olisi valmiina pe- vedessäkin. Tällainen järjestelmä on kehitetty
26375: lastustöitä varten kokonaissuunnitelma, tietyt mm. Norjassa ja se on käytännössä toiminut
26376: johto- ja hälytysjärjestelmät siltä varalta että jo- erittäin hyvin.
26377: tain tapahtuu. Tällainen kokonaissuunnitelma Kun kyseessä on niin tärkeä asia kuin kan-
26378: meiltä nykyään puuttuu täysin. Viranomaisten salaisten turvallisuus, olisi asia saatava nopeasti
26379: kesken ei ole olemassa selvää työnjakoa katas- päätökseen. Parhaiten asia voitaisiin ratkaista
26380: trofien varalta. Monia hajanaisia suunnitelmia laatimalla yhtenäinen puitelaki, pelastuspalve-
26381: on tehty ja useat viranomaiset ovat hankkineet lulaki. Tämän lain avulla kaikki viranomaiset
26382: välineitä ja laatineet omia suunnitelmiaan. Ko- saatettaisiin välttämättömään yhteistoimintaan.
26383: konaiskoordinointi puuttuu kokonaan. Valta- Silloin ongelma ratkeaisi, jokainen voisi kehit-
26384: kunnallisella tasolla ei ole saatu yhteistoimin- tää omia resurssejaan yhtenäisen kokonaissuun-
26385: taa aikaan mm. palo- ja väestönsuojeluviran- nitelman puitteissa.
26386: omaisten kesken. Myöskin vapaaehtoinen pe- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
26387: lastuspalvelu kulkee omia teitään. Valtakun- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26388: nallista koordinointia on tosin yritetty. Mm. muksen,
26389: vuonna 1969 nimitettiin sisäasiainministeriön
26390: poliisiasiainosasto pelastuspalvelun koordinaat- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
26391: toriksi ja sinne on palkattu pelastuspalvelun miin valtakunnallisen kokonaissuunni-
26392: tarkastaja. Osastolla ei ole kuitenkaan muihin telm{Jn laatimiseksi pelastuspalvelua
26393: viranomaisiin nähden koordinointivaltuuksia. varten.
26394: Asiaa selvittämään asetettiin 1970 komiteakin,
26395: jonka työ jatkunee edelleen.
26396: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
26397:
26398: Eero Lattula. G. Laatio. Mikko Asunta.
26399: 1920
26400:
26401: VII,141.- Toiv.al. n:o 976.
26402:
26403:
26404:
26405:
26406: Lemström ym.: Tie-, säännöstely- tai rakennussuunnitelmien alle
26407: jäävistä omakotitaloista suoritettavien korvausten saattami-
26408: sesta vastaamaan uuden talon hankintahintaa.
26409:
26410:
26411: E d u s k u n n a 11 e.
26412:
26413: Maamme yhäti paisuvat liikekeskukset ja Useimmissa tapauksissa on vielä asianlaita
26414: liikenne vaativat Hsääntyvästi tontti- ja tie- niin, että näissä omakotitaloissa on omistajina
26415: maata, samoin laajeneva kerrostaloasutus. Tämä jo eläkeiässä tai sitä lähellä olevia työtätekeviä
26416: on saattanut aikaan suurten ja keskikokoisten ihmisiä, mm. rintamaveteraaneja. On väärin,
26417: keskustemme liepeillä sekä pääkulkuväyliemme että yhteiskunta kohtelee kaltoin näitä perheitä
26418: varsilla suurta omakotiluontoisen asutuksen tu- ja yksilöitä, jotka omalla työllään ja yritteliäi-
26419: houtumista. Seurauksena on ollut oman kodin syydellään sekä säästöillään ovat saaneet itsel-
26420: tuhoutuminen sadoilta perheiltä. Valtion ja leen oman kodin. Asiaan on kiinnitettävä va-
26421: kaupunkien maksamat korvaukset yksityisen kavaa huomiota ja yhteiskunnan on hoidettava
26422: kansalaisen menetyksistä ovat saaneet aikaan asioita niin, että näissä olosuhteissa kotinsa me-
26423: heidän kohdallaan suuria ja useasti ylitsepääse- nettäneille korvataan menetykset sellaisilla kor-
26424: !Inättömiä vaikeuksia oman kodin tai asunnon vausmäärillä, että uuden asunnon hankinnassa
26425: saannille. Maksetut korvaukset ovat olleet ali- ei tule vaikeuksia.
26426: mitoitettuja ja näin ollen niillä ei ole saatu vas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26427: taavaa asuntoa ostetuksi. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26428: Valtiovalta on tehnyt arvionsa luovutettavan muksen,
26429: omaisuuden kunnon ja sijainnin perusteille.
26430: Näin ollen vanhempi talo on arvioitu huokeaksi, että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
26431: vaikka sen käyttöarvo omistajalleen vastaa hä- piteisiin, joilla määritellään kulkuväy-
26432: nen omaa tarvettaan ja on näin oHen arvoltaan lien, vesistösäännöstelyjen ja rakennus-
26433: korkeampi kuin viranomaisten laskelmat osoit- toiminnan vuoksi tuhoutuvien omakoti-
26434: tavat. Näin joutuu yksityinen henkilö useasti talojen sekä pien- ja perheviljelystilojen
26435: suuriinkin taloudellisiin menetyksiin joutues- korvaukset vastaamaan uuden vastaavan-
26436: saan antamaan asuntonsa ja sen alla olevan ton- laisen hankintahintoja.
26437: tin yhteiskunnan etujen edessä kehityksen alt-
26438: tarille.
26439: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
26440:
26441: Rainer Lemström. Pentti Antila.
26442: Aune Mänttäri. Mikko Vainio.
26443: Pekka Vennamo.
26444: 1921
26445:
26446: VII,142.- Toiv.al. n:o 977.
26447:
26448:
26449:
26450:
26451: Liedes ym.: Usäyksestä vuoden 1972 tulo- ;a menoarvioon vahin-
26452: ko;en koriNlllltJiJeksi Oulun edustan merialueen kalasta;ille.
26453:
26454:
26455: Ed u s k u n n a 11 e.
26456:
26457: Oulun kaupungin edustan merialueella on ole millään tavalla korvattu. eivätkä vesien li-
26458: viimeisten vuosien arkana sattunut kalastajille kujat enää suosttt korvt~uksia kal!MSjiYe mak-
26459: suulinattomia taloudellisia menetyksiä sen joh- sunaan.
26460: dosta, että Oulun ja sinne sijoittuMen teolli- Xun kalastajat ovat voimattomia v~vomaan
26461: suuden laskemat saasteve<kt ovat aiheuttaneet etujlt::m kaupunki4 j" yhtiöitä vastaan,. olid val-
26462: kaloihin ikä'riä makuvirheitä sekä kalmssa tion tuetta:va kalastajien ammattia ja makset-
26463: esiintyy haitallista elohopeaa. ffi'ji kotvankset kalastukselle aiheutt.meista va-
26464: Edellä aiheutuvista seikoista johtuen maini- hmgoist!f.
26465: tun alueen kalaa ei voitu kesinä 1969 jst 1970 E<kllä ole:van johdosta ehdotamme ~dn~kun
26466: myydä normaalihinnalla kalakauppaan~ vaan nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26467: jouduttiin anrokalatkin Iuovuttamaall minkki-
26468: tarhoille noin 20 pennin hintaan. että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
26469: Kalastajat ovat esittäneet k.aupung1Ile ja teol- tyksen 800 000 mark.an ottamisesta li-
26470: lisuuslaitoksille korvausvaatimuksia yghinko- säyksenä tJuoden 1972 valtitm tulfJ- ia
26471: jensa johdosta. Kesällä 1969 sattuneista valtin- melkJarvioon Oulun edustan meri-
26472: goista annettiinkin kalastajille osittaista kor- alueella kalasta;tlle aiheututMiden va-
26473: vausta, mutta se rajoittui noin 1/4~aan todel- hinko;en kortJaamiJetn.
26474: lisesta -v~ingosta. Vuoden 1970 vahinkoa ei
26475: Helsingissä 15 päivänä heltllikuuta 1972.
26476:
26477: Pentti Liedes. Helvi Niskanen.
26478:
26479:
26480:
26481:
26482: 241 156/72
26483: 1922
26484:
26485: VII,143.- Hemst.mot. nr 978.
26486:
26487:
26488:
26489:
26490: Lillqvist m. fl.: Om överförande av mantalsavgiften och hund-
26491: skatten till de sfatliga skattebyråernas uppgifter.
26492:
26493:
26494: T i 11 R i k s d a g e il.
26495:
26496: Sanunanslagningen av stats- ooh kommunal- Genom överföring av mantalsavgiften och
26497: skattebyråerna samt i samband därmed centrali- hundskatten till skattebyråerna skulle man
26498: seringen av skatteväsendet till en enhet både slippa ifrån detta dubbelarbete. Byråernas ar-
26499: beträffande uttaxering och uppbörd, har visat betsmängd skulle förstås öka men långt ifrån
26500: sig synnerligen ändamålsenligt och befogat ur den minskning, kommunerna skulle bli del-
26501: flera synpunkter. Likaså. är fallet med uppbör- aktiga av. Förutom att f>lkattebyråerna har spe-
26502: den av skogsvårdsavgifterna. Skattebyråerna cialutbildat folk och därför behärskar skatte-
26503: uppbär skogsvårdsavgifterna i samband med göromålen skulle man slippa ifrån att skriva
26504: övriga skatter och redovisar sedan till skogs- ut dubbla uppbördslängder och debetsedlar.
26505: vårdsföreningarna för de influtna avgifterna. Det skulle räcka med en uppbördslängd ut-
26506: Detta har visat sig att gå behändigt och utan ökad med ett par kolumner. Samma sak gäller
26507: större olägenheter för någondera a.v parterna. ifråga om debetsedlarna.
26508: Mantalsavgiften och hundskatten, som läm- Med hänvisning till ovanstående argument,
26509: nades utanför skattereformen, uppbärs fortfa- föreslår vi vördsamt, att riksdagen ville be-
26510: rande av kommunerna. Detta har visat sig sluta hemställa,
26511: vara synnerligen otympligt och arbetsdrygt
26512: emedan kommunerna måste uppgöra extra upp- att retJertngen måtte vidtaga åtgärder
26513: bördslängder samt likaså utskriva skilda debet- i syfte aff överföra mantalsavgiften och
26514: sedlar för dessa avgifter. Vid utsökning a.v obe- hundskatten till de statliga skattebyråer-
26515: talda skatter och avgifter är både skattebyrån nas arbetsuppgif~er.
26516: och kommun tvungen att kontakta indrivnings-
26517: myndigheterna. Det är med andra ord, dub-
26518: belt arbete hela vägen.
26519: Helsingfors den 12 februari 1972.
26520:
26521: Bror Lillqvist. Ulf Sundqvist.
26522: Lars Lindeman. Ralf Friberg.
26523: 1923
26524:
26525: VII,143.- Toiv.al. n:o 978. Suomennos.
26526:
26527:
26528:
26529:
26530: Lillqvist ym.: Manttaalimaksun ja koiraveron siirtämisestä val-
26531: tion verotoimistojen tehtäväksi.
26532:
26533:
26534: E d u s k u n n a 11 e.
26535: Valtion ja kuntien verotoimistojen yhdistä- kitsee toisin sanoen kaksinkertaista työtä pit-
26536: minen sekä sen yhteydessä tapahtunut verotus- kin matkaa.
26537: toiminnan keskittäminen yhdeksi yksiköksi Manttaalimaksun ja koiraveron siirtämisellä
26538: sekä verotuksen että veronkannon osalta, on verotoiroistoille päästäisiin tästä kaksinkertai-
26539: osoittautunut monelta kannalta katsoen erit- sesta työstä. Toimistojen työmäärä tietenkin
26540: täin tarkoituksenmukaiseksi ja perustelluksi. lisääntyisi, joskaan ei likikään sitä vähennystä
26541: Samoin on laita metsänhoitomaksujen perimi- vastaavasti, josta kunnat pääsis1vät osallisiksi.
26542: sen. Verotoimistot kantarvat metsänhoitomak- Sen lisäksi että verotoimistoilla on erityiskou-
26543: sut muiden verojen yhteydessä ja tilittävät sit- lutettua työvoimaa ja ne siksi hallitsevat vero-
26544: ten metsänhoitoyhdistyksille saadut maksut. asiat, päästäisiin kirjoittamasta kaksinkertaisia
26545: Tämä on osoittautunut käyvän kätevästi ja kantoluetteloita ja verolippuja. Yksi parilla sa-
26546: ilman kummallekaan osapuolella aiheutuvia rakkeella laajennettu kantoluettelo riittäisi.
26547: suurempia hankaluuksia. Sama koskee verolippuja.
26548: Kunnat kantavat edelleen manttaalimaksun Ylläoleviin argumentteihin viitaten ehdo-
26549: ja koiraveron, jotka jätettiin verouudistuksen tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
26550: ulkopuolelle. Tämä on osoittautunut kovin väksi toivomuksen,
26551: kömpelöksi ja työlääksi, koska kuntien on laa-
26552: dittava ylimääräisiä kantoluetteloita sekä kir- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26553: joitettava eri veroliput näitä maksuja varten. manttaalimaksun ja koiraveron kannon·
26554: Maksamattomia veroja ja maksuja perittäessä siirtämiseksi valtion verotoimistoifm
26555: sekä verotoimiston että kunnan on pakko ot- tehtäväksi.
26556: taa yhteyttä perimisviranomaisiin. Tämä mer-
26557: Helsingissä 12 päivänä helmilruuta 1972.
26558:
26559: Bror Lillqvist. Ulf Sundqvist.
26560: Lars Lindeman. Ralf Friberg.
26561: 1924
26562:
26563: Vll,144.- Toiv.al. n:o 979.
26564:
26565:
26566:
26567:
26568: Lindeman ym.: Koiraverosta annetun asetuksen kumoamisesta.
26569:
26570:
26571: E d u s k u n n a 11 e.
26572:
26573: Ihmisen paras ystävä on koira. Tämä ldkil- min on koiraveroa perusteltu myös sillä, että
26574: lisessä sävyssä kärjistetty sananparsi on kuvaava irtonaiset koirat aikaansaavat vahinkoa metsissä
26575: koiran merkityksestä ihmiselle. Koiria käyte- hävittämällä riistaa sekä että koiran pitäminen
26576: tään moneen tarkoitukseen, kuten porojen pai- olisi katsottava ylellisyydeksi, josta pitäisi ve-
26577: mentamiseen, invaliidien opastamiseen ja huu- rottaa. Tällaisiin eikä muihinkaan syihin vedo-
26578: mausaineiden etsimiseen. Koirien pitämisestä ten ei koiraveroa meidän päivinämme voi puo-
26579: tällaisiin tarkoituksiin ei peritä koiraveroa. lustaa. Koiraveron perimissysteemi on muutoin-
26580: Monelle vanhukselle, yksinäiselle ihmiselle kin aivan vanhentunut, mihin kunnalliset kes-
26581: tai lapsiperheelle voi koiran pitäminen suuresti kusjärjestötkin ovat kiinnittäneet huomiota.
26582: lisätä viihtyvyyttä ja erityisesti lasten osalta Kun koiraverolla sen lisäksi ei ole mitään suurta
26583: olla omiaan rikastuttamaan heidän tunne-elä- taloudellista merkitystä kul1nille, joille koira-
26584: määnsä myönteiseen suuntaan. Viimeksi maini- veron kanto kuuluu, olisi parasta, että koirave-
26585: tuHle näkökohdille ei kuitenkaan ole kiinnitetty rosta luevuttaisiin.
26586: riittävää huomiota, koska edelleen vaikeutetaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
26587: mahdollisuuksia koiran pitoon perimällä koira- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26588: veroa.
26589: Koiravero peritään vuonna 1894 koiraveron että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26590: suorittamisesta säädetyn, vielä voimassa olevan koiraveron suorittamisesta annetun ase-
26591: asetuksen perusteella. Asetuksen säätämisen tuksen kumoamiseksi ja koiraveron
26592: lähtökohtana olivat terveydelliset, lähinnä vesi- poistamiseksi.
26593: kauhun vastustamiseen liittyvät syyt. Myöhem-
26594: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
26595:
26596: Lars Lindeman. Bror Lillqvist.
26597: 1925
26598:
26599: Vll,145.- Hemst.mot. nr 980.
26600:
26601:
26602:
26603:
26604: Lindeman m. fl.: Om avlåtande av proposition angående ut-
26605: givande av kommunalt partistöd.
26606:
26607:
26608:
26609: T i II R i k s d a g e n.
26610:
26611: För vårt samhällssystem är det av grundiäg- tiernas opinionsbildning och informationsverk-
26612: gande betydelse att den kommunaia demokra- samhet. Genom att partiernas uppgifter på
26613: tin fungerar och att man på allt sätt söker detta område ökat kraftigt, har partiernas kost-
26614: skydda och stärka densamm~. Den. kom~unai~ nader även starkt ökat.
26615: demokratin tenderar att mmska 1 en t1d pa För skyddandet och stärkandet av den kom-
26616: samhällsfrågorna blir allt fler och mer kompli- munaia demokratin är det av väsentlig bety-
26617: cerade viiket Ieder tili att medborgarens med- deise att de politiska partierna inom kommu-
26618: verkan och insyn i den kommunaia verksamhe- nerna ges nödiga ekonomiska möjligheter att
26619: ten försvåras. fullgöra sin samhälisuppbärande uppgift. För
26620: Ett allvarligt hot mot den kommunaia de- uppnående av dessa syftemål är det av vikt att
26621: mokratin utgör också de bindningar av eko- kommunerna ges möjlighet att utge kommu-
26622: nomisk art som existerar mellan näringsliv och nalt partistöd åt partierna inom kommunerna.
26623: vissa politiska grupperingar inom många kom- I Finland ges ur statsmedel partistöd sedan
26624: muner. Det är ett känt faktum, att företag några år åt partier på rikspianet. Partiernas
26625: genom utgivande av ekonomiskt sötd tili poli- roll är i princip densamma på det kommunala
26626: tiska grupperingar inom kommuner därigenom pianet som på rikspianet. Det statliga partistö-
26627: försökt och t.o.m. ansett sig ha rätt att kräva det kan dock inte gärna användas på det kom-
26628: väntjänster. Ett flagra?t exempel härpå ~~ de munala planet utan kommunerna bör sjäiva få
26629: metoder som använts mom kommunaipohuken besiuta om utgivande av ekonomiskt stöd.
26630: i Ekenäs, där privata företag ekonomiskt stött Denna princip har även accepterats i Sverige,
26631: ett visst parti och som gentjänst krävt att före~ där en särskild lag om kommunalt partistöd
26632: tagen skali ha rä:tt att utse representanter 1 stadgades senaste år.
26633: stadens styrelse. Det är inte heller obekant,
26634: att byggnads- och griinderfirmor genom ut- Frågan om kommunalt partistöd berör i viss
26635: givande av ekonomiskt bidrag tili vissa parti- mån stadgandena om kommuns kompetens i
26636: grupperingar inom kommuner därigenom kun- kommunallagen. Frågan om partistöd är dock
26637: nat tillförsäkra sig ekonomisk fördel genom av den art att den svårligen kan regleras genom
26638: kommunala besiut om t. ex. höjande av bygg- stadganden i kommunallagen. Denna fråga kan
26639: nadsrätt i fråga om företagens byggnadsmark. inte sammankoppias med den revision av kom-
26640: Atgärder i syfte att skydda och stärka den munallagen som är under utredning i den för
26641: kommunaia demokratin måste basera sig på det detta ändamåi tillsatta kommunaiförvaltnings-
26642: demokratiska system som accepterats i vårt kommitten, utan den synes uppenbart förut-
26643: land. Detta system upprätthålis av de politiska sätta särskild lagstiftning. Astadkommande av
26644: partierna och medborgarnas inflytande utövas denna Iagstiftning behöver inte kräva några
26645: genom dessa. För att systemet skall fungera vittgående utredningar, enär samma principer
26646: förutsätts att partierna skyddas för otilibörlig som i fråga om det statliga partistödet kan
26647: ekonomisk påverkan och att en god kontakt tillämpas i stor utsträckning.
26648: upprätthålls mellan partierna och medborgarna. Under hänvisning tili ovanstående föreslår vi
26649: Av grundiäggande betydeise härvidlag är par- vördsamt, att riksdagen ville besluta hemställa,
26650: 1926 VI1,145.- Kunnallinen puoluetuki.
26651:
26652: att regeringen i brådskande ordning utgivande av kommunalt partistöd till
26653: måtte avge en lagstiftningsproposition de politiska partierna inom kommunen.
26654: som avser att för kommun möjliggöra
26655: Helsingforss den 15 februari 1972.
26656:
26657: Lars Lindeman. Bror Lillqvist.
26658: 1927
26659:
26660: VII,145.- Toiv.al. n:o 980. Suomennos.
26661:
26662:
26663:
26664:
26665: Lindeman ym.: Kunnallista puoluetukea koskevan esityksen an-
26666: tamisesta.
26667:
26668:
26669: E d u s kun n a 11 e.
26670:
26671: Yhteiskuntajärjestelmämme kannalta on pe- tavan tärkeätä on tällöin puolueiden mielipi-
26672: rustavan tärkeää, että kunnallinen demokratia teenmuodostus ja tiedotustoiminta. Kun puo-
26673: toimii ja että sitä koetetaan kaikin tavoin suo- lueiden tämän alan tehtävät ovat voimakkaasti
26674: jella ja vahvistaa. Kunnallinen demokratia pyr- lisääntyneet, puolueiden kustannukset ovat
26675: kii kaventumaan aikana, jolloin yhteiskunnalli- myös suuresti lisääntyneet.
26676: set kysymykset tulevat yhä mutkikkaammiksi, Kunnallisen demokratian suojelemisen ja
26677: mikä johtaa siihen, että kansalaisten on hanka- vahvistamisen kannalta on oleellisen tärkeätä,
26678: lampi päästä vaikuttamaan kunnalliseen toi- että kunnissa toimiville poliittisille puolueille
26679: mintaan ja saada siitä käsitys. annetaan tarpeelliset taloudelliset mahdollisuu-
26680: Kunnallista demokratiaa uhkaavat vakavasti det täyttää yhteiskuntaa ylläpitävä tehtävänsä.
26681: myös ne taloudellisluontoiset sidonnaisuudet, Näiden päämäärien saavuttamiseksi on tärkeätä,
26682: joita on monissa kunnissa elinkeinoelämän ja että kunnille annetaan mahdollisuus jakaa kun-
26683: tiettyjen poliittisten ryhmittymien välillä. On nallista puoluetukea kunnissa toimiville puo-
26684: tunnettu tosiasia, että yritykset ovat antamalla lueille.
26685: taloudellista tukea kunnissa oleville poliittisille Suomessa on jo muutamia vuosia puolueille
26686: ryhmittymille koettaneet vaatia ystävän palve- annettu valtiotasolla puoluetukea valtion va-
26687: luksia ja jopa katsoneet olevansa niihin oikeu- roista. Puolueiden merkitys on periaatteessa
26688: tetut. Selvä esimerkki tästä on Tammisaaren sama kunnallistasolla kuin valtion tasolla. Val-
26689: kunnallispolitiikassa käytetyt menetelmät, kun tion puoluetukea ei kuitenkaan juw.-i voi käyt-
26690: yksityiset yritykset ovat siellä taloudellisesti tu- tää kunnallisella tasolla, vaan kuntien on itse
26691: keneet tiettyä puoluetta ja vastapalvelukseksi saatava päättää taloudellisen tuen antamisesta.
26692: vaatineet, että yritysten on saatava oikeus ni- Tämä periaate on hyväksytty Ruotsissakin, jossa
26693: metä edustajansa kaupunginhallitukseen. Ei ole viime vuonna säädettiin erityinen laki kunnal-
26694: myöskään tuntematonta, että rakennus- ja gryn- lisesta puoluetuesta.
26695: deriliikkeet antamalla ~taloudellista avustusta Kysymys kunnallisesta puoluetuesta koskee
26696: tietyille kunnissa oleville puolueryhmittymille tietyssä määrin kunnallislaissa olevia kunnan
26697: ovat voineet varmistaa itselleen taloudellista toimivaltaa koskevia säännöksiä. Puoluetukiky-
26698: etua siten, että kunnallisilla päätöksillä on symys on kuitenkin sen laatuinen, että siitä
26699: esim. lisätty rakennusoikeutta yritysten raken- tuskin voidaan määrätä kunnallislain säännök-
26700: nusmaalla. sillä. Tätä kysymystä ei voi yhdistää siihen
26701: Kunnallisen demokratian suojelemiseen ja kunnallislain uudistukseen, jota selvittelee tätä
26702: vahvistamiseen tähtäävien toimenpiteiden täy- tarkoitusta varten asetettu kunnallishallintoko-
26703: tyy pohjautua maassamme hyväksyttyyn demo- mitea, vaan se näyttää ilmeisesti edellyttävän
26704: kraattiseen järjestelmään. Tätä järjestelmää pi- erityistä lainsäädäntöä. Tämän lainsäädännön
26705: tävät yllä poliittiset puolueet ja kansalaiset aikaansaamisen ei tarvitse vaatia mitään laaja-
26706: vaikuttavat siihen niiden kautta. Järjestelmän kantoisia selvittelyjä, koska suuressa määrin
26707: toimimisen edellytyksenä on, että puolueita voidaan soveltaa samoja periaatteita kuin so-
26708: suojeliaan asiaankuulumattomalta taloudellisel- velletaan valtion puoluetukeen.
26709: ta vaikuttamiselta ja että puolueiden ja kansa- Yllä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
26710: laisten välillä pidetään hyvää yhteyttä. Perus- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26711: 1928 VII,145.- Kunnallinen puoluetuki.
26712:
26713: että hallitus antaisi kiireellisesti lain- tukea kunnassa toimiville poliittisille
26714: säädäntöesityksen, joka tekisi kunnalle puolueille.
26715: mahdolliseksi antaa kunnallista puolue-
26716: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
26717: Lars Lindeman. Bror Lillqvist.
26718: 1929
26719:
26720: VII,146. ~ Hemst.mot. nr 981.
26721:
26722:
26723:
26724:
26725: Lindeman m, fb Om ett statligt naturvårdsverk samt en natur-
26726: och miliövårdsstyrelse.
26727:
26728:
26729: T i 11 R i k s d a g e n.
26730:
26731: Industria&eringen och den tilltagande tät- nerskräpning. Den effektiva p)aoer.ingen, verk-
26732: o:rJsbebyggeben hat lett tili en allt starkate ställigheten och övervakningen av miljö- och
26733: nedsrnutsning och ~ föntörelse av viktiga naturvårdspolitiken kräver 11in egen adm.inistra-
26734: naturområden samt rnänniskornas boende- och tion som borde upprätta~~ och fötverkligas ge-
26735: fritidsmiljött. Tili detta kommer ytterligare nom ett siirskilt naturvårdsverk och en natur-
26736: miljöhotande företeelser såsom oljeutsläpp, bul. vårdsstyrelse i likhet med vad som är fallet i
26737: ler och avgas.er, vars omfattning oorjar bli allt vårt grannland Sverige.
26738: mera plågand.e och hälsofarlig främst för skät- Med hänvisning ·till det ovan sagda föreslås
26739: gårdens, städemas och tätorternas innevånare. vördsamt, att riksdagen ville hemställa,
26740: De ovan niimnda företeelserna kräver snabba
26741: lagstiftcingsåtgärder om naturen och miljön att regeringen måtte · vidta snabba åt-
26742: skall kunna räddas och erbjuda människorna gärder för grundande tW ett statligt na-
26743: boendevänlig miljö samt en natur med rent turvårdsverk samt för tillsiittande av en
26744: vatten, ren luft och fri från olika former av särskild natur- och miljövårdsstyrelse.
26745: Helsingfors den 15 februari 1972.
26746:
26747: Lars Lindeman. Bror Lillqvist.
26748:
26749:
26750:
26751:
26752: 242 156/72
26753: 1930
26754:
26755: VII,146.- Toiv.al. n:o 981. Suomennos.
26756:
26757:
26758:
26759:
26760: Lindeman ym.: Valtion luonnonsuojeluvirastosta sekä luonnon- ja
26761: ympäristönsuojeluhallituksesta.
26762:
26763:
26764: E d u s k u n n a 11 e.
26765: Teollistuminen ja lisääntyvä taajama-asutus politiikan suunnittelu, toimeenpano ja val-
26766: ovat johtaneet tärkeiden luonnonalueiden sekä vonta vaativat omaa hallintoa, joka tulisi pe-
26767: ihmisten asuin- ja oleskeluympäristön yhä pa- rustaa ja toteuttaa erityisen luonnonsuojeluvi-
26768: hempaan saastumiseen ja yleiseen turmeltumi- raston ja luonnonsuojeluhallituksen muodossa
26769: seen. Tähän tulevat lisäksi ympäristöä uhkaa- kuten asian laita on naapurimaassamme Ruot-
26770: vat ilmiöt kuten öljyvuodot, melu ja pakokaa- sissa.
26771: sut, jotka alkavat käydä yhä piinallisemmiksi Yllä esitettyyn viitaten ehdotetaan kunnioit•
26772: ja terveydelle vaarallisiksi lähinnä saariston, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus,
26773: kaupunkien ja taajamien asukkaille.
26774: Yllä mainitut ilmiöt vaativat nopeita lain- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
26775: säädäntötoimenpiteitä, jos mieli pelastaa luonto piteisiin valtion luonnonsuojeluviraston
26776: ja ympäristö ja tarjota ihmisille asuinystävälli- perustamiseksi sekä erityisen luonlton-
26777: nen miljöö sekä puhdasvetinen luonto ja puh- ja ympäristönsuojeluhallituksen asetta-
26778: dasta ilmaa sekä välttyä erilaatuisilta likaantu- miseksi.
26779: misilta. Tehokas ympäristön- ja Iuonnonsuojelu-
26780: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
26781:
26782: Lars Lindeman. Bror Lillqvist.
26783: 1931
26784:
26785: VII,147.- Toiv.al. n:o 982.
26786:
26787:
26788:
26789:
26790: Linkola ym.: Kymenlaakson vedenhankinnan yleissuunnitelman
26791: kehittämisestä.
26792:
26793:
26794: E d u s k u n n a 11 e.
26795:
26796: Kymijoki on useitten kuntien ja teollisuus- man valmistamiseksi tarvitaan runsaasti lisäsel-
26797: laitosten raakavesilähde. Nykyisen vedenlaa- vityksiä ja yksityiskohtaista tutkimustyötä
26798: tunsa vuoksi Kymijoki soveltuu varsinkin kun- maastotutkimuksineen. Ne suoritetaan vesihal-
26799: tien käyttötarkoituksiin tässä suhteessa huo- lituksen valvonnassa Kymen vesipiirin vesitoi-
26800: nosti. Tämän takia kunnat joutuvat harkitse- miston toimesta. Edellytyksenä tämän Kymen-
26801: maan raakavetensä ottamista muualta. laaksolle erittäin merkittävän ja kiireellisen
26802: Kymijoen vesiensuojelun yleissuunnitelmaan suunnitelman nopealle valmistumiselle on riit-
26803: liittyvänä valmistui Kymen maanviljelysinsi- tävien määrärahojen saanti.
26804: nööripiirissä keväällä 1970 Kymenlaakson ve- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
26805: denhankinnan alustava yleissuunnitelma. Alus- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26806: tavan, lähinnä karttamateriaaliin perustuvan
26807: selvityksen mukaan voidaan Kymenlaakson yh- että hallitus kiirehtisi Kymenlaakson
26808: dyskuntien vedentarve pysyvästi turvata eräiltä vedenhankinnan yleissuunnitelman ke-
26809: Salpausselän alueilta jobdettavan pohjaveden ja hittämistä.
26810: tekopohjaveden avulla. Lopullisen suunnitel-
26811: Helsingissä 1.5 päivänä helmikuuta 1972.
26812:
26813: Anna-Liisa Linkola. Pekka Jokinen.
26814: 1932
26815:
26816: VII,148.- Toiv.al. n:o 983.
26817:
26818:
26819:
26820:
26821: Linkola ym.: Määrärahasta vientisatamia ylläpitäville kunnille
26822: avustuslainoihin ;a korkotukeen.
26823:
26824:
26825: E d u s k u n n a ll e.
26826:
26827: Kymenlaaksossa parhaillaan menossa tai val- enemmän huomioon maksajan, so. vientiteolli-
26828: misteilla olevat suuret satamalaajennustyöt no- suuden satamien tarpeellisiksi katsomia koro-
26829: jautuvat mm. siihen atvioon, jonka kulkulaitos- tuksia vastustavat lausunnot.
26830: ten ja yleisten töiden ministeriön toimeksian· Vientiliikenteestä ovat huomattavalta ·osalta
26831: nosta asetettu Etelä-Suomen satamatoimikunta huolehtineet Kymenlaakson kauppakamari-
26832: mietinnössään vuonna 1969 esitti ja jonka mu- alueella toimivat Kotkan ja Haminan satamat,
26833: kaan kokonaisvienti Etelä-Suomen satamien joiden yhteinen ulkomaanvienti oli 1971 noin
26834: kautta kasvaa vuoteen 1980 mennessä volyymii- kolmannes merikaupunkien ulkotnaanviennistä~
26835: tään kaksinkertaiseksi. Vientisatamien vaikeudet kohdistuvat muiden
26836: Kotkassa on valmistunut vuonna 1972 käyt- vientisatamien ohella siis erikoisesti juuri näi-
26837: töönotettavan Hietasen sataman I vaihe, joka hin satamiin.
26838: on maksanut 21 milj. mk. Haminalla on suun- Toukokuussa 1969 julkistetun Etelä-Suomen
26839: nitelma, jonka I vaiheen kustannukset ovat 35 satamatutkimuksen ja myöhemmin saatujen tie-
26840: milj. mk. tojen mukaan lisääntyy vientiteollisuuden tuo-
26841: Kun satamalaajennukset tulevat kalliiksi ja tanto vuoteen 1972 mennessä paperin, selluloo-
26842: palvelevat laajaa aluetta, on oikeudenmukaista san ja kartongin osalta yli 900 000 tonnilta.
26843: ja tarpeellista, että vientisatamille myönne- Koko maan talouselämälle elintärkeätä vien-
26844: tään nykyistä enemmän valtion tukea. Todetta- tiä palvelevat Haminan ja Kotkan satamat tar-
26845: koon tässä yhteydessä, että mainittuun tarkoi- vitsevat valtion tukea tämänhetkistä enemmän
26846: tukseen oli valtion tulo- ja menoarviossa vuo- :myös sen vuoksi, että niiden tulot ovat liiken-
26847: sina 1961 ja 1962 osoitettu kumpanakin vuonna nemaksupoliittisista syistä tuontisatamien tu-
26848: 5 miljoonaa nykymarkkaa, mutta määrärahat loja vähäisemmät, mikä rajoittaa niiden luon-
26849: ovat sen jälkeen supistuneet niin, että ne ny- nollisia rahoitusmahdollisuuksia.
26850: kyisin vastaavat 1,5 miljoonaa markkaa. Tämä Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
26851: koko maan vientisatamille tarkoitettu raha- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26852: määrä vastaa nykyaikaisen syvälaiturin raken- muksen,
26853: nuskustannuksissa vain vajaata puolta laiva- että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
26854: paikkaa. ja menoarvioesitykseen riittävän suuren
26855: Vientisatamien kykyä investoida uusiin sata- määrärahan jaettavaksi avustuslainoina
26856: marakenteisiin heikontaa niiden huono kannat- ja korkotukena vientisatamia ylläpitä-
26857: tavuus. Satama- ja liikennemaksutulot nimen- ville kunnille, niin suuren määrärahan,
26858: omaan viennin osalta ovat jatkuvasti jääneet ja että satamakaupungit selviävät niille
26859: jäämässä jälkeen satamien kustannusten nou- kuuluvista satamatoimintaan sisälty-
26860: susta, koska nämä julkisoikeudelliset maksut vistä tehtävistä.
26861: vahvistava valtion elin tähän asti on ottanut
26862: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
26863:
26864: Anna-Liisa Linkola. Pekka Jokinen. Erkki Häkämies.
26865: 1933
26866:
26867: VII,l49.- Toiv.al. tuo 984.
26868:
26869:
26870:
26871:
26872: Luja-Vepsä ym.: Riippumattoman valtion rikostutkimuskeskuk-
26873: sen aikaansaamisesta.
26874:
26875:
26876: E d u s k u n n a 11 e.
26877:
26878: Keskusrikospoliisin kriminaalilaboratorion on ,työtä suorittamassa 55 henkilöä ja varsin
26879: tehtävänä on poliisiasetuksen 30' §:n mukaan nykyaikaiset laboratoriotilat ovat lähes 8 kertaa
26880: suorittaa rikostutkimukseen liittyviä kriminaa- suuremmat.
26881: liteknisiä tutkimuksia ja kehittää. tieteellisiä ri- Henkilökunnan tehtävien vaativuus on kui-
26882: kostutkimusmenetelmiä. Tätä tehtäväänsä kri- tenkin viime vuosina voimakkaasti kasvanut.
26883: minaalilaboratorio ei nY'kyisissä toimitiloissaan, Esim. v. 1967 tutkittiin 35, v. 1968 tutkittiin
26884: nykyisillä laitteilla ja määrärahoilla voi edes 101 ja v. 1969 tutkittiin 1151 huumausaine-
26885: välttävästi suorittaa. Laboratorio sijaitsee van- näytettä, joiden luotettavaan tutkimukseen ei
26886: hassa puurakennuksessa, jonne se sijoitettiin edellä mainitulla henkilökuntamäärällä ja lait-
26887: v. 1931 "tilapäisesti" rakennuksen tyhjennyt- teistolla ole mahdollisuuksia. Nimenomaan
26888: tyä, koska rakennuksessa aikaisemmin toiminut huumausainetutkimusten osalta on odotetta-
26889: laboratorio siirtyi muualle sen vuoksi, että ra- vissa, että tällä vuosikymmenellä tutkimusten
26890: kennusta jo silloin, lähes 40 vuotta sitten, pi- määrä moninkertaistuu. Kun sosiaali- ja terveys-
26891: dettiin laboratoriokäyttöön täysin sopimatto- ministeriön alkoholikemistin virka maaliskuussa
26892: mana ja muutenkin niin huonokuntoisena, että 1970 lakkautettiin, ei ko. kemistin aikaisem-
26893: se ensi tilassa olisi ollut purettava. Rakennuk- min analysoimia, poliisin keräämiä alkoholi-
26894: sen kunnosta ovat mm. paloviranomaiset anta- näytteitä analysoi kukaan, vaan näytteet kerä-
26895: neet lausuntoja, joiden mukaan ,laboratorion tään kriminaa:lilaboratorion varastoihin. Niiden
26896: toiminta pitäisi ko. tiloissa heti lopettaa. analysoimiseen ei kriminaalilaboratoriolla ole
26897: Laboratorion laitteisto kuuluisi yhtä II maa- henkilökuntaa eikä laitteistoa, vaikka niiden
26898: ilmansodan jälkeen hankittua kaasukromato- analysoiminen kuuluisikin kriminaalilaborato-
26899: grafia lukuunottamatta museoon, mikä saisikin rion tehtäväkenttään. Poliisiasetuksen edellyt-
26900: varsin arvokkaan kokoelman kemialliseen labo- tämää tutkimustoimintaa ei näissä dlosuhteissa
26901: ratoriotutkimukseen alan kehityksen alkutaipa- voida lainkaan tehdä.- Kriminaalilaboratorion
26902: leella käytetyistä laitteista. Kun otetaan huo- toimintaolosuhteet ovat alapuolella kaiken ar-
26903: mioon että nykyaikainen laboratoriotutkimus- vostelun ja näin vaaraksi kansalaisten oikeus-
26904: toiminta on viimeisen 10-20 vuoden aikana turvalle. Epäedullisissa tutkiotaolosuhteissa
26905: kehittynyt jättiläisaskelin ja mm. laitteisto saadut tu'lokset voivat olla virheellisiä. Syylli-
26906: muuttunut täydellisesti on todettava, että kri- nen saattaa vapautua tai - mikä on vieläkin
26907: minaalilaboratorion nykyisillä laitteilla ei voida onnettomampaa - syytön tulla tuomituksi.
26908: tehdä muuta kuin korkeintaan joitakin suuntaa Hallitukselle on tehty kirjallisia kysymyksiä
26909: antavia ns. "seulontakokeita" ja Juotettavat tut- laboratorion toimintaolosuhteista. - Touko-
26910: kimustulokset jäävät vain arvailun varaan. On kuussa 1969 lakivaliokunta yhtyi eduskunnassa
26911: helppo ymmärtää, että näissä olosuhteissa suori- tehtyyn toivomusaloitteeseen todeten, että la-
26912: tetuilla tutkimuksilla ei ihmisten oikeusturvaa boratorion perustamisesta [ähtien on sille lähe-
26913: voida lainkaan taata. tettyjen lausuntopyyntöjen määrä lisääntynyt
26914: Lisäksi on otettava huomioon henkilökun- jatkuvasti, mutta toimintaolosuhteet ovat silti
26915: nan pienuus. Laboratoriossa on 13 vakituista ja pysyneet muuttumattomina. Eduskunta päätti
26916: 2 tilapäistä henkilöä kohtuuttoman suuren kesäkuun 3 pnä 1969 lausua hallitukselle toivo-
26917: stressin ja työtaakan alaisena. Ruotsissa, jossa muksen lakivaliokunnan esittämässä muodossa
26918: vastaavan laboratorion työmäärä on lähes sama, ja korosti kiireellisten toimenpiteiden välttä-
26919: 1934 VII,149.- Valtion rikostutkimuskeskus.
26920:
26921: mättömyyttä. - Asiassa ei kuitenkaan ole ta- nisteriön alaisuudessa toimiva valtion rikostut-
26922: pahtunut mitään. kimuskeskus.
26923: Varsin huomattavana epäkohtana on pidet- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
26924: tävä sitä, että kriminaaillaboratorio ei Suomessa kunnan hyväksyttäväksi ·toivomuksen,
26925: ole puolueeton. Esim. Englannissa ja Ruotsissa
26926: ei kriminaalilaboratorio ole poliisin alaisuu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26927: dessa, vaan tutkimukset suoritetaan puolueet- menpiteisiin asianmukaiset tilat, varus-
26928: tomassa laboratoriossa. Syytetyllä on oltava teet ja henkilökunnan omaavan riippu-
26929: oikeus paitsi puolueettomaan tuomariin myös mattoman valtion rikostutkimuskeskuk-
26930: puolueettomaan tutkimukseen. Kriminaalilabo- sen aikaansaamiseksi.
26931: ratoriosta olisi kehitettävä suoraan jonkin mi-
26932: Heisingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
26933:
26934: Sinikka Luja-Vepsä. Uljas Mäkelä.
26935: Reino Breilin. Jorma Rantala.
26936: Heikki Hykkäälä. Väinö Turunen.
26937: Antti Pohjonen. Meeri Kalavainen.
26938: Arvo Ahonen. Salme Myyryläinen.
26939: Eeli Lepistö. Sylvi Siltanen.
26940: Erkki Liikanen. Seppo Tikka.
26941: 1935
26942:
26943: VII,150.- Toiv.al. n:o 985.
26944:
26945:
26946:
26947:
26948: Miettinen ym.: Kuntien yhteistoiminnrasta vieraspaikkakuntalai-
26949: sille opiskelijoille myönnettävien sosiaalisten etujen jakami-
26950: sessa.
26951:
26952:
26953: E d u s k u n n a 11 e.
26954:
26955: Opiskelijan mahdollisuus nauttia opiskelu- opiskelijoille poistamalla henkikirjoituslain
26956: paikkakuntansa tarjoamista palveluksista on 5 §: stä sana opiskelu. Tämän uudistuksen to-
26957: usein riippuvainen opiskelijan kyvystä kiertää teuttaminen helpottaisi opiskelijoille suunnat-
26958: voimassa olevia lakeja ja asetuksia. Myöskään tujen sosiaalisten palvelusten toteuttamista.
26959: ei voitane pitää tarkoituksenmukaisena rinnas- Tarvittava parannus opiskelijoiden sosiaali-
26960: taa opiskelijoita valtioneuvoston jäseniin. turvaan saadaan myös mi:käli Väestökirjalain
26961: Kunnallislain 4 §:n avulla ollaan kyetty estä- 10 §:ää muutetaan siten, että opiskelu poiste-
26962: mään opiskelijoiden hyväksi tapahtuva toiminta taan tilapäisen poissaolon määritelmästä.
26963: opiskelupaikkakunnan taholta. Kunnan jäsenyy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26964: den saamiseksi tulee opiskelijan ilmoittaa har- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26965: joittavaosa opiskelupaikkakunnalla jotakin am- muksen,
26966: mattia, vaikkapa vain nimellistä, jolloin hänet että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
26967: voidaan henkikirjoituslain puitteissa ottaa kun- joilla selvitetään mahdollisuudet kun-
26968: nan jäseneksi. Mainitun lain 5 § estää opiskeli- tien väliseen yhteistyöhön siten, että
26969: jan henkikirjoittamisen opiskelupaikkakun- opiskelupaikan kunnalle maksaa henki-
26970: nalla niissäkin tapauksissa, joissa se olisi opis- kirjoituskunta säädetyn maksun opiske-
26971: kelijoille edullista. Toisille opiskelijoille on lijaa kohti, joka oikeuttaisi vieraspaik-
26972: edullisempaa olla henkikirjoitettuna kotipaik- kakuntalaiset opiskelijat samoihin so-
26973: kakunnallaan. Olisikin syytä saada valinnanva- siaalisiin etuihin kuin opiskelupaikan
26974: paus oman henkikirjoituspaikkakunnan osalle varsinaisilla kuntataisilta on.
26975: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
26976:
26977: Mauri Miettinen. Erkki Häkämies. G. Laatio.
26978: Pekka Jokinen. Ilkka Suominen. Kullervo Rainio.
26979: 1936
26980:
26981: VII,151.- Toiv.al. n:o 986.
26982:
26983:
26984:
26985:
26986: Mustonea ym.: Met!ien ei-puuntuotannollista käyttöä koskevan
26987: tutkimuksen laajentamisesta.
26988:
26989:
26990: E d u s k u n n a 11 e.
26991:
26992: Puuntuotannon ohella metsillä on kasvava koneeliistuvaa ja tehostuvaa metsätaloutta ja
26993: merkitys sekä yhteiskunrum moninais:~n virlds- erik~isesti puunkorjuuta oiisi bhicettivä j« jär-
26994: tys- ja lmlttuuripalvelusten bnnalt~ ettil elin- jesteltävä, ettei aiheutettaisi haittooj11 millekälin
26995: ympäristömme yleisen terveellisyyden j4 v.ifu. metsänkäyt·tömuodolle. ·
26996: tyisyyden lisääjänä. Edelleen metsillä on jat- Ede:llä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
26997: kuvå meåitys mm. porotalouden ja ma~ilu nan hyväksyttäväbi toivomuksen,
26998: eJinkeincm harjoittamisessa, erilaisessa ketäi-
26999: ly55ä ja .mersästykseaä. että hallitus ryht'}isi toimenpiteisiin,
27000: Jotta näiden ei-puuntuotannollisten metsien joiden tuloksena trityiseJii Metsäntutki-
27001: käyttövarojen merkitys metsätaloudellisessa muslaitoksessa voimakkl.la$ti laa]enne-
27002: päätöksentedssa ~oitaisiin oikeassa suhteessa taan metsien ei-puuntuotanfi()Jliseen
27003: ottaa huomioon, tarvitaan näistä nykyistä huo- käyttöön ja ympäriJtönsttojeluun liitty-
27004: mattavasti enemmän ja parempaa tietoa. Lisäksi vää tutkimusta ja tähän tarkaitukseen
27005: tarvitaan tietoa siitä, millä tavoin jatkuvasti myötm.ttiiän riittävästi varoja.
27006: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
27007:
27008: Heikki Mnswnen. Kalevi Kivistö. ~Tuominen.
27009: Siiri Lehatmlen. Lauri Kantola. Rauno Korpinen.
27010: 1937
27011:
27012: VII,152.- Toiv.al. n:o 987.
27013:
27014:
27015:
27016:
27017: Mäki-Hakola ym.: Kaavoituksen helpottamisesta ja sen talou-
27018: dellisten vaikutusten tasoittamisesta tilusjärjestelyjen avulla.
27019:
27020:
27021: E d u s k u n n a 11 e.
27022:
27023: Kaavan toteuttaminen on kunnalle usein vai- lista suorittaa esim. seuraavanlaisia toimenpi-
27024: kea ja taloudellisesti raskas tehtävä. Lisäksi kaa- teitä:
27025: voituksen tulos on sen kohteena olevan alueen - erottaa yleiseen ja yhteiseen käyttöön
27026: eri omistajien kannalta tarkasteltuna taloudel- osoitetut alueet tasapuolisesti kaavoitetulla
27027: lisesti epäoikeudenmukainen. Mainituista syistä alueella sijaitsevien tilojen omistajilta ja sää-
27028: johtuen .olisi sekä kunnalle että kaavoitettavan dellä kunnan velvo'llisuutta korvata ne tarpeen
27029: alueen maanomistajille erittäin tärkeää luoda mukaan, jolloin vältyttäisiin niiden erilliseltä
27030: mahdollisimman tasapuolinen ja oikeudenmu- lunastamiselta,
27031: kainen menettely kaavoitusprosessiin. - tasoittaa kaavan taloudellista vaikutusta
27032: Tasapuo'lisuuden tur:vaaminen ja kaavan to- maanomistajien kesken suorittamalla tilusten
27033: teuttamisen helpottaminen voidaan saavuttaa vaihtoa määrätyin perustein ja
27034: mm. seuraavin keinoin: - jakaa kunnallisteknisistä töistä aiheutuvat
27035: 1. Kaavoitettava alue hankitaan kunnalle kustannukset oikeudenmukaisesti eri kiinteistö-
27036: ennen kaavoitusta. jen kesken.
27037: 2. Kaava laaditaan maanomistusolot huo- Jotta tilusjärjestely edellä esitetyn kaltaisena
27038: mioon ottaen tasapuoliseksi. todella edistäisi -taajamien kehitystä, se olisi li-
27039: 3. Suoritetaan tilusjärjestely arvonmuutos- säksi voitava suorittaa mahdollisimman no-
27040: ten tasoittamisineen kaavoituksen yhteydessä. peasti ja heti kaavan vahvistumisen jälkeen.
27041: Näistä kahta ensiksi mainittua on nykyisin Koska nykyisin käytössä o'levat keinot ovat
27042: sovellettu. Riittävän hyviin tuloksiin ei kuiten- osoittautuneet riittämättömiksi kaavoitukseen
27043: kaan ole päästy. liittyvien epäkohtien poistamiseksi, ehdotamme
27044: Voimassa olevan kaavoitusalueiden jako1ain kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27045: mukaan voidaan kaava-alueella suorittaa tietyin muksen,
27046: edellytyksin uusjako ja tilusjärjestely. Nykyisel-
27047: lään näiden toimitusten tarkoituksena on kui- että hallitus kiirehtisi sellaisen laki-
27048: tenkin yksinomaan kiinteistörajojen sovittami- ehdotuksen aikaansaamista, joka tekisi
27049: nen kaavaan kiinteistöjen arvosuhteita muutta- mahdolliseksi kaavan toteuttamisen hel-
27050: matta. Kaavan toteuttamista voitaisiin kuiten- potlumisen ja taloudellisten vaikutusten
27051: kin helpottaa ja tasapuolisuutta lisätä, mikäli tasoittumisen tilusjärjestelyä hyväksi-
27052: järjestelytoimituksen yhteydessä olisi mahdol- käyttäen.
27053: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
27054:
27055: P. Mäki-Hakola. Olavi Nikkilä.
27056: Veikko Pihlajamäki. Mauri Seppä.
27057:
27058:
27059:
27060:
27061: 243 156/72
27062: 1938
27063:
27064: VII,153.- Toiv.al. n:o 988.
27065:
27066:
27067:
27068:
27069: Mäki-Hakola ym.: Kuntien vapauttamisesta metsäpalojen sam-
27070: mutuskustannuksista.
27071:
27072:
27073: E d u s k u n n a 11 e.
27074:
27075: Maassamme on viime vuosina raivonnut poik- hansa luonnononnettomuuteen tai -hävitykseen,
27076: keuksellisen runsaasti laajoja metsäpaloja, joi- jonka syntyminen ei ole kunnan määrättävissä
27077: den johdosta usean kunnan taloudenhoito on ja jota ei voida kunnan käytettävissä olevilla
27078: vakavasti häiriintynyt. Kuntien po. vaikeudet toimenpiteillä estää ennakolta. Metsäpaloista
27079: johtuvat nykyisen palolain säännöksistä, joiden aiheutuvat kustannukset näyttävät useimmissa
27080: mukaan metsäpalon sammutustyöstä sekä jälki- tapauksissa rasittavan pinta-alaltaan laajoja met-
27081: raivauksesta ja -vartioinnista aiheutuvat kustan- sävaltaisia kuntia, jotka usein ovat taloudelli-
27082: nukset jäävät yleensä kunnan vastattaviksi. Pa- selta kantokyvyltään heikoimpia. Maan eri kun-
27083: lolain 46 §:n 2 momentin mukaan kunnalla on nat joutuvat metsäpalon sammutuskustannus-
27084: tosin mahdollisuus saada valtion varoista lainaa ten kohdalta aivan erilaiseen asemaan, joka ei
27085: tai avustusta, milloin palotoimen kustannukset dle puolustettavissa. Tämän vuoksi palolain pu-
27086: tulevat kunnalle raskaiksi. Tarkoitukseen vara- heena olevia säännöksiä olisi tarkistettava.
27087: tut tulo- ja menoarvion määrärahat ovat olleet Edellä esitetyn nojalla ehdotamme eduskun-
27088: aivan Hian niukkoja. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27089: Viime vuosien metsäpalot ovat selvästi osoit-
27090: taneet, ettei voimassa olevaan palolakiin sisäl- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27091: tyviä sammutuskustannusten suorittamista kos- palolain säännösten niin muuttamiseksi,
27092: kevia säännöksiä voida pitää oikeudenmukai- että kunnat vapautetaan kokonaan met-
27093: sina. Metsäpalo on rinnastettavissa mihin ta- säpalojen sammutuskustannuksista.
27094: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
27095:
27096: P. Mäki-Hakola. Mauri Seppä.
27097: Matti Asunmaa. Erkki Häkämies.
27098: 1939
27099:
27100: VII,154.- Toiv.al. n:o 989.
27101:
27102:
27103:
27104:
27105: Mäkinen ym.: Kansallis- ;a luonnonpuistoien perustamisesta.
27106:
27107:
27108: E d u s k u n n a 11 e.
27109:
27110: Laajat ja laajahkot luonnonsuojelualueemme tamattomasti muuttavat luontoa ja tekevät sen
27111: ovat nykyisin kahdenlaisia. Täydellisen rauhoi- pitkiksi ajoiksi ulkoilu- ja muuhun virkistys-
27112: tuksen alaiset luonnonpuistot on rauhoitettu lä- käyttöön kelpaamattomaksi. Riittävän laajojen
27113: hinnä tieteellisin perustein. Kansallispuistot on kansallispuistojen muodostaminen koko maahan
27114: tarkoitettu yleiseen käyttöön. Niiden tulisi si- on erittäin kiireellinen tehtävä. Valtion maille
27115: sältää edustavat näytteet maamme kaikkien mai- on suunniteltu perustettavaksi luonnon- ja kan-
27116: sema-alueiden luonnosta ja kaikista eloympäris- sallispuistoja nykyisin voimassaolevan luonnon-
27117: töistä. Sosiaaliselta kannalta on välttämätöntä, suojelulain nojalla. Joukko tällaisia hankkeita
27118: ettei matka lähimpään kansallispuistoon maan on jo valmisteltu niin pitkälle, että ne ovat val-
27119: mistään osasta muodostu kohtuuttoman pitkäksi. miita toteutettaviksi. Luonnonsuojeluvuonna
27120: Koko maan metsäala on joutunut metsätalou- 1970 niistä toteutui kuitenkin ainoastaan Lem-
27121: den piiriin, samoin lähes koko suoala. Metsän menjoen kansallispuiston laajennus. Toistaiseksi
27122: pohjoisrajaan asti toteutetaan nykyisin puun- toteuttamatta ovat mm. seuraavat hankkeet:
27123: korjuu- ja metsänhoitomenetelmiä, jotka peruut-
27124:
27125: Kansallispuistoja
27126: Siikanevan kansallispuisto Ruovesi 10 km2
27127: Kauhanevan kansallispuisto Kauhajoki 25 "
27128: Lauhavuoren kansallispuisto Isojoki-Kauhajoki 30 "
27129: Salamajärven kansallispuisto Perho-Kivijärvi 48 ,,
27130: Suomu-Patvinsuon kansallispuisto Ilomantsi-Pielisjärvi 95 "
27131: Tiilikkajärven kansallispuisto Rautavaara 35 "
27132: Hiidenportin salon kansallispuisto Sorkamo 40 "
27133: Siikavaaran kansallispuisto Puolanka 25 "
27134: Lapiosuon kansa'llispuisto Ranua 130
27135: Riisitunturin kansallispuisto ,Posio 52 "
27136: Oulangan kansallispuiston laajennus Salla 103 "
27137: Pyhätunturin kansallispuiston laajennus Sodankylä-Kemijärven mlk-Pel- "
27138: kosenniemi 140 "
27139: Pallas-Ounaksen kansallispuiston laajennus Kittilä-Muonio 250 "
27140: Itä-Lapin kansallispuisto Sodankylä-Savukoski-Sa'lla 3 800 "
27141: Lemmenjoen kansallispuiston laajennus Inari 1 500 "
27142: Ulko-Tammion kansallispuisto Vehkalahti 107 "
27143: (vesialueineen)
27144: Luonnonpuistoja
27145: Pelsonlahden luonnonpuisto Kestilä-Muhos-Vaala 12 "
27146: Paljakan luonnonpuiston laajennus Puolanka 8 "
27147: Runkauksen luonnonpuiston laajennus Simo 7 "
27148: Koitilaiskairan luonnonpuisto Sodankylä 250 "
27149: Erityisiä suojelualueita
27150: Elimyssalon metsäpeurojen suojelualue Kuhmo 170
27151: "
27152: 1940 VII,154.- Kansallis- ja luonnonpuistojen perustaminen.
27153:
27154:
27155: Lisäksi eduskunta on hyväksyessään lain että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27156: Lemmenjoen kansallispuiston laajentamisesta menpiteisiin Siikanevan, Kauhanevan,
27157: 21. 12. 1971 edellyttänyt tämän kansallispuis- Lauhavuoren, Salamajärven, Suomu-
27158: ton edelleen laajentamista. Tärkein vireillä oleva Patvinsuon, Tiilikkajärven, Hiidenpor-
27159: hanke on ns. Koilliskairan eli Itä~Lapin kansal- tin salon, Siikavaaran, Lapiosuon, Riisi-
27160: lispuiston muodostaminen. Pohjois-Suomen erä- tunturin, Itä-Lapin ja Ulko-Tammion
27161: maat kuuluvat Euroopan viimeisiin. Vielä jon- kansallispuistojen, Pelsonlahden ja Koi-
27162: kin aikaa on mahdollista luoda yhtenäinen ja tilaiskairan luonnonpuistojen sekä Eli-
27163: edustava luonnonsuojelualue Itä-Lappiin. Riit- myssalon metsäpeurojen suojelualueen
27164: tävän suurena se voisi palvella sekä ulkoilun, perustamiseksi sekä Oulangan, Pyhätun-
27165: luonnonharrastuksen, retkeilyn, opetuksen ja turin ja Pallas-Ounaksen kansallispuis-
27166: tutkimuksen että laita-alueiltaan myös matkai- tojen ja Paljakan sekä Runkauksen luon-
27167: lun ja leirinnän tarpeita. Lisäksi se tarjoaisi po- nonpuistojen laajentamiseksi luonnon-
27168: ronhoidolle välttämättömän tukialueen. suojeluviranomaisten ehdottamalla ta-
27169: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- valla sekä lisäksi Lemmenjoen kansal-
27170: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, lispuiston laajentamt.reksi Eduskunnan
27171: edellyttämällä tavalla.
27172: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
27173:
27174: V. 0. Mäkinen. Lyyli Aalto. Eero Salo.
27175: 1941
27176:
27177: VII,155.- Toiv.al. n:o 990.
27178:
27179:
27180:
27181:
27182: Männistö ym.: Sisävesien suoielusäännöstön luomisesta öliysaas-
27183: tevaaran toriumiseksi.
27184:
27185:
27186: E d u s k u n n a 11 e.
27187:
27188: Saimaan kanavan valmistumisen jälkeen on Tällä hetkellä maastamme puuttuu sellainen
27189: öljyn laivakuljetus sisävesillä jatkuvasti lisään- lainsäädäntö, joka loisi edellytykset tehokkaille
27190: tynyt. Kun syväväylätyöt on saatu valmiiksi, suojelutoimenpiteille öljytuhokatastrofien .tor-
27191: kuljetetaan huomattavat määrät öljyä koko Sai- jumiseksi sisävesissä.
27192: maan vesistöalueella aina Kuopioon asti ja mah- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27193: dollisesti pohjoisemmaksikin Kallaveden reitillä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27194: Tämä aiheuttaa merkittävän saastevaaran kysei-
27195: sille vesistöalueille. että hallitus ryhtyisi nopeisiin toimen-
27196: Tämän lisäksi on entistä enemmän rakennettu piteisiin sisävesiä koskevien suoielusään-
27197: maanpäällisiä öljysäiliöitä vesistöalueiden ran- nösten luomiseksi mahdollista öliysaas-
27198: noiile. tevaaraa vastaan.
27199: Hdsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
27200:
27201: Lauha Männistö. Anna-Liisa Hyvönen.
27202: Anna-Liisa Jokinen. 1.-C. Björklund.
27203: Kalevi Kivistö. V. J. Rytkönen.
27204: Aulis Juvela. Aarne Pulkkinen.
27205: Ensio Laine. Niilo Nieminen.
27206: 1942
27207:
27208: VII,1.56.- Toiv.al. n:o 991.
27209:
27210:
27211:
27212:
27213: Mänttäri ym.: Kesonsuon rauhoittamisesta ;a lunastamisesta
27214: luonnonpuistoksi.
27215:
27216:
27217: E d u s k u n n a 11 e.
27218:
27219: Maamme luonnonalkuperäisyys on vaarassa ovat suotutkijoitten tiedossa ja lausuntojen mu-
27220: muuttua kaikilta osiltaan, joten on ajankohtaista kaan turvattava.
27221: ja kiireellistä varata maamme tyypillisiä kos- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
27222: kemattomia alueita kansallispuistoiksi tulevia nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27223: sukupolvia ja tutkimustoimintaa varten. muksen,
27224: Pohjois-Karjaiassa, Ilomantsin kunnassa sijait- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27225: seva Kesonsuo, on tyypillinen suoalue, joka tu- 11tenpiteisiin Kesonsuon rauhoittami-
27226: lisi säilyttää koskemattomana. seksi ;a lunastamiseksi luonnonpuistoksi
27227: Keson-suon lintukanta, kasvillisuus ja suoperä (kansallispuistoksi).
27228: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
27229:
27230: Aune Mänttäri. Pekka Vennamo.
27231: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
27232: 1943
27233:
27234: VII,157.- Toiv.al. n:o 992.
27235:
27236:
27237:
27238:
27239: Mänttäri ym.: Kolvanan Uuron alueen suunnittelemisesta kan-
27240: sallispuistoksi.
27241:
27242:
27243: E d u s k u n n a 11 e.
27244:
27245: Kolvanan Uuro Kontiolahden ja Enon kun- minen on ajankohtainen asia. Koska erikoisesti
27246: nan alueella on eräitten yksityisten ja yhtiöit- yksityiselle maanomistajalle alueen rauhoittami-
27247: ten omistama alue. nen on taloudellinen menetys, olisi tällainen yh-
27248: Kolvanan Uuro on ainutlaatuinen ja koske- teiskunnallinen toimenpide suoritettava valtion
27249: maton luonnon nähtävyys. Sen kasvillisuus on kustannuks~lla.
27250: merkittävän omaperäinen. Vaikeakulkuisen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
27251: maastonsa vuoksi on se säilynyt melkein kos- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27252: kemattomana.
27253: Karu alue on jo nyt luonnontutkijoitten ja että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
27254: eräretkeilijöitten tiedossa oleva kiinnostava menpiteisiin Kolvanan Uuron alueen
27255: kohde. suunnittelussa kansallispuistoksi ;a va-
27256: Maamme muuttuvissa olosuhteissa tulisi säi- raisi riittävän määrärahan maa-alueen os-
27257: lyttää koskematonta alkuperäistä luontoa tule- tamiseksi kyseiseen tarkoitukseen.
27258: ville sukupolville. Kolvanan Uuron rauhoitta-
27259: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
27260:
27261: Aune Mänttäri. J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
27262: 1944
27263:
27264: VII,158.- Toiv.al. n:o 993.
27265:
27266:
27267:
27268:
27269: Mänttäri ym.: Luonnonsuoielulainsäädännön uudistamisesta.
27270:
27271:
27272: E d u s k u n n a 11 e.
27273:
27274: Luonnonsuojelu on tämän pa1van Suomessa tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27275: jo erittäin tärkeä ja ajankohtainen asia. sen,
27276: Puhdas iuonto, ilma ja vesistömme ovat kan-
27277: sallinen oma:isuutemme. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
27278: Luonnon suojaksi ei ole riittävää lainsäädän" piteisiin luonnonsuoielulainsäädännön
27279: töä, joka tarpeeksi tiukasti määrittelisi luon- aikaansaamiseksi, ioMti turvaa luonnon,
27280: non suojaamisen; joten kunnioittavasti ehdo- ilman ja vesistöien puhtaana säilymisen.
27281: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
27282:
27283: Aune Mänhäri. J. Juhani Kortesalmi, Mikko Vainio.
27284: 1945
27285:
27286: VII,159.- Toiv.al. n:o 994.
27287:
27288:
27289:
27290:
27291: Niemelä ym.: Määrärahasta villiminkkikannan voimistumisen
27292: estämiseksi.
27293:
27294:
27295: E d u s k u n n a 11 e.
27296:
27297: Minkkitarhaus maassamme on voimistunut. kin saajalle, joka ei omista minkkitarhaa ja to-
27298: Samalla villitninl!kikanta ttäyttä1t voimistuvan. distettavasti esittää villiminkin. Valtioneuvosto
27299: Tähän pitäisi kiinnittää jo hyvissä ajoin huo- kulloinkin määräisi sopivaksi katsomansa tap-
27300: miota. Minkki on vakava peto pienriistalle ja porahan villiminkistä vuosittain.
27301: aiheuttaa paljon taloudellisia menetyksiä allas- Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
27302: ka1an kasvattajille sekä purotaimenelle ja tam- noittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27303: mukalle Pohjois-Suomessa. Näyttää aivan ilmei- sen,
27304: seltä se ajatus, että ei voida välttyä tulevai-
27305: suudessa villiminkin aiheuttamasta jopa suures- että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
27306: takin vahingosta muuten kuin maksamlllla villi- ja menoarvioesitykseen määrärahan vil-
27307: minkistä tapporaha valtion yleisistä varoista. liminkkikannan voimistumisen estämi-
27308: Tapporaha maksetaan vain sellaiselle villimin- seksi.
27309: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
27310:
27311: Arttur Niemelä. Lauri Linna.
27312: Hannes Volotinen. A. R. Sainio.
27313: J. Juhani Kortaalmi. Mikko Vainio.
27314: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
27315:
27316:
27317:
27318:
27319: 244 156/72
27320: 1946
27321:
27322: VII,160.- Toiv.al. n:o 995.
27323:
27324:
27325:
27326:
27327: Niemelä ym.: Ranuan kunnan siirtämisestä ensimmäiseen kal-
27328: leusluokkaan.
27329:
27330:
27331: E d u s k u n n a 11 e.
27332:
27333: Eduskunta, hyväksyessään voimassa olevan Kun nyt voimassa oleva paikkakuntakalleus-
27334: lain kuntien yleisestä kalleusluokituksesta, lakia [uokka Ranuan kunnan kohdalla on kohtuuton
27335: hyväksyessään on painottanut voimakkaasti sitä, ja kunnan taloutta heikentävä ehdotamme kun-
27336: että lakia sovellettaessa ei saavutettuja etuja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27337: saa huonontaa. Tätä selvää ohjetta ei otettu muksen,
27338: huomioon Ranuan kunnan kohdalla, koska
27339: valtioneuvosto vahvistaessaan vuoden 1969 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27340: kalleusluokkaa alensi kalleusluokkaa ensimmäi- menpiteisiin kuntien yleistä kalleusluo-
27341: sestä toiseen kalleusluokkaan. Tämä tiesi Ra- kitusta koskevan lain tarkistamiseksi si-
27342: nuan kunnalle huomattavia taloudellisia mene- ten, että Ranuan kunnan kohdalla kal-
27343: tyksiä, tämä koskee eniten pienituloisia ja hei- leusluokka korotettaisiin ensimmäiseen
27344: kommassa taloudellisessa asemassa olevia ihmi- kalleusluokkaan.
27345: siä.
27346: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
27347:
27348: Arttur Niemelä. Rainer Lemström.
27349: J. Juhani Kortesalmi. Lauri Linna.
27350: Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
27351: Pekka Vennamo.
27352: 1947
27353:
27354: VII,161.- Toiv.al. n:o 996.
27355:
27356:
27357:
27358:
27359: Niemelä ym.: Vesihuoltoavustuksen aikaansaamisesta kaivo- ;a
27360: painevesikustannuksiin.
27361:
27362:
27363: E d u s k u n n a II e.
27364:
27365: Vesihuolto on laajalti vielä puutteellista ja dettu se, että luontoa muuttavilla toimenpiteillä
27366: kunnollinen talousvesi on monelle taloudelli- saattaa oHa aivan yllättävän pitkälle ulottuva
27367: sista syistä mahdoton hankkia. Ilman kunnol- vaikutus, esimerkiksi luontaisiin pohjavesiker-
27368: lista talousvettä on suuri vaara tulla käytettyä roksiin. Pintavedet meillä saastuvat aina ene-
27369: sellaista vettä, joka on terveydelle vaarallista ja nevässä määrin, mikä myös lisää vaikeutta kun-
27370: aiheuttaa sairauksia jopa kulkutauteja levittäen. nollisen talousveden saannille.
27371: Nykyisin suoritetaan huomattavassa määrin kui- Tämän kaiken edellä sanotun perusteella eh-
27372: vatuksia, rakennetaan voimalaitoksia ja säännös- dotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
27373: tellään huomattavan suuria vesistöjä. Tämä täväksi toivomuksen,
27374: useammassa tapauksessa vaikuttaa pohjavesiin
27375: niillä alueilla, missä näitä toimenpiteitä toteu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27376: tetaan. menpiteisiin vesihuoltoavustuksen ai-
27377: Pohjois-Suomessa on nämä haitat tulfeet voi- kaansaamiseksi kaivo- ;a painevesikus-
27378: makkaasti näkyville, siellä rakennettujen voi- tannuksiin.
27379: malaitosten yhteydessä. On selvästi siellä to-
27380: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
27381:
27382: Arttur Niemelä. Rainer Lemström.
27383: Hannes Volotinen. Lauri Linna.
27384: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
27385: Pekka Vennamo.
27386: 1948
27387:
27388: VII,162.- Toiv.al. n:o 997.
27389:
27390:
27391:
27392:
27393: Niinikoski ym.: Koiraverotuksen uudistamisesta.
27394:
27395:
27396: E d u s k u n n a 11 e.
27397:
27398: Koiraveron suorittamisesta 14. 12. 1894 an- yhteydessä ja koiraveromerkki antaa verotoimis-
27399: nettu asetus, jota eräiltä osin on muutettu mm. toista.
27400: 21. 5. 1921/130, 19. 3. 1948/229, 23. 12. Edel1ä mainitun perusteella ehdotamme kun-
27401: 1958/536 annetuilla asetuksilla, on siinä mää- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27402: rin vanhentunut, että se olisi mahdollisimman muksen,
27403: pian uusittava. Koiraverojen maksuunpano ja
27404: kanto olisi verovelvollisten sekä kuntien kan- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
27405: nalta käytännöllisemmin hoidettavissa verotoi- menpiteisiin koiraveron suorittamisesta
27406: mistoissa tulo- ja omaisuusveron, kunnallis- ja annettujen vanhentuneiden asetusten
27407: kirkollisveron sekä muiden verojen ja maksujen kumoamiseksi ja muuttami~eksi niin,
27408: maksuunparran ja kannon yhteydessä samaa että koiraverojen maksuunpano ja kanto
27409: maksulippua käyttäen. Verovelvollisten omis- voitaisiin suorittaa lakisääteisten vero-
27410: tuksessa verovuonna olevat koirat voitaisiin il- jen ja maksujen yhteydessä.
27411: moittaa, kuten tähänkin saakka veroilmoitusten
27412: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
27413:
27414: Paavo Niinikoski. Reino Kangas.
27415: Esko Härkönen. Ahti Pekkala.
27416: 1949
27417:
27418: VII,163.- Toiv.al. n:o 998.
27419:
27420:
27421:
27422:
27423: Niinikoski ym.: V alttonavustuksen myöntämisestä kunnille yri-
27424: tysasiamiesten palkkakustannuksiin ja elinkeinoelämän mo-
27425: nipuolistuttamista koskevien tutkimusten suorittamiseen.
27426:
27427:
27428: E d u s k u n n a II e.
27429:
27430: Kehitysalueiden kunnat joutuvat lisäänty- tavaa ja työttömyyttä ennaltaehkäisevää työtä.
27431: vässä määrässä kiinnittämään tehostettua huo- Tästä syystä olisi oikein ja kohtuullista, että
27432: miota uusien pysyvien työpaikkojen luomiseen myöskin valtio voisi avustuksen muodossa tu-
27433: sekä vanhojen toiminnassa olevien yritysten toi- kea kuntia mainitunlaatuisten tehtävien suorit-
27434: mintaedetlytysten parantamiseen, jotta maalta tamisessa.
27435: pako ja maasta muutto voitaisiin pysähdyttää Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
27436: tahi ainakin lieventää. Tämän päämäärän to- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27437: teuttamiseen kunnat suorituttavat moninaisia muksen,
27438: selvityksiä ja tutkimuksia, jotka vaativat huo-
27439: mattavia varoja. Sen lisäksi kunnat ovat palkan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27440: neet erityisiä yritys- ja elinkeinoasiamiehiä, valtionavustuksen myöntämiseksi kun-
27441: jotka työskentelevät yritysten ja kuntien yhdys- nille kantokyvyn perusteella yritysasia-
27442: miehinä ja avustavat ensinmainittuja taloudel- miesten palkkakustannuksiin sekä elin-
27443: listen ongelmien, kirjanpito- ja markkinointi- keinoelämän monipuolistuttamiseen täh-
27444: kysymysten ym. asioiden hoitamisessa. Tämän- täävien selvitysten ja tutkimusten suo-
27445: laatuinen työ, jos mikään, on työllisyyttä paran- rittamiseen.
27446: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
27447:
27448: Paavo Niinikoski. Reino Kangas. Mikko Jokela.
27449: Aulis Sileäkangas. Pentti Pekkarinen. Einari Nieminen.
27450: Esko Härkönen. Katri-Helena Eskelinen. Ahti Pekkala.
27451: 1950
27452:
27453: VII,164.- Toiv.al. n:o 999.
27454:
27455:
27456:
27457: H. Niskanen ym.: Lasten ja nuorten oleskelu- ja toimintatarpei-
27458: den huomioonottamisesta yhteiskuntasuunnittelussa.
27459:
27460: E d u s k u n n a 11 e.
27461:
27462: Väestöstä n. .30 % on lapsia ja nuorisoa. kerho- ja harrastehuoneita oleskelua, virkistystä
27463: Yhteiskuntasuunnittelussamme tämän väestön- ja itsensä kehittämistä ja toteuttamista varten.
27464: osan erilaisia tarpeita ei huomioida läheskään Yhteiskuntasuunnittelua koskevat säännök-
27465: riittävästi. Lapset ja nuoret tarvitsevat toimin- set ja määräykset ovat meillä lähinnä rakennus-
27466: tatiloja kotona, pihalla, ympäristössä. He tar- laissa, jossa ovat säännökset mm. asemakaavoi-
27467: vitsevat leikkitiioja, urheilu- ja !Hkunta-alueita, tuksesta ja rakennusjärjestyksestä. Rakennus-
27468: erilaisia kerho- ja harrastetiloja, teatteria, mu- lainsäädännön puitteissa määritellään mihin ja
27469: siikkia ja muuta virkistys- ja kulttuuritoimin- miten eri alueita tulee käyttää asumiseen, elin-
27470: taa. keinotoimintaan, virkistykseen, liikenteeseen,
27471: Tällä hetkellä lasten ja nuorten kannalta vai- vesihuoltoon ja muihin tarpeisiin. Erilaisten
27472: kein ongelma on erilaisten toiminnallisten, ke- teknillisten tarpeiden tyydyttämisestä kuten lii-
27473: hittävien ja tarkoituksenmukaisten oleske'lu- ja kenteen, viemäröinnin yms. järjestämisen osalta
27474: harrastustilojen ja -alueiden vähyys. lainsäädännössä on verrattain tarkkojakin mää-
27475: Yleisesti todetaan se, että kerrostalojen piha- räyksiä. Eräiden ihmisten merkittävien tarpei-
27476: tiloissa ei ole huomioitu lasten tarpeita eikä den tyydyttämisestä kuten lasten ja nuorten
27477: luotu heille toimintaedellytyksiä. Lakisäätei- toiminta- ja oleskeluedellytysten luomisesta ei
27478: sesti olisi velvoitettava kuntia asemakaavoitusta lainsäädännössä ole erityisiä veivoittavia sään-
27479: Jaatiessaan suunnittelemaan asuintalon tontit nöksiä.
27480: niin suuriksi, että piha-alueille jää riittävästi ti- Rakennuslakiin olisi otettava säännös, jossa
27481: laa lasten toimintaa varten. Lakisääteisesti olisi kunnat velvoitettaisiin yhteiskuntasuunnitte-
27482: myöskin asuintalojen rakentajat ja taloyhtiöt lussa ennenmuuta asemakaavoitusta laatiessaan
27483: velvoitettava nykyisen klassiiliseksi muodostu- varaamaan riittävästi alueita erilaisia lasten ja
27484: neen hiekkalaatikon sijasta rakentamaan lapsille nuorten tarpeita varten. Rakennuslain puitteissa
27485: monipuoliset ja kehittävät pihatilat. olisi luotava myöskin säännökset, jotka veivoit-
27486: Minkä verran kunnan taholta yhteiskunta- taisivat kuntia, asuintalojen rakentajia ja talo-
27487: suunnittelussa otetaan huomioon lapset ja nuo- yhtiöitä suunnittelemaan ja rakentamaan lap-
27488: ret on riippuvainen kunkin kunnan päätäntä- sille ja nuorille riittävästi erilaisia toimipaik-
27489: elinten nuorisoystävällisyydestä. Kuntien asu- koja ja -alueita.
27490: tuskeS'kuksiin rakennetut vähäiset lasten leikki- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
27491: puistot ovat yleensä tasoltaan erittäin heik- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27492: koja, huonosti suunniteltuja, alueeltaan pieniä
27493: ja yksipuolisia, eivätkä vastaa lasten kehitystar- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
27494: peiden vaatimuksia. Nykyistä huomattavasti menpiteisiin rakennuslain muuttami-
27495: enemmän tarvittaisiin erilaisia ulkoilu- ja liikun- seksi siten, että yhteiskuntasuunnitte-
27496: tatiloja kuten erilaisia kenttiä, toiminnallisia lussa lakisääteisesti veivoitetaan huo-
27497: puistoja, moottoriurheilu- ym. ratoja ja peli- mioimaan lasten ja nuorten oleskelu- ja
27498: alueita jne. Tarvitaan myös lasten ja nuorten toimintatarpeiden mukaisten tilojen ja
27499: toimintaan tarkoituksenmukaisia halleja, saleja, alu,eiden suunnittelu ja rakentaminen.
27500: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
27501:
27502: Helvi Niskanen. Matti Järvenpää. Veikko Salmi.
27503: Siiri Lehmonen. Anna-Liisa Hyvönen. 1.-C. Björklund.
27504: Heimo Rekonen. Pekka Salla. Niilo Koskenniemi.
27505: Kaisu Weckman. V. J. Rytkönen.
27506: 1951
27507:
27508: Vll,165.- Toiv.al. n:o 1000.
27509:
27510:
27511:
27512:
27513: Pekkala ym.: Esityksen antamisesta maakuntaitsehallinnon to-
27514: teuttamisesta.
27515:
27516:
27517: E d u s k u n n a 11 e.
27518:
27519: Ylemmänasteisen itsehallinnon toteuttami- Kuntainllittojärjestelmän laajentaminen nykyi-
27520: sesta maassamme on keskusteltu jo viime vuosi- sestään johtaisi taas hajanaisemman, kalliin ja
27521: sadalta saakka. Lisäksi edellyttää HM 51 §:n verraten epäkansanvaltaisen hallintojärjestel-
27522: säännös ylemmänasteisen itsehallinnon olemas- män edistämiseen, sillä virkavaltaisuuden li-
27523: saoloa. Kysymystä käsittelemään on itsenäisyy- sääntymiseen ja kuntien vaikutusvallan vähen-
27524: den aikana asetettu useita komiteoita, jotka tymiseen liittyvät kielteiset ilmiöt ovat kun-
27525: kailclci: ovat päätyneet suosittamaan järjestelmän tainliitoissa jo nyt selvästi havaittavissa.
27526: toteuttamista. Niiden esitykset eivät kuitenkaan Tämän vuoksi on maakuntien väestön mah-
27527: ole johtaneet käytännöllisiin toimenpiteisiin. dollisuuksia asioidensa hoitamiseen välttämättä
27528: Maamme onkin tällä hetkellä ainoita Euroo- lisättävä perustamalla edustuksellinen välias-
27529: pan maita, jossa ei ole kansanvaltaisesti järjes- teen hallinto-organisaatio. Tähän mennessä suo-
27530: tettyä väliasteen hallintoa. Viimeaikainen no- ritetuissa maakuntaitsehallintoa koskevissa sel-
27531: pea kehitys on kuitenkin asettunut yhteiskun- vityksissä ei kysymystä kuitenkaan ole tarkas-
27532: nan kaikille aloille yhä lisääntyvien ja moni- teltu kyllin monipuolisesti ja yksityiskohtaisesti
27533: puolistuvien tehtävien eteen. Etenkin sellaiset koko yhteiskuntakehityksen huomioonottaen.
27534: tehtävät kuin seutusuunnittelu ja kaavoitus, Niinpä ylemmänasteisen itsehallinnon talous-,
27535: luonnon- ja maisemansuojelu, vesiensuojelu, ve- sosiaali- ja kulttuuripoliittiset vaikutukset sekä
27536: sihuolto ja viemäröinti, matkailu sekä koulun- hallintouudistuksen aiheuttamat kustannukset
27537: uudistuksen puitteissa toteutettava alueellinen ja rationalisoinnista johtuvat mahdolliset sääs-
27538: kou[u- ja kulttuurihallinto kaipaavat tehokasta töt ovat olleet tähän saakka selvittämättä.
27539: väliportaan organisaatiota. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
27540: Lääninhallitukset eivät valtion eliminä ole kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27541: uudistettuinakaan soveliaita hoitamaan edellä
27542: mainittuja tehtäviä, koska maakuntien kehittä- että hallitus antaisi kiireellisesti Edus-
27543: mispolitiikan tulee ensisijaisesti perustua nii- kunnalle esityksen maakuntaitsehallin-
27544: den asukkaiden omatoimisuuteen ja omavas- non toteuttamisesta.
27545: taisuuteen, kuten kunnallisessa itsehallinnossa.
27546: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
27547:
27548: Ahti Pekkala. Veikko Pihlajamäki.
27549: Einari Nieminen. Paavo Väyrynen.
27550: 1952
27551:
27552: Vll,166.- Toiv.al. n:o 1001.
27553:
27554:
27555:
27556:
27557: Pekkarinen ym.: Kunnallisen harkintaverotusoikeuden poistami-
27558: sesta.
27559:
27560:
27561: E d u s k u n n a 11 e.
27562:
27563: Kunnallinen harkintaverotus on yrittäjien tettava tulo oli harkinnalla nostettu kaksinker-
27564: keskuudessa jatkuvan tyytymättömyyden ja taiseksi ja pienten yritysten kohdalla nousu oli
27565: arvostelun kdhteena. Tämä on ymmärrettävää, vieläkin suurempi. Tuoreimmassa, Turussa vuo-
27566: sillä haclcintaverotus merkitsee yrittäjälle enna- delta 1964 toimitettua harkintaverotusta kos-
27567: kolta arvaamatoota rasitusta, jonka suhteen kevassa tutkimuksessa laskelman mukaista tu-
27568: hän tuntee itsensä turvattomaksi ja oikeudet- losta oli harkintaverotuksella korotettu keski-
27569: tomaksi. Kun kysymys on esimerkiksi uudesta määrin 58 %. Harkintaverotuksella voivat pai-
27570: yrittäjätoiminnasta ei taloudellisia kannatta- kalliset verolautakunnat siis varsin ,tuntuvasti
27571: vuuslaskelmia tehtäessä voida etukäteen laskea, korottaa yritystoimintaan kohdistuvaa verorasi-
27572: mikä tulee olemaan harkinnalla maksuunpan- tusta. Kun verotusoikeus viime kädessä kuu-
27573: tavan veron määrä. luu eduskunnalle ja kun esimerkiksi yhtiövero-
27574: Pyrittäessä kannustamaan pienyritysten syn- prosentin muutokset liittyvät usein tärkeisiin
27575: tyä ja vahvistamaan niiden toimintamahdolli- poliittisiin ja talouspoliittisiin ratkaisuihin, on
27576: suuksia, muodostaa harkintaverotus näille pyr- epäjohdonmukaista, että paikallinen verolauta-
27577: kimyksille pahan esteen. Tämän vuoksi vuoden kunta voi omilla harkintaverotuspäätöksillään
27578: 1962 eduskuntavaalien jälkeen muodostetun menetellä toisin kuin valtiovallan omaksuma
27579: Karjalaisen hallituksen ohjelmaan sisältyi lu- veropolitiikka edellyttäisi.
27580: paus pienyritysten harkintaverotuksen poista- Kun harkintaverotusta sovelletaan eri kun-
27581: misesta. Asiaa valmistelleen toimikunnan mie- nissa hyvin epätasaisesti, joutuvat eri kunnissa
27582: tinnöstä oli pääteltävissä, että harkintaverotus toimivat yritykset toisiinsa nähden epäoikeu-
27583: olisi syytä poistaa, mutta kun rajan vetäminen denmukaiseen asemaan. Toisissa kunnissa saat-
27584: oikeudenmukaisella tavalla pienyritysten ja taa puoletkin liikkeistä joutua harkintaverotuk-
27585: muiden yritysten välille on käytännössä mah- sen kohteeksi. Yleisimmin harkintaverotettujen
27586: dotonta, ei hankkeessa päästy tältä pohjalta mkkeiden määrä on 25-30 % kaikista yrityk-
27587: sen pidemmälle. sistä. Turussa toimitetun tutkimuksen mukaan
27588: Kunnallista harkintaverotusoikeutta on pi- tämä prosenttimäärä oli vuonna 1964 siellä 26,
27589: dettävä yli aikansa eläneenä vanhentuneena ve- kun se vuonna 1960 oli ollut 22. Harkinta-
27590: rotustapana, jollaista muiden maiden verolain- verotuksen käyttö on siis Turussa lisääntynyt
27591: säädännössä ei enää ,tunneta. Kuntien talou- ja näin lienee tapahtunut muuallakin maas-
27592: delle sillä ei keskimäärin ole enää sitä samaa samme.
27593: merkitystä kuin joskus vuosisadan vaihteessa. Uuden elinkeinotulolain mukaan uusiin yri-
27594: Edellä mainitun toimikunnan suorittamien tut- tyksiin ei saa soveltaa harkintaverotusta viitenä
27595: kimusten mukaan harkintaverotuksella saatu ensimmäisenä vuonna. Laki tappion tasauk-
27596: verotettavan tulon lisäys vuonna 1960 oli koko sesta tulee myös ennen pitkää omalta osaltaan
27597: maassa keskimäärin 1.7% kaikkien verovelvol- lieventämään harkintaverotuksen käyttöä. Kun
27598: listen verotettavasta tulosta. kuitenkin näistä lievennyksistä huolimatta har-
27599: Vaikka harkintaverotus kokonaisuutena mer- kintaverotus edelleen pitää yllä yritysten pii-
27600: kitsee vain vähäistä osaa kuntien verotuloista, rissä ja varsinkin pienyrittäjien keskuudessa
27601: sen määrä yksityisen elinkeinonharjoittajan ve- jatkuvaa epävarmuu~ta, synnyttää epäoikeuden-
27602: rorasituksessa on varsin olennainen. Mainitun mukaisuutta ja epätasaisuutta verorasituksen
27603: toimikunnan tutkimuksissa todettiin, että vero- jaossa ja tekee mahdolliseksi hallituksen har-
27604: VII,166.- Pekkarinen ym. 1953
27605:
27606: johtamasta vero- ja talouspolitiikasta poikkea- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27607: misen sekä suoranaiseen mielivaltaan helposti muksen,
27608: johtavana heikentää veronmaksajain oikeustur-
27609: vaa, olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin harkinta- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
27610: verotuksen kokonaan poistamiseksi. menpiteisiin kunnallisen harkintavero-
27611: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- tusoikey~den kokonaa,z poistamiseksi.
27612:
27613: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
27614:
27615: Pentti Pekkarinen. Sylvi Saimo.
27616: Matti Asunmaa. Pekka Vilmi.
27617: Pentti Antila. Reino Kangas.
27618:
27619:
27620:
27621:
27622: 245 156/72
27623: 1954
27624:
27625: VII,167.- Toiv.al. n:o 1002.
27626:
27627:
27628:
27629:
27630: Pekkarinen ym.: Kunnallisverotuksen verotuspaikkaa koskevien
27631: säännösten korjaamisesta liike- ja ammattitulojen osalta.
27632:
27633:
27634: E d u s k u n n a II e.
27635: Verotuslain 60 §:n mukaan kiinteällä toimi- lon jakamista koskeviin säännöksiin useita muu-
27636: paikalla, joka antaa kunnalle verotusoikeuden toksia. Vaikkakaan verolakikomiteankaan ehdo-
27637: liike- ja ammattituloista, tarkoitetaan paikkaa, tukset eivät kaikilta osin olleet hyväksyttäviä,
27638: jossa liikkeen tai ammatin harjoittamista var- olisivat ne kuitenkin johtaneet osittain parem-
27639: ten on erityinen laitos tai jossa on ryhdytty paan lopputulokseen kuin verotuslain säännök-
27640: erityisiin järjestelyihin, kuten paikkaa, missä set. Joka tapauksessa verotuslain käytäntöön
27641: sijaitsee liikkeen johto, sivuliike, teollisuuslai- soveltaminen on osoittanut, että kunnallisvero-
27642: tos, tuotantolaitos, työpaja tai myymälä taikka tuksen verotuspaikkaa koskevat säännökset
27643: muu pysyväinen osto- tai myyntipaikka. Kiin- kaipaavat kiireellisesti tarkistamista ja uusi-
27644: teäksi toimipaikaksi luetaan myös käytössä ole- mista. '
27645: va kaivos tai muu löydös, kivilouhos, turvesuo, Kohtuuttomuutta on aiheuttanut erityisesti
27646: soranotto- tai muu siihen verrattava paikka puutavaraliikkeitten verotettavan tu1on jaossa
27647: taikka palstoitettujen tai palstoitettaviksi tar- eri kuntien kesken. Vaikkakin verotuslain 60 §
27648: koitettujen kiinteistöjen ammattimaisessa myyn- mainitsee kiinteänä toimipaikkana myös osto-
27649: nissä nämä kiinteistöt .ja rakennusurakoinoissa paikan, ei säännös kuitenkaan johda riittävän
27650: paikka, jossa sellaista urakointia on huomatta- oikeudenmukaiseen tulon jakoon. Ne kunnat,
27651: vassa määrässä harjoitettu, sekä linjaliikenteen joista puutavara hankitaan, eivät ole saaneet
27652: harjoittamisessa myös liikkeen huoltopaikka tai sellaista osuutta verotettavasta tulosta, joka
27653: muu erityinen, liikennettä palveleva pysyväi- niille kohtuuden mukaan kuuluisi. Useimmat
27654: nen laitos. Lain 61 § säätää, että milloin liike- tällaiset kunnat eivät ole saaneet lainkaan ve-
27655: tu1osta on suoritettava kunnallisveroa useam- roäyrejä puutavarayhtiötä verotettaessa. Käsi-
27656: malle kunnalle, siitä on viisi prosenttia taikka, tyksemme mukaan on kuitenkin mahdollista
27657: milloin olosuhteet antavat siihen aihetta, suu- laatia sellaiset säännökset, jotka ottavat huo-
27658: rempi tai pienempikin osuus verotettava siinä mioon nykyistä huomattavasti oikeudenmukai-
27659: kunnassa, jossa pääkonttori sijaitsee ja muu osa semmin hakkuukuntien edut verotuksessa.
27660: niissä kunnissa, joissa muuta kiinteätä toimi- Eräs mahdollisuus olisi säätää laissa, että tietty
27661: paikkaa on käytetty, jaettuna kohtuuden mu- osuus puutavaraliikkeen verotettavasta tulosta
27662: kaisesti eri kunnissa valmistettujen tavaroiden jaetaan hakkuukuntien kesken. Muitakin ta-
27663: arvon, liikevaihdon suuruuden, sijoitettujen va- poja, joita käyttäen saavutettaisiin hakkuukun-
27664: rojen määrän, työntekijäin lukumäärän tai mui- nille nykyistä oikeudenmukaisempi tulos, on
27665: den sellaisten perusteiden mukaan, jotka voi- olemassa. Näistä olisikin suoritettava kiireelli-
27666: vat osoittaa eri kunnissa saaduksi katsottavan sesti perusteellinen selvitys ja sen nojalla ryh-
27667: tu1on määrää. dyttävä lainsäädäntötoimenpiteisiin. Korostam-
27668: Edellä mainitut, kunnallisverotuksessa vero- me erityisesti sitä seikkaa, että puutavaran
27669: tettavan tulon jakamista eri kuntien kesken hakkuukunnat ovat usein heikossa taloudelli-
27670: koskevat säännökset eivät ole kaikilta osiltaan sessa asemassa olevia kuntia, joissa veroäyrin
27671: osoittautuneet oikeudenmukaisiksi ja kohtuul- hinta on kohtuuton nimenomaan kapeasta ve-
27672: liseen lopputulokseen johtaviksi. Säännösten rotuspohjasta johtuen. Verotettavan tulon siir-
27673: tarkistaminen onkin jo ollut esillä. Vuonna tyminen tällaisesta kunnasta vauraampaan kun-
27674: 1961 mietintönsä jättänyt verolakikomitea (ko- taan on jo yleiseltäkin kannalta huolestuttava
27675: miteanmietintö n:o 4-1961) ehdottikin tu- ilmiö.
27676: VII,167.- Pekkarinen ym. 1955
27677:
27678: Myös vakuutusyhtiöitten kohdalla on osit- sa taloudellisessa asemassa oleville kunnille.
27679: tain havaittavissa samanlaista epäoikeudenmu- Myös meijerien ja teurastamojen kohdalla on
27680: kaisuutta kuin edellä on mainittu puutavara- ilmennyt verotettavan tulon jaossa eri kuntien
27681: liikkeistä. Vakuutusyhtiöitten verotettava tulo kesken epäoikeudenmukaisuutta.
27682: jää yleensä yhtiöitten sijaintipaikalle siitä huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27683: limatta, että niiden toiminta ulottuu usein lä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27684: hes kaikkien kuntien alueelle. Tämäkin epä-
27685: kohta kaipaa korjaamista. Sähkövoiman tuo- .että hallitus kiireellisesti selvityttäisi
27686: tannosta syntyneen verotettavan tulon jakami- kysymyksen, millä tavoin kunnallisvero-
27687: sessa on samoin ilmennyt kohtuuttomuuksia. tuksen t)erotuspaikkaa koskevia ja mui-
27688: Erityisesti on mainittava siitä, että sähkövoi- ta säännöksiä olisi niin muutettava, että
27689: maa tuottavan yhtiön verotettavaa tuloa on liike- ja ammattituloista kunnallisvero
27690: siirretty toisiin kuntiin myymällä sitä huomat- tule._e niille kunnille, joiS/sa tulo on to-
27691: tavasti käypää hintaa alemmasta hinnasta sisar- della syntynyt, ja selvityksen nojalla
27692: yhtiöille, jolloin on aiheutettu kunnallisvero- antaisi tarvittavat esitykset Eduskun-
27693: tulojen menetystä tuntuvastikin eräille heikos- nalle.
27694: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
27695:
27696: Pentti Pekkarinen. Esko Härkönen.
27697: Pentti Poutatien. Mikko Jokela.
27698: Sylvi Saimo.
27699: 1956
27700:
27701: VII,168.- Toiv.al. n:o 1003.
27702:
27703:
27704:
27705:
27706: Pekkarinen ym.: Määrärahasta öljyntorjuntakaluston hankin-
27707: taan sisävesille.
27708:
27709:
27710: Ed u s k u n n a 11 e.
27711:
27712: Tällä hetkellä öljyn kuljetus maassamme ta- tämme siinä maarm paikallinen tehtävä, että
27713: pahtuu pääasiassa maanteitse, ainoastaan 2- mahdollisen onnettomuuden varalta tarvittavan
27714: 3 % kuljetetaan öljyä vesitse. Kun Saimaan sy- välineistön hankinta voitaisiin sälyttää yksin
27715: väväylä valmistuu Kuopioon saakka, lisääntyy kuntien kannettavaksi, vaan myös valtion olisi
27716: öljyn kuljetus syväväylällä huomattavasti. tultava tehokkaasti mukaan öljyvaurioiden tor-
27717: Niinpä Varkauteen ja Kuopioon on jo raken- junnassa.
27718: nettu varsin suuret öljysatamat varmuusvaras- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
27719: toineen. Näin ollen myöhemmin tapahtuu öljyn tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27720: kuljetus koko Itä- ja Keski-Suomeen pääasiassa sen,
27721: vesiteitse. Saimaan syväväylän vaikutuspiirissä
27722: oleville kunnille on esitetty hankittavaksi öl- .että h'allitus ottaisi vuoden 1973
27723: jyntorjuntakalustoa, jolla torjuttaisiin öljynkul- tulo- ja menoarvioesitykseen 5 000 000
27724: jetuksissa mahdollisesti tapahtuvat öljyvahingot. markan suuruisen määrärahan öljyntor-
27725: öljyn torjuntakaluston hankinta ei ole mieles- juntakaluston hankintaan sisävesille.
27726: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
27727:
27728: Pentti Pekkarinen. Esko Härkönen.
27729: Pentti Poutanen. Sylvi Saimo.
27730: 1957
27731:
27732: VII,169.- Toiv.al. n:o 1004.
27733:
27734:
27735:
27736:
27737: Pihlajamäki ym.: Lainhuudatuslain 12 §:ssä tarkoitetun kuulutus-
27738: menettelun mahdollistamisesta lohkomisessa.
27739:
27740:
27741: E d u s kun n a 11 e.
27742:
27743: Jakoasetuksen 3 §:n 1 momentissa sääde- tusmenettelyä eikä näissä tapauksissa siis päästä
27744: tään, että jo& se, jolle määräala tilasta on luo- lainhuudatusteitsekään kuulutuksella asianomai-
27745: vutettu, hakee ·sen lohkomaila erottamista, on sia puutteellisuuksia korjaamaan, kun lohko-
27746: hänen esitettävä selvitys luovuttajan omistus- mistakaan ei voida toimittaa. Tämä tilanne
27747: oikeudesta ja omasta saannostaan. ei ole .tyydyttävä, sillä myös lohkomisen yh-
27748: Lohkomistoimitus on usein käytännössä kui- teydessä voitaisiin hyvin koulutusmenettely to-
27749: tenkin jätettävä sillensä sellaisissa tapauksissa, teuttaa. Se voisi jopa korvata lainhuudatus-
27750: joissa hakija ei voi esittää selvitystä edellisen menettelyssä noudatettavan koulutuksen sikäli,
27751: omistajan tai omistajain omistusoikeudesta kiin- ettei tätä tarvitse toimittaa, jos se lohkomi-
27752: teistöön, vaikka hakija henkikirjan tai vero- sen yhteydessä jo on toimitettu.
27753: luettelon otteilla tai muilla sellaisilla virallisilla Edellä lausutuin perustein ehdotamme kun-
27754: todistuksilla näyttää, että hän tahi hänen saan- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27755: temiehensä viimeisten kymmenen vuoden ajan muksen,
27756: ovat olleet kiinteistön omistajiksi merkityt eikä
27757: ole syytä otaksua, että toisella on kiinteistöön että hallitus ryhtyisi toim'enpiteisiin
27758: parempi oikeus kuin hakijalla. Niin ikään on sellaisen muutoksen aikaansaamiseksi
27759: lohkomistoimitus usein käytännössä jätettävä jakolainsäädäntöön, jonka mukaan lohko-
27760: sillensä sellaisissa tapauksissa, joissa hakija ei mistoimituks.en yhteydessä voitaisiin toi-
27761: voi esittää asiakirjaa, jonka perusteella lohko- mittaa, kun haki;a ei voi esittää täyttä
27762: mista haetaan, alkuperäisenä. selvitystä luovuttajan omistusoikeudesta
27763: Kun juuri mainituissa vastaavissa tapauk- ja omasta saannostaan, samanlainen jul-
27764: sissa haetaan lainhuutoa, voidaan kysymyksessä kinen kuulutus kuin nykyisin on voi-
27765: olevat puutteellisuudet korjata julkisella kou- massa lainhuudatuslain 12 §:n tarkoit-
27766: lutuksella siinä järjestyksessä kuin lainhuuda- tamissa tapauksissa lainhuudatusmenet-
27767: tuslain 12 §:ssä säädetään. Sen sijaan lohko- telyn yhteydessä.
27768: mismenettelyä varten ei ole vastaavaa kuulu-
27769: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
27770:
27771: Veikko Pihlajamäki. Olavi Martikainen.
27772: Mikko Jokela. Einari Nieminen.
27773: Orvokki Kangas. Ahti Pekkala.
27774: Mauri Seppä.
27775: 1958
27776:
27777: VII,170.- Toiv.al. n:o 1005.
27778:
27779:
27780:
27781:
27782: Pohjonen ym.: Isonkosken tekojärven ja siihen liittyvän veden-
27783: johtouoman rakentamisen suunnitelman valmistamisesta.
27784:
27785:
27786: E d u s k u n n a 11 e.
27787:
27788: Perhonjoen vesistössä on valmiiksi raken- Tekojärven yhteyteen on mahdollisuus ra-
27789: nettujen tekojärvien ansiosta säännöstelytila- kentaa myös pienvoimalaitos, joka asiantuntija-
27790: vuutta jo yhteensä 80 milj. m3, mitä määrää selvityksen mukaan on taloudellisesti kannat-
27791: lienee tarkoitus vielä lisätä mm. Ullavanjärven tava. Tekojärvi tulisi toimimaan laitoksen vuo-
27792: säännöstelyllä. Säännöstelyiden ansiosta on rokausi- ja viikkosäännöstelyaltaana.
27793: Perhonjoen alivirtaamia mahdollisuus lisätä Veden johtaminen Kapunginsalmeen on vir-
27794: muunmuassa virkistyskäytön, vesiensuojelun kistyskäytön ohella merkittäväitä osaltaan
27795: ja voimatalouden tarpeita silmälläpitäen. myös vesiensuojelutoimenpide. Tällä tavalla
27796: Koska Perhonjoen alaosa Kokkolan kaupun- saadaan salmi puhtaaksi jätevesistä, joita sii-
27797: gin kohdalla sijaitsee suhteellisen harvaan asu- hen on Kokkolan keskustan yläpuolella talou-
27798: tulla seudulla, olisi osa tästä virtaama-lisäyk- dellisista syistä vielä toistaiseksi johdettava
27799: sestä tarkoituksenmukaisempaa ohjata joesta varsinaisen yhtenäisen viemäriverkoston puut-
27800: Kokkolan kaupungin halki virtaavaan Kaupun- tuessa. Kysymys tulevaisuudessa on siis enene-
27801: ginsalmeen, jossa virtaama nykyään on melkein vässä määrin paitsi viihtyisyystekijä myös ym-
27802: läpi vuoden 0 m3/ s, ja salmi on tämän joh- päristöhygieninen ja terveydenhoidollinen. Te-
27803: dosta pahanhajuinen ja ympäristölleen epämiel- kojärven rakentaminen edellä esitetyllä tavalla
27804: lyttävä ja epäterveellinen. Täten on eräillä on pidettävä myös virkistystarkoitusta ajatel-
27805: Perhonjoen alaosan järjestelyn täydennystöillä len kannattavana ajatuksena, kehittyvän yhteis-
27806: mahdollisuus luoda edellytykset suurta asukas- kunnan asukkaat vaativat tulevaisuudessa yhä
27807: määrää palvelevan lisähyödyn talteenotolla jo laajenevia ja monipuolistuvia vapaa-aikapalve-
27808: suoritetuista järjestely- ja säännöstelytöistä. luksia.
27809: Veden johtamista varten lienee suunniteltu Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
27810: rakennettavaksi Kaarlelan kunnan alueelle Per- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27811: honjoen varteen noin 10 km Kokkolan kau-
27812: pungista Isokosken tekojärvi sekä tehtäväksi että hallitus antaisi vesihallituksen
27813: täältä nykyisiä uomia hyväksi käyttäen veden- tehtäväksi suunnitella Perhonjoen var-
27814: johtouoma Kapunginsalmeen. Järveä voitaneen teen Kaarlelan kunnan alueelle tulevan
27815: säännöstellä niin, että sen rantoja on mahdol- Isonkosken tekojärven ja siitä Kokko-
27816: lisuus käyttää virkistystarkoitukseen sen ohel- lan Kaupunginsalmeen raleennettavan
27817: la, että tekojärven rakentaminen on välttämä- uoman.
27818: tön Kaupunginsalmeen jobdettavan veden mah-
27819: dollisimman tasaisen juoksutuksen aikaansaa-
27820: miseksi.
27821: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
27822:
27823: Antti Pohjonen. Grels Teir.
27824: Eeli Lepistö. Heimo Linna.
27825: Bror Lillqvist.
27826: 1959
27827:
27828: VII,171.- Toiv.al. n:o 1006.
27829:
27830:
27831:
27832:
27833: Poutanen ym.: Kolmannen (III) paikkakuntakalleusluokan pois-
27834: tamisesta.
27835:
27836:
27837: E d u s k u n n a 11 e.
27838:
27839: Suomen kunnat on jaettu I:n II:n ja Ill:n luokan paikkakunnilla, jotka yleensä ovat syr-
27840: paikkakuntakalleusluokan kuntiin elinkustan- jäisiä kuntia, ole esimerkiksi mainittavia mah-
27841: nuserojen perusteella. Tätä yleistä kalleusluoki- dollisuuksia asumiskustannusten alentamiseen
27842: tusta seuraavat mm. kansaneläkkeiden tuki- asumistukijärjestelmien avulla, koska laatuvaati-
27843: osien saantioikeuteen ja tukiosan suuruuteen mukset täyttäviä vuokra-asuntoja ei ole saata-
27844: ym. sosiaalisiin suorituksiin sekä virkapalkkoihin vissa. Elintarvikkeiden hinnat ovat yleensä jopa
27845: ja muihinkin palkkauksiin vaikuttavat luokituk- korkeampia kuin keskuspaikkakunnilla, ja mah-
27846: set. Vaikkakin kuntien kalleusluokitusta on yk- dollisuus liikkeiden keskinäisen hintakilpailun
27847: sittäisten kuntien osalta ajoittain tarkistettu, hyväksikäyttöön voi puuttua kokonaan. Lää-
27848: kuuluu suuri osa maalaiskunnista edelleen hal- käri- yms. palvelusten hanlcldminen .tulee kal-
27849: vimpaan eli III kalleusluokkaan. Todelliset elin- liiksi, koska siihen usein liittyy matkakustannus-
27850: kustannuserot eri paikkakuntien välillä eivät ten ohella työansioiden menetystä myös sairaan
27851: enää nykyisin ole sitä luokkaa, että kolmivaihei- omaisten kohdalla. Omavaraistaloudella ei enää
27852: nen kalleusluokkajako olisi todellisen tilanteen edes maanviljelijätalouksissa ole oleellista elin-
27853: mukainen. Voidaan sanoa, että monien jokapäi- kustannuksia alentavaa vaikutusta.
27854: väisen elämän välttämättömyystarpeiden tyydyt- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
27855: tämisen ja välttämättömyyspalvelujen saannin tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27856: kannalta eläminen jollakin III kalleusluokan sen,
27857: kunnan alueella on aivan yhtä kallista kuin I tai että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27858: II luokkaan kuuluvilla paikkakunnilla. Erityi- kolmannen (III) paikkakuntakalleus-
27859: sinä tekijöinä voidaan mainita, ettei III kalleus- luokan poistamiseksi.
27860: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
27861:
27862: Pentti Poutanen. Olavi Martikainen. Aulis Sileäkangas.
27863: Eino Uusitalo. Lea Sutinen. Eino Lottanen.
27864: Jouko Siikaniemi. Juhani Saukkonen. Evald Häggblom.
27865: 1960
27866:
27867: VII,172.-Toiv.al. n:o 1007.
27868:
27869:
27870:
27871:
27872: Procope: Kunnallista lapsivähennystä koskevien säännösten
27873: muuttamisesta.
27874:
27875:
27876: E d u s kun n a 11 e.
27877:
27878: Lapsivähennykseen oikeuttavaa 16 vuoden kaisiromalla tavalla päinsä siten, että kunnalli-
27879: ikärajaa on verotuksessa pidettävä liian alhaise- sen lapsivähennyksen ikäraja nostetta1sun
27880: na. Valtaosa nuorista jatkaa opintojaan tämän 20 vuoteen. Tämä vähennysoikeus olisi ulotet-
27881: ikävuoden jälkeen. Opiskelun vanhemmille tava koskemaan myös ansiotyössä olevia nuo-
27882: aiheuttamat kulut ovat tässä vaiheessa huomat- ria, jotka ansiotuloistaan saisivat tehdä tämän
27883: tavasti suuremmat kuin aikaisemmin. vähennyksen.
27884: Valtionverotuksessa on asia hoidettu koulu- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
27885: tus- ja opintovähennyksen avulla, vaikka näiden- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27886: kin yläikäraja, 21 vuotta, on korkeakouluopin-
27887: toja silmällä pitäen liian alhainen. Kunnallisve- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27888: rotuksessa sen sijaan opiskelijoille ei ole sallittu kunnallisen lapsivähennyksen ikärajan
27889: vastaavia vähennysoikeuksia. Kun valtionvero- nostamiseksi 20 vuoteen ja sen muutta-
27890: tuksessa nuoret on lisäksi asetettu II veroluok- miseksi lapsi- ja nuorisovähennykseksi
27891: kaan, olisi kunnallisverotuksessakin kiinnitettä- siten, että asianomainen saisi tehdä
27892: vä huomiota nuorten erikoisasemaan erityisillä tämän vähenn·yksen myös omasta an-
27893: verohelpotuksilla. Tämä kävisi tarkoituksenmu- siotulostaan.
27894: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
27895:
27896: Victor Procope.
27897: 1961
27898:
27899: VII,173.-Hemst.mot. nr 1008.
27900:
27901:
27902:
27903:
27904: Procope: Om åstadkommande av kemiska reningsverk för av-
27905: loppsvatten.
27906:
27907:
27908: T i 11 R i k s d a g e n.
27909:
27910: För att miljövårdspolitiken i vårt land lika reningsverk. Att det även hos oss är nöd-
27911: skall kunna föras vidare och nå resultat be- vändigt, att staten på liknande sätt som i Sv~
27912: hövs det konkreta åtgärder. Tili de mest ange- rige känner sitt anwar och deltar i kostnaderna
27913: lägna hör kravet på byggande av moderna, än- för en rationell rening av avloppsvattnet är
27914: damålsenliga reningsverk för avlopps- och ofrånkomligt. Den av regeringen utsedda mil~ö
27915: spillvatten. vårdsdelegationen har även nyligen i princip
27916: När man bedömer Finlands möjligheter att rekommenderat detta.
27917: på ett internationellt och internordiskt godtag- Det förefaller dock uppenbart, att det finan-
27918: bart sätt vårda landskapsmiljön, faller avsak- siella stöd statsmakten bör giva de kom-
27919: naden av dylika kemiska reningsrverk i ögonen. muner, där anläggande av kemiska reningsverk
27920: Medan man exempelvis i Sverige redan har befinnes önskvärt, måste vara ungefär lika
27921: 34 kemiska reningsverk i gång, håller sig Fin- stort som den insats de ifrågavarande kom-
27922: land på ett par undantag när med enbart kon- munerna själva är villiga att göra. En uppdel-
27923: ventionella anläggningar av mekanisk ooh bio- ning av anläggningskostnaderna så, att staten
27924: logisk typ. betalar hälften av utgifterna för ett i veder-
27925: Byggandet av effektiva, kemiska renings- börlig ordning planerat kemiskt reningsverk
27926: anordningar ,för a.vloppsvattnet befinner sig hos synes ,vara riktigt och rimligt. Annars kom-
27927: oss ännu helr på eXlperimentstadiet, trots att mer inte anläggningen tili stånd utan utveck-
27928: ingen bestrider deras överlägsenhet i förhål~ lingen stampar på stället såsom fallet är i vårt
27929: lande till alla andra metoder. Det kan sålunda land.
27930: nämnas, att medelst ett kemiskt renings- Med hänsyn tili vad som ovan an:förts före-
27931: verk kan fosforhalten i avloppsvattnet redu- slås vördsamt, att riksdagen ville hemställa,
27932: ceras med mer än 90 % så, att resthalten av
27933: fosfat endast U!PPgår tili 0,2 a 0,5 mg per att regerin~en måtte vidtaga skynd-
27934: liter. s,amma åtgärder för åstadkommandet
27935: Den snahba utvecklingen av kemiska re- av kemiska tleningsverk för avlopps-
27936: ningsverk i Sverige har möjliggjorts därigenom, tAatten sålanda, att staeen vid fmansie-
27937: att staten i avsevärd grad - med hälften ringen svarar för hälften av anlägg-
27938: av kostnaderna - deltar i bestridandet av ningskostnaderna.
27939: kommunernas utgifter för uppförande av dy-
27940: Helsingfors den 12 februari 1972.
27941:
27942: Victor Procope.
27943:
27944:
27945:
27946:
27947: 246 156/72
27948: 1962
27949:
27950: VII,173.- Toiv.al. n:o 1008. Suomennos.
27951:
27952:
27953:
27954:
27955: Procope: Kemiallisten puhdistuslaitosten aikaansaamisesta jäte-
27956: vesiä varten.
27957:
27958:
27959: E d u s k u n n a II e.
27960:
27961: Jotta ympäristönsuojelupolitiikka maassam- menoihin tällaisten puhdistuslaitosten rakenta-
27962: me voisi menestyä ja jotta se voisi saavuttaa misessa. Myös meillä on välttämätöntä, että
27963: tuloksia tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä. valtio samalla tavoin kuin Ruotsissa tuntee
27964: Kaikkein välttämättömimpiin vaatimuksiin vastuunsa ja osallistuu jäteveden järkiperäisen
27965: kuuluu tarkoituksenmukaisten puhdistuslaitos- puhdistuksen kustannuksiin. Tämä on kiistä-
27966: ten rakentaminen jäte- ja hukkavesiä varten. mätöntä. Hallituksen asettama ympäristönsuo-
27967: Arvioitaessa Suomen mahdollisuuksia kan- jeluneuvottelukunta onkin äskettäin periaat-
27968: saiiWälisesti ja pohjoismaisesti hyväksyttävällä teessa suositellut tätä.
27969: tavalla hoitaa maisemaympäristöä, pistää täl- Tuntuu kuitenkin ilmeiseltä, että sen rahoi-
27970: laisten kemiallisten puhdistuslaitosten puuttu- tusavun, joka valtiovallan tulee antaa kunnille,
27971: minen silmään. Samaan aikaan kun esim. joissa kemiallisten puhdistuslaitosten rakenta-
27972: Ruotsissa on jo 34 kemiallista puhdistuslaitos- mista pidetään suotavana, täytyy olla suunnil~
27973: ta !käynnissä, Suomessa on paria poikkeusta leen yhtä suurta kuin se panos, jonka kysei-
27974: lukuun ottamatta ainoastaan tavanomaisia me- set kunnat ovat itse halukkaita siihen pane-
27975: kaanista ja biologista tyyppiä olevia laitoksia. maan. Perustamiskustannusten jako siten, että
27976: Tehokkaiden kemiallisten jätevesien puhdis- valtio maksaa puolet asianomaisessa järjestyk-
27977: tuslaitosten rakentaminen on meillä vasta ai- sessä suunnitellun kemiallisen puhdistuslaitok-
27978: van kokeiluasteella, huolimatta siitä, ettei ku- sen kustannuksista, näyttää oikealta ja koh-
27979: kaan kiistä niiden ylivoimaisuutta kaikkiin tuulliselta. Muuten ei laitoksia synny, vaan ke-
27980: muihin menetelmiin verrattuna. Niinpä voi hitys polkee paikallaan, niin kuin asianlaita
27981: mainita, että kemiallisen puhdistuslaitoksen meidän maassamme on.
27982: avulla fosforipitoisuutta jätevedessä voidaan Viitaten yllä esitettyyn ehdotan kunnioit-
27983: vähentää yli 90 % :lla niin, että jäljelle jäävä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27984: fosfaatti on vain 0,2-0,5 milligrammaa litraa
27985: kohti. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27986: Kemiallisten puhdistuslaitosten nopea kehi- menptteisiin jätev'e'sten kemiallis/lein
27987: tys Ruotsissa on käynyt mahdolliseksi sen puhdistuslaitosten aikaansaamiseksi si-
27988: vuoksi, että valtio huomattavassa määrin - ten, ,että valtio vt:45taisi puolella p~erus
27989: puolella kustannuksista - osallistuu kuntien Mmiskus~annuksista.
27990:
27991: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1972.
27992:
27993: Victor Procope.
27994: 1963
27995:
27996: VII,174.- Toiv.al. n:o 1009.
27997:
27998:
27999:
28000:
28001: Puhakka ym.: Omakotitonttien omistajien vapauttamisesta ylei-
28002: sinä autoteinä käytettävien katujen rakentamis- ja kunnossa-
28003: pitovelvoitteista.
28004:
28005:
28006: E d u s k u n n a 11 e.
28007:
28008: Autokannan lisääntyminen maassamme on soiset varsinaiset maantiet rakennetaan ja kun-
28009: ollut räjähdysmäinen kuusikymmenluvulla ja nossa pidetään pääasiassa yhteiskunnan yleisillä
28010: jatkoa samaan suuntaan on odotettavissa. Hen- varoilla, pitää saada aikaan lainsäädäntö, jolla
28011: kilö- ja tavaraliikenne on voimakkaimmin li- vapautetaan omakotitonttien pienituloiset omis-
28012: sääntynyt nimenomaan autokuljetusten osalta. tajat yleisinä autoteinä toimivien katujen kun-
28013: Tämä on vaatinut ·jatkuvia lisättyjä sijoituksia nossapitovelvoitteista viipymättä.
28014: maantieverkon rakentamis- ja kunnossapitotöi- Kun sisäasiainministeriössä on asian lainsää-
28015: hin. Moottoriliikenteen kasvu on antanut val- däntövalmistelut tiedettävästi loppuun suori-
28016: tiolle lisääntyviä tulojakin polttoaine-, auto- tettu, tulisi hallituksen antaa eduskunnalle laki-
28017: ym. niihin verrattavien verojen muodossa. esitys, jolla uudistettaisiin katujen rakennus- ja
28018: Edellä mainittu autokannan ja niillä suoritet- kunnossapitovelvoitteet vastaamaan niitä muu-
28019: tavien kuljetusten voimakas kasvu on lisännyt toksia, joita katuliikenteessä on viimeisten 25
28020: valtavasti myös katujen kunnossapitokustan- vuoden aikana tapahtunut.
28021: nuksia kaupungeissa, kauppaloissa ja muissa Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
28022: asutustaajamissa. Voimassa olevien varsin van- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28023: hojen säädösten mukainen katujen rakentamis- muksen,
28024: ja kunnossapitovelvoitteisto asettaa ensisijaisesti
28025: tonttien omistajille ja kunnille yleisiksi autoteik- että hallitus kiireellisesti antaisi Edus-
28026: si joutuneiden katujen osalta rasitteita. Erittäin kunnalle esityksen katujen rakentamisen
28027: suuriin vaikeuksiin tämä vanhentunut katujen sekä kunnossa- ja puhtaanapidon kustan-
28028: rakennus- ja kunnossapitosäädäntö on saattanut nuksista sellaisena, että omakotitont-
28029: monet omakotitonttien omista1at ja asukkaat. tien omistajat vapautetaan yleisinä auto-
28030: Katurasitteiden jakoon pitäisi kiireesti saa- teinä käytettävien katujen rakentamis- ja
28031: da oikeudenmukaisuutta. Aikana, jolloin erita- kunnossapitovelvoitteista.
28032: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
28033:
28034: Pauli Puhakka. Pentti Liedes.
28035: Toivo Asvik. Aarne Pulkkinen.
28036: Irma Rosnell. Niilo Nieminen.
28037: Taisto Sinisalo.
28038: 1964
28039:
28040: VII,175.- Toiv.al. n:o 1010.
28041:
28042:
28043:
28044:
28045: Puhakka ym.: Työnantajien veivoittamisesta maksamaan palkkaa
28046: menetetystä työajasta kunnallisiin luottamustehtäviin osallis-
28047: tuville työntekijöille.
28048:
28049:
28050: E d u s k u n n a 11 e.
28051:
28052: Kunnallisiin luottamustehtäviin osallistuvat että kaikki kunnallisiin luottamustehtäviin osal-
28053: eivät menetetyn työajan korvaamiseen nähden listuvat saatetaan samaan asemaan menetetyn
28054: ole keskenään samassa asemassa. Työnantajan työajan korvaamiseen nähden.
28055: palveluksessa olevat johtajat ja kuukausipaik- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
28056: kaiset eivät luottamustehtävään osallistumisen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28057: vuoksi menetä mitään, mutta työsuhteessa ole-
28058: vilta vähennetään se aika, jonka he työajasta että hallitus tutkituttaisi, millaisin
28059: käyttävät kunnallisen luottamustehtävän hoita- edellytyksin voidaan työnantajat velvoit-
28060: miseen. Vain poikkeustapauksessa ovat eräät taa maksamaan työntekijöille kunnalli-
28061: työnantajat sanotulta ajalta ,suorittaneet kor- siin luottamustehtäviin osallistumisen
28062: vauksen. Lainsäädäntöä pitäisikin kehittää niin, vuoksi menetetystä työajasta palkka.
28063: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
28064:
28065: Pauli Puhakka. Helvi Niskanen. Siiri Lehmonen.
28066: Toivo Å,svik. Lauri Kantola. Rauno Korpinen.
28067: Taisto Sinisalo. Irma Rosnell. Heimo Rekonen.
28068: Ensio Laine. Pentti Liedes. Aarne Koskinen.
28069: Heikki Mustonen. Mirjam Tuominen. Aarne Pulkkinen.
28070: 1965
28071:
28072: Vll,176.- Toiv.al. n:o 1011.
28073:
28074:
28075:
28076:
28077: Puhakka ym.: V altipn maata metsästys- ja kalastusseuroille vuok-
28078: rattaessa noudatettavista periaatteista.
28079:
28080:
28081: E d u s k u n n a 11 e.
28082:
28083: Metsästys ja kalastus niiden harrastamiseen JOltettu osa tämänluontoista virkistystoimintaa
28084: välitltömästi liittyvine riistanhoitotoimeen ovat tarvitsevaa väestöä voi olla seurojen jäseninä.
28085: saavuttaneet lisääntyvän suosion 1teollisissa am- Valtion maita väitetään olevan vuokrattuna
28086: mateissa ,työskentelevien työntekijäin keskuu- varsin pienille seuroiilile, joilla on hallussaan
28087: dessa. Kansanterveyden hoidon kannalta tällai- suuria riista-alueita. Tällaisesta valtion maiden
28088: sen vapaa--ajan harrastuksen leviäminen on tyy- vuokralle annosta pitäisi päästä, koska se on
28089: dyty'ksellä merkille pantava. Kuitenkin harras- epäsosiaalista valtion omaisuuden käyttJtöä. Il-
28090: ,tuk.sen laajenemisen esteenä on riistamaiden ja meisesti olisi oikein, että valtion maiden vuok-
28091: kalavesien rajoittuneet käyttömahdollisuudet. rauksessa metsästys- ja kalastustarkoituksiin ensi
28092: Maattoman väestön riistamaiden ja vesien sijassa pidettäisiin tavoitteina alueiden vuokraa-
28093: saantia osittain on helpotettu valtion maiden mista seuroiJJe, joiden jäseniStö on maatonta
28094: vuokraamisella heidän käyttöönsä seuduilla, virkistystoiminnan tatpeessa olevaa ja !kykene-
28095: joissa val:t[olla on 1tarkoi:tukseen sopivia alueita. vää harjoittamaan tehokasta riistanhoitotyötä.
28096: Valtion maiden käytöstä tällaisiin tarkoituksiin Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
28097: annetussa asetliksessa edellytetään aivan oikein nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28098: riis,takannan säilymistä ja mikäli mahdollista muksen,
28099: sen lisäämistä käytön myötä. Tämä tavoite saa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28100: vutetaan parhaiten vuokraamalla maita juuri sellaisen käytännön noudattamiseksi val-
28101: niille seuroille, joiden jäsenistöllä ei ole riista- tion omistuksessa olevia maita metsäs-
28102: maita omassa omistuksessaan ja jotika ohjelmal- tys- ja kafastu:sseuroille vuokrattpessa,
28103: lisesti harjoittavat tehokasta riistanhoitoa. Ns. että etusija alueiden vuokralle saami-
28104: lupalappusysteemi, jota myös käytetään, tuo sessa olisi seuroilla, joiden jäsenistön
28105: riistamaille luonnollisesti saalistajia, joilla ei ole määrä on riittävän suuri suhteessa
28106: vastuuta riistan hoidosta. Tästä huolimatta on vuokra-alueen laajuuteen ja joiden jäse-
28107: aina varattava riittävästi valtion metsästys- ja nistö koostuu pääasiassa maata omista-
28108: kalastusalueita yleiseen käyttöön, koska vain ra- mattomista teollisuus- tai niihin verrat-
28109: tavien ammattien työntekijöistä.
28110: Hclsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
28111:
28112: Pauli Puhakka. Aarne Pulkkinen.
28113: Toivo Asvik. Niilo Nieminen.
28114: Irma Rosnell. Taisto Sinisalo.
28115: Pentti Liedes. Heimo Rekonen.
28116: 1966
28117:
28118: VII,177.- Toiv.al. n:o 1012.
28119:
28120:
28121: Raatikainen ym.: Otaniemen pohjoisrannan ja sen pohjoispuo-
28122: lella Laajalahdessa olevan valtion vesialueen muodostamisesta
28123: luonnonsuojelualueeksi.
28124:
28125: E d u s ik: u n n a ll e.
28126:
28127: Matalat rehevöitynee.t merenlahdet ovat lin- Helsingissä tuhansia ja heidän sekä suhteellinen
28128: nustollisesti monipuolisia ja arvokkaita alue1ta. että absoluuttinen lukumääränsä on jatkuvasti
28129: Kansainvälinen "Project Mar"-luonnonsuojelu- kasvamassa. Laajalahden korvaamattomalle luon-
28130: suunnitelma pyrlkii näiden alueiden suojelemi- oonalueelle on tuskin Jöydettävissä muuta käyt-
28131: seen. Tällaisten alueiden luonnetta ryhdytään töä, joka pruvelisi yhtä suurta ihmisjouikkoa
28132: usein muuttamaan esi!merkiik:si ,täyttötoimin, kuin 'Se !lq7ikenisi palve:lema.an nimenomaan lin-
28133: koska niitä pidetään taloudellisesti awottomina nuston ,suojelemiseksi perustettuna luonnonsuo-
28134: er!tyises,ti kaupunkimaisessa ympäristös,sä. Lin- jelualueena. Larujala:hden Juonoonsuojelualue liit-
28135: nustokaan .ainuvlaatuisilla alueiJJ.a O'n kuitenik:1n tytsi myös edttäin luontevasti kuLttuuriihis.toriarl-
28136: merldtystä myös kaupunkimrusen asut'Uklsen lä- Hses!ti arvoklkaa.seen Linuddenin alueeseen sekä
28137: heisyydessä yhtäältä ulkoilulle 1a virkistäytymi- monipuoliseklsi virkistysalueeksi suunniteLtuun
28138: selle, toisaalta luonnon tasapainon säilymiselle. Lson-Huopalllfhden ·ja Talin alueeseen.
28139: Vesilintujen parhat pe.si!mä- ja levähdysalueet Laajalahden ja sen rarntojen arvokkain osa on
28140: HeLsingin seudulla ovat Laajalahti ja Vanha!n- pohjoisosa, ;jonka rauhoittaminen luonnonsuoje-
28141: ikaupunginlahti. V anhanikaupunginlahti on jo lualueerosi olisi väJttämätöntä, jotta nyky1sen
28142: useita vuosia ollut rauhoitettuna luonnonsuoje- luonnon tuhoutuminen voitaisiin estää. Rauhoi-
28143: lualueeksi. Rauhoituksella ei ,tosin ole kyetty tettavarksi 5opi'Va osa Laajalahtea on osittain
28144: estämään veden ja pohjan pilaaontumisesta jdh- valtion ja muuten 'suurimmaksi osarksi Helsin-
28145: .tuvaa lintulajiston ·!köyhtymistä, mutta Vanhan- gin kaupungin ornistuks·essa. Loonnonsuojelu-
28146: kaupunginlahti on ,silti luonnonsuojelualueena a.lue voitaisiin i1me1ses<ti perustaa samalla ,ta-
28147: korvaamaton nimenomaan .sen ik:aupunkliarsutuik- valla kuin V anhanbupunginlaihden Juonnonsuo-
28148: seHe läheisen sijainnin ansiosta. Laarjalahden jelualuekin perus,tettiin eli siten, että HeLsingin
28149: merk1tys on jatkuvasti kasvamassa, koska Van- kaupu'Dlki tekisi hakemuksen omistamansa
28150: hankaupunginlahden luonto ei enää ole yhtä alueen rauhoi1ltam1sesta Juonoonsuojelu1ain no-
28151: monipuolinen kuin ennen. Laajalahden ainut- jalla ja säädettäisiin laki varltion omistallllan Ota-
28152: laartuisuutta kuvaa esimerik:ilksi, että alueella ta- niemen pohjoispuolen ranta-ruueen ja Otanie-
28153: vataan vuosittain muuttoaikoina tai pesivinä men pohjoiskärjestä koillis.een Helsingin kau-
28154: yli 100 lintulajia, joista mainittakoon laulujout- pungin ja Espoon kaupungin rajaUa oleviin saa-
28155: :sen, ,sa:ta:ldeli, ha11maaha:iikara, kalasääisik:i, !tusko- riin Madeluoto-Lakören ja Tarvogrundet ve-
28156: suohaukka ja sinisuohaukka. detyn linjan pohjoispuolella olevan valtion vesi-
28157: Lintuharrastus on erityisesti nuorten harras- alueen muodostamisesta erityiseksi luonnonsuO-
28158: te, mutta :sopiv1n järjestelyin voidaan iSUurelle- jelualueeksi.
28159: bn, laajoja kansalaispiirejä edus.tavaJie ihmis- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28160: jouko11e tarjota m<JJhdolliwus erään luontomme kunnan hyvåiklsyttäväksi toivomuksen,
28161: suurtapahtuman, lintujen kevät- ja syysmuu!ton,
28162: sekä yleensä Jintujen elämän seuraamiseen, sillä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28163: Laajalahden ranta-alueeUe voida!lfn i1man huo- Espoon kaupungissa sijaitsevan Otanie-
28164: matta'Vaa häiriötä luonnolle suunnite1la ja sijoit- men pohjoisrannan sekä tämän pohjois-
28165: taa poLku .sekä katselutorneja, jollais.esta on hy- puolella Laajalahdessa olevan valtion
28166: viä kdkemuksia mm. Porvoos,sa si~aitsevalta vesialueen muodostamista erityiseksi
28167: Ruslkiksen luonnonsuoje1ualueelta. On 'todennä- luonnonsuojelualueeksi koskevan laki-
28168: köis•tä, että lintujen ha·rras.tajia jo :nyt on yksin esityksen antamiseksi Eduskunnalle.
28169: HeLsingissä 15 päivänä helm~kuuta 1972.
28170:
28171: Kaisa Raatikainen. Sinikka Luja-Vepsä. Seppo Tikka.
28172: 1967
28173:
28174: VII,178.- Toiv.al. n:o 1013.
28175:
28176:
28177:
28178:
28179: Raatikainen ym.: Ympäristönsuojelun hallinnon keskittämisestä
28180: sisäasiainministeriöön sekä sanotun alan väliportaan ja pai-
28181: kallisen hallinnon kehittämisestä.
28182:
28183:
28184: E d u s k u n n a 11 e.
28185:
28186: Y,mpäristönsuojelun hallinnon [uom1nen to- muslaitolksen luonnonsuojelutoimisto ja ympäris-
28187: dettiin erääksi yhteiskunnan tälikeimmistä teh- tönsuoielun neuvotteluikuntJa olisi siirrettävä si-
28188: tävistä ympäristönsuojelun aJ.ailJ.a jo Euroopan säasiainmin~steriön alaisiksi. Sisäasiainministe-
28189: Juonnonsuojeluvuonna 1970. Lähestymässä riöön olisi perustetvava ympäristönsuojeluosasto,
28190: oleva Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristö- ·jossa alusta saarkka tulisi olla 1aina:kin erityinen
28191: konferenssi tekee hallinnon järjestämisen varsin luonnonsuojelutoimisto ympäristönsuojelun osa-
28192: ikiireelliseksi. Vuonna 1970 asetettu ympiiristön- alueiden hoitamista varten.
28193: suojelun organisaatiOitoiJmikunta ehdotti vuonna Kun vesiha!Ilitus siirretään sisäasiainministe-
28194: 1971 valrmistuneessa to1sessa osamietinnös,sään riön a1aiseksi, jouduttaneen sen rtelhtäviä tarkis-
28195: ympäristönsuojelun haJUinnon ikeskittämistä si- taltDaan eräiltä osin. Tämä olisi toteutettava sa-
28196: säasiainministeriöön. Sama.Ya ikanna!Lla on myös manaiJkaisesti rvesiha!Ilitu!kcsen siirron !kanssa.
28197: vuoden 1971 alussa toimintansa aloittanut ym- Vahion Juonnonsuojeluvaffivojan rvilika olisi
28198: päristönsuojelun neuvottelukunta. Jo vuonna säilytettävä periaatteessa nykyisen lka:ltaisena.
28199: 1966 elhdotti vuonna 1960 a'Setettu luonnonsuo- Ympäristönsuojelun neuvottelukunnan nimi
28200: jeluiarki!komitea luonnonsuojeluhal:linnon sijoitta- tufisi 'muuttaa Y'mpäristöneuvostdksi ja sen :teh-
28201: mista sisäasiainministeriöön. tävät ta~kistaa. YmpäristöneuvostoLle, jolla on
28202: Sisäasiainministeriötä puo'ltaa yttnpäristönsuo- oltava parlamentaarinen !kokoonpano, 01lisi an-
28203: jelun ha!llinnon sijoituspaiJI&ana erityisesti se, nettava muihin vastaaviin neuvotteluikuntiin
28204: että ympäristönsuojelun haLlinnon on oltava :verrattuna itsenäisempi asema [ausuntojen, aloit-
28205: riippumaton Juonnonvaroja käytJtävistä viran- teiden ym. !laatijana, mikä edcllyttää, että ympä-
28206: omaisista, 'joiden to1minta on eräs ympäristön- r1stöneuvostoHa on käytettävissään riittävästi
28207: suojelun hal:Iinnon valvontaikohde. S~säasiainmi päätoimista henki!lökuntaa.
28208: nisteriön hailJ.innonalal~e kuuluu myös kaavoitus- Yimpäristönsuojelun toteuttaminen !käytän-
28209: ja rnkennustohnen valvonta, jonka tulee oLla nössä edeLlyttää väJ.iportaan ja paikahlishallinnon
28210: haHinnollises·ti ma:hdoll1simman lähel~ä ympäris- luomista ympäristönsuojelun a~la:He. Samoista
28211: tönsuoj eluviranomai'Sia. syistä ikuin sisäasiainministeriö soveltuu parhai-
28212: Ympäristönsuojelun haJtlinto on nykyisin ja- ten ymrpädstönsuojelun haLlinnon sijoituspai-
28213: kautunut pääasiassa maa- ja metsätJa:lousminis- lkalksi ministeriötasolla on lääninhailJ.itus sopivin
28214: 'teriön, sosiaali- ja terveysmin1steriön }a sisä- haMintoelin väliportaas·sa, eteniki:n !kun läänin-
28215: asiainministeriön hallinnona1oi:Lle. Ihmisen välit- haJliitukset ovat sisäasiainministeriön alaisia.
28216: tömän :elinympäristön suojelu tetveydeUiseltä Saltllana1kaisesti sisäasiainministeriön ympäris-
28217: ikannaJta Y'leisen terveydenhoidon :ja työsuoje- tönsuojeluosaston perustamisen !kanssa olisi
28218: luun liittyvän työympädstön suojelun pui,tteissa !kaikkiin Jääninha:1lituksiin perustettava ympä-
28219: ikuuiluu sosiaali- ja terveysministeriön harHinnon- ristönsuojeilun tarkastajan ,virka, joka sijoitetaan
28220: ,a;Iaan. Muilta osin olemassaolevilta ja vielä puut- lääninhallituksen yldse:en osastoon. Mikäli lää-
28221: tuvilta osin Ylnl>äristönsuojelun :hailJ.into olisi ninhaLlituksiin perustetaan erityinen yhdyskunta-
28222: sijoitettava sisäasiainmini,steriöön, ikuten haHi- suunnitteluosasto, olisi ympäristönsuojelun tar-
28223: tuiksen eshyksessä eduskunna!lJ.e ~oden 1972 kastaja siirrettävä tähän osastoon. Lääninha!Hi-
28224: tulo- ja menoarvioksi o[i ehdotettu. Vesihalli- tuksessa osallistuu ~mpäristönsooj:eluasioiden
28225: tus, valtion luonnonsuojeluvalvoja, metsäntutki- hoitamiseen myös sosiaali- ja terveysosasto.
28226: 1968 VII,178.- Ympäristönsuojelun hallinto.
28227:
28228:
28229: Työnjakoa eri osastojen väli:Hä olisi kehitettävä riöön siirtämällä vesihallitus, valtion
28230: uutta ympäristönsuojelulainsäädäntöä [uotaessa. luonnonsuojeluvalvoja, nykyisin metsän-
28231: Ympäristönsuoj~lun paikailisha1linto kuuluu tutkimuslaitoksen alaisena toimiva luon-
28232: kunnille. Kunnallisten viranomaisten tehtävien nonsuojelutoimisto sekä ympäristönsuo-
28233: määrittely ~a niiden keskinäisten yihteyiksien jär- jelun neuvottelukunta mainitun ministe-
28234: jestäminen (iko.ordinointi) edellyttävät uutta riön alaisuuteen, ympäristönsuojelun tar-
28235: lainsäädäntöä. kastajan ,virkojen perustamiseksi läänin-
28236: Edellä olevan perusteeihla ehdotamme edus- hallituksiin ja lääninhallituksen määrää-
28237: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, miseksi ympäristönsuojelun väliportaan
28238: johtavaksi hallintoelimeksi sekä ympä-
28239: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- ristönsuojelun paikallishallinnon kehittä-
28240: menpiteisiin ympäristönsuojelun hallin- miseksi.
28241: non keskittämiseksi sisäasiainministe-
28242: Hclsingissä 14 päivänä he1milkuuta 1972.
28243:
28244: Kaisa Raatikainen. Erkki Tuomioja.
28245: Osmo Kaipainen. Ralf Friberg.
28246: Lyyli Aalto. Eeli Lepistö.
28247: Seppo Tikka.
28248: 1969
28249:
28250: VII,179.-Toiv.al. n:o 1014.
28251:
28252:
28253:
28254:
28255: Rantala ym.: Valtion tuen lisäämisestä kunnille Iaajakantoisten
28256: ympäristönsuojeluun liittyvien tehtävien suorittamiseksi.
28257:
28258:
28259: E d u s kun n a 11 e.
28260:
28261: Ympäristösuojelun tehostamiseksi joutuvat Tämän vuoksi on mielestämme aiheellista
28262: useat kunnat suorittamaan varsin laajakantoisia ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin lainsäädännön
28263: toimenpiteitä. Tällaisia toimenpiteitä ovat m.m. ja rahoituksen osalta, että valtion tukea kun-
28264: viemäröintilaitteiden rakentaminen ja viemäri- nille voitaisiin lisätä ainakin sellaisissa tapauk-
28265: vesien puhdistamot. sissa, joissa on kysymys laajoista ja kustannuk-
28266: Valtion tuki tällaiseen toimintaan rajoittuu sia vaativista hankkeista ympäristön suojelemi-
28267: lähinnä postipankin varoista myönnettäviin kor- seksi.
28268: kotukiluottoihin. Lainapääoma on normaalia Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28269: pankkiluottoa, joka on maksettava takaisin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28270: kymmenen vuoden kuluessa ja valtion osuus
28271: ~että hallitus ryhtyisi S'ellaisibt lam-
28272: asiassa on vain se, että se voi maksaa osan
28273: lainan korosta korkotukena. säädiinnöllisiin ja rahoitustoimenpiteisiin
28274: Valtion tuki vesiensuojelussa on siten varsin joilla valtion tukea kunnille voitaisiin
28275: vähäinen, jota voidaan pitää epäkohtana yhä lisätä laajakantoisissa ja kust(11m'Uksta
28276: tärkeämpää ympäristönsuojelua ajatellen. vaativissa ympäristönsuojeluun liitty-
28277: vissä tehtävissä.
28278: . Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
28279:
28280: Jorma Rantala. Erkki Liikanen. Sinikka Luja-Vepsä.
28281: Väinö Turunen. Uljas Mäkelä. Meeri Kalavainen.
28282: Lasse Lehtinen. Eero Salo. Aune Salama.
28283: Salme Myyryläinen. Mauno Forsman.
28284:
28285:
28286:
28287:
28288: 247 156/72
28289: 1970
28290:
28291: VII,180.- Toiv.al. n:o 1015.
28292:
28293:
28294:
28295:
28296: Rekonen ym.: Eräiden Hämeen läänin kuntien siirtämisestä toi-
28297: seen paikkakuntakalleusluokkaan.
28298:
28299:
28300: E d u s kun n a 11 e.
28301:
28302: Maassamme käytetään paikkakunnan kalleus- järvellä, Kuhmalahdella, Kuhmoisissa, Sahalah-
28303: luokitusta mm. palkkojen maksamisen ja erilais- della, Pälkäneellä, Vesilahdella, Tottijärvellä,
28304: ten sosiaalisten suoritusten kuten eläkkeiden Kangasalla, Lempäälässä, Ylöjärvellä ja muilla
28305: maksuperusteena. Nykyisin ovat kunnat jaettu kolmannen kalleusluokan paikkakunnilla vähin-
28306: kolmeen paikkakunnan kalleusluokkaan. Voi- täänkin yhtä paljon ja jopa enemmänkin kuin
28307: daan perustellusti todeta, että mainitunlainen esim. Tampereella. Talous- ja muiden erikois-
28308: jaottelu ei nykyisellään vastaa tarkoitustaan ja tarvikkeiden, tekstiilien jne. hankintapaikka-
28309: paikkakunnan kalleusluokittelusta olisi ilmei- kunta on suurimmaksi osaksi Tampereella.
28310: sesti syytä kokonaan luopua. Nykyisin voi- Tamperelaiset liikkeet tuskin määräävät hinto-
28311: massa olevassa luokittelussa on siinä määrin jaan sen perusteella miltä paikkakunnalta ku-
28312: virheellisyyksiä ja epäoikeudenmukaisuuksia, kin ostaja sattuu olemaan, joten matkakulut
28313: että niiden poistaminen pikaisesti on välttä- vain tulevat lisää ympäristökuntien asukkaille.
28314: mätöntä. Kuten luonnollista Tampere suurena kult-
28315: Pirkanmaalla Tampereen kaupunki, Nokian tuuri- ja urheilukeskuksena tarjoaa palveluk-
28316: kauppala ja Pirkkalan kunta ovat toisessa kal- siaan mainituilla aloilla ympäristökuntien asuk-
28317: leusluokassa. Tampereen kaupunkiin rajoittuvat kaille. Kun mainitut palvelukset haetaan Tam-
28318: Kangasalan, Lempäälän ja Ylöjärven kunnat .pereelta, niin eivät kustannukset tässäkään ta-
28319: ovat sen sijaan kolmannessa kalleusluokassa. pauksessa tule ainakaan halvemmaksi, pikem-
28320: Näin siitä huolimatta, että kustannustasossa minkin päinvastoin. On suorastaan käsittämä-
28321: ei ole eroja toiseen ja kolmanteen kalleusluok- töntä, että osa Tampereen ympäristökunnista
28322: kaan kuuluvien kuntien kesken. Edellämainit- kuuluu toiseen, osa kolmanteen paikkakunnan
28323: tuun johtopäätökseen on tullut mm. Kangas- kalleusluokkaan.
28324: alan, Lempäälän ja Ylöjärven kuntain asiaa Mikä valitettavinta, tällaisesta virheellisestä
28325: tutkimaan asetetut toimikunnat. Nykyisin ovat paikkakunnan kalleusluokittelusta joutuu kärsi-
28326: mm. vuokrat uusissa aravavuokrataloissa näis- mään suurin osa ko. kuntien asukkaista. Kuten
28327: sä kunnissa aivan samassa mitä ne ovat vas- tiedetään miltei kaikissa työehtosopimuksissa
28328: taavanlaisissa aravavuokra-taloissa Tampereella, on sovittu alhaisempi palkka kolmannen paik-
28329: Nokialla ja Pirkkalassa. Oman asunnon hank- kakunnan kalleusluokkaan kuuluvissa kunnissa.
28330: kiminen maksaa myös näissä kunnissa yhtä pal- Siis suurin osa työssä olevasta väestöstä saa
28331: jon kuin toiseen kalleusluokkaan kuuluvissa alhaisempaa palkkaa sen vuoksi, että mainitut
28332: kunnissa. Kangasalan, Lempäälän ja Ylöjärven kunnat ovat kolmannessa kalleusluokassa. Täy-
28333: kunnista käy erittäin huomattava määrä työssä- simääräinen kansaneläke tukilisän kanssa on 20
28334: käyvästä väestöstä työssä Tampereella. Näille markkaa pienempi kuukaudessa näissä kunnissa
28335: muodostuu matkakuluista sellaisia lisäkustan- siksi, että ne kuuluvat kolmanteen kalleusluok-
28336: nuksia, että jos ne lisätään asumiskustannuk- kaan. Kalleusluokitus vaikuttaa myös työ- ja
28337: siin mainituilla paikkakunnilla niin asuminen perhe-eläkkeen määrään, koska ne määräytyvät
28338: muodostuu jopa kalliimmaksi .kuin toisen kal- mm. saadun ansiotulon mukaan. Myös verotuk-
28339: leusluokan paikkakunnilla. seen on mainitulla seikalla merkitystä, koska
28340: Mitä taas tulee mm. elintarvikkeisiin ne mak- toisen paikkakunnan kalleusluokkaan kuuluvis-
28341: savat Orivedellä, Juupajoella, Ruovedellä, Luo- sa kunnissa myönnetään ns. kalliinpaikan vä-
28342: pioisissa, Kurussa, Vilppulassa, Virroilla, Poh- hennys, jota verovelvollinen ei saa lainkaan
28343: jaslahdella, Längelmäellä, Kuorevedellä, Erä- tehdä kolmanteen paikkakunnan kalleusluok-
28344: VII,180.- Rekonen ym. 1971
28345:
28346: kaan kuuluvassa kunnassa. Myös asumistuki ja että hallitus ryhtyisi kiirleellisiiJt toi-
28347: eräät muut ihmisten toimeentuloon vaikuttavat menpiteisiin Hämeen läänissä si;aitsevien
28348: ratkaisut ovat riippuvaisia kalleusluokituksesta. Kang<Malan, Lempäälän, Ylöjärven, Ori-
28349: Kuten havaitaan on kysymys erittäin suurimer· veden, ]uupajoen, Ruoveden, Kurun,
28350: kityksellisestä mainittujen paikkakuntien ih- Luopioisten, Vilppul®, Virtain, Pohjas-
28351: misten jokapäiväiseen elämään liittyvästä asias- lahden, Kuoreveden, Längelmäen, Erä-
28352: ta, joten vallitsevan epäkohdan korjaaminen on järven, Kuhmalahden, Kuhmois!len, Sa-
28353: erittäin kiireellinen. halahden, Pälkäneen, Vesilahden ja Tot-
28354: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- tijärven kuntien siirtämiseksi tois~en
28355: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- paikkakunnan kal!eusluokkaan.
28356: muksen,
28357: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1972.
28358:
28359: Heimo Rekonen. Kaisu Weckman.
28360: 1972
28361:
28362: VII,181.- Toiv.al. n:o 1016.
28363:
28364:
28365:
28366:
28367: Rekonen ym.: Näsijärven eteläosan saastumisen estämisestä ja
28368: saattamisesta virkistyskäyttöön sopivaksi.
28369:
28370:
28371: E d u s k u n n a 11 e.
28372:
28373: Luonnon saastuminen ja erikoisesti vesistö- Kuten havaitaan, Näsijärven saastumisen
28374: jen saastuminen on eräs aikamme suurimpia seuraukset tulevat tamperelaisten maksetta-
28375: ongelmia myös meillä Suomessa. Meillä on viksi. Hämmästyttävää on se, että kyseistä
28376: kyllä vesistöjä runsaasti, mutta ne ovat matalia jätevesien laskemista sallitaan jatkaa yhä edel-
28377: ja vähävetisiä, joten ne suhteellisen helposti leenkin Näsijärveen vaikka vesioikeus on pää-
28378: saastuvat. Viime vuosikymmenien aikana ta- töksellään asettanut rajoituksia kyseisen teh-
28379: pahtunut voimakas puunjalostusteollisuuden taan jätevesien laskemiselle. Toivottavasti vesi-
28380: kehitys on vaikuttanut erittäin suuresti vesis- ylioikeus tulee antamaan lähiaikoina päätöksen
28381: töjen saastumiseen. Puuteollisuuden sivutuot- millä jätevesien laskua rajoitetaan ja ennen
28382: teiden vaikutus jatkuu vesistöissä pitkään ja pitkää kokonaan lopetetaan. Näin voidaan
28383: saattaa muuttaa vesistön luonnetta tehden säästää Näsijärven eteläosa tamperelaisten ja
28384: niistä elouomia ja aikaisempaan käyttöön kel- muiden lähiseudun asukkaiden ulkoilu- ja vir-
28385: paamattomia. kistyskäyttöön. Näsijärvi muodostaa tampere-
28386: · Erittäin hyvänä joskin valitettavana esi- laisille sijaintinsa ja luonnonkauniin ympäris-
28387: merkkinä on se, miten puunjalostusteollisuus tönsä ansiosta mitä edullisimman virkistys-
28388: on pilannut Tampereen kaupungin puhtaan ve- alueen missä uimisen ja veneilyn ohella myös
28389: den ottopaikkana ja kaupunkilaisten erinomai- virkistyskalastukselle ovat mitä parhaimmat
28390: sena ulkoilu- ja virkistäytymistarpeita palvel- edellytykset olemassa. Virkistyskalastuksen har-
28391: leen Näsijärven eteläpään vesistön. Tampereen joittamisen edellytyksenä on kuitenkin se, että
28392: kaupunki on saanut raakavetensä Näsijärvestä, veden koostumusta muutetaan mihin nykyaikai-
28393: mUJtta Lielahden paperi- ja massatehtaan jäte- sin menetelmin on olemassa hyvät mahdolli-
28394: vesien virratessa kymmeniä vuosia Näsijärveen suudet ja vieläpä kohtuullisin kustannuksin.
28395: on sen veden koostumus pilaantunut siinä Eräänä keinona on mm. veden hapettaminen
28396: määrin, että raakaveden ottaminen siitä vaikka esim. hapettoman veden juoksuttamisen avulla
28397: se puhdistetaankin on jo pitkään ollut hyvin- ja erilaisia muita menetelmiä käyttäen.
28398: kin kyseenalaista veden laadun jatkuvan huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28399: nontumisen vuoksi. Tampereen kaupungin on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28400: tämän vuoksi ollut pakko ryhtyä toimenpitei-
28401: siin raakaveden hankkimiseksi sellaisesta vesis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28402: töstä joka on puhtaampaa. Veden ottoa on Näsijärven eteläosan veden saastumisen
28403: suunniteltu ja ryhdytty jo käytännön toimiin- estämiseksi ja veden koostumuksen
28404: kin veden saamiseksi Vesijärvestä sekä Roi- muuttamiseksi erilaisin toimenpitei.tz
28405: neesta mihin hankkeeseen on toivottu mui- sellaiseksi, että se antaa mahdollisuu-
28406: denkin Tampereen lähiseudun kuntien tulevan den tamperetaisille myös virkistyskalas-
28407: mukaan. tukseen ja uimiseen kyseisessä vesis-
28408: tössä.
28409: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
28410:
28411: Heimo Rekonen. Aarne Koskinen.
28412: Pauli Puhakka. Matti Järvenpää.
28413: Mirjam Tuominen.
28414: 1973
28415:
28416: VII,182.- Toiv.al. n:o 1017.
28417:
28418:
28419:
28420:
28421: Rekonen ym.: Vesioikeuksien kokoonpanon täydentämisestä.
28422:
28423:
28424: E d u s k u n n a 11 e.
28425:
28426: Vesilaki syntyi monien pitkäaikaisten komi- mutta pahimpana puutteena on pidettävä vesi:
28427: teoiden ja työryhmien yhteistyönä 50- ja 60- oikeuksien asiantuntemuksen suppeutta vesis-
28428: lukujen vaåhteessa. Vaikka vesilakiin sisäilytet- tön laadun ja toimintaperiaatteiden ja sen jät-
28429: tiin säännökset vesistön rakentamisen, kuiva- teensietokyvyn suhteen.
28430: mksen ja uiton lisäksi myös vesiensuojelusta, Vesioikeuksien asiantuntemusta olisi pikai-
28431: ei lainlaatija kuitenkaan perustanut lain sovelta- sesti lisättävä vesistötieteen edustajalla. Sen
28432: mista vesistötieteelliselle asiantuntemukselle. lisäksi, että vesioikeuksien jäseniksi määrättäi-
28433: Vesilain 15 luvussa on säännökset vesi- siin vesistötieteellistä asiantuntemusta edusta-
28434: tuomioistuimista ja niiden kokoonpanosta ja vat jäsenet, olisi vesioikeuskäsittelyssä muu-
28435: toiminnasta. Vesioikeuteen kuuluu puheenjoh- toinkin limnologisen ja biologisen asiantunte-
28436: tajana vesioikeustuomari ja kaksi vesioikeusinsi- muksen käyttöä lisättävä. Samoin olisi vesi-
28437: nööriä. Vesioikeusinsinööreistä .toisen tulee olla lakiin sisällytevtävä määräykset edellä mainitun
28438: rakennustekniikan, toisen maatalouden vesira- asiantuntemuksen käytöstä katselmustoimituk-
28439: kennuksen alailta. Tämä kuvastaa silloista ve- sissa.
28440: sien käsittelykenttää. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
28441: Vesioikeuksien työmäärässä ovait kuitenkin kunnan hyväksyt,täväksi toivomuksen,
28442: 60..J.uvun aikana jätevesien johtamista koskevat
28443: OO!kemusasiat jatkuvasti lisääntyneet samalla että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28444: kun vesien järjestelyä ym. asioita koskevat vesilain muutt,1miseksi niin, että vesi-
28445: hankikeet ovat vähentyneet. Tulevaisuudessa oikeuksien kokoonpanoa täydennetään
28446: arvellaan jäteveden johtamista koskevien hank- vesistötieteen asiantuntemusta edusta-
28447: keiden lukumääräisesti vielä suhteellisesti kas- valla jäsenellä ja paikallista väestöä
28448: vavan ja tulevan korostetusti rtärkeimmäksi edustavilla jäsenillä sekä että limno-
28449: osaksi vesioikeuksien ,työssä. loginen ja biologinen asiantuntemus
28450: Vesioikeuksien toimdnnassa on oHut havait- tulee katselmustoimituksissa riittävästi
28451: tavissa selvää ruuhkautumista ja hitauttakin, edustetuksi.
28452: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
28453:
28454: Heimo Rekonen. Rauno Korpinen.
28455: Pauli Puhakka. Matti Järvenpää.
28456: Ensio Laine. Mirjam Tuominen.
28457: Anna-Liisa Hyvönen.
28458: 1974
28459:
28460: VII,183.- Toiv.al. n:o 1018.
28461:
28462:
28463: Rekonen ym.: Vesistöjen saastumisen estämisestä.
28464:
28465: E d u s k u n n a i [ e.
28466:
28467: Luonnon saastuminen on eräs ai!kamme suu- vesien puhdistamoiden teho on jäänyt •vå1läi-
28468: rimpia ongeLmia maa~lmassa ja näin myös meillä seksi. Joka tapauksessa toimenpiteet ovat olleet
28469: Suomessa. Viime vuosikymmenien aikana •tapah- aivan ll'iittämättömiä siihen verraten, että kai-
28470: tunut maamme voimatkas tedllistuminen, eri- kenlaisten jätteiden määrä on hyvin voim.ak-
28471: koisesti puunjalostusteoHisuuden kehitys, on vai- kaas:ti Hsääntynyt. Erikoisesti 1kemianteohlisulJ.-
28472: kuttanut erittäin suuresti vesistöjemme saa-stu- den voi:nlaikas !kasvu on lisännyt teollisuuden
28473: miseen. Puuteollisuuden sivutuotteiden vai!kutus osuutta jätteiden osalta.
28474: vesistöissä jatlkuu vuosikausia täyttäen järvien Vesilaista huolimatta meillä perustetaan teh-
28475: syvänteitä. Eri!koisen va!kavaksi tilanne osoittau- ta1ta kiinnittämättä huomiota juuri Jain'kaan
28476: tuu kun otamme huomioon puuteoUisuuden jäteongelmiin. Tus·kin ~sikään puunjallostusteh-
28477: sijainnin paljolti vesireittien yiläjuoiksuHa. das puhdistaa jätevesiä riittävästi. Mitä suurempi
28478: Vaikein ·tilanne maassamme vesistöjen ja poh- tehdas sen enempi saasteita, pitää yleisenä sään-
28479: javeden saastumisen os·alta on 1täJilä hetkellä Hel- tönä paiiklkansa. Asumajätevedet ja niiden jat-
28480: singin seuduYa ~a yleensä Etelä-Suomen ran- kuva Hsääntyminen, kaikenlaiset muovi- ym.
28481: n1ls!koseudu!Ma missä puhtaan veden saanti on pakkaulkset vesilaista huolimatta muodostuvat
28482: muodostumassa suuria kustannuksia vaativaksi yhä lisääntyrvässä määrin ~uonnon saastuttlllj~ksi.
28483: tehtä~ä!ksi. Etelä- ja Lounais-Suomen ranniklko-
28484: seudun täytynee ai•van Jähitu1evaisuudessa tur- Mei1lä on kyHä tutlkittu ·vesistöjä. Tehty ve-
28485: vautua puhtaan veden hankintaan jostain Sisä- sis·töjen vesiensuojelusuunnitel:mia, tarkkailtu
28486: Suomen suurehkosta vesistöstä. Mutta myös Si- ja tarkkailltu tuota ja tätä ·vesistöä.
28487: sä-Suomen monet suuret vesistöt ovat nopeasti Tiedämme, että tehtaat jatkavat yhä lisään-
28488: HkaantlliOlassa, :ellei niiden 'saastumisen estämi- tyvällä vauhdilla vesistöjemme saastutltamista.
28489: seksi ryhdytä päättäviin <toimenpiteisiin. Koke- Kaiojen jou.J.~ko'kuo1emasta saamme tietoja tä-
28490: mäenjoen vesistön •vesien saastuminen on erit- män tästä. Asumajätevedet pesupu~vereineen
28491: täin pitkällä varsinkin Valkeakosken, Mäntän ja va~kuttavat voimakkaasti samaan suuntaan. Kai-
28492: Tampereen seudulla sijaitsevien puuteoHisuuden kenlaiset muoviset elintarvi!ke- )111ll. paklkaukset,
28493: jalostuslaitosten 1asi].dessa jätevetensä siihen. Nä- hyönteis- ja kasvimy,rkyt, apuJannat, autojen pa-
28494: sijärven eteläosan vesi on Lielahden se[luloosa- kokaasut jne. vai!kuttavat samaan suuntaan. Me
28495: tehtaan jätevesien Ja·skemisen seuraulksena saa•s- siis tiedämme, että vesistömme ovat hyvää vauh-
28496: tunut niin pahoin, että Tampereen kaupungin tia !Sall!stUilllassa. Näin ohlen ei ole enää niin ko-
28497: on paklko [uopua veden ottamises•ta Näsijätvestä vin suurta .tawetta tutlkia, vaan ,ryhtyä käytän-
28498: ja sii11tyä suuria kustannuksia kaupungi!lta vaati- nön toimenpiteisiin. Tarvi:taan laki, jonka avuHa
28499: vaan vedenhankintaan Vesijäwestä ja Roineesta. voidaan estää vesist~emme enempi saastuminen,
28500: Meillä on vesHa!ki vuodelta 1961 jonka us- laki joka todella !Velvoittaa teo1lisuus laitoikset,
28501: 1
28502:
28503:
28504: kottiin parantavan tilannetta vesistöjen ja poh- kunnat ja yhteisöt varjelemaan vesistöjämme.
28505: javesien saastumisen osalta, mutta tulokset ovat Eddlä olevan perusteella ehdotamme kun-
28506: jääneet kovin laiho~ksi. Eräät teoHisuuslaitokset nioittavasti eduskunnan hyväiklsyttäväksi toivo-
28507: ovat tehneet joitakin suunnite1mia teoHisuus- muksen,
28508: jäot~esien pu:hdistami•sesta, ehkä joitain puhdis-
28509: tuslaitolksiakin. Eräät kunnat ,ja yhteisöt ovat että hallitus ryhtyisi nykyistä tehok-
28510: ndk:in joitain puhdis:tamoja rakentaneet, mutta kaampiin toimenpiteisiin vesistöiemme
28511: niin ltedNisuus~aitosten !kuin 'näiden asumajäte- enemmän saastumisen estämiseksi.
28512: Helsingis•sä 4 päivänä helmikuuta 1972.
28513:
28514: Heimo Rekonen. P. Liedes.
28515: Pauli Puhakka. Lauha Männistö.
28516: Rauno Korpinen.
28517: 1975
28518:
28519: VII,184.-Toiv.al. n:o 1019.
28520:
28521:
28522:
28523:
28524: Rekonen ym.: Yhdyskuntasuunnittelun tehostamisesta.
28525:
28526:
28527: E d u s k u n n a 11 e.
28528:
28529: Viime vuosina on yhteiskuntasuunnittelun seutukåavoituksen suurta merkitystä. Seutukaa-
28530: tehostamisen välttämättömyys tajuttu aikaisem- voitus on useamman kunnan, lähinnä kokonaisen
28531: paa selvemmin erikoisesti teollistumisen ja kau- talousalueen puitteissa tapahtuvaa maan käytön
28532: punkimaistumisen synnyttämien ongelmien jäsentelyä ja suunnittelua. Modernille seutukaa-
28533: vuoksi. Kun parhaillaan voimakkaana tapahtu- voitukselle on luonteenomaista sen yhteydessä
28534: van tieteellis-teknillisen vallankumouksen joh- tapahtuva erilaisten toimintojen tutkiminen ja
28535: dosta kaupunkien ja kaupunkimaisesti asutetta- suunnittelu varsinaista maan käytön suunnittelua
28536: vien taajamien kehitys on hyvin voimakasta aset- edeltävänä ja sitä seuraavana toimenpiteenä.
28537: taa se yhdyskuntasuunnittelun erittäin vaati- Merkittävimmät toiminnan alat, kulttuuri ja
28538: van tehtävän eteen. hallinto sekä sosiaalinen ja taloudellinen toi-
28539: Yhteiskuntasuunnittelun alalla eri maissa on minta ovat koko ajan suunnitteluprosessissa mu-
28540: kehitys kulkenut nopeasti kohti entistä suurem- kana.
28541: pia suunnitteluyksiköitä. Meillä suunnittelutoi- Seutukaavoituksessa ollaan nyt pääsemässä
28542: minnan eräs perusheikkous on tähän saakka ol- hyvään alkuun työn ollessa käynnissä koko
28543: olut, että sitä on suoritettu pääasiassa kunnan maassa. Seutukaavoitus ainakin periaatteessa an-
28544: mittakaavassa. Vasta viime aikoina on yhteis- taa mahdollisuuden kehittää aikaisempaa pa-
28545: kuntasuunnittelun yksiköksi voimakkaammin remmin valtakunnansuunnittelua, joka koko yh-
28546: tullut talousalue. On luonnollista, että suurem- dyskuntasuunnittelun kannalta on tietysti välttä-
28547: man talousalueen puitteissa voidaan tarkoituk· mätöntä.
28548: senmukaisesti ratkaista esim. vanhojen taajamien Yhdyskuntasuunnittelussa ollaan nyt lähte-
28549: kehittäminen, uusien eriasteisten taajamien si- mässä liikkeelle. Nähtäväksi kuitenkin jää mi-
28550: joituspaikkojen määrittely, yhdyskuntien väliset ten kehitys tulee kulkemaan. Pelkkä suunnitte-
28551: liikenneyhteydet, työpaikkasuunnittelu, veden- luhan ei vielä kuitenkaan vie asiaa kovinkaan
28552: hankinta, maan, vesistöjen ja ilman saastumis- paljon eteenpäin, ellei ole edellytyksiä tehtyjen
28553: ongelmat, koulu- ja ammattikoulutuskysymyk- suunnitelmien toteuttamiseen. Tällä hetkellä
28554: set, kulttuuritoiminnan tarkoituksenmukainen näyttää kuitenkin siltä, että vallitsewan lain-
28555: organisointi jne. Jokaisella kunnalla on myös säädännön puitteissa tuskin voidaan yhdyskunta-
28556: omia paikallisia yhdyskuntasuunnittelutehtäviä, suunnittelulta odottaa kovinkaan paljon tuloksia.
28557: mutta koko talousaluetta koskevat kysymykset Maan perustuslaillinen, pyhä ja milteipä koske-
28558: on välttämättä voitava ratkaista yhtenäisen maton omistusoikeus asettanee tässä suhteessa
28559: suunnittelun puitteissa. pahimmat esteet järkiperäiselle ja suunnitelmal-
28560: Talousalueiden puitteissa tapahtuvan suunnit- liselle maankäytölle. Yhdyskuntasuunnittelijoilla
28561: telun puolesta puhuvat myös muut näkökannat. ei myöskään ole keinoja vaikuttaa siihen mihin
28562: Nykyaikainen yhdyskuntasuunnittelu on erit- yksityinen teollisuusyritys sijoittuu, joka saat-
28563: täin vaativaa työtä ja sen onnistumiseen tarvi- taa hakeutua aivan muualle mihin suunnittelijat
28564: taan laajan asiantuntijain työryhmän panosta. ovat toivoneet ko. teollisuuslaitoksen sijoittu-
28565: Suunnittelijapuutteen ja alan koulutuksen va- van. Mikäli todella pyritään vakavasti yhdyskun-
28566: javaisuuden huomioonottaen olisi päähuomio tasuunnitteluun pitäisi vallitsevaa lainsäädäntöä
28567: alan asiantuntijain työssä voitava kohdistaa ta· yllämainitussakin suhteessa muuttaa sellaiseksi,
28568: lousalueiden suunnittelutyöhön, joka loisi muul- että yhteiskunnan toimesta voitaisiin vaikuttaa
28569: le suunnittelulle perustaa. tehokkaammin maan ja pääomien käyttöön. Täl-
28570: Kaikki edellä sanottu korostaa voimakkaasti lä hetkellä, kun seutukaavoja on valmistumassa,
28571: 1976 VII,184.- Yhdyskuntasuunnittelun tehostaminen.
28572:
28573: näiden seutukaavojen oikeusvaikutus pitäisi Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
28574: saada riittävän vahvaksi. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28575: Erikoinen huomio seutukaavoitusta koskevan
28576: lainsäädännön uudistamisessa olisi kiinnitettävä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28577: sellaisiin toimenpiteisiin, joilla voitaisiin seutu- yhdyskuntasuunnittelun tehostamiseksi
28578: kaavoituksen oikeusvaikutusta pienempiasteisiin mm. seutukaavoitusta koskevan lainsää-
28579: kaavoihin nähden laajentaa siten, että seutukaa- dännön uusimiseksi siten, että po. kaa-
28580: voitus todella tehokkaasti voisi vaikuttaa yhdys- vojen oikeusvaikutus yleis-, asema- ja
28581: kuntasuunnitteluun. rakennuskaavoihin nähden lisääntyisi.
28582: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
28583:
28584: Heimo Rekonen. Toivo Asvik. Lauri Kantola.
28585: Aarne Koskinen. Siiri Lehmonen. V. J. Rytkönen.
28586: Anna-Liisa Jokinen. Helvi Niskanen. P. Liedes.
28587: P. Puhakka. Mirjam Tuominen. Niilo Nieminen.
28588: Ensio Laine. Kaisu Weckman. Taisto Sinisalo.
28589: 1977
28590:
28591: VII,185.- Toiv.al. n:o 1020.
28592:
28593:
28594:
28595:
28596: Ronkainen ym.: Ajoratojen hoidon ja kunnossapidon suorittami-
28597: sesta yleisistä varoista.
28598:
28599:
28600: Ed u s k u n n a 11 e.
28601:
28602: Liikenneväylät, kuten yleiset tiet ja kaupun- taanapito, kun taas kaupunki ottaisi vastatak-
28603: kien sekä kauppaloiden kadut palvelevat pää- seen ajoratojen kunnossapidosta ja talvihoidos-
28604: osiltaan yhteiskunnan ja sen jäsenten yhteisiä ta. Kaupungilla olisi kuitenkin oikeus periä ton-
28605: tarpeita. Kuitenkin vain yleiset tiet on otettu tinomistajilta vuotuinen katumaksu, joka perus-
28606: yhteiskunnan hoitoon ja rahoitetaan yleisillä va- tuisi ajoteiden kunnossapitokustannusten vuo-
28607: roilla. Kadut sen sijaan ovat käytännöllisesti tuisen keskiarvoon. Kustannukset jakaantuisivat
28608: katsoen kokonaan kiinteistöjen rasituksena. Ka- tällöin kyllä tonttien kesken oikeudenmukai-
28609: turasituskustannusten muodollinen maksaja on semmin kuin nykyään, koska vilkkaat kadut ku-
28610: tontin omistaja, mutta ne siirtyvät kiinteistöjen luvat monta kertaa nopemmin kuin vähäliiken-
28611: hoitokustannnuksina asukkaiden maksettavaksi teiset kadut. Tonttien kustannusosuudeksi tu-
28612: vuokran tai yhtiövastikkeen yhteydessä. Tämä lisi tämän ehdotuksen perusteella kuitenkin
28613: on osaltaan merkittävänä syynä asumiskustan- liian suuri osuus katurasituksista.
28614: nusten kalleuteen. Katurasitus periaatteessa ja kustannuskysy-
28615: Kaduista on luonnollisestikin hyötyä myös myksenä olisi käsityksemme mukaan ratkaista-
28616: kiinteistöillä asuvien kannalta pääsytienä ton- va pääasiassa em. katurasitusjaoston ehdotuk-
28617: teille. Kiistatonta lienee kuitenkin, että pääosa sen pohjalta. Tonteille ei kuitenkaan saisi aset-
28618: kaduista koituvasta hyödystä koituu tonttien taa ajoratojen puhtaanapidosta taloudellista ra-
28619: ohi kulkevalle yleiselle liikenteelle. Tämä osuus situsta.
28620: olisi poistettava tonttien rasituksesta ja siirret- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
28621: tävä kannettavaksi yleisillä varoilla. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28622: Asiaa on valmisteltu lukuisissa komiteoissa muksen,
28623: ja toimikunnissa. Viimeisin selvitys on vuodelta
28624: 19.59 ja tehty Rakennus- ja kaavoitusasiain neu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28625: votttelukunnan katurasitusjaostossa. Jaoston menpiteisiin, jotta ajoratojen kunnossa-
28626: esityksen mukaan tonttien osuudeksi tulisi jal- pito, talvihoito ja kesäkunnossapito
28627: kakäytävän kunnossapito ja ajoratojen kesäpuh- suoritettaisiin yleisistä varoista.
28628: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1972.
28629:
28630: Olavi Ronkainen. Raino Westerholm.
28631: Veikko J. Turunen. Antero Juntumaa.
28632:
28633:
28634:
28635:
28636: 248 156/72
28637: 1978
28638:
28639: VII,186.- Toiv.al. n:o 1021.
28640:
28641:
28642:
28643:
28644: Ronkainen ym.: Mikkelin vesipiirin vakinaistamisesta.
28645:
28646:
28647: E d u s k u n n a 11 e.
28648:
28649: Mikkelin läänissä on vettä kaikkiaan toten sen itäosissa. Saimaan allas on ainutlaatui-
28650: 5 233 km2 eli 24 % koko pinta-alasta. Se on nen luonnonvesien kalatalouden ym. vesistöön
28651: absoluuttisesti toiseksi suurin ja suhteellisesti liittyvän tutkimuksen kohde, joskaan tätä tutki-
28652: suurin määrä kaikista maamme lääneistä. Mik- musta ei ole vielä valtion toimesta saatu aikaan.
28653: kelin läänin vesistöt ovat myös Etelä-Suomen Näistä syistä Mikkelin vesipiiri joutuu teke-
28654: tärkeimpiä sekä kalastuksen että virkistyskäy- misiin valtakunnallisia mittasuhteita olevien
28655: tön kannalta. Mäntyharjun reitin ranta-alueet vesikysymysten, kuten vesien moninaiskäytön
28656: ovat Helsingin ja Uudenmaan asukkaiden yhä suunnittelun, virkistyskäytön valvonnan, vesien
28657: suositumpaa lomaseutua, ja kansainvälinen suojelJin, vesien laadun ylläpitämisen ja paran-
28658: matkailu taas hakeutuu kasvavassa määrin Sai- tamisen sekä tutkimuksen kanssa. Mikkelin vesi-
28659: maan vesialueen piiriin. Loma-asuntojen määrä piiriä voidaan pitää valtakunnallisesti tavallista
28660: on 1960-luvun lopulla kasvanut jopa 14- tärkeämpänä ja sen työkenttää suurempana.
28661: 15 % :n vuosivauhdilla. Paine on kasvava, kos- Kuitenkin Mikkelin vesipiiri on vain ylimääräi-
28662: ka Etelä-Suomen vesivaroista 35 % on Mikke- nen ja vailla varmuutta jatkuvuudesta. Mikke-
28663: lin läänissä. Tästä aiheutuu monia vesihallinnon lin vesipiirin toimintaedellytysten turvaami-
28664: hoidettavia suunnittelu- ym. vesien käyttöön seksi asia tulisi saattaa lopullisen ratkaisuun.
28665: ja suojeluun 1iittyviä ongelmia. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamm·e kun-
28666: Mikkelin läänin vesistöt ovat Etelä-Suomen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28667: puhtaimpia, esim. täysin saastumaton Puulavesi. muksen,
28668: Tällä seikalla tulee olemaan huomattavan suuri
28669: merkitys myös teollisen Etelä-Suomen myö- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28670: hemmän vedenhankinnan kannalta. Mäntyharjun Mikkelin vesipiirin muuttamiseksi ensi
28671: reitti onkin jo varattu Kymenlaakson veden- tilassa ylimääräisestä vakinaiseksi vesi-
28672: hankinta-alueeksi. Myös maamme sisävesikalas- hallituksen alaiseksi vesipiiriksi.
28673: tuksen parhaat alueet on Mikkelin läänissä, eri-
28674: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
28675:
28676: Olavi Ronkainen. Pentti Poutanen.
28677: 1979
28678:
28679: VII,187.- Toiv.al. n:o 1022.
28680:
28681:
28682:
28683:
28684: Ronkainen ym.: Vesioikeuksien kokoonpanon täydentämisestä.
28685:
28686:
28687: Ed u s kun n a 11 e.
28688:
28689: Kansallisomaisuutenamme olevien vesien suo- pauksissa ovat kymmenet tai sadatkin kalastaja-
28690: jelusta on säädetty vesilaissa. Vesiensuojelua kos- perheet joutuneet vesien pilaantumisen vuoksi
28691: kevissa asioissa lailci. antaa kuitenkin varsin luopumaan ammattinsa harjoittamisesta ltai
28692: p1clcillie menevän harkintavailan vesioikeuk- muuttamaan toiselle pMkkakunnaJ.le ilman, että
28693: sille, jovka antavat päätöksensä suorittamaosa heiNe olisi myönnetty minkäänlaista korvausta
28694: Hiketa:loudellisen intressivertailun pohjalta. Ve- kärsimästään haitasta.
28695: sioikeuksien harkinnasta riippuu, miten anka- Vesilain henki ei edellytä niin laajaa vesien
28696: rat puhdistusvelvoitteet asetetaan jätevesiä rtudt- saastumisen sallimista, kuin mihin vesioikeudet
28697: tavi:lle teoillisuuslaitoksille ja asutustaajamille. ovat päästäneet tilanteen kehittymään. Tämä
28698: Vesio~keuksien harkintava1Jassa on myös pit- valitettava kehitys ei ole niinkään johtll'Out
28699: kälti se, miten suuria korvauksia vesien pilaaja vesioikeuksien kyvyttömyydestä tajuta vesilain
28700: määrätään suorittamaan niille, joiden kalastus- henkeä ja 'tarko1tusta, kuin siitä, että vesioikeu-
28701: tai virkd.styskäyttöetu veden pilaantumisen det eivät ole täysin oivaltaneet myöntämiensä
28702: vuoksi pienenee. Vesioikeudet joutuvat siten saastuttamislupien merkitystä luonnontaloudelle
28703: hankintaratkaisuja suorittaessaan erittäin ratkai- ja kalastuksen harjoittamiselle. Tämä puolestaan
28704: sevalla tavalla ohjaamaan maassamme harjoitetta- johtuu vesioikeuksien yksipuolisesta asiantunte-
28705: vaa vesienkäyttöpolitiikkaa. Vesilain määräys- muspohjasta. VesioikeUksien oma asiantuntemus
28706: ten väljyyden vuoksi vesioikeudet voivat jopa rajoittuu nimittäin tekniikan ja lakiasiain tunte-
28707: määräitä vesienkäyttöpolitiikan suunnan. Voi- mukseen. Jotta vastaisuudessa vältyttäisiin
28708: daan myös sanoa, että vesioikeudet ovat liike- puutteellisen asiantuntemuksen aiheuttamilta
28709: taloutta suosivilla päätöksillään päästäneet ve- virheiltä ja kalatalouden harjoittajien etujen
28710: siemme saastumisen kehittymään nykyisiin mit- aliarvioinnilta, olisi vesioikeuksien kokoonpa-
28711: toihinsa. On valitettavaa, että vesioikeudet ovat noa muutettava siten, että niissä olisi edustet-
28712: puutteellisen asiantuntemuksensa vuoksi tehneet tuna myös luonnontalouden asiantuntemus ja
28713: lukuisia luonnonhoidollisia virheratkaisuja. Näis- kalatalous.
28714: tä on mittavimmaksi paisunut lupa päästää ve- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28715: sistöihin elohopeaa. Sen saastuttamana on nykyi- niailMavasti eduskunnan hyväksyttäväksi ,toivo-
28716: sin noin kymmenesosa kalasaaliista sellaista, et- muksen,
28717: tei sitä Lääkintöhallituksen kirjelmän 7656/
28718: 563/71 mukaan tulisi käy;ttää ihmisravinnoksi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28719: Yleisesti tll!!lnettua ja tunnustettua on myös, vesilaissa mainittujen vesioikeuksien
28720: että ammattikalastaji1le myönnetyt korvaukset kokoonpanon täydentämiseksi siten, että
28721: saastumisen aiheuttamista vahingoista ovat ol- niissä olisi jäseninä myös luonnontalou-
28722: lee niin pieniä, ettei niiden ole katsottava vas- den asiantuntemusta ja kalataloutta
28723: taavan heidän kärsimiään haittoja. Eräissä ta- edustavat henkilöt.
28724: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
28725:
28726: Olavi Ronkainen. Antero Juntumaa.
28727: Raino Westerholm. Veikko J. Turunen.
28728: 1980
28729:
28730: VII,188.- Toiv.al. n:o 1023.
28731:
28732:
28733:
28734:
28735: Ruokola ym.: Kuntien saattamisesta samaan asemaan palvelusten-
28736: antokyvyn osalta.
28737:
28738:
28739: Ed u s tk u n n a 11 e.
28740:
28741: Oulun läänin kunnalili:Sivetoäyrien hinnat ova.t jl11.inen ·kuitenkin raho1t~en puutteen vuoksi
28742: useimmissa alueen kunnissa nousseet huoma.t- jää varsinkin Pohjois-Suomen kunnissa vähäi-
28743: tM.Tasti yli koko maan tkesikiar:von. Kun koko seJksi. Oulun läänin kuntien mahdollisuudet pa~l·
28744: maan äyrihinnat olivat vuonna 1971 keskimää- veluasteensa kehittämiseen ja yleensäkin inves-
28745: rin 14,38 p., OuJ.un läänin :vastaava lulru oli tointeihin ovat jo !korkean ,velkaantumisen
28746: 15,57 p. vuoksi olemattomat. Lakisääteisten rt:eJhtävien
28747: Verotuspohja läänin alueeLla on huomabta· lisääntyminen entusestään huonontaa alueen
28748: vaS:ti heiJrompi maan keskiarvoa. Kun koko kuntien taloutta. Lakisääteiswtä tehtävistä ter-
28749: maan keskimääräinen veroyärien Wku asuka.sta veyden- ja sairaanhoidon menot äyriä kohti oli-
28750: kohden oli 5 104 mk, OuLun läänin vastaava vat v. 1971 Oulun läänissä keskimäärin 4 p ja
28751: luku oli 3 601 mk. kansakoulujen nettomenot äyriä kohti keski-
28752: Oulun läänin kunnat ovat verotuspohjaosa määrin 5 p.
28753: nilllkkuuden ja äyrinhintansa kdhtuullisena pitä- Edellä olevan perusteella kunnioitta~en ehdo-
28754: mLsen vuoksi joutuneet velkakierteeseen. Kun- tamme eduskunnan hyväksyt•täv~ksi toivomuk-
28755: tien velat asukasta kohti olivat vuonna 1970 sen,
28756: keskimäärin 460 mk, kun OuJun läänin vas-
28757: taMTa luku oli 506 mk että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin lain-
28758: Kun kunnat joutuvat kunnallislain ja erillis- säädäntötoimenpiteisiin, iotta kaikille
28759: Ja~kien velvoituksin ho1taJmaan niille määrätyt kunnille turvattaisiin kohtuullisella ve-
28760: .tehtävät, ovat perustoiminoot kaikissa kunniSISa roäyrin hinnalla mahdollisuus antaa s'a-
28761: samankaLtaisia. V arpaaehroisten tehtä:vien hoita. manarvoiset palvelukset kuntalatsilt'{!en.
28762: He1s1ngissä 16 päi:vänä helmikuuta 1972.
28763:
28764: Matti Ruokola. Lea Sutinen. Einari Nieminen.
28765: Pentti Liedes. Ahti Pekkala. Veikko Pihlajamäki.
28766: Erkki Haukipuro. Paavo Niinikoski. Olavi Martikainen.
28767: Reino Kangas. Mikko Jokela. Aino Karjalainen.
28768: Juhani Saukkonen. Katri Helena Eskelinen.
28769: 1981
28770:
28771: VII,189.- Toiv.al. n:o 1024.
28772:
28773:
28774:
28775:
28776: Rytkönen ym.: Vartiokoirien vapauttamisesta koiraverosta.
28777:
28778:
28779: E d u & k u n n a 11 e.
28780:
28781: Nyikyi.sen verotuslainsäädännön mukaan myös Edellä es1tetyn perusteella ehdotamme edus-
28782: vartiotehtävää suorittava koira on koiraveron kunnan byv~y.ttäväksi toivomuksen,
28783: alainen. Tähän liittyy iJJm.einen epäkohta, sillä
28784: esim. ·posdasema•n hoitajat joutuvat yJJläphä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28785: mään vartiolkoiraa, joka vartioi myös yhteiskun- menpi~eisiin virkaan tai tehtävään liit-
28786: nan omaisuutta. Tuntuisi oi•lreudenmukaiselta, tyvää vartiotehtävää suorittavan koiran
28787: että koiravero poistettaisiin vi11kaan •tai tehtä- vap{luttamiseksi koirav,erosta.
28788: vään li1ttyvää vartiowhtävää 1suoritta'Vilta koi-
28789: riita.
28790: Hekingis'sä 15 päivänä heLmikuuta 1972.
28791:
28792: V. J. Rytkönen. Niilo Nieminen. Kalevi Kivistö.
28793: Pekka Salla. Niilo Koskenniemi. Veikko Saarto.
28794: Rauno Korpinen. A-L. Tiekso. Anna-Liisa Hyvönen.
28795: Aulis Juvela. A-L. Jokinen. Veikko Salmi.
28796: Kaisu Weckman. Siiri Lehmonen. 1.-C. Björklund.
28797: Heikki Mustonen.
28798: 1982
28799:
28800: VII,190.- Toiv.al. n:o 1025.
28801:
28802:
28803: Räsänen ym.: Kirkon erottamisesta valtiosta.
28804:
28805: E d u s k u n n a 11 e.
28806:
28807: Ihmisoikeuksien yleisessä julistuksessa sano- vaikka näiden Jaseruna on usein monia kirk-
28808: taan, että "kaikilla henkilöillä on ajatuksen, koott kuulumattomiakin. Lisäksi jokainen val-
28809: omantunnon ja uskonnon vapaus" ja että tion veroa maksava kirkosta eronnutkin kan-
28810: "kullakin yksilöllä on oikeus mielipiteen ja salainen joutuu kirkon ylläpitoon välillisesti
28811: lausunnon vapauteen." osallistumaan koska valtio käyttää huomatta-
28812: Se, että maassamme vallitsee valtiokirkko- van suuria summia piispojen palkkoihin, tuo-
28813: järjestelmä, johtaa käytännön elämässä, koulu- miokapitulien kuluihin sekä palkkaamalla pa-
28814: opetuksen puitteissa, kansakoulun opettajien pit armeijaan, vankiloihin ja kuuroille.
28815: virkoja haettaessa, sairaaloissa, sotaväessä, val- Kirkon ja valtion erottamisella säästettäisiin
28816: tiopäivillä, rukouspäivien ja verotuksen yhtey- valtion käyttöön kymmeniä miljoonia markko-
28817: dessä lukemattomiin tilanteisiin, joissa nykyi- ja, jotka voitaisiin käyttää todelliseen rakkau-
28818: nen uskonvapauslaki ei turvaa kansalaisten den työhön, sairaalapaikkojen lisäämiseen, lo-
28819: henkisiä ja taloudellisia perusvapauksia, vaan makotien rakentamiseen raskaan työn kulutta-
28820: antaa kirkkoinstitutiota kannattaville mahdol- mille äideillemme, tieteelliseen perhekasvatuk-
28821: lisuuden välillisiin tai välittömiin pakotteisiin. seen jne.
28822: Tämä synnyttää epäsopua ja hedelmätöntä kit- Väestörekisterin pito kuuluisi luonnostaan
28823: kaa ihmisten välisissä suhteissa ja luo pohjan valtion tehtäviin. Samalla poistuisi epäkohta,
28824: muotokristillisyydelle, tekopyhyydelle ja kaksi- että päivätyössä käyvien on miltei mahdoton
28825: naismoraalille ja hajoittaa siten ehjää ihmisku- muuttaa kirjansa siviilirekisteriin, koska kir-
28826: vaa, mikä on välttämätön yksilön ja kansan konkanslioiden aukioloajat ovat juuri työaika-
28827: mielenterveydelle. na. Valtion tehtäviin kuuluisi myös hautaus-
28828: Valtiokirkkomme vuotuinen budjetti on pit- maiden ja ruumishuoneiden ylläpito ja hoito.
28829: kälti toista sataa miljoonaa markkaa. Kirkko Täten kirkkoon kuulumattomille voitaisiin tur-
28830: omistaa maata 162.000 ha eli 0,5% Suomesta vata hautapaikka ja ruumishuoneiden käyttö
28831: eli enemmän kuin Ahvenanmaan lääni. Kirkon oikeudenmukaisesti ja säästettäisiin heidän su-
28832: omaisuus on jatkuvasti kasvanut. Mm. rahoi- revat omaisensa näiden järjestelyjen yhteydessä
28833: tusomaisuus (talo ja metsät) kasvoi vuosina ilmenneiltä virkapapiston henkisiltä pakotteilta.
28834: 1966-69 17 %. Verotuksen osuus tuloista on Evankelis-luterilaisen kirkon valtiosta erot-
28835: n. 85% ja yhteisöjen osuus n. 12 %. Liike- taminen ei vain saattaisi sitä tasaveroiseksi
28836: yritykset maksavat kirkolle vuosittain n. 20 muiden uskonnollisten yhdyskuntien kanssa,
28837: milj. mk. Kirkon koko omaisuus on pitkälti vaan se synnyttäisi elävää kristillisyyttä ja va-
28838: toista tuhatta miljoonaa markkaa. Tieteellisen pauttaisi ratkaisevasti koko kansamme henkisiä
28839: käsityksen mukaan näistä varoista vain n. 15 voimavaroja luomalla vilpittömät avoimet suh-
28840: % käytetään yhteiskuntaa hyödyttävästi, mikä teet ihmisten välille. Se lujittaisi koko kansam-
28841: merkitsee sitä, että kirkko tekee diakonia- ja me yhtenäisyyttä.
28842: nuorisotyötä, hoitaa hautausmaita ja pitää Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
28843: väestörekisteriä. Tämä on herättänyt kansalais- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28844: ten keskuudessa ankaraa arvostelua, etenkin muksen,
28845: koska veroa maksavat yhteisöt ja yhtymät jou-
28846: tuvat myös kirkon pakkoverotuksen kohteeksi, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
28847: vaikka nämä laitokset eivät missään muodossa ;otka ovat tarpeen kirkon erottamiseksi
28848: voi tulla osallisiksi kirkon palveluksista ja valtiosta.
28849: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
28850:
28851: Pauli Räsänen. Kalevi Kivistö. Aulis Juvela.
28852: Anna-Liisa Hyvönen. Kuuno Honkonen. Niilo Koskenniemi.
28853: 1.-C. Björklund.
28854: 1983
28855:
28856: VII,191.- Toiv.al. n:o 1026.
28857:
28858:
28859:
28860:
28861: Salla ym.: Toimenpiteistä tuonti- ja vientimaksun säätämiseksi
28862: satamamenojen peittämiseen.
28863:
28864:
28865: E d u s k u n n a 11 e.
28866:
28867: Satamista ja niihin liittyvien laitteiden sekä Samalla mainittu komitea korostaa sitä, että
28868: tuilikamarien rakentamisesta ja niiden kunnos- valtion olisi nykyistä enemmän tuetuwa ta-
28869: sa pidosta aiheutuvat kustannukset kunnille loudellisesti satamarakennustoimintaa ja sata-
28870: katsottiin aikoinaan korvantuvan niille myön- mien kehittämistä. Näin ei kuitenkaan ole ta-
28871: netyllä tuulaakimaksun kanto-oikeudella. Li- pahtunut, vaan viime vuosina on valtion suo-
28872: säksi on tulkittu tuulaak1maksun olevan kor· ranainen avustus kokonaan lopetettu.
28873: vausta eräille kaupunkikunnille sellaisten val- Satamien kehittämisestä ja niiden kunnossa-
28874: tion tehtävien suorittamisesta johtuneista me- pidosta kuitenkin enimmin hyötyvät niitä käyt-
28875: noista, jotka maaseudulla kustantaa valtio. Kun tävät. Näin ollen olisikin kohtuullista, että
28876: tuulaakimaksun perimisoikeus on supistettu satamien kehittämisestä ja kunnossapidosta
28877: käsittämään yksinomaan ulkomailta satamien johtuvista kustannuksista joutuisivat vastaa-
28878: kautta tuotavia tavaroita, ja kun sitäkin on maan niitä käyttävät yhtiöt. Siksi olisi ryhdyt-
28879: supistettu mm. maataloustuotteiden markki- tävä toimenpiteisiin määrätynsuuruisen tuonti-
28880: noimisrahastolailla, on tuulaakimaksun kanto- ja vientimaksun säätämiseksi, jonka satamia
28881: oikeus varsinkin vientisatamia kustantavien omistavat kunnat saisivat periä satamiensa
28882: kuntien osalta menettänyt merkityksensä. kautta viedystä ja tuodusta tavarasta. Maksun
28883: Merisatamakaupunkien satamamenot ovat suuruudeksi voitaisiin määrätä 0,3-0,4 %
28884: jatkuvasti olleet satamista saatuja tuloja suu- viedystä tavarasta. Tällaisella toimenpiteellä
28885: remmat. Saadut tulot eivät ole riittäneet peit- olisi merkitystä satamaolojen kehittämiseksi
28886: tämään edes satamien kunnossapitokustannuk- kansainväliselle tasolle.
28887: sia. Laajennus- ja rakennustyöt sekä osittain Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
28888: kunnossapitokustannukset ovat jääneet verova- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28889: roilla peitettäviksi. Vientisatamia rakentaneet ja
28890: niiden kunnosta huolehtivat kunnat ovatkin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
28891: joutuneet taloudellisiin va1keuksiin. menpiteisiin tuonnista ja viennistä kan-
28892: Valtioneuvoston aikoinaan asettama satama- nettavan määrätyn suuruisen maksun
28893: komitea esittikin mietinnössään, ettei sata- säätämiseksi, jonka satamia omistavat
28894: mien rakentamisesta, niiden suorituskyvyn jat- kunnat saisivat periä ratamiensa kehit-
28895: kuvasta kehittämisestä ja kunnossapidosta joh- tämisestä ja kunnossapitämis,estä johtu-
28896: tuvia taloudellisia rasituksia voida asettaa sa- vien menojen peittämiseksi.
28897: tamia ylläpitävien kuntien yksin kannettavaksi.
28898: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
28899:
28900: Pekka Salla. Niilo Koskenniemi.
28901: 1984
28902:
28903: VII,192.-Toiv.al. n:o 1027.
28904:
28905:
28906:
28907:
28908: Salo ym.: Vesihuoltosuunnitelmien aikaansaamisesta V anajanse-
28909: län vesistön saastumisen ehkäisemiseksi.
28910:
28911:
28912: E d u s k u n n a 11 e.
28913:
28914: V anajanselkä, Rautunselkä ja Kärjenniemen- on runsaasti huviloita, ja koska liikenne ja
28915: selkä kuuluvat Tyrvännön, Hauhon, Hattulan, väestö voimakkaasti tällä Helsinki-Riihimäki
28916: Kalvolan, Toijalan, Sääksmäen ja Valkeakosken - J anakkala-Hämeenlinna-Hattula-Kalvola
28917: kuntiin. Nämä vesistöt ovat Järvi-Suomen ete- -Valkeakoski-Sääksmäki-Tampere akselilla
28918: läisimpiä laajoja vesistöjä. kawaa, myös tulevaisuuden virkistysalueiden
28919: Kokemäenjoen vesihuollon yleissuunnittelu- kysyntä nimenomaan juuri näillä alueilla tulee
28920: työssä, jota johtaa maataloushallitus, on käynyt olemaan suuri.
28921: ilmi, että Vanajanselän läntiset osat ja tästä Vanajanselän saastuminen jdhtuu ennenkaik-
28922: alueesta luoteeseen sijaitsevan Rautunselän ve- kea siitä, että jätevedet liikkuvat syvyyssuhtei-
28923: det sopivat enää "huonosti" veden hankintaan. den vuoksi vastavirtaan Vanajanselälle päin.
28924: Vanajaveden itäiset osat ovat ainoastaan "vält- Jätevesikysymyksen ratkaisu näillä alueilla
28925: täviä" vedenhankinta-alueita. Rautunselkä sopii on selvästi valtakunnallinen ja näinollen mah-
28926: uintiin enää "välttävästi" ja Valkeakosken län- dollisimman pian olisi aloitettava yksityiskoh-
28927: sipuolella oleva Kärjenniemenselkä sopii uinti- tainen suunnittelu puheena olevien vesistöjen
28928: alueeksi "huonosti". V anajanse1kä ja Rautun- suojaamiseksi.
28929: selkä soveltuvat kalastukseen tutkimuksen mu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
28930: kaan "välttävästi" ja Kärjenniemenselkä "huo- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28931: nosti". Lisäksi Vanajaveden reitti aina Janak-
28932: kalasta Vanajanselkään saakka on eräiltä osin että hallitus ryhtyisi kiif'eellisi!'Sti toi-
28933: jopa uintiin "huonosti soveltuva". menpiteisiin yksityiskohtaisten vesihuol-
28934: Tässä mainitut vesistöt sijaitsevat erittäin tosuunnitelmien aikaansaamiseksi V ana-
28935: keskeisesti Helsinki-Tampere nauhassa asu- ianselän ja siihen liittyvien vesistöjen
28936: tuksen tuntumassa. Näiden vesistöjen varsilla SfkJStumisen ehkäisemiseksi.
28937: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
28938:
28939: Eero Salo. Lyyli Aalto.
28940: V. 0. Mäkinen. Leo Kohtala.
28941: 1985
28942:
28943: VII,193.- Toiv.al. n:o 1028.
28944:
28945:
28946:
28947:
28948: Salolainen ym.: Huuhkajan, piekanan, varpushaukan ja korpin
28949: rauhoittamisesta.
28950:
28951:
28952: E d u s k u n n a 11 e.
28953: Luonnonsuojelupiireissä on viime aikoina Suurista haukoista piekana on varsinaisella
28954: kiinnitetty huomiota siihen, että eräät peto- ja pesimäalueellaan Lapin läänissä rauhoittamat-
28955: erämaalintumme ovat edelleen vailla rauhoitus- ta. Koska laji käyttää pesimäaikana ravinto-
28956: suojaa, vaikka huomattavaa parannusta rauhoi- naan pääasiassa pikkunisäkkäitä, sen rauhoitta-
28957: tusmääräyksiin onkin saatu muutamien lajien mattomuudelle ei ole mitään perusteita. Pie-
28958: osalle. Nykyaikana voidaan kuitenkin jo edel- kana olisikin rauhoitettava kiireellisesti koko
28959: lyttää kaikkien suurten peto- ja erämaalintu- maassa.
28960: jen olevan koko maassa kautta vuoden rauhoi- Varpushaukan ravintona ovat lähinnä pikku-
28961: tettuja. Vanhentunut lainsäädäntö on vain linnut ja -nisäkkäät. Sen merkitys riistan tu-
28962: omiaan ruokkimaan petolintuvihaa ja viivyttä- hoojana on täysin olematon. Koska metsätyöt
28963: mään petolintukysymyksen siirtymistä pois ja pesimisen häirintä vähentävät jatkuvasti
28964: päiväjärjestyksestä. varpushaukan elinmahdollisuuksia maassamme,
28965: Tutkimuksin on osoitettu, että kanahaukkaa se olisi kokonaan rauhoitettava.
28966: lukuun ottamatta rauhoittamattomilla petolin- Korppikantamme on etenkin Etelä-Suomes-
28967: nuillamme ei ole riistakantojen runsaudelle sa lajin elinympäristössä tapahtuneiden negatii-
28968: merkitystä. Nämä riittävää rauhoitussuojaa visten muutosten ( metsänhakkuut, soiden oji-
28969: vailla olevat lintulajit ovat huuhkaja, piekana tus) takia vähenemässä. Kun tämän komean
28970: ja varpushaukka. Lisäksi petoiintulliin varsi- erämaalajin kanta Pohjois-Suomessa on vielä
28971: naisesti kuulumattomista erämaalajeista korppi erittäin elinkykyinen, olisi rauhoitus säädettävä
28972: on edelleen vailla lainsuojaa. koko maata käsittävänä ennen kuin se on myö·
28973: Huuhkajan nykyinen rauhoitusaika 1. 1.- häistä. Kaikki mainitut neljä lajia voidaan rau-
28974: 31. 8. antaa lajille muodollisen pesimärauhan, hoittaa luonnonsuojelulakiin 292/62 perustu-
28975: mutta salli edelleen syksyisen, metsästyksen valla asetuksella.
28976: yhteydessä tapahtuvan tappamisen ja tätä myös Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28977: edelleen tapahtuu. Huuhkajakantamme on jat- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28978: kuvasti vähenemässä. Pahimpana uhkana lajin
28979: olemassaololle ovat metsä- ja tietyöt, pesimi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28980: sen häirintä ja ampumistapaukset. Vasta huuh- menpiteisiin huuhkajan, piekanan, var-
28981: kajan täysrauhoitus koko maassa antaisi riittä- pushaukan ja korpin täydelliseksi rau-
28982: vän periaatteellisen pohjan lajin suojelutoimen- hoittamiseksi maassamme.
28983: piteille.
28984: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
28985:
28986: Pertti Salolainen. Pekka Jokinen. Mauri Seppä.
28987:
28988:
28989:
28990:
28991: 249 156/72
28992: 1986
28993:
28994: VII,194.- Toiv.al. n:o 1029.
28995:
28996:
28997:
28998:
28999: Salolainen ym.: Huuhkajan täydellisestä rauhoittamisesta.
29000:
29001:
29002: Ed u s kun n a 1 J e.
29003:
29004: Tällä hetkellä huuhkaja on maassamme rau- kohdin. Huuhkajan ravintoa koskeneet tutki-
29005: hoitettu 1. 1.-31. 8. välisenä aikana, mikä on mukset ovat kuitenkin kiistattomasti osoitta-
29006: sekä epätarkoituksenmukaista että perusteeton- neet, että lajin ravinto koostuu pääasiassa pik-
29007: ta. Suomen huuhtakajakanta on vielä kohtalai- kujyrsijöistä ja että sen ravintoon kuuluu lisäksi
29008: nen verrattuna esim. Keski-Euroopan maihin ja huomattavia määriä varislintuja sekä myös jon-
29009: jopa läntiseen naapurimaahamme Ruotsiin, jossa kin verran toisia petolintulajeja. Täten huuh-
29010: huuhkajat ovat selvästi vähentyneet lähinnä ra- kaja toimii luonnossa tasapainon ylläpitäjänä ja
29011: vintoketjujen myrkyttym1sen seurauksena. Suo- kuuluu ahtaasti ihmisen kannalta katsottuna
29012: messa huuhkajien lisääntymiskyky on vielä hyvä selvästi hyödyllisiin lajeihin.
29013: mutta täälläkin lajia uhkaavat monet häiriöteki- Viime vuosina suoritetut mielipidetiedustelut
29014: jät kuten hakkuut, tietyömaat ja ulkoilun mer- metsästäjien keskuudessa ovat myös osoittaneet,
29015: keissä yhä lisääntyvä liikkuminen maastossa. että selvä enemmistö kannattaa huuhkajan rau-
29016: Lisänä lajin olemassaoloa haittaaviin tekijöihin hoittamista kokonaan eikä lajia enää pidetä riis-
29017: liittyvät vielä nykyisen epätäydellisen rauhoi- tanhoidon kannalta haitallisena. Todettakoon
29018: tuksen sallimat ampumiset syksyllä ja tietenkin vielä lopuksi, ettei huuhkajan kokonaan rau-
29019: lainvastaiset pesien hävittämiset, joita kumpaa- hoittaminen aiheuta valtiolle minkäänlaisia kus-
29020: kin edelleen tapahtuu. tannuksia, kysymys on vain erään eläinlajin tu-
29021: Kaikkien näiden häiriötekijöiden takia huuh- levaisuuden kannalta tärkeästä periaatteellisesta
29022: kajan tulevaisuus tiheään asutuissa osissa maa- ratkaisusta.
29023: tamme on epävarmaa, koska lajin lisääntymi- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme kun-
29024: nen on niin hidasta, että ihmisen toiminnan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29025: seurauksena tapahtuneet tilapäisetkin pesinnän muksen,
29026: epäonnistumiset voivat aiheuttaa lajin k'<ltoami-
29027: sen kokonaan joiltakin alueilta. Vain huuhkajan että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
29028: täysrauhoitus tekee myös lajin suojelutoimen- piteisiin, joilla huuhkajan nykyinen pe-
29029: piteet mielekkäiksi ja mahdollisiksi. rusteeton, osittainen lainsuojattomuus
29030: Tähän saakka huuhkajan rauhoittamista vain poistettaisiin ja laji voitaisiin mitä pikim-
29031: osittain on perusteltu riistanhoidollisin näkö- min täydellisesti rauhoittaa.
29032: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
29033:
29034: Pertti Salolainen. Mauri Miettinen. Elsi Hetemäki.
29035: 1987
29036:
29037: VII,195.- Toiv.al. n:o 1030.
29038:
29039:
29040:
29041:
29042: Salolainen ym.: Hylkeiden metsästyksen rajoittamisesta.
29043:
29044:
29045: E d u s k u n n a ll e.
29046:
29047: Harmaahylje eli halli kuuluu norpan ohella jatkuvan verotuksen takia vai onko kanta siir-
29048: metsästyslain nojalla täysin rauhoittamattomiin tynyt ulkomerelle. Monet merkit viittaavat kui-
29049: nisäkäslajeihimme. Niitä saa metsästää koko vuo- tenkin siihen, että hallikanta on romahtamassa.
29050: den aikana kaikkialla merenrannikoilla ja meri- Sekä luonnonsuojelun että riistantutkimuk-
29051: alueilla. Niistä maksetaan 20 markan suuruinen sen kannalta on vahvasti perusteltua, että hal-
29052: tapporaha. Hylkeet aiheuttavat vahinkoa lohen- lin verotusta rajoitetaan voimakkaasti, kunnes
29053: kalastukselle, joskaan ei ole voitu osoittaa, onko saadaan varmuus siitä, ettei halli häviä Suomen
29054: kysymyksessä vähälukuinen halli- vai sitä run- rannikolta. On tärkeää, että saaristossa elää
29055: saampi norppakanta. Halleja on ammuttu viime edes pieni hallikanta, joka näkyy ja kuuluu saa-
29056: vuosina 150-200 yksilöä vuosittain; läheskään ristoluonnossa. Käytännön syistä hallia ja norp-
29057: kaikki tapaukset eivät kuitenkaan tule saalis- paa on laissa käsiteltävä samalla tavalla, jos
29058: tilastoihin mukaan, sillä ainakin osa halleista kohta norpan metsästysoikeus onkin syytä säi-
29059: ammutaan pelkästään tappamisen takia. Suurin lyttää laajana.
29060: osa halleista ammutaan kalastustroolareista kä- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
29061: sin. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29062: Hallin tapa oleskella saaristomme ulkoluo- muksen,
29063: doilla ja hallin huuto ovat kuuluneet saaristom-
29064: lTie omaleimaisimpiin luonnonarvoibin. Nyky- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29065: ajan vilkas veneliikenne ei välttämättä häiritse metsästyslain muuttamisek;si siten, että
29066: hallin oleskelua luodoilla. Halli tottuu helposti halli ja norppa siirretään niiden riista-
29067: ihmisen läsnäoloon; mm. Brittein saariita tiede- eläinten ryhmään, joiden mahdollisista
29068: tään esimerkkejä siitä kuinka hallit näyttäytyvät metsästysajoista päättää maa- ja metsä-
29069: uimarantojen lähettyvillä. talousministeriö, ja että hylkeiden met-
29070: Viime vuosina hallit ovat kadonneet tutuilta sästäminen toisen omistamalla alueella
29071: oleskeluluodoiltaan. Tutkimus ei ole vielä pys- kielletään.
29072: tynyt selvittämään, onko hallikanta häviämässä
29073: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
29074:
29075: Pertti Salolainen. Pekka Jokinen. Elsi Hetemäki.
29076: 1988
29077:
29078: VII,196.- Toiv.al. n:o 1031.
29079:
29080:
29081:
29082:
29083: Salolainen ym.: Metsäpeuran suojelualueen perustamisesta Kuh-
29084: moon.
29085:
29086:
29087: Ed u s kun n a 11 e.
29088:
29089: Metsäpeura ( villipeura) hävitettiin Suomesta sin uhllina~Iainen. Tunnetut neuvostoliittolaiset
29090: jo viime 'VUosisadan vaihteessa, mutta rauhoi- biologit V. G. Heptner, A. A. Nasimovits ja
29091: tettiin vasta 1913. Lähes puoli vuosisataa myö- A. G. Bannikov katsovat, että metsäpeura on
29092: hemmin, 1950-luvun alussa, metsäpeuroja vaelsi vaarassa !kuoHa sukupuuttoon NeuvostoHiton
29093: yllättäen maahamme itärajan takaa, ja niiden Euroopan puoldsista osis,ta, koska met:sien hak-
29094: pääasiallinen levinneisyys vakiintui Kuhmon kuu, koiottaminen ja nuorentaminen •tule'ITat
29095: kunnan Lentuan ja Lammasperän [kylien alueille, nopeasti ja täydeHisesti tuhoamaan sen olemas-
29096: tuoNoin vielä lähes luonnontilaisiin vatl.tionmet- saolon edetlytykset. Kun tilanne on samanlai-
29097: si~n lähelle valta:kunnanrajaa. Siitä lähtien Suo- nen Suomenkin puoleHa, meidän on tehtävä
29098: men puolella on asustanu't peura:kanta, jonka kaikki voitavamme, ettei metsäpeura, jolle sen
29099: vahvuus on vaihdellut vuodenajoista triippuen löytäjä Einar Lönnberg antoi nimen Rangifer
29100: muutamasta kymmenestä puoleentoista sataan tarandus fennicus, "suomenpeura", pääse uudel-
29101: ylksiJöön. leen katoamaan sukupuuttoon maastamme.
29102: Metsäpeura on Euroopan suurimpia eläinhar- Edellä dievaan viitaten ehdotamme !kunnioit-
29103: vinaisuulksia, sillä Suomen lisäksi sitä on ai- taen edu~>kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29104: noastaan Neuvostoliitossa. Aivan erityisen ar-
29105: vak!kaita Kainuoo metsäpeurat ovat sen takia, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
29106: että ne kuuluvat populaatioon, jolka eteläisen menpiteisiin riittävän laajan suojelu-
29107: sijaintinsa takia ei ole päässyt sekaantomaan alueen, jolla pidättäydytäiin metsien hak-
29108: porojen kanssa. kuilta, perustamiseksi metsäpeurojen
29109: Metsäpeurojen ,tulevaisuus on ikuitenlkin var- asuinalueelle Kuhmoon.
29110: Hellsingissä 16 päivänä helmi1kuuta 1972.
29111:
29112: Pertti Salolainen. Mauri Seppä.
29113: 1989
29114:
29115: VII,197.- Toiv.al. n:o 1032.
29116:
29117:
29118:
29119:
29120: Salolainen ym.: Petojen aiheuttamien porovahinkojen täysimää-
29121: räisestä korvaamisesta ja eräiden Suomessa sukupuuttoon
29122: kuolemassa olevien eläinlajien rauhoittamisesta.
29123:
29124:
29125: Ed u s lk u n n a [ 1e.
29126:
29127: Viime aikoina on juLkisissa tiedotusvälineissä Vuonna 1969 todettiin 70 susien eri suuntiin
29128: eri lkans.alaisjärjestöjen ja kansa[aispiirien ta- suorittamaa ~ähinnä Neuvostoliiton vastaisen ra-
29129: haita !kiinnitetty vaff\:avaa huomiota useiden jan ylitystä. Näistä ylityksistä huomattava osa
29130: Jintu- ja rusäkäslajien nopeaan harvinaistumi- kuului yhdelle .susi)?arislk.unnaUe ja sen jä1keläi-
29131: seen maassamme. Erikoisen huolestuttavaksi sille. Tämä susipari sai pentuja kevätkesällä
29132: tilanne on muodostunut !kamun, ahman ja su- 1969 Kuhmon kdhdail!la Neuvostoliiton puo-
29133: den lkOihdaMa. leNa rajan tuntuimassa. Vuoden 1969 aikana
29134: 1950~luvun ~oputlla arvioitiin Suomessa ole- näistä pennuista tapettiin ikalksi, ~otka muodos-
29135: van noin 400 !karhua. 1960~luvuUa ikarhulkan- tivat Suomen !koko susisaa!liin vuonna 1969.
29136: tamme pieneni siinä määrin, että vuoden 1969 Vuoden 1970 helmikuussa tapettiin kolmas
29137: lopussa !karhulkannan kdkonaismääräksi arvioi- pentu tästä pesueesta. Vuoden 1970 !illussa Suo-
29138: tiin 100-200 ~silöä. Karhukannan näin selvä mes·sa oli lka&kiaan noin 10 sutta, jois·ta puolet
29139: pienentyminen on johtunut siitä, että metsäs- lii!k!kui Lapin läänin eri osissa ja puolet Kainuun
29140: tysverotus on poistanut karhukannasta enemmän ja Pohjois-Kat1jalan ~aja-allueiiLla. Norjassa, Ruot-
29141: yksi1öitä kuin maahanmuutto ja <luontainen kan- sissa >ja Suomessa on yhteensä vain noin 20-
29142: nanlisäys ovat tuoneet ikarhuJkantaan uusia ylksi- 35 sutta.
29143: löitä. Vuosina 1965-1969 Suomessa saatiin Ahma11la on Suomessa hajaesiintymiä sieLlä
29144: saaliilksi seuraavat määrät :karhuja: v. 1965 75 tääHä Lapissa, Kuusamossa, Kainuussa ja Poh-
29145: yks., v. 1966 97 yks., v. 1967 56 yks., v. 1968 jois-Karj!illan pohjoisosissa. Niiden ylksilömäärä
29146: 90 y'ks. )a v. 1969 51 y'ks. Edkoisen raSikaana on täHä hetkellä noin 40-60 ikpl. Kanta on
29147: verotus on kohdistunut Poh1ois-Suomen lka·rhu- oHut vHme aikoina tasaisessa daskusuunnassa.
29148: kantaan. Samanaikaisesti Suomi on •saanut muut- Erilkoisen rt:u!hoisaa a:hmaikanna!l:Ie on oHut ke-
29149: tovoittona 1karhuja 1ähinnä Neuvostoliitosta. vättaLvinen pesien häv1ttäminen sekä rauta- ja
29150: Keskimääräinen vuotuinen muuttovoitto on dllut m:y~kkypyynti. Muuttovoittona on ahmoja saatu
29151: 1960-1luvun jällkipuoliskoiJla noin 30 !ka,J:ihuylksilöä lähinnä Neuvostoliitosta. Vuosittaiset ahmasaa-
29152: raiavartiostojen tekemien havaintojen mukaan. liit ovat oNeet 30 yksilön tienoilk
29153: Viime aikoina tämä muuttdliike on kuiten!ldn On kie1tämätön biologinen tosiasia se, että
29154: selvästi heikentynyt. Karhukannan luontainen sudet ja ahmat saavat pääasia1!lisen ravintonsa
29155: vuotuinen lisääntyminen on jäänyt muuttovoit- poronhoitoa~lueeltla jolko itsetappamistaan pa-
29156: tona saa•tua Hsäystä pienemmäksi. Ka~kki tämä raista tai poronhaaskoista. Ahma tunnetaan eri-
29157: on merlkinnyt karhukannan 1atlkuvaa vähenty- koisen huonona sa!illista:jana, mistä jdhtuen sen
29158: mistä. ravintotailoudessa erilaiset haaslk:at ovat lkeslk.ei-
29159: Vuosina 1959-d963 ·todettiin Pohjois-Kar- seNä sijaHa. Karhu on sen sijaan 1ähinnä ikas-
29160: jalassa ja Kainuussa idästäpäin tulleiden susien vinsyöjä, mutta saattaa tietyissä olosuhteissa
29161: Jukumäärässä Hsäystä, ioka tyrehdytettiin IVOi- käyttää myös eläinravintoa.
29162: malkkaatla metsästyiksdlä, 1a ~ofllka päättymi- Suurpetojen aiheuttamat ikotie!läinvahingot
29163: seen va~kutti myös susien huomattava vähene- on pystytty 'Viime aikoina korvaamaan täysimää-
29164: minen itärajamme takana. Vuoden 1963 järkeen räisinä, 1koslka niitä ei ole oHut juuri lainkaan.
29165: ovat susien yksHömäärät ja niiden vaitaikunnan- Sen sijaan valtion tulo- ja menoarviossa suur-
29166: rajan yilitykset vuosi vuodelta vähentyneet. petojen ai!heuttamien porovahi11'kojen korvaami-
29167: 1990 VII,l97.- Porovahinkojen korvaaminen.
29168:
29169: seen on varattu niin a~hainen määräraha (!V. hoitettuja Ruotsissa. Norjassa suu~mi1tdlaan näi-
29170: 1970 54 000 mk), että ,siililä pystytään korvaa- den petojen suojelutoimenpiteitä parhaiillaan.
29171: maan nykyisistä suhteeitlisen vähäisistä vahin- Pohjoismaiden neuvosto on antanut suosituk-
29172: goista vain kolmannes. PoronHhan hinnan ko- sen (4/1968) suurten villieläinten säilyttämi-
29173: hoaminen on entisestään pienentänyt petojen seen tä!htäävHn !toimenpiteisiin cyhtymiseksi
29174: tappamista poroista ,suoritettua korvausta. pohjoismaissa.
29175: Vuosittain noin 05% Ju!kuporoista ~outuu pe- Vuosi 1970 oli 1uonnonsuoje1uvuosi. Ihmi-
29176: tojen saaliilksi. seLlä ei ole oikeutta hävittää mitään eläin~ajia
29177: Voimassa dleva.n metsästyslain 12 §:n mu- su!kupuuttoon. LuonnonsuojeluHis-moraalinen
29178: kaan ka!llma, sutta ja a!hmaa on, jos on todettu vdvoHisuutemme on suojeNa my&s suurpetoja.
29179: selllaisen eläimen parklkakunnaHa oleilevan tai Edellä olevaan viitaten ehdotamme 'kunnioit-
29180: iiill.&uvan, jokaisella lupa pyydystää se!11aise11akin taen eduskunnan hyvä!ksyttäväiksi ltoivomu!ksen,
29181: alueeNa, jolla hänellä ei ale orkeutta metsäs-
29182: tää tai jo~la metsästystä ei saa hal1joittaa. Kar- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
29183: hua, sutta ja a!hmaa saa metsästää ympäri vuo~ menpiteisiin niin suuren määrärahan saa-
29184: den. Sanotun lain 28 §:n nojalla karhun metsäs- miseksi valtion tulo- ja menoarvioon,
29185: tysaika on asetulksellla rajoitettu a[ka!Vaksi tou- että petojen aiheuttamat porovahingot
29186: kokuun 20 pä1vänä ja päättyväiksi syyskuun vii- voidaan korvata täysimääräisinä, suden
29187: meisenä päivänä. Metsästys[ain 69. §:n perus- ja ahman tapporahojen poistamiseksi
29188: teella suoritetaan suden ja a!hman 1tappamisesta sekä suden, karhun ja ahman rauhoit-
29189: poronhoitoalueelTa selkä itärajaan 1rajoittuvissa tamiseksi niin, että maatalousministeriö
29190: kunnissa ,vaJI.tion varoista viidensadan (500) voi petokantojen mahdollisesti runsas-
29191: matikan suuruinen paU!kkio. tuttua myöntää erikoislupia näiden pe-
29192: Susi on k~onaan rauhoitettu Ruotsissa. Ah- tojen pyydystämiseen.
29193: ma on !katbu ovat puolestaan osan vuotta rau·
29194: Helsingis,sä 16 päivänä helmikuuta 1972.
29195:
29196: Pertti Salolainen. Pekka Jokinen. Mauri Seppä.
29197: 1991
29198:
29199: VII,198.- Toiv.al. n:o 1033.
29200:
29201:
29202:
29203:
29204: Salolainen ym.: Suden ja ahman rauhoittamisesta.
29205:
29206:
29207: E d u s kun n a 11 e.
29208:
29209: Luonnonsuojeluvuoden 1970 eräs keskeisiä aikaisemmin korvattu täysimääräisinä valtion
29210: kesikustelukohtelta oli yhä harvinaistuvien suur- varoiSita, ja näin tapahtuu jatkuvasti.
29211: petojen suojeleminen maassa. Erikoisesti kiin- Viime aikaiset kokemukset ovat osoittaneet,
29212: nitettiin huomiota suden ja ahman ·sukupuut- että ihminen pystyy nopeasti ja tehokkaasti
29213: toon kuolemiseen, jollei ryhdytä näiden tehok- tappamaan suurpetoja käyttämällä lllpuna 1ento-
29214: kaaseen suojeluun. ikonetta, helikopteria, moottorikdkkaa ja au.to-
29215: Suden ja ahman rauhoittamisen vastustajat maattiaseita. Näin ollen ei missään olosuhteissa
29216: ovat esittäneet perusteluina omille kannanotoil- ole pelkoa siitä, etteikö suurpetokantojen suu•
29217: leen lähinnä seuraavia tkahta asiaa. Näiden suur- ruutta voitaisi tehokkaasti säädellä ihmisen toi-
29218: petojen aiheuttamia poro- ja muita vahinkoja mesta. Maatalousministeriö voi myöntää eri·
29219: ei korvata täysimääräisinä valtion varoista ja koisluvan tällaiseen pyyntiin sen tultua tar-
29220: rauho.itettuina näiden lajien kannait runsastuisi- peelliseksi.
29221: vat niin, että näiden suurpetojen aiheuttamat Ihmisen luonnonsuojelullis-moraalinen vel-
29222: vahingot muodostuisivat kestämättömiksi poro- vollisuus on suojella myös sutta ja ahmaa.
29223: ja maataloudelle. Näiden petojen rauhoittamisen edellytykset on
29224: Hyväksyessään vahion tulo- ja menöarvion edellä esitetyllä tavalla luotu.
29225: vuodelle 1971 eduskunta lteki m11hdolmelksi Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
29226: petojen aiheuttamien porovahinkojen :täydelli- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29227: sen korvaamisen valtion varoista vahingon kär-
29228: sineille. Vuoden 1971 menoarviossa oli 160 000 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
29229: markan arviomääräraha tähän .tarkoitukseen. menpiteisiin suden ;a ahman täydelli-
29230: Petojen aiheuttamat kotieläinvahingot on jo seksi rauhoittamiseksi koko maassa.
29231: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
29232:
29233: Pertti Salolainen. Elsi Hetemäki.
29234: 1992
29235:
29236: VII,199.- Toiv.al. n:o 1034.
29237:
29238:
29239:
29240:
29241: Salolainen ym.: Sukupuuttoon kuolemassa olevien tai muuten
29242: uhattuina olevien eläinla;ien tai niistä saatavien tuotteitten
29243: kaupasta.
29244:
29245:
29246: E d u s k u n h a 11 e.
29247:
29248: Maapallolla elää tällä hetkellä lukuisiä eläin- unioni (IUCN) ja World Wildlife Fund sen
29249: lajeja, jotka ovat sukupuuttoon kuolemassa tai sisarjärjestönä ovat olleet auttamassa sellaisen
29250: niiden kannat ovat niin huoles.tuttavassa mää- lainsäädännön aikaansaamisessa, joka estää
29251: dssä vähentyneet, että ne tarvitsevat suojelu- kaupankäynnin tällaisillla eläimillä rtai niiden
29252: ltOimenpiteitä. Myös Suomen eläimistössä on osilla tai niistä saatavilla tuotteilla.
29253: tällaisia eläinlajeja. Monet näistä eläinlajeiSita Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
29254: ovat sellaisia, joiden turkit ( esim. leopardi, nioittavasti, että eduskunta hyväksyisi toivo-
29255: tiikeri, lumileopardi ja kissaeläimet yleensä) muksen,
29256: ovat vaatetusmuodin johdosta suuressa suosios- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29257: sa. Joitakin ·tällaisia eläinlajeja käytetään puo- menpiteisiin estääkseen tai rajoittaak-
29258: lestaan ravinnoksi (kilpikonnat) tai muuten seen sellaisten tuotteitten kauppaa,
29259: ihmisen tarpeisiin. jotka on valmistettu sukupuuttoon
29260: Useissa maissa dn ryhdytty (mm. Sveitsi) kuolemassa olevista tai muuten uhat-
29261: tehdkkaisiin toimenpiteisiin tällaisten eläinlajien tuina olevista eläimistä tai niiden
29262: suojelemiseksi. Kansainvälinen Iuonnonsuojelu- osista.
29263: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
29264:
29265: Pertti Salolainen. Pekka Jokinen. Mauri Seppä.
29266: 1993
29267:
29268: VII,200.- Toiv.al. n:o 1035.
29269:
29270:
29271:
29272:
29273: Saloranta ym.: Liike- ja ammattituloista suoritettavan kun11al-
29274: lisvero11 saa1111in turvaamisesta tulo11 syntymiskunnalle.
29275:
29276:
29277: E d u s k u n n a II e.
29278:
29279: Verotuslain 60 §:n mukaan kiinteällä toimi- toksia. Vaikkakaan verolakikomiteankaan eh-
29280: paikalla, joka antaa kunnalle verotusoikeuden dotukset eivät kaikilta osin olleet hyväksyttä-
29281: liike- ja ammattituloista, tarkoitetaan paikkaa, viä, olisivat ne kuitenkin johtaneet osittain pa-
29282: jossa liikkeen tai ammatin harjoittamista var- rempaan lopputulokseen kuin verotuslain sään-
29283: ten on erityinen laitos tai jossa on ryhdytty nökset. Joka tapauksessa verotuslain käytän-
29284: erityisiin järjestelyihin, kuten paikkaa, missä töön soveltaminen on osoittanut, että kunnal-
29285: sijaitsee liikkeen johto, sivuliike, teollisuuslai- lisverotuksen verotuspaikkaa koskevat sään-
29286: tos, tuotantolaitos, työpaja tai myymälä taikka nökset kaipaavat kiireellisesti tarkistamista ja
29287: muu pysyväinen osto- tai myyntipaikka. Kiin- uusimista.
29288: teäksi toimipaikalcsi luetaan myös käytössä ole- Kohtuuttomuutta on aiheutunut erityisesti
29289: va kaivos tai muu löydös, kivilouhos, turve- puutavaraliikkeitten verotettavan tulon jaossa
29290: suo, soranotto- tai muu siihen verrattava paik- eri kuntien kesken. Vaikkakin verotuslain 60 §
29291: ka taikka palstoitettujen tai palstoitettaviksi mainitsee kiinteänä toimipaikkana myös osto-
29292: tarkoitettujen kiinteistöjen ammattimaisessa paikan, ei säännös kuitenkaan johda riittävän
29293: myynnissä nämä kiinteistöt ja rakennusurakoin- oikeudenmukaiseen tulon jakoon. Ne kunnat,
29294: oissa paikka, jossa sellaista urakointia on huo- joista puutavara hankitaan, eivät ole saaneet
29295: mattavassa määrässä harjoitettu, sekä linjalii- sellaista osuutta verotettavasta tulosta, joka
29296: kenteen harjoittamisessa myös liikkeen huolto- niille kohtuuden mukaan kuuluisi. Useimmat
29297: paikka tai muu erityinen, liikennettä palveleva tällaiset kunnat eivät ole saaneet lainkaan ve-
29298: pysyväinen laitos. Lain 61 § säätää, että mil- roäyrejä puutavarayhtiöitä verotettaessa. Kä-
29299: loin liiketulosta on suoritettava kunnallisveroa sityksemme mukaan on kuitenkin mahdollista
29300: useammalle kunnalle, siitä on viisi prosenttia laatia sellaiset säännökset, jotka ottavat huo-
29301: taikka, milloin olosuhteet antavat siihen aihet- mioon nykyistä huomattavasti oikeudenmukai-
29302: ta, suurempi tai pienempikin osuus verotettava semmin hakkuukuntien edut verotuksessa. Eräs
29303: siinä kunnassa, jossa pääkonttori sijaitsee ja tapa olisi säätää hakkuukunnille tulevaksi
29304: muu osa niissä kunnissa, joissa muuta kiinteä- kunnallisvero metsänmyynnin yhteydessä, jol-
29305: tä toimipaikkaa on käytetty, jaettuna kohtuu- loin vero voitaisiin periä metsänostajalta joko
29306: den mukaisesti eri kunnissa valmistettujen ta- hakkuuarvon tai muun sopivaksi katsottavan
29307: varoiden arvon, liikevaihdon suuruuden, sijoi- perusteen mukaan. Toinen mahdollisuus olisi
29308: tettujen varojen määrän, työntekijäin lukumää- säätää laissa, että tietty osuus puutavaraliik-
29309: rän tai muiden sellaisten perusteiden mukaan, keen verotettavasta tulosta jaetaan hakkuukun-
29310: jotka voivat osoittaa eri kunnissa saaduksi kat- tien kesken. Muitakin tapoja, joita käyttäen
29311: sottavan tulon määrää. saavutettaisiin hakkuukunnille nykyistä oikeu-
29312: Edellä mainitut, kunnallisverotuksessa vero- denmukaisempi tulos, on olemassa. Näistä oli-
29313: tettavan tulon jakamista eri kuntien kesken silcin suoritettava kiireellisesti perusteellinen
29314: koskevat säännökset eivät ole kailcilta osiltaan selvitys ja sen nojalla ryhdyttävä lainsäädäntö-
29315: osoittautuneet oikeudenmukaisiksi ja kohtuul- toimenpiteisiin. Korostamme erityisesti sitä
29316: liseen lopputulokseen johtaviksi. Säännösten seikkaa, että puutavaran hakkuukunnat ovat
29317: tarkistaminen onkin jo ollut esillä. Vuonna usein heikossa taloudellisessa asemassa olevia
29318: 1961 mietintönsä jättänyt verolakikomitea ( ko- kuntia, joissa veroäyrin hinta on kohtuuton
29319: miteanmietintö n:o 4/1961) ehdottikin tulon nimenomaan kapeasta verotuspohjasta johtuen.
29320: jakamista koskeviin säännöksiin useita muu- Verotettavan tulon siirtyminen tällaisesta kun-
29321: 250 156/72
29322: 1994 VII,200. - Kunnallisverotuksen verotuspaikka.
29323:
29324:
29325: nasta vauraampaan kuntaan on jo yleiseltäkin rotulojen menetystä tuntuvastikin eräille hei-
29326: kannalta huolestuttava ilmiö. kossa taloudellisessa asemassa oleville kunnille.
29327: Myös vakuutusyhtiöitten kohdalla on osit- Myös meijerien ja teurastamojen kohdalla on
29328: tain havaittavissa samanlaista epäoikeudenmu- ilmennyt verotettavan tulon jaossa eri kuntien
29329: kaisuutta kuin edellä on mainittu puutavara- kesken epäoikeudenmukaisuutta.
29330: liikkeistä. Vakuutusyhtiöitten verotettava tulo Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29331: jää yleensä yhtiöitten sijaintipaikalle siitä huo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29332: limatta; että niiden toiminta ulottuu usein lä-
29333: hes kaikkien kuntien alueelle. Tämäkin epä- että hallitus kiireellisesti selvityttäisi
29334: kohta kaipaa korjaamista. Sähkövoiman tuo- kysymyksen, millä tavoin kunnallisve-
29335: tannosta syntyneen verotettavan tulon jaka- rotuksen verotuspaikkaa koskevia ja
29336: misessa on samoin ilmennyt kohtuuttomuuk- muita säännöksiä olisi niin muutettava,
29337: sia. Erityisesti on mainittava siitä, että sähkö- että liike- ja ammattituloista kunnallis-
29338: voimaa tuottavan yhtiön verotettavaa tuloa on vero tulee niille kunnille, joissa tulo on
29339: siirretty toisiin kuntiin myymällä sitä huomat- todella syntynyt, ja selvityksen nojalla
29340: tavasti käypää hintaa alemmasta hinnasta si- antaisi tarvittavat esitykset Eduskun-
29341: saryhtiöille, jolloin on aiheutettu kunnallisve- nalle.
29342: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
29343:
29344: T. Saloranta. Esko Härkönen. :Mikko Jokela.
29345: Matti Mattila. V. J. Sukselainen. Eino Uusitalo.
29346: :Mikko Kaarna. Jouko Siikaniemi Veikko Pihlajamäki.
29347: Viljo Suokas.
29348: 1995
29349:
29350: VII,201.- Toiv.al. n:o 1036.
29351:
29352:
29353:
29354:
29355: Saukkonen ym.: Kaiken valtion tuen suorittamisesta kunnille
29356: kantokykyluokituksen mukaisesti.
29357:
29358:
29359: E d u s k u n n a 11 e.
29360:
29361: Tarkistettu maalaiskuntien kantokykyluoki- veroäyrin jatkuvaa kohoamista vastaan ja tur-
29362: tus on tullut voimaan v. 1970. Valtion avus- vaisi tärkeältä osaltansa niiden taloudellisen ke-
29363: tukset kunnille suoritetaan kuitenkin vain osit- hittymisen mahdollisuudet.
29364: tain kantokykyluokituksen mukaisesti. Tämä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
29365: on aivan ilmeinen epäkohta, sillä nimenomaan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
29366: heikossa taloudellisessa asemassa oleville kun- raavan toivomuksen,
29367: nille olisi ensiarvoisen tärkeää, että kaikki val-
29368: tion taholta tuleva tuki kunnille suoritettaisiin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel-
29369: kantokykyluokituksen mukaisesti. Tämä mene- laisiin toimenpiteisiin, että kaikki val-
29370: telmä koituisi pääasiassa juuri köyhimpien kun- tion tuki kunnille suoritettaisiin krmto-
29371: tien ja syrjäseutujen avuksi niiden taistelussa kykyluokituksen mukaisesti.
29372: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
29373:
29374: Juhani Saukkonen. Mikko Kaarna. Einari Nieminen.
29375: Reino Karpola. Olavi Martikainen. Taisto Tähkämaa.
29376: 1996
29377:
29378: VII,202.- Toiv.al. n:o 1037.
29379:
29380:
29381:
29382:
29383: Saukkonen ym.: Uus;aon loppuunsuorittamisesta valtion kustan-
29384: nuksella Saaren kunnassa.
29385:
29386:
29387: E d u s k u n n a 11 e.
29388:
29389: Saaren kunnan alueella on jo lähes kymme- neen ja teiden tekemisineen, mutta rahan puute
29390: nen vuoden ajan suoritettu laajaa uusjakorefor- estää sen eteen päin viemisen. Uusjaon kesken-
29391: mia. Se aiheuttaa huomattavia kustannuksia tälle eräisyys merkitsee suurta haittaa koko paikka-
29392: kansantuloon nähden heikon alueen väestölle. kunnan kehityksellle ja jarruttaa viljelijäväes•
29393: Uusjakotoimituksiin johtaneisiin tapahtumiin .tön elinehtojen paranemista ja pitkän tähtäimen
29394: eivät kuitenkaan yksityiset maan omistajat ole suunnitelmien tekemistä.
29395: syyllisiä vaan ne johtuvat monista pitkän ajan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
29396: !kuluessa tapahtuneista tilojen jaoista ja omis- nioittaen eduskunnan hyväksyttä-väksi toivo-
29397: .tusslirroista. Näin ollen olisi kohtuutonta aset- muksen,
29398: taa kustannukset pääasiassa alueen vähäva-
29399: raisen pienviljelijäväestön maksettavaksi vaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29400: ne tulisi suorittaa valtion varoista. menpiteisiin . uusjaon loppuunsuoritta-
29401: Nyt tilanne on sellainen, että suunnitelmat miseksi valtion varoin Kymen läänin
29402: ovat valmiit tämän pitkälliseksi venyneen työn Saare1t kunnan alueella.
29403: loppuun suorittamiseksi lukuisine kuivatuksi-
29404: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
29405:
29406: Juhand Saukkonen. Mikko Kaarna.
29407: 1997
29408:
29409: VII,203.- Toiv.al. n:o 1038.
29410:
29411:
29412:
29413:
29414: Martikainen ym.: Y mpäristönsuojeluha!linnon keskittämisestä
29415: maa- ja metsätalousministeriöön.
29416:
29417:
29418: Eduskunnalle.
29419:
29420: Maan talouselämän ja ihmisten elinvaatimus- Uudistuvien luonnonvarojen hoito ja järjes-
29421: ten kehittyessä ja monipuolistuessa lisääntyy tely yleissuunnittelua lukuunottamatta kuuluu
29422: luontoon kohdistuva käyttö ja luonnonvarojen nykyisin lähes kokonaan maa- ja metsätalousmi-
29423: kulutus. Samoin ihmiseen kohdistuva paine li- nisteriön alaisuuteen. Tällä ministeriöllä on jo
29424: sääntyy mitä erilaatuisimmilla tavoilla, mistä olemassa olevan hallinto-organisaationsa ja alais-
29425: seuraa ratkaisuja odottavia laajoja ongelmia. Täl- tensa virastojen sekä laitosten kautta erinomai-
29426: lainen kehitys on kaikkialla maailmassa tuonut nen mahdollisuus ohjata, neuvoa ja valvoa koko
29427: esille kysymyksen ympäristönsuojelusta, joka laajaa ympäristönsuojelutehtäväkenttää ja täl-
29428: ulottuu vuosi vuodelta yhä laajemmin yhteis- laisten luonnonvarojen piirissä tapahtuvaa toi-
29429: kunnan ja elämän eri aloille. mintaa. Tämän ministeriön ja sen alaisten lai-
29430: Ympäristönsuojelun hallinnon organisoimista tosten organisaatiota olisi kehitettävä kiireesti
29431: vaikeuttaa suuresti tehtävien hajaantuminen entistä enemmän palvelemaan ympäristönsuoje-
29432: useiden ministeriöiden toiminta-aloille. V aikeut- lun tavoitteita joka päivä tapahtuvassa työssä
29433: ta lisää myös taipumus laajentaa ympäristönsuo- Suomen metsissä, pelloilla ja muussa luonnossa.
29434: jelun käsitettä melkein kaiken kattavaksi. Tästä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
29435: moninaisuudesta erottuu kuitenkin viljelyaluei- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29436: siin, metsiin ja vesiin kohdistuva ympäristön- muksen,
29437: suojelun tehtäväkenttä verraten selväpiirteisenä
29438: kokonaisuutena, joka siitä syystä ja laajuutensa että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
29439: vuoksi soveltuu hallinnon järjestelyn lähtökoh- piteisiin ympäristönsuojeluhallinnon
29440: daksi. keskittämiseksi uudistuvien luonnonva-
29441: Viljelyalueiden, metsien ja vesien suojelua yh- rojen osalta maa- ja metsätalousministe-
29442: distää käytännössä ennenkaikkea se, että ne riöön ja tämän ministeriön ja sen alais-
29443: kaikki ovat keskeisiä uudistuvien luonnonvaro- ten laitosten organisaation kehittämisek-
29444: jen lähteitä, joita on vaikea ajatella hoidettavaksi si tätä vastaavaksi.
29445: hallinnollisesti eri ministeriöistä käsin.
29446: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
29447:
29448: Olavi Martikainen. Esko Härkönen. Matti Ruokola.
29449: Mikko Jokela. Juhani Saukkonen. Mikko Kaarna.
29450: Sylvi Saimo. Paavo Väyrynen. Pentti Pekkarinen.
29451: 1998
29452:
29453: VII,204.- Toiv.al. n:o 10.39.
29454:
29455:
29456:
29457:
29458: Siikaniemi ym.: Tienpitäjän veivoittamisesta huolehtimaan asuin-
29459: ja rakennuskaava-alueilla maantiehen liittyvien yksityistiejär-
29460: jestelyjen toteuttamisesta.
29461:
29462:
29463: E d u s k u n n a 11 e.
29464:
29465: Yleisistä teistä annetun lain .50 §:n 1 mo- sityistieverkko jatkuu liittymistä kaava-alueen
29466: mentin mukaan tie- ja vesirakennushallitus voi eri osiin. Kaava-alueella huolehtii siten taval-
29467: päätöksellään antaa tien liikenneturvallisuuden laan kunta yksityistiejärjestelysuunnitelman to-
29468: ja välityskyvyn edistämiseksi määräyksiä rtai teuttamisesta rakentaessaan kaavan mukaisia
29469: kieltoja yksityisten teiden liittämisestä asema- katuja. Kunnilla puolestaan on oikeus velkoa
29470: kaava- tai rakennuskaava-alueen ulkopuolella osa kadun rakentamiskustannuksista takaisin
29471: olevaan tai tehtävään maantiehen tai sen ja tontin omistajilta. Täten kunta ja maanomista-
29472: sille johtavien yksityisten teiden liittymien jat saatetaan eri asemaan riippuen siitä, onko
29473: käyttämisestä. Saman pykälän 2 momentin mu- kysymys asemakaava- tai rakennuskaava-alueel-
29474: kaan on siinä tapauksessa, että asemakaava- la suoritettavista yksityistiejärjestelyistä taikka
29475: tai rakennuskaava-alueen ulkopuolella kielle- näiden ulkopuolella toimeenpantavista järjeste-
29476: tään käyttämästä ennestään olevaa yksityisen lyistä. Menettelyä ei voida pitää oikeudenmu-
29477: tien liittymää kulkuyhteyden järjestämiseksi ka1sena, koska em. kaava-alueillakin sanelevat
29478: laadittava lääninhallituksen hyväksyttävä järjes- liittymien sijainnin pääpiirteissään samat teki-
29479: telysuunnitelma, jossa tarpeen mukaan määrä- jät kuin muilla alueilla.
29480: tään tehtäväksi yksityinen tie tai liittymä tahi Edellä olevan perusteella ehdotamtne kun-
29481: perustettavaksi oikeus ennestään olevaan yksi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29482: tyiseen tiehen. Järjestelystä aiheutuvat kustan- muksen,
29483: nukset ja korvaukset suorittaa tienpitäjä.
29484: Yleisistä teistä annetun lain mukaisia yksi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29485: tyistiejärjestelysuunnitelmia ei siten laadita ase- yleisistä teistä annetun lain muuttami-
29486: makaava- eikä rakennuskaava-alueilla. Näiden seksi siten, että tienpitäjä huolehtisi
29487: osalta on tiekysymykset ilmeisesti ajateltu rat- myös asemakaava- ja rakennuskaava-
29488: kaistavaksi kaavoituksen yhteydessä. Kaavassa alueilla maantiehen liittyvien yksityis-
29489: osoitetaan ne paikat, joissa kaava-alueen koh- tiejärjestelyjen toteuttamisesta ja vas-
29490: dalla saa liittyä maantiehen sekä se, miten yk- taisi korvauksista sekä kustannuksista.
29491: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
29492:
29493: Jouko Siikaniemi. Mikko Asunta. Taisto Tähkämaa.
29494: Pentti Poutanen. Timo Mäki. Eino Lottanen.
29495: Olavi Nikkilä. Ahti Pekkala. Mikko Vainio.
29496: 1999
29497:
29498: VII,205.- Toiv.al. n:o 1040.
29499:
29500: Sileäkangas ym.: Kuntien verotulojen täydentämistä koskevan
29501: lainsäädännön aikaansaamisesta.
29502:
29503: E d u s k u n n a 11 e.
29504:
29505: Kuntien vastuulle on annettu lainsäädäntö- Tilanne on muodostunut edellä tarkoitetussa
29506: teitse kasvavassa määrin tehtäviä, joista eri mielessä erityisen hankalaksi viime vuoden
29507: kuntien olisi selviydyttävä mahdollisimman ta- heikkojen verotustulosten johdosta. Kun ylei-
29508: saveroisesti. Tärkeimmät näistä liittyvät perus- nen tulokehitys ja verolainsäädännön muutok-
29509: koulun ja terveydenhuollon toteuttamiseen, sista johtuva äyrimäärien vähentyminen on
29510: mutta myös muilla aloilla, kuten sosiaalihuol- kohdannut ennestäänkin heikossa asemassa
29511: lon ja yhdyskuntatekniikan toiminnoissa kun- olevia kuntia, olisi niiden tukemiseen ollut
29512: nilta odotetaan tasasuhtaisia palveluksia. Kun- kiinnitettävä erityistä huomiota. Vuoden 1972
29513: tien taloudellisten mahdollisuuksien erot ovat tulo- ja menoarviossa on kuitenkin varattu
29514: kuitenkin haitanneet toiminnan yhtenäistämi- yleisiä rahoitusavustuksia varten vain 115 milj.
29515: seen tähtääviä pyrkimyksiä. Tämän vuoksi on mk vastaaavan määrärahan oltua viime vuonna
29516: ryhdytty uudistamaan valtion ja kuntien väli- 20 milj. mk. Eri perustein tehtyjen laskelmien
29517: sen kustannusten jaon järjestelmää. Lähtökoh- mukaan sanottu varojen tarve on tänä vuonna
29518: tana on tällöin ollut kuntien kantokykyluoki- 30-35 miljoonan markan suuruusluokkaa.
29519: tuksen soveltaminen tärkeimmillä hallinnon- Tämäkin jo osoittaa, ettei harkinnanvaraisin,
29520: aloilla. Eräänä tärkeänä osana mainittuun val- budjettipäätöksiin perustuvin avustuksin ole
29521: tionapujärjestelmän uudistamiseen kuuluu ylei- voitu päästä tyydyttäviin tuloksiin. Heikoim-
29522: nen verorasituksen tasoitusmenettely, jonka to- pien kuntien talous on joutunut entistä riippu-
29523: teuttaminen meillä on muiden pohjoismaiden vammaksi yleisistä rahoitusavustuksista, minkä
29524: tapaan tullut ajankohtaiseksi, mutta johon ei vuoksi niiden perusteista olisi välttämätöntä
29525: vielä ole ryhdytty riittävässä laajuudessa ja la- säätää laissa.
29526: kisääteisellä pohjalla. Valtioneuvosto asetti joulukuussa 1971 kun-
29527: Kuntien verotuspohjan täydentäminen yleis- nallistalouden neuvottelukunnan, jonka tehtä-
29528: luontoisin rahoitusavustuksin on välttämä- vänä on muun muassa valmistella valtion ja
29529: töntä, mikäli halutaan pysäyttää toiminnallis- kuntien välisen kustannusten jaon uudistusta.
29530: ten erojen jatkuva lisääntyminen eri tyyppis- Tämän neuvottelukunnan olisi nyt kiireellisesti
29531: ten kuntien kesken. Erityisesti kansanterveys- laadittava ehdotus kuntien yleistä verorasituk-
29532: lain toimeenpanoa suunnitellessaan ovat hei- .sen tasausta koskevaksi lainsäädännöksi siten,
29533: koimmat kunnat joutuneet toteamaan, ettei että se liittyisi kantokykyluokitukseen nojautu-
29534: niillä valtionavun porrastuksesta huolimatta vaan kustannusten jaon järjestelmään. Eräänä
29535: ole mahdollisuuksia tehostaa toimintaansa lain lähtökohtana olisi tällöin kuntien valtionavus-
29536: edellyttämällä tavalla. Myös peruskoulujärjes- tuskomitean ehdotus laiksi kuntien yleisistä ra-
29537: telmään siirtyminen näyttää tuottavan vai- hoitusavustuksista (komiteamietintö 1968:
29538: keuksia sellaisille kunnille, joiden kohdalla tä- B 59).
29539: .tnä uudistus merkitsee kunnallisen toiminnan Edellä olevan perusteella ehdotamme, että
29540: laajenemista. Pitkän aikavälin kuntasuunnitte- eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
29541: lun yhteydessä on lisäksi. todettu lukuisia mui-
29542: ta puutteita taloudellisissa mahdollisuuksissa. että hallitus kiireellisesti valmzstut-
29543: Voidaankin sanoa melkoisella varmuudella, taisi ehdotuksen kuntien verotulojen
29544: ettei kunnallishallinto tule tasasuhtaisesti sel- täydentämistä koskevaksi lainsäädän-
29545: viytymään lähivuosien tehtävistään, jollei kun- nöksi ja antaisi Eduskunnalle sitä kos-
29546: tien verotuspohjaa tavalla tai toisella vahvis- kevan lakiesityksen.
29547: teta.
29548: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
29549:
29550: Aulis Sileäkangas. Jouko Siikaniemi. Mikko Kaarna. Paavo Niinikoski.
29551: Reino Kangas. Taisto Tähkämaa. Reino Karpola. Pekka Vilmi.
29552: 2000
29553:
29554: VII,206.- Toiv.al. n:o 1041.
29555:
29556:
29557:
29558:
29559: Sileäkangas ym.: Lisäyksestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon
29560: verotettavien tulojen vähäisyyden vuoksi taloudellisiin vai-
29561: keuksiin joutuneille kunnille myönnettäviin rahoitusavustuk-
29562: siin.
29563:
29564:
29565: E d u s k u n n a 11 e.
29566:
29567: Vuonna 1971 toimitetussa kunnallisverotuk- vaikuttaa samaan suuntaan. Tässä ,tilanteessa on
29568: sessa ilmeni huomattavia ero1a eri kuntien väLttämätöntä löytää ratkaisu, joka tekJ.si mah-
29569: veroäyrimäärien kehityksessä. Verotuspohjal- dolliseksi heikoimmille kunnille toteuttaa nii-
29570: taan ennestäänkin heikoissa maatalousvaltaisissa den vastuuMa olevat lakisääteiset uudistukset.
29571: kunnissa oli verotettavien tulojen kasvu oleelli- Muiden pohjoismaiden tapaan olisi meilläkin
29572: sesti hidastunut tai ne olivat suoranaisesti vä- luotava tehokas kunnallisverorasituksen tasoi-
29573: hentyneet edellisvuotisista. Tämä oli seurausta tusmenetelmä. Ehdotuksia onkin tehty si,tä
29574: maaseudu'lla yleisestä tulonmuodostuksen jäl- koskevan lain säätämisestä. Ennen sitä on vält-
29575: keenjäämisestä sekä suurelta osin myös maa- tämätöntä pyrkiä täyttämään heikoimpien kun-
29576: tilatalouden tuloverolain ja muiden verolakien tien verotu!lovajausta yleisin rahoitusavustuksin.
29577: muutoksista, siis tekijöistä, joihin kunnat eivät Vuoden 1972 tulo- ja menoarviossa on tarkoi-
29578: itse sanottavasti voi vaikuttaa. Toisaalta oli tukseen varattu 15 miljoonaa markkaa eli pie-
29579: myös lakisääteiSiten menojen kasvu tavallista nempi määräraha kuin viime vuonna, vaikka
29580: suurempi. Väistämättömänä seurauksena oli näiden varojen tarve on edellä mainituista syis-
29581: veroäyrin hintojen nousu. tä olee1lisesti kasvanut. Useilla eri perusteilla
29582: Valtionapujärjestelmän muutoksin on pyritty tehtyjen arvioiden mukaan olisi noin sadalle
29583: helpottamaan kuntien taloudellisia vaikeuksia taloudellisissa vailkeuksissa olevalle kunnalle
29584: ja vuoden 1972 osalta tuleekin erityisesti ter- tänä vuonna voitava myöntää mainitunlaista
29585: veydenhuollon valtionapujen porrastus keventä- verotulojen täydennystä kaikkiaan 30-35 mil-
29586: mään myös heikoimpien kuntien taloutta. Kui- joonaa markkaa.
29587: tenkin johtuu sairaala-avustusten perusteista, EdeLlä olevan perusteella ehdotamme kun-
29588: että kustannustason nousu koituu lähinnä kun- nioittaen edusikunnan hyväksyttäväksi ,toivo-
29589: tien rasitukseksi, minkä vuoksi porrastuksen muksen,
29590: kautta saatu etu jatkuvasti kaventuu. Kansan- että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
29591: terveyslain edellyttämää toiminnan laajentamis- tyksen 15 miljoonan markan määrä-
29592: ta eivät heikoimmat kunnat pysty toteuttamaan rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
29593: i!lman rasituksen oleellista kasvua, vaikka val- 1972 tulo- ja menoarvioon yleisten ra-
29594: tionapu onkin porrastettu kantokyvyn mukaan. hoitusavustus.ten myöntämiseksi niille
29595: Vuonna 1972 sovellettavat verotuslakien muu- kunnille, jotka ovat taloudellisissa vai-
29596: tdkset vähentävät toisaalta nimenomaan heikko- keuksissa verotettavien tulojen vähäi-
29597: jen kuntien äyrimääriä ja vallitseva työttömyys syyden vuoksi.
29598: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
29599:
29600: Aulis Sileäkangas. Taisto Tähkämaa.
29601: Reino Kangas. Mikko Kaarna.
29602: Jouko Siikaniemi. Reino Karpola.
29603: Paavo Niinik.oski.
29604: 2001
29605:
29606: VII,207.- Toiv.al. n:o 1042.
29607:
29608:
29609:
29610:
29611: Sileäkangas ym.: Uuden esityksen antamisesta laiksi kuntien ja
29612: kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avuista.
29613:
29614:
29615: Eduskunnalle.
29616:
29617: Vuoden 1971 valtiopäivillä oli käsiteltävä- talousvaliokunta oli pitkäaikaisen valmistelun
29618: nä hallituksen esitys n:o 41 laiksi kuntien ja jälkeen päätynyt lakiesitykseen nähden tiettyi-
29619: kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuk- hin kannanottoihin, olisi uusi lakiesitys luon-
29620: sista. Lakiesitys perusfui kuntien valtionavus- nollisesti aihetta antaa ne huomioon ottaen.
29621: tuskomitean aikanaan jättämään ehdotukseen, Edellä olevan mukaisesti ehdotamme kun-
29622: joka oli perusteellisesti tarkistettu siitä annet- nioittaen Eduskunnan hyväksyttä'Väksi toivo-
29623: tujen lausuntojen mukaisesti. Ennen eduskun- muksen, '
29624: r.an hajoittamista valmistui lakiesityksestä laki-
29625: ja talousvaliokunnan lausunto n:o 4/21. 10. 71 että hallitus kiireellisesti antaisi Edus-
29626: valtiovarainvaliokunnalle, <mutta esityksen kunnalle sellaisen esityksen laiksi kun-
29627: enempi käsittely keskeytyi tähän. tien ja kuntainliittojen valtionosuuksista
29628: Kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksia ;a -avustuksista, joka muutoin olisi sa-
29629: ja -awstuksia koskeva myöntämis-, maksamis- mansisältöinen edelliselle eduskunnalle
29630: ja tilitysmenettely on tunnetusti yhtenäistämi- annetun vastaavan esityksen kanssa pait-
29631: sen tarpeessa. Uuden lakiesityksen antamista si että sitä olisi tarkistettu laki- ja ta-
29632: asiasta Eduskunnalle on pidettävä kiireellisenä lousvaliokunnan ehdotusten mukaisesti.
29633: tehtävänä. Kun edellisen eduskunnan laki- ja
29634: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
29635:
29636: Aulis Sileäkangas. Timo Mäki. Reino Kangas.
29637: V. 0. Mäkinen. Heimo Rekonen. Mikko Kaarna.
29638: Hannes Volotinen.
29639:
29640:
29641:
29642:
29643: 251 156/72
29644: 2002
29645:
29646: Vll,208.- Toiv.al. n:o 1043.
29647:
29648:
29649:
29650:
29651: Sinisalo ym.: Kuntien oikeuttamisesta kantamaan tuonti- ia vien-
29652: timaksun satimamenoien peittämiseksi.
29653:
29654:
29655: E d u s k u n n a 11 e.
29656:
29657: Vaitioneuvoston aikoinaan asettatna satama- vientimaksun säätämiseksi, jonka satamia omis-
29658: komitea esitti mietinnössään, ettei satiUllien ra- tavat kunnat saisivat periä satamiensa kautta
29659: kentamisesta, niiden suorituskyvyn jatkuvasta viedystä ja tuodusta tavarasta. Maksun suuruu-
29660: ke~ttämisestä ja kunnossapidosta joht\liVia ta- deksi voitaisiin määrätä 0,3-0,4 % viedystä
29661: loudellisia rasituksia voida asettaa satamia yllä- tavarasta.
29662: pitävien kuntie'll yksin katll'letta\Tiksi. Samalla Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
29663: mainittu komitea korostaa sitä, että valtion olisi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29664: nykyistä enemmän tuettava taloudellisesti sata-
29665: marakennustoimintaa ja satamien kehittämistä. että hallitus ryhtyisi ki~eellise'sti toi-
29666: Satamien kehittämisestä ja niiden kunnossa- menpiteisiin tuonnista ;a vjennistä kan-
29667: pidosta kuitenkin enimmin hyötyvät niitä käyt- nettavan määrätyn suuruisen· maksun
29668: tävät. Näin ollen olisikin kohtuullista, että säätämiseksi, ionka Mtamia omistavat
29669: satamien kehittämisestä ja kunnossilipidosta joh- kunnat saisivat periä satamiensa kehit-
29670: tuvista kustannuksista joutuisivat vastaamaan tämisestä ;a kurJnossapitämisestä iohtu-
29671: niitä käyttävät yhtiöt. Siksi olisi ryhdyttävä vien mencjen peittämiseksi.
29672: toimenpiteisiin määrätynsuuruisen tuonti- ja
29673: Helsingissä 2 ,päivänä helmikuuta 1972.
29674:
29675: Taisto Sinisalo. Pauli Puhakka.
29676: Ensio Laine. Aarne Pufldchte:ft.
29677: 2003
29678:
29679: VII,209.- Toiv.al. n:o 1044.
29680:
29681:
29682:
29683:
29684: Sinisalo ym.: Kunnallisvalt~~stojen jäsenten lukumäärän lisää-
29685: misestä.
29686:
29687:
29688: E d u s k u n n a 11 e.
29689:
29690: Kunnallisten alueliitosten ja kuntauudistuk- -;- lisättäisiin kunnallislaissa määriteltyjä
29691: sen yhteydessä on voimakkaasti noussut esiin valtuuston jä~enlukumääriä pysyvästi;
29692: kunnallisvaltuutettujen lukumäärää koskevi~n - tehtäisiin mahdolliseksi kaikissa kunnissa
29693: säännösten. tarkistaminen siten, että valtuutettu- harkinnan mukaan lisätä valtuutettujen lukua;
29694: jen lukumåiirää voitaisiin kunnallisen jaotuksen - valtuutettujen luvun lisäys voitaisiin ra-
29695: muutosten yhteydessä lisätä. - joittaa koskemaan vain yhdistettyjä kuntia ja
29696: Sekä kunnallishallituksen että lautakuntien esim. yhtä aikaa kahta vaalikautta;
29697: jäsenten lukumäärään nähden on voimassaole- Kun on ilmeistä, että valtuutettujen luku-
29698: vien säännösten mukaan liikkumavaraa. Val- määrän lisääminen olisi yleisesti tarkoituksen-
29699: tuuston osalta sitä ei sitävastoin ole lainkaan. mukaista kunnallishallintomme kehittämistä
29700: Kunnallis.en yhteistoiminnan järjestysmuoto- ajatellen, ehdotamme eduskUnnan hyväksyttä-
29701: komitean piirissä on tätä kysymystä selvitefty väksi toivomuksen,
29702: kuntauudistukseen liittyvien asioiden yhteydes-
29703: sä. Tällöin on todettu olevan useampiakin mah- että hallitus ryhtyisi .toimenpiteisiin
29704: dollisuuksia löytää ratkaisu valtuutettujen luku- kunnallislain muuttamiseksi siten, että
29705: määrän lisäämiseen. Tällaisina mahdollisuuksina kunnallisvaltuustojen jäsenten luku·
29706: on todettu mm.: määrä nykyisestään lisääntyisi.
29707: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
29708:
29709: Taisto Sinisalo. Pauli Puhakka.
29710: Ensia Laine. Aarne Pulkkinen.
29711: 2004
29712:
29713: VII,210.- Toiv.al. n:o 1045.
29714:
29715:
29716:
29717:
29718: Sinisalo· ym.: Satamatöiden kunnallistamisesta.
29719:
29720:
29721: E d u & k u n n a l J e.
29722:
29723: Maamme kunnallisen satamalaitoksen tappiol- Uusi menetelmä tulee aiheuttamaan monia
29724: lisuus on viime vuosina llsaäntynyt entisestään. ongelmia ja vaatii suuria pääomasijoituksia.
29725: Eräät selvitykset osoittavat, että t?ääkaupungin Voidaan ennakoida, että ellei nopeihin toi-
29726: satamakin- jota on pidetty parhaimmassa ta- menpiteisiin ryhdytä, kokee maamme kunnalli-
29727: loudellisessa asemassa olevana - on muodos- nen satamalaitos tämän monitahoisen kehityk-
29728: tunut ylläpitäjälleen tappiolliseksi. Ylläpitäes- sen uutena vaikeana kriisinä. ·
29729: sään ja kehittäessään maamme ulkomaankaupan Kansandemokraatit ovat eri yhteyksissä edus-
29730: kannalta ensi arvoisen tärkeää satamalaitosta kunnassakin jo aiemmin kiinnittäneet huomiota
29731: kaupungit suorittavat koko kansan,talouden siihen, että satamatoimintamme suunnittelun
29732: kannalta tärkeää tehtävää; mutta .tästä huoli~ tila ei vastaa kehityksen vaatimuksia. Vaikka
29733: matta niillä ei ole mahdollisuutta saada tästä on mitä todennäköisintä, että kehitys tulee vie-
29734: toiminnasta edes kuluja vastaavaa tuloa.·' · ' mään kohti yhä suurempia ja keskitetympiä sa-
29735: Vaikka satamakysymyksiä on viime aikoina tamia, suunnitellaan uusienkin satamien perus-
29736: tutkittu ja selvitetty laajasti niin kotimaisena tamista. Satamasuunnitelmia tehtäessä eletään
29737: komiteatYönä kuin· ulkolaisvoimin suoritetuin kirjaimellisesti "vanhaa aikaa" ilman kokonais-
29738: tutkimuksin, ei mihinkään kokonaisratkaisuun valtaisuutta.
29739: kunnallisen satamalaitostoiminnan taloudellisen Satamatöiden koneistaminen on jo tähän
29740: kannattavuuden turvaamisessa ole kuitenkaan mennessä aiheuttanut hyvin vakavia satama-
29741: edetty. Tärkeät eduskunnan kannanototkin - työntekijäin toimeentulovaikeuksia syventäviä
29742: vuodelta 1956 oleva lausuma viennin ja tuon- ongelmia. Edessäoleva kehitys uhkaa huonontaa
29743: nin satamakohtaisesta tasaamisesta ja vuoden tilannetta satamatyöntekijäin osalta jyrkästi en-
29744: 1959 kannanotto satamamaksujärjestelmän käy- tisestään. Eräissä amerikkalaisissa satamissa
29745: täntöönotosta satamakaupunkien tulolähteeksi saatu kokemus konteiner-järjestelmästä osoit-
29746: - ovat vieläkin tutkimusvaiheessa. taa satamatyöntekijätarpeen supistuvan liikenne-
29747: Tulevaisuutta ajatellen satamiemme taloudel- lukujen säilyessä ennallaan jopa puoleen siitä,
29748: liset vaikeudet näkyvät vielä tätäkin päivää vai- mitä se on ollut ennen uuden järjestelmän käy-
29749: keampina. Tällaiseen kehitysarvioon antavat pe- täntöönottoa. Tällainen kehitysnäköala jarruttaa
29750: rustelun etenkin ne uudet teknilliset menetel- myös niitä työolosuhteisiin, sosiaaliturvaan jne.
29751: mät, jotka valtaavat alaa lastaus- ja purkaustoi- liittyviä satamatyöntekijäin aseman parantami-
29752: minnassa sekä koko merenkulussa. Varsinkin ti- seen pyrkiviä uudistuksia, joiden tarpeellisuus
29753: lannetta tulee nykyisestään muuttamaan ns. monissa yhteyksissä on jo tähän mennessä to-
29754: konteiner-järjestelmän yleistyminen. Järjestelmä dettu.
29755: merkitsee siirtymistä tavaroiden käsittelyyn ja Satamien kannattavuus ja satamatyöntekijäin
29756: kuljetukseen suurissa säiliöissä, joihin tavarat asemaan liittyvät ongelmat olisi helpommin rat-
29757: sijoitetaan jo valmistustehtaalla ja jotka toimi- kaistavissa, jos kunnat itse käyttäisivät satamia
29758: tetaan tilaajan ovelle merien taa. Kansainväli- eli jos satamatyöt olisi kunnallistettu. Nyt kui-
29759: sen kokemuksen mukaan voidaan arvioida tä- tenkin on vallalla käytäntö, jonka mukaan sa-
29760: män menetelmän supistavan satamakapasiteetin tamat luovutetaan yksityisten ahtaus- ja pur-
29761: käytön puoleen nykyisestään. Konteiner-lastattu kausliikkeiden käyttöön. Esim. Kotkan satamaa
29762: alus viipyy satamassa arviolta vain kolmannek- hallitsee lastaus- ja purkaustoiminnan osalta
29763: sen nykyisen lastauksen ja purkauksen vaati- täydellisesti Ahlström Oy:n, Kymi Oy:n, Tam-
29764: maan aikaan verrattuna. pella Oy:n, Myllykoski Oy:n sekä Enso-Gut-
29765: VII,210.- Sinisalo ym. 2005
29766:
29767: zeit Oy:n määräysvallassa oleva ahtausllike. Sa- Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdo-
29768: mantapainen suuryhtymien hallitsema liike toi- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29769: mii myös Haminassa. Muissakin satamissa suur- sen,
29770: teollisuus ja -liikelaitokset näyttelevät ahtaus-
29771: ja purkaustoiminnassa merkittävää osaa. että hallitus selvityttäisi maamme
29772: Satamatöiden kunnallistaminen on aika ajoin kunnallisen satamalaitoksen kannatta-
29773: ollut laajemminkin keskusteltavana. Tällöin on vuutta ;a satamatyöntekijäin työolosuh-
29774: jouduttu toteamaan, että ilmeisestikään nykyi- teita sekä työn saannin jatkuvuuden tur-
29775: nen lainsäädäntö ei aseta esteitä satamatöiden vaamista koskevat ongelmat ja niiden
29776: kunnallistamiselle. Käytännössä siihen ei kui- ratkaisukeinona mahdollisuudet kiireelli-
29777: tenkaan voitane siirtyä satamakohtaisin ratkai- s.esti toteuttaa satamatöiden kunnallistrz-
29778: suin. Tämän vuoksi asiaa olisi tutkittava ja sel- minen.
29779: vitettävä koko laajuudessaan.
29780: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
29781:
29782: Taisto Sinisalo. Pauli Puhakka.
29783: Ensio Laine. Aarne Pulkkinen.
29784: 2006
29785:
29786: VII,211.- Toiv.al. n:o 1046.
29787:
29788:
29789:
29790:
29791: Sinisalo ym.: Suunnitellun teollisuus- ja asutuskeskusten jäte-
29792: vesien mereen johtamisen estämisestä.
29793:
29794:
29795: E d u s k u n n a 11 e.
29796:
29797: Valtioneuvoston v. 1968 asettama Etelä- Nämä näkökannat huomioonottaen ei jäte-
29798: Saimaan jätevesikomitea on mietinnössään 27 vesien yhä lisääntyvää laskemista mereen voida
29799: päivältä lokakuuta 1970 (Komiteamietintö pitää hyväksyttävänä ratkaisuna, vaan toimen-
29800: 1970: B 85} tehnyt joukon ehdotuksia, vesien- piteitä olisi suoritettava päinvastaiseen suun-
29801: suojelutoimenpiteiksi Etelä-Saimaan osalta. taan. Mitä tulee po. Etelä-Saimaan jätevesiko-
29802: Näissä ehdotuksissaan komitea lausuu mm.: mitean ehdotukseen, sen haitalliset seuraamuk-
29803: "Mikäli todetaan, ettei (komitean ehdottamil- set on osoitettu seikkaperäisesti mm. kaakkois-
29804: la} paikallisilla toimenpiteillä todennäköisesti Suomen merenrantakuntien toimesta. Po. kun-
29805: ole saavutettavissa riittävää parannusta vesis- nat vastustavat jyrkästi likavesien Suomenlah-
29806: tön tilassa, on 1970-luvun loppuun mennessä teen laskemista merkitseviä suunnitelmia.
29807: toteutettava ohjelma jätevesien johtamisesta Kun tilanne vaatisi myös periaatteellista kan-
29808: tarkoituksenmukaiseksi katsettavaan paikkaan nanmäärittelyä eduskunnan taholta ja sen muu-
29809: Suomenlahteen." Myös eräitä muita suunnitel- tenkin olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin meren
29810: mia teollisuus- ja asutuskeskusten jätevesien saastumisen estämiseksi, ehdotamme eduskun-
29811: laskemisesta mereen on maassamme vireillä. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29812: Vuoden 1972 valtiopäivien alkaessa jäte-
29813: tyssä aloitteessa Itämeren saastumisen estämis- että hallitus huolehtisi siitä, ettei vi-
29814: tä koskevan kokonaisohjelman aikaansaamises- reillä olevia suunnitelmia teollisuus- ja
29815: ta on kiinnitetty huomiota Itämeren saastumis- asutuskeskusten jätevesien laskemisesta
29816: uhkaan ja todettu, että huolenpitoon Itämeren mereen toteuteta, vaan päinvastoin ryh-
29817: suojaamisesta velvoittaa paitsi normaali pyrki- dytään kaikkiin mahdollisiin toimenpi-
29818: mys luonnon saastumisen estämiseen myös teisiin jo nykyisin huolestuitavassa
29819: eräät kansainväliset sopimukset ja normit. määrin tapahtuvan merien saastumisen
29820: estämiseksi.
29821: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
29822:
29823: Taisto Sinisalo. Aarne Koskinen.
29824: Lauri Kantola. Toivo Asvik.
29825: VII,212.- Toiv .al. n:o 1047.
29826:
29827:
29828: Sinisalo ym.: Teollisuuden jätevesimaksulain aikaansaamisesta.
29829:
29830:
29831: E d u s k u n n a 11 e.
29832: Vesiensuojelus'ta on tullut eräs keskeisim- lun alalla. Puhdistuskapasiteettia on lisätty voi-
29833: mistä yhteiskuntasuunnittelun kysymyksistä makkaasti. Kun nyt keskeneräiset ja suunnit-
29834: maassamme. Tähän vailruttaa se, että menneinä teluvaiheessa olevat työt ,saadaan päätökseen,
29835: vuosina ei nähty vesien likaantumiseen sisälty- on kaupunkien ja kauppaJoiden puhdistus-
29836: viä vaaroja, ja kun veden käyttö yhteiskunnassa kapasiteetti yli 1,5 miljoonaa asukasyksikköä
29837: lllj111. teollisuuden kasvun vuoksi yhä edelleenkin ja lähes nelinkertainen vuoteen 1962, vesilain
29838: laajenee, ovat jätevesipulmat nyt nousseet huo- VIOimaantulovuoteen verrattuna. Tietenkin asu-
29839: mattavan vaikeina ratkaistaviksi. tuskeskusten jäteves1kysymyksen ratkaisu yhä
29840: Maassamme oli vuoteen 1962 saakka voi- edelleen vallltli suurta huomiota ja ponnisteluja,
29841: massa vesioikeuslalk.i. Senkin voidaan katsoa mutta kuten edelläsanotusta ilmenee, kehitys
29842: kieltäneen vesiä pilaavan tOiminnan. Ves-ioikeus- Itäitä osin on kuitenkin kulkemassa ratkaise-
29843: laki korvattiin vesilailla. Tätä Jakia voidaan vasti parempaan suuntaan.
29844: pitää ensimmäisenä varsinaisena vesiensuojelu- Vesiensuojelutoimenpiteitä tehostettaessa pi-
29845: J.akina maassamme, sillä vesioikeuslain aikana- täisi näin ollen esinsijainen huomio kohdistaa
29846: han - sen määräyksistä huolimatta - nykyi- ratkaisuihin, jol'ka veivoittaisivat teollisuuslai-
29847: set ongelmat syntyivät. VaJ.itettavasti vesilaki- toksia sellaiseen vastuuseen, että vesiensuojelu-
29848: kaan ei ainakaan tähän mennessä saatujen ko- toimenpiteet muodostuvat todella tehokkaiksi.
29849: kemusten mukaan ole täyttänyt silJe asetettuja Muuten joudumme toteamaan jOnkin ajan Jru.
29850: toiveita. Vesistöjen tilassa ei viime vuos.ina- luttua huomattavan osan ves~stöistämme pilaan-
29851: kaan ole tapahtu!nut muutosta parempaan, •tuneen pysyvästi ja että näin on a.iheutetJtu ·lä-
29852: vaan kehitys on !kulkenut yhäkin huonompaan hes korvaamattomia tuhoja.
29853: suuntaan. Vesiensuojelun ja vesihuollon investoindt:Joi-
29854: Useat tutkimukset osoittavlllt vaikuutJtavasti, minnan .tarve kuntien laskelmien mukaan on
29855: että suurin jäteveden "tuottaja" ja vesien li- lähimmän kymmenvuotis-kauden aiikana .3-4
29856: kaaja on teollisuus. Jätevetemme vastaavat teol- mrd. mk, josta viemärilaitoksen osuus n. 2
29857: Ustuneiden maiden keSJkiarvon mukaan yli 20 mrd. mk. Jos nämä menot rahoitetaan kunnal-
29858: miljoonan asukkaan jätevesiä. Tämä jätevesien lisverovaroilla, jakautuvat rasitukset epäoikeu-
29859: paljous johtuu ennen muuta puunjalostusteolli- denmukaisesti ja kustannusten pääosa siirtyy
29860: suuteemme perustuvan teollisuuden luonteesta. palklkatutloistaa:n veroja maksavien kannetta-
29861: vaks-i, jotka useissa kaupungeissa maksarvat
29862: Vesilain voimaanastumisesta huolimatta ei 80 % kunnallisveroista.
29863: teollisuus ole ryhtynyt riittäviin toimenpitei- Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdotam-
29864: siin jätevesiongelman ratkaisemiseksi. Teolli- me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29865: suuslaitokset nauttivat monista vesiensuojelu-
29866: määräyksiin annetuista helpotuksista ja poik- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi·
29867: ikeusluvista sekä näistä johtuvista kustannus- menpiteisiin, jotta vesistöjemme suurin
29868: säästöistä, kansalaisten ja yhdyskuntien kan- likaaja, teollisuus, veivoitetaan ryhty-
29869: taess!l. vesistöjen likaantumisen haitat. mään viipymättä nykyistä tehokkaam·
29870: Vaikka asutuskeskusten jätevedet eivät piin vesiensuojelutoimenpiteisiin vesis.
29871: muodosta teollisuuden jätevesiin nähden suurta- töjemme jatkuvan likaantumisen estii-
29872: kaan vaaraa vesistöillemme, ovat kunnat teh- miseksi ja tässä tarkoituksessa säädetään
29873: neet ja tekevät suuria ponnistuksia vesiensuoje- erityinen jätevesimaksulaki.
29874: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
29875:
29876: Taisto Sinisalo. Aarne Koskinen.
29877: Lauri Kantola. Toivo Asvik.
29878: 2008
29879:
29880: VII,213.- Toiv.al. n:o 1048.
29881:
29882:
29883:
29884:
29885: Sinisalo ym.: Yleisen edun kannalta välttämättömän rakennus-
29886: maan ottamisesta yhteiskunnan haltuun.
29887:
29888:
29889: Ed u s k u n n a [ [ e.
29890:
29891: Rakennusmaan hinnan \kohtuuton nousu siihen sopivasta maasta omistavat !kaupungit ja
29892: muodostaa tä'llä hetlkellä erään keskeisimmistä kauppalat vajaat 30 % ja valtio vain 1 %. Pää-
29893: yhteiskunnaLlisista ongelmista. Se asettaa esteitä osan omistavat yksityiset ja yhtiot. Komitean
29894: rakennustoiminnan kehittymiselle, pitää yllä arvioiden mu!kaan yli 10 000 asukkaan kuntien
29895: jatlkUIVaa asuntopu[aa ja johtaa asumiskustan- oma maa riittää tyydyttämään asuntotonttien
29896: nusten kohtuuttamaan nousuun. tarpeen lkeslkimäärin 2-8 vuodeksi, esim.
29897: Valtioneuvoston v. 1963 asettama asuntotuo- uusimmissa kaupungeissa ja lkauppa[oissa vain
29898: tantokomi!tea toteaa 4 päivänä marraskuuta 1.5-5 vuoden aikana.
29899: 1964 antamassaan välimietinnössä, että tonttien Ansiottomalla arvonnousu~la keinottelu ja
29900: hintojen nousu on viime vuQsina jatkuvasti ylit- siitä johtuva rakennusmaan hinnan nousu he-
29901: täny·t yleisessä hhtatasossa tapahtuneen kehi- rättää yhä voimaklkaampaa arvostelua ja kiireel-
29902: tyksen. Nousu on ~llut nopeinta Helsingissä ja lisiä toimenpiteitä. Tähän velvoittavat jo hy-
29903: yleensä hitaampaa, mutta kuitenkin varsin voi- väiksymämme !kansainväliset sopimulksetlkiil.
29904: makasta mu~ssa kaupungeissa ja :kauppaloissa. Eduskunnan h~lmi!kuussa 1964 käsittelemä
29905: V ail·tion teknhll.isen tudcimuslaitdksen raken- Kansainvälisen Työkonferenssin v. 1961 hy-Väk-
29906: nustaloudeHisen .laboratorion ja asuntotonttiko- symä yleissopimus (n:o 115), jdka koskee
29907: mitean tietojen mukaan ovat tonttien hinnat ko- asunto-oloja, sanoo: " ... juirJcis:ten viranomais-
29908: honneet jo v. 1954-1962 Hclsingissä n. 8-ker- ten on ryhdyttävä kaiikkiin tarkoituksenmukai-
29909: taisesti ja muissa kaupungeissa 2-5 kertaisesti. siin toimenpiteisiin maa-alueiLla keinottelun eh-
29910: Eräiden •tutlkimusten mukaan viimeisen 10 vuo- käisemiselksi". Useissa muissa maissa onkin ryh-
29911: den aikana tonttien hintojen nousu on ollut dytty tätä vastaaviin >toimenpiteisiin.
29912: Helsingissä 10.ikertainen. Merkillepantavaa on, Asuntora!kennustoiminta sekä yhdyskunta-,
29913: että kun tonttihintojen huimaava nousu alkoi kaupunki- ja asutustaajamasuunnittelu voidaan
29914: Helsingissä ja sen lähiympäristössä erikoisen kunnollisesti toteuttaa vain silloin, kun suun-
29915: voimaklkaana vyörynä 1950~luvun al!kuvuosina, nitteluviranomaisten raik:entamiseen tarkoittama
29916: on 6~luiku [aajentanut ·rakennusmaan hinnan maa otetaan yhteiS'kunnan hallintaan eli kunnat
29917: kohoamisen useihin muihin!kin maamme asu- tai val·tio ottavat haltuunsa serlaisen asutuskes-
29918: tuskeskuksiin. Nyt yli!kollkeat ·tonttihinnat ei- kuksissa, -taajamissa ja niiden ympäristössä ole-
29919: vät enää ole yksinomaan pääkaupungin eikä van rakentamiseen ja saneeraamiseen väilttämät-
29920: edes yksinomaan Uudenmaan ja Lounais-Suo- tömänmaan,
29921: men rasite, vaan ilmiö ulottuu :koko maahan. 1. jota 'kunnan ja valtion viranomaiset tarvit-
29922: Monien seilkikojen perusteelia voidaan ar- sevat j~kiseen käyttöön;
29923: vioida, että ralkennusmaan hinnannousu tulee 2. sellaiset ralkentamattomat ja rakennetut
29924: edel1een jaJtkumaan, ellei yihteiskunnan taholta maa-alueet, joita tarvittaan !kaupunkien ja asutus-
29925: ryhdytä· rJciireel1isiin · toimenpiteisiin asiassa. taajamien asuttamissuunnit~lmien edellyttämään
29926: Tonttien hintojen 'nousua aiheuttaa rakennus- raik:enta!miseen.
29927: maan yksityinen omistus, voimistuva väestön Yhteiskunnan hailtuun ottaminen tulisi'kosike-
29928: siirtyminen asutuskeskuksiin ja taaja-asutuksen maan vain niitä alueita, jotka yleisen edun kan-
29929: yleistyminen maaseudullalkin. nalita on väilttämätöntä rakentaa tai saneerata.
29930: Asuntotonttikomitean välimietinnön mukaan Eräiden laskdm.ien mu:kaan asuntotonttimaan
29931: rakenJtamattomasta asumiseen tallkoitetusta ja tarve olisi vuosittain kolko maan pinta-alasta
29932: VII,213.- Sinisalo ym. 2009
29933:
29934: 0.0016 % ja kaupun:kien ja kauppaloiden pinta- joitetun elinkeinon menetyksestä. Jos rakennus-
29935: ailasta vain 0.16 %. Tämä osoittaa, että raken- maata tai tonttia on käytetty elinkeinon harjoit-
29936: nusmaan yhteiskunnallistaminen 'tuHsi u[ottu- tamiseen, on lkonvaus suoritettava - omistajan
29937: maan vain suhteellisesti varsin vähäisiin maa- niin vaatiessa - vastaavaNa maa-alueella.
29938: alueisiin ja että nY'kyisin rakennusmaan hintojen Raikennusmaan luovutushinnan ja lkorvauspe-
29939: kohtuuton nousu koituu vain hyvin pienen rusteiden määrittelyä varten olisi asetet•tava eril-
29940: maanomistajaryhmän ·tai lkeinottelijain hyö- liset valtio>n tai kunnaliiset toimi/kunnat.
29941: dyksi. Yhteiskunnan haltuun otettua maata oHsi
29942: Kun tavoitteena on nimenomaan ja yksin- käytettävä ensi sijassa valtion tai kuntien it-
29943: omaan rakennusmaaJ'la keinottelun estäminen, sensä harjoittamaa rakennustoimintaa varten.
29944: niin yhteiskunnan haltuun ei dle syY'tä ottaa: Y.ksityisille ra:kentajilile tontin luovuttaminen
29945: 1. oma!koti- eikä .muita pientontteja, joille voisi tapahtua vain vuokra- tai muuta käyttöso-
29946: omistaja haluaa rakentaa talon pääasiassa omaan pimusta vastaan, jolloin tontin käyttäjäitä peri-
29947: käyttöönsä; tään !kohtuullinen vudkra.
29948: 2. t"aikennettuja tontteja, joiden rakemuikset Rakennusmaan lunastaminen yhteiskunnan
29949: ovait käytännössä ja joita ei ole suunniteltu esim. kuntien haltuun muodostaa niin laajan toi-
29950: uuddlleen raikennettaviksi. menpiteen, että kunnat eivät voi selvitä siitä
29951: Yhteiskunnan ha!ltuun ottaminen olisi suori- ilman valtiovillan taloudellista tukea. Valtion ja
29952: tettava siten, että maan hinta ja tontin omista- yiksityisten raha~aitosten tulisi antaa kunni1le
29953: jan rakennusmaille aiheuttama arvonnousu kor- halpakorkoisia ja pitkäaikaisia lainoja rakennus-
29954: vataan ja täHöin myös huomioidaan korvauksen maan looastamista var:ten.
29955: antaminen muista mahdollisista menetyksistä. Koska asumiskurjuus ja -ahtaus sekä asunto-
29956: Rakennusmaan [uovutushinnassa otettaisiin näin ja tonttrkeinottelu on suurelta osaltaan seu-
29957: ollen huomioon: raust~ liikekeskuksissa olevan maan yiksityisestä
29958: 1.. että rakennusmaan ja tontin hitlnan pe.rus- omistuksesta, ehdotamme, edeiNä sanottuun vii-
29959: tana on vuoden 1948 hinta, johon lisätään koh- taten eduslkunnan hyvak.syttävälksi toivomuksen,
29960: tuu11inen k-orko ja tuklkuhinrtaindeiksillä mitatta-
29961: van rahanarvon alenemisen selkä tontin omista- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29962: jan parannustoim.enpiteiden aiheuttama lU':VOn menpiteisiin yleisen edun kannalta vält-
29963: nousu; tämättömän rakennusmaan ottamiseksi
29964: 2. arvioitu korvaus rakennuksista ja rtap- yhteiskunnan haltuun, tonttikeinottelun
29965: pioista, mitä !koituu omistajalle esim. henkilö- lopettamiseksi ;a asuntokustannusten
29966: kdhtaisesta ja perheen rtoimeentuloa vatten har- alentamiseksi taa;a-asutuksen alueilla.
29967: Helsingissä 2 päwänä he1mikuuta 1972.
29968:
29969: Taisto Sinisalo. Aarne Pulkkinen.
29970: Ensio Laine. Pauli Puhakka.
29971:
29972:
29973:
29974:
29975: 252 156/72
29976: 2010
29977:
29978: VII,214.- Hemst.mot. nr 1049.
29979:
29980:
29981:
29982:
29983: Stenbäck m. fl.: Om skapande av en anviindbar finansierings-
29984: mekanistn för miljövården.
29985:
29986:
29987: Tili Riksdagen.
29988:
29989: Den ökade levnadsstandarden har medfört, Man kan inte vänta sig att industrin fri.
29990: att marknaderna i aTit större utsträckning bör- villigt åtar sig alltför stora kostnader för miljö-
29991: jar innefatta produkter vars tillverkning, an- våtdande åtgärder ty många sektorer är ut-
29992: vändning och förstöring medför olägenheter ur satta för en hård internationell konkurrens och
29993: miljövårdssynpunkt. Opinionen blir långsamt har mydket svårt att genomföra kostnadsför-
29994: medveten om problemens storle'ksordning och höjningar om inte deras medtävlare blir tvung-
29995: man har även börjat analysera kostnadema för na att vidta liknande åtgärder. En lagstiftning,
29996: ett någorlunda effektivt miljöskydd. Vad man som stävjar miljöfarlig produktion blir därför
29997: däremot inte i alltför hög grad försökt åstad- nödvändig. Man borde ookså främja miljövänr
29998: komma är en finansieringsmekanism, som sikall liga produktionsmetoder med skattelättnader.
29999: göra det möjligt att i prak6ken eliminera dy- Dessutom är internationella överenskommelser
30000: lika skadeeffekter. Hittills har den miljö- ofrånkomliga, om man skall kunna uppnå
30001: vårdande sektom varit ganska smal och i stor några varaktiga resultat. Sanktioner m~ste
30002: utstiäckning bestått av grupper i samhället vidtas inot enskilda stater, som irite följer
30003: med ringa irillytande på beslutsprocessen. ingångng avtal. Utan internationella avtal och
30004: Utvecldingen har i dag lyckligtvis nått ett internationell lagstiftning blir resultaten sllle-
30005: stadium, då allt större medborgargrupper bör- des mindre betydelsefulla.
30006: jat inse skadeverknlingarna av at<t uppblåsa Huvudprincipen borde således vara att man
30007: grundmotsättningar i en fråga som är av så genom planering, begränsande lagstiftning och
30008: enorm omfattning, att alla samhällsgruppers skattelättnader försöker styra in samhällsut-
30009: insatser behövs för 'att möjliggöra positiva re- vecklingen på miljövänligare linjer. Dessutom
30010: sultat. ,skall överträdelser och ura~tlåtelser på alla
30011: Bibehållandet av en ren livsmiljö beror tillgängliga sätt motverkas och skadeverk-
30012: givetvis på hur väl vi lyckas eliminera skade- ningarna vid inträffande olyokor ersättas. Alla
30013: verkningarna på miljön. Man har insett, att dessa åtgärder borde dock kompletteras med
30014: befolkningens och industriproduktionens snab- möjligheten att för produkter, vars framställ-
30015: ba tillväxt kräver ett ekonomiskt nytänkande ning, aDIVändning och förstöring åsamkar miljö-
30016: om en katastrof skall kunna undvikas. skador, innefatta kostnaderna för motverkan
30017: Dagens företagare är inriktade på expansion, av skadorna i produktens marknadspris. Dessa
30018: men i framtiden blir det antagligen nödvän- avgifter kommer naturligtvis att ~verka pris-
30019: digt att minska tillväxttakten och använda den bildningsprocessen och man kan åtminstone
30020: därvid friställda extra kapaciteten för att före- i vissa fall förutspå direkta prisförhöjningar.
30021: bygga en okad miljöförstöring. Tillgångar Konsumenten torde i de flesta fall bli den
30022: som rent vatten, ren luft, giftfri föda och till- S'Olll slutligen får bära huvudbördan av prispå-
30023: räcldiga rekreationsutrymmen blir en del av slagen, men man kan även tänka sig fall vid
30024: levnadsstandarden och måste garanteras. Priset s. k. elastisk varuefterfrågan, där producenten
30025: för dessa nyttigheter måste på ett eller annat blir den som får betala tillägget. Dylika pris-
30026: sätlt räknas in i produktionslkostnadema. Dy- påslag kan även tänrkas bli ojämnt fördelade
30027: lika, s. k. sociala kostnader för en mänskovär- mellan olika samhällsgrupper, varför hela frå-
30028: dig miljö bör således beaktas i kostnadskal- 'gan kräver en grundlig för:beredelse.
30029: kylema för de enskilda produktema.
30030: VII,214.- Stenbäck ym. 2011
30031:
30032: Dessutom. bör man givetvis skapa en orga- tecknade vördsamt, att riksdagen ville hem-
30033: nisation, som effektivt och ändamålsenligt styr ställa,
30034: sålunda influtna medel tili den miljöskyddande att regeringen med det snaraste
30035: verksamheten. måtte skapa en användbar finansie-
30036: Med beaktande av ovanstående och över- rmgsmekanism för miljövården med be-
30037: tygade om att miljövårdens enorma kostnader aktande av, vilka konsekvenserna av
30038: även måste bestridas genom nödvändiga pris- ett miljövårdsprispåslag på miljöfarliga
30039: påslag på en del produkter, föreslår under- produkters försäljningspris skulle bli.
30040: Helsingfors den 9 februari 1972.
30041:
30042: Pär Stenbäck. Ragnar Granvik.
30043: Kristian Gestrin. Carl Olof Tallgren.
30044: Elly Sigfrids. Grels Teir.
30045: Evald Häggblom. Victor Proeope.
30046: 2012
30047:
30048: VII,214.- Toiv.al. n:o 1049. Suomennos.
30049:
30050:
30051:
30052:
30053: Stenbäck ym.: Käyttökelpoisen rahoituskoneiston luomisesta ym-
30054: päristönhoitoa varten.
30055:
30056:
30057: Ed u s k u n nai 1e.
30058:
30059: Kohonneesta elintasosta on johtunut, että misarvoisen ympäristön sosiaaliset kustannuk-
30060: markkinat yhä suuremmassa määrin alkavat kä- set on siis otettava lukuun yksittäisten tuot-
30061: sittää tuotteita, joiden valmistaminen, käyttö teiden kustannuslaskelmissa.
30062: ja tuhoaminen tuo mukanaan epäkohtia ympä- Ei voida odottaa, että teollisuus vapaaehtoi-
30063: ristönhoidon kannalta asiaa tarkastellen. Ylei- sesti ottaa kannettavakseen kovinkaan suuria
30064: nen mielipide tulee vähitellen tietoiseksi ongel- kustannuksia ympäristöä suojelevista toimen-
30065: man suuruusluokasta, ja on voitu myös alkaa piteistä, sillä monet sektorit ovat kovan kan-
30066: esitellä jotenkin tehokkaan ympäristönsuojelun sainvälisen kilpailun alaisia ja niiden on hyvin
30067: kustannuksia. Sen sijaan ei kovinkaan suuressa vaikeata kantaa kustannusten nostamisia, ellei
30068: määrin ole yritetty aikaansaada rahoituskoneis- niiden kilpailijoiden ole pakko ryhtyä saman-
30069: toa, joka mahdollistaisi tämänkaltaisten vahin- kaltaisiin toimenpiteisiin. Lainsäädäntö, joka
30070: gollisten vaikutusten eliminoimisen käytän- estää ympäristölle vaarallisen tuotannon, käy
30071: nössä. Tähän saakka ympäristöä hoitava sek- siten välttämättömäksi. Olisi myös verohelpo-
30072: tori on ollut melko kapea koostuen suuressa tuksin suosittava ympäristöystävällisiä tuotanto-
30073: määrin sellaisista yhteiskuntaryhmistä, joilla on menetelmiä. Sitä paitsi on pakko päästä kan-
30074: vähän vaikutusta päätöksentekoprosessiin. sainvälisiin sopimuksiin, jotta voitaisiin saavut-
30075: Kehitys on nyt onneksi saavuttanut asteen, taa pysyviä tuloksia. On ryhdyttävä pakottei-
30076: jolloin yhä suuremmat kansalaisryhmät alkavat siin yksityisiä valtioita vastaan, jotka eivät nou-
30077: oivaltaa, mitä vahinkoa on siitä, että paisutel- data tehtyjä sopimuksia. Ilman kansain<välisiä
30078: laan perusristiriitoja kysymyksessä, joka on sopimuksia ja kansainvälistä lainsäädäntöä tu-
30079: niin valtavan laaja, että kaikkien yhteiskunta- lokset jäävät siten vähemmän merkityksellisiksi.
30080: ryhmien panos tarvitaan myönteisten tulosten Pääperiaatteena tulisi siis olla, että suunnit-
30081: saavuttamiseksi. telulla, rajoittavalla lainsäädännöllä ja verohel-
30082: Puhtaan elinympäristön säilyttäminen riip- potuksilla yritetään ohjata yhteiskuntakehitystä
30083: puu tietenkin siitä, miten hyvin onnistumme ympäristöystävällisempään suuntaan. Sen lisäksi
30084: eliminoimaan ympäristöön kohdistuvan vahin- on vastustettava kaikin käytettävissä olevin
30085: gollisen vaikutuksen. On käsitetty, että väes- keinoin rikkomuksia ja laiminlyöntejä ja kor-
30086: tön ja teollisuustuotannon nopea kasvu vaatii vattava vahinkovaikutukset tapahtuneiden on-
30087: taloudellista uudelleenajattelua, jotta katastrofi nettomuuksien yhteydessä. Kaikkia näitä toi-
30088: voitaisiin välttää. menpiteitä tulisi kuitenkin täydentää mahdolli-
30089: Tämän päivän yrittäjät ovat kasvuhakuisia, suudella, että tuotteiden, joiden valmistaminen,
30090: mutta tulevaisuudessa käy luultavasti välttä- käyttö ja hävittäminen aiheuttaa ympäristö-
30091: mättömäksi vähentää kasvuvauhtia ja käyttää vahinkoja, markkinahintaan sisältyisivät va~
30092: siten vapautunut ylimääräinen kapasiteetti hinkojen torjumiskustannukset. Nämä kulut
30093: ympäristön edelleen turmeltumisen ennalta eh- tulevat tietenkin vaikuttamaan hinnanmuodos-
30094: käisemiseen. Sellaiset seikat kuin puhdas vesi, tukseen ja ainakin eräissä tapauksissa voidaan
30095: puhdas ilma, myrkytön ravinto ja riittävät va- ennustaa suoranaisia hinnannousuja. Kuluttaja
30096: paa-ajanviettotilat tulevat osaksi elintasoa ja joutunee useimmissa tapauksissa viime kädessä
30097: niiden saanti on turvattava. Näiden hyödyk- kantamaan päätaakan hinnanlisäyksistä, mutta
30098: keiden hinta on tavalla tai toisella huomioitava voidaan myös ajatella tapauksia ns. joustavan
30099: laskettaessa tuotantokustannuksia. Tällaiset ih- kysynnän tapauksia, joissa tuottaja joutuu mak-
30100: Vll,214.- Stenbäck ym. 2013
30101:
30102: samaan lisäkulut. Tällaisten hinnanlisien voi- hinnankorotuksin eräiden tuotteiden kohdalla
30103: daan myös ajatella jakautuvan epätasaisesti eri allekirjoittaneet ehdottavat kunnioittaen edus-
30104: yhteiskuntaryhmien kesken, minkä vuoksi koko kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30105: kysymys vaatii oerusteellista valmistelua. Sen
30106: lisäksi on tietenkin luotava organisaatio, joka että hallitus mitä pikimmin loisi
30107: tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ohjaa käyttökelpoisen rahoituskoneiston ympä-
30108: siten saatuja varoja ympäristöä suojaavaan toi- ristönhoitoa varten huomioiden ne seu-
30109: mintaan. raukset, ioita ympäristövaarallisten tuot-
30110: Yllä esitetyn perusteella ja vakuuttuneina teiden hintaan tulevasta ympäristöhoito-
30111: siitä, että ympäristönhoidon valtavat kustan- /isästä aiheutuisi.
30112: nukset on rahoitettava myös välttämättömin
30113: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
30114:
30115: Pär Stenbäck. Ragnar Granvik~
30116: Kristian Gestrin. Carl Olof Tallgren.
30117: Elly Sigfrids. Grels Teir.
30118: Evald Häggblom. Victor Procope.
30119: 2014
30120:
30121: VII,215.- Hemst.mot. nr 1050.
30122:
30123:
30124:
30125:
30126: Stenbäck m. fl.: Om tryggande av Västra och östra Nylands re-
30127: gionplansförbunds fortsatta existens.
30128:
30129:
30130: T i 11 R i k s d a g e n.
30131:
30132: Inom Nylands Iän verkar i dag fyra region- valtningsreformen genomförts, varvid frågan
30133: planeförbund. Inri:kesministeriet har i en pro- bör tas upp till förnyad prÖ'Vning. För att i
30134: memoria av den 20. 4. 1970 inbegärt de ny- viss mån råda bot på de brister, vilka förmod-
30135: ländska kom.munernas och regionplaneför- ligen föranlett inrikesministeriets framställ-
30136: bundens syn på den framtida regionplansindel- ning, föreslår vi att koordineringen av region-
30137: ningen i länet. Följande alternativ framförs: planeringen inom vissa sektorer, för vilka ne-
30138: 1. En sammanslagning av Länsi-Uudenmaan dan redovisas, handhas a'V den i byggnadslagen
30139: avsedda regionplanekommissionen. Denna bör
30140: Seutukaavaliitto och Västra Nylands Region-
30141: utrustas med viss beslutsrätt med bindande
30142: plansförbund.
30143: verkan för de samarbetande medlemsförbunden
30144: 2. En sammanslagning av båda dessa med
30145: i följande frågor:
30146: Helsingfors Regionplansförbund.
30147: 3. En sammanslagning a'V alla fyra förbund Rekreation
30148: i Nyland. Kommunikationer
30149: 4. Speciella arrangemang för Helsingfors - vägnät av högre ordning,
30150: stad, Esbo och Grankulla köping samt Hel- - järnvägsnätet,
30151: singe landskommun samt en sammanslagning - kollektiv trafik,
30152: av de övriga förbunden tili ett förbund. - .flygtrafik,
30153: 5. Justeringar av regionplanefönbundens - telekommunikationer,
30154: gränser för enskilda kommuners del. - sjöfart, hamnar
30155: I sina ut1åtanden tili inrikesministeriet har Socialvård
30156: de kommuner, viLka till!hör Västra och Östra - sjukvård
30157: Nylands Regionplansförbund avvisat taoken på Undervisning
30158: dylika sammanslagningar. I ett utlåtande med - yrkesskolning,
30159: anledning a'V inrikesministeriets skrivelse säger - undervisning efter gymnasialstadiet
30160: Östra Nylands Regionplansförbund följande: Näringsliv
30161: "Den främsta moti'Veringen till en justering - tung industrilokalisering
30162: av regionplaneförbundens områdesindelning - kraftförsörjning
30163: inom länet motiveras i inrikesministeriets pro- Naturskydd med Ö'Verregional betydelse
30164: memoria med det i byggnadslagen uttalade be-
30165: hovet om att ett regionplaneförbunds verksam- Permanenta kontaktorgan borde skapas för
30166: hetsområde bör omfatta en enhetlig region. att säkra en kontinuerlig kommunikation mel-
30167: Denna motivering förefaller något haltande lan länets förbund ävensom deras grannförbund
30168: enär en definition av den aktuella ekonomiska i angränsande Iän. För Östra Nylands del skulle
30169: regionens utseende icke föreligger. Sålunda kan Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen samt Kymen-
30170: bl. a. konstateras att Nylands Iän icke sam- laakson Seutukaavaliitto komma ifråga."
30171: manfaller med den ekonomiska regionen på Västra Nylands Regionplaneförbund tar i sin
30172: landskapsnivå. En sammanslagning skulle en- tur ställning tili ministeriets olika alternativ i
30173: ligt vårt förmenande fordra en revidering även följande form:
30174: på denna punkt. "Ministeriets förslag 1. Väst-Nylands (Län-
30175: Den nuvarande områdesindelningen borde si-Uusimaa) och Västra Nylands regionplane-
30176: bibehållas tills kommunreformen och länsför- områden sammanslås.
30177: VII,215.-Stenbäck ym. 20'15
30178:
30179: Förb.styrelsens svar: Västra Nylands region- förbund hörande Orimattila kommun) bildas
30180: planeförbund och förbundet Länsi-Uusimaa har ett regionplaneområde.
30181: ytterst ringa beröringspunkter, varför en sam- Förb.styrelsens svar: Detta arrangemang
30182: manslagning icke kan motiveras och skulle icke skulle skapa en svårbemästrad situation i länets
30183: främja regionplaneringen i Nyland. planering. De befolkningsfattiga randområdenas
30184: Ministeriets förslag 2. Nämnda regionplane- möjligheter att påverka planeringsbesluten skul-
30185: områden samm.anslås med Helsingfors region- le vara små och hela planeringsprocessen skulle
30186: planeområde. bli beroende av centralområdets olika intres-
30187: Förb.styrelsens svar: En sammanslagning av sen.
30188: regionplaneförbunden Västra Nyland, Länsi- Ministeriets förslag 5. Regionplaneområdes-
30189: Uusimaa och Helsingfors skulle skapa en i indelningen för någon eller några enskilda
30190: alla avseenden ytterst heterogen region med kommuner (förutom vad som kan föraniedas
30191: tyngdpunkten i Östra kanten och inflytande av kommunreformen) borde justeras.
30192: långt över regiongränsen. Förslaget skulle för- Förb.styrelsens svar: Förslaget kan som så-
30193: verldigat icke underlätta regionplaneringen i dant icke omfattas.
30194: Nyland samt avskära de väster om Helsingfors En fråga som med största omsorg borde
30195: belägna kommunernas möjlighet att, genom ak- övervägas är huruvida skäl tili ändring av nu-
30196: tivt deltagande i regionplaneringen, själva del- rådande förhållanden överhuvudtaget förelig-
30197: taga i skapandet av sin framtid. - Förslaget ger. En intensifiering av samarbetet kan åstad-
30198: överensstämmer icke heller med den strävan komm.as t. ex. genom direktiv från Ministeriet
30199: som nu finnes att akt1vera intresset för sam- för inrikesärendena. - En uppbrytning av de
30200: hällsplanering och demokratisera hela plane- nuvarande förbunden skulle avsevärt fördröja
30201: ringsprocessen. förverkligandet av vissa brädskande planerings-
30202: Ministeriets förslag 3. Alla fyra regionplane- uppgifter inom t. ex. rekreationens område.
30203: områden i Nyland sammanslås. Med hänvisning tili här tidigare framförda
30204: Förb.styrelsens svar: Genom detta förslag motiveringar föreslås följande:
30205: strävar man tili att uppnå en funktionell re- - De nuvarande regionplaneförbunden bi-
30206: gion som skulle nära sammanfalla med Nylands behålles i sin nuvarande form.
30207: ekonomiområde. - Ministeriet · 'för inrikesärendena färdig-
30208: Vid en sammanslagning arv alla fyra förbund ställer och utfärdar nya koordinerande direktiv
30209: uppstår frågan hur en användbar planerings- om regionplaneringen i Nyland."
30210: organisation bör göras. De två regionplaneförbunden har alltså klart
30211: Arbetsfördelningen mellan regionplanerings- uttalat sig för fortsatt verksamhet inom ramen
30212: byrån och distriktsbyråerna, som skulle mat- för sina nuvarande gränser. Likaså har för-
30213: svara de nuvarande förbundens områden, kunde bundens medlemskommuner önskat bibehålla
30214: specificeras i grundstadgan. förbunden i nuvarande omfattning. Med anled-
30215: I detta sammanhang bör också påpekas att ning av ovanstående opinionsyttringar av de
30216: de ikoordinerande bestämmelserna angående re- berörda parterna och med hänvisning tili att
30217: gionplanens/ stomplanens framställningsmetodik Nylands Iän hyser över 1 milj. av landets be-
30218: nu utarbetas med stöd av de värdefulla erfaren- folkning och knappast kan sägas utgöra ett
30219: heter som erhålJits av de olika färdigställda enhetligt område i något avseende lämpligt för
30220: stomplanerna. centraliserad planering, samt med hänvisning
30221: Ministeriets förslag 4. En nyorganisatiOn i till de möjligheter Byggnadslagen 3 kap. 18 §
30222: anslutning därtlll, att den föreslagna region- 3 mom. erbjuder att uppdela ett Iän i två eller
30223: kommunförvaltningen eller någon annan dylik flere regionplaneområden, föreslår underteckna-
30224: särskild organisation skulle införas för Helsing- de vördsamt, att riksdagen ville besluta hem-
30225: fors stad, Esbo och Grankulla köpingar samt ställa,
30226: Helsinge, anordnas sålunda, att regionplan- att regeringen måtte vidtaga åtgärder
30227: läggningen för sagda område utförs a,v denna i syfte att trygga Västra och 6stra
30228: organisation, och av det övriga Nyland ( med Nylands regionplansförbunds fortsatta
30229: undantag för den till Päijät-Häme regionplane- existens.
30230: Helsingfors den 10 februari 1972.
30231:
30232: Pär Stenbäck. Henrik Westerlund.
30233: Kristian Gestrin. Victor Procope.
30234: 2016
30235:
30236: Vll,215.- Toiv.al. n:o 1050. Suomennos.
30237:
30238:
30239:
30240: Stenbäck ym.: Länsi- ;a Itä-Uudenmaan seutukaavaliiton ;atku-
30241: van olemassaolon turvaamisesta.
30242:
30243:
30244: E d u s k u n n a 11 e.
30245:
30246: Uudenmaan läänin alueella toimii tätä nykyä jäljempänä tehdään selkoa - suunnittelun
30247: neljä seutukaavaliittoa. Sisäasiainministeriö on koordinointia rakennuslain mukaisen läänin
30248: 20. 4. 1970 päivätyssä muistiossaan pyytänyt seutukaavatoimikunnan välityksellä. Mainitulla
30249: Uudenmaan kuntien ja seutukaavaliittojen lau~ toimikunnalla tulisi olla määrätty päätäntäoi-
30250: suotoja läänin vastaisesta seutukaavajaottelusta. keus seutukaavaliittoja sitovin vaikutuksin mm.
30251: Seuraavat vaihtoehdot on esitetty: seuraavissa kysymyksissä:
30252: 1. Länsi-Uudenmaan ja läntisen Uudenmaan Virkistys
30253: seutukaava-alueiden yhdistäminen. Liikenne
30254: 2. Näiden molempien yhdistäminen Helsin- - päätieverkko,
30255: gin seutukaavaliittoon. - rautatieverkko,
30256: 3. Kaikkien neljän liiton yhdistäminen - kollektiiviliikenne,
30257: Uudellamaalla. · - lentoliikenne,
30258: 4. Erityiset järjestelyt Helsingin kaupunkia, - tietoliikenne,
30259: Espoon ja Kauniaisten kauppaJoiden sekä Hel- - merenkulku, satamat
30260: singin maalaiskuntaa varten sekä muiden liit- Sosiaalihuolto
30261: tojen yhdistäminen yhdeksi liitoksi. - sairaalatoimi
30262: 5. Seutukaavaliittojen rajojen tarkistaminen Opetustoimi
30263: yksittäisten kuntien osalta. - ammattikoulutus,
30264: Lausunnoissaan Sisäasiainministeriölie Länsi- - lukioasteen jälkeinen koulutus
30265: ja Itä-Uudenmaan seutukaavaliittoihin kuuluvat Elinkeinoelämä
30266: kunnat ovat torjuneet ajatuksen tällaisista yh- - raskaan teollisuuden sijoittaminen,
30267: distämisistä. Itä-Uudenmaan seutukaavaliitto - energiahuolto
30268: sanoo sisäasiainministeriön kirjelmän johdosta Maakuntatasoinen luonnonsuojelu
30269: antamassaan lausunnossa seuraavaa: Pysyvä kontaktielin olisi perustettava läänin
30270: "Seutukaava-aluejaon pääasiallisena perust~ seutukaavaliittojen sekä näiden ja toisissa lää-
30271: luna ministeriön muistion mukaan on rakennus- neissä sijaitsevien naapuriliittojen välisen, jat-
30272: laissa mainittu tarve siitä, että seutukaavaliiton kuvan kommunikaation varmistamiseksi. Itä-
30273: toimialueen tulisi käsittää yhtenäinen talous- Uudenmaan kohdalla tulisivat. tällöin kysymyk-
30274: alue. Mainittu perustelu vaikuttaa kuitenkin seen Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen sekä Ky-
30275: hieman ontuvalta, :koska määritelmää ko. 'ta- menlaakson seurukaavaliitot."
30276: lousalueesta ei ole olemassa. Siten voitaneen Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto puo-
30277: mm. todeta, ettei Uudenmaan lääni nykyisel- lestaan suhtautuu ministeriön erilaisiin vaihto-
30278: lään vastaa talousaluetta maakunnallisella ta- ehtoihin seuraavalla tavoin:
30279: solla. Liittojen yhteenliittäminen edellyttäisi "Ministeriön ehdotus 1. Länsi-Uudenmaan
30280: käsityksemme mukaan myös tässä kohdin tar- ja Läntisen Uudenmaan seutukaava-alueet yh-
30281: kistusta. Nykyisestä aluejaosta tulisi pitää kiin- distetään.
30282: ni, kunnes kuntauudistus ja lääninhallintokysy- Liittohallituksen vastaus: Läntisen Uuden-
30283: mys on ratkaistu, jolloin syntyy tarvetta kysy- maan seutukaavaliitolla ja Länsi-Uudenmaan
30284: myksen uudelleen käsittelemisestä. Parantaak- seutukaavaliitolla on hyvin vähän yhtymäkoh-
30285: seen osittain niitä puutteita, jotka luultavasti tia, joten yhdistäminen ei ole perusteltavissa,
30286: ovat olleet virikkeinä ministeriön aloitteeseen, eikä se yhteenliittäminen edistäisi Uudenmaan
30287: ehdotamme määrättyjen sektoreiden - joista seutukaavoitus ta.
30288: VII,215.- Stenbäck ym. 2017
30289:
30290: Ministeriön ehdotus 2. Yllämainitut seutu- Liittohallituksen vastaus: Tämä järjestely
30291: kaava-alueet yhdistetään Helsingin seutukaava- saisi aikaan ·vaikeasti hallittavissa olevan tilan-
30292: alueeseen. teen läänin suunnittelussa. Väestököyhien reu-
30293: Liittohallituksen vastaus: Läntisen Uuden- na-alueiden mahdollisuudet vaikuttaa suunnit-
30294: maan, Länsi-Uudenmaan ja Helsingin seutukaa- telupäätöksiin olisivat vähäiset ja koko suun-
30295: valiittojen yhdistäminen loisi kaikissa suhteissa nitteluprosessi olisi riippuvainen keskusalueen
30296: rakenteeltaan hyvin epätasaisen alueen, jonka erilaisista intresseistä.
30297: painopiste olisi itäisellä reunalla ja jonka vai- Ministeriön ehdotus 5. Eräiden yksittäisten
30298: kutus ulottuisi kauas yli aluerajan. Toteutettu- kuntien osalta (sen lisäksi, mitä kuntauudis-
30299: na ehdotus ei helpottaisi Uudenmaan seutukaa- tuksesta saattaa aiheutua) olisi seutukaava-
30300: voitusta ja se katkaisisi Helsingin länsipuolella aluejakoa tarkistettava.
30301: olevien kuntien mahdollisuudet osallistua aktii- Liittohallituksen vastaus: Ehdotusta ei voida
30302: visesti seutukaavoitukseen ja täten myös tule- sellaisenaan hyväksyä.
30303: vaisuutensa luomiseen. - Ehdotus ei myös- Kysymys, jota hyvin huolellisesti pitäisi har-
30304: kään käy yksiin sen pyrkimyksen kanssa, joka kita, on se, onko yleensä syytä muuttaa nykyis-
30305: on omiaan aktivoimaan mielenkiintoa yhteis- tä organisaatiota. Yhteistyön tehostamista voi-
30306: kuntasuunnittelua kohtaan ja demokratisoimaan daan saada aikaan esimerkiksi sisäasiainminis-
30307: koko suunnitteluprosessia. teriön antamilla ohjeilla. - Nykyisten liittojen
30308: Ministeriön ehdotus 3. Uudenmaan kaikki hajoittaminen viivästyttäisi huomattavasti eräi-
30309: neljä seutukaava-aluetta yhdistetään. den kiireellisten suunnittelutehtävien toteutta-
30310: Liittohallituksen vastaus: Tällä ehdotuksel- mista esimerkiksi virkistyksen alalla. Edellä
30311: la pyritään toiminnallisen alueen aikaansaami- esitettyihin perusteluihin viitaten ehdotetaan
30312: seen, joka alue miltei kävisi yksiin Uuden- seuraavaa:
30313: maan talousalueen kanssa. - nykyiset seutukaavaliitot säilytetään ny-
30314: Yhdistettäessä kaikki neljä liittoa syntyy ky- kyisessä muodossaan,
30315: symys käyttökelpoisesta suunnitteluorganisaa- - sisäasiainministeriö laatii ja antaa uudet
30316: tiosta. koordinoivat ohjeet Uudenmaan seutukaavoi-
30317: Työnjako seutukaavatoimiston ja nykyisiä tuksesta."
30318: liittojen alueita vastaavien piiritoimistojen kes- Nämä kaksi seutukaavaliittoa ovat siis sel-
30319: ken voitaisiin eritellä perussäännössä. västi asettuneet kannattamaan nykyisten rajo-
30320: Tässä yhteydessä on myöskin korostettava, jensa puitteissa tapahtuvan toiminnan jatka-
30321: että rinnastavat määräykset seutukaavan/runko- mista. Samoin ovat liittojen jäsenkunnat halun-
30322: kaavan esitysmetodiikasta ovat työn alla. Ar- neet säilyttää liitot nykyisessä laajuudessa.
30323: vokkaat kokemukset, jotka valmiit runkokaa- Yllä olevien osapuolten mielipideilmaisujen
30324: vat ovat antaneet ovat olleet tässä työssä suu- johdosta ja siihen viitaten, että maan väestöstä
30325: reksi avuksi. yli 1 miljoona asuu Uudenmaan läänissä ja sen
30326: Ministeriön ehdotus 4. Uusi järjestely, sii- voidaan tuskin sanoa muodostavan missään
30327: hen liittyen, että Helsingin kaupungin, Espoon mielessä keskitetylle suunnittelulle sopivaa yh-
30328: ja Kauniaisten kauppaloiden sekä Helsingin tenäistä aluetta, sekä viitaten niihin mahdolli-
30329: maalaiskunnan kohdalta tulisi saatettavaksi voi- suuksiin, joita rakennuslain kolmannen luvun
30330: maan ehdotettu seutukuntahallinto tms. eri- 18 §:n 3 momentti tarjoaa läänin jakamiseksi
30331: tyinen organisaatio ja seutukaavoituksesta huo- kahteen tai useampaan seutukaava-alueeseen,
30332: lehtiminen järjestetään sanotun alueen osalta allekirjoittaneet kunnioittaen ehdottavat edus-
30333: tälle organisaatiolle, aikaansaadaan siten, että kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30334: muodostetaan muusta Uudestamaasta (Päijät-
30335: Hämeen seutukaava-alueeseen kuuluvaa Ori- •että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30336: mattilan kuntaa lukuunottamatta) yksi seutu- Läntisen ja Itäisen Uudenmaan seutu-
30337: kaava-alue. kaavaliiton säilymisen turvaamiseksi.
30338: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
30339:
30340: Pär Stenbäck. Henrik Westerlund.
30341: Kristian Gestrin. Victor Procope.
30342:
30343:
30344: 253 156/72
30345: 2018
30346:
30347: VII,216.- Hemst.mot. nr 1051.
30348:
30349:
30350:
30351: Stenbäck m. fl.: Om utarbetande av bostadsnormer med tanke
30352: på barnens säkerhet.
30353:
30354:
30355: T i 11 R i k s d a g e n.
30356:
30357: Bostädema i Finland utgör inte den för pan vara försedd med räck och anordningar
30358: barn säkra miljö som vore önskvärd. Ett stort som gör det lätt att sätta upp grindar. För för-
30359: antal olycksfall i hemmen sker varje år. Någon varing av kemisk-tekniska preparat skall finnas
30360: officiell statistik över dessa olycksfall existerar särskilda utrymmen försedda med säkerhetsbe-
30361: ej, ej heller kan man med säkerhet säga, vilka slag. Samma sak gäller mediciner. Inredning
30362: typer av olyckor som är allmännast. På basen intill spisar skall byggas så att den gör det
30363: av en i Sverige gjord undersökning är de van- svårt för barn att komma i berörning med he~a
30364: ligaste olycksfallen fallskador av oHka slag. ytor. Kokplattor och koklkärl på plattor skall
30365: Därefter kommer förgiftningar och brännska- göras oåtkomliga för barn antingen genom spi-
30366: dor. Mer än 75 000 barn skadas varje år i sens utformning eller hällskydd. Om ugnen
30367: hemmen i Sverige enligt undersökningen. In- sitter lågt skall den förses med säkerhetsbe-
30368: get talar för att läget i Finland vore bättre. slag. Spisar skall vara konstruerade så att de
30369: För tillfället förbereds i Sverige en ändring av inte kan stjälpa. Utvändiga ytor på spisar tili
30370: byggnadsstadan, som tar sikte på att göra bo- exempel ugnsluckan skall konstrueras så att
30371: städema mera bamsäkra i framtiden. Förslagef barn inte kan bränna sig. Normer bör upp-
30372: tili nyordning i Sverige är uppgjort av statens ställas för viiken temperatur elektriska upp-
30373: planverk i samarbete med representanter för värmningsanordningar får ha. Eluttag skall va-
30374: socialstyrelsen, bostadsstyrelsen och byggnad~ ra barnsäkra. De kan t. ex. förses med klaffar
30375: standardiseringen. Bestämmelserna som i Sve- eller kulor. Obevakade utomhusbassänger skall
30376: rige är tänkta för barn upp tili 6 år gäller alla förses med stängsel eller annan skyddsanord-
30377: bostäder förutom fritidshus, enrumslägenheter ning.
30378: utan matlagningsutrymme och pensionärs- eller Atgärder av denna typ är inte kostsamma
30379: ålderdomshem. De nyordningar de nya stad- men kan få stor betydelse. För att nå nlgon
30380: gandena i Sverige kommer att kräva åsamkar effekt är det nödvändigt att barnsäkerhetsnor-
30381: inga mera komplicerade åtgärder, vilket visar mer inte endast är av rekommenderande natur
30382: att de risker barnen utsetts för går att elimi- utan görs obligatoriska. Att binda vissa be-
30383: nera genom rätt enkla stadganden. stämmelser vid beviljande av byggnadstillstånd
30384: Följande åtgärder är exempelvis lämpliga: och lån för bostadsbyggande kan vara ända-
30385: Fönster eller fönsterdörrar som kan nås av målsenligt. En annan möjlighet vore att inte
30386: barn förses med säkerhetsbeslag. Glas i dörrar tillåta att varor som inte uppfyller de krav
30387: och fönster görs så starkt att det inte kan barnsäkerheten ställer, saluförs.
30388: krossas av barn. Det kan vara härdat, lamine- För att avlägsna här nämnda typ av brister
30389: rat eller trådarmerat eller minst 5 mm tjockt. i säkerhet för barnen föreslår jag att riksdagen
30390: Kylskåp och torkskåp som står på golvet skall ville besluta hemställa,
30391: kunna öppnas inifrån av barn. Dörrar tili bad-
30392: och toalettrum skall kunna låsas upp utifrån. att regering~n skyndsamt matte vidta
30393: Trappor och balkonger skall byggas barn- !Ngärder för utarbetande av bestämda
30394: säkra. Mellan två pian i en bostad skall trap- bostadsnormer med tanke på barnens
30395: säkerhet.
30396: Helsingfors den 9 februari 1972.
30397:
30398: Pär Stenbäck. Evald Häggblom.
30399: Elly Sigfrids. Ragnar Granvik.
30400: Grels Teir.
30401: 2019
30402:
30403: VII,216.- Toiv.al. n:o 1051. Suomennos.
30404:
30405: Stenbäck ym.: Asuntonormien laatimisesta lasten turvallisuutta
30406: silmälläpitäen.
30407:
30408: E d u s k u n n a 11 e.
30409:
30410: Suomessa eivät asunnot muodosta sellaista vekkeet on rakennettava lapsiturvallisiksi. Kah-
30411: lapsille turvallista ympäristöä kuin olisi toivot- den kerroksen välinen porras asunnossa varus-
30412: tavaa. Kodeissa tapahtuu joka vuosi suuri mää- tetaan kaiteella ja laittein, jotka tekevät hel-
30413: rä onnettomuuksia. Mitään virallista tilastoa ei poksi veräjien asentamisen. Kemiallisteknisten
30414: näistä onnettomuustapauksista ole, eikä myös- aineiden säilyttämiseen on oltava erityiset tilat,
30415: kään voida varmuudella sanoa, mitkä onnetto- jotka on varustettu varmuuslukoilla. Sama kos-
30416: muustyypit ovat yleisimpiä. Ruotsissa tehdyn kee lääkkeitä. Liesien läheinen kalustus raken-
30417: tutkimuksen perusteella ovat erilaatuiset pu- netaan niin, että lasten on vaikeata päästä
30418: toamis·vahingot tavallisimpia onnettomuusta- kosketukseen kuumien pintojen kanssa. Keitto-
30419: pauksia. Sen jälkeen tulevat myrkytykset ja pa- levyt ja keittokattilat levyillä tehdään lasten
30420: lovammat. Tutkimuksen mukaan enemmän ulottumattomilla oleviksi joko lieden muotoi-
30421: kuin 75 000 lasta vahingoittuu Ruotsin kodeis- lun tai sen suojan avulla. Jos uuni on mata-
30422: sa vuosittain. Mikään ei puhu sen puolesta, lalla, se varustetaan varmuussuojuksella. Lie-
30423: että tilanne Suomessa olisi parempi. Tällä het- det on konstruoitava niin, etteivät ne voi kaa-
30424: kellä valmistellaan Ruotsissa rakennussäännön tua.
30425: muutosta, joka tähtää asuntojen tekemiseen Liesien ulkopinnat, esimerkiksi uuninluuk-
30426: lapsiturvallisemmiksi tulevaisuudessa. Ehdotuk- ku, konstruoidaan niin, etteivät lapset voi polt-
30427: sen uudelleenjärjestelyksi Ruotsissa ovat teh- taa itseään. On laadittava normit lämpötilois-
30428: neet valtion suunnittelulaitos yhteistoimin so- ta, joihin sähköiset lämmityslaitteet voivat kuu-
30429: siaalihallinnon, asuntohallituksen ja rakennus- meta. Sähkökosketinten on oltava lapsivarmo-
30430: ten standardisointilaitoksen edustajien kanssa. ja. Ne voidaan varustaa esim. kansilla tai kuu-
30431: Määräykset, jotka Ruotsissa on tarkoitettu liHa. Vartioimattomat ulkoilma-altaat varuste-
30432: koskemaan lapsia aina kuuteen ikävuoteen asti, taan aitauksella tai muulla suojalaitteella.
30433: ovat voimassa kaikkien asuntojen paitsi loma- Tämänkaltaiset toimenpiteet eivät ole kallii-
30434: asuntojen, ilman ruoanlaittotilaa olevien yksi- ta, mutta niiden merkitys voi olla erittäin
30435: öiden ja eläkeläis- tai vanhainkotien suhteen. suuri. Tehokkuuden saavuttamiseksi on välttä-
30436: Uudelleenjärjestelyt, joita uudet säännökset mätöntä, etteivät lapsiturvanormit ole ainoas-
30437: Ruotsissa tulevat vaatimaan, eivät aiheuta mi- taan suosittelevia luonteeltaan, vaan että ne
30438: tään monimutkaisia toimenpiteitä, mikä osoit- tehdään pakollisiksi. Voi olla tarkoituksenmu-
30439: taa, että ne riskit, joille lapsi on alttiina, ovat kaista yhdistää tietyt määräykset rakennuslu-
30440: poistettavissa varsin yksinkertaisin säännöksin. van ja lainan myöntämiseen. Toisena mahdolli-
30441: Esimerkiksi seuraavat toimenpiteet ovat so- suutena olisi, ettei sallittaisi lapsiturvallisuuden
30442: pivia: ikkunat tai ikkunaovet, joihin lapset asettamia vaatimuksia täyttämättömien tavaroi-
30443: voivat yltää, varustetaan varmuuslaittein. den myyntiä.
30444: Ovien ja ikkunoiden lasit tehdään niin vah- Tässä mainitunlaisten lasten turvallisuuden
30445: voiksi, etteivät lapset voi niitä rifukoa. Se voi puutteiden poistamiseksi ehdotan eduskunnan
30446: olla karaistua, laminoitua tai langoitettua tai hyväksyttäväksi toivomuksen,
30447: vähintään 5 mm paksua. Lasten on voitava
30448: avata jäå"kaapit ja lattialla seisovat kuivakaapit että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
30449: sisäpuolelta. Kylpy- ja toilettihuoneiden ovat menpiteisiin tietty;en asuntonormien
30450: on voitava avata ulkopuolelta. Portaat ja par- aikaansaamiseksi la.sten turvallisuutta
30451: silmälläpitäen.
30452: He1singissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
30453:
30454: Pär Stenbäck. Evald Häggblom.
30455: Elly Sigfrids. Ragnar Granvik.
30456: Grels Teir.
30457: 2020
30458:
30459: Vll,217.- Hemst.mot. nr 1052. VII,217.-Toiv.al. n:o 1052.
30460:
30461:
30462:
30463:
30464: Stenbäck m. fl.: Om utredning av möjligheterna Stenbäck ym.: Valtion tonttilainarahaston pe-
30465: att inrätta en statlig tomtlånefond. rustamismahdollisuuksien selvittämisestä.
30466:
30467:
30468: T i 11 R i k s d .a g e n. E d u s k u n n a i 1e.
30469:
30470: Bostadskostnadema i Finland är höga i Asumiskustannukset ova.t Suomessa suuret
30471: jämförelse med t.ex. de övriga nordiska län- verrattuina vastaaviin kustannuksiin esim.
30472: derna. Detta beror bl.a. på tomtprisernas muissa pohjoismaissa. Tämä johtuu mm. tont-
30473: mycket kraftiga stegring under efterkrigstiden. tien hintojen sangen voi.maJ.dmasta noususta
30474: Betecknande för utvecklingen är att tomtpriser- sotien jälkeisenä aikana. Kehitystä kuvaa se,
30475: na i Helsingfors och Östra Esbo under tio- että tonttien hinnat Helsingissä ja Espoon
30476: årsperioden 1953-62 stigit från basåret 1953 itäosassa kymmenvuotiskautena 1953-62 ovat
30477: = 100 till indextalet 948 år 1962. Följande nousseet perusvuoden 1953 vertailuluvusta 100
30478: indexserie återger tomtprisernas stegring i inddk!silukuun 948 vuonna 1962. Seuraava in-
30479: ovannämnda orter: 1954-124, 1955-137, deksisarja osoittaa tonttien hintojen kohoa(.
30480: 1956-250, 1957-317, 1958-359, 1959- misen edellä mainituilla alueilla: 1954-124,
30481: 451, 1960-631, 1961-680 och 1962-948. 1955-137, 1956-250, 1957-317, 1958--
30482: Efter sistnämnda år har tomtprisemas stegring 359, 1959-451, 1960-631, 1961-680 ja
30483: ytterligare fortgått. 1962-948. Viimeksi mainitun vuoden jälkeen
30484: tonttien hintojen kohoaminen on edelleen jat-
30485: kunut.
30486: Tomtfrågan har fått en sådan betydelse Tonttikysymys on saanut sellaisen merki-
30487: att dess lösning kräver speciellla åtgärder. tyksen, että sen ratkaiseminen vaatii erityis-
30488: En aktiv kommunal markpolitik behövs och toimenpiteitä. Tarvitaan aktiivista kunnallista
30489: en dylik politik är beroende av kommunernas tonttipolitiikkaa ja sellainen politiikka on riip-
30490: befogenheter och finansiella resurser. Kommu- puvainen kuntien toimivallasta ja niiden
30491: nernas svårigheter är närmast av f·inansiell rahallisista voimavaroista. Kuntien vaikeudet
30492: art; marförvärven ställer sig dyra och kan ovatkin lähinnä taloudellista laatua; maiden
30493: på grund av kommunernas övriga omfattande hankkiminen on kallista eikä sitä voi !kuntien
30494: åtaganden ej direkt finansieras via kommu- muiden suurten velvoitteiden vuoksi rahoittaa
30495: na:lsikatten. Markköpen måste därför i hög grad suoraan kunnanveroteitse. Sen vuoksi maiden
30496: finansieras genom krediter. ostot on suurelta osalta rahoitettava luotoi11a.
30497: Kommunerna bör ges finansiella möjlig- Kunnille tulee suoda mahdollisuudet pitkälle
30498: heter att för långsiktig hostadsproduktion tähtäävää asuntotuotantoa varten ostaa kaavoit-
30499: köpa oplanerad råmark som förr eNer senare tamatonta maata, jota ennemmin tai myöhem-
30500: kommer att behövas för bebyggelse och på 8-.i min tarvitaan rakentamista varten, ja sitten
30501: sätt hindra markägarna att komma i åtnju- estää maanomistajia hyötymästä monestikin an-
30502: tande av den många gånger oförtjänta vinst s·iottomasta voitosta, jonka asemakaava ja vas-
30503: som stads- resp. byggnadsplaner för med sig taav.asti rakennuskaava tuottaa asunt<rtonttien
30504: för bostadstomternas del. Köp på lång sikll: kohdalla. Ostamalla kaavoittamatonta maata
30505: av oplanerad mark gör att tomtemas pris- pitkälle tähdäten voidaan tonttien hintataso
30506: nivå effektivare kan hållas nere än om en tehokkaammin pitää alhaisena kuin jos kunta
30507: kommun tillsammans med ett antal konkur- rinnan joidenkin kilpailevien ostajien kanssa
30508: rerande köpare söker förvärva tomtmark på yrittää hankkia tonttimaata luonteenomaisten
30509: en typis:k sälj·ares marknad med starkt pris- ostajan markkinoiden vallitessa, jolloin kysyn-
30510: uppdrivande efterfrågetryck. Kommunemas täpaine voimakkaasti kohottaa hintoja. Voima-
30511: bristande resurser för långsiroclga egna mark- v.arojen puuttuminen estää kuntia itse osta-
30512: VII,217.- Stenbäck ym. 2021
30513:
30514: köp utgör en spärr mot framsynt planering masta maalta pitkälle tähdäten ja ehkäisee siiten
30515: och ökat bostadshygga.nde till rimliga lk.ost- kaukonäköisen suunnittelun ja kohtuullisin kus-
30516: nader. Ett tryggat utbud av kommunal hygg- tannuksin tapahtuvan asuntojen rakentamisen
30517: nadsmar!k ti!l1 skäligt pris skul1e effdktivt kunna lisäämisen. Kunnallisen rakennusmaan turvaJttu
30518: bidra tili att motverka tomtprisernas stegring. tarjonta kohtuUJlliseen hintaan voisi tehokkaasti
30519: aut1taa tonttien hintojen kohoamisen vastusta-
30520: misessa.
30521: En statlig tomtlånefond för finansiering av Sen vuoksi olisi saatava aikaan valtion tont-
30522: kommunemas markköp borde därför kunna lti:lainarahasto kuntien maanostojen rahoiJttamis-
30523: skapas. Ett tänk!bart alternativ vore att låta ta varten. Toinen ajateLtavissa oleva vaihtoehto
30524: redan existerande kreditinstitut förmedla lån olisi antaa jo toimivien rahalaitosten hoitaa
30525: ttill ikommunerna för köp av romtmar!k för lainojen välittäminen kunnille tonttimaan ostoja
30526: bostadsproduktion på villkor .som n:ärmare varten asuntotuotantoa silmälläpitäen 1tatikem-
30527: regleras. Staten skulle härvid å sin sida möj- min määrättävin ehdoin. Tällöin valtio puo-
30528: liggöra ikredistinstitutens upplåning av er:for- lestaan mahdollistaisi luottolaito&ten ~uoton
30529: derli~t kapital för kreditgivning til:J. kommu- oton tarpeellisen pääoman saamiseksi kunnil:le
30530: nerna. När den ,staJtliga ~lonisationsverksam myönnettäviä luot'toja varten. Kun valtion asu-
30531: heten inte mera tar sikte på att grunda nya tustoiminnan silmämääränä ei enää ole uusien
30532: jordbruks:1ägenheter, borde medel från kolo- viljelystilojen muodostaminen, tullisi asutusra-
30533: nisationsfonden ikunna lösgöras tiilil förmån hastosta voida irroitltaa varoja Jrunnallisia maan-
30534: för kommunala markköp. ostoja val.'!ten.
30535: I Norge har även under det senaste året Norjassa on myös viime vuonna hyvin tu-
30536: med gott resultat använts s.k markköpobli- loksin käytetty ns. maanos'to-obligaatiota, jol-
30537: gationer, där kommunerna kunnat erbjuda loin kunnat ovat voineet ,tarjota maan myy-
30538: marMörsäljare ersä1itning i fo111n av statsgaran- jille korvausta valtion takaamien arvopaperei-
30539: terade värdepapper. den muodossa.
30540: Kommunernas e!konomiska möjligheter tili Kuntien taloudeHisia mahdollisuuksia hank-
30541: markförvärv torde även kunna underlättas ge- kia omistukseensa ma!llta voitaneen helpottaa
30542: nom skattepolitisika åtgärder. Sålunda torde myös veropoiliittisin toimenpitein. Niinpä voi-
30543: in:lrom.stskatten vid försäiljning av marik ti:l1 taneen . maata kunnalle myytäessä hinnana!len-
30544: kommun i prissänkande syfte kunna slopas nusmielessä tulovero poistaa jotta kuntien kil-
30545: för att kommunernas konkurrensförmåga vid pailclqnky tonttimaata ostetltaessa lisäänltyisi.
30546: iniköp av <tom'tmark måtte öka.
30547: Hänvisande till ovanstående får vi härmed Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme k.un-
30548: vörsdsamt föreslå att riksdagen ville besluta .nioittaen eduskunnan hyväksylttäväiksi toivo-
30549: hemst1illa, (muksen,
30550: att regeringen i skyndsam ordning että hallitus kiireellisesti selvittäisi
30551: måtte utreda möjligheterna att inrätta mahdollisuudet perustaa valtion tontti-
30552: en statlig tomtlånefond, som skulle lainarahasto, joka antaisi luottoja kun-
30553: tillhandahålla krediter för långsiktiga tien pitkälle tähtääviä maanostoja var-
30554: kommurlala markköp i avsikt att möj- ten tarkoituksiin tehdä halvempi asun-
30555: liggöra en billigare bostadsproduktion, nontuotanto mahdolliseksi, samoin kuin
30556: liksom övriga eventuella åtgärder, vilka muut mahdolliset toimenpiteet, ;otka
30557: finansiellt kunde stöda en aktivare kom- voisivat tukea aktiivisempaa kunnallista
30558: munal markpolitik i syfte att ytterst maapohjapolitiikkaa viime kädessä asu-
30559: nedbringa bostadskostnaderna, samt vid- miskustannusten alentamiseksi, sekä
30560: ta av utredningarna lämpligbefunna åt- ryhtyisi selvitysten mukaan sopiviksi
30561: gärder. katsottaviin toimenpiteisiin.
30562: Heilsingfors den 10 februari 1972. Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
30563:
30564: Pär Stenbäck. Carl Olof Tallgren.
30565: Evald Häggblom. Grels Teir.
30566: 2022
30567:
30568: VII,218.- Hemst.mot. nr 1053.
30569:
30570:
30571:
30572:
30573: Stenbäck m. fl.: Om åtgärder för förbättrande av rörelsehäm-
30574: mades möjligheter att förflytta sig.
30575:
30576:
30577: T i H R i \k: s d .a g en.
30578:
30579: Goda möjligheter tiH förf.lyttning är av grund- för personer med ned,satt förflyutningsförmåga
30580: läggande betyddse för att männisikorna skall vid planeringen ;av bostadsihus, arbets101kaler,
30581: !kunna verka i samhället. Vår mi,ljö har skaparos offentHga byggnader .samt gatumiljön och kom-
30582: och ·skapas ännu idag efter behov, som anses mun1btionsmedlen. I Sverige an~ett byggnads-
30583: allmängi1tiga och normala - ett synsätt som stadgan normer som gör al.la offentliga byggna-
30584: borde vara föråldrat. Byggnader och anläggnin- der •som nu byggs t11lgängliga för h3111dikappade.
30585: gar är ·så!Han utformade så att de är tillgängliga Fr.o.m. 1971 gäller detta även arbetslokaler.
30586: för alla. Kommunikationsväs.endet (.gaJtor, vä- Normer torde snart även uppgöras för byggan-
30587: gar och kommunikationsmedel) är inte heller det .av bos,tadshus. Utveolclingen bör också i
30588: u!pplagt för a:llas behov. vårt land gå i riktning mot bestämda oormer
30589: I den fortsatta samhällsplaneringen bör man för olika typer av byggnader nä.r det gäller t.ex.
30590: beak!ta de 'rörelsehindrades behov. Vår befolk- •trappor, .trös:ldar, his.sar, ramper, entreer, plats
30591: ningslstruktur förändras, åldringarnas antal ökar för mllstola:r, mm.
30592: och samtidigt ökar även anoalet människor sOim Också gatumiljön bör anpassas för rörelse-
30593: har nedsatt .förfly,ttn1ngsfömnåga. Man går nu- hämmande. Härvid bör man bea!kta t.ex. att
30594: förtiden starkt in för olika typer av rehabilite- skyddsvägarna är välpianet.9Jde och 1trygga ooh
30595: rLng av handikappade. Rehahiliteringen bHr att ltrottoarka,nterrna inte är alltför höga. Tele-
30596: dock utan ver:k!an om man irute tryggar de han- fonkioskerna bör vara tiHräokligt s•llora och
30597: d1kapp.ades rörelsemöjligheter även utanför re- inreda,s ändamålsenligt. För att de röre1se-
30598: habiliteringsans.ta1ter. Till kategorin rörelse- hindrade sk:all kunna anlita de allmänna :kom-
30599: hlndrade rwknar man vanligtvLs åldri.ngar och muni,kationsmedlen är det nödvändigt att man
30600: invalider. Man har uppskattat dessa tiU övelt' behä,ndigt kommer in i ooh ut ur dem. I dag
30601: 10% av vår befdkning, men man kan med uppfyller •varken bussar, .spårvagnar, .tåg, båltar
30602: skäl ook!så t:ill denna grupp hänföra pensoner ellet flygplan des•sa hav bl.a. för att nivåskiill-
30603: med barnvagn. Detta vi,sar att de rörelse- nade,l'na är a11tför höga.
30604: hindrade utgör en så .s1tor grupp att man i,nte Med hänvisning .tiJ.l ovanstående föreslår un-
30605: kan förbigå dem i samhällsplaneringen. De dertecknade vördsamt, att ri:ksdagen ville be-
30606: förbättringar man kan vidta i samhällspla~ s·Iuta hemo:tälla,
30607: neringen för de rörelsehämmade är för det mesta
30608: :även till gagn för alla andra medborgare. Det är att regeringen måtte skrida till åtgär-
30609: även mera ekonomiskt att i planeringsskedet der för att utarbeta sådana normer för
30610: beakta olika minoriteters behov än att i ett byggnader, gatumiljöer och allmänna
30611: senare skede vara tvungen att vidta korrige- kommunikationsmedel, att de rörelse-
30612: rande åtgärder. hämmades möjligheter att förflytta sig
30613: Finland bör ,skrida ,till en gradvis förbättring förbättras.
30614: Helsingfors den 15 februari 1972.
30615:
30616: Pär Stenbäck. Evald Häggblom.
30617: Elly Sigfrids. Kristian Gestrin.
30618: 2023
30619:
30620: VII,218.- Toiv.al. n:o 1053. Suomennos.
30621:
30622:
30623:
30624:
30625: Stenbäck ym.: Toimenpiteistä liikuntaesteisten liikkumismahdol-
30626: lisuuksien parantamiseksi.
30627:
30628:
30629: Ed u s kun n a 11 e.
30630:
30631: Hyvät liikkumis.mahdollisuudet ovat perus- Suomessa on ryhdyttävä liikunta:k)IIVylLtään
30632: tavaa laatua silrtä kannaLta, että ihmiset voivat alentuneiden henki·löiden aseman astei1Jtoaiseen
30633: toimia yhteiskunnassa. YmpäristÖim'me on luotu para.ntami<seen asuintalojen, työpailkkojen, jul-
30634: ja .sitä luodaan edelleenkin ,twpeiden mukaan, kisten rakennusten rsekä katumiljöön ja Hiken-
30635: joita on pidettävä yleispäJtev1nä ja normaaleina neyhteyksien wunnittelussa.
30636: - näkök!anta, jonka p~täisi kuu;lua menneisyy- Ruotsin rakennussäännös,sä on normeja, jotka
30637: teen. RakennUtklsia ja ~airoksia on harvoin suun- ma:hdollistava.t vammautuneille pääsyn nyt ra-
30638: illitdtu niin, että kaildlla oHsi ni1hin pääJsy. kenteilla oleviin julkisiin rakennuksiin. Vuo-
30639: Kulkumahdollisuuksia (katuja, teitä ja yhdyslii- des.ta 1971 alkaen 'tämä kosikee myös rtyöhuo-
30640: kennevälineitä) ei myöskään ole järjestetty kaik- neistoja. Normeja laadittaneen pian myös asuin-
30641: kien tarpeita silmäJlläp1täen. talojen rakentamista varten. Kehityksen tulee
30642: }llitkUIVas•sa yhtei-skuntasuunnittelussa tä)'ltyy meidänkin maassamme suuntautua määrättyjen
30643: li1kuntaesteisten tarpeet ottaa huomioon. Väes- normien aikaansaamiseen eri tyyppisiä rakennuk-
30644: törakenteemme muuttuu, vanhus1ten lukumäärä sia varten, Jmn on kysymys esimevkiksi portai-
30645: li,sääntyy .ja rsa.manaikaises.ti kasvaa myös niiden koi·s,ta, kynnyksis,tä, his.seistä, a~oluiski,sta, si-
30646: ihmisten luku, ,joiden Jiilkuntaikyky on heiken- .sään!käynneis,tä, pyörätuolipaikoista ym.
30647: tyn)'lt. Nykyää11 on voimaperäisesti cyhdytty eri Myös katumiljöö on sovellettava liikunta-
30648: tavoin kuntouttamaan vammaurtundta. Kuntou- esteis·ten tarpeisiin. Tällöin on huolehdi.tltaJVa
30649: tus jää kuitenkin tehottomaksi, ellei turvata esim. 'sii.tä, että suojatiet OVlllt hyvin suunn1tel-
30650: ~ammauturneiden liikkumisma:hdölHsuuksia myös tuja ja turvallisia ja että jalka~käytävien reunuk-
30651: kuntoutuslaitosten uJkopuolella. LHkuntaestei- .set eivät ole liian korkdta. PuheHnkorppien pi-
30652: siiksi luokitellaan tavallisesti vanhUtkJs,et ja inrva- tää oHa riittävän suuria ja ne pitää sisus1taa tar-
30653: lid1t. Näiden lukumääräksi on arvioitu yli 10 % koituiksenmukaises,ti. Jotta liikuntaesteiset voi-
30654: väestöstämme, mutta hyvällä syyllä voidaan rtä- .sirva.t käyttää yleisiä kur1kuneuvoja, on vähtä-
30655: hän ryhmään Jiittää myöskin la.srtoovaunuja mätöntä, että niihin pääsee mukavasti. Nykyään
30656: kä)'lttävät henhlöt. Tämä osoittaa, että liikun- eivät Jin1a-autot, raitio~aunut, junat, laivat ei-
30657: .taestdset muodos•tavat niin 1Suu11en ryhmän, että väJtkä lentokoneet täytä näitä vaatimuksia mm .
30658: sitä ei voida sivuuttaa yhteilsikuntasuunnittelus- ·siitä j.ohtuen, etrtä tasoerot ovat liioo suuria.
30659: .sa. Ne parannuk.s.et, joiihin voidaan .ryhtyä yh- Edellä sanottuun viita.ten ehdota:mme kun-
30660: tei•slmntasuunn~ttelussa l1iikun1Jaes.tdsiä siJ'mällä- nioi-ttaen eduskunnan hyväksytltävä!k:si toivo-
30661: pi,täen, ko1tuvat useimmiten myös kaikkien mui- muksen,
30662: de.nkin kall}salais·ten hyödyksi. On myös talou- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30663: delUsempaa .suunnitteluvaihees.sa otrtaa huo- sellaisten normien laatimiseksi rakennuk-
30664: mioon eri vähemmistöjen tarpeet kuin myöhem- sia, katumiljöötä ja yleisiä kulkuneuvo;a
30665: mäs·sä vaiheessa olosuhteiden pakos.ta ryhtyä varten, että liikuntaesteisien liikkumis-
30666: korjaustoimiin. mahdollisuudet paranevat.
30667: Helsingirs.sä 15 päivänä heLmikuuta 1972.
30668:
30669: Pär Stenbäck. Evald Häggblom.
30670: Elly Sigfrids. Kristian Gestrin.
30671: 2024
30672:
30673: VII,219.- Toiv.al. n:o 1054.
30674:
30675:
30676:
30677:
30678: Sundqvist ym.: Irtolaislain kumoamisesta.
30679:
30680:
30681: E d u s k u n n a 11 e.
30682:
30683: Voimassa oleva irtolaislaki on vuodelta Voidaan siis pitää selvänä tos1as1ana, että
30684: 1936. Se on pääperiaatteiltaan tuote siitä, että irtolaisuutta voidaan ratkaisevasti vähentää ai-
30685: irtolaisuus voidaan täydellisesti yhteiskunnassa noastaan sosiaalipoliittisilla toimenpiteillä ja
30686: poistaa äärimmäisen kovin kurinpitotoimenpi- edellä mainittuja yhteiskunnallisia epäkohtia
30687: .tein, joissa vapaudenriisto ja sen epäinhimilli- poistamalla, kun sen sijaan toimenpiteiden liial-
30688: syyteen asti kovennettu muoto, pakkotyö van- lisella kovuudella ainoastaan saadaan aikaan
30689: kilassa, edelleen näyttelee keskeistä osaa. tarpeettomia inhimillisiä kärsimyksiä.
30690: Voimassa olevan irtolaislain on todettu ensi- Maassamme on sosiaalihuollossa tällä het-
30691: sijaisesti toimivan luokkalakina siten, että se kellä lukusia mahdollisuuksia riistää juopottele-
30692: pääasiassa kohdistuu vähävaraisiin ihmisiin. valta, vähävaraiselta kansalaiselta vapaus, jos
30693: Laki on edelleen toiminut sikäli epäoikeuden- tätä tavoitetta yhä pidetään yhteiskunnan kan-
30694: mukaisesti, että sen äärimmäinen kovuus va- nalta mielekkäänä. Tämän vuoksi pahasti van-
30695: paudenriistojen muodossa kohdistuu huomatta- hentunut irtolaislakimme ei 30-luvun yksipuo-
30696: vasti suuremmassa määrin naisiin kuin miehiin. lista arvomaailmaa heijastavana ole tarpeellinen
30697: Viimeaikaiset tutkimukset irtolaisuudesta maassamme. Sama on todettu vastaavasta lain-
30698: osoittavat, että heikko yhteiskunnallinen lähtö- säädännnöstä muissakin pohjoismaissa. Ruotsissa
30699: kohta puutteellisine perus- ja ammattikoulu- ovat äskettäin kansankäräjät hyväksyneet aloit-
30700: tuksineen on suurin syy irtolaisuuteen. Vielä teen nrainitun lainsäädännön kokonaiskumoa-
30701: on todettu köyhiltä alueilta muuttaneiden suuri misesta. Norjassa on myös vastaavanlainen val-
30702: osuus väestökeskusten irtolaisuudesta. Tässä mistelutyö meneillään.
30703: ovat usein vaikeudet asunnon- ja työpaikan- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
30704: saannissa ja siitä johtuva turvattomuus ratkai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30705: sevasti johtaneet epäedulliseen kehitykseen ja
30706: sortumiseen. On myös voitu osoittaa, että vai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30707: keat työttömyyskaudet välittömästi johtavat vuodelta 1936 olevan perusteellisesti
30708: irtolaisuuden kasvuun yhteiskunnassamme. vanhentuneen irtolaislain kumoamiseksi.
30709: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
30710:
30711: Ulf Sundqvist. Kalevi Sorsa.
30712: Ilkka Taipale. Sinikka Luja-Vepsä.
30713: K. F. Haapasalo.
30714: 2025
30715:
30716: VII,220.- Toiv.al. n:o 1055.
30717:
30718:
30719:
30720:
30721: Sundqvist ym.: Kiinteistönomistajien vapauttamisesta kaupunki-
30722: ja kauppalakuntien läpi kulkevien pääväylien kunnossapito-
30723: kustannuksista.
30724:
30725:
30726: E d u s k u n n a 11 e.
30727:
30728: Maassamme on lukuisia sellaisia kaupunkeja Jotta ongelma voitaisiin ratkaista, olisi lain-
30729: ja kauppaloita, joiden läpi kulkee valtatiever- säädäntö muutettava siten, etteivät kiinteistöjen
30730: kostoon kuuluvia teitä. Esimerkkeinä sellaisis- omistajat joutuisi vastaamaan kulkuväylän
30731: ta paikkakunnista voidaan Uudellamaalla mai- kunnossapidosta siinä tapauksessa, että ky-
30732: nita sekä Porvoo että Loviisa, joiden läpi kul- seessä on pääväylä, joka kuuluu valtatieverkos-
30733: kee valtatie 6-7, aiheuttaen kaupungeille sekä toon.
30734: liikenneongelmia että suunnitteluvaikeuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
30735: Aivan erityisen ongelman nämä läpikulku- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30736: väylät muodostavat niille kiinteistöjen omista-
30737: jille, ja erityisesti pienkiinteistöjen omistajille, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30738: joiden kiinteistöt sijaitsevat pääväylän varrella, lainsäädännön muuttamiseksi siten, että
30739: ja jotka nykyisen lainsäädännön mukaan joutu- kiinteistöjen omistajat vapautetaan kau-
30740: vat vastaamaan väylän kunnossapidosta. punki- ja kauppala-alueen läpi kulkevien
30741: Porvoon kaupungissa on lukuisia omakotita- pääväylien kunnossapitokustannuksista.
30742: lon omistajia, jotka vuosittain joutuvat suoritta-
30743: maan tuhansia markkoja vuodessa kuutostien
30744: kunnossapidosta.
30745: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
30746:
30747:
30748: Ulf Sundqvist. Lars Lindeman.
30749: Sinikka Luja-Vepsä. Osmo Kaipainen.
30750: Kaisa Raatikainen. Veikko Pajunen.
30751:
30752:
30753:
30754:
30755: 254 156/72
30756: 2026
30757:
30758: VII,221.- Toiv.al. n:o 1056.
30759:
30760:
30761:
30762:
30763: Sundqvist ym.: Luottamusmiesballinnon tehostamisesta kunnal-
30764: lishallinnossa.
30765:
30766:
30767: E d u s k u n n a 11 e.
30768:
30769: Nykyisessä kunnallislaissamme on sen onnis- ventanut vaaleissa valittujen kunnallisvaltuus-
30770: tuneen yleisen rakenteen ja siitä saadut hyvät tojen sekä muiden määräajaksi valittujen luot-
30771: kokemukset huomioon ottaen myös sellaisia tamusmieselimien tosiasiallista valtaa. Kun kun-
30772: määräyksiä, jotka kokemus on osoittanut epä- nallishallituksessa usein puheenjohtaja tosiasias-
30773: tyydyttäviksi kansainvälisen itsehallinnon kan- sa puheenjohtajan äänellä voi ratkaista asioita,
30774: nalta. Siten 1927 eduskunnan hallituksen esi- milloin voimasuhteet ovat tasaisia ja kun kun-
30775: tyksestä poiketen säätämä kaupunginjohtaja- nallislain mukaan ilman määräaikaa valittuja
30776: järjestelmä antaa aihetta huomautuksiin, koska kaupunginjohtajia saattaa olla lähes puolet hal-
30777: siinä kunnallista päätäntävaltaa käyttävät elin- lituksen jäsenistä, on luottamusmiesten asema
30778: iäksi valitut kaupunginjohtajat saavat kansan- heikentynyt useissa kaupungeissa johtajien lu-
30779: valtaisen luottamusmieskunnallishallinnon rin- kumäärän kasvaessa. Koska myöskään ei luot-
30780: nalla poikkeuksellisen voimakkaan aseman. tamusmiesjäsenillä ole hallituksessa varajäseniä,
30781: Kun myöhemmin vastaava järjestelmä on ulo- on tämäkin omiaan kaventamaan luottamus-
30782: tettu kaupungeista ja kauppaloista maalaiskun- miesten mahdollisuuksia vaikuttaa kunnallishal-
30783: tiin, on virkamiesvalta voittanut alaa valittujen linnossa.
30784: luottamusmiesten kustannuksella. Voidaan pe- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
30785: rustellusti katsoa, että kaupungin-, kauppalan- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30786: ja kunnanjohtajien toimien tulisi olla määrä-
30787: aikaisia, kuten hallitus aikoinaan esityksessään että hallitus kiireesti selvityttäisi, mi-
30788: esitti vuonna 1927, mikäli nämä käyttävät ten voidaan turvata luottamusmieshal-
30789: päätäntävaltaa kunnallishallituksessa ja kuten linnon ratkaiseva merkitys kunnallisessa
30790: on asianlaita miltei kaikkialla muualla maail- itsehallinnossamme sekä tässä yhteydes-
30791: massa kunnallishallinnossa. Mikäli kuitenkin sä erityisesti selvityttäisi mahdollisuu-
30792: katsotaan, että nämä virkamiehet tulisi valita den siirtyä kaupungin-, kauppalan- ja
30793: vakinaisina eikä määräaikaisina, tulisi heidän kunnanjohtajajärjestelmässä vaihtoehtoi-
30794: toimia äänivaltaa vailla olevina virkamiehinä, seen määräaikaisuuteen tai näiden vir- ·
30795: jotka esittelevät asioita kunnallishallitukselle ja kamiesten kohdalla kunnallislakiin sisäl-
30796: huolehtivat päätöksen täytäntöönpanosta. Kun tyvän äänestyksiin osallistumisoikeuden
30797: näiden johtajien käsissä on huolehtiminen kaik- poistamiseen sekä samalla selvityttäisi
30798: kien asioiden valmistelusta ja kun he tosin mabdollisuuden varamiesjärjestelmän
30799: vailla esittelijän vastuuta yleensä myös esitte- käytäntöön ottamiseen kaikissa kunnal-
30800: levät asiat ja lisäksi heillä on ratkaiseva osuus lisissa valituissa elimissä.
30801: toimeenpanossa, on tämä kohtuuttomasti ka-
30802: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
30803:
30804: Ulf Sundqvist. Ilkka Taipale. Kalevi Sorsa.
30805: 2027
30806:
30807: VII,222.- Toiv.al. n:o 1057.
30808:
30809:
30810:
30811:
30812: Suokas ym.: Poliisin hajasijoittamisesta turvallisuuden lisäämi-
30813: seksi.
30814:
30815:
30816: E d u s k u n n a 11 e.
30817:
30818: Maassamme on viime aikoina ryhdytty kes- Tämä ei ole oikein niitä kansalaisia kohtaan
30819: kittämään poliisitoimen alaa alueellisesti. Käy- jotka asuvat pienemmis,sä pitäjissä ja syrjäseu-
30820: tännössä tämä on johtanut siihen, että useam- dulla vaan kaikilla tulee olla samat mahdolli-
30821: man pitäjän poliisien toimintapiste on keski- suudet saada järjestysapua ja oikeusturvaa po-
30822: tetty yhteen pitäjään, kun toiminta aikaisemmin iiisiviranomaisilta syntyneiden tilanteiden mu-
30823: tapahtui pitäjien puitteissa joko yhden tai kaan nopeasti.
30824: useamman poliisin vahvuisena toimintapisteenä. Edellä mainittuihin perusteisiin viitaten eh-
30825: Tämä uusi keskittäminen on aiheuttanut kansa- dotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
30826: laisten keskuudessa suurta turvattomuuden tun- väksi toivomuksen,
30827: netta ja huolestumista lain ja oikeusturvan saa-
30828: misesta poliisiviranomaisilta nopeasti. Nyt on että hallitus kiireesti ryhtyisi toimen-
30829: jo todettu monia tilanteita jolloin poliisiviran- piteisiin kansalaisten turvallisuuden ta-
30830: omainen on saatu paikalle usean tunnin jälkeen kaamiseksi poliisiviranomaisten sijoitta-
30831: hälytyksestä. Viivästyminen on johtunut pit- miseksi vähintään joka pitäjään.
30832: kistä matkoista hälytyskohteeseen.
30833: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
30834:
30835:
30836: Viljo Suokas. Matti Asunmaa.
30837: Pentti Antila. Mikko Vainio.
30838: Pekka Vennamo.
30839: 2028
30840:
30841: Vll,223.- Toiv.al. n:o 1058.
30842:
30843:
30844:
30845:
30846: Suokas ym.: Kuntien mielipiteiden huomioon ottamisesta yh-
30847: distämiskysymyksissä.
30848:
30849:
30850: E d u s k u n n a 11 e.
30851:
30852: Sisäasiainministeriössä on viime vuosien ai- jäkylien asukkaille lisää vaikeuksia ja kuluja
30853: kana ollut valmisteltavana laki kuntien yhdis- pitkien matkojen vuoksi virastoihin ja hallinto-
30854: tämisestä jopa pakkoliitoksin. Joissakin ta- keskuksiin. Näistä seikoista johtuen tulisi vielä
30855: pauksissa kuntaliitos on puolustettavissa järke- tutkia ja selvittää kuntien yhdistämiskysymys-
30856: vänä ratkaisuna. Kun asukasluku on pieni, ei tä, ettei tehtäisi korvaamattomia virheitä. Lo-
30857: tällainen kunta voi tarjota riittäviä palveluksia pullinen ratkaisu yhdistymisestä tulisi jättää ai-
30858: asukkailleen. On kuitenkin varsin paljon 2-4 na kunnille itselleen, jolloin päätös tapahtuisi
30859: tuhannenkin asukkaan kuntia jotka ovat voi- demokratian suoman oikeuden ja kansan mieli-
30860: makkaasti kehittyneet ja joissa äyrinhinta on piteen mukaisesti.
30861: paljon alhaisempi kuin suurissa kunnissa. Yh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
30862: distäminen ei tältä pohjalta tarkastellen ole taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30863: kaikissa tapauksissa perusteltua. Monet kunnat
30864: haluavat korkeastakin veroäyrin hinnasta vas- että hallitus tutkisi kuntien yhdistä-
30865: tuunsa tuntien hoitaa ja hallita itsenäisenä kun- miskysymystä siltä pohjalta, että kun-
30866: tana asioitaan. tien mielipiteet yhdistämisestä otettai-
30867: Lisäksi liitos aiheuttaisi monien kuntien syr- siin huomioon.
30868: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
30869:
30870: Viljo Suokas. Arttur Niemelä. Mikko Vainio.
30871: Pentti Antila. Matti Asunmaa. Pekka Vennamo.
30872: 2029
30873:
30874: VII,224.- Toiv.al. n:o 10.59.
30875:
30876:
30877:
30878:
30879: 1. Suominen ym.: Luonnon ja luonnonvarojen käyttöä sekä luon-
30880: nonsuojelua koskevan lainsäädännön yhtenäistämisestä.
30881:
30882:
30883: E d u s k u n n a 11 e.
30884:
30885: Luonnonvarojen kiihtyvän käytön vuoksi on Koska lähivuosina joudutaan luomaan var-
30886: ympäristön- ja luonnonsuojelu noussut yhä sin paljon uutta lainsäädäntöä, sopeuttamaan
30887: keskeisemmäksi ongelmaksi yhteiskunnassa. sitä olemassaolevaan lainsäädäntöön ja uusi-
30888: Yhä uusia säännöstöjä joudutaan asian hoita- maan entistä, olisi välttämätöntä pyrkiä yhte-
30889: miseksi luomaan. Tähänastiset luonnonkäyttöä näistämään lainuudistustoimintaa niin pitkälle
30890: ja luonnonsuojelua koskevat säännökset ovat kuin se on mahdollista. Rajanaistumisen vaa-
30891: sijoittuneet varsin moniin lakeihin, joista tär- ra on ilmeinen siitäkin syystä, että ei ole ole-
30892: keimpinä mainittakoon luonnonsuojelulaki, ve- massa erityistä luonnonvarojen käytön ja suo-
30893: silaki ja rakennuslaki. Luonnonsuojelulain sa- jelun keskusvirastoa, vaan sekä säännösten val-
30894: maten kuin ulkoilulain uudistaminen on pa- mistelutoimet että täytäntöönpano ovat toistai-
30895: rast'aikaa valmisteilla. Tämän lisäksi on asetet- seksi eri ministeriöiden tai keskusvirastojen
30896: tu viime vuosien aikana monia toimikuntia ja alaisuudessa.
30897: komiteoita, joitten tehtävänä on tavalla tai toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30898: sella puuttua luontomme käyttöön tai sen suo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30899: jeluun. Tällaisista mainittakoon ilmansuojelu- muksen,
30900: ja meluntorjuntaneuvottelukunta, jäteöljyko-
30901: mitea, vesiensuojelun neuvottelukunta, öljy- että hallitus kiireisesti selvityttäisi
30902: suojelutoimikunta, jätehuoltokomitea ja myrk- luonnon ja luonnonvarojen käyttöön
30903: kyasiain neuvottelukunta. Tämä kaikki osoit- sekä luonnonsuojeluun liittyvän varsin
30904: taa, että on varsin suuri vaara päätyä yhä ha- hajanaisen lainsäädännön yhtenäistämi-
30905: janaisempaan lainsäädäntöön luontomme ja sen edellytykset ja ryhtyisi tämän selvi-
30906: luonnonvarojemme käytössä sekä niiden suo- tyksen vaatimiin toimenpiteisiin.
30907: jelussa.
30908: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
30909:
30910: Ilkka Suominen. Pertti Salolainen. G. Laatio.
30911: Juha Vikatmaa. Jouni Mykkänen. Antero Salmenkivi.
30912: Sinikka Karhuvaara. Anna-Liisa Linkola. Elsi Hetemäki.
30913: Aili Vaittinen. Pekka Jokinen.
30914: 2030
30915:
30916: VII,225.- Toiv.al. n:o 1060.
30917:
30918:
30919:
30920:
30921: S. Suominen ym.: Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoa koskevan
30922: lain aikaansaamisesta.
30923:
30924:
30925: E d u s k u n n a 11 e.
30926:
30927: Kadun kunnossa- ja puhtaanapito on kau- koskevat nykyiset määräykset perustuvat nimit-
30928: pungeissa jatkuvasti j.äänyt tontinomistajien täin hevosajoneuvojen aikakauteen eivätkä niin-
30929: velvollisuudeksi. Kun jo ajat sitten kumottua muodoin vastaa nykyajan vaatimuksia.
30930: asemakaavalakia valmisteltiin, ·sisältyivät sään- Kadun kunnossapitoon kuuluu kadussa ole-
30931: nökset kadun kunnossa- ja puhtaanapidosta vien kuoppien täyttäminen ja kadun pitäminen
30932: vuoden 1929 toisille valtiopäiville jätettyyn tasaisena sekä kuluneen päällysteen uusiminen
30933: hallituksen esitykseen. Myöhemmästä esityk- samanlaisella päällysteellä. Puhtaanapito taas
30934: sestä jätettiin kaikki tätä koskevat säännökset käsittää .roskien poistamisen kadulta sekä tal-
30935: kuitenkin pois sillä perusteella, että ne oikeas- vella lumenpoiston, hiekoituksen ja muun talvi-
30936: taan lankesivat asemakaavalainsäädännön ulko- hoidon.
30937: puolelle. Lainvalmistelukuntaa kuitenkin kehoi- Erityisesti nykyiset kadun kunnossapitoa kos-
30938: tettiin ottamaan kiireellisesti erikseen käsitel- kevat määräykset muodostavat tontinomistajille
30939: täväksi kysymys kadun kunnossa- ja puhtaana- raskaan rasituksen. Räikeimpänä tämä epäkohta
30940: pitovelvollisuuden järjestelystä kaupungeissa. ilmenee sellaisilla valtakaduilla, jotka asema-
30941: Asemahavalaki, joka annettiin vuonna 1931, kaavallisesti ovat katuja, mutta jotka tosiasial-
30942: ei siis sanotussa suhteessa sisältänyt säännöksiä. lisesti palvelevat kauttakulkuliikennettä. Ton-
30943: Kadun kunnossa- ja puhtaanapitovelvollisuutta tinomistajat joutuvat näiden katujen varsilla
30944: koskevat määräykset jäivät edelleenkin paikalli- suhteettoman suurten rasitusten kohteeksi.
30945: siin rakennusjärjestyksiin, minkä ohella jäi voi- Päällysteet kuluvat nopeasti, joten niiden uusi-
30946: maan vuonna 1896 annettu asetus, jonka mu- minen vaatii suuria taloudellisia uhrauksia.
30947: kaan kaupunkikunta voi vain täyttä korvausta: Sorapäällysteiset kadut taas painuvat raskaan
30948: vastaan siirtää itselleen tontinomistajille kuulu- liikenteen alla kuopille, joita on jatkuvasti täy-
30949: vat ·velvollisuudet pitää kunnossa ja puhtaana tettävä .ja tasattava. Näin koituu kiinteistöjen
30950: katua. ja erityisesti pienten kiinteistöjen omistajille
30951: Asemakaavalaki kumottiin elokuun 16 päi- kustannuksia huomattavasti yli sen määrän,
30952: vänä 1958 annetulla rakennuslailla, joka tuli mikä olisi kohtuullinen heidän omaa käyttöään
30953: voimaan heinäkuun 1 päivänä 1959. Myös ajatellen.
30954: tämän lain mukaan jäivät kadun kunnossa- ja Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
30955: puhtaanapitoa koskevat määräykset edelleenkin tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
30956: rakennusjärjestysten varaan. Itse laissa on vain väksi toivomuksen,
30957: säännös siitä, ettei maanomistajia voida rasittaa
30958: aikaisempia ankarammilla velvollisuuksilla. että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
30959: Tilanne on näinollen käytännöllisesti kat- menpiteisiin leadun kunnossa- ia puh-
30960: soen muuttumaton. Puheenaolevassa suhteessa taanapit()a. koskevan a;anmukaisen lain
30961: ei lakia ole saatu aikaan, vaikka uudistus olisr aikaansaamiseksi.
30962: välttämätön. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoa
30963: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
30964:
30965: Sami Suominen. Kullervo Rainio. Mauri Miettinen.
30966: T. 1. Vartia. Mikko Asunta. M. Jaatinen.
30967: Anna-Liisa Linkola. Matti Hokkanen. Eero Lattula.
30968: Eeva Kauppi. Pekka Jokinen. Olavi Nikkilä.
30969: Harri Holkeri. Georg C. Ehrnrooth.
30970: 2031
30971:
30972: VII,226.- Hemst.mot. nr 1061.
30973:
30974:
30975:
30976:
30977: Tallgren m. fl.: Om avskaffande av omfångsbeskattningen i kom-
30978: munalbeskattningen.
30979:
30980:
30981: T i 11 R i k s d a g e n.
30982:
30983: Stadgandena om omfångsbeskattningen i vår avancerat samhälle än det för vilket om-
30984: skattelagstiftning är av gammalt datum och fångsbeskattningsstadgandena ursprungligen
30985: omfångsbeskattningsprincipen har bevarats skrevs och ett rikt facetterat näringsliv och
30986: oförändrad till våra dagar. I den år 1958 till- modern affärsverksamhet ställer en skatte-
30987: komna beskattningslagen uttrycks principen i nämnd sammansatt av lekmän - låt vara med
30988: lagens 72 § 1 mom. punkt 4). ofta lång beskattningsrutin och lokalkänne-
30989: Omfångstaxeringens motiv har ansetts vara, dom - inför svårigheter som vida övergår
30990: att envar som har fördel av kommunens dess förmåga. Här finns en uppenbar risk
30991: tjänster och anläggningar också skall delta för godtycke. I allt .flere skattenämnder har
30992: i kommunens kostnader. Kommunalbeskatt- därtill omfångsbeskattningen tenderat att bli
30993: ningen är till sin natur en fördelningsskatt. en ordinär beskattningsform, fastän den
30994: Affärer och fastigheter ökar kommunens all- ursprungligen avsetts som ett undantagsför-
30995: männa kostnader samtidigt som de har för- farande.
30996: delar och drar nytta av kommunens verk- Omfångsbeskattningen har troligen passat
30997: samhet och åtgärder. Därför - har man an- de enklare och mindre förhållanden den ska-
30998: sett - bör de bära sin andel av kommunens pats för, men i dagens mera utvecklade och
30999: kostnader oavsett om rörelsen lämnat över- mångsidiga samhälle med dess rikt differen-
31000: skott eller ej. Genom omfångsbeskattning har tierade näringsliv har den inte mera berät-
31001: lagstiftaren även velat ge kommunen möj- tigande.
31002: lighet att gardera sig mot inkomstbortfall, Under hänvisning tili ovanstående har vi
31003: som mera kännbart kan påverka kommunens äran föreslå att riksdagen ville besluta hem-
31004: skatteintäkter och skattöresvalör. Detta har ställa,
31005: ansetts berättigat, emedan dessa kategorier
31006: skattskyldiga även ansetts representera god att regeringen måtte vidtaga åt-
31007: skattebetalningsförmåga. gärder /ör genomförande av en reform
31008: Ovan relaterade synpunkter, vilka anförts av kommunalbeskattningen så, att den
31009: som motiv för omfångsbeskattningen är som föråldrade omfångsbeskattningen, som
31010: synes föråldrade för att inte säga förlegade. i ett modernt samhälle s;lknar berät-
31011: I själva verket visar erfarenheten att om- tigande, helt avskaflas och att /ör alla
31012: fångsbeskattningen drabbar mindre företa- gruppper av skattskyldiga den faktiska
31013: gare och t.ex. fiskare vilkas näringsutövning inkomsten lägges till grund för er-
31014: även annars är osäker. Ett betydligt mera läggande av kommunal inkomstskatt.
31015: Helsingfors den 4 februari 1972.
31016:
31017: Carl Olof Tallgren. Pär Stenbäck.
31018: Ragnar Granvik. Kristian Gestrin.
31019: 2032
31020:
31021: VII,226.- Toiv.al. n:o 1061. Suomennos.
31022:
31023:
31024:
31025:
31026: Tallgren ym.: Harkintaverotuksen poistamisesta kunnallisvero-
31027: tuksessa.
31028:
31029:
31030: Eduskunnalle.
31031:
31032: Harkintaverotusta koskevat säännökset vero- mälle kehittynyt yhteiskunta kuin se, jota
31033: lainsäädännössä ovat vanhaa perua ja harkinta- varten harkintaverotus alunperin laadittiin,
31034: verotuksen periaate on pysynyt muuttamatto- sekä monitahoinen elinkeinoelämä ja nyky-
31035: mana meidän päiviimme asti. Vuoden 1958 ve- aikainen liiketoiminta asettavat maallikoista
31036: rotuslaissa sanottu periaate on ilmaistu 72 §:n muodostetun verolautakunnan - olkoonkin,
31037: 1 momentin 4 kohdassa. että sillä usein on pitkäaikainen verokokemus
31038: Harkintataksoituksen perusteeksi on kat- ja paikallistuntemusta - sellaisten vaikeuk-
31039: sottu se näkökohta, että jokainen jolla on hyö- sien eteen, jotka suuresti ylittävät sen kyvyt.
31040: tyä kunnan palveluksista ja laitteista myös on Tässä on olemassa ilmeinen mielivaltaisuu-
31041: velvollinen osallistumaan kunnan kustannuk- den vaara. Sitäpaitsi harkintaverotus on yhä
31042: siin. Kunnallisverotus on luonteeltaan jakovero. useammassa verolautakunnassa pyrkinyt muo-
31043: Liikkeet ja kiinteistöt lisäävät kunnan yleisiä dostumaan tavalliseksi verotusmuodoksi, vaikka
31044: kustannuksia samalla kun niille on hyötyä kun- se alunperin oli tarkoitettu poikkeukselliseksi
31045: nan toiminnasta ja sen toimenpiteistä. Sen menette!yksi.
31046: vuoksi - niin on katsottu - niiden tulee Harkintaverotus on luultavasti ollut sopiva
31047: kantaa osuutensa kunnan kustannuksista riip- niissä yksinkertaisemmissa ja pienemmissä
31048: pumatta siitä, onko liike tuottanut ylijäämää oloissa, joita varten se on luotu, mutta mei-
31049: vai ei. Lainsäätäjä on halunnut harkintavero- dän päiviemme kehittyneessä ja monipuoli-
31050: tuksella antaa kunnalle mahdollisuuden suojau- sessa yhteiskunnassa, jossa elinkeinoelämä on
31051: tua sellaiselta tulojen vähenemiseltä, joka tun- sangen erilaistunutta, sillä ei enää ole oikeu-
31052: tuvalla tavalla voi vaikuttaa kunnan vero- tusta.
31053: tuloihin ja veroäyrin hintaan. Tämä on kat- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
31054: sottu oikeutetuksi, koska tämänlaatuisten vero- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31055: velvollisten on katsottu edustavan myös hyvää muksen,
31056: veronmaksukykyä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31057: Kuten havaitaan, edellä selostetut näkökoh- kunnallisverouudistuksen toteuttami-
31058: dat, jotka on esitetty harkintaverotuksen pe- seksi niin, että vanhentunut harkinta-
31059: rusteiksi, ovat epäajankohtaisia, ettemme sa- verotus, jolta nykyaikaisessa yhteis-
31060: noisi vanhentuneita. Kokemus osoittaa itse kunnassa puuttuu oikeutus, kokonaan
31061: asiassa, että harkintaverotuksen kohteeksi poistetaan, ja että kpikkien verovel-
31062: joutuvat pienemmät yrittäjät ja esim. kalas- vollisryhmien kohdalla todellinen tulo
31063: tajat, joiden elinkeinon harjoittaminen muu- pannaan kunnallisen tuloveron maksa-
31064: tenkin on epävarmaa. Huomattavasti pitem- misen perusteeksi.
31065: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
31066:
31067: Carl Olof Tallgren. Pär Stenbäck.
31068: Ragnar Granvik. Kristian Gestrin.
31069: 2033
31070:
31071: VII,227. -Hemst.mot. nr 1062.
31072:
31073:
31074:
31075:
31076: Tallgren m. fl.: Om en omorganisation av sjöbevakningsväsendet.
31077:
31078:
31079: T i II R i k s d a g en.
31080:
31081: Sjöbevakningens arbetsuppgifter har under de britsfällig utrustning har givit sjöbevakningen
31082: senaste åren kraftigt ökat. Sjöfartens utveckling arbetsdryga spaningsuppdrag. För att denna
31083: och ökningen av motorbåtstrafiken har gjort verksamhet skall kunna skötas måste nödiga
31084: en effektiv övervakning och hjälpverksamhet medel ställas tili disposition. Anslagen för
31085: på våra sjöområden allt nödvändigare. övertidsarbete får inte vara så små att detta
31086: Bevakningen av landets sjögräns är i dagens viktiga arbete äventyras.
31087: stituation endast en detalj på sjöbevaknigens Med miljövården sammanhänger inte bara
31088: program, medan ett stort antal rent "civila" ar- bekämpandet av oljeskador. Ordningen i skär-
31089: betsuppgifter dominerar verksamheten, varför gården är också ett miljövårdsproblem. Olaglig
31090: sjöbevakningens organisatoriska anslutning till jakt och olagligt fiske med kränkning av jakt-
31091: gränsbevakningen borde omprövas. För att effek- och fiskerättsinnehavarnas rättigheter måste
31092: tivare kunna fullgöra de för samhället viktiga effektivt kunna övervakas i samarbete med orts-
31093: civila uppgifterna, vilka även omfattar hjälp tili befolkningen · och lokala polismyndigheter. Vid
31094: olika andra statliga organ, är det nödvändigt inträffande eldsvådor under torra somrar är sjö-
31095: att sjöbevakningen erhåller en mera självständig bevakningen den organisation, som snabbast
31096: organisation och ledning. kan avvärja Imtastrofer.
31097: De uppgifter sjöbevakningen har att utföra Vintertid utför sjöbevakningen ett omfat-
31098: kräver ofta snabba och självständiga åtgärder tande hjälparbete när det gäller att bryta iso-
31099: och avgöranden. Regeringen borde därför all- leringen för öarnas folk.
31100: varligt överväga om sjöbevakningen direkt Trots det för skärgården viktiga arbete, som
31101: kunde underställas inrikesministeriet. Detta sjöbevakningen utför och trots att arbetsupp-
31102: skulle bl.a. underlätta samarbetet med de andra gifterna ständigt ökar, har organisationen inte
31103: övervakningsorganen i skärgårds- och kustområ- utvecldats så som en god ekonomi och ett
31104: det, d.v.s. med polisen och tullverket. effektivt arbete skulle kräva. Ej heller har per-
31105: Tili sjöbevakningens uppgifter hör i detta sonalens avlöningsförhållanden ordnats på tili-
31106: skede en högt utvecklad sjöräddningsberedskap. fredsställande sätt.
31107: Resurserna på detta område borde koordineras Med hänsyn tili vad som ovan anförts föreslår
31108: bättre än hittills. Ehuru det direkta ansvaret för undertecknade, att riksdagen ville hemställa,
31109: oljeskyddet ankommer på sjöfartsmyndigheterna,
31110: saknar dessa egna resurser att ingripa effektivt att regeringen måtte undersöka möj-
31111: vid oljeskador tili sjöss. Det råder däremot ligheterna till en omorganisation av sjö-
31112: knappast något tvivel om, att sjöbevakningen bevakningsväsendet, så att detta som en
31113: vore den effektivaste instansen både då det självständig administrativ enhet bättre
31114: gäller övervakningen av oljeutsläpp och be- än för närvarande kunde fylla sin
31115: kämpande av oljeskador. Sommartid översväm- ansvarsfulla uppgift och därigenom ges
31116: mas skärgårdsområdet av tusentals motorbåtar. det värde sjöbevakningen som institu-
31117: Förarnas oskicklighet i förening med en ofta tion skulle förtjäna.
31118: Helsingfors den 4 februari 1972.
31119:
31120: Carl Olof Tallgren. Elly Sigfrids. Pär Stenbäck.
31121: Evald Häggblom. Ragnar Granvik. Kristian Gestrin.
31122:
31123: 255 156/72
31124: 2034
31125:
31126: VII,227.- Toiv .al. n:o 1062. Suomennos.
31127:
31128:
31129:
31130:
31131: Tallgren ym.: Merivartiolaitoksen uudelleenjärjestämisestä.
31132:
31133:
31134: E d u s k u n n a 11 e.
31135:
31136: Merivartiointitehtävät ovat viime vuosina voi- Kuljettajien taitamattomuus usein puutteelli-
31137: makkaasti lisääntyneet. Merenkulun kehitys ja seen varusteluun liittyneenä on aiheuttanut me-
31138: moottoriveneliikenteen lisääntyminen ovat teh- rivartiolaitokselle työteliäitä etsintätehtäviä.
31139: neet tehokkaan valvonnan ja avustustoiminnan Tämän toiminnan hoitamiseksi täytyisi ,tarpeel-
31140: merialueillamme yhä tarpeellisemmaksi. liset välineet asettaa käytettäväksi. Ylityön kor-
31141: Maan merirajan vartiointi on nykytilanteessa vaamiseen varatut määrärahat eivät saa olla niin
31142: vain osa merivartiointiohjelmaa lukuisten 'sivii- pienet, että tämä tärkeä työ vaarantuu.
31143: litehtävien' muodostaessa toiminnan pääosan, Ympäristön hoitoon ei liity vain öljyvahinko-
31144: minkä vuoksi merivartiolaitoksen organisatori- jen torjunta. Järjestys saaristossa on myös ym-
31145: nen liittäminen rajavartiolaitokseen olisi uudel- päristönhoito-ongelma. Laitonta metsästystä ja
31146: leen harkittava. Jotta merivartiolaitos voisi te- kalastusta niihin liittyvine metsästys- ja kalas-
31147: hokkaammin suorittaa yhteiskunnalle tärkeät tusoikeuksien haltijain oikeuksien loukkauk-
31148: siviilitehtävät, joihin sisältyy myös erilaisille sineen täytyy voida tehokkaasti valvoa yhteis-
31149: muille valtion elimille annettu apu, on tärkeätä, toiminnassa paikkakunnan väestön ja paikallis-
31150: että se saa itsenäisemmän organisaation ja joh- ten poliisiviranomaisten kanssa. Tulipalojen sat-
31151: don. tuessa kuivina kesinä merivartiolaitos on se
31152: Medvartiolaitoksen suoritettaviksi tulevat elin, joka nopeimmin voi torjua tuhot.
31153: tehtävät vaativat usein nopeita ja itsenäisiä toi- Talvisaikaan merivartiostot suorittavat iaajaa
31154: menpiteitä ja ratkaisuja. Hallituksen pitäisi sen auttamistyötä saariston väestön eristyneisyyden
31155: vuoksi vakavasti harkita, voitaisiinko merivar- murtamisessa.
31156: tiolaitos alistaa suoraan sisäasiainministeriölle. Siitä huolimatta että merivartiolaitos suorittaa
31157: Tämä helpottaisi mm. yhteistoimintaa muiden saaristolle tärkeää työtä ja sen työtehtävät li-
31158: saaristo- ja rannikkoalueiden valvontaelimien, sääntyvät alituisesti, organisaatiota ei ole kehi-
31159: ts. poliisin ja tullllaitoksen, kanssa. tetty niin kuin hyvä taloudenhoito ja työn te-
31160: Merivartiolaitoksen tehtäviin kuuluu tässä hokkuus vaatisivat. Myöskään henkilökunnan
31161: vaiheessa pitkälle kehitetty meripelastusval- palkkausoloja ei ole järjestetty tyydyttävästi.
31162: rnius. Tämän alan apukeinot pitäisi koordinoida Yllä esitettyyn viitaten ,allekirjoittaneet eh-
31163: tähänastisista paremmin. Vaikka suoranainen dottavat eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
31164: vastuu öljysuojelusta kuuluu merenkulkuviran- sen,
31165: omaisille, näillä ei ole omia apuvälineitä tehok- että hallitus tutkisi mahdollisuuksia
31166: kaisiin toimenpiteisiin ryhtymiseksi öljyvahin- merivartiolaitoksen uudelleenjärjestämi-
31167: gon sattuessa merellä. Sitävastoin on tuskin epäi- seksi niin, että se itsenäisenä hallinnol-
31168: lystä siitä, että merivartiolaitos olisi tehokkain lisena yksikkönä voisi nykyistä parem-
31169: instanssi sekä öljynpäästön valvonnassa että öl- min täyttää vastuullisen tehtävänsä ja
31170: jyvahinkojen torjunnassa. Kesäaikaan saaristo- että siten merivartiolaitokselle annettai-
31171: seuduilla tulvii tuhansittain moottoriveneitä. siin sen ansaitsema arvo.
31172: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
31173:
31174: Carl Olof Tallgren. Elly Sigfrids. Pär Stenbäck.
31175: Evald Häggblom. Ragnar Granvik. Kristian Gestrin.
31176: 2035
31177:
31178: VII,228.- Hemst.mot. nr 1063.
31179:
31180:
31181:
31182:
31183: Tallgren m. fl.: Om ändring av lagen om expropriation av fast
31184: egendom för allmänt behov.
31185:
31186:
31187: T i II R i k s d a g e n.
31188:
31189: I samband med Iandsvägsbyggen har för- byggen och vid beräkning av kostnadern:a för
31190: farandet vid expropriation av vägmark i all- dessa i första hand skulle beakta de utgifter,
31191: mänhet väckt besvärande uppmärksamhet och som förvärvet av vägmark förorsakar.
31192: medlborgarnas rättssäkerhet har på ett oro- Med hänvisning tili det ovansagda föresiår
31193: väckande rätt rubbats genom en alltför tids- undertecknade vördsamt, att riksdagen ville
31194: ödande expropriationsprocedur. Enskilda tomt- besiuta hemställa,
31195: ägare, vilkas mark utpålats för expropriation
31196: av vägmark får normait vänta i åratai förrän ptt regeringen tili Riksdagen måtte
31197: statens ersättning urbetaias. Vägen är oftast avlå4a propasition om sådan ändring
31198: redan färdig och trafiken i full gång förrän av lagen om expropriation av fast
31199: jordägaren får sin ersättning för den mark egendom för allmänt behov, att ;ord-
31200: h:an upplåtit för allmänna ändamål. Egnahems- ägare tillkommande e~sättning för upp-
31201: ägare kan tvingas från gård och grund utan att låten väg""ark· utbeta!as senast ett år
31202: veta när staten ämnar betala ersättning för den e/t!er det vägbyggnadsarb't!tena påbör-
31203: exproprierade marken. På grund härav vore ;ats.
31204: det nödvändigt att staten vid planering av väg-
31205: Helsingfors den 4 februari 1972.
31206:
31207: Carl Olof Tallgren. Elly Sigfrids. Pär Stenbäck.
31208: Evald Häggblom. Ragnar Granvik. Kristian Gestrin.
31209: 2036
31210:
31211: VII,228.- Toiv.al. n:o 1063. Suomennos.
31212:
31213:
31214:
31215:
31216: Tallgren ym.: Kiinteän omaisuuden pakkolunastusta yleiseen tar-
31217: peeseen koskevan lain muuttamisesta.
31218:
31219:
31220: Ed u s kun n a 11 e.
31221:
31222: Maanteiden rakentamisen yhteydessä on olisi välttämätöntä, että valtio tierakennuksia
31223: menettely tiemaata pakkolunastettaessa herät- suunniteltaessa ja niiden kustannuksia arvioi-
31224: tänyt kiusallista huomiota ja kansalaisten oi- taessa ensisijaisesti ottaisi huomioon ne menot, .
31225: keusvarmuus on huolestuttavasti horjunut liian joita tiemaan hankkiminen aiheuttaa.
31226: paljon aikaa vievän pakkolunastusmenettelyn Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
31227: johdosta. Yksityiset tontinomistajat, joiden maa kunnioittaen ehdottavat eduskunnan hyväksyt-
31228: on paalutettu tiemaan pakkolunastamista var- täväksi toivomuksen,
31229: ten, joutuvat säännönmukaisesti odottamaan
31230: vuosikausia ennen kuin valtion korvaus makse- että hallitus antaisi Eduskunnalle
31231: taan. Useimmiten tie on jo valmis ja liikenne ~ityksen kiinteän omaisuuden pakko-
31232: täyttä päätä käynnissä ennen kuin maanomis- lunastuksesta yleiseen tarpeeseen an-
31233: taja saa korvauksensa maasta:, jonka hän on netun lain muuttamisesta siten, että
31234: luovuttanut yleiseen tarkoitukseen. Omakodin luovutetusta tiemaasta maanomista-
31235: omistaja voi joutua jättämään maat ja mannut jalle tuleva korvaus maksetaan viim,eis-
31236: tietämättä milloin valtio aikoo maksaa korvauk- tään vuoden kuluessa siitä kun tien-
31237: sen pakkolunastetusta maasta. Tämän vuoksi rakennustyö on aloitettu.
31238: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
31239:
31240: Carl Olof Tallgren. Elly Sigfrids. Pär Stenbäck.
31241: Evald Häggblom. Ragnar Granvik. Kristian Gestrin.
31242: 2037
31243:
31244: VII,229.- Toiv.al. n:o 1064.
31245:
31246:
31247:
31248:
31249: Tamminen ym.: Vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpi-
31250: teistä.
31251:
31252:
31253: E d u s k u n n a 11 e.
31254:
31255: Hallituksen eduskunnalle vuonna 1959 an- tamisen alo1ttamista tehdyillä ilmoituksiila olisi
31256: taman vesilainsäädännön uudistamista koske- voitu välttää pahatikin, silloin suhteellisen hel-
31257: van esityksen perusteluissa lausuttiin mm., että posti järjestettävät vistiriidat laitoksen toimin-
31258: asianmukaiset ennakolta suoritetut toimenpiiteet nan ja vesiensuojelun kannalta aivan väärän si-
31259: sekä vesien pilaantumisen estämiseen liittyvien joituspaikan välillä, samoin virheinvestoinnit.
31260: näkökohtien huomioon ottaminen jo teollisuus- Ennakkotoimenpideasetuksen mainittujen
31261: laitoksen sijaintia harkittaessa muodostavat epäkohtien korjaaminen on tehtävä kiireellisesti.
31262: pohjan järkiperäiselle vesiensuojelulle. Asetusta on muutettava niin, että enna'kkoil-
31263: Huolimatta vesistönsuojelukomitean mietin- moitus vesiensuojelutoimistolle tulee tehdä hy-
31264: nössä esitetystä asetusehdotuksesta, jonlka mu- vissä ajoin ennen uuden laitoksen rakennustöi-
31265: kaan siinä luetelluista laitoksista tulisi tehdä en- den tai vanhan laitoksen muutostöiden aloit-
31266: nakkoilmoitus hyvissä ajoin, vähintään kolme tamista.
31267: kuU!kautta ennen rakennustyöhön ryhtymistä, ja Edellä qlevan perusteella ehdotamme edus-
31268: viranomaisten vastaavanlaisista kannanotoista, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31269: jäivät ennakkotoimenpideasetuksen 3 § :n sään-
31270: nökset ilmoitusvelvollisuuden osalta hallituksen että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
31271: esityksen mukaisiksi. Pykälässä lueteltujen teh- siin ennakkotoimenpideasetuksen ( 6. 4.
31272: taiden ja laitosten on, mikäli niihin ei sovelleta 1962/283) 2 §:n kiireelliseksi muutta-
31273: 1 §:n säännöksiä, hyvissä ajoin, kuitenkin kol- miseksi niin, että uudesta laitoksesta on
31274: me kuukautta ennen niiden käyttöön ottamista esitettävä vesiensuojelutoimistolle tie-
31275: tehtävä ilmoitus asianomaiselle maanviljelysinsi- dot vesilain 1 luvun 23 §:n 1 momen-
31276: nööripiirille. tissa tarkoitetun velvollisuuden täyttä-
31277: Tämä on aiheuttanut sen, että vesiensuojelu- miseksi hyvissä ajoin, kuitenkin vähin-
31278: viranomaiset ja alueiden muut intressipiirit ovat tään kuusi kuukautta ennen laitoksen
31279: joutuneet peruuttamattomien ratkaisujen eteen. rakentamisen aloittamista sekä aikaisem-
31280: Ei ole voitu lähteä pysähdyttämään alueen ke- min rakennetun laitoksen muuttamisesta
31281: hittämistä kieltämällä tehtaan 1tai laitoksen toi- 1 §: ssä tarkoitetuksi laitokseksi vähin-
31282: minnan aloittaminen enää sen jälkeen, kun lai- tään kuusi kuukautta ennen muuttami-
31283: tos on rakennettu, vaikka tehtaan huomattavan sen aloittamista.
31284: saastuttava vaikutus on ilmeinen. Ennen raken-
31285: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
31286:
31287: Kauko Tamminen. Anna-Liisa Tiekso.
31288: Siiri Lehmonen. V. J. Rytkönen.
31289: Aulis Juvela.
31290: 2038
31291:
31292: VII,230.- Toiv.al. n:o 1065.
31293:
31294:
31295:
31296:
31297: Tarjanne ym.: lAinsäädäntötoimenpiteistä ravinteiden poiston
31298: sisällyttämiseksi jätevesien puhdistamiseen.
31299:
31300:
31301: E d u s k u n n a 11 e.
31302:
31303: Asutuksen jätevesien sisältämillä kasvinravin- reellisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin että kasvi-
31304: teilla on viimeaikaisten tutkimusten mukaan to- ravinteiden, lähinnä fosforin poistaminen jäte-
31305: dettu olevan ratkaiseva merkitys vesiemme re- vesien puhdistamisen yhteydessä saataisiin laki-
31306: hevöitymiseen. Ravinteiden poisto on sekä ole- sääteiseksi.
31307: massa olevissa jäteveden puhdistamoissa että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31308: uusissa rakennettavissa puhdistamoissa tekni- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31309: sesti ratkaistu tyydyttävästi. Tästä huolimatta muksen,
31310: ravinteiden poistoa ei maassamme vielä edelly-
31311: tetä jäteveden puhdistukseen liitettäväksi. Kos- että hallitus ryhtyisi kiir~llbiin toi-
31312: ka tällä toimenpiteellä kuitenkin on erittäin menpiteisiin lainsäädännön aikaansaami-
31313: suuri merkitys vesiemme suojelemisessa ja nii- seksi ravinteiden poiston sisällyttämi-
31314: den säilyttämisessä hyvänlaatuisena, olisi kii- seksi jätevesien puhdistamiseen.
31315: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
31316:
31317: Pekka Tarjanne. Aili Laitinen.
31318: Olavi Borg. Pirkko Aro.
31319: 2039
31320:
31321: VII,2.31.- Toiv.al. n:o 1066.
31322:
31323:
31324:
31325:
31326: Tarjanne ym.: Lasten päivähoitotilojen varaamisen liittämisestä
31327: rakennusluvan myöntämisen ehtoihin.
31328:
31329:
31330: E d u s k u n n a II e.
31331:
31332: Voimassa oleva rakennuslainsäädäntömme taisiin tältä osin luoda nykyistä paremmat lähtö-
31333: edellyttää ennen rakennusluvan myöntämistä edellytykset koko päivähoitokysymyksen iärjes-
31334: takeita erinäisten asumiseen ja jokapäiväisiin tämiselle. Pelkoa siitä, että näin varatuilla ti-
31335: toimintatiloihin liittyvien kysymysten järjestä- loilla ei olisi pidemmän päälle jatkuvaa käyttöä,
31336: misestä. Kuitenkin toisia, varsin keskeisiä ky- ei ole. Kyseisiä tiloja saatettaisiin nimittäin il-
31337: symyksiä on jätetty huomioimatta, vaikka nii- taisin ja pyhisin käyttää varsin sopivina nuori-
31338: den varalle olisi varauduttava jo suunnittelu- son ja vanhusten vapaa-ajantiloina. Näin voitai-
31339: ja itse rakentamisvaiheessa. Rakennusasetuk- siin tämäkin lisääntyvään vapaa-aikaan liittyvä
31340: sessa esim. määritellään varsin tarkasti se, mi- tilaongelma ratkaista mielekkäällä ja käyttökel-
31341: ten paljon rakennuttajan tulee varata autopaik- poisella tavalla.
31342: koja tulevien asukkaiden käyttöön, ennenkuin Kun em. tilakysymys toisi osaltaan ratkaisun
31343: tarvittava rakennuslupa myönnetään. Lähtökoh- yhtäaikaisesti useisiin ongelmiin, ei aiheutuneita
31344: tana pidetään, että on varattava yksi autopaikka kustannuksia voida pitää liiallisina, vaan en-
31345: asuinhuoneistoa kohti, mikäli rakennuksessa on nemminkin voidaan väittää, että tällaisella tar-
31346: enintään neljä asuinhuoneistoa, tai mikäli ky- vetilojen etukäteisellä huomioimisella päästäi-
31347: seessä on rivitalo. Jos rakennuksessa on enem- siin kustannusten säästöön, koska jo suunnit-
31348: män asuinhuoneistoja, on varattava yksi auto- teluvaiheessa tapahtuva tilojen varaaminen joh-
31349: paikka yhteenlasketun huoneistoalan 100-200 taa varmasti kokonaisuuden kannalta halvem-
31350: m2 kohti. Kuitenkaan nykyisessä rakennuslain- paan ratkaisuun kuin se, että jälkikäteen joudut-
31351: säädännössämme ei vastaavaa huolta kanneta taisiin ko. tiloja rakentamaan erikseen.
31352: siitä, että erinäisiä palvelu- ym. tiloja varten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31353: on etukäteen vastaavasti varattava yhtä tarkasti nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31354: määritellyt tilat. Esim. lasten päivähoidon järjes- muksen,
31355: tämiseen tarvittavia tiloja ei nyt tule lainsäädän-
31356: nön perusteella varata lainkaan. Kuitenkin las- että hallitus ryhtyisi toimiin voimassa
31357: ten päivähoitokysymys muodostaa varsin kes- olevan rakennuslainsäädännön muutta-
31358: keisen ja vaikean ongelman nyky-yhteiskunnas- miseksi siten, että ennen rakennusluvan
31359: samme. Kysymys on varsin vaikea etenkin myöntämistä olisi rakennuttajan voitava
31360: uusilla asuntoalueilla, joissa muutoinkin palvelu- osoittaa tulevien asukkaiden käyttöön
31361: ja vapaa-ajantilat ovat yleensä jääneet varsin riittävä määrä lasten päivähoitoon tar-
31362: vähälle huomiolle. koitettuja tiloja, joita voitaisiin käyttää
31363: Mikäli etukäteen lainsäädännöllisesti varmis- myös nuorison ja ·vanhusten vapaa-ajan
31364: tettaisiin esim. juuri lasten päivähoidon järjes- tiloina.
31365: tämiseen vaadittavien tilojen rakentaminen, voi-
31366: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
31367:
31368: Pekka Tarjanne. Olavi Borg. Pirkko Aro.
31369: 2040
31370:
31371: VII,232.- Toiv.al. n:o 1067.
31372:
31373:
31374:
31375:
31376: Tarjanne ym.: Poliisien vapauttamisesta perimistehtävistä.
31377:
31378:
31379: Ed u s k u n n a 11 e.
31380:
31381: Poliisien tehtäväkenttä on nykyisellään var- sin tehokkaasti hoitamaan perinnän. Varsinaiset
31382: sin laaja. Heille on osoitettu erinäisiä tehtäviä, tuomioiden ulosottoasiat voitaisiin pysyttää
31383: jotka varsinaisesti eivät sisälly poliisitoimeen. edelleen nimismiehillä.
31384: Siksi poliisiviranomaiset toivovat hartaasti, että Mikäli "veropoliisit" vapautettaisiin tehtä-
31385: heidät vapautettaisiin mm. perintätehtävistä. vistään ja heidät saataisiin varsinaisiin poliisi-
31386: Varsinaisia perimisasioita ovat verojen ja va- tehtäviin, olisi ns. valtakunnallinen poliisivajaus
31387: kuutusmaksujen pakkoperintä. Verojen perintä poistettu.
31388: voitaisiin surtaa verotoimistojen yhteyteen, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31389: mikä jo nykyisinkin hoitaa mainittuja tehtäviä. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31390: Kun syksyisin verotoimistot suorittavat enoak- vomuksen,
31391: kojen palautukset ne samalla toimittavat enna-
31392: kon pidätyksen, mikäli asianomainen on jättä- että hallitus ryhtyisi toimenpztezstm
31393: nyt veronsa maksamatta. Vakuutusyhtiöiden pii- poliisien vapauttamiseksi perimistehtä-
31394: ritoiroistoille voitaisiin periaatteessa niin ikään vistä.
31395: myöntää pakkoperintöoikeus, ne pystyisivät var-
31396: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
31397:
31398: Pekka Tarjanne. Aili Laitinen.
31399: Olavi Borg. Pirkko Aro.
31400: 2041
31401:
31402: VII,23.3.- Toiv.al. n:o 1068.
31403:
31404:
31405:
31406:
31407: Tarjanne ym.: Tutkimuksen suorittamisesta elinympäristölle hai-
31408: tallisten tuotteiden hintaan sisällytettävästä !isästä.
31409:
31410:
31411: E d u s k u n n a 11 e.
31412:
31413: Lisääntyvän elintason mukana markkinoille olisi ennen päätöksen tekoa tutkittava hinnan-
31414: tulee yhä runsaammin sellaisia tuotteita, joi- nousujen jakautuminen eri väestöryhmien kes-
31415: den valmistuksesta ja käytöstä aiheutuu hait- ken ja tutkittava millä toimenpiteillä pystyt-
31416: taa elinympäristölle. Tämän haitan poistami- täisiin tällaiset hintojen mahdolliset nousut es-
31417: seen ei kuitenkaan tällä hetkellä ole olemassa tämään.
31418: riittäviä rahoitusmekanismeja. Puhtaan ympä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31419: ristön säilyminen riippuu kuitenkin suuresti nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31420: siitä, miten tehokkaasti nämä haittavaikutukset muksen,
31421: voidaan vähentää vähimpään mahdolliseen. Tä-
31422: män vuoksi olisi kiireellisesti ryhdyttävä sellai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31423: siin lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin, että menpiteisiin tutkimuksen aikaansaami-
31424: tuotteiden valmistuksesta tai niiden käytöstä seksi, mitä mahdollisuuksia on sellais-
31425: ja hävittämisestä aiheutuvat haitat ja vauriot ten tuotteiden valmistuksen osalta, jot-
31426: elinympäristölle sisältyisivät tuotteen myynti- ka käytön ja hävittämisen osalta aiheut-
31427: hintaan. Samalla olisi ryhdyttävä toimenpitei- tavat elinympäristölle haittaa, arvioitu
31428: siin näin kertyvien varojen ohjaamiseen te- aiheutettu haitta sisällyttää tuotteen
31429: hokkaaseen ympäristön suojeluun. Koska kysei- hintaan ohjattavaksi sittemmin ympäris-
31430: set toimenpiteet kuitenkin saattavat aiheuttaa tön suojeluun.
31431: määrättyjen tuotteiden osalta hinnannousuja,
31432: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
31433:
31434: Pekka Tarjanne. Aili Laitinen.
31435: Olavi Borg. Pirkko Aro.
31436:
31437:
31438:
31439:
31440: 256 156/72
31441: 2042
31442:
31443: VII,234.- Hemst.mot. nr 1069.
31444:
31445:
31446:
31447:
31448: Teir m. fl.: Om bildande av en fond för ersättande av förluster
31449: som drabbar fiskare och vattenägare av förorenade och giftiga
31450: utsläpp i vattendrag.
31451:
31452:
31453: T i 11 R i k s d a g e n.
31454:
31455: På grund av miljöförstöringen har statsmak- derleksförhållanden eller liknande, borde fis-
31456: tens intresse för vattnens renhet vaknat. På karna i likhet med jordbrukarna kunna tillde-
31457: samma gång måste intresset för fisket vakna. Ias stöd från en fiskets katastroffond.
31458: Arligen förekommer, främst vid kustema, be- Fordarande utgör fiskarna en yrkesgrupp,
31459: tydande skador på fiskstammen och fiskerinä- som inte ihågkommits på samma sätt som
31460: ringen blir Jidande på grund av förorenade m.ånga andra yrkesgrupper då det gäller statens
31461: utsläpp från fabriker, industrier, större sam- stödåtgärder. Oftast får fiskarna själva stå för
31462: hällen, skogsdikningar eller grävningar i vat- de förluster de lidit, men inte s}älva förorsakat.
31463: tendragen. Understöd ur en katastroffond skul1e under-
31464: I de flesta fall· kan orsaken spåras och de lätta en fortsatt utredning och befria de drab-
31465: skyldiga åläggas att ersätta de uppkomna ska- bade från att själva stå för den vanligen så
31466: dorna. Dock finns det flera fall då orsaken kostsamma bevisföringen och åtföljande rätts-
31467: tili skadan är svår att utreda och ännu värre Iiga efterspel.
31468: att bevisa. I dylika fall får fiskaren och vatten- På grund av det ovan sagda föreslås, att riks-
31469: ägaren själva stå för den ekonomiska skadan. dagen ville hemställa,
31470: Som ett exempel på dylika fall kan nämnas
31471: fiskdöden 1970 i Kyro älvs nedre lopp och i att regeringen måtte vidtaga skynd-
31472: kustvattnen utanför Maxmo och Kvevlax kom- samma åtgärder för att i statsförslaget
31473: muner. I detta fall drabbades ett 50-tal fiskare upptaga anslag för en särskild fond för
31474: av betydande ekonomiska förluster just under bestridande av skador och ekonomiska
31475: den bästa fångstperioden. Orsaken till denna förluster, som drabbar fiskare och vat-
31476: stora fiskdöd är inte helt utredd, men har tenägare på grund av . förorenade och
31477: offentligt tillskrivits ogynnsamma värderleks- giftiga utsläpp i vattendragen i sådana
31478: förhållanden. fall, då orsaken till detta inte kan ut-
31479: I dylika fall då påvisbara skadegörare inte redas.
31480: kan spåras utan skadefallet anses bero på vä-
31481: Helsingfors den 15 februari 1972.
31482:
31483: Grels Teir. Victor Procope. Antti Pohjonen.
31484: Kristian Gestrin. Ragnar Granvik. Elly Sigfrids.
31485: Pär Stenbäck.
31486: 2043
31487:
31488: VII,234.- Toiv.al. n:o 1069. Suomennos.
31489:
31490:
31491:
31492:
31493: Teir ym.: Rahaston muodostamisesta korvaamaan niitä vahin-
31494: koja, joita saastuneet ja myrkylliset jätevedet aiheuttavat ka-
31495: lastajille ja vesien omistajille.
31496:
31497:
31498: E d u s k u n n a J 1 e.
31499:
31500: Ympäristön turmeltumisen vuoksi on valtio- voida myöntää tukea kalastuksen suurvahinko-
31501: vallan kiinnostus vesien puhtauteen herännyt. rahastosta, kuten maanviljelijöiden kohdalla on
31502: Kiinnostuksen täytyy samalla kertaa herätä asianlaita.
31503: myös kalastuksen osalta. Vuosittain aiheutuu Yhä vielä kalastajat muodostavat ammatin-
31504: etenkin rannikoilla kalakannalle huomattavia harjoittajaryhmän, jota ei ole muistettu sa-
31505: vahinkoja, ja kalastuselinkeino kärsii siitä, että malla tavalla kuin monia muita ammatinhar-
31506: puhdistamattomia jätevesiä päästetään vesistöi- joittajaryhmiä silloin, kun on kysymys valtion
31507: hin tehtaista, teollisuuslaitoksista, suurista yh- tukitoimenpiteistä. Useimmiten kalastajat jou-
31508: dyskunnista, metsäojitusten yhteydessä tai ve- tuvat itse vastaamaan niistä menetyksistä, joita
31509: sistöissä suoritetuista maankaivuista. Useim- he ovat kärsineet, mutta joita he eivät ole
31510: missa tapauksissa syy voidaan selvittää ja syyl- itse aiheuttaneet. Suurvahinkorahastosta annet-
31511: liset velvoittaa korvaamaan syntyneet vahingot. tava tuki helpottaisi selvittelyä ja vapauttaisi
31512: Kuitenkin on useita tapauksia, jolloin vahin- vahingon kohteeksi joutuneet itse vastaamasta
31513: gon syytä on vaikea selvittää ja vielä vai- tavallisesti niin kalliista todistelumenettelystä
31514: keampi todistaa. Sellaisissa tapauksissa kalas- ja sitä seuraavasta oikeudellisesta jälkiselvitte-
31515: tajat ja vesien omistajat joutuvat itse kärsimään lystä.
31516: taloudellisen vahingon. Esimerkkinä sellaisesta Edellä sanotun nojalla ehdotamme eduskun-
31517: tapauksesta voidaan mainita vuoden 1970 kala- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31518: kuolemat Kyrönjoen alajuoksulla ja rannikko-
31519: vesissä Maksamaan ja Koivulahden kuntien ul- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31520: kopuolella. Tässä tapauksessa n. 50 kalastajaa menpiteisiin määrärahan ottamiseksi
31521: joutui huomattavien taloudellisten menetysten valtion tulo- ja menoarvioon erityistä
31522: uhreiksi juuri parhaimpana pyyntiaikana. Tämän rahastoa varten niiden vahinkojen ja
31523: suuren kalakuoleman syytä ei ole kokonaan sel- taloudellisten menetysten peittämiseksi,
31524: vitetty, mutta julkisesti on syytetty epäsuotui- jotka kohtaavat kalastajia ja vesien omis-
31525: sia sääolosuhteita. ta;ia puhdistamattomien ja myrkyllisten
31526: Sellaisessa tapauksessa, jolloin todistettavia ;iitevesien päästämisestä vesistöihin sel-
31527: vahingonaiheuttajia ei voida selvittää, vaan va- laisissa tapauksissa, jolloin sen syytä ei
31528: hinkotapauksen katsotaan johtuvan sääolosuh- voi selvittää.
31529: teista tai jostain vastaavasta, kalastajille pitäisi
31530: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
31531:
31532: Grels Teir. Victor Procope. Antti Pohjonen.
31533: Kristian Gestrin. Ragnar Granvik. Elly Sigfrids.
31534: Pär Stenbäck.
31535: 2044
31536:
31537: VII,235.- Hemst.mot. nr 1070.
31538:
31539:
31540:
31541:
31542: Teir m. fl.: Om tillsättande av en kommitte för utarbetande av
31543: en ny lag om kommunernas bärkraftsklassificering.
31544:
31545:
31546: T i 11 R i k s d a g e n.
31547:
31548: I kommentarerna till budgetförslaget för 1972 samarbete för olika tjänster och i mindre ut-
31549: utlovas en ändring av bärkraftsklassificeringen, sträckning är medlem i kommunalförbund, får
31550: ,som i sin nuvarande utformning visat sig vara bruttoutgiften tillgodo (utgifterna minskade med
31551: allt annat än rättvis. Den är ingen tillförlitlig andra inkomster än statsbidraget). Den ändring
31552: grund att basera kommunernas ekonomiska bär- som behövs är sålunda att alla utgifter för inter-
31553: kraft på, eftersom resultatet av matematiken en- kommunalt samarbete bör räknas kommunerna
31554: ligt lagen medför att man måste tillämpa en tillgodo brutto, statsbidraget inte frånräknat. Li-
31555: mängd olika prövningsfaktorer för att komma kaså bör skatteunderlaget tillmätas större be-
31556: närmare den verkliga bärkraften för respektive tydelse än vad som är fallet enligt den nugällan-
31557: kommun. de lagstiftningen. Antalet skattören per capita
31558: En av de stora bristerna i lagstiftningen har i en kommun är strängt taget den säkraste vär-
31559: man försökt avlägsna genom att införa en ny demätaren ifråga om vad en kommuns ekono-
31560: prövningsfaktor sålunda att till 5 § i lagen fo- miska bärkraft är. Så länge utgifterna per capita
31561: gats ett nytt 5 mom. (841/1971), enligt vilket är avgörande för bärkraften, är det helt klart
31562: den nytta eller skada en kommun kan ha av in- att allas kamp mot alla om de största utgifterna
31563: terkommunalt samarbete skall kunna medföra och den lägsta bärkraftsklassen, som ger det
31564: att bärkraftsklassen höjes eller sänkes enligt största statliga understödet, måste leda till ett
31565: prövning. Denna lagändring måste betraktas som kraftigt tryck på skattörets pris och investerin-
31566: en halvmesyr, som inte eliminerar det verkliga gar, som kanske blivit mer ändamålsenliga om
31567: behovet av en lagändring. dessa förverkligats interkommunalt.
31568: Den lagändring som är av brådskande natur Man kan också ifrågasätta riktigheten av ett
31569: utgöres av det missförhållandet att kommuner- system enligt vilket den kommun som sparar
31570: nas andel i kommunalförbundens utgifter räk- för att inte behöva höja skattörets pris, straffas
31571: nas kommunens netto tillgodo, d.v.s. statsbidra- med lägre statsbidrag.
31572: get frånräknat. Enligt bärkraftsklassificeringsla- På grund av ovanstående föreslås, att riks-
31573: gen avdras inte statsbidrag, som kommunerna er- dagen ville hemställa,
31574: hållit, då man uträknar nettoutgifterna per ca-
31575: pita. Det här betyder att en liten kommun, som att regeringen i brådskande ordning
31576: har förhållandevis stor del av sina utgifter i kom- måtte tillsätta en kommitte /ör att ut-
31577: munalförbund, som åtnjuter statsunderstöd, eller arbeta en ny och rättvis lag om kom-
31578: gemensamma tjänsteinnehavare, för vilka statsbi- munernas bärkraftsklassificering, varvid
31579: drag utgår, erhåller endast nettoutgiften tillgodo, särskilt borde beaktas antalet skattören
31580: medan en stor kommun som inte är beroende av per capita i kommunerna.
31581: Helsingfors den 16 februari 1972.
31582:
31583: Grels Teir. Elly Sigfrids.
31584: 2045
31585:
31586: VII,235.- Toiv.al. n:o 1070. Suomennos.
31587:
31588:
31589:
31590:
31591: Teir ym.: Komitean asettamisesta kuntien kantokykyluokitusta
31592: koskevan uuden lain valmistelemiseksi.
31593:
31594:
31595: E d u s k u n n a 11 e.
31596:
31597: Vuoden 1972 tulo- ja menoarvion selvityksissä väkseen bruttomenot (menoista vähennetään
31598: luvataan muuttaa kantokykyluokitustf]., joka ny- muut tulot kuin valtionavut). Tarvitaan siis
31599: kyisessä muodossaan on osoittautunut kaikkea sellainen muutos, että kuntien välisestä yhteis-
31600: muuta kuin oikeudenmukaiseksi. Ei ole mitään toiminnasta aiheutuvat kaikki menot pitää
31601: luotettavaa perustetta, jolle kuntien taloudelli- lukea kuntien hyväksi bruttomääräisinä, valtion-
31602: nen kantokyky perustettaisiin, koska lainmukai- apua vähentämättä. Samoin on verotuspohjalle
31603: nen matemaattinen tulos aikaansaa sen, että on annettava suurempi merkitys kuin on asianlaita
31604: sovellettava koko joukkoa eri harkintatekijöitä, nyt voimassa olevan lainsäädännön mukaan.
31605: jotta päästäisiin lähemmäksi asianomaisen kun- Kunnan asukkaiden veroäyrien määrä on an-
31606: nan todellista kantokykyä. karasti ottaen varmin arvonmittari, kun on kysy-
31607: Tämän lainsäädännön suurimpia puutteita on mys siitä, mikä kunnan taloudellinen kantokyky
31608: yritetty poistaa ottamalla käyttöön uusi harkin- on. Niin kauan kuin asukaskohtaiset menot ovat
31609: taperuste siten, että lain 5 §: ään on lisätty uusi ratkaisevia kantokykyluokituksessa, on täysin
31610: 5 momentti (lailla 841/1971), jonka mukaan se selvää, että kaikkien sodan kaikkia vastaan suu-
31611: hyöty taikka tappio, mikä kunnalle voi koitua rimmista menoista ja alhaisemmasta kantokyky-
31612: kuntien välisestä yhteistyöstä, saattaa aiheuttaa luokasta, jotka antavat suurimman valtion tuen,
31613: kantokykyluokituksen korottamisen tai alentami- täytyy johtaa voimakkaaseen paineeseen vero-
31614: sen harkinnan mukaan. Tätä lainmuutosta on äyrin hintaa kohtaan ja investointeihin, jotka
31615: pidettävä puolinaisena toimenpiteenä, joka ei kenties olisivat muodostuneet tarkoituksenmu-
31616: poista todellisen lainmuutoksen tarvetta. kaisemmiksi, jos ne olisi toteutettu kuntien yh-
31617: Tämä luonteeltaan kiireeilinen lainmuutos teistoimin.
31618: johtuu siitä epäkohdasta, että kuntien osuus kun- Myös voidaan asettaa kysymyksenalaiseksi
31619: tainliittojen menoista lasketaan netto-osuuden sellaisen järjestelmän oikeutus, jonka mukaan
31620: mukaan, t.s. valtionavut pois laskettuina. Kan- kuntaa, joka säästää, jotta sen ei tarvitsisi nos-
31621: tokykyluokituslain mukaan ei kunnan saamia taa veroäyrin hintaa, rangaistaan alhaisemmalla
31622: valtionapuja vähennetä silloin, kun lasketaan valtionavulla.
31623: asukaskohtaisia nettomenoja. Tämä merkitsee Edellä sanotun nojalla ehdotamme eduskun-
31624: sitä, että pieni kunta, jonka menoista suhteelli- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31625: sen suuri osa on valtionapua nauttivien kuntain-
31626: liittojen menoja, tai jolla on yhteisiä viranhalti- että hallitus kiireesti asettaisi komitean
31627: joita, joiden palkkaukseen suoritetaan valtion- selvittämään uuden ja oikeudenmukaisen
31628: apua, saa ainoastaan nettomenot hyväkseen, kun lain aikaansaamista kuntien kantoleyky-
31629: taas suuri kunta, joka ei ole riippuvainen yhteis- luokituksesta, jolloin erityisesti pitäisi
31630: työstä eri virkojen vuoksi ja joka vähäisessä ottaa huomioon henkilökohtaisten vero-
31631: määrin on kuntainliittojen jäsen, saa lukea hy- äyrien lukumäärä kunnissa.
31632: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
31633:
31634: Grels Teir. Elly Sigfrids.
31635: 2046
31636:
31637: Vll,236.- Hemst.mot. nr 1071.
31638:
31639:
31640:
31641:
31642: Teir m. fl.: Om upphävande av beskattningen enligt prövning
31643: i kommunalbeskattningen.
31644:
31645:
31646: T i U R i k s d a g e n.
31647:
31648: Så länge beskattningen enligJt prövning ellet inte anses ,sva:ra mot det aHmänna rättsmedve-
31649: den .s.k. om:fångstaxeringen i kommunalbes:katt- tandet och det för med sig stora skatteförluster
31650: ningen har funnits .tili har den skapat stor oro för både lrommun och stat då man tar livet av
31651: och framför a;llt medfört a;tt många mindre före- de skattskyldiga genom en ofta godtyoklig be-
31652: tagare antingen gjort konkurs ellet annars varit skattning enligt prövning.
31653: tvungna .a;tt .sJuta. Den skattskyldige iir of,ta På denna grund föreslår, att riksdagen ville
31654: utsatt för 1skattemyndigheternas godtycke och hemställa,
31655: fria prövning, .trots fullständig och ordnad boik-
31656: föring. Detta kan inte vara förenligt med en ett regeringen måtte vidta brådskande
31657: rättvis och objektiv beskattning. Det vore nöd- åtgärder /ör upphävande av den nuva-
31658: vändigt att finna på ett annat bättre och rätt- rande beskattningen enligt prövning i
31659: visare system om det gäller att komma åit l!:.ex. kommunalbeskattningen.
31660: skattesmitare. Det nuvarande fötfarandet kan
31661: Helsingfovs den 15 februa.ri 1972.
31662:
31663: Grels Teir. Victor Procope.
31664: Elly Sigfrids. Kristian Gestrin.
31665: 2047
31666:
31667: VII,236.- Toiv.al. n:o 1071. Suomennos.
31668:
31669:
31670:
31671:
31672: Teir ym.: Kunnallisen harkintaverotuksen kumoamisesta.
31673:
31674:
31675: E d u s k u n n a J 1 e.
31676:
31677: Niin kauan kuin harkintaverotus·ta on kun- den kimppuun pääsemiseksi. Nykyistä menette-
31678: nalli-sverotuksessa soveHettu, se on aih.euttao.ut lyä ei voi p1tää yleistä oikeustajua va~taavana
31679: suurta levottomuutta ja ennenkaikkea aikaan- ja se aiheuttaa suuria veromenetyksiä sekä kun-
31680: saanut sen, et<tä monet pienyriHäjät O\'aot joko nalle että valtioi.le, kun verovelvolliset joutuvat
31681: tehneet konkurssin tai heidän on muuten ollut lopettamaan toimin.tansa usein mieli'Valta.isen
31682: pakko lopettaa. VeroveLvollinen on usein alt- harkintaverotuksen kautta. Tällä perusteella eh-
31683: tiina veroviranomaisten mielivallalle ja wpaalle dotamme eduskunnan hyväksytJtäväk.si toivo-
31684: hark:inna1le, huolimatlta täydellisestä ja hyväs.tä J11rlllksen,
31685: kirjanpidosta. Täimä ei voi olla oikeudenmukai-
31686: sen ja objektiivisen verotuksen mukaista. Olisi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31687: välttämätöntä kehittää jokin parempi ja oitkeu- menpiteisiin nykyisen harkintaverotuk-
31688: denmukaisempi järjestelttnä esim. veropa.koilijoi- sen kumoamiseksi kunnallisverotuksessa.
31689: Helsingis.sä 15 pä1vänä helmikuuta 1972.
31690:
31691: Grels Teir. Victor Procope.
31692: Elly Sigfrids. Kristian Gestrin.
31693: 2048
31694:
31695: VII,237.- Toiv.al. n:o 1072.
31696:
31697:
31698:
31699:
31700: Tiekso ym.: Kemin maalaiskunnan} Tervolan ja Simon siirtämi-
31701: sestä ensimmäiseen kalleusluokkaan.
31702:
31703:
31704: E d u s k u n n a 11 e.
31705:
31706: Kemi-Tornio talousalueliittoon kuuluvasta ovat yleensä näillä pohjoisilla alueilla maan
31707: kahdeksasta kunnasta valtioneuvosto on sijoit- korkeimmat. Terveydenhuoltopalvelut ovat
31708: tanut Kemin maalaiskunnan, Tervolan ja Si- saavutettavissa vaikeammin kuin kaupungeissa.
31709: mon toiseen kalleusluokkaan muiden talous- Korvaus, jonka palvelujen tarvitsija joutuu
31710: alueliiton kuntien ollessa ensimmäisessä kal- niistä maksamaan, on etenkin pitkien matko-
31711: leusluokassa. Näin syntynyt tilanne koetaan jen vuoksi vastaavasti korkeampi. Koulutusme-
31712: alueella hyvin epäoikeudenmukaisena, suoras- nojen osalta voidaan todeta vastaava kehitys-
31713: taan käsittämättömänä. Erityisen vaikeaa on suunta. Niissäkin esiintyy jatkuvaa nousua
31714: ymmärtää, millä perusteilla talousalueliittoon koulutustasoon kohdistuvien vaatimusten kas-
31715: kuuluvista maalaiskunnista kolme on asetettu vaessa ja maaseutukuntien pystyessä itse tar-
31716: eri asemaan muihin kolmeen maalaiskuntaan joamaan vain osan kou1utuspalveluja. Myös
31717: verrattuna. Kaikkien tämän alueen kuntien si- työmatkakustannukset ovat nousseet, koska
31718: JOittamista ensimmäiseen kalleusluokkaan työpaikat toisaalta keskittyvät yhä voimak-
31719: puoltavat monet näkökohdat. kaammin talousalueen kaupunkeihin ja toisaal-
31720: Kaikissa maalaiskunnissa vähittäiskaupan ta maaseudun tarjoamat sivuansiomahdollisuu-
31721: hintataso on ainakin Kemin ja Tornion vähit- det vähenevät.
31722: täiskaupan hintatason korkeudella. Kaupan Mm. näillä perusteilla katsomme olevan
31723: voimakas keskittyminen ja rationalisointi on välttämätöntä, että kaikki Kemi-Tornio ta-
31724: aiheuttanut maalaiskuntien väestölle pääasialli- lousalueliiton kunnat sijoitetaan ensimmäiseen
31725: sesti vain hankaluuksia. Palvelun taso monin kalleusluokkaan.
31726: paikoin laskee kustannusten siitä huolimatta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
31727: kohotessa. Myös Kemin maalaiskunnassa, Ter- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31728: volassa ja Simossa huoneistojen vuokrataso on
31729: noussut yhä korkeammalle, koska sekä keskus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31730: taajamien tonttimaan hinta että rakennustaso Kemin ma:zlaiskunnan} Tervolan ja Si-
31731: ovat nousseet jatkuvasti. Valaistus- ja lämmi- mon siirtämiseksi toisesta kalleusluo-
31732: tuskustannukset ovat niin ikään kohonneet ja kasta ensimmäiseen kalleusluokkaan.
31733: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
31734:
31735: Anna-Liisa Tiekso. Niilo Koskenniemi. Pekka Salla.
31736: 2049
31737:
31738: VII,238.- Toiv.al. n:o 1073.
31739:
31740:
31741:
31742:
31743: Tikka ym.: Korvauksen suorittamisesta kalastajille ympäristö-
31744: myrkyistä ym. C::heutuneesta toimeentulon menetyksestä.
31745:
31746:
31747: E d u s k u n n a 11 e.
31748:
31749: Eri teollisista prosesseista, eritoten kemian veyden, joutuvat antamaan kalastuskieltoja eri
31750: teollisuuden, maanviljelyksestä, kuten myös asu- syistä vaaranalaisilla vesillä. Näin on jo tapahtu·
31751: tuksesta muodostuvan jätteen määrä on jatku- nut mm. Porin lähettyvillä.
31752: vassa jyrkässä kasvussa ja muodostaa jo nykyi- Milloin -kaloissa on todettu makuhaittoja, ~ai
31753: sellään jäteongelman. keuttaen muutoin puhtaan kalan myyntiä, tulisi
31754: Jäteongelmasta muodostavat vaikean osan korvauskysymykset järjestää kuten kalastuskiel-
31755: eräät raskaat metallit sekä sellaiset kemialliset lon tai kalastuksen välttämisen alaisilla vesillä.
31756: yhdisteet, joiden hajoamisaika on pitkä. Raskai- NiisSä tapauksissa, joissa veden elämän saas-
31757: den metallien, kuten elohopean ja lyijyn myrkyl- tuttajaa tai pilaajaa ei voida viranomaisten· toi-
31758: lisyys on jo keskiajalta tunnettua. Näiden ns. mesta osoittaa, tulisi korvauksen tapahtua val-
31759: ympäristömyrkkyjen, kuten elohopean, lyijyn, tion varoista.
31760: kadmiumin jne. sekä DDT:n ja sen sukulaisai- Koska kalastuskieltojen antaminen johtaa vä-
31761: neiden kuten myös PCB:n (polyklooridifenyy- littömästi ammattikalastajien, niin vettä omista-
31762: lien) ja radioaktiivisten aineiden joutuessa lo- vien, kuin vuokravesillä kalastavien normaalin
31763: puksi vesistöön, ne rikastuessaan muodostavat toimeentulomahdollisuuden pitkäaikaiseenkin
31764: jopa kansanterveyttä uhkaavan vaaran. estymiseen, ehdotamme, kuten myrkkyasiain
31765: Lääninhallituksille osoittamassaan 8 päivänä neuvottelukunta lausunnossaan 14. 9. 1971
31766: heinäkuuta 1971 päivätyssä kirjeessään on ·lää- ~hdottaa, eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31767: kintöhallitus antanut ohjeet kalaravinnon sisäl- muksen,
31768: tämää elohopeaa koskeviksi menettelytavoiksi.
31769: Lääkintöhallitus on myrkkyasiain he'ilvottelu~ että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
31770: kunnan suosituksesta Suomen luonnonsuojelulii- piteisiin ympäristömyrkkyjen tai maku-
31771: ton aloitteesta ehdottanut maatalousrninisteriöl- haittojen aiheuttamista kalastusta tai .ka-
31772: le, että maamme vesistöjen tilaa tarkkailtaisiin lan käyttöä koskevista kielloista taikka ·
31773: ei ainoastaan rehevöitymisen kannalta, vaan sen- rajoituksista sekä kalan kysynnän heik-
31774: rattaisiin myös ympäristömyrkkyjen konsentraa- kenemisestä syyttömästi kärsimään jou-
31775: tioita ja rikastumisia ravintoketjuissa. tuneille kalasta;ille toimeentulon me-
31776: On odotettavissa, että eri kuntien terveyden- nettämisestä johtuvan vahingon korvaa-
31777: hoitolautakunnat, turvatakseen kansalaisten ter- miseksi.
31778: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
31779:
31780: Seppo Tikka. Aimo Ajo.
31781:
31782:
31783:
31784:
31785: 257 156/72
31786: 2050
31787:
31788: Vll,239.- Toiv.al. n:o 1074.
31789:
31790:
31791:
31792:
31793: Tikka ym.: Toimenpiteistä öljyssä olevan rikin estämiseksi pää-
31794: semiistä saastuttamaan ympäristöä.
31795:
31796:
31797: E d u s k u n n a 11 e.
31798:
31799: Suomessa suurin osa rikkidioksidin päästöis- heittain suurimmista taajamista alkaen. Loka-
31800: tä liittyy öljyn käyttöön energianlähteenä. Huo- kuun 1 päivästä 1971 lähtien öljyä, jonka rik-
31801: mattavasti joutuu ilmaan rikkidioksidia myös kipitoisuus ylittää yhden prosentin, ei ole saa-
31802: selluloosateollisuudesta, Teollisuusfl;linisteri Väi- nut käyttää Tukholmassa ympäristökuntineen
31803: nö Leskinen on 27 päivänä helmikuuta 1970 eikä Göteborgissa. Vastaavia määräyksiä on
31804: antamassaan vastauksessa vuoden 1969. valtio- myös Oslossa.
31805: p~ivillä tehtyyn kirjalliseen kysymykseen to- Pohjoismaiden neuvoston käsiteltävänä on
31806: dennut, että raskaasta pohtoöljystä ympäris- parhaillaan ehdotus. toimenpiteiksi eräiden il-
31807: töön vuosittain joutuva rikkimäärä lienee Suo- massa esiintyvien saasteiden vähentämiseksi
31808: messa noin 140 000 tonnia, mikä merkitsee (asia A 328/s). Aloitteessa esitetään toimen-
31809: noin 280 000 tonnia rikkidioksidia vuodessa. piteisiin ryhtymistä rikkidioksidin ilmakehään
31810: Raskaan polttoöljyn kulutus Suomessa on sen pääsyn estämiseksi sekä toivomusta yhteispoh-
31811: jälkeen noussut noin 20 prosenttia. joismaisesta kannanilmaisusta Tukholmassa ke-
31812: Rikkidioksidi aiheuttaa terveydellisiä vaaroja säkuussa 1972 järjestettäväksi suunnitellussa
31813: etenkin sairaille, vanhuksille ja lapsille. Lisäksi Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristökonfe-
31814: ilmaan joutuva rikkidioksidi aiheuttaa haittoja renssissa. Ehdotukseen ovat Suomen taholta
31815: kasvillisuudelle sekä rakennus- ym. materiaa- yhtyneet ·mm. ympäristönsuojelun neuvottelu-
31816: lin syöpymistä. Ruotsissa tehtyjen laskelmien kunta ja vesihallitus. Näiden elinten antamien
31817: perusteella voidaan arvioida, että rikkidioksi- lausuntojen perusteluissa todetaan, että huo-
31818: dista johtuvat materiaalikustannukset Suomessa mattava osa sadeveden happamuutta aiheutta-
31819: vuosittain ovat satojen miljoonien markkojen vista ilman rildciyhdisteistä luultavasti on pe-
31820: suuruiset. räisin Skandinavian ulkopuolelta, Keski-Euroo-
31821: Ilmakehässä rikkihapoksi hapettuva rikki- pasta ja Brittein saarilta. Pohjoismaat eivät
31822: dioksidi lisää maaperän ja vesien happamuut- kuitenkaan voine esittää muille valtioille sel-
31823: ta. Ruotsissa arvioidaan, että rikin päästöt vuo- laisia puhdistusvaatimuksia, joita ei itse nou-
31824: teen 2000 mennessä ovat pienentäneet vuotuis- dateta. Ensimmäisenä toimenpiteenä ilman rik-
31825: ta metsän kasvua 10-15 prosentilla. Ruotsa- kipitoisuuden pienentämiseksi on polttoöljyn
31826: laisten arvioiden mukaan vesistöt ovat nykyi- rikkipitoisuuden vähentäminen nykyisestä.
31827: sen kehityksen jatkuessa 50 vuodessa saavut- Rikin poistaminen öljystä on teknisesti tyy-
31828: taneet useimmille kaloille kriittisen happamuu- dyttävästi ratkaistu. Rikki on luonnollisesti
31829: den. Samanlainen kehitys on odotettavissa myös otettava talteen, koska sen polttaminen öljyn-
31830: Suomessa, koska sekä vedet että maaperä sie- jalostamossa ei sanottavasti muuttaisi tilannet-
31831: tävät meillä heikon puskurointikykynsä johdos- ta nykyisestä. Neste Oy:lle valmistuu tänä
31832: ta varsin huonosti happamuutta lisääviä teki- vuonna Porvoon jalostamon rikintalteenotto-
31833: jöitä. laitos, jonka vuosikapasiteetti kuitenkin vastaa
31834: Pohjoismaissa onkin ryhdytty toimenpiteisiin vain sitä määrää, joka aikaisemmin on poistu-
31835: rikkidioksidin päästöjen pienentämiseksi. Ruot- nut savukaasujen mukana jalostamosta ympä-
31836: sissa on lakisääteisesti määrätty 1970-luvun ta- ristöön eli noin 30 000 tonnia rikkiä.
31837: voitteeksi polttoöljyn rikkipitoisuuden alenta- Rikkidioksidipäästöjen rajoittamista koskeva
31838: minen yhteen painoprosenttiin. Raskas poltto- pitkän tähtäyksen suunnittelu on varsin toivot-
31839: öljy sisältää yleensä noin 2,5 prosenttia rik- tavaa. Koska jalostamojen yhteyteen rakennet-
31840: kiä. Rikkipitoisuutta alennetaan Ruotsissa vai- tavien rikinpoistolaitoksien suunnitteluun ja
31841: VII,239.- Tikka ym. 2051
31842:
31843: rakentamiseen yleensä kuluu 3-5 vuotta, olisi taan sisällytettävä öljyn hintaan. Tällaisia ovat
31844: öljyn rikkipitoisuuden alentamista koskevasta mm. ne kustannukset, jotka aiheutuvat riittä-
31845: suunnitelmasta kiireellisesti päätettävä, jotta vien öljysuojatoimenpiteiden toteuttamisesta
31846: 70-luvun loppupuolella riittävästi niukkarikkis- öljyn ja sen jalosteiden kuljetuksessa.
31847: tä öljyä olisi saatavissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
31848: Siirtyminen nykyistä matalampaan rikkipi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31849: toisuuteen polttoöljyjen osalta merkitsee polt-
31850: toöljyn hinnan nousua. Näin öljyn vertaaminen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31851: muihin energianlähteisiin muodostuu kansan- öljyssä olevan rikin talteenottamista ja
31852: taloudelliselta kannalta oikeudenmukaisemmak- runsasrikkisen polttoöljyn käytön ra-
31853: si. Öljyn kuljetukseen, jalostukseen ja käyttöön ioittamista tai kieltämistä koskevan la-
31854: liittyy muitakin ympäristöhaittoja, joiden tor- kiesityksen valmistelemiseksi ja antami-
31855: jumisen aiheuttamat kustannukset on ajan mit- seksi Edusleunn4lle.
31856: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
31857:
31858: Seppo Tikka. V. 0. Mäkinen. Lyyll Aalto.
31859: 2052
31860:
31861: VII,240.- Toiv.al. n:o 1075.
31862:
31863:
31864:
31865:
31866: Toivanen ym.: Eräiden virkojen perustamisesta Turun poliisilai-
31867: toksen huolto-osastoon.
31868:
31869:
31870: E d u s k u n n a 11 e.
31871:
31872: Toimintawoden 1971· kuluessa Turun polii- Saman vuoden kuluessa ryhmän vahvuus to-
31873: silaitoksen huumausaineryhmä suoritti tutki- dettiin tällaisenaankin vahvasti alimitoitetuksi
31874: muksia 7.35:n (v. 1970 2.56) Turun kaupungin sen tutkimien ·rikosten laatuun ja määrään näh-
31875: alueella tapahtuneeksi ilmoitetun huumausaine- den, jolloin sitä täydennettiin siten, että se
31876: rikoksen johdosta, joista 674 (241) johti syyte- woden 1969 lopulla koostui yksinomaan tämän
31877: toimenpiteisiin, 38 (.5) jäi syylliseksi osoittautu- ryhmän päätlikkyyttä hoitavasta rikososaston
31878: neen iän woksi lastensuojelulautakunnan toi- johtajan apulaisesta, kahdesta komisariosta (1.
31879: menpiteitten varaan, .3 (6) suhteen ei ryhdytty ja 2. lk), kahdesta ylikonstaapelista, seitsemäs-
31880: syytetoimenpiteisiin ja 20 (4) jäi riittävän näy- tätoista konstaapelista sekä kahdesta naiskons-
31881: tön puuttuessa riippumaan. taapelista. Kyseisen vuoden aikana tämä ryhmä
31882: Rikosilmoitukset jakautuivat siten, että 33 suoritti tutkimuksia noin 450 huumausaineri-
31883: (2.5) niistä koski huumausaineiden salakuljetus- koksen johdosta (vrt. Turussa 1971 735 rikos-
31884: ta, 187 (4.3) niiden luovutusta tai myyntiä ja ilmoitusta). Jo tätäkin ilmoitusmäärää on pi-
31885: .51.5 (188) aineiden luvatonta hallussapitoa. dettävä melkoisena, koska rikosten laadun mu-
31886: Poliisilaitoksen huumausaineryhmän esimie- kaan niistä ei juuri tulla poliisille ilmoittamaan,
31887: henä on toiminut huolto-osaston päällikkkö tut- vaan lähes kai·kki ilmoitukset ovat puhtaan kent-
31888: kintaportaan muodostuessa yhdestä kenttäyli- täetsinnän tulosta.
31889: konstaapelista sekä neljästä konstaapelista. Hei- Kuten edellä mainituista seikoista ilmenee,
31890: dän lisäkseen tutkiotaryhmässä toimii oman toi- on välttämätöntä, että Turun poliisilaitoksen
31891: mensa ohella kaksi konstaapelia, jotka heille huolto-osastoon muodostettaisiin uusi komisa-
31892: tutkintaryhmässä osoitettujen tehtävien lisäksi rion virka, jolloin kahden päällystöön kuuluvan
31893: joutuvat hoitamaan myös niitä tehtäviä, jotka kesken päästäisiin tutkinnallisten ja huollollis-
31894: heille huoltoryhmässä, jonka vahvuuteen he kuu- ten tehtävien jaolla nykyistä tasapainoisempaan
31895: luvat, kuuluu. Huumausaineryhmällä ei ole omaa tilanteeseen molempien tehtäväkenttien tulles-
31896: kuulusteluporrasta, joten tutkittujen huumaus- sa kunnolla hoidetuiksi.
31897: ainerikosten kuulustelun ja poliisitutkintapöytä- Edelleen on välttämätöntä, että huolto-osas-
31898: kirjojen laadinnan hoitavat kaksi poliisilaitoksen ton, jonka yhteydessä huumausaineryhmä toi-
31899: huolto-osaston huoltoryhmän kuulustelijaa mii, vahvuutta lisättäisiin vähintään yhdellä yli-
31900: muun toimensa ohella. konstaapelilla sekä kahdeksalla konstaapelilla.
31901: Mikäli halutaan verrata normaalilla vahvuu- Lisäys mahdollistaisi Turun kokoiselle ja -laa-
31902: della ja täydellä teholla toimivan huumausame- tuiselle kaupungille erittäin tärkeän maahantulo-
31903: ryhmän vahvuutta ja työmäärää niihin puittei- liikenteen valvonnan, mistä viime aikojen koh-
31904: siin, joissa Turun poliisilaitoksen huumausaine- tuuton työpaineen lisääntyminen on pakottanut
31905: ryhmä toimii, voidaan ottaa vertailukohteeksi ryhmän jossakin määrin luopumaan. Samalla luo-
31906: Helsingin poliisilaitoksen huumausaineryhmä taisiin mahdollisuudet saatujen vihjetietojen
31907: vuonna 1969. Tämän vuoden alkupuoliskolla tuotettavaan tarkistamiseen - nykyisellään niis-
31908: tässä ryhmässä työskenteli 1 komisario, 1 yli- tä pystytään kontrolloimaan vaivoin puolet -
31909: konstaapeli, 11 konstaapelia sekä 1 toimisto- sekä poliisille ehdottomasti kuuluvan ennakolta
31910: työntekijä - kaikki yksinomaan huumausaine- ehkäisevän valistustoiminnan hoitamisen, mihin
31911: rikosten tutkintatehtävissä. Todettakoon lisäk- nykytilanteessa ei juuri ole mahdollisuuksia.
31912: si, että ryhmä suoritti tutkimuksia ainoastaan Tammikuussa 1972 kirjattiin Turun huolto-
31913: Helsingin kaupungin alueella. osaston huumausaineryhmässä kaikkiaan 12.3
31914: VII,240.- Toivanen ym. 2053
31915:
31916: huumausainerikosta, joista kaikista tullaan nos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31917: tamaan tai on jo nostettu syyte Turun raastu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31918: vanoikeudessa. Näin ollen näyttää huumausaine- muksen,
31919: rikosten kasvu jatkuvan Turussa huimaavasti,
31920: sillä jo normaalisti hiljaisen tammikuunkin tilas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
31921: ton mukaan tulisi huumausainerikosten määrä ioiden perusteella Turun poliisilaitok-
31922: vuoteen 1971 verrattuna kaksinkertaistumaan eli sen huolto-osastolle perustettaisiin uusi
31923: nousemaan noin 1500 ilmoitukseen, joiden ajal- komisarion virka, yhden ylikonstaapelin
31924: laan selvittäminen ja syytteeseen saattaminen ny- virka sekä kahdeksan konstaapelin vir-
31925: kyisin voimin on mahdotonta. kmz.
31926: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
31927:
31928: Irma Toivanen. Esko Niskanen.
31929: Olavi Borg. AUi Laitinen.
31930: 2054
31931:
31932: VII,241.- Toiv.al. n.:6 1076.
31933:
31934:
31935:
31936:
31937: Toivanen ym.: Määrärahasta Turun kaupunkiseudun vedensaan-
31938: nin. turvaamiseksi tarvittaviin suunnittelutoimenpiteisiin.
31939:
31940:
31941: Eduskunnalle.
31942:
31943: Valtiovalta on ottanut Lounais-Suomen ve- syytensä hankkeen <toteuttamiseen. Kaupunki-
31944: denhankinnan alkusuunnittelun hoitoonsa. Tie- seudun kunnat ovat lausunnoissaan toivoneet
31945: ja vesirakennushallitus on laatinut ensimmäisen myös nykyisten vesivarojen tasaamista, jotta jo-
31946: vedenhankintasuunnitelman vuonna 1969 Lou- kainen kunta voisi kehittyä vapaasti vedenpuut-
31947: nais-Suomea varten. Nyt käytössä olevat vesi- teesta kärsimättä kaukoveden hankinnan toteut-
31948: varat loppuvat jo vuonna 1975-1977, ja siksi tamiseen saakka.
31949: TVH on suositellut ensimmäisessä vaiheessa Valtion sekä Turun kaupunkiseudun kuntien
31950: vedenhankintaa Säkylän Pyhäjärvestä. Turun yhteistä suunnitteluorganisaatiota varten Turun
31951: seudun puuttuvan vesimäärän turvaamiseksi kaupunkiseudun vedensaannin turvaamiseksi
31952: tarvitaan Pyhäjärven vettä n. 1.0-1.5 m3 /se- olisikin varattava määrärahaa suunnittelutoi-
31953: kunti. Vesihallitus on ryhtynyt vuonna 1970 toi- menpiteitä varten vuoden 1973 aikana 200 000
31954: menpiteisiin Pyhäjärven säännöstelysuunnitel- markkaa.
31955: man aikaansaamiseksi myös Turun seudun ve- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31956: dentarvetta silmälläpitäen. Vedensiirtojärjestel- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi tohro-
31957: män ja kuntien yhteisen jakelujärjestelmän ra- muksen,
31958: kentamistoimenpiteisiin tulisi ryhtyä vuosina
31959: 1973-1974, jotta rakenteet ovat valmiina sit- että hallitus ottaisi vuoden 1973 val-
31960: ten, kun vesi alueelta loppuu. Suunnittelun ja tion tulo- ;a men()(lrvioesitykseen•
31961: organisaation muodostamiseen on siten aikaa 200 000 markan määrärahan valtion
31962: vain 2-3 vuotta. Käytettävissä oleva suunnitte- sekä Turun kaupunkiseudun kuntien
31963: luaika on erittäin lyhyt ja suunnittelutoimenpi- yhteistä vesihuolto-organisaatiota varten
31964: teisiin pitäisikin ryhtyä välittömästi. Tähän on Turun kaupunkiseudun vedensrJarmitt
31965: reaaliset mahdollisuudet, koska kaupunkiseu- turtklllmti.eksi tarvittavia suunnittelutoi-
31966: dun kunnat ovat vedenhankintasuunnitelmista menpiteitä varten.
31967: antamissaan lausunnoissa osoittaneet yksimieli-
31968: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
31969:
31970: Irma Toivanen. Olavi Borg.
31971: 5
31972: 205 .
31973:
31974: VII,242.- Toiv.al. n:o 1077.
31975:
31976:
31977:
31978:
31979: Toivanen ym.: Siirtolapuutarho;a koskevan lainsäädännön aikat~n
31980: saamisesta.
31981:
31982:
31983: E d u s !k u n n a [ ~ e.
31984:
31985: Maailtaimuuton lisääntyessä lisään'tyy 1myös vapaa-ailka on myös !mainittua toimintaa puol-
31986: sellaisten asuidkaiden määrä, joilla ei ole mah- tava :tekijä. Muissa !maissa, esim. Puolassa ja
31987: dollisuuksia kesänviettoon esim. omilla kesä- Itä-Saiksassa harjoitetaan siirtoJapuutarhatoimin-
31988: mökeillään, eilkä onrlLia pa1Lstoilllaan harjoittaa taa varsin 1aajasti ja lakisääteisesti.
31989: kas\Ti- :ja puuta.rhanhoitoa, ja !kun sanotunlainen Mitä tulee siirtolapuutarhojen aiheuttamiin
31990: toiminta on paitsi ihyödy'Histä, myös vapaa-ajan- kustannuksiin, ovat ne sangen alhaiset, •koska
31991: vieton sekä mi~lenter:veyden ja lkasva•tuksen kuntien osuus kustannulksista ~ajoittuisi vain pe-
31992: kannalta erittäin suositeltavaa, on tarpeellista rustamislkustannu!ksiin. Siir'tolapuutarhojen asuk-
31993: si~rtolapuutarthojen perustamista koskevan lain kaat itse rakennuttavat mökit palstoille jå mak-
31994: ai'kaansaaminen siten, että ne kaupungit ja !kaup- s~Nat maasta sovitun vuosivudkran.
31995: palat, joiden asu:kas'luiku yli'ttää määrätyn rajan Edeliläoilevan perusteella ehdotamme 1kunnioit-
31996: (esim. 15 000-20 000 asukasta) velvoitettaisiin tavasti edusikunnan hyväksyttäväksi .toivomuik-
31997: perustamaan siil'ltoilapuutarhoja. sen,
31998: Tä!llä !kertaa on toiminha:ssa siirtolapuuta:r- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31999: hoja useissa kaupungeissa ja niistä saadut koke- siirtolapuutarhoia koskevan lainsäädän-
32000: mukset ovat erittäin myönteisiä. Lisääntynyt nön aikaansaamiseksi.
32001: Helsingissä 16 päiivänä helmi!kuuta 1972.
32002:
32003: Irma Toivanen. Olavi Borg. Aili Laitinen.
32004: 2056
32005:
32006: Vll,243.- Toiv.al. n:o 1078.
32007:
32008:
32009:
32010:
32011: Tuominen ym.: Asuntokiinteistöjen ja niiden asukkaiden vapaut-
32012: tamisesta väestönsuojakustannuksista.
32013:
32014:
32015: Ed u s ik u n n a 11 e.
32016:
32017: Väestönsuojelulain (31. 10. 1958/438) mu- huomattavasti. Milloin suoja sijoitetaan !kerros-
32018: kaan on väestönsuojan rakentaminen pakollinen talon perustusosaan, muodostuvat Hsäkustannuk-
32019: vähintään 3 000 m3 :n suuruiseen kiviseen tai set tietenkin pienemmiksi, mutta ovat tätlöin-
32020: siihen verrattavaan rakennukseen tai sen välit- kin varsin tuntuvat.
32021: tömään läheisyyteen. Kustannukset maksaa se, .Kun otetaan huomioon nylkyaikaisen sota-
32022: jonka velvollisuutena on toimenpiteen tai tehtä- teknii!kan itnahdoilisuudet se!kä tuhoaseiden teho
32023: vän suorittaminen tai siitä huolehtiminen. Kun mahdollisessa suursodassa, on rvarsin todennä-
32024: kysymyksessä on asuinrakennus, joutuvat asuk- köistä, että mainituilla suojilla on väestönsuoje-
32025: kaat maksama,.an kus'tannukset. Näin väestönsuo- lun ikannalha rvä:hän 1111erlkitystä. Missään tapauk-
32026: jelusta ljohtuJVat !kustannukset jakautuvat epäta- sessa ei Olle oikein, että asumiskustannuksia li-
32027: saisesti ia epäoilkeudell!blulkaisesti. Suomessa sätään väestönsuojelutoiinenpitein, rvaan väes-
32028: asumisik.ustoonuikset ovat muutenkin suhteetto- tönsuojelutoimenpiteet olisi kusta,nnettava ylei-
32029: man ko11kea't. Paik.dl!liset asu!kikaiden :kustannuk- sin !Varoin.
32030: sella ttaikennetta,vat väestönsuojat lisäävät vielä Edellisen perusteeNa ehdotam:me eduskunnan
32031: tuntuvasti näitä lkustannuik.sia. hyviiksyttäväksi 'toivomuksen,
32032: Asuntojen rakennusik.ustannuik.siin verrattuna
32033: malksaa väestönsuojan ralkentaminen keskimää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32034: rin 1.5-2 !kertaa enemmän. Asuinrakennu'kseen väestönsuojelulain muuttamiseksi niin,
32035: liittyvä Cluokan väestönsuoja maksaa suojatta~ että asuntokiinteistöt ja niiden asukkaat
32036: vaa henkeä !kohden 15 000-25 000 mk Jos vapautettaisiin väestönsuojien rakentami-
32037: järjestetään hiilioksidin poisto ja hapen lisää- sesta aiheutuvista kustannuksista.
32038: m~smabdollisuus, nousevat kustannukset vielä
32039:
32040: Helsingissä 4 päivänä helmiikuuta 1972.
32041:
32042: Mirjam Tuominen. Siiri Lehmonen.
32043: Rauno Korpinen. Lauha Männistö.
32044: I.-C. Björklund.
32045: 2057
32046:
32047: VII,244.- Toiv.al. n:o 1079.
32048:
32049:
32050:
32051:
32052: Tuomioja ym.: Kunnan oikeuttamisesta pakkolunastamaan yksi-
32053: tyinen kunnan alueella linja-autoliikennettä harjoittava yhtiö.
32054:
32055:
32056: Eduskunnalle.
32057:
32058: Julkisen liikenteen toimintaedellytysten pa- jonka nojalla kunta tai kunnallisessa omistuk-
32059: rantaminen on kiireellinen tehtävä. Tätä vai- sessa oleva liikenneyhtiö saa tietyin edellytyk-
32060: keuttaa erityisesti suurissa asutuskeskuksissa sin pakkolunastaa linjaliikennettä harjoittavan
32061: liikenteen hoidon ja organisaation hajanaisuus. yksityisen yhtiön.
32062: Suurimmissa kaupungeissamme on paitsi kun- Suomessa ei toistaiseksi ole saatu aikaan
32063: nallinen liikennelaitos lukuisia pieniä, yksityisiä julkisen liikenteen hoidossa tarvittavaa keskit-
32064: linja-autoliikennettä harjoittavia yhtiöitä, mikä tymistä kaupunkialueilla. Yksityiset eivät ole
32065: hankaloittaa julkisen liikenteen järjestämistä olleet halukkaita myymään liikenneyhtiöitään
32066: koko kaupunkialueella mahdollisimman tarkoi- kunnille. Tämän vuoksi olisi. meilläkin. saatava
32067: tuksenmukaisella ja matkustajien etuja parhai- aikaan laki, joka antaisi · kunnille, joilla on
32068: ten tyydyttävällä tavalla. Vaikeutena on täl- kunnallinen liikennelaitos, mahdollisuuden pak-
32069: löin erityisesti se, että näitä yhtiöitä luonnol- kolunastaa tällaisia yhtiöitä. Pakkolunastusoi-
32070: lisestikin joudutaan hoitamaan yksityisiä yri- keuden tärkein merkitys tulisi ilmeisesti ole-
32071: tyksiä koskevien liiketaloudellisten periaattei- maan siinä, että se lisäisi yhtiöiden myynti-
32072: den mukaan, vaikka julkisen liikenteen harjoit- halukkuutta ja edistäisi täten vapaaehtoisten
32073: tamisessa suurissa asutuskeskuksissa muiden kauppojen syntymistä.
32074: näkökohtien tulisi olla määrääviä. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
32075: Edellä esitetyt syyt ovat esimerkiksi Ruot- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32076: sissa johtaneet siihen, että suurten kaupunkien
32077: liikennettä hoitavat kunnalliset tai kuntien yh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32078: teisesti omistamat liikennelaitokset ovat pyr- sellaisen lainsäädännön aikaansaamiseksi,
32079: kineet ostamaan kaupunkiseudulla toimivia yk- jonka nojalla kunnalla olisi mahdollisuus
32080: sityisiä liikenneyhtiöitä ja liittämään nie it- pakkolunastaa yksityinen, kunnan alueel-
32081: seensä. Vapaaehtoisuuteen perustuvan yhtiöiden· la linja-autoliikennettä harjoittava yh-
32082: sulautumisen ei kuitenkaan ole katsottu riit- tiö.
32083: tävän, vaan lisäksi on äskettäin säädetty laki,
32084: Hel11ingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
32085:
32086: Erkki Tuomioja. Tellervo M. Koivisto. Uki Voutilainen.
32087: Matti Ahde. Ralf Friberg. Tellervo T. Koivisto.
32088: Osmo Kaipainen. Pirkko Työläjärvi. 1.-C. Björklund.
32089: Antti Pohjonen.
32090:
32091:
32092:
32093:
32094: 258 156/72
32095: 2058
32096:
32097: VI1,245.- Toiv.al. n:o 1080.
32098:
32099:
32100:
32101:
32102: Tupamäki: SeutuktZavoituksen aiheuttamien menetysten korvaa-
32103: misesta.
32104:
32105:
32106: E d u s k u n n a II e.
32107:
32108: Rakennuslain 18 §:ään perustuen on koko vosto antaa oikeuden pakkolunastukseen erityi-
32109: maahan määrätty laadittavaksi seutukaava. Nyt sissä tapauksissa. Vaikka kaavoitus on jo edis-
32110: ollaan juuri ensimmäisiä seutukaavoja vahvista- tynyt näinkin pitkälle, ei sen enempää kuntien
32111: massa ja varsinaista seutukaavaa edeltävät run- kuin vaitionkaan taholta olla selvitetty reaalisia
32112: kokaavat ovat valmistuneet koko eteläisestä ja oikeusvaikutuksia eikä korvausperusteita. Myös-
32113: keskisestä Suomesta. kään varoja po. korvauksiin ei ole käytettävissä.
32114: Rakennuslain 26 § :n mukaan "Viranomais- Ensimmäinen tämän suuntainen toimi on Keski-
32115: ten pn suunnitellessaan alueiden käyttöä koske- Suomen maakuntaliiton hallituksessa hiljattain
32116: via toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteut- tehty päätös säätiön perustamisesta, josta po.
32117: tamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeu- korvauksia olisi tarkoitus maksaa. Todettakoon,
32118: teta seutukaavan toteutumista." Saman lain 27 että tulo- ja menoarviossa kohdassa 26.70.32
32119: §:ssä määrätään, että "Myönnettäessä lupa esitettyä määrärahaa ei voida seutukaavoituk-
32120: uudisrakennuksen rakentamiseen on katsottava, sesta aiheutuneisiin korvauksiin käyttää,
32121: ettei alueen käyttäminen seutukaavassa varat- Korvausperusteita määriteltäessä tulisi selvit-
32122: tuun tarkoitukseen vaikeudu (rakentamisrajoi- tää myös muut haitat kuin ne, jotka johtuvat
32123: tus)", sekä saman pykälän kolmannessa momen- suoranaisesta rakentamis- tai rakennusrajoituk-
32124: tissa, että "Milloin maankäytön järjestämisen sesta. Kuinka menetellään mm. siinä tapauksessa,
32125: turvaamiseksi on tarpeen, sisäasiainministeriö että alue sisältyy maa- ja metsätalousvyöhykkee-
32126: voi kieltää käyttämästä seutukaava-alueeseen seen, joka sisältää maisemallisesti ja retkeilylli-
32127: kuuluvaa aluetta seutukaavaliiton liittohallituk- sesti merkittäviä osa-alueita ja joille on seutu-
32128: sen hyväksymän seutukaavaehdotuksen tai, liit- kaavamääräyksin määrätty tehostettu hoito;
32129: tovaltuuston hyväksyttyä seutukaavan, tämän määräys on selvästi ammatin harjoittamista ra-
32130: kaavan vastaiseen rakentamiseen (rakennusra- joittava, mutta lain mukaan ei liene mitään kor-
32131: joitus)." Samat periaatteet pätevät myös runko- vausta saatavissa. Samantapaisia oikeuden tai
32132: kaavan suhteen niin kauan kuin vastaava seutu- etuuden rajoituksia sisältyy seutukaavamääräyk-
32133: kaava on vahvistamatta. siin runsaasti.
32134: Edellä mainitut lain määräykset sekä muut tar- Todettakoon myös eduskunnan tätä koskeva
32135: kentavat määräykset rajoittavat erittäin voimak- vaatimus "Lainsäädännöllä tulisi myös selvittää
32136: kaasti maanomistajan oikeuksia ja etuuksia sekä seutukaavoituksen oikeusvaikutukset" vuoden
32137: hänen mahdollisuuksiaan harjoittaa ja kehittää 1970 syksyltä.
32138: ammattiaan. Niinpä on rakennuslain 27 §:ssä Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen
32139: maininta, jonka mukaan kuitenkin "Lupa on, mi- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32140: käli ei ole kysymys taajan asutuksen muodostami-
32141: sesta, kuitenkin myönnettävä, jos luvan epäämi- että hallitus kiireellisesti antaisi Edus-
32142: sestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa kunnalle lakiesityksen seutukaavoituk-
32143: eikä kunta tai, milloin alue on katsottava vara- sesta aiheutuvien oikeuksien ja etuuk-
32144: tuksi muun julkisoikeudellisen yhteisön tarkoi- sien vähenemisen korvaamisesta oikeu-
32145: tuksiin, tämä Innasta aluetta tai suorita haitasta den ja edun menettäjille.
32146: kohtuullista korvausta." Lisäksi voi valtioneu-
32147: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
32148:
32149: Olavi Tupamäki.
32150: 2059
32151:
32152: VII,246.- Toiv.al. n:o 1081.
32153:
32154:
32155:
32156:
32157: Tupamäki: Valtionavun antamisesta vähemmistökirkoille.
32158:
32159:
32160: E d u s k u n n a II e.
32161:
32162: Maassamme on lukuisia vähemmistökirkkoja, Kun valtio nykyisin antaa rahallista apua lä-
32163: joista mainittakoon Vapaakirkko, Helluntaiseu- hes kaikkeen yhdistys- ja järjestötoimintaan pai-
32164: rakunta, Babtistiyhdyskunta, Metodistikirkko ja kallisjärjestöjä myöten, ei liene kohtuutonta toi-
32165: Adventtikirkko. Nämä vähemmistökirkot teke- voa avustusta myöskin vähemmistökirkkojen
32166: vät suuriarvoista työtä kansamme keskuudessa seurakunnalliseen työhön. Kun nyt eräillä jär-
32167: ja jopa sen ulkopuolella auttaen ihmisiä selviy- jestöillä on vaikeuksia saada avustuksensa käy-
32168: tymään vaikeuksissaan. tetyksi hyväksyttävällä tavalla, olisi todella pai-
32169: Nämä kirkot tekevät kaiken työn kokonaan kallaan antaa avustusta myös sinne, missä se
32170: vapaaehtoisin varoin. Mitään seurakuntamaksu- menisi todelliseen tarpeeseen.
32171: ja ei kanneta, vaikka kirkkojen ja rukoushuo- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioitta-
32172: neiden rakentaminen ja kunnossapito sekä pa- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32173: piston ja muun henkilökunnan palkkaus -
32174: jotka tosin ovat vain murto-osa siitä, mitä val- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32175: tiokirkon henkilökunta vaatii - vaativat huo- valtionavun ulottamiseksi koskemaan
32176: mattavasti varoja. maamme vähemmistökirkkoja.
32177: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
32178:
32179: Olavi Tupamäki.
32180: 2060
32181:
32182: VII,247.- Toiv.al. n:o 1082.
32183:
32184:
32185:
32186:
32187: Uusitalo ym.: Kuntien ja kuntainliittojen tuotonsaannin varmis-
32188: tamisesta.
32189:
32190:
32191: E d u s k u n n a 11 e.
32192:
32193: Kuntien ja kuntainliittojen palvelutoiminnan tuksenmukaisella tavalla luottoa. Riittävien
32194: jatkuvasti lisääntyessä tarvitaan näiden talou- luottomahdollisuuksien puuttuminen on kui-
32195: dessa entistä enemmän luottorahoitusta. Kun- tenkin haitannut työllisyys- ja suhdannepolitiik-
32196: nallistalouden luotonsaannissa on kuitenkin ol- kaa.
32197: lut vaikeuksia ja tilanne on kiristynyt vuosi Kuntien ja kuntainliittojen tuotonsaantimah-
32198: vuodelta. Näin on käynyt siitä huolimatta, että dollisuuksien parantamiseksi teki vuonna 1966
32199: kunnat ovat joutuneet entistä enemmän inves- mietintönsä jättänyt kuntien luottokomitea eh-
32200: toimaan varoja sellaisiin pitkäaikaisiin laitok- dotuksen kunnallispankin perustamisesta. Asia
32201: siin, jotka palvelevat useita veronmaksajapolvia. ei kuitenkaan ole mennyt eteenpäin eikä val-
32202: Olisi kohtuullista, että näiden sijoitusten pe- tiovalta ole ryhtynyt muihinkaan sellaisiin toi-
32203: rustamismenoihin osallistuisivat myös ne tule- menpiteisiin, jotka varmistaisivat kunnallista-
32204: vat käyttäjät, joita sijoitus palvelee. Luottora- louden luotonsaannin. Asia olisi kuitenkin kii-
32205: hoituksin voitaisiin tätä rasitusta jakaa sopi- reellisesti järjestettävä. Täl1öin olisi kiinnitet-
32206: vasti eri veronmaksajapolvien kesken. Kun tävä huomiota myös siihen, että kunnalliiStalou-
32207: luottoja po. s:joituksiin ei kuitenkaan ole ollut della olisi mahdollisuus saada riittävän pitkä-
32208: riittävästi saatavissa, on rahoituksessa jouduttu aikaista ja ehdoiltaan muutenkin tarkoituksen-
32209: käyttämään liiaksi verovaroja. Tätä ei voida mukaista luottoa.
32210: pitää perusteltuna. Edelleen on todettava, että Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
32211: työllisyyden ylläpitämiseksi kunnat ovat la- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32212: kiin perustuen joutuneet käynnistämään sellai-
32213: sia tö:tä, joiden rahoittamista lainavaroin on että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
32214: pidettävänä oikeana. Työllisyyskysymysten hoi- menpiteisiin kuntkn ja kun:tainliitto;en
32215: toon liittyy myös suhdannepolitiikka, jonka tarkoituksenmukaisen tuotonsaannin var-
32216: hoitamiseksi kuntien olisi voitava saada tarkoi- mistamiseksi.
32217: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
32218:
32219: Eino Uusitalo. Einari Nieminen.
32220: T. Saloranta. Mikko Jokela.
32221: Orvokki Kangas. Matti Ruokola.
32222: Veikko Pihlajamäki. Sylvi Saimo.
32223: 2061
32224:
32225: VII,248.- Toiv.al. n:o 1083.
32226:
32227:
32228:
32229:
32230: Uusitalo ym.: Määrärahasta kuntien tai kuntaryhmien elinkeino-
32231: asiamiesten palkkauksen avustamiseen.
32232:
32233:
32234: E d u s k u n n a II e.
32235:
32236: Useat tutkimukset, mm. Vaasan läänissä tehty itse joutuvat vastaamaan yritysasiamiesten
32237: laaja elinkeino- ja yritystutkimus, osoittavat sel- paikkaamisesta. Samoin on jo nyt nähtävissä,
32238: västi, että kehitysalueiden pienen ja keskisuu- että tähän tärkeään tehtävään .eivät läheskään
32239: ren teollisuuden kehittymisen yhtenä perusedel- kaikW kunnat käytettävänään olevien varo-
32240: lytyksenä on yritysten johtohenkilöstön liikkeen- jen niukkuuden takia ole voineet aina kiin-
32241: hoitoa ja liikkeenjohtoa koskevan tiedon ja tai- nittää riittävän päteviä henkilöitä. Kun. kui-
32242: don tason nostaminen. Vain koulutusta voimak- tenkin yritysasiamiehet hoitavat tehtäviä, joi-
32243: kaasti tehostamalla ja huolehtimalla siitä, että den hoitaminen viime kädessä kuuluisi val-
32244: myös kehitysalueiden yritysten saatavilla on tiolle, ja kun lisäksi tehokas ja hyvin toi-
32245: riittävästi monipuolisia ja korkeatasoisia kon- miva kunnallinen yritysasiamiesorganisaatio ke-
32246: sulttipalveluksia, voidaan kehitysalueiden yri- ventäisi olennaisesti sitä painetta, joka jo nyt
32247: tystoimintaa todella merkitsevästi tehostaa. esiintyy valtion yksin palkkaamien yritysneuvo-
32248: Valtiovallan eri orgaanien nyt harjoittama jien lukumäärän lisäämiseksi, olisi mielestämme
32249: neuvontatoiminta on määrältään, laadultaan ja valtiovallankin etujen mukaista avustaa kehitys-
32250: saatavuudeltaan tätä tehtävää hoitavan henki· alueiden kuntien erityisten yritysasiamiesten
32251: löstön vähäisyyden takia riittämätöntä. Tästä paikkaamisessa. Kun lisäksi kehitysalueiden yri-
32252: syystä teollisiin yrityksiin kohdistuvaa neuvon- tysten myönteinen kehittyminen tukee aktiivi-
32253: ta- ja konsultointitoimintaa on nopeasti tehos- sesti valtion harjoittamaa työllisyys- ja kehitys-
32254: tettava ja neuvonta- sekä konsulttipalvelusten aluepolitiikkaa ja kun kehitysalueiden kuntien
32255: saatavuuden parantamiseen kiinnitettävä tässä kehittyvät ja menestyvät yritykset tuovat lisään-
32256: yhteydessä aivan erityinen huomio. tyneinä verotuloina varsin nopeasti takaisin yri-
32257: Varteenotettavan, valtiovallalle edullisen ja tysasiamiesten palkkauksen avustamiseen käyte-
32258: yrittäjien samoinkuin kehitysalueiden kuntien tyt valtion varat, olisi suotavaa tällaisen toimin-
32259: jo nyt hyväksymän keinon tarjoaa kehitysaluei- nan tukeminen valtion varoilla.
32260: den kuntien elinkeino- tai yritysasiamiesverkos- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
32261: ton kehittäminen niin, että mahdollisuuksien tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
32262: mukaan jokaisessa 8 000-10 000 kunnassa tai sen,
32263: tämän väestöpohjan omaavassa kuntaryhmässä että hallitus ottaisi valtion vuoden
32264: olisi korkeantason asiantuntemuksen omaava 1973 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
32265: pätevä elinkeino-, teollisuus- tai yritysasiamies rärahan kehitysalueiden kuntien tai kun-
32266: samaan tapaan kuin jo nyt useissa kunnissa on taryhmien elinkeinoasiamiesten palk-
32267: erityinen maataloussihteeri. kauksen avustamiseen 50-80 %:n
32268: Riittävän laajan kehitysalueiden yritysasia- osuudella kunnan kantokykyluokan tai
32269: ,miesverkoston muodostuminen tulee kuitenkin kuntaryhmän kuntien keskimääräisen
32270: viemään kohtuuttoman pitkän ajan, jos kunnat kantokykyluokituksen mukaisesti.
32271: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
32272:
32273: Eino Uusitalo. Grels Teir.
32274: T. Saloranta. P. Mäki-Hakola.
32275: Matti Asunmaa. Eeli Lepistö.
32276: Veikko Salmi.
32277: 2062
32278:
32279: VII,249.- Toiv.al. n:o 1084.
32280:
32281:
32282:
32283:
32284: Vainio ym.: Harkint11verotuksen poistamisesta.
32285:
32286:
32287: Eduskunnalle.
32288:
32289: Vanhaa perua olevan harkintaverotuksen pe- tuksella, mutta hän ei voi maksaa veroja tu-
32290: riaatteet ovat pysyneet muuttumattomina mei- loista, joita ei ole ollut. On järjenvastaista, että
32291: dän päiviimme saakka kunnallisverotuksessa. mielivaitaisella verotUksella tapetaan yrityksiä
32292: Harkintaverotuksen perusteena on se, että jo- ja näin aiheutetaan lisää rtyöttömyyttä ja maas-
32293: kainen · jolla on hyötyä kunnan palveluksista tamuuttoa.
32294: ja la1tteista on velvollinen osallistumaan kun- Myös yrittäjällä täytyy olla oikeus oikeuden-
32295: nan kust~nnuksiin, riippumatta siitä onko hä- mukaiseen, 'todellisten 'tulojen pohjalta tapah-
32296: nellä o1lut verovuonna .tul6ja vai ei. tuvaan verotukseen. Sentähden harkintaverotus
32297: Saatujen kokemusten mukaan on havaittu, kunnallisverotuksessa tulisi vanhentuneena, kan-
32298: että harkintaverotuksen kohteeksi joutuvat san oi:keustajunnan vastaisena ja mielivaltaisena
32299: yleensä pienyrittäjät, joiden toiminta muuten- pikaisesti lopettaa.
32300: kin on nykyisin vaikeutumassa. Moni pienyri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32301: tys joutuu vuosittain lopettamaan toimintansa nioittaen eduskunnan hyväks}'lttäväk.si toivo-
32302: mielivaltaisen verotuksen takia. Harkintavero- muksen,
32303: tus on alunperin tarkoitettu poikkeukselliseksi
32304: menettelyiksi, mutta monissa verolautakunnissa että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
32305: siitä on muodostunut tavanomainen verotus- kunnallisverotuksen uudistamiseksi nii11,
32306: muoto. että harkintaverotus kokonaan poistet-
32307: On täysin selvää, että pienyritykselle, var- taisiin ja että tJerottaminen suoritettlli-
32308: sinkin nykyisenä arkana, tulee myös tulokset- siin kaikkien verovelvollisryhmien koh·
32309: tornia ja tappio1lisia vuosia. Tappiollistenkin J.U11 kmmalliwerotuksessa todeU~ten
32310: vuosien yli voi yrittäjä selviytyä sitkeällä uuras- tulojen per~~Steella.
32311: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
32312:
32313: Mikko Vainio. A. R. Sainio. J. Juhani Kortesalmi.
32314: Rainer Lemström. Arttur Niemelä. Pekka Vennamo.
32315: 2063.
32316:
32317: VII,250.- Toiv.al. n:o 1085.
32318:
32319:
32320:
32321:
32322: Vainio ym.: Katujen rakennus- ja kunnossapitokorvausten mak--
32323: suvelvollisuusperusteiden tarkistamisesta.
32324:
32325:
32326: E d u s k u n n a 11 e.
32327:
32328: Asemakaavoitetuilla alueilla SIJaitsevien ra- matt korvauksen kuin suurehkon liiketalon
32329: kentamiseen tarkoitettujen tonttien hinta on tontin omistaja.
32330: osittain riippuvainen sijainnista ja siten myös Mikäli edelleen pidetään oikeatta sitä periaa--
32331: tontteihin rajoittuvien katujen merkityksestä tetta, että tontin omistaja maksaa katujen ra~
32332: kokonaisliikennejärjestelyn kannalta. Rakennus- kentamisesta ja kunnossapidosta, olisi kuiten-
32333: oikeuden määrä, joka vaikuttaa kuitenkin ensi- kin tarkistettava maksuperusteet oikeudenmu-
32334: sijaisesti tonttien hintaah, ei taas ole suorassa kaisiksi saatuun hyötyyn nähden. Nykyisiä sää-
32335: riippuvuussuhteessa viereisen kadun liikenne- döksiä pidetään yleisesti epäoikeudenmukai-
32336: vilkkauteen. Katujen rakentamis- ja kunnossa- sina.
32337: pitokustattnukset ovat sen sijaan suoraan riip- Yllä esitetty huomioiden ehdotamme kun-
32338: puvaisia liikenteen määrästä. Yksityisen ton- nioittaen eduskunnatt hyväksyttäväksi toivo-
32339: tinomistajan maksuvelvollisuuden maara on muksen,
32340: siten riippuvainen sattumanvaraisesta tilanteesta
32341: ja usein erittäin epäoikeudenmukainen. Esi- että hallitus ryhtyisi välittömiin toi-
32342: merkiksi kaupunkialueella läpikulkutienä pal- menpiteisiin tarkistaakseen katujen ra-
32343: velevan kadun varrella sijaitsevan omakotitalon kentamis- ja kunnossapitomaksuosuuk~
32344: omistaja joutuu maksamaan toisinaan suurem- sien perusteet.
32345: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
32346:
32347: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
32348: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
32349: 2064
32350:
32351: VII,251.- Toiv.al. n:o 1086.
32352:
32353:
32354:
32355:
32356: Vainio ym.: Katukustannusten suorittamisesta verotuksella ker-
32357: tyvillä varoilla.
32358:
32359:
32360: E d u s k u n n a 11 e.
32361:
32362: Kaupungeilla, kauppalailla ja maalaiskunnilla täisi myös omakoti~ ja pientaloasutuksen leviä-
32363: on oikeus periä kadun rakentamisesta aiheutu- mistä, mikä on erittäin toivottavaa.
32364: neet kustannukset asukkailta. Korvausten mak- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
32365: samisesta on muodostunut taloudellinen rasite kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32366: maksajille. Raskaimmin tämä rasite kohdistuu
32367: omakotitalon ja pientalon asukkaille. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
32368: Kadut ovat yleisesti kenen tahansa käytössä, miin säännösten muuttamiseksi niin,
32369: joten ei ole oikeutettua, että kadun rakentami- että mahdollisuus katukorvausten peri-
32370: sesta aiheutuneet kustannukset peritään niiltä, miseen kuntataisilta poistettaisiin ja ka-
32371: jotka ~vat sen varrella. Tästä syystä tulisi dut rakennet4aisiin verotuksessa kerty-
32372: kaikkien osallistua kustannuksiin samalla ta- villä rahoilla.
32373: valla. Korvausten perinnän lopettaminen edis-
32374: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1972.
32375:
32376: Mikko. Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
32377: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
32378: A. R. Sainio.
32379: 2065
32380:
32381: VII,252.- Toiv.al. n:o 1087.
32382:
32383:
32384:
32385:
32386: Vainio ym.: Korvauksen suorittamisesta maataiskuntien poliiseille
32387: oman auton käyttämisestä virkatehtävissä.
32388:
32389:
32390: E d u s k u n n a 11 e.
32391:
32392: Maaseudulla tOlmlVa poliisi joutuu jatku- takaisin, mutta minkäänlaista korvausta hän
32393: vasti toimimaan epäsiedettävissä oloissa ja ei voi saada edes linja-autokustannuksia vas-
32394: huonoilla palkkaehdoilla. Kaikkein suurin vai- taavasti. Oman auton käyttö näissäkin tapauk-
32395: keus tavallisen poliisin kannalta liittyy mat- sissa on useimmiten pakollista, koska mitään
32396: kustamiseen ja yleensäkin liikkumiseen. Virka- sopivia liikenneyhteyksiä ei ole. Tämä ei voi
32397: autoja ei ole, ja oman auton käytöstä kor- olla oikeudenmukaista eikä tasavertaista ver-
32398: vauksen saaminen on vaikeuksien takana, ja rattuna muihin valtion virkamiehiin.
32399: kuitenkin auton käyttö on ehdoton edellytys Mainituin perustein ehdotamme kunnioitta-
32400: tehokkaalle toiminnalle. Ehkä vaikein on ti- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32401: lanne silloin, kun poliisi joutuu jatkuvasti suo-
32402: rittamaan valvontatehtäviä toisen kunnan alu- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
32403: eella. Tällöin hän joutuu päivittäin ajamaan miin korvauksen suorittamiseksi maa-
32404: omalla autollaan usein monien kymmenien ki- laiskuntien poliiseille oman auton käyt-
32405: lometrien pituiset matkat naapuripitäjään edes- tämisestä virkatehtävissä.
32406: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1972.
32407:
32408: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
32409: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
32410: A. R. Sainio.
32411:
32412:
32413:
32414:
32415: 259 156/72
32416: 2066
32417:
32418: VII,253.- Toiv.al. n:o 1088.
32419:
32420:
32421:
32422:
32423: Vainio ym.: Poliisinvirkojen perustamisesta miehistövajausta kär-
32424: siviin poliisipiiteihin.
32425:
32426:
32427: E d u s k u n n a 11 e.
32428:
32429: Viime vuosikymmeninä tapahtuneen ja yhä nat toteuttaa samanaikaisesti henkilökunnan li-
32430: lisääntyvän väestön asutuskeskuksiin muutto- säyksen kanssa. Laskelmien mukaan tulisi täs-
32431: liikkeen johdosta poliisi tarvitsee lisähenkilö- tä vajauksesta noin 400 henkilöä saada palve-
32432: kuntaa. Huolimatta henkilökuntamenojen ra- lukseen vuoteen 197 4 mennessä.
32433: joittamiseen tähtäävistä erityisistä toimenpi- Asutuskeskusten väestömäärien lisääntyessä
32434: teistä meillä poliisin koko henkilökunnan mää- poliisin miehistöpula aiheuttaa turvattomuutta.
32435: rä on noin i,6 ·tuhatta asukasta kohti. Vas- Järjestyshäiriöt, rattijuoppous ja rikollisuus
32436: taava luku Ruotsissa ja Tanskassa ·on vähän ovat kasvamassa suurimmissa asutuskeskuksis-
32437: suurempi eli 1,7, vaikka ko. maissa poliiseille samme. Vajaalla miehistöllä ja riittämättömällä
32438: eivät kuulu perintätehtävät, joiden arvioidaan teknillisellä kalustolla operoiva poliisi on vai-
32439: meillä vaativan vuosittain noin 500 poliisimie- keuksissa.
32440: hen ja kansliahenkilökunta mukaan luettuna Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
32441: noin 900 hengen työajan. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32442: Sisäasiainministeriön poliisiasiain osaston las-
32443: kelman mukaan poliisin henkilökunnan vajaus että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
32444: on noin 1 000 henkilöä. Lisäksi poliisin ka- uusien poliisinvirkojen perustamiuksi
32445: lustopula on erittäin suuri ja laskelmat on teh- miehistövajauksesta eniten kärsiville
32446: ty siten, että tällöin tulisi myös kalustohankin- alueille.
32447: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1972.
32448:
32449:
32450: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
32451: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
32452: 2067
32453:
32454: VII,254.- Toiv.al. n:o 1089.
32455:
32456:
32457:
32458:
32459: Vainio ym.: Rakennuslain ns. kateuspykälän kumoamisesta.
32460:
32461:
32462: E d u s k u n n a 11 e.
32463:
32464: Lakien säännökset antavat kaupungeille ja rintä tontinomistajilta. Tällaisten korvausten
32465: kunnille melko laajat mahdollisuudet periä perintää on varsin vaikeaa perustella nykyaikai-
32466: asukkailtaan ja veronmaksajiltaan erilaisia sessa demokraattisessa yhteiskunnassa. Tuntuu
32467: maksuja ja korvauksia. Näillä maksujen ja kor- vähintäänkin omalaatuiselta, että tontinomista-
32468: vausten perimisillä aiheotetaan usein asukkaille jien on maksettava siitä, ettei heidän omasta
32469: ja tuonollisille veronmaksajille ylipääsemättömiä omistamastaan tontista lohkaista palaa pois.
32470: taloudellisia vaikeuksia. Kuntien mahdollisuuk- Mainituilla perusteilla ehdotamme eduskun-
32471: sia periä tällaisia korvauksia tulisi ainakin osit- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32472: tain rajoittaa ja suorittaa korvaukset yleisistä
32473: varoista. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
32474: Eräs ehkä eniten katkeruutta veronmaksajis- menpiteisiin rakennuslain ns. kateuspy-
32475: sa ja tontinomistajissa herättänyt maksujenpe- kälän kumoamiseksi.
32476: rintä on varmaankin ns. kateuskorvausten pe-
32477: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1972.
32478:
32479: Mikko Vainio. Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
32480: 2068
32481:
32482: Vll,255.- Toiv.al. n:o 1090.
32483:
32484:
32485:
32486:
32487: Vainio ym.: Vesistöjen maisemallisia arvoja turmelevien kellu-
32488: vien rakenneimien saattamisesta lainsäädännön piiriin.
32489:
32490:
32491: E d u s k u n n a 11 e.
32492:
32493: Yleisen virkistystoiminnan sekä maisemallis- tyyppinen kesäasumustyyppi tuottaa entytsen
32494: ten arvojen kannalta tärkeät lainsäädännölliset vaaratekijän ajateltaessa maisemallisia arvoja ja
32495: toimenpiteet, joilla voitaisiin puuttua rannan- rannansuojelua. Tästä syystä olisi mitä pikim-
32496: suojeluun ovat meillä jääneet puolitiehen. min ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta tällaiset
32497: Yleistä rannansuojelulakia ei meillä ole saatu rakennelmat eivät aiheuttaisi vaaratekijöitä ylei-
32498: aikaan. Määräykset rantakaavasta eivät koske sen rannansuojelun kannalta.
32499: läheskään kaikkia alueita, joilla olisi syytä ryh- Edellä olevan perusteella ·ehdotamme kun-
32500: tyä suojatoimenpiteisiin. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
32501: Tämän lisäksi puuttuvat täydellisesti mää- vomuksen,
32502: räykset, jotka koskevat kell~via rakennelmia.
32503: Lähinnä määräysten puutteellisuudesta johtuen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
32504: on meillä yleistymässä rantasauna ja kesäasu- menpiteisiin lainsäädännön ulottamisek-
32505: mustyyppi, joka hinaamalla tai omalla konevoi- si koskemaan myös rakennelmia, jotka
32506: malla on periatteessa pois kuljetettavissa mut- rantaan ankkuroituna saattavat turmella
32507: ta käytännössä saattaa olla pysyvästi ankku- vesistöjemme maisemallisia arvoja.
32508: roitu tiettyyn paikkaan. Yleistyessään tämän
32509: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
32510:
32511: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
32512: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
32513: 2069
32514:
32515: VII,256.- Toiv.al. n:o 1091.
32516:
32517:
32518:
32519:
32520: Vaittinen ym.: Kalleusluokitusjärjestelmän lopettamisesta.
32521:
32522:
32523: E d u s k u n n a 11 e.
32524:
32525: Nykyisin voimassaolevan järjestelmän mu- sin pam. Sen sijaan luokituiksen aiheuttamat
32526: kaan kunnat jaetaan kdlmeen rpailk''Kakuntakal- pal!kkaerot ovat !kohtuuttomia ja saavat aikaan
32527: leus<luoklkaan. Tämän pitäisi merkitä sitä, että tyytymättömyyttä.
32528: esim. ikdlim111nteen kalleus1uoik!kaan kuuluvissa Edellä sanotun perus'teel1a ehdotamme !kun-
32529: kunnissa elin/kustannukset o1iswa't halvemmat nioittaen eduskunnan hyvi&syttäväbi toivo-
32530: kuin .toiseen kaHeus'ludkJkaan kuu1luvissa kun- muksen,
32531: nissa ja siitä syystä !myös paillkat olisivat vas-
32532: taaNasti rpienel:n!mät. Pieniä eroja saattaa elin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32533: kustannu!ksissa vie!lä esiintyä, mutta ne ovat kalleusluokitusjärjestelmän lopettami-
32534: sangen paJljon tasoi:ttuneet jopa kääntyneet toi- seksi.
32535: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
32536:
32537: Aili Vaittinen. Anna-Liisa Linkola.
32538: Eero Lattula. Mauri Miettinen.
32539: Pekka Jokinen.
32540: 2070
32541:
32542: VII,257.- Toiv.al. n:o 1092.
32543:
32544:
32545:
32546:
32547: Weckman ym.: Ilmansuojelulainsäädännön valmistelun kiirehti-
32548: misestä.
32549:
32550:
32551: E d u s 'k u n n a 11 e.
32552:
32553: Suomessa ilma on pahiten •saas'tunut suurissa tornia ·sairauksia. Esi:mdkiksi Helsingissä on las-
32554: kaupungeissa ja teollisuus1aitosten ympäristössä. kettu y'li 100 000 asul&:aan kärsivän ilman
32555: Maamme kaupungistuu jat!kuvasti, ja asutuskes- saastumisen aiheuttamista haitoista. Itbnan saas-
32556: kusten ilman saastuminen lisääntyy. On kysymys tumisen seurauksena aiheutuu myös suuria ta-
32557: todella vakavasta ongelmasta. loudellisia menetyksiä.
32558: Ilman saastuminen aiheutuu monista 'teki- Suomesta puuttuu ilmansuojeltdainsäädäntö,
32559: jöistä. Yksi on !Hkenne, jonka saastutusvaiku- vaik!ka seHainen on useimmissa muissa Euroo-
32560: tus :lisääntyy nopeasti: varsinkin henkilöauto- pan maissa. Hmansuojelulainsäädännön aikaan
32561: jen määrä on kasvanut jyrkästi ja bensiinin ku- saaminen on kiiree1linen asia. Samanaikaisesti
32562: lutuk-sen kasvu on kohdistunut ensisijaisesti olisi ilmansuojelua koskevia säänn~iä otettava
32563: suurimpia [yijypitoisuuksia ·sisältäivään :korkea- tarpeen mukaan jo voimassa dleviin 1alkeihin.
32564: dktaaniseen bensiiniin. Suurimmissa :kaupun- Edetlä olevan rperus·teclla ehdotamme edus-
32565: gdssa H~kenne on jo saastuttajista merkittäivin. kunnan hyväiksyttäivälksi to1vomu:ksen,
32566: Energian tuottamisessa on yhä enemmän
32567: alettu :käyttää saastuttavia energialähteitä. että hallitus kiirehtisi jo alullepantua
32568: Näistä ll'askas pohtoöljy on pahin, ja sen käyttö ilmansuojelulainsäädännön valmistelua
32569: on -lisääntynyt jyllkästi, milkä on samalla merkin- ja kiinnittäisi asian yhteydessä erityistä
32570: nyt p<>~lttooljystä i'lmaan vapautuvan rikkimää- huomiota siihen, että ilmansuojelun
32571: rän huomattavaa nousua. johto ja valvonta tulee valtion hallinto-
32572: Kemiallisen teoHisuuden 1aajentumisen myötä viranomaisille ja lain täytäntöönpanaan
32573: sen aiheuttama Hman saastuminen on Hsäänty- kuuluvat tehtävät annetaan tehtävään
32574: nyt. soveltuvalle valtion viranomaiselle tai
32575: Jllman saastuminen aiheuttaa ihmisille vakavia julkisen valvonnan alaiselle laitokselle.
32576: terveydel'lisiä vaurioita, jopa lähes parantumat-
32577: Helsingi'ssä 15 päivänä helmikuuta 1972.
32578:
32579: Kaisu Weckman. Helvi Niskanen.
32580: Matti Järvenpää. Heimo Rekonen.
32581: Paavo Aitio. Veikko Salmi.
32582: 2071
32583:
32584: VII,258.- Toiv.al. n:o 1093.
32585:
32586:
32587:
32588:
32589: P. Vennamo ym.: Esityksen antamisesta kunnallisesta kansan-
32590: äänestyksestä.
32591:
32592:
32593: E d u s k u n n a 11 e.
32594:
32595: Kunnallisen demokratian laajentaminen on kästään neuvoa-antava vaan päätöksentekijöitä
32596: tarpeellinen ja välttämätön asia. Tavallisten sitova.
32597: kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa päätök- Edellämainituilla perusteilla ehdotamme kun-
32598: sentekoon on lisättävä kaikin mahdollisin kei- nioittaen eduskunnan hyväks)'lttäväksi toivo-
32599: noin. muksen,
32600: Eräs mahdollisuus kunnallisen demokratian
32601: laajentamiseen on !kansanäänestyksen käyttä- että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
32602: minen tärkeistä asioista päätettäessä. Tällaisen tyksen kunnallisen kansanäänestyksen
32603: äänestyksen järjestämiseen täytyy lainsäädän- järjestämisestä tärkeimmistä asioista
32604: nössä varautua siten, että äänestys ei olisi pel- kunnassa päätettäessä.
32605: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
32606:
32607: Pekka Vennamo. Aune Mänttäri.
32608: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
32609: Arttur Niemelä.
32610: 2072
32611:
32612: VII,259.- Toiv.al. n:o 1094.
32613:
32614:
32615:
32616:
32617: P. Vennamo ym.: Kaupunginosa- tai aluevaltuustojen perusta-
32618: misesta suurimpiin kaupunkeihin.
32619:
32620:
32621: E d u s k u n n a 11 e.
32622:
32623: Kansanvallan laajentaminen on tärkeimpiä punginvaltuustojen päätäntävaltaa voidaan de-
32624: tehtäviä yhteiskuntamme eri aloilla. Eduskun- legoida alaspäin kunkin kaupunginosan asuk-
32625: nan tulee kaikin tavoin toimia ja vaikuttaa kaille ja äänestäjille. Näiden mielekäs perusta-
32626: demokratian laajentamiseksi niin kunnallisella minen tulee mahdollistaa, jdtta niistä ei tulisi
32627: kuin valtiollisella tasolla. pelkästään lausunnonantajia vaan päättäviä eli-
32628: Erityisesti suurimmissa kaupungeissa maas- miä.
32629: samme on valtuusto ajautunut varsin kauas Edellä maini-tuilla perusteilla ehdotamme
32630: äänestäjistään päätettävien asioiden laajuuden kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
32631: ja moninaisuuden vuoksi. Useista paikallisista muksen,
32632: asioista päätettäessä valtuutetuille jää hyvin että hallitus ryhtyisi kaikkiin tar-
32633: vähän mahdollisuuksia perehtyä kulloinkin peellisiin toimenpiteisiin päätäntävaltaa
32634: vallitseviin paikallisiin erityisolosuhteisiin. käyttävien kaupunginosa- tai alueval-
32635: Kunnallisen demokratian laajentamispyrki- tuustojen perustamiseksi maamme suu-
32636: myksissä ei missään tapauksessa tule unohtaa rimpiin kaupunkeihin ja erityisesti Hel-
32637: ns. kaupunginosavaltuustoja, joiden avulla kau- sinkiin.
32638: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
32639:
32640: Pekka Vennamo. Mikko Vainio. Rainer Lemström.
32641: 2073
32642:
32643: VII,260.- Toiv.al. n:o 1095.
32644:
32645:
32646:
32647:
32648: P. Vennamo ym.: Kaupunginvaltuustojen oikeuttamisesta päät-
32649: tämään keskustan paikoitustilojen enimmäismäärästä.
32650:
32651:
32652: E d u s k u n n a 11 e.
32653:
32654: Liikenne maamme suurimmissa kaupungeissa -laissa määritellään ainoastaan autopaikkojen
32655: ja erityisesti Helsingissä on ajautumassa vuosi vähimmäismäärä ylärajan jäädessä määrittele-
32656: vuodelta yhä pahempaan umpikujaan. Eräänä mättä. Kunnille tulisi antaa mahdollisuus ny-
32657: suurena syynä tähän on työmatkaliikenteen :kes- kyistä tehokkaammin rajoittaa myöskin pysä-
32658: kittyminen laajalti henkilöautoilla tapahtuvak- köintiin varattujen tilojen enimmäismäärää,
32659: si. Näin kaupunkien keskustaan kerääntyy suuri jotta mielekäs liikenteen kokonaisratkaisu olisi
32660: joukko autoja, jotka seisovat koko päivän ka- saavutettavissa.
32661: dun varsilla tai muilla pysäköintiin varatuilla Edellämainituilla perusteilla ehdotamme kun-
32662: alueilla. Kuntien mahdollisuudet rajoittaa näi- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
32663: den paikkojen lisääntymistä eivät ole riittävän sen,
32664: hyvät, sillä tontinomistajat voivat rajoituksetta että hallitus ryhtyy tarpeellisiJn toi-
32665: rakentaa omalle alueelleen pysäköintiin varattu- menpiteisiin kaupunkien keskustaan ra-
32666: ja tiloja. Nämä paikat varataan usein kokopäivä- kennettavien autojen paikoitusalueiden
32667: parkkeeraukselle, joka vaikeuttaa kuljetus- ja enimmäismäärän saattamiseksi kaupun-
32668: asiointiliikennettä. Rakennusmääräyksissä ja ginvaltuustojen päätettäväksi.
32669: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
32670:
32671: Pekka Vennamo. Mikko Vainio. Rainer Lemström.
32672:
32673:
32674:
32675:
32676: 260 156/72
32677: 2074
32678:
32679: VII,261.- Toiv.al. n:o 1096.
32680:
32681:
32682:
32683:
32684: P. Vennamo ym.: Valtion omistaman rakentamatloman maan
32685: saattamisesta Helsingissä asuntojen rakentamiseen.
32686:
32687:
32688: E d u s k u n n a 11 e.
32689:
32690: Helsingin kaupungin asuntotuotannon eräänä Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
32691: rajoittavana tekijänä on rakennuskelpoisen kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
32692: maan puute. Helsingin kaupungin !clueella omis- vomuksen,
32693: taa valtio varsin huomattavat alueet rakentama-
32694: tonta maata, jota voitaisiin käyttää asuntojen että hallitus pyrkii kaikin mahdollisin
32695: rakentamiseen. Näitä maita olisi voitava mah- keinoin saattamaan omistamaansa raken-
32696: dollisimman pikaisesti käyttää Helsingissä asun- tamatonta maata Helsingin kaupungissa
32697: totuotantoon. Valtion olisi suhtauduttava myön- asuntojen rakentamiseen joko myymällä
32698: teisesti kaikkiin Helsingin kaupungin pyrkimyk- sitä Helsingin kaupungille tai suoritta-
32699: siin saada lisää maata asuntojen rakentamiseen. malla aluevaihtoja Helsingin kaupungin
32700: kanssa.
32701: ·Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
32702:
32703: Pekka Vennamo. Mikko Vainio. Rainer Lemström.
32704: 2075
32705:
32706: VII,262.- Toiv.al. n:o 1097.
32707:
32708:
32709:
32710:
32711: V. Vennamo ym.: Asuntotuotantoa haittaavien raleennuskielto-
32712: jen kumoamisesta.
32713:
32714:
32715: Ed u s kun n a II e.
32716:
32717: Asemakaavat ja kaavoitukset ovat rakennus- sa. Kuunatkaan etvat ole ryhtyneet riittäviin
32718: kieltoasioina ajautuneet maassamme hakoteille. toimenpttetsnn korjausten aikaansaamiseksi.
32719: Niinpä meillä on Helsingin ympäristössä raken- Tarvitaan siis valtion puuttumista asiaan sopi-
32720: nuskieltoja niin laajoilla alueilla, että asiantun- vin ja tehokkain toimenpitein.
32721: tijat laskevat näiden alueiden rakennusmaiden Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
32722: riittävän 1 500 vuodeksi. Kaiken kukkuraksi taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32723: tällaiset enemmän tai vähemmän tarpeettomat
32724: rakennuskiellot ovat voimassa vuosikymmeniä. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32725: Estetään rakentamista ja tontin saantia, vaikka menpiteisiin laajojen ja jopa vuosikym-
32726: maassamme on kasvavissa asutuskeskuksissa meniä jatkuneiden rakennuskieltojen ku-
32727: aina vain paheneva asuntopula. moamiseksi, asuntotuotannon tehosta-
32728: Byrokratia ja saamattomuus ovat siis muo- miseksi ja asuntopulan poistamiseksi.
32729: dostuneet pahaksi pullonkaulaksi näissä asiois-
32730: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
32731:
32732:
32733: Veikko Vennamo. Mikko Vainio.
32734: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
32735: Aune Mänttäri. J. Juhani Kortesalmi.
32736: 2076
32737:
32738: Vll,263.- Toiv.al. n:o 1098.
32739:
32740:
32741:
32742:
32743: V. Vennamo ym.: Harkintaverotuksen poistamisesta.
32744:
32745:
32746: Ed u s k u n n a 11 e.
32747:
32748: Hyvin yleisesti kohdistetaan yrittäjiin ns. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
32749: harkintaverotusta. Sen epäoikeudenmukaisuutta taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32750: korostaa lisäksi se, että eri verolautakunnat so-
32751: veltavat sitä eri tavalla, jonka johdosta yrittä- !että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32752: jät joutuvat pait>si toisiin yrittäjiin, myös toi- verolainsäädännön muuttamiseksi siten,
32753: siin veronmaksajiin nähden eriarvoiseen ase- että epäoikeudenmukainen harkintave-
32754: maan. rotus poistettaisiin.
32755: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
32756:
32757:
32758: Veikko Vennamo. Kalevi Remes.
32759: Mikko Vainio. Aune Mänttäri.
32760: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
32761: Pekka Vennamo.
32762: 2077
32763:
32764: VII,264.- Toiv.al. n:o 1099.
32765:
32766:
32767:
32768:
32769: V. Vennamo ym.: Kaavoitettujen alueiden maanomistajien saat-
32770: tamisesta maan hinnassa tasapuoliseen asemaan.
32771:
32772:
32773: E d u s k u n n a 11 e.
32774:
32775: Kuntien asemakaavamonopoli on johtanut Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
32776: laajalti mielivaltaan ja taloudelliseen keinotte- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toi;vomuksen,
32777: luun. Toisista tulee upporikkaita ja toisilta riis-
32778: tetään heidän omaisuuttansa. Tällainen asian- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32779: tila ei ole oikeusvaltion arvon mukaista. menpiteisiin kaavoiMttuien alueiden
32780: Asemakaavalainsäädäntöä on korjattava. maanomistajien saattamiseksi md(Jn hin-
32781: Kaikki maanomistajat on asetettava samaan ase- nassa oikeudenmukaiseen ja tasapuoli-
32782: maan. Kohtuuttomat edut on poistettava. Oi- seen asemaan.
32783: keudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta on nou-
32784: datettava.
32785: HelsingiS'Sä 10 päivänä helmikuuta 1972.
32786:
32787: Veikko Vennamo. Rainer Lemström. Mikko Vainio.
32788: A. R. Sainio. Aune Mänttäri. J. Juhani Kortesalmi.
32789: 2078
32790:
32791: VII,265.- Toiv.al. n:o 1100.
32792:
32793:
32794:
32795:
32796: V. Vennamo ym.: Kansalaisten ruumiillisen koskemattomuuden
32797: ja turvallisuuden parantamisesta.
32798:
32799:
32800: E d u s k u n n a 11 e.
32801:
32802: Yhteiskunnassamme kasvaa päivä päivältä virastotyöhön pöydän ääreen jopa satojen kilo-
32803: turvattomuus. Ei ole vain kysymys siitä, että metrien päähän.
32804: laki ei ole kaikille sama niin kuin perustus- Nykyiseen kehitykseen ja asiantilaan on saa-
32805: laissamme säädetään, vaan ennen kaikkea myös tava kiireellisesti korjaus.
32806: siitä, että ihmiset yhä laajemmalti tuntevat suo- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
32807: ranaista fyysistä turvattomuutta. Väkivalta ja taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32808: mielivalta rehoittavat.
32809: Suuremmissa asutuskeskuksissa monasti van- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32810: hemmat ihmiset eivät uskalla enää liikkua puis- menpiteisiin kansalaisten ruumiillisen
32811: toissa tai pimeän aikana. Maaseudulla tunne- koskemattomuuden ja turvallisuuden
32812: taan turvattomuutta taas sen vuoksi, että maa- parantamiseksi niin asutuskeskuksissa
32813: laispoliisit on poistettu ja poliisi on vedetty kuin maaseudulla.
32814: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
32815:
32816: Veikko Vennamo. Mikko Vainio. Aune Mänttäri.
32817: Rainer Lemström. A. R. Sainio. J. Juhani Kortesalmi.
32818: 2079
32819:
32820: VII,266.- Toiv.al. n:o 1101.
32821:
32822:
32823:
32824:
32825: V. Vennamo ym.: Kaupunginjohtajien äänioikeuden rajoittami-
32826: sesta kaupunginhallituksessa.
32827:
32828:
32829: E d u s k u n n a 11 e.
32830:
32831: Kunnallisen päätöksenteon eräs perusedelly- hiä, jotka eivät ole vastuussa kaupunkilaisille
32832: tyksistä on, että päätökset tehdään luottamus- teoistaan vaaleissa. Tämän vuoksi heillä ei saisi
32833: miesten toimesta. Tästä perusperiaatteesta tu- myöskään olla ratkaisevaa valtaa asioista pää-
32834: lee ehdottomasti pitää kiinni kaikissa tilanteis- tettäessä. Tämän epäkohdan korjaamiseksi tu-
32835: sa. Maamme suurimmissa kaupungeissa, eten- lisi säännöksiä muuttaa siten, että kaupungin-
32836: kin Helsingissä on havaittu, että huomattava johtajilla olisi kaupunginhallituksessa vain yksi
32837: osa tärkeistä päätöksistä tehdään kuitenkin vir- yhteinen ääni, jolloin kaupunginjohtajien
32838: kamiesten toimesta. Tällainen kehitys tulisi eh- enemmistön kanta olisi ratkaiseva: ääntä käy-
32839: dottomasti pysä,yttää ja ohjata se laajenevan tettäessä.
32840: kansanvallan suuntaan. . Mainituill§l perusteilla ehdotamme eduskun-
32841: Eräs tärkeimpiä päätöksentekoelimiä kau- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32842: pungeissa on kaupunginhallitus. Kaupunginhal-
32843: litukseen kuuluu osa valtuuston valitsemia että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
32844: luottamusmiehiä, jotka ovat suorassa vastuus- menpiteisiin säännösten muuttamiseksi
32845: sa äänestäjilleen kunnallisvaaleissa. Kaupungin- siten, että kaupunginjohtajilta olisi kau-
32846: hallitukseen kuuluvat kuitenkin myös kaikki punginhallituksessa yksi yhteinen ääni,
32847: kaupunginjohtajat, joilla kullakin on asioista jolloin kaupunginjohtaiien enemmistön
32848: päätettäessä yksi ääni. Tämä ei voi olla oi- kanta olisi ratkaiseva ääntä käytet-
32849: kein, koska kaupunginjohtajat ovat virkamie- täessä.
32850: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
32851:
32852: Veikko Vennamo. Mikko Vainio. Rainer Lemström.
32853: Aune Mänttäri. Pekka Vennamo.
32854: 2080
32855:
32856: Vll,267.- Toiv.al. n:o 1102.
32857:
32858:
32859:
32860:
32861: V. Vennamo ym.: Kunnallisverotuksen perusvähennyksen korot-
32862: tamisesta.
32863:
32864:
32865: E d u s k u n n a 11 e.
32866:
32867: On vaarm, jos sellaisesta tulosta joudutaan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
32868: maksamaan veroa, joka ei edes riitä vähimmäis- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32869: toimeentuloon. Tällaista verotusta voidaan jo
32870: kutsua veroryöstöksi. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32871: Eräs keino pienten tulojen vapauttamiseksi menpiteisiin perusvähennyksen kunnal-
32872: myös kaikista kunnanveroista on perusvähen- lisverotuksen ·kaikissa tapauksissa nos-
32873: nyksen nostaminen. Sen tulisi kaikissa tapauk- tamiseksi vähintään 3 600 markkaan sa-
32874: sissa olla vähintään 3 600 markkaa. Jos kunta malla taloudellisissa vaikeuksissa olevia
32875: tämän johdosta joutuu taloudellisiin vaikeuk- kuntia sopivalla tavalla tarpeen vaa-
32876: siin, on asia muulla tavoin ja valtiovallan tuel- tiessa tukemalla.
32877: la järjestettävä kuin ryöstöverottamalla maam-
32878: me vähätuloisimpia.
32879: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
32880:
32881: Veikko Vennamo. Aune Mänttäri. Pekka Vennamo.
32882: Rainer Lemström. Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
32883: 2081
32884:
32885: VII,268.- Toiv.al. n:o 1103.
32886:
32887:
32888:
32889:
32890: V. Vennamo ym.: Kut~nallisveroäyrin kattorajan määräämiustä.
32891:
32892:
32893: E d u s k u n n a 11 e.
32894:
32895: Kunnallinen verorasitus nousee maassamme - -Aivan· lähivuosina kunnallisveroäyrin hinta
32896: jatkuvasti. Tämä johtuu myös siitä, että valtio nousee monessa kunnassa _yli 20 pennin, ellei
32897: on siirtänyt kohtuuttomasti valtakunnallisia kiireellisiin korjaustoimenpiteisiin ·.ja tukitoi-
32898: menoja kuntien rasitukseksi. menpiteisiin ryhdytä.
32899: Lisäksi kuntia rasittaa virheellinen talous- Mainituilla perusteilla ehdotamme kpnnioit-
32900: politiikka sekä hämmästyttävän eriarvoinen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32901: talouspolitiikka valtakuntamme eri alueisiin
32902: kohdistuvana. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin lain-
32903: On jo selviö, että pienet ja vähävaraiset säädäntötoimenpiteisiin, että kunnallis-
32904: kunnat, erityisesti kehitysalueilla, ajautuvat veroäyrin hinta ei saa nousta yli 17
32905: väistämättömään taloudelliseen umpikujaan ja penniä samalla tarpeen vaatiessa iäries-
32906: kunnallisveroäyrin hinta nousee kohtuuttoman tämällä taloudellisissa vaikeuksissa ole-
32907: korkeaksi. ville kunnille valtion taloudellisltl tu-
32908: kea.
32909: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
32910:
32911: Veikko Venrikto. Mikko Vainio.
32912: Hannes ·volotinen. Pekka Vennamo.
32913: Rainer Lemström. l Juhani Kortesalmi.
32914: Aune Mänttäri. Kalevi Remes.
32915:
32916:
32917:
32918:
32919: 261 156/72
32920: 2082
32921:
32922: VII,269.- Toiv.al. n:o 1104.
32923:
32924:
32925:
32926:
32927: V. Vennamo ym.: Kuntien verorasituksen tasaamisesta.
32928:
32929:
32930: E d u s k u n n a 1 i e.
32931:
32932: Viime vuosien aikana kuntien verorasitus on Noin kahdenkymmenen vuoden ajan on pu-
32933: tnuodostunut yhä epätasaisemmaksi. Kehitys· huttu siitä, että kuntien verorasitus on ,tasat-
32934: alueiden vaikeuksissa elävät kunnat eivät pysty tava niin, että veroäyrin hinta muodostuu koko
32935: muutenkaan järjestämään kuntaJ.aisilleen saman- maassa samansuuruiseksi. Ei voi olla oikein,
32936: laisia paiveluksia kuin rintamaiden kunnat. että koulutoimen hoidosta kehitysalueiden eräis-
32937: Siitä huolimatta jo peruapalvelusten järjestämi- sä kunnissa veroäyrin hinnasta menee 5 penniä
32938: nen niissä on nostanut veroäyrin hinnan ylettö- tämän hallintoalan menoihin kun rikkaissa
32939: män korkeaksi eikä veroäyrin hinnan nousulla kunnissa voidaan selvitä jopa 2 penniilä. On
32940: näytä kattoa olevan. Päinvastoin kaikki merkit suunniteltu rahaston muodostamista, johon voi-
32941: viittaavat siihen, että vaikeassa asemassa ole- taisiin ottaa rikkailta kunnilta ja antaa köyhille
32942: vissa kehitysalueiden kunnissa lähivuosina vero- kunnille näiden verorasituksen tasaamiseen.
32943: äyrin hinta nousee yhä korkeammaksi. Tämä Mainituilla perusteiilla ehdotamme kunnioit-
32944: lisää väestön poistumista kunnista ja verorasi- 'taen eduskunnan hyväksyHäväksi toivomuksen,
32945: tuksen jäämistä yhä pienemmän ja heikomman
32946: veronmaksajajoukon kannettavaksi. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32947: Niistä kunnallishallinnon aloista, jottka lähi- menpiteisiin sellaisen iär;estelmän luo-
32948: vuosina tulevat muodostamaan ankaran paineen miseksi} ;olla kuntien verorasitus voi-
32949: veroäyrin hintaan mainittakoon: peruskouluun daan tasata samansuuruiseksi kaikissa
32950: siirtyminen, sairaa1apaikkojen järjestäminen, maamme kunnissa.
32951: yleinen terveydenhuolto, työllisyyden hoito,
32952: ammattikoulutus, sosialihuolto jne.
32953: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
32954:
32955: Veikko Vennamo. Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
32956: Hannes Volotinen. Aune Mänttäri. J. Juhani Kortesalmi.
32957: Mikko Vainio.
32958: 2083
32959:
32960: VII,270.- Toiv .al. n:o 1105.
32961:
32962:
32963:
32964:
32965: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1972 tulo- ;a menuarvioon
32966: poliisien matkakustannuksiin.
32967:
32968:
32969: E d u s k u n n a 11 e.
32970:
32971: Maaseudulla toimiva poliisi joutuu jatkuvasti linja-autokustannuksia vastaavasti. Oman auton
32972: toimimaan epäsiedettävissä olosuhteissa ja huo- käyttö näissäkin tapauksissa on useimmiten pa-
32973: noilla palkkaehdoilla. Kaikkein suurin .ongelma kollista, koska mitään sopivia liikenneyhteyksiä
32974: tavallisen poliisin kannalta liittyy matkustami- ei ole olemassa. Tämä ei voi olla oikeudenmu-
32975: seen ja liikkumiseen yleensä. Virka-autoja ei kaista eikä ole tasavertaista verrattuna muihin
32976: ole, ja oman auton käytöstä korvauksen saa- valtion virkamiehiin.
32977: minen on vaikeuksien takana, ja kuitenkin au- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
32978: ton käyttö on ehdoton edellytys tehokkaalle toi- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomu~
32979: minnalle. Ehkä vaikein on tHanne silloin, kun sen,
32980: poliisi joutuu jatkuvasti suorittamaan valvonta-
32981: tehtäviä toisen kunnan alueella. Tällöin hän jou- että hallitus ataisi Eduskunntllle esi-
32982: tuu lähes päivittäin ajamaan omalla autollaan tyksen 30 000 markan määrärahan otta-
32983: usein monien kymmenien kilometrien pituiset misesta lisäyksenä vuoden 1972 tulo- ;a
32984: matkat naapuripitäjään edestakaisin, mutta menoarvioon poliisien todellisia matka-
32985: minkäänlaista korvausta hän ei voi saada edes kust4nnuksia varten.
32986: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
32987:
32988: Veikko Vennamo. Aune Mänttäri.
32989: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
32990: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
32991: 2084
32992:
32993: VII,271.- Toiv.al. n:o 1106.
32994:
32995:
32996:
32997:
32998: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1972 tulo- ;a menoarvioon
32999: vaikeuksiin ;outuneiden kuntien avustamiseksi.
33000:
33001:
33002: E d u s k u n n a 11 e.
33003:
33004: Maamme vähävaraisten ja kehitysalueiden jolloin olisi toteutettava ns. hakkuupaikkaperi-
33005: kuntien veroäyrin hinnat ovat nousseet ja nou- aate.
33006: sevat laajalti kohtuuttoman raS'kaiksi. Samanai- Mutta tämän rinnaHa on valtion annettava
33007: kaisesti näissä kunnissa pienituloiset joutuvat taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille kunnille
33008: maksamaan raskasta kunnallisveroa, koska suu- apua. Tämä -on todellista kehitysalueiden autta-
33009: ret puolueet eivät ole hyväksyneet riittävää pe- mista ja niiden elinkeinotoiminnan edistämistä.
33010: ruspoisto-oikeutta kunnallisverotuksessa. ·· ·Täl- Kuntiin, joissa veroäyrin hinta on liian korkea,
33011: löin sellaisetkin henkilöt joutuvat maksamaan ei nimittäin saada yritteliäisyyttä.
33012: raskasta kunnallisveroa, joiden ansio ei riitä Mainituilla per1lstei1Ja ehdotamme kunnioit-
33013: edes välttämättömimpään toimeentuloon. Täl- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33014: laista asiantilaa ei voida pitää oikeana.
33015: Toisaalta on siis huolehdittava, että alle 10 että hallitus :antaisi Eduskunnalle esi-
33016: markan päivässä ansiota saavat vapautetaan täy- tyksen 20 mili. markan määrärahan ot-
33017: sin kaikista veroista ja myös kunnallisveroista, tamisesta lisäyksdnä vuoden 1972 tulo-
33018: toisaaita on valtiovallan osaltaan huolehdittava, ja menoarvioon ·vaikeuksiin ;outuneiden
33019: että vähävaraisten 1a kehitysalueiden kuntien kuntien avustuksi!na käytettäväksi kun-
33020: veroäyrin hinta ei pääse nousemaan ainakaan tien veroäyrin hinnan pitämiseksi koh-
33021: yli 17 pennin. Luonnollisesti asiantilaa voitai- tuullisena sekä pienituloisten vapautta-
33022: siin korjata jo silläkin, että verolakeja oikaistai- miseksi riittävällä peruspoisto-oikeudella
33023: siin niin, että suuryhtiöt joutuvat maksamaan kohtuuttomisfa. veroista.
33024: kunnallisveronsa siellä, mistä tulo on hankittu,
33025: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
33026:
33027: Veikko Vennamo. Mikko Vainio.
33028: Hannes Volotinen. Pekka Vennamo.
33029: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
33030: Aune Mänttäri. Kalevi Remes.
33031: 2085
33032:
33033: VII,272.- Toiv.al. n:o 1107.
33034:
33035:
33036:
33037:
33038: V. Vennamo ym.: Metsäpalojen sammutuskustannusten kor-
33039: vaamisesta valtion varoista.
33040:
33041:
33042: E d. u s k u n n a 11 e.
33043: Viime vuosina on nähty.. .t:Qiten vaikeaan tilan- mutuskustannuk-set olisi · maksettava kokohäan
33044: teeseen ovat joutuneet sellaiset kunnat joissa on valtion varoista. ·'
33045: sattunut suuria metsäpaloja. Ei voi olla oikein, Edellä olevaan viitaten ehdownme edus:
33046: että kunnat joutUvat· korvaamaan· metsäpalojen kunnan hyväksyttäväksi toiv'omuksen, ·
33047: sammutuskustannukset · jotka voivat joskus
33048: nousta niin suuriksi, ettei mikään kunta ·niistä että hallitus: 'iyhJyisi 'sellaisiin toiiniini
33049: voi kunnoilla selvitä. Metsäpalo on kansallinen että metsäpaloista aiheultineeJ sammtf..
33050: onnettomuus, joka voi sattua missä tahansa, tuskustannukset aina maksetaan·· valtion
33051: siksi sillä ei voi rangaista sitä kuntaa, jonka varoista.
33052: alueella se kulloinkin sattuu. Metsäpalojen sam-
33053: Heisingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
33054:
33055: Veikko Vennamo. Rainer Lemström~ Aune Mänttäri.·
33056: Mikko Vainio. A. R. Sainio. J. Juhani Kortesalmi.
33057: 2086
33058:
33059: VII,273.- Toiv.al. n:o 1108.
33060:
33061:
33062:
33063:
33064: V. Vennamo ym.: Metsästyslupien uusinto;en siirtämisestä posti-
33065: toimistoille.
33066:
33067:
33068: E d u s k u n n a 11 e.
33069:
33070: Nykyisen käytännön mukaan metsästysluvan tikonttoreissa, mikä käytäntö huomattavasti hel-
33071: antaa poliisilaita& ja maaseudulla nimismies. Täl- pottaisi metsästy!iluvan uusimista. Uutta, ts. en-
33072: lainen käytäntö on usein, etenkin maaseudulla, simmäistä metsästyslupaa hakiessa edellytetään
33073: varsin hankala, koska matkat ovat pitkät ja usein henkilöltä tietyt perustiedot, joten on luonnol~
33074: hankalien kulkuyhteyksien päässä. Viisipäiväisen lista, että ensimmäisen luvan antaa poliisilaitos
33075: työviikon woksi poliisilaitoksen kansliat ovat tai nimismies.
33076: lauantaisin kiinni, mikä kaupungeissa vaikeut- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
33077: taa& eräiltä osin metsästysluvan uusintaa, nimen- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33078: omaan sellaisten henkilöitten, joilla työnsä ja muksen,
33079: toimensa vuoksi ei ole tilaisuutta sitä varsi-
33080: naisena virka-aikana noutaa. että hallitus ryhtyisi toimiin metsäs-
33081: Koska postikonttorit hoitavat esim. radio- ja tysluvan uusinnan siirtämiseksi poliisi-
33082: televisioluvat, auton rekisteriotteet ynnä muita laitoksilla ;a nimismiehiltä postitoimis-
33083: huomattavasti vastuullisempia asioita, voitaisiin toille.
33084: metsästysluvan uusinta aivan hyvin hoitaa pos-
33085: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
33086:
33087: Veikko Vennamo. Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
33088: Hannes Volotinen. Aune Minttäri. J. Juhani Kortesalmi.
33089: Mikko Vainio.
33090: Vll,274.- Toiv.al. n:o 1109.
33091:
33092:
33093:
33094:
33095: V. Vennamo ym.: Ortodoksisen kirkkokunnan taloudellisten tar-
33096: peitten selvittämisestä.
33097:
33098:
33099: E d u s k u n n a 11 e.
33100:
33101: Maamme ortodOksinen kirdclco on toinen val- Mainitui1lla perusteiNa ebdotamme kunnioit-
33102: •tiokirlkkomme. Kuitenkin va1tiova1Lta pitää orto- taen edu:Skunnan hyviiksyttiväksi toivomuksen,
33103: ddksista ikiikikoa Japsipuolen asemassa. V a1tion
33104: ta1oudelilinen tuki on !kohtuuttoman pieni. että hallitus selvityttäisi ortodoksisen
33105: Ortoddksinen lldrkiko joutui hajaUeen ja suu- kirkon taloudellisen tuen tarpeen niin,
33106: riin ta:loude!Jlisiin va!keuksiin Karjailan menetyk- että tämä kirkko voi maksaa työnteki- · ·
33107: sen johdosta. Tämä kirkko toimii suurissa vai- jöilleen asianmukaiset palkat ;a muutoin-
33108: keuksissa ja sen työntekijöilleen 11naiksamat pal- kin hoitaa asiansa jäseniään taloudelli-
33109: kat ovat yleensä ilroh:tuuttoman a!l!haisia. sesti rasittamatta.
33110: Helsingissä 14 päivänä helmiik:.uuta 1972.
33111:
33112: Veikko Vennamo. Mikko Vainio.
33113: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
33114: Aune Mänttäri. J. Juhani Kortesalmi.
33115: Pentti Antila.
33116: 2088
33117:
33118: VII,275.- Toiv.al. n:o 1110.
33119:
33120:
33121:
33122:
33123: V. Vennamo ym.: Pilkkiong,innan sallimisesta maanomistukseen
33124: liittyvistä rajoituksista huolimatta.
33125:
33126:
33127: E d u s k u n n a 11 e.
33128:
33129: Maassamme on yhä [aa,iommahi lrlettu harjoit- lainkaan mukaisia. Asiantilaan on siis saatava
33130: taa piillMci.ongintaa. Se on terveelilinen harrastus, korjaus.
33131: jdka on taval!liseen ongintaan monessa suh- Mainitui'lila rperusteiMa •ehdotamme !kunnioit-
33132: teessa 'Verrattava. taen eduskunnan hy;vä!ksyttävälksi toivdmu'ksen,
33133: Kuite.akin pillWongintaa ra.ioitt81Valt. monen-
33134: laiset määräykset. Vedotaan jopa perustuslail- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33135: lisiin säännöksiin, jotta piJ:klkionginta voitaisiin menpiteisiin pilkkionginnan asianmukai-
33136: kieltää. seksi saltimiseksi maanomistukseen liit-
33137: Tä[laiset menneisyyden rajoitukset ovat nyky- tyvistä rajoituksista riippumatta.
33138: aikaan sopimattomia. Tuskin ne ovat perustus-
33139: Helsingissä 10 päi'Vänä helmikuuta 1972.
33140:
33141: Veikko Vennamo. Rainer Lemström. Mikko Vainio.
33142: A. R:. Sainio•. Aune Mänttäri. J. Juhani Kortesalmi.
33143: 2089
33144:
33145: Vll,276.- Toiv.al. n:o 1111.
33146:
33147:
33148:
33149:
33150: V. Vennamo ym.: Toimenpiteistä luonno11 saastumisen estämi-
33151: seksi.
33152:
33153:
33154: E d u s k u n n a 11 e.
33155:
33156: Luonnon saastuminen kiihtyy, ·maassaJlllllle. tystä se1rlailsiin tuotteisiin, iorlca el&tävät Juonnon
33157: Vedet pilaantuvat. Suurkaupungei~sa i1ma ei vahingoittumisen ja 1iikaantumisen. HallitulkseHa
33158: enää ole puhdasta. Lyhyesti sanottuna meidän ja viranomaisilla on suuri ;vastuu näissä asioissa.
33159: maassammekin ry&tövilljdllään Juontoa yhtei- Mainituil1a perusteilla ehdotamme kunnioit-
33160: seksi ikorvaamattomaiksi vahingdkse'mlme. taen eduSikunnan hyväiklsyttävälksi rtoivomulkisen,
33161: Voimassa dievien ~alkien mukaan voitaisiin
33162: nimenomaan vesien saastuminen estää. Aiikai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33163: sempina vuosina on 1aki lkuitenlkin JaajaJti vaien- menpiteisiin luonnon saastumisen estä-
33164: nut rahan edessä~ On ryhdyttävä toimenpitei- miseksi maassamme niin, että voimassa
33165: siin, et:tä saastumista estäviä [aikeja todella nou- olevia lakeja ehdottomasti noudatetaan
33166: datetaan. Lain ·tulee olla kaikifle saman. sekä saastumista aiheuttavien tuotteiden
33167: On myös vä!lttämätöntä, että ne, jotka ai- valmistajat veivoitetaan kustantamaan
33168: heuttavat Juonnon saastumista korvaavat rtäs'tä vahingot.
33169: aiheutuvat !kustannukset. Näin ohjataan kehi-
33170: Helsingissä 10 päivänä helmiikuuta 1972.
33171:
33172: Veikko Vennamo. A. R. Sainio.
33173: Mikko Vainio. Aune Mänttäri.
33174: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
33175:
33176:
33177:
33178:
33179: 262 156/72
33180: 2090
33181:
33182: VII,277.- Toiv .al. n:o 1112.
33183:
33184:
33185:
33186:
33187: V. Vennamo ym.: Toimenpiteistä omakotitalojen pelastamiseksi
33188: asutuskeskuksissa.
33189:
33190:
33191: E d u s k u n n a 11 e.
33192:
33193: Kuopion kaupungissa niin kuiri muissakin Mainituilla· perusteilla ehdotamme kunnioit-
33194: kaupungeissa on paljon omakotitaloja. Nämä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33195: omakotitalot on laajalti rakennettu pienitulois"
33196: ten ja vähävaraisten ihmisten toimesta. että hallitus ryhtyisi kiitWllisiin toi-
33197: Kuitenkin mahtava kaupunki syrjii ja sortaa menpiteisiin omakotitalojen pelastami-
33198: jatkuvasti omakotitaloja. Niitä halutaan hävit- seksi asutuskeskuksissa ja erityisesti
33199: tää. Grynderit ostavat ja keinottelevat kau- Kuopion kaupungissa, jotta pienomistus
33200: pungin tuella myös omakoritaloilla ja tonteilla. ja omistetut /Munnot tulisivat myös tu-
33201: Hyökkäys pienomistusta vastaan on voi- levaisuudessa turvatuksi.
33202: makkaassa käynnissä ja vääryys rehoittaa.
33203: Asiantilaan on kiireellisesti saatava korjaus.
33204: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
33205:
33206: Veikko Vennamo. Mikko Vainio.
33207: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
33208: 2091
33209:
33210: VII,278.- Toiv.al. n:o 1113.
33211:
33212:
33213:
33214:
33215: V. Vennamo ym.: Uppopuiden nostamisoikeuden välientämi-
33216: sestä.
33217:
33218:
33219: E d u s k u n n a II e.
33220: Hukkupuun !Saa sivullinen henkilö korjata maan tällaiset puut kohtuullisella hinnalla, että
33221: veden pohjasta vasta kymmenen vuoden päästä. suuryhtiöt eivät voisi tengastua tällaisessa huk-
33222: Mutta tämä on käytännössä monasti jopa mah- kupuiden ostamisessa.
33223: dotonta, koska aina nuorempaa hu.kkupuuta Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
33224: tulee vanhempien päälle järvissä, joissa ja laut- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33225: tapaikoissa.
33226: Ilmeisesti kansantaloutemme edun mukaista että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33227: olisi, jos hukkupuun saisi nostaa kuka tahansa menpiteisiin lakien muuttamiseksi niin,
33228: esimerkiksi kahden vuoden jälkeen, jos omis- että hukkupuun Stl4 nostaa kuka tahansa
33229: taja ei ole hukkupuita nostanut. Lisäksi olisi viimeistään kahden vuoden päästä.
33230: valtion polttoainevarasto velvoitettava OSta-
33231: Helsingissä 14 päivänä hdmikuuta 1972.
33232:
33233: Veikko Vennamo. Hannes Volotinen. Pekka Vennamo.
33234: Mikko Vainio. Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
33235: 2092
33236:
33237: VII,279.- Toiv.al. n:o 1114.
33238:
33239:
33240:
33241:
33242: Westerholm ym.: Kunnallisen harkintaverotuksen poistamisesta.
33243:
33244:
33245: E d u s k u n n a 11 e.
33246:
33247: Kunnallista harkintaverotusta koskevat mää- asemaan, sillä verotusta ei voida kohdistaa
33248: räykset sisältyvät verotuslain ( 482/58) · 72 amrnattituloon, mutta sen sijaan liiketuloon.
33249: §:ään. Monista eri syistä johtuen tämä vero- Lisäksi on voitu todeta, että kunnallinen har-
33250: tusmuoto olisi kuitenkin tarpeeton. Todetta- kintaverotus monesti toimitetaan niin epämää-
33251: koon, että kunnallista harkintaverotusta pide- räisillä perusteilla, ettei verovelvollinen nauti
33252: tään yleisesti verotustapana, jota vastaavaa ei sitä oikeudensuojaa, jonka maamme hallitus-
33253: ole olemassa muiden maiden verolainsäädän- muoto takaa kansalaisilleen.
33254: nössä. Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
33255: Kunnallisen harkintaverotuksen suurimpana nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33256: kielteisenä puolena on, että se vakavasti hait- muksen,
33257: taa yritystoiininnan kehitystä niissä kunnissa,
33258: jotka verotustapaa käyttävät. Se on ristiriidas- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33259: sa kaikkien niiden toimenpiteiden kanssa, joilla menpiteisiin sellaisen lainsäädännön ai-
33260: kunnat pyrkivät saamaan elinkeinotoimintaa kaan~miseksi, ;olla poistetaan verotus-
33261: alueelleen. Harkintaverotus asettaa yritystoi- lain 72 §:n tarkoittama kunnallinen
33262: minnan yritysmuodosta riippuen eriarvoiseen harkintaverotus.
33263: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
33264:
33265: Raino Westerholm. Antero Juntumaa.
33266: Olavi Ronkainen. Veikko J. Turunen.
33267: 2093
33268:
33269: VII,280.- Toiv.al. n:o 1115.
33270:
33271:
33272:
33273:
33274: H. Westerlund ym.: Katukorvausten perimisen poistamisesta.
33275:
33276:
33277: E d u s k u n n a 11 e.
33278:
33279: Kaupungeille, kauppaloille ja maalaiskunnille valla. Lisäksi korvausten perinnän lopettaminen
33280: on annettu oikeus kadun rakentamisesta aiheu- edistäisi omakoti- ja pientaloasutuksen leviä-
33281: tuneen kustannuksen perimiseen asukailtaan. mistä maassamme, mikä on erittäin toivottu
33282: Näiden korvausten suorittaminen on muodos- kc;!hityssuunta.
33283: tunut usein lähes ylivoimaiseksi taloudelliseksi Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
33284: rasitukseksi maksajille. Kaikkein raskaimpana eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33285: ovat tämän taakan tunteneet omakoti- ja pien-
33286: taloasukkaat. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33287: Ei voi olla mielekästä, että kadun rakenta- säännösten muuttamiseksi siten, että
33288: miskustannukset peritään niiltä, jotka sen var- mahdollisuus katukorvausten perimi-
33289: ressa asuvat, sillä kaduthan ovat yleisesti ke- seen kuntataisilta poistettaisiin ja ka-
33290: nen tahansa käytettävissä. Tämän vuoksi tulisi dut rakennettaisiin verotuksessa kerty-
33291: kaikkien osallistua kustannuksiin samalla ta- villä varoilla.
33292: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
33293:
33294: Henrik Westerlund. Pär Stenbäck.
33295: 2094
33296:
33297: VII,281.- Hemst.mot. nr 1116.
33298:
33299:
33300:
33301:
33302: H. Westerlund m. fl.: Om skyldighet för järnvägsägare att
33303: bygga tillräckligt breda och djupa avloppsdiken och bro-
33304: trummor.
33305:
33306:
33307: T i H R i !k s d a g e n.
33308:
33309: I många faH har det visat sig att åkerjord nering fördyras oCh di:rekt omöj[iggöres i en
33310: belägen invid järnväg är omöjlig att tol'l'lägga del fal!l för att statens järnvägslinje avbryter
33311: genom dräneringsåtgärder. Detta beroende på, dräneringssystemets genomförande.
33312: att avloppsdiken och trummor inte är ti!llräck- Med hänseende tiM ovanstående ooh '8ndra
33313: ligt djupa odh breda. Järnvägsstyrelsens skyl- därmed sammanhängande omständigheter har
33314: digheter i detta II!Vseende grundar sig på en vi äran vördsamt föreslå, att ritksdagen :vN:le
33315: över 70 år gammal eX!propriationslag som i besluta hemställa,
33316: pralktilken innebär, '8tt någon hänsyn ioke be-
33317: höer tagas tiM. markägares eventuella önske- att regeringen måtte vidtaga erfor-
33318: må!l odh behov att dränera sin jord. Såväl derliga åtgärder, som medför att ex-
33319: avloppsd&en som trummor är ofta ailt för propriationslage» av den 14 juli 1898
33320: sma~a odh grunda. erhåller stadganden om, att ägare av
33321: Det ikan inte anses rvara rätt, att markägaren järnväg ålägges skyldighet att vid ern-
33322: på egen bekostnad bl.a. skatl tvingas, att bygga läggning av avloppsdiken och brotrum-
33323: om erforderliga trummor för att dränering av mor, där dessa står i direkt eller in-
33324: jorden överhuvudtaget skall kunna genom- direkt anslutning till odlingsjord, bygger
33325: föras. dem till sådan bredd och djuplek, som
33326: Det kan inte heller anses vara rätt au ikost- krävs för dräneringssystemens funktion
33327: naderna för den enskilde vid åkerjordens drä- enligt nutida krav.
33328: Helsingfors den 11 februari 1972.
33329:
33330: Henrik Westerlund. Evald Häggblom.
33331: Matti Mattila. Pär Stenbäck.
33332: Ragnar Granvik. Victor Procope.
33333: 2095
33334:
33335: VII,281.- Toiv.al. n:o 1116. Suomennos~
33336:
33337:
33338:
33339:
33340: H. Westerlund ym.: Rautatien omistaj6n velvollisuudestll raken-
33341: taa riittävän leveitä ja syviä viemärio;ia ja siltarumpuja.
33342:
33343:
33344: E d u s k u n n a 11 e.
33345:
33346: Monissa tapauksissa on osoittautunut, että suorastaan tehdään mahdottomaiksi valtion rau-
33347: rautatien vieressä sijaitsevaa pe'ltomaata on 1la~ielinjan estäessä ojitusjärjestehnän toteutta-
33348: ma!hdoton kuivattaa ojitustoimenpitein. Tämä lDlsen.
33349: johtuu siitä,. että viemärioja.t ja rummut eivät Yillä mainittuun 1a muihin tähän liittyviin
33350: ole riittävän syviä ja leyeitä. Rautatiehadlituk- asioihin viitaten ehdotamme kunnioittaen, että:
33351: sen velvoHisuudet tässä suhteessa perustuvat Y'li eduSikunta hyväksyisi toivomuksen,
33352: 70 vuotta vanhaan pa'klk:olunastuslakiin, joka
33353: !käytännössä merkitsee sitä, ·ettei tarvitse otnaa että. hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toi-
33354: huomioon maanomistajan . imahdollisia toivo- menpiteisiin, jotta heinäkuun 14 päi-
33355: muksia ja tarpeita maansa kuivattamiseksi. Niin vänä 1898 annettuun maan pakkolunas-
33356: viemäriojat kuin rumm1,1tkin ovat usein liian tuslakiin saataisiin säännökset siitä, että
33357: kapeita ja matailia. rautatien omistaja veivoitetaan viemäri-
33358: Ei voi pitää oikeana, että maanomistajan· on ojia ja siltarumpuja perustettaessa siellä,
33359: palkko omalla !kustannuk!iellaan mm. ;rakentaa missä nämä ovat suorassa tai epäsuo-
33360: tarpeeLliset rummut, jotta maan ojittaminen rassa yhteydessä viljelysmaahan, raken-
33361: ytlipäätään voitaisiin suorittaa. tamaan ne niin leveiksi ja syviksi, kuin·
33362: Ei myösikään voi pitää oikeana, että yksityi- kuivatusjärjestelmän toiminta nykyiste~
33363: sen kustannu!kset peltomaan ojittamisessa nou- vaatimusten mukaan edellyttää.
33364: sevat ja että kuivattaminen eräissä tapauksissa
33365: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
33366:
33367: Henrik Westerlund. Evald Häggblom.
33368: Matti Mattila. Pär Stenbäck.
33369: Ragnar Granvik. Victor Procope.
33370: 2096
33371:
33372: VII,282.- Toiv.al. n:o 1117.
33373:
33374:
33375:
33376:
33377: S. Westerlund ym.: Helsingin kaupunkiseutua koskevan maan-
33378: järjestelylain aikaansaamisesta.
33379:
33380:
33381: Eduskunnalle.
33382:
33383: Epätarkoituksenmukainen maankäyttö on tuslaitosten, erilaisten yhteisöjen ja lukuisien
33384: vaikeuttanut huomattavasti Helsingin kaupun- yksityisten omistajien kesken. Siksi on vaikea
33385: gin sekä koko kaupunkiseudun suunnittelua ja hahmotella suurempia kokonaisuuksia tai pääs-
33386: rakentamista. Asuntotuotanto tyrehtyy raken- tä kyllin tehokkaaseen aluerakentamiseen. Jäy-
33387: nuskelpoisen maan puutteeseen. Uusista asunto- kästä lainsäädännöstä johtuen kaavoitustoimien
33388: alueista ei kehity viihtyisiä eikä riittävästi pal- yhteydessä tapahtuvia maanjärjestelyjä vaikeut-
33389: veluksia tarjoavia. Keskustan rinnalle ei muo- tavat eturistiriidat ·sekä hidas valitusmenettely.
33390: dostu elinvoimaisia, suhteellisen omavaraisia Välttämätöntä olisikin, että maajärjestelyis-
33391: alakeskuksia. Asuntojen, työpaikkojen, liiken- sä päästäisiin nykyista paljon joustavampaan
33392: neväylien, palvelupisteiden ja virkistysalueiden menettelyyn, jossa voitaisiin suorittaa aluevaih-
33393: sijoittelussa ei kyetä noudattamaan jäntevää toja ja lunastuksia yhtenäisen kokonaisohjel-
33394: kokonaisvaltaisuutta. man puitteissa. Lisäksi tulisi taata riittävät
33395: Varsinainen Helsingin niemi on laajan talous- mahdollisuudet valvoa tonttimaan hinnanmuo-
33396: alueen voimakkain keskus, mutta sen toiminto- dostusta. Tämä ei ·onnistu ilman Helsingin
33397: jen lisäämisessä on omat rajoituksensa. Tämän kaupunkiseutua koskevaa erityislakia, joka ni-
33398: vuoksi kaupungin nykyisten rajojen sisäpuo- veltyisi muuhun yhteiskuntasuunnittelua kos-
33399: lelle on rakennettava ainakin kolme alakeskus- kevaan lainsäädäntöön. Tavoitteet olisi asetet-
33400: ta. Kunnallisella yhteistoiminnalla sekä lainsää- tava pitkälle aikavälille, mikä edellyttää myös
33401: dännöllisillä uudistuksilla on myös koko kau- kaavoitusta, rakentamista ym. koskevien sään-
33402: punkiseudun päästävä yhtenäisiin tavoitteisiin. nösten perusteellista tarkistamista.
33403: Suunnittelun ja hallinnon organisaatio on nyt Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
33404: hajautunut lukuisiin yksikköihin, joilta puuttuu tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
33405: yhteinen ohjelmointi. . sen,
33406: Hallinnolliset uudistukset ovat suunnittelun
33407: ja tutkimuksen alaisina. Voidaan olettaa, että että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33408: lähivuosina saadaan monia välttämättömiä pa- sellaisen Helsingin kaupunkiseutua kos-
33409: rannuksia. Uudistuksia valmisteltaessa ei kui- kevan maanjärjestelylain aikaansaami-
33410: tenkaan ole otettu huomioon yhdyskuntasuun- seksi, jonka puitteissa tJluevaihtojen ja
33411: nittelussa oleellisen maankäytön järkeistämistä. lunastusten avulla voitaisiin muodostaa
33412: Rakennuskelpoisista tai uudelleen rakennet- yhdyskuntasuunnittelun kannalta tarkoi-
33413: tavista alueista on liian pieni osa yhdyskunta- tuksenmukaisia alueellisia kokonaisuuk-
33414: suunnittelusta vastaavien suoranaisessa mää- sia asumisltl, työpaikkoja, ulkoilua, eri
33415: räysvallassa, vaikka esimerkiksi Helsinki omis- toimintoja sekä liikenteen tarpeita var-
33416: taa kaksi kolmasosaa alueestaan. ten ja joka takaisi riittävät mahdolli-
33417: Maareservin omistussuhteet ovat jakautuneet suudet tonttimaan hintojen valvontaan.
33418: kuntien, valtion, seurakuntien, raha- ja vakuu-
33419: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
33420:
33421: Seppo Westerlund. Olavi Borg. Irma Toivanen.
33422: 2097
33423:
33424: VII,283.- Toiv.al. n:o 1118.
33425:
33426:
33427:
33428:
33429: S. Westerlund ym.: Koilliskairan kansallispuiston aikaansaami,
33430: sesta.
33431:
33432:
33433: E d u s k u n n a 11 e.
33434:
33435: Koilliskaira on läntisen Euroopan suurin yh- sijalla luonnon ja luonnonvarojen järkiperäistä
33436: tenäinen metsäerämaa. Alue ulottuu 125 km käyttöä suunniteltaessa.
33437: pitkänä itärajan pinnassa Inarin kunnan kaak- Koilliskairan 'kansallispuisto poikkeaisi
33438: koisrajoilta Sallan pohjoisosiin. Alueen pääosat muista maamme kansallispuistoista siinä, että
33439: sijoittuvat Sodankylän ja Savukosken kuntien retkeilijöille ja heidän toiminnoilleen ei asetet-
33440: alueelle. Suunnitellun kansallispuiston kokonais- taisi yhtä jyrkkiä rajoituksia. Niinpä esimerkik-
33441: pinta-ala on .3 800 km2• si tulentekoon tulisi olla vapaa oikeus. Kuiten-
33442: Sodankylän puolelle jäisi retkeilijöiden suosi- kin on erittäin tärkeätä, että laaditaan tarkat
33443: ma Saariselän tunturiryhmä, kun taas arvok- järjestyssäännöt, joissa mm. kielletään moottori-
33444: kaimmat ja luonnonsuojelun kannalta merkittä- keikkojen ja muiden maastokulkuneuvojen käyt-
33445: vimmät metsäalueet jäävät Savukosken puolelle. tö turisteilta; turismikeikkailuuhan on todettu
33446: Koilliskairan luonto on hyvin monipuolinen. hajoittavan porotokkia, minkä lisäksi se on jyr-
33447: Paitsi erämetsiä ja tunturiylänköjä on alueella kästi eräretkeilyn ja luonnonsuojelun hengen
33448: myös Suomen komeimpiin kuuluvia aapasoita. vastaista. Sen sijaan poromiehillä, rajavartiostol-
33449: Näin ollen Koilliskaira olisi paitsi kokonsa myös la ja puiston huoltohenkilöstöllä olisi tietenkin
33450: monipuolisuutensa vuoksi ainutlaatuinen kan- täysi oikeus maastokulkuneuvojen käyttöön.
33451: sallispuistojemme joukossa. Niin ikään on eräretkeilyn ja luonnonsuojelun
33452: Kansallispuistona Koilliskaira palvelisi hyvin hengen vastaista, jos alueelle rakennettaisiin
33453: monia tarkoituksia. Eräretkeilyharrastus on vii- teitä. Allekirjoittaneet pitävätkin tärkeänä, et-
33454: meksi kuluneiden vuosien aikana lisääntynyt tei alueen halki johtaisi ainuttakaan tietä. Kan-
33455: huomattavasti, ja tulevaisuudessa suuren, luon- sallispuistossa tulisi toteuttaa selvä vyöhykejako,
33456: nontHaisen alueen tarve tulee eittämättä olemaan jolloin Saariselän seutu autiomajaverkostoineen
33457: paljon nykyistä suurempi. Niin eräretkeilyn kuin jäisi lähiretkeilyalueeksi, kun taas etäisimmät
33458: paikallisen väestön perinteisen elinkeinon, poron- metsäalueet varattaisiin tyydyttämään todellisen
33459: hoidon kannalta on välttämätöntä, ettei Koillis- eräretkeilyn tarpeita.
33460: kairan metsiä hakata. Voimaperäinen hakkuutoi-
33461: minta, joka Lapissa on ainoa taloudellisesti vä- Suhtautuminen suurpetoihin on kysymys,
33462: hänkin kannattava puunkorjuutapa, merkitsee jossa luonnonsuojelun ja poronhoidon harjoitta-
33463: porojen talvilaitumien tuhoutumista. Luonnon- jien mielipiteet ovat käyneet osittain ristiin.
33464: suojelun klassisista päämääristä tärkeimpiä on Luonnonsuojelun kanta on, että yhtäkään lajia
33465: alkuperäisen luonnon monipuolisuuden säilyt- ei saa päästää maastamme kokonaan häviämään,
33466: täminen, jotta jälkipolville jäisi edes pieniä mutta toisaalta poromiehet pelkäävät elinkei-
33467: näytteitä siitä, millainen maa on aikaisemmin nonsa vaarantuvan, jos kansallispuiston perusta-
33468: ollut. Tätäkin tarkoitusta Koilliskairan kansal- misen yhteydessä pedotkin rauhoitetaan.
33469: lispuisto erämetsä-, aapasuo- ja tunturikomp- Tutkimuksiin perustuvat tiedot petoeläinten
33470: lekseineen ja villieläimistön asuinsijana palve- vaikutuksesta porotalouteen ovat kuitenkin vielä
33471: lisi parhaalla mahdollisella tavalla. Tieteellinen puutteelliset. Tässä vaiheessa tärkeintä on kui-
33472: tutkimustyö tarvitsee luonnontilaisia alueita, tenkin kansallispuiston perustaminen ja villi-
33473: jotta päästäisiin selvyyteen luontaisten ekasys- eläimistön elinpiirin säilyttäminen, mikä tahansa
33474: teemien toiminnasta. Tulevaisuudessahan ekolo- ratkaisu petokysymyksessä tuleekin olemaan.
33475: giset näkökohdat tulevat varmasti olemaan etu- Tutkimusten ja eri osapuolten välisten neu-
33476: 263 156/72
33477: 2098 VII,283.- Koilliskairan kansallispuisto.
33478:
33479: vottelujen avulla tulisi päästä petoasiassakin suojelualueiden perustamista. Ne ovat aina aikaa
33480: parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun. myöten osoittautuneet arvokkaammiksi kuin
33481: Kansallispuistoa perustettaessa olisi myös pi- perustamista suunniteltaessa on osattu edes
33482: dettävä huoli siitä, ettei paikalliselle väestölle kuvitellakaan.
33483: tule vaikeuksia esimerkiksi heikentyneen työl- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
33484: lisyystilanteen muodossa. Niinpä metsätöistä luo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33485: pumaan joutuville olisi osoitettava työtä puis- muksen,
33486: ton hoito- ja vartointitehtävissä sekä puiston että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33487: perustamisen johdosta lisääntyvien palveluelin- Koilliskairan kansallispuiston aikaan-
33488: keinojen piiristä. saamiseksi, missä yhteydessä tulisi huo-
33489: Tiettävästi ei yhdessäkään tapauksessa maail- lehtia, ettei alueen väestön toimeentulo-
33490: massa ole perästäpäin kaduttu suurten Iuonnon- mahdollisuuksia vaaranneta.
33491: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
33492:
33493: Seppo Westerlund. Olavi Borg. Irma Toivanen.
33494: 2099
33495:
33496: VII,284.- Toiv.al. n:o 1119.
33497:
33498:
33499:
33500:
33501: S. Westerlund ym.: Kuntaliitoksia koskevan kansanäänestyk-
33502: sen toimeenpanemisesta vuoden 1972 kunnallisvaalien yhtey-
33503: dessä.
33504:
33505:
33506: EdusikunnaHe
33507:
33508: Tällä :hetlkeHä on olemassa varsin lukuisasti Koko maamme :valmistautuu !Syksyllä 1972
33509: suunnitelmia ja kaavailuja kunta:liitosten toi- pidettäviin kailissa kunnissa järjestettäviin kun-
33510: meenpanemi'Sesta. Näicr.~ä toimenpiteHlä pyritään naLlisvaaleihin. Näiden vaalien yhteydessä olisi
33511: saamaan aikaan !Suurempia lkuntayksiköitä 1a mitä otollisin tilaisuus saada selville lkussalkin
33512: sitä !kautta tasaamaan toisaalta verotuksen ke- kunnassa erikseen rmiten lkuntailaiset itse suh-
33513: hitystä ja toisaaha !kuntien tarjoamien palve- tautuvat mahdollisiin lkunta1iit01ksiin. Tifl.Jöin
33514: lusten määrää. On selvää, että useat pienet kunta1aisiHa olisi maihdohlisuus oman !kuntansa
33515: kunnat eivät !Voi tarjota asulkkai11een palve- os~ta Hmaista lkannattavatlko he liitosta vai
33516: luksia siinä määrin kuin suuremmat kunnat il- ovatko he sitä vastaan. Kunnalli.svaa1ien yh-
33517: man, että näiden palvelusten hinta nikyy tun- teydessä toteutettuna itäl!laisella !kansanäänes-
33518: tuvasti !kunnan veroäyrin hinnas1sa. tykseLlä olisi nykyistä luotettavarmrpi ja paina-
33519: TäMä hetkellä onikin iha!Vaittavissa useissa vampi aJ.'!Vonsa.
33520: kunnissa selvää ha1uk!kuutta tkunta1iito:ksiin, Jos äänestyksen tulos osoittaisi !kummassakin
33521: mutta vastaavasti eräät !kunnat ·tuntevat tar- yhteeniliitetltäväS!s'ä kunnassa se1vää enemmistöä,
33522: vetta säilyttää nylkyiset rajansa ja nyikyisen ei lopullisen päätöksen teolle olisi enää estettä.
33523: itiSenäisyytensä. On ha!Va1ttavissa lisäksi selvää Kun lkunnallisvaalleja !Varten on olemassa jo
33524: hallud&uutta si.ilhen että suuremmat !kunnat ha- vailmis !koneisto, ei tällaisen ikan'Sanäänestyksen
33525: luavat Hittää pienemmät !kunnat it'Seensä. järjestälmiseen tarvittavat menot'kaan muodos-
33526: Koko ·tilanne kuntaHitosten osa11ta täillä het- tuisi tarpeettoman suuriksi, vaan ikansanäänes-
33527: kellä on varsin sekava. On olemassa 'kokonais- tylksen jäDjestämisestä va1tion maksettavalk,si tu-
33528: suunnite1ma, mutta sen toteuttattnisaiikataulua levat 'kowauikset saatettaisiin pitää !kohtuuden
33529: ei ole. Myösikään ei oie !Selvää kUIVaa siitä, mitkä rajoissa.
33530: kunnat todeH.iJSuudessa ikannatta!Vat diitolksia ja Edellä Oilevan perusteeLla ehdotamme !kun-
33531: mitkä niitä vastustavat. nioittavasti eduskunnan ihy.väksyttäväksi towo-
33532: Useat nyt käytettävissä olevat tiedot aHtos- mulksen,
33533: halulklkuulksista ja Jha!luttömuudesta perustuvat
33534: kunnaffisten valtuustojen kannanottoihin ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33535: päätöksiin. Ratkaisujen tekeminen tältä pohjalta menpiteisiin kuntaliitoksia koskevan
33536: on useinlkin varsin !kyseenalaista. Näitä päätök- kansanäänestyksen toimeenpanemiseksi
33537: siä on 'Säivyttämässä useinikin se, mikä tulee ole- vuoden 1972 kunnallisvaalien yhtey-
33538: maan asianomaisen elimen !kOkoonpano ma:h- dessä.
33539: ddhlisen !liitOksen jälkeen. I.tse lkunta:laisten
33540: ääni jää nyikyise/ltlään kuulematta.
33541: Helsingis•sä 15 päivänä helmilkuuta 1972.
33542:
33543: Seppo Westerlund. Olavi Borg. Irma Toivanen.
33544: 2100
33545:
33546: VII,285.- Toiv.al. n:o 1120.
33547:
33548:
33549:
33550:
33551: S. Westerlund ym.: Luonnonsuojelualueen muodostamisesta Laa-
33552: jalahden pohjoisosaan Espoossa.
33553:
33554:
33555: E dusk u nnall e.
33556:
33557: Espoon kaupungin alueella sijaitsevan Laaja- käyttö suunniteltaisiin :tältä pohjalta. Siisti-
33558: lahden merialue ja sen länsirannat ovat eräs mällä lahden takamaa.t, rakentamalla retkeily-
33559: Etelä-Suomen parhaita luonnontieteellisiä lintu- ja havaintopolut, pystyttämällä joitakin ha-
33560: alueita. Laajalahti on tunnetuin lintutieteilijäin vaintopisteitä, torneja llimuston katselemiseksi
33561: tutkimuskohde Espoon sekä ehkä nytkyään yms. voitaisiin alueen merkitystä luonnonsuo-
33562: koko Etelä-Uudenmaan alueella. Matalaliettei- jelu- ja retkeilykohteena lisätä.
33563: nen merenlahti ja sen rantakasvillisuus ovat Laajalahti on jo vuodesta 1963 saakka oHut
33564: ainutlaatuisia sekä useille linnuille välttämättö- erilaisten sen ekologista rakennetta muut'tavien
33565: miä. Valtion luonnonsuojeluvalvoja on anta- suunnitelmien uhkaama. Alueelle on suunni-
33566: massaan lausunnossa pitäny·t Laajalahden tlin- teltu kaatopaikkaa, laajaa venevaikamaa ja ties-
33567: nustoa edustavimpana koko Läntisellä Uudella- töä. VTT ja Otaniemen hoitokunta ovat täyt-
33568: maalla. Laajalahden luhtarannoilla, ruokoviida- täneet Laajalahtea hlman asianmukaista lupaa.
33569: koissa ja hetteiköissä pesii erittäin runsas ja Laajalahti olisi pyrittävä säilyttämään luon-
33570: monipuolinen linnusto: sorsia, oikkuja, noki- nontilassa. Se on tyypiltään kansainvälisen suo-
33571: kanoja, kahlaajia, lokkeja, ajoittain jopa sellai- jeluohjelman Project-Maren mukainen arvok-
33572: sia harvinaisuuksia kuin ruSikohaukka, kaulus- kaana rauhoitetJtavana alueena. Se on saanut
33573: haikara, plklkuldkki ja heinätavi. Etenkin jäi- tunnustusta myös Otaniemessä kokoontuneelta
33574: denJ.ähdön aikaan koko lahti on täynnä vesi- ornitologian maailmankonferenssilta monipuo-
33575: lintuja; parhaimmillaan niiden määrä nousee lisen ja tieteellisesti arvokkaan linnustonsa
33576: toiselle 'tuhannelle ja edustettuina ovat miltei vuoksi. Alue on viimeinen [aatuaan koko Hel-
33577: kaåkki meillä vakituisesti esiintyvät lajit. singin seuduLla.
33578: Linturunsautensa vuoksi Laajalahti on pää- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
33579: kaupungin ja espoolaisten suosima retkeily- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
33580: kohde. Suomen Luonnonsuojeluyhdistys on sen,
33581: järjestänyt alueelle suoritettuja yleisöreclciä.
33582: Laajalahden osa[ta ei voitane toistaiseksi että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
33583: osoittaa, etteikö se voisi pitkälle tulevaisuuteen- toimenpiteisiin luonnonsuojelualueen
33584: kin säilyä merkittävänä omitologisena tutki- muodostamiseksi Espoon kaupungissa
33585: musaJ.ueena, jos aluetta ei hävitetä. Yleisen olevan Laajalahden pohjoisosassa sijait-
33586: edun mukaista olisi, että alueen vastainen sevalle valtion maalle.
33587: Helsingissä 16 päivänä !helmikuuta 1972.
33588:
33589: Seppo Westerlund. Olavi Borg. Irma Toivanen.
33590: 2101
33591:
33592: VII,286.- Toiv.al. n:o 1121.
33593:
33594:
33595:
33596:
33597: S. Westerlund ym.: Luonnonsuojeluhallituksen perustamisesta.
33598:
33599:
33600: E d u s k u n n a 11 e.
33601:
33602: Elinympäristömme on kovaa vauhtia saastu- Tällä hetkellähän luonnonsuojeluhallitukselle
33603: massa. Ilman täyttävät pakokaasut, ]arv1emme luontaisesti kuuluvia tehtäviä hoitavat - mi-
33604: vedet likaantuvat jätteistä ja samanaikaisesti ten hoitavat - usean eri ministeriön, hallituk-
33605: koko elinympäristömme saastuu, muuttuu ja sen tai laitoksen alaisuuteen sijoitetut toimipis-
33606: tuhoutuu. Suomessa ei kehitys kaikeksi onneksi teet. Olisi valtiontaloudellisestikin edullisem-
33607: vielä ole saanut sellaisia mittasuhteita kuin paa keskittää luonnonsuojelua koskevat asiat ja
33608: eräissä osissa maapalloa. Meillä ei eläimistö ole kysymykset yhden ja saman hallituksen katon
33609: vielä kokonaan :kadonnut ja luontomme kuollut alle. Täten päästäisiin aktiiviseen luonnonsuo-
33610: pystyyn. Suunta on kuitenkin selvä. Esimerkkejä jeluun sekä luonnon että meidän jokaisen par-
33611: siitä, että kuljemme kohti tällaista lopputulosta, haaksi.
33612: on olemassa lukuisasti. Kehityssuunta on vaa- Koska tärkeintä on saada nämä kysymykset
33613: rallinen. Nyt olisi jo korkea aika puuttua myös mahdollisimman nopeasti liikkeelle, dlisi jo ensi
33614: valtioval:lan taholta näihin kysymyksiin. Olisi vuoden tulo- ja menoarvioon varattava määrä-
33615: pelastettava se, mitä pelastettavissa on. Saastu- raha luonnonsuojeluhallituksen perustamista
33616: misen leviämistä ja luontomme ja samalla myös varten.
33617: meidän jokaisen suojelemiseksi olisi perustet- Luonnonsuojeluhallituksen organisaatio tulisi
33618: tava erityinen luonnonsuojeluvirasto. vastaamaan Ruotsin esimerkkiä ja täs·tä aiheu-
33619: Luonnonsuojeluviraston tehtäväksi tulisi - tuvat valtion menot uusien virkojen perusta-
33620: kuten nimikin jo osoittaa - ympäristömme misineen muodostuisivat sitä vastaaviksi. Tässä
33621: suojeleminen saastumiselta. Sen organisaation vaiheessa on arvioitu luonnonsuojeluhallituksen
33622: tulisi noudattaa melko kiinteästi naapurimaam- toiminnan aloittamiseen tatVittavan noin
33623: me Ruotsin esimerkkiä. Luonnonsuojeluhallitus 3 600000 mk.
33624: tulisi jakaa toimistoihin niin, että hallinnollisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33625: toimiston rinnalle tulisivat ainakin luonnonsuo- nioittavasti eduskunnan hy.väksyttäväk~i toivo-
33626: jeluvirasto, vesiensuojelutoimisto ja ilmansuoje- muksen, ·
33627: lutoimisto. Nämä toimistot tarvitsisivat kiin-
33628: teästi tuekseen myös tutkimustoimiston, suun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33629: nittelu- ja tiedotustoimiston sekä tutkimuslabo- luonnonsuo;eluhallituksen perllstami-
33630: ratorio~. seksi.
33631: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1972.
33632:
33633: Seppo Westerlund. Olavi Borg. Irma Toivanen.
33634: 2102
33635:
33636: VII,287.- Toiv.al. n:o 1122.
33637:
33638:
33639:
33640:
33641: S. Westerlund ym.: Ns. vaivaissadanneksen perz1nzsen lopetta-
33642: misesta sen määrän jäädessä 10 markkaa pienemmäksi.
33643:
33644:
33645: E d u s kun n a 11 e.
33646:
33647: Nykyisessä lainsäädännössämme on eräitä kappaleena ja pesänhoitaja, ellei ole palkannut
33648: kohtia, jotka vanhentuneina kaipaavat nopeaa asiantuntijaa, usein joutuu uhraamaan varsin
33649: korjausta. Eräät .tällaiset ovat aikanaan saat: kauan aikaa saadakseen tuon alle markan sum-
33650: taneet olla suurimerkityksellisiä, mutta sittem- maosa kirjattua.
33651: min aikojen kuluessa mm. rahanarvon muut- Sinänsä olisi perusteltua purkaa koko täl-
33652: tuessa ne ovat menettäneet merkityksensä. lainen vaivaissadannessysteemi. Joka tapauk-
33653: Eräs tällaisilita jäännöksistä on ns. vaivais- sessa tulisi lähteä siitä, että mikäli kunnalle
33654: sadannes jolla tarkoitetaan sitä, että kuolin- maksettava summa jää varsin pieneksi, niin,
33655: pesän bruttovaroista perunkirjoituksen yhtey- että sillä ei kunnan talouden kannalta voida
33656: dessä maksetaan kunnalle kaikkiaan 1/8 pro- katsoa olevan merkitystä, ei sitä lainkaan tu-
33657: senttia. V aivaissadanneksen kerääminen lähti lisi kerätä. Perustellusti tällaisena rajana voitai-
33658: liikkeelle nimenomaan sosiaaliseen avustukseen siin pitää kunnalle tulevan tulon osalta kym-
33659: tarkoitettujen varojen keräämisajatuksesta pe- mentä markkaa:
33660: runkirjoituksen yhteydessä. Vaikka näin kerät- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33661: tävillä varoilla aikaisempaan oli merkityksensä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
33662: kuntien budjeteissa, on tämä merkitys jo aikaa vomuksen,
33663: menetetty.
33664: V aivaissadannes aiheuttaa tällä hetkellä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33665: useassa tapauksessa turhana pidettävää, suh- menpiteisiin joiden perusteella perun-
33666: teellisen laajaa paperisotaa. On perikuntia, jois- kirjoituksen yhteydessä kunnalle mak-
33667: ta kunnan rahatoimi saa jopa alle yksi mark- settavan ns. vaivaissadannesta ei perit-
33668: kaa .tuloa leimattuaan kolmena kappaleena ole- täisi, mikäli maksettava määrä jää alle
33669: vat perunkirjat. Tästä usein alle markan sum- kymmenen markan.
33670: Jl1asta joudutaan kirjoittamaan kuitit useana
33671: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
33672:
33673: Seppo Westerlund. Olavi Borg. Irma Toivanen.
33674: 2103
33675:
33676: VII,288.- Toiv.al. n:o 1123.
33677:
33678:
33679:
33680:
33681: S. Westerlund ym.: Sairaalajätevesien käsittelyn valvonnan te-
33682: hostamisesta.
33683:
33684:
33685: Ed u s k u n n a 11 e.
33686:
33687: Sairaaloitten Jatevesien puhdistukseen ei Monin paikoin ovat terveydelliset olot muo-
33688: maassamme ole kiinnitetty riittävästi huomiota, dostuneet sellaisiksi, että tarve t~airaalajäteve
33689: vaikka useimpien sairaaloiden jätevedet sisältä- sien puhdistamiseen on ilmeinen. Tästä syystä
33690: vät runsaasti t•audinaiheuttajabakteereja, sisä- •tulisi lainsäädäntöä ·sairaalajätevesien osalta täs-
33691: loisia ja viruksia. Tilanteen vakavuudesta on mentää.
33692: osoituksena mm. se, että tuberkuloosisairaalois- Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme kun-
33693: takin useimmat laskevat jätevetensä suoraan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33694: vesistöihin. muksen,
33695: Sairaalajätevesien kunnollinen desinfioiminen
33696: vaatii kemiallisen tai termisen käsittelyn. Täl- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33697: laisia laitoksia ei ole monessakaan sairaalassa. menpiteisiin sairaalajätevesien käsittelyä
33698: Lainsäädännössä sairaalajätevesien käsittelys- koskevan lainsäädännön täsmentämisek-
33699: t:i on varsin tarkat säädökset serobakteriologis- si ja toimeenpanoa valvovien viran-
33700: ten laitosten osalta. Muiltakin osin lainsääaän- omaisten toiminnan tehostamiseksi si-
33701: tö antaa ao. viranomaisille mahdollisuuden sel- ten, että sairaalajätevesistä ei aiheutuisi
33702: :a!sten määräysten antamiseen, joilla epäkohtia terveydellisiä haittoja vaikutusalueen
33703: voitaisiin korjata. Tätä mahdollisuutta ei kui- asukkaille.
33704: tenkaan ole käytetty riittävässä määrin hyväksi.
33705: Tähänas·tinen lakien ja asetusten tulkinta ei
33706: ole johtanut toivottuun tulokseen.
33707: Helsingissä 15 pä:ivänä helmikuuta 1972.
33708:
33709: Seppo Westerlund. Olavi Borg. Irma Toivanen.
33710: 2104
33711:
33712: VII,289.- Toiv.al. n:o 1124.
33713:
33714:
33715:
33716:
33717: S. Westerlund ym.: Yhtenäisten arvosteluperusteiden laatimisesta
33718: yleisiä uimapaikko;a varten.
33719:
33720:
33721: E d u s k u n n a 11 e.
33722: Erityisesti matkailij-at kaipaavat virkistyk- taa kuntien terveydenhoito- ja nuoriso- ja mat-
33723: sekseen kesäisin vilvoittavaa uintia. Veden kailulautakunnat sekä myös ~ärjestöt. Uima-
33724: puhtaus uintipaikoilla on kuitenkin hyvin eri- paikkojen kunto olisi syytä selostaa myöskin
33725: laista. Joskus on uintipaikkoja jopa epäpuh- retkeily-, matkailu- ym. oppaissa.
33726: tauksien vuoksi jouduttu sulkemaan. Lisäksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33727: vaihtelee rantojen laatu ja siisteys eri paikoissa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33728: melkoisesti. Olosuhteita tuntemattoroma jou- muksen,
33729: tuvat eniten näitä haittoja kokemaan juuri mat-
33730: kailijat. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33731: Asiaan voisi tuoda parannusta se, jos laa- yhtenäisten arvosteluperusteiden laati-
33732: dittaisiin yhtenäiset ohjeet veden puhtaudesta mlseksi yleisten uimapaikko;en kun-
33733: ja uintipaikan muistakin ominaisuuksista ja nosta, veden puhtaudesta ia muista vas-
33734: näin aikaansaatu uimarannan yleisarvostelu oli- taavista seikoista ;a tämän perusteella
33735: si ainakin matkailureittien varsilla olevilla ui- suoritetun luokituksen tiedottamista
33736: mapaikoilla ja niiden opaskilvissä selvästi ylei- koskevien velvoitteiden säätämiseksi.
33737: sön nähtävissä. Käytännössä asian voisivat hoi-
33738: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
33739:
33740: Seppo Westerlund. Olavi Borg. Irma Toivanen.
33741: 2105
33742:
33743: VII,290.- Toiv.al. n:o 1125.
33744:
33745:
33746:
33747: Vilmi ym.: Jakolain vesijättö- tai vesialueiden siirtämistä koske-
33748: vien säännösten muuttamisesta.
33749:
33750:
33751: E d u s k u n n a 11 e.
33752:
33753: Voimassa olevan jakolain 243 S:n mukaan, vesialueen liitetyksi tiluksiinsa silloinki!n, kun
33754: sellaisena kuin se on muutettu 30. 12. 1961 edellytyksiä jakolain 243 §:n mukaiseen toi-
33755: annetulla iailla (594/61), voidaan thlan maa- menpiteeseen ei ole, mutta menettely on moni-
33756: tilosten kohdalla oleva useille tiloille yhteisesti mutkainen ja vaatii paljon aikaa sekä kustan-
33757: tai toiselle .tilalle yksityisesti kuuluva vesijättö- nuksia. Sopimuksen kohteena olevaa aluetta,
33758: alue tai osa siitä ensiksi! mainitun tilan omis- määräalaa, ei nimittäin voida suoraan manttaa-
33759: tajan vaatimuksesta lunastaa rahana suoritetta- lia muuttaen liittää siihen tilaan, johon se on
33760: vaa ·täyttä korvausta vastaan ja siirtää iunasta- .tarkoitettu ia jonka tiluksiin se usein rajoittuu,
33761: jan tilaan, jos vesijättöalue on omansa melkoi- vaan se on ensin lohkomalla erotettava itse-
33762: sesti vaikeuttamaan lunastajan tilan tilusten näiseksi tilaksi. Tällöin on rajat käytävä ja
33763: käyttöä tai jos sitä voidaan tarkoituksenmukai- pyykitettävä myös vastaanottavan tilan ja sii-
33764: sesti käyttää vain sanottujen tilusten yhteydes- hen liitettäväksi tulevan alueen yhteisen rajan
33765: sä ja jollei asiaa voida sopivasti tilusvaihdolla osalta. Sen jälkeen kun lohkomaila muodos-
33766: korjata. tettuun erilliseen tilaan on hankittu lainhuu-
33767: Edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettua datus, on vielä tehtävä hakemus tämän tilan
33768: pakkolunastusoikeutta d ole syytä ryhtyä laa- yhdistämisestä siihen .tilaan, johon se alunperin
33769: jentamaan eikä lakia siinä tarkoituksessa nykyi- on tarkoitettu liittää. Täydentämällä jakolakia
33770: sestään muuttamaan. Sen sijaan olisi tarpeel- siten, että vesijättö- ja vesialue saadaan luovu·
33771: lista sada jakolakiin sen 243 §:n mukaisen tuskirjan perusteella liittää suor·aan samaan
33772: vesijättöjen lunastamista koskevan menettelyn kylään kuuluvaan .tilaan manttaaleja muuttaen,
33773: täydennykseksi säännökset, joiden nojalla useil- vältytään edellä tarkoitetuilta haitoilta ja lisä-
33774: le tHoille yhteisesti tai jollekin tilalle yksityi- kustannuksilta. Nykyinen tilanne aiheuttaa
33775: sesti kuuluva vesi- tai vesijättöalue voitaisiin myös tarpeetonta tilojen lukumäärän lisäänty-
33776: siirtää ennestään olevaan samaan kylään kuulu- mistä, koska tilojen yhdistämisbakemukset jää-
33777: vaan tilaan .tämän omistajan sekä siirron koh- vät usein käytännössä tekemättä.
33778: teena olevan vesi- tai vesijättöalueen omistajan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33779: välisen vapaaehtoisen sopimuksen perusteella. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi'Vo-
33780: Sopimus olisi laadittava noudattaen samaa mää- muksen,
33781: rämuotoa kuin kiinteistökaupassa. Siirtoon että hallit11s ryhtyisi toimenpiteisiin
33782: vaadittaisiin luovuttavaan tilaan vahvistetun 14. 12. 1951 tznnet11n jtlkolain (604/
33783: kiinnityksen haltijan kirjallinen suostumus ja 1951) muuttamiseksi siten, että 11seille
33784: tällöin olisi useammille tiloille yhteisesti kuu- tiloille yhteisesti tai jollekin tilalle yltsi-
33785: luvan alueen osalta vastaavasti noudatettava, tyisesti kuuluva vesi;iittö- tai uesi.JIIe
33786: mitä jakolain 182 S:n .3 momentissa on sää- voitaisiin siirtää ennestään olevaan S4·
33787: detty. maan kylään kuuluvtUZn tiltUZn tämän
33788: Tilan omistaja voi tosin nykyisenm lain omistajan sekä. siirron kohteena oleu1zn
33789: mukaan vapaaehtoisen sopimuksen perusteella vesi- tai vesijättöalueen omistajan va-
33790: saada tilustensa kohdalla olevan vesijättö- tai paaehtoisen sopimuksen perusteella.
33791: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
33792:
33793: Pekka Vilmi. Niilo Koskenniemi. Taisto Tähkämaa.
33794: Mikko Jokela. Aulis Sileäkangas. Reino Kangas.
33795: Paavo Niinikoski. Matti Ruokola. Paavo Väyrynen.
33796: 264 156/72
33797: 2106
33798:
33799: VII,291.- Toiv.al. n:o 1126.
33800:
33801:
33802:
33803:
33804: Viltni ym.: Kalataloutta koskevan lausunnon hankkimisesta vesi-
33805: aluejakoa suoritettaessa.
33806:
33807:
33808: Ed u s k u n n a 11 e.
33809:
33810: Voimassa olevan 1akolain 14. 12. 1951/604 jalinjoja. Myöskin kalaveden tarkoituksenmu-
33811: mukaan yhteinen vesialue jaettakoon, jos osak- kaiset hoitotyöt !kärsivät vesialueen jaosta.
33812: kaat s:itä vaativat. Jos toinen tahtoo jakoa, Luonnollisesti kaikki vesialuej·aot eivät ole
33813: mutta toinen ei, olkoon sillä ·tai niillä, jotka epäonnistuneita ja on hyvin luultavaa, että vas-
33814: jakoa tahtovat, valta saada osuutensa jaolla taisuudessakin tarvitaan vesialuejakoja. Sen
33815: erotetuksi, jos se voi .tapahtua muille haittaa vuoksi jakoja ei ole syytä kokonaan kieltää,
33816: tuottamatta ja sikäli kuin vesialueen etuisuus vaikka sellaistakin julkisuudessa on esitetty.
33817: ei jaon vuoksi sanottavasti vähene. Lain laatija Kuitenkin vesialuejaot ovat merkitykseltään
33818: on siis jättänyt vesialuejaot toimitusinsinöörin niin huomattavia, että niiden suorittamista ei
33819: ja. uskottujen miesten harkintaan ja tehtäväksi. voida jättää yksistään toimitusinsinöörin ia us-
33820: Ilmeisesti lainlaatija ei ole edellä esitettyä kottujen miesten tehtäväksi ja vastuulle. Tässä
33821: jakovaltaa antaessaan ajatellut kaikkia niitä vaiheessa ei liene tarpeellista ryhtyä lisäämään
33822: hankaluuksia, joita vesialueen jaosta saattaa maanmittaushall:ituksen henkilökuntaa tai vaa-
33823: seurata. Koska toimitusinsinööri ja hänen apu- timaan toimitusinsinööri:ltä ja uskotuilta mie-
33824: naan olevat uskotut miehet eivät aina ole mm. hiltä kalataloudellista ·tietoutta ja kokemusta,
33825: kalatalouteen pere:htyneitä, on maassamme suo- mutta jokainen vesialueen jakoa koskeva han-
33826: ritettu vesialuejakoja, jotka jäljestäpäin on to- ke on syytä alist·aa maa- ja metsätalousministe-
33827: dettu kalaston ja kalastuksen kannalta tarpeet- riön tarkistettavaksi
33828: tomiksi ja epäonnistuneiksi. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
33829: Jos Jaevtava vesialue on pienenpuoleinen, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
33830: jäävät jako-osuudet jaon jälkeen niin pieniksi vomuksen,
33831: ja vähäisiksi, että esimerkiksi laahusnuottaka-
33832: lastamisen harjoittaminen sen jälkeen on vai- että hallitus kiireellisesti antaisi laki-
33833: keaa ja joskus jopa ma4dotontakin. Lisäksi esityksen, jonka mukaan vesialuejaon
33834: jaosta on seurannut rHtoja ja erimielisyyksiä, suorittajan on hankittava kalataloutta
33835: koska vesialueella kalastusta harjoitettaessa ei koskeva lausunto maa- ja metsätalous-
33836: hyvästä halusta huolimatta huonon näkyväi- ministeriöitä jakosuunnitelmasta ja jaon
33837: syyden vallitessa aina tiedetä vedessä olevia ra- tarpeellisuudesta.
33838: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
33839:
33840: Pekka Vilmi. Mikko Jokela. Paavo Niinikoski.
33841: 2107
33842:
33843: VII,292.- Toiv.al. n:o 1127.
33844:
33845:
33846: Vilmi ym.: Kuntien yhteisestä laitoksesta tai virasta saatavan
33847: hyödyn jakamisesta tasapuolisesti yhteistoiminnassa olevien
33848: kuntien kesken.
33849:
33850: E d u s k u n n a 11 e.
33851: Kunta, jonka alueella kuntien yhteinen laitos Maassamme on tällä hetkellä jo lähes 300
33852: sijaitsee, saa siitä etua monin eri tavoin. Osaksi laitosta ylläpitävää kuntainliittoa, minkä lisäksi
33853: tämä etu on välitöntä, osaksi välillistä. Välitön on olemassa joukko kuntainliittoja yhteisen vi-
33854: etu muodostuu lähinnä laitoksen henkilökun- ran ylläpitämistä varten. Jo tämän yhteistoi-
33855: nan verotuloista, millä on sitä suurempi mer- minnan huomioon ottaen puheena olevalla ky-
33856: kitys mitä enemmän laitoksessa on henkilökun- symyksellä sijaintikunnan saaman edun tasoit-
33857: taa. Säännönmukaisesti nämä verotulot ovat tamisesta on varsin laaja merkitys. Mikäli
33858: suuremmat kuin ne menot, jotka sijaintikun- meillä vastaisuudessa perustetaan ns. kunta-
33859: nalla näistä veronmaksajista on. VälHlistä etua suunnittelulaissa tarkoitettuja kuntien yhteis-
33860: sijaintikunta taasen saa siten, että laitos ja sen toiminta-alueita, tulee asia saamaan yhä suu-
33861: henkilökunta tarvitsevat erilaisia palveluksia, remman merkityksen. Yhteistoiminta-alueiden
33862: jotka puolestaan kohentavat paikkakunnan elin- muodostamisessa tulee yhä ajankohtaisemmak-
33863: keinoelämää ja muuta toimintaa. Varsin mer- si myös kysymys siitä, miten sijaintikunnan
33864: ki-ttävää etua syntyy myös jo laitoksen raken- tästä yihteistoiminnasta saama hyöty voidaan ja-
33865: tamisvaiheessa työtilaisuuksien kautta ja muus- kaa kaikkien yhteistoiminta-alueiden kuntien
33866: sakin muodossa. Sijaintikunnan asukkaiden käy- kesken. Mikäli tätä koskevia säännöksiä olisi
33867: tettävissä tällainen laitos on huomattavasti hel- olemassa, lisäisi se yhteistoimint·a-alueilla kiin-
33868: pommin, koska heidän matkansa laitokseen nostusta ja halua yhteistoimintaan.
33869: ovat yleensä lyhyemmät ja halvemmat kuin Edellä sanottu koskee soveltuvin osin myös
33870: kunnan ulkopuolelta. yhteistoimintaa viran ylläpitämiseksi, vaikka-
33871: Keskusteltaessa ja järjestettäessä kuntien yh- kaan tällöin ei olekaan t,avallisesti kysymys niin
33872: teistoimintaa on useissa yhteyksissä tuotu esiin suurista taloudellisista eduista kuin yhteisen lai-
33873: se, että on pidettävä sekä kuntien että myös toksen kohdalla. Tästä huolimatta asiaa tältä-
33874: yleiseltä kannalta epäkohtana, ettei tämä etu kin osin on pidettävä tärkeänä.
33875: tai hyöty nykyisin jakaudu ,tasapuolisesti nii- Kun edellä mainittua kysymystä on pidettävä
33876: den kuntien kesken, jotka ovat yhteistoimin- kunnallishallintomme kehittämisen kannalta
33877: nassa mukana. Yleisesti 'tunnettua on, että esi- varsin keskeisenä ja kun sen merkitys yhä tulee
33878: merkiksi> kuntainliittojen laitosten sijoiuami- kasvamaan mahdo!Hsten ns. yhteistoiminta-
33879: sesta ei tahdota päästä kuntien kesken yksi- alueiden muodostamisen jälkeen, ehdotamme
33880: mielisyyteen sen johdosta, että jokainen kunta eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33881: haluaisi saada laitoksen alueelleen ja siten sen
33882: tuoman hyödyn itselleen. Käytännössä tunne- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
33883: taan esimerkkejä, joissa yhteistoiminta tästä menpiteisiin kunnallislain ja muiden
33884: syystä on jäänyt kokonaan syntymättä tai se kuntien yhteistoimintaa koskevien la-
33885: on suuresti viivästynyt tahi että laitos tästä kien muuttamiseksi siten, että siiainti-
33886: syystä on sijoitettu virheellisesti. Sijaintikun- kunnan kuntien yhteisestä laitoksesta
33887: nan saaman hyödyn tasoittaminen kaikkien yh- toi yhteisestä virasta saama hyöty jae-
33888: teistoiminnassa mukana olevien kuntien kesken taan tasapuolisesti kaikkien yhteistoi-
33889: olisikin omiaan varsin oleellisesti parantamaan minnassa mukana olevien kuntien kes-
33890: kuntien yhteistoiminnan edellytyksiä. ken.
33891: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
33892:
33893: Pekka Vilmi. Mikko Jokela. Heimo Linna.
33894: Aulis Sileäkangas. Matti Mattila. Taisto Tähkämaa.
33895: Paavo Väyrynen. Paavo Niinikoski.
33896: 2108
33897:
33898: VII,293.- Toiv.al. n:o n:o 1128.
33899:
33900:
33901:
33902:
33903: Vilponiemi ym.: Kunnallisten obligaatioiden käyttöönottamisesta
33904: kuntien maanostotoiminnan rahoitustarpeen tyydyttämiseksi.
33905:
33906:
33907: Eduskunnalle.
33908:
33909: Nopeasti kasvavissa väestötaajamissa köhtuu- minnan harjoittamiseen. Käyttökelpoisin rat-
33910: hintaiosen tonttimaan tarve estää tehokkaan kaisu ilmeisesti olisi, että tehtäisiin mahdolli-
33911: asuntotuotantotoiminnan harjoittamista, ;opa seksi kunnallisten obligaatioiden käyttöönotta-
33912: saattaa johtaa valtion lainoittaman asuntotuo- minen siten, että niitä voitaisiin käyttää kun-
33913: tannon, erityisesti vuokra-asuntotuotannon ty- tien maanostoissa maksuvälineinä.
33914: rehtymiseenkin. Välttämätöntä olisi, että !kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
33915: nat voisivat hankkia maa-alueita, kaavoittaa ne kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33916: sekä luovuttaa ne sen jälkeen asuntotontteina
33917: käytettäviksi ja estää siten tonttimaan hintojen että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
33918: kohoamisen kohtuuttoman korkeiksi. Kiinteän menpiteisiin kuntien maanostotoimin-
33919: rahoitusjärjestelyn puuttuessa !kuntien on kui- nan rahoitustarpeen tyydyitämistä var-
33920: tenkin usein mahdoton ryhtyä riittävän laajoi- ten kunnallisten obligaatioiden käyt-
33921: hin tonttimaan ostoihin. Sen vuoksi olisi yh- töönottamiseksi siten, että niitä voitai-
33922: teiskunnan toimenpitein luotava kunnille mah- siin käyttää kuntien maanosto;en mak-
33923: dollisuudet tarkoituksenmukaisen maanostotoi- suvälineinä.
33924: Helsingissä 11 .päivänä helmikuuta 1972.
33925:
33926: Väinö Vilponiemi. Seppo Tikka.
33927: Aimo Ajo. Pirkko Työläjärvi.
33928: Antti Pohjonen. Tyyne Paasivuori.
33929: Esko Niskanen. Lyyli Aalto.
33930: Paavo Tiilikainen. Margit Eskman.
33931: Uljas Mäkelä. Sinikka Luja-Vepsä.
33932: Salme Myyryläinen.
33933: 2109
33934:
33935: VII,294.- Toiv.al. n:o 1129.
33936:
33937:
33938:
33939:
33940: Volotinen ym.: Mannaalikunnan lakkauttamisesta.
33941:
33942:
33943: E d u s k u n n a 11 e.
33944:
33945: Suomen kansan valtaenemmistön yhteinen Nähllä perusteilla ehdotamme kunnioittaen
33946: mielipide käs1tyksemme mukaan on se, että eduskunnan hyväksy<ttäväksi toivomuksen,
33947: manttaaillaitos kokonaisuudessaan kuuluu taak-
33948: se jääneeseen kansakuntamme historiaan. Siitä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33949: huolimatta ei manttaalikuntalaitosta ole lak- menpiteisiin manttaalikuntalaitoksen
33950: kautettu, vaikka se on todettu vanhentuneeksi lakkauttamiseksi tarpeettomana ja van-
33951: ja epäkansanvaltaiseksi laitokseksi, jonka yllä- hentuneena sekä epäkansanvaltaisena
33952: pitäminen nykyisissä olosuhteissa on tarpee- laitoksena.
33953: tonta.
33954: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
33955:
33956: Hannes Volotinen. Arttur Niemelä.
33957: Heikki Kainulainen. Mikko Vainio.
33958: J. Juhani Kortesalmi.
33959: 2110
33960:
33961: VII,29.5.- Toiv.al. n:o 1130.
33962:
33963:
33964:
33965:
33966: Volotinen ym.: Yleiskalastuskortin aikaansaamisesta.
33967:
33968:
33969: E d u s k u n n a 11 e.
33970:
33971: Kun kotimaassa matkalla oleva !kansalainen perusoikeuksiin voidaksemme esittää olevam-
33972: haluaisi kalastaa, on hänen saatava seutukun- me sellainen kansakunta, joka antaa arvoa jo-
33973: nalta asianmukainen paikallinen kalastuskortti. kaisen kansalaisen perusoikeuksille.
33974: Tämän saaminen on useassa tapauksessa suora- Mainituilla perusteilla ehdotamme lkunnio1t-
33975: nainen mahdottomuus. Jokaisella kansalaisella taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
33976: pitäisi kuitenkin olla mahdollisuus harjoittaa sen,
33977: ns. virkistys- ja 'harrastuskalastusta kaikkialla että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33978: maassa. menpiteisiin yleisen koko maata koske-
33979: Tällaisen oikeuden tulisi kuulua kansalaisten van kalastuskortin aikaansaamiseksi.
33980: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
33981:
33982: Hannes Vo1otinen. Arttur Niemelä.
33983: Kalevi Remes. Mikko Vainio.
33984: Heikki Kainulainen. J. Juhani Kortesalmi.
33985: 2111
33986:
33987: VII,296.- Toiv.al. n:o 1131.
33988:
33989:
33990:
33991: Väyrynen ym.: Liiketulon jakamisesta verotuksessa kuntien kes-
33992: ken.
33993:
33994: E d u s k u n n a 11 e.
33995:
33996: Verotuslain 64 S:ssä säädetään verotuksen jako-osuuden saamiseen, sekä pääkonttorikun-
33997: toimittamisesta silloin, kun li:iketoimintaa on tien suosiminen. Mitään selvitystä tai tutkimus-
33998: harjoitettu kahdessa tai useammassa kunnassa. ta niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat liiketu-
33999: Verotuksen toimittaa tällöin liikkeenharjoitta- loksen syntymiseen, ei ole vieläkään tehty.
34000: jan kotipaikan lääninverolautakunta ja saman OmaksutJtu verotuskäytäntö merkitsee niiden
34001: lain 61 S:n mukaan on liiketulosta suoritet- kuntien verotulojen lisääntymistä, joissa pää-
34002: tava kunnallisveroa sille kunnalle, jossa pää- konttorit tavallisimmin sijaitsevat, useimmissa
34003: konttori sijaitsee 5 % tai milloin olosuhteet tapauksissa siis Helsingissä. Verotulojen li-
34004: antavat siihen aihetta mainittua määrää enem- sääntyminen tapahtuu luonnollisesti muiden
34005: män tai vähemmänkin. Muusta osasta liike- kuntien kustannuksella. Erityisen suuret vero-
34006: tuloa on kunnallisveroa suoritettava niille kun- tulojen menetykset aiheutuvat syrjäisille kun-
34007: nille, joissa liikettä on harjoitet·tu kiinteästä nille vakuutustoiminnan, öljy-yhtiöiden, puun-
34008: toimipaikasta käsin. Liiketulo on tällöin jaet- jalostusteollisuuden ja voimalaitosten verotuk-
34009: tava kohtuuden mukaisesti eri kunnissa valmis- sessa. Olisi kai esimerkiksi! vakuutustoiminnan
34010: tettujen tavaroiden arvon, liikevaihdon suuruu- verotuksessa kunnallisvero jaettava kaikkien
34011: den, sijoitettujen varojen määrän, työntekijöi- niiden kuntien kesken, joiden alueelle vakuu-
34012: den lukumäärän tai muiden sellaisten perustei- tukset yltävät, eikä vain niille kunnille, jotka
34013: den mukaan, jotka voivat osoittaa eri kunnis- ovat saaneet vakuutusyhtiön konttorin alueel-
34014: sa saaduksi katsottavan tulon määrää. leen. Vain vähäisen merkityksen tai ei mitään
34015: Verotuslakia säädettäessä vuonna 1958 ei ol- merkitystä verotuskäytäntö antaa raaka-aineen
34016: lut käytettävissä selvityksiä siitä, miten eri tai käyttöenergian luovutt·amiselle liiketoimin-
34017: tekijät vaikuttavat liiketuloksen syntymiseen ja nan käyttöön ja tällöinkin tulkitaan kiinteän
34018: miten siis liiketulo olisi tullut tältä pohjalta ,toimipaikan käsitettä perin kitsaasti. Seurauk-
34019: jakaa, vaan asia jätettiin muodostuvan vero- sen tuntevat syrjäiset .kunnat vaikeutuneessa
34020: tuskäytännön varaan kuten erittäin epämääräi- taloudessaan. Kyseessä on erittäin merkittävä
34021: nen lakitekstin sanonta jakoperusteista on luet- verotuksellinen epäkohta, joka vaikeuttaa muu-
34022: tavissa. tenkin suurissa rahoitusvaikeuksissa olevien
34023: Verotuslakia on ehditty soveltaa toistakym- pienien kuntien toimintaa.
34024: mentä vuotta ja verotuskäytäntö on eri kun- Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
34025: nille liiketulosta jaettavien osuuksien jakope- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34026: rusteista jo muodostunut määrättyjä linjoja
34027: noudattavaksi. Sen on määritellyt viime kädes- että hallitus toimittaisi pikaisesti sel-
34028: sä Korkein hallinto-oikeus aikaisemman vero- vityksen siitä, miten liiketulo tulisi ve-
34029: tuskäytännön ja äsken mainitun lakitekstin an- rotuksessa jakaa niiden kuntien kesken,
34030: tamien viitteiden perusteella. Muodostuneelle joiden alueella liiketoimintaa on harjoi-
34031: käytännölle näyttää olevan ominaista kaava- tettu ja antaisi toimitetun selvityksen
34032: maisten jakoperusteiden käyttäminen, taipu- perusteella veroviranomaisille uudet ja
34033: mus tulkita suppeasti! lain säännöstä kiinteästä nykyistä tarkemmat ohjeet tulon jaka-
34034: toimipaikasta, joka antaisi kunnalle oikeuden misesta.
34035: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
34036:
34037: Paavo Väyrynen. Juhani Saukkonen.
34038: Ahti Pekkala. Matti Ruokola.
34039: Esko Härkönen.
34040: 2112
34041:
34042: VII,297.- Toiv .al. n:o 1132.
34043:
34044:
34045:
34046:
34047: Asvik ym.: Taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden kuntien talou-
34048: den helpottamisesta valtion ja kuntien kustannusjakoa tar-
34049: kistamalla.
34050:
34051:
34052: E d u s k u n n a 11 e.
34053:
34054: Valtion ja kuntien keskeisen kustannusten dessä kunnallisverojärjestelmän uudistuksen
34055: j'olon uudistaminen siten, että kuntien suuria kanssa tämä muodostaa tärkeimmän kunnallis-
34056: taloudellisia vaikeuksia voitaisiin lieventää ja taloudellisen tavoitteen.
34057: kunn'olliisverotaakan jatkuva nousu estää, on jo Valtion ja kuntien kustannustenjaon uudis-
34058: pitkän aikaa todettu erääksi keskeiseksi yhteis- taminen olisi vaikutukseltaan hyvin monitahoi-
34059: kunnalliseksi uudistustehtäväksio. nen. Se poistaisi monia sosiaalisia epäkohtia ja
34060: Kuntien rasitteiden ja kunnallisverota'olkan loisi edellytykset yleiseen yhteiskunnalliseen
34061: kasvuun ovat vaikuttaneet keskeisesti valtion uudistustoimintaan, sillä nykyisin nimenomaan
34062: kunnille asettamat lisääntyneet tehtävät. Ns. kuntien taloudelliset vaikeudet ovat esteenä
34063: vanhojen kaupunkien erikoisrasitteet ovat jat- monien uudistusten toteutumiselle. Kuntien ta-
34064: kuvasti kasvaneet, vaikka tuulaakitulot ovat loudellisen aseman vahvistaminen on välttä-
34065: supistuneet. Kansaneläkkeiden tukios'olkustan- mätöntä myös kansanvaltaisen itsehallintojär-
34066: nusten siirtäminen huomattavalta osalta kun- jestelmämme säilyttämiseksi ja suojaamiseksi.
34067: tien rasitteeksi lisää huomattavasti monien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34068: kuntien ja varsinkin suurissa taloudellisissa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34069: vaikeuksissa olevien kuntien vaikeuksia. Kun- muksen,
34070: tien vaikeuksien lieventämisen tulee tapahtua si-
34071: ten, että valtion osuutta yhteiskunnalli'Siin teh- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34072: täviin - opetus-, sairaala- ja sosiaalitoimi, menpiteisiin valtion ja kuntien kustan-
34073: työttömyys, liikenneyhteydet - asteittain lisä- nustenjaon tarkistamiseksi siten, että ta-
34074: tään ja tavoitteena pidetään näiden siirtämistä loudellisiin vaikeuksiin joutuneitten
34075: kokonaan valtion varoista rahoitettavaksi. Yh- kuntien taloutta helpotettaisiin.
34076: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1972.
34077:
34078: Toivo Asvik. Pauli Puhakka. Heimo Rekonen.
34079: Aarne Koskinen. Aarne Pulkkinen. Veikko Salmi.
34080: Taisto Sindsalo. Pentti Liedes. Lauri Kantola.
34081: Irma Rosnell. Ensio Laine. Siiri Lehmonen.
34082: VALTIOPÄIVÄT
34083: 1972
34084:
34085: LIITTEET
34086: VIII
34087:
34088: SIVIS1YSVAUOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
34089: TOIVOMUSALOITTEET
34090:
34091:
34092:
34093:
34094: HELSINKI 1972
34095: VALTION PAINATUSKESKUS
34096:
34097:
34098:
34099: 265 156/72
34100: Koululaitosta, kirjastoja, näyttämötaidetta, ammattikasvatusta ja kansan-
34101: sivistystä ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
34102: 2117
34103:
34104: VIII,l.- Lak.al. n:o 255.
34105:
34106:
34107:
34108:
34109: Gestrin ym.: Ehdotus laiksi koulujärjestelmän perusteista anne-
34110: tun lain muuttamisesta.
34111:
34112:
34113: E d u s k u n n a 1 ~ e.
34114:
34115: Koulujärjestelmän perusteista annetun lain jen valtionapua saavien opp1laitosten purtssa.
34116: (467/68) 28 §:n 4 momentin mukaan on yk- Jollei valtionapua nauttiva oppila1tos täytä
34117: sityisen oppikoulun valtionavun saamisen lisä- enää valtionavun saamiseksi asetettuja ehtoja,
34118: edellytyksenä 1. 7. 1972 lukien asetettu se, että valtioneuvostolle on yleensä annettu oikeus
34119: koulun omistaja sitoutuu olemaan vähentämät- päättää valtionavustuksen lakkauttamisesta.
34120: tä koulun kiinteätä ja siihen rinnastettavaa Näin on asia :jäl'jestetty esim. maatalous- ja
34121: omaisuutta sekä luovuttamaan koulun varoi- kotiteollisuusoppilaitosten osalta (Laki maata-
34122: neen ,ja ve1koineen kunnalle määrätyissä kou- lous-, kotita:lous- ja kotiteollisuusoppilaitoksis-
34123: lun toiminnan lopettamista:pauksissa. Halli,tuk- ta 62/62). Mikäli näiden alojen oppilaitokset
34124: sen esityksen perusteluissa (HE 1967: 44) on taas ,}opettavat toimintansa, siirtyy valtionavus-
34125: säännöksen tarpeellisuudesta lausuttu: "Vaik- tuksella hankittu opetusvälineistä ja muu ir-
34126: kakaan tähän mennessä ei yleensä ole ilmennyt tain omaisuus valtiolle. - Kansanopistojen
34127: epäkohtia sen vuoksi, että takeet }'lksityisen osalta on edellytetty pe.hkästään oppilaitdksen
34128: oppikoulun omaisuuden säilymisestä jatkuvasti omaisuuden, johon valtionavustusta on käytet-
34129: koulukäytössä ovat heikot, olisi lainsäädännös- ty, säilyvän tarkoituksessaan tai IV'astakkaisessa
34130: sä oleva puute korjattava koulujärjestelmää tapauksessa myönnetty varojen valtiolle palaut-
34131: koskevista muutoksista riippumattakin. Asia tamista (Laki kansanopistojen valtionavusta
34132: olisi kuitenkin ratkaistava ehdotetun lain yh- 556/69). Näissä tapauksissa ei sHs ole katsottu
34133: teydessä siitä syystä, että taikeiden luonne saa- tarpeelliseksi vaatia mitään etukäteissitoumus-
34134: taisiin sopusointuun uuden koulujärjestelmän ta, vaan jälkikäteen tapahtuvaa kontrollia on
34135: kanssa." Hallituksen esityksen perusteluista pidetty riittävänä. Näin siitäkin huolimatta,
34136: on niinikään havaittavissa, että säännös on tar- että valtionavun määrä näissä tapauksissa muo-
34137: koitettu koskemaan siirtymävaiheen järjeste- dostaa huomattavasti 'suuremman osan oppilai-
34138: iyjä. toksen menoista kuin yksityisissä oppikou-
34139: Tällaisen sitoumuksen vaatiminen valtion- luissa.
34140: apua ,saavalta yksityiseltä oppilaitokselta on On vielä aihetta todeta, että yksityisten op-
34141: lainsäädännössämme uutta ja outoa. Tähän asti pii;:oulujen valtionavusta puhuttaessa ei ole ky-
34142: on myös yksityisten oppikoulujen valtionavun symys sellaisesta omaisuudesta, joka olisi han-
34143: saaminen ollut riippumaton tuonkaltaisista si- kittu edes pääasiassa valtionavun turvin. En-
34144: toumuksista. Mikäli jokin }'lksityinen oppikou- nenkuin yksityinen oppikoulu on voinut saada
34145: lu ei enää täyttäisi valtionavun saamisen kaik- perustamisluvan, on valtion viranomaisten ta-
34146: kia ehtoja, on voimassa olevan Jainsäädännön holta edellytetty, että sHlä on omasta takaa
34147: mukaan mahdollista asettaa valtionavun saami- riittävä alkupääoma. Tämä pääoma on normaa-
34148: selle kussakin tapauksessa erikseen määrättäviä listi jouduttu hanrokimaan asianomaisen paikka-
34149: ehtoja. Tämä on ollut tähän asti täysin riittävä kunnan asujamistolta eli niiltä kansalais.hlta,
34150: valtiovallan valvontakeino. Lisäksi on todetta- jotka ovat katsoneet yksityisen oppikoulun pe-
34151: va, että yksityiset oppikoulut ovat varsin pit- rustamisen väittämä ttömäksi toimenpiteeksi
34152: källe yksityiskohtiin menevän kouluviranomais- lastensa kouludelle pääsyä ajatellen. Näin sen
34153: ten suorittaman jatkuvan valvonnan kohteena. vuoksi, ettei juJikinen valta dle kyennyt järjes-
34154: Koulujärjestelmän perusteista annetun lain tämään koulupalveluja riittävästi. - Varsin
34155: 28 §:ssä tarkoitetun sitoumuksen tai ,vastaavan huomattava osa yksityisen oppikouJun omai-
34156: vaatiminen on tuntematon myös muiden aio- suudesta on ilman valtionapua muodostunut
34157: 2118 VIII,l.- Koulujärjestelmän perusteet.
34158:
34159:
34160: siten, että koulut ovat joutuneet keräämään epäilyä siitä, etteikö sitä eteenkin pam tähän
34161: lukulmusimaksuja pääomakulujensa ja osittain tarkoitukseen käytettäisi. Jollei näin jostaik.in
34162: myös toiminnallisten kulujensa peittämiseiksi. syystä yksittäistapauksessa tapahtuisi, on, ku-
34163: Kun yksityisten oppikouiujen keskimääräinen ten edehlä on osoitettu, jo voimassa olevien
34164: lukukausimaksu on runsaat 100 markkaa, val- säännösten mukaan valtiova:llalla mahdollisuus
34165: tion oppikouluissa se on oLlut jo usean vuo- puuttua tehokkaasti asiaan. Yksityisoppiikou-
34166: den ajan 50 markkaa, on katsottava, - mi- luja ei ole tarpeen asettaa muihin yksityisluon-
34167: käli pidetään perustana sitä, että kaiklki oikeus- teisiin oppilaitoksiin nähden eri asemaan.
34168: alamaiset ovat koulupalveluihin nähden samas- Yllä olevan johdosta on ilmeistä, että kou-
34169: sa asemassa - että sHlä rahamäärällä, jonka lujärjestelmälain 28 §:n 4 momentin twkoitta-
34170: yksityisten oppikoulujen lukukausimaksut ylit- ma sitoumus myös yksityisten oppikoulujen
34171: tävät valtion oppiikoulujen vastaavan, on muun osalta on täysin tarpeeton. Säännöksen kumoa-
34172: ohella [yhennetty koulukiinteistön rakennuslai- misen seurauksena on tarpeen muuttaa saman
34173: noja ja sitä kautta 'lisätty hallinnassa olevaa pykälän 6 momentti !ja 29 §:n 1 momentti.
34174: pääomaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34175: Kun koulun ylläpitäjän hallinnassa oleva nioittavasti,
34176: omaisuus on yksityisten kansalaisten ponniste-
34177: lujen tu'loksena juuri koulutarkoituksia varten että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
34178: hankittu, ei ole olemassa mitään perusteltua lakiehdotuksen:
34179:
34180:
34181: Laki
34182: koulujärjestelmän perusteista annetun lain muuttamisesta.
34183: Eduskunnan päätöksen mukaisesti ikumotaan koulujärjestelmän perusteista 26 päivänä hei-
34184: näkuuta 1968 Mnetun lain (467/68) 28 §:n 4 momentti ja muutetaan 28 §:n 6 momentti
34185: ja 29 §:n 1 momentti seuraavasti:
34186:
34187: 28 §. sesti jäl:ljestäneessä kunnassa ja dota ei ole siir-
34188: retty kunnan kouiulaitokseen tai saatettu kun-
34189: Erittäin painavasta syystä va:ltionapu voidaan nan peruskoulua korvaavaksi kouluksi, on
34190: kuitenkin 5 momentin säännösten estämättä 4 §:ssä, 10 §:n 2 momentissa ja 22 §:ssä sää-
34191: antaa yksityisen oppikoulun ylläpitäjäUe. detyin poikJreuksin voimassa, mitä oppikou-
34192: lusta on säädetty.
34193: 29 §.
34194: Tämän lain voimaan tullessa tounmeesta
34195: keskikouluasteen sisältävästä oppik.oulusta, jo- Tämä laki tulee voimaan päivänä
34196: ka sijaitsee koululaitoksensa tämän lain mukai- kuuta 197 .
34197:
34198:
34199: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
34200:
34201: Kristian Gestrin. Salme Katajavuori.
34202: Anna-Liisa Linkola. Olavi Borg.
34203: Sinikka Karhuvaara.
34204: 2119
34205:
34206: VIII,2.- Lak.al. n:o 256.
34207:
34208:
34209:
34210:
34211: Häkämies ym.: Ehdotus laiksi koulujärjestelmän perusteista
34212: annetun lain muuttamisesta.
34213:
34214:
34215:
34216: E d u s k u n n a 11 e.
34217:
34218: Maassamme sijaitsee noin .360 yksityistä op- kyseiset pääomamenot joka tapauksessa suorit-
34219: pikoulua, joiden asema peruskouluun siirryt- tamaan. Tämä on johtanut monissa tapauksissa
34220: täessä on järjestettävä koulujärjestelmän perus- siihen, että yksityisoppikoulun ikäy.tettyä lakiin
34221: teista annetussa laissa ( 46 7 /·68 ) säädetyllä ta- perustuvaa valintaoikeutta, on tehty valintapää-
34222: valla. Koulujärjestelmälaki on säädetty yksin- tös silloin, kun se on tarkoittanut korvaavan
34223: kertaisessa ~ainsäätämisjärjestyksessä, mistä koulun vaihtoehdon valitsemista, aiheuttanut
34224: johtuu, että yksityisoppikoulun ylläpitäjälle on ristiriitoja kunnan ja koulun välillä. Pääasialli-
34225: laissa turvattu itsenäinen oikeus päättää nivel- sena syynä tähän on o1lut se, että tämä !Vaihto-
34226: tymismuodostaan peruskoulujärjestelmään. Yk- ehto saattaa tulla kunnalle taloudellisesti epä-
34227: sityisoppikoulun pääasiallisina vrumtavaihtoeh- edullisemmaksi, jos .se ei saisi näihin menoihin
34228: toina tulevat kysymykseen koulun käyttäminen valtionapua, kuten lainkohtaa on tulkittu.
34229: kunnan peruskoulua korvaavana kouluna tai Va~kakaan ·tällaisella perusteella ei .voida mi-
34230: koulun luovuttaminen varoineen ja velkoineen tätöidä yksityisoppikoulun suorittamaa valinta-
34231: kunnalle. Koulujärjestelmälain säännösten mu- päätöstä, voi kunnan peJkästään taloudellisiin
34232: kaan kunta voi toteuttaa peruskouluopetuksen näkökohtiin perustuva asenne heikentää oppi-
34233: järjestämisvelw1lisuuden käyttämällä hyväksi laiden vanhempien ja muiden koulun piirissä
34234: kowaavia kouluja. Puheena olevien säännös- toimivien henkilöryhmien ja eräissä tapauksissa
34235: ten sisällöstä 1ja tarkoituksesta voidaan vetää se myös kunnan opetukselliselta ja pedagogiselta
34236: johtopäätös, että mainittujen yksityisoppikou- kannalta parhaimmaksi katsoman nivdtymis-
34237: lun pääasiallisten valintavaihtoehtojen pitäisi muodon käyttömahdollisuuksia. Valintapäätök-
34238: myös käytännössä olla tasaveroisina toteutetta- sen tekeminen 1a yleensäkin peruskouiujärjes-
34239: vissa. Näin ei ole kuitenkaan asianlaita. Huo- telmän sellainen toteuttaminen, 'ioka nojautuu
34240: limatta säännösten yksityisoppiikoululle takaa- vain taloudellisiin tekijöihin, ei voine olla mie-
34241: masta, periaatteellisesti ja o~keudellisesti tär- lekästä.
34242: keästä valintamahdollisuudesta, on havaittavis- Edellä sanotusta johtuu, että myös kunnat,
34243: sa, että peruskoulun valtionapujärjestelmään si- joiden kannalta on tarkoituksenmukaista käyt-
34244: sältyvät epäkohdat ovat vaarassa kaventaa tätä tää hyväksi jo demassa olevia koulutiloja, jou-
34245: oikeutta ja johtaa lain tarkoituksen ja hengen tuvat toimimaan koulun suorittaman valinnan
34246: kannalta omalaatuiSten ja sekaJVaan [opputulok- mukaisesti ja näin maksamaan korvaavan kou-
34247: seen. lun osalle tcl.evat pääomamenot ilman, että ne
34248: Kunnalla, joka joutuu suorittamaan perus- saisivat tähän valtionapua. Tämä johtaa eri-
34249: kouluopetuksen järjestämisestä aiheutuvat kus- arvoisuuteen kuntien väliHä ja myös halutto-
34250: tarnmkset, on oikeus saada rvaltionapua ja kuo- muuteen toteuttaa kunnalle ehkä muutoin ta-
34251: letuslainaa yiksityisoppikoulun velkojen korkoi- loudellisesti edullisemmaksi tuleva korvaavan
34252: hin •ja kuoletuksiin siinä tapauksessa, että kou- koulun toimintamuoto. Eduskunta on !kiinnit-
34253: lu luovuttautuu kunna11e. Sen sijaan korvaavan tänyt puheena olevaan !Valtionapujärjestelmän
34254: koulun osalle jääviin pääomamenoi.hin, jos kou- epäkohtaan hallituksen huomiota jo edellisiLlä
34255: lun yHäpitäjä on •tämän vaihtoehdon valinnut, valtiopäivillä. Mihinkään epäkohdan poistamis-
34256: ei kunta saisi valtionapua, va~a ste joutuu ta tarkoittaviin toimenpiteisiin ei ole ~miten-
34257: 2120 VIII,2.- Koulujärjestelmän perusteet.
34258:
34259:
34260: kaan ryhdytty. Kun kysymys on sellaisesta Edcllä olevan nojalla esitämme kunnioitta-
34261: kunnalle aiheutuvasta Usärasituk.sesta, joka vasti,
34262: kunnan on maksettava halusipa se sitä tai ei, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
34263: olisi tällaiseen epäkohtaan saatava pikainen lakiehdotuksen:
34264: korjaus.
34265:
34266: Laki
34267: koulujärjestelmän perusteista annetun lain muuttamisesta.
34268:
34269: Eduskunnan päätoksen mukaisesti muutetaan koulujärjestelmän perusteista 26 päivänä hei-
34270: näkuuta 1968 annetun lain ( 467/68) 26 §:n 5 momentti näin kuuluvaksi:
34271:
34272: 26 §.
34273: koulun tarpelSltn. Asetuksella säädetään, mikä
34274: Mitä 1-4 momentissa on säädetty, on vas- osa 21 §:ssä tarkoitetun yksityisen oppikou-
34275: taavasti voimassa niistä kustannuksista, jotka lun menoista Juetaan peruskoulua vastaavien
34276: kunnalle aiheutuvat peruskouluopetuksen jär- luokkien osalle silloin, kun koulu käsittää
34277: jestämisestä 21 §:ssä tarkoitetuila tavalla. Kun- myös Jukion.
34278: nalla on oikeus saada valtionapua niistä tar-
34279: peellisista menoista, jotka sen on sopimuksen
34280: mukaan maksettava yksityisen oppikoulun kiin- Tämä laki tulee voimaan päivänä
34281: teistön käytöstä kunnan peruskoulua korvaavan kuuta 19
34282:
34283: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
34284:
34285: Erkki Häkämies. M. Jaatinen.
34286: Anna-Liisa Linkola. Jouni Mykkänen.
34287: T. I. Vartia. Seppo Westerlund.
34288: Mauri Miettinen.
34289: 2121
34290:
34291: VIII,3. -Lak.al. n:o 257.
34292:
34293:
34294:
34295: Laatio ym.: Ehdotus laiksi koulujärjestelmän perusteista anne-
34296: tun lain muuttamisesta.
34297:
34298:
34299: E d u s k u n n a II e.
34300:
34301: Lakia koulujärjestelmän perusteista säädet- maksi, olisi tämä selvästi ristiriidassa perustus-
34302: täessä oli tarkoitus antaa kunnille valtionapu lakivaliokunnan tätä asiaa koskeneessa lausun-
34303: kunnan oman peruskoulun ja sitä korvaavan nossa erityisesti korostetun pyrkimyksen kans-
34304: koulun osalta samojen perusteiden mukaan sa taata yksityisen oppikoulun omistajalle ta-
34305: asettamatta kuntaa eri asemaan siitä riippuen, loudellisesti painostavista tekijöistä vapaa de-
34306: minkä vaihtoehdon - kunnallistamisen vai mokraattinen valintaoikeus. Laissa yleisesti
34307: korvaavan koulun - yksityinen oppikoulu on omaksuttu periaate, että valtio maksaa perus-
34308: lain 14 §:n perusteella valinnut. Tämä käy sel- koulu-uudistuksesta kunnille aiheutuvat lisä-
34309: vimmin ilmi hallituksen esityksen ( 44/6 7 ) menot, edellyttää luonnollisesti valtionapua
34310: valtionapusäännöksiä koskevien ( s. 17) perus- myös niihin menoihin, jotka kunnalle aiheutu-
34311: telujen seuraavasta kohdasta: "Koska kunnan vat yksityisen oppikoulun kiinteistöjen käy-
34312: peruskoulua korvaava yksityisoppikoulu olisi töstä kunnan peruskoulua korvaavan koulun
34313: peruskouluasteella oleville oppilaille maksuton, tarpeisiin. Jos ne jätettäisiin kuntien makset-
34314: olisi yksityisoppikoulun menot heidän osaltaan tavaksi, merkitsisi se tämän rasituksen kohdis-
34315: täysin määrin rahoitettava valtion ja kunnan tumista kunnallisverotuksen suhteellisuuden
34316: varoin. Kun lakiehdotuksen periaatteiden mu- kautta raskaampana pienempituloisiin veron-
34317: kaan kunnan asiana olisi huolehtia peruskoulu- maksajiin kuin tapahtuu näitä menoja peitet-
34318: opetuksen järjestämisestä ja kunnan olisi sen täessä valtionverotuksella kerätyin varoin. Sitä
34319: vuoksi ensisijaisesti vastattava tästä aiheutu- kysymystä taas, onko kunnan suoritettava kor-
34320: vien menojen rahoituksesta, olisi myös kunnan vaavan koulun velkojen kuoletuksista ja ko-
34321: peruskoulua korvaavan yksityisoppikoulun me- roista koulun omistajalle aiheutuneet menot,
34322: nojen rahoitus järjestettävä siten, että kunta on pidettävä kiistattomana, koska kiinteistöjen
34323: ensikädessä huolehtii peruskoulua korvaavan korvauksetauta käyttöä kunnan peruskoulun
34324: opetuksen aiheuttamista menoista ja myös saa tarpeisiin ei olisi voitu säätää muutoin kuin
34325: valtionavun näihin menoil1in vastaavasti samo- perustuslain säätämisjärjestystä noudattaen.
34326: jen perusteiden mukaan kuin oman peruskou- Sellainen tulkinta, että korvaavan koulun
34327: lunsa ylläpitämiseen." Tässä nyt kysymyksessä pääomakustannukset jäisivät kunnan yksin kan-
34328: olevalta osalta eduskunta ei muuttanut halli- nettaviksi ilman valtionapua, on ristiriidassa
34329: tuksen ehdottamia säännöksiä, joten eduskun- myös sen kanssa, että syrjäiset ja vähävaraiset
34330: nan on katsottava hyväksyneen myös peruste- kunnat joutuvat ensi vaiheessa siirtymään pe-
34331: luissa esitetyn periaatteen. ruskoulujärjestelmään ja siten ottamaan kan-
34332: Tähän johtopäätökseen tullaan toistakin tie- nettavakseen monia rasituksia, joita siirtymä-
34333: tä. Lain 14 § velvoittaa kunnan käyttämään vaiheessa säännösten mahdollisen epätarkoituk-
34334: koululaitostaan järjestäessään mahdollisuuksien senmukaisuuden ja kokemuksen puuttumisen
34335: mukaan hyväksi kunnassa toimivia kouluja. Tä- takia aiheutuu. Juuri tästä syystä eduskunta la-
34336: hän eduskunta perustuslakivaliokunnan ehdo- kia säätäessään tähdensikin, että lain säännök-
34337: tuksesta lisäsi, että yksityisen oppikoulun siä olisi koulu-uudistusta toteutettaessa pyrit-
34338: omistajalle on varattava tilaisuus valita, ha- tävä tulkitsemaan mahdollisimman joustavasti
34339: luaako hän luovuttaa koulunsa varoineen ja vel- kulloinkin esiintyvien tarpeiden mukaisesti.
34340: koineen kunnan haltuun vai käyttää kouluaan Tämä ei voi tarkoittaa muuta kuin että tul-
34341: kunnan peruskoulua korvaavana kouluna. kinnan varaisissa kysymyksissä asia on ratkais-
34342: Mikäli jälkimmäinen vaihtoehto olisi tarkoi- tava kuntien ja vähävaraisen väestön etujen
34343: tettu kunnalle taloudellisesti epäedullisem- mukaisesti.
34344: 266 156/72
34345: 2122 VIII,3.- Koulujärjestelmän perusteet.
34346:
34347:
34348: Kuitenkin on pian koulujärjestelmälain sää- nekin kunnat, JOissa korvaavaa koulua eikä
34349: tämisen jälkeen johtavien kouluviranomaisten myöskään vastaavia menoja ole. Tätä ehdotusta
34350: taholta selitetty, että kunta ei saisikaan kor- ei olekaan toteutettu, koska valtionapusäännök-
34351: vaavan koulun pääomamenoihin valtionapua siä hallituksen esityksen ( 1.53/71) perusteella
34352: samojen perusteiden mukaan kuin omiin me- tarkistettaessa hallitus nimenomaan esityksensä
34353: noihinsa, vaan että korvaavan koulun pääoma- perusteluissa lausui, ettei sen ehdottamista
34354: menot jäisivät kokonaan kunnan kannettaviksi. muutoksista aiheudu valtiolle muita lisämenoja
34355: Tällainen kanta on kaikkien edellä esitettyjen aikaisempaan lakiin verrattuna kuin se, mikä
34356: tosiasioiden valossa luonnollisesti väärä. Tätä johtuu obligaatioiden koron nostamisesta. Epä-
34357: mieltä on myös eduskunta ollut lausuessaan ke- kohta on siis ennallaan. Sen korjaaminen on
34358: väällä 1971 hallitukselle toivomuksen, joka si- kuitenkin kiireellinen tehtävä, koska siirtymi-
34359: sälsi sen periaatteen, että myös korvaavan kou- nen peruskouluun alkaa laajalla alueella jo tänä
34360: lun pääomamenoihin kunnille olisi annettava vuonna.
34361: valtionapua, ja kehoitti hallitusta tutkimaan Edellä sanotun johdosta ja toistaen vielä sen,
34362: käytännöllistä toteutusta koskevia seikkoja. että viranomaisten omaksumalla koulujärjestel-
34363: Opetusministeriön 24. 2. 1971 asettama perus- mälain valtionapusäännösten tulkinnalla, joka
34364: koulun valtionaputoimikunta tutkikin tätä ky- koskee kunnan oikeutta valtionapuun korvaa-
34365: symystä myöntäen, ettei peruskoulua korvaa- van koulun pääomamenojen osalta, kunnat ja
34366: vien koulujen rakennuspääoman koroista ja ensisijaisesti juuri vähävaraiset ja syrjäiset kun-
34367: kuoletoksista saisi aiheutua valtion hyväksi ja nat, joissa paikallinen yksityisoppikoulu on va-
34368: kuntien vahingoksi poikkeamaa tavoitteeksi linnut lain 14 § :n tarkoittaman korvaavan kou-
34369: asetetusta kustannusten jakautumasta. Toimi- lun toimintamuodon, joutuvat muita epäedul-
34370: kunnan ehdotus näitä kuntien kustannuksia lisempaan asemaan, ehdotamme kunnioittaen,
34371: vastaavan rahamäärän jakamisesta valtakunnal-
34372: lisesti kaikkien kuntien kesken, oli kuitenkin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
34373: epämielekäs, koska avustusta olisivat saaneet lakiehdotuksen:
34374:
34375:
34376: Laki
34377: koulujärjestelmän perusteista annetun lain muuttamisesta.
34378:
34379: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan koulujärjestelmän perusteista 26 päivänä hei-
34380: näkuuta 1968 annetun lain (467/68) 26 §:n 5 momentti näin kuuluvaksi:
34381:
34382: 26 §. kuoletusten hoitamisesta sopimuksen mukaan.
34383: Asetuksella säädetään mikä osa 21 §:ssä tar-
34384: Mitä 1-4 momentissa on säädetty, on vas- koitetun yksityisen oppikoulun menoista lue-
34385: taavasti voimassa niistä kustannuksista, jotka taan peruskoulua korvaavien luokkien osalle
34386: kunnalle aiheutuvat peruskouluopetuksen jär- silloin, kun koulu käsittää myös lukion.
34387: jestämisestä 21 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Kun-
34388: nalla on oikeus saada valtionapua niistä hyväk-
34389: syttävän määräisistä menoista, jotka sille aiheu- Tämä laki tulee voimaan päivänä
34390: tuvat korvaavan koulun velkojen korkojen ja kuuta 1972.
34391: ----
34392: Helsingissä 1.5 päivänä helmikuuta 1972.
34393:
34394: G. Laatio. J. Juhani Kortesalmi. Victor Procope.
34395: Kullervo Rainio. M. Jaatinen. Antero Salmenkivi.
34396: Eero Lattula. Salme Katajavuori. Matti Asunmaa.
34397: Eeva Kauppi. Harri Holkeri. Henrik Westerlund.
34398: Olavi Nikkilä. Jouni Mykkänen. Mauri Miettinen.
34399: Sami Suominen.
34400: 2123
34401:
34402: VIII,4. - Laka.al. n:o 258.
34403:
34404:
34405: Vilmi ym.: Ehdotus laiksi koulujärjestelmän perusteista annetun
34406: lain muuttamisesta.
34407:
34408: E d u s k u n n a II e.
34409:
34410: Peruskouluun siirtyminen, joka Lapin läänin nus, johon valtion tulisi osallistua olisi kou-
34411: kuntien osalta .tapahtuu kuluvan vuoden syk- lutoimen johtajien ja sihteerien palkkausmenot
34412: syllä, tulee aiheuttamaan kunnille lisäkustan- ja matkakustannusten korvaukset sisällytettävä
34413: nuksia hallintokustannusten osalta mm. sen valtionapuun oikeuttaviin menoihin siten, että
34414: vuoksi, että kunnat joutuvat palkkaamaan kou- niihin saataisiin valtionapua samalla tavalla
34415: lutoimen johtajan tai sihteerin. Aikaisemmin kuin peruskoulun opettajien palkkausmenoihin
34416: kunnilla ei tällaista velvollisuutta ollut. Yli- kuntien kantokykyluokituksen mukaisesti.
34417: määräistä valtionapua saavat kunnat ovat kui- Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti ehdo-
34418: tenkin saaneet valtionapua vapaaehtoisesti pal- tamme,
34419: katun kansakoululautakunnan sihteerin palkka- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
34420: menoihin. Kun peruskoulun mukana tapahtuva lakiehdotuksen:
34421: hallintomenojen kasvu on sellainen lisäkustan-
34422:
34423: Laki
34424: koulujärjestelmän perusteista annetun lain muuttamisesta.
34425: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 koulujärjestelmän
34426: perusteista annetun lain (467 /68) 26 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on muutettuna 14
34427: päivänä tammikuuta 1972 annetulla lailla, näin kuuluvaksi:
34428: 26 §. tarkoitetuista peruskoulun muista käyttöme-
34429: Kunta saa vuotuista valtionapua 81-90 noista siten, että valtionapu on kuntien kanto-
34430: prosenttia niistä peruskoulun todellisista käyttö- kykyluokituksen mukaan seuraava:
34431: menoista, jotka johtuvat opettajien ja asunto-
34432: lanhoitajien laissa määrätyistä palkoista ja lak- 81-90 84-93 5-77
34433: kaotuspalkoista sekä niistä menevistä työnan- prosentin prosentin prosentin
34434: tajan sosiaaliturvamaksuista ja koulutoimen valtionapu valtionapu valtionapu
34435: johtajan tai sihteerin palkoista ja matkakustan- 1 luokassa 90% 93% 77%
34436: nusten korvaoksista ja päivärahoista, sikäli 2 89% 92% 69%
34437: kuin nämä palkkaus- ja muut edut eivät ylitä 3 " 88% 91% 61%
34438: kuntien palveluksessa oleville vastaavista tehtä- 4 " 87% 90% 53%
34439: vistä yleensä annettuja etuja, ja niistä mene- 5 " 86% 89% 45%
34440: vistä työnantajan sosiaaliturvamaksuista ja 84- 6 " 85% 88% 37%
34441: 93 prosenttia peruskoulun niistä todellisista 7 " 84% 87% 29%
34442: käyttömenoista, jotka johtuvat oppilasasunto- 8 " 83% 86% 21%
34443: loista sekä oppilaiden majoituksesta ja kyydi- 9 " 82% 85% 13%
34444: tyksestä, sekä 5-77 prosenttia 2 momentissa 10 " 81% 84% 5%
34445: "
34446: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
34447: Pekka Vilmi. Taisto Tähkämaa. Matti Mattila.
34448: Mikko Jokela. Reino Kangas. Matti Ruokola.
34449: Aimo Ajo. Paavo Väyrynen. Eino Uusitalo.
34450: Heimo Linna. Niilo Koskenniemi. Mikko Kaarna.
34451: Aulis Sileäkangas.
34452: 2124
34453:
34454: VIII,5- Lak.al. n:o 259.
34455:
34456:
34457:
34458:
34459: Ahde ym.: Ehdotus laiksi kunnallisten ja yksityisten oppikoulu-
34460: jen valtionavusta annetun lain muuttamisesta.
34461:
34462:
34463:
34464: E d u s k u n n a 11 e.
34465:
34466: Kunnallisten ja yksityisten oppikoulujen val- tyksiä, tuntuisi lukukausimaksujen huomattava
34467: tionavusta annettua lakia ( 468/68 ) sovelle- korottaminen erityisesti iltaoppikouluissa koh-
34468: taan oppikoululle maksettaviin valtionapuihin tuuttomalta. Monet nuoret joutuvat pelkäs-
34469: siitä ajankohdasta lukien, jona koulun sijainti- tään taloudellisten syiden vuoksi olemaan päi-
34470: kuntaan on perustettu koulujärjestelmän perus- visin ansiotyössä ja jatkamaan opintojaan ilta-
34471: teista annetussa laissa tarkoitettu kunnan kou- oppikouluissa. Tällaisten tarmokkaiden, mutta
34472: lulaitos. Valtionapulain mukaan oppikoulut saa- riittäviä taloudellisia opiskeluedellytyksiä vailla
34473: vat valtionapua 85 % opettajien palkoista ja olevien nuorten iltaopiskelun vaikeuttaminen
34474: työnantajan sosiaaliturvamaksuista. Tämän li- entisestäänkin ei voi olla oikeutettua eikä yh-
34475: säksi saadaan päiväkouluna toimivan lukion teiskunnan edun mukaista. Uusi valtionapu-
34476: oppilasta kohden valtioneuvoston vahvistamien laki tulisi kuitenkin merkitsemään iltaoppikou-
34477: perusteiden mukaisesti valtionapua vähintään luille valtion lakimääräisen tuen huomattavaa
34478: 45 markkaa ja enintään 400 markkaa. Vii- pienenemistä, jolloin tästä aiheutuva erotus
34479: meksi mainittu valtionapu ei kuitenkaan tulisi jäisi iltaoppikoulujen oppilaiden kannettavaksi.
34480: koskemaan iltaoppikouluja. Tämä johtuu il- Ylimääräisen valtionavun varaan, jota valtion
34481: meisestikin siitä lain valmisteluvaiheessa esiin- tulo- ja menoarvioon otetun määrärahan ra-
34482: tyneestä virheellisestä lähtökohdasta, että ilta- joissa voidaan myöntää, ei iltaoppikoulujen toi-
34483: oppikoulun kustannukset muodostuisivat huo- mintaa pitkällä tähtäyksellä voida rakentaa.
34484: mattavasti pienemmiksi kuin päiväkoulun. Ver- Valtiontalouden omista vaikeuksista johtuen ei
34485: tailtaessa viimeisimpien tilinpäätösten perus- myöskään ole olemassa mitään takeita siitä,
34486: teella eräiden iltaoppikoulujen kustannuksiin että ylimääräinen valtionapu tulisi olemaan riit-
34487: nykyisen järjestelmän mukaan saatavia valtion- tävä. Jatkuvasti lisääntyvän iltaopiskelun talou-
34488: apuja sekä valtionapuja, jotka saataisiin sovel- dellisten edellytysten turvaamiseksi, ja luku-
34489: lettaessa uutta valtionapulakia, on todettu, että kausimaksujen korotusten välttämiseksi olisikin
34490: uuden valtionapulain mukaan olisi valtionapu- kiireellisesti saatava korjatuksi valtionapulakiin
34491: jen määrä kutakin vertailtavana olevaa ilta- sisältyvä edellä mainittu epäkohta, jonka koh-
34492: oppikoulua kohti vähentynyt n. 100 000 mark- talokkaat seuraamukset iltaoppikoulujen talou-
34493: kaa vuodessa. Kyseisissä iltaoppikouluissa tämä delle voidaan milloin tahansa osoittaa iltaoppi-
34494: merkitsisi oppilasta kohden laskettuna vuodessa koulujen talouteen perehtymällä todenmukai-
34495: 100-135 markan vajausta, joka olisi peitet- siksi. Tämän vuoksi ehdotamme kunnioitta-
34496: tävä lukukausimaksuja vastaavasti korotta- vasti,
34497: malla. Yhteiskunnan pyrkiessä jatkuvasti hel- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
34498: pottamaan koulunkäynnin taloudellisia edelly- lakiehdotuksen:
34499: VIII,5.-Ahde ym. 2125
34500:
34501:
34502: Laki
34503: kunnallisten ja yksityisten oppikoulujen valtionavusta annetun lain muuttamisesta.
34504:
34505: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallisten ja yksityisten oppikoulujen val-
34506: tionavusta 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun lain (468/68) 4 §:n 3 kohta näin kuu-
34507: luvaksi:
34508: 4 §. mukaisesti vähintään 45 markkaa ja enintään
34509: Oppikoulu saa valtionapua: 400 markkaa lukion oppilasta kohden.
34510: Tämä laki tulee voimaan päivänä
34511: 3 ) valtioneuvoston vahvistamien perusteiden kuuta 197 .
34512:
34513:
34514: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
34515:
34516: Matti Ahde. Antti Pohjonen. Aimo Ajo.
34517: Mauno Forsman. Pirkko Työläjärvi. Uki Voutilainen.
34518: 2126
34519:
34520: VIII,6.- Lak.al. n:o 260.
34521:
34522:
34523:
34524:
34525: Laatio ym.: Ehdotus laiksi yksityisoppikoulu;en valtionavusta
34526: annetun lain muuttamisesta.
34527:
34528:
34529: Ed u s k u n n a 1[ e.
34530:
34531: Sfuryttäessä peruskoulujärjestelmään tulee kustannuksiin ei ole valtionavun suuruudessa
34532: myös ikunna1llisten ja yksityisten oppikoulujen otettu huomioon. Niinpä kouluhallitus on op-
34533: valtionapujärjestelmässä tapaihtumaan olennai- piaineiden oppimäärien lisääntyessä vaihvistanut
34534: nen muutos. Nykyisen, suhteellisen monisäikei- lukusuunnitelmia, joissa luokkien viikkotunti-
34535: sen ~al:tionapulain ( 493/50) sijasta tulee voi- määrät ovat 1opa 35, vaikka valtionaJVUn mää-
34536: maan laki kunnallisten ja yksityisten oppikou- riä laskettaessa on aikoinaan edellytetty vain 32
34537: lujen valtionavusta, sellaisena, miksi eduskunta viikkotuntia. Näihin suurempiin viiik:kotunti•
34538: sen ~altionapuja koskevien säännösten osalta määriin sisältyy mm. tyttöjen kotitalouden ope-
34539: edellisten valtiopäivien lopussa muutti ( 8/72). tus da tämän vuoksi pojille vastaavasti järjes-
34540: Sen säännökset antavat valtioneuvostolle huo- tetyt lisätunnit voimistclussa, fysiikassa ja ke-
34541: mattavan paljon l:iikkuma~araa eri koulujen ta- miassa sekä myös poikien veiston opetus uute-
34542: loudellisen aseman huomioon ottamiselle. Niin na aineena. Edelleen ovat täNaisia kustannuk-
34543: kauan kuin nykyistä [a[åa noudatetaan tällaista sia Jisääviä tekijöitä ns. luokanvalvojan tunnit
34544: li.i1clrumatilaa ei ole, mikä on johtanut siihen, sekä fysiikan- ja kemianopettajille maksetut ns.
34545: että useiden koulujen truous on ioutunut suu- demonstraatiolisät. Opetuskustannuksia lisää
34546: riin, jopa erittäin suuriin vaikeuksiin. myös se asetuksen muutos, joll.a koulut velvoi-
34547: Syyt vaikeutuneeseen tilanteeseen ~at mo- tettiin antamaan opettajille samdaiset edut
34548: ninaiset ja kouluista riippumattomat. Adankoih- sairauden johdosta myönnetyn virkavapauden
34549: taisin syy on hintasäännöstely, donka alaisia aikana kuin valtion virkamiehet saavat.
34550: myös lukukausimaksut ~at. Sitä seiklkaa, että Opettajalkunnan vanhetessa on myös sillä
34551: lukukausimaksuja, enempää kuin muit~aan seikalla, ettei ikälisiin ja määrävuosikorotuk-
34552: hintoja, ei saa vapaasti korottaa, on vakautta- siin makseta valtionapua, varsin huomattava
34553: misen kannalta pidettävä luonnol1isena ja joh- taloudellinen mertkitys. Loppujen [opuksi myös
34554: donmukaisena. V altiovalJan va[tuuksia onkin aina silloin, kun yleisten pa[kanikorotusten joh-
34555: tässä suhteessa käytetty erittäin tiukasti. Toi- dosta myös luokk.akohtaista valtionapua on ko-
34556: saalta !kuitenkin valti~alta myös määrää pää- rotettu, on koulujen kannettavaksi iäänyt uusi
34557: osan koulujen menoista, 'ja se on niitä huomat- tietty ikustannuserä, koska valtionapua ei kos-
34558: tavien pallkanikorotusten muodossa dennaisesti kaan nosteta palkankorotusten absoluuttista
34559: lisännyt. Koska laki estää muiden kuin luku- marlkikamäärää vastaavaUa summalla, vaan
34560: kausimaiksujen ottamisen, on tultu absurdiin, ainoastaan suhteellisesti siltä osin kuin valtion-
34561: täysin mielettömään tilanteeseen: koulujen on apu aikaisemmin on kattanut rpalkkamenoja.
34562: suoritett~a valtiovaHan määräämät Jisämenot, Siten pall.kkamenoista koulujen !kannettaJVaksi
34563: mutta toisaalta valtiovalta on asettanut ehdot- jäävä osuus iatku~asti kasvaa.
34564: tomat esteet tulojen lisäämiselle aivan kuin kou- Edellä luetellut lisäkustannuserät, jo~hin
34565: lujen taloudenho1tajat p~styisivät tekemään vielä voitaisiin liittää pienempiä, kuten esim.
34566: tyhjästä rahaa. Tällainen asiallisen taloudenhoi- työeläkelakien aiheuttamat pakolliset maksut,
34567: don kannalta mieletön meno on jo jatkunut muodostavat yhdessä niin suuren erän, ettei
34568: ne!ljättä vuotta. luokkakohtaisen valtionavun enää voi katsoa lä-
34569: Yksityisoppikoulujen talouden vailkeutumi- heskään vastaavan sitä, mitä valtionapulakia
34570: seen on muitakin kouluista täysin riippumatto- säädettäessä aikoinaan tarkoitettiin.
34571: mia syitä. Valtionapulain säätämisen jälkeen on Suoritettu selvitys, joka koski 128 yksityis-
34572: koulujen työssä kouluviranomaisten määräyk- oppikoulua, on osoittanut, että korvaustarve
34573: sestä tapahtunut muutoksia, joiden va~kutusta olisi - ottamatta huomioon eräitä ääritapauk-
34574: VIII,6.- Laatio ym. 2127
34575:
34576: sia - yleensä .3 000 markan alapuolella, mutta tuen säännöllisesti on vekseli- ja shekkitililuot-
34577: kaikkiaan vain .3 540 000 markkaa. Tämä mer- toa, joutuvat kunnat peruskoulujärjestelmään
34578: kitsee, että nykyinen luokkakohtainen valtion- siirtyessään maksamaan näistä veloista oman
34579: apuasteikko, jonka rajat ovat 26 450-28 205 osuutensa ilman valtionapua, koska vekselivel-
34580: markkaa, olisi ylärajaa nostamalla väljennet- koihin ei valtionapua anneta ( PKA § 17.3 ) .
34581: tävä siten, että asteikon rajat olisivat 26 450- Harjoitettu valtionapupolitiikka ja lukukausi-
34582: .31 205 jaettuna nykyiseen tapaan 10 avustus- maksujen säännöstely on siis kuntien talouden
34583: luokkaan. Koska valtionapuluokan määritys on kannalta erittäin epätarkoituksenmukaista.
34584: viranomaisten tehtävä, olisi korotusmahdolli- Koska koulutkaan eivät haluaisi, että lukukausi-
34585: suuden käyttö täysin hallittavissa. maksua korotetaan, ei asiantilan korjaamista
34586: Sitä myöten kuin peruskoulujärjestelmään olisi jätettävä siihen vaiheeseen, jolloin synty-
34587: siirtyminen tapahtuu, vähenee nyt kysymyk- nyt lukukausimaksujen korotuspaine säännöste-
34588: sessä oleva valtion menoerä vastaavasti koko- lyn päätyttyä pääsee purkautumaan. Koriaus
34589: naisuudessaan. Kun toisaalta tätä vanhaa val- olisi tehtävä viipymättä ns. luokkakohtaista val-
34590: tionapulakia vahvistetun siirtymäaikataulun mu- tionavustusta korottamalla niissä tapauksissa,
34591: kaankin jouduttaisiin käyttämään vielä 5-6 joissa muutoin on seurauksena koulun jatkuva
34592: vuoden ajan, ei korjausta voida jättää koulun- velkaantuminen.
34593: uudistukseen vedoten tekemättä. Päin vastoin Edellä sanotun perusteella kunnioittavasti
34594: on todettava, että ellei valtionapua lisätä, kou- ehdotamme,
34595: lut joutuvat täyttämään vajauksen velkaa teke-
34596: mällä. Koska tämä luotto asian luonteesta ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
34597: rahamarkkinoiden jatkuvasta kireydestä joh- lakiehdotuksen:
34598:
34599:
34600: Laki
34601: yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun lain muuttamisesta.
34602:
34603: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yksityisoppikoulujen valtionavusta 6 päivänä
34604: lokakuuta 1950 annetun lain (493/50) 4 §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on
34605: 1 päivänä marraskuuta 1963 annetussa laissa ( 472/6.3), seuraavasti:
34606:
34607: 4 §.
34608: Valtionapua myöntää opetusministeriö: Tämä laki tulee voimaan päivänä
34609: 1) 26 450-31 205 markkaa vuodessa kuta- kuuta 197 .
34610: kin toiminnassa olevaa vakinaista luokkaa ja
34611: rinnakkaisluokkaa kohti; s e k ä - - - - -
34612:
34613:
34614:
34615: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
34616:
34617: G. Laatio. Erkki Häkämies. Jouni Mykkänen.
34618: Sami Suominen. Salme Katajavuori. Olavi Nikkilä.
34619: Victor Procope. M. Jaatinen. Kullervo Rainio.
34620: Antero Salmenkivi. Anna-Liisa Linkola. Mauri Miettinen.
34621: Sirkka Lankinen. Harri Holkeri. Pekka Jokinen.
34622: 2128
34623:
34624: VIII,7.- Lak.al. n:o 261.
34625:
34626:
34627:
34628:
34629: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain muuttamisesta.
34630:
34631:
34632: E d u s kun n a 11 e.
34633:
34634: Opintotuki on edelleen puutteellinen. Ny- Jotta edes kaikkein välttämättömimmät puut-
34635: kyinen laki on asettanut opiskelijat monessa teet tulisivat korjatuksi ehdotamme kunnioit-
34636: suhteessa eriarvoiseen asemaan minkä lisäksi taen,
34637: taloudellisissa vaikeuksissa olevat opiskelijat että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
34638: eivät saa riittävää tukea. lakiehdotuksen:
34639:
34640: Laki
34641: opintotukilain muuttamisesta.
34642:
34643: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opin-
34644: totukilain (28/72) 2 §:n 2 momentti, 3 §:n 2 ja 3 momentti sekä 10 § näin kuuluviksi:
34645:
34646: 2 §. kaan opintotuen hakijan katsotaan tämän lain
34647: mukaan olevan vanhempiensa huollettavana.
34648: Opintolainan valtiontakaus ja korkotuki Edellä 2 momentissa tarkoitettujen tulojen ja
34649: myönnetään vähintään 6 kuukauden ajan kes- omaisuuden rajat vahvistaa valtioneuvosto.
34650: täviä ammattiin valmistavia tahi yliopistossa
34651: tai muussa korkeakoulussa harjoitettavia opin-
34652: toja varten ja vain erityisin, asetuksella tar- 10 §.
34653: kemmin säädettävin perustein opintoja varten Opintorahaa myönnetään kerrallaan enintään
34654: oppikoulussa, kansaopistossa tai kansankorkea- yhdeksi opintovuodeksi seuraavasti:
34655: koulussa sekä ohjattuun ja valvottuun kirje- 1) oppikoulun lukioasteella tulo- ja meno-
34656: opiskeluun tai vapaa-ajan opiskeluun kansa- arvion rajoissa enintään 700 markkaa.
34657: lais- tai työväenopistossa. 2) kansanopistoissa, kansankorkeakouluissa ja
34658: ammattiin valmistavissa oppilaitoksissa sekä
34659: kansalais- ja työväenopistoissa enintään 700
34660: 3 §. markkaa, kirjeitse ohjatun opiskelun yhteydessä
34661: enintään 200 markkaa sekä opintokerho-opiske-
34662: Opintotuen hakijan vähävaraisuutta harkit- lun yhteydessä enintään 100 markkaa.
34663: taessa on otettava huomioon hakijan omat ja 3) yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa
34664: hänen aviopuolisoosa tulot ja omaisuus sekä sekä asetuksella määrättävissä niihin rinnastet-
34665: lisäksi hänen vanhempiensa, milloin opintotuen tavissa oppilaitoksissa 800 markkaa.
34666: hakijan on katsottava olevan vanhempiensa Vuosittain on tulo- ja menoarviossa 1 mo-
34667: huollettavana, tulot ja omaisuus, jollei 2 §:n mentin 3 kohdalla mainittuun tarkoitukseen
34668: 2 momentista muuta johdu. varattava määräraha vähintään 12 500:n enim-
34669: Asetuksella säädetään perusteista joiden mu- mäismääräisen opintorahan jakamiseksi.
34670:
34671:
34672: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
34673:
34674: Veikko Vennamo. Aune Mänttäri. Hannes Volotinen.
34675: Pekka Vennamo. Arttur Niemelä. Heikki Kainulainen.
34676: Mauno Kurppa. J. Juhani Kortesalmi. Kalevi Remes.
34677: A. R. Sainio. Mikko Vainio. Rainer Lemström.
34678: 2129
34679:
34680: VIII,8.- Lak.al. n:o 262.
34681:
34682:
34683:
34684:
34685: Väinö Turunen: Ehdotus laiksi kehitysalueiden ammattikoulu-
34686: tuksen edistämisestä annetun lain muuttamisesta.
34687:
34688:
34689: E d u s k u n n a 11 e.
34690:
34691: Maassamme on kahdeksan valtion omistamaa nien kunnallisen ja yleisen ammattikoulun pe-
34692: keskusammattikoulua. Kuopion ja Mikkelin rustamiseen ja laajentamiseen. Samalla olisi
34693: läänit ovat ainoat kehitysalueläänit, joissa ei tarkistettava ylöspäin myös muiden kehitys-
34694: ole keskusammattikoulua. Vaitio varaa lain alueläänien toiseen vyöhykkeeseen kuuluvien
34695: mukaan jokaiseen keskusammattikouluun vä- kuntien valtionapua.
34696: hintään 20 oppilaspaikkaa 100 oppilasta koh- Ammattikoulutuksen tehostaminen tunnuste-
34697: den laskettuna kuntien osuuden minimimää- taan tärkeäksi kehitysaluepoliittiseksi tekijäksi.
34698: rästä. Vuonna 1970 oli valtion varaamia oppi- Mainittakoon, että sekä Mikkelin että Kuopion
34699: laspaikkoja kahdeksassa keskusammattikoulussa lääneistä pääsee edelleenkin vain noin kolman-
34700: yhteensä 2 341 eli 79% keskusammattikoulu- nes pyrkijöistä ammattikouluun. Kun ei ole nä-
34701: jen 2 965 oppilaspaikkavarauksesta. köpiirissä, että näihin lääneihin aikaansaatai-
34702: Keskusammattikoulut voivat ottaa oppilaita siin lähitulevaisuudessa valtion keskusammatti-
34703: koko valtakunnan alueelta. Tilastojen mukaan koulua, olisi näiden läänien kunnille myönnet-
34704: yli 90 % keskusammattikoulujen oppilaista on tävä nyt esitettävä helpotus ammattikoulume-
34705: kuitenkin oman sijaintiläänin alueelta. Vuonna noihin. Kunnat tulisivat käyttämään näin sääs-
34706: 1970 keskusammattikouluihin otetuista 3 040 tyvät varat jo olevien ammattikoulujen tehos-
34707: oppilaasta oli 41 Kuopion ja 39 Mikkelin lää- tamiseen ja oppilaspaikkojen lisäämiseen. Siten
34708: nistä eli yhteensä 80 oppilasta, joka on 2.6 % lain tarkoittama hyöty koituisi koulutettavien
34709: otettujen koko määrästä. Samanaikaisesti edellä hyväksi.
34710: mainittujen kahden läänin asukasluku Edellä sanottuun viitaten kehitysalueiden
34711: ( 490 396) oli runsas 10 % maan asukasluvusta ammattikoulutuksen edistämisestä annetun lain
34712: ( 4 705 920) ja noin 24 % kaikkien kehitys- ( 17/70) 2 § :n 1 momenttia olisi muutettava
34713: alueläänien asukasluvusta ( 2 021 9 38). Sen jäl- niin, että toisella vyöhykkeellä muutkin kuin
34714: keen kun Etelä-Hämeen keskusammattikoulu 1-2 kantokykyluokkiin kuuluvat kunnat pää-
34715: on siirtynyt v. 1972 kuntainliiton omistukseen, sisivät osallisiksi lisäavustuksista. Lain muutok-
34716: kaikki keskusammattikoulut sijaitsevat kehitys- sessa ehdotamme, että Kuopion ja Mikkelin
34717: alueilla. Kun valtio suurelta osin vastaa kes- lääneissä lisäavustus toisella vyöhykkeellä 1-2
34718: kusammattikoulujen kustannuksista, ovat Kuo- kantokykyluokkiin kuuluvien kuntien osalta
34719: pion ja Mikkelin läänien kunnat joutuneet huo- olisi 25 %, 3-5 luokkiin kuuluvien kuntien
34720: nompaan asemaan muihin kehitysaluelääneihin osalta 15% ja 6-10 luokkiin kuuluvien kun-
34721: verrattuna. tien osalta 5 % sekä muissa kehitysaluelää-
34722: Kehitysalueiden neuvottelukunta on ehdot- neissä vastaava lisäavustus toisella vyöhykkeellä
34723: tanut, että Kehitysalueiden ammattikoulutuksen olisi 1-2 luokkiin kuuluvien kuntien osalta
34724: edistämisestä annettua lakia ( 17/70) olisi niin 20% ja 3-5 luokkiin kuuluvien kuntien
34725: muutettava, että Kuopion ja Mikkelin lääneissä osalta 10 %.
34726: kehitysalueiden toisella vyöhykkeellä sijaitse- Lain 2 § :n 2 momentin säännökset ennakko-
34727: ville kunnille suoritettaisiin lisäavustusta val- rahoituksen myöntämisestä ammattikoulujen
34728: tion keskusammattikoulun e.m. lääneissä puut- perustamiseen ja laajentamiseen koskee ainoas-
34729: tumisen osittaiseksi korvaamiseksi. Samasta taan ensimmäistä vyöhykettä. Esillä olevassa
34730: syystä ehdotetaan myönnettäväksi ennakkora- lain muutoksessa ehdotamme, että toisella ke-
34731: hoituksen avustusta Kuopion ja Mikkelin lää- hitysaluevyöhykkeellä Kuopion ja Mikkelin
34732: 267 156/72
34733: 2130 VIII,B. - Kehitysalueiden ammattikoulutus.
34734:
34735:
34736: lääneissä ennakkorahoitusta kunnallisen ja ylei- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
34737: sen ammattikoulun perustamiseen ja laajenta-
34738: miseen voitaisiin myöntää 70 %. Ammattioppi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
34739: laitoksista annetun lain (184/1958) mukaan lakiehdotuksen:
34740: ennakkorahoituksen osuus on enintään 50 %.
34741:
34742:
34743: Laki
34744: kehitysalueiden ammattikoulutuksen edistämisestä annetun lain muuttamisesta.
34745:
34746: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 9 päivänä tammikuuta 1970 kehitysalueiden
34747: ammattikoulutuksen edistämisestä annetun lain ( 17/70) 2 § :n 1 ja 2 momentti näin kuu-
34748: luviksi:
34749:
34750: 2 §. Kunnallisen yleisen ammattikoulun perusta-
34751: Ammattioppilaitoksista annetun lain mukai- miseen ja laajentamiseen vuosina 1970-1975
34752: siin valtionavustuksiin oppilaitosten vuosittai- voidaan myöntil.ä ensimmäisellä vyöhykkeellä
34753: sista ylläpitokustannuksista suoritetaan lisä- ennakkorahoituksena valtionavustusta enintään
34754: avustusta kehitysalueiden ensimmäisellä vyö- 80 prosenttia hyväksyttävistä rakennus- ja pe-
34755: hykkeellä vuosina 1970-1975 kuntien kanto- rushankintakustannuksista. Kuopion ja Mikke-
34756: kykyluokituksen 1_:_2 luokkiin kuuluvien kun- lin läänien toisella vyöhykkeellä vastaavaa en-
34757: tien osalta 30 prosenttia, 3-5 luokkiin kuulu- nakkorahoitusta voidaan myöntää 70 prosent-
34758: vien kuntien osalta 20 prosenttia ja 6-10 tia. Ennakkorahoituksena myönnetty valtion
34759: luokkiin kuuluvien kuntien osalta 5 prosent- tuki on siltä osin kuin se ylittää ammattioppi-
34760: tia. Kuopion ja Mikkelin lääneissä kehitys- laitoksista annetun lain säännösten mukaan tar-
34761: alueiden toisella vyöhykkeellä edellä mainittua koitukseen myönnettävän valtion tuen, suori-
34762: lisäavustusta suoritetaan 1-2 kantokykyluok- tettava takaisin valtiolle yhtä suurina vuosi-
34763: kiin kuuluvien kuntien osalta 25 prosenttia, erinä vähintään viiden ja enintään kymmenen
34764: 3-5 luokkiin kuuluvien kuntien osalta 15 vuoden kuluessa 1 päivästä tammikuuta 1976
34765: prosenttia ja 6-10 luokkiin kuuluvien kun- lukien. Palaottamatta olevalle määrälle on mai-
34766: tien osalta 5 prosenttia. Muissa kehitysaluelää- nitusta ajankohdasta lukien suoritettava korkoa
34767: neissä vastaava lisäavustus toisella vyöhykkeel- yhtä suuren prosenttimäärän mukaan kuin kun-
34768: lä on 1-2 luokkiin kuuluvien kuntien osalta nilta peritään ammattioppilaitosten rakentami-
34769: 20 prosenttia ja 3-5 luokkiin kuuluvien kun- seen postisäästöpankin varoista myönnettävistä
34770: tien osalta 10 %. Milloin kunnan kantokyky- korkotukilainoista annetun lain ( 761/68) no-
34771: luokkaa on sen vuoksi, että saaristo-olosuh- jalla rahoitetusta lainasta. Valtioneuvostolla on
34772: teista tai niihin verrattavista syistä johtuva oikeus erityisistä syistä myöntää palaotuksen
34773: asutuksen hajanaisuus muodostaa kunnan ta- suorittamiseen lykkäystä.
34774: loutta olennaisesti rasittavan tekijän, harkin-
34775: nan perusteella alennettu, kunnalle voidaan Tämä laki tulee voimaan päivänä
34776: myöntää samat edut kuin mihin 1-2 luokkiin kuuta 197
34777: kuuluvilla kunnilla on oikeus.
34778:
34779: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
34780:
34781: Väinö Turunen.
34782: 2131
34783:
34784: VIII,9.- Lak.al. n:o 263.
34785:
34786:
34787:
34788:
34789: Honkonen ym.: Ehdotus laiksi korkeakoulujen sisäisen hallin-
34790: non perusteista.
34791:
34792:
34793: E d u s k u n n a 11 e.
34794:
34795: Viittaamme vuoden 1969 valtiopäiville anne- ketkä ovat vaalikelpoisia korkeakoulun halli-
34796: tussa hallituksen esityksessä Eduskunnalle laiksi tukseen. Katsomme, että korkeakouluyhteisön
34797: korkeakoulujen sisäisen hallinnon perusteista täysivaltainen jäsenyys on ehdoton edellytys
34798: (esitys n:o 223) esitettyihin muutosehdotusten hallituksessa toimimiselle. Perusteluna on se,
34799: perusteluihin, Eduskunnan sivistysvaliokunnan että korkeakoulujen sisäisiä kysymyksiä ratkot-
34800: Eduskunnalle antamassa mietinnössä esitettyi- taessa tulee siihen osallistua vain korkeakoulu-
34801: hin muutosehdotusten perusteluihin (Sivistys- yhteisön jäsenten.
34802: valiokunnan mietintö n:o 23 hallituksen esityk- Rehtorin ja vararehtorin toimiajan pituu-
34803: sen johdosta laiksi korkeakoulujen sisäisen hal- deksi ehdotamme 8 §:ssä yhtä vuotta. Perus-
34804: linnon perusteista, 1969 Vp. -V. M. - Esi- telujen osalta viittaamme 4 §:n petusteluihin.
34805: tys n:o 223) ja esitämme perustelut vain nii- Rehtorilta ja vararehtorilta ei tule vaatia muuta
34806: hin tärkeimpiin muutoksiin, jotka olemme teh- kelpoisuusehtoa kuin hyvä perehtyneisyys kor-
34807: neet hallituksen esitykseen sivistysvaliokunnan keakoulun eri toiminnan aloihin. Näin siksi,
34808: siihen tekemien muutosten lisäksi. että korkeakoulun toimintaa tulee säädellä va-
34809: 4 §:n 2 momenttiin on tehty lisäys valtuus- litsijoiden eri mielipideryhmien välillä suorit-
34810: ton oikeudesta päättää vuosittaisesta tulo- ja tama valinta, jota ei tule jäykillä ja epätarkoi-
34811: menoarviosta. Perusteluna esitämme, että kor- tuksenmukaisilla säännöksillä vaikeuttaa. Pro-
34812: keakoulun kehittämisen keskeisimpiä kysymyk- fessorin pätevyys tai tohtorin arvo ei välttä-
34813: siä on varojen käytön, so. olemassa olevien mättä takaa perehtyneisyyttä mihinkään kor-
34814: resurssien käyttötapa. Siksi niiden suuntaami- keakoulun toiminnan alaan.
34815: sesta päättäminen on saatava mahdollisimman Lisäyksenä 9 §:n 1 momenttiin on rehtorin
34816: laajan demokraattisen kontrollin alaiseksi. Jos velvollisuus hoitaa valtuuston hänelle antamat
34817: valtuustolla ei ole oikeutta päättää vuotuisesta muut tehtävät. Näin siksi, että rehtorinviras-
34818: tulo- ja menoarviosta, vähenee valtuuston mer- toa on voitava tehokkaasti ja joustavasti käyt-
34819: kitys korkeakoulun korkeimpana päättävänä tää valmistelevana ja rutiiniluontoisia asioita
34820: elimenä oleellisesti. toimeenpanevana elimenä.
34821: 4 .§ :n 4 momentissa on sivistysvaliokunnan 10 §:n perustelujen osalta viittaamme sivis-
34822: em. esityksestä poiketen ehdotettu valtuus- tysvaliokunn.an em. mietinnön perusteluihin.
34823: ton vaalikaudeksi yhtä vuotta. Näin siksi, että Katsomme kuitenkin, että mitään erityisiä vaa-
34824: jokaisen korkeakouluyhteisön jäsenen asemaan timuksia ei osastoneuvoston jäsenille tule aset-
34825: ja työskentelyolosuhteisiin läheisesti vaikuttaa taa. Viittaamme 8 §: n perusteluihin. Toimi-
34826: valtuuston toiminta ja sen tekemät päätökset. kauden pituuden osalta viittaamme 4 §:n pe-
34827: Korkeakoulujen demokratisoinnin tärkein teh- rusteluihin.
34828: tävä on lisätä korkeakouluyhteisön jäsenen 11 §:ssä säännellyn osastonjohtajan pätevyys-
34829: mahdollisuutta osallistua päätösten tekemiseen. vaatimusten osalta viittaamme 8 §:n peruste-
34830: eikä tämä voi toteutua muuten kuin tekemällä luihin. ·
34831: riittävän lyhyellä vaalikaudella - yhdellä vuo- Perusteluna 12 §: ssä esitetylle laitoksen
34832: della - vaalitoimituksesta osa päätöksenteko- yleiskokouksen asemalle laitoksen korkeimpana
34833: menettelyä. päättävänä elimenä on laitoksen piirissä toimi-
34834: 6 §:n 1 momenttiin on sivistysvaliokunnan vien henkilöiden välittömien vaikutusmahdolli-
34835: mietinnöstä poiketen tehty selvennys siitä, suuksien lisääminen heitä kaikkein suoranaisim-
34836: 2132 VIII,9.- Korkeakoulujen sisäisen hallinnon perusteet.
34837:
34838:
34839: min ja selvimmin koskevien päätösten teossa. 15 §:ssä aikaisemmin säänneltyyn deteelliser1
34840: Korkeakouluyhteisön toiminnalle on välttämä- vhan ja toimen täyttämiseen tulee voida myös
34841: töntä kaikkien asianomaisten oleminen mukana muiden kuin vastaavan pätevyyden omaavien
34842: tasa-arvoisessa päätöksenteossa. Nimenomaan osallistua. Näin siksi, että korkeakoulujen tie-
34843: alihallinnossa tehtävät päätökset koskettavat teellisiin virkoihin useimmiten liittyy opetus-
34844: kaikkia laitoksen piirissä työskenteleviä yhtä- velvollisuus, ja tällöin ei hakijoiden opetuk-
34845: Jailla, joten kaikilla on myös oltava välitön sellisia kykyjä arvioitaessa voida jättää huo-
34846: .oikeus osallistua päätöksentekoon. miotta esim. opiskelijoiden mielipidettä. Mai-
34847: Joillakin opintoaloilla vallitseva opintojärjes- nittakoon, että nykyisin osallistuu tieteellisten
34848: telmä on sellainen, ettei ole lainkaan itsestään virkojen täyttöön esim. konsistorissa suuri
34849: selvää, ketkä opiskelijoista on katsottava jo- joukko henkilöitä, joilla ei ole minkäänlaista
34850: honkin tiettyyn laitokseen kuuluviksi opiskeli- asiantuntemusta alalla. Eihän sanokaamme
34851: joiksi. Koska tämän ongelman ratkaisemista astrofysiikan professoria voi pitää asiantunti-
34852: tarkoittavista säännöksistä tulee eri opinto- jana päättämään perheoikeuden professuurin
34853: aloilla erilaisia, yksityiskohtaisia ja ehkä moni- täytöstä. 15 §:ssä ei siis ole omaksuttu mi-
34854: mutkaisiakin, on katsottu parhaaksi esittää tään uutta periaatetta, kun siihen tehdyllä
34855: säännökset tästä asiasta otettavaksi perussään- muutoksella on mahdollistettu myös · muiden
34856: töihin. kuin alan asiantuntijoiden osallistuminen tie-
34857: Tarkemmat säännökset laitosneuvoston ja teellisen viran täyttöön.
34858: laitoskokouksen toimivallasta tulee antaa kun- 20 §:n 2 momentin korjausta perustelemme
34859: kin laitoksen erikoisalasuhteet huomioonottaen snlä, että kanslerin on, pystyäkseen selviyty-
34860: korkeakoulun perussäännöissä. mään tehtävästään, laajalti tunnettava Helsin-
34861: Toimikauden osalta viittaamme 4 §:n perus- gin yliopiston erityisoloja. Näinollen asian-
34862: teluihin. tuntevin ehdollepanija on korkeimpana päät-
34863: 13 §:ssä säänneltyjen laitoksen johtajan pä- tävänä elimenä Hels1ngin yliopiston konsistori.
34864: tevyysvaatimusten osalta viittaamme 8 § :n pe- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
34865: rusteisiin.
34866: Toimikauden osalta viittaamme 4 §:n perus- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
34867: teisiin. lakiehdotuksen:
34868:
34869:
34870: Laki
34871: korkeakoulujen sisäisen hallinnon perusteista.
34872: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
34873:
34874: 1 luku. nen korkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen
34875: Yleisiä säännöksiä. korkeakoulu, Eläinlääketieteellinen korke!l-
34876: koulu, Kauppakorkeakoulu, Svenska Handels-
34877: 1 §. högskolan, Turun Kauppakorkeakoulu, Han-
34878: Valtion korkeakoulujen sisäisestä hallinnosta delshögskolan vid Åbo Akademi ja Vaasan
34879: on voimassa, mitä tässä laissa säädetään. Kauppakorkeakoulu.
34880: Valtionavustuksen antamiseen yksityiselle
34881: korkeakoululle vaaditaan sen lisäksi, mitä val- 2 §.
34882: tionavustuksen ehdoista muuten on voimassa, Korkeakoulussa vallitsee tutkimuksen, ope-
34883: että korkeakoulun sisäinen hallinto on järjes- tuksen ja tieteellisen kritiikin vapaus.
34884: tetty tässä laissa säädettyjen perusteiden mu- Sisäisissä asioissaan on korkeakoululla itse-
34885: kaan. hallinto.
34886: Tässä laissa tarkoitetut valtion ja yksityiset Päätösvaltaa korkeakoulun hallintoelimissä
34887: korkeakoulut ovat Helsingin yliopisto, Jyväs- käyttävät sen opettajat, tutkijat, muuhun hen-
34888: kylän yliopisto, Oulun yliopisto, Joensuun kor- kilökuntaan kuuluvat sekä opiskelijat niin kuin
34889: keakoulu, Kuopion korkeakoulu, Turun yli- siitä tässä laissa sekä muissa korkeakoulua kos-
34890: opisto, Aho Akademi, Tampereen yliopisto, kevissa laeissa, asetuksissa ja korkeakoulun pe-
34891: Teknillinen korkeakoulu, Tampereen teknilli- rusäännöissä säädetään tai määrätään.
34892: VIII,9.- Honkonen ym. 2133
34893:
34894: 3 §. 5 §.
34895: Korkeakoulujen hallintoa hoitavat korkea- Valtuuston jäsenet ja heidän varamiehensä
34896: koulun valtuusto, halHtus ja rehtorinvirasto valitaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla
34897: sekä sen mukaisesti kuin niistä korkeakoulun vaaleilla.
34898: perussäännöissä säädetään tai määrätään osasto- Vaaleissa ovat vaalioikeutettuja korkeakoulun
34899: ja laitosneuvostot samoin kuin tiedekuntaneu- opettajat ja tutkijat sekä muuhun henkilökun-
34900: vostot niissä tapauksissa, jolloin siitä perus- taan kuuluvat ja läsnä oleviksi kirjoittautuneet
34901: säännöissä erikseen määrätään. varsinaiset opiskelijat. Korkeakoulun viran- .tai
34902: Nimitys- ja valitusasioita varten korkeakou· toimenhaltija, jolla on virkavapautta yli kuusi
34903: lulla voi olla kansleri. Muista mahdollisista kuukautta ja joka vaalien aikana on vkka-
34904: kanslerHle kuuluvista tehtävistä säädetään kor- vapaa, samoin kuin henkilö, jonka virka- tai
34905: kea;koulun perussäännöissä. työsuhde ei ole jatkunut tai tule jatkumaan
34906: Oikeussuojakysymysten käsittelemistä varten yli kolmea kuukautta, ei ole vaalioikeutettu.
34907: korkeakoululla voi olla oikeusasiamies. Vaaleissa on jokaisella vaalioikeutetulla yksi
34908: ääni.
34909: Korkeakoulussa voi olla myös muita hallin- Vaalikelpoinen valtuuston jäseneksi on jokai--
34910: toelimiä siten kuin niistä korkeakoulun perus- nen vaalioikeutettu, mikäli tämän lain 18 §:stif
34911: säännöissä säädetään tai määrätään. Helsingin ei muuta johdu.
34912: yliopiston osalta on lisäksi voimassa, mitä jäl- Vaalin toim1ttamisesta ja eronneen jäsenen
34913: jempänä .tässä laissa säädetään. tilalle .tulevasta varamiehestä noudatetaan so-
34914: Korkeakoulussa voi lisäksi olla neuvoa-anta- veltuvin osin kunnallisvaalilain ( 49/64) sään-
34915: via hallintoelimiä siten kuin nUstä korkeakou- nöksiä.
34916: lun petossäännöissä säädetään tai määrätään. Tarkemmat säännökset vaalioi:keudesta, vaali-
34917: kelpoisuudesta, vaaldssa noudatettavasta vaali-
34918: 4 §. tavasta ja vaalien ajankohdasta annetaan ase-
34919: Ylintä päätösvaltaa kol1keakoulussa käyttää tuksella.
34920: korkeakoulun valtuusto ja Helsingin yliopis- 6 §.
34921: tossa konsistori. Korkeakoulun hallitukseen valtuusto valitsee
34922: Valtuuston .tehtävänä on antaa suuntaviivoja toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa vä-
34923: korkeakoulun toiminnan yleisluonteelle, antaa hintään kuusi ja enintään kahdeksantoista kor-
34924: lausuntoja korkeakoulua koskevissa lainsäädän- keakoulun hallintoon perehtynyttä henkilöä,
34925: töasioissa sekä kol1keakoulun toiminnan kehit- joiden tulee olla 5 § :n mukaan vaalikelpoisia.
34926: tämistä koskevissa kysymyksissä, käsitellä kor- Sen lisäksi kuuluvat hallitukseen itseoikeutet-
34927: keakoulua koskevat lakiehdotukset, hyväksyä tuina jäseninä korkeakoulun rehtori ja vara-
34928: korkeakoulun pitkän aikavälin taloussuunnitel- rehtorit.
34929: mat .ja vuosittainen tulo- ja menoarvio, valita Korkeakoulun perussäännöissä säädetään tai
34930: korkeakoulun hallitus, valita korkeakoulun reh- määrätään, m1tkä korkeakoulun .toiminnan alat
34931: tori ja vararehtorit sekä sen oikeusasiamies oi- ovat hallituksessa edustettuina, kuitenkin siten,
34932: keusturvakysymyksiä varten samoin kuin päät- että hallituksen jäsenistä rehtoria ja vararehto-
34933: tää muista asioista, jotka korkeakoulun perus- reita lukuun ottamatta korkeintaan yiksi kol-
34934: säännöissä säädetään tai määrätään valtuuston masosa voi olla korkeakoulun eri toimmnao
34935: ratkaistaviksi. aloja edustavia jäseniä. Perussäännöissä sääde-
34936: Valtuustoon kuuluu vähintään kaksikym- tään tai määtätään lisäksi, mitä kelpoisuus-
34937: mentä ja enintään kuusikymmentä jäsentä. edellytyksiä eri toiminnan aloja edustaville hal-
34938: lituksen jäsenille on asetettava. Kaksikielisissä
34939: Valtuuston toimikausi on yksi vuosi. korkeakouluissa tulee molempien kieliryhmien
34940: Valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjoh- edustus hallhuksessa taata perussäännöissä.
34941: tajan ia varapuheenjohtajan. Hallituksen muut jäsenet valitaan suhteelli-
34942: Helsingin yliopiston konsistoriin sovelletaan, silla vaaleilla. Suhteelliset vaalit toimitetaan
34943: mitä tässä la1ssa on säädetty valtuustosta. Kon- noudattamalla sove1tuvin kohdin kunnallisvaali-
34944: sistorin tehtävänä on antaa hallitusmuodon lain säännöksiä.
34945: 77 §:n 2 momentissa tarkoitettuja lausuntoja Hallituksen toimikr.msi jatkuu, kunnes uusi
34946: Helsingin yliopistoa koskevista laki- ja asetus- valtuusto ensimmäisessä kokouksessaan on va-
34947: ehdotuksista. linnut uuden hallituksen.
34948: 2134 VIII,9.- Korkeakoulujen sisäisen hallinnon perusteet.
34949:
34950:
34951: Jos hallituksen edellä 2 momentissa tarkoi- osastoneuvoston kokoonpanossa, mitä 12 §:n
34952: tettu jäsen eroaa kesken toim1kauden, val- 2-4 momentissa on säädetty.
34953: tuusto valitsee hänen tilalleen uuden jäsenen. Osastoneuvoston toimikausi on yksi vuosi.
34954: Jos edellä 3 momentissa tarkoitettu jäsen Tarvittaessa voidaan korkeakouluun perustaa
34955: eroaa kesken toimikauden, noudatetaan vara- useha osastoja käsittävä .tiedekunta, josta tar-
34956: miesten suhteen soveltuvin kohdin kunnallis- kemmin säädetään perussäännöissä.
34957: vaalilain säännöksiä. Helsingin yliopiston tiedekunnista on sovel-
34958: tuvin osin voimassa, mitä tässä laissa osas-
34959: 7 §. tosta säädetään.
34960: Hallituksen tehtävänä on valmistella val-
34961: .tuu&tolle esitettävät asiat, huolehtia valtuuston 11 § .
34962: -päätösten toimeenpanosta ja hoitaa ne muut Osastoneuvoston puheenjohtajana to1m11
34963: tehtävät, jotk!a sille on korkeakoulun perus- osastonjohtaJa, jonka samoin kuin varapuheen-
34964: säännöissä säädetty tai muutoin määrätty. johtajan osastoneuvosto valitsee keskuudestaan.
34965: Osastonjohtajan toimikausi on sama kuin osas-
34966: 8 §. toneuvoston toimikausi.
34967: Hallituksen puheenjohtajana toimii rehtori, Osastonjohtajan tulee olla osastoon kuuluva
34968: jonka valtuusto vaHtsee vuodeksi kerrallaan.
34969: 5 § :n mukaan vaalikelpoinen opetus- ja tutki-
34970: Valtuusto valit&ee vuodeksi kerrallaan kor- mustoimintaan perehtynyt henkilö.
34971: Osastonjohtajan tehtävänä on sen lisäksi,
34972: keakoulun vararehtorin tai vararehtorit.
34973: mitä 1 momentissa on säädetty, johtaa ja val-
34974: Rehtorin ja vararehtorin tulee olla korkea-
34975: voa osaston toimintaa sekä päättää hänen rat-
34976: kouluhallintoon, opetus- ja tutkimustoimintaan
34977: sekä korkeakoulu- ja tiedepolitiikkaan hyvin kaistavakseen määrätyt ne osaston toimialaan
34978: kuuluvat asiat, joita ei ole määrätty osastoneu-
34979: perd1tynyt henkilö.
34980: voston ratkaistaviksi.
34981: 9 §.
34982: Rehtorin tehtävänä on sen lisäksi, m1ta 12 §.
34983: 8 §:n i momentissa 'on säädetty, johtaa j'a Osastojen piirissä ja niiden alaisena voi olla
34984: valvoa korkeakoulun toimintaa, suorittaa ne opetus- ja •tutkimustoimintaa harjoittavia lai-
34985: tehtävät, jotka valtuusto hänelle asettaa, sekä toksia siten kuin niistä korkeakoulun perus-
34986: toimia korkeakoulun rehtorinviraston esimie- säännöissä säädetään tai määrätään.
34987: henä. Laitoksen to1mintaa johtaa laitoksen yleisko-
34988: Rehtorinviraston tehtävänä on sen lisäksi, kous ja sen v·alitsema laitosneuvosto. Laitos-
34989: mitä siittä korkeakoulun perussäännöissä sääde- kokoukseen voivat osallistua lairt:ok!sen profes-
34990: tään tai määrätään, käsitellä ja ratkaista ne sorit, laitoksen muu henkilökunta ia laitoksen
34991: muut asiat, jotka eivät korkeakoulujen perus- opiskelijat. Perussäännöissä säädetään siitä,
34992: sääntöjen mukaan kuulu korkeakoulun muiden millä edellytyksellä opiskelija katsotaan lai-
34993: hallintoelinten käsiteltäviksi. toksen opiskelijaksi.
34994: Vararehtorin tai vararehtorien tehtävistä sää- Laitosneuvostoon valitaan vähintään kuusi
34995: detään tai määrätään korkeakoulun perussään- ja en1ntään viisitoista jäsentä sekä heidän vara-
34996: nöissä. miehensä välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla
34997: vaaleilla.
34998: 10 §. Vaalikelpoinen laitosneuvoston jäseneksi on
34999: Opetuksen ja tutkimuksen järjestelyä varten jokainen vaalioikeutettu, mikäli tämän lain
35000: voi korkea.lmulussa olla osastoja siten kuin 18 § ;,stä ei muuta johdu.
35001: niistä korkeakoulun perussäännöissä säädetään Laitosneuvoston toimikausi on )'lksi vuosi.
35002: tai määrätään. Laitoksen johtajaksi, joka toimii laitosneu-
35003: Osaston toimintaa johtaa osastoneuvosto. voston puheenjohtajana, laitosneuvosto valitsee
35004: Mikäli osasto on jakautunut laitoksiin, osasto- 12 §:n 5 momentin mukaan vaalikelpoisen
35005: neuvoston muodostavat osastoon kuuluvien lai- opetus- ja tutkimustoimintaan perehtyneen
35006: tosten johtajat sekä vähintään yksi ja enintään henkilön vuodeks1 kerrallaan.
35007: kolme jokaisen osastoon kuuluvan laitoksen Laitoksen johtajan tehtävänä on sen lisäksi,
35008: laitosneuvoston valitsemaa edustaj.aa ja heidän mitä 1 momentissa on säädetty, johtaa ja val-
35009: varamiehensä. Muussa tapauksessa sovelletaan voa laitoksen toimintaa sekä päättää ne laitok·
35010: VIII,9.- Honkonen ym. 2135
35011:
35012: sen toimialaan kuuluvat asiat, joita ei ole mää- 2 luku.
35013: rätty laitosneuvoston ratkaistaviksi.
35014: Helsingin yliopistoa koskevia
35015: 14 §. erityissäännöksiä.
35016: Korkeakoulussa voi lisäksi olla osastojen ul- 20 §.
35017: kopuolisia erillisiä laitoksia, joiden hallinnosta Yliopiston ylin nimitys- ja muutoksenhaku-
35018: säädetään tai määrätään korkeakoulun perus- viranomainen on kansleri.
35019: säännöissä. Kanslerin nimittää tasavallan presidentti
35020: 15 §. konsistorin esityksestä kolmeksi vuodeksi ker-
35021: Arvosteltaessa tieteellisiä opinnäytteitä saa- rallaan.
35022: vat pätevyyden ra~kaisemiseen ja opinnäytteen
35023: hyväksym1seen ja arvostelemiseen osallistua 21 §.
35024: vain vähintään vastaavantasoisen tieteellisen Professorit, varsinaiset ja ylimääräiset sekä
35025: pätevyyden omaavat ~ai vastaavantasoiset opin- ylikirjastonhoitajan ja hallintojohtajan nimit-
35026: tää tasavallan presidentti.
35027: näytteet suorittaneet henkilöt.
35028: Päteviksi todettujen henkilöiden ehdollepa- Muut opettajat ja virkamiehet nimittää
35029: nen suorittaa korkeakoulun hallitus tai osasto- kansleri, konsistori, hallitus, rehtorinvirasto,
35030: neuvosto tahi laitosneuvosto sen mukaan kuin tiedekunta tai osasto, niin kuin siitä erikseen
35031: korkeakoulun perussäännöissä säädetään tai säädetään.
35032: määrätään. 22 §.
35033: 16 §. Yliopiston hallintoelimen päätökseen on jo-
35034: Korkeakoulun hallintoelin tekee päätöksensä kainen oikeutettu hakemaan muutosta sillä pe-
35035: esittelystä niin kuin korkeakoulun perussään- rusteella, että hänen yksityistä oikeuttaan on
35036: nöissä siitä säädetään tai määrätään. loukattu. Kanslerin päätökseen ei kuitenkaan
35037: Korkeakoulun hallintoelinten jäsenet toimi- saa hakea muutosta.
35038: vat vil'lkavastuulla. Sellaisesta päätöksestä, joroa on yksinomaan
35039: 17 §. valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei ole lupa
35040: Korkeakoulun valtuusto, hallitus sekä osasto- tehdä valitusta. ·
35041: ja laitosneuvosto on päätösvaltainen, jos vä- Valitusoikeudesta yliopistollisten opinnäyt-
35042: hintään puolet jäsenistä, puheenjohtaja tai va- teiden, tutkintojen, oppiarvojen, apurahojen
35043: vapuheenjohtaja hdhin luettuna, on saapuvilla. ja opintotuen osalta säädetään erikseen.
35044: Valtuustossa, hallituksessa sekä osasto- jll Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan
35045: laitosneuvostossa asiat ra~ka~staan yksinkertai- myös konsistorin jäsenten ja varajäsenten vaa-
35046: sella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä lia koskevaan valitukseen. Äänioikeutettu saa
35047: tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja hakea muutosta myös sillä perusteella, että
35048: kannattaa. vaali on tapahtunut laista tai asetuksesta poik-
35049: Vaalit suoritetaan enemmistövaaleina, mil- keavassa järjestyksessä.
35050: lon valittavia on yksi. Jos vaUttav1a on useam-
35051: pia, noudatetaan suhteellista vaalitapaa. Suh- 23 §.
35052: teellisissa vaaleissa noudatetaan soveltuvin Muutosta 22 § :n 1 tai 4 momentin nojalla
35053: osin \kunnallislain ( 642/48) säännöksiä. haetaan kanslerilta kirjallisella valituksella,
35054: joroa on valittajan 1tsensä tahi hänen valtuut-
35055: 18 §. tamansa asiamiehen annettava taikka postitse
35056: Korkeakoulun valtuuston ja hallituksen, toimitettava yliopiston kansliaan 30 päivän ku-
35057: osastoneuvoston ja laitosneuvoston sekä mah- luessa tiedoks1 saannista. Virkanimitysasioissa
35058: dollisten muiden päätösvaltaa omaavien hal- luetaan valitusaika kuitenkin päätoksen teke-
35059: lintoelinten jäseniksi voidaan valita vain täysi- misestä.
35060: ikäisiä henkilöitä. 24 §.
35061: 19 §. Valituksen johdosta kansleri voi määrätä
35062: Muutoksenhausta muiden korkeakoulujen asian uudelleen käsiteltäväksi tai, hankittuaan
35063: kuin Helsingin yliopiston hallintoelinten pää- tarpeellisiksi katsomansa lausunnot ja selvityk-
35064: töksiin on voimassa, mitä siitä on erikseen set, ryhtyä muihin toimiin oikaisun aikaan-
35065: säädetty ta1 määrätty. saamiseksi.
35066: 2136 VIII,9.- Korkeakoulujen sisäisen hallinnon perusteet.
35067:
35068:
35069: Milloin valitus koskee virkanimitysasiaa, 1 momentti, 5 §, 6 §:n ensimmamen lause,
35070: tulee kanslerin ennen asian ratkaisemista pyy- 7-11 §, 13 §, 14 §:n 2 momentti, 16 §,
35071: tää asiaa käsitelleen hallintoelimen lausunto. 19 §:n 2 momentti, 22 § ja 25 §, näistä
35072: V alitusmenettelyssä on soveltuvin osin voi- 5 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 momentti, 10 §:n
35073: massa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa 2 momentti, 19 §:n 2 momentti ja 25 § sel-
35074: annetussa laissa ( 154/50) on säädetty. laisina kuin ne ovat 7 päivänä joulukuuta
35075: Jos valituksen johdosta määrätään toimitet- 1962 annetussa laissa (584/62) ja 6-8 §,
35076: tavaksi uusi vaali, on sen toimeenpanemiseen 9 § :n 2 momentti, 11 § ja 13 § sellaisina
35077: viipymättä ryhdyttävä. Kumotussa vaalissa kuin ne ovat 31 päivänä toukokuuta 1947
35078: valituiksi tulleet pysyvät ttoimissaan, kunnes annetussa laissa (452/47), sekä 22 § sellai-
35079: uuden vaalin tulos on julkaistu. sena kuin se on 18 päivänä kesäkuuta 1937
35080: 11nnetussa laissa ( 271/3 7) sekä muut tämän
35081: lain kanssa ristiriidassa olevat säännökset.
35082: 3 luku. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
35083: Erinäisiä säännöksiä. Helsingin yliopistossa yliopiston esityksestä ja
35084: muissa valtion korkeakouluissa sitten kun niitä
35085: 25 §. on kuultu järjestää korkeakoulun sisäinen hal-
35086: Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- linto tämän lain tarkoittaman hallinnon yksi-
35087: töönpanosta j,a soveltamisesta annetaan asetuk- tyiskohtien kokeilemista varten väliai:kaisesti
35088: sella. siitä po1kkeavas,ti, mitä korkeakoulun sisäisestä
35089: Valtion !korkeakoulujen perussäännöt anne- hallinnosta on säädetty tai määrätty.
35090: taan asetuksella. Valtionavustusta saavien yk- Ennen tämän lain ·voimaantuloa voidaan val-
35091: sityisten korkeakoulujen perussäännöt valtio- tionavustusta saavissa yksityisissä korkeakou-
35092: neuvost<? vahvistaa korkeakoulun esityksestä. luissa niin ikään sisäinen hallinto järjestää tä-
35093: män lain tarkoittaman hallinnon yksityiskoh-
35094: 26 §. tien kokeilemista varten väliaikaisesti siitä
35095: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syys- poikkeavasti, mitä sisäisestä hallinnosta on sää-
35096: kuuta 1972. detty tai määrätty.
35097: Tällä lailla kumotaan Helsingin yliopiston Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
35098: järjestysmuodon perusteista 14 päivänä heinä- lisäksi ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttä-
35099: kuuta 1923 annetun lain (191/23) 4 §:n miin toimenpiteisiin.
35100:
35101:
35102: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
35103:
35104: Kuuno Honkonen. Mirjam Tuominen.
35105: Anna-Liisa Hyvönen. Kalevi Kivistö.
35106: 1.-C. Björklund.
35107: 2137
35108:
35109: Vlll,lO.- Lak.al. n:o 264.
35110:
35111:
35112:
35113:
35114: Karhuvaara ym.: Ehdotus laiksi oppikoulun kouluneuvostosta:
35115: annetun lain muuttamisesta.
35116:
35117:
35118: E d u s k u n n a 11 e.
35119:
35120: Syksyllä 1972 tOimintansa aloittavat oppi- periaatetta käyttäen tuottaa tulokseksi yhteis-
35121: koulujen kouluneuvostot tulevat muodostu- työhön ja koulun kehittämiseen kykenemättö-
35122: maan tähän asti laajimmaksi kouluyhteistyön män kouluneuvoston.
35123: kokeiluksi maassamme. On sen vuoksi tärkeää, Nykyään korostetaan varsin voimakkaasti
35124: että kokeilu voidaan toteuttaa olosuhteissa, työpaikkademokratiaa ja työntekijöiden oikeuk-
35125: jotka antavat parhaat onnistumisen mahdolli- sia työpaikassaan. Opettajat ovat työntekijä-
35126: suudet. Oppikoulun kouluneuvostosta annetun ryhmä, jonka työpaikkana on koulu. Jo varsin
35127: lain (829/71) 5 §:n 4 momentissa poikkeuk- kauan on pidetty selvänä, että mikäli työnteki-
35128: sellisena esitetty kouluneuvoston vaalin ristiin- jöille valitaan luottamushenkilöitä, näiden tu-
35129: äänestysmenettely kuitenkin näyttää vaaranta- lee olla asianomaisen työntekijäryhmän itse va-
35130: van kokeilun menestymisen, koska opettajajär- litsemia. Ns. ristiinäänestysperiaate merkitsee
35131: jestö on ottanut siihen kielteisen kannan. käytännössä sitä, että opettajien luottamushen-
35132: Kouluneuvostojen tulevista tehtävistä ovat kilöt olisivat oppilaiden valitsemia, koska oppi-
35133: rangaistusten määräämisen ohella mm. esitys- laiden äänimäärä on n. 20-kertainen opettajien
35134: ten teko opettajien tuntijakoa sekä lukujärjes- äänimäärään verrattuna.
35135: tystä koskevista asioista, uusien oppikirjojen Tuntuu selvältä, että jos kouluneuvoston jä-
35136: käytäntöön otosta, koulun tulo- ja menoarvioon senet valitaan tavalla, jota koulun opettaja-
35137: otettavista määrärahoista ja kirjastohankinnoista kunta ei hyväksy, kouluneuvoston toiminta tu-
35138: kysymyksiä, jotka toisaalta suuresti vaikuttavat lee erittäin vaikeaksi. Opettajakunnan on mah-
35139: kunkin opettajan työolosuhteisiin ja toisaalta dotonta ymmärtää, miten yhden työntekijäryh-
35140: ovat varsin tärkeitä kysymyksiä koko koulun- män - opettajien - demokraattisten oikeuk-
35141: kin kannalta. Niistä päättämässä tulisi kussa- sien kieltäminen voisi johtaa yhteistyöhön. Laki
35142: kin kouluneuvostossa olla mahdollisimman pys- kouluneuvostoista merkitsee niin ratkaisevaa
35143: tyviä sekä toisten opettajien luottamusta naut- muutosta koulun toiminnassa, että lain toteut-
35144: tivia opettajaedustajia. Ristiinäänestysmenet- taminen käytännössä vaatii kaikkien koulussa
35145: tely saattaisi kuitenkin helposti johtaa siihen, työskentelevien aktiivisen tuen. Koska järjes-
35146: että pieni ryhmä oppilaita, vaikkapa jonkin kou- telmä on täysin uusi ja varsinkin alussa tuottaa
35147: lun II luokan oppilaat, saisivat suuremmalla paljon työtä ja vaikeuksia, ei järjestelmän to-
35148: lukumäärällään mitättömäksi opettajien yksi- teuttamiselle pitäisi aiheuttaa ylimääräistä kit-
35149: mielisenkin kannan. On selvää, että oppilailla kaa, jonka epädemokraattinen vaalitapa var-
35150: ei edes voi olla varsinkaan suurissa kouluissa masti saisi aikaan.
35151: sellaista tuntemusta, että he tietäisivät ketkä Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
35152: opettajista ovat sopivimmat ja opettajien kes- nioittavasti,
35153: kuudessa suurinta luottamusta nauttivat. Nuo-
35154: rimpien oppilaiden mielipiteitä voidaan lisäksi että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
35155: johdattaa haluttaessa helposti sillä tavalla, että lakiehdotuksen:
35156: opettajajäsenten valitseminen ristiinäänestys-
35157:
35158:
35159:
35160:
35161: 268 156/72
35162: 2138 VIII,lO.- Oppikoulun kouluneuvosto.
35163:
35164:
35165:
35166: Laki
35167: oppikoulun kouluneuvostosta annetun lain muuttamisesta.
35168: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oppikoulun kouluneuvostosta 10 päivänä
35169: joulukuuta 1971 annetun lain ( 829/71) 5 § :n 4 momentti näin kuuluvaksi:
35170:
35171: 5 §. vaaleissa äänioikeutettu saa äänestää niin monta
35172: opettajaehdokasta ja niin monta oppilasehdo-
35173: Oppikoulun ylläpitäjän, opettajakunnan ja kasta kuin kouluneuvostossa kulloinkin on
35174: oppilaskunnan yhteisestä hakemuksesta asian- asianomaisen ryhmän jäseniä.
35175: omainen lääninhallitus voi määrätä koululle
35176: edellä 2 momentissa säädetystä poikkeavaksi Tämä laki tulee voimaan päivänä
35177: vaalitavaksi sen, että jokainen kouluneuvoston kuuta 1972.
35178:
35179:
35180: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
35181:
35182: Sinikka Karhuvaara. Aili Vaittinen. Elsi Hetemäki.
35183: Ilkka Suominen. Anna-Liisa Linkola. M. Jaatinen.
35184: Kullervo Rainio. Pekka Jokinen. Matti Hokkanen.
35185: Harri Holkeri. Olavi Nikkilä. Timo Mäki.
35186: G. Laatio. Eeva Kauppi. Mikko Asunta.
35187: Sami Suominen., Pertti Salolainen. Juuso Häikiö.
35188: Juha Vikatmaa. Erkki Häkämies. Mauri Seppä.
35189: Esko J. Koppanen. Mauri Miettinen. P. Mäki-Hakola.
35190: Jouni Mykkänen. Eero Lattula. T. I. Vartia.
35191: Sirkka Lankinen.
35192: 2139
35193:
35194: VIII,11.- Lak.al. n:o 265.
35195:
35196:
35197:
35198:
35199: Westerholm ym.: Ehdotus laiksi oppikoulun kouluneuvostosta
35200: annetun lain muuttamisesta.
35201:
35202:
35203: E d u s k u n n a 11 e.
35204:
35205: Laki oppikoulun kouluneuvostosta sisältää nan hakemuksesta asianomainen lääninhallitus
35206: säännöksiä, jotka eivät vastaa kansamme ylei- voi määrätä koululle edellä 2 momentissa sää-
35207: sesti omaksumia periaatteita ja näkemyksiä. Jo detystä poikkeavaksi vaalitavaksi sen, että jo-
35208: vuosikymmeniä on keskusteltu siitä, miten kou- kainen kouluneuvoston vaaleissa äänioikeutettu
35209: lun ja kodin yhteistyötä voitaisiin laajentaa ja saa äänestää niin monta opettajaehdokasta ja
35210: tehostaa. niin monta oppilasehdokasta kuin kouluneu-
35211: Lain 2 § :ssä todetaan kouluneuv9ston teh- vostossa kulloinkin on asianomaisen ryhmän
35212: tävänä olevan mm. "kehittää ja yhtenäistää ... jäseniä". Koska myönteisen kouluyhteistyön
35213: koulun ja kodin sekä koulun ja ympäröivän kannalta katsottuna ei ole asiallista, että kuka
35214: yhteiskunnan välistä yhteistyötä". Lisäksi kou- tahansa kouluneuvoston osapuolista voi yksin
35215: luneuvoston tehtävänä mainitun pykälän mu- saada lain määräämän vaalitavan muutetuksi,
35216: kaan on "kehittää ja yhtenäistää koulun kas- ori aiheellista muuttaa lakia niin, että vain
35217: vatuksellista suunnittelua". Lisäksi mainittiin siinä tapauksessa, että kaikki kouluyhteistyö-
35218: aikanaan hallituksen lakiesityksestä antamissa hön osallistuvat siitä yksimielisesti päättävät,
35219: perusteluissa mm., että "ihmisten ja heidän lääninhallitus voi antaa luvan muunlaisen kuin
35220: ryhmittymiensä entistä suurempi riippuvuus lain pääsääntöisesti säätämän vaalitavan nou-
35221: toisistaan edellyttää, että ihmiset yhteistoimin- dattamisesta.
35222: nan avulla kykenevät hoitamaan entistä laaja- Kouluyhteistyötä ajatellen koulun huolto- ja
35223: kantoisempia ja lukuisampia asioita". kansliahenkilökuntaa ei ole lainkaan otettu
35224: Koska vanhemmat edelläsanotusta huolimat- huomioon. Koska nämäkin kuuluvat koulu-
35225: ta on jätetty kouluneuvoston ulkopuolelle ja yhteistyön piiriin, on tähdellistä, että lakiin
35226: koska hallitus itsekin mainituissa perusteluissa sisällytetään määräys myös näiden kouluyhteis-
35227: "pitää ensisijaisen tärkeänä selvittää oppilaiden työssä mukana olevien ryhmittymien kuulemi-
35228: vanhempien osallistumisen koulun toimintaan sesta heitä koskevissa asioissa.
35229: liittyvien asioiden käsittelemiseen", kuten sa- Edellä sanotun johdosta ehdotamme,
35230: nonta kuuluu, ei lakia oppikoulun kouluneu-
35231: vostosta voida pitää tältä osin hyväksyttävänä. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
35232: Lain 5 §:n 4 momentti kuuluu: "Oppikou- lakiehdotuksen:
35233: lun ylläpitäjän, opettajakunnan tai oppilaskun-
35234:
35235:
35236: Laki
35237: oppikoulun kouluneuvostosta annetun lain muuttamisesta.
35238: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oppikoulun kouluneuvostosta 10 päivänä joulu-
35239: kuuta 1971 annetun lain (829/71), 1, 3, 4, 5, 6 ja 8 § näin kuuluviksi:
35240:
35241: 1 §. luneuvosto, jossa koulun opettajat ja oppilaat
35242: Valtion oppikoulussa sekä valtionapua naut- sekä oppilaiden vanhemmat ovat edustettuina.
35243: tivassa yksityisessä oppikoulussa on koulun Milloin oppikoulussa on iltalinja, on sillä eril-
35244: kasvatus- ja opetustehtävän edistämiseksi Imu- linen kouluneuvosto.
35245: 2140 VIII,ll.- Oppikoulun kouluneuvosto.
35246:
35247: 3 §. varamiehiään sekä että sellaisten vuosiluokkien
35248: Kouluneuvostossa on, milloin koulussa on oppilaat, joista vähintään puolet on jäseniksi
35249: enintään viisisataa oppilasta, yhdeksän jäsentä, vaalikelpoisia, nimeävät vuosiluokittain vähin-
35250: milloin koulussa on yli viisisataa mutta enin- tään kolme ehdokasta omalta vuosiluokaltaan
35251: tään tuhat oppilasta, kaksitoista jäsentä ja mil- ottaen kuitenkin huomioon, että oppilasehdok-
35252: loin koulussa on yli tuhat oppilasta, viisitoista kaita on yhteensä vähintään kaksi kertaa niin
35253: jäsentä. Jäsenistä yksi kolmasosa on opettajia, monta kuin kouluneuvostossa on oppilasjäseniä
35254: yksi kolmasosa oppilaita ja yksi kolmasosa van- ja heidän varamiehiään. Apujäsenehdokkaat
35255: hempia. Kullakin ryhmällä on omat varajäse- asetetaan siten, että sellaisten vuosiluokkien
35256: nensä, yhtä monta kuin jäseniäkin. oppilaat, joista yli puolet on apujäseniksi vaali-
35257: kelpoisia, nimeävät vuosiluokittain vähintään
35258: 4 §. kolme ehdokasta omalta vuosiluokaltaan ottaen
35259: Kouluneuvoston vaalissa on äänioikeutettu kuitenkin huomioon, että apujäsenehdokkaita
35260: koulun jokainen opettaja ja jokainen vakinai- on yhteensä vähintään kaksi kertaa niin monta
35261: nen oppilas keskikouluasteen alimman luokan kuin kouluneuvostossa on apujäseniä ja heidän
35262: oppilasta lukuun ottamatta. Kouluneuvoston varamiehiään.
35263: apujäsenen vaalissa on äänioikeutettu koulun Oppikoulun ylläpitäjän, opettajakunnan ja
35264: jokainen vakinainen oppilas. Virantoimitukses- oppilaskunnan yksimielisestä hakemuksesta
35265: ta pidätetty opettaja ja koulunkäynnistä pidä- asianomainen lääninhallitus voi määrätä kou-
35266: tetty oppilas eivät kuitenkaan saa äänestää jä- lulle edellä 2 momentissa säädetystä poikkea-
35267: senen eivätkä apujäsenen vaalissa. vaksi vaalitavaksi sen, että jokainen kouluneu-
35268: Kouluneuvoston jäsenen vaalissa on vaali- voston vaaleissa vaalioikeutettu saa äänestää
35269: kelpoinen koulun jokainen opettaja sekä jokai- niin monta opettajaehdokasta ja niin monta
35270: nen vakinainen oppilas, joka kouluneuvoston oppilasehdokasta kuin kouluneuvostossa kul-
35271: toimikauden alkaessa on täyttänyt viisitoista loinkin on asianomaisen ryhmän jäseniä.
35272: vuotta. Kouluneuvoston apujäsenen vaalissa on Vaalin järjestää ja tuloksen vahvistaa koulu-
35273: vaalikelpoinen koulun jokainen vakinainen op- neuvosto.
35274: pilas, joka kouluneuvoston toimikauden alkaes- 6 §.
35275: sa ei ole täyttänyt viittätoista vuotta. Vaali- Kouluneuvostoon valitulla on oikeus kieltäy-
35276: kelpoisia eivät kuitenkaan ole rehtori ja vara- tyä jäsenyydestä, jos hän kolmen lähinnä edel-
35277: rehtori, iltalinjan apulaisrehtori ja hänen sijai- lisen vuoden ajan on ollut kouluneuvoston jä-
35278: sensa eivätkä virantoimituksesta pidätetty opet- senenä. Oppilaalla on kuitenkin oikeus kieltäy-
35279: taja ja koulunkäynnistä pidätetty oppilas. tyä jo kahden vuoden jäsenyyden perusteella.
35280: Kouluneuvoston vanhempien edustajat vali- Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan sai-
35281: taan samalla tavalla kuin valitaan jäsenet kun- raalloisuus, perheolot tai jokin muu syy, koulu-
35282: nallisiin lautakuntiin. neuvosto voi hyväksyä ilmoitetun esteen, jos
35283: 5 §. katsoo sen päteväksi.
35284: Kouluneuvoston jäsenet ja apuJasenet vali- Kouluneuvosto toimii sen määräajan, joksi
35285: taan välittömillä ja salaisilla vaaleilla kalenteri- se on valittu, ja sen jälkeenkin, kunnes toinen
35286: vuodeksi kerrallaan. Varamiehet määrätään sa- kouluneuvosto on valittu. Kouluneuvoston jä-
35287: moin kalenterivuodeksi kerrallaan. sen tai apujäsen, joka menettää vaalikelpoisuu-
35288: Jokainen kouluneuvoston vaaleissa vaalioi- tensa, ei saa niin kauan kuin häneltä puuttuu
35289: keutettu opettaja saa äänestää niin monta opet- vaalikelpoisuus osallistua kouluneuvoston työ-
35290: tajaehdokasta ja jokainen vaalioikeutettu oppi- hön. Koulusta eronnut tai erotettu opettaja tai
35291: las niin monta oppilasehdokasta kuin koulu- oppilas katsotaan samalla eronneeksi kouluneu-
35292: neuvostossa kulloinkin on asianomaisen ryhmän vostosta.
35293: jäseniä. Jokainen apujäsenen vaaleissa vaalioi- Kouluneuvoston jäsenille maksetaan palkkio,
35294: keutettu oppilas saa äänestää niin monta apujä- joka määrätään erikseen asetuksella.
35295: senehdokasta kuin kouluneuvostossa kulloinkin
35296: on apujäseniä. 8 §.
35297: Kouluneuvoston jäsenehdokkaat asetetaan si- Rehtorilla ja hänen estyneenä ollessaan vara-
35298: ten, että opettajat keskuudestaan nimeävät vä- rehtorilla sekä vastaavasti iltalinjan apulaisreh-
35299: hintään kaksi kertaa niin monta ehdokasta kuin torilla ja hänen ollessaan estynyt hänen sijai-
35300: kouluneuvostossa on opettajajäseniä ja heidän sellaan on oikeus sekä kouluneuvoston kutsusta
35301: VIII,ll.- Westerholm ym. 2141
35302:
35303: velvollisuus, olla saapuvilla kouluneuvoston huolto- ja kansliahenkilökuntaa heitä koske-
35304: kokouksessa, jossa hänellä on puhevalta mutta vissa asioissa.
35305: ei äänivaltaa.
35306: Kouluneuvostolla on velvollisuus kuulla Tämä laki tulee voimaan päivänä
35307: kuuta 197 .
35308:
35309:
35310: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
35311:
35312: Raino Westerholm. Antero Juntumaa.
35313: Olavi Ronkainen. Veikko J. Turunen.
35314: 2142
35315:
35316: VIII,12.- Lak.al. n:o 266.
35317:
35318:
35319:
35320:
35321: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi ammattioppilaitoksen oppilaitos-
35322: neuvostosta.
35323:
35324:
35325: E d u s kun n a 11 e.
35326:
35327: Tuotantovoimien kehittyminen, tuotantotek- tiopetus. Opetuksen muotojen hajanaisuuden
35328: niikan ja tuotantoprosessin jatkuva uudistumi- vuoksi ei kaikkiin laitoksiin ja kursseille voida
35329: nen ja tuotannossa toimivien työntekijöiden ilman tarkempaa tutkimusta perustaa oppilai-
35330: tehtävien laadun ja rakenteen muuttuminen tosneuvostoa. Tässä vaiheessa olisi neuvostot
35331: asettavat uusia vaatimuksia ammattikoulutetulle asetettava varsinaisiin oppilaitoksiin, kuten
35332: työvoimalle ja ammattikoulutukselle. Yhä tär- ammattikouluihin, ylemmän asteen ammatti-
35333: keämpiä työntekijöiden ominaisuuksia ovat tuo- opistoihin ja erityiskouluihin. Joissakin tapauk-
35334: tantoprosessin laajempi ymmärtäminen, kyky sissa myös ammattikurssit voivat olla pitempi-
35335: kriittisesti arvioida ja uudistaa työhön ja työn- aikaisia. Niinpä ammattikurssikeskuksissa on
35336: tekoon kuuluvia seikkoja sekä valmius yhteis- kahden vuoden kursseja. Asetuksella olisi voi-
35337: työhön. Tämä edellyttää, että ammatillisessa tava säätää, että tällaisia kursseja ja niihin
35338: koulutuksessa käytettävät työtavat ja opetus- verrattavia varten saataisiin myös perustaa op-
35339: menetelmät sekä ammatillisten oppilaitosten pilaitosneuvostoja. Laista saatavien kokemusten
35340: toimintaperiaatteet uu~stetaan oppilaiden itse- pohjalta voitaisiin myöhemmin harkita saman-
35341: näistä ajattelu- ja toimintakykyä sekä yhteis- tapaisen järjestelmän ulottamista myös oppi-
35342: työkykyä kehittäviksi. sopimuslain mukaiseen ammattiopeti.Ikseen.
35343: Myös yleiset yhteiskunnallisen demokratian Lakiehdotuksemme noudattaa pääosin oppi-
35344: lisäämiseen tähtäävät pyrkimykset edellyttävät koulujen kouluneuvostosta annetun lain peri-
35345: mainittujen valmiuksien kehittämistä kaikkien aatteita. Laitosten erilaisuuden vuoksi on tehty
35346: koulumuotojen oppilaissa ja oppilaiden toi- eräitä poikkeuksia. Niinpä on olemassa vain
35347: minta- ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä muutaman kymmenen oppilaan laitoksia, joiden
35348: oppilaitosten sisäisen päätöksenteon demokrati- laitosneuvoston jäsenmäärä voidaan määrätä
35349: soinnin avulla. pienemmäksi kuin kuusi. Koska ammattikoulut
35350: yleensä ovat pienempiä kuin oppikoulut ja
35351: Kuluvan vuoden elokuun 1 päivänä tulee koulunkäynti kestää lyhyemmän ajan, ei laitos-
35352: voimaan laki oppikoulun kouluneuvostosta. neuvostoon ole tarpeen valita apujäseniä. Op-
35353: Tämän lain mukaan koulun opettajien ja oppi- pikoulujen järjestelmästä poikettaisiin edelleen
35354: laiden valitsemalle kouluneuvostolle annetaan siinä, että oppilaitosneuvoston vaalissa saavat
35355: eräitä koulun hallintotehtäviä. Vastaavaa lakia esityksemme mukaan opettajat ja oppilaat
35356: ei ole ammatillisia oppilaitoksia varten. Vuonna äänestää niin monta opettajaa ja oppilasta kuin
35357: 1971 oli tällaisissa laitoksissa 9.3 274 oppilasta. neuvostoon valitaan kummankin ryhmän jäse-
35358: Määrä tulee lähivuosina jatkuvasti kasvamaan. niä. Opettajia ja oppilaita ei voida katsoa eril-
35359: Kouluneuvostoa vastaava edustuksellinen järjes- listen eturyhmien edustajiksi. Sen sijaan tur-
35360: telmä on tarpeen ammattioppilaitoksissalcin, vattaisiin kummankin ryhmän asiantuntemuk-
35361: jotta sisäisen demokratian kehittäminen pääsisi sen käyttö neuvostossa määräyksellä, että puo-
35362: alkuun. Sen vuoksi olisi näihin laitoksiin pe- let jäsenistä on opettajia, puolet oppilaita.
35363: rustettava oppilaitosneuvosto, joka saisi pääosin Valitsijayhdistyksen voisi perustaa kolme vaali-
35364: samat tehtävät kuin oppikoulun kouluneuvosto. oikeutettua, jolloin voisi syntyä myös opetta-
35365: Ammattikoulutusta annetaan eriastelSlssa jien ja oppilaiden yhteisiä valitsijayhdistyksiä.
35366: oppilaitoksissa ja erilaisilla kursseilla. Lisäksi Pienissä ammattikouluissa saattaa olla vain
35367: on olemassa oppisopimuslain mukainen ammat- muutamia opettajia, jonka vuoksi opettajien
35368: VIII,12.- Sinisalo ym. 2143
35369:
35370: omaa valitsijayhdistystä tuskin saataisiin perus- että Eduskunta hyväksyisi seurapvan
35371: tetuksikaan. lakiehdotuksen:
35372: Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
35373:
35374:
35375:
35376: Laki
35377: ammattioppilaitoksen oppilaitosneuvostosta.
35378:
35379: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
35380:
35381: 1 §. mutta enintään vustsataa oppilasta, kuusi jä-
35382: Ammattikasvatushallituksen alaisissa amma- sentä, milloin laitoksessa on yli viisisataa mut-
35383: tillista koulutusta antavissa oppilaitoksissa on ta enintään tuhat oppilasta, kahdeksan jäsen-
35384: opetuksen suunnittelua ja kehittämistä sekä tä ja milloin laitoksessa on yli tuhat oppilasta,
35385: tässä laissa tarkoitettuja hallintotehtäviä var- kymmenen jäsentä. Jäsenistä on puolet· opetta-
35386: ten oppilaitosneuvosto, jonka jäseninä on oppi- jia ja puolet oppilaita. Kummallakin ryhmällä
35387: laitoksen opettajia ja oppilaita. on omat varamiehensä, yhtä monta kuin jäse-
35388: niäkin.
35389: 2 §. 4 §.
35390: Oppilaitosneuvoston tehtävänä on: Oppilaitosneuvoston vaalissa on vaalioikeu-
35391: 1) suunnitella ja kehittää laitoksen opetus- tettu laitoksen jokainen opettaja ja jokainen
35392: ja kasvatustyötä, vakinainen oppilas. Virantoimituksesta pidä-
35393: 2) huolehtia laitoksen suhteista muuhun tetty opettaja ja koulun käymisestä pidätetty
35394: yhteiskuntaan, oppilas eivät kuitenkaan saa äänestää .
35395: .3) edistää oppilaitoksen sisäistä yhteistyötä Oppilaitosneuvoston jäsenen vaalissa on vaa-
35396: ja tiedonvälitystä, likelpoinen laitoksen jokainen opettaja ja jo-
35397: 4) järjestää ja ylläpitää luokka-, aine- ja lin- kainen vakinainen oppilas.. Vaalikelpoisia ei-
35398: jaopetuksen suunnittelua, vät kuitenkaan ole rehtori ja johtaja, varareh-
35399: 5) kehittää oppilaitoksen sosiaalista toimin- tori ja varajohtaja eikä muu rehtorin tai johta-
35400: taa, jan sijainen, eivätkä virantoimituksesta pidä-
35401: 6) määrätä oppilaiden kurinpitorangaistuk- tetty opettaja ja koulun käymisestä pidätetty
35402: set lukuun ottamatta oppilaan erottamista kou- oppilas.
35403: lusta määräajaksi tai kokonaan,
35404: 7) antaa oppilaitoksen ja oppilasasuntolan 5 §.
35405: järjestyssäännöt, Oppilaitosneuvoston jäsenet valitaan välittö-
35406: 8) päättää oppilaitoksessa käytettävistä op- millä ja salaisilla vaaleilla vuodeksi kerrallaan.
35407: pikirjoista ja muusta opetusaineistosta, Varamiehet määrätään samoin kalenterivuo-
35408: 9) avustaa ammattikasvatusviranomaisia op- deksi kerrallaan.
35409: pilaitoksen valvonnassa ja kehittämisessä, Jokainen oppilaitosneuvoston vaalissa vaali-
35410: 10) valvoa oppilaiden ja opettajien oikeus- oikeutettu saa äänestää niin monta opettajaeh-
35411: turvan sekä kokoontumis-, yhdistymis- ja il- dokasta ja niin monta oppilasehdokasta kuin
35412: maisuvapauden noudattamista, oppilaitosneuvostossa kulloinkin on asian-
35413: 11) antaa pyydettäessä lausuntoja ja teh- omaisen ryhmän jäseniä.
35414: dä esityksiä oppilaitosta ja sen toimintaa kos- Oppilaitosneuvoston vaalissa ehdokkaat ase-
35415: kevissa asioissa sekä tetaan valitsijayhdistysten toimesta. Valitsija-
35416: 12) suorittaa muut neuvostolle laissa tai yhdistyksen voi muodostaa vähintään kolme
35417: asetuksessa määrätyt tehtävät. vaalioikeutettua. Valitsijayhdistys voi nimetä
35418: enintään niin monta vaalikelpoista opettajaa ja
35419: 3 §. niin monta vaalikelpoista oppilasta jäsenehdok-
35420: Oppilaitosneuvostossa on, milloin laitokses- kaiksi kuin kummastakin ryhmästä on jäse-
35421: sa on enintään kaksisataa oppilasta, neljä jä- niksi valittava. Valitsijayhdistyksen perustami-
35422: sentä, milloin laitoksessa on yli kaksisataa sesta säädetään asetuksella.
35423: 2144 VIII,12.- Ammattioppilaitoksen oppilasneuvosto.
35424:
35425: Vaalin järjestää ja tuloksen vahvistaa oppilai- 8 s.
35426: tosneuvosto. Rehtorilla ja johtajalla sekä esteen sattues-
35427: sa rehtorin tai johtajan sijaisella on oikeus se-
35428: 6 s. kä kouluneuvoston kutsusta velvollisuus olla
35429: Oppilaitosneuvostoon valitulla on oikeus saapuvilla oppilaitosneuvoston kokouksessa,
35430: kieltäytyä jäsenyydestä, jos hän kolmen lähin- jossa hänellä on puhevalta mutta ei äänivaltaa.
35431: nä edellisen vuoden ajan on ollut oppilaitos-
35432: neuvoston jäsenenä. Oppilaalla on kuitenkin 9 §.
35433: oikeus kieltäytyä jo yhden vuoden jäsenyyden Muutoksenhausta oppilaitosneuvoston pää-
35434: perusteella. Jos kieltäytymisen perusteeksi il- tökseen säädetään asetuksella. Milloin oppilaan
35435: moitetaan sairaus, perheolot tai muu syy, op- holhooja saa hakea päätökseen muutosta, on
35436: pilaitosneuvosto voi hyväksyä ilmoitetun es- myös oppilaalla muutoksenhakuoikeus.
35437: teen, jos katsoo sen päteväksi. Mitä edellä 1 momentissa on säädetty oppi-
35438: Oppilaitosneuvosto toimii sen määräajan, laan muutoksenhakuoikeudesta, on vastaavasti
35439: joksi se on valittu, ja sen jälkeenkin, kunnes noudatettava haettaessa muutosta päätökseen,
35440: uusi oppilaitosneuvosto on valittu. Oppilaitos- jolla oppilas on erotettu laitoksesta määräajak-
35441: neuvoston jäsen, joka menettää vaalikelpoisuu- si tai kokonaan.
35442: tensa, ei saa niin kauan kuin häneltä puuttuu
35443: vaalikelpoisuus osallistua oppilaitosneuvoston 10 s.
35444: työhön. Oppilaitoksesta eronnut tai erotettu Tarkemmat määräykset tämän lain soveltami-
35445: opettaja tai oppilas katsotaan samalla eron- sesta annetaan asetuksella. Asetuksella voidaan
35446: neeksi oppilaitosneuvostosta. myös määrätä, että lakia on soveltuvin osin
35447: noudatettava myös ammattikasvatushallituksen
35448: 7 s. määräämissä ammattikurssikeskuksissa. Milloin
35449: Oppilaitosneuvosto valitsee keskuudestaan ammatillista koulutusta antavassa oppilaitok-
35450: puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä sih- sessa on eriasteisia opistoja tai kouluja, voi-
35451: teerin. Puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa daan asetuksella määrätä, että kuhunkin niistä
35452: valittaessa toimii puheenjohtajana oppilaitos- on perustettava oppilaitosneuvosto.
35453: neuvoston vanhin jäsen.
35454: Oppilaitosneuvosto on päätösvaltainen, kun 11 s.
35455: puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähin- Tämä laki tulee voimaan päivänä
35456: tään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. kuuta 19 . Ensimmäiset vaalit järjestää
35457: Päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Ään- ja tuloksen vahvistaa rehtori tai johtaja. Muu-
35458: ten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan toksenhausta rehtorin tai johtajan päätökseen
35459: ääni, vaaleissa kuitenkin arpa, ja kurinpito- on tällöin noudatettava, mitä siitä oppilaitos-
35460: asiassa voittaa vapautusta tai lievempää ran- neuvoston päätöksen osalta on voimassa.
35461: gaistusta kannattava mielipide.
35462:
35463:
35464: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
35465:
35466: Taisto Sinisalo. Toivo Asvik. Pauli Puhakka.
35467: 214.S
35468:
35469: VIII,13.- Lak.al. n:o 267.
35470:
35471:
35472:
35473:
35474: Tuomioja ym.: Ehdotus laiksi oppilaiden sanan- ja kokoonttt-
35475: misvapaudesta.
35476:
35477:
35478: Ed u s kun n a 11 e.
35479:
35480: Koulu on ratkaisevan tärkeässä asemassa kokoontumisvapautta. Tämä on aiheuttanut
35481: nuorten kasvattamisessa demokraattisen yhteis- epätietoisuutta sekä oppilaiden että opettaja-
35482: kunnan jäsenyyteen. Koulun tehtäväksi on kunnan keskuudessa, samoin suurta epäyhtenäi-
35483: nähtävä paitsi välttämättömien tietojen siirtä- syyttä koulujen käytännössä. Tästä on seurannut
35484: minen, myös ja ennen kaikkea oppilaiden itse- jatkuvia ristiriitoja oppilaiden ja koulujen joh-
35485: näisyyden ja kriittisyyden takaaminen. don välillä. Näin ollen tarvitaan säännökset,
35486: Koululla on perinteellisesti ollut valvonta- joiden avulla oppilaiden sanan- ja kokoontumis-
35487: velvollisuus kaikkeen oppilaan toimintaan näh- vapaus täsmennetään. Täsmennys on suoritet-
35488: den, mikä tapahtuu koulun toiminnan yhtey- tava-lailla, koska hallitusmuodossa määrätään
35489: dessä tai koulun alueella. Koulujen rehto- näin. Lain soveltamisesta tulee kouluhallituksen
35490: reilla ja johtajilla on ollut velvollisuutena antaa tarkempia ohjeita. Näihin ohjeisiin tulee
35491: valvoa, että oppilaat noudattavat hyviä tapoja. sisältyä mm. selvitys siitä, että poliittisen mieli-
35492: Mikä kuuluu hyviin tapoihin ja mikä ei, sitä piteen ilmaiseminen ja poliittinen toiminta on
35493: ei ole käytännössä määritelty. Useiden koulujen osa sananvapautta, samoin selvitys siitä, että
35494: johdon mielestä itsenäisten mielipiteiden, eten- kaupallista mainontaa ei tule kouluissa suosia.
35495: kin yhteiskunnallisten näkemysten ilmaiseminen Edelleen kouluhallituksen tulee antaa määräyk-
35496: on ollut epäsuotavaa. Tosin käytäntö vaihtelee set siitä, että koulun tilojen käytöstä päätettä-
35497: suuresti. Joissakin kouluissa oppilailla on san- essä olisi pyrittävä pitämään etusijalla oppilai-
35498: gen suuri sananvapaus, joissakin taas poliittis- den toiminnan edellyttämä tilantarve.
35499: ten mielipiteiden esittäminen on täysin kiel- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
35500: lettyä.
35501: Koululainsäädännössä ei tähän mennessä ole että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
35502: mitenkään määritelty oppilaiden sanan- ja lakiehdotuksen:
35503:
35504:
35505: Laki
35506: oppilaiden sanan- ja kokoontumisvapaudesta.
35507: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
35508:
35509: 1 §. Rehtorilla tai koulun johtajalla on oikeus
35510: Oppilaalla tarkoitetaan tässä laissa oppi- kieltää 1 ja 2 momentissa tarkoitettu toiminta
35511: koulun ja kansakoulun oppilasta. järjestyshäiriöiden takia tai milloin toiminta on
35512: lain tai hyvän tavan vastaista.
35513: 2 §. Kiellettyään 1 ja 2 momentissa mainitun
35514: Oppilaalla on oikeus muulloin pa1ts1 oppi- toiminnan rehtorin tulee saattaa kielto perus-
35515: tuntien aikana levittää sanallista, kirjallista ja teluineen ja valitusosoituksineen toiminnan jär-
35516: kuvallista tietoa. jestäneelle oppilaalle ja hänen holhoojalleen
35517: Oppilaille on mahdollisuuksien mukaan tiedoksi, joilla kummallakin on oikeus valittaa
35518: annettava tilaisuus kokoontua koululle myös kirjallisesti päätöksestä lääninhallitukseen vii-
35519: koulun työajan ulkopuolella. dentoista päivän kuluessa siitä päivästä, jona
35520: 269 156/72
35521: 2146 VIII,13.-0ppilaiden sanan- ja kokoontumisvapaus.
35522:
35523:
35524: hän on saanut tiedon päätöksestä, sitä päivää 4 §.
35525: lukuunottamatta ja muutoin siinä järjestyksessä Koulujärjestelmän perusteista 26 patvana
35526: kuin muutoksenhausta hallintoasioissa on sää- heinäkuuta 1968 annetun lain (467 /68) tul-
35527: detty. Lääninhallituksen päätöksestä ei ole tua voimaan sovelletaan tätä lakia myös perus-
35528: valitusoikeutta. koulun oppilaaseen.
35529: 3 §.
35530: Kouluhallitus antaa tarkempia määräyksiä
35531: ja ohjeita tämän lain soveltamisesta.
35532:
35533:
35534: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
35535:
35536: Erkki Tuomioja. Antti Pohjonen.
35537: Osmo Kaipainen. Uki Voutilainen.
35538: Salme Myyryläinen.
35539: 2147
35540:
35541: VIII,14.- Lak.al. n:o 268.
35542:
35543:
35544:
35545:
35546: Kivistö ym.: Ehdotus laiksi kir;astolain muuttamisesta.
35547:
35548:
35549: E d u s k u n n a 11 e.
35550:
35551: Vuonna 1961 säädetty kirjastolaki on anta- kua laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon
35552: nut taloudellisen mahdollisuuden maakuntakir- sitä kuntaa, jossa kirjasto on. Koska maakun-
35553: jastojen perustamiselle. Maakuntakirjastojen nissa tapahtuu muuttollikettä maakunnan kes-
35554: palvelukiset maakunnan väestön lukutarpeiden kuskaupwikiin, joka on myös kirjastokaupun-
35555: tyydyttämiseksi erityisesti eri alojeri ammatti- ki, tai ~uuttoliike · suuntautuu kokonaan maa-
35556: ja erityiskirjallisuuden osaJta ovat osoittautu- kunnan ulkopuolelle, vähenee maakuntakirjas-
35557: neet tarpeellisiksi. Tästä syystä inaakuntakirj~s~ tojen valtionapu samassa suhteessa. Näin on
35558: tojen edelleen kehittäminen on toivottavaa. tapahtunut varsinkin Pohjois-Karjalassa ja
35559: Maakuntakirjastona toimivan kirjaston val- Kuopion Jääcissä sekä muilla ns. kehitysalueil-
35560: tionavun suhteen on lain säätämisen jälkeen la, joiden kulttuuripyrkimyksiä tulisi päinvas-
35561: tapahtunut taantumista. Koska valtionapu maa- toin tukea entistä paremmin. Koska maakunta-
35562: kuntakirjastolle nimenomaan sen maakunnallis- kirjastojen kehittäminen kaikkialla on perus-
35563: ta toimintaa varten on !laissa markkamääräise- teltua, olisi niiden nyt saamaa valtion tukea
35564: nä, on kustannusten nousun johdosta ja rahan lisättävä niin, että asukasta kohti laskettua
35565: menettäessä ostoarvoaan tapahtunut tuen tosi- vuotuista avustusta lisätään kymmenestä pen-
35566: asiallista vähentymistä. nistä kahteenkymmeneen penniin.
35567: Osa maakuntakirjastolle myönnettävästä val- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
35568: tionavusta määräytyy kirjastolle määrätyn toi-
35569: minta-alueen asuikasluvun perusteella siten, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
35570: että avustuksena annetaan vuosittain 10 pen- lakiehdotuksen:
35571: niä a:lueen kutakin asukasta kohti. Asukaslu-
35572:
35573:
35574: Laki
35575: kirjastolain muuttamisesta.
35576: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä toukokuuta 1961 annetun kirjasto-
35577: lain (235/61) 9 S näin kuuluvaksi:
35578:
35579: 9 s.
35580: Kunta, jonka kirjasto toimii maakuntakirjas- maakuntakirjastolle määrätyn toiminta-alueen
35581: tona, saa eddlä mainitun avustuksen lisäksi kutakin asukasta kohti vuosittain · kaksikym-
35582: asetuksessa tarkemmin · määrätyillä dldoilla mentä penniä. Asukaslukua laskettaessa ei ote-
35583: vuosittain 30 000 markkaa. Lisäksi kunta saa ta huomioon kirjaston sijailtltikuntaa.
35584:
35585: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
35586:
35587: Kalevi Kivistö. Rauno Korpinen. Osmo Kock.
35588: Lauha Männistö. Pauli Räsänen. Anna-Liisa Jokinen.
35589: 1.-C. Björklund. Anna-Liisa Hyvönen. Kaisu Weckman.
35590: Anna-Liisa Tiekso. Kuuno Honkonen. Pekka Salla.
35591: Siiri Lehmonen. Niilo Koskenniemi.
35592: 2148
35593:
35594: VII1,15.- Lak.al. n:o 269.
35595:
35596:
35597: Kivistö ym.: Ehdotus l&iksi kiriastolain muuttamisesta.
35598:
35599: Ed u s k u n n a 1,1 e.
35600: Nykyaikaisen vankeinhoidon periaatteena pi- tamassaan mietinnössä todennut vankilakirjas-
35601: detään rangaistuksen soveltamista siten, että tojen tilan täysin ala-arvoiseksi. Nykyisistä kir-
35602: rikoksentekijä sopeutuu jälleen yhteislkuntakel- ja:kokoelmista olisi karkeasti arvioiden poistet-
35603: poiseksi yksilöksi. Yhdistyneiden Kansakuntien tava kaksi kolmasosaa vanhentuneina ja !käyt-
35604: van:keinhoidon toimintaohjeissa on korostettu tökelvottomiksi kuluneina. VankiJ.a:kirjastojen
35605: varilien kohtelemista ihmisarvon mukaisesti tilan parantamiseksi olisi vankilakirjastot saa-
35606: sekä heidän sovelluttamistaan työntekoon. Yh- tettava maan yleisten kirjastojen alaisiksi lai~
35607: tä tärkeätä on vankien vapaa-ajan , vieton oh~ toskirjasto1ksi, jolloin ne saisivat 90 % valtion-
35608: jaus, jonka tavoitteena on yl.eissivistyksen laa. avun. Taloudellisten edellytysten myötä pystyt-
35609: jentaminen, jatko-opetuksen antaminen tai eri- täisiin parantamaan kirjastotiloja ja ki1:javali-
35610: tyisesti nuorisovankien kohdalla ammattikasva- koimaa. · Koulutettujen lcirjastonhoitajien toi-
35611: tus. me5ta saataisiin tällä järjestelyllä vankiloiden
35612: Välttämättömänä tukena mainituiHe tavoit- kirjastopalvelu tarkoitustaan vastaavaksi, kun
35613: teille ovat käyttökelpoiset vankila'kirjastot. se nykyisin opettajan, papin tai muun kirjas-
35614: Asi'.lan on !kiinnittänyt huomiota mm. Vapaus- tonhoitoon kouluttamattoman virkailijan joh-
35615: rangais·tuskomitea mietinnössään (1969: A 4) dolla on osoittautunut heikoksi.
35616: ja todennut, että vankien opiskelua on yhteis- Koska kirjastopalvelun tclisi olla kiistatta
35617: kunnan taholta taloudellisesti tuettava hankki- maiksutonta !kirjaston käyttäjän kotikunnasta
35618: malla vankiloiden kirjastoihin mahdollisimman riippumatta, olisi kirjastolain 8 §:n 1 kohta
35619: paljon sellaista ammattikirjallisuutta ja haku- lisäksi tat~kistettava tätä tukoittavasti.
35620: teoksia, joita voidaan käyttää opiskelussa hy- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
35621: väksi.
35622: Suomen Kirjastoseuran asettama erttymen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
35623: vankilakirjastotoimikunta on vuonna 1969 an- lakiehdotuksen:
35624:
35625:
35626: Laki
35627: kirjastolain muuttamisesta.
35628: Eduskunnan päätöhen mukaisesti muutetaan 3 päivänä toukokuuta 1961 annetun mjasto-
35629: lain (235/61) 5 §:n 3 momentti ja 8 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
35630:
35631: 5 §. 8 §.
35632: Vuotuisen valtionavun ·saamiseen vaaditaan:
35633: Jos !kunta tai kuntainliitto y1J.äpitää kirjas- 1) että ~rjaston käyttämisestä ~ Suomessa
35634: toa valtion, kuntainHiton taik:ka ·kunnan omis- asuviha henkilöiitä peritä maksua. '
35635: tamassa sairaalassa, huolto. tai rangaistuslaitok-
35636: ses:sa, annetaan sille valtionapua 90 % tämän
35637: kirjaston 6 §:ssä luetelluista menoista.
35638:
35639:
35640: Helsingissä 9 päivänä helmitkuuta 1972.
35641:
35642: Kalevi Kivistö. Rauno Korpinen. Niilo Koskenniemi.
35643: Lauha Männistö. 1.-C. Björklund. Anna-Liisa Jokinen.
35644: Siiri Lehmonen. Pauli Räsänen. Kaisu Weckman.
35645: Osmo Kock.
35646: 2149
35647:
35648: VIII,16.- Lak.al. n:o 270.
35649:
35650:
35651:
35652:
35653: . H. Niskanen ym.: Ehdotus laiksi kiriastolain muuttamisesta.
35654:
35655:
35656: E d u s k u n n a U e.
35657:
35658: Maamme miespuolisesta väestöstä suorittaa kirjastot. Tällöin sotilaskotisisarten vapaaehtoi-
35659: vuosittain noin 40 000 asevelvollisuuttaan. Va- nen työ ja hankkimat varat voisivat tehokkaam-
35660: ruskunnat sijaitsevat pääosaltaan asutuskeskus- min suuntautua sotilaskotien muun toiminnan
35661: ten ulkopuolella tai laitaosissa, ja päiväohjelma monipuolistamiseen.
35662: rajoittaa mahdollisuuksia käyttää kuntien tar- Kirjastolain 5 §:n 3 mom. mukaan saavat
35663: joamia palveluksia hyväksi. Eräs tällainen pal- kunnat sairaaloissa ylläpitämiensä laitoskirjas-
35664: velumuoto on yiime vuosina uuden kirjastolain tojen menoista 90 % valtionapua. Vastaava
35665: ansiosta voimakkaasti kehittynyt kirjastolaitos. valtionapu tulisi antaa varuskuntiin perustetta-
35666: Varusmiehet ovat siinä iässä, jolloin lukuhar- ville laitoskirjastoille.
35667: rastus. on .suuri, ja tehok!ls kirjastopfi}velu .an- Varuskuntien ,kirjastojen huoneistokysymys
35668: taisi mahdollisuuksia. kehittää itseään ja täy- on mahdollista ratkaista joko sotilaskotien .tai
35669: dentää tietojaan. Tilanteen korjaamiseksi on varuskunta-alueella sijaitsevien muiden raken-
35670: sotilaskoteihin vapaaehtoisin voimin perustettu nusten yhteyteen, joten rakennusinvestointeja
35671: pieniä kirjastoja, mutta varojen vähäisyyden ja tämä kirjastopalvelun tehostaminen tuskin ai-
35672: vapaaehtoisen työvoiman niukkuuden johdosta heuttaisi.
35673: ne eivät alkuunkaan vastaa olevaa tarvetta. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
35674: Tämän johdosta asiaan olisi kiireisesti saatava
35675: korjaus antamalla mahdollisuus asianomaisille että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
35676: kunnille perustaa varuskuntiin tehokkaat laitos- lakiehdotuksen:
35677:
35678:
35679: Laki
35680: kirjastolain muuttamisesta.
35681: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä toukokuuta 1961 annetun kirjasto-
35682: lain (235/61) 5 S:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
35683:
35684: 5 §. massa sairaalassa tai varuskunnassa, annetaan
35685: sille valtionapua 90 % tämän kirjaston 6 §:ssä
35686: Jos kunta tai kuntainliitto ylläpitää kirjastoa luetelluista menoista.
35687: valtion, kuntainliiton taikka kunnan omista-
35688:
35689:
35690: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
35691:
35692: Helvi Niskanen. Pekka Salla. Niilo Koskenniemi.
35693: Matti Järvenpää. Veikko Salmi. Kaisu Weckman.
35694: Anna-Liisa Hyvönen. 1.-C. Björklund. V. J. Rytkönen.
35695: 2150
35696:
35697: VIII,17. - Lak.al. n:o 271.
35698:
35699:
35700:
35701:
35702: Tuomioja ym.: Ehdotus laiksi kirjastolain muuttamisesta.
35703:
35704:
35705: E d u s k u n n a 11 e.
35706:
35707: Kirjastolain 5 S:n nojalla maan yleiset (kun- oleskelupaikasta riippumatta niin, että kirjas-
35708: nalliset) kirjastot saavat toimintaansa valtion- tojen palvelukset olisivat aina niitä tarvitsevien
35709: apua todellisista ja hyväksytyistä menoistaan, ulottuvilla. Näin voitaisiin kaikki kansalaiset
35710: maalaiskunnat kaksi kolmasosaa sekä kaupunki- asettaa myös käytännössä samaan asemaan kir·
35711: ja kauppalakunnat yhden kolmasosan. jastojen tarjoamiin, valtion tukemiin kulttuuri-
35712: Siitä huolimatta, että valtio osallistuu kun- palveluksiin nähden. Muilla paikkakunnilla
35713: nallisten kirjastojen ylläpitoon ja toimintaan vakinaisesti asuvien henkilöiden kirjastopalve-
35714: näillä osuuksilla, on kunkin kirjaston käyttö- lusten tarve on luvultaan joka tapauksessa var-
35715: oikeus tavallisimmin vain asianomaisen kunnan sin pieni vakinaisten asukkaiden tarpeisiin ver-
35716: omilla asukkailla. Henkilöt, jotka tarvitsisivat rattuna eikä ·vastaa edes ·sitä osaa kustannuk~
35717: kirjastojen palveluksia muilla kuin vakinaisilla sista, jonka valtio· suorittaa.
35718: asuinpaikkakunnillaan, voivat joutua asiassa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
35719: vaikeuksiin. Kirjastolaitoksen tarkoituksena on
35720: kuitenkin tyydyttää kaikkien kansalaisten kult- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
35721: tuuritarpeita, ja tämän pitäisi voida tapahtua lakiehdotuksen:
35722:
35723:
35724: Laki
35725: kirjastolain muuttamisesta.
35726: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä toukokuuta 1961 annetun kirjasto-
35727: lain (235/61) 8 S:n 1 momentin 1) kohta seuraavasti:
35728:
35729: 8 s. käyttää maan kaikkia kirjastoja ja että kirjas-
35730: ton käyttämisestä ei peritä maksua.
35731: 1 ) että kaikilla maan kansalaisilla on oikeus
35732:
35733:
35734: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
35735:
35736: Erkki Tuomioja. Tellervo M. Koivisto. Antti Pohjonen.
35737: Matti Ahde. Ralf Friberg. Uki Voutilainen.
35738: Mauno Forsman. Pirkko Työläjärvi. Salme Myyryläinen.
35739: Osmo Kaipainen. Tellervo T. Koivisto.
35740: 2151
35741:
35742: VIII,18.- Lak.al. n:o 272.
35743:
35744:
35745:
35746:
35747: Friberg ym.: Ehdotus laiksi taiteilijanviroista.
35748:
35749:
35750: E d u s k u n n a [ l e.
35751:
35752: Luovan taiteen harjoittajat ovat toimeen- myöntävät säätiöt ovat hajallaan, usein itsensä
35753: tulonsa ja sosiaaliturvansa suhteen joutuneet täydentäviä, harvoin julkisen kontrollin alaisia
35754: yhteiskunnallisen kehityksen jalkoihin. Esimer- eivärkä suinkaan aina taiteilijoiden omien
35755: kiksi kuvaamataiteilijat eivät harvaa poilkkeusta ammattijärjestöjen ehdotusten mukaan päätök-
35756: lukuunottamatta saavuta keskimäärin edes sel- siään tekeviä.
35757: laista säännöllistä tuloa, joka oikeuttaisi heidät Taideteosten hinnat määräytyvät myös usein
35758: laskettaviksi tava!llisten palkanansaitsijain tulo- yksityisten keräilijöiden maksukyvyn ja maksu-
35759: luokkaan. Tuloa tulee satunnaisesti. Tämän li- alttiuden muikaan. Sitäpaitsi tästä täysin va-
35760: säksi taiteilijan on itsensä kustannettava työnsä paast·a manlcl.ci.nahintamekanismista seuraa että
35761: harjoittamiseksi tarvittavat välineet ja tarve- taide 'jää yleisön ulottumattomiile kokoelmiin
35762: aineet. Myös ateljeevuokrat muodostavat huo- ~a että hinnat huipputapauksissa ovat niin kor-
35763: mattavan taloudellisen rasituksen. Taiteilijat k at erttä kansalaisilla tuskin on varaa ostaa
35764: joutuvat jatkuvasti kehittämään itseään. Tämä taide-esineitä.
35765: edellyttää sekä tutustumista taiteen kansain- On siis syytä ryhtyä toteuttamaan taiteilija-
35766: välisiin virtauksiin, tiivistä käytännön ja teo- palkkaji;njestelmää. Yhtei-skunnan kannalta täl-
35767: rian opiskelua että jacl<uvaa raskasta henkistä lainen järjestelmä loisi eräälle kansakunnan
35768: työpanosta. henkisen hyvinvoinnin kannailta olennaiselle
35769: Ryhmänä taiteilijat ovat tyypillistä mitä ma- ryhmälle aineellisen toimeentulon edellytykset.
35770: taJlapa1kkaisint·a väkeä eivätkä he myöskään Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
35771: pysty esimerkiksi järjestäytymällä tai muilla
35772: keinoilla kohentamaan asemaansa mitä välittö- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
35773: mään toimeentuloon tulee. Apurahojen myöntä- lakiehdotuksen:
35774: misprosessi on vieläkin vaikea ikostk:a apurahoja
35775:
35776:
35777: Laki
35778: taiteilijanviroista.
35779:
35780: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
35781:
35782: 1s.
35783: Luovan taiteen harjohtamiseksi ja edistämi- Jos taiteilijan toimeen nimitetyllä on entuu-
35784: seksi perustetaan opetusministeriön alaisiksi destaan valtion virka tai toimi, vapautuu hän
35785: vähintään 150 sopimuksellista taiteillijapalkkaa sen hoitamisesta.
35786: saavaa taiteilij-an tointa.
35787: 3 §.
35788: 2 §. Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuosit-
35789: Taitei:l.ijan virkaan nimitert:ään pysyväisesti, tain määräraha, josta tai!teilijapaJ:k.ka maksetaan,
35790: eläkeikään saaikka, joka on 63 vuotta. Vuonna sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Valtion
35791: 1974 virkoja perustetaan 30 ja vuosittain 30 taiteilijapalkka on yhtä suuri kuin peruspalkika
35792: kunnes 1 pykälässä mainittu määrä taiteilijan palikkausluökassa A 26-A 28.
35793: virkoja on nimitetty. Myönnettäessä taiteilijapalkkaa on etusija
35794: 2152 VIII,18.- Taiteilijanvirat.
35795:
35796:
35797: annettava ~uovan suorituskykynsä 'jo osoitta- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
35798: neelle taiteenharjoittajaLle. sella.
35799: Asetuksella voidaan säätää, että taiteilija-
35800: pa];kka voidaan erityisestä syystä myöntää 5 §.
35801: muullekin henkilöLle kuin edellä 1 §:ssä tarlroi- Tämä laki tulee voimaan 1 pru.vana tammi-
35802: tetull.e taiteenharjoittaja1le. kuuta 1974. Jo ennen tämän lain voimaantuloa
35803: voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttä-
35804: 4 §. miin toimiin.
35805: Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
35806:
35807:
35808: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
35809:
35810: Ralf Friberg. Lasse Lehtinen.
35811: 2153
35812:
35813: VIII,19.- Toiv.al. n:o 1133.
35814:
35815:
35816:
35817:
35818: Ahde ym.: Aikuiskasvatuksen puitelain valmistelemisesta.
35819:
35820:
35821: E d u s k u n n a II e.
35822:
35823: Aikuiskoulutus on 1970-luvulla nousemassa koordinointia ei ole juuri lainkaan. Eri työmuo-
35824: keskeiseksi koulutusongelmaksi. Elinkeinoelä- tojen mm. valtionavun muodossa saama tuki
35825: män kehittyminen edellyttää korkeatasoista ja on perin erilainen, ja kutakin työmuotoa suun-
35826: ammatteja vaihtamaan kykenevää työvoimaa. nitellaan ja kehitetään erikseen. Aikuisopiskeli-
35827: Myös työelämän ulkopuolella tarvitaan enene- jan taloudelliset ja työaikoja koskevat ongel-
35828: västi tietoja ja taitoja. Toisaalta riittävän pe- mat on unohdettu. Tiedotustoiminta on vähäis-
35829: rus-, ammatti-, täydennys- ja jatkokoulutuksen tä ja sattumanvaraista. Pitkäntähtäyksen kurs-
35830: saaminen on jokaisen kansalaisen oikeus, jonka seja ei yleensä ole muodostettu, eikä nykyisen
35831: toteutumisesta on päävastuu yhteiskunnalla. järjestelyn puitteissa voidakaan puhua mistään
35832: Täma oikeus ·koskee sekä nykyisessä koulutus- opinteistä. Opetus on lähes yksinomaan tunti-
35833: järjestelmpssä koulutettavia nuor1a että työelä- opettajien varassa. Nämä syyt huomioonottaen
35834: mässä toimivia eri ikäisiä aikuisia. on luonnollista, että opetus on usein tehotonta,
35835: Nykyisen aikuiskoulutusjärjestelmän puutteet että keskeyttäminen ja pettymykset ovat ylei-
35836: ovat omiaan lisäämään yhteiskunnassa vallitse- siä ja että osallistuminen ja opiskeluaineiden
35837: vaa eriarvoisuutta. Jatkokoulutus kohdistuu ny- valinta tapahtuu usein sattumanvaraisesti.
35838: kyisellään pääasiassa johtotehtävissä ·toimiviin. Ilmeneviin tarpeisiin ja kehittyneiden mai-
35839: Nuoret ikäluokat saavat vanhempiin verrattuna den ratkaisuihin verrattuna aikuiskasvatuksem-
35840: yhä paremman koulutuksen, mistä on seurauk- me kokonaisjärjestely on jäänyt tai jäämässä
35841: sena ikäryhmien välinen eriarvoisuus. Alueel- jälkeen. Tässä voidaan viitata mm. Itä-Euroo-
35842: linen eriarvoisuus on omiaan korostamaan mai- pan maiden ja muiden pohjoismaiden järjestel-
35843: nittuja yhteiskunta- ja ikäryhmien välisiä eroja. miin. Koska laajan koulutussektorin uudista-
35844: Koulutusrakennekomitean laatiman ennus- minen vaatii paljon aikaa ja julkista keskuste-
35845: teen mukaan maassamme on vuoteen 1985 lua, olisi kokonaisvaltainen suunnittelu aloitet-
35846: mennessä n. miljoona aikuista kansalaista, joilla tav·a nopeasti. Suunniteltaessa painopisteitä ja
35847: ei ole riittävää ammattitaitoa. Tämä ennuste kiireellisyysjärjestystä olisi lähdettävä erityi-
35848: olisi otettava huomioon ja ryhdyttävä kiireel- sesti niiden kansalaisten tarpeista, jotka ovat
35849: lisesti suunnittelemaan kokonaisvaltaista aikuis- kokonaan vailla ·ammattikoulutusta tai puut-
35850: koulutusjärjestelmää. Alusta pitäen olisi pyrit- teellisest1 koulutettuja. Suunnittelun tulisi ta-
35851: tävä riittävän suuren ja tarkoituksenmukaisen pahtua yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen ja
35852: järjestelmän luomiseen. Olisi vältettävä hätä- alan kansalaisjärjestöjen kanssa.
35853: ratkaisuja, jotka vaikeuttaisivat kokonaisvaltai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
35854: sen järjestelmän luomista. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35855: Jo nykyisin osallistuu aikuisopiskeluun sato-
35856: jatuhansia henkilöitä, ja heidän määränsä ikas- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
35857: vaa nopeasti. Aikuiskoulutuksen järjestelyssä menpiteisiin aikuiskoulutuksen puitelain
35858: on kuitenkin pahoja puutteellisuuksia. Aikuis- valmistelemiseksi.
35859: koulutuksen kokonaisjärjestelyä ja keskinäistä
35860: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
35861:
35862: Matti Ahde. Antti Pohjonen. Aimo Ajo.
35863: Mauno Forsman. Pirkko Työläjärvi. Uki Voutilainen.
35864: Salme Myyryläinen. Leo Kohtala.
35865: 270 156/72
35866: 2154
35867:
35868: VIII,20.- Toiv.al. n:o 1134.
35869:
35870:
35871:
35872:
35873: Ahde ym.: Eräiden virkojen perustamisesta Oulun yliopistoon.
35874:
35875:
35876: E d u s k u n n a 11 e.
35877:
35878: Pohjois-Suomen talouselämän yleisen kehi- Esimerkiksi kansantaloustieteessä on opettaja/
35879: tyksen ja taloudellisen kasvun kannalta on tär- oppilas suhde pelkästään pääaineenopiskelijoi-
35880: keää, että Oulun yliopistossa edistetään yhteis- den osalta 1:70, kun vastaava luku suositusten
35881: kuntatieteellistä opetusta ja tutkimusta. Edulli- mukaan on 1:30. Nykyisin voidaan suorittaa
35882: simmin se voidaan järjestää täydentämällä yli- arvosanoja vain kansantaloustieteessä ja sosiolo-
35883: opistossa jo nyt olevia tieteenaloja, ennen muu- giassa, minkä lisäksi valtio"''pin opetus on jär-
35884: ta kansantaloustiedettä ja sosiologiaa, joiden jestetty cum laude -tasolle saakka tilapäisellä
35885: piirissä tälläkin hetkellä suoritetaan Pohjois- opettajavoimalla. Olisi ensisijaisen tärkeää pyr-
35886: Suomen tutkimusta. On lähdettävä siitä peri- kiä turvaamaan Oulun yliopi~tossa opiskeleville
35887: aatteesta, että mahdollisimman monien opinto- yIioppilaille aineyhdistelmien mahdollisimman
35888: alojen olisi yliopistossa voitava käyttää tehok- suuri tarkoituksenmukaisuus sekä tehokas ope-
35889: kaalla tavalla taloudellis-yhteiskuntatieteellisten tus kaikilla vuosikursseilla.
35890: aineiden tarjoamia mahdollisuuksht, tiedekunta- Edellä · olevari perusteella ehdotamme edus-
35891: ja osastorajojen ylitsekin. Taloudellisten kysy- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35892: mysten nykyistä perusteellisempi opetus saat-
35893: taisi varsin hyvin soveltua myös eräille insi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35894: nöörialoille. kansantaloustieteen, liiketaloustieteen ja
35895: Yhteiskuntatieteellinen opetus on tällä het- valtio-opin apulaisprofessorin sekä ap.-
35896: kellä Oulun yliopistossa suurissa vaikeuksissa assistentin virkojen perustamiseksi Ou-
35897: opettajien ia opetusalojen vähäisyyden vuoksi. lun yliopistoon.
35898: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
35899:
35900: Matti Ahde. Eero Lattula. Pirkko Työläjärvi.
35901: Mauno Forsman. Antti Pohjonen. Aimo Ajo.
35902: 2155
35903:
35904: VIII,21.- Toiv.al. n:o 1135.
35905:
35906:
35907:
35908:
35909: Ahde ym.: Järjestömuotoisen sivistystyön taloudellisten toimin-
35910: tamahdollisuuksien luomisesta.
35911:
35912:
35913: E d u s k u n n a 11 e.
35914:
35915: Vapaan kansansivistystyön piirissä toimivien lciessään lisäämään järjestöille osoitettuja varo-
35916: kansansivistysjärjestöjen toiminta on viime vuo- ja valtion tulo- ja menoarviossa Eduskunta on
35917: sien aikana erittäin huomattavasti kasvanut. ilmaissut selvästi kantansa tämän työn tuen
35918: Ni:inpä sinä v. 1965 jälkeisenä aikana, jolloin lisäämisen välttämättömyydestä. Näin pitäisi lo-
35919: on ollut voimassa eduskunnan säätämä laki pultakin tapahtua.
35920: opintokerhotoiminnan valtionavusta, opintoker- Kansansivistysjärjestöjen omassa piirissä ja
35921: hojen määrä on moninkertaistunut ja ylittänee työn asiantuntijaelimenä toimivassa Valtion
35922: työkautena 1971-72 jo 14000 kerhon rajan. kansansivistyslautakunnassa suunnitellaan sel-
35923: Näissä opintokerhoissa osallistuu säännölliseen laisia muutoksia ja lisäyksiä lainsäädäntöön, jol-
35924: läpi syys- ja talvikauden kestävään opiskeluun la järjestömuotoinen sivistystyö saataisiin tasa-
35925: yli 150 000 · kansalaista. Opintokerhotyötä oh- veroiseen asemaan opistomuotoisen sivistystyön
35926: jaavat ja organisoivat opintokeskukset harjoit- kanssa. Näille suunnitelmille valtiovallan olisi
35927: tavat tämän lisäksi monimuotoista muuta sivis- annettava aktiivinen tukensa.
35928: tystyötä, jonka korvaamatonta merkitystä usein Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
35929: on korostettu. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35930: Toiminnan kasvu läheskään laajentuneiden
35931: tehtävien ja <tarpeiden mukaiseksi ei kuitenkaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35932: ole ollut mahdollista senvuoksi, että järjestöjen sellaisen vapaata sivistystyötä koskevan
35933: ~taloudelliset mahdollisuudet ovat hyvin rajoi-
35934: lainsäädännön kehittämiseksi, jolla jär-
35935: tetut. Järjestöt saava,t työtään varten valtion- jestömuotoiselle sivistystyölle luodaan
35936: avustusta, mutta se on riittämätön eikä sille tehokkaat ja muuhun sivistystyöhön
35937: yleensä ole olemassa kiinteitä perusteita. Pyr- nähden tasaveroiset taloudelliset toimin-
35938: tamahdollisuudet.
35939: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
35940:
35941: Matti Ahde. Tellervo T. Koivisto. Ville Tikkanen.
35942: Erkki Tuomioja. Sakari Knuuttila. Sulo Hostila.
35943: Osmo Kaipainen. Meeri Kalavainen. Uki Voutilainen.
35944: Mauno Forsman. Sinikka Luja-Vepsä. Salme Myyryläinen.
35945: Aimo Ajo. Jorma Rantala. Antti Pohjonen.
35946: Ilkka Taipale. Aune Salama. Pirkko Työläjärvi.
35947: Tellervo M. Koivisto. Ulf Sundqvist. Leo Kohtala.
35948: 2156
35949:
35950: Vlll,22.- Toiv.al. n:o 1136.
35951:
35952:
35953:
35954:
35955: Ahde ym.: Koululainsäädännön kodifioimisesta ja yhtenäistä-
35956: misestä.
35957:
35958:
35959: E d u s k u n n a 11 e.
35960:
35961: Viime vuosina on pyritty luomaan edellytyk- ta ja oppikoulujen iltalinjoista (116/60), laki
35962: siä kokonaisvaltaisen ja suunnitelmallisen kou- yksityisoppikoulujen valtionavusta ( 49 3/50),
35963: lutuspolitiikan harjoittamiselle keskittämällä laki kunnallisten ja yksityisten oppikoulujen
35964: julkinen koulutustoiminta opetusministeriön valtionavusta ( 468/68 ) , laki vieraskielisistä
35965: alaisuuteen ja tehostamalla suunnittelutoimin- yksityisistä kouluista (373/63) ja laki yksityis-
35966: taa hallinnon kaikilla tasoilla. Näiden tarkoi- oppikoulun muuttamisesta kuunailiseksi kou-
35967: tuksenmukaisten uudistusten vaikutusta heiken- luksi (339/66 ).
35968: tää kuitenkin se, että itse ,toiminta perustuu Säännösten hajanaisuudesta ja epäyhtenäi-
35969: h11jana:isiin ja epäyhtenäisiin säännöksiin. syydestä aiheutuvat haitat ovat sekä hallinnol-
35970: .Ammattikasvatushallituksen alaista koulu- lisia että koulutuspoliittisia; pientenkin uudis-
35971: tointa säätelevät mm. lait ammattioppilaitok- tusten toteuttaminen vaatii useiden eri lakien
35972: si,sta ( 184/58), taideteollisesta oppilaitoksesta muuttamista, samoihin tavoitteisiin tähtäävää
35973: ( 3/65), työllisyyuä edistävästä ammattikurssi- koulutusta joudutaan järjestämään eri lakien
35974: toiminnasta (493/65), kuulovammaisten ja nä- alaisina ja valtion osuudet koulutuksen koko-
35975: kövammaisten ammattikouluista ( 818/71), naiskustannuksista vaihtelevat epätarkoituksen-
35976: teknillisistä oppilaitoksista ( 153/39), kunnal- mukaisesti. Esimerkiksi ammattikoulutusta
35977: lisista ja yksityisistä kauppaoppilaitoksista koskevat säännökset asettavat kunnille velvoit-
35978: ( 234/70), merenkulkuoppilaitoksista ( 414/ teita yleisten ammattikoulujen oppilaspaikkojen
35979: 68), sairaanhoitotoimenharjoittaiien ja muun perustamiseksi, mutta muun ammatillisen kou-
35980: vastaavanlaisen henkilöstön kouluttamisesta lutuksen määrällinen laajentaminen perustuu
35981: ( 598/67), maatalous-, koti talous- ja kotiteolli- vapaaehtoisuudelle.
35982: suusoppilaitoksista ( 62/62) ja oppisopimus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
35983: koulutuksesta ( 422/67). Kouluhallituksen tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
35984: alaista säätelevistä laeista ovat voimassa mm. sen,
35985: kansakoululaki ( 24 7/ 57), laki koulujärjestel-
35986: män perusteista (467/68), vuoden 1872 kou- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
35987: lujärjestys, laki uusimuotoisista valtion oppi- menpiteisiin koululainsäädännön kodifi-
35988: kouluista ( 74/28), laki valtion iltaoppikouluis- oimiseksi ja yhtenäistämiseksi.
35989: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
35990:
35991: Matti Ahde. Erkki Tuomioja. Aimo Ajo.
35992: Ville Tikkanen. Leo Kohtala. Uki Voutilainen.
35993: Mauno Forsman. Pirkko Työläjärvi. Salme Myyryläinen.
35994: 2157
35995:
35996: VIII,23.- Toiv.al. n:o 1137.
35997:
35998:
35999: Ahde ym.: Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen perustamisesta ja
36000: hallinnon järjestämisestä.
36001:
36002:
36003: E d u s k u n n a 11 e.
36004:
36005: Jo vuonna 19.59 annettu laki Oulun yliopis- ohjaamisen tulisi olla sellaisen elimen tehtävä,
36006: tosta edellyttää, että Oulun yliopiston yhtey- joka täyttää tietyt kansanvaltaisuuden vaati-
36007: dessä toimii Pohjois-Suomen tutkimuslaitos, jo- mukset ja jossa valtiovalta, alueellinen hallinto
36008: ka täyttää Oulun yliopiston erityistehtävää; ja suunnittelu, Oulun yliopisto ja Pohjois-Suo-
36009: Pohjois-Suomelle tärkeiden alojen tutkimista. men elinkeinoelämä ovat edustettuina. Kun täl-
36010: Tutkimuslaitosta, jonka olemassaolo ajatellen laisen hallintoelimen käyttöön asetettaisiin riit-
36011: pelkästään Pohjois-Suomen elinkeinoelämän tävä määrä tutkimustarvetta koordinoivaa hen-
36012: tarpeita olisi välttämätön, ei kuitenkaan ole kilökuntaa ja tarpeen mukaan ylimääräisiä rut-
36013: vielä tähän päivään mennessä perustettu. kijoita, päästäisiin tutkimuksen järkeistämises-
36014: Pelkkä taloudellinen tai elinkeinoelämää pal- sä pitkä askel eteenpäin. Samalla tämä käytän-
36015: veleva tutkimus on riittämätön keino pohjoi- nössä merkitsisi kauan kaivatun Pohjois-Suo-
36016: sen kehitysalueen koko ongelmakentän kartoit- men tutkimuslaitoksen perustamista vaatimatta
36017: tamiseksi ja liian hatara pohja, jotta siltä voi- silti kohtuuttomia investointeja valtion tutki-
36018: taisiin lähteä pohjoissuomalaist,a yhteiskuntaa musmäärärahoista tai yliopiston kehittämispa-
36019: kaikilla sektoreilla kehittämään. On selvää, et- ketista.
36020: tä Pohjois-Suomen ongelmat ovat samalla koko Tällainen tutkimuslaitos palvelisi erittäin
36021: Suomen ja suomalaisen yhteiskunnan perusta- joustavasti elinkeinoelämän kehittämistä toimi-
36022: kenteen ongelmia. Niinpä tutkimuksen on kyet- malla läheisessä yhteistyössä Kehitysaluerahasto
36023: tävä tunkeutumaan rakenteellisiin tosiasioihin Oy:n kanssa. Yritystutkimusten lisäksi se voisi
36024: asti ja kokoamaan se tietomäärä, joka tarvi- välittää myös puhtaasti teknillistä tutkimusta
36025: taan rakenteellisten uudistusten toteuttamisek- ja tuotesuunnittelutyötä, organisaatiotutkimuk-
36026: si. sia tai suorittaa alueen elinkeinoelämän tarvit-
36027: On syytä kiinnittää huomiota siihen seik- semia konsultaatiopalveluksia.
36028: kaan, että tutkimusongelmien puuttuminen Myös laaja yhteiskunnan rakenteisiin koh-
36029: yleensä ja erikoisesti Oulun yliopiston osalta distuva tai yhteiskunnan monipuolisesti suun-
36030: on jo tähän asti aiheuttanut kansantaloudellista niteltua kokonaiskehitystä palveleva projekti-
36031: tappiota toisaalta hidastamaila yhteiskunnan tutkimus tulisi mahdolliseksi. Tässä yhteydessä
36032: suunnitelmallista kehittämistä, jota ohjelmoitu on kuitenkin syytä korostaa yhteiskuntatietei-
36033: tutkimus nimenomaan palvelee, toisaalta oh- den opetuksen ja tutkimuksen asemaa Oulun
36034: jaamalla tutkimusmäärärahoja merkityksettö- yliopistoon elimellisesti kuuluvana osana ja ni-
36035: miin tai toisarvoisiin kohteisiin. Nyt kun on menomaan yhteiskuntatieteiden merkitystä vält-
36036: ryhdytty laatimaan tutkimuksen runko-ohjel- tämättömänä runkona koko yliopiston suorit-
36037: mia eri tieteenaloja varten, on syytä kiinnit- tamalle alueelliselle tutkimukselle.
36038: tää huomiota myös eri korkeakoulujen tutki- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
36039: mustoiminnan suunnitelmalliseen ohjaamiseen. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36040: Oulun yliopiston alueellisen erikoisaseman
36041: vuoksi sen tutkimustoiminnan ohjaamisen on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36042: välttämättä oltava osana alueellisen kehittämi- Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen pe-
36043: sen ohjelmasta. rustamiseksi v. 1973 ja komitean aset-
36044: Alueellisen kehittämisen kannalta tärkeän tamiseksi tekemään kiireellisesti esityk-
36045: Oulun yliopistossa suoritettavan tutkimuksen sen tutkimuslaitoksen hallinnon järjes-
36046: tämisestä.
36047: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
36048:
36049: Matti Ahde. Mauno Forsman. Pirkko Työläjärvi.
36050: Ville Tikkanen. Antti Pohjonen. Aimo Ajo.
36051: 2158
36052:
36053: VIII,24.- Toiv.al. n:o 1138.
36054:
36055:
36056:
36057:
36058: Ahde ym.: Suomen Teatterikorkeakoulun perustamisesta.
36059:
36060:
36061: E d u s k u n n a 11 e.
36062:
36063: Useissa yhteyksissä on todettu maamme teat- tämötaidetoimikunnassa. Lisäksi asiaan ovat
36064: terikoulutuksen hajanaisuus ja toimintaedelly- kiinnittäneet teatterialan järjestöt vakavaa huo-
36065: tysten puutteellisuus. Muun muassa Valtion miota.
36066: taidekomitean mietinnössä (komiteamietintö Koska koko teatterialan kattavasta teatteri-
36067: 1965: A 8) todettiin, että teattereidemme hen- korkeakoulusta on valmiina hyvin pitkälle me-
36068: kilökunta on muiden maiden normeihin verrat- nevät suunnitelmat, joita mm. teatterialan jär-
36069: tuna vähä1ukuinen ja huomattavalta osalta vailla jestöt ovat yksimielisesti kannattaneet, olisi
36070: suunnitelmallista koulutusta. Lisäksi mietin- .valtion välittömästi ryhdyttävä Suomen Teatte-
36071: nössä sanotaan, että näyttämötaiteemme jatku- rikorkeakoulun perustamiseen ja sen toimitilo-
36072: yan kehittämisen edellytyksenä on ammattitai- jen rakentamiseen Helsingin kaupungin tarjoa-
36073: toisen henkilökunnan kasvavan tarpeen tyydyt- malle tontille.
36074: täminen ja järjestelmällisen jatkokoulutuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36075: aikaansaaminen. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi seuraa-
36076: Edellä mainitun komiteamietinnön valmis- van toivomuksen,
36077: tuttua ei teatterialan koulutustilanteessa ole ta-
36078: pahtunut oleellisia muutoksia, vaikka asiaa on että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
36079: valmisteltu Teatterikoulutustoimikunnassa menpiteisiin Suomen T eatterikorkea-
36080: {komiteamietintö 1967: B 79) ja valtion näyt- koulun perustamiseksi ;a sen toimitilo-
36081: ;en rakentamiseksi.
36082: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
36083:
36084: Matti Ahde. Mauno Forsman. Salme Myyryläinen.
36085: Ville Tikkanen. Pirkko Työläjärvi. Leo Kohtala.
36086: Uki Voutilainen.
36087: 2159'
36088:
36089: VIII,25.- Toiv.al. n:o 1139.
36090:
36091:
36092:
36093:
36094: Ahde ym.: Teatteriryhmien taloudellisten toimintaedellytystett
36095: turvaamisesta.
36096:
36097:
36098: E d u s k u n n a II e.
36099:
36100: Maamme teatteripolitiikkaa kehitettäessä on tykset ovat yleensä suuntautuneet sellaisille kat-
36101: yleisesti todettu pienten ja liikkuvien teatteri- sojaryhmille, jotka eivät kykene maksamaan
36102: ryhmien tarpeellisuus. Muun muassa alueteat- korkeita pääsymaksu ja.
36103: teritoiminta vaatii menestyäkseen alueteatterei- Jotta teatteriryhmät kykenisivät suoriutu-
36104: den ja teatteriryhmien yhteistyötä. . maan niille suunnitellusta osuudesta teatteri-
36105: Vuonna 1971 oli toiminnassa Teatterikes- palvelujen jakelussa, tulisi niiden saaman val-
36106: kus r.y:n piirissä kaikkiaan seitsemän. teatteri~ tionavun kohota huomattavasti nykyistä kor-
36107: ryhmää, jotka antoivat 609 esitystä eri puolilla keammaksi.
36108: maata ja näissä esityksissä oli katsojia 111 681 Teatteriryhmien luonteeseen kuuluu, että osa
36109: henkeä. Teatteriryhmät kykenivät järjestämään niistä on hyvinkin pysyviä osan toimiessa vain
36110: palvelujaan myös sinne, mihin laitosteatterei- muutaman vuoden. Tällä hetkellä voitaneen sa-
36111: den esitykset eivät ulottuneet. Lisäksi ryhmät noa, että ainakin viisi pysyvää ryhmää tarvi-
36112: ovat kiinnittäneet erityistä huomiota lapsiin ja taan monipuolistamaan maamme teatteritoimin-
36113: koululaisiin sekä pyrkineet muutenkin suuntaa- taa. Näiden ryhmien olisi saatava niin suuri vai-.
36114: maan toimintansa ilmenneiden tarpeiden mu- tionapu vuosittain, että ne kykenisivät määrä-
36115: kaan. tietoiseen ja pitkäjänteiseen toimintaan.
36116: Teatteriryhmien ei ole yhtä helppoa saada ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
36117: loudellista tukea kunnilta kuin laitosteatterei- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36118: den, sillä ryhmien toiminta-alueena on useim-
36119: miten koko maa. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
36120: Teatteriryhmät ovat sekä halunneet että jou- menpiteisiin teatteriryhmien taloudellis-
36121: tuneet pitämään pääsylippujen hinnat huomat- ten toimintaedellytysten turvaamiseksi..
36122: tavasti normaalia alhaisempina, sillä niiden esi-
36123: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
36124:
36125: Matti Ahde. Tellervo M. Koivisto. UH Sundqvist.
36126: Osmo Kaipainen. Riitta Järvisalo-Kanerva. Antti Pohjonen.
36127: Mauno Forsman. Tellervo T. Koivisto. Pirkko Työläjärvi.
36128: Erkki Tuomioja. Meeri Kalavainen. Uki Voutilainen.
36129: Aimo Ajo. Jorma Rantala. Salme Myyryläinen.
36130: Ilkka Taipale. Aune Salama. Leo Kohtala.
36131: 2160
36132:
36133: VIII,26.- Toiv.al. n:o 1140.
36134:
36135:
36136:
36137:
36138: Ahde ym.: Teatteritoiminnan tilaa koskevan kokonaisselvityk-
36139: sen suorittamisesta.
36140:
36141:
36142: E d u s k u n n a 11 e.
36143:
36144: Maassamme toimii poikkeuksellisen runsaasti osuutta teattereiden taloudessa ja myös niiden
36145: teattereita väkilukuumme verrattuna. Ne ovat hallinnossa.
36146: kehittäneet toimintaansa osin yksityisinä ja osin Jotta nykyisestä tilanteesta ja kehitysnäky-
36147: kunnallisina teattereina ja huomattavimman mistä saataisiin riittävän selkeä käsitys ja jotta
36148: osan tuloistaan ne ovat saaneet julkisina avus- teatteripolitiikkaå voitaisiin hoitaa kokonaisuu-
36149: tuksina. Vuonna 1971 kuntien osuus teatte- dessaan määrätietoislesti maan kaikki osat ja eri
36150: reiden taloudellisina tukijoina oli noin 51 pro- teatteritarpeet huomioon ottaen, olisi pyrittävä
36151: senttia ja valtion osuus vastaavasti 17 prosent- tekemään kokonåisselvitys teatteritoiminnan tä-
36152: tia. Nykyisin ei voida ajatellakaan taiteellisesti mänhetkisestä tilanteesta ja kehitystarpeista.
36153: korkeatasoista ja palvelukykyistä teatteritoimin- Selvityksen tulisi käsittää teattereiden nykyiset
36154: taa ilman voimakasta julkista tukea. toimintatavat ja -edellytykset sekä niiden hal-
36155: Teattereiden valtionapua on pyritty viimeis- linto ja rahoitus. Erityistä huomiota on syytä
36156: ten kymmenen vuoden kuluessa järjestelemään kiinnittää demokratian toteutumiseen teatterei-
36157: uudelleen. Sekä valtion taidekomitean mietintö den hallinnossa, koska siihen saattaa ennen pit-
36158: (komiteanmietintö 1965: A 8) että vuoden kää sisältyä vaikeasti ratkaistavia ongelmia.
36159: 1968 teatteri- ja oopperatoimikunnan mietintö Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
36160: (komiteanmietintö 1969: B 95) ovat pyrkineet tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan
36161: luomaan uusia järjestelmiä teattereiden valtion- toivomuksen,
36162: avun kehittämiseksi ja siihen liittyen niiden
36163: hallinnon uudistamiseksi. Lisäksi valtion näyt- että hallitus teettäisi kokonaisselvi-
36164: tämötaidetoimikunta on viime vuosina kehitel- tyksen maamme. teatteritoiminnan ny-
36165: lyt kokeilun turvin alueteatteritoimintaa. Tältä kyisestä tilasta kiinnittäen erityistä huo-
36166: pohjalta on myös tehty uusia lakiluonnoksia, miota teattereiden rahoitukseen ja hal-
36167: jotka kattavat osan teattereistamme. Näissä lintoon sekä laadituttaisi selvityksen
36168: luonnoksissa on pyritty lisäämään valtion pohjalta kokonaisuunnitelman siihen
36169: liittyvine lainsäädäntöesityksineen.
36170: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
36171:
36172: Matti Ahde. Aimo Ajo.
36173: · Ville Tikkanen. Leo Kohtala.
36174: Mauno Forsman. Salme Myyryläinen.
36175: Pirkko Työläjärvi. Uki Voutilainen.
36176: 2161
36177:
36178: VIII,27.- Toiv.al. n:o 1141.
36179:
36180:
36181:
36182:
36183: Ahde ym.: Uusien korkeakoulujen oppilasasuntojen rakentami-
36184: sesta.
36185:
36186:
36187: E d u s k u n n a 11 e.
36188:
36189: Opiskelijoiden asuntopula on eräs ilmaus yh- Menettely ei lisäisi huomattavasti valtion me-
36190: teisestä vuokra-asuntojen vähäisyydestä. Ongel- noja, koska se jo nyt vastaa noin 60 % asunta-
36191: ma tulee olemaan kaikkein vaikein kaupunkien lojen rakennuskustannuksista. Opiskelijayhteisöt
36192: laitamille rakennettavien uusien ns. Campus- eivät pysty tarpeellisessa määrin ja tarpeeksi no-
36193: korkeakoulujen kohdalla. Täällä ei ole lähietäi- peasti rakennuttamaan asuntoja uusille korkea-
36194: syydellä saatavissa vuokra-asuntoja ja opiskelu- koulualueille. 5 % :n omarahoitusosuuden ja lai-
36195: matkat tulisivat kohtuuttoman pitkiksi. Lisäksi noituksen hankkiminen käy opiskelijayhteisöjen
36196: tehostuva opiskelija-asuntojen tuotanto hel- resursseille mahdottomaksi. Tällöin on olemassa
36197: pottaisi vuokra-asuntojen kysyntää kaupungeis- vaara, että asuntaiat jäävät kokonaan rakenta-
36198: samme. matta. Nykyisin valtion rakennuttaa muiden
36199: Tällä hetkellä suunnitellaan uusien korkea- uusien rakennuttamiensa oppilaitosten kuin
36200: koulujen rakennukset ja asuntaiat samalla, mikä korkeakoulujen oppilasasunnot.
36201: onkin edullista. Kuitenkin oppilasasuntalo- Edellä mainitun perusteella ehdotamme edus-
36202: jen rakentaminen jää yleensä oppilaskuntien kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36203: oman toiminnan varaan ja toteutuu erillään
36204: muusta rakentamisesta ja tarvetta vähäisempänä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36205: Valtion olisi rakennettava uusien korkeakoulu- uusien korkeakoulujen oppilasasuntojen
36206: jen yhteydessä myös niiden oppilasasuntolat. Tä- rakentamiseksi yhdessä ja samanaikai-
36207: ten voitaisiin rakentaminen ja rahoitus hoitaa sesti muun korkeakoulun kanssa.
36208: suunnitelmallisesti ja säästettäisiin kustannuk-
36209: sia.
36210: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
36211:
36212: Matti Ahde. Antti Pohjonen. Aimo Ajo.
36213: Mauno Forsman. Pirkko Työläjärvi. Uki Voutilainen.
36214:
36215:
36216:
36217:
36218: 271 156/72
36219: 2162
36220:
36221: VIII,28.- Toiv.al. n:o 1142.
36222:
36223:
36224:
36225:
36226: Ahonen ym.: Ammattikasvatusalan tutkimustoiminnan aloitta-
36227: misesta.
36228:
36229:
36230: E d u s k u n n a 11 e.
36231: Aikana, jolloin maamme talouselämässä teol- - Kuinka muualla yhteiskunnassa jo par-
36232: listumisen, automaation toteuttamisen ja maa- haillaan toteutuvat työajan lyhentäminen ja 5-
36233: talouden tuotantokapasiteetin supistamistoimen- päiväinen työviikko voidaan toteuttaa ammatti-
36234: piteiden johdosta tapahtuu nopeita muutoksia, kouluissa huomioon ottaen mm. opetussuunni-
36235: jotka puolestaan aiheuttavat vastaavat muutok- telma- ja opettajain palkkauskysymykset.
36236: set eri ammattialojen koulutustarpeessa, olisi - Mikä on oleva ammattikoulun asema
36237: koko maan talouselämän kannalta erityisen tär- muussa koululaitoksessa ja millaisia uudelleen-
36238: keätä, että tällaisten eri ammattialoja koskevien järjestelyjä peruskoulu-uudistus sekä elinkeino-
36239: koulutustarvemuutosten sekä koko ammattikas- rakennemuutokset asettavat ammattikoululai-
36240: vatusalaa koskevan jatkuvan tutkimustoiminnan tokselle.
36241: aikaansaamiseksi maahamme perustettaisiin Em. ammattikasvatusalan yleisen tutkimus- ja
36242: mahdollisimman pian erityinen ammattikasva- kehitystoimikunnan lisäksi aloitettavan tutki-
36243: tuksen tutkimuslaitos, jolla olisi käytettävis- mustoiminnan tai perustettavan laitoksen tulisi
36244: sään nykyaikaisen ATK-menetelmän suomat erityisesti huolehtia siitä, että eri aloilla tapah-
36245: tutkimusmahdollisuudet. tuvat riittävän ajoissa ja riittävällä tarkkuudella
36246: Mm. Yleisten Ammattikoulujen Liitto, joka ennakoidut kulutustarvemuutokset tullaan vä-
36247: on maamme ainoa ammattikasvatusalan kunnal- littömästi ottamaan huomioon maamme ammat-
36248: linen keskusjärjestö, on useaan otteeseen kiin- tikoulujen opetusohjelmissa, jotta vältyttäisiin
36249: nittänyt huomiota tähän epäkohtaan ja ryhtynyt työttömyyskortistoihin kouluttamisen aiheutta-
36250: erilaisiin toimenpiteisiin sen korjaamiseksi. Vii- milta kansantaloudellisilta tappioilta ja inhi-
36251: :meksi kesällä 1968 liitto teki toisten kunnal- millisiltä vaurioilta.
36252: listen keskusjärjestöjen, Maataiskuntien Liiton Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
36253: ja Kaupunkiliiton, kannattamana opetusminis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36254: teriölle esityksen ammattikasvatuksen kokonais-
36255: kehitystä tutkivan työryhmän tai komitean aset- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36256: tamisesta. Komitean toivottiin selvittävän mm. ammattikasvatusalan tutkimustoiminnan
36257: seuraavat kysymykset: · aloittamiseksi maassamme.
36258: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
36259:
36260: Arvo Ahonen. Eeli Lepistö.
36261: Aune Salama. Sakari Knuuttila.
36262: 2163
36263:
36264: VIII,29.- Toiv.al. n:o 1143.
36265:
36266:
36267:
36268:
36269: Ahonen ym.: Vieraspaikkakuntalaisten ammattikoulujen oppilai-
36270: den saattamisesta ammattikurssikeskusten oppilaisiin verrat-
36271: tavalla tavalla valtion avustustoimenpiteiden piiriin.
36272:
36273:
36274: Ed u s kun n a 11 e.
36275:
36276: Työllisyyskurssitoiminta sekä uusissa valta- tulisi vakavasti ottaa harkittavaksi oppilaspai-
36277: kunnallisissa ammattikurssikeskuksissa annet- neen tasoittaminen tarjoamalla ainakin vieras-
36278: tava opetus ovat viime vuosina laajentuneet voi- paikkakuntalaisille oppilaille vastaavanlaisia
36279: makkaasti. Eräänä merkittävänä syynä tähän on etuja kuin ammattikurssikeskusten oppilaille.
36280: ollut, että valtiovalta maksaa koulutettaville Muussa tapauksessa on lähivuosina odotettavissa
36281: asuntokulut, päivärahaa sekä tarjoaa muitakin maaseudun ammattikoulujen jäävän tehotto-
36282: sellaisia taloudellisia etuja, joita aikaisemmin maan käyttöön huolimatta niihin käytetyistä
36283: ei ole ollut. hyvinkin huomattavista investoinneista.
36284: Tähän asti ammatillinen koulutus on ollut Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
36285: suurimmalta osalta kuntainliittojen yleisten kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36286: ammattikoulujen vastuulla. Näissä oppilaitok-
36287: sissa ei oppilaille ole kuitenkaan vapaan koulu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
36288: tuksen lisäksi kyetty tarjoamaan muita talou- menpiteisiin vieraspaikkakuntalaisten
36289: dellisia etuja. Nyt kun eräillä maaseutualueilla ammattikoulujen oppilaiden saattami-
36290: ammattikoulujen oppilasmäärät ovat selvästi al- seksi vastaavanlaisten valtion avustustoi-
36291: kaneet vähentyä paineen samanaikaisesti lisään- menpiteiden piiriin kuin on nykyisillä
36292: tyessä kehittyvien kaupunkien ammattikouluissa, ammattikurssikeskusten oppilailla.
36293: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
36294:
36295: Arvo Ahonen. Aune Salama.
36296: Kaarle Salmivuori. Aimo Ajo.
36297: V. 0. Mäkinen. Antti Pohjonen.
36298: Pirkko Työläjärvi. Ville Tikkanen.
36299: 2164
36300:
36301: VIH,.30.- Toiv.al. n:o 1144.
36302:
36303:
36304:
36305:
36306: Ajo ym.: Sosionomitasoista koulutusta antavan yhteiskunta-alan
36307: oppilaitoksen aikaansaamisesta Rovaniemelle.
36308:
36309:
36310: E d u s k u n n a 11 e.
36311:
36312: Yhteiskunnallisen opetuksen (laajassa mie- lyistä. Huomioon ottaen yhteiskunnan nopean
36313: lessä) aikaansaaminen Pohjois-Suomeen on muuttumisen ja sen, että nimenomaan näinä
36314: kauan ollut vireillä. Perusteina ovat oileet en- aikoina yhä uudelleen havaitaan tarvittavan ko-
36315: nen kaikkea koulutettujen ihmisten tarve eräillä konaan uusia koulutusmuotoja, olisi oppilaitok-
36316: yhteiskunnallisen toiminnan sektoreilla, joille sen perustamisessa lähdettävä nykyään varsinai-
36317: saatavissa oleva koulutus ei anna ammattitaitoa. sessa ammattikoulutuksessa jo täysin hyväksy-
36318: Toisena perusteena ovat Pohjois-Suomen nuor- tystä ajatuksesta, että uusia linjoja on oltava
36319: ten erittäin huonot mahdollisuudet päästä am- valmis perustamaan tarpeen mukaan. Hallinto-
36320: mattiopetuksen piiriin ja Pohjois-Suomessa il- malleja ei Suomen oikeusjärjestyksen mukaan
36321: menevä suuri opiskeluaktiivisuus. ole kovinkaan moninaisia. Lähinnä tulisi kysy-
36322: Lapin lääninhallituksen sekä läänin- ja piiri- mykseen Svenska social- och kommunalhögsko-
36323: hallintoviranomaisten suunnittelujaosto tuli lanin toiminnan taustana oleva lainsäädäntö ja
36324: vuoden vaihteessa 1970-1971 valmistuneessa hallintomalli sovellettuna oleviin oloihin. Lää-
36325: Lapin läänissä tapahtuvaa ammattikoulutusta ninhallitus ja sen suunnittelujaosto edellyttivät,
36326: koskevassa yhteenvedossaan tulokseen, että että Rovaniemen kaupunki on valmis tarpeen
36327: Lappiin olisi saatava sellainen yhteiskunta-alan mukaan toimimaan taustayhteisön perustajana
36328: oppilaitos (Yhteiskunnallinen korkeakoulu), ja myöskin tarpeen mukaan aloittamaan toimin-
36329: jonka ohjelmaan sisältyisi useita sosionomitasoi- nan. Rovaniemen kaupunginvaltuusto on ko-
36330: sia tutkintoja sosiaali-, hallinto- ja talousalalta. kouksessaan 1. .3. 1971 päättänyt periaatteessa
36331: Lapin lääninhallituksen "muistio Lapin läänin täyttää esitetyn toivomuksen.
36332: ammattikoulutuksen kehittämisestä" valtioneu- Kaupunginvaltuusto päätti po. kokouksessa
36333: vostoHe 9 . .3. 1971 päätyy esitykseen, että val- ilmoittaa lääninhallitukselle periaatepäätökse-
36334: tioneuvosto ja sen alaiset asianomaiset elimet nään, "että Rovaniemen kaupunki on valmis
36335: ryhtyisivät toimenpiteisiin kyseessä olevan op- asianomaisten valtiovallan elinten kanssa sovit-
36336: pilaitoksen aikaansaamiseksi. Linjoina päädyt- tavin tavoin toimimaan mahdollisesti perustet-
36337: tiin esittämään, että varsinainen sosiaalilinja ja- tavan, esityksessä kaavaillun yhteiskunnalli-
36338: kautuisi kahteen eri sosiaalityöntekijätutkin- sen oppilaitoksen taustayhteisönä taikka taus-
36339: toon kenttätyötä silmälläpitäen sekä toisaalta tayhteisön perustajana sekä huolehtimaan alka-
36340: sosiaalihallintotutkintoon. Toisena olisi niinsa- van oppilaitoksen toimitilojen saamisesta".
36341: nottu hallintolinja, joka olisi tarkoitettu kun- Suunniteltu oppilaitos olisi osa valtakunnal-
36342: tien, valtion, seurakuntien, järjestöjen jne. hal- lista kokonaisuutta samalla kun se palvelisi eri-
36343: lintotehtäviä haitavien ihmisten kouluttamiseen. tyisesti Pohjois-Suomea. Tämä hyväksyttäneen
36344: Kolmantena olisi tiedotuslinja, joka sisältäisi nyttemmin tosiasiana pitämättä pohjoista sijain-
36345: tiedotusalan perustutkinnon siten järjestettynä, tia esteenä. Edellytyksenä on luonnollisesti se,
36346: että ainevalinnasta riippuen perustutieinto voisi että valtakunnallista koulutustarvetta on ole-
36347: tähdätä eri tiedotusmuotojen palvelukseen. Nel- massa. Tässä suhteessa voidaan todeta, että
36348: jäntenä olisi teoreettinen linja, jossa annettai- vaikka maisteritasoisia yhteiskuntatieteilijöitä
36349: siin peruskoulutusta tutkimustehtäviin. Suun- on pikemminkin liikaa kuin liian vähän maassa,
36350: nittelujaostolla ja sen työryhmällä on ollut käy- on vain erittäin pieni prosentti hallinnon ja
36351: tettävissään tiedot Tampereen yliopiston ja erityisesti sosiaalialan (suppeassa mielessä) vi-
36352: Svenska social- och kommunalhögskolanin aine- roista täytetty koulutukseltaan pätevillä hen-
36353: yhdistelmistä sekä Ruotsin vastaavista järjeste- kilöillä. Niinpä meneillään olevassa sosiaali-
36354: VIII,30.- Ajo ym. 2165
36355:
36356: alan koulutustarvetta koskevassa tutkimuksessa koulupohjaisia n. 40 % :lle lähtöluokkalaisten
36357: tullaankin tiettävästi joka tapauksessa pääty- määrästä ja ylioppilaspohjaisia vajaalle 15 % :lle
36358: mään siihen, että maa tarvitsee uusia sosiaali- lähtöluokkalaisten määrästä. Ainoa ylioppilas-
36359: korkeakouluja. Tässä tarkoitettua selvitystä teh- pohjainen ammattikoulutus Lapin läänissä on-
36360: dään osastopäällikkö Magnus Kullin puheenjoh- kin, kuten tiedetään, ollut Kauppaopiston yli-
36361: dolla toimivan valtion komitean toimesta. Ko- oppilasluokka.
36362: mitean työn on ilmoitettu päättyvän kevään Kun Lapin nuorten mahdollisuuksia koske-
36363: kuluessa. Lapin lääninhallituksen, Lapin läänin via selvityksiä tarkastellaan edelleen, havaitaan,
36364: ja piiriviranomaisten neuvottelukunnan sekä La- että väestömäärään verraten Lapin korkeakoulu-
36365: pin Maakuntaliiton samoin kuin ajatelluu si- opiskelijoitten määrä on maassa pienin eli
36366: jaintipaikan eli Rovaniemen kaupungin lähtö- 0,46 % väestömäärästä, kun se maassa keski-
36367: kohtana on se, että yksi näistä oppilaitoksista määrin on kaksinkertainen elin. 0,95 % ja kun
36368: ja nimenomaan itsenäiseksi tuleva yhteiskunnal- se Uudellamaalla on 1,75 %. Mainitut luvut
36369: linen oppilaitos olisi sijoitettava Lappiin. Tämä ovat vuodelta 1967, mutta melkein täsmälli-
36370: mahdollisuus on komitean työssä esillä. Tässä sesti tänäkin päivänä paikkansapitäviä.
36371: yhteydessä voidaan todeta, että komitea tiet- Tässä yhteydessä voidaan todeta, että maas-
36372: tävästi tulee päätymään mielipiteeseen, että p.o. samme on vain Mikkelin läänin ja Lapin lääni,
36373: laitokset pitemmällä tähtäyksellä tulisivat ole- joka viimeksi mainittu on pinta-alaltaan 1/3
36374: maan valtion ylläpitämiä. Näinollen Rovanie- koko maan pinta-alasta, vailla alueelle sijoitet-
36375: men kaupungin edelläviitatut sitoumukset aut- tua korkeakoulutasoista opetusta.
36376: taisivat tarpeen mukaan laitoksen nopeaan liik- Muina perusteluina edellä kaavaillulle oppi-
36377: keelleläbtöön. laitokselle voidaan mainita, että kaavailtu lai-
36378: Maakunnallisena perusteena ,vaatimukselle tos palvelisi myös pohjoiskalottiyhteistyötä sekä
36379: saada po. laitos Lappiin on luonnollisesti Lapin itse koulutuksen osalta että asianomaisten alo-
36380: nuorison katastrofaalisen huonot mahdollisuu- jen edustajien yhteistyön forumina.
36381: det päästä ammattikoulutukseen ja erityisesti Lopuksi voidaan mainita, että Rovaniemellä
36382: keskikoulu- ja ylioppilaspohjaiseen ammattikou- oleva ja ensi syksyyn laajeneva oppilasasuntola
36383: lutukseen. Tässä suhteessa viitataan Rovanie- Domus Arctica (104 kahden hengen huonetta)
36384: mellä toimivan valtion ammatinvalinnan ohjaus- takaa tämänkin oppilaitoksen oppilaille hyvät
36385: toimiston toimistopäällikön Pentti V aaraman mahdollisuudet kohtuuehtoisen asunnon saami-
36386: tutkimuksiin. Havaiitaan, että kaiken kaikkiaan seen opiskeluaikana.
36387: lukuvuonna 1969-70 oli niinsanottuja lähtö- Kaikkeen edellä sanottuun viitaten pyydäm-
36388: luokblaisia eli ammattikoulutuksen mahdolli- me kunnioittavasti ehdottaa eduskunnan hyväk-
36389: suuden tarpeessa olevia Lapin läänissä n. 5 000. syttäväksi toivomuksen,
36390: Kun koulutuspaikkoja oli vastaavasti 2 467 eli
36391: siis puolet tarpeesta, käy selviäksi, että Lapin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
36392: nuorten mahdollisuudet ovat jatkuvasti ylivoi- menpiteisiin sosionomitasoisiin tutkin-
36393: maisesti huonoimmat koko maassa. Mainituista toihin sosiaali-, hallinto-, talous- ja tie-
36394: selvityksistä ilmenee edelleen, että kansakoulu- dotusalalla johtavan yhteiskunta-alan op-
36395: pohjaisia ammattikoulutuspaikkoja oli n. pilaitoksen (Yhteiskunnallisen korkea-
36396: 60 % :lle lähtöluokkalaisten määrästä, keski- koulu) aikaansaamiseksi Rovaniemelle.
36397: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
36398:
36399: Aimo Ajo. Mikko Jokela. Jouni Mykkänen.
36400: Pekka Salla. A-L. Tiekso. Pekka Vilmi.
36401: Arttur Niemelä.
36402: 2166
36403:
36404: VIII,31.- Toiv.al. n:o 1145.
36405:
36406:
36407:
36408:
36409: Ajo ym.: Tutkimuksesta teknillisen tutkimuslaitoksen perusta-
36410: misesta Pohjois-Suomeen.
36411:
36412:
36413: E d u s k u n n a 11 e.
36414:
36415: Teknillinen kehitys koko maailmassa kulkee tuksi uusi tutkimuskeskus. Tämän sijoituspai-
36416: hirmuisella vaihdilla eteen päin. Meillä Suo- kan tulisi olla Pohjois-Suomessa, joko Rovanie-
36417: messa teknillinen tutkimus on niinikään varsin mellä tai Kemissä.
36418: korkealla tasolla, mutta nykyisellään se on riit- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
36419: tämätön voidaksemme pysyä kilpailussa mu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36420: kana. Koska maamme on suurten teollisten
36421: muutosten kynnyksellä, tulisi teknilliseen tutki- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
36422: mukseen kiinnittää erikoisen suurta huomiota. piteisiin tutkimuksien suorittamiseksi
36423: Nykyiset tutkimuslaitokset eivät ole riittäviä. teknillisen tutkimuslaitoksen perustami-
36424: Tämän vuoksi olisikin tärkeää saada peruste- sesta Pohjois-Suomeen.
36425: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
36426:
36427: Aimo Ajo. Ville Tikkanen. Mikko Jokela.
36428: 2167
36429:
36430: VIII,32.- Toiv.al. n:o 1146.
36431:
36432:
36433:
36434:
36435: Ajo ym.: Ylioppilaspohiaisen kaupallis-teknillisen koulutuksen
36436: aloittamisesta Kemin-Tornion talousalueella.
36437:
36438:
36439: E d u s k u n n a II e.
36440:
36441: Pohjois-Suomessa on jatkuvasti esiintynyt vitaan ylioppilaspohjaista sekä teknillistä että
36442: puutetta ylioppilaiden koulutusmahdollisuuk- kaupallista koulutusta.
36443: sista. Tänään siellä on vain yksi kauppaopisto, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
36444: jossa on ylioppilasluokka. Kaikki ne, jotka eivät kunnan ·hyväksyttäväksi toivomuksen,
36445: ole kiinnostuneita kaupallisesta koulutuksesta,
36446: joutuvat hakeutumaan muualle. Kun kuitenkin että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
36447: näyttää välttämättömältä, että Lappikin ruve- menpiteisiin selvittääkseen mahdollisen
36448: taan pikku hiljaa tunnustamaan kuuluvaksi Suo- ylioppilaspohiaisen kaupallis-teknillisen
36449: meen, olisi tärkeää huolehtia myöskin Lapin koulutuksen aloittamisen Kemin-Tor-
36450: nuorison koulutusmahdollisuuksista. Lapissa tar- nion talousalueella.
36451: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
36452:
36453: Aimo Ajo. Ville Tikkanen. Mikko Jokela.
36454: 2168
36455:
36456: VIII,33.- Toiv.al. n:o 1147.
36457:
36458:
36459:
36460:
36461: Aro ym.: Iltaoppikoulujen ja iltalinjojen koulupsykologien toi-
36462: mien perustamisesta.
36463:
36464:
36465: E d u s k u n n a 11 e.
36466:
36467: Aikuiskoulutus laajenee maassamme· seuraa- on välttämätöntä. Käsitykseni mukaan tässä ti-
36468: vien kahden vuosikymmenen aikana voimak- lanteessa parhaiten auttaisi se, että kouluihin
36469: kaasti. Iltaoppikoulujen ja iltalinjojen lukumäärä voitaisiin palkata päätoiminen koulupsykologi,
36470: kasvaa sekä valtion että yksityisten toimesta ja jonka tehtävänä olisi myönteisen ilmapiirin luo-
36471: luonnollisesti niiden oppilasmäärä myös kasvaa. minen ja riitatilanteiden selvittäminen sekä opet-
36472: Professori Alasen tutkimusten mukaan on yli- tajien että oppilaiden keskuudessa. Mikäli opet-
36473: oppilaista noin kolmannes psyykkisesti häiriy- tajien ja oppilaiden luottamusta nauttiva psy-
36474: tyneitä. Vastaavat tutkimukset kansa- ja oppi- kologi ei voisi erillistapauksissa auttaa, tulisi
36475: koulujen osalta antavat suunnilleen samanarvoi- koulun joko yksin tai yhteistoiminnassa tois-
36476: sia tuloksia. Työelämän psyykkiset ongelmat li- ten koulujen kanssa järjestää koulun ulkopuo-
36477: sääntyvät. lelle vastaanottoosa hoitava psykiatri. Psykolo-
36478: Iltaoppikoululaisten kohdalla tilanne on huo- gi olisi kuitenkin ensisijainen, koska hänen
36479: lestuttava. Päivittäinen työaika venyy 15-17 tehtävänsä on ennalta ehkäisevä toiminta.
36480: tuntiin, työn ja koulun yhteisvaikutuksesta alt- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
36481: tius psyykkisiin häiriöihin lisääntyy, ja saman- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
36482: aikaisesti yksilöön kohdistuneet odotukset sen,
36483: työssä ja koulussa lisääntyvät. Koulun nykyinen
36484: työympäristö ei tarjoa myönteistä ilmapiiriä eikä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36485: suotuisia opiskeluolosuhteista. Sekä iltaoppikou- iltaoppikoulujen ja iltalinjojen koulu-
36486: lulaiset että heidän opettajansa omaavat omat psykologien toimien perustamiseksi ja
36487: piintyneet tapansa, tottumuksensa ja estonsa. tästä aiheutuvien kustannusten korvaa-
36488: Opiskelun tulosten parantamiseksi nykyistä miseksi kouluille.
36489: myönteisimmän ilmapiirin luominen kouluun
36490: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
36491:
36492: Pirkko Aro. Olavi Borg. Irma Toivanen.
36493: 2169
36494:
36495: VIII,34.- Toiv.al. n:o 1148.
36496:
36497:
36498:
36499:
36500: Aro ym.: Kielenopiskelijoiden pakolliseen ulkomailla oleskeluun
36501: liittyvien epäkohtien poistamisesta.
36502:
36503:
36504: E d u s k u n n a 11 e.
36505:
36506: Korkeakouluissa sisältyy kieliaineiden tutkin- reksi taloudelliseksi rasitukseksi, ja siitä saatu
36507: tovaatimuksiin pakollinen 3-6 kuukauden oles- hyöty on joidenkin kohdalla työpaikan epätar-
36508: .kelu ulkomailla. Kielen oppimisen kannalta koituksenmukaisuuden vuoksi ( esim. astianpesu-
36509: asianomaisessa maassa oleskelu on tarpeellista. työ vailla sanottavia kontakteja maan asuk-
36510: Kuitenkin opiskelijain on itse kustannettava kaiden kanssa) ollut erittäin vähäistä.
36511: matkansa ja oleskelunsa. Suurimmaksi osaksi jää Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36512: myös työ-, opiskelu- tai lomanviettopaikan hank- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36513: kiminen opiskelijan itsensä varaan. Kulkulaitos- vomuksen,
36514: ten ja yleisten töiden ministeriön harjoittelijain
36515: vaihtotoimisto on varsin pieneltä osin voinut että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36516: avustaa työpaikkojen hankkimisessa, ja opetus- kieltenopiskelijoiden pakolliseen ulko-
36517: ministeriön stipendeistä ovat vain harvat pääs- mailla oleskeluun liittyvien epäkohtien
36518: seet osallisiksi. Näin ollen on pakollinen ulko- poistamiseksi.
36519: mailla oleskelu muodostunut opiskelijalle suu-
36520: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
36521:
36522: Pirkko Aro. Olavi Borg. Irma Toivanen.
36523:
36524:
36525:
36526:
36527: 272 156/72
36528: 2170
36529:
36530: VIII,3.5.- Toiv.al. n:o 1149.
36531:
36532:
36533:
36534:
36535: Björklund ym.: Määrärahasta Suomen elokuva-arkiston toimin-
36536: nan tukemiseen.
36537:
36538:
36539: E d u s k u n n a 11 e.
36540:
36541: Vuodesta 1957 lähtien toiminut Suomen säilymisen turvaamiseksi. Elokuva-arkiston kir-
36542: Elokuva-arkisto ry - Finlands Filmarkiv rf. jaston saaminen sen aseman edellyttämälle tie-
36543: on harjoittanut ensiarvoisen ti.irkeätä ~yötä teellisen kirjaston tasolle vaatii myös toimen-
36544: sekä suomalaisen elokuvakulttuurin kehittämi- piteitä. Sekä mi:krofilmaukseen tarvittavan lait-
36545: seksi että elokuvamme kulttuudhistorhlllisesti teen että mikrofilmien lUi..~ulaitteen hankinta
36546: arvokkaan historian taltioimiseksi. Huolimatta on tässä vaiheessa ulkomaisten arkistojen ko-
36547: siitä, että .se on ainoa laatuaan maassamme, se kemuksen mukaan erittäin suotavaa sekä ratio-
36548: pääsi vasta vuonna 1962 valtionavun piiriin. naalisen tilankäytön että tietojen saannin hel-
36549: Tämä tuki on edelleenkin ollut riittämätön ar- pottamisen kannalta. Näiden materiaalisten
36550: kiston toiminnan yUäpitämiseksi tarkoituksen- hankintojen lisäksi Elokuva-arkiston työvoimaa
36551: mukaisessa laajuudessa. Tämän osoittaa vertai- tulisi voida lisätä paljon nopeammassa tahdissa
36552: lu muiden pohjoismaiden v,astaavien arkistojen kuin nykyisin on mahdollista. Kiireellisesti tar-
36553: valtionavun kanssa. Se oli vuonna 1970 Ruot- vittavia virkoja ovat tieteellisten kirjastojen toi-
36554: sissa 958 545,- ja Tanskassa 888 470,- kun mintaan koulutettu kirjastoapulainen, filmiosas-
36555: se samana vuonna oli Suomen Elokuva-arkiston ton varastomies ja toimistoapulainen. Pitem-
36556: osalta 200 000,-. mällä tähtäyksellä vaatii Elokuva-arkiston sekä
36557: Suomen Elokuva-arkiston välttämätön toi- esitys-, tutkimus- että julkaisutoimintakin sel-
36558: minnan kohentaminen vaatii toisaalta mate- vää työvoiman lisäystä.
36559: riaalihankintoja, toisaalta uusien virkojen pe- Koska Suomen Elokuva-arkisto tämän vuo-
36560: rustamista. Kotimaisen - ja etenkin maaseu- sikymmenen kuluessa tullee siirtymään valtion
36561: dun - elokuvakulttuurin tukemiseksi tarvittai- hallintaan, mistä on jo olemassa yhdistyksen
36562: siin elokuvahistorian !klassikkoja kä~;ittävän va- vuosikokouksen ja valtion elokuvakeskustoimi-
36563: raston huomattavaa täydennystä. Tämä vaatii kunnan II osamietinnön suositus (ks. 1970:
36564: sekä 16 mm:n että 35 mm:n kopiohankintoja A 19), katsomme että io tässä vaiheessa on
36565: ufkomailta. Kustannuksia aiheuttaa myös näi- tarpeellista lisätä Suomen Elokuva-arkisto ry:n
36566: den elokuvien tekstitys sekä suomen että ruot- toimintatehoa ja ehdotamme eduskunnan hy-
36567: sin kielelle. Varsinaisen arkistointityön helpot- väksyttäväksi toivomuksen,
36568: tamiseksi tarvitaan 16 mm:n katselupöytä, jon-
36569: ka. hankintahinta on jo yksinään n. 20 000,-. että hallitus ottaisi valtion vuoden
36570: Lisäksi on paloturvallisuusvarusteiden ,täyden- 1973 tulo- ;a menoarvioesitykseen
36571: täminen filmi,varastoissa ehdottoman välttämä- JOO 000 markan erän Suomen elokuva-
36572: töntä, jo yksistään kansalliseen kulttuuriaarteis- arkisto ry - Finlands filmarkiv r/:n
36573: toon kuuluvien vanhojen kot1maisten elokuvien toiminnan tukemiseksi.
36574: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
36575:
36576: I.-C. Björklund. Mirjam Tuominen. Matti Järvenpää.
36577: Kalevi Kivistö. Veikko Saarto. Niilo Koskenniemi.
36578: Aulis Juvela. Helvi Niskanen. Pauli Räsänen.
36579: Lauha Männistö. Anna-Liisa Jokinen. Osmo Kock.
36580: 2171
36581:
36582: VIII,36.- Toiv.al. n:o 1150.
36583:
36584:
36585:
36586:
36587: Björklund ym.: Pienlevikkisen mielipide- ja kaunokirjallisuuden
36588: julkaisemisedellytysten turvaamisesta.
36589:
36590:
36591: E d u s k u n n a 11 e.
36592: Liikevaihdoltaan suurten rja keskisuurten kir- tuvaa ratkaisua, on välttämätöntä suorittaa pe-
36593: jankustantamoiden taholta on todettu kotimai- rusteellinen selvitys kirjankustannustoiminnan
36594: sen kaunokirjallisuuden sekä lasten- ja nuor- taloudellisesta rakenteesta ja taloudellisesta
36595: tenkirjallisuuden tuotannon vähentyneen ko- asemasta sekä niissä ilmenevistä kehityssuun-
36596: honneiden tuotantokustannusten j'a kirjallisuu- nista.
36597: delle säädetyn liikevaihtoveron seurauksena. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
36598: Myös ns. mielipidekirjaJlisuuden ja teoreettis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36599: luontoisen tietokivjallisuuden !kohdalla on to-
36600: dettavissa nimikkeiden vähenemistä. Monipuo- että hallitus kiireellisesti teettäisi
36601: lisen ja korkeatasoisen kirjatuotannon turvaa- selvityksen sekä kirjankustantajien vuo-
36602: miseksi suurten j'a keskisuurten kustantamoi- tuisista tulostaseista että siitä, miten
36603: d~ taholta on ehdotettu valtion tukitoimen- kirjankustantajien tulot ja menot jakau-
36604: pltelta mm. suunnitellun kirjallisuussäätiön tuvat eri tuoteryhmien seka erikseen
36605: avulla. On syytä erityisen kiireellisesti ryhtyä eri kirjaryhmien kesken kustantajien va-
36606: toimenpiteisiin kirjankustantajitlle myönnettä- rastoluettelossa qzoudatettavan kirjaryh-
36607: vän valtion tuotantotuen edellytysten tutkimi- mäluokituksen mukaan, ja että selvityk-
36608: seksi pienJev.i!kkisen kirjallisuuden - lähinnä sen saatuaan hallitus välittömästi ryh-
36609: mielipidekirjallisuuden ja osan kotimaista kau- tyisi toimenpiteisiin pienlevikkisen mie-
36610: nokirjallisuutta - osalta. Ennen kuin yhteis- lipidekirjallisuuden ja kaunokirjallisuu-
36611: kunnan varoin rahoitettavista tukitoimenpiteis- den julkaisemisedellytysten turvaami-
36612: tä kuitenkaan voidaan tehdä tosiasioihin perus- seksi.
36613: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
36614:
36615: 1.-C. Björklund. Anna-Liisa Hyvönen. Veikko Saarto.
36616: Kalevi Kivistö. Anna-Liisa Jokinen. Helvi Niskanen.
36617: Aulis Juvela. Niilo Koskenniemi. Matti Järvenpää.
36618: Lauha Männistö. Osmo Kock. Pauli Räsänen.
36619: Mirjam Tuominen.
36620: 2172
36621:
36622: VIII,37.- Toiv.al. n:o 1151.
36623:
36624:
36625:
36626:
36627: Björklund ym.: Suomen Tietotoimiston osakekannan hankkimi-
36628: sesta valtion haltuun.
36629:
36630:
36631: E d u s k u n n a 11 e.
36632:
36633: Suomalaisen kansanvallan kehittämiseksi on uutisvälitystä harjoittavat joukkotiedotusväli-
36634: välttämätöntä turvata merkitykseltään alati kas- neet. Osana yksityistä liiketoimintaa Suomen
36635: vavan joukkotiedotustoiminnan riippumatto- Tietotoimisto Oy:n palvelumahdollisuudet ovat
36636: muus ikaupaHisista etunäkökohdista ja yksityi- kuitenkin rajoitetut eikä yhtiön harjoittama
36637: sestä varallisuudesta. Ainoastaan saattamalla toiminta ole riippumatonta ikaup:tJLlisista siteis-
36638: johtavat joukkotiedotusvälineet harvojen yksi- tä.
36639: tyisten omistajien 'vallasta kansalaisten ~aaja Näillä perusteilla ehdotamme eduskunnan
36640: pdhjaiseen valvontaan voidaan luoda edellytyk- hyväksyttäväksi toivomuksen,
36641: set sille, että yhteiskunnallisesti tärkeän tiedon
36642: välitys on vapaata, monipuolista ja tosiasioi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36643: hLn perustuvaa. Suomen Tietotoimisto Oy:n osakekan-
36644: Suomen Tietotoimisto Oy on maan johtava nan hankkimiseksi valtion haltuun sekä
36645: uutistoimisto, jonka palveluksia jouturvat käyt- yhtiön toiminnan siirtämiseksi Eduskun-
36646: tämään hyväkseen lähes kaikki maassamme ,nan alaiselle itsenäiselle laitokselle.
36647: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
36648:
36649: 1.-C. Björklund. Lauha Mä1mistö. Helvi Niskanen.
36650: Kalevi Kivistö. Erkki Liikanen. Anna-Liisa Jokinen.
36651: Kuuno Honkonen. Mirjam Tuominen. Matti Järvenpää.
36652: Aulis Juvela. Veikko Saarto. Niilo Koskenniemi.
36653: Pauli Räsänen. Osmo Kock.
36654: 2173
36655:
36656: VIII,38.- Toiv.al. n:o 1152.
36657:
36658:
36659:
36660:
36661: Björklund ym.: Taideteollisen oppilaitoksen muuttamisesta val-
36662: tion korkeakouluksi.
36663:
36664:
36665: E d u s k u n n a 11 e.
36666:
36667: Taideteollisen oppilaitoksen asema maamme korkeakoulutasoista opetusta erityisessä lroulu-
36668: kulttuurin eri erikoisalojen korkeinta opetusta tuskeskuksessa.
36669: jakavien laitosten joukossa on epätyydyttävästi Taideteollisen oppilaitoksen muuttuessa kor-
36670: järjestetty. Taideteollisessa oppilaitoksessa an- keakouluksi toiminta ammattikasvatushalli-
36671: netaan tällä hetkellä soveltavan taiteen koulu- tuksen aJaisuudessa ei näin ollen enää olisi tar-
36672: tusta sekä opistotasolla, taideteollisuusopistossa koituksenmukaista, minkä vuoksi taideteolli-
36673: että ammattikoulutaso1la, taideteollisessa am- nen korkeaJkoulu olisi sijoitettava opetusminis-
36674: mattikoulussa. Taideteollisuusopistossa annet- teriön välittömään <valvontaan.
36675: tava koulutus on kuitenkin monessa yhteydes- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
36676: sä rinnastettu alansa korkeimpana koulutus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36677: muotona korkea'koulutasoiseen koulutukseen.
36678: Taideteollisen oppilaitoksen uudistamistaimi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36679: kunnan aikaisemmin tekemään ehdotukseen yh- Taideteollisen oppilaitoksen muodosta-
36680: tyen on Taideteollisen oppilaitoksen säännös- miseksi suoraan opetusministeriön alai-
36681: toimikunta ehdottanut (Komiteanmietintö suudessa toimivaksi avoimeksi valtioo
36682: 1971: B 52) että Taideteollisesta oppilaitok- korkeakouluksi, jonka hallinto järjes-
36683: sesta muodostettaisiin korkeakoulu. Korkeakou- tettäisiin korkeakoulujen sisäisen hal-
36684: lun ,tehtävänä olisi antaa tietopuolista ja käy- linnon kehittämiskomitean ja T aideteol-
36685: tännöllistä taideteollisuuden ja siihen Hitty- lisen oppilaitoksen säännöstoimikunnan
36686: vien ammattialojen opetusta, antaa koulutusta ehdotusten pohjalta, sekä suorittaisi tä-
36687: kuvaamataidonopettajiksi valmistuville, harjoit- hän liittyen selvityksm taideteollisen
36688: taa edustamiensa alojen tutkimustyötä sekä koulutuksen valtakunnallisesta järjeste-
36689: muutenkin edistää näiden alojen kehittymistä. lystä.
36690: Ko11keakoulussa voitaisiin antaa muutakin kuin
36691: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
36692:
36693: I.-C. Björklund. Mirjam Tuominen. Matti Järvenpää.
36694: Kalevi Kivistö. Veikko Saarto. Niilo Koskenniemi.
36695: Aulis Juvela. Helvi Niskanen. Pauli Räsänen.
36696: Lauha Männistö. Anna-Liisa Jokinen. Osmo Kock.
36697: 2174
36698:
36699: VIII,39.- Toiv.al. n:o 1153.
36700:
36701:
36702: Björklund ym.: Valtion elokuvatoimiston perustamisesta huoleh-
36703: timaan elokuvien ja tv-kasettien maahantuonnista ja levityk-
36704: sestä.
36705:
36706:
36707: Ed u s k u n n a 11 e.
36708:
36709: Suomeen kaupalliseen teatterilevitykseen kehittämiseen. Näin ollen voidaan perus·tellus-
36710: tuotujen elokuvien monipuolisuus on sangen ti todeta, ettei yks~tyiren vuokraustoiminta ny-
36711: niukkaa. Vuonna 1968 kuudesta maasta (USA, kyisessä muodossa pysty tarjoamaan elokuvissa
36712: Ranska, Italia, Saksan Liittotasavalta, Englan- kävijöille riittäviä kulttuuripalveluksia. Erito-
36713: ti ja Ruotsi) tuotujen elokuvien määrä oli ten suurten paikkakuntien uLkopuolella on on-
36714: 84.8% kaikista tuoduista elokuvista. Saman- gelma vaikea.
36715: aikaisesti näiden maiden elokuvatuötannon Uusien audiovisuaalisten viestintävälineiden
36716: määrä edusti vain 16.4 % :ia maailman koko syntyminen telree kysymyksen vielä ajankohtai-
36717: elokuvatuotannon määrästä. Kiistämätöntä on semmaksi. Siirtyminen kasettitelevisio-ohjelmiin
36718: että suomalaisten elokuvateattereiden ohjelmis- asettaa uusia ongelmia yhteiskunnalliselle vies-
36719: tossa on yliedustettuna länsieurooppalainen ja tinnälle. Koska ainakin allllksi - ja todennä-
36720: etenkin pohjoisamerikkalainen elokuva. Vaikka köisesti myös jatkossa - kasettiohjelmia tuo-
36721: Pohjois-Amerikan elokuvatuotanto vuonna tettaisiin lähinnä samoista maista, joista suurm
36722: 1968 oli vain 4.7% maa~lman elokuvatuotan- osa elokuva-ohjelmistoammekin on peräisin, oli-
36723: nosta, oli sen osuus Suomessa perä:ti 43.1 %. sh11at sen ongelmat paljossa yhteneväiset elo-
36724: Tähän asioiden tilaan on olemassa historial- kuvien maahantuonnin ongelmien kanssa. Myös
36725: liset syynsä, jotka palautuvat elokuvan maail- tässä tarjoutuisi valtion elokuvatoimisto käyt-
36726: manikaupan syntymiseen ensimmäisen maail- tökelpoisena ja informaation välityksen mah-
36727: mansodan jälkeen. Kulttuuripoliittisesti tilan- dollisimman suuren monipuolisuuden takaava-
36728: netta ei kuitenkaan voi pitää tyydyttävänä na ratkaisuna.
36729: mm. siksi että maa~lmanlaajuisten elokuvan- Koska maahantuonti ilman edelleenlevitystä
36730: levityskanavien johdosta suomalaista elokuva- on tehotonta, olisi saman toimiston tehtävänä
36731: kulttuuria koskevta päätöksiä tehdään jopa m~ös organisoida elokuvien ja kasettien levi-
36732: New Yorkin ja Pariisin yhdysvaltalaisista elo- tystä Suomessa. Näin tulisi sekä erilaisten in-
36733: kuvatoimistoista käsin. Suomalaisen elokuva- formaatioalueiden että viestintävälineiden ( 8-,
36734: kulttuurin monit>uolisuus ja itsenäisyys vaati- 16- ja 35 mm:n elokuva, kasetit) hyödyntämi-
36735: vat Vlaltion toimenpiteitä asiantilan parantami- nen turvatuksi. Samalla olisi mahdollisuus tut-
36736: seksi. On ryhdyttävä toimenpiteisiin valtion kia lähemmin elokuvan ja kasettien käyttöä
36737: elokuvatoimiston perustamiseksi, jotta valin- esim. kirjasto- ja alueteatterilaitoksen yhtey-
36738: nan mahdollisuudet eivät kaventuisi entises- dessä.
36739: tään. Elokuvateattereiden talouden heikentyes- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
36740: sä on todennäköistä että siirrytään yhä suurem- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36741: paan varovaisuuteen maahantuonnissa, jolloin
36742: vinosuuntaus vain entisestäänkin kasvaa. Sa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36743: malla on Suomen Elokuvasäätiön maahantuon- sekä elokuvien että tv-kasettien maa-
36744: tiavustusanomusten vähäisyys osoittanut ettei hantuonnista ;a levityksestä Suomessa
36745: kaupallisilla elokuvan maahantuojilla ole riittä- huolehtivan valtion elokuvatoimisto.n
36746: vää kiinnostusta elokuvataiteen ja -kulttuurin perustamiseksi.
36747: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
36748:
36749: I.-C. Björklund. Anna-Liisa Hyvönen. Matti Järvenpää.
36750: Kalevi Kivistö. Mirjam Tuominen. Niilo Koskenniemi.
36751: Aulis Juvela. Veikko Saarto. Pauli Räsänen.
36752: Lauha Männistö. Helvi Niskanen. Osmo Kock.
36753: Anna-Liisa Jokinen.
36754: 2175
36755:
36756: VIII,40.- Toiv.al. n:o 1154.
36757:
36758:
36759:
36760:
36761: Borg ym.: Kehitysmaalinjan perustamisesta eräisiin oppilaitok-
36762: siin.
36763:
36764:
36765: E d u s k u n n a 11 e.
36766: Ns. kolmannen maailman auttamisessa tulee den lisäksi opiskella myös kehitysmaiden opis-
36767: tulevaisuudessa suoranaisen taloudellisen arvun kelijat. Opetuskielenä voisi olla englanti.
36768: rinnalla yhä tärkeämpää osaa näyttelemään kou- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
36769: lutettujen asiantuntijoiden lähettäminen kehi- tavasti eduskunnan hyvåiksyttäv~ksi toivomuk-
36770: tysmaihin. Toiminnan tehostamiseksi olisi suo- sen,
36771: tavaa, että kyseisten henkilöiden koulutusta että hallitus tutkisi mahdollisuuksia
36772: järjestettäessä voitaisiin ottaa huomioon heidän perustaa jonkin kaupallisen ja toisaalta
36773: työssään esille tulevat erityisongelmat. teknillisen oppilaitoksen yhteyteen eri-
36774: Eräs ratkaisu kysymY'kseen olisi se, että jo- tyinen kehitysmaalinja, jossa voisivat
36775: honkin maamme kaupalliseen ja toisaalta tek- opiskella kehitysmaissa tapahtuvasta
36776: nilliseen oppilaitokseen järjestettäisiin erityinen työskentelystä kiinnostuneet henkilöt ja
36777: kehitysmaalinja. Linjalla voisivat kehitysapu- kehitysmaiden opiskelijat.
36778: työstä kiinnostuneiden suomalaisten opislrelijoi-
36779: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
36780:
36781: Olavi Borg. Irma Toivanen. Pirkko Aro.
36782: 2176
36783:
36784: VIII,41.- Toiv.al. n:o 1155.
36785:
36786:
36787:
36788:
36789: Borg ym.: Koulupedagogien sekä lukemis- ja kirjoitushäiriöis-
36790: Ien oppilaiden erityisopettajien opetusvelvollisuuden supis-
36791: tamisesta.
36792:
36793:
36794: E d u s k u n n a 11 e.
36795:
36796: Koululogopedien seikä 1UJkemis- ja kirjoitta- testitulosten tarkastaminen. Siksi perusteita
36797: mishäiriöisten erityisopettajien opetusvelvolli- suuremmalle opetusvelvollisuudelle ei ole.
36798: suus on muista erityisopettajista poiketen 28 Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
36799: viikkotuntia. Virkaehtosopimuksen yhteydessä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36800: on määritelty opetusvelvollisuudet, joita eräi- muksen,
36801: den ryhmien osalta alennettaessa käytettiin pe-
36802: rusteena luokan ulkopuolella suoritettua työ- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
36803: määrää. Koululogopedeilla sekä lukemis- ja piteisiin koulupedagogien sekä lukemis-
36804: kirjoitushäiriöisten erityisopettajilla luokan ja kirjoitushäiriöisien erityisopettajien
36805: ulkopuolista työtä vastaa mm. opetusvälineiden opetusvelvollisuuden saattamiseksi oi-
36806: valmistus, kortiston hoito, konsultointityö sekä keutettuun 24 viikkotuntiin.
36807: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
36808:
36809: Olavi Borg. Aili Laitinen.
36810: Irma Toivanen. Pirkko Aro.
36811: 2177
36812:
36813: VIII,42.- Toiv.al. n:o 1156.
36814:
36815:
36816:
36817:
36818: Bots ym.: Koulupedagogien sekä lukemis- ja kirjoittamishäiriöis-
36819: ten oppilaid~n erityisctpetta;ien työskentelyolojen selvittämi-
36820: sestä.
36821:
36822:
36823: Ed u s lk u n n a ll e.
36824:
36825: LukemiS- ~a ~itmhiiriöisten laster.t eri· mittäin kellareita, ty<lhuoneit«, 'fatastooja yms.
36826: tyisopetuksen tarve on varsin muri erityisesti kokonaan muuhun kuin Yttat:ivaan opetuskäyt-
36827: koulun alemmilla luokilla. Tilaston 1. 1. 72 töön tarkoitettuja tiloja.
36828: mukaan maassa on kaik:kiaan 228 alan vi.t'kaa, Edellä sanotun pemsteella ehdotamme kun-
36829: joi!ta piiteviiri erityisopettajan ·hallussa on 91 nioittavasti eduskunnan hyviksyttävåbi toiVO'-
36830: kpl, 102 on täytetty epäpätevin voimin ja .35 muksen,
36831: kpl on kokonaan täyttämättä. Keväällä 1972
36832: tulee erityisluokkien ja :lclinik!kaopettajien paik- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
36833: koja auki n. 150. Koulutuksen :lrokonaistilan- menpiteisiin koulupedagogien sekä lu-
36834: netta ei ole suunniteltu ja alan ongelmia tun- kemis- ja kirjoittamishäiriöisten erityis-
36835: netaan koululaitoksenkin piirissä kovin vähän. opettajien antaman koulutuksen koko-
36836: Erityisesti tämä tulee näkyviin siinä, että eri- naistarpeiden ja työskentelyolosuhteiden
36837: tyisopetuksen työskentelytilat ovat uusimmissa- selvittämiseksi ja saattamiseksi muun
36838: kin koulurakennuksissa puutteelliset tai peräti opetuksen kanssa samanarvoiseen ase-
36839: ala-arvoiset. Varsin usein tiloina käytetään ni- matm.
36840: Helsin:gissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
36841:
36842: Olavi Borg. Aili Laitinen.
36843: Irma Toivanen. Pirkko Aro.
36844:
36845:
36846:
36847:
36848: 273 156/72
36849: 2178
36850:
36851: VIII,43.- Toiv.al. n:o 1157.
36852:
36853:
36854:
36855:
36856: Borg: Opiskeliiain tentti- ym. vastaavien maksu;en perimisen
36857: poistamisesta.
36858:
36859:
36860: Ed u s k 1l n n a 11 e.
36861:
36862: Eduskunta hyväksyi Jyväskylän yliopistolain maiksujen periminen saattaa eri aineiden opis-
36863: käsittelyn yhteydessä wonna 1967 periaatteen, kelijat eriarvoiseen asemaan.
36864: että kaiken ylemmän opiskelun tulisi olla il- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
36865: maista. Kuitenkin korkeaikou1uissa peritään taen eduSikunnan hyväksyttävälks.i toivomuksen,
36866: opiskelijoilta mm. tentti-, laboratorio-, laitos-
36867: ym. vastaavia m.aksuja. Lisäksi tenttimaksut että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36868: suoritetaan joskus henkilöille, joilla ei ole var- tentti-, laboratorio-, laitos. -vm. vastaa-
36869: sinaisesti telremistä itse tentin järjestelyjen ja vien 111aksu;en opiskeliioilta perimisen
36870: korjaustöiden kanssa. Laboratorio- ja Iaitos- poistamiseksi.
36871: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
36872:
36873: Olavi Borg.
36874: 2179
36875:
36876: VIII,44.- Toiv.al. n:o 1158.
36877:
36878:
36879:
36880:
36881: Borg ym.: Väitöskirioien painatuskustannusten suorittamisesta
36882: valtion varoista.
36883:
36884:
36885: Ed u s k u n n a 11 e.
36886:
36887: Tieteellisen tutkimuksen organisaatiokomi- heessa, jolloin ansiot vielä ovat vähäiset ja
36888: tea totesi v. 1964 kolmannessa osamietinnös- opintovelat rasittamassa, vielä entisestään vä-
36889: sään maamme tieteen jälkikasvun olevan riittä- hentävät tieteellistä uraa kohtaan tunnettua
36890: mättömän kulttuuri- ja talouselämän tarpeita mielenkiintoa. On ilmeistä, että paras keino
36891: silmällä pitäen. Eduslrunnan vuoden 1965 val- näiden epäkohtien korjaamiseen on, että valtio
36892: tiopäivillä hyväksymät lait korkeakoululaitok- maksaa kaikkien korkeakouluissa painatusluvan
36893: sen kehittämisekisi edellyttävät paljon runsaam- saaneiden väitöskirjojen painatuskulut.
36894: paa nuorten tutkijain kouluttamista kuin tie- On arvioitu, että vastaisuudessa tarpeemme
36895: teellisen tutkimulksen organisaatiokomitea edel- tyydyttämiseksi olisi päästävä n. 100 väitöskir-
36896: lytti. jan painattamiseen vuodessa. Nykyisellään väi-
36897: Eräissä tulo- ja menoarvioissa onkin osoitet- töskirjoja valmistuu vuosittain ·vain n. 70-80.
36898: tu varoja nuorten väitöskirjantelci.jöiden opin- Jos tältä pohjalta arvioidaan painatuskustan-
36899: tojen rahoittamiseksi. Nämäkään apurahat eivät nusten vähimmäismenot, ottaen huomioon em.
36900: kuitenikaan tee tieteellistä uraa nuorelle opis- jälkikäteen saatavat avustukset muodostuu tar-
36901: kelijalle taloude1lisesti samanarvoiseksi kuin vittavien varojen suuruus 400 000 markaksi.
36902: muut elämänalat. Nuorten tieteenharjoittajien Edellä olevan perusteeMa ehdotamme kun-
36903: asemaa vaikeuttavat vielä huomattavasti ne nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36904: suuret !kustannukset, joita väitöskirjan pa.inat- muksen,
36905: taminen aiheuttaa.
36906: Usein nuori ·tutkija joutuu itse vastaamaan että hallitus ryhtyisi toimettpiteisiin
36907: niistä menoista, va:i~a hän voikin jälkikäteen painatusluvan saaneiden väitöskirioien
36908: saada tukea tieteellisiltä senroUta tai korkea- painatuskustannusten maksamiseksi val-
36909: koulruilta. Näin suuret kustannukset elämänvai- tion varoista.
36910: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
36911:
36912: Olavi Borg. Aili Laitinen.
36913: Irma Toivanen. Pirkko Aro.
36914: 2180
36915:
36916: VII1,45.- Toiv.al. n:o 1159.
36917:
36918:
36919:
36920:
36921: Breilin: Kansakoululaitoksen viranhalti;oille luokan ulkopuolella
36922: suoritettavasta työstä maksettavien korvausten tarkistamisesta.
36923:
36924:
36925:
36926: Eduskunnalle.
36927:
36928: Kmsakoululaitdksen viranhaltijain palkkauk- teoreettinen opetussisältö aiheuttila runsaasti
36929: sesta ja eläkkeistä annetun lain (248/57) 40 korjaustehtäviä, on samalla huomattava, että
36930: §:n 4 momentin mukaisesti opetusministeriö karsimattoman oppilasaineksen aiheuttamat kor-
36931: määrää ne perusteet, joiden mukaan opettajan- jaustehtävät ovat suhteellisesti suuritöisempiä.
36932: viran haltija saa lukea opetusvelvollisuuteensa Tältäkin pohjalta katsoen olisi korvausten ol-
36933: nuorisotyötä ja luokan ulkopuolella suoritetta· tava saman suuruisia.
36934: via tehtäviä. Nykyisin voim11ssa olevat mainirtoo Kieltenopetuksen yleistyessä kansakoulussa
36935: lainkohdan perusteella annetut säännökset on on myös astunut yhä enemmän etualalle
36936: opetusministeriö alistanut valtioneuvoston rat· kansakoulun ~uokanopettajien erikoistuminen
36937: kaistavi!ksi. Vastaavasrti perustuvat valtioneu· tiety,n aineen tai aineryhmän opettajaksi, sillä
36938: voston päätöksiin myös oppikoululaitoksessa kansakoululaki antaa tähän mahdollisuuden.
36939: luokan u1Jlropuolella suoritetusta työstä makset- Tällaisia erikoistuneen luokanopettajan virkoja
36940: tavat korvaukset. on jo perustettu mm. äidinkielessä ja matematii-
36941: Verrattaessa .toisiinsa eri koulumootojen kassa. Myös peruskoulu vaatii tällaista erillrois-
36942: opettajille luokan ulkopuolella suoritetusta tumista. Tämän myönteisen kehity'ksen jarruna
36943: työstä maksettavia korvauksia voidaan huo- on kuitenkin edellä selostettu epäoikeudenmu-
36944: mata, että kansakoululaitoksen viranhaitijoille kainen korvausjärjestelmä, sillä iuonnollisesti
36945: maksetut korvaukset ovat erittäin vähäisiä mui- kukaan ei halua erikoistua opettamaan aineita,
36946: hin koulumuotoihin nähden. Niinpä varsinaisen esim. äidinkieltä, joissa ilman korvausta joutuu
36947: kansaikoulun opettaja on oikeutettu korkeintaan suorittamaan suuren määrän luokan ulkopuoli-
36948: yhden viikkotunnin korvaukseen, ja senkin eh- sia tehtäviä. Perusteellista korjausta mainittui·
36949: tona on tietty oppilasmäärä. Vastaavasti oppi- hin säännoksiin vaatii myös ns. Vihmolan komi-
36950: koululaitoksen viranhaltija on oikeutettu lähes tean periaatteiden toteuttaminen muissa koulu-
36951: ka~kissa aineissa saamaan huomattavasti kor- muodoissa. Se tulee heijastumaan myös kansa-
36952: keamman korvauksen opetusryhmän koosta riip- koululaitoksen puolelle, :mutta ennen sitä on
36953: pumatta. mainitut korvaukset saatava oikeudenmukai-
36954: Normaalisti oppilaat siirtyvät kansakoulun siksi.
36955: neljänneltä vuosiluokalta oppikouluun, ja tärten Edellä esitetyt perustelut huomioon Ottaen
36956: keskikoulun luokat 1-V iältään täysin vastaa- ehdotan kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
36957: vat kansakoulun luokkia V-IX. On todennä- väksi toivomuksen,
36958: köistä, että samanikäiset oPpilaat aiheuttavat
36959: opettajalle tuntia kohden yhtä suuren määrän että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
36960: luokan ulkopuolella suoritettavia tehtäviä. Pe- menpiteisiin kansakoululaitoksen viran-
36961: rustellusti voidaan siis katsoa, että myös tästä halti;oille luokan ulkopuolella suoritet-
36962: työstä suoritettavien korvausten pitäisi olla yhtä tavasta työstä maksettavien korvausten
36963: suuria koulumuodosta riippumatta. tarkistam!seksi muiden koulumuoto;en
36964: Vailika onkin todettava, että kesikikoulun vastaavien korvausten tasolle.
36965: Hels~ngissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
36966:
36967: Reino Breilin.
36968: 2181
36969:
36970: VIII,46.- Toiv.al. n:o 1160.
36971:
36972:
36973:
36974:
36975: Breilin: Teknillisten oppilaitosten hallinnon uudistamisesta.
36976:
36977:
36978: Eduskunnalle.
36979:
36980: Viime vuosien 'Vi.Maassa koulupoliittisessa Teknillisten oppilaitosten tehtävä on koulut-
36981: keskustelussa on opetuslaitosten kehittämisen taa teollisuuden palvelukseen vaativiin tehtäviin
36982: suurimmaksi esteeksi todettu oppilaitosten sisäi- itsenäisesti ajattelevia ihmisiä. Opiskelu kestää
36983: sen h-.lllinnon jälkeenjääneisyys ja hallintov·allan yleensä kolmesta neljään vuoteen ja turikimuk-
36984: epäoikeudenmukainen jakaantuminen. Korkea- sen mukaan teknillisissä kouluissa ja opistoissa
36985: koulujen sisäisen hallinnon kehittämis:komitea opiskelevien keski·ikä on korkeampi kuin esim.
36986: on päätynyt ehdottamaan yleisen ja yhtäläisen teknillisessä korkeakoulussa. Lisäksi oppilaitos-
36987: äänioikeuden periaatteen soveltamista korkea- ten opiskelijat ovat ennen opintojen alkamista
36988: koulujen hallintoon. Toisaalta on kouluyhteis- lähes poikkeuksetta olleet elinkeinoelämän pal-
36989: työkomitea tutkinut opintodemokratian sovelta- veluksessa vähintään vuoden ja täten heitä voi-
36990: mista lukioon ja jatkaa työtään käsi-ttelemällä daan pitää korkeakoululaisia kypsempinä päät-
36991: Ammattikasvatushallituksen alaisia oppilaitok- tämään itseään ja tulevaisuuttaan koskevista
36992: sia. Näihin kuuluvat myös teknilliset koulut ja asioista.
36993: opistot, joissa muutamissa toimii opiskelijain Korkeakoulujen sisäisen hallinoon kehittämis-
36994: aloitteesta perustettuja epävirallisia yhteistyöeli- komitea on mietinnössään esittänyt, että tehtä-
36995: miä. Varsinaista opintodemokratiaa ei ole ko- vänsä, luonteensa ja opiskelija-ainelksensa puo-
36996: keiltu teknillisissä oppilaitOksissa. lesta lähellä korkekouluja oleviin oppilaitoksiin
36997: Teknillisten oppilaitosten hallinnosta on sää- tulee soveltaa komitean esittämiä periaatteita
36998: detty laissa vuodelta 1939 ja asetuksiss·a vuo- hallintoa uudistettaessa. Suomen Tekniikan
36999: silta 1940 ja 1942. Näiden mukaan tärtkeim- Opiskelijoiden Liitto yhtyy komitean !kantaan
37000: mät oppilaitoksia koskevat asiaot käsittelee oppi- ja katsoo, että teknilliset oppilaitokset tule'e
37001: laitoksen neuvottelukunta, joka Opetusministe- myös rinnastaa korkeakouluihin ja niihin on
37002: riön tai oppilaitoksen omistajan toimesta nime- sovellettava lähinnä komitean esittämiä periaat-
37003: tään oppilaitoksen kehittämistä harrastavien teita.
37004: joukosta. Oppilaitoksen käytännön toiminnasta Edellä esitettyyn perusteluun :viitaten e'hdo-
37005: vastaa lähinnä rehtori apunaan ooettajakunnan tan kunnioittavasti eduskunn~n hyväksyttä-
37006: kokous. Asetuksen mukaan rehtorin ja opettaja- väksitoivomuksen,
37007: kunnan päätöksistä suurin osa koskee opiskeli-
37008: joille tärkeitä ja jokapäiväiseen opetukseen liit- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
37009: tyviä asioita, eräin osin jopa oppilaiden vapaa- menpiteisiin niin, että teknillisissä oppi-
37010: aikaa. Verrattaessa oppilaitoksia korkeakoului- laitoksissa hallinnon uudistaminen to-
37011: hin on todettava, että oppilaitoksissa sisäisen teutetatNZ korkeakoulujen sisäisen hal-
37012: oollinnon päätökset !koskevat suuremmalta osin linnon kehittämiskomitean esittämien
37013: välittömästi opiskelijaa kuin korkeakouluissa, perusteiden mukaisesti.
37014: joissa yleisesti on tunnustettu opiskelijan oikeus
37015: olla muikana päättämässä itseään !koskevista
37016: asioista.
37017: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
37018:
37019: Reino Breilin.
37020: 2182
37021:
37022: Vlll,47.- Toiv.al. n:o 1161.
37023:
37024:
37025:
37026:
37027: Eskman: Monitoimintatilojen kehittämistarpeen huomioon otta-
37028: misesta koulurakennuksia koskevia määräyksiä annettaessa.
37029:
37030:
37031: E d u s k u n n a 11 e.
37032:
37033: Maassamme on viime aikoina useilla tahoilla Esimerkiksi täysipainoiset teatteriesitykset
37034: todettu monitoimintakeskusten tarve monipuo- vaatisiv,at ainakin huomattavasti nykyisin hy-
37035: lista vapaa-ajantoimintaa varten. Tällä hetkellä väksyttyjä paremmat näyttämötilat ia nouse-
37036: mm. säästäväisyyssyistä huomio on kiinnitetty van katsomon.
37037: rakentaviin koulu- ja kansalru,sopistoraken- Yhteiskunnalle on huomattavasti! halvempaa
37038: nuksiin. Koska edellisiä joudutaan rakenta- rakentaa koulutaloihin monitoimintatiloja kuin
37039: maan useille paikkakunnille, pitäisi niiden pyrkiä tekemään kokonaan eri taloja koulujen
37040: suunnittelussa voida ottaa huomioon varsinai- ja vapaa-ajantoiminnan käyttöön, etenkin kun
37041: sen koulutyön ohella vapaa-ajan toimintojen päivisin tapahtuva koulutyö ja iltaan sijoittuva
37042: tarpeet. muu toiminta voidaan järjestää samassa talossa
37043: Koulurakennuksia koskevat keskeiset määrä- ilman, että ne häiritsevät toisiaan.
37044: ykset sisältyvät vuosittaiseen valtioneuvoston Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
37045: päätökseen kansa- ja peruskoulurakennusten tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
37046: piirustusten, työselitysten ja normaalihintojen sen,
37047: perusteista. Maaliskuun 4 päivänä 1971 anne-
37048: tussa normaalihintapäätöksessä on monitoimin- että hallitus ottaisi seuraavassa pää-
37049: tatilojen tarve otettu huomioon siinä määrin töksessään kansa- ja peruskouluraken-
37050: varovasti, että se ei ole omiaen auttamaan näi- nusten piirustusten, työselitysten ja nor-
37051: den tilojen kehittymistä. KuLtenkin mm. alue- maalihintojen perusteista huomioon mo-
37052: lteatteri- ja alueorkesteritoiminta tarvitsisivat, nitoimintatilojen määrätietoisen kehit-
37053: ollakseen tehokasta, sopivi1t tiloja, minkä lisäk- tämistarpeen.
37054: si paikkakunnan oma harrastustoiminta useim-
37055: miten kärsli sopivien ja riittävien tilojen puut-
37056: teesta.
37057: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
37058:
37059: Margit Eskman.
37060: 2183
37061:
37062: VIII,48.- Toiv.al. n:o 1162.
37063:
37064:
37065:
37066:
37067: Forsman ym.: Ammattikasvatusalan tutkimus- ia suunnittelutoi-
37068: minnan aloittamisesta.
37069:
37070:
37071: E d u s k u n n a 11 e.
37072:
37073: Ammattikoulualalla on todettu vaikeaksi on- Ammattikouluja 1tulisi myös kehittää niin,
37074: gelmaksi nykyaikaisen tiedon nopea muuttu- että opetuksessa voitaisiin käyttää uusia ope-
37075: vuus, uuden tiedon tulva ja entisen nopea van- tussuunnitelmia, toteuttaa määrättyjä opinto-
37076: heneminen erikoisesti tekniikan alalla. Kun vaatimuksia sekä soveltaa käytännössä koulu-
37077: opetuksessa tulisi antaa oppilaille alan uusinta ja työpaikkademokrati<aa. Edelleen tarvitaan
37078: tietoutta, olisi tämän vuoksi ammattikoulujen pitkän tähtäyksen ohjelmaa ammattikoulujen
37079: opettaj:ille luotava mahdollisuus osallistua ta- sisäisen kehityksen ohjaamiseksi sekä nopeutta-
37080: loudellisesti turvattuina täydennys- ja jatkokou- miseksi.
37081: lutukseen ylläpitääkseen pedagogista pätevyyt- Edellä esttetyn perusteella ehdotamme edus-
37082: tä ja valmiutta tehtävissään. Tuntuman säilyt- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37083: tämiseksi käytännön elämään olisi opettajilla
37084: oltava myös mahdollisuus ajoittain osallistua että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
37085: tietty ·aika käytännön elinkeinoelämän palve- menpiteisiin ammattikasvatusalan tutki-
37086: lukseen. mus- ia suunnittelutoiminnan aloittami-
37087: seksi.
37088: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
37089:
37090: Mauno Forsman. Matti Ahde.
37091: VIII,49.- Toiv.al. n:o 1163.
37092:
37093:
37094:
37095:
37096: Forsman ym.: Harvaanasuttui~n seutuien nuorison opintomah-
37097: dollisuuksien parantamiS€$ta.
37098:
37099:
37100: Ed u s kun n a 11 e.
37101: TutkimJJ.Sten mukaan vain vähän yli puolet kansalais- tai työväenopistossa tai muualla ta-
37102: maan kaikista 10-24-~tiaista lapsista ja voin. Tämän vuoksi tulisi edelleen olla käy-
37103: nuorista ottaa Q~a koW.Un käynnin ulkopuo- tännössä mahdollista järjestää koulun toimesta
37104: U;:lla järjestö- ja bar.rastustoimintaan. Sam.ojen opintotoimintaa koulunsa päättäneille nuorille.
37105: tutkimusten mukaan voidaan myös havaita Suurimpana esteenä tälle lainsäädännön mukai-
37106: tietty vastaavuus koulun käynnin ja järjestö- selle ,toiminnalle on asiaa koskevan valtioneu-
37107: ill harrastustoimintaan .osallistumisen välillä si- vQston päätöksen asettama ikäehto. Sen mu-
37108: käli, että mitä vähemmälle jää koulunkäynti kaan nuorisotyöhön osallistuvien .vähimmäis-
37109: s~tä vähäisempä~ on myös .osallistuminen ~är määriin luetaan vain :ne koulunsa päättäneet,
37110: jestö- ja harrastustoil:nintaan. jotka ovat. alle 21-vuotiaita. Tällä määräyksel-
37111: Peruskoululainsäädännön mukainen vapaa- 1ä otetaan äutioituvan maaseudun nuorilta, nuo-
37112: ehtoisuuteen perustuva koulun kerhotyö on vii- rilta aikuisilta ja kyläyhteisön varttuneemmat-
37113: me vuosina huomattavasti vähentynyt. Tämä ta väeltä mahdollisuus osallistua järjestettyyn
37114: on tapahtunut 18.ikana, jolloin yhteiskunta opintotoimintaan.
37115: kamppailee yhä kasvavien nuoriso-ongelmien Alkujaan ikärajan asettamisella lienee pyrit-
37116: kanssa, jotka lisäksi näyttävät siirtyvän koske- ty yhteiskunnan varojen säästämiseen. Varojen
37117: maan yhä nuorempia ikäluokkia. Tämän vuok- käytön valvonta tulee kuitenkin edelleen tar-
37118: si tulisi muun varhaisnuoriso- ja nuorisotoimin- koin määrätyksi ~an valtioneuvoston päätök-
37119: nan tehostamisen lisäksi parantaa myös koulun sen sisältämillä määräyksillä kerhotuntien enim-
37120: mahdollisuuksia lasten ja nuorten vapaa-aika- mäismääristä.
37121: toiminnassa. Siihen on olemassa myös rtalou- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
37122: delliset mahdollisuudet, koska nykyisin ei vuo- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37123: sittain käytetä läheskään kaikkia niitä varoja,
37124: jotka asiaa koskevan valtioneuvoston nuoriso- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37125: rtyöpäätöksen mukaan olisivat käytettävissä. harvaanasuitujen seutujen nuorison
37126: Tyydytyksellä on rtodettava kansalais- ia työ- opintomahdollisuuksien parantamiseksi
37127: väenopistojen verkon jatkuva laajeneminen. poistamalla koulujen vapaaehtoista ker-
37128: Kuitenkaan ei! läheskään ikaikilla nuorilla eri~ hotoimintaa koskevasta valtioneuvoston
37129: ,tyisesti harvaanasutuilla ja syrjäseuduilla ole päätöksestä kerholaisten yläikära;aa kos-
37130: vielä ,todellisia mahdollisuuksia saada opetusta keva määräys.
37131: Helsingissä 11 päivänä helmHruuta 1972.
37132:
37133: Mauno Forsman. Sakari Knuuttila.
37134: 2185
37135:
37136: VIII,50.- Toiv.al. n:o 1164.
37137:
37138:
37139:
37140:
37141: Forsman ym.: Kansa- ia peruskoulun luokkien oppilaiden vähim-
37142: mäismäärän alentamisesta.
37143:
37144:
37145: E d u s k u n n a 11 e.
37146:
37147: Kansakouluasetuksen 179 § 1a peruskoulu- Maaseudulla joudutaan peruskoulujärjestel-
37148: asetuksen 181 § säätävät ne oppilasmäärät, jot- mässä usein siintämään ala-asteen koulujen V
37149: ka ovat ehtona valtionavun saamiselle opetta- ja VI luokat yläasteen yhteydessä toimivaan
37150: jan palkkaukseen. Nämä luvut ovat samalla keskuskouluun tai johonkin lähikeskukseen
37151: kynnyslukuja opettajanvirkojen ja pienten kou- opetuksen tehon lisäämiseksi osittaisen aineen-
37152: lujen säilymiselle. Tasavallan presidentti antoi opetuksen avulla. Tällöin voidaan tehostaa
37153: tammikuussa 1972 asetuksen näiden asetuksen- myös ala-asteen opetusta, kun kyläkouluun jää
37154: kohtien muuttamisesta. Tällöin alennettiin 2-, opettajaa kohden vain kahden luokka-asteen
37155: 3-, 4-, 5- ja 6-opettajaisten koulujen entisiä oppilaita sisältävät opetusryhmät. On kuiten-
37156: minimilukuja. Muutoksella oli er1ttäin merkit- kin pelättävissä, että jos V i·a VI luokan op-
37157: tävä vaikutus maaseudun koulujen ja niiden pilaat siirretään pois kyläkoulusta, sen oppilas-
37158: opettajanvirkojen säilymiselle. määrä alenee alapuolelle säädettyjen minimi-
37159: Kyseisiin asetuksenkohtiin jäi nyt vielä kui- lukujen, jolloin kunta ei saa tällaiseen kouluun
37160: tenikin kaksi epäkohtaa, jotka tulisi korjata. 7- opettajien palkkaukseen enää valtionapua. Seu-
37161: opettajaisissa ja sitä suuremmissa kouluissa on rauksena olisi se, että näiden alimpienkin luok-
37162: valtionavun ehtona edelleen 30 oppilasta opet- lden oppilaat jouduttaisiin siirtämään toisten
37163: tajaa kohden yhtä opettajaa lukuunottamatta. perässä pois omasta koulusta. Tämä ~aara voi-
37164: Tämä luku on säädetty aikana, jolloin luok- ltaisiin poistaa sillä, että tehtäisiin mahdolliseksi
37165: kien oppilasmäärien maksimit olivat huomat- ylläpitää harvaanasutulla maaseudulla 2-opetta-
37166: tavasti nykyistä korkeammat. Kun mlnimiluku jaisia 4-luokkaisia peruskoulun ala-asteita tam-
37167: on pysynyt muuttumattomana, on seurauksena mikuussa 1972 annetun asetuksen säätämiä pie-
37168: suuria vaikeuksia työjärjestyksen laatimisessa. nemmillä oppilasmäärillä.
37169: Suurissa kouluissa ja varsinkin kaupungeissa, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
37170: joissa koko kunta on yhtenä koulupiirinä, lu~ kunnan :hyväksyttäväksi toivomuksen,
37171: kat joudutaan täyttämään maksimikokoansa ja
37172: suor1ttamaan paljon oppilaille hankalia siirtoja että hallitus ryhtyisi viivyttelemättä
37173: sekä perustamaan pedagogisesti hankalampia toimenpiteisiin kansakouluasetuksen
37174: yhdysluokkia, joissa samassa perusopetusryh- 179 §:n ja peruskouluasetuksen 181
37175: mässä opiskelee kahden luokka-asteen oppilai· §:n muuttamiseksi siten, että 7-opetta-
37176: ta. Tämä on seurausta siitä, että oppilasmäärien jaisten ja sitä suurempien kansakoulujen
37177: maksimi- ja minimiluvut ovat liian lähellä toi- ja peruskoulun ala-asteiden oppilasmini-
37178: siaan. Viimeksi mainittua pitäisi myös alentaa miluku alennettaisiin nykyisestä ja että
37179: tarvittavan ja oppilaiden edut huomioon otta- tehtäisiin mahdolliseksi 2-opettajaisten
37180: van liikkumatilan saamiseksi työjärjestyksen 4-luokkaisten ala-asteiden ylläpitäminen
37181: laadintaan. kansa- ja peruskouluasetuksessa nyt sää-
37182: dettyä pienemmälläkin oppilasmäärällä.
37183: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
37184:
37185: Mauno Forsman. Matti Ahde. Jorma Rantala.
37186: Aune Salama. Kaarle Salmivuori. Erkki Häkämies.
37187:
37188:
37189: 274 156/72
37190: 2186
37191:
37192: VIII,51.- Toiv.al. n:o 1165.
37193:
37194:
37195:
37196:
37197: Forsman ym.: Koulujen vapaaehtoisen kerhotyön toimintaedelly-
37198: tysten kehittämisestä.
37199:
37200:
37201: E aus kunnalle.
37202: Tutkimusten mukaan vain vähän yli puolet nan tehostamisen lisäksi parantaa myös kou-
37203: maan kaikista 10-24 -vuotiaista lapsista ja lun mahdollisuuksia lasten ja nuorten vapaa-
37204: nuorista ottaa osaa koulun käynnin ulkopuo- .aikatoiminnassa. Siihen on olemassa myös ta-
37205: lella järjestö- ·ja harrastustoimintaan. Samojen loudelliset mahdollisuudet, ko&ka nykyisin ei
37206: tutkimusten mukaan voidaan myös havaita tiet- vuosittain käytetä läheskään kaikkia niitä va-
37207: ty vastaavuus koulun käynnin ja järjestö- ja roja, jotka ,asiaa koskevan valtioneuvoston nuo-
37208: harrastu&toimintaan osallistumisen välillä sikäli, risotyöpäätöksen mukaan olisivat käytettävissä.
37209: että mitä vähemmälle jää koulunkäynti sitä vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
37210: häisempää on myös osallistuminen järjestö- ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37211: harrastustoimintaan.
37212: Peruskoululainsäädännön mukainen vapaa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37213: ehtoisuuteen perustuva koulun kerhotyö on lainsäädännön muuttamiseksi siten, että
37214: viime vuosina huomattavasti vähentynyt. Tämä vapaaehtoisuuteen perustuvassa koulu-
37215: on ~tapahtunut aikana, jolloin yhteiskunta jen kerhotyössä voitaisiin siirtyä kerho-
37216: kamppailee yhä kasvavien nuoriso-ongelmien tukikiintiöstä kuntakohtaiseen kiintiöön
37217: koossa, jotka lisäksi näyttävät siirtyvän koske- ja että kerhojen johtajina voisivat toi-
37218: maan yhä nuorempia ikäluokkia. Tämän vuoksi mia myös tuntiopettajat ja työnjohtaja!.
37219: tulisi muun varhaisnuoriso- ja nuorisotoimin-
37220: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
37221:
37222: Mauno Forsman. Paavo Tiilikainen. Sulo Hostila.
37223: 2187
37224:
37225: VIII,52.- Toiv.al. n:o 1166.
37226:
37227:
37228:
37229:
37230: Forsman: Määrärahasta Lappeenrannan yhteislyseon laajennus-
37231: työn toteuttamiseen.
37232:
37233:
37234: E d u s k u n n a 1.1 e.
37235:
37236: Valtion rtulo. ja menoarviossa on varattu hyväksytrt:ävästi suorittaneista nuorista on jou-
37237: määräraha mm. Lappeenrannan yhteislyseon li- duttu jättämään koulun ulkopuolelle.
37238: särakennuksen suunnittelua varten. Koulun ny- Huomioon ottaen Lappeenrannan ybteisly-
37239: kyiset tilat ovart: täysin riittämättömät ja epä- seon tilakysymysten vaikeuden ja kuluvan vuo-
37240: käytännölliset. Tilojen puutteellisuus on tullut den tulo- ~a menoarviossa olevan määrärahan
37241: voimakkaasti esille sen jälkeen, ikun koulu ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
37242: muuttui poikalyseosta yhteisly:seoksi. Nykyisis- sen,
37243: tä tiloista puuttuvat mm. ty,ttöjen käsityötilat,
37244: kotitaloustilat ja tarvittavat lisä-wc:t. Koulun että hallitus ottaisi vuoden 1973 val-
37245: nykyiset ja epäkäytännölliset tilat uhkaavat tion tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
37246: muodostua vakavaksi esteeksi !koulun toimin- vän rakennusmäärärahan Lappeenrannan
37247: nalle. Koulun cilanahtaus on aiheuttanut mm. yhteislyseon laajennustyön toteuttamista
37248: sen, että suuri osa oppikoulun pääsytutkinnon varten.
37249: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
37250:
37251: Mauno Forsnvm.
37252: 2188
37253:
37254: VIII,53.- Toiv.al. n:o 1167.
37255:
37256:
37257:
37258:
37259: Friberg ym.: Lehdistön yhteisen ATK-tietoarkiston perustamista
37260: tutkivan toimikunnan asettamisesta.
37261:
37262:
37263: E d u s kun 111 a 11 e.
37264:
37265: Maamme lehdistö on koko olemassaolonsa rustaminen on, kuten virkamieshallituksen ope-
37266: ajan kärsinyt tehokkaan käyttöarkiston puut- tusministeri on todennut, valtiovallan tehtävä.
37267: tumisesta sillä eräitä suurlehtiä lukuunottamat- Osoituksena tehtävän kiireellisyydestä voi-
37268: ,ta arkiston luominen ;a ylläpitäminen on ollut daan mainita että Arhusiin Tanskaan suunni-
37269: lehdistölle taloudellisesti ylivoimainen tehtävä. tellaan ATK-järjestelmäarkistoa yhteispohjois-
37270: Arkiston puute on käynyt yhä ilmeisemmäksi maisena hankkeena. Tämä ei kuitenkaan kor·
37271: sitä mukaa kuin informaation määrä on kas- vaa kansallisen arkiston puutetta.
37272: vanut. Valtioneuvoston tulisi asettaa ATK-alan,
37273: Arkistoitavan .aineiston laajuus on valtava. Yleisradion, sanomalehtien ja tietotoimistojen
37274: Se kattaa kansallisia aloja kuten lehdistön si- edustajista koottu toimikunta tutkimaan lehdis-
37275: sällysluettelon, henkilötietojen ja kannanotto- tölle yhteisen tietoarkiston perustamista.
37276: rekisteröintien laatimisen. Tämän lisäksi arkis- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
37277: ton tulisi olla toimiva myös kansainvälistä tie- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37278: donvälitystä silmälläpitäen ja jopa aikanaan
37279: kansainvälisen arkistotietojärjestelmän toimiva että hallitus asettaisi toimikunnan
37280: osa. tutkimaan lehdistön yhteisen ATK-
37281: Tämänkaltainen arlcisto voidaan luoda vain tietoarkiston perustamista.
37282: siirtymällä tietokonejärjestelmään. Tällaisen pe-
37283: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
37284:
37285: Ralf Friberg. Väinö Vilponiemi.
37286: 2189
37287:
37288: VIII,54.-Toiv.:d. n:o 1168.
37289:
37290:
37291:
37292:
37293: Gestrin ym.: Koulujiirjestelmän perusteistrJ annetlffl lain 28 §:n
37294: 5 momentin muuttamisesta.
37295:
37296:
37297: Eduskunnalle.
37298:
37299: Oikeus perustaa ja ylläpitää valtionapua valtionapua vain, jos koulun omistaa kunta tai
37300: nauttivia oppilaitoksia kuuluu lainsäädäntömme kuntainliitto taikka osakeyhtiö, jossa kunnalla
37301: perusteella Suomen kansalaisten oikeuksiin. yksin tai yhdessä toisen kunnan kanssa on pää-
37302: Maassamme on voitu havaita, että tällä oikeu- asiallinen määräämisva1ta, jonka ne sitoutuvat
37303: della on ollut koulutustoimintaa ja -mahdolli- säilyttämään. Ainoastaan erittäin painavasta
37304: suuksia edistävä sekä koko kulttuurielämää syystä voitaisiin valtionapua antaa muunlaisen
37305: rikastuttava vaikutus. Tästä on eräänä todis- omistuspohjan omaavalle yksityiselle oppikou-
37306: teena yksityisten oppikoulujen suuri lukumää- lulle. Edellä oleva valtionapuoikeutta koskeva
37307: rä ja niiden uraauurtava merkitys oppikoulu- pääsääntö merkitsee sitä, että kuntia lukuun-
37308: tasoisen koulutuksen laajentajana ja opetuksen ottamatta muilla yhteisöillä enempää kuin yksi-
37309: sisällön uudistajana. Koululaitoksen onkin jat- tyisillä kansalaisillakaan ei ole tosiasiallista
37310: kuvasti voitava mukautua vastaamaan yhteis- mahdollisuutta muun kuin pelkän lukion sisäl-
37311: kunnan nopeaa kehitystä ja työelämän lisään- tävän oppikoulun perustamiseen. Pelkän lukio-
37312: tyviä vaatimuksia. Tämä edellyttää monimuo- asteen käsittävän koulun taloudelliset toiminta-
37313: toisten, erikoispiirteitä omaavien ja hallinnol- mahdollisuudet pienenä kouluyksikkönä ovat
37314: lisesti joustavien koulujen olemassaoloa. Väes- nykyisen valtionapujärjestelmän voimassa olles-
37315: töliikkeestä johtuva koulutustarpeen alueelli- sa olemattomat. Lukioon olisikin voitava liit-
37316: nen vaihtelu vaatii nopeita ratkaisuja tasave- tää myös peruskoulua tai nykyistä keskikou-
37317: roisten koulutusmahdollisuuksien turvaamisek- lua vastaavia luokkia siten, että valtionapua
37318: si. Tässäkin suhteessa on yksityiseen oma-aloit- voitaisiin saada kaikkien koulussa toimivien
37319: teisuuteen perustuva koulutoiminta vastannut luokkien osalta. Tällainen toimenpide ei voi
37320: parhaiten koulutustarpeen vaatimuksia. olla vaikea toteuttaa, koska koulujärjestelmä-
37321: Tällä hetkellä 1toteuttamisvaiheessa olevat laki sisältää kaksikin eri vaihtoehtoa, jolla yk-
37322: oppivelvollisuuskoulutuksen uudelleen järjeste- sityinen oppikoulu voi peruskoulua vastaavien
37323: lyt eivät suinkaan merkitse sitä, etteikö edellä luokkien osalta niveltyä peruskoulujärjestel-
37324: sanotuilla toimintamuodoilla tulisi edelleenkin mään.
37325: olemaan tärkeä osa maamme koulutoimen hoi- Koulujärjestelmälain 28 § :n 5 momentin il-
37326: dossa. Yhtenäinen ja keskusjohdettu peruskou- meisenä tarkoituksena on oppivelvollisuuskou-
37327: lulaitos päinvastoin edellyttää, että sen ohella lutuksen keskittäminen kuntien ja niiden omis-
37328: pitäisi jatkuvasti olla koulutusll:arvetta määräl- tamien koulujen tehtäväksi. Kun mainittu sään-
37329: lisesti mukaileva ja laadullisesti edistävä toi- nös kuitenkin käytännössä vaikeuttaa myös
37330: mintamekanismi. Näistä yleisesti hyväksytyistä muiden kuin yksinomaan peruskouluopetusta
37331: periaatteista huolimatta on voimassa oleva pe- antavien koulujen perustamis- ja toimintamah-
37332: ruskoululainsäädäntömme asettanut kuitenkin dollisuuksia, olisi koulutusmahdollisuuksien te-
37333: tarkoituksettoman ankaria rajoituksia yksityis- hokkaan turvaamisen, koulutuksen monimuo-
37334: ten oppikoulujen toimintamahdollisuuksille ja toisuuden ja koululaitoksen jatkuvan kehittämi-
37335: sen kautta myös perustamisedellytyksille. Kou- sen kannalta tärkeätä, että lainkohtaa sen ny-
37336: lujärjestelmän perusteista annetun lain 28 § :n kyisestä muodosta väljennettäislin.
37337: 5 momentissa säädetään, että lain voimaan- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
37338: tulon jälkeen perustetulle yksityiselle oppikou- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37339: lulle, jossa on keskikouluaste, voidaan antaa muksen,
37340: 2190 Vlll,54.- Koulujärjestelmän perusteet.
37341:
37342: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin koulua vastaavia luokka-asteita sisältä-
37343: kouluiäriestelmän perusteista annetun vät yksityiset oppikoulut kuuluisivat
37344: lain 28 §:n 5 momentin muuttamiseksi valtionavun piiriin riippumatta siitä,
37345: siten, että mainitun lain voimaantulon miten koulun omistussuhteet on iär;es-
37346: iälkeen asianomflisen luvan noialla pe- tetty.
37347: rustettavat keskikouluasteen tai perus-
37348: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
37349:
37350: Kristian Gestrin. Salme Katajavuori.
37351: Anna-Liisa Linkola. Olavi Borg.
37352: Sinikka Karhuvaara.
37353: 2191
37354:
37355: VIII,55.- Hemst.mot. nr 1169.
37356:
37357:
37358:
37359:
37360: Gestrin m. fl.: Om inrättande av ett svenskspråkigt språkinstitut
37361: för translatorer.
37362:
37363:
37364: T i H R i ik s d a g e n.
37365:
37366: Med !lagen om statsunderstöd för språkinsti- I flere åDs tid har man dodk understruk.it be-
37367: tll't (756/65) och dätvt.ill hörande förordning hovet av att öppna denna utbiildningsväg även
37368: (307 /66) har utthi!ldningen av ttansllatorer och för svenskspråkig ungdom.
37369: översättare fått en organisatorisk och ekono- Näringslivets, förvaltningens odh !kuhurlivets
37370: misik bas i vårt land. I stöd av denna Jagstift- behov av ;personer för översättningsuppgifter
37371: ning grunclades hösten 1966 'tVå spclhlnstitut, melllan de inhemska språ!k:en är givetvis stort.
37372: det ena i Aho odh det andra i Tammerfors. Men undersökningar har även visat att personer
37373: Senare har y>11terligare ett institut ~ndats i med translatorskompetens i flere språk har av-
37374: Nysilott odh åJr 1972 inJleder ett institut i Kou- sevärt större möj1igheter att erhålla anställning.
37375: v:oia sin vel'iksamhet. Även om okad tillgång til!l translatorer meHan
37376: U.ndervisningen är baserad på st'udentexamen de i:nhem!&a språik:en l::ör vara buvudmå!lsätt·
37377: odh tiU en början var den i.nrlk,tad på ett enda ningen för det nya språkinstitut vi efterlyser,
37378: språk samt omfatltade fyra 'tetminer under en vore det dock vilktigt att underv:isning i andra
37379: två-årsperiod. På basen av de erfarenbeter som språ!k också ingiak i imtitutets :kursplan. Med
37380: vunnits har studietiden förlqts tili llre år och hänsyn dl!l att de tredan ve11ksamma språikins.ti-
37381: eleveroa u.ndervisas numera i två språ!k:, men tutens undervisningsspråk är finska boroe man
37382: doc!k sålunda att det ena har karaJktären av hu- imik:ta sig på undervisning i översättning mel-
37383: vudspråk med intensivare undervisning. Vissa la.n sven&ka och de stora världsspråken.
37384: svårigheter har iakttagit·s för de ut:dimitterade Enligt vår mening borde den av oss påtalade
37385: translatorerna allt finna en mot utbildningen bristen när det gäller möjligheter tili utbild-
37386: svarande placering på arbetsma11knaden och ning för translarorer meHan de inhemska språ-
37387: man eftersträrvar att forclöpande utveclda un- ;ken med det snara.ste avlägsnas genom inrätt-
37388: dervisningen så, allt dessa -svårigheter ikan över- tandet av ett nytt statligt språkinstitut. Detta
37389: vinnas. boroe J?laceras på en or·t med betydande svensk-
37390: Undervisningen i sprMdnstitutena har varit språik:ig befollkning, förslagsvis i Kol'!Sholm där
37391: inr.iktad på övel'lsättningar meMan engelska, ma.n redan länge vadt inrilktad ;på att S'kapa
37392: tySka ooh ryslka samt finslka. I det nya institu- en sådan utbildningsinrättning.
37393: tet i Kouvola J?laneras ärven u1tbi!ldning av t.raru;- Under hänvi&ning tiil1 det anföl'!da har vi äran
37394: latorer för översättningsuppgifter från fins'ka föreslå, att rilklsdagen vi.lile hemstäLla,
37395: tiU svensika. Det inre språ:ket i samvliga insti-
37396: tut älr för närvarande finska. att regeringen måtte viåtaga åtgärde,..
37397: .Såsom av det anföroa fra!tngår g~s vid de /ör inrättande av ett svenskspråkigt in-
37398: ex1sterande språkinstilt'uten tillsrvida,re ingen un- stitut för translatorer mellan de in-
37399: dervisning i översättning från svenska till hemska språken samt mellan svenska och
37400: finska.· Det finns inte heller ännu ett enda något eller några av åe stora värlåssprå-
37401: språkinstitut där det inre språket vore svenska. ken.
37402: HelsingfOl'IS den 12 februari 1972.
37403:
37404: Kristian Gestrin. Evald Häggblom. Grels Teir.
37405: Pär Stenbäck. Elly Sigfrids. Ragnar Granvik.
37406: 2192
37407:
37408: VIII,55.- Toiv.al. n:o 1169.
37409: Suomennos.
37410:
37411:
37412:
37413: Gestrin ym.: Ruotsinkielisen kieliopiston perustamisesta kielen-
37414: kääntä;iä varten.
37415:
37416: E d u s lk u n n a 11 e.
37417:
37418: Lail!la lkieli-instituuttien vahionavustwkses·ta Elinkeinoelämässä, ihaMinnossa ja kuhtuuri-
37419: (756/65) ;a siihen Uittyvä!llä asetuk.seiJ.a elämässä kotimaisten kre1ten käännöstehtävien
37420: (307/66) lkielenikääntiijien :kou~utukselle suorittajien tarve on tietenkin suuri. MUtta tut-
37421: maassamme on luotu organisatoorinen ja talou- kimukset ovat myös osoittaneet, että kääntäjillä,
37422: dellinen perosta. 'ramän iatnsäädb:nnön nojalla jotka !haUitsevSit useampia luin yhden kielen
37423: perustettiin syiksy"lilä 1966 katksi kieli-instituut- äidinkielen lisäksi, on huomattavasti suurem-
37424: tia, ,toinen TUllikuun ja toinen Tampereelle. Sit- mat mahddm.i!Suudet pailkan saamiseen. Joslkin
37425: temmin on lisiiksi perustettu instituutti Savon- kotimaisten kielten korkea<luolk!kaisten kielen-
37426: linnaan ja vuonna 1972 aloittaa Kouvolan ins- kääntäljion entistä suuremman tarjonnan ttrlee-
37427: tituutti toimintansa. kin olla ikaipaamamme kieli-instituutin pää-
37428: Opetus perustuu ylioppilastutlkintoon ja ·tavoitteena, olisi kuitenkin tärkeätä, että ·ti~
37429: suuntautui aduksi yhden ainoan kielen opiSJke- tyä muidenkin Ikietten opetusta sisäJtyisi insti-
37430: luun neljän lukukauden ajan kahden vuoden tuutin kurssisuunniltelmaan. Ottaen huomioon
37431: jalooin. Saatujen kokemu<S'ten peru!S'teelia opis- että jo olemassa olevien ikieli-instituuttien ope-
37432: keluaika on pidennetty ilw1mek.si vuodeksi ja tuskielenä on suomi, olisi tässä yhteydessä suun-
37433: oppillaat sall!Vat nyttemmin opetusta !kahdessa taodottava opettamaan ikääntämisttä ruotsin- ja
37434: kielessä, kuitenkin niin, että ·toiseHa kielellä on suurten maaNmankielten väilllä.
37435: pää1rielen [uonne siksi, että siinä annetaan te- Sikälli kuin on [cys~ys !kotimaisten !kielten
37436: hdkkaam.paa opetusta. Tutkintonsa suoritta- väliseen kääntämiseen ikoulotettavien kääntä-
37437: neilla kääntäjiJllä on havaittu olevan tiettyjä jien koulutusmahdo11isuulksislta, pitäisi korosta-
37438: vaiikeulksia saada kou<lutwstaan vas>taavaa työtä mamme puutteet käsiryksemme mukaan pi-
37439: työmatikkinoH[a ja opetusta p~ritään jatku- [åm:mi:ten poistaa perustamalla uusi valtion kie-
37440: vasti kehittämään niin, että näm'ä vai'keudet li-instituutti. Se olisi si:joitettll!Va pa~kikalkon
37441: voidaan voittaa. nalle, jol!Ia on huomlt'ttava ruotsin'kielinen
37442: Kieli-instituuttien opetus on oHut kääntä- väes•tö, esimetikiksi MuSitasaareen, jonne jo
37443: mistä englannista, saksaSita ja venlijästä suo- kauan on pyritty a~kaansaamaan sellaista kou-
37444: meksi sekä päinvastoin. Kouvolan uuden insti- lutuS'laitosta,
37445: tuutin suunnitellaan antavan kääntäjäkoulutusta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
37446: käännöstehtäviin suomesta ruotsiin. Kai:kkien kunnan hyvliksyttävaksi 'toivomuksen,
37447: instituUlttien sisäinen kieli on 'tätä nykyä suomi.
37448: Kuten edelllä mainitusta käy ilmi, ei ole- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37449: massa olevissa kieli-instituuteissa toistaiseksi an- ruotsinkielisen kieli-instituutin perusta-
37450: neta opetl.l1Sta kääntimnises<sä ruotsis'ta suomeksi. miseksi kotimaisten kielten välisten sekä
37451: Vielä ei myöSikään ole yhtään aino31ta kieli-insti· ruotsin- ;a ;onkin tai ;oiclenkin suurten
37452: tuuttia, jonka sisäinen kieli olisi ruotsi. Useiden maailmankielten välisten kielenkäänt~
37453: vuosien ajan on lkui:tenikin korostettu tämän ope- #en kouluttamista varten.
37454: tustien avaamistarvetta myös ruotsinkieliselle
37455: nuorisolle.
37456: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1972.
37457:
37458: Kristian Gestrin. Evald Häggblom. Grels Teir.
37459: Pär Stenbäck. Elly Sigfrids. Ragnar Granvik.
37460: 2i~3
37461:
37462:
37463: VIII,56.- Hemst.mot. nr 1170.
37464:
37465:
37466:
37467:
37468: Gestrin m. fl.: Om ökade ans!ag för littcraturen.
37469:
37470:
37471:
37472:
37473: Den inhems!ka lillteraturens &-ämjande har av stöd från dessa medel är försett med en sär-
37474: hävd varit en vi'ktig ange'lägenhet för Fin'lands s:kild upplysning om at:Jt verket utgetts med
37475: ruksdag. Genom en differentierad Jagstiftning stöd a:v de aJV Ri!ksdagen bevi;Ljade medlen för
37476: har Ri!ksdagen !Velat åstadkomma ett så mångsi- den i11!lwmsika ait:teraturens ~rämjande. l:lfär an-
37477: digt sys•tem ·som mö;Hgt för ett sta<tiligt ilittera- slagen under en följd av år inte höjts :har un-
37478: tul.1Stöd. Lagen .om :vissa stipendier odh under- derstödens betydelse trots ett samtidigt konsta-
37479: stöd åt författare och översättare har såiunda terat Okat behov ltninsika•t.
37480: visat sig vara av av·sevärd betydelse för den in- Med hänsyn tillJ Riksdagens !lclart :tnanifeste-
37481: hemska litteraturen. Så länge dessa stipendie- rade vilja att !Stöda den illheirnska litteraturen
37482: medel är begränsade och endast en begränsad odh R~sdagelltS egen au'ktoritet .är det nöd'yän-
37483: grupp av förfautare oCh översättare på detta sätt dig·t atJt delegationerna lör den finslksptåkiga
37484: kan erhå:lla stöd äli' det nödvändigt att ruksda- ooh svensikspräkiga 1itter.aturen er!håiMer medel
37485: gen upprätllhåiler ärven andra undel.1Stödsformer. tili si:tt förfogande som tili sin stodetk på ett
37486: De båda d:elegationer - de~legationen för rim!ligt sätt motsvarar ett växahde understöds-
37487: den finslka litteraturens ~rämjande och delega- behov. Ri'ksdagens !kuhurut!drott har .även (be-
37488: tionen för den svensb 1itteraJtutens främjande tänikande nr 12/28. 10. 1971) ägnat frågan sin
37489: - som fÖlimedlar Ri!ksdagens understöd för uppmänk:samhet och som sin uppfattning härv-
37490: främjande av den fins:kspråikiga, respektive da't att dessa medel horde utökas.
37491: svensksprakiga vetensk:apliga [itteraturen och för Med hälWisning .tiJ!l det sagd.a har vi äran
37492: främd.ande av den finslkspråildga, trespektive föresl'å, att .dksdagen rvillle hemställa,
37493: svens!kspråkiga ,slkönrlittetaturen har i detta a:v-
37494: seende en betydelsefu11 uppgift. De medel som att regeringen vid uppgöfandet av
37495: stått tili dessa båda delegationers förfogande är statsförslaget för år 1973 måtte beakta,
37496: emehlertid aHdcles oti!lkäcilcliga. För den ve- att anslagen för främjande av den
37497: tenskaJ?].iga 1itteraituren ihar anslaget senaste finskspråkiga och svenskspråkiga veten-
37498: år varit 53 000 mk respeiktive 12 000 :mk, för skapliga litteraturen samt anslagen för
37499: skönlittera·turen 20 000 mk d'espektiVe 7 000 den finskspråkiga och svenskspråkiga
37500: mk. Varje litterärt verk som utges med under- skönlitteraturen avsevärt förhöjes.
37501: Helsingfors den 11 februari 1972.
37502:
37503: Kristian Gestrin. Grels Teir.
37504: Pär Stenbäck. Carl Olof Tallgren.
37505: Henrik Westerlund. Ragnar Granvik.
37506:
37507:
37508:
37509:
37510: 275 156/72
37511: 2194
37512:
37513: VIII,56.- Toiv.al. n:o 1170. Suomennos.
37514:
37515:
37516:
37517:
37518: Gestrin ym.: Kirjallisuuden lisämäärärahoista.
37519:
37520:
37521: E d u s k u n n a [ i e.
37522:
37523: Kotimaisen lkirjaUi:suuden edistäminen on taan erityisellä ilmoituksella siitä, että teos on
37524: vanhastaan ollut tär!keä a'Sia Suomen eduskun- saanut tukea eduskunnan kotimaisen kirjalli-
37525: naille. Erilaisdla lainsäädännöllä eduskunta on suuden edistämiseksi myöntämistä varoista.
37526: tahtonut luoda mahdollisimman monipuolisen Kun määrärahat usean vuoden ajan ovat olleet
37527: järjesteLmän vaJ1tion kirjallisuustueksi. Tietyistä ennallaan, on tuen met!kitys samanaikaisesti to-
37528: stipendeistä annettu laki ja kirjailijoille ja kään- detusta kasvaneesta 'tarpeesta huoHmatta vä-
37529: täjille myönnetty tu:k:i ovat siten osoittautuneet hentynyt.
37530: varsin met'kity'kseillisiksi kotimaiselle kirjalli- Ottaen huomioon eduskunnan selvästi ju1ki
37531: suudelle. Niin kauan kuin stipendivarat ovat tuodun tahdon tukea kotimaista kirjallisuutta ja
37532: rajoitettuja ja ainoastaan rajoitettu joulclw kir- eduskunnan oman arvovallan on välttämätöntä,
37533: jailijoita ja kääntäjiä voi tällä tavoin saada tu- että suomenkielisen ja ruotsinkielisen kirjallisuu-
37534: kea, on välttämätöntä, entä eduskunta pitää den tukemisen edistämiseksi asetetut valtuus-
37535: myös voimassa muita tukimuotoja. kunnat saavat käyttöönsä varoja, jotka määräl-
37536: Molemmilla va1tuuskunnilla - suomalaisen tään kohtuullisella tavalla vastaavat kasvavaa
37537: kirja1'lisuuden edistämistä ja vastaavasti ruotsa- tukemistarvetta. Eduskunnan sivistysvaliolmn-
37538: laisen kirjallisuuden edistämistä varten - jot- takin on (mietintö n:o 12/28. 10. 71) kiinnit-
37539: ka välittävät eduskunnan myöntämää tukea suo- tänyt kysymykseen huomiota ja omana käsi-
37540: menkielisen ja ruotsinkielisen tieteellisen kir- tyksenään korostanut, el:itä näitä varoja pitäisi
37541: jallisuuden edistämiseksi sekä suomenkielisen ja lisätä.
37542: ruotsinkielisen kaunokirjallisuuden edistämi- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
37543: seksi, on tässä suhteessa merkityksellinen teh- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37544: tävä. Molempien valtuuskuntien käytettävissä
37545: olevat varat ovat kui,tenkin aivan riittämättö- että hallitus vuoden 1973 tulo- ja me-
37546: miä. Tieteellistä kirjallisuutta varten määrä- noarvioesitystä laatiessaan ottaisi huo-
37547: raha on viime vuonna ollut 53 000 markkaa, mioon> että määrärahoja suomenkielisen
37548: vastaavasti 12 000 markkaa, kaundkirja:llisuu- ja ruotsinkielisen tieteellisen kirjalli-
37549: deUe 20 000 mallkkaa, vastaavasti 7 000 mark- suuden sekä suomenkielisen ja ruotsin-
37550: kaa. Jokainen kirjallinen teos, jonka julkaisemi- kielisen kaunokirjallisuuden edistämi-
37551: seen on saatu tukea näistä varoista, varuste- seksi tulisi huomattavasti lisätä.
37552: He:lsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
37553:
37554: Kristian Gestrin. Grels Teir.
37555: Pär Stenbäck. Carl Olof Tallgren.
37556: Henrik Westerlund. Ragnar Granvik.
37557: 2195
37558:
37559: VIII,.57.- Hemst.mot. nr 1171.
37560:
37561:
37562:
37563:
37564: Gestrin m. fl.: Om ökade anslag för sång- och musikorganisatio-
37565: nernas verksamhet.
37566:
37567:
37568: T i B R i k s d a g e n.
37569:
37570: Inom kuhurlivet i vårt Jand utför de fria nämnas att inom centralorganisationerna på om-
37571: medborgarorganisadonerna en betydelsefuH in- rådet - Suomen 1aulajain j'a soittajain llitto
37572: sats. En särSikild betydeJse har i detta samman- (Sttlasol), Työväen musii.lkhlliitto, Finlands
37573: hang sång- och musilksträvandena. Det är an- svens'ka sång- och musi'kförbund samt Finlands
37574: geläget ~att det omfa:ttande ikulturarbete, som svensrka manssångarfö.rhund - mer än 800
37575: utförts inom de på sångens och musikens om- lrorer ooh o:r!kestrar är ve11ksamma. Sammanlagt
37576: råde verksamma organisationerna, även i f1:am- är mera än 30 000 medborgare aiktivt engage-
37577: tiden kan fortgå och utvecklas. Detta arbete bör rade såsom medlemmar i organisationerna.
37578: nämligen ses både som en viktig insats inom Statsmaktens stöd tiN denna omfattande [ml-
37579: vårt bi!Ldningsliv och <som en väsen:tlig trivsel- ture:J:la verksarrrhet har dessvärre med åren
37580: faktor inte bara i städer och tätor.ter utan även fått en alltmera sy>mbolisik karaktär och de
37581: i glesbygderna. I samma mån som den för- härför avsedda anslagen borde för att få ett
37582: värvsarbete utmätta tiden minskas ökas också reellt värde ikännbart höjas. Detta är även nöd-
37583: betydelsen av all den verksamhet, som erbjuder vändigt för att säkers.täl.la, att de medborger-
37584: stimu1erande och koUS'tru:ktiv fritidssysselsä·tt- Hga sång- och musi'ksträvandena odkså framdeles
37585: ning. Av största vi'k:t är jämvä'l de friviHiga s:ka[l kunna tas tihlva.ra ooh vidare utvecklas så,
37586: organisationernas vel.1ksamhet för musikod- ett de fyJHe.r sin vi'ktiga uppgift inom landets
37587: lingens utvedkling i vått l"<tnd. Statsmakten bi!ldningsliv.
37588: har genom att unders.töda denna verksamhet Hänvisande ti11 det anförda har vi äran före-
37589: gett uttrydk för sin el.1känsla av detta !Wbete. slå, att ri!ksdagen viHe hemstäNa,
37590: De fria sång- och musikorganisationerna har
37591: under de senaste åren på ett i stort sätot för- att re~eringen vid uppgörandet av
37592: tjänstfu111t sätt förmått utveclcla sin verksam- statsförslaget för år 1973 måtte upp-
37593: het och fidk bl."<l. ett positivt el!kännande för taga väsentligt ökade anslag till stöd för
37594: konstnärligt högstående bidrag vid fest!J.ighe- för den verksamhet, som bedrives inom
37595: terna i Tammerfors i sam:band med vårt Iands sång- och musikorganisationerna i
37596: 50-åriga sjäJvständighetsjubileum. Det förtjänar vårt land.
37597: Helsingfors den 10 februad 1972.
37598:
37599: Kristian Gestrin. Meeri Kalavainen.
37600: Evald Häggblom. Katri-Helena Eskelinen.
37601: Pär Stenbäck. Elsi Hetemäki.
37602: Henrik Westerlund. Sinikka Karhuvaara.
37603: 2196
37604:
37605: VIII,57.- Toiv.al. n:o 1171. Suomennos.
37606:
37607:
37608:
37609:
37610: Gestrin ym.: Lisämäärärahasta laulu- ;a musiikkiyhtymien toimin-
37611: taa varten.
37612:
37613:
37614: Ed u s kun n a 1~ e.
37615:
37616: Vapaiden ikansalais1ärjestöåen osuus ma1amme keskusjärjestöissä - Suomen Laulajain ja Soit-
37617: kulttuuridlä:mässä on huomattava. Erityinen tajain Liitossa ( SULASOL), Työväen Musiikki-
37618: met.1kitys on tässä yhteydessä lall'lu- ja musiilk.ki- :liitossa, Finlands Svenska Sång- odh Musiikför-
37619: riennoil11a. Tärikeää on, että se 1aaja kuhtuuri- bundissa ·selkä Fidlands Svenska Mans'llngat!för-
37620: työ, jota laull.un ~!ll musiikin aludHa toimivat bundissa - toimii enemmän 1kuin 800 kuoroa
37621: jä11jestöt ovat suorittaneet; voi .myös tulevaisuu- ja orkesteria. Yhteensä yli 30 000 kansalaista
37622: dessa jatikua ja !kehittyä. Tännä työ on rutnittäin on ~ätjestöjen alktiiJvisina jäseninä.
37623: nähtäivä selkä ·tärkeänä osana maa~rnme sivis·tys- Vlllltioval!l~n tutki täl1e laalja;lle lku!lttuurityön
37624: elä:mää että olennaisena viihtYJVY.Ystelkijänä, ei saralle on ikävä ky!llä vuosien myötä saavutta-
37625: ainoastaan kaupungeissa ja taajamissa, vaan nut yihä symbollisemman [uonteeti ja varlkohutk-
37626: harvaan asutu1llakin seuduillla. Sattnassa määrin seen osoitettuja määrära~oja pitäisilkin tuntu-
37627: kuin ansiotyöhön tatvittava aika vähenee, li- IVasti 'korottaa, jotta ne saisivat todel!lis·ta arvoa.
37628: sääntyy myös kiaiiken s~llaisen toiminnan met'ki- Onkin välttämätöntä varmistautua siitä, että
37629: tys; d'Oika •tarjoaa virlkistävää ja ralkentavaa vapaa- kansalaisten laulu- ja musiikkiriennot myös vasta
37630: :ajan toimintaa. Mvan erityinen me11ldtys on tä- tunvataan ia että niitä edeHeen kehitetään niin,
37631: män lisäiksi V'apaaehtoisten jä11jestöjen toiJmin- että ne täyttävät tärikeän teihtäivänsä maamme
37632: nal1la musilkinvill'jelyn kelhittymiseUe maassa.in- si.tvistyselä:mässä.
37633: me. Tätä .toimintaa tukemalla vaLtiovalta on an- Edel!lä sanotun nojal!la ehdotamme kunnioit-
37634: tanut tunnustusta täJile työ.E1e. taen eduskunnan ihyw~ksyttäiväksi toivomuiksen,
37635: Vaparat ilaulu- ja musi~k!kiiä11jestöt ovat viime
37636: vuosina varsin ansiok!kaalia taiVailla \kyenneet ke- että hallitus vuoden 1973 tulo- ja
37637: hittämään toimintaansa ja sai.tvat mm. :positii- mendarvioesitystä laatiessaan ottaisi sii-
37638: vi:st!ll tunnustusta taiteellisesti 'kotikeatasoisesta hen olennaisesti korotetut määrärahat
37639: panoksesta Tampereella itsenäisyytemme 50-vuo- maamme laulu- ja musiikkijärjestöjen
37640: tisjuhlawoden yhteydessä järjestetyissä juhlati- toiminnan tukemiseksi.
37641: laisuuksissa. Maininnan arvoista on, että alan
37642: Helsingissä 10 päivänä thelirnikuuta 1972.
37643:
37644: Kristian Gestrin. Meeri Kalavainen.
37645: Evald Häggblom. Katri-Helena Eskelinen.
37646: Pär Stenbäck. Elsi Hetemäki.
37647: Henrik Westerlund. Sinikka Karhuvaara.
37648: 2197
37649:
37650: VIII,58.- Toiv.al. n:o 1172.
37651:
37652:
37653:
37654:
37655: Ha3pasalo ym.: Kauppakorkeakoulun sijoittamisesta Mikkeliin.
37656:
37657:
37658: E d u s k u n n a 11 e.
37659: Maamme korkeakoululaitos elää voimakkaan että ensimmatsenä toimintakaut.ma kesällä
37660: laajentumisen kautta. Korkeakoulusuunnittelus- 1971 oli opiskelijoita kaikkiaan 6.21, mikä oli
37661: sa on pidetty tarpeellisena soveltaa alueellista ylJ4ttävän paljon ottaen huomioon suhteellisen
37662: ajattelutapaa. Vaikka korkeampien oppilaitos· vähäisen kesäkauppakorkeakoulua koskevan in·
37663: ·ten sijoitus onkin jo alueellisesti tasoittunut, formaation. Myönteinen kokemus ensimmäiset,
37664: on kokonalssuunnittelussa kuitenkin eräitä tä roimintavuodelta - joka osoittaa korkeam-
37665: merkittäviä puutteita. Näistä puutteista ehkä man kaupallisen opetuksen polttavan tarpeen
37666: merkittävin on se, että koko Itä-Suomen alue - on aiheuttanut sen, että ensi kesän ohjel-
37667: on jäänyt ilman korkeampaa koulutusta kau- maa tullaan huomattavasti laajentamaan ja näin
37668: pallisella ja taloudellisella alalla. Ottaen huo- ollen on myös odotettavissa opiskelijamäärän
37669: mioon lähiaikoina lisääntyvän .ekonomien ky- kasvaminen.
37670: synnän :työmarkkinoilla, on kauppakorkeakou- Olisi mitä toivottavinta, .että Itä-Suomen
37671: lun perustamisen tarve l.tä~Suomen alueelle il- kauppakorkeakoulua koskeva kysymys voitai-
37672: meinen. Itä-Suomeen toivottavasti perustettava siin ratkaista mahdollisimman pian. Mikkelin
37673: kauppakorkeakoulu voisr mm. osittain erikois- osalta sitä kiirehtii sekin, että kaupungissa on
37674: ·tua sosialististen maiden kanssa käytävän kau- tarjottavana parikin hyvää aluetta tarkoituk-
37675: pan erikoiskysymyksiin. seen. Toinen näistä on aivan kaupunkiin liit-
37676: Mikkelin lääni on tähän asti jäänyt osatto- tyvä valtion omistuksessa oleva ns. vanha ka-
37677: maksi korkeamman koulutuksen sijoituksessa. sarmialue, mistä viimeiset yksiköt lähiaikoina
37678: Kun Itä-Suomen kauppakorkeakoulusta on kes- siirtyvät uudelle Karkialammin varuskunta-
37679: kusteltu, on pidetty melko laajoissa piireissä alueelle. Myös se, että Mikkeli on liitetty sään-
37680: luonnollisena sitä, että tämä sijoitettaisiin Mik- nölliseen fentoyhteyteen Helsingistä, kertoo
37681: keliin. Tämän puolesta puhuvat monet tekijät. puoltavaa kieltä tämän sijoituspaikan hyväksi,
37682: Mikkeli on tämän Suomen osan vanhin kaupan koska varsinkin ·alkuaikoina on luonnollista,
37683: keskus. Kauppaopetus on siellä myös voima- että korkeakoulu joutuisi käyttämään pääkau-
37684: kasta nykyisin. Mikkelin kauppaoppilaitoksessa pungin kahden kauppakorkeakoulun opettajavoi-
37685: on toiminut usean vuoden :ajan myös ylioppi- maa.
37686: lasluokat, jossa merkonomeiksi valmistuneet Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
37687: kaipaisivat kipeästi jatk~pintomahdollisuuk nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37688: sia, samoin kuin muutkin Itä-Suomen kauppa- muksen,
37689: opistoissa valmistuneet. Mikkelissä on ryhdytty
37690: muullakin tavoin valmistautumaan kauppakor- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
37691: keakoulun vastaanottoon. Niinpä aloittaa Mik- menpiteisiin kauppakorkeakoulun si-
37692: kelissä kesäkauppakorkeakoulu ensi kesänä toi- ioittamiseksi Mikkeliin.
37693: sen lukukautensa. Kiinnostusta tähän kuvaa se,
37694: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1972.
37695:
37696: K. F. Haapasalo. Erkki Liikanen. Valde Nevalainen.
37697: Pentti Poutanen. Jorma Rantala. Mauri Miettinen.
37698: Aili Laitinen. Uki Voutilainen. Pentti Pekkarinen.
37699: Niilo Nieminen. Meeri Kalavainen.
37700: 2198
37701:
37702: VIII,59.-Toiv.al. n:o 1173.
37703:
37704:
37705:
37706:
37707: Hemmi ym.: Koulusosiaalisen toiminnan edistämisestä.
37708:
37709:
37710: E d u s k u n n a 11 e.
37711:
37712: Koulusosiaalinen .t01mmta eli oppilashuolto hänen alaisenaan ja apunaan läänien kouluosas-
37713: on parhaillaan voimakkaasti laajenemassa. Op- toissa terveydenhoidon tarkastajat. Heidän toi-
37714: pilashuollon sisältö on samanaikaisesti laajen- mialaansa tulisi mm. kuulua terveyskasvatus,
37715: tunut perinteisen oppilaiden terveydenhoidon mikä nykyään on •täysin haitamaton tehtävä-
37716: ulkopuolelle. Nykyisellään koulusosiaaliseen kenttä. Sopiva koulutus terveydenhoidon tar-
37717: toimintaan katsotaan jo kuuluvan varsinaisen kastajille olisi terveyssisaren (.terveydenhoita-
37718: terveydenhoidon lisäksi sosi:aalikuraattoreiden ~an) koulutus ja alan hallinnollinen tutkinto.
37719: ·toiminta, koulupsykologitoiminta, opinto-ohjaa- Koulusosiaalisen toiminnan tehokkaaksi hoi-
37720: jatoiminta, kouluruokai1u, koulumatkat ja ym- rt:amiseksi pitäisi lääkintöhallituksen, sosiaali-
37721: päristöhygienia. Näitten toimintojen laajenemi- hallituksen ja kouluhallituksen välille muodos-
37722: nen on erittäin tarpeellista, j.a nykyisellään toi- taa pysyvä yhteistyöelin, neuvottelukunta, min-
37723: minta on edelleen alkuvaiheissaan. kä ensimmäisenä tehtävänä olisi koulusosiaali-
37724: Koulusosiaalisen toiminnan tehostumista hi- sen toiminnan kokonaisvaltainen suunnittelu ja
37725: dastaa se, ettei kouluhallituksessa ja lääninhal- myöhemmin toiminnan tehokas ylläpitäminen.
37726: litusten kouluosastoissa ole riittävästi tähän Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
37727: erikoistunutta virkailijakuntaa. Toimintaa val- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37728: vova ja edistävä porras puuttuu ratkaisevalta muksen,
37729: osalta. Kouluhallitukseen on jo saatu koulu-
37730: psykologien yli:tarkastajan virka ja tiettävästi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
37731: myös lääninhallitusten kouluosastoihin on tar- menpiteisiin koulusosiaalisen toiminnan
37732: kastajan virat perusteilla. Muilta osin koulu- järjestämiseksi nimeämällä tätä tarkoi-
37733: sosiaalisen toiminnan valtakunnallinen ohjaus tusta varten erillisen neuvottelukunnan
37734: puuttuu. sekä perustamalla kouluterveydenhoidon
37735: Koulusosiaalisen toiminnan edistämistä var- ylitarkastajan ja läänien kouluosastojen
37736: •ten pitäisi kouluhallituksessa ehdottomasti olla kouluterveydenhoidon tarkastajien virat.
37737: kouluterveydenhoidon ylitarkastaja ja edelleen
37738: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1972.
37739:
37740: Kerttu Hemmi. Irma Toivanen.
37741: Aili Laitinen. Olavi Borg.
37742: 2199
37743:
37744: VIII,60.- Toiv.al. n:o 1174.
37745:
37746:
37747:
37748:
37749: Hemmi ym.:Koulusosiaalisen toiminnan tavoitteiden ja sisällön
37750: selvittämisestä.
37751:
37752:
37753: E d u s k u n n a 11 e.
37754:
37755: Laajaan, 70-luvulla ajankohtaistuvaan oppi- pl:lla. Toisin paikoin sosiaalikuraattorina saat-
37756: lashuollon kehittämiseen kuuluu yhtenä osana taa toimia terveyssisarkoulutuksen omaava am-
37757: koulujen sosiaalikuraattoreiden toiminta. Tähän mattitutkintoaan vastaavalla palkkaluokalla.
37758: mennessä sosiaalikuraattoreita on ollut joissa- Koulusosiaalisen toiminnan kehittäminen on
37759: kin yksityisissä oppikouluissa sekä kansakou- erittäin tärkeää ja tulee ilmeisesti laajenemaan
37760: luissa. Kouluhallituksen toimesta on myös äs- nopeassa tahdissa peruskouluun siirryttäessä.
37761: kettäin perustettu kaksi kokeiluluontoista so- Toiminnan tehokkaan hoitamisen yhtenä edel-
37762: siaalikuraattorin virkaa valtion oppikouluihin. lytyksenä on työn tavoitteiden ja sisällön ja
37763: Kaikesta päätellen sosiaalikuraattorin virkoja wimihenkilöitten pätevyyden selvä määrittely.
37764: tullaan jatkuvasti perustamaan lisää koululai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37765: toksen piiriin. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37766: Sosiaalikuraattoreiden työkenttä on nykyisel- muksen,
37767: lään vielä varsin epämääräinen. Selvittämättä
37768: on sen nive1tyminen muuhun koulusosiaaliseen että hallitus ryhtyy kiireellisiin toi-
37769: toimintaan, työn tavoitteet, työn sisältö ja vir- menpiteisiin koulusosiaalisen toiminnan
37770: kailijoitten pätevyys. Konkreettisesti tätä epä- tavoitteiden ;a sisällön selvittämiseksi
37771: määräisyyden tilaa osoittaa esimerkiksi se, että kiinnittäen erityistä huomiota· sosiaali-
37772: Oulun normaalilyseon sosiaalikuraattorina toi- kuraattoreiden tehtäväkenttään ;a päte-
37773: mii psykologi A 28 pl:lla, ja Oulun kaupungin vyyteen.
37774: kansakoululaitoksessa sosiaal~huoltaja A 17
37775: Helsingissä 1.3 päivänä helmikuuta 1972.
37776:
37777: Kerttu Hemmi. Irma Toivanen. Olavi Borg.
37778: 2200
37779:
37780: VIII,61.- Toiv.al. n:o 1175.
37781:
37782:
37783:
37784:
37785: Hemmi ym.: Mäiirärahpsta Raahen Porvari- ia Kauppakoulun
37786: laaiennussuunnit~lmieff toteuttamiseen.
37787:
37788:
37789:
37790: E d u s k u n n a :ll e.
37791:
37792: ~~en Porvari- ja Kauppakoclun toin,.itilat hal$:kallt eivät paase anunattikouluihin. On
37793: ovat VLJPiiien a~a käyneet erityisen ahtlPksi. ~iarvpisep. tärkeää, että juuri kehitysalueilla
37794: KoullJll johtP onkin tehnyt laajCfilluSSuUJ.llli- on tarjottavana, riittävästi sen omille nuorille
37795: tdmM jt, ~ltti sen Ammattikasvatushallituk- koulutuspaikkoja.
37796: selle toivomuksenaan saada suunnitelmamiiärä- Ra~ Porvari- ja Kauppakoulun laajennus-
37797: rah~t jo valtion vuoden 1972 tulo- ja meno- suunnitelmat on viety jo niin pitkälle, että nii-
37798: arvipon. Tilarm.e !kyseisessä oppilaitoksessa on hin päästäl11iin heti, mikäli Ammattikasvarus-
37799: täysin kestämätön ottaen hqomioon Raahen ja hallitus hyväksyisi toimitilojen laajennussuun-
37800: sen ympäristön ammattikoulutustarpeen ja am- nitelman ja valtiolta saataisiin riittävä määrä-
37801: m.attikoulutuspaikat suhteessa koulutusta tar- raha laajennustöicien toteuttamiseen.
37802: vitsevaan ikäryhmään sekä kauppaopetuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
37803: koulutuksen ohjelman muutoksen. oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi <toivo-
37804: Hallituksen esityksessä vuoden 1972 talous- muksen,
37805: arvioksi oli ammattikoulutuksen tehostamiseen
37806: lisäystä ~ %, mutta perusteluissa ei annettu että hallitus ottaisi valtion vuoden
37807: riittävän selvää kuvaa siitä, onko Raahen Por- 1973 tulo- ja menoarvioesitykseen
37808: vari- ~a Kauppakoulu näiden joukossa. TilaS!to- 190 000 markan määrärahan Raahen
37809: jen ja käytännön kokemusten mukaan maan Porvari- ja Kauppakoulun laajennus-
37810: eteläisi:ssä Gromattikouluissa tapahtuu tyhjä- suunnitelmien toteuttamiseksi.
37811: käyntiä, mutta pohjoisosissa sitävastoin kaikki
37812: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
37813:
37814: Kerttu Henun.i. Olavi Borg. Irma Toivanen.
37815: 2201
37816:
37817: VIII,62.- Toiv.al. n:o 1176.
37818:
37819:
37820:
37821:
37822: Jlemmi ym.: Oulun musiikkioppikoulun aseman iäriestämisestä.
37823:
37824:
37825: E d u s k u n n a 11 e.
37826:
37827: Oulussa toimii yksityisen kannatusyhdistyk- luonnollista, että kyseisen koulun asema ja toi-
37828: f:l~ omistama S-luokkainen musiikkioppikowu, minta voitaisiin järjestää e.m. lain kohtien pe-
37829: jQka on saanut valtioneuvostolta perustamis- rusteella vastaavaksi kouluksi Oulun kaupun-
37830: luvan v. 1968. Koulun kannatusyhdi$tykseen gin koululaitoksen siirtyessä aikataulun mukai-
37831: kuuluu tällä hetkellä 12 Oulun läänin kuntaa sesti peruskoulujärjestelmään. Kehitysalueella
37832: ja oppilaita siinä on Oulun k;mpungin lisäksi koetaan musiikkioppikoulu välttämättömänä tai-
37833: viidestä eri kunn'c!.sta. J(oulu toimii Oulun kau- dekasvatuksen antajana ja kutttuuripalvelujen
37834: pungilta vuokratuissa tiloissa, jotka viimeistään edistäjänä. Oulun kaupunginhallituksen viime
37835: ensi syksynä ovat jo riittämättömät. Koulua pe- syksynä asettama toimikunta, jonka tehtävänä
37836: rustettaessa antoivat Oulun koulusuunnittelu- oli tutkia Oulun musiikkioppikoulun asemaa
37837: toimik~nta sekä Suomen Akatemi-an professo- ja oman koulutalon rakentamista esitti kanta-
37838: ri, akateemikko Joonas Kokkonen syvästi pe- naan, että Ouluun tulisi luoda toimiva musiik-
37839: rustellun myönteisen .lausunnon koulun tar- kikeskus, johon niveltyisi Oulun musiikkioppi-
37840: peellisuudesta. koulu ensisijaisesti koulujärjestelmälain 2 ·§ :n
37841: Koulun perustamisen aikoihin ei peruskou- 4 mom. mukaisesti.
37842: luun siirtymisestä ollut vielä käytettävissä pe- Oulun musiikkioppikoulun johtokunta, reh-
37843: rusteellisia selvityksiä ja tulevaisuuden näky- tori sekä Oulun kaupungin johto ovat käyneet
37844: miä. Tällöin katsottiin, että musiikkioppikoulun tiiviitä neuvotteluja jo vuoden ajan opetustoi-
37845: toiminnasta saataisiin arvokkaita kokemuksia men keskusvirastojen kanssa, mutta mihinkään
37846: peruskoulusuunnitelmiin. Nyt neljä vuotta toi- ratkaiseviin tuloksiin ei ole päästy. Koulutilo-
37847: mineena koulusta antamat asiantuntijoiden lau- jen laajentamisen vuoksi koulun asema olisi
37848: sunnot ovat pelkästään myönteisiä. Lausunnon kuitenkin pikaisesti selvitettävä.
37849: antajista mainittakoon Oulun läänin koulu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37850: osasto sekä Valtion säveltaidetoimikunta sa- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37851: moin Oulun kaupungin orkesterin kapellimes- muksen,
37852: ttari.
37853: Peruskouluun siirtymisestä on Opetusminis- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
37854: teriö laatinut aikataulun ja eduskunta hyväksy- menpiteisiin Oulun musiikkioppikoulun
37855: nyt lait peruskoulun siirtymäsäännöksiksi. aseman järiestämiseksi koulujärjestelmä-
37856: Koulujärjestelmälaki 2 §:n 4 mom. sekä 27 lain 2 §:n 4 mom. ja saman lain 27 §:n
37857: §:n 3 mom. mukaan sallii muunkinlaisen kuin 3 mom. mukaisesti.
37858: varsinaisen peruskoulun olemassaolon, olisi
37859: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
37860:
37861: Kerttu Hemmi. Matti Ahde.
37862: Eero Lattula. Matti Ruokola.
37863: Helvi Niskanen. Olavi Borg.
37864:
37865:
37866:
37867:
37868: 276 156/72
37869: 2202
37870:
37871: VIII,63.-Toiv.al. n:o 1177.
37872:
37873:
37874:
37875:
37876: Hemmi ym.: Pitkäaikaissairaiden lasten peruskouluopetuksen
37877: suunnittelusta.
37878:
37879:
37880: E d u s k u n n a 11 e.
37881:
37882: Pitkäaikaissairaitten lasten koulUitUs on ny- lua varten. Pitkäaikaissaitaitten lasten ylei~tä
37883: kyisellään riittämätön ja osittain jopa järjestä- ja paikallista koulutustarvetta ei kuitenkaan
37884: mättä. Pitkäaikaissairaitten lasten ryhmiä, jot- vielä täydellisesti tunneta koko maata käsittä-
37885: ka tarvitsevat jatkuvaa hoitoa, on maassamme vässä laajuudessaan. Tähän mennessä on phl;ä-
37886: varsin monta. Synnynnäistä sydänvikaa pote- aikaissairaitten lasten ryhmät liiaksi unohdettu
37887: via syntyy maassamme vuosittain n. 800. Aller- ja jätetty tarpeelHsta huomiota vaille. Moni ke-
37888: gisia tauteja ja astmaa sairastavia arvioidaan hityskelpoinen lapsi on saanut jäädä koulun
37889: olevan alle 15-vuotiaitten joukossa 6 %, so- ovien ulkopuolelle, sillä mm. vajaaliikkeiset ja
37890: keritautia sairastavia lapsia n. 1000. Maassam- monivammaiset lapset eivät kaikki ole mah-
37891: me syntyy vuosittain 300-400 kiireellisen 'tuneet heille 1tarkoitettuihin sisäoppilaitoksiin.
37892: 1eikkaushoidon tarpeessa olevaa lasta. Osa täs- Peruskoulun erityisluokilla tuskin pystytään
37893: tä lapsijoukosta ,tarvitsee pitkäaikaista sairaala- ratkaisemaan vammautuneiden koulunkäyntiä.
37894: ja laitoshoitoa. Joka vuosi syntyy 100 kuulo- Kuljetus erityisluokkiin on vaikea toteuttaa.
37895: vammaista ja samoin 100 kuuroa lasta. Vai- Kaikki invalidit eivät ole kuljetettavia. Terve
37896: keasti näkövikaisioa ja sokeita alle 16-vuotiaita lapsikin rasittuu pitkillä koulumatkoilla. Ennen
37897: lapsia on maassamme n. 250. Lasten neurolo- peruskouluun siirtymistä olisi kaikki erityis-
37898: gisista tapauksista on peräti n. 10 500 lasta opetusta tarvitsevat lapset kartoitettava ja sel-
37899: jatkuvasti lääkehoidon tarpeessa kouristusten vitettävä heidän koulunkäyntimahdollisuutensa.
37900: takia. Vajaaliikkeisiä aivovauriolapsia on maas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37901: samme 2 600. Puhe- ja äänihäiriöisiä on maas- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37902: samme joka kuudes lapsi. muksen,
37903: Erityisopetuksen suunnittelutoimikunta on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37904: jättänyt opetusministeriölle mietinnön erityis- pitkäaikaissairaiden lasten peruskoulu-
37905: opetuksen aseman yleisselvittelyksi peruskou- opetuksen suunnittelemiseksi.
37906: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
37907:
37908: Kerttu Hemmi. Irma Toivanen.
37909: Aili Laitinen. Olavi Borg.
37910: 2203
37911:
37912: VIII,64.- Toiv.al. n:o 1178.
37913:
37914:
37915:
37916:
37917: Hemmi ym.: Yliopistollisten kurssikirjojen käyttöönsaannin hel-
37918: pottamisesta.
37919:
37920:
37921: E d u s k u n n a 11 e.
37922:
37923: Nykyisen käytännön mukaan yliopistojen jotta useammat opiskelijat voisivat käyttää kir-
37924: laitoskirjastoissa on tenttikirjoja vain yksi kap- jastoja hyväkseen. Lisäksi yliopisto-opintoihin
37925: pale, jota lainataan vain poikkeustapauksissa tarvittavien kirjojen hinta olisi saatava koh-
37926: ns. yölainaksr. Myöskään kirjastossa ei voi sa- tuulliseksi; ainakin 1iikev,aihtovero ja mahdol-
37927: manaikaisesti useampi opiskelija käyttää yhtä liset muut lisät hinnoista olisi saatava poiste-
37928: tenttikirjaa. Yliopistojen kirjastoissa on voi- tuksi.
37929: massa olevia <tenttikirjoja 3-4 kappaletta, ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37930: ne ovat jatkuvasti lainassa tai: pitkällä jonotus- niohtavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37931: listalla. Monia tenttikirjoja ei ole myöskään muksen,
37932: saatavana ikirjakaupoistakaan, tai jos on, niin
37933: hinnat ovat kohtuuttoman kalliita opiskelijoil- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
37934: le. menpiteisiin yliopistollisten kurssikirjo-
37935: Yliopistojen kirjamäärärahoja tenttilcirjojen jen käyttöönsaamisen kaikinpuoliseksi
37936: osalta olisi välttämättä huomattavasti lisättävä, helpottamiseksi.
37937: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1972.
37938:
37939: Kerttu Hemmi. Irma Toivanen. Olavi Borg.
37940: 2204
37941:
37942: VIII,65.- Toiv.al. n:o 1179.
37943:
37944:
37945:
37946:
37947: fletemäki ym.: Audiovisuaalisen keskuksen perustamisesta.
37948:
37949:
37950: E d u s k u n n a 11 e.
37951:
37952:
37953: Audiovisuaalisten laitteiden ja audiovisuaa- taen miltei kaikilla opetusaloilla, ja jQpa laa-
37954: listen materiaalien käytön merkitys opetuksen jemmin kuin kielten opetuksessa.
37955: tehostajana on jo kauan yJlllllärretty monissa Audiovisuaalisen laitoksen perustaminen on
37956: maissa. Myös oman maamme kieltenopettajat valitettavasti siirtynyt vuodesta toiseen, vaik-
37957: tietävit, että av-opetus ratkaisevasti monipuo- ka sen tarve on eittämätön. Tällaisen laitok-
37958: llstaisi 1a modernisoisi kielen opetusta sekä sen tehtäviin kuuluisi mm. av-opetuk~n koor-
37959: huomattavasti nostaisi sen tasoa. Kielten ope- diwinti, suunnittelu ja ohjantatyö, av-laittei-
37960: tuksen uudistuviin tavoitteisiin on Kouluhalli- den suunnittelu, testaus ja suosittelu, av-mate-
37961: tuskin kiinnittänyt huomiota ryhmäkirjeessään riaalin valmistaminen tai teettäminen, ulko-
37962: n:o 10150/23. 9. 1969. Kirjelmän mukaan tu- maisen aineiston muokkaaminen sekä materiaa-
37963: lisi oppilaille järjestää mahdollisuus syntype- lin kopiointi ja jakelu.
37964: räisen puhujan suullisen vieraskielisen esityk- Jotta laitos todella pystyisi suorittamaan nä-
37965: sen seuraamiseen. Myös Ylioppilastutkintolau- mä tehtävät, sillä tulisi olla riittävästi ammat-
37966: takunnan aloittama pysyväksi suunniteltu ko- titaitoista pedagogista ja teknillistä henkilökun-
37967: keilu puhutun kielen ymmärtämisen testaami~ taa.
37968: seksi edellyttää av-laitteiden ja av-mliiteriaalin Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
37969: käyttöä kaikissa kouluissa ja kaikilla luokka- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37970: asteilla. muksen,
37971: Av-laitteiden käyttö ei kuitenkaan rajoittuisi
37972: vain kielten opetukseen, vaan niitä voitaisiin että hallitus ryhtyisi totmztn audio-
37973: tuloksellisesti käyttää monella muulla, sovel- visuaalisen keskuksen perustamiseksi.
37974: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
37975:
37976: Elsi Hetemäki. Salme Katajavuori. G. Laatio.
37977: Sinikka Karhuvaara. Mikko Asunta. Pertti Salolainen.
37978: M. Jaatinen. Juha Vikatmaa. Jouni Mykkänen.
37979: Esko J. Koppanen.
37980: 2205
37981:
37982: VIII,66.- Toiv.al. n:o 1180.
37983:
37984:
37985:
37986:
37987: Hetemäki ym.: Elokuvamuseotoiminnan kehittämisestä.
37988:
37989:
37990: E d u s k u n n a 11 e.
37991:
37992: Maahamme olisi perustettavå elokuvamuseo, Museon toiminnan pikaiseksi alkuun saatta-
37993: jonka tehtättänä olisi edistää elokuvakulttuurin miseksi olisi sen perustamiseen tarvittavat varat
37994: tuntemusta ja ttttikimustoimintaa ketään1ällä ja pyrittävä saamaan vuoden 1973 valtion tulo- ja
37995: säilyttämäl1ä sekä restautoimalla historiallisesti menoarvioon, mihin ,tulisi museon varsinaisten
37996: ~a taiwellisesti merkittäviä elokuvia sekä muu- töiinintavarojen lisäksi varata varat myös van-
37997: ta el<>ltuttå-aineistoa, harjoittaa itsenäisesti ja han kotimaisen ja Suomessa olevan ulkomaisen
37998: yhdessä ~kuvakerhojen, muidetl yhteisöjen se- elokuva-aineiston 11:altioimiseen ja restautoiiili-
37999: kä musooiden, kirjastojen ja oppilaitosten kans- seen niin, että karkki maassamme vielä jäljel-
38000: sa tarkoitusperiinsä kuuluvaa elokuvien esitys- lä oleva historiallisesti ja taiteellisesti arvokas
38001: toimintaa ja harjoittaa elokuvaan liittyvää jul- elokuva-aineisto voitaisiin taltioida ja restauroi-
38002: kaisu-, tiedotus- ja koulutustoimintaa. da vuoteen 1975 mennessä. Edellä sanotun pe-
38003: Museon toiminnan järjestämisen yhteydessä rusteella ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
38004: <>lisi silte taattava lakisääteiset <>ikeudet estää hyväksyttäväksi toivomuksen,
38005: kotimaisten elokuvien negatiivien tuhoaminen
38006: sekä oikeudet lunastlta haluamansa kotimaisten että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38007: ja ulkomaisten Suomessa esitykseen tulleiden elokuvamuseotoiminnan kehittämiseksi
38008: elokuvien esityskopiot niiden omakustannushin- perustamalla Suomen Elokuvamuseo-ni-
38009: ,taan museon arkistoon talti<>itaviksi. misen itsenäisen valtion lait(iksen ope-
38010: Museon toiminnan sdkä elokuvakulttuurin tusministeriön alaisuuteen sekä ottamal-
38011: kehittämistä varten olisi museon yhteyteen muo- la Suomen Elokuva-arkisto-nimisen val-
38012: dostettava elokuvakulttuuritoimikunta, jossa tionavustusta nauttivan yhdistyksen ko-
38013: olisivat edustettuina poliittiset päätöksenteki- koelmat ja muun omaisuuden valtion
38014: jät, valtionhallinto, elokuva-alan elinkeinoelä- haltuun.
38015: mä, elokuva-alan työntekijäkunta sekä elokuva-
38016: kulttuuria edistävät kansalaisjärjestöt.
38017: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
38018:
38019: Elsi Hetemäki. G. Laatio.
38020: Juha Vikatmaa. Pertti Salolainen.
38021: Jouni Mykkänen.
38022: 2206
38023:
38024: VIII,67.- Toiv.al. n:o 1181.
38025:
38026:
38027:
38028:
38029: Hetemäki ym.: Kansakoulun ja peruskoulun kielenopetuksen
38030: ryhmäjaon muuttamisesta.
38031:
38032:
38033: E d u s k u n n a 11 e.
38034:
38035: Kansakoulujen kielenopetuksen ryhmäjaos- tut määräykset ova:t ristiriidassa toistensa kans-
38036: ta annettujen määräysten mukaan voi samassa sa. Opetukselle annettuja tavoitteita ei voida
38037: kielenopetusryhmässä olla usean eri vuosiluo- saavuttaa, mikäli samassa opetusryhmässä on
38038: kan oppilaita. Peruskouluasetuksen mukaan yh- kahden tai useamman vuosiluokan oppilaita.
38039: distettyjen luokkien määrä kasvaa kielenope- Varsinkin kielenopetuksen alussa tämä on täy-
38040: tuksessa vielä siitä, mikä se on kansakoulussa, sin mahdotonta, sillä ensimmäistä vuotta opis-
38041: sillä peruskoulun ryhmäjaosta annetut määräyk- kelevat eivät käytä vielä oppikirjaa, mikä on
38042: set ovat epäedullisempia kuin kansakoulusta taas tarpeellista toista vuotta opiskeleville. Kos-
38043: annetut. ka yhdistettyjä luokkia tulisi nykyisten mää-
38044: Puhevalmiuden kehittäminen on määritelty räysten mukaan olemaan peruskoulun kielen-
38045: peruskoulun kielenopetuksen keskeiseksi tavoit- opetuksessa lähinnä maaseudulla ja harvaan
38046: teeksi. Jotta tähän tavoitteeseen päästäisiin on asutuilla seuduilla, joutuisivat eri puolilla maa-
38047: opetettavat asiat äänne äänteeltä, sana sanalta ta asuvat oppilaat eriarvoiseen asemaan.
38048: ja rakenne rakenteelta välitettävä suullisesti op- Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
38049: pilaille. Kuunteleminen ja puhuminen muodos- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38050: tavat kaikilla peruskoulun/kansakoulun asteilla muksen,
38051: tunnin pääosan ja kielenopiskelun alkuvaihees- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38052: sa on näistä elementeistä ·rakennettava koko kansakoulun ja peruskoulutz kielenope-
38053: tunti. tuksen ryhmäjaosta annettujen määräys-
38054: Peruskoulun opetussuunnitelmassa mainitut ten muuttamiseksi siten, että kussakin
38055: tavoitteet ja kielenopetuksen ryhmäjaosta anne- kielenopetuksen opetusryhmässä olisi
38056: vain yhden vuosiluokan oppilaita.
38057: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
38058:
38059: Elsi Hetemäki. Salme Katajavuori. G. Laatio.
38060: Sinikka Karhuvaara. Mikko Asunta. Pertti Salolainen.
38061: M. Jaatinen. Juha Vikatmaa. Jouni Mykkänen.
38062: 2207
38063:
38064: VIII,68.- Toiv.al. n:o 1182.
38065:
38066:
38067:
38068:
38069: Hetemäki ym.: Mäiirärahasta vieraiden kielten tarvetta selvittä-
38070: vän tutkimuksen suorittamiseen.
38071:
38072:
38073: E d u s k u n n a 11 e.
38074:
38075: Oppikoulujen lukusuunnitelmissa on tapah- jentaa koskemaan myös muita talousalueita,
38076: tunut viime vuosina muutoksia, jotka ovat vä- mutta tutkimustyön jatkamisesta on jouduttu
38077: hentäneet oppilaiden valinnanmahdollisuuksia. luopumaan käytettävissä olevien varojen niuk-
38078: Koulu-uudistuksen toteuttaminen muuttaa myös kuuden ,takia.
38079: kielenopetusta niin, että oppilaat voivat useim- Koska mainitun tutkimustyön jatkamisella
38080: missa kunnissa opiskella ns. pitkinä kielinä on kielenopetuksen kehittämisen kannalta suu-
38081: vain englantia ja toista kotimaista kieltä. Nä- ri merkitys, ehdotamme eduskunnan hyväksyt-
38082: mä muutokset ovat tapahtuneet ilman että on täväksi toivomuksen,
38083: suoritettu mitään varsinaista tutkimusta maam-
38084: me kielten opetustarpeesta. että hallitus ottaisi vuoden 1973 tu-
38085: Turun yliopiston sosiologian laitoksella on lo- ja menoarvioon määrärahan Turun
38086: prof. Erkki Aspin johdolla suoritettu tutkimus yliopiston sosiologian laitoksen Varsi-
38087: Varsinais-Suomen yritysten vieraiden kielten nais-Suomen vieraiden kielten tarpeista
38088: tarpeesta. Tätä tutkimustyötä oli tarkoitus Jaa- suorittaman tutkimuksen laajentami-
38089: seksi muilla teollisuusalueilla.
38090: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
38091:
38092: Elsi Hetemäki. Sinikka Karhuvaara. G. Laatio.
38093: Jouni Mykkihien. Salme Katajavuori. Pertti Salolainen.
38094: 2208
38095:
38096: VIII,69.- Toiv.al. n:o 1183.
38097:
38098:
38099:
38100:
38101: Hetemäki ym.: Syntyperäisien ulkomaalaisten kielenopetta;ien
38102: käytön lisäämisestä koululaitoksemme kielenopetuksessa.
38103:
38104:
38105: E d u s k u n n a 11 e.
38106:
38107: Monipuolisen kielitaidon saavuttamiseksi on ao. maan oloihin ja kulttuuriin liittyvissä ky-
38108: välttämätöntä että oppilaiden kuultavaksi voi- symyksissä.
38109: daari välittää aitoa kieltä joko äänitettynä taik- Syntyperäistä kielentaitajaa voitaisiin myös
38110: ka käyttämällä syntyperäistä ao. kielen hallit- käyttää lukiokomitean ehdottamilla erikoiskurs-
38111: sevaa herikilöä h.tokkaopetuksessa. Käytetyin seilla, joilla voitaisiin ericyisesti harjoitella
38112: menetelmä on äänitteet. Mekaanisten välinei- suullista kielitaitoa.
38113: den V'iilittämäri aidon kielen lisäksi tatV'itaan Tällä hetkellä voidaan ulkomaalaisen johta-
38114: kuitenkin myös henkilökohtaista kosketusta ja ma kielikerho perustaa, mikäli kerhoon ilmoit-
38115: yksilöllistä harjoittelua ko. kieltä äidinkielenään tautuu V'iihintään 10 oppilasta.
38116: puhuvan henkilön kanssa. Autenttisia kielen Eri maiden lähetystöjen sekä ao. maan kult-
38117: ääntämisen. i~ käytön malleja voidaan näin tuurin tuntemusta edistävien järjestöjen toimes-
38118: käyttää todella ·aidossa puhetilanteessa. Myös ta on ollut mahdollista saada syntyperäinen as-
38119: sillä, että oppilas huomaa pystyvänsä kommuni- sistentti k<>uluihin, mutta näitä opettajia ei ole
38120: koimaan syntyperäisen henkilön kanssa ao. ollut tarpeeksi, kokonaisorganisaatio on puut-
38121: kielellä, on huomattava motivaatiomerkitys. tunut, opettajien taso on ollut vaihteleva sekä
38122: Ulkomaalaista assistenttia voitaisiin tämän heidän koulutuksensa tehtäviinsä olematonta.
38123: lisäksi käyttää sekä kirjallisen että erikoisesti Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
38124: suullisen kielitaidon arvioimistehtävissä sekä nioittaen eduskunnan hyV'iiksyttäV'iiksi toivo-
38125: mahdollisesti äänitystehtävissä. Mrkäli opetta- muksen,
38126: jalla olisi tukenaan syntyperäinen kielen taita- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38127: ja, hän voisi jatkuvasti turvautua tämän asian- syntyperäisien ulkomaalaisten kielen-
38128: tuntemukseen oikeakielisyyskysymyksissä sekä opettajien käytön lisäämiseksi koululai-
38129: toksemme kielenopetuksessa.
38130: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
38131:
38132: Elsi Hetemäki. Salme Katajavuori.
38133: Sinikka Karhuvaara. G. Laatia.
38134: M. Jaatinen. Pertti Salolainen.
38135: Jouni Mykkänen.
38136: 2209
38137:
38138: VIII,70.- Toiv.al. n:o 1184.
38139:
38140:
38141:
38142:
38143: Honkonen ym.: Apukoulutasoisten koulunkäynnin ja ammattiin
38144: valmistumisen helpottamisesta.
38145:
38146:
38147: E d u s k u n n a 11 e.
38148:
38149: Apukouluista päästökirjansa saaneiden nuor- Tehokkain tapa tähän pyrittäessä olisi näiden
38150: ten vaikeudet työelämään sijoittumisessa ovat nuorten ammatillisen koulutuksen toteuttami-
38151: huomattavasti suuremmat kuin varsinaisen kan- nen joidenkin ~ammattioppilaitosten tehtävä-
38152: sakoulun suorittaneiden, puhumattakaan am- aluetta tähän suuntaan laajentaen sekä siirtäen
38153: matiliisen koulutuksen saaneista. Nykyisin saat- jo nyt aloitettu erityiskansanopistotoiminta
38154: taa tälle ryhmälle koulun ja työn välinen siir- valtion hoidettavaksi ja laajennettavaksi.
38155: tymäkausi muodostua hyvinkin pitkäksi. Tässä tarkoituksessa rohkenemme esittää, et-
38156: Kun lisäksi tiedetään, että monilla apukou- tä hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, joiden avul-
38157: lutasoisista esiintyy nuorten keskitasoa run- la saataisiin aikaan
38158: saammin sosiaalisiakin vaikeuksia, on pakolli- 1 a) pikainen tutkimus apukoulutasoi-
38159: nen joutokausi vahingollinen paitsi nuorille it- sille soveltuvien ammattien mää-
38160: selleen, myös yhteiskunnalle, jonka tulisi asias- rittelemiseksi,
38161: sa pyrkiä mahdollisimman positiivisiin ennalta b) suunnittelutyö apukoulutasoille so-
38162: ehkäiseviin toimenpiteisiin. veltuvien maakunnallisten opinto-
38163: Näiden nuorten on todettu tasaveroisesti me- linjojen perustamiseksi joidenkin
38164: nestyvän 'tehtävissä, joissa heidän persoonalli- jo toimivien tai perustettavien
38165: suutensa osittainen vajavaisuus ei haittaa työ- ammattioppilaitosten yhteyteen,
38166: suorituksia. Eräissä monotonisissa vaihetöissä c) lainsäädäntötyön valmisteleminen
38167: apukoulutasoinen saattaa menestyä paremmin- mainituntaisen erityisammattikou-
38168: kin kuin tehtävän yksitoikkoisuuteen herkem- lutuksen toteuttamiseksi,
38169: min kyllästyvä normaalitasoinen yksilö. 2 apukoulutasoisille tarkoitetun eri-
38170: Apukoulutasoisilla voidaan siis tietyin eh- tyiskansanopistotoiminnan pikai-
38171: doin edellyttää olevan kaikki mahdollisuudet nen saattaminen lakisääteisesti
38172: saavuttaa normaalitaso~sten kanssa tasa-arvoi- opetusministeriön alaisuuteen ja
38173: nen asema työkelpoisina kansalaisina. kehitettäväksi.
38174: Tälle nuorisoryhmälle ei kuitenkaan yhteis- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
38175: kunnan toimesta ole järjestetty minkäänlaisia kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38176: mahdollisuuksia saada ammatillisen valmennuk-
38177: sen ,avulla lisävarusteita tasa-arvoiseen kilpai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
38178: luun työpa&oista. Ryhmä muodostaa pahoin menpiteisiin apukoulutasoisten lasten ja
38179: laiminlyödyn vähemmistön, jonka asemaan tuli- nuorten koulunkäynnin ja ammattiin
38180: si kiireellisesti saada parannuksiQ, valmistumisen helpottamiseksi.
38181: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
38182:
38183: Kuuno Honkonen. Siiri Lehmonen. Kaisu Weckman.
38184:
38185:
38186:
38187:
38188: 277 156/72
38189: 2210
38190:
38191: VIII,71.- Toiv.al. n:o 1185.
38192:
38193:
38194:
38195:
38196: Honkonen ym.: Kansallisteatterin, Kansallisoopperan ia Ruot-
38197: salaisen Teatterin ottamisesta valtion haltuun.
38198:
38199:
38200: E d u s k u n n a 11 e.
38201:
38202: Suomen- ja ruotsinkielisten päänäyttämöjen Valtion laitoksina päänäyttämöiden hallinto
38203: ja Suomen Kansallisoopperan kohdalla yhteis- rakentui siten, että laitokset pystyisivät harjoit-
38204: kunnan tuki kattaa nyt jo suurimman osan tuo- tamaan todella sosiaalista taidepolitiikkaa, ulot-
38205: toista ~a ,tulee kattamaan yhä suuremman, kos- taa palvelunsa yhteiskunnan kaikkiin instituu-
38206: ka pääsylippujen hintoja ei ole korotettu eikä tioihin, koulujen taidekasvatuksesta aina työpai-
38207: voidakaan korottaa kustannustason nousun mu- koille saakka.
38208: kai'Sesti. Päinvastoin tulisi päänä}'lttämöiden Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
38209: pyrkiä tarjoamaan teatteripalveluksia nykyistä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38210: kin halvemmalla, jotta ne tavoittaisivat väes-
38211: tön kaikki kerrokset tasapuolisesti. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38212: Päänä}'lttämöt ovat lisäksi jo nyt, enemmän Suomen Kansallisteatterin, Ruotsalaisen
38213: kuin mitkään muut kiinteät teatterit, valtakun- teatterin ja Suomen Kansallisoopperan
38214: nallisia laitoksia. Niiden yleisöpohja on, maam- ottamiseksi valtion haltuun.
38215: me pitkät etäisyydet muistaen, alueellisesti hy-
38216: vin laaja.
38217: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
38218:
38219: Kuuno Honkonen. Kalevi Kivistö.
38220: Anna-Liisa Hyvönen. Mirjam Tuominen.
38221: 1.-C. Björklund.
38222: 2211
38223:
38224: VIII,72.- Toiv.al. n:o 1186.
38225:
38226:
38227:
38228:
38229: Honkonen ym.: Korkeakouluopiskelijain liikuntatilojen järjestä-
38230: misestä.
38231:
38232:
38233: Eduskunnalle.
38234:
38235: Maamme perus- 1a toisen asteen kouluissa ja Turussa suoritetuissa tutkimuksissa. Toinen
38236: fyysinen kasvatus on tärkeä osa kasvatusta. tä11keä tehokkaan liikunnan harrastamista hait-
38237: Useimmilla korkeakouluihin siirtyvillä nuoril- taava tekijä on sopivan ohjauksen puuttumi-
38238: la on sen vuoksi kohtalaisen hyvä fyysinen nen. Tätä kysymystä koskevat tutkimukset
38239: kunto. Opiskeluolosuhteet eivät kuitenkaan ovat osoittaneet, että suurin osa opiskelijoista
38240: useimpien kohdalla suosi liikuntatottumusten olisi halukas jatkamaan kouluaikana omaksut-
38241: jatkumista korkeakouluopiskelun aikana. Opis- tuja liikuntatottumuk.sia, mikäli liikunta ohjat-
38242: kelu ei sinänsä tarjoa lainkaan ruumiillista taisiin ja järjestettäisiin asianmukaisella tavalla.
38243: ponnistelua. Lisääntyvät opiskeluvaatimukset Useissa muissa maissa on fyysinen kasvatus
38244: pakottavat opiskelijat yksipuolisesti keskitty- otettu korkeakoululaitoksessa tarpeen vaati-
38245: mään opiskeluongelmiin, jolloin liikuntaan käy- malla tavalla huomioon. Sekä Yhdysvalloissa
38246: tettävä aika jää vähäiseksi. Opiskelutyön paine että Neuvostoliitossa on liikunnan harjoitta-
38247: aiheuttaa monille jännitystiloja, joista saattaa minen kaikille opiskelijoille pakollista ensim-
38248: seurata psyykkisiä sairauksia ja opiskelutulos- mäisten opiskeluvuosien aikana. Opiskeliiat
38249: ten heikkenemistä. Fysiologinen 1tapa näiden voivat valita haluamansa liikuntamuodot run-
38250: haittavaikutusten torjumiseen on ruumiillinen saasta lajivalikoimasta. Kutakin lajia varten on
38251: ha11joitus. Erilaiset liikunnan muodot tarjoavat varattu harjoitustilat ja riittävästi pätevää työ-
38252: myös erinomaisia mahdollisuuksia sosiaalisten voimaa ohjausta varten.
38253: suhteiden solmimiseen. Tämä on tärkeää eten- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
38254: kin nuorten opiskelijoiden kohdalla, joille nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
38255: siirtyminen korkeakouluun merkitsee usein vomuksen,
38256: ratkaisevaa irtautumista aikaisemmasta elin-
38257: ympäristöstä ja sopeutumista uusiin olosuhtei- että hallitus varalessaan määrärahoja
38258: siin. korkeakoululaitoksen kehittämiseen ja
38259: Korkeakouluja rakennettaessa ei opiskelijoi- laajentamiseen ottaisi huomioon korkea-
38260: den liikunnan vaatimia tiloja ole riittävästi kouluopiskelijoiden liikunnan järjestämi-
38261: otettu huomioon. Liiikuntatilojen puuttuminen seksi välttämättömien liikuntatilojen
38262: on yksi tärkeimpiä syitä liikuntatottumusten aikaansaamisen ja ohjaajien palkkaami-
38263: lakkaamiseen ko11keakouluopiskelun aikana. sen niihin.
38264: Tämä on selvästi käynyt ilmi mm. Helsingissä
38265: Helsingissä 9 päivänä helmilkuuta 1972.
38266:
38267: Kuuno Honkonen. Kalevi Kivistö.
38268: Ensio Laine. 1.-C. Björklund.
38269: Matti Järvenpää.
38270: 2212
38271:
38272: VII1,73.-Toiv.al. n:o 1187.
38273:
38274:
38275:
38276:
38277: Honkonen ym.: Lääketieteellisen tiedekunnan perustamisesta
38278: Tampereelle.
38279:
38280:
38281: E d u s k u n n a 11 e.
38282:
38283: Maamme lääkäripula on tosiasia, jota ei enää Viidennen lääketieteellisen .tiedekunnan tar-
38284: millään taholla kielletä. Jatkuvasti paheneva peellisuus on yleisesti todettu. Myös lääkintö-
38285: tilanne on havaittavissa koko maassa ja erityi- hallituksen pääjohtaja on kiinnittänYJt asiaan
38286: sesti syrjäseutujen lääkintähuollon vaikeudet huomiota todeten samalla Tampereen hyvät
38287: kasvavat nopeasti. Samalla tiedetään, että tähän edellytykset .tiedekunnan sijaintipai:kkakunnaksi.
38288: mennessä päätetyillä toimenpiteillä ei tilannetta Tampereella voitaisiin lääkärikoulutus saada no-
38289: voida lähivuosikymmenien aikana sanottavasti peasti ja tavanomaista taloudellisemmin käyn-
38290: helpottaa. Lääkäritarve näyttää voimakkaasti ltiin käyttämällä hyväksi paikkakunnan korkea-
38291: kasvavan sekä meillä että ulkomailla, minkä kouluja, keskussairaalaa sekä muita sen rja lä-
38292: johdosta myös ulkomaiset koulutusmahdollisuu- hiympäristön monipuoHsia sairaalalaitoksia.
38293: det jatkuvasti heikkenevät. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
38294: Nykyisten mahdollisuuksien riittämättömyys nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38295: käy ilmi myös seuraavaa kolmivuotiskautta kos- muksen,
38296: kevasta korkeakoulujen kehittämissuunnitelmas-
38297: ta, jonka perusteella korkeakoulujen kehittämis- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
38298: lain lääketieteelliselle koulutukselle asettamat menpiteisiin lääketieteellisen tiedekun-
38299: tavoitteet uhkaavat jäädä toteuttamatta. nan perustamiseksi Tampereelle.
38300: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
38301:
38302: Kuuno Honkonen. 1.-C. Björklund.
38303: Kalevi Kivistö. Matti Järvenpää.
38304: 2213
38305:
38306: VIII,74.- Toiv.al. n:o 1188.
38307:
38308:
38309:
38310:
38311: Honkonen ym.: Opiskelijoiden tentti- ym. maksujen poistami-
38312: sesta.
38313:
38314:
38315: E d u s k u n n a 11 e.
38316:
38317: Eduskunta hyväksyi Jyväskylän yliopistolain jen periminen saattaa eri aineiden opiskelijat
38318: käsittelyn yhteydessä vuonna 1967 periaatteen, eriarvoiseen asemaan.
38319: että kaiken ylemmän opiskelun tulisi olla il- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
38320: maista. Kuitenkin korkeakouluissa peritään nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi ,toivo-
38321: opiskelijoilta mm. tentti-, laboratorio-, laitos- muksen.
38322: ym. vastaavia maksuja. Erityisesti tenttimaksut että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38323: suoritetaan usein henkilöille, joilla ei ole mi- tentti-, laboratorio-, laitos- ym. vastaa-
38324: tään tekemistä itse tentin järjestelyjen ~a kor- vien maksujen opiskelijoilta perimisen
38325: jaustöiden kanssa. Laboratorio- ja laitosmaksu- poistamiseksi.
38326: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
38327:
38328: Kuuno Honkonen. 1.-C. Björklund.
38329: Kalevi Kivistö. Mirjam Tuominen.
38330: 2214
38331:
38332: VIII,7.5.- Toiv.al. n:o 1189.
38333:
38334:
38335:
38336:
38337: Honkonen ym.: Yhtenäisten oppikirjojen julkaisemisesta valtion
38338: toimesta.
38339:
38340:
38341:
38342:
38343: E d u s k u n n a II e.
38344:
38345: Oppikoulun käyminen on yleistynyt meidän Tuntuisikin varsin luonnolliselta, että kai-
38346: maassamme viime vuosien aikana voimakkaas- kissa oppikouluissamme luettaisiin samoja oppi-
38347: ti. Niinpä tämän lukuvuoden aikana oppilaiden kirjoja, silloin voisivat lyseossa, rtyttölyseossa
38348: lukumäärä ylittää jo 300 000. Valitettavasti ja yhteiskoulussa opiskelevat sisarukset käyttää
38349: rinnan koulunkäynnin yleistymisen kanssa ei yhteisiä kirjoja ja samalla välttyisivät koulusta
38350: opiskelukustannuksia ole saatu pidetyksi tar- toiseen siirtymään ,joutuvat uudelta menoerältä.
38351: peellisen alhaisina, vaan juuri ne muodostuvat Kun kirjavuudesta päästäisiin voitaisiin näin
38352: monien perheiden kohdalla lasten koulunkäyn- yhtenäistytetyistä kirjoista ottaa huomattavasti
38353: nin pahimmaksi esteeksi ja jarruksi. suurempia painoksia, joten tätäkin detä kirja-
38354: Haluaisimme rtässä yhteydessä kiinnittää kustannukset laskisivat. Yhtenäisiin kirjoihin
38355: huomiota siihen epäkohtaan, mikä syntyy, kun olisi niinikään varsin helppo .tehdä korjauksia
38356: oppikirjojen kohdalla vallitsee nykyisenlainen lisälehtien muodossa. Käsityksemme mukaan
38357: kirjavuus. Tästä johtuen ei ole niinkään harvi- voidaan näin supistaa koulumenoja varsin tun·
38358: naista, että sisarukset, jotka käyvät eri kou- tuvasti.
38359: luja, eivät voi käyttää samoja oppikirjoja, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
38360: koska naapurikoulussa luetaan eri kirjoja. Näin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38361: saattavat oppikirjamenot huonoimmissa tapauk- muksen,
38362: sissa nousta kaksinkertaisiksi, mikä on omiaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38363: kohottamaan aivan tarpeettomasti kustannuk- yhtenäisten oppikirjojen iulkaisemiseksi
38364: sia. valtion toimesta.
38365: Helsingissä 1.5 päivänä helmikuuta 1972.
38366:
38367: Kuuno Honkonen. Mirjam Tuominen.
38368: Anna-Liisa Hyvönen. Kalevi Kivistö.
38369: 1.-C. Björklund.
38370: 2215
38371:
38372: VIII,76.- Toiv.al. n:o 1190.
38373:
38374:
38375:
38376:
38377: Honkonen ym.: Yksityisten korkeakoulujen saattamisesta valtion
38378: haltuun.
38379:
38380:
38381: E d u s k u n n a II e.
38382:
38383: Maamme yksityisten korkeakoulujen ylläpito pakorkeakoulujen ja noin 14% Tampereen yli-
38384: on yhä suuremmassa määrin siirtynyt valtion opiston tuloista.
38385: vastuulle. Yleensä seuraavaksi suurin rahoitus- Eduskunnan valtiovarainvaliokunta hyväksyi
38386: lähde on korkeakoulujen lukukausimaksut, vas- viime istuntokautena ponnen, jossa edellyte-
38387: ta tämän jälkeen korkeakoulua ylläpitävän yhtei- tään hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin varo-
38388: sön suora rahoitus. Tämän marginaalirahoituk- jen osoittamiseksi Tampereen yliopiston luku-
38389: sen avulla on mahdollista ohjata korkeakoulu- kausimaksun poistamiseen opiskelijoilta. Edus-
38390: jen kehittämistä uusille opintoaloille ottamatta kunta ei kuitenkaan osoittanut varoja tähän
38391: huomioon korkeakoululaitoksen valtakunnal- vuoden 1972 tulo- ja menoarviossa. Eduskunta
38392: lista kokonaissuunnittelua. Tätä tukee myös on kuitenkin jo vuonna 1967 hyväksyessään
38393: opiskelijoilta perittyjen lukukausimaksujen lain Jyväskylän yliopistosta hyväksynyt peri-
38394: käyttö korkeakoulun itsensä haluamiin tar- aatteen, jonka mukaan korkeampi opiskelu tu-
38395: koituksiin. On olemassa vaara, että opiskeli- lisi tehdä ilmaiseksi.
38396: joiden maksuja käytetään em. marginaalirahoit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38397: tajien mahdollisesti asettamien ehtojen mukai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38398: sesti, jotka eivät välttämättä ole yhteiskunnan muksen,
38399: kokonaisedun mukaisia.
38400: Yksityisissä korkeakouluissa opiskelevat mak- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
38401: savat eräissä tapauksissa jopa 600 mk vuodessa piteisiin, että yksityiset korkeakoulut
38402: lukukausimaksuina. Opiskelijoiden maksamat saatetaan valtion haltuun ja tässä yhtey-
38403: lukukausimaksut muodostavat 7-13% kaup- dessä poistetaan opiskelijoilta periitä-
38404: vät lukukausimaksut.
38405: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
38406:
38407: Kuuno Honkonen. I.-C. Björklund.
38408: Kalevi Kivistö. Mirjam Tuominen.
38409: 2216
38410:
38411: VIII,77.- Toiv.al. n:o 1191.
38412:
38413:
38414:
38415:
38416: Huotari ym.: Kansallisten kulttuuriaarteiden maastaviennin ;a
38417: hävittämisen estämisestä.
38418:
38419:
38420: E d u s k u n n a 11 e.
38421:
38422: Suomalaisen kulttuuriaarre karttuu ja kart- siirretty ulkomaille, missä se oli myyty eniten
38423: tuu kuin luonnon pakosta. Tämä käsitys lienee tarjoaville.
38424: yleinen. Siitä on esimerkkinä tieto Helsingin Suomalaisen kansallisten kulttuuriarvojen
38425: yliopiston kirjaston, Ateneumin ja Kansallis- säilyttämiseksi, kuten esim. ikonikokoelmat, ja
38426: museon mahdottomasta tilanahtaudesta. suomalaisen talonpoikaiskulttuurin esineistöön,
38427: Etelä-Karjalan Museon historiallisen osaston huonekaluihin, rukkeihin, kupariastioihin jne.
38428: tuhoutuneessa osassa tulipalossa Lappeenran- ulottunut maastavienti jopa Yhdysvaltoihin asti
38429: nassa talvella v. 1972 oli surullinen muistutus tulisi estää.
38430: siitä, että kansallisen sivistyksemme korvaa- Tämän vuoksi on aika laatia laki kansallisten
38431: mattomia esineeliisiä arvoja voi hetkessä tu- kulttuuri- ja taideaatteiden viennin estämiseksi
38432: houtua. samaan tapaan kuin monissa muissa sivistys-
38433: Sivistysaarteistoamme häviää taivaan tuuliin maissa on tehty.
38434: muillakin tavoilla. Viime vuonna saatiin hädin Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
38435: tuskin estetyksi mm. eräiden Jean Sibeliuksen dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38436: tärkeiden alkuperäiskäsikirjoitusten huutokaup- muksen,
38437: paaminen ulkomaisiin käsiin. Äskettäin tuli että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi"
38438: tieto, että Suomen arvokkain yksityinen ikoni- menpiteisiin lain aikaansaamiseksi kan-
38439: kokoelma oli sen hankkijan perillisten toimesta sallisten kulttuuriaarteiden maasta vie-
38440: miseksi ia niiden häviämiseksi.
38441: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
38442:
38443: Kalevi Huotari. Arttur Niemelä.
38444: Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
38445: 2217
38446:
38447: VIII,78.- Toiv.al. n:o 1192.
38448:
38449:
38450:
38451:
38452: Huotari ym.: Kansanopisto- ja kansankorkeakouluopetuksen ke-
38453: hittämisestä.
38454:
38455:
38456: E d u s k u n n a 11 e.
38457:
38458: Kansanopistot ja kansankorkeakoulut käsite- :keakouluun haettaessa vaaditaan jdko kansan-
38459: tään opetusdhjelmaltaan ia sisäoppilaitoksina opiston tai keskikoulun suorittaminen. Johdon-
38460: yleissivistäviksi oppHaitoksiksi, jollaisia ne to- mukaista olisi, että ainakin kansanlkorkeakou-
38461: dellisuudessa ovatkin. Aikaisemmin näitä opis- lutodistuksella olisi! määritelty pätevyysarvo
38462: toluonteisia laitoksia pidettiin iähinnä maaseu- tiettyihin virkoihin ja toimiin haettaessa, ehkä
38463: dun nuorten yleissiv,istävinä oppilaitoksina. mahdollisesti määrätyn oppilinjan mukaisesti.
38464: Myös yhteiskunnan kaikkinainen :kehittyminen Lisäksi tuHsi ottaa harkittavaksi kansanopis-
38465: on muuttanut nämä oppilaitokset yhä enene- tojen ja kansankorkeakoulujen yleissivistävän
38466: vässä määrin myös kaupunki- ja asutuskeskus- opetusohjelman rinnalle yhä lisääntyvän tar-
38467: ten nuorten suosituiksi opiskelupaikoiksi. peen mukaisesti myös suoranaisesti ammattiin
38468: Vaikka kansanopistoissa ja kansankorkeakou- valmentavia oppiaineita.
38469: luissa annetaan opetusohjelmien mukaisesti pä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
38470: tevien opettajien johdolla täysin pätevää ope- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38471: tusta esim. kieliopinnoissa, samoin muillakin muksen,
38472: opetusaloilla, ei näistä oppilaitoksista nykyisel- että hallitus ryhtyisi toimiin kansan-
38473: lään saada pätevyyttä millekään alalle, eikä opistoissa ja kansankorkeakouluissa an-
38474: esim. kansankorkeakoulutodistuksena ole päte- netun opetuksen pätevyysarvojen miiä-
38475: vyysarvoa yleisiin virkoihin tai 1toimiin haet- rittelemiseksi ja kiinnittäisi huomiota
38476: taessa, kun vastaavasti kesldkoulu- 'ja/tai kaup- annettavan opetuksen edelleen kehittä-
38477: pakoulutodistus riittää. Kuitenkin :kansankor- miseen nyky-yhteiskunnan · tarpeiden
38478: vaatimusten mukaisesti.
38479: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
38480:
38481: Kalevi Huotari. Kalevi Remes.
38482: Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
38483:
38484:
38485:
38486:
38487: 278 156/72
38488: 2218
38489:
38490: VIII,79.- Toiv.al. n:o 1193.
38491:
38492:
38493:
38494:
38495: Huotari ym.: Oppikoulujen valtionapujen jakamisesta ammatti-
38496: kouluille säädetyin perustein.
38497:
38498:
38499: E d u s k u n n a 11 e.
38500:
38501: Koulutuksessa on eri koulumuodot asetettu terveyden- ja hampaanhoidon koululaisille, kus-
38502: taloudellisesti erilaiseen asemaan. Nyky-y:hteis- tantaisi valtio samassa suhteessa kuin ammat..
38503: kunnassa kaikkiin toimiin ja tehtäviin haettaes- 11:ikouluissa.
38504: sa edellytetään määrättyä koulutustasoa. Kui- Esitetyn perusteella ehdotamme kunnioit-
38505: tenkin esim. ammatti- ja oppikoulujen koulu- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38506: ·tuskustannukset eivät ole vertailukelpoisia.
38507: Ammattikoulutus tapahtuu suurelta osin val- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
38508: tion kustannuksin, samoin siellä saatava ter- menpiteisiin oppikouluille annettiZfJan
38509: veyden- ja hampaanhoito. Olisi oikeudenmu- valtionavun saamiseksi samoin perus-
38510: kaista, että myöskin oppikoulukustannukset, tein kuin ammattikouluille.
38511: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
38512:
38513: Kalevi Huotari. Matti Asunmaa.
38514: Hannes Volotinen. Kalevi Remes.
38515: Mikko Vainio.
38516: 2219
38517:
38518: VIII,SO.- Toiv.al. n:o 1194.
38519:
38520:
38521:
38522:
38523: Huotari ym.: Ortodoksisen kansanopiston perustamisesta Pob-
38524: iois-Karialan-Kainuun alueelle ;a Helsingin tienoille.
38525:
38526:
38527: E d u s k u n n a 11 e.
38528:
38529: Ortodoksinen kirkkokuntamme toimii vä- Opistorakennuksiksi sopisi mainiosti käyt-
38530: hemmistönä maassamme. Kuitenkin ortodok- tää tyhjilleen jääneitä kansakoulurakennuksia.
38531: seja on maassamme n. 70 000, jotka suurelta Perustettaviin kansanopistoihin sovellettaisiin
38532: osin ovat Karjalan siirtoväkeä. Muuttuminen valtionapua samoin kuin muihinkin vastaaviin
38533: uuteen ympäristöön ei ole ollut helppoa. Var- kansanopistoihin.
38534: sinkin lcirkkokunta kaipaa nuorisoosa sivistyk- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
38535: sellisten ja hengellisten arvojen vaalimiseen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38536: sellaista oppilaitosta, jossa kirkkokunnan pe-
38537: rinteiden mukaista sivistyksellistä oppia voisi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
38538: saada. Ortodokseilla ei ole omaa kansanopis- menpiteisiin ortodoksisen kansanopis-
38539: Itoa eikä muutakaan vastaavaa oppilaitosta, jon- ton perustamiseksi Pohiois-Karialan-
38540: ka vuoksi toivotaan saatavan maahamme vä- Kainuun alueelle ia toisen kansanopis-
38541: hintään kaksi ortodoksista kansanopistoa. ton Helsingin tienoille.
38542: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
38543:
38544: Kalevi Huotari. Kalevi Remes.
38545: Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
38546: 2220
38547:
38548: VIII,81.- Toiv.al. n:o 1195.
38549:
38550:
38551:
38552:
38553: Huurtamo ym.: Valtionavun ja kuoletuslainan myöntämisestä
38554: muuttovoittokunnille omien kansa- ja peruskoulurakennus-
38555: ten hankkimiseen.
38556:
38557:
38558: E d u s k u n n a 11 e.
38559:
38560: Koulujärjestelmän muutoksen seurauksena Todettakoon vielä, että eräille kaupunkikun-
38561: joutuvat varsinkin muuttovoittokunnat raken- nille on kansakoulurasitus muodostunut ras-
38562: tamaan uusia opetustHoja peruskoulun tarpei- kaaksi näiden suorittaessa valtakunnallisesti
38563: siin. Koulujärjestelmän muutos lisää opetus- merkittävää koulukokeilua ja siten osaltaan
38564: tilatarvetta muun muassa seuraavista syistä: edistäessä koulunuudistusta ja sen toteutu-
38565: - entistä suurempi osa ikäluokasta rtulee mista.
38566: oppivelvollisuuden piiriin Koska suuri osa muuttovoittokunnista on
38567: sellaisia kaupunkikuntia, jotka eivät saa val-
38568: - eri tasoiset kurssit lisäävät opetusryh- tionapua eivätkä kiinnelainaa omien koulura-
38569: mien määrää kennusten hankkimiseen, aiheutuu näille kun-
38570: - luokkien maksimikokoa alennetaan nille peruskoulujärjestelmästä jo ennen siihen
38571: - valinnaisaineiden paljous lisää opetusryh- sih tymi:stä sellaisia koulurakennusmenoja, joi-
38572: mien määrää hin peruskoulujärjestelmään siirryttyä saataisiin
38573: Muuttovoittokunnat joutuvat koulurakennus- valtionapua ja kuoletuslainaa.
38574: hankk.eissaan jo nyt suunnittelemaan ja raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
38575: tamaan koulurakennuksensa täyttämään perus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38576: koulun vaatimukset. Lisäksi peruskouluun siir-
38577: tymisen pedagoginen valmistautuminen, kuten että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
38578: peruskoulun opetussuunnitelman käyttöönotto, jotta muuttovoittokunnille myönnettäi-
38579: aiheuttaa jo ny.t peruskoulujärjestelmään siirty- siin omien kansa- ja peruskouluraken-
38580: misestä johtuvaa tilantarvetta. Mainittakoon li- nusten hankkimiseen valtionapua ja
38581: säksi, että vielä ennen peruskoulujärjestelmään kuoletuslainaa kansakoululain 81 §:n
38582: siirtymistä rakennettavien koulutilojen käyttö 4 momentin nojalla samoin perustein
38583: .tapahtuu pääasiassa peruskoulujärjestelmässä. kuin koulujärjestelmälain 24 §:n 3 mo-
38584: mentin nojalla tullaan myöntämään.
38585: Helsingissä helmikuun 15 päivänä 1972.
38586:
38587: Erkki Huurtamo. Jouko Siikaniemi. Mikko Vainio.
38588: Sirkka Lankinen. Osmo Kock. Niilo Nieminen.
38589: Salme Myyryläinen.
38590: 2221
38591:
38592: VIII,82.- Toiv.al. n:o 1196.
38593:
38594:
38595:
38596:
38597: Hykkäälä ym.: Teknillisen koulun perustamisesta Pohjois-Ky-
38598: menlaaksoon.
38599:
38600:
38601: E d u s k u n n a II e.
38602:
38603: Kymenlaakso on eräs maamme voimakkaim- vaikeutuu vuosi vuodelta samasta syystä. Luon-
38604: min teollistuneita alueita ja teollisuus on ja- nollisesti jää myös pohjoiskymenlaaksolaisia
38605: kaantunut tasaisesti koko laaksokunnan alueelle. pyrkijöitä kouluun ottamatta ei:kä moni voi tek-
38606: Viime vuosikymmenillä alkanut 1a edelleen jat- nilliseen oppilaitokseen edes pyrkiä, kun opis-
38607: kuva teollisuuden ja muun elinkeinoelämän laa- kelu vierailla paikkakunnilla taloudellisista
38608: jeneminen on tapahtunut erityisen voimakkaana syistä tulee ylivoimaiseksi. Näin ollen ainoa rat-
38609: kaikissa Pohjois-Kymenlaakson teollisuuslaitok- kaisu asian korjaami:seksi on ,teknillisen koulun
38610: s~ssa. Uutta teollisuutta on syntynyt myös run- perustaminen Pohjois-Kymenlaaksoon palvele-
38611: saasti eri puolille tätä aluetta. Samanaikaisesti maan sen teollisuutta, liike-elämää ja opiskele-
38612: ovat liikekeskusten palveluelinkeinot, kauppa, vaa nuorisoa.
38613: liikenne ym. voimakkaasti lisääntyneet ja moni- Kouvolassa on aikanaan pidetty kaksikin ko-
38614: puolistuneet. Kehitys on kaikilla aloilla kulke- kousta teknillisen koulun perustamiseksi Poh-
38615: nut yhä suurempaa koneeliistumista köhden. 1ois-Kymenlaaksoon. Näihin kokouksiin ovat
38616: Ammattityövoiman ,tarve niin työntekijöiden osallistuneet edustajiensa kautta seuraavat kun-
38617: kuin työnjohdon ja suunnittelun kohdalla on nat, tehdaslaitokset ja yhteisöt: Anjala, Elimä-
38618: sen vuoksi voimakkaasti lisääntynyt. ki, Iitti, Jaala, Kouvola, Kuusankoski, Luumä-
38619: Teollisuuden piirissä eläneenä on pohjoisky- ki, Sippola, Valkeala, Kymin Oy, Myllykosken
38620: menlaaksolainen nuoriso runsaslukuisesti pyrki- Paperitehdas Oy ja Tampella Oy. Kokouksissa
38621: nyt päästä opiskelemaan ,teknillisissä oppilaitok- todettiin koulun tarpeellisuus, mutta päätök-
38622: sissa mutta on joutunut käymään koulunsa pää- seksi: tuli, että koulu pitäisi perustaa valtion
38623: osaltaan Helsingin, Tampereen, Kotkan ja Lap- varoilla.
38624: peenrannan kouluissa, koska Pohjois-Kymen- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
38625: laaksossa ei ole ollut vastaavaa laitosta. Tek- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38626: nikkotarpeen kasvaessa lisääntyy luonnollisesti
38627: Pohjois-Kymenlaaksosta olevien opiskelijoiden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38628: määrä eri puolilla Suomea olevissa teknillisissä teknillisen koulun perustamiseksi Poh-
38629: oppilaitoksissa. To~saalta pääsy oppilaitoksiin jois-Kymenlaaksoon.
38630: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
38631:
38632: Heikki Hykkäälä. Sulo Hostila. Paavo Tiilikainen.
38633: 2222
38634:
38635: VIII,83.- Toiv.al. n:o 1197.
38636:
38637:
38638:
38639:
38640: Hyvönen ym.: Kansakoulun ylimmän luokan vapaaehtoisesta pe-
38641: rustamisesta myös apukoulua käyville.
38642:
38643:
38644: Eduskunnalle.
38645:
38646: Kansakoululain mukaan kunnilla on oikeus nuor.ten perheissä erittäin epäoikeudenmukai-
38647: perustaa kansalaiskoulun jatkeeksi vapaaehtoi- sena asiana siitä syystä, että ~uuri apukoululai-
38648: nen 9. luokka nykyisen pöhjakoulutukseksi riit- set tarvitsevat normaaliakio pitempää ja ~te
38649: tämättömäksi osoittautuneen 6 vuotisen kansa- hokkaampaa koulutusta voidakseen saada poh-
38650: koulun ja kaksivuotisen kansalaiskoulun täy- jaa ammatillisia opintoja ja työelämää varten.
38651: dennykseksi:. Tätä oikeutta kunnat ovat monin Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
38652: paikoin käyttäneet hyväksi ~a se on tarjonnut
38653: monille nuol'ille, jotka iältään ovat olleet illan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38654: nuoria ammatillisiin jatko-opintoihin ia työelä- kansakoululainsäädännön muuttamiseksi
38655: mään, tilaisuuden täydentää pohjakoulutustaan. niin, että kansakoululain edellyttämän
38656: Tällainen mahdollisuus on kuitenkin jäänyt 9. luokan perustaminen vapaaehtoisena
38657: pois apukoulua käyvien nuorten osalta kun on mahdollista myös apukoulua käyvil-
38658: kansakoululain asetuksen mukaan nimenomai- le samoin perustein kuin normaalissa
38659: sesti todetaan, että apukoulu on kahdeksan- kansalaiskoulussa.
38660: vuotinen. Tämä koetaan apukoulua käyvien
38661: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
38662:
38663: Anna-Liisa Hyvönen. Siiri Lehmonen.
38664: Helvi Niskanen. Kauko Tamminen.
38665: Matti Järvenpää. Rauno Korpinen.
38666: V. J. Rytkönen. Kaisu Weckman.
38667: Aulis Juvela. Kalevi Kivistö.
38668: Lauha Männistö. 1.-C. Björklund.
38669: A.-L. Jokinen.
38670: 2223
38671:
38672: VIII,84.- Toiv.al. n:o 1198.
38673:
38674:
38675:
38676:
38677: Häikiö ym.: Ammattikoulujen toimintaedellytysten tehostami-
38678: sesta Kuopion läänissä.
38679:
38680:
38681: Ed u s k u n n a 11 e.
38682:
38683: Kuopion läänissä ammattikouluista vastaavat huolimatta olisi ~ammattikouluun voitava ot-
38684: kunnat eri kuntainliittojen puitteissa. Valtion taa oppilaita mikäli vapaita paikkoja on ja
38685: keskusammattikoulua ei läänissä ole. Kuntien kustannuskysymykset näissä tapauksissa hoi-
38686: vaikea taloudellinen asema asettaa täällä rajoi- dettaisiin la:lcisääte.i:sesti valtion .toimesta. Siten
38687: tuksia ammattikouluihin pyrkiville nuorille. saataisiin hyödylliseen käyttöön esim. monet
38688: Ammattikoulupaikkojen puute ja niiden ja- erikoislinjat, joihin ei ole ollut riittävästi pyr-
38689: kautuminen kuntakohtaisesti kuntainliiton si- J.djöitä omalla oppilasalueella.
38690: sällä sulkee monen koulutuskelpoisen nuoren Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
38691: ammattikoulun ulkopuolelle. Koska ammatti- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38692: koulutus on sekä aluepoliittisesti että yksilön
38693: kannalta erittäin tärkeää, olisi valtion tukea että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38694: ammattikoulutukseen kunnille viipymättä lisät- kuntainliittojen ammattikoulujen val-
38695: tävä Kuopion läänissä. Kehitysalueen II vyö- tionavun lisäämiseksi kehitysalueen II
38696: hykkeellä olisi maksettava valtion apua ammatti- vyöhykkeellä sekä kuntakohtaisten am-
38697: koulutukseen samoilla perusteilla kuin nykyi- mattioppilaspaikkojen oppilasvalintaan
38698: 5in 1 vyöhykkeellä. Kuntainliittojen rajoista vaikuttavien rajoitusten poistamiseksi
38699: Kuopion läänissä.
38700: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
38701:
38702: Juuso Häikiö. Sirkka Lankinen. Salme Katajavuori.
38703: 2224
38704:
38705: VIII,85.- Toiv.al. n:o 1199.
38706:
38707:
38708:
38709:
38710: Häikiö ym.: Koillis-Savon kauppaoppilaitoksen perustamisesta
38711: Juankosken kuntaan.
38712:
38713:
38714: E d u s k u n n a 11 e.
38715:
38716: Pohjois-Savon Maakuntaliiton v. 1971 val- läänin koulutuspaikkakunnista (syksyllä 1972
38717: mistuneen koulutusraportin mukaan !tarvitaan kunnassa on erilaisissa kouluissa yhteensä noin
38718: Pohjois-Savossa jo v. 1980 noin 100 kauppa- 2 000 oppilasta), olisi tarkoituksenmukaista,
38719: koulun 1aloituspaikkaa lisää. että Juankoskelie perustetaan kunnallisista
38720: Juankosken ja ympäristökuntien elinkeino- kauppaoppilaitoksista annetun lain mukaisesti
38721: elämän kehittymisen edellytyksenä on, että Koillis-Savoa alueellisesti edustava Koillis-Sa-
38722: alueelta saadaan riittävästi koulutettua !työvoi- von kauppaoppilaitos.
38723: maa myöskin liike-elämän palvelukseen. Suori- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
38724: tetuissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38725: kauppaliikkeiden ja konttoreiden henkilökun- muksen,
38726: nasta on ollut puutetta ja lisätarve lähivuosi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38727: na on Koillis-Savossa varsin tuntuva. Koska Koillis-Savon kauppaoppilaitoksen pe-
38728: Juankoskesta on muodostumassa eräs Kuopion rustamiseksi Juankosken kuntaan.
38729: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
38730:
38731: Juuso Häikiö. Sirkka Lankinen. Salme Katajavuori.
38732: 2225
38733:
38734: VIII,86.- Toiv.al. n:o 1200.
38735:
38736:
38737:
38738:
38739: Häikiö ym.: Korkotukilainoien myöntämisestä musiikkiopistoille.
38740:
38741:
38742: E d u s k u n n a 11 e.
38743: Postisäästöpankin varoista myönnettävistä den on 'tulkittava olevan hyvinkin lähellä mai-
38744: korkotukilainoista 31 päivänä ;oulukuuta 1968 nittuja opistoja ja oppilaitoksia.
38745: annetun lain ( 761/1968) 2 § :n mukaan kor- Musiikkiopistojen osalta korkotukilainojen
38746: kotukilainoja voidaan antaa muun muassa yksi- saaminen on osoittautunut käytännössä taq>e.el.
38747: tyisoppikoulujen, kansanopistojen, kansalais- liseksi.
38748: ja työväenopistojen, kunnallisten ja yksityisten Edellä olevan perusteella ehdotamme lkun-
38749: ammatti-, teknillisten, kauppa-, kotitalous-, ko- nioittavasd eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38750: titeollisuus-, maatalous- ja metsäoppilaitosten muksen,
38751: rakentamiseen samoinkuin rakentamisesta ai- että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
38752: heutuneiden velkojen vakuuttamiseen. tyksen, ;onka mukaan korkotukilainoista
38753: Edellä mainittua luetteloa laadittaessa ei ole annetun lain 2 §:ään lisättäisiin musiik-
38754: otettu huomioon musiikkiopistoja, vaikka nii- kiopisto!.
38755: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
38756:
38757: Juuso Häikiö. G. Laatio. JouocU Mykkänen.
38758: Salme Katajavuori. Erkki Häkämies. Sirkka Lankinen.
38759:
38760:
38761:
38762:
38763: 279 156/72
38764: 2226
38765:
38766: VIII,87.-Toiv.al. n:o 1201.
38767:
38768:
38769:
38770:
38771: Häkämies ym.: Imatran keskuslukion suunnittelemisesta.
38772:
38773:
38774: E d u s ik u n n a B e.
38775:
38776: Peruskouluun siirryttäessä tulee lukioasteen Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
38777: koulutustarve olemaan niin suuri, että erillinen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38778: keskuslukio Imatralla tarvitaan. Tarvetta lisää
38779: huomattavasti myös naapurikuntien oppilas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38780: määrät. Tarkoitukseen on varattu jo asemakaa- Imatran keskuslukion suunnittelemi-
38781: vassa korttelialue. seksi.
38782: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
38783:
38784: Erkki Häkämies. Aili Vaittinen.
38785: 2227
38786:
38787: VIII,88.- Toiv.al. n:o 1202.
38788:
38789:
38790:
38791:
38792: Häkämies ym.: Kuntien oikeuttamisesta perustamaan viransijai-
38793: suuksia hoitavien opettajien virkoja.
38794:
38795:
38796: E d u s k u n n a 11 e.
38797: Kuntien kansakouluissa tarvitaan sairaus- missä kunnissa tulisi voida perustaa •tällaisia
38798: loma- ym. viransijaisia niin runsaasti, että se virkoja kahden tai useamman kunnan yhteisinä.
38799: vastaa suuremmissa kunnissa useiden opetta- Toimenpiteellä olisi myönteinen vaikutus
38800: jien vuotuista työmäärää. Viransijaisuuksien myös opettajien nykyiseen vaikeaan työllisyys-
38801: hoitamisessa tilapäisiliä voimilla on useita hait- tilanteeseen, koska sen avulla monet pysyvää
38802: tapuolia. Pätevien sijaisten saannissa on vai- virkasuhdetta vailla olevat nuoret opettajat voi-
38803: keuksia ja •toisaalta viransijainen on vailla vi- sivat hakeutua tällaisiin virkoihin ja saada nii-
38804: ranhaltijoille kuuluvia sosiaaliturva- ym. oike- den mukana viranhaitijoille kuuluvat sosiaali-
38805: uksia. Tämän vuoksi olisi koululaitoksenkin turvaoikeudet.
38806: kannalta edullista perustaa keskisuuriin ja sid Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
38807: suurempiin kuntiin viransijaisuuksia haitavien taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38808: opettajien virkoja. Tällaisiin virkoihin voitai-
38809: sin liittää velvollisuus suorittaa varsinaisen ope- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
38810: tustyön lisäksi muitakin koulutoimen alaan liit- menpiteisiin kansa- ja peruskoululaitok-
38811: tyviä tehtäviä sellaisina aikoina, jolloin viran sen viranhaltijoita koskevien säännösten
38812: hoitajaa ei tarvita opetustyössä. Tällaisia teh- muuttamiseksi siten, että kunnilla olisi
38813: täviä voisivat olla mm. koulujen opetusväli- oikeus perustaa koululaitokseensa vi-
38814: neiden kunnostaminen ja valmistaminen, ope- ransijaisuuksia hoitavien opettajien vir-
38815: tustyöhön liittyvien moniste- ym. tämänkaltais- koja, joihin liittyisi tarvittaessa velvol-
38816: ten materiaalien valmistaminen jne. Pienem- lisuus suorittaa muitakin kuin varsinai-
38817: sia opetustehtäviä.
38818: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
38819:
38820: Erkki Häkämies. P. Mäki-Hakola. Mauri Miettinen.
38821: Mauri Seppä. Sami Suominen. Jouni Mykkänen.
38822: Juuso Häikiö. Kaarle Salmivuori. Anna-Liisa Linkola.
38823: M. Jaatinen. Sinikka Karhuvaara. Ilkka Suominen.
38824: Elsi Hetemäki.
38825: 2228
38826:
38827: VIII,89.- Toiv.al. n:o 1203.
38828:
38829:
38830:
38831:
38832: Häkämies: Peruskoulun toteutumisesta Savitaipaleen, Lemin ;a
38833: Suomenniemen kunnissa syksyllä 1973.
38834:
38835:
38836: E d u s k u n n a 11 e.
38837:
38838: Opetusministeriön ehdotus peruskoulun alu- suuden ja taloudelliset uhraukset huomioonot-
38839: eelliseksi toimeenpanosuunni.telmaksi ei! Ot<l tava peruskoulun siirtymisjärjestys olisi se, että
38840: huomioon sitä valmiutta, mikä Savitaipaleen, kukin kunta siirtyisi peruskoululain alaiseen
38841: Lemin ja Suomenniemen kunnilla peruskouluun koulujärjestelmään sinä ajankohtana, kun se
38842: siirtymiseen on. saavuttaa peruskoulun opetuksellisesti.
38843: Mainittujen kuntien yhteinen peruskoulun Edellä olevan .perusteella ehdotan kunnioit-
38844: yläastehan muodostuu Savitaipaleelle valtio- tavasti eduskunnan hyväksyttäväks~ .toivomuk-
38845: neuvoston päätöksen mukaisesti kansakoululain sen,
38846: nojalla jo syksyllä 1973. että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
38847: Ainoa johdonmukainen ja taloudelliseSiti oi- peruskoulun toteuttamiseksi Savitaipa-
38848: keudenmukainen sekä kuntien oman aktiivi- leen, Lemin ;a Suomenniemen kunnissa
38849: ;o syksyllä 1973.
38850: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
38851:
38852: Erkki Häkämies.
38853: 2229
38854:
38855: VIII,90.- Toiv.al. n:o 1204.
38856:
38857:
38858:
38859:
38860: Häkämies: StkWen kotiteollisuuskoulun muuttamisesta kaksivuo-
38861: tiseksi.
38862:
38863:
38864: E d u s k u n n a 11 e.
38865:
38866: Saaren kunnassa on ollut 1-vuotisin oppijak- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
38867: soin .toimiva kotiteollisuuskoulu. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
38868: Koska Saarella ja sen lähikunnissa ammat· sen,
38869: tikoulupaikkojen puute on erittäin suuri, olisi
38870: tärkeätä, että Saaren kotiteollisuuskoulussa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38871: järjestettäisiin 2-vuotinen ammattiopetus. - S(J(Jren kotiteollisuuskoulun muuttami-
38872: Saaren kunta on valmis järjestämään koululle seksi 2-vuotiseksi.
38873: tarvittavat lisätilat.
38874: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
38875:
38876: Erkki Häkämies.
38877: 2230
38878:
38879: VIII,91.- Toiv.al. n:o 1205.
38880:
38881:
38882: Häkämies ym.: Väliaikaisten opettajien siirtoturvan menetyk-
38883: sen estämisestä peruskoulujärjestelmän toimeenpanon yhtey-
38884: dessä.
38885:
38886:
38887: E d u s k u n n a 11 e.
38888:
38889: Kuntien siirtyminen uuteen peruskoulujär- moitetun opettajan sellaiseen avoimeen virkaan,
38890: jestelmään alkaa tänä vuonna 1972. Valtioneu- ,jota hoitava väliaikainen opettaja on rtätä vir-
38891: vosto tulee vahvistamaan alueettaisen siirtymis- kaa hoitaessaan myös jo saavuttanut edellä
38892: aikataulun vuoden ensimmäisen neljänneksen mainitun lain tarkoittaman siirto-oikeuden.
38893: aikana. Alustavan aikatauluehdotuksen mukaan Toisen opettajan nimittäminen tällaiseen vir-
38894: sii11tyminen tapahtuu vuosina 1972-78. kaan katkaisisi ,sitä ennestään hoitaneen opet-
38895: Tasavallan ·presidentti vahvisti 14. 1. 1972 tajan oikeuden tulla siirretyksi siihen tai muu-
38896: peruskoulun palkkauslain sekä kahdeksan opet- hunkaan peruskoulun virkaan, koska vaaditta-
38897: tajien aseman järjestämistä koskevaa iakia. Vii- va vähintään kahden vuoden yhtämittainen pal-
38898: meksi mainittujen joukossa on mm. laki eräi- veluaika katkeaisi ja hänelle ei ehkä avautuisi
38899: den opettajanvirkojen ja -toimien täyttämises- mahdollisuutta tämän ehdon uudelleen täyttä-
38900: tä niitä haettavaksi iulistamatta. miseen.
38901: Tässä laissa säädetään, että kunnan on il- Tämänkaltaisesta ylemmän viranomaisen rtoi-
38902: moitettava kouluhallitukselle sen määräämänä menpiteestä aiheutuvan siirto-oikeuden mene-
38903: ajankohtana kunnan alueella sijaitsevien kansa- tyksen estämiseksi tulisi opettajia peruskoulun
38904: ja oppikoulujen vakinaiset, koevuosiUe mää- virkoihin siirtäville viranomaisille antaa toimin-
38905: rätyt, ylimääräiset ja vähintään kaksi vuotta taohjeet, joiden mukaan siirrettävät opettajat
38906: yhtäjaksoisesti samassa kunnassa tai koulussa tulisi sijoittaa aina kulloinkin siirtymisvuorossa
38907: palvelleet väliaikaiset opettajat, joiden virka tai olevilla toimeenpanoalueilla sijaitseviin virkoi-
38908: toimi koulujärjestelmän muutoksen yhteydessä hin ja muille, myöhemmin siirtyville alueille
38909: lakkaa ja joita ei voida siirtää kunnan koulu- ainoastaan sellaisiin virkoihin, joiden väliaikai-
38910: laitoksen palvelukseen. Samoin on kuntien il- silla haltijoilla ei ole vielä vähintään kahden
38911: moitettava avoimina olevat opettajanvirat. vuoden yhtämittaisen palveluajan tuomaa siir-
38912: Tarkoituksena on, että kouluhallitus siirtää to-oikeutta.
38913: peruskoulun virkoihin ne edellä luetellut opet- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
38914: tajat, joita kunta itse ei voi siirtää peruskou- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38915: lun virkoihin.
38916: Tämä opettajien asemaa turvaava säännös että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38917: saattaa johtaa käytännössä pahaan väliaikaisia sellaisten ohjeiden antamiseksi opetta-
38918: opettajia koskevaan epäkohtaan. Siirtyminen jien siirtosäännöksiä käytäntöön sovel-
38919: uuteen koulujävjestelmään tapahtuu toimeen- taville viranomaisille, ettei aikaisem-
38920: panoalueettain porrastettuna. Tällöin on mah- min peruskoulujärjestelmään siirtyviltä
38921: dollista, että kouluhalliltus siirtää aikaisemmas- toimeenpanoalueilta muiden alueiden
38922: sa vaiheessa uuteen järjestelmään siirtyvän alu- kuntiin siirrettävien opetta;ien sijoitta-
38923: een opettajia myöhemmin sHrtyville alueille. minen virkoihin aiheuttaisi siirtoturvan
38924: Kun väliaikaisten opettajien hoitamat virat menetystä näissä viroissa ennestään pal-
38925: ova:t virallisesti avoimia virkoja, voi tapahtua, veleviita väliaikaisilta opettajilta.
38926: että kouluhallitus sijoittaa sen siirrettäväksi il-
38927: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
38928:
38929: Erkki Häkämies. Juha Vikatmaa. Elsi Hetemäki.
38930: Eero Lattula. Harri Holkeri. Matti Hokkanen.
38931: M. Jaatinen. Jouni Mykkänen. Ilkka Suominen.
38932: Mauri Seppä. Sinikka Karhuvaara. Mauri Miettinen.
38933: 2231
38934:
38935: VIII,92.- Toiv.al. n:o 1206.
38936:
38937:
38938:
38939:
38940: Jaatinen ym.: Terveystieteellisen tiedekunnan ja terveydenhoita-
38941: jakoulutuksen aloittamisesta Jyväskylän yliopistossa.
38942:
38943:
38944: Eduskunnalle.
38945:
38946: Kansanterveyslailla organisoirtiin maamme aloittamisesta Jyväskylän yliopistossa, jossa
38947: sairaanhoito ja yleensä menetetyn terveyden toimii mm. maamme ainoa liikuntatieteellinen
38948: palauttamiseen :tähtäävä terveydenhuoltotoimi tiedekunta. Aluksi sen yhteydessä, myöhemmin
38949: samalla kun terveysasemien toimesta annetaan erityisenä terveystieteellisenä tiedekuntana. Tä-
38950: kansalaisille terveysvalistusta ja -neuvontaa. mänlaatuinen koulutus ei kilpaile minkään
38951: Viimemainitunlainen toiminta on luonnollisesti maamme lääketieteellisen korkeakouluopetuk-
38952: sekin ehkäisevää terveydenhoitoa, mutta ei yk~ sen, ei myöskään sairaanhoitajaopetuksen kans-
38953: sin voi auttga silloin kun tarvittaisiin mm. han- sa. Se muodostaa niille päinvastoin rinnakkai-
38954: kalien työasentojen, iän mukanaan tuomien sen, ennalta ehkäisevän terveydenhoidon kou-
38955: rappeutumain, puutteellisen ravitsemuksen, lutuksen avulla aloitettavan terveyden säilyttä-
38956: vammoittumisen a-iheuttamain llikunnallisten misen toiminnan, jonka epäonnistumiset sai-
38957: esteiden, henkisten rasitteiden jne. aiheutta- raanhoitolaitos parantaa. Maamme on nyt ajau-
38958: main olemassaolevien vaurioiden poistamista 'tunut sairastavuudessa ja kuolleisuudessa maa-
38959: muuten vielä terveellä ihmisellä. Hän ei ole ilman kärkeen kaikkien merkittävien sairasta-
38960: vielä sairaalakelpoinen, mutta kun ei ajoissa vuustekijäin osalta mielenterveyskin mukaan-
38961: pääse asianmukaiseen hoitoonkaan, :tulee pian luettuna. Siksi olisi mitä pikimmin aloitettava
38962: sellaiseksi. Eri lihasryhmiin, rtukikudoksiin, ve- niiden henkilöiden koulutus, jotka mahdollis-
38963: renkierto- ja hengityselimiin kohdistuvan har- taisivat yksilölle terveenä pysymisen, jolloin
38964: joituksen, kuntoliikunnan erityisesti koulutet- paine sairaaloihinkin ajan mittaan vähenisi. Vii-
38965: tua henkilökuntaa ei maassamme vielä ole, ja vyttely tässä vaiheessa olisi jopa vastuutonta-
38966: näin ollen laitoksetkin ovat vähäisiä. Sairaan- kin, kun kyseessä jo on tiedon asia. Edelläole-
38967: hoitajat ovat sairaanhoitoon päteviä, terveenä van perusteella ehdotamme kunnioittaen edus-
38968: pitämiseen tarvitaan omat keinonsa, vaikka kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38969: keinot esim. fysikaalisten hoitojen kohdalta
38970: ovat sekä ehkäisevään ja ylläpitävään tervey- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38971: denhoitoon että sairaanhoitoon soveltuvia. terveystieteellisen tiedekunnan toimin-
38972: Kroonisten sairauksien aikana rajanveto käy nan ja terveydenhoitajakoulutuksen
38973: vaikeaksi, ns. työterve voi olla tosiasiassa hy- aloittamiseksi 1973 Jyväskylän yliopis-
38974: vinkin sairas. tossa ehkäisevän ja ylläpitävän tervey-
38975: Jyväskylän yliopiston toimesta apul.prof. Ei- denhoitoalan moninaisiin tarpeisiin
38976: no Heikkisen johdolla on syksyllä 1971 tehty uudistuvassa yhteiskunnassamme.
38977: selvitys erityisen terveydenhoitajakoulutuksen
38978: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
38979:
38980: M. Jaatinen. Erkki Häkämies.
38981: 2232
38982:
38983: VIII,93.- Toiv.al. n:o 1207.
38984:
38985:
38986:
38987:
38988: Jaatinen ym.: Valtakunnallisen, kokeiluluontoisen matkailualan
38989: opetta;akoulutuksen aloittamisesta ammattikoulu;en Jyväsky-
38990: län opetta;aopistossa.
38991:
38992:
38993: E d u s 'k u n n a 11 e.
38994:
38995: Matkailutaseen ylijäämä vuodelta 1971 on Tässä suhteessa tarjoaa Jyväskylä poikkeuk-
38996: n. 240 milj. mk eli n. 100 milj. mk enemmän sellisen hyvät olosuhteet. Käytettäviuä on usei·
38997: kuin edellisenä vuonna. Matkailu on näin ohit- ta oppilaitoksia, joissa annetalln ,ja voidaan a.n~
38998: tanut tekstiiliviennin ja noussut \fiennissämme taa matkailualan opetusta. Harjoittelupaikkoja
38999: kolmannelle sijalle. on riittävästi sekä oppilaiden että opettajien
39000: Matkailu kehittyy edelleen varsin nopeasti. harjoittelua silmälläpitäen. JY\fä&kyllin yliopis-
39001: Alan tarvitseman ja ~atkuvasti lisääntyvän hen~ tossa ja sen taloustieteellisessä tiedekunnassa
39002: kilökunnan kouluttamiseksi on eri .puolilla Suo- on mahdollisuus opiskella kieliä ja matkailuun
39003: mea järjestetty lähinnä kurssimuotoista koulu· läheisesti lHttyviä muita ~ineita.
39004: tusta. Tämän koulutuksen tehostamisen suu- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus~
39005: rimpana esteenä on se, ettei Suomessa vielä kunnan hyväksyttäväksi toi\fomuksen,
39006: ole erikoilfkoulutuksen saaneita matkailualan
39007: opettajia. Tästä syystä tuli opettajakoulutus että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
39008: aloittaa mähdollisimman pikaisesti. Opettaja- menpiteisiin matkailualan valtakunnalli~
39009: koulutuksessa on läheisesti yhdistettävi teo- sen, kokeiluluontoisen opettajakoulu·
39010: reettinen tieto ja alan käytännl>llinen kokemus tuksen aloittamiseksi ammattikoulu;en
39011: oikeita olosuhteita \fastaavassa ympäristössä. Jyväskylän opetta;aopistossa.
39012: Käytettävissä on oltava myös riittävästi eri
39013: tasoisia harjoittelupaikkoja.
39014: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
39015:
39016: M. Jaatinen. Timo Mäki.
39017: Jouni Mykkänen. Juuso Häikiö.
39018: 2233
39019:
39020: VIII,94.- Toiv.al. n:o 1208.
39021:
39022:
39023:
39024:
39025: A.·L. Jokinen ym.: Kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaajien paik-
39026: kaamisesta.
39027:
39028:
39029: E d u s k u n n a 11 e.
39030:
39031: Maassamme totmu runsaasti erilaisia kan- nuorisoyhtyeen. Yhtyeen tanssi- ja musiikkioh-
39032: salaisjärjestöjä joiden kulttuurityö on varsin jelmanharjoittelu vaatii myös asiantuntevaa oh-
39033: laajaa ja monipuolista ulottuen lisäksi useassa jausta, joka on ansiotyönsä ohella tehtäväähoi-
39034: tapauksessa juuri niille alueille joihin ns. viral- tavien ohjaajien harteilla.
39035: liset ja yhteiskunnan ylläpitämät kulttuuritar· Urheiluharrastusten tukemisen ohella tulisi
39036: peen muodot eivät yllä. Tämä pelkästään har· kiinnittää nykyistä enemmän huomiota taide-
39037: rastelijavoimin ja useammin varsinaisen ansio- ja kulttuurihanastusten tukemiseen yhteiskun·
39038: työn ohella hoidettu kulttuuritoiminta on juu- nan varoilla. Juuri kulttuuriharrastusten puute
39039: ri sitä työtä, joka tehokkaimmin tavoittaa kan- tunnetaan vaikeana ongelmana ja sen voittami·
39040: san syvät rivit 1a suo osallistumisen mahdolli· seksi etsitään keinoja. Kansalaisten kiinnostus
39041: suuden yhä laajemmille ryhmille. Tämän toi· erilaisia kulttuurin harrastusmuotoja kohtaan
39042: minnan merkitys lisääntyy ja siksi sille tulisi voidaan vireyttää parhaiten kansalaisjärjestöjen
39043: suoda nykyistä paremmat mahdollisuudet hoi- kautta ja avulla, siksi näiden järjestöjen työtä
39044: ltaa vaativa!\ tehtäväänsä. olisi tuettava. Järjestämällä ohjaajien palkkaa-
39045: Esimerkkinä kansalaisjärjestöjen kulttuuri- misen mahdollisuus kansalaisjärjestöille valtion
39046: työstä mainittakoon Kansantanssi- ja Lauluyh- tuella olisi asia järjestettävissä.
39047: tye Turun Kiikurit, joiden ohjelma ja toiminta Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
39048: tunnetaan laajalti jopa maamme rajojen ulko-
39049: puolellakin. Tämä yhtye on jo vuosikymmenien että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
39050: ajan koonnut piiriinsä musilkin ja kansantans· menpiteisiin kansalaisjärjestöjen kult-
39051: sin harrastajia, jotka säännöllisellä harjoittelul- tuuriohjaajien palkkaamiseksi.
39052: la ovat kehittäneet monitaitoisen ja lukuisen
39053: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
39054:
39055: Anna-Liisa Jokinen. Pekka Salla.
39056: Pauli Räsänen. Veikko Salmi.
39057: Matti Järvenpää. Niilo Koskenniemi.
39058: Veikko Saarto. Aulis Juvela.
39059:
39060:
39061:
39062:
39063: 280 156/72
39064: 2234
39065:
39066: VIII,95.- Toiv.al. n:o 1209.
39067:
39068:
39069:
39070:
39071: A.-L. Jokinen ym.: Turun iltaoppikoulun kielilaboratorion käy-
39072: tön tehostamisesta.
39073:
39074:
39075: E d u s k u n n a 11 e.
39076:
39077: Turun Iltaoppikoulu on hankkinut uuden näitäkään varoja ei kouluilla ole, ~ää tämän
39078: ajanmukaisen 21 pistettä käsittävän kielilabo- tärkeän ja merkittävän opetusvälineen käyttö
39079: ratorion, joka on koulun opiskelijoiden käy- vähäiseksi.
39080: tössä pääasiassa iltaisin. As1a olisi parhaiten ja :tarkoituksenmukai-
39081: Tämä kallis ja tarpeellinen laitos on kuiten- semmin ratkaistu sillä, että Turun Iltaoppikou-
39082: kin suuren osan ajasta käyttämättömänä, ja lulle suoritettaisiin valtion varoista muiden
39083: kuitenkin Turun kaupungissa on erittäin suuri koulujen käytöstä ruleva vuokra kielilaborato-
39084: tarve tämänlaatuiselle opetusvälineelle. Muiden rion käytöstä.
39085: koulujen mahdollisuudet Turun Iltaoppikoulun Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
39086: kielilaboratorion käytölle sopisivat muutoin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39087: erittäin hyvin, mutta koska kouluilla ei ole muksen,
39088: määrärahoja tätä opetusmuotoa varten, ne ei-
39089: vät voi laboratoriota hyväkseen käyttää. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39090: Iltaoppikoulun kielilaboratorion käytöstä muiden oppikoulujen kielilaboratorion
39091: vuokra on varsin vähäinen, vain välttämättö- käytöstä johtuvien kulujen korvaami-
39092: mät käyttökustannukset käsittävä, mutta koska seksi Turun Iltaoppikoululle.
39093: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
39094:
39095: Anna-Liisa Jokinen. Carl Olof Tallgren. Irma Toivanen.
39096: 2235
39097:
39098: VIII,96.- Toiv.al. n:o 1210.
39099:
39100:
39101:
39102:
39103: A.-L. Jokinen ym.: Ulkomaisten lainojen saamisesta peruskou-
39104: luun siirtymisen nopeuttamiseksi.
39105:
39106:
39107: E d u s k u n n a 11 e.
39108:
39109: Voimassa oleva laki koulujärjestelmän perus- nen ja epätasaisuus eri alueiden välillä tulee
39110: teista eli koulujärjestelmälaki edellyttää, että vahingoittamaan peruskouluun siirtymistä. Mo-
39111: valtioneuvosto vahvistaa kouluhallituksen esi- net oppilaista tulevat nykyisen voimakkaan
39112: tyksestä, ja asianomaisia kuntia ja kuntien kes- muuttokauden johdosta vaihtamaan kesken
39113: kusjärjestöjä kuultuaan peruskoulun alueelliset opintojen koulumuodosta toiseen.
39114: toimeenpanosuunnitelmat 1. 8. 1972 mennessä. Jotta peruskouluun siir:tymistä voitaisiin no-
39115: Näissä suunnitelmissa määrätään, mihin men- peuttaa ja toteuttaa tämä kauaskantoinen
39116: nessä kunkin kunnan on siirryttävä peruskou- uudistus mahdollisimman kivuttomasti, tulisi
39117: lujärjestelmään. tämän toimenpiteen rahoitus hoitaa osittain
39118: Valtakunta on jaettu 58 toimeenpanoaluee- ulkolaisen lainoituksen avulla. Koska kysy-
39119: seen joista kuitenkin useat alueet ja niiden myksessä on rakennuksiin sijoitettavan inves-
39120: kunnat ovat olleet eri mieltä esitetystä perus- toinnin osuus huomattavan suuri, tulisi tämä
39121: kouluun siirtymisajankohdasta. Varsinkin ne osa kattaa lainoitusten turvin.
39122: kunnat ja alueet ovat oikeutetusti arvostelleet Edellä sanotJtuun viitaten ehdotamme kun-
39123: suunnitelmaa, .joissa uutta koulumuotoa on ko- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39124: keiltu jo vuosia jopa eräissä Varsinais-Suomen muksen,
39125: kunnissa vuosikymmeniäkin. Ja kuitenkin
39126: myös näi:den kohdalla on siirtymävaihe mää- että hallitus kiireellisesti tutkituttaisi
39127: rätty vasta vuoteen 1976. mahdollisuudet ulkolaisten lainojen saa-
39128: Siirtymävaiheen pitkittymistä on perusteltu miseksi, jotta peruskouluun siirtymistä
39129: eri syillä, mutta kustannusten osuus näyttelee voitaisiin nopeuttaa.
39130: huomattavaa osaa. Kuitenkin asian pitkittymi-
39131: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
39132:
39133: Anna-Liisa Jokinen. Niilo Koskenniemi.
39134: Siiri Lehmonen. Kalevi Kivistö.
39135: Kauko Tamminen. Helvi Niskanen.
39136: Veikko Salmi.
39137: 2236
39138:
39139: VIII,97.- Toiv.al. n:o 1211.
39140:
39141:
39142: P. Jokinen ym.: Valtion oppikoulujen kalusto-, opetusväline- ja
39143: kirjastomäärärahojen lisäämisestä opetustason parantamiseksi.
39144:
39145: E d u s k u n n a 11 e.
39146: Nykypäivänä asetetaan opetukselle yhtä kas- Kouluhallituksen kirjeellä n:o 2403, 1860/
39147: vavia vaatimuksia. Uudet opetusmenetelmät, 27. 1. -72 on viimeksi esitetty kouluille vaati-
39148: oppilaita ehtfstä paremmin motivoiva, havain- mus yhteiskuntaopin opetuksen tehostamiseksi
39149: nollistettu ja oppilaskeskeinen opetus vaatii varustaa erikoisluokkia laitteineen ko. ainei-
39150: myös ajanmukaiset opetusvälineet ja materiaa- den tarpeisiin. Esitys on varsin oikeutettu
39151: lin. olkoonpa sen esittäjä tällä kertaa kouluhalli-
39152: Tämä on myös johtavana periaatteena uudis- tus tai teiniliitto. Koulujen osalta asia onkin
39153: tuvassa koulussamme, peruskoulussa. Samoin kiinni vain rahasta.
39154: ymmärrettävästi suunnittelun ja kehittelyn alai- Uusimuotoinen opetus tunnustaa jo myös
39155: sessa laajassa toisen asteen koulussa (lukiot, lähdekirjallisuuden käytön tarpeellisuuden. Op-
39156: ammattikoulut jne.). pilaiden mielekäs työskentely esim. ryhmätyö-
39157: Nykyiset opettajat, jotka varsin ahkerasti muotoisessa opetuksessa vaatii lähdekirjoja.
39158: jatkuvasti kouluttavat itseään, ovat suurim- Tässä suhteessa ovat koulujen, erityisesti jäl-
39159: maksi osaksi jo valmiita uusien metodien ja leen valtion koulujen, kirjastot suorastaan ala-
39160: uudenaikaisten opetusvälineiden käyttöön. Ai- arvoisia.
39161: neopettajajärjestöjensä tukemina he myös koko Kirjastomäärärahan niukkuus ja sen sitomi-
39162: ajan tutustuvat uudistuksiin pitäen itseään hy- nen opetuskalustorahaan on estänyt käsikirjas-
39163: vin kehityksen tasalla. tojen suunnitelmallisen täydentämisen. Koulu-
39164: Kehityksen jarruna onkin erityisesti valtion kirjastojen puutteellisuuteen ovat sekä opet·
39165: oppikoulujen osalta selvästi määrärahojen niuk- taja- että oppilasjärjestöt useissa eri yhteyk·
39166: kuus. Niin opetuskalusto- ja opetusväline- sissä kiinnittäneet huomiota.
39167: kuin kirjastomäärärahatkin, jotka kouluille Valtion koulujenkin rehtorit ja opettajat
39168: vuosittain osoitetaan ovat jo usean vuoden tuntevat tarvetta ja ovat valmiita kehittämään
39169: ajan olleet täysin riittämättömät. ja tehostamaan opetusta, kunhan heille suo-
39170: Esimerkkinä mainittakoon kielten opetus, daan siihen taloudelliset mahdollisuudet.
39171: joka uudistuu kovalla vauhdilla ylioppilastut- Ajanmukainen uudistuvan koulun vaatimuk·
39172: kintoa myöten. On huutava pula nauhureista, sia vastaava opetuskalusto, -välineistä ja mate-
39173: levysoittimista, äänitteistä, puhumattakaan kun- riaalirunsaus ei saisi olla vain rikkaiden yksi-
39174: nollisesti rakennetuista ja varustetuista erikois- tyiskoulujen ja ns. kokeilukoulujen yksinoi-
39175: luokista, joiden puute tunnettiin selvästi epä- keus.
39176: kohtana viimeksi ylioppilastutkinnon uusimuo- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
39177: toisissa tekstin ymmärtämiskokeissa ympäri nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39178: maata. muksen,
39179: Erittäin räikeänä sekä kaluston että demon-
39180: stratiovälineiden uusimisen ja lisähankintojen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39181: osalta määrärahojen niukkuus tuntuu luonnon- valtion oppikoulujen kalusto-, opetus-
39182: tieteiden opetuksen alalla. Sekä fysiikan että väline- ja kirjastomäärärahojen lisäämi-
39183: kemian ja toisaalta biologian nykyaikainen seksi opetustason parantamista varten.
39184: opetus vaatisi moninkertaisen määrän labora-
39185: torioita, ryhmätiloja ja opetusvälineitä.
39186: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
39187:
39188: P. Jokinen. Sami Suominen. Eero Lattula.
39189: Erkki Häkämies. Aili Vaittinen. Mauri Miettinen.
39190: Anna-Liisa Linkola. Sirkka Lankinen. Elsi Hetemäki.
39191: Sinikka Karhuvaara. M. Jaatinen. Ilkka Suominen.
39192: 2237
39193:
39194: VIII,98.- Toiv.al. n:o 1212.
39195:
39196:
39197: Juntumaa ym.: Alkoholijuomia> huumausaineita ja tupakkaa kQis-
39198: kevan opetuksen ylitarkastajan viran perustamisesta koulu-
39199: hallitukseen.
39200:
39201:
39202: E d u s k u n n a 11 e.
39203:
39204: Koululaisten päihteiden käyttö on viime käsiteltäessä pienorsryhmään, so. perheeseen,
39205: vuosina voimakkaasti lisääntynyt. Kansalais-, tovertpurun ja juomaseuraan ole kiinnitetty
39206: oppi- ja ammattikoululaisten keskuudessa suo- .juuri lainkaan huomiota. Kuitenkin monet
39207: ritetuista tutkimuksista on käyny:t ilmi, että alkoholijuomien ja muiden päihteiden käytön
39208: määrällisesti tuntuvin on ollut alkoholijuo- syistä johtuvat viiteryhmistä, niitä käy,tetään
39209: mien ja tinnerinkäyttötapausten kasvu. On ryhmissä, niiden vaikutukset koetaan maini-
39210: sattunut, että kansakoululaiset ovat saapuneet tuissa pienryhmissä ia toimenpiteet tulisi koh-
39211: päihtyneinä kouluun. Tupakointi koulunuori- distaa viiteryhmiin sekä niiden mielipide- ja
39212: son piirissä on yleistä. vapaa-aikajohtajiin.
39213: Koululai,tos ei nykyisellään pysty 'täysin te- Myös opetajakoulutus on tässä suhteessa
39214: hokkaasti täyttämään osuuttaan päihteiden en- jäänyt puutteelliseksi. Uusimmassa opettaja-
39215: nakolta ehkäisyä :tarkoittavassa toiminnassa. koulutussuunnitelmassa on kansalaistaidon pe-
39216: Koulu d voikaan kasvattaa kaikkia lapsia ja ruskurssissa 3-5 tuntia näitä kysymyksiä kos-
39217: nuoria niin, että he koko ikänsä pysyisivät kevaa opetusta ja erikoistumisopintojen yh-
39218: raittiina, kuten aikaisemmin ajateltiin. Mutta teydessä 20 tuntia. Kumpaakin tuntimäärää
39219: yhtä mahdoton on vaatimus, Jonka mukaan on pidettävä riittämättömänä edes perustieto-
39220: koulun tulisi opastaa oppilaat sellaisiin juoma- jen, saati sitten sellaisten oppilaiden käsittely-
39221: tapoihin, että he aikuisina osaisivat käyttää taidon oppimiseen, jotka ovat joutuneet vai-
39222: niitä hillitysti ja että saavutettaisiin alkoholi• keuksiin näiden aineiden käytön takia. Nykyis-
39223: vaurioton yhteiskunta. ten suunnitelmien mukaan ei kyseinen opet-
39224: Koulu voi jakaa asiallista ja puolueetonta tajakoulutusasia :tule lähitulevaisuudessa kor-
39225: tietoa päihteistä ja huolehtia siitä, ettei! ke- jautumaan.
39226: nenkään käy huonosti pelkästään sen vuoksi, Pahimpana puutteena on kuitenkin pidettävä
39227: että hänen tietonsa niiden vaikutuksista ovat sitä, että koululaitosten piirissä ei ole elintä
39228: puutteelliset. Samoin koulu voi oikaista alko- tai henkilöä, jolle päätehtävänä kuuluisi kes-
39229: holijuomrsta ja muista päihteistä vallitsevia kitetty vastuu alkoholijuomia ja muita päih-
39230: virheellisiä käsityksiä sekä antaa virikkeitä ·teitä koskevan opetuksen suunnittelusta, johta-
39231: siinä määrin vapaiden Ja itsenäisten persoo- misesta ja valvomisesta. Kouluhallitukseen
39232: nallisuuksien kasvamiselle, että he pystyvät olisi saatava tämän alan ylitarkastaja sekä hä-
39233: joka tilanteessa toimimaan oikeaksi katsomai- nen avukseen suunnittelutehtäviä varten riittä-
39234: laan tavalla. vää asiantuntemusta edustava työryhmä.
39235: Kasvatustieteen lisensiaatti Hannu Olkinuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
39236: ran raittiusopetuksen tehokkuutta koskevien kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39237: tutkimusten tähänastisten tulosten mukaan
39238: uusimmatkin opetussuunnitelmat ja metodiset että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
39239: ohjeet ovat puutteellisia. Erityisen merkittävä menpiteisiin alkoholijuomia, huumaus-
39240: on se hänen havaintonsa, ettei alkoholijuomien aineita ja tupakkaa koskevan opetuksen
39241: käyttöä, sen syitä ja seurauksia sekä alkoholi- ylitarkasttJian viran perustamiseksi kou-
39242: juomien käyttöön kohdistuvia toimenpiteitä luhallitukseen.
39243: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
39244:
39245: Antero Juntumaa. Ragnar Granvik. Raino Westerholm.
39246: Sylvi Saimo. Irma Toivanen. Olavi Ronkainen.
39247: Eeva Kauppi. Uki Voutilainen. Veikko J. Turunen.
39248: Hannes Volotinen.
39249: 2238
39250:
39251: VIII,99.- Toiv.al. n:o 1213.
39252:
39253:
39254:
39255:
39256: Järvisalo-Kanerva ym.: Opiskelijain vapauttamisesta tentti-, la-
39257: boratorio- ym. maksuista.
39258:
39259:
39260: E d u s k u n n a 11 e.
39261:
39262: Eduskunta hyväksyi Jyväskylän yliopistolain maksujen per1mmen saattaa eri aineiden opis-
39263: käsittelyn yhteydessä vuonna 1967 periaatteen, kelijat eriarvoiseen asemaan.
39264: että kaiken ylemmän opiskelun tulisi olla il- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
39265: maista. Kuitenkin korkeakouluissa peritään kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39266: opiskelijoilta mm. 'tentti-, laboratorio-, laitos-
39267: ym. vastaavia maksuja. Erityisesti tenttimak- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39268: sut suoritetaan usein henkilöille, joilla ei ole tentti-, laboratorio-, laitos- ym. vastaa-
39269: mitään tekemistä itse tentin järjestelyjen ja vien maksujen poistamiseksi opiskeli-
39270: korjaustöiden kanssa. Laboratorio- ja laitos- joilta.
39271: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
39272:
39273: Riitta Järvisalo-Kanerva. Pirkko Työläjärvi. Osmo Kaipainen.
39274: Tellervo M. Koivisto. Eero Salo. Leo Kohtala.
39275: Tellervo T. Koivisto.
39276: 2239
39277:
39278: VIII,100.- Toiv.al. n:o 1214.
39279:
39280:
39281:
39282:
39283: Järvisalo-Kanerva ym.: Tampereen Työväen Teatterin tukemisesta.
39284:
39285:
39286: E d u s k u n n a 11 e.
39287:
39288: Tampereen Työväen Teatteri on toiminut teri toimivat molemmat itsenäisinä lisätyn
39289: 70 vuotta vireänä ja omaleimaisena ,teatterina, kaupunginavun turvin.
39290: joka on tällä hetkellä luettava maamme en- Samalla toimikunta esitti näkemyksensä
39291: simmäisiin. niistä käytännön toimenpiteistä, joihin teatte-
39292: Tampereen Työväen Teatteri on koko toi- reiden toimitilakysymysten, alueteatterikysy-
39293: mintansa aikana yltänyt mittaviin taiteellisiin myksen ym. osalta tulisi ryhtyä.
39294: saavutuksiin varsin vaatimattomista puitteista. Kaupunginhallitus onkin myöhemmin teke-
39295: Tästä huolimatta se on pystynyt ainoana am- millään päätöksillä perustanut teattereitten ra-
39296: mattimaisena työväen teatterina saavuttamaan kennusrahaston toimitilakysymyksen ratkaise-
39297: sijan maamme teatteritaiteen kehitystyössä miseksi.
39298: niin, että se on pantu merkille myös maamme Teattereitten kaupunginavustuksia kunnalli-
39299: rajojen ulkopuolella. sissa päätöksentekoelimissä viime vuosina käsi-
39300: Tällä hetkellä Tampereen Työväen Teatteri teltäessä on kuitenkin käynyt entistä selvem-
39301: toimii pienimmällä mahdollisella henkilökun- min esille se, ettei teattereitten kehittämis-
39302: tamäärällä varsin puutteellisissa toimitiloissa. työssä voida enää vastaisuudessa tukeutua li-
39303: Huolimatta siitä, että se on Tampereen Kau- sääntyvään kaupunginapuun.
39304: pungilta saamansa vuotuisen ~avustuksen ja Sensijaan kaupunginteatterikysymys, T ampe-
39305: vaatimattoman valtionavun turvin pystynyt reen Työväen Teatterin ja Tampereen Teatte-
39306: tuottamaan korkeatasoista :teatteria kohtuulli- rin yhdistäminen yhdeksi kaupunginteatteriksi,
39307: silla kustannuksilla näytäntöä kohti ovat Tam- on nostettu vakavasti esille.
39308: pereen Työväen Teatterin elinvoimaisuutta Useissa yhteyksissä on viime aikoina todettu,
39309: vastaavat toimintaedellytykset taloudellisten ettei nykytilanne, kaksi äärimmilleen kiristettyä
39310: syiden vuoksi varsin rajoitetut. teatteria, voi säilyttää sijaansa kehityksessä,
39311: Tampereen Työväen Teatteri ja Tampereen vaan että ratkaisun on tapahduttava lähivuo-
39312: Teatteri ovat toimineet parivaljakkona lähes sien aikana.
39313: 70 vuoden ajan. Teatterialalla tapahtunut ke- Kun Tampereen Työväen Teatterin asema
39314: hitys on johtamassa siihen, että nykyisillä ta- ja merkitys suomalaisen teatterin kehityksessä
39315: loudellisilla edellytyksillä tamperelaiset teatte- on kiistämätön ja koska näyttää selvältä, että
39316: rit eivät pysty vastaisuudessa säilyttämään ase- vain julkista tukea voimakkaasti lisäämällä on
39317: maansa suomalaisen teatterin kentässä. mahdollista turvata Tampereen Työväen Teat-
39318: Tämä tosiasia on todettu myös Tampereella. terin olemassaolo omaleimaisena, maamme ai-
39319: Siksi Tampereen kaupunginhallitus asetti 26. 2. noana ammattimaisena työväen teatterilaitok-
39320: 1968 9-henkisen tilapäisen toimikunnan laati- sena, me allekirjoittaneet ehdotamme eduskun-
39321: maan selvitystä Tampereen teattereitten vastai- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39322: sesta toiminnasta. Toimikunta sai työnsä pää-
39323: tökseen 9. 5. 1969, jolloin se kaupunginhalli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39324: tukselle antamassaan lausunnossa toteaa käsi- Tampereen Työväen Teatterin olemassa-
39325: tyksenään, olon takaamiseksi itsenäisenä työväen
39326: että on tarkoituksenmukaista, että Tampe- teatterilaitoksena.
39327: reen Työväen Teatteri ja Tampereen Teat-
39328: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
39329:
39330: Riitta Järvisalo-Kanerva. Tellervo M. Koivisto.
39331: 2240
39332:
39333: VIII,101.- Toiv.al. n:o 1215.
39334:
39335:
39336:
39337:
39338: Järvisalo-Kanerva ym.: Toimenpiteistä perhekasvatuksen saami-
39339: seksi eräisiin oppilaitoksiin.
39340:
39341:
39342: E d u s k u n n a 11 e.
39343:
39344: Tilastot osoittavat, että sekä avioerot että Käytännön perhekasvatuksen päämääränä on
39345: nuorisorikollisuus ovat lisääntyneet huolestut- kodin tehtävien opettaminen sekä nuorten kas-
39346: tavassa määrässä. Yhtenä asian syvimpänä syy- vattaminen työhön ja taloudelliseen ajatteluun.
39347: nä on pidetty sitä, että kodinperustajat eivät Parhaillaan suunnitteilla olevan uuden perus-
39348: ole saaneet tarpeellista valmennusta tuleviin koulun opetusohjelmaan perhekasvatus koko
39349: tehtäviinsä aviopuolisoina ja lasten kasvatta- laajuudessaan tietysti tulee, mutta tässä uuteen
39350: jina. Entistä selvemmäksi on käynyt tehok- koulujärjestelmään siirtymisvaiheessakaan näin
39351: kaan, kaikkien kansalaisten osaksi tulevan per- tärkeiden, jokaiselle kansalaiselle välttämättö-
39352: hekasvatuksen tarpeellisuus. mien asioiden opettaminen ei saisi jäädä sattu-
39353: Perhekasvatusta tosin opetetaan rajoitetussa man varaan, joten ehdotamme eduskunnan hy-
39354: määrin kotitaloudellisissa ja jonkin verran väksyttäväksi toivomuksen,
39355: eräissä muissakin oppilaitoksissa. Kansa- ja op-
39356: pikoulunuorisomme jää kuitenkin usein sitä että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
39357: kasvatusta vaille, joka olisi heille välttämätön menpiteisiin a) perhekasvatuksen saami-
39358: kehitysvuosinaan ja myöhemmin perheen pe- seksi erilliseksi oppiaineeksi kansalais-
39359: rustajina. Perhekasvatuksen olennaisena osana kouluihin, ammatillisiin kouluihin, kes-
39360: on sukupuolikasvatus. Jos sitä annetaan tai- kikouluun ja lukioluokille,- b) yhtenäi-
39361: dolla ja oikeaan aikaan, saadaan nuoret ym- sen perhekasvatuksen opetussuunnitel-
39362: märtämään vastuunsa, sekä äitiyden ja isyyden man laatimiseksi sekä c) perhekasva-
39363: merkitys. tuksen opetusharjoittelun jär;estämiseksi
39364: Perhesosiaalinen kasvatus pyrkii kehittämään tarvittavassa laajuudessa. ·
39365: hyvän käytöksen omaavia, sopeutuvia yksilöitä,
39366: sekä yhteiskunnan suomaa tukea oikealla ta-
39367: valla hyväkseen käyttäviä perheitä.
39368: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
39369:
39370: Riitta Järvisalo-Kanerva. Osmo Kaipainen.
39371: Tellervo M. Koivisto. Leo Kohtala.
39372: 2241
39373:
39374: VIII,102.- Toiv.al. n:o 1216.
39375:
39376:
39377:
39378:
39379: Kalavainen ym.: Pedagogisten toimistojen perustamisesta läänien
39380: kouluosastoihin.
39381:
39382:
39383: E d u s k u n n a 11 e.
39384:
39385: Kansa- ja oppikoulua koskeva piirihallinto Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
39386: uudistettiin keväällä 1970. Uudistus kohdis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39387: tui lähinnä hallinnon uudelleen järjestelyyn. muksen,
39388: Läänien koulutoimen pedagoginen johto ja oh-
39389: jaus jää nykyisessä järjestelyssä lähinnä hallin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39390: toa hoitavien koulutoimen tarkastajien tehtä- pedagogisten toimistojen perustamiseksi
39391: väksi. Saadun kokemuksen perusteella läänien läänien kouluosastoihin.
39392: kouluosastojen pedagoginen johto ja ohjaus
39393: tulisi irroittaa erilleen pedagogisen toimiston
39394: tehtäväksi.
39395: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
39396:
39397: Meeri Kalavainen. Salme Myyryläinen.
39398: Jorma Rantala. Erkki Liikanen.
39399: Anni Flinck. Sylvi Siltanen.
39400:
39401:
39402:
39403:
39404: 281 156/72
39405: 2242
39406:
39407: VIII,10.3.-Toiv.al. n:o 1217.
39408:
39409:
39410:
39411:
39412: Kala\l'ainen ytn.: Peruskoulujärjestelmään siirtymismahdollisuu-
39413: den varaamisesta kunnille.
39414:
39415:
39416: E d u s k u n n a 11 e.
39417:
39418: Opetusministeriö on pyytänyt kuntien lau- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
39419: sunnot lopullisesta peruskoulun toteuttamis· kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39420: aikataulusta. Kuntien lausunnoista ilmenee,
39421: että ne ovat monissa tapauksissa valmiit siir- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
39422: tymään uuteen koulujärjestelmään ehdotettua piteisiin, että kaikille siirtymävalmill-
39423: aikaisemmin. Kunnat perusta\l'at tällöin lausun- den omflflville kunnille annetaan lt~pa
39424: tonsa koulujärjestelmälaissa mainittuun kunta- kuntakohtaiseen siirtymiseen, mikäli ne
39425: kohtaiseen pisteettäiseen slirtymismahdollisuu- sitä anovat, ;a että peruskouluun siirty-
39426: teen. Eri yhteyksissä on lisäksi viitattu niihin mistä ;oudutetaan niin, että uudistus
39427: vaikeuksiin, jotka syntyvät yksinomaan toi- toteutuu koko maassa viimeistään
39428: meenpanoalueittain tapahtuvan siirtymisen yh- vuonna 1975.
39429: teydessä.
39430: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
39431:
39432: Meeri Kalavainen. Mauno Forstnan.
39433: Sylvi Siltanen. Veikko Pajunen.
39434: Sinikka Luja-Vepsä. Salme Myyryläinen.
39435: Valde Nevalainen. Matti Ahde.
39436: Paavo Tiilikainen. Riitta Järvisalo-Kanerva.
39437: Uljas Mäkelä. Jorma Rantala:
39438: Aune Salama.
39439: 2243
39440:
39441: VIII,104.- Toiv.al. n:o 1218.
39442:
39443:
39444:
39445:
39446: Kalavaineo ym.: Tutkimuksesta Suomen elokuva-arkiston otta-
39447: misesta valtion haltuun.
39448:
39449:
39450: E d u s k u n n a 11 e.
39451:
39452: Suomessa on kuvattu sekä dokumentti- että on 220 000 mk. Avustus on kuitenkin vain
39453: näytelmäelokuvia 1900-luvun alusta lähtien. riittänyt arkiston ylläpitoon eikä se ole lain-
39454: Aina 1950-luvulle saakka valmistettiin elokuvat kaan mahdollistanut kotimaisen elokuvatuotan-
39455: nitraattifilmille, joka ajan mittaan tuhoutuu non systemaattista keräämistä ja tuhoutumi-
39456: filmissä tapahtuvien kemiallisten muutosten selle alttiin nitraattifilmimateriaalin muutta-
39457: takia. mista turvalliselle asetaattifilmimateriaalille.
39458: 1900-luvun tuotanto aina 1920-luvun alkuun Kansallisen elokuvatuotannon pelastaminen
39459: saakka on jo eri syistä hävinnyt lähes jäljettö- edellyttää alustavien laskelmien mukaan usei-
39460: miin. 1920-, 1930- ja 1940-lukujen tuotanto den miljoonien markkojen kustannuksia.
39461: on osaksi tuhoutunut tulipalaissa tai muuttunut On selvää, että tarkoituksenmukaista elo-
39462: käyttökelvottomaksi edellä selvitetyn nitraatti- kuvamuseotoimintaa voi harjoittaa vain valtion
39463: filmin tuhoutumisprosessin ansiosta. Loppuosa ylläpitämässä laitoksessa. Samaten on selvää,
39464: tästä kulttuurihistoriallisesti ja historiallisesti että arkiston valtion haltuun ottamisen tutki·
39465: korvaamattomasta aineistosta on parhaillaan minen ei saa estää kotimaisen elokuvatuotan-
39466: tuhoutumassa. non pelastamista.
39467: Suomalaiselle elokuvalle talletetun kulttuuri- Edellisen perusteella ehdotamme eduskun-
39468: perinnön säilyttämisestä on vuodesta 1957 pyr- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39469: kinyt huolehtimaan yksityisenä yhdistyksenä toi-
39470: miva Suomen elokuva-arkisto, jonka tehtävänä että hallitus tutkisi mahdollisuuksia
39471: on sääntöjensä ·mukaisesti ensisijaisesti kerätä ottaa Suomen elokuva-arkisto valtion
39472: ja säilyttää elokuvahistorian ja taiteen kannalta haltuun sekä mahdollisuuksia jo nyt
39473: tai muuten kulttuuriarvoltaan merkittäviä elo- tukea Suomen elokuva-arkistoa siten,
39474: kuvia. Yhdistys on 1960-luvun alusta alkaen että elokuvien tuhoutumisen estäminen
39475: nauttinut valtionapua, jonka määrä tänä vuonna ;a niiden systemaattinen kerääminen
39476: olisi mahdollista.
39477: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1972.
39478:
39479: Meeri Kalavainen. Paavo Tiilikainen. Kaisa Raatikainen.
39480: Sylvi Siltanen. Uljas Mäkelä. Matti Ahde.
39481: Sinikka Luja-Vepsä. Mauno Forsman. Riitta Järvisalo-Kanerva.
39482: Ulf Sundqvist.
39483: 2244
39484:
39485: VIII,105. - Toiv.al. n:o 1219.
39486:
39487:
39488:
39489:
39490: KalavaiDen ym.: Valtion kustannusliikkeen aikaansaamisesta op-
39491: pikirjojen kustantamiseksi.
39492:
39493:
39494: E d u s k u n n a 11 e.
39495:
39496: Koulujen oppikirjat ovat tärkeä sivistys- ohjaus- ja kontrollitoimintaa lisäämällä, vaan
39497: poliittinen ja kansantaloudellinen kysymys. parannuksen aikaansaamiseksi on harkittava te-
39498: Koulu- ja opetuslaitoksen kehittyessä on oppi- hokkaampia toimenpiteitä. Tällöin tulee lä-
39499: kirjakysymys jäänyt vaille riittävää huomiota hinnä kysymykseen oppikirjojen kustantaminen
39500: ja tästä on seurauksena eräitä nykyisessä järjes- valtion toimesta.
39501: telmässä ilmeneviä puutteita. Oppikirjojen kus- Nykyisin vallitsevaa järjestelmää ei voida
39502: tannustoiminta rakentuu pääasiassa yksityisen puoltaa silloinkaan kun yhteiskunta antaa kou-
39503: yritteliäisyyden varaan, jolloin kilpailu- ja voit- lulaisille oppikirjat ilmaiseksi tai huomattavalla
39504: tonäkökohdat pääsevät vallitsemaan sen sijaan, tavalla tukee oppikirjojen hankkimisessa. Asiaan
39505: että oppikirjojen käyttäjien tarpeet ja etu olisi- ei tuo ratkaisevaa parannusta se, että oppikir-
39506: vat määräävässä asemassa. Nykyisestä järjestel- jojen ilmainen jakaminen suoritetaan verova-
39507: mästä johtuu mm. oppikoulualalla ilmenevä op- roilla.
39508: pikirjojen monenkirjavuus. Tämä vaikeuttaa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
39509: monella tavalla opiskelua, erityisesti siirryt- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39510: täessä koulusta toiseen ja opettajan vaihtuessa muksen,
39511: vaihtuu useimmiten myös oppikirja. Kun per-
39512: heessä on useita kouluakäyviä lapsia ja oppikir- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39513: jat vaihtuvat nopeasti, aiheuttaa se paljon ra- valtion kustannusliikkeen aikaansaami-
39514: hallista tappiota lasten vanhemmille. seksi oppikirjojen ja vastaavien julkaisu-
39515: Järjestelmän virheet ovat kaikesta päättäen jen kustantamiseksi valtion toimesta.
39516: niin suuret, että niitä ei voida poistaa valtion
39517: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
39518:
39519: Meeri Kalavainen. Tellervo T. Koivisto. Anni Flinck.
39520: Mauno Forsman. Sinikka Luja-Vepsä. Salme Myyryläinen.
39521: Sakari Knuuttila. Jorma Rantala. Aune Salama.
39522: 2245
39523:
39524: VIII,106.- Toiv.al. u:o 1220.
39525:
39526:
39527:
39528:
39529: 0. Kangas ym.: Uskonnonopetuksen ylitarkastajan viran perus-
39530: tamisesta kouluhallitukseen.
39531:
39532:
39533: E d u s k u n n a 11 e.
39534:
39535: Hyväksyessään lain koulujärjestelmän perus- den aineiden osalta jo nyt on olemassa. Uudis-
39536: teista ( 467/68} eduskunta edellytti vastauk- tuvien uskonnon oppikirjojen hyväksymisme-
39537: sessaan mm., että uskonnonopetusta on kehitet- nettely edellyttäisi asiantuntevaa valmistelua
39538: tävä vastaamaan entistä paremmin muuttuvan kouluhallituksen piirissä. Sen vuoksi olisi eri-
39539: yhteiskunnan tarpeita. Tiettävästi opetussuun- tyisesti uskonnonopetuksen ylitarkastajan virka
39540: nitelman laatimisen ja opettajakoulutuksen jär- kouluhallituksessa välttämätön.
39541: jestämistä koskevien suunnitelmien toteuttami- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
39542: nen tulisi merkitsemään tämän aineen kohdalla tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
39543: myönteistä kehitystä. sen,
39544: Edellytyksenä kuitenkin on, että kouluhalli-
39545: tuksella olisi mahdollisuus saada työvoimaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39546: uskonnonopetuksen koulutus-, suunnittelu- ja uskonnonopetuksen ylitarkastajan viran
39547: kokeilutoiminnan ohjaukseen samoin kuin mui- perustamiseksi kouluhallitukseen.
39548: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
39549:
39550: Orvokki Kangas. Lea Sutinen.
39551: Mikko Kaarna. Eino Uusitalo.
39552: Saimi Ääri. Reino Karpola.
39553: Einari Nieminen. Paavo Niinikoski.
39554: Aino Karjalainen. Heimo Linna.
39555: Sylvi Saimo. Veikko Pihlajamäki.
39556: Aulis Sileäkangas. T. Saloranta.
39557: 2246
39558:
39559: VIII,107.- Toiv.al. n:o 1221.
39560:
39561:
39562:
39563:
39564: Karhuvaara ym.: Määrärahasta opetusharjoittelijoiden palkkauk-
39565: siin.
39566:
39567:
39568: E d u s k u n n a 11 e.
39569:
39570: Eduskunta on useasti kiinnittänyt huomiota Auskultointi on kokopäivätoimista työtä,
39571: opintotukijärjestelmän ulkopuolelle jääneiden jonka puitteissa joutuu koululla oleskelemaan
39572: opetusharjoittelijain taloudellisiin vaikeuksiin. keskimäärin ainakin 20 tuntia viikossa ja suo-
39573: Tämä kysymys on uuteen koulujärjestelmään rittamaan lisäksi vaativaa ja työlästä valmis-
39574: siirryttäessä entistä tärkeämpi. Siirtymisen on- telutyötä. Kouluhallituksen määräysten mu-
39575: nistuminen edellyttää, että käytettävissä on kaan auskultantti saa hoitaa ansiotyöhön aus-
39576: riittävästi korkeatasoisia ja ammatistaan kiin- kultoinnin ohessa korkeintaan 12 viikkotuntia
39577: nostuneita opettajia myös peruskoulun yläas- muussa koulussa, mutta näitä tunteja ei on-
39578: tetta ja lukiota varten. nistu saamaan kuin hyvin pieni osa auskul-
39579: Oppikoulunopettajan uran edellyttäessä ny- tanteista. Tällainen työ tietenkin haittaa ope-
39580: kyään loppututkinnon suorittamisen jälkeen tusharjoitteluun paneutumista, minkä lisäksi
39581: vuoden palkatonta harjoittelua on ymmärrettä- koulut eivät kovin mielellään periaatteessakaan
39582: vää, että suuri osa uransa valitsevista usein ota auskultantteja opettamaan mahdollisten
39583: opintovelkojen rasittamista henkilöistä valitsee järjestelyvaikeuksien pelossa.
39584: muun ammatin jo pelkästään sillä perusteella, Kohtuullisena nykyisenmuotoisen opetushar-
39585: että muualla on harjoitus- ja koulutusvaihe joittelun puitteissa voidaan pitää palkkaa, joka
39586: paikallinen. Näin syntyy nykyinen valitettava on suuruudeltaan noin puolet nuoremman leh-
39587: tilanne, jossa parhaimpien opettajavoimien siir- torin peruspalkasta. Tällainen minimipalkka
39588: tyessä muualle opettajanuralle päätymistä pide- olisi välttämätön opettajanammatin asettami-
39589: tään monilla aloilla lopullisen epäonnistumisen seksi tasavertaiseksi muiden akateemisten am-
39590: merkkinä. Kun tulevaisuudessa opettajanval- mattien kanssa.
39591: mistusta kehitettäessä harjoittelu mahdollisesti Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
39592: siirretään aikaisempaan opiskeluvaiheeseen, olisi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39593: tällöinkin siitä kuten muihinkin ammatteihin muksen,
39594: liittyvästä harjoittelusta maksettava palkkaa.
39595: Aikanaan tähän tarkoitukseen myönnetty mää- että hallitus ottaisi vuoden 1973
39596: räraha on pysynyt samansuuruisena lähes vuo- tulo- ja menoarvioesitykseen määrära-
39597: sisadan. Se ei nykyään riitä kuin muutamille han käytettäväksi oppikoulun opetus-
39598: auskultanteille jälkikäteen myönnettäviin mität- harjoittelijain palkkauksiin.
39599: tömiin stipendeihin.
39600: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
39601:
39602: Sinikka Karhuvaara. Erkki Häkämies. Kullervo Rainio.
39603: Anna-Liisa Linkola. A1li Vaittinen. Juha Vikatmaa.
39604: Elsi Hetemäki. Olavi Nikkilä. Ilkka Suominen.
39605: 2247
39606:
39607: VIII,108.- Toiv.al. n:o 1222.
39608:
39609:
39610:
39611:
39612: Karhuvaara ym.: Opettaiitn opetusvelvollisuuden vähentämisestä
39613: ;a eläkkeiden uudelleen jär;estämisestä eräissä tapauksissa.
39614:
39615:
39616: E d u s k u n n a 11 e.
39617:
39618: Opettajan viikottainen opetusvelvollisuus on miaan vastaava työmäärä sekä parantaa hänen
39619: kansakoulussa 30 tuntia, kansalaiskoulussa ja opetuksensa tehokkuutta. Samalla tulisi opet-
39620: erityisluokilla 26 tuntia sekä oppikouluissa tajien eläkesäännöksiä muuttaa siten, että eläk-
39621: 24--26 tuntia. Opetusvelvollisuus on opettajan keen pohjana oleva palkkaus määritettäisiin ai·
39622: koko palveluajan sama. Kun nykyiset eläke- kaisempien palveluvuosien työmäärän mukai-
39623: säännökset määräävät eläkkeen pohjana olevan sesti.
39624: palkkauksen neljän viimeksi palvellun virka- Edellä olevan ,perusteella ehdotamme kunni-
39625: vuoden mukaan, on tästä seurauksena se, että oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
39626: opettajat pyrkivät ottamaan juuri ennen eläk- sen,
39627: keelle siirtymistä lain määräämän ,varsin suu-
39628: ren viikkotuntimäärän lisäksi vielä ylitunteja. että hYJ!litus ryhtyisi viivyttelemättä
39629: Suuri pakollinen viikkotuntimäärä varsinkin yh- toimiin opettajien viikottaisen opetus-
39630: dessä ylituntien kanssa vaikuttaa haitallisesti velvollisuuden vähentämiseksi 55 vuot-
39631: tämän ikäisen opettajan terveyteen sekä hei- ta täyttäneiden o~ttajien kohdalla sekä
39632: kentää opetustuloksia. opetta;ien eläl«säännöstcn muuttamisek-
39633: Opettajan viikottaista työmäärää tulisi vä- si siten, että eläkkeen pohillli',t oleva
39634: hentää hänen lähestyessään eläkeikää. Näin voi- palk!Mus määriteltäisiin ennen 55 ouo-
39635: taisiin taata opettajalle hänen vähentyviä Voi- den ikää tehdyn työmäärän t11Uk!#sesti.
39636: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
39637:
39638: Sinikka Karhuvaara. Aili Vaittinen. Juha Vikatmaa.
39639: Anna-Liisa Linkola. Olavi Nikkilä. Ilkka Suominen.
39640: Erkki Häkämies, Kullervo Rainio. Elsi Hetemäki.
39641: 2248
39642:
39643: VIII,109.- Toiv.al. n:o 1223.
39644:
39645:
39646:
39647:
39648: Karkinen: Erityiskoulutuksen järjestämisestä lastentarhanopetta-
39649: iille häiriytyneiden lasten opetusta varten.
39650:
39651:
39652: E d u s k u n n a 11 e.
39653:
39654: On todettu, että esikouluikäisillä lapsilla Koulutetun henkilökunnan tarve maamme las-
39655: havaituilla puhe-, kuulo- ja näkövammoilla tensairaaloissa ja lastentarhoissa on kuitenkin
39656: sekä liikevajavuuksilla ja psyykkisillä vaurioilla suuri, sillä vain pätevän koulutuksen saanut
39657: on sitä suuremmat korjautumis- ja paranemis- henkilö pystyy oikealla tavalla ja oikeata väli-
39658: mahdollisuudet, mitä varhaisemmassa iässä neistöä käyttäen opettamaan ja ohjaamaan alle
39659: hoito tai terapia aloitetaan. Pidetään tärkeänä, kouluikäistä lasta.
39660: että lapsi pääsee asianmukaiseen hoitoon jo en- Kansakoulunopettajille on järjestetty erityis-
39661: nen kouluikää, koska vasta tällöin aloitettu koulutus Jyväskylän yliopiston yhteyteen.
39662: hoito saattaa ja tulla liian myöhään. Sairaaloi- Koska yliopistossa on erityisopetuksen profes-
39663: den lastenosastoilla, erityislastentarhoissa ja suuri ja opetus- ja harjoittelumahdollisuuksia
39664: tavallisten lastentarhojen erityisosastoilla on- varmaan voitaisiin järjestää, tuntuisi tarkoituk-
39665: kin saavutettu erinomaisia tuloksia esikoulu- senmukaiselta suunnitella myös lastentarha-
39666: ikäisten lasten tämänkaltaisten vammojen ja opettajien erityiskoulums samaan yhteyteen.
39667: häiriöiden hoidossa. Opetusta ei ehkä olisi tarpeen järjestää joka-
39668: Toistaiseksi ei kuitenkaan ole järjestetty min- vuotiseksi, vaan ainakin tämänhetkisen tarpeen
39669: käänlaista erityiskoulutusta sellaisille lasten- täyttäisi varmaan jo joka kolmas tai viides
39670: tarhaopettajille, jotka haluaisivat erikoistua vuosi toimeenpantava esim. vuoden kestävä
39671: työskentelemään tällaisten lasten parissa. Las- koulutus. Koska toimiala on uusi, olisi ensin
39672: tentarhaopettajien kiinnostus alaa kohtaan on luonnollisesti tutkittava, missä muodossa ja
39673: kuitenkin suuri, mikä ilmenee mm. siinä, että missä laajuudessa toiminta olisi paras aloittaa.
39674: useat lastentarhaopettajat ovat pyrkineet oma- Edelläolevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
39675: toimisesti suorittamaan erilaisia kursseja ja eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39676: hankkimaan arvosanoja, joista he ovat katsoneet
39677: olevan hyötyä tässä työssä. Kun virallista eri- ':että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39678: tyiskoulutusta ei ole järjestetty, ei tällaisia ar- erityiskoulutuksen järjestämiseksi las-
39679: vosanoja kuitenkaan voida asettaa ehdotto- tentarbanopetkljille vammaisten ja häi-
39680: maksi vaatimukseksi eikä niin muodoin perus- riytyn.eiden lasten opetusta ja ohjausta
39681: taa erityisiä virkoja tätä tarkoitusta varten. varten.
39682: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
39683:
39684: Seija Karkinen.
39685: 2249
39686:
39687: Vlll,llO.- Toiv.al. n:o 1224.
39688:
39689:
39690:
39691:
39692: Katajavuori ym.: Veikkausvoittovarojen myöntämisestä invali-
39693: dien urheilulaitosten rakentamiseen.
39694:
39695:
39696: E d u s k u n n a 11 e.
39697:
39698: Urheilulaitosten rakentamiseen myönnetään näitä tiloja käyttämään. Tuskin voidaan tällai-
39699: vuosittain valtionapua veikkausvoittovaroista. sessa yhteydessä enää vaatia yleisempää käyt-
39700: Näiden varojen jaossa on ehtona mm. pidetty, töä. Tämän johdosta voidaan myös todeta, että
39701: että laitos tulee yleiseen käyttöön. määräys yleisestä käytöstä ei liene oikein, vaan
39702: On kuitenkin ihmisryhmiä, joiden kunto- eräät erityisryhmät olisi niinikään otettava huo-
39703: liikunta poikkeaa yleisiä tiloja käyttävien tar- mioon veikkausvoittovarojen jaossa. Edelleen
39704: peista. Eräs tällainen ryhmä ovat invalidit, joi- voidaan todeta, että nämä tilat tulisivat täysi-
39705: den määrä jatkuvasti kasvaa. Taijan tilastojen tehoisesti käytetyiksi, mikä on jo havaittu
39706: mukaan vammautuu esim. liikenteessä vuosit- Helsingin kaupungin luovutettua erään uima-
39707: tain noin 15 000 henkilöä ja heistä noin 700 hallinsa naisten altaan naisinvalidien käyttöön
39708: jää pysyvästi liikuntakyvyttömiksi. yhtenä iltana viikossa. Helsingin kaupungin
39709: Invalideille tuottaa vaikeuksia käyttää ylei- urheilu- ja ulkoilulautakunnan kanssa on kes-
39710: siä tiloja. Heidän ohjauksensa on pakko olla kusteltu kuntotilojen käytöstä, jolloin ne tule-
39711: paljon yksilöllisempää ja monessa tapauksessa vat päivisin koululaisryhmien käyttöön. Heitä
39712: tärkeämpää kuin terveitten. Heidän liikunnan- tuli uimahalliin niin paljon, että oli järjestet-
39713: tarpeensa on usein välttämätöntä jatkotoimen- tävä vuorotunnit, kun kaikki eivät mahtuneet
39714: pidettä kunnon ylläpitämiseksi. Lisäksi voidaan altaaseen uimaan.
39715: todeta, että heidän urheilu- ja liikuntaseuransa Edellä esittämäämme viitaten kunnioittaen
39716: toimivat samalla tavalla kuin muidenkin, myös ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39717: kansainvälisten kilpailujen puitteissa. muksen,
39718: Helsingin Invalidien Yhdistys ry rakentaa
39719: parhaillaan Helsingin kaupungin luovuttamalle että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39720: tontille asuntorakennusten lisäksi uimahallia ja myös tnvalidiyhdistysten urheilutilojen
39721: kuntotiloja invalidien ja heitä auttavien omais- tarpeen huomioanottamtseksi veikkaus-
39722: ten käyttöön. Yksin Helsingin Invalidien yh- voittovarojen jakoa toimitetttlessa ja
39723: distykseen kuuluu ,jo lähes 7 000 jäsentä ja jos 300 000 markan myöntämiseksi Hel-
39724: tähän lukuun lisätään heidän omaisensa voi- singin Invalidien Yhdistys ry:n raken-
39725: daan todeta, että noin 20 000 henkilöä tulisi teilla olevaan kuntokeskukseen.
39726: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
39727:
39728: Salme Katajavuori. Sirkka Lankinen.
39729: Uljas Mäkelä. Tyyne Paasivuori.
39730: Victor Procope. Erkki Häkämies.
39731: Erko Härkönen. G. Laatio.
39732: Sylvi Saimo. Juuso Häikiö.
39733: Kullervo Rainio.
39734:
39735:
39736:
39737:
39738: 282 156/72
39739: 2250
39740:
39741: VIII,lll.- Toiv.al. n:o 1225.
39742:
39743:
39744:
39745:
39746: Kauppi ym.: Lastenpsykiatrian professorin viran perustamisesta
39747: Helsingin yliopistoon.
39748:
39749:
39750: E d u s k u n n a 11 e.
39751:
39752: Lasten ja nuorten mielenterveys sekä psyyk- Lastenpsykiatrien vajaus ja tällä alalla eri-
39753: kisten sairauksien ennaltaehkäisy ja hoitaminen koislääkärikoulutuksessa esiintyvät puutteet tu-
39754: ovat koko kansan tulevaisuutta ajateltaessa livat selvästi ilmi keväällä 1971 eduskunnassa
39755: mitä tärkein asia. Lastenpsykiatria on juuri käsiteltäessä hallituksen esitystä kasvatusneu-
39756: sellainen lääketieteen ala, jolla joudutaan koh- volalaiksi. Alkuperäisessä lakiehdotuksessaan
39757: taamaan muuttuvan yhteiskunnan esiintuomat hallitus esitti, että kasvatusneuvolan henkilö-
39758: kipeät ongelmat. Nyky-yhteiskunnassa ovat kuntaan olisi pitänyt kuulua lääkärijäsenenä
39759: viime aikoina tämän alan sairaudet saaneet ainakin yksi lastenpsykiatri. Eduskunta oli tä-
39760: yhä enemmän huomiota osakseen. On alettu män lääkärijäsenen pätevyystasoon nähden sa-
39761: vaatia lääketieteellistä apua niihin ongelmiin malla kannalla, mutta totesi ettei siihen ole
39762: saamatta sitä läheskään riittävästi. Esimerkkinä käytännössä toistaiseksi mahdollisuuksia, koska
39763: lasten ja nuorten sairauksista voitaisiin mainita maassamme on liian vähän lastenpsykiatreja.
39764: pelokkaat, estyneet, kastelevat tai tuhrivat lap- Kun lisäksi lastenpsykiatreja tarvitaan kipeästi
39765: set. Myöskin erilaiset kouluvaikeudet, joihin terveydenhuollon hallinnossakin mielenterveys-
39766: kuuluvat ns. psykosomaattiset tai orgaanis- työssä, jäisi huomattava osa kasvatusneuvoloi-
39767: neuroottiset oireet, kuten päänsärky, pahoin- den lääkärinviroista täyttämättä. Lisäksi todet-
39768: vointi, vatsanvaivat, jotka vähitellen saattlW'at tiin, että kun nykyään valmistuu vuosittain
39769: johtaa koulupelkoon ja lahjakkaittenkin lasten vain 3 tai 4 uutta lastenpsykiatria ja kun neu-
39770: koulunkäynnin keskeytymiseen, ovat usein volain perustaminen lakisääteisen valtionavun
39771: esiintyvä ongelma. Nuorten koulukarkuruus, voimaantulon jälkeen tulee vilkastumaan, näyt-
39772: epäsosiaalisuus, huumausaineongelmat ja toi- tää lastenpsykiatripula vaikeutuvan vielä ny-
39773: saalta depressio-oireet, kuten masennus, saamat- kyisestäänkin, kunnes alan erikoislääkärikoulu-
39774: tomuus ja epävarmuus kuuluvat myös lasten- tus saadaan riittävässä määrin käyntiin. Näiden
39775: ja nuorisopsykiatrian alaan. syiden vuoksi eduskunta tuli siihen tulokseen,
39776: Lastenpsykiatrisen hoidon tarve Suomessa ettei kasvatusneuvolan lääkärille säädettäisi
39777: on paljon suurempi kuin mitä pystytään tyy- laissa lastenpsykiatrin kelpoisuusehtoja, vaan
39778: dyttämään. Maailman terveysjärjestön tilastojen jätettäisiin ne määrättäväksi asetuksella, koska
39779: mukaan tarvittaisiin yksi lastenpsykiatrineo sai- asetuksen määräykset on muutettavissa olosuh-
39780: raansija 10 000 asukasta kohden. Koko Suomes- teiden edellyttämällä tavalla joustavammin kuin
39781: sa tämän mukaan pitäisi olla noin 450-500 lain säädökset.
39782: hoitopaikkaa, kun meillä sen sijaan tällä het- Lopullisesti hyväksytyssä kasvatusneuvola-
39783: kellä on vain 230 lastenpsykiatrista ja 45 laissa ( 568/71 ) kasvatusneuvolan läiikärijäse-
39784: nuorisopsykiatrista hoitopaikkaa. Työtä tällä nestä käytetäänkin vain yleisnimikettä "lääkä-
39785: tärkeällä alalla haittaa kuitenkin ammattitaitoi- ri". Kasvatusneuvola-asetuksessa ( 778/71 )
39786: sen työvoiman ja erityisesti lääkäreiden puuttu- lääkärin keLpoisuusehdoksi määrätään "lasten-
39787: minen. Laskelmien mukaan tarvittaisiin tällä psykiatrin tai muun tehtävään soveltuvan
39788: hetkellä noin 120 lastenpsykiatrian erikois- erikoislääkärin pätevyys".
39789: lääkäriä. Kuitenkin tälle alalle erikoistuneita Kasvatusneuvolat eivät voi täysitehoisesti
39790: lääkäreitä meillä on vain 28 ja koulutuspaikko- suorittaa lain edellyttämää lasten ja nuorten
39791: jen vähäinen määrä, vain 13, estää mahdolli- tervettä psyykkistä kehitystä edistävää teh-
39792: suuden kouluttaa edes lähitulevaisuudessa tä- täväänsä eikä myöskään muualla vallitsevaa
39793: män alan erikoislääkäreitä riittävästi. lastenpsykiatrien pulaa voida poistaa ennen
39794: VIII,lll.- Kauppi ym. 2251
39795:
39796: kuin lastenps}"kiatrien erikoiskoulutusta saa- didaattien lastenpsykiatrian opetuksessa edes
39797: daan nykyisestä huomattavasti lisätyksi. Suu- yleislääkärin tarvitsemaan tietomäärään, ja kui-
39798: riimpana vaikeutena koulutuksen järjestämi- tenkin on muistettava, että lapsuus- .ja nuo-
39799: sessä on ollut lastenpsykiatrian itsenäisen oppi- ruusvuosien aikana saatu psykiatrineo hoito
39800: tuolin eli professuurin puuttuminen. Ruotsissa vähentää aikuisten sairauksia ja esim. epäsosi-
39801: on jo kolme lastenpsykiatrian professuuria, aalisuutta sen kaikissa muodoissa. Siten tämä
39802: Suomessa ei yhtäkään. Niinpä nykyiset lääke- hoito on Y'hteiskunnalle edullista paitsi talou-
39803: tieteen opiskelijat eirvät saa lastenpsyikiatrian dellisesti myös siksi, että yksilön mielenter-
39804: opetusta enempää kuin 13-14 dosenttiluentoa veyden taso ja persoonallisuuden tasapainoi-
39805: ja tutkittavakseen yhden lastenpsykiatrisen po- suus tuo mukanaan työkykyä sekä jopa seuraa-
39806: tilaan. Näillä tiedoilla ei voida olettaa lääkärin van sukupolrven mielenterveyden.
39807: pystyvän antamaan edes ensiapua lasten Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
39808: pswkkisessä sairaudessa tai havaitsemaan, mil- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39809: loin esim. psykosomaattisen oireen takana on muksen,
39810: vakava psyykkisen hoidon tarve, jolloin hän että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
39811: voisi ohjata potilaan ja hänen vanhempansa m.enpiteisiin lastenpsykiatrian professo-
39812: erikoislääkärin hoitoon. Vasta professuurin rin viran perustamiseksi Helsingin yli-
39813: perustamisen avulla päästään lääketieteen kan- opistoon.
39814: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
39815:
39816: Eeva Kauppi. Juha Vikatmaa. Veikko Pihlajamäki.
39817: Aili Vaittinen. Mauri Seppä. Salme Katajavuori.
39818: Eero Lattula. Matti Asunmaa. Olavi Nikkilä.
39819: Pekka Jokinen. Tyyne Paasivuori. Victor Procope.
39820: Mauri Miettinen. Kullervo Rainio. Sirkka Lankinen.
39821: G. Laatio. P. Mäki-Hakola. Juuso Häikiö.
39822: Olavi Hetemäki. Elly Sigfrids.
39823: 2252
39824:
39825: VIII,l12.- Toiv.al. n:o 1226.
39826:
39827:
39828:
39829:
39830: Kauppi ym.: Vaasan lyseon uuden koulurakennuksen suunnitte-
39831: lun kiirehtimisestä.
39832:
39833:
39834: E d u s k u n n a 11 e.
39835:
39836: Vaasan lyseon koulurakennus on jo vuosia mukaan keskikoulua ja lukioastetta käsittä-
39837: sitten todettu ahtaaksi. Liian pieni koulura- väksi oppilaitokseksi rtat sellaiseksi, joka ra-
39838: kennus aiheuttaa suuria vaikeuksia lukusuunni- kennustensa puolesta soveltuu uudessa koulu-
39839: telman edellyttämälle työskentelylle, joka eräil- järjestelmässä käytettäväksi.
39840: tä osin ilman erikoisjärjestelyä ja poikkeuslupia Vaasan kaupungin koulusuunnitelman mu-
39841: on jopa mahdotonta. Osa opetustiloista sijait- kaan arvioidaan lukioon siirtyvän 33.3 prosent-
39842: see kellarikerroksessa. Oppilaiden ruokailutilat tia oppilasikäluokasta, jolloin Vaasan kaupun-
39843: puuttuvat kokonaan. Liikuntatunteja on viikot- gin ja Mustasaaren kunnan alueelta suomen-
39844: tain 64 ja käytettävissä on vain yksi pieni pu- kielisiin lukioihin tuleva oppilasmäärä nousee
39845: kusuoja sekä pienikokoinen voimistelusali. Ti- nykyisestään, noin 600:sta, vuoden 1980 tie-
39846: lanne on niin kestämätön, ettei uuden koulu- noilla noin 700:aan. Tästä oppilasmäärästä
39847: talon rakentamista enää voida lykätä, vaikka muodostuu 7-8 sarjainen lukio.
39848: koulunuudistus aiheuttaakin uuden rakennuk- Jotta kaikinpuolin välttämättömäksi todetun
39849: sen suunnitelulle vaikeasti ratkaistavia ongel- uuden koulurakennuksen rakennustyö voitaisiin
39850: mia. aloittaa mahdollisimman pian, olisi koulun
39851: Koska Vaasan lyseon rakennuskysymyksen suunnittelu ja huonetilaohjelman laatiminen
39852: ratkaisun viipyminen aiheuttaa nykyisen oppi- aloitettava pikaisesti.
39853: laspolven koulunkäynnille vaikeuksia ja es- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
39854: teitä sekä epävarmuutta koko suomenkielisen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39855: koulutoimen suunnitteluun Vaasassa, on myös muksen,
39856: Vaasan kaupungin koulusuunnittelutoimikunta
39857: kiinnittänyt asiaan huomiota. Toimikunnan 'että hallitus kiirehtisi Vaasan lyseon
39858: mielestä Vaasan lyseon uusi koulutalo olisi ra- uuden koulurakennuksen suunnittelua
39859: kennettava Hietalahden kaupunginosaan Kaup- sekä siihen liittyvän huonetilaohiel-
39860: paoppilaitoksen läheiselle tontille ja se olisi man laatimista.
39861: rakennettava voimassaolevan koulujärjestelmän
39862: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
39863:
39864: Eeva Kauppi. P. Mäki-Hakola.
39865: A1li Vaittinen. Veikko Pihlajamäki.
39866: Mauri Seppä. Olavi Nikkilä.
39867: Sirkka Lankinen.
39868: 2253
39869:
39870: VIII,113.- Toiv.al. n:o 1227.
39871:
39872:
39873:
39874:
39875: Kivistö ym.: Esityksen antamisesta 12-vuotisen koulutusjärjes-
39876: telmän luomisesta.
39877:
39878:
39879: E d u s kun n a 11 e.
39880:
39881: Maassamme on aloitettu siirtyminen yhte- tiilisen koulutuksen antaminen ei palvele tätä
39882: näiseen peruskoulujärjestelmään. Uudistus tu- tavoitetta. Useissa tutkimuksissa on myös to-
39883: lee merkittävästi tasoittamaan kansalaisten kou- dettu, että pitkälle teollistuneissa maissa yleis-
39884: lunkäyntiedellytyksissä esiintyviä eroja ja oi- sivistyksellä painottuneen koulutuksen· antami-
39885: kein toteutettuna monipuolistamaan oppilaiden nen on myös taloudellisesti edullisinta.
39886: jatko-opintomahdollisuuksia. Automaation kehitys on myös johtanut sii-
39887: Peruskoulutuksen yhtenäistäminen on kui- hen, että henkiset rutiinisuoritukset on voitu
39888: tenkin vasta osittaisuudistus. Perusteellisen ko- enenevässä määrin siirtää koneille. Ihmisen
39889: konaisuudistuksen suorittaminen myös nuoriso- työpanos voi näin ollen vapautua luovuutta
39890: asteen koulutuksessa alkaa olla välttämätön vaativiin suorituksiin, joihin harjaantuminen
39891: sekä koulutusjärjestelmän toiminnan että yh- edellyttää vahvaa yleissivistystä.
39892: teiskunnan kehityksen koulutukselle asettamien Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien li-
39893: vaatimusten vuoksi. sääntyminen työympäristössä on todennäköinen
39894: Välittömästi peruskoulu-uudistuksen toteu- kehityksen suunta. Tämä edellyttää sitä, että
39895: duttua olisi suoritettava uudistus myös nuoriso- työntekijät voivat nykyistä paremmin hahmot-
39896: asteen koulutuksessa. Tärkeintä olisi saattaa taa suorittamaosa työn kokonaisuutena, sen
39897: nuorisoasteen koulutus yhtenäisen organisaation liittymisen koko kansantalouden toimintaan ja
39898: puitteisiin niin, että koulutusjärjestelmän jous- sen kehitystavoitteet. Tämä edellyttää laajan
39899: tavuus olisi suurempi. Opinnoissa tarvittava kokonaiskuvan hahmottamista omasta amma-
39900: erikoistuminen olisi voitava suorittaa linjajaon tista ja koulutuksen kytkemistä laajoihin teo-
39901: puitteissa niin, että opintojen jatkamismah- reettisiin yhteyksiin ja käytännön työelämään.
39902: dollisuudet kultakin linjalta olisivat yhtäläiset. Tulevan nuorisoasteen koulutuksen onkin ra-
39903: Yhteiskunnassa tapahtunut kehitys on joh- kennuttava ns. polyteknisyyden periaatteille.
39904: taillut ja automaation kehittyessä johtaa yhä Tämä puolestaan edellyttää koulutusjärjestel-
39905: selvemmin siihen, että jakoa yleissivistävään män yhtenäisyyttä.
39906: ja ammatilliseen koulutukseen ei enää voida Edellä esitetyyn viitaten ehdotamme kun-
39907: tehdä. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39908: Ammattien muutosnopeus on kasvanut niin muksen,
39909: voimakkaasti, että koulutettavat joutuvat vaih-
39910: tamaan elämänsä aikana useamman kerran am- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
39911: mattiaan. Täs,tä syystä yleissivistävän pohjan menpiteisiin puitelakiesityksen antami-
39912: luominen jatkuvalle edelleen- ja uudelleenkoulu- seksi Eduskunnalle yhtenäisen 12-vuoti-
39913: tukselle on välttämätöntä. Kapea-alaisen amma- sen koulutusjärjestelmän luomiseksi.
39914: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
39915:
39916: Kalevi Kivistö. Anna-Liisa Hyvönen.
39917: I.-C. Björklund. Kuuno Honkonen.
39918: Siiri Lehmonen. Mirjam Tuominen.
39919: Rauno Korpinen. Osmo Kock.
39920: Pauli Räsänen. Anna-Liisa Jokinen.
39921: Niilo Koskenniemi. Kaisu Weckman.
39922: 2254
39923:
39924: VIII,114.- Toiv.al. n:o 1228.
39925:
39926:
39927:
39928:
39929: Kivistö ym.: Julkisten rakennusten taideteosten kustantamisesta.
39930:
39931:
39932: E d u s k u n n a 11 e.
39933:
39934: Kulttuuripalvelusten käyttöä koskevissa tut- sop1v1ssa kohteissa taiteilijalle mahdollisuus
39935: kimuksissa on todettu, että alemmat sosiaali- osallistua työpanoksellaan julkisten rakennusten
39936: ryhmät käyttävät kulttuuripalveluja vähemmän suunnitteluprosessiin alusta alkaen.
39937: kuin muut. Kaikemnuotoisen kuvataiteen ensisijainen
39938: Jos .julkisten rakennusten kokonaiskustan- paikka on julkisissa rakennuksissa. Varustet-
39939: nuksista varataan lakisääteisesti 1-2 % taide- taessa julkisia rakennuksia taideteoksilla on
39940: teosten hankintaan, niin mahdollistetaan tai- huomioitava kuvataiteen eri osa-alueet ia saa-
39941: teen ulottuminen jokaiselle kansalaiselle. On tettava ne keskenään tasa-arvoiseen asemaan.
39942: erikseen tähdennettävä tämän toimetlipiteen Kun kouluissa, sairaaloissa, kokous- ja
39943: vaikutusta taiteilijakuntaa työllistävänä teki- juhlapaikoissa sekä yleisön käyttämissä viras-
39944: jänä. torakennuksissa on taideteoksia, ovat ne koko
39945: Jos rakennusten kokonaiskustannuksista va- kansan omaisuutta ja vaikuttavat taideharras-
39946: rattua kiinteää määrärahaa ei heti käytetä ky- tuksen lisääntymiseen kansalaisten keskuudessa.
39947: seisen rakennuksen varustamiseksi taideteok- Esitettyihin perusteluihin viitaten ehdotam-
39948: silla, niin määräraha siirtyy erityismäärärahaksi me,
39949: valtion taideteostoimikunnalle käytettäväksi
39950: jo olemassa olevien valtion rakennusten tai että hallitus ryhtyisi toimiin valtion
39951: valtion rahoitusosuudella rakennettujen raken- kustannuksella rakennettavien ;ulkisten
39952: nusten varustamiseksi taideteoksilla. rakennusten varustamiseksi taideteok-
39953: Kun taidetta julkisiin tiloihin hankitaan, on silla varaamalla 2 % rakennuskustan-
39954: pyrittävä monimuotoisiin ratkaisuihin huomi- nuksista tähän tarkoitukseen.
39955: oiden koko maan tarpeet. On myös varattava
39956: Helsingissä 15 päivänä helmi,kuuta 1972.
39957:
39958: Kalevi Kivistö. A-L. Jokinen.
39959: Kuuno Honkonen. Niilo Koskenniemi.
39960: Osmo Kock. Kaisu Weckman.
39961: 2255
39962:
39963: VIII,115.- Toiv.al. n:o 1229.
39964:
39965:
39966:
39967:
39968: Kivistö ym.: Korkeakoulujen ;a niiden tutkimuslaitosten kehittä-
39969: mistavoitteiden asettamisesta.
39970:
39971:
39972: E d u s k u n n a 11 e.
39973:
39974: Maamme korkeakoululaitoksen kehittämistä teiden koulutusyksiköiden liiallista jakamista
39975: vuosina 1967~1981 ohjaamaan tarkoite- tulisi välttää. Valtakunnantasoisella korkea:kou-
39976: tun lain (L. 228/1966) ja siihen liittyvän lukohtaisella painopistealueiden määrittelyllä
39977: ·asetuksen (A. 4.55/1966) määrittelemät kehit- voitaisiin nykyistä paremmin ohjata muutoin
39978: tämistavoitteet eivät ole osoittautuneet kaikissa itsestään ohjautuvaa korkeakoulujen kasvua ja
39979: tapauksissa realisiksi. Tavoitteet on asetettu välttää aluepoliittisen kilpail.un haittoja.
39980: liian korkeiksi mm. II pääalan opetuksen laa- Korkeakoulujen tutkimustoiminnan suunnit-
39981: jentamisessa, kun toisaalta resursseja on osoi- telun - nimenomaan investointien suorittami-
39982: tettu ilmeisesti liian vähän mm. korkeakoulu- sen - tulisi perustua nykyistä enemmän val-
39983: jen ja niiden yhteydessä toimivien tutkimuslai- .takunnaHiseen korkeakoulukohtaiseen suunni-
39984: :tosten tutkimustoiminnalle. Käytännössä myös telmaan.
39985: eräille I pääalan tieteenaloista on osoiteUtu lii- Jatkokoulutuspaikkojen lisäämiseksi ja tiet-
39986: an vähän resursseja, esimerkiksi! yhteiskunta- tyjen alojen tutkimustarpeen tyydyttämiseksi
39987: ja kasvatustieteille. tulisi korkeakoulujen yhteydessä toimivien tut-
39988: Koska kehittämistavoitteet on määritelty kimusMtosten kehittymisedellytyksiä parantaa
39989: vain :tieteen pääaloittain eivät mainitut normit nykyiseen verrattuna.
39990: ole ohjanneet eri korkeakoulujen määrällistä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
39991: kasvua tai estäneet aluepoliittisen kilpailun ai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39992: heuttamaa resurssien jakamista pieniksi toimin- muksen,
39993: takyvyttömiksi yksiköiksi. Helsingin yliopiston että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
39994: vuosittainen kasvu on noin puolet maamme menpiteisiin korkeakoululaitoksen kehit-
39995: kaikkien korkeakoulujen yhteisestä kasvusta ei- tämislain vuosina 1967-1981 uudista-
39996: kä tämä kehitys näytä muuttuvan ilman peri- miseksi siten, että kehittämistavoitteet
39997: aateratkaisua. Korkeakoululaitoksen kokonai- asetetaan sekä pääaloittain että valta-
39998: suuden kannalta on epätarkoituksenmukaista kunnantason korkeakoulukohtaisina pai-
39999: myös perustaa samanlaisia opintosuuntia useaan nopistealueina ja että korkeakoulujen
40000: korkeakouluun, elleivät koulutukselliset tekijät ja niiden yhteydessä toimiville tutki-
40001: edellytä tällaista menettelyä. Esimerkiksi bio- muslaitoksille osoitetaan vastaavalla ta-
40002: logian, ekologian, terveystieteen ja kauppatie- valla omat kehittämistavoitteet.
40003: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
40004:
40005: Kalevi Kivistö. Siiri Lehmonen. Osmo Kock.
40006: 1.-C. Björklund. Rauno Korpinen. Anna-Liisa Jokinen,
40007: Kuuno Honkonen. Pauli Räsänen. Kaisu Weckman.
40008: Lauha Männistö. Anna-Liisa Hyvönen. Pekka Salla.
40009: A-L. Tiekso. Mirjam Tuominen. Niilo Koskenniemi.
40010: 2256
40011:
40012: VIII,116.- Toiv.al. n:o 1230.
40013:
40014:
40015:
40016:
40017: Kivistö ym.: Koulu- ;a ammattikasvatushallituksen yhdistämi-
40018: sestä kouluhallinnon keskusvirastoksi.
40019:
40020:
40021: EduskunnaUe.
40022:
40023: Peruskoulu-uudistuksen tultua suoritetuksi alaista. Tämä vaikeuttaa suuresti JO nyt erru-
40024: tulee ·ajankohtaiseksi yhtenäisen kouluorgani- den erityisryhmien koulutuksen järjestämistä
40025: saation luominen myös nuorisoasteen koulu- (esim. vammaiset) ja säilyessään estää kehityk-
40026: tukseen. Tuotantovoimien kehityksen vaatimat sen vaatiman koulutusjärjestelmän yhtenäistä-
40027: muutokset ammattikoulutuksessa edellyttävät misen.
40028: nykyisen jyrkän rajan poistamista yleissivistä- Esitettyyn viitaten ehdotamme eduskunnan
40029: vän ja ammattikoulutuksen väliltä. hyväksyttäväksi toivomuksen,
40030: Yhtenä merkittävänä esteenä yhtenäisen nuo-
40031: risoasteen koulutuksen luomisessa ovat hallin- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
40032: nolliset rajat. Yleissivistävä nuorisoasteen kou- menpiteisiin kouluhallituksen ;a ammat-
40033: lutus on Kouluhallituksen ja ammatillinen kou- tikasvatushallituksen yhdistämiseksi yh-
40034: lutus pääosiltaan Ammattikasvatushallituksen deksi kouluhallinnon keskusvirastoksi.
40035: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
40036:
40037: Kalevi Kivistö. Pauli Räsänen. A-L. Jokinen.
40038: 1.-C. Björklund. Anna-Liisa Hyvönen. Kaisu Weckman.
40039: Siiri Lehmonen. Kuuno Honkonen. Pekka Salla.
40040: Rauno Korpinen. Mirjam Tuominen. Niilo Koskenniemi.
40041: Osmo Kock.
40042: 2257
40043:
40044: VIII,l17.- Toiv.al. n:o 1231.
40045:
40046:
40047:
40048:
40049: Kivistö ym.: Koulujen uskonnonopetuksen korvaamisesta uskon-
40050: totiedon opetuksella.
40051:
40052:
40053: E d u s k u n n a 11 e.
40054:
40055: Huolimatta siitä, että maassamme on jo yli not enenevässä määrin ovat saaneet kilpailijoik-
40056: 50 vuoden ajan ollut voimassa uskonnonvapaus- seen maailmankatsomuksia, jotka eivät ole us-
40057: laki, annetaan kouluissamme erillisten oppi- konnollisia. Myös niiden esittely kuuluisi koulu-
40058: tuntien ja päivän avausten yhteydessä tunnus- opetuksen tehtäviin. Edelleen on nurinkurista,
40059: tuksellista uskonnonopetusta. Kaytännössä va- että etiikan opetus niille, jotka saavat tunnus-
40060: pautuksen saaminen lukumäärärajoitusten joh- tuksellista uskonnonopetusta, tapahtuu uskon-
40061: dosta on ollut mahdollista vain suurissa kou- nonopetuksen yhteydessä. Uskontotiedon yli
40062: luissa. Vapautuksen saamista on vielä estänyt menevä tunnustuksellinen opetus .tulisi jättää
40063: oppilaiden ja heidän vanhempiensa aiheellisesti niiden yhteisöjen huoleksi, jotka katsovat ole-
40064: tuntema syrjinnän pelko. Lisäksi uskonnonope- vansa vastuussa tunnustuksellisuuden säilymi-
40065: tuksen sijasta annettavan siveysopin opetus- sestä, koulun tehtävänä on ainoastaan jakaa
40066: suunnitelmien ja varsinkin oppikirjojen tuo- tietoa.
40067: tanto on kokonaan laiminlyöty. Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
40068: Uskonnot muodostavat merkittävän osan yh- dotamme,
40069: teiskunnallisesta todellisuudesta suuressa osassa
40070: maailmaa. Tästä syystä niitä ei voida opetuk- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
40071: sessa laiminlyödä. Opetuksen tulisi kuitenkin miin koulujen tunnustuksellisen uskon-
40072: muun opetuksen tapaan jakaa tietoa maailmassa nonopetuksen korvaamiseksi uskonto-
40073: esiintyvistä uskonnoista pyrkimättä juurrutta- tiedon opetuksella sekä uskonnonope-
40074: maan niistä mitään oppilaisiin. Tässä yhtey- tuksen ja etiikan opetuksen erottami-
40075: dessä on myös otettava huomioon, että uskon- seksi toisistaan.
40076: Helsingissä 14 päivänä heLmikuuta 1972.
40077:
40078: Kalevi Kivistö. Kuuno Honkonen.
40079: Siiri Lehmonen. Mirjam Tuominen.
40080: Rauno Korpinen. Osmo Kock.
40081: I.-C. Björklund. A-L. Jokinen.
40082: Pauli Räsänen. Kaisu Weckman.
40083: Anna-Liisa Hyvönen. Pekka Salla.
40084: Niilo Koskenniemi.
40085:
40086:
40087:
40088:
40089: 283 156/72
40090: 2258
40091:
40092: Vlll,118.- Toiv.al. n:o 12.32.
40093:
40094:
40095:
40096:
40097: Kivistö ym.: Mielipidekirjallisuuden edustajien saattamisesta val-
40098: tion kirjallisuuspalkinto-, apuraha- ja kirjastokorvausjärjes-
40099: telmän piiriin.
40100:
40101:
40102: E d u s k u n n a 11 e.
40103:
40104: Nyky-yhteiskunnassa muodostaa ns. mielipi- 1tain jaettavat tiedonjulkistamispalkinnot koske-
40105: dekirjallisuus ja kansantajuinen tietokirjallisuus vat heistä vain harvoja. Tämä epäkohta estää
40106: yhä merkittävämmän kirjallisuuden alan. Tämä tämän kirjallisuuden lajin kehittymistä.
40107: kiTjallisuuden ala on saanut osakseen kasvavaa Esitettyihin perusteluihin viitaten ehdotam-
40108: mielenkiintoa ja sen asema tiedonvälittäjänä me,
40109: tunnustetaan yhä yleisemmin. Tämän kir.jalli- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
40110: suuden lajin kirjoittajat ovat kuitenkin muita miin kohdeapuraha- ja kirjastokorvaus-
40111: epäedullisemmassa asemassa, koska valtion tu- järjestelmän sekä valtion palkintojen
40112: kitoimenpheet eivät nykyisin ulotu heihin. Yh- ulottamiseksi koskemaan myös mielipi-
40113: teiskunnallisesti tärkeän mutta pienilevikkisen dekirjallisuuden edustajia korottaen
40114: ja taloudellisesti kannattamattoman kirjallisuu- määrärahaa niin, että muut kirjallisuu,
40115: den :tuottajien asema on vaikea, koska vuosit- den lajit eivät joudu kärsimään.
40116: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
40117:
40118: Kalevi Kivistö. Kuuno Honkonen.
40119: Siiri Lehmonen. Mirjam Tuominen.
40120: Rauno Korpinen. Osmo Kock.
40121: 1.-C. Björklund. Anna-Liisa Jokinen.
40122: Pauli Räsänen. Kaisu Weckman.
40123: Anna-Liisa Hyvönen. Pekka Salla.
40124: Niilo Koskenniemi.
40125: 2259
40126:
40127: VIII,119.- Toiv.al. n:o 1233.
40128:
40129:
40130:
40131:
40132: Kivistö ym.: Selvityksen antamisesta eduskunnalle korkeakoulu-
40133: jen omien varojen käytöstä.
40134:
40135:
40136: E d u s k u n n a 11 e.
40137:
40138: Maamme yksityisten korkeakoulujen ylläpito pänä opiskelijoiden maksamat lukukausimak-
40139: on yhä suuremmassa määrin siirtynyt valtion sut.
40140: vastuulle. Kuitenkaan valtakunnallisessa kor- Jotta valtakunnallinen korkeakoulusuunnit-
40141: keakoulusuunnittelussa ei ole riittävästi voitu telu voisi tapahtua kokonaisvaltaisesti, tulisi
40142: koordinoida eri tieteenalojen tarkoituksenmu· korkeakoulujen ilmoittaa omien varojen rulo-
40143: kaista kehittämistä, koska monilla korkeakou- ja käyttöarviot valtion tulo- ja menoarvion kä-
40144: luilla olevia omia rahoituslähteitä hyväksikäyt- sittelyn yhteydessä huomioonotettavaksi kaikis-
40145: täen nämä korkeakoulut voivat muusta korkea- sa sen valmistelun eri vaiheissa.
40146: koulusuunnittelusta riippumatta ja edes sitä in- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunni-
40147: formoimatta panna alulle hankkeita, jotka saat- oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
40148: tavat olla risthiitaisia valtion elimissä tapahtu- sen,
40149: van suunnittelun kanssa. että hallitus antaisi korkeakoulujen
40150: Esimerkiksi Helsingin yliopiston omat varat omien varojen käyttösuunnitelman ja
40151: ilmoitetaan vuodessa noin 7 miljoonaksi mar- selvityksen edellisen vuoden omien va-
40152: kaksi. Kaikilla yksityisillä korkeakouluilla on rojen käytöstä Eduskunnalle tulo- ja
40153: tulolähteitä, näistä useimmiten merkittävim- menoarvion käsittelyn yhteydessä.
40154: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
40155:
40156:
40157: Kalevi Kivistö. 1.-C. Björklund. Niilo Koskenniemi.
40158: Siiri Lehmonen. Pauli Räsänen. A-L. Jokinen.
40159: Rauno Korpinen. Osmo Kock. Kaisu Weckman.
40160: 2260
40161:
40162: VIII,120.- Toiv.al. n:o 1234.
40163:
40164:
40165:
40166:
40167: Kivistö ym.: Valtion oppimis- ja opetusmateriaalikustantamon
40168: perustamisesta.
40169:
40170:
40171: E d u s k u n n a 11 e.
40172:
40173: Opetusmenetelmissä nopeasti tapahtuva pe- joutuneet järjestämään kampanjoita kirjojen si-
40174: dagoginen uudistus on saanut aikaan sen, että sällön saattamiseksi asianmukaisiksi. Opetus- ja
40175: opetus- ja oppimismateriaalien tarve kouluissa oppimismateriaalien tarpeen lisäys johtaa myös
40176: on suuresti kasvanut. Peruskoulu-uudistuksen siihen, että niistä muodostuu entistä huomat-
40177: yhteydessä suoritettu opetussuunnitelman uudis- :tavasti suurempi kustannuserä yhä suuremmal-
40178: tus, joka muodostunee jatkuvaksi uudistustoi- ta osalta yhteiskunnan ylläpitämälle koululai-
40179: minnaksi, saa myös aikaan sen, että lähes kaik- tokselle. Tästä syystä opetus- ja oppimismateri-
40180: ki tähän :asti käytössä ollut opetusmateriaali aalien tuotanto olisi saatettava kansanvaltaisen
40181: joudutaan kouluissamme uudistamaan. Tästä kontrollin alaiseksi valtion haltuun, jolloin voi-
40182: kaikesta seuraa tarve uudistaa opetus- ja op- :taisiin turvata nimenomaisesti pedagogisiin nä-
40183: pimismateriaalien tuotannon organisaatio. kökohtiin ensisijaisesti perustuva materiaalien
40184: Tällä hetkellä opetusmateriaalin tuotanto ta- kehittely ja jolloin erityisryhmien tarpeet voi-
40185: pahtuu yksityisten suurkustantajien toimesta. taisiin paremmin huomioida ja huolehtia siitä,
40186: Tämä on johtanut moniin epäkohtiin. Tuotan- että oppikirjojen sisältö on asianmukainen.
40187: non perustuessa kilpailulle ovat monet peda- Esitettyihin perusteluihin viitaten ehdotam-
40188: gogisesti keskeiset näkökohdat jääneet vaille me kunnioittavasti,
40189: huomiota. Kustannustoiminta on keskittynyt
40190: suurilevikkisimpien oppimis- ja opetusmate- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
40191: riaalien tuottamiseen, jolloin mm. erilaiset vä- miin valtion opetus- ja oppimismateriaa-
40192: hemmistöryhmät ja erityisopetusta saavat ryh- likustantamon perustamiseksi ja oppi-
40193: mät ovat jääneet vaille materiaaleja. Oppikir- mis- ja opetusmateriaalien tuotannon
40194: jojen sisällössä huolimatta kouluhallituksen suo- keskittämiseksi tämän kustantamon suo-
40195: rittamasta tarkastuksesta on voitu havaita niin rittamaksi.
40196: vakavia puutteita, että koululaisjärjestöt ovat
40197: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
40198:
40199: Kalevi Kivistö. Osmo Kock. Anna-Liisa Hyvönen.
40200: Kaisu Weckman. Kuuno Honkonen. Pekka Salla.
40201: Pauli Räsänen. 1.-C. Björklund. A-L. Jokinen.
40202: Rauno Korpinen. Siiri Lehmonen. Niilo Koskenniemi.
40203: Mirjam Tuominen.
40204: 2261
40205:
40206: VIII,121.- Toiv.al. n:o 123.5.
40207:
40208:
40209:
40210:
40211: Knuuttila ym.: Työväen- ja kansalaisopistojen oikeuttamisesta
40212: antamaan keskikoulutodistuksia.
40213:
40214:
40215: E d u s k u n n a 11 e.
40216:
40217: Vaitioneuvoston asettama yksityisopiskelija- paitsi luontevaa opiskella laitoksessa, joka on
40218: komitea toteaa mietinnössään kansalais- ja aikuisia varten perustettu ja jossa opettajat
40219: rtyöväenopistoissa tapahtuvasta keskikoulutut- ovat aikuisten opetukseen ja ohjaukseen tot-
40220: kintoon valmentavasta opetuksesta mm. seu- tuneita.
40221: raavaa: Tällä hetkellä on kuitenkin haittana se, et-
40222: Vaikka kansalais- ja työväenopistojen varsi- teivät työväenopistot tai kansalaisopistot voi
40223: naisena tehtävänä onkin aikuisten kansalais- antaa menestyneellekään opiskelijalle keskikou-
40224: kasvatuksen suorittaminen ja opetuksen an- lutodistusta, vaikka opiston opettajakunta muo-
40225: taminen sellaisissa aineissa, joita opiskelijat dostuisi täysin pätevistä oppikoulunopettajista.
40226: työ- ja yhteiskuntaelämässään tarvitsevat, Mielestämme tämä epäkohta tulisi korjatuksi,
40227: ovat opistot, milloin tarvetta on ilmennyt, mikäli työväenopistoille ja kansalaisopistoille
40228: ryhtyneet antamaan myös keskikoulututkin- myönnettäisiin oikeus antaa keskikoulutodis-
40229: toihin valmentavaa opetusta ja ohjausta eli tuksia niissä tapauksissa, joissa opiskelua ovat
40230: muodostaneet oppikoulupiirejä. Nykyinen kan- ohjaamassa pätevät opettajavoimat.
40231: salais- ja työväenopistolaki suo opistoille mah- Edelläoleviin perusteluihin viitaten ehdotam-
40232: dollisuuden laajentaa toimintaansa tähänkin me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40233: suuntaan. Ansiotyössä käyville yksityisoppilail-
40234: le keskikouluaineiden opiskelu kansalais- ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
40235: työväenopistoissa soveltuu hyvin siksi, että jotka tekisivät työväenopistoille ja kan-
40236: opistot ovat pääasiassa iltaopistoja. Varsinaisen salaisopistoille mahdolliseksi antaa kes-
40237: oppikouluiän sivuuttaneen opiskelijan on Sitä- kikoulutodistuksia.
40238: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
40239:
40240: Sakari Knuuttila. Väinö Turunen.
40241: 2262
40242:
40243: VIII,122.- Toiv.al. n:o 1236.
40244:
40245:
40246:
40247:
40248: T. M. Koivisto ym.: Kunnallisen elokuvatoiminnan aikaansaa-
40249: misesta.
40250:
40251:
40252: E d u s k u n n a 11 e.
40253:
40254: Maassamme toimii noin 330 elokuvateatteria. kenut kansallista elokuvatuotantoa, siten myös
40255: Näistä kuitenkin vain 70 teatterilla on huomat- Suomen elokuvatuotantoa. Suomen elokuvatuo-
40256: tavampaa taloudellista merkitystä. Nämä teat- tannon jatkuvuus on ollut mahdollista lähinnä
40257: terit sijaitsevat maan kymmenessä suurimmassa valtion ns. laatutuen ansiosta (aiemmin nimellä
40258: kaupungissa, pääosan niistä omistavat maan elokuvapalkinnot), jota on jaettu 1960-luvun
40259: kolme suurinta elokuvatuottaja-, :toimisto- ja alusta lähtien. Koska kuitenkaan kotimainen
40260: 1teatteriketjua. elokuvatuotanto ei pyri tai: pysty voittoon, on
40261: Noin 80 % maahamme tuoduista elokuvista sen edistäminen vaikeutunut voiton tavoitte-
40262: on alkuperältään yhdysvaltalaisia ja länsieuroop- luun nojaavassa :teatterilaitoksessa.
40263: palaisia. Elokuvista pääosan tuovat maahan Elokuvakulttuurin monipuolistaminen ja ko-
40264: Suomessa toimivat yhdysvaltalaisten elokuva- timaisen elokuvan esittämisen turvaaminen
40265: yhtiöiden markkinointisisaryhtiöt ja mainitut edellyttää kaupallisista näkökohdista vapaata
40266: kolme suurinta teatteriketjua. Kotimaiset teat- kunnallista elokuvan esitystoimintaa. Kunnal-
40267: tereita omistamattomat tuottajat sekä pääosa liset esityspaikat ratkaisisivat myös elokuvakas-
40268: maaseudun teatterinomistajista ovat täysin riip- vatuksen, elokuvakerhotoiminnan ja elokuva-
40269: puvaisia edellä mainituista yhtiöistä. arkistotoiminnan tila- ja esitysongelmat.
40270: Koska Suomen elokuvatoiminta rakentuu lii- Edellisen perusteella ehdotamme eduskun-
40271: ketaloudellisille näkökohdille, täyttää pääosan nan hyväksyttäväksi: toivomuksen,
40272: ohjelmistosta aihepiiriltään ja :toteutukseltaan
40273: varsin yksipuolinen elokuva-aineisto. että hallitus tutkisi mahdollisuuksia
40274: Elokuvateollisuuden ja -kaupan 1950-luvulta edistää kunnallisen elokuvan esitystoi-
40275: alkanut kansainvälinen lama on erityisesti kos- minnan syntymistä ja kehittymistä.
40276: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1972.
40277:
40278: Tellervo M. Koivisto. Mauno Forsman.
40279: Tellervo T. Koivisto. Kalevi Sorsa.
40280: Riitta Järvisalo-Kanerva. Kaisa Raatikainen.
40281: Osmo Kaipainen. Pirkko Työläjärvi.
40282: Ilkka Taipale. Ulf Sundqvist.
40283: Matti Ahde. Erkki Liikanen.
40284: 2263
40285:
40286: VIII,123.- Toiv.al. n:o 1237.
40287:
40288:
40289:
40290:
40291: T. M. Koivisto ym.: Yksityisten korkeakoulujen saattamisesta
40292: valtion haltuun.
40293:
40294:
40295: E d u s k u n n a 11 e.
40296:
40297: Maamme yksityisten korkeakoulujen ylläpito kauppakorkeakoulujen ja noin 14 % Tampe-
40298: on yhä suuremmassa määrin siirtynyt valtion reen yliopiston tuloista.
40299: vastuulle. Yleensä seuraavaksi suurin rahoitus- Eduskunnan valtiovarainvaliokunta hyväk-
40300: lähde on korkeakoulujen lukukausimaksut, vas- syi! viime istuntokautena ponnen, jossa edelly·
40301: ta tämän jälkeen korkeakoulua ylläpitävän yh- tetään hallituksen ryhtyvän .toimenpiteisiin va-
40302: teisön suora rahoitus. Tämän marginaalirahoi- rojen osoittamiseksi Tampereen yliopiston lu-
40303: tuksen avulla on mahdollista ohjata korkea- kukausimaksun poistamiseen opiskelijoilta.
40304: koulujen kehittämistä uusille opintoaloille ot- Eduskunta ei kuitenkaan osoittanut varoja tä-
40305: tamatta huomioon korkeakoululaitoksen valta- hän vuoden 1972 tulo- ja menoarviossa. Edus-
40306: kunnallista kokonaissuunnittelua. Tätä tukee kunta on kuitenkin jo vuonna 1967 hyväksyes-
40307: myös opiskelijoilta perittyjen lukukausimaksu- sään lain Jyväskylän yliopistosta hyväksynyt
40308: jen käyttö korkeakoulun itsensä haluamiin tar- periaatteen, jonka mukaan korkeampi opiskelu
40309: koituksiin. On olemassa vaara, että opiskelijoi- tulisi tehdä ilmaiseksi.
40310: den maksuja käytetään em. marginaalirahoit- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
40311: tajien mahdollisesti asettamien ehtojen mukai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40312: sesti, jotka eivät välttämättä ole yhteiskunnan
40313: kokonaisedun mukaisia. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40314: Yksityisissä korkeakouluissa oprskelevat yksityisten korkeakoulujen saattamiseksi
40315: maksavat eräissä tapauksissa jopa 600 mk vuo- valtion haltuun ja tässä yhteydessä opis-
40316: dessa lukukausimaksuina. Opiskelijoiden mak- kelijoilta perittävien lukukausimaksujen
40317: s9.mat lukukausimaksut muodostavat 7-13 % poistamiseksi.
40318: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
40319:
40320: Tellervo M. Koivisto. Seppo Tikka. Salme Myyryläinen.
40321: Matti Ahde. Aune Salama. Seija Karkinen.
40322: Mauno Forsman. Uki Voutilainen. Osmo Kaipainen.
40323: Leo Kohtala. Erkki Liikanen. Väinö Vilponiemi.
40324: Riitta Järvisalo-Kanerva. Lasse Lehtinen. Lyyli Aalto.
40325: Ilkka Taipale. Sinikka Luja-Vepsä. Sylvi Siltanen.
40326: Valdemar Sandelin. Pirkko Työläjärvi. Tyyne Paasivuori.
40327: Kaisa Raatikainen. Tellervo T. Koivisto. V. 0. Mäkinen.
40328: Ulf Sundqvist. Meeri Kalavainen. Kalevi Sorsa.
40329: Mauno Forsman.
40330: 2264
40331:
40332: VIII,124.- Toiv.al. n:o 1238.
40333:
40334:
40335:
40336:
40337: Kortesalmi ym.: Epäpoliittisten nuorisojärjestöjen taloudellisen
40338: tuen lisäämisestä.
40339:
40340:
40341: E d u s k u n n a II e.
40342:
40343: Maamme epäpoliittiset nuorisojärjestöt teke- Tämmöinen suuntaus e1 ole oikea vaan kie-
40344: vät pyyteetöntä kasvatustyötä nuorisomme ja routunut. Päinvastoin nuorisomme tulisi saat-
40345: koko maamme hyväksi. Kuitenkin nämä järjes- taa yhteen yli puoluerajojen ja -kiistojen edis-
40346: töt ovat joutuneet viime aikoina huonohkoon tämällä ja taloudellisesti tukemalla nimen-
40347: asemaan sen vuoksi, että valtion nuorisomäärä- omaan epäpoliittisten nuorisojärjestöjemme
40348: rahoja on alettu antaa yhä enempi, jopa huo- työskentelyedellytyksiä, jotta voitaisiin umpeut-
40349: lestuttavassa määrin, poliittisille nuorisojärjes- taa puoluepoliittisia kuiluja ja luoda suvaitse-
40350: töille, joista osalla on suomalaisen ja länsi- vuutta nousevan nuorisomme, tulevan kan-
40351: maisen yhteiskuntajärjestyksen vastaiset pyrki- samme, keskuudessa.
40352: mykset ja koulutustavat. Esimerkkinä täysin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
40353: kieroutuneesta nuorisojärjestötoiminnasta mai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi :toivo-
40354: nittakoon huomiota herättänyt Parasta Lapsille muksen,
40355: r.y:n nuorisokasvatustoiminta Kymenlaaksossa: että hallitus nykyistä huomattavasti
40356: varhaisnuorille opetettiin Leninin nimelle enemmän tukisi nimenomaan taloudel-
40357: omistetulla leirillä sissi-, keskitysleiri- ia van- lisissa vaikeuksissa olevien epäpoliittis-
40358: giksiottoleikkejä Yhdysvaltain ja jopa Leninin- ten nuorisojärjestöjemme toimintaa val-
40359: kin vastaisessa sotaan kiihottavassa hengessä. tion budjettivaroilla.
40360: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
40361:
40362: J. Juhani Kortesalmi. Arttur Niemelä.
40363: Rainer Lemström. Hannes Volotinen.
40364: Mikko Vainio. Kalevi Remes.
40365: Aune Mänttäri. Pekka Vennamo.
40366: 2265
40367:
40368: VIII,125.- Toiv.al. n:o 1239.
40369:
40370:
40371:
40372:
40373: Kurppa ym.: Ammattikoulutuksen kehittämisestä vastaamaan ta-
40374: louselämän tarpeita.
40375:
40376:
40377: Ed u s kun n a 11 e.
40378:
40379: Nykyinen ammattikoulutus ei läheskään aina koisen tarkasti huomio~ elinkeinoelämän tar-
40380: vastaa tarkoitustaan. Ammattikoulujen koulu- peita.
40381: tuskapasiteetti on keskimäärin riittämätön. Täten ehdotamme eduskunnan hyväksyttä-
40382: Koulutuslinjat ovat usein epätarkoituksenmu- väksi toivomuksen,
40383: kaisia. Varsinkin paikallisesti ottaen on paljon
40384: puutteellisuuksia linjajaossa. Koulutus pitäisi että hallitus ryhtyisi pikaisesti tar-
40385: laadultaan ensisijaisesti vastata paikallisen elin- peellisiin toimenpiteisiin ammattikoulu-
40386: keinoelämän tarpeita. Lisäksi ammattikoulu- tuksen saattamiseksi entistä paremmin
40387: tukseen pitää soveltaa ~atkokoulutus, mikä eri- vastaamaan talouselämän tarpeita.
40388: Helsingissä 8 'Päivänä helmikuuta 1972.
40389:
40390: Mauno Kurppa. Mikko Vainio. Rainer Lemström.
40391:
40392:
40393:
40394:
40395: 284 156/72
40396: 2266
40397:
40398: VIII,126.- Toiv.al. n:o 1240.
40399:
40400:
40401:
40402:
40403: Kurppa ym.: Opiskeluaineksen valitsemisesta korkeakoulu- ja
40404: opisto-opetuksen nostamiseksi kansainväliselle tasolle.
40405:
40406:
40407: E d u s k u n n a 11 e.
40408:
40409: Suomalainen elinkeinoelämä on monilla pien- ja keskisuuren teollisuuden tarpeista al-
40410: aloilla huomattavasti jäljessä kansainvälisestä kaen.
40411: kehityksestä. Vaikka meillä on melkoista vien- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
40412: tiä mm. metalliteollisuuden alalla, on siitä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40413: siitä viennistä kuitenkin suuri osa ns. kilotava- muksen,
40414: raa teknillisesti korkealle kehittyneiden maiden
40415: valmistaessa korkeamman jalostusasteen tuot- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
40416: teet. Peittelemätön syy tähän on, ettei maamme menpiteisiin pystyvän opiskeluaineksen
40417: teknillinen taso yllä niin korkealle. Synnynnäi- valitsemiseksi, korkeakoulu- ja opistota-
40418: sesti suomalaiset täyttänevät korkeatkin teknil- soisen koulutuksen korkeatasoiseksi ke-
40419: liset edellytykset, mutta meidän koululaitok- hittämiseksi, harjoittelun parantami-
40420: semme ei ole nykyaikaisen teknillisen huippu- seksi ja koko koulutuksen ohjelmaimi-
40421: taidon tasolla. Meillä ei teknillisen huipputaidon seksi vastaamaan kansainvälisen kehi-
40422: alalta ole esittää sellaisia kansainvälisiä huippu- tyksen tasolla pysyvän tuotantoelämän
40423: luokan tuotteita kuin on muun kulttuurin tarpeita.
40424: alalta. Meillä on suuri puute todella pystyvistä
40425: teollisuuden johtajista ja suunnittelijoista jo
40426: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
40427:
40428: Mauno Kurppa. Mikko Vainio. Rainer Lemström.
40429: 2267
40430:
40431: Vlll,127.- Toiv.al. n:o 1241.
40432:
40433:
40434:
40435: .
40436: Kurppa ym.: Oppilaitosten pääsykokeiden järjestämisestä ennen
40437: harjoittelua.
40438:
40439:
40440: E d u s k u n n a 11 e.
40441:
40442: Moniin oppilaitoksiin vaaditaan jopa vuosien mainituilta haitoilta ja lisäksi harjoittelulle voi-
40443: ennakkoharjoittelu ennenkuin hakija voi osal- taisiin asettaa selvemmät tavoitteet ja käyttää
40444: listua edes pääsykokeisiin. Kun jo ennaltakin se tarkemmin hyödyksi kun etukäteen olisi sel-
40445: on selvää, että vain osa hakijoista voidaan villä oppilaspaikka.
40446: hyväksyä oppilaiksi, merkitsee se monien koh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
40447: dalla siirtymistä kokonaan toisella alalle. Täl- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40448: löin voidaan katsoa koko ennakkoharjoittelun
40449: ja siihen käytetyn ajan menneen hukkaan ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
40450: vastaavasti siirtäneen lopulliseen ammattiin menpiteisiin, että oppilaitoksiin vaadit-
40451: valmistumista eteenpäin. Jos pääsykokeet suo- tavat pääsykokeet suoritettaisiin ennen
40452: ritettaisiin ennen harjoittelua vältyttäisiin yllä- harjoittelua.
40453: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
40454:
40455: Mauno Knrppa. A. R. Sainio.
40456: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
40457: 2268
40458:
40459: VIII,128.- Toiv.al. n:o 1242.
40460:
40461:
40462:
40463:
40464: Kurppa ym.: Pienyritysten yritysjohdon kouluttamisen tehosta-
40465: misesta.
40466:
40467:
40468: E d u s k u n n a 11 e.
40469: Pienyritys on tavallisesti lähtenyt liikkeelle järjestämään pienyritysjohdolle sopivaa koulu-
40470: yrittäjän teknisen tai kaupallisen oivalluksen tusta.
40471: tai koulutuksen perusteella. Yrityksen kehit- Täten ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
40472: tyessä eteenpäin eivät nämä suppeat lähtöpe- hyväksyttäväksi toivomuksen,
40473: rusteet riitä pitkälle. Yritys alkaa helposti po-
40474: tea yritysjohdon liian ahtaiden näkökantojen että hallitus ryhtyisi pikaisesti tar.-
40475: aiheuttamista haitoista. Kun tällainen tilanne peellisiin toimenpiteisiin pienyritysten
40476: on jokapäiväistä, olisi mitä pikimmin pyrittävä yritysjohdon koulutt.amisen tehostami-
40477: seksi.
40478: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
40479:
40480: Mauno Kurppa. Mikko Vainio.
40481: A. R. Sainio. Rainer Lemström.
40482: 2269
40483:
40484: VIII,129.- Toiv.al. n:o 1243.
40485:
40486:
40487:
40488:
40489: Kurppa ym.: Pätevän ammattitaidon edellyttämän teknisen har-
40490: joittelun ohjelmoimisesta.
40491:
40492:
40493: E d u s k u n n a II e.
40494: Maamme tuotantoelämän tarpeet ammattitai- Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten
40495: toisen johtotyön tarpeesta kasvavat jatkuvasti. ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
40496: Opisto- ja korkeakoulutasoisiin opiskeluihin täväksi toivomuksen,
40497: liittyy erilaisia harjoitteluvaatimuksia. Koska
40498: pitkään koulun penkillä olleet opiskelijat so- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
40499: peutuvat suurelta osalta heikosti käytännön menpiteisiin teknisen harjoittelun ohjel-
40500: työhön, sijoitetaan heidät teollisuuslaitoksissa maimiseksi vastaamaan kyseisten alojen
40501: toisarvoisiin tehtäviin varastoihin ja aputöihin, pätevää ammattitaitoa ja työn teon
40502: josta he saavat harjoittelutodistuksen, joka vaatimaa sitkeyttä ja tarmoa ja että val-
40503: juuri täyttää vaadittavat määräykset. Tämä tio korvaisi työnantajalle harjoittelijan
40504: asiantila on vahingoksi erikoisesti harjoitteli- aiheuttamat opetus- ja tehottoman työn
40505: jalle, mutta myös harjoittelijoiden tuleville kustannukset.
40506: työnantajille ja yhteiskunnalle.
40507: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
40508:
40509: Mauno Kurppa. Mikko Vainio. Rainer Lemström.
40510: 2270
40511:
40512: VIII,l30.- Toiv.al. n:o 1244.
40513:
40514:
40515:
40516:
40517: Laine ym.: Turun kuurojenkoulun uudisrakennuksen aikaansaa-
40518: misesta.
40519:
40520:
40521: E d u s k u n n a 11 e.
40522: Turun Yliopiston tilantarpeen vuoksi ei Tu- Valtion toimenpiteet Turun Kuurojenkou-
40523: run Kuurojenkoulun toimintaa nykyisessä ra- lun rakentamiseksi ovat mitä kiireellisimmät.
40524: kennuksessa voida enää kauan jatkaa. Turun Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus~
40525: kaupunki on osoittanut koulun sijaintipaikaksi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40526: koulutoimeen soveltuvalta paikalta uuden ton-
40527: tin. Tämä kaupungin ehdotus on saatettu myös että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40528: opetusministerin tietoon, ja varmuus siitä, että Turun kuurojenkoulun uudisrakennuk-
40529: Turun Kuurojenkoulun toiminta lounaisen Suo- sen suunnittelemiseksi ja rakentami-
40530: men keskuspaikassa Turussa saa jatkua, on seksi.
40531: näissä samoissa yhteyksissä kaupungin edusta-
40532: jille annettu.
40533: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
40534:
40535:
40536: Ensio Laine. Anna-Liisa Jokinen.
40537: 2271
40538:
40539: VIII,Ul.- Toiv.al. n:o 1245.
40540:
40541:
40542:
40543:
40544: Laine ym.: Valtionapusäännösten laajentamisesta koskempan kun-
40545: tien yhteisiä kirjastoautoja.
40546:
40547:
40548: E d u s k u n n a 11 e.
40549:
40550: Kirjastojen toimintaa koskevat tilastot osoit- vän naapurikunnan kirjastoauton tarjoamia pal-
40551: tavat kirjojen lainaustoiminnan huomattavaa veluksia.
40552: nousua, johon on ollut vaikuttamassa mm. kir- Opetusministeriön taholta kouluhallitukselle
40553: jastoautojen ansiosta tapahtunut lainauspistei- annetut ohjeet edellyttävät auton käyttämistä
40554: den lisääntyminen. Kirjastoautotoiminnan an- tehokkaasti kirjaston palveluksessa. Näin ollen
40555: siosta ovat ne kuntalaiset, jotka asuvat kaukana olisi aiheellista kehittää kirjastoautotoimintaa
40556: kuntien keskuksista ja niissä sijaitsevista kirjas- niin, että kirjojen lainaaminen sallittaisiin myös
40557: toista, voineet kehittää tiiviimmin kirjallisia naapurikunnan asukkaille. Samoin olisi sallit-
40558: harrastuksiaan. Kirjastoautotoiminta on saanut tava kuntien yhteistoiminta kirjastoautojen
40559: osakseen kuntien asukkaiden ja varsin monissa hankkimisessa ja lainaustoiminnan järjestämi-
40560: tapauksissa niiden päätäntäelinten myönteisen sessä. Mahdollisesti tämä voisi tapahtua maa-
40561: suhtautumisen. kuntakirjastojen avulla hankkimalla niille kir-
40562: Kunnilla on oikeus itse järjestää kirjastotoi- jastoautoja koko maakuntakirjaston toimi-
40563: mensa lain ja asetuksen säätämissä rajoissa. Kir- aluetta varten.
40564: jojen lainaustoimintaa harjoitetaan kuntien si- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
40565: säisenä toimintamuotona lukuunottamatta maa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40566: kuntakirjastoja. Myös kirjastojen valtion apu on
40567: kuntakohtainen. Viime mainittu on aiheutta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40568: massa rajoituksia kirjastoautotoiminnan palve- kirjastoautoja koskevan valtionapu-
40569: lusten tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen. säännöksen laajentamiseksi koskemaan
40570: Niinpä kuntien raja-alueella asuvat ovat joutu- myös kuntien yhteisesti hankkimia ja
40571: neet toteamaan, että kunnan raja on estänyt käyttämiä kir}astoautoja.
40572: heitä käyttämästä kotiensa läheisyyteen pysäköi-
40573: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
40574:
40575: Ensio Laine. Aarne Koskinen. Lauri Kantola.
40576: 2272
40577:
40578: VIII,132.- Toiv.al. n:o 1246.
40579:
40580:
40581:
40582:
40583: Laitinen: Etelä-Savon maakuntakirjaston perustamisesta Savon-
40584: linnaan.
40585:
40586:
40587: Ed u s kun n a 11 e.
40588:
40589: Mikkelin läänistä puuttuu maakuntakirjasto. viime vuosina ollut suurempi kuin maakunnan
40590: Lähimmät jo olevat maakuntakirjastot ovat muiden kirjastojen. Savonlinnan kaupunginkir-
40591: Kuopiossa Pohjois-Savon maakuntakirjasto, jasto on pyrkinyt kaikin mahdollisin keinoin
40592: Joensuussa Pohjois-Karjalan maakuntakirjasto ja huolehtimaan koulu- ja matkailukaupungin kir-
40593: Kouvolassa Kymen maakuntakirjasto. Mikkelin jastotarpeesta ja näinollen joutunut ja joutuu
40594: lääniin tulevasta maakuntakirjastosta tulisi Ete- palvelemaan laajalti myös ympäröivää maakun-
40595: lä-Savon maakuntakirjasto. Kun koko läänin taa.
40596: alueella ei ole maakuntakirjastoa, ovat läänin Alueellisesti ja liikenteellisesti Savonlinna on
40597: alueella toimivat kunnalliset kirjastot ja erityi- sopiva maakuntakirjaston sijaintipaikaksi Etelä-
40598: sesti kaupunkien kirjastot pakotettuja huoleh- Savossa. Samoin kirjaston henkilökunta täyttää
40599: timaan alueensa kaikinpuolisesta kirjastopalve- viranhaitijoilta vaadittavat kelpoisuusehdot, jos-
40600: lusta saamatta kuitenkaan sitä valtion tukea, kin henkilökuntaa on voitu palkata niukanlai-
40601: mihin maakuntakirjastot lain mukaan ovat sesti, mutta maakuntakirjaston perustaminen
40602: oikeutettuja. sinänsä jo edellyttäisi muutamien lisävirkojen
40603: Savonlinnan kaupunginkirjastolla on v. 64 perustamista.
40604: valmistunut ajanmukainen kirjastorakennus, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
40605: jossa on tarpeelliset tilat maakuntakirjaston toi- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40606: mintaa varten. Kirjakokoelma tällä hetkellä on
40607: n. 55 000 nidettä ja sitä on viime vuosina voi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40608: makkaasti sekä määrältään että laadultaan pa- Etelä-Savon maakuntakirjaston perusta-
40609: rannettu. Kirjojen määrällinen kartunta onkin miseksi Savonlinnaan.
40610: Helsingissä 15 päivänä helmi:kuuta 1972.
40611:
40612: Aili Laitinen.
40613: 2273
40614:
40615: VIII,133.- Toiv.al. n:o 1247.
40616:
40617:
40618:
40619:
40620: Laitinen: Hotelli- ja ravintolakoulun perustamisesta Savonlinnaan.
40621:
40622:
40623: E d u s k u n n a 11 e.
40624:
40625: Matkailuelinkeinon nouseminen metalli- ja instituutti olisi perustettava Savonlinnaan,
40626: puuteellisuuden jälkeen kolmanneksi tuotta- missä toimii jo matkailuun läheisesti liittyvä
40627: vimmaksi elinkeinoksi Suomessa on paras osoi- kieli-instituutti, joka voisi tarjota yhteistyö-
40628: tus siitä, että tämän elinkeinon huomioon otta- mahdollisuuksia esim. opettajavoimien osalta.
40629: miseen on suhtauduttava vakavasti. Matkailualan instituutin yhteyteen olisi perus-
40630: Ammattikoulutuksen hoitaminen matkailu- tettava hotelli- ja ravintolakoulu, jolle Savon-
40631: alalla on määrällisesti ollut valitettavan vä- linnan Kylpylä-Casino yhdessä muiden matkai-
40632: häistä. On todettava, että suunnitteilla olevat lualan yritysten kanssa tarjoaisi erinomaiset
40633: hotelli- ja ravintolakoulut Rovaniemellä ja mahdollisuudet nykyaikaiseen palvelutyöhön.
40634: Kuopiossa eivät pysty tyydyttämään nopeasti li- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
40635: sääntyvää tarvetta. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40636: Itä-Suomi erinomaisena matkailualueena tar-
40637: vitsee oman koulutuspisteensä, joka tulisi sijoit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40638: taa Savonlinnaan, järvimatkailun keskukseen ja matkailualan instituutin ja siihen liitty-
40639: myös alueen maantieteelliseen keskipisteeseen vän hotelli- ja ravintolakoulun perusta-
40640: Mikkelin läänin maakuntaliiton suosituksen miseksi Savonlinnaan.
40641: mukaisesti. Valtion ylläpitämä matkailualan
40642: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
40643:
40644: Aili Laitinen.
40645:
40646:
40647:
40648:
40649: 285 156/72
40650: 2274
40651:
40652: VIII,134.- Toiv.al. n:o 1248.
40653:
40654:
40655:
40656:
40657: Laitinen ym.: Opintotuen kehittämisohielman laatimisesta.
40658:
40659:
40660: E d u s k u n n a 11 e.
40661: Opintotuen tavoitteena on luoda kaikille Valtion vuoden 1972 tulo- ja menoarviossa
40662: opiskelijoille mahdollisuudet sosiaalisista, ta· kaavaillaan opintotukeen varattujen määräraha·
40663: loudellisista ja alueellisista tekijöistä riippu- jen kasvavan nykyisestä 42 miljoonasta vain 68
40664: matta kouluttaa itsensä sekä yksilön että yh· miljoonaan vuoteen 1976 mennessä. Tämä mer·
40665: teiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisella ta· kitsee opintotuen saajien suhteellisen osuuden
40666: valla. pysymistä nykyisellä tasolla eikä toteuta opin-
40667: Eduskunta on vuoden 1971 lopulla hyväksy- totukilain perusteluissa esitettyjä opintotuelle
40668: nyt opintotukilain, joka määrittelee lähes koko asetettuja tavoitteita.
40669: oppivelvollisuuskoulun jälkeisiä opintoja har- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun·
40670: joittavan opiskelijaväestön saaman taloudellisen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40671: tuen. Opintotukilaki yhtenäistää varsin haja- muksen,
40672: naista opintotukijärjestelmäämme, mutta ei tuo
40673: olennaista lisäystä opiskelijoiden saamaan opin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40674: totuen määrään. Yhteiskuntamme tarjoamien opintotuen kehittämisohjelman laatimi-
40675: koulutuspalvelusten tarkoituksenmukainen ja seksi silmälläpitäen sitä, että keskimiiä·
40676: oikeudenmukainen hyväksikäyttö edellyttää räiset opiskelukustt~nnukset kattavaan
40677: koulutettavana olevan väestönosan opiskeluai- opintorahamuotoiseen opintotukeen uoi·
40678: kaisen toimeentulon turvaamista. Opintotuen taisiin siirtyä vuoteen 1980 mennessä.
40679: pääasiallisen sisällön tulee kohdistua ja kehit-
40680: tyä opiskeluaikana saatavaan opintorahaan.
40681: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
40682:
40683: Aili Laitinen. Irma Toivanen.
40684: 2275
40685:
40686: VIII,13.5.- Toiv.al. n:o 1249.
40687:
40688:
40689:
40690:
40691: Laitinen: Savonlinnan ammattikoulun eräiden linjojen saattami-
40692: sesta valtion ylläpidettäväksi.
40693:
40694:
40695: E d u s k u n n a 11 e.
40696:
40697: Voimassa olevassa ammattioppilaitoslainsää- Ulkopuolisesta kysynnästä johtuen on Savon-
40698: dännössä säädetään, että yleiseen ammattikou- linnan ammattikoulu sijoittanut em. opintolin-
40699: luun voidaan omistajan suostumuksella perus- joille jo muutamia oppilaita kuntainliittoalueen
40700: taa valtion ylläpitämiä osastoja valtakunnallista ulkopuoleltakin. Rahoituksesta joutuvat tieten-
40701: ammattikasvatustarvetta tyydyttämään. Tällai- kin tältä osin huolehtimaan kuntainliiton omis-
40702: silla opintolinjoilla annetaan koulutusta ns. tajakunnat, jotka poikkeuksetta ovat köyhiä
40703: "harvinaisissa ammateissa", jotka määrällisesti ltä~uomen !kuntia.
40704: edustavat pienehköä ammattimiestarvetta. Tästä syystä olisi oikein, että kyseisten opin-
40705: Mikkelin läänissä toimii neljä kuntainliiton tolinjojen koulutus tapahtuisi valtakunnallis-
40706: omistamaa yleistä ammatt1koulua, joka ovat si- ten opintolinjojen puitteissa, joka merkitsisi
40707: joittuneet läänin eri kaupunkeihin. Yhtään val- sitä, että varsinaisten menojen valtionapu olisi
40708: tion keskusammattikoulua ei läänin alueella ole. tältä osin nykyisen 6.5 %:n asemesta 100 %.
40709: Näissä läänin alueella toimivissa ammattikou- Vuotuiset kustannukset muodostuisivat tästä
40710: luissa on tällä hetkellä toiminnassa kaksi sel- toimenpiteestä valtionavun lisäyksenä noin
40711: laista opintolinjaa, joita myös Ammattikasva- .52 800 markaksi.
40712: tushallituksen käsityksen mukaan on pidettävä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
40713: valtakunnallisena opintolinjana. Molemmat tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
40714: näistä opintolinjoista ovat ainoita koko maassa sen,
40715: ja sijaitsevat Savonlinnan ammattikoulussa. Ne
40716: ovat laivakoneenhoitajien opintolinja ja venera- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40717: kennuksen opintolinja. Savonlinnan ammattikoulun laivako-
40718: Ammattikasvatushallitus ei ole voinut kui- neenhoitajan ja veneenrakennuksen
40719: tenkaan toteuttaa näiden linjojen muuttamista opintolinjojen saattamiseksi kokonaan
40720: valtion ylläpitämiksi, koska rahoitusta ei val- valtion ylläpitämiksi.
40721: tion taholta ole voitu järjestää.
40722: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
40723:
40724: Aill Laitinen.
40725: 2276
40726:
40727: Vlll,136.- Toiv.al. n:o 1250.
40728:
40729:
40730:
40731:
40732: Laitinen ym.: T entti- ym. maksujen poistamisesta.
40733:
40734:
40735: E d u s k u n n a 11 e.
40736:
40737: Eduskunta hyväksyi Jyväskylän yliopistolain jen periminen saattaa eri aineiden opiskelijat
40738: käsittelyn yhteydessä vuonna 1967 periaatteen, eriarvoiseen asemaan.
40739: että kaiken ylemmän opiskelun tulisi olla il- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
40740: maista. Kuitenkin korkeakouluissa peritään taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40741: opiskelijoilta mm. tentti-, laboratorio-, laitos-,
40742: ym. vastaavia maksuja. Erityisesti tenttimaksut että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40743: suoritetaan usein henkilöille, joilla ei ole mi- tentti-, laboratorio-, laitos- ym. vastaa-
40744: tään tekemistä itse tentin järjestelyjen ja kor- vien maksujen opiskelijoilta perimisen
40745: jaustöiden kanssa. Laboratorio- ja laitosmaksu- poistamiseksi.
40746: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
40747:
40748: Aili Laitinen. Irma Toivanen.
40749: 2277
40750:
40751: VIII,137.- Toiv.al. n:o 1251.
40752:
40753:
40754:
40755:
40756: Laitinen ym.: Yliopistojen ja korkeakoulujen lukukausimaksujen
40757: poistamisesta.
40758:
40759:
40760: E d u s k u n n a 11 e.
40761:
40762: Maamme yksityisten korkeakoulujen yllä- pakorkeakoulujen ja noin 14% Tampereen yli-
40763: pito on yhä suuremmassa määrin siirtynyt val- opiston tuloista.
40764: tion vastuulle. Yleensä seuraavaksi suurin ra- Eduskunnan valtiovarainvaliokunta hyväk-
40765: hoituslähde on korkeakoulujen lukukausimak- syi viime istuntokautena ponnen, jossa edelly-
40766: sut, vasta tämän jälkeen korkeakoulua ylläpitä- tetään hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin va-
40767: vän yhteisön suora rahoitus. Tämän marginaali- rojen osoittamiseksi Tampereen yliopiston luku-
40768: rahoituksen avulla on mahdollista ohjata kor- kausimaksun poistamiseen opiskelijoilta. Edus-
40769: keakoulujen kehittämistä uusille opintoaloille kunta ei kuitenkaan osoittanut varoja tähän
40770: ottamatta huomioon korkeakoululaitoksen val- vuoden 1972 tulo- ja menoarviossa. Eduskunta
40771: takunnallista kokonaissuunnittelua. Tätä tukee on kuitenkin jo vuonna 1967 hyväksyessään
40772: myös opiskelijoilta perittyjen lukukausimaksu- lain Jyväskylän yliopistosta hyväksynyt peri-
40773: jen käyttö korkeakoulun itsensä haluamiin tar- aatteen, jonka mukaan korkeampi opiskelu tu-
40774: koituksiin. On olemassa vaara, että opiskelijoi- lisi tehdä ilmaiseksi.
40775: den maksuja käytetään em. marginaalirahoitta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40776: jien mahdollisesti asettamien ehtojen mukai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40777: sesti, jotka eivät välttämättä ole yhteiskunnan muksen,
40778: kokonaisedun mukaisia.
40779: Yksityisissä korkeakouluissa opiskelevat mak- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
40780: savat eräissä tapauksissa jopa 600 mk vuodessa menpiteisiin yliopistojen ja korkeakou-
40781: lukukausimaksuina. Opiskelijoiden maksamat lujen lukukausimaksujen poistamiseksi.
40782: lukukausimaksut muodostavat 7-13 % kaup-
40783: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
40784:
40785: Aili Laitinen. Irma Toivanen.
40786: 2278
40787:
40788: VIII,138.- Toiv.al. n:o 1252.
40789:
40790:
40791:
40792:
40793: Lankinen ym.: Taidehistorian apulaisprofessorin viran perustami-
40794: sesta Helsingin yliopistoon.
40795:
40796:
40797: E d u s k u n n a 11 e.
40798:
40799: Vapaa-ajan lisääntyessä kulttuurin kysyntä apulaisprofessorin virka, vaikka aineen opiske-
40800: tulevaisuudessa kasvaa, jolloin myös kulttuuri- lijamäärä ei ole puoltakaan Helsingin yliopis-
40801: aloilla tullaan tarvitsemaan lisää työvoimaa. ton taidehistorian opiskelijoiden määrästä.
40802: Tällä hetkellä vallitsee kuitenkin selvä epäsuh- Lisäksi taidehistorian opetuksen ja tutki-
40803: ta oppituolien lukumäärän ja opiskelijamäärien muksen ala on viime aikoina voimakkaasti laa-
40804: suhteessa yleensä, ja epäsuhta on erittäin selvä jentunut etenkin soveltavien alojen kohdalta
40805: Helsingin yliopiston taidehistorian virkatuolien (esim. taideteollisuuden ja miljöötutkimuksen).
40806: ja oppilasmäärän kohdalla. Alan laajuuden ja opiskelijamäärän huomioon
40807: Helsingin yliopistossa on tällä hetkellä vain ottaen taidehistorian virkojen lisääminen Hel-
40808: yksi taidehistorian professorin ja 2 vakinaista singin yliopistossa on ehdottoman välttämä-
40809: assistentin virkaa; taidehistoriaa pääaineena töntä.
40810: opiskelevien määrä on taas 248, kokonaismää- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
40811: rä n. 500. Sen sijaan esim. historiaa Helsingin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40812: yliopistossa pääaineena opiskelevien määrä on muksen,
40813: 483, professorin virkoja on 4, apulaisprofesso- että hallitus ryhtyisi toimiin taide-
40814: rin virkoja 1, assistenttien 9. Lisäksi Jyväsky- historian toisen apulaisprofessorin viran
40815: län yliopistoon on jo perustettu taidehistorian perustamiseksi Helsingin yliopistoon.
40816: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
40817:
40818: Sirkka Lankinen. Sinikka Karhuvaara.
40819: Sami Suominen. Anna-Liisa Linkola.
40820: Salme Katajavuori. Juuso Häikiö.
40821: Kullervo Rainio. Eeva Kauppi.
40822: 2279
40823:
40824: VIII,l39.- Toiv.al. n:o 125.3.
40825:
40826:
40827:
40828:
40829: Lankinen ym.: Tutkimuksen suorittamisesta korkeakoulun tai
40830: sivukorkeakoulun perustamiseksi Lahden kaupunkiin.
40831:
40832:
40833: E d u s k u n n a 11 e.
40834:
40835: Noudatetun korkeakoulupolitiikan mukaisesti painostuspolitiikan heikkoutta tai puutetta ja
40836: korkeakoulutus on pyritty jakamaan eri aloille tutkimustoiminnan vähäisyyttä. Korkeakoululai-
40837: ja tasoille siten, että se vastaisi kehittyvän yh- toksen kehittämislainsäädäntö ja koulutusta·
40838: teiskunnan tarpeita ja väestön kasvavia sivis- kennekomitean esittämät tarvelaskelmat osal-
40839: tysvaatimuksia sekä edistäisi parhaimmalla ta- taan rajoittavat uusien korkeakoulujen perusta·
40840: valla taloudellista kasvua. Määrällisesti nykyi- mismahdollisuuksia, joten tämän vuosisadan
40841: siä korkeakouluja pidetään usealla taholla riit- puolella mahdollisuudet itsenäisen korkeakou-
40842: tävinä eikä uusien korkeakoulujen perustamis- lun saamiseksi Lahteen ovat vähäiset. Sivukor-
40843: suunnitelmia ole konkreettisesti ollut esillä. keakoulujen perustamisesta ja toiminnasta ei
40844: Viime vuosina perustetut korkeakoulut ovat teknillisen opetuksen ja kesäyliopistotoiminnan
40845: syntyneet alueellisen aloitteellisuuden tai pai- lisäksi ole maassamme riittäviä kokemuksia.
40846: nostuspolitiikan seurauksena. Uudet kovkea- Peruskoulunopettajien koulutus on tarkoitus
40847: koulukaupungit sijaitsevat kaikki muuttotappio- hajasijoittaa, mutta sitä ei sijoitettane varta
40848: alueella, joten oppilaspohjan riittävyydestä tu- vasten perustettaviin sivukorkeakouluihin, vaan
40849: levaisuudessa ei ole varmuutta ja pätevän opet· nykyisten korkeakoulujen yhteyteen. Tämä ai·
40850: tajavoiman saamisessa tullee ilmenemään vai· heuttaa sen, että näissä korkeakouluissa paine
40851: keuksia. alimpien arvosanojen suorittamiseen kasvaa en·
40852: Nykyinen tendenssi suosii pikemminkin kor- tisestään ja opetuksen painopiste tietyissä oppi·
40853: keakoulujen keskittämistä kuin niiden hajasi- aineissa siirtyy pakostakin alemmille arvosana-
40854: joittamista sellaisiin maakuntakeskuksiin, joissa tasoille. Peruskoulunopettajien koulutuksen
40855: ei vielä ole pysyvää korkeampaa opetusta. Toi- myöhemmissä järjestelyissä olisi syytä harkita
40856: saalta valtakunnan eri osien tasapuolinen kehit- sivukorkeakoulumahdollisuutta. Esimerkiksi ny-
40857: täminen ja henkisten voimavarojen tehokas hy- kyinen Helsingin opettajakorkeakoulu tai osia
40858: väksikäyttö edellyttävät opistotasoisen ja kor- siitä voitaisiin siirtää Lahteen ja koulutus ta-
40859: keamman opetuksen sijoittamista maakuntakes- pahtuisi Helsingin yliopiston valvonnassa. Ky-
40860: kuksiin. Maamme voimavarat eivät kuitenkaan seisellä järjestelyllä täytettäisiin myös se ope-
40861: riitä korkeatasoisten yliopistojen tai spesiaali- tusalan koulutustyhjiö, minkä Heinolan semi-
40862: kovkeakoulujen perustamiseen jokaiseen maa- naarin lakkauttaminen talousalueella aiheuttaa.
40863: kuntakeskukseen. Tällöin voisi harkita korkea- On myös otettava huomioon se, mikä mel'lkitys
40864: kouluopetuksen keskittämisen rinnalla toista Lahden kesäyliopistolla on ollut kansakoulun-
40865: vaihtoehtoa: korkeakouluopetuksen porrasta- opettajien jatko- ja täydennyskoulutuksessa ja
40866: mista. Maakuntakeskuksiin perostettavissa sivu- lisäksi se, että Lahdessa on harjoitettu merkit-
40867: kovkeakouluissa voitaisiin suorittaa alempia tävää koulukokeilutoimintaa ja tästä syystä
40868: arvosanoja ja -tutkintoja, mikä osaltaan helpot- Lahden kaupunki on niiden ensimmäisten kun-
40869: taisi nykyisiin korkeakouluihin kohdistuvaa tien joukossa, jotka siirtyvät peruskoulujärjes-
40870: painetta. telmään.
40871: Uusia korkeakouluja perustettaessa Lahden Mikäli pysyvää korkeakouluopetusta saatai-
40872: hierarkia-asema on ohitettu. Syynä, miksi Päijät- siin Lahteen esimerkiksi sivukorkeakoulun muo-
40873: Hämeeseen ei toistaiseksi ole saatu pysyvää dossa, saavutettaisiin tällä valtakunnallisesti
40874: korkeampaa opetusta, voidaan osaltaan pitää katsoen se etu, että rajoitetaan opiskelijamää-
40875: aikaisemmasta yhtenäisten maakunnallisten or- rän epäterve kasvu Helsingin yliopistossa. Li-
40876: ganisaatioiden puutteesta johtuvaa alueellisen säksi monet opiskelijat voisivat harjoittaa opin-
40877: 2280 VIII,139.- Lahden kaupungin korkeakoulu.
40878:
40879: tajaan kotoa käsin tai suhteellisen lähellä koti- pungin teknillisen oppilaitoksen uudeksi sijain-
40880: seutua, opiskelijat säästyisivät matkakustannuk- tipaikaksi varaama Lounaanpuiston alue riittää
40881: sista ja järjestelyllä lievennettäisiin nykyisten myös n. 3 000 opiskelijan sivukorkeakoulua
40882: yliopistokaupunkien kasvavia asunto-ongelmia. varten. Lahdesta ja sen lähiympäristöstä on
40883: Lisäksi on etuna mainittava paikallisen ja alueel- mahdollisuus saada pätevää tuntiopettajavoimaa.
40884: lisen aktiivisuuden mukanaan tuoma taloudelli- Lahden kesäyliopisto on oppilasluvultaan maan
40885: nen tuki sivukorkeakoulun myötä korkeam- yhdeksästätoista kesäyliopistosta kuudes ja kor-
40886: malle opetukselle. keakoulukaupunkien ulkopuolella sijaitsevista
40887: Sivukorkeakoulun saaminen Lahteen edes- kesäyliopistoista toiseksi suurin. Kesällä 1969
40888: auttaisi suoranaisesti ja välillisesti kaupungin opiskelijoita oli 1 426, joista n. 60 % oli kotoi-
40889: ja sen lähikuntien taloudellista kehitystä ja sin Päijät-Hämeestä. Keväällä 1967 tehdyn vi-
40890: kasvua ja parantaisi Lahden henkistä ilmapiiriä. rallisen tilaston mukaan pelkästään Päijät-Hä-
40891: Sivukorkeakoulu toimisi samalla koko talous- meen seutukaava-alueelta oli kotoisin 1 306
40892: alueen henkisenä keskuksena. Sen (maakunta- korkeakouluopiskelijaa eli n. 3 % korkeakoulu-
40893: korkeakoulun) yhteyteen tulisi perustaa myös opiskelijoiden määrästä.
40894: tutkimuslaitos, joka palvelisi maakunnan elin- Pysyvän korkeakoulutoiminnan saaminen
40895: keinoelämää ja maakunnassa tapahtuvaa suun- Lahteen vaatisi pitkällistä koordinoitua valmis-
40896: nittelu toimintaa. telu- ja suunnittelutyötä alueellisten organisaa-
40897: Lahden kaupunkia sivukorkeakoulun sijoitus- tioiden (seutukaava- ja maakuntaliitot, korkea-
40898: paikkana puoltavat monet tekijät. Etäisyys Hel- kouluyhdistys jne.) puitteissa. Alkuvaiheessa
40899: singistä Lahteen on maaoteitse 102 kilometriä olisi syytä pyrkiä laajentamaan Lahden kesäyli-
40900: ja Tampereelta Lahteen 128 km, joten etäisyy- opiston ainevalikoimaa ja lisäämään varsinkin
40901: det mahdollisten pääyliopistojen ja Lahden fi- kesälukukauden ulkopuolista toimintaa esim.
40902: liaalin välillä olisivat sopivat. Lahti Helsingin pysyvällä .kurssitoiminnalla, edkoisluennoilla
40903: yliopiston filiaalin sijoituspaikkana sopisi val- ja järjestämällä kuulustelutilaisuuksia.
40904: takunnalliseen kokonaisuuteen ajatellen mo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
40905: lemminpuolista suuntautumista, Lahden vaiku- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40906: tusalueella on riittävä väestöpohja (yli 200 000 muksen,
40907: asukasta) sivukorkeakoulua varten. Lahden
40908: kaupunginkirjasto täyttää pienen korkeakoulu- että hallitus suorituttaisi tutkimuksen
40909: yksikön tarpeet. Lisäksi on tehty esitys maa- sivukorkeakoulun tai korkeakoulun pe-
40910: kunt::tkirjaston saamiseksi Lahteen. Lahden kau- rustamisesta Lahden kaupunkiin.
40911: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
40912:
40913: Sirkka Lankinen. Salme Katajavuori.
40914: Pekka Jokinen. Kullervo Rainio.
40915: Juuso Häikiö.
40916: 2281
40917:
40918: VIII,140.- Toiv.al. n:o 1254.
40919:
40920:
40921: Lattula ym.: Kansalaiskoulujen opettajien työllistämis- ja jatko-
40922: koulutuskysymysten hoitamisesta.
40923:
40924: E d u s k u n n a 11 e.
40925:
40926: Suurin osa kansakoululaitoksen opettajista toajan palkkauksen suhteen on muita heikompi,
40927: tullaan siirtämään peruskoulun vastaaviin vir- niin voidaankin todeta, että tätä opettajaryhmää
40928: koihin. Tilanne on turvallisin vakinaisten ja koettelevat kaikki ne epävarmuustekijät, joita
40929: koevuosia palvelevien osalta. Muiden kohdalla koulunuudistuksen kynnyksellä yleensä esiintyy.
40930: on sen sijaan joko suoranaisia esteitä siirtämi- Yhteiskunnalta odotetaan juuri nyt toimen-
40931: selle tai ainakin epävarmuutta aiheuttavia riski- piteitä, koska peruskoulun toteutuminen on lä-
40932: tekijöitä. Virkasuhteeseen liittyvistä epävar- hellä. Esitettyjen vaatimusten perusteetkin ovat
40933: muustekijöistä ollaankin laajalti yhtä mieltä, erityisen vankat. Yleisesti on hyväksytty peri-
40934: mutta sen sijaan unohdetaan varsin usein, että aate, että yhteiskunta- ja koulutuspoliittisesta
40935: kansakoululaitoksen piirissä on koulumuoto- suunnittelusta tai suunnittelemattomuudesta
40936: kohtainen opettajaryhmä, jossa myös vakinaiset johtovasta ammatillisesta virhekoulutuksesta on
40937: opettajat tuntevat asemansa ja oikeuksiensa ole- yhteiskunnan vastattava. Ei voida kohtuudella
40938: van vakavasti uhattuina koulunuudistuksen kyn- olettaa, että opettaja olisi vastuussa tilanteesta,
40939: nyksellä. Tämä ryhmä on kansalaiskoulunopet- jonka yhteiskunta on aiheuttanut tehtyään toi-
40940: tajat, joiden virat - vakinaiset ja väliaikaiset menpiteillään jonkin koulutuksen tarpeetto-
40941: - ovat vähentyneet viimeksi kuluneen vuoden maksi tai hyödyttömäksi. Tästä on kysymys
40942: aikana yli 200:lla. Heidän ongelmansa ovat yh- kansalaiskoulunopettajien kohdalla. Koulumuo-
40943: teydessä virkojen säilymiseen, peruskouluun to, johon he ovat saaneet koulutuksensa on hä-
40944: siirtymiseen ja opetusvelvollisuuden koostu- viämässä ennenkuin se ehti kunnolla toteutua-
40945: mukseen. Tilannetta arvioitaessa löytyvät eräät kaan. Tämän lisäksi on muistettava, että se on
40946: vääjäämättömät taustatekijät helposti. Oppivel- muuttunut viime vuosina sellaiseksi, että opet-
40947: vollisuusiässä olevien ikäluokkien huomattava tajankoulutus ei enää kaikilta osin vastaa tar-
40948: pieneneminen on eräs epäkohtien syy. Siihe koitustaan.
40949: liittyy vielä voimakas muuttoliike kaupunkimai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
40950: sen asutuksen piiriin, jossa ikäluokista varsin tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
40951: pieni osa suorittaa oppivelvollisuutensa kansa- sen,
40952: laiskoulutietä. Väestölliset tekijät yhdessä op-
40953: pikoulun:käynnin voimakkaan lisääntymisen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
40954: myötä ovat johtaneet nykyiseen vaikeutuvaan menpiteisiin kansalaiskoulun opettajien
40955: työllisyystilanteeseen. Peruskoulun mahdollisim- työllistämis- ja jatkokoulutuskysymysten
40956: man nopea toteutuminen toisi ratkaisun moniin hoitamiseksi, jolloin keskeisinä uudis-
40957: tapauksiin. Mutta vaikka virka säilyisikin, niin tuksina olisivat opintoajan palkkauksen
40958: opetusvelvollisuuden koostuminen saattaa muo- myöntäminen virhekoulutuksen saa-
40959: dostua ongelmaksi. Yleisesti kysytään, mitä neille, kunnallisten, eri koulumuotojen
40960: yleisaineiden opettajalle jää opetettavaksi. Kun yhteisten opettajanvirkojen perustami-
40961: ratkaisemattomiin kysymyksiin vielä liitetään nen ja yhdeksännen kouluvuoden säätä-
40962: jatkokoulutus, jota tarvitaan, mutta jossa kan- minen pakolliseksi.
40963: salaiskoulunopettajien lähtökohtatilanne opin-
40964: Helsjngissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
40965:
40966: Eero Lattula. Juha Vikatmaa.
40967: Erkki Häkämies. Sinikka Karhuvaara.
40968: M. Jaatinen. G. Laatio.
40969: Mauri Seppä. Mikko Asunta.
40970: 286 156/72
40971: 2282
40972:
40973: VIII,141.- Toiv.al. n:o 1255.
40974:
40975:
40976:
40977:
40978: Lattula ym.: Korkeakoulujen apuhenkilökunnan lisäämisestä.
40979:
40980:
40981: E d u s k u n n a 11 e.
40982:
40983: Korkeakouluopetuksen ja -tutkimuksen on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun·
40984: pysyttävä kehityksen mukana, jos aiomme olla nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40985: kansainvälisessä kilpailussa mukana. Kun kor- muksen,
40986: keasti koulutettua ja erikoistunutta opetushen-
40987: kilökuntaa nykyisin joudutaan hyvin suuressa että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
40988: määrin käyttämään tehtäviin, jotka varsinainen menpiteisiin korkeakoulujen apuhenki-
40989: apuhenkilökunta voisi suorittaa, on tätä pidet- lökunnan virkojen ja toimien lisäämi-
40990: tävä arveluttavana hukkakäyttönä. Tämä on seksi.
40991: poistettavissa lisäämällä opetuksen ja tutkimuk-
40992: sen apuhenkilökunnalle huomattavasti virkoja
40993: ja toimia.
40994: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
40995:
40996: Eero Lattula. G. Laatio. Mikko Asunta.
40997: 2283
40998:
40999: VIII,142.- Toiv.al. n:o 1256.
41000:
41001:
41002:
41003:
41004: Lattula ym.: Muiden yliopistojen saattamisesta osallisiksi Helsin-
41005: gin yliopistolle annetuista erioikeuksista.
41006:
41007:
41008: E d u s k u n n a 11 e.
41009:
41010: Helsingin yliopisto sai aikoinaan valtiolta Helsingin yliopiston yksinomaisina oikeuk-
41011: eräitä osaksi varsin huomattavia ja osaksi erioi- sina, tai että muille yliopistoille ei ole luotu
41012: keuden luontoisia etuuksia, joista säädetään Hel- vastaavia oikeuksia. Yhtä tärkeää kuin aika-
41013: singin yliopiston säännöt sisältävän asetuksen naan etuuksien saaminen oli Helsingin yliopis-
41014: n:o 228/1924 3 §:ssä. Yliopisto saa pitää yhtä tolle, olisi vastaava oikeus oleville muille yli-
41015: apteekkia Helsingin kaupungissa (tätä oikeutta opistoille alkaneessa kovkeakoululaitoksen voi-
41016: on myöhemmin tuntuvasti laajennettu), sillä makkaassa kehittymisvaiheessa, jotta niille voi-
41017: on almanakan julkaisemisen yksinoikeus (mikä taisiin antaa edellytykset opetuksensa ja tutki-
41018: oikeus on korvausta vastaan annettu Weilin & mustyönsä jatkuvaan kehittämiseen.
41019: Göösille Helsingissä) ja se saa ilmaisen kappa- Eräs mahdollisuus olisi, että apteekki- ja al-
41020: leen kutakin Suomessa ilmestyvää painotuo- manakkaoikeuden tuottama hyöty määrättäisiin
41021: tetta. Viimeksi mainittu oikeus on myöhemmin annettavaksi maan eri valtionyliopistoille nii-
41022: annettu Turun yliopistolle, Jyväskylän yliopis- den opiskelijaluvun mukaisessa suhteessa ja yk-
41023: tolle, Aho Akademilie ja Oulun yliopistolle. sityisille yliopistoille 70 % niille muuten op-
41024: Sen johdosta, että muut!kin asetuksessa anne- pilasluvun mukaan tulevasta määrästä.
41025: tut oikeudet, ei vain viimeksi mainittu, on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
41026: alunperin tarkoitettu palvelemaan ja edistämään nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41027: maan yliopisto-opetusta sekä sen johdosta, että muksen,
41028: puheenalaiset edut on annettu nimenomaan Hel-
41029: singin yliopistolle aikanaan sen vuoksi, ettei että hallitus ryhtyisi toimiin muiden
41030: maassa silloin ollut muita yliopistoja, ei ole yliopistojen saattamiseksi osallisiksi
41031: ollut johdonmukaista, kun uusien yliopistojen Helsingin yliopistolle annetuista ja vas-
41032: syntymisen jälkeen asetuksessa luetellut oikeu- taavista erioikeuksista.
41033: det viimeistä lukuunottamatta on yhä pysytetty
41034: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
41035:
41036: Eero Lattula. G. Laatio. Mikko Asunta.
41037: 2284
41038:
41039: VIII,143.- Toiv.al. n:o 1257.
41040:
41041:
41042:
41043:
41044: Lattula ym.: Taideteollisen oppilaitoksen perustamisesta Ouluun.
41045:
41046:
41047: E d u s k u n n a 11 e.
41048: Pohjoissuomalaisen tuotannon kilpailukyvyn luun perustetaan taideteollinen oppilaitos,, jo-
41049: yhtenä perusedellytyksenä on, että Pohjois-Suo- hon kuuluisivat taideteollinen ammattikoulu ja
41050: messa voidaan kouluttaa teollisuuden eri aloilla taideteollisuusopisto sekä kuvaamataidon opet-
41051: tarvittavaa ammattihenkilöstöä. Kehittyvässä tajaosasto.
41052: teollisuudessa nykyään tarvitaan erityisesti muo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41053: toilijoita ja suunnittelijoita. Jos heitä koulute- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41054: taan vain Helsingissä sijaitsevassa taideteolli- muksen,
41055: sessa oppilaitoksessa, jäävät opiskelijat val-
41056: mistuttuaan yleensä Etelä-Suomen työelämään. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
41057: Pohjois-Suomen teollisuuden kehittämisen menpiteisiin taideteollisen oppilaitok-
41058: kannalta on erittäin merkityksellistä, että Ou- sen perustamiseksi Ouluun.
41059: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
41060:
41061: Eero Lattula. G. Laatio.
41062: 2285
41063:
41064: VIII,144.- Toiv.al. n:o 1258.
41065:
41066:
41067:
41068:
41069: Lattula ym.: Tutkimuslaitoksen perustamisesta Oulun yliopiston
41070: yhteyteen.
41071:
41072:
41073: E d u s k u n n a 11 e.
41074:
41075: Pohjois- ja Itä-Suomessa on raaka-ainetta mo- Oulu on toimiva korkeakoulukaupunki ja sen
41076: nenlaiselle teollisuudelle. Alueen olosuhteet yliopisto pystyy antamaan riittävän tuen tutki-
41077: poi~eavat oleellisesti muun Suomen olosuh- muslaitokselle. Oulun yliopiston yhteyteen oli-
41078: teista. Tuotteiden ja ideoitten tutkimustoi- sikin mitä pikimmin perustettava monipuoli-
41079: minta ja kehittäminen on erityisen vaikeaa, nen tutkimuslaitos, joka pystyisi palvelemaan
41080: vaikka Oulussa toimiikin yliopisto, sillä sieltä Pohjois- ja Itä-Suomen yhteiskunnallista, talou-
41081: puuttuu varsinainen tutkimuslaitos, joka pys- dellista ja teknistä tutkimustarvetta.
41082: tyisi palvelemaan yritystoimintaa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
41083: Nykyisin Suomen tutkimustoiminta on jää- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41084: nyt Etelä-Suomeen ja on vieraantunut Pohjois- muksen,
41085: ja Itä-Suomen tarpeista. Kokonaisvaltainen ke-
41086: hitysaluepolitiikka vaatii tutkimuksen järkevää että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
41087: keskittämistä. menpiteisiin tutkimuslaitoksen aikaan-
41088: saamiseksi Oulun yliopiston yhteyteen.
41089: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
41090:
41091: Eero Lattula. Eeva Kauppi. G. Laatio.
41092: 2286
41093:
41094: Vlll,145.- Toiv.al. n:o 1259.
41095:
41096:
41097: Lehmonen ym.: Viitasaaren ammattikurssikeskuksen suunnittelu-
41098: ja rakennustöiden rahoittamisesta.
41099:
41100: E d u s k u n n a 11 e.
41101:
41102: Kehitysaluelakien ja niistä annettujen asetus- koulutus- ja terveydenhoitopalveluja käyttävät
41103: ten mukaisesti on ammattikoulutus yksi kehi- oman ,kunnan asukkaiden lisäksi Pihtiputaan,
41104: tysalueiden perustavaa laatua oleva kehityksen Kannonkosken, Kinnulan, Kivijärven, Kongin-
41105: jouduttaja, joka auttaa teollistumattomien alu- kankaan, Saarijärven, Keiteleen ja Vesannon
41106: eiden teollistumistakin, kun paikkakunnalla on kunnan asukkaat, yhteensä noin 48 000 henki-
41107: tarjolla ammattitaitoista työvoimaa. Lisäksi lön asuma-alue, kuuluen kokonaisuudessaan ke-
41108: tällaisella paikkakunnalla koulutetulla työvoi- hitysalueeseen.
41109: malla on jo usein asunnot itsellään, joten teolli- Viitasaaren kunta on anonut ammattikurssi-
41110: suuden sijoittumisen yksi pahimmista esteistä, keskuksen perustamista Viitasaarelle, joko
41111: työntekijäin asunnottomuus, on useimmissa ta- Äänekosken ammattikoulun tai Keski-Suomen
41112: pauksissa vaikutuksiltaan v~Vhäinen. Lisäksi keskusammattikoulun alaisena jaostona tai itse-
41113: kaikkien teollistuttamispyrkimysten tarkoituk- nalsenä vaihtuvalinjaisena kurssikeskttksena.
41114: sena on järkiperäisellä teo1lisuuden ja ammatti- Oppilasmäärät tulevat riittämään useampilinjai-
41115: koulutuksen hajasijoituksella saattaa väestö ta- seenkin ammattikurss1keskuksen toimintaan ja
41116: sapuolisempaan asemaan kuin entinen syrjäseu- toisaalta jo olleista ammattikursseista on sel-
41117: tuja muodostava tilanne on ollut. lainen myönteinen kokemus, että ammattikurs-
41118: Viitasaari on Keski-Suomen läänin yksi suu- silaiset ovat voineet sijoittua koulutustaan vas-
41119: rin kunta, jonka alueella ei valtiovallan toimen- taavaan työhön sataprosenttisesti.
41120: pitein ole saatettu toimintaan yhtään ammatti- Asiasta on neuvoteltu useaan kertaan mm.
41121: tai muuta koulua, valtion Osuudellinen teolli- ammattikasvatushallituksen kanssa ja on sen
41122: suus puuttuu kokonaan ja yleensä mitään val- kanta pääosiltaan Viitasaarelle perustettavaan
41123: 'tion laitoksia ei kunnan alueella ole. Veroker- ammattikurssikeskukseen ollut myönteinen.
41124: tymä valtiolle on kuitenkin ollut suhteellisen Asian eteenpäin kehittyminen on ollut lähinnä
41125: hyvä tältä alueelta, mutta se jää tulevaisuudessa kiinni valtiovallan rahoituksen puutteesta, sillä
41126: yhä pieneneväksi, ellei mitään tuotantoelämää kehitysalueella ei ole saatavissa kunnille lainoja
41127: vilkastuttavaa toimintaa kunnan alueelle saada. ammattikurssikeskuksen rakentamista varten,
41128: Matkailuelinkeino, joka koko valtakunnalli- jolloin valtiovalta tulisi korkosubvention muo-
41129: seksi elinkeinomuodoksi kasvaneena on aloi- dossa vasta mukaan.
41130: tettu Viitasaarella Rantaloma-nimisen lomaho- Sekä työvoiman koulutukselliset että valta-
41131: tellin rakentelun muodossa ja jo yksistään täl- kunnallinen kokonaiskehitys edellyttäisivät py-
41132: laisten yritysten henkilökunnan kouluttaminen syvän vaihtuvalinjaisen ammattikurssikeskuksen
41133: on ollut Viitasaaren kunnan tehtävänä, vaikka saamista pohjoiseen Keski-Suomeen, jolloin sen
41134: ammattityövoiman kouluttaminen tulisi kuulua paikka mm. Keski-Suomen seutukaavaliiton
41135: valtiovallan ensisijaisiin tehtäviin. suunnitelmienkin mukaan olisi kaikkein sopi-
41136: Mainittua ammattikurssitoimintaa varten, vimmin Viitasaari.
41137: jota on Viitasaaren kunnan toimesta järjestetty Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
41138: 5 vuoden aikana, on kunta vuokrannut vuosit- kunnan lausuttavaksi toivomuksen,
41139: tain kurssitiloja 1 000 m2 ja tarvittaessa on
41140: kunta ollut valmis kaikissa vaiheissa vuokraa- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
41141: maan lisätilojakin. menpiteisiin Viitasaaren ammattikurssi-
41142: Viitasaari on pohjoisen Keski-Suomen talou- keskuksen suunnittelu- ja rakennustöi-
41143: dellinen keskus, jonka tarjoamia taloudellisia den rahoittamiseksi.
41144: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
41145:
41146: Siiri Lehmonen. Kalevi Kivistö.
41147: 2287
41148:
41149: VIII,146.- Toiv.al. n:o 1260.
41150:
41151:
41152:
41153:
41154: Lehtinen ym.: Hotelli-, ravintola- ;a matkailualan oppilaitoksen
41155: aikaansaamisesta Kuopioon.
41156:
41157:
41158: E d u s k u n n a 11 e.
41159:
41160: Kuopio on Itä-Suomen huomattavin keskus, kailupalvelu ovat viime vuosina solmineet huo-
41161: Valtakunnansuunnittelutoimiston mukaan jopa mattavia sopimuksia matkoista Kuopioon mm.
41162: koko maan hallinnollisena keskuksena huomat- Neuvostoliiton Intouristin ja eräiden länsisak-
41163: tavin Helsingin jälkeen. Vähittäiskaupan alalla salaisten matkatoimistojen - mm. Neckerman-
41164: Kuopio on maan kolmas. nin - kanssa. Erittäin nopeasti kasvava turis-
41165: Viime vuosina ovat myös Kuopion matkailu- tivirta Kuopioon asettaa myös tietyt vaativat
41166: palvelut kasvaneet voimakkaasti ja koulutetun velvoitteet matkailupalvelusten suhteen. Uutta
41167: henkilökunnan tarve samaa vauhtia. henkilökuntaa tarvitaan.
41168: Kuopion kaupunki on valmis luovuttamaan Hotelli- ja ravintolakoulua varten taas tällai-
41169: hotelli- ja ravintolakoulun perustamista varten set puitteet ovat erittäin sopivat. Nimenomaan
41170: tontin, joka on kaikin puolin sopiva tarkoituk- opetustoiminnan kannalta Kuopiossa vuosittain
41171: seen. Tontti on Kuopiossa Puijonlaakson käyvät sadattuhannet turistit ovat hyödyksi
41172: uudessa kaupunginosassa. opiskelijoille. Samoin alueen monet matkailu-
41173: Kuopion läänin hotelleissa on tällä hetkellä yritykset tarjoavat harjoittelupaikkoja koulun
41174: jo noin tuhatkunta vuodepaikkaa, Kuopion oppilaille ennen koulua tai lukukansien välillä.
41175: osuus tästä on noin puolet. Ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
41176: Liikenteellisesti Kuopion yhteydet ovat erit- syttäväksi toivomuksen,
41177: täin hyvät, niin lento-, juna- kuin linja-autolii-
41178: kenteenkin kannalta. Viitostie kulkee Kuopion että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41179: halki. hotelli-, ravintola- ;a matkailualan oppi-
41180: Kuopion kaupunginhallitus ja Kuopion mat- laitoksen aikaansaamiseksi Kuopioon.
41181: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
41182:
41183: Lasse Lehtinen. Veikko Vennamo. Jorma Rantala.
41184: Kalevi Remes. Ralf Friberg. Lyyli Aalto.
41185: 2288
41186:
41187: VIII,147.- Toiv .al. n:o 1261.
41188:
41189:
41190:
41191:
41192: Lehtinen ym.: Raittiuskasvatuksen, -opetuksen ja -järjestötoimin-
41193: nan kehittämisestä.
41194:
41195:
41196: Eduskunnalle.
41197:
41198: Alkoholijuomia, huumausaineita ja tupakkaa jatkokoulutuksessaan riittävää tiedollista perus-
41199: koskeva opetus ei ole kouluissamme ajan tasalla. taa eikä tarpeellisia ohjeita asian käsittelyyn
41200: Tosin kansa- ja kansalaiskouluissa opetettavaan opetuksessa. Asiallista tietoa pitäisi jokaisen
41201: kansalaistaitoon kuuluu verraten perusteellista opettajan voida jakaa myös aroissa asioissa. On-
41202: alkoholijuomien käytön ja tupakanpolton vaiku- gelmakotien lapset kärsivät myös siitä syystä,
41203: tuksia koskevaa aineistoa, mutta huumausaineet että he eivät tiedä, mikä heidän vanhempiaan
41204: ovat toistaiseksi jääneet opetussuunnitelman ul- vaivaa, joten asiallinen valistus olisi omiaan pa-
41205: kopuolelle. Oppikoulujen opetussuunnitelmat rantamaan heidän asemaansa.
41206: ovat ennallaan. Ammattikouluissa ja korkeam- Keskioluen saannin vapautumisen jälkeen yhä
41207: missa oppilaitoksissa raittiusopetus on melkein nuoremmat ikäluokat ovat alkaneet käyttää sitä,
41208: kokonaan laiminlyöty. vaikka myynti ja anniskelu alle 18-vuotiaille on
41209: Suurimpana vaikeutena asiallisen ja tehok- kielletty. Jos kohta anniskelupaikat pyrkivät
41210: kaan alkoholijuomia, huumausaineita ja tupak- tarkistamaan asiakkaittensa ikärajan, vähittäis-
41211: kaa koskevan opetuksen tiellä ovat suuren ylei- myynnissä ei siitä tiettävästi jakseta pitää yhtä
41212: sön, opettajien ja oppilaiden lukkiutuneet asen- johdonmukaisesti kiinni. Kun keskiolutta toi-
41213: teet näissä asioissa. saalta mainostetaan vaarattomana, jopa terveel-
41214: Alkoholilainsäädännön uudistamisen yhtey- lisenä juomana ja toisaalta esitetään sen käyttö
41215: dessä annettiin se kuva, että alkoholijuomien moneen hyvään ja nuorison arvostamaan asiaan
41216: käyttöön liittyvät haitat joko kokonaan tai aina- olennaisesti liittyvänä, on odotettavissa sen käy-
41217: kin ratkaisevasti johtuvat kontrollijärjestelmän tön jatkuvaa lisääntymistä koulunuorison kes-
41218: ankaruudesta ja "mielettömyydestä". Varsin kuudessa, mikä ajan mittaan tulee aiheuttamaan
41219: yleiseksi tuli käsitys, että keski-eurooppalaiset, nykyistä tuntuvampia epäkohtia, kuten Ruotsin
41220: vaarattamiksi luullut juomatavat voivat syrjäyt- esimerkki jo osoittaa.
41221: tää meikäläisen väkivaltarikoksia ja käyttäyty- Raittiusopetusta koskevien asenteiden luk-
41222: mishäiriöitä aiheuttavan viikonloppujuopotte- kiutuminen on osoittautunut erittäin onnetto-
41223: lun, kunhan mietojen juomien, erityisesti keski- maksi. Yleisenä käsityksenä on yhä, että sen
41224: oluen saanti tulee riittävän vapaaksi. Tähänas- tavoitteena on ehdoton raittius ainoana vaihto-
41225: tisten kokemusten mukaan keskioluen saannin ehtona, mikä ei enää vuosikymmeniin ole pitä-
41226: helpottaminen ei ole siivonnut juomatapoja eikä nyt paikkaansa. Tämän opetuksen tarkoituk-
41227: vähentänyt väkevien juomien kulutusta. Lisäksi sena on ollut ja tuleekin olla tarjota oppilaille
41228: on käynyt selväksi, että keskieurooppalaiset juo- edellytyksiä niin periaatteessa kuin käytännös-
41229: matavat ja niihin liittyvä jokapäiväinen alkoho- säkin itsenäisesti ja vastuuntuntoisesti ratkaista
41230: lijuomien käyttö yhtyneenä viikonloppujuopot- kantansa tupakan, alkoholijuomien ja huumaus-
41231: teluun suuresti lisäävät sairastumisalttiutta aineiden käyttöön. Tällöin on myös asiallisin ja
41232: maksa-, sydän- ja vatsatauteihin. tasapuolisin perustein tähdennettävä raittiin
41233: Opettaja on usein verraten haluton puuttu- elämäntavan arvoa.
41234: maan päihdekysymykseen, koska hän saattaa Ruotsissa on valmistunut ensi syksynä käyt-
41235: henkilökohtaisesti käyttää alkoholia ja tupak- töön otettava peruskoulun opetussuunnitelma,
41236: ikaa, koska hän ei katso tuntevansa kysymystä johon sisältyvät myös alkoholijuomia, huumaus-
41237: tarpeeksi hyvin ja koska hän pelkää saattavansa aineita ja tupakkaa koskevat oppiennätykset.
41238: vaikeaan asemaan sellaisten kotien lapset, joissa Samassa yhteydessä on Ruotsissa laadittu suun-
41239: on päihdeongelmia. Hän ei ole saanut perus- tai nitelmat kaikkien koulumuotojen opettajien pe-
41240: VIII,l47.- Lehtinen ym. 2289
41241:
41242: rus- ja jatkokoulutuksen uudistamiseksi sekä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
41243: puolivirallisen raittiusopetuksen keskusliiton menpiteisiin kaikissa koulumuodoissa
41244: toiminnan kehittämiseksi siten, että uutta ope- annettavan raittiusopetuksen tehostami-
41245: tussuunnitelmaa voidaan tehokkaasti toteuttaa seksi, tätä opetusta antavien opettajien
41246: ja että se saa kaikkien kansalaispiirien hyväk- koulutuksen uudistamiseksi sekä rait-
41247: symisen. tiuskasvatusalan järjestötoiminnan ke-
41248: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- hittämiseksi.
41249: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41250: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
41251:
41252: Lasse Lehtinen. Lyyli Aalto.
41253: Uki Voutilainen. Ralf Friberg.
41254:
41255:
41256:
41257:
41258: 287 156/72
41259: 22~0
41260:
41261:
41262: VI11,148.- 'roil".al. n:o 1262.
41263:
41264:
41265:
41266:
41267: Lemstr8m ym.: Ruotsinkielisten lasten omakielisen koulNtuksen
41268: turvaamisesta.
41269:
41270:
41271: E d u s k u n n a 11 e.
41272: Maamme ruotsinkielisillä alueilla on tapah- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
41273: tunut huomattavassa määrin autioitumista. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
41274: Tämä on merkinnyt lisääntyviä vaikeuksia en- sen,
41275: nenkaikkea ruotsinkielisten koulujen osalla.
41276: Ruotsinkielinen väestömme on joutumassa vä- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
41277: hemmistöksi, jonka tulevaisuuteen on kiinnitet- menpiteisiin, joilla jokaiselle äidinkielel-
41278: tävä valtiovallan ja eduskunnan erikoista huo- tään ruotsalaiselle kouluikäiselle voi-
41279: miota. Ruotsinkielisten koulujen autioituessa daan turvata oikeus koulunkäyntiin ja
41280: on jokaiselle maamme ruotsinkieliselle lapselle ammatin oppimiseen omalla äidinkie-
41281: turvattava oikeus äidinkielensä opiskeluun, ja lellään.
41282: äidinkielellään saatavaan ammattiopetukseen.
41283: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
41284:
41285: Rainer Lemström. A. R. Sainio.
41286: Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
41287: 2291
41288:
41289: VIII,149.- Toiv.al n:o 1263.
41290:
41291:
41292:
41293:
41294: Lemström ym.: Valtakunnallisen sokeain äänikirjajärjestelmän
41295: aikaansaamisesta.
41296:
41297:
41298: Eduskunnalle.
41299:
41300: Maamme sota- ja siviilisokeat ovat jääneet Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunniöit-
41301: unohduksiin kaiken kulttuurillisen elämän tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
41302: osalta. Nykyajan teknilliset mahdollisuudet sen,
41303: avaavat kokonaan uuden mahdollisuuden tä-
41304: män puutteen poistamiselle. Vaitiovallan tulisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41305: kiinnittää erikoista huomiota sokeiden kult- koko valtakunnallisen sokeain äänikir-
41306: tuuri- ja siihen verrattavan sivistyksellisen tar- jaiärjestelmän aikaansaamiseksi.
41307: peen tyydyttämiseen äänikirja-periaatteella.
41308: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
41309:
41310: Rainer Lemström. Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
41311: 2292
41312:
41313: VIII,150.- Toiv.al. n:o 1264.
41314:
41315:
41316:
41317:
41318: Lepistö ym.: Tutkimuksesta peruskoulun kustannusten ;aosta
41319: valtion ;a kuntien kesken.
41320:
41321:
41322: E d u s k u n n a 11 e.
41323:
41324: Peruskoulun käyttömenojen valtionavun mää- kenteessa oli tapahtunut sellaisia muutoksia,
41325: rästä säädettäessä on periaatteena ollut, että val- jotka ovat johtaneet kuntasektorille kokonai-
41326: tio ottaa valtakunnallisesti katsoen vastattavak- suutena toisenlaiseen lopputulokseen, kuin kus-
41327: seen peruskoulun toteuttamisesta johtuvat lisä- tannustenjaon osalta eduskunta oli jo aikaisem-
41328: menot. Valtion osuutta määrättäessä ovat kui- min edellyttänyt.
41329: tenkin käsitykset peruskoulun aiheuttamista Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti ehdo-
41330: lisämenoista olleet toisistaan suuresti poikkea- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
41331: via. Koulujärjestelmälain 24 ja 26 §:iä nykyi- sen,
41332: seen muotoonsa muutettaessa käytettiin poh- että hallitus tutkituttaisi peruskou-
41333: jana laskelmia, joiden osalta ei oltu selvi- lun kustannusten ;aon valtion ;a kun-
41334: tetty, millaisiin taloudellisiin tuloksiin ne joh- tien kesken sekä antaisi Eduskunnalle
41335: tavat yksityisen kunnan osalta, jos verrataan kouluiär;estelmän perusteista annetun
41336: peruskoulun kustannuksia kansakoulun aiheut- lain sellaisen muutosesityksen, ;ossa
41337: tamaan rasitukseen. Näiden säännösten muut- kaikki peruskoulusta aiheutuvat lisäkus-
41338: tamisen seurauksia ei ole selvitetty ja niiden tannukset tulisivat valtion vastatta-
41339: valmistelun yhteydessä käytetyssä kustannusra- viksi.
41340: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
41341:
41342:
41343: Eeli Lepistö. K. F. Haapasalo. Paavo Tiilikainen.
41344: 2293
41345:
41346: VIII,151.- Toiv.al. n:o 1265.
41347:
41348:
41349:
41350:
41351: Liikanen ym.: Esityksen antamisesta kouluneuvostoista amma-
41352: tillisissa kouluissa.
41353:
41354:
41355: E d u s k u n n a II e.
41356:
41357: Koulun stsrusen hallinnon uudistustyö aloi- on myös tältä osin jo tehty. Koska on perus-
41358: tettiin komiteatasolla vuonna -68 kouluyhteis- teetonta se, että ammatilliset koulut jäävät rat-
41359: työkomitean toimesta, joka jätti I osrunietin- kaisevasti oppikoulusta jälkeen sisäisen hallin-
41360: tönsä vuonna -69. Tämän oppikoulun sisäisen non uudistamisessa, on ryhdyttävä viipymättä
41361: hallinnon uudistrunista koskevan I osrunietin- toimenpiteisiin ammatillisia kouluja koskevan
41362: nön pohjalta opetusministeriö asetti ns. koulu- kouluneuvostolain valmistelemiseksi. Koska sa-
41363: demokratiatyöryhmän, joka jätti muistionsa maan aikaan on olemassa jatkuva pyrkimys
41364: vuonna-70. kohti yhtenäisempää toisen asteen koulutusta,
41365: Tämän muistion pohjalta ryhtyi opetusmi- on tärkeää, että laki ammatillisten koulujen
41366: nisteriö valmistelemaan lakiesitystä oppikoulun kouluneuvostoista perustuu samoille periaat-
41367: kouluneuvostosta ja jätti sen eduskunnalle maa- teille kuin laki oppikoulun kouluneuvostoista.
41368: liskuussa 1971. Vuoden 1971 valtiopäivillä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41369: eduskunta sittemmin sääti lain oppikoulun kou- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41370: luneuvostosta. muksen,
41371: Toisen asteen ammatillisesti eriytynyt kou-
41372: lutus on kuitenkin tämän lain ulkopuolella. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
41373: Kouluyhteistyökomitea on jättänyt vuoden -71 menpiteisiin oppikoulun kouluneuvos-
41374: aikana II osamietintönsä, joka käsitteli koulun tolain periaatteille perustuvan lakiesi-
41375: sisäisen hallinnon uudistrunista nimenomaan tyksen antamiseksi kouluneuvostoista
41376: ammatillisissa kouluissa, joten selvitystyötä ammatillisissa kouluissa.
41377: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
41378:
41379: Erkki Liikanen. Seppo Tikka. Mirjam Tuominen.
41380: Osmo Kaipainen. Aune Salruna. Kaisa Raatikainen.
41381: Valde Nevalainen. Jorma Rantala. Matti Ahde.
41382: Mauno Forsman. Ulf Sundqvist. I.-C. Björklund.
41383: 2294
41384:
41385: VIII,152.- Toiv.al. n:o 1266.
41386:
41387:
41388:
41389:
41390: Liikanen ym.: Koulurakennustarpeen kartoittamisesta.
41391:
41392:
41393: E d u s k u n n a 11 e.
41394:
41395: Tehokas koulutustoiminta edellyttää tarkoi- nastettavia suunnitelmia tärkeämpinä. Kun ra-
41396: tuksenmukaisia koulutiloja. Vaitio rakennuttaa kennustarpeen ilmitulon ajankohtakin riippuu
41397: itse omistamiensa oppilaitosten tilat ja osallis- yleensä omistaj.ayhteisön taholta tehdystä aloit-
41398: tuu muiden omistamien oppilaitosten raken- teesta ja kun rakentamistoimintaa säädellään eri
41399: nuskustannuksiin myöntämällä lainaa ja avms- lakien ja määrärahojen perusteella, viranomaiset
41400: tusta laissa määrätyillä perusteilla. eivät pysty kontrolloimaan riittävän tehokkaasti
41401: Valtion omasta koulurakennustoiminnasta on sitä, että koulurakennustoiminta jakautuisi eri
41402: olemassa rakennuskohtaiset suunnitelmat muu- koulutusalojen kesken ja alueellisesti koko kou-
41403: tiUllan vuoden ajaksi, mutta aloitteet muiden lutuspolitiikalle asetettujen tavoitteiden ja
41404: omistamien koulutilojen rakentamisesta tulevat alueellisten väestömuutosten mukaisesti.
41405: olllistajayhteisöjen taholta. Viimeksi mainitussa Riittävän pitkäjänteisen ja kokonaisvaltaisen
41406: tapauksessa koulun hallintoviranomaiset asetta- rakennustarvearvion puuttuessa koulurakenta-
41407: vat esitetyt rakennussuunnitelmat tärkeysjärjes- miseen vuosittain valtion budjetoimia määrära-
41408: tykseen, valitsevat niistä kunakin vuonna raken- hoja ja niiden suhteellista jakautumista eri kou-
41409: nettavat kohteet sekä valvovat jo suunnittelu- lutusalojen kesken ei voida myöskään määritellä
41410: vaiheessa, että rakentaminen tapahtuu ennalta koko koulutustoiminnan kehittämisen kannalta
41411: hyväksyttyjen normien mukaisesti ja taloudel- tarkoituksenmukaisella tavalla.
41412: ~esti. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
41413: Nykyisen käytännön mukainen kouluraken- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
41414: nustoiminta ei pysty seuraamaan riittävän jous- sen,
41415: tavasti ja tehokkaasti kokonaisvaltaista koulu-
41416: toimen kehittämistä. Muiden kuin valtion toi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
41417: mesta tapahtuvan koulurakentamistarpeen ar- menpiteisiin koulurakennustarpeen kar-
41418: vioinnin suorittavat ensisijaisesti omistajayhtei- toittamiseksi ;a koulurakennustoi-
41419: söt ja viranomaiset voivat puuttua siihen usein minnan ohielmoimiseksi niin pitkäiän-
41420: vasta tehtyjen rakennuslupa-anomusten perus- teisesti ;a kokonaisvaltaisesti, että se
41421: teella. Tällöin saattavat tärkeätkin kohteet vastaisi nykyistä paremmin koulutustoi-
41422: jäädä kokonaan käsittelyn ulkopuolelle, koska minnan määrälliselle kehittämiselle ase-
41423: omistaja pitää muita koulurakentamiseen rin- tettu;a tavoitteita.
41424: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
41425:
41426: Erkki Liikanen. Valde Nevalainen. Aune Salama.
41427: Osmo Kaipainen. Seppo Tikka. Ulf Sundqvist.
41428: 2295
41429:
41430: VIII,153.- Toiv.al. n:o 1267.
41431:
41432:
41433:
41434:
41435: Liikanen ym.: Selvityksen antamisesta eduskunnalle korkeakou-
41436: lujen omien varojen käytöstä.
41437:
41438:
41439: E d u s k u n n a 11 e.
41440:
41441: Maamme yksityisten korkeakoulujen ylläpito pänä opiskelijoiden maksamat lukukausimak-
41442: on yhä suuremmassa määrin siirtynyt valtion sut.
41443: vastuulle. Kuitenkaan valtakunnallisessa kor- Jotta valtakunnallinen korkeakoulusuunnit-
41444: keakoulusuunnitteluss~ ei ole riittävästi voitu telu voisi tapahtua kokonaisvalt$.sesti, tulisi
41445: koordinoida eri tieteenalojen tarkoituksenmu- korkeakoulujen ilmoittaa omien varojen tulo- ja
41446: kaista kehittämistä, koska monilla korkeakou- käyttöarviot valtion tulo- ja menoarvion käsit-
41447: luilla olevia omia rahoituslähteitä hyväksikäyt- telyn yhteydessä huomioonotettavaksi kaikissa
41448: täen nämä korkeakoulut voivat muusta korkea- sen valmistelun eri vaiheissa.
41449: koulusuunnittelusta riippumatta ja edes sitä in- Edellä esitettyyn viitaten e&itämme eduskun-
41450: formoimatta panna alulle hankkeita, jotka saat- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41451: tavat olla ristiriitaisia valtion elimissä tapahtu-
41452: van suunnittelun kanssa. että hallitus antaisi korkeakoulujen
41453: .Esimerkiksi Helsingin yliopiston omat varat omien varojen käyttösuunnitelman ja
41454: ilmoitetaan vuodessa noin 7 miljoonaksi mar- selvityksen edellisen vuoden omien va-
41455: kaksi. Kaikilla yksityisillä korkeakouluilla on rojen käytöstä Eduskunnalle tulo- ja me-
41456: tulolähteitä, näistä useimmiten merkittävim- noarvion käsittelyn yhteydessä.
41457: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
41458:
41459: Erkki Liikanen. Kaisa Raatikainen. Seppo Tikka.
41460: Matti Ahde. Valde Nevalainen. Ulf Sundqvist.
41461: VIII,154.- Toiv.al. n:o 1268.
41462:
41463:
41464:
41465:
41466: Liikanen ym.: Suomalaisten äänilevyjen arkistoinnin järjestämi-
41467: sestä.
41468:
41469:
41470: E d u s k u n n a 11 e.
41471:
41472: Useimmissa Euroopan maissa on kansalliset annettava Suomen Äänitearkisto -nltrusen yh-
41473: äänilevyarkistot, joiden ;tehtävänä on tallettaa distyksen tehtäväksi, ja sille myönnettävä tar-
41474: tutkimusta ja opetusta silmälläpitäen kaikki koitukseen riittävät määrärahat. Toistaiseksi ko-
41475: maassa julkaistut äänilevyt. Suomessa äänilevy- mitean ehdotuksia ei kuitenkaan ole toteu-
41476: jen arkistointi on toistaiseksi virallisesti järjes- tettu.
41477: tämättä, ja on pelättävissä, että monet histo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
41478: riallisesti arvokkaat äänilevyt tuhoutuvat ellei lqJnnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41479: asiaa pian hoideta.
41480: Vaitioneuvoston asettama äänitearkistokomi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41481: tea esitti maaliskuussa 1970 valmistuneessa suomalaisten äänilevyjen arkistoinnin
41482: mietinnössään, että äänilevyjen arkistointi olisi järjestämiseksi.
41483: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1972.
41484:
41485: Erkki Liikanen. Ulf Sundqvist.
41486: 2297
41487:
41488: VIII,155.- Hemst.mot. nr 1269.
41489:
41490: Lillqvist m. fl.: Om bestridande av barnträdgårdsseminariernas
41491: kostnader med statsmedel.
41492:
41493: T i 11 R i k s d a g e n.
41494: Det har länge varit självklart, att lärarutbild- ·har bättre skolresultat, än mycket intelligenta
41495: tllingen i vårt land helt och hållet ombesörjes men oharmoniska barn. Detta är för övrigt något
41496: av staten och t. ex. folkskolseminarierna erhål- som skarpsynta lärare länge anat.
41497: ler hundraprocentigt statsunderstöd enligt kej- Barn som inte före skolåldern i lämpilig miljö
41498: serlig förordning av den 11. 5. 1866. fått lära social anpassning blir lätt felutveck-
41499: Utan att på något sätt undervärdera kunska- lade, och t. ex. fil.dr. Stina Sandels vid Stock-
41500: pernas betydelse, som ju skolan har på sitt holms högskola säger: "Ju flere barnträdgårdar,
41501: program, har dock alla olika psykologiska rikt- dess färre ungdomsfängelser".
41502: ningar under senare tid betonat, att den tidiga Detta insåg redan Uno Cygnaeus, folkskolans
41503: barndomen är avgörande för utvecklingen. Grun- fader, som på 1860-talet startade barnträdgår-
41504: den är det viktigaste ookså i människans ut- dar i samband med våra första folkskolsemi-
41505: veckling, och därför borde större vikt läggas :narier i Jyväskylä och Ekenäs. En annan, som
41506: vid förskolålderns fostran. Skolans mål är och på 1800-talet förstod den sociala anpassningens
41507: förblir - trots allt tal om karaktärsutveckling betydelse var Z. Topelius, som skrev till se-
41508: dock huvudsakligast intellektuell utveckling naten: "Barnträdgårdarna är de sista institu-
41509: och kunskapsinhämtande. tioner Ni skall göra Er av med, ty de skola
41510: Barnträdgårdens målsättning är däremot emo- ännu befrukta hela vårt skolväsende".
41511: doneli utveckling och social anpassning. Snart 100 år senare är barnträdgårdarna fort-
41512: Enligt en vetenskaplig undersökning i Göte- farande en förmån, som blott en ringa bråkdel
41513: borg har barnen som gått i barnträdgård en mer av vårt lands barn får njuta av, och de 4 semi-
41514: förtroendefull inställning tili andra barn och till narier, som utbildar barnträdgårdslärarinnor,
41515: vuxna än de barn, som ej fått gå i barnträdgård. kämpar med ständiga ekonomiska svårigheter.
41516: Andra framträdande egenskaper hos barnträd- Borde inte såväl barnträdgårdar som barn-
41517: gårdsbarn är frimodighet, självständighet, trädgårdsseminarier i en snar framtid bli i lag
41518: trygghetskänsla, frånvaro av aggressivitet och istadgade institutioner så att alla barn kunde
41519: frånvaro av nervösa störningar, förmåga tili få möjlighet tili känslomässig utveckling och
41520: hänsyn för andras intressen och iakttagande av social anpassning i jämnårigas sällskap under
41521: samlevnadsregler, m. a. ord: Barnträdgårdsbar- kompetent ledning. Barnen är mer mottagliga
41522: net är psykiskt bättre utvecklat än de barn som för intryck före skolåldern än någonsin senare
41523: ej fått gå i barnträdgård. i sitt Iiv, .och det som försummas kan kanske
41524: Även om vår tid inte värdesätter dylika egen- aldrig repareras.
41525: skaper lika högt som kunskaper, vitsord och be- Hänvisande tili anförda motiveringar, före-
41526: tyg, så är de dock en förutsättning för goda slår vi vördsamt, att riksdagen ville besluta
41527: mellanmänskliga relationer och likaså för den hemställa,
41528: enskilda individens framgångsrika anpassning,
41529: först i skolans värld och senare i arbetets värld. att regeringen i skyndsam ordning
41530: Det finns vetenskapliga undersökningar som måtte vidtaga åtgärder i syfte att staten
41531: visar, att barnens skolframgång ingaluoda avgörs i framtiden helt skulle stå för barnträd-
41532: bara av deras intelligens, utan harmoniska barn gårdsseminariernas kostnader liksom fal-
41533: ined förmåga tili känslomässig kontakt i skolan let är med all annan lärarutbildning i
41534: vårt land.
41535: Helsingfors den 10 februari 1972.
41536:
41537: Bror Lillqvist. Ralf Friberg. Ulf Sundqvist.
41538: Pirkko Työläjärvi. Elly Sigfrids. Evald Häggblom.
41539: Lars Lindeman.
41540: 288 156/72
41541: 2298
41542:
41543: VIII,1.5.5.- Toiv.al. n:o 1269. Suomennos.
41544:
41545: Lillqvist ym.: Lastentarhaseminaarien kustannusten suorittami-
41546: sesta valtion varoista.
41547:
41548: E d u s k u n n a 11 e.
41549: On kauan oHut itsestään selvää, että valtio menestyvät paremmin koulussa kuin hyvin älyk-
41550: huolehtii maamme koko opettajakoulutuksesta, käät mutta tasapainottomat lapset. Tämän muu-
41551: ja esim. kansakouluseminaarit saavat 11 . .5. ten tarkkanäköiset opettajat ovat jo kauan
41552: 1866 annetun keisarillisen asetuksen mukaan aavistaneet.
41553: sataprosenttisen valtionavustuksen. Lapset jotka eivät ole ennen kouluikää saa-
41554: Millään tavalla väheksymättä tietojen mer- neet sopivassa ympäristössä oppia yhteisöön so-
41555: kitystä, jotka tietenkin kuuluvat koulun ohjel- peutuQJ.ista, kehittyvät helposti kieroon, ja esim.
41556: maan, kaikki eri psykologiset suunnat ovat kui- fil. tri Stina Sandels Tukholman korkeakou-
41557: tenkin viime aikoina korostaneet, että varhais- lusta sanoo: "Mitä enemmän lastentarhoja, sitä
41558: [apsuus on kehityksen kannalta ratkaiseva. Pe- vähemmän nuorisovankiloita."
41559: rusta on tärkein myös ihmisen kehityksessä, ja Tämän oivalsi jo Uno Cygnaeus, kansakoulun
41560: sen takia pitäisi suurempaa huomiota kiinnit- isä, joka 1860-luvulla perusti lastentavhoja en-
41561: tää esikouluiän kasvatukseen. Koulun päämää- simmäisten Jyväskylässä ja Tammisaaressa sijait-
41562: ränä ja siksi jää - huolimatta kaikesta mitä sevien kansakouluseminaariemme yhteyteen.
41563: puhutaan luonteen kehityksestä- on kuitenkin Toinen, joka 1800-luvulla ymmärsi yhteisöön
41564: pääasiassa älyllinen kehitys ja tietojen hankki- sopeutumisen merkityksen, oli Z. Topelius,
41565: minen. joka kirjoitti senaatille: "Lastentarhat ovat lai-
41566: Lastentarhan päämäärä on sitävastoin emotio- toksia, joista saatte viimeksi luopua, sillä ne
41567: naalinen kehitys ja yhteisöön sopeuttaminen. tulevat hedelmöittämään vielä koko meidän
41568: Göteborgissa tehdyn tieteellisen tutkimuksen koululaitostamme".
41569: mukaan on lastentarhaa käyneillä lapsilla luot- Kohta 100 vuotta myöhemmin lastentarhat
41570: tavaisempi asenne toisiin lapsiin ja aikuisiin ovat jatkuvasti etu, josta vain vähäinen murto-
41571: :kuin niillä lapsilla, jotka eivät ole saaneet osa maamme lapsista saa nauttia, ja ne neljä
41572: käydä lastentarhaa. Muita lastentarhalapsissa il- seminaaria, jotka kouluttavat lastentarhanopet-
41573: meneviä ominaisuuksia ovat arastelemattomuus, tajattaria, kamppailevat alituisissa taloudelli-
41574: itsenäisyys, turvallisuudentunne, agressiivisuu- sissa vaikeuksissa. Hkö sekä lastentarhoja että
41575: den puuttuminen ja hermostollisten häiriöiden lastentarhaseminaareja pitäisi lähitulevaisuu-
41576: puuttuminen, toisten etujen huomioon ottami- dessa saada lakisääteisiksi laitoksiksi, niin että
41577: sen ja yhteiselämän sääntöjen noudattamisen kaikki lapset saisivat mahdollisuuden saman-
41578: kyky, ts. lastentarhalapsi on psyykkisesti pa- ikäisten seurassa pätevän johdon alaisena ta-
41579: remmin kehittynyt kuin ne lapset jotka eivät pahtuvaan tunne-elämän kehitykseen ja yhtei-
41580: ole saaneet käydä lastentarhaa. söön sopeutumiseen. Lapset ovat ennen koulu-
41581: Joskaan meidän aikamme ei anna sellaisille ikää enemmän alttiita vaikutteille kuin milloin-
41582: ominaisuuksille yhtä suurta arvoa kuin tiedoille, kaan myöhemmin elämässään, ja sitä mikä lai-
41583: arvosanoille ja todistuksille, ne ovat kuitenkin minlyödään, ei ehkä koskaan voida korjata.
41584: hyvien ihmistenvälisten suhteiden edellytys ja Esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioittaen
41585: samoin edellytys yksityishenkilön menestyksel- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41586: liselle sopeutumiselle ensin koulun maailmaan
41587: ja sitten työelämän maailmaan. On tieteellisiä että hallitus kiireellisesti ryhtyisi sel-
41588: tutkimuksia, jotka osoittavat, ettei lasten kou- laisiin toimenpiteisiin, että valtio vas-
41589: lumenestystä suinkaan ratkaise yksin heidän taisi tulevaisuudessa kokonaan lasten-
41590: älynsä, vaan tasapainoiset lapset, jotka kykene- tarhaseminaarien kustannuksista, niin
41591: vät tunteenomaiseen kosketukseen koulussa, kuin se vastaa kaiken muunkin maamme
41592: opettajakoulutuksen kustannuksista.
41593: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
41594:
41595: Bror Lillqvist. Ralf Friberg. Ulf Sundqvist.
41596: Pirkko Työläjärvi. Elly Sigfrids. Evald Häggblom.
41597: Lars Lindeman.
41598: 2299
41599:
41600: VIII,l56.- Hemst.mot. nr 1270.
41601:
41602:
41603:
41604:
41605: LiUqvist m. fl.: Om rättighet att göra avdrag för slitaget vid
41606: uthyrning av kommunalförbundens skolor.
41607:
41608:
41609: T i 11 R i k s d a g e n.
41610:
41611: Behovet av utrymmen för utövning av olika har inte heller samma möjlighet att hyra skolan
41612: slag av fritidssysselsättning ökar i takt med på grund av avstånden. Ur nationalekonomisk
41613: arbetstidens förkortning. För ändamålet lämp- synpunkt sett borde alla för fritidssysselsätt-
41614: liga lokaler, såsom skolor och andra större in- ning lämpade lokaler kunna användas ooh ut-
41615: rättningar fyller inte på långt när behovet och hyras. Beslutet som står hindrande i vägen borde
41616: anspråken. Därtill vill kommunalförbund som omprövas. Om kommunalförbunden uthyr sina
41617: äger skollokaler, lämpliga för gymnastik och skollokaler, bör de få rätt att göra avdrag för
41618: annan fritidssysselsättning, mycket ogätna hyra slitaget från inkomsterna.
41619: ut sina skolor för dylikt ändamål på grund av Med hänvisning tili det ovan sagda föreslår
41620: nuvarande bestämmelser. Enligt statsrådets vi vördsamt, att riksdagen ville besluta hem-
41621: beslut, får kommunalförbunden ej räkna sig till- ställa,
41622: godo slitage för skolornas användning utan hela
41623: inkomsten för uthyrning av lokaliteterna av- att regeringen omedelbart måtte vid-
41624: drages från skolornas utgifter. Därigenom lider taga åtgärder för att ändra nuvarande
41625: kommunalförbunden alltid större eller mindre bestämmelser rörande uthyrningen av
41626: förluster vid uthyrningen av skolans utrymmen. skolor i kommunal/örbundens ägo så-
41627: Dessutom bör även en annan omständighet fram- lunda, att avdrag från hyresinkomsterna
41628: hållas, nämligen, att alla medlemskommuner /år göras /ör slitaget.
41629: Helsingfors den 13 februari 1972.
41630:
41631: Bror Lillqvist. Ulf Sundqvist.
41632: Lars Lindeman. Ralf Friberg.
41633: Evald Häggblom.
41634: 2300
41635:
41636: Vlll,156.- Toiv.al. n:o 1270. Suomennos.
41637:
41638:
41639:
41640:
41641: Lillqvist ym.: Oikeudesta kulumisvähennyksiin kuntainliittojen
41642: kouluja vuokrattaessa.
41643:
41644:
41645: E d u s k u n n a 1~ e.
41646:
41647: Erilaisten vapaa-ajan harrastusten vaatiman syyksien johdosta samaa mahdollisuutta koulun
41648: tilan tarve kasvaa työajan lyhentymisen myötä. vuokraamiseen. Kansantaloudelliselta kannalta
41649: Tarkoitukseen sopivat huoneistot kuten koulut katsoen pitäisi kaikkia vapaa-ajanviettoon sopi-
41650: ja muut suuremmat laitokset eivät läheskään via huoneistoja voida käyttää ja vuokrata. Sitä
41651: tyydytä tarvetta ja vaatimuksia. Sen lisäksi tah- päätöstä, joka estää sen, pitäisi harkita uudel-
41652: tovat kuntainliitot, jotka omistavat voimiste- leen. Jos kuntainliitot vuokraavat kouluhuo-
41653: luun ja muuhun vapaa-ajan harrastuksiin sopi- neistojaan, tulee niiden kulumisen vuoksi saada
41654: via kouluhuoneistoja, hyvin vastahakoisesti oikeus tehdä vähennyksiä tuloista.
41655: vuokrata koulujaan senkaltaisiin tarkoituksiin Yllä sanottuun viitaten ehdotamme kunnioit-
41656: nykyisten määräysten johdosta. Valtioneuvoston taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41657: päätöksen mukaisesti eivät kuntainliitot saa las-
41658: kea hyväkseen koulujen käytöstä aiheutuvaa ku- että hallitus välittömästi ryhtyisi toi-
41659: lumista vaan kaikki huoneistojen vuokraami- menpiteisiin nykyisten kuntainliittojen
41660: sesta saadut tulot vähennetään koulujen me- omistuksessa olevien koulujen vuokrda-
41661: noista. Täten kuntainliitot kärsivät aina suu- mista koskevien määräysten muuttami-
41662: rempia tai pienempiä menetyksiä koulutilojen seksi siten, että kulumisesta johtuvat
41663: vuokraamisen yhteydessä. Sitäpaitsi on koros- vähennykset saadaan tehdä vuokratu-
41664: tettava myöskin erästä toista seikkaa, nimittäin, loista.
41665: että kaikilla jäsenkunnilla ei myöskään ole etäi-
41666: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1972.
41667:
41668: Bror Lillqvist. Ulf Sundqvist.
41669: Lars Lindeman. Ralf Friberg.
41670: Evald Häggblom.
41671: 2301
41672:
41673: VIII,157.- Toiv.al. n:o 1271.
41674:
41675:
41676:
41677: Linkola ym.: Esityksen antamisesta laiksi yleisestä ammattioppi-
41678: velvollisuudesta.
41679:
41680:
41681: E d u s k u n n a 11 e.
41682:
41683: Yleisen oppivelvollisuutensa suoritettuaan Yleisen ammattioppivelvollisuuden toteutta-
41684: murrosikäiset nuoret ovat vapaita yhteiskunnan misella päästään ensinnäkin siihen, että jokai-
41685: asettamista velvoitteista. Yhteiskunta kyllä sella nuorella todella on oma ammatti. Kan-
41686: edellyttää, että jokainen kansalainen tekee työtä, santalouden kannalta tämä merkitsee erittäin
41687: mutta nuoresta yksilöstä itsestään tai usein hä- tärkeää yleisen tiedon tason ja suoritustason
41688: nen vanhemmistaan riippuu, mitä työtä hän nostamista. Sosiaaliselta ja kasvatukselliselta
41689: aikoo tehdä ja miten hän hankkii koulutuk- kannalta katsottuna merkitsisi tämä myös sitä,
41690: sen ammattiinsa. Monesti ei ammattitaitoa han- että nuoriso pidetään poissa vähemmän kehit-
41691: kita etukäteen ollenkaan. Osasyynä tähän on se, tävien tai suorastaan huonojen harrastusten pa-
41692: ettei maamme ammattioppilaitoksissa ole lähes- rista, mihin se muuten ilman koulun tai amma-
41693: kään riittävästi oppilaspaikkoja, vaikka ammatti- tin asettamia velvoituksia nykyisin varsinkin
41694: kouluverkosto sinänsä on verrattain hyvä. Toi- asutuskeskuksissa ajautuu. Valmistautuminen
41695: nen tie ammattiopin hankkimiseen, oppisopi- ammattiin edistää myös valmistautumista yh-
41696: mukset, ei sekään ole riittävästi yleistynyt. Toi- teiskunnalliseen vastuuseen ja lisää nuorison ter-
41697: sin sanoen, nuorisomme enemmistö jää nykyisin vettä itsearvostusta, joka pohjautuu pätevään
41698: eri syistä johtuen vaille minkäänlaista ammat- ammattitaitoon, sen mukanaan tuomaan yhteis-
41699: tikoulutusta. kunnalliseen arvostukseen ja taloudelliseen tur-
41700: Kuitenkin yhteiskunnan kehittyminen ja vallisuudentunteeseen. Pakolliseen ammattikou-
41701: elinkeino- ja ammattirakenteen monipuolistu- lutukseen on luonnollisesti yhdistettävä nykyi-
41702: minen lisää sitä vähimmäiskoulutuksen tarvetta, set mahdollisuudet, joiden avulla lahjakkaat
41703: joka yksityiseltä kansalaiselta vaaditaan hänen nuoret voivat jatkaa opintojaan korkeammissa
41704: ammatti- ym. tehtäviensä hoitamiseen. Teollis- oppilaitoksissa.
41705: tumisen ja automaation kehittyminen sekä pal- · Työllisyyden kannalta ammattikoulutus on
41706: veluelinkeinojen lisääntyminen aiheuttavat eri ratkaisevassa asemassa. Perustellusti voidaan sa-
41707: alojen suoritusvaatimusten nousua. Yhteiskun- noa, että nykyisen, laajat mittasuhteet saavut-
41708: tatieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että taneen työttömyyden perussyyt juontavat al-
41709: sekä . maan kansantulon kasvu että kilpailuky- kunsa laiminlyödystä ammattikoulutuksesta.
41710: kyisyys maailmanmarkkinoilla riippuvat ratkai- Työttömyys yleensä meillä on kohdistunut ja
41711: sevasti siitä, miten korkea yleinen tiedontaso kohdistuu ammattitaidottomaan työväkeen, kun
41712: on kansalaisten keskuudessa. Tämän vuoksi on sen sijaan ammattitaitoisesta cyöväestä on jat-
41713: kiinnitettävä huomiota erityisesti käytännölli- kuvasti puutetta.
41714: siin taitoihin tähtäävään koulutukseen ja sa- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
41715: malla myös yleissivistykseen ja kasvatukseen. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
41716: Ammattikoulun ja yleisen oppivelvollisuuskou- sen,
41717: lun oppisuunnitelmat on pystyttävä koordinoi-
41718: maan nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. että hallitus kiireellisesti antaisi Edus-
41719: Tehokkaan ammattikoulutuksen piiriin on kunnalle esityksen laiksi yleisestä am-
41720: saatava koko nuoriso, toisin sanoen päästävä sii- mattioppivelvollisuudesta.
41721: hen, että jokaisella nuorella tulee hänen määrä-
41722: aikaan ehdittyään olla oma ammatti.
41723: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
41724:
41725: Anna-Liisa Linkola. Eeva Kauppi. Ilkka Suominen.
41726: Juuso Häikiö. Alli Vaittinen. Mauri Seppä.
41727: 2302
41728:
41729: VIII,1.58.- Toiv.al. n:o 1272.
41730:
41731:
41732:
41733:
41734: Linkola ym.: Kaakkois-Suomen aluetta palvelevan kurssikeskuk-
41735: sen perustamisesta Imatralle.
41736:
41737:
41738: E d u s k u n n a 11 e.
41739:
41740: Kaakkois-Suomessa tällä hetkellä vallitsevien koetehdasta. Kaupunki pyrkii kaikin tavoin saa-
41741: työl!isyysvaikeuksien poistamiseksi sekä erittäin maan alueelleen uutta teollisuutta ja laajenta-
41742: ajankohtaiseksi tulevan uudelleen- ja jatkokou- maan entistä luodakseen siten edellytyksiä
41743: lutusmahdollisuuksien järjestämiseksi olisi uusien pysyvien työpaikkojen muodostamiselle.
41744: Kaakkois-Suomen alueelle saatava ammattikas- Väkiluvun ennustetaan kasvavan nykyisestä
41745: vatushallituksen alueellinen kurssikeskus. Kurs- 35 000 asukkaasta vuoteen 1990 mennessä lä-
41746: sikeskus helpottaisi myös alueen ammatillisen hes 47 000 asukkaaseen.
41747: peruskoulutuksen järjestelyä. Imatralla sijaitsee kolme yliopistoon johta-
41748: Lappeenranta-Joutseno-Imatra muodos·- vaa oppikoulua, teknillinen koulu, kauppakoulu
41749: taa Etelä-Karjalan ja koko Kaakkois-Suomen ja ammattikoulu. Paikkakunnan yleinen kehi-
41750: ydinalueen, jota on pyritty kehittämään yhtenä tys monipuolisine palvelu- ja sivistyslaitoksineen,
41751: kokonaisena keskusalueena. Tämän keskusalueen rakenteilla olevine keskustoineen ja hyvine lii-
41752: väkiluku on tällä hetkellä noin 100 000 hen- kenneyhteyksineen tarjoaa näin ollen tarkoituk-
41753: keä eli n. 2/3 koko Etelä-Karjalan väestöstä. senmukaiset edellytykset kurssikeskuksen sijoit-
41754: Etelä-Karjalan väestön lisäyksen ennustetaan ta- tamiselle. Kaupunki on myös valmis neuvotte-
41755: pahtuvan ainoastaan edellä mainituilla paikka- lemaan kurssikeskuksen tarvitseman tontin va-
41756: kunnilla. Valtakunnansuunnittelutoimiston arvi- raamisesta kaupungin keskustassa sijaitsevalle
41757: on mukaan lisäys tulee vuoteen 1990 men- koulutuskeskusalueelle. Suurena asutuskeskuk-
41758: nessä olemaan n. 12 000 henkeä. sena Imatran kaupunki voi tarjota kurssikes-
41759: Kun muu Etelä-Karjalan alue muodostuu sa- kuksen henkilökunnalle ja oppilaille mahdolli-
41760: manaikaisesti muuttotappiolliseksi, olisi jo täl- suuksia monipuoliseen vapaa-ajan harrastustoi-
41761: täkin kannalta katsottuna alueellinen kurssi- mintaan. Opettajavoimien saaminen paikkakun-
41762: keskus sijoitettava mainitulle kehittyvälle ydin- nalle on vaivatonta ja tuntiopettajien saamista
41763: alueelle. helpottavat jo toimivat oppi- ja teollisuuslai-
41764: Imatran kaupunki sijaitsee tämän alueen itä- tokset.
41765: päässä. Sen välittömässä läheisyydessä sijaitse- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41766: vissa kunnissa asuu yli puolet eli 55 % muutto- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41767: tappiollisten paikkakuntien väestöstä. Imatran muksen,
41768: kaupunki on tunnetusti maamme suurimpia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41769: teollisuuskeskuksia. Paikkakunnalla jo valmiina Kaakkois-Suomen aluetta palvelevan
41770: ja toiminnassa olevien tehdaslaitosten lisäksi kurssikeskuksen perustamiseksi Imatran
41771: sinne rakennetaan parhaillaan Enso-Valmetin kaupunkiin.
41772: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
41773:
41774: Anna-Liisa Linkola. Pekka Jokinen. Erkki Häkämies.
41775: 2303
41776:
41777: VIII,159.- Toiv.al. n:o 1273.
41778:
41779:
41780: Linkola ym.: V altakunnallisen koulutussuunnittelun tehostami-
41781: sesta.
41782:
41783: E d u s k u n n a 11 e.
41784:
41785: Maassamme on tällä hetkellä 50 000 työtöntä Valtakunnallinen koulutussuunnittelu on
41786: kansalaista. Näiden joukossa on noin 3 000 laaja kokonaisuus. Sen yhtenä tärkeänä tavoit-
41787: akateemisen koulutuksen saanutta henkilöä ja teena on saada aikaan yleisiin kehitysnäkymiin
41788: yli 1 000 merkonomia. Samaan aikaan kun toi- perustuvat koulutusaloittaiset tilastot ja riittä-
41789: silla aloilla on huomattavaa ylitarjontaa, on vän pitkän tähtäyksen ennusteet siitä, miten
41790: muutamilla aloilla huutava puute työvoimasta. paljon yleisen talouselämän ja työmarkkinoi-
41791: Nämä tilastoihin perustuvat tiedot jo osoitta- den eri sektoreilla tarvitaan eri asteisen koulu-
41792: vat, ettei koulutuspoliittista suunnittelua tuksen saanutta henkilökuntaa, jotta koulutus
41793: meillä ole suoritettu riittävän tehokkaasti ja voidaan mitoittaa oikein. Tämä edellyttää kou-
41794: ettei koulutuspolitiikkaa ole nivelletty riittä- lutus- ja työvoimapolitiikan liittämistä yhteen
41795: västi työvoimapolitiikkaan. monessa eri vaiheessa; Yhteiskunnalle tulee
41796: Peruskoulun jälkeisen koulutuksen eri alo- liian kalliiksi kouluttaa ihmisiä työttömiksi
41797: jen ja asteiden määrällisten suhteiden kehi- aloille, joissa ei ole vastaavaa tarvetta.
41798: tystä tutkimaan asetettiin jo vuoden 1967 lo- Vaikka valtakunnallinen koulutussuunnit-
41799: pulla komitea - "Koulutusrakennekomitea", telu onkin monitahoinen tehtävä ja sisältää mo-
41800: joka jätti mietintönsä valtioneuvostolle kesä- nia ennalta vaikeasti todettavia tekijöitä, on
41801: kuussa 1969. Komitean työ oli pääasiassa tut- 3 000 akateemisen työttömän olemassa olo
41802: kimustyön luonteista. Komitean toimeksianto- tällä hetkellä vakava muistutus nykyisen kou-
41803: kaan ei edellyttänyt täsmällisten suositusten lutuspoliittisen suunnittelun puutteista. Näyt-
41804: antoa. Joka tapauksessa komitea esitti monia tää siltä, että valtakunnallinen koulutuspoli-
41805: koulutuspoliittisessa suunnittelussa varteen tiikka ja koulutussuunnittelu ovat nyt unohtu-
41806: otettavia tekijöitä sekä suoritti melko pitkälle neet hallinnon uudistamista koskevan kiihkeän
41807: meneviä laskelmia yleisiin kehitysnäkymiin pe- keskustelun takia. Paitsi maan taloutta tästä
41808: rustuvasta työvoimatilanteen kehityksestä sekä joutuvat kärsimään yksityiset kansalaiset ja en-
41809: er~ tasoisen koulutuksen tarpeesta. Komitea nen muuta nuoret vastavalmistuneet ja paik-
41810: piti välttämättömänä, että sen antamien tutki- kaansa yhteiskunnassa etsivät työnhakijat.
41811: mustulosten perusteella koulutussuunnittelua Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
41812: jatketaan tehokkaasti. Tutkimustyön jatkamista nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41813: varten komitea teki myös omat ehdotuksensa, muksen,
41814: joissa kiinnitettiin erityistä huomiota mm. kai-
41815: ken suunnittelua palvelevan työn tehostamiseen että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
41816: ja tarkoituksenmukaiseen koordinointiin sekä menpiteisiin valtakunnallisen koulutus-
41817: pitkän tähtäyksen suunnitteluun osana koko- suunnittelun tehostamiseksi.
41818: naisvaltaista yhteiskuntasuunnittelua.
41819: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
41820:
41821: Anna-Liisa Linkola. Alli Vaittinen.
41822: Eeva Kauppi. Pekka Jokinen.
41823: Olavi Lähteenmäki. Ilkka Suominen.
41824: Esko J. Koppanen. Mauri Seppä.
41825: 2304
41826:
41827: VIH,160.- Toiv.al. n:o 1274.
41828:
41829:
41830:
41831:
41832: H. Linna ym.: Kuntien urheilulautakuntia, urheilu- ja liikunta-
41833: toiminnan valtionapua sekä veikkausvoittovarojen jakamista
41834: koskevien lakien valmistelemisesta.
41835:
41836:
41837: E d u s k u n n a 11 e.
41838:
41839: Urheilua ja liikuntakasvatustyötä on kehi- ilmeuneen paikallisen tarpeen ja myös yleisten
41840: tetty meidän maassamme määrätietoisesti jo yli suositusten pohjalta, ja myöhemmin valtio on
41841: puolen vuosisadan ajan. Pääosan tästä työstä lainsäädännöllä turvannut mainitun toiminnan.
41842: ovat suorittaneet paikalliset urheiluseurat ja Urheilu- ja liikuntakasvatustyön osalta kehi-
41843: myös niiden toimintaa ohjaavat· ja tukevat kes- tys ei ole vielä johtanut näin pitkälle. Valtio on
41844: kusjärjestöt. Merkillepantavaa on ollut se, että tosin tukenut tätä työtä veikkausvoittova-
41845: erityisesti ensimmäisten vuosikymmenien ku- roilla, joiden jako perustuu asetukseen ve-
41846: luessa urheilutoimintaa harjoitettiin nimen- donlyönnin toimeenpanemisesta urheilukilpai-
41847: omaan nuorten miesten ja nuorukaisten keskuu- luissa ( 656/65). Viime vuosina on avustus-
41848: dessa kilpa- ja myös huippu-urheilun muodossa. summa ollut kyseessä olevalta osalta noin 20
41849: Viime vuosina ja vuosikymmeninäkin on tä- miljoonaa markkaa vuodessa ja vuonna 1971
41850: hän toiminnalliseen kuvaan tullut huomattavia jopa yli 25 miljoonaa markkaa. Lähes puolet
41851: muutoksia. Kuntourheilun yleistyessä ovat mo- avustuksista on osoitettu valtakunnallisten ur-
41852: leJ;Dpiin sukupuoliin ja eri ikäluokkiin kuulu- heilun keskusjärjestöjen toiminnan tukemiseen
41853: vat henkilöt alkaneet osallistua liikuntatoimin- ja suunnilleen saman verran urheilulaitosten ra-
41854: taan aikaisempaa runsaammin. Kilpailulliset kentamiseen. Tästä viimeksi mainitusta sum-
41855: näkökohdat eivät ole enää pääasiallisimpana masta on jälleen puolet osoitettu urheilujärjes-
41856: innoittajana toimintaan osallistumisessa. Hyvän töille ja vastaaville sekä toinen puoli kuntien
41857: fyysisen kunnon hankkiminen ja säilyttäminen suorittamaan rakennustoimintaan. Huomatta-
41858: on ollut monen kohdalla keskeisimpänä kannus- vaa tässä on erityisesti se, että kunnille ei ole
41859: timena. Urheilu- ja liikuntakasvatustyön laa- myönnetty lainkaan toimintaan kohdistuvia
41860: jentuessa ja monipuolistuessa myös kuntien avustuksia, vaikka niiden osuus on lisääntynyt
41861: osuus tehtäväalueen hoitamisessa on lisäänty- näkyvästi erityisesti kuntourheilua koskevan
41862: nyt merkittävästi. Kunnat ovat tosin keskitty- toiminnan osalta. Avustusvarojen myöntämi-
41863: neet lähinnä riittävien toimintaedellytysten sessä on siis jääty selvästi kehityksestä jälkeen
41864: luomiseen, mutta ne ovat ryhtyneet myös vä- ja noudatetaan edelleen vanhoja ja totunnaisia
41865: littömän työn suorittamiseen erityisesti niillä jakoperusteita.
41866: aloilla, joilla ei ole työskennellyt alan erityis- Kuntien liikuntatilojen rakentamisessa on
41867: järjestöjä tai joissa järjestöjen toiminta ei ole valtionavustus ollut tavallisimmin 20-35 %.
41868: yltänyt toivottuihin tuloksiin. Rakennuskustannusten pääosasta vastaa siis ra-
41869: Kuntien vapaassa sivistystyössä kirjastolauta- kennuttaja itse. Näin ollen sellaiset pienet ja
41870: kuntien, kansalais- ja työväenopistojen ja mu- taloudellisissa vaikeuksissa olevat kunnat, jotka
41871: .siikkiopistojen johtokuntien, raittiuslautakun- eivät pysty rahoittamaan omaa osuuttaan lii-
41872: tien ja tästä vuodesta alkaen myös nuorisolau- kuntatilojen rakentamisessa, eivät pääse lain-
41873: takuntien toiminta on lakisääteistä ja sitä tue- kaan osallisiksi veikkausvoittovaroista.
41874: taan valtion myöntämillä varoilla kyseessä ole- Edellä mainittuja sivistystyön eri tehtävä-
41875: vien erityislakien perusteella. Toiminta näillä alueita koskevien valtionapujen myöntämisessä
41876: mainituilla aloilla on saanut alkunsa pääosil- on maan eri osat asetettu lainsäädännössä tasa-
41877: taan yksityiseltä taholta, mutta vähitellen kun- vertaiseen asemaan tai niin, että syrjäiset seudut
41878: nat ovat alkaneet tukea tällaista toimintaa ja ja vähävaraiset paikkakunnat voivat päästä osal-
41879: ottaa niihin liittyviä tehtäviä hoidettavakseen liseksi muita suuremmista valtionavustuksista.
41880: VIII,160.- H. Linna ym. 2305
41881:
41882: Veikkausvoittovarojen kohdalla tilanne on täy- takoon, että vastaavanlainen toimenpide suori-
41883: sin päinvastainen. Avustuksista pääsevät osalli- tettiin alkoholivarojen osalta alkoholilain säätä-
41884: siksi vain ne kunnat, joilla on itsellään riittä- misen yhteydessä.
41885: västi edellytyksiä rakentaa ja ylläpitää tarvitta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
41886: via toimintatiloja ja alueita. Kun varsinaisen lii- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41887: kuntatoiminnan tukemisessa ei käyttövaroja muksen,
41888: myönnetä lainkaan kunnille, on epäkohta tämän
41889: vapaa-aikatoiminnan tehtäväalueen rahoittami- että hallitus laadituttaisi ehdotuksen
41890: sessa erittäin ilmeinen ja vaatii pikaista kor- laiksi kuntien urheilulautakunnista ia
41891: jausta. kuntien urheilu- ja liikuntatoimintaan
41892: Lisäksi on aiheellista erityisesti todeta, että annettavasta valtionavusta sekä tarvitta-
41893: veikkausvoittovarojen määrä on noussut huo- vista muutoksista voimassa olevaan lain-
41894: mattavan suureksi, ja erityisesti lottoarvoota on säädäntöön veikkausvoittovaroien myön-
41895: lisännyt tuoton määrää. Veikkausvoittovaroilla tämiseksi tasapuolisesti ja kehityksen
41896: onkin nykytilanteessa jo melkoisen suuri talou- edellyttämällä tavalla liikuntatoiminnan
41897: dellinen merkitys ja tämän johdosta tulisi sa- tukemiseen sekä antaisi niiden perus-
41898: nottujen verojen käytöstä säätää lailla. Mainit- teella Eduskunnalle lakiesitykset.
41899: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
41900:
41901: Heimo Linna. Orvokki Kangas.
41902: Pentti Poutanen. Sylvi Saimo.
41903: Veikko Pihlajamäki. Juhani Saukkonen.
41904: Mikko Jokela.
41905:
41906:
41907:
41908:
41909: 289 156/72
41910: 2306
41911:
41912: VIII,161.- Toiv.al. n:o 1275.
41913:
41914:
41915:
41916:
41917: L. Linna ym.: Valtion tuen järjestämisestä paikallisille sanoma-
41918: lehdille ja pienille kulttuurilehdille.
41919:
41920:
41921: E d u s k u n n a 11 e.
41922:
41923: Sanomalehtialalla on viime vuosina tapahtu- laiset kotiseutulehtityyppiset julkaisut antavat
41924: nut voimakasta suuntausta pieniin paikallis- erinomaisen mahdollisuuden ja ovat siten mer-
41925: lehtiin, jotka puolueettomina julkaisuina täyt- kittävä kansansivistystyön osa. Kun mainitulla
41926: tävät sitä aukkoa, joka suurlehdistöltä ja po- paikallisella sanoma- ja kulttuurilehdistöllä on
41927: liittiselta lehdistöltä jää. Nykyajan ihmistä kiin- monessa suhteessa jo nyt ja tulevaisuudessa en-
41928: nostaa suuressa määrin myös paikalliset pienet tistäkin suurempi merkitys kansansivistystyössä
41929: uutistapahtumat ja toisaalta tunnetaan kiinty- ja kun se joutuu kamppailemaan taloudellisessa,
41930: mystä myöskin niihin asioihin, joihin ainoas- suurlehtien aiheuttamassa puristuksessa, tulisi
41931: taan puolueeton lehti voi tarjota kyllin vapaan valtiovallan ryhtyä toimenpiteillään tukemaan
41932: keskusteluareenan. Paikallinen sanomalehdistö sen säilymistä.
41933: sen lisäksi, että se voi toimia muiden tiedon- Edelläolevaan viitaten kunnioittaen ehdotam-
41934: välittäjien toimintasektorin täydentäjänä, on me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41935: merkittävä tekijä kansansivistystyössä. Ne ovat
41936: lähtökohta aloitteleville julkisen sanan käyttä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41937: jille ja niillä on mahdollisuus monella tavalla paikallisille sanomalehdille ja pienille
41938: kehittää ihmisten välisiä kontakteja. Eri alojen, kulttuurilehdille annettavan valtion tuen
41939: yhteiskunnallisten, ammatillisten, sosiaalisten järjestämiseksi eräänä kansansivistystyön
41940: ja yleensä ihmisten elämään liittyvien asioiden osana.
41941: seuraamiseen ja siihen osaaottamiseen mainitun-
41942: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
41943:
41944: Lauri Linna. J. Juhani Kortesalmi.
41945: A. R. Sainio. Mikko Vainio.
41946: Pekka Vennamo.
41947: 2307
41948:
41949: VIII,162.- Toiv.al. n:o 1276.
41950:
41951:
41952:
41953:
41954: L. Linna ym.: Yhtenäisen koulukyyditysjärjestelmän aikaansaami-
41955: sesta.
41956:
41957:
41958: E d u s k u n n a 11 e.
41959:
41960: Koululaisten kyyditys on maassamme JarJes- pyrittävä siihen, että kaikki ne oppilaat, riip-
41961: tetty tavalla, joka ei täytä tasapuolisuuden vaa- pumatta oppilaitoksesta, joiden koulumatka on
41962: timusta. Kun koulukyydityksen järjestämisestä kohtuuttoman pitkä, saisivat vapaan kyydin.
41963: ei ole kyllin selviä säännöksiä olemassa, tilanne Edelläolevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
41964: on muodostunut sekavaksi ja samallakin etäi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41965: syydellä olevat oppilaat ovat eriarvoisessa ase-
41966: massa. V aitiovallan olisikin kiireellisesti puu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti val-
41967: tuttava tähän epäkohtaan antamalla selvät oh- mistelemaan yhtenäisen koulukyydityk-
41968: jeet siitä, kuka on oikeutettu saamaan koulu- siä koskevan järjestelmän aikaansaamista
41969: kyydityksen. siltä pohjalta, että koululaiset olisivat
41970: Räikeän eriarvoisuuden aiheuttaa se, että samanarvoisessa asemassa koulukyydin
41971: erilaisissa oppilaitoksissa koulua käyvät eivät saamiseen.
41972: ole samassa asemassa. Sen poistamiseksi olisi
41973: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
41974:
41975: Lauri Linna. J. Juhani Kortesalmi.
41976: A. R. Sainio. Mikko Vainio.
41977: Pekka Vennamo.
41978: 2308
41979:
41980: VIII,16.3.- Toiv.al. n:o 1277.
41981:
41982:
41983:
41984:
41985: Mustonen ym.: Kainuun alueen siirtymisestä peruskoulun piiriin
41986: vuoden 1972 syksyllä.
41987:
41988:
41989: E d u s k u n n a 11 e.
41990:
41991: Kainuun alueen siirtyminen peruskouluun Oppilasmäärien vähenemisestä johtuva kan-
41992: vuonna 1972 on aivan välttämätön toimenpide. salaiskoulujen pienentyminen aiheuttaa tarpeet-
41993: Koulu-uudistuksen tarvetta on perusteltu sillä, tomasti opettajavirkojen lakkauttamista ja ope-
41994: että se antaa valtakunnan eri osien väestölle tustilojen epätarkoituksenmukaista käyttöä.
41995: mahdollisuuden tasa-arvoiseen peruskoulutuk- Lakkautettujen virkojen haltijat joutuvat muu-
41996: sen saantiin. Kun toisaalta on selvää, että kehi- taman vuoden siirtymäpäätöksen lykkääntymi·
41997: tysalueiden tukemistoimenpiteiden tulisi olla sen vuoksi siirtymään maakunnasta, jossa heille
41998: perustavaa laatua olevia taloudellisia, sosiaali- muutaman vuoden kuluttua olisi riittävästi vir-
41999: sia ja kulttuuripoliittisia toimenpiteitä, on pe- koja. Uudenmuotoinen peruskoulun luokanopet-
42000: ruskoulu-uudistuksen toteuttaminen tällä tajien koulutus, joka alkoi Kajaanin seminaa-
42001: alueella mahdollisimman nopeasti välttämä- rissa syksyllä 1969 tarvitsee välttämättä opetus-
42002: töntä. harjoittelua varten peruskoulun. Sekä kouluhal-
42003: Koulujärjestelmälain 15 §:n 1 mom. mu- lituksen että lääninhallituksen kouluosaston ta-
42004: kaan tulee peruskouluun siirtymisessä ottaa holta on useissa yhteyksissä todettu, että Kai-
42005: erityisesti huomioon kuntien syrjäinen sijainti nuun valmius peruskouluun siirtymisessä on
42006: ja vähävaraisuus. Kaikki Kainuun alueen kun- maan parhaita. Oulun läänin koulusuunnittelu-
42007: nat ovat vähävaraisia ja sijaitsevat alueella, lautakunta on antanut asiasta puoltavan lau-
42008: joka syrjäisen sijaintinsa ja elinkeinoraken- sunnon. Kaikki Kainuun 11 kuntaa haluavat
42009: teensa yksipuolisuuden vuoksi on voimakasta yksimielisesti siirtyä peruskouluun syksyllä
42010: muuttotappioaluetta. Näissä oloissa on koulu- 1972.
42011: uudistuksen suunnittelu hyvin vaikeaa. Vaikeu- Jos Kainuun alueen oloja halutaan todella
42012: det lisääntyvät vuosi vuodelta siirtymäpäätök- kehittää ja luoda olosuhteet niiden omaehtoi-
42013: sen lykkääntyessä. selle kehittymiselle, tarvitaan konkreettisia toi-
42014: Haja-asutusalueella olevia kyläkouluja joudu- menpiteitä. Eräs sellainen olisi peruskoulu-
42015: taan tarpeettomasti lakkauttamaan sen johdosta, uudistuksen nopea ja tehokas toteuttaminen.
42016: että siellä olevista V ja VI luokkien oppilaista Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
42017: huomattava osa siirtyy oppikouluun. Perus- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42018: koulujärjestelmään siirryttäessä mainitut luokat muksen,
42019: kuuluvat peruskoulun ala-asteeseen. Opetus voi-
42020: daan järjestää näissä kyläkouluissa. Vuoden että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
42021: 1972 loppuun mennessä joudutaan nykynäky- menpiteisiin Kainuun alueen saamiseksi
42022: mien mukaan lakkauttamaan ainakin 23 kou- peruskoulun piiriin io vuoden 1972
42023: lua. Peruskouluun siirtyminen estäisi tämänlaa- syksyllä.
42024: tuista kehitystä.
42025: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
42026:
42027: Heikki Mustonen. Ville Tikkanen. Pekka Salla.
42028: Rauno Korpinen. Aino Karjalainen. Aarne Pulkkinen.
42029: Helvi Niskanen. Siiri Lehmonen.
42030: 2309
42031:
42032: VIII,164.- Toiv.al. n:o 1278.
42033:
42034:
42035:
42036:
42037: Mykkänen ym.: Yrittäjäopiston perustamisesta Rovaniemelle.
42038:
42039:
42040: E d u s k u n n a 11 e.
42041:
42042: Maamme yrittäjäkoulutuksen tehostaminen Samalla se voisi olla yhteistyössä kaupungissa
42043: on ollut viime aikoina monien selvitysten ja sijaitsevan kauppaoppilaitoksen kanssa. Yrittä-
42044: tutkimusten kohteena. Se liittyy yhtenä keskei- jäopistosta voitaisiin muodostaa yrittäjäkunnan
42045: senä osana myös pyrkimykseen kehitysaluepoli- koulutuskeskus, jossa varsinaisten perus- ja jat-
42046: tiikan voimistamiseen. Kehitysaluelakien ja Ke- kokurssien lisäksi järjestettäisiin lyhyitä semi-
42047: hitysaluerahaston myönteiset vaikutukset pää- naareja ja esitelmätilaisuuksia. Niin kauan kuin
42048: sevät tuntumaan vasta sitten, kun niiden tar- erillisiä yrittäjäopistoja ei ole vielä maan kaik-
42049: koittamilla alueilla on riittävästi yrityksiä ja kien alueiden tarvetta varten olemassa, tulisi
42050: yrittäjiä. Työpaikkojen luomisen kannalta ovat nykyisten kaupallisten oppilaitosten puitteissa
42051: avainasemassa keskisuuren ja pienen yritystoi- voida perustaa erityisiä yrittäjäluokkia, joiden
42052: minnan laajenemismahdollisuudet. opetusohjelma vastaisi itsenäisinä yrittäjinä toi-
42053: Kehitettäessä yrittäjäkoulutusta tulisi Poh- mivien tai alalle aikovien koulutustarvetta.
42054: jois-Suomen yrittäjäkoulutus ottaa huomioon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42055: riittävässä laajuudessa. Ainakin yksi suunnit- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42056: teilla olevista yrittäjäopistoista tulisi sijoittaa muksen,
42057: Lapin lääniin, jonka pääkaupunki Rovaniemi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
42058: hallinnollisena ja koulutuksellisena keskuksena menpiteisiin yrittäjäopiston perustami-
42059: tarjoaisi hyvät edellytykset opiston toiminnalle. seksi Rovaniemelle.
42060: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
42061:
42062: Jouni Mykkänen. Mikko Jokela.
42063: Paavo Väyrynen. G. Laatio.
42064: M. Jaatinen. Harri Holkeri.
42065: Aimo Ajo. Timo Mäki.
42066: Pekka Vilmi. Erkki Häkämies.
42067: 2310
42068:
42069: VIII,165.- Toiv.al. n:o 1279.
42070:
42071:
42072:
42073:
42074: Mäkelä ym.: Merivartijakoulun sijoittamisesta Raumalle meren-
42075: kulkuopiston ja merimiesammattikoulun yhteyteen.
42076:
42077:
42078: E d u s k u n n a 11 e.
42079:
42080: Vaitiovallan taholta on viime vuosina kiin- merimiesammattikoulussa tapahtuvaksi ja sa-
42081: nitetty merenkulkualan opetukseen kiitettävää tama on aivan välittömässä koulun läheisyy-
42082: huomiota, ja niinpä mm. Raumalle on valmis- dessä. Koska merivartijakoulun siirto on useissa
42083: tunut merenkulkuopistolle uudet ja ajanmukai- yhteyksissä ollut esillä ja kun on voitu kiistat-
42084: set opetustilat sekä aivan uutena oppilaitok- tomasti todeta se, että koulu toimii nykyisin
42085: sena aloitti toimintansa merimiesammattikoulu. puutteellisissa koulutusolosuhteissa Espoon
42086: Oppilaitoksien kehittämisellä ja sijoittami- Otaniemessä, niin uuden koulun sijoituspaikka
42087: sella samaan paikkaan saavutetaan huomattavia olisi syytä ratkaista lähiaikoina, koska vasta
42088: etuja ja niinpä voidaan mm. Rauman Meren- sen jälkeen voidaan ryhtyä suunnittelemaan
42089: kulkuoppilaitoksen yhteyteen rakentaa myöskin koulua yksityiskohtaisemmin.
42090: tilat Merivartiokoululle. Rauman kaupunki on Edelläolevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
42091: valmis luovuttamaan tontin merenkulkuopiston tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
42092: välittömästä läheisyydestä, jolle koulurakennus sen,
42093: voidaan sijoittaa itsenäisenä yksikkönä. Tässä
42094: sijoituksessa saavutetaan etuina mm. se, että että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
42095: koulutukseen voidaan käyttää pätevää meren- menpiteisiin merivartijakoulun sijoitta-
42096: kulun opettajavoimaa, ajanmukaista tämän alan miseksi Raumalle merenkulkuopiston ja
42097: koulutuskalustoa, ruokailu voitaneen järjestää merimiesammattikoulun yhteyteen.
42098: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
42099:
42100: Uljas Mäkelä. Margit Eskman.
42101: Aulis Juvela. Pirkko Työläjärvi.
42102: Saimi Ääri.
42103: 2311
42104:
42105: VIII,166.- Toiv.al. n:o 1280.
42106:
42107:
42108:
42109:
42110: Männistö ym.: V altakunnallisen urheiluntutkimuslaitoksen pe-
42111: rustamisesta Kuopion kaupunkiin.
42112:
42113:
42114: E d u s k u n n a II e.
42115:
42116: Suomen kansan urheilun ja aktiiviurheilun ten tekijöiden osuutta urheilutapahtumassa
42117: tulevaisuuden kannalta olisi välttämätöntä pe- voidaan tutkia käyttämällä hyväksi Kuopion
42118: rustaa valtakunnallinen urheiluntutkimuslaitos. seudun psykiatrisia laitoksia ja niiden asiantun-
42119: Vaikka maallemme on tullut mainetta hyvien tijatyövoimaa. Kuopiossa ja sen lähiympäris-
42120: urheilijoitten suoritusten kautta, on meillä lä- tössä on sekä kesä- että kaikkien talviurheilu-
42121: hes kokonaan laiminlyöty urheilututkimuksen muotojen harrastusmahdollisuudet, joten ur-
42122: toteuttaminen. Huippu-urheilun kehittäminen heiluväkeä on ja voidaan vastaanottaa edelleen
42123: edellyttää kuitenkin mm. henkilökohtaisia tut- sekä turvata toimintaedellytykset urheiluntut-
42124: kimuksia siitä, mikä urheilumuoto lääketieteel- kimukselle.
42125: lis-fysiologisesti ottaen olisi kullekin urheilijalle Kuopion kaupunki on perustellusti esittänyt
42126: paras. Urheilijoita tutkittaessa voitaisiin saada valtioneuvostolle että Kuopioon perustettaisiin
42127: samalla sellaisia tietoja, joista olisi apua kunto- valtakunnallinen urheiluntutkimuslaitos. Li-
42128: ja massaurheilumuotojen suunnittelussa. Hedel- säksi kaupunki on ilmoittanut olevansa valmis
42129: mällistä olisi saada myös tietoja urheilun vai- omalta osaltaan tukemaan hankkeen toteutta-
42130: kutuksesta inhimillisiin toimintoihin käyttä- mista.
42131: mällä vertailevana tutkimusmateriaalina aktiivi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
42132: urheilijoita ja muuta väestöä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42133: Kuopion kaupunki täyttää kaikki ne edelly-
42134: tykset, jotka asianmukaisen urheiluntutkimus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42135: laitoksen sijaintipaikkakunnalta voidaan vaatia. valtakunnallisen urheiluntutkimuslai-
42136: Kuopiossa alkaa lääketieteellinen koulutus, joka toksen perustamiseksi Kuopion kaupun-
42137: keskittyy juuri kansanterveystyöhön. Psyykkis- kiin.
42138: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
42139:
42140: Lauha Männistö. Anna-Liisa Hyvönen.
42141: V. J. Rytkönen. Niilo Nieminen.
42142: Aarne Pulkkinen. Anna-Liisa Jokinen.
42143: 2312
42144:
42145: VIII,167.- Toiv.al. n:o 1281.
42146:
42147:
42148:
42149:
42150: Niinikoski ym.: Määrärahasta Oulun yliopiston käyttöön alue-
42151: ja perustutkimuksen suorittamiseksi Pohjois-Suomessa.
42152:
42153:
42154: E d u s k u n n a II e.
42155:
42156: Aluesuunnittelu on tulevaisuuteen tähtäävää kehittämiseen juuri ottamalla huomioon väes-
42157: toimintaa, jolla yleensä on selvä käytännön pää- tön aineelliset ja henkiset tarpeet. Lisäksi väes-
42158: määrä. Siinä tulee selvitettäväksi alueen maan- töön ja sen 'toimintaan kohdistuvien tutkimus-
42159: käytön järkiperäinen ja tarkoituksenmukainen ten avulla voidaan selvittää kulloinkin vallit-
42160: jäsentely lähtien siitä, että sitä käytetään tehok- seva tilanne ja kehityksen s~unta. Täten löyde-
42161: kaasti sekä tuotannon, asutuksen että julkisten tään lähtökohtia suunnittelulle ja voidaan ajois-
42162: laitosten sijoittamiseen. Lisäksi aluesuunnitte- sa varautua odotettavissa oleviin muutoksiin.
42163: lun yhteydessä selvitetään alueella vielä käyttä- Viime aikoina on puhuttu paljon maaseudun
42164: mättä olevat mahdollisuudet, kuten hyödylli- teollistamisesta. Teollisuuden merkitystä koko
42165: seen käyttöön soveliaat maa- ja vesialueet, käyt- alueen elinkeinoelämän kehittämisessä ei tässä
42166: tämättömät raaka-ainelähteet, maaperän rikkau- yhteydessä tarvinne korostaa. Kuitenkin on to-
42167: det, vesivoimavarat jne. Tässä pyritään siihen, dettava, että teollisuuden saaminen Oulun lää-
42168: että kaikki alueen käytettävissä olevat voima- nin alueelle samoinkuin täällä jo nyt olemassa
42169: varat aikaa myöten saadaan tehokkaaseen käyt- olevan teollisuuden kehittäminen eivät ole yk-
42170: töön sekä uudet tuotantokeskukset sijoittu- sinkertaisia tehtäviä, sillä toistaiseksi vain ko-
42171: maan sinne, missä vielä on tilaa laajenemiselle. vin harvat paikkakunnat voivat tarjota teolli-
42172: Pitkälle teollistuneissa ja tiheään asutoissa suudelle riittävän hyvät toimintaedellytykset,
42173: maissa aluesuunnittelun pääasiallisin tehtävä on kuten raaka-ainetta, halpaa käyttövoimaa, pää-
42174: joko ahtaudesta tai suunnittelemattomuudesta omaa ja ammattitaitoista työväkeä. Jokaisella
42175: tai mikä vielä pahempi näistä molemmista sa- paikkakunnalla ei myöskään ole edullisia tuot-
42176: manaikaisesti johtuneiden epäkohtien korjaami- teiden markkinointimahdollisuuksia, vaikka
42177: nen. Jotta tällaisia pakkotilanteita ei pääsisi tuotteet laadultaan pystyisivätkin kilpailemaan
42178: syntymään, epäkohdat pyritään tehokkaalla muualla valmistettujen tuotteiden kanssa. Näi-
42179: suunnittelulla ehkäisemään jo ennakolta. den kysymysten selvitys olisi saatava Oulun lää-
42180: Aluesuunnittelun tarvetta on olemassa myös nissä nopeasti käyntiin.
42181: sellaisilla alueilla, jotka ovat harvaan asuttuja, Mutta teollisuus ei toki ole ainoa elinkeino,
42182: joten liiallisen asumistiheyden haittoja ei ole jonka kehittämistä on ajateltava. Sitä edellyttää
42183: niissä päässyt syntymään. Esim. Oulun lääni myös maa- ja metsätalous ja juuri tällä hetkellä
42184: lähes kokonaisuudessaan kuuluu näihin. Ennen- kenties enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
42185: kuin varsinaiseen suunnitteluun tällaisilla Kun tosiasiana Suomessa on pidettävä, että jo-
42186: alueilla lainkaan päästään käsiksi, alueen pe- kaisesta kymmenestä vuodesta keskimäärin
42187: rustutkimustyö on saatava käyntiin. kaksi on katovuotta ja kolme sellaista, jolloin
42188: Kuntien kannalta liikenne- ja tiekysymysten saadaan heikonlainen sato, olisi tämä otettava
42189: selvityksen merkitys varmaankin oivalletaan, maatalouden kehittämissuunnitelmissa huo-
42190: sillä ennenkuin niiden sisäisten liikenneolojen mioon. Tälläkin alalla on siis olemassa tarvetta
42191: suunnittelu voi alkaa, on voitava tehdä suunni- tutkimustyön ja suunnittelun suorittamiseen
42192: telmat tiestön ja muiden liikennetekijöiden yhtä hyvin kuin maaseudun toisen peruselinkei-
42193: rungoksi, johon paikallinen tiestö ja liikenne non, metsätalouden piirissä, jossa ennen muuta
42194: kussakin tapauksessa erikseen liitetään. metsämaiden peruskuivatukseen ja metsien hoi-
42195: Aluesuunnittelussa myöskin väestötutkimuk- toon liittyvät kysymykset ovat etualalla.
42196: silla on tärkeä sija, sillä tähtäähän aluesuunnit- Suunniteltaessa perustutkimustyön suoritta-
42197: telu osaltaan alueen olojen järjestämiseen ja mista Oulun läänin alueella voidaan eräänä
42198: VIII,167.- Niinikoski ym. 2313
42199:
42200: kaikkein myönteisimmistä tekijöistä todeta, kehitystä ja väenkasvun ennusteita koskevat
42201: että alueella toimii Oulun yliopisto, joka lu- selvitykset.
42202: kuisine tieteellisine laitoksineen, monipuolisine Aluesuunnittelu on tulevaisuuteen tähtäävää
42203: ja ajanmukaisine tutkimusvälineineen, kokoel- toimintaa. Se on myös toimintaa, jossa tehtä-
42204: mineen, kirjastoineen ja ennen muuta tutki- vien luonne ja kiireellisyysjärjestyskin muuttu-
42205: mustyöhön koulutettuine henkilökuntineen voi vat kehittyvän yhteiskunnan tarpeita vastaa-
42206: ottaa suorittaakseen huomattavan maaran eri- viksi. Suunnitelmat, johon tähtäämme, onkin
42207: laisia aluesuunnittelun tutkimustehtäviä. Tämä käsitettävä yleispiirteiseksi luonnokseksi alue-
42208: edellyttää kuitenkin sitä, että tutkimustyöhön suunnittelutoiminnan alkuunsaamiseksi otta-
42209: saadaan riittävästi varoja. Edut, jotka aluesuun- malla huomioon ne reaaliset edellytykset, mitkä
42210: nittelulle koituisivat, ovat moninaiset. Ensik- tällä hetkellä näyttävät olevan olemassa. Nyt on
42211: sikin tutkimustyö saataisiin nopeasti käyntiin käsityksemme mukaan perustutkimuksen vuoro.
42212: laajalla alalla, koska pätevää ja nimenomaan Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
42213: tutkimustyöhön koulutettua tutkijavoimaa on ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42214: riittävästi. Tutkimustyö saadaan niinikään muksen,
42215: poikkeuksetta professoritasoa olevien henkilöi-
42216: den ohjauksen alaiseksi. että hallitus ottaisi vuoden 1973
42217: Lähiajan kiireisimmät tutkimuskohteet, joita tulo- ;a menoarvioesitykseen 100 000
42218: varten rahoituskysymykset olisi ensi sijassa py- markan määrärahan Oulun yliopiston
42219: rittävä järjestämään, ovat Pohjois-Suomen käyttöön alue- ;a perustutkimuksen suo-
42220: alueen tiestöä ja liikenneoloja sekä kuntien ja rittamiseksi Pohiois-Suomessa.
42221: niiden tärkeimpien taajamien ja kylien väestön-
42222: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
42223:
42224: Paavo Niinikoski. Mikko Jokela.
42225: Matti Ruokola. Pekka Vilmi.
42226: Reino Kangas. Ahti Pekkala.
42227:
42228:
42229:
42230:
42231: 290 156/72
42232: 2314
42233:
42234: VIII,168.- Toiv.al. n:o 1282.
42235:
42236:
42237:
42238:
42239: Nikkilä ym.: Metsäpatologian apulaisprofessorin viran perustami-
42240: sesta Helsingin yliopistoon.
42241:
42242:
42243: E d u s k u n n a 11 e.
42244:
42245: Maannousema-niminen lahottajasieni aiheut- luloosatehtaan vuotuisen raaka-ainemäärän.
42246: taa metsiemme puustoTie suuria taloudellisia va- On mahdollista, että ympärivuotisten koneellis-
42247: hinkoja. Etelä-Suomessa on arvion mukaan joka ten hakkuiden, metsien lannoittamisen ja pel-
42248: kymmenes kasvava havupuu maannouseman tojen metsittämisen johdosta maannouseman tu-
42249: saastuttama. Suurimmat vahingot maannousema hot tulevaisuudessa jyrkästi lisääntyvät.
42250: aiheuttaa tukkipuun kokoisille kuusille lahotta- Maannousema on ylivoimaisesti suurin ja va-
42251: malla niiden arvokkaimman tyviosan. Tauti vau- kavin metsiemme biologisista tuhoista. Sen
42252: rioittaa myös pieniä männyn taimia vaikeut- aiheuttamien kokonaisvahinkojen selvittäminen,
42253: taen täten metsänviljelyä. Maannousema aiheut- lannoituksen vaikutuksen tutkiminen ja pitkä-
42254: taa taloudellisia tappioita myös siten, että saas- aikaisten torjuntatutkimusten aloittaminen olisi
42255: tuneet metsiköt joudutaan hakkaamaan ennen- nopeasti saatava käyntiin. Ensimmäisenä toi-
42256: aikaisesti ja niiden tilalle istuttamaan tai kylvä- menpiteenä tulisi Helsingin yliopistoon kiireesti
42257: mään uusi puulaji. perustaa metsäpatologian apulaisprofessorin
42258: Erään ruotsalaisen tutkimuksen mukaan virka. Mainittakoon, että Ruotsin metsäkorkea-
42259: maannousema aiheutti keskimäärin 23 % hak- koulussa on jo vuodesta 1963 alkaen ollut vas-
42260: kuuarvon vähenemisen. Meillä ei vastaavia tut- taavanlainen virka.
42261: kimuksia ole ,tehty. Metsiemme vuotuisesta n. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42262: 47 milj. k-m3 kasvusta Etelä-Suomen osuus on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42263: n. 30 milj. k-m3, josta määrästä arviolta puolet muksen,
42264: on kuusta. Kun keskimäärin joka kymmenes
42265: kuusi Etelä-Suomessa on maannousemasienen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
42266: saastuttama, voidaan arvioida, että maannou- menpiteisiin metsäpatologian apulais-
42267: semasieni saastuttaa vuosittain ainakin 1 milj. professorin viran perustamiseksi Hel-
42268: k-m3 kuusta eli noin kahden keskikokoisen sel- singin yliopistoon.
42269: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
42270:
42271: Olavi Nikkilä. P. Mäki-Hakola. Aili Vaittinen.
42272: Mauri Seppä. Mikko Asunta. T. 1. Vartia.
42273: 2315
42274:
42275: VIII,169.- Toiv.al. n:o 1283.
42276:
42277:
42278:
42279:
42280: H. Niskanen ym.: Kirjastontarkastajan virkojen perustamisesta.
42281:
42282:
42283: E d u s k u n n a 11 e.
42284:
42285: Vuonna 1962 annetun kirjastoasetuksen mu- säilyi lähes ennallaan lukuunottamatta Lapin
42286: kaan yleisten kirjastojen toiminnan ohjausta ja lääninhallituksen alaisena toimivan yleisiä kir-
42287: valvontaa varten on kouluhallituksen apuna ja jastoja hoitavan koulutoimentarkastajan aluetta,
42288: alaisena ollut kirjastontarkastajia. Kesäkuussa johon nyt kuuluvat Lapin ja Oulun läänit koko-
42289: 1963 annetun opetusministeriön päätöksen mu- naisuudessaan, lisäystä entiseen 11 Kainuun
42290: kaan kirjastontarkastajien piirijako on ollut seu- kuntaan, jotka ennen kuuluivat Kuopion tarkas-
42291: raava: tuspiiriin.
42292: Helsingin piiri (Uudenmaan lääni lukuunot- Kun otetaan huomioon, että yleisten kirjas-
42293: tamatta Rannikkopiiriin kuuluvia kuntia, Hä- tojen käyttö on viime vuosikymmenen aikana
42294: meen lääni sekä Kymen läänistä Pyhtään kunta), esim. Lapin ja Oulun lääneissä kaksi ja puoli-
42295: Turun piiri (Turun ja Porin Jääni lukuunotta- kertaistunut ja kirjastojen toiminta monipuo-
42296: matta Rannikkopiiriin kuuluvia kuntia), listunut koskemaan mm. sairaaloita ja huolto-
42297: Kuopion piiri (Kuopion lääni, Pohjois-Karja- laitoksia, musiikkikirjastotoimintaa, av-keskuk-
42298: lan lääni sekä Oulun läänistä Kajaanin kihla- sia, koululaisten kirjastonkäytön opetusta ja
42299: kunta), muuta nuorisotoimintaa, ovat vastaavasti myös
42300: Rovaniemen piiri (Oulun lääni paitsi Kuo- ao. koulutoimentarkastajien tehtävät lisäänty-
42301: pion piiriin kuuluvia kuntia ja Lapin lääni), neet ja neuvontatyö monipuolistunut. Kun vuo-
42302: Rannikkopiiri (Uudenmaan, Turun ja Porin den 1971 alusta kaikki kansanopistoja, kansan-
42303: sekä Vaasan läänistä ne kunnat joiden asuk- korkeakouluja, kansalais- ja työväenopistoja
42304: kaiden enemmistö on ruotsinkielisiä). koskevat asiat siirretään kouluhallitukselta lää-
42305: Kun kouluhallituksen piirihallinnon organi- ninhallitusten kouluosastoille, on suunniteltu
42306: saatiomuutosta vuoden 1969 kuluessa valmistel- näiden tehtävien siirtämistä yleisiä kirjastoja
42307: tiin, esittivät kirjastontarkastajat komitealle lää- tarkastaville koulutoimentarkastajille. Koska
42308: ninmukaiseen aluejakoon siirtymistä, koska kah- näin lisääntyneen tehtävämäärän hoitaminen
42309: den tai useamman läänin kirjastoasioiden hoita- kahden läänin alueella ei enää voi olla tarkoi-
42310: mista toiminnan laajentumisen ja monipuolis- tuksenmukaista ja tehokasta, olisi asiantilaan
42311: tumisen sekä pitkien matkojen vuoksi ei voitu saatava korjaus vuoden 1972 alusta lukien.
42312: enää pitää tarkoituksenmukaisena. Lääninhalli- Kyseessä olevat kirjastotoimentarkastajan
42313: tusten kouluasastoista 30 päivänä tammikuuta virat puuttuvat Hämeen, Mikkelin, Pohjois-
42314: 1970 annetun asetuksen mukaan, joka astui voi- Karjalan, Vaasan ja Oulun lääneistä.
42315: maan l. 4. 1970, lääninhallituksissa on koulu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
42316: osasto ja koulutoimentarkastajia, joista eräiden taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42317: tehtävänä on hoitaa yleisiä kirjastoja koskevat
42318: asiat. Näiden koulutoimentarkastajien luku- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
42319: määrä säilytettiin kuitenkin kirjastontarkasta- menpiteisiin viiden uuden kirjastontar-
42320: jien määrää vastaavana, seitsemänä, ja aluejako kastajan viran perustamiseksi.
42321: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
42322:
42323: Helvi Niskanen. 1.-C. Björklund.
42324: Anna-Liisa Hyvönen. Niilo Koskenniemi.
42325: Pekka Salla. Kaisu Weckman.
42326: Veikko Salmi. V. J. Rytkönen.
42327: 2316
42328:
42329: VIII,170.- Toiv.al. n:o 1284.
42330:
42331:
42332:
42333:
42334: Pekkala ym.: Yrittäjäopiston perustamisesta Pohjois-Suomeen.
42335:
42336:
42337: E d u s k u n n a 11 e.
42338:
42339: Pohjois-Suomessa on jatkuvasti ollut suurta mattttattolSla yrittäjiä. Eräänä kehitysalueiden
42340: puutetta työtilaisuuksista. Työttömyyskortis- vaikeuksien syynä onkin juuri ammattitaitois-
42341: toon merkittyjen määrä on korkeasuhdanteesta ten yrittäjien puute. Tästä syystä olisi saatava
42342: huolimatta pysynyt korkealla tasolla. Yhteiskun- aikaan erityinen yrittäjäkoulutus. Nykyiset am-
42343: nan toimesta ei ole voitu järjestää työllisyyden matilliset ja kaupalliset koulut eivät opetus-
42344: turvaamiseksi työmaita työttömyyden torjumi- suunnitelmiensa mukaan kouluta oppilaitaån
42345: seksi osoitetuista varoista, vaan on huomattava yrittäjiksi, vaan pääasiassa eri asemissa oleviksi
42346: osa kortistoon hakeutuneista joutunut työttö- työntekijöiksi ja toimihenkilöiksi. Yrittäjäkou-
42347: myyskorvausten varaan. Tämän seurauksena on lutusta varten katsomme tarpeelliseksi perustaa
42348: muuttoliike alueelta ollut suurta. Aikaisemmin Pohjois-Suomeen erityisen yrittäjäopiston. Opis-
42349: muutto suuntautui pääasiassa Etelä-Suomen ton opetussuunnitelman voisi asiantuntijoista
42350: suuriin keskuksiin, mutta viime aikoina on koottu toimikunta lähemmin suunnitella, mutta
42351: muuttoliike Ruotsiin saanut suorastaan hälyttä- se voisi olla hyvin monimuotoinen käsittäen
42352: vät mittasuhteet. Vuoden 1969 aikana laske- muutaman viikon pituisista toimiville yrittäjille
42353: taan Oulun ja Lapin läänien alueelta noin tarkoitetuista kursseista alkaen ja varsinaiseen
42354: 1.5 000 ihmisen muuttaneen Ruotsiin, pää- useampivuotiseen opistotutkintoon tähtäävään
42355: asiassa parhaassa työiässä olevaa väestöä. koulutukseen saakka.
42356: Työttömyyden ja muuttoliikkeen syynä on Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
42357: huomattavalta osalta elinkeinoelämän kehitty- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42358: mättömyys ja yksipuolisuus. Siksi olisi pyrittävä
42359: kehittämään yleensä elinkeinoelämää sekä mo- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
42360: nipuolistamaan elinkeinorakennetta. Voidaan menpiteisiin erityisen yrittäjäopiston pe-
42361: sanoa, että tämä vaatii sekä pääomia että am- rustamiseksi Pohjois-Suomeen.
42362: mattitaitoista työvoimaa, mutta myöskin am-
42363: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
42364:
42365: Ahti Pekkala. Paavo Niinikoski.
42366: Mikko Jokela. Erkki Haukipuro.
42367: 2317
42368:
42369: VIII,171.- Toiv.al. n:o 1285.
42370:
42371:
42372:
42373:
42374: Pekkarinen ym.: Oppilaiden valintakriteerien selvittämisestä eri
42375: ammattikoulutusaloilla.
42376:
42377:
42378: E d u s k u n n a 11 e.
42379:
42380: Useilla ammattikoulutussektoreilla on havait- nostuneita esim. maatilan emänniksi ryhtymi-
42381: tavissa ilmiöitä, että eräät koulut ovat muodos- sestä, olisi pidettävä huolta siitä, että emäntä-
42382: tuneet eräänlaisiksi läpikulkupaikoiksi, ts. koulut voisivat säilyttää alkuperäisen tarkoituk-
42383: näistä kouluista valmistuvat miltei poikkeuk- sensa niin pitkälle kuin suinkin. Tämä edellyt-
42384: setta lähtevät jatkamaan ylempiin oppilaitok- tää esim. linjajakoisissa kouluissa tiettyä sisään-
42385: siin, vaikka heidän saamansa koulutus sellaise- otettavien oppilaiden kiintiöintiä, ja yleisem-
42386: naan on tarkoitettu antamaan jo tietyn ammatil- min olisi ryhdyttävä selvittämään oppilaiden
42387: lisen pätevyyden. Tämän seurauksena niillä työ- yleisten valintakriteerien uudelleen arviointia
42388: voima-aloilla, joille tällaiset koulut varsinai- kunkin koulutusalan olosuhteita paremmin vas-
42389: sesti tähtäävät, on syntynyt työvoiman puutetta. taavaksi.
42390: Eräänä esimerkkinä tästä voidaan mainita emän- Edellä olevan r:rusteella ehdotamme edus-
42391: täkoulut, joiden tarkoituksena on ollut alunpe- kunnan hyväksyttäväksi kunnioittaen toivomuk-
42392: rin antaa koulutus lähinnä emännän (mm. maa- sen,
42393: tilan emännän) ammattiin. Suurin osa emäntä- että hallitus selvittäisi, millä tavoin
42394: koulun läpikäyneistä hakeutuu ylempiin oppi- oppilaiden valintakriteerit eri ammatti-
42395: laitoksiin, mm. kotitalous- ja ravintola-alan kou- koulutusaloilla vastaavat kunkin koulu-
42396: luihin. Kun samalla näyttää todennäköiseltä, tussektorin tarkoitusperiä ;a ryhtyisi
42397: että emäntäkouluihin hakeneista hylätyksi tul- tarvittaviin toimenpiteisiin havaittu;en
42398: leet taas ovat lähinnä niitä, jotka olisivat kiin- epäkohtien kor;aamiseksi.
42399: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
42400:
42401: Pentti Pekkarinen. Matti Asunmaa.
42402: Pentti Antila. Sylvi Saimo.
42403: Reino Kangas.
42404: 2318
42405:
42406: VIII,172.- Toiv.al. n:o 1286.
42407:
42408:
42409:
42410:
42411: Pohjonen ym.: Kansanmusiikin professuurin perustamisesta.
42412:
42413:
42414: E d u s k u n n a 11 e.
42415:
42416: Suomalaisella kansanmusiikin tutkimuksella kansanmusiikin keruu- ja opetustyö on epätyy-
42417: on kunniakkaat perinteet, ja maassamme on ol- dyttävästi järjestetty.
42418: lut useita kansainvälisesti arvostettuja alan tut- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
42419: kijoita. Viime vuosina kasvanut kiinnostus kan- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42420: sanmusiikkia kohtaan on yhä lisännyt kansan-
42421: musiikin tutkimuksen merkitystä. Kuitenkaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42422: maamme korkeakouluissa ei ole yhtään suomen- kansanmusiikin professuurin perustami-
42423: kielistä kansanmusiikin professuU)ria. Myös seksi maahamme.
42424: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
42425:
42426: Antti Pohjonen. Tyyne Paasivuori.
42427: Sinikka Luja-Vepsä. Erkki Liikanen.
42428: Salme Myyryläinen. Matti Ahde.
42429: Kaarle Salmivuori.
42430: 2319
42431:
42432: VIII,173.- Toiv.al. n:o 1287.
42433:
42434:
42435:
42436:
42437: Poutanen ym.: Lisäavustuksen antamisesta Mikkelin ja Kuopion
42438: läänien kuntien ammattikoulutusmenoihin.
42439:
42440:
42441: E d u s k u n n a 11 e.
42442:
42443: Mikkelin ja Kuopion läänit ovat ainoat kehi- tettu ammattikoulutus koituu suurelta osalta
42444: tysalueläänit, joista puuttuu valtion keskusam- valtakunnan muiden osien hyväksi.
42445: mattikoulu, kun niitä eräissä, kuten Vaasan ja Edellä olevaan viitaten ja kun uusien keskus-
42446: Oulun läänissä on kaksikin. Keskusammattikou- ammattikoulujen perustaminen on ollut hidasta,
42447: lut, vaikkakin valtakunnalliseksi tarkoitetut, ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hyväk-
42448: hyödyttävät pääasiassa sijaintialueitaan, sillä syttäväksi toivomuksen,
42449: valtaosa niihin otetoista oppilaista on koulun si-
42450: jaintiläänistä. Kun keskusammattikoulujen op- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
42451: pilaspaikat ovat suurimmalta osalta valtion menpiteisiin, jotta Mikkelin ja Kuopion
42452: omistamia ja kustantamia, merkitsee se, että läänien kunnat saisivat ammattikoulu-
42453: keskusammattikoulujen sijaintialueilla valtio tusmenoihinsa valtiolta lisäavustusta sa-
42454: merkitsevästi keventää kuntien ammattikoulu- moin perustein kuin kehitysalueiden am-
42455: !tasitusta. Toisin sanoen, Mikkelin ja Kuopion mattikoulutuksen edistämisestä sääde-
42456: läänin kunnat ovat muihin kehitysaluekuntiin tyssä laissa n:o 17/70 on säädetty suo-
42457: nähden huomattavasti epäedullisemmassa ase- ritettavaksi kehitysalueiden ensimmäi-
42458: Ptassa. Tässiä yhteydessä on todettava, että sellä vyöhykkeellä oleville kunnille.
42459: myöskin Mikkelin ja Kuopion lääneissä suori-
42460: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
42461:
42462: Pentti Poutanen. Katri-Helena Eskelinen. Pentti Pekkarinen.
42463: 2320
42464:
42465: VIII,174.-Toiv.al. n:o 1288.
42466:
42467:
42468:
42469: Poutanen ym.: Suunnistusurheilun tukemisesta.
42470:
42471: Eduskunnalle.
42472:
42473: Suunnistus on muutaman viime vuoden ai- -71 ei mitään. Vuodelle 1972 on myönnetty
42474: kana noussut yhdeksi maamme suosituimmista avustusta 50 000 markkaa jonka jakoperusteet
42475: urheilulajeista. Jo pelkästään Suomen Suunnis- seuroille ovat: a) Suunnistuksen erikoiskartto-
42476: tusliitossa ja vastaavassa ruotsinkielisessä järjes- jen valmistukseen arvokilpailuja varten b) KUn-
42477: tössä v. 1971 oli 546 jäsenseuraa ja jäseniä torastitoiminnan laajapohjainen käynnistäminen
42478: niissä oli yhteensä 96 240. Suunnistusharrasta- koko maassa.
42479: jien kokonaismäärän selville saamiseksi on em. On välttämätöntä, että valtion myöntämää
42480: lukuun lisättävä TUL:n suunnistajat ja seuroi- määrärahaa mainittuun tarkoitukseen korote-
42481: hin kuulumattomat lajia kuntourheiluna harras- taan tuntuvasti ja sen myöntäminen tapahtuisi
42482: tavat lukuisat ryhmät ja yksityiset henkilöt. säännöUisesti vuosittain. Tämän lis·äksi olisi
42483: Suomen SuunnistajaUiton puitteissa järjestet- tutkittava mahdollisuutta myöntää erillinen
42484: tiin v. 1971 kilpailuja n. 1500, joissa suunnis~ määräraha nimenomaan kehitysalueella tapah-
42485: tajamäärä nousi yhteensä yli 120.000. tuvia kartan täydennystöitä varten kunnes perus-
42486: Suunnistusharrastuksen painopiste on sel- kartasto saadaan kuntoon koko maassa. Viime-
42487: västi siirtymässä Etelä- ja Lounais-Suomesta mainitun puutteellisuuden esimerkkinä mainit-
42488: Keski- ja Itä-Suomeen. Tähän on vaikuttanut se, takoon Tanhuvaaran urheiluopiston ympäristö-
42489: että peruskarttaa on saatavissa jo muualtakin maaston peruskartaston puute, joka melkoisesti
42490: kuin Etelä-Suomesta. Kuitenkin vielä esimer- haittaa opiston nykyistä toimintaa. Tämän puut-
42491: kiksi Itä-Savo ja Pohjois-Karjala ovat suurelta teen poistaminen olisi paikallaan hoitaa joko
42492: osin vailla peruskarttaa. tämän tai erillisen määrärahan puitteissa.
42493: Suunnistuksen kannalta on todettava, että Jos mainitun kehitysalueella tapahtuvien kar-
42494: peruskartta sellaisenaan ei täytä hyvälle suun- tantäydennystöiden rahoitukseen ei oteta eril-
42495: nistuskartalle asetettavia vaatimuksia. Kartta listä määrärahaa olisi nykyään valtion myöntä-
42496: on aina täydennettävä. Täydennystyön suoritta- män avustuksen vuotuisen summan vähimmäis-
42497: minen on rahallisesti kallista ja vaatii hyvää am- arvio nykyisin 80 000 markkaa, joka sekin
42498: mattitaitoa. Normaalikokoisen suunnistuskar- summa on tarpeeseen nähden suhteellisen vaati-
42499: tan osalta pelkkä täydennysmateriaali maksaa maton.
42500: vähintään 1 000 markkaa, täydennystyö ammat- Edelläolevaan perustuvana ehdotamme kun-
42501: timiehellä n. 3 000 markkaa ja painatus 1 000 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42502: markkaa. Todella hyvän kartan aikaansaamiseen muksen,
42503: ko. kustannusluvut eivät riitä likikään. Nykyi-
42504: sellään seurat ovat pyrkineet tekemään työn että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
42505: mahdollisimman monelta osin itse, mutta työn menpiteisiin suunnistusurheilun ;oka-
42506: onnistuminen on usein sattumanvaraista. vuotiseksi tukemiseksi suunnistuskart-
42507: Tähän työhön on ollut vaikeata saada min- to;en hankkimisesta ;a kartaston täyden-
42508: käänlaista raha-avustusta. Valtion avustusta nyksistä aiheutuvien kustannusten kor-
42509: SSL:lle on myönnetty v. 1968 kartantäydennys- vaamiseen yhteensä vähintään 80 000
42510: määrärahana 30 000 markkaa, vuosina 1969 ja markalla vuosittain.
42511: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
42512:
42513: Pentti Poutanen. Seppo Westerlund. Lea Sutinen.
42514: Taisto Tähkämaa. Eino Lottanen. Juhani Saukkonen.
42515: Heimo Linna. Pentti Pekkarinen. Katri-Helena Eskelinen.
42516: Olavi Martikainen. Sylvi Saimo. Aulis Sileäkangas.
42517: 2321
42518:
42519: VIII,175.- Hemst.mot. nr 1289.
42520:
42521:
42522:
42523:
42524: Procope: Om upprättande av ett särskilt landskapsarkiv för
42525: Nyland.
42526:
42527:
42528: T i H R i k s d a g e n.
42529:
42530: Rikets administrativa indelning förändras i artkiV'materialet stkullle avsrkiljas fvån det ·tavast-
42531: taikt med den historis:ka utvedkiHngen. Att an- ländska och placeras i Nybnd.
42532: passa redan existerande kulture!Ha institutioner Frågan om Jämpligt avkivut·rymme ä·r givet-
42533: efter rådande förV'a:ltningsförhålllanden ehler att vis av centJrad betydelse, men ikan dock inte i
42534: upprätta nya är en angelägen uppgif.t, som dock det långa loppet få utgöra ett hinder för att
42535: ofta stöter på svårigheter, inte minst av ekono- berättigade och än:dattnålsenllga ikrav på arki-
42536: misk art. veringsförhållandenas ordnande uppskjuts år
42537: Från den tid, då Nyland och stora del!tr av efter år. Det bör ocikså anses vM"a ett 1oikalt
42538: Tavastland utgjorde ett gemensamt Iän, har det och kommunalt intresse att Nyland skulle få
42539: nyländsika 1an:dsarkivets p'lats varit staden Ta- sitt eget landsarkiv.
42540: vastehus. A.tlmänt taget kan det !knappast an- Av Nyhnds tkommuner förefailler det som
42541: ses ~ydkligt, att ett landsikap med så dka !his- någon av Jandsbpets t:vå ä1dsta städer, Borgå
42542: torisika traditioner som Nyland, sikall utanför eller Ekenäs, redan ur historisk syn:punkt borde
42543: landskapets gränser nödgas uppbevarn de hand- komma i främsta rummet, när det gäller pla-
42544: lingar och urkunder, vi!l:ka bevarats tiU vår tid ceringen av ett nyländskt landsatt~kiv.
42545: och vi1ika utgör de huvudsaikliga käilllorna för Det kan slutligen nämnas, att Finland för
42546: kännedom om landstkapets och dess invåna.res närvarande ·vid sidan av Riksarikivet har sex
42547: framfoxna öden. landsarikiv, som ä·r pllacerade på följande orter:
42548: Acldvet i 'Vavastehus, som aihltså är 1and- Aho, Tavastehus, St. Michel, Vasa, Uleåborg
42549: skapsavkiv för Nyiland, heter även officiellt Hä- och Jyväskyilä.
42550: meenlinnan maakunta-arkisto, Landsarikivet i Med bea~ktande av vad som ovan anförts
42551: Tavastehus - utan n:ågon anknytning ·tili Ny- föres1lås vördsamt, att rilkadagen ville besJuta
42552: land. Som jämförelse ikan nämnas, att mot- hemstä1Ja,
42553: sva,rande institution i St. Michel bär namnet
42554: "Landsatiki'v för Savolax-Karelen". att regeringen måtte vidtaga åtgärder
42555: VetensikaJ)liga ooh språlklliga synpun:kJter talar i syfte att upprätta ett särskilt land-
42556: odkså för en uppdelning och omflyttning av skapsarkiv /ör Nyland och härvid pröva,
42557: det nu'V!Mande 1andsatikivet i Tavastehus. Hän- huruvida Borgå eller Ekenäs vore en
42558: syn thl1 både forskning och arkivförvaltning lämplig placeringsort för detta arkiv.
42559: pekar på en sådan lösning att det ny[ändska
42560: Helsingfors den 15 februari. 1972.
42561:
42562: Victor Procope.
42563:
42564:
42565:
42566:
42567: 291 156/72
42568: 2322
42569:
42570: VIII,175.-Toiv.al. n:o 1289. Suomennos.
42571:
42572:
42573:
42574:
42575: Procope: Erityisen maakunta-arkiston perustamisesta Uudelle-
42576: maalle.
42577:
42578:
42579: Ed u s ik u n n a 11 e.
42580:
42581: Y.ailta'kunnan haLlinnollinen jaotus muuttuu aineisto erotettaisiin hämäläisestä ja sijoitet-
42582: historiaNisen !kehityksen myötä. Jo olemassa- taisiin Uudehlemaallile.
42583: olevien sivistyksellisten instituutioiden sovelta- Sovelias·ta arkistotillaa ikoslkeva !kysymys on
42584: minen vallitseviin hallinto-oloihin tai uusien merkitykseltään tietenikin keskeinen, mutta se
42585: perustaminen on !kiireellinen tehtävä, joka ikui- ei kuitenikaan ajan mittaan saa olJ.a veru'kikeena
42586: tenJ.dn usein kdhtaa vaikeuksia, ~oclta usein oikeutettujen ja asianmukaisten arkistointiolo-
42587: ovat ·tatloude1lista laatua. suhteiden järjestämistä koskevien vaatimusten
42588: Siitä ajasta lähtien, jolloin Uusimaa ja suuri lyil&äämiseil!le vuodest'a toiseen. Myös pai!kalii-
42589: osa Hämettä muodosti yhteisen :läänin, on sen i'a lkunnal1lisen edun on katsottava vaativan,
42590: Uudenmaan maakunta-arkis.ton paN<lkana olllut että Uusimaa saisi oman maakunta-arkistonsa.
42591: Hämeenlinnan lkau;punlki. Yleises·ti ottaen voi- Uudenmaan kunnista tullee jompikumpi maa-
42592: daan tusikin ;pitää .onnistuneena, että maakunta, kunnan kahdesta V'anhimmasta kaupungista,
42593: jolJ.a on niin rilklkaa:t historiaililiset perinteet kuin Porvoosta :tai T ammisaa:resta, io historidi.sten
42594: UudeMamaaJla, joutuu säillyttämään rajojensa ul- näilrokahtien 'vuolksi ensi sijaSISa ikysymyikseen
42595: lropuolelil.a niitä asiakirjoja ja [ähdekirjoitu'ksia, uusmaailaisen maakunta-arkiston sijoituspailkika-
42596: jotka ovat sämyneet meidän ailkaamme ja jotka na.
42597: ovat pääasiallliset lähteet maakunnan ja sen Lopuksi mainittakoon, että Suomessa on
42598: asu[<)kaidM menneiden kohtaloiden tuntemiseen. tä1llä haa;vaa V altiona.rkiston rinna1la ikull'Si maa-
42599: Hämeen!linnassa oleva aJIIkisto, jolka siis on kunta-a.rkistoa, jotJka on sijoitettu seura-avi11e
42600: Uudenmaan maalkunta-arkistona, on virallisesti- pailk!kaikunni!lile: Tul.iku, Hämeenilinna, Mi'l~keli,
42601: kin nimeltään Hämeen[innan maalkuntMtnkisto, Vaasa, Ou[u ,ja Jyväslkylä.
42602: La:n:dsarkivet i Tavasteilms - ilman mitään YJilä esitettyyn viitaten ·ehdotetaan kunnioit-
42603: yhteyttä Uuteenma:alhan. Vertaulksen vudksi voi- taen, että eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
42604: daan mainita, että vas.taava [aitos .M&kelissä
42605: ·On nimeltään "Sarvo.J<:arjailan maalkunta-'lH-'kisto". että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42606: Myös •tieteeliliset ~a ikielelliset näkökohdat erityisen maakunta-arkiston perustami-
42607: puollta;va:t Hämeenlinnass·a nykyisin sijaitsevan seksi Uuttamaata varten ja että se täl-
42608: maalkunt'a-at.1kiston jalkamis.ta ja sen muutta- löin harkitsisi, olisiko Porvoo vai T am-
42609: mista toisaahle. Selkä tutlkimulkseililiset että ar- misaari tämän arkiston sopiva sijoitus-
42610: kistonhoidol!liset nii!kökohdat viittaavat ratkai- paikka.
42611: suun, jonlka rnuikaan uusmaaiain:en al'lkis•to-
42612: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
42613:
42614: Victor Procopct
42615: 2323
42616:
42617: VII1,176.- Toiv.al. n:o 1290.
42618:
42619:
42620:
42621:
42622: Rantala ym.: Ammattikoulutuksen saattamisesta piirihallinnon
42623: alaisuuteen.
42624:
42625:
42626: E d u s k u n n a 11 e.
42627:
42628: Koululaitoksen yleinen uudistaminen kohdis- naisvaltaisesti kehittää alueensa eri asteista kou-
42629: tuu lähitulevaisuudessa nuorisoasteen koulutuk- lutoimintaa.
42630: sen uudistamisen suunnitteluun. Nuorisoasteen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
42631: lukio-osa voidaan katsoa jo piirihallintojärjes- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42632: telmän alaiseksi. Ammattikoulutus sensijaan on muksen,
42633: kokonaan piirilaallinnon ulkopuolella. Kun eri
42634: asteista koulutointa pitäisi keskitetysti ohjata että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42635: ja valvoa, olisi myös ammattikoulutus saatet- ammattikoulutuksen saattamiseksi piiri-
42636: tava piirihallinnon alaisuuteen, tällöin läänin hallinnon alaisuuteen.
42637: kouluviranomaiset voisivat tehokkaasti ja koko-
42638: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
42639:
42640: Jorma Rantala. Meeri Kalavainen. Aune Salama.
42641: 2324
42642:
42643: VIII,177.-Toiv.al. n:o 1291.
42644:
42645:
42646:
42647:
42648: Rantala ym.: Mikkelin ja Kuopion läänin kuntien ammattikou-
42649: lutuskulujen keventämisestä.
42650:
42651:
42652: E d u s k u n n a 11 e.
42653: Mikkelin ja Kuopion läänit ovat ainoat kehi- kuntien ammattikoulutusrasitusta eli vastaa-
42654: tysalueläänit, joista puuttuu valtion keskusam- vasti Mikkelin ja Kuopion läänien kunnat ovat
42655: mattikoulu, kun niitä eräissä, kuten Oulun ja kaikkiin muihin maan kuntiin nähden huomat-
42656: Vaasan lääneissä, on kaksikin. tavasti epäedullisemmassa asemassa. Lisäksi on
42657: Keskusammattikoulut, vaikkakin valtakun- todettava, että Mikkelin ja Kuopion lääneissä
42658: nallisiksi tarkoitetut, hyödyttävät pääasiassa si- suoritettu ammattikoulutus koituu suurim-
42659: jaintialueitaan. Tämä ilmenee esimerkiksi siitä, malta osalta valtakunnan muiden alueitten hy-
42660: että v. 1970 keskusammattikouluihin otetuista väksi muuttoliikkeen vuoksi.
42661: oppilaista oli 91-97 % koulun sijaintilää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42662: neistä. Poikkeuksen teki Keski-Suomen ammat- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42663: tikoulu, jossa kyseinen osuus oli 69 %. muksen,
42664: Otetuista 3040 oppilaasta oli Mikkelin ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
42665: .Kuopion lääneistä vain 80 eli 2,6 %, vaikka menpiteisiin, jonka mukaan Mikkelin ja
42666: näissä lääneissä asuu valtakunnan väestöstä run- Kuopion läänien kunnat saisivat ammat-
42667: saat 10 %. tikoulutusmenoihinsa valtiolta lisäavus-
42668: Keskusammattikoulujen oppilaspaikat ovat tusta samoin perustein kuin kehitysalu-
42669: suurimmalta osalta valtion omistamia ja kus- eiden ammattikoulutuksen edistämisestä
42670: tantamia. Tämä ja edellä selvitetty paikkajakau- säädetyssä laissa 17/70 on säädetty suo-
42671: tuma merkitsevät, että keskusammattikoulujen ritettavaksi kehitysalueiden ensimmäi-
42672: sijaintialueelia valtio merkitsevästi keventää sellä vyöhykkeellä oleville kunnille.
42673: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
42674:
42675: Jorma Rantala. Väinö Turunen. Lasse Lehtinen.
42676: 2325
42677:
42678: VIII,178.- Toiv.al. n:o 1292.
42679:
42680:
42681:
42682:
42683: Rekonen ym.: Tampereen yliopiston ottamisesta valtion hallin-
42684: taan.
42685:
42686:
42687: E d u s k u n n a 11 e.
42688:
42689: Viime aikoina on useissa eri yhteyksissä kiin- lut jo pitkään uhka lukukausimaksujen korot-
42690: nitetty huomiota yksityisenä yliopistona toimi- tamisesta. Taloudellisten vaikeuksien vuoksi ei
42691: van Tampereen yliopiston toimintaan. Erikoista ole kyetty kehittämään riittävästi kirjastoa, joka
42692: huolestuneisuutta tunnetaan sen seikan vuoksi, on varsin puutteellinen ja kaipaisi kipeästi pa-
42693: että yliopiston toiminta on yhä enenevässä mää- rannusta.
42694: rin keskittymässä kaupallisen ja hallinnollisen Tampereen yliopiston opiskelijakunta on huo-
42695: alan koulutukseen muun yhteiskunnallisen tie- mattavalta osaltaan työtätekevien vanhempien
42696: touden opetuksen jäädessä toissijaiseen asemaan. lapsia, joiden taloudellinen tilanne on heikko.
42697: Mainitunlainen kehitys on ollut varsin arve- Yliopiston lukukausimaksu on nykyisin 150
42698: luttava ja tällöin on jätetty huomioon ottamatta mk. Tampereen yliopiston, opiskelijoiden jako-
42699: koulutuksen yleinen tavoite - ihmisen persoo- ko yhteiskunnan etu vaatii yliopiston valtion
42700: nallisuuden ja havaintokyvyn kaikinpuolinen hallintaan ottamista mahdollisimman pian.
42701: kehittäminen. Tämänsuuntaiseen kehitykseen Eduskunta on hyväksynyt vuonna 1972 Tampe-
42702: ovat vaikuttaneet merkittävällä tavalla ulkopuo- reen yliopistolle 8 382 200 markan avustusta
42703: liset lahjoittajat. Opiskelijoilta perittävät luku- palkkausmenoihin ja ylimääräistä avustusta
42704: kausimaksut ovat olleet noin 16 % yliopiston 4 383 700 markkaa sekä lisäksi eräitä muita
42705: menoista. Tampereen kaupunki on ollut huomat- avustuksia, jotka merkitsevät yhteensä noin 3/4
42706: tavin ulkopuolisista lahjoittajista ja se on anta- mainitun yliopiston kaikista menoista, joten val-
42707: nut vuosittain yliopistolle avustuksen, joka on tion menot lisääntyisivät tästä yliopiston val-
42708: peittänyt menojen ja muiden tulojen erotuksen. tion haltuun ottamisesta nykyisestään varsin vä-
42709: Yliopisto on puolestaan ollut valmis kehittä- hän.
42710: mään yliopistoa niiden toivomusten mukaisesti, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
42711: joita kaupungin edustajat ovat esittäneet. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42712: Tampereen yliopiston vaikea taloudellinen ti-
42713: lanne on näin ollen vaikuttanut hyvin suuresti että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
42714: yliopiston toimintaan. Eräänä keinona vaikean menpiteisiin Tampereen yliopiston otta-
42715: taloudellisen tilanteen helpottamiseksi on py- miseksi valtion yliopistoksi ja lukukau-
42716: ritty lisäämään m,m. opiskelijamäärää. Tämäkään simaksujen poistamiseksi ko. yliopiston
42717: ei ole tilannetta auttanut ja seurauksena on ol- opiskelijoilta 1. 9. 1972 alkaen.
42718: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
42719:
42720: Heimo Rekonen. Kaisu Weckman.
42721: Matti Järvenpää. Lauha Männistö.
42722: Rauno Korpinen. Veikko Salmi.
42723: Taisto Sinisalo.
42724: 2326
42725:
42726: VIII,179.- Toiv.al. n:o 1293.
42727:
42728:
42729:
42730:
42731: Remes ym.: Tutkimuksesta Kuopion läänin kehitysaluekuntien
42732: nuorten ammattikoulutusmahdollisuuksien parantamisesta.
42733:
42734:
42735: E d u s k u n n a II e.
42736:
42737: Varsinkin kehitysalueiden maalaiskunnissa tämään. Selvimpänä rasituksena tästä on se, että
42738: jäävät nuoret ihmiset tänä päivänä suurin jou- nuorista jotka joutuvat lähtemään pois kotoaan
42739: koin vaille ammatillista koulutusta ja heidän heikon toimeentulon vuoksi, on vain 20 % saa-
42740: elinmahdollisuutensa tästä syystä asutuskeskus- nut ammattikoulutuksen.
42741: ten nuoriin verrattuna muodostuvat jo lähdössä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42742: huomattavasti heikommiksi. Todettakoon, että nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42743: viime vuotena Etelä..Suomessa oli ammattikou- muksen,
42744: lupaikoista ylitarjontaa noin 2 000 paikkaa, sitä että hallitus suorituttaisi viipymättä
42745: vastoin kehitysalueella niistä on huutava puute, tutkimuksen kaikista niistä keinoista,
42746: varsinkin Kuopion läänin alueella. ioiden avulla myöskin Kuopion läänin
42747: Kuitenkaan tähän epäkohtaan ei ole kiinnitetty kehitysaluekuntien nuorille voitaisiin
42748: riittävästi huomiota vaikkakin valtiovallan ta- taata tasaveroiset mahdollisuudet am-
42749: holta on koulutusta pyritty voimakkaasti kehit- mattikoulutuksen saantiin.
42750: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
42751:
42752: Kalevi Remes. Viljo Suokas. Mikko Vainio.
42753: Kalevi Huotari. Hannes Volotinen. Pekka Vennamo.
42754: 2327
42755:
42756: VIII,180.- Toiv.al. n:o 1294.
42757:
42758:
42759:
42760:
42761: Ronkainen ym.: Iltaoppikoulujen ja oppikoulujen iltalinjojen
42762: tukiopetuskurssien kustannusten suorittamisesta valtion va-
42763: roista.
42764:
42765:
42766: Eduskunnalle.
42767:
42768: lltaoppikomuja ja opprkoullujen Ntalinjoja Koska on illlmeistä, että iltaopi'S'kelijat ovat
42769: käyvät ovat maassamme jääneet vaille monia jääneet huomattavasti huonompaan asemaan
42770: seldaisia etuija, joista monet kouluakäy,vät ovat kuin ilnuut opiskdijat ja lkosJka heidän uutte-
42771: saaneet nauttia. Ihaopislkelijat joutuvat mm. ruutensa on syytä ottaa myönteisenä telkijänä
42772: käymään koulunsa työajan ulkopuolella, hei- huomioon 'ja ikosika vielä on todennäköistä, et·
42773: dän on selvittävä muihin opilslkelijoilhin vetrat· tä em. tukiopetuksesta on :kansantatoudel1ilses•
42774: tuna huomattava'Siti pienemmäYä opetulkseHa dkin hyötyä enemmän !kuin haittaa, ehdotatn·
42775: jne. me kunnioittavasti eduskunnan hyvälksyttäväk-
42776: Jot!kut !koulut ovat ;iitiestäneet iitaopisikeli- si toivomuksen,
42777: joihle mm. .tulkiopetuskursseja, ~otlk.a ovat osoit-
42778: tautuneet erittäin hyödyllisiksi, ikosika niiden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42779: avillla on 'ludka1le 1äämisiä voitu huomatta· iltaoppikoulujen ja oppikoulujen ilta-
42780: vasti ,vähentää ja tä!Nöin on vaitionkin kustan- linjojen tukiopetuskurssien kustannus-
42781: nuiklsia säälstynyt. ten suorittamiseksi valtion varoista.
42782: Helsingissä 7 päivänä helmilkuuta 1972.
42783:
42784: Olavi Ronkainen. Antero Juntumaa.
42785: Raino Westerholm. Veikko J. Tutunen.
42786: 2328
42787:
42788: VIII,181.- Toiv.al. n:o 1295.
42789:
42790:
42791: Ronkainen ym.: Uusien yksityisoppikoulujen perustamiselle ase-
42792: tettujen rajoitusten poistamisesta.
42793:
42794: E d u s k: u n n a 1 [ e.
42795:
42796: YK:n ihJmisoilkeuksien .julistuksen ~ukaan ti ja seurakunta koettavat ll'aikentaa". Suomes-
42797: vanhemmillla on ensisijainen oi!keus valita sen sa on erään puolueen puoluetoimikunta viime
42798: opetuksen laatu, jota annetaan heidän Lapsil- kesänä hyväksynyt ns. :toimenpideohjelman,
42799: leen. Vuoden 1960 Unesco-sopimuksen mu- jon!ka mukaan myös Suomen peruskou:lun us-
42800: kaan on. diJsi~riminointia, jollei vanhempien an- konnonopetus on muutettava niin, että se ei
42801: neta valita 1apsi'l[een muuta koulua kuin jul- enää ole tunnustuksellista, vaan muodostuu
42802: kinen ja joliei ~apsia pidetä samanarvoisina Ruotsin ma:Jiin mukaan ns. objdk:tiiviseksi. Tä-
42803: koulunkäynnin kustannuksiin annettavan val- mä merlkitsee sitä, että !koulus,sa ei enää saa
42804: tionavun suhteen. antaa b-istiJllistä kasvatusta, vaan vain tietoja
42805: Koulujärjesteimälain (26. 7. 1968) 28 §:n uslkonnoista 1ja myös aJteismista, jotka kai:l&i
42806: kohdat 2 ja 5 ovat ristiriidassa näiden peri- on esitettävä samanarvoisina. Ruotsissa - mis-
42807: aatteiden kanssa, kun niiden mukaan yksityi- sään muussa maassahan ei vielä olekaan ns.
42808: selle k:eshlkoulufle ei myönnetä valtionapua ei- objektiivista uskonnonopetusta - tämä mer-
42809: kä vanhemmi11a niin muodoin ole mahdolli- kitsee myös sitä, että uskonnon Ot>Pi!kinjojen
42810: suutta vaHta lapsiLleen .tätä vaihtoehtoa. hyväik:syjien joulkossa on jopa juMdnen, 'taistele-
42811: Monopolilkou:luiksi muodostettu peruskoulu va ateisti, mistä johtuen niiden sisällys on Raa-
42812: on Ruotsiss·a aiheuttanut suurta pettymy.stä, matun aJl'IVow.itaa repivää samoin kuin koulu-
42813: niin että jo oppilasjärjestOkin - meidän teini- ylihallituksen hyväksymät opetusohjeetkin. Mai-
42814: liittoamme vastaava SECO - on ilmaissut nittakoon, että eräät :ateistiset piirit Suomessa
42815: opetus~inisteriöHe ja !kouluylihaflituk:sehle ovat iämpimä·sti tkann!llttaneet sanottua toi-
42816: huolestuneisuutensa ja pyytänyt tutlkimusta menpideohjehnaa.
42817: Ruotsin koululaitdksen rappiotilan syistä. Peruskoulujärjestelmän vallitessa uskonnon-
42818: YHop~ston opettajat ovat todenneet perus- opettajien pätevyys vähenee, kun ei enää ole
42819: koulun tu'losten varsin huonon tason varsinkin riittävästi tunteja aineenopettajan vkkoja var-
42820: äidinkielen, vieraiden kielten ja matemaattis- ten. Tillanne on aivan toinen S.Jud~kaisten op-
42821: ten aineiden osaiJta. Kansainvälisen khl.pailun pilkm:dujen osalta.
42822: kiristyessä pienellä kansalia ei dle varaa pääs- Edehlä selos1tetuista syistä on tarpeellista, et-
42823: tää lkoulun tulosten tasoa huononemaan. tä entisille yksityisk:oului'l[e varanaan mahdolli-
42824: Erilaisten tlroulujen ()lemarssaolo aiheuttaa tter- suus valtion riittävän taloudellisen tuen turvin
42825: vee!lilistä kilt>ailua. Ylksityiskou'lut ovat yleensä jatlkaa toimintaansa ja että uusien yiksityiskou-
42826: aina ohleet joustavampia lkuin monopoHkoulu lujen perus,tami!selle ei aseteta esteitä.
42827: suorittamaan !kokeHua ja siten edistämään ikou- EdeHä olevaan viitaten ehdotamme !kunnioit-
42828: luiaitosta. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
42829: Ylksityisikou:lun muodossa oleva vaihtoehto sen,
42830: on 1tar:peellinen myös uskonnonopetuksen ja sii-
42831: hen liittyvän 1k!ristiHissiveelHsen kasvatuksen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
42832: kannalta. Ruotsissa aloittaa jo ensi sylksynä jotta lakia koulujärjestelmän perusteis-
42833: toimintansa peruskouiun kristillinen vaihtoeh- ta muutettaisiin niin, että uusien yksi-
42834: to yksityisten lahjavarojen turvin. Syynä sen tyisoppikoulujen perustamiselta poistet-
42835: perustamiseen on peruskou~uun jä11jestetyn ns. taisiin ne tiukat raioitukset, iotka tar-
42836: objektihrisen usikonnonopetuksen muodostunti- kemmin ilmenevät lain 28 §:n 2 ja J
42837: nen sellaiseksi, että se "repii kaiken, :mitä ko- kohdista.
42838: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
42839:
42840: Olavi Ronkainen. Raino Westerholm.
42841: Veikko J. Turunen. Antero Juntumaa.
42842: 2329
42843:
42844: VIII,182.- Toiv .al. n:o 1296.
42845:
42846:
42847:
42848:
42849: Rosnell ym.: Erityiskoulutuksen järjestämisestä kehitysvammai-
42850: sille lapsille.
42851:
42852:
42853: E d u s k u n n a a:1 e.
42854:
42855: Kehitysrvammaisten lasten hoitoa ja koulu- joihin ~apsi voitaisiin päivälksi sijoittaa, volsl-
42856: ltusta ei ole järjestetty tyydyttävästi. Kansakou- vat vanhemln.at itse työstä pääs•tyään huolehtia
42857: [uun kuuluvat apuikouiut tosin hoitavat seillais- [apsestaan.
42858: ten Iasten kouiutu:rosesta pääosan, joiden on Ainakin suurimpiin kaupunkeihin voitaisiin
42859: mahdoHista muihin ISopeutuen !kehittyä niin, tallaisia erityislaitoksia perustaa. KustannUkset
42860: että he pystyvät aiikuisina huc>lehtimaan ela- eivät olisi suuria, koska taHaisia 1apsia ei ole
42861: tuksestaan. Vastaavasti erilaiset vajaamielislai- kovin paljon. TäRaisissa Mtdksissra koulutettu-
42862: :tokset, jotika ovat hyvänteikeväisyysyhdistysten ja 1apsia ei enää ta<rvitsisi sijoittaa yhteiskun-
42863: hoitamia, huolehtivat syvästi vajaamieli!Sistä. nan pysyvään huostaan syvästi vajaamielisten
42864: On kuitenkin o'lemassa seHaisia kehityksessään tasten tapaan, vaan he voisivat kou1utuksen
42865: jälkeenjääneitä ja aievästi ,va:jaamielisiä lapsia, järl!keen oppia jonkin soveltuvan ammatin, mi-
42866: jotka eivät muita häiritsemättä sopeudu apu- hin heillä ei <>lisi samoja mahdoHisuuksia, jos
42867: ikouluol>etukseen, vaiklka he pystyisivät henkisen heitä väärin peru&tein pidettäisiin syvästi va-
42868: rak:enteensa puo1esta omaksumaan opetuksen. j aamielisinä.
42869: Syynä sopeutumattomuuteen ,voi ohla HiaHinen Ennen tässä ttankoitettujen aaitosten perusta-
42870: vilkkaus tai henkinen lyhytjännitteisyys tai mista olisi :ryhdyttävä toimiin, jo·aa yhteiskun-
42871: muu vastaava syy. Tä1laisia lapsia ei pidetä nan varoilla •voitaisiin !kustantaa tällaisten :las-
42872: apt.ikoulussa, mutta heidän sijoittamisensa sy- ten vanhempien avuksi sopiva hoitaja.
42873: västi vajaamielisten lasten jou'kkoon vajaamie- EdeHä mainitui'lla perusteiMa ehdotamme
42874: :lis<laitoksiin toisraa!Lta estäisi kehitysmahdoHisuu- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42875: det. Erityisopetus, jossa lapsen luonteenlaatuun
42876: voidaan kiinnktää asianmukainen huomio, on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
42877: kokonaan jänjestämättä täNaisia lapsia varten. miin erityiskoulutuksen järiestämiseksi
42878: Ainoa!ksi mahdollisuudeksi jää vanhemmiHe kehityskelpoisille, mutta apukouluun
42879: pa'~kata yksityinen hoitaja tai erityisopettajra, soveltumattomille kehitysvammaisille
42880: mutta on selvää, etteivät vanhemmat yleensä lapsille ja että hallitus huolehtisi eri-
42881: tähän kykene, !koska sellainen järjestely ttu[ee tyishoidon järjestämisestä kotihoidossa
42882: perin ka1liiiksi. Jos olisi seHaisia erityi:skouiluja, oleville edellä tarkoitetuille lapsille.
42883: Heilsingissä 8 päivänä helm1kuuta 1972.
42884:
42885: Irma Rosnell. Kaisu Weckman.
42886: Siiri Lehmonen. Toivo Asvik.
42887: Lauha Männistö. Ensio Laine.
42888: Mirjam Tuominen.
42889:
42890:
42891:
42892:
42893: 292 156/72
42894: 2330
42895:
42896: VIII,183.- Toiv.al. n:o 1297.
42897:
42898:
42899:
42900:
42901: Räsänen ym.: Esikoulun- ja lastentarhaopettajien koulutuksen
42902: saattamisesta valtion haltuun.
42903:
42904:
42905: Ed u s k u n n a 1[ e.
42906:
42907: Viimeisimpien tieteellisten käsitysten mu- ohjaako lapsia kou:lutettu henkHö, jolla on
42908: kaan mm. kouiuolpetuksen on tähdättävä oppi- suhteessaan [apsiin lälmmin ja ~uja humanisti-
42909: [aiden kdkonaisikas·vatuikseen. Ihm~sen koko- nen ·tieteellinen perusta rvaiko kouluttamaton
42910: naisuus ei kuitenkaan saa alkuaan vasta kou- haroostelli:ja, joka saattaa puvkaa iapsiin omia
42911: luun mennessä 7-vuotiaana, vaan kasvatuksel- estojaan <ja tietämättömyyttään, mikä sitten
42912: lisesti keskeisimmin siinä vaiheessa, kun lapsi heijastuu !kotona vailkeuksina suhteessa rvanhem-
42913: ailikaa [i.i!klkua, opetella sanoja 1a tutustua ym- piin, yökasteluna, pe.llkona, yksinäisyytenä
42914: päristöönsä, siis jo 1-2 .vuoden iässä. Kasva- tms.
42915: tuksen tehtävä on luoda itsenäinen aikuinen, Uusia ideoita, kokemuksia ja :tietoja saanut
42916: joka pystyy oma-aloitteisuuteen muuutuvassa lapsi tuo hloa, leiiklkiä :ja sopusointua kotiinkin.
42917: yhteiskunnassa. Vain hyvin koulutettu esikoulun opettaja, las-
42918: On kiistämättömästi todettu, että varhaises- tenseiman tai -tarhan opettaja voi antaa tietoi-
42919: sa [apsuudess•a saadut .va~kutteet, :tunnetilat, ses•ti suojateiHeen lämpöä, ralklkautta ja turval-
42920: 1
42921:
42922:
42923: tiedot, illmaisu:va:Wmiudet jne. vaikuttavat rat- lisuuden tunnetta. Si!ksi on suuri edistysa:skel,
42924: kaisevasti myohemmän elämän asenteisiin, so- . että :lasten päivälhoitolaitos,toimikunnan mietin-
42925: peutumiseen ja mielentei:!Veyteen. On oletet- nössä esitetään lastentarhaseminaarien luovut-
42926: tavissa, että ilastenseimet, -tarhat, päiväkodit, tamis·ta iVailtiolle. Näin opettajien koulutusta
42927: es~koulut ~ne. tulevat räjähdysmäisen kasvun voidaan rHttävästi va!lvoa.
42928: kohteiksi. Tätä osoittaa mm. se, että vasta val- Alle kouluikäisten pätevä ryhmäkasvatus
42929: mistunut ehdotus laiksi ja asetukseksi ·lasten- vaatii jopa !kotlkeampa>a tietedlistä psykologian
42930: .ta:vhojen !ja seimien valtionavusta, merkitsee ja avarampaa ihmistuntemusta kuin varttu-
42931: tämän avun HiJhes !kaksinlkertaistamista. S~si neemmassa iässä olevien !kouluttaminen. Lapsi
42932: näissä tapahtuvalle kasvatukselle lankeaa entistä omaksuu tässä iässä totena lähes !kaiken mitä
42933: kes[{eisempi sija. hänelle tat:jotaan. Mitä pienempi Japsi, sitä
42934: Kasvatustieteen viimeisimpiä saavutuksia kovkeatasoisempi hoito ja !koulutus. S~ksi tar-
42935: hyväksi käyttäen voidaan näissä laitoksissa vai- hat, seimet ja esilkou:lut eivät saa ohla vain lap-
42936: kuttaa pätevästi ja ·syvälli:sesti lasten ja nuor- sis·ta tai rahas:ta \kiinnostuneiden yksityisyrittä-
42937: ten kestävään rhanteen muodostukseen ja Itsen- jien työkenttä. Mitä perusteeiHisempi näiden
42938: sä ilmaisemisen valmiuteen, lapsia ohjataan opettajien ja hoitajien !koulutus on, sitä pa:rem-
42939: tietoisesti ja y>ksilöllisesti humanismin hen- pi on tulos, sitä onneLlisempia ovat perheet.
42940: ges'Sä, toisten lasten yksiloHisyyttä ~a omaperäi- Ei tunnu !tarkoituksenmukaiseLta että lasten
42941: syyttä kunnioittaen. Ohjattaessa lapsia oma- päivälhoitolaitostoimi!kunnan mietinnön ehdo-
42942: aloitteisuuteen on syytä pitää periaatteena, että tus, että kuntien Hsä!ksi myös yksityiset, yhtei-
42943: vapaus, rakkaus ja sopusointu saavutetaan vain söt ja säätiöt voisivat ylläpitää lastentarhoja ja
42944: kunnioittamalla kaikkien yhteistä, tasapuolista sdmiä. Se tietäisi sitä, että aUe koului'kähten
42945: etua. lasten hoidossa ja opetulksessa ei päästäisi vie-
42946: Lastenlhoito'lakos merkittsee vain kehyiksiä. lakään va:ltakunna~liseen kokonaissuunnitte-
42947: Näiden Jaitosten työntekijät, esilkoulun opetta- luun.
42948: jat, lastenhoitajat jne. ovat niiden sisälrtö. Lasten kokonaiskasvatukisen edun mukaista
42949: Heistä määltäytyy mii1lainen on lasten henkinen, olisi ottaa kail&i nämä opetus- :ja hoitolaitok-
42950: kas'V'atuksellinen saanti. Ei ole samantekevää, set valtion ja kuntien valvontaan ja hahlin'taan.
42951: VIII,183.- Räsänen ym. 2331
42952:
42953: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
42954: nioittavasti eduskunnan hy;vl&syttävälksi <toivo- toimenpiteisiin esikoulunopettajien ia
42955: muksen, lastentarhaopettajien koulutuksen saat-
42956: tamiseksi valtion haltuun.
42957: HeLsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
42958:
42959: Pauli Räsänen. Kalevi Kivistö.
42960: Anna-Liisa Hyvönen. Kuuno Honkonen.
42961: 1.-C. Björklund. Aulis Juvela.
42962: Niilo Koskenniemi.
42963: 2332
42964:
42965: VIII,184.- Toiv.al. n:o 1298.
42966:
42967:
42968:
42969:
42970: Räsänen ym.: Opintomahdollisuuksien lisäämisestä Oulun yli-
42971: opistossa.
42972:
42973:
42974: E d u s k u n n a 11 e.
42975:
42976: Pohjois-Suomen taloudelliseen jil!keenjäänei- non suorittaneet ja yiliopistoon olisi perustet-
42977: syyteen on eräänä perustavana syynä a:Iueen tava opetusjaostoja, joissa voisivat opiskella
42978: puutteeilliset opiskeluolosuhteet. Taloudellisen keskikoulun ttai vastaavan ammatHilisen !koulun
42979: kehityksen rvoimistamiseksi tulisi ,aJueen kaikki suorittaneet. Myös työelämän a1a:Na saavutettu
42980: mahdolliset henkiset voimavarat saada te- kokemus tulisi oikeuttaa opiskeluun opetusjaos-
42981: hoklkaaseen käyttöön. Läheskään ikai!kill.a SJlueen toissa, mikäli henkilöllä on muutoin opiske-
42982: ihmisillä ei ole taJloudeillisia mahdohlisuulksia luun tarvLttava!t edel1y1tybet.
42983: suorittaa ylioppila'Stut!kintoa. Tämän vuoksi tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42984: lisi opiskeluoikeuksia Oulun yliopistossa laa- nioittaen edus!kunnan hy:vä!ksyttävä\ksi toivo-
42985: jentaa huomattavasti nykyisestä. Työn ohessa muksen,
42986: tapahtuvaan opis!keluun tulee kiinnittää eri-
42987: tyistä huomiota. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
42988: Ouilun yliopistossa rtulisi voida suorittaa opin- menpiteisiin opintomahdollisuuksien li-
42989: toja kaiklki opistotasoisen amma,trllisen tutikin- säämiseksi Oulun yliopistossa.
42990: He1singissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
42991:
42992: Pauli Räsänen. Helvi Niskanen.
42993: Niilo Koskenniemi. Heikki Mustonen.
42994: 2333
42995:
42996: VIII,185.- Toiv.al. n:o 1299.
42997:
42998:
42999:
43000:
43001: Räsänen ym.: Oulun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekun-
43002: nan perustamisesta.
43003:
43004:
43005: E d u s k .u ill n a 11 e.
43006:
43007: Laissa Oulun yliopistosta (8. 7. 1958, 1 §) kansantaloustieteessä. Sosiologiaa voi opiskelia
43008: saillotaan: "Ouilun Yliopiston tehtävänä on edis- cutn laude-Jtasotla ja sitä opistkdee sivuainee-
43009: tää ,vapaata tutikimusta ja tieteel1istä sivistystä, naaill n. 350 opislkdlijaa. Va[tio-opitn opetus hoi-
43010: antaa ylintä tekni!llistä opetusta sekä suorittaa detaan tilapäisjärjestdyillä Turun y:liOipis:tosta
43011: erityisesti Pohjois-Suomelle 'tärkeiden alojen ~käsin.
43012: tutkimusta". Ko&ea:kou1uneuvoston antamien suositusten
43013: Täil!lä het'kdlä voidaan todeta, että [ain sen mukaan ei Oulun yliopistossa olisi v. 1981
43014: enempää henki kuin iki.rjainkaan ei ole 'toteu- yhtään opisikelijapaik!kaa yhteiskuntatieteissä
43015: toout Oulun yliopiston asemaa ja merkitystä (koko maassa 6 215). Koko y'liopis'ton opis-
43016: Pohjois-Suomen 'ka!llfla1ta ta11ka:stclitaessa. Yli- kelijamäärä olisi tä!llöitn noin 9 300 eli 6 200
43017: opiston painopiste on teknis-luonnontietee1li- opiskelijapaik!kaa. Ouiun yffiopisto toisaalta esit-
43018: nen, mutta on ilmeistä, että kehitys on ollut tää esim. 15"vuotissuunnitelmassaan (v. 1965)
43019: liian yksipuolisen mekanistinen. Pohjois-Suo- yhteiskunnaHistaloustieteelliselle osastolle 540
43020: melle tärkeän tutkimustoiminnan hdkkous on opiskelij!llpai:k!kaa (800 opiskelijaa) v. 1981.
43021: Oulun yliopiston kohdalla selvä tosiasia varsin- Katsomme, että Oulun yliopiston nykyinen
43022: kin, mitä tulee perustutkimukseen. Toisaalta painopis'tesuunta on edelleen säNytettävä. Jotta
43023: myöskään opetuksen kohdalla yliopisto ei pysty yliopisto voisi muodostua toiminnaHiseksi ko-
43024: tämänhetkisellä kapasiteetillaan kaikilta osin konaisuudeksi ja jotta se todeLla pystyisi vas-
43025: täyttämään tehtäviään. taamaan tehtävästään Pohjois,Suomen ja koko
43026: Oulun y!liopistossa suoritetuille ja lkäynnis,sä yhteiskunnan kehittämisessä, jo nyt Oulun yli-
43027: olevalle tutkimustoiminnalle on luonteenomais- opistos·sa edustettuina o1evat tieteenalat vaati-
43028: ta se, että esim. Pohjois-Suomen oloja perusteel'- vat hedelmöityälkseen yhteiskuntatieteiden ase-
43029: lisesti kartoittlllvat ym. la!lljat tutkimusprojektit man vakiinnuttamista. Yhteiskuntatieteistä on
43030: puuttuvat, ja tieteellistä työtä suoriteta~m lä- muodostUJttava suhteellisen kiinteä, myös itse-
43031: hinnä opinnäytteisiin kuuluvina velvohlisuuk- näisesti toimintaikykyinen y!rosrk!kö, joka satnaNa
43032: sina (pro gradlll-, laudatur-, diplomi- ym. työt). pystyy toimiimaan eri tieteenalojen yhdyssiteenä.
43033: Varsinaista yhteiskuntatieteeNistä tutkimus- EdeJ.Ilä olevan perusteella ehdotamme edus-
43034: työtä suoritetaan Oulun yliopistossa perin vä- kunnan hyväksyttävälksi toivomuksen,
43035: hän.
43036: Nykyisin Oulun yliopistossa edustettuina että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
43037: olevat yhteis1kuntatieteeTiiset aineet on kytketty menpiteisiin Oulun yliopiston yhteis-
43038: fi1osofisen tiedekunnan humanistiseen opinto- kuntatieteellisen tiedekunnan perustami-
43039: suuntaan. Varsinainen professuuri on ainoastaan seksi.
43040: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
43041:
43042: Pauli Räsänen. Helvi Niskanen.
43043: Niilo Koskenniemi. Heikki Mustonen.
43044: 2334
43045:
43046: VIII,186.- Toiv.al. n:o 1300.
43047:
43048:
43049:
43050:
43051: Räsänen ym.: Pohiois-Suomen tutkimus- ;a suunnittelulaitoksen
43052: perustamisesta Oulun yliopiston yhteyteen.
43053:
43054:
43055: Ed us lku n n aUe.
43056:
43057: La!k:i OuJun yliopistosta edellyttää, että tusvällinelkapasiteettia voitaisiin !käyttää tehdk-
43058: Ou[un yliopiston yhteydessä ,toimii Pohjois- kaasti hyvälksi, olisi 1aitoiksen olt:wa välittö-
43059: Suomen tutlkimusllaitos. Sitä ei kuttenikaan ole mästi yliopiston alainen ja rahoitus olisi suori-
43060: perustettu, ·vaiiklka ytliopisto on toiminut ~o tois- tettava suoraan va[tion varoista. Säätiöpohjalle
43061: taikymmentä vuotta. Va:hiovallan taho'Lta on rakentuva toiminta hei!kentäisi tehdklkuutta.
43062: osoitettu !hämmmästyttävää leväperäisyyttä ja Edellä mainitun tu tikimus- ja suultlnittduiai-
43063: kyl!mälkis\koista asennoitulnista keh1tysa1ueidem- tdksen ltoiiminta olisi varrmasti erittäin tulokset-
43064: me ongelmien poistamiseksi, !kun lain edellyt- lista ja hyödyllistä, sillä Pohjois-Suomi, joka
43065: tämiin toimenpiteisiin ei dle ryhdytty. käsittää Oulun :ja Lapin Jäänit, on ,todettu maa-
43066: Ponjois-Suomen tucldmuslaitoksen välttälmät- perärikkauksia sisältäväksi alueeklsi, lisäksi on
43067: tömyys on ,todettu !kailkissa ythteis!kuntapiireissä todettu olevan mahdol!lisuuksia metsätuotan-
43068: ja mm. Pdhjois-POhjanmaan Maa:!kuntaliitto ja non, maata1ouden, poro- ja kaJ.atalouden,
43069: Ou[u:n Ydiopiston Y[ioppillas!kunta ovalt asiaa kii- ele!kttoorusen teolilisuuden, !kemian teoN.isuu-
43070: rehtineet useaan otteeseen. den, meta!hli- ja konepajatteol!lisuuden, matkai-
43071: On kiistattomasti nifuty, että pohjoisten lun jne. lkehit!tämise11e.
43072: a1ueiden raa:!ka-aineiden, energian ja työvoiman Jotta amma1Jtitaitoisen työvoiman ei tarvit-
43073: riiston Jopettamiseksi, työttömyyden poistami- sisi ~ifuteä muuailil.e työnhakuun, on 'teollisuuden
43074: seksi, maastamuuton estämiseksi ja ,taloudel!li- jalostusasteen kohottaminen näillä alueilla ko-
43075: sen !kasvun turvaamiseksi näillä alueiHa, tarvi- honnult entistä kesdreisemmälksi lkysymy!kseiksi.
43076: taan nykyistä huomattavasti laajempaa sekä tek- Se taas edellyttää laajaa tUJtikim.us- ja suunnit-
43077: nillis-tieteellistä että yhteiskuntatieteellistä pit- tdultoimintaa, jonlka tu[isi nive1tyä !koko kan-
43078: kän tåbtäimen tutkimus- ja suunnittelutoimin- santilouden suumi'telmaHiseen kehittämiseen.
43079: taa. Pohjois-Suo'men tut!kimusiaitoksen öleelll- Ede!llä olevan perusteehla ehdotamme lkoo-
43080: seksi osaksi pitäisi tulla suunnittelu. Siiksi lai- nioilttaen edus'kunnan hyvälksyttäväksi toivo-
43081: tokselle olisikin an!netta:va nimeksi Pohjois-Suo- muksen,
43082: men tulllkimus- ja suunnittelu[aitos. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
43083: Jotta tut!kimus- ja suultlnittelutyöille turvat- menpiteisiin Pohiois-Suomen tutkimus-
43084: taisiin vapaus ja riippumattomuus, ja jotta yli- ja suunnittelulaitoksen perustamiseksi
43085: opiston huomattavaa tutkija-, tu!t!kimus- ja ope- Oulun yliopiston yhteyteen.
43086: Helsingissä 10 päivänä helmi!kuuta 1972.
43087:
43088: Pauli Räsänen. Niilo Koskenniemi. Helvi Niskanen.
43089: 2335
43090:
43091: VIII,187.- Toiv.al. n:o 1301.
43092:
43093:
43094:
43095:
43096: Räsänen ym.: Poliittisten puolueiden esittelyn sisällyttämistä
43097: koulujen yhteiskunnalliseen opetukseen.
43098:
43099:
43100: E d u ·s k u n n a [ 1e.
43101:
43102: Y:hteiskunnail1isen demdkratian ja !kehityksen järjestöorganisaatiotaan ja ·toimintaansa omien
43103: edelJ'yttyksenä on, että m~hdol!lisimman monet edustajiensa välityksd1lä 'tarlkoitukseen :varatuil-
43104: kansalaiset ikäyttälvät alk!tiivises:ti perustuslaissa la oppitunne111a. Tämä viriittäisi oppilaiden
43105: heille .myönnettyjä oikeuiksia ja tuntevat vei~ mielenikiintoa ajankohtaisten ongelmien suhteen
43106: vollisuutd~kseen ottaa osaa y'htei:sten asioiden ja !kasvattaisi heidät entistä lkiinteämmin yh-
43107: ho1toon. TäJJlainen ltellV'e ]a yhteisen vasttuun teiskuntaan lk.uu1luvilksi ja tietois~ksi :kansallai-
43108: tunne kehittyy !kuitenlkin yleensä vasta sitten, silksi. Äskettäin !kiinnitti asiaan huomiota his-
43109: kun on saatu riittävä perustietous yhteiskun- torian, Yhteisikuntaopin 'ja ta:loustiedon opetta-
43110: na1Hisista asiois:ta ja siitä 'tkonei:s:tos!ta, jonka jat .ry., ioka ika·tsoo, että poliittisten pu<rluei-
43111: puitt<eissa on mahdollisuus vaikuttaa asioiden den toimi,nnan esiltJtely tapa:htuu puolueetto-
43112: ku1l!kuun. Suoma[aisessa demokratiassa y:hteios- masti :vasta sitten, kun oppilaiden !käyttöön
43113: kunna~lisrten a·sioiden thoito tapahtuu suureilta voidaan saada kai:l&ien puolueiden periaate- ja
43114: osin poliittiSiten puolueiden !toimesta jätjes:tö- tavoiteohjelmM, puolueiden pää-äänenikannatta-
43115: toiminnan parissa ja suuri osa ·väestöstämme jat selkä tätikeimmät pai!ka1Hset sanomalehdet.
43116: saa y'hteis!kunna.Jilisen detoutensa ja kasvatuk- Poliitdsten puo1ueiden todeilista merkitystä
43117: sensa näiden pHdssä. ja arvostusta kuvaa selk1n, että ne on viralili-
43118: Kouluissamme annettu yhteiskunnallinen ses,ti ~r~kislterö.iJty ja niiden 1työn tukemiselksi on
43119: opetus [ä!hinnä historian ja yhlteiskuntaopin otettu vuosittain määräta'ha \'altion budjettiin.
43120: tunneihla ~ää yleensä: rt:eorian asteel1e ja sekin Kun lkaikiM.e puoJ.ueiii.J.e annetaan yhtäläiset
43121: on !katsottu monien piirien ·taholta puuttee1H- mahdoLlisuudet esitellä itseään ikou'luissa, on
43122: seksi. Miten asioiden hoito !käytännössä ta- menettelly demoiklraitiaa laajentava ja voidaan
43123: pahtuu, jää y[eensä nuoriNe ikansalarsi'llemme kokonaisuutena ottaen katsoa tasapuo[~seksi ja
43124: hämäräksi. Tultlldmusrt:en mukaan nuorisostam- obje\ktiivisdksi asioiden esittelylksi eilk:ä suin-
43125: me 1ukeutuu pdliilttisiin järjestöihin vain vä- kaan yiksipuoHseksi tietyn aiatussuunnan pro-
43126: hän yli 3 %. TäJ!Iainen on demokratian ikan- pagandalksi.
43127: naha ·lähes huolestuttava .ti!lanne. Asioiden rat- EddJ.rlä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
43128: kaisu keskittyy Jiiakisi ylksien !käsiin. Kun yiliop- noo hyvä!ksytitäväksi ltoivomulksen,
43129: pillaidenlkin endmmistön yihtei's'kunnaJlinen tie-
43130: tous on vansin puutteel!l.ista, on SY'Y'tii ryhtyä te- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
43131: hostettuurn kouiutustoimintaan Jo varl:tai•sem- koululainsäädännön ja opetusohjelman
43132: malla asteella. uudistamiseksi siten} että koulujen yh-
43133: Y:hteiskunna1Jisen lkasvatuiksen .tehostamiisek~ teiskunnalliseen opetukseen sisällytet-
43134: si ja elävöittämiseksi oHsi eri poliiittisille puo- täisiin eri poliittisten puolueiden esit-
43135: lueiNe järjestedtäivä :ma:hdol1isuus esitclilä !kai- tely.
43136: kissa ikou1uissamme ohjelmiaan, •tavoitteitaan,
43137: Hc;lsingi'Ssä 10 päivänä !he1mikuuta 1972.
43138:
43139: Pauli Räsänen. Kuuno Honkonen.
43140: Anna-Liisa Hyvönen. Aulis Juvela.
43141: Kalevi Kivistö. Niilo Koskenniemi.
43142: 1.-C. Björklund.
43143: 2336
43144:
43145: VIII,188.- Toiv.al. n:o 1302.
43146:
43147:
43148:
43149:
43150: Räsänen ym.: Professuurien perustamisesta yliopistoihin marxi-
43151: laisuuden ;a siihen liittyvän tieteen opetusta varten.
43152:
43153:
43154: E d u s ik u n n a 11 e.
43155:
43156: Marxtiainen maaiJJmanikatsomus syntyi yli ja y!J.iopistodemdkratian vaa:dmuksina jne., jois-
43157: sata vuotlta s~tten. Se on tieteellistä sosialismin ta eräänä tuoreena esimertklkinä on korkeakoulu-
43158: teoriaa, jonlka filosofisena perustana on dia'lek- jen ha;lHnnon uudistuksesta käyty taistelu. Kes- -
43159: tinen ja historiallinen materialismi ja niiden keisimmin onge1ma 'koskee ka~ken opetuksen
43160: pohjalta rakentuva taloustiede ja jdka käytän- sisältöä. Yhä ,vaikutusvahaisemma!lta taholta on
43161: nössä on osoittanut valtavan elinvoimansa. alettu !kiinnittää vakavaa huomiota opetuksen
43162: Marxillaisuudesta !käytetään myös nimitystä sisäliön uudistamiseen vl!lstaa!maan aikamme to-
43163: marxismi-Jeninismi, koska V. I. Lenin on vai- dela.isuutta ja reaailisia vaatimuksia. Etenkin
43164: kuttanut ikysdseen maailman:katsomukseen sitä nykyinen yhteiskunnaU:linen opetus on eittä•
43165: ratkaisevaJ!la tavaUa syventäen, täydentäen ja mätltä vanhentunutta ja 'tähtää sdlaisen asen-
43166: konktretisoiden. teellisuuden kasvattl!lmiseen, joka pyJCkii säi'lyt-
43167: Historiallisesti katsoen erittäin ;lyhyenä aika- tämään tuotantovoimien ~ksityisen suuromis-
43168: na koimannes ihmiSkunnasta on siitltynyt sosia- tuksen. Tåissä tatikoi:tuksessa väi1tdllään mm.
43169: listiseen järjestelmään ja suuri osa kapitalistis- objektiivisten tietojen antamista sosialistisista
43170: ten maiden väestöstä on omaksu•nut sosialisti- maista. Tilanne o'nldn se, että ko. tiedot oppi-
43171: sen maai:Lmanlkatsomuksen. Noin puolella Suo- kirjois·sa ja opettajien anrt:amina ovat hå'immäs-
43172: men väestöstä on enemmän tai vähemmän so- tyttävän puutteeHisia, yksipuolisia ja vallheelli-
43173: sialistinen näkemys. sia ja ltavaliisimmin erittäin kielteisesti sävy-
43174: Luonnontieteiden ja 1teknii:kan vaJtavan kehi- tettyjä. Täll:lainen voi olla vain suureksi vahin-
43175: tyksen tuloksena n~kyiset 1tieteet muodostavat goksi y'ksHölle itselleen ja koko kansaikunnalle
43176: entistä monihaaraisemman ja eriytyneemmän sekä kansailliVälisi!le suhtei:Nemme.
43177: tietojen järjestelmän. Suuri osa ihmisis1tä kokee Hallituksen ölisi kiireellisesti ryhdyttävä 'toi-
43178: ittsen'sä irra:lliseksi ja eristäytyneeksi yhteiskun- menpiteisiin oppikirjojen ,sisällön uudistami-
43179: nasta, ajan epävarmana ja hajanaisena, kun hei- seksi siten, että nii:ssä olevat 1tiedot sosialis-
43180: dän on vaiikea ymmärtää niitä syvällekäyviä ti!sista maista ovat riiJttäviä, wtuudenmukaisia
43181: muutoksia, joita yhteiskunnaUisessa elämässä ja muihin maihin verrattuna 'tasapuolisia. Olisi
43182: par'ai'kaa on tapahtumassa. Pitäytyminen van- suotavaa, el:ltä oppikirjoihin siså11ytetty yhteis-
43183: hoihin asenteisiin synnyttää yksilössä ja yhtei- kunnail'Hnen :tieto nojautuisi objektiivis·een yli-
43184: sössä vakavia ristiriitoja, jotka häiritsevät elä- opistotutikimukseen.
43185: män harmoonista kulJkua. Olemme ajautuneet Yliopistojemme opetus ja tutkimus ovat var-
43186: murroskauteen ja tarve selvittää muutosten sinkin ihmisen ja yhteiskunnan ongelmia kä-
43187: syyt on käynyt suorastaan pohtavaksi. sittelevissä tieteissä nojautuneet varsin yksi-
43188: Vanhaan pitäytyvä a:senteellisuus opetuslai- puolisesti arvoihin, jotka lähtevät nykyisen
43189: tdksessamme on synnyttänyt täysin odotetta- yksityisomistukseen ja taloudelliseen voittoon
43190: vissa olevan kriisin: yliopistot ja koulut eivät perustuvan yhteiskuntarakenteen säilyttämisen
43191: ny'kyiseHään täytä yhteiskunnallista tehtäväänsä. vaatimuksesta. Tämä yksipuolisuus on estänyt
43192: Etenkin yhteiskunnallisis·sa ja niihin läheiseslti aikamme suurimpien sekä 'taloudellisten, sosiaa-
43193: liittyvissä kysymyksissä ne ovat pudonneet ke- listen että kasvatuksellisten ongelmien erittelyn
43194: hityksen kärjestä. Tämä jälkeenjääneisyys on ja näiden joustavan ratkaisun.
43195: synnyttänyt myös uudistusvaadmuksia, jot'ka On suuri epäkohta, että koulu- ja korkea-
43196: ovat käytännön tarpeen synnyttämiä. Ne esiin- kouluopetuksen puitteissa ei maassamme ole
43197: tyvät opisikelijalevottomuu'ksina, kotrlu-, opinto- saa!taviss'.l itseasiassa lainkaan ll!Silllllista marxilai-
43198: VIII,188. -Räsänen ym. 2337
43199:
43200: sen yhteiskuntatieteen opetusta alaan perehty- m.illisyyden vastaisina käsityiksinä, ,joissa ei ar-
43201: neiden opettajien taiholta, vai'k!ka opiskeleva vos·teta yhteisvas:tuulHsuutta, vaan koetaan oi-
43202: nuorisomme osoittaa siihen jatkuvasti Hsään- keudet ja velvollisuudet erittäin itse!keskeisesd.
43203: tyvää spontaania kiinnos,tusta. Marxilaisuudesta fällainen suhtautuminen on omiaan synnyttä-
43204: annettavat tiedo't kouluissamme j•a yliopistois- mään ris'driitoja ja vääristymiä ihmisten väli·
43205: samme ova:t u!seinkin peräti alkeetlisia ja ne- sissä suhteissa.
43206: kin tavalllisesti vääristyneessä muodossa. Jotta voitaisiin .vapautua nykyisiä tuotanto-
43207: Selvitäksemme joustavasti kehityksen tuo- suhteita palvdevasta yksiarvoisuudesta ja käsi-
43208: ma:sta murroskaudesit'a on marxiJlaisuuden ja teHä yhteiskuntamme ja ihmi·skunnan ongel·
43209: siihen 'Hirty:vän tieteen opetus käynyt vä1ttä- mia av:rra:katseisesti, pääs tä paika'Meen pysäh-
43210: 1
43211:
43212:
43213: mättömä:'k!si Jwuluiss1amme ja yliopistoissamme. tyneestä ajatteluS'ta yhteiskunnallisten ongel-
43214: Jonkin yliopiston yhteyteen olisi perustettava mien tieteeliiseen ratkaisuun ja Jaajenraa tietä-
43215: marxilaista perustutkimusta suorittava tuttiki- mystä:mme koskemaan myös ihmiskunnan so-
43216: muslaitos. On peräti outoa, ikun maail'manhis- sialistisessa järjestelmässä elävää osaa, ehdo-
43217: torian enilten tode1:Hsuutta heijastava, .siis ,tie- tamme edellä olevaan viitaten eduskunnan hy-
43218: teellisin maailmankatsomus ei ole saoout si1ie väksyttäväksi toivomuksen,
43219: kuuluvaa !sijaa opetuksessa, kun esim. saman-
43220: aikaisesti käytetään TuiJlsaasti verOllillla:ksajien että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
43221: varoja teologiseen tiedekuntaan, jossa opetetaan menpiteisiin seuraavien professuurien
43222: lähinnä tiedettä sii'tä, miten tiedettä voidaan hankkimiseksi Helsingin, Turun, Tam-
43223: parhaiten vastustaa. pereen, Jyväskylän ;a Oulun yliopisto-
43224: Marxiiaisuus käsittää maail:man a:1ati muuttu- jen filosofisten ja kasvatus- ja yhteis-
43225: vana ja kehittyvänä ja se pyr'kii 'tiedostamaan kuntatieteellisten tiedekuntien yhtey-
43226: yleisiä yhteyksiä ja syitä, jdtka ovat ikaiiklkien teen:
43227: ilmiöiden ja prosessien keh1tyiksen pohjana, se- 1. Filosofian professuuri, erityisalana
43228: kä käyttämään •tässä hyväksi luonnontieteen ja dialektinen materialismi ja sosialististen
43229: yhteiskunnaiiis.JhistoriaHisen käytännön uusim- aatteiden historia.
43230: mat tiedot. Yhä se1vemmin on nähltävissä, että 2. Sosiologian professuuri, erityisalana
43231: sen perusteisHn sisältyy ihmi•skunnan edistynein historiallinen materialismi ja sen sovel-
43232: fi:losofia ja tieteellinen ajattelu. Keskeisenä sii- lutukset eri yhteiskuntien sosiaalisten
43233: nä on, että maailmassa vail1itsevaa ·todellisuutta, ongelmien tutkimukseen.
43234: yhteiskunnai11isia ja 'tailoudelHsia suhteita pyri- 3. Taloustieteen professuuri, erityisala-
43235: tään tiedostamaan oi!kein, antamaan asioista nii· na marxilainen taloustiede ja sosialisti-
43236: den [uonnollinen tuakinta j'l sen pohjaha ra- sen talouselämän tutkimus.
43237: kentama® ,sopusuhtainen elämän- ja maailman- 4. Kasvatusopin professuuri, erityisala-
43238: katsomus j·a oiJkeudenmukainen maaHma, jossa na sosialistiset kasvatusperiaatteet ;a
43239: vaHitsee rauha, vapaus, ·veljeys ja tasa-arvoi- sen sovellutukset eri yhteiskunnissa.
43240: suu's.
43241: Kasvatukselilisissa :kysymyksissä ylksipuolinen
43242: maailmankuva heijastuu todeHisuuden ja inhi-
43243: Hdsingis·sä 15 päivänä helmiikuuta 1972.
43244:
43245: Pauli Räsänen. Kuuno Honkonen.
43246: Kalevi Kivistö. Aulis Juvela.
43247: Anna-Liisa Hyvönen. Niilo Koskenniemi.
43248: I.-C. Björklund.
43249:
43250:
43251:
43252:
43253: 293 156/72
43254: 2338
43255:
43256: VIII,189.- Toiv.al. n:o 1303.
43257:
43258:
43259:
43260:
43261: Räsänen: Suomen Taideakatemian säätiön alaisten laitosten siir-
43262: tämisestä valtion haltuun.
43263:
43264:
43265: Ed u s k u n n a [ 1e.
43266:
43267: On osoi1ltau1tunut ilmeiseksi, että säätiöpoh- Vain kans:mv·a~taisen kontroHin avu'l1a voi-
43268: jainen haHinto Suomen Tai:deakatemian sää- daan näitä keskeisiä valtakunnallisia kuvatai-
43269: tiön alaisten laitosten haiTllnnollisena muotona delaitoksia kehittää niin, että näissä ~laitoksissa
43270: on vanhentunut ja epätar!ko~tu!ksenmulkainen. toteutuu sellainen lku~ataidepolitiikka, jdka
43271: Ei ole myöskään perusteltua pi!tää näitä varsin edistää kai'kk.ien kansalaispiirien mahdollisuuk-
43272: varsin erilaista työtä suorittavia laitoksia sa- sia saada omakohtaisesti kokea kuvataiteen
43273: man haUinnol!lisen yksilkön alaisina. parhaimmat saavutu:kset ja että kuvataidekou-
43274: Nykyinen yksityinen säätiöpohjainen hallinto lutus kehittyy ajan vaatimuksien mu!kaisesti.
43275: estää kyseislten laitosten kansanvaltaisen kehit- Edellä esitetyn perus'teeJrla ehdotan kunnioit-
43276: tämisen, mm T aideaikatemia:n koulussa ei ole t:l!vasti eduskunnan hyväiksyttävä'rosi toivomuk-
43277: !saatettu edes ikokei:lua:stee~le minkäänlaista sen,
43278: opintodemokmtiama:llia. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
43279: Kun huomioidaan ~se, että yhteiskunta käy- menpiteisiin Suomen Taideakatemian
43280: tännollisesti !katsoen suortttaa kyseisten lai'tos- säätiön alaisten laitosten, T aideakatemi-
43281: :ten toiminnan ,rahoitulksen kokonaisuudessaan, an koulun, Taideakatemian V alistusosas-
43282: niin tuntuisi [uonnoflise1ta, että näitä hitoksia ton ja Ateneumin Taidemuseon siirtä-
43283: myös haJlit'tai'siin kansanvahaisesti. miseksi valtion haltuun.
43284: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
43285:
43286: Pauli Räsänen.
43287: 2339
43288:
43289: VIII,190.- Toiv.al. n:o 1304.
43290:
43291:
43292:
43293:
43294: Saarto ym.: Autonajo-opetuksen sisällyttämisestä liikenneopetuk-
43295: seen liittyvänä vapaaehtoisena oppiaineena kansa-, ammatti-
43296: ja oppikoulujen opetusohjelmaan.
43297:
43298:
43299: E d u s k u n n a 11 e.
43300:
43301: Hentki'löauton käyttö niin työmat!kojen kuin tinsa korikea1rouJussa. Ajo-opetusta nuori1:le pi-
43302: va;paa.-ajan- ja iomamavkojen ku[kuvälineenä on detään kannattavana sijoituksena. Onnetto-
43303: maassa'mme nopea,sti yleistynyt. Virallisen lti- muusti1astot osoittavat sdvää viihentym~stä
43304: la!ston mukaan maas,samme oli vuoden 1970 1o- tällaisen ajo-opetuksen saaneen nuoren autoili-
43305: pussa 712 253 ,r&isteröityä hen1dlöautoa kun jan kohd~la.
43306: niitä viisi vuotta aikaisemmin eli vuonna 1965 Tähän perustuen vakuutusyhtiöt antavat
43307: oli 454 291 kappa1letta ja kymmenen vuot,ta näi'l~e autoiliidlle alennuksen liiL~ennevalkuutus
43308: aiikaisemmin eli vuonna 1960 oli vain 183 409 ma'ksuista. Myös Jainsäädäntö on yhtynyt Itähän
43309: kappaletta. samaan nä:kemyk!seen taHaisen ajo-opetuksen
43310: Henikillöautokan1Jaa ja muuta auwkantaa vielä paremmuudesta, 'si11ä ainakin eräissä vaJtioissa
43311: nopeammin on kasvanut autonajokortin 1unasta- perusteellisen ajo-opetuksen saanut nuori saa
43312: neiden henkilöiden määrä. Täi11ä hetkellä omis- ajdkorttinsa jo 16-vuotiaana, !kun sitä vastoin
43313: taak~n autonajokortin niin moni kansalainen, lyhyikäisen ajo-opetuksen saanuit saattaa saada
43314: että 'autoajlotaitoa jo voidaan pitää eräänä kan- korttinsa ai'kaisintaan 18 vuotiaana.
43315: salais'taidoista. VuosiHain lisäksi suoritetaan Myös Ruotsissa on HrkenneopetulikseHa huo-
43316: selilainen määirä uusia ajokortteja, että se opetus- mattava sija kou[u1en opetusoh:jelmissa. Ruot-
43317: tehtäJväinä on suurta yhteis'kunna11ista luokkaa. sin kouluyli:haHituksen ohjeiden mukaan tulee
43318: Autoi!lun yleistyessä on myös itielii.kenneva- erityisen iliikenneopetulksen käsrttää peruskou-
43319: hidkojen lukumäärä huolestutta!Vasti kasvanut. lun ala-asteella 18-22 ;tuntia sekä väli- ja ylä-
43320: Perussyynä on tietenikin pidettävä moottoriajo- asteella 20-24 tuntia 1ukuvuodessa. Tä'män
43321: neuvolii!kenteen ka:svua, mutta huomiotta ei lis~ksi annetaan liikenneopetusta seuraavien
43322: myöls!kään voida jättää itse ajokoulutusta, joka oppiaineiden yhteydessä: Ruotsin ikieli, yhteis-
43323: maassamme huoma'ttavas,tikin poiikkeaa ajokou- kuntatietous, bio1ogia, fy;sii:kka, lämpöoppi, voi-
43324: lutuksesta autoilun suurvalla<ssa Ameri!kan Yh- mis,telu. Ammattikoulun opetusohjelmaan sisäil-
43325: dysval!loissa, mutta myös ajokou1utuikisesta naa- tyy vasltaavasti Hi1\Jenne- ja moottoritietous,
43326: pur1maissamme Ruotsissa ja Neuvostoliitossa. jonka opetusohjelmaan sisä'liyttäimisen tavoit-
43327: Käytettävissä olevien tietojen mukaan Ame-
43328: 1
43329: teina ilmoitetaan olevan mm. hyvän JHkenne-
43330: rikan Yhdy:svai~oissa niin la!sten liikennekasva- kasvatuiksen antaminen j.a aj1okovttikokeissa tar-
43331: tusongelman :selvitltely kuin teini-~käisten ajo- vittavan teoreet<tiJsen taustan antaminen. Eräis-
43332: ku[ttuurin perusteet sekä opettajavalmistus ta- 1 sä ammattikou1ui:ssa liittyy kökdlutoimintaan
43333: paihtuu yliopistoH1sen tutkimustyön ja ohjauk- täydellinen opetus ajdkortin lunastamista var-
43334: sen ponjaJta. Lii'kennekasvatu~ta pidetään Ame- ten sekä op:pilaan ajokorttikokeen ikusltantami-
43335: dkan Yhdysva1!loi!ssa sosiaalisen !kawatuksen nen.
43336: alueena. Toiseita puolen katsotaan, että liiken- Neuvostoliitossa kou,lu!laiset joutuvat jo ala-
43337: nekasvatus on parhaimpia yhteistunnon herät- luokilla ,käymään Hikenneoppitunneihla. Liiken-
43338: täjiä, toiselta puolen katsotaan, että voimakas nesääntöihin sekä autoon lapset saavat tutustua
43339: yhteistunto edistää liikennekasvatuksen spon- tal"kemmin eri'lai:sissa nuoriso'kerhoissa. Aut'o-
43340: taania :syntymistä. Liikennekasva,tukseen liit- kerhoa käydään :vi±si kuukauNa ja sen jä1keen
43341: tyy myös ajo-opetus. TäiJlä hetkellä 70 % Ame- lapset sitoutuvat opettamaan muissa !kerhoissa
43342: ri!kan Yhdysvaltain nuorisosta saanee ajokort- Wkennetietoutta. Kerhoissa opetetaan myös
43343: 2340 VIII,190.- Autonaj~petus.
43344:
43345:
43346: aUJtolla ajoa käytännössä. Kerhon käytyään lap- Liikenneopetus ja siihen liittyvä ajo-opetus
43347: set saavat nuorisoaljökontin, miikä oikeuttaa aja- nykyään tu[isi käsittää suurena yhteiskunnalli-
43348: maan k:erhon autoja erityisell.ä har:joittelura- sena kasvatustehrtävänä ja olisi maassamme si-
43349: da!lla tai yleiJsehä liikenteeltä tilapäisesti tätä sä:Nyttämällä ajo-opetus mkenneopetuk:seen liit-
43350: tarkoitusta varten suijetu11la a'lueehla. Ajokorttia tyvänä vapaaehtoisena oppiaineena !kansa-, am-
43351: hakiessaan ei täLlaisen autokerhon jäsenen tar-- matti- ja oppi!kou'lun opetusohjelmaan.
43352: vitse osa'tlistua !kuu[usteluun, vaan hän saa ajo- Edellä sanottuun viitaten ·ehdotamme edus-
43353: kootin pelkän ajokokeen perusteella. kunnan hyvä:ksyttäväiklsi 'toivomt&sen,
43354: Verrattaessa maassamme annettavaa ajo-ope-
43355: tusta edeUä mainituissa maissa annettavaan ajo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
43356: opetuks,een on helppo havaita, ettei ajo-opetus autonajo-opetuksen sisällyttämisestä lii-
43357: meililä ole lähesikään niin perusteeHista !kuin kenneopetukseen liittyvänä vapaaehtoi-
43358: vertailumaissa ja että ajo-opetusta maassamme sena oppiaineena kansa-, ammatti- ja
43359: leimaa yksipuolinen kaupallisuus. oppikoulujen opetusohjelmaan.
43360: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
43361:
43362: Veikko Saarto. Kaisu Weckman.
43363: Veikko Salmi. Lauha Männistö.
43364: Kalevi Kivistö. 1.-C. Björklund.
43365: 2341
43366:
43367: VIII,191.- Toiv.al. n:o 1305.
43368:
43369:
43370:
43371:
43372: Saarto ym.: Kansa-, ammatti- ja oppikoululaisten vakuuttami-
43373: sesta koulu- ja koulumatkatapaturmien varalta.
43374:
43375:
43376: E d u s k u n n a 11 e.
43377:
43378: Hyvinvointivaltion eräänä erottamattomana mällä 1aki kansa-, ammaitti- ja oppik.ou[uissa
43379: tunnU'smerkikinä on pidettävä sosiaaHs•ta turvaa, opiskelevien vakuuttamisesta tapaturman va-
43380: joka takaa yksilölle mahdollisuuden ja~tlkaa tur- railta kou1ussa ja koulumatikaHa. Lakiin tulisi
43381: vattua eläunää sairaudesta, huoltajan menettä- ottaa määräykset täy&korvaulksen suorittamisesta
43382: 1
43383:
43384:
43385: misestä tai vanhuudesta riippumatta. Nykyi- tarpeeHiJses<ta sairashoidos1ta, elinlko:ton suorit-
43386: sellä lainsäädännö1!lä:mme sosiaaJises<ta huollon- tamisesta pysyvästä invaliditeetista sekä hau-
43387: tarpeesta katetaan jo huoma1ttavin osa. Kou1ua tausavun suorittamisesta kuoleman sattuessa.
43388: käyvät lapset ja nuoret lainsäädäntömme kui- Lain aiheuttamista ikuSJtannuik:sis·ta tu!lisi ,valtion
43389: tenkin vielä jättää s()siaailiturvan Ullikopuolelle vastata.
43390: kouluissa ja ikouluma~tlkoiHa sattuvien •tapatur- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme !kun-
43391: mien osalta. Täil1aisen turvan kansa-, ammatti- nioittaen eduskunnan hyvliksyttävälksi toivo-
43392: ja oppikouluissa opiskelevHle ovat toistaiseksi muksen,
43393: jär!jestäneet vain eräät kunnat. Tästä johtuen
43394: maassamme tapaihtuu vuosittain luikursia on- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
43395: nettomuuksia, joiden seuraukset jäävät yksin kansa-, ammatti- ja oppikouluissa opis-
43396: tapaturman kohteeksi joutuneen 1apsen 1tai nuo- kelevien vakuuttamiseksi koulussa ja
43397: ren huoltajien kannettaviksi. Kun tä:Haista koulumatkalla sattuvien tapaturmien va-
43398: asiantilaa ei voida pitää yhteislkunnailJisesti ralta.
43399: oikeudenmukaisena tu[i:si a'Sia järjestää säätä-
43400: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
43401:
43402: Veikko Saarto. Lauha Männistö.
43403: Helvi Niskanen. Aarne Pulkkinen.
43404: Veikko Salmi. Kaisu Weckman.
43405: Kalevi Kivistö. I.-C. Björklund.
43406: 2342
43407:
43408: VIII,192.- Toiv.al. n:o 1306.
43409:
43410:
43411:
43412:
43413: Saimo ym.: Liikunnanohjaajien ja kuntohuoltajien paikkaami-
43414: sesta kuntiin.
43415:
43416:
43417: E d u s k u n n a 11 e.
43418:
43419: ]httnisen Hi:kunnan tarve åGrsvaa jat!kuvasti. rliseen ikuntohuoltoon. Kuntien oåisi kiinnitet-
43420: Lähes \kaikkien toiminltojen :koneeHistUIIDinen, tävä huomiota Hrkunnan ja uvheilun perusoh-
43421: automaation !lisääntyminen, [iikenney'htey'ksien jaukseen ei vain nuorison vaan myös a~kuisten
43422: parantuminen ja enenevä vapaa~ailka vähentävät osalta. Kuntien olisi huolehdittava myös siitä,
43423: ihmisen joikapäiväistä fyysistä ponni:steluntar- että eri liikuntamuodot pääsevät keskenään ta-
43424: vetta. Samalla !kuitenkin ihmisen benikinen savertaiseen aseJtnaan jaettaessa to1mintatukea ja
43425: paine Hsääntyy 1tehoklkuusvaarti'musten ja !kiih- [uotaessa harjoittaJtnismahdO'Hisuuksia,
43426: tyvän elämänrytmin vuoksi. Näiden syiden Ede11ä es~tettyjen periaa;tteiden toteuttami-
43427: aiJheuttamia haittavarkutuiksia voidaan Hevit- seksi olisi jokaiseen !kuntaan pal!kattava triittä-
43428: tää, jopa kokonaan poistaakin, harrastaJtnal!la västi päätoimisia liikunnanohjaajia ja kunto-
43429: monipudlista Wkuntaa. Jatlkuvasta kuillto- ja •ter- huoltajia. He voisivat kokonaan keskittyä lii-
43430: veyshudNosta olisikin saatava jdkaisen ihmisen kunta- ja urheilutoiminnan !hoitatmiseen. Val-
43431: pysyvä elämäntapa. ;tion dlisi osoitetta.va ·varat liikunnanohjaajien
43432: Liiikuntallmlttuuri o·n OISa yhteiskuntaa. Vas- ;ja kuntohuoltrujien pal!klkaamiseen veikkaus-
43433: tuu koko kansan rliikunta\kuhtuurista on ensi voittovaroista.
43434: sijassa yhteiskunnan. Sen on erityisesti valvot- Edellä esitetyn perustee11a ehdotamme edus-
43435: tava, että lii!kunnanhanjoittaimis'mahdollisuu'ksia kunnan ihyvaksyttäväksi toivomuksen,
43436: lisätään ja kehitetään tasapuolisesti koko maas-
43437: sa huomioonottaen kaikki väestöryhmät. Valtion että hallitus ryhtyisi viipymättä sel-
43438: ja kuntien on liikunta- ja urheilujärjestöjen li- vittämään päätoimisten liikunnanohjaa-
43439: säksi luotava kailk1He jäsen~Heen i!kään, suku- jien ja kuntohuoltajien paikkaamista
43440: puoleen, varallisuuteen, ammattiin ja asuin- kuntiin valtion varoin.
43441: paikkaan katsomatta mahdollisuuksia monipuo-
43442: Helsingissä 15 päiv.änä helm~kuuta 1972.
43443:
43444: Sylvi Saimo. Saimi Ääri.
43445: Esko Härkönen. Aino Karjalainen.
43446: Eino Lottanen. Katri-Helena Eskelinen.
43447: Heimo Linna. Einari Nieminen.
43448: Pentti Poutanen. Orvokki Kangas.
43449: Lea Sutinen. Eino Uusitalo.
43450: 2343
43451:
43452: VIII,193.- Toiv.al. n:o 1307.
43453:
43454:
43455:
43456:
43457: Saimo ym.: Terveystieteellisen tiedekunnan toiminnan ja tervey-
43458: denhoitajakoulutuksen aloittamisesta Jyväskylän yliopistossa.
43459:
43460:
43461: Ed u s k u n n a He.
43462:
43463: KansanterveyslaN1a orgarusoltun maamme mii mm. maamme ainoa liikuntatieteeHinen
43464: sairaanhoito ja }l'leensä menetetyn terveyden pa- tiedekunta. .A!luksi sen yhteydessä, myöhemmin
43465: ~autlta:miseen tähtäävä rteweydenhuoltotomu sa- erityisenä terveystieteellisenä tiedekuntana. Tä-
43466: malla kun terveysasemien toime&ta annetaan märlliaatuinen kou1utus ei rkilpa~le minkään
43467: !kansalaisille teil'iVeysvalistusta ja -neuvontaa. maamme 1äärketietee1Jlisen korkeakouluopetuk-
43468: Vi.iJmemainitunlainen toiminta on luonnolli- sen, ei myöskään sairaanho1tajao,petull\:sen !kans-
43469: sesti sekin ehkäisevää terveydenhoitoa, mutta sa. Se muodostaa niille päinvastoin rinnakkai-
43470: ei yksin voi auttaa silloin, kun tarvittaisiin mm. sen, enna!Lta ehkäisevän terveydenhoidon kou-
43471: hankalien työasentojen, iän mukanaan tuomien lutuksen avuiJ!la aloitettavan terveyden säilyttä-
43472: rappeutumain, puuNee11isen ~ta·vitsemuksen, misen toiminnan, jonka epäonnistumiset sai-
43473: vammoilttumisen aiheutlta:main HikunnalQisten raanhoitolaitos parantaa. Maamme on n}'lt ajau-
43474: esteiden, hen:kisten mskteiden jne. aiheutta- tunut sairasta~vuudessa ja kuoHei:suudessa
43475: main olemassaoleVien vaurioiden poista:mista maailman kärkeen kaikkien merkittävien sai-
43476: muuten vielä terveellä ihmisellä. Hän ei ole rastavuustekijäin osalta mielenterveyskin mu-
43477: vielä sairaalakelpoinen, mutta kun ei ajoissa kaanluettuna. Siksi olisi mitä pikimmin aloitet-
43478: ,pääse asianmukaiseen hoitoonkaan rtu1ee pian tava niiden henkilöiden koulutus, jotka mahdol-
43479: sellaiseksi. Eri lihasryhmiin, tukikudoksiin, ve- listaisivat yksilölle terveenä pysymisen, jolloin
43480: renkierto- ja hengiltyselimiin !kohdistuvan har- paine sairaaloihinkin ajan mittaan vähenisi. Vii-
43481: ·joituksen kuntoliikunnan erityisesti kou[utet- vyttely tässä vaiheessa olisi jopa vastuutonta-
43482: tua henkilökuntaa ei maassamme vielä ole, ja kin, kun kyseessä jo on tiedon asia.
43483: näin ollen laitoksetkin ovat vähäisiä. Sairaan- EdeHäolervan perusteella ehdotamme kun-
43484: hoitajat ovat sairaanhoitoon päteviä, terveenä nioittaen eduskunnan hyväJk:syttäväksi toivo-
43485: pitämiseen taJWitaan omat keinonsa vaikka kei- muksen,
43486: not esim fys~kaalisten hoitojen !kohdalta ovat
43487: !Sekä ehkäisevään ja yHäpitävään terveydenhoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
43488: toon että sairaanhoitoon soveltuvia. Kroonisten terveystieteellisen tiedekunnan toimin-
43489: sairauksien aikana rajanveto käy vaikealksi, ns. nan ja terveydenhoitajakoulutuksen
43490: työterve voi oria tosiasiassa hyvinkin sairas. aloittamiseksi 1973 Jyväskylän yliopis-
43491: Jyväskylän ydiopiston toimesta apuL prof. tossa ehkäisevän ja ylläpitävän tervey-
43492: Eino Heiil&:isen johdoilla on syksyllä 1971 tehty denhoitoalan moninazsun tarpeisiin
43493: selvitys erittyisen terveydenhoitajalkoulutulksen uudistuvassa yhteiskunnassamme.
43494: alotttamises·ta Jyväskylän yliopis:tos'Sa, jossa toi-
43495: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
43496:
43497: Sylvi Saimo. Esko Härkönen. Veikko J. Turunen.
43498: 2344
43499:
43500: VIII,194.- Toiv.al. n:o 1308.
43501:
43502:
43503:
43504:
43505: Saimo ym.: Vakinaisten uskonnonopettajan virkojen perustami-
43506: sesta peruskouluun.
43507:
43508: E d u s 1k u n n a [[ e.
43509:
43510: Usikonnonopetu'ksemme on ltunnustuksel- missä. Tähän ei yhi viik!kotunti anna mahdolli-
43511: !lista. Tämän ·vuoksi on huolehdittava siitä, että suuksia. Huomattava on, että oppilaskeskei-
43512: opetus on sopusoinnussa jdko ev.~ut. tai orto- syys on erityisesti juuri uskonnonopetuksessa
43513: doks. Jcil.'kon (riippuen siitä kumpi on kysees- tälikeää, •sHlä on kyse asioista, joilla on suuri
43514: sä) opetuksen ja tunnustuksen kanssa. Koulun :merikiitys oppilaan uskonelämän ja persoona!lli-
43515: opetuksella ei ole oikeutta mitätöidä em. kirk- suuden kehiutymisdle.
43516: kojen uskonnollista lkasvatus·ta. Edelleen on Mikään oppiaine ei voi tuUa hoidetuksi tar-
43517: täysin demokratian mutkaista, antaa Wnnustuk- koitustaan vastaavailila tavailtla koulussa, ellei sii-
43518: se]lista opetusta, ko~ka em. kirkkoihin kuuluu hen ole oman ·spesiaaHkoulutuksen saanutta
43519: yli 90% kansastamme. Vielä on huomattava, opettajaa. Tämän vudksi myös peruskou1ussa
43520: etJtä ainut tarkoitustaan vastaava pai!kka uskon- tulee oHa vakinaisia uskonnon aineopettajia,
43521: nonopetuikselle niin oppilaan kuin kirkonkin jo~ka ovat saaneet 1teologisen koulutuksen. Tar-
43522: !kannalta on yleinen koululaitos. koituksenmukaista on opetulksen lkanna1ta, että
43523: Uskonnonopetuksen viikkotuntimäärä pe- aineopettaja huolehtii opetuksesta mahdolli-
43524: ruskoulussa on korotettava kahteen viikkotun- simman varhaisesta vaiheesta alkaen. Siksi pe-
43525: tiin, kuten asia on nykyis•essäkin rinnakkais- ruskoulun opettajien :virkojen joukkoon on H-
43526: tkou1lujärjestelmässämme. On todettu, että yksi sättävä vakinainen uskonnonopettaja, jonka
43527: opetustunti vitkossa ei vastaa pedagoogisia ta- toiminta alikaisi vähintään oppikoulun 1 <luok-
43528: voitteita missään oppiaineessa. Toisekseen tämä kaa vastaavalta tasolta. Lisäksi sie'J:J.ä, mi:ssä ei
43529: ei voi olla ma:hdoHista uskonnon kohdaHa siitä- aineopettajan vir.kaa muuten muodostu, olisi
43530: ikään syystä, että opetettava aines on varsin hänen toimialuettaan lisärt:tävä a1emmaltakin
43531: Jaaja käsitltäessään a) Raamatun tuntemuksen asteelta. Aineopettaja on välttämätön oppiai-
43532: b) kristi:l1isten kirkikojen ja yhteisöjen tunte- neen hallitsemisen, oppiaineen omien opetus-
43533: musta sekä niiden historiaa c) kris•tillistä etiik- imenetelmien ja mahdoHisimman suuren oppi-
43534: kaa ja dogmatitkkaa d) ·sekä viime aikoina mu- laskeskeisyyden sekä opetuksen objektiivisuu-
43535: ikaan tullutta ei-kristHlisten uskontojen tunte- den ja tehokkuuden vuoksi.
43536: musta. Opetusaineksen vähentäminen merkit- EdeHä dlevan perusteella ehdotamme kun-
43537: sisi uskonnonopetuksen mitätöimistä kou-lulai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttävälksi toivo-
43538: toksessa ja toisaa~ta ki&on kannalta ei voi muksen,
43539: dHa yhdentekevää minkä verran ja miHä tavoin
43540: uskontoa lkoululaitdksessa opetetaan. Lisäksi on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
43541: otettava huomioon, että kou'lun uudis·tuksen vakinaisten uskonnonopetta;ien virko-
43542: eräänä tavoitteena on pyrkimys oppilaskeskei- jen ottamiseksi peruskoulun opettajien
43543: syyteen sekä opetusaineksessa että -menetel- virkojen joukkoon.
43544: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
43545:
43546: Sylvi Saimo. Pentti Poutanen. Katri-Helena Eskelinen.
43547: Esko Härkönen. Lea Sutinen. Einari Nieminen.
43548: Eino Lottanen. Saimi Ääri. Orvokki Ka..rtgas.
43549: Heimo Linna. Aino Karjalainen. Eino Uusitalo.
43550: 2345
43551:
43552: VIII,195.- Toiv.al. n:o 1309.
43553:
43554:
43555:
43556:
43557: Salama ym.: Erityisopetuksen niveltämisestä muuhun koululai-
43558: tokseen.
43559:
43560:
43561: E d u s k u n n a '11 e.
43562:
43563: Maassamme oli v. 1967 yhteensä 7 856 eri- TehoSitetun !huomion !kiinnittäminen näiden
43564: tyis:!apsilisää saavaa 'lasta. Lasten avuttomuu- la·sten ja nuorten opetuksen alalle on mitä
43565: den perusteina olivat sokeus, kuurous, häiriinty- ~välttämättömintä. Yhteiskuntamme velvollisuu-
43566: nyt liikuntakyky, kaatumatauti, ,vajaamielisyys, rt:ena on 1tukea joikaista saavuttamaan ihmisar-
43567: sokeritaUJti, sydänvika, lkeuhkoastma ja aivo- voinen elämä yksilön rajoitettujenkin mahdol-
43568: vaurio. Lasten vamma-asteet olivat erilaiset, Hsuuksien avu'lk Täten hänen on mahdollisuus
43569: mutta edellyttävät !kuitenkin !kaikki normaali- sijoittua jopa aktiivisena työntekijänä sopivalle
43570: kouluopetuksesta poikkeavaa opetusta erityis- tuotantoelämän a:lalle.
43571: opetuksen muodossa. Vaikika meillä onkin jo Edellä esitetyn perusteelia ehdotam:me kun-
43572: eräillä erityisopetusta vaativilla a!loilla voitu nioibtaen eduskunnan hyvälksY'ttäväk.si toivo-
43573: edetä tyydyttävästi, on lkuiten!kin erityisope- muksen,
43574: tu'ksen aseman yleisselvittely vielä perin puut-
43575: teeHista. Näinollen jää osa erityisopetusta ~tar että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
43576: vitsevia jopa ~täysin u1kopuole1le opetuksen, menpiteisiin erityisopetuksen niveltä-
43577: opetus ei dle lapsen oppilmistasoon sove1lutet- miseksi kiinteästi muuhun koululaitok-
43578: tua, tai opetus ei ole kouluviranomaisen alai- seen huomioiden samassa yhteydessä
43579: suudessa ja kiinteässä yhteistyössä muuhun myös klinikkaopetuksen laajentamis-
43580: :kou'lu'laitokseen. mahdollisuudet.
43581: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
43582:
43583: Aune Salama. Sinikka Luja-Vepsä. Tellervo M. Koivisto.
43584: Sylvi Siltanen. Meeri Kalavainen. Erkki Liikanen.
43585: Jorma Rantala. Salme Myyryläinen. Esko Niskanen.
43586:
43587:
43588:
43589:
43590: 294 156/72
43591: 2346
43592:
43593: VIII,l96.- Toiv.al. n:o 1310.
43594:
43595:
43596:
43597:
43598: Salama ym.: Kansakoululain 86 §:n muuttamisesta.
43599:
43600:
43601: Ed u s kun n a 1'1 e.
43602:
43603: Muuttoliikkeen ja muiden yhtei,skunnallisten cien •työvahaisten pienteollisuusyritysten a;vuUa
43604: ra:kennemuutos•ten rvaikutu~tan seurauksena on saatu aikaan merkittävää pailkaiHisen väestön
43605: maassamme runsaasti kouJ:uraJkennu~sia, jotka työllistämistä, sekä estetty muuttoliikettä.
43606: eivät enää ole a:liku:peräisessä käytössään. Lain- Pienteohlisuuden toimintaedel!lytyksiä tulisikin
43607: säädännotlisi:l'lä •toimenpitdl!lä on osa näistä lka1kin ma:hdollisuuiksin tukea.
43608: luovutettu mm. a,suntokäyttöön. Eräs toimintaede!l!lytyksiä paranta:va tekijä
43609: Nämä käyutöoikeudet ovat kuitenkin niin ,ra- .voidaan luoda •tarkoituksiin sopivien ellitisten
43610: jattuja, että raikennus;ten käytJtöönotto hidastuu. kouiuraikennusten luovuttamisdla ja niiden es-
43611: Käyttämättöminä tralkennukset myös helposti teettömäHä !käytöllä tedllisiin tarkoituksiin.
43612: rappeuturvat. Uusi käyttötapa tt:akennukselle Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
43613: voi myös usein olla yhteiskunnan kannalta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43614: epätat.ikoituksellltilukainen.
43615: Maamme teollisuusasteen yhä !kohotessa ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
43616: kansainvälisen kil'pailun kiristyessä on rtlWkeätä, menpiteisiin kansakoululain 86 §:n mää-
43617: että tuotannol!Hsesta toiminnasta vastaava teol- räysten muuttamiseksi siten, että käy-
43618: lisuus voisi toimia parhaa,l!l:a mahdolHscl:la ta- töstä vapautuneita koulurakennuksia
43619: valla. Maamme 1tedHisesta työvoima•sta on tällä voidaan käyttää myös teollisiin tarkoi-
43620: hetkeil:lä 70 % keskisuuren ja pienteolHsuuden tuksiin.
43621: pailvelu!ksessa. Varsinlkin kehitysaluei!I!la on mo-
43622: He!lsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
43623:
43624: Aune Salama. Sakari Knuuttila.
43625: Arvo Ahonen. Pirkko Työläjärvi.
43626: Tyyne Paasivuori.
43627: 2347
43628:
43629: VIII,197.- Toiv.al. n:o 1311.
43630:
43631:
43632:
43633:
43634: Salama ym.: Kansakoulunopettajien palkkauksen yhtenäistämi-
43635: sestä.
43636:
43637:
43638: E d u ·s ik u n n a 11 e.
43639:
43640: Kansaikoulula~toksren virkaan nimitetyn vi- toimiset tuntiopettajat ja vuoslvl!ranslJalset va-
43641: ranhaltijan oikeus varsinaiseen palkkaukseen kinaisia ja koevuosille nimitettyjä viranha:lti-
43642: ailkaa kansakoululaitoksen paH&aus:lain 5 § :n !joita huonompaan asemaan samana!l1Voiseksi
43643: 2 mom:n muban sen kuukauden alusta, jon!ka katsoutavasta työstä huolfunatta.
43644: kuluessa hän on virtkaan astunut. Kuitenkin Väliai:kaiseen virkaan nimi:t·tämisen aikaisin
43645: :väliaikaisen vkanhoitajan ja viransijaisen oiikeus ajankohta on, nii.n\kuin edcllä on sanottu, elo-
43646: palkkauksen saamiseen lkansakoulu'laito'ksen kuun 1 päivä, joka viime vuonna oli lauantai.
43647: palkkauslain 38 §:n 1 ja 3 mom:n mukaan al- Lauan:tai ei kuitenkaan .ole viras,tojen työpäivä,
43648: kaa siitä päivästä, jona hänen virlkasuhteensa on joten nimittäminen viivästyi ainalkin dlolkuun
43649: viranho~tomääräyksen mdkaan alkanut. Päätoi- 3. päivään saalkka. Vailkka välia~aisten viran-
43650: miset tuntiopettajat voidaan .rinnastaa edellä hoi:tajien, päätoimisten 1tun:tiopettajien tai vuo-
43651: mainittuihin viranhoitajiin. siviransijaisten nimittäminen olisi muilta osin
43652: Vä!lia~kaisten .viranhoi'ta:jien nimittäminen oHu:t selvä, joutuivat edellämainitut opettaja-
43653: voi tapahtua a~aisintaan elokuun 1 päivänä. 'ry!hmät kärsimään rahaHisesti. Tilanne on sama
43654: Kuitenkin heidän samoinkuin päätoimisten lukuvuoden 1971-1972 a!lkaessa, !jolloin elo-
43655: tuntiopettajien ja vuoswirans.irjaisten nimittä- kuun ensimmäinen päivä on sunnuDJtai.
43656: minen siirtyy usein myöhäisempään ajankoh- Ed.~Ilä o1evan perusteelia ehdotamme kun-
43657: taan. He tekevät yhtä p1tkän työkauden kuin nioittaen eduskunnan hy,väksyttäväiksi toivo-
43658: pa!]kkaus'lain 5 §:n 2 mom:n mukaan nimitetyt muksen,
43659: opettajat, mutta joutuvat niJmittämisen viiväs-
43660: tymisen vuoksi pal!kkaulfusen suhteen eriarvoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
43661: seen asemaan. miin väliaikaisten viranhaltijain, päätoi-
43662: Ikälisään oikeut'tavaa ai!kaa ythteen Ia·sket-
43663: 1
43664: misten tuntiopettajien ja vuosiviransi-
43665: taessa otetaan kansakouluJaito:ksen plillkkausase- jaisten palkkauksen saamiseksi samanar-
43666: tuksen 4 §:n 5 mom:n mukaan huomioon vain voiseen asemaan vakinaisten ja koe-
43667: täydet kuukaudet, joten muuna kuin kuukau- vuosille määrättyjen viranhaltijain palk-
43668: den ensimmäisenä päivänä nimetty viranhoi- kauksen kanssa huolimatta siitä, minä
43669: :ta!ja menettää aina kuuikauden. Tässäkin suh- ajankohtana virkaan nimittäminen ta-
43670: teessa joutuva:t virliaiikaiset viran:hoitajat, pää- pahtuu.
43671: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
43672:
43673: Aune Salama. Erkki Liikanen.
43674: Tellervo M. Koivisto. Esko Niskanen.
43675: 2348
43676:
43677: VIII,198.- Toiv.al. n:o 1312.
43678:
43679:
43680: Salama ym.: Koulukotien koulutoiminnan saattamisesta koko-
43681: naisuudessaan muun koulutoimen alaisuuteen.
43682:
43683: Ed u s kun n a 11 e.
43684:
43685: Maamme koulukotien oppilaista on varsin kokemusta. Heidän ponnistuksi.Uaan on kuiten-
43686: suuri osa, n. 50-70 %, \kokenut vastoinkäymi- kin vahitellen päästy siihen, että kou1ukodit ovat
43687: siä lkoulunkäynnissään. MoniHa on juuri tällä alkaneet entistä enemmän itsekin panna vaivaa
43688: alueella kohdatut turhautumat antaneet aiheen koulutyölle. Niinpä oppilaat nykyään kouluko-
43689: epäsosiaa1iseen asennoitumiseen. Kuta selvem- deissa 'saavat yhtä pitkän ·vuotuisen ·tuntimäärän
43690: min yhteiskuntamme muuttuu kouluyhteis'kun- kuin varsinaisessa kansaikoulussaikin. Aikaisem-
43691: naksi, jossa opilliset suoritukset varkuttavat min jouduttiin 1tästäkin .tinkimään mm. työtoi-
43692: yiksilön menestymiseen, sitä tärke~ksi tulee minnan hyväksi. Juridisesti koulukodin kansa-
43693: onnistuminen kou[unkäynnissä ja vastaavasti koulu on täysin vai~la 'laillista pohjaa. Se on ny-
43694: sitä ikdhtalokkaamma~si epäonnis·tuminen. kyisten säännösten mukaisesti lähinnä ryhmässä
43695: Osalla koulukotien oppilaista kouluvaikeudet tapahtuvaa yksityisopetusta. Koulukotien anta-
43696: johtuvat heikoiSita älyillisistä edellytyksistä, mat todistukset eivät mm. dle muodollisesti pä-
43697: mu~ta yllättävän monilla on mukana myös ym- teviä.
43698: päristöHisiä vaikuttajia, kuten erityisvaikeuksia Tilanne muuttuu vuosi vuodelta yhä :va1keam-
43699: jossakin kouluaineessa, heikosti valvottua kou- maksi ja epäoikeudenmu\kaisemmaksi, koska
43700: lunkäyntiä, tai muuta seHaista. Tätä osoittaa uusi peruskoulu on jo toteutumassa. Kouluko-
43701: mm. sekin, että monet valtion vastaanottoko- tien koulutoimi, jossa asiaHisesti ei ole sovel-
43702: tiin tulleet kou'luvaikeat ovat suorastaan innos- lettu kansakoululakia, on täten jäljessä muusta
43703: tuneet !koulunkäyntiin, kun on voitu yksilölli- koulusta. Asiaan tuleekin nopeasti saada kor-
43704: sesti selvittää asianomaiseHe pulmaJHiset koh- jausta. On otettava huomioon koulukodin ase-
43705: dat ja saatu hänet kokemaan onnistumisia tällä ma kansakoulun erityiskouluna, niveltyminen
43706: aikaisemmin vastenmielisellä alueella. muuhun kansakoulutoimeen, koulukotien val-
43707: Edellä sanotun perusteella on ilmeistä, että vonta ja pedagoginen ohjaus, koulukotien kou-
43708: koulukodeissa koulutoimi muodostaa erään kou- lujen antamien todistusten pätevyys sekä koulu-
43709: lukotien tärkeimmistä tyokentistä. Siksi olisi- kotien kansakoulunopettajien asema ja opetus-
43710: kin !Vähtäimätöntä, että koulukodeissa olisi velvollisuus. Lisäksi on huomioitava myös mm.
43711: sekä pätevimmät opetusvoimat, nykyaikaisim- nykyaikaa ja nykyaikaista yhteiskuntaa palvele-
43712: mat opetusmenetdlmät, että suotuisat koulutus- van ammattiopetuksen antaminen koulukodeissa
43713: olosuhteet. Onhan niissä pyrittävä saamaan tu- sekä niiden koulujen piirissä.
43714: loksia rvaikeirnpienkin tapauksien kohdalla, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
43715: joissa tavaHinen !koulu on epäonnistunut. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43716: Käytännöss.ä on ikoul1ukotien koulutoiminnan
43717: tilanne melko heikko. Opettajatoimintaan liit- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
43718: ityvien etuisuU:ksien puutteellisuus ja epämää- menpiteisiin lainsäädännön uudistami-
43719: räisyys estää monen todella pätevän opettajan seksi siten, että koulukotien kansakou-
43720: antautumisen koulukotien opettajaksi. Koulu- lut, niiden valvonta, pedagoginen oh-
43721: kotien opetukse:llista ohjausta ei ole lainkaan. jaus ja koulutoiminta kokonaisuudessaan
43722: Se kuuluu oman 'toimen ohessa sosiaalihallituk- tulevat muun koulutoimen alaisiksi tark-
43723: sen asianomaisefle virkamiehelle, jolla ei ole kailu- ja apukoululuokiksi.
43724: kansa\kouluntattikas>tajan pätevyyttä eikä koulu-
43725: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
43726:
43727: Aune Salama. Erkki Liikanen.
43728: Tellervo M. Koivisto. Esko Niskanen.
43729: 2349
43730:
43731: VIII,199.- Toiv.al. n:o 1313.
43732:
43733:
43734:
43735:
43736: Salama ym.: Kuulo- ;a näkövammaisten koulujen uudistetun
43737: opetusmateriaalin saannin turvaamisesta.
43738:
43739:
43740: E d u s k u n n a 11 e.
43741:
43742: Maamme kuu1o- ja nakövammaisten kotrl.ut sekä samalla, jos tarpeellista, porrastaa hankin-
43743: siwtyvät 1 päivänä eldkuuta 1973 pdt'uskoulu- nat sopiville aikajarksoiHe.
43744: jä:rjesltelmään. Ede1llä mainittujen koulujen koh- Edellä esitetyn perusteeHa ehdotamme kun-
43745: dalla on oppikirja- ja muu opetusmateriaali eri- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
43746: koislaatuista verrat:tuna normaaHtkou[ujen vas- muksen,
43747: taavaan opetusaineistoon. Ne ovat myös sekä
43748: oppilas- etltä koulukohtaises1ti huomattavasti että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
43749: kal1liimpia. Kuitenikin on kuulo- ja näkövam- menpiteisiin kuulo- ja näkövammaisten
43750: maisten koulujen erityisopetuksessa ajanmukais- koulujen oppikirja- ja muun opetusma-
43751: ten ja tehokkaiden opetusvälineiden osuus hy- teriaalitarpeen tuotanto- ja investointi-
43752: vin ratkaisevaa oppimistulosten hyville saavu- ohielmien suorittamiseen, mainittujen
43753: tuksille. Onkin näiMllen erittäin tarpeellista, koulujen peruskoulujärjestelmään siir-
43754: että mainittujen erikoiskoulujen oppikirja- ja tymiseen liittyvän uudistetun opetusma-
43755: muu materiaalitarve seLvitetään ajoissa tarpeeksi teriaalin saannin turvaamiseksi.
43756: pitkän tuotanto- ja investointiohjelman avulla
43757: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
43758:
43759: Aune Salama. Tellervo M. Koivisto.
43760: Pirkko Työläjärvi. Erkki Liikanen.
43761: Riitta Järvisalo-Kanerva. Esko Niskanen.
43762: 2350
43763:
43764: VIII,200.- Toiv.al. n:o 1314.
43765:
43766:
43767:
43768:
43769: Salama ym.: Luokanopettajien oikeuttamisesta osallistumaan
43770: approbatur-tasoisiin erikoistumisopintoihin.
43771:
43772:
43773: Ed u s k u n n a 11 e.
43774:
43775: Kou[nlaitoksemme on uudistumassa. Jotta se 'aJ:sla noin 19 %. Vaikka poikikeustapauksissa
43776: ei kuitenkaan jäisi yksinomaan organisatoriselle on murUelein rJmin yHoppHaiHe annettu mah-
43777: tasolie, vaan e'ttä myös sisällöltliset tavo1Heet dollisuus 'Suorittaa yliopis'toissa erillisiä arvosa-
43778: voitaisiin saavuttaa ja näin toteuttaa koko pe- noja, niin nyikyisen normaalin yliopistokäytän-
43779: ruskouluidea, tulisi opet.tajankoulutukseen kiin- nön mukaan kuitenkin vain noin puolet [udkan-
43780: ni:ntää erityistä 'huomiota. TuJevan, nelivuotisen opettajista voisi päästä erikoistumisopintoihin
43781: opettajanvalmistuksen myötä uudistuminen ta- mukaan. KuitenJkin on ~todettava, että nykyisin
43782: pahtuu kuitenkin Hian hitaasti. Jotta koulun- on PY'rki:myksenä yhä useammin rinnastaa yli-
43783: uudistus voitaisiin toteut-taa koko laajuudessaan oppilastutkintoon muurkin suoritukset, jotka
43784: mahdoHisimman pian, tu1isi täydenny,skoulutuk- osoittavat riittävää kypsyyttä korlkea'kouluopin-
43785: sen lisäksi luokanopettajien edelleenkoulutus toihin. On rvarmaa, että esim. neljän vuoden
43786: käynnistää täydellä .tehohl.a, jotta erikoistumis- seminaariopiskelu on monien aineiden osalta
43787: koulutuiksen saandta koskevat virka- ja tunti- vet1rantavissa 'lukio-opiskeluun.
43788: järjestelyt voidaan suorittaa tarkoituksenmukai- Opettajien jatkokoulutusta käsitellessään Hei-
43789: sesti. Isingin ja Tampereen yliopistojen opettajanJkou-
43790: Edellä on viitattu opettajien edelleenkoulu- 1utustoimikunnat ovat päätyneet esittämään,
43791: tuk•sen merkitykseen peruskou'lun tavoitteiden että opettajien erilainen pohjaikou1utus ei saa
43792: ja virkajärjeste:lyjen toteuttamisessa. On vielä ol:la esteenä .jatko-opintojen harjoittamiseHe.
43793: eräs :huomatJtava näikökohta. Viime vuosina on Koska mainittua näkokohtaa pidetään ikouiu-
43794: vallmistunut opettajia, jotka eivät ole saaneet laito'ksen ik~hity'ksen kannailta välttämättömänä,
43795: vatkinaista vi:rkaa johtuen osittain ns. jäädytys- olisi sitä päästävä toteuttamaan mahdoHisim-
43796: päätöksestä. Nämä opettajat jäävät kilpailussa man pian myös käytännön opisketlijavalinnoissa.
43797: uuden va~mistuksen saaneiden kanssa ilman eri- Jos kurssei'He pyrki!jöitä on enemmän kuin opis-
43798: kois,turmisopintoja epäeduHiseen asemaan, ja kelijapa~kkoja on tarjoNa, on selvää, eHä silloin
43799: iken'ties :vuosiksi siirtymään jatkuvasti väliailkai- karsintaa on järjestettävä.
43800: sista opettajantehtävistä 'toiseen. Tämä ei voi Edellä olevaan rviitaten ehdotamme kunnioit-
43801: oHa koululaitoksen edun mukais·ta. tavas:ti eduskunnan h)1!Väksyttäväksi toivomuk-
43802: Vaikka kou1utuksen merkityiksestä ollaankin sen,
43803: [aajahi yhtä miehä, niin siitä huolimatta on
43804: ratJkaisemattomia ik)"symy~ksiä. Erityisesti kansa- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
43805: koulunopettajien pohjatkoulutuksen erilaisuus piteisiin, että luokanopettajille koulu-
43806: on aiheuttanut ongeffimia. On todettava, että pohjaan katsomatta annettaisiin yliopis-
43807: kansakou[unopettajista viimeisen opettajarekis- tojen sääntöjä muuttaen mahdollisuudet
43808: terin mukaan on Y'lioppHa1ta noin 51 %, keski- osallistua approbatur-tasoisiin erikoistu-
43809: koulun käyndtä noin 30 % ja ikansakoulupoh- miso pintoihin.
43810: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
43811:
43812: Aune Salama. Salme Myyryläinen.
43813: Sylvi Siltanen. Tellervo M. Koivisto.
43814: Jorma Rantala. Erkki Liikanen.
43815: Sinikka Luja-Vepsä. Esko Niskanen.
43816: 2351
43817:
43818: VIII,201.- Toiv.al. n:o 1315.
43819:
43820:
43821:
43822:
43823: Salama ym.: Määrärahasta Jyväskylän kuulovikaisten koulun hoi-
43824: tohenkilökunnan työsuhdepalkkoihin.
43825:
43826:
43827: Ed u s k u n n a IJ e.
43828:
43829: Vaikeasti kuulovammainen [apsi joutuu ny- tyttäisiin mm. ·vaaratHanteiden kohtaJokikaHta
43830: lkyisin saamaan kouluopetuiksensa erityiskoulun seurauksilta.
43831: ,sisäoppilaitoksessa, jotka koulu-uudistuksen jäil- Edellä mainituista syistä johtuen, tulisi Jy-
43832: ikeenkin jäävät heidän opiskelupaiJkoi'kseen. Kun väskylän KuuloviJkaisten kouilun sisäoppilaitok-
43833: internaattilkoulussa !kuulo- ja usein nå'kövammai- sen riittämätöntä hoftohenlldlökunnan määrää
43834: nen Japsi koulutuntien ulkopuolellakin joutuu Hsätä nykyisestään 5:11ä kou:Iutuksehaan ja pä-
43835: eristety'ksi paljossa kuuJevien maailmasta, on tevyysvaatimulksfttaan valvonta- ja ohjaustehtä-
43836: diemassa vaara, että hänen kehity'ksensä eräiltä viin päteviJlilä hefllkilöi'Ilä.
43837: osin pysähtyy, tai se ei edisty tyydyttävästi. Tä- Eddlä o'levaan rviitaten ehdotamme kunnioit-
43838: män est~miseksi sisäoppilaitoksen hoitohenki- taen eduskunnan h}'IVäiksyttäväiksi rtoivomuksen,
43839: lakunnan tulisi kyetä antamaan lapsille vähin-
43840: Itään samat virikikeet, kuin lapseHa on nomnaa- että hallitus ottaisi valtion vuoden
43841: !listi myönteisessä kotiympäris'tÖssä. Henkilö- 1973 tulo- ja menoarvioesitykseen
43842: kunnan tu'lisi niinikään kyetä kommunikoimaan 30 000 markkaa Jyväskylän Kuulovi-
43843: lapsen kanssa eri tavoin hänen vammaisuutensa kaisten koulun työsuhdepalkkoihin kou-
43844: saHimwl'la tavaHa, ·sekä auttamaan lapsia näiden lun sisäoppilaitoksen hoitohenkilökun-
43845: kotitehtävien suorittamisessa. Muutakin lasten nan palkkausta varten.
43846: vapaa-ajan valvontaa tulisi tehostaa, jotta väl-
43847: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
43848:
43849: Aune Salama. Arvo Ahonen. Kalevi Kivistö.
43850: Tellervo M. Koivisto. Sakari Knuuttila. Veikko J. Turunen.
43851: Erkki Liikanen. Tyyne Paasivuori. Sylvi Saimo.
43852: 2352
43853:
43854: VIII,202.- Toiv.al. n:o 1316.
43855:
43856:
43857:
43858:
43859: Salama ym.: Opintotuen kehittämisohjelman laatimisesta.
43860:
43861:
43862: E d u s k u n n a 1[ e.
43863:
43864: Opintotuen tavoitteena on [uoda ka1kille Vuoden 1972 tulo- ja menoarviossa kaavail-
43865: opiskelijoille mahdolHsuudet sosiaalisista, talou- laan opintotukeen varattujen määTärahojen !kas-
43866: dellisista ja alueellisista ttekijöistä riippumatta vavan nykyisestä 42 miljoonasta vain 68 mi1-
43867: lkouiuttaa itsensä sekä )llksillön että yhteiskun- ioonaan vuoteen 1976 mennessä. Tämä merkit-
43868: nan kannalta tal!koituksenmu:kaisella tavaila. see opintotuen saajien suhteellisen osuuden py-
43869: Eduskunta on vuoden 1971 lopulla hyväksy- symistä nykyisellä tasolla eikä toteuta opinto-
43870: nyt opintotukilain, joka määrivtelee rlähes koko tukilain perusteluissa esitettyjä opintotuelile ase-
43871: oppivelvohlisuusikou!l.un jälkeisiä opintoja har- tettuja tavoitteita.
43872: joittavan opiskelijaväestön saaman ,ta[oudelHsen Ede.hlä olevan perusteella ehdotamme edus-
43873: tuen. Opintotu1kilaki yhtenäistää varsin haja- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43874: naista opintotu:kijärjestelmäämme, mutta ei tuo
43875: olennaista Hsäystä opiskeliljoiden saamaan opin- että hallitus laatisi opintotuen kehit-
43876: totuen määrään. Yhteiskuntamme tarjoamien tämisohjelman niin, että keskimääräiset
43877: koulutuspa[velu&ten tarkoituksenmukainen ja opiskelukustannukset kattavaan opinto-
43878: oikeudenmukainen ihyvaksikäyttö edellyvtää rahamuotoiseen opintotukeen voitaisiin
43879: lkou!l.utettavana olevan väestönosan opiskelu- siirtyä vuoteen 1980 mennessä.
43880: aikaisen toimeentulon turvaamis·ta. Opintotuen
43881: pääasia1lisen sisäM.ön tulee :kohdistua ja kehittyä
43882: opiskeluaikana saatavaan opintorahaan.
43883: Helsingissä 9 pä1vänä helmikuuta 1972.
43884:
43885: Aune Salama. Meeri Kalavainen.
43886: Pirkko Työläjärvi. Salme Myyryläinen.
43887: Sylvi Siltanen. Tellervo M. Koivisto.
43888: Jorma Rantala. Erkki Liikanen.
43889: Sinikka Luja-Vepsä. Esko Niskanen.
43890: 2353
43891:
43892: VIII,203.- Toiv.al. n:o 1317.
43893:
43894:
43895:
43896:
43897: Salama ym.: Reumatologian professorin virko;en perustamisesta.
43898:
43899:
43900: E d u s k u n n a 11 e.
43901:
43902: Reumasakaudet ova:t sairaus1aji, jolka invali- rolukuikausin 3 reumatologian ja 1 sisätautien
43903: disoi maassamme enemmän ihmisiä kuin mi- dosentti. Edkois1äälkäreiden koulutus on mah-
43904: kään muu sai!raus. Sen tuhoilta eivät säästy dollista ainoastaan Reumasäätiön sairaalassa.
43905: nuoretkaan ikäluokat ei!kä edes lapset. Koska Erikoislää:käreitä on maassamme toistakym-
43906: ~teumasairaudet ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, mentä ja toimii heistä pääosa 'Sisätautiosastoilla
43907: on niiden merikitys yhteiskunnan lkanna:lta huo- yliopisto- ja keskussairaaaoissa.
43908: mattava sekä hoitokustannusten että menetetty- Reumatautien laatu ja laajuus huomioiden on
43909: jen työpäivien muodossa. selviö, että olemme maassarmme tilanteessa, jdl-
43910: Maassamme hoidetaan reumasairauksia Hei- 1oin ensisijaisesti on pidettävä tåt'keänä eri-
43911: nolassa sijaitseva:s,sa Reumasäätiön sakaa:Iassa, lkois,lää:käreitten kouluttamista. Reumatologian
43912: jossa on 317 sairassijaa, jotka omistavat kan- asema on J.di!reeUisesti valkiinnutettava yliopis-
43913: saneläkelaitos, valtio sekä tkunn111t ja yhteisöt. tolHsissa keskussairaaloissa. Erikoi:sJääkäreiden
43914: Hoitopaikat ovat trajoitettuja ,vain nivel- ja sel- virkoja rtullisi perustaa kaikkiin tkeskussairaaloi-
43915: ikärankapotilaille, mutta hoitoonpääsy ei näi- hin. Henkilöillä, ~otka antautuvat twHe erikois-
43916: denkään 1sairaustapausten kohdalta tyydytä ky- alalle, on ohava varunuus siitä, että heillä on
43917: syntää. Reuma:hoitoa annetaan 1isäksi Reumalii- tarjdl:Ia koulutustaan vastaavia toimia.
43918: ton perustamassa Kangasalan hoitolaitoiksessa, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
43919: jossa on 50 sairassijaa, samoin ReumaHiton n. nioittaen eduskunnan hyvälksyttäväksi toivo-
43920: tkahdessaJkymmenessä eri rpuo!Hla maata sijaitse- muksen,
43921: vissa reumatoimistoissa sekä Helsingin Kivelän
43922: sairaalan ,reumaosastolla. Muua'Ila reumatautien että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
43923: hoi:to tapahtuu tavallisilla sisätaudosastoilla. menpiteisiin reumatologian aseman va-
43924: Suurena puutteena ja epäkohtana on pidet- kiinnuttamiseen ja hoitomahdollisuuk-
43925: tävä sitä, että reumatologian y!liopisto-opetusta sien lisäämiseen maassamme perusta-
43926: annetaan vain pääasiassa sisätautiopetulksen yh- malla lääketieteellisen opiskelun sisältä-
43927: teydessä. Lääketieteen kandidaateille antaa Hel- viin yliopistoihimme reumatologian
43928: singin yliopistossa ,reumatologian opetusta vuo- professorien virko;a.
43929: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
43930:
43931: Aune Salama. Seija Karkinen. Pentti Antila.
43932: Tyyne Paasivuori. Salme Myyryläinen. Osmo Kaipainen.
43933: Kalevi Kivistö. Sinikka Luja-Vepsä. Meeri Kalavainen.
43934: Veikko J. Turunen. Mauri Seppä. Eino Loikkanen.
43935: Valde Nevalainen.
43936:
43937:
43938:
43939:
43940: 295 156/72
43941: 2354
43942:
43943: VIII,204.- Toiv.al. n:o 1318.
43944:
43945:
43946:
43947:
43948: Salama ym.: Valtionavun myöntämisestä kansakoululautakuntien
43949: sihteerien palkkioihin.
43950:
43951:
43952: E d u s k u n n a 11 e.
43953:
43954: Kansaikou:ltdautakuntien sihteet."i:t joutuvat te- suunnitelmien takia. Kansakouiulautakuntien
43955: tkdllään paljon aikaa sekä :vaivannälköä vaativaa sihteerit joutuvat hoitamaan rnitättOm.iHä palk-
43956: työtä kuntien koulutoimen ho~tai!nisessa ja ke- kioillaan monia peruskoulun uudistukseen ja sii-
43957: hittämisessä. Tämä ·tärtkeä työ on kuiten!kin hen Hitt)'IVään suunnitteluun kuulUIVia suuritäi-
43958: erittäin hdkosti ja kirjaJVasti pa!l:ka:ttua. On las- siä te!htärviä jo ennen tkaaJVaitltujen virkojen pe-
43959: kettu, että kansakoutlulautalkuntien sihteerit rrustamista.
43960: saattavat joutua työskentdlemään jopa aile yh- Suurimmaksi esteeksi kansa!kouludautalkun-
43961: den ma:J.'kan tuntipalkoHla. Tästä ti'lanteesta on tien ·sihteerien paH&io1den ikorotukseUe on !to-
43962: seurauksena, että sihteerit väsyvät tehtäviensä dettu se, etteivät kunnat saa tähän tarkoituk-
43963: hoitamiseen, vaihtumisia tapahtuu haitaHisen seen valtionapua. Tämän .vuoksi olisi rtärkeätä,
43964: usein eikä patihaimpia voimia aina saada Itähän että kansalkouluiautakunnan sihteerin paJ!kikio
43965: tärtkeään te!htävään. määrättäisiin kuuluvaksi niihin koulumenoihin,
43966: Asian tkot;aai!nisesta on opettajajärjestön .ta- joihin tkunnaHa on oikeus saada valtionapua.
43967: holta tehty useita esityksiä. Kunnat eivät kui- Edellä olevin perustein ehdotamme kunnioit-
43968: tenkaan ole olleet iha•lukkaita tdkemään riittäviä taen eduskunnan hyväksyttävå1ksi toivomuksen,
43969: k011jauksia. Suomen KunnaWslihonkaan taholta
43970: ei olle onnistuttu saamaan toivottuja suosituk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
43971: sia. Nyt on asian kehittely kokonaan pysähty- kuntien oikeuttamiseksi saamaan val-
43972: nyt rvilreiMä olevaa peruskotdu-uudistusta .ja sii- tionapua kansakoululautakuntien sihtee-
43973: hen Hittyvien vitikojen perustamista koskevien rien palkkioihin.
43974: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
43975:
43976: Aune Salama. Arvo Ahonen.
43977: Erkki Liikanen. Pirkko Työiäjärvi.
43978: Sakari Knuuttila. Tyyne Paasivuori.
43979: 2355
43980:
43981: Vlll,205.- Toiv.al. n:o 1319.
43982:
43983:
43984:
43985:
43986: Salmi ym.: Kansakoululaisten matkakustannusten korvaamisesta.
43987:
43988:
43989: Ed u s k u n n a He.
43990:
43991: Maaseudun hairvasta asutuksesta johtuen ovat vehla pimeälilä pakkasessa viiden Uometrin ra-
43992: koulumatkat kansakoulua käyviHe lapsHle jaa pidettävä a1van liian pitkänä. Lapsi joutuu
43993: yleensä hywin pitikät. Kansakou!luasetuksessa !kulkemaan yiksinäiin pimeää metsätietä usein pe-
43994: tämä onkin ihuomioitu, si!llä asetuksen 68 §:ssä 'läten, koubmat:kaan :kuluu tunti aa:muin illoin
43995: sanotaan, että !Dlill.oin :viittä IJ.ci1ometriä !kauem- ja se on kohtuutonta.
43996: pana !koulusta asuva lapsi !käyttää lkoulumatlkatla Edellä olevaan :viitaten ehdotamme eduskun-
43997: junaa, linja-autoa tai muuta yleistä ;kuJkuneu- nan hyväksyttävi&si ;toivomuksen,
43998: voa, sueitittaa tkunta siitä :kustannukset, ellei
43999: la'f?sehle ole tarjottu tilaa oppi!Iasasuntolassa tai että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
44000: hänen :kouJunkäyntinsä lllvustamisesta ole muu- menpiteisiin sellaisen muutoksen aikaan-
44001: toin riittävästi !huolehcfi.ttu. Käytännössä :kunnat saamiseksi kansakouluasetukseen, että
44002: ovat järjestäneet ku'ljetulksen mikäli ei yleisiä milloin lapsen koulumatka on kolmea
44003: k~kuneuvoja ole ollut lkäytettälvissä. Kun kysy- kilometriä pitempi, kunta suorittaa mat-
44004: myiksessä ovat 7____,12 vuotiaat lapset, on tal- kakustannukset.
44005: Helsingissä 15 pähränä helmikuuta 1972 .
44006:
44007: Veikko Salmi. Helvi Niskanen.
44008: Toivo Asvik. Anna-Liisa Jokinen.
44009: Niilo Koskenniemi.
44010: 2356
44011:
44012: VIII,206.- Toiv.al. n:o 1320.
44013:
44014:
44015:
44016:
44017: Salmivuori ym.: Kansakoululaitoksessa StJatsena palvelevan saat-
44018: tamisesta määrävuosilisän suhteen tasaveroiseen asemaan mui-
44019: den viranhaltijoiden kanssa.
44020:
44021:
44022: Ed u s k u n n a [ 1e.
44023:
44024: Laki kansakmrlulaitoksen vilranha!ltijain palk- johtamaan keinotteletniseen .viroilla niin, että
44025: lkauiksesta ja elii!k!keistä annetun [ain muuttami- viransijaisena toimiva opet,taja saattaa py11kiä
44026: sesta (annettu 7 päivänä heinäkuuta 1970) pitämään nimissään myöslkin 'toista v~tikaa saa-
44027: määrää, että viransijaisena toimiva opettaja saa :vuttaakseen määrävuos:flisän tuoman taloudeNi-
44028: saman pa:l®kauksen kuin :väliaikainenkin viran- sen edun. Tällaista viroilla keinotteleroista ei
44029: haltija, kuitenkin niin, ettei viransijaiselle mak- voida kuitenkaan pitää oikeana eikä iainsäätä-
44030: seta määrävuosikorotusta (5 vuoden p~lveluk jäkään varmasti tällaiseen menettelyyn ole pyn:-
44031: sesta) ehlei hänellä ole ha!llussaan omaa virkaa, kinyt.
44032: jonka noja'lla hän o'lisi oikeutettu mainittuun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
44033: määrävuos~lisään. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
44034: Opettajien työllisyysthlanteen oHessa melko muksen,
44035: hdklko, joutuvat monet opettajat olemaan viran-
44036: sijaisina hyvinkin huomattavia aikoja ja näin että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
44037: ollen heidän kärsimänsä taloudellinen menetys menpiteisiin, että kansakoululaitoksessa
44038: saattaa muodostua me11kittäväksi:kin mainitun myöskin viransijaisena palveleva viran-
44039: lain määräyksen vuoksi, jolle määräykselle on haltija määrävuosilisän saamiseen näh-
44040: kuitenkin käytännössä hyvin varkea :löytää pe- den saatettaisiin tasaveroiseen asemaan
44041: rusteita. Samoin mainittu iainkohta on omiansa muiden viranhaltijoiden kanssa.
44042: Helsingis•sä 11 päivänä helmikuuta 1972.
44043:
44044: Kaarle Salmivuori. Erkki Häkämies.
44045: 2357
44046:
44047: VIII,207.- Toiv.al. n:o 1321.
44048:
44049:
44050:
44051:
44052: Salmivuori ym.: Maaseudun nuorten ammattikoulutusmahdolli-
44053: suuksien parantamisesta.
44054:
44055:
44056: E d u s k u n n a 1'1 e.
44057:
44058: V arsiclci.n kehitysalueiden maalaiskunnissa lkaiki!lle opintolinjoilie dle o1Iut edes riittävästi
44059: jäävät nuoret ihmiset tänä päivänä suurin jou- hakijoita, maalaiskuntien nuorten kärsiessä sa-
44060: koin vallle ammatillista !kou[utusta ja heidän manaikaisesti koulutuspaikkojen puutetta.
44061: elinmahdollisuutensa tästä syystä asutuskeskus- Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
44062: ten nuoriin .verrattuna muodostuvat jo lähdössä nioittaen eduskunnan byväksyttäiväksi toivo-
44063: huomattavasti heirkommiksi. Kuitenkaan tähän muksen,
44064: epäkohtaan ei ole kiinnitetty riittävästi huo-
44065: miota, ,vail&:aikin valtiovaHan ~taholta on koulu- että hallitus suorituttaisi viipymättä
44066: tusta pyritty voimakkaasti kehi<ttämään. Selvim- tutkimuksen kaikista niistä keinoista}
44067: pänä osoituksena tästä on se, että voimassaole- ioiden avulla myöskin maalaiskuntien
44068: vien määräysten mukaan kaupunkien velvolli- nuorille voitaisiin taata tasaveroiset
44069: suus ammattikoulupaikkojen ,varaamiseen on mahdollisuudet ammattikoulutuksen
44070: moninkertainen maa'laiskuntiin verrattuna. Tä- saantiin.
44071: män seurau1ksena sitten useissa kaupungeissa ei
44072: Helsingissä 11 päivänä helmi!kuuta 1972.
44073:
44074: Kaarle Salmivuori. Sinikka Luja-Vepsä.
44075: 2358
44076:
44077: VIII,208.- Toiv.al. n:o 1322.
44078:
44079:
44080:
44081:
44082: Saukkonen ym.: Koulutoimen johtajien ja sihteerien palkkauk-
44083: sesta kunnille aiheutuvien kustannusten saattamisesta valtion-
44084: avun piiriin.
44085:
44086:
44087: E d u s k u n n a 1i e.
44088:
44089: Kou1ujärjeste'lmän perusteista annetun lain netä. Kun nämä ,virat ovat lisäksi vll!l'sin hy:vin
44090: (467 /68) 11 §:n mukaan koululautakuntien pallkattuja, ei voida pitää oikeana, että näiden
44091: apuna niille kulrluvia valmistelu-, vaLvonta- ja virlkojen Jakisääteisestä yHäpitämisestä aiheutu-
44092: toimeenpanotehtäviä varten ~tulee kunnissa olla neet !kustannukset jäisivät !kokonaisuudessaan
44093: ikoulutoimenjohtaian tai sihteerin virka, ~joka on !kuntien rasitukseksi.
44094: päiMrka, jos !kunnan asuikas1uku ylittää 6 000. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
44095: Kaksikielisessä kunnassa tu>lee lisäksi vähem- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
44096: llllistOkielisiä kouluija rvatrten oMa toinen koulu- muksen,
44097: 'toimen jdhtajan tai sihteerin rvitika.
44098: Mainitut virat ovat siis lakisääteisiä, jot'ka että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
44099: on perustettava siinä vaiheessa, lkun kunta siir- menpiteisiin koulupirjestelmän perus-
44100: ty;y peruskoulujärjestelmään. Eduskunta on hy- teista annetun lain mukaisten koulutoi-
44101: väksynyt myös pexiaat.teen, että peruskoulun men johtajien ja sihteerien palkkauk-
44102: jätijestämisestä lkunniHe koituvat Hsämenot kor- sesta kunnille aiheutuvien kustannusten
44103: vaa valtio. Koulutoimen johtajan :tai si'hteerin saattamiseksi valtionavun piiriin.
44104: palkkaamiseen ei kuitenkaan valtionapua myön-
44105: Helsingissä 10 päivänä !helmikuuta 1972.
44106:
44107: J~ Saukkonen. Einari Nieminen.
44108: Reino Karpola. Mikko Jokela.
44109: Mikko Kaarna. Taisto Tähkämaa.
44110: Olavi Martikainen. Pentti Poutanen.
44111: 2359
44112:
44113: VIII,209.- Toiv.al. n:o 1323.
44114:
44115:
44116:
44117:
44118: Saukkonen ym.: Opintotukijärjestelmän kehittämisestä.
44119:
44120:
44121: E d u s k u n n a 11 e.
44122:
44123: Opintojen rahoittaminen on eräs opiskelijoi- deHiset keslkimääräiset opintokustannukset. Ny-
44124: den suurimpia ongelmia. Sen tähden opintojen kyinen opintotuki ei missään muodossaan vas-
44125: rahoittamisessa olisi päästävä yhteiskunnan ta- taa opislkelijoiden todehlisia lkeSikimääräisiä opin-
44126: holta sehlaiseen ra~kaisuun, jossa opisikdija so- tokustannuksia eikä niinmuodoin 'tuo ratkaisua
44127: siaalisi&ta, taloudelHsista ja aluee~Hisista teiki- opintojen rahoittamiseen Hittyvissä ongelmissa.
44128: jöistä riippumatta pystyy kouluttamaan itsensä Edellä esitetyn perusteeMa ehdotamme iklm-
44129: tarkoituksenmukaisella taval:la. nioittaen eduskunnan hyväksyttäivaksi toivo-
44130: Nykyistä opintotukijärljestelmää on pyrittävä muksen,
44131: edehleen kehittämään ja yhtenäistämään siten,
44132: että opintotuki pääasialilisesti !koo&tuisi kes- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
44133: kimääräiset opiskelukustannukset peittävästä menpiteisiin opintotukijär;estelmän ke-
44134: opintorahasta. Tätä opintotuen määrää tulee hittämiseksi siten, että siitä muodostuisi
44135: suunniteLmaUisesti !lisätä ja vastaavasti opinto- todelliset keskimääräiset opintokustan-
44136: lainan muotois·ta opintotukea suhteellises-ti vä- nukset kattava opintorahan muotoinen
44137: hentää. Kuitenlkin opintolainankin enimmäis- opinto tuki.
44138: määrän tuiee of!la niin suuri, että se kattaa to-
44139: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
44140:
44141: Juhand Saukkonen. Olavi Martikainen. Taisto Tähkämaa.
44142: Reino Karpola. Einari Nieminen. Ahti Pekkala.
44143: Mikko Kaarna. Mikko Jokela. Pentti Poutanen.
44144: 2360
44145:
44146: VIII,210.- Toiv.al. n:o 1324.
44147:
44148:
44149:
44150:
44151: Seppä ym.: Koulutoimen iohtajien ;a sihteerien palkkakuluista
44152: kunnille aiheutuvien kustannuksien saattamisesta valtionavun
44153: piiriin.
44154:
44155:
44156: Ed u s kun n a J 1 e.
44157:
44158: Kou[ujärjestelmän perusteista annetun [ain mat tkoulutoimentarkastaljat. Näin o~len ei voida
44159: (467 /68) 11 §:n mukaan koululauta!kunnan pitää oikeana, että näiden virkojen yHäpitämi-
44160: apuna sille kuuluvia valmistelu-, !Vatvonta- ja sestä aiheutuvat kustannukset jäisivät kokonai-
44161: toimeenpanotehtäviä varten tulee kunnassa olla suudessaan kuntien rasitukseksi. Tästä johtuen
44162: koulutoimen johtajan tai sihteerin virka. Tämä on pidettävä tätkeänä valtion osaillistumista
44163: vit1ka on päävirka, 1jos kunnan asukas:luku ylit- edellä mainittuihin palkkausmenoihin. Kansa-
44164: tää ikuusituhatta. Kaksrkielisessä kunnassa tu:lee tkoululautakuntien sihteereiden palldkaus ote-
44165: vähemmistökielisiä kouluja ja lastentarhoja kos- taan jo nyt huomioon kansa:kou1ulain mu!kaista
44166: kevia tehtäviä varten olla vastaavasti toinen ylimääräistä valtionapua myönnettäessä.
44167: kouiutoimen johtajan tai sihteerin !Virka. Kou- Koulujäl1jestelmän perusteista annettua lakia
44168: [ujätijestelmän perusteista annetun lain mukaan olisi muutettava siten, että va1ltionapua myön-
44169: mainitut virat on perustettava siinä vaiheessa netään myös !koulutoimen johtajien .ja sihteerien
44170: kun !kunta siirtyy peruskoulujärjestelmään. Tar- palktkauiksesta aiheutuviin !kustannuksiin samo-
44171: koituksenmukaista kuitenkin olisi, että kunnat jen perusteiden mukaan kuin opettajien ja asun-
44172: voisivat perustaa ede11ä tarkoitetut !Virat avus- tolanhoitajien [aissa määrättyihin palk!koihin ja
44173: tamaan jo ikoulusuunnittelutoimi:kunnan työtä, niistä meneviin sosiaaHtiWVamaksuihin. VaJ-
44174: jolloin muiden asiantuntijoiden käyttöä voitai- tionapu olisi myönnettävä siitä alkaen, kun pu-
44175: siin oleellisesti ,vähentää. Pysyrvän asiantuntijan heena oleva viranhaltija palkataan, ·vaikka !kunta
44176: palkkaaminen olisi omiaan ,tehostamaan myös ei siinä !Vaiheessa olisikaan vielä siirtynyt pe-
44177: koulusuunnittelutoimikunnan työtä. rus!koulujärjestclmään.
44178: Eduskunta on hyväksynyt periaatteen, että Edellä esitetyn perusteella ehdotamme !kun-
44179: peruskoulun jälrljestämisestä kunnille ·johtuvat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
44180: Hsämenot korvaa vahio. Voimassa dievien sään- muksen,
44181: nösten mukaan koulutoimen johtajan tai sihtee-
44182: rin pal'ldkaamiseen ei myönnetä !kuitenkaan va:l- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
44183: >tionapua, vaiJklka virat ovat [akisääteisiä, joiden menpiteisiin koulujär;estelmän perus-
44184: perustamisesta kunnat eivät voi kidtäytyä. Li- teista annetun lain mukaisten kONlutoi-
44185: säksi on huomattava, että koulutoimenjohta- men johtajien ja sihteerien palkkaku-
44186: 'ill.e ja sihteereille •tulee tehtå!Viä, joista ai- luista kunnille aiheutuvien kustannule-
44187: kaiselll!IDin ovat huolehtineet val-tion pa:ll~kaa- sien saattamiseksi valtionavun piiriin.
44188: He!lsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
44189:
44190: Mauri Seppä. Anna-Liisa Linkola.
44191: P. Mäki-Hakola. T. Saloranta.
44192: Erkki Häkämies. Aune Salama.
44193: 2361
44194:
44195: VIII,211.- Toiv.al. n:o 1325.
44196:
44197:
44198:
44199:
44200: Seppä ym.: Lukiota vastaavan opetuksen antamisesta ammatti-
44201: kouluissa ja kauppaoppilaitoksissa.
44202:
44203:
44204:
44205: Ed u s kun n a 11 e.
44206:
44207: Peruskoulu on toteutumassa maassamme hy- Kun ammattikouluissa ja myöskin !kauppaoppi-
44208: vää vauhtia. Kuitenkaan peruskoulun seurauk- laitoksissa annettaisiin [ulkiota vastaavaa ope-
44209: sia ei ole toistaiseksi riittävästi ehditty selvit- tusta olisi ilmeistä, että tämä huomattavasti
44210: tää. Mm. nuorisoasteen koulutuksen kehittämi- 'vahvistaisi ammattiJkoululaisen mahdollisuuksia
44211: nen on pahasti keskeneräinen. Näinollen näyt- opiskella eteenpäin lu:kiolaiseen venrattuna.
44212: tää ilmeiseltä, että peruskoulun käyneelle op- Näin tulevaisuudessa lukio ja ammatil!liset kou-
44213: pilaalle tuottaa ilmeisiä vaikeuksia valita oikeat 1ut saisivat tasaisesti oppi!laita, eikä lukion Y'li
44214: jatko-opinnot. Saattaa olla, että tämä tilanne arvostusta tapahtuisi siinä määrin kuin se ny-
44215: johtaa siihen, että nuoret valitsevat jatkokou- kyisin on tapahtunut.
44216: luksi yhä harvemmin ammatilliset oppilaitok- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
44217: set. Näin ollen esimerkiksi yleisissä ammatti- taen eduskunnan lhyväksyttävaksi toivomuksen,
44218: kouluissa olisi annettava lukiota vastaavaa ope-
44219: tusta halukkaille oppilaille, jotka ovat suorit- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
44220: taneet joko keskikoulun taikka peruskoulun, menpiteisiin, jotta yleisissä ammatti-
44221: jotta he voisivat hakeutua sellaisiin oppilaitok- kouluissa ja kauppaoppilaitoksissa an-
44222: siin, jotka edellyttävät ylioppilastutkintoa tai nettaisiin lukiota vastaavaa opetusta ha-
44223: sitä vastaavia suorituksia. lukkaille oppilaille, jotta he voisivat
44224: Kun oppilas on 'käynyt amma>tillisen kouiun suorittaa ammatillisen koulun käytyään
44225: hän ei mielellään enää halua jatkaa oppikoulussa jatko-opintojen edellyttämät tutkinnot.
44226: opiskeluaan. Tämä on varsin ymmävrettävää.
44227: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
44228:
44229: Mauri Seppä. Mikko Asunta.
44230: Erkki Häkämies. Pertti Salolainen.
44231:
44232:
44233:
44234:
44235: 296 156/72
44236: 2362
44237:
44238: VIII,212.- Toiv.al. n:o 1326.
44239:
44240:
44241:
44242:
44243: Seppä ym.: Valtion tuen saannin varmistamisesta lailla yleisten
44244: ammattikoulujen oppilasasuntojen ja oppilaiden matkakustan-
44245: nusten osalta.
44246:
44247:
44248: Ed u s k u n n a He.
44249:
44250: Y·leisiä amrnatti'kou1uja on lukuisasti perus- kin kilomett"ejä, niille oppilaiHe, jotka asuvat
44251: tettu maaseudulle. Kuntien ammattikoulume- kuntainliiton ää:rialueiMa. Tämän vuOksi dlisi
44252: not ovat •tuntuvasti kasvaneet kostka yleiset am- oppiilasasuntolan rakentamiseen tulevan vaJltion
44253: mattikou1ut ovat muodostuneet mitä suurim- •tuen saanti varmistettava [aissa samoin !kuin
44254: massa määrin kunna'lllisiksi. Saman aikaisesti .varsinaisten kouiluraikennustenkin osaha, eikä
44255: ovat muutkin kuntien menot kasvaneet ·tehtä- jätettävä sitä ·tulo ja menoarvioon otettavan
44256: vien kasvusta johtuen. Näin on jouduttu vai- määrärahan varaan, jolloin valtionapu jää ainoas-
44257: keaan tilanteeseen kuntien veronmaksajien ve- taan toiveeksi, joka ikokemulk:sen :mukaan ei to-
44258: rorasituksen noustua kdhtuuttoman korkealle. •teudu.
44259: Rasitusta lisää se, että va:ltion avustusta ei ole Mikäli oppnas !Voi käydä koulua kotipailkka-
44260: enää voi·tu antaa ammattikoulujen oppilasasun- kunnahaan on se aina eduksi. TäLlöinkin olisi
44261: toloiden rakentamiseksi. Tämä on johtanut sii- kuitenkin matkakustannukset pi~kän matikan
44262: hen, että kunnat ovat väittäneet oppilasasunta- jdhdosta oppilaaLle komattava. Siksi valtion
44263: lojen rakentamista. Näin kunnat ovat joutuneet tulo- ja menoarvioon olisi otettava määräraha,
44264: antamaan matkaJkus·tannusten korvauksia oppi- ~otta ammattikoulut voisivat ottaa osaa oppi-
44265: iaiile. Myöskään tähän ei ole saatu valtion- •laiden matlkakustannuksiin. Ei ole oikein että
44266: avustusta. kunnat yksinään ma!ksavat näitä maksakustan-
44267: OppiJ.asasuntolat ovat osoittautuneet erittäin nusten korvauksia, koska monet nuoret joutuvat
44268: ta11peellis~ksi ammatti!koulujen yihteydessä. Täl- haikeutumaan työhön teolHsuuspaikkakunnille
44269: laisen oppilasasuntolan hankkimiseksi ehdote- eivätkä näin hyödytä :kotikuntaansa.
44270: taan v~Itionavustusta ia ~lainaa annettavaksi Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
44271: tulo- ja menoarviossa määrärahan rajoissa. Kun- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
44272: tainliittojen yhläpitiitnille ammattikouluiUe on sen,
44273: oppilasasuntola aivan välttämätön, varsinkin
44274: kun ammattikoulu sijaitsee maaseuduHa. Am- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
44275: matti:kou:luverkosto on niin !harva, että pitikiä menpiteisiin, jotta valtion tuen saanti
44276: koulumatkoja ei voida ;vä!lttää. Kou1umatkojen varmistettaisiin lailla myös yleisten am-
44277: pituus on maaseudun ammatti!koulujen ikohdaUa mattikoulujen oppilasasuntojen ja mat-
44278: useimmiten monia peninkuilmia, joskus Satoja- kakustannusten osalta.
44279: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
44280:
44281: Mauri Seppä. Mikko Asunta.
44282: Erkki Häkämies. Pertti Salolainen.
44283: Veikko Pihlajamäki.
44284: 2363
44285:
44286: VIII,213.- Hemst.mot. nr 1327.
44287:
44288:
44289:
44290:
44291: Sigfrids m. fl.: Om behörighet för lärare att oberoende av kyrko-
44292: tillhörighet undervisa i religion.
44293:
44294:
44295: T i 11 R i k s d a g e n.
44296:
44297: Enligt :fc;JJkåol!lagen 7 S skadl i folkskolan Då innehåhlet i :religionsundenvisningen iik-
44298: meddelas undervisning enligt det trossamfunds som i andra ämnen bestäms aJV undervisnings-
44299: belkännelse, tiN rvillket :61el'ta!let elever hör. Det planen och illlte aJV 1ärarens persotrliga trosupp-
44300: innebär, atlt religionsundervisningen i de aUra fattning, vore det rimligt att !Val.1je lkdmpetent
44301: :61esta Skolor s!ker utgående ~rån den evangelislk- lärare hade rätt att underrvisa i religion.
44302: lutherska kyrkans bekännelse. Men sådan un- Hänvisande ltiJJ. dvanstående föreslås vörd-
44303: dervisning kan en:ligt stadgandena i Jagen om sa:mt att :r&sdagen ville bes[u:ta hems:täl!la,
44304: finsk medborgares rätt att utan avseende å sin
44305: trosbekännelse nyttjas i rikets tjänst ( 173/21) att regeringen måtte vidtaga åtgärder
44306: meddelas endast av lärare, som tillhör den evan- /ör att kompetent lärare oberoende av
44307: gelisk-lutherska kyrkan. Vi har i vårt land ett kyrkotillhörighet måtte få behörighet
44308: betydande antal lärare, som tillhör olika frikyr- att meddela undervisning i religions-
44309: kosamfund. Dessa har enligt ovannämnda stad- kunskap i landets skolor.
44310: ganden inte rätt att undetwisa i religion, vi~ket
44311: t.o.m. i vissa fall kan göra det svårt för dem
44312: allt erMl!la ilärartJjänst.
44313: Helsingfors den 8 februari 1972.
44314:
44315: Elly Sigfrids. Evald Häggblom.
44316: Pär Stenbäck. Tyyne Paasivuori.
44317: Kristian Gestrin. Bror Lillqvist.
44318: 2364
44319:
44320: VIII,213.- Toiv.al. n:o 1327. Suomennos.
44321:
44322:
44323:
44324:
44325: Sigfrids ym.: Opetta;ien oikeudesta opettaa uskontoa kirkkoon
44326: kuulumisesta riippumatta.
44327:
44328:
44329: E d u s k. u n n a II e.
44330:
44331: Kans~kou~ulain 7 § :n mukaan on ikansaikou- Koska uskonnonopetuksen samoin kuin mui-
44332: lussa annevtava opetusta sen uskontokunnan den aineiden opetuksen sisäll!tö määt"äytyy ope-
44333: tunnustuk-sen mukaisesti, johon oppilaiden tussuunniteilman ei!kä opettajan hen!kilökohtai-
44334: enemitnistö lkuuluu. Se me.tikitsee, että uskonnon- sen us:konnollisen käsil1:y'ksen mulkaan, olisi koh-
44335: opetus useimmis'sa ikou!luissa ·tapahtuu evank.e- tuuffilista, ettii jokaiseNa päteväNä opettajalla
44336: fislluterilaisen :kilikon tunnustuksen pohjalta. oilisi oi!keus antaa uskonnonopetusta.
44337: Mutta Suomen kansa[aisen oiikeudesrta olla maan YMä olevaan :viitaten ehdotamme kunnioit-
44338: palveluksessa uskontunnustukseensa !katsomatta taen eduskunnan hyvä!ksy.ttävaksi ttoivomu!ksen,
44339: annetun iain mukaan (173/21) seHaista ope-
44340: tusta ·voi antaa ainoastaan ervankeli.siluteri!laiseen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
44341: ki.rll&roon !kuuluva opettaja. Maassamme on !lmo- jotta pätevät opettajat riippumatta
44342: matltava joutk!ko opettajia, jotlka kuuluvat eri- kirkkoon kuulumisesta saisivat oikeu-
44343: laisiin vapaaikh;ldkoihin. Heiililä ei yNämainittujen den opettaa uskontoa maan kouluissa.
44344: säädösten lllluikaan ole oikeutta antaa uskonnon-
44345: opetusta, mi!kä jopa tietyissä tapauksissa voi
44346: tehdä lheiHe rvaikeaksi saada opettajanvirkaa.
44347: Helsingissä, 8 päivänä helmikuuta 1972.
44348:
44349: Elly Sigfrids. Evald Häggblom.
44350: Pär Stenbäck. Tyyne Paasivuori.
44351: Kristian Gestrin. Bror Lillqvist.
44352: 2365
44353:
44354: VIII,214.- Toiv.al. n:o 1328.
44355:
44356:
44357:
44358:
44359: Siikaniemi ym.: Kansalaiskoulun luokkien ja työharjoitusryhmän
44360: enimmäisoppilasmäärien alentamisesta.
44361:
44362:
44363: E d u s lk u n n a 11 e.
44364:
44365: Oppikouluun siirtyvien oppHaiden suhteelli- sa[aiskoulujen oppHasenimmäismäärien alenta-
44366: nen osuus on vuosi vuodelta kasvanut. Tämän minen 40:stä 32:een toteutettaisiin nopeammin
44367: takia ikansalaiskm.dujen oppilasmäärien vähene- kuin edeillä mainitussa asetuksessa on edelly-
44368: minen on ol!lut ennakoitua suurempi. Yhä tetty, esimerkiksi VII lluokan osalta lukuvuonna
44369: useampi kansalaiskoulun opettajan virka ·tulee 1972-73 ja VIII-IX [uokkien osalta :luku-
44370: 1akJkautettavaiksi ja nuoriakin työkykyisiä ja hy- vuonna 1973-74.
44371: vin 'koulutettuja kansalaiskoulun opettajia jou- On nurinkurista, että toiset opettajat siirre-
44372: tuu lakkautuspalka:lle. Samanaikaisesti kansalais- tään :lakkautuspalkalle, s.o. pois opetustyöstä,
44373: koulun opetusryhmät täytyy kansailaiskoululain- kun samanaikaisesti opetustyössä olevat opet-
44374: säädösten mukaisesti muodostaa 40 oppilasta tajat joutuvat opettamaan 40 oppilaan cyhmiä
44375: käsittäviksi, vai'klka näin sumten ryhmien ope- ajankohtana, jolloin kansalaiskoulun opettajia
44376: tus ei voi olla riittävän tehokasta. on liikaa. Monien asiantuntijoiden mielestä pe-
44377: Valtioneuvosto on kyllä 22. 7. 1970 antamas- ruskoulun toteutuessa muutaman vuoden kulut-
44378: saan asetuksessa alentanut kansakoulun ludk- tua koulutetut opettajat sijoittuvat opetustyö-
44379: kien oppilasmääriä 40:s•tä 32:een, mutta tämä hön. Tämänkin ·takia tulisi opettajat pitää tällä
44380: tapahtuu asteittain alimmilta luokilta alkaen siirtymäkaudella työssä ei:kä lakkautuspalkaUa.
44381: siten, että aleneminen pääsee toteutumaan kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
44382: sailaiskoulun VII ludkalila vasta lukuvuonna nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
44383: 1975-76 ja VIII-IX ludkilla vasta luku- muksen,
44384: vuonna 1976-77.
44385: Parhaillaan kouluhallitus kerää kunnista tie- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
44386: toja avofunista ja lal&aavista kansakoulu1aitok- menpiteisiin kansalaiskoulun luokkien
44387: sen virossta. Kansalaisikoulujen valtakunnan :laa- enimmäisoppilasmäärien alentamiseen
44388: ~uinen oppilasmäärien väheneminen ja siitä joh- 40:stä 32:een ja vastaavasti kansakou-
44389: tuva kansalaiskoulujen opettajan ·virkojen run- luasetuksen 25 §:n 1 momentissa tar-
44390: as lakkauttaminen siirtää ehkä kymmeniä vi- koitettujen käytännöllisten aineiden työ-
44391: ranha:ltijoita Jaik!kautuspalkal!le. harjoituksissa opetettavan ryhmän
44392: Kansalaiskoulun opettajan virkojen :lak!kautta- enimmäisoppilasmäärien alentamiseen
44393: mista voitaisiin jossain määrin es·tää, jos kan- 20:stä 16:een.
44394: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
44395:
44396: Jouko Siikanienn. Salme Myyryläinen.
44397: Mikko Jokela. Orvokki Kangas.
44398: Reino Kangas. Irma Toivanen.
44399: Aulis Sileäkangas.
44400: 2366
44401:
44402: VIII,215.- Toiv.al. n:o 1329.
44403:
44404:
44405:
44406: Sinisalo ym.: Nuorisolain valmistelemiseksi suoritettavasta nuo-
44407: rison asemaa ;a yhteiskunnallisia oikeuksia koskevasta tutki-
44408: muksesta.
44409:
44410:
44411: Ed u s ik u n n a I 1e.
44412:
44413: Nuorison osuus ja merkitys väestön kokoon- dhjelmointia. Jo nyt voidaan todeta ja esittää
44414: panossa ja yhteiskunnan sosiaalisessa elämässä lmonia yksityiskdhtia ja ~aajemminkin nuorison
44415: on !kasvanut huomattavasd. Tämä yleismaail- asemaa koskevia tavoitteita ja vaatimuksia,
44416: mal:linen kehitys ilmenee selvästi myös Suo- mutta ne eivät anna ko'konaisratlkaisudhjelmaa
44417: messa. kärjistyviin ongelmiin.
44418: Nuorison osuuden kasvua väestöstä osoitta- Eräissä maissa on päädytty ,tämän laajan ky-
44419: vat seltl.'aavat iukusar:jat: symysryhmän selvittelyssä erityiseen nuorisopo-
44420: liittisen lainsäädännön toteuttamiseen. Saksan
44421: 15-19-vuotiaita prosenteissa väestöstä Demokraattisessa TasavaMassa säädettiin iaaja
44422: kaupungeissa ja "Laki DDR:n nuorisosta" 5 päivänä toukokuuta
44423: kauppalaissa maaJaiskunnissa 1964. Se määrittelee nuorison asemaa ja oi-
44424: 1950 22,9 23,8 keuksia mm. kansantalouden, kulttuurielämän
44425: 1960 23,3 21,1 ja :valtiollisen elämän aloilla. Ranskassa parla-
44426: 1965 27,2 23,6 mentin käsiteltävänä on kommunistien <lakiesi-
44427: 1968 27,8 24,8 tys :vastaavat]laisesta lainsäädännöstä.
44428: Suomessa on pitemmän aikaa keskusteltu
44429: Lukumääräisesti oli 15--19 :vuot1a1ta kau- nuorisolaista. Keskustelu ja valmistelutoimen-
44430: pungeissa ja kauppa!loissa 1950 298 000, 1965 piteet ovat rajoittuneet nuorisotoimintaa koske-
44431: 558 000 ja 1968 638,000. viin kysymyksiin. Tämän rinnalle olisi saatava
44432: Tämänlaatuinen kehitys on ikdhottanut mo- vireille yksityiskohtaisempi nuorison asemaa ja
44433: net nuorison taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuri- oikeuksia koskeva selvittelytyö ja mahdollinen
44434: poliittiset ja myös y:hteisikunnan demokraattisiin nuorisopoliittisen lain valmistelu.
44435: o~keuksiin Jiittyvät kysymykset monin verroin Nuoriso on itse esittänyt it'atkaistavaiksi mo-
44436: aikaisempaa kärkevämpänä esiin. Jo edellä mai- nia yhteiskuntapoliittisia ehdotuksia, 1otka
44437: nitusta numerdllisesta ike:hityksestä, :mutta myös muodostaisivat peruslälhtökohdan tämän rkysy-
44438: monista muista seikoista :voi päätellä, että !kysy- <myiksen seil'VittelyHe ja a:atlkaisulle.
44439: myksessä ovat keskeisesti kaupunkimaistuvaan Kaiikkeen edellä sanottuun viitaten ehdotam-
44440: }"hteiskuntakehityikseen Wttyvät ongelmat. Osoi- me eduskunnan !hY'väiksyttäväksi toivomuksen,
44441: <tuksena tästä on mm. :vaikea nuorisotyöttömyys,
44442: koulutusongelmat, nuorison asunto:puila, nuori- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
44443: son perhepoliittiset ongelrmat, nuorison oikeuk- kokonaisvaltaisen nuorison asemaa yh-
44444: sien ja yhteiskunnalJlisen päätöksentekojärjestel- teiskunnassa koskevan selvitys- ;a tutki-
44445: män väliset ristiriidat vailtioHisella ja ikunnalli- mustyön suorittamiseksi ;a nuorison ta-
44446: sehla alaJlla, !koulu- ja tuotantoelämässä ine. loudellisia, sosiaalisia, kulttuuri- ;a po-
44447: OngeLmien ll.'atkaisu edel1yttäisi kokonaisval- liittisia oikeuksia koskevan nuorisolain
44448: taista nuorisopoliittista selvitys- ja tutkimus- valmistelemiseksi.
44449: <työtä ja sen osoittamien ongeLmien ratkaisun
44450: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
44451:
44452: Taisto Sinisalo. Pauli Puhakka.
44453: Ensio Laine. Aarne Pulkkinen.
44454: 2367
44455:
44456: VIII,216.- Toiv.al. n:o 1330.
44457:
44458:
44459:
44460:
44461: Sinisalo ym.: Palkan maksamisesta ammattikoululaisille heidän
44462: harjoitustyönä suorittamastaan työstä.
44463:
44464:
44465: E d u s k u n n a !ll e.
44466:
44467: Useista eri syistä johtuen ammattikoululaiset Ei ole mitään perusteltuja syitä jättää ma'k-
44468: ovat koulunkäynnin aikana varsin yleisesti suu- samatta ammattikoululaisille heidän tekemäs-
44469: rissa •ta1oudeUisissa vaikeuksissa. Kuitenkaan tään harjoitustyöstä käypää korvausta. Järjestel-
44470: tätä ei ole otettu huomioon opintotukea jik- mää olisi ryhdyttävä toteuttamaan siten, että
44471: jestettäessä. Ammattilkoululaiset ovat päin vas- valtio varaisi määrärahan ammattikoululaisten
44472: toin es1m. korkeaikouluopislkelijoihin nähden, palkkioiden korvaamiseksi. Myös töiden hintoja
44473: joihin opintotuen järjestäminen myös kaipaa tulisi tarkistaa niin, ettei töitä tehtäisi kohtuut-
44474: huomattavaa kohentamista, huonom'massa ase- toman halvaMa.
44475: massa. Nykyinen ammatdkurssijärjestelmä, jonka
44476: Ammattikoululaiset tekevät koulutuntien puitteissa maksetaan päivärahaa, vetää oppil.aita
44477: aikana harjoitustöitä. He 'rakentavat ta!loja, kor- ammattilkouluilta. Jos ammattikoulu1ssa mak-
44478: jaavat autoja, 1dkkaa.vat hiuksia, tekevät lei- settaisiin siellä tehtävästä työstä korvaus, voisi
44479: vonnaisia jne. Usein ·töitä tehdään kou1un ul:ko- se merkitä useiden nuorten kohda]la parempia
44480: puolisNle henikilöflrle, :mutta myös paljon opet- mahdollisuuksia hankkia Jaaja-alaisempi ja pe-
44481: taijille. Työstä ei teikijä saa kuitenkaan mitään ,rustedlisempi ammattilkoulutus.
44482: korvausta. (Poi'l~keuksena .jotkut erikoisalojen Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdotam-
44483: ammattikoulut.) Asiakkaan maksu tu[ee kou- me eduskunnan hyv~ksyttäväksi toi.vomuksen,
44484: 1u11e. Maiksu !kattaa yleensä materiaalikustannuk-
44485: set ja on 'tätä suurempikin hinnan ~äädessä :lmi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
44486: tenlkin normaalin hintatason ailapuole'He. menpiteisiin palkan maksamiseksi am-
44487: Koska ·työ on ha1'joitustyötä on se tasoltaan mattikoululaisille heidän harjoitustyönä
44488: varsin korkealaatuista, hudle!Hsesti ja tatikasti suorittamastaan työstä.
44489: tehtyä.
44490: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1972.
44491:
44492: Taisto Sinisalo. Toivo Asvik.
44493: Lauri Kantola. Aarne Koskinen.
44494: 2368
44495:
44496: VIII,217.-Hemst.mot. nr 1331.
44497:
44498:
44499:
44500:
44501: Stenbäck m. fl.: Om bevarande och iståndsättande av stadsdelen
44502: Gamla Borgå.
44503:
44504:
44505: T i 11 R i tk s d a g e n.
44506:
44507: Gamh Borgå, som utgör en stadsdel inom Området omfattar ca. 19 ha. Här finns
44508: Borgå stad är som känt ur såiväJ arlkitektonisk också fJera .atbetsplatser. Enligt en under.sOkning
44509: och stads'l?lanemässig synpun'kt som även ifiråga som utfördes 1967-68 var antalet arbetsplat-
44510: om sina övriga kuhurhistoriska värden sådan ser 450 i Gamla Borgå.
44511: att det är nödvändigt att bevara den både för I de 133 fasdgheterna finns det sammanlagt
44512: byggnadernas oah .s'tadsbi:ldens vid!kommande. 487 byggnader. Av dessa är 242 bostadsbygg-
44513: Myndigheterna i Borgå •stad har ins•ett nödvän- nader, 23 affärsbyggnader och 222 uthus. Unge-
44514: digheten av att bevara Gamla Borgå. Därför har fär häH'ten, dvs 264 byggnader är värdefuHa
44515: staden st•rävat 'tillll. att inom möjligheternas gräns ur arkitektonisk eller historisk synpunkt. Bo-
44516: förvet'kliga bebyggandet .av området samt att stadshusen hör oftare tiLI kategorin värdefuHa
44517: planera det så att detta för staden och hela vårt byf';gnader än uthusen. Klassificeringen av bygg-
44518: land värdefuhla dmråde inte måt'te fördärvas. nadernas värde har utförts 1967 av Arkeolo-
44519: Under nyplaneringsskedet har man med till- gis'ka !kommissionen.
44520: hjälp av den utarbetade dispositionsplanen och I en undersökning som avsåg Ma,rgöra bygg-
44521: genom att anlita expertkrafter försökt definie- nadernas skick fann man att 28 % dvs. 136
44522: ra vad som bör bevaras och bevarings·sättet. byggnader befinner sig i dåligt el:ler odugligt
44523: Under detta planeringsskede har man dock skick. I tämligen gott skick är ca hälften av
44524: kunnat :konstatera att de begränsningar som byggnaderna .och i gott s!kiCk endast 6 %. I atl-
44525: bör uppstäillas, inte a:Htid lkan håhlas inom så- mänhet är bostadsbyggnaderna i bättre skick än
44526: dana gränser, inte ens när man rtar i beaktande uthusen. 15 % av bostadsbyggnaderna är i då-
44527: den givna byggnadsrätten på tomten, att det ligt skick, 73 % i tämligen gott eller gott. Mot-
44528: kan anses .skäligt att denna börda heh påföres svarande siffror för uthusen är 43 % •respek-
44529: tomtägarna, som dessutom för det mesta re- tive 45 %.
44530: presenterar den mindre bemedlade befolk- I den tidigate namnda sociologis!ka undersOk-
44531: ningen. Sålunda måste de ersättningar som upp- ningen tillfrågades befolkningen om sina åsik-
44532: stått genom bevaringsåtgärderna tili största de- ter om Gamia Borgå. De fkk ocl<iså säga vad
44533: len erläggas ur allmänna medel. de ansåg om sin bostad och om vad som borde
44534: Sammanlagt finns det 153 fastigheter i Gam- göras åt Gamla Borgå.
44535: la Borgå. I en sociologisk undersökning som ut- Tillfredsställelse med bostaden. 72 % av
44536: fördes på omtådet 1969 medtogs blott de pri- stidkprovet och 92 % av fastighetsägarna är
44537: vatägda fastigheterna. Utanför undersökningen nöjda med sin bostad. Tillfredsställelsen är häp-
44538: stannade de fastigheter som ägdes av staten, sta- nadsväckande utbredd med tanike på bostäder-
44539: den och församJinga.rna. I nedanstående redo- nas daliga utrustningsstandard. Den viktigaste
44540: görelse redovisas blott för de siHror som hän- kätlan til!l tillfredsstäJlelsen är bostadens läge.
44541: för sig tili de 133 privatägda fastigheterna. Man anser att det ~r en förde1 a:tt det är 'kort
44542: I Gamla Borgå bor för tillfället 1 300 per- väg tili! centrum, kort väg til.1 arbetet samt att
44543: soner. På området finns samcliga socialskikt bostaden är trevligt belägen. Bostädernas låga
44544: representerade. Här bor tjänstemän, löntagare, utrustningsstandard är däremot en källa tili
44545: hantrverkare och arbetare. Denna variation ger missnöje.
44546: sin prägd åt stadsdelen och man hoppas att Endast ett fåta!l petsoner önskar flytta bort
44547: denna prägel skalil bibehåhlas även i framtiden. från Gamla Borgå. Enligt tidigare nämnda under-
44548: VIII,217.-Stenhäck ym.
44549:
44550: sakning önsikar blott 10 % av fastighetsäga,rna det finns att ti'llsammans med staden och nlgra
44551: och 23 % av stickprovets hyresgäster flytta andra sammans1utningar med gemensamma lkraf-
44552: bort. I allmänhet önskar de personer som är ter förverkliga de måJ.sättningar som p1ane-
44553: missnöjda med sin bostad :lllytta från stadsde- ringen förutsätter för framtiden.
44554: len. Men Sikuilile de få en bostad i enlighet med Enligt staden skutle bevarandet kunna för-
44555: sina egna ön:sikemål sikulle majoriteten av de velikligas på fOljande sätt:
44556: flyttningsberedda stanna Iwar. Det förefaller 1. Artkeologis:ka lkommissionen s!kulle anvi-
44557: som om invåna.rna i Ganrla Borgå slkulle vara sas medel som kunde användas för bevarandet
44558: starikt bundna vid sin stadsdel. Man vi:lrt ·stanna av historis!kt ·värdefulla byggnader på basen av
44559: kvar där trots att bostadsförhållandena är brist- den [ag som stiftats för ändattnålet (572/64).
44560: fä:Iniga. 2. Borgå stad skW!le anvisas budgetmedel
44561: Invånarna tillfrågades odkså vi>lka åtgärder ur statsbudgeten för att lkunna inJ.ösa värdefulla
44562: som borde vidtas med gamila värdefulla bygg- byggnader som utbjuds ti.H försäljning. Borgå
44563: nader. Ca 2/3 av befolkningen förefaller at:t stad slkuHe stå för en del av utgifterna.
44564: undet5töda renovering av gamla värdefuHa 3. Stats:rådet s'lrulle ,tillsätta en ikotnmitte
44565: byggnader. Endast 1/5 aDSer att de värdefuila vars uppgift, slkulle vara att utarbeta förslag
44566: byggnaderna !kan rivas och att 'lnan kan bygga ti1ll. helhetslösningar med ttanike på Gamila stans
44567: modemt i stä11et. Att riva ooh bygga modernt bevarande. Denna stats<kommitte :kunde även få
44568: skulle stå i strid med den åsikt majoriteten av i uppdrag a:tt utarbeta ett lagförsJag om Gamla
44569: befo.llkningen hyser. Borgå, vi'llket !kunde innehåHa stadganden om
44570: Borgå stad har insett att Gamla Borgå har en vissa skattelättnader för byggnader inom det
44571: riksomfattande betydelse ur arkitektonisk och värdefulla området.
44572: kulturhLtorisik synpunlkt. Stadsfullmäl{tige har Med hänv1sning ti>ll avd som ovan a:nförts
44573: genom sina beslut påvisat att staden försöker föreslår undertecknade vördsamt att riksdagen
44574: sitt bästa för att bevara Gamla Borgå. Med ville besiuta hemställa,
44575: tantke på detta har den utfört omfattande un-
44576: dersöikningar och planeringsarbeten för att klar- att regeringen måtte skrida till åt-
44577: göra mårlsättningen för bevarandet av stadsde- gärder för att bevara och iståndsätta
44578: len. Staden har dook konstaterat att stadens till- stadsdelen Gamla Borgå i Borgå stad
44579: gängliga mede'l och dess möjHgheter att 1eda med beaktande av invånarnas önskemål
44580: förve11k!ligandet såsom planema förutsätter är och de kulturhistoriska och arkitelelo-
44581: synnerligen begränsade. Därför önskar staden niska synpunkterna.
44582: att staten skulle undersöka vilka möjligheter
44583: Helsingfors den 10 februari 1972.
44584:
44585: Pär Stenbäck. Rasnar Granvik.
44586: Kristian Gestrin. Henrik Westerlund.
44587: Evald Häggblom. Grels Teir.
44588: Victor Procope.
44589:
44590:
44591:
44592:
44593: 297 156/72
44594: 2370
44595:
44596: VIII,217.-1'oiv.al. n:o 1331. Suomennos.
44597:
44598:
44599:
44600:
44601: Stenbäck ym.: Vanha Porvoo nimisen kaupunginosan säilyttämi-
44602: sestä ja kunnostamisesta.
44603:
44604:
44605: Ed u s kun n a He.
44606:
44607: Vanha Porvoo, jdka on !kaupunginosa Por- tavaa, että tämä leima säilyy myös tulevaisuu-
44608: voon kaupungiss~, on kuten tunnettua sekä dessa.
44609: arkkitehtoniselta että asemakaavalliselta kan- Alue käsittää noin 19 ha. Täällä on myös
44610: nailta katsoen samoin kuin mvös muiden kult- useita työpaikkoja. 1967-1968 suoritetun tut-
44611: tuurihistoriallisten arvojensa suhteen seUainen, kimuksen mukaan työpaikkojen määrä Van-
44612: että on välttämätöntä säilyttää se sekä raken- hassra Porvoossa oli 450.
44613: nusten että !kaupunki!kuvan tähden. Porvoon 133 kiinteis.tössä on yhteensä 487 raken-
44614: kaupungin viranomaiset ovat käsittäneet Van- nusta. Näistä 242 on asuinrakennuksia, 23 lli-
44615: han Porvoon säilyttämisen välttämättömyyden. kerakennuksia ja 222 ulkorakennuksia. Suun-
44616: Sen vuoksi kaupunki on pylikinyt mahdollismtk- nilleen puolet, ts. 264 rakennusta on arkkiteh-
44617: siensa rajoissa toteuttamaan alueen rakentami- toniselta tai historialliselta kannalta katsoen
44618: sen sekä sen suunnittelemisen siten, ettei tämä arvokkaita. Asuintalot kuuluvat ulkorakennuk-
44619: kaupunglhle ja !koko maallemme arvdkas alue sineen useammin arvokkaiden raJkennusten ryh-
44620: tärveltyisi. mään. Arkeologinen toimikunta suoritti v. 1967
44621: Uudelleensuunnitteluvaiheessa on vrumiste- raikennusten arvonluokittelun.
44622: tun käyttösuunnitelman ravulla ja asiantuntija- Tutkimuksessa, jonka rarkoitulksena oli sel-
44623: voimiin nojautuen pyritty määrittelemään, mitä vittää ralkennusten kunto, havaittiin, et·tä 28 %,
44624: tulee säilyttää ja miten se tapahtuu. Tässä suun- ts. 136 rakennusta on huonossa tai ikelvotto-
44625: nitteluvaiheessa on kuitenkin voitu todeta, että massa kunnossa. Melko hyvässä kunnossa on
44626: niitä rajoituksia, jotka on asetettava ei aina suurinpiirtein puolet rakennuksista ja hyvässä
44627: voida pitää sellaisissa puitteissa, ei edes s~lloin, ainoastaan 6 %. Yleensä asuinrakennukset ovat
44628: kun otetaan huomioon tontille myönnetty ra- paremmassa kunnossa kuin ulkorakennukset.
44629: kennusoikeus, että voitaisiin pitää kohtuulli- Asuinrakennuksista 15 % on huonossa kun-
44630: sena tämän taa!kan siirtämistä kOkonaan ·tontin- nossa, 73 % mdko hyvässä tai hyvässä !kun-
44631: omistajille, jotka sitä paitsi enimmäkseen kuu- nossa. Vastaavat luvut u11kora!kennusten os'ruta
44632: luvat vähävaraiseen väestöön. Siten täytyy säi- ovat 43 %sekä 45 %.
44633: lyttämis·toimenpiteistä johtuneet korw.uikset A~kaisemmin mainitussa sosiologisessa tutki-
44634: suurimmaksi osalksi suorittaa yleisistä varoista. muksessa kysyttiin väestöitä sen käsityksiä
44635: Vanhassa Porvoossa on kai:klkiaan 153 ·kiinteis- Vanhasta Porvoosta. He saiV'a·t myös sanoa mitä
44636: töä. Sosiologisessa turkimu!ksessa, joka suoritet- ajattelivat asunnostaan ja siitä, mitä Vanhalle
44637: tiin alueell!a v. 1969, otettiin huomioon ainoas- Porvoolie pitäisi tehdä.
44638: taan yksityisomistuksessa olevat •kiinteistöt. Tyytyväisyys asuntoon. 72 % otoksesta ja
44639: Tut'kimu'ksen ulkopuolelle jäivät ne kiinteistöt, 92 % kiinteistönomistajista on tyytyväisiä asun-
44640: jotka ovat valtion, kaupungin ja seurakuntien toonsa. Tyytyväisyys on hämmästyttävän laajaa
44641: omistuksessa. Mla olevassa selvityksessä seloste· ajatellen asuntojen huonoa varustetasoa. Tär-
44642: taan •ainoastaan niitä numeroita, jot:ika koskevat !kein tyydytyksen lähde on asunnon sijainti. Kat-
44643: 133 yksityisomistuksessa olevaa kiinteistöä. sotaan olewn eduksi, että keskustaan ja työhön
44644: Vanhassa Porvoossa asuu tällä haavaa 1 300 on lyhyt matka sekä että asunto sijaitsee haus-
44645: henkeä. Alueella ovat kaik!ki yhteiskuntåkerrok- kasti. Asuntojen heikko varustelutaso on sitä
44646: set edustettuina. Täällä asuu virkamiehiä, pal- vastoin syypää tyytymättömyyteen.
44647: kansaajia, käsityöläisiä ja työläisiä. Tämä mo- Ainoastaan harvat henkilöt halu•avat muuttaa
44648: ninaisuus leimaa kaupunginosaa, ja on toivot- pois Vanhasta Porvoosta. ~aisemmin maini-
44649: VIII,217.-Stenbäck ym. 2371
44650:
44651: tun ·tutkimuksen mukaan ainoasta'an 10 % kiin- toimin kaupungin ja eräiden muiden yhteisöjen
44652: teistönomistajista ja 23 % otoksen vuokralai- kanssa toteuttaa ne tavoitteet, joita suunnitelma
44653: sista haluaa muuttaa pois. Yleensä ne henkilöt, tulevaisuuden kannaJl,ta edellyttää.
44654: jot'ka ovat tyytymättömiä asuntoonsa, haluavat Kaupungin käsityksen mukaan säilyttäminen
44655: muuttaa kaupunginosasta. Mutta jos he saisi- voitaisiin toteuttaa seuraavalla ,tavoin:
44656: vat asuntonsa toiveidensa mukaisiksi, muutta- 1. Arkeologiselle toimikunnalle osoitettaisiin
44657: misalttiiden enemmistö jäisi paikoHleen. Tun- varoja, joita voitaisiin ikäy,ttää historiallisesti
44658: tuu siltä kuin Vanhan Porvoon asukkaaat olisi- arvdkkaiden rakennusten säilyttämiseen tätä
44659: vat voimal4:aasti kiintyneitä kaupunginosaansa. tarkoitusta varten säädetyn lain mukaisesti
44660: Tahdotaan jäädä sinne huolimatta asunto-olo- (572/64).
44661: suhteiden puutteel!lisuudesta. 2. Vailtion varoista osoitettaisiin Porvoon
44662: Asukkailta kysyttiin myös, mihin toimenpi- kaupungille budjettivaroja, jotta voitaisiin lu-
44663: teisiin olisi ryhdyttävä vanhojen arvokkaiden nastaa arvokkaita rakennuksia, joi,ta on tarjottu
44664: ra!kennusten suhteen. Noin 2/3 väestöstä tun- myytäväksi. Porvoon ikaupulllki vastaisi osittain
44665: tuu kannattavan vanhojen arvo,kikaiden raken- !kustannuksista.
44666: nusten uudistamista. Ainoast!l!an 1/5 katsoo, 3. Valtioneuvosto asettaisi komitean, jonka
44667: että arvdkkaat rakennukset voidaan purkaa ja tehtävänä olisi ehdotusten laatiminen kokonais-
44668: rakentaa uudenaikaisia niiden tilalle. Vanhojen ratkaisuksi vanhan kaupungin säilyttämistä var-
44669: purikaminen ja uusien rakentaminen olisi vas- ten. Tämä valtion komitea voisi myös saada
44670: toin väestön enemmistön kantaa. tehtäväksi Vanhaa Porvoota koskevan lakiehdo-
44671: Porvoon kaupunki on oivaltanut, että Van- tuksen valmistelemisen, joka voisi sisältää sään~
44672: han Porvoon merkitys arkkitehtoniselta ja nöksiä tietyistä verohelpotoksista arvokkaalla
44673: kuhtuurihistorial!liselta kannalta on valtakun- a1ueella olevien rakennusten osaha.
44674: nallinen. Kaupunginvalltuusto on päätöksiHään Yllä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet eh-
44675: osoittanut kaupungin ·tekevän parhaansa Van- dottavat kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
44676: han Porvoon merkitys arkkitehtoniselta ja väksi toivomuksen,
44677: täen se on suorituttanut laajoja tutkimuksia ja
44678: suunnittelutöitä selvittääkseen kaupunginosan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
44679: säilyttämisen perustavoitteet. Kaupunki on kui- Vanha Porvoo nimisen kaupunginosan
44680: tenkin todennut, että sen käytettävissä ölevat säilyttämiseksi ;a kunnostamiseksi Por-
44681: varat ja sen mahdollisuudet johtaa toteutusta voon kaupungissa ottaen huomioon
44682: suunnitelmien edeNyttämäHä tavalla ovat var- asukkaiden toivomukset sekä kulttuuri-
44683: sin rajoitetut. Sen vuoksi kaupunki toivoo, että historialliset ia arkkitehtoniset näkö-
44684: vailtio tutkisi, mitä mahdollisuuksia on yhteis- kohdat.
44685: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
44686:
44687: Pä~ Stenbäck. Ragnar Granvik.
44688: Kristian Gestrin. Henrik Westerlund.
44689: Evald Häggblom. Grels Teir.
44690: Victor Procope.
44691: 2372
44692:
44693: VIII,218.- Hemst.mot. nr 1332.
44694:
44695:
44696:
44697:
44698: Stenbäck ttl. fl.: Om tryggande av ktdturtidskrifternas existens
44699: genom sttltsstöil.
44700:
44701:
44702: TiH R i tk s d a g e n.
44703:
44704: Til:l åtskiM.nad från facktidslkr~ten är inne- Det är uppenbart att kuiturtidsdcrifterna i
44705: hållet i en kulturtidskrift inte begränsat tili ett vå:rt land kämpar med stora ekonomiska svårig-
44706: ämnesområde. Karakteristiskt för kulturtid- heter. Det är inte srvårt att utpeka skälen tili
44707: skriften är en bred humanistisk inriktning, med dessa svårighetet. Medan ttyckningskostnaderna
44708: :tyngdpun!k.ten lagd vid konst, politik, elkonomi och honoraren tili meda:rbetarna bildar en
44709: och litteratur. avsevärd utgiftpost, begränsas indromsterna ti11
44710: I det växelspel1. meYan olika åsilkter och me- prenumerationer och annonsinti&ter - bägge
44711: ningsriktningar som förekommer i en demokrati, av en blygsam omfattning. Det är endast taOk
44712: fyller kulturtidskriften en viktig uppgift. Den vare de understöd tidsikrifterna mottar ur fon-
44713: &-amstår som ett själyständigt komplement tili der och stiftelser de nöjaktigt fömnår ba~ansera
44714: dagstidningar ooh massmedia. Dess möjHgheter sin budget. Det ekonomiska trångmål de be-
44715: att följa upp och fordjupa en debatt är erkända, Hnner sig i leder ,tiN att de honorar de kan ut-
44716: iilkaså dess fötmåga att ta initiativ, frattrrl.ägga betala är otiM.fredsstäUande och att deras egen
44717: alternativ till politiska och ~konomiska förslag, redaktionsstab är oavlönad.
44718: och kritiskt granska dagens &ågor. Situationen för flertalet av våra ku1turtid-
44719: Kulturtidskriften är därtill ett traditionellt skrifter äi: sålunda mydket bekymmersam. Då
44720: och obundet forum för arti!klar och esiäist~k av staten stöder oHka slag av kultureHt arbete,
44721: en art och av en omfattning som dagspressen förefaUer det motiverat att den även uppmärk-
44722: inte förmår ;publicera. Genom att tids:kriften sammar kulturtidskrifterna oah ekonomislkt
44723: saba.r ämnesbegränsning kan den i detta av- tryggar deras fortsatta utgivande.
44724: seende utgöra en länk meHan fackorgan och Hänvisande til:l ovanstående föreslås att riks-
44725: dagliga ddningar. Inom publicistiken bi1dar dagen villJ.e bes·luta hems.tälla,
44726: kulturtidskriften sålunda en tredje faktor.
44727: För att kulturtidskriften skaH kunna fylla att regeringen måtte skrida till åtgär-
44728: sin funiktion som ett polemislkt odl al:lmänt hu- der för att trygga Iie inhemska kultur-
44729: manistislkt forum bör emeiolertid dess ekonomi tidskrifternas fortsatta existens genom
44730: tryggas. De statsunderstöd som i Sverige utgår att årligen på basen av ansökningar till
44731: tiili de olilka !lru~turtidskriftetma är vältaliga dem utdela ett lämpligt befunnet stats-
44732: tedken på att deras betydelse för den politiska stöd.
44733: oeh tkulture~Ha debatten där varseblivits och
44734: ekonomisJkt garanterats.
44735: Helsin.gfurs den 9 februari 1972.
44736:
44737: Pär Stenbäck. Evald Häggblom. Elly Sigfrids.
44738: Kristian Gestrin. Ragnar Granvik. Carl Olof Tallgren.
44739: Grels Teir.
44740: 2373
44741:
44742: VIII,218.- Toiv.al. n:o 13.32.
44743: Suomennos.
44744:
44745:
44746:
44747:
44748: Stenbäck ym.: Kulttuurilehtien ilmestymisen turvaamisesta val-
44749: tion tuella.
44750:
44751:
44752: E d u s k u n n a ~ ~ e.
44753:
44754: Toisin kuin ammattilehden kulttuuri1ehden tiselle ja lkulttuurikeskustelulle on siel!lä huo-
44755: sisä:Ltö ei rajoitu yhden aiheen alueelle. Kult- mattu ja tatloudellisesti turvattu.
44756: tuurilehdelle on ominaista laaja humanistinen On ilmeistä, että kulttuurilehdet ovat meidän
44757: asennoituminen, pääpainon kohdistuessa taitee- maassamme suurissa taloudellisissa vaikeuksissa.
44758: seen, pdlitiikJkaan, .talouteen ja kirjallisuuteen. Ei ole vaikeata osoittaa näiden vaikeuksien syitä.
44759: Demokrart:iassa esiintyvien eri katsomusten ja Painatus!kustannukset ja avustajien panclci.ot
44760: mielipidesuuntien vuorovai'kutuksessa kulttuu- ov~ huomattava menoerä, ikun taas tulot rajoit-
44761: rilehdellä on tärkeä ·tehtävä. Se täydentää omalla tuvat tilauksiin ja !lmoitusten tuottoon - mo-
44762: itsenäisellä tSJva:lJaan päivälehtiä ja massatiedo- lemmat vaatimattoman määräisiä. Vain rahas-
44763: tusväHneitä. Sen mahdollisuudet seurata ja sy- toista ja säätiöistä saadui'Ila avustuksilla aika·
44764: ventää 'keskus·telua tunnustetaan, samoin sen kauslehdet pystyvät tyyd}'lttivästi tasapainotta-
44765: kY'kY tehdä aloitteita, esittää vaihtoehtoja po- maan budjettinsa. Niiden taloudellinen a:hditlk.o
44766: Hittisi:lle ja .taloudellisitle ehdotuksille ja Icriit- johtaa siihen, että niiden maksamat paLkkiot
44767: tisesti ta.rikas·telda päivän kysymyksiä. ovat riittämättömiä ja että niiden oma •toimi-
44768: Kulttuurilehti on sen lisäksi sen laatuisten tuskunta työskentelee paollkatta.
44769: ja laajuisten artikkelien ja tutkielmien perintei- Useimpien kuittuurilehtiemme tilanne on si-
44770: nen ja riippumaton foorumi, joita päivä•lehdistö ten hyvin huolestuttava. Kun vaitio tukee eri-
44771: ei pysty julkaisemaan. Kun aikakauslehdellä ei laatt:uista :kulttuurityötä, näyttää perustellulta,
44772: ole aiherajo1tusta, se voi tä.ssä •suhteessa olla yh- että se huomioi myös k:u•lttuurilehdet ja turvaa
44773: dyssiteenä ammattilehtien ja päivälehtien vä- ta:Ioudeldisesti niiden jatkuvan jwlrkaisemisen.
44774: llilä. Kulttuurilehti on siten jul!kisen sanan lk:ol- Yllä olevaan viitaten elhdotetaan eduskunnan
44775: mas tekijä. hyrväksyttäviksi toivomus,
44776: ]oma kuolttuudlehti voisi täyttää tehtävänsä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
44777: yleishumanistisena vi:ittelyfoorumina, sen ta- kotimaisten kulttuurilehtien jatkuvuu-
44778: lous on kuitenkin turvattava. Ruotsis·sa eri den turvaamiseksi jakamalla niille vuo-
44779: ku[tltuuriiJ.dhdiUe annetut vatltionavustukset ovat sittain hakemusten perusteella sopivaksi
44780: kaunis todiste siitä, että .niiden merkitys poliit- katsottu valtionavustus.
44781: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
44782:
44783: Pär Stenbäck. Evald Häggblom. Elly Sigfrids.
44784: Kristian Gestrin. Ragnar Granvik. Carl Olof Tallgren.
44785: Grels Teir.
44786: 2374
44787:
44788: VIII,219.- Hemst.mot. nr 1333.
44789:
44790:
44791:
44792:
44793: Stenbäck m. fl.: Om tryggande av samernas rätt till undervisning
44794: på modersmålet.
44795:
44796:
44797: T i U R i !k s d a g e n.
44798:
44799: Den samisika folikspillran som i Finland upp- gånger årligen. Ytter.ligare har man åstadlkom-
44800: går till ungefär 3 000 personer har under de mit några skolböcker, som dock inte har kom-
44801: senaste årtiondena råkat i farozonen och hotas mit till användning tili följd av lagstiftningens
44802: nu av undergång. Den främsta orsaken till vaga utformning.
44803: detta är att samernas rättigheter inte har er- Man !kan vara av viiken åsikt som helst om
44804: känts och att deras egna framstäilningar hat lapskans fortbestående, klart är i alla fall att
44805: lämn-ats obea<ktade. 3 000 samer saknar aHa språkliga rättigheter i
44806: Vid sidan av det ekonomisika tryoket 'ligger detta nu.
44807: svårigheterna på det kultureHa området. Fram- Det har vetenskapligt dokumenterats att sa-
44808: för allt den diskriminering och den brist på mernas intellektuella utveck1ing lider allvar-
44809: stöd som drabbat lapskan såväl inom ramen liga men av att de inte ens under de första
44810: för lagstiftningen som i form av praktiska åt- skolåren har möjlighet att få undervisning på
44811: gärder har gett s-amerna en känsla av ett de modersmålet. Några års undervisning på mo-
44812: statliga myndigheterna har hemfallit åt rasdis- dersmålet skulle i själva vevket underlätta för
44813: kriminering. Denna uppfattning har befästs i samerna att lära sig en god finska. Nu lever
44814: samband med flera lärarval. många samer i en situation som måste beteck-
44815: Den enda uppmuntran i 'lagstiftningshän- nas som "dubbel halvspråkighet".
44816: seende som de statliga myndighetema har gett Hänvisande till ovanstående föreslår under-
44817: lapskan har varit och är fortfarande den vaga tecknade ,vördsamt att riksdagen ville besluta
44818: språkhänvisning som förekommer i samband hemstäaia,
44819: med folkskolundervisningen. Denna hänvisning
44820: salknar dock praktisk betydelse. Det ekono- att regeringen måtte vidta skynd-
44821: miska stödet begränsar sig till några tusen samma åtgärder för att trygga samernas
44822: mark per år för den tidning på lapska som av rätt till undervisning på modersmålet
44823: ekonomiska skäl endast kan utkomma ett par under de första skolåren.
44824: Helsingfors den 9 februari 1972.
44825:
44826: Pär Stenbäck. Grels Teir.
44827: Kristian Gestrin. Victor Procope.
44828: Evald Häggblom. Elly Sigfrids.
44829: Carl Olof Tallgren.
44830: 237S
44831:
44832: VIII,219.- Toiv.al. n:o 1333. Suomennos.
44833:
44834:
44835:
44836:
44837: Stenbäck ym.: Saamelaisten äidinkielisen opetuksen turvaami-
44838: sesta.
44839:
44840:
44841: Ed u s k u n n a U e.
44842:
44843: Saamelainen kansansiru, jOka Suomessa on ,tain. Lisäksi on saatu aikaan joitakin koulu-
44844: noin 3 000 henkeä käsittävä, on viime vuosi- kirjoja, jotka eivät kuitenkaan dle tulleet käyt-
44845: kymmeninä joutunut vaaravyöhykkeeseen ja töön ~ainsäädännön epämääräisen muotoilun
44846: sitä uhkaa nyt katoaminen. Tähän on syynä vuoksi.
44847: lähinnä se, ettei saamelaisten oikeuksia ole Oltakoonpa lapin kielen säilyttämisestä mitä
44848: tunnustettu ja että heidän omat ehdotuksensa mieltä tahansa, on kuitenkin selvää, että 3 000
44849: on jätetty huomioimatta. saamelaiselta tätä nyikyä puuttuvat karkki kie-
44850: Lisääntyneen ta1oudellisen paineen ohella on [eHiset o~keudet.
44851: vaikeuksia sivistyksdliseHä alalla. Ennen kaik- On tieteellisesti osoitettu, että saamelaisten
44852: kea se diskriminointi ja se tuen puute, joka henkinen kehitys kärsii vakavasti siitä, ettei
44853: on !kohdannut lapinkieltä niin lainsäädännön heillä edes ensimmäisinä !kou1uvuosina ole mah-
44854: puitteissa kuin mitä tulee käytännön toimen- dollisuutm saada opetusta äidinkielellään. Muu-
44855: piteisiin, on saanut saamelaiset tuntemaan, että taman vuoden opetus äidinkieleNä helpottaisi
44856: valtion viranomaiset ovat sortuneet rotusyrjin- itse asiassa saamelaisten hyvän suomen oppi-
44857: tään. Tämä käsitys on vahvistunut useiden mista. Nyt monet saamelaiset elävät tilanteessa,
44858: opettajanvaalien yhteydessä. jota on luonnehdittava "kaksinkertaiseksi puo-
44859: Ainoa rohkaisu, jonka valtion viranomaiset linaiseksi kielen osaamiseksi".
44860: lainsäädännöllisesti ovat Ja.pin kielelle antaneet, Yllä olevaan viitaten allekirjoittaneet ehdot-
44861: on oHut ja on edelleen epämääräinen kie- tavat kunnioittaen eduSkunnan hyväksyttäväksi
44862: leen viittaus kansakouluopetuksen yhteydessä. toivomuksen,
44863: TäJ.lä viittaukseNa ei kuiterrkaan ole käytännöl-
44864: listä merkitystä. Taloudellinen tuki rajoittuu että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
44865: joihinkin tuhansiin marlclwihin vuodessa sille menpiteisiin turvatakseen saamelaisten
44866: lapinkieliselle lehdelle, jdka taloudellisista syis- oikeudet opetukseen äidinkielellään en-
44867: tä rvoi ilmestyä ainoastaan pari kerma vuosit- simmäisinä kouluvuosina.
44868: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
44869:
44870: Pär Stenbäck. Grels Teit.
44871: Kristian Gestrin. Victor Procope.
44872: Evald Häggblom. Elly Sigfrids.
44873: Carl Olof Tallgren.
44874: 2.37()
44875:
44876: VUJ.220.- Toiv.al. n:o 1334.
44877:
44878:
44879:
44880:
44881: Sundqvist ym.: Vapaata kansansivistystyötä koskevan kokonais-
44882: suunnittelun tehostamisesta.
44883:
44884:
44885: Ed '!1 11 k u a ~ •1 1e.
44886: l?4fitJ ·~ vuosik~n~n 'kt.duc~sa ~n suurta ja yhtenäistä 'kokona.issuunnittelua. Vidlä
44887: l.llaamme vapaata kansansivistystyötä koskeva vallitsevien fainsää<lännöllisten puutteiden pois-
44888: fainsäädiintö voimalldcaasti !kehittynyt kattaen tamisen oheNa tulisi tarpeellisessa määrässä
44889: [ähes täydellisesti tämän toimintaikentän ~ pyrkiä annet•tujen säännösten ja teitnintaedelly-
44890: alat. Nopea kehitys on kuitenkin johtanut tysten yhdenmukaistamiseen.
44891: !!iihen, että samalla kun jokin vapaan kansan- EdeUä olevan perusteella cmdotanune oous-
44892: ~ivistystyön työmuoto cm saanut uuden toi- kunnan hyväksyttäväksi toivOQluksen,
44893: mintaedellytyksiä iisäävän lain, ~oidenkin tois-
44894: ten alojen säännökset ovat io osoittautuneet että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
44895: v!Ulhoiksi j11 riittämättömiksi. Myös opetus- flliPaatt~kgnstJnsivistystyötä kosketHJn
44896: P'hjelmien, työmenetelmien, tavoitteiden y~. lainsäädännöllisen ym. kokonaissUtm-
44897: uudistamist11rpeen tiheys on lisääntynyt yhteis- nittelun tehostamiseksi ottaen erityi-
44898: kuntall ik<Jskevien muutosten nopeutuessa. Sen- sesti huomioon tälle työlle asetettavat
44899: sijaan, että uudistus- ja kehitystoimintaa suo- kasvt~vtU vaatimukset kansalaisten li-
44900: ri~ttaisiin pala p$!rlta ts. kut!!lkin a:l!la erikseen sääntyvän vaptlll-aian käytön hyödylli-
44901: käsitellen, tulisi vapaan kansansivistystyön sessä ohiauksfss4.
44902: kehittämisessäkin tavoiW'lla Plahdollisinunan
44903: I{elsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
44904:
44905: UH Sundqvist. Sinikka Luja-Vepaä.
44906: 2377
44907:
44908: VIII,221.- Toiv.al. n:o 1335.
44909:
44910:
44911:
44912:
44913: Sundqvist ym.: Yleishyödyllisiä palveluksia suoriitavien yksityis-
44914: ten arkisto;en - kirjastoien toiminnan turvaamisesta.
44915:
44916:
44917: E d u s k u n n a f i e.
44918:
44919: Maassamme toimii useita merkittäviä kansa- nön aikaansaamisesta, jolla näiden yksityisten
44920: laisjärjestöjen hoi.otamia yksityisiä mutta täysin erityisarkistojen ja -kirjastojen toimintaa voi-
44921: ytleisluontoisia palveluksia suorittavia arkistoja, taisiin turvata. Lainsäädännön puutetta, joka
44922: ;oiden talouddliset toimintamahdollisuudet ovat edelleen jatkuu, !Voidaan pitää vakavana. Jat-
44923: jääneet heikoiksi ja riittämättömiksi. Varojen kuessaan se voi aiheuttaa arkistotoiminnan tu-
44924: nhrlcltuus on asettanut jatjkuvasti vakavia es- loksille suurta haittaa.
44925: teitä arkisto- ja :ki:rjastojä:rjestelyille, tehok:kaalle Edellä olevan perusteeiJla ehdotamme edus-
44926: turldjapaiveluHe, materiaalin keruulle ja tar- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
44927: peellisen henkilökunnan paikkaamiselle.
44928: Kuitenkin nämä yksityiset arkistot ovat teh- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
44929: neet yhteiskunnalle merkittäviä ja osittain jop.a menpiteisiin tarpeellisen lainsäädännön
44930: täysin korvaamattomia palveluksia, joiden aiklltlnsaamiseksi yleishyödyllisiä palve-
44931: aiheuttamiin kustannuksiin yhteiskunnan olisi luksia suoriitavien yksityisten arkisto-
44932: syytä osallistua. Koko 1960-luvun ajan on py- jen - kiriastojen toiminnan turvaami-
44933: ritty kehittämään ajatusta seHaisen lainsäädän- seksi.
44934: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
44935:
44936: Ulf Sundqvist. Sinikka Luja-Vepsä.
44937:
44938:
44939:
44940:
44941: 298 156/72
44942: 2378
44943:
44944: VIII,222.- Toiv.al. n:o 1336.
44945:
44946:
44947:
44948:
44949: 1. Suominen ym.: Oppivelvollisuusiän alaikäraian alentamisesta.
44950:
44951:
44952: E d u s k u n n a i 1e.
44953:
44954: Oppivelvollisuusiän alaikäraja on maassamme Useissa Euroopan maissa on kuitenkin oppi-
44955: oHut 7 vuotta. Ainoastaan niissä 'kouluissa, iVelvollisuusiän alaikäraja jopa 2 vuotta; monissa
44956: missä illan puolesta on ollut mahdollista on yhden ,vuoden tätä alempi. Ei ole mitään syytä
44957: voinut varuunut 6 vuotias määrätyt koetestit uskoa, että suomalainen lapsi kehittyisi vastaa-
44958: suoritettuaan päästä kansakou[uun ja nykyisin vasti hitaammin kuin muualla Euroopassa lap-
44959: eräillä alueilla peruskouluun. set kehittyvät. Koululaiskuljetusten huomat-
44960: Tällä oppivelvollisuusiän a[aikärajalla on sel- tava kehittyminen, taajama-asutuksen yleistymi-
44961: vät historialliset perusteensa, joiden syyt ovat nen ja yksityisten liikennevälineiden ja tiestön
44962: olleet sekä !käytännölliset että !kasvatukselliset. paraneminen on luonut edellytykset meilläkin
44963: Vielä muutama vuosikymmen sitten voidaan sa- huomattavasti kevyemmäHe lkoulumatkalle.
44964: noa jopa fyysisen etäisyyden kodin ja koulun Koulu on lisaksi kehittynyt suuntaan, joka te-
44965: väli'Hä ennen kaikkea sy,rjäseuduilla merkinneen kee siitä lapsimyönteisemmän paikan. Ei voida
44966: alle 7 vuotiaalle 1apselle ylivoimaista rasitusta. myöskään välttyä havaitsemasta sitä tosiasiaa,
44967: Varhaisemmilta ajoiJta syynä voidaan myös mai- että lapset aina'k:in fyysisesti vuonna 1972 ke-
44968: nita 1apsen kehittyminen. Silloisen ravitsemus- hittyvät huomattavasti vahvemmiksi ja siten ra-
44969: illanteen mukaan ei voitu pitää lasta tarpeeksi situksia kestävämmiksi kuin vielä 30-luvun ra-
44970: vahvana kestämään koulun rasituksia. Koulu oli vitsemustilanteen ja kasvamisympäristön aikana.
44971: 'tuolloin vielä jäykempi, auktoritatiivisempi ja Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdotam-
44972: jopa pelottava paikka. Fyysisen kehittymisen me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
44973: lisäksi luonnollisesti on katsottu tätä ikärajaa
44974: säädettäessä lapsen henkistä kehitystä ja pidetty että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
44975: häntä vasta tuolloin kouluun sopivana. oppivelvollisuusikära;an alaikära;an alen-
44976: tamiseksi 6-vuoteen.
44977: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
44978:
44979: Ilkka Suominen. Jouni Mykkänen.
44980: Juha Vikatmaa. Anna-Liisa Linkola.
44981: Sinikka Karhuvaara. A1li Vaittinen.
44982: Pertti Salolainen. Pekka Jokinen.
44983: 2379
44984:
44985: VIII,223.- Toiv.al. n:o 1337.
44986:
44987:
44988:
44989:
44990: I. Suominen ym.: Parlamentaarisen korkeakoulukomitean asetta-
44991: misesta.
44992:
44993:
44994: E d u s :k u n n a 1[ e.
44995:
44996: Korkeakoulupoliittisessa suunnitte!lussa on Korkeakoutlujen lkeskushatlinto ei ole rvastan-
44997: täiDi hetkellä havaittavissa huomattavia puut- nut korkeakoululaitoksen kehittämiselle asetet-
44998: teita. Ei ole pitkän tähtäyksen korkeakoulujen tuja tavoitteita. Koordinaatiota eri kortkeakou-
44999: kehittämislakia, !korkeakoululaitoksen kokonais- lujen välillä ei ole pystytty toteuttamaan. Kor-
45000: kehityksessä on suunnittelematta jäänyt sisäisen keakoulujen keskushaUinnolta on puuttunut
45001: hallinnonuudistuksen ulkopuolella olevia tär- selvä tavoitteenasettelu.
45002: keitä kysymyksiä ja suunnittelulta puuttuvat Edellä mainituin perustein ehdotamme edus-
45003: perusteet, joiden puitteissa uudistustyötä suo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
45004: ritetaan.
45005: Korkeakoulujen kehittämisia:ki säädettiin että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
45006: vuonna 1966. Tätä laikia ei ole toteutettu kai- piteisiin parlamentaarisen korkeakoulu-
45007: kilta osiltaan, ja se on jo vanhentunut. Tarvi- komitean nimittämiseksi, jonka tulisi
45008: taan pikaisesti uusi kehittämislaki korkeakoulu- määritellä korkeakoululaitoksen kehittä-
45009: laitoksen kehityksen turvaamiseksi. misen pitkän tähtäyksen suuntaviivat
45010: Korkeakoulujen ha:llinnollinen asema on tällä sekä luoda perusmallit korkeakoulujen
45011: hetkellä kolmenlainen: Yksi on perustuslain ja tieteen keskushallinnon uudistami-
45012: alainen, eräät valtion suoranaisessa omistuksessa seksi kestäväite ja ajanmukaiselle poh-
45013: ja eräät säätiöpohjaisia yksityisiä korkeakouluja. jalle.
45014: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
45015:
45016: Ilkka Suominen. Mikko Asunta.
45017: Eeva Kauppi. Matti Hokkanen.
45018: Mauri Miettinen. T. 1. Vartia.
45019: Elsi Hetemäki. Erkki Häkämies.
45020: A1li Vaittinen. Mauri Seppä.
45021: Harri Holkeri. G. Laatio.
45022: Eero Lattula. Salme Katajavuori.
45023: 2380
45024:
45025: VIII,224.- Toiv.al. n:o 1338.
45026:
45027:
45028:
45029:
45030: I. Suominen ym.: TNlev.tiJuuden tutkimuslaitoksen perustami-
45031: sesta.
45032:
45033:
45034: E d u s 'k u n n a ll e.
45035:
45036: Ihmisen ~linympäristöön oleellisesti vaikut- Pystyäkseen ratkaisemaan suunnittelun osateh-
45037: tava tuotantotelmllkan muuttuminen nopeutuu täviä ~uamaansa suuntaan on ihmisellä tieto
45038: jatkuvasti. Tämän !kehityksen johdosta myös yh- siitä, millaiseksi tulevaisuus muodostuu, jos
45039: teiskunna!Hiset ja sosiaaliset muutokset nopeu- sen kehittymistä ei säädellä (esimerkiksi saas-
45040: tuvat. telkysyomys) ja toisalt'lta hänen on oltava tietoi-
45041: Elleivät poliittiset päätöksentekijät ja ne vi- nen parhaasta mahdollisesta tulevaisuudesta,
45042: ranomaiset, jotlka joutuvat va'lmistelemaan ~aki jonka telknrNisen rkehityksen ihmiselle antamat
45043: esityksiä tai toteuttamaan tehtyjä päätöksiä sa- apuvälineet järkevästi käytettynä voivat antaa.
45044: moin kuin myös koko elinkeinoelämä ole hy- Futurologia - tulevaisuuden tiede - tutkii
45045: vissä ajoin tietoisia odotettavissa olevista muu- sekä tekniikan että ihmisen arvostusten kehlt-
45046: toksista tuotantoteknijikassa, saattavat heidän tymistä tulevaisuudessa. Näin pyritään lksrtoit-
45047: pyrkimyksensä yhteiskunnan ja jokaisen ytksilön ·tamaan tulevaisuus ja tutkimusten perusteella
45048: elinolosuhteiden parantamiseksi osoittautua tur- dhjaamaan sen kehitystä suotoisaan suuntaan.
45049: hiksi. Pahimmassa tapauksessa voivat toimen- Useassa maassa toimii jo tällä hetkellä eri·
45050: piteet jopa olla niin paljon ristiriidassa teknil- tyinen tulevaisuuden tutkimuslaitos. Nämä ovat
45051: Hsen kehityksen kanssa, että nilllä aiheutetaan- joko erillisiä laitoksia ·tai toimivat korkea'kou-
45052: kin epäkohtia silloin kun pyritään parannuksiin. ~uljen yhteydessä. Myös suomalaisen yhteiskull--
45053: Kiihtyvän muutoksen aiheuttamien mahdol- nan tasapainoisen kehityksen vuoksi :tulisi vlil-
45054: listen ulkoisten sosiaalisten epä!kohtien lisäksi tiovallan suunnittelun jat'kuvasti lisääntyessä
45055: se yhdessä tulevaisuuden odotuksiin ikdhdistu- !kiinnittää tulevaisuuden ·tut!kimukseen kasvavaa
45056: van epävarmuuden kanssa aiheuttaa kasvavaa huomiota.
45057: painetta yksHön mielenterveyttä kohtaan. EdeHiseen viitaten ehdotamme kunnioittaen
45058: Tämä purkautuu kasaantuessaan yhteislkunnaili- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomulksen,
45059: sina häiriöinä.
45060: Toisaalta tuotantotekniikan kehitystä sääte- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
45061: iee ihminen. Hänen kyvystään sääde!Hä kehitystä menpiteisiin suomalaisen tulevaisuuden
45062: riippuu se, millaiseksi t~evaisuus muodostuu. tutkimuslaitoksen perustamiseksi.
45063: Heilsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
45064:
45065: Ilkka Suominen. G. Laatio.
45066: Juha Vikatmaa. Antero Salmenkivi.
45067: Pertti Salolainen. Elsi Hetemäki.
45068: Jouni Mykkänen. Aili Vaittinen.
45069: Anna-Liisa Linkola. Pekka Jokinen.
45070: 2381
45071:
45072: VIII,225.- Toiv.al. n:o 1339.
45073:
45074:
45075:
45076:
45077: S. Suominen ym.: Kotkeakouluien kehitystyön suuntaamisesta
45078: koulutuskysynnän osoittamille aloille.
45079:
45080:
45081: E d u s k u n t1 a 11 e.
45082:
45083: Maatntne korkeakoulujen ja yliopistojen ke- että hallitus ryhtyisi toimeNpiteisiin
45084: hittämistä ei aina ole osattu toteuttaa niitl, että korke4koul~tien kehitystyöN urkistllllli-
45085: valm.istuvilla tutkinnon suorittaneilla nuorilla seksi siten, että kebitysvaroia suunna-
45086: olisi työmarkkinoilla saatavissa koulutustaan taan enemmän sellaisille aloille, ;oita
45087: ~taavaa työtä. Tämä on johtanut akateemi- kohtaan yhteiskunnassa on tJOimakasta
45088: seen työttömyyteen toisilla aloilla ja akateemi- kysyntää kuten tekniikka, INonnontie-
45089: sesti koulutettujen puutteeseen toisilla aloilla. teet ja taloustieteet.
45090: Yllä olevan johdosta ehdota~ ku.nnioitta-
45091: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
45092: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
45093:
45094: Sami Suominen. Mikko Asunta. Sirkka Lankinen.
45095: G. Laatio. Erkki Häkämies. Kullervo Rainio.
45096: Pekka Jokinen. Mauri Miettinen. Eero Lattula.
45097: Harri Holkeri. Olavi Nikkilä. Anna-Liisa Linkola.
45098: Jouni Mykkänen. Salme Katajavuori. Juha Vikatmaa.
45099: Juuso Häikiö.
45100: 2382
45101:
45102: VIII,226.- Toiv.al. n:o 1340.
45103:
45104:
45105:
45106:
45107: S. Suominen ym.: Määrärahasta valtion tueksi Tekniikan museon
45108: säätiölle.
45109:
45110:
45111: Ed u sk u nnall e.
45112:
45113: Tekniikan museon säätiö, jonka tarkoituk- suuden vanhojen arvokkaiden esineiden keräi-
45114: sena on teknillisen museon perustaminen, yllä- lyyn, kunnostamiseen ja näytteille asettamiseen.
45115: pitäminen ja kehittäminen, sekä tekniikan ja Toiminta on osoittanut, että historiallisesti ar-
45116: teknillisten tieteiden historian tutkiminen ja vokkaita Suomen vanhan teollisuuden valmis-
45117: edistäminen, on toiminnassaan edistynyt niin tamia koneita löytyy. Esineet olisi kiireellisesti
45118: pitkälle, että osa museotiloista on saatu kun- kerättävä museon suojiin ja kunnostettava näyt-
45119: toon ja näyttelytoiminta saatu alulle. Museon telyyn mutta toiminta vaatii varoja.
45120: esinäyttely pidettiin kesäkuun 2-13 päivänä Me allekirjoittaneet kansanedustajat ehdo-
45121: 1971. tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
45122: Helsingin kaupunki osallistuu museon toi- väksi toivomuksen,
45123: mintaan mm. luovuttamalla Vanhankaupungin
45124: Kuninkaankartanon alueella olevat rakennukset että hallitus ottaisi vuoden 1973 tu-
45125: museolle sopiviksi hallitiloiksi kunnostettuna. lo- ja menoarvioesitykseen 50 000 mark-
45126: Tähän mennessä on kaupungin osuus jo toista kaa valtionapuna Tekniikan museon sää-
45127: miljoonaa markkaa. tiön tukemiseksi.
45128: Säätiötoiminta on aluksi kohdistunut teolli-
45129: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
45130:
45131: Sami Suominen. Anna-Liisa Linkola. Victor Procope.
45132: G. Laatio. Sirkka Lankinen. Esko Härkönen.
45133: Pekka Jokinen. Eeva Kauppi. Uljas Mäkelä.
45134: M. Jaatinen. Salme Katajavuori. Sylvi Saimo.
45135: Mauri Miettinen. Eero Lattula. Georg C. Ehrnrooth.
45136: Erkki Häkämies. Juuso Häikiö. J. Juhani Kortesalmi.
45137: 2383.
45138:
45139: VIII,227.- Toiv.al. n:o 1341.
45140:
45141:
45142:
45143:
45144: S. Suominen ym.: Määrärahasta yrityshallinnon professorin viran·
45145: perustamiseksi Tampereen yliopistoon.
45146:
45147:
45148: E d u s k u n n a 11 e.
45149:
45150: T am.pereen Yliopiston taloudellis-hallinnolli- T am.pereen Yliopisto on jo kahtena peräkkäi-
45151: sessa ·tiedekunnassa on vuodesta 1967 lähtien ol- senä vuonna ensimmäisellä kiireellisyyssijalla
45152: lut ekonomin tutkinnon opintosuunta. Talous- esittänyt yliopistoon perustettavaksi yrityksen
45153: tieteellisen koulutuksen eräs keskeinen alue on hallinnon professorinviran, mutta virkaa ei ole
45154: yrityksen taloustiede, jonka yhdessä osa-aluees- toistaiseksi otettu valtion tulo- ja menoarvioon.
45155: sa, hallinnossa, ei toistaiseksi ole ollut professo- Sanottu professorinvirka, joka kattaa yrityksen
45156: rinvirkaa. Niin ollen ylemmän opetuksen anta- taloustieteessä henkilöhallinto- ja organisaatio-
45157: minen yrityksen hallinnossa ei ole ollut mahdol- kysymykset, olisi niin ollen perustettava mitä
45158: lista. Tämä on aiheuttanut vinosuuntauksia oh- pikimmiten.
45159: jaten painopisteen yrityksen taloustieteen kah- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
45160: teen muuhun haaraan, markkinointiin ja las- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
45161: kentatoimeen. Se on merkinnyt koulutuksen yk-
45162: sipuolistumista ja siten aiheuttanut vaikeuksia että hallitus ottaisi vuoden 1973 tu-
45163: yrityksen taloustieteen opiskelijoiden sijoittu- lo- ;a menoarvioesitykseen 18 000 mar-
45164: misessa työmarkkinoille. Myös elinkeinoelä- kan määrärahan yrityksen hallinnon pro-
45165: män ja julkisen hallinnon kannalta olisi tärkeää fessorin viran perustamiseksi 1. 1. 1973
45166: saada yrityksen hallinnon ylempi opetus asian lukien Tampereen Yliopiston taloudel-
45167: tärkeyden huomioonottaen järjestetyksi, sillä lishallinnolliseen tiedekuntaan.
45168: hallinto- ja organisaatiokysymykset ovat tul-
45169: leet yritys- ja hallintotoiminnassa yhä keskei-
45170: semmälle sijalle.
45171: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
45172:
45173: Sami Suominen. Pekka Jokinen. Kauko Tamminen.
45174: Anna-Liisa Linkola. Mauri Miettinen. Kuuno Honkonen.
45175: Eeva Kauppi. Eino Loikkanen. Olavi Nikkilä.
45176: Mikko Asunta. Leo Kohtala. Erkki Häkämies.
45177: Matti Hokkanen. Riitta Järvisalo-Kanerva. Salme Katajavuori.
45178: Sirkka Lankinen. Kullervo Rainio.
45179: 2384
45180:
45181: VIII,228.- Toiv.al. n:o 1342.
45182:
45183:
45184:
45185:
45186: S. Suominen ym.: Tutkimuksesta varstnazseen tarkoitukseensa
45187: käytettyjen opintolainojen määrästä.
45188:
45189:
45190: E d u s k u n n a 11 e.
45191:
45192: Opintolainajärjestelmä on erinomainen esi- eivät todellisuudessa lainkaan harjoita opintoja,
45193: merkki pyrkimyksestä tasata tuloerojen vaiku- ja lopuksi sellaiset opiskelijat, joiden opinnot
45194: tusta korkeampaa opetusta haluavien nuorten eivät edisty.
45195: mahdollisuuksiin opiskella. Silloin kun maassa vallitsee puute kehitysva-
45196: Opintolainojen määrän nopea lisääntyminen roista jopa siinä määrin, että työtilaisuuksien
45197: osoittaa, miten tarpeellista tämä toiminta on järjestäminen kaikille maamme kansalaisille on
45198: ollut. vaikeaa, tulisi varojen käyttöä ohjata säästäväi-
45199: Nopean kasvun ohella on kuitenkin alkanut sesti ja tarkasti. Sen vuoksi ehdotamme edus-
45200: ilmetä myös epäkohtia kuten aina tapahtuu kai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
45201: ken sosiaalisen varojenkäytön yhteydessä.
45202: On osoittautunut, että opintolainoja nostavat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
45203: sellaiset opiskelijat, jotka hyvän varallisuutensa tutkimuksen suorittamiseksi siitä, pal-
45204: vuoksi eivät niitä ollenkaan tarvitsisi, sekä sel- jonko opintolainoja käytetään opintojen
45205: laiset opiskelijat, jotka todellisuudessa hakevat rahoittamiseen.
45206: vain merkinnän opintojen aloittamisesta, mutta
45207: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
45208:
45209: Sami Suominen. Sirkka Lankinen.
45210: Ilkka Suominen. Salme Katajavuori.
45211: Elsi Hetemäki. Mauri Miettinen.
45212: G. Laatio. Eero Lattula.
45213: Erkki Häkämies. M. Jaatinen.
45214: Harri Holkeri. Olavi Nikkilä.
45215: Anna-Liisa Linkola. Sinikka Karhuvaara.
45216: Eeva Kauppi. Uljas Mäkelä.
45217: Kuller.o Rainio. Mauri Seppä.
45218: 2385
45219:
45220: VIII,229.- Toiv.al. n:o 1343.
45221:
45222:
45223:
45224:
45225: S. Suominen ym.: Yliopisto;en ;a korkeakoulujen ylioppilaskun-
45226: tien pakkojäsenyyden poistamisesta.
45227:
45228:
45229: E d u s k u n n a 11 e.
45230:
45231: Maamme yliopistojen ja korkeakoulujen yli- pakkojäsenyydestä syntyvillä tuloilla, vaan yh-
45232: oppilaskunnissa on nykyisin käytössä opiskeli- teiskunnan tulisi vastata edellä matntttujen
45233: joiden pakkojäsenyys siten, että opiskelija il- ensiarvoisen tärkeiden toimintojen kustannuk-
45234: moittautuessaan yliopiston tai korkeakoulun sista.
45235: läsnäolevaksi opiskelijaksi samalla joutuu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
45236: myös liittymään ylioppilaskunnan jäseneksi. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
45237: Varsinaisten opiskelijoiden lisäksi järjestely muksen,
45238: koskee myös tieteellisiä jatko-opintoja harjoit- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
45239: tavia. sellaisiin toimenpiteisiin, että opiskeli-
45240: Vaikka ylioppilaskunnat natn hankkimil- ioiden liittyminen yliopistojen ja kor-
45241: laan jäsenmaksuvaroilla osaltaan ylläpitävät keakoulujen ylioppilaskuntien jäseniksi
45242: tiettyjä varsin tä11keitä opiskelijoiden palvelu- saatetaan vapaaehtoiseksi ja että halli-
45243: toimintamuotoja, kuten eri alojen neuvonta- tus samalla tutkisi mahdollisuuksia yli-
45244: palvelua, ei kansanvaltaisen yhteisötoiminnan oppilaskuntien nykyisin harjoittaman
45245: periaatteen mukaan ole hyväksyttävää, että opiskelijoihin kohdistuvan palvelutoi-
45246: varat tähän tarkoitukseen hankitaan yhteisön minnan rahoittamiseksi valtion varoin.
45247: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
45248:
45249: Sami Suominen. Eero Lattula. Juuso Häikiö.
45250: Georg C. Ehrnrooth. Mikko Asunta. Ilkka Suominen.
45251: Juha Vikatmaa. Pekka Jokinen. Salme Katajavuori.
45252: Kullervo Rainio. Erkki Häkämies. Mauri Miettinen.
45253: Anna-Liisa Linkola. Harri Holkeri. Uljas Mäkelä.
45254: Olavi Nikkilä. G. Laatio. Jouni Mykkänen.
45255: Matti Hokkanen.
45256:
45257:
45258:
45259:
45260: 299 156/72
45261: 2386
45262:
45263: VIII,230.- Toiv.al. n:o 1344.
45264:
45265:
45266:
45267:
45268: Sutinen ym.: Kehitysalueinstituutin aikaansaamisesta Joensuun
45269: korkeakoulun yhteydessä toimivaan Karialan tutkimuslaitok-
45270: seen.
45271:
45272:
45273: E d u s k u n n a 11 e.
45274:
45275: Nykyiset kehitysaluepoliittiset toimenpi- On huomattava, että ilman riittävän laajaa
45276: teet lainsäädäntöineen ja Kehitysaluerahastoi- kehitysalueiden omalla kentällä tapahtuvaa tut-
45277: neen eivät ole osoittautuneet riittävän tehok- ·kimusta ei pystytä muodostamaan luotettavaa
45278: kaiksi syrjäisten seutujen elinkeinoelämän mo- kuvaa siitä, miten kehitysaluepoliittiset toi-
45279: nipuolistamiseksi. Kehitysalueongelmien selvit- menpiteet koituvat eri ryhmien hyväksi. Eri-
45280: tämiseksi ei ole riittävästi tutkimuskapasiteet- tyisen huolen kohteena on syytä pitää sitä
45281: tia ja tutkimus on ollut hajanaista ja sattu- väestönosaa, jonka eläminen on kaikkein puut-
45282: manvaraista. Siksi kehitysaluetutkimusta on li- teellisinta ja turvattominta. Eroavuudet elämi-
45283: sättävä voimakkaasti. Alueellisen oikeuden- sen perusedellytyksissä eri alueiden ja väestö-
45284: mukaisuuden ja tasapuolisuuden toteuttami- ryhmien kesken tuottavat eroja ihmisten sekä
45285: seksi olisi kehitysaluetutkimus sijoitettava ja fyysisessä terveydessä että mielenterveydessä.
45286: keskitettävä Pohjois-Karjalaan, jossa kehitys- Myös näitä vaikutuksia olisi kartoitettava
45287: alueongelmat on koettu kaikkein kipeimmin unohtamatta jokapäiväisiä ongelmia kuten ra-
45288: suurimpina muuttotappiolukuina koko maassa. vintoa, vaatetusta, asumista, kulkuyhteyksiä,
45289: Joensuun Korkeakoulun yhteydessä toimii koulutusmahdollisuuksia, virkistäytymismah-
45290: Karjalan tutkimuslaitos, jonka tehtäviin on dollisuuksia ym.
45291: laissa määrätty Itä-Suomen henkisen ja aineel- Kehitysalueidenkin asukkailla on oikeus toi-
45292: lisen kulttuurin sekä luonnonvarojen tutkimi- voa elämänolosuhteitten parantamista. Siksi on
45293: nen. Karjalan tutkimuslaitoksen yhteyteen sopi- tutkittava heidän elämisen tarpeitaan ja toi-
45294: si perustaa kehitysaluetutkimusosasto, ts. ke- menpiteitä, joilla elämisen olosuhteita voidaan
45295: hitysalueinstituutti, jonka tehtäväksi tulisi parantaa ja maamme eri alueilla asuvien ih-
45296: muukin kehitysalueita koskeva tutkimustoi- misten eriarvoisuutta poistaa.
45297: minta. Tutkimustoiminnan sijoittaminen Poh- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
45298: jois-Karjalaan, kehitysalueen !-vyöhykkeelle, on tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
45299: paikallaan myös siksi, että Kehitysaluerahaston väksi toivomuksen,
45300: toimintapisteet sijaitsevat kokonaan II-vyöhyk-
45301: keellä, Kuopiossa, Vaasassa ja Oulussa. Kehi- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
45302: tysaluetutkimus voidaan Joensuussa niveltää menpiteisiin Joensuun korkeakoulun
45303: laajempaan kokonaisuuteen, sillä Joensuun kor- yhteydessä toimivaan Karialan tutkimus-
45304: keakoulussa annettava opetus ja muu tutkimus laitokseen kehitysaluetutkimusosaston,
45305: tukevat johdonmukaisesti kehitysaluetutkimus- ts. kehitysalueinstituutin aikaansaami-
45306: ta. seksi.
45307: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
45308:
45309: Lea Sutinen. Ahti Pekkala. Aino Karjalainen.
45310: Orvokki Kangas. Erkki Haukipuro. Pauli Puhakka.
45311: Heimo Linna. Katri-Helena Eskelinen. Aili Vaittinen.
45312: Saimi Ääri. Sylvi Saimo. Uki Voutilainen.
45313: Reino Karpola. Matti Ruokola. Hannes Volotinen.
45314: Paavo Niinikoski.
45315: 2387
45316:
45317: VIII,231.- Toiv.al. n:o 1345.
45318:
45319:
45320:
45321:
45322: Sutinen ym.: Leirimuotoisten kulttuuriharrastusten tukemisen
45323: tehostamisesta.
45324:
45325:
45326: E d u s k u n n a 11 e.
45327:
45328: Maamme syrJalset alueet ovat eriarvoisessa saalta varoja vaativa pätevien opettajien saami-
45329: asemassa muuhun Suomeen verrattuna myös nen on leirien onnistumiselle ja tarkoituksen-
45330: taiteeseen ja yleensä kulttuuriin liittyvien alo- mukaisuudelle välttämätön.
45331: jen harrastus- ja opiskelumahdollisuuksien suh- Erääksi vaikeudeksi on osoittautunut myös
45332: teen. Harva asutus, pitkät välimatkat, etäisyys se, että leirejä tuetaan useasta eri lähteestä ja
45333: kulttuurikeskuksista sekä väestön alhainen tu- näin ollen nimenomaan syrjäisten seutujen eri-
45334: lotaso rajoittavat esiintyvien kulttuuritarpeiden tyistarpeet jäävät riittävästi huomioonottamat-
45335: tyydyttämistä. ta. Leirimuotoisten kulttuuriharrastusten tuke-
45336: Viime vuosina on erikoisesti näitä tarpeita miseen olisi varattava riittävästi· rahaa ja ka-
45337: sekä kansansivistys- ja valistustyötä varten jär- navoitava tähän tarkoitukseen varattuna lää-
45338: jestetty erilaisia leirimuotoisia tilaisuuksia, jois- nien taidetoimikuntien kautta.
45339: ta musiikkileirit ovat olleet erittäin suosittuja, Että syrjäisten alueiden kulttuuritarpeet tu-
45340: tarpeellisiksi osoittautuneita ja hyviä tuloksia lisivat riittävästi huomioiduiksi ja tukeminen
45341: antavia. Esim. Pohjois-Karjalan Musiikkiyhdis- voitaisiin yhtenäistää ehdotamme kunnioittaen
45342: tyksen järjestämä valtakunnallinen leiri Juuas- edellä olevaan viitaten eduskunnan hyväksyt-
45343: sa kokosi 262 osanottajaa, joista 205 (78 %) täväksi toivomuksen,
45344: oli pohjoiskarjalaisia.
45345: Kun 'kurssimuotoisten leirien osallistumis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
45346: maksuja ei voida mitoittaa menoja vastaaviksi leirimuotoisten kulttuuriha"astusten
45347: ja rahallisen tuen saaminen on osoittautunut tukemisen tehostamiseksi ja yhtenäistä-
45348: vaikeaksi, joutuvat järjestäjät innostuksestaan miseksi.
45349: huolimatta liian vaikean tehtävän eteen. Toi-
45350: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
45351:
45352: Lea Sutinen. Pentti Poutanen. Katri-Helena Eskelinen.
45353: Aino Karjalainen. Paavo Niinikoski. Pauli Puhakka.
45354: Reino Karpola. Saimi Ääri. Aili Vaittinen.
45355: Uki Voutilainen. Hannes Volotinen.
45356: 2388
45357:
45358: VIII,232.- Hemst.mot. nr 1346. VIII,232.- Toiv.al. n:o 1346.
45359:
45360:
45361:
45362:
45363: Tallgren m. fl.: Om utvecklande av informa- Tallgren ym.: Yhteiskunnan harjoittaman tie-
45364: tionsverksamheten från samhällets sida. dotustoiminnan kehittämisestä.
45365:
45366:
45367: T i 1[ R i k s d a g e n. Ed u s k u n n a 1[ e.
45368:
45369: Då samhäJ!let fortgående utveokilas ökar så- Yhteiskunnan jatkuvasti !kehittyessä kailiSa-
45370: väi medborgarnas sikyildigheter som deras rättig- laisten selkä ve1vdhlisuudet että oilkeudet vastaa-
45371: heter på motsvarande sätt. Bland annat har vasti kasvavat. Muun muassa viime vuosien
45372: iagsti:6tningens snabba allmänna utvedkling un- yleinen 1ainsäädännön nopea kehitys on aiheut-
45373: der de senaste åren lett !till, att medborgarnas tanut sen, että kansalaisten oikeutetut vaati-
45374: berättigade krav på att få detailjerade och in- mukset saada yksityiskohtaisia ja seiidcaperäi-
45375: gående uppgifter också har tilltagit. Den brist- siä tietdja ovat myös [isääntyneet. Puutteetli-
45376: fälliga samhäNs1nformationen i ärenden, som nen Yhteiskunnatlinen tiedottaminen joikaista
45377: gäl!ler envar medborgare, speciellt åldringar och kansalaista, erityisesti vanhuksia ja sairaita kos-
45378: sjub personer, har medföl'lt ett .allt kraftigare kevissa asioissa on aiheut·tanut runsaasti tiedot-
45379: krarv på fö1ebättrad information. tamisen parantamiseen kohdistuvaa painetta.
45380: I de nordis!ka Jänderna håller i aHmänhet Pohjoismaissa on yleensä va!Ltaamassa aJaa se
45381: den metoden på att ta överhanden, att sådana tapa, että ikansa!laisi1le taclcoitetut juil!kisen val~
45382: al1männa kungörelser, som är .avsedda för med- lan tiedotukset ju~ailstaan :kailkisisa sandmaleh-
45383: borgarna, puhliceras i samdiga dagstidningar dissä yhtä suurina maiksul:lisina i1lmoituksina.
45384: såsom Hka stora, beta1da annonser. Så har man Näin on menetelty mm. Norjassa ja Ruotsissa
45385: förfarit bl.a. i Norge och Sverige och ett för- ja samaan tähtäävä esitys jätettiin Suomessa
45386: slag i samma riktning inlämnades tili statsrådet valtioneuvostoJ.:le jo v. 1967, jdliloin Lehdistön
45387: hos oss redan år 1967, då Tidningspressens T.a,Ious:komitea kiinnitti asiaan vakarvaa huo-
45388: Bkonomikommitte ägnade frågan al[varlig upp- miota.
45389: mäl'lksamhet.
45390: I S:verige har denna fråga under de senaste Ruotsissa on viime vuonna tätä !kysymystä
45391: åren behandlats i t.o.m. 1två statsilrommittebe- kosketeltu :kahdessa!kin va1tionkomitean mie-
45392: tänhnden. I dem konstaterades det, att ltid- tinnössä. Niissä todetaan, että sanomalehdistön
45393: ningspressens tjänster är av .stor viikt för att in- palvelukset yhteiskunnan jäsenten informoimi-
45394: formera samhäHets medlemmar. Den nyhetsser- seksi ovat erittäin tärkeitä. Sanomalehdistön an-
45395: vice tidningspressen ger är iiikvM inte til:lräcik- tama uutispalvclu ei kuitenikaan ole riittävää,
45396: Hg, för att rälttvisa odh opartisk information jotta oikeudenmuikaisuus ja puolueeton :tiedo-
45397: sku:He fö1.1Vecldigas i samhä,lilet. Kommitteerna tus toteutuisivat yhteiskunnassa. Sen vud!ksi
45398: har därför föreslagit, att samhället med egna ovat komiteat esittäneet, että yhteiskunta
45399: krafter och p'å egen bekostnad s!kulle öka sin omin voimin ja omin kustannuksin lisäisi tie-
45400: informationsrver'ksamhet odh att informations- dotustoilmintaansa ja että sen hoito :kes!kitet-
45401: verksamheten <.>kuUe centraliser:as ti11 ett offi- täisiin viraNiselile neuvonta- ja tiedotuselimel:le.
45402: ciehlt ddgivnings- och informationsorgan.
45403: På tidningspres,sen s!kulle det an:komma att Sanoma'lehdisuön oma-aloitteisena tehtävänä
45404: på eget initiativ uppta dH behandHng endast de on ottaa yhteiskunnan rt:oiminnoista :kerrotta-
45405: frågor inom samhällsverksamheten, som har ett va:kseen vain ne seikat, joilla on tiettyä uuds-
45406: visst nyihetsvärde. Detta är i och för sig redan luontoista ar:voa. Tiimä on seMaiJSenaan jo erittäin
45407: synnerligen betydelsefullt, ty på detta sätt får metikittävää, !koska ·siten saadaan yhteiskunnan
45408: man samhällets medlemmar att intressera sig för jäsenet kiinnostumaan omien instituutioittensa
45409: ver1ksamheten i sin egna institutioner. Men ut- toiminnasta. Mutta sanoma!lehdistön uutispal-
45410: över tidnin~pressens nyhetsservice behövs det vdun Hsälksi tarvitaan asenteetonta ja täysin
45411: VIII,232.- Tallgren ym. 2389
45412:
45413: attitydf·ri ooh helt utredningspräglad informa- sdLvitys[uontoista tiedotustoimintaa siitä, mi-
45414: tion om hur samhällets olika institutioner, så- ten yhteiskunnan eri instituutiot, kuten esim.
45415: som t. ex. fdl:kpensionsansta:lten, .sjulkförsäik:- kansanc:llakeilaitos, sakausvakuutus Jne. toimi-
45416: ringen o.s.v. fungerar, vad de kan erbjuda med- vat, mitä ne kansalaisille voivat tarjota ja mitä
45417: borgarna och vad de å andra sidan kräver av ne toisaalta kansalaiselta vaativat. Tämäkin
45418: dem. Octkså denna infonmationsvetikJSamhet tiedotustoiminta dlisi parhaiten hoidettavissa
45419: kunde bäst skötas med anlitande av den exis·te- diemassaolevaa sanomailehdistöä thyviiksikäyt-
45420: rande tidningS!pressen, men i :fionm av annonser, täen, mutta yhteiskunnan varoihla malkJSetta-
45421: som betalas med samhäHets medel. vina ilmoituksina.
45422: Samtidigt som vi poängterar medborgarnas Kansalais•ten oikeutta lisääntyneeseen yhteis-
45423: rätt :tili ökad informationsvenksamhet från sam- kunnalliseen •tiedotustoimintaan korostaen eh-
45424: häilllets sida föreslår vi, att itiJksdagen viHe hem- dotamme, että eduskunta päättäisi hy.välksyä
45425: ställa, toivomuksen,
45426:
45427: att regeringen måtte tillsätta en kom- että hallitus asettaisi toimikunnan
45428: mission med uppgift att undersöka och tutkimaan ja tekemään esityksen siitä,
45429: framställa /örslag om, hur informations- miten yhteiskunnallista tiedotustoimin-
45430: verksamheten från samhällets sida kun- taa voitaisiin kehittää käyttämällä tässä
45431: de utvecklas genom att den existerande hyväksi olemassaolevaa sanomalehdistöä
45432: tidningspressen och eventuellt också ja mahdollisesti muitakin joukkoviestin-
45433: andra masskommunikationsmedia här- tävälineitä.
45434: vid skulle anlitas.
45435: Helsingfors den 4 februad 1972. Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
45436:
45437: Carl Olof Tallgren. Pär Stenbäck.
45438: Evald Häggblom. Kristian Gestrin.
45439: 2390
45440:
45441: VIII,23.3.- Toiv.al. n:o 1.347.
45442:
45443:
45444:
45445:
45446: Tarjanne ym.: Kehitysmaainstituutin perustamisesta Helsingin
45447: yliopistoon.
45448:
45449:
45450: E d u s k u n n a 11 e.
45451:
45452: Kansainvälisen kehitysyhteistyön ja tiedon- kelijoille yhteisesti perusopetusta kehitysongel-
45453: välityksen lisääntymisen myötä myös Suomen mista sekä huolehtia yhdessä keskus- ja laitos-
45454: yhteydet ns. kehitysmaihin ovat viime aikoina kirjastojen kanssa riittävän opetus- ja tutki-
45455: voimakkaasti kasvaneet. Tämä asettaa lisään- musmateriaalin hankkimisesta maahamme.
45456: tyviä vaatimuksia myös tieteelliselle tutkimuk- Helsingin yliopiston kehitysmaainstituutin
45457: selle ja yliopistolliselle opetukselle maassamme. toiminnan aloittamiseksi toimikunta ehdotti
45458: Helsingin yliopiston konsistorin syksyllä välttämättömänä hallinnollisena henkilökun-
45459: 1968 asettama Kehitysmaaopetustoimikunta tana palkattavaksi laitoksen johtaja (palkka-
45460: totesi yliopiston kiireelliseksi tehtäväksi lisätä luokka B I), jolla tulisi olla tohtorin pätevyys
45461: ja kohentaa kehitysmaihin kohdistuvaa opetusta sekä laitosamanuenssi (palkkaluokka A 2.3).
45462: ja tutkimusta sekä luoda yhteyksiä vastaaviin Kun yliopiston opettajien, tutkijoiden ja
45463: ulkomaisiin tutkimuslaitoksiin ja erityisesti ke- opiskelijoiden kannalta olisi välttämätöntä jär-
45464: hitysmaiden yliopistoihin. Välttämättömäksi jestää eri tieteenhaarojen välinen yhteistyö ke-
45465: edellytykseksi tällaiselle toiminnalle toum- hitysongelmien tutkimista ja opetusta varten
45466: kunta totesi erityisen kehitysmaainstituutin pe- Helsingin yliopistossa, olisi perusteltua myön-
45467: rustamisen Helsingin yliopistoon. Toimikun- tää Helsingin yliopistolle tarvittavat varat ke-
45468: nan laatiman suunnitelman mukaan tällaisen hitysmaainstituutin toiminnan aloittamiseksi.
45469: instituutin tehtävänä olisi tukea ja koordinoida Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
45470: eri tiedekunnissa, osastoissa ja laitoksissa suo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
45471: ritettavaa tutkimusta ja opetusta, luoda riit- muksen,
45472: tävät yhteydet valtion kehitysapuviranomaisiin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
45473: sekä ulkomaisiin, erityisesti kehitysmaiden tut- kehitysmaainstituutin perustamiseksi
45474: kimuslaitoksiin, järjestää eri tiedekuntien opis- Helsingin yliopistoon.
45475: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
45476:
45477: Pekka Tarjanne. Olavi Borg. Pirkko Aro.
45478: 2391
45479:
45480: VIII,234.- Toiv.al. n:o 1348.
45481:
45482:
45483:
45484:
45485: Tarjanne ym.: Keskikoulun lukukausimaksujen tasaamista ja as-
45486: teittaista poistamista koskevan ohielman valmistamisesta.
45487:
45488:
45489: E d u s k u n n a 11 e.
45490:
45491: Yleisesti on hyväksytty se periaate, että pien taloudellisesta asemasta riippumattomaksi
45492: kaiken perusopetuksen (eli siis 7-15-vuotiai- on eräs lähivuosien yhteiskuntapolitiikan pää-
45493: den opetuksen) tulisi olla ilmaista. Tämä to- määriä.
45494: teutuu peruskouluun siirryttäessä automaatti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
45495: sesti, koska 9~vuotinen peruskoulu on ilmainen oittavasti edus·kunnan hyväksyttäväksi toivo-
45496: oppivelvollisuuskoulu. Peruskouluun siirtymi- muksen,
45497: nen kestää kuitenkin lähes koko 1970-luvun
45498: ja tänä aikana on maassa samanaikaisesti sekä että hallitus kiireesti ryhtyisi valmis-
45499: ilmaisia peruskonluja että maksullisia valtion telemaan ohielmaa keskikoulun luku-
45500: ja yksityisiä keskikouluja. Tällaista tilannetta kausimaksujen tasaamisesta ja asteittain
45501: on pidettävä hyvin epädemokraattisena. Siksi poistamisesta vuoteen 1974 mennessä.
45502: koulutusmahdollisuuksien tekeminen vanhem-
45503: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
45504:
45505: Pekka Tarjanne. Olavi Borg. Pirkko Aro.
45506: 2392
45507:
45508: VIII,235.- Toiv.al. n:o 1349.
45509:
45510:
45511:
45512:
45513: Tarjanne ym.: Koululaiskyydityksiä koskevien säännösten tarkis-
45514: tamisesta.
45515:
45516:
45517: E d u s k u n n a 11 e.
45518:
45519: Haja-asutusalueen koululaiskyyditysten Jar- helpotuksia edellämainittuihin epäkohtiin ts.
45520: jestäminen on maalaiskunnille muodostunut linja-autoon, joka hoitaa tilausajona koululais-
45521: ongelmaksi. Liikenteen järjestelyä vaikeuttaa kyyditystä saadaan ottaa myös muita matkusta-
45522: ennenkaikkea oppilaiden vähälukuisuus. On ky- jia, mikäli tilaa on. Asianomainen kunta voisi
45523: läkuntia, josta on haettava yksi taikka kaksi taas siinä tapauksessa, mikäli kyydityksen jär-
45524: oppilasta kirkonkylän kouluun. Kaikissa kylissä jestäminen on oppilaiden vähälukuisuuden tai
45525: ei myöskään ole taksiautoa eikä yksityisautoon muusta syystä hankalaa, suorittaa korvausta
45526: voi oppilaita maksusta ottaa. Voimassa olevien sellaiselle ammattiajokortin omaavalle yksityis-
45527: määräysten mukaan, mikäli kyyditys järjeste- auton kuljettajalle, joka kysymykseen tulevalta
45528: tään tilausajona linja-autolla tai henkilöautolla, paikkakunnalta hoitaisi koululaiskuljetuksen.
45529: ei autoon saa ottaa muita matkustajia vaikka Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
45530: autossa olisi paljonkin tilaa. Toisaalta taas, jos oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
45531: jokin kylän asukas tuo lapsensa kouluun ja saa muksen,
45532: siitä kunnalta korvauksen, hän ei saa ottaa naa-
45533: purin lasta mukaan vaikka tilaa autossa olisi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
45534: kin. koululaiskyydityksiä koskevien säännös-
45535: Kun kysymys tulee vielä ajankohtaisemmak- ten tarkistamiseksi niin, että päästäisiin
45536: si peruskouluun siirryttäessä, olisi toivottavaa, nykyistä joustavampaan käytäntöön kou-
45537: että tieliikennelain 5 § :n 3 momentin jatkoksi lulaisten turvallisuudesta matkojen ai-
45538: otettaisiin vielä 8 kohta, jossa myönnettäisiin kana tinkimättä.
45539: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
45540:
45541: Pekka Tarjanne. Olavi Borg. Pirkko Aro.
45542: 2393
45543:
45544: VIII,236.- Toiv.al. n:o 1350.
45545:
45546:
45547:
45548:
45549: Toivanen ym.: Hotelli- ja ravintolakoulun perustamisesta Turun
45550: kaupunkiin.
45551:
45552:
45553: E d u s k u n n a J 1 e.
45554:
45555: Hotelli- ja ravintolakouluja on Suomessa myöskin ruotsinkielisten kurssien järjestämi-
45556: toistaiseksi kaksi, toinen Helsingissä ja toinen seen.
45557: Rovaniemellä. Kolmas tulee lähivuosina perus- Ammattikasvatushallitus pyrkii koulutetun
45558: tettavaksi Kuopioon. Komitea, joka on ehdot- ravintolatyövoiman lisäämiseksi järjestämään
45559: tanut hotelli- ja ravintolakoulujen sijaintipai- talous- ja emäntäkouluihin lyhyitä jatkokursse-
45560: koiksi Rovaniemeä ja Kuopiota, on kokonaan ja. Toimenpidettä voidaan pitää vain tila-
45561: syrjäyttänyt Länsi- ja Varsinais-Suomen suun- päisratkaisuna ja sellaisenakin sangen kyseen-
45562: nitelmissaan. Kuitenkin tällainen koulu, mie- alaisena. Talous- ja emäntäkoulujen opetuskeit-
45563: luimmin Turkuun sijoitettuna, olisi välttämä- tiöt eivät näet vastaa ravintolakeittiöitä eikä
45564: tön ravintolaelinkeinon kehittämiseksi. kouluilla myöskään ole harjoitteluravintoloita.
45565: Hotelli- ja ravintola-alalla on Varsinais-Suo- Lisäksi puuttuu näiden koulujen talousopetta-
45566: messa huutava työvoimapula. Työvoiman tarve jien suurimmalta osalta ravintola-alan koulutus.
45567: on viime aikoina kasvanut huomattavasti en- Ammattitaitoista työvoimaa voidaan koulut-
45568: nen kaikkea matkailun nopean lisääntymisen taa vain Hotelli- ja ravintolakouluissa. Niissä
45569: vuoksi. Tehdyn tutkimuksen mukaan eritasoi- tulee huomioiduiksi myöskin hotellialan vaati-
45570: sen työvoiman tarve ravintola-alalla Turun työ- mukset, johon taas muilla koulutusmuodoilla
45571: voimapiirin alueella vuosina 1971-75 tulee ei ole edellytyksiä.
45572: olemaan 720 uutta työpaikkaa vastaava. Myös Yleisten ammattikoulujen ravintolalinjat
45573: laivayhtiöt tarvitsevat koulutettua ravintola- puolustavat silti paikkaansa peruskoulutuksen
45574: työvoimaa yhä kasvavassa määrässä. Lisäksi on antajina. Ravintolalinjojen laajentamiseen ja
45575: uusia hotelleja ja ravintoloita perustettu Tur- Hotelli- ja ravintolakoulun opetuksellisen tason
45576: kuun ja sen lähiympäristöön. saavuttamiseen taas ei Varsinais-Suomen am-
45577: Ravintola-alan peruskoulutusta annetaan mattikouluilla yleensä ole mahdollisuuksia ti-
45578: paikallisissa ammattikouluissa. Näiden oppilaat lanpuutteen vuoksi.
45579: joutuvat jatkamaan opintojaan Helsingin Ho- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
45580: telli- ja ravintolakoulussa. Jos vastaava koulu nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
45581: sijaitsisi Turussa, olisi opintojen jatkaminen muksen,
45582: huomattavasti useammalle mahdollista.
45583: Ruotsinkielisen väestönosan koulutus on täl- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
45584: lä kohdin kokonaan laiminlyöty. Turussa sijait- menpiteisiin hotelli- ja ravintolakoulun
45585: sevassa koulussa olisi oltava mahdollisuus perustamiseksi Turun kaupunkiin.
45586: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
45587:
45588: Irma Toivanen. Paavo Aitio.
45589: Juha Vikatmaa. Carl Olof Tallgren.
45590: Taisto Tähkämaa. Olavi Borg.
45591: Esko Niskanen. Anna-Liisa Jokinen.
45592:
45593:
45594:
45595:
45596: 300 156/72
45597: 2394
45598:
45599: VIII,237.- Toiv.al. n:o 1351.
45600:
45601:
45602:
45603:
45604: Toivanen ym.: Kansakoulun I ja II luokkien oppilaslukumak-
45605: simin alentamisesta 25:een.
45606:
45607:
45608: E d u s k u n n a 11 e.
45609:
45610: V. 1970 hyväksyttiin laki kansakoululuok- luokassa. Jos oppimisvalmiuksien erot jätetään
45611: kien oppilasmäärän alentamisesta asteettain huomioon ottamatta, aiheutuu näille oppilaille
45612: 32:een, siten että lukuvuoden 1970-1971 myöhemmin yhä pahenevaa oppimisen vaja-
45613: alkaessa lakia sovellettiin 1-11 luokkien vuutta.
45614: osalta. Peruskoulujärjestelmään siirryttäessä tu- Maaseutuolojen vuoksi on enimmäisoppilas-
45615: lee maksimioppilasmäärä kaikilla luokilla alene- määrän tarkistamiseen 1-11 luokilla suuri syy,
45616: maan 32:een. koska siellä mainitut luokat muodostavat usein
45617: Kahden alimman vuosiluokan osalta tätä rat- kokonaisuuden ja näin työskentely ja opetuk-
45618: kaisua ei kuitenkaan voida pitää tyydyttävänä. sen järjestely vaativat erityisen paljon työtä
45619: Lisäksi on huomattava, että näiden luokkien ja joustavuutta.
45620: oppilaiden enimmäismäärä väheni vain kah- Tällaisessa yhdysluokassa toinen luokka seu-
45621: della, mutta muiden kahdeksalla, joten 1-11 raa opettajan esittävää opetusta ja toinen tekee
45622: luokkien maksimioppilasmäärän alentaminen ns. hiljaista työtä. Kumpikin oppikunta hä:iriin-
45623: vähintään 25 :een olisi suotavaa. tyy toisensa työskentelystä, varsinkin paljon
45624: Koulutyön alkuvaiheessa olevat oppilaat ovat opettajan huomiota osakseen vaativat ensiluok-
45625: monessa suhteessa avainasemassa. Vain heihin kalaiset.
45626: vaikuttamalla, asenteita ja työskentelytottumuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
45627: sia muuttaen, voidaan peruskoululle asetetut nioittaen eduskunnalle hyväksyttäväksi toivo-
45628: vaatimukset saavuttaa. Varsinkin ensimmäisen muksen,
45629: luokan oppilaiden kouluvalmiuksissa esiintyy että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
45630: niin suuria eroja, että opettajan on vaikea suo- miin kansakoulun I-II luokkien oppi-
45631: rittaa riittävän suurta yksilöintiä näin suuressa laslukumaksimin alentomiseksi 25:een.
45632: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
45633:
45634: Irma Toivanen. Olavi Borg. Aili Laitinen.
45635: 2395
45636:
45637: VIII,238.- Toiv.al. n:o 1352.
45638:
45639:
45640:
45641:
45642: Toivanen ym.: Koulutuspolitiikan tutkimuslaitoksen suunnitte-
45643: lutöiden aloittamisesta.
45644:
45645:
45646: E d u s k u n n a 11 e.
45647:
45648: Suomalaisen yhteiskunnan vastaisen kehityk- Korkeakoululaitoksen suunnittelussa tilanne
45649: sen kannalta ovat koulutuspolitiikan kysymyk- on samanlainen. Suunnitelmien ainoana perus-
45650: set erittäin keskeisessä asemassa. Sekä perus- teena on voitu käyttää sellaisien maiden koke-
45651: koulutuksen että ylimmän akateemisen koulu- muksia ja suunnitelmia, joiden olojen katsotaan
45652: tuksen ongelmat ovat viime vuosina nousseet muistuttavan Suomen oloja. Alan tutkimuksen
45653: nopeasti esille, ja useat niistä ovat jo poliittisen puuttuminen on kuitenkin jo aiheuttanut sen,
45654: päätöksenteon asteella. Päätöksenteko edellyt- että valmiita suunnitelmia ei ole, joten korkea-
45655: tää, että päätöksien tekijöillä on käytettävis- koulujen rakennus- ja laajennusohjelmat lyk-
45656: sään uudenaikaista ja tarkkaa tietoa siitä asias- käytyvät useiksi vuosiksi eteenpäin.
45657: ta, jota päätös 1koskee. Sekä peruskoulu- että Koska on ilmeistä, että yhteiskunnan koulu-
45658: korkeakoulukysymyksissä on tilanne tässä suh- tuslaitos jatkuvasti kehittyy ja muuttuu ja että
45659: teessa huolestuttava. jatkuvaan suunnitteluun ei päästä ilman jatku-
45660: Peruskoulun uudistuksen toteuttaminen vaa- vaa tutkimusta, maahamme on viipymättä saa-
45661: tii kasvatustieteellistä tutkimusta, jossa otetaan tava koulutuspolitiikan tutkimuslaitos, jonka
45662: huomioon paitsi pedagogiset ja psykologiset tehtävänä on suorittaa kaikkeen koulutukseen
45663: myös taloudelliset, hallinnolliset, väestöpoliit- liittyvää tutkimustyötä.
45664: tiset, sosiaaliset, yhteiskuntatieteelliset ja kult- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
45665: tuuripoliittiset tekijät. Suomessa ei ole näiden tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
45666: alojen tutkimuslaitosta, ja koulunuudistusta on sen,
45667: ollut palclm suunnitella lähinnä ulkomaisten ko-
45668: kemusten ja omassa maassa suoritettujen y<ksi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
45669: tyisten selvitysten ja koulukokeilujen antamien koulutuspolitiikan tutkimuslaitoksen
45670: tietojen turvin. suunnittelutöiden aloittamiseksi.
45671: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
45672:
45673: Irma Toivanen. Olavi Borg. Aili Laitinen.
45674: 2396
45675:
45676: VIII,239.- Toiv.al. n:o 1353.
45677:
45678:
45679:
45680:
45681: Toivanen ym.: Koulutustuen myöntämisestä lähetystyössä ole-
45682: vien koulua käyville lapsille.
45683:
45684:
45685: E d u s k u n n a II e.
45686:
45687: Nykyisen käytännön mukaan kehitysaputeh- lääkäreitä 7, apuhoitajia 5, opettajia 65, pap-
45688: tävissä toimivien henkilöiden lasten koulutus- peja 29, naisteologeja 22, insinöörejä 8, ekono-
45689: kustannukset maksetaan kehitysavun määrära- meja 7 jne. kaikkiaan 349 :n ilmoittaessa suorit-
45690: hoista. Kuitenkaan tätä tapaa ei ole katsottu taneen jonkin erikseen mainitun ammattitut-
45691: voitavan soveltaa lähetystyössä olevien vanhem- kinnon.
45692: pien oppivelvollisuusikäisiin lapsiin. Valtioval- Jotta kehitysmaissa koulua käyville suoma-
45693: lan toimesta tätä käytäntöä on perusteltu sillä, laisille lapsille varattaisiin yhdenvertainen mah-
45694: että tähän tarkoitukseen ei ole olemassa varoja. dollisuus kotimaassa koulua käyvien lasten
45695: Tällä hetkellä lähetysseurojen 506 lähetillä kanssa saada heille lain mukaan kuuluva perus-
45696: oli keväällä 1969 297 lasta, joista 127 oppivel- koulutus, olisi lähetystyössä olevien vanhem-
45697: vollisuusikäistä, joiden koulutuskustannuksista pien oppivelvollisuusikäisten lasten koulutus-
45698: seurat tai useammin vanhemmat itse vastasivat, kustannuksiin myönnettävä valtion apua samas-
45699: koska eduskunnan hyväksymässä talousarviossa sa suhteessa kuin sitä kotimaassa suoritetaan
45700: ei heidän koulunkäyntiinsä oltu erikseen varattu koulujen ylläpitäjille keskimäärin vuotta ja op-
45701: määrärahaa. Tällaista olotilaa ei voida perustel- pilasta kohti.
45702: lusti pitää oikeudenmukaisena ja tasapuolisena, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
45703: sillä kotimaan kouluissa nämä samat lapset oli- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
45704: sivat saaneet vastaavat edut kuin muutkin. muksen,
45705: Lähetystyöntekijäin rinnastaminen muihin
45706: kehitysavun parissa toimiviin on perusteltavissa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
45707: mm. heidän ammattitaidollaan, onhan heistä koulutustuen myöntämiseksi lähetys-
45708: sairaanhoitajia 80, terveyssisaria 14, kätilöitä 9, työssä olevien koulua käyville lapsille.
45709: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
45710:
45711: Irma Toivanen. Olavi Borg.
45712: 2397
45713:
45714: VIII,240.- Toiv.al. n:o 1354.
45715:
45716:
45717:
45718:
45719: Toivanen ym.: Lastentarhanomaisen esikoulutoiminnan aikaan-
45720: saamisesta.
45721:
45722:
45723: Ed u s k u n n a JJ e.
45724:
45725: Erilaisista virikeympäristöistä lähtöisin ole- vän päättyessä. Lisäkyytien määrää voidaan vä-
45726: villa oppilailla vallitsee suuria eroja kouluval- hentää järjestämällä yksi päivä muita lyhyem-
45727: miuksissa. Ilmeisesti ympäristötekijöistä johtu- mäksi. Lastentarhanomainen esikoulutoiminta
45728: vat valmiuserot ovat erityisen selvästi huomat- voitaisiin sijoittaa alaluokkien tällaisen päivän
45729: tavissa juuri koulunkäynnin . alkaessa, jolloin iltapäivään. Pitkämatkaiset lapset voisivat käyt-
45730: koulun tasoittava vaikutus ei vielä ole näky- tää varsinaisen kansakoulun oppilaille järjestet-
45731: vissä. Lastentarhanomaisella esikouluopetuksella tyä kuljetusta siten, että samalla kyyditysjärjes-
45732: näitä eroja voitaisiin tasoittaa. telyllä, jolla alaluoklkalaiset haetaan koulusta,
45733: Harvaanasutuilla seuduilla lastentarhatoimin- voitaisiin sijoittaa alaluokkien tällaisen päivän
45734: nan järjestäminen tuottaa kuitenkin suuria vai- luun. Näiden kotiinikuljetus taas voitaisiin kyt-
45735: keuksia. Pienissä syrjäkylissä, joissa kaksiopet- keä yläluokkalaisten kyyditykseen.
45736: tajaisenkin koulun ylläpito oppilaiden vähyy- Peruskoulussa kunnan koululaitokseen voi
45737: destä johtuen tuottaa vaikeuksia, lastentarhaa kuulua lastentarha tai sitä vastaavia esikoulu-
45738: tuskin voidaan ollenkaan järjestää. Vuonna luokkia. Näitä koskevat säännökset ovat koulu-
45739: 1968 koko maassa oli toiminnassa 362 lastentar- järjestelmälain 2 §:n 1 momentissa. Tämä mer-
45740: haa. Maalaiskunnissa näistä kuitenkin oli vain 34 kitsee, että oppivelvollisuusikää nuorempia lap-
45741: ja nämäkin taajamissa. sia voidaan ottaa mukaan kunnan koululaitok-
45742: Haja-asutusalueilla kouluun tulevien lasten sen piiriin. Jotta näin voitaisiin menetellä myös
45743: kouluvalmiuserojen tasoittamiseen tähtäävä esi- peruskoulua edeltävänä aikana, olisi kansakou-
45744: koulutus on tarkoituksenmukaisimmin toteu- lulain 2 § :n 2 momenttiin tehtävä lisäys, joka
45745: tettavissa kansakoululaitoksen yhteydessä. Täl- antaisi mahdollisuuden edellä esitetyn tapaisen
45746: laista toimintaa voitaisiin koulupiirin niille lap- esikouluopetuksen järjestämiseen kansakoulussa.
45747: sille, jot:ka seuraavana Jukuvuotena aloittavat Esikouluopetuksen laajuudesta olisi otettava
45748: koulunkäyntinsä järjestää esim. kerran vHkossa säännös kansakouluasetuksen 17 §: ään 3 mo-
45749: kahden tai kolmen tunnin a~kana yhtenä ilta- mentiksi.
45750: päivänä. Tätä leikin- ja askartelunomaista ope- Vastaavanlaista kouluvalmiuserojen tasoitta-
45751: tusta antaisi se opettaja, jonka opetettaviksi miseen tähtäävää esikouluopetusta järjestetään
45752: nämä lapset seuraavana lukuvuotena tulisivat mm. Itä-Saksassa sellaisilla paikkakunnilla, jois-
45753: varsinaisen koulunkäynnin alkaessa. Koulun sa ei ole lastentarhaa.
45754: työjärjestykseen merkityt tunnit hyväksyttäisiin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
45755: ja vahvistettaisiin vuositarkisteen yhteydessä, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
45756: ja opettaja saisi lukea ne opetusvelvollisuu- muksen,
45757: teensa.
45758: Harvaanasutuilla seuduilla suuri osa oppilais- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
45759: ta joudutaan kyyditsemään kouluun. Alaluok- menpiteisiin lastentarhanomaisen esi-
45760: kalaisten muita pienempi viikottainen koulu- koulutoiminnan aikaansaamiseksi perus-
45761: tuntien määrä aiheuttaa lisäkyytejä koulupäi- koulua edeltävänä aikana.
45762: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
45763:
45764: Irma Toivanen. Olavi Borg. Aili Laitinen.
45765: 2398
45766:
45767: VIII,241.- Toiv.al. n:o 1355.
45768:
45769:
45770:
45771:
45772: Toivanen ym.: Määrärahasta korkeakoulujen kurssikirjojen kir-
45773: joittajille myönnettäviin stipendeihin.
45774:
45775:
45776: E d u s kun n a 11 e.
45777:
45778: Korkeakoulujen kurssikirjapulaan on toistu- vuosimyynti 500 lq>l, jolloin tekijänpalkkio on
45779: vasti kiinnitetty huomiota viime vuosina. On- 1 250 mk/ vuosi). Näin ollen kurssikirjatuo-
45780: gelmaan on haettu ratkaisua lisäämällä korkea- tantoa ei saada elvytettyä nykyisestään ilman
45781: koulujen käyttöön määrärahoja kurssikirjastojen kurssikirjan tekijöille maksettavia huomattavia
45782: kirjahankintoihin, millä on ehkä taloudellisim- tekijänpalkkioiden korotuksia, mitkä taas nos-
45783: malla tavalla lisätty opiskelijoiden mahdolli- tavat kirjojen hintoja ja samalla opiskelukus-
45784: suuksia tehokkaaseen opiskeluun ja samalla vä- tannuksia. Toinen vaihtoehto on, että kurssi-
45785: hennetty opiskelijoiden opiskelukustannuksia. kirj~jen tekijöille maksetaan valtion stipendejä,
45786: Kurssikirjaongelman toisen lohkon muodos- jotta kirjoittajat saisivat edes kohtuullisen pal-
45787: taa kurssikirjojen puute, ts. kurssikirjoja ei ole kan tekemästään työstä. Tällä tavoin voidaan
45788: saatavissa edes kurssikirjastoihin. Suomenkieli- pitää kirjojen hinnat kohtuullisina sekä saada
45789: sen kurssikirjallisuuden puute on perimmältään aikaan uusien suomenkielisten kurssikirjojen
45790: seurausta kielialueemme pienuudesta, mistä joh- tuotantoa, mikä on erityisen välttämätöntä mm.
45791: tuen kurssikirjojen painokset jäävät pieniksi ja jatkokoulutuksen tarpeita ajatellen.
45792: kirjojen hinnat tästä johtuen pyrkivät muodos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
45793: tumaan kohtuuttoman kalliiksi opiskelijoille. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
45794: Pienistä painosmääristä johtuu myös, että kir- muksen,
45795: joittajille maksettavat tekijänpalkkiot ovat ole-
45796: mattoman pieniä, jolloin ei ole tutkijan kan- että hallitus ottaisi vuoden 1973
45797: nalta mielekästä uhrata 1/2-1 vuotta kurssikir- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
45798: jan kirjoittamiseen, silloin kun hänelle makset- suuren määrärahan myönnettäväksi sti-
45799: tava tekijänpalkkio vuosittain on 1 000-2 000 pendeinä korkeakoulujen kurssikirjojen
45800: markkaa (esimerkki: tekijänpalkkio on 12.5 % kirjoittajille.
45801: kirjan myyntihinnasta, kirjan hinta 20 mk ja
45802: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
45803:
45804: Irma Toivanen. Olavi Borg.
45805: 2399
45806:
45807: VIII,242.- Toiv.al. n:o 1356.
45808:
45809:
45810:
45811:
45812: Toivanen ym.: Ns. kunnanopettajien virkojen perustamista kos-
45813: kevan lainsäädännön aikaansaamisesta.
45814:
45815:
45816: E d u s k u n n a II e.
45817:
45818: Pienehköissä oppilaitoksissa opp1ameissa, kelpoisuuden mukaan. Kunnanopettajan oikeu-
45819: joissa tuntimäärä on vähäinen, on vaikeuksia dellinen asema, lukuun ottamatta palkkauksen
45820: opettajanviran perustamisessa. Jotta vähätunti- ja opetusvelvollisuuden perusteiden vahvista-
45821: siinkin aineisiin saataisiin paikkakunnalle pä- mismenettelyä, olisi samanlainen kuin kunnan
45822: tevä ja pysyvä opettaja, olisi tehtävä mahdolli- muidenkin viranhaltijain. Tästä seuraa, että
45823: seksi sellaisten valtionapupaikkaisten opettajan- esim. hänen eläkkeensä ja perhe-eläkkeensä jär-
45824: virkojen perustaminen, joiden haltijat eivät ole jestyisi kunnan viranhaltijoit~ koskevien sään-
45825: vain jonkin määrätyn koulun tai opiston opetta- nösten mukaan. Hänellä ei myöskään olisi vas-
45826: jia, vaan kunnallislaissa tarkoitettuja viranhal- taavaa virassapysymisoikeutta ja oikeutta lak-
45827: tijoita. Tällöin heidän opetusvelvollisuuteensa kautuspalkkaan kuin valtion tai kansakoululai-
45828: voitaisiin joustavasti lukea kahden tai useam- toksen viranhaltijalla on. Kuitenkin kunnan-
45829: man kunnallisen oppilaitoksen oppitunteja. opettajan asema olisi huomattavasti varmempi
45830: Tällainen opettajanvirka olisi voitava perustaa kuin Y'hdessä tai useammassa toimipaikassa toi-
45831: myös kahden tai useamman kunnan yhteiseksi mivan tuntiopettajan.
45832: siinä tapauksessa, että kunnat yhdessä ylläpitä- Koska valtionapuperusteet eri oppilaitoksissa
45833: vät jotakin oppilaitosta. ovat erilaiset, olisi kunnanopettajan palkkaus-
45834: Opettajien kelpoisuusehdot eri kunnallisissa menot jaettava eri oppilaitosten kesken niissä
45835: oppilaitoksissa ovat yleensä erilaiset. Tämän hoitamiensa tuntien perusteella ja määrättävä
45836: vuoksi jokaiseen yksittäistapaukseen soveltuvia palkkaukseen tuleva valtionapu jokaisen oppi-
45837: yhtenäisiä kunnanopettajan kelpoisuusehtoja on laitoksen osalta erikseen.
45838: vaikeata ja epätarkoituksenmukaistakin säätää Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
45839: asetuksella. Sen sijaan ne voitaisiin jättää kun- nioittavasti eduskunnan h~äksyttäväksi toivo-
45840: nallisella johtosäännöllä määrättäviksi. Opetus- muksen,
45841: ministeriön määrättäviksi kuitenkin tulisi jät-
45842: tää kunnanopettajan palkkauksen ja opetusvel- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
45843: vollisuuden perusteet. Tällöin opetusministeriö menpiteisiin ns. kunnanopettajien vir-
45844: voi ottaa huomioon erilaiset kelpoisuusehdot ja kojen perustamista koskevan lainsäädän-
45845: ryhmitellä palkkauksen ja opetusvelvollisuudet nön aikaansaamiseksi.
45846: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
45847:
45848: Irma Toivanen. Olavi Borg. Aili Laitinen.
45849: 2400
45850:
45851: VIII,243.- Toiv.al. n:o 1357.
45852:
45853:
45854:
45855:
45856: Toivanen ym.: Oppilashuollon kokonaisvaltaisesta kehittämisestä.
45857:
45858:
45859: E d u s k u n n a 11 e.
45860:
45861: Koululaitoksen perinteisenä tehtävänä on opintojen ohjaus, minkä kehittämiseen perus-
45862: siirtää sukupolvelta toiselle niitä tietoja, joiden koulukokeilussa kiinnitetään suurta huomiota.
45863: avulla tapahtuu nuoren ihmisen yhteiskuntaan Kokonaistilanne koulun oppilaanhuollon koh-
45864: sijoittuminen. Yhteiskunnan kehityksen mukana dalla on vielä hajanainen. Eri koulumuotoja var-
45865: on varsinkin peruskoulutuksen tehtävä muuttu- ten ei ole olemassa valtakunnallista kokonais-
45866: nut yhä kokonaisvaltaisemmaksi nuoren ihmi- suunnitelmaa. Myös peruskoulun oppilaanhuol-
45867: sen persoonallisuuden tervettä kehitystä tuke- toon liittyvät suunnitelmat ovat vielä kesken-
45868: vaksi palveluksi, minkä ulottamista myös jo var- eräisiä. Näyttää siltä, että koulunuudistuksen
45869: haislapsuuteen yhä järjestelmällisemmin suunni- suunnittelijat ja toteuttajat ovat joutuneet suun-
45870: tellaan. Tämä kehitys on tuonut jo vuosikym- taamaan huomionsa niin kokonaan uudistuksen
45871: meniä sitten koulutyöhön mukaan myös ns. op- muihin osa-alueisiin, ettei oppilaanhuollon ko-
45872: pilaanhuoltoon liittyviä tehtäviä ja työnteki- konaisvaltaiseen suunnitteluun ole jäänyt riittä-
45873: jöitä. Näistä perinteellisemmät ovat kouluter- västi aikaa eikä työvoimaa.
45874: veydenhuollon lääkärit, kouluhoitajat ja koulu- Oppilaanhuollon kehittämisessä tuskin voi-
45875: hammaslääkärit. daan lähteä myöskään siitä, että koulua pide-
45876: Jo 1960-luvulla havahduttiin Suomessakin tään vain eräänä kansanterveystyön tai lasten-
45877: huomaamaan, että koulu tarjoaa erinomaisen huollon työkenttänä, mitä varten lääkintö- ja
45878: mahdollisuuden myös ehkäisevän lastenhuolto- sosiaaliviranomaiset laativat omia suunnitel-
45879: työn tekemiseksi. Eräiden asiantuntijoiden mu- miaan. Näin on tähän asti valitettavasti tapah-
45880: kaan koulun alkamisella on lapsen henkisen ja tunut. Tästä on ollut seurauksena opettajien
45881: sosiaalisen kehityksen kannalta ratkaisevan suuri keskuuteen syntyneitä ennakkoluuloja oppi-
45882: merkitys. Sopeutumisvaikeuksia ja vastoinkäy- laanhuoltotyötä ja tämän työn tekijöitä koh-
45883: misiä selvittelemässä on koululla aivan välttä- taan, työn päällekkäisyyttä ja aukollisuutta ym.
45884: mätöntä olla käytettävissään myös muunlaisia haittoja, jotka ovat koituneet lähinnä huollon
45885: työntekijöitä kuin opettajia. Tätä varten sekä tarpeessa olevien oppilaiden vahingoksi.
45886: koulun kokonaisvaltaisemmaksi muuttunutta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
45887: tehtävää suorittamaan on kouluun tullut kokei- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
45888: lutarkoituksessa eräitä sosiaalityöntekijöitä ja muksen,
45889: koulupsykologeja. Tiettävästi on myös koulussa
45890: tapahtuva ammatinvalintaan liittyvä neuvonta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
45891: muuttunut yhä henkilökohtaisemmaksi, eniten oppilashuollon kokonaisvaltaiseksi ke-
45892: vaikeuksissa olevien oppilaiden tukemiseksi. hittämiseksi.
45893: Ammatinvalinnan ohjaukseen liittyy läheisesti
45894: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
45895:
45896: Irma Toivanen. Olavi Borg.
45897: 2401
45898:
45899: VIII,244.- Toiv.al. n:o 1358.
45900:
45901:
45902:
45903:
45904: Toivanen ym.: Puheopetuksen aseman turvaamisesta peruskou-
45905: lussa.
45906:
45907:
45908: E d u s k u n n a II e.
45909:
45910: Peruskoulujärjestelmään siirtyminen merkit- sessa. Jos puheopetuksen määrää ei kuitenkaan
45911: see, paitsi peruskoulutuksen taloudellisten ja ole täsmällisesti määritelty, voi helposti käydä
45912: sosiaalisten eriarvoisuuksien tasoittamista, niin, että sille ei vieläkään anneta riittävää pai-
45913: myös muutosta opetussuunnitelmissa. Opetus- noa. Myöskään opettajakoulutuksen osalta ei
45914: suunnitelmista onkin laadittu laajoja selvityk- puheopetus ole saanut riittävää huomiota osak-
45915: siä. Koska peruskoulu-uudistus ennen kaikkea seen.
45916: merkitsee kansalaisten koulutuksellista tasa-ar- Peruskoulun opettajainvalmistuksen yhtey-
45917: voistumista, on taattava se, että peruskoulun teen on suunniteltu 15 tuntia kestävä suullisen
45918: opetussuunnitelmissa ei pyritä vain tiedollisten esitystaidon kurssi, mitä on pidettävä aivan riit-
45919: valmiuksien antamiseen, vaan erityisesti olisi tämättömänä ottaen huomioon, että tämän
45920: kiinnitettävä huomiota tiedon käyttämiseen, il- kurssin perusteella olisi suoriuduttava puheope-
45921: maisutaitoon. Koulutuksellinen tasa-arvo ei tuksen menestyksellisestä hoitamisesta perus-
45922: johda yhteiskunnalliseen tasa-arvoisuuteen, jos koulussa. Puheopetuksen jättäminen opettajan-
45923: kaikki eivät kykene ilmaisemaan toiveitaan yhtä valmistuksessa näin vähälle huomiolle aiheut-
45924: selvästi tai muuten esiintymään aktiivisesti ja taisi ilmeisen nopeasti vauraimmilla seuduilla
45925: varmasti. Hyvän ilmaisutaidon kehittämisellä sen, että syntyisi erityispuheopettajien katego-
45926: on myös merkitystä jatko- ja täydennyskoulu- ria, jonka eduista vain osa maata voisi päästä
45927: tuksen kannalta sekä ns. oppimiskynnysten ylit- osallisiksi.
45928: tämisessä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
45929: Puheopetusta ei toistaiseksi ole suunniteltu nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
45930: peruskoulussa erilliseksi oppiaineeksi, eikä kai- muksen,
45931: kilta osin liene puolusteltavissakaan, että pu-
45932: heopetus erotettaisiin luonnollisista yhteyksis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
45933: tään eri oppiaineisiin. Esim. peruskoulun ope- puheopetuksen aseman turvaamiseksi
45934: tussuunnitelmakomitean mietinnössä koroste- peruskoulussa ja peruskoulun opetta-
45935: taan ilmaisutaidon merkitystä kaikessa oppimi- jainvalmistuksessa.
45936: Hels~ngissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
45937:
45938: Irma Toivanen. Olavi Borg. Aru Laitinen.
45939:
45940:
45941:
45942:
45943: 301 156/72
45944: 2402
45945:
45946: VIII,245.- Toiv.al. n:o 1.359.
45947:
45948:
45949:
45950:
45951: Tuominen ym.: Koululaitoksen yhteiskunnallisen opetuksen uudis-
45952: tamisesta.
45953:
45954:
45955: E d u s k u n n a 11 e.
45956:
45957: Kouluopetus on tärkein kanava, jonka kautta sestä asemasta sekä yhteiskuntakehityksen ylei-
45958: yhteiskunnan jäsenet saavat tietoa yhteiskun- sistä edellytyksistä ja lainalaisuuksista. Am-
45959: nan rakenteesta ja toiminnasta sekä oma$ta ase- mattikoulun ammattitalous puolestaan on tuo-
45960: mastaan ja mahdollisuuksistaan siinä. Koulu- tantoprosessin tarkastelua puhtaasti yrittäjän
45961: opetus on myös keskeinen oppilaiden asenteiden kannalta.
45962: ja poliittisten katsomusten muokkaaja. Virallisesti koulujen yhteiskunnallisen ope-
45963: Tämänhetkinen yhteiskunnallinen koulu- tusaineksen esitetään olevan puolueetonta ja
45964: opetus ei täytä tehtäväänsä tyydyttävällä tavalla. epäpoliittista tietoa. Sitä se ei kuitenkaan ole.
45965: Yhteiskunnallisen opetusaineksen määrä on suh- Sosialistisia maita ja sosialistista yhteiskunta- ja
45966: teettoman pieni verrattuna esim. uskontoon, talousjärjestelmää käsitellään kaikissa käytössä
45967: jota perus- ja oppikoulussa opetetaan huomat- olevissa oppikirjoissa alle 1 % :n verran teksti-
45968: tavasti enemmän kuin yhteiskuntaoppia ja ta- määrästä. Sosialistisista maista ,annetut tiedot
45969: loustietoa. Oppikoulussa yhteiskuntaoppia ope- ovat usein harhaanjohtavia. Esim. sosialististen
45970: tetaan vain ensimmäisellä, viidennellä ja kah- maiden taloudellinen yhteistyöjärjestö SEV esi-
45971: deksannella luokalla, peruskoulussa vain yhdek- tellään lähes säännöllisesti nimeä myöten vir-
45972: sännellä. Ammattikoulussa yhteiskunnallisia ai- heellisesti. Taloustiedon ja ammattitalouden
45973: neita opetetaan koulusta riippuen yhtenä tai opetus rakentuu kokonaan porvarillisen talous-
45974: kahtena ensimmäisenä vuonna, eräissä kouluissa tiedon pohjalle. Nykyinen suomalainen yhteis-
45975: jopa vaihtoehtoisena äidinkielen opetuksen kunta esitellään oppikirjoissa kritiikittömästi
45976: kanssa. Tuloksena tästä on, että vain n. 40 % demokraattisena ja tasa-arvoisena. Oppilaiden
45977: väestöstä tietää mikä on käsitteen "valtioneu- nykyistä ja tulevaa asemaa, työtätekevän kansan
45978: vosto" oikea merkitys. Kolmannes väestöstä luu- elinolosuhteita ja keinoja asemansa parantami-
45979: lee, että käsite "kolmas maailma" tarkoittaa sa- seksi ei esitellä. Kouluopetuksen poliittinen vai-
45980: maa kuin "tuonpuoleinen elämä". kutus on oikeistolaistava, siitä on osoituksena
45981: Perus-, oppi- ja ammattikoulun yhteiskun- tri Veronica Stolte-Heiskasen ja tri Ilkka Heis-
45982: nallinen opetus poikkeavat toisistaan huomatta- kasen v. 1970 ilmestynyt tutkimus, jonka mu-
45983: vasti. Peruskoulussa on kansalaistaito -niminen, kaan Iukiotaisten vanhemmista oli oikeistolaisia
45984: hyvin monenlaista ainesta sisältävä aine, jota 46,7 %, lukiolaisista 67,6 %; ammattikoulu-
45985: opetetaan yksi tunti" viikossa. Esimerkkinä sen laisten vanhemmista oli oikeistolaisia 12,9 %
45986: sisällöstä mainittakoon liikennekasvatus, palo- mutta ammattikoululaisista jo 24,4 %.
45987: torjunta, väestönsuojelu, ja perhekasvatus. Ha- Kouluopetuksen puutteellisuus on herättänyt
45988: janainen ja oppiaineena epäonnistunut kansa- myös koululaisten keskuudessa tyytymättö-
45989: laistaito korvaa miltei kokonaan peruskoulun myyttä ja toimintaa yhteiskunnallisen opetuk-
45990: yhteiskunnallisen opetuksen, varsinaista yh- sen uudistamiseksi. Siitä on osoituksena valta-
45991: teiskuntaoppia ja taloustietoa opetetaan vain kunnallisten koululaisjärjestöjen: Ammattikou-
45992: viimeisellä luokalla. Ammattikoulussa opete- lulaisten liitto ry:n, Finlands Svenska Skolung-
45993: taan kansalaistieto ja ammattitalous -nimisiä domsförbund rf:n, Iltaopiskelijain Liitto ry:n
45994: aineita. Perus- ja oppikoulun yhteiskuntaoppi ja ja Suomen Teiniliitto ry:n kampanja koulujen
45995: taloustieto eivät anna oppilaille systemaattista yhteiskunnallisen opetuksen uudistamiseksi 14
45996: ja kokonaisvaltaista kuvaa suomalaisen yhteis- -18. 2. 1972. Järjestöt vaativat yhteiskunnal-
45997: kunnan rakenteesta, toiminnasta ja kansainväli- lisen opetuksen osuuden lisäämistä kouluope-
45998: VIII,245.- Tuominen ym. 2403
45999:
46000: tuksessa ja sen sisällön uudistamista yhteiskun- perus-, oppi- ja ammattikoulun yhteis-
46001: nan kansanvaltaisten uudistusvoimien tavoit- kunnallisen opetuksen yhdenmukaista-
46002: teita tukevaksi. miseksi sekä koulujen yhteiskunnallisen
46003: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- opetuksen sisällön uudistamiseksi yh-
46004: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, teiskunnan demokraattista kehittämistä
46005: palvelevaksi siten, että opetus rakentuu
46006: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin yhteiskunnan kansanvaltaisten uudistus-
46007: perus-, oppi- ja ammattikoulun yhteis- voimien näkemysten ja tavoitteiden
46008: kunnallisen opetuksen määrän lisäämi- pohjalle esitellen niitä tasapuolisesti ja
46009: seksi oppilaiden kokonaistyöaikaa lisää- suuntaa oppilaita työhön rauhan, demo-
46010: mättä, perus- ja oppikoulussa lähinnä kratian, yhteiskunnallisen edistyksen,
46011: uskonnonopetuksen kustannuksella joko kansalaisten yhteiskunnallisten oikeuk-
46012: supistamalla sen määrää tai muuttamalla sien laajentamisen ja työtätekevien elin-
46013: se vapaaehtoiseksi, ammattikoulussa olosuhteiden kohottamisen puolesta.
46014: työnopetuksen osuutta vähentämällä;
46015: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
46016:
46017: Mirjam .Tuominen. Kuuno Honkonen. Anna-Liisa Hyvönen.
46018: Erkki Liikanen. Tellervo M. Koivisto. Heimo Rekonen.
46019: 2404
46020:
46021: VIII,246.- Toiv.al. n:o 1360.
46022:
46023:
46024:
46025:
46026: Tuominen ym.: Kulttuurisäätiöiden toiminnan oh;aamisesta ;a
46027: koordinoimisesta.
46028:
46029:
46030: E d u s k u n n a 11 e.
46031:
46032: Valtion ja kuntien tuen ohella tieteet ja tai- elinten edustaa myös yhteiskunnan eri väestö-
46033: teet saavat huomattavaa tukea myös yksityisiltä piirejä, koska kulttuuria ei voi pitää minkään
46034: säätiöltä. Osa näistä säätiöistä jakaa oikeusmi- väestöryhmän monopolina.
46035: nisteriön valvonnan alaisena apurahoja tieteille Koko yhteiskunnan intressissä on, että jaetut
46036: ja taiteille. Lisäksi on säätiöitä, jotka tukevat varat käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti
46037: taloudellisesti kulttuurilaitoksia, ja on rahas- kulttuurin tukemiseen. Tätä on edellytettävä si-
46038: toja, joiden toiminta on lainsäädännöllisesti toi- täkin suuremmalla syyllä, koska säätiöt ovat ve-
46039: nen kuin oikeusministeriön valvonnan alaisten rovapaita, minkä johdosta valtio menettää vuo-
46040: säätiöiden. sittain suuria summia verotuloistaan. Koska
46041: Säätiöiden vuosittain jakamat rahamäärät kulttuurin tukemiseen koko maassa käytetään
46042: ovat varsin suuria. V. 1968 jaettiin yhteensä tarpeeseen nähden erittäin vaatimattomasti va-
46043: yli 8 mmk, joista tieteiden osuus oli n. 75 %, roja, olisi tehokkaampi tulos mahdollinen yh-
46044: taiteiden 15 % ja muihin tarkoituksiin jaettiin distämällä yhteiskunnan ja yksityiset kulttuurin
46045: n. 10 %. Kesällä 1969 oli säätiörekisterissä 74 tukemiseen käytettävät varat ja luomalla yhte-
46046: valtakunnallista tieteille ja taiteille apurahoja näinen demokraattinen kulttuurin tukijärjes-
46047: jakavaa kulttuurisäätiötä. telmä, joka toimisi suunnitelmallisesti koko
46048: Näillä yksityisten hallinnassa olevilla sää- maan mittakaavassa ja jonka hallinnassa olisivat
46049: tiölllä on suuri merkitys kulttuurin tukemiselle. edustettuina kulttuurin asiantuntijat sekä eri
46050: Kuitenkin on todettava, että niiden hallussa ole- väestöpiirit.
46051: vien merkittävien rahastojen määräämisvalta on Edellisen perusteella ehdotamme eduskun-
46052: muutamien harvojen käsissä, toiminta on suun- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
46053: nittelematonta, vailla koordinointia ja yhteis-
46054: kunnan valvontaa. Vain kahdella 22 suurim- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
46055: masta säätiöstä on sääntömääräiset asiantunti- yksityisten kulttuuria tukevien säätiöi-
46056: jalautakunnat avustamassa hallitusta apurahojen den toiminnan tehokkaaksi ohjaami-
46057: jakamisessa. Ei voi pitää tarkoituksenmukaisena seksi ja koordinoimiseksi niin, että yh-
46058: sitä, että suurten kulttuurimäärärahojen jakami- teiskunnan ja yksityisten kulttuurin tu-
46059: sesta päättävät pääasiassa talous- ja liike-elä- kemiseen käytettävillä varoilla päästäi-
46060: män asiantuntemusta omaavat henkilöt. Demo- siin suunnitelmalliseen ;a yhtenäiseen
46061: kraattisessa yhteiskunnassa pitäisi kulttuurin kulttuurin tukijärjestelmää1: koko maan
46062: kehit}Tokseen ratkaisevasti vaikuttavien hallinto- mittakaavassa.
46063: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1972.
46064:
46065: Mirjam Tuominen. Erkki Liikanen.
46066: Rauno Korpinen. Kuuno Honkonen.
46067: Siiri Lehmonen. Tellervo M. Koivisto.
46068: Ulf Sundqvist. Kalevi Kivistö.
46069: 2405
46070:
46071: VIII,247.- Toiv.al. n:o 1361.
46072:
46073:
46074:
46075:
46076: Tuominen ym.: Kunnallisten elokuvateattereiden perustamisen
46077: tukemisesta.
46078:
46079:
46080: E d u s k u n n a 11 e.
46081:
46082: Maassamme t01m11 vain 350 elokuvateatte- kakunnilta on hävinneet elokuvateatterit ko-
46083: ria, kaikki kaupallisella pohjalla. Teatterit ovat konaan {esim. Järvenpään viimeisen elokuva-
46084: keskittyneet suuriin kaupunkeihin ja yleensä teatterin paikalle rakennettiin pankki) ja kui-
46085: Etelä-Suomeen. Niillä paikkakuili"lilla, joille tenkin elokuva on kirjallisuuden ohella laajoja
46086: suurin osa elokuvan liikevaihtoa keskittyy, ni- kansankerroksia kiinnostava taiteenala, jota var-
46087: mittäin Helsingissä, Turussa, Tampereella, Lah- sinkin nuoret harrastavat. Viihtyisiä elokuva-
46088: dessa ja Porissa teatterit ovat suurimmaksi teattereita voitaisiin perustaa esim. kirjastojen
46089: osaksi kolmen teatteriketjun hallussa. Näiden tai työväen- ja kansalaisopistojen yhteyteen, jol-
46090: ketjujen, jotka saavat 45 % koko maan pääsy- loin elokuva liittyisi muihin aktivoiviin harras-
46091: lipputuloista, taloudellinen valta on niin suuri, tuksiin.
46092: että ne tosiasiassa hallitsevat koko elokuva-alaa Yleisesti ottaen on huomattava, että valtio
46093: ja määräävät siitä, mitä elokuvia Suomessa näh- tukee suurin summin pienen yläluokkaisen Hel-
46094: dään. Elokuvia valittaessa pyritään yksinomaan singissä asuvan harrastajapiirin taidetta, oop-
46095: liikevoiton maksimoimiseen. Noin puolet elo- peraa, samoin kuin keskiluokan harrastamaa
46096: kuvista tuotetaan Yhdysvalloista (v. 1968 teatteria. Koko elokuvataiteen saama valtion
46097: 43,1 % ), toinen puoli tulee Länsi-Euroopasta. tuki v. 1970 on yhteensä vain 1/3 siitä, mitä
46098: Elokuvat ovat viihteellisiä, räikeän kaupallisia yksi ainoa laitos, Suomen Kansallisooppera saa.
46099: seksi- ja väkivaltaelokuvia. Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
46100: Jotta maahamme saataisiin verkosto toisen- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
46101: laisen, taiteellisesti kunnianhimoisemman ja ak-
46102: tivoivan elokuvan esittämiselle, tulisi kuntien että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
46103: perustaa elolmvateattereita samalla tavalla ·kuin kunnallisten elokuvateatterien perusta-
46104: se huolehtii puheteattereista ja kirjastoista. misen tukemiseksi.
46105: Kannattamattomuuden tähden suuriitakin paik-
46106: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
46107:
46108: Mirjam Tuominen. Tellervo M. Koivisto.
46109: UH Sundqvist. Anna-Liisa Hyvönen.
46110: Kuuno Honkonen. Heimo Rekonen.
46111: 2:406
46112:
46113: VIII,248.- Toiv.al. n:o 1362.
46114:
46115:
46116:
46117:
46118: Tuominen ym.: Määrärahasta iltaoppikoulujen opinto-ohjaa;ien
46119: palkkaamiseen.
46120:
46121:
46122: E d u s k u n n a 11 e.
46123:
46124: Kunnallisten ja yksityisten iltaoppikoulujen Iltaopiskelijain vaikeuksia voitaisiin tuntu-
46125: ja yksityiskoulujen iltaoppilinjoilla opiskelevien vasti parantaa antamalla heille apua opiskelun
46126: ~rä on jatkuvasti lisääntynyt. Tähän itsekiel- suunnitteluun. Opintoja ohjaavan henkilön al?u
46127: täymyksiä vaativaan opiskeluun useimmat jou- näille erikoisolosuhteissa työskenteleville opis-
46128: tuvat koulujärjestelmämme epädemokraattisuu- kelijoille olisi välttämätön. Ohjauksen kautta
46129: den vuoksi, jossa vallitseva eriarvoisuusjärjes- he voisivat valita opintomateriaalista juuri opin-
46130: telmä ei ole suonut opiskelumahdollisuuksia sil- tosuorituksiin oleellisesti liittyvät tiedot.
46131: loin kun se olisi ollut helpompaa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
46132: Iltaopiskelijat suorittavat suurta vastaanotta- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
46133: miskykyä ja keskittymistä vaativat opiskeluteh-
46134: tivänsä 50 % lyhyemmässä ajassa kuin päivä- että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
46135: oppikouluissa opiskelevat. Vastaanottokyky ja menoarvioesitykseen 200 000 mar-
46136: illan tunteina päivän ansiotyön jälkeen ei ole kan määrärahan iltaoppikoulujen opin-
46137: enää paras mahdollinen ja siksi useampien voi- to-ohjaajien palkkaamiseksi.
46138: mat eivät riitä opintosuoritusten lopt>uunviemi·
46139: seen. Lopettamisprosentti kesken opintokauden
46140: on suuri.
46141: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
46142:
46143: Mirjam Tuominen. Kuuno Honkonen.
46144: Rauno Korpinen. Lauha Männistö.
46145: Siiri Lehmonen. Tellervo M. Koivisto.
46146: 2407
46147:
46148: VIII,249.- Toiv.al. n:o 1363.
46149:
46150:
46151:
46152: Tuominen ym.: Määrärahasta Suomen Rauhanpuolustajat ry:n
46153: työn tukemiseen.
46154:
46155: Ed u s kun n a 11 e.
46156:
46157: Maamme suurin rauhanjärjestö Suomen Rau- laajojen kansalaispiirien tuella toteutettiin
46158: hanpuolustajat ry. yhdistää piiriinsä erilaisia po- maamme ensimmäisen rauhanpatsaan pystyttä-
46159: liittisia ja yhteiskunnallisia järjestöjä ja eri maa- minen. Järjestön toimesta on järjestetty lukui-
46160: ilmankatsomuksiin lukeutuvia kansalaisia toi- sia seminaareja ja konferensseja, joissa ovat esi-
46161: mintaan rauhan ja ·kansojen välisen ystävyyden telmöineet koti- ja ulkomaiset asiantuntijat. Jär-
46162: puolesta sodan vaaran torjumiseksi. Paitsi jestö levittää kansainvälisiä kysymyksiä selvit-
46163: omassa maassa harjoitettua valistustyötä, järjes- tävää dokumenttiaineistoa ja julkaisee 8 kertaa
46164: töllä on erittäin vilkasta kansainvälistä yhteis- vuodessa ilmestyvää 48-sivuista julkaisua
46165: toimintaa ja yhteyksiä lukuisten maiden rauhan- "Rauhan puolesta". Järjestö on myös harjoitta-
46166: järjestöihin. Suomen Rauhanpuolustajat ry. te- nut humanitääristä toimintaa keräämällä ja lä-
46167: kee tunnetuksi Suomen harjoittamaa rauhanpo- hettämällä lääkeapua sodasta kärsivälle siviili-
46168: litiikkaa kansainvälisissä konferensseissa, eri väestölle Vietnamissa.
46169: maissa järjestetyissä tilaisuuksissa ja yhteyksis- Valtiovalta on myöntänyt 50 000 mk:n suu-
46170: sään eri kansojen edustajiin. Toiminnallaan jär- ruisen määrärahan Suomen Rauhanpuolustajat
46171: jestö lisää kansainvälistä tietoutta, joka on kan- ry:n työn tukemiseen. Rahan arvo on alentunut,
46172: sojen keskeisen. ~teistoiminnan kehittymisen mutta määräraha ~i ole noussut. Toisaalta jär-
46173: ensimmäinen edellytys. jestön toiminta on jatkuvasti laajentunut. Suo-
46174: Suomen Rauhanpuolustajat ry:n useat aloit- men aloitteellinen rauhanpolitiikka, kuten Eu-
46175: teet ovat herättäneet ·laajaa kansainvälistä huo- roopan turvallisuuskonferenssia koskeva aloite,
46176: miota ja lisänneet myönteistä kiinnostusta maa- on myös lisännyt kiinnostusta Suomeen ja suo-
46177: tamme kohtaan. Mainittakoon esimerkiksi rau- malaiset edustajat erilaisiin ·kansainvälisiin rau-
46178: hanomaisen rinnakkaiselon viestin toimittami- hankysymystä pohtiviin tilaisuuksiin ovat var-
46179: nen maailman kaikkien maiden hallituksille ja sin haluttuja. Vaikka järjestön toiminta nojaa
46180: kansoille. Suomen Rauhanpuolustajain aloit- kansalaisten vapaaehtoiseen tukeen, taloudel-
46181: teesta on tullut jo .perinteelliseksi tavaksi jär- liset vaikeudet kahlehtivat usein toimintaa, jolle
46182: jestää joka kevät yhteistoiminnassa kaikkien on ·kansallisesti ja kansainvälisesti suuri merki-
46183: Itämeren maiden rauhanjärjestöjen kesken Itä- tys .
46184: meren kansojen rauhan ja ystävyyden päivät Itä· . Edellisen perusteella ehdotamme kunnioit-
46185: meren eri maissa. Näille päiville on Suomen tltep. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
46186: Rauhanpuolustajain toimesta lähetetty aina erit-
46187: täin laaja ja edustava valtuuskunta ja Suomen että hallitus ottaisi tJuoden 197)
46188: panos päivien yhteydessä järjestetyssä Itämeren tulo- ;a menoal'vioesitykseen 100 000
46189: kansojen rauhankonferenssissa on ollut erittäin markan määrärahan Suomen Rauhan-
46190: aktiivinen. Rauhanpuolustajain aloitteesta ja pmilustfli"t ry:n työn tukemiseksi.
46191: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972 ..
46192:
46193: Mirjam Tuominen. Tellervo M. Koivisto. Erkki Tudlioja.
46194: Heimo Rekonen. Tellervo T. Koivisto. Eino Uusitalo.
46195: Irma Rosnell. Aarne Saarinen. UH Sundqvist.
46196: Aarne Koskinen. Matti Ruokola. Rauno Korpinen.
46197: Orvokki Kangas. Ele Alenius. Siiri Lehmonen.
46198: Paavo Väyrynen. Taisto Sinisalo. 1.-C. Björklund.
46199: Lauha Männistö.
46200: 2408
46201:
46202: VIII,250.- Toiv.al. n:o 1364.
46203:
46204:
46205:
46206:
46207: Tuominen ym.: Teatterikoulutuksen ottamisesta valtion haltuun.
46208:
46209:
46210: Ed u s kun n a 11 e.
46211:
46212: Teatterikoulutusta annetaan maassamme Valtakunnallisen koulutuksen kokoaminen
46213: tällä hetkellä useassa pisteessä. Helsingissä saman hallinto-organisaation alaisuuteen edel-
46214: koulutetaan näyttelijöitä, ohjaajia ja dramatur- lyttäisi ratkaisua myös nykyisten hajanaisten,
46215: geja Suomen Teatterikoulussa, ruotsinkielisiä riittämättömien ja epätarkoituksenmukaisten
46216: näyttelijöitä Svenska Teaterskolanissa sekä la- toimitilojen suhteen. Taideteollisen Oppilai-
46217: vastajia Taideteollisessa Oppilaitoksessa, Tam- toksen tilatoimikunnan mietinnössä on esitetty
46218: pereella ohjaajia, dramaturgeja ja tutkijoita yli- se mahdollisuus, että nämä kaksi oppilaitosta
46219: opiston Draamastudiossa ja näyttelijöitä yli- sijoittuisivat samaan rakennukseen Itä-Pasilaan,
46220: opiston ammattinäyttelijäkursseilla. josta Helsingin kaupunki tarjoaa korvauksetta
46221: Joitakin ammattiryhmiä koulutetaan useassa tontin, mikäli rakentaminen aloitetaan tänä
46222: pisteessä, kun taas joillekin, esimerkiksi tek- vuonna. Valtion tulisi pikaisesti osoittaa tar-
46223: niselle henkilökunnalle, ei koulutusta ole jär- vittavat varat. Ratkaisu olisi erittäin perusteltu
46224: jestetty lainkaan. . paitsi oppilaitosten opetusyhteistyön kannalta,
46225: Suomen Teatterikoulua· hoitaa teattereiden myös taloudellisista syistä, koska se mahdol-
46226: ja alan järjestöjen omistama yksityinen kan- listaisi sekä tilojen, opetustyövoiman että kal-
46227: natusosakeyhtiö, mutta toiminta tapahtuu täy- liin opetuskaluston ja teknisen välineistön yh-
46228: sin valtion varoin. Jotkut kurssit suoritetaan teis- ja vuorottaiskäytön.
46229: Helsingin Yliopistossa. Svenska Teaterskolan ja Teatterikoulutuksen nykyinen hallinnollinen
46230: Taideteollinen Oppilaitos toimivat valtion va- ja maantieteellinen hajanaisuus merkitsee sekä
46231: roilla. Tamperelainen koulutus tapahtuu yli- aineellisten että henkisten voimavarojen tuh-
46232: opiston ja kaupungin varoin ja on saanut ker- lausta. Keskittäminen parantaisi koordinointi-
46233: ta-avustuksia valtion teatterimäärärahoista. mahdollisuuksia ja tehostaisi opettajien, tilo-
46234: Koko alan koulutus tapahtuu siis täysin jul- jen ja välineiden käyttöä koituen koulutuksen
46235: kisten varojen turvin. ja näin teatterilaitoksen ja koko kulttuurielä-
46236: Valtion teatterikoulutustoimikunnan, Val- mämme hyväksi.
46237: tion näyttämötaidetoimikunnan ja Suomen Edellisen perusteella ehdotamme eduskun-
46238: Teatterijärjestöjen Keskusliiton perusteelliset nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
46239: koulutusmietinnöt ovat yhdensuuntaisesti 'joh-
46240: taneet ehdotukseen, että tulisi ensi tilassa että ·hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
46241: aikaansaada lakisääteinen valtion avoin teatte- menpiteisiin maan terltterikoulutuksen
46242: rikorkeakoulu Helsinkiin. ottamiseksi valtion haltuun.
46243: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
46244:
46245: Mirjam Tuominen. Kuuno Honkonen: Irma Rosnell.
46246: Ulf Sundqvist. Toivo Asvik. Kalevi Kivistö.
46247: 1.-C. Björklund. Pentti Liedes. Pirkko Aro;
46248: 2409
46249:
46250: VIII,2.51.- Toiv.al. n:o 136.5.
46251:
46252:
46253:
46254:
46255: Tuominen ym.: Vapaiden teatteriryhmien ja harrastajateatteri-
46256: toiminnan tukemisesta.
46257:
46258:
46259: E d u s k u n n a 11 e.
46260:
46261: Suomalainen teatterielämä on väistämättö- markkaa ja näyttämötieteellistä harrastustoi-
46262: mien rakennemuutosten edessä. Kulkuyhteyk- mintaa varten vain 220 000 markkaa.
46263: sien parannuttua ja väestön keskittyessä asutus- Erittäin suuri epäsuhde on vapaiden teatte-
46264: taajamiin Etelä- ja Lounais-Suomeen ei vanha riryhmien tukemisessa, jota varten valtion bud-
46265: järjestelmä, joka sisälsi 33 valtionapua saavaa :jettiin on tälle vuodelle varattu vain 50 000
46266: teatteria siroteltuina eri puolille maata, enää markkaa. Kuitenkin yhä useammat ammatti-
46267: vastaa tarkoitustaan. Nyt on syntymässä alue- taiteilijat, varsinkin nuoret, vasta ammattiopin-
46268: teatteriverkosto, joka merkitsee vakiintuneiden tonsa päättäneet, asettavat vapaissa ryhmissä
46269: ja elinkelpoisten toimintapisteiden luomista toimimisen laitosteatteriin ·kiinnittäytymisen
46270: alueellisiin keskuksiin. Lisätyn valtionavun edelle. Tämä johtuu kulttuurissamme vaikut-
46271: turvin näiden teatterien on määrä yhteistoimin- tavista uusista virtauksista, jotka vaativat tai-
46272: nassa alueensa kuntien kanssa saattaa alueensa teilijalta tietoisempaa suhtautumista työhönsä
46273: väestö teatteripalvelusten piiriin. Alueteatte- ja selvempää näkemystä taiteentekemisen yh-
46274: reita on suunniteltu muodostettavaksi 1-15. teiskunnallisesta funktiosta. Nuoria ei enää
46275: Näiden lisäksi on laskettava Helsingin, Turun houkuttele kiinnittäytyminen laitoksiin virka-
46276: ja Tampereen teatterit. miehiksi, joiden on suoritettava annetut teh-
46277: Tämä vakinaisten teatterien järjestelmä tar- tävät. He haluavat kokoontua ryhmiksi, joiden
46278: vitsee välttämättä rinnalleen ja täydennyksek- kaikilla jäsenillä on suunnilleen samanlaiset
46279: seen kaksi muuta järjestelmää: tavoitteet. Täten syntyy elävämpää ja puhutte-
46280: levampaa teatteria. Sitä tarkoitetaan henkisellä
46281: 1. elinvoimaisen, paikallisen harrastelija- liikkuvuudella samoinkuin myös sitä, että va-
46282: teatteritoiminnan, paat ryhmät voivat suunnata esityksiään erilai-
46283: 2. fyysisesti ja henkisesti lii:kkuvat vapaat sille pienemmillekin väestöryhmille ja nimen-
46284: teatteriryhmät. omaan väestöryhmille, jotka ovat laitosteatte-
46285: Vähänkin vakinaisempi ja elinkelpoinen har- rien palveluksista syrjässä: lapsille, koululai-
46286: rastajatoimintapiste tarvitsee johtoonsa yhden sille, vanhuksille, sairaille, vangeille jne. Fyy-
46287: päätoimisen taiteellisen johtajan ja yhden pää- sinen liikkuvuus taas tarkoittaa sitä, että ryh-
46288: toimisen teknisen johtajan. Kun näyttämötai- mät joiden toiminta ei perustu kalliisiin toimi-
46289: teellista harrastustoimintaa varten on tämän taloihin, paljon maksaviin laitteisiin ja suu-
46290: vuoden valtion budjettiin varattu 220 000 reen tekniseen ja hallintohenikilökuntaan, voi-
46291: ,markkaa, on se riittämätön tukemaan elinvoi- vat liikkua kautta maan, mennä sellaisenkin
46292: maisen paikallisen harrastajateatterin kehittä- yleisön luo, jota edes alueteatteriverkosto ei
46293: mistä maassa. Olisi otettava huomioon teatte- tavoita, sekä tuoda tervetullutta vaihtelua ja pi-
46294: rielämän rakennemuutokset ja harkittava ny- ristystä itse alueteattereiden ja muiden suurten
46295: kyisten teatterin tukemiseen tarkoitettujen teattereiden toimipaikoilla. Vapaat teatteriryh-
46296: määrärahojen uudenlaista jakautumista. Ei voi mät pystyvät myös tarjoamaan esityksiään hal-
46297: olla oikea suhde, että v. 1971 vakinaisten vemmalla ja näin tasoittamaan väestön talou-
46298: teatterien valtionapu oli 3 700 000 markkaa dellista eriarvoisuutta. Ryhmät pystyvät myös
46299: (ja lisäksi Suomen Kansallisoopperan säätiön tuottamaan lyhyitä esityksiä, jotka soveltuvat
46300: 2 600 000 markkaa) ja samanaikaisesti varat- erilaisten yhteisöjen tilaisuuksiin, joissa on
46301: tiin alueteattedkokeilua varten vain 150 000 muutakin ohjelmaa. Täten ne pystyvät vetä-
46302: 302 156/72
46303: 2410 VIII,2.51.- Näyttämötaiteen tukeminen.
46304:
46305: mään teatterin vaikutuspiiriin ihmisiä, jotka että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
46306: eivät muuten teatterin ulottuville hakeudu. teatterien tukemiseksi tarkoitettujen
46307: Tästä hyötyy myös laitosteatteri, puhumatta- määrärahojen jakamiseksi niin, että ny-
46308: kaan yleisestä kulttuurimerkityksestä. kyistä suurempi suhteellinen osuus käy-
46309: Edellisen perusteella ehdotamme eduskun- tetään vapaiden teatteriryhmien ja har-
46310: nan hyväksyttäväksi toivomuksen, rastajateatteritoiminnan tukemiseen.
46311: Helsi~gissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
46312:
46313: Mirjam Tuominen. Toivo Åsvik.
46314: Ulf Sundqvist. Pentti Liedes.
46315: 1.-C. Björklund. Irma Rosnell.
46316: Kuuno Honkonen. Kalevi Kivistö.
46317: 2411
46318:
46319: VIII,252.- Toiv.al. n:o 1366.
46320:
46321:
46322:
46323:
46324: Tuomioja ym.; Palkan maksamisesta auskultanteille opetushar-
46325: joittelusta.
46326:
46327:
46328: E d u s k u n n a 11 e.
46329:
46330: Uuteen koulujärjestelmään siirtymisen onnis· lemaan keskimäärin ainakin 20 t viikossa ja
46331: tumisen välttämättömänä edellytyksenä on, että suorittamaan lisäksi vaativaa ja työlästä val-
46332: on .käytettävissä riittävästi korkeatasoisia ja mistelutyötä. Kouluhallituksen määräyksen
46333: ammatistaan kiinnostuneita opettajia myös pe- mukaan saa auskultantti hoitaa ansiotyönään
46334: ruskoulun yläastetta ja lukiota varten. Oppi- auskultoinnin ohessa korkeintaan 12 viikkotun-
46335: koulunopettajan uran edellyttäessä nykyään lop- tia muussa koulussa, mutta näitä tunteja ei
46336: pututkinnon suorittamisen jälkeen vuoden pal- tietenkään onnistu saamaan kuin hyvin pieni
46337: katonta harjoittelua on ymmärrettävää, että osa auskultanteista. Tällainen työ tietenkin
46338: suuri osa uraansa valitsevista usein opintovel- haittaa opetusharjoitteluun paneutumista,
46339: kojen rasittamista henkilöistä valitsee muun minkä lisäksi koulut eivät kovin mielellään pe-
46340: ammatin jo pelkästään sillä perusteella, että riaatteessakaan ota auskultantteja opettamaan
46341: muualla on harjoitus- ja koulutusvaihe paikal- maihclollisten järjestelyvaikeuksien pelossa.
46342: linen.. Näin on synty~yt nykyinen valitettava Edellä olevien näkökohtien mukaisesti on
46343: tilanne, jossa parhaimpien opiskelijavoimien kiireell~sesti ryhdyttävä toimiin kohtuullisen
46344: siirtyessä muualle opettajanuralle päätymistä palkan maksamiseksi aus.kultanteille. Kohtuul-
46345: pidetään monilla aloilla lopullisen epäonnistu- lisena on nykyisenmuotoisen opetusharjoittelun
46346: misen merkkinä. Kun tulevaisuudessa opetta- puitteissa pidettävä palkkaa, joka on suuruu-
46347: janvalmistusta kehitettäessä harjoittelu mahdol- deltaan vähintään puolet nuoremman lehtorin
46348: lisesti siirretään ai:kaisempaan opiskeluvaihee- peruspalkasta eli nykyään noin 600 mk kuu-
46349: seen, on tällöinkin siitä kuten muihinkin am- kåudessa koko vuodelta. Määrärahana tämä ny-
46350: matteihin liittyvästä harjoittelusta maksettava kyisen harjoittelijamäärän (n. 1 000) tekisi
46351: palrklkaa. Mainittakoon, että opetusharjoitte- noin 12 X 1 000 X 600 mk = 7.2 milj. mk
46352: luun sen alkuaikoina varattu stipendimääräraha vuodessa. Katsomme, että tällainen miniml-
46353: lienee riittänyt senaikaisen auskultan·ttimäärän palkka olisi välttämätön opettajanammatin aset-
46354: elinkustannuksiin. Samansuuruisena lähes vuo- tamiseksi tasavertaiseksi muiden akateemisten
46355: sisadan pysynyt määräraha ei nykyään tieten- ammattien kanssa.
46356: kään riitä kuin muutamille auskultanteille jäl- Edellä mainitun perusteella ehdotamme edus-
46357: kikäteen myönnettäviin, mitättömiin (n. 60 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
46358: mk) stipendeihin.
46359: On huomattava, että loppututkinnon suorit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
46360: tanut auskultantti ei enää ole opiskelija eikä kohtuullisen palkan maksamiseksi aus-
46361: myöskään pääse osalliseksi opiskelijoille myön- kultanteille korkeatasoisten opettajavoi-
46362: nettyihin useisiin etuisuuksiin: lainoihin, alen- mien saamiseksi peruskoulun yläastetta
46363: nuksiin ym. Auskultointi on kokopäivätoimista ia lukiota varten.
46364: työtä, jonka puitteissa joutuu koululla oleske-
46365: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
46366:
46367: Erkki Tuomioja. Osmo Kaipainen. Ralf Friberg.
46368: Matti Ahde. Tellervo M. Koivisto. Pirkko Työläjärvi.
46369: Mauno Forsman. Tellervo T. Koivisto. Antti Pohjonen.
46370: Uki Voutilainen. Salme Myyryläinen.
46371: 2412
46372:
46373: Vlll,253.- Toiv.al. n:o 1367.
46374:
46375:
46376:
46377:
46378: Tupamäki: Korkeakoulujen hallinnon uudistamisesta yhtäläisen
46379: äänioikeuden pohjalta.
46380:
46381:
46382: E d u s k u n n a 11 e.
46383:
46384: Korkeakoulujen hallinto on uudistamisen hallinto jätetty to1m1maan kiintiöperiaatteella.
46385: tarpeessa, siitä ovat kaikki yksimielisiä. Pro- Nyt h"Un on saatu aikaan laki oppikoulujen
46386: fessorit ja oppilaiden ongelmista mahdollisim- kouluneuvostoista, on suorastaan omituista,
46387: man kauas liukunut byrokraattinen virkako- että korkeakoulujen hallinnon uudistus vaan
46388: neisto vaativat perusteellisen tuuletuksen. antaa odottaa itseään. Edellisen eduskunnan
46389: Esitetyistä ratkaisumalleista on yleisellä ja aikaisten hallitusten toiminta asiassa on ollut
46390: yhtäläisellä äänioikeudella valittavien päätök- todella äärimmäisen saamatonta.
46391: sentekoelinten mahdollisuus toimia oppilaiden Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen
46392: ja kokonaisuuden kannalta pavhaiten ilmeinen. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
46393: Alihallinnossa so. laitosneuvostoissa yms. kä-
46394: sitellään eniten, laheisimmin ja yksityiskohtai- että hallitus antaisi kiireellisesti
46395: simmin nimenomaisesti oppilaisiin liittyviä Eduskunnalle lakiesityksen korkeakoulu-
46396: asioita, joten juuri siellä 'On yleisen äänioikeu- jen hallinnon uudistamisesta yleism ja
46397: den käyttö vgaleissa erityisen paikallaan. Siksi yhtäläisen äänioikeuden pohjalta kai-
46398: ei voidakaan olla tyytyväisiä ·esitettyihin 'hallin- killa hallinnon tasoilla. ·
46399: tomalleihin, sillä niissä kaikissa on juuri ali-
46400: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
46401:
46402: Olavi Tupamäki.
46403: 2413
46404:
46405: VIII,254.- Toiv.al. n:o 1368.
46406:
46407:
46408:
46409:
46410: Veikko Turunen ym.: Tutkimuksesta apukoulutasoisille soveltu-
46411: vien ammattien määrittelemisestä.
46412:
46413:
46414: E d u s k u n n a 11 e.
46415:
46416: Apukouluista päästökirjansa saaneiden nuor- Tälle nuorisoryhmälle ei kuitenkaan yhteis-
46417: ten vaikeudet työelämään sijoittumisessa ovat kunnan toimesta ole järjestetty minkäänlaisia
46418: huomattavasti suuremmat kuin varsinaisen mahdollisuuksia saada ammatillisen valmen-
46419: kansakoulun suorittaneiden, puhumattakaan nuksen avulla lisävarusteita tasa-arvoiseen kil-
46420: ammatillisen koulutuksen saaneista. Nykyisin pailuun työpaikoista. Ryhmä muodostaa pahoin
46421: saattaa tälle ryhmälle koulun ja työn välinen laiminlyödyn vähemmistön, jonka asemaan tu-
46422: siirtymäkausi muodostua hyvinkin pitkäksi. lisi kiireellisesti saada parannuksia.
46423: Kun lisäksi tiedetään, että monilla apukou- Tehokkain tapa tähän pyrittäessä olisi näi-
46424: lutasoisilla esiintyy nuorten keskitasoa run- den nuorten ammatillisen koulutuksen . toteut-
46425: saammin sosiaalisiakin vaikeuksia, on pakolli- taminen joidenkin ammat-tioppilaitosten tehtä-
46426: nen joutokausi vahingollinen paitsi nuorille it- väaluetta tähän suuntaan laajentaen sekä siir-
46427: selleen myös yhteiskunnalle, jonka tulisi asiassa täen jo nyt aloitettu erityiskansanopistotoi-
46428: pyrkiä mahdollisimman positiivisiin ennalta eh- minta valtion hoidettavaksi ja laajennettavaksi.
46429: käiseviin ,toimenpiteisiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
46430: Näiden nuorten on todettu tasaveroisesti kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
46431: menestyvän tehtävissä, joissa heidän persoonal-
46432: lisuutensa osittainen vajavaisuus ei haittaa työ- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
46433: suorituksia. Eräissä monotonisissa vaihetöissä menpiteisiin, jotta saataisiin aikaan pi-
46434: apukoulutasoinen saattaa menestyä paremmin- kainen tutkimus apukoulutasoisille so-
46435: kin kuin tehtävän yksitoikkoisuuteen herkem- veltuvien ammattien määrittelemiseksi
46436: min kyllästyvä normaalitasoinen yksilö. ja tähän tutkimukseen perustuvien maa-
46437: Apukoulutasoisilla voidaan siis tietyin eh- kunnallisten opintolinjojen perustami-
46438: doin edellyttää olevan kaikki mahdollisuudet seksi.
46439: saavuttaa normaalitasoisten kanssa tasa-arvoi-
46440: nen asema työkelpoisina kansalaisina.
46441: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
46442:
46443: Veikko J. Turunen. Olavi Ronkainen.
46444: 2414
46445:
46446: Vlll,255.- Toiv.al. n:o 1369.
46447:
46448:
46449:
46450:
46451: Väinö Turunen: Maakuntakirjaston aikaansaamisesta Savonlin-
46452: naan.
46453:
46454:
46455: E d u s k u n n a 11 e.
46456:
46457: Mikkelin lääni kokonaisuudessaan on aluetta takirjaston ,tehtäviä Savonlinnan kaupunginkir-
46458: jolla ei ole maakuntakirjastoa. Maakuntakirjas- jasto jo hoitaa osittain, suorittaen kaukolai-
46459: ton puuttuminen hidastuttaa monella tavoin noina ympäristökuntien kirjastoille kirjalli-
46460: sitä sivistyksellistä ja kultturellista kehitystä suutta, ja tämä toiminta kasvaa jatkuvasti. Sa-
46461: jota lääni yhtenä kehityslääninä tarvitsisi. vonlinnan kaupunginkirjasto on jo kerännyt ns.
46462: Mikkelin läänin maakuntakirjaston sijainti- kotiseutu:kokoelmaa, mikä muodostaisi hyvän
46463: pa&kana tulisi Savonlinna kysymykseen ennen pohjan sille kokoelmalle, mitä maakuntakirjas-
46464: muita läänimme paikkakuntia. Savonlinnalla ton on kerättävä ja säilytettävä alueeltaan kos-
46465: on vuonna 1964 valmistunut ajanmukainen kir- kevasta kirjallisuudesta.
46466: jastorakennus, jossa on huomioitu nykypäivän Savonlinnan seudun maakuntakirjaston alue
46467: kirjaston tarpeet. Samoin kirjastolla on tarjot- alueena tulisi olemaan verrattain suuri. Yhtey-
46468: tavana tilat maakuntakirjastotoimintaa varten. det alueen eri osista Savonlinnaan ovat koko-
46469: Kirjaston palveluksessa on päätoiminen kirjas- lailla hyvät.
46470: toasetuksen 12 § :n 1 momentin kelpoisuusehdot Savonlinna vanhana kouluikaupunkina tar-
46471: täyttävä kirjastonjohtaja, ja lisäksi muillakin joaisi myös erinomaisen hyvän pohjan ja maa-
46472: viranhaltijoilla on säädetty kelpoisuus. Mikäli kuntakirjastolle tarpeellisen historiallisen taus-
46473: maakuntakirjasto-oikeudet saataisiin olisi Sa- tan.
46474: vonlinnan kaupunki valmis lisäämään viranhal- Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdotan
46475: tijoiden määrää. Kirjaston nidemäärä on tällä kunnioittavasti edusikunnan hyväksyttäväksi
46476: hetkellä yli 55 000, jota jatkuvasti kartutetaan toivomuksen,
46477: niin, että se tulee kuluvan vuoden loppuun
46478: mennessä olemaan 60 000 nidettä. Kirjako- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
46479: koelma on luokiteltu, järjestetty ja luetteloitu maakuntakiriaston aikaansaamiseksi Sa-
46480: kouluhallituksen hyväksymällä tavalla. Maa:kun- vonlinnaan.
46481: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
46482:
46483: Väinö Turunen.
46484: 2415
46485:
46486: VIII,256.- Toiv.al. n:o 1.370.
46487:
46488:
46489:
46490:
46491: Väinö Turunen.: Matkailu- ja ravintola-alaa palvelevan instituu-
46492: tin perustamisesta Savonlinnaan.
46493:
46494:
46495: E d u s k u n n a 11 e.
46496:
46497: Valtakunnallisesti tasapuolinen kulttuuripal- kilökuntaa. Samalla se kykenee koulutukseen
46498: veluiden kehittäminen edellyttää, että palvelut liittyen tarjoamaan erinomaiset mahdollisuu-
46499: voisivat olla edistämässä asuinpaikasta riippu- det jopa koulutusmahdollisuuksiin liittyvissä
46500: matta kansalaisen henkistä ja aineellistakin ke- puitteissa kesäisin kansainvälisesti korkeatasoi-
46501: hitystä. Jotta palveluiden kehittäminen olisi siin käytännön harjoittelutilaisuuksiin. Savon-
46502: alueeliisin puittein koko valtakunnan tarvetta Iinnana on aivan erityiset edellytykset matkai-
46503: palvelevaa mahdollisimman tarkoituksenmukai- lukoulutuksen paikkana. Edellytykset ovat sa-
46504: sella tavalla, tulisi kehitysedellytysten perustua malla Savonlinnan alueen kehitysaluepoliitti-
46505: alueella oleviin erityisolosuhteisiin. sesti keskeisimmät, joten matkailukoulutuksen
46506: Savonlinnan seutu on luonnostaan valtakun- kehittämistä on painotettava toimenpiteenä,
46507: nalliselle matkailulle merkittävä, kun lisäksi joka ,toisi Savonlinnan alueen sen kehitysalue-
46508: otetaan huomioon ne vesistölliset olosuhteet, poliittisen tuen piiriin, mihin se on muiden ke-
46509: joiden tulevaisuuden anti on ainutkertainen. hitysaluekeskusten tavoin oikeutettu.
46510: Olavinlinnasta matkailunähtävyytenä on muo- Kun Kuopio, Lappeenranta ja Joensuu ovat
46511: dostunut ulkomailla mavkailukäsite ja sen puit- saaneet korkeakoulutasoiset oppilaitoksensa
46512: teet ovat historiallisesti Suomen arvokkaim- osin samoin perustein, on tasapuolisen kult-
46513: piin kuuluvat. Ne tarjoavat ainutkertaiset olo- tuuripolitiikan näkökohdat sekä Savonlinnan
46514: suhteet kesäisille matkailutapahtumille ja ainutkertaiset matkailuedellytykset huomioon
46515: uusittuine sisältöineen liittyvät matkailuun tal- ottaen luotava Savonlinnaan matkailualan kor-
46516: visine käyttömahdollisuuksineen. Savonlinnan keakoulutasoinen oppilaitos, johon liittyy ho-
46517: ympäristö on tulevaisuuden matkailualueena telli- ja ravintola-alan koulutus.
46518: valtakunnan arvokkaimpia mahdollisuuksineen, Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
46519: jotka ovat monin paikoin loppuun käytetyt. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
46520: Matkailu on valtakunnallisesti kohoamassa
46521: yhä merkittävämmäksi elinkeinoelämän että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
46522: alueeksi. Savonlinnan alueen matkailu on suu- menpiteisiin matkailu- ja ravintola-alaa
46523: relta osin ulkomaista mat:ikailua palvelevaa ja palvelevan matkailuinstituutin perusta-
46524: edellyttää näinollen korkeatasoista palveluhen- miseksi Savonlinnaan.
46525: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
46526:
46527: Väinö Turunen.
46528: 2416
46529:
46530: Vlll,257.- Toiv.al. n:o 1371.
46531:
46532:
46533:
46534:
46535: Väinö Turunen: Määrärahasta valtion ylläpitämän opintolinian
46536: kustannuksiin Savonlinnan ammattikoulussa.
46537:
46538:
46539: E d u s k u n n a 11 e.
46540:
46541: Mikkelissä 15. 6. 1970 pidetyssä kehitys- alueella, olisi edellä mainitunlaisen valtion yl-
46542: alueiden neuvottelukunnan ammattikoulutus- läpitämän opintolinjan tarpeellisuus ilmeinen
46543: jaoston koolle kutsumassa neuvottelutilaisuu- ja kiireellinen, niin että kyseinen opintolinja
46544: dessa kiinnitettiin huomiota siihen, ettei Mik- voisi aloittaa toimintansa syksyllä 1973.
46545: kelin läänissä ole yhtään valtion ylläpitämää Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
46546: ammattikoulua. Tällaisesta edusta nauttivat nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
46547: monet muut läänit. Neuvottelutilaisuus totesi,
46548: että tämän epäkohdan poistamiseksi tulisi pe- että hallitus ottaisi vuoden 1973 tu-
46549: rustaa läänin ammattikouluihin valtion ylläpitä- lo- ja menoarvioesitykseen 100 000 mar-
46550: miä opintolinjoja, kuten on lain mukaan mah- kan määrärahan valtion ylläpitämän
46551: dollista. opintolinjan kustannuksiin Savonlinnan
46552: Kun Savonlinnan ammattikoulu sijaitsee lää- ammattikoulussa.
46553: nimme eräällä taloudellisesti vähävaraisimmalla
46554: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
46555:
46556: Väinö Turunen.
46557: 2417
46558:
46559: VIII,258.- Toiv.al. n:o 1372.
46560:
46561:
46562:
46563:
46564: Väinö Turunen: Savonlinnan seminaarin käyttämisestä itsenäi-
46565: senä opetta;ien koulutuslaitoksena.
46566:
46567:
46568: E d u s k u n n a 11 e.
46569:
46570: Savonlinnan seminaari aloitti toimintansa opettajankoulutusyksikköön." Savonlinnan kou-
46571: 1952. lutu,syksikön kehittämiselle ovat siis mitä par-
46572: Seminaarin päärakennus valmistui 1960, se- haat toimintaolosuhteet, jotka täyttävät jo tällä
46573: minaarin kansakoulu 1963 ja toiminta täysin hetkellä opettajankoulutuslaissa esitetyt vaa-
46574: uusissa tiloissa saattoi alkaa lukuvuoden teet. Olisi valtakunnallisten, muutoinkin niuk-
46575: 1963/64 alusta. kojen ·kehitysresurssien tarpeetonta tuhlausta,
46576: Vuodesta 1968 lähtien on oppilaiksi otettu ellei Savonlinnan opettajankoulutusolosuhteita
46577: ylioppilaita valmistumaan uusimuotoisen perus- ryhdyttäisi käyttämään hyväksi mahdollisimman
46578: koulun luokanopettajan virkaan. Vuonna 1970 täysipainoisella tavalla ottaen lisäksi huomioon
46579: aloitettiin ylioppilaspohjainen kotitalouden ja ne harvinaiset mahdollisuudet, jotka Savonlin-
46580: tekstiilikäsityön opettajien koulutus. Keväällä nan seminaarin hehtaarien suuruinen alue tar-
46581: 1971 valmistuivat ensimmäiset peruskoulun joaa täydellisimmän valmistuslaitoksen kehittä-
46582: luokanopettajat. miselle samaan laitoskompleksiin.
46583: Opettajankoulutuslaissa 19. 3. 1971 on esi- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
46584: tetty opettajainkoulutuksen uudistamisperiaat- hyväksyttäväksi toivomuksen,
46585: teiden lisäksi ne perusteet, joiden mukaan opet-
46586: tajajainkoulutusta kussakin yksikössä voidaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
46587: järjestää: "Opettajankoulutusyksikön toimin- menpiteisiin Savonlinnan seminaarin
46588: nan edellytyksenä on opetusharjoittelua ja tut- käyttämiseksi omana itsenäisenä opetta-
46589: kimusta varten järjestetty opetusharjoittelua ;ien koulutuslaitoksena tarpeellisin
46590: varten harjoituskoulu. Tällaisen koulun tulee opettajavoimin.
46591: joko kuulua tai läheisesti liittyvä jokaiseen
46592: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
46593:
46594: Väinö Turunen.
46595:
46596:
46597:
46598:
46599: 303 156/72
46600: 2418
46601:
46602: VIII,259.- Toiv.al. n:o 1373.
46603:
46604:
46605:
46606:
46607: Väinö Turunen: Savonlinnan taidelukion valtionavun korotta-
46608: misesta.
46609:
46610:
46611: E d u s k u n n a 11 e.
46612:
46613: Savonlinnan Taidelukio on Savonlinnan Tai- Savonlinnan Taidelukiolla on täten mahdolli-
46614: delukion kannatusyhdistys r.y:n valvonnassa suudet kehittyä edelleenkin valtakunnallista
46615: toimiva, valtakunnallista merkitystä omaava merkitystä omaavana laitoksena samalla kun
46616: oppilaitos. Lukuvuonna 1971-72 oli kou- sen toiminta muodostaa tärkeän osan kehitys-
46617: lussa kaikkiaan 124 oppilasta, joista 116 oli aluepoliittista kulttuuripalveluiden tasausta.
46618: Savonlinnan ulkopuolelta. Lukuvuonna 1969- Savonlinnan Taidelukion kannatusyhdistyk-
46619: 70 koulu toimi ensi kerran täysipainoisena, selle tulevan varsinaisen valtionavun lisäksi
46620: mikä osoittaa, että koulu on vielä varsin nuori joutuu Savonlinnan kaupunki antamaan avus-
46621: ja kehittyvä. Tähän asti ovat ylioppilaskirjoi- tusta siltä osin kuin valtionapu ei riitä peit-
46622: tusten kehykset olleet rajoittamassa koulun si- tämään lukion kustannuksia. Kun kuitenkin
46623: säisiä kehityspyrkimyksiä. Savonlinnan kaupungin .taloudelliset mahdolli-
46624: Ylioppilastutkinnon uudistaminen merkitsee suudet ovat melko rajoitetut, niin valtionavun
46625: Taidelukion sisäisen uudistuksen mahdollista- lisääminen olisi ainoa keino Savonlinnan
46626: mista ja näin ollen todellisen kehityksen al- Taidelukion taloudellisen tilan parantamisessa.
46627: ;Irua. Ei liene tarpeetonta korostaa, että Taide- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
46628: lukio opetustoiminnaltaan tulee ensimmäisten nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
46629: joukossa toteuttamaan käytännössä oppilaan
46630: omaleimaisen koko persoonallisuuden kehittä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
46631: mistä, mikä koulunuudistuksessa on katsottu Savonlinnan taidelukion valtionavun
46632: opetuksen johtavaksi tavoitteeksi. korottamiseksi 90 prosenttiin.
46633: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
46634:
46635: Väinö Turunen.
46636: 2419
46637:
46638: VIII,260.- Toiv.al. n:o 1374.
46639:
46640:
46641:
46642:
46643: Väinö Turunen: Teknillisen koulun aikaansaamisesta Savonlin-
46644: naan.
46645:
46646:
46647: E d u s k u n n a II e.
46648:
46649: Savonlinna on viime vuosikymmeninä kehit- Toisaalta Mikkelin lääni - eritoten itäinen
46650: tynyt verrattain huomattavaksi teollisuuskau- Savo - on se alue, josta nuoret joutuvat suu-
46651: pungiksi varsinkin puunjalostuksen ja metalli- ressa määrin työikään vartuttuaan siirtymään
46652: teollisuuden aloilla. Niinpä Oy Wilh. Schau- muualle ansiota etsimään. Väestön köyhyys
46653: man Ab:n kuitulevy-, vaneri- ja kimpilevyteh- taas vaikuttaa, että vain harvat pystyvät lähte-
46654: taat ovat kukin alallaan Suomen suurimmat. mään kauaksi kotiseudultaan jatkamaan opin-
46655: Enso-Gutzeit Oy:n Lypsyniemen konepaja on tojaan, sillä asumis- ja matkakustannukset
46656: niinikään varsin huomattava tuotantolaitos muodostavat opintokustannuksista suurimman
46657: maamme metalliteollisuuden piirissä. Lukuisat osan. Sen sijaan - jos Savonlinnassa olisi tek-
46658: kotimarkkinateollisuuden eri aloilla toimivat ,nillinen koulu - suuri joukko itäisen Savon
46659: keskikokoiset ja pienet yritykset edustavat ne- nuoria voisi kartuttaa siellä tietojaan ja hank-
46660: kin yhteensä sangen huomionarvoista teollisuus- kia ammattipätevyyden aloille, joissa työpaik-
46661: tuotantoa. Liiketaloustieteellisen tutkimuslai- koja on tarjolla. Näin voitaisiin nuorten muut-
46662: toksen v. 1957 suorittama tutkimus Savonlin- toliikettä edes osittain vähentää.
46663: n1ln teollisuuden tilasta ja sen lisäämisen edel- Kuten edellä esitetystä on käynyt ilmi, on
46664: lytyksistä antaa monessa suhteessa myönteisen Savonlinna käsityksemme mukaan mitä luon-
46665: kuvan teollisuuden kehitysmahdollisuuksista nollisin teknillisen koulun sijaintipaikka. o~
46666: Savonlinnan talousalueella. Todellisuudessa on- han Savonlinna koko Mikkelin läänin ja var-
46667: kin jo niinä muutamina vuosina, jotka ovat sinkin itäisen Savon vahvin teollisuuspaikka-
46668: kuluneet tämän tutkimuksen suorittamisesta, kunta ja sisävesiliikenteen suurin keskus.
46669: Savonlinnan teollisuuden tuotannossa tapahtu- Väestösiirtymä osoittaa myös, että nuorilla on
46670: nut ·tuntuvaa kasvua, joka näyttää edelleen jat- tällä alueella aivan riittämättömät mahdolli-
46671: kuvan. suudet sijoittua ammatteihin.
46672: Savonlinna on Saimaan sisävesiliikenteen Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
46673: keskus. Saimaan kanavan avautuminen on vil- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
46674: kastuttanut laivaliikennettä huomattavasti.
46675: Edellä mainitut elinkeinoelämän alat tarvit- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
46676: sevat palveluksessaan huomattavan määrän menpiteisiin ensi sijassa mekaanista
46677: teknillisen koulutuksen saaneita toimihenki- puunjalostusteollisuutta ja koneraken-
46678: löitä. Jo nyt tehtaitten ilmoitusten mukaan nusta palvelevan sekä konemestarien ja
46679: teknillisen koulutuksen saaneiden toimihenki- rakennusosastojen opintolinjat käsittä-
46680: löiden saanti on tuottanut vaikeuksia ja tehtaat vän teknillisen koulun aikaansaamiseksi
46681: arvioivat ko. toimihenkilötarpeensa kaksinker- Savonlinnaan.
46682: taistuvan lähimmän kymmenen vuoden aikana.
46683: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
46684:
46685: Väinö Turunen.
46686: 2420
46687:
46688: VIII,261.- Toiv.al. n:o 1375.
46689:
46690:
46691:
46692:
46693: Väinö Turunen: Venäjän kielen opiskelun aloittamisesta Savon-
46694: linnan kieli-instituutissa.
46695:
46696:
46697: E d u s k u n n a 11 e.
46698:
46699: Kieli-instituutit ovat monimuotmsma oppi- cys, mikä on käymässä valtakunnallisestikin
46700: laitoksina edistämässä kansainvälisen vuorovai- erittäin merkittäväksi. Tässä kehitystyössä muo-
46701: kutuksen lisääntymistä elinkeinoelämän tar- dostaa tärkeän osan Suomen ja Neuvostoliiton
46702: peita suoranaisimmin palvelevan opetustoimin- välillä lisääntyvä keskinäinen kanssakäyminen.
46703: tansa välityksellä. Varsin nuorina oppilaitok- Matkailulla on tulevaisuudessakin keskeinen
46704: sina ne eivät kuitenkaan vielä ole ennättäneet asema ystävällisiä suhteita lujittavana tekijänä.
46705: kehittyä siinä määrin kuin kansainvälisen vuo- Lisääntyvä vuorovaikutus kaikilla elinkeino-
46706: rovaikutuksen tarve on kasvanut. Toisaalta al- elämän aloilla ei saisi myöskään estyä kielitai-
46707: kanutta kehitystä on ollut ehkäisemässä se, don puutteesta.
46708: että samalla kun rajalliset resurssit tulisi tar- Voidakseen olla edistämässä lisääntyvää
46709: koituksenmukaisimmin keskittää toimivien kanssakäymistä Suomen ja Neuvostoliiton vä-
46710: kieli-instituuttien opintopalveluiden moni- lillä, laajentamassa ja monipuolistamassa näitä
46711: puolistamiseen, on esiintynyt pyrkimyksiä suhteita erityisesti matkailun alueella tulisi Sa-
46712: uusien kieli-instituuttien aikaansaamiseksi. vonlinnan kieli-instituutin opetusohjelma pikai-
46713: Asiasta ovat kieli-instituuttien rehtorit esittä- sesti, 1973 monipuolistaa käsittämään venäjän
46714: neet kirjelmässä Opetusministeriölle 17. 1. 1972 kieli pääkielenä, jolloin laitos voisi täyttää pa-
46715: vakavan huolestumisensa. remmin myös sille kehittyvänä kieli-instituut-
46716: Kieliohjelmaltaan ovat maamme kieli-insti- tina asettuvat vaateet nimenomaan lisääntyvän
46717: tuutit muiden maiden vastaaviin verrattuina matkailuvuorovaikutuksen edistäjänä.
46718: erittäin suppeita. Uudistetun opetusohjelmansa Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
46719: mukaan tarjoaa Savonlinnan kieli-instituutti nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
46720: pääkielinä opiskeltaviksi englantia tai saksaa ja
46721: sivukielinä englantia, saksaa ja ruotsia. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
46722: Voidakseen paremmin palvella kansainvä- venäjän kielen opiskelun aloittamiseksi
46723: listä kanssakäymistä on Savonlinnan kieli- Savonlinnan kieli-instituutissa lukuvuo-
46724: instituutin opetusohjelmassa huomioitu erikoi- den 1973 alusta lukien.
46725: sesti matkailun alueella tapahtuva nopea kehi-
46726: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
46727:
46728: Väinö Turunen.
46729: 2421
46730:
46731: VII1,262.- Toiv.al. n:o 1.376.
46732:
46733:
46734:
46735:
46736: Työläjärvi ym.: Kulttuuri- ja mielipidelehtien valtionavustuk-
46737: sesta.
46738:
46739:
46740: E d u s k u n n a II e.
46741:
46742: Kirjojen ja lehtien julkaisutoiminnan keskit- pienlehdistö mm. julkaisemalla tiettyä aihe-
46743: tyessä ja teollistuessa on vaarana tiedon ja mie- kokonaisuutta valaisevia laajoja erikoisnume-
46744: lipiteitten yksisuuntaistuminen. Suomen kult- roita, joissa kirjan perusteellisuus yhtyy ajan-
46745: tuuri-ilmapiirissä on erilaisten ryhmittymien kohtaisuuteen ja ilmestymisen säännöllisyyteen.
46746: tai järjestöjen varaan syntyneiden pienten aika- Pienlehtien merkitys tiedon välittäjinä ja
46747: kauslehtien määrä perinteisesti ollut suuri, keskustelun aktivoijina tunnustetaan meilläkin
46748: mutta paljolti taloudellisista syistä ne ovat ani- yleisesti, mutta pelkällä tunnustuksella nämä
46749: harvoin pystyneet vakiintumaan siinä määrin, lehdet eivät pysty käyttämään nykyisiäkään
46750: että ne ehtisivät tulla kovinkaan laajalti tunne- mahdollisuuksiaan täystehoisesti saati laajenta-
46751: tuiksi. Kuitenkin näiden lehtien merkitys on maan lukijakuntaansa ja vaikutussädettään.
46752: huomattavasti levikkilukuja suurempi: vaikut- Siksi on valtion taloudellinen tuki välttämätön
46753: tajayksilöitten kautta niiden viesti sittenkin le- myös Suomessa.
46754: viää ja niiden avaamat uudet näköalat antavat Yllä olevaan viitaten ehdotamme eduskunnan
46755: viitteitä päätöksentekijöille. hyväksyttäväksi toivomuksen,
46756: Ruotsissa valtio tukee tällaista lehdistöä jo
46757: lähes 400 000 kruunulla vuodessa, ja niinpä että hallitus ryhtyisi toimiin kult-
46758: Ruotsin kulttuuri- ja mielipidelehdistö kykenee- tuuri- ja mielipidelehtien elinmahdolli-
46759: kin nykyisin huolehtimaan palvelutehtävästään suuksien turvaamiseksi jakamalla niille
46760: huomattavasti tehokkaammin kuin suomalainen vuosittaista valtionavustusta.
46761: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1972.
46762:
46763: Pirkko Työläjärvi. Sakari Knuuttila. Uljas Mäkelä.
46764: Tellervo T. Koivisto. Aimo Ajo. Bror Lillqvist.
46765: Tellervo M. Koivisto. Riitta Järvisalo-Kanerva. Lars Lindeman.
46766: 2422
46767:
46768: VIII,263.- Toiv.al. n:o 1377.
46769:
46770:
46771:
46772:
46773: Uusitalo ym.: Korkeakoulun perustamisesta Seinä;oelle.
46774:
46775:
46776: E d u s k u n n a 11 e.
46777: Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto ja liiton rustettujen maakuntakorkeakoulujen edellytyk-
46778: kulttuurihallitus ovat useissa eri yhteyksissä set ovat.
46779: käsitelleet korkeakoulujen saamista alueelle. 3. Seinäjoelle suunnitellun korkeakoulun
46780: Maakuntaliiton tukemana aikaansaatiin nyttem- alue muodostuisi Vaasan läänistä sekä tietyistä
46781: min Vaasassa toimiva Vaasan kauppakorkea- Keski-Suomen läntisistä ja pohjoisen Satakun-
46782: koulu. Tämän lisäksi on Etelä-Pohjanmaan nan osista. Tämän alueen väestöpohja on vuo-
46783: maakuntaliiton hallitus yksimielisesti asettunut den 1965 väkilukutilastojen mukaan noin
46784: tukemaan kaikkia sellaisia toimenpiteitä, joiden 750 000 asukasta eli 15% maan koko väes-
46785: tarkoituksena on saada suomenkielinen korkea- töstä. Huomioon ottaen tämän alueen väestö-
46786: koulutason opettajainvalmistuslaitos tai vastaa- pohjan ja alueella valmistuvien ylioppilaiden
46787: va korkeakoulu Seinäjoelle. Lisäksi maakunta- määrän on oman alueellisen korkeakoulun saa-
46788: liitto pitää tärkeänä, että ruotsinkielinen opet- minen ·täysin perusteltavissa.
46789: tajainvalmistus keskitettäisiin Vaasaan. Tarkas- 4. Edellisten perustelujen lisäksi on syytä
46790: teltaessa korkeakouluopetuksen alueellista ke- erityisesti painottaa alueen oloissamme poik-
46791: hittämistarvetta ja Seinäjoen sopivuutta suo- keuksellisen voimakasta opiskeluaktiviteettia.
46792: menkielisen korkeakoulun sijoituspaikkana on Tästä on osoituksena mm. se, että Vaasan lää-
46793: otettava huomioon seuraavat tosiasiat: nin kolmessa kesäyliopistossa opiskeli luku-
46794: 1. Vaasan lääni muodostaa maan suurim- vuonna 1968 4 500 opiskelijaa, joista pelkäs-
46795: man tyhjiön, jossa ei ole alueellista opettajain- tään Seinäjoella toimivassa Etelä-Pohjanmaan
46796: valmistuslaitosta, vaikka tämä alue on tähän kesäyliopistossa oli yli 2 000 opiskelijaa. Etelä-
46797: mennessä lähettänyt eri opettajainvalmistuslai- Pohjanmaan kesäyliopisto onkin suurin korkea-
46798: toksiin suhteellisesti enemmän oppilaita kuin koulukaupunkien ulkopuolella toimiva kesäyli-
46799: mikään muu maamme osa-alue. Eteläpohjalaiset opisto. On syytä erityisesti korostaa, että Vaa-
46800: nuoret ovat perinteisesti hakeutuneet juuri san läänin kolmessa kesäyliopistossa opiskeli
46801: opettaja-uralle, vaikka koulutuslaitoksia on jou- lukuvuonna 1968 maan 29 000 kesäyliopisto-
46802: duttu hakemaan kaukaa alueen ulkopuolelta. opiskelijasta 16 prosenttia. Tämä prosentuaali-
46803: 2. Etelä-Pohjanmaan suomenkielinen alue nen osuus ja sen takana oleva voimakas ja laaja
46804: muodostaa maan suurimpiin kuuluvan lukio- alueellinen opiskeluaktiviteetti on indikaat-
46805: keskuksen. Täältä ja läänin muilta osa-alueilta tori, joka mielestämme olisi ehdottomasti otet-
46806: valmistui viime vuonna yli 10 prosenttia nyt tava huomioon maan korkeakouluopetusta
46807: valmistuneista ylioppilaista. Jos läänin alueen hajasijoitettaessa.
46808: lisäksi otamme huomioon suunnitellun Seinä- Opetusneuvos Veli Nurmen johdolla toimi-
46809: joen korkeakoulun vaikutusalueeseen kuuluvat nut peruskoulunopettajakomitea lausuukin ko-
46810: tietyt Keski-Suomen läntiset osat ja pohjoisen miteanmietinnössään 1969: A 5, että jos maa-
46811: Satakunnan, voimme todeta tältä alueelta val- han luodaan alueellinen opiskelupisteiden ver-
46812: mistuneen viime vuonna lähes 15% kaikista kosto, mm. Seinäjoki ja Rovaniemi saattaisivat
46813: ylioppilaista. On mielestämme pidettävä itses- muodostaa tällaisen jatkokoulutusverkoston
46814: tään selvänä, että näin suuri oppilaspohja muo- pisteitä.
46815: dostaa täysin riittävät edellytykset alueellisen 5. Yllä mainittu, opetusneuvos Veli Nur-
46816: korkeakoulun perustamiselle. Näitä edellytyk- men johdolla toiminut peruskoulunopettajako-
46817: siä voidaan pitää huomattavasti selvempinä ja mitea on myös sekä todennut että myös hy-
46818: suurempina kuin mitä tiettyjen muiden, jo pe- väksynyt yllä esitetyt perustelut lausuessaan
46819: VIII,263.- Uusitalo ym. 2423
46820:
46821: komiteanmietinnössään, että laajan maakunnan Seinäjoella toimisi tulevaisuudessa Jyväskylän
46822: ja talousalueen keskuksena Seinäjoen tulisi korkeakoulun alainen erityisopettajia valmis-
46823: saada korkeakoulutasoinen Tampereen tai Jy- tava sivukorkeakoulu.
46824: väskylän yliopiston alainen laitos. Huomioon ottaen kuitenkin alueen laajuu-
46825: 6. Seinäjoen kaupunki tarjoaa korkeakou- den, väestöpohjan ja ylivoimaiset ylioppilas-
46826: lulle riittävät ja tarkoituksenmukaiset tilat. reservit näyttäisi siltä, että Tampereen tai Jy-
46827: Vaitiovallan ei näin ollen tarvitse investoida väskylän yliopiston alaisen opettajainvalmis-
46828: julkisia varoja opetustilojen rakentamiseen. tuslaitoksen sijoittaminen Seinäjoelle on perus-
46829: 7. Seinäjoen talousmaantieteellinen asema teltavissa huomattavasti paremmin kuin tietty-
46830: on useastakin syystä erittäin hyvä. Sen an- jen seminaarien muuttaminen peruskoulunopet-
46831: siosta voisi pääosa alueen opiskelijoista opis- tajakomitean esittämiksi opettajainvalmistuslai-
46832: kella kotoa päin. Toisaalta Seinäjoen yhteydet toksiksi pelkästään siksi, että käytettävissä on
46833: sekä Jyväskylään että erityisesti Tampereelle valmiit opetustilat. Seinäjoen kaupunki voi
46834: ovat niin lyhyet ja edulliset, että näiden kor- myös tarjota riittävät ja tarkoituksenmukaiset
46835: keakoulujen opettajat voisivat erittäin hyvin ja opetustilat, joten tältäkin osin Seinäjoki kilpai-
46836: ainakin pääosalta huolehtia Seinäjoelle perus- lee vähintäänkin tasavertaisesti muiden ehdolla
46837: tettavan korkeakoulun opetuksesta. olevien filiaaliperiaatteelle suunniteltujen opet-
46838: Tarkasteltaessa niitä tehtäviä, joita Seinä- tajainvalmistuslaitosten kanssa.
46839: joelle perustettavalle kotikeakoululle voitaisiin Toisaalta haluamme tässä yhteydessä kiinnit-
46840: antaa, on syytä kiinnittää huomio peruskoulun- tää huomiota myös peruskoulun aineopettajien
46841: opettajakomitean mietintöön, jossa todetaan, valmistamiseen ja muuhun yleisempäänkin täy-
46842: että lukuvuonna 1968-69 maan 670 erityis- dennys- ja edelleenkouluttamiseen, joita tehtä-
46843: opettajasta oli neljännes epäpäteviä. Edelleen viä palvelevan korkeakoulun tai instituutin pe-
46844: on syytä kiinnittää huomiota tulevan perus- rustaminen tulee ennenpitkää ajankohtaiseksi.
46845: koulun aineopettajain valmistukseen sekä yh- Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston saama suosio
46846: teiskunnassamme yhä välttämättömämmäksi maan suurimpiin kuuluvana jatkokoulutuslai-
46847: tulevaan täydennys- ja edelleenkoulutukseen. toksena osoittaa selvästi, että Seinäjoen kau-
46848: Kun tulevan peruskoulun perimmäisenä ta- punki soveltuisi ilmeisestikin erittäin hyvin
46849: voitteena on jokaisen nuoren erityisten edelly- tällaisen korkeakoulutasoisen koulutuslaitoksen
46850: tysten huomioon ottaminen, merkitsee se sitä, sijoituspaikaksi.
46851: että erityisopetukseen ja erityisopettajain val- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
46852: mistukseen ja tämän valmistuksen voimakkaa- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
46853: seen laajentamiseen täytyy aivan lähitulevaisuu-
46854: dessa kiinnittää aivan erityistä huomiota. Tästä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
46855: kysymyksestä käytiin perusteellisia neuvotte- menpiteisiin opettajainvalmistuslaitok-
46856: luja edesmenneen Jyväskylän korkeakoulun eri- sen tai muuta korkeakoulutasoista ope-
46857: tyispedagogiikan professorin Niilo Mäen kanssa, tusta antavan korkeakoulun perustami-
46858: joka piti sekä mahdollisena että suotavana, että seksi mahdollisimman pian Seinäjoelle.
46859: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
46860:
46861: Eino Uusitalo. Veikko Pihlajamäki.
46862: T. Saloranta. Sylvi Saimo.
46863: Orvokki Kangas. Matti Asunmaa.
46864: 2424
46865:
46866: VIII,264.- Toiv.al. n:o 1378.
46867:
46868:
46869:
46870:
46871: Uusitalo ym.: Oppi-, ammatti- ja korkeakoululaisten matka- ja
46872: asumiskustannusten korvaamisesta.
46873:
46874:
46875: E d u s k u n n a 11 e.
46876:
46877: Oppi- ja ammattikoulun käyminen on laa- ta apurahan saajien lukumäärää olisi suuresti
46878: jentunut maassamme erittäin paljon. Laajentu- lisättävä, samoin myönnettävän määrärahan suu-
46879: minen on tapahtunut eniten vähävaraisten kan- ruutta olisi tuntuvasti korotettava.
46880: sankerrosten kohdalla. Tämä suuntaus on oikea, Vapaaoppilaspaikkojen ja opintoapurahojen
46881: sillä opetusta on annettava kansalaisille lahjak- lisäksi olisi harkittava muita keinoja vähäva-
46882: kuuden eikä suinkaan varallisuuden perusteella. raisten ja pitkämat:kaisten oppilaiden koulun-
46883: Opiskelu aiheuttaa kuitenkin lukuisille hen- käyntikustannusten alentamiseksi. Sellaisia oli-
46884: kilöille melkein voittamattomia vaikeuksia va- sivat mm. matkakustannusten korvaaminen ja
46885: rallisuuden suhteen. On todettu, että monin kodin ulkopuolella asumisesta aiheutuvien kus-
46886: paikoin oppikouluissa 50 % oppilaista, jopa tannusten korvaaminen valtion varoista.
46887: enemmänkin on kodeista, joiden varallisuus on - Käsittääksemme yhteiskunnan velvollisuus
46888: niin heikko, että lasten koulunkäynnin aiheutta- on etsiä sopivia keinoja niiden epäkohtien pois-
46889: mat kustannukset ovat liian raskaita kestettä- tamiseksi, jotka ovat esteenä lahjakkaiden vähä-
46890: viksi. Eniten kustannukset tuntuvat silloin, varaisten lasten menestykselliselle koulunkäyn-
46891: kun koulunkäyntimatka on pitkä, jolloin jou- nille.
46892: dutaan maksamaan melkoiset matkakulut tahi Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
46893: peräti asumaan kotoa poissa. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
46894: Vähävaraisten oppilaiden koulunkäyntikus- sen,
46895: tannuksia on pyritty alentamaan myöntämällä
46896: vapaaoppilaspaikkoja ja opintoapurahoja. Tämä että hallitus tutkisi miten oppi-, am-
46897: ei ole käytännössä kovin paljon merkinnyt, matti- ja korkeakoulua käyvien oppilai-
46898: koska vain noin 10 % oppilaista saa vapaapai- den matkakustannukset ja asuminen vie-
46899: kan ja erittäin pieni osa oppilaista tulee saa- raalla paikkakunnalla voitaisiin korvata
46900: maan opintoapurahan. Opintoapurahoilla voi- valtion varoista ja antaisi tätä tarkoitta-
46901: taisiin koulunkäyntikustannuksia alentaa, mut- van esityksen Eduskunnalle.
46902: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
46903:
46904: Eino Uusitalo. Veikko Pihlajamäki.
46905: T. Saloranta. Olavi Martikainen.
46906: Orvokki Kangas. Juhani Saukkonen.
46907: Aino Karjalainen. Einari Nieminen.
46908: Mikko Jokela. Matti Ruokola.
46909: Sylvi Saimo.
46910: 2425
46911:
46912: VIII,26.5.- Toiv.al. n:o 1379.
46913:
46914:
46915:
46916:
46917: Vainio ym.: Iltaoppikoulua käyvien koulunkäynnin taloudellisten
46918: edellytysten parantamisesta.
46919:
46920:
46921: E d u s k u n n a 11 e.
46922:
46923: Yhä useammissa ammateissa on vaatimuk- rotuksessaan opintomenoistaan johtuvan opinto-
46924: sena ainakin keskikoulun oppimäärän suorit- vähennyksen, joka on 500 mk. On kuitenkin
46925: taminen. Taloudellisten syiden takia ovat kui- huomattava, että nykyisin suuri määrä iltaopis-
46926: tenkin monet olleet pa:kotetut luopumaan oppi- kelijoista on yli 21-vuotiaita, jotka jäävät tä-
46927: kouluhaaveista; he ovat käyneet kansakoulun ja täkin vähäistä etua paitsi. Kyseinen vähennys-
46928: sen jälkeen sijoittuneet mahdolliseen työhön. kelpoinen summa on lisäksi kovin pieni, kun
46929: Näille työssä käyville opiskelusta kiinnostu- otetaan huomioon vähennyksen määräämisen
46930: neille on iltaopiskelu a1noa mahdollisuus kor- jälkeinen rahanarvon muuttuminen.
46931: keamman koulusivistyksen hankkimiseksi. Hei- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
46932: dän tulotasonsa on koulutuspohjan takia alhai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
46933: nen, joten iltaopiskelu vaatii heiltä suuria ta- muksen,
46934: loudellisia uhrauksia paitsi opiskelumenojen
46935: myös mahdollisten lisäansioiden menettämisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
46936: muodossa, koska vapaa-aika kuluu koulutyön iltaopiskelijain opintovähennykseen
46937: parissa. liittyvän ikärajan poistamiseksi ja vähen-
46938: Luonnollisesti vain osalla iltaopiskelijoista nyssumman korottamiseksi ainakin
46939: on mahdollisuus opiskella valtion koulujen ilta- 1 000 markkaan sekä yksityisten ilta-
46940: linjalla; suurin osa kuuluu yksityisten iltaoppi- oppikoulujen ja oppikoulujen iltalinjain
46941: koulujen ja oppikoulujen oppilaisiin. Tällöin lukukausimaksujen alentamiseksi val-
46942: heidän lukukausimaksunsa nousevat jopa 150- tion koulujen iltalinjain lukukausimak-
46943: 250 mavkkaan. sua vastaavaksi.
46944: Alle 21-vuotiaat opiskelijat saavat tehdä ve-
46945: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1972.
46946:
46947: Mikko Vainio. Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
46948:
46949:
46950:
46951:
46952: 304 156/72
46953: 2426
46954:
46955: VIII,266.- Toiv.al. n:o 1380.
46956:
46957:
46958:
46959:
46960: Vainio ym.: Lahden teknillisen oppilaitoksen uuden talon ra-
46961: kentamisesta.
46962:
46963:
46964: E d u s k u n n a 11 e.
46965: Teknillisen opetuksen kehittäminen on yksi muualta. Tätä ei voida pitää oikeudenmukai-
46966: maamme taloudellisen vaurastumisen perusedel- sena. Lahden kaupunki on kiinnittänyt tähän
46967: lytyksiä. Tämän vuoksi on jatkuvasti pidettävä asiaan jo huomiota 16. 2. 1970 opetusministe-
46968: huolta siitä, että tekniikasta kiinnostuneilla riölle jättämässään kirjeessä ja on valmis luo-
46969: nuorilla on riittävästi mahdollisuuksia opiskella vuttamaan tontin teknillisen oppilaitoksen
46970: teknillisiä ammatteja. Kun opiskeluaika on pit- uudisrakennusta varten, koska nykyiselle ton-
46971: kä, on suunnitelmia tehtävä pitkällä tähtäyk- tille ei voida mitään uutta rakentaa.
46972: sellä. Opiskelupaikkojen luominen tasaisesti Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
46973: kaikille nuorille lähellä kotipaikkaansa on oi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
46974: keudenmukaiseen yhteiskuntaan kuuluva piirre.
46975: Teknillistä opetusta sijoitettaessa on Lahden että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
46976: kohdalla tapahtunut paha jälkeenjääneisyys. menpiteisiin uuden koulutalon rakenta-
46977: Tämän osoittaa selvästi se, että Lahdessa on miseksi Lahden teknilliselle oppilaitok-
46978: asukkaita opintosuuntaa kohti yli 17 000, kun selle, ;otta siinä yhteydessä voitaisiin
46979: se muissa kaupungeissa Helsingin ulkopuolella oppilaitosta laa;entaa kaupungin ia sen
46980: vaihtelee 2 400-12 000, ollen keskimäärin talousalueen kokoa vastaavaan suuruu-
46981: 6 000-8 000. Tämä merkitsee sitä, että nuor- teen.
46982: ten on etsittävä opiskelumahdollisuutensa
46983: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1972.
46984:
46985: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
46986: 2427
46987:
46988: VIII,267.- Toiv.al. n:o 1381.
46989:
46990:
46991:
46992:
46993: Vainio ym.: Peruskoulun käytännöllis-teknisten opetusaineiden
46994: riittävyyden ja tehokkuuden takaamisesta.
46995:
46996:
46997: E d u s k u n n a 11 e.
46998:
46999: Peruskoulusuunnitelmassa on varattu liian Tähänastinen alan koulutus on kärsinyt ope-
47000: vä:hän tunteja käytännöllisten ja teknisten ai- tusvälineistön ja tarveaineiden puutteesta sekä
47001: neiden opetukseen, mikä on oleva vakava epä- näiden seurauksena myös opettajien koulutus-
47002: kohta jatkuvasti teknistyvässä yhteiskunnas- tason alhaisuudesta. Tuntimäärän lisääminen
47003: samme. johtaisi kiinnittämään huomiota näihin puuttei-
47004: Kun pyritään parantamaan nykyisiä koulu- siin. Se merkitsisi myös monien käytännöllis-
47005: muotoja, peruskoulussa pitäisi olla riittävän ten alojen uudelleen-arvostamista yksinomaan
47006: laaja ja tehokas teknisten aineiden opetus. Vain teoreettisten alojen arvostamisen sijasta.
47007: silloin peruskoulu voisi tarjota riittävää pohja- Mainituilla perusteilla ehdotamme eduskun-
47008: koulutusta teknisille aloHle suuntautuvien nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
47009: jatko-opintoja vatten. Nykyisessä teoreetti-
47010: sessa oppikoulussa oppilailla ei ole riittävästi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
47011: mahdollisuuksia tärkeään itsensä ilmaisemiseen, menpiteisiin, ;otka takaavat käytännöl-
47012: mihin käytännöllisten ja teknisten aineiden tun- lis-teknisten opetusaineiden riittävyyden
47013: timäärän lisääminen soisi mahdollisuuden. ja tehokkuuden tulevassa peruskoulussa.
47014: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1972.
47015:
47016: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
47017: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
47018: A. R. Sainio.
47019: 2428
47020:
47021: VIII,268.- Toiv.al. n:o 1382.
47022:
47023:
47024:
47025:
47026: Vainio ym.: Uskonnonopetuksen tuntimäärän säilyttämisestä
47027: koulu-uudistuksessa.
47028:
47029:
47030: E d u s k u n n a 11 e.
47031:
47032: Koska maassamme patihaillaan valmistellaan kossa. Tämä tuntimäärä on säilytettävä sekä
47033: suurta koulureformia, peruskoulua, on asian asiallisista että myös pedagogisista syistä.
47034: yhteydessä herännyt vilkasta keskustelua kou- Tuntimäärän vähentäminen merkitsisi opetuk-
47035: lun uskonnonopetuksesta. Uskonnonopetusta sen ratkaisevaa supistusta. Sitä paitsi kokemus
47036: on vaadittu sekä tarkistettavaksi että poistet- on osoittanut, että oppiaine, jota opetetaan vain
47037: tavaksi. Vain harvat lienevät sitä mieltä, että yksi tunti viikossa, häviää tyystin muiden ainei-
47038: se olisi säilytettävä täysin ennallaan. Ne, jotka den joukkoon ja menettää mielenkiintonsa.
47039: suhtautuvat kriittisesti koko uskonnonopetuk- Tuntimäärän vähentäminen uskonnonopetuk-
47040: seen, vaativat sitä vapaaehtoiseksi tai muutetta- sessa merkitsisi oppiaineen mitätöimistä.
47041: vaksi yleiseksi uskonnonhistorian ja moraalin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
47042: opetukseksi. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
47043: Peruskoulun uskonnonopetusta suunnitel- muksen,
47044: taessa on vaadittu voimakkaasti myöskin vii- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
47045: kottaisten uskontotuntien vähentämistä kah- menpiteisiin valmisteilla olevassa kou-
47046: desta viikkotunnista yhteen tuntiin viikossa. lu-uudistuksessa uskonnonopetuksen säi-
47047: Ehdotamme, että peruskoulussakin uskontoa lyttämiseksi tuntimäärältään entisen
47048: opetetaan jokaisella luokaUa kaksi tuntia Vii- suuruisena> kaksi tuntia viikossa.
47049: Helsingissä 12 päivänä helm~kuuta 1972.
47050:
47051: Mikko Vainio. Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
47052: 2429
47053:
47054: VIII,269.- Toiv.al. n:o 1383.
47055:
47056:
47057:
47058:
47059: Vainio ym.: Lastentarhanopettajakoulutuksen niveltämisestä pe-
47060: ruskoulunopettajakoulutukseen.
47061:
47062:
47063: E d u s k u n n a 11 e.
47064:
47065: Lastentarhanopettajien koulutuksen tehok- vastuu lastentarhanopettajien koulutuksesta ja
47066: kuus ja tarkoituksenmukaisuus on erittäin tär- lastentarhaseminaarien ylläpitämisestä tulisi vä-
47067: keä ja keskeinen asia ajateltaessa lasten myö- littömästi valtion tehtäväksi. Tällöin voitaisiin
47068: hempää kehitystä ja menestymistä koulussa ja lastentarhanopettajien koulutus niveltää perus-
47069: yhteiskunnassa sen hyödyllisenä ja menestyvänä koulunopettajien koulutukseen kuitenkin ottaen
47070: osana. Lastentarhoissa annettavan opetuksen ja huomioon kyseisen koulutuksen erikoisvaati-
47071: ohjauksen täytyy soveltua saumattomasti perus- mukset.
47072: koulussa annettavaan opetukseen. Tämän vuoksi Mainituilla perusteilla ehdotamme eduskun-
47073: tulee lastentarhanopettajilla olla riittävä kou- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
47074: lutus myöskin pedagogiselta kannalta katsot-
47075: tuna. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
47076: Lastentarhanopettajia koulutetaan tällä het- lastentarhanopettajien koulutuksen ni-
47077: kellä maassamme viidessä lastentarhaseminaa- veltämiseksi peruskoulunopettajakoulu-
47078: rissa, jotka ovat yksityisten kannatusyhdistys- tukseen kuitenkaan kyseisen koulutuk-
47079: ten tai säätiöiden omistamia ja ylläpitämiä. Oli- sen erikoisvaatimuksia unohtamatta.
47080: si huomattavasti tarkoituksenmukaisempaa, jos
47081: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1972.
47082:
47083: Mikko Vainio. Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
47084: 2430
47085:
47086: VIII,270.- Toiv.al. n:o 1.384.
47087:
47088:
47089:
47090:
47091: Vaittinen ym.: Joensuun lyseon uuden koulutalon rakentami-
47092: sesta.
47093:
47094:
47095: E d u s k u n n a 11 e.
47096:
47097: Joensuun lyseo, joka on maamme toiseksi erittäin vaikeaksi ja se vaikeutuu jatkuvasti
47098: vanhin suomenkielinen oppikoulu, on useat koulutalon rappeutuessa ja koulutilojen ol-
47099: vuodet kärsinyt toiminnassaan suuresta tilan- lessa puutteellisia.
47100: ahtaudesta. Suunnitelmat koulun lisärakennus- Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
47101: ten rakentamiseksi ja nykyisen koulutalon myös siihen, että työllisyyden ylläpitämiseksi
47102: kunnostamiseksi eivät ole osoittautuneet to- Joensuussa ja Pohjois-Karjalassa tarvitaan kii-
47103: teuttamiskelpoisiksi. Tästä johtuen on edus- reellisesti valtion huonerakennustyökohteita,
47104: kunta 25 päivänä maaliskuuta 1966 hyväksy- ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
47105: nyt lain "Laki tonttien vaihdosta valtion ja täväksi toivomuksen,
47106: Joensuun kaupungin välillä". Tämän lain mu-
47107: kaan Joensuun kaupunki varaa riittävän maa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
47108: alueen Joensuun lyseon uutta koulutaloa varten. menpiteisiin ] oensuun lyseon uuden
47109: Nyt yli satavuotiaan Joensuun lyseon työs- koulutalon rakentamiseksi.
47110: kentely nykyisissä tiloissa on osoittautunut
47111: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
47112:
47113: Aili Vaittinen. Anna-Liisa Linkola.
47114: Eero Lattula. Mauri Miettinen.
47115: M. Jaatinen. Pekka Jokinen.
47116: 2431
47117:
47118: VIII,271.- Toiv.al. n:o 1385.
47119:
47120:
47121:
47122:
47123: Vaittinen ym.: Kehitysalueinstituutin sijoittamisesta tutkiitavalle
47124: alueelle.
47125:
47126:
47127: E d u s k u n n a 11 e.
47128:
47129: Viime aikoina on puhuttu paljon kehitysalue- taa ja jotka voimavarat ovat oman alueen kor-
47130: instituuteista, missä kaikinpuolinen kehitys- keakoulussa lisäkehittymistä varten. Pohjois-
47131: alueen tutkiminen tapahtuisi. Kun korkeakou- Karjalan tutkiminen käy parhaiten oman korkea-
47132: luja on maassamme eri puolilla, olisi suuri va- koulun instituutissa.
47133: hinko, jos sen alueen kehittyvyyttä tutkittai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
47134: 'siin jossain muualla, kuin missä se alue sijait- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
47135: see. Tutkiminen käy eittämättä parhaiten siellä, muksen,
47136: missä tutkijat ja tutkittavat ja kaikki siihen
47137: liittyvä on. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
47138: Tässä tutkimisessa tulee antaa työtä niille kehitysalueen instituutin sijoittami-
47139: henkisille voimavaroille, joita maakunta omis- seksi tutkiitavalle alueelle.
47140: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
47141:
47142: Aili Vaittinen. Eero Lattula. Pekka Jokinen.
47143: 2432
47144:
47145: VIII,272.- Toiv.al. n:o 1386.
47146:
47147:
47148:
47149:
47150: Vaittinen ym.: Sairaanhoita;ien korkeakouluopintojen kehittämi-
47151: sestä.
47152:
47153:
47154: E d u s k u n n a 11 e.
47155:
47156: Sairaanhoitajien erikois- ja jatJko-opintoja on neuvotteluja sairaanhoitajien korkeakouluopin-
47157: jo parin vuosikymmenen ajan määrätietoisesti tojen järjestämiseksi.
47158: kehitetty. Viimeisten kymmenen vuoden ajan Vuonna 1965 oli sairaanhoitajakouluihin yh-
47159: on erikoisalojen jatko-opiskeluun ollut mahdol- teensä 4 945 hakijaa, joista 1 681 eli 34 %
47160: lisuuksia Helsingin sairaanhoitajaopiston lisäksi oli ylioppilaita. Eri kouluihin valittiin yhteensä
47161: myös kahdeksassa muussa maan sairaanhoitaja- 1 519, joista 833 ylioppilasta eli 54,9 % hy-
47162: opistossa. Opettajakoulutus sekä hallinnollinen väksytyistä. Eräät koulut hyväksyvät opiskeli-
47163: jatkokoulutus on sen sijaan näihin saakka ollut joiksi yksinomaan ylioppilastutkinnon suorit-
47164: keskitettynä Helsingin sairaanhoitajaopistoon. taneita ja muutamien koulujen opiskelijoista
47165: Korkeakouluopintojen tai sellaisiksi hyväk- valtaosan muodostavat ylioppilaat.
47166: syttyjen opintojen tarve on kuitenkin sairaan- Kun parhaillaan pohditaan ratkaisuja opisto-
47167: hoitajien keskuudessa ilmeinen. Jo nykyisin ja korkeakouluopiskelumahdollisuuksien lisää-
47168: monet sairaanhoitajat ovat suorittaneet yliopis- miseksi ja viimeksi perustetut yliopistot ja
47169: tollisia tutkintoja, mutta alan pääaineen, ter- korkeakoulut hakevat uusia toimintamuotoja,
47170: veyden- ja sairaanhoidon korkeakouluopiske- olisi sairaanhoitajien korkeakouluopintojen ke-
47171: luun ei ole ollut mahdollisuutta kotimaassa. hittäminen huomioitava yhtenä ratkaisuna.
47172: Yliopistollinen opetus avaisi myös mahdolli- Tässä mielessä Suomen Sairaanhoitajaliitto on
47173: suuksia sairaanhoidon tutkimuksille ja tutki- vuoden 1966 alussa tehnyt valtioneuvostolle
47174: jain kouluttamiselle. Sairaanhoidon tutkimuk- esityksen sairaanhoitajien korkeakouluopetuk-
47175: sia on jo tähän mennessä jonkin verran suori- sen järjestämiseksi. Sairaanhoidon pitämiseksi
47176: tettu ja Sairaanhoidon Tutkimuslaitos perustet- korkeatasoisena ja nopean kehityksen asetta-
47177: tiin äskettäin sairaanhoitajien aloitteesta. mien vaatimusten mukaisena edellä mainitulla
47178: Helsingin sairaanhoitajaopiston kehittäminen toimenpiteellä olisi kauaskantoinen merkitys.
47179: korkeakouluksi on ollut opiston perustamisesta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
47180: lähtien tavoitteena ja siinä mielessä se on saa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
47181: nut vuosien 1948-50 aikana Rockefeller-sää- muksen,
47182: tiön tukea. Asian kehittämiseksi on tehty vuo-
47183: sien varrella useita aloitteita. Vuoden 1966 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
47184: aikana on Turun sairaanihoitajaopiston ja Turun sairaanhoitajien korkeakouluopintojen
47185: yliopiston yhteistyön tuloksena aloitettu sai- kehittämiseksi siten, että he voisivat
47186: raanhoitajien yliopisto-opiskelu. Myös Tampe- suorittaa terveyden- ja sairaanhoidon
47187: reella ja Jyväskylässä on käyty epävirallisia alalla yliopistollisia tutkintoja.
47188: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
47189:
47190: Aili Vaittinen. Olavi Nikkilä. Ilkka Suominen.
47191: Eero Lattula. Anna-Liisa Linkola. Erkki Häkämies.
47192: M. Jaatinen. Mauri Miettinen. Pekka Jokinen.
47193: 2433
47194:
47195: VIII,27.3.- Toiv.ai. n:o 1387.
47196:
47197:
47198:
47199:
47200: Vaittinen ym.: Tutkijaryhmän asettamisesta selvittämään taitei-
47201: den tukemistoimintaa.
47202:
47203:
47204: E d u s k u n n a 11 e.
47205:
47206: Valtio on aikaisemmin ja 1972 myöntänyt mien hajoamisiin. Tämän patvan yhteiskun-
47207: varsin mittavat määrä- ja apurahat talteen tu- nassa vain järjestäytynyt ammattikunta voi par-
47208: kemiseen. Vuosikausia on maamme taide ollut haalla mahdollisella tavalla viedä asiaansa
47209: yksipuolista edustaen vain n.k. nykyaikaista tai- eteenpäin. Varsinkin silloin kun valtio antaa
47210: detta, joten myös apurahojen jako on kehitty- voimakasta rahallista tukea tulee taiteen näyt-
47211: nyt epäoikeudenmukaiseksi keskittyen vain tä- täytyä konkreettisesti korkealuokkaisena.
47212: män taidesuunnan tekijöille. Tämän taidesuun- Koska taiteilija-apurahat myönnetään asiantun-
47213: nan edustajan ei tarvitse omata perinteellistä tijalausuntojen perusteella, tulee asettaa ky-
47214: taiteellista lahjakkuutta, joka tulisi asettaa etu~ seenalaisiksi lausuntojen todelliset perusteet.
47215: sijalle. Hyvä ja kukoistava taide on tallattu rih- Vain täten voidaan taata apurahojen tasapuoli-
47216: kaman alle. nen jako eri taiteentekijöille.
47217: Vanhat rukkaset, lastenvaunut, pumpulitu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
47218: kot ja WC-paperirullat ovat saaneet tyydyttää nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
47219: taiteen katsojia. Kaikesta päättäen tämän suun- muksen,
47220: tauksen aika on nyt ohi uusien arvovaatimus· että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
47221: ten tultua julki. Voimakas liikehdintä vastalau- tutkijaryhmän asettamiseksi selvittä-
47222: seiden muodossa on alkanut itsensä taiteilijoi- mään minkälaatuista taidetta ja keitä
47223: den piirissä johtaa eri taidejärjestöjen ja liitty- taiteentekijöitä on tuettu.
47224: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
47225:
47226: Alli Vaittinen. Pekka Jokinen. Eero Lattula.
47227:
47228:
47229:
47230:
47231: 305 156/72
47232: 2434
47233:
47234: VIII,274.- Toiv.a1. n:o 1388.
47235:
47236:
47237:
47238: Vaittinen ym.: Valtion keskuslukion saamisesta Joensuuhun.
47239:
47240: E d u s k u n n a 11 e.
47241:
47242: Joensuussa SlJaltsevissa viidessä lukiossa, ja valtion keskuslukion saaminen Joensuuhun-
47243: joista valtion omistamia ovat normaalilyseo, ly- kin voisi olla kyseenalaista, on toivomukse-
47244: seo ja tyttölyseo sekä yksityisiä Joensuun yh- narnme, että Joensuuhun, suureen koulukau-
47245: teiskoulu ja Pielisjoen yhteiskoulu, on oppilas- punkiin saadaan valtion keskuslukio.
47246: määrä useiden vuosien ajan ollut pysyvästi noin Yhteenvetona perusteluista esitämme seu-
47247: 1250-1300. raavaa:
47248: Lukuvuonna 1971-1972 lukioiden oppi- 1. Joensuussa tulee pysyvästi opiskelemaan
47249: laat jakaantuivat eri kouluihin seuraavalla ta- n . .500-.5.50 kaupungin ulkopuolelta tulevaa
47250: valla: lukiolaista.
47251: Valtion ylläpitämään korkeakoulun harjoit-
47252: joensuu- maa- telukoulun lukioyksikköön mahtuu omien op-
47253: Koulu laisia seudulta yhteensä
47254: rpilaiden lisäksi vain noin 70 oppilasta muista
47255: Lyseo 184 88 272 ~kouluista.
47256: Tyttölyseo 174 96 270 2. Joensuu on laajan kehitysalueen keskus
47257: Normaalilyseo 140 161 301 qa kaikella kohtuudella tulisi valtion tukea
47258: Yhteiskoulu 171 116 287 :myös näitä keskuksia, joiden palvelut auttavat
47259: Pielisjoen yhteiskoulu 148 34 182 .koko maakuntaa.
47260: 817 495 1312 i 3. Joensuun kaupunki tulee saamaan uuden
47261: 11momattavan taloudellisen rasituksen, kun se
47262: Koulusuunnittelutoimikunnan laatimien en- d. 8. 1973 voimaan tulevan opettajankoulutus-
47263: nusteiden mukaan tulee Joensuun lukioiden op- J.ain perusteella joutuu osallistumaan korkea-
47264: pilasmäärä 1970-luvulla olemaan 1300-1400. ,koulun harjoittelukoulujen rakentamiskustan-
47265: Suunnittelutoimikunta pitää myös varmana muksiin aivan samoin perustein kuin olisi ky-
47266: sitä, että maakunnasta tulee jatkuvasti Joen- 'symyksessä sen omat koulurakennukset.
47267: suun lukioihin noin .500-.5.50 oppilasta. Tämä 1 4. Kun otetaan huomioon se seikka, että
47268: johtuu liikenteellisistä seikoista ja siitä, että 'Joensuun kaupungissa opetus- ja sivistystoimen
47269: suuremmissa lukioissa oppilaille on mahdol- rasitukset sijoittuvat koko maata ajatellen
47270: lista järjestää laajempi ainevalintamahdollisuus. 1suhteellisesti aivan kärkipäähän, kohdassa 3 esi-
47271: Kaupungin koulusuunnitelmassa on lähdetty 'tetty lisävelvoite, ja verotettavan tulon alhai-
47272: siitä, että korkeakoulun harjoittelukouluun <Suus asukasta kohden verrattuna kaupunkien
47273: tulevan 3-luokkasarjaisen ( 270 oppilasta) val- ,vastaavaan keskiarvoon, tuntuisi kohtuulli-
47274: tion omistaman lukioyksikön lisäksi nykyiseen selta, että valtio huolehtisi kokonaisuudessaan
47275: tyttölyseon rakennukseen sijoittuu valtion Joensuun keskuslukion menoista.
47276: omistama keskuslukio, joka muodostuu lyseon Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
47277: ja tyttölyseon lukioista. Tämä yksikkö olisi 6- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
47278: luokkasarjainen (n. .540 oppilasta). muksen,
47279: Kun Joensuun kaupungin koulusuunnittelu-
47280: toimikunnan tietoon on tullut, että yleisvalta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
47281: kunnallisessa koulusuunnittelupolitiikassa py- valtion keskuslukion aikaansaamiseksi
47282: rittäisiin valtion lukiot vähentämään minimiin Joensuuhun.
47283: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
47284:
47285: Aili Vaittinen. Eeva Kauppi.
47286: Salme Katajavuori. Erkki Häkämies.
47287: 2435
47288:
47289: VIII,275.- Toiv.al. n:o 1.389.
47290:
47291:
47292:
47293:
47294: Vaittinen ym.: Viiden tutkijaviran perustamisesta Karjalan tut-
47295: kimuslaitokseen kehitysaluetutkimusta varten.
47296:
47297:
47298: E d u s kun n a 11 e.
47299:
47300: Kehitysaluetutkimustoiminta on ehdotettu tutkimuslaitokseen olisi saatava ainakin 5 tut-
47301: osittain keskitettäväksi Joensuun korkeakou- kijan virkaa kehitysaluetutkimusta varten ja
47302: luun ja Karjalan tutkimuslaitokseen. Viimeksi- niitä varten määrärahat jo valtion vuoden 197.3
47303: mainitun laitoksen pitkäntähtäimen tutkimus- tulo- ja menoarvioon.
47304: ohjelmaa luodaan parhaillaan. Siinä olisi kehi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
47305: tysaluetutkimus otettava hyvin keskeisenä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
47306: huomioon. Varsinkin sellainen kehitysaluetut- muksen,
47307: kimus, jossa tarvitaan kenttätyötä, sopii erin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
47308: omaisesti ykkösvyöhykkeellä, Pohjois-Karjalassa viiden tutkijaviran perustamiseksi Kar-
47309: toteutettavaksi. Runsaasti sopivia ja tärkeitä jalan tutkimuslaitokseen kehitysaluetut-
47310: tutkimusaiheitakin on tiedossa. Siksi Karjalan kimusta varten.
47311: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
47312:
47313: Al1i Vaittinen. Lea Sutinen. Mauri Miettinen.
47314: Eero Lattula. Anna-Liisa Linkola. Pekka Jokinen.
47315: 2436-
47316:
47317: VIII,276.- Toiv.al. n:o 1.390.
47318:
47319:
47320:
47321:
47322: P. Vennamo ym.: Terveystieteellisen tiedekunnan toiminnan ja
47323: terveydenhoitajakoulutuksen aloittamisesta Jyväskylän yliopis-
47324: tossa.
47325:
47326:
47327: E d u s k u n n a 11 e.
47328:
47329: Kansanterveyslailla orgamsoltnn maamme tuksen aloittamisesta Jyväskylän yliopistossa,
47330: sairaanhoito ja yleensä menetetyn terveyden jossa toimii mm. maamme ainoa liikuntatie-
47331: palauttamiseen tähtäävä terveydenhuoltotoimi teellinen tiedekunta. Aluksi sen yhteydessä,
47332: samalla kun terveysasemien toimesta annetaan myöhemmin erityisenä terveystieteellisenä tie-
47333: kansalaisille terveysvalistusta ja -neuvontaa. dekuntana. Tämänlaatuinen koulutus ei kil-
47334: Viimemainitunlainen toiminta on luonnollisesti paile minkään maamme lääketieteellisen kor-
47335: sekin ehkäisevää terveydenhoitoa, mutta ei yk- keakouluopetuksen, ei myöskään sairaanhoitaja-
47336: sin voi auttaa silloin kun tarvittaisiin mm. han- opetuksen kanssa. Se muodostaa niille päinvas-
47337: kalien työasentojen, iän mukanaan tuomien rap- toin rinnakkaisen, ennalta ehkäisevän tervey-
47338: peutumain, puutteellisen ravitsemuksen, vam- denhoidon koulutuksen avulla aloitettavan ter-
47339: moittumisen aiheuttamain liikunnallisten estei- veyden säilyttämisen toiminnan, jonka epäon-
47340: den, henkisten rasitteiden jne. ai:heuttamain nistumiset sairaanhoitolaitos parantaa. Maam-
47341: olemassaolevien vaurioiden poistamista muuten me on nyt ajautunut sairastavuudessa ja kuol-
47342: vielä terveellä ihmisellä. Hän ei ole vielä sai- leisuudessa maailman kärkeen kaikkien merkit-
47343: raalakelpoinen, m~tta kun ei ajoissa pääse tävien sairastavuustekijäin osalta mielenterveys-
47344: asianmukaiseen hoitoonkaan, tulee pian sellai- kin mukaanluettuna. Siksi olisi mitä pikimmin
47345: seksi. Eri lihasryhmiin, tukikudoksiin, veren- aloitettava niiden henkilöiden koulutus, jotka
47346: kierto- ja hengityselimiin kohdistuvan harjoi- mahdollistaisivat yksilölle terveenä pysymisen,
47347: tuksen, kuntoliikunnan erityisesti koulutettua jolloin paine sairaaloihinkin ajan mittaan vähe-
47348: henkilökuntaa ei maassamme vielä ole, ja näin nisi. Viivyttely tässä vaiheessa olisi jopa vas-
47349: ollen laitoksetkin ovat vähäisiä. Sairaanhoitajat tuutontakin, kun kyseessä jo on tiedon asia.
47350: ovat sairaanhoitoon päteviä, terveenä pitämi- Edelläolevan perusteella ehdotamme kunnioit-
47351: seen tarvitaan omat keinonsa, vaikka keinot taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
47352: esim. fysikaalisten hoitojen kohdalta ovat sekä
47353: ehkäisevään ja ylläpitävään terveydenhoitoon että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
47354: että sairaanhoitoon soveltuvia. Kroonisten sai- terveystieteellisen tiedekunnan toimin-
47355: rauksien aikana rajanveto käy vaikeaksi, ns. työ- nan ja terveydenhoitajakoulutuksen
47356: terve voi olla tosiasiassa hyvinkin sairas. aloittamiseksi 1973 Jyväskylän yliopis-
47357: Jyväskylän yliopiston toimesta apul. prof. tossa ehkäisevän ja ylläpitävän tervey-
47358: Eino Heikkisen johdolla on syksyllä 1971 denhoitoalan moninaisiin tarpeisiin
47359: tehty selvitys erityisen terveydenhoitajakoulu- uudistuvassa yhteiskunnassamme.
47360: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
47361:
47362: Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
47363: 2437
47364:
47365: VIII,277.- Toiv.al. n:o 1391.
47366:
47367:
47368:
47369:
47370: V. Vennamo ym.: Esityksen antamisesta pienten !wulujen toi-
47371: mintaedellytysten turvaamisesta.
47372:
47373:
47374: E d u s k u n n a 11 e.
47375:
47376: Yksipuolinen, suuria massaopetukseen poh- tanut erittäin voimakkaan muuttoliikkeen
47377: jautuvia kouluja suosiva viime vuosien koulu- Ruotsiin, muualle ulkomaille ja Etelä-Suomen
47378: politiikka on osoittautunut monilla maamme teollisuusalueille, olisi valtionapuun oikeutta-
47379: harvaanasutuilla seuduilla erittäin turmiolli- vaa oppilasmäärän minimirajaa pitänyt jo useita
47380: seksi. Vaikka laki säätää, että oppilaan koulu- vuosia sitten alentaa huomattavasti. Aikoinaan
47381: matkoihin käyttämä aika ei saisi nousta päivit- suoritettu vähennys 25 oppilaasta 23 oppilaa-
47382: täin kohtuuttoman suureksi, tuhannet oppilaat seen on vallitsevissa oloissa täysin riittämätön.
47383: maassamme joutuvat päivittäin käyttämään On voitu myöskin selvästi todeta se, että
47384: koulumatkoihin aikaa 3-4 tuntia. Oppilaiden koulun lopettaminen jollakin paikkakunnalla
47385: kyyditsemisessä suuriin kouluihin on vielä se on merkinnyt kuoliniskua kaikelle sivistys- ja
47386: haittatekijä, että lukujärjestysten yhteensovitta- harrastustoiminnalle ja antanut vauhtia tämän
47387: misen vaikeuduttua suurissa kouluissa monet alueen tyhjenemiselle nuoremmasta väestöstä.
47388: oppilaat joutuvat viettämään lopputunteja Kylien autioitumisen seuraukset ovat tuntu-
47389: odottamassa kyyditystä kotiin. neet varsin raskaina kansamme elämässä.
47390: Varsinkin alaluokkien oppilaille on koitunut Edellä olevin perustein ehdotamme kunnioit-
47391: pitkistä koulumatkoista ja niihin menevistä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
47392: pitkistä ajoista johtuen vakavia terveydellisiä
47393: haittoja, jotka ovat kohdistuneet sekä lasten että hallitus kiireellisesti antaisi sel-
47394: fyysillisen että hermostollisen yleiskunnon va- laisen lakiesityksen, että pienten koulu-
47395: kavaan heikkenemiseen. ;en toimintaedellytykset turvataan mää-
47396: . Suurten koulujen linja on saanut voimak- räämällä valtionapuun oikeuttava oppi-
47397: kaimman sysäyksensä sen takia, että valtion laiden vähimmäismäiirii 12 oppilaaseen
47398: apuun oikeuttavaa oppilasmäärän minimirajaa ja erityisistä syistä 8 oppilaaseen sekä
47399: ei ole säädetty riittävän alhaiseksi. Kun lisäksi tekemällä mahdolliseksi yksiopettajais-
47400: kehitysalueilla jatkuva työttömyys on aiheut- Ien koulujen toiminta.
47401: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
47402:
47403: Veikko Vennamo. Pekka Vennamo.
47404: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
47405: Aune Mänttäri. Pentti Antila.
47406: Mikko Vainio. Kalevi Remes.
47407: 2438
47408:
47409: VIII,278.- Toiv.al. n:o 1392.
47410:
47411:
47412:
47413:
47414: V. Vennamo ym.: Kansanvallan toteuttamisesta Helsingin yli-
47415: opistossa.
47416:
47417:
47418: E d u s k u n n a 11 e.
47419:
47420: Kehitys vaatii myös Helsingin yliopistossa Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
47421: uudistuksia. Kansanvalta edellyttää laajaa kan- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
47422: sanvaltaista vaikutusmahdollisuutta. Mutta kan-
47423: sanvalta ei edellytä enemmistön mielivaltaa että hallitus perusteellisesti selvityt-
47424: vähemmistöä vastaan eikä myöskään vastuut- täisi millä tavoin suurempi kansanvalta
47425: tomuutta. voidaan toteuttaa Helsingin yliopistossa
47426: Helsingin yliopiston uudistus on suunnitel- sen tehtäviä vahingoittamatta ja aikaan-
47427: tava ja toteutettava niin, että kansanvalta to- saamatta myöskään enemmistön dikta-
47428: teutuu, mutta että samalla ei aikaansaada yli- tuuria vähemmistöä vastaan, ennenkuin
47429: opiston tehtäville korvaamattomia vahinkoja ja antaa lakiesitykset Helsingin ylt'opis-
47430: enemmistön mielivaltaa vähemmistöä vastaan. tosta Eduskunnalle.
47431: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
47432:
47433: V~o V~nnamo. Mikko Vainio.
47434: Raine~ Lemsttöm. Pekka Vennamo.
47435: Aune Mänttäri. J. Juhani Kortesalmi.
47436: Pentti Antila.
47437: 2439
47438:
47439: VIII,279.- Toiv.al. n:o 1393.
47440:
47441:
47442:
47443:
47444: V. Vennamo ym.: Kir;eoplikelun edistämisestä.
47445:
47446:
47447: E d u s k u n n a 11 e.
47448:
47449: Vaikka jokaisen pitäisi saada mahdollisuus Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
47450: opiskella kykyjänsä vastaavasti, tämä ei vielä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
47451: kaikkialla maassamme ole alkuunkaan mah-
47452: dollista. Iltaopiskelukaan ei ole kaikkialla mah- että hallitus ryhtyisi tehokkaisiin toi-
47453: dollista työaiosuhteiden tai asuinpaikan 'luoksi. menpiteisiin kirjeopiskelun edistämi-
47454: Siksi olisi valtion ehdottomasti tuettava myös seksi kouluhallituksen valvonnan alai-
47455: kirjeopiskelua, jolloin kouluhallituksen valvon- sena.
47456: niltl alaisena kirjeopistojen todistuksenanto-
47457: oikeutta olisi laajennettava.
47458: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
47459:
47460: Veikko Vennamo. Aune Mänttäri.
47461: Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
47462: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
47463: J. Juhani Kortesalmi.
47464: 2440
47465:
47466: VIII,280.- Toiv.al. n:o 1394.
47467:
47468:
47469:
47470:
47471: V. Vennamo ym.: Koulunkäyntikustannusten keventämisestä syr-
47472: jäseuduilla.
47473:
47474:
47475: E d u s k u n n a 11 e.
47476:
47477: Erityisesti ns. kehitysalueilta muuttaa ihmi- nalta kotoisin olevien kustannukset. Tämä ei
47478: siä pois valtavasti. Esim. Pohjois-Karjalasta ole demokraattista eikä oikeudenmukaista. Siksi
47479: muutti vuonna 1970 yli 4 000 henkeä, joista olisi saatava kiireesti aikaan laki~ että valtio ja
47480: yksistään Pielisjärven kunnasta yli 1 000 hen- ehkä eräiltä osiltaan kunnat maksaisivat syrjä-
47481: keä. Yli puolet lähtijöistä muuttaa sen vuoksi, seutujen lasten kaikki koulunkäynnistä aiheu-
47482: että lasten kouluttaminen on näissä olosuh- tuvat ylimääräiset kustannukset. Tämä olisi n()-
47483: teissa erittäin kallista. Oppikoulun käynti mak- pein ja tehokkain toimenpide maaseudun
47484: saa syrjäisemmistä kylistä yksistään matkakus- autioitumista vastaan.
47485: tannusten osalta noin 80-100 markkaa kuu- Mainituin perustein ehdotamme kunnioit-
47486: kaudessa ja asumiskustannukset vastaavasti sa- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
47487: man verran. Näin ollen syrjäkylien lasten kou-
47488: lunkäynti on noin l 000 markkaa kalliimpaa että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
47489: vuodessa kuin koulua lähellä olevien lasten syrjäseutujen lasten ja nuorison koulu-
47490: koulukustannukset. Samoin maaseudun lasten kustannusten saattamiseksi samansuu-
47491: kouluttaminen korkeakouluissa on suunnilleen ruisiksi kuin koulupaikkakunnilla asu-
47492: kaksi kertaa niin kallista kuin koulupaikkakun- vien koulukustannukset ovat.
47493: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
47494:
47495: Veikko Vennamo. Mikko Vainio.
47496: Hannes Volotinen. Pekka Vennamo.
47497: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
47498: Kalevi Remes.
47499: 2441
47500:
47501: VIII,281.- Toiv.al. n:o 1395.
47502:
47503:
47504:
47505:
47506: V. Vennamo ym.: Kuntien. peruskoulurasitus/en keventämisestä.
47507:
47508:
47509: E d u s k u n n a 11 e.
47510:
47511:
47512: Peruskoulun toteuttaminen on kiireellinen että hallitus ryhtyi$i kiireellisiin toi-
47513: asia. Peruskoulu rasittaa kuitenkin voimassa- menpiteisiin peruskoulun suurten rasi-
47514: olevien lakien mukaan suhteettoman raskaasti tusten pienentämiseksi vähävaraisten ;a
47515: monia kuntia ja erityisesti vähävaraisia kuntia. kehitysalueiden vaikeuksissa olevien
47516: Kuitenkin peruskoulun toteuttaminen on val- kuntien osalta.
47517: takunnallinen asia.
47518: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
47519: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
47520: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
47521:
47522: Veikko Vennamo. Hannes Volotinen. Pekka Vennamo.
47523: Mikko Vainio. Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
47524:
47525:
47526:
47527:
47528: 306 156/72
47529: 2442
47530:
47531: VIII,282.- Toiv.al. n:o 1396.
47532:
47533:
47534:
47535:
47536: V. VeMamo ym;: · Kuopion läänin ammattikoulujen saattami-
47537: sesta valtion ylläpitämiksi.
47538:
47539:
47540: E d u s k u n n a 11 e.
47541:
47542: Valtio ei pidä yllä Kuopion läänissä ammat- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
47543: tikouluja. Nämä ovat kuntien rasituksena. Tätä menpiteisiin Kuopion läänin ammtiJti,
47544: ei voida pitää oikeudenmukaisena. kouluien saattamiseksi sopivassa laaiuu-
47545: Mainituilla . perusteilla esitämme kunnioit- dessa valtion ylläpitämiksi.
47546: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
47547: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
47548:
47549: Veikko Vennamo. Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
47550: Mikko Vainio. Kalevi Remes. Pekka Vetinamo.
47551: Aune Mänttäri.
47552: 2443
47553:
47554: Vlll,283.- Toiv.al. n:o 1397.
47555:
47556:
47557:
47558:
47559: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1972 tulo- ja menoar·
47560: vioon ylimääräiseksi avustukseksi pienille kouluille.
47561:
47562:
47563: E d u s k u n n a 11 e.
47564:
47565: Maamme valtaa pitävät ovat synnyttäneet tenkin ylläpidettävä ja sitä jatkettava. Siksi
47566: maassamme kiihkon erityi~esti pienten koulu- olisi tällaisia pieniä kouluja varten myönnet-
47567: jen lopettamiseksi syrjäseuduilla. Tämä merkit- tävä ylimääräistä valtion avustusta erillisistä
47568: see taantumusta. Jo taloudelliselta kannalta on valtion varoista.
47569: edullisempaa viedä opettajat oppilaiden luokse Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
47570: kuin tuoda pitkien matkojen päästä oppilaat taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
47571: opettajien luokse suuriin keskuskouluihin sem-
47572: minkin, kun monasti käytettävissä on jo val- että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
47573: mis erillinen koulurakennus. Tätä vaatii myös tyksen 1 000 000 markan määrärahan
47574: alemmilla luokilla lasten turvallisuudentunne ottamisesta lisäyksenä vuoden 1972 tu-
47575: ja terve henkinen kehitys. Suurkoulut eivät lo- ja menoarvioon käytettäväksi vas-
47576: useinkaan kasvata yksilöitä vaan massaihmisiä. taavanlaisena ylimääräisenä avustuksena
47577: Kuitenkin voimassaolevat lait vaativat huo- liian pienille kouluille erityisesti syrjä-
47578: mattavan määrän oppilaita, muutoin koulu lak- seuduilla sellaisissa tapauksissa, joissa
47579: kautetaan, eikä valtio maksa valtionapua. voimassa olevien lakien mukaan valtion
47580: Mutta painavat syyt vaativat monasti, että täl- avustusta ei voida myöntää.
47581: lainen lain kannalta liian pieni ,koulu olisi kui-
47582: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
47583:
47584: Veikko Vennamo. Kalevi Remes.
47585: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
47586: Pekka Vennamo. Rainer Lemström.
47587: Aune Mänttäri.
47588: 2444
47589:
47590: Vlll,284.- Toiv.al. n:o 1398.
47591:
47592:
47593:
47594:
47595: V. Vennamo ym.: Pienkoulujen säilyttämisestä peruskouluun siir-
47596: ryttäessä.
47597:
47598:
47599: E d u s k u n n a 11 e.
47600:
47601: Peruskoulu on hyvä asia. Mutta peruskoulua Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
47602: ei saa toteuttaa niin, että se johtaa keskitettyi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
47603: hin suurkouluihin, jolloin laajat alueet maas-
47604: samme joutuvat tästä kärsimään. että hallitus kiireellisesti selvityttäisi,
47605: Pienissä kouluissa oppilaiden opetus tapah- millä tavoin peruskoulua voitaisiin to-
47606: tuu yksilöllisesti. Opettajien ja oppilaiden vä- teuttaa säilyttämällä pienkoulut. ;a väit-
47607: lille syntyy myös pienissä kouluissa yksilöllinen tämällä keskitettyjä suurkouluja, joista
47608: ja inhimillinen suhde, eivätkä myöskään kodit suurkouluista laajat alueet maassamme
47609: tällöin ole vieraita kouluille. joutuvat kärsimään.
47610: Väheksyä ei samoin pidä koulumatkojen ra-
47611: situsta ja pienten koulujen häviämisen kauas-
47612: kantoista merkitystä.
47613: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
47614:
47615: Veikko Vennamo. Mikko Vainio.
47616: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
47617: Aune Mänttäri. J. Juhani Kortesalmi.
47618: Pentti Antila.
47619: 2445
47620:
47621: Vlll,285.- Hemst.mot. nr 1399.
47622:
47623:
47624:
47625:
47626: H. Westerlund m. fl.: Om avlåtande av proposition angående
47627: komplettering av folkhögskolelagstiftningen.
47628:
47629:
47630:
47631: T i H R i k s d a g e n.
47632:
47633: Folkhögskollagen av den 29 aug. 1969 upp- De nu rådande bestämmelserna vid beräk-
47634: visar aHt fortfarande betydande brister vai!Vid nandet av folkhögskolornas elevstatistik som
47635: främst må .nämnas det orimliga förhållandet anS'luter sig tili statsbidragsbehörighet utesluter
47636: att lagen som sådan rent praktiskt inte god- synnerligen effekrt:ivt våra fo'llkhögskolor att i
47637: känner JVuxenutbild.ning. en stötre utsträckning även ,vel'ka inom vuxen-
47638: Rent teoretiskt godikännes :vuxenutbi!d- utbildningens verksamhet.
47639: ningen såsom elevberäknande faktor, men en- Folkhögsrkolorna som sådana lämpar sig syn-
47640: dast under förutsätttning att studietiden pågår nerligen viil även för vuxenutbildning inte minst
47641: under minst 12 veckor i följd var:vid unde~tVis med tanke på att de ha såväl kosthåll som in-
47642: ningsti'mmarna per veoka bör uppgå tili minst ternat. Folkhögskolorna är i :många faH idea-
47643: 30 ttimmar. Under dessa nämnda minimiförut- lisrka för ~orta intensivkurser genom att man
47644: sättningar beräknas studieinslaget till en halv där förfogar över de utomordencliga grundför-
47645: clevinsats och i stort sett det dubbla av den utsä<ttningarna för sådan, f<tånsett de nämnda
47646: nämnda minimistudietiden !kräves för at't den lokaliteterna, bibliotek, samJingsutrymmen
47647: studerande skaH motsvara en full elevinsats. o.,s.v.
47648: För att bäHre tillgodose den tillbudsstående Inte minst nu då grundskolan skaH genom-
47649: folkhögsikolekapaciteten borde med det snaraste föras locävs även någon form av förändrad bas-
47650: en ny och sMunda ,reviderad elevberäknings- förutsättning för .tryggandet av fol.Htögs!kolornas
47651: grund tilllämpas, som i praktiken bl.a. skuUe fortsatta existens. Inte minst av kulturpolitiska
47652: innebä1:a att även !korta vuxenU'tbildningskurser skäl borde det även vara en synne.digen ange-
47653: kunde tagas :med vid beräkningen av en folk- lägen fråga a~tt til:lgodose verksamhetsfor-
47654: högskolas totala undervisningsunderlag. merna och förutsättningarna för våra folkhög-
47655: 1 fortsättningen !kommer även kravet och be- skolor som även lokalt är av stor betydelse som
47656: hovet av 1korta och intensiva vuxenutbildnings- något av ett bygdens gemensamma ~ultur
47657: kurser att öka. 1 detta sammanhang !kunde centrum.
47658: många av våra fo}khögsrkolor Jångt effektivare Den nuvarande fo~khögsikoNagen som sådan
47659: än vad hitintills varit faUet utnyttjas för sådana behöver inte ändras, men däremot utvidgas eller
47660: ändamå:l och den til!lbudsstående undervisnings- kompletteras. De folkhögs!kolor som önskar fort-
47661: kapaciteten salunda bättre och ändamålsen- sätta enligt tidigare praxis bör själv:fa'tlet få
47662: ligare u:tnyttjas. göra det obehindra·t och i oförändrad form, men
47663: Eleveroa vid våra fol!khögskolor är i genom- foH~högskolor som vil!l bredda utbHdningsför-
47664: snitt ca 17 år, då man a11t fortfarande tillämpar utsättningarna med vuxenutbildning, borde
47665: ett icke ändamålsenligt beräkningssystem för även få göra det. Ett ökat och breddat kultur-
47666: elevunderlaget. I det övriga norden har folk- utbud är även ett väsentligt samhällsintresse.
47667: högskolorna i en 1ångt större utsträckning sam- På basen av ovanstående och därmed sam-
47668: tidigt i viss mån äJven fått kara1ktären av manhängande synpunkter får vi vördsamt före-
47669: vuxenskolor. Fol!khögskolornas roll när det gäl- slå, att riksdagen vi'lle bemställla,
47670: ler :vuxenutbildningen är i Finland obetydlig
47671: vid en ljä:mförclse med det övriga norden. att regeringen i en proposition måtte
47672: 2446 VIII,285.- Kansanopistoja koskeva lainsäädäntö.
47673:
47674:
47675: föreslå komplettering av folkhögskole- kännes vid beräkningen av elttvstatisti-
47676: lagstiftningen så, att vuxenutbildning ken som grund för det utgående stats-
47677: genom bl. a. korta intensivkurser god- bidraget. ·
47678: Helsingfors den 15 februari 1972.
47679:
47680: Henrik Westerlund. Ragnar Granvik.
47681: Matti Mattila. Ulf Sundqvist.
47682: 1.-C. Björklund. Elsi Hetemäki.
47683: Seppo Westerlund. Victor Procope.
47684: 2447
47685:
47686: VIII,285.- Toiv.al. n:o 1399.
47687: Suomennos.
47688:
47689:
47690:
47691:
47692: H. Westerlund ym.: Esityksen antamisesta kansanopistoja koske-
47693: van lainsäädännön täydentämiseksi.
47694:
47695:
47696: E d u s k u n n a i 1e.
47697:
47698: Elokuun 29 päivänä 1969 annetussa kansan- Nykyisin voimassa olevat määräykset kan-
47699: opistolaissa on yhä edetleen huomattavia puut- sanopistojen oppilastilastojen laskemisesta,
47700: teita, joista etenkin mainittalkoon sen kohtuut- jotka läheisesti Hittyvät IVahionavun saamiskel-
47701: tomuus, että laissa sinänsä ei käytännöllisesti poisuuteen, estävät !Vavsin tehokkaasti ikansan-
47702: katsoen hyoväk:sytä aikuisrkasvatusta. korkeakou:lujamme myöskään suuremmassa
47703: Puhtaasti 'teoreettisesti hyväksytään aikuis- määrin toiminlasta a~kuiskasvatuksen alueeNa.
47704: kasvatus oppilasmäärään vaikuttavana tekijänä, Seillaisenaan kansanopistot soveltuvat erit-
47705: mutta !Vain edellyttäen, että opiskeluaika on vä- täin hyvin myös aiikuiska•svatu!kseen, erityisesti
47706: hintään 12 viik!koa, minikä seuraulksena viikot- kun otetaan huomioon, että niissä on sekä ruo-
47707: taisten opetustuntien määrän tulee olla vähin- 1kai'1ulmalhdollisuudet että majoitus. Kansanopis-
47708: tään 30 tuntia. Mainituin minimiedellytyksin tot ovat tnonissa tapauksissa ihanteehlisia ly-
47709: otetaan opis:ke'lumäärä huomioon puolena opis- hyitä äa tehoklkaita !kursseja vaJtten &en vuoksi,
47710: keli:jaosuutena ja suurin piirtein vaaditaan sa- että niissä on erinomaiset perusedellyty'kset tåJ-
47711: nottu opiskeluaika karksinikertaisena, jotta opis- Uaiseen !toimintaan, !kun niissä on jo mainittu-
47712: kelu vastaisi täyttä opiskelijaosuutta. ~en tNojen JisäkJsi !kirjastot, kdkoontumistilat
47713: Jotta tarjolla o~evaa kansanopistokapasi'teet- ~ne.
47714: tia voitaisiin paremmin käyttää, pitäisi mitä pi- Jo senikin vuoksi, että perus!kou1ua cyihdy-
47715: kimmin päästä soveltamaan uutta ja siten tar- tään toteuttamaan, vaaditaan myös perused~lly
47716: kistettua oppilaslas'kentaperustetta, jdka käy- il:ySiten muuttamista jotlalkin tavoin kansanopis-
47717: tännössä sisältäisi mm. sen, että myös Jy'hyet tojen ja~Vkuvan olemassaoilon turvaamiseksi.
47718: ai:kuis'kasvatuskurssit voi·taisiin ottaa 1ukuun Ku·Lttuuripoliittisista syi~Stäkin pitäisi lkansan-
47719: kansanopiston kdkonaisopetuspohjaa lasket- .opistojemme toimintamuotojen ja -ede1lytysten
47720: taessa. Vastaisuudessa tulee myös lyhyiden ja tyydyttämisen oJia v~rsin tärlkeä kysymys, lkoStka
47721: tehokkaiden ai!kuiskasvatuskurssien tatve iisään- kanStanopistoihla on paikalllistaikin mer:kitystä
47722: tymään. Tässä yhteydessä voitaisiin monia ikan- eräänlaisina seudullisina yhteisinä !kulttuuri-
47723: sanopistojamme paljon •tehokkaammin !kuin kesikuksina.
47724: mitä tå'hän mennessä on ollut asianlaita käyt- Nyikyistä kansanopistolakia ei tarvitse muut-
47725: tää hyväksi sanottuun tarkoitukseen ja käytet- taa sellaisenaan, vaan sitä vastoin laajenta'8
47726: tävissä olevaa opetuskapasiteettia voitaisiin si- tailklka täydentää. Niiden opistojen, jotlka halua-
47727: ten paremmin ~a tarkoi·tuksenmulkaisemmin vat j~ttkaa toimintaansa aikaisemman !käytän-
47728: käyttää. nön mukaisesti, pitää tietysti saada tehdä niin,
47729: Oppilaiden lkeski-~kä kansanopistoissamme minkään sitä estämättä ja muuttamattamassa
47730: on n. 17 vuotta, koska yhä edelleen sovelletaan muodossa, mutta kansanopistojen, jotika halua-
47731: epätarkoitukse11i1llukaista oppilaspohjan ias- vat Jaajentaa !koulu;tusma:hdoLUsuuksia aikuis-
47732: kentaperustevta. Muua~lla Pohjolassa kansan- kasvatuksen suuntaan, pitäisi myös saada niin
47733: opistot ovat paljon suuremmassa määrin saman- tehdä. Kulttuuritarjonnan aisääminen on o1en-
47734: aikaisesti muulttuneet 1uonteeiltaan tietyllä naisesti y!htdskunnankin edun mulkaista.
47735: lailla aikuiskouluiksi. Sikäli kuin on kysymys Ed~Uä sanottuun ja siihen liittyviin nä!kolroh-
47736: ailkui·stkasvaturksesta kansanopistojen asema Suo- tiin IViiitaten ehdotamme !kunnioittaen eduskun-
47737: messa on vähäpätöinen verrattuna tnuubun nan hyvä!ksyttäväksi toivomuksen,
47738: Pohjolaan.
47739: 2448 VIII,285.- Kansanopistoja koskeva lainsäädäntö.
47740:
47741: että hallitus antaisi esityksen kansan- vatus hyväksytään suoritettavan valtion-
47742: opistolainsäädännön täydentämiseksi avun perusteeksi oppilasmääriä lasket-
47743: niin, että mm. lyhyiden ;a tehokkaiden taessa.
47744: kurssien muodossa annettava aikuiskas-
47745: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
47746:
47747: Henrik Westerlund. Ragnar Granvik.
47748: Matti Mattila. Ulf Sundqvist.
47749: 1.-C. Björklund. Elsi Hetemäki.
47750: Seppo Westerlund. Victor Procopc.t
47751: VIII,286.- Hemst.mot. nr 1400.
47752:
47753:
47754:
47755:
47756: H. Westerlund m. fl.: Om projektering för Lovisa svenska sam-
47757: ly.ceums Qm- och tillbygg11Pd.
47758:
47759:
47760: T ill R i k s d a g e n.
47761:
47762: Elevantalet vid Lovisa svenska samlyooum, verket erhålla förutom vanliga ·klassrum gym-
47763: som är statens läroverk, ökar för varje år. För nastiksal och andra specialsalar. Samtliga spe-
47764: närvaran.de bar 1ätoverket 564 ekver, som är cialsalar, som ny fi.nm:s, är tagna i bruk ~m
47765: tfördelade på 18 klasser. Senaste läsår, läs.år~t J,dassru~p, Endast en gyJIU}a~tiks.al fintles ~
47766: 1970-71 var clevantalet 525 och antalet klas" bibliotek saknas helt. På pro;aktering oeh plM.~
47767: sey 17. Lovisa är cent,ralort i ett område med läggning av .ett skolbygge kr,ä.ver ~ f.lvsev.ätd
47768: end$t .ett svenskspråkig.t dimissionsberättigat tid, vore det angeläget att s;l snart ~m möjligt
47769: läroverk, Lovisa svenska samly«um. Skolans kunna igångsätta arhetet på byggnadsrit:-
47770: byggnader är avsedda för ca .350 elever. Ur- ningarna.
47771: spmngligen f.anns plats för omkring 150 elew.er, Hänvisande tiU ovanstående och därmed sam,
47772: men genom en tillbyggnad i början .av 19.50-ta- manhängande omständigbeter föreslås vördsamt,
47773: let möjliggjordes en ut.vidgning av läroverket så att riksdagen ville hemstätla,
47774: att flere elever kW!lde tas .emot.
47775: Trängseln i Lovisa svenska samlyceum är nu ptt reger:ingen i br:Mskande ort/ning
47776: olidlig och då elevantalet på 1970-talet väntas måtte vidtaga åtgärder srftand.e tili pro-
47777: ök.a ytterligar,e, fnunsth det klar.t att lärover- ;ektaring /är Lovisa svenska samlryceums
47778: ket måste byggas tili. I första hatld hör läro- om- och tillbyggnad.
47779: H~lsingfors~ .de..Q. 15 !ebruad l972.
47780:
47781: Henrik Westerlund. Pär Stenbäck.
47782:
47783:
47784:
47785:
47786: 307 156/72
47787: 2450
47788:
47789: Vlll,286.- Toiv.al. n:o 1400.
47790: Suomennos.
47791:
47792:
47793:
47794:
47795: H. Westerlund ym.: Lovisa svenska samlyceum nzmzsen oppi-
47796: koulun rakennusten uudistamisen ja laajentamisen suunnit-
47797: telemisesta.
47798:
47799:
47800: E d u s k u n n a 11 e.
47801:
47802: Oppilasmäärä Lovisa svenska samlyceum ni- tulee saada ens1 SIJassa tavallisten luokkahuo-
47803: misessä koulussa, joka on valtion oppikoulu, neiden lisäksi voimistelusali ja muita erityis-
47804: lisääntyy joka vuosi. Oppikoulussa on tällä haa- saleja. Kaikki nyt olemassa olevat erityissalit on
47805: vaa 564 oppilasta jakautuneina 18 luokkaan. otettu luokkahuoneiksi. On vain yksi voimiste-
47806: Viime lukuvuonna, 1970-1971 oppilasmäärä lusali ja kirjasto puuttuu kokonaan. Kun koulu-
47807: oli 525 ja luokkien luku 17. Loviisa on sellai- rakennuksen suunnitteleminen vaatii huomatta-
47808: sen alueen keskuspaikka, jossa on vain yksi van ajan, olisi tärkeätä, että rakennuksen piirus-
47809: ruotsinkielinen yliopistoon johtava oppikoulu, tustyöt saataisiin käyntiin niin pian kuin mah-
47810: nimittäin Lovisa svenska samlyceum. Koulun dollista.
47811: rakennukset on tarkoitettu noin 350 oppilasta Edellä sanottuun ja siihen liittyviin seikkoi-
47812: varten. Alunperin paikkoja oli noin 150 oppi- hin viitaten ehdotetaan kunnioittaen eduskun-
47813: laalle, mutta 1950-luvun alussa rakennetun lisä- nan hyväksyttäväksi toivomus,
47814: rakennuksen avulla oppikoulua voitiin laajen-
47815: taa niin, että se saattoi ottaa vastaan enemmän että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
47816: oppilaita. menpiteisiin Lovisa svenska samlyceum
47817: Tilanahtaus Lovisa svenska samlyceum'issa nimisen oppikoulun rakennusten uudis-
47818: on nyt sietämätön ja kun oppilasmäärän odote- tamisen ja laajentamisen suunnittele-
47819: taan 1970-luvulla vielä lisääntyvän, on selvää, miseksi.
47820: että tätä oppikoulua on laajennettava. Koulun
47821: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
47822:
47823: Henrik Westerlund. Pär Stenbäck. Victor Procope.
47824: 2451
47825:
47826: VIII,287.- Toiv.al. n:o 1401.
47827:
47828:
47829:
47830:
47831: S. Westerlund ym.: Kulttuuri- ja mielipidelehdistön toimintaedel-
47832: lytysten parantamisesta.
47833:
47834:
47835: E d u s k u n n a 11 e.
47836:
47837: Yhteiskunnassamme on sen useimmilla aloilla tiä 90 ja ammattHehtiä 119. Lisäksi tähän sa-
47838: tyypillinen i'lmiö !keskittyminen suuriin yksik- maan joukikoon kuuluu lukuisa määrä hengelli-
47839: öihin. Ta[ouselämän ailalla tämä kehitys on siä, poliittisia, maanpuolustus- ym. lehtiä.
47840: tullut erittäin selvästi esHle. Keskittymisilmiö Myös useammin kuin 4-7 kertaa vuodessa
47841: on erityisen vaa·raHinen kansanvallan kannalta i1me&tyvä kulttuuri- ja mielipidelehdistö on suu-
47842: si'lloin, kun se alkaa koskea myös yhteiskunnal- rissa taloudellisissa vaikeuksissa maassamme.
47843: lista keskustelua yl~äpitävää lehdistöä. · Sananvapauden kaventuminen muutamien etu-
47844: Pienet kulttuuri- ja järjestölehdet ovat vai- oikeudeksi on edessämme ilman v!llltiovaHan
47845: keuksissa. Lehtikuolemat ovat jatkuvia tapah- puuttumista asiaan.
47846: tumia. Tammikuun alusta voimaan tullut uusi TasavaUan presidentti on myös puuttunut
47847: postimaksuasetus saattaa monet piemehdet en- asiaan aikakauslehti Pohjoisen palstoilla mar-
47848: tistä tiukempaan taloudelliseen ahdinkoon. Näi- raskuussa ja todennut: "Tulevaisuudestaan kiin-
47849: den lehtien kohtalona oli uuden asetuksen mu- nostuneen yhteiskunnan olisi syytä kantaa vas-
47850: kaan maksaa saman suuruista kuljetusmaksua tuunsa kulttuuriaikakauslehdistään ja tukea
47851: kuin mainostuotteetkin, joka merkitsi kuljetus- niitä taloudellisesti. Käytännössä tuen antami-
47852: maksujen kohoamis·ta lkolminkertaisiksi. Uusi selle ei pitäisi olla ylivoimaisia vaikeuksia,
47853: pos-timaksuasetus kl~htelee ka1toin kolmasosaa koska vähäisetkin summat saattavat pienen leh-
47854: Suomen aikakauslehdistöstä: 4-7 ke11taa vuo- den taloudessa merkitä huomattavaa, ellei rat-
47855: dessa ilmestyviä lehtiä. Toteutettu uudistus saat- kaisevaa parannusta".
47856: taa pienlehdet Suomen lehdistön sisällä täysin Bdclläolevaan viitaten ehdotamme !kunnioit-
47857: eriarvoiseen asemaan. Pienlehdet joutuisivat tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
47858: maksamaan enemmän kuLjetusmaksuja kuin päi- sen,
47859: vä1ehdistö, joka sentään edug.taa 2/3 maamme että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
47860: lehdistöstä ja pienlehdet yli 10 %. menpiteisiin postimaksuasetuksen muut-
47861: Sellaisia piemehtiä, jotka eivät ole Hike-elä- tamiseksi siten, että pien- ja kulttuuri-
47862: män suhdetoiminta- tai mainosju~kaisuja, on lehdet saatetaan kuljetusmaksujen osalta
47863: Aikakauslehtien Liiton mukaan maassamme 506 samaan asemaan kuin päivälehdetkin, ja
47864: (yhteinen lev~kki yli 5 mitjoona·a = 25 mil- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
47865: joonaa lehtikappaletta vuodessa). Opis·to- ja menpiteisiin valtionapujärjestelmän luo-
47866: opiskelijarlehtiä 48 kpl, tiedelehtiä 33, sosiaa- miseksi kulttuuri- ja mielipidelehdistön
47867: lisia lehtiä 82, harrastus-, kulttuuri- yms. leh- osalle.
47868: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
47869:
47870: Seppo Westerlund. Olavi Borg. Irma Toivanen.
47871: VIII,288.- Toiv.al. n:o 1402.
47872:
47873:
47874:
47875:
47876: Vika~ ym.: Teknillisten oppilaitosten päätoimisten tunti-
47877: opettajien toimien muuttamisesta ylimääräisen lehtorin toi-
47878: miksi.
47879:
47880:
47881: E d u s k u n n a 11 e.
47882:
47883: Valtion teknillisten oppilaitosten kaikista samaa opetustyötä tekeville yliopettajille ja tleh-
47884: päätoimisista opettajista moodostacvat pääta~ torei.Jk. ·
47885: m.is.et tuntiopettajat noin. kolmanneksen. Heitä Päätoimisten tuntiopettajien suurl jouklko on
47886: on noin 100. Kaikesta opetuksesta hoidetaan valtion teknillisille oppilaitoksille tyypillinen
47887: v~ion teiknHlisissä oppi<lait.oksissa tuntiopetta- epäkohta. Valtion olisi· mitä pikitnmin korjat-
47888: jien voimin noin puolet. . tava tämä yleistä oikeustkäsitystä loukkaava aka-
47889: Rehtori kiinnittää päätoimiset tuntiopetta- teemisen työvoiman väärinkäyttö, jota se ei -saHi
47890: jat 'vain lukuvuodeksi kerra'llaan. Rehtori päät- yksityisoppi:kouluissakaan.
47891: tää yksin myös työsuht~en Iakikaamisesta tai Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun.tUoit-
47892: er-o.ttamisesta. Mainittakoon, että Oulun teknil- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuks.en,
47893: lisessä oppilaitoksessa tapahtui !keväällä 1971
47894: päätoimisten tuntiopettajien joukkoktisanomi- että hallitus ryhtyisi toimenpit~i#]n
47895: nen. Päätoimisista tuntiopet~ji&ta valtaosa on teknillisten oppilaitosten päätoitnisten
47896: ldlto~:rin virkaan päteviä. Tämä on johtanut sii· tuntiopettajien toimien muuttamiseksi
47897: hen, että valtion teknHlisiss'å oppilaitoksissa toi- ylimääriiisen lehtorin toimiksi vuoden
47898: niJii kauan vahiota palveHeita päätoimisia tunti- 1973 aikana ja samalla tuntiopettajien
47899: ~petta;ia, joilta kuitenkin puuttuvat irtisruw- &iirtämiseksi hakemuksetta näiden toi-
47900: missuojan lisä:ksi ikälisät, kalliinp,aikan lisät ja mien haltijoiksi.
47901: .tnäärävuos~korotukset. Nämä kaikki kuuluvat
47902:
47903: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
47904:
47905: Juha Vika:tmaa. Mauri Miettinen. Sami Suominen.
47906: Olavi Borg. Timo Mäki. Tai$to Tähkämaa.
47907: Jouni Mykkänen.
47908: 2455
47909:
47910: VIII,289.- Toiv.al. n:o 1403.
47911:
47912:
47913:
47914:
47915: Vilponiemi ym.: Yleisen ammattioppivelvollisuuden aikaa11saa-
47916: misesta.
47917:
47918:
47919: E d u s k u n n a II e.
47920:
47921: Maamme taloudellinen nousu riippuu erittäin on sen ;Jaatuisia, että perus·tietojen antaminen
47922: suu·resti siitä, .kuinka nopeasti ja tehokkaasti on mahdollista vain ·työpaikäl1a. Tämän vuoksi
47923: saamme kohotetuksi tiedon tasoa ja ammatti- olisi koulumuotoisen ammattikoulutuksen lisäksi
47924: taitoa. Kokemus on osoittanut, että kaikissa teol- laajennettava o.t>Pisopimlllksen puitteissa annet-
47925: listuneissa maissa nuori henlkilö ·tarvitsee yhä tavaa koulutusta, joHa Suomessa on ~vanlhat pe-
47926: pitemmän koulutusajan menes•tyäkseen työpai- rinteet.
47927: kda. Samalla !kasvaa niiden yleisten ja amma- Laskelmat osoittavat, että •läheskään !kaikilla
47928: tillisten . tietojen määrä, joita nuorelta vaadi- nuorilla ei ole mahdo~lisuutta hankkia nuorelta
47929: taan hänen siirtyessään koulusta työelämään. ammattimieheltä edeHytettyjä tietoja ja •taitoja.
47930: Jos koulunkäynti pitenee, ja jos sen yhteydessä Maatalouden piirissä vain suhteeHiset harvat
47931: annetaan perusteeNiset •tiedot tulevasta amma- nuoret saavat maatalousalan !koulutuksen ja asu-
47932: tista, nuorella on mahdollisuus siirtyä tehokkaa- tuskes'kuksissalkin huomattava osa nuorista jou-
47933: seen työskentelyyn omaHa alallaan ja saada siitä tuu siirtymään työelämään illiman mitään am-
47934: riittävä ansio. Perusteellinen ammattikoulutus mattikoulutusta. Kun nykyisessä yhteiskunnassa
47935: lisää myös vastuuntunnetta ja kiintymystä työ- ammattipätevyyden saamisen pitäisi kuulua jo-
47936: hön. MaihdolHsuudet ammattitaidon edelleen kaisen kansalaisen perusoikeuksiin, olisi meillä-
47937: kehittämiseen ja omalla työalalla kohoamiseen kin syytä ryhtyä suunnittelemaan ammattioppi-
47938: ovat paremmat siHoin, kun allkeistiedot on han- velvollisuuden Hittämistä yleiseen oppivelvol1i-
47939: kittu ennen •työhön turloa. suuteen.
47940: Viime vuosina on Suomessa ammat·tikoulu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme :kunnioit-
47941: tusta monin tavoin laajennettu. Kunnat ovat taen eduskunnan !hyväksyttäväksi toivomuksen,
47942: perustaneet yleisiä ammattikouluja ja nykyisin
47943: jo miltei koko maan peittäärkin ammattikoulu- että hallitus selvittäisi, miten ylei11en
47944: verikosto. Vaikka kunnat ovat•kin tähän mennessä ammattioppivelvollisuus voitaisii11 ottaa
47945: varanneet näissä !kouluissa enemmän pa~kkoja käytäntöö11 yleisen oppivelvollisuudetl
47946: kuin [atki vaatii, siitä huolimatta eräiHä paik- täydennykse11ä, ja antaisi sitä koskevan
47947: kakunnilla voidaan ammattikouluun ottaa vain esityksen Edusku11nalle.
47948: osa hyväksytyistä pyrkijöis·tä. Osa ammateista
47949: Helsingissä 11 1:>äivänä helmikuuta 1972.
47950:
47951: 'Väinö Vilponiemi. Tellervo T. Koivisto. Pirkko Työläjärvi.
47952: Aimo Ajo. Uljas Mäkelä. Tyyne Paasivuori.
47953: Antti Pohjonen. Paavo Tiilikainen. Lyyli Aalto.
47954: Esko Niskanen. Seppo Tikka. Margit Eskman.
47955: Sinikka Luja-Vepsä. Sahne MyyryUUnen.
47956: 2454
47957:
47958: VIII,290.- Toiv.al. n:o 1404.
47959:
47960:
47961:
47962:
47963: Volotinen ym.: Ammattikoulun rakentamisesta Pohjois-Karja-
47964: laan.
47965:
47966:
47967: Ed u s k u n n a 11 e.
47968:
47969: Pohjois-Karjalassa on ammattilkouluista suuri Mainituilla perustei:lla ehdotamme kunnioit-
47970: puute, sillä vain noin 39 prosenttia ammatti- taen eduskunnan hyv~syttäv~si toivomuksen,
47971: kouluihin hakijoista voidaan ottaa vastaan, jo-
47972: ten ·voidaan todeta tilanteen pohjois.Jkarjaiaisten että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
47973: nuorten ammattikouJlupy.J.ikimysten suhteen ole- menpiteisiin nykyajan vaatimuksia vas-
47974: van suorastaan su1.1kea. taavan monipuolisen ammattikoulun
47975: Maakunnassa on syntyvyys ainakin näihin rakentamiseksi Pohjois-Karjtzlan lääniin
47976: saakka ollut maamme maakunnista kolmannella sijoittamalla se Outokumrpuun tai jol-
47977: tilaHa, mutta ammattikoulutilanteen suhteen ekin muulle sopivaksi katsotulle paik-
47978: maan heikoimpia. kakunnalle.
47979: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
47980:
47981: Hannes Volotinen. Arttur Niemelä. Heikki Kainulainen.
47982: Kalevi ·Remes. Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
47983: 2455
47984:
47985: VIII,291.- Toiv.al. n:o 1405.
47986:
47987:
47988:
47989:
47990: Väyrynen ym.: Ammattikurssien ja ammattioppilaitosten oppi-
47991: laiden taloudellisten etujen tasoittamisesta.
47992:
47993:
47994: E d u s k u n n a 11 e.
47995:
47996: Työllisyyttä edistävä anl!maHikurssitoiminta sen peruskoulutuksen, mitkä antaisi tt:ulevaisuutta
47997: on ·viime vuosien aikana huomattavasti tehos- ajatellen vanlkemman pohjan. Nuoret ovat siten
47998: tunut. Työttömyyden torjunnan !kannaLta tämä vaikeassa valintatilanteessa ja saauavat täysin
47999: on dllut!kin tarkoituksenmukaista. Tois.taiseksi yffiill1ärrettävistä syistä vaHta vaihtoehdon, joka
48000: edelleen suurena jatkuvan nuorisotyöttömyyden osoittautuu myohemmin lyhytniVköiselksi.
48001: vuoksi on näille kursseille otettu myös ammat- EdeHä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
48002: tikouluiässä olevia nuoria kurssei<lle pääsyn ala- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
48003: ikärajan ollessa 17 vuotta. Kun työllisyyskurs- sen,
48004: seille pääsy on Hsäksi ollut verraten helppoa,
48005: on 1yhy~hkölle •työHisyys!kurssiHe ~ähteminen että hallitus selvittäisi ne haittavaiku-
48006: muodostunut nuorelle ihmiselle melko houkut- tukset ja ristiriitaisuudet, joita aiheutuu
48007: televaksi etenkin, kun :kurssien koulutusajalta siitä, että työllisyyttä edistäville ammat-
48008: tarjoamat taloudeNiset edut ovat varsin hyvät. tikursseille osallistuvien ja toisaalta nor-
48009: Varsinaisissa ammattikouluissa opprlas sitä vas- maaleihin ammattioppilaitoksiin hakeu-
48010: toin joutuu itse maksamaan siitä, että hän saa tuvien nuorten koulutusajalta saamissa
48011: opiskeUa. Kuitenkin jii'lkimmäisissä nuori ih- taloudellisissa eduissa on huomattavan
48012: minen yleensä saa perusteellisemman ammatilli- suuri ero.
48013: Helsingissä 15 päivänä helmi1kuuta 1972.
48014:
48015: Paavo Väyrynen. Jouni Mykkänen.
48016: 2456
48017:
48018: VIII,292.- Toiv.al. n:o 1406.
48019:
48020:
48021:
48022:
48023: Väyrynen: Määrärahasta korkeakoululaitoksen kehittämiseen.
48024:
48025:
48026: Ed u s k u n n a 11 e.
48027:
48028: Maassamme on viimeisten runsaan kymme- mintansa tehdkikaaksi a1loittamiseiksi. Uusia kor-
48029: nen vuod~n aikana määrätietoisesti pyritty luo- keakouluja ei dle voitu kehittää norti1aalirt mää-
48030: maan vaita>kunnaHisesti tasapainoista korkea- räräihojen kasvun puitteissa 1 koska alkava kor-
48031: kouluverkostoa. Oulun yliopiston perustami- keakbulu v~tatii nimenomaan toimintansa alku-
48032: sesta wdnha 1959 voidaan katsoa al!kaneen köt· vaiheissa huomat·tavasti suuremmat mää·rärahat
48033: lkeakoulupolitii!kan kauden, jonka arkana on kuin jo toinlintansa vakiinnuftatttit korkea-
48034: otettu hu001ioon myös alueelliset 'kehittämis- koulu. Tästä syystä maån korkeakoulupolitii-
48035: nä:kökdhdat. 1960~luvun lopulla ja 1970-luvun kassa tulisi erityisesti ottaa huomioon uusien
48036: alussa on toteutettu Iähes loppuun korkea'k<IU- korkeakoulujen toiminnan voimakas tukemi-
48037: lulaitoksemme perusverkoston luominen. Vuon- nen, jotta ne mahdollisimman nopeasti voisivat
48038: na 1968 lllloitti Vaasan buppalkorkeatkoulu toi- tehokkaasti ryhtyä suorittamaafi omaa osuut-
48039: mihtansa ja vuo.hna 1969 Joensuun korikeakoulu taan valtakunrtallisessa körkeakoulu-, ja aluepo-
48040: ja Lappeetirartnan teknillinertlkorkea:koulu. Kuo- litiikassa.
48041: pion korkeakoulu aloittaa ·to~mihtansa vuoden Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
48042: 1972 syksyllä. nan hY~Väksyttävä'ksi toivo:mu!ksert,
48043: Edeliä mainitut koiikealkoulut voidaan Lap-
48044: peenrannan teknillistä korkeakoulua lukuunotta- että hallitus ottaisi tulo- ja menoar-
48045: matta katsoa kehitysa lueiden korikeakouluiksi.
48046: 1 vioesitykseen uusien korkeakoulujen
48047: Ne tarjoavat paitsi oppilaspaikkoja kehitysaluei- toiminnan vakiinnuttamiseksi normaa-
48048: den nuorille myös huomattavan kehitystekijän lin korkeakoululaitoksen menojen kas-
48049: a!lueillaan. Toisaalta erityisesti Kuopion korikea- vun lisäksi erityisen kehittämismäärära-
48050: lkoulu'Ha on vaativa tehtävä maamme lääkäri- han, jo11ka avulla ne voivat perustaa toi-
48051: pulan poistajana. saalta toiminnan laajentamiseen tarvit-
48052: Uusien !kehitysalueiden korkeakoulujen !kehit- tavat uudet virat ja toimet ja toisaalta
48053: tämistä on kuitenkin 'Vaikeu~tanut se tosiseikka, suorittaa välttämättömät opetuksessa ja
48054: eHeivät ne ole saaneet riittävästi uusia virkoja tutkimuksessa tarvittavien laitteiden ja
48055: ja toimia sekä toisaalta muita määrärahoja toi- kalustojen hankinnat.
48056: Helsingissä 1.5 päivänä helmikuuta 1972.
48057:
48058: Paavo Väyrynen.
48059: 2451
48060:
48061: VIII,29.3.- Toiv.al. n:o 1407.
48062:
48063:
48064:
48065:
48066: Väyrynen ym.~ Opettajien opetusvelvollisuutta koskevien siiän-
48067: ttöStth muattafhiststa.
48068:
48069:
48070: E d u s k u n ti 1t 1d e.
48071:
48072: Optttajieh opetusvelvollisuus ed~llyttää tiet- mahdollista •koota joustavasti w-llål.sesta opetus-
48073: tyä tuntimäärää, joka on yleenSä koottava sa- työstä, voitaisiili sekä koululttitok&eA että va-
48074: ma,ta öppilaitobesta. Jä}'lkiStä säänn:<:&sistä ai- pailii sivistystyön opettaja- jä ohjlläjatiiartnetta
48075: haJtuu kähdenlaista haittaa. parantaa ratkaisevasti.
48076: Pienehk&ihin kouluihln ei V'öida paikata riit- Edellä esit~yn perusteella ehdotamme edus-
48077: tävästi eräiden erikoisaineklen opettajia. Siten kunnan hyvi:rksy>ttävälksi töiiVotnukseh,
48078: esi•tii. taideaineiden opetus joudutaan hoitamaan
48079: usein sivuroirt:tisesti epäpätevirl voimin. Sama.fi.. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
48080: ailkäisesd erityisesti vapaan siVi~ystyön piirissä menpiteisiin opettåjieli. opetusvelvolli-
48081: kuten opintokerhoissa sekä !kansälais- ja työväen- suutta koskevien säänfllisteli muuttami-
48082: dpistoissa on pulaa pätevistä opettajista ja öh- seksi siten> että eri öppililitostyyppien
48083: jaajista, koska ko. tehtäviä varten ei voida pe- opettajille voitaiSiili luk~i opetusvelvol-
48084: rustaa päätoimisia virkoja. Molemmat ongelmat lisuuteen kuuluvaksi öpiftti:Jkerhojen,
48085: koskevat erityisesti maaseutua. Jos opettajien kansalais- ;a työväenopiltdjen ym. va-
48086: opetusvelvdHisuuteen tarvittavat tunnit olisi paan sivistystyön öpetema ia ohiausta.
48087: Helsingissä i4 päivänä helmikuuta 1972.
48088:
48089: Paavo V~. Juhani Saukkoh~rt.
48090: Ahti Pekkala. Matti Ruokola.
48091: Esko Härkönen.
48092:
48093:
48094:
48095:
48096: 308 156/72
48097: 2458
48098:
48099: VII,294.- Toiv.al. n:o 1408.
48100:
48101:
48102:
48103:
48104: Väyrynen ym.: Opiskeluajan lyhentämisestä korkeakoulujen kurs-
48105: sikirjalainausta tehostamalla.
48106:
48107:
48108: E d u s k u n n a l i e.
48109:
48110: V aitioneuvoston .pöytäkirjaan merkittiin elo- Maassamme tunnustetaan yleisesti, että kor-
48111: kuun 24 päivänä 1966 [ausU'Illa, jossa va'ldo- keakouluopetuksesta huolehtiminen !kuuluu yh-
48112: neuvosto mm. pitää tärikeänä, että tutkintoja teiskunnan tehtäviin. On selvää, että opetus ei
48113: varten tarpeellinen opintoaika J)l1henee ja kes- voi tapahtua ilman tarvittavia oppikirjoja. Kurs-
48114: keyttäneiden määrä vähenee. Valtioneuvoston sikirjatilannetta ei voida parantaa, ellei yhteis-
48115: asettama kurssikirjakomitea (B 23 /68) toteaa kunta tunnusta, että ikurss~kirjojen saannista
48116: 30 päivänä maaliSkuuta 1968 ilmestyneessä mie- huolehtiminen kuuluu sille. Kun otetaan huo-
48117: tinnössään, että yliopistoliisten kurssikirjojen mioon, että kurssikirjojen puute on omiaan vii-
48118: vaikea saanti on eräänä osatekijänä opintojen västyttämään opintoja, on selvää, että kurssi-
48119: viivästymiseen ja opiskeluajaa pidentymiseen. ki11jojen saannin turvaaminen on sekä yksityis-
48120: Kurssikir:ja!komitea ehdo1!ti kurss~kirjatilanteen ten opiskeli1ain että myös yhteiskunnan köko-
48121: epäkohtien korjaami&ta. Komitea esitti, että naisetujen mukaista.
48122: kunkin yliopiston tai 'kotikeikoulun kurssikir- EdeHäolevan perusteella dhdotamme eduskun-
48123: jastossa tulisi ohla keskimäärin viisi käypää kurs- nan hyväksyttävå"lksi toivomuksen,
48124: sikirjaa opiskelijaa kohden.
48125: T~Hä hetkellä maamme yliopistojen ja kor- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
48126: kealkou1ujen tkurssiikirjatilanne on huono. Opis- piteisiin yliopistojen ja korkeakoulujen
48127: kelijaa kohti ei pathaassakaan tapauksessa ole kurssikirjastojen ylläpitämiseksi siten,
48128: enempää kuin kaksi käypää kurssikirjaa. On että opiskelijoilla on mahdollisuus saada
48129: kohtuutonta, että opiskelijat doutuvat viivästyt- käyttöönsä kurssikirjoja siinä määrin,
48130: tämään opintojaan sen vuoksi, että opiskelussa ettei opintojen viivästymisellä aiheuteta
48131: tarvittavat työvälineet, kurssikirjat puuttuvat. yksityisille opiskelijoille ja yhteiskun-
48132: Sen ohella, että kurssikirjoja ei ole mahdolli- nalle tarpeettomia menetyksiä.
48133: suutta [ainalta, ei niitä usein voida edes ostaa
48134: painosten loppumisen vuoksi.
48135: Helsingissä 14 päivänä belmirkuuta 1972.
48136:
48137: Paavo Väyrynen. Juhani Saukkonen.
48138: Ahti Pekkala. Matti Ruokola.
48139: Esko Härkönen.
48140: 2459
48141:
48142: VIII,29.5.- Toiv.al. n:o 1409.
48143:
48144:
48145:
48146:
48147: Väyrynen ym.: Toimenpiteistä kansakoululain 86 §:n muuttami-
48148: seksi.
48149:
48150:
48151: E d u s k u n n a 11 e.
48152:
48153: Kansakoululain 86 § :n mukaan milloin kun- määräytt:yvä kunnan valtionavun palautusveLvol-
48154: nan kansakoulurakennusta, jonka hankkimiseen lisuus ovat muodostuneet niin korkeiksi, ettei
48155: on saatu valtiolta avustusta, on kunnan toimen- kunnilla ole ollut halua eiikä taloudellisia mah-
48156: piteistä johtuen ryhdytty pysyvästi käyttämään doNisuu'ksia koulujen 1unastuikseen, jolloin kunta
48157: muihin kuin kansakoulun tarpeisiin, ikunnan on voisi :käyttää niitä vapaasti haluamallaan ta-
48158: suoritettava va'ltiolle r~ennuksdla toimenpitee- vaVla. Kun sekä kuntien että valtion kannalta
48159: seen ryhtymisen aikana olleesta arvosta suhteel- on taloudellisesti epäedulliS'ta, että hyväkuntoi-
48160: lisesti niin sumi osuus, kuin mi:llä valtio on set koulura'kennukset seisovat tyhjillään, on py-
48161: rakennuksen hankkimisessa avustanut. Saman rittävä kaikin tavoin edistämään niiden käyttöä
48162: pykälän mukaan ,valtion avustuksen palautus- uusiin tarikoituksiin. Sanottu py.rkimys tulee ole-
48163: veolvdlHsuutta ei kuitenkaan tkunnalla ole sel- maan vastaisuudessa nykyistä ·tärkeämpää, koska
48164: ~aisen \koulun osalta, jota kunnasta riippumat- kansakouluja joudutaan edelleenkin lalkkautta-
48165: tomista syistä ei voida käyttää kansakoulun tar- maan syntyvyyden alentumisen ja muuttoliik-
48166: peisiin, jos rakennusta sen omistusoikeutta luo- keen vuoksi. Eräitä tyhjäksi jääneitä kansakou-
48167: vuttamatta ja kunnossapitoa 1aiminlyömättä [urakennu!ksia voitaisiin !käyttää yritystoimin-
48168: kouluhallituksen suostumuksella käytetään ope- taan, mutta tähän ei käytännössä ole mahdolli-
48169: tus-, tai siviS'tystoimeen tahi nuoriso-, sosiaali- suuksia sen woksi, että kunnat eivät pysty lu-
48170: hudlto-, kansanterveys-, matkailu-, urheilu- tai nastamaan ralkennuksia itselleen eikä toisaalta
48171: retkeilytoimintaan tai muuhun kunnan toimi- yritystoiminnan tukemista ole !katsottu sellai-
48172: alaan kuuluvaan tarkoitukseen. seksi kunnan toimialaan kuuluvaksi •toiminnaksi,
48173: Kuten edelläolevasta rvoidaan todeta, kun- johon ikansaikoulurakennusta voitaisiin 'käyttää
48174: nalla on kaksi mahdollisuutta tyihjärksi jääneen rakennuksen omistusoikeutta muuttamatta.
48175: kansakoulun käyttötarkoituksen muuttamiseen; Edelläolevan perusteella ehdotamme eduskun-
48176: kunta voi joko lunas·taa koulun itselleen pa- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
48177: lauttam~la suhteellinen valtionavustusosuus tai
48178: säilyttää kou'lun omistusö~keus itsellään ja !käyt- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
48179: tää kunnan toimialaan kuuluviin yleisiin tarkoi- kansakoululain 86 §:n muuttamiseksi
48180: tuksiin. niin, että yritystoiminta katsottaisiin nii-
48181: Käytännössä sen seikan selvit:täminen, kuu- hin toimintoihin, joihin kunnasta riip-
48182: luu!ko tyhjäksi jääneen kou1urakennuiksen suun- pumattomasta syystä tyhjäksi jäänyttä
48183: niteltu uusi käyttö kunnan •toimia:laan, on tuot- koulurakennusta voitaisiin käyttää il-
48184: tanut vaikeuksia ja johtanut !kuntien kannalta man, että kunta joutuisi palauttamaan
48185: epäedu1llisiin !kouluhallituksen päätöksiin. Toi- valtionavustusosuutta.
48186: saalta tkou1ujen nykyhinta ja sen perusteella
48187: Hdlsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
48188:
48189: Paavo Väyrynen. Juhani Saukkonen. Esko Härkönen.
48190: Ahti Pekkala. Matti Ruokola. Jouni Mykkänen.
48191: 2460
48192:
48193: VIII,296.- Toiv.al. n:o 1410.
48194:
48195:
48196:
48197:
48198: Väyrynen: Taimenpiteistä kansa!liskirjaston perustamiseksi.
48199:
48200:
48201: E d u s k u n n a 11 e.
48202:
48203: Nykyisin kirjastolaitoksen kansallisista teh- koituksenmukaista antaa niitä jonkun yliopis-
48204: tävistä Hdlsingin yliopiston kirjasto huolehtii ton hoidetta:vaksi.
48205: jahtosäännössään olevan säännöksen mukaisesti. - KansaHiskirjaston luonne on erilainen
48206: Närhin valtakunnaHisiksi katsöttaviin 'tehtäviin kuin yliopiston opetus- ja tutkimustarpeita vä-
48207: kuuluvat mm.: littömästi palvelevan yliopistondci.tjaston.
48208: 1. kot~maisen kirjallisuuden vapaakappa'le- - KansaHiskitjaston tehtävät ovat niin laa-
48209: toimitusten valvonta, 'Vapaakappaleklen vastaan- jat, että se muodostaa toimintakelpoisen yksi-
48210: otto1 yhteiskortitus ja jakelu vapaakappalekir- kön erillisenä laitoksenakin.
48211: jastoille, - Koska kansalliskirjastotehtä'V'ät ovat joko
48212: 2. kotimaisen kirjallisuuden museokokoel- lakisääteisiä tai muutoin ensisijaisesti hoidetta-
48213: man säi,lytys ja hoito, via, Helsingin yliopiston omia tarpeita ei pys-
48214: tytä nyikyisin täyttämään tyydyttävästi.
48215: 3. kansathlishibliografian julkaiseminen sekä
48216: - Nykyisen järjestelmän va!llitessa ei myös-
48217: jen yhteisluettelon toimittaminen, kään kirjastolaitoksen kansallisia tehtäviä pys-
48218: 4. Suomessa ilmestynyttä kirjallisuutta kos- tytä suorittamaan riittäväUä tehokkuudella
48219: keva, erityisesti ulkomaille suuntautuva tiedo- eikä kirjaston valtakunna!11isia palveluksia voida
48220: tustoimin-ta, kehittää.
48221: 5. sanomalehdis:tön ja van:han kitjaUisuuden Edellä olevan perusteella ehdotan edusikun-
48222: mikrofilmaus, nan hyväksyttävätksi toivomuksen,
48223: 6. kirjojen standatdinumerointi.
48224: Monissa maissa on olemassa erityinen kan- että . hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
48225: salliSI~asm, joka huolehtii ikirjastolai!öksen kansalliskirjaston perustamiseksi kurssi-
48226: kanslillisten tehtävien suorittamisesta. Kansal- kirjastojen organisointitoimikunnan III
48227: [iskirjastoli petuS'tattnista myös Suorneett puol- osamietinnön esittämien suuntaviivojen
48228: tavat mm. seurttavat näkakdhdat: mukaisesti sellaiselle paikkakunnalle,
48229: - Kansallislqrjastoteihtävät ovat 1uonteel- jolta se parhaiten voisi palvella tasapuo-
48230: taan valt~:Wkunnallisia eikä sen vuoksi ole ta1:'- lisesti t!Man eri osia.
48231: Helsingissä 15 pltivänä helmikuuta 1972.
48232:
48233: Paavo Väyrynen.
48234: 2461
48235:
48236: VIII,297.- Toiv.al. n:o 1411.
48237:
48238:
48239:
48240:
48241: Åsvik ym.: Viran- ja toimenhaltijoita koskevien säännösten yh-
48242: denmukaistamisesta.
48243:
48244:
48245: E d u s k u n n a 11 e.
48246:
48247: Ainakin opetustoimen punssa on viran- ja tustöiden lisäiksi pa:lkat:tomasti muita työtehtä-
48248: toimenhaitijoilla määrävuosilisiä. Niitä koske- viä.
48249: vat säännökset ovat epäyhtenäiset. Niinpä kä- Paras ratkaisu olisi poistaa määrävuosilisät ja
48250: sityönopetuksen ohjaajilla ei ole määrävuosilisiä siirtää niiden edeHyttämä palkankorotus suo-
48251: lainkaan. Oppikoulun opettajat saavat määrä- raan peruspalkkaan. Joka tapauksessa määrävuo-
48252: vuosilisän 10 vuoden, kansakou1lun opettajat 'Vii- tislisät dlisi ma!kset>ta!Va kaiki>lle.
48253: den vuoden, assistentit yhden ja viiden vuoden Edeliä sanotun perustee1la eihdotamme edus-
48254: pa,lvelu'ksen jä1keen. kunnan hyväksyvtäväksi toivomuksen,
48255: Määrälisät ovat olleet vastauksena palkanko-
48256: rotusvaatimuksiin. Näin on vaiennettu ne, jotka että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
48257: ovat luottamustehtä,vissä. Nuoret ja aiemmin- viran- ja toimenhaltijoita koskevien sään-
48258: palkatut ovat jääneet korotusten ulkopuolel.le. nösten ,,hdenmukaistamiseksi.
48259: Usein !Viimeksi mainituille on sisällytetty ope-
48260: Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1972.
48261:
48262: Toivo Åsvik. Mirjam Tuominen. Kalevi Kivistö.
48263: Pauli Puhakka. Heikki Mustonen. Lauri Kantola.
48264: Siiri Lehmonen.
48265: J
48266: J
48267: J
48268: J
48269: J
48270: J
48271: J
48272: J
48273: J
48274: J
48275: J
48276: J
48277: J
48278: J
48279: J
48280: J
48281: J
48282: J
48283: J
48284: J
48285: J
48286: J
48287: J
48288: J
48289: J
48290: J
48291: VALTIOPÄIVÄT
48292: 1972
48293:
48294: LIITTEET
48295: IX
48296:
48297: MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
48298: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
48299:
48300:
48301:
48302:
48303: HELSINKI 1972
48304: VALTION PAINATUSKESKUS
48305: Maa- ja metsätaloutta, maanhankinnan rajoittamista, luopumiseläkettä,
48306: kalankasvatusta, turkistarhausta ja vesihuoltoa ym koskevia laki-
48307: ja toivomusaloitteita.
48308:
48309:
48310:
48311:
48312: 309 156/72
48313: 1
48314:
48315: 1
48316:
48317:
48318:
48319:
48320: 1
48321:
48322: 1
48323:
48324:
48325:
48326:
48327: 1
48328:
48329: 1
48330:
48331:
48332:
48333:
48334: 1
48335:
48336: 1
48337: 2467
48338:
48339: IX,l.-Lak.al. n:o 273.
48340:
48341:
48342:
48343:
48344: Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
48345:
48346: E d u s k u n n a 11 e.
48347: Maankäyttölain tarkoituksiin hankitaan maata on hankittu asutusasiain neuvottelukunnan tai
48348: ensisijaisesti vapaaehtoisin kaupoin. Tämä ta- sen työvaliokunnan lausunto. Järjestelmä on
48349: pahtuu maankäyttölain 5 §:n ja .3.3 §:n mukaan. monimutkaisuudessaan niin hidas, että näyttää
48350: Tämän lisäksi voi asutushallitus antaa maan- enemmänkin kuin ilmeiseltä edullisempien
48351: käyttötoimikunnalle luvan käyttösuunnitelmaan myyntitarjousten pois luisuminen valtion osto-
48352: soveltuvan maan ostamiseen, kuten lain 51 mahdollisuuksien piiristä. Ennenkuin valtio on
48353: S: ssä on säädetty. saanut hintatarjouksensa selväksi, menee siinä
48354: Vapaaehtoinen maanostotoiminta on kuiten- aikaa useita kuukausia, jopa puoli vuotta ja
48355: kin käytännössä osoittautunut erittäin hitaaksi enemmänkin. Tänä aikana ehtivät kuitenkin
48356: ja ka:nkeaksi. Kaupantekohan on nykyisin pan- muut ostajat, kuten yhtiöt, tilakeinottelijat ja
48357: tava alulle siten, että omistaja tekee ensin rahan sijoittajat ostaa tarjotun tilan tai alueen.
48358: myyntitarjouksen, joka tulee asutuslautakunnan Vapaaehtoisen maanoston nopeuttamiseksi
48359: lausunnolla varustettuna asutushallitukselle. olisi maankäyttötoimikunnille annettava jousta-
48360: Tämän jälkeen antaa asutushallitus arvioimis- vammat mahdollisuudet suorittaa edullisia kaup-
48361: määräyksen tavallisesti maankäyttötoimikun- poja. Tässä mielessä olisi maankäyttölain 51
48362: nalle. Kun arviointi on suoritettu, lähetetään §:ään lisättävä uusi toinen momentti, jossa
48363: sitä koskevat asiakirjat asutushallitukselle. Kun säädettäisiin maankäyttötoimikunnan tai sen
48364: asutushallituksen maanhankintaosasto on tut- puheenjohtajan oikeudesta tehdä kiinteistöjen
48365: kinut asiakirjojen perusteella asian, voi se ja määräalojen kaupoista esisopimuksia ehdolla,
48366: päättää itse alle 20 000 mk:n ostotarjouksista, että kauppa tehdään, mikäli asutushallitus tai
48367: mutta esittelee 20 000--50 000 mk:n hintaiset maatalousministeriö hyväksyy esisopimuksessa
48368: tapaukset asutushafflituksen kollegioN.e, joka ilmenevät ehdot.
48369: päättää näitä koskevien ostotarjousten tekemi- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
48370: sestä. Kaikki yli 50 000 mk:n hintaiset tapauk- dotamme,
48371: set menevät asutushallituksen ehdotuksina maa-
48372: talousministeriön ratkaistavaksi. Ministeriökään että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
48373: ei voi ostotarjouksesta päättää ennenkuin siitä lakiehdotuksen:
48374:
48375:
48376: Laki
48377: maankäyttölain muuttamisesta.
48378: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 16 päivänä elokuuta 1958 annetun maan-
48379: käyttölain (.35.3/58) 51 S:ään näin kuuluva uusi 2 momentti:
48380:
48381: 51 S. jalla on oikeus 'tehdä kiinteistöjen ja määrä-
48382: - - - - - - - - - - - - - - alojen ostoista esisopimuksia siten, kuin asetuk-
48383: Maankäyttötoimikunnalla ja sen puheenjohta- sella tarkemmin säädetään.
48384:
48385: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
48386:
48387: Pentti Pekkarinen. Esko Härkönen. Sylvi Saimo.
48388: Pentti Poutanen. Mikko Jokela. Pekka Vilmi.
48389: 2468
48390:
48391: IX,2.- Lak.al. n:o 274.
48392:
48393:
48394:
48395:
48396: Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
48397:
48398:
48399: Ed u s k u nn alle.
48400:
48401: Maankäyttölain 55 S:n 1 mom:n mukaan ei voida perustella puuston hinnan määräämistä
48402: määrätään asukkaan maksettavaksi sellainen ti- hakkuuarvon perusteella. Puuston hakkuuarvol-
48403: lakokonaisuutta vastaava kohtuullinen käypä lahan tarkoitetaan sitä puuston arvoa, joka sillä
48404: hinta, mikä asutustilalla, asuntotontilla ja alueel- arvioidaan olevan, jos se heti muutettaisiin ko-
48405: la siihen kuuluvine etuuksineen ja osuuksineen konaan rahaksi nykymarkkinahinnoilla. Metsän
48406: on paikkakunnalla katsottava olevan siihen tar- arvioimisessa suositellaankin hakkuuarvon mää-
48407: koitukseen käytettynä, mihin se on muodos- räämismenetelmää käytettäväksi vain silloin,
48408: tettu. Jos hintataso muuttuu sen jälkeen kun kun on kysymys myrsky- tai metsäpalotuhon
48409: maankäyttötoimikunta on määrännyt hinnan, arvioimisesta. Tästä huolimatta on tämä arvioi-
48410: määrää asutushallitus hallintasopimuksen teon mismenetelmä otettu käyttöön myös asukkailta
48411: yhteydessä hinnan uudelleen. Viime mainitusta perittävän hinnan määräämisessä, johon se ei
48412: seikasta on säädetty maankäyttölain 68 §:n 3 ollenkaan ole sovelias. Tästä syystä olisi maan-
48413: mom:ssa. Edelleen on 87 §:ssä säädetty, että käyttölain 55 §:n 3 mom. niin muutettava, että
48414: milloin maan saajan maksettavaksi määrätty metsän hinta määrättäisiin tuottoarvon määrää-
48415: hinta on alhaisempi kuin mikä maasta on maan mismenetelmää käyttäen.
48416: luovuttajalle maksettu, jää erotus valtion va- Metsän tuottoarvo perustuu siihen rahaksi ar-
48417: hingoksi. vioitavaan tuloon, joka metsästä saadaan. Kun
48418: Mainitut hinnanmääräämissäännökset ovat si- maankäyttötoimikunta arvioi asukkaalle annet-
48419: käli epämääräiset, että maankäyttötoimikuntien tavan metsän kestävän hakkuumäärän, jonka
48420: asukkaiden maksettavaksi määräämät hinnat mukaan hakkuuluvat annetaan ja samalla mää-
48421: ovat olleet saman suuruiset kuin maan luo- rää puustokuutiometrin hinnan, on metsän tuot-
48422: vuttajille maksetut. Toisin sanoen asukkaan toarvo helposti määrättävissä hakkuumahtome-
48423: maksettavaksi määrättävä kohtuullinen käypä netelmää käyttäen. Hakkuumahto on sama, kuin
48424: hinta on tulkinnassa tullut saman suuruiseksi lain 9 §:n 2 mom:ssa tarkoitettu kestävä hak-
48425: kuin maan luovuttajalle maksettava käypä hinta. kuumäärä. Kertomalla kestävän hakkuumäärän
48426: Kun varsinkin metsämaan luovutushetken koh- mukaisella kuutiometriluvulla nykymarkkinahin-
48427: tuulliseen käypään hintaan vaikuttaa varsin noin saatu puustokuutiometrin hinta saadaan
48428: suuresti se, minkälaiset metsän käyttöoikeudet tuloksi vuotuinen hakkuutulo. Pääomittamalla
48429: asukkaalla tulee olemaan, on menetelmä koh- tämä vuotuinen hakkuutulo viiden prosentin
48430: tuuton. korkokannan mukaan, saadaan selville metsän
48431: Asukkaiden metsän käyttöoikeus on lailla ra- pääoma-arvo. Kun pääoma-arvosta vähennetään
48432: joitettu. Tämä rajoitus on välttämätön siksi, metsästä aiheutuvien vuotuiskulujen pääomi-
48433: että halutaan turvata tilan jatkuva puunsaanti tettu arvo, on jäännös sellaisenaan sopiva asuk-
48434: ja metsän antama säännöllinen taloudellinen kaalta perittäväksi kohtuulliseksi käyväksi hin-
48435: tuki. Asukkaalle asetetut metsän käyttörajoi- naksi.
48436: tukset alentavat kuitenkin huomattavasti met- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen ehdo-
48437: sän arvoa. Esim. silloin, kun on kysymyksessä tamme,
48438: sellaisen metsämaan antaminen, jolla on hak-
48439: kuukypsä, kasvuosa jo lähes lopettanut puusto, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
48440: joka jää 20 vuodeksi hakkuurajoitusten alaiseksi, lakiehdotuksen:
48441: IX,2.- Pekkarinen ym. 2469
48442:
48443: Laki
48444: maankäyttölain muuttamisesta.
48445:
48446: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun maan-
48447: käyttölain (353/58) 55 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
48448:
48449: 55§.
48450: arvon määräämismenetelmää käyttäen sekä
48451: Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun hinnan muut omaisuuden osat erikseen. Samalla tulee
48452: määräämistä varten hinnoitelkoon maankäyt- maankäyttötoimikunnan laatia .tilusselitelmiä ja
48453: tötoimikunta tilaan liitettävän metsämaan ja arviokirja ja tehdä ehdotus 1 ja 2 momentissa
48454: sillä olevan puuston yhteisen hinnan tuotto- mainituksi hinnaksi.
48455:
48456:
48457: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
48458:
48459: Pentti Pekkarinen. Mikko Jokela.
48460: Pentti Poutanen. Sylvi Saimo.
48461: Esko Härkönen. Pekka Vilmi.
48462: 2470
48463:
48464: IX,3.- Lak.al. n:o 275.
48465:
48466:
48467:
48468: Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
48469:
48470: E d u s k u n n a 11 e.
48471:
48472: Maankäyttölain 95 §:n 1 momentissa tarkoi- osattomaksi jäämistä pidettävä sitäkin valitetta-
48473: tettua maksuhelpotusta voidaan antaa asetuk- vampana. Asiaan ei voida kuitenkaan saada pa-
48474: sella säädetyin perustein. Asetuksella on sää- rannusta ilman lain muutosta. Tästä syystä oli-
48475: detty, että tarkoitettua maksuhelpotusta eli sikin maankäyttölain 95 §:n 2 mom. niin muu-
48476: vapaavuotta on haettava asunto-, rakentamis-, tettava, että heikossa taloudellisessa asemassa
48477: raivaus-, perusparannus- ja tielainoja lukuunot- olevalle maan ja luoton saajalle myönnettäisiin
48478: tamatta, yhden vuoden kuluessa luoton synty- aina sen mukaan vastaavan suuruinen maksu-
48479: misestä lukien. Mainittujen asunto-, rakenta- helpotus, jonka hän on menettänyt vapaavuosi-
48480: mis-, raivaus-, perusparannus- ja tielainan osalta hakemuksensa myöhästymisen johdosta.
48481: on hakuaika säädetty kolmeksi vuodeksi lainan Mainittu momentti on tehoton myöskin vai-
48482: myöntämisestä. Luoton syntymisajankohdan jäl- keuksiin joutumisen perusteella annettavan
48483: keen syntyneiden lasten osalta on vapaavuoden maksuhelpotuksen myöntämiseen. Tähän on
48484: hakuaika yleensä yksi vuosi lapsen syntymisestä syynä se, että helpotuksen myöntäminen on si-
48485: tai huoltoon tulohetkestä lukien. Edelleen sano- dottu maksulykkäykseen siten, että sitä ja mak-
48486: taan maankäyttöasetuksen 102 §:n 7 mom:ssa, suhelpotusta voidaan yhteisesti myöntää enin-
48487: ettei myöhästyneen hakemuksen perusteella tään 15 vuotta. Kun lisäksi maksuhelpotusta
48488: maksuvapautusta myönnetä, ellei hakija voi voidaan antaa vain sillä perusteella, ettei vai-
48489: näyttää hakemuksen viivästyneen pätevästä keuksia voida lievittää riittävästi lain 96 §:ssä
48490: syystä. tarkoitettuja lykkäysvuosia myöntämällä, on
48491: Vapaavuosihakemusten myöhästymistä ,tapah- maksuhelpotusmomentin tarkoitus jäänyt saa-
48492: tui huomattavassa määrin maankäyttölain alku- vuttamatta. Yksinomaista maksulykkäystähän
48493: vuosina. Tätä tapahtuu kuitenkin vielä nykyi- voidaan myöntää yleensä enintään 15 vuotta
48494: sinkin. V. 1960 eivät rahalaitosten toimihenki- sekä kyseessä olevaa maksuhelpotusta enintään
48495: löt eivätkä asutuslautakuntien jäsenetkään kai- 10 vuoden aikana suoritettavista korko- ja ly-
48496: kissa tapauksissa olleet maankäyttölainsäädän- hennysmaksuista. Tämän vuoksi ei asukkaasta
48497: nöstä niin hyvin perillä, että olisivat voineet itsestään riippumattomista syistä aiheutuneiden
48498: antaa maan- ja luotonsaajille päteviä ohjeita va- vaikeuksien lieventämiseksi voida maksuhelpo-
48499: paavuosien hakemisesta. Kun heillä ei ole myös- tusta ollenkaan myöntää. Poikkeuksen tekee
48500: kään mitään lain määräämiä velvoitteita neuvo- vain v:n 1936 asutuslain mukainen sisarosuus-
48501: jen ja ohjeiden antamisesta, jäivät monet maan laina, josta maksulykkäystä ei voida ollenkaan
48502: ja luoton saajat vapaavuosista tietämättömiksi, myöntää. Tämän osaltahan myöntäminen voi
48503: eivätkä näin ollen tienneet tehdä hakemuksiaan tapahtua asutuslainsäädännön kumoamiseen liit-
48504: säädetyn ajan kuluessa. Tietämättömyyttä ei ole tyvistä toimenpiteistä annetun lain 13 §:n
48505: kuitenkaan katsottu asetuksessa mainituksi pä- 7 mom:n mukaan, jolloin soveltuvin osin nou-
48506: teväksi syyksi, jonka mukaan voitaisiin vapaa- datetaan nyt puheena olevaa maankäyttölain
48507: vuosi myöntää myöhästyneenkin hakemuksen 95 §:n 2 mom:ia. Kun vaikeuksien perusteella
48508: perusteella. annettavat maksuhelpotukset ovat yleensä ke-
48509: Edellä mainituista syistä ovat tavallisesti hitysalueiden asukkaiden tukemista, olisi lain
48510: kaikkein vähävaraisimmat ja vaikeimmassa ase- kohta muutettava sellaiseksi, että asukkaiden
48511: massa olevat maan ja luoton saajat jääneet il- vaikeuksia voitaisiin tehokkaasti lievittää.
48512: man vapaavuosia. Kun vapaavuosia myönnettiin Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen ehdo-
48513: ensimmäisten neljän vuoden aikana maankäyttö- tamme,
48514: lain voimaantulemisesta hakijan varallisuudesta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
48515: riippumatta, on myöhästyneiden vähävaraisten lakiehdotuksen:
48516: IX,3.- Pekkarinen ym. 2471
48517:
48518: Laki
48519: maankäyttölain muuttamisesta.
48520: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun maan-
48521: käyttölain 053/58) 95 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1962
48522: annetussa laissa ( 627/62 ) , näin kuuluvaksi:
48523: 95 §.
48524: rallaan ja enintään kymmenenä vuotena erään-
48525: Edellä 1 momentissa tarkoitetun hinnan ja tyvien korkojen ja lyhennysten suorittamisessa.
48526: lainan maksamisessa voidaan maan ja luoton Jos suuriperheiselle ja vähävaraiselle maan ja
48527: saajalle antaa helpotusta myös hänestä itsestään luotan saajalle ei ole hakemuksen myöhästymi-
48528: riippumattomista syistä aiheutuneiden vaikeuk- sestä johtuen voitu myöntää 1 momentissa mai-
48529: sien lieventämiseksi, jos hänen katsotaan ole- nittua helpotusta, myönnettäköön hänelle tässä
48530: van taloudellisesti sen tarpeessa. Helpotusta tarkoitettua helpotusta ennen muita hakijoita.
48531: myönnettäköön enintään viitenä vuotena ker-
48532:
48533:
48534: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
48535:
48536: Pentti Pekkarinen. Mikko Jokela.
48537: Pentti Poutanen. Sylvi Saimo.
48538: Esko Härkönen. Pekka Vilmi.
48539: 2472
48540:
48541: IX,4.- Lak.al. n:o 276.
48542:
48543:
48544: Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
48545:
48546: Eduskunnalle.
48547:
48548: Maankäyttölain (353/58) 16 S:n 1 mom:n esim. Kuhmossa ja lukemattomissa muissakin
48549: mukaan on viljelys-, asuntoviljelys-, kalastus- ja kunnissa, joissa viljelykelpoista maata on vä·
48550: asuntotilaan pyrittävä, milloin se on tarpeel- hän ja joissa tilojen peltoalat ovat pieniä, mut-
48551: lista ja tarkoituksenmukaista, hankkimaan lisä- ta metsämaata on kuitenkin runsaasti lisämai-
48552: aluetta sekä 13 S:n 1 mom:ssa tarkoitettuja den antamiseen käytettäväksi, ei maankäyttö-
48553: alueita ja osuuksia. Lisäaluetta voidaan antaa lain mukainen tilojen elinkelpoistamistoiminta
48554: enintään niin paljon, että tilasta muodostuu voi saada tarpeellista parannusta pientilallisten
48555: maankäyttölain säännöksiä vastaava viljelysti- toimeentuloon, ellei iakia selvennetä siihen
48556: la. tehtävillä muutoksilla. Tästä syystä olisikin
48557: Lainkohdan soveltamisesta on kuitenkin eri maankäyttölain 16 §:n 1 mom. niin muutetta-
48558: maankäyttötoimikuntien kohdalla esiintynyt va, että tilaan voitaisiin yksinomaista metsäli-
48559: paljon toisistaan poikkeavia tulkintoja. Mikke- säaluetta antaa, mikäli siihen ennestään kuuluu
48560: lissä sijaitseva maankäyttötoimikunta (n:o 23) maatalous- ja maatalouskelpoista maata vähin-
48561: on ottanut sellaisen tulkinnan, että lisämaata tään neljää muunnettua peltohehtaaria vastaava
48562: hakeneen henkilön kantatilalla tulee olla maa- määrä.
48563: talous- ja maatalouskelpoista maata yhteensä Kun monilla alueilla on viljelyskelpoisesta
48564: vähintään neljää muunnettua peltohehtaaria maasta puutetta, olisi lisämaan antamisessa
48565: vastaava määrä, ennenkuin yksinomaista metsä- voitava korvata puuttuvat viljelymahdollisuu-
48566: lisäaluetta voidaan tilalle antaa. Sensijaan Ka- det antamalla vastaavasti enemmän metsämaata.
48567: jaanissa sijaitsevat maankäyttötoimikunnat (n:o Tällainen menettely olisi tarkoituksenmukaista
48568: 10 ja 11) ovat asettaneet mainitun rajan kym- varsinkin siellä, missä maatalouden harjoitta-
48569: meneen muunnettuun peltohehtaariin, Oulussa mismahdollisuudet ovat luonnonsuhteista tai
48570: sijaitseva maankäyttötoimikunta (n:o 9) vii- syrjäisestä asemasta johtuen vähäiset. Edelly-
48571: teentoista ja Kemijärvellä sijaitseva maankäyt- tyksenä tietenkin on, että metsämaata on run-
48572: tötoimikunta (n:o 25) kahteenkymmeneen saasti tähän tarkoitukseen käytettävissä. Tässä
48573: muunnettuun peltohehtaariin. Kaikki muut mielessä olisi lain 16 S: ään lisättävä uusi mo-
48574: maankäyttötoimikunnat ovat asettaneet vaati- mentti, jossa säädettäisiin viljelymahdollisuuk-
48575: muksiksi edellä mainittujen ääriarvojen väli- sien korvaamisesta antamalla tilaan enemmän
48576: mailla olevia muunnettuja peltohehtaarimää- metsämaata, ei kuitenkaan enempää, kuin 150
48577: riä. T'ållainen tulkinnan kirjawus on aiheutta- k-m3 :n tuottoa vastaava määrä.
48578: nut sen, ettei lain toimeenpanolla ole saawtet- Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti eh-
48579: tu jo olemassa olevien tilojen elinkelpoistami- dotamme,
48580: sessa niitä tuloksia, mihin maankäyttölain sää-
48581: tämisellä on pyritty. että Eduskunta hyväksyisi seurapvan
48582: Edellä sanotun perusteella on ilmeistä, että lakiehdotuksen:
48583:
48584:
48585: Laki
48586: maankäyttölain muuttamisesta.
48587: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun maan-
48588: käyttölain (353/58) 16 S:n 1 momentti ja lisätään uusi 3 momentti seuraavasti:
48589:
48590: 16 s. totUaksi katsettavaan tilaan on pyrittävä, mil-
48591: Viljelys-, asuntoviljelys-, kalastus- tai asun- loin se on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista,
48592: IX,4.- Pekkarinen ym. 2473
48593:
48594: hankkimaan lisäaluetta ja 13 § :n 11 momen- Milloin tilalle ei voida lisäalueena antaa
48595: tissa tarkoitettuja alueita ja osuuksia. Lisä- riittävästi maatalous- ja maatalouskelpoista
48596: aluetta annetaan enintään niin paljon, että ti- maata, mutta metsämaata on lisäalueeksi run-
48597: lasta muodostuu tämän lain säännöksiä vastaa- saasti käytettävissä, voidaan rajoitetut viljely-
48598: va viljelystila. Ellei ole kysymys kotitarvemet- mahdollisuudet korvata antamalla metsälisä-
48599: sän antamisesta asuntoviljelystilaksi katsotta- aluetta vastaavasti enemmän enintään kuiten-
48600: vaan tai viljelystilan metsää vastaavan metsä- kin niin paljon, että metsän tuotto 8 § :n 2
48601: alueen antamisesta kalastustilaksi katsottavaan momentissa tarkoitetuin tavoin laskettuna ei
48602: tilaan, älköön yksinomaista metsälisäaluetta an- ylitä 150 kiintokuutiometriä.
48603: nettako tilaan, johon ei ennestään kuulu maa-
48604: talous- ja maatalouskelpoista maata vähintään
48605: neljää muunnettua peltohehtaaria vastaavaa
48606: määrää.
48607:
48608:
48609:
48610: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
48611:
48612: Pentti Pekkarinen. Esko Härkönen. Sylvi Saimo.
48613: Pentti Poutanen. Mikko Jokela. Pekka Vilmi.
48614:
48615:
48616:
48617:
48618: 310 156/72
48619: 2474
48620:
48621: IX,5.- Lak.al. n:o 277.
48622:
48623:
48624: Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
48625:
48626: E d u s k u n n a 11 e.
48627:
48628: Asutustilojen ja yleensä maaseudun vesihuol- sättävä vakauttamislainoja koskeva kohta. Val-
48629: to on puutteellisesti hoidettu. Maankäyttölain tiolle lunastetaan nykyisin paljon pakkohuuto-
48630: 30 §:n mukaan ei ole mahdollisuuksia myön- kaupalla myytyjä ·tiloja ns. paikikohuutdkauppa-
48631: tää lainoja vesi- ja viemäri)ohtojen rakentami- lunastuslain nojalla. Näin lunastetut tilat luo-
48632: seen. Tätä on pidettävä suurena puutteellisuu- vutetaan useimmiten niiden entisille omista-
48633: ttena maankäyttölainsäädännössä. jille tai heidän perheenjäsenilleen maankäyttö-
48634: Vesihuoltovaikeudet ovat maaseudulla hyvin lain mukaisin ehdoin. Tällöin tulee valtion
48635: yleisiä. Esim. Oulun ja Lapin läänin alueella varoilla tavallisesti rahoitettavaksi koko tilan
48636: on suuria asutusalueita, joilla vedensaanti on hinta, jonka ostaja maksaa valtiolle 31 vuoden
48637: vaikeaa. Eräänä yksityiskohtana voidaan mai- m~suajalla.
48638: nita Haapaveden Keson asutusalue, jossa on Jos maankäyttölainoihin lisättäisiin tällaisia
48639: erään talven aikana ruokavesi sulatettu lu- ·tapauksia varten iVakauttamislainan käyttömah-
48640: mesta. Kärsämäen Miilurannan 80 tilaa käsit· dollisuus, voitaisiin monLa pa!k!kohuutokaup-
48641: tävällä asutusalueella on vedensaanti kaikkina poj•a välttää ja valtio pääsisi paljon vähem-
48642: vuodenaikoina erittäin vaikea, eikä hyvää ruo- mällä varojenkäytöllä kuin pakkohuutokauppa-
48643: kavettä saa ollenkaan. Maan liejuisuuden tapausten hoitamisessa. Vakauttamislainaa olisi
48644: vuoksi on kaivojen rakentaminen yksityisten myönnettävä kalliskorikoisten lainojen ja velko-
48645: asutustilallisten toimesta ilman valtion erikois- jen maksamiseen ensisij.aisesti irtisanomis- ja
48646: tukea suorastaan mahdottomuus. Näitä vai- uloshakutapauksissa.
48647: keuiksia on paljon koko Pohjanmaan tasanko- Tämän lainamuodon käyttöön ottaminen an-
48648: aluee1la ja •suuressa osassa Lapin lääniä sekä taisi mahdollisuuden lainaittaa myöskin ennen
48649: tosin pienemmässä määrässä kaikkialla maaseu- maankäyttölain voimaan tuloa tehtyjä sisar-
48650: dulla. osuus- ja tilakauppoja sekä lisämaan hankintoja
48651: Tämän lisäksi ovat aivan yleisiä ne raken- kaikissa nHssä tapauksissa joissa ostajat ovat
48652: tamisvaikeudet, joita kal!kkialla maaseudulla joutuneet suuriin taloudellisiin vaikeu!Win kal-
48653: on vesihuoltoyritysten rahoittamisessa pientilal- liskorkoisten lainojensa hoitamisessa.
48654: li.<Sten kohdalla. Tästä syystä olisi maankäyt- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
48655: ·tölain 30 §: ään otettava lainamuoto vesihuol-
48656: tolainoja varten. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
48657: Edelleen maankäyttölain 30 §:ään olisi li- lakiehdotuksen:
48658:
48659: Laki
48660: maankäyttölain muuttamisesta.
48661: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 16 päivänä elokuuta 1958 annetun maankäyt-
48662: tölain (353/58) 30 §:n 1 momenttiin 11 ja 12 kohta seuraavasti:
48663: 30 §. 12) vakauttamislainoja kalliskorkoisten lai-
48664: nojen ja velkojen vakauttamiseksi asutustiloille
48665: 11 ) vesihuoltolaindja asutus- i·a niihin ver- ja niihin verrattaville sekä lisäaluetta saaneille
48666: rattaville tiloille vesi- ja viemärijobtojen raken- tiloille.
48667: tamLseksi; sekä
48668:
48669: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
48670:
48671: Pentti Pekkarinen. Esko Härkönen. Sylvi Saimo.
48672: Pentti Poutanen. Mikko Jokela. Pekka Vilmi.
48673: 2475
48674:
48675: IX,6.- Lak.al. n:o 278.
48676:
48677:
48678: Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
48679:
48680:
48681: Ed u s k u n n a 11 e.
48682:
48683: Joulukuun 13 päivänä 1963 annetulla lailla keskusten rakentaminen. Tällöin tulevat heti
48684: (557 /63) muutettiin maankäyttölain 20 § :n esille rakentajien rakennuslainahakemukset,
48685: 2 mom. sellaiseksi, että muuta maata kuin 16 jotka aiheuttavat lisää painetta lainoitukseen,
48686: §:ssä tarkoitettua lisäaluetta, osuutta ja etuutta, niin kuin lisämaiden hakemisen kohdalla.
48687: samoin kuin maanosto- ja sisarosuuslainoja saa Edellä mainituista syistä olisi lakia niin muu-
48688: antaa useammalle henkilölle yhteisesti vain, tettava, että yhteisesti useammalle henkilölle
48689: milloin asutushallitus kussakin tapauksessa siitä voitaisiin myöntää sisarosuuslainaa ehdolla, että
48690: erikseen päättää. Vaikka maanostolainojen laina lankeaa heti kokonaisuudessaan takaisin-
48691: osalta tällainen on täysin oikein, ei sisarosuus- maksettavaksi, jos tila jaetaan tai että sille ryh-
48692: lainojen kohdalla tällainen menettely ole tar- dytään rakentamaan toista talouskeskusta. Tätä
48693: koituksenmukainen. Onhan asutushallitus yleen- ehtoa lieneekin muutamassa harvassa tapauk-
48694: sä suhtautunut kielteisesti sisarosuuslainojen sessa käytetty asutushallituksen päätöksen poh-
48695: myöntämiseen useammalle henkilölle yhteisesti. jalla. Se olisi kuitenkin tehtävä yleiseksi sään-
48696: Kun suurissa perikunnissa ei yleensä ole edel- nöksi muuttamalla maankäyttölain 20 §:n 2
48697: lytyksiä tehdä sisarosuuskauppoja siten, että mom. Näin voitaisiin tehokkaasti estää suurten
48698: tila siirtyisi suoraan yhden osuuden omistajan perikuntien omistamien elinkelpoisten tilojen
48699: omistukseen, ei nykyinen menettely ole oikein. pi.tstoutuminen.
48700: Suurissa perikunnissa kauppojen .tekeminen on Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
48701: erittäin vaikeaa, koska monien tilaosakkaiden dotamme,
48702: joukossa on vähintään yksi sellainen, joka ei
48703: halua osuuttaan myydä. Seurauksena saattaa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
48704: olla tilan välitön jakaminen tai uusien talous- lakiehdotuksen:
48705:
48706:
48707: Laki
48708: maankäyttölain muuttamisesta.
48709: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun maan-
48710: käyttölain (353/58) 20 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 13 päivänä joulukuuta 1963
48711: annetussa laissa (557 /63), näin kuuluvaksi:
48712:
48713: 20 s.
48714: talouskeskusta. Muuta maata kuin 16 §:ssä
48715: Useammalle 1 momentissa tarkoitetulle hen- tar:koitettua lisäaluetta, osuutta ja etuutta sa-
48716: kilölle voidaan yhteisesti antaa maata ja luot- moin kuin maanostolainaa saa kuitenkin antaa
48717: toa. Sisarosuuslainaa myönnettäköön yhteisesti useammalle henkilölle yhteisesti vain, milloin
48718: useammalle henkilölle yleensä ehdolla, että asutushallitus kussakin tapauksessa siitä erik-
48719: laina on välittömästi maksettava kokonaisuu- seen päättää. Aviopuolisoista on maata ja luot-
48720: dessaan takaisin siinä tapauksessa, jolloin tila toa annettaessa voimassa, mitä yksityisistä hen-
48721: jaetaan tai sille ryhdytään rakentamaan toista kilöistä on säädetty.
48722:
48723: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
48724: -----
48725: Pentti Pekkarinen. Esko Härkönen. Sylvi Saimo.
48726: Pentti Poutanen. Mikko Jokela. Pekka Vilmi.
48727: 2476
48728:
48729: IX,7.-Lak.al. n:o 279.
48730:
48731:
48732:
48733:
48734: Saimo ym.: Ehdotus laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
48735:
48736:
48737: E d u s k u n n a 11 e.
48738:
48739: Monet pientilalliset ovat joutuneet ilman loppuneet, ovat monet tilalliset umpikujan
48740: omaa syytään taloudellisiin vaikeuksiin. Usein edessä siksi etteivät tilan elinkelvottomuuden
48741: nämä vaikeudet johtavat pakkohuutokauppa- vuoksi pysty hoitamaan kalliskorkoisia laino-
48742: menettelyyn. Monissa tapauksissa vaikeudet jaan.
48743: ovat syntyneet valtion toimenpiteistä, jotka Vuosien kuluessa on ollut esillä vakautta-
48744: ovat keskeyttäneet tilan elinkelpoiseksi rai- mislainoituksen käyttöön otto valtion halpa-
48745: vaamisen, jopa rakentamisenkin. Vaitio on korkoisena lainoituksena. Tämä asia on kuu-
48746: keskeyttänyt tukitoimenpiteensä tai sitten lyö- lunut mm. hallitusten ohjelmiin, jolloin sitä on
48747: nyt laimin niiden pitämisen rahan arvoa vas- käsitelty toimikunnissa ja komiteoissa. Asiaa
48748: taavana. Peruslähtökohtana on ollut maata- on yritetty järjestää erillisenä vakauttamislai-
48749: loustuotannon vähentäminen ja maatalousväes- nalakina. Tällaisen lain säätäminen on kuiten-
48750: tön lukumäärän supistaminen. Nämä toimenpi- kin jäänyt valmisteluasteelle.
48751: teet ovat johtaneet maasta muuton jyrkkään Vakauttamislainakysymys olisi kuitenkin
48752: lisääntymiseen ja kehitysalueiden autioitumi- helpoimmin ja yksinkertaisimmin järjestettävis-
48753: seen. Peltojen paketointi on näistä toimenpi- sä lisäämällä vakauttamislainan myöntämismah-
48754: teistä ollut pahin. Nimenomaan sillä on ollut dollisuus maankäyttölain 30 S:ään.
48755: maaseutua autioittava vaikutus. Viljelyhaluk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
48756: kaat illalliset eivät ole voineet ostaa valmista nioittaen,
48757: peltoa, koska ostomahdollisuuksien piiriin jou-
48758: tuvat pellot paketoidaan ja jätetään heitteille. että Eduskunta hyväksyisi seurapvan
48759: Kun pellon raivausmahdollisuudetkin ovat lakiehdotuksen:
48760:
48761:
48762: Laki
48763: maankäyttölain muuttamisesta.
48764: Eduskunnan ~ätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun maan-
48765: käyttölain (353/58) .30 S:n 1 momentti sellaisena kuin se on 18 päivänä elokuuta 1967 an-
48766: netussa laissa (.376/67), näin kuuluvaksi:
48767: .30 s.
48768: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista asuinrakennusten rakentamisen, laajentamisen
48769: voidaan antaa: ja peruskorjausten suorittamisen rahoittami-
48770: 1) maanostolainoja tilan, määräalan, lisä- seksi tämän lain mukaan muodostetuille vilje-
48771: alueen ja muun alueen niihin ehkä kuuluvine lys-, asuntoviljelys- ja kalastustiloille sekä nii-
48772: rakennuksineen sekä etuuksien hankkimisen ra- hin verrattaville tiloille ja alueille, sellaisille
48773: hoittamiseksi; asuntotiloille ja asuntotonteille, joiden asunto-
48774: 2) sisarosuuslainoja yhden tai useamman rakentamista ei lainoiteta asuntotuotantolain-
48775: määräosan hankkimisen rahoittamiseksi tilas- säädännön nojalla, samoin kuin vuokramaalle;
48776: ta, johon lainan hakijalla on osuus; 4) rakentamislainoja talous-, kotieläin- ja
48777: .3) asuntolainoja ja niiden ohessa lisälainoja, ulkorakennusten rakentamisen, ~aajentamisen ja
48778: sen mukaan kuin niistä erikseen säädetään, peruskorjausten suorittamisen sekä kaivojen
48779: IX,7.-Saimo ym. 2477
48780:
48781: rakentamisen ja kotieläinrakennusten yhtey- 9) irtaimistolainoja · maatalous- ja kalastus-
48782: teen tehtävien tuorerehusäiliöiden rakentami- irtaimiston, siementen, lannoitteiden ja maa-
48783: sen rahoittamiseksi; talouskalkin hankkimiseksi;
48784: 5) raivauslainoja viljelysten raivaamiseksi; 10) sähköistämislainoja sellaisten osuus- ja
48785: 6) perusparannuslainoja maatalous- ja maa- liittymismaksujen suorittamiseksi, jotka oikeut·
48786: talouskelpoisen maan kuivattamista ja, metsän- tavat sähkövirran saantiin, sekä sähkövirran
48787: parannustöitä lukuun ottamatta, muuta perus- hankkimista ja jakelua varten tarvittavien lait-
48788: parannusta varten; teiden rakentamiseksi; sekä
48789: 7) laidunlainoja laidunolojen parantamiseksi; 11) vakauttamislainoja kalliskorkoisten lai-
48790: 8) tielainoja asutus- ja niihin verrattavien nojen ja vakauttamattomien velkojen maksa-
48791: teiden tekemisestä aiheutuvien kustannusten misen rahoittamiseksi.
48792: suorittamiseen;
48793:
48794:
48795: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
48796:
48797: Sylvi Saimo. Pekka Vilmi.
48798: Pentti Pekkarinen. Heimo Linna.
48799: Esko Härkönen.
48800: 2478
48801:
48802: IX,8. - Lak.al. n:o 280.
48803:
48804:
48805:
48806:
48807: Volotinen ym.: Ehdotus laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
48808:
48809:
48810: E d u s k u n n a 11 e.
48811:
48812: Elokuun 18 päivänä 1967 annetulla lailla On ymmärrettävää, että elinkelvottomien ti-
48813: (376/67) muutettiin 16 päivänä elokuuta lojen lukumäärää pyritään vähentämään. Vähen-
48814: 1958 annetun maankäyttölain (353/58) 30 § tämisen on kuitenkin tapahduttava siten, ettei
48815: tarkoituksella parantaa pienten tilojen lainan- pientilallisten vaikeuksia lisätä. Se tapahtuu
48816: saantimahdollisuuksia. Tämä muutos perustui siten, että pientilallisille annetaan maankäyttö-
48817: eduskunnan vuonna 1964 hyväksymUn ponsiin, lainoja toisten pienten tilojen ostamiseksi lisä-
48818: joissa kehoitettiin hallitusta toimenpiteisiin maiksi. Myös valtion maanostoa olisi lisättävä.
48819: pienten tilojen lainoituksen lisäämiseksi ja te- Siis pienten tilojen lukumäärää on vähennettävä
48820: hostamiseksi. lainoituksen lisäämisellä eikä sen kieltämisellä.
48821: Mainittu lainmuutos ei kuitenkaan johtanut Tällöin ei tähän toimintaan sisälly pakonomaista
48822: eduskunnan tarkoituksen toteutumiseen. Päin- kärsimyksiä aiheottavaa sävyä.
48823: vastoin ovat kyseessä olevan lainmuutoksen Maankäyttölakia olisi niin muutettava, ettei-
48824: jälkeen pientilallisten lainan saantimahdollisuu- vät toimeenpanoviranomaiset voisi sitä tulkita
48825: det huonontuneet. Tämä on saattanut johtua lainsäätäjän mielipiteen vastaisesti, kuten nyt
48826: pyrkimyksistä pienentää maataloustuotantoa. viimeksi kuluneina vuosina on tapahtunut.
48827: Jos tämä on ollut pientilallisten lainahakemus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
48828: ten hylkäämisen tarkoitus, on tuotannon vähen- nioittaen,
48829: tämistä lähdetty toteuttamaan vaikeimmassa
48830: asemassa olevien tilallisten kustannuksella. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
48831: Tämä ei suinkaan voine olla lainsäätäjän tar- lakiehdotuksen:
48832: koitus.
48833:
48834:
48835: Laki
48836: maankäyttölain muuttamisesta.
48837: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 hyväksytyn maan-
48838: käyttölain (353/58) 30 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä elokuuta 1967
48839: annetussa laissa (376/67) ja 28 päivänä maaliskuuta 1971 annetussa laissa (197 /71), näin
48840: kuuluvaksi:
48841:
48842: 30 §. tulot huomioon ottaen itselleen ja perheelleen
48843: toimeentulo. Niin ikään voidaan 3 momentin
48844: Poiketen siitä, mitä 3 momentissa on sää- estämättä antaa 1 momentin 3-5 ja 7 ja 8
48845: detty, voidaan siinä tarkoitettuja lainoja antaa, kohdassa mainittuja lainoja, mikäli tila tai alue
48846: milloin suuruudeltaan asuntoviljelystilaan ver- on ollut hakijan tahi hänen vanhempiensa tai
48847: rattavalla tilalla tai alueella on kooltaan riittä- jommankumman heistä taikka sellaisen kuolin-
48848: väksi katsottava, vähintään tyydyttävässä kun- pesän, jonka osakkaana hakija on, omistuksessa
48849: nossa oleva asuin- tai kotieläinrakennus, ja 1 päivänä tammikuuta 1959, ja tilaa tai aluetta
48850: hakijalla on paikallisen maatalouslautakunnan on tämän jälkeen jatkuvasti asuttu, edellyttäen,
48851: lausunnon mukaan mahdollisuus saada tilalta että hakijalla on paikallisen maatalouslautakun-
48852: tai alueelta ja tilan ulkopuolelta saatavat ansio- nan lausunnon mukaan mahdollisuus saada it-
48853: IX,S.- Volotinen ym. 2479
48854:
48855: selleen ja perheelleen tilalta tai alueelta ja sen tilan pienuuden perusteella. Mitä edellä on
48856: ulkopuolelta saatavat ansiotulot huomioon ot- säädetty vanhemmista, on vastaavasti sovellet-
48857: taen toimeentulo. Edellä tässä momentissa mai- tava myös ottovanhempiin.
48858: nituissa tapauksissa ei lainahakemusta saa hylätä
48859:
48860:
48861: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
48862:
48863: Hannes Volotinen. J. Juhani Kortesalmi.
48864: Arttur Niemelä. Pekka Vennamo.
48865: Rainer Lemström. Aune Mänttäri.
48866: Mikko Vainio. Kalevi Remes.
48867: 2480
48868:
48869: IX,9.- Lak.al. n:o 281.
48870:
48871:
48872:
48873: Volotinen ym.: Ehdotus laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
48874:
48875:
48876: Eduskunnalle.
48877:
48878: Maatilojen rakenteen parantamistoiminta on korvaukset, maankäyttölain mukaiset kuivatus-,
48879: viimeksi kuluneiden vuosien aikana hidas,tu- tienteko- ja metsänparannusmäärärahat ym.
48880: nut. Lainojen tarve on suurentunut. Varsin- Kun rahastosta maksetaan nyt myös huomat-
48881: kin, jos halutaan maataloutta määrätietoisesti tava määrä avustuksia ja muita va1tion lopulli-
48882: kehlttää nykyistä kilpailukykyisemmäksi, on sia menoja, jotika pienentävät rahaston pää-
48883: maatilatalouden kehittämisrahaston varoja huo- omaa, on rahastoon tehtävää tulo- ja menoar-
48884: mattavasti lisättävä. viosiirtoa suurennettava.
48885: Maatilatalouden rationalisointiin tarvittaisiin Maatilatalouden kehittämiselle on saatava
48886: asiantuntijoiden arvion mukaan lainapääomia myös enemmän varmuutta ja pysyvyyttä. Eri
48887: noin 300 milj. mk vuodessa. Vain vajaat puo- hallitukset suhtautuv,at tähän asiaan kovin eri
48888: let tästä rahantarpeesta voidaan tyydyttää. tavalla. Paasion hallituksen aikana yritettiin
48889: Erittäin suuri merkitys on sillä, että maan- tätä määrärahaa kokonaan poistaa hallituksen
48890: osto- ja sisarosuuslainoihin voidaan irroittaa tulo- j~a menoarvioesityksestä. Kun tämä yritys
48891: riittävästi rahaa. Maanostolainoista ovat lisä- tuli torjuttua, tuli määräraha hallituksen esi-
48892: maanostoon myönnettävät lainat tärkeimmät. tykseen vain 40 milj. markan suuruisena. Ke-
48893: Kun maatilatalouden kehittämisrahastosta tul- hitys on ollut se, että yksi hallitus suurentaa
48894: taneen myöntämään myös luopumiskorvauksia ja toinen pienentää tätä määrärahaa. Tämän
48895: ja vakauttamislainoja, on valtion tulo- ja me- vuoksi olisi määrärahan minimisuuruus lailla
48896: noarviossa rahastoon siirrettävä entistä suu- määrättävä.
48897: rempi määräraha. Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
48898: Vuonna 1965 ja sen jälkeen on kehittämis- dotamme,
48899: rahastosta maksettavaksi siirretty aikaisemmin
48900: erikseen budjetoituja määrärahoja yhteensä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
48901: noin 25 milj. mk. Nämä määrärahat ovat lakiehdotuksen:
48902: uutistilan perustamispalkkiot, lainojen hoito-
48903:
48904: Laki
48905: maankäyttölain muuttamisesta.
48906:
48907: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun maan-
48908: käyttölain (353/58) 28 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
48909:
48910: 28 §. 100 000 000 markkaa. Jos maan hinnoissa
48911: Maankäyttötoimnnan rahoitus tapahtuu maa- tai rakentamiskustannuksissa vuoden 1972 ta-
48912: tilatalouden kehittämisrahaston varoilla. Val- soon verrattuna on tapahtunut nousua, on sa-
48913: tion tulo- ja menoarviossa siirretään vuosit- nottua määrärahaa vastaavasti korotettava.
48914: tain maatilatalouden kehittämisrahastoon
48915:
48916:
48917: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
48918:
48919: Hannes Volotinen. J. Juhani Kortesalmi. Viljo Suokas.
48920: Arttur Niemelä. Pekka Vennamo. Aune Mänttäri.
48921: Rainer Lemström. Kalevi Remes. Mikko Vainio.
48922: 2481
48923:
48924: IX,lO.- Lak.al. n:o 282.
48925:
48926:
48927:
48928:
48929: Saimo ym.: Ehdotus laiksi maankäyttölainoista annetun lain
48930: muuttamisesta.
48931:
48932:
48933: E d u s k u n n a J J e.
48934:
48935: Maankäyttölain ja asuntotuotantolain mukais- täten saatu verotettava tulo yhteensä ylittänyt
48936: ten asuntolainojen ja lisälainoJen myöntämis- 10 160 markkaa. Nyt mainittu enimmäistulo-
48937: säännökset on pyritty pitämään samansisältöi- raja asuntohallituksen päättämänä on, silloin
48938: sinä. Tämä on tapahtunut käytännössä siten, kun huoneistoon asumaan tulevien perheen-
48939: että maankäyttölainsäädäntöä on muutettu sitä jäsenten lukumäärä on 7 henkeä, 28 100 mark-
48940: mukaa kuin asnntotuotantola:..kia on muutettu. kaa. Nousu on yli kaksi ja puolikertainen.
48941: Tämä on ollut perusteltua tasapuolisuuteen Vaikka asuntotuotantolain mukaisista lisälai-
48942: ja oikeudenmukaisuuteen pyrkimistä. Maan- nan myöntämisehdoista päättäm1nen on siir-
48943: käyttölain mukaisia lisälainoja koskevat ehdot retty valtioneuvostolta asuntohaHitukselle, ei
48944: kuitenkin ovat jääneet 1ainansaajille epäedulli- vastaavaa siirtoa maankäyttölain mukaisten lisä-
48945: sesti kehityksessä jälkeen asuntotuotantolain lainojen osalta ole tehty. Valtioneuvosto päät-
48946: mukaisista lisälainan saantiehdoista. tää ede1leen maankäyttölaissa tarkoitettujen
48947: Nämä ehdot olivat vielä vuonna 1968 täy- lisälainojen myöntämisen perusteena olevista
48948: sin samanlaiset. Mainittuna vuonna annettiin tulo- ja omaisuusrajoista. Valtioneuvoston 8
48949: vielä asuntotuotantolaissa tarkoitettua lisälainaa päivänä toukokuuta 1969 asiasta antaman pää-
48950: ja asunto-osakelainaa koskeva valtioneuvoston töksen 1 ja 2 §, seHaisina kuin ne ovat 29
48951: päätös (3 7/68) ja maankäyttölaissa tarkoite- päivänä huhtikuuta 1971 annetussa valtioneu-
48952: tuista rakentamisavustuksista ja palk<kioista voston päätöksessä kuuluvat seuraavasti: "Lisä-
48953: sekä lisälainoista valtioneuvoston päätös ( 627/ lainan saamisen edellytyksenä on, että hakijan
48954: 68) täysin samansisältöisinä. Välittömästi ensin tai hänen aviopuolisonsa verotettavan omaisuu-
48955: mainitun päätöksen antamisen jälkeen eli 9 päi- den määrä on viimeksi toimitetussa tulo- ja
48956: vänä helmikuuta 1968 annettu asuntotuotanto- omaisuusverotuksessa enintään 35 000 markkaa
48957: asetus ( 88/68) ja tarkemmin sanottuna sen ja verotettavan tulon määrä kunnallisverotuk-
48958: 12 § :n 2 momentti siirsi aiemmin valtioneu- sessa enintään 9 400 mk". (2 §) "Lisälainaa
48959: vostolla olleen valtuuden asuntohallitukselle. saadaan myöntää enintään 20 % hyväksytyn
48960: Mainittu momentti on seuraavan sisältöinen: kustannusarvion määrästä, milloin 1 §:ssä tar-
48961: "Lainojen hakemus- ja myöntämismenettelyä koitetun tulon maara on ollut enintään
48962: koskevat tarkemmat määräykset ja ohjeet antaa 4 000 mk, enintään 15 %, milloin tulon määrä
48963: asuntohallitus." on ollut yli 4 000 mk, mutta enintään
48964: Kun asuntohallitus sai valtuudet, ovat lisä- 6 700 mk, sekä 10 % milloin tulon määrä on
48965: lainan saannin edellytyksenä olevat enimmäis- ollut yli 6 700 mk, mutta enintään 9 400 mk".
48966: tulorajat jyrkästi nousseet. Edellä mainitun Tämän mukaan voidaan 30 % :n lisälaina myön-
48967: valtioneuvoston päätöksen mukaan voitiin lisä- tää vain silloin, kun hakiJan tai hänen puoli-
48968: lainaa ja asunto-osakelainaa myöntää hakijalle, sonsa verotettavat tulot kunnallisverotuksessa
48969: jos hänelle ja hänen puolisoHeen ei oltu vii- ovat alle 4 000 mk.
48970: meksi toimitetussa tulo- ja omaisuusverotuk- Maankäyttölain mukaisten lisälainojen myön-
48971: sessa määrätty veroa omaisuuden perusteella tämisehtoihin ei vaikuta ollenkaan perheen
48972: ja ettei hakijan ja hänen puolisonsa verotettava suuruus. Kun taas ,asuntotuotantolain mukais-
48973: tulo viimeksi toimitetussa tulo- ja omaisuus- ten lisälainojen myöntämiseen perheen suuruus
48974: verotuksessa ollut ylittänyt 6 480 markkaa vaikuttaa ratkaisevalla tavalla. Maankäyttölain
48975: ikorotettuna 610 markalla kutakin huollossa piiriin kuuluva asunnon rakentaia ja tarvitsija
48976: olevaa alle 16 vuotiasta lasta kohden ja ettei on jäänyt epäoikeudenmukaiseen asemaan. Voi-
48977: 311 156/72
48978: 2482 IX,10.- Maankäyttölainat.
48979:
48980:
48981: massa olevien säännösten mukaan saattaa esi- Edellä sanotun perusteeMa ehdotamme kun-
48982: merkiksi kunnanjohtaja saada asuntotuotanto- nioittaen,
48983: lain mukaista lisälainaa, kun taas pienvhljelijä,
48984: jolla on peltoa ehkä enintään kymmenkunta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
48985: hehtaaria, jää ilman maankäyttölaissa tarkoi- lakiehdotuksen:
48986: tettua ilisälainaa kohtuuttomien tulorajoitusten
48987: vuoksi.
48988:
48989:
48990: Laki
48991: maankäyttölainoista annetun lain muuttamisesta.
48992:
48993: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maankäyttölainoista 16 päivänä d.okuuta 1958
48994: armetun lain (354/58) 7 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 28 p~ivänä maaliskuuta
48995: 1969 annetussa laissa (198/69), näin kuuluvaksi:
48996: 7 §.
48997: taavien perusteiden kanssa, asuinrakennuksen
48998: Asuntolainaa voidaan myöntää asuinraken- rakentamista varten lisälainaa. Asuntolainan
48999: nuksen rakentamista, laajentamista ja peruskor- samoin kuin lisälainan suuruus on enintään
49000: jausta varten sijainni!ltaan, pohjaratkaisultaan, 30% hyväksytyn kustannusarvion määrästä.
49001: teknillisiltä rakenteiltaan ja varusteiltaan sosiaa- Asuntx>- ja ilisälainan paremmalla etuoikeudella
49002: lisesti ja maatilataloudellisesti tarkoituksenmu- mahdollisesti kiinnitettyjen lainojen määrä saa
49003: kaisten sekä asumiskustannuksiltaan kohtuul- mainittujen lainojen kanssa yhteensä olla enin-
49004: listen asuntojen aikaansaamiseksi. Asuntolainan tään 95 prosenttia vaikuuden arvosta. Asunto-
49005: lisäksi voidaan heikossa taloudellisessa asemassa lainan avulla rakermettavassa rakennuksessa ja
49006: o1eva1le henkilölle myöntää maatilahahlituksen laajennettavassa raikennuksessa olevan asunnon
49007: vahvistamin perustein, joiden tulee olla saman huoneistoala saa olla enintään 140 neliömetriä.
49008: sisältöiset asuntohallituksen vahvistamien vas-
49009:
49010:
49011: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
49012:
49013: Sylvi Saimo. Pekka Vilmi.
49014: Pentti Pekkarinen. Heimo Linna.
49015: Esko Härkönen.
49016: 2483
49017:
49018: IX,ll.- Lak.al. n:o 28.3.
49019:
49020:
49021:
49022:
49023: Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi maanhankkimisen rajoittami-
49024: sesta.
49025:
49026:
49027: E d u s k u n n a 11 e.
49028:
49029: Suomi on pohjoismaista ainoa, jossa ei ole Uskonvapauslain 26 ja 31 §:ssä on säädetty,
49030: luonnollisiin henkilöihin kohdistuvaa maan- että uskonnollinen yhdyskunta saa ilman val-
49031: hankkimisen rajoittamista koskevaa lainsäädän- tioneuvoston lupaa hankkia vain kirkkoa, pap-
49032: töä. Maata voi meillä hankkia miltei kuka ta- pilaa, koulua, hyväntekeväisyyslaitosta ja hau-
49033: hansa ja mihin tarkoituksiin haluaa. Yleinen tausmaata varten tarvittavan maa-alueen. Täl-
49034: hankkimisen tarkoitus on pelkkä rahansijoitus. tä osin maanhankinnan rajoitukset ovat täysin
49035: Viime aikoina on myös lisääntynyt keinottelu- riittävät eikä uskonnollisilla yhdyskunnilla ole
49036: luonteinen maanhankkiminen. Tällaiset maan- mahdollisuuksia epäterveeseen maanhankintaan.
49037: hankkijat tavallisesti myyvät ostamastaan ti- Pankkien maanhankintaa rajoittavat uudet
49038: lasta pellot ja rakennukset ja sen jälkeen met- pankkilait, joissa on säädetty, että pankki voi
49039: sästä puuston yksityismetsälain sallimissa ra- lunastaa tilapäisesti lainojen vakuutena olevia
49040: joissa saadakseen rahaa seuraavan tilan hankki- kiinteistöjä, jotka sen on kuitenkin muutetta-
49041: mista varten. Joillekin tilan hankkijoille on va myöhemmin rahaksi.
49042: tällainen menettely muodostunut ammatiksi. Ulkomaalainen sekä ulkomainen yhteisö ei
49043: Viime aikoina ovat myöskin yhtiöt ja säätiöt saa omistaa ja hallita maata Suomessa ilman
49044: lisänneet maanhankkimista. Yhtiöiden maan- valtioneuvoston kussakin tapauksessa antamaa
49045: hankinnan rajoittamiseksi on tosin olemassa lupaa. Vuokrauskin saa tässä tapauksessa kes-
49046: 15. 1. 1915 annettu keisarillinen asetus, mut- tää enintään 5 vuotta.
49047: ta tämä on jo täysin vanhentunut eikä vastaa Verrattaessa yhtiöiden maanhankkimisoi-
49048: tämän hetken olosuhteita. Kun tässä asetuk- keuksia pankkien ja uskonnollisten yhdyskun-
49049: sessa rajoitetaan vain sellaisten yhtiöiden ja yh- tien maanhankkimismahdollisuuksiin, on to-
49050: teisöjen maanhankintaa, jotka harjoittavat sa- dettava, että yhtiöiden maanhankkiminen on
49051: haliikettä tai muuta sellaista teollisuutta, jos- näihin verrattuna lähes rajoittamatonta. Tästä
49052: sa metsän tuotteita käytetään raaka-aineena syystä olisi välttämätöntä saada aikaan sellai-
49053: taikka jotka harjoittavat puutavarakauppaa, ei nen lainsäädäntö, joka rajoittaisi maatalous- ja
49054: se rajoita ollenkaan sellaisten yhtiöiden maan- metsätalouskiinteistöihin kohdistuvaa maan-
49055: hankintaa, jotka on perustettu yksinomaan met- hankintaa terveesti ja tarkoituksenmukaisesti
49056: sänomistusta varten. Asetuksella ei vanhentu- kaikkien maanhankkijaryhmien osalta tasapuo-
49057: neena ole myöskään puutavarayhtiöiden osalta lisesti.
49058: mitään tehoa. Se vain pakottaa tällaiset yhtiöt Edellä sanotun perusteella kunnioittaen eh-
49059: maanhankinnassa noudattamaan määrätynlaista dotamme,
49060: luvanhankkimismenettelyä. Nykyisessä vaihees-
49061: sa lääninhallituksilla ei nimittäin ole muuta että Eduskunta hyväksyisi seura,1van
49062: mahdollisuutta kuin myöntää lupa yhtiöiden lakiehdotuksen:
49063: maanhankkimishakemuksen perusteella.
49064: 2484 IX,ll.- Maanhankkimisen rajoittaminen.
49065:
49066:
49067: Laki
49068: maanhankkimisen rajoittamisesta.
49069:
49070: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
49071: tyllä tavalla, säädetään:
49072:
49073: 1 §. 2 s.
49074: Kiinteätä omaisuutta, jota on verotettu maa- Jos saanto, joka 1 §:n mukaan vaatisi hank-
49075: talouskiinteistönä tai metsätalouskiinteistönä, kimisluvan, käsittää kiinteistöosan ja jos kir-
49076: älköön kaupalla, vaihdella tai lahjalla hankit- jallisesti pyydetään lohkomista viimeistään kol-
49077: tako ilman maatilahallituksen antamaa lupaa. men kuukauden kuluessa saantopäivästä lu-
49078: Hankkimislupaa ei kuitenkaan vaadita, kien, ei vaadita hankkimislupaa, jos kiinteistö
49079: 1. kun saajana on valtio, erotetaan muuhun kuin maa- tai metsätalous-
49080: 2. kun saajana on kunta tai muu vastaava tarkoitukseen.
49081: yhteisö ja kiinteistö on hankittu tarkoituk- Jos lohkomistoimituksessa todetaan, että
49082: seen, johon maata voidaan voimassa olevan kiinteistö on tarkoitettu maa- tai metsätalouden
49083: lainsäädännön mukaan pakkolunastaa, harjoittamiseen, älköön lohkomista saantokir-
49084: 3. kun saajana on saantomiehen aviopuo- jan perusteella sallittako ennenkuin kysymys
49085: liso, eikä myöskään, milloin saajana, tai jos hankkimisluvan myöntämisestä on toimitusmie-
49086: aviopuolisot ovat yhdessä saajina, toinen heistä hen toimesta alistettu maatilahallituksen rat-
49087: on saantomiehen tai mikäli tämä on aviolii- kaistavaksi. Alistusta ei vaadita, jos kiinteistö
49088: tossa, hänen aviopuolisoosa jälkeläinen, otto- liitetään saajan ennestään omistamaan viljel-
49089: lapsi, sisar tai näiden jälkeläinen kuitenkin sil- mään, jota hän itse viljelee, eikä ole syytä
49090: lä edellytyksellä, ettei saantomies ole 11 § :n olettaa, että kiinteistö voidaan edullisemmin
49091: mukaan luovutusvelvollinen, liittää johonkin toiseen viljelmään. Tapauksissa,
49092: 4. kun kiinteistö huudetaan pakkohuuto- joissa kiinteistön merkitys ei ole vähäinen, on
49093: .kaupasta, pidettävä lisäedellytyksenä, ettei muodosteta
49094: 5. kun kiinteistö sijaitsee asemakaavoite- suurempaa tilaa, kuin mitä viljelijä pääasialli-
49095: tulla alueella tai jos se on vahvistetussa raken- sesti oman perheensä avulla ilman vierasta työ-
49096: nuskaavassa määrätty käytettäväksi muuhun voimaa pystyy viljelemään.
49097: tarkoitukseen kuin maa- tai metsätalouteen, Ellei edellä 2 momentissa mainitun lohko-
49098: 6. kun kyseessä on kiinteistö, joka on loh- mistoimituksen yhteydessä suoriteta siinä mai-
49099: komaila muodostettu muuhun tarkoitukseen nittua alistusta, ei myöskään saanteon vaadita
49100: kuin maa- tai metsätalouden harjoittamista hankkimislupaa.
49101: varten ja joka sen jälkeen ei ole ollut maata-
49102: lousverotuksen kohteena, 3 §.
49103: 7. jos joku, joka ennestään omistaa määrä- Hankkimislupa on evättävä, jos on syytä
49104: osan kiinteistöstä, hankkii kiinteistöosuuden, olettaa, että kiinteistö saajan hallussa rappeu-
49105: joka kuuluu samaan verotusyksikköön, eikä 11 tuisi tai että saajan pääasiallisena tarkoituk-
49106: §:n mukaan ole velvollinen luovuttamaan en- sena on, hyödyttämättä mitään yksityistä vil-
49107: nestään omistamaansa kiinteistöosuutta. jelmää, hankkia itselleen sellaista metsätuloa,
49108: Hankkimislupa on, mikäli sitä ei ole haettu joka olisi tarpeen seudun· maatilatalouden tu-
49109: ennen saantoa, haettava kolmen kuukauden kena, tai voiton hankkiminen kiinteistön tai
49110: kuluessa saantopäivästä lukien. Hakemus on sen osan tai määräalan myymisellä tai raken-
49111: tehtävä kirjallisesti maatilahallitukselle. Hake- nusten tahi muun tilan käyttämiseen tarvitta-
49112: mukseen on liitettävä saantokirja tai oikeaksi van omaisuuden pois siirtämisellä.
49113: todistettu jäljennös, tai mikäli sellaista ei vielä
49114: ole tehty, saantomiehen kirjallinen suostumus. 4 §.
49115: Ellei näin ole menetelty eikä ole kysymys 12 Hankkimislupa on evättävä, ellei tämän py-
49116: §: ssä säädetystä huutokauppaan perustuvasta kälän 2 momentin säännöksestä muuta johdu,
49117: saannosta, on maatilahallituksen määrättävä myös tapauksissa, joita 3 § ei koske,
49118: hakija täydentämään hakemuksensa uhalla, että 1. jos on syytä olettaa, että saannon pää-
49119: hakemus jätetään tutkimatta. asiallisena tarkoituksena on rahansijoitus tai
49120: IX,ll.- Pekk.ru:inen ym. 2485
49121:
49122: jos on kysymys maatalouskiinteistöstä, että saa- Lupapäätöksessä on asetettava uhkasakko ra-
49123: jalla on muita tarkoitusperiä kuin maatalouden joitusehdon täyttämättä jättämisen varalta.
49124: harjoittaminen, 1 momentin säännöstä sovellettakoon myös,
49125: 2. jos saanto käsittää kiinteistön tai sovin- milloin rajoitusehdon asettaminen katsotaan
49126: tojaossa saadun kiinteistönosan, joka yhdessä tarpeelliseksi hankkijan sellaiseen muuhun
49127: saantomiehen omistaman muun maan kanssa kiinteään omaisuuteen nähden, joka sisältyy sa-
49128: käsittää tarkoitustaan vastaavan viljelmän tai maan viljelmään kuin hankittu kiinteistö. ·
49129: osuuden tällaiseen kiinteistöön ja jos kiinteis- Maatalouspiirin maataloustoimiston tulee
49130: tön erottaminen olisi vaaraksi viljelmän kan- valvoa rajoitusehtojen täyttämistä ja tarpeen
49131: nattavuudelle ja tarkoituksenmukaiselle hoi- vaatiessa tehdä esitys asianomaiselle syyttäjä-
49132: dolle, viranomaiselle kanteen ajamista varten uhka-
49133: 3. jos saannolla pyritään hankkimaan samal- sakkoon tuomitsemiseksi ja uuden uhkasakon
49134: le omistajalle sellaisia viljelmiä tai niiden asettamiseksi siinä alioikeudessa, jonka piirissä
49135: osuuksia, jotka sellaisinaankin voidaan katsoa kyseessä oleva kiinteistö tai pääasiallinen osa
49136: elinkelpoisiksi viljelmiksi. siitä sijaitsee. Kannetta älköön ajettako ellei
49137: Tässä pykälässä mainituissa tapauksissa voi- mainittua esitystä ole tehty. Uhkasakkoon tuo-
49138: daan myöntää hankkimislupa jos saannon kat- mittaessa älköön muuntorangaistusta käytet-
49139: sotaan tuottavan huomattavaa hyötyä paikka- täkö.
49140: kunnan maataloudelle tai elinkeinoelämälle tai 7 §.
49141: jos kiinteistöllä saajan käsissä on erityistä ar- Hankkimisluvan voimassaolon ehdoksi maa-
49142: voa verrattuna sen taloudelliseen arvoon tai rättäköön, että saannon tulee johtaa lohkomi-
49143: jos muuten on olemassa erityisiä syitä, jotka seen tai tilojen yhdistämiseen. Lupapäätök-
49144: puoltavat saannon hyväksymistä. sessä on määrättävä aika, jonka kuluessa toimi-
49145: tusta on haettava, ellei hakemusta jo ole tehty,
49146: 5 §. sekä ilmoitettava miltä viranomaiselta ja millä
49147: Hankkimislupa voidaan evätä jos katsotaan, tavoin toimitusta on haettava.
49148: että kiinteistö tarvitaan suuruudeltaan ja tilus-
49149: järjestelyiltään tarkoituksenmukaisten viljel- Jos hankkimisluvan voimassaolo on riippu-
49150: mien muodostamisen helpottamiseksi. Tästä vainen siitä, että saanto johtaa tilojen yhdistä-
49151: syystä älköön kuitenkaan lupaa evättäkö, miseen, ja lainhuutoa on haettu, mutta hake-
49152: mus lykätty kiinteistön muodostusta odotet-
49153: 1. jos saaja on vuokramies, joka on viljel- taessa, älköön lainhuudon puuttuminen olko
49154: lyt kyseistä tilaa vuokraoikeudella vähintään yhdistämisen esteenä.
49155: viimeiset kaksi vuotta,
49156: 2. jos maatilahallitus omistajan pyynnöstä
49157: jo aikaisemmin on selittänyt, että kiinteistö 8 §.
49158: saadaan luovuttaa tässä pykälässä säädetyistä Ellei hankkimislupaa tai 7 §:n 1 momen-
49159: rajoituksista huolimatta, sekä että saanto ta- tissa tarkoitettua toimitusta haeta määräajassa
49160: pahtuu viiden vuoden kuluessa selityksen an- ja määrätyllä tavalla tai jos hankkimislupa
49161: tamisesta lukien tai siinä mahdollisesti maini- lainvoimaisella päätöksellä evätään, olkoon
49162: tun lyhyemmän määräajan kuluessa, saanto mitätön. Sama olkoon voimassa milloin
49163: 3. jos lupaa pyydetään huutokauppaan perus- 2 §:ssä tai 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua
49164: tuvaa saantoa varten niinkuin 12 §:ssä sääde- toimitusta koskeva asia lainvoimaisella päätök-
49165: tään. sellä hylätään ja luvan hankkimista varten sää-
49166: detty aika on kulunut umpeen.
49167: 6 §. Lainhuutoa luvan alaiseen saantoon on haet-
49168: Jos havaitaan, ettei hankkimislupaa voida tava kuuden kuukauden kuluessa luvan anta-
49169: laillisesti myöntää, ellei hankkijaa velvoiteta misesta. Älköön lainhuutoa annettako ennen
49170: määräajassa suorittamaan tarpeellisia toimen- hankkimisluvan antamista.
49171: piteitä tilan maa- tai metsätalouden hyväksi Tämän pykälän vastaisesti annettu lainhuuto
49172: tai määräaikana käyttämään tilaa määrättyyn on mitätön.
49173: tarkoitukseen tahi sitoutumaan olemaan käyt-
49174: tämättä tilaa kiellettyyn tarkoitukseen, myön- 9 §.
49175: nettäköön lupa vain, jos hankkija kirjallisesti Jos kauppa käy mitättömäksi sen johdosta,
49176: sitoutuu noudattamaan asetettua rajoitusehtoa. että hankkimislupa evätään 5 §:n perusteella ja
49177: 2486 IX,ll.- Maanhan.kkimisen rajoittatninen.
49178:
49179: kauppakirja on alkuperäisenä tai oikeaksi todis- kiinteistö on kiinnityksen tai maakaaren 11 lu-
49180: tettuna jäljennöksenä esitetty asiaa käsitel- vun 2 § :n säännösten nojalla panttina, myöntä-
49181: täessä, on valtio myyjän vaatimuksesta velvol- köön maatilahallitus hakemuksesta kohtuulli-
49182: linen lunastamaan kiinteistön siitä hinnasta, sen lykkäyksen kiinteistön myymiseen, mikäli
49183: minkä ostaja on sitoutunut maksamaan. Lunas- voidaan saattaa todennäköiseksi, että huutaja
49184: tusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos hinta muutoin kärsisi vahinkoa. Ellei kiinteistöä mää"
49185: ilmeisesti ylittää kiinteistön arvon tai jos kiin- räajassa myydä, tulee maatilahallituksen mää-
49186: teistöön kiinnitetyt velat ylittävät kauppahin- rätä kiinteistö myytäväksi julkisella huutokau-
49187: nan. palla 12 §:n mukaisesti. Kauppakirjaan, joka
49188: Jos kaupan käsittävä oikeustoimi samalla si- laaditaan pakkohuutokaupan perusteella, on
49189: sältää sellaisen kiinteistönluovutuksen, jota tehtävä merkintä tästä säännöksestä ja on sama
49190: mitättömyys ei välittömästi koske, mutta joka merkintä myös tehtävä lainhuutorekisteriin
49191: kuitenkin samalla peruuntuu, on l momentin lainhuutoa haettaessa, ellei hakija osoita, että
49192: säännöksiä sovellettava myös näin myytyyn hänen velvollisuutensa luopua kiinteistöstä on
49193: kiinteistöön, mikäli se sisältyy samaan viljel- lakannut.
49194: mään kuin varsinainen kiinteistö tai ellei sitä Luvan myöntämiseen saada pitää kiinteistö
49195: haitatta voida siitä erottaa. olkoon soveltuvin osin voimassa mitä 3, 4, 6
49196: ja 7 §:ssä on hankkimisluvasta säädetty.
49197: 10 §.
49198: Edellä 9 §:ssä tarkoitettu lunastusvaatimus 12 §.
49199: on kannevallan menetyksen uhalla annettava Määräys, josta 11 §:ssä säädetään pantakoon
49200: kirjallisesti maatilahallitukselle tiedoksi vii- täytäntöön ellei maatilahallitus peruuta asiassa
49201: meistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun antamaansa esitystä vaikka huutaja jo ennen
49202: eväämistä koskeva päätös on saavuttanut lain- määräyksen antamista on myynyt kiinteistön tai
49203: voiman. Kanne on haasteen tiedoksiantamisesta sen antamisen jälkeen myy sen. Asia on niin
49204: säädetyssä järjestyksessä nostettava kuuden käsiteltävä ja siinä soveltuvin osin siten mene-
49205: kuukauden kuluessa samasta ajankohdasta lu- teltävä kuin kiinteistö olisi ulosmitattu saami-
49206: kien. Jos myyjä on saanut tiedon päätöksestä sesta, jolla on paras etuoikeus. Älköön kuiten-
49207: vasta sen jo saavutettua lainvoiman, on edellä- kaan myyntiä toimitettako vaikka kiinteistöstä
49208: mainitut määräajat laskettava tiedoksiantopäi- tehdään alin hyväksyttävä tarjous, ellei tarjottu
49209: västä. kauppahinta samalla vastaa ulosottomiehen ti-
49210: Jos kauppaan sisältyy sellaista omaisuutta, lalle asettamaa arvoa tai, jos omistaja hyvissä
49211: jota ei lunasteta, eikä siitä ole sovittu erillistä ajoin ennen huutokauppaa on pyytänyt erityistä
49212: kauppahintaa tai jos maatilahallitus osoittaa, arviointia, sitä arvoa, johon ulosotonhaltijan
49213: että erillinen kauppahinta on pienempi kuin asettamat arviomiehet ovat sen arvioineet. Kiin-
49214: sitä koskevan omaisuuden arvon on katsottava teistö saadaan myydä, paitsi sille, jolle on
49215: olevan kokonaiskauppahinnasta, tutkikoen myönnetty hankkimislupa, ainoastaan valtiolle,
49216: oikeus, kuinka suuren osan kauppahinnasta on kunnalle tai muulle vastaavanlaiselle yhteisölle,
49217: katsottava koskevan lunastettavaa kiinteistöä. joka haluaa hankkia kiinteistön 1 § :n 1 mo-
49218: Jos lunastusvaatimukseen suostutaan, on pää- mentin 2 kohdassa mainittuun tarkoitukseen,
49219: töksessä lunastushinnan suuruuden sekä maksu- 1 §:n 1 momentin 7 kohdassa mainitulle hen-
49220: ajan ja -tavan lisäksi mainittava ajankohta, jol- kilölle, joka ennestään omistaa osuuden kiin-
49221: loin kiinteistö siirtyy valtion omistukseen. teistöstä. Jos huutokaupassa tehdään tarjous,
49222: joka ylläsanotun mukaan voidaan hyväksyä, on
49223: 11 §. kiinteistö myytävä vaikkakin saatavan haltija
49224: Pakkohuutokaupasta hankittu kiinteistö on, sitä. vastustaa. Ulosottolain velallista koskevia
49225: mikäli sen hankkimiseen tavallisella kaupalla säännöksiä kiinteän omaisuuden myynnistä ja
49226: olisi vaadittu lupa, myytävä kahden vuoden ku- ka,uppahinnan jakamisesta sovelletaan tässä
49227: luessa siitä, kun pakkohuutokauppa on saavut- omistajaan. Ellei myvntiä huutokaupassa ta-
49228: tanut lainvoiman, ellei huutaja ennen tai jäl- pahdu, on maatilahallituksen kahden vuoden
49229: keen pakkohuutokaupan ole saanut maatilahal- kuluessa siitä kun huutokauppa on saavuttanut
49230: litukselta lupaa kiinteistön pitämiseen. Jos huu- lainvoiman, annettava määräys uuden huutokau-
49231: taminen on tapahtunut huutajan jonkin sellai- pan toimittamisesta. Ellei tällaista pyyntöä esi-
49232: sen saatavan tai oikeuden suojaamiseksi, josta tetä säädetyssä ajassa tai, jollei uudessa huuto-
49233: IX,ll. -Pekkarinen ym. 2487
49234:
49235: kaupassa tehdä hyväksyttävää tarjousta, raukeaa rätä, että määrätyissä tapauksissa on maatilahal-
49236: kiinteistön myyntiä koskeva asia. lituksen päätökset, jotka koskevat tässä laissa
49237: Huutokaupasta, joka ei ole johtanut myyn- mainittuja kysymyksiä, alistettava maatalous-
49238: tiin, aiheutuvat kulut suoritetaan valtion va- ministeriön tutkittavaksi. Maatilahallituksen
49239: roista. ja maatalousministeriön päätöksestä saadaan va-
49240: 13 §. littaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Muissa
49241: Jos maatilahallitukseen on Jatetty kiinteis- kuin nyt mainituissa tapauksissa älköön maati-
49242: tön hankkimista tai pitämistä koskeva lupaha- lahallituksen päätöksistä valitettako. Sama ol-
49243: kemus tai 5 §:n 2 kohdassa mainittu selitys- koon laki myös silloin, kun maataloustoimis-
49244: pyyntö, on maatilahallituksen ensi tilassa ja, tolle on siirretty päätösvaltaa 15 § :n mukai-
49245: ellei erityistä estettä ilmaannu, viimeistään kah- sessa järjestyksessä.
49246: den kuukauden kuluessa annettava päätöksensä Valituskirjelmä on jätettävä maatilahallituk-
49247: asiassa. selle, jonka ensitilassa on toimitettava asiassa
49248: Jos lupa koskee tulevaa saantoa on päätök- kertyneet asiakirjat tiedoksiantotodistuksineen
49249: sessä määrättävä, että päätös on voimassa mää- sille viranomaiselle, joka käsittelee valituksen.
49250: räajan, kuitenkin enintään vuoden.
49251: Jos lupa evätään, tulee päätöksestä ilmetä 15 §.
49252: lainkohdat, joihin päätös perustuu sekä päätök- Maatilahallituksella on oikeus valtioneuvos-
49253: sen perustelut. ton määräämässä järjestyksessä ja laajuudessa ja
49254: Jos päätöksestä saadaan valittaa tai jos myyjä määräämillä ehdoilla siirtää maataloustoimis-
49255: pyytää 9 §:ssä mainittua lunastusta on päätök- toille tämän lain mukaisia tehtäviä ja päätök-
49256: sessä tästä annettava ohjeet. senteko-oikeutta.
49257:
49258: 14 §. . 16 §.
49259: Päätöksestä, jolla maatilahallitus on jättänyt Tämän lain ylin valvonta ja johto kuuluu
49260: hakemuksen tutkimatta, evännyt hankkimis- tai maatalousministeriölle.
49261: pitämisluvan, hylännyt 5 § :n 2 kohdassa sano-
49262: tun hakemuksen tai· soveltanut 6 ja ·7 § :n sään- 17 §.
49263: nöksiä, saadaan valittaa korkeimpaan hallinto- Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltami-
49264: oikeuteen. V altioneuvostolla on oikeus mää- sesta annetaan asetuksella.
49265:
49266:
49267: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
49268:
49269: Pentti Pekkarinen. Mikko Jokela.
49270: Pentti Poutanen. Sylvi Saimo.
49271: . Esko Härkönen. Pekka Vilmi.
49272: Reino Kangas.
49273: 2488
49274:
49275: IX,l2.- Lak.al. n:o 284.
49276:
49277:
49278:
49279:
49280: Volotinen ym.: Ehdotus laiksi yhteisöjen maanhankinnan ra;oit-
49281: tamisesta.
49282:
49283:
49284: E d u s k u n n a 11 e.
49285:
49286: Tammikuun 15 päivänä 1915 annetun, ra- Asetuksessa on lausut<tu julki kaksi perus-
49287: joituksia eräänlaatuisten yhtiöiden ja yhdistys- tetta, joiden nojalla siinä tarkoitetun yhteisön
49288: ten oi!keuteen kiinteistön hankintaan maalla maanhankinta voidaan estää. Toinen on tilojen
49289: koskevan lainluonteisen asetuksen ( 4/15) mu- pirstoutumattomina säilyttämisen ja toinen
49290: kaan saa sahaliikettä tai muuta sellaista teol- uusien .tilojen perustamisen tarve. Edellinen
49291: lisuutta, jossa metsäntuotteita käytetään raaka- peruste on luonnollisesti jatkuvasti ajankohtai-
49292: aineena, tailkka puutavarakauppaa harjofttava nen, mutta uusien tilojen perustaminen on
49293: yhtiö, osuuskunta tai yhdistys hankkia omak- ny•ttemmin käytännöllisesti katsoen kokonaan
49294: seen vain sellai·sta metsä- tai joutomaata, jota lopetettu. Sitävastoin tarvetta tilakoon suu-
49295: ei tarvita os~tettavan tilan täyttä ja sen vilje- rentam~seen ei asetuksen säätämisen aikaan,
49296: lyksen tulevaankin keh~tykseen nähden rHttä- runsas puoli ;vuosisataa sitten, pidetty niin
49297: vää metsä- ja taiduotarvetta varten ja jota ei tärkeänä, että siitä olisi otettu maininta ase-
49298: ole myöskään luettava sellaisiin viljelyskelpoi- tukseen. Sen ohessa, että asetuksen säännök-
49299: siin •tiluksiin, jotka asemansa ja laajuutensa set siten ovat nykyolosuhteisiin soveltumatto-
49300: puolesta soveliaasti voidaan yhdistää jo ole- mia, ne ovat eräiltä kohdin myös varsin epä-
49301: vaan maanviljelykseen. Jos mainitussa metsä- selv~ä. Niinpä oikeustieteessä ei ole, kuten
49302: maassa on viljeltyjä tiluksia, jotka viereisen vil- muun muassa laintarkastuskunta on todennut,
49303: jelyskelpoisen maan kanssa ovat soveliaat itse- otettu varmaa kantaa kysymykseen, milloin
49304: näisen maanviljelyksen perustamiseen ei sel- omistusoikeuden siirtymisen on katsottava
49305: laisia alue1ta tarpeellisine metsämaineen kuiten- asetuksen mukaan tapahtuvan. Myöskin kysy-
49306: kaan lueta siihen, minkä yhtiö saa itselleen mys siitä, milloin hakemuksen ratkaiseminen
49307: hankkia. Lääninhallituksen asiana on tutkia ja on lääninhallituksen ja milloin asutushallituk-
49308: päättää, mitä yhteisö saa edellä selostettujen sen asiana, on käytännössä osoittautunut erit-
49309: säännösten mukaan hankkia omakseen. Milloin täin vaikeaksi selvittää.
49310: kysymys on tilasta, joka on "laillisesti ositettu" Olisi vält.tämätöntä nykyistä tehokkaammin
49311: ja joka käsittää pelkkää metsämaata, on läänin- ehkäistä sellaisen maan siirtyminen pois vilje-
49312: hallituksen tutkittava, onko osittaminen aika- lijäväestöltä, joka on tarkoituksenmukaisesti
49313: naan toimitettu edellä mainittujen perusteiden käytettävissä maatilojen koon suurentamiseen,
49314: mukaisesti. Jos yhteisö haluaa hankkia sellaista ja toisaalta nopeuttaa lupamenettelyä sekä mää-
49315: maata, jonka hanllimisluvan antaminen ei ritellä täsmällisemmin ne edellytykset, joiden
49316: edellä sanotun mukaisesti ole lääninhalli.tuksen vallitessa yhteisöjen maanhanlkinta voidaan hy-
49317: asiana, on lupa hankkimiseen haettava asutus- väksyä. Voimassa olevat rajoittamissäännökset
49318: hallitukselta. Kuitenkin on yhteisöllä oikeus koskevat vain metsäteollisuutta ja puutavara-
49319: ilman lupaa hank!kia alue, joka pääasiallisesti kauppaa harjoittavien yhteisöjen maanhankin-
49320: on •tat~koi:tettu tontiksi, varastopa~kaksi, hie- taa. Näin ollen ne ovat suoneet mahdollisuu-
49321: kan-, soran- tai savenottopaikaksi taikka joka den välikäsien hyväksi käyttämiseen. Tämän
49322: on vesialue .tai lkoskitila. Lainhuutoa hakies- vuoksi laki ehdotetaan koskemaan metsäteolli-
49323: saan yhteisön on tällöin esitettävä asetuksen suutta ja pu~tavarakauppaa harjoittavien yh-
49324: soveltamista koskevan senaatin päätöksen (33/ teisöjen ohella myös muunlaatuisia yhtiöitä
49325: 16) mukaan asianomaisen vir-kamiehen antama sekä osuuskuntia, yhdistyksiä ja säätiöitä.
49326: todistus siitä, että kysymyksessä on sanotun- La:kiehdotuksen mukaan yhtiöiden, osuus-
49327: lainen alue. kuntien, yhdistysten ja säätiöiden, jotta laki-
49328: IX,12.- Volotinen ym. 2489
49329:
49330: ehdotuksessa sanotaan yhteisöiksi, oikeus hank- hinnast•a. Maatilahallitus vo1s1 kuitenkin kiel-
49331: kia maata olisi rajoitettu, milloin kysymyksessä täytyä tilaa lunastamasta, jos omaisuudesta
49332: on kauppa, vaihto tai lahja. Omistusoikeus ti- vaadittu hinta ilmeisesti ylittää lunastamisvaa-
49333: laan tai sen osaan ei siirtyisi yhteisölle, ennen timuksen tekemisen ajankohdan käyvän hinnan
49334: kuin maatilahallitus olisi hyväksynyt saannon. eikä hinnan alentamisesta ole sovittu tahi jos
49335: Maatilahallituksen päätökseen, jolla saannon tilan arvo ei vastaa tilaa rasittavien velkojen
49336: hyväksyminen evätään, saataisiin hakea muu- määrää, eikä myöskään, jos luovuttaja tai yh-
49337: tosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Kun teisö on hankintaa kostkevan oikeustoimen te-
49338: lainvoimaisella päätöksellä olisi ratkaistu saan- kemisen jälkeen suorittanut omaisuuden arvoa
49339: non hyväksymisen edellytysten puuttuvan, pi- alentavia toimenpiteitä tai jos Juovuttajan pi-
49340: dettäisiin saantoa tehottomana. Hyväksyminen dättämät oikeudet ilmeisesti estäisivät tilan
49341: voitaisHn evätä vain sillä perusteella, että tila maankäyttölain mukaisita käyttöä eikä niiden
49342: joko kokonaan tai suurimmalta osaltaan voi- muuttamisesta ole sovittu. Tällöin olisi luo-
49343: daan tarkoituksenmukaisesti käyttää maan- vuttajalla mahdollisuus edellä •tarkoitetun vaa-
49344: käyttölain nojalla lisäalueeksi .tai li:säalueiksi timuksensa toteuttamiseksi nostaa valitiota vas-
49345: tahi sillä perusteella, että luovutuksesta olisi taan :kanne kolmen kuukauden kuluessa siitä
49346: seurauksena elinkelpoisen maatilan hait.allinen lukien, jolloin hän sai tiedon maatilahallituk-
49347: pirstoutuminen. Sekä kantatilan että muodos- sen päätöksestä. Päättäessään valtion lunasta-
49348: tuvan maatilan osalta sovellettaisiin lisäalue- misvelvollisuudesta olisi ,tuomioistuimen sa-
49349: tarvetta harkittaessa samoja periaatteita, joita malla määrättävä lunastushipnan suuruus sekä
49350: noudatetaan annettaessa lisäaluetta vapaaehtoi- mahdolliset muut lunast.amista koskevat ehdot.
49351: sella kaupalla valtiolle hankitust·a maasta. Lunastushinta maksettaisiin hakemuksetJta
49352: Jos saannon hyväksyminen evättäisoo sillä tilan luovuttajaUe, ja si:lle suoritettaisiin kuu-
49353: perusteella, että ·tila tai sen osa voidaan käyt- den prosentin vuotuinen korko siitä päivästä
49354: tää tarilw1tuksenmukaisesti lisäalueeksi, olisi lu!kien, jona maatilahallitus on antt,~nUJt päätök-
49355: maatilooallituksen luovuttajan vaatimuksesta sen lunastamista koskevaan vaatimukseen. Lu-
49356: lunastettava tila luovutusldrjassa mainitusta nastushinta korkoineen suoritettaisiin maatila-
49357: hinnasta tai, jos se ilmeisesti yHttää luovutus- talouden kehittämisrahaston varoista.
49358: vaatimuksen tekemisen ajankohdan mukaisen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
49359: käyvän hinnan tahi jos kysymyksessä on lahja nioittaen,
49360: taikka lunastettavan ·tilan arvoa ei muusta
49361: syystä ole luovutuskirjassa mainittu, sanotun että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
49362: ajankohdan mulkaan määrättävästä käyvästä lakiehdotuksen:
49363:
49364:
49365: Laki
49366: yhteisöjen maanhankinnan rajoittamisesta.
49367: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, jolka on .tehty valtiopäiväjär.jestyksen 67 §:ssä määrä-
49368: tyllä tavalla, säädetään:
49369:
49370: 1 §. 3 §.
49371: Yhtiöiden, osuuskuntien, yhdiStysten ja sää- Tämän lain säännöksiä älköön sovellettako,
49372: tiöiden, joita tässä laissa sanotaan yhteisöiksi, milloin •tila on myyty pakkohuutokaupassa, äl-
49373: oikeutta hankkia kiinteätä omaisuutta rajoite- köönlkä saantoihin, joissa valtio on luovutta-
49374: taan niin kuin tässä laissa säädetään. jana taikka jotka perustuvalt pakkolunastamista
49375: koskeviin säännöksiin.
49376: 2 §.
49377: Tätä lakia ei sovelleta sellaiseen tilaan, joka 4 §.
49378: on kdkonaan alueella, jolle on vahvistettu Mitä tässä laissa on säädetty .tilasta, on so-
49379: asema- tai rakennuskaava. veltuvin osin noudatettava myös tilan määrä-
49380: Tämä laki ei koske Ahvenanmaan maakun- osan ja määräalan kohdalta.
49381: taa.
49382: 312 156/72
49383: 2490 IX,12.- Yhteisöjen maanhankinta.
49384:
49385:
49386: 5 §. määrätty toimittamaan asiassa Hsäselvityksiä,
49387: Yhteisö, joka on hankkinut tilan kaupalla, niiden toimittamisesta lukien, äl!köön saannon
49388: vaihdolla tai lahjalla, ei saa tilaan omistus- hyväksymistä enää evättäkö.
49389: oikeutta, ennen kuin on lainvoimaisesti rat- Milloin luovutuksen kohteena on 6 § :n
49390: kaistu, että saanto hyväksytään. Sen jälkeen 2 momentissa mainittu, pääasiallisesti muihin
49391: kun lainvoimaisella päätöksellä on ratkaistu kuin maa- ja metsätaloudellisiin tarkoituksiin
49392: hyväksymisen edellytysten puuttuvan, pidetään käytettävä tila, päätöksen asiassa antaa maa-
49393: saantoa <tehottomana. Jos luovutus käsittää taloustoimisto. Tällöin on muutoin vastaavasti
49394: useita t<iloja, on saannon hyväksyminen rat- voimassa, mitä 2 momentissa on säädetty.
49395: kaistava kunkin tilan osalta erikseen. Maataloustoimiston päätökseen, iolla 1 mo-
49396: mentissa tarkoitetun saannon hyväksyminen on
49397: 6 §. evätty, saa hakea muutosta maatilahallituk-
49398: Jos luovutuksen kohteena on tila, joka sdta. Maatilahallituksen ja maataloustoimis-
49399: kokonaan tai oleelliselta osaltaan voidaan ton päätökseen, jolla saanto on hyväksytty, ei
49400: tarkoituksenmukaisesti käyttää maankäyttölain · saa vaHttamalla hakea muutosta.
49401: (3 53/58) nojalla lisäalueeksi tai lisä.alueiksi,
49402: tai jos luovutuksesta olisi seurauksena elinkel- 8 §.
49403: poisen maatilan haitallinen pirstoutuminen, on Jos saannon hyväksyminen on evätty sillä
49404: saannon hyväksyminen evättävä. perusteella, että tila voidaan käyttää 6 §:n
49405: Aliköön 5 §: ssä tarkoitettua hyväksymistä 1 momentissa säädetyllä ,tavalla, on maatila-
49406: kuitenkaan evättäkö, jos ti1a on suunniteltu hallituksen luovuttajan vaatimuksesta lunastet-
49407: käytettäväksi pääasiallisesti rakennus- tai va- tava tila luovutuskirjassa mainitusta hinnasta
49408: rastopaikkana, teollisuus- .tai kaivostoimintaa tai, jos se huomattavasti ylittää lunastamisvaa-
49409: varten tarvittavana alueena, tiemaana tai muuna timuksen telkemisen ajankohdan mukaisen käy-
49410: sellaisena alueena tai kivilouhoksena, hiekan-, vän hinnan, tahi jos kysymyksessä on lahja
49411: soran-, ·saven- 'tai muun t·arveaineen ottopa~k taikka lunastettavan tilan arvoa ei muusta
49412: kana, mikäli tällainen käyttäminen e1 ole maan- syystä ole luovutuskirjassa mainittu, sanotun
49413: käytön kannalta ilmeisen epätatikoituksenmu- ajankohdan. mukaan määrättävästä käyvästä
49414: kaista, taikka ios se on vesialue tai koskitila, hinnasta.
49415: älköönkä myöskään, jos tiLa on saatu vaihta- Milloin samalla luovutuskirjalla on h.masta-
49416: malla se toiseen tilaan, ja vaihto on johtanut misen alaisena olevan tilan ohella luovutettu
49417: maa- •tai metsätalouden järkiperäisen harjoitta- maatalousirtaimistoa, lunastettakoon myös tämä
49418: misen kannalta olennaisesti sopivampaan tilus- irtaimisto, mikäli luovuttaja ltai yhteisö sitä
49419: sijoitukseen. vaatii, 1 momentin mukaisesta hinnasta val-
49420: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sää- tiolle.
49421: detty, on 5 §:ssä mainittu saanto hyväksyttävä, Jos samalla J1,1ovutuskirja:lla on tilan ohella
49422: milloin yhteisö on luovuttanut valtiolle sellai- luovutettu muuta kuin 2 momentissa mainit-
49423: sen rtilan, joka on sopivast1 käytettävissä sa- tua irtainta omaisuutta, ei vaJltio ole velvoHi-
49424: maan tarkoitukseen !kuin 1 momentissa tarkoi- nen sitä luna:stamaan.
49425: tettu tila. Milloin 5 §: ssä tarkoitettu hyväksyminen on
49426: 7 §. evätty sillä perusteella, että tila tarvitaan maan-
49427: Hakemus 5 §: ssä tarkoitetun saannon hy- käyttölain tarkoituksiin, on maatilahallitu'ksen
49428: väksymises·tä on yhteisön toimitettava sille vaadittaessa 1unastettava samalla oikeustoimella
49429: maataloustoimistolle, jonka toimialueella tila luovutetut samaan maatilaan kuuluvat muutkin
49430: sijaitsee, kolmen kuukauden kuluessa oikeus- tilat niillä olevine maatalousirtaimistoineen 1
49431: toimen päättämisestä. Jos hakemusta ei tehdä ja 2 momentissa mainitusta hinnasta.
49432: määräajassa, katsotaan oikeustoimi . .rauen-
49433: neeksi. 9 §.
49434: Maataloustoimiston on annettava balkemuk- Edellä 8 §:n 1, 2 ja 4 momentissa mainittu
49435: sesta lausuntonsa ja lähetettävä sen jälkeen ha- lunastamista koskeva kirjallinen vaatimus on
49436: kemus lausuntoineen maatilahallitukselle. Jollei toimitettava maataloustoimistdlle kolmen kuu-
49437: maatilahallitus ole antanut asiassa päätöstä kauden kuluessa 5 §:ssä tarkoitetun hy;väksy-
49438: kolmen kuukauden kuluessa haikemuksen jättä- misen epäämistä koskevan [ainvoimaisen pää-
49439: misestä maataloustoimistolle, tai, jos hakija on töksen tiedoksi saamisesta.
49440: IX,12.- Volotinen ym. 2491
49441:
49442: Maatilahallituksen päätös lunastamista kos- tuista korkoa kuusi prosenttia siitä päivästä
49443: kevaan vaatimukseen on annettava kolmen lukien, jona maatiJahaHitus on antanut 10 §:n
49444: kuuikauden kuluessa vaatimuksen tekemisestä 2 momentissa tarkoitetun päätöksen. Lunastus-
49445: lukien. Maatilahallituksen päätökseen ei saa ha- hinta korkoineen maksetaan maatilatalouden
49446: kea muutosta. kehittämisrahaston varoista.
49447: 10 §.
49448: Valtiolla ei ole 8 §:n 1, 2 ja 4 momentissa 15 §.
49449: mainittua 1unastamisvelvollisuutta, ios [unas- Lunastettu tila on ennen sen maanikäyttölain
49450: tamisvaatimusta ei ole tehty määräajassa tai tarkoituksiin käyttämistä pyrittävä vapautta-
49451: jos omaisuudesta vaadittu hinta ilmeisesti ylit- maan vastaamasta sitä rasittavista saamis-
49452: tää sanotussa 1 momentissa tarkoitetun käy- oikeuksista.
49453: vän hinnan ei'kä hinnan alentamisesta ole Jos lunastettua tilaa rasittaa eläkeoikeus tai
49454: sovittu tahi jos tilan arvo ei vastaa tilaa !tasit- huoltoapulain 5 §:ssä (399/61) tarkoitettu
49455: tavien velkojen määrää eikä myöskään, ~os luo- elatuksensaantioi'keus, voi maatilahallitus suo-
49456: vutta:ja tai yhteisö on 5 §:ssä mainitun oikeus- rittaa oikeuden haltijalle, mikäli hän siihen
49457: toimen tekemisen jälkeen suorittanut omaisuu- suostuu, oi>keudesta tulevan edun sijasta hinta-
49458: den arvoa alentavia toimenpiteitä tai jos luo- tason huomattavan nousun tai laskun mukaan
49459: vuttajan pidättämät oikeudet ilmeisesti estäi- vastaavasti korotettua tai alenrrettua korvausta
49460: sivät ti[an maankäyttölain muikaista käyttöä taikka oikeuden pääoma-arvoa vastaavan kerta-
49461: eikä niiden muuttamisesta ole sovittu. 'ka~kkisen korvauksen valtion varoista, sen
49462: mukaan kuin asetuksella säädetään.
49463: 11 §. Milloin luovutuksen kohteena 5 §:ssä tar<koi-
49464: Hyväksyessään lunastamisvaatimuksen maa- tetun oikeustoimen mukaan on määräala tilasta
49465: tilahallituksen on annettava sitä koskevan pää- tai tila, josta luovuttaja on pidättänyt määrä-
49466: töksen ohella sille, jO'ka on vaatinut !l:unasta- alan eri tilaksi erotettavaksi, voidaan kiinni-
49467: mista, päätöksessä tal!koitettua omaisuutta kos- tystä erottamisoikeuden vakuudeksi hakea,
49468: keva kauppa'kirja allekirjoittamista varten. Mi- mutta siten vireille tullut kiinnitysasia on jätet-
49469: käli kauppakirjaa ei allekirjoiteta kolmen kuu- tävä lepäämään kiinnityksestä kiinteään omai-
49470: kauden kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta, suuteen 9 päivänä marraskuuta 1868 annetun
49471: ei vaitio.Lla enää ole lunastamisvelvollisuutta. as·etuksen 11 §:ssä mainitulla tavaHa, !kunnes
49472: oikeustoimen hyväksymistä koskeva asia on
49473: 12 §. lainvoimaisesti ratkaistu.
49474: Jos maatilahallitus kieltäytyy lunastamasta
49475: tilaa tai maatalousirtaimistoa, voi iuovuttaja 16 §.
49476: tai, mikäli maatalousirtaimiston omistusoikeus Lunastamiseen perustuvaa valtion saantoa ei
49477: on siirtynyt yhteisölle, tämä nostaa valtiota saa moittia.
49478: vastaan kanteen, jolla ·vaaditaan [unastamista.
49479: Kanne on nostettava kolmen kuukauden ku- 17 §.
49480: luessa siitä lukien, jolloin luovuttaja tai yhteisö Kun 7 §:ssä tarkoitettuun halcemukseen on
49481: on saanut tiedon maatilahallituksen päätök- annettu päätös, on maatilaha:Ilituksen tai maa-
49482: sestä. taloustoimiston, jos sen päätös on lopullinen,
49483: 13 §. kirjoitettava päätöksestä todistus luovutus'kir-
49484: Päättäessään maatilahallituksen Iunastamis- jaan.
49485: velvolilisuudesta tuomtmstuimen on samalla Milloin maatilahallituksen 1 momentissa tar-
49486: määrättävä selkä kiinteän omaisuuden että maa- koitettuun päätökseen on haettu muutosta, on
49487: talousirtaimiston osalta lunastushinnan suuruus korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistuaan
49488: sekä mahdolliset muut lunastamista koskevat asian lähetettävä Iuovutuskirja ja jäljennös
49489: ehdot. annetusta päätöksestä maatilahallitukselle 1 mo-
49490: Edellä 1 momentissa tarkoitetun tuomion mentissa tarkoitetun todistuksen kirjoittamista
49491: saatua lainvoiman on kauppa~ki1)ja tehtävä vii- varten.
49492: pymättä.
49493: 14 §. 18 §.
49494: Lunastushinta maksetaan hakemuksetta tilan Jos tilan saannalle on myönnetty lainhuuto,
49495: luovuttajalle. Lunastushinnalle maksetaan vuo- älköön saantoa moitittako sillä perusteella, että
49496: 2492 IX,12.- Yhteisöjen maanhankinta.
49497:
49498: se on hyväksytty myöhästyneen hakemuksen 20 §.
49499: johdosta. Maatilahallituksen ja maataloustoimistojen
49500: päätökset tässä laissa tarkoitetuissa asioissa
49501: 19 §. ovat vapaita leimaverosta.
49502: Maatilahallitus voi tuom1o1stuimessa ajaa
49503: kannetta sen toteamiseksi, että tämän lain sään- 21 §.
49504: nöksiä yhteisön oikeudesta hankkia kiinteätä Tämän lain säännöksiä ei sovelleta saantoi-
49505: omaisuutta .on kierretty siten, että joku on hin, jo~ka ovat tapahtuneet ennen tämän lain
49506: yhteisön ,-äHkätenä esiintymällä pääasialiisesti voimaantuloa.
49507: tämän lukuun tilan saajana tai omistajana.
49508: Jos tällainen kanne hyväksytään, on tuomio- 22 §.
49509: istuimen, mikäli havaitaan, että :kysymyksessä Tämä laki tulee voimaan pa1vana
49510: oleva tila on välikäden omistuksessa, samalla kuuta 19 , ja sillä kumotaan 15 päivänä
49511: määrättävä, että tiila on lääninhailituksen toi- tamm~kuuta 1915 annettu asetus koskeva rajoi-
49512: mesta myytävä yhteisön kustannuksella julki- tuksia erään:laatuisten yhtiöiden ja yhdistysten
49513: sella huutokaupalla sellaiselle, jonka maan- orkeuteen kiinteistön hankintaan maalla ( 4/
49514: han!kkimisoikeus ei ole rajoitettu. 15), kuitenkin siten, että mainitun asetuksen
49515: Edellä 1 momentissa tarkoitettu kanne on säännöksiä on edelleenkin sovellettava niissä
49516: nostettava viiden vuoden kuJ.uessa oikeustoi- tapauksissa, joissa saanto on tapahtunut ennen
49517: men päättämisestä. tämän la1n voimaantuloa.
49518:
49519:
49520: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
49521:
49522: Hannes Volotinen. Mikko Vainio. Arttur Niemelä.
49523: Kalevi Remes. Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
49524: 2493
49525:
49526: IX,13. - Lak.al. n :o 285.
49527:
49528:
49529:
49530:
49531: Asunmaa ym.: Ehdotus laiksi satovahinkojen korvaamisesta.
49532:
49533:
49534: E d u s k u n n a 11 e.
49535:
49536: Satovahinkojen lievittämiseksi on useina vuo- naissadon arvosta on menetetty. Lisäksi kor-
49537: sina jouduttu turvautumaan erikoistoimenpitei- vausjärjestelmän tulisi olla mahdollisimman yk-
49538: siin. Näin on yleensä menetelty poikkeuksellis- sinkertainen, jotta hallinto- ja toimeenpanokus-
49539: ten suurten vahinkojen sattuessa, jolloin viljeli- tannukset eivät rasittaisi kohtuuttomasti järjes-
49540: jäin tukeminen myös sosiaalisista syistä on kat- telmää. Pysyvää satovahinkojen korvausjärjes-
49541: sottu tarpeelliseksi. Viimeisten kahdenkymme- telmää luotaessa on lähdettävä tähänastisen käy-
49542: nen vuoden aikana on tähän tarkoitukseen käy- tännön pohjalta ja pyrittävä korjaamaan siinä
49543: tetty yhteensä hieman yli 200 milj. mk, mikä ilmenneet puutteellisuudet. Suurimpana epäkoh-
49544: vastaa 1.1 % maatalouden harjoittajain tuloista tana on ollut korvausmenetelmien tilapäisluon-
49545: tänä aikana. Korvausmenetelmät ovat vaihdel- toisuus. Ensimmäisenä edellytyksenä asian kor-
49546: leet kulloinkin vallitsevan vahinkotilanteen ja jaamiseksi on rahoituksen järjestäminen tähän-
49547: käytettävissä olleiden varojen mukaan. Noin astista pysyväluontoisemmalle pohjalle. Tämä
49548: puolet em. korvaussummasta on ollut tuottei- voitaisiin tehdä varaamaila valtion tulo- ja me-
49549: den hintalisinä tai tarvikkeiden hinnanalennuk- noarvioon vuosittain tätä tarkoitusta varten
49550: sina annettuja yleiskorvauksia ja toinen puoli siirtomääräraha. Kun siirtomääräraha on käy-
49551: tilakohtaisia avustuksia ja lainoja. Vuosilta tettävissä 4 vuoden aikana, voitaisiin vahinko-
49552: 1959, 1961 ja 1964 maksetut korvaukset on jen sattuessa käyttää myös kolmelta edelliseltä
49553: peritty maataloudelta takaisin alentamalla vas- vuodelta säästyneet varat tähän tarkoitukseen.
49554: taavasti maatalouden kompensaatiota seuraa- Tilakohtaisia vahinkokorvauksia määrättäessä
49555: valle satovuodelle tehdyn hintaratkaisun yhtey- tulisi ottaa huomioon, mikä merkitys vahingolla
49556: dessä. on tilan koko kasvinviljelytuotannosta. Järjes-
49557: Suurimpana epäkohtana tähänastisissa kor- telmälle olisi myös eduksi, että myös tilakohtai-
49558: vausmenetelmissä on ollut niiden tilapäisluon- sesti todettujen vahinkojen korvaamisessa voi-
49559: toisuus. Tämä on johtunut siitä, ettei ole ollut taisiin jossain määrin joustaa ja esim. harkita
49560: säännöksiä, missä tapauksissa ja millä perus- tilanteesta riippuen, korvataanko omavastuun
49561: teilla sekä missä muodossa korvauksia makse- ylittänyt satomenetys täysimääräisenä vai osit-
49562: taan. Vahinkojen korvaaminen on sen vuoksi tain. Tämä olisi tarpeellista mm. sen vuoksi,
49563: riippunut hallituksen kulloisestakin harkinnasta että yleiskorvaukset voitaisiin mahdollisimman
49564: ja sen jälkeen eduskunnan erikseen tekemistä tarkoituksenmukaisesti liittää tilakohtaisiin kor-
49565: päätöksistä. Tästä johtuen ei ole suurienkaan vauksiin.
49566: vahinkojen sattuessa ollut varmuutta siitä, tul- Korvauskysymysten hoitamiseksi käytännössä
49567: laanko niitä korvaamaan, miten paljon ja missä tarvittaisiin erityinen elin, jonka tehtäviin kuu-
49568: muodossa. Tästä johtuen korvausten taso on luisi myös järjestelmän teknillinen kehittämi-
49569: suuresti vaihdellut ja niiden maksaminen on nen sekä paikallisen sadonarviointitoimikuntien
49570: usein viivästynyt. ohjaaminen ja valvominen. Järjestelmän ollessa
49571: Mainittujen epäkohtien poistamiseksi olisi kuitenkin melko yksinkertainen muodostuisivat
49572: luotava pysyvä satovahinkojen korvausjärjes- yleiskustannukset suhteellisen pieniksi.
49573: telmä. Sen tavoitteena tulisi olla vahinkojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
49574: korvaaminen siinä laajuudessa kuin se on kat- nioittaen,
49575: sottava viljelijän toimeentulon ja tuotannon
49576: jatkumisen kannalta tarpeelliseksi. Tämän joh- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
49577: dosta tulisi korvaustarvetta arvioitaessa olla lakiehdotuksen:
49578: määräävänä tekijänä, kuinka suuri osa koko-
49579: 2494 IX,13.- Satovahinkojen korvaaminen.
49580:
49581:
49582: Laki
49583: satovahinkojen korvaamisesta.
49584: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
49585:
49586: 1 §. Satovahingoksi voidaan katsoa myös laadun
49587: Luonnonvoimien ja ilmastotekijöiden, lähinnä huononemisesta johtunut arvon menetys, siltä
49588: raesateen, pyörremyrskyn, hallan, tulvan, pitkä- osin kuin se on enemmän kuin kolmekymmentä
49589: aikaisen sateen tai kuivuuden taikka muun vas- prosenttia edellä tarkoitetun normisadon
49590: taavan viljelijästä riippumattoman syyn, sekä arvosta.
49591: laajassa mitassa esiintyvien kasvitautien ja tuho-
49592: eläinten kasvavalle sadolle aiheuttamista va- 4 §.
49593: hingoista suoritetaan viljelijöille valtion tulo- ja Niistä perusteista, joiden mukaan satovahin-
49594: menoarviossa tarkoitukseen osoitetun määrä- got arvioidaan ja viljelijöille maksettavat kor-
49595: rahan puitteissa osittaista korvausta sen mu- vaukset määrätään, säädetään asetuksella. Pe-
49596: kaan kuin tässä laissa säädetään. rusteita määrättäessä on otettava huomioon eri
49597: kasvien viljelyvarmuus ja vahingon vaikutus
49598: 2 §. viljelijän kokonaistalouteen.
49599: Korvausta voidaan myöntää yksityiselle vil-
49600: jelijälle sekä kuolinpesälle ja muulle perheyh- 5 §.
49601: tymälle, jonka tilan satovahingot ovat olleet Korvattava satovahinko suoritetaan viljelijälle
49602: siksi suuret, että viljelijän taloudellinen asema rahana tai muulla tavalla sen mukaan kuin siitä
49603: on oleellisesti vaikeutunut. asetuksella säädetään.
49604:
49605: 3 §. 6 §.
49606: Satovahingoksi katsotaan 1 §:ssä mainittujen Tämän lain toimeenpanen ylin valvonta kuu-
49607: tekijöiden kasvavalle viljalle, heinälle, hemeelle, luu maatalousministeriölle. Maatilahallituksen
49608: vihantarehulle, kuitu- ja öljykasveille, siemen- asiana on suorittaa 3 §: ssä tarkoitetut satotulos-
49609: viljelyksille sekä perunalle ja juurikasveille ai- tiedustelut ja määrätä normisadat sekä johtaa
49610: heuttamat sadon menetykset siltä osin kuin kor- satoarvioiden suorittamista kentällä.
49611: jattu sato kunkin viljelykasvin osalta erikseen
49612: arvioituna on kilogrammoissa enemmän kuin 7 §.
49613: kaksikymmentä prosenttia pienempi asianomai- Tarkemmat säännökset tämän lain 'täytän-
49614: sen tilastoalueen viiden edellisen vuoden keski- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
49615: tasoa hehtaarilta. sella.
49616:
49617:
49618: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
49619:
49620: Matti Asunmaa. Hannes Volotinen. Viljo Suokas.
49621: A. R. Sainio. Kalevi Huotari. T. Saloranta.
49622: Pentti Antila. Kalevi Remes. Mauno Kurppa.
49623: P. Mäki-Hakola. Mikko Vainio.
49624: 2495
49625:
49626: IX,14.- Lak.al. n:o 286.
49627:
49628: Kurppa ym.: Ehdotus salaojituslaiksi.
49629:
49630: Ed u s k u n n a 11 e.
49631:
49632: Salaojituskustannukset muodostuvat vhljeli- kyisenä kireän rahan aikana ei heikossa talou-
49633: jä[le huomattaviksi investoinneiksi, joiden ra- dellisessa asemassa olevilla viljelijöillä ole mah-
49634: hoituksen järjestäminen tuottaa kireiden raha- dollisuuksia täyttää lainansaamiseen vaadittavia
49635: markkinoiden vallitessa monesti vaikeuksia. edellytyksiä, minkä tähden näitä korkotuiki-
49636: Kun valtion varoista ei enää myönnetä sala- lainoja täydentämässä tawitaan vähtämättä
49637: ojitusavustuksia eikä ..J.ainoja ja kun lain·an- salaojituspalkkioita ja -lainoja.
49638: saantia on vaikeutettu, on erityisesti vähä- Salaojituslainoja ja -avustuksia myönnettiin
49639: varaisten viLjelijöiden salaojitustoiminta joutu- va•ltion varoista silloin kun lähinnä suuremmat
49640: nut vaikeuksiin ja viljelijät ovat joutuneet luo- ja varakkaammat viljelijät salaojittivat. Nyt
49641: pumaan salaojitussuunnitelmistaan. kun olisi pienviljelijöiden vuoro, olisi kohtuul-
49642: Esimerkkinä todettakoon, että vuosina 1950 lista, että lainoja ja avustuksia nytkin myön-
49643: -1963 sa!l.aojitetusta 190 300 hehtaarista noin nettäisiin.
49644: 55 prosenttia salaojitettiin valtion avustusta Salaojitustoiminta [asiki ·vuonna 1970 20 % :lla
49645: käyttäen. Tämä osoittaa, että valtion varoista edellisestä vuodesta. Salaojituskelpoisista pd-
49646: myönnettävillä lainoilla ja avustuksilla on huo- loista on maassamme sa:laojittamatta noin 3/4
49647: mattava merkitys salaojitustoiminnan edistämi- eli 1 400 000 hehtaaria.
49648: sessä. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
49649: Nykyisen 1ain mukaan myönnetään salaoji-
49650: tuksen edistämiseen 5 % :n korkotuki~ainoja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
49651: eräiden rahalaitosten varoista. Kuitenkaan ny- lakiehdotuksen:
49652:
49653:
49654: Salaoj ituslaki.
49655: Eduskunnan päätöksen mU'kaisesti säädetään:
49656:
49657: 1 §. Salaojituslainan t·akaisinmaksun a:Lkamisajasta,
49658: Sailaojitustoiminnan edistämiseksi otetaan lyhennyksen ja koron kannosta sekä lainan
49659: vuosina 1973-1978 valtion tulo- ja meno- ylimääräisestä ~yhentämisestä säädetään asetuk-
49660: arvioon siirtomäärärahoina yhteensä vähintään sella.
49661: 10 000 000 markkaa. 3 §.
49662: Näistä määrärahoista myöntää maata!l.oushal- · Salaojituspalkkiot ovat verottomat, iUköönkä
49663: litus lainoja ja palkkioita asetuksella vahtVistet- oikeutta näihin palikkioihin ulosmitattako.
49664: tatVien oerusteiden mukaan, enintään 60 sadalta 4 §.
49665: maataloushaHituksen hyväksymän kustannus- Salaojituslainan ja sen koron periminen saa-
49666: arvion mukaan. daan toimittaa siinä järjestyksessä kuin vero-
49667: jen ulosotosta on säädetty.
49668: 2 §.
49669: Edellä 1 §:ssä tarkoitettu salaojituslaina pe- 5 §.
49670: ritään takaisin viitenätoista vuotuiseränä. Ma!k- Tat~kemmat määräykset tämän ~a.i.n täytän-
49671: samattomaJ.le pääomalle suoritetaan kahden pro- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
49672: sentin vuotuinen kotiko. tuksella.
49673:
49674: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
49675:
49676: Mauno Kurppa. Pentti Antila.
49677: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
49678: A. R. Sainio.
49679: 2496
49680:
49681: IX,15.- Lak.al. n:o 287.
49682:
49683:
49684:
49685:
49686: Uusitalo ym.: Ehdotus salaojituslaiksi.
49687:
49688:
49689: E d u s k u n n a 11 e.
49690:
49691: Vuonna 1949 annetun ensimmäisen sala- suuden tuotantokyky on kohonnut ja markki-
49692: ojituslain (413/49) tullessa voimaan 1 päivänä noille on tullut myös muovista valmistettuja
49693: tammikuuta 1950 oli maassamme suunnitel- salaojaputkia. Kun lisäksi otetaan huomioon,
49694: manmukaisesti putkisalaojilla varustettua aluet- että maanviljelijät jo yleensä ymmärtävät sala-
49695: ta yhteensä 84 200 hehtaaria ja kohosi tämä ojituksen välttämättömyyden, voitaneen katsoa,
49696: määrä niinä viitenä vuonna, jotka laki oli voi- että lähivuosien aikana voitaisiin päästä
49697: massa, noin 44 000 hehtaarilla eli yhteensä 100 000 hehtaarin suuruiseen vuosittaiseen
49698: 128 200 hehtaariin. Vuonna 1955 annetun toi- salaojitettavaan alueeseen, jos vain edullista
49699: sen salaojituslain ( 160/55) voimassaoloaikana, pääomaa on käytössä. Ilman valtion jatkuvaa
49700: jota oli jatkettu vuoden 1963 loppuun, on ja lisääntyvää tukea ei viljelijöillä kuitenkaan
49701: putkisalaojituksen määrä kohonnut 274 500 ole taloudellisia mahdollisuuksia tähän pää-
49702: hehtaariin, joka on 10.1 prosenttia nykyisestä määrään pääsemiseksi.
49703: peltopinta-alasta. Vuosina 1950-1963 salaoji- Salaojitustoiminta on nyttemmin muodostu-
49704: tetusta 190 300 hehtaarista on 104 300 heh- nut erittäin hankalaksi, koska laki salaojitus-
49705: taaria eli noin 55 prosenttia salaojitettu val- palkkioista on lakannut olemasta voimassa ja
49706: tion avustusta käyttäen. Tarkoitukseen käytet- salaojitukseen voidaan myöntää vain korkotuki-
49707: tyjen lainojen ja palkkioiden yhteismäärä on lainaa. Kun pääoman saanti maaseudulla on
49708: noin 26.6 miljoonaa nykymarkkaa. Vaikka sala- yhäti vaikeutunut, on tilanne muodostunut sel-
49709: ojitettujen alojen voimakasta suurentumista laiseksi, että salaojitustoiminta ainakin vähä-
49710: vuoden 1949 jälkeen ei luettaisikaan yksin- varaisimpien viljelijöiden kohdalla uhkaa pysäh-
49711: omaan salaojituslakien ansioksi, ovat ne ilmei- tyä kokonaan, koska salaojitukseen tarvittavia
49712: sesti olleet omiaan huomattavasti edistämään pääomia ei ole saatavissa. Siksi uusi salaojitus-
49713: salaojitustoimintaa. palkkioita koskeva laki on välttämättä aikaan-
49714: Mainittuna aikana on maataloustöiden koneis- saatava.
49715: taminen voimakkaasti kehittynyt ja jatkuu Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu,
49716: koneistaminen edelleen. Peltoviljelyskoneiden ehdotamme
49717: täysin tehokas käyttö kuitenkin edellyttää
49718: useimmissa tapauksissa peltojen salaojitusta. Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraa-
49719: Toisaalta myös salaojitustöiden koneistatninen van lakiehdotuksen:
49720: on kehittynyt varsin pitkälle ja tiiliputkiteolli-
49721:
49722:
49723: Salaoj ituslaki.
49724: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
49725: tyllä tavalla, säädetään:
49726:
49727: 1 §. Sanotuista määrärahoista myöntää maatila-
49728: Salaojitustoiminnan edistämista varten ote- hallitus lainoja ja palkkioita asetuksella vahvis-
49729: taan vuosina 1973-1978 valtion tulo- ja me- tettavien perusteiden mukaan, enintään 60 sa-
49730: noarvioon siirtomäärärahoina yhteensä vähin- dalta maatilahallituksen hyväksymän kustan-
49731: tään 8 000 000 markkaa. nusarvion määrästä.
49732: IX,15.- Uusitalo ym. 2497
49733:
49734: 2 §. maksamatta, samalla etuoikeudella kuin julkis-
49735: Edellä 1 §:ssä tarkoitettu salaojituslaina pe- oikeudellisista suorituksista on säädetty. Tätä
49736: ritään takaisin viitenätoista vuotuiseränä. Mak- panttioikeutta koskevan merkinnän tekemistä
49737: samattomalle pääomalle suoritetaan kolmen varten kiinnitysasiain pöytäkirjaan lähettäköön
49738: prosentin vuotuinen korko. maatilahallitus ilmoituksen asianomaiselle
49739: Salaojituslainan takaisinmaksun alkamisajas- tuomiokunnan tuomarille tai kiinteistötuoma-
49740: ta, lyhennyksen ja koron kannasta sekä lainan rille.
49741: ylimääräisestä lyhentämisestä säädetään asetuk- Kun laina on takaisin maksettu, lähettäköön
49742: sella. valtiokonttori siitä ilmoituksen asianomaiselle
49743: tuomiokunnan tuomarille tai kiinteistötuoma-
49744: 3 §. rille tilan vapautumista panttivastuusta koske-
49745: Salaojituspalkkiot, joita 1 §: ssä tarkoitetaan, van merkinnän tekemistä varten kiinnitysasiain
49746: ovat vapaat veroista. pöytäkirjaan.
49747: Oikeutta näihin palkkioihin älköön ulosmi- Salaojituslainan ja sen koron periminen saa-
49748: tattako. daan toimittaa siinä järjestyksessä kuin verojen
49749: 4 §. ulosotosta on säädetty.
49750: Tila, jonka viljelyksen salaojittamista varten
49751: on myönnetty laina tämän lain nojalla, on lai- 5 §.
49752: nan ja sen koron maksamisesta panttina, ja Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
49753: saadaan sanottu laina korkoineen ottaa tilasta töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
49754: riippumatta siitä, kuinka kauan ne ovat olleet sella.
49755:
49756:
49757: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
49758:
49759: Eino Uusitalo. Veikko Pihlajamäki.
49760: T. Saloranta. Juhani Saukkonen.
49761: Orvokki Kangas. Sylvi Saimo.
49762:
49763:
49764:
49765:
49766: 313 156/72
49767: 2498
49768:
49769: IX,16.- Lak.al. n:o 288.
49770:
49771:
49772:
49773: Tähkämaa ym.: Ehdotus laiksi viljakaupasta.
49774:
49775:
49776: E d u s k u n n a J.l e.
49777:
49778: Kotimaisen viajan kauppaanlnlomäärissä on taissa, mutta viime vuosina niistä on kuitenkin
49779: viime vuosina tapahtunut huomattawaa ilisäystä enenevässä määrin pyritty poMceamaan. Vilja-
49780: paitsi tuotannon lisääntymisen johdosta myös lajikkeet ja myllyt ovat noudattaneet maatalous-
49781: mm. siitä syystä, että yhä useammat tuottaja- ministeriön laatuvaatimuspäätöksestä poikkea-
49782: taloudet mark:kinoivat satonsa kokonaisuudes- via hyJkäysperusteita, eivät ole suorittaneet
49783: saan ja ostavat käyttöönsä elintarvike- ja tehu- V·irallisia iaatuhyvityksiä eivätikä noudattaneet
49784: teollisuuden tuotteita. Kotimaisen viljan tuo- valtioneuvoston [eipävill.jalJ.e :vahvistamia tavoite-
49785: tannon ia kaupan laajentuess·a ovat myös vilja- hintoja eikä Valtion VHjavaraston rehurijalle
49786: kauppaan !kohdistuvat tekniset vaatimukset vahvistamia hintoja. Usälksi laadunmäärittelyn
49787: lisääntyneet. teknisessä suorittamisessa ja laadunmäärityksen
49788: VHjakaupan organisaatio on meiH.ä nykyisin tuloksissa on esiintynyt kirjavuutta määritys-
49789: varsin hajanainen, sillä viljakauppaa harjoittaa laitteiden edlaisuuden ja määrittäjäin puutted-
49790: tälilä hetkellä 7 ik.eskusliiklkeen alaisena n. 550 lisen ammattitaidon johdosta. Tämä on aiheut-
49791: keräilylliik.että, joilla on arviolta n. 2 000 var- tanut sekaannusta vil:j.amalikkinoilla ja merkin-
49792: sin eritasoista keräilypistettä sekä n. 200 myl- nyt huomattavaa tulonsiirtoa viljelijäväestöltä.
49793: lyä. Ottaen huomioon viljakaupan laajuuden Tästä syystä on välttämätöntä [uoda säänOOk-
49794: ja kansantaloudellisen merkityksen se!kä sen, set, jotka velvoittavat lkaHdda viljaliikikeitä
49795: että valtiovalta takaa maatalouden hintajärjes- noudattamaan virallisesti vahvistettuja hintoja,
49796: telmän puitteissa :vehnälle ~a .nrldille .vahvis- ostoehtoja ja laadunmääritysmenetelmiä vilja-
49797: tetun hintatason, olisi pyrittävä siihen, että kauppaa harjoittaessaan.
49798: viljan mal.1kkinoinnissa päästäisiin nytkyistä yhte- Lakiesityksessä edellytetään, että maatalous-
49799: näisempään kaupalliseen menettelyyn. Tähän ministeriö voisi vahvistaa sekä kaikkia vilja-
49800: pääsemiseksi sekä viljakaupan harjoittajiH.e että liikkeitä että kotimaisen viljan jauhatusta suo-
49801: viljakaupassa noudatettavaJ.le laatu- ~a hinnoit- rittavia elinkeinonharjoittajia velvoittavat laa-
49802: telumenettdlylle tulisi asettaa tiettyjä ehtoja. tuvaatimukset sekä näytteenotto- ja laadunmää-
49803: ritysmenetelmien noudattamiseksi samoin ikuin
49804: Maatalousministeriö on antanut päätöksen määritysvälineil:J.e ja viljakauppaa sekä viljan
49805: kotimaassa tuotetun viljan ja herneen laatu- laatuarvostelua suorittavalle henkilöstö1le ase-
49806: vaatimuksista, joka sisähää määräykset lkauppa- tettavat vaatimukset. Samoin tulisi näiden mää-
49807: kuntoiscl:le vilj&e ·asetettavista laatuvaatimuk- räysten koskea myös yileistä kauppatapaa mm.
49808: sista ia hinnoitteluperusteista, sekä antanut siten, että viljan perushinta määriteltäisiin
49809: lisäksi ohjeet viJ:janäytteiden otosta ja muodos- vapaasti rautatievaunussa lähtöasemana.
49810: tamises~a, viljan kunnon ja 'laadun määrittämi- Viljakauppalain perusteella ei määriteltäisi
49811: sestä sekä tarkastustuloksissa saMittavista poik- viljan hintoja, sillä hinnat vahvistettaisiin edel-
49812: keamista. Mainittuihin ohjeisiin sisältyy mää- leen muiden lakien ja päätösten nojalla. Kun
49813: räyksiä myös laadunmääritylk.sissä käytettäville vill.jakaupan eri portaissa on kuitenkin poikettu
49814: vä[ineille asetetta!V:ista vaatimuksista. vira:1lisesti vahvistetuista hinnoista, ikaiik.lkien
49815: Em. päätökset sitovat kuitenkin nykyisin viljaHikkeiden olisi noudatettava valtioneuvos-
49816: vain Valtion Viljavarastoa, joka ostaa kaup- ton, Valtion Viljavaraston tai muun valtion
49817: paan tulevasta vHjasta nykyisin vain noin nel- vi~anomaisen viljalle vahvist11mia hintoja. Sa-
49818: jänneksen muiden viljakauppaa elinkeinonaan moin viljalii:kkeiden olisi noudatettava laadun
49819: harjoittavien ostaessa n. 75 %. Maatalousminis- perusteella tehtävien hinnanfisäysten ja -vähen-
49820: teriön laatuvaatimuspäätöksen määräyksiä on nysten osailta vahvistetun laatuvaa.timuspäätök-
49821: kuitenkin yleensä noudatettu kaupan eri por- sen mukaista hinnoittelua.
49822: IX,16.- Tähkämaa ym. 2499
49823:
49824: Viljakauppaa harjoittava!lla liikkee1lä tulee lain piiriin. Pohjois-Suomessa ja eräillä muilla
49825: lakiehdotuksen mukaan olla tyydyttävät viljan syi!jäseuduilla toimiville liikkeille asetettavien
49826: varastotilat sekä täydeliliset näytteenotto- ja vaatimusten tulisi olla lievempiä kuin varsi-
49827: laadunmääritysvällneet. Liilkkeen viljan Lladun- naisella viiljelyaluedla.
49828: määrityksestä huolehtivalla henkilökunnalla Edellä olevan perusteella ehdotamme,
49829: tu!lee olla riittävä todisteeilinen pätevyys teh-
49830: täväänsä. Myös säännökset viljan merkitsemi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
49831: sestä rehmi olisi sisällytettävä viljakauppa- lakiehdotuksen:
49832:
49833:
49834: Laki
49835: viljakaupasta.
49836: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
49837: 1 §. 5 §.
49838: Viljal.iilkkeen on harjoittamassaan vi!ljaikau- Viljaliikkeen on noudatettava viljaa ostaes-
49839: passa noudatettava, mitä tässä laissa on sää- saan valtioneuvoston, Valtion Viljavaraston tai
49840: detty. muun ,valtion viranomaisen vahvistamia vi!ljan
49841: 2 §. hintoja sekä ·viljanäytteen otossa ~a muodosta-
49842: VNjaHa tarkoitetaan jauhamatonta vehnää, misessa, viljan kunnon ja laadun määrittelyssä,
49843: ruista, ohraa ja ikautaa sekä hernettä. hinnoittelussa sekä viljan merikitsemisessä re-
49844: huksi maatalousministeriön vahvistamia dhjeita.
49845: 3 §. 6 §.
49846: Vil.ja:liikkeeN.ä ta1'koitetaan liikettä, joka llike- Joka rikkoo tätä Jakia tai sen nojaUa annet-
49847: toimintanaan ostaa ja myy viljaa. tuJa määräyksiä, rangaistaikoon sakolla, mikäli
49848: muualla laissa ei ole säädetty anlkarampaa ran-
49849: 4 §. gaistusta.
49850: Viljan laatumääritystä tehtäessä on käytet- 7 §.
49851: tävä täydetlisiä näytteenotto- 1a laatumääritys- Tarkemmat määräykset tämän lain sovelta-
49852: väilineitä sekä töihin käytettävällä henkilökun- misesta annetaan asetuksella.
49853: naill.a tulee oMa tehtäväänsä riittävä koulutus.
49854: Maatalousministeriö antaa tatikemmat mää- 8 §.
49855: räykset tässä pyikälässä viljaliikkeelle asetetta- Tämä laki tulee voimaan päivänä
49856: vista vaatimuksista. kuuta 19
49857:
49858:
49859: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
49860:
49861: Taisto Tähkämaa. Einari Nieminen.
49862: 2500
49863:
49864: IX,17. - Lak.al. n:o 289.
49865:
49866:
49867:
49868:
49869: Pulkkinen ym.: Ehdotus laiksi maataloustulon vakaannuttami-
49870: sesta annetun lain muuttamisesta.
49871:
49872:
49873: E d u s k u n n a 11 e.
49874:
49875: Laki maataloustulon vakaannuttamisesta ei Maataloustulon hyvityksen määrääminen voi-
49876: tee oikeutta pienviljelmille, sillä tuotantokus- massaolevan lain mukaan on vaikea suorittaa
49877: tannukset pienviljelystiloilla ovat kohonneet niin, että se muodostuisi oikeudenmukaiseksi.
49878: huomattavasti nopeammin kuin suurilla; kun Senvuoksi olisikin tehtävä muutos niin, että
49879: maatalouden kustannusten noususta ja tulonli- maataloustulon tarkistus suoritetaan vertaamalla
49880: säyksestä annettava korvaus annetaan kokonaan sitä teollisuusaloilla työehtosopimuksissa sovit-
49881: hintain korotuksena, niin suuret viljelmät saa- tuihin palkkaratkaisuihin. Näin saataisiin tulo-
49882: vat hyödykseen koko maataloudelle tulevan tu- ratkaisuille sellainen vertailupohja, joka pe-
49883: lon lisäyksen, sillä pieniltä tiloilta ei myyntiin rustuu tosiasioihin.
49884: paljonkaan tuotteita riitä. Lakia olisikin siten Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
49885: muutettava, että maatalouden kustannusten
49886: noususta ja tulon lisäyksestä osa tai mahdolli- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
49887: sesti se kokonaan voitaisiin antaa viljelmäkoon lakiehdotuksen:
49888: mukaisena hintapoliittisena tukena. Täten voi-
49889: taisiin pienviljelijäin tuloja lisätä ja samalla es-
49890: tää kuluttajahintain kohoaminen.
49891:
49892:
49893: Laki
49894: maataloustulon vakaannuttamisesta annetun lain muuttamisesta.
49895: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maataloustulon vakaannuttamisesta 14 pat-
49896: vänä heinäkuuta 1969 annetun lain (475/69) 2 §:n 1 momentin 3 kohta, 3, 4, 5, 6 ja 7 §
49897: näin kuuluviksi:
49898:
49899: 2 §. toksia lukuun ottamatta, ja niitä viimeksi vah-
49900: vistettaessa edellytettyjen muiden tuote- ja
49901: 3) maatalouden tuottoon luetaan viljelmäkoon kustannuserien hintojen mukaan laskien. Hin-
49902: mukainen ja alueittainen hintapoliittinen tuki, noittelu vuodeksi 1972/73 tavoitehintoja mää-
49903: rättäessä lasketaan viimeksi mainitut hinnat
49904: tammikuun 1969 tason mukaan.
49905: 3 §. Edellä 1 momentissa tarkoitettu kustannus-
49906: Maidon, naudanlihan, sianlihan ja kananmu- ten nousu voidaan maataloudelle korvata myös
49907: nien tavoitehinnat määrätään vuosittain huhti- viljelmäkoon mukaista hintapoliittista tukea
49908: kuun alusta sekä rukiin ja vehnän tavoitehinnat käyttäen.
49909: syyskuun alusta lukien siten, että 2 §:ssä tar- Valtioneuvoston on neuvoteltava maatalous-
49910: koitettu maataloustulo pysyy saman suuruisena tuottajain keskusjärjestöjen kanssa siitä, millä
49911: kuin se maataloustulo, joka samat tuote-, palk- tavalla maataloustuloa ja hintapoliittista tukea
49912: katyö- ja tarvikemäärät huomioon ottaen saa- sen lisäksi, mitä 1 momentissa on säädetty, on
49913: daan voimassa olevien tavoitehintojen, jäljem- muutettava huomioon ottaen, että tulotasoa vil-
49914: pänä 5 momentin mukaan aiheutuneita muu- jelijää kohden maataloudessa pyritään kehit-
49915: IX,17.- Pulkkinen ym. 2501
49916:
49917: tämään maatalouden tuottavuuden muutos huo- toimii sellaisena valtakunnansovittelija tai hä-
49918: mioon otettuna samalla tavalla kuin teollisuus- nen valitsemaosa tehtävään suostunut ja siihen
49919: työväen palkkoja korotetaan. sovelias henkilö.
49920: Vaitioneuvosto määrää maatalousministeriön Ellei yksimielisyyttä sovittelijankaan toimesta
49921: esityksestä maaliskuun loppuun mennessä mai- ole saavutettu maaliskuun 20 päivään mennessä,
49922: don, naudanlihan, sianlihan ja kananmunien ta- päättää valtioneuvosto tavoitehinnoista ja hin-
49923: voitehinnat seuraavan huhtikuun alusta sekä tapoliittisesta tuesta tässä laissa säädettyjen
49924: rukiin ja vehnän tavoitehinnat sekä hintapo- perusteiden mukaan.
49925: liittisen tuen seuraavan syyskuun alusta lukien
49926: siten, että maataloustulo muodostuu 1 ja 3 mo- 5 §.
49927: mentissa tarkoitetun suuruiseksi, ei kuitenkaan Riippumatta siitä, aiheutuuko 3 §:n pe-
49928: 1 momentissa tarkoitettua pienemmäksi. rusteella tavoitehintatason muutoksia, voidaan
49929: Milloin edellä 1 momentissa tarkoitettujen tavoitehintoja 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla
49930: tuotteiden keskimääräinen hintataso, ottaen määrättäessä eri tuotteiden hintojen keskinäisiin
49931: myös huomioon eri tuotteiden jälkitileissä vii- suhteisiin tehdä muutoksia, jotka eivät muuta
49932: meksi todettavissa olevat muutokset, on vii- tavoitehintatasoa. Samalla edellytyksellä voi-
49933: meksi kuluneen kalenterivuoden aikana poiken- daan muuttaa hintapoliittista tukea.
49934: nut enemmän kuin yhden sadanneksen vahvis- Milloin erityiset syyt vaativat, voidaan edellä
49935: tetusta tavoitehintatasosta, otetaan tämä huo- 1 momentissa tarkoitettuja muutoksia tehdä
49936: mioon siten, että 1 momentissa tarkoitettua ta- muulloinkin kuin 3 §:ssä mainittuja tavoitehin-
49937: voitehintatasoa seuraavan vuoden ajaksi korote- toja määrättäessä.
49938: taan tai alennetaan yhtä monella sadanneksella
49939: kuin saavutettu hintataso on keskimäärin alitta- 6 §.
49940: nut tai ylittänyt tavoitehintatason ja keskimää- Viljelmäkoon mukainen hintapoliittinen tuki
49941: räistä hintatasoa laskettaessa käytetään painoina määrätään kalenterivuosittain siten, että tuen
49942: kysymyksessä olevien tuotteiden kulloinkin vii- määrä erikokoisilla viljelmillä muuttuu vuoden
49943: meksi kuluneena kalenterivuotena markkinaituja 1969 vastaavaan määrään verrattuna vähintään
49944: määriä. Tavoitehintatasoa hinnoitteluvuodelle viisitoista sadalta siitä määrästä, jolla maatalou-
49945: 1972/73 määrättäessä otetaan poikkeamaksi den tuotto 2 §: ssä tarkoitettuun maatalouden
49946: vuoden 1969 keskimääräisen hintatason väli- tuottoon verrattuna kulloinkin muuttuu, kui-
49947: nen ero. Tässä momentissa tarkoitettu hinta- tenkin siten, ettei tuen kokonaismäärä saa
49948: poikkeama voidaan korvata hintapoliittista tu- pienetä.
49949: kea käyttäen. Viljelmäkoon mukainen hintapoliittinen tuki
49950: Milloin vehnän, maidon, sianlihan tai kanan- maksetaan pinta-alalisänä. Pinta-alalisää ei mak-
49951: munien markkinoille tullut määrä on viimeksi seta viljelijälle, jonka hallitsema peltopinta-ala
49952: kuluneena kalenterivuotena noussut vuoden ylittää Etelä-Suomessa 12 hehtaaria, Keski-Suo-
49953: 1968 vastaavaa määrää suuremmaksi, otetaan messa 15 hehtaaria sekä Pohjois-Suomessa ja
49954: tämä huomioon tavoitehintatasoa alentavana te- Itä-Suomessa 20 hehtaaria, eikä viljelijälle,
49955: kijänä siten, että puolet nousua osoittavasta jonka verotettavien tulojen kokonaismäärä kul-
49956: prosenttiluvusta katsotaan edellä 5 momentissa loinkin viimeksi toimitetussa kunnallisverotuk-
49957: tarkoitettua poikkeamaa laskettaessa kysymyk- sessa yhdessä tai useammassa kunnassa yhteensä
49958: sessä olevan tuotteen saavutetun hinnan lisäyk- ylittää valtioneuvoston vuosittain vahvistaman
49959: seksi. enimmäismäärän.
49960: Alueittainen hintapoliittinen tuki määrätään
49961: 4 §. kalenterivuosittain siten, että tuen kokonais-
49962: Milloin 3 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa määrä muuttuu vuoden 1969 vastaavaan mää-
49963: neuvotteluissa ei maaliskuun 10 päivään men- rään verrattuna vähintään samassa suhteessa
49964: nessä ole saavutettu yksimielisyyttä, ja jos kuin tavoitehintataso on muuttunut vuoden
49965: maataloustuottajain keskusjärjestöt niin halua- 1969 alusta lukien. Tuki maksetaan viljelmän
49966: vat, on ryhdyttävä sovitteluun. alueittaisen sijainnin perusteella valtioneuvos-
49967: Sovittelijaksi valtioneuvosto määrää henki- ton vuosittain määräämin perustein. Tätä tukea
49968: lön, josta osapuolet ovat yksimielisiä ja joka on ei lueta 3 § :ssä tarkoitettuihin tavoitehintoihin.
49969: suostunut ottamaan tehtävän vastaan. Jolleivät Milloin joltakin vuodelta suoritetun alueit-
49970: osapuolet pääse yksimielisyyteen sovittelijasta, taisen hintapoliittisen tuen määrä alittaa tai
49971: 2502 IX,17. - Maataloustulon vakaannuttaminen.
49972:
49973:
49974: ylittää 3 momentissa tarkoitetun määrän, ote- tarkoitettujen tavoitehintojen ja hintapoliittisen
49975: taan erotus huomioon seuraavana vuonna tuen tuen määräämiseksi ja annettava lausunto 3 §:n
49976: vastaavana lisäyksenä tai vähennyksenä. 3 momentissa tarkoitetusta teollisuustyöläisten
49977: palkkojen korotuksesta ja joka avustaa maata-
49978: 7 §. lousministeriötä tämän lain täytäntöönpanossa
49979: Tässä laissa tarkoitettujen toimenpiteiden tarvittavien toimenpiteiden suunnittelussa, seu-
49980: valmistelua varten valtioneuvosto asettaa toimi- raa maidon, naudanlihan, sianlihan ja kanan-
49981: kunnan, jonka on ennen maaliskuun 1 päivää munien hintojen kehitystä sekä tekee maatalous-
49982: laadittava ja annettava maaalousministeriölle ministeriölle esityksiä tavoitehintojen ja hinta-
49983: laskelmat ja ehdotukset 3 §:n 1 momentissa poliittisen tuen toteuttamiseksi.
49984:
49985:
49986: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
49987:
49988: Aarne Pulkkinen. Matti Järvenpää. Pekka Salla.
49989: Pauli Puhakka. Pentti Liedes. Aarne Koskinen.
49990: Lauri Kantola. Siiri Lehmonen. V. J. Rytkönen.
49991: Niilo Nieminen. Toivo Asvik. Heikki Mustonen.
49992: 2503
49993:
49994: IX,18.- Lak.al. n:o 290.
49995:
49996:
49997:
49998:
49999: Antila ym.: Ehdotus laiksi kotimaisen sokerintuotannon turvaa-
50000: misesta.
50001:
50002:
50003: E d u s k u n n a II e.
50004:
50005: Viime vuoden lopulla eduskunnan hyväksy- nostaa kansainvälisen sopimuksen edellyttä-
50006: mä laki kotimaisen sokerintuotannon turvaami- mään 500 milj. kiloon asti valtion tuotantotuen
50007: sesta oli voimassa vain viime vuoden loppuun. silti nousematta.
50008: Tämän lain mukaan sokerijuurikkaan perushin- Vuotta 1972 koskevassa laissa on sokerijuu-
50009: ta on paljon alemmalla tasolla kuin vv. 1965 rikkaan viljelyalue jaettu kahteen hintaporras-
50010: -66. Kuitenkin ovat viljelijäin tuotantokus- tusvyöhykkeeseen. Tämä jaoittelu ei tee oi-
50011: tannukset mainituista vuosista huomattavasti keutta epäedullisemmissa ilmasto-olosuhteissa
50012: nousseet. Näin ollen olisi välttämätöntä ja oleville viljelijöille. Viljelyvyöhykkeitä tulisi
50013: kohtuullista, että sokerijuurikkaan perushin- olla kolme, joissa juorikkaan hinta on porras-
50014: naksi määrätään 14,7 penniä kilolta ja tämä tettu siten, että kolmannessa vyöhykkeessä
50015: hinta olisi taattava 500 milj. kilon vastaanotto- maksetaan perushinta + 10 %, toisessa perus-
50016: määrään asti, koska sokeriomavaraisuutemme hinta + 5 % ja eteläisessä vyöhykkeessä pe-
50017: on vain 20 % ja sokerijuurikas on työtäanta- rushinta.
50018: vana viljelykasvina erittäin sovelias varsinkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
50019: nuorison työllistämiseen pien- ja perheviljel- nioittaen,
50020: millä. Lisäksi ulkomailta tuodun sokeriraaka-
50021: aineen hinnat ovat nousseet niin paljon, että että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
50022: viljelijöille sakotonta tuotantorajaa voidaan lakiehdotuksen:
50023:
50024:
50025: Laki
50026: kotimaisen sokerintuotannon turvaamisesta.
50027:
50028: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
50029:
50030: 1 §. Jos juurikassokeritehtaiden kysymyksessä ole-
50031: Kotimaisen sokerintuotannon turvaamiseksi vana käyntikautena vastaanottama juurikas-
50032: tuetaan sokerijuurikkaan viljelyä ja sellaisia määrä on suurempi kuin mainittu määrä, alen-
50033: juurikassokeritehtaita, joissa tuotanto on aloi- netaan edellä ensimmäisessä momentissa mai-
50034: tettu ennen 1 päivää marraskuuta 1971, sen nittua perushintaa koko sadon osalta 0,01 pen-
50035: mukaan kuin tässä laissa säädetään. nillä jokaiselta täydeltä miljoonalta kilolta, jol-
50036: la vastaanotettu juurikasmäärä ylittää 500 mil-
50037: 2 §. joonaa kiloa.
50038: Juurikassokeritehtaiden tekemien viljelysso-
50039: pimusten perusteella vuosina 1972-1973 koti- 3 §.
50040: maassa tuotetun sokerijuurikkaan perushinnak- Mikäli viljelijän juurikassokeritehtaalle toi-
50041: si taataan 14,7 penniä kilolta. mittamien juorikkaiden keskimääräinen sokeri-
50042: Edellä ensimmäisessä momentissa mam1tun pitoisuus, joka määritetään valtioneuvoston
50043: perushinnan katsotaan vastaavan koko maassa päätöksessä tarkemmin määrättävällä tavalla,
50044: viljelyssopimusten perusteella tuotettua enin- ylittää 14,5 prosenttia, on viljelijälle ylityk-
50045: tään 500 miljoonan kilon sokerijuurikassatoa. sen kultakin prosenttiyksikön kymmenesosalta
50046: 2504 IX,18. - Kotimaisen sokerituotannon turvaaminen.
50047:
50048:
50049: kysymyksessä olevan vuoden sadosta suoritet- tyt välittömät valmistuskustannukset ylittävät
50050: tava sokeripitoisuuslisää. Sokeripitoisuuslisän tuotot huomioon kotimaisista juurikkaista val-
50051: suuruus on 0,09 prosenttia sanotun vuoden lo- mistetun sokerin tuotantopalkkion vähennyk-
50052: kakuun 1 päivänä voimassa olleen tavallisen senä sen mukaan kuin sosiaali- ja terveysminis-
50053: kidesokerin tuottajan myyntihinnasta. Mikäli teriö määrää.
50054: viljelijän tehtaalle toimittamien sokerijuurik- Mikäli sokerin tuotantopalkkion alentuminen
50055: kaiden keskimääräinen sokeripitoisuus alittaa edellä 2, 3 ja 4 momentin mukaan kotimaassa
50056: 14,0 prosenttia, on viljelijän saama hinta ali- tuotettua sokerijuurikaskiloa kohti laskettuna
50057: tuksen kultakin prosenttiyksikön kymmenes- on suurempi kuin 6,49 penniä, on tehdas vel-
50058: osalta vastaavasti alempi. vollinen suorittamaan erotuksen valtiolle.
50059: Sokerijuurikkaan viljelyalueet jaetaan viljely- Tämän pykälän mukaisesti tarkistettu lopul-
50060: olosuhteiden perusteella kolmeen hintavyöhyk- linen tuotantopalkkio pyöristetään ylöspäin lä-
50061: keeseen, joiden rajat määrää valtioneuvosto. himpään täyteen pennin sadasosaan.
50062: Ensimmäisellä hintavyöhykkeellä maksetaan
50063: Edellä tässä pykälässä tarkoitettujen suori-
50064: 2 §:n 1 momentissa mainittu perushinta, toi-
50065: tusten lisäksi maksetaan juurikassokeritehtaille
50066: sella hintavyöhykkeellä 5 prosentilla ja kol-
50067: juurikasraaka-aineen hankkimisesta aiheutunei-
50068: mannella hintavyöhykkeellä 10 prosentilla pe-
50069: den kustannusten korvauksena 3 §:n 2 mo-
50070: rushinnasta korotettua hintaa.
50071: mentissa tarkoitetulta alueelta vastaanotetuista
50072: Sokerijuurikkaiden kuljetuksesta maksetaan
50073: juurikkaista 0,2 penniä kilolta.
50074: kuljetusavustusta perusteiden mukaan, jotka
50075: valtioneuvosto vahvistaa, kuitenkin siten, että
50076: kuljetuksen tapahtuessa rautateitse avustuksena 5 §.
50077: suoritetaan täydeltä vaunukuormalta kiloa koh- Edellä 3 §:n 2 momentissa tarkoitetut lisä-
50078: den laskettu valtion rautatietariffin mukainen hinnat ja 3 momentissa tarkoitetut kuljetus-
50079: rahti, enintään kuitenkin todelliset rahtikus- avustukset samoin kuin 4 §: ssä tarkoitetut
50080: tannukset. tuotantopalkkiot ja hankintakustannuksen kor-
50081: vaukset maksetaan juurikassokeritehtaille edel-
50082: 4 §. lyttäen, että tehdas maksaa viljelijöille vähin-
50083: Juurikassokeritehtaille maksetaan kotimaassa tään 2 ja 3 §:ssä tarkoitetut hinnat, lisähinnat
50084: viljellyn sokerijuurikkaan jalostamisesta tuo- ja kuljetusavustukset sekä noudattaa 3 § :n 1
50085: tantopalkkiota 6,49 penniä vastaanotettua so- momentissa tarkoitettua juurikkaan laatumak-
50086: kerijuurikaskiloa kohti edellyttäen, että juuri- sutapaa.
50087: kassokeritehtaiden vastaanottamien, kotimaassa
50088: viljeltyjen sokerijuurikkaiden määrä ei ylitä 6 §.
50089: 500 miljoonaa kiloa ja että tavallisen kidesoke- Sokerin tuottajan myyntihinnalla tarkoitetaan
50090: rin myyntihinta on 132,65 penniä kilolta. tässä laissa viranomaisen vahvistamaa tai viran-
50091: Mikäli juurikassokeritehtaiden kysymyksessä omaisen ja juurikassokeritehtaiden sekä soke-
50092: olevana vuonna vastaanottamien, edellä ensim- rin maahantuojien kesken sovittua hintaa tahi,
50093: mäisessä momentissa tarkoitettujen sokerijuu- jollei hintaa ole vahvistettu tai sovittu, maa-
50094: rikkaiden määrä ylittää 500 miljoonaa kiloa, han tuotavan tavallisen kidesokerin cif-hintaa,
50095: alennetaan tuotantopalkkiota samalla määrällä, johon on lisätty tuontimaksu, tulli, tuulaaki ja
50096: jolla toisen pykälän toisen momentin mukaan liikennemaksu, huolinta- ja purkauskulut sekä
50097: sokerijuurikkaiden perushintaa vastaavassa ta- hankintaan sijoitetun pääoman korko maahan-
50098: pauksessa alennetaan. tulopäivään saakka.
50099: Jos tavallisen kidesokerin tuottajan myynti- Mikäli tavallisen kidesokerin tuottajan myyn-
50100: hinta kysymyksessä olevan vuoden lokakuun 1 tihinta lokakuun 1 päivän ja käyntikauden
50101: päivänä poikkeaa 1 momentissa mainitusta päättymisen välisenä aikana alenee, suoritetaan
50102: tuotantopalkkion perustana olevasta tasosta, sokeritehtaalle hinnan alentumisen jälkeen teh-
50103: alennetaan tai lisätään tuotantopalkkiota 11.5 taassa valmistettavan ja sokerin hinnan alen-
50104: prosenttia siitä määrästä, mikä sokerin tuotta- tuessa sokeritehtaan varastossa ja sen omistuk-
50105: jan myyntihinta on suurempi tai pienempi sessa olevan sokerijuudkkaista kotimaassa val-
50106: kuin 132,65 penniä kilolta. mistetun sokerin osalta hinnan alentumista vas-
50107: Milloin juurikassokeritehdas käyttää ulko- taava määrä. Tuottajan myyntihinnan noustessa
50108: maista juurikasraaka-ainetta, otetaan tällaisen on sokeritehdas velvollinen palauttamaan soke-
50109: tuotannon kohtuullisella yrittäjän ansiolla lisä- rin hinnannousua vastaavan määrän.
50110: IX,l8.- Antila ym. 2505
50111:
50112: Jos sokeritehtaalla sinä hetkenä käyntikau- määrä, jonka tehtaat joutuvat 6 §:n 2 ja 3
50113: den päättymisen jälkeen, jolloin tavallisen ki- momentin nojalla palauttamaan.
50114: desokerin tuottajan myyntihinta muuttuu, on Juurikassokeritehtaalle maksetaan valtion va-
50115: omistuksessaan sokerijuurikkaista kotimaassa roista korvausta sillä edellytyksellä, että teh-
50116: valmistettua sokeria, suoritetaan mainitusta so- das 4 §:n 5 momentissa ja 6 §:n 2 ja 3 mo-
50117: kerimäärästä tuottajan myyntihinnan aletessa mentissa tarkoitetuissa tapauksissa suorittaa
50118: sokeritehtaille niiden eroa vastaava määrä. sanotuissa säännöksissä mainitut maksut val-
50119: Tuottajan myyntihintojen noustessa on tehdas tiolle tämän lain voimassaoloajalta. Tähän suo-
50120: velvollinen palauttamaan vastaavan eron. ritusvelvollisuuteen on tehtaan ilman eri sopi-
50121: Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitetaan soke- mustakin katsottava sitoutuneen, jos tehdas on
50122: ritehtaalla myös muuta sokerin valmistajaa hakenut tämän lain mukaan valtion varoista
50123: kuin juurikassokeritehdasta. juurikassokeritehtaille maksettavia suorituksia.
50124: Milloin juurikassokeritehtaalla on huhtikuun
50125: 1 päivänä omistuksessaan varastoituna sokeria, 9 §.
50126: voidaan siitä määrästä, joka saadaan, kun teh- Kauppa- ja teollisuusministeriö huolehtii
50127: taan kotimaisista juurikkaista asianomaisen tässä laissa tarkoitettujen suoritusten maksa-
50128: käyntikauden aikana valmistaman sokerin ko- misesta ja perimisestä.
50129: konaismäärästä vähennetään asianomaisen käyn- Milloin tehdas tämän lain nojalla joutuu suo-
50130: tikauden alusta maaliskuun loppuun myydyn ritusvelvolliseksi, on kauppa- ja teollisuusminis-
50131: sokerin määrä, maksaa varastoimiskorvausta teriön määrättävä suoritusten maksuaika. Jos
50132: valtioneuvoston tarkemmin määräämien perus- tehdas laiminlyö suorituksen tai sen osan mak-
50133: teiden mukaan. Varastoimiskorvausta voidaan samisen määräaikana, on se velvollinen suorit-
50134: kuitenkin maksaa enintään saman vuoden elo- tamaan erääntyneelle määrälle maksunlisäykse-
50135: kuun loppuun saakka. nä korkoa veronmaksun laiminlyömisen joh-
50136: Jos juurikassokeritehdas toimittaa raakasoke- dosta suoritettavasta veronlisäyksestä 30 päi-
50137: ria, paksumehua tai jälkituotteita muualle edel- vänä joulukuuta 1943 annetun lain ( 1077/43)
50138: leen jalostettavaksi, muunnetaan ne kidesoke- mukaan, mikäli kauppa- ja teollisuusministeriö
50139: riksi sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamia ei erityisistä syistä toisin määrää.
50140: perusteita noudattaen.
50141: 10 §.
50142: 7 §. Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
50143: Tämän lain 2 §:ssä tarkoitetut hinnat, 3 töönpanosta ja soveltamisesta 4, 5, 7 ja 9 §:n
50144: §:ssä tarkoitetut sokeripitoisuuslisät ja -vähen- osalta antaa kauppa- ja teollisuusministeriö,
50145: nykset sekä lisähinnat ja kuljetusavustukset sa- kuitenkin siten, että sanotut määräykset 4 §:n
50146: moin kuin 4 §:ssä tarkoitetut tuotantoavustuk- 4 momentin osalta antaa sosiaali- ja terveys-
50147: set ja hankintakustannusten korvaus lasketaan ministeriö. Samoin antaa sosiaali- ja terveys-
50148: ja suoritetaan sokerijuurikkaiden puhdaspainon ministeriö tarkemmat määräykset 6 §:n 1, 2,
50149: mukaan. 3, 4 ja 6 momenttien osalta. Lain muulta osalta
50150: 8 §. antaa tarkemmat määräykset maa- ja metsä-
50151: Tässä laissa tarkoitettujen korvausten suo- talousministeriö.
50152: rittamista varten otetaan valtion tulo- ja meno-
50153: arvioon tarvittava arviomääräraha. Mikäli juu- 11 §.
50154: rikassokeritehtaan valtiolle tämän lain mukaan Tämä laki on voimassa vuoden 1973 lop-
50155: suoritettavat maksut ylittävät sen valtiolta saa- puun, kuitenkin niin, että vuoden 1973 sadosta
50156: tavat korvaukset, tuloutetaan erotus valtiova- aiheutuvia toimenpiteitä voidaan suorittaa sano-
50157: rastoon. Valtiovarastoon tuloutetaan myös se tun vuoden päättymisen jälkeen.
50158:
50159:
50160: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
50161:
50162: Pentti Antila. Lauri Linna.
50163: Matti Asunmaa. A. R. Sainio.
50164: Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
50165: J. Juhani Kortesalmi. Pekka Vennamo.
50166: 314 156/72
50167: 2506
50168:
50169: IX,l9.- Lak.al. n:o 291.
50170:
50171:
50172:
50173:
50174: Lottanen ym.: Ehdotus laiksi kotimaisen sokerintuotannon tur-
50175: vaamisesta.
50176:
50177:
50178:
50179: E d u s k u n n a II e.
50180:
50181: Eduskunta on marraskuun 30 päivänä 1971 niä juurikaskilolta, josta hyvitettiin neljäs osa,
50182: hyväksynyt lain kotimaisen sokerintuotannon eli 0.5 penniä juurikaskilolta.
50183: turvaamisesta vuonna 1971. Tämä vain yhden Kun tapahtunut kustannusten nousu on
50184: kasvukauden tuotantoa turvaava laki oli pää- muilla hintasäännöstellyillä tuotannonaloilla
50185: piirteissään samanlainen kuin jo useita vuosia sekä sokerin puhdistamoteollisuudelle yleensä
50186: aikaisemminkin voimassa olleet sokerilait. So- hyväksytty uuden hinnoittelun perustaksi ja
50187: kerijuurikkaanviljelijälle siinä annettiin vähäi- kun Eduskunta on sekä juurikkaiden tuotan-
50188: nen hinnankorotus siten, että sokerijuurikkaan non että niiden jalostuksen osalta hinnoitteli-
50189: perushinta nostettiin aikaisemmasta 12.3 pen- jan asemassa, olisi oikeudenmukaista ja koh-
50190: nistä puolella pennillä, eli 12.8 penniin. Sa- tuullista, että myös tällä tuotannonalalla saa-
50191: moin korotettiin juurikassokeritehtaiden jalos- taisiin korvausta viljely- ja jalostuskustannusten
50192: tuspalkkioita puolella pennillä juurikaskilolta. noususta.
50193: Vielä tehtiin eräitä vähäisiä korjauksia juurik- Viime aikoina on tuontisokerin hinta huo-
50194: kaiden rahtihyvityksiin. Sellaisia perustavaa laa- mattavasti kallistunut ja nouseva suunta jat-
50195: tua olevia parannuksia, jotka olisivat tarpeen kuu edelleen. Nykyisenkin sokerin vähittäishin-
50196: niin sokerijuurikkaan viljelijäin kuin juurikas- nan vallitessa joutuu tuontikaupparahasto vielä
50197: sokeritehtaidenkin kohdalla, ei vielä saatu maksamaan tuontisokerin hinnanerokorvausta,
50198: aikaan. Näitä epäkohtia selostetaan lähemmin mikä aiheuttaa valtiolle huomattavia menoja
50199: seuraavassa: vuosittain. Todettakoon vielä tässä yhteydessä,
50200: Nykyisin voimassaolevan sokerilain perusteet että kidesokerin tuottajan myyntihinnan nosta-
50201: laadittiin sitä varten asetetussa komiteassa, minen 10 pennillä kilolta vähentäisi juurikas-
50202: joka piti työnimenään "Sokerikomitea 1965". sokeritehtaiden tuotantopalkkion tarvetta 1.15
50203: Sokerijuurikkaanviljelyn ja juurikassokeriteolli- pennillä juurikaskiloa kohti.
50204: suuden kustannuksia laskiessaan käytti mainittu Maamme on hyväksynyt kansainvälisen soke-
50205: Sokerikomitea laskentaperusteena vuosien risopimuksen Eduskunnan säädettyä siitä lain
50206: 1963-1965 kustannustasoa. Devalvaation ym. 17 päivänä helmikuuta 1970. Sopimus on voi-
50207: seikkojen aiheuttamasta huomattavasta kustan- ma'Ssa viisi vuotta ja siinä varataan Suomelle
50208: nustason noususta huolimatta ei viljelijän saa- mahdollisuus viljellä sokerijuurikasta 25 000
50209: maan hintaan eikä juurikassokeritehtaiden tuo- hehtaaria, mikä vastaa noin 35 % omavarai-
50210: tantopalkkioihin ole viime vuoden vähäisiä suutta. Nykyinen sokerilaki edellyttää 20 %
50211: muutoksia lukuunottamatta muuta korjausta omavaraisuutta, jota vastaava juurikasmäärä on
50212: tehty. Kun emme voi pitää tällaista menette- 390 miljoonaa kiloa. Viljelyalaa tarvitaan mai-
50213: lyä oikeana katsomme, että nyt olisi säädet- nitun juurikasmäärän tuottamiseen noin 15 000
50214: tävä uusi, oikeudenmukaisempi laki. Juurikas- hehtaaria. Kun ei ole todennäköistä, että
50215: viljelyä rasittavat lähinnä väkilannoite-, vil- maamme maatalous kovin nopeasti voisi sopeu-
50216: jelykone- ja palkkakustannusten nousu. Tehtai- tua tuottamaan entisestään suuresti lisäänty-
50217: den rasituksena on taas palkka- ja kuljetus- vää juurikasmäärää, olisi kansainvälisen sokeri-
50218: sekä polttoaine- ja tarvikekustannusten nousu. sopimuksen jäljellä olevaksi voimassaoloajaksi,
50219: Vuoden 1971 satoa jalostettaessa oli juurikas- eli vuosiksi 1972-1974 määrättävä tuotanto-
50220: sokerit~htaiden jälkeenjääneisyys noin 2 pen- tavoitteeksi 500 miljoonaa kiloa juurikkaita,
50221: IX,19.- Lottanen ym. 2507
50222:
50223: mikä edellyttäisi noin 20 000 hehtaarin viljely- Edellä matmtun perushinnan 14.3 penniä
50224: alaa. Samalla olisi myöskin korvattava se jäl- kilolta olisi katsottava vastaavan koko maassa
50225: keenjääneisyys, mikä on syntynyt viljelijöille viljelyssop.imusten perusteella tuotettua enin-
50226: maksettavassa juorikkaan hinnassa ja sokeriteh- tään 500 miljoonan kilon sokerijuurikassatoa.
50227: taiden tuotantopalkkiossa. Sadon ylittäessä mainitun määrän olisi perus-
50228: Edellä esitetyn perusteella olisi vuosina hintaa alennettava koko sadon osalta 0.01 pen-
50229: 1972-1974 kotimaassa tuotetun sokerijuurik- niä jokaiselta täydeltä miljoonalta kilolta, jolla
50230: kaan nykyistä perushintaa 12.8 penniä kilolta vastaanotettu juurikasmäärä ylittää 500 miljoo-
50231: korotettava 1.5 pennillä, eli 14.3 penniin ki- naa kiloa. Vielä edellytämme, että palataan jäl-
50232: lolta. Tämä korotus olisi erittäin kohtuullinen, leen vuosien 1967-1968 aikana voimassa ol-
50233: koska juorikkaan perushinta oli jo vuosina leen lain mukaiseen valtion tuen maksamista-
50234: 1965-1966 tämän suuruinen. Viljelijöille tu- paan, jolla tehtaat saivat tuotantopalkkion en-
50235: lisi saavutettu etu jälleen palautetuksi. Juuri- nen satovuoden loppua.
50236: kassokeritehtaille olisi tuotantopalkkiota nos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
50237: tettava 1.5 pennillä juurikaskilolta. Tehtaiden nioittaen,
50238: tuotantopalkkion jälkeenjääneisyys vuosien
50239: 1963-1965 tasosta tulisi täten suunnilleen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
50240: korvatuksi. Edellä esitetyt viljelijähinnan ja lakiehdotuksen:
50241: tuotantopalkkion korotukset huomioon ottaen
50242: tulisi tuotantopalkkio nykyisellä sokerin hin-
50243: nalla olemaan 6.99 penniä juurikaskilolta.
50244:
50245:
50246:
50247: Laki
50248: kotimaisen sokerintuotannon turvaamisesta.
50249: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
50250:
50251: 1 §. 3 §.
50252: Kotimaisen sokerintuotannon turvaamiseksi Mikäli viljelijän juurikassokeritehtaalle toi-
50253: tuetaan sokerijuurikkaan viljelyä ja sellaisia mittamien juurikkaiden keskimääräinen sokeri-
50254: juurikassokeritehtaita, joissa tuotanto on aloi- pitoisuus, joka määritetään valtioneuvoston
50255: tettu ennen 1 päivää marraskuuta 1971, sen päätöksessä tarkemmin määrättävällä tavalla,
50256: mukaan kuin tässä laissa säädetään. ylittää 14.5 prosenttia, on viljelijälle ylityksen
50257: kultakin prosenttiyksikön kymmenesosalta ky-
50258: symyksessä olevan vuoden sadosta suoritettava
50259: 2 §. sokeripitoisuuslisää. Sokeripitoisuuslisän suu-
50260: Juurikassokeritehtaiden tekemien viljelysso- ruus on 0.09 prosenttia sanotun vuoden loka-
50261: pimusten perusteella vuosina 1972-1974 koti- kuun 1 päivänä voimassa olleen tavallisen kide-
50262: maassa tuotetun sokerijuurikkaan perushinnaksi sokerin tuottajan myyntihinnasta. Mikäli vilje-
50263: taataan 14.3 penniä kilolta. lijän tehtaalle toimittamien sokerijuorikkaiden
50264: Edellä 1 momentissa mainitun perushinnan keskimääräinen sokeripitoisuus alittaa 14.0 pro-
50265: katsotaan vastaavan koko maassa viljelyssopi- senttia, on viljelijän saama hinta alituksen kul-
50266: musten perusteella tuotettua enintään 500 mil- takin prosenttiyksikön kymmenesosalta vastaa-
50267: joonan kilon sokerijuurikassatoa. Jos juurikas- vasti alempi.
50268: sokeritehtaiden kysymyksessä olevana käynti- Sellaisilla alueilla, joilla sokerijuorikkaiden
50269: kautena vastaanottama juurikasmäärä on suu- tuotantokustannukset muodostuvat heikompien
50270: rempi kuin mainittu määrä, alennetaan edellä viljelyolosuhteiden johdosta suuremmiksi kuin
50271: 1 momentissa mainittua perushintaa koko sa- muilla viljelyalueilla, maksetaan valtioneuvos-
50272: don osalta 0.01 pennillä jokaiselta täydeltä ton vahvistamien perusteiden mukaan lisähin-
50273: miljoonalta kilolta, jolla vastaanotettu juurikas- taa enintään 5 prosenttia 2 §:n 1 momentissa
50274: määrä ylittää 500 miljoonaa kiloa. mainitusta perushinnasta.
50275: 2508 IX,19.- Kotimaisen sokerintuotannon turvaaminen.
50276:
50277:
50278: Sokerijuurikkaiden kuljetuksesta maksetaan den kustannusten korvauksena 3 §:n 2 mo-
50279: kuljetusavustusta perusteiden mukaan, jotka mentissa tarkoitetulta alueelta vastaanotetuista
50280: valtioneuvosto vahvistaa, kuitenkin siten, että juurikkaista 0.2 penniä kilolta.
50281: kuljetuksen tapahtuessa rautateitse avustuksena
50282: suoritetaan täydeltä vaunukuorma1ta kiloa koh- 5 §.
50283: den laskettu valtion rautatietariffin mukainen Edellä 3 §:n 2 momentissa tarkoitetut lisä-
50284: rahti, enintään kuitenkin todelliset rahtikus- hinnat ja 3 momentissa tarkoitetut kuljetus-
50285: tannukset. avustukset samoin kuin 4 §:ssä tarkoitetut tuo-
50286: tantopalkkiot ja hankintakustannuksen kor-
50287: 4 §. vaukset maksetaan juurikassokeritehtaalle edel-
50288: Juurikassokeritehtaille maksetaan kotimaassa lyttäen, että tehdas maksaa viljelijöille vähin-
50289: viljellyn sokerijuurikkaan jalostamisesta tuo- tään 2 ja 3 § :ssä tarkoitetut hinnat, lisähin-
50290: tantopalkkiota 6.99 penniä vastaanotettua so- nat ja kuljetusavustukset sekä noudattaa 3 §:n
50291: kerijuurikaskHoa kohti edelly•ttäen, että juuri- 1 momentissa tarkoitettua juurikkaan laatu-
50292: kassokeritehtaiden vastaanottamien, kotimaassa maksutapaa.
50293: viljeltyjen sokerijuurikkaiden määrä ei ylitä
50294: 500 miljoonaa kiloa ja että tavallisen kidesoke- 6 §.
50295: rin tehtaan myyntihinta on 132.65 penniä ki- Sokerin tuottajan myyntihinnalla tarkoite-
50296: lolta. taan tässä laissa viranomaisen vahvistamaa tai
50297: Mikäli juurikassokeritehtaiden kysymyksessä viranomaisen ja juurikassokeriteht'aiden sekä
50298: olevana vuonna vastaanottamien, edellä 1 mo- sokerin maahantuojien kesken sovittua hintaa
50299: mentissa tarkoitettujen sokerijuurikkaiden tahi, jollei hintaa ole vahvistettu tai sovittu,
50300: määrä ylittää 500 miljoonaa kiloa, alennetaan maahan tuotavan tavallisen kidesokerin cif-
50301: tuotantopalkkiota samalla määrällä, jolla 2 §: n hintaa, johon on lisätty tuontimaksu, tulli, tuu-
50302: 2 momentin mukaan sokerijuurikkaiden peres- laaki ja liikennemaksu, huolinta- ja purkausku-
50303: hintaa vastaavassa tapauksessa alennetaan. lut sekä hankintaan sijoitetun pääoman korko
50304: Jos tavallisen kidesokerin tuottajan myynti- maahantulopäivään saakka.
50305: hinta kysymyksessä olevan vuoden lokakuun Mikäli tavallisen kidesokerin tuottajan
50306: 1 päivänä poikkeaa 1 momentissa mainitusta myyntihinta lokakuun 1 päivän ja käyntikau-
50307: tuotaottopalkkion perustana olevasta tasosta, den päättymisen välisenä aikana alenee, suori-
50308: alennetaan tai lisätään tuotantopalkkiota 11.5 tetaan sokeritehtaalle hinnan alentumisen jäl-
50309: prosenttia siitä määrästä, millä sokerin tuotta- keen tehtaassa valmistettavan ja sokerin hin-
50310: jan myyntihinta on suurempi tai pienempi kuin nan alentuessa sokeritehtaan varastossa ja sen
50311: 132.65 :penniä kilolta. omistuksessa olevan sokerijuurikkaista koti-
50312: Milloin juurikassokeritehdas käyttää ulko- maassa valmistetun sokerin osalta hinnan alen-
50313: maista juurikasraaka-ainetta, otetaan tällaisen tumista vastaava määrä. Tuottajan myyntihin-
50314: tuotannon kohtuullisena yrittäjän ansiolla lisä- nan noustessa on sokeritehdas velvollinen pa-
50315: tyt välittömät valmistuskustannukset ylittävät lauttamaan sokerin hinnannousua vastaavan
50316: tuotot huomioon kotimaisista juurikkaista val- määrän.
50317: mistetun sokerin tuotantopalkkion vähennyksenä Jos sokeritehtaalla sinä hetkenä käyntikau-
50318: sen mukaan kuin sosiaali- ja terveysministeriö den päättymisen jälkeen, jolloin tavallisen kide-
50319: määrää. sokerin tuottajan myyntihinta muuttuu, on
50320: Mikäli sokerin tuotantopalkkion alentumi- omistuksessaan sokerijuurikkaista kotimaassa
50321: nen edellä 2, 3 ja 4 momen:tin mukaan koti- valmistettua sokeria, suoritetaan mainitusta
50322: maassa tuotettua sokerijuurikaskiloa kohti las- sokerimäärästä tuottajan myyntihinnan aletessa
50323: kettuna on suurempi kuin 6.99 penniä, on sokeritehtaille niiden eroa vastaava määrä.
50324: tehdas velvollinen suorittamaan erotuksen val- Tuottajan myyntihintojen noustessa on tehdas
50325: tiolle. velvollinen palauttama'lln vastaavan eron.
50326: Tämän pykälän mukaisesti tarkis'tettu lopul- Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitetaan soke-
50327: linen tuotantopalkkio pyöristetään ylöspäin lä- ritehtaalla myös muuta sokerin vaLmistajaa
50328: himpään täyteen pennin sadasosaan. kuin juurikassokeritehdasta.
50329: Edellä tässä pykälässä tarkoitettujen suori- Milloin juurik·assokeritehtaalla on huhtikuun
50330: tusten lisäksi maksetaan juurikassokeritehtaiUe 1 päivänä omistuksessaan varastoituna sokeria,
50331: juurikasraaka-aineen hankkimisesta a~heutunei- voidaan siitä määrästä, joka saadaan, kun teh-
50332: IX,19.-Lottanen ym. 2509
50333:
50334: taan kotimaisista juurikkaista asianomaisen tiolle tämän lain voimassaoloajalta. Tähän suo-
50335: käyntikauden aikana valmistaman sokerin koko- ritusvelvollisuuteen on tehtaan ilman eri sopi-
50336: naismäärästä vähennetään asianomaisen käynti- mustakin katsottava sitoutuneen, jos tehdas
50337: kauden alusta maaliskuun loppuun myydyn on hakenut tämän lain mukaan valtion varoista
50338: sokerin määrä, maksaa varastoimiskorvausta juurikassokeritehtaille maksettavia suorituksia.
50339: valtioneuvoston tarkemmin määräämien perus-
50340: teiden mukaan. Varastoimiskorvausta voidaan 9 §.
50341: lruitenkin maks·aa enintään saman vuoden elO- Kauppa- ja teollisuusministeriö huolehtii
50342: kuun loppuun saakka. tässä laissa tarkoitettujen suoritusten maksa-
50343: Jos juurikassokeritehdas toimittaa raakasoke- misesta ja perimisestä.
50344: ria, paksumehua tai jälkituotteita muualle edel- Milloin tehdas tämän lain nojalla joutuu suo-
50345: leen jalostettavaksi, muunnetaan ne kidesoke- ritusvelvolliseksi, on kauppa- ja teollisuusminis-
50346: riksi sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamia teriön määrättävä suoritusten maksuaika. Jos
50347: perusteita noudattaen. tehdas laiminlyö suorituksen tai sen osan mak-
50348: samisen määräaikana, on se velvollinen suorit-
50349: 7 §. tamaan erääntyneelle määrälle maksunlisäyk-
50350: Tämän lain 2 §:ssä tarkoitetut hinnat, senä korkoa veronmaksun laiminlyömisen joh-
50351: 3 §:ssä tarkoitetut sokeripitoisuudet ja -vähen- dosta suoritettavasta veronlisäyksestä 30 päi-
50352: nykset sekä lisähinnat ja kuljetusavustukset vänä joulukuuta 1943 annetun lain (1077 /
50353: samoin kuin 4 §:ssä tarkoitetut tuotantoavus- 43) mukaan, mikäli kauppa- ja teollisuusmi-
50354: tukset ja hankintakustannusten korvaus laske- nisteriö ei erityisistä syistä toisin määrää.
50355: taan ja suoritetaan sokerijuurikkaiden puhdas-
50356: painon mukaan. 10 §.
50357: Tarkemmat määräykset .tämän lain täytän-
50358: 8 §. töönpanosta ja soveltamisesta 4, 5, 7 ja 9 §:n
50359: Tässä laissa tarkoitettujen korvausten suorit- osalta antaa kauppa- ja teollisuusministeriö,
50360: tamista varten otetaan valtion tulo- ja menoar- kuitenkin siten, että sanotut määräykset 4 §:n
50361: vioon tarvittava arviomääräraha. Mikäli juuri- 4 momentin osalta antaa sosiaali- ja terveys-
50362: kassokeritehtaan valtiolle tämän lain mukaan ministeriö. Samoin antaa sosiaali- ja terveys-
50363: suoritettavat maksut ylittävät sen valtiolta saa- ministeriö tarkemmat määräykset 6 §:n 1, 2,
50364: tavat korvaukset, tuloutetaan erotus valtiova- 3, 4 ja 6 momenttien osalta. Lain muulta
50365: rastoon. Vaitiovarastoon tuloutetaan myös se osalta antaa tarkemmat määräykset maa- ja
50366: määrä, jonka tehtaat joutuvat 6 §:n 2 ja 3 metsätalousministeriö.
50367: momentin nojalla palauttamaan.
50368: Juurikassokeritehta·alle maksetaan valtion va- 11 §.
50369: roista korvausta sillä edellytyksellä, että teh- Tämä laki on voimassa vuoden 197 4 lop-
50370: das 4 §:n 5 momentissa ja 6 §:n 2 ja 3 mo- puun, kuitenkin niin, että vuoden 1974 sa-
50371: mentissa tarkoitetuissa tapauksissa suorittaa dosta aiheutuvia toimenpiteitä voidaan suorit-
50372: sanotuissa säännöksissä mainitut maksut val- taa sanotun vuoden päättymisen jälkeen.
50373:
50374: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
50375:
50376: Eino Lottanen. Taisto Tähkämaa. Veikko Pihlajamäki.
50377: Johannes Virolainen. Saimi Ääri. Olavi Martikainen.
50378: Aulis Sileäkangas. Lea Sutinen. Pentti Poutanen.
50379: Juhani Saukkonen. Jouko Siikaniemi. Einari Nieminen.
50380: Reino Kangas. Ahti Pekkala. V. J. Sukselainen.
50381: Heimo Linna. Matti Mattila. Pentti Pekkarinen.
50382: Mikko Jokela. Erkki Haukipuro. Sulo Suorttanen.
50383: Reino Karpola. Eino Uusitalo. Mikko Kaarna.
50384: Paavo Niinikoski. Paavo Väyrynen. Katri-Helena Eskelinen.
50385: Esko Härkönen. Sylvi Saimo. Orvokki Kangas.
50386: Pekka Vilmi. Aino Karjalainen. T. Saloranta.
50387: 2510
50388:
50389: IX,20. - Lak.al. n:o 292.
50390:
50391:
50392:
50393:
50394: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi maidon tuottajahinnan paran-
50395: tamisesta ja voin kotimaisesta alennusmyynnistä.
50396:
50397:
50398: E d u s k u n n a 11 e.
50399:
50400: Talonpojan tappolinjatUe on ehdottomasti suuri osuus saatavasta hinnasta, koska he suo-
50401: saataiVa sulku. Maassamme ei ole kotoisen ras- lt'ittavat craskaimman työn. Tästä syystä on suo-
50402: van ylituotantoa. Hallituspuolueet ovat suosi- ritettava perusteellinen selvitys kaikista voin
50403: neet ulkolaista työtä ja u1kolaista margariini- val:mistamisen kustannuksista, jolloin tarpeet-
50404: raaka-ainetta. Tämän seurauksena maassamme tomat menot ja voitot on poistettava. Muu-
50405: syödään 35 miljoonaa ki1oa margariinia vuo- toinkin on huo1ehdittava, että varsinkin kehi-
50406: dessa. Jos tämä margariini vaihdettaisiin voi- tysaludlla karjatalouden harjoittamisesta mak-
50407: hin, olisi maassamme rasvasta pula. On järje- setaan asianmukaisen toimeentulon turvaava
50408: töntä suosia ulkolaista työtä ja ulkolaista ras- korvaus tuotteista. Tämä on taloudellisinta ja
50409: varaaka-ainetta seikä SOK:n, OTK:n, valtion ja tarkoituksellililukaisinta työllisyyden hoitamista.
50410: Raision margariinitehtaita kaijatalouden har- Ei myÖSikään voida hyväksyä sitä, että ulko-
50411: joittajien !kustannuksella, minlkä lisäksi voita mailta tuodaan jaåuvasti rasvaraaika-aineita,
50412: viedään paljon alhaisel1a hinnaNa ulkomaille. mutta sorretaan lkodmaista pienyritteliäisyyttä
50413: SDksi on voi myytävä kotimaassa aiennertuun maidon valmistamista. Siksi on voivuoret
50414: hintaan vaikkapa margariinin hinnalla. myytävä ikuluttaj1lle margariinin hinnalla eikä
50415: Kun maidosta ei maassamme todellisuudessa vietävä ul:komaille sekä poistettava markkinoin-
50416: ole ylituotantoa, on tuottajahintaa nostettava timaksu. Jos ulkomailla ei saada ·voista vähin-
50417: ja maidon marklkinoimismaksu poistettava. Sa- tään margariinia vastaavaa hintaa myös kwje-
50418: malla on ryhdyttävä kiireellisiin toimenpiteisiin tuskustannukset huomioonottaen, ei voita saada
50419: maatalouden tuotantokustannusten alentami- myydä ulkomaille.
50420: seksi kaikissa mahdollisissa suhteissa myös Mainituilla perusteilla esitämme kunnioit-
50421: poistamaHa manttaalimaksu ja pakollinen met- taen,
50422: sänhoitomaksu. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
50423: Maidon tuottajille kuuluu mahdollisimman lakiehdotuksen:
50424:
50425:
50426:
50427: Laki
50428: maidon tuottajahinnan parantamisesta ja voin kotimaisesta alennusmyynnistä.
50429:
50430: Ed\ISkunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
50431:
50432: 1 §. 3 §.
50433: Maidon tuottajahintaa nostetaan ja voita Vaitioneuvoston on ryhdyttävä kiireellisesti
50434: myydään kotimaassa alennettuun ·hintaan sen toimenpiteisiin maatalouden tuotantokustannus-
50435: mukaan kuin tässä [aissa säädetään. ten kaikissa mahdoNisissa suhteissa alentami-
50436: selksi, .jolloin on poistettava myös manttaali-
50437: 2 §. maksu 1a palkollinen metsänhoitomaksu.
50438: Maidon marklkinoimismaiksu poistetaan,
50439: koska maassamme ei ole kotoisen rasvan yli- 4 §.
50440: tuotantoa. Selvityksen perusteella on poistettava kailcl.d
50441: IX,20.- V. Vennamo ym. 2511
50442:
50443: tatpeettomat voin va1mistusta koskevat kustan- tioneuvoston myytävä voivuoret ja mahdolli-
50444: nukset, jotka varat on annettava maidon tuot- sesti myöhemmin esiintyvä voin ylituotanto ko-
50445: tajille kohonneena tuottajahintana. timaassa margariinin hinnalla.
50446: Koska karjatalous on erityisesti kehitys- Voita, josta ei saada ulkomaiUa vähintään
50447: alueille välttämätön ja koska maidon tuottami- margariinia ;vastaavaa hintaa myös kuljetuskus-
50448: nen on hmlvinta työllisyyden edistämistä maas- tannukset huomioonottaen, ei saa myydä ulko-
50449: slmlme, on valtioneuvoston huolehdittava, että maille, vaan on se myytävä alennettuun hin-
50450: karjatalouden harjoittamisesta maklsetaan asian- taan kotimaassa.
50451: illlukaisen toimeentulon turvaava !korvaus tuot-
50452: teista. 6 §.
50453: 5 §. Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltami-
50454: Koska kotimaista työtä on suojeltava ulko- sesta annetaan tarpeen vaatiessa asetukse11a.
50455: maantuonnin ja ulkolaisen työn edellä, on vai-
50456:
50457:
50458: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
50459:
50460: Veikko Vennamo. Kalevi Remes.
50461: Mikko Vainio. Aune Mänttäri.
50462: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
50463: Pekka Vennamo.
50464: 2512
50465:
50466: IX,21.- Lak.al. n:o 293.
50467:
50468:
50469:
50470:
50471: Ahonen ym.: Ehdotus laiksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun
50472: lain muuttamisesta.
50473:
50474:
50475: E d u s k u n n a II e.
50476:
50477: Hallituksen esitys metsänhoitoyhdisty!ksistä tetusti odottavat, että edus!kunta ryhtyisi
50478: annettiin eduskunnal!le 20. 5. 1949 ja edusfkunta yleensä raskaaksi käynyttä verotaalclcaa keven-
50479: hyväksyi sen 17. 10. 1950. Nyttemmin on tämä tämään ja näin olilen poistaisi metsänhoitomak-
50480: la!ki ollut voimassa yli <kaksilkymmentä vuotta, sun pienmetsänomistajilta. Pienvi~)elijöille met-
50481: joten sen merkitys ja vaikutukset alkavat olla sänhoidon neuvonta ja siihen liittyvät toimen-
50482: kautta koko maan tarkoin tunnettuja. Lakiesi- piteet pitäisi katsoa yhteiskunnan tehtäviin
50483: tyksen !hyväksymisen ~älkeen eduskuntakin on km:duvfksi, joista toimenpiteistä ei perittäisi
50484: joutunut käsittelemään muutosesityksiä hyväk- eikä kannettaisi miikäänlai-sia maksuja.
50485: syttyyn lakiin, jopa eräässä aloitteessa on esi- Ede'llä olevan perusteella ehdotamme kun-
50486: tetty 1ain kU!Illoamista kokonaan. Käsityksemme nioittavasti,
50487: mukaan metsien hoito on valtakunnan kannalta
50488: tärkeä ja niiden hoitamiseen dlisi kiinnitettävä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
50489: entistä enemmänkin huomiota, mutta pienmet- lakiehdotuksen:
50490: sälöiden omistajat, pienvi'ljelijät, aivan oikeu-
50491:
50492:
50493: Laki
50494: metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta,
50495:
50496: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan metsänhoitoyhdistyksistä 17 päivänä marras-
50497: kuuta 1950 annetun lain (558/50) 8 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
50498:
50499: 8 §.
50500: Tässä [aissa tarkoitettua metsätalouden edis- tuksessa tehtäviä vähennyksiä. Metsänhoitomak-
50501: tämistoimintaa varten on kunnan alueella si- sua ei kuitenkaan määrätä maksettavaksi met-
50502: jaitsevien metsämaiden osalta suoritettava met- sämaalta, jonka vuosittainen puun tuotto sään-
50503: sänhoitomaksua kahdesta kuuteen sadalta kun- nöllisessä kasvoikunnossa ei nouse sataan tuot-
50504: naUisverotusta varten arvioidusta metsämaan tokuutiometriin.
50505: puhtaasta tuotosta ottamatta huomioon vero-
50506:
50507:
50508: Helsingissä 11 päivänä helmiikuuta 1972.
50509:
50510: Arvo Ahonen. Eeli Lepistö,
50511: Aune Salama. Sakari Knuuttila.
50512: 2513
50513:
50514: IX,22.- Lak.al. n:o 294.
50515:
50516:
50517: Mustonen ym.: Ehdotus laiksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun
50518: lain muuttamisesta.
50519:
50520:
50521: Ed u s rk u n n a 11 e.
50522:
50523: Metsänhoitoyhd.istyksistä v. 1950 annetun jotka eivät ole yhdistyksen jäseniä. Mainittu
50524: lain mukaan joutuvat kai~ki ne metsänomista- laki olisi niin ollen kokonaan kumottava tai
50525: jat, joiden metsän vuosittainen lisäkasvu on ainakin perusteellisesti uudistettava. Koska
50526: vähintään 20 m3, maksamaan palkollisen met- lain kumoamisen yhteydessä on samalla järjes-
50527: sänhoitomaksun. Maksun suuruus on 2-6 % tettävä niiden omaisuuksien !käyttö vastaisuu-
50528: metsäha:n puhtaasta .tuotosta. Niissä kunnissa, dessa, joita metsänhoitoyhdistykset ovart: lain
50529: joissa metsänhoitoyhdistykset ovat määränneet voimassaoloaikana koonneet, olisi asia tältä
50530: metsänhoitomaksun suuruudeksi lain sailiman osin ennen kumoamista selvitettävä. Jo tässä
50531: korkeimman rajan eli 6 % :tuotosta, on mak- vaiheessa olisi kuitenkin korjattava lain ki-
50532: susta muodostunut uusi vero, joka ennen kaik- pdmmät epäkohdat. Siksi pitäisi pienmetsän-
50533: kea rasittaa sella1sia pienmetsänomistajia, joilla omistajat vapauttaa pakollisesta metsänhoito-
50534: ei ole metsästään myyntituloja. ma~ksusta, jolloin lain tuomat epäoikeudenmu-
50535: Kunnissa, joissa v:n 1966 tuloista verotet- kaisuudet poistuisivat pientilojen osalta. Pi-
50536: taessa 1 A lk:n metsäha:n puhtaaksi tuotoksi dämme välttämättömänä, että metsänhoito-
50537: on arvioitu 80 mk, menee mainittua metsän- maksu on vapaaehtoinen ainakin sellaisille
50538: hoitomaksua 6% mukaan 19 ha:n metsä- pientHoille, joiden metsämaan lisäkasvu ei ylitä
50539: alasta 48 mk, 20 ha:n 96 mk jne. Esimerkki 100 m3 vuodessa. Näin ollen maamme pien-
50540: osoittaa, että metsänhoitomaksu on nykyisel- metsänomistajat vapautuisivat pakollisesta met-
50541: lään verraten raskas lisävero niille pienmetsän- sänhoitomaksusta. Esimerkkinä mainittakoon,
50542: omistajille, joiden metsänlisäkasvu 1kuluu poh- että Etelä-Suomessa olisi mainitusta maksusta
50543: topuihin ja rakennust•atvi~keisiin. Pääosahan vapaa sellainen tila, jossa II lk:n metsämaata
50544: maamme pientilojen metsistä on sellaisia, ettei on alle 30 ha. Maamme keski- ja pohjois-
50545: niistä juuri myytäväksi liikene. os1ssa sekä heikompituottoisten metsien osalta
50546: muualhvkin vapautuva pinta-ala olisi suurempi.
50547: Pienmetsänomistajat ovat yleensä tyytymät- Muutos ei estäisi mainittua rajaa pienempiä-
50548: tömiä •tähän uuteen pakolliseen vetoon. Tämä kään metsänomistajia vapaaehtoisesti maksa-
50549: on täysin ymmärrettävis·sä, koska nykyinen masta metsänhoitomaksua, jos he sitä haluai-
50550: maatalouden verotus saattaa jo muutoinkin s1vat.
50551: pientilat monin verroin t·askaamman verotaa- Toisena korjausta kaipaavana epäkohtana on
50552: kan alaiseksi !kuin suurtilat. Mielestämme ei lain 8 §:n 4 momentin säännös, jonka mukaan
50553: myöskään ole oikein, että köyhä pienmetsän- valtio ja suuret puunjalostusyhtymät joutuvat
50554: omistaja pakotetaan osaltaan kustantamaan ma!ksamaan vain neljänneksen siitä, mitä muut
50555: suurmetsänomistajan tarvitseman metsänhoito- metsänomistajat ovat velvollisia maksamaan.
50556: henkilökunnan, kuten voimassa olevan lain Tämä kohtuuton etu on syytä poistaa valtiolta
50557: mukaan on asianlaita. On nimittäin huomat- ja suuryhtiöiltä. Korjaus tulee suoritetuksi
50558: tava, että pientilat eivät useinkaan tarvhse sillä, että 8 §:n 4 momentti poistetaan.
50559: metsiensä hoitoon metsänhoitoyhdistyksen tar- Nyt kun lain täytäntöönpanosta on saatu riit-
50560: joamaa ammattityövoimaa, vaan pystyvät itse tävästi kielteisiä kokemuksia, olisi esitettyjen
50561: suorittamaan metsiensä kunnostamisen. muutosten aikaansaaminen sitäkin välttämättö-
50562: Metsänhoitoyhdistyksistä annettu la!ki on ai- mämpää.
50563: koinaan laadittu lainsäädäntöjärjestyksestämme Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
50564: poikkeavalla tavalla. Lain mukaan on metsän-
50565: hoiltoyhd.istyksille myönnetty oikeus periä pa- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
50566: kollisia maksuja niiltäkin metsänomistajilta, lakiehdotuksen:
50567: 315 156/72
50568: 2514 IX,22. - Metsänhoitoyhdistyslain muuttaminen.
50569:
50570:
50571: Laki
50572: metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta.
50573:
50574: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan metsänhoitoyhdistyksistä 17 päivänä marras-
50575: kuuta 1950 annetun lain (558/50) 8 S näin kuuluvaksi:
50576:
50577: 8 §. Metsänhoitoyhdistys määrää 1 momentissa
50578: Tässä laissa tarkoitettua metsätalouden edis- mainituissa rajoissa vuodeksi kerrallaan metsän-
50579: tämistoimintaa varten on kunnan alueella si.. hoitomaksun suuruuden.
50580: jaitsevien metsämaiden osaLta suoritettava met- Metsämaan osalta, josta kunnallisveroa ei
50581: sänhoitomaksuna kahdesta kuuteen sadalta suor1teta, on metsän tuotto metsänhoitomaik-
50582: kunnallisverotusta varten arvioidusta metsä- sun määräämistä varten arvioitava verotuksessa
50583: maan puhtaasta tuotosta, ottamatta huomioon noudatettavien perusteiden mukaisesti.
50584: verotuksessa tehtäviä vähennyksiä. Metsänhoi-
50585: tomaksua ei kuitenkaan määrätä maksettavaksi
50586: metsämaalta, jonka vuos1ttainen puun tuotto
50587: säännöllisessä kasvukunnossa ei nouse sataan Tämä laki tulee voimaan päivänä
50588: tuottokuutiometriin. kuuta 197 .
50589:
50590:
50591: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
50592:
50593: Heikki Mustonen. Helvi Niskanen.
50594: Niilo Koskenniemi. Aarne Koskinen.
50595: Matti Järvenpää. Rauno Korpinen.
50596: Anna-Liisa Jokinen. Siiri Lehmonen.
50597: 2515
50598:
50599: IX,23.- Lak.al. n:o 29.5.
50600:
50601:
50602:
50603:
50604: Raatikainen ym.: Ehdotukset laeiksi puun tuottamisesta ;a yh-
50605: teismetsälain muuttamisesta.
50606:
50607:
50608: E d u s k u n n a 1J e.
50609:
50610: Metsätaloudessa tapahtunut voimakas !kehi- on nyt asetettava tavoitteeksi puun tuotannon
50611: tys on lisännyt metsäteollisuutta ja puuraaka- lisääminen.
50612: ainetta on tarvittu entistä enemmän, joillakin Yksityismetsiä koskevat keslkeisimmät sään-
50613: alueilla jopa vaarantaen metsien kasvun jatku- nökset ovat metsälautakunnista annetussa laissa
50614: vuuden. Puuntuotannon lisäämiseen kohdistu- ( 411/6 7 ) , metsänhoi toyhdistyksistä annetussa
50615: nut paine on suunnitelmattomuudesta johtuen laissa (558/50), metsänparannuslaissa ( 413/
50616: aikaansaanut metsätalouspoliittisessa lainsäädän- 67) ja yksityismetsälaissa (412/67). Valtion-
50617: nössä rlukuisia korjauksia, jotka on toteutettu metsiä koskevat säädökset ovat laissa metsä-
50618: erillisinä, irrallaan kokonaisuudesta. Tällöin on hallinnosta (456/66).
50619: laki- ja asetustietä vaativien tavoitteiden ja Metsälautakunnista annettu laki asettaa puun-
50620: säännösten välinen raja hämärtynyt ja saanut tuotannollisten toimintojen suunnittelun sekä
50621: aikaan ristiriitaisuuksiakin. Tämä on puoles- ammattiavun antamisen maanomistajille metsä-
50622: taan johtanut ristiriitaisuuksiin lakeja ja asetuk- lautakuntien tehtäväksi.
50623: sia sovellettaessa. Näistä syistä on vakavaa tar- Laki metsänhoitoyhdistyksistä määrittelee
50624: vetta laatia selkeät metsätalouspoliittiset lait yksityismetsätalouden edistämistoiminnan orga-
50625: kokonaisuudessaan uudestaan. Niissä tulisi käsi- nisatooriset puitteet sekä säätää metsänomista-
50626: telJä puun tuottamisen ja metsien käytön peri- ji'lta kannettavan metsänhoitomaksun, joka on
50627: aatteet, metsätalouden hallinto ja metsätalou- 'käytettävä metsänhoidollisen ja muun metsä-
50628: den rahoitus kukin omana lakinaan. Yksityis- ta:loudellisen ammattiavun hankkimiseen met-
50629: kohtaiset säännökset kuuluvat asetusten puo- sänomistajille.
50630: leH:e. Nämä, kuten va:ltioneuvoston päätökset- Metsänparannuslain mukaan va1tion varoilla
50631: ikin, voivat ja niiden tuleekin muuttua olosuh- tuetaan metsänparannusluonteisia töitä alueilla,
50632: teiden ja kehitY'ksen mukana joustavasti. Ensim- jotka eri syistä ovat tuottamattornia tai vajaa-
50633: mäisenä on laadittava laki puun tuottamisesta, tuottoisia.
50634: jossa säädetään puun tuottamisen ja metsien Yksityismetsälaki, joka kieltää metsän hävit-
50635: käytön periaatteet. tämisen, määrittelee vakuuden ennakolta aset-
50636: Voimassa olevan yksityismetsälain ainee1Iiset tamisvelvollisuuden avohaikkuuaiueiden metsän-
50637: säännökset ovat pääosiltaan peräisin vuonna viljelyn ja sen tulosten turvaamisen osalta.
50638: 1928 annetusta yksityismetsälaista. Vuonna Edellä olevasta johtuu, että harkittaessa
50639: 1967 tapahtunut lain uudistus koski jdkseen- puun tuotannon tehostamista on kysymystä
50640: kin yksinomaan organisaatiota. Tätä koskevat tarkasteltava kai!k:kien edellä mainittujen lakien
50641: säännökset eroteltiin erilliseksi laiksi. Yksityis- kohdalta siten, että puun tuotantoa voidaan
50642: metsälain aineelliset säännOkset jäivät ennal- suunnitelmallisesti harjoittaa ja lisätä valta-
50643: leen lukuun ottamatta eräitä täysin vanhentu- kunnan kaikissa metsissä. Keskeinen merkitys
50644: neita kohtia, jotka jätettiin pois. Kun vuoden on sillä, missä määrin maanomistajien panosta
50645: 1928 yksityismetsälaki säädettiin, oli tavoit- voidaan puun tuotannossa lisätä. Tähän on
50646: teena lähinnä s~lloisten hakkuumäärien säilyt- eduskuntakin kiinnittänyt huomiota vuosien
50647: täminen sekä pientilojen kotitarvepuun saan- 1970 ja 1971 tulo- ja menoarvioiden käsittelyn
50648: nin turvaaminen. Jotta metsäteollisuuden puun- yhteydessä. Tätä asiaa kOS'kevat säännökset
50649: käytön oleellisen lisääntymisen vaatima puu- soveltuvat uudistettavaksi otettavaan metsä-
50650: raaka-aineeri jatkuva saanti voitaisiin turvata, ta~ouden rahoitusla:kiin.
50651: 2516 IX,23.- Ehdotus laiksi puun tuottamisesta.
50652:
50653:
50654: Maanomistajien taloudellinen panos ei .viime tävä. Sen mukaan on yleiseksi säännöksi ase.
50655: aikoina julkisten varoj·en lisääntymisestä huoli- tettu, että metsää on käsiteltävä niin, että talou-
50656: matta ole kasvanut samassa suhteessa, vaan on dellisesti edullinen, lisääntyvä puun tuotto tu-
50657: jäänyt jäl:keen oletetusta ja tarvittavasta tavoite- lee kestävästi turvatuksi ja maan tuottokyky te-
50658: osuudesta. Kun rpuun tuotantoa on kuitenkin hokkaasti käytetyksi. Vajaatuottoiset ja tuot-
50659: pyrittävä edelleen tehostamaan, ehdotetaan tamattomassa tilassa olevat metsämaat, jotka
50660: voimassa olevan lain 2 § : ään alunperin poik- tarkoituksenmukaisesti voidaan käyttää metsä-
50661: keuks-ena sisältyvää metsänomistajien vakuuden talouteen, on saatettava täyteen metsän kas~
50662: asettamisvelvollisuutta metsän uudistuksen vuun. Parhaiten näihin tavoitteisiin päästään
50663: yhteydessä nykyisestään Jaajennettavaksi säätä- suunnittelulla. Siksi tulisi metsässä tapahtuvan
50664: mällä metsämaksujärjestelmä, jonka mu!kaan taloustoiminnan perustana olla talous- ja vesis-
50665: va:kuuden eli metsämaksun määrä olisi kolme- töalueittain laaditut alueelliset kokonaisohjel-
50666: kymmentä (30) prosenttia metsänmyynti- mat.
50667: tulosta. Näitä varoja käytettäisiin Vlksityismetsä- Maanomistajan harjoittaman metsätalouden
50668: talouden hyväksi suunnitelmaHisesti. Tällä tehokkaaksi avustamiseksi tulisi olla metsän
50669: tavalla maanomistajan taloudellinen rpanos puun käsittelyn perustana metsäammattimiehen laa-
50670: tuotannossa tehostuisi. Valeuuden asettamis- tima ja metsäviranomaisen vahvistama metsälö-
50671: menettelyyn kuU'luisiva t koko metsälöä koske- tai metsäyhtymäkohtainen metsätaloussuunni-
50672: vat välttämättömät toimenpiteet, ny;kyisistä telma.
50673: metsänhoito- ja perusparannustoimenrpiteistä Milloin ympäristönsuojelulliset tai muut mer-
50674: myös ojitus ja lannoitus. Niihin on nyt mah- kittävät yleiset näkökohdat sitä puoltavat, olisi
50675: dollista saada rahoitusta metsänparannuslain metsien monikäytön ja., ympäristönsuojelulliset
50676: mukaan. Niitä ei hakkuuseen liittymättöminä näkökohdat otettava huomioon metsien käytön
50677: perusparannus•luontoisina toimintoina tähifn asti suunnittelussa ja toimenpideohjelmia toteutet·
50678: ole voitu sisällyttää vaikuuden asettamisvelvol- taessa.
50679: 1isuuden piiriin.
50680: Pääsäännöistä poiketen saadaan metsän hak-
50681: Kun useiden Vl.losikymmenien takaa peräisin kuu suorittaa myös, jos metsämaa käytetään
50682: olevat yksityismetsälain aineelliset säännökset muihin hyväksyttyihin maankäyttötarkoituksiin
50683: joudutaan uusien tavoitteiden asettamisen ja kuin mistä laissa säädetään. Kun tällainen
50684: olosuhteiden huomattavan muuttumisen vuoksi käyttö päättyy, alue on viipymättä metsitet-
50685: miltei kauttaaltaan kirjoittamaan uudelleen ja tävä. Lakiehdotus pyrkii täten estämään käyttö-
50686: kun lisäksi lain nimi ehdotetaan muutetta- tarkoituksen muutoksen varjolla tapahtuvan
50687: vaksi laiksi puun tuottamisesta, on tarkoituk- lain kiertämisen.
50688: sen mukaista säätää laki kokonaan uudestaan. Kotitarvehakkuu · on nykyisessä laissa ase-
50689: Laki puun tuottam~s·esta tulisi koskemaan tettu erityisasernaan. Ottaen huomioon metsä-
50690: kaikkia metsiä. Lakia ei sovellettaisi asema- talouden yleisen kehityksen ja kotitarvepuun
50691: kaava-a·lueilla eikä alueilla, jotka ral<:ennuskaa- käytön supistumisen ·ei lakiehdotuksessa ole
50692: vassa on osoitettu muihin tarkoituksiin kuin katsottu enää tarpeelliseksi asettaa kotitarve-
50693: maa- ja metsätailouteen. hakkuuta muista hakkuista poikkeavaan ase-
50694: N~yisen 'lain eräänä epäkohtana on pidet· maan.
50695: tävä sen lisäL~si, että se kohdistuu vain yksi- Lakiehdotuksen mukaan vakuus eli metsä-
50696: tyismetsiin, myös sitä, että se pyrkii metsän maksu, · 30 % metsänmyyntihinnasta, on ase-
50697: oikeaan käsittelyyn kieltämällä metsän hävittä- tettava aina, kun hakkuualueella tai muulla
50698: misen, mutta jättää säätämättä, miten metsää metsälön osalla tarvitaan toimenpiteitä kasva-
50699: on käsiteltävä. Metsin hävlttämiseksi katsotaan van nuoren metsän aikaansaamiseksi ja sen
50700: nyt sellainen hakkuu sekä hakkuun jälkeinen kehittymisen turvaamiseksi. Vakuuden asetta-
50701: maan sellaiseen tilaan jättäminen tai sellainen misvelvollisuus ei siten ole enää riippuvainen
50702: käyttäminen, että metsän luontainen uudistu- uudistamismenetelmän · valinnasta. Uudistus-
50703: minen tai viljelyllä toteutettava uudistaminen suunnitelmien suuresta määrästä johtuen ehdo-
50704: joutuu vaaraan, samoin kuin kehi.tettäväksi tetaan käyttöön otettavaksi metsälökohtainen
50705: kelvollisen metsän sellainen viljely, joka on ja alueittainen metsätaloussuunnitelma. Hak-
50706: ristiriidassa sen kasvattamisen bnssa. Laki. kuuilmoitukseen on liitettävä ilmoitus siitä,
50707: ehdotUksessa ehdotetaan metsän hävittämisen että se on taloussuunnitelman mukainen, sekä
50708: sijasta säädettäväksi, miten metsää on käsitel- selvitys tarvittavasta vakuudesta. Hakkuuilmoi~
50709: IX,2.3.- Raatikainen ym. 2517
50710:
50711: tus olisi tehtävä ennen hakkuun aloittamista, käyttö voitaisiin määrätä tarpeellisessa laajuu-
50712: ja viranomaisen on asetuksella säädettävän dessa rajoitusten alaiseksi, milloin hakkuu on
50713: määräajan kuluessa ilmoitettava maanomista~ ollut säännösten vastainen. Rajoitus koskisi
50714: jalle, mikäli suunnitelmaa tai vakuutta on hakkuuoikeutta siten, että hakkuuseen tarvi-
50715: muutettava. Muussa tapauksessa saadaan hak- tlll1n viranomaisen lupa. Käyttörajoitusten enim-
50716: kuu aloittaa, kun vakuus on asetettu. Vakuu- mäisajaksi ehdotetaan kymmenen ( 10) vuotta.
50717: den asettamisvelt~'Ollisuus on maanomistajalla Käyttörajoituksesta määräisi viranomainen,
50718: tai hakkuuorkeuden omistajalla. Nykyisen lain jonka päätöksestä voi valittaa ylemmälle viran~
50719: mukaan vakuus on aina maanomistajan asetet· omaiselle. Metsähallituksen tekemä päätös olisi
50720: tava. Vakiintuneen käytännön mukaisesti talle- lopullinen. Käyttörajoitusten alaisen metsän
50721: tettaisiin vakuusvarat maanomistajan nimellä hakkuu olisi edelleen rangaistusuhan alainen.
50722: olevalle tilille, jolta hH11 saisi nostaa varoja Milloin metsää on käytetty vastoin rauhoi-
50723: suoritettavia töitä varten viranomaisen luvalla. tusmääräystä, rauhoitussopimusta, hakkuukiel-
50724: Jollei maanomistaja suorittaisi tarpeellisia töitä, toa tai metsätaloussuunnitelmaa, hakkuun
50725: tulisi viranomaisen ne suorittaa metsämaksu· kantoraha-arvo tuomittaisHn valtiolle menete-
50726: varoilla. Tarvittavien töiden tultua suorite- tyksi. Nykyisten säännösten mukaan ori voi-
50727: tuksi vapautuisi käyttämätön osa vakuutta. massa suuritöinen ja hankala huutokauppa-
50728: Lakiehdotukseen sisältyy säännös, jonka perus- menettely, josta siis ehdotetaan luovuttavaksi.
50729: teella kustannukset eivät muodostu maanomis- Valtiolle tuomitut varat on käytettävä kyseessä
50730: tajalle kohtuuttomiksi. olevalla paikkakunnalla metsätalouden edistä-
50731: Lakiehdotuksen mukaan viranomaisen on py- miseen.
50732: rittävä estämään virheelliseksi muodostuva hak- Metsätalouspoliittisen suunnittelun ja ohjel-
50733: kuu jo ennalta tai sen alkuvaiheessa. Sitä var- moinnin olisi tapahduttava yhteiskunnan va-
50734: ten ehdotukseen on otettu säännös, jonka roilla.
50735: mukaan viranomaisen on saatettava hakkuu Metsäviranomaisen tulisi pitää hakkuukielto-
50736: metsätaloussuunnitelman mukaiseksi sen siitä ja käyttörajoitusrekisteriä, mikä on nähtävissä
50737: poiketessa. metsähallituksessa.
50738: Metsän hävittämisestä on voimassa olevan Lakiehdotuksen lopussa on säännökset ennen
50739: lain mukaan seurauksena metsän rauhoittami- uuden lain voimaan tuloa hyväksytyistä hak-
50740: nen, joka käsittää metsän hakkaamisen tai kuu- ja uudistamissuunnitelmista sekä rauhoi-
50741: metsämaan käyttämisen taikka kummankin ldel- tusmääräyksistä ja -sopimuksista. Samoin on
50742: lon joko rajoituksin tai rajoituksitta. Rauhoit· mukaan liitetty asianmukainen yhteismetsälain
50743: taminen saatetaan voimaan maanomistajan tai ( 485/69) muutosesitys.
50744: hakkuuoikeuden omistajan sekä viranomaisen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
50745: välisellä rauhoitussopimuksella. Yleensä sopi- nioittavasti,
50746: muksen metsän rauhoittamisesta vahvistaa vi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
50747: ranomainen. Lakiehdotuksen mukaan metsiin lakiehdotukset:
50748:
50749:
50750: Laki
50751: puun tuottamisesta.
50752: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
50753:
50754: 1 §. Metsähallituksen apuna valvovat lain nou-
50755: Puun tuotannon lisäämistä sekä metsien dattamista ne viranomaiset, joille määrätyt teh-
50756: taloudellista ja suunnitelmallista käyttämistä tävät osoitetaan ja joista metsähallintoa kos-
50757: varten on metsien käsittelemisessä noudatet· kevassa lainsäädännössä erikseen säädetään.
50758: tava, mitä tässä laissa säädetään.
50759: Tämä laki koskee kalkkia metsämaita. 3 §.
50760: Puun tuottamiseksi metsiä on niin käsitel-
50761: 2 s. tävä, että .taloudellisesti edullinen, lisääntyvä
50762: Tämän lain noudattamisen johto ja valvonta puun tuotto tulee kestävästi turvatuk:si ja
50763: kuuluu metsähallitukselle. maan tuottokyky tehokkaasti käytetyksi. Va-
50764: 2518 IX,23.- Ehdotus laiksi puun tuottamisesta.
50765:
50766:
50767: jaatuottoiset ja tuottamattomassa tilassa olevat Hakkuuilmoitukseen tulee liittää selvitys
50768: metsämaat, jotka tarkoituksenmukaisesti voi- siitä, että hakkuu on metsätaloussuunnitelman
50769: daan käyttää metsätalouteen, on viipymättä mukainen.
50770: saatettava täyteen metsän kasvuun.
50771: Metsässä tapahtuvan taloustoiminnan perus- 9 §.
50772: tana tulee olla talous- ja vesistöalueittain laa- Maanomistajan tulee suorittaa metsämaksu
50773: ditut alueelliset kokonaisohjelmat. Niistä tulee puun tuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi.
50774: ilmetä taloudellisten ja muiden tarpeiden vaa- Hakkuuoikeuden omistaja voi suorittaa met-
50775: timat metsänkäyttömuodot. sämaksun maanomistajan puolesta. Näin suori-
50776: Metsän käsittelyn perustana tulee olla metsä- tettu metsämaksu on vähennettävä kauppa-
50777: ammattimiehen laatima ja metsäviranomaisen hinnasta.
50778: vahvistama metsälö- tai metsäyhtymäkohtainen Metsämaksun suuruus on kolmekymmentä
50779: metsätaloussuunnitelma. Sen päätavoitteena tu- (30) prosenttia kauppahinnasta.
50780: lee olla puun tuotannon lisääminen. Siitä tulee Hakkuu saadaan aloittaa, kun metsämaksu
50781: ilmetä puuntuotannolliset käsittely-yksiköt, nii- on suoritettu.
50782: den tila, tuotannolliset tavoitteet, tarvittavat
50783: toimenpiteet sekä toteuttamisohjelma. 10 §.
50784: Metsämaksuvaroja käytetään metsätalous-
50785: 4 §. suunnitelman mukaisesti suoritettaviin toimen-
50786: Puun tuottamisen lisäämiseen tähtääviä toi- piteisiin hakkuualueella ja kohteissa muilla
50787: menpiteitä suunniteltaessa ja ohjelmia toteutet- saman metsälän metsäaloilla, joissa on tarvetta
50788: taessa on otettava huomioon metsien moninais- puun tuotannon lisäämiseen.
50789: käytön ja ympäristön suojelun näkökohdat Jos maanomistaja jättää toimenpiteet suo-
50790: alueellisten kehitysasteiden ja -tarpeiden mukai- rittamatta, tulee asianomaisen metsäviranomai-
50791: sesti. sen ne viipymättä suorittaa tarkoitukseen vara-
50792: 5 §. tuilla metsämaksuvaroilla.
50793: Muuhun käyttöön kuin metsätalouteen vara- Jos hakkuualueella tarpeelliset toimenpiteet
50794: tuilla metsämailla sovelletaan tätä lakia ja sen kustannuksiltaan ylittävät suoritetun metsämak-
50795: sun, suoritetaan erotus yhteiskunnan varoista.
50796: nojalla annettuja säännöksiä asianomaisen maan-
50797: käytön tarpeiden ja vaatimusten mukaisesti. Jos asianmukaisesti suoritettu toimenpide
50798: ei johda tulokseen, pidetään paikalla metsä-
50799: Ne metsämaat, jotka on varattu osaksi tai
50800: ensisijaisesti muuhun käyttöön, käytetään tois- viranomaisen johdolla katselmus, jossa määrä-
50801: sijaisesti puun tuotantoon. tään uusista toimenpiteistä. Ne kustannetaan
50802: vhteiskunnan varoista.
50803: 6 §. · Siinä tapauksessa, että toimenpiteen tulok-
50804: Metsämaan ottaminen maataloustarkoituksiin settomuus todistettavasti johtuu maanomista-
50805: voi tapahtua vain maatilahallituksen asianmu- jan tai tämän edustajan virheestä tai huoli-
50806: kaisella päätöksellä. mattomuudesta, metsäviranomaisen on määrät-
50807: Kun metsämaa on todistettavasti otettu tävä uusi toimenpide suoritettavaksi kokonaan
50808: kokonaan muuhun käyttöön kuin metsätalou- maanomistajan kustannuksella.
50809: teen, tätä lakia ei ole sovellettava. Se osa metsämaksua, jota ei seitsemän ( 7)
50810: Milloin muuhun käyttötarkoitukseen otettua vuoden kuluessa sen suorittamisesta ole tar"
50811: metsämaata ei enää käytetä tähän tarkoituk- vittu tässä pykälässä mainittuihin tarkoituksiin,
50812: seen, alue tai käyttämätön osa siitä on metsi- on palautettava metsämaksun suorittajalle.
50813: tettävä.
50814: 7 §.
50815: 11 §.
50816: Metsien käsittelyssä käytetään kussakin Metsätaloussuunnitelmasta poikkeava hakkuu
50817: tapauksessa tarpeellista metsätaloudellista asian- on asianomaisen metsäviranomaisen toimesta
50818: tuntemusta. saatettava suunnitelman mukaiseksi.
50819: Ellei metsäviranomaisen toiminta johda tar-
50820: 8 §. koitettuun tulokseen, metsäalue on metsäviran-
50821: Hakkuuoikeuden omistajan on tehtävä hak- omaisen toimesta asetettava hakkuukieltoon.
50822: kuusta kirjallinen ilmoitus asianomaiselle metsä- Kielto tulee voimaan heti, kun se on saa-
50823: viranomaiselle. tettu todistettavasti maanomistajan tai tämän
50824: IX,23.- Raatikainen ym. 2519
50825:
50826: edustajan, hakkuuoikeuden omistajan, hakkuun detty. Metsähallituksen tämän lain nojalla teke-
50827: johtajan tai metsätyöntekijän tietoon. Hak- mään päätökseen ei voida hakea muutosta.
50828: kuukielto on annettava kirjallisena. Alemman metsäviranomaisen päätös voidaan
50829: Kun kielto on annettu, sille on viipymättä panna täytäntöön valituksesta huolimatta, jollei
50830: hankittava ylemmän metsäviranomaisen vahvis- valitusviranomainen toisin määrää.
50831: tus.
50832: Jos kiellosta valitetaan, paikalla on pidet-
50833: tävä katselmus. 17 §.
50834: Kielto päättyy, kun on asetettu vakuus Metsäviranomaisen tulee pitää metsänkäyttöä
50835: metsätaloussuunnitelman noudattamisesta hak- koskevista hakkuukielloista ja käyttörajoituk-
50836: kuuta jatkettaessa. sista luetteloa, joka on nähtävissä metsähalli-
50837: tuksessa.
50838: 12 §.
50839: Metsäviranomaisen tulee katselmuksen pe- 18 §.
50840: rusteella määrätä metsän käyttö tarvittavassa Tämän lain mukaiset metsätaloussuunnitel-
50841: laajuudessa luvattomasta hakkuusta johtuvien mat on laadittava kymmenen ( 10) vuoden
50842: rajoitusten alaiseksi enintään kymmenen ( 10) kuluessa lain voimaantulosta.
50843: vuoden ajaksi. Milloin metsätaloussuunnitelmaa ei ole käy-
50844: tettävissä, voidaan hakkuut suorittaa metsä-
50845: 13 §. viranomaisen hyväksymällä ja metsäammatti-
50846: Kun hakkuu on suoritettu metsätaloussuun- miehen osoittamalla tavalla.
50847: nitelman vastaisesti ja metsäviranomainen on
50848: määrännyt alueen hakkuukieltoon, tulee
50849: alueella suorittaa tilanteen vaatimat ja metsä- 19 §.
50850: viranomaisen osoittamat metsänhoidolliset toi- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
50851: menpiteet, joiden kustannuksista maanomista- töönpanosta annetaan asetuksella.
50852: jan on vastattava.
50853: Asianomainen tila on panttina 1 momentissa 20 §.
50854: tarkoitetuista kustannuksista, joista on tehtävä Tämä laki tulee voimaan patvana
50855: merkintä ulosmitattujen kiinteistöjen luette- kuuta 197 ja sillä kumotaan 15 päivänä syys-
50856: loon. kuuta 1967 annettu yksityismetsälaki ( 412/
50857: 14 §. 67), kuitenkin niin, että sanotun lain 2 §:n
50858: Luvattarnasta hakimusta rangaistakoon sa- 2 momentissa tarkoitettuihin ennen tämän lain
50859: kolla tai enintään kuuden kuukauden vankeu- voimaantuloa hyväksyttyihin hakkuu- ja uudis-
50860: della. tamissuunnitelmiin sovelletaan aikaisempia
50861: Vastoin hakkuukieltoa, metsän käyttörajoi- säännöksiä.
50862: tuksia tai metsätaloussuunnitelmaa suoritetun Ennen tämän lain voimaantuloa annettuihin
50863: hakkuun kantoraha-arvo tuomittakoon valtiolle rauhoitusmääräyksiin ja tehtyihin rauhoitus-
50864: menetetyksi. sopimuksiin sovelletaan lain voimaantulosta
50865: 15 §. lukien tämän lain säännöksiä metsän käyttö-
50866: Valtiolle menetetyksi tuomitut varat on käy- rajoituksista, kuitenkin niin, että yli kymmenen
50867: tettävä kuuden vuoden kuluessa siitä lukien, ( 10) vuotta kestänyt rauhoitus raukeaa ja
50868: kun menetetyksi julistamista koskeva päätös että lyhyemmän ajan kestäneen rauhoituksen ja
50869: on saanut lainvoiman, metsätalouden edistämi- käyttörajoitusten yhteenlaskettu aika on enin-
50870: seen paikkakunnalla. tään kymmenen ( 10) vuotta.
50871: Tämän lain voimaantullessa oikeudessa vi-
50872: 16 §. reillä olevat rauhoitusmääräysten antamista kos-
50873: Muutoksenhausta metsäviranomaisen päätök- kevat kanteet raukeavat, ja asiat käsitellään
50874: seen on voimassa, mitä siitä erikseen on sää- edelleen tämän lain mukaan.
50875: 2520 IX,2.3. ~ Yhteismetsälain muuttaminen.
50876:
50877:
50878: Laki
50879: yhteismetsälain muuttamisesta.
50880: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun yhteis-
50881: metsälain (48,/69) 49 § näin kuuluvaksi:
50882:
50883: 49 s. / ) säännösten vastainen, noudatettava,
50884: Jos yhteismetsän käytössä on ilman 48 S:ssä mitä sanotussa laissa on lain vastaisen hak-
50885: tarkoitettua lupaa olennaisesti poikettu metsä· kuun seuraamuksista säädetty. Tälli:Sin sovelle-
50886: taloussuunnitelmasta, on siinäkin tapaukse~Jsa, taan osakaskuntaan, mitä laissa puun tuottami-
50887: ettei käyttäminen ole päivänä sesta on säädetty maanomistajasta.
50888: kuuta 197 puun tuottamisesta annetun lain
50889:
50890:
50891: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
50892:
50893: Kaisa Raatikainen. Eeli Lepistö.
50894: Sinikka Luja-Vepsä. Seppo Tikkå.
50895: 2521
50896:
50897: IX,24. - Lak.al. n:o 296.
50898:
50899:
50900:
50901:
50902: Väyrynen ym.: Ehdotus laiksi metsäoppilaitoksista annetun lain
50903: muuttamisesta.
50904:
50905:
50906: E d u s k u n n a II e.
50907:
50908: Metsäoppilaitoksista 13 pa1vana maaliskuuta suus lroordinoida metsäkoulutoiminta ja niille
50909: 1964 annetulla lailla ja sen nojalla annetuilla metsälautakuntalainsäädännön mukaan kuu-
50910: asetuksilla on säädetty yksityisluontoisten met- luva muu yksityismetsätalouden koulutus· ja
50911: säoppilaitosten hallinnosta ja taloudesta. Yksi- neuvonta tehtävä.
50912: tyisluontoinen oppilai1JOs saa sanotun lain mu- Tällaiseen tulokseen voidaan päästä muutta·
50913: kaan valtionavustuksena varat tarpeellisten ja malla piirimetsälautakuntien omistuksessa tai
50914: metsähallituksen hyväksymien opettajien palk- hallinnassa olevien koulujen rahoitusta si~n.
50915: kaukseen sekä oppilaille ilmaiseksi annettavan että piirimetsälautakunnan omistamalle metsä-
50916: kouluruokailon kustantamiseen. Oppilaitos saa oppilaitokselle annettaisiin avustuksena se osa
50917: valtiolta avustuksena 65-75% muista hyväk- ylläpitomenoista, joka oppilaitoksen toimin-
50918: sytyistä ylläpitomenoista sekä erityistapauk- nasta saatavien tuLojen ja oppilaitoksen harjoi-
50919: sissa vielä 10 % lisäavustuksena. Rakennusten tusmetsien tuoton lisäksi on tarpeen. Valtiolle
50920: ja huoneistojen hankkimista sekä peruskorjauk- tämän järjestelyn mukainen toiminta aiheut-
50921: sia varten voidaan myöntää avustusta ja lainaa taisi samaa suuruusluokkaa olevat kustannukset
50922: yhteensä enintään 80 % hankinta- ja raken· kuin koulutoiminnan hoitaminen siirrettynä
50923: nuskustannuksista. Harjoitusmetsää voidaan valtion omistukseen ja vastaisi asiallisesti sitä
50924: hankkia oppilaitokselle samojen perusteiden tilannetta, joka oli voimassa ennen metsäoppi-
50925: mukaan. laitoksista annetun lain voimaan tuloa.
50926: Yksityisluontoisia metsäkouluja on yksitoista. Omistajan niin halutessa voitaisiin koulura-
50927: Niistä yhdeksässä, jotka ovat piirimetsälauta- kennuksista aiheutuvien pääomamenojen hoita-
50928: kuntien omistuksessa, annetaan koulumuotoista miseksi ottaa koulujen rakennukset tontteineen
50929: opetusta metsänomistajille sekä sen ohella eri- valtion omistukseen siirtämällä rakennuksista
50930: laista metsäliian kurssimuotoista opetusta. Met- aiheutuneet velat valtion ,vastattavllksi. Tilanne
50931: säkoulujen omistajina piirimetsälautakunnat vastaisi Pohjois-Savon ja Keski-Suomen rnetsä-
50932: ovat vastanneet osasta koulujen investointi- ja koulujen osalta jo nyt vallitsevaa käytäntöä,
50933: ylläpitokustannuksista ja rahoittltneet osuu- sillä nämä toimivat valtion omistamissa tiloissa.
50934: tensa dsaksi palvelu- ja tuotantotoiminnan Lunastamansa rakennukset tontteineen valtio
50935: avulla hankituilla varoilla sekä osaksi rahalai· luovuttaisi piirimetsälautakunnan käyttöön
50936: roslainoilla. Metsälautakunnista annetun lain metsäkoulutoimintaa varten.
50937: voimaan tultua on piirimetsälautakuntien asema Edellä sanotun perusteella ja ottaen huo-
50938: kuitenkin muuttunut sellaiseksi, ettei niillä ole mioon vielä eriiät kehityksen tuomat metsä-
50939: mahdollisuuksia rahoitusosuutensa hoitamiseen opetuksen järjestelyjen muutos- ja tarkistamis-
50940: ja muutltmat piirimetsälautakunnat ovat joutu- t!U'peet sekä yhtyen metsäkoulujen hallinto- ja
50941: neet koulujensa takia taloudellisiin vaikeuksiin. taloustoimikunnan 26 päivänä marraskuuta
50942: Kysymyksessä olevien metsäkoulujen säilyttä- vuonna 1969 julkistetun mietinnön esityksiin
50943: mistä edelleen piirimetsälautakuntien hallin- ehdotamme,
50944: nossa on kuitenkin pidettävä tärkeänä monien
50945: muiden perustelujen ohella muun muassa siksi, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
50946: että näin piirimetsälautakunnilla on mahdolli- lakiehdotuksen:
50947:
50948:
50949:
50950: .316 156/72
50951: 2522 IX,24.- Metsäoppilaitokset.
50952:
50953:
50954: Laki
50955: metsäoppilaitoksista annetun lain muuttamisesta.
50956: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan metsäoppilaitoksista 13 päivänä maaliskuuta
50957: 1964 annetun lain ( 141/64) 11, 14 ja 18 § sekä lisätään lakiin uusi 13 a ja 14 a § seu-
50958: raavasti:
50959: 11 §. 8) oppilaitoksen toiminnan kannalta tarkoi-
50960: Yksityisluontoinen oppilaitos, jolm täyttää tuksenmukaisten ja välttämättömien koneiden,
50961: tässä laissa ja sen nojalla annetuissa asetuk- työvälineiden ja kaluston vuokraus-, kunnossa-
50962: sissa säädetyt ehdot, saa valtion avustuksena pito- ja korjauskustannukset;
50963: oppilaitoksen tarkoituksen täyttämiseksi tar- 9) opetusvälineiden sekä oppilas- ja opet-
50964: peellisten ja metsähallituksen hyväksymien joh- tajakirjaston hankkimisesta, kunnossapidosta ja
50965: tajan, metsänhoitajien, metsäteknikkojen, opet- hoidosta aiheutuvat menot sekä toimisto-, il-
50966: tajien ja tuntiopettajien palkkauksiin sekä niille moitus- ja painatuskustannukset;
50967: oppilaille korvauksetta annettavan kouluruo- 10) puhdistusaineiden ja -välineiden hankki-
50968: kailun kustantamiseen tarvittavat varat, joiden misesta sekä muut siivouksesta ja puhtaana-
50969: opetuksesta aiheutuviin kustannuksiin annetaan pidosta aiheutuneet menot, jotka eivät muu-
50970: valtionavustusta 2 ja 3 momentin nojalla. Maa- toin tule korvatuiksi;
50971: talousministeriö määrää oppil-asta kohti valtion 11) raaka- ja tanveaineiden hankkimisesta
50972: varoista korvattavan kouluruokailukustannuk- aiheutuneet menot, jotka eivät muutoin tule
50973: sen enimmäismäärän. korvatuiksi;
50974: Edellä 1 momentissa säädetyn valtionavus- 12) matka- ja päivärahakustannukset; sekä
50975: tuksen lisäksi saa muu kuin piirimetsälautakun- 13) muut oppilaitdksen kannalta tarpeelliset
50976: nan omistama oppilaitos valtiolta koulumuotoi- menot.
50977: sen opetuksen osalta 65-75 sadalta sen to- Edellä 1 momentissa säädetyn valtionavus-
50978: dellisista jäljempänä luetelluista hyväksytyistä tuksen lisäksi saa piirimetsälautakunnan omis-
50979: menoista. Nä~hin menoihin luetaan: tama oppilaitos koulumuotoisen opetuksen ja
50980: 1 ) toiminnan kannalta välttämättömien mui- oppilaitoksen toimialaan kuuluvan oppilaitok-
50981: den kuin 1 momentissa tarkoitettujen henkilöi- sessa järjestettävän varsinaisen ammatillisen
50982: den palkkaukset; kurssitoiminnan osalta sen mukaan kuin ase-
50983: 2) tapaturmavakuutusmaksut ja työnantajan tuksella tarkemmin säädetään 2 · momentissa
50984: suoritettavat sosiaali turvamaksut; tarkoitetuista menoista sen osan, joka oppilai-
50985: 3) oppilaiden yleisestä terveydenhoidosta, toksen toiminnasta saatavien tulojen sekä op-
50986: oppilasasuntolassa annettavasta sairaanhoidosta pilaitosta varten hankittujen tai saatujen har-
50987: ja sHhen liittyvästä lääkärissä käynnistä siltä joitusmetsien tuotosta metsähallituksen määrää-
50988: osin kuin niitä ei voida korvata sairausvakuu- män osuuden lisäksi on tarpeen.
50989: tuslain nojalla sekä valtion metsäoppilaitosten Jos muun kuin piirimetsälautakunnan omis-
50990: oppilaille suoritettavia tapaturmakorvauksia taman oppilaitoksen toiminta-alue on syrjäseu-
50991: vastaavista oppilaiden tapaturmavakuutuksista tua tai vähävaraista taikka oppilaitoksen ta-
50992: aiheutuvat maksut; loudellinen asema on erityisen heikko, voi val-
50993: 4) opetustarkoituksessa suoritetuista oppi- tioneuvosto vuodeksi kerrallaan myöntää sille
50994: laskuljetuksista aiheutuneet kustannukset, jotka muiden kuin 1 momentissa mainittujen meno-
50995: eivät muutoin tule korvatuiksi; jen suorittamiseen lisäavustusta enintään kym-
50996: 5) omien rakennusten ja huoneistojen menen sadalta. ·
50997: vuokra-arvo määrättynä valtioneuvoston vahvis- Oppilaitoksen palveluksessa olevan henkilön,
50998: tamien perusteiden mukaan; jonka palkkaukseen myönnetään vahionavus-
50999: 6) oppilaitosta varten vuokratuista raken- tusta 2 tai 3 momentin nojalla, oikeudesta
51000: nuksista ja huoneistoista maksetut vuokrat, joi- eläkkeeseen ja oikeudesta hänen jälkeensä suo-
51001: den maksamiseen oppilaitoksen omistaja ei ritettavaan perhe-eläkkeeseen sekä oppilaitok-
51002: muutoin saa avustusta; selle palkkaukseen tulevasta valtiohavusrtuk-
51003: 7) lämmitys-, valaistus-, vedenhankin ta- ja sesta vähennettävästä eläkekustannusosuudesta
51004: käyttövoimakustannukset sekä palovakuutus- on voimassa, mitä niistä eräistä valtion varoista
51005: maksut; suoritettavista eläkkeistä annetussa laissa ( 382/
51006: IX,24.- Väyrynen ym. 2523
51007:
51008: 69) on säädetty. Tätä v~hennystä sovelletaan Tällainen käyttöoikeus voidaan luovuttaa kor-
51009: kuitenkin vain muun kuin piirimetsälautakun- vauksetta.
51010: nan omistamaan oppilaitokseen ja määräytyy
51011: sanotun lain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu 14 §.
51012: k.ustannusosuusprosentti tällöin niistä prosentti- Yksityisluontoiselle oppilaitokselle voidaan
51013: määristä, joiden mukaan oppilaitos tämän lain myöntää valtion tulo- ja menoarvion rajoissa
51014: mukaan itse osallistuu palkkauksesta aiheutu- valtionavustusta oppilaitoksen toiminnan kan-
51015: viin kustannuksiin. nalta tatpeellisten kalustojen, työvälineiden ja
51016: koneiden sekä havainto- ja työnopetuksessa tar-
51017: 13 a §. peellisten koneiden ja työvälineiden hankintoi-
51018: Valtioneuvosto voi valtion tulo- ja meno- hin.
51019: arviossa myönnetyn määrärahan puitteissa päät- 14 a §.
51020: tää piirimetsäla1.1takunnan omistaman oppilai- Sikäli :kuin opetus vaatii voidaan oppilaitok-
51021: toksen rakennusten tarpeellisine tonttialueineen sessa tehdä tuotannollista työtä.
51022: ottamisesta valtion omistukseen.
51023: Valtion tulo- ja menoarviossa myönnetyn 18 §.
51024: määrärahan puitteissa voidaan piirimetsälauta- Tämän lain alaan kuuluvaa oppilaitoksissa ja
51025: kunnan omistaman oppilaitoksen toiminnalle niiden toimesta muualla järjestettävää muuta
51026: tarpeelliset rakennukset rakentaa kokonaan val- kuin 11 § :n 3 momentin nojalla rahoitettavaa
51027: tion varoilla. kurssitoimintaa varten otetaan valtion tulo- ja
51028: Maatalousministeriö voi määräämillään eh- menoarvioon tarpeellinen määräraha, jonka käy-
51029: doilla luovuttaa valtion omistamia rakennuksia tön perusteet määrätään asetuksella.
51030: niihin liittyvine tonttialueineen piirimetsälauta- Tämä laki tulee voimaan päivänä
51031: kunnan käytettäväksi metsäoppilaitosta varten. kuuta 197 .
51032:
51033:
51034: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
51035:
51036: Paavo Väyrynen. Matti Ruokola.
51037: 2524
51038:
51039: IX,2j.- Lak.al. n:o 297.
51040:
51041:
51042:
51043:
51044: Karpola ym..: Ehdotus laiksi eräiden luottojen vakauttamisesta.
51045:
51046:
51047: Edu s kun n a 11 e.
51048:
51049: Tutkimusten mukaan maatalous t01mu suu- dan poistamiseksi maatalouden osalta olisi no-
51050: relta osalta vieraan pääoman varassa. Näin ollen peasti säädettävä laki eräiden luottoJen vakaut-
51051: siis maatalouden velkaisuusaste on suuri. Tämä tamisesta. Tämän lain nojalla olisi vmuttamls-
51052: johtuu pääasiallisesti siitä, että maatalous on lainaa myönnettävä maatalouden perustuotosta
51053: tuottoonsa verrattuna paljon pääomia vaativa annetun lain tai maankäyttölain nojalla luoton-
51054: yritysmuoto ja rahankierto maataloudessa on saantikelpoiselle henkilölle, joka tilan, alueen
51055: verraten hidas moniin muihin ammatteihin ver- ·tai määräosan hankkimista tahi ,maatilan raken-
51056: rattuna. Vairoka maatalouden pääomatarpeen tamista varten on ottanut luottolaitoksesta lai-
51057: tyydyttämiseksi otllkin olemassa maatilatalouden naa tavanmukaisin ehdoin. Vakauttamislainan
51058: kehittämisrahasto ja perusluottolaki, ei maata- koJ.'1ko tulisi olla enintään viisl prosenttia. Sen
51059: lous ole saanut riittävitsti kantokykyyn verrat- yli menevä osa olisi luottolaitokselle suoritet-
51060: tuna halpakorkoisia lainoja, koska maatilatalou- tava samoin, kuin maatalouden perustuotosta
51061: den kehittämisrahastoon ei ole vuosittain voitu annetussa laissa säädetään.
51062: siirtää riittävästi varoja. Kehittämisrahaston Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
51063: pääomien vähyydestä johtuen on monet maa- nioittaen,
51064: taloudenharjoittajat 1joutuneet ottamaan Hian
51065: paljon kalliskorkoista Jainaa ja ovat nyt talou- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
51066: dellisissa vaikeuksissa. ·Edellä mainitun epäkoh- lakiehdotuksen:
51067:
51068:
51069: Laki
51070: eräiden luottojen vakauttamisesta.
51071:
51072: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
51073:
51074: 1 §. maksamatta, ei kuitenkaan enempää kuin 75
51075: Maati!latalouden velkarasituksen helpottami- prosenttia tilan, alueen tai määräosan hankinta-
51076: seksi myönnetään va:kauttamislainoja sen mu- hinnasta eikä enempää kuin 65 prosenttia hy-
51077: kaan kuin tässä laissa säädetään. välksyttävän tkustannusarvion määrästä.
51078: 2 §. 3 §.
51079: Va>kauttamislainaa voidaan myöntää maata- Vakauttamislainaa ei saa myöntää maatalou-
51080: louden perustuotosta annetun lain (156/65) den perustuotosta annetun lain 3 §:ssä tarkoi-
51081: tai maankäyttölain (353/65) nojal:la luoton- tettua tilaa suurempaa tilaa eikä myöskään asun-
51082: saantikelpoiselle henkhlölle, joka on tilan, alueen totilaa dkä -tonttia varten.
51083: tai määräosan haniklkimista tahi maatilan raken-
51084: tamista varten ottanut luottolaitdksesta tavan- 4 §.
51085: mukaisin ehdoin [ainaa tammikuun 1 päivän Vakauttamislainan takaisinmaksuaika on vä-
51086: 1960 jäl:keisenä aikana. Mntään viisi ja enintään viisitoista !VUOtta.
51087: Vakauttamislai:naa voidaan myöntää enin-
51088: tään sen suuruisena kuin 1 momentissa tarkoi- 5 §.
51089: tettua ~uottoa on lainaa myönnettäessä takaisin Vakauttamislainaa on haettava. Ha'kemuk-
51090: IX,25.- Karpola ym. 2525
51091:
51092: seen on muiden selvitysten ohella :liitettävä oi- den perusluotosta annettua lakia ja sen nojalla
51093: keaksi todistettu jäljennös 2 §:ssä tarkoitettua annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
51094: lainaa koskevasta velkasitoumuksesta sekä lai-
51095: nan myöntäneen luottolaitoksen todistus lainan 7 §.
51096: käyttötarkoituksesta, hakemusta tehtäessä ta- Tarkemmat määräykset taman lain täytän-
51097: kaisin ml!ksamatta olevasta pääomasta ja jäljellä töönpanosta antaa tarvittaessa maatalousminis-
51098: olevasta laina-ajasta. teriö.
51099: 6 §.
51100: Tämän lain mu•kaisessa lainoitustoiminnassa Tämä laki tW.ee voimaan päivänä
51101: noudatetaan muutoin soveltuvin osin maatalou- kuuta 197 .
51102:
51103:
51104: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
51105:
51106: Reino Karpola. Pentti Poutanen. Saimi Ääri.
51107: Juhani Saukkonen. Katri-Helena Eskelinen. Aulis Sileäkangas.
51108: Mikko Kaarna. Sylvi Saimo. Orvokki Kangas.
51109: Pentti Pekkarinen. Eino Uusitalo. T. Saloranta.
51110: Einari Nieminen. Esko Härkönen. Taisto Tähkämaa.
51111: Lea Sutinen. Olavi Martikainen. Matti Ruokola.
51112: Paavo Väyrynen. Aino Karjalainen. Ahti Pekkala.
51113: Heimo Linna. Jouko Siikaniemi. Eino Lottanen.
51114: Paavo Niinikoski. Mikko Jokela. Reino Kangas.
51115: Pekka Vilmi.
51116: 2526
51117:
51118: IX,26.- Lak.al. n:o 298.
51119:
51120:
51121:
51122: Kaarna ym.: Ehdotus laiksi maatalouslautakunnista annetun lain
51123: muuttamisesta.
51124:
51125:
51126: E d u s k u n n a 11 e.
51127:
51128: Viime vuoden maaliskuun 1 päivänä tulivat mukaan kunnat saavat maatalouslautakuntien
51129: voimaan laki maatalouslautakunnista (n:o 87/ menoihin valtionavustusta periaatteessa vain
51130: 71) ja maataloustuen jako- ja valvontatehtävien samaan toimintaan kuin asutuslautakuntienkin
51131: hoitamisesta annettu laki ( n: o 88/71 ) . Maa- osalta aikaisemmin. Sen sijaan avustusten ja
51132: talouslautakunnista annetun lain 2 §:n mukaan korvausten jaon siirtyessä kunnallishallituksilta
51133: lautakunnan velvollisuutena on hoitaa sano- maatalouslautakunnille, jäävät näiden jaosta
51134: tussa pykälässä mainittujen tehtävien ohella aiheutuvat menot käytännöllisesti katsoen ko-
51135: muut sen suoritettavaksi säädetyt ja määrätyt konaan kuntien maksettavaksi. Tällaista me-
51136: tehtävät. Tällaisina muina velvollisuksina voi- nettelyä voidaan pitää kohtuuttomana. Maa-
51137: daan mainita muun muassa maataloustuen talouslautakunnista annettua lakia olisikin niin
51138: jako- ja valvontatehtävien hoitamisesta anne- muutettava, että valtionavustusta maksettaisiin
51139: tussa laissa tarkoitetut tehtävät. Aikaisemmin myös maatalouslautakunnan kaikista toimisto-
51140: niiden hoitaminen on säännönmukaisesti kuulu- tehtävistä aiheutuvista menoista.
51141: nut kunnallishallitusten toimivaltaan. Tästä Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti ehdo-
51142: työstä niille on maksettu eri korvaus. Sen tamme,
51143: suuruus vuonna 1969 oli noin 550 000:- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
51144: (korvaus pinta-alalisien, kotivoin ja lehmä- lakiehdotuksen:
51145: avustusten jaosta). - Uusittujen säännösten
51146:
51147:
51148: Laki
51149: maatalouslautakunnista annetun lain muuttamisesta.
51150:
51151: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maatalouslautakunnista 27 päivänä tammi-
51152: kuuta 1971 annetun lain ( 87/71) 9 § näin kuuluvaksi:
51153:
51154: 9 §. vike-, kalusto- ja huoneistomenot sekä toimisto-
51155: Maatalouslautakunnan menot maksetaan kun- henkilökunnan palkat niihin liittyvine menoi-
51156: nan varoista. neen ja eläkekustannuksineen. Valtionavun
51157: Kunnalle korvataan valtion varoista kuntien suuruus määräytyy seuraavan asteikon mukai-
51158: kantokykyluokituksesta annetun lain (665/67) sesti:
51159: mukaan valtioneuvoston vuosittain vahvista- valtionapu
51160: man kantokykyluokituksen perusteella määräy- 1 luokassa ................ 85%
51161: tyvä osa maataloussihteerin palkasta ja siihen 2
51162: "
51163: ................ 80%
51164: liittyvistä menoista sekä eläkekustannuks1sta, 3
51165: "
51166: ................ 75%
51167: maatalouslautakunnan puheenjohtajalle 10 §:n 4
51168: "
51169: ................ 70%
51170: mukaan vahvistetusta kuukausipalkkiosta sa- 5
51171: "
51172: ................ 65%
51173: moin kuin maatalouslautakunnan puheenjohta- 6 ................ 60%
51174: jan, jäsenten ja maataloussihteerin kokous- 7 " ................ 55%
51175: palkkioista sekä matkakustannusten korvaok- 8 "
51176: "
51177: ................ 50%
51178: sista ja päivärahoista. Samoin perustein kor- 9
51179: "
51180: ................ 45%
51181: vattaviin menoihin luetaan myös toimistotar- 10
51182: "
51183: ................ 40%
51184: IX,26.- Kaarna ym. 2527
51185:
51186: Tulo- ja menoarvion rajoissa voidaan sellai- Kulumassa olevan vuoden menoja varten
51187: sille kunnille, joiden taloudellinen kantokyky suoritetaan kunnalle ennakkoa 80-90 %
51188: on heikko ja joille maatalouslautakunnan menot siitä valtionavustuksesta, joka kunnalle on tule-
51189: muuten tulisivat kohtuullista raskaammiksi, va sanotulta vuodelta hyväksytyn talousarvion
51190: maataloussihteerin palkasta ja eläkekustannuk- mukaan. Ennakko on suoritettava kahtena yhtä
51191: sista sekä niihin liittyvistä menoista korvata suurena eränä helmi- ja elokuussa.
51192: enemmänkin kuin 2 momentissa on sanottu.
51193:
51194: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
51195:
51196: Mikko Kaarna. Paavo Niinikoski. Esko Härkönen.
51197: Juhani Saukkonen. Ahti Pekkala. T. Saloranta.
51198: Reino Karpola. Pekka Vilmi. Pentti Poutanen.
51199: Orvokki Kangas. Reino Kangas. Mikko Asunta.
51200: Jouko Siikaniemi. Aulis Sileäkangas~ Olavi Nikkilä.
51201: Eino Uusitalo. Mikko Jokela. Erkki Häkämies.
51202: 2528
51203:
51204: IX,27. -Lak.al. n:o 299.
51205:
51206:
51207:
51208:
51209: H. Linna ym.: Ehdotus laiksi luopumiseläkkeestä.
51210:
51211:
51212: E d u s kun n a 11 e.
51213:
51214: Maataloustuotannon tasapainottamiseksi on Luopumiseläkkeen saamisen edellytyksenä
51215: viime vuosina pyritty erityistoimenpitein vä- olisi, että viljelijä lopullisesti luopuu maatalou-
51216: hentämään viljelyksessä olevaa peltoalaa. Tässä den harjoittamisesta ja metsittää tai myy pel-
51217: tarkoituksessa säädettiin vuonna 1969 laki pel- toosa lisämaaksi. Oikeus luopumiseläkkeeseen
51218: lon käytön rajoittamisesta ( pellonvarauslaki). olisi viljelijällä, joka viljelystä luopumishetkellä
51219: Pellonvarausjärjestelmää on kuitenkin pidettävä on täyttänyt 55 vuotta.
51220: väliaikaisratkaisuna, sillä sen puitteissa ei yleen- Jotta järjestelmällä olisi merkitystä tasapai-
51221: sä ole voitu määrätä, millä tavoin viljelyksestä nottamisen kannalta, tulee sen piiriin tulevilla
51222: poistettu pelto lopullisesti käytetään. Uusia tiloilla olla vähintään 2 ha mutta enintään
51223: tuotannon tasapainottamistoimia suunniteltaes- 15 ha peltoa.
51224: sa olisikin pyrittävä siihen, että maataloustuo- Eläkkeen määrä olisi 600 mk metsitettyä ja
51225: tantoon soveltumattomat pellot voitaisiin esim. lisäpeltomaaksi myytyä hehtaaria kohti vuo-
51226: metsittämällä lopullisesti poistaa tuotannosta. dessa tilan peltoalan ollessa 2-8 ha ja 360
51227: Samalla olisi tehostettava toimenpiteitä, joiden mk tämän ylittäviltä hehtaareilta 15 hehtaariin
51228: tarkoituksena on maataloustuotantoon jäävien asti. Eläke olisi sidottu elinkustannusindeksiin.
51229: tilojen elinkelpoisuuden parantaminen.
51230: On ilmeistä, että ikääntynyt viljelijä olisi Luopumiseläkejärjestelmän hoidosta vastaisi
51231: usein valmis luopumaan maatalouden harjoit- maatilahallitus ja sen alaiset viranomaiset yh-
51232: tamisesta, jos hän saisi varmuuden siitä, että dessä maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kanssa.
51233: hänelle on turvattu kohtuullinen toimeentulo Maataloustoimistojen asiana olisi ottaa vastaan
51234: loppuiäkseen. Tämä voitaisiin toteuttaa maksa- eläkehakemukset ja niihin liittyvät selvitykset
51235: malla viljelijälle luopumiseläkettä, joka olisi sekä hoitaa viljelijöiden neuvontaa ja asiakas-
51236: määritelty niin, että eläke yhdessä asuntoedun, palvelua. Toimisto lähettäisi eläkehakemuksen
51237: puutarhatuotteiden ja perunan kotitarveviljelyn lausuntoineen maatilahallitukselle, joka antaisi
51238: sekä sivuansioiden ja lakisääteisten eläkkeiden lausuntonsa siitä, ovatko eläkkeensaamisen
51239: kanssa riittäisi viljelijän toimeentuloon. Luopu- edellytykset olemassa. Eläkkeen myöntäisi ja
51240: miseläkettä mitoitettaessa olisi pyrittävä siihen, maksaisi sekä vakuutusmaksun periruisestä huo-
51241: että pientilojenkin osalta päästäisiin riittävän lehtisi maatalousyrittäjien eläkelaitos.
51242: tuen antaviin eläkkeen määriin. Luopumis- Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
51243: eläkejärjestelmän olisi rakennuttava samalla ta-
51244: valla kuin pellonvaraus- ja luopumiskorvaus- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
51245: järjestelmät viljelijän vapaaehtoisen aloitteen lakiehdotuksen:
51246: varaan.
51247:
51248:
51249: Laki
51250: luopumiseläkkeestä.
51251: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
51252:
51253: 1 §.
51254: Viljelijälle, joka luopuu pysyvästi maatalou- tai myy peltonsa käytettäväksi maatalouden
51255: den harjoittamisesta ja metsittää tilansa pellot rakenteen parantamiseen, maksetaan valtion va-
51256: IX,27.- H. Linna ym. 2529
51257:
51258: roista luopumiseläkettä sen mukaan kuin tässä Luopumiseläke myönnetään sen kuukauden
51259: laissa säädetään. alusta, joka ensiksi alkaa sen jälkeen kun pel-
51260: 2 §. lot metsitettiin tai peltojen hallinta siirtyi luo-
51261: Oikeus luopumiseläkkeeseen on viljelijällä, vutuksensaajalle, ei kuitenkaan takautuvasti
51262: joka metsittää peltonsa tai myy ne maatalou- kuutta kuukautta pitemmältä ajalta ennen sen
51263: den rakenteen parantamiseen. Eläkkeen saami- hakemista seuraavan kuukauden alkua.
51264: sen edellytyksenä on: Oikeus saada luopumiseläkettä päättyy eläk-
51265: 1) että viljelijä viiden vuoden ajan välittö- keen saajan kuolemaa seuraavan kuukauden
51266: mästi ennen myyntiä on tilalla asuen itse vil- alusta.
51267: jellyt vähintään kaksi hehtaaria peltoa käsittä- Milloin luopumiseläkkeen saaja ryhtyy har-
51268: vää maatilaa; joittamaan maataloustuotantoa suuremmassa
51269: 2) että viljelijän ja hänen aviopuolisoosa laajuudessa kuin 3 § :n 2 momentissa on sää-
51270: muusta kuin maatilataloudesta saaman tulon ei detty, lakkautetaan luopumiseläke.
51271: voida katsoa huomattavasti ylittäneen määrää,
51272: jota voidaan pitää tavanomaisena maatalouden 8 §.
51273: sivutulona luovutettua maatilaa vastaavissa Tämän lain täytäntöönpanosta huolehtii maa-
51274: maatalousyrityksissä; tilahallitus ja sen alaiset viranomaiset yhdessä
51275: 3) että viljelijä metsityksen tai peltojen maatalousyrittäjäin eläkelaissa tarkoitetun maa-
51276: myynnin tapahtuessa on täyttänyt 55 vuotta. talousyrittäjien eläkelaitoksen kanssa.
51277:
51278: 3 §. 9 §.
51279: Viljelijä on oikeutettu eläkkeeseen vain, jos Luopumiseläkettä haetaan eläkelaitoksen vah-
51280: tilalla on vähintään kaksi hehtaaria peltoa, vistamalla lomakkeella ja hakemukseen on lii-
51281: jonka hän on metsittänyt tai myynyt maatalou- tettävä eläkelaitoksen määräämä selvitys. Hake-
51282: den rakenteen parantamiseen. Hän voi pellot mus liitteineen on jätettävä sen maatalouspiirin
51283: myydessään jättää omistukseensa metsän, ta- maataloustoimistoon, jonka toimialueella myyty
51284: louskeskuksen käsittävän alueen sekä puutarha- tila sijaitsee.
51285: ja peltoalueen omassa taloudessa tarvittavien Hakemuksen saatuaan on maataloustoimiston
51286: perunoiden sekä puutarha- ja kasvitarhatuottei- toimitettava se lausuntoineen maatilahallituk-
51287: den viljelemistä varten. selle, jonka tulee antaa eläkelaitokselle lausun-
51288: tonsa siitä, ovatko luopumiseläkkeen saamisen
51289: 4 §. edellytykset olemassa.
51290: Luopumiseläkkeen saamisen edellytyksenä on, Eläkehakemuksen ratkaisemisesta sekä muista
51291: että tilan pellot on metsitetty tai myyty maa- eläkkeen määräämiseen ja maksatukseen liitty-
51292: talouden rakenteen parantamiseen toiselle vilje- vistä tehtävistä huolehtii maatalousyrittäjien
51293: lijälle tai maatilahailitukselle. eläkelaitos.
51294: 10 §.
51295: 5 §. Maatilahallitus voi ostaa tässä laissa tarkoi-
51296: Luopumiseläkkeen määrä kuukaudessa on 50 tettua peltoa maankäyttölainsäädännön mukaan
51297: markkaa metsitettyä tai myytyä peltohehtaaria peltolisäalueina käytettäväksi.
51298: kohden 8 hehtaarilta sekä sen jälkeen 30 mark- Niin ikään maatilahallitus voi ostaa maatila-
51299: kaa hehtaarilta yhteensä kuitenkin enintään 15 talouden kehittämisrahaston varoilla valtiolle
51300: hehtaarilta. sellaista peltoa, joka ei sovellu maankäyttölain-
51301: 6 §. säädännön mukaisiin tarkoituksiin käytettä-
51302: Tässä laissa säädetyt markkamäärät ja luo- väksi.
51303: pumiseläkkeet tarkistetaan kunkin kalenterivuo-
51304: den alusta elinkustannusindeksin muutoksia 11 §.
51305: vastaavasti siten kuin asetukseila tarkemmin Luopumiseläkkeiden kustannukset samoin
51306: säädetään. kuin tämän lain mukaisesta toiminnasta maa-
51307: 7 §. talousyrittäjien eläkelaitokseile aiheutuneet hal-
51308: Luopumiseläkettä on haettava vuoden ku- lintokulut maksetaan valtion varoista.
51309: luessa metsityksestä tai kaupan tekemisestä Valtion tulee sen mukaan kuin asetuksella
51310: uhalla, että oikeus eläkkeen saamiseen on me- tarkemmin säädetään, suorittaa kunakin vuo-
51311: netetty. tena maatalousyrittäjien eläkelaitokseile ennak-
51312: 317 156/72
51313: 2530 IX,27. - Luopumiseliike.
51314:
51315: kona määrä, joka vastaa 1 momentin mukaan 13 §.
51316: valtion suoritettavaksi arvioitua määrää. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
51317: Asetuksella säädetään, kuinka suuri osuus kuuta 197 .
51318: eläkelaitoksen hallintokuluista katsotaan aiheu- Maatilahallituksen ja maatalousyrittäjien elä-
51319: tuneen tämän lain mukaisesta toiminnasta. kelaitoksen on viipymättä ryhdyttävä toimen-
51320: piteisiin lain täytäntöönpanoa varten. Tästä
51321: eläkelaitokselle aiheutuneet kulut korvataan val-
51322: 12 s. tion varoista.
51323: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- Lain 11 §:n 2 momentissa tarkoitettu en-
51324: töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk- nakko suoritetaan ensimmäiseltä kalenterivuo-
51325: sella. delta kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.
51326:
51327:
51328: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
51329:
51330: Heimo Linna. Sylvi Saimo. Pekka Vilmi.
51331: Esko Härkönen. Evald Häggblom.
51332: 2531
51333:
51334: IX,28. - Lak.al. n:o 300.
51335:
51336:
51337:
51338:
51339: L. Linna ym.: Ehdotus laiksi luopumiseläkkeestä.
51340:
51341:
51342: E d u s k u n n a II e.
51343:
51344: Luopumiseläkelain, joka turvaa maatalous- Nykyinen ylituotanto on noin 20 % mu·
51345: tuotteiden tuottamisesta luopuvalle maanvilje- kaanlukien ulkomailta tuotavat ravintorasvat
51346: lijälle toimeentulon la:kkautuspalkkaan verrat- ja edellämainitut teollisluontoiset sika- ja kana-
51347: tavan eläketulon muodossa, on tehnyt tarpeel- taloustuotteet.
51348: liseksi ja ajankohtaiseksi jatkuvaksi muodostu- Mikäli elintarvikkeiden ulkomailta tuonti voi-
51349: nut elintarvikkeiden ulosvientitarve. Maatalous- taisiin rajoittaa vain niihin tuotteisiin, joita
51350: tuotteiden ylijäämää on ratkaisevasti lisännyt maassamme ei voida tuottaa ja kotimainen maa-
51351: ulkomailta tapahtuva ravintorasvojen tuonti ja taloustuotanto säilyttää pien- ja perheviljelmillä,
51352: viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt koti- ylituotannon määrä olisi merkittävästi pienem-
51353: maassa harjoitettu teollisluontoinen sianlihan pi. Näin siitä huolimatta, että sika- ja kana-
51354: ja kananmunien suurtuotanto. Kun ehdotukset talous myös teollisluontoisena on käyttänyt
51355: mainittujen maataloustuotteiden ylijäämää ai- pääasiassa kotimaista rehua.
51356: heuttavien syiden poistamiseksi ovat tulleet Kun maamme väestökehitys on ollut vähäi-
51357: eduskunnassa hylätyiksi, ollaan tilanteessa, joka nen, ei peruselintarvikkeiden kulutuksessa ole
51358: pakottaa muihin tuotannon rajoittamistoimiin. odotettavissa huomattavaa lisäystä, mistä joh-
51359: Maataloustuotteiden ylituotannon jatkuvuut- tuen toimenpiteet maataloustuotannon tasapai-
51360: ta osoittaa seuraava tuotannon kehitystä ku- nottamiseksi ovat tarpeellisia.
51361: vaava tilasto: On kuitenkin syytä todeta, että maatalous-
51362: Kdkonaissato v. -61-65 keskimäärin 3 660 milj. ry/v. tuotteiden, erityisesti maitotuotteiden viennin
51363: , v. 1966 (1574 ry/ha) 3836 mil~. cy kannattavuus on viime aikoina nopeasti paran-
51364: v. 1967 4 139 " tunut, eikä kansantaloudellisesti kannattavan
51365: " v. 1968 4 221 " maataloustuotteiden viennin mahdollisuus ole
51366: » v. 1969 4265 " "
51367: ~1no 4~8," suinkaan poissuljettu. Siitä on osoituksena jo
51368: " v. 1971 (2139 ry/ha) 4 726 » eräiden juustolajien viennin hyvä kannattavuus.
51369: " Kun kuitenkin kiistaton tosiasia on, että
51370: Kokonaissadon lisäys on ollut 5:ssä vuodessa maassamme on omaksuttu tällä hetkellä valta-
51371: 890 milj. ry eli 23.2 %. Keskimääräinen vuo- osaltaan kielteinen asenne maatalouselinkei-
51372: sittainen kokonaissadon lisäys on ollut siten noon, on siitä seurauksena, etteivät positiivi-
51373: viisivuotiskautena 4.6 %. set esitykset maatalousväestön elintason paran-
51374: Satotason nousun jatkuminen viljelyn voima· tamiseksi saavuta toistaiseksi eduskunnassa
51375: peräistymisen johdosta on mitä todennäköisintä, tarvittavaa kannatusta. Näinollen ainoaksi mah-
51376: sillä voimaperäisesti viljeltyjen tilojen ry sato dollisuudeksi erityisesti iäkkäimmän viljelijä-
51377: hehtaaria kohti on noussut jo yli 4 000 ry/ha. väestön kohdalla jää toimeentulon turvaaminen
51378: Satotason nousuun vaikuttavia tekijöitä ovat lakkautuspalkkaperiaatteen pohjalta.
51379: esimerkiksi Luopumiseläkelain säätämisessä on meidän
51380: - viherlinjan yleistyminen, joka voi kaksin- maassamme poikkeavasti muihin Euroopan mai-
51381: kertaistaa nurmisadat hin otettava maataloustuotannon supistamisen
51382: ja iäkkään viljelijäväestön toimeentulon turvaa-
51383: - [annoitteiden käytön lisääntyminen misen ohella vallitseva rakenteellinen työttö-
51384: - maatalouden viljelyteknillinen kehitys myys huomioon. Ulottamalla luopumiseläkelaki
51385: - tuotannon kannattavuuden alhaisuus, joka koskemaan tarvittavassa määrin työikäisiä ja
51386: pakottaa tuotantomäärien kohottamiseen. työkuntoisia viljelijöitä ja sallimalla luopumis-
51387: 2532 IX,28.- Luopumiseläke.
51388:
51389: eläkettä saaville mahdollisuus harjoittaa metsä- keelle hakeutumiselle. On luultavaa, että maas-
51390: taloutta ja muuta maatilatalouteen liittyvää samme, jossa kansalla on ollut poikkeukselli-
51391: sellaista tuotantoa, joka ei aiheuta vientitar- sen suuri taloudellinen itsenäisyyden ja maa-
51392: vetta, voidaan luopumiseläkelain avulla pois- tilan omistamisen halu, tilojen myyntivelvol-
51393: taa kansantaloudellisesti epäedullista työttö- lisuus luopumiseläkkeen ehtona muodostuisi
51394: myyttä. käytännössä esteeksi koko lain tavoitteiden saa-
51395: Työttömyyden poistamisen tavoite luopumis- vuttamiselle.
51396: eläkelakia säädettäessä edellyttää samalla, että Kun viljelijä meidän maassamme olevista
51397: luopumiseläkkeen ehtona ei ole tilan myynti olosuhteista johtuen on useimmissa tapauksissa
51398: vaan ainoastaan maataloustuotteiden tuottami- ammattitaitoinen metsänviljelijä ja kun viljeli-
51399: sen lopettaminen. Kun maataloustuotannosta jöillä on yleisesti suuri harrastus metsänvilje-
51400: poistettavat pellot tulisivat, muuttui omistus- lyyn omalla tilalla, kannattaa luopumiseläke-
51401: suhde tai ei, huomattavalta osin metsitettä- laissa tämänkin vuoksi päätyä tilojen omistus-
51402: väksi, on tarkoituksenmukaisempaa pitää tilat suhteen säilyttämiseen. Se ettei muissa maissa
51403: entisten omistajien omistuksessa. Tällöin met- niin ole menetelty, perustuu niissä vallitseviin
51404: sänviljelytyöt sekä varsinaisilla metsämailla että olosuhteisiin, jotka oleellisesti poikkeavat mei-
51405: metsitettävillä pelloilla .tulevat hoidetuiksi oma- dän olosuhteistamme.
51406: kohtaisen yritteliäisyyden pohjalta ja edullisim- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
51407: min. On myöskin mitä ilmeisintä, jota useim- nioittavasti,
51408: pien Euroopan maiden kokemukset vahvistavat,
51409: että tilojen myyntivelvollisuus luopumiseläk- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
51410: keen ehtona on suurena esteenä luopumiseläk- lakiehdotuksen:
51411:
51412: Laki
51413: luopumiseläkkeestä.
51414: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
51415:
51416: 1 §.
51417: Viljelijälle, joka luopuu pysyvästi maatalous- voimaan, mutta kuitenkin ennen kuin kolme
51418: tuotteiden tuottamisesta, maksetaan valtion va- vuotta on kulunut voimaantulosta ja niin, ettei
51419: roista luopumiseläkettä sen mukaan kuin tässä tuotannosta luopumiseen liity muita kuin luo-
51420: laissa säädetään. pumiseläkkeeseen liittyviä tuloja.
51421: 2 §. Milloin viljelijän tai hänen aviopuolisonsa
51422: Oikeus luopumiseläkkeeseen on viljelijällä, työkyvyttömyys on alentunut alle 50 % :n, on
51423: joka luopuu maataloustuotteiden tuottamisesta, hänellä oikeus luopumiseläkesopimukseen ilman
51424: ja tällaisen henkilön aviopuolisolla. ikärajaa.
51425: Eläkkeen saamisen edellytyksenä on: Milloin naispuolisen luopujan aviopuoliso on
51426: 1} että luopuja viiden vuoden ajan välittö- oikeutettu luopumiseläkkeeseen, ei sanotun luo-
51427: mästi ennen eläkkeeseen oikeuttavaa luopumis- pujan osalta ole sovellettava, mitä 1 momentin
51428: sopimusta on tilalla asuen itse viljellyt vähin- 3 kohdassa on säädetty.
51429: tään kahden hehtaarin peltoa käsittävää maa- Viljelijällä, joka on tehnyt pellon käytön
51430: tilaa; rajoittamisesta annetussa laissa (216/69) tar-
51431: 2} että luopujan ja hänen aviopuolisonsa koitetun pellonvaraussopimuksen, on mikäli
51432: muusta kuin maatilataloudesta saaman tulon hän muuten täyttää luopumiseläkkeeseen oi-
51433: ei voida katsoa huomattavasti ylittäneen mää- keuttavat ehdot, oikeus muuttaa kalenterivuo-
51434: rää, jota voidaan pitää tavanomaisena maata- den vaihtuessa pellonvaraussopimus luopu-
51435: louden sivutulona hänen omistuksessaan olevaa miseläkesopimukseksi.
51436: maatilaa vastaavissa maatalousyrityksissä;
51437: 3) että luopuja on luopumissopimusta teh- 3 §.
51438: täessä täyttänyt 50 vuotta; Oikeutta luopumiseläkkeeseen ei ole luopo-
51439: 4} että maataloustuotteiden tuottamisesta jalla samanaikaisesti tilasta tai alueesta, josta
51440: luopuminen on tapahtunut tämän lain tultua luopuja on saanut muuta luopumiskorvausta.
51441: IX,28.- L. Linna. 2533
51442:
51443: 4 §. Luopuialla ei kuitenkaan ole oikeutta luo-
51444: Luopuja on oikeutettu eläkkeeseen vain, jos pumiseläkkeeseen, jos muuhun tarkoitukseen
51445: hänen omistamansa maatila tai maatilat yh- kuin pääasiallisesti maa- ja metsätalouden har-
51446: teensä, joita tuotannosta luopumista koskeva so- joittamiseen myydystä maatilasta suoritettava
51447: pimus koskee, käsittää vähintään kaksi heh- kauppahinta olennaisesti ylittää sen hinnan,
51448: taaria peltoa. mikä tilalla olisi ollut maatilatalouteen käy-
51449: Luopujan on luovuttava kaikesta myyntiin tettynä.
51450: tarkoitetusta maataloustuotteiden tuottamisesta. 7 §.
51451: Hän voi kuitenkin jättää sopimuksen ulkopuo- Luopumiseläkkeenä maksetaan täyttä luopu-
51452: lelle talouskeskuksen käsittävän alueen ja har- miseläkettä tai vähennettyä luopumiseläkettä.
51453: joittaa siinä omassa taloudessa tarvittavien pe- Vähennettyä luopumiseläkettä suoritetaan luo-
51454: runoiden sekä puutarha- ja kasvitarhatuottei- pujalle, joka on täyttänyt 65 vuotta tai joka
51455: den viljelyä. saa kansaneläkelain (347 /56) mukaista työky-
51456: Luopumiseläkkeen saannin edellytyksenä on, vyttömyys- tai työttömyyseläkettä.
51457: että eläkkeensaajan omistuksessa olevat kaikki
51458: tilat ja tilan osuudet on otettu luopumissopi- 8 §.
51459: mukseen. Osuudet toiseen tilaan on luopumis- Täyden luopumiseläkkeen määrä kuukaudes-
51460: eläkkeen hakijalla oikeus myydä toisille samaa sa on 80 mk luopumissopimuksenalaiselta pel-
51461: tilaa Omistavalle tai omistaville osakkaille en- tohehtaarilta 5 hehtaariin asti sekä sen jäl-
51462: nen sopimuksen tekoa. keen 20 mk hehtaarilta, yhteensä kuitenkin
51463: Maatalousmaana ei luopumiseläkesopimusta enintään 15 hehtaarilta.
51464: tehdessä oteta huomioon aluetta, joka on han- Milloin luopumiseläkkeen saajia on useampia
51465: kittu tai muutoin perintönä saatu 1. 1. 1972 kuin yksi, määrätään heille yhteinen luopumis-
51466: jälkeen. eläke. Se on määrältään 50 % suurempi kuin
51467: 1 momentin mukainen luopumiseläke, jos eläk-
51468: 5 §. keensaajia on kaksi, ja 100 % suurempi, jos
51469: Luopumiseläkkeen saannin edellytyksenä on, heitä on kolme tai useampia. Yhteinen luopu-
51470: että tilalla ja alueilla, joita luopumissopimus miseläke jaetaan, jollei erityisiä syitä muuhun
51471: koskee tai jotka talouskeskusta lukuunotta- ole, tasan eläkkeensaajien kesken.
51472: matta ovat eläkkeensaajan omistuksessa, ei tuo- Jos maatilalla on sellaisia omistajia, joilla
51473: teta mitään maataloustuotteita kymmenen vuo- ei ole oikeutta luopumiseläkkeeseen, jätetään
51474: den aikana sopimuksentekoajasta laskien, mil- heidän omistamiaan osuuksia vastaava maata-
51475: loin viljelijä sopimusta tehdessään on täyttä- lousmaan ala huomioon ottamatta luopumis-
51476: nyt 55 vuotta ja viidentoista vuoden aikana, eläkettä määrättäessä.
51477: milloin eläkkeensaaja ei ole sopimusta tehdessä
51478: täyttänyt 51 vuotta. 9 §.
51479: Valtioneuvostolla on oikeus, mikäli se osoit- Vähennetyn luopumiseläkkeen määrä laske-
51480: tautuu tarkoituksenmukaiseksi, lyhentää mai- taan siten, että eläkkeensaajan täydestä luopu-
51481: nittuja aikarajoja kaikkia koskevaksi. miseläkkeestä vähennetään:
51482: 1) se eläkkeensaajan muu eläketulo, joka
51483: 6 §. perustuu luopumiseläkesopimuksen alaiseen
51484: Maatila, tai alue suta, jota luopumiseläke- maatilan tuloon, ei kuitenkaan siltä osin, miltä
51485: sopimus koskee, voidaan myydä: osin mainittu eläketulo johtuu eläkkeensaajan
51486: 1) maatilahallitukselle lisämaa-alueiksi käyt- lapsista;
51487: töä varten; 2) määrä, joka on yhtä suuri kuin lapsetto-
51488: 2) yksityiselle viljelijälle pelto- tai muuksi man yksinäisen henkilön tai, jos eläkkeensaajan
51489: lisämaa-alueeksi maatilahallituksen luvalla; aviopuoliso on myös oikeutettu saamaan luo-
51490: 3) muulle ostajalle muuhun tarkoitukseen pumiseläkettä, lapsettoman aviopuolison kan-
51491: kuin maataloustuotantoon käytettäväksi, ei kui- saneläkkeen perusosan ja täysimääräisen tuki-
51492: tenkaan, milloin maatilan poistumisen maatila- osan yhteenlaskettu määrä kansaneläkelain
51493: talouskäytöstä on katsottava huomattavasti vai- 27 §:ssä tarkoitetussa kolmannessa kuntaryh-
51494: keuttavan alueen maatilojen tarkoituksenmu- mässä.
51495: kaista muodostumista eikä tilan muuta käyttöä Vähennettyä luopumiseläkettä laskettaessa
51496: voida puoltaa erityisillä syillä. otetaan 1 momentissa tarkoitetut eläkkeen mää-
51497: 2534 IX,28.- Luopumiseläke.
51498:
51499: rät huomioon sellaisina kuin ne ovat luopwnis- maatalousyrittäjäin eläkelaissa tarkoitetun maa-
51500: eläkkeen alkaessa. talousyrittäjien eläkelaitoksen kanssa.
51501: Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä
51502: on säädetty, on vähennetyn luopumiseläkkeen 13 §.
51503: määrä aina vähintään 150 mk kuukaudessa. Eläkkeen hakemisesta ja tarkemmista maa-
51504: räyksistä muilta osin säädetään asetuksella.
51505: 10 §.
51506: Tässä laissa säädetyt markkamäärät ja luo-
51507: pumiseläkkeet tarkistetaan kunkin kalenteri- 14 §.
51508: vuoden alusta elinkustannusindeksin muutoksia Maatilahallituksen vaatimuksesta luopumis-
51509: vastaavasti siten kuin asetuksella tarkemmin eläkesopimukseen voidaan ottaa ehto, että pelto
51510: säädetään. tai osa siitä on metsitettävä määräajassa.
51511: 11 §.
51512: Luopumiseläkettä maksetaan viljelijän hy- 15 §.
51513: väksymää ja allekirjoittamaa luopumiseläkeso- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
51514: pimusta vastaan. Toisena osapuolena sopimuk- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
51515: sessa on maatilahallituksen alainen maatalous- sella.
51516: piirin maataloustoimisto.
51517: 16 §.
51518: 12 §. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
51519: Tämän lain täytäntöönpanosta huolehtii maa- kuuta 197 .
51520: tilahallitus ja sen alaiset viranomaiset yhdessä
51521:
51522:
51523: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
51524:
51525: Lauri Linna. Arttur Niemelä.
51526: Pentti Antila. Kalevi Remes.
51527: Matti Asunmaa. Aune Mänttäri.
51528: A. R. Sainio. J. Juhani Kortesalmi.
51529: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
51530: 2535
51531:
51532: IX,29.- Lak.al. n:o 301.
51533:
51534:
51535:
51536: Nevalainen ym.: Ehdotukset laiksi luopumiseläkkeestä ja eräiksi
51537: siihen liittyviksi laeiksi.
51538:
51539:
51540: E d u s k u n n a 11 e.
51541:
51542: Maa taloustuotannon tasapainottamiseiksi on teiden ja perunan kotitarveviljelyn sekä sivu-
51543: viime vuosina pyritty erityistoimenpitein vä- ansioiden ja .lakisääteisten eläkkeiden :kanssa
51544: hentämään viljelyksessä olevaa peltoalaa. Täs- riittäisi 'Viljcilijän toimeentuloon. Luopumiselä-
51545: sä tarkoituksessa säädettiin vuonna 1969 laki kettä mitoitettaessa olisi pyrittävä siihen, että
51546: peHon käytön rajoittamisesta (pellonvaraus- pientilojenkin osalta päästäisiin riittävän tuen
51547: laki). Pellonvarausjärjestelmää on kuitenkin antavien eläklkeiden mää,riin. Tämän vuoksi
51548: pidettävä väliaikaisratkaisuna, siUä sen puitteis- elakkeen määrä ei saisi riippua ylksinomaan
51549: sa ei yleensä ole voitu määrätä, millä tavoin luovutetun ti1an käyttöawosta, ~vaan sen tulisi
51550: viljelyksestä poistettu pelto fopullisesti käyte- ol:la nimeoomaan pientiloja suosiva. Luopumis-
51551: tään. Uusia tuotannon tasapainottamistoimia eläkejär.jestelmän olisi raikennuttava viljeliiäin
51552: suunniteltaessa olisikin pyrittävä siihen, että vapaaehtoisen ,a'loitteen varaan.
51553: maataloustuotantoon soveltumattomat pellot Erityisen ~uopumiseläkejärjestelmän aikaan-
51554: voitaisiin ~esim. metsittämällä [opullisesti pois- saamista edellytettiin myös vuotta 1971 ja
51555: taa tuotannosta. Samalla olisi tehostettava toi- osaa vuodesta 1972 koskevassa k.okonaisvahai-
51556: menpiteitä, joiden tat.ikoituiksena on maatalous- sessa tulopoliittisesS'<l ratkaisussa (UKK-sopi-
51557: tuotantoon jäävien tilojen elinkelpoisuuden pa- mus), 1jossa todettiin, että järjestelmän pitäisi
51558: rantaminen. tulla voimaan ,jo 1 päivänä tammikuuta 1972.
51559: Tämän vuoiksi on tanpeellista ja tarlkoituk- Esittämämme luopU11Diseläkejärjestelmän so-
51560: senmukaista maata'louden )"lituotantotilanteen veltamisalan tulisi olla rajoitettu ja tämän
51561: helpottamiseksi säätää laki erillisesJtä [uopu- vuoksi la:kii:n jouduttaisiin ottamaan useita
51562: miselä:kejäl.ijestelmästä. Mielestämme on Juopu- luonteeltaan eläketeknisiä säännöksiä.
51563: roista edistävien toimenpiteiden pääpainon ol-
51564: tava ikääntyneissä, lähellä däikeikää olevissa Eläkeoikeus
51565: viljelijöissä. Täl1aisia vi[jelijöitä on ammatti-
51566: kunnan ikärakenteesta johtuen suhteellisen Luopumiseläkkeen saamisen edellytyksenä
51567: runsaasti, heidän hallitsemaosa maatilat ovat olisi, että vi[jelijä myy maatilansa ja loptcl1i-
51568: keskimääräistä pienempiä ja heidän hailurklkuu- sesti luopuu maatalouden harjoittamisesta. Jos
51569: tensa Juopua maataloudesta useimmiten nor- hän myöhemmin ryhtyisi uudelleen maanvilje-
51570: maalia suurempi. Näiden ikäluokikien luopumi- lijäksi, olisi seurauksena Juopumiseläikkeen lak-
51571: nen edistäisi tuotannon tasapainottamista ja kauttaminen. Oikeus Juopumiseiläkkeeseen olisi
51572: tilakoon suurentamista. Entisen ammatin jättä- sekä maati:lan omistajalla että hänen aviopuo-
51573: minen ei myös1kään, toisin kuin nuorempien lisollaan. Heistä ehdotetaan käytettävåiksi lais-
51574: ollessa kysymyksessä, merkitsisi työllistämisestä sa nimitystä luopuja. Kummallekin puolisolle
51575: tai uudelleenkoulutuksesta johtuvia menoja. määrättäisiin oma elä:klkeensä ja sen saaminen
51576: On ilmeistä, että 1kääntynyt viljelijä olisi olisi toisen puolison elähoikeudesta riippuma-
51577: usein valmis luopumaan maatilastaan ja maa- ton.
51578: talouden harjoittamisesta, jos hän saisi var- Luopumisen korvaaminen eiläkkeen muodos-
51579: muuden siitä, että hänelle on turvattu koh- sa soveltuu sellaisi:lle vHjelijöille, jotka ovat
51580: tuuUinen toimeentulo loppuiäbeen. Tämä voi- ,ehtineet vakiintua ammatissaan ja joille jo tä-
51581: taisiin toteuttaa maksamalla vi!ljeHjälle lwopu- män vuoksi tuottaa vaikeuksia hakeutua muun
51582: miseläkettä, joka olisi määritelty niin, että työelämän piiriin. Luopumise1äkettä ei p1täisi
51583: elåike yhdessä tilasta saadun kauppahinnan, maksaa viljelijiille, joika on ·vi~jellyt tilaansa
51584: ehkä pidätetyn asuntoedun ynnä puutal'hatuot- vain sivuharrastuksenaan, vaan olisi edellytet-
51585: 2536 IX,29.- Luopumiseläke.
51586:
51587: tävä, että maatalous on muodostanut hänelle teet, ehdotetaan, että lakia sovellettaisiin vain
51588: olennaisen toimeentulon lähteen. Tämän vuok- kohnen vuoden aikana !lain voimaantulosta ta-
51589: si ehdotetaan säädettäväksi, että luopujan on. pahtuneisiin tilan kauppoihin. Saatujen kdke-
51590: pitänyt viisi vuotta ennen myyntiä tilalla asuen musten perusteella voidaan ratkaista, onko jär-
51591: villellä määrätyt vähimmäisvaatimukset täyt- jestelmän voimassaoloa jatkettava sellaisenaan
51592: tävää ti'laa. Lisäksi edellytettäisiin, että maa- vai oniko lakiin tehtävä mahdollisia muutok-
51593: talouden ulkopuolelta saadut tulot eivät huo- sia.
51594: mattavasti ylitä maataloudessa tavanomaisena
51595: pidettävää määrää.
51596: Myös niille, jotka ovat aikaisemmin tehneet Luovutettava tila
51597: tilastaan pellonvaraussopimuksen, olisi annetta-
51598: va mahdollisuus siirtyä iuopumiselä:kkeen pii- Edell)11tämme, että myyty maatila käsittää vä-
51599: riin. Koska pellonvaraussopimuksen tehnyt hintään yhden hehtaarin peltoa. Koska luopu-
51600: luopuja on usein saattanut muuttaa pois tilal- miselakkeen määrä muutoin jäisi merkitykset-
51601: ta, olisi la:kiin otettava erityissäännös, jonka tömäksi, vaadittaisiin kuitenkin aina, että myy-
51602: mukaan luopujan olisi katsottava edellä mai- dyn tilan pinta-ala, maatalousmaaksi muunnet-
51603: nittua viiden vuoden aikaa laskettaessa jatka- tuna, oiisi vähin!tään kaksi hehtaaria. Maa-
51604: neen maatilan viijelemistä ja sillä asumista talousmaan hehtaarit Jaskettaisiin samojen pe-
51605: myös sen ajan, jonka pellonvaraussopimus on rusteiden mukaan kuin maatalousyrittäjien elä-
51606: ollut voimassa. kejärjestelmässä. Tällöin pelto ja puutarha
51607: otettaisiin huomioon sellaisinaan ja kasvuilisesta
51608: Jotta järjestelmän maataloustuotantoa supis-
51609: metsämaasta otettaisiin huomioon Etelä-Suo-
51610: tava vaikutus muodostuisi merkittävaksi, ei
51611: sen soveltamisalaa olisi rajoitettava kaikkein messa 1/10, Keski-Suomessa 1/15 ja Pohjois-
51612: vanhimpiin ikäloolcldin. Ulkomaiden järtjestel- Suomessa 1/20. Maatalousmaan hehtaarej:1
51613: mistä saadut kokemukset näyttävät osoittavan, pidettäisiin lähtökohtana myös luopumiseläk-
51614: että viljelijät ovat alttiita jäämään J.uopumis- keen määrää laskettaessa. On mahdollista, että
51615: eläik:keelle lähellä 60 vuoden ikää. Tämän vuok- luopumi:seläkkeelle jäämistä suunnitteleva vil-
51616: si ehdotetaan, että o~keus fuopumiseläkkeeseen jelijä ryhtyY han!kikimaan itselleen J.isäa[ueirta yk-
51617: olisi vi'ljelijällä, joka myyntihetkellä on täyttä- ·sinomaan .siinä tarkoituksessa, e'ttä hän saisi suu-
51618: nyt 55 vuotta. Koska arviopuolisoista vaimo on remman :luopumiseläiklkeen. Tämän estämiseksi
51619: usein miestään joitakin vuosia nuorempi ja ehddtetaan säädettäväiksi, että maatalousmaana
51620: kun vaimon mahddllisuudet hakeutua työmark- ei .otetltaisi huomioon aluetta, joka on hanikivtu
51621: kinoille ovat yleensä vähäisemmät, ei mainit- 30 päivän syyskuuta 1971 jälkeen.
51622: tua i:kärajoitusta sove1lettaisi vaimon osalta Maatalouden rakenteen parantamisen teho-
51623: silloin, kun mies on luopumiseläkkeeseen oi- kas toteuttaminen vaatii, että ,tiJ.a myydään
51624: keutettu. kokonaan. Viljelijän toimeentuloa kuitenkin
51625: Monet eläkeiän jo saavuttaneet viljelijät jat- helpottaisi ja hänen viihtyvyy,ttäänkin ajatellen
51626: kavat maatalouden harjoittamista, vaikka sitä olisi suotavaa, että hän :voisi niin halutessaan
51627: ei useinkaan voida pitää maatalous- ja eläke- edelleen asua tilan asuinrakennuksissa ja vil-
51628: poliittisesti tarkoituksenmukaisena. MahdoHi- jellä kotitarvetta varten perunaa ja puutarha-
51629: suus siirtyä luopumiseläkkeelle saattaisi näissä- tuotteita. Tämän vuoksi ehdotetaan, että luo-
51630: kin tapauksissa edistää lopullista maataloudesta puialla olisi oikeus jättää omistukseensa tai
51631: luopumista. Näin ollen olisi ~aikia sovellettava hallintaansa maati1an talouskeskus ja si1hen
51632: myös niihin viljelijöihin, jotka tilasta luopues- liittyvää maata niin pafjon kuin sanottu ko'ti-
51633: saan ovat saavuttaneet yleisen eläkeiän, 65 tarveviljely vaatH. Myös pelkän asumisoi:keu-
51634: vuotta. Luopumiselä·kikeen määrä olisi täUöin den pidättäminen olisi mahdollista.
51635: kuitenkin [akisääteisestä elaketurvasta johtuen Eläkkeen saamisen edellytyksenä olisi, että
51636: pienempi kuin nuoremmiUa luopujiUa. viljelijä, jolla on useita maatiloja, luopuu
51637: Koska on vaikea etukäteen arvioida luopu- niistä kaikista. Jos toisaalta samalla tilalla
51638: miseläkejärjestelmän vaikutuksia maataloustuo- on useita omistajia, v·aadittaisiin, että jokainen
51639: tantoon, maadiojen rakenteeseen ja maaseudun luopuu osuudestaan. Luopumiseläkkeen saisi-
51640: yhdyskuntarakenteen kehitykseen 'ja ikun ei vat näistä luopujista luonnollisesti vain ne,
51641: varmuudella tiedetä, mitkä ovat maatalouspoli- jotka täyttävät edellä 1uetellut eläkkeen saami-
51642: tiikan vastaisen kehittämisen vaatimat tavoit- sen edellytykset.
51643: IX,29.- Nevalainen ym. 2537
51644:
51645: Luovutuksensaaja ja tilan uusi käyttö kuin kulloinenkin tilanne maataloustuotannos-
51646: sa edellyttää, käyttää muiden tilojen elinkelpoi-
51647: Lain tarkoituksen saavuttamisen kannalta suuden parantamiseen. Maatiiahalllitus voisi
51648: keske1nen me11kitys on niillä säännöksillä, jotka myös muulla tavoin myydä ostamansa tilan tai
51649: koskevat luovutetun ttilan vastaista käyttöä. alueen käyttötarkoituksen mukaisesta hinnasta
51650: Maataloustuotannon tasapainottamisessa on on- tai myöskin luovuttaa tiian tai alueen taikka
51651: gelmana peltopinta-alan vähentäminen. Luopu- osan siitä metsähallitukselle käypää korvausta
51652: miseläkejärjestelmän avulla tulisi ensisijaisesti vastaan halli.ntaan. Valtioneuvostolla olisi val-
51653: saada joko metsitettäviksi! tai muuhun käyt- tuudet tarpeen vaatiessa antaa ohjeita maatHa-
51654: töön pois maataloustudtannosta sel!laisia ti'loja, hallituikselle tilojen myöhemmästä käytöstä.
51655: jotka pienen kokonsa, sijaintinsa tai muun Maatilan saisi myös luovuttaa ilman maa-
51656: syyn takia eivät ole kehittämiskelpoisia ei- tilahallituksen välitystä pelto- ja metsälisä-
51657: vätkä liioin sovellu yhdistettäviksi alueen mui- alueeksi toiselle vi:ljelijälle. Luopumiseläkettä
51658: hin tiloihin. Toisaalta esiintyy tapauksia, haettaessa olisi maatalousviranomaisten annet-
51659: joissa alueen ,tiloja yhdistelemällä olisi aikaan- tava asiasta lausuntonsa. Lausunnossa olisi
51660: saatavissa ao. ,alueen maatalouden tulevien toi- mm. todettava, onko lisäalueen kaupan katsot-
51661: mintaedellytysten olennainen paraneminen ja tava täyttävän edellä mainituissa säännöksissä
51662: joissa tilan jääminen maatalouskäyttöön mui- ja valtioneuvoston antamissa ohjeissa tarkoite-
51663: hin tiloihin liitettynä on välttämätöntäkin tar- tut ehdot.
51664: koituksenmukaisten tilayksiköiden muodostami- Jos maatila myytäisiin muuhun tarkoitukseen
51665: seksi rtai seudun yhdy:Sikuntarakenteen kehit- kuin maataloustuotantoon käytettäväksi, voisi
51666: tämisen huomioon ottamiseksi. Lakiesityksen luovutuiksensaajana tulla kysymykseen muu os-
51667: 6 §:ssä on luopumiseläkkeen ehtona mainittu taja kuin maati1aha1litus tai yiksityinen viljelijä.
51668: molemmat edellä mainitut luovutettavan tilan Poikkeuksen muodostaisivat kuitenlkin tapauk-
51669: vaihtoehtoiset tulevat käyttötarkoitukset: siis set, joissa maatilan poistumisen maatilatalous-
51670: joko maan po~stuminen maatalouskäytöstä tai käytöstä on katsottava huomattavasrti yaikeutrta-
51671: tarkoituksenmukaisten maatilojen muodostumi- van alueen maatilojen tarkoituksenmukaista
51672: nen. Maatalouden y1ituotantotilanteen jat- muodostumista e~kä tilan muuta käyttöä voi-
51673: kuessa olisi kuitenkin pääpaino asetettava pel- da puoltaa erityisillä syillä. Tällainen erityinen
51674: toalan vähentämisdle ja ['ajoitettava lain sovel- syy olisi olemassa esim. sHloin, kun maatila
51675: tamista lisäaluekäyttöön. Ylksityiskohtaisia myydään pai:ldkaikunnan työllisyyttä edistävän
51676: säännöksiä näiden tarkoitusperien keskinäises- teo:I1isuus1aitoksen ta1kka martkailualan tai
51677: tä painottamisesta ei esitetä sisällytettäviksi muun yrityksen sijoituspaikaksi. Eläkeoikeutta
51678: itse lakiin, vaan ne jäisivät valtioneuvoston ei olisi, jos muusta kuin maa- tai met.sätalou-
51679: antamien ohjeiden varaan. Näin kävisi mahdol- den harjoittamiseen myydystä ti:lasta suorite-
51680: liseksi kytkeä luopumiseläJkejä11jestelmä valta- taan ylihintaa. Viimeksi mainitulla säännöksel-
51681: kunnassa kulloinkin noudatettavaan maatailous- Iä suljettaisHn pois 1uopujat, rjotika myyvät maa-
51682: politiikkaan. Ohjeet olisi annettava vuodeksi ta esim. kesähuvila-aineiksi tai asutustaajamien
51683: kerrallaan, jolloin niitä uudistettaessa olisi otet- liepeiHä raJkennustontdlksi, jolloin hinta muo-
51684: tava huomioon olosuhteiden kehitys sekä lain dostuu yleensä korkeaksi. Kaikissa edellä mai-
51685: soveltamisesta saatavat kokemukset. Edellä nituissa tapauksissa vaadittaisiin maatalousvi-
51686: olevan lisäksi valtioneuvosto saisi valtuudet ranomaisten rlausunto, jossa olisi nimenomaan
51687: harkintansa muJkaan asettaa myös muita kuin todettava, onko edeLlä mainitut lakiin ja val-
51688: laissa mainittuj-a myydyn tilan vastaista käyt- tioneuvoston päätöikseen sisältyvät ehdot täy-
51689: töä koskevia ehtoja ja rajoituksia. tetty. Jotta maa, joka on tarkoitettu muuhun
51690: Luovutuksensaajana voisi ensinnirkin tulla käyttöön kuin maataloustuotannon jatrkamiseen,
51691: kysymykseen maatilahallitus, jolla olisi oikeus ei joutuisi uudeHeen viljelyyn, esitetään maa-
51692: maatilatalouden kehittämisrahaston varoilla tilahallitukselle mahdollisuudet suorittaa tar-
51693: ostaa lakiehdotuksessa ta11koitettuja maati:loja. vittavat turvaamistoimenpiteet. Näistä ehdo-
51694: Pellot, jotka eivät soveltuisi muiden maatilo- tuksessa on nimenomaiset säädökset.
51695: jen pelto1isäa1ueiJksi, olisi maatilahallituksen Oikeutta luopumisel~kikeeseen ei olisi, mil-
51696: saatettava metsitystoimenpiteiden alaisiksi tai loin toinen viljelijä ostaa maatHan jatkaakseen
51697: muulla tavalla poistettava tuotannosta. Lisä- sillä maatilataloutta itsenäisenä tuotantoyksik-
51698: aineiksi sopivat pellot voitaisiin, sen mukaan könä. Tämä koskisi myös tapauksia, joissa van-
51699: 318 156/72
51700: 2538 IX,29.- Luopumiseläke.
51701:
51702: hemmat myyvät tilan maataloutta jatkaville Vähennetyn [uopumi:seläkkeen määrä lasket-
51703: lapsilleen. Tällöin ei nimittäin ole kysymyk- taisiin siten, että täydestä [uopumiseiläkkeestä
51704: sessä se11ainen maatalouden rakenteen paran- vähennetään se maatalousyrittäjien eläkelain
51705: taminen, mitä nykyv«iheessa on edel[ä esitetty- mukainen eläke, jonka [uopuja on oikeutettu
51706: jen perustelujen mukaisesti pidettävä luopu- saamaan luopumista edeltäneen maatalousyrit-
51707: miselä:kejä!ljestelmän tat1koituiksena. täjätoimintansa perusteeLla ( ns. vapaakirja-
51708: eläke) sekä kansaneläiklkeen perusosan ja tuki-
51709: osan määrä sellaisina kuin ne otetaan huo-
51710: Luopumiseläkkew määrä mioon esim. työeläkelamsäädännössä. Vähen-
51711: nettynä luopumiseläkkeenä maksettaisiin kui-
51712: Luopumiseläkkeenä maksettaisiin 1oko täyt- tenkin aina vähintään 60 markkaa kuukaudes-
51713: tä luopu:miselälkettä tai !Väihennettyä luopu- sa. Kun muista eliikkeistä aiheutuvaa vähen-
51714: miseläket:tä. Vähennety:s·sä ~uopumisel~keessä nystä •lasketaan, otettaisiin sanotut eläklkeet
51715: dlisi otet'tu huomioon eräistä muis'ta ;Ja:kisää- huomioon selilaisina kuin ne ovat luopumiseläk-
51716: teisistä eHukkeistä aiheutuva vähennys. Sa- keen ailikaessa. Näin o1len voitaisiin jo luopu-
51717: notttua 1uopumisel~että maksettaisiin seHai- miseläkettä myönnettäessä ilmoittaa, miten suu-
51718: se1le luopumiseläikikeen saajalle, jdka on täyt- ren vähennyksen muu eläketurva aiheuttaa
51719: tänyt 65 vuotta tai tjoka saa kansaneläkelain aikanaan luopumiseläikkeeseen. Sanotusta me-
51720: mukaista työkyvyttömyys- tai työttömyysdäket- nettelystä odisi myös se etu, että muun eläke-
51721: tä. Muussa ,tapauksessa maksettaisiin täyttä turvan tasossa myöhemmin tapahtuva nousu ei
51722: luopumiselå1kettä. johda siihen, että 1luopumiseläke pienenee.
51723: Luopumiseläkettä laskettaessa otettalSnn Jotta luopumiseläkkeet säJJyttäisivät osto-
51724: lähtökdhdaksi luovutetun maatHan pinta-ala arvonsa, olisi [aissa säädetyt mavkkamäärät ja
51725: m«atalousmaaksi muunnettuna, koska sen voi- luopumiselätkkeet sidottava eHnkustannusindek-
51726: daan katsoa J1kimääräisesti osoittavan luovu- sin muutoksiin. Tarkistus tapahtuisi kunkin
51727: tettavan yrityksen ;laajuutta ja sen työpanoksen ka!lenterivuoden alussa.
51728: suuruutta, jota viljelijä sitoutuu ollemaan vas- Koska kummalilakin ~viopuolisoHa olisi itse-
51729: taisuudessa käyttämättä. Täyden [uopumiseläk- näinen oikeus saada ;luopumiselä:kettä, ei luo-
51730: keen määrä kuukaudessa olisi 65 markkaa pumiseläkkeen saajan jälkeen olisi tarpeen suo-
51731: maata~ousmaan hehtaaria kohden 5 ensimmäi- rittaa pethe-e1äkettä. Järjestelmään ei näin
51732: seltä hehtaarilta sekä sen jälkeen 15 markkaa ollen ehdoteta ·sisällytettäväksi mahdollisuutta
51733: hehtaarilta. Enintään otettaisiin huomioon 15 perhe-eläikkeen saamiseen.
51734: hehtaaria. Määrittelemällä hehtaaria kohti mak- On pidettävä kohtuullisena, että [uopuja,
51735: settava eiäke suuremmaksi ensimmäiseltä 5 joka tilansa myydessään saa käyttöönsä kaup-
51736: hehtaarilta on pyritty sifhen, että eläke muo- pahinnan, jossain määrin osallistuu [uopumis-
51737: dostuisi riittäväksi nimenomaan piendloiJ.la. eläkkeensä kustantamiseen. Tämän vuoksi eh-
51738: Sanottu eläkkeen määrittelytapa johtaa s!l!malla dotetaan, että luopuja, jalka eläkkeelle siirtyes-
51739: siihen, että jokaiselle luopuj.alle voidaan yh- sään ei ollut täyttänyt 65 vuotta, olisi velvol-
51740: dessä ehkä hänelle jäävän asumisedun ja mah- linen .suorittamaan eläiclceellesiirtymisiästä ja
51741: dOillisten sivutulojen kanssa turvata ytleensä vä- luovutetun maatilan hehtaariluvusta riippuvan
51742: himmäistoimeentulo. vakuutusmaksun. Perusva:kuutusmaksu olisi 20
51743: Jos samasta maatilasta ~uopujia olisi kaksi, markkaa eläkettä määrättäessä huomioon otet-
51744: korotettaisiin edellä mainittua eläkettä tavaa täytttä maatalousmaan hehtaaria kohden ia
51745: 50 % :lla ja jos heitä olisi kolme tai useampia, se kerrottaisiin niiden täysien rvuosien määräl-
51746: sitä korotettaisiin 100 % :Ha. Näin saatu yh- lä, iotka ovat jäljellä 65 vuoden ikään. Saman
51747: teinen 1uopumiseläke jaettaisiin, :jdllei erityistä periaatteen mukaan määrättäisiin vakuutusm«k-
51748: syytä muuhun jaJkoon olisi, tasan sen saajien su, ios luopumiseläkkeen saajia on useampia
51749: kesken. Täil.laisena erityisenä syynä saattaisi kuin yksi. On mahd01llista, että luopujalle ei
51750: oLla, että luopujien omistamat osuudet myy- jää kauppahinnasta mitään osaa sen ;äil.keen,
51751: dystä tilasta tai heidän työpanoksensa maata- kun velat on vähennetty. Jotta täNainen luo-
51752: lousyrityksessä ovat huomattavasti poikenneet puja ei menettäisi mahdollisuuttaan luopumis-
51753: toisistaan. Jonkun eläk!keen saajan kuolema tai eläketurvaan, ehdotetaan säädettäväksi, että va-
51754: hänen eläkkeensä määrän muuttuminen ei enää kuutusmaksu vähennetään vähitellen eiläkkees-
51755: myöhel.llllnin vaikuttaisi muiden eläikkeisiin tä samaHa tavoin kuin voidaan menetellä maa-
51756: muuttavasti. talousyrittäjien eläikejärjestelmässä.
51757: IX,29.- Nevalainen ym. 2539
51758:
51759: Luopumiseiläke jatkuisi eläik!keen saajan kuo- erttytsasiantuntemusta, jota on maatilahallituk-
51760: lemaan saakka. Jos hän r1htyisi uudeLleen har- sella sekä maa- ja metsätalousministeriöllä. Tä-
51761: joittamaan maataloutta, laik!kautettaisiin eläke. miän vuoksi ei oikeutta hakea muutosta olisi,
51762: jos eläkehakemus on hylätty sanotulla tarkoi-
51763: tu:ksenmukaisuusperusteella.
51764: Organisaatio
51765: Luopumiseläkejärjestelmän tehokas toteutta-
51766: Luopumiseläkejärjestelmän hoidosta vasta1s1 minen vaatii, että luopumista suunnitteleva vil-
51767: maatilahallitus 'ja sen alaiset viranomaiset yh- jelijä voi jo ennen maatilansa lopullista myyn-
51768: dessä maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kanssa. tiä saada varmuuden siitä, saako hän luopu-
51769: Maataloustoimistojen asiana olisi ottaa vastaan miseläkkeen ja mikä on eläkkeen määrä. Tä-
51770: eläkehakemukset ja niihin liittyvät selvitykset män vuoksi esitetään, että luopumiseläke voi-
51771: sekä hoitaa viljelijöiden neuvontaa ja asiakas- taisiin myöntää kauppakirjan luonnoksen pe-
51772: palvelua. Toimisto lähettäisi eläkehakemuksen rusteella ehdollisena. Eläkkeen suorittamisen
51773: lausuntoineen maatila:hallitukselle, joka antaisi edellytyksenä olisi, että kauppa päätetään sovi-
51774: lausuntonsa siitä, ovatko eläkkeen saamisen tuin ehdoin ja että tilan hallinta luovutetaan
51775: edellytykset olemassa. Jos hakijan eläkeoikeus ostajalle.
51776: on riippunut maatalouden rakenteen parantami-
51777: seen liittyvien seikkojen arvostelusta ja maa- Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen valtuus-
51778: tilahallitus on päätynyt lausunnossaan hakijalle kunnan ja hallituksen kokoonpanoa ehdote-
51779: kielteiseen tulokseen, olisi maatilahallituksen taan muutettavaksi niin, että kumpaankin toi-
51780: alistettava asia maa- ja metsätalousministeriön mielimeen tulisi myös Y'ksi maa- ja metsä-
51781: ratkaistavaksi. talousministeriön nimeämä edustaja. Tämä
51782: Eläkkeen myöntäisi ja maksaisi sekä vakuu- muutos esitetään tehtäväksi maatalousyrittäjien
51783: tusmaksun perimisestä huolehtisi maatalous- eläkelakiin.
51784: yrittäjien eläkelaitos. Tällä tavoin voitaisiin
51785: käyttää hyväksi eläkelaitoksessa jo ennestään Kustannukset
51786: olevia käsittely- rja maksatussysteemeitä sekä
51787: sen eläketeknistä asiantuntemusta. Luopumis- Eläkkeiden kustannuksista samoin kuin luo-
51788: eläkkeen maksatus voisi tapahtua maatalous- pu:miseläkejärjestelmän maatalousyrittäjien elä-
51789: yrit'tä:jäeläkkeen yhteydessä, joHoin viljelijä saisi kelaitokselle aiheuttamista haHintokuluista vas-
51790: nämä eläkkeensä samasta laitoksesta. Järjestely taisi valtio ·siltä osin kuin .luopujien rsuoritta-
51791: tekisi mahdolliseksi myös sen, että viljelijöiden mat vakuutusmaik.sut eivät riitä sanottuihin me-
51792: edustajat, joita on eläkelaitoksen hallintoeli- noihin. Luopumiseläkejärjestelmän aiheuttamia
51793: missä, :voisivat osalHstua asioiden !käsittelyyn. kustannuksia ei ole mahdollista ennakolta ar-
51794: Eläkeasiaa rat:ikaistessaan elälkelaitoksella ei olisi vioida, koska järrjestehnän hyvä!ksiikäyittäminen
51795: kuitenkaan oikeut'ta poiketa maa'ta1ousviran- rHppuu kokonaan viljelijöitten omasta harkin-
51796: omaisten rlausunnosta siltä osin kuin se koskee nasta. TäJrlä hetkellä on ikävuosien 55-65
51797: maatalouden rakenteen parantamiseen liittyviä välillä olevia viljelijöitä noin 70 000 henkilöä
51798: seikkoja. ja heidän puolisaitaan noin 60 000. Jos luo-
51799: Eläkehakemusten käsittelyssä ja eläkkeiden vutettujen tilojen määräksi lähimpien kolmen
51800: maksatuksessa sekä laitoksen hallinnossa olisi vuoden aikana tulisi 10 000 kappaletta ja tilo-
51801: noudatettava soveltuvin osin työntekijäin elä- jen ke~kikoko olisi suunnilleen sama kuin pel-
51802: kelain ja maatalousyrittäjien eläkelain säännök- lonvarausjärjestelmässä eli noin 7 peltohehtaa-
51803: siä. Luopumiseläkeasiassa annettuun päätök- ria ( 9 maatalousmaahehtaaria), merkitsisi tämä
51804: seen haettaisiin muutosta samassa järjestyksessä eläkemenoina ensimmäisenä vuonna 8 milj.,
51805: kuin maatalousyrittäjien eläkelain mukaisissa toisena vuonna 24 milj., kolmantena vuonna
51806: eläkeasioissa. Eläkelaitoksen päätöksestä siis 38 mil). ja neljäntenä vuonna 42 milj. mark-
51807: voisi valittaa eläkelautakuntaan ja eläkelauta- kaa, minkä jälkeen kustannukset asteittain ale-
51808: kunnan päätöksestä vakuutusoikeuteen. Kysy- nisivat 4-5 milj. markalla vuodessa. Luopu-
51809: mystä siitä, edistääkö luovutus maatalouden jien suorittamat maksuosuudet toisaalta antai-
51810: rakenteen parantamista, on pidettävä lähes Y'k- sivat sanottujen kolmen vuoden aikana noin 10
51811: sinomaan tarkoituksenmukaisuusharkinnan pii- milj. markkaa. Jos luovutettujen tilojen luku-
51812: riin kuuluvana. Sen ratkaiseminen edellyttää määrä olisi esim. 20 000, muodostuisivat edellä
51813: sitä paitsi sellaista maataloudellisten seikkojen mainitut kustannusluvut kaksinkertaisiksi.
51814: 2540 IX,29.- Luopumiseläke.
51815:
51816: Laskettuna luovutettua peltohehtaaria koh- sisi vähentämään sanottua tukiosaa, ehdote~
51817: den voidaan valtion eläkekustannus arvioida taan luopumiseläke säädettäväksi tukiosaa Jas-
51818: keskimäärin noin 500-600 markaksi vuodessa. kettaessa etuoikeutetuksi tuloksi. Sitä vastoin
51819: Jos katsotaan, että maataloustuotannon tasa- on pidettävä tarkoituksenmukaisena, että luo-
51820: painottaimiseksi vaaditaan 500 000 vi:ljelyksessä pumiseläke otetaan rintamasotilaseläikettä lasket-
51821: olevan peltohehtaarin poistaminren, ja olete- taessa vähentävänä huomioon ,samalla tavalla
51822: taan, että ylituotanto jakautuu näiden pelto- kuin muutkin eläkkeen luonteiset suoritukset.
51823: hehtaarien osalle, merkitsee jokainen tuotan- Tätä tarkoittava lisäys ehdotetaan tehtäväksi
51824: nosta poistettu hehtaari valtiolle vientituen vä- rintamasotilaseläkkeestä annettuun la'kiin.
51825: henemisen muodossa noin 1 000 markan vuo- Luopumiselä!ke tulisi olemaan elälhl:een saa-
51826: tuista säästöä. Vertailua tehtäessä on kuiten- jan veronalaista tuloa. Tämän vuoksi ehdote-
51827: kin otettava huomioon, että osa järjestelmän taan eri verolakeja muutettavaksi siten, että
51828: kautta !kulkevasta peliosta on suunniteltu palaa- luopumi:seläkkeestä maksettava vakuutusmaksu
51829: maan takaisin tuotantoon ja että luovutetta- voitaisiin vähentää veronalaisesta tulosta ns.
51830: vien tilojen peltojen tuotto ilmeisesti on, ku- erityisenä vähenn)llksenä samaan tapaan kuin
51831: ten esim. pellonvarausjärjestelmästä saadut ko- esim. kansaneläke- ja yrittäjäeläkevakuutusmak-
51832: kemukset osoittavat, keskimääräistä alempi, sut. Tulo- ja omaisuusverolain 33 §:n 3 koh-
51833: jolloin pellon poistamisen ylituotantoa supis- dan mukaan ei oikeutta kansaneläkkeeseen,
51834: tava vaikutus muodostuu vastaavasti pienem- maatalousyrittäjäeläkkeeseen ja muihin lakisää-
51835: mäksi. Toisaalta voidaan myös odottaa, että teisiin eläkkeisiin lueta veronalaisiin varoihin
51836: luopumiseläkejärjestelmän avulla aikaansaatava omaisuusverotuksessa. Luopumiseläkkeen osalta
51837: maatalouden rakenteen parantuminen aikanaan olisi mainittuun lainkohtaan tehtävä vastaava
51838: lisää maatalouden mahdollisuuksia ylläpitää tarkennus. Tulo- ja omaisuusverolain väliaikai-
51839: tuotantoa edullisemmin kustannuksin, jolloin sesta muuttamisesta annetun lain 28 §:n 1
51840: maatalouden tuen tarve samalla vähenee. Sitä momentin 8 ja 11 kohdan mukaan voidaan ns.
51841: paitsi välittömästi jäisi jokin määrä pinta-ala- vähemmän ansainneen aviopuolison vähennys
51842: lisiä pois käytännöstä tai niiden määrä ale- samoin kuin prosenttivähennys tehdä maa-
51843: nisi, kun tiloja yhdistettäisiin tai liitettäisiin talousyrittäjien eläkelain ja muiden vastaavien
51844: suurempiin. Lisä!ksi va1ku'ttaisi luopumiseläkejär- eläkelakien mukaiseen vakuutukseen perustu-
51845: jestelmä vähentävästi niihin kustannuksiin, vasta eläketulosta. Koska luopumiseläke on näi-
51846: jotka valtiolle aiheutuvat maatalousyrittäjien hin eläkkeisiin rinnastettava, olisi sanotun lain
51847: eläkej ärj estelmästä. 28 §:n 2 momenttiin tehtävä lisäys, jonka
51848: mukaan myös luopumiseläkettä on pidettävä
51849: Muu lainsäädäntö s'ellaisena eläketulona, josta saadaan tehdä
51850: edellä mainitut vähennykset.
51851: Luopumiseläkettä laskettaessa otetta1s11n, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
51852: kuten edellä on selvitetty, kansaneläkkeen tuki-
51853: osa kokonaisuudessaan vähentävänä huo- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
51854: mioon. Jotta luopumiseläke ei puolestaan pää- lakiehdotukset:
51855:
51856:
51857:
51858: Laki
51859: luopumiseläkkeestä.
51860:
51861: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
51862:
51863: 1 §. 2 §.
51864: Jos maatila myydään käytettäväksi maatalou- Oikeus luopumiseläkkeeseen on viljelijällä,
51865: den rakenteen parantamiseen ja viljelijä lopet- joka myy maatilansa, ja tällaisen henkilön avio-
51866: taa pysyvästi maatalouden harjoittamisen, mak- puolisolla. Eläkkeen saamisen edellytyksenä on:
51867: setaan luopumiseläkettä valtion varoista sen 1) että luopuja viiden vuoden ajan välittö-
51868: mukaan kuin tässä laissa säädetään. mästi ennen myyntiä on tilalla asuen itse vil-
51869: IX,29.- Nevalainen ym. 2541
51870:
51871: jellyt vähintään yhden hehtaarin peltoa käsit- talousyrittäjien eläkelain (467/69) 2 §:n 2
51872: tävää maatilaa; momentissa ja 20 §:ssä sekä niiden nojalla an-
51873: 2) että luopujan ja hänen aviopuolisoosa netuissa säännöksissä on säädetty.
51874: muusta kuin maatilataloudesta saaman tulon Maatalousmaana ei oteta huomioon aluetta,
51875: ei voida katsoa huomattavasti ylittäneen mää- joka on hankittu tai muutoin kuin perintönä
51876: rää, jota voidaan pitää tavanomaisena maatalou- saatu 30 päivän syyskuuta 1971 jälkeen.
51877: den sivutulona luovutettua maatilaa vastaavissa
51878: maatalousyrityksissä; 5 §.
51879: 3) että luopuja maatilan myynnin tapah- Luopumiseläkkeen saamisen edellytyksenä
51880: tuessa on täyttänyt 55 vuotta; ja on, että maatila myydään jäljempänä tässä lais-
51881: 4) että maatila on myyty tämän lain tultua sa mainitu:l:le [uovutuk.sensaaja:lle ja että tilan
51882: voi'maan mutta kuitenkin ennen kuin ko:lme vastaisen käytön voidaan katsoa parantavan
51883: vuotta on kulunut voimaantulosta. maatalouden rakennetta.
51884: Jos maatilan peltoalasta on tehty pellon käy- Maatalouden rakenteen parantamiseLla tar-
51885: tön rajoittamisesta annetussa laissa ( 216/69) koitetaan tässä laissa sellaista toimintaa, jonka
51886: tarkoitettu pellonvaraussopimus, katsotaan luo- seurauksena on pellon poistuminen maatalous-
51887: pujan 1 momentin 1 kohdan säännöstä sovel- tuotannosta tai joka edi:stää tarkoituksenmu-
51888: lettaessa jallkaneen maatilan vilielemistä ja sillä kaisten maatilojen muodostumista.
51889: asumista myös sen ajan, jonka pellonvaraus- Vaitioneuvoston tulee, ottaen huomioon
51890: sopimus on ollut voimassa. maataloustuotteiden ylituotannossa va:hlitseva
51891: Milloin naispuolisen luopujan aviopuoliso on tilanne ja muut asiaan vaikuttavat seikat, an·
51892: oikeutettu luopumiseläkkeeseen, ei sanotun luo- taa kutakin kafenterivuotta varten tarkemmat
51893: pujan osalta ole sovellettava, mitä 1 momen- ohjeet siitä, kummahle 2 momentissa maini-
51894: tin 3 kohdassa on säädetty. tuista tarkoitusperistä on annettava pääpaino
51895: ja miten ne muutoin on otettava tätä lakia so-
51896: 3 §. veHe'ttaessa huomioon. V aitioneuvosto voi aset-
51897: Luopuja on oikeutettu eläkkeeseen vain, jos taa muitakin kuin tässä laissa säädettyjä luo-
51898: myyty maatila käsittää vähintään kaksi hehtaa- vutuksensaajaa rja myydyn maatillan vast-aista
51899: ria maatalousmaata ja jos sanottuun maatalous- käyttöä 'koskevia ehtoja ja rajoituksia.
51900: maahan sisältyy vähintään yksi hehtaari maa-
51901: taloustuotantoon käytettyä peltoa. 6 §.
51902: Luopujan on myytävä maatilansa kdkonai- MaatHa voidaan myydä:
51903: suudessaan. Hän voi kuitenkin jättää siitä 1) maatilahallitukselle;
51904: omistukseensa tai hallintaansa talouskeskuksen 2) yksityiselle viljelijälJ.e pelto- ja metsälisä-
51905: käsittävän alueen sekä puutarha- ja peltoalueen alueeksi; tai
51906: omassa taloudessa tarvittavien perunoiden sekä 3) muulle ostajalle muuhun tarkoitukseen
51907: puutarha- ja kasvitarhatuotteiden vilielemistä kuin maataloustuotantoon käytettäväksi, ei
51908: varten. Niin ikään hän voi pidättää itselleen kuitenkaan, m~Lloin maatilan poistumisen maa-
51909: tai perheensä jäsenille oikeuden asua myydyllä tilatalouskäytöstä on katsottava huomattavasti
51910: maatilalla sijaitsevassa asuinrakennuksessa sekä vaikeuttavan alueen maatilojen tarkoituksen-
51911: käyttää muitakin tilalla olevia rakennuksia. mukaista muodostumista eikä tilan muuta käy;t-
51912: Jos luopujalla tai hänen aviopuolisollaan on töä voida puoltaa erityisillä syillä.
51913: myytävän maatilan ohella omistuksessaan muu- Luopojalla ei kuitenkaan ole oikeutta luo-
51914: kin maatila, on luopumiseläkkeen saamisen pumiseläkkeeseen, jos muuhun tarkoitukseen
51915: edellytyksenä, että myös sanotusta tilasta luo- kuin pääasiallisesti maa- ja metsätalouden har-
51916: vutaan. Milloin luopumisen kohteena olevalla joittamiseen myydystä maatilasta suoritettava
51917: maatilalla on muitakin omistajia kuin tässä kauppahinta olennaisesti ylittää sen hinnan,
51918: laissa tarkoitettu luopuja, on myös heidän luo- mikä tilalla olisi ollut maatilatalouteen käy-
51919: vuttava osuuksistaan. tettynä.
51920: 7 §.
51921: 4 §. Luopumiseläkkeenä maksetaan täyttä luopu-
51922: Tässä laissa tarkoitettu maatalousmaa maa- miseläkettä tai vähennettyä luopu:miseläkettä.
51923: ritellään ja sen pinta-ala lasketaan soveltuvin Vähennettyä luopumiseläkettä suoritetaan luo-
51924: osin samojen perusteiden mukaan kuin maa- pujalle, joka on täyttänyt 65 vuotta tai joka
51925: 2542 IX,29.- Luopumiseläke.
51926:
51927: saa kansanelakelain ( 347/56) mukaista työky- momentin mukaista muutosta ja työntek1jäin
51928: vyttömyys- tai työttömyyseläkettä. eläkelain 8 § :n mukaista vähennystä; ja
51929: Täysi luopumiseläke muutetaan väbennetyk- 2) määrä, jdka on yhtä suuri kuin lapsetto-
51930: si luopumiseläkikeeksi sen kuukauden alusta man yksinäisen henlkill.ön tai, jos eläikkeen saa-
51931: lukien, joka ensilksi al!kaa eläkkeen sa!lljan täy- jan aviopudliso on myös oikeutettu saamaan
51932: tettyä 65 vuotta. Milloin [uopumiselälkkeen luopumiseläkettä, lapsettoman aviopuolison
51933: saajaJil.e myönnetään kansaneläkelain mukainen kansaneläklkeen perusosan ja täysimääräisen tu-
51934: työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke, suorite- kiosan yhteenlaskettu määrä kansaneläkelain
51935: taan muutos sen 'kuukauden alusta lukien, jotka 27 §: ssä ta11koitetussa kolma111t1essa kuntaryh-
51936: ensiksi alkaa sen jälkeen, ikun ilmoitus !kansan- mässä.
51937: eläkkeen myöntämisestä saapui luopumiselä- Vähennettyä luopumiseläkettä laskettaessa
51938: kettä maiksavalle {aitoksdlle. otetaan 1 momentissa tarkoitetut elä'kikeen
51939: Jos luopumiseläl~keen saajalle myönnetty määrät huomioon sellaisina kuin ne ovat luo-
51940: kansaneläikelain muikafnen työkyvyttömyys- tai pumiseli&keen a:lkaessa.
51941: työttömyyseläke lalkikaa, muutetaan vähennetty Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä
51942: luopumiseläike hakemuksesta täydeksi luopu- on säädetty, on vähennetyn [uopumiseläkkeen
51943: miseläkkeeksi kansaneläkkeen la:kikaamista seu- määrrä aina vähintään 60 markkaa kuukau-
51944: raavan kuukauden alusta lukien, ei kuitenkaan dessa.
51945: ta:kautuvasti kuutta kuukautta pitemmäitä ajal- 10 §.
51946: ta ennen hakemista seuraavan kuukauden Tässä laissa säädetyt m~amäärät ja luo-
51947: alkua. pumiselälkkeet tartkistetaan kunkin kalenteri-
51948: 8 §. vuoden alusta elin!kustannusindeksin muutok-
51949: Täyden luopumiseläikkeen määrä kuukaudes- sia vastaavasti siten kuin asetuksella tarkem-
51950: sa on 65 markkaa myydyn maati'lan maatarous- min säädetään.
51951: maan hehtaaria !kohden 5 hehtaarill.ta sekä sen
51952: jälikeen 15 mankkaa hehtaarilta, yhteensä kui- 11 §.
51953: tenkin enintään 15 hehtaarilta. Luopumiseiäkkeen saaja, jonka eläke alkaa
51954: Milloin luopumiseläkkeen saajia on useam- ennen ikuin hän on täyttänyt 65 vuotta, on
51955: pia ikuin yiksi, määrätään heille yhteinen luo- velrolilinen osallistumaan [uopumiseläkkeensä
51956: pumiselätke. Se on määrältään 50 prosenttia kustantamiseen suorittamatla !kertamaksuna
51957: suurempi kuin 1 momentin mukainen luopu- marlkkamäärän, jdka saadaan kertomalla jäl-
51958: miseläike, jos eläil.&een saajia on kaksi, ja 100 jempänä määriteltävä perusvakuutusma:ksu nii-
51959: prosenttia suurempi, jos heitä on !kolme tai den täysien vuosien määrällä, jollka ovat jäl-
51960: useampia. Yhteinen luopumiseläke jaetaan, jellä 'luopumiseläikkeen allkamisesta siihen Qjan-
51961: jollei erityistä syyitä muuhun ole, tasan sen saa- kohtaan, jol!JOin eläkkeen saaja täyttää 66
51962: jien ikesiken. vuotta.
51963: Jos osan maatilasta omistaa henikilö, joka Perusva:kuutusmaksu on 20 mat.1l&aa jokais-
51964: ei saa luopumiseläket:tä ja jdka ei ole luopu- ta luopumiseläkettä laskettaessa huomioon otet-
51965: miselälkkeen saajan aviopuoliso, jätetään hänen tavaa täyttä maataJlousmaan hehtaaria !kohden.
51966: omistamaansa osuutta vastaava maatalousmaan Milloin 1 momentissa tarkoitettuja eläikikeen
51967: ala huomioon ottamatta ~uopu:miselätkettä mää- saajia on useampia kuin yksi, määrätään heille
51968: rät:täessä. ensin yhteinen peruwa:kuutusmaiksu. Se on
51969: edellä tarlkoitettua hehtaaria kohden 30 mark-
51970: 9 §. kaa, jos elälkkeen saajia on kaksi, ja 40 mark-
51971: Vähennetyn luopumis,eläkkeen määrä laske- kaa, jos heitä on !kolme tai useampia. Bläk-
51972: taan siten, että eläkkeen saa.jan täydestä luo- keen 'Saajien osuudet yhteisestä perusvaikuutus-
51973: pumiseläikkeestä vähennetään: ma:ksusta määrätään jakamalla maksu heidän
51974: 1 ) sen maat!dousyrittäjien eiläkelain mukai- luopumiseläkkeittensä suhteessa.
51975: sen eiläikkeen määrä, johon eläkkeen saaja on Vakuutusmaksu on ma:ksettava ennen kuin
51976: oikeutettu luopumista edeltäneen maatalous- luopumiseläkkeen suorittaminen aJikaa. MilJ.oin
51977: yrittäjätoimintansa perusteella ottamatta ikui- elä!kkeen hakija on asianmukaisesti todettu
51978: tenikaan huomioon el~keen määrän työnteki- malksuikyvyttömä:ksi, votdaan vakuutusmaksu
51979: jäin eläkelain (395/61) 7 c §:n mukaista ko- vähentää luopumiseläkkeestä siten kuin maa-
51980: rotusta, maatallousyrittäjien eläkelain 9 §:n 2 talousyrittäjien eläkelain 12 §:n 4 1n001entissa
51981: IX,29.- Nevalainen ym. 2543
51982:
51983: ja sen nojalla annetuissa säännöiksissä on sää- 15 §.
51984: detty. Eläkehakemus voidaan käsite1!lä ja eläke
51985: myöntää ehdo]Hsena pitäen perusteen'cl tilan
51986: 12 ~. luovutusta koskevaa kauppa!kir~a!luonnosta, jon-
51987: Luopumiselläkettä on haettava vuoden ku- ka elMeen hakija ja ostajaksi tarjoutunut ovat
51988: luessa kaupan tekemisestä uhaila, että oikeus allekirjoittaneet. Eläkkeen suorittamisen edel-
51989: eläkkeen saamiseen on menetetty. lytyksenä kuitenkin on, että kauppa päätetään
51990: Luopumiseläke myönnetään sen kuukauden luonnoksessa mainituin ehdoin ja että eläkelai-
51991: alusta, joka ensiksi a1ikaa sen 1äJkeen, kun tokse1le toimitetaan tkauppaki:rja tai sen viral-
51992: maatilan hallinta siirtyi luovutuksensaajalle, ei lisesti o~keaksi todistettu jäljennös.
51993: kuitenikaan taikautuvasti kuutta kuukautta pi- Jos luonnosta vastaavaa kauppakirjaa tai
51994: temmältä a'jalta ennen sen hakemista seuraavan sen jäiljennöstä ei ole toimitettu elälkelaitokselle
51995: kuukauden .al:kua. kuuden kuukauden kuluessa siitä, !kun eläke-
51996: Oikeus saada luopumiselä!kettä päättyy eläk- päätös annettiin, raukeaa elälkepäätös.
51997: keen saajan kuolemaa seuraavan kuukauden Milloin luopumiseläke myönnetään tämän
51998: alusta. pykälän säännösten nojailla, pidetään eläkkeen
51999: Milloin Juopumiseläkkeen saaja ryhtyy har- alkamisajanikohtana 9 § :n 2 momentin ja 11
52000: joittamaan maatailoustuotantoa s~uremmassa § :n 1 momentin säännöksiä sovellettaessa sen
52001: laajuudessa kuin 3 §:n 2 momentissa on sää- kalenteriikuuikauden alkua, jonka ai!kana eläike-
52002: detty, lakkautetaan luopumiseläke. päätös annetaan.
52003:
52004: 13 §. 16 §.
52005: Tämän lain täytäntöönpanosta huolehtii maa- Maatilaha:l.litus ·voi ostaa tässä Jaissa tarkoi-
52006: tilahaJ:litus ja sen alaiset virallJOtllaiset yhdessä tettuja tiloja maankäyttölainsäädännön mukaan
52007: maataiousyrittäjien eläkelaissa tarkoitetun maa- lisäalueina käyitetitävä:ksi.
52008: talousyrittäjien cläk:elaitdksen kanssa. Niin iikään maati!lahallitus voi ostaa maatil'cl-
52009: ta'louden tkehittämisrahaston varoilla valtiolle
52010: 14 §. sellaisia tiloja, jotka eivät sovdllu maankäyttö-
52011: Luopumiseläkettä haetaan eläkellaitoksen lainsäädännön mukaisiin tarkoituiksiin käytettä-
52012: vahvistamalla JomaJkkeella ja haikemu:kseen on välksi.
52013: liitettävä eläkeilaitoksen määräämä selvitys. Ha- MaatilahaHitus voi myydä ostamansa ti!lan
52014: kemus liitteineen on jätettävä sen maatalous- tai ailueen taiil4a osan siitä käyttötarkoituksen
52015: piirin maataloustoimistoon, ~onika toimi'<rlueella mukaisesta käyvästä hinnasta tai päättää sen
52016: myyty tila sijaitsee. vuokraamisesta tahi !käyttämisestä muuNa ta-
52017: voin. Maatilahallitus 'VOi myös luovuttaa tilan
52018: Ha!kemuksen saatuaan on maatailoustoimis-
52019: tai alueen taikka sen osan haHinnan käypää
52020: ton toimitettava se lausuntoineen maatmarhalli- korvausta vastaan metsähallitukselle. MitkäH
52021: tukselle, jonika tulee antaa eläikdaitdkselle la~ myyntihinta tai metsähallituksen maksama lk.or-
52022: sunton.:;a siitä, ovatko luopumiseläl&een saami-
52023: vaus on pienempi !kuin ostohinta, erotus jää
52024: sen edellytykset otlemassa. Mililoin maatilahalli- maatilatalouden kehittämisrahaston tappioiksi.
52025: tus katsoo, että 5 ja 6 §:ssä tat1koitettuja luo-
52026: Va!ltioneuvosto voi, ottaen huomioon, mitä
52027: pumiselätkkeen saamisen edellytyksiä ei ole, on
52028: 5 §:n 3 momentissa on säädetty, antaa maa-
52029: asia ailistettava maa- ja metsätalousministeriön
52030: tilahallitukselle yleisiä ohjeita tämän pykälän
52031: ratkaistavaksi. soveltamisesta.
52032: Elälkehakernuksen ratkaiserni'sesta selkä muis-
52033: ta eläOO!keen määräämiseen ja ma!ksatukseen liit- 17 §.
52034: tyvistä tehtävistä huolehtii :maatailousyrittäjien Kauppakirjaan, jolla 16 §:ssä tarkoitettua
52035: eläkelaitos. E1äkelaitokseMa ei ole oikeutta poi- maata luovutetaan, on otettava ehto, ettei sel-
52036: keta ra~kaisussaan 2 momentissa tarkoitetusta laista peltoa, jonka osalta on maksettu luopu-
52037: lausunnosta silltä osin, kuin se koskee 5 ja 6 miseläkettä, saa käyttää maataloustuotantoon
52038: §:ssä mainittuja Juopumiseläktkeen saamisen kymmenen vuoden aikana kauppakirjan alle-
52039: edellytyksiä. kirjoittamisesta lukien. Kauppakirjaan voidaan
52040: Bälkepäätöksessä on vahvistettava paitsi täy- lisäksi ottaa ehto, että edellä tarkoitettu pelto
52041: den :luopumiselii~een myös vähennetyn luopu- tai osa siitä on metsitettävä kolmen vuoden
52042: miseläaeen määrä. !kuluessa edellä mainitusta ajanikohdasta lukien.
52043: 2544 IX,29.- Luopumiseläke.
52044:
52045: Jos 1 momentissa tarkoitettuja ehtoja on ri- 20 §.
52046: kottu tai jätetty noudattamatta, voi maatalous- Maatilahallituksen vaatimuksesta voidaan
52047: toimisto, ei kuitenkaan enää sen jälkeen, kun kauppakit:jaan ottaa ehto, että pelto tai osa
52048: yksi vuosi on kulunut mainittujen ehtojen voi- siitä on metsitettävä määräajassa. Sen varalta,
52049: massaolaajan päättymisestä, määrätä tilan tai että ehto rikotaan, voidaan menetellä siten kuin
52050: alueen omistajan maksamaan valtiolle sakko- 17 § :ssä on säädetty.
52051: korkoa. Sakkokoron ylärajana pidetään sen luo-
52052: pumiseläkkeen pääoma-arvoa, mikä olisi voitu 21 §.
52053: määrätä aluetta, jonka osalta ehtoja on rikottu, Milloin tässä laissa tarkoitetun kaupan ra-
52054: vastaavien maatalousmaan hehtaarien perus- hoittamiseksi myönnetään luottoa maankäyttö-
52055: teella. lainsäädännön tai maatalouden perusluotosta
52056: 18 §. annetun lain (156/65) nojalla, on velkakirjaan
52057: Kun kauppakirja on allekirjoitettu, lähettää otettava ehto, että laina on, jollei erityisiä
52058: maataloustoimisto ilmoituksen asianomaiselle syitä muuhun menettelyyn ole, irtisanottava
52059: kihlakunnantuomarille tai kiinteistötuomarille heti takaisin maksettavaksi, mikäli sellaista lisä-
52060: merkinnän tekemistä varten kiinteistökiinnitys- alueeseen kuuluvaa peltoa, joka on suunniteltu
52061: asiain pöY'täk1rjaan 17 § :ssä mainittujen ehtojen poistettavaksi maataloustuo.tannosta, on ryh-
52062: pysyvyyden 'vakuudeksi. Sitten kun määräalan dytty käyttämään sanottuun tuotantoon.
52063: erottaminen its.enäiseksi tilaksi on merkitty
52064: maarekisteriin, on siitä lähetettävä, sen mukaan 22 §.
52065: kuin asetuksella tarkemmin säädetään, ilmoi- Viljelijä:lle, joka on myynyt maatilansa vai-
52066: tus asianomaiselle tuomarihl.e, jonka on tehtävä tiolle ja jolle on myönnetty luopumiseläke,
52067: määräalasta muodostettua tilaa varten 'kiinni- sekä hänen perheensä jäsenille voidaan, sen
52068: tysrekisteriin [aadittavaan rekisterikorttiin mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään,
52069: merkintä mainittujen ehtojen kohdistumisesta antaa oikeus ilman korvausta harjoittaa myy-
52070: muodostettuun tilaan. dyllä maatilalla 3 §:ssä tarkoiteUua maataloutta
52071: ja asua myydyllä tilalla sijaitsevassa asuinra-
52072: 19 §. kennuksess'a sekä käyttää niin ikään korvauk-
52073: Jos maatila myydään 6 §:n 1 momentin 3 setta muitakin tilalla olevia rakennuksia. Vilje-
52074: kohdasta ilmenevään käyttötarkoitukseen taikka lijä on kuitenkin velvollinen huolehtimaan tar-
52075: sanotun momentin 2 kohdan mukaisesti vilje- peellisista rakennusten vuosikorjauksista.
52076: lijälle metsälisäalueeksi, on kauppakirjassa ol-
52077: tava maininta tilan tulevasta käyttötarkoituk-
52078: sesta sekä ostajan sitoumus, että luovutettua 23 §.
52079: aluetta ei kymmenen vuoden aikana kauppa- Tässä laissa tarkoitetulla luopuialla on oi-
52080: kirjan allekirjoittamis.esta lukien käytetä maa- keus sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamin
52081: taloustuotantoon. Sen varalta, että ostaja rik- ehdoin ja maksuin järjestää itselleen eläketurva,
52082: koo sanotun sitoumuksen, on kauppakirjaan joka on tämän lain edellyttämää luopumiseläke-
52083: otettava ehto, jonka mukaan myyjällä on oi- turvaa parempi ja jonka ehdot ja maksut on
52084: keus vaatia ostajan veivoittamista maksamaan vahvistettava soveltuvin osin samoiksi kuin
52085: sakkokorkoa, jonka suuruus on määriteltävä maatalousyrittäjien eläkelain 11 §: n 1 momen-
52086: samojen perusteiden mukaan kuin 17 §:n 2 tissa tarkoitetun lisäeläketurvan ehdot ja mak-
52087: momentissa tarkoitettu sakkokorko. sut.
52088: Luopumiseläkettä hakiessaan on myyjän an- 24 §.
52089: nettava maatilahallituksen vahvistamalla lomak- Luopumiseläkkeistä maatalousyrittäjien eläke-
52090: keella sitoumus, jonka mukaan hänen 1 mo- laitokselle aiheutuneet kustannukset maksetaan
52091: mentin mukaisesti laadittuun kauppakirjan eh- valtion varoista siltä osin kuin 11 §:n mukai-
52092: toon perustuvat oikeudet siirtyvät valtiolle, sesti suoritetut vakuutusmaksut eivät riitä sa-
52093: mikäli hänelle myönnetään luopumiseläke. nottuihin menoihin. Tämän lain mukaisesta
52094: Käyttötarkoituksen mainitsemisesta ja 1 mo- toiminnasta eläkelaitokselle aiheutuneet hallin-
52095: mentissa tarkoitetun ehdon ottamisesta kaup- tokulut yhdistetään sen muun toiminnan hal-
52096: pakirjaan voidaan kuitenkin luopua, jos on lintokuluihin ja korvataan eläkelaitokselle siten
52097: muutoin ilmeistä, että myytyä maatilaa ei kuin maatalousyrittäjien eläkelain mukaisista
52098: tulla käyttämään maatalouden harjoittamiseen. hallintokuluista on säädetty.
52099: IX,29.- Nevalainen ym. 2545
52100:
52101: Edellä 1 momentissa tarkoitettu valtion vas-. nastetaan sanotussa lainkohdassa tarkoitettuun
52102: tuu ei kuitenkaan koske 23 §:n mukaisia valtion viranomaiseen.
52103: etuuksia eikä niihin liittyviä ballintokuluia. Sen estämättä, mitä työntekijäin eläkelain,
52104: Valtion tulee, sen mukaan kuin asetuksella lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin
52105: tarkemmin säädetään, suorittaa kunakin vuo- eläkelain ( 134/62), maatalousyrittäjien eläke-
52106: tena maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ennak- lain ja yrittäjien eläkelain ( 468/69) nojalla an-
52107: kona määrä, joka vastaa 1 momentin mukaan netuissa asetuksissa on säädetty eläkelaitosten
52108: valtion suoritettavaksi arvioitua määrää. toimivallasta, huolehtii sanotuissa asetuksissa
52109: tarkoitetun eläkehakemuksen ratkaisemisesta,
52110: 25 §. eläkkeen maksamisesta ja eläkkeeseen liitty-
52111: Edellä 14 §:n 3 momentissa ja 15 §:ssä vistä eläkelaitoksen muista tehtävistä maata-
52112: tarkoitettui:hin eläkelaitoksen päätöksiin saa ha- lousyrittäjien eläkelaitos, milloin eläkkeen ha-
52113: kea muutosta ja päätöksen poistamista siten kija saa eläkettä hakiessaan luopumiseläkettä.
52114: kuin työntekijäin eläkelaissa on säädetty.
52115: Jos eläkehakemus on hylätty sillä perus- 27 §.
52116: teella, että 5 ja 6 §:ssä tarkoitettuja eläkkeen Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
52117: saamisen edellytyksiä ei ole, ei päätökseen saa töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
52118: hakea muutosta. Muutosta ei myöskään saa sella.
52119: hakea maatilahallituksen eikä maa- ja metsä-
52120: talousministeriön 14 §: n 2 momentissa tarkoi- 28 §.
52121: tettuun lausuntoon. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
52122: kuuta 197 .
52123: 26 §. Maatilahallituksen ja maatalousyrittäjien elä-
52124: Jollei tästä laista muuta seuraa, on sovel- kelaitoksen on vi1pymättä ryhdyttävä toimen-
52125: tuvin osin lisäksi vastaavasti voimassa, mitä piteisiin lain täytäntöönpanoa varten. Tästä elä-
52126: työntekijäin eläkelain 16-21 a §:ssä ja 22 kelaitokselle aiheutuneet kulut korvataan val-
52127: §:ssä sekä maatalousyrittäjien eläkelain 16- tion varoista.
52128: 18 §:ssä ja 19 §:n 3 momentissa on säädetty. Lain 24 §:n 3 momentissa tarkoitettu en-
52129: Työntekijäin eläkelain 17 § :n 2 momentin nakko suoritetaan ensimmäiseltä kalenterivuo-
52130: säännöksiä sovellettaessa eläketurvakeskus rin- delta kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.
52131:
52132:
52133:
52134: Laki
52135: maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta.
52136:
52137: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maa-
52138: talousyrittäjien eläkelain (467/69) 16 § seuraavasti:
52139:
52140: 16 §. ja terveysministeriön ja kaksi valtiovarainminis-
52141: Tämän lain mukaista vakuutusta hoitaa maa- teriön nimeämää henkilöä sekä tämän lain pii-
52142: talousyrittäjien eläkelaitos. Eläkelaitos huoleh- riin kuuluvien henkilöiden taloudellisia etuja
52143: tii myös viljelijöiden luopumiseläketurvasta si- valvovien edustavimpien järjestöjen edustus.
52144: ten kuin luopumiseläkkeestä annetussa laissa Puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tulee
52145: ( / ) on säädetty. olla eläkevakuutustoimintaan perehtynyt hen-
52146: Maatalousyrittäjien eläkelaitos on sosiaali- ja kilö. Valtuuskunnan asettaa eläketurvakeskus,
52147: terveysministeriön valvonnan alainen ja sen oh- joka myös valitsee hallituksen puheenjohtajan
52148: jesääntö annetaan asetuksella. Eläkelaitoksen ja varapuheenjohtajan.
52149: päätäntävaltaa käyttävät valtuuskunta ja sen
52150: asettama hallitus, joissa puheenjohtajan ja vara-
52151: puheenjohtajan <iliella on kummassakin yksi Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
52152: maa- ja metsätalousministeriön, yksi sosiaali- kuuta 19
52153:
52154:
52155: 319 156/72
52156: 2546 IX,29.- Luopumisuliike.
52157:
52158:
52159:
52160: Laki
52161: kansaneläk:elain muuttamisesta.
52162:
52163: :&lus1runnan päätöksen mukaisesti lisätään 8 pälrvänä kesäikuuta 1956 annetun kansan-
52164: elakelain (347/56) 30 S:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on 20 päivänä toukokuuta
52165: 1966 annetussa laissa (295/66) uusi 10 kohta, joMoin entinen 10 ja 11 lrohta sikt)'!Vät 11
52166: ja 12 ikobdaksi, seuraavasti:
52167:
52168: 3() s.
52169: --------------
52170: VwsiNldksi ei lueta: Timä laiki tutee voimaan 1 päivänä
52171: kuuta 19 .
52172: 10) [uopumisellärokeestä annetussa laissa
52173: / ) tarikoitettwl luopumiseläJkettä;
52174:
52175:
52176:
52177:
52178: Laki
52179: rintamasotilaselilkkeestä annetun lain muuttamisesta.
52180:
52181: Eduskunnan päätöksen mU'kaisesti muutetaan 23 päivänä huhtikuuta 1971 riotam.asotilas-
52182: eläkkeestä annetun [ain {294/71) 4 §:n 1 momentti seut"tmvasti:
52183:
52184: 4 s. kuin yllimäätäiset sotaeläikkeet luetaan vuositu-
52185: Ohus 2 ja .J S:n mutkaiseen rintamasotilas- loksi.
52186: eläkkeeseen vab\tistetaan ktnsandälkelailll 30
52187: S :ssä tarkoitetun vuositulon perusteella, kui-
52188: tenkin !lliin., että kansaneläikelain 30 S:n 2 mo-
52189: mentm 3, 4, 10, 11 ;ja 12 kohdissa mainitut Tämä la!ki tulee voimaan
52190: tulot scltä 8 kohdassa mainituista tu[oista muut kuuta 19 .
52191:
52192:
52193:
52194:
52195: Laki
52196: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
52197:
52198: Eduskunnan päätöksen mukaisesti :muutetaan 19 pältvänä ma~t~taskuuta 1943 annetun tulo-
52199: ja omaisuusrverolain {888/43) 29 §:n 1 momentin 3 kohta, sellaisena kuin se on 3 päivänä
52200: joulukuuta 1%5 annetussa laissa (628/65), ja .33 S:n 3 kohta, seHaisena kuin se on 23
52201: pätvänå joulukuuta 1970 annetussa laissa (807 /70), ja lisätään !lain 29 S:n 1 momelllttlin
52202: uusi 2 a kohta seutAaiVasti:
52203: 29 s. 2 a} vdkuutusmålksun., tjonb hän on worit-
52204: Verorvelvollinen henildlö, jo'b 'VetOVOOll.na tanut lUOIJ?Ulllliseläkllreestä I.Illtetun lain ( 1
52205: on asunut Suomessa, niin kuin 7 S:n 2, 3, 4 ) 12 S:n mukaisesti;
52206: ja 5 momentissa sanotaan, saa!koon sen lisäksi, .3) maksut, jotka hän on. suorittanut omas-
52207: mitä 2!5, 26 ja 28 s~ssi Otl säädetty, vähen- t.a taikika puoli:son.sa tai lastensa hedki- tat
52208: tää: muusta henki.lövakuutudtsest.a, paitsi 1, 2, 2 a
52209: tai 4 kohdassa tailkka sairausvakuutuslaissa tar-
52210: IX,29.-Nevalainen ym. 2547
52211:
52212: koitetusta, kuitenlkin enintään 90 marlkha ku- keeseen taikka· se1lainen eläikeoikeus tai o.ikeus
52213: takin perheenjäsentä kohti; muuhun etuuteen, joka perustuu verovelvolli-
52214: sen tai hänen puolisonsa tahi vanhempansa
52215: aikaisempaan vitb- tai työsuhteeseen taikka
52216: 33 s. siihen liit:tty·vään vakuutukseen, tai joka on
52217: Veronawsia varoja eivät ole: myönnetty henki!lövahingoo. korvauksena tahi
52218: perustuu tapaturma- tai sairausva!kuutukseen;
52219: 3) oilkeus kansaneläkkeeseen tai maatalous-
52220: yrittäjien ~lälkelaissa, ydttäjien eJläkelaissa, ly-
52221: hytailkaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin
52222: eläkelain 1 a S:n 2 momentissa tai luopumis- Tätä lakia sovdlletaan ensimma1sen keNan
52223: eläkkeestä annetussa laissa tar'koitettuun elå"k- vuodelta 197 toimitettavassa verotuksessa.
52224:
52225:
52226:
52227:
52228: Laki
52229: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta.
52230:
52231: Edusikunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tuio- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muut-
52232: tamisesta .30 päivänä joulukuuta 1970 annetun lain (861/70) 28 §:n 2 momentti näin ikuu-
52233: luva!k.si:
52234: 28 §. tulolla aikaisempaan v.irlka. tai työsuhteeseen
52235: tailk!ka siihen Hitt)"Vään vakuutukseen perustu-
52236: Edellä 1 momentin 11 kohdassa tarkoitetaan vaa eläkettä ja perhe-eläkettä tahi maataious-
52237: paakkatulO'tla ka&kenlaatuista paillckaa, pa1kkio- yrittäjien elälkelaissa ( 46 7/69), yrittäjien elä-
52238: ta, osapallkrkiota selkä muuta etuutta tai kor- kelaissa ( 468/69), lyhytaikaisissa työsuhteissa
52239: vausta, joka suoritetaan vilrasta tai toimesta, olevien työntekijäin elä'kelain 1 a S:n 2 mo-
52240: samoin kuin työstä, tehtävästä tailklka palve- mentissa · taikka luopumiseliiklkeestä annetussa
52241: lulksesta, jonka tulon tai palkan saaja korvaus- laissa ( / ) ta:cltoitettua eläkettä ja perhe-
52242: ta vastaan on sitoutunut työn tai tehtävän an- eläkettä.
52243: tajalle te<kemään ja jossa tulon tai patkan saa-
52244: jaa ei ole, porotalouden harjoittamista lukuun-
52245: ottamatta, pidettävä itsenäisenä e!linkeinon-,
52246: liikkeen- tai ammatinharjoittajana. Edellä 1 Tätä lakia sovelletaan ensimma1sen kerran
52247: momentin 8 ;a 11 !kohdassa tal.1koitetaan eläke- vuodelta 197 tobnitettavassa verotubessa.
52248:
52249:
52250:
52251:
52252: Laki
52253: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
52254:
52255: Eduslkunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 päi-
52256: vänä keslikuuta 1898 annetun asetuksen 82 S:n 8 c kohta, sellaisena !kuin se on 30 päivä-
52257: nä jotrlukuuta 1965 annetussa laissa (722/65), näin kuuluvaksi:
52258:
52259: 82 s. 8 c) Verovelvollisen tu!losta on vähennettä-
52260: Tu1oa talksoitettaessa on, jollei eilinlkeinotoi- vä hänen suorittamansa, edellä 6 a kohdassa
52261: minnan tuloksen vahvistamisesta muuta erik- tatlkoitettu avustus. Salllloin on verovelvollisen
52262: seen säädetä, noudatettava seuraavia sääooök- henkilön tu:los<ta vähennettiivä kansaneläkeva-
52263: siä: kuutusmaksu, jdka on verovuonna toimitetun
52264: kunnal!lisverotulksen yhteydessä pantu hänen
52265: 2548 IX,29.- Luopumiseläke.
52266:
52267:
52268: maksettavakseen; työttömyyskassoihin suorite- tenkin enintään 90 martkikaa kutakin peiiheen-
52269: tut maksut; vakuutusma:ksu, jonka hän on suo- jäsentä kohti; - - - - - - - - -
52270: rittanut luopumisell.Hclceestä annetun Mn ( /
52271: ) 12 §:n mukaisesti; maksut, jovka hän on
52272: suorittanut omasta taikka puolisonsa tai las-
52273: tensa heniki- tai muusta henkilövakuutuksesta, Tätä lakia sovelletaan ensimmatsen kerran
52274: paitsi edeHä tässä kohdassa tai 8 d kohdassa vuodelta 197 toimitett!Wassa kunnallisvero-
52275: tailkka sairausvakuutuslaissa tarkoitetusta, kui- tuksessa.
52276:
52277:
52278:
52279:
52280: Laki
52281: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
52282:
52283: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päivänä
52284: joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 . § :n 2 c kohta, sellaisena kuin se on 30 päivänä
52285: joulukuuta 1965 annetussa laissa (723/65), näin kuuluvaksi:
52286:
52287: 55 §. suorittanut luopumiseläkkeestä annetu...11 lain
52288: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on, jollei ( / ) 12 §:n mukaisesti; maksut, jotka
52289: elinkeinotoiminnan tuloksen ja maatilatalouden hän on suorittanut omasta taikka puolisonsa
52290: tulon vahvistamisesta muuta erikseen säädetä, tai lastensa henki- tai muusta henkilövakuutuk-
52291: noudatettava seuraavia säännöksiä: sesta, paitsi edellä tässä kohdassa tai 2 d koh-
52292: ----~------------ dassa taikka sairausvakuutuslaissa tarkoitetusta,
52293: 2 c) Verovelvollisen tulosta on vähennettävä kuitenkin enintään 90 markkaa kutakin per-
52294: hänen suorittamansa edellä 1 a kohdassa tar- heenjäsentä kohti; - - - - - - - -
52295: koitettu avustus. Samoin on verovelvollisen
52296: henkilön tulosta vähennettävä kaasaneläkeva-
52297: kuutusmaksu, joka on verovuonna toimitetun
52298: kunnallisverotuksen yhteydessä pantu hänen Tätä lakia sovelletaan ensimmatsen kerran
52299: maksettavakseen; työttömyyskassoihin suorite- vuodelta 197 toimitettavassa kunnallisvero-
52300: tut maksut; vakuutusmaksu, jonka hän on tuksessa.
52301:
52302:
52303: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
52304:
52305: Valde Nevalainen. Paavo Tiilikainen.
52306: Jorma Rantala. Uki Voutilainen.
52307: 2549
52308:
52309: IX,30.- Toiv.al. n:o 1412.
52310:
52311:
52312:
52313:
52314: Ahde ym.: Tutkimuksesta maidon kuljetusavustuksia koskevan
52315: järjestelmän tarkoituksenmukaisuudesta.
52316:
52317:
52318:
52319:
52320: Ed u s k u n n a J 1e.
52321:
52322: Eduskunta on myöntänyt vuosittain tulo- ja kuului, ja ~ätti mainittu toimikunta mietintönsä
52323: menoawiossa määrärahan maidon kuljetusavus- maatalousministeriölle 25. 6. 1964. Tehtävän-
52324: tuksia vartten. Valtioneuvosto on puolestaan an:toon sisältyi velvollisuus toimikunnan hank-
52325: maatarJousministeriön esittelystä päättänyt tuon kimiensa selvitysten perusteella teihdä ehdotus
52326: määrärahan käytöstä, :jonka lisäksi maata~lous tal.1Vittavi!ksi toimenpiteiksi mahdollisesti ha-
52327: halli.tus on antanut 1:artkempia määräyksiä val- vaitsemiensa epäkohtien korjaamiseksi. Mie-
52328: tioneuvoston ero. päätöksen täytäntöönpanosta tintö ei tiettävästi johtanut mihinikään toimen-
52329: ja soveltamisesta. Avustukseen nähden maa on piteisiin. Toimikunnan kokoonpano oli nimetty
52330: jaettu !kahteen alueeseen, joista I alueella on sikäli ~lqipuo'liseksi, että siinä oli valtiova'llan,
52331: kuljetusavustus vastaavasti korlkeampi kuin II maatalousjärjestöjen ja meijereiden edustus,
52332: alueella. Kolmantena alueena ovat ne paikka- mutta ei lainkaan kuljetulksi~J suorittavien pii-
52333: kunnat, joi!Ha ei. lainkaan ku1jetusavustus,ta rien edustusta. Toimikunnan lkolke>Onpanosta rvoi-
52334: makseta. · daari 'hyvinkin todeta, että 'Se esiintyi "rtodis-
52335: Maidon kuljetusavustus lienee ymmärrettävä ta'jana omassa asiassaan", rsillä toimiJkunnan
52336: tartkoitetuksi tasoittamaan eri alueilla kuljetus- enemmistö oli siten muodostettu.
52337: olosuhteista johtuvia kuljetuskustannuseroa- Myöhemmin on maidon ,kuljetusavustuskysy-
52338: vuulksia, jot,ta maidon hankinta ns. vai!keiden- myiksiin ja niissä esiintyneisiin epäkohtiin kiin-
52339: kin alueiden meijereihin olisi !kohtuudella mah- nittänyt huomiota mm. Limingan Osuusmeijeri,
52340: doHista ja etteivät meijerin itsensä kannetta- joka eräiden kansanedustajien ja lakimiestensä
52341: vaksi jäävät ku~etuskustannukset muodostuisi avustamana kääntyi maatarloushlrllituksen pää-
52342: kohtuuttomiksi. Tässä ta1"koituksessa asia on johtajan puoleen. TuoHoin oli tiettävästi Jau-
52343: varmaankin y~leisesti hyväksyttävä ~a oikeape- suttu julki mm. ihmettely, miten voi olla mah-
52344: rus,tainen, eilkä siltä osin olle mitään !huomau- dollista, että erääliekin meijerille, jolle kolmen
52345: tettavaa. Mut:'ta kun kuitenlkin käytännössä näyt- oman auton !kustannukset :tetkivät vuonna 1966
52346: tää maidon ku[]etusavustusten käyttö ~a em. yhteensä mk 112 810,07 oli valtion osuus kus-
52347: avu&tusten jakaminenkin saaneen erinäisiä vä- tannuksista mk 240 960,41. Suomen osuusmei-
52348: hemmän ihy.väksyuäviä sivupiirteitä, on tarpeen jerien liiketilastosta vuodelta 1966 (sivu 143)
52349: tatrkas,tella tuon avustusjm,jeSltelmän tarkoituk- käy niinikään ilmi, että Osuuskunta Rannikon
52350: renmulkaisuutta nykyisessä muodossaan ja har- Maito on maksanut omana osuu1:enaan !kuljetus-
52351: kita olis~ko !Välttämätöntä ryhtyä lkiireeHisesti kustannuksista 0,9.5 penniä 4,3 % maitolkiloa
52352: järjestelmän tartkistamis- ja uudistustoimenpitei- kohden ja saanut valtiolta ku[jetusavustusta 1,15
52353: siin, vai olis~ko peräti harlkittava kuljetusavus- penniä 4,3 % maitoUoa ikohden. Limingan
52354: tusjärjestelmän kokonaan [a'kkauttamista. Osuusmeijed, 1j01ka •toimii vastaavissa olosuh-
52355: Maatalousministeriön asettamana tosin tutki teissa, on itse maksanut omana osuutenaan kul-
52356: 1. 10. 1963 asetettu maidon kuiljetusavustus- jetuskustannuksista 1,88 penniä 4,3 % maito-
52357: toimilkunta "o111ko nykyisissä arlueittaisena hin- kiloa !kohden ja saanut valtiolta lkuJjetusavus-
52358: tapOliittisena tukena suoritettavan maidon kul- tusta 0,43 penniä 4,3 % maitokiloa kohden. Jo
52359: jetusavustuksen maiksattamisperusteissa epä- nämä esimet1ldt puhunev.at puolestaan.
52360: kohtia", kuten ,tuon toimikunnan tehtävänanto Eddlä selostetun disäksi voidaan kuitelllkin
52361: 2550 IX,30.- Maidon kuljetusavustusjärjestelmä.
52362:
52363:
52364: vielä todeta, että Kainuun Osuusmeijeri, joka sama kuljetusavustus tatlkoitettu 'Vain metJenn
52365: on nostanut valtiolta maitokiloa !kohden kor- omaa autolkalustoa hyödyttämään ja johtamaan
52366: kdmman !kul1etusavustulksen !koko maassa, ma!k- vielä !kaiiken ohella siihen - kuten Kainuun
52367: saa !kuitenkin sHle maidon kuljetuksia suoritta- OsuuSitlleijerissä on tapahtunut - että ammat-
52368: ville autoH~oihle huomattavaSiti valtakunna~Hisen timaisen Wkenteen !kuorma-autoilijoille mak-
52369: ktrlijetuS!lllaksusuos~tteen alittavia lku,ljetusmak- settavat ku~jetusma!ksut po1jetaan äärimmäisen
52370: :su1a. Tässä se jopa kilpailee sellaisten meijerei- alhaisiksi.
52371: den kanssa, Jot!ka eivät saa lainkaan lkuJjetus- Kun - kuten ed.ellä on usein esimetikein ja
52372: avustusta >ja vastaavat siis kdkonaan itse ikul- varsin perusteellisesti osoitettu - maidon !kul-
52373: jetU5kustannuksistaan. Näin oHen Kainuun jetusavustus)älijesrt:elmässä, sen täyltäntöönpa-
52374: Osuusmeijerin saama kuljetusavustus ika~kesta nossa ja valvonnassa on ilmeisiä ja mahdolli-
52375: päätellen on koitunut meijerHle !kokonaan sesti hyvin räilkeitäldn epä!kohtia, ehdotamme
52376: muuiksi hyödylksi !kuin kuljetuskustannuseroa- yHä esiin tuotuun rviitaten eduskunnan hyväk-
52377: vuuden !tasoittamiseen, koska tuota eroa'Vuutta syttäväksi •toivomuksen,
52378: ei ole syntynyt ainaikaan meiierin käyttämien
52379: ammattimaisen liikenteen kuorma-autoilijoiden että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
52380: kuljetuspalveluiSita. Mahdollista tietenlkin tä5sä piteisiin maidon kuNetusavustuksia kos-
52381: yhteydessä on, että me~jerin oma kuljetuskalusto kevan järjestelmän epäkohtien tutkimi-
52382: on lku'lljetussuodtekustannulksHtaan niin kallista, seksi ja samalla ottaisi harkittavaksi
52383: että lku'ljetusavustu!ksen laslkutusperusteena !käy- onko ja missä määrin yleensäkin mai-
52384: tetyt kuljetuiksen ikusrt:annukset ovat kohonneet don kuljetusavustusjärjestelmä nykyi-
52385: noiihin ennätyslukuihin. Tählöin !kuitenkin iherää sessä muodossaan tarkoituksenmukai-
52386: orkeutetusti kysymys, eHä on!ko rvaltion tnak- nen.
52387: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
52388:
52389: Matti Ahde. Antti Pohjonen. Aimo Ajo ..
52390: Ville Tikkanen. Pirkko Työläjärvi. Uki Vuotilainen.
52391: 2551
52392:
52393: IX,31.- Toiv.al. n:o 1413.
52394:
52395:
52396:
52397:
52398: Antila ym.: Ahlaisten> Noomiarkun> Mouhijärven> Kiikoisten>
52399: Lavian} Suodenniemen} Ikaalisten> Hämeenkyrön ja Viliak-
52400: kalan siirtämisestä rukiin tuotantopalkkioalueeseen.
52401:
52402:
52403: E d u s k u n n a II e.
52404:
52405: V. 1958 käyttöön otetulla rukiin tuotanto- Kun nykyisessä tuotantotilanteessa tullsi veh-
52406: palkkiolla on pystytty ylläpitämään rukiin vil- nän viljelyä supistaa ja rukiin viljelyä lisitä
52407: jelyala suhteellisen suurena perinteellisillä ru- 5 000-6 000 hehtaaria, olisi tarkoituksenmu-
52408: kiin viljelysalueilla Etelä-Pohjanmaalla ja Mik- kaista laajentaa aluetta jolla maksetaan rukiin
52409: kelin läänissä. Useassa Pohjois-Satakunnan kun- tuotantopalkkiota. Tämä yhdessä ensi syksynii
52410: nassa on rukiin viljelyn laajentamiseen hyvät voimaantulevan rukiin tavoitehinnan korotuk-
52411: luontaiset edellytykset. sen kanssa tulisi vaikuttamaan rukiin viljelyn
52412: Kuitenkin viljely on suhteellisen viiihäistä eri- laajenemiseen ja siten tasapainottavasti koko
52413: tyisesti rukiin tuotantopalkkioalueen etelärajan tuotantotllanteeseen.
52414: ulkopuolelle jäävissä kunnissa. Esimerkiksi Edellä olevaan viitaten ehdotamme edu~kun
52415: Ahlaisissa, Mouhijärvellä, Suodenniemellä, Kii- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
52416: koisissa, Laviassa ja Noormarkussa oli yhteensä
52417: v. 1969 ruista n. 550 ha keskimääräisen viljely- että hallitus antt~isi v:n 1973 tulo· /4
52418: alan ollessa 0.8 ha tilaa kohti. Sen sijaan em. menoarvioesityksen ybte,dessii esityk·
52419: kuntien eteläpuolella olevissa kunnissa ja rukiin sen> jolla Ahlainen> Noormarkku> Mou-
52420: tuotantopalkkioalueella olevissa kunnissa on ru- hi;ärvi> Kiikoinen, Lavia> Suodenniemi,
52421: kiin viljelyala n. 1.5 ha tilaa kohti. Tällä alueella Ikaalinen> Hämeenkyrö ;a Viliakkala
52422: rukiin viljely soveltuisi vehnän ·viljelyä parem- siirrettäisiin rukiin tuotantopalkkio-
52423: min, joten rukiin viljelyn kehittiimiseksi olisi alueeseen.
52424: tuotantopalkkioaluetta laajennettava Satakun-
52425: nassa.
52426: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
52427:
52428: Pentti Antila. Mikko Vainio.
52429: Hannes Volotinen. Pekka Vennamo.
52430: 2552
52431:
52432: IX,32.- Toiv.al. n:o 1414.
52433:
52434:
52435:
52436:
52437: Antila ym.: Määrärahasta mehiläishoidon tutkiian viran perusta-
52438: miseksi Maatalouden tutkimuskeskukseen.
52439:
52440:
52441: E d u s k u n n a 1{ e.
52442:
52443: Pohjoisesta sijainnistaan huolimatta maamme Yhtenä tehokkaana keinona olisi mehiläishoi-
52444: kuuluu edulliseen mehiläishoitoalueeseen. Tu- toa koskevan tutkimustyön alulle saattaminen.
52445: loksellista mehiläishoitoa on voitu harjoittaa Varsinaisesti mehiläisiin kohdistuvan tutki-
52446: aina Oulun ja Kajaanin tienoille saakka. muksen ohella olisi tarpeellista selvittää lähem-
52447: Hunajan kulutuksen lisääntyessä ei kotimai- min myös mehiläisten merkitystä ja käyttöä vil-
52448: nen tuotanto ole toistaiseksi aiheuttanut yli- jelykasvien lisäksi myös luonnonmarjojen pö-
52449: vuotisia varastoja normaaleja suotuisempinakaan lyttäjinä.
52450: vuosina. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
52451: Mehiläishoito pystyisi tarjoamaan sopivan si- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
52452: vuelinkeinon ja rajoitetussa määrin pääammatin- muksen,
52453: km entistä useammille henkilöille sekä vapaa- että hallitus ottaisi valtion vuoden
52454: ajan lisääntyessä samalla sopivan, hyödykkään 1973 tulo- ;a menoarvioesitykseen mää-
52455: toimintakohteen eri ikäisille henkilöille. Mehi- rärahan mehiläishoidon tutkiian viran
52456: Uiistaloutta olisi tämän johdosta maassamme perustamiseksi Maatalouden tutkimus-
52457: t}rhdyttävä entistä tehokkaammin edistämään. keskukseen.
52458: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
52459:
52460: Pentti Antila. J. Juhani Kortesalmi.
52461: Hannes Volotinen. A. R. Sainio.
52462: Lauri Linna. Mikko Vainio.
52463: Pekka Vennamo.
52464: 2553
52465:
52466: IX,33.- Toiv.al. n:o 1415.
52467:
52468:
52469:
52470:
52471: Antila ym.: V alkuaisrikkaiden rehujen kaupan järjestämisestä.
52472:
52473:
52474: E d u s k u n n a II e.
52475:
52476: Maassamme tuotettujen karjanrehujen suu- sekoittamoille kurrin palautusrajoitusta korvaa-
52477: rin puute on niiden niukka valkuaispitoisuus, via eriä lukuun ottamatta. Kun viljelijät ostavat
52478: vaikka tätäkin puutetta voidaan lieventää run- rehusekoitteita valkuaisaineiden puutteen
52479: saammalla palkokasvien käytöllä ja muiden nur- vuoksi, joutuvat he hankkimaan niitä kalliilla
52480: mikasvien runsaalla typpilannoituksella. Niissä hinnalla. Sekoitteiden mukana viljelijät joutu-
52481: osissa maatamme, joissa harjoitetaan voimape- vat myös ostamaan sellaisia niihin sisältyviä re-
52482: räistä vasikoiden ja porsaiden kasvatusta on huja, joita omasta takaa olisi käytettävissä.
52483: kuoritun maidon palautusoikeuden rajoittami- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
52484: nen aiheuttanut käytettävissä olevien rehujen tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
52485: valkuaispuutetta, joka osittain korvataan 10 sen,
52486: miljoonalla kilolla maidonlähettäjille jaettavaa että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
52487: soijaa. piteisiin, että vilieliiät saisivat ostaa val-
52488: Viime vuonna tuotiin maahamme n. 80 milj. kuaisrikkaita rehuja ilman rehusekoitta-
52489: kg soijaa, josta erästä suurin osa menee rehu- moiden välitystä.
52490: Helsingiss~ 10 päivänä helmikuuta 1972.
52491:
52492: Pentti Antila. A. R. Sainio.
52493: Hannes Volotinen. Arttur Niemelä.
52494: Lauri Linna. Mikko Vainio.
52495: J. Juhani Kortesalmi. Pekka Vennamo.
52496:
52497:
52498:
52499:
52500: 320 156/72
52501: 2554
52502:
52503: IX,34.- Toiv.al. n:o 1416.
52504:
52505:
52506:
52507:
52508: Antila ym.: Viljelijäväestön toimeentulomahdollisuuksien paran-
52509: tflmisesta.
52510:
52511:
52512: E d u s k u n n a 11 e.
52513:
52514: Vuonna 1969 valmistuneen virallisen tulota- matalapalkkaratkaisu ei koskenut viljelijäväes-
52515: sotutkimuksen yksimielisen selvityksen mukaan töä, on tilanne pienviljelijäväestön keskuudessa
52516: viljelijän saama työtulo Etelä-Suomen 10-20 sietämätön varsinkin kehitysalueilla ja syrjäseu-
52517: hehtaarin kirjanpitotiloilla oli vain 57 % ver- duilla, joissa sivuansiomahdollisuuksiakaan ei
52518: tailuryhmän maaseudun teollisuustyöntekijäin ole.
52519: saamastl\ työtulosta. Kun viimeisissä maatalou- Viljelijäväestön toimeentulomahdollisuuksien
52520: den !hintajärjestelmissä on kokonaan luovuttu kaventaminen on suurena syynä maaseudun au-
52521: yleisestä ansiotasosidonnaisuudesta ja lisäksi on tioitumiseen, asutuskeskusten liikakansoittumi-
52522: tuotosmäärien kasvu otettu huomioon tavoite- :seen ja parhaassa iässä olevan väestön maasta-
52523: hintatason nousua hidastavana tekijänä ei maa- muuttoon. Tämän vuoksi on ,koko kansantalou-
52524: talouden tulotaso ole voinut kehittyä samassa den kannalta välttämätöntä ryhtyä lievittämään
52525: suhteessa kuin muiden elinkeinojen tulotaso. maamme viljelijäväestön toimeentuloedellytyk-
52526: Tämähän on yleisesti hyv-äksytty maatalouden siä, Tällöin on erityisesti harkittava maatalou-
52527: tulopoliittinen tavoite. den kustannusten alentamista, erityislisien jär-
52528: Erityisen huolestuttava on viljelijäväestön tu- jestämistä ja kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka
52529: lotason kehitys ollut UKK-sopimuksen voimas- tasoittavat toimeentulomahdollisuuksia maan
52530: saoloaikana. Varsin useilla aloilla solmitut työ- eri osissa ja erikokoisilla vilijelmillä.
52531: ehtosopimukset ovat ylittäneet selvästi alkupe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun·
52532: räisen UKK-sopimuksen edellyttämän tason, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi seuraa-
52533: mutta viljelijät eivät ole käytännössä saaneet van toivomuksen,
52534: edes sopimuksen edellyttämää nousua täysimää-
52535: räisenä tilityshintoihin. Kustannusten nousua että hallitus kiireesti ryhtyisi erikois-
52536: koneiden, rehujen ym. tuotannontekijäin jopa toimiin viljelijäväestön toimeentulo-
52537: koronkin osalta on tapahtunut yhä kiihtyvässä mahdollisuuksien parantamiseksi.
52538: määrin hintasäännöstelystä huolimatta. Koska
52539: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
52540:
52541: Pentti Antila. J. Juhani Kortesalmi. Arttur Niemelä.
52542: Matti Asunmaa. Lauri Linna. Mikko Vainio.
52543: Hannes Volotinen. A. R. Sainio. Pekka Vennamo.
52544: 2555
52545:
52546: IX,3,,- Toiv.al. n:o 1417.
52547:
52548:
52549:
52550:
52551: Aro ym.: Jäähdyttämöverkoston luomisesta Enontekiön, Inarin
52552: ja Utsjoen kuntien alueille.
52553:
52554:
52555: E d u s k u n n a 11 e.
52556:
52557: Erityisesti Pohjois-Lapin luontaisen elinkei- kuin mitä myyntikauden parempi jaksottami-
52558: non, poronhoidon, harjoittamisessa tulisi valtio- nen tekisi mahdolliseksi. Näin ollen poromies
52559: vallan ryhtyi nykyistä tehokkaampiin toimen- joutuu kärsimään tuntuvastiklo · heikoista ·hin-
52560: piteisiin, jotta elinkeinon tuottama hyöty koi- noista ja hänen elinkeinostaan saama tulo jää
52561: tuisi sen harjoittajille täysimääriiistnä. Eräänä kohtuuttoman pieneksi.
52562: keskeisenä kysymyksenä tässä yhteydessä on to- Valtion tulisikin osallistua aktiivisesti poron-
52563: dettava nykyinen jäiihdyttämöjen puute. lihan jälihdyttämön perustamiseen Enontekiön,
52564: Tällä lietkellä varsin suuressa määrin joutu- Inarin ja Utsjoen kuntien alueille valtion lai-
52565: vat erityisesti Enontekiön, Inarin ja Utsjoen noituksella ja tuella.
52566: poromiehet kärsimään tarvittavien jäähdytysti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
52567: lojen puutteesta. Koska porojen teurastukset nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
52568: ajoittuvat nykyisellään suhteellisen samanaikai- muksen,
52569: seksi ko. alueilla, on poronlihan tarjonta myyn-
52570: tiin kausiluontoista. Kun lihaa on tarjolla sa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
52571: manaikaisesti suhteellisen runsaasti eikä jäähdyt- menpiteisiin riittii1!ä11. jäähdyttämöver-
52572: tämöjä ole ·käytössä kysyntää vastaavasti, joudu- koston luomiseksi Enontekiön, Inarin
52573: taan poronlihaa myymään halvempaan hintaan ja Utsjoen kuntien alueilla.
52574: Helsingissä 1' päivänä helmikuuta 1972.
52575:
52576: Pirkko Ato. Olavi Borg. Irma Toivanen.
52577: 2556
52578:
52579: IX,36.- Toiv.al. n:o 1418.
52580:
52581:
52582:
52583:
52584: Asunmaa ym.: Kehitysalueiden pienten viljelmien salaojitustoi-
52585: minnan tehostamisesta.
52586:
52587:
52588: E d u s k u n n a 11 e.
52589:
52590: V. 1967 siirryttiin salaojituksen rahoitus- koska sen avulla pystytään alentamaan tuotan-
52591: tuessa maatalouden perustuottolain kaltaiseen tokustannuksia ja kehittämään rationalisointia.
52592: järjestelmään, jolloin valtion avustukset ja lai- Nykyisen järjestelmän rinnalle olisi toteutettava
52593: nat jäivät pois. Luotot on nyt hankittava va- erillisenä järjestelmä, jolla voitaisiin myöntää
52594: pailta luottomarkkinoilta ja valtio tukee toi- avustuksia ja palkkioita tai pitkäaikaisia lainoja
52595: mintaa alentamalla lainojen korkoa. Salaojitus- salaojituksen erikoistueksi erityisesti Pohjois-
52596: lainojen takaisinmaksuaika on vähintään 5 vuot- Suomessa ja pienille viljelmille.
52597: ta ja enintään 10 vuotta. Maksuajan olisi pitä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
52598: nyt olla myös pitempi. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
52599: Järjestelmä merkitsi heikennystä salaojitustoi- muksen,
52600: mintaan varsinkin kehitysalueilla ja pääomaköy-
52601: hillä alueilla ja pienempien tilojen kohdalla. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
52602: Salaojitusta on edelleen pidettävä yhtenä tär- kehitysalueilla pienten viljelmien sala-
52603: keimpänä maataloutemme perusparannuksena, ojitustoiminnan tehostamiseksi.
52604: Helsing,issä 9päivänä helmikuuta 1972.
52605:
52606: Matti Asunmaa. Mauri Seppä. Viljo Suokas.
52607: Pentti Antila. Eeva Kauppi. T. Saloranta.
52608: Hannes Volotinen. Veikko Pihlajamäki. Mikko Vainio.
52609: Kalevi Huotari. Kalevi Remes. Pekka Vennamo.
52610: 2557
52611:
52612: IX,37.- Toiv.al. n:o 1419.
52613:
52614:
52615:
52616:
52617: Asunmaa ym.: Määrärahasta maankuivatustoiminnan avustami-
52618: seen.
52619:
52620:
52621: E d u s k u n n a 11 e.
52622:
52623: Maataloustuotannon kasvusta aiheutuva yli- alueella olevia peruskuivatushankkeita 80 kpl.
52624: tuotanto on heikentänyt maatalouden kannatta- Näiden suunnitelmien kustannusarvio on yh-
52625: vaisuotta ja se on puolestaan johtanut viljelijä- teensä 12 milj. mk eli 3-kertainen piirissä v.
52626: väestön maaltapakoon. Koska Pohjanmaalla on 1968 maankuivatustöihin käytettyihin määrä-
52627: suhteellisen vähän tarjolla työpaikkoja muissa rahoihin (4.3 milj. mk) verrattuna.
52628: elinkeinoissa, on nuoriso joutunut muuttamaan Maankuivatusmäärärahoilla suoritettavilla
52629: pois maaseudulta, lähinnä Ruotsiin. Maatalou- töillä parannetaan viljelijäväestön. elinehtoja
52630: den harjoittamiseen on Pohjanmaalla kuitenkin turvaamalla sato ja lisäämällä maatalouden tuot-
52631: hyvät luontaiset edellytykset, joten sen kehittä- tavuutta. Esim. Vaasan piirin määrärahojen pie-
52632: minen on koko maan ja erikoisesti maakunnan nentäminen 0.7 milj. mk:aan eli 1/6:aan v.
52633: edun mukaista. 1968 määrärahasta vaikeuttaa erikoisesti Etelä-
52634: Vaasan vesipiirin toimialueen peltoalueesta Pohjanmaan rationalisoimistöitä, joita ei voida
52635: kuuluu 70 000 ha eli 1/5 saksalaisen 4-luok- meillä sen paremmin kuin muissakaan pohjois-
52636: kaisen maatalousmaan käyttökelpoisuusluoki- maissa suorittaa ilman voimakasta valtion tu-
52637: tuksen mukaan toiseen luokkaan, jolla on hyvät kea. Maankuivatusmäärärahoja olisikin valtion
52638: luontaiset edellytykset harjoittaa maataloutta, budjetissa lisättävä niin, . että niitä voidaan
52639: kun vain paikallisia olosuhteita parantamalla li- myöntää esim. Vaasan vesipiirille, jossa niiden
52640: sätään maataloustyön tuottavuutta. Parannus- tarve on ylivoimaisesti suurin, vähintään 5 milj.
52641: toimenpiteinä ko. lakeuksien peltoaukeilla tu- markkaa vuosittain.
52642: levat lähinnä kysymykseen oja- ja tieverkoston Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
52643: pieniksi pirstomien tuotantolohkojen suurenta- taen eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan toi-
52644: minen yhteissalaojituksen sekä taloustie- ja ti- vomuksen,
52645: lusjärjestelyjen avulla.
52646: Vesipiirissä on yhteistoiminnassa salaojitus- että hallitus ottaisi vuoden 1973 tu-
52647: yhdistyksen kanssa laadittu n. 6 000 ha käsittä- lo- ja menoarvioesitykseen riittävän
52648: välle peltoalueelle kehityssuunnitelmat, joissa suuren määrärahan maankuivatustoimin-
52649: on otettu huomioon myös vesihuoltokysymyk- nan avustamiseen, että eri vesipiireille
52650: set. Tämän lisäksi on piirissä rahoitusta odotta- voitaisiin määräraha myöntää ainakin
52651: massa pysyvästi peltoviljelykseen jääväliä saman suuruisena kuin vuonna 1968.
52652: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
52653:
52654: Matti Asunmaa. Hannes Volotinen. Eino Uusitalo.
52655: Mauri Seppä. Heimo Linna. Mikko Asunta.
52656: Viljo Suokas. P. Mäki-Hakola. Rainer Lemström.
52657: Lauri Linna. Pentti Antila. Kalevi Huotari.
52658: Pekka Vilmi. Heikki Kainulainen. Mikko Vainio.
52659: Orvokki Kangas. Veikko Pihlajamäki. A. R. Sainio.
52660: 2558
52661:
52662: IX,38.- Toiv.al. n:o 1420.
52663:
52664:
52665:
52666:
52667: Asunmaa ym.: Määrärahasta rukiin tuotantopalkkioihin.
52668:
52669:
52670: E d u s k u n n a II e.
52671:
52672: Rukiin tuotannon edistämiseksi Pohjois- ja nella hehtaarilla ja samalla voitava vaikuttaa
52673: Sisä-Suomessa on maksettu vuodesta 1958 läh- supistavasti vehnän viljelyyn, jossa on suuria
52674: tien 5 pennin suuruista tuotantopalkkiota tällä markkinointivaikeuksia. Tämän lisäksi sillä on
52675: alueella tuotetusta rukiista. Tämän avulla on huomattava merkitys viljelijäväestön tulotason
52676: pyritty leipäviljan viljely tukialueelia rajoitta- turvaajana.
52677: maan lähinnä rukiiseen ja vehnän viljely kes· Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittavasti
52678: kittämään entistä enemmän Etelä-Suomeen. Ru- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
52679: kiin viljelyalasta onkin viime vuosina ollut n.
52680: 60-70 % tukialueella, mutta vehnän alasta että hallitus ottaisi valtion viiOåen
52681: vainn.10 %. 1973 tulo- ia menoarvioesityksetn riit-
52682: Nykyisessä markkinatilanteessa on pyrittävä tävän määrärahan rukiin tuotantopalk-
52683: vielä lisäämään rukiin viljelyä usealla tuhan- kion säilyttämiseksi entisellään.
52684: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
52685:
52686: Matti Asunmaa. Orvokki Kangas.
52687: A. R. Sainio. Veikko Pihlajamäki.
52688: Mauri Seppä. Eino Uusitalo.
52689: Kalevi Remei. Viljo Suokas.
52690: Hannes Volotinen. T. Saloranta.
52691: Kalevi Huotari. Mikko Vainio.
52692: Eeva Kauppi. Pekka Vennamo.
52693: 2559
52694:
52695: ~X,39.- Toiv.al. n:o 1421.
52696:
52697:
52698:
52699:
52700: Asunmaa ym.: Perunajauhotehtaiden toiminnan tehostamisesta.
52701:
52702:
52703:
52704: E d u s k u n n a 11 e.
52705:
52706: Kotimaisen tärkkelystuotannon lisäämiseksi Iiselle jalostukselle laajentum.i.smahdollisuus.
52707: on maataloustuotteiden tuontimaksulakiin v. Erikoisen tärkeä on asia V.aasan läänin kannalta.
52708: 1967 otettu säännös, jonka mukaan tuontimak- Läänin alueella ja sen välittömässä liheisyydessä
52709: suvaroja voidaan käyttää perunaj.auhojen hin- viljellään n. 1/3 koko maan petllll1lsta ja valta-
52710: 1W1 alenuuniseksi silloin, kun se käytetään koti· kunnan ·14 perunajauhotehtaasta 11 on sijoit-
52711: n:wssa modifiointi-, makeisglukoosi- ja vuori- tunut tälle alueelle. Perunatärkkelyksen jalos-
52712: villateollisuuden raaka-aineeksi. Tällä hetkellä tamisessa on olemassa useita vaihtoehtoja, jo-
52713: on varoja käytettävissä 1 milj. mk vuodessa. ten tutkimuksella olisi selvitettävä eri mahdol-
52714: Valtioneuvoston päätös on voimassa kuitenkin lisuuksien toteuttamiskelpoisuus. Mahdollisesti
52715: vain 1. 7. 1972 saakka eli niin kauan kuin tuon- perustettava tärkkelyksen jalostuslaitos olisi tat·
52716: timaksulakikin.. Epävannuus hintasubvention koituksenmukaisinta sijoittaa tehtaan raaka-
52717: pysyvyydestä on estänyt investoinnit modifioin- aineen tuotantoalueelle.
52718: titeollisuuteen, vaikka v.altion teollisuuslainaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
52719: kin olisi tarkoitukseen ollut saatavissa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
52720: Periaatteessa ollaan yksimielisiä siitä, että muksen,
52721: kotimaassa tarvittava tärkkelys olisi myös tuo- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
52722: tettava omassa maassa samaan tapaan kuin Ruot- menpiteisiin perunajauhotehtaiden toi-
52723: sissa jossa modifioituja tärkkelyksiä ei tuoda minnan tehostamiseksi vakinaistamafia
52724: maahan lainkaan. Näin voitaisiin n. 10 000- perunajauhon hintasubvention ja asetta-
52725: U 000 ha peltoa siirtää pois ylituotantoa lisää- malla toimikunnan pikaisesti selvittä-
52726: tnästi ja turvata pääasiassa kehitysalueelle sjoit- mään kotimaiun tärkkelyksen hyväksi-
52727: tuneelle teollisuusperunan viljelylle ja sen teol- käyttömahdoltisuudet.
52728: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
52729:
52730: Matti Asunmaa. Veikko Pihlajatnälå.
52731: Pentti Mäki-Hakola. Kalevi Remes.
52732: Orvokki Kangas. Viljo Suok1!S.
52733: Pentti AntUa. T. Saloranta.
52734: Hannes Volotinen. Mauno Kurppa.
52735: Kalevi Huotari. Rainer Lemström.
52736: Mauri Seppä. Mikko Vainio.
52737: Eeva Kauppi. A. R. Sainio.
52738: '
52739: 2560
52740:
52741: IX,40.- Toiv.al. n:o 1422.
52742:
52743:
52744:
52745:
52746: Asunmaa ym.: Ruokaperunan hintasäännöstelystä johtuvan alhai-
52747: sen laatutason kohottamisesta.
52748:
52749:
52750: Ed u s kunnalle.
52751:
52752: Ruokaperunan nykyisin voimassa oleva hinta- erittäin hyvät mahdollisuudet maassamme, olisi
52753: säännöstely, joka on tullut voimaan 15. 10. 69, perunanviljelyn kehittymiselle luotava vapaat
52754: on aiheuttanut sen, että tilanne ruokaperunan mahdollisuudet. Hintasäännöstelyn poistami"
52755: tuottamisen ·ja markkinoinnin suhteen on erit- nen ei nosta ratkaisevasti kuluttajahintaa, koska
52756: täin epätyydyttävä. Hintasäännöstelystä johtuu ruokaperunan vapaa markkinahinta tekee kil~
52757: mm. se, että tuotetusta perunasta käytetään pailun myöskin tarjonnan suhteen vapaaksL
52758: huomattava osa rehuksi tai teollisuusperunaksi. Hintasäännöstelyn poistamisella voidaan luoda
52759: Hyvänlaatuisen ruokaperunan saanti kauppaan edellytykset hyvälaatuisen ruokaperunan mark"
52760: estyy kun ruokaperunan lajittelu ja kauppakun- kinoille saamiselle. On syytä korostaa sitä, että
52761: nostus ei ole kannattavaa. Tämän johdosta jou- perunanviljelyn kehittämistä puoltaa myös se,
52762: dutaan ruokaperunaa tuottamaan maahamme että perunanviljely tapahtuu ilman valtion tu-
52763: ulkomailta. Tilanteen nurinkurisuutta kuvastaa kea. Kehittämällä perunanviljelyä voidaan
52764: vielä se, että samanaikaisesti toimitetaan ruoka- muilla maataloustuotannon aloilla keventää yli-
52765: perunaa Etelä-Pohjanmaalta Ruotsiin. tuotantoa. Tällöin perunanviljelyllä on huomat-
52766: Nykyisen tilanteen johdosta on perunan vil- tava merkitys myös maataloustuotannon tasaa-
52767: jely maassamme viime vuosina taantunut. Vuo- jana maassamme.
52768: sina 1962-66 oli perunanviljelyala maassamme Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
52769: keskimäärin 72 600 ha, vuonna 1969 58 000 taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
52770: ha. Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran alueen
52771: perunanviljelyala on ollut vastaavana aikana yli että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
52772: 11 000 ha, vuonna 1969 vain 8 700 ha. Voidaan menpiteisiin ruokaperunan hilztasään-
52773: olettaa, että hintasäännöstelyn jatkuessa peru- nöstelystä johtuvan alhaisen laatutason
52774: nan viljely edelleen taantuu. Koska hyvälaatui- kohottamiseksi.
52775: sen ruokaperunan tuottamiselle on olemassa
52776: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
52777:
52778: Matti Asunmaa. Pentti Pekkarinen. G. La~tio.
52779: Kalevi Remes. Eeva Kauppi. Lauri Linna.
52780: A. R. Sainio. Veikko Pihlajamäki. P.e~a Yilmi.
52781: Pentti Antila. Mikko Kaarna. Aune Mänttäri.
52782: Pentti Mäki-Hakola. Viljo Suokas. Raino Westerholm.
52783: Orvokki Kangas. T. Saloranta. Heimo Linna.
52784: Hannes Volotinen. Matti Mattila. Heikki Kainulainen.
52785: Kalevi Huotari. Mauno Kurppa. Eino Lottanen.
52786: Mauri Seppä. Paavo Niinikoski. Lea Sutinen.
52787: Mikko Asunta. Pentti Poutanen. M. Jaatinen.
52788: Rainer Lemström.
52789: 2561
52790:
52791: IX,41.- Toiv.al. n:o 1423.
52792:
52793:
52794:
52795:
52796: Asunmaa ym.: Toimenpiteistä tuottaja-alennusvoin myyntijärjes-
52797: telmästä luopumiseksi.
52798:
52799:
52800: E d u s k u n n a 11 e.
52801:
52802: Tuottaja-alennusvoin myyntijärjestelmä on hinnanalennuksena, olisi tuottaja-alennusvoin
52803: osoittautunut monessa suhteessa epäoikeuden- lllyyntijärjestelmästä ensi tilassa Iuowttava.
52804: mukaiseksi. Eri tuottajat joutuvat maksamaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
52805: käyttämästään voista huomattavasti toisistaan tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
52806: poikkeavia hintoja, jotka ovat lisäksi varsin sen,
52807: useissa tapauksissa moninkertaisia voin normaa-
52808: lihintaan verrattuna. Koska tuottajat joutuvat että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel-
52809: em. järjestelmän mukaan eriarvoiseen asemaan laisiin toimiin, ;oilla voitaisiin luopua
52810: ja kuluttajaväestölle annetaan sellainen väärä tuottaja-alennusvoin myyntijärjestel-
52811: kuva, että viljelijät saisivat erikoisetuja voin miistii.
52812: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 197.2.
52813:
52814: Matti Asunmaa. Pentti Antila.
52815: Viljo Suökas. Arttur Niemelä.
52816: Mikk~ Vainio.
52817:
52818:
52819:
52820:
52821: 321 156/72
52822: 2562
52823:
52824: IX,42.- Toiv.al. n:o 1424.
52825:
52826:
52827:
52828:
52829: Asunta ym.: Metsänhoitomaksun käyttöä koskevien säännösten
52830: muuttamisesta.
52831:
52832:
52833: E d u s k u n n a 11 e.
52834:
52835: Voimassa olevan metsänhoitoyhdistyslain ei voida saavuttaa. Toisaalta arvosteleva suh-
52836: on todettu vaikuttaneen myönteisesti yksityis- •tautuminen metsänhoitomaksuihin ja kielteinen
52837: metsätalouden kehitykseen. Yhdistysten har- •asennoituminen näihin kysymyksiin hidastaa
52838: joittama neuvonta ja ammattiavun riittävä !kehitystä. Tämän vuoksi olisi metsänhoitomak-
52839: saanti ovat vilkastuttaneet nimenomaan metsän- •sujen kantaa ja käytäntöä koskevia säännöksiä
52840: hoitotoimintaa. Metsänomistajat ovat saaneet •siten tarkistettava, että maksujen tilakohtainen
52841: myös virikkeitä huomattavaan omatoimisuu- •käyttö tulisi mahdolliseksi. Tämän saavutta-
52842: teen, jota ilman yksityismetsien hoito meillä •miseksi olisi esimerkiksi osa veronkannon yh-
52843: ei voi edistyä. tteydessä perittävästä metsänhoitomaksusta tal-
52844: Toisaalta on metsänhoitomaksujärjestelmää •letettava asianomaisen metsänhoitajan tilille
52845: myös arvosteltu. Tämä metsänomistajain ta- •hänen määräämäänsä rahalaitokseen käytettä-
52846: holta tuleva kritiikki on kohdistunut osittain tväksi tiettyihin, laissa tarkemmin mainittaviin
52847: metsänhoitomaksujen suuruuteen, mutta ennen •metsänhoitotöihin. Täten saataisiin metsänhoi-
52848: muuta siihen, että näistä maksuista ei koidu •totyöt niilläkin aloilla käyntiin, missä ne tois-
52849: maksajalle tilakohtaista hyötyä taikka se on hy- 1taiseksi ovat jääneet tekemättä. Loput metsän-
52850: vin vaikeasti nähtävissä. Metsänomistaja saa •hoitomaksuista saisi metsänhoitoyhdistys kanna-
52851: vastiketta metsänhoitomaksuille ensi sijassa 'tus- ja jäsenmaksuna.
52852: niiden palvelusten muodossa, mitä yhdityksen ' Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
52853: ammattimiehet suorittavat. Tällaisten palve- •nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
52854: Justen tarve on erilainen eri tiloilla ja metsän- •muksen,
52855: .omistajilla. Monet metsänomistajat hoitavat
52856: ;metsäänsä ja suorittavat metsänhoitotöitä yhdis- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
52857: ;tyksen ammattiapuun turvautumatta. Tällaiset menpiteisiin metsänhoitoyhdistyksistä
52858: tmetsänomistajat ovat omakohtaisesti kokeneet 17 päivänä marraskuuta 1950 anne-
52859: ~pakollisen metsänhoitomaksun vain taloudelli- tussa laissa olevien metsänhoitomaksu-
52860: ;sena rasitteena, mutta eivät sen ·suotuisia vai- jen kantoa ja käyttöä koskevien sään-
52861: •kutuksia. nösten muuttamiseksi siten, että met-
52862: On todettava, että ilman metsänhoitoyhdis- sänhoitomaksua voitaisiin käyttää met-
52863: .tystoimintaa ja mahdollisimman laajaa metsän- sänhoitoyhdistyksille maksettavan kan-
52864: .omistajain omatoimista metsiinhoitotyötä ase- natusmaksun lisäksi tilakohtaisiin met-
52865: ttettuja valtakunnallisia metsänhoitotavoitteita sänhoitotöihin.
52866: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
52867:
52868: Mikko Asunta. Olavi Nikkilä. Matti Asunmaa.
52869: 2563
52870:
52871: IX,43.- Toiv.al. n:o 1425.
52872:
52873:
52874:
52875:
52876: Asunta ym.: Tutkimuksesta valkuaispitoisuuden huomioon otta-
52877: misesta maitotuotteiden hinnoittelussa.
52878:
52879:
52880: E d u s k u n n a 11 e.
52881:
52882: Monista eri syistä on alettu kiinnittää huo- 4) Valkuaisrikkaiden tuotteiden osuus mai-
52883: miota ihmisravinnon valkuaiskysymykseen. totuotteiden markkinoinnissa on vähitellen li-
52884: Yleismaailmallisesti siihen on puuttunut YK:n sääntynyt.
52885: yleiskokous joulukuussa 1967 hyväksymässään 5) Kotoisten rehujemme valkuaispitoisuus
52886: päätöslauselmassa, jossa korostetaan syötävän on parantunut mm. vihreän linjan ansiosta.
52887: valkuaisen tuotannon ja käytännön lisäämistar- 6) Valkuaisruokinnan taitava ratkaisu ko-
52888: vetta sekä toivotaan hallitusten ja YK:n elinten toisella pohjalla on oikeudenmukaisuussyistä
52889: välittömiä toimenpiteitä. Maapallollahan on syytä palkita maksamalla myös valkuaisesta.
52890: runsasväestöisiä alueita, joilla valkuaisen saanti 7) Uudistettu karjantarkkailujärjestelmä hel-
52891: henkeä kohti on alle 50 g/pv ja eläinvalkuaisen pottaa maidon koostumustutkimusten suuntaa-
52892: saanti 8-9 g/pv, kun kohtuulliseksi tarpeeksi mista muihinkin maidon aineosiin kuin rasvaan.
52893: on arvioitu 70 g valkuaista, josta 33 g pitäisi Esitetyistä syistä olisi hallituksen syytä laadi-
52894: olla eläinvalkuaista. Koska maidon valkuaisen tuttaa eri tahojen asiantuntijoita hyväksikäyt-
52895: tiedetään olevan biologisesti erittäin arvokasta, täen perusteellinen selvitys siitä, millä tavalla
52896: mutta halvimmin tuotettavaa eläinvalkuaista, myös maidon valkuainen voitaisiin ottaa huo-
52897: tuntuisi olevan syytä päästä vihdoinkin pois mioon rasvapitoisuuden ohella maitotuotteita
52898: sellaisesta tilanteesta, että valkuaispitoisuus jä- hinnoiteltaessa, jotta ristiriita maidonvalkuaisen
52899: tetään huomioonottamatta maidosta viljelijöille ravitsemuksellisen arvon ja markkina-arvon vä-
52900: maksettaessa, maitoa meijerissä eri tarkoituk- lillä saataisiin pienenemään. Asiassa on syytä
52901: siin ohjattaessa, maitotuotteita vakioitaessa ja pyrkiä yhteisiin päätöksiin muiden Euroopan
52902: niitä kuluttajille myytäessä. Vuosisatamme alus- maiden kanssa.
52903: sahan oli hinnoittelun perustaminen rasvapitoi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
52904: suuteen monessa suhteessa perusteltua, mutta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
52905: nyt on tilanne tiettävästi muuttunut mm. seu- muksen,
52906: raavissa suhteissa:
52907: 1) Valkuaispitoisuuden määrittäminen on että hallitus asettaisi asiantuntijaeli-
52908: täysin mahdollista. mm selvittämään mahdollisuudet ottaa
52909: 2) Valkuaisen ravitsemuksellinen merkitys maitotuotteiden hinnoittelussa huo-
52910: on korostunut. mioon myös maidon valkuaispitoisuu-
52911: 3) Valkuaisperusteen ottaminen valintape- den rasvapitoisuuden ohella.
52912: rusteeksi karjanjalostuksessa muuttaa vähitellen
52913: valkuais/rasva-suhdetta valkuaisen eduksi.
52914: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
52915:
52916: Mikko Asunta. Eero Lattula. Olavi Nikkilä.
52917: IX,44.- Toiv.al. n:o 1426.
52918:
52919:
52920:
52921:
52922: Borg ym.: Pakettipeltojen hoidon valvonnan tehostamisesta.
52923:
52924:
52925: E d u s k u n n a 11 e.
52926:
52927: Peltojen paketointi aiheuttaa varsin nopeasti Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
52928: niiden vesakkoistumista, mikäli ojia ja pienta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
52929: reita ei lain tarkoittamalla tavalla huolleta. Va- muksen,
52930: litettavasti näin on jo käynyt mm. siitä syystii,
52931: että asukkaat ovat saattaneet muuttaa muualle. että haltitas r-yhtyisi kiireellisesti toi-
52932: Vesakkoistuminen aiheuttaa paitsi maisemalli- menpiteisiin, joilu maatilahallitus rh-
52933: sia haittaseuraamuksia, myös esteitä peltojen dessä kuntie}Z maatalouslanhJeuntien
52934: jätkevälle jatkokäytölle kuten tnetsittämiselle. kanssa ryhtyisi tehostettuihin toimenpi-
52935: Sen vuoksi olisi myös valtiovallan taholta kiin- teisiin pakettipeito;en hoidon villvomi-
52936: nitettävi asiaan vakavaa huomiota. seksi.
52937: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
52938:
52939: Olavi Borg. Irma Toivanen. Pirkko Aro.
52940: l56S
52941:
52942: IX,45.- Toiv.al. n:o 1427.
52943:
52944:
52945:
52946:
52947: Breilin: Valtion viljavataston }isitilojen rakentamisesta Salon seu-
52948: dulle.
52949:
52950:
52951: E d u s k u n n a 11 e.
52952:
52953: Varsinais-Suomi on maamme tehokkainta rastotiloihin, mikä seikka luonnollisesti viljeli.
52954: maatalous- ja viljanviljelyaluetta, josta Salon jän kannalta on myönteinen. Toiseksi ne mer-
52955: seutu muodostaa keskeisen osan. Viljasadon kitsisivät kuljetuskustannusten vähenemistä ja
52956: markkinoimista ja säilyttämistä ajatellen on kolmanneksi viljan varmuusvarastoinnin lisää-
52957: maakunnassa liian vähäisessä määrin valtion mistä. Olisipa rakentamisella merkitystä myös
52958: omistuksessa olevia varastotiloja viljan säilyttä- viljan ylituotanto-ongelman poistamisenkin yh-
52959: miseksi. Jo pitkään on ma11kunnassa toivottu teydessä. Unohtaa ei myöskään voida viljavaras-
52960: Valtion Viljavaraston tilojen laajentamista si- ton rakentamisen kautta syntyvää työllistämis-
52961: ten, että laajennustoimenpiteiden yhteydessä vaikutusta.
52962: päähuomio kiinnitettäisiin siihen näkökohtaan, Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
52963: että lisävarastotilat rakennettaisiin Salon seu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
52964: dulle.
52965: Rakennettavat lisätilat viljan varastOiml- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
52966: seksi kehittäisivät monella tavalla Salon alueen Valtion viljavaraston lisätilojen rakenta-
52967: talouselämää. Ensisijaisesti tilat merkitsisivät miseksi Salon seudulle.
52968: nopeutuvaa viljan marlddnointia tuottajalta va-
52969: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
52970:
52971: Reino Breilin.
52972: 2566
52973:
52974: IX,46.- Hemst.mot. nr 1428.
52975:
52976:
52977:
52978:
52979: Granvik m. fl.: Om anslag åt stiftelsen Martens plantskola.
52980:
52981:
52982: T i 11 R i k s d a g e n.
52983:
52984: Efter upprepade framställningar bl.a. i form egna medel för denna utbyggnad. På grund
52985: av riksdagsmotioner har beslut fattats om att härav och då försöksverksamheten även betjä-
52986: inleda en på vetenskaplig grund baserad för- nat trädgårdsskötseln i allmänhet, borde tVerk-
52987: söksvet1ksamhet för trädgårdsskötsel på stiftel- samheten komma i åtnjutande av statens stöd.
52988: sen Martens plantskola i Övermat'k. Vet1ksam- Med hänvisning tHl ovanstående föreslås
52989: beten [edes av forskare, som är anställda vid vördsamt, att riksdagen måtte hemställa om,
52990: ·tirädgårdsförsöksanstaiten i Pi1kis, som vidtog
52991: med detta arbete 1970. att Regeringen i propositionen an-
52992: För att kunna genc>mföra de försöks- och gående statsförslaget för år 1973 måtte
52993: forskningsuppgifter, som planlagts, har stiftel- upptaga ett anslag om 60 000 mark
52994: sen genomfört en omfattande utbyggnad av åt stiftelsen Martens plantskola i Över-
52995: plantskolans växthusanläggningar. Stiftelsen, mark att användas under tre år för för-
52996: som upprätthåUer plantskolan, har kke haft söksverksamhet.
52997: Helsingfors den 10 februari 1972.
52998:
52999: Ragnar Granvik. Evald Häggblom.
53000: Elly Sigfrids. Henrik Westerlund.
53001: Grels Teir. Pär Stenbäck.
53002: Victor Procope. Georg C. Ehrnrooth.
53003: 2567
53004:
53005: IX,46.- Toiv.al. n:o 1428.
53006: Suomennos.
53007:
53008:
53009:
53010:
53011: Granvik ym.: Määrärahasta Mariensin säätiön taimitarhaa varten.
53012:
53013:
53014: E d u s k u n n a 11 e.
53015:
53016: Toistuneiden, mm. eduskunta-aloitteiden minta myös palvelee puutarhanhoitoa yleensä,
53017: muodossa tehtyjen esitysten jälkeen on tehty toimintaa pitäisi tukea valtion varoin.
53018: päätös aloittaa tieteelliselle pohjalle perustuva Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
53019: puutarhanhoidon tutkimustoiminta Martensin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
53020: säätiön taimitathalla Ylimarkussa. Toimintaa muksen,
53021: jdhtaa Piikkiön puutarhan koelaitokseen pal-
53022: kattu tutkija, joka aloitti tämän työn 1970. että hallitus ottaisi vuoden 1973
53023: Jotta koe- ja tutkimustehtäviä voitaisiin tulo- ;a menoarvioesitykseen 60 000
53024: suunnitelmien mukaan suorittaa, säätiö on toi- markan määrärahan Mariensin säätiön
53025: mittanut taimitarhan kasvihuonelaitosten huo- Ylimarkussa si;aitsevaa taimitarhaa var-
53026: mattavan laajentamisen. Taimitar'haa yilläpitä- ten käytettäväksi kolmena vuotena koe-
53027: vällä säätiöllä ei ole ollut omia varoja tähän toimintaa11.
53028: laajentamiseen. Tästä johtuen ja kun koetoi-
53029: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
53030:
53031: Ragnar Granvik. Evald Häggblom.
53032: Elly Sigfrids. Henrik Westerlund.
53033: Grels Teir. Pär Stenbäck.
53034: Victor Procope. Georg C. Ehrnrooth.
53035: 2568
53036:
53037: IX,47.- Hemst.mot. nr 1429.
53038:
53039:
53040:
53041:
53042: Granvik m.fl.: Om bildande av en katastrolfond med tanke på
53043: naturskoåor.
53044:
53045:
53046: T H 1 R i k s d a g e n.
53047: I :vårt :l.and inträffar nästan årligen skador, hittills endast obetydliga sununor upptagits i
53048: orsakade av naturkrafter, som ibland tkan bli statsbudgeten för nämnda ändamå1, vore det
53049: katastrofartade med åtföljande ekonomiska för- ytterst nödvändigt att det skulle bildas en ka-
53050: 1uster för enskilda imedhorgare. Jordbruket tastroffond, ur viiken medel kunde erhållas vid
53051: isynnerhet råkar ofta ut för dylika olyclcor i inträffad naturkatastrof.
53052: form av storm, hagelsikurar m.m., vHka kan På grund av ovanstående föreslås vördsamt,
53053: förstöra ett helt hs skörd på nAgra timmar. att riksdagen ville besluta hem,ti,illa,
53054: Men inte enbart Jordbruket, utan också annan
53055: egendom slsom byggnader och anläggningar av att regeringetz i skyndsam ordning
53056: olib s'lag ikan hastigt förstöras vid en natur- måtte låta undersöka, uilka mäiligheter
53057: katastrof. det /örefinnes att bilda en katastrolfond,
53058: Då det enligt nuvarande ~agstiftning är yt- ur viiken medel kunde anvisas /ör lind-
53059: terst svht att el'hålla någon nämnvärd ersätt- ring av naturskador, tJch sknda tili av
53060: ning för dylika skador ur statsmedel och då utredningen /öranledda åtgärder.
53061: Helsingfors den 8 februa!l'i 1972.
53062:
53063: Ragnar Granvik. Grels Teir.
53064: Evald Häggblom. Pär Stenbäck.
53065: Elly Sisfrids. Victor Proco~.
53066: Henrik Westerlund. Georg C. Ehrnrooth.
53067: 2569
53068:
53069: IX,47.- Toiv.al. n:o 1429.
53070: Suomennos.
53071:
53072:
53073:
53074:
53075: Granvik ym.: Katastrvfirahaston perustamisesta luonnon aiheut-
53076: tamien vahinkojen varalta.
53077:
53078:
53079: E d u s k u n n a 11e.
53080:
53081: Maassamme sattuu roilt~i vuosittain 1uonnon- roista ja ko~ka ·~hän menQesaä tulo- ja meno-
53082: voimien aiheuttamia vahin!koja, jot'ka toisinaan llctVioon on otettu ai.noal!ta$11 mit~ttömiä mää-
53083: saattavat saavuttaa katastrofaaliset mittasuhteet riä mainittuihin tarkoituksiin, olisi ~räti tär·
53084: ·tästä ~ohtuvine, yksityisiUe kansa'lai$ille aiheu- ikeää saada · mqodostet\lk$i katastr'Ofirahasto,
53085: tuvine taloudeHisine menetyiksineen. Varsin:kin jo11ta voitli\isiin saada.korvauk$ia sattun~n Jllon-
53086: maan,vrljelystä kohtaavat usein tillaiset onnetto- nonkat~:~strofin sattuessa,
53087: muudet myrskyjen, raekuurojen ytn. muodossa, Edellä sanotun nojalla ehdotamme kunnioit-
53088: ~otka muutamassa tunnissa .voivat hävittää wo- taen edus!kunnan hyvlfksyttäviiksi toivomuksen,
53089: den kdko sadon. Mutta ei yksin sato, :vaan
53090: myöskin muunlaatuinen omaisuus kuten raken- että hallitus kiireesti selvityttäisi,
53091: nulkset ja erilaiset laitteet saattavat nopeasti tu- mitä mahdollisuuksia on muodostaa ka-
53092: houtua 1uonnon1katastrofin yihteydessä. tastro/irahasto, ;osta voitaisiin osoittaa
53093: Kun voimassa olevan ~ainsäädännön :mukaan varoja luonnontuboie.n lievittämiseksi,
53094: on äär1mmäisen vaikeaa saada mitään mainitta- ja ryhtyisi niihin toimenpiteisiin, ioihin
53095: vaa korvausta tällaisista vahingoista valtion va- selvitys antaa aihetta.
53096: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
53097:
53098: Ragnar Granvik. Grels Teir.
53099: Evald Häggblom. Pär Stenbäck.
53100: Elly Sigfrids. Victor Procope.
53101: Henrik Westerlund. Georg C. Ehrnrooth.
53102:
53103:
53104:
53105:
53106: 322 156/72
53107: 2570
53108:
53109: IX,48.- Hemst.mot. nr 1430.
53110:
53111:
53112:
53113:
53114: Granvik. m.fl.: Om effektivering av rådgivnings-, forsknings- och
53115: försöksverksambeten inom pälsdjursskötseln.
53116:
53117:
53118: T i 11 R i k s d a g e n.
53119:
53120: En angdägen uppgift för riksdag och rege- söksanstah på pälsdjursodlingens område.
53121: ring är att genom olika åtgärder främja närings- Denna borde underlyda rlantbrukets forsknings-
53122: Hvets utveckling. I detta hänseende har päls- central.
53123: djursnäringen ront ett visst stöd, som dodk inte 'På grund av ovanstående föreslås vördsamt,
53124: är tillfäckligt med hänsyn tili näringens bety- att riksdagen ville besluta hemställa,
53125: delse ooh utvecklingsmöjHgheter. För en y.tter-
53126: ligare utveckling av denna näring sku'lle bl.a. att regeringen måtte vidtaga åtgärder
53127: behövas en effektivare rådgivning, grundad på för effektivering av rådgivnings-, forsk-
53128: vetensikaplig forslkning. Det vore därför nöd- nings- och försöksverksamhet inom päls-
53129: vändigt att åstadkomma en forsknings- och för- djursskötseln.
53130: Helsingfors den 15 februari 1972.
53131:
53132: Ragnar Granvik. Grels Teir.
53133: Henrik Westerlund. Victor Procope.
53134: Evald Häggblom. Elly Sigfrids.
53135: 2571
53136:
53137: IX,48.- Toiv.al. n:o 1430.
53138: Suomennos.
53139:
53140:
53141:
53142:
53143: Granvik ym.: Turkiseläintarhausta koskevan neuvonta-, tutkimus-
53144: ja koetoiminnan tehostamisesta.
53145:
53146:
53147: E d u s k u n n a 11 e.
53148:
53149: Eduskunnan ja hallituksen tärkeänä tehtävänä kimus- ja koelaitos turkiseläintarhausta varten.
53150: on erilaisin toimenpitein edistää elinkeinoelä- Se pitäisi oMa maatalouden tutkimuskeskuksen
53151: män kehittymistä. Tässä suhteessa turkiseläin- alainen.
53152: tarhaus on saanut tiettyä tukea, mikä ei kui- Edellä sanotun nojalla ehdotamme kunnioit-
53153: tenkaan ole riittävä, kun otetaan huomioon tä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
53154: män elinkeinon merkitys .ja kehitysmahdolli-
53155: suudet. Tämän elinkeinon edelleen kehittämi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
53156: seksi tarvittaisiin mm. tehokkaampaa, tieteelli- turkiseläinhoidon neuvonta-, tutkimus-
53157: seen tucldmukseen perustuvaa neuvontatoimin- ja koetoiminnan tehostamiseksi.
53158: taa. Olisi siksi välttämätöntä aikaansaada tut-
53159: Helsingissä 1.5 päivänä helmikuuta 1972.
53160:
53161: Ragnar Granvik. Evald Häggblom. Victor Procope.
53162: Henrik Westerlund. Grels Teir. Elly Sigfrids.
53163: 2.512
53164:
53165: IX,49.- Hemst.mot. nr 1431.
53166:
53167:
53168:
53169:
53170: Granvik m. fl.: Om räntettedsättningar på kapital som investerats
53171: i palsdjt,ws/aYmer.
53172:
53173:
53174: T i 11 R i k s d a g e n.
53175:
53176: Pälsdjursfarlilningen i vårt hnd ihar hlivit en fortbestånd. Därför borde statsmakten bidraga
53177: viktig näringsgren, som årligen ti:llför vårt land med räntenedsättningar på kapital som inves-
53178: stota roängdet håJ:d valu-ta. Näringen är dess- teras i pälsdjursfamer.
53179: utom en stor arbetsgivare som underlättar sys- På grund av det ovanstående föreslås, att
53180: selsättningen i vårt land i hög grad. Men få riksdagen ville besluta hemstäHa,
53181: näring~tt har fått så Utet e'ltonotnis:kt stöd som
53182: minknäringen fått från statsmaktens sida. Men att rege.ringtm snabbt I'!Mtte vidt11ga
53183: pälsdjursfatmningen är mycltet kapitalkrävande åtgärder för åstadkommande av ränte-
53184: ocll de höga rintesatserna kan !Vid låg!konjunk- ncdsätlningar pd kapital som investerats
53185: tur hliw en avg&ande faktor för näringens i pälsdjurs/armer.
53186: Helsingfors den 15 februari 1972.
53187:
53188: Ragnar Granvik. Grels Teir.
53189: Evald Häggblom. Elly Sigfrids.
53190: 2573
53191:
53192: IX,49.- Toiv.al. n:o 1431.
53193: Suomennos.
53194:
53195:
53196:
53197:
53198: Granvik ym.: Turkiseliiintarhoihin investoidun pääoman koron
53199: alentamisesta.
53200:
53201:
53202: E d u s k u n n a i 1e.
53203:
53204: Maamme turkiseläintarhaus on muodostunut Siksi valtiovallan pitäisi 'tulla apuun koronalen-
53205: tärkeäksi elinkeinonhaaraksi, joka vuosittain nuksin turkiseläintarhoihin sijoitetulle pää-
53206: tuo maahan suuria määriä kovaa valuuttaa. omalle.
53207: Elinkeino on lisäksi huomattava työnantaja, · EdeUä sanotun nojalla ehdotatnme eduskun-
53208: mikä suuresti helpottaa työllisyyttä maassamme. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
53209: Mutta 1h:mrat elitlikeinot ovat vaitimraHan ta-
53210: holta saaneet niin vähän 'taloudellista tukea että hallitNS kiireesti ryhtyisi toimen-
53211: kuin min'ktkitarhaus. Mutta tutkiseläintarhaus on piteisiin koronalennusten aika~nsaami
53212: sangen pääomavaltaista, ja korkeat korot voivat seksi turkiseläintarhoihtn s#oitetulle
53213: matalasuhdannevaiheessa muodostua ratkaise- pääomalle.
53214: vaksi tekijäksi elinkeinon jatkuvuuden kannalta.
53215: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
53216:
53217: Ragnar Granvik. Grels Teit.
53218: Evåld Häggblom. Elly Sigfrids.
53219: 2574
53220:
53221: IX,50.- Toiv.al. n:o 1432.
53222:
53223:
53224:
53225:
53226: Haukipuro ym.: Maataloustutkimuksen saattamisesta nykyajan
53227: vaatimusten tasolle.
53228:
53229:
53230: E d u s k u n n a 11 e.
53231:
53232: Maatalouden tutkimustoimintaa on maas- varojen lisäämistä ja ohjaamista enemmän maa-
53233: samme harjoitettu pitkään ja tuloksellisesti. kunnissa tapahtuvaan tutkimustyöhön. Kansan-
53234: Tällä tutkimuksen alalla ovat tutkijamme saa- taloutemme ja maataloutemme kehittämisen
53235: vuttaneet myös huomattavaa kansainvälistä ar- kannalta on maatalouden tutkimustoiminta pi-
53236: vostusta. Maatalouden tutkimustyön katsotaan dettävä korkealla tasolla, mutta samalla huoleh-
53237: tähän mennessä yleensä melko hyvin tyydyttä- dittava siitä, että sen perimmäinen tarkoitus
53238: neen tarpeen. Tutkimustyössä etenkin maatalou- palvella käytännön maataloutta, tulee toteutu-
53239: den osalta, on kiinnitettävä erityistä huomiota maan.
53240: siihen, että tutkimustulokset palvelevat tehok- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
53241: kaasti käytännön tarpeita. Koska maatalous on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
53242: jatkuvan kehityksen ja muutosprosessin alaisena
53243: on välttämätöntä sen saada välittömästi maata- että hallitus kiireellisesti selvityttäisi
53244: louteen soveltuvaa tutkimustietoutta käyttöön- maatalouden tutkimustoiminnan tehok-
53245: sä. Tässä suhteessa näyttäisi olevan toivomisen kuuden ja tarkoituksenmukaisuuden,
53246: varaa. On ilmeinen vaara olemassa, että maa- jonka jälkeen ryhtyisi selvitysten edellyt-
53247: talouden tutkimustyö etääntyy käytännön tar- tämiin toimenpiteisiin maataloustutki-
53248: peista. Tutkitaan vain tutkimisen vuoksi. muksen saattamiseksi nykyajan vaati-
53249: Olisi ehkä syytä harkita maataloustutkimus- muksia vastaavalle tasolle.
53250: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
53251:
53252: Erkki Haukipuro. Paavo Niinikoski. Mikko Jokela.
53253: 2575
53254:
53255: IX,.51.- Toiv.al. n:o 1433.
53256:
53257:
53258:
53259:
53260: Hemmi ym.: Määrärahasta hillan ja muiden luonnonmarjojen
53261: viljelyn edistämiseen.
53262:
53263:
53264: E d u s k u n n a 11 e.
53265:
53266: Lapin kehittämisessä hillalla ja muilla luon- Metsäntutkimuslaitoksen ja metsähallituksen
53267: nonmarjoilla on suuri merkitys. Näiden marjo- toimesta. Tutkimuksen jatkaminen edellyttää
53268: jen käyttöä vaikeuttaa kuitenkin se, että sadot valtion osallistumista kustannuksiin noin viiden
53269: vaihtelevat vuosittain hyvin suuresti, jolloin vuoden aikana.
53270: riittävää taloudellista turvallisuutta ei kyetä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
53271: saavuttamaan. Asiaa voidaan korjata joko var- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
53272: sinaisella viljelyllä tai luonnonsadon varmista- muksen,
53273: misella. Näitä toimenpiteitä ei kuitenkaan kyetä
53274: vielä tällä hetkellä toteuttamaan, koska hillan että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
53275: ja muiden luonnonmarjojen kasvuedellytyksistä ja menoarvioesitykseen 100 000 markan
53276: ja soveltuvista viljelystoimenpiteistä ei ole riit- määrärahan käytettäväksi hillan ja mui-
53277: tävää tietoa. Asiaa koskeva tutkimus on vasta den luonnonmarjojen perustutkimuk-
53278: erittäin pienessä mittakaavassa alkamassa Oulun seen, viljelytutkimuksiin ja jalostustut-
53279: ja Turun yliopistojen kasvitieteen laitosten, kimuksiin.
53280: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
53281:
53282: Kerttu Hemmi. Irma Toivanen.
53283: Aili Laitinen. Olavi Borg.
53284: 2576
53285:
53286: IX,52.- Toiv.al. n:o 14.34.
53287:
53288:
53289:
53290:
53291: Hemtni ym.: Porotaloudellisen tutkimustoiminnan aloittamisesta
53292: Oulangan biologisella tutkimusasemalla.
53293:
53294:
53295: E d u s kun n a 11 e.
53296:
53297: Lapin elinkllinoelämäasli näyttelee tJoron- iP(Ironhoidon kannalta luontaisessa ympäris-
53298: hoito tänä päivänä vielä vat$irt merkittävää tössä Oulangan kansallispuistossa Kuusamossa
53299: osaa. Toimenpiteitä, joilla tämän lappilaisille sijaitsevalla biologisella asemalla. Tähän tarkoi-
53300: niin keskeisen elinkeinon kehittämistä voidaan tUkseen tulisi varata erilliset määrärahat.
53301: jedistää, on ehdottomasti tuettava. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
53302: Poronhoidon kehittämisessä on tutkimustoi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
53303: minta saanut toistaiseksi auttamattoman vähän muksen,
53304: huomiota osakseen. Kuitenkin tutkimustoimin-
53305: nalla on kehitystyötä ajatellen varsin keskeinen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
53306: ~ija. Tällä hetkellä poronhoitotutkimuksia suo- porotalouden tutkimustoiminnan aloit-
53307: dtetaan Oulun ja Turun yliotJistoissa. Perustel- tamiseksi Oulangan kansallispuistossa
53308: luksi voidaan kuitenkin katsoå se ehdotus, olevalla biologisella tutkimusasemalla.
53309: ;onka mukaan porotaloutta tulisi tutkia myös
53310: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
53311:
53312: Kerttu Hemmi. Olavi Borg. Irma Toivanen.
53313: 2577
53314:
53315: IX,53.- Toiv.al. n:o 1435.
53316:
53317:
53318:
53319:
53320: Hemmi ym.: Taivalkosken metsätyökoulun koulurakennuksen
53321: aikaansaamisesta.
53322:
53323:
53324: Ed u s kun n a 11 e.
53325:
53326: Kaikilla aloilla on teknillinen kehitys viime totiloiksi, lisäksi rakennettiin mm. 2 teräskaa-
53327: vuosina kulkenut voimakkaasti eteenpäin. Ei rihallia kone-, moottorisaha- ja kuntourheiluti-
53328: enää voi ajatella, että nuorten olisi hankittava loiksi. Näin saatiinkin suhteellisen halvalla
53329: ammattitaitonsa metsätöihin pitkässä käytän- käyttöön kohtuulliset opetustilat, mutta ny-
53330: nön koulussa yritys - erehdys menetelmän kyaikaisia opetustilojahan ne eivät luonnolli-
53331: kautta, vaan on ymmärrettävä metsätyön ole- sestikaan vastaa. Valitettavasti uuden koulun
53332: van ammattityötä, joka vaatii koulutusta niin rakentaminen on viivästynyt huolimatta lukui-
53333: kuin kaikki ammattityö. sista sitä koskevista esityksistä.
53334: Metsätyöntekijäin ammattikoulutusta suorit- Uuden koulun rakentamista puoltaa varsin
53335: taa Suomessa metsähallituksen alainen metsä- tuntuvasti myös se, että Taivalkosken metsä-
53336: työn ammattiopetuksen toimisto. Yleensä voi työkoulun toiminta on sen perustamisesta läh-
53337: sanoa tämän koulutuksen olevan meillä verra- tien ollut vireää käsittäen vuosina 1967, 1968
53338: ten nuorta, toiminta tuli valtion toiminnaksi ja 1969 1/3 koko metsätyön ammattiopetuk-
53339: vasta v. 1962. V. 1963 syntyivät maamme en- sen oppilaspäivistä.
53340: simmäiset metsätyökoulut. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
53341: Taivalkosken metsätyökoulu on nuorin pe- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
53342: rustetuista metsätyökouluista. Se on toiminut muksen,
53343: olemassaolonsa ajan tilapäisissa suojissa TVL:n
53344: metsähallitukselle luovuttamassa Taivalkosken että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
53345: Siikakankaan tukikohdassa. Metsähallituksen Taivalkosken metsätyökoulun koulura-
53346: toimesta peruskunnostettiin entiset parakit so- kennuksen suunnittelemiseksi ja raken-
53347: piviksi majoitus-, ruokailu-, luokka- ja toimis- nustöiden aloittamiseksi.
53348: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
53349:
53350: Kerttu Hemmi. Aili Laitinen. Olavi Borg.
53351:
53352:
53353:
53354:
53355: 323 156/72
53356: 2578
53357:
53358: IX,54.- Toiv.al. n:o 1436.
53359:
53360:
53361:
53362:
53363: Huotari ym.; Helisevättjoen perkaushankkeett nopeutta111isesta.
53364:
53365:
53366: E d u s k u n n a 11 e.
53367:
53368: Raotjärven ja Ruokolahden kunnissa oleva ja viljelystyöt viivästyvät eikä näin ollen saada
53369: ns. Helisevänjoen perkaus on ollut jo kauan myöhästyneen kylvön takia tuottavaa tulosta.
53370: vireillä. Tämä perkaushanke liittyy Purnujär- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
53371: ven laskuhankkeeseen. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
53372: Asian käsittely lienee ollut jo vesihallituk- muksen,
53373: sessa, mutta jostain syystä jäänyt jonnekin "le-
53374: päämään". että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
53375: Perkauksen kiireellisyyttä toivovat ranta- menpiteisiin Heliseviinjoen perkaus-
53376: alueiden viljelijät. Kevättulvien johdosta kylvö- hankkeen nopeuttamiseksi.
53377: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
53378:
53379: Kalevi Huotari. Arttur Niemelä.
53380: Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
53381: 2579
53382:
53383: IX,55.- Toiv.al. n:o 1437.
53384:
53385:
53386:
53387:
53388: Huotari ym.: Jalaslammin ja Polvisen ym. perkaushankkeen to-
53389: teuttamisesta Parikkalassa ja Simpeleellä.
53390:
53391:
53392: E d u s k u n n a 11 e.
53393:
53394: Parikkalan ja Simpeleen kunnissa Kymen lää- peutuisi ja normaali veden kesäkorkeus saavu-
53395: nissä vireillä olleet Jalaslammin ja Polvisen ym. tettaisiin aikaisemmin.
53396: perkaushankkeet ovat olleet jo kauan odotta- Tulvien aikana kevätkutuisten kalojen kutu
53397: massa toteuttamista. K.o. perkaushankkeista on tapahtuu tulva-alueilla ja näin kalanpoikaset
53398: päätökset jo vuodelta 1956, mutta asiaa ei käy- jäävät kuiville viljelyojiin kuolemaan.
53399: tännössä ole saatettu päätökseen. Jalaslammin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
53400: perkauksen kustannusarvio oli tuolloin vain nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
53401: 2 000 markkaa. Alue kuuluu Parikkalan kun- muksen,
53402: taan.
53403: Polvisen ym. perkauksen kustannusarvio las- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
53404: ketaan tuolloin olleen vain 10 000 markkaa ja menpiteisiin Parikkalan ;a Simpeletn
53405: hyötyalueeksi on määritelty 15.34 ha. kunnissa olevien Jalaslammin ja Polvi·
53406: Edellä mainitut perkaushankkeet koskevat sen ym. perkaushankkeen toteuttami-
53407: kevättulvia, jolloin tulvavesien juoksutus no- seksi.
53408: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
53409:
53410: Kalevi Huotari. Arttur Niemelä.
53411: Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
53412: 2580
53413:
53414: IX,56.- Toiv.al. n:o 1438.
53415:
53416:
53417:
53418:
53419: Huotari ym.: Metsäalan ammattikurssitoiminnan aloittamisesta
53420: Etelä-Karjalan metsänhoitopiirin alueella.
53421:
53422:
53423: E d u s k u n n a 11 e.
53424:
53425: Metsäalan ammattikoulutus tapahtuu metsä- jotka hyvin sopivat mamlttuun tarkoitukseen.
53426: kouluissa, joissa valmistuu metsäteknikoita, Koska Etelä-Karjalassa ei ennestään ole metsä-
53427: jotka sijoittuvat pääasiassa puutavarayhtiöiden ammattikoulua, olisi tällainen kurssitoiminta
53428: ja metsänhoitoyhdistysten palvelukseen. Sellai- Etelä-Karjalassa, jossa pienmetsänomistajat ovat
53429: sissa maakunnissa, missä pienmetsänomistajat enemmistönä, tarpeellinen.
53430: pääasiassa itse suorittavat metsänhoito- ja hak- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
53431: kuutyöt, joutuvat aina turvautumaan neuvojien nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
53432: apuun metsänuudistus- ja leimaustehtävissä, sen,
53433: joka useinkin viipyy jopa kuukausia. Lyhytai-
53434: kaisilla, järjestettävillä kursseilla voitaisiin an- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
53435: taa metsänomistajille ohjausta metsäalaan liit- menpiteisiin metsäalan ammattikurssi-
53436: tyvissä asioissa. Tällainen kurssitoiminta voi- toiminnan aloittamiseksi Etelä-Karjalan
53437: taisiin huoneustokysymyksen osalta helposti metsänhoitopiirin alueella.
53438: järjestää tyhjilleen jääneisiin kansakouluihin,
53439: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
53440:
53441: Kalevi Huotari. Kalevi .Remes.
53442: Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
53443: 258 i
53444:
53445: IX,57.- Toiv.al. n:o 1439.
53446:
53447:
53448:
53449:
53450: Huotari ym.: Valtion viljavaraston rakentamisesta Itä-Suomen
53451: tarpeita varten.
53452:
53453:
53454: E d u s k u n n a 11 e.
53455:
53456: Kehitettäessä tasapuolisesti maamme elin- Kymen läänin itäiset osat ja niitä varten suun-
53457: keino- ja talouselämää tulisi kiinnittää kaikilla nitella Valtion viljavaraston rakentamista edellä
53458: aloilla huomiota alueelliseen rakentamiseen ja mainittuja alueita varten Kymen läänin itäisiin
53459: kehittämiseen. Vaikka myyntiin tuleva viljan- kuntiin, joko Saarelle tai Parikkalaan.
53460: viljely pääasiassa tapahtuukin Etelä- ja Länsi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
53461: Suomessa, tapahtuu myyntiviljelyä myös muilla nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
53462: alueilla. Kuitenkin maan itäosissa ei ole Val- muksen,
53463: tion viljavarastoa. Tämän vuoksi laaja Itä-
53464: Suomi on jäänyt tältä kohdin tyhjäksi alueeksi. että hallitus ryhtyisi toimiin valtion
53465: Suunniteltaessa viljavarastojen alueellista ra- viljavaraston rakentamiseksi Itä-Suo-
53466: kentamista tulisi ottaa huomioon laajan Itä- men tarpeita varten Saaren tai Parik-
53467: Suomen alueet, Pohjois-Karjalan, Mikkelin ja kalan kuntaan.
53468: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
53469:
53470: Kalevi Huotari. Kalevi Remes.
53471: Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
53472: 2582
53473:
53474: IX,58.- Toiv.al. n:o 1440.
53475:
53476:
53477:
53478:
53479: Huotari ym.: Vihannes- ja juurikasvituotannon menekin ja hin-
53480: tojen turvaamisesta.
53481:
53482:
53483: E d u s k u n n a 11 e.
53484:
53485: Vaikka maassamme on jatkuvasti työttö- joita voidaan kotimaassa viljellä ja tuottaa riit-
53486: myyttä, joka voimakkaimmin vaikuttaa kehitys- tävästi. Nyt suuret tuontiliikkeet tuottavat ul-
53487: alueiden maaseudulla ja ammattitaidöttomaan komailta sellaisia tuotteita, joita riittävästi voi-
53488: väestöön, ei maassamme hintapoliittisin eikä taisiin kasvattaa kotimaassa, kunhan viljelijöille
53489: muunlaisin toimenpitein ole haluttu korjata taattaisiin ennakolta kohtuullinen hint:'l ja
53490: työllisyys- ja toimeentulotilannetta sen viljeli- tuotteiden menekki.
53491: jäväestön keskuudessa, joka pääasiassa saa toi- Valtiovallan tulisikin kiinnittää enemmän
53492: meentulonsa vihannes- ja juurikasvien vilje- huomiota ja valvoa sellaisten tavaroiden tuon-
53493: lystä. Vaikka kotimaassa pystyttäisiin tuotta- tia, joita voidaan kotimaassa riittävästi kasvat-
53494: mattn arvokkaita ja korkealaatuisia vihannes- ja taa.
53495: juudkasveja, tuottavat suuret tuontiliikkeet Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
53496: maahamme samoja tuotteita ulkomailta. Koti- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
53497: maisen tuotteen hinta on ollut se ratkaiseva te- sen,
53498: kijä, joka on määritellyt kotimaisen viljelyn
53499: laajuuden, kun on ollut epävarmuutta menekin että hallitus ryhtyisi toimiin kotimai-
53500: ja tuotantokustannusten varmuudesta. Turva- sen vihannes- ja juurikasvituotannon
53501: taksemme pienviljelijäväestölle työn ja toimeen- menekin ja hinnan turvaamiseksi ja
53502: tulon, tulisi taata kotimaisen tuotannon me- valvoisi, ettei tarpeetonta tuontia koti-
53503: nekki- ja hintasuhdanteet niin, ettei tuotettaisi maisen tuotannon kanssa kilpailemiseksi
53504: tarpeettomasti ulkomailta sellaisia tuotteita, sallittaisi.
53505: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
53506:
53507: Kalevi Huotari. Kalevi Remes.
53508: Hannes Volotinen. Mikko Vainio.
53509: 2583
53510:
53511: IX,59.- Hemst.mot. nr 1441.
53512:
53513:
53514:
53515:
53516: Häggblom m. fl.: .Om lagstiftning för tillförsäkrande av en
53517: skälig inkomstnivå för fiskarbefolkningen.
53518:
53519:
53520: T i 11 R i k s d a g e n.
53521:
53522: Inom aUa yrken och narmgsgrenar stiger sättning. Vi hehöver m ..a.o. på fis:kets område
53523: ständigt kraven på okad trygghet, en garanterad en motsvarighet till den vissertligen för til:l·
53524: inkomstnivå. Från samhällets sida görs .större fäl!let hristWligt fungerande Jantbruksi.tlkomst-
53525: odh större ansträngningar att tillmötesgå dessa iagen. Det gö11s naturligtvis invändninga-r mot
53526: krav, och ingen vi11 väl i dag bestrida, att dessa en sådan åtgärd med hänvisning tili att det
53527: ansträngningar på bred front lett til1 beaktans- s!kuNe innebära nya utgifter för staten.
53528: värda resultat. Dodk ges det alltjämt närings- Vår åsikt är att staten mycket väl har råd
53529: grenar, yl'lken och branscher, som skänker ·sina att tiNgripa en sådan åtgä·nd. Det ligger i hda
53530: utöwre ringa el:ler aHs ingen trygghet. Fisket laru:lets intresse att rvi ha.r ikvar en fiskarbefol:k-
53531: har den tvivelaktiga äran att framstå sol11 det ning. Den behövs för beredskapens skull, då
53532: mest drastiska exetlliPlet härpå. ofärdstider stundar. Och den he'höVIS för miljö-
53533: Det 'VOte dock orått att påstå, att fislkeri- vårdens skull. Skärgårdarnas · odlingsbygder är
53534: näringen varit e.ller är he1t bortglömd av staten. en ti:hlgång, som inte får spolie.ras. Det är det
53535: Genom stödåtgärder av olika slag har samhället som sker om fisket upphör ätt vua en stöd-
53536: försökt hjälpa våra fisikare. Hjälpen har tyvärr näring tNl småbruket.
53537: dels .varit otiMlräckiling, dels brustit i fråga om .Skall man tala om råd i detta sammanhang
53538: planmässighet. Fiskarens yrke hör av naturliga sa är det i den meningen, att vi inte har råd
53539: skäl ti:ll de mer lotteribetonade. Fångstens stor- tili fortsatta underlåtenhetssynder. Det börjar
53540: lek låter sig slillan eller aldrig på förhand be- redan bli sent, men bättre sent än aldrig.
53541: räknas. Då därt~lll kommer, att prissittnlngen
53542: på fisk är mer nyckfull än på någon annan vara Självfallet hör en prispolitisk lagstiftning
53543: odh avsättningen som sådan synnerligen osätker, paras med en :rad. andra stödåtgärder, som del-
53544: blir fatjden en avskräokande otrygghet för fis- !Vis ligger på det tuli- och handelspolitiska pla-
53545: kets utövare. Det är svårt att råda bot på den net. Statens spannmålsförråd bör ta sig an han-
53546: förstnämnda olägenheten, men i fråga om de del och upplagring av fisk osv.
53547: t'vå senare kan med god vilja myoket uträttas. Med hänvisning .tili ovanstående ber .vi vörd-
53548: De under några år utbetakla uansportbidragen samt få föres[å, att riiksdagen v.iilil.e hemställa,
53549: och 1971 års prisstöd är exempel på lovvärda
53550: försok i den riktningen. att regeringen i brådskalule ordning
53551: För att den katastrofala .fl)llkten från fiskeri- måtte förelägga Riksdagen förslag till
53552: näringen - oah dä11med :6rån skärgården - sådan lagstiftning, att landets- fiskarbe-
53553: skaN :lmnna hejdas, fordras dock ett S}"Stem med folkning tillförsäkras en skälig inkomst-
53554: lagstadgade min1mipris Odh statsga:ranterad av- nivå.
53555: Helsingfors, den 16 februari 1972.
53556:
53557: Evald Häggblom. Pär Stenbäck.
53558: Henrik .Westerlund. Elly Sigfrids.
53559: Bror Lillqvist. Kristian Gestrin.
53560: 2584
53561:
53562: IX,.59.- Toiv.al. n:o 1441. Suomennos.
53563:
53564:
53565:
53566:
53567: Häggblom ym.: Kalastaiaväestölle kohtuullisett tulotason takaa-
53568: vasta lainsäädännöstä.
53569:
53570:
53571: Ed u s k u n n a 11 e.
53572:
53573: K'!likissa ammateissa ja !kaikilla elinkeinoclä- kuitenkin järjestelmää, johon sisäiltyvät laissa
53574: män aloilla kasvaa jatkuvasti vaatimus turvalli- säädetyt vähimmäishinnat ja valti9n takaama
53575: suuden lisäämisestä, .taatusta tulotasosta. Yh- menekki. Ts. kalastuksen alalla tarvitaan tällä
53576: teiskunnan taholt'!l tehdään yhä suurempia pon- hetkeHä •tosin vaja-avaikutuksista maataloustuio-
53577: nistuksia näiden vaatimusten täyttämiseksi eikä lakijärjeste1mää vastaavaa järjestelyä. Sellaista
53578: kuikaan tänä päivänä kaiketi ikiistäne, että nämä toimenpidettä vastaan esitetään tietenkin vasta-
53579: ponnis·tukset ovat laajalti johtaneet huomion- väitteitä viitta'8tlllalla siihen, että siitä aiheutuisi
53580: arvoisiin tuloksiin. Kuitenkin on yhä vielä elin- valtiolle mm. uusia menoja.
53581: keinoelämän haaroja, ammatteja ja aloja, jotka Käsityksemme on, että valtiolla hyvinkin on
53582: suovat harjoittajilleen vain vähäisen turvallisuu- varaa ryhtyä sellaiseen toimenpiteeseen. On ko-
53583: den tai ei lainkaan turvallisuutta. Kalastuksella ko maan edun mukaista, että kalastajaväestö säi-
53584: on epäilyttävä kunnia edustaa räikeitä esimerk- lyy. Sitä tarvitaan valmiuden tähden, kun vai-
53585: kejä tästä. !keat ajat lähestyvät, ja sitä tarvitaan ympäris-
53586: Olisi kuitenkin väärin väittää, että kalastus- tönhoidon vuoksi. Saariston viljelyseudut ovat
53587: elinkeino on oNut taikJka on valtion kokonaan arvo, jota ei saa tuhota. Niin tapahtuu, jos ka-
53588: unohtama. Erilaisin tukitoimenpitein yhteis- lastus lakkaa olemasta pienviljelyn tukielin-
53589: kunta on yrittänyt auttaa kalastajiamme. Apu keino.
53590: on valitettarvasti osittain ollut riittämätöntä, Mikäli tässä yhteydessä puhutaan varoista, ta-
53591: osittain siitä on puuttunut suunnitelmallisuutta. pahtuu se siinä mielessä, että meillä ei ole varaa
53592: Kalastajan ammatti on luonteeltaan arpapeliä. jattkuviin laiminiyönteihin. Alkaa jo olla liian
53593: Saaliin suuruus on harvoin ·taiklka ei koskaan myöhäistä, mutta parempi myöhään kuin ei mil-
53594: etukäteen arvioitavissa. Kun tähän vielä Hsä- loinkaan.
53595: tään, että kalan hinnoittelu on oiku'kkaampaa Hintapoliittiseen lainsäädäntöön tu1ee tieten-
53596: kuin minkään muun tavaran ja menekki sel[ai- kin !liittää koko jou:Jclw muita tulkitoimenpiteitä,
53597: senaan varsinepävarmaa, tästä seuraa pelotmva jottka osittain ovat tudli- ja kauppapoliittisella
53598: turvattomuus kalstuksenharjoittajalle. On vai- tasoNa. V IW.tion viljavaraston on ryhdyttävä ka-
53599: keaa keksiä parannuskeinoa ensiksi mainittuun lan kauppaamiseen ja varastoimiseen jne.
53600: epäkohtaan, mutta puhuttaessa kahdesta jälikim- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
53601: mäisestä voidaan h)IIVliHä tahdolla saada aiikaan nioittaen edusikunnan hyvi:iksyttäväksi toivo-
53602: pailjon. Jo joita'kin vuosia maksetut kUtljetus- muksen,
53603: tuet ja vuoden 1971 hintatuki ovat esimerk- että hallitus kiireesti antaisi Edus-
53604: kejä hlitettävistä yrityksistä tähän suuntaan. kunnalle sellaisen lakiesityksen, että
53605: J<:atastrofaa1isen paon estämiseksi ka1astuselin- maan kalastajaväestölle turvataan koh-
53606: keinosta - ja siten saaristosta - vaaditaan tuullinen tulotaso.
53607: Heilsingissä 16 päivänä helmilkuuta 1972.
53608:
53609: Evald Häggblom. Pär Stenbäck.
53610: Henrik Westerlund. Elly Sigfrids.
53611: Bror Lillqvist. Kristian Gestrin.
53612: 2585
53613:
53614: IX,60.- Toiv.al. n:o 1442.
53615:
53616:
53617:
53618:
53619: Häkämies ym.: Määrärahasta Kymenlaakson emäntäkoulun ra-
53620: kentamiseksi V ehkalahdelle.
53621:
53622:
53623: E d u s k u n n a 11 e.
53624:
53625: Useita vuosia on ollut vireillä Vehkalahdelle Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
53626: rakennettavaa emäntäkoulua koskeva hanke. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
53627: Suunnittelutöitä varten on vuosina 1970 ja 1971 muksen,
53628: myönnetty määrärahat. että hallitus ottaisi vuoden 19 73
53629: Suunnitelmat ja piirustukset valmistunevat tulo- ;a menoarvioesitykseen määräraban
53630: tämän vuoden aikana. Kymenlaakson kannalta V ehkalahdelle tulevan Kymenlaakson
53631: olisi erittäin tärkeää saada myös rakennustyöt emäntäkoulun rakmnustöiden aloitta-
53632: nopeasti käyntiin. mista varten.
53633: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
53634:
53635: Erkki Häkämies. Pekka Jokinen.
53636:
53637:
53638:
53639:
53640: 324 156/72
53641: 2586
53642:
53643: IX,61.- Toiv.al. n:o 1443.
53644:
53645:
53646:
53647: Härkönen ym.: Lampaanlihan saattamisesta tavoitehintatuotan-
53648: non piiriin.
53649:
53650:
53651: E d u s k u n n a 11 e.
53652:
53653: Ylituotanto aiheuttaa valtiontaloudelle huo- Lihan muodostaessa vähintäin 75 % alan tu-
53654: mattavan. rasitt;~ksen. Näin ollen on ryhdytty la- loista, ratkaisee sen hinta sinänsä sekä tasaisuus
53655: kisääteisiin toimenpiteisiin ylituotannon vähen- tuotantoedellytykset. Huhtikuussa 1970 koro-
53656: tämiseksi ja jatkuvasti korostetaan tuotanto- tettiin naudanlihan tavoitehintaa 65 p/kg sekä
53657: suunnan muutoksen tärkeyttä. Lammastalous- edelleen tammikuussa 1971 22 p/kg. Kun lam-
53658: alalla ei ole ylituotantoa vaan päinvastoin kulu- paanliha ei ole tavoitehintajärjestelmässä, on
53659: tustilaa, sillä villaa ja lampaanlihaa on tuo- sen hintasuhde naudanlihaan verrattuna !huo-
53660: tettu maahan. nontunut ratkaisevasti, mikä ilmenee seuraa-
53661: Voin ylituotanto maksaa hehtaaria kohti val- vasta:
53662: tiolle n. 1 000 mk ja vehnän n. 700-800 mk, naudanlihan lampaanlihan
53663: mutta lammastalous sen sijaan maksaa vain n. keskihinta keskihinta
53664: 100 mk/ha villan tuotantopalkkioina. Vaihdet- 1967 3,94 mk/kg 4,68 mk/kg
53665: taessa ylituotantopinta-aloja lammastalouteen, 1969 4,90 " 5,44 "
53666: on siis valtiontalouden säästö huomattava. 1970 5,57 " 5,66 "
53667: Maataloudessa tapahtuneen rakennemuutok-
53668: sen vuoksi on kiinnostus lammastalouteen li- Vuonna 1971 naudanlihan keskihinta ylitti
53669: sääntynyt ja perustettu sekä suunnitteilla suu- lampaanlihan keskihinnan.
53670: rempia katraita. Näiden käyttämä pinta-ala on Lampaan- ja naudanlihan hinta sekä hinta-
53671: poissa ylituotannosta. Valtiovallan edun mu- vaihtelu verrattuna edellisen vuoden vastaavaan
53672: kaista on näin ollen edistää alkanutta kehitystä. kuukauteen ilmenee seuraavasta:
53673: Lampaanliha Naudanliha
53674: vaihtelu vaihtelu
53675: +- +-
53676: mk/kg penniä/kg mk/kg penniä/kg
53677: toukokuu 1970 0 0 •••••••• 0 5,16 -05 5,69 + 79
53678: kesäkuu 1970 0 0 ••••••• 0. 5,24 -10 5,76 + 91
53679: heinäkuu 1970 0. 0 ••• 0 •••• 6,19 +20 6,03 + 96
53680: elokuu 1970 0 •• 0 ••••• 0. 6,20 +45 6,17 +1,24
53681: syyskuu 1970 ••• 0 ••••• 0. 6,00 +38 6,00 +1,13
53682: lokakuu 1970 0 0. 0 0 0 ••• 0. 5,45 ±00 5,82 +1,08
53683: marraskuu 1970 ••••• 0. 0 ••• 5,22 +15 5,81 +1,01
53684: joulukuu 1970 •• 0 •••• 0 ••• 4,92 +04 5,94 +1,00
53685: tammikuu 1971 •••••••••• 0 4,86 +01 5,97 +1,04
53686:
53687: Hintakehitys on siksi masentava, että se joh- Lampaanlihan heikkoon keskihintaan vaikut-
53688: taa nykyisten katraiden lopettamiseen eikä uusia taa ratkaisevasti tuotannon kausimaisuus pyrit-
53689: jo suunnitteilla olevia tulla perustamaan kan- täessä alan luonteesta johtuen teurastamaan vii-
53690: nattavuusedellytysten puuttuessa. Eduskunnan meistään sisäruokintakauden alkaessa keväistä
53691: valtiovarainvaliokunnan maatalousjaosto ja val- lisäystä vastaava määrä. Tällöin syntyy hetkelli-
53692: tion tilintarkastajat ovat kiinnittäneet asiaan nen ylitarjonta hintaseuraamuksineen, vaikka
53693: huomiota ja edellyttäneet asiassa valtioneuvos- tuotanto on kulutukseen nähden alijäämäinen ja
53694: ton toimenpiteitä. edellyttää keskimäärin vain noin 250 g henkeä
53695: IX,61.- Härkönen ym. 2587
53696:
53697: kohti vuodessa. Nelinkertainenkaan tuotanto kautta vuoden. Maakunnalliset lammaskerhot
53698: eli 1 kg henkeä kohti ei vielä tiedä nk. "lam- ovat jo aloittaneet kuluttajavalistuksen, mutta
53699: maslihavuorta". Jos nimittäin tuotanto- tai va- myös valtiovalta voisi osallistua tähän kuten ta-
53700: rastoimispalkkioilla voitaisiin taata nykyistä pahtuu muilla aloilla.
53701: tasaisempi hinta kautta vuoden, eli I lk:n lam- Velvoituksen valtiovallalle lammastalouden
53702: paanlihan hinta sidottaisiin yli 150 kiloisen harjoittajia kohtaan asettaa myös se, että lam-
53703: sonnin l laatuluokan vientitakuuhintaan, joka paanlihan hintatason alentuminen on johtunut
53704: on viimeisimmän hintaratkaisun jälkeen 6,44 osaltaan valtioneuvoston noin vuosi sitten teke-
53705: mk/kg siirrettäisiin osa nykyisestä syksyisestä mästä sopimuksesta tuottaa vuosittain maahan
53706: ruuhkatarjonnasta myöhäisempään ja tasaisem- 100 000 kg lampaanlihaa Islannista tämän liit-
53707: min kautta vuoden tapahtuvaksi. tyessä EFTAan. Lisenssivirasto salli islanti-
53708: MTK:n suorittamien laskelmien mukaan tar- laisen lampaanlihan tuonnin syksyll.ä 1970, mikä
53709: vittaisiin tähän varoja vain noin 420 000 mk. alensi kotimaista hintaa nk. ruuhkatarjonnan
53710: Näin ollen voisi valtiovalta mitättömän pienellä aikana.
53711: summalla verrattuna muiden alojen vaatimiin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
53712: menoihin edistää lammastaloutta tuotantopo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
53713: liittisena toimenpiteenä valtiontalouden varoja muksen,
53714: säästäen.
53715: Voimakkaalla kuluttajavalistuksella voidaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
53716: myös edistää lampaanlihan käyttöä silloin, kun lampaanlihan saattamiseksi tavoitehinta-
53717: tuotanto jakaantuisi nykyistä tasaisemmin tuotteiden piiriin.
53718: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
53719:
53720: Esko Härkönen. Paavo Niinikoski. Aino Karjalainen.
53721: Olavi Martikainen. Reino Karpola. Einari Nieminen.
53722: Lea Sutinen. Mikko Jokela. Mikko Kaarna.
53723: Heimo Linna. Sylvi Saimo. T. Saloranta.
53724: Saimi Ääri.
53725: 2588
53726:
53727: IX,62.- Toiv.al. n:o 1444.
53728:
53729:
53730:
53731:
53732: Härkönen ym.: Luonnontulojen metsänviljelylle aiheuttamien
53733: vahinkojen korvaamisesta.
53734:
53735:
53736: E d u s k u n n a II e.
53737:
53738: Metsänviljelyalueilla on monin paikoin ta- houtuneiden töiden osalla, jotka olivat maan-
53739: pahtunut huomattavia luonnontuhoja. Metsän- omistajalle luovuttamatta. Ei kai ollut oikeu-
53740: viljelyn työmäärien kasvaessa tuhot todennäköi- denmukaista, että maanomistajan piti ottaa työt
53741: sesti lisääntyvät. Erittäin ikäviä ovat luonnon- vastaan tuhoutuneina ja maksaa niiden kustan-
53742: tuhot olleet alueilla, joilta ei lainkaan saa kan- nukset, eikä myöskään se, että hän työt uusit-
53743: torahatuloja. Esim. Keski-Suomessa 1969 tuhou- taessa joutui maksamaan ne uudelleen.
53744: tui kuloissa huomattavasti joutomaista sekä val- Edellä olevan, perusteella ehdotamme edus-
53745: tion että yksityisten varoilla ojituksen, istutuk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
53746: sen ja lannoituksen avulla kasvullisiksi kunnos-
53747: tettuja alueita. Tällaisiin alueisiin uhratut rahat että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
53748: ovat hukkaan menneitä, ellei alueita uudelleen menpiteisiin metsänviljelyssä luonnon-
53749: metsitetä. tuhojen johdosta aiheutuneiden vahin-
53750: Erittäin omalaatuinen oli tilanne sellaisten kojen korvaamiseksi.
53751: metsänparannuspiirin teettämien ja kuloissa tu-
53752: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
53753:
53754: Esko Härkönen. Pentti Pekkarinen.
53755: Aulis Sileäkangas. Sylvi Saimo.
53756: 2589
53757:
53758: IX,63.- Toiv.al. n:o 1445.
53759:
53760:
53761:
53762:
53763: Härkönen ym.: Maankäyttötoimikuntien maanostovaltuuksien
53764: lisäämisestä.
53765:
53766:
53767: E d u s k u n n a 11 e.
53768:
53769: Keski-Suomessa ja ympäri valtakuntaa on vii- saattaisi merkitä hyvinkin suurta elinkelpoisuu-
53770: meisten vuosien aikana ollut !havaittavissa huo- den lisääntymistä jäljelle jäävälle tilalle.
53771: lestuttavaa kehitystä yksityisten omistamien Tilanteen korjaamiseksi voitaisiin lisätä maan-
53772: metsämaiden ja kokonaisten tilojen siirtyessä käyttötoimikuntien ostovaltuuksia esim. siten,
53773: ostojen kautta yhtiöiden omistukseen. että maankäyttötoimikunnat saisivat te!hdä ns.
53774: Hyvin useassa tapauksessa yhtiöiden maan- esikauppakirjan tilansa myyntiin tarjonneen
53775: ostot tapahtuvat siten, että asutushallituksen kanssa ja tämä kauppakirja lähetettäisiin sitten
53776: alaiset maankäyttötoimikunnat suorittavat myy- asutushallituksen hyväksyttäväksi. Tämä kaup-
53777: tävillä tiloilla tilan hinnan määräämiseksi ar- pakirja voisi olla molempia osapuolia sitova mi-
53778: vioinnin. Arviokirja lähetetään asutushallituk- käli asutushallitus hyväksyy kaupan.
53779: seen hinnan vahvistamista varten. Tämän jäl- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
53780: keen asutushallitus lähettää tarjouksensa tilan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
53781: myytäväksi tarjonneelle. muksen,
53782: Tässä vaiheessa tulevat tavallisesti mukaan
53783: yhtiöiden maanostajat tarjoten vähän korkeam- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
53784: paa hintaa. Monessa tapauksessa kauppa käy- maankäyttötoimikuntien maanostoval-
53785: dään vielä siten, että maansaantiin oikeutetut tuuksien lisäämiseksi esikauppakiriame-
53786: naapuritilojen omistajat eivät tiedä mitään naa- nettelyllä.
53787: puritilan siirtymisestä yhtiön omistukseen.
53788: Tämä tilakeinottelu on huolestuttavaa sii-
53789: näkin mielessä, että lisämaan saaminen läheltä
53790: Helsingissä 9 päivänä helmikuu ta 1972.
53791:
53792: Esko Härkönen. Paavo Niinikoski. Saimi Ääri.
53793: Matti Mattila. Reino Karpola. Aino Karjalainen.
53794: Olavi Martikainen. Mikko Jokela. Mikko Kaarna.
53795: Heimo Linna. Sylvi Saimo. T. Saloranta.
53796: Lea Sutinen.
53797: 2590
53798:
53799: IX,64.- Toiv.al n:o 1446.
53800:
53801:
53802:
53803:
53804: Härkönen ym.: Metsänparannusavustusten myöntämisestä met-
53805: säveroaluejaon perusteella.
53806:
53807:
53808: E d u s k u n n a 11 e.
53809:
53810: Nykyiseen metsänparannuslakiin perustuva Kyyjärven kunnan metsien keskikasvu on pie-
53811: asetus ja metsähallituksen ohjeet asettavat eri nempi kuin kolmanteen rahoitusvyöhykkeeseen
53812: tilat alueellisesti ja toisiinsa verrattuina epä- kuuluvan Keski-Pohjanmaan metsien keskikasvu.
53813: oikeudenmukaiseen asemaan. Tähän vaikuttaa Koska rahoitusvyöhykkeen pohjoisosat ovat
53814: maan jakaminen vain 5 rahoitusvyöhykkeeseen, yleensä eteläosaa heikommassa asemassa, epä-
53815: jolloin avustuksen ja lainan ns. vapaavuodet oikeudenmukaisuus esiintyy voimakkaimmin ra-
53816: vyöhykkeen rajalla muuttuvat melko jyrkästi. hoitusvyöhykkeiden rajoilla. Se korostuu vielä
53817: Metsäveroalueita rahoitusvyöhykkeinä käytet- silloin, kun kysymyksessä on rahoitusvyöhyk·
53818: täessä erotukset tasaantuisivat. Vielä suurempaa keen rajakunta, jonka rajan yli mentäessä sekä
53819: epätasaisuutta aiheuttaa se, että tuottoa lasket- avustuksen enimmäismäärä että lainan ns. va-
53820: taessa käytetään piirimetsälautakunnan alueen paavuodet lisääntyvät ja toisaalta tuoton laske-
53821: lceskikasvua. misessa käytetty keskikasvu alenee. Käy niin,
53822: Otamme esimerkin Keski-Suomesta. että vyöhykkeen rajalla eteläisen naapurikun-
53823: Ennen v. 1968 voimaan tullutta metsävero- nan tuotto lasketaan liian korkeana, koska se on
53824: alueiden uusimista oli Muuramen kunnan met- oman vyöhykkeensä pohjoisosassa, ja pohjoisen
53825: sien keskikasvu verotuoton mukaan 3,58 k~m3 / naapurikunnan liian pienenä. Luonnollisesti he-
53826: haja Kyyjärven kunnan 2,11 k-m3 • V. 1968 voi- rättää katkeruutta se, että parempi naapuritila
53827: maan tulleessa metsäverotuksen tarkistuksessa saa suuremman avustuksen ja paremmat laina-
53828: Muuramen metsien verotuotto nousi ja Kyyjär- ehdot. Yleensä rahoitusvyöhykkeiseen pohjois-
53829: ven laski. osaan muodostuu vyöhykkeitä, joista sekä ete-
53830: Keski-Suomen piirimetsälautakunnan alueesta lään että pohjoiseen mentäessä mp.lain mukai-
53831: kuuluu toiseen metsäveroalueeseen 16 kuntaa, set edut paranevat.
53832: neljänteen 9 kuntaa ja kuudenteen 4 kuntaa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
53833: Nämä 4 karua kuntaa muodostavat selvästi eroa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
53834: van alueen muutoin melko hyväkasvuisessa Kes-
53835: ki-Suomessa. On selvää, että käytettäessä avus- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
53836: tuksen määri ttämisessä piirimetsälautakunnan toimenpiteisiin metsänparannuslainsää-
53837: metsien keskikasvua 2,9 k~m3 , nämä 4 kuntaa, dännön muuttamiseksi siten, että raha-
53838: Kyyjärvi, Pihtipudas, Kivijärvi ja Kinnula jää- avustuksen myöntämisperusteeksi otet-
53839: vät täysin epäoikeudenmukaiseen asemaan. taisiin nykyisen rahoitusvyöhykejaon
53840: Luonteeltaan nämä kunnat kuuluisivat ko- asemasta metsäveroalueet.
53841: manteen rahoitusvyöhykkeeseen. Esimerkiksi
53842: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
53843:
53844: Esko Härkönen. Pentti Pekkarinen.
53845: Aulis Sileäkangas. Sylvi Saimo.
53846: 2591
53847:
53848: IX,6.5.- Toiv.al. n:o 1447.
53849:
53850:
53851:
53852:
53853: Härkönen ym.: Määrärahasta kestopäällystystöiden suorittami-
53854: seen Tarvaalan maatalousoppilaitoksella.
53855:
53856:
53857: E d u s k u n n a 11 e.
53858:
53859: Saarijärven kunnassa toimii varsin nykyaikai- Keski-Suomen ja Vaasan piirirakennustoi-
53860: sissa ja tarkoituksenmukaisissa tiloissa Tarvaa- misto on laatinut viimevuoden syksyllä kustan-
53861: lan maatalousoppilaitos. Tuntuvaa haittaa oppi- nusarvion Tarvaalan maatalousoppilaitoksen ja
53862: laitoksen työskentelylle ja toiminnalle aiheut- koulutilan keskeisen piha-alueen ja täl.'keimpien
53863: taa kuitenkin se, että koulun pihat ja tiet ovat tieosuuksien kestopäällystämisestä. Kustannus-
53864: päällystämättömiä. arvio päättyy 189 492 markan kokonaissum-
53865: Kelirikkoaikana ja muulloinkin routivat ja maan.
53866: kuraiset pihat ja tiet vaikeuttavat sekä normaa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
53867: lia opetustoimintaa että aiheuttavat suuria kus- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
53868: tannuseriä puhtannapitona. Oppilaitoksen ra- muksen,
53869: kennukset sijaitsevat melko hajallaan, joten
53870: koulun jokapäiväisessä toiminnassa joudutaan että hallitus ottaisi vuode~: 1973 tulo-
53871: jatkuvasti siirtymään paikasta toiseen. Valtion ja menoarvioesitykseett 190 000 markan
53872: kiinteistöjenkin tarkoituksenmukaisen käytön suuruisen määrärahan käytettäväksi
53873: kannalta olisi tärkeää, että Tarvaalan maata- Tarvaalan maatalousoppilaitoksen piho-
53874: lousoppilaitoksen pihat ja tiet kestopäälystet- jen ja teiden kestopäällystykseen.
53875: täisiin.
53876: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
53877:
53878: Esko Härkönen. Sylvi SaJmo. Sakari Knuuttila.
53879: Aune Salama. Veikko J. Turunen. Olavi Tupamlki.
53880: Arvo Ahonen. M. Jaatinen. Kalevi Kivistö.
53881: 2592
53882:
53883: IX,66.- Toiv.al. n:o 1448.
53884:
53885:
53886:
53887:
53888: Härkönen ym.: Määrärahasta Pihtiputaan emäntäkoulun raken-
53889: nustöiden aloittamista varten.
53890:
53891:
53892: E d u s k u n n a 11 e.
53893:
53894: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1966 maata käsittävän kiinteistön Pihtiputaalle pe-
53895: 19 Pl. I luvun 8 momentissa todetaan seuraa- rustettavaa emäntäkoulua varten. Kun kiinteis-
53896: vaa: "Kiinteistön hankinta Pihtiputaalle peros- tö on maataloushallituksen hallinnassa, ehdote-
53897: tettavaa emäntäkoulua varten. Pihtiputaan taan maatilan hoidossa tarvittavan irtaimiston
53898: emäntäkoulun kannatusyhdistus on tarjonnut hankintaa varten momentille myönnettäväksi
53899: valtiolle ostettavaksi emäntäkoulun perusta- 80 000 markkaa."
53900: mista varten Pihtiputaan kunnan Elämäjärven Kun emäntäkoulupaikoista on maassamme
53901: kylästä ostamansa Hassilan RN: o 1251 , Kotiranta huutava puute ja Keski-Suomen pohjoisilla
53902: RN:o 1126 ja Pellonpää N:o 1171 nimiset tilat. alueilla asiantuntijain mielestä emäntäkoulun
53903: Tilojen yhteinen pinta-ala on 153.74 hehtaaria, tarve ilmeinen, ehdotimme, että eduskunta ot-
53904: josta on peltoa 28.93 ha ja metsämaata 93.92 taisi vuoden 1967 tulo- ja menoarvioon 150 000
53905: ha. Kun tiloilla ei ole tarkoitukseen soveltuvia markan määrärahan Pihtiputaan emäntäkoulun
53906: rakennuksia, olisi sekä emäntäkoulu että koulu- suunnittelua varten. Eduskunta hyväksyi aloit-
53907: tilaa varten tarvittavat rakennukset, yhteensä teen sikäli muutettuna, että vuoden 1967 tulo-
53908: noin 24 000 m3, rakennettava ja sitä varten ja menoarvioon otettiin 15 000 markan määrä-
53909: aikanaan myönnettävä varoja noin 3 650 000 raha Pihtiputaan emäntäkoulun suunnittelua
53910: markkaa. Kun emäntäkoulun tarve Keski-Suo- varten. Samalla eduskunta katsoi, että Pihtipu-
53911: men pohjoisia alueita varten on ilmeinen ja kun taan emäntäkoulun perustamista olisi kiireh-
53912: valtiolle tarjotut tilat. muodostavat eheän koko- dittävä. 1968-69 budjettimietinnön peruste-
53913: naisuuden ja sopivat peltojensa ja metsiensä luissa Eduskunta kiirehti asian toteuttamista.
53914: puolesta emäntäkoulun koulutilaksi, ehdotetaan Ko. määräraha on liian pieni, siksi ehdotamme
53915: kysymyksessä olevien tilojen valtiolle ostamista kunnioittaen, eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
53916: varten tälle uudelle momentille myönnettäväksi vomuksen,
53917: 152 800 markkaa. Momentin loppusumma on
53918: 152 800 markkaa." että hallitus ottaisi vuoden 1973
53919: Hallituksen esityksessä vuoden 1967 talous- tulo- ja menoarvioesitykseen 150 000
53920: arvioksi 18 Pl. XXI luvun 13 b momentilla to· markan määrärahan Pihtiputaan emän-
53921: detaan puolestaan seuraavaa: "Valtio osti v. täkoulun suunnittelun loppuunsaatta-
53922: 1966 Pihtiputaan kunnan Elämäjärven kylästä mista ja rakennustöiden aloittamista
53923: 28.93 ha peltoa ja 124.81 ha metsää ja muuta varten.
53924: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
53925:
53926: Esko Härkönen. Heimo Linna.
53927: Paavo Niinikoski. Pentti Pekkarinen.
53928: Mikko Jokela. Sakari Knuuttila.
53929: Olavi Martikainen. Sylvi Saimo.
53930: 2593
53931:
53932: IX,67.- Toiv.al. n:o 1449.
53933:
53934:
53935:
53936:
53937: Jaatinen ym.: Pihtiputaan Elämäjärven emäntäkoulun suunnit-
53938: telun aloittaflliSesta.
53939:
53940:
53941: E d u s k u n n a 11 e.
53942:
53943: Jo vuonna 1966 osti valtio Pihtiputaan kun- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
53944: nan Elämäjärveltä maatilan, jonka maista n. 28 nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
53945: hehtaaria on viljeltyä sekä n. 140 hehtaaria vil- muksen,
53946: jelyskelpoista tai metsämaata. Tilalle on tarkoi-
53947: tus perustaa emäntäkoulu. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
53948: Suunnitelmien alkurahoitukseen myönnettiin menpiteisiin Pihtiputaan Elämäjärven
53949: aikanaan varoja, mutta sen jälkeen asia on jäh- emäntäkoulun suunnittelutyön aloitta-
53950: mettynyt paikoilleen. Pihtiputaan kunnalle ja miseksi.
53951: sen asukkaille olisi em. emäntäkoulun perusta-
53952: minen erittäin merkittävä.
53953: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
53954:
53955: M. Jaatinen. Sylvi Saimo.
53956:
53957:
53958:
53959:
53960: 325 156/72
53961: %S94
53962:
53963: IX,68.- Toiv.al. n:o 1450.
53964:
53965:
53966:
53967: Jokela ym.: Lapin kalatalouden elvyttämisestä.
53968:
53969:
53970: E d u & k u n n a 11 e.
53971:
53972: Lapin läänin kalataloudessa on viimeisten 25 selvästi nähtävissä, että määrätietoiset toimen-
53973: woden aikana tapahtunut erittäin metkittäviä piteet harjoitettaville kalastusmuodoille sopi-
53974: muutoksia huonompaan suuntaan. Kalastus oli vien kalavesien määrälliseksi ja laadulliseksi li-
53975: Wiscmunin .lu~Ua kolm" päätulonläh.d~ maa- säänliseksi OVAt IW.~sil.
53976: t&l®deu ia metsiitak>uden Usähi. tni.nkä VC~tQt• Lapin ~ ja piirihlillintoviranQm~sten
53977: tajatkin olivat huomanneet jo vuosisatoja. sitten. neuvottelukuPnan S\lmuUttelujaoston työtylunä
53978: Sotien jälkeen on kuitenkin tapahtunut voima- on valmistanut selvhyb~ inve~toinneistlla jQita
53979: I.i«>!!l:ekentaroista. jonb vuoksi K@mijoen ja Lapin läänin alueella vuoteen 1980 menneS$ii
53980: P&lltJjqg vesistöie.n klo\lakanta on pudonnut ro- olisi tarpeen tehdä kalatalowen edistämi•i.
53981: ll\llhdusmlli:iestt Alkanut teollistuminen on Mainitussa aelvitykses&i on toivottu valtion
53982: myös aiheuttanut jossakin määrin 4tpin vesis- O$allistuvan investointei!hin Lapin ru.ue<m t~O\l·
53983: töissä mutta ennen kai.ld:ea läänin ulkopuolella dellisen kd-Uttämisen. työttömyyden vähentänli·
53984: · Pohjanlahdella saastumista, joka myös on vai- sen ja alueen viihtyvyyden lisäämisen vuoksi ja
53985: kuttanut haitallisesti kalakantaan meressä sekä varaamaan tähän tarkoitukseen varojl\ wosit-
53986: Tornion- ja Simojokien vesistöalueilla. Tornion- tain 145 000 mk joko pelkästään maa- ja metsä-
53987: joen, Kemijoen ja Simojoen vesistöalueilla on talousministeriön toimesta käytettäväksi tai
53988: haittaa aiheuttanut myös uitto. Xompensaatio- jaettuna esimerkiksi maa- ja metsätalousminis-
53989: toimenpiteet ovat vielä erittäin puutteelliset, teriön ja työvoimaministeriön kesken. Toiseksi
53990: sillä Inarinjärven vahinkojen katselmustoimi- metsähallituksen toivotaan kalavesien omista-
53991: tusta ei vielä ole saatu päättymään, Kemijoella jana tehostavan toimenpiteitään kalakantojen
53992: katselmukset ovat vasta alkamassa ja Tornion- hoitamiseksi ja varaavan tässä tarkoituksessa in-
53993: ja Simojoilla ne eivät ole vielä alkaneet. Lapin vestointeihin vuosittain woteen 1975 asti
53994: läänissä on edelleen huomattavasti luonnontilai- 100 000 mk ja sen jälkeen lisääntyvästi. Kol-
53995: sia vesistöjä. Kalastuspaine on kohdistunut nii- manneksi toivotaan kauppa- ja teollisuusminis-
53996: hin entistä suurempana sekä paikallisen asutuk- teriön ryhtyvän toimenpiteisiin kalanjalostus-
53997: sen että myös ulkopuolisten taholta, mistä seu- laitosten aikaansaamiseksi Perämeren rannikolle
53998: rauksena on ollut useitten vesistöjen kohdalla ja Inariin joko valtion toimesta tai, varsinkin
53999: ylikalastus ja kalakannan väheneminen. Perämeren rannikolla, paikallisten yrittäjien toi-
54000: Kalastuksella on kuitenkin jatkuvasti suuri mesta valtion tuen turvin. Lisäksi ohjelma edel-
54001: merkityksensä lisätulonanantajana sekä siwan- lyttää mm. nykyistä tehokkaampaa kalatalou-
54002: sio- että. kotitarvekalastuksena, vaikka ammat- dellista tutkimusta, riittävää haudontakapasi-
54003: tikalastusta onkin kohdannut kalakantojen heik- teettia ja vesipiirirajankäynnin suorittamista
54004: kenemisestä johtuen nopea väheneminen. Ka- Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa.
54005: lasto on osoittautunut merkittäväksi lisäansioit- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
54006: ten lähteeksi myös siksi, että Lapin matkailua nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
54007: voidaan sen avulla kehittää huomattavasti ja muksen,
54008: erityisesti siihen suuntaan, että paikallinen väes- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
54009: tö saa nykyistä suuremman osan tämän uuden menpiteisiin Lapin kalatalouden elvyt-
54010: elinkeinon tarjoamista tuloista. tämiseksi siten, että Lapin läänin- ja pii-
54011: Kysynnän ja tarjonnan välisestä epäsuhteesta rihallintoviranomaisten laatima inves-
54012: johtuva tilanteen kestämättömyys on jo niin tointiohjelma toteutettaisiin.
54013: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
54014:
54015: Mikko Jokela. Reino Kangas. Paavo Niinikoski.
54016: 2595
54017:
54018: IX,69.- Toiv.al. n:o 1451.
54019:
54020:
54021:
54022:
54023: Jokela ym.: Maatalouspoliittisen ohjelman aikaansaamisesta La-
54024: pin lääniä wwten.
54025:
54026:
54027: E d u s k u n n a 11 e.
54028:
54029: Lapin läänin elinkeinoelämä rakentuu jatku- työpaikat, jotka Lapin läänin maatalouden pa-
54030: vasti hyvin vahvasti maa- ja metsätalouden va- riin kyetään perustamaan. Mahdollinen valta-
54031: raan. Uusien teollisten työpaikkojen luominen kunnallinen ylituotanto on voitava rajoittaa
54032: lääniin on tapahtunut valitettavan hitaasti. La- niissä osissa valtakuntaa, missä teollisten työ-
54033: pin läänissä on todettu olevan pohjoisesta sijain- paikkojen luominen on osoittautunut helpom-
54034: nistaan huolimatta hyvät edellytykset karjata- maksi kuin Lapin läänissä. On nähtävä selvästi
54035: lousvaltaisen maatalouden harjoittamiseen. La- totuutena, että valtakunnan maatalouden mah-
54036: pin läänin maataloudessa ei ole tähän saakka dollisella ylituotannolla ja Lapin läänin maata-
54037: päästy lähellekään läänin sisäistä omavaraisuut- louspolitiikalla ei ole, eikä saa olla mitään suku-
54038: ta; läänin maataloustuotanto on noussut vain laisuutta keskenään. Jotta Lapissa voitaisiin
54039: noin .3 % :iin valtakunnan maatalouden koko- vastaisuudessakin harjoittaa yleisestä valtakun-
54040: naistuotannosta. nallisesta maatalouspolitiikasta poikkeavaa maa-
54041: Kun viime aikoina on kohdistettu rajoitta- talouspolitiikkaa, joka voisi vastaisuudessakin
54042: via toimenpiteitä valtakunnan maatalouteen, Lapin läänin osalta rakentua yhteiskunnan ta-
54043: ovat nämä koko valtakunnan maatalouden yli- holta vahvasti voimistetun ja tuetun maatalous-
54044: tuotannosta johtuneet rajoittavat toimenpiteet politiikan varaan, olisi välttämätöntä, että val-
54045: kohdistuneet myös Lapin läänin alueeseen. tiovallan toimesta vahvistettaisiin Lapin lääniä
54046: Maataloustuotannon rajoittaminen Lapin lää- varten oma maatalouspoliittinen ohjelma.
54047: nin sisällä ei ole kuitenkaan esim. valtakunnan Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdotamme
54048: työvoimapoliittista taustaa vasten millään tavoin kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
54049: järkevästi perusteltavissa. Kun valtakunnalli- vomuksen,
54050: Sesti on kerran todettu, että uusien teollisten
54051: työpaikkojen luominen maan pohjoiseen osaan että hallitus 'Ybtyisi kiiffl!llisesti toi-
54052: on osoittautunut vaikeammaksi kuin vastaavien menpiteisiin Lapin liiänii varten vahvis-
54053: työpaikkojen luominen valtakunnan vauraam- tettavan oman maatalouspoliittisen oh-
54054: piin osiin, niin on täysin selvää, että valtakun- jelman luomiseksi.
54055: nan pohjoisosaan on voitava perustaa kaikki ne
54056: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
54057:
54058: Mikko Jokela. Ahti Pekkala.
54059: Reino Kangas. Pekka Vilmi.
54060: 2596
54061:
54062: IX,70.- Toiv.al. n:o 1452.
54063:
54064:
54065:
54066:
54067: Jokela ym.: Metsiinomistajien kantohintatulon saattamisesta ny-
54068: kyistä tasapuolisemmaksi valtakunnan eri osissa.
54069:
54070:
54071: E d u s k u n n a 11 e.
54072:
54073: Yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa on kantohintaa. Metsähallituksen saama kanto-
54074: yleisesti hyväksytty periaate, jonka mukaan hinta on ollut eräissä tietoon tulleissa tapauk-
54075: valtiovallan velvollisuus on luoda suojaa hei- sissa niin merkittävästi yli suositushintatason,
54076: koimmille ryhmille ja alueille. Alueellista suo- että tällaista hintapoikkeamaa yksityisten ja yh-
54077: jaa ja turvaa on pyritty toteuttamaan aluepo- teismetsien saamaan hintatasoon verrattuna ei
54078: liittisilla ra~kaisuilla. Näillä on pyritty toteut- voida selittää suuren myyntimäärän aiheutta-
54079: tamaan tasa-arvon periaatetta valtakunnan eri malla hintalisällä.
54080: osien välillä. Äärialueiden metsänomistajain kantohinnasta
54081: Tahänastinen aluepolitiikka ei ole tavoitta- saama tulotaso on jäänyt niin epäoikeudenmu-
54082: nut kaikkia sektoreita. Eräs sektori, jossa val- kaisen heikoksi ja metsänomistajien asema on
54083: litsee karkeaa eriarvoisuutta valtakunnan eri tätä tietä muodostunut valtakunnan eri osissa
54084: osissa, on metsänomistajien saama kantohinta- niin eriarvoiseksi, että valtiovallan velvollisuu-
54085: tulo. deksi on katsottava suojan antaminen äärialuei-
54086: Maan pohjoisosissa metsänomistajat joutuvat den metsänomistajille.
54087: kasvattamaan myymäänsä puutavaraa usein kaksi Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdotam-
54088: kertaa niin pitkän ajan kuin valtakunnan etelä- me kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
54089: osissa", ja kuitenkin nämä metsänomistajat saa- toivomuksen,
54090: vat metsää myydessään noin puolet siitä kanto~
54091: hinnasta, mitä valtakunnan eteläosissa makse- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
54092: taan. sellaisen järjestelmän ja säänpöstön ai-
54093: Alhainen kantohintataso ei selity läheskään kaansaamiseksi, että metsänomistajien
54094: suuremmilla korjuu- ja kuljetuskustannuksilla. kantohintatulo valtakunnan eri osissa
54095: Tätä osoittaa mm.· se, että kun metsänmyyjänä voitaisiin saada nykyistä oikeudenmu-
54096: on riittävän vahva osapuoli eli metsähallitus, kaisemmaksi ja tasa-arvoisemmaksi.
54097: se saa merkittävästi suositustasoa korkeampaa
54098: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
54099:
54100: Mikko Jokela. Pekka Vilmi.
54101: 2597
54102:
54103: IX,71.- Toiv.al. n:o 14.53.
54104:
54105:
54106:
54107:
54108: Jokela ym.: Porotilalain eräiden säännösten muuttamisesta.
54109:
54110:
54111: E d u s k u n n a 11 e.
54112:
54113: Porotilalakia käytäntöön sovellettaessa on il- Edelleen on todettava, että maankäyttölairr
54114: mennyt eräitä käytännön vaikeuksia, jotka edel- mukaan ei tämän lain mukaisia toimenpiteitä
54115: lyttäisivät voimassaolevan porotilalain eräiden saa kohdistaa suurinta kokoa olevaa viljelys-
54116: säännösten muuttamista. tilaa pienempään tilaan, jos tila on muodostu-
54117: · Porotilalaissa säädetään 3 §:ssä, että jollei nut hakijan tai hänen vanhempiensa toimesta
54118: tästä laista muuta johdu, on maan antamisen ja pirstomalla 1. 3. 1969 jälkeen. Edellä mainit-
54119: muiden toimenpiteiden osalta soveltuvin osin tuja asuintontteja on hankittu kotitilasta sekä
54120: noudatettava maankäyttölainsäädäntöä. Maan- vierailta tiloilta myöskin 1. 3. 1969 jälkeen. Mo-
54121: käyttölain mukaan voidaan lisäaluetta, osuutta nessa tapauksessa olisi vielä nytkin käyttökel-
54122: ja etuutta liittää asuntotilaan ja sitä suurem- poinen menettely, että hakija itse ostaisi raken-
54123: paan tilatyyppiin. Porotilalakia käytäntöön so- nuspaikan vapaaehtoista tietä. Jos kuitenkin
54124: vellettaessa on nyt jo kuitenkin tiedossa lukui- edellä mainittua ns. pirstomissäännöstä nouda-
54125: sia tapauksia, joissa poromiestilan hakija on tetaan porotilalain kohdalla, aiheutuu siitä epä-
54126: hankkinut omatoimisesti joko kantatilasta tai tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä ja vähem-
54127: vieraalta vapaalla kaupalla rakennuspaikaksi män onnistuneita tilayksikköjä.
54128: 0,2-0,5 ha:n suuruisen, lähinnä tontiksi kat- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
54129: sottavan alueen. Lisäalueen, osuuksien ja etu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
54130: jen liittäminen tällaiseen tonttiin olisi erittäin muksen,
54131: tarkoituksenmukaista mm. senvuoksi, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
54132: - että hakija on jo rakentanut, ja usein val- menpiteisiin voimassaolevan porotilalain
54133: tion lainoituksen turvin, asuinrakennuksen, jo- säännösten muuttamiseksi siten} että li-
54134: ten porotilalain rakentamispalkkio jää pois säalueen} osuuden ja etuuden liittäminen
54135: - että hankittu tonttipaikka on yleensä val- myös asuntotoniiksi katsottavaan aluee-
54136: miissa talo- ja kyläryhmässä ja jos hakijalle muo- seen sallittaisiin sekä että maankäyttö-
54137: dostetaan kokonaan uusi tila esim. valtion met- lain 16 §:n mukaisia ns. pirstomissään-
54138: sämaasta, tulee se pakostakin sijainniltaan syr- nöksiä ei olisi tarpeen noudattaa poro-
54139: jäisemmälle paikalle. tilalakia toteutettaessa.
54140: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
54141:
54142: Mikko Jokela. Paavo Niinikoski.
54143: Pekka Vilmi. Paavo Väyrynen.
54144: Reino Kangas.
54145: 2598
54146:
54147: IX,72.- Toiv.al. n:o 1454.
54148:
54149:
54150:
54151:
54152: Jokela ym.: P~~Utarhatuotannon tukemisesta.
54153:
54154:
54155: Eduskunna-lle.
54156:
54157: Maamme lasinalaisen vihannes- ja kukkavil- jeneva kansainvälinen taloudellinen yhteistyö
54158: jelyn tuotannon arvo viljelijähinnoin laskettuna tuo mukanaan nopeasti kiristyvän kilpailuillan·
54159: on n. 110-120 milj. mal"kkaa vuosittain. Tä- teen. Tämän woksi olisi nopeasti luotava ny·
54160: män tuotannonalan tuotteiden kulutus kasvaa kyistä paremmat rationalisointimahdollisuudet
54161: erittäin voimakkaasti elintason noustessa. Näin lasinalaisen puutarhatuotannon kehittymiselle.
54162: ollen sen laajentamismahdollisuudet ovat var- Puutarhatuotannon pääomakysymysten hoi-
54163: sin hyvät. Puutarhaviljely eri alasektoreineen toa tuetaan valtiovallan taholta meillä vain va-
54164: on samalla merkittävä työllistäjä. Laskelmien rastolainalain puitteissa. Maankäyttölainoituk-
54165: mukaan pelkästään vihannes- ja kukkaviljely an- sen puitteissa voidaan nykyisin myöntää kasvi-
54166: taa ympärivuotisia työtilaisuuksia n. 12 000 huoneen rakentamislainaa enintään 6 500 mark·
54167: hengelle. Vaikka viljelyä on jatkuvasti rationali- kaa. Tämä on varsinaiselle puutarhayrittäjälle
54168: soitava on alalla mahdollisuus työllistää jopa aivan merkityksetön. Pääomakustannusten alen-
54169: nykyistä enemmän parantamalla tehokkaasti taiDiseksi olisi luotava valtiovallan taholta puu-
54170: tuotannon edellytyksiä. tarhataloudelle avustus-, lainoitus- ja korkotuki-
54171: Maamme lasinalaisen viljelyn kilpailukykyä järjestelmät kuten on tehty esimerkiksi Ruot-
54172: rasittaa suuresti korkeat pääomakustannukset sissa ja Tanskassa. Tämä on välttämätön ja kii-
54173: verrattuna muihin pohjoismaihin. Edelleen reellinen tehtävä jos halutaan turvata omalle la-
54174: polttoainekustannukset muodostavat huomatta- sinalaisviljelyllemme kehittymismahdollisuudet.
54175: van menoerän, jolla on suuri vaikutus kilpailu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
54176: kykyyn. V:n 1970 aikana tapahtuneet ja edel- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
54177: leen jatkuvat polttonesteiden hinnankorotukset muksen,
54178: merkitsevät erittäin suurta lisärasitusta. Samalla että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
54179: se kiirehtii yritysten rationalisointia ja vaatii menpiteisiin puutarhatuotannon tuke-
54180: siirtymään nopeasti kevyen polttoöljyn käytöstä miseksi toteuttamalla avustus-, lainoi-
54181: raskaan polttoöljyn käyttöön. Tämä vaatii kui- tus- ja korkotukijärjestelmät pääomaky-
54182: tenkin suuret lisäinvestoinnit. Edelleen yhä laa- symysten hoidon helpottamiseksi.
54183: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
54184:
54185: Mikko Jokela. Reino Kangas.
54186: Aino Karjalainen. Paavo Niinikoski.
54187: 2599
54188:
54189: IX,73.- Toiv.al. n:o 14.5.5.
54190:
54191:
54192:
54193:
54194: A.•L. Jokinen ym.: Kalllstltfitn ueman parantamisesta.
54195:
54196:
54197: E d u s k u n n a 11 e.
54198:
54199: Ammattikalastajat ovat viime aikoina joutu- niistä tekijöistä, jotka tässä ammatissa ovat
54200: neet yhä kasvaviin vaikeuksiin. UlkomaiAert b· olefthaisia ja joita ei voida muuttaa tttisiksi.
54201: l!UltUöfit\in kasva~ssa ja hintakilpailun eplledul· Mutaloudella 011 tukijirjestelmä luonnonvui·
54202: lisuuden lisääntyessi oVIlt suOJ.nalaisten kalasta~ Mi~n tuhoja vtStllan. Vantavan tukijärjestelmän
54203: jien. arrunatistMn saarnat ansiotulot jatkuvasti SllAminett myös blasttjan ammatin tut\Taklli olisi
54204: vähentyneet. Säasteongelma on monin paikoin välttämätön toimenpide.
54205: haitannut kalastusta ja vähentänyt saaliita sekl :Kalastustoimin.nan kehittäminen Suomen olö-
54206: aihtuttanut ylimääräi6iä tuloja kalanpyydyk- suhteissa vaatii yhä tehokkaampia toimenpiteitä
54207: sille. tämän ammatin kehittämiseksi. Maamme laa•
54208: Kalastu&välin~t ja verkot ovat myös alttiina joilla vesistö- ja merialueilla on hyvät mahdol-
54209: luonnonvohnitn ailheuttamille tuhoille kalasta• lisuudet tämän toiminnan laajentamiselle, mutta
54210: jan ammattia harjoitettaessa. Nämii välineet nykyi,issä olosuhteissa tämä todellisuudessa vä•
54211: ovat varsin kalliita ja vara.ttomat k~tlästtjlit henee nopeasti, ellei ratkaisevia korjauksil saada
54212: hankkivnt kalastusvälineet velaksi voidakseen aikaan.
54213: harjoittaa ammattiaan. Valtio tukee näiden va- Edtllä sanottuun viitaten ehdötamme edus·
54214: kuutustoimintM vakuutusyhtiöiden kautta, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
54215: mutta sittenkin ovat nämä vakuutusmaksut klt·
54216: lastajille liian kalliita heikon ansiotason joh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
54217: dosta. kalaStfliien ammatin turvaamiseksi, tut·
54218: On otettava huomioon, että mitkään varo- kimalla taloudellisen tuki;ärjestelmiin
54219: toitnet eivät auta luonnonvoimia vastAan. Näin muodostamist4 vaikeuksiin ;ormmeiden
54220: ollen OYåt kalastajat hyvin suuresti riippuvaisia kalllstajien aseman parantamiseksi.
54221: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
54222:
54223: Anna-Liisa Jokinen. Kauko Tamminen. Matti Jirvenpliä.
54224: Siiri Lehmonen. Veikko Salmi. 1.-C. Björklund.
54225: Aulis Juvela. Niilo Koskenniemi. Kalevi ·Kivistö.
54226: Helvi Niskanen. Lauha Männistö.
54227: 2600
54228:
54229: IX,74.- Toiv.al. n:o 14.56.
54230:
54231:
54232:
54233:
54234: Järvenpää ym.: Moninaiskäytön periaatteen saattamisesta met-
54235: sien käytön perustaksi.
54236:
54237:
54238: E d u s k u n n a 11 e.
54239:
54240: Nykyinen metsälainsäädäntö perustuu lähes jne.) tuottajana ja aineettomien arvojen (vir-
54241: yksinomaan siihen ajatukseen, että lisääntyvä kistyksen, esteettisten nautintojen) lähteenä.
54242: puuntuotanto on metsien ainoa )"hteiskuntaa Lisäksi moninaiskäyttöperiaate pitää sisällä~n
54243: hyödyttävä käyttömuoto. Kasvava puuntuotanto metsien välillisesti tuottaman hyödyn,. e~imer
54244: on kuitenkin yhteiskunnan kannalta toivottavaa kiksi ilman puhdistajana tai pohjavesivarojen
54245: ainoastaan silloin, jos se ei tapahdu metsien sitojana.
54246: muiden käyttötarkoitusten ja arvojen kustan- Vaikka metsien moninaiskäyttönäkökohtiin
54247: nuksella. tullaan kiinnittämään huomiota mm. ulkoilu-
54248: Viime vuosina on entistä selvemmin tullut ja luonnonsuojelulaeissa, on erityisen tärkeätä,
54249: esiin se, että yksipuolisesti puuntuotantoon että tämä periaate ilmenee myös varsinaisessa
54250: suuntautunut metsätalous on tuottanut haittoja metsälainsäädännössä, (ainakin laissa metsähal-
54251: metsien muille käyttömuodoille. Samanaikaisesti linnosta, metsänparannuslaissa ja yksityismetsä-
54252: on tajuttu yhä paremmin se, miten suuri mer- laissa), koska silloin voidaan taata moninaiskäy-
54253: kitys erilaisilla metsien aineettomilla arvoilla tön juurtuminen metsätalouden käytäntöön.
54254: on väestön hyvinvoinnin kannalta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
54255: Yksipuolisen puuntuotannon lisäämisen si- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
54256: jasta metsien käyttöä ohjaavan lainsäädännön
54257: perustaksi tulisi ottaa ns. metsien moninais- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
54258: käytön periaate. Metsien moninaiskäytöllä tar- metsälainsäädännön uudistamiseksi ja
54259: koitetaan sellaista metsätalouden muotoa, jossa täydentämiseksi siten, että metsien mo-
54260: puun tuottamisen ohella otetaan huomioon met- ninaiskäytön periaate tulee metsien käy-
54261: sien merkitys muiden aineellisten hyödykkei- tön perustaksi.
54262: den (kuten riistan, marjojen, sienien, jäkälän
54263: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
54264:
54265: Matti Järvenpää. Toivo Asvik.
54266: Niilo Nieminen. Veikko Salmi.
54267: V. J. Rytkönen. Heikki Mustonen.
54268: Siiri Lehmonen.
54269: 2601
54270:
54271: IX,7.5.- Toiv.al. n:o 14.57.
54272:
54273:
54274:
54275:
54276: Järvenpää ym.: Määrärahasta Suomen Mehiläishoita;ien Keskus-
54277: järjestö SUME r.y:n toiminnan tukemiseen.
54278:
54279:
54280: E d u s k u n n a 11 e.
54281:
54282: Maassamme toimii kaksi mehiläishoitajien nen, niin se saattaisi tuoda myönteisen ratkai-
54283: keskusjärjestöä. Suomen Mehiläishoitajien Kes- sun. Mehiläishoitajain Keskusliiton johdosta on
54284: kusjärjestö SUME r.y. ja Mehiläishoitajain Kes- tiettävästi hyvät yhteydet valtion asianomaisiin
54285: kusliitto. Nykyisin SUME:een kuuluu enem- virastoihin, joten sieltä voitaneen tehdä asian
54286: män mehiläishoitajia ja sen yhdistysten toiminta edistämiseksi paljon.
54287: on laajempaa ja monipuolisempaa kuin Mehi- Siksi kunnes mehiläishoitajain järjestöjen yh-
54288: läishoitajain Keskusliiton. Mutta siitä huolimatta tyminen on toteutettu pitäisi tuki vapaan . jär-
54289: on jatkuvasti vuodesta toiseen valtion tulo- ja jestäytymisen oikeuden ja mehiläistalöuden
54290: menoarviossa niehiläistalouden edistämiseen va- alalla suoritetun työn perusteella turvata joka
54291: rattp määräraha annettu yksipuolisesti Mehiläis- toinen vuosi Suomen Mehiläishoitajain Keskus-
54292: hoitajain Keskusliitolle. järjestölle.
54293: Tällaisen epäoikeudenmukaisuuden korjaami- Edellä olevaan perusteluun vedoten ehdotam-
54294: seksi on tehty eduskunta-aloitteita, mutta ne me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
54295: eivät ole johtaneet tulokseen. On puhuttu jär-
54296: jestöjen yhtymisestä, jolloin valtion tuki tulisi että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
54297: oikeudenmukaisesti jaettua. Yhtymiseen tuskin ja menoarvioesitykseen 30 000 markan
54298: päästään niin kauan kuin tuki annetaan yksi- määrärahan Suomen Mehiläishoitajien
54299: puolisesti toiselle järjestölle. Mikäli tuen saa- Keskusjärjestö SUME r.y:n toiminnan
54300: misen ehdoksi asetettaisiin järjestöjen yhtymi- tukemiseen.
54301: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
54302:
54303: Matti Järvenpää. Veikko Salmi.
54304: Anna-Liisa Jokinen. Niilo Nieminen.
54305: Kauko Tamminen.
54306:
54307:
54308:
54309:
54310: 326 156/72
54311: 2602
54312:
54313: IX,76.- Toiv.al. n:o 1458.
54314:
54315:
54316:
54317:
54318: Järvenpää ym.: Vil;eli;äin ()suuskunta- ja osakeyhtiömuotoisten
54319: tuotantoyksiköiden muodostamisen tukemisesta.
54320:
54321:
54322: Ed u s k u n n a 11 e.
54323:
54324: Eri elinkeinoaloilla tapahtunut tuotannon ra- matillista erikoistietoa, puuttuu käytännön ko-
54325: tionalisointi on johtanut siihen, että tuotanto- kemusta yhteistoiminnan järjest!hniselle. Mo-
54326: yksiköiden keskimääräinen suuruus on jatku- nissa tapauksissa yhteishankkeen toteutumisen
54327: vasti kasvanut. Myös maatalouden piirissä on esteen muodosta!\ tarvittavien pääomien p1.1ute.
54328: viimek~i kulune~~a vuosina pyritty tilakoon s.uu- Mielestämme valtiovallan tulisi turvata vilje-
54329: rentamtseen. Nam menetellen on tnahdolhsta lijäväestön tuotannollisille yhteisyrityksllle tO-
54330: turvata viljelijäperheille riittävä työnsaanti sekä teutumismahdollisuudet myöntämällä valtion
54331: kohtuullinen toimeentulo. Tämä maataloudes- varoista halpakorkoisia ja pitkäaikaisia lainoja.
54332: satntne suurta rakenteellista tnuutosta edustava Suurempaan tuotannolliseen tehokkuuteen
54333: kehitysprosessi toteutuu kuitenkin hitaasti ja pyrkiminen myös maataloudessa on koko yh-
54334: vaatii paljon aikaa. Rinnan edellämainitun ke- teiskunnan kannalta myönteinen iltniö. Kun
54335: hityksen kanssa on ollut havaittavissa, että maa- siihen yihtyy maataloudessa työskentelevän väes-
54336: talouselinkeinon harjoittajien keskuudessa on tön oikeutettu pyrkimys saavuttaa samanlaiset
54337: viriämässä mielenkiinto osuuskunta- tai osa- työ- ja vapaa-aikaa sekä tuloja koskevat edut
54338: keyhtiömuotoisten, tilan ulkopuolella sijaitse- kuin muissakin elinkeinoissa, tulisi valtiovallan
54339: vien, kooltaan suurehkojen tuotantoyksiköiden ösoittaa viljelijäväestölle riittävässä määtin llli·
54340: muodostamiseen. Muutamia em. kaltaisia vilje- den toivomaa tukea.
54341: lijäin yhteenliittymiä on maassalilme jo nmodos- Edellä olevaan viitaten ehdotamfue kunnioit-
54342: tettukin sekä useita maidon tuotannon alaan taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
54343: kuuluvia hankkeita on tiettävästi vireillä. Kun
54344: muilla elinkeinon aloilla on siirrytty yleisesti että hallitus suorituttaisi tutkimuk-
54345: viisipäiväiseen työviikkoon, on odotettavissa, sen mahdollisuuksista tukea viljeliiäin
54346: että maatalousväestökin ryhtyy nykyistä voi- omaehtoista pyrkimystä muodostaa riit-
54347: makkaammin etsimään tuotannon järjestämi- tävän suuria osuuskunta- tai osakeyhtiö-
54348: seksi ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat sään- muotoisia tuotantoyksiköitä tavoittei-
54349: nöllisen työ- ja vapaa-ajan. naan maatalouden kannattavuuden pa-
54350: Viljelijäin omaehtoinen pyrkimys, suurempien rantaminen sekä edellytysten luominen
54351: ja tuotannossaan erikoistuvien yksiköiden perus- vuosilomiin ja viisipäiväiseen työviik-
54352: tamiseen kohtaa käytännössä suuria vaikeuksia. koon siirtymiseksi myös maataloudessa.
54353: Monessa tapauksessa puuttuu tarvittavaa am-
54354: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
54355:
54356: Matti Järvenpää. Rauno Korpinen.
54357: Anna-Liisa Jokinen. Helvi Niskanen.
54358: Veikko Salmi. Anna-Liisa Hyvönen.
54359: Niilo Nieminen. Kauko Tamminen.
54360: V. J. Rytkönen.
54361: 2603
54362:
54363: IX,77.- Toiv.al. n:o 1459.
54364:
54365:
54366:
54367:
54368: Kainulainen ym.: Maankäyttölain mukaisten rakennuslainojen
54369: määrän korottamisesta.
54370:
54371:
54372: E d u s k u n n a 11 e.
54373:
54374: Maassanune on todellinen asuntoproletariaatti vuodelta pienennetty. Niinpä mm. Sulkavatl kun-
54375: muodostumassa laajoille alueille Itä- ja Poh- nassa käytettiin vielä vuonna 1965 noin 120 000
54376: jois;Suomessa. Nämä vaatimattoman ansiotason mk asunto-, lisä- ja rakentamislainoina, mutta
54377: omaavat pienviljelijät, metsätyömiehet, toimi- vuodelle 1969 varattu kiintiö oli enää v4in
54378: henkilöt ym. vähäosaiset eivät kykene ilman 18 000 mk.
54379: valtiovallan tukea kohentamaan asumisensa ta- Tarve on moninkertainen käytettävissä ole-
54380: soa. Kuitenkin heidän asuntonsa lukematto- viin määrärahoihin nähden. Riittämätön maa-
54381: missa tapauksissa ovat kaiken arvostelun ala- seudun asuntojen ja kotieläinrakennusten ym.
54382: puolella ja häpeäksi sivistysvaltiolle. lainoittaminen on omiaan herättämään katke-
54383: Näillä vähään tyytyvillä ihmisillä ei ole ruutta ja epäoikeudenmukaisuutta ja koska asun-
54384: myöskään mahdollisuutta siirtyä enää uusiin tojen tasoa myös maaseudun haja-asutusalueilla
54385: amtnatteihin ja asutuskeskuksiin, joissa he kil- olisi kohennettava, ehdotamme kunnioittaen
54386: pailuun heikommin varustautuneina joutuisivat eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
54387: myös asuntojen kannalta paarialuokan asemaan.
54388: On hämmästyttävää, että eduskunnan ja hal- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
54389: lituksen toimenpitein maankäyttölain mukaiset, menpiteisiin maankäyttölain mukaisten
54390: rakennuslainoihin tarkoitetut määrärahat useita rakennuslainoihin käytettävien maa-
54391: vuosia takaperin supistettiin murto-osaan siitä, rärahojen ja kehitysalueiden kuntakiin-
54392: mitä ne olivat vielä vuonna 1965. Esimerk- tiöiden palauttamiseksi ainakin vuoden
54393: kinä mainittakoon kuntakiintiöt, joita on vuosi 196.5 tasoa vastaavaksi.
54394: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
54395:
54396: Heikki Kainulainen. Rainer Lemström.
54397: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi ...
54398: Pekka Vennamo.
54399: 2604
54400:
54401: IX,78.- Toiv.al. n:o 1460.
54402:
54403:
54404:
54405:
54406: 0. Kangas ym.: Isäntä-Opiston sijoittamisesta Etelä-Pohjanmaan
54407: karjatalouskoululle Ilmajoen kuntaan.
54408:
54409:
54410: E d u s k u n n a 11 e .
54411:
54412: . Valtion omistama Etelä-Pohjanmaan karjata- viljelty. Etelä-Pohjanmaan ja erikoisesti Ilma-
54413: louskoulu Ilmajoen Korven tilalla on osittain joen pitäjä on voimakasta maanviljelysaluetta.
54414: uusittu. Koulutilalle on rakennettu mm. uudet Kun kyseinen koulutila nopeasti kaipaa raken-
54415: talousrakennukset, jotka on otettu käyttöön syk- nustöiden loppuunsaattamista olisi perusteltua
54416: syllä 1965. Ne käsittävät, paitsi kotieläinra- tutkia Korven tilan mahdollisuudet toimia suu-
54417: kennukset, kuivurin, kalustovajarakennukset, rempana kouluyksikkönä.
54418: traktoritallin, kanalan, kellarirakennuksen; edel- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
54419: leen on valmistunut työväen asuntotilat, joihin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
54420: talousrakennus, jossa on lämpökeskus, pesula,
54421: sauna ja varastoja. että hallitus suorituttaisi kiireellisesti
54422: Korven karjatalouskoulun kehittämistä suu- tutkimuksen Isäntä-Opiston sijoittami-
54423: remmaksi kouluyksiköksi on pitkään pohdittu. sesta Etelä-Pohjanmaan karjatalouskou-
54424: Korven koulutila on suuri ja voimaperäisesti lulle Ilmajoen kuntaan.
54425: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
54426:
54427: Orvokki Kangas. Eino Uusitalo.
54428: Veikko Pihlajamäki. Heimo Linna.
54429: Saimi Ääri. Mauri Seppä.
54430: Matti Asunmaa. P. Mäki-Hakola.
54431: Aino Karjalainen. Eeva Kauppi.
54432: 2605
54433:
54434: IX,79.- Toiv.al. n:o 1461.
54435:
54436:
54437:
54438:
54439: 0. Kangas ym.: Tutkimuksen suorittamisesta kehitysalueiden yh-
54440: teissalaojituksien kustannuksista.
54441:
54442:
54443: E d u s k u n n a 11 e.
54444:
54445: Kehitysalueilla on peltoa 1 520 000 ha eli loudellisesti edullinen ja samalla nopein käyn-
54446: 57 % koko maan peltoalasta. Ensimmäisen ke- nistettävissä oleva rationalisointikohde.
54447: hitysaluevyöhykkeen peltoala on 355 000 ha. Pohjanmaalla ja muuallakin kehitysalueilla
54448: Siitä on salaojitettu (Turun saaristoa lukuun- salaojitus edellyttää peruskuivatuksen täyden-
54449: ottamatta) vain 8 000 ha eli runsas 2 %. Viime tämistä. Rajojen pirstomilla tasaisilla pelto-
54450: vuosina salaojituksen vuosisaavutukset ovat alueilla tulisi pitkävaikutteiset perusparannuk-
54451: olleet tällä vyöhykkeellä noin 600 ha. Toisella set, kuten salaojitus, suorittaa siten, että niistä
54452: kehitysaluevyöhykkeellä on peltoa 1165 000 ha saataisiin täysi hyöty mahdollisten tilusrajojen
54453: ja siitä salaojitettu yhteensä 120 000 ha eli muutosten jälkeenkin. Edullisinta olisi. suorit-
54454: 10 % peltoalasta. Vuosittain salaojitusmäärä on taa samanaikaisesti peruskuivatuksen kanssa ns.
54455: ollut vastaavasti 6 000 ha. Muun Suomen pinta- yhteissalaojitus. Tällaisissa alueellisissa suunni-
54456: alasta on salaojitettu 35 % vuosisaavutuksen telmissa voidaan maatalousmaan kuivatus suun-
54457: ollessa nykyään noin 27 000 ha eli 4 kertaa nitella siten, että sam~lla saadaan paitsi pelto-
54458: enemmän kuin kehitysalueilla yhteensä. Edellä lohkot helpommin viljeltäviksi myös kuivatuk-
54459: mainitut luvut kuvaavat kehitysalueiden kiis- sen perustamis- ja kunnossapitokustannukset
54460: tatonta jälkeenjääneisyyttä salaojitustoiminnassa. pienemmiksi kuin erillisissä valta- ja salaojituk-
54461: Peltoviljelyn rationalisointi perustuu hankit- sissa. Lähivuosina tulisi kehitysalueilla suorit-
54462: tujen koneiden tarkoituksenmukaiseen hyväksi- taa yhteissalaojituksia noin 10 000 ha vuodessa.
54463: käyttöön. Etelä-Suomen maataloudessa on ta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
54464: pahtumassa nopeaa rationalisoitumista. Ero sen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
54465: ja kehitysalueiden maatalouden välillä on jat- muksen,
54466: kuvasti kasvamassa. Kehitysalueet voidaan saada että hillitus kiireellisesti suorittaisi
54467: pysymään aktiivisen maatalouden vain tehosta- tutkimuksen kehitysalueiden yhteissala-
54468: malla rationalisointitoimintaa. Salaojitus on ta- ojituksien kustannuksista.
54469: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
54470:
54471: Orvokki Kangas. Veikko Pihlajamäki. Lea Sutinen.
54472: Paavo Niinikoski. Reino Karpola. Aino Karjalainen.
54473: Mikko Jokela. Sylvi Saimo. Mauri Seppä.
54474: Erkki Haukipuro. Einari Nieminen. P. Mäki-Hakola.
54475: Saimi Ääri.
54476: 2606
54477:
54478: IX,SO.- Toiv.al. n:o 1462.
54479:
54480:
54481:
54482:
54483: Karpola ym.: KtWilltalt»~sopiston perustamisesta Koivikon tilalle
54484: Kitee/le.
54485:
54486:
54487: E d u s k u n n a 11 e.
54488:
54489: Maamme maatalous on viimeisen vuosikym- koulu. Koulutila on pinta-alaltaan verraten
54490: men aikana ollut voimakkaiden muutosten koh- suuri, peltoa yli 100 hehtaaria, joten se kokonsa
54491: teena. Etelä-Suomen suuret karjatilat ovat vä- puolesta sopii useammankin koulumuodon si-
54492: hitellen luopuneet karjataloudesta ja siirtyneet jaintipaikaksi. Kun kaikki opetustilat rakenne-
54493: viljan viljelyyn. Karjataloustuotteiden tuotta- taan uudelleen, ajanmukaisuutensa takia se hy-
54494: minen on entistä enemmän jäämässä Itä- ja Poh- vin sopisi nykyaikaisen keskiasteen karjatalous-
54495: jois-Suomen pienmaatalouden huoleksi. Karja- koulutuksen koulupaikaksi. Koska taloudelliset
54496: talouskoulutuksen kehitys ei kuitenkaan ole näkökohdatkin huomioonottaen olisi tarkoituk-
54497: edellä mainittua tuotannollista kehitystä seu- senmukaista keskittää sopivasti koulutusta sa-
54498: rannut. Kun karjatalouden painopiste on siir- moihin koulutuskeskuksiin, ehdotamme ·kun-
54499: tymässä Itä- ja Pohjois-Suomeen, olisi syytä pe- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
54500: rustaa näiden alueiden tarvetta vastaava karja- muksen,
54501: talousopistokin mainitulle alueelle.
54502: Valtio rakentaa parhaillaan Koivikon koulu- ettii hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
54503: tilaa Kiteelle. Kuluvan vuoden alusta siirtyi jo kariatalousopiston perustamiseksi Koi-
54504: mainitulle tilalle pohjois-Karjalan karjatalous- vikon tilalle Kiteelle.
54505: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
54506:
54507: Reino Karpola. Aili Vaittinen, Hannes Volotinen.
54508: Lea Sutinen. Pauli Puhakka. Uki Voutilainen.
54509: 2607
54510:
54511: IX,Sl.- Toiv.al. n:o 146.3.
54512:
54513:
54514:
54515:
54516: Karpola ym.~ Mllidon himuztt4lennusmaksun perimisen lopettami-
54517: sesta.
54518:
54519:
54520: E d u s k u n n a II e.
54521:
54522: Vaiaan vuoden voimassa ollut laki win hin- Ennakkoar.vioissa oletettiin voin kulutuksen li-
54523: nanalennuskorvauksesta ja hinnanalennusmak~ sääntyvän noin 4 miljoonaa kiloa wodessa. Ku-
54524: sus.ta, joka säädettiin voin kulutuksen edistämi- lutuksen lisäys on kuitenkin pysähtynyt 2 tllil-
54525: seksi tuottajaväestön keskuudessa, on muodos· joonaan tkiloon. Vaikka odotettua tulosta ei ole-
54526: tunut kohtuuttoman raskaaksi maatalousväes-- kaan saavutettu, huomioonottaen voin ylituo-
54527: tölle. Lalcia suunniteltaessa asiantuntijat arvioi~ tannon ja vaikean markkinatilanteen pidämme
54528: vat maidon hinnanalennustarpeen pysähtyvin voin hinnanalennuskorvausjärjestelmän jatka.
54529: korkeintaan kahteen penniin maitolitralta. Nyt mista tarkoituksenmukaisena. Mutta alussa mai-
54530: lakia käytäntöön sovellettaessa on voitu todeta, nituista syistä olisi mahdollisinunan pikaisesti
54531: että ennakkoarviot eivät läheskään pitäneet pai:k- luovuttava maidon hinnanalennusmaksun peri-
54532: bansl\, vaan l:'Wlidon tuottajahintaa on lain no-- misestä tuottajilta ja osoitettava tarkoitukseen
54533: jdll alennettu esimerkiksi ·kulumassa olevan tarvittavat varat muualta.
54534: vuosineliänneben aikana yli kolme penniä. Näin Näin ollen edellä olevan perusteella ehdo-
54535: suuri tuottajahinnan alennus on laskenut huQ- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväk-
54536: Q\ateavasti viljelijäi!l tulotasoa. On huomattava, si toivomuksen,
54537: että muidenkin väestöryhmien tulotaso ei ole
54538: vastaavana aikana ollut laskusuunnassa, vaan että hallitus lopettfJisi maidon hin-
54539: nousua on tapahtunut kautta linjan reaalian- t~.anmenttusmaksun perimisen viimeis-
54540: sioidenkin osalta. tiiiin 30. 6. 1972.
54541: Ky~eessä olevan lain vaikutus voin kulutuk-
54542: seen on osoittautunut odotettua vähäisemmäksi.
54543: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
54544:
54545: Reino Karpola. Mikko Kaarna.
54546: Juhani Saukkonen. Pentti Pekkarinen.
54547: Lea Sutinen.
54548: 2608
54549:
54550: IX,82.- Toiv.al. n:o 1464.
54551:
54552:
54553:
54554:
54555: Karpola ym.: Metsätilojen muodostamisesta.
54556:
54557:
54558: E d u s k u n n a 11 e.
54559:
54560: Maamme koko talouselämä nojautuu oleelli- ns. metsätiloja. Tämä voisi tapahtua siten, että
54561: selta osalta metsätalouteen ja puuta raaka-ainee- valtion lainoituksen avulla annettaisiin metsän-
54562: na käyttävään teolliseen toimintaan. Vaikka hoidosta kiinnostuneelle, siitä perillä olevalle
54563: mm. kemiallisen teollisuuden tuotteet ovatkin ja metsätöihin tottuneelle henkilölle riittävän
54564: viime aikoina voimakkaasti kehittyneet ja val- suuri metsäalue. Alueen uusi omistaja hakkaisi
54565: lanneet osittain alaa puunjalostusteollisuuden metsänhoidollisesti metsäänsä, kantorahatuloilla
54566: tuottamilta tuotteilta, viime mainittujen tuot- lyhentäisi valtiolta saamaansa lainaa ja työtu-
54567: teiden kulutus on silti ollut jatkuvasti kasva- loista saisi toimeentulon itselleen ja mahdolli-
54568: massa. Puuta teollisuuden raaka-aineeksi siis selle perheelleen. Tällä tavoin saataisiin aikaan
54569: tarvitaan enenevässä määrin. Näin ollen olisi- myöskin pysyviä työpaikkoja ja saataisiin am-
54570: kin puun tuotantoon raaka-aineeksi kiinnitet- mattitaitoinen työväki säilymään raaka-aineläh-
54571: tävä jatkuvaa huomiota. teillä. On nimittäin todennäköistä, että kun en-
54572: On ollut selvästi havaittavissa, että metsän- nusteet täystyöllisyydestä toteutuvat, ammatti-
54573: hoidosta kiinnostuneet yksityismetsänomistajat taitoisesta metsätyövoimasta tulee olemaan huo-
54574: ovat hoitaneet metsälönsä esimerkillisellä ta- mattavaa puutetta.
54575: valla. Yksityismetsien hoito on yleensä yksityis- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
54576: kohtaisempaa, kuin miksi metsänhoito pystyy nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
54577: muodostumaan suurten pinta-alojen kysymyk- muksen,
54578: sessä ollen. Näin ollen juuri yksityismetsistä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
54579: saadaan irti parhain mahdollinen tuotto. maankäyttölain muuttamiseksi .siten,
54580: Edellä esitetyn ja monien muiden näkökoh- että mainitun lain nojalla voitaisiin
54581: tien takia olisi maassamme ryhdyttävä esimer- muodostaa myöskin metsätiloja.
54582: kiksi maankäyttölain puitteissa muodostamaan
54583: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
54584:
54585: Reino Karpola. Mikko Kaarna.
54586: Juhani Saukkonen. Lea Sutinen.
54587: .2609
54588:
54589: IX,83.- Toiv.al. n:o 1465.
54590:
54591:
54592:
54593:
54594: Karpola ym.: Puutarhakoulun perustamisesta Pohjois-Karia/aan.
54595:
54596:
54597: E d u s k u n n a l ~ e.
54598: Tutkimusten mulkaan n1aassamme ,ruoka- on alituotantoaluetta mainittuihin ~uotteiliiin
54599: taloudessa käytetään vihanneksia ja muilta puu· niihden. Esimetiki:ksi Pohjois-I\:arjalassa kulute-
54600: tarha:tuotteita !huomattavasti ,vähemmän, lkuin tuista vihanneksista ja muist~ puutar®-alan
54601: esim. muissa Pohjoismaissa. Terveydellisistä tuotteista tuodaan maalkunnan ullkopuolelta yli
54602: syistä olisi kuitenkin edellä mainittujen ravin- 80 prosenttia. Ma~J!kunnassa olisi lc1,1itenkin
54603: toaineiden käyttöä pyrittävä !lisäämään. Näy:t- erittäin hyvät mahdollisuudet voimakkaaHe
54604: tääkin ilmeiseltä, että lähivuosien aikana tämä puutarlhatQotannon lisäämiselle. Ma-akunta on
54605: päämäärä< toteutuu. Näin ollen olisi jo hyvissä pienviljelysva:ltaista aluetta ja phmviljelijät ki-
54606: ajoin varauduttava siihen, että kotimaan vi- peästi lkaipaisivat Hsäansiomahdollil!uuksia, :Pe-
54607: hannes- ja puutarhatuotalllto peittäisi kysynnän rusikoulutulksen saantiin a1alla ei kuh~nkaan
54608: tulevaisuudessa. Kun tämän lisäksi otetaan koulujen vähäisyydestä johtuen ole m®dolU-
54609: huomioon esim. lkäytön !Voimakas HsääntyD;Ii- sul,llksia. Näin ollen .siis uutta P\.lUtatha-alan
54610: nen, voidaan olla varmoja siitä, että puutarha- koulua lkaivattaisiin juuri Pohjoi&-Katia:lassa,
54611: ja kasvihuoneyrittäjiä ta:IJVitaan ,tulevaisuudessa Edellä olevan pe:rusteel1a ehdotamme kun-
54612: entistä enennnän. ni9ittaen eduskunnan hyväksyttäväk!ii toivo-
54613: EdW-13 mainilltu näkökdhta huomiQonott~n muksen,
54614: puuta.Pha-alan :kouluja ei ole maassamme riittä-
54615: västi. Erityisesti tä,män alan koulutuksen p\lute että hallitu$ kiireellisesti ryhtyisi toi-
54616: tunneta~tn Itä-Suomessa. Kol,l'lutuksen puute on menpitei$iin puutarhakoulun perurtlmi-
54617: osaltaan ollut johtama~sa siihen, että Itä-Suomi seksi Pohiois-Karialaan.
54618: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
54619:
54620:
54621: Reino Kaqm~. :Pauli J;»uhakb.
54622: Lea Sutinen, Hannes VQlotinen.
54623: Alli Vaittinen. Uki Vout~n.
54624:
54625:
54626:
54627:
54628: 327 156/72
54629: 2610
54630:
54631: IX,84.- Toiv.al. n:o 1466.
54632:
54633:
54634:
54635: Katajavuori ym.: Kalankasvatuksen tukemisesta kehitysalueilla.
54636:
54637:
54638: Ed u s :k u n n a 11 e.
54639:
54640: Kehitysalueiden teotlistamispyrkimyksissä tar- · - kaupa!Hisen lka:lanlkasvatuksen mahdolli-
54641: joaa näiden alueiden eritJtäin runsaat ja puhtaat suuksien ja tarpeen tkartoitukseen 1:ealistisen
54642: vesistöt poiJklkeukseHisen hyvät mahdollisuudet suunnitteluperusta.n sa"<l!tlliseksi vaLtakunnallista
54643: uuteen elinkeino- ja tuotantoaiaan, kalankasva- kokonaisuunnitelmaa varten,
54644: tuikseen. Parihafmmat edellytykset näiden mah- - eri asteisen alan ammattikoututuksen jär-
54645: doLlisuuksien h)T'Väiksikäyttämiseen antaa ;lohi- jes•tämiseen,
54646: ~a:lojen, erikoisesti kirjolohen :kasvatus. - kalatautitar.kkailun järjestämiseen, mikä
54647: Voidaan helposti laskea, että vielä puhtaat on välttämätön kehittymässä olev,an viennin
54648: vesivaramme mahdoUistaisivat ensitavoitteena kannalta,
54649: ainakin 20 milj. kg:n keinokasvatetun kalan - vesien monimut!kaisten omistussuhteitten
54650: vuosituotannon. Kun otetaan huomioon, että kå- jarruttavan varkutu'ksen ~Vähentämiseen lainsää-
54651: lan kulutus sekä meillä että muua!lla maailmassa dännön avulla,
54652: on voimakkaasti nousussa, ·sekä lisäksi samaan - suoran ·lainoituksen järjestämiseen kehi-
54653: suuntaa.n vaikuttava kalan lisääntyvä arvostus tysaluerahaston puitteissa erityisesti työllistä-
54654: ihmisravintona, ovat 1tulevaisuuden marl&inoin- vää suurtuotantoa havjoittamaan rakennetltaville
54655: tinäikymät selkä kotimaassa, Euroopassa että kasvatus- ja jalostus·laitoksille,
54656: Amerikassa erittäin ·hyvät. On lisäksi huomioi- - kirjolohen rinnastamiseen muihin liike-
54657: tava, että arvokalojen saa:liit luonnonvesistä pie- vaihtoverosta vapaisiin elintarvikkeisiin sekä
54658: nenevät j!'<ltkuvasti suhteessa kalan kysyntään, - määräoaikaisen verovapauden myöntämi-
54659: sekä että puhtaitten vesien määrä blankasva- seen uusille tuotantdlaitoksille.
54660: tukseen käytettäväksi etenkin keski-Euroopassa Kaupallinen kalankasvatus on meillä Suomessa
54661: jatkuvasti vähenee. Tässä suhteessa on Tanska aloitettu vasta vajaat 10 vuovta sitten. Tänä
54662: valitettava esimerl&i. Puhtaitten vesien puut- iyhyenä aikana siitä on jo kuite111'kin saatu ~a:r
54663: tumisen vuoksi on siellä 'ka:lantuotanto vähen- sin myönteisiä kdkemulksia ja päästy vakiintu-
54664: tynyt Hilhes puoleen v. 1966 hu1ppumäärästä. neeseen toimintaan, varsinkin ki1.1jolohen osalta.
54665: Edellä olevat yleiset kehitysnäkymät huo- KaupaHisen tkalankasvatuksen suurisuuntainen
54666: mioon ·ottaen olisi meillä Suomessa varsin reaa- toteutus on nähtävä osan'll maamme vesistöjen
54667: liset mahdollisuudet 'lähes 20 milj. kg:n lohi- kdkonaisvaltaista hoito- ja käyttösuunnitelmaa.
54668: ka:lojen vientiin. Tämä edustaa noin 150 milj. Täliaisen suunnitelman aikaansaaminen va:ltio-
54669: mk:n awoista ufkomaanvaluuttamäärää. vallan toimesta on mitä ikiireeLlisin ja ensiar-
54670: Kosika kysymylksessä on sekä ikansantldoudel- voisin tehtävä.
54671: linen että kehitysalueiden yhteinen asia, olisi Edellä sanotun perusteeilla ehdotamme kun-
54672: valtiova:llan tuettava tämän uuden elinkeino- nioitltaen eduskunnan hyvätksyttäväJksi toivo-
54673: alan kehittämistä. Tämän tkehltysa!lueille erin- mulksen,
54674: omaisesti soveltuvan teoLlisen •toiminnan suh-
54675: teen tulisi valtiovaHan suorittaa uusi tilanteen että hallitus lisäisi valtion tukitoimen-
54676: arviointi n}'lkyhetken arviointi- ja vientinäky- piteitä kehitysalueilla tapahtuvan kalan-
54677: mien, jo saavu,tettujen tulosten ym. tekijöiden kasvatuksen edistämiseksi ;a siten kehi-
54678: va:lossa. Laajamittaisen kalantkasvatustoiminnan tysalueilla asuvan väestön toimeentulon
54679: nopean kehityksen kannalta tulisi valtiovallan parantamiseksi.
54680: ryhtyä kiireesti
54681: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
54682:
54683: Salme Katajavuori. Sirkka Lankinen. Juuso Häikiö.
54684: Sylvi Saimo. G. Laatio. Kullervo Rainio.
54685: 2611
54686:
54687: IX,8.5.- Toiv .al. n:o 1467.
54688:
54689:
54690:
54691:
54692: Katajavuori ym.: Määrärahasta kalastajakoulun ammattiopetuk-
54693: sen kehittämiseksi ja uuden koulurakennuksen suunnittelua
54694: varten.
54695:
54696:
54697: E d u s k u n n a 1[ e.
54698:
54699: Luonnonsuojeluvuonna 1970 on klinn1tetty vaikeuttaa myös opettajien saantia :koululle,
54700: huomiota moniin vesistöjä saastuttaviin teki- jossa opetustilat ja -valineistö eivät enää vastaa
54701: jöihin, jotka ovat huoma'ttavasti vähentäneet ajan vaa.timuksia.
54702: maamme kalakantaa. Kalastajakoulun siirtyminen lounaisranni-
54703: Lohien ja muiden arvokalojen viljeleminen kolle ratkaisisi maatalousoppiiaitolksen muiden
54704: ja jalostusteollisuuden kehi-ttäminen on kansan- linjojen kipeän lisätilatarpeen.
54705: tailoudellisesti kannattava •valuutta-, työllisyys- Maahamme tarvitaan koko maata kattava ka-
54706: ja virkistystekijä. la:kannan suojeluverkosto. Tämä edellyttää a!lan
54707: Nykyisen ammattikoulutuksen kehityskau- koulutuksen kehittämistä nykyajan vaatimuksia
54708: tena on todettava, että •tämän suuruus•luokan vastaava'l!e tasolle ja henkilökuntaa neuvonta·
54709: elinkeinohaara tarvitsee asianmubisesti koulu- ja valvontatehtäviin.
54710: tettua työvoimaa sekä kalatalous- että vesien- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
54711: suojelutehtäviin. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
54712: Harjun Kalastajakoulu on maamme ainoa muksen,
54713: suomenikielinen oppilaitos alallaan ja on toimi-
54714: nut vuodesta 1961 ~ukien Harjun maatalous- että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
54715: oppilai,toksen ~laisena Ra:vijoella. Mennyt kym- ja menoarvioesitykseen määrärahan tut-
54716: menvuotiS!kausi on osoittanut, että nykyise.hlään kimus- ja suunnittelutyötä varten laaja-
54717: ei koululla ole kehittymismahdollisuuksia. Se pohjaisen ja korkeatasoisen koulutuksen
54718: sijaitsee 9 km päässä meres1tä ja läheinen val- järjestämiseksi sekä uuden sopivamman
54719: takunnan raja rajoittaa oleellisesti sekä kalastus- sijoituspaikan aikaansaamiseksi kalasta-
54720: että koulutusmahdollisuuksia. Syrjäinen sijainti jakoululle.
54721: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
54722:
54723: Salme Katajavuori. G. Laatio.
54724: Sirkka Lankinen. Kullervo Rainio.
54725: Juuso Häikiö.
54726: 261~
54727:
54728:
54729: IX,86. - Toiv.al. n:o 1468.
54730:
54731:
54732:
54733:
54734: Kat#javuori yJD.: Määrärahasta lohikalojen kasvatukseen käytet-
54735: tävien rehulajien tutkimukseen.
54736:
54737:
54738: E d u s k u n n a i 1e.
54739:
54740: Lohikalojen keinohsvatus Suomessa on Tätä taekohusta varten olisi välttämätöntä,
54741: viime vuosina lisääntynyt erittäin voimakkaasti että va'l:tio myöntäisi Suomen Lohenikasvattaja-
54742: ~a :tulee edelleenkin lisääntymään. Kasvatuspro- Wtolle ta1pedlisen määrärahan em. !tu1Jkimusten
54743: sessissa ja koko tuotannossa suurinta kustannus- suorittamista varten.
54744: erää edustaa rehukustannus. Rehut •valmiste- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
54745: taan .kotimaisHia tehtailla, joita on jo useita. nioittaen eduskunnan !hyvitksyttäväksi toivo-
54746: Näiden rehutehtaiden ocaa1ka-aineena käytetään muksen,
54747: huomattavassa määrin ulkolaista kalajau.hetta
54748: sekä muita !kalan ~rehuun tarvittavia lisäaineirta. että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
54749: Olisi erittäin tärkeätä suorittaa [aajamittainen ja menoarvioesitykseen määrärahan
54750: rehutu:tkimus, 'jolla pyrittäisiin iöytämään oiois- myönnettäväksi Suomen Lohenkasvatta-
54751: samme lohikalojen kasvatukseen parhaiten so- jain Liitolle lohikalojen kasvatukseen
54752: veltuv·a kaianrehu ja samaUa tutkimaan, missä parhaiten soveltuvien kalanrehujen tut-
54753: ·määrin ika:lanrehun valmis'tukseen käytettäviä kimuksen suorittamiseksi.
54754: ulkolaisia raaka-aineita voitaisiin !korvata koti-
54755: maisilla.
54756: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
54757:
54758: Salme Katajavuori. G. Laatio.
54759: Sirkka Lankinen. Juuso Häikiö.
54760: Kullervo Rainio.
54761: 2613
54762:
54763: IX,87.- Toiv.al. n:o 146,.
54764:
54765:
54766:
54767:
54768: Knuuttila ym.: Metsäntutkimuslaitoksen siirtämisestä Jyväsky-
54769: lään.
54770:
54771:
54772: E d u s k u n n a 1 i e.
54773:
54774: Helsingin yliopiston suunnitelmat erinäisten alueen raikentamishahmotelmiin. Viikin aluee'He
54775: laitosten siirtämiseksi pois Helsingin keskustas- siirtyminen ei ole kuitenkaan saanut metsän-
54776: ta ovat tuoneet ajankohtaisiksi myös metsäntut- tutkimuslaitoksen taholta varauksetonta kanna-
54777: kimuslaitoksen muuttohan!kkeen. Metsäntutki- tusta.
54778: muslaitos on maa- ja metsätalousministeriön Metsissä suodtettavat kokeet muodostavat
54779: aJainen laitos, ~oka on pääosiltaan siJoitettuna kesikeisirn:män osan tutJkimuslaitoksen toimin-
54780: Helsingin yliopistdlle kuuluvan Metsätalon tti- nasta. Tutkijain konitalktit kenttäkokeisiin oli-
54781: loithin Unioninkatu 40 A Helsingissä. Laitok- sivat ensiarvoisen ,tärkeitä, mutta valtakunnan
54782: sen halllinnassa on myös vuokrattuJa lisätHaja etelälaidallla dleva sijainti met.1kitsee "synjästä-
54783: Kaisaniemenlkatu 1 :ssä ja 13:ssa sekä Iso-Ro- katsojan" asemaa tässä suhteessa, jota asemaa
54784: bertin!katu lO:ssä. Laitos jakautuu kymmeneen tOISin vi&amat:kat ja kaukopuhelut jossaikin
54785: osastoon sekä kol!meen toimistoon. Henkilöikun- määrin paranta:vaJt. Kuitenkin lienee jokseen-
54786: nan mää'tä Helsingissä on noin 200. kin !kiistatonta, että nykyinen Helsin!ki-keskei-
54787: Helsingin uJtkopuolella olevia toimintakes- syys on kenMäkdkeiden hytvä:ksikäytön kannalta
54788: kulksia ovat tutkimusasemat Parkanossa, Mu- epätarkoituksenmukaista.
54789: hokseHa, Rovaniemellä ja Kolarissa, metsänvH- Teihakikaan •tutkimustyön edellytyksenä on
54790: jelyn 1koeasema Suonenjoella, jalOtStusasema Tuu- myös hyvä yhteys perustut!kimusta lhalljoitta-
54791: sulassa sekä kokeilua<lueet Bromatvissa, Lapin- viin, omia sovelta'Van tutkimuksen aloja sivua-
54792: järvellä, PunkaharjuHa, Vesijadf!la, V1lppulassa, viin laitoksiin ja esim. tierokonepalveluun.
54793: Kannuksessa, PyhäJkosikeNa ja Rovaniemen maa- Tä:mä on virlttämätöntä paitsi tutlkijavoimien
54794: laiskunnassa. Kaikissa toimintaikeskuksissa - pysymisen ja saannin vuoksi, myös riittävän
54795: kokeilualueita [ukuunottamatta - työskente- korkean tieteeRisen tason säilyttämistä ja kehit-
54796: lee .tutlkijatasoinen jdhtaja. Tutkimus•laitoksen tämistä ajatellen.
54797: hallintaan kuuluu lisäksi eräitä <luonnonsuoje- Kenttäkokeiden !kannalta oHsi lähes ·mikä ·ta-
54798: lualueita ja tkansal1ispuistoja, pääasiassa Lapissa. hansa Sisä-Suomen pai:ktka!kunta sovelias sijoi-
54799: Laitoksen omassa halHnnassa olevien :maiden tuspailkaksi, mutta yoliopistol[isia kontakiteja
54800: lisä!ksi ltoimeenpannaan koetoimint-aa varsin voivat Helsingin ja Turun lisäiksi tarjota :vain
54801: runsaasti myös metsäteolilisuusyhtiöiden sekä JYJväsJkylä ~a Oulu. Itä-Suomen kaupungeissa
54802: ylksityisten omistami•lia maHJa. Joensuussa, Kuopiossa ja Lappeenranna•ssa näyt-
54803: Suunnitelmat Metsätalossa toimivan yliopis- tävät uudet kor.kealkoulut muodostuvan erilkois-
54804: ton metsäopetuksen siirtämise:ksi Viikin a!lojen laitoksiksi, joissa on pääasiana yllemmän-
54805: ~ueel1e ovat tiettävästi varsin pitJkäfflä. Näiden asteinen amma•ttiin valmentautuminen 11:ai opet-
54806: suunnitelmien mukaan yliopisto tarvitsisi Hel- tajainvalmistus eikä ainakaan monipuoliseHe
54807: singin keskustaan jääviä tiedekuntia varten luonnontieteelliseHe perustutlkimukselle voi
54808: opetus·tiloiksi :koko MetsätaJon. Toisaalta myös oHa k:or.keakoulujen hajanaisuudenkaan ta:kia
54809: metsäntutkimuslaitoksen nykyinen tHanahtaus mahddllisuu!ksia.
54810: on pakottanut suunnittelemaan mitä tahansa KosJka Turun kohdailla esiinty.vät samat hai-
54811: muuttoa sen omassakin piirissä. Jo ailkaisem- tat, joita Helsingin suhteen jo on esitetty ja
54812: min on !kaavailtu metsäntutlkimuslaitoksen sHr- Tampereen yliopisto ei sisällä perustutlkimusta
54813: toa Viikin alueelle yhdessä yliopiston metsän- harjoittavaa luonnontieteellistä tiedekuntaa, tu-
54814: opetuksen sHrron kanssa ja ·tätä sitlmäl1ä pitäen lisivat 'Varsinaisina sijaintipaikkaehdokkaina ky-
54815: on mm. tehty alusta'Vat tilanvaraukset Viikin seeseen vain Ou:lu ja Jyväskylä. Oulun etuna on
54816: 2614 IX,87. -Metsäntutkimuslaitoksen siirtäminen.
54817:
54818:
54819: mahdollisuus omistautua varsinkin Pohjois-Suo- holmasta Uumajaan, suunnilleen JY'Väskylän
54820: men lkoetoiminnalle, mutta haittana Jiian poh- kot1keudeUa sijaitsevaan yliopisto- ja metsäta-
54821: joinen sijainti !koko vaitaJkunnan metsätailautta louskaupunkiin.
54822: ajatellen. Jyväskylään sijoittamisen etuna on EdeHä esite1ltyyn viitaten ehdotamme kun-
54823: taas sijainti lähes vaha:kunnan metsävarojen nioittavasti eduskunnan hyrvitksyttäväiksi toi<vo-
54824: painopisteessä ja ainalkin Oulun veroiset kon- mutksen,
54825: taktit luonnontieteiden perustutkimukseen ja
54826: tietokonepa[ve1uun. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
54827: Ventailun vuoksi on syytä mainita, että Ruot- menpiteisiin metsäntutkimuslaitoksen
54828: sin metsäntutkimuslaitos aiotaan siirtää Tuk- siirtämiseksi Helsingistä Jyväskylään.
54829: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
54830:
54831: Sakari Knuuttila. Arvo Ahonen.
54832: Esko Härkönen. Aune Salama.
54833: Sylvi Saimo.
54834: 2615
54835:
54836: IX,88.- Toiv.al. n:o 1470.
54837:
54838:
54839:
54840:
54841: Kohtala ym.: Mera-ohjelman tarkistamisesta kamantalouden ja
54842: luonnonsuojelun etujen mukaiseksi.
54843:
54844:
54845: E d u s k u n n a 11 e.
54846:
54847: Luonnonsuojeluvuoden pääityttyä näyttää via suonsuojelualueita, mutta ne sijaitsevat
54848: Mera-ohjelm.aan sisältyvä suonojituskampan- Pohjois-Suomes•sa ja valtaosaltaan ojituske!lvot-
54849: jamme jääneen yleisen saaste:kes:kustelun var- tomalksi luokitellulia ilmas•toalueella. Luonnon-
54850: joon. Se näyttää olevan vuosisatamme mitta- suojelun tavoitteiden mukaista olisi, että ojit-
54851: vimpia virheinvestointeja, jonka hyöty jää vain tamattomia soita mm. marjastusmahdoHisuuk-
54852: vähäiseksi luonnonraiskauksen :rinnalla. Suon- sien vuoksi olisi säilytettävä siellä, missä ihmi-
54853: ojituksen :kautta ollaan hävittämässä kokonai- sistä valtaosa on eli Etelä-Suomessa.
54854: nen maisemamuoto suurimmasta osasta maa- Ojitukseen pitäisi saada erikoi&lupa, ainakin
54855: tamme. Työvoimapula hai:t'taa jo osittain met- jos se tapahtuu valtion tukemana tai lainoitet-
54856: sätalouttamme .ja rajoittanee tulevaisuudessa tuna. Totaalista luonnon tuhoamista harjoite-
54857: voimaikkaasti ylitiheiden taimikeiden harven- taan tällä hetkellä valtion tukeman organisaa-
54858: nusta, ijolloin soilla ei ole sanottavaa ta'loudel- tion toimesta, joka vastoin :kaikkia kannatta-
54859: lista merkitystä. Puunjalostusteollisuuden suh- VI,msiaskelmia suunnittelee lhävitt.ävänsä yhden
54860: teellinen osuus viennistämme on pienentynyt. luontomme perusdementin, suon, iSuur~ta
54861: V. 1961 osuus oli 78 %, v. 1969 alle 60 %. Tä- osasta maata samalla tuhoten sadoittain suo-
54862: män johdosta puun merkitys kansantaloudes- lampia. Ojhustoiminnan perusteet olisi no-
54863: samme pienenee ja Mera-harrketta ei voida pe- peasti harkittava uudelleen.
54864: ru:stel:la kansantailoudellisilla syillä. Yksityista- Edellä olevaan viitaten ehdotamme !kunnioit-
54865: loudellisena investointina suonojitus kuten tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
54866: useimmat metsänhoidolliset toimenpiteet sen,
54867: myönnetään !kannattamattomalksi. Pääoma lepää
54868: tuottamattomana 30-70 vuotta ja vaatii liså"ksi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
54869: tänä aikana taimistoitten ha<rventamis•ta, ojien menpiteisiin Mera-ohjelman tarkistami-
54870: pet.ikausta ym. lisäkuluja. seksi kansantalouden ja luonnonsuoje-
54871: Parhaillaan on !kylläkin suunnitteilla va['ta- lun etujen mukaiseksi.
54872: Heilsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
54873:
54874: Leo Kohtala. Eero Salo. Lyyli Aalto.
54875: 2616
54876:
54877: IX,89- Toiv.al. n:o 1471.
54878:
54879:
54880:
54881:
54882: Kortesalmi ym.: Esityksen antamisesta laiksi luonnonvahinko;en
54883: maatilatalouden har;oitta;ille aiheuttamien menetysten kor-
54884: vaamisesta.
54885:
54886:
54887: E d u s ik u n n a i ~ e.
54888:
54889: Maamme maati!lat!douden harjoittajille ~ nissa että korvausmliärissä. Vahinkojen ar·
54890: heutuu poikkeuksellisten sääolosuhteiden vuok- viointi korvaUiksia :varten il:man la!kisääteisyyttä
54891: si suutia menetyksiä. Hallat, jotka useimmiten ja siihen liittyvää virkavastuuta on tehn}'lt ar-
54892: esiintyvät maan pohjoisosissa, ovat aiheuttaneet vioinnin sattumanvaraiseksi. Vähävaraisimpien
54893: satomenet}'lksiä eräinä ~osina Etdä-Suomea vahinkoa kärsineiden !kdhdltlla arviointi on saat-
54894: myöten. HöGJ.ojen Hsäksi PohjanmaaNa tulvien tanut jäädä kustannussyistä suorittamattarkin ai-
54895: niheuttama-t ~ahingot toistuvat usein. Myös t"ae- heuttaen sen, evtei asianomai11en ole saanut kor-
54896: sadevähinkojen aiheuttamat menetykset, joita vausta [aiJ.1ikaan.
54897: esiintyy ka1kkia11a ltllaassatnlme, twat tilakohtai- Jotta [uonnonvahinkojen kohte~ksi joutuneet
54898: sina muöd.ostuneet erittäin rasikaiksi. Myrsiky- saisivat oikeudenmukaisen ja yhtenäisen turvan,
54899: våhiJ.11koja !Sattuu sekä vilje!lyksillä että metsissä. olisi eduskunnan kiireesti säädettävä laki luon-
54900: Vaikkä edellä·mainitut yksityi:sen maatHa'ta- nonvahinkojen kotwaamisesta maatilatalouden
54901: louden lharjoittajan toimeentuloedellytykset lu- harjoittajille.
54902: kuisissa tapauksissa '\Taatantaneet luonnonvahin- EdeHä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
54903: got o~at suurelta osin väistämättömiä, maas- nioittavasti eduskunnan hyvliksyttäväksi toim-
54904: samme ei ole minkäänlaista lakisääteistä turvaa muk,sen,
54905: vahingon lkohtee!lcsi ~outu·neelle. Tähänastinen että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
54906: käytlint(), sattuneiden vahinkojen korvaaminen tyksen laiksi luonnonvahinko;en maati·
54907: tilapäisten määrärahojen puitteissa, on aiheutta- latalouden harjoittaiille aiheuttamien
54908: nut epäyhtenäisyyttä sekä vahinkojen arvioin- menetysten korvaamisesta.
54909: HelsingiiSsii 10 päivänä helmikuuta 1972.
54910:
54911: J. Juhani Kortesalmi. Aune Mänttäri.
54912: Rainer Lemström. Hannes Volotinen.
54913: Mikko V~o. Kalevi R.emes.
54914: Pekka Vennrupo.
54915: 2617
54916:
54917: IX,90.- Toiv.al. n:o 1472.
54918:
54919:
54920:
54921:
54922: Kortesalmi ym.: Httlpakorkoisttin ja pitkäaikaisten lainojen myön-
54923: tämisestd vihannt!sten, juuresten ja marjojen viljelijöille.
54924:
54925:
54926: E d u s k u n n a 11 e.
54927:
54928: Kehitysa•lueet ovat yleensä vaJjaatuottoisia ja hettä !kohti, mikä olisi korikea tUilotaso nimen-
54929: osin jopa tyhjiöitä esimetkrksi rvihannesten tuo- omäan Pohjois- ja Itä-Suomessa, jossa nykyisin
54930: tannon osalta. Niinpä muun muassa Ou1un ta• maatalousväen tulotaso on vain rtöin 60 % teh-
54931: 1ousalueetle tuodaan muuaita noin 50 % peru- dasty(jläisen keskimääräisestä tulötasosta. Jotta
54932: nasta ja 90 % porkkanasta puhumabtakaart Jeh- asiantilaan saataisiin tehokas ja p~kainen kor-
54933: tivihanMksista. Lis~ksi maalhamme tuodaan u'l- jaus tämä edellyttäisi vaition ta'kaukseen perus-
54934: kötnailta suuret määrät sel1aisia maata,loustuot- tuvan lainoituks€n järjestämiSitä niille viljelijä-
54935: teita, joita voitaisiin tuottaa omassa maassalil- pethei'l'le, jo~a olisivat halukkaat muuttamaan
54936: mekin ja myös Itä- ja Pdhjois-Suomen kehitty- tuotantosuuntaa ryhtymällä määrätietoisesti vi-
54937: mättömHlä alueilla. Esimerkiksi vuonna 1968 hannesten, juuresten ja marjojen viljelyyn. Hal-
54938: ~tuotiin u'lkomailta maaihamme seuraavalt määrät pakolikoinen lainoitus on nimittäin vähtämä-
54939: s~Llaisia elintarvikkeita, joiden tuottamiseen töntä etenkin dittävän suurten varastotilojen
54940: meillä tää:Hä kotimaassa on täysin riittävät edel- rakentamiseksi. Tällaisella lainoitustoiminnalla
54941: lytykset: eh:käistäisiin maataiousväestön kurjistumista ja
54942: maa'ltaliluutitoa aina1kin jossaikin määrin ja taat-
54943: kiloa markkaa taisiin mahdollisuuksia eteenpäin pyrkivälle
54944: po~kkanaa 1 745 244 = 1 304 620,00 maatalousnuorisol1e.
54945: bernettä 5 657 847 = 4 022 639,00 Näiden syiden perusteella ehdota:mme kun-
54946: perunaa 8 445 807 = 1 693 962,00 nioittavasti edu'skunnan hyväksyttäväksi toivo-
54947: sipulia 3 097 834 = 1 905 103,00 muksen,
54948: tomaattia 2 374 035 = 4 216 521,00
54949: kurkJkua 785 674 = 2 095 463,00 että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
54950: imansi'l<!kaa 58 178 = 194 532,00 halpakorkoisien pitkäaikaisten lainojen
54951: yhteensä 15 432 840,00 myöntämiseksi maamme vihannesten,
54952: juuresten ja marjbjett vil}elijiJille ja
54953: Mi!käli näiden laj~kkeiden rviljelyä haluttaisiin niiksi aikoville, ensisijaisesti kuitenkin
54954: voimakkaasti edistää omassa maassamme taat- maamme kehitysalueilla, siis Pohjois- ja
54955: taisiin niiden kotimaisella tuotannolla yli 1 500 Itä-Suomessa.
54956: perheelle noin 10 000 matikan vuosiansio per-
54957: He1singissä 12 päivänä he1mi!kuuta .1972.
54958:
54959: J. Juhani Kortesalmi. Rainer Lemström.
54960: Lauri Linna. Pekka Vennamo.
54961: Kalevi Remes. Hannes Volotinen.
54962: Aune Mänttäri. Arttur Niemelä.
54963:
54964:
54965:
54966:
54967: 328 156/72
54968: 2618
54969:
54970: IX,91.- Toiv.al. n:o 1473.
54971:
54972:
54973:
54974:
54975: Kortesalmi ym.: Lisäyksestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon
54976: !ainoiksi vihannes- ja juuresvarastojen rakentamiseksi Oulun
54977: ympäristöseuduille.
54978:
54979:
54980: E d u s k u n :n a 11 e.
54981:
54982: Pohjois-Suomi on yleensä vajaatuottoista ja nillle viljelijäperheille, jotJka ova:t !ha1ukkaita
54983: osin jopa tyhjiötä esimerkiksi vihannesten tuo- muuttamaan Pohjois-Suomen yksipuolista maa-
54984: tannossa. Esim. Oulun talous~lue~He tuodaan tail.oustuotantoa ryhtymällä vihannesten, juures-
54985: muua1ta noin 50 % perunasta ja 90 % porkka- ten ja marjojen viljelyyn. Halpa'kot'koinen val-
54986: nasta puhumattakaan lehtivihanneJksista. Lisäk!si tion1ainoitus on nimittäin vä'lttämätöntä erityi-
54987: maahamme tuodaan trlkomailta suuret määrät sesd riittävän suurten varastotilojen rakentami-
54988: seltlaisia maataloustuotteita, jotika voitaisiin seksi. Lainoituiksella ehkäistäisiin maatalous-
54989: tuottaa omassa maassamme ja myös Pohjois-Suo- väen kurjistumista ja maastamuuttoa ja luotai-
54990: men kehittym~ttömitlä alueilla. Esim. 'Vuonna siin uutta yrittämisen uskoa nyt lamaantunei-
54991: 1968 tuotiin maahamme ultkomailta po~kkanaa siin mieliin. Kun erityisesti Oulun kaupunki on
54992: 1 745 244 k~loa, heruettä 5 657 847 kiJoa, pe- suuri vrhannesten, juuresten ja marjojen kulut-
54993: runaa 8 445 807 tkiloa, sipulia 3 097 834 kiloa, taja ja kun juuri Oulua ympäröiväliä maaseu-
54994: tomaattia 2 374 035 kiloa, kurkkua 785 674 ki- dulla on ilmennyt kiinnostusta vihannesten, juu-
54995: loa ja mansiiklkaa 58 178 ikiiloa eli yhteensä resten ja marjojen viljelyyn, ehdotamme kun-
54996: 15 432 840 nykymarkan arvosta. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
54997: ]<J!s näiden Jajrk!keiden vrljelyä haluttaisiin muksen,
54998: edistää riittävästi omassa :maassamme, taattaisiin
54999: niiden \kotimaisella tuotannolla yli 1500 per- että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
55000: heelle noin 10 000 markan vuosiansio perhettä tyksen 200 000 markan määrärahan ot-
55001: kohti, mikä olisi \korkea tulotaso nimenomaan tamisesta lisäyksenä vuoden 1972 tulo-
55002: Pohjois-Suome&Sa, jossa maatalousväen tulotaso ja menoarvioon halpakorkoisien valtion-
55003: on ,nyt vain noin 60 % tehdastyöläi~en keski- lainojen myöntämiseen vihannes- ja juu-
55004: ansiosta. resvarastojen rakentamista varten Oulua
55005: Asiantilan tehokas ja nopea korjaaminen vaa- ympäröiväite maaseudulle.
55006: tii valtion takaukseen perustuvaa lainoitusta
55007: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1972.
55008:
55009: J. Juhani Kortesalmi. Rainer Lemström. A. R. Sainio.
55010: Lauri Linna. Pekka Vennamo. Arttur ~iemelä.
55011: Aune Mänttäri. Hannes Volotinen. Kalevi Remes.
55012: 2619
55013:
55014: IX,92.- Toiv.al. n:o 1474.
55015:
55016:
55017:
55018:
55019: Kortesalmi ym.: Lisäyksestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon
55020: Ohtaojan kalanviljelylaitoksen loppuun rakentamiseksi.
55021:
55022:
55023: E d u s k u n n a 11 e.
55024:
55025: Taivalkosken nyt puolivalmis Ohtaojan kes- ra:kentamiseksi saada mahdollisimman pian riit-
55026: kuskalanviljelylaitos on keskeisimmässä ase- täviä määrärahoja. Ohtaojan ns. Itäpuolen lai-
55027: massa Pohjois-Suomen kalanviljelyn kehittämi- tosten kuntoon saattamiseksi tarvittaisiin aina-
55028: sessä ja laajentamisessa. Laitoksesta ja sen suun- kin 1 000 000 matkan määräraha, minkä lisäksi
55029: nittelusta ja rakentamisesta aikoinaan esiinty- alueen eräät kunnat ovat ilmoittaneet tulevansa
55030: neet hälyttävät :lehtitiedot ovat osaltaan kuiten- mukaan luonnonravintolammikkojen kustan-
55031: kin jarruttaneet sen loppuunrakentamista. Kui- nuksiin.
55032: tenkin kalatalousasiantuntijoiden mukaan !laitos Edellä esitetyn perusteeMa ehdota:rnme kun-
55033: olisi ollut rakennettava yhtäjaksoisesti loppuun nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
55034: ilman viivytyksiä ja haittaa Pohjois-Suomen ka- muksen,
55035: latalouden kehittämiselle. Nyttemmin on myös
55036: Ohtaojan tapausta tut'kimaan asetettu toimi- että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
55037: kunta päätynyt Jaitoksen [oppuunrakentamista tyksen 1 000 000 markan määrärahan
55038: kannattamaan. ottamisesta lisäyksenä vuoden 1972
55039: Kuitenkin Ohtaojan !keskuskalanviljelylaitos tulo- ja menoarvioon Taivalkosken Oh-
55040: on edelleenkin. keskeneräinen, ja jo tehty työ taojan keskuskalanviljelylaitoksen lop-
55041: uhkaa ,valua hu!k:kaan, jollei laitoksen ioppuun- puun rakentamiseksi.
55042: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1972.
55043:
55044: J. Juhani Kortesalmi. Hannes Volotinen.
55045: Aune Mänttäri. Arttur Niemelä.
55046: Pekka Vennamo. Lauri Linna.
55047: Rainer Lemström. Kalevi Remes.
55048: Heikki Kainulainen. G. Laatio.
55049: 2620
55050:
55051: IX,93.- Toiv.al. n:o 1475.
55052:
55053:
55054:
55055:
55056: Kortesalmi ym.: Lisäyksestä vuoden 1972 tulo- ;a menoarvioon
55057: Utaiärven Naama;oen perkauksen aloittamiseen.
55058:
55059:
55060: Ed u s k u n n a 1[ e.
55061:
55062: t1930JluvuUa on perattu Utajärven Naama- massa myös syyskuussa 1965 toimitu'sinsinööri
55063: joen aLkupäätä noin 31kilomettin verran. Tämän KaNe T. Korhonen uskottujen miesten kanssa.
55064: jillkeen valtio on 'katvattanut näillä seuduin Oulun :vesipiirin vesitoi:misto on atvioinut,
55065: noin 300 kNomettiä metsäojia, jotka Jaskevat että kyseisen vaikutusa[ueen pinta-ala on 140
55066: nyt Naamaiölkeen ja Hsäävät suutesti joen vesi· hehtaaria, josta peltoa on 41 hehtaaria. Perat-
55067: määtiä. Aikaisemmin perattu 3 km:n matka on tavaa vesiväylää on yhteensä 11,5 kilometriä.
55068: nykyisin ~o suurimmaksi osaksi tukkeutunut Naamajoen perbuskustannulksiksi vesitoimisto
55069: uudel!leen, :mikä johtuu suurelta osail.ta kyseisten on arvioinut alustavan suunnitelman mu•kaan
55070: metsäojien tkuljettamasta mudasta ja raskasta. 135 000 mankikaa.
55071: Tulva aiheuttaa vuosittain vahintkoa joen !Vai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
55072: kutusalueella oleville viljelyksille ja metsä- nioittavasti eduskunnan hyvä!ksy;ttäväksi toivo-
55073: mai:tle. Lisäksi tulva aiheuttaa joen yli lkuLke- muksen,
55074: vil:le ku'l1kuyhteyksil1e haittoja.
55075: Naamajoen varrella asuvat maanomistajat että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
55076: ovatkin jo vuodesta 1959 alkaen järjestäytyneet tyksen 70 000 m'tlrkan määrärahan otta-
55077: yhtymäksi, ]onka tarkoitulkSena on saada Naa- misesta lisäyksenä vuoden 1972 tulo- ;a
55078: majokea tarkoituksenmukaisesti petatuksi, jotta menoarvioon Utajärven Naamajoen per-
55079: metsäojituksen aiheuttamat tulva- ym. haitat kauksen aloittamiseen.
55080: saataisiin !korjatuksi. Aluetta on !käynyt tutlki-
55081: Helsingissä 10 päivänä hehni!kuuta 1972.
55082:
55083: J. Juhani Kortesalmi. Hannes Volotinen.
55084: Aune Mänttäri. Arttur Niemelä.
55085: Pekka Vennamo. Lauri Linna.
55086: Rainer Lemström. Kalevi Remes.
55087: 2621
55088:
55089: IX,94.- Toiv.al. n:o 1476.
55090:
55091:
55092:
55093:
55094: Kortesalmi ym.: N.aa- ja metstlkeinottelun ehkäisemisestä.
55095:
55096:
55097: E d u s k u n n a II e.
55098:
55099: Muun muassa Kainuussa ja muuallakin Poh- Edellä olevin perustein ehdotamme kunnioit-
55100: jois-Suomessa, on todettu, että yksityisten har- tavasti eduskunnan hyvå"ksyttäväksi toivomuk-
55101: joittama metsälkeinottelu on vielä huolestutta- sen,
55102: vampaa kuin yhtiöiden harjoittama.
55103: Maa ja metsä olisi kuitenkin pyrittävä pitä- että hallitus· kiiree$1i ryhtyisi kaikin
55104: mään mitä suurimmassa määrin juuri niiden sen käytettävissä olevin keinoin ehkäi-
55105: omistuksessa, jotka maasta ja metsästä saavat semään sekä yhtiöid(!n että yksityisten
55106: jdkapäiväisen ~eipänsä. Olisi siis kiireesti pan- harjoittamaa maa- ja metsäkeinottelua
55107: tava I!Ulku maa- ja metsäkeinotteluHe erityisesti ja nimenomaan Pohjois- ja Itä-Suomen
55108: Pohjois- ja Itä-Suomen autioituvilla kehitys- köyhtyvillä ja autioituvilla kehitys-
55109: alueilla, joita jo vuosikymmeniä on muutenkin alueilla.
55110: monin tavoin riis,tetty ja pidetty etelän siirto-
55111: maana.
55112: Helsingissä 8 päivänä helmi:kuuta 1972.
55113:
55114: J. Juhani Kortesalmi. Aune Mänttäri.
55115: Rainer Lemström. Hannes Volotinen.
55116: Mikko Vainio. Kalevi Remes.
55117: Pekka Vennamo.
55118: 2622
55119:
55120: IX,9.5.- Toiv.al. n:o 1477.
55121:
55122:
55123:
55124:
55125: Kortesalmi ym.: Muhoksen Koivikon koulutilan muodostami-
55126: sesta opistoasteiseksi maatalousoppilaitokseksi.
55127:
55128:
55129: E d u s k u n n a 11 e.
55130:
55131: Ma001:me <tä~keä peruselin:keiho · on edelleen- laitokseksi. Valitettavasti hanke on rauennut.
55132: kin maatilatalous sivuelinkeinoineen. Nykyinen Edellä esitettyihin perusteluihin nojautuen ja
55133: nopeasti muuttuva koulutusyihteiskuntamme koska Pohjois-Suomenkin kasvanut koulutus-
55134: vaadi kuitenkin myös maatilataloudessa ja per- tarve on otettava huomioon, ehdotamme :kun-
55135: heviJje1millä toimiviita ihmisiltä yhä enempi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäviksi <toivo-
55136: oppipohjafsia perustietoja ja -taitoja sekä val- muksen,
55137: miuksia uusien tuotantosuuntien löytämiseen ja että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
55138: perustamiseen. Tässä tarkoituksessa onkin suun- Muhoksen Koivikon koulutilan muodos-
55139: niteltu esim. Muhdksella toimivan Koivikon tamiseksi opistoasteiseksi maatalousop-
55140: koulutilan muodostamista opistoasteis~si Oppi- pilaitokseksi.
55141: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1972.
55142:
55143: J. Juhani Kortesalmi. Rainer Lemström.
55144: Aune Mänttäri. Hannes Volotinen.
55145: Pekka Vennamo. Arttur Niemelä.
55146: Kalevi Remes.
55147: 2623
55148:
55149: IX,96.- Toiv.al. n:o 1478.
55150:
55151:
55152:
55153:
55154: Kortesalmi ym.: Suoja-aitojen rakentamisesta porotlomien vil-
55155: jelijöiden pelloille.
55156:
55157:
55158: E d u s k u n n a 11 e.
55159:
55160: Maamme poronhoitoalueella, erityisesti Kuu- netusti vaikeata työttömyysaluetta ja koska ,val-
55161: samossa, Taivalkoskella ja Pudasjärvellä sekä tion työttömyysvaroja käytetään nykyisin mo-
55162: paikoin muuallakin esiintyy vaikeita ristiriitoja nelta osin epätarkoituksenmukaisesti, esitämme
55163: poronomistajien ja porottomien viljelijöiden vä- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
55164: lillä. Syynä ovat porojen aiheuttamat viljelys- toivomuksen,
55165: vahingot. Yhtäältä on kohtuutonta rasittaa po-
55166: ropaliskuntia ylettömällä viljelysten aitaamis- että hallitus vuosittain varatst esim.
55167: velvollisuudella, mutta toisaaha myös porotto- Patiskunlain Yhdistyksen lausuntojen
55168: mien viljelijöiden peltojen on saatava suoja po- pohjalta työttömyysvaroja suoja-aitojen
55169: rovahingoilta, koska he käytännös sä eivät usein-
55170: 1
55171: rakentamiseen porotlomien viljelijöiden
55172: kaan saa riittäviä vahingonkorvauksia poropa- pelloille, aluksi erityisesti Kuusamon,
55173: liskunnilta. Koska poronhoitoalue on myös tun- Taivalkosken ja Pudasjärven pitäjässä.
55174: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
55175:
55176: J. Juhani Kortesalmi. Rainer Lemström. Heikki Kainulainen.
55177: Lauri Linna. Pekka Vennamo. Arttur Niemelä.
55178: Aune Mänttäri. Hannes Volotinen. Kalevi Remes.
55179: 2624
55180:
55181: IX,97.- Toiv.al. n:o 1479.
55182:
55183:
55184:
55185:
55186: Kortesalmi ym.: Tukipalkkioiden maksamisesta kalanpyytä;ille.
55187:
55188:
55189: E d u s k u n n a 11 e.
55190:
55191: Kalatalousasiantuntijoiden piirissä ollaan ylei- setaan. Kun nuotanveto sisävesistöissämme on
55192: sesti sitä mieltä, että varsinkin maamme sisäve- taantunut, on tähän yhtenä syynä ollut juuri
55193: sistöt ovat alikalastettuja, joten pyynnin tehok- kalasta saatu liian halpa markkinahinta, jolloin
55194: kuutta olisi lisättävä. Sisävesiemme kalantuo- muista elinkeinoista saatu tulo on saatu hei•
55195: tannostahan pyydetään nykyisin talteen vain pommalla työllä kuin kalastuksesta.
55196: noin runsas kolmannes eli 6-9 kiloa hehtaa- Edellä esitetyistä syistä innostusta kalastuk-
55197: rilta vuodessa. Toisaalta jo yksistään kalavesien seen olisi sisävesistöissämme lisättävä. Siksi eh-
55198: järkevä hoito ja kalakantojen järjestely vaatisi- dotamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt.
55199: vat hyvinkin voimaperäistä vähäarvoisten kala- täväksi toivomuksen,
55200: lajien ja arvok~loista etenkin muikun pyynnin
55201: tehostamista. että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
55202: Sen vuoksi kalantuottoa ja kalastusta olisi te- tukipalkkioiden maksamiseksi muikun
55203: hostettava paitsi uudistamalla nyt jo pahoin van- ja muunkin järvi- ja merikalan pyytä-
55204: hentunutta kalastuslainsäädäntöä myös muun- jille pyynnin kannattavuuden lisäämi-
55205: laisin keinoin. Yksi pyynti-innostuksen lisää- seksi, alikalastuksen poistamiseksi ja en-
55206: mistapa nimenomaan sisävesistöalueellamme tistä suuremman kiinnostuksen herättä-
55207: asuvalle maatalousväestölle olisi tukipalkkioi- miseksi kalastusta, kalataloutta ja kala-
55208: den maksaminen muikusta ja muustakin ka- vesien hoitoa kohtaan.
55209: lasta samaan tapaan kuin nyt jo silakasta mak-
55210: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
55211:
55212: J. Juhani Kortesalmi. Aune Mänttäri.
55213: Rainer Lemström. Hannes Volotinen.
55214: Mikko Vainio. Kalevi Remes.
55215: Pekka Vennamo.
55216: 2625
55217:
55218: IX,98.- Toiv.al. n:o 1480.
55219:
55220:
55221:
55222:
55223: Kortesalmi ym.: Tutkimuksesta Oulujoen kalanviljelyn ja kalan-
55224: poikaskasvatuksen tuloksista.
55225:
55226:
55227: E d u s k u n n a 11 e.
55228:
55229: Oulujokeen rakennetut vesivoimalaitokset ckaan menestyneet eivätkä lisääntyneet, ehdo-
55230: patoineen ja vedensäännöstelyineen ovat kohta- tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
55231: lokkaasti vähentäneet Oulujoen aikaisemmin väksi toivomuksen,
55232: niin runsasta kalakantaa ja siten heikentäneet
55233: kalastuksesta saatuja lisätuloja pitkin Oulujoki- että hallitus järjestäisi asianmukaisen
55234: vartta. Tämän vuoksi Maataloushallitus on anta- tutkimuksen siitä, miksi kalanviljely ja
55235: nut Oulujoki Osakeyhtiön tehtäväksi kalakan- kalanpoikasten istutus ei Oulujoessa ole
55236: nan kasvattamisen Oulujokeen. Kun Oulujo- tuottanut lähimainkaan toivottua tu-
55237: keen istutetut kalanpoikaset eivät ole kuiten- losta.
55238: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
55239:
55240: J. Juhani Kortesalmi. Pekka Vennamo.
55241: Lauri Linna. Hannes Volotinen.
55242: Aune Mänttäri. Heikki Kainulainen.
55243: Rainer Lemström. Arttur Niemelä.
55244: Kalevi Remes.
55245:
55246:
55247:
55248:
55249: 329 156/72
55250: IX,99.- Toiv.al. n:o 1481.
55251:
55252:
55253:
55254:
55255: ~~ ym,; Kalmwil;et,lflitoksen aikaansaamisesta Valkea-
55256: ;oltoen KDltWin kunmJssa.
55257:
55258:
55259: E d u s k u n n a 11 e.
55260:
55261: Kolaria kUMin toimesta on viime woden lli· ttfY'il.fU'åfi käivuk#en r:a.-lmesialtaastll tulee ndin
55262: ·kana valmisteltu yleiskaavaa Ylläben ja Äkiis- Ylläsjitrten kokoinen jlim; jossa myl>skin voisi
55263: lompolon alueelle. dlla kllloille sopiva vesi. KAikkien näiden osalta
55264: Kaavoituksen tarkoituksena on alueen maan- on todetta\l'li, ettli näiden luontainen kalakanta
55265: käytön selvittäminen matkailun kehittämistä ei kestäne suurempaa utheilttkala$tuSta, valUl
55266: silmällitpitikm. Kun yleiskaav•cyössä on selvi- kalakantoja tulisi kalanviljelyk$ett avulla lisätä
55267: , telty ahreen luontaisia edellytyksiä matkailu- ja ylläpitää sekä istutta~t vitkistyske.lastukselle
55268: elihkeinOfl kehittämiseksi on myöskin virkistys- sopivitt arvoktloja.
55269: kalastus nähty yhtenä tärkeänä tekijänä. Nykyi- Virkistyskalastuksen edellyty$ten parantami·
55270: sistä loma-asukkaista 35 % on ilmoittanut har- sen lisäksi kalanviljelyn avulla voitaisiin edistää
55271: rastavansa kalastusta alueella. Hyvät kalastus- kalankasvatusta lammikoissä. Mikäli kalanvil-
55272: mahdollisuudet lisäisivät matkailijoiden ja lo- jely saataisiin tehokkaaksi tulisi kalastus anta-
55273: ma-asukkaiden kiinno!ltusta Åkäslompolon maan tuloja paikallisille asukkaille. Jo kalanvil-
55274: aluetta kohtaan; ja kun knlastusttt harrastetaan jelylaitos antaisi työpaikkoja ja lammikkoka-
55275: kaikkina vuodertttikointt, voitilisiin sen edelly- lastuksesta voisi kehittyä tuottoisa elinkeino.
55276: tyksiä kehittämällä vttikuttaa lotrta•alueen käy- Hyvät kalastusmahdollistrudet vaikuttaisivat
55277: tön muuttamiseen sesonkiluontoisesta ympäri- lomailijoiden määrään ja tästä olisi tuottoa
55278: vuotiseksi. myöskin muilla matkailuun liittyvillä aloilla.
55279: Virkistyskalastukseen sopivia vesiä alueella Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
55280: olisivat alueen kaikki järvet, joet ja suurimmat kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
55281: lammet ja purot. Tärkeimpiä ovat .Äkäslompolo,
55282: Kesänkijärvi, Iso Kaupinjärvi, Luosujärvi, Yl- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
55283: läsjärvi, Ylläslompolo, Äkäsjoki, Kuerjoki, Val- kalanviljelylaitoksen aikaansaamiseksi
55284: keajoki, Tapojoki, Luosujoki ja Ylläsjoki. Rau- Valkeajokeen Kolarin kunnassa.
55285: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
55286:
55287: Niilo Koskenniemi. Anna-Liisa Tiekso. Pekka Salla.
55288: 2627
55289:
55290: IX,100.- Toiv.al. n:o 1482.
55291:
55292:
55293:
55294:
55295: Kurppa ym.: Elilinrehutarkkailun tehostamisesta.
55296:
55297:
55298: E d. u s k u n il a 11 e.
55299:
55300: Rehujen laadun tarkkailua olisi nopein toi- sisältää juuri luettelon ilmoittamati koostu-
55301: menpitein parannettava koska rehuseokset ovat muksen.
55302: aiheuttmieet viill1e aikoina tauteja ja jopa eläin- Maassamme olisi kiireemmiten ryhdyttävä
55303: te~~ .kud.lemaan johtaneita myrkytystiloja. Tuo· suorittamaan jatkuvaa tarkkailua eläinrehujen
55304: rein esimerkki on broilerien reihussa esiintynyt koostumuksesta sekä niiden vaikutuksatå
55305: sslmonellabakteeri, joka aiheutti vakavan taka- eläinten t(ttVeyteen ja kasvuun.
55306: iskun koko broilerituotannolle sekä kulutuk- Edellä olevan perusteella ehdotantme kun-
55307: ~. Varsinkin kasvattajat kärsivät huomatta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäV'äksi tOivo-
55308: via taloudellisia tappioita. Sikatalouden piirissä muksen,
55309: rehut ovat aiheuttaneet runsasta porsaskuollei-
55310: suutta ja eroakkojen tiinnehtimättömyyttä. että hallitus ryhtyisi välittömiin toi-
55311: Myös kanoilla on todettu olevan .juuri rehuista menpiteisiin jatkuvan tmklmuksen ja
55312: johtuen muninta- ja kasvuhäiriöitä. Vaikka re- valvonnan suorittamiseksi rehujen koos-
55313: huissa on analyysiluettelo, tulisi päästä var- tumuksesta sekä niiden vaikutuksesta
55314: muuteen johon todella voisi luottaa, että rehu eläinten terveyteen ja kasvuun.
55315: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
55316:
55317: Mauno Kurppa. Pentti Antila.
55318: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
55319: 2628
55320:
55321: IX,101.- Toiv.al. n:o 1483.
55322:
55323:
55324:
55325:
55326: Kurppa ym.: Viljavaraston vastaanottokyvyn parantamisesta.
55327:
55328:
55329: E d u s k u n n a 11 e.
55330:
55331: Viljelijät ovat sadonkorjuun alkaessa joutu- taa ylimääräisiä kustannuksia ja myös laatutap-
55332: neet toistuviin vaikeuksiin sen johdosta, että pioita.
55333: viljavarasto ei ole vielä tässä vaiheessa ottanut Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
55334: viljaa vastaan vaan useimmiten vasta huomat- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
55335: tavasti myöhemmin. Varsinkin suurilla viljelys-
55336: alueilla, kuten Loimaan talousalueella, on tämä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
55337: vaikeus tunnettu viljelijäväestön keskuudessa menpiteisiin viljavaraston vastaanotto-
55338: kipeästi. Vilja ruuhkautuu ensin kauppojen va- kyvyn parantamiseksi ja vastaanf!Jton
55339: rastoihin ja sen jälkeen joudutaan siirtymään aloittamiseksi heti sadonkor;uun aikana.
55340: tiloilla tapahtuvaan varastointiin. Tämä aiheut-
55341: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
55342:
55343: Mauno Kurppa. Mikko Vainio.
55344: A. R. Sainio. Rainer Lemström.
55345: 2629
55346:
55347: IX,102.- Toiv.al. n:o 1484.
55348:
55349:
55350:
55351:
55352: Laatio ym.: Määrärahasta Vihannin Kirkkojärven, Saarelanjär-
55353: ven ja Rantasen järven vedenpinnan nostamiseen.
55354:
55355:
55356: E d u s k u n n a 11 e.
55357:
55358: Keskeneräiseen Pyhäjoen vesistöjärjestelyyn säämisestä siinä määrin, että vedenpinta saavut-
55359: liittyy yhtenä osana Vihannin Kirkkojärven, taisi sopivan korkeuden, ovat mitättömän vä-
55360: Saarelanjärven ja Rantasen järven vedenpinnan häiset verrattuna siihen hyötyyn, mikä järvien
55361: nostaminen. Tämä vaihe olisi toteutettava viivy- vedenpinnan nostamisella saavutettaisiin.
55362: tyksettä, jotta mainitut järvet voitaisiin pelas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
55363: taa lopulliselta rämettymiseltä. Nyt jo järvien nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
55364: kalakanta on uhkaavasti heikentynyt ja järvet muksen,
55365: uhkaavat muuttua arvottomaksi hetteiköksi. että hallitus ottaisi vuoden 1973
55366: Paikkakunnan asukkaille näiden järvien rämet- tulo- ja menoarvioesitykseen määrära-
55367: tyminen aiheuttaisi tuntuvia taloudellisia tap- han Vihannin Kirkkojärtien, Saarelanjär-
55368: pioita. ven ja Rantasen. järven vedenpinnan nos-
55369: Laadittujen suunnitelmien perusteella arvioi- tamiseksi laaditun suunnitelman toteut-
55370: dut kustannukset mainittujen järvien veden Ii- tamiseksi.
55371: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
55372:
55373: G. Laatio. Helvi Niskanen. J. Juhani Kortesalmi.
55374: Eero Lattula. Salme Katajavuori. Mauri Miettinen.
55375: 2630
55376:
55377: IX,l0.3.- Toiv.al. n:o 148.5.
55378:
55379:
55380:
55381:
55382: Laine ym.: Halpt~korkoisten lainojen myöntämisestä pienviljeli-
55383: jöille konehankintoia varten.
55384:
55385:
55386: E d u s k u n n a 11 e.
55387: Pienviljeli;äin taloudcllisen a~an heikkous visdi W.ista olisi pienvilje~lijöille Y4rattava
55388: ja rahatulojen pienuus ovat ~uurimpia tuotan· ~llisuus saada halpakorkoista lait).aa fDU·
55389: non kannattavuusedellytysten. parantamisen es- taloudessa tarvittavien traktorien, autojmt ja
55390: teitä. Varojen puute estää ~n hankinnan, koneiden hankintaan.
55391: vaikka se olisi välttämätöntä pienten tilojen Eclellii olevan perusteella ehdotamme edus-
55392: kannattavuudem parantanmeksi. Käyttökelpoi- kunnap. hyväksyttäväksi toivomuksen,
55393: sin ratkaisu olisi pienviljelijäin koneo~uuskun
55394: tien perustaminen ja esim. halpakorkoisten lai- että hallitus ryhtyisi toimenpit11isiin
55395: nojen myöntiitnincn koneasemien perustamista halpakorkoisien lainojen fii'YÖntämlscksi
55396: fftl· pienviljelijäin yhteistoimintaa varten. Riip- pienviljelijöille traktorien ym. k.oneitlen
55397: i)umatta k(meosuuskunt;.en tai. koneasemien ole- hankintaan.
55398: massaolosta ja niille mahdollisesti myönnettä-
55399: Helsingissä 1.5 päivänä helmikuuta 1972.
55400:
55401: Ensio Laine. Siiri Lehmonen. Pauli Puhakka.
55402: 2631
55403:
55404: IX,104.- Toiv.al. n:o 1486.
55405:
55406:
55407:
55408:
55409: Lattula ym.: Kllatflouden kehittämisestä.
55410:
55411:
55412: E d u s k u n n a II e.
55413:
55414: On yleisesti tunnettu tosiasia, että maamme tustotmmnan edistämiseksi. Kalanviljelyssä,
55415: ve•istöjen nm••ws tarj~ ainutlaatuiset c=delly· tcolliJe!lsa jalostamisessa ja vieMissä on v,Utio-
55416: tyk:set kalataloutcnlme monipuoli3elle kehittä- vallan myötävaikutuk&ella mahdqllista päästi
55417: -3clle. Ulkomai1~t II:Bia.ntuntijat ihtuetteleviit nykyistä paljon parempiin tuloksiia, joilla QB
55418: usein, miksi Suomi ei osaa käyttää hyväkseen myönteinen merkitys ei ainoastaan kalastaja..
55419: ve11i~töjen$ii ri.kkauktsia. Eriiät japanilaiset ka- viiestömme työllistämisen ja toimeentulon Jean.
55420: lastuksen asiantun~ijat ovat todenneet, että jo11 nalta vaan myöskin koko kansantttloutemme
55421: $\IQQJ.en ·blavedet olisivat h'idän hallussaan, osalta.
55422: pystyisivät he niissä $UOtittamAan ~llaisia kar Edellä mainittuun viitaten. ehdotamme kUJt·
55423: Jm~outcmn liitwvii toimenpiteitä, joiden tu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväkl!i toivo.
55424: loksena voit~isilJJ. ruokkia 1/} Eurpopan väes- muksen,
55425: töstä.
55426: ValtiQvaltaP'tfJJ.ct ei oh! vi@lä ryhtynyt riittävän ettii ht~llitus t'yhtyisi pi/rulisesti tni·
55427: tehokkaielln ~npitei!liin klllatlllout~mme ja menpiteisiin kaltltaloNiemme lt~biltiir
55428: siihen liittyviin tutkitnus-, lwkeilu- jo koulu- misek#.
55429: Helsingissä 16 päivänä helmikupta 1972.
55430:
55431: Eero Lattula. Aili Vaittinen. Mikko Asunta.
55432: 2632
55433:
55434: IX,10.5.- Toiv.al. n:o 1487.
55435:
55436:
55437:
55438:
55439: Lattula ym.: Maatalousopiston perustamisesta Koivikon maata-
55440: lousoppilaitoksen yhteyteen Muhokselle.
55441:
55442:
55443: Ed u s k u n n a II e.
55444:
55445: Opistoasteisen maatalousoppilaitoksen perus- oppilaitosta on kehitetty jatkuvasti viime vuo-
55446: taminen Pohjois-Suomeen on ollut usean vuoden sina. Se on helposti ja vä!hin kustannuksin muu-
55447: ajan vireillä. Sen tarpeesta ovat kaikki asiantun- tettavissa myös opistoasteiseen opetukseen käy-
55448: tijat yksimie).isiä. Onhan maatilatalous sivu- tettäväksi.
55449: elinkeinoineen edelleen tärkeä peruselinkei- Koulutustarve, matkojen lyhenemisestä alen-
55450: nomme. Erityisesti Pohjois-Suomessa maata- tuvat opiskelukustannukset ja muut perustelut
55451: lousväen osuus on ja pysyy edelleen muihin on useassa yhteydessä yksityiskohtaisesti selvi-
55452: maamme osiin verrattuna suhteellisesti suu- tetty. Vain täytäntöönpano viipyy yhä.
55453: rimpana. Tämän vuoksi ehdotammekin kunnioittaen
55454: Jo vuoden 1965 valtiopäivillä eduskunta hy- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
55455: väksyi toivomusaloitteen, jossa hallitusta keho-
55456: tettiin ryhtymään toimenpiteisiin maatalous- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
55457: opiston perustamiseksi Muhoksen Koivikkoon, Pohjois-Suomea palvelevan maatalous-
55458: missä on jo vuodesta 1857 alkaen ollut toimin- opiston perustamiseksi Muhoksen kun-
55459: nassa maatalouden peruskoulutusta antava val- nassa sijaitsevaan Koivikon maatalous-
55460: tion maatalousoppilaitos. Koivikon maatalous- oppilaitokseen.
55461: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
55462:
55463: Eero Lattula. G. Laatio. Mikko Asunta.
55464: 2633
55465:
55466: IX,106.- Toiv.al. n:o 1488.
55467:
55468: Lehmonen ym.: Pientiloien korkeakorkoisten laino;en muutta-
55469: misesta halpakorkoisiksi ja pitkäaikaisiksi.
55470:
55471: E d u s k u n n a 11 e.
55472: Pienviljelijäin velkaantuneisuus maatalous- rin, että niiden omistajien on siirryttävä työ-
55473: elinkeinon harjoittamisesta on koko maassa paikkaa kohti paljon kaiHirnpien työpaikkojen
55474: noin 1 783,6 milj. mk v. 1970. Se on aiheutta- hakuun muissa ammateissa, henkilöinä, joiden
55475: nut ja aiheuttaa välittömiä pakkohuutokauppa- ikänsä, elintottumustensa ja ammattitaitonsa
55476: tiloja siksi, ettei näin suurta velkarasitusta heik- vuoksi on miltei mahdotonta enää sopeutua
55477: kotuottoiset pienviljelystilat kestä vaikka nii- uuteen ympäristöön tai oppia kannattava uusi
55478: den vuosittaiseen hoitamiseen on käytetty vuo- ammatti. Liian rajut ja epätaloudelliset tilail-
55479: desta vuoteen perheen saarnat sosiaalisaannot- taan pois sortumiset vaarantavat myöskin elin-
55480: kin kuten lapsilisät, sallituista metsänmyyntitu- tarvike- ja puunjalostusteollisuudessa työskente-
55481: loista miltei kaikki ja myös kaikki mahdolliset levien noin 400 000 työntekijän työnteon jat-
55482: sivuansiotuloista saadut tulot. Tällainen vaikea kuvuuden. Pientilojen työikäinen väestö ratkai-
55483: taloudellinen tilanne on aiheuttanut aivan liian sevasti vaikuttaa näiden teollisuusalojen raaka-
55484: suuressa määrin tilailtaan pois siirtymistä, tilo- aineen häiriintymättömään tuottoon raaka-ai-
55485: jen , myyntiä alihintaan tila- ja maakeinotteli~ neiden perustuotannossa, jollaisina yksikköinä
55486: joille. Korkeakatkoisten velkarasitusten vuoksi pienviljelystilat on työp1arkkinapoliittisesti
55487: ei elinkeinonharjoittaminen näillä velkaantu- nähtävä, sen lisäksi, että rie todellisten laskel-
55488: neilla tiloilla ole mahdollista, vaikka samanai- mien mukaan kaikkein halvimmin pääomakus-
55489: kaisesti ei yhteiskunnalla ole tarjolla muutakaan tannuksin turvaavat työpaikan koko maan työ-
55490: tiloilla oleville henkilöille heidän ammattitai- paikkakustannuslaskelmissa. Vastuu työpaikasta
55491: toaan ja työtottumustaan vastaavaa työtä. Lisäk- on vain siirretty yksityiselle pientilalliselle yri-
55492: si tämä ylivelkaantuneilla tiloilla asuva väestö tyskohtaisena riskinä, kun sensijaan kaikki
55493: on keski-ikäistä tai sitä vanhempaa, joiden uu- muu teollinen toiminta nauttii monia yhteis-
55494: siin ammatteihin ja uusiin olosuhteisiin totut- kunnan työpaikkakustannuksiin osallistumisia,
55495: tautuminen on inhimillisesti miltei mahdotonta. kuten halvemman voimavirran saannin, ylimää-
55496: Pienviljelystilojen velkaantumista tutkinut räisissä, moninaisin verohuojennuksin, valmii-
55497: toimikuntakin on todennut tämän ja suositta- den teiden valtion lainoina edullisten tavara-
55498: nut asiassa korjausta valtion tukitoimenpitein. kuljetusten ja yhteiskunnan kouluttaman am-
55499: Samaan päätyi eduskunnan maa- ja metsätalous- mattitaitoisen työvoiman saannin muodossa.
55500: valiokunta 20 päivänä lokakuuta 1970 edus- Näitä etuja eivät pientilat saa tilakohtaisina
55501: kunnalle antamassaan vastauksessa laiksi maan- etuinaan hyväkseen, siksi valtiontakuulainojen
55502: käyttölain mm. tätä kohtaa tarkoittavassa muu- saanti ylivelkaantuneille tiloille olisi suoritet-
55503: tosesityksessä. jossa nimenomaan mainitaan tava mahdollisimman nopeasti eräänä keinona
55504: "VaHokunnan saamien selvitysten mukaan on vaikean työvoimasijoituksen ratkaisemiseksi.
55505: maatalousministeriön tarkoituksena aivan lähi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
55506: aikoina asettaa toimikunta selvittämään vakaut- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
55507: tamislainojen myöntämismahdollisuuksia". Täs-
55508: tä huolimatta esitettyä toimikuntaa ei ole ase- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
55509: tettu. Koko kansantaloudelle ei ole mielekästä menpiteisiin pientiloien korkeakorkois-
55510: eikä kannatettavaa, että liian suuren velkarasi- Ien velkoien muuttamiseksi halpakor-
55511: tuksen vuoksi maatilatalous on kannattama- koisiksi ja pitkäaikaisiksi vakauttamis-
55512: tonta tai liian heikosti kannattavaa siinä mää- lainoiksi.
55513: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
55514:
55515: Siiri Lehmonen. Heikki Mustonen. Aarne Pulkkinen.
55516: 1.-C. Björklund. Pauli Puhakka. Kalevi Kivistö.
55517: Sakari Knuuttila. Pentti Liedes. Ensio Laine.
55518: 330 156/72
55519: IX,107.- Toiv.al. n:o 1489.
55520:
55521:
55522:
55523:
55524: Lemström ym.s Maidon tuottajahinnan korottamisesta kuluttaja-
55525: hintaa nostamatta.
55526:
55527:
55528: E d »11 k u n n a 11 e.
55529: Jokainen jgJta Jwjoitt~a karj~talP»tta tie~iii, J(qn ~naidoll~ atmetaan lisää 15 pen.tliä li~
55530: mitenkä tuotantokustannqkset koneiden hin- r!llle vastaf!.vic:n elim'l-rvikkei9~n kuluttlliahil.l·
55531: toja myöten ov11t viime aikoil!a VKJ<-sopimukr tila kuitel}kaan nostamattl\ J).iin tän!ii m~rkit~
55532: sen seurauk!)ena nousseet. Jos m~;tidon t®ttaia· J:Uaidontqottajille lisättdoa 11oin 450 mjlj.
55533: hintl!.a ei koroteta huolllllttavasti on kari~:~t~Jlo~t markkaa vuodessa. Korjaus saa aikaan lqott~
55534: temme tuho sinetöity, Tällöin olemme sen to- musta karjatalQud~n tulev;Jjsuut~cn ja t\.ll:Vlf.M.
55535: siasian ed.essij, ettii kslrjatalo1,1den tuottamien tulevien vuosienkin · ~lintarviketuotannon tältii
55536: elintarvikkeide.n osalta olemJUe ulkomaantuf:m· 011in. Tämä Jrorjaus vaatii nopeita mimenpiU!i~ii,
55537: nin varassa. Samalla on saatettu aikaan työttö- ·koska pitkittä~nen tuo tullessaan yhäti autioi-
55538: 1llyyden lisääntymistä omassa m11assa ja tYÖ tä- tuvi!l tiloja maasc;:udl!ile ja li~>äiintyviä tyiltt.ö·
55539: män alan elintarviketuotannossa siirtyy JJ).kQ· QJyysl\.\"kuja liikekeslmk:tiin.
55540: maiden suoritettavaksi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
55541: Toivoa täytyy, että vuoden 1970 t1J011tlluvut tavasti edu!ikunnan hyVäksyttäväksi toivOOluk·
55542: eivät maitotf.lloqstuotteiden osalta ole enteel. sc;:n,
55543: lisiä. TyQtiinhan maahamme jo 1970 maito~
55544: loqstuotteita kttten nnp. kuivamaitoa 19,, ton., ~ttä hallitus ryhtyisi toimenpiteisiill
55545: kuiv!lkermaa 2,1 ton. j11. jqqstoja 91,8 tQn. 111fli4on tt.~ott<li4/Jinnr.m korott(lmiseksi
55546: N~mä ll)vut ov~t varoittavia ja fte on ot~ttava 15 penni/J litralta, kuitenkin niin, (!ttii
55547: vakavin~ tekijöipij. kuluttaiahintt~a ei nosteta.
55548: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta J972,
55549:
55550: :&bler U~tl'ÖJJl. Ptntti Antila.
55551: Avne Mäuttiiri. Mikko Vaini9.
55552: Pekb Vennamo.
55553: IX,108.- Toiv.al. n:o 1490.
55554:
55555:
55556:
55557:
55558: Lc011tröm ym.: Pe1U1111n hinta- ;a laatuporrastuksen aikaansaa-
55559: misestp.
55560:
55561:
55562: E d u 11 k Q n n a 11 e.
55563:
55564: Ruokaperunan tuotanto maassamme on siir· hen, että perunaa on mYÖJ saatavana ~lldult;ian
55565: tynyt viime wosina pääosiltaan pitkälle koneis. puhtaana ja ensiluokka~U#,
55566: tettujen, erikoistuneiden viljelijöiden tehtä· Perunan laatuluokitukseen ei pl~ pan.E:udutttJ
55567: väksi. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että vakavasti. Seurauk~na Qfi ollut kau~ivaihtelu~
55568: kotteellisesti ja väkilannoitteilla ylilannoitet- satomäärissä ja run~11s aj<:>ittainen ulkoa tuonti.
55569: tuna perunan viljely ei vastaa ·kuluttajan vaati. Sen jä1ke~n kun perutlan hinnoitt~lu v~hVil$t~tMn
55570: muksia. Koneellisen viljelyn ja noston tuloksena laatuluokan mukaan, tulee ~ronas~a iiill~en
55571: tulee sadosta suurelta osin laadultaan heikkoa ja pien- ja perheviljelmien lisäanf!iokasvi, ko!>ki
55572: kuluttajan ·kannalta katsoen ·useasti syötäväksi käsinnostosta saadaan laadun peru$teeUa lisä-
55573: kelpaamatonta. Aikaisemminhan peruna oli korvaus, jolloin tuottavuut:i lisääntyy. Tiillijirt
55574: pien- ja perheviljelmien tuotantokasvi antaen saad,an myös turvatuksi vi:ihävarais~n kulutt-·
55575: koko perheelle työtä i~t tuloa sekä käsin nos- jan etu, k\ln hänellä on vannuu111 a&taessaan siitä,
55576: tettuna hyvälap.tuisen markkinointitl,lott~en. että ostoksen määrästä f:i suurinta ~aa tarvit!it:
55577: Viime vuosina ei ole kiinnitetty suurtilo.jen heittää kelpatunattomana pois.
55578: perunaa viljellessä lainkaan huomiota laatuun, Edellä olevaan viita~n ebdntamme Jmn.
55579: vaan satona saatu määrä on ollut ratkaiseva. nioittavasti e!duskunnan hyväksyttäväksi toivo·
55580: Tällöin "käsityöläisee', pien. j~ perheviljelijät, muksen,
55581: ovat pudonneet pois viljelijöiden piiristä, koska
55582: suurtilojen koneellistunut viljely on tehnyt että hallitus ryhtyisi nopeisiin loi·
55583: mahdottomaksi pientilojen kilpailun kannatta- menpiteisiin elinllftJikk1eksi uiljtllliifJän
55584: mattomana. Peruna on kuitenkin vieläkin eräs perunan hinttV- ;a lllt~tuptmii#NIIsen
55585: piiäravintokasvimme, vallankin tavallisen -kan- ailtunsaami.reltsi.
55586: san piirissä. Siksi tulee kiinnittää huomiota sii-
55587: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
55588:
55589: Rainer~. Pentti Anti~..
55590: Aune Mänttäri. Mikko Vainio.
55591: Pekka Vennamo.
55592: 2636
55593:
55594: IX,109.- Toiv.al. n:o 1491.
55595:
55596:
55597:
55598:
55599: Lepistö ym.: Toimenpiteistä turkistarhauksen edellytysten luomi-
55600: seksi kehitysalueille.
55601:
55602:
55603: E d u s k u n n a 11 e.
55604:
55605: Turkiseläinkasvatusala on maassamme viime olisi valtion tuettava turkistarhausneuvontaa
55606: vuosien aikana erittäin voimakkaasti kehittynyt, myöntämällä valtion tulo- ja menoarviossa tar-
55607: mikä on ilmennyt sekä tarhojen lukumäärän peellinen määräraha kuuden turkiseläinkonsu-
55608: että tuotannon suurena kasvuna. Turkiseläin- lentin palkkausta ja matkakuluja varten.
55609: kasvatus on näin ollen muodostunut varsin Turkistarhauksen levitessä ja tullessa yhä
55610: merkitykselliseksi elinkeinoksi toisaalta huo- merkittävämmäksi taloudelliseksi tekijäksi
55611: mattavana työnantajana, nimenomaan kehitys- maassamme, on välttämätöntä, että kotimaisen
55612: alueillamme, jonne tarhaus pääasiassa on kes• rehunkäytön tutkimukseen kiinnitetään huo-
55613: kittynyt, ja toisaalta tärkeänä vientielinkeinona. miota. Tämä kuuluu maataloustutkimustoimin-
55614: Vuonna 1968 tuotettujen minkinnahkojen nan ajankohtaisiin tehtäviin maatalouden pyr~
55615: viennin arvo nousee lähes 110 milj. markkaan. kiessä kannattavaan talouteen.: Valtion toimen-
55616: Johtuen osittain voimakkaasta tuotannon li- piteillä, ruokintaa ja jalostustoimintaa tutki-
55617: säyksestä, mutta ennen kaikkea siitä, että tar- malla, pystytään tarhausalalla kilpailemaan mui-
55618: haus on voimakkaasti levinnyt uusille alueille, den maiden kanssa kiristyvillä kansainvälisillä
55619: joilla ammattitaidon puute on suuri, olisi eh- markkinoilla. ·
55620: dottomasti tehostettava neuvontatoimintaa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
55621: Olisi myös tarpeen kouluttaa ja neuvoa rehuse- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
55622: kottamoiden palveluksessa olevaa henkilökun-
55623: taa. että hallitus ;o kuluvana vuonna ryh-
55624: Jo nykyisen konsulenttimäärän paikkaaminen tyisi toimenpiteisiin tuottavan turkistar-
55625: aiheuttaa kuitenkin erittäin suuren kustannus- hauksen edellytysten luomiseen erittäin-
55626: erän ko. alan keskusjärjestölle. Koska neuvon- kin kehitysalueille soveltuvan vientielin-
55627: tatoimintaa välttämättä olisi vielä tehostettava, keinon haaran tukemiseksi.
55628: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
55629:
55630: Eeli Lepistö. Antti Pohjonen.
55631: 2637
55632:
55633: IX,llO.- Toiv.al. n:o 1492.
55634:
55635:
55636:
55637:
55638: Liedes ym.! Maataloustuotteita jalostavien ;a välittävien liikkei-
55639: den välityspalkkioiden pienentämisestä.
55640:
55641:
55642: E d u s k u n n a 11 e.
55643:
55644: Maataloustuotteiden välitystä ja jalostusta Kun tällaiset liikkeet ja niiden harjoittama
55645: harjoittavien liikkeiden välityspalkkiot ovat kauppa tapahtuu suuressa määrin valtion mak-
55646: useilla aloilla nousseet kohtuuttoman korkeiksi. samien hinnanalennusten ja tuen varassa, ei mie-
55647: T.ästä joutuvat kärsimään niin maataloustuot- lestämme saisi jättää puutteelliseksi valtion toi-
55648: teiden myyjät kuin asutuskeskuksien kuluttaja- mesta tapahtuvaa valvontaa. V aitioneuvoston ja
55649: väestökin. maatalousministeriön tulisi ryhtyä tehokkaisiin
55650: Yleisesti tunnettua on mm. maidon välityk- toimenpiteisiin valtion varojen käytössä tapah-
55651: sestä peritty suuri välityspalkkio, joka tavalli- tuvan väärinkäytösten estämiseksi ja jalostus-
55652: sesti on 1/3 kuluttajan maksamasta hinnasta. sekä välitysliikkeiden perimien välityspalkkioi-
55653: Lihan välityksessä on välityspalkkion osuus den pienentämiseksi.
55654: yleisesti puolet kuluttajan maksamasta hinnasta. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
55655: Julkisuudessa on myös kerrottu meijereitten kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
55656: kielteisestä suhtautumisesta meijereitten mak-
55657: samien hintojen valvontaan. Meijerit ovat kiel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
55658: täytyneet jopa valtion komitealiekin antamasta maataloustuotteiden välitystä ja jalos-
55659: tietoja, jotka vaikuttaisivat välityspalkkion tusta harjoittavien liikkeiden perimien
55660: suuruuden selvittämiseen. välityspalkkioiden pienentämiseksi.
55661: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
55662:
55663: Pentti Liedes. Pauli Puhakka.
55664: Toivo Asvik. Mirjam Tuominen.
55665: Helvi Niskanen.
55666: IX,lll.- Hemst.mot. nr 149.3.
55667:
55668:
55669:
55670:
55671: LiUqvist m. fl.: Om lltWällande av en statsavlönad jurist för be-
55672: hafldling fitl firkafbefolleningens juridiska frågor.
55673:
55674:
55675: T i 11 R i k s d a g e n.
55676:
55677: Kullt.. och msjöfiskafnas inkomuttttJjligheter ningsskyldig och dä faller förstås skadan av de
55678: har fötsämi'ats ånsenligt tllldtr de senaste iren. förstörda fiskbragderna i sin helhet pll ägaten.
55679: Fiskatbefolkbirtgen hat utan egen fötskyllan tä· Det händer nämligen ibland; att timmetsläp be-
55680: kat i ekonomiska svårigheter p& grund av vat- står av ostlimplat virke. I det dylikt fall är det
55681: tenförorenirtgar fötorsakad av industrin, av olika fullständigt omöjligt att bestämma vems virke
55682: tnuddringsatbeten, av vattnets förorening vid som har kommit på drift och förstört fiske-
55683: knippningshamnar o.s.v. Som det setutst kända redskapen.
55684: exemplet på fiskdöd i störte utsträckning, klln Här har nämnts endast en del av de svårig-
55685: nämMs, fiskdöden vid Kyto älvs mynning tra- heter som fiskarbefolkningen har att brottas
55686: ren 1970. Vattenföroreningen förorsakades i med, då antlrtgen fiskevattnen förotenats eller
55687: dettt'l fall av muddtingsarbeten i ämynningen. bragderna skadats. Ersättningsfrllgan löses säl-
55688: Där dog tontals med fisk och ingert ånser sig lan p! frivillighetens väg utan det blir domsto-
55689: vara skyldig. Huruvida landets rättsväsende len som fAr avgöra densamma. I dylika och
55690: kåil utreda vetD. sotn bär skulden till fiskdöden andra fall som fiskarena behöver juridisk hj!ilp,
55691: 'fåt fraintidert utvisa. I vatje falt kan konsta- bör det kunna an.ses skäligt, att denM hjälp
55692: teras, a.tt fiskarena i dertrta trakt gick miste om och handtäckning skulle ske på samhäll~ts be-
55693: betydail<le ihkomster och sannolikt också i kostnad som stöd åt den sv-ltt beträngda fiskar·
55694: framtiden. Det märkliga i sammanhanget är, att befolkningen.
55695: ingen känner sig ersättningsskyldig utan in- Hänvisande tili ovanstilende tnotivetingar
55696: komstbortfallet drabbar helt fiskarbefolkningen, förslås, att riksdagen ville besluta hemställa,
55697: en yrkesgrupp, som ilvetJ. annars hör till låg-
55698: löntagarne i vårt land. att regeringen i skyndsam ordning
55699: Ett annat problem som fiskarena har vid Ut- måtte vidtaga åtgärder för anställande
55700: övandet av sitt yrke, är förstörda fiskredskap, av en statsavlönad ;urist, som fiskarbe-
55701: förorsakade av stormen söndrade eller annars folkningen avgiftsfritt skulle kunna an-
55702: på drift varande timmersläp. Också i detta fall lita i fiskerifrågor av juridisk natur.
55703: kan det hända, att ingen anser sig vara ersätt-
55704: Helsingfors den 10 februari 1972.
55705:
55706: Bror Lillqvist. Elly Sigfrids.
55707: Pirkko Työläjärvi. Ulf Sundqvist.
55708: Ralf Friberg. Lars Lindeman.
55709: Evald Häggblom.
55710: IX,lll,- Toiv.al. n:o 1493.
55711: Suomennos.
55712:
55713:
55714:
55715:
55716: Lillqvist ym.: Valtionpaikkaisen juristin ottamisesta palveluk-
55717: seen kalastajaväestön lakiasioita varten.
55718:
55719:
55720: E d u s k u n n a 11 e.
55721:
55722: Ratmikkd-- ja sisäYesikalastajiefi t<Yimeentulo- ettei kukaa11 katso olevansa kötvnusvelvollinen
55723: mahdollisuudet ovat viime vuosihli hu.omatta· ja silloin vahinko kahtstusvälineidert tuhou-
55724: vasti heikentyneet. Kalastajaviiest,{) o11 ilman tuessa tietenkin kohtaa kokonaisuudessa!th ömis-
55725: omaa syytiiän joutunut talOudellisiin vaikeuk- tajaa. Tapahtuu nimittäin toisinaan, että hi·
55726: siin veden saastumisen johdosta, joka on aiheu- nauksessa kuljetettava puu on leitnaamatofita.
55727: tunut teollisuudesta, erilaisista ruopPaustöistä, Useissa tapauksissa on täysin mahdotonta määri-
55728: veden saastumisesta niputussatamissa jne. Vii- tellä, kenen puutavara on joutunut ajelehtimaan
55729: meisimpänä tunnettuna esimerkkinä laajah- ja tuhonnut kalastusvälineistöä.
55730: kosta kalakuolemasta voidaan mainita kala- 1'ässä on mainittu ainoastaan osa niistä vai-
55731: kuolema Kyröjoen suussa keväällä 1970. Veden keuksista, joiden kanssa kalastajaväestön on
55732: saastuminen aiheutui tässä tapauksessa joki- kamppailtava silloin, kun joko kalastusvedet on
55733: suussa suoritetuista ruoppaust<>istä. Siellä kuoli saastutettu tai pyyntivälineet vähingöittuneet.
55734: tonneittain kalaa eikä kukaan katso olevansa Korvauskysymys ratkeaa harvoin vapaaehtoista
55735: syyllinen. Kykeneekö maan oikeuslaitos selvit· tietä, tuomioistuin joututi ratkaisemaan sen.
55736: tämään, kuka on syypää kalakuolemaan, sen saa Tämänkaltaisissa ja muissa tapauksissa, joissa
55737: tulevaisuus o!loittaa. Joka tapauksessa voidaan kalastajat tatvitsevat juridista apua on pidet~
55738: todeta, että tämän seudun kalastajat menettivät tävä kohtuullisena, että tämä apu ja kädenöj~n
55739: huomAtt~Wan inäärän tuloja tuolloin ja toden- nU$ tapahtuisi yhteiskunnan kustannuksellll \l'ai-
55740: näköisesti myös tulevaisuudessa. Kummallista keassa tilanteessa olevalle kaläståjaväestölle an-
55741: tässä yhteydessä on ettei kukaan tunne ole- nettavana tukena.
55742: vansa korvausvelvollinen, vaan tulonmenetys Yllä oleviin perusteluihin viitaten ehdotam-
55743: kohdistuu kokonaan kalastajaväestöön, ammat- me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
55744: tiryhmään, joka muutenkin kuuluu maamme
55745: matalapalkkaisiin. että haltJtu! kiireetllst!ti ryhtyisi toi-
55746: Muuan toinen ongelma, joka kalastajilla am- menpiteisiin valtionpaikkaisen ;uristin
55747: mattiaan harjoittaessaan on, ovat myrskyn ha- ottamiseksi palvelukseen kalasta;aväes-
55748: joittamien tai muuten ajelehtimaan joutuneiden töä varten, ;oka maksutta voisi juridis-
55749: puutavaranippujen aiheuttamat tuhot kalastusvä- luontoisissa kalastuskysymyksissä kään-
55750: lineistölle. Myös tässä tapauksessa voi sattua tyä hänen puoleensa.
55751: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
55752:
55753: Bror Lillqvist. Elly Sigfrids.
55754: Pirkko Työläjärvi. Ulf Sundqvist.
55755: Ralf Friberg. Lars Lindeman.
55756: Evald Häggblom.
55757: 2640
55758:
55759: IX,112.- Toiv.al. n:o 1494.
55760:
55761:
55762:
55763:
55764: Lindeman ym.: Kalatalousopetuksen tutkimuksen turvaamisesta.
55765:
55766:
55767: E d u s k u n n a 11 e.
55768:
55769: Luontaistaloutemme alalla on kalatalouslin- Virolahden kunnassa itärajamme tuntumassa,
55770: ja jo pitemmän aikaa ollut yhteiskunnassamme opetusohjelmat, käytettävissä olevat opetustilat
55771: jälkeenjääneisyydessä. Varsin kummalliselta ja opettajavakanssit ovat keskusteluissa olleet
55772: tuntuu, että näinkin vesirikkaassa maassa ka- hyvinkin erilaisten mielipiteiden sävyttämiä.
55773: laa tuotetaan ulkoa vuosittain noin 100 milj. Koska mitään yksimielisyyttä ei .nykyisinkään
55774: kg ja vain noin 80 milj. kg oman maamme ka- ole havaittavissa asioita haitavien viranomais-
55775: lastuksella. Vallitsevaan tilanteeseen on löydet- ten ja alan ammattimiesten .-keskuudessa em.
55776: tävissä useitakin syitä, mutta eräs perustekijä asioissa, olisikin välttämätöntä, että kyseinen
55777: varmasti on olemassa varsin heikossa ammatti- tilanne selvitettäisiin tutkimalla kalatalousope-
55778: koulutuksessa kalastuksen, kalakaupan, kala- tuksen tarkoituksenmukaisuus nykyaikana. Ka-
55779: teollisuuden ja kalanviljelyn piirissä. Lisäksi latalousopetuksen tutkimus olisi sinänsäklo
55780: kalastusopetuksen antaminen ammatti-, koti- tärkeää, koska opetus siirtyi Ammattikasvatus-
55781: tarve- ja virkistyskalastajien sekä vedenomista- hallituksen alaisuuteen kuluvan vuoden heinä-
55782: jien järjestöjen kalatalousneuvojille ja vesien kuun alusta. Tällöin voitaisiin poistaa mahdol-
55783: suojelun ja vesien tutkimuksen palveluksessa lisimman paljon niitä haittatekijöitä, jotka ny-
55784: oleville kalastusmestateille on siksi tärkeää, kyisin ovat esteenä kalatalousopetuksen tarkoi-
55785: että alan koulutus kaipaa nykyistä enemmän tuksenmukaisessa kehittämisessä.
55786: asiallisuutta ja johdonmukaisuutta tulevaisuu- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
55787: dessa.
55788: Maassamme on tosin alan ammattikoulutus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
55789: ta annettu jo useamman vuosikymmenen ajan, kalatalousopetuksen tutkimuksen tur-
55790: mutta niin koulun sijainti, joka on aina ollut vaamiseksi.
55791: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
55792:
55793: Lars Lindeman. Bror Lillqvist.
55794: 2641
55795:
55796: IX,113.- Toiv.al. n:o 149,,
55797:
55798:
55799:
55800:
55801: Linkola: l(avalanjiJrvef1 ve4~nkorkeuden järjestelystä.
55802:
55803:
55804:
55805:
55806: T.yij. k~.sittä~. lJij>~apj.o~p. p.etlt~tatmS . ·. ~P Mi
55807: . . ·.e.- u~~p Urpl\JitJljQeQ ve~i~tQJ]. kqkqnaifSY'!:l!mit~i:l
55808: hlkltlllän lfunnap. M:uurillal~ kylä11~ Qlevag m!lA keh!tt~ls~c:; l~t tQt~uttamis~n~. Xu.~~at}.
55809: K.J~v. alan.j !ir.ven ja v.altalq:tpn
55810: ..l\ll. raj·!Ul···· vlilis~ll!i n.\lllMVi9 <?!1 '~0 OQO wk jl\ tqlfsi !!~ :;a~d!l vai·
55811: j~ki9~~~. Yritys 911 <:>Uut vjr~ill!i ~~~ 20 voo- tlon tlAcr ja menoaJ;Vio<;>n ptetta~!l vcr~1~tP
55812: d~p. aj!l!l j~ 9!1 s.aam;t q~Jc~yd~Uise~ tct~lltt@lill järjeste1ytöiden luetteloon,
55813: ec;Mlro/~~t Vl,lOMa J97(), M~~t!!l9ud~n ja t'W• Edell3 qlevaaq viitat~n ehdotan kYimW.lt-
55814: tojen ~~ytön hyväksi koituy;m ty}va~pojel\lhy9- taen ecll,ls~pnllP hyväksytt~v~ksl toiv9IDYks~n,
55815: <lyn Usijk$1 tuQtta~ yritys ~tqa vc;§i~t9n voim'!:-
55816: taloqd~ j~ li~~ä v~btöP. virkil!tysk&~t.tl?m@ f!li h~ll!III r1_ht1.#i toit?ttnp.ilel#i.tl
55817: dollisuuksia. Erityisen t&rkei\ Qfl. ty9P lU9ittaml- K,t~valaniär1!e!Z p~den/eork~u4~~ Järieit~
55818: nen s~si, että se pp. ~d~Uytylc~ep.~ kqko ylijpu.o- lyn tQtf~t!amli~l?ii.
55819: Hctlsingissli t; p!iiviinll helmikuuta 1972.
55820:
55821: J\pna-Liisa Ljgkqla.
55822:
55823:
55824:
55825:
55826: 331 156/72
55827: 2642
55828:
55829: IX,114.- Toiv.al. n:o 1496.
55830:
55831:
55832:
55833:
55834: _Linkola ym.: Kymenlaakson emäntäkoulun rakennustöiden aloit-
55835: tamisesta.
55836:
55837:
55838: E d u s k u n n a 11 e.
55839:
55840: Valtion kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon Emäntäkoulut antavat nykyisin perinteisen
55841: on sisällytetty määräraha Kymenlaakson emän- maataloudellisen emäntäkoulutuksen lisäksi mi-
55842: täkoulun suunnittelua varten. Suunnittelutyön tä monipuolisimman peruskoulutuksen, joka on
55843: rakennushallitus on jo antanutkin helsinkiläi- pohjana mitä moninaisimmille jatko-opinnoille
55844: selle arkkitehtitoimistolle. eri aloilla. Tällaisen koulun puute on jo pitkään
55845: Valtion rakennustoiminnassa on viime vuo- tiedostettu Kymenlaaksossa. Olisi mitä toivot-
55846: sina pyritty noudattamaan menettelyä, että vä- tavinta, että rakennushanke, nyt käynnistyt-
55847: littömästi suunnittelutyön päätyttyä ryhdytään tyään suunnittelumuodossa muutaman. vuoden
55848: myös kohteen rakennustoimintaan. Vehkalahden pysähdyksen jälkeen, vietäisiin mahdollisimman
55849: kunnan kannalta olisi toivottavaa, että myös pian onnelliseen päätökseen.
55850: Kymenlaakson emäntäkoulun osalta tätä peri- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
55851: aatetta noudatettaisiin, ts. että rakennustyö taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
55852: pääsisi alkamaan Myllykylässä mahdollisimman
55853: pian, jotta koulutyö Kymenlaakson emäntäkou- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
55854: lussa pääsisi alkamaan seuraavan vuoden 1973 Kymenlaakson emäntäkoulun rakennus-
55855: syksyllä. töiden aloittamiseksi mahdollisimman
55856: pian.
55857: Helsingissä 1.5 päivänä helmikuuta 1972.
55858:
55859: Anna-Liisa Linkola. Pekka Jokinen.
55860: 2643
55861:
55862: IX,115.- Toiv.al. n:o 1497.
55863:
55864:
55865:
55866:
55867: H. Linna ym.: Maidon kuljetuskustannusten maksuperusteiden
55868: muuttamisesta.
55869:
55870:
55871: E d u s k u n n a 11 e.
55872:
55873: Maidon kuljetusavustuksilla on ollut tärkeä suuria. Kustannusten nousun rasitukseen vai-
55874: merkitys maidon markkinoinnin hoitamisessa kuttaa suuresti myös se, että maitomäärät ovat
55875: harvaan asutuilla seuduilla Itä- ja Pohjois-Suo- kääntyneet varsin voimakkaaseen laskuun. Kun
55876: messa. Se on samalla nopeuttanut meijeritoi- tämä kehitys ilmeisesti tulee jatkumaan tulisi
55877: minnan kehittymistä näillä alueilla. kuljetusavustuksen maksuperusteita tarkistaa
55878: Kuljetusavustukset ovat kuitenkin menet- niin, että meijerit pystyisivät jatkuvasti hoita-
55879: täneet merkitystään kun maksuperusteita on maan maidon keräilyn näiltä taloudellisesti hei-
55880: viime vuosina useaan otteeseen kiristetty. Kun koilta alueilta.
55881: v. 1967 maksettiin I avustusalueella 80 % Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
55882: niistä kuljetuskustannuksista, jotka ylittivät nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
55883: 0,6 penniä litralta niin v. 1969 tämä raja nos- muksen,
55884: tettiin 0,9 penniin. Vastaavasti II avustus-
55885: alueella maksettiin v. 1967 60% niistä kul- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
55886: jetuskustannuksista, jotka ylittivät 0,7 pennin maidon kuljetusavustusten maksuperus-
55887: rajan mutta v. 1969 noudatettiin samoja maksu- teiden muuttamiseksi v:lle 1972 niin,
55888: perusteita kuin v. 1967. että I kuljetusavustusalueella makset-
55889: Maidon keräilykustannukset ovat kuitenkin taisiin avustusta 80 % niistä kuljetus-
55890: tuntuvasti nousseet monista rationalisoimis- kustannuksista, jotka ylittävät 0,6 pen-
55891: toimenpiteistä huolimatta. Palkkakustannukset nin rajan litralta ja II avustusalueella
55892: ovat nousseet paitsi palkkatason nousun joh- maksettaisiin 60 % niistä kuljetuskus-
55893: dosta niin myös 5-päiväiseen työviikkoon siir- tannuksista, jotka ylittävät 0,7 pennin
55894: tymisen johdosta. Samoin kuljetuskaluston ja rajan.
55895: polttoaineiden hinnannousut ovat olleet erittäin
55896: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
55897:
55898: Heimo Linna. Pekka Vilmi.
55899: Paavo Niinikoski. Reino Kangas.
55900: Jubald Saukkonen.
55901: 2644
55902:
55903: IX,116.- Toiv.al. n:o 1498.
55904:
55905:
55906:
55907:
55908: H. Unna: Määrärahasta maankuivatustoiminnan tarpeita vastaa-
55909: vaan rahoittamiseen.
55910:
55911:
55912: E d u s k u n n a 11 e.
55913:
55914: Valtion osanotto maaakuivatustaiminnan ra. Kuivatustoiminta on tällä he~lrellä pienten
55915: hoittamiseen on pienentynyt vuodesta 1968 mliiiriirahojcm johdosta miltei pysähdyksissä ja
55916: lähtien. kuivatustilanne kehittymässä siitä johtuen huth
55917: Valtionapuna maankuivatustoimintaan varat. nompa~n suuntaan, että entisten kuivatusten ja
55918: tiin tulo- ja menoarviossa vuonna 1968 $,9 metsäojitusten johdosta ojitusten uusimis" ja ·
55919: milj. mk, 1969 8,7 milj. 111~, 1970 4,3 milj. tnk, suurentamistarve on lisliäntynyt.
55920: 1971 3,0 milj. mk ja vut:mna 1972 2,5 milj. mk. Valtiontaloqden kannalta ajatcltuna tilanne
55921: Halpakorkoisina lainoina kuivatustoimintaas on suorastaan perustelematon, kun palautetaan
55922: varattiin 1968 5,4 milj. mk, 1969 5,0 milj. mieleCi!n, että kuivatustoiminnasta saa koko yh-
55923: mk, 1970 2,7 milj. mk, 1971 2,3 milj. mk teiskunta hyödyn lisääntyviin puuraaka-aineen
55924: ja vuodelle 1972 on varattu 1,5 milj. markkaa. tuoton muodossa ja esim. Kokkolan vesipjirlp
55925: Maankuivatustoimintaan käytettyjen valtion alueella vuonna 1970 maanomistaj11t makwivat
55926: varojen vähentämi&elle edellä selostetulla tavalla valtiolltt takaisia kuivatusmaksuja 1 014 000
55927: ei ole asiallisia perustaita löydettlivissii. Vesi- mk, muttl\ saivat lis!iä laina!\ ja avustusta vain
55928: hallituksessa oli 15. 9. 1970 odottamassa rahoi- 300 000 tl)arkkaa.
55929: tusta suunnitelmiltaan valmista kuivatushan- Edellä olevan perusteella chdotaa kunnioit-
55930: ketta 4.58 kappaletta. N!ildCi!n ylrteenlaskettu taen eduskunaan hyväksyttäviksi toivomuksen,
55931: kustannusarvio oli ll,J J'Bilj. mk. Tämäkään
55932: v~lmiiden suunnitolm~n ruullka ei kerro todel- etti hallitus ottaisi valtion quotl~n
55933: lista kuivatustarvetta riittävän selviisti, sillä 19'7J tul(}o i• mfnt'Ja1'vipetit,Aaun to-
55934: vesipiireille on suunnittelutoimintaan varattu tlellist4 tarvetta VilS/IlaV4n m/JJiNraha•
55935: täysin riittämättömästi varoja. munkuiV~~tustoiminti6n rahMIIamlseen.
55936: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
55937:
55938: Heimo Linna.
55939: 2645
55940:
55941: IX,ll7.-Toiv.al. n:o 1499.
55942:
55943:
55944:
55945:
55946: H. Linna: Niiärärlllhallll lurltiuuotannon tehostamiseksi.
55947:
55948:
55949: Eduskunnalle.
55950:
55951: Turkiselliioten käs'lafus oo fi'l&assamme Ht· Pienistäkin virhcisti saattaa johtua erittäin
55952: kyliin vdt&in lruomattava elinkeinG, Se on tyy- suuria ta!Jpiöita jä täiltä eeim~ttkkinä on mainit-
55953: pllitnen \'ientielinkeine ja sen kansantalbudelll- tava, että tammikuun huutokaupassa 1972 yk-
55954: nen merkitys on ilmeinen. Noin .. 9.5% kokb silltääh metallikiillon esiintymisestä mihkifikar-
55955: nahkatuotoksesta viedään ulkomaille. Myynti- vassa aiheutui 210 741 markan yhteismälräineh
55956: but~na 1969/70 alkaen on tarhaturkisrllihko- hinnanalennus.
55957: jen viennin arvo ollut vuosittain fi. 100 Dtilj. Edellä !sitetyrt pftusteella (!hdotåti kunnioit-
55958: mk. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomttksen,
55959: Viime aikoina on kilpailu kansainvälisillä
55960: markkinoilla tarhaturkisten myYfinistä jatku- että hallitus ottaisi vttltion vuodm
55961: vasti kiristynyt. Maamme turkistarhauselibk~i 1973 tulo- ia menoarvioesitykseen Maa-
55962: non kansainvälisen kilpailukyvyn pätatitåmi- talouden tutkimu1keskuksen käyttöön
55963: seksi oh välttämätöntä tehoståa köetoimiiltaa riittävän miiiirählhan käytettäväksi ttif-
55964: sekä ruokinnan että jalostuksen osalta. kistuotannon tehostamiseen ;a ldadun
55965: Tärkeimpiä tutkimuskohteita ovat nahkojen parantamiseen.
55966: k~tvavirheet, eläinten koko ja peritttesuuruudet,
55967: joihin vaikuttavat sekä jalostus" että tuokinta-
55968: ja hoitotoimenpiteet.
55969: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
55970:
55971: Heimo Linna.
55972: 2646
55973:
55974: IX,118.- Toiv.al. n:o 1.500.
55975:
55976:
55977:
55978:
55979: H. Linna ym.: Ullavanjärven säännöstelyn toteuttamisesta.
55980:
55981:
55982: E d u s k u n n a 11 e.
55983:
55984: Perhonjoen vesistöjärjestelyt ovat jatkuvasti Ullavan ja Kälviän välistä tieosuutta kunnos-
55985: suorittamatta Ullavanjärven säännöstelyn ja Ul- tetaan tehostetun kunnossapidon avulla ja näin
55986: lavanjoen perkauksen osalta. Keski-Pohjanmaan ainoasta keskuksesta Kokko-
55987: Vaikka Perhonjoen säännöstelystä laskettua lan kaupungista liikenneyhteydet Ullavaan pa-
55988: hyötyä esimerkiksi voimatalouden osalta ei ole ranevat.
55989: pystytty vielä käyttämään hyväksi ei ole perus- Ullavan kunnassa on yksipuolinen elinkeino-
55990: teltua näillä syillä viivyttää Ullavanjärven sään- rakenne ja keskimääräinen verotettava tulo asu-
55991: nöstelyn toteuttamista. Näin siitä syystä, että kasta kohden laskettuna kaikkein alkaisimpia
55992: Ullavanjärven vesipintaa pysyvästi nostamalla koko maassa. Tämäkin tosiasia pitäisi velvoit-
55993: parannettaisiin ratkaisevasti järven merkitystä taa käyttämään valtion varoja Ullavan kunnan
55994: kalastus- ja virkistyspaikkana. elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen.
55995: Ullavanjärvi sijaitsee niin keskeisellä paikalla Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
55996: Keski-Pohjanmaalla, että kalastus- ja virkistys- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
55997: paikkana sillä tulee olemaan erittäin suuri mer- muksen,
55998: kitys välittömästi senjälkeen, kun vesistöjärjes-
55999: telyt on saatu toteutetuksi. Järven käyttömah- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
56000: dollisuudet virkistystarkoituksiin ovat myöskin menpiteisiin Ullavanjärven säännöstelyn
56001: paranemassa ratkaisevasti siitä johtuen, että toteuttamiseksi.
56002: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
56003:
56004: Heimo Linna. Antti Pohjonen.
56005: Paavo Niinikoski. Reino Kangas.
56006: Juhani Saukkonen.
56007: 2647
56008:
56009: IX,119.- Toiv.al. n:o 1.501.
56010:
56011:
56012:
56013:
56014: L. Linna ym.: Lainoien myöntämisestä tilakohtaisia vesihuol-
56015: torakenteita varten.
56016:
56017:
56018: u
56019: E du s k n n a 11 e.
56020:
56021: Hyvän talousveden saanti vaatii maaseudul- sadan metrin etäisyydelle eräissä tapauksissa
56022: la niin suuria kustannuksia, ettei vähävarai- monien satojenkin metrien etäis}rydelle, josta
56023: sella väestöllä ole siihen mahdollisuuksia il- eteenpäin on osakkaan itse kustannettava talo-
56024: man valtion tukea lainojen ja avustusten muo- johto, mittarit 1a sisäänasennukset tarvi.kkei-
56025: dossa. Kun pykyaikana voidaan pitää välttä- neen. Näinollen osakkaille aiheutuva kustannus
56026: mättömyytenä, että asuinrakennuksessa ja myös vaihtelee näiden osalta 2000-4000 mk. Jotta
56027: karjatalousrakennuksissa on asianmukainen pai- osakkaat voisivat päästä osallisiksi yhteiseen
56028: nevesijärjestelmä, olisi valtion toimenpitein vesiyhtymään, tulisi vähäv·araisille varata mah-
56029: tehtävä mahdolliseksi vesijohtojärjestelmän ra- dollisuus valtion halpakorkoisen tilakohtaisen
56030: kentaminen jokaiselle taloudelle. Pohj-anmaan lainan saantiin vesihuoltorakennelmia varten.
56031: alueella ja muuallakin maassa on alueita, jois- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
56032: sa pohjaveden saanti voidaan turvata vain yh- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi :toivo-
56033: teisten yritysten avulla. Vaikka vesiyhtymille muksen,
56034: onkin nykyisin mahdollisuus saada korkotukilai-
56035: ·naa, ei se vielä turvaa kaikille osakkaiksi pyrki- että hallitus ryhtyisi toimiin lainava-
56036: ville vedensaantimahdolHsuutta. Vesiyhtymien roien myöntämiseksi tilakohtaisia vesi-
56037: runkojohto jää talouksista keskimäärin noin huoltorakenteita varten.
56038: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
56039:
56040: Lauri Linna. Aune Mänttäri.
56041: A. R. Sainio. J. Juhani Kortesalmi.·
56042: Mikko Vainio. Kalevi Remes.
56043: Rainer Lemström.
56044: 2648
56045:
56046: IX,120.- Toiv.al. n:o 1502.
56047:
56048:
56049:
56050:
56051: L. Linna ym.r Lisä1ksesti vu9den 1972 tulo- ja menoarvioon
56052: maånkulvaluslaintJjeii jJerimtJttä jättämisen rahoittamiseen.
56053:
56054:
56055: E d u s k u n n a 11 e.
56056: Eduskunta on vuoooa 1972 hyväksynyt lain rusteella p~tty 50 % suurempaan määräta-
56057: måäö.k~väm~lainäh öSäks.t tai bkönaan petl- Lan tatpeeseen, .mltil kok~ maalian on tälous-
56058: mlttä jattlmlsestl etlissä t~aubtssa. :Win mu- arvioesltyktts•~ iJ:)Häeytty. Mikäli lain .tarkoitus
56059: kaån määöömistajatle m~hätty maankuivatu;.. pyrlt~iln illaanomistajien kannalta toteutta-
56060: 1äifia vöidääö Jttuää jeko kokonaan *ai osit- mafiil oikudenmukafs~ti. mruirärahan tarve on
56061: tain pe~U~ mikäli kuivätuskustäitiius, jos- •t . '
56062: umetsest1·• ~ :1 . !f• i.f_
56063: .}-"O lllllJOOnaa matK!laa. 1'"asma.w-
56064: _!:.tf!
56065:
56066: ta hliia ön a~utunut, on muedostunut joko sefl m~ärlltah.an tar~n mäårittåmi~ tuskin
56067: -ty5mefietelmlsti tai inulstå ~pliedullisista o1o- vieliOdiän on mahdoltisuuksia, joten tarkoituk-
56068: siilitel8ta ~hftien polkkeuksellisen suuttkil tai senm\Jkaisinta olls! ilmeisesti ~tyä llrviomåä-
56069: 1ös.. nhyötya!ueen .käyttötatkoitus on muuttunut. •• '
56070: raranaan.
56071: .
56072:
56073:
56074:
56075:
56076: Läldå säätäessiiän eduskunnalla ei ele ollut ~dell~ &anotun perusteella ehdotamme kun-
56077: fatvittåv~ selvitystä kuinka suuresta lll.aankui- nioittavasti eduskunnan hyvåksyttävaksi ttoivo-
56078: vattislaiiiöjeh poishttnistatpeesta on kysymys. tntdtsen, 1
56079: Myöskään vuoden 1972 valtion tulo- ja meno-
56080: arvioesitystä käsitellC!Ssään eduskunta ei ollut elii halliius antaisi 1tJuskilnllalle esi-
56081: saanut hallitukselta selvitystä, joka osottaisi i'jksen lisäyksestä kuluvan vuoden !~tlo
56082: m~~rätahän tarj:>eerl.. Hallituksen esitys perus- iiJ menoarvioon maitiirahaksl munkui-
56083: tui epämääräiseen arvioon, joka nyt on osot- vatuslainan osaksi tai kokonaan peri-
56084: tautunut aivan liian pieneksi. Esimerkiksi Ou- milil flittämittn rahbitiilfltitmt.
56085: lun vesipiirissä on jo varovaisten arvioiden pe-
56086: Helsingissä 1.'j pitltt!inä ht!bfilkuuta 1972.
56087:
56088: Lauri Linna. Aune Mänttäri.
56089: A. R. Sainio. J. Juhani Kortesalmi.
56090: Mikko Vainio. Kalevi Remes.
56091: Rainer Lemström.
56092: 1049
56093:
56094: IX,121.- Toiv .al. n:o 1503.
56095:
56096:
56097:
56098:
56099: L. LiMa ~.; M-.uiimHljtl)'pdlkkioiden maksamisesta pienvilie-
56100: liiätyöttömien lisåansioiden aikaansaamiseksi.
56101:
56102:
56103: E d u s k u n n a 11 e.
56104: Ml\~ct '\fflik~ ~uspeliiuinen ~a lisbutta hankkia koblatusta1 ~okll mah~~ili~taisi
56105: 9a ~t ja on ~"llecmkin t~öttömyys kehltya- am~tin våihtamisen1 he ovat jb ftyt lalruisiS&a
56106: alwe~. Ty9tt9Jnistä &\lariti Cillia on maaseud\in tapauksissa jout\mftt työttömilYi tai mutma-
56107: P.ietlviljelijöitä, jCi)tk& omist41nafiSa .tilan pienatl- ma~ Ruotsiin ja sielläkin hei& snpimatt~miin
56108: detta jl,lbtuen. e~yät saa tilalta tmittavail wi- ty9oleiabteisiin, . .
56109: meentaloo. Aloilla 1 joista näma hcmkilö~ aikAi- Kun tGi&Aaltå työttömyys ei johdu ty9tiJ:&i-
56110: semmin hankkivat lisäansil>td 1 kon~llistumi suuksien puuttumise&tal villin siitä, ette nykyi-
56111: ~tA jä mui~tta syistä johtaen ty9paikiit ovat set lait eivät tee mahdolli'Seksi pienviljelijää lä-
56112: vähentyneet kuwn met!lätöissä; maankuivatus- himpähä olevan. työtilaisuuden hyväksikäyttöä,
56113: ja tietöissä, Si\'tl&nsroiden vähentymiileh on metsänviljelytöiden suorittamista maatilamet.-
56114: saattanut nämä lmusity9ttÖfllikti joutuneet pien- sässä, olisi kiireellisesti .aikaansaatava järjestel-
56115: 'riljttlijät oritti!n vaikeiHUl ssemaan. He ovat mä, joka tekisi· mahdoillsek~i valtion varoista
56116: perustaneet aikAttllan eliilhänsä. sille . pohjalle, maksettavat ffietsänvme1ypalkkiot p1envilje1mii-
56117: että saavat toimeentulon käymillä tilaltaart tar- maanomistajille heidän omissa metsissään suo-
56118: vittavflssa määrin afisiotyössä, Rakentamalla rittamista metsiinvlljelytöistä, kuten professori
56119: dSUnoot jll tarvlttavM talousrakefifluknt sekä Huikari Mtttsäntutkimuslaitoksesta on esittänyt.
56120: soorittamllla muitakin awmiseen fårVittavia in- Edelll esitetyn perusteella ehdotamme kun-
56121: vestoip~ja lälnapliäOtnin matinitut ht!nkilöt ovat ntoltfll\fåsfi !duskurtfiärt ~syttlivlksi tölvo-
56122: ~dell.i~ti sitoutaneet tilaailsä nilii; ettei .muk§~'fi,
56123: heiltä llitlåkaan suurtfssa miätin olit mabdolli•
56124: suutta taioudellisia mutta myöskin henkisiä emJ hallitus ry_htyiii kllfe~sti toimiin
56125: vaurioita kärsimättä siirtyä muualle. metsänvtlje/yp4lA!klol4en maks~tmlselm
56126: Kllii ~uurifi ö!lll l)ien'riljellj öistä edustaa valtion tJMölstll plenfiR/ei;JärylJttlJmltn
56127: mytiSitift sitä ikliluökltAä, }olla ei ölt! sotaan llii:lttttsioirlen dlkdtmsaliHti~il.
56128: osalli'Stumisesta .tai muista syistä ollut mahdol-
56129: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1972.
56130:
56131: Läöti Linna. J. Juhani Kott~Mi.
56132: Arttur Ni~iti.elii. Mikko Vaiillo.
56133: A. lt hJfifö. Pekka VenMtn6.
56134:
56135:
56136:
56137:
56138: 3}2 156/72
56139: 2650
56140:
56141: IX,122.- Toiv.al. n:o 1504.
56142:
56143:
56144:
56145:
56146: L. Linna ym.: Naudanlihan tuotantokoeaseman perustamisesta.
56147:
56148:
56149: E d u s k u n n a 11 e.
56150:
56151: Maatalouden koetoiminta on maassamme ten voitaisiin suunnata alueen pääasiallista tuo-
56152: yksipuolisesti keskittynyt kasvinviljelyn kehit- tantoalaa maidontuotannon ohella lihantuotan-
56153: tämiseen. Kotieläintuotannon puolella sikata- toon, jonka markkinoiminen olisi kansantalou-
56154: louden koetoimintaa on viime vuosina teuras- den kannalta edullisempaa kuin maitotuottei-
56155: tamoiden toimesta valtion tukemana alettu to- den .ja joka ilmeisesti tulisi tulevaisuudessa
56156: teuttaa. Sensijaan naudanlihan tuotantoalan tut- mahdolliseksi jopa ilman vientipalkkioitakin.
56157: kimus ja koetoiminta on edelleenkin harvojen Naudanlihan tuotantoala vaatii kuitenkin tut-
56158: yksityisten harrastelijoiden varassa. kimus- ja koetoimintaa, jotta voitaisiin saavut-
56159: Kun naudanliha on ollut kilpailukykyisin taa sekä tuotantotasossa että lihan laadussa
56160: maatilatalouden vientituote ja kun naudanli- mahdollisimman kilpailukykyinen asema.
56161: hasta tulee lähitulevaisuudessa ennusteiden Edellämainituista syistä olisi valtiovallan toi-
56162: mukaan olemaan puute Euroopan lrulutusmark- mesta ryhdyttävä kiireesti toimenpiteisiin koe-
56163: kinoilla, olisi sen tuottamista ryhdyttävä kii- aseman perustamiseksi suorittamaan naudanli-
56164: reellisesti kehittämään. Naudanlihan .tuotannon han tuotannon tutkimista. Tällainen koeasema
56165: ollessa aina riippuvainen syntyvien vasikoiden tulisi perustaa alueelle, jossa on saatavana va-
56166: määrästä, maassamme on moniin muihin mai- sikoita ja joissa muutenkin on edellytykset ja
56167: hin. verrattuna hyvät edellytykset alalla. paikallista kiinnostusta yritysalaa kohtaan. Täl-
56168: Kun lihantuotannossa on kaikkialla jouduttu laisena voidaan pitää nautakarjataloudestaan
56169: tunnettua Nivalan kuntaa Oulun läänissä.
56170: siirtymään laidunruokinnasta sisäruokintaan no-
56171: pean kasvun ja lihan hyvän laadun aikaansaa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun.-
56172: nioittavasti eduskunnan hyväksyttä\Täksi toivo-
56173: miseksi, laidunkautemme lyhyyskään ei enää
56174: muksen,
56175: muodosta samaa estettä kuin aikaisemmin kan-
56176: sainväliselle kilpailukyvyllemme. että hallitus ryhtyisi toimiin naudan-
56177: Kehitysalueiden kannalta naudanlihan tuo- lihan tuotantokoeaseman perustami-
56178: tannon tehostaminen oHsi kiireellinen, sillä si- seksi.
56179: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
56180:
56181: Lauri Linna. J. Juhani Kortesalmi.
56182: Arttur Niemelä. Mikko Vainio.
56183: A. R. Sainio. Pekka Vennamo.
56184: 2651
56185:
56186: IX,12.3.- Toiv.al. n:o 1505.
56187:
56188:
56189:
56190:
56191: Lottanen ym.: Määrärahasta varastotilojen rakentamislainojen ko-
56192: ron alentamiseen.
56193:
56194:
56195: E d u s k u n n a 11 e.
56196:
56197: Viljan, perunan ja puutarhatuotteiden varas- Perunakaupan kehittäminen vaatii tehokkai-
56198: toinnin lainoitusjärjestelmillä on voitu merkit- den keräily- ja jakeluvarastojen aikaansaamista,
56199: tävästi edistää viljavarastojen ja -kuivaamojen joissa on lisäksi tarpeelliset käsittelylaitteet.
56200: sekä erityisesti peruna- ja puutarhatuotevaras- Ruokaperunan laadussa ilmenevät heikkoudet
56201: tojen rakentamista siitäkin huolimatta, että jär- johtuvat ratkaisevasti siitä, ettei meillä ole vielä
56202: jestelmän puitteissa ei ole voitu tyydyttää kuin läheskään riittävästi nykyiset vaatimukset täyt-
56203: osa lainanhakijoiden lainatarpeesta. Varastoti- täviä perunavarastoja. Edistämällä kunnollisten
56204: loja ei kuitenkaan millään em. sektoreista ole varastojen rakentamista voidaan varmistaa, että
56205: vielä riittävästi. Tähän asiaan kiinnitti huo- kotimaan perunantarve voidaan tyydyttää ~at
56206: miota äskettäin myös maatalouskomitea tode- kuvasti kotimaisella sadolla.
56207: ten, että kaikkia niitä mahdollisuuksia, joita Me joudumme jatkuvasti tuomaan puutarha-
56208: tarkoituksenmukaisella varastoimispoli tiikalla tuotteita tarpeettomasti kevätkaudella maahan,
56209: on tasoittaa mark.ldnoilla ilmenevää vaihtelua, koska meillä ei ole riittäviä puut·arhatuoteva-
56210: ei eri tuotteiden kohdalla ole riittävästi käytet- rastoja. Kun vihannesten, juuresten, hedelmien
56211: ty hyväksi. Sitä mukaa kuin lähestytään tasa- ym. puutarhatuotteiden kulutus meillä vuosit-
56212: painotilannetta, tulee v-arastoinnin merkitys mo- tain jatkuvasti kasvaa, niin rakentamalla lisää
56213: nen tuotteen kohdalla entistä •tärkeämmäksi puutarhatuotevarastoja on mahdollista tasapai-
56214: minkä vuoksi komi•tea esittää tarkoituksenmu- nottaa tuotantoa, tasottaa hintavaihteluja ja
56215: kaista varastointia tehostettavaksi ja kytkettä- nostaa maamme omavaraisuutta puutarhatuot-
56216: väksi se eri tuotteiden vienti- ja tuontitoimen- teiden tuotannossa.
56217: piteiden toteuttamiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
56218: Viljatuotannon kasvu ja sadon määrän vuo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
56219: sittaiset va~htelut edellyttävät huomattavasti li-
56220: sää varastotiloja, jotta markkinatilanne voidaan että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
56221: tasapainottaa. Erityisesti on rehuviljan ja mal- ja menoarvioesitykseen 1.50 000 mar-
56222: lasohran varastointimahdollisuuksia tuntuvasti kan lisämäärärahan käytettäväksi korko-
56223: lisättävä, sillä meiltä puuttuvat kokonaan sekä tukilainoista annetun lain (761/68) no-
56224: rehuvHjan että maJlasohran varmuusvarastot. jalla myönnettävien varastotilojen ra-
56225: kentamislainojen koron alentamiseen.
56226: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
56227:
56228: Eino Lottanen. Matti Mattila. Eino Uusitalo.
56229: Paavo Niinikoski. Reino Karpola. Pentti Poutanen.
56230: 2652
56231:
56232: IX,124.- Toiv.al. n:o 1506.
56233:
56234:
56235:
56236:
56237: Lottanen ym.: Toimenpiteistä ;uurikasvien vilielyn tehostami-
56238: seksi.
56239:
56240: E d u s k u n n a 11 @.
56241:
56242: Maamme pohjoinen sijainti asettaa maata- olleet juurikasvien viljelyn leviämisen estee-
56243: louden kännattäva1ta harjoittamiselle tiettyjä hå1 sekä ehdottaa aluSt:a~ia påran.nustoimen-
56244: vatkcuksia. Su0räShiän kansallisoHnetföfiitiut€t!h piteitä.
56245: verrattavia vahin.köjä aiheutua maali eteläosia 1. Useiinmat juutikåsvit ovat vaateHaita
56246: myöten joinakin vuosina hällån yähinkö 'en ta- kasvupaikkansa happamuuteen ia rävinteisiin
56247: kia, maan pohjoisosissahan oli hallå eräifta seu- nähden. Menestyksellinen juurikasvinviljely
56248: dtiilla lähes jokawotin@rt v1er.as. vaatisi myöskin salaojituksen toteuttamisen .
56249: .Maätä1öusvaestön töil:neentuloii parantami- Namä juurikasviljelyä €deltävät parannustoi-
56250: seksi jä koko kan8arttalouden kanhaltäkifl olisi menpiteet tulevat useimmiten nHn kalliiksi,
56251: valtiovallan toimenpiteiden ·avulla pyrittävä oh- ettei etenkään pienviljelijäväestö11ä o1€ siihen
56252: jaamaan maatalouden tuot.ahtosutififäa siten, våraa, vaikka juurikasvi<m vi1j·ely olisi juuri
56253: että ,pe!toviijelyä stttinnättäisiin laäjasså Iilitas- h€ille tarkoi,tuksenmukaista ja sopivaa. Hei-
56254: sa hallan kestavien kasvien viljelyyn. Tällöin koissa olosuhteissa yrittämisesdi on jatkuvasti
56255: ei pellon luotto pinta-alayksikköä .k-öhti kui- setitanntit epäonnistumista ja alkaneen viljelyn
56256: tenkaan srusi a!entua. Myöskin ttyöllisyy!lkysy- lopettamista.
56257: mysten hoitaminen on tässäkin yhteydessä 2. kehujuurikasvien säilytys talviruokintaa
56258: mti!stettäira, varten vaatii meidän oloissamme kunnollisesti
56259: . Voiinäperäinen juurikasvien viljely olisi 1co- rakennettuja säilytystiloja. Niiden puuttuessa
56260: kenitiksefi mukaan viljelynmoto, jolla vöidaafi on juurikasvietiä päässyt pilaantumaan. Siten
56261: sääViittaa erinomaisia satotuloksia maan poh- on aih«utunut suuria tappioita. Säilytystilojen
56262: joisimpia .os1a myöten, Onhan esimerkiksi Ro- pålantaini,sta kotieläinsuojian yhteyteen voita-
56263: väfiiemellä sij-aitsevalla Atmkan koeasemalla neen tästä alkaen tot€tittaa maatalouden pe~us-
56264: saatu rehtijuurikasveista yll.ättävän sutifia sa- 1tiottölä1ii awllå.
56265: ·tOtul<Jksid. Myöskin tavallisilta käytännön vil- .. 3. _1~utikasvi~ilje1y. pitaisi r~ittävässä .määrin
56266: jelyksi4.tli tiedetään 1ntlinitä vastaavia esimerk- koneelhstaa, Vumeks1 ku1uheuta vuosma on
56267: kEjä. Kuwkttudeh }ybws ei tlketa rehujuuri- tässä tapahhtnut kautta maailman suurta edis-
56268: kasvi@il tllj~lyyh madn pohjoisosis!iaki!Qn voit- tymi,stä ja juurikasviviljelyn hoitotyöoon sekä
56269: tamattbtfiia esteitä, koSka ne pystyvät käyttä- sadbri . kofjuuseen on jo saatavana tl'lrkoituk-
56270: mään hyvilk86en keslajan pitkiin päivän. Juu- sefliiitikäisiä koneita.
56271: rikasvien parhaimpiin ominaisuuksiin kuuluu 4, Juurikilsviviljelyyt.i tat"Vitäan tähiihastista
56272: kuitenkin se, että ne kestävät riittävässä mää- runsaammin neuvontaa .ja ohjausta. Olisi eduk-
56273: rin kevät-hallaa, ja ovat ne. myöhemmin kasvu- si, jes maatalousneuvontaan varatusta tai muis-
56274: kauden aikana sattuvia halloja vastaan käytän- ta määrärahoista osottettaiäi4n erä kutakin
56275: nöllisesti katsoen täysin kestävi-ä. · maanviljelysseuraa taf vastaavaa neuvontajär-
56276: Juurikasvien viljely on kuitenkin tarpeeseen jestöä varten juurikasviviljelykonsulentin paik-
56277: nähden merkityksettämän vähäistä. Vuosikym- kaamista varten. Samalla määrärahalla hoidet-
56278: menien kuluessa on v·ain teollisuuden käyttöön taisiin myöskin iuuresrehujen käytön neuvonta.
56279: viljeltävän sokerijuurikkaan pinta-ala lisäänty- 5. Maatalousopetuksen olisi kaikissa koulu-
56280: nyt, muiden juurikasvien osalta on ltehitys tusastdssa otettava •tähänastista kiinteämpi ote
56281: polkenut käytännöllisesti katsoen paikallaan. juurikasviviljelyn opetuksessa. Erityisesti olisi
56282: Asian perusteiden. selvittämiseksi on tarpeen kiinnitettävä huomiota maatalouskoulujen
56283: tarkastella eräitä tärkeimpiä syitä, jotka ovat omaan, tilan karjamäärään nähden riittävän
56284: IX,124.- Lottanen ym. 26U
56285:
56286: laajaan, nykyaikaisesti koneellistettuun juuri- korvauksiin käytetyistä varoitta voitai:sila va.
56287: kasviviljelyyn ennalta kunnostetussa maassa. rata osa hallan ennalta torjuntaan siinä muo-
56288: Sama koskisi harjoittelutiloja ja koeasemia. dossa, että tuotantosuuntaa ohjattaisiin edellä
56289: Tavoitteena voisi näissä esimerkkitapauksissa esitetyin keinoin juurikasvien viljelyyn, olisi
56290: olla viljelyn laajuudessa 0,2 ha/ny ja juures- sillä pienviljelijävaltaiseen maatalouteemme
56291: reh"Ijen määrä~sä 2 ry / ny pährässä. erittäin tervehdyttävä vaikutus. Tuontiväkire-
56292: Työvoimaviranomaisten · ilmoituksen mu- hujen tarvetta voitaisiin täten myöskin ratkai-
56293: kaan on näköpiirissä työllisyystilanteen jat- sevasti vähentää, ja osoittaa vastaavan raha-
56294: kuva vaikeutuminen erityisesti maan keski- ja määrän arvosta tuottavaa työtä syrjäseuduille.
56295: pohjoisosien syrjäseuduilla. OHsi sen Vl.loklli Tämä k~hitys vähentäisi vastaisuudessa maa-
56296: mitä tärkeintä erityisesti pienviljelijäperheiden talouden tuen tarvetta.
56297: t9iw.eentyll'r:t k!Ulnaha, ~ttä heille osoitettaisiin Edellä olS!vafln viitat~n clldotamme egl)s-
56298: mahdcllis1,1us kotonaan asuen tuottavat~n työ- kuunan hyviiksyttävä~si t:Qivomuksen,
56299: hön, ma;ltalol1stuotannon kohottami~n,
56300: myyntitpotannon lisäämis~n ja sitä ka\ltta pa- t:Uii h41lituf affttaifi kiirelfltis~iti ko-
56301: remp!lan elinta~oon. Tässä on aihetta erityhif;sti mi/({lfZ /{l{Jtitlltlflt: ffllvityst4 siitä, mill4
56302: huOl;:p.auttaa, ~ttlii jquresrehut sopivat paitsi toimenpiteillä mattssa11une voita#iin no-
56303: maidoo, myöskin lihantyotwtoon. Erittäinkin pe4sti tfho~tM juurikast~ifn ~iljelyä, i4
56304: hyvänlaatyi~en nau~nlihan vientiin tuntuisi siten Mrant(l4 erityise$ti mun pohiois~
56305: meillä qlevas, lisääntyviij mahdollisuuksia suh- i4 keskiosissa 4suvan pit~nviliflii{Jviil!s
56306: teellisen vähiiisen vientituen avulla. tö.f1. peltakrm;i~11 viljelyvflJ'muutt4, lisä-
56307: Jos arvoste.llJ.il ja erimielisyyttäkin aiheut- t4 naiåen tilojen myyntituotantoa, P4·
56308: taneista, vaikkakin maatalouden menetyksiin rantaa työllisyyttä ja sitfn /;:Qhottllll k,;iy-
56309: verrattuna su}rteellise.n vaatimattomista halla- hien 4lu~iden väestön elintQsoa.
56310: Helsingissä U päivänä helmikuuta 1972.
56311:
56312: Reino Karpol!J.
56313: Eino Uusitalo.
56314: Heimo Linna.·
56315: 2654
56316:
56317: IX,125.- Toiv.al. n:o 1507.
56318:
56319:
56320:
56321:
56322: Lotf:änen ym.: Ylityökorvauksen maksamisesta maidontuottajille.
56323:
56324:
56325: E d u s k u n n a 11 e.
56326:
56327: Eduskunnan hyväksyttyä lain yleisen työ- mistyövoiman käyttöä seitsemänä patvana vii-
56328: ajan lyhentämisestä asteittain 40 viikkotuntiin, kossa. Jos katsotaan, että maidon nykyiseen
56329: mikä merkitsee käytännössä viisipäiväiseen työ- tuottajahintaan jo sisältyy sunnuntaityökorvaus,
56330: viikkoon siirtymistä, nousee väistämättömästi olisi maidontuottajalle maksettava korvaus
56331: esiin kysymys siitä, miten työajan lyhennys oli- toisesta viikottaisesta vapaapährästä, minkä
56332: si hyvitettävä niille taloudelliselta ja sosiaali- muut työntekijäryhmät asteittain saavat vuo-
56333: selta asemaltaan työntekijöihin verrattavissa teen 1970 mennessä. Maidontuottajille makset-
56334: oleville itsenäisille yrittäjille, jotka joutuvat .tava hyvitys on verrattavissa ylityökorvauk-
56335: kohoavien hintojen ja lisääntyvien verojen muo- seen. Maidon tuottajahintaan olisi vuoteen
56336: dossa osallistumaan tämän sosiaalisen uudis- 1970 mennessä lisättävä ylityökorvausta sa-
56337: tuksen aiheuttamiin kustannuksiin, mutta eivät massa suhteessa kuin yleistä työaikaa on ly-
56338: pääse siitä osallisiksi. hennetty.
56339: Työajan lyhentämisen hyvittäminen on mo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
56340: nien pienyrittäjäryhmien osalta vaikeasti to- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
56341: teutettavissa lainsäädännöllä. Käytännössä hy- muksen,
56342: vityksen saaminen ei liene mahdollista muu-
56343: ten kuin palvelusten ja tuotteiden hintojen · että hallitus asettaisi kiireellisesti ko-
56344: korotusten kautta. Siinä taas ei tarvita lain- mitean laatimaan selvityksen siitä, mikä
56345: säädäntöä. On kuitenkin eräs hyvin suuri yrit- on yleisen työajan lyhentämisestä ai-
56346: täjäryhmä, jolle työajan asteittainen lyhentä- heutuva ylityökorvaustarve maidon-
56347: minen voidaan hyvittää vain valtiovallan toi- tuottajille, ja sen jälkeen ryhtyisi toi-
56348: menpiteiden avulla. Tämän ryhmän muodosta- menpiteisiin oikeudenmukaisen ylityö-
56349: vat maidontuottaja!. Maidon tuotanto on luon- korvauksen maksamiseksi maidontuot-
56350: teeltaan sellaista, että se vaatii säännöllistä ih- tajille.
56351: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
56352:
56353: Eino Lottanen. Eino Uusitalo.
56354: Paavo Niinikoski. Pentti Poutanen.
56355: Matti Mattila. Pekka Vilmi.
56356: Reino Karpola. Reino Kangas.
56357: 26S5
56358:
56359: IX,126.- Toiv.al. n:o 1.508.
56360:
56361:
56362:
56363:
56364: Martikainen ym.: Kuopion maatalouspiirin aluetoimiston perus-
56365: tamisesta Iislameen.
56366:
56367:
56368: E d u s k u n n a 11 e.
56369:
56370: Maataloushallituksen ja asutushallituksen yh- nen. Kun alueella on runsaasti asutustoiminnan
56371: distyessä muutettiin aikaisemmat asutuspiirit kautta syntyneitä dioja, on selvää, että Iisal-
56372: maatilahallituksen piirihallinto-organisaatioiksi. men asutuspiirin lakkauttaminen merkitsi Ylä-
56373: Tässä yhteydessä lakkautettiin ainoana Iisal- Savon viljelijäväen aseman hdkentämistä.
56374: men · asutuspiiri sen yhdistyessä Kuopion maa- Jotta välttämättömän tarpeellinen Ylä-Savon
56375: talouspiiriin,. maatalouden kehittäminen voitaisiin toteuttaa,
56376: Iisalmen asutuspiirin lakkauttaminen on käy- olisi välttämätöntä tässä vaiheessa perustaa n.
56377: tännössä osoittautunut virheelliseksi ratkaisuk- salmeen Kuopion maatalouspiirin aluetoimisto.
56378: ·si. Sillä ei ole saavutettu kustannussäästöä, ei- Edellä olevilla perusteilla ehdotamme kun-
56379: kä toiminnan tehostumista. Päinvastoin on seu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
56380: rauksena ollut asioiden hoidon hidastuminen ja muksen,
56381: vaikeutuminen. Seurauksena on ollut myös
56382: matkakustannusten kasvu ja työajan hukka- että hallitus ryhtyisi viipymättä tar-
56383: käytön lisääntyminen toimitusmatkojen huo- peellisiin toimenpiteisiin Kuopion maa-.
56384: mattavasti pidentyessä. talouspiirin aluetoimiston perustamisek-
56385: Iisalmen alue on erittäin maatalousvaltai- si Iisalmeen.
56386: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
56387:
56388: Olavi Martikainen. Paavo Väyrynen.
56389: Einari Nieminen. Matti Ruokola.
56390: J~ Saukkonen. Pentti Pekkarinen.
56391: 26§6
56392:
56393: IX,127.- Toiv.al. n:o 1509.
56394:
56395:
56396:
56397:
56398: Martikainen ym.; Peltosalmen maamieskoulun rakennusten uusi-
56399: misesta.
56400:
56401: E cltJ. s k u n Q a ll e.
56402:
56403: Matalousammatin kehittymis~n myötä ovat ja nykyi11ten v~Jatimusten multaaQ käyttöön !10-
56404: myös vilj-elijän a,mlllflttrtaitoon kohdistuvat vaa- veltumattomia. Uudempana fakennuksena kou-
56405: timuksC!t jatkuvasti kasvaneet. Useissa eri yh- lulli!. on pari vuott~ sittetl valmisamut ajan-
56406: teyksissä on to4ettu alan koulutuksen välttä- mukainen konehalli asia~ kuuluvine työ- Ja
56407: mättömyys, ja koulutuksen tehestamisen taFVe. opetusväliaeineetl, sekä lämpökeskus.
56408: Ylä-Savon maatalousvaltaisella talousalueella Koska vältiimättämiiB maatalouskeulutukseft
56409: maatalouskoulutuksesta huolehtii valtion omis- tehokkaan jatkumisen edellytyksenä Peltosal-
56410: tama Pe1t$a1mtm. maatalou~a!tos; j~ mea maamieskoulussa on ajanmukaisten koulu-
56411: maamle!skoulun lisäksi on teknilU.n~n U!lj!l ja ja maatilarakenaustefi saaminen, ja koska ky-
56412: samoissa tiloissa toimiva kotitalouskoulu. seinen rakennustyö muodostaisi myös merkittä-
56413: Peltosalmen maam~koulun oppilasmäärä on väa ja tarpeelliset\ tyb'kohteen alityö1lisyysalll-
56414: vuosittain lisääntynyt ja koulun ulkopuolelle ee1le, ehdotamme kunnioittavasti eduskuflnan
56415: jää vuosittain suuri joukko hakijoita joita ei hyväksyttäväksi toivomuksen,
56416: ole voitu k<>Uluun sijoittaa. Tämä seikka osoit-
56417: tanee parhaiten kys<listm. koulutuksen elueelli- ettJi htlllitus ryhtyiai uiipymiittli toi-
56418: sMl tatp@en. menpiteisiin PeltostilmiJn mt~amieskou
56419: Koulun toimintaa haittaa kuitenkin suuresti lun mkl!nnurten uudelleen MkHIIttfNi-
56420: se, että koulurakennukset ovat erittäin vanhoja scksi.
56421: Helsingisä 15 päivänä helmikuuta 1972.
56422:
56423: Olavi Martikainen. Einari Nieminen. Matti Ruekola.
56424: Pentti PGUtanen. Juhani Saukkonen. Ponttt PekkariQen.
56425: Paavo Väyrynen.
56426: 2657
56427:
56428: IX,128.- Toiv.al. n:o 1.510.
56429:
56430:
56431:
56432:
56433: Mattila ym.: Hukkakauran torjunnan lainsäädännöllisestä järjes-
56434: tämisestä.
56435:
56436: E d u s k u n n a 11 e.
56437:
56438: Maataloushallitus on asettanut kaupassa ovat tähän meanessä puuttuneet, lukuunotta-
56439: myytävälle siementavatalle vatimuksen, jonka matta siementavatalle maataloushallituksen
56440: mukaan siinä ei saa esiintyä hukkakauran asettamaa vaatimusta, jonka mukan myytäväs-
56441: ( Avena fatua) siemeni-ä. Tästä seuraa, että sä siemenessä ei sallita hukkakauran siemeniä.
56442: siementä ei voida myöskään tuottaa sellaisilla Hukkakauran arvioidaan levinneen jo aina-
56443: viljelyksillä, joilla hukkakauraa esiintyy. Sie- kin 10-15 %:lle maan siementuotantoalueen
56444: menhankintaliikkeet ovatkin lopettaneet sie- tilois·ta. Jotta sen jatkuva leviäminen voitaisiin
56445: menviljelysopimusten teon niiden viljelijöiden estää ja maan siemenhuolto turvata kotimai-
56446: kanssa, joiden viljelyksillä sitä on todettu sen siemenviljelyn avulla, olisi hukkakauran
56447: esiintyvän. Viljelysopimusehtojen mukaan tu- torjuntaa koskevan pikaisen lainsäädännön
56448: levat myös ne siemenviljelykset hylätyiksi, joil- aikaansaaminen välttämätöntä. Kysymykseen
56449: ta kasvukauden aikana suoritetuissa viljelytar- tulisi lähinnä laki, jonka perustella voitaisiin
56450: kastuksi•ssa löydetään yksikin hukkakaurayksilö. antaa lähempiä määräyksiä hukkakauran tor-
56451: Nimenomaan siementuotantoon erikoistu- junnasta.
56452: neille tiloille koituukin hukkakauran jopa sa- Laki•a hukkakauran torjunnasta voidaan pe-
56453: tunnaisesta esiintymisesta suurta vahinkoa, sillä rustella myös sillä, että sen täytäntöönpanosta
56454: sen johdosta on siemenviljely lopetettava aina- ei koituisi, ainakaan mainittavia kustannuksia
56455: kin muutamiksi vuosiksi. valtiolle. Sen sijaan valtiolle saattaa aiheutua
56456: Vielä suurempi vaara hukkakaurasta on suuria sekä välillisiä että välittömiäkiri kustan-
56457: maan siemenhuollolle, sillä riittävä hyvän sie- nuksia, mikäli bukkakaur11 :Saa lakisääteisten
56458: menviljan saanti kotimaasta voi hukkakauran määräysten puuttuessa jatkaa vapaasti leviä-
56459: leviämisen vuoksi käydä uhan alaiseksi. mistään.
56460: Hukkakauran leviämisen syitä tutkittaessa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
56461: on huomiota kiinnitetty paitsi kylvösiemeneen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi· toivo-
56462: myös mm. vilja- -ja siementavaran lajittelu- ja muksen,
56463: puhdistusjätteisiin, joiden on todettu aiheut-
56464: tavan laajaakin hukkakauran leviämistä. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
56465: Muissa maissa, mm. Skandinaviassa, on jo menpiteisiin lainsäädännön aikaansaa-
56466: kauan ollut hukkakauran leviämisen estämisek- miseksi hukkakauran tor;untaa varten.
56467: si erilaisia lakisääteisiä määräyksiä, jotka meiltä
56468: Helsj.ngisä 1.5 päivänä helmikuuta 1972.
56469:
56470: Matti Mattila. Eino Lottanen.
56471:
56472:
56473:
56474:
56475: 333 156/72
56476: 2658
56477:
56478: IX,129.- Toiv.al. n:o 1511.
56479:
56480:
56481:
56482:
56483: Mattila ym.: Kotimaisen kulutuksen varaamisesta kotimaiselle
56484: maataloustuotannolle.
56485:
56486:
56487: E d u s k u n n a 11 e.
56488:
56489: Maataloustuotantomme tasapainottamiseksi muita keinoja, kuten kotimaisen kulutuksen
56490: paremmin kotimaista kulutusta vastaavaksi on varaaminen täydellisesti kotimaiselle tuotan-
56491: ryhdytty useihin varsin .tehokkaisiin toimen- nolle, tuonnin supistaminen joko rajoitustoi-
56492: piteisiin, kuten yhtiöiden maataloustuotannon menpitein tai hintapoliittisin toimenpitein
56493: rajoittamiseen, pellonvarauskorvausjärjestelmän esim. viljan, rasvojen, maissitärkkelyksen, her-
56494: käytäntöön ottamiseen jne. Nämä vapaaehtoi- neen, soijan, vihannesten ja nurmikasvien sie-
56495: set toimenpiteet ovat supistaneet tuotantoa, menten osalta, olisi tällaiset tuontiin kohdis-
56496: mutta ne ovat myös vaikeuttaneet viljelijä- 'tuvat rajoitustoimenpiteet otettava käytäntöön
56497: väestön toimeentuloa ja jarruttaneet nimen- eikä va1keutettava viljelijäväestön asemaa tila-
56498: omaan maatalouden rakenteen kehittämiseks1 kohtaisilla tuotannon rajoituksilla.
56499: välttämätöntä tilakoon suurenemista. Lisäksi Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
56500: on valtioneuvoston taholta viitattu siihen, että kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
56501: tilakohtaiset tuotannon rajoitukset tultaisiin ot-
56502: tamaan käytäntöön maataloustuotannon supis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
56503: tamistarkoituksessa. Kun nämä rajoitukset kui- kotimaisen kulutuksen varaamiseksi ko-
56504: tenkin tulisivat suoraan laskemaan viljelijäin timaiselle maataloustuotannolle ja te-
56505: tulotasoa, joka jo muuten on muiden väestö- hostaisi toimenpiteitä viljelijäväestön
56506: piirien tulotasoa selvästi alhaisempi, ei tällais- tulotason turvaamiseksi ilman tilakoh-
56507: ten toimenpiteiden käyttöönotto voi tulla ky- taisia tuotannon rajoituksia.
56508: symykseen. Kun meillä yhä on käytettävissä
56509: Helsingisä 15 päivänä helmikuuta 1972.
56510:
56511: Matti Mattila. Eino Lottanen.
56512: 2659
56513:
56514: IX,130.- Toiv.al. n:o 1512.
56515:
56516:
56517:
56518:
56519: Miettinen ym.: Afetsänomistajien koulutuksen ja omatoimisuu-
56520: den edistämisestä.
56521:
56522:
56523: E d u s k u n n a 11 e.
56524:
56525: Eräs yksityismetsätalouden tämän hetken saakka helpottanut huomattavasti metsänomis-
56526: keskeisiä kysymyksiä on, millä ja miten koulu- tajien omatoimisuus, jonka varaan on voitu ra-
56527: tetulla työvoimalla selvitään yhä kasvavista kentaa varsin paljon. Metsänomistajat ovat
56528: metsänhoitotöiden määristä. Asian merkitystä näin muodostaneet eräänlaisen omilla tiloillaan
56529: korostaa se, että lähes 80 % puunjalostusteol- työskentelevän kausiluontoisen työvoiman.
56530: lisuuden käyttämästä kotimaisesta raakapuusta Metsänomistajien omatoimisuuden määrätietoi-
56531: tulee yksityismets1stä. nen lisääminen olisi monessa suhteesa käyttö-
56532: Metsänviljely- ja muissa metsänhoitotöissä kelpoisin tapa selviytyä myös lähivuosien voi-
56533: koneellistaminen etenee töiden luonteen vuok- makkaasti kasvavista metsänhoitotöiden mää-
56534: si huomattavasti hitaammin kuin esim. puun- ristä sekä torjua näin kausiluontoisia metsän-
56535: korjuussa, joten ne säilyvät ihmistyövaltaisem- hoitotöitä. uhkaava työvoimapula. Metsänomis-
56536: pina. Kun metsänhoitotyöt ovat lisäksi mää- tajien omatoimisuuden lisääminen edellyttäisi
56537: rättyihin vuodenaikoihin sidottuja, tarvitaan metsänomistajien koulutusta kangistavan lain-
56538: niihin runsaas·ti kausiluontoista työvoimaa. Täl- säädännön uudistamista, koulutuksen arvostuk-
56539: laisen työvoiman saannissa on kuitenkin ollut sen lisäämistä ja riittävien kannusteiden aikaan-
56540: monin paikoin huomattavia vaikeuksia. Ilmeis- saamista.
56541: tä on, että lähi'VUosina tilanne tältä osin yhä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
56542: vain vankeutuu. Kun metsätalouden suurimmat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
56543: työmäärien lisäykset :tapahtuvat lähitulevaisuu- muksen,
56544: dessa juuri metsänhoitotöissä, ei näiden töiden
56545: suoritusta voida jättää satunnaisesti saatavan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
56546: työvoiman varaan. Vaikka vakinai'Sen metsätyö- metsänomistajien koulutusta koskevan
56547: voiman osuutta voidaankin jossain määrin li- lainsäädännön muuttamiseksi ja koulu-
56548: sätä, ei se kuitenkaan ratkaise koko ongelmaa, tuksen arvostuksen lisäämiseksi sekä
56549: sillä kausiluontoisissa metsänhoitotöissä ympä- seUaisten säännösten ottamiseksi met-
56550: rivuotinen työllistäminen tuottaa ylivoimaisia sänparannuslainsäädäntöön, jotka olisi-
56551: vaikeuksia. vat omiaan kannustamaan metsänomis-
56552: Metsänhoitotöiden suorittamista on tähän tajia yhä suurempaan omatoimisuuteen.
56553: Helsingisä 16 päivänä helmikuuta 1972.
56554:
56555: Mauri Miettinen. Raino Westerholm. Mikko Asunta.
56556: 2660
56557:
56558: IX,l31.- Toiv.al. n:o 1513.
56559:
56560:
56561:
56562:
56563: Miettinen ym.: Viljelyksestä poisjäävien peltojen metsityksen
56564: tehostamisesta.
56565:
56566:
56567: E d u s k u n n a 11 e.
56568:
56569: Lähivuosina jouduta~m maatalouden ylituo- kiireellisesti ryhdyttävä toimenpltetsun pelto-
56570: tannon supistamisen ·takia jättämään viljelyk- jen metsityksen huomattavan lisäyksen aikaan-
56571: sestä pois satoja .tuhansia hehtaareja peltoja. saamiseksi.
56572: Kansantalouden kannalta ei vo~ olla järkevää, Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
56573: että nämä pellot jäävät tuottamattomina loju- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
56574: maan ja rumentamaan maisemaa, vaan ne tulisi muksen,
56575: myös yksityistaloudelliselta ja maisemanhoidon
56576: kannalta mahdollisimman nopeasti metsittää. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
56577: Koska peltojen metsittäminen ei ole sujunut menpiteisiin viljelyksestä poisjäävien
56578: läheskään toivotulla vauhdilla, olisi valtiovallan peltojm laajamittaiseen metsitykseen.
56579: Helsingisä 16 päivänä helmikuuta 1972.
56580:
56581: Mauri Miettinen. Raino Westerholm. Mikko Asunta.
56582: 2661
56583:
56584: IX,132.- Toiv.al. n:o 1.514.
56585:
56586:
56587:
56588:
56589: Mustonen ym.: Keskuskalanviljely- ja koeasema11 rakentamisesta
56590: Kainuuseen.
56591:
56592:
56593: E d u s k u n n a 11 e.
56594:
56595: Oulujärven vesialueelle rakennettujen vesi- Alueella on nyt vain yhden henkilön sivu-
56596: voimalaitosten tarpeita varten suoritetuilla ve- toimenaan hoitama Kajaanin maanviljelysseu-
56597: sien säännöstelyillä on muutettu vesialueen ai- ran pieni kalanv~ljelyslaitos. Se kykeni tyydyt-
56598: kaisempia luonnonmukaisi"<t olosuhteita. tämään alueen tarpeen perustamisaikanaan, kol-
56599: Kajaanin kaupungista tulevat teollisuus- ja me vuosikymmentä sitten, mutta ei tyydytä
56600: muut jätevedet aiheuttavat Oulujärven eräit- nyt muuttuneissa olosuhteissa edes harrasteli-
56601: ten osien vesien lisääntyvää saastumista. Suo- joiden kalojen lammikkoviljelyn tarpeita. Niin-
56602: ritetuissa tutkimuksissa on todettu, että nämä pä olisi ensidlassa suoritettava tutkimus Kai-
56603: ovat pääsyyt Oulujärven ja Kainuun muitten nuun kalanviljelyslaitoksen paikan määrittelystä
56604: päävesistöjen kalakannan nopeaan ja suureen sekä laadittava suunnitelma laitoksen ja koease-
56605: vähenemh;een. Tästä on aiheutunut Kainuun man rakentamiseksi.
56606: vesistöissä kalastusta pää- ja sivuelinkeinonaan Edellä mainituin perustein ehdotamme edus-
56607: harjoittavalle väestölle huomattavia taloudelli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
56608: sia menetyksiä. Kalojen luonnonvaraisten li-
56609: sääntymisalueiden tuhouduttua, on ryhdyttävä että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
56610: kalakantaa turvaamaan ja lisäämään perusta- menpiteisiin keskuskalanviljely- ja koe-
56611: malla riittävän suuri keskuskalanviljelyslai1os aseman suunnitelman valmistamiseksi
56612: ja koeasema Kainuun laajoja vesistöalueita ja sekä laitoksen rakentamiseksi Kainuu-
56613: lisääntyvää kalojen lammikkoviljelyä varten. seen.
56614: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
56615:
56616: Heikki Mustonen. Aino Karjalainen.
56617: Ville Tikkanen. Rauno Korpinen.
56618: Siiri Lehmonen.
56619: 2662
56620:
56621: IX,l33.- Toiv.al. n:o 1515.
56622:
56623:
56624:
56625:
56626: Mustonen }~n.: Maan ostamisen estämisestä keinottelutarkoi-
56627: tuksiitz.
56628:
56629:
56630: E d u s k u n n a 11 e.
56631:
56632: Nykyisin tapahtuu maaseudulla paljon kan- loille, joitten omistajat jatkavat edelleen maa-
56633: santaloudellisesti ajatellen epätervettä kehitys- ja metsätaloutta vakinaisena ammattinaan. Ne
56634: tä maanomistussuhteiden muuttuessa. Sillä ve- maat ja tilat, jotka jäävät autioiksi tai muutoin
56635: rovapaat säätiöt ja liikemiespiirit ovat alkaneet vapautuvat varsinaisen maatilatalouden käy-
56636: keinottelumielessä ostaa taloudellisiin vaikeuk- töstä, tulisi valtion toimenpitein antaa lisä-
56637: siin joutuneilta talonpojilta maita sekä muutto- maiksi niille tiloille, joitten omistajat harjoit-
56638: liikkeen seurauksena autioituneita tiloja. Täl- tavat edelleen ammattinaan maa- ja metsä-
56639: lainen suuntaus tulisi saada loppumaan, sillä taloutta.
56640: kehityksen oikea suunta maataloudessa on se, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
56641: että päästään entistä suurempiin perheviljel- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
56642: miin ja siten pienentämään maataloustuot,tei-
56643: den tuotantokustannuksia. Tähän pääsemiseksi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
56644: olisi erittäin tärkeätä, että autioitumisen tai menpiteisiin, jotta voitaisiin estää nykyi-
56645: muitten seikkojen vuoksi varsinaisesta maati- sen epäterveen maanomistussuhteitten
56646: latalouden käytöstä vapautuvat maat voitaisiin muuttumisen jatkuminen ja maan osta-
56647: valtion välityksellä antaa lisämaiksi niille ti- minen keinottelutarkoituksiin.
56648: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
56649:
56650: Heikki Mustonen. Anna-Liisa Jokinen.
56651: Niilo Koskenniemi. Helvi Niskanen.
56652: Rauno Korpinen. Siiri Lehmonen.
56653: Aarne Koskinen. Matti Järvenpää.
56654: 2663
56655:
56656: IX,134.- Toiv.al. n:o 1516.
56657:
56658:
56659:
56660:
56661: Mustonen ym.: Pinta-alalisän edellytyksenä olevan tulon ylära;an
56662: korottamisesta.
56663:
56664:
56665: E d u s k u n n a 11 e.
56666:
56667: Maataloustulon va:kaannuttamisesta annetun vhljelijöille huomattavan suurta verojen nou-
56668: lain perusteella suoritetaan vuosittain vhljelmä- sua kunnallisverotuksen osalta. Ellei sanottua
56669: koon mukaista hintapoliittista tukea pienviljel- tulojen ylärajaa koroteta valtioneuvoston pää-
56670: mille ns. pinta-alalisää. töksellä nykyisestään, niin silloin suurin osa
56671: Saannin edellytyksenä on, ettei viljelijän pel- pienviljelijöistä, joille pinta-alalisä on tarkoitet-
56672: topinta-ala ylitä laissa mainittuja enimmäismää- tu annettavaksi, jää sen ulkopuolelle.
56673: riä eikä verotettava tuloraja ylitä 9 500 mark- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
56674: kaa. kunnan hyyäksyttäväks~ toivomuksen,
56675: Tulojen ylärajan määrääminen on lain sää-
56676: dännössä jätetty vuosittain valtioneuvoston että hallitus korottaisi maataloustulon
56677: päätettäväksi, tämä sanottu raja tulisi korot- vakaannuttamislain mukaan vuosittain
56678: .taa 12 000 markkaan. määrättävää pinta-alalisän saannin edel-
56679: Maatalouden uusi tuloverolaki aiheuttaa lytyksenä olevan tulon ylära;an 12 000
56680: nimenomaan karjataloutta harjoittaville pien- markkaan.
56681: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
56682:
56683: Heikki Mustonen. Siiri Lehmonen. Matti Järvenpää.
56684: Toivo Asvik. V. J. Rytkönen. Heimo Rekonen.
56685: Aarne Pulkkinen. Rauno Korpinen. Aarne Koskinen.·
56686: Lauri Kantola. Anna-Liisa Jokinen. Helvi Niskanen.
56687: Niilo Koskenniemi. Pauli Räsänen.
56688: 2664
56689:
56690: IX,135.- Toiv.al. n:o 1517.
56691:
56692:
56693:
56694:
56695: Mustonen ym.~ Pohjois- ja Itä-Suomen asutustilojen saattami-
56696: sesta elinkelpoisiksi.
56697:
56698:
56699: E d u s k u n n a 11 e.
56700:
56701: Vielä tämän vuosisadan alkukymmenillä halpakorkoisina lainoina asutusillallisille erilai-
56702: Pohjois- ja Itä-Suomessa maataloudesta elävä seen rakentamiseen, raivaamiseen ja irtaimis-
56703: ihminen sai huomattavat lisätulot metsästyk- ton hankintaan. Nämä lainat eivät kuitenkaan
56704: sestä ja kalastuksesta. Jo ennen vuosisadan riittäneet tilan kuntoon saattamiseen, vaan oli
56705: vaihdetta oli kuitenkin tullut tässä suhteessa otettava lisäksi korkeakorkoisia lainoja. Aivan
56706: merkittäväksi tekijäksi metsien hakkuu-, ajo- tavallinen tilanne on uusimmilla tiloilla ny-
56707: ja uittotyö. Kun 1920-luvulla ryhdyttiin luo- kyään sellainen, että tilan hinta ja erilaiset
56708: maan Pohjois-Suomeen nykyistä asutustoimin- halpakorkoiset lainat ovat yhteensä 50-60 000
56709: taa, niin sen yhtenä perusteena oli pysyvän markkaa ja tämän lisäksi korkeakorkoisia lai-
56710: työvoiman saaminen alueella suoritettaviin noja 20-30 000 markkaa. Kun tilan suunni-
56711: metsät6ihin. telman mukaiseen kuntoon saattaminen on
56712: Ennen sötia asutustilat olivatkin suurelta suurimmalta osalta kesken ja haltijalla tuloina
56713: osalta "paidanvaihtopaikkoja" metsä- tai muissa asunto, 2-4 lehmän tuotos, sekä aivan satun-
56714: töissä työskenteleville. Mutta sotien jälkeisellä naiset palkkatulot ja usein suuri perhe, ei
56715: asutustoiminnalla pyrittiin luomaan jotenkin elämä ole normaalia.
56716: tuottavaa maa- ja varsinkin karjataloutta ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
56717: siinä onnistuttiinkin kohtalaisesti, kunnes tuli nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
56718: eräitä uusia tekijöitä: tekniikan hyväksikäyttö muksen,
56719: puutavaranhakkuussa ja kuljetuksessa. Se on
56720: lisääntynyt nopeasti viimeksi kuluneiden wo- että hallitus suorituttaisi nopeasti
56721: sien aikana. Kun asutustilallinen tai pienvilje- tutkimuksen Pohjois- ja Itä-Suomen
56722: lijä vielä 10 vuotta sitten työskenteli metsässä asutustilojen nykyisestä elinkelpoisuu-
56723: hevosineen 4-5 kuukautta vuodessa hankkien desta ja elämisen mahdollisuuksista
56724: näin välttämättömät rahatulot talvella, jolloin niillä ja että tässä tutkimuksessa otet-
56725: ei tilalla ollut mitään tekemistä, niin nyt häntä taisiin huomioon asukkaille välttämät-
56726: hevosineen ei enää tarvita. tömien sivuansioiden saantimahdolli-
56727: Mutta sodanjälkeistä maataloutta - asutus- suudet sekä tilakoon suurentamisedel-
56728: tiloja - luotaessa niihin sijoitettiin huomatta- lytykset ja näillä toimenpiteillä tehdä
56729: vasti valtion varoja peruskuivatuksiin, teiden Pohjois- ;a Itä-Suomen asutustiloist11
56730: rakentamiseen ym. Näitä varoja annettiin myös elinkelpoisia.
56731: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
56732:
56733: Heikki Mustonen. Toivo Asvik. Helvi Niskanen.
56734: Rauno Korpinen. Pekka Salla. Siiri Lehmonen.
56735: 2665
56736:
56737: IX,136.- Toiv.al. n:o 1518.
56738:
56739:
56740:
56741:
56742: Mustonen ym.: Satovahinkovakuutusjärjeste!män aikaansaami-
56743: sesta.
56744:
56745:
56746: E d u s k u n n a 11 e.
56747:
56748: Epäedullisista luonnonolosuhteista johtuen Myöskin epäoikeudenmukaisuudet korvausten
56749: joutuu maanviljelijäväestö kärsimään eri syistä jaossa aiheuttavat aiheellista arvostelua pien-
56750: johtuvista satovahingoista. Maassamme on viljelijäin keskuudessa.
56751: alueita, joilla satovahingot ovat hallan ja tul- Jotta kadon maataloudelle aiheuttamat ta-
56752: vien, kuivuuden tai muiden luonnonoikkujen loudelliset menetykset voitaisiin korvata täysi-
56753: johdosta miltei jokavuotisia vitsauksia. Näillä määräisinä, tulisi maahamme luoda satovahin-
56754: alueilla on maanviljelijäväestön toimeentulo kovakuutusjärjestelmä, jonka turvin satovahin-
56755: epävarmaa ja satovahinkojen kohdatessa maan- kokorvaukset maksettaisiin. Vakuutuksen kaut-
56756: viljelijäperheet voivat menettää vuoden tulon ta maksettaviin korvauksiin tarvittavat varat
56757: miltei kokonaan. Sellaiset satovahinkovuodet tulisi osittain koota maanviljelijäväestöitä va-
56758: kuten 1962 oli, saattavat aiheuttaa koko maa- kuutusmaksuina. Pienviljelijät olisi kuitenkin
56759: taloudelle arvaamattomia menetyksiä ja varsin- ,vapautettava vakuutusmaksuista ja valtion tu-
56760: kin pienviljelijöille ylipääsemättömiä vaikeuk- lo- ja menoarviossa tulisi vuosittain varata riit-
56761: sia. tävä määräraha tarkoitusta varten. Vakuotuksen
56762: Tähänastisen käytännön mukaan, silloin kuin perusteella maksettavien korvausten tulisi olla
56763: satomenetykset ovat kohdanneet maataloutta, täysimääräisiä ja niiden tulisi perustua tilakoh-
56764: on maksettu korvausta valtion varoista. Tämä taisesti suoritettuihin arvioihin.
56765: korvaus on kuitenkin ollut riittämätön, joten Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
56766: satovahinkoja kärsineille pienviljelijöille on ai- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
56767: heutunut suhteettoman raskaita taloudellisia
56768: menetyksiä. Lisäksi epävarmuus siltä, korva- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
56769: taanko satovahinkoja ja millä perusteella, pai- menpiteisiin satovahinkovakuutusiäries-
56770: naa katoalueiden maanviljelijäväestön mieliä. telmän aikaansaamiseksi.
56771: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
56772:
56773: Heikki Mustonen. Toivo Asvik.
56774: Rauno Korpinen. Lauri Kantola.
56775: Siiri Lehmonen.
56776:
56777:
56778:
56779:
56780: 334 156/72
56781: 2666
56782:
56783: IX,U7.- Toiv.al. n:o 1519.
56784:
56785:
56786:
56787:
56788: Mustonen ym.: Toimenpiteistä maatalouden tuen ohjaamiseksi
56789: vaikeuksissa oleville pienviljelijöille.
56790:
56791:
56792: Ed u s k u n n a 11 e.
56793:
56794: Pienviljelijäin taloudellinen tila on viime joka muoto olisi varsin oikeudenmukain·en, kos-
56795: vuosina huomattavasti vaikeutunut, vallankin ka se ei aiheuttaisi hintojen nousua. Pienvilje-
56796: sillä alueella maatamme, missä ei ole edellytyk- lijä voisi saamillaan rahoilla maksaa veroja, kor-
56797: siä kuin karjatalouden harjoittamise11e. Sen to- koja ym. talondessaan tarvitseiDiaan menoja.
56798: distaa myös ,Maataloudellisen tutkimuslaitoksen Jalostus- ia välitysportaitten palkkioita tulisi
56799: suorittama tutkimus kirjanpitotilojen kannatta- nykyisestä tasostaan alentaa.
56800: vuudesta eri puolilla Suomea. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
56801: Pohjois- ja Itä-Suomessa tulisi luoda edelly- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
56802: tykset kannattavan karjatalouden harjoittami-
56803: selle kun taas Etelä-Suomessa on edellytyksiä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
56804: viljan tuottamiseksi. Samoin tulisi huomioida menpiteisiin maatalouden tuen ohjaaml-
56805: eri tilasuuruusluokkaryhmiin kuuluvien viljel- seksi vaikeuksissa oleville pienviljelijöil-
56806: mien väliset tuotantokustannusten erot. Maata- le lisäämällä pinta-alalisiä ja alentamalla
56807: louden tukitoimenpiteistä päätettäessä tulisi maataloustuotteiden tuotantokustannuk-
56808: huomioida ennen kaikkea se, ettei tuotteiden sia, huomioimalla eri tilasuuruusluokka-
56809: kuluttajahinnat pääse kohoamaan suhteettoman ryhmiin kuuluvien viljelmien väliset
56810: korkeiksi, mikä aiheuttaa sanottujen tuotteit- tuotantokustannusten erot sekä jalostus-
56811: ten menekin vähenemistä. Maatalouden tuotan- ja välitysportaitten palkkioita alentam,al-
56812: tokustannuksia tulisi alentaa antamalla pienvil- la nykyisestään.
56813: jelijöille ns. pinta-alalisä nykyistä suurempana,
56814: Helsingissä 15 päivänä heLmikuuta 1972.
56815:
56816: Heikki Mustonen. Anna-Liisa Jokinen.
56817: Niilo Koskenniemi. Helvi Niskanen.
56818: Rauno Korpinen. Siiri Lehmonen.
56819: Aarne Koskinen. Matti Järvenpää.
56820: 2667
56821:
56822: IX,138.- Toiv.al. n:o 1.520.
56823:
56824:
56825:
56826:
56827: Mustonen ym.: Velkojen maksuaikojen pidentämisestä tai vapaa-
56828: vuosien myöntämisestä tuotantorajoituksiin sitoutuneille ti-
56829: lallisille.
56830:
56831:
56832:
56833: E d u s k u n n a 11 e.
56834:
56835: Lait pellonvarauslaiksi sekä lait karjatalous- ritään nyt varsin tehokkaasti tätä amattitaitoa
56836: tuotannon supistamista tarkoittaviksi toimenpi- uusille aloille hakeutuville järjestämään, mutta
56837: teiksi ovat tällä hetkellä osaratkaisu maata- minkäänlaisella koulutuksella ei heille lähim-
56838: louden ylituotanto-ongelmasta pois pääsemi- pien vuosien aikana voida uutta runmattia
56839: seksi. Tilakohtaisesta tuotannosta luopumista saada.
56840: on tapahtunut ensisijaisesti vanhemman väes- Uudistettuna laki työvoiman liikkuvuudesta
56841: tön keskuudessa, mutta osalla tiloista asuu antaa kyllä mahdollisuuden työpailtkojen ha-
56842: edelleenkin työkuntoista väestöä, joka ei vielä kuun ja auttaa siten ihmisiä uusiin työolosuh-
56843: tässä vaiheessa ole voinut sijoittautua mihin- teisiin pääsemisessä, mutta tehottomaksi sekin
56844: kään muualle ansio- tai yritystoimintaan. Näillä jää lähimpien vuosien aikana. S1ksi olisi vält-
56845: asutus- ja lisämaata saaneilla tiloilla on kui- tämätöntä, että kun tilojen tuotannosta luo-
56846: tenkin vielä runsaasti maksusuorituksia, jodta pumiseen on vaikuHanut yhteiskunnalliset syyt,
56847: on vuosittain saatava rahoitetuiksi vaikka tila niin niitä ihmisiä, jotka tämän yhteiskunnan
56848: ei tuotakaan. Näitä ·tällaisia maksuja ovat muutosprosessissa joutuvat heikoimpaan ase-
56849: maan- ja lisämaan ostolainat, sisarosuus-, säh- maan ei jätettäisi näinä ylimenovuosina vai-
56850: köistys-, maanparannus- ja tielainat, sekä asun- keuksiin, joissa heidän on mahdollisesti ryhdyt·
56851: tolaina!. tävä rahatulojen hankkimiseksi tilakokoihin ja
56852: Vaikka tHojen tuotannon rajoittamisen erää- siten myöskin kannattavuuteen nähden hyvin-
56853: nä edellytyksenä on ollutkin asutusviranomais- kin epätarkoituksenmukaisiin osaratkaisui:bin,
56854: ten taholta varmistaa, että nämä lainat muilla ,jotka myöhemmin 'tuntuvat taas yhteiskunnan
56855: kuin pellontuoton tai karjataloustuotteilla saa- koko rakenteessa virhesijoituksina.
56856: daan maksetuksi, on muodostunut suorastaan Jotta näiltä mahdollisesti hyvinkin suurilta
56857: pakkotilanteita, joissa näistä näkökohdista poi- virhelaskelmiha ja maaomaisuuksien epätarkoi-
56858: keten on tilan peltojen ja karjatalouden tuo- tuksenmukaisilta siirtoilta vältyttäisiin, olisi yh-
56859: tosta saadusta yritystoiminnasta luovuttu. teiskunnan autettava näitä tilallisia, joilla on
56860: Teollisuutemme ei tässä vaiheessa myös- vielä maksamattornia valtion velkoja, joillakin
56861: kään kykene ottamaan vastaan työelämän pal- tavoin. Lähinnä tulee harkittavaksi joko va-
56862: velukseen läheskään kaikkea maatalouden pii- paavuosien myöntäminen tai vaihtoehtoisesti
56863: ristä irroi:ttautunutta .työvoimaa, eikä asutus- maksuaikojen pidentäminen näillä tuotannolli-
56864: taajamain asuntotilannekaan tee mahdolliseksi sesta pelto- ja karjataloudestaan luopuneilla ti-
56865: hakeutua heti tilan tuotosta luopumisen jäl- loilla.
56866: keen muihin ammatteihin. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti
56867: Lisäksi ja kailtkein ongelmallisinta on, ettei ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
56868: tällä väestöllä ole muuta ammattitaitoa kuin muksen,
56869: entisessä ammatissa ollut, monialaisen maatila-
56870: talouden ammatinharjoittajan kunnioitettava, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
56871: mutta teollisiin ammatteihin riittämätön ja menpiteisiin joko maksuaikojen piden-
56872: crikoistumaton ammattitaidon puute. Ammatti- tämiseksi tai valinnallisesti määräaikais-
56873: ja ammattirin uudelleen koulutuksella tosin py- ten vapaavuosien myöntämiseksi niille
56874: 2668 IX,138. - Tuotantorajoitustilojen velkojen maksuajat.
56875:
56876:
56877: tilallisille, jotka ovat sitoutuneet tila- huomattavia tilatz hankinnasta aiheutu-
56878: kohtaisiin pelto- ja karjataloustuottei- neito velkoja maksettavana.
56879: den rajoituksiin, mutta joilla on vielä
56880: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
56881:
56882: Heikki Mustonen. Anna-Liisa Jokinen.
56883: Niilo Koskenniemi. Helvi Niskanen.
56884: Rauno Korpinen. Siiri Lehmonen.
56885: Aarne Koskinen. Matti Järvenpää.
56886: 2669
56887:
56888: IX,139.- Toiv.al. n:o 1521.
56889:
56890:
56891:
56892:
56893: Mykkänen ym.: Kalankasvatukseen tarvittavien kalanpoikasten
56894: saannin turvaamisesta kotimaasta.
56895:
56896:
56897: Ed u s kunnalle.
56898:
56899: Jos useita vuosia on mm. Kuusamossa tut- 300 000 kg: aan. Työllistämisvaikutus heijas-
56900: kittu kirjolohen kasvatukseen ja markkinoin- tuisi laajemmallekin shen, että suuret laitokset
56901: tiin liittyviä kysymyksiä. On kehitetty laitos- toimisivat koulutuspaikkoina esimerkiksi alueen
56902: tyyppi, joka soveltuu hyvin lohen kasvatuk- maanomi:stajille, jotka voisivat perustaa 1 000
56903: seen. Vuoden 1969 kalatuotto oli yli 100 000 -10 000 kg:n viljelyksiä soveltuviin vesiin.
56904: kg. Kuusamon kunnan vesivarat on tutkittu ja Kysyntää on olemassa sekä kotimaassa että
56905: niissä voidaan tutkimusten mukaan kalankasva- viime aikoina varsinkin Keski-Euroopan suun-
56906: tusta lisätä 1,2 miljoonaan kiloon saakka. nalla.
56907: Viime aikoina on myös Sallan kunnan Viime aikoina on kalankasvatuksen yhdeksi
56908: alueella suoritettu tutkimuksia ja hava1ttu ve- suureksi ongelmaksi muodostunut kalanpoikas-
56909: siä kalan kasvattamiseen olevan noin 0,8 mil- ten saaminen. Niitä on tähän saakka tullut
56910: joonaa kg varten. Näitä tutkimuksia ei ole pääasiassa Tanskasta, josta niiden toimittami-
56911: kuitenkaan vielä loppuun suoritettu. Kun joka nen on kuitenkin päättymässä. Ottaen huo-
56912: tapauksessa kalankasvatus on yksin kehi·tys- mioon ulkomailla esiintyvät kalataudit olis1
56913: alueiden elinkeinoelämän kannalta tärkeä ala, :tärkeätä, että kalanviljelylaitoksille turvattai-
56914: olisi sen kehittämiseen kiinnitettävä suurta siin kotimaasta kalanpoikasten saanti.
56915: huomiota. On laskettu, että esimerkiksi em. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
56916: vesistöjen kalankasvatuslaitosten rakennusvai- nioittavasti eduskunnan hyväksyt·täväksi toirvo-
56917: he työllistäisi yli 200 henkilöä ja viljely an- muksen,
56918: taisi vakituisen työpaikan saman suuruiselle
56919: henk1lömäärälle. Jalostusastetta nostamalla li- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
56920: sääntyisi myös työpaikkojen luku. Laitoksia on kalankasvatukseen tarvittavien kalan-
56921: arvioitu voitavan perustaa noin 12 ja niiden poikasten saannin turvaamiseksi koti-
56922: tuoton on laskettu vaihtelevan 100 000- maasta.
56923: Helsingissä 15 päivänä helm1kuuta 1972.
56924:
56925: Jouni Mykkänen. Ilkka Suominen. Mikko Jokela.
56926: Paavo Väyrynen. Aimo Ajo. G. Laatio.
56927: Erkki Häkämies. Pekka Vilmi. Harri Holkeri.
56928: M. Jaatinen. Olavi Nikkilä. Timo Mäki.
56929: 2670
56930:
56931: IX,140.- Toiv.al. n:o 1522.
56932:
56933:
56934:
56935:
56936: Mänttäri ym.: Ihmisarvon palauttamisesta maatalousväestölle.
56937:
56938:
56939: Ed u s kun n a 11 e.
56940:
56941: Maataloudesta.mme, sen merkityksestä ,ja ny- antaisi itselleen vaatimaansa oikeutta, maata-
56942: kytilanteesta on annettava kaikille kansalai- loustyön tuloksena tuotetuista tuotteista. Työn
56943: sille asiallista, poliittisesta kiihotuksesta va- arvo tuotteen hintana tuntipalkaksi muunnet-
56944: paata informaatiota Tanskan ja Ruotsin malliin tuna, ei tunnu olevan useampien puhtaampaa
56945: lehdistössä, radiossa ja TV:ssä, ja myöskin työtä tekevien työläisryhmien tiedossa. Joten
56946: poliittisessa tiedotustoiminnassa on luovuttava käsitykset siitä, mistä muodostuu hinta eri
56947: maatalouden mustaamisesta. työn tuotteille, tulisi pikaisesti selvittää, olkoon
56948: Kansalaisille on tehtävä selväksi, mikä mer- työn tuote palvelus tai teollisena työnä tuo-
56949: kitys kansantaloudellemme on maatalouden tettu 1 kg nauloja tai kuparikaapelia, tai 1 kg
56950: tukitoimenpiteillä. On tehtävä selväksi, ettei suomalaista voita, tai 1 lt maitoa, tai 1 pullo
56951: tuella ole tarkoitus maanviljelijöitä rikastuttaa, olutta.
56952: kuin ei myöskään kuluttajia, vaan saada Joten edellä esitettyyn viitaten katsomme
56953: oikeutta tulonjakoon ja turvata pierupalkkai- erittäin tärkeäksi, että kyseessä olevat asiat
56954: simmillekin kuluttajille elintarvikkeiden saanti selvitetään Suomen kansalle, mistä johtuen
56955: kdhtuuhintaan. Maatalous on maamme väes- kunnioittavasti ehdotamme eduskunnan hyväk-
56956: tön alkuammatti. Maatalous on ilmastosta riip- syttäväksi toivomuksen,
56957: puvainen. Alan tuotanto on elintärkeitten ra-
56958: vintoaineitten tuotantoa. Tunti maataloudessa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
56959: on 60 minuuttia niinkuin teollisuudessakin. menpiteisiin ihmisarvon palauttamiseksi
56960: Hämmästyttävää kuitenkin on, etteivät de- maatalousväestölle, ia työn arvon sel-
56961: mokratian ja tasa-arvon vaatijat maksaisi ja vittämiseksi eri ammattiryhmien välillä.
56962: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
56963:
56964: Aune Mänttäri. Rainer Lemström.
56965: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
56966: 2671
56967:
56968: IX,141.- Toiv.al. n:o 1523.
56969:
56970:
56971:
56972:
56973: Mänttäri ym.: ]äkälänkeruuoikeuden uudelleen määrittelemisestä.
56974:
56975:
56976: E d u s k u n n a II e.
56977:
56978: Jäkälä on kansallista omaisuutta kuten met- . Jäkälän keruuseen tulisi saada lupa muilla
56979: sämarjat. Jäkäläpeite ehkäisee osin puuston perusteilla kuin mitä nyt on mahdollisuus, jo-
56980: siemenien pääsyn itämiselle tarvittavaan kiin- ten Pohjois-Karjalan alueetlakin jäkälän ke-
56981: teämpään maaperään. ruusta muodostuisi huomattavaa tuottoa.
56982: Pohjois-Karjalassa jäkäläalueet ovat suurelta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
56983: osin yhtiöitten ja Metsähallituksen mailla. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
56984: Metsähallitus ei anna lupaa jäkälän keruuseen, muksen,
56985: joten eräs huomattava keräilytuote jää maatu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin lain-
56986: maan ja näin kansantaloudellista hyötyä ei säädäntötoimenpiteisiin iäkälänkeruulu-
56987: voida käyttää. van uudelleen määrittelyssä.
56988: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1972.
56989:
56990: Aune Mänttäri. Rainer Lemström.
56991: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
56992: 2672
56993:
56994: IX,142.- Toiv.al. n:o 1524.
56995:
56996:
56997:
56998:
56999: Mänttäri ym.: Lisäyksestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon
57000: Kauppapuutarhaliitolle puutarhatuotteiden markkinoinnin
57001: edistämiseen.
57002:
57003:
57004: E d u s k u n n a 11 e.
57005:
57006: Puutarhatuotteitten tuottajat ovat jääneet täisi lisätä, antamalla oikeaa tietoa kuluttajille,
57007: kaikista valtion tukitoimenpiteistä osattomiksi, samalla edistäen viljelijöitten markkinointivai-
57008: vaikkakin ilmastollisten olosuhteitten vuoksi keuksia.
57009: etenkin ~asvihuoneviljelijöitten ammatinhar- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
57010: joittaminen polttoaineen ja sähkönkalleuden kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
57011: vuoksi on jatkuvasti vaikeutunut.
57012: Puutarhatuotteitten tuonnin muodossa on että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
57013: vuonna 1971 tuontimaksuna kerätty valtiolle tyksen 500 000 markan määrärahan
57014: rahaa, ryhmä 6/5 551 381,- mk; ryhmä 7/ ottamisesta lisäyksenä vuoden 1972
57015: 7 977 436,- mk ja ryhmä 8 yhteensä tulo- ja menoarvioon Kauppapuutarha-
57016: 64 885 770,- mk. Puutarhatuotteitten mark- liitolle puutarhatuotteitten markkinoin-
57017: kinointia ja terveellisen ravinnon merkitystä pi- nin edistämiseksi.
57018: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
57019:
57020: Aune Mänttäri. A. R. Sainio. J. Juhani Kortesalmi.
57021: 2673
57022:
57023: IX,143.- Toiv.a1. n:o U25.
57024:
57025:
57026:
57027:
57028: Minttäd ysn.: Lisäy_kse~tä puoåen 1972 tulo- ja menoarvioon
57029: Onkamon metsiJkoulun opetta#en asuntolan rakentamiseen.
57030:
57031:
57032: E cl \1 s k u n n a 11 e.
57033: Onkamon tnetsäokulun henkilökuru:lan asun- että ballitu$ ~faisj !Jåu~kmttt4llt esi-
57034: tolantkennuksen rakentaminen olisi ldlreellisenä tyksen 470 000 mark(ln mHir(Jrahln ot-
57035: toteutettava. tamisesta l#äyksen~ kulllf!m'l flt#)(],n
57036: Tohmajärven erittäin vaikeat työolosuhteet tulo- Ja menoarvioon T obma/iinletf k#ltt-
57037: huomioon ottaen jokaisen työkohteen tuorpat f1141t, Onkamon mef.såk(Julut~ o/l(!Uifikn
57038: työpaikat olisivat helpottamassa tilannetta. asuntolan 1'akenfamisfa vart(ln.
57039: Jot~ kunnioittavasti ehdotaiPllle eduskun-
57040: nan IIyv!kSyttiiv!iksl toivom.pk~cn,
57041: Htlsingissä 12 päivänä hdmikuuta 1972.
57042:
57043: Aune Mänttäri. ltainer Lemström.
57044: J. Juhani Kortesalmi. MildtQ Vainio.
57045:
57046:
57047:
57048:
57049: 335 156/72
57050: 2674
57051:
57052: IX,144.- Toiv.al. n:o 1526.
57053:
57054:
57055:
57056:
57057: Mänttäri ym.: Lisäyksestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon
57058: Pohjois-Karjalan läänin vesipiirille luonnonravintolammikoi-
57059: den rakentamiseen.
57060:
57061:
57062: E d u s k u n n a 11 e.
57063: Pohjois-Karjalassa on todettu harjoitetun ka- tysaluelääneissä on edellä mainittuun tarkoi-
57064: laviljelytoiminnan perusteella olevan hyvät olo- tukseen myönnetty melko huomattavia määrä-
57065: suhteet kalatalouden voimakkaaseen kehittämi- rahoja valtion varoista.
57066: seen. Käytettävissä olevien määrärahojen niuk- Perusteluihin viitaten ehdotamme kunnioitta-
57067: kuuden vuoksi istutustoiminta on kuitenkin ol- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
57068: lut täysin riittämätöntä. Luonnonvesien hoidon
57069: tehostamiseksi on välttämätöntä, että Pohjois- että IJaltitus antaisi Eduskunnalle esi-
57070: Karjalan läänin vesipiirille myönnettäisiin luon- tyksen 300 000 markan määrärahan ot-
57071: nonravintolammikoiden suunnittelua ja raken- tamisesta lisäyksenä kuluvan vuoden ta-
57072: tamista varten valtion varoista 600 000 markan lousarvioon Pohjois-Karjalan läänin ve-
57073: suuruinen määräraha, josta vuoden 1972 lisä- sipiirille luonnonravintvlammikoiden
57074: tulo- ja menoarvioon otettaisiin 300 000 mar- suunnittelua ja rakentamista wrten.
57075: kan suuruinen määräraha. Eräissä muissa kehi-
57076: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1972.
57077:
57078: Aune Mänttäri. Pekka Vennamo.
57079: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
57080: 2675
57081:
57082: IX,145.- Toiv.al. n:o 1527.
57083:
57084:
57085:
57086:
57087: Nevalainen: Valtion maanostotoiminnan keskittämisestä.
57088:
57089:
57090: E d u s k u n n a 11 e.
57091:
57092: Viime sotien jälkeen tapahtuneen asutustoi- kun riittävä tieto toinen toistensa tarpeista on
57093: minnan seurauksena muodostettiin runsaasti puuttunut. Esimerkiksi eteläisessä Suomessa
57094: sellaisia tiloja, jotka olivat jo syntymähetkel- tarvitsisi metsähallitus nykyisten sirpaleisten
57095: lään elinkelvottomia. Tästä ja monista muista metsiensä lisäksi suurempia kokonaisuuksia,
57096: syistä johtuen maaseudullamme on runsaasti jotta se voisi tehostaa siemenviljelyään ja jälke-
57097: tiloja tarjolla ostettavaksi. läiskokeitaan. Metsäoppilaitosten harjoitusmet-
57098: Pitääkseen maan hintatason kohtuullisena ja sät tulisi niinikään olla tarpeeksi suuret. Yhä
57099: auttaakseen ihmisiä muuttuvissa olosuhteissa voimakkaimpina ovat viime aikoina tulleet esiin
57100: uuden elämän alkuun yhteiskunta on velvolli- vaatimukset virkistys-, luonnonsuojelu ja suoja-
57101: nen sijoittamaan ·varoja maan ostamiseksi val- metsistä.
57102: tiolle. Metsittämällä osan vapautuvasta pelto- Paitsi, että maanhankintaan valtiolle osoite-
57103: pinta-alasta vähennetään maataloutemme ylituo- taan runsaasti varoja, olisi maanostotoiminta
57104: tantopulmia samalla kun turvataan ·puunjalos- keskitettävä yhdelle maanostotoimistolle, jonka
57105: tusteollisuutemme raaka-aineensaantia. Soveltu- voisivat muodostaa esim. valtiovarainministe-
57106: vilta osin voidaan peltoja käyttää myöskin tila- riön, maatilahallituksen, metsähallituksen ja
57107: koen suurentamiseen ja näin rationalisoiden pa- kahden viimeksi mainitun viraston piiriorga-
57108: rantaa maatalouden kannattavuutta. nisatioiden edustajat.
57109: Valtio ostaa nykyisin maata kahden organisa- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
57110: tion, maatilahallituksen ja metsähallituksen, toi- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
57111: mesta. Käytäntö on muodostunut monessa suh-
57112: teessa epätarkoituksenmukaiseksi. Paitsi, että iettä hallitus ryhtyisi toim·enpiteisit'n
57113: on syntynyt epätervettä kilpailua, on ostotoi- valtion maanostotoiminnan keskittämi-
57114: minnasta puuttunut kokonaisvaltainen näkemys, S'eksi.
57115: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
57116:
57117: Valde Nevalainen.
57118: 2676
57119:
57120: IX,l46.- Toiv.al. n:o 1528.
57121:
57122:
57123:
57124:
57125: Niemelä ym.: Ammattikoulumuotoisen kalanviljelylaitoksen ai-
57126: kaattsaamisesta Lapin lääniin.
57127:
57128:
57129: E d u s k u n n a 11 e.
57130:
57131: Kalan allaskasvatuksen kehittämiseen olisi Jankasvatus vaatii kasvattai11lta tietoa, taitoa ja
57132: kiinnitettävä vakavampaa huomiota mitä on käytännön kokemusta, pitäisi käytännön ope-
57133: tehty ja lähdett1ivä tukemaan voimakkaasti nii- tusta silmälläpitäen perustaa kalanviljely-ja kas-
57134: tä yrityksiä, jota luovat pohjaa kalankasvatuk- vatuskoulu.
57135: selle tulevaisuudessa. Vesistömme saastuvat no- Tämän edellä sanotun perusteella ehdotam-
57136: peassa tahdissa; saattaa piankin koittaa aika, me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
57137: joHon puhtaasta kalasta joka kelpaa ihmisravin- toivomuks~n,
57138: noksi, on puutetta. Nyt on jo hyvä kysyntä
57139: arvokalalia ja hinta on pysynyt vakaana; tämä ,että hallitus ryhtyisi kiireellf.ritn tQi-
57140: puoltaa kalan allaskasvatusta vahvasti. Pohjois- ?Penpiteisiin amm.attikoulumuotoi$en ka-
57141: Suomi tarjoaa tällä hetkellä alalla ihanteelliset l4nviljelyii ja kasvatusta h:tf"ioitta'V411 lai-
57142: puitteet, siellä on paljon sopivia puroja, missä toksen oi/rMan$da1f!tseksi Lapin lääniin ..
57143: voidaan varmuudtllla lohika4>ja kasvattAA. Ka-
57144: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
57145:
57146: Arttur Niemelä. Rainer Lemström. Aune Miinttäri.
57147: Mikko Vttinio. Kalevi Remes. J. Juhani Kortesalmi.
57148: 2677
57149:
57150: IX,147.- Toiv.al. n:o 1.529.
57151:
57152:
57153:
57154:
57155: Niemelä ym.: Asutustilatlistelf ja lisämaansaajien hallinta- ja omis-
57156: fflsoikeutta rajOitfaoien säännösten kumoamisesta.
57157:
57158:
57159: E d u s k u n n a 11 e.
57160:
57161: Asutuslait ovat sisältäneet huomattavia ra- nioittaen eduskunnan hyväksyttiiväksi toivo-
57162: joituksia asutustilallisten saa.triien tilöjen hal- muksen,
57163: linta- ja omistusoikeuteen. Näin oll asianlilitn että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
57164: tärkeältä osalta myös sodanjälkeisen maan- kaikkien asuiusti'tallisten ja lisämaan-
57165: hankintalain suhteen. Rajoitussäännökset jAt- saajien, olivatpa he minkä lain alaisia
57166: kuivat myös uudessa rnaAnldiyttölaisså, joskin tahansa, omistamien tilojen ja lisämai-
57167: sen välittävissä säännBksiss!i odotettiin lieven- den hallinta- ja omistusoikeutta rajoil-
57168: nyksiä. Näin ei kttitenkaän tapahtufiut~ !{un tavien säännosten, niihin luettuna myös
57169: lukemattomat asutustilalliset ovat kttitenkin metsänkäyttöoikeus, tarpeettomilta osin
57170: osoittaneet kykenev'änsä vastuul.lisesti hillitse- kumoafltiseksi sekä välttämättämissä
57171: maan ja llsumaan tilaansa, olisi heille taattava tapauksissa toistaiseksi tMvittavien ra-
57172: hallintaan sekä omistukseen nähden samat oi- joituksien sa.attamiseksi joustaviksi ja
57173: 1
57174: keudet kuiti on 'Vanhoilla tilallisilla. tarkoituksenmukaisiksi ilman laajaa ja
57175: Edellä esitt:tyn perustecrlla ehdotamme kun- kustannuksia vaativaa virkakoneistoa.
57176: Helsingissä lÖ päivänä helmikuuta 1972.
57177:
57178: Atttur Niemefä. Rainer Lemström.
57179: ltarutes Volotinen. Lauri Linna.
57180: J. Juhani k:örtesaltni. Mikltö Vaihio.
57181: Pekka Vennamo.
57182: 2678
57183:
57184: IX,148.- Toiv.al. n:o 1530.
57185:
57186:
57187:
57188:
57189: Niemelä ym.: Pakkohuutokaupan alaisiksi joutuneiden tilojen lu-
57190: nastamisesta omistajavanhuksille elinikäisin nautintaoikeuk-
57191: sin.
57192:
57193: E d u s k u n n a 11 e.
57194:
57195: Pohjois-Suomessa on syntynyt erittäin vali- mutta vanhukset menettivät kotinsa ja kaikki
57196: tettava tilanne, jonka seurauksena siellä vähä- elämisen mahdollisuutensa. Hallituksen olisi
57197: varaiset ihmiset menettävät tilansa ja elämisen kiireesti ryhdyttävä toimiin, että se edellä
57198: mahdollisuutensa pakkohuutokauppojen seu- mainitun1aisissa tilanteissa lunastaisi nämä ti-
57199: rauksena. Myyntiin joutuu tiloja monesti hy- lat, jotka aivan pilkkahintaan menevät, ja an-
57200: vinkin mitättömistä summista, kuten kunnan taisi sen entisten omistajien hallita tilaa nau-
57201: periessä verorästejään, ehkä muutamaa sataa tintaoikeuksin elinaikansa, minkä jälkeen tila
57202: markkaa. Tilanne on ajautunut siihen nuorten jäisi valtion omistukseen, ellei sitä voitaisi
57203: muuttaessa pois ansioiden puuttuessa koko- järkevästi käyttää asutustarkoituksiin.
57204: naan. Jäljelle ovat jääneet vanhukset, jotka Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
57205: eivät tulojen puuttuessa ole verojaan voineet kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
57206: maksaa. Pakkohuutokauppa on näin tullut
57207: eteen ja vähäinenkin elämisen mahdollisuus että hallitus ryhtyisi kiireesti toi-
57208: on näin mennyt. Keinottelijat ovat saaneet miin, jotta. valtio lunastaisi Pohjois-
57209: tilaisuuden tulla mukaan huutamaan tiloja po1- Suomessa sellaisten vähävaraisten van-
57210: kuhinnalla. On sattunut niinkin, että yli sadan husten pakkohuutokauppaan joutuneita
57211: hehtaarin tila on mennyt 16 000 markalla eli tiloja, jotka muutoin menevät polku-
57212: noin 150 markkaa hehtaari. Neljänkymmenen hinnasta, ja antaa näille myyjille, elin-
57213: markan verosaatavastaan on kunta myyttänyt ikäisen nautintaoikeuden tilan raken-
57214: tilan, jossa oli n. 7 hehtaaria maata, ja se nuksiin ja viljeltyyn maahan.
57215: myytiin 3 000 markalla. Kunta sai saatavansa,
57216: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
57217:
57218: Arttur Niemelä. J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
57219: Hannes Volotinen. Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
57220: Lauri Linna.
57221: 2679
57222:
57223: IX,149.- Toiv.al. n:o 1531.
57224:
57225:
57226:
57227:
57228: Niemelä ym.: Vanhoihin tiloihin verrattavan kalavesi- ia vesi-
57229: omistusoikeuden myöntämisestä asutustilallisille ;a lisämaata
57230: saaneille.
57231:
57232: E d u s k u n n a 11 e.
57233:
57234: Asutuslakien mukaan perustetuilla tiloilla on vanhoilla tiloilla, sama oikeus pitää olla
57235: useimmiten ei ole vesioikeutta ja oikeus jopa lisämaan saajaan nånden, veteen sama oikeus
57236: kalastukseen puuttuu, vaikka tilan maat rajoit- kuin :vanhoilla tiloilia.
57237: tuvat vesistöihin. Vaitio on itselleen pidättä- Tässä kaiken sanotun perusteella ehdotamme
57238: nyt oikeuden veteen siellä, missä tila on pe- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
57239: rustettu valtion maasta. Sama säännös koskee vomuksen,
57240: myös lisämaan saajia ja niitä asutuslakien alai-
57241: sia tiloja jotlka on perustettu yksityisten tai että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel-
57242: yhteisöjen maista. laisiin laittsäädäntötoimenpheisiin, ioilla
57243: Tämä tilanne aiheuttaa suurta haittaa ja epä- taattaisin samat okeudet kalavesiin ;a
57244: sel'VY}'ttä monen asutustilallisen kohdalla; käsi- vesiomistukseen asutuslakien mukaan
57245: tyksemme mukaan pitää asutuslakien mukaan perust.etuille tiloille sekä lisämaille kuin
57246: perustetulle tiloille taata samat oikeudet kuin on vanhoilla tiloilla.
57247: Helsingis~ä 10 päivänä helmikuuta 1972.
57248: Arttur Niemelä. Lauri Linna.
57249: Hannes Volotinen. A. R. Sainio.
57250: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
57251: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
57252: 2680
57253:
57254: IX,UO.- Toiv.al. n:o 15.32.
57255:
57256:
57257:
57258:
57259: Niemelä ym.: p,tojen tuhoamista poroista maksettavan korvauk-
57260: sen korottamisesta.
57261:
57262:
57263: E d u s k u n n a 11 e.
57264:
57265: Pedot aiheuttavat poronomistajille poroo- leen. kehitettävä ja yritettävä raiv&tll pois ne
57266: hoitoalw:llla suuria taloudellisia . menetybili. esteet, jotka ovat lamauttavirta tekijöinä poro-
57267: Monille poronomistajille poronhoito OD _paä- taloudim piiristä. .
57268: elinkeino ·ja anua lisäksi. sivuansi~dollisuu Edellä sanotun permteella ehdotamme kun-
57269: den buomattav-n.e väestönosalle. Tämän huo- nioittaen eduskunnl.ttl hyväksyttäviksi toivo-
57270: mioiden petöjen suosiminen poronhoitoalueilla muksen,
57271: lisää huomatt'civasti taloudellista menetystä ja
57272: näin lamauttaa :kokonaisporotaloutta. Petojen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
57273: t~..ppamat porot pitää korvata täysimääräisinä menpiteisiin täysimääräisen konmuksltl
57274: nitn, että kai:W petojen hävhtämät porot kor- maksflmiseksi petoien tuboltmisttl po-
57275: vataan pu<>l.itoistakertaisena. On selvää etteivät roista niin, etti iokainen pedon hätJit-
57276: kaikki petojen surmaamat porot voi tulla tietoi- tämä poro koNJlllaan omistailllle ptt~fJli-
57277: suuteen ja näin on vahinko suurempi kuin ·toistllkert&isena. ja <Jit.Jsi tilii t•rk(!i-
57278: mi:tä cilastot osoittavat. Porotalous Lapissa on tusta varten riittävän määrärahtJn vuo-
57279: suurimerkityksellinen elinkeino, jota on edel- den 197J tttlo- ;a fllenOtft'fJiilesitykseen.
57280: Helsingissä 15 päivänä beltmkuuta 1972.
57281:
57282: Arttur Niemeiä. Jotmi Mykkänen.
57283: Mikko Vaklto. Kal.wi Remts,
57284: Rainer Lemström. Aune Mänttäri.
57285: J. Juhani Kortesalmi.
57286: 2681
57287:
57288: IX,151.- Toiv.al. n:o 1533.
57289:
57290:
57291:
57292:
57293: Niemelä 1m.: Ke!Htys•lueen meijerisikaJoitten vapauttamisesta
57294: ylituolt~Ntt>a rt~;oitt.tvista määräyksistä.
57295:
57296: E d u s k u n n a 11 e.
57297:
57298: Teollisuusmaisista sikaloista on pidetty meil- Tämä huomioiden olisi kokonaisuuden eduk-
57299: lä viime vuosina kovaa ääntä ja ·tähän on ol- si asiallista vapauttaa aJi.työllisyysalueilla jo
57300: lutkin vahva peruste olemassa koska 6n ollut toiminnassa . olevat meijerisikalat niistä rajoi-
57301: ylituotantoa sianlihan tuotannossa. Meillä on tuksista mitä ylituotannon estämiseksi sikaloil-
57302: olemassa niinsanottuja meijerisikaloita jotka le määrätään.
57303: luetaan myös :teollisuussikaloiksi ;a näin jou- Tämän :kaiken edellä sanotun ~rusteella
57304: tuvat tinkimään omasta tuotannostaan kun yli- kunnioittaen ehdotamme eduskunnan hyväksyt-
57305: tetään sallittu uja tuotannossa. Ruhenkin mei- täväksi toivomuksen,
57306: jerisikalat ennenkaikkea alityöllisyysalueilla
57307: ovat suurena .tukena maidon tuottajille, koska ettii bodlitus rybt1isi tarpeellisiin toi-
57308: ne tukevat meijereitten taloutta, niin että 'toi- menpiteisiin kehitysalueidett I vyö-
57309: claan tämän ansiosta maidon tuottajille mak- hykkeellä jo toiminnast11 oletlien meije-
57310: 'Saa 2-J penniä litralta Jisähintaa jota Ilman risikaJoitten . va!Jtllillmniseksi ylituotan-
57311: sikalaa lJl(lijeri ei voilli tehdä. to• r.;9ittniltil milri,fttisll.
57312: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
57313:
57314: Atttur Niemelä. Rainer Len1ström.
57315: Mikko Vainio. Kalevi Remes.
57316: Aune Mänttäri.
57317:
57318:
57319:
57320:
57321: 336 156/72
57322: 2682
57323:
57324: IX,152. - Toiv.al. n:o 1534.
57325:
57326:
57327:
57328:
57329: E. Nieminen ytn.: Maatalousväestön reaalitulossa tapahtuneet~
57330: epäedullisen kehityksen korvaamisesta.
57331:
57332:
57333: E d u s k u n n a 11 e.
57334:
57335: Maatalouden hintatoimikunnan laskelmien hyväksyttävä. Hallituksen tulisikin kiireellisesti
57336: mukaan ovat maatalouden tavoitehinnat ns. päättää UKK-sopimuskauden aikana tapahtu-
57337: UKK-sopimuskaudella tammi-elokuun aikana neen jälkeenjääneisyyden hyvittämisestä vilje-
57338: 1971 jääneet jälkeen tavoitehintatasosta noin lijöille. Lisäksi seuraavaa maataloustuloratkai-
57339: 20 miljoonaa markkaa. Tämä jälkeenjääneisyys sua ja uutta maataloustulolakia valmisteltaessa
57340: on sittemmin hyvitetty maatalousväestölle pin- on otettava huomioon edellä mainitun kahden
57341: ta-alalisien muodossa. vuoden aikana tapahtuneen reaalitulon epäedul-
57342: Samaan aikaan on maa- ja metsätalousminis- lisen kehityksen hyvittäminen. Uuden maata-
57343: teriön asettama työryhmä todennut että maata- loustulolain on turvattava maatalousväestön
57344: loustulon kehitys ei ole kahden viimeksi kulu- tulotason kehitys rinnan muiden vastaavien
57345: neen vuoden aikana seurannut muiden vastaa- väestöpiirien tulotason nousun kanssa.
57346: vassa asemassa olevien väestöpiirien tulon ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
57347: hitystä, vaan on. jäänyt siitä huomattavasti jäl- nioittavasti eduskurtnan hyväksyttäväksi · toivo-
57348: keen. Tämä johtuu mm. maatalouden tuotta- muksen,
57349: vuuden kasvun heikentymisestä, maataloustuot-
57350: teiden alhaisista tuottajahinnoista sekä kustan- että hallitus kii~eelli~esti ryhtyy toi-
57351: nustason noususta. menpiteisiin maatalousväestön reaalitu-
57352: Tällainen maatalousväestön maataloudesta lossa tapahtuneen epäedullisen kehityk-
57353: saaman reaalitulon epäedullinen kehitys ei ole sen korvaamiseksi.
57354: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
57355:
57356: Einari Nieminen. T. Saloranta. Veikko Pihlajamäki.
57357: Juhatd Saukkonen. Pentti Poutanen. Mikko Jokela.
57358: Orvokki Kangas. Lea Sutinen. Aulis Sileäkangas.
57359: Aino Karjalainen. Taisto Tähkämaa. Pekka Vilmi.
57360: 2683
57361:
57362: IX,153.- Toiv.al. n:o 1535.
57363:
57364:
57365:
57366:
57367: N. Nieminen ym.: Pienviljelijäkurssien sisällyttämisestä maata-
57368: louskoulutukseen.
57369:
57370:
57371: E d u s k u n n a II e.
57372:
57373: Tieteellisen ja teknillisen kehityksen men· ole mahdollista nykyisten maataloudellisten op-
57374: nessä voimakkaasti eteenpäin myöskin maata- pilaitosten ja niissä käytännössä olevien oppi-
57375: louden alalla maatalouden harjoittajalta vaadi- jaksojen avulla. Tarvittaisiin lisää tällaisia oppi-
57376: taan entistä enemmän tietoa ja taitoa käyttää laitoksia. Niiden perustamiseen ei kuitenkaan
57377: kehityksen saavutuksia hyvän taloudellisen tu- liene tarkoituksenmukaista ryhtyä, sillä se vaa-
57378: loksen saavutamiseksi ja kannattavuuden tur- tisi runsaasti varoja ja maatalousväestömme
57379: vaamiseksi. Nykyisin tarvitaan myös kykyä va- määrä vähenee toistaiseksi voimakkaasti .. Ei
57380: lita sellainen tuotantosuunta, joka luontaisesti myöskään pienviljelijöillä ole taloudellisia mah-
57381: soveltuu tilalle, mutta ei tarpeettomasti lisää dollisuuksia eikä aikaakaan irtaantua tilalta pit-
57382: vlituotantovaikeuksia. Tällaisten tietojen ja tai- kien oppijaksojen suorittamiseen. Kun kuiten-
57383: tojen hankkiminen ei ole mahdollista vain käy- kin jonkinlaista tietopuolista opetusta olisi heil-
57384: tännön kokemuksilla, vaan siihen tar~itaan le annettava ammattitaidon parantamiseksi, tu-
57385: myöskin tietopuolista koulutusta. lee ainoastaan kurssiluontoinen koulutus kysy-
57386: Vaikka maassamme on lukuisia maatalousop- mykseen. Olisi järjestettävä valtion toimesta
57387: pilaitoksia, on maamme maatalouden harjoitta- 1-2 kuukauden kursseja, joissa annettaisiin
57388: jista vain noin 10· % saanut ammattiaan vas- tärkeimmät perustiedot pien- ja perheviljelmillä
57389: taavaa koulutusta. Muu osa harjoittaa ammat- harjoitettavasta maataloudesta ja niille soveltu-
57390: tiaan isiltä saatujen neuvojen ja tottumusten vista tuotantomuodoista. Täten voitaisiin edis-
57391: mukaan, enemmän tai vähemmän menestyksel- tää pien- ja perheviljelmillä elävän maatalous-
57392: lisesti. Etenkin pienviljelijät, joita on lähes 80 väestön toimentuloa sekä estää liian nopeata
57393: % maatalousväestöstämme, ovat jääneet kou- maataloudesta siirtymistä ja liiallista painetta
57394: lupohjaista ammattitaitoa vaille ja turvautu- muilla ammattialoilla. Tällaisten kurssien jär-
57395: maan vain niihin vähäisiin asiatietoihin, jota jestämiseen voitaisiin käyttää tyhjillään olevia
57396: ovat saaneet maataloudellisten yleisneuvontajär- kansakouluja, joita on runsaasti eri puolilla
57397: jestöjen kautta. Tällaisilla vajavaisilla tiedoilla maata.
57398: varustettuna maatalouden harjoittaminen on Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
57399: käynyt päinsä joten kuten aikaisemmin, mutta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
57400: nykyisin ei enää vastaa kehittyneen maatalou-
57401: den ja kohonneen elintason vaatimuksia. Sen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
57402: vuoksi koulupohjaisten ammattitietojen hank- menpiteisiin maatalouskoulutuksen niin
57403: kiminen on nykyisin välttämätöntä maatalous- järiestiimiseksi, että pienviljelijöillä olisi
57404: ammatissakin. mahdollisuus kut'ssien avulla hankkia
57405: Kuitenkaan maatalousväestömme ammatti- välttämättömät tiedot ammattinsa har-
57406: koulutuksen järjestäminen riittävän nopeasti ei joittamiseen.
57407: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
57408:
57409: Niilo Nieminen. Aame Pulkkinen. Helvi Niskanen.
57410: Matti Järvenpää. P. Liedes. Lauha Männistö.
57411: Heikki Mustonen. P. Puhakka. Niilo Koskenniemi.
57412: Veikko Salmi. V. J. Rytkönen.
57413: 2684
57414:
57415: IX,1.54.- Toiv.al. n:o 1.5.36.
57416:
57417:
57418:
57419:
57420: N. Nieminen ym.1 Riittävän toimeetttulon takaavan maatalous-
57421: tuotannon oh;aamisesta.
57422:
57423:
57424: E d u s k u n n a 11 e.
57425:
57426: Ma:ltalous elinkeinona on maassam~ru: perin- harjoittaminen maamme eri alueilla ,ja eri suu-
57427: toollinen ja tärkeä. Sen tehtävä kansamme ra• ruisilla tiloilla erilaiseksi ja erilaisia tuloksia
57428: vinnon tarpeen tyydyttäjänä on ollut ratkaise- antavaksi~. Kun kuitenkin maassamme harjoi-
57429: va. Se on myöskin ollut merkittävä tekijä työl- tettu maatalouspolitiikka ja valtion maatalou-
57430: lisyyden ja toimeentulon antajana. Vaikka väes- delle antama tukitoiminta on ollut liian yksi-
57431: tön osuus maataloudessamme on jatkuvasti su- puolista, joka ei ole suosinut tasapuolisesti
57432: pistunut t>n sillä edelleenkin tärkeä osuus kan- kaikkia maamme alueita eikä tilaryhmiä, ovat
57433: santaloudessamme. Näin tulee myöskih vastai- ristiriidat maatalouden piirissä jatkuvasti sy-
57434: suudessa olemaan. ventyneet.
57435: MMtaloutemme .perusolemus on vuosikym- Maatalouspolitiikan ja valtion maataloudelle
57436: menien kuluessa sangen suuresti muuttunut. antaman tuen yksipuolinen suuntaaminen voi-
57437: Ensiksi totpparien it:Bt!näistyminen toi maaham- makkaasti vilja- ja maitotalouteen, ovat synnyt-
57438: me suuren joukon pientiloja, joiden elinkelpoi- täneet, paitsi maatalouden sisällä ristiriitoja,
57439: suus ei ollut rHttävä. Torpparien itsenäistymi- myöskin kansantaloudellisia ja kaupallisia vai-
57440: nen oli oikea ja edistyksellinen toimenpide, keuksia. Hintapoliittis.ella tuotantotuella on kii-
57441: mutta siten muodostuneet liian pienet tilat oli- hoitettu vain muutamia tuotantoaloja kohtuut-
57442: vat ja ovat edelleen kannattamattomia sekä kan- .tomasti ja saatu aikaan näiden tuotteiden osalla
57443: santaloudellisesti epäedullisia. Täten muodostui runsasta ylituotantoa. Kun ylituotannon mark-
57444: maata1outeemme eri suuruisia tuotantoyksiköi- kinoiminen ulkomaiden markkinoille on ollut
57445: tä, joiden !tuotantokyky ja taloudellinen tila valtiolle suuria kustannuksia aiheuttavaa, jopa
57446: slll'lgen suuresti poikkesivat toisistaan. Tämä ti- yHvoimaisen vaikeatakin, on syntynyt jättiläis-
57447: lanne paisui voimakkaasti 1940-luvun lopulla varastoja, "voi- ja viljavuöria", joiden varastoi-
57448: ja 1950•luvtin aikana maanhankintalaih toi- miskustannu:ksetkin maksavat paljon valtiolle.
57449: meenpanen yhteydessä. Niinpä1960-luvun alus- Samaan aikaan eletään maassamme monien
57450: sa maataloutemme oli täysin_ pienvilje1ysvaltais- ma:taloustuotteiden osalla runsaan tuonnin va-
57451: ta. Tilastot osoittivitt, että alle 15 peltohehtaa- rassa. Sellrusia ovat o&et esim, rfiaila!iohrll, vä•
57452: rin tiloja oli noin 80 %. kirehut, eriiät siemenet, lampaan liha, kala- ja
57453: Maataloutenune muuttuminen pienviljelysval- marja- sekä vihannesjalosteet, tomaatit ym.
57454: taisebi ei sinänsä ollut pahasta. Päin vastoin Kaikkia näitä tuotteita olisi voitu tuottaa koti-
57455: siten gijoittui noina vaikeina työllisyyskausina, maassamme hyvällä menestyksellä, jos ne olisi-
57456: sa~ suuri osa väestöstämtne saamaan edes vat olleet samanlaisen hintatuen kohteina kuin
57457: jonkittläis.en toimeentulon maataloudesta. Muus- ~im. maito, vehnä ja ruii ovat olleet. Vartnitan-
57458: sa tapauksessa työllisyyden ylläpitäminen olisi kaatt v!Ution menot 1fMt olisi lisääntyneet täl·
57459: tuottanut valtiolle ja kunnille ylivoimaisia ja 1aisesta .toimenpiteestä.Tällöin olisi moni pien-
57460: pysyviä vaikeuksia. Mutta maataloutemme ole- viljelijät;>erhe, .jolla ei ole' ollut riittäviä edelly-
57461: muksen muuttuminen sai aikaan voimakasta tyksiä vilja- ja maitotuotantoon, sHrtynyt tuot-
57462: taloudellista ja tnaata1ouspt>lilttista ristivetoa eri tamaah jotakin näistä tuotteista, jopa hyvällä
57463: suuruisten tilatyhmien kesken. Kun lisäksi luon- mehestyksellä. ·
57464: nonolosuhteet, maapohjan ja ilmastoosa puo- Muodostuneet voi~ ja viljavuoret sekä niihin
57465: lesta ovat maamme eri a1~il1a varsin suuresti johtanut valtion tukijärjestelmä ovat aiheutta-
57466: toisistaan poikkeavat, muodostm maatalouden neet kärkevää arvostelua kuluttajaväestön kes-
57467: IX,154.- N. Nieminen ym. 2685
57468:
57469: kuudessa, jopa enemmänkin kuin olisi ollut ai- keinoedellytykset htlPf!)ioon ott~n. Se oJ'l kui-
57470: hetta. Se on kuitenkin varsin ymmärrettävää, tenkin pitkä tie kuljettavaksi ennen kuin voi-
57471: varsinkin kun maataloustuotteiden kuluttajahin- daan saavuttaa olotila, jossa teollisuus ja palve-
57472: nat maassamme ovat olleet kohtuuttoman kor- luammati-t voivat tarjota kansallemme pääasial-
57473: keat. Niinpä on aiheellisesti väitetty, että Suo- lisen toimeentulon. Siihen kuluu vuosia ja vuo-
57474: men kansa syö maailman kalleinta leipää. Näin sikymmeniä. Tänä aikana on välttämätöntä
57475: on käynyt maassamme harjoitetun maatalouspo- kiinnittää vakava huomio myöskin niihin elin-
57476: litiikan ansiosta, joka ei ole seuranp.ut ajan ke- keinoihin, joista maatalous ei voi olla vähäisin.
57477: hitystä, vaan on toistunut samana vuosikym- Toistaiseksi vielä ei maataloudessa voida siir-
57478: menestä toiseen. Se on kylläkin suosinut suuria tyä edes pelkästään liikeperiaatteen pohjalla
57479: ja keskisuuria tiloja, mutta pienvi•ljelijäin ja tapahtuvaan tuotantoon, on otettava myöskin
57480: kansantalouden edut se on unohtanut. Erityi- muita kansantaloudellisia näkökohtia huo-
57481: sesti on todettava, että tieteellinen tutkimus- mioon. Näistä markkinatalouden ja työllisyyden
57482: työ maataloutemme kehittämiseksi, myöskin vaatimat näkökohdat ovat tärkeimmät. Sen
57483: tuotantosuuntaa antavana tekijänä, on jäänyt vuoksi ei voidR lähteä edes pienviljelyksen hä-
57484: liian vähäiseksi. Si•ihen ei ole kiinnitetty :riittä- vittämiseen. On välttämätöntä edell~nkhl si·
57485: vää huomiota. Nekin väh;i.i$et tutkim~tulokset, toa runsaasti väestöämme tnaatalooteen. Se
57486: joita on saatu, ov!lt jäiinee~ tutkijoiden pöyta- edellyttää jopa maataloudesta tapahtuvan muut-
57487: laatikkoihin tai huk:kwe?t .mgat~usmini~te toliikkeen jarruttamista, eikä kiihdyt~mistä.
57488: riön asia!drjapinoihin, tulematta perusteellisesti Mutta se merkitsee maatalouden si11äistii kcllit-
57489: harkittaviksi käytännön toimenpiteitä varten. tämistä, jotta voidaan turvata kohtuulli~>Ula.
57490: Tällainen laiminlyönti on nyt kastautumassa kustannuksilla maamme eri alueilla ja eri suu-
57491: varsin raskaasti. ruisilla tiloilla riittävä toimeentulo. Paitsi tila.
57492: Maataloutemme tulevaisuus ei ole kovinkaan koon suurentamista, on saatettava tasa-arvoi-
57493: valoisa. Suurella osalla tiloi>stamme ei nykyisel- seen asemaan entistä useampia tuotantomuotoj.,,
57494: lään ole riittäviä toimeentulon edellytyksiä. jolloin voidaan harjoittaa kannattav!lsti kulla-
57495: Maatilojen nopea au·tioituminen tuo runsaasti kin tilalla sellaista tuotantoa, joh911 tilan luon-
57496: irrallista ja ammattitaidotauta työvoimaa muu- taiset edellytykset antavat parhaat mahdollisuu-
57497: tenkin vaikeaan työllisyystilanteeseen. Pakkotoi- det, Tällainen maatalouden sisäinen kehittiimi·
57498: menpiteet ylituotannon supistamiseksi vaativat nen samoin kuin l~oko maataloustuotannon t~·
57499: valtiolta entistä suurempia kustannuksia jll ovat sapainottamipc::n lähelle kulutusta vastaava~ ta·
57500: maatalouden kannalta varsin epäterveitä toi- spa vaatii valtion tohnenp~teitii jll tieteelUsijn
57501: menpiteitä. Ne saattavat hyvin pian johtaa tutkimuksiin pohjautpvaa suunnitelmallisu"Qtta.
57502: myöskin liialliseen alituotantoon, jolloin suur- Edellä olevaan viitaten ehdotamme ~u,;kun
57503: ten asutuskeskusten kulutusmaidon tyydyttätni- nan hyväksyttäväksi toivomuben,
57504: nen vaikeutuu. Maatalouspolitiikkamme ei voi
57505: enää seurMa isiltä perittyä latua, vaan nyt on että hall.itus ryhtyisi kiireellisesti foi-
57506: kii~sti tutkittava kaikki nykyis~ kehityk~n menpiteisiin m44takntstuot(l,flnon oh:iu·
57507: suomat edellytykset ja myöskin sen asettamat miseksi tieteeZUst~n tutkimusten ed~tllyt
57508: vaatimuk~t se~ä ryhdyttävä niitä toteuttam&,lJn. tämälliJ tav.t~ll(l niin, että tm14mme eri
57509: Tällöin tieteellinen tl,ltlcimus näiden ~Sioiden alueilla i4 trri sWJrNisillll tiloill4 v~
57510: selvittämiseksi on vältt'Unätöntä. . harjoittt~~~ riittät.liin toimeentulon tilit~
57511: Ma~mme elinkeinotoiminta !lUUntautuq voi- vaa tuolantaa ja että kansanta/Quden j(l
57512: makkaasti ·teollistuvaan yhteiskuntaan, jossa kuluttajaväestön edut kobtuullisefSII
57513: myöskin palveluammatit jatkuvasti lisääntyvät. määriissii buomioidat~n.
57514: S~ on oikea suunta maamme luootaiset elin-
57515:
57516: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1'72.
57517:
57518: Niilo Nieminen.
57519: Matti Järvenpää.
57520: Heikki MW3tQnen.
57521: Aame Pulkkinen.
57522: P. Liedes.
57523: Helvi NiSkanen.
57524: 2686
57525:
57526: IX,15.5.- Toiv.al. n:o 1.537.
57527:
57528:
57529:
57530:
57531: '
57532: Niinikoski ym.: Eräiden maksamatta olevien maankuivatustöi-
57533: den lainojen ja korkojen perimättä jättämisestä.
57534:
57535:
57536: E d u s k u n n a 11 e.
57537:
57538: Maamme vajaatyöllisyysalueilla, erityisesti me maatalouden muuttuneiden olosuhteiden,
57539: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla, jouduttiin lä- nimenomaan ylituotantopulmien johdosta ei
57540: hinnä 1950-luvulla ja vielä sen jälkeenkin suo• enää ole edes tarkoituksenmukaista ryhtyä rai-
57541: rittamaan maataloushallituksen toimesta run- vaamaan viljelysmaiksi ko. laajoja suoalueita.
57542: saasti perusku1vatuksia työttömyys- ja työlli- Näin ollen jää ainoaksi mahdollisuudeksi niiden
57543: syystöinä näillä alueilla esiintyneen vaikean saattaminen metsän kasvuun siltä osin kuin
57544: työttömyyden lieventämiseksi. Nämä työt, joi- ne ovat metsänkasvuun soveltuvia. Kalliiden
57545: den käyntiinsaattamista työvoimaviranomaiset peruskuivatustöiden v'uotuismaksut ovat kui-
57546: ja kunnatkin painosdvat, kohdistuivat pääosal- tenkin metsä·ojitus- ja metsitystoimenpiteiden
57547: taan viljelysike1poisten soiden kuivattamiseen jarruna.
57548: raivaustarkoituksessa. Esim. vuosina 1954- Valtion osanotosta eräiden maa- ja vesira-
57549: 1961 valmistuneista peruskuivatustöistä oli kennustöiden kustannuksiin 30. 8. 1963 anne-
57550: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla peltoalueiden tun lain ( 433/63) 38 §:n ja sen nojalla 27. 9.
57551: kuivatuksia vain vajaa 30 % ja viljelyskelpois- 1963 annetun asetuksen ( 450/63) perusteella
57552: ten soiden kuivatuksia peräti 50~60 %, mikä maanomistajille on tosin hakemuksesta voitu
57553: osoittaa, että laajasuuntaista raivaustoimintaa myöntää kuivatuslainojen maksuhelpotuksia
57554: pidettiin kuivatusten ensisijaisena päämääränä. työttömyystöinä tehtyjen hankkeiden sekä laa-
57555: Edellä tarkoitettujen kuivatustöiden kustan- jojen, heikkojen tieyhteyksien takia tai muu-
57556: nukset ja vastaavasti maanomistajien maksetta- toin vaikeasti käyttöön otettavien suoalueiden
57557: viksi jääneet valtion lainat muodostuivat poik- osalta, kun kysymyksessä on aikaisemman lain
57558: keulksellisen korkeiksi mm. sen vuoksi, että nojalla rahoitettu, vuoden 1951 jälkeen aloi-
57559: työ suoritettiin pääasiassa miestyövoimaa käyt- tettu kuivatustyö. Edellä mainitun vuosirajan
57560: täen lapiotyönä ja epäedullisina vuodenaikoina. asettaminen on johtanut epäoikeudenmukai-
57561: Käytetty työvoimakin oli usein kaivutyöhön seen tulokseen, koska maksuhelpotusten ulko-
57562: tottumatonta. Soiden peruskuivatukset tulivat- puolelle on siten jätetty useita sellaisia hank-
57563: kin maksamaan noin 500 markkaa hehtaaria keita, joissa kuivatuskustannukset ovat nous-
57564: kohden, eräissä tapauksissa jopa yli 1 000 mk/ seet yhtä korkeiksi ja maanomistajilta perittä-
57565: ha. Vaikka valtio onkin maksanut suurimman vät lainaosuudet kdhtuuttomiksi samoista syistä
57566: osan kustannuksista, on pienituloisille viljeli- kuin vuoden 1951 jälkeen aloitetuissa hank-
57567: jöille maksuunpannut kuivatusmaksut kuiten- keissa.
57568: kin muodostuneet kohtuuttomaksi rasitukseksi. Kysymyksessä olevien suoalueiden peruskui-
57569: Lisäksi heillä ei ole ollut minkäänlaisia talou- vatustyöt ovat aikanaan poikkeuksellisissa olo-
57570: dellisia mahdollisuuksia saattaa näitä laajoja suhteissa olleet välttämättömiä työtilaisuuksien
57571: suoalueita tuottavaan käyttöön. Niiden raivaa- järjestämiseksi vajaatyöllisyysalueiden tuhan-
57572: minen pelloksi on yleensä jo alunperin ollut sille työttömille. Tämän vuoksi ja kun perus-
57573: kannattamatonta, koska niiltä ovat puuttuneet kuivatukset on aLunperin suunniteltu ja toteu-
57574: tieyhteydet ja ne ovat usein sijainneet monien tettu lähinnä uusien viljelysmaiden raivaami-
57575: kilometrien päässä tilojen talousikeskuksista. seksi ja kun maatalouden nykyisissä muuttu-
57576: Myös epäedulliset jako-olot monin paikoin vai- neissa olosuhteissa laajojen suoalu·eiden raivaa-
57577: keuttavat hyötyalueiden käyttöönottoa. Maam- minen viljelysmaiksi ei enää ole tarkoituksen-
57578: IX,155.- Niinikoski ym. 2687
57579:
57580: mukaista, olisi viljelijöitä rasittavien vielä mak- matta olevien lainojen' ja niiden korko-
57581: samatta olevien kuivatuslainojen ja niiden kor- jen takaisin perimisestä kokonaan luo-
57582: kojen perimisestä kokonaan luovuttava. pumiseksi valtion osanotosta eräiden
57583: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- maa- ja vesirakennustöiden kustannuk-
57584: nioittaen eduS'rounnan hyväksyttäväksi toivo- siin annetun lain (433/63) 38 §:n 1
57585: muksen, momentissa tarkoitettujen kuivatustöi-
57586: den osalta, ottaen kuitenkin huomioon
57587: että hallitus ryhtyisi· kiireellisesti toi- myös ennen vuotta 1951 aloitetut työt,
57588: menpiteisiin ennen lokakuun 1 päivää sekä antaisi tätä tarkoittavat esitykset
57589: 1963 tehtyihin rahoituspäätöksiin pe- Eduskunnalle.
57590: rustuvien maankuivatustöiden . maksa-
57591: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
57592:
57593: Paavo Niinikoski. Katri-Helena Eskelinen.
57594: Esko Härkönen. Mikko Jokela.
57595: Reino Kangas. Einari Nieminen.
57596: Pentti Pekkarinen. Ahti Pekkala.
57597: 2688
57598:
57599: IX,l.S6.- Toiv.a1. n:o 1538.
57600:
57601:
57602:
57603:
57604: Nikkilä ym.: Polttoöljyn varmuusvarastoinnista maatiloille kriisi-
57605: ajlln elintarvikehuollon varmistamiseksi.
57606:
57607:
57608: E d u s k u n n a 11 e.
57609:
57610: Kriisiajan elintarvikehuolto on meillä valitet- tievalta tukisi suurten, yli 6 000 litran säiliöi-
57611: tavasti jäänyt, v~e hUQlOiolle. Maatalou- den hankintaa maatiloille siten, että niiden
57612: temme rakenne on viime v1,1osikyromeninä suu- hinta olisi huokeampi kuin piep.ten säiliöiden
57613: resti muuttunut. Nykyään maataloustuotantom- hinta. Näin voisi valtiovalta vähäisin kustan-
57614: me jatkuminen kriisiaikfllla on päasiassa riippu- nuksin huomattavaiti. auttt~a maamme ja rat-
57615: vainen polttoaineen riittämisestä. Jos meillä ei kaisevasti maataloutemme polttoöljyn varmuus-
57616: ole polttoainetta, emme myöskään pysty pel- varastointia.
57617: tojamme viljelemään emmekä elintarvikkeita Säiliökannan uusimista puoltaa myös se
57618: tuottamaan. seikka, että huomattava osa nykyisestä öljysäi-
57619: Näinoilen polttoaineen varmuusvarastointi liökannasta on jo suhteellisen iäkästä ja sisä-
57620: maataloutemme tarpeisiin on erikoisen tärkeätä. puolelta tapahtuvan ruostumisen aiheuttaman
57621: Maatalous on jo itse asiassa merkittävällä ta- puhkeamisvaaran takia suureksi vaaraksi ym-
57622: valla huolehtinut varmuusvarastoinnista siten, päristön pohjavesien saastumiselle öljyvuodon
57623: että maatiloillamme on jo tuhansia öljysäiliöi- sattuessa.
57624: tä, jotka jossain määrin auttavat asiaa öljyn- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
57625: tuonnin katketessa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
57626: Koska nämä öljysäiliöt on ylensä hankittu muksen,
57627: normaalia käyttöä varten, ovat ne melkein että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
57628: kauttaaltaan liian pieniä pitempää polttoöljy- menpiteisiin riittävän öljysäiliökannan
57629: huoltoa ajatellen. Tilannetta voitaisiin auttaa saamiseksi maatiloillemme kriisiajan
57630: esimerkiksi verohelpotuksin tai siten, että val- elintarvikehuollon varmistamiseksi.
57631: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
57632:
57633: Olavi Nikkilä. P. Mäki-Hakola. Timo Mäki.
57634: Mauri Seppä. Mikko Asunta. T. J. Vartia.
57635: A1Ii Vaittinen.
57636: 2689
57637:
57638: IX,157.- Toiv.al. n:o 1539.
57639:
57640:
57641:
57642:
57643: Pekkala ym.: Maatalouden aluetuen lisäämisestä.
57644:
57645:
57646: E d u s k u n n a 11 e.
57647:
57648: Maamme pitkänomaisuudesta johtuu, että osoituksena pakettisopimusten suuri määrä ke-
57649: maataloutemme tuotanto- ja kannattavuusedel- hitysalueilla ja toisaalta maatalousammatista
57650: lytykset ovat erilaiset eri osissa maata. Tehoi- ulos suuntautuva suuri muuttoliike, joka on
57651: san lämpötilan summissa kasvukauden aikana varsin huomattavalta osalta suuntautunut maan
57652: on varsin suuria eroja verrattaessa toisiinta rajojen ulkopuolelle, Ruotsiin. Tästä syystä
57653: eteläisten alueiden ja toisaalta Pohjois-Suomen aluetuen määrää olisi voimakkaasti lisättävä,
57654: olosuhteita. Näistä ja muistakin seikoista joh- jotta siten samalla kun tasavertaistetaan tuo-
57655: tuu, että maataloudenharjoittajien tulotasossa tantoedellytyksiä eri osissa maata, myöskin
57656: on selvä ero pohjoisessa ammattiaan harjoitta- tehokkaimmin estetään autioitumista kaikkine
57657: van viljelijän vahingoksi. Valtiovallan taholta haittailmiöineen. On syytä todeta, että nimen-
57658: tämä seikka on havaittu ja vuosien kuluessa omaan kehitysalueilla maatalous muodosta pe-
57659: ryhdytty toimenpiteisiin eri tavoin Pohjois-Suo- ruselinkeinon ja maatalousväestö perusväestön,
57660: malaisten viljelijöiden suuremmaksi tukemi- jonka varaan rakentuu muukin elinkeinoelämä
57661: seksi. Eräs tällaisen tuen muoto on alueittai- nimenomaan palveluammateissa.
57662: nen hintapoliittinen tuki. Sitä suoritetaan tällä · Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
57663: hetkellä maidosta, naudanlihasta ja sianlihasta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
57664: Tämä tuki on merkittävällä tavalla parantanut
57665: maatalouden kannattavuutta Pohjois-Suomessa.· että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
57666: Kokemus kuitenkin on osoittanut, että tuen menpiteisiin maatalouden ns. aluetuen
57667: määrä nykyisellään ei ole riittävä. Tästä on voimakkaaksi lisäämiseksi.
57668: Helsinki 11 päivänä helmikuuta 1972.
57669:
57670: Ahti Pekkala. Mikko Jokela.
57671: Jouko Siikaniemi. Paavo Väyrynen.
57672:
57673:
57674:
57675:
57676: 337 156/72
57677: 2690
57678:
57679: IX,158.- Toiv.al. n:o 1540.
57680:
57681:
57682:
57683:
57684: Pekkala ym.: Määrärahasta metsien lannoitusta koskevien tut-
57685: kimusten suorittamiseen.
57686:
57687:
57688: E d u s k u n n a 11 e.
57689:
57690: Metsien lannoitustoiminta maassamme on den 1972 tulo- ja menoarviossa myönnetty
57691: laajentunut varsin voimakkaasti viimeisten vuo- metsien lannoitustutkimuksiin 495 000 mk:n
57692: sien aikana. Kun vuonna 1960 metsiä lannoi- suuruinen määräraha. Käytännön laajan ja mo-
57693: tettiin tilastojen mukaan vain 500 ha ja viisi nitahoisen kentän tutkimustarpeita tarkastel-
57694: vuotta myöhemmin 20 200 ha, oli lannoitettu taessa on tätä määrärahaa pidettävä riittämät-
57695: pinta-ala vuonna 1971 ennakkotietojen mukaan tömänä. Se on varsin vähäinen metsien lan-
57696: jo 182 000 ha. Edtyisen suuri lisäys on ollut noitukseen suoritettavaan investointiin verrat-
57697: yksityismetsissä, joissa lannoitettu pinta-ala oli tuna. Jos lähdetään siitä, että metsiä lannoite-
57698: esimerkiksi vuonna 1965 ainoastaan 3 300 ha, taan 200 000 ha vuodessa ja keskimääräinen
57699: mutta vuonna 1971 kaikkiaan 78 000 ha. On lannoituskustannus on 200 mk/ha, on lannoi-
57700: odotettavissa, että metsien lannoitus laajenee tukseen suoritettu välitön investointi 40 milj.
57701: lähivuosinakin voimakkaimmin nimenomaan mk vuodessa ja lannoituksen perusteita selvit-
57702: yksityismetsissä, sillä metsänparannusrahoituk- tävään tutkimustoimintaan myönnetty määrä-
57703: sen ehtoja on jonkin verran muutettu ja varo- raha on tähän verrattuna n. 1,25 %. Lannoi-
57704: ja on alettu myöntää peruslannoitusten lisäksi tettavan pinta-alan kasvaessa jää tutkimuksen
57705: myös kasvatuslannoitusten suorittamiseen. Lan- osuus vieläkin pienemmäksi. Jotta virheinves-
57706: noitussuunnitelmien toteuttamiseen käytetään toinneilta vältyttäisiin, olisikin lannoitustutki-
57707: normaalien metsänparannusvarojen lisäksi vuon- muksiin varattava nykyistä tuntuvasti suurem-
57708: na 1972 suhdanneverovaroja 18 700 000 mk. pi osuus metsien lannoitustoimintaan myönnet-
57709: Käytännön lannoitustoiminta perustuu met- tävistä valtion varoista. Tutkimukseen käytetyt
57710: sätieteellisen ·tutkimus- ja koetoiminnan anta- varat maksavat itsensä nopeasti takaisin käy-
57711: miin tuloksiin. Metsäntutkimuslaitoksen toi- tännön lannoitusten jatkuvasti oikean ja tehok-
57712: mesta on perustettu metsien lannoituskokeita kaan toteuttamisen avulla aikaansaatavana kus-
57713: 1930-luvulta lähtien ja varsinkin viimeisten tannussäästönä.
57714: kahden vuosikymmenen aikana on kenttäkoe- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
57715: toiminta suuresti lisääntynyt. Kokeista saatu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
57716: jen tulosten ja tutkimusten sekä käytännön ko-
57717: kemusten perusteella on annettu käytännön että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
57718: ·töiden toteuttamisohjeet. Täten on luotu poh- menpiteisiin metsänlannoituksen perus-
57719: ja metsänlannoituksen toteuttamiselle perusrat- teita selvittävän tutkimustoiminnan te-
57720: kaisujen osalta, mutta mitä pitemmälle lannoi- hostamiseksi varaamalla metsäntutki-
57721: tuksen käytännöllinen soveltaminen etenee, sitä muslaitokselle vuoden 1973 tulo- ;a me-
57722: runsaammin kaivataan myös lisätutkimusten noa.rvioesitykseen 2 000 000 mk:n suu-
57723: tuloksia. ruisen määrärahan metsien lannoitusta
57724: Metsäntutkimuslaitokselle on valtion vuo- koskevien tutkimusten suorittamiseen.
57725: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
57726:
57727: Ahti Pekkala. Paavo Väyrynen. Veikko Pihlajamäki.
57728: 2691
57729:
57730: IX,159.- Toiv.al. n:o 1.541.
57731:
57732:
57733:
57734:
57735: Pekkarinen ym.: Halpakorkoisien lainoien myöntämisestä oji-
57736: tuskaluston hankintaan.
57737:
57738:
57739: E d u s k u n n a 11 e.
57740:
57741: Maatilatalouden yhteisvaliokunnan v. 1959 oja-auroja sekä erilaisia kaivinkoneita käyttäen.
57742: esittämässä peruskorjausohjelmassa todettiin, Samoin kustannussyistä ollaan salaojituksessa-
57743: että noin 36 % peltoalastamme on peruskuiva- kin siirtymässä konekaivuun siellä, missä se
57744: tuksen osalta täysin t!lippiolla. Salaojitetun pel- suinkin käy päinsä. Viime vuosina onkin sekä
57745: lon osuus niinikään on koko maassa vain 10 % valtaoja-aurat että salaojakaivuukoneet nopeasti
57746: pinta-alasta. kehittyneet ja on saatu kentälle jo sellaisia mal-
57747: Peruskuivatuksen kuntoonsaattaminen ja avo- leja, joilla ojituksen toteuttaminen nopeasti ja
57748: ojien hävittäminen pelloilta on epäilemättä kohtuullisin kustannuksin on tullut mahdolli-
57749: tällä hetkellä maataloutemme tärkein tavoite, seksi. Raskas kalusto on kuitenkin kallista ja
57750: jota erikoisesti jatkuva maatalouden koneeliis- niiden saanti yksityisten viljelmien käyttöön
57751: tuminen kiirehtii. Tämän ohjelman toteuttami- vaatii yhteistoimenpiteitä sekä rahoituksen jär-
57752: nen on koko maata ajatellen valtaisa urakka. jestämistä. Jollei rahoitusta saada järjestetyksi,
57753: Maatilatalouden yhteisvaliokunnan laskel- jää peruskorjausohjelman toteuttaminen polke-
57754: mien mukaan olisi varsinainen valtaojituksen maan pai..l;:aUaan. Raskaampaa ojituskalustoa on
57755: kunnostamiseen uhrattava varoja n. 70 mrd maassamme käytettävissä pääasiassa vain maan-
57756: mk ja edellisen lisäksi tilakohtaisten lasku- viljelysinsinööripiireillä ja Pellonraivaus Oy:llä.
57757: ojien, joita on koko maassa n. 35 000 mk, kun- Mitenkään väheksymättä ja vähentämättä edellä
57758: nostamiseen 75 mrd mk. Edelleen on koko mainittujen ja muidenkin jo alalla toimivien
57759: maassa rappiolla olevia niska- ja piiriojia yrittäjien mahdollisuuksia on todettava, että
57760: n. 404 000 km, joiden kunnostaminen edustaa peruskuivatustöiden tehostamiseksi ja nopeutta-
57761: 10.1 mrd mk:n kustannuserää. Tulevan 20- miseksi tarvittaisiin lisää koneita ja lisää yrit-
57762: vuotiskauden yleistavoitteeksi olisi asetettava täjiä.
57763: sarkaojien hävittäminen koko pelto-alalta. Tä- Valta- ja piirioja-aurat, kaivinkoneet sekä sala-
57764: män toteuttaminen vaatii n. 2 mHj. peltohehtaa- ojankaivuukoneet ovat kumminkin niin kal-
57765: rin salaojittamista, mikä tietäisi vuosittain n. 7 liita, etteivät vi~elijäin keskeiset yhtymät tms.
57766: mrd mk:n kustannuserää. yksityiset yrittäjät pysty niitä varojen puu-
57767: Pohjois-Savon maataloustutkimuksen mu- tuessa hank!kimaan, vaikka halukkaita ja pysty-
57768: kaan vaatisi edellämainitun ohjelman toteutta- viä yrittäjiä ilmeisesti olisikin riittävästi. Koko
57769: minen yksistään Pohjois-Savossa 10.73 mrd maan maatalouden kannalta erittäin tärkeän pe-
57770: mk:n investoinnin. Kunnostettavia valtaojia ruskuivatusohjelman nopeuttamiseksi olisikin
57771: olisi 7 693 km, joista kaivettava maamäärä ko- välttämätöntä myöntää lainoja ojituskaluston
57772: hoaa kaikkiaan 12.7 milj. kuutiometriin. Piiri- hankintaan yksityisille vil1elijöille, konevuok-
57773: ojia on maakunnan pelloilla kaikkiaan 29 038 raajille ja koneyhtymille, jotka harjoittavat ko-
57774: km, jotka nekin kauttaaltaan ovat kunnostami- neiden vuokrausta tai suorittavat ojien kunnos-
57775: sen tarpeessa. Sarkaojien määrä on 66 654 km, tamista ja kaivua viljelijöille.
57776: vastaten noin 125 000 peltohehtaaria, mistä Kun sodan jäLkeen maamme kivisillä vi!1elys-
57777: alasta olisi arvion mukaan n. 110 000 ha sala- alueilla aloitettiin kivien raivaaminen viljelyk-
57778: ojitettavaa. sistä ryntäysmäistä vauhtia, oli tässä toimin-
57779: Valtaojien ja piiriojien kunnostaminen tulee nassa rat~kaisevana tekijänä kivenrahrauskonei-
57780: tehtäväksi ny.kyisin pääasiallisesti koneeliisin den hankkimiseksi myönnetyt valtion lainat.
57781: menetelmin ja välinein, kuten valta- ja piiri- EduS'kunta oli v:n 1953 menoarviossa osoitta-
57782: 2692 IX,159.- Ojituskaluston hankintalainat.
57783:
57784:
57785: nut varoja 40 milj. mk myönnettäväksi lai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
57786: noina koneyhtiöille tai osuuskunnille, maanvil- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
57787: jelys- ~a talousseurojen sekä pienviljelijäi!n kes- muksen,
57788: kusjärjestöjen alaisille maamiesseuroille, pien-
57789: viljelijäyhdistyksille ja osastoille sekä yksityi- että hallitus ryhtlyisi kiireellisesti toi-
57790: sille koneenpitäjille, jotka harjoittavat kiven- menpiteisiin halpakorkoisien lainoie'n
57791: raivauskoneiden vuokrausta tai kivenraivausta. myöntämiseksi ojituskaluston hankin-
57792: Tällä kertaa tarvittaisiin vastaava lainoitus- taan yksityisille viljelijöille, koneyhty-
57793: toiminta peruskuivatusohjelman toteuttamiseksi. mille ja konevuokraajille.
57794: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
57795:
57796: Pentti Pekkarinen. Esko Härkönen.
57797: Pentti Poutanen. Mikko Jokela.
57798: Sylvi Saimo.
57799: 2693
57800:
57801: IX,160.- Toiv.al. n:o U42.
57802:
57803:
57804:
57805:
57806: Pekkarinen ym.: Havupuutukkien mittauslavan muuttamisesta.
57807:
57808:
57809: E d u s k u n n a II e.
57810:
57811: Puutavaran mittauksesta 4 pa1vanä marras- kin tukin latvasta suoritetun mittauksen perus-
57812: kuuta 1938 annetun lain nojalla säädetyn puu- teella. Oikeudenmukaisempaa olisi havupuutu-
57813: tavaran mittaussäännön sisältävän asetuksen kin paksuuden mittaaminen pituuden puolivä-
57814: 9 §:ssä määritellään, että enintään 23 jalkaa listä.
57815: pitkä sahatukki kuutioidaan latvapaksuuden pe- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
57816: rusteella ja että paksuus mitataan kuoren alta. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
57817: Kun sahapuun ialostus on nyt jo kehitetty niin sen,
57818: pitkälle, että ns. sahauspinnoistakin valmiste-
57819: taan täysin markkinoimiskelpoisia tuotteita ja että hallitus ryhtyhi toimenpiteisiin
57820: siten sahatukin koko kuutiosisältö tulee hyö- puutavamn mittaussäännös~n muutta-
57821: dyllisesti käytetyksi, on epäoikeudenmukaista miseksi siten, että havupuutukki kuu-
57822: se, että metsänmyyjille puun hinta ja toisaalta tioidaan pituuden puolivälistä suorite-
57823: metsätyömiehelle työpalkka maksetaan edelleen- tun paksuusmittauksen perusteella.
57824: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
57825:
57826: Pentti Pekkarinen. Mikko Jokela. Sylvi Saimo.
57827: Pentti Poutanen. Esko Härkönen. Pekka Vilmi.
57828: 2694
57829:
57830: IX,161.- Toiv.al. n:o 1.543.
57831:
57832:
57833:
57834:
57835: Pekkarinen ym.: Kalatalouden tutkimusaseman perustamisesta
57836: Varkauteen.
57837:
57838:
57839: E d u s k u n n a 11 e .
57840:
57841: .I~alastus on mennema vuosisatoina ollut lisuutta, sekä kalastus- ja kalakauppaoloja ym.
57842: maässamme tärkeä elinkeino. Vaikka sen mer- kalatalouden tutkimukseen ja koetoimintaan
57843: kitys viime aikoina on vähentynyt, on se vielä liittyviä asioita.
57844: nykyisinkin huomionarvoinen varsinkin Sisä- Itä-Suomen laajat järvialueet ovat kaukana
57845: Suomessa jossa sijaitsevat maamme laajimmat tutkimustoimistosta j,a senvuoksi ne ovat jää-
57846: järvialueet. Tälla alueella on mm. maamme suu- neet tutkimustoiminnassa hyvin vähäiselle huo-
57847: rin järvi, Suuri-Saimaa, jonka vesipinta-ala on miolle. Tämä on ollut valitettavaa, sillä juuri
57848: 4 400 km2• Niin ikään siellä on 900 km2:n suu- tällä alueella on kalatalouden kehittämiseen
57849: ruinen Iso-Kailavesi ja 850 km2 :n suuruinen erittäin suuret mahdollisuudet. Näin ollen tut-
57850: Pielinen. kimusaseman perustaminen Sisä-Suomen järvi-
57851: Vuonna 1959 tehdyn tilaston mukaan Sisä- alueelle on erittäin tarkoituksenmukaista ja tär-
57852: Suomen järvialueella oli 1 749 ammattikalasta- keätä. Tutkimusaseman sijaintipaikaksi soveltuu
57853: jaa ja .56 03.3 kotitarvekalastajaa. Heidän yh- Varkauden kaupunki erittäin hyvin mm. seu-
57854: teinen kalansaaliinsa oli mainittuna vuonna 7.6 raavilla perusteilla:
57855: miljoonaa kiloa ja raha-arvoltaan 865 milj. van- 1 ) Varkauden kaupunki sijaitsee Suur-Sai-
57856: haa markkaa, mikä on noin 35 % sisävesiemme maan ja Suur-Kallaveden vesistöjen yhtymä-
57857: koko kalansaaliista. Luvut osoittavat, että ka- kohdassa, joten koko Itä-Suomen laajat vesis-
57858: lastus on Sisä-Suomessa merkittävä elinkeino, töalueet tulevat täten tutkimusaseman piiriin.
57859: jonka mahdollisuuksia kannattaa kehittää.
57860: Kalatalouden kehittämiselle luo perustan ka- 2) Varkaus on tarpeeksi suuri luodakseen
57861: lataloustutkimuksen suorittaminen. Kalatalou- hyvät mahdollisuudet tarvittavien toimisto- ja
57862: den tutkimuksia suoritetaan nykyisin maata- asuntotilojen vuokraamiseen tutkimusaseman
57863: loushallituksen kalataloudellisen tutkimustoi- toiminnan alkuvaiheessa.
57864: minnan toimesta. Kun mainittu toimisto sijait- 3) Varkaudessa on hyvät mahdollisuudet
57865: see Helsingissä, kaukana maakuntien vesistö- myös kalanviljelyaseman perustamiseen, mikäli
57866: alueista ja kun sen henkilökunta on vaatima- tutkimusaseman yhteyteen sellainen katsotaan
57867: ton työalansa laajuuteen verrattuna, ei se ole tarpeelliseksi.
57868: voinut läheskään tyydyttävästi hoitaa tärkeää Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
57869: tehtäväänsä. Jotta tutkimustoiminta saataisiin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
57870: tarkoituksenmukaiseksi ja tehokkaaksi olisi eri muksen,
57871: puolille maata perustettava kalataloudellisen
57872: tutkimustoimiston alaisia tutkimusasemia, joi- .että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
57873: den tehtävänä olisi selvittää kalavesien hyväksi- menpiteisiin kalatalouden tutkimusase-
57874: käyttö ja hoito, kalanistutuksen tarvetta, kala- man perustamiseksi Varkauden kaupun-
57875: kantojen tilaa ja runsautta, myyntitapojen edul- kiin.
57876: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
57877:
57878: Pentti Pekkarinen. Esko Härkönen.
57879: Pentti Poutanen. Sylvi Saimo.
57880: 2695
57881:
57882: IX,162.- Toiv.al. n:o 1544.
57883:
57884:
57885:
57886:
57887: Pekkarinen ym.: Maataloustulon tarkistamisesta samanaikaisesti
57888: palkko;en korotuksen kanssa.
57889:
57890:
57891: Viimeksi voimassa olleen maataloustulojär- arvostelijoilla varmasti paljon pienemmät mah-
57892: jestelmän mukaisesd tarkistetaan maatalous- dollisuudet syyttää yksinomaan maataloutta
57893: tulo 2 kertaa vuodessa, helmikuun ja elokuun inflaation aiheuttajaksi. Kun näin uusitun jär-
57894: viimeisinä päivinä. Tällöin suoritettavissa las- jestelmän vallitessa tietäisivät palkansaajat tar-
57895: kelmissa otettiin huomioon yleisessä ansio- koin, jo palkkaratkaisun yhteydessä, kuinka pal-
57896: tasossa tapahtuneet muutokset ja maatalou- jon maataloustuotteiden hinnat nousevat palk-
57897: delle annettiin vastaavan suuruinen tulonlisäys, kojen korotuksen vuoksi, olisi se omiansa hil-
57898: jolloin luonnollisesti maataloustuotteiden hin- litsemään liiallisia palkankorotusvaatimuksia.
57899: toja jouduttiin nostamaan. Vaikka kaikkien pii- Tässä yhteydessä on huomautettava, että maa-
57900: rien pitäisi tietää, että maatalouden hintalain talous ei varmasti vaadi tuotteittensa hinnan
57901: mukaan nostetaan maataloustuotteiden hintoja korotuksia, jollei palkkoja koroteta. Näin on
57902: vain siinä tapauksessa, että yleinen palkkataso selvästi todistettavissa, että inflaatiota tapah-
57903: ja maatalouden kustannukset ovat nousseet, :tuu vain siinä tapauksessa, että päätetään ensin
57904: syytetään yksipuolisesti maatalousjärjestelmän palkkoja korottaa.
57905: aiheuttavan elinkustannusten nousua ja inflaa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
57906: tiota. Tällaiseen as~attomaan syyttelyyn on tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
57907: pahansuopaisilla piireillä mahdollisuus ennen- sen,
57908: muuta sen vuoksi, että maataloustulo tarkiste-
57909: •taan yleensä vasta monen kuukauden kuluttua että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
57910: palkkojen nostamisesta. toimenpiteisiin sellaisen mtUitalouden
57911: Jos luotaisiin uusi maataloustulojärjestelmä, hintalain säätämiseksi, jonka mukaan
57912: jonka mukaan maataloustulo tarkistettaisiin maataloustulo tarkistettaisiin saman-
57913: samanai:kaisesti palkkojen nousun kanssa, olisi aikaisesti palkkoien korotuksen kanssa.
57914: Helsingissä 11 päivänä helmikuut a1972.
57915:
57916: Pentti Pekkarinen. :Mikko Jokela.
57917: Pentti Poutaneu. Sylvi Saimo.
57918: Esko Härkönen. Pekka Vilrni.
57919: Olavi Martikainen. Reino Kangas.
57920: 2696
57921:
57922: IX,163.- Toiv.al. n:o 1.54j.
57923:
57924: Pekkarinen ym.: Marjanjalostuslaitoksen perustamisesta Suonen-
57925: joelle.
57926:
57927: E d u s k u n n a 11 e.
57928: Kuopion läänin alueella on taloudellinen ke- matkojen päähän. Se d myöskään kestä siirtoja
57929: hitys ollut hidasta. Sitä ~todistaa mm. se, että astiasta toiseen.
57930: verotettava tulo henkeä kohti on siellä maan al- Suonenjoen mansikkaviljelijät ovat jo joutu-
57931: haisimpia. Tarkasteltaessa, mitä mahdollisuuk- neet kärsimään markkinointivaikeuksista. Tä-
57932: sia läänissä on elinkeinoelämän voimistamiseen män vuoksi Suonenjoen kunta on asettanut toi-
57933: ja sitä kautta väestön toimeentulon parantami- mikunnan :tutkimaan mansikan markkinoinnin
57934: seen, kiintyy huomio muiden mahdollisuuksien edEstämistä.
57935: rinnalla puutarhatalouteen. Sen kehittämiseen Toimikunta on .tutkimuksensa tuloksena esit-
57936: näyttää ainakin läänin eteläosassa olevan hyviä tänyt, että Suonenjoelle olisi perustettava mar-
57937: edellytyksiä.Maaperä on siellä valtaosaltaan hie- janjalostuslaitos. Laitoksen perustajina toimisi-
57938: tamoreenia, joten se on sopivaa puutarhakas- vat maanviljelijät yhteistyössä alan järjestöjen
57939: vien viljelyyn. Niinikään voimaperäisen puutar- kanssa.
57940: hatalouden harjoittamiseen tarvittavaa työvoi- Laitos voisi aluksi toj,mi!i puhtaasti mansikan-
57941: maa on riit·tävästi. jalostamona. Tällöin parhaat marjat sokerisäi-
57942: Puutarhatalouden kehittämismahdollisuuk- löttäisiin peltiastioihin tai pakastettaisiin ja hei-
57943: sista on hyvänä esimerkkinä mainittava Suonen- kommat valmistettaisiin tuorerehuksi. Myö-
57944: joen pitäjä, jossa viime vuosikymmenien aikam hemmässä vaiheessa voitaisiin ilmeisesti laitok-
57945: on mansikkaviljelys kehittynyt hyvin merkittä- sen jalostusohjelmaan liittää muut puutarha- ja
57946: väksE puutarhatuotannon haaraksi. Viime won- metsämarjat. Niinikään voitaisiin harkita juuri-
57947: na viljeltii,n siellä mansikkaa n. 80 ha alalla ja kasvien, lähinnä sokerijuurikkaan ja perunan
57948: sen viljely näyttää wosi wodelta lisääntyvän. jalostusta.
57949: Merkille pantavaa on, että mansikanviljely on Tällaisen laitoksen perustaminen lisäisi Suo-
57950: alkanut voimakkaasti levitä myös naapurikun- nenjoella ja sen ympäristökunnissa työllisyyttä,
57951: tien alueille. edistäisi taloudellista kehitystä ja ohjaisi maa-
57952: Mansikan ja yleensä puutarhamarjojen vilje- taloustuotantoa vähemmän vientitukea vaati-
57953: lyn voj,makkaan lisääntymisen esteeksi näyttää valle suunnalle.
57954: lähitulevaisuudessa kuitenkin muodostuvan Kun edellä mainittu toimikunta ei ole kat-
57955: markkinointivaikeudet. Marjojen markkinointia sonut pystyvänsä suorittamaan perusteellista
57956: ei voitane :tulevaisuudessa hoitaa muuten kuin teknillis-taloudellista tutkimusta laitoksen pe-
57957: marjanjalostuslaitoksen awlla. Tätä käsitystä rustamiseksj, ja kun Suonenjoen kunta ei pysty
57958: tukevat vaJ)Sinkin mansikanviljelyyn nähden sellaista tutkimusta rahoittamaan, olisi valtion
57959: seuraavat seikat: ojennettava auttava kätensä ja suoritettava mai-
57960: 1 ) Edullisissa sääolosuhteissa mansikkasato nitunlainen tutkimus.
57961: kypsyy parissa viikossa, jolloin se olisi heti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
57962: markkinoitava. On selvää, että jos mansikkaa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
57963: viljellään runsaasti useita kunda käsittävällä muksen,
57964: alueella, ei paikallinen kulutus pysty käyttä- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
57965: mään läheskään kaikkea satoa. menpiteisiin teknillis-taloudellisen tutki-
57966: 2) Mansikka ei sellaisenaan kestä pitempi- muksen suorittamiseksi marjanjalostus-
57967: aikaista varastointia, eikä kuljetusta pitkien laitoksen perustamisesta Suonenjoelle.
57968: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
57969:
57970: Pentti Pekkarinen. Esko Härkönen.
57971: Pentti Poutanen. Sylvi Saimo.
57972: 2697
57973:
57974: IX,164.- Toiv.al. n:o 1546.
57975:
57976:
57977:
57978:
57979: Pekkarinen ym.: Määrärahasta maankä)lftölain mukaisiin lainoi-
57980: hin.
57981:
57982:
57983: E d u s k u n n a 11 e.
57984:
57985: Asutuslainoituksella on ollut erittäin tärkeä että lainoja on haettu niin runsaasti; ettei niitä
57986: merkitys maaseudun asunto-olojen parantami- ole voitu läheskään kaikkia käsitellä ja määrä-
57987: sessa ja tuotannollisen toiminnan kehittämi- rahan pienuuden takia ei lainoja ole voitu
57988: sessä. Moni on päässyt sen avulla oman kodin myöntää kuin kolmannelle osalle niistä haki-
57989: omistajaksi ja moni on voinut rakentaa huonon joista, joilla on lainmukaiset edellytykset lai-
57990: asuin- ja karjarakennuksensa tilalle uuden tar- nan saantiin.
57991: koituksenmukaisen rakennuksen. Niinikään tä- Jotta tänä vuonna syntynyt hakemusten
57992: män lainoitustoiminnan avulla on parannettu ruuhka voitaisiin ensi vuonna edes tyydyttä-
57993: tilojen elinkelpoisuutta sisarosuuksien, lisä- västi selvittää, olisi tärkeätä, että seuraavaksi
57994: maan ja välttämättömän maatalousirtaimiston vuodeksi esitettyä määrärahaa lisättäisiin.
57995: ostoa sekä uudispellon raivausta rahoittamalla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
57996: Yhteiskunnan kannalta ei tämä toiminta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
57997: suinkaan ole ollut turha, sillä täten on luotu muksen,
57998: uusia työtilaisuuksia maaseudun vähäväkisille
57999: ihmisille ja siten merkittävästi helpotettu on- että hallitus ottaisi vuoden
58000: gelmaksi muodostunutta työllisyyden hoita- 1973 tulo- ja menoarvioesitykseen
58001: mista. 100 000 000 markan suuruisen määrä-
58002: Maankäyttölain puitteissa voidaan kyseessä rahan maankäyttölain mukaisina lai-
58003: olevaa lainoitustoimintaa jatkaa laajennetuin noina jaettavaksi.
58004: mahdollisuuksin. Seurauksena onkin ollut se,
58005: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
58006:
58007: Pentti Pekkarinen. Esko Härkönen. Sylvi Saimo.
58008: Pentti Poutanen. Mikko Jokela. Pekka Vilmi.
58009:
58010:
58011:
58012:
58013: 338 156/72
58014: 2698
58015:
58016: IX,165.- Toiv.al. n:o 1547.
58017:
58018:
58019:
58020:
58021: Pekkarinen ym.: Määrärahasta maankäyttölain mukaisia tietöitä
58022: varten.
58023:
58024:
58025: E d u s k u n n a II e.
58026:
58027: Yksityistielaki jättää ulkopuolelle vähärner- peeseen nähden on aivan liian pieni. Monissa
58028: kitykselliset ja kaksi kilometriä lyhyemmät yk- kunnissa hakemuksia on tehty kymmeniä,
58029: sityiset tiet. Tällaisille teille ei voi saada mutta keskimäärin avustuspäätöksiä voidaan
58030: kunnossapitoavustuksia niinkuin yksityistielain antaa vain vähäiselle osalle muuten hyväksyt-
58031: piiriin kuuluville teille. Maankäyttölain nojalla täville hakemuksille.
58032: voidaan kuitenkin 2 km lyhyemmille yksityi- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
58033: sille teille ja viljelysteille saada rakennusavus- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
58034: tusta, mutta ei avustusta vuotuisia kunnossa-
58035: pitokustannuksia varten. Kun tällaisilla teillä että hallitus ottaisi vuoden 1973
58036: on aina muun liikenteen lisäksi huomattava tulo- ;a menoarvioesitykseen 5 mil;oo-
58037: merkitys puutavara-autoteinä, olisi tällaisia nan markan suuruisen määrärahan ;aet-
58038: teitä voitava parantaa liikennekelpoisiksi ny- tavaksi avustuksina maankäyttölain mu-
58039: kyistä enemmän. Ao. momentilla on nyt käy- kaisia perusparannus-, tienteko- sekä
58040: tettävissä tähän ja metsänviljelyavustuksiin 2.5 tien kuntoonpano- ;a kunnossapitotöitä
58041: milj. mk mikä hakemusten runsauteen eli tar- varten.
58042: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
58043:
58044: Pentti Pekkarinen. Esko Härkönen.
58045: Pentti Poutanen. Sylvi Saimo.
58046: Pekka Vilmi.
58047: 2699
58048:
58049: ,IX,166.- Toiv.al. n:o 1548.
58050:
58051:
58052:
58053:
58054: Pekkarinen ym.: Nilsiän ja Säyneisten kunnissa olevien Siikajär-
58055: ven ja Ala-Luostajärven säännöstelyn aloittamisesta.
58056:
58057:
58058: E d u s k u n n a 11 e.
58059:
58060: Nilsiän ja Säyneisten kunnassa olevien Siika- Kun Siikajärven laskemissuunnitelmat liene-
58061: järven ja Ala-Luostajärven rantamilla on suori- vät jo valmiina, olisi sen laskuhanke ensi vai-
58062: tettujen tutkimusten mukaan noin 600 ha ve- heessa toteutettava. Tällöin jo verrattain pie-
58063: den vaivaamaa maatalouskelpoista maata, joka nillä kustannuksilla vapautuisi veden kiroista
58064: on nykyisin täysin tuottamattomassa tilassa. On useita satoja hehtaareja viljelykselle maata.
58065: selvää, että näin suuren maa-alueen tuottamatto- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
58066: mana pitäminen on kansantaloudelle tappio. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
58067: Mainittakoon lisäksi; että molemmissa maini- muksen,
58068: tuissa kunnissa on ollut viime vuosina huomat-
58069: tavasti työttömyyttä. Olisi varmaan järkevää ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
58070: tarkoituksenmukaista sijoittaa työtä vailla ole- menpiteisiin Nilsiän ja Säyneisten kun-
58071: via ihmisiä sellaisiin työkohteisiin, jotka lisäi- nissa olevien Siikajärven ja Ala-Luosta-
58072: sivät pysyviä työtilaisuuksia, nostaisivat tuotan- järven vedenpinnan alentamis- ja tulva-
58073: toa ja antaisivat lisääntyviä elämänmahdolli- vesisäännöstelytöiden aloittamiseksi.
58074: suuksia kuntalaisille. Kyseisten järvien veden-
58075: pinnan alentaminen ja tulvavesisäännöstely olisi
58076: täysin nämä vaatimukset .täyttävä työkohde.
58077: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
58078:
58079: Pentti Pekkarinen. Esko Härkönen.
58080: Pentti Poutanen. Sylvi Saimo.
58081: 2700
58082:
58083: ;JX,168.- Toiv.al. n:o 1549.
58084:
58085:
58086:
58087:
58088: Pekkarinen ym.: Pinta-alatisien maksattamisesta saman vuoden
58089: aikana.
58090:
58091:
58092: E d u s k u n n a 11 e.
58093:
58094: Pienviljelijöille maksetaan osa maatalous- mätöntä palauttaa maksatuksen aloittaminen
58095: tulosta pinta-alalisinä. Tämä on osa maatalou- samaksi vuodeksi, jolloin maataloustulopäätök-
58096: denharjoittajien palkkaa, joka kuitenkin tulee sen yhteydessä tehdään päätös kunkin vuoden
58097: vasta varsin myöhään jälkikäteen. Useiden vuo- pinta-alalisästä. Tämä on välttämätöntä myös-
58098: sien aikana pinta-alalisien maksatukset ovat kin siksi, että pinta-alalisien pääpaino on
58099: olleet erittäin ,pahasti myöhässä, mutta nyt maamme kehitysalueilla ja pienviljelysvaltaisilla
58100: kuluvan vuoden budjetin yhteydessä tämä jäl- alueilla, joilla työllisyystilanne on jatkuvasti
58101: keenjääneisyys on vieläpä laillistettu siten, että erittäin vaikea.
58102: vuoden 1969 pinta-alalisistä 65 650 000 mark- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
58103: kaa lykättiin maksettavaksi seuraavana vuonna. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi ,toivo-
58104: Eduskunta lausui aivan oikein asiaa käsitelles- muksen,
58105: sään edellyttävänsä, että "maksatusten siirtämi-
58106: nen ei muodostu jatkuvaksi". että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
58107: Koska millään hyväksyttävillä perusteilla ei menpiteisiin pinta-alatisien maksattami-
58108: voida pitää oikeudenmukaisena, että osa viljel- seksi saman vuoden aikana, ;olloin
58109: mäkoon mukaan maksettavasta hintapoliitti- pinta-alalisät sisällytetään maataloustulo-
58110: sesta tuesta - pinta-alalisästä - maksetaan päätökseen.
58111: vasta vuosia työn tekemisen jälkeen, on välttä-
58112: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
58113:
58114: Pentti Pekkarinen. Mikko Jokela.
58115: Pentti Poutanen. Sylvi Saimo.
58116: Esko Härkönen. Pekka Vilmi.
58117: Olavi Martikainen. Reino Kangas.
58118: 2701
58119:
58120: IX,168.- Toiv.al. n:o 15.50.
58121:
58122:
58123:
58124:
58125: Pekkarinen ym.: Toimenpiteistä voin ja margariinin hintasuhteen
58126: muuttamiseksi.
58127:
58128:
58129: E d u s k u n n a 11 e.
58130:
58131: Viime eduskuntakauden aikana muut•tui voin maisen kulutustason nousemiselle. Tämä on si-
58132: ja margariinin hintasuhde voille erittäin epä- täkin 1tärkeämpää, kun ylijäämän sijoittaminen
58133: edullisek!si. Se on 1ohtanut voin kotimaisen ku- ulkomaille on seLvästi vaikeutumas·sa. Voin ko-
58134: lutuksen huomattavaan supistumiseen ja marga- timaisen menekin turvaamiseksi olisi välttämä-
58135: riinin kulutuksen lisääntymiseen. Tämä puoles- töntä voille margariinin hintaan nlfbden epä-
58136: taan me!'lkitsee sitä, että Suomen maatalouden edulliseksi muuttuneen hintasuhteen oikaisemi-
58137: tärkeimmiin myyntituotteen, maidon, maatalous- nen.
58138: tulolain määräämän tavoitehintatason saavutta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
58139: minen saattaa osoittautua mahdottomaksi, ellei nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
58140: valltiovallan toimetl!Pitein paranneta voin mark- muksen,
58141: kinointiedellytyksiä.
58142: Kun voin markildnoinnin kannalta kotimaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
58143: kulutustaso on ratkaisevasti tärkein, viennin menpiteisiin, ;otka johÅaisivat voin ja
58144: osuus on yleensä ollut vähemmän kuin viiden- margariinin hintasuhteen muuttumiseen
58145: nes kolro tuotantomäärästä, olisi ennen muuta sellaiseksi, -että voille varmiskttaisiin
58146: pyrittävä varmistamaan edellytykset voin koti- vakaat markkinat kotimaassa.
58147: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
58148:
58149: Pentti Pekkarinen. Mikko Jokela.
58150: Pentti Poutanen. Sylvi Saimo.
58151: Esko Härkönen. Pekka Vilmi.
58152: Olavi Martikainen. Reino Kangas.
58153: 2702
58154:
58155: IX,169.- Toiv.al. n:o 1.551.
58156:
58157:
58158:
58159:
58160: Pekkarinen ym.: Viljelmäkoon mukaisen hintapoliittisen tuen
58161: saantia rajoittavan tulorajan poistamisesta.
58162:
58163:
58164: E d u s k u n n a II e.
58165:
58166: Viljelmäkoon mukaisen hintapoliittisen tuen ta, on sekoittamassa tilannetta. Pinta-alalisän
58167: eli pinta~alalisien tarkoituksena on tukea vai- saannin estävän tulorajan suhteen ilmenneiden
58168: keassa taloudelHsessa asemassa työskentelevän epäkohtien korjaamiseksi tul1sikin tuloraja pois-
58169: pienviljelijäväestömme toimeentuloa. Niiden taa kokonaan viljelijöiltä, jotka tilalla asuen
58170: myöntämisen edellytyksenä onkin se, että tilan harjoittavat maataloutta ja evätä pinta-alalisä
58171: koko on alle tietyn enimmäisrajan, joka Etelä- vain sellaisilta henkilöiltä, joille maatalous on
58172: Suomessa on 12 ha, Keski-Suomessa 15 ha ja vain harrastus ja jotka samalla saavat pääasial-
58173: Pohjois-Suomessa 20 ha. Lisäksi pinta-alalisän lisen to1meentulonsa muista elinkeinoista kuin
58174: saajan verotettavat tulot eivät saa nousta kun- maatilataloudesta.
58175: nalHsverotuksessa yli 10 500 markan vuodessa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
58176: Tästä tulorajasta on aiheutunut useita epäkoh- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
58177: tia. Perheensä toimeentulon parantamiseksi
58178: muualta esim. metsätöistä tuloja hankkiva pien- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
58179: viljelijä ei yleensä tästä syystä pääse pinta-ala- menpiteisiin viljelmäkoon mukaisen hin-
58180: lisistä osalliseksi. Lisäks1 maatalouden uuteen tapoliittisen tuen saantia rajoittavan tu-
58181: verotusjärjestelmään siirtyminen nosti tuloja lorajan poistamiseksi viljelijöiltä, jotka
58182: useimmilla pienillä tiloilla niin, että ellei tulo- tilalla asuen harjoittavat maatilataloutta
58183: rajaa tarkisteta, huomattava osa viljelijöistä jää ja joille maatalouden harjoittaminen on
58184: ilman pinta-alalisää. Myös se, että pinta-alalisät toimeentulon kannalta tärkeätä.
58185: on maksettu eri vuoden puolella eri osissa maa-
58186: Helsingi'Ssä 14 päivänä helmikuuta 1972.
58187:
58188: Pentti Pekkarinen. Esko Härkönen. Pekka Vilmi.
58189: Pentti Poutanen. Mikko Jokela. Sylvi Saimo.
58190: 2703
58191:
58192: IX,170.- Toiv .al. n:o 1552.
58193:
58194:
58195:
58196:
58197: Pihlajamäki ym.: Lapuanjoen vesistöjärjestelyn loppuunsaatta-
58198: misen kiirehtimisestä.
58199:
58200:
58201: E d u s k u n n a 11 e.
58202:
58203: Lapuanjoen järjestelyn tarkoituksena on ra- misesta. Tätä epävarmuutta on lisäämässä se,
58204: kentamalla säännöstelyjä ja pengerryksiä sekä että töiden rahoitus on ollut koko ajan varsin
58205: suorittamalla perkauksia poistaa :tulvat noin suunnittelematonta ja siten töiden jatkuminen
58206: 6 000 ha:n suuruiselta peltoalueelta. Työt La- keskeytysuhan alaista. Kun yleensä valtion suu•
58207: puanjoen järjestelemiseksi aloitettiin vuonna ria töitä ohjelmoidaan tai olisi ohjelmoitava
58208: 1959. Noin kuusi vuotta sitten on hankkeessa työn toteuttamista varten pitemmällä tähtäi-.
58209: saatu valmiiksi ensimmäiset säännöstelyaltaat mellä, olisi tässäkin tapauksessa rahoitus voita-
58210: ja suojattu penkereillä noin neljäsosa tulva- va järjestää ainakin kolmen vuoden ohjelmalle
58211: alueesta. Suurin järjestelyyn liittyvä säännöste- sitovasti. Tällöin voitaisiin eri työvaiheiden val-
58212: lytoimenpide, Hirvijärven säännöstelyallas sekä mistuminen ilmoittaa myös alueen maanviljeli•
58213: sen yhteyteen suunniteltu Hirvikosken voima- jöille heidän omien tilakohtaisten suunnitel-
58214: laitos, valmistunee vuonna 1973 sopimusten ja miensa toteuttamista varten. Tällainen tieto
58215: käytettävrssä olevan rahoituksen perusteella. jouduttaisi myös aikanaan tulvasuojelutöiden
58216: Mainitun uuden altaan valmistumisen jäl- hyväksikäyttöä.
58217: keen olisi mahdollista sulkea Lapuanjoen pen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
58218: kereet ja saattaa työ kolmen vuoden kuluessa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
58219: päätökseen. Näyttää kuitenkin siltä, että La- muksen,
58220: puanjoen tulvien poistaminen siirtyy jatkuvasti. että hallitus kiirehtisi Lapuanjoen
58221: Kun tulvista on Lapuan, Kauhavan, YHhärmän järjestelyn toteuttamista ja laadituttaisi
58222: ja Alahärmän maanviljelijöille merkittävää hait- töiden loppuunsaattamisesta kolmen
58223: taa ja satojen maatilojen viljelysmaat saattavat vuoden toteuttamisohjelman rahoitus-
58224: olla kokonaan kyseisellä tulva-alueella, on tul- tarpeineen ja selvityksineen siitä, missä
58225: vien poistamista pidettävä erittäin kiireellisenä. vaiheessa eri kohteet valmistuvat, sekä
58226: Erityisesti jarruttaa viljelystilojen kehittymistä saattaisi tällaisen ohjelman viimeistään
58227: epävarmuus tulvien poistamisen ajankohdasta vuoden 1973 tulo- ja menoarvion yh-
58228: ja ehkä myös koko tulvasuojelutöiden toteutta- teydessä Eduskunnan hyväksyttäväksi.
58229: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
58230:
58231: Veikko Pihlajamäki. T. Saloranta.
58232: Orvokki Kangas. Heimo Linna.
58233: Matti Asunmaa. P. Mäki-Hakola.
58234: Eino Uusitalo. Eeva Kauppi.
58235: 2704
58236:
58237: IX,171.- Toiv.al. n:o 1.5.53.
58238:
58239:
58240:
58241:
58242: Pihlajamäki ym.: Lehmijoen perkaussuunnitelman toteuttami-
58243: sesta.
58244:
58245:
58246: E d u s k u n n a 11 e.
58247:
58248: Isonkyrön, Ylistaron, Vöyrin ja Ylihärmän tuksi, vaikka periaatteessa kyseinen perkaus
58249: kunnissa sijaitsevan Lehmijoen perkaamiseksi olisi nimenomaan valtion toimesta kiireellisesti
58250: on vuonna 1968 laadittu suunnitelma, jonka toteutettava. Työn viivästyminen aiheuttaa
58251: kustannusarvio on 512 000 mk ja hyötyalue Lehmijoen varrella asuville maanviljelijöille
58252: 890 ha. Hyötyalue on kokonaisuudessaan pel- jatkuvasti monenlaisia suuria haittoja.
58253: toa ja jakautuu 217 viljelmälle. Lehmijoen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
58254: usein toistuvien tulvien aikana katkeavat pai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
58255: kalliset liikenneyhteydet, ja näin useat kymme- muksen,
58256: net maatalouskeskukset ovat tulvien aikana
58257: tulvavesien saartamia. että hallitus kiirehtisi Lehmijoen
58258: Yläpuolisten vesistöjen sadealueilla on suo- perkaustyön rahoittamista ja ryhtyisi
58259: ritettu runsaasti metsäojituksia ja maatalous- toimenpiteisiin perkaustyön toteuttami-
58260: perkauksia. Näin ollen tulvatilanne Lehmijoen seksi mahdollisimman pian valtion
58261: alueella on oleellisesti aikaisemmasta huonon- varoin.
58262: tunut. Työtä ei ole kuitenkaan saatu rahoite-
58263: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
58264:
58265: Veikko Pihlajamäki. Eino Uusitalo.
58266: T. Saloranta. Heimo Linna.
58267: Matti Asunmaa. P. Mäki-Hakola.
58268: Orvokki Kangas. Eeva Kauppi.
58269: 2705
58270:
58271: ,IX,172.- Toiv.al. n:o 15.54.
58272:
58273:
58274: Pihlajamäki ym.: Valtion osanotosta eräiden maa- ja vesirakennus-
58275: töiden kustannuksiin annetun lain uudistamisesta.
58276:
58277: E d u s k u n n a 11 e.
58278:
58279: Maankuivatus- ja kastelutöiden rahoittami- sinomaan tai paaas1assa metsaOJltusta palvele-
58280: sesta on voimassa laki valtion osanotosta vien runko-ojien toteuttaminen. Metsänparan-
58281: eräiden maa- ja vesirakennustöiden kustannuk- nustoiden toteuttamisesta huolehtivat keskus-
58282: siin (433/63) eli ns. rahoituslaki, joka on metsälautakunnat ja metsänparannuspiirit met-
58283: annettu 30. 8. 1963. Tämä laki perustuu sekä sähallituksen valvonnassa. Vesihallitus huoleh-
58284: aineelliselta että teknilliseltä sisällöltään suu- tii pääasiassa metsänparannusvaroilla tehtävistä
58285: ressa määrin valtion osanotosta maanparannus- suurehkoista valtaojituksista. Vesihallintolain
58286: töiden kustannuksiin 5. 9. 1946 annettuun mukaan ojitustoimituksen ja vesioikeuden lu-
58287: valtioneuvoston päätökseen ( 664/46). van vaativa kuivatushanke kuuluu vesihalli-
58288: Rahoituslain mukaisesti maankuivatustyöt tuksen tehtäviin. Nimenomaan näihin tehtä-
58289: on rahoitettu valtion kokonaisrahoituksella si- viin vesihallituksella ei kuitenkaan ole käytet-
58290: ten, että osa on myönnetty avustuksena ja tävissä omia varoja.
58291: loppuosa lainana, joka maksetaan takaisin Maataloushallituksen rahoittamiin ojitustöi-
58292: 6 % :n vuotuismaksuina. Peruskuivattamista hin myönnettiin 1950- ja 1960-luvulla run-
58293: tarkoittavat työt on yleensä suoritettu maata- saasti varoja työllisyysnäkökohtien vuoksi.
58294: loushallituksen ja vuoden 1970 jälkeen vesi- Tällöin voitiin toteuttaa metsäojitusta pahrele-
58295: hallituksen toimesta. Lainojen takaisin mak- vien runko-ojien kaivua ja varsin kalliitakin,
58296: samisesta ovat kuivatuksesta hyötyä saaneet mutta toisaalta· tarpeellisia kuivatusyrityksiä.
58297: tilat panttina. Maataloutta varten tarkoitettujen kuivatusvaro-
58298: Varoja voidaan myöntää ojitukseen maan jen voimakas supistaminen on aiheuttanut ti-
58299: peruskuivattamiseksi taikka maarrkuivatusta lanteen, jossa ei enää voida tällaisia yleishank-
58300: varten tapahtuvaan vesistön järjestelyyn tai keita rahoittaa.
58301: vesistön säännöstelyyn. Rahoituslain 1 §:n Peruskuivatuksia toteutetaan ensisijaisesti
58302: 1 :momentin mukaan mainittu säännös on kui- tehokkaan paikallisojituksen mahdollistami-
58303: tenkin ojituksen osalta rajoitettu koskemaan seksi. Tehokas paikallisojitus tarkoittaa pel-
58304: vain sellaisia töitä, jotka tarkoittavat maan loilla nykyisin pääasiassa salaojitusta ja met-
58305: peruskuivatusta, ts. valtaojien telkemistä. sissä varsin laajasuuntaista ja tehokasta met-
58306: Tilakohtaisen salaojituksen tukemisesta on säsarkaojitusta. Erilaiset ojitustehtävät eivät
58307: säädetty salaojituslaissa (132/ 67) ja salaoji- ole siinä määrin toisistaan riippumattomia
58308: tusasetuksessa (178/67), joiden perusteella kuin aikaisemmin. Esimerkiksi ojan tai puron
58309: 50 % salaojituskustannuksista voidaan an- vesistöalueesta saatetaan metsäojittaa jopa
58310: taa rahalaitosten varoista 5 % :n korolla myön- 80 %, jolloin virtaamien muutoksilla saattaa
58311: nettävinä korkotukilainoina valtion maksaessa olla suuria vaikutuksia purojen mitoitukseen.
58312: rahalaitoksille korkotukea. Vähävaraisille vil- Erityisesti Pohjanmaalla ja muuallakin tasai-
58313: jelijöille voidaan myöntää valtion varoista silla järvettömillä alueilla olisi erilaiset ojitus-
58314: maankäyttölain (353/58) mukaista peruspa- toimenpiteet rahoituslaissa voitava kytkeä ny-
58315: rannuslainaa salaojitukseen 3 % :n korolla kyistä enemmän toisiinsa. Vesilaissa tällaisia
58316: niinikään 50 % salaojituskustannuksista. säännöksiä on olemassa, ja niitä voidaan täy-
58317: Metsäojitusten rahoittamisesta on säädetty dentää. Vesilain säännöksillä voidaan antaa
58318: metsänparannuslaissa, jonka mukaan metsäoji- velvoitteita ja ratkaista riitoja, mutta käytän-
58319: tuksille voidaan antaa kokonaisrahoitus samoin nössä yrityksiä voidaan saada eteenpäin par-
58320: kuin maankuivatushankkeillekin siten, että osa haiten joustavalla rahoituslainsäädännöllä.
58321: kustannuksista myönnetään lainana ja osa Vesilain mukaan valtaoja on ulotettava jo-
58322: avustuksena. Metsänparannuslain mukaan voi- kaisen omistajan peltolohkolle. Valtaoja voi-
58323: daan rahoittaa niinikään valtion varoilla yk- taisiin tällöin usein korvata taloudellisesti put-
58324: .3.39 156/72
58325: 2706 IX,172.- Valtion osanotto maa- ja vesira.1{ennustöiden kustannuksiin.
58326:
58327:
58328: kiojalla tai salaojakokoojalla, mikäli alueet sa- järjestely ja valvonta valtion toimesta, vaikka-
58329: malla voitaisiin salaojittaa. Kun erilaisten ra- kin varsinaiset työkustannukset perittäisiin
58330: hoitussäännösten soveltaminen käytännössä ei osal<:kailta. Tällainen toiminta varmistaisi kun-
58331: kuitenkaan ole mahdollista, ei ole voitu to- nossapidon ja säästäisi ennen pitkää valtion
58332: teuttaa suurehkoja yhteissalaojituksia ja nii- varoja siten, ettei tulisi ns. uusintaperkauksia.
58333: den kanssa samanaikaisesti valtaojituksia. Mielestämme rahoituslakia olisi muutettava
58334: Rahoituslain mukaan olisi voitu rahoittaa ja täydennettävä kuivatusta ja kastelua koske-
58335: padOtuskastelutöitä samoilla ehdoilla kuin kui- vien säännösten osalta siten,
58336: vatustöitäkin. Kun padotuskastelu on maamme - että suurehkojen purojen perkauksia ja
58337: oloissa vall!hentunut kastelumuoto, ei lakia ole valtaojituksia voitaisiin rahoittaa vesihallituk-
58338: tältä osin sovellettu. Kun valtion tuld kas- sen toimesta, mikäli niistä aiheutuu hyötyä
58339: telussa olisi ohjattava ensisijaisesti kasteluve- maataloudelle, metsätaloudelle ja mahdollisesti
58340: den turvaamiseen kiinteitä laitteita mkenta- muille maankäyttäJjille, ts. usealle intressipii-
58341: malla, liittyvät nämä työt lähinnä kuivatus- rille, ·
58342: töihin. Hyvällä suunnittelulla voidaan kävttää - että peruskuivatusten yhteydessä voitai-
58343: kuivatusta varten tehtyjä ojia ja säännöstelyjä siin rahoittaa valtion kokonaisrahoituksella sa-
58344: kasteinveden johtamiseen ja saannin turvaami- mana~kaisesti toteutettavat salaojitukset, mi-
58345: seen. Nämä toimenpiteet t~rkoittavat aina käli tällä tavoin saadaan kustannusten sääs-
58346: kahta tai useampaa tilaa, ts. ne ovat yhteis- töjä tai voidaan tiluskuvioiden muotoa ja ko-
58347: hankkeita. koa parantaa,
58348: Kuivatettavien alueiden hyväksikäyttö edel- - että suurehkojen kuivatusten kanssa sa-
58349: lyttää hyvää taloustieverkostoa. Tämän suun· manaikaisesti ,ja samoilla ehdoilla voitaisiin
58350: nittelu ja rakentaminen sopisi parhaiten to- rahoittaa niiden talousteiden rakentaminen,
58351: teutettavaksi kuivatustöiden yhteydessä, koska joilla meDkittävästi voidaan edistää alueen hy-
58352: tällöin voidaan säästää mm. kalliiden rumpu- väksikäyttöä tai joiden toteuttaminen rumpu-
58353: jen kustannuksissa ja muodostaa teiden ja kustannusten säästämiseksi ja lohkojen paran-
58354: valtaojien rajoittamat pelto- ja metsälohkot tamiseksi on tarkoituksenmU'kaista toteuttaa
58355: niiden ,tehokasta käyttöä silmällä pitäen mah- peruskuivatusten yhteydessä,
58356: dollisimman sopiviksi. Ainakin osa taloustie- - että kiinteitä kahta tai useampaa tilaa
58357: verkostosta olisi voitava r~kentaa välittömästi, hyödyttäviä laitteita, vedenjohtouomia ja joh-
58358: jopa ennen kuivatustyön toteuttamista työmaa- toja sekä säännöstelyaltaita voitaisiin rahoittaa
58359: huoltoa varten ja liikenneyhteyksien katkea- kasteluveden johtamista ja turvaamista varten,
58360: misen estämiseksi. Talousteiden eli metsä- ja - että töiden toteuttamista ja kunnossa-
58361: tilusteiden rahoittamiseen voidaan erikseen pitoa varten olisi mahdollisuus käyttää yksi-
58362: myöntää varoja metsänparannusvaroista ja tyisten rahoittamissa kuivatus- ja kasteinhank-
58363: maankäyttölain mukaan maatalouden kehittä- keissa valtion suunnitteluvaroja ja työnjohto-
58364: misrahastosta, mutta nykyisin niitä on vaikea henkilökuntaa,
58365: kytkeä samanaikaisesti rahoitettaviksi. - että rahoitussäännökset suosisivat saman-
58366: Kuivatustyöt samoin kuin esim. kastelu- ja aikaisesti toteutettavia suurehkoja alueellisia
58367: tietyöt on .pidettävä kunnossa suunnitelmien kuivatusjärjestelyjä ta muitakin maatalous-
58368: edellyttämällä tavalla. Kunnossapito ei ny- alueiden rationa-lisointitoimenpiteitä.
58369: kyään tapahdu enää "talkootyönä" tai siten, Edellä olevan .perusteella . ehdotamme kun-
58370: että jokainen pitää ojat kunnossa maansa koh- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
58371: dalla, vaan ne toteutetaan pääasiassa pienillä vomuksen,
58372: urakoitsijoilla pankkilainan turvin ja osuudet
58373: peritään myöhemmin osakkailta. Tällainen toi- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
58374: minta vaatii onnistuakseen ammattitaitoista menpiteisiin valtion ()sanotosta eräiden
58375: valvontaa ja mm. osakasluetteloiden pitämistä maa- ja vesirakennustöiden kustannuk-
58376: ajan tasalla. Suurehkoissa hankkeissa olisi ol- siin 30. 8. 1963 annetun lain muutta-
58377: tava ·mahdollisuus suorittaa kunnossapitotöiden miseksi ;a täydentämiseksi.
58378: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
58379:
58380: Veikko Pihlajamäki. Olavi Martikainen. Ahti Pekkala.
58381: Mikko Jokela. Einari Niemin4;11 Mauri Seppä.
58382: 2707
58383:
58384: IX,173.- Toiv.al. n:o 1.5.5.5.
58385:
58386:
58387:
58388:
58389: Pihlajamäki ym.: Yleiseen tarpeeseen ja yhteisiksi erotettujen
58390: alueiden lunastamisesta vuokra-alueiden lunastamisesta maa-
58391: laiskunnissa annetussa laissa säädetyin menettel)'itt.
58392:
58393:
58394: E d u s k u n n a 11 e.
58395:
58396: Isojaossa on monin paikoin maassamme ero- saada nämä alueet lunastetuksi niitten haltijoil-
58397: tettu huomattava määrä alueita joko yleiseen le. Useissa tapauksissa alueitten haltijat ovat sitä
58398: tarpeeseen tai jakokunnan yhteisiä tarpeita var- paitsi tehneet näihin huomattaviakin sijoituksia,
58399: ten. Yhteiseen tarpeeseen alueita on erotettu esimerkiksi alueitten raivaamiseen viljelykselle.
58400: myös myöhemmin suoritetuissa jakotoimituksis- Tällä hetkellä voimassa olevien lakien mukaan
58401: sa. Useissa tapauksissa nämä alueet on erotettu omistuso1keuden saaminen kyseessä oleviin aluei-
58402: teiden tekoa ja kunnossapitoa varten välttämät- siin on joissain tapauksissa mahdollinen. Näis-
58403: tömän soran ja hiekan saamiseksi. säkin tapauksissa se on kuitenkin useimmiten
58404: Erilaisista syistä nämä alueet ovat myöhem- erittäin hankalien ja monta kertaa myös saajalle
58405: min monin paikoin joutuneet yksityisten henki- kalliiksi tulevien oikeustoimien ja menettelyjen
58406: löitten hallintaan ja alkuperäisestä käytöstään takana. Tämän vuoksi olisi tarkoituksenmukaista
58407: pois. Yhtenä syynä tähän on ilmeisesti ollut tar- lunastaa ja muodostaa itsenäisiksi tiloiksi kysei-
58408: peitten muuttuminen, yhtenä alueitten useinkin set alueet vastaavanlaisella lunastamis- sekä ti-
58409: edullinen sijainti. laksimuodostamis- ja lohkomismenettelyllä kuin
58410: Eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta maa- edellä mainitun vuokra-alueiden lunastamislain
58411: laiskunnissa 16 päivänä elokuuta 1958 annetun ja siihen myöhemmin tehtyjen lisäysten ja muu-
58412: lain (n:o 361) ja tämän muuttamisesta myöhem- tosten mukaan oli mahdollista.
58413: min annettujen lakien (n:o 219/9. 3. 1962 ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
58414: n:o 294/17.6. 1963) perusteella on tällaisia tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk~
58415: alueita jo koko joukko selvitetty ja lunastettu sen,
58416: yksityisten alueitten haltijain omis·tukseen. Mai- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
58417: nitussa lunastamislaissa ja siihen myöhemmin menpiteisiin sellaisen lainsäädännön ai-
58418: tehdyissä muutoksissa olivat lunastamisen edel- kaansaamiseksi, jolla voitaisiin alueen
58419: lytykset kuitenkin niin rajatut, että monet sel- haltijalle lunastaa sekä tilaksi muodostaa
58420: laiset alunperin yleiseen tai yhteiseen tarpeeseen tai lohkoa eräiden vuokra-alueiden lunas-
58421: erotetut alueet, joitten lunastaminen haltijalle tamisesta maalaiskunnissa 16 päivänä
58422: olisi ollut erittäin järkevää ja tarkoituksenmu- elokuuta 1958 annetussa laissa ja siihen
58423: kaista, jäivät lunastamatta. Useimmat näistä myöhemmin tehdyissä lisäyksissä ja muu-
58424: alueista ovat viljelijäväestön hallinnassa ja muo- toksissa säädetyin menettelyin sellaisia
58425: dostavat elimellisen osan heidän viljelmistään. maanmittaustoimituksissa yleiseen tar-
58426: Heidän oikeutensa kyseisiin alueisiin on kuiten- peeseen ja yhteisiksi erotettuja alueita,
58427: kin järjestämättä ja kovin epämääräinen, minkä jotka ovat joutuneet pois alkuperäisestä
58428: vuoksi olisi kohtuullista ja oikeudenmukaista käytöstään.
58429: Helsingissä 1.5 päivänä helmikuuta 1972.
58430:
58431: Veikko Pihlajamäki. Olavi Martikainen. Ahti Pekkala.
58432: Mikko Jokela. Einari Nieminen. Mauri Seppä.
58433: 2708
58434:
58435: IX,l74.- Toiv.al. n:o 15.56.
58436:
58437:
58438:
58439:
58440: Poutanen ym.: Karjantarkkailutoiminnan valtionavun saantiperus-
58441: teiden muuttamisesta.
58442:
58443:
58444: Ed u s kun n a J :1 e.
58445:
58446: Karjantavkkailuyhdistysten saamien valtion karjantM;:kJkailumaksuja huomattavasti, vaikka
58447: avustusten perusteet eivät nylkyään enää maata- tämä ei suinkaan ole ollnt valtion avustuksen
58448: loudessa tapahtune,en erikoistumisen johdosta tavko1tus.
58449: ole käyttökelpoiset. Valtion avustus nykyisin Edel!lä olevan perusteella ehdotam:me kun-
58450: myönnetään vain 8 lehmän ja sitä pienemmille nioittavasti eduskunnan hyv~ksyttäv~ksi toivo-
58451: karjan'omistajille. Kun edellä esitetyn kehity:ksen muksen,
58452: johdosta yli 8 lehmän karjat ovat huomattavasti
58453: lisääntyneet ja voivat näinollen perustaa oman että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
58454: yhdistyksen, ~dka ,välillisesti va1keuttaa pienkar- menpiteisiin karjantarkkailutoiminnan
58455: janomistajien ikarjantartlr.J..kailutoimintaa. valtionavun saannin perusteiden muutta-
58456: Yli 8 lehmän karjanomistajien muodostama miseksi siten, että avustuksen piiriin tu-
58457: ammaHiyhdistys lisäisi pien'karjojen kohdalla lisivat 2-15 lehmän karjat.
58458: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
58459:
58460: Pentti Poutanen. Einari Nieminen. Olavi Martikainen.
58461: Jouko Siikaniemi. Reino Karpola. Orvokki Kar>.gas.
58462: Heimo Linna. Veikko Pihlajamäki. Saimi Ääri.
58463: Lea Sutinen. Esko Härkönen. Paavo Niinikoski.
58464: Taisto Tähkämaa. Juhani Saukkonen. Katri-Helena Eskelinen.
58465: Aino Karjalainen.
58466: 2709
58467:
58468: IX,175.- Toiv.al. n:o 1557.
58469:
58470:
58471:
58472:
58473: Poutanen ym.: Maataloumeuvonnan kehittämisestä.
58474:
58475:
58476: E d u s k u n n a 11 e.
58477:
58478: Maatalous on maaseudun elinkeinona tulevai- neuvojien lukumäärää joudutaan vähentämään
58479: suudessakin tärlkeä jopa niin, että :monissa kehi- jopa kehitysallueikunnissa, joissa maatalouden
58480: tysa[ueen kunnissa se tulee jäämään väestön merkitys myös muunkin väestön työpailk!kojen
58481: pääelinlkeinOiksi edellleenkin. Vaitk!kaJkin maata- säilymisen kannalta on suuri.
58482: louden tuotantoyksitköiden määrä vähenee, H- Edellä olevaan ,vHtaten ehdotamme kunnioit-
58483: säävät tuotantorakenteen muutttlitilinen, kasvava tavasti eduskunnan hyvaksyttäväksi toivomuk-
58484: ammatti'tait'otarve ja ·tuotannon tarikoituksenmu- sen,
58485: kainen ohjaaminen maatalousneuvonnan tar- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
58486: vetta. maatalousneuvonnan kehittämiseksi ajan
58487: Marutalousneuvontaa johtavissa elimissä on vaatimusten muleaisesti ottaen huomioon
58488: tiettävästi kehitelty suunniteLmia neuvonnan myös neuvojakunnan riittävä jatkokoulu-
58489: muuttamisesta muuttuvia olosuhteita vastaa- tus ja neuvojaverkoston säilyttäminen
58490: valk.si m!m. siten, että ti'lakoh:tainen, värlittömiä riittävän tiheänä sekä tafve sisällyttää
58491: tuloksia an:ta>va ohjaus tehostuu, ja esime.rikiksi neuvonnan piiriin tehokkaana myös eräi-
58492: maatalouden sivueHnikeinojen hyväl.'<si !käyttämi- den erityistuotteiden, kuten vihannesten
58493: seen !kiinnitetään huomiota. Vaikeutena on kui- ja marjojen kohdalla tuottajille vaikeuk-
58494: tenkin .varojen puute siinä määrin, että neuvon- sia aiheuttavan markkinoinnin organi-
58495: nan tarpeen ilmeisestä kasvusta huoHmatta sointi.
58496: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
58497:
58498: Pentti Poutanen. Jouko Siikaniemi. Saimi Ääri.
58499: Eino Uusitalo. Olavi Martikainen. Evald Häggblom.
58500: Lea Sutinen.
58501: 2710
58502:
58503: IX,176.- Toiv.al. n:o 1558.
58504:
58505:
58506:
58507:
58508: Poutanen ym.: Metsäelinkeinon ammattiopetuksen tason ja ase-
58509: man kohottamisesta.
58510:
58511:
58512: Ed u s k u n n a [ 1 e.
58513:
58514: Metsäopetushallintoa tulee maassamme kehit- tää yhtenäisesti nousujohtoiseksi, metsäammat-
58515: tää siten, että se saadaan käytännönläheiseksi. tiin antautuvaUe sellaiseksi, et'l:ä hänellä olisi
58516: PiirimecsäJlautakunta saa'ttaa olla kus·saikin maan mahdollisuus kehittyä amJma'tissaan edellytys-
58517: kolkassa seHainen :laitos, joka osaa pa11haiten so- tensä mukaisesti, niin ettei järjestelmä aseta
58518: vktaa opetuksen käytännön rtalipeita vastaava:ksi. tarpeettomia muodoHisia esteitä. Olisikin syytä
58519: Sitä haililitsevat metsähatlitulksen määräämät jäse- entistä enemmän käyttää hyväksi sitä käytän-
58520: net, joiden ~oukossa on 'työväki ja teollisuus nössä saatua kokemusta, jota omaa alaportaassa
58521: edus·tettuna, rseikä metsänhoitoyhdistysten valit- toimivat hen!ki1öt, jorka voisivat tajuta päättä-
58522: 1
58523:
58524:
58525: semat jäsenet. Alempi metsäopetus yksityismet- vissä elimissä tehtyjen tai tekemättÖimien ratkai-
58526: sien osalta on jo yli 20 vuotta oHut metsälauta- sujen vaiikutulk,sen.
58527: kuntien hoidossa vHme vuosien -rajoituksia 1u- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
58528: kuunottamatta. Lautakunnat ovll!t vähien ta;lou- 1
58529: nioi>Mavasti eduskunnan hY',väksyttäväksi toivo-
58530: deHisten mahdoNisuuksiensa puitteis•sa kehittä- muksen,
58531: neet merkittävästi ·opetustasoa ja kapasiteettia
58532: rinnan tkentäililä tapahtuvan neuvonnan kanssa. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
58533: Tälle linj~lle on annettava uu~ta(ln kebittämis- menpiteisiin metsäopetuslaitoksen ;a
58534: mahdollisuudet. Se pystyy har!kitsemaan koneel- -hallinnon kehittämiseksi siten, että met-
58535: listamisen vauhdin oman maakunnan 'l:arpeen säelinkeinon ammattiopetuksen tpso ja
58536: mukaisesti. asemltl saatettaisiin muiden elinkeinojen
58537: Kuiten!kaan ei ilman valta!kunnan keskusjoh- ammattiopetuksen kanssa samanarvoi-
58538: don ohjausta ja tukea rV'oida lkourltJhal'lintoa :kehit- seen asemaan.
58539: He!lsingissä 15 päivänä heimirkuuta 1972.
58540:
58541: Pentti Poutanen. Olavi Martikainen.
58542: Jouko Siikaniemi. Saimi Ääri.
58543: 2711
58544:
58545: IX,177.- Toiv.al. n:o 1559.
58546:
58547:
58548:
58549:
58550: Poutanen ym.: Metsäoppilaitosten taloudellisten ja hallinnollis-
58551: ten epäkohtien korjaamisesta.
58552:
58553:
58554: E d u s k u n n a 11 e.
58555:
58556: Maamme eri tisteis~t metsäoppilaitokset ovat Myös huomattavaa erilaisuutta eduissa on muo-
58557: jatkuvasti taloudellisissa vaikeuksissa. Esimer- dostunut eri oppilaitosten välille.
58558: kiksi kymmenkunta yksityismetsätaloutta pal- Jotta epäkohdat saataisiin poistetuiksi on
58559: velevaa metsäkoulua on juuttunut ~kä talou- selvitystyötä jo os1ttain tehty. Metsäoppilaitok-
58560: tensa että hallintonsa vuoksi sellaisiin vaikeuk- sista tehty laki, n:o 141/64 on metsälautakun-
58561: siin, ettii kaksi nii-stä on jo ~kannut olemasta nista tehdyn lainsäädännön yhteydessä v. 1967
58562: koulu metsäoppilaitoksista annetun lain puit- joutunut jo vakiintuneen käytännön kanssa ja
58563: teissa. Opetustarve ei kuitenkaan ole vähenty- keskenään ristiriitaan.
58564: nyt, vaan päinvastoin kasvanut. Koulujen hal- Maatalousministeriön 24. 1. 1968 asettama
58565: linnosta on liian suuri sektori otettu metsä- metsäkoulujen hallinto- ja taloustoimikunta on
58566: hallhuksen hoidettavaksi. Siellä olevalla metsä- asiaa selvitellyt metsäneuvos Tapio Korpelan
58567: opetusosastolla ei ole kuitenkaan ollut mahdol- johdolla, antaen mietintönsä ehdotuksena lain-
58568: lisuutta saada asiaa pyörimään, vaan metsä- muutokseksi..
58569: opetuksen kehittäminen on lukkiintunut. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
58570: Epäkohdat ovat ilmenneet oppilasvajauksena nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
58571: alemmissa metsäoppilaitoksissa (metsänomis- muksen,
58572: tajille tarkoitetut metsätyömieskoulut) sekä
58573: ylitarjontana ylemmissä (metsäopetus yliopistos- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
58574: sa ja metsäopistoissa). Edelleen eräänä huo- menpiteisiin maamme eri asteisten met-
58575: mattavana puutteena on todettava, ettei ete- säoppilaitosten taloudellisten ja hallin-
58576: nemistä metsäkoulusta ylöspäin ole järjestetty. nollisten epäkohtien korjaamiseksi.
58577: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
58578:
58579: Pentti Poutanen. Jouko Siikaniemi. Pentti Pekkarinen.
58580: 2712
58581:
58582: IX,178.- Hemst.mot. nr 1560. IX,178.- Toiv.al. n:o 1.560.
58583:
58584:
58585:
58586:
58587: Procope m. fl.: Om ersättning åt växthusodlare Procope ym.: Kohonneiden lämmityskustannus-
58588: för höjda f!ärmekostntzder. ten korvaamisesta kasvihuoneviljelijöille.
58589:
58590:
58591: T i U R i k s d a g e n. Ed u s k u :n n a 11 e.
58592:
58593: Stegringen på prilset av olj:a oeh av1ä gsnanldet
58594: 1
58595: Viime vuosina itapa!lltooeet polh:toö1iyn hin-
58596: a'V vissa !Iledsailtningru: .under de s<enas;te ånen nan korotukset ja alennuksien poistaminen mer-
58597: har för våvt lands JVäxthusodlare beit}'ltt en känn- ildtsi'Vålt maamme :kasvihuonevi,ljetmi!lle tuntuvaa
58598: hlllt ilrositnatdsökning. kUJS>ta.n:nusten :nousua.
58599: Brän:stleikosit!l!aiderna U'tgör ungefär 30 % av Polttoainekustannukset muodostavat n. 30 %
58600: pt!Od~tionSlk:()S>tnaderna för e!Vt van!ligt väx:thus sttomalaisen ka~svihooneviljelmän lcUOt3i1lltoikus-
58601: i Finl<ll!!Ki. Enligt vad. lan;tbrtJkJsr&i'll!gen år tannuksista. Maamme kasvihuoneviljelmät, joita
58602: 1969 visar, anvtände rvä:x~thusod!larna 94.3 miil~ on ikaiL.l4:i!l'a.n yli 3 000 ilq)l, käytti•viilt maatal!ous-
58603: joner liter lätt brännolja och 32 355 ton tung ~asikennan 1969 mukaan kev·ytttä pohtoäiljyä
58604: brännolja. 94.3 itniffijoonaa 1itraa ja rasika,slta poltit1001jyä
58605: 32 355 lronnia.
58606: De höjda bränslekostnaderna och de dåiga LäJli1!1Iliityskuisltannus·ten nousu ja huonot suh-
58607: konju;nikturerna u;tgör e!tt 'aiJILvarl~ hot i syn- danteet uhkaa:vaJt valkavas,ti va.tsi:nlkin pienten
58608: nerhet för de mindre trädgårdarna som använ- · puU:taJl'haydtysten, kevyttä poDtttoö~jyä käylt'tä-
58609: der lältt bränn;olja i växliliusen. Redan i dagens vi.en kais!vi:huonevil!jel].imi,en rtu[eva.i.suuden mah-
58610: ~äge hru: våra handelsträdgårdar,s avlkastning va- ddiHsuulksia. Jo nytkyisellään on kauppapuutru:-
58611: rit oroväckande svag på grund av den låga pris- h:ojemme 'kannat!t'avuus oNu!t ,tuott.eiden allhai-
58612: niwån för ,trädgårdsprodulkver. Det bör obser- .sen hi111tatason vuoksi huolestulttalV@ h:eill&o.
58613: vera!s altt .bliommor ooh grönsa'k:er hör tim de Puu'tarhatootteet ovaJt erä1tä :niitä ha!l'Voja tuot-
58614: mycke't få produlklter, IVillkas pris år efter år teb, joiden <marlkka~määräiselt hinnat ovat vuosi-
58615: va:rit oförändrade :urolts att koSitnaderna stigit. kausia p}'ISyneet ennaNaan 1rustannustaSIOn nou-
58616: sus,ta hu'Oili'mattta.
58617: Den vanlJiga.S~te sekirorn inlom den in:hemska Kotima1sen puuitarhatumannon 'täil.1kein selk-
58618: trätigårdspr~tione-n är v~usod!l:ingen. Dess ·tori on ka.svihuonevilij.cly, jonlka awo vi,ljelijä-
58619: varde på odlarniJVå är ungefär 145 milli. mk, portaassa on n. 145 millj. i1JJll,;: - a.'Vomaan vi-
58620: medan värdet av producerade grönsaker, fruk. hannes-, bedellmä-, :ma!l'ja- ja 'taimitarhaviljelyn
58621: lter, bär och pia,n~tor äJr samm.anJ!oagt 78-79 miiJlj. arvon ollessa yht. 78.5 milj. mk.
58622: mk,
58623: Gen10m växrhusprodu!ktionen åsta:dllrom!mes Kasvihuonetuotannolla saadaan aikaan huo-
58624: en avsevärd inbesparing av utländsk valuta. mattava ulkomaan valuutan säästö, ja sen merki-
58625: De3s betyddlse såsom sys,selsätttningsfaikror är tys maaseudun työllistäjänä on myös suurta
58626: också betydande: på landets växthusodlingar luokkaa. Maamme kasvihuoneviljelmillä on
58627: ges det i runt tallO 000 arbetsplatser året om, noin 10 000 kokovuotista työpaikkaa, minkä li-
58628: vartill kommer att ca 6 000 personer erbjuds säksi ne tarjoavat työpaikkoja osaksi vuotta n.
58629: ar.bete under vissa delar av året. 6 000 hengelle.
58630: KonsUJmtionen av grönsa'k:er som o:dllats i Nimenomaan lkaSiVihuoneissa vil~el.tyjen vihan-
58631: växlthu:s har u.nd!er senare år ökats, men ä:nn:u nJeiksien kulutuJs on meilllä viime vuosina jatiku·
58632: befinner vi oss långt ellter dle fles~ta 'lände'r i va.slti noussut, muna vielläikin olemme tässä suh-
58633: Europa. Ur foJik:hälsosynp~t ar en ökad an- teessa jäljessä useimmista muista Euroopan
58634: vändning av grönsaiker dlårför s·ynnerlligen önsk- maislta. Tämän vooksi pidetään ikansantteweyden
58635: vä1"d. ikannailta vihanne!kisien käy,tön ikalsvua erLttäin
58636: ·ta,rpeel!lisena.
58637: IX,l i8.- Procope ym. 2713
58638:
58639: I sitt svar på Kauppapuutarhaliitto-Han- Valtiovarainministeriö anltoi v1hne joulu-
58640: ddSltroogårdsförbundett t".y:,s brev om möjHghe- kuussa vastauksen Kauppa:puutarha!liiitto-Han-
58641: .terna altt genom sta:tsmedell nedbrill!ga det höjda deliSiträdgårdsförbundet r.y:n lkirje1imään, joika
58642: brän.slepris~t för· vä:x~t!husen, pelka'r finan'Sminis- koski ~asvihuoneviJjelimien ikäyrt:tämän polltto-
58643: lteriet lll. ~. på övriga produlkit:kmsinrättningatrs ö1jyn hinnan ailentamilsita jullkisin varoin. Koslka
58644: vettklsamhetsförutsäVtningM odh lkOSitnader. Detta tästsä vastauksessa v11ta;ttiin mm. mukten :tuo-
58645: .ty<Ier på altlt det ilämpligaSite siilttet a'tt ta ~tu tarrtohutosten ttoitmintaeddlyty!ksiin ja ilmslua.n-
58646: med dtet föreliggande probllettnet vore att tiJ[- nukslln, rriene'e sopilvin ikeioo käydä esHlä olevan
58647: JSäta en ikommission med uppgi& atlt utreda de ongdliman !kimppuun rtoimillrunnan asettaminen.
58648: svårigheter som de förhöjda bränslekostnaderna Tämän to1mikunnan tehtäiväk.si tulisi tutkia
58649: åsamlkat i förhMlande .ti'11 andra förettagare. poltvtoainekus•tanoos:ten nousun aiheuttamia vai-
58650: keuksi'a kasvihuooeviljeJ:miJle verrattuna muihin
58651: vastaaviin ydtyklsiin.
58652: Med beak·tande av -vad som ovan anför,ts Edeillä mainituin perustein ikunnio~tta!en esi-
58653: föresilås vördsamt, a1tt !t~ksdagen vme hemstäilla, tetään edus1mnnan hyvälksy;ttävä!kisi ~toivomus,
58654:
58655: att regeringen skyndsamt måtte till- että hallitus asettaisi kiireellisesti toi-
58656: sätta en kommission för att utreda, på mikunnan selvittämään missä muodossa
58657: vilket sätt de höjda värmekostnaderna, kohonneet lämmityskustannukset, jotka
58658: vilka utgöra ungefär en tredjedel av muodostavat noin kolmanneksen puu-
58659: trädgårdsnäringens produktionskostna- tarhatalouden tuotantokustannuksista,
58660: der, kunde ersättas åt växthusodlarna. voidaan korvata kasvihuoneviljelijöille.
58661: HeliSingfors d.en 15 fehrua ri 1972.
58662: 1
58663: Heilsingissä hefmilmun 15 päivänä 1972.
58664:
58665: Victor Procope. Aune Mänttäri. Evald Häggblom.
58666:
58667:
58668:
58669:
58670: 340 156/72
58671: 2714
58672:
58673: IX,179.- Hemst.mot. nr 1561.
58674:
58675:
58676: Procope m. fl.: Om främjande av trädgårdsodlingen.
58677:
58678: T i 11 R i k s d a g e n.
58679: Den senaste lantbruksräkningen år 1969 vi- Ett modernt växthus uppvisar sålunda en im-
58680: sade, att växthusarealen i Finland under tioårs- ponerande rad av tekniska anläggningar för
58681: perioden 1959-1969 ökades från 127 ha tili hlimatreglering. Man ikan nämna an'läggningarna
58682: 257 ha. Trädgårdsodlingen under glas har med ':för spridning av vatten ooh flytande gödsel-
58683: andra ord fördubblats på 10 år. medel, vädringsapparaturen med luckor och
58684: Då byggnadskos tnaderna i dagens läge rör fläktar, skuggnings- och mörkläggningsanlägg-
58685: sig runt 100,- per m 2 växthusyta, blir varje ny- ningar för olika blomsterodlingar m.H. Allt of-
58686: byggd ha att kosta 1 miljon mark. Det kan tare blir odlaren tvungen att försöka få dessa
58687: nämnas, att professor Jaakko Säkö, som vid att fungera automatisikt, och måste då taga tili
58688: 1antbruksförsök!sdagarna i Helsingfors för ett år sin hjälp dyrbara automatikcentraler, som styrs
58689: sedan presenterade de centrala forskningsupp- av termostat, fuktighetSilllätare och fotocdler.
58690: gifterna inom trädgårdssektorn under 1970-talet, Det vore av al:lra största ekonomiska bety-
58691: ville också fästa fästa uppmätrksamheten rvid de delse att a:lla dessa frågor skuHe bli utredda av
58692: stora kostnaderna, som ett växhusbygge i vårt teknisk forskning och expertis. Som :lämpliga
58693: iand medför. Vid odling av t.ex. tomater i väx- instanser kunde man här nämna den byggnads-
58694: hus utgör anläggningskostnaderna ungefär 30 % tekniska avdelningen vid den nya Jordbruks-
58695: av de totala kostnaderna. styrelsen eltler Statens MaskinprovningsanstaJt
58696: Det är uppenbart, att det ,vetens'kapliga stu- (VAKOLA). Även andra Hknade forstknings-
58697: diet av växhusens byggnadskonstruktioner bli- anstalter kunde kopplas in på des>Sa problem.
58698: vit försummat i vått land. Ur anläggningssyn- Allting tailar för att efterfrågan på blommor
58699: purikt har ju växthusen sin speciella karaktär, och grönsa'ker ikommer att stiga kraf,tigt under
58700: då de stkall ,vara så 1ätta och 1jusa som möj'ligt, 1970-talet. Vid omstruktureringen av vårt lant-
58701: men samtidigt motstå eH strängt klimats på- bruk och med tanke på hela vår folkhushåH-
58702: frestningar. Tills vidare har växthusen tili allra ning vore det viktigt, att den trädgårdsprodurk-
58703: största delen varit täckta av glas, emedan glaset ,tion, som sikall ti:IHredsstäHa det ökande be-
58704: har den största förmågan att släppa igenom ljus hovet, i så hög grad som möjligt !kunde försiggå
58705: jämfört med andra material. På gla,sets minus- inom 1andets gränser. Förvisso finns också för-
58706: konto rkommer, att det krä,ver synnerligen sta- utsättningar härför. Men det vore inte mer
58707: bila byggnadskonstruktioner. än rätt och bHligt, att vår trädgårdsodling
58708: På senare tid har genomskinliga plastfolier skuUe få det stödet, att man inom den bygg-
58709: bönjat konkurrera med glaset som vä:x;t'husmate- nadsteknisika forskningen och härtill ansluten
58710: riai odh lk:odkurrensen blir a'llvarJigare ju mera forskning av bl.a. kilimatregleringsförhåHandena
58711: plastfoliekvaliteterna utvecklas. T~yvärr är bris- mer än tidigare skullle bör:ja ägna uppmät1ksam-
58712: ten på forskning inom denna sektor ännu mer het åt de problem, som sammanhänger med
58713: försummad än då det gäJller g~lasväxt'hus. Ändock växthusodlingen.
58714: tlllar myoket för att rplastfolierna kommer att Med beaiktande av vad 'Som ovan anförts före-
58715: bli ett al!lvar:ligt alternativ tili glaset vid växt- s'lås vördsamt, att r~ksdagen viJ.ile besluta hem-
58716: husbygge, inte minst på grund av att plast- ställa,
58717: folierna gör det möjHgt att konstruera husen
58718: iättare och biJiligare än då man använder glas. att regeringen måtte vidtaga åtgärder
58719: Förutom de direkta byggnadskonstruktio- i syfte att främja landets trädgårdsod-
58720: nerna borde även de te!knis:ka anläggningar, som ling genom att inom ramen för den
58721: anslluter sig ~tiili!. ett modernt växthus, ägnas upp- byggnadstekniska forskningen ägna upp-
58722: mär:ksamhet. De kraftigt stigande <Yljekostna- märksamhet åt de problem, som sam-
58723: derna ger härvid växthusens värmeanläggningar manhänger med byggande av växthus.
58724: en aHdeies särskild aktualitet.
58725: Helsingfors den 14 februari 1972.
58726:
58727: Victor Procope. Henrik Westerlund. Evald Häggblom.
58728: 2715
58729:
58730: IX,179.- Toiv.al. n:o 1561. Suomennos.
58731:
58732: Procope ym.: Puutarhanhoidon edistämisestä.
58733:
58734: E d u s k u n n a II e.
58735: Viimeisin maatalou~laskenta vuodelta 1969 dessä kasvihuoneiden lämmityslaitteil:Ie erityi-
58736: osoitti, että kasvihuonepinta-ala Suomessa kym- sen ajankohtaisuuden.
58737: menvuotiskautena 1959-69 lisääntyi 127 Modernissa kasvihuoneessa on vaikuttava
58738: ha:sta 257 ha:iin. Lasin alla tapahtuva puutarha- joukko teknillisiä järjestelyjä ilmaston säätelemi-
58739: vilj~ly toisin sanoen kaksinkertaistui kymme- seksi. Voidaan mainita veden ja virtaavan lan-
58740: nessä vuodes·sa. noitusaineen levitt1funiseen tarvittavat laitteet,
58741: Koska rakennusikustannukset tämän päivän ilmastointilaitteet luukkuineen ja tuuletti-
58742: tilanteessa ovat noin 100 mk/m2 kasvihuone- mineen varjostus- ja pimennyslaitteet eri kuk-
58743: pinta-alaa, tulee jokainen lisähehtaari maksa- kaviljdyksiä varten ym. Yhä useammin viljeli-
58744: maan miljoona marktkaa. Voidaan mainita, että jän on pakko yrittää saada nämä toimima~?
58745: professori Jaakko Säkö, joka maanviljelyn koe- automaattisesti ja ottaa silloin avukseen kaHnt
58746: päivillä Helsingissä vuosi sitten esitteli puutar- automatiikkakeskukset, joita termostaatit, kos-
58747: haelinkeinon keskeisiä tucldmustehtäviä 1970- teusmittarit ja valokennot ohjaavat.
58748: luvulla, halusi ·myös kiinnittää huomiota kasvi- Olisi .taloudellisesti erittäin merkityksellistä,
58749: huonerakentamisen suuriin kustannuksiin maas- että teknisen tutkimuksen ja asiantuntemu!ksen
58750: samme. Esim. tomaatteja kasvihuoneissa viljel- tasolila s~1vitettäisiin karkki nämä kysymykset.
58751: täessä perus.tamiskustannukset ovat suunnilleen Tässä yhteydessä voitaisiin mainita uuden llnaa-
58752: .30 % kcrkonaiskustannuksista. tilahailil.ituksen rakennustekninen osasto ja val-
58753: On ilmeistä, että maassamme on laiminlyöty tion konekoeasema (VAKOLA). Myös muita
58754: kasvihuoneiden rakenteiden tieteellinen tutki- tällaisia tutkimuslaitoksia voitaisiin käyttää hy-
58755: minen. Rakentamisnäkökohtien kannaltahan väksi naitä pulmia ratkottaessa.
58756: kasvihuoneiHa on erityinen luonteensa, koska Näyttää siltä, että kukkien ja vihannesten
58757: niiden on oltava mahdohlisimman keveitä ja va- kysyntä tulee nousemaan voima!k!kaasti 1970-
58758: loisia, mutta samalla kestettävä ankaran ilmas- luvuHa. Maanviljelymme rakennemuutoksen ja
58759: ton koettelemukset. Tähän mennessä kasvihuo- koko kansantaloutemme kannailta olisi tärkeätä,
58760: neet. on ;suurimmalta osalta peitetty [asiHa, että se puutarhatuotanto, jonka on tyydytettävä
58761: koska lasilal! mui:hin aineisiin verrattuna on suu- lisääntyvä tarve, niin suuressa määrin lruin mah-
58762: rin kyky päiistää läpi valoa. Lasin haittapuolena dollista voisi tapahtua maan rajojen sisäpuolella.
58763: on, että se vaatii erityisen tukevia rakennus- Varmasti tähän on myös edellytyksiä. Mutta olisi
58764: konstruktioita, aivan paikallaan, että puutarhaviljelymme saisi
58765: Läipinä:kyvät muovifoliot ovat viime aikoina sellaista tukea, että rakennusteknisen tutkimus-
58766: alkaneet kilpail1a 1asin kanssa kasvihuonemate- toiminnan ja siihen liittyvän mm. ilmaston sää-
58767: riaalina ja kilpailu tu'lee yhä 'vakavammaksi sitä telyä koskevan tutkimuksen piirissä aikaisem-
58768: muikaa ku1n muovifolioiden laadut kehittyvät. paa suuremmassa määrin alettaisiin kiinnittää
58769: Valitettavasti tuukimuksen puute tallä a:lalla on huomiota kasvihuoneviljelyyn liittyviin ongel-
58770: vielä suurempaa kuin lasikasvihuoneiden ikoh- miin.
58771: dailla. Kuite111kin moni sei!k:ika pu'huu sen puo-
58772: lesta, että muovifolioista tulee vakava vaihto- YHä oleviin näkökohtiin viitaten ehdotamme
58773: ehto lasille kasvihuoneralkentamisessa, ennen kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
58774: kaik:ikea sen johdosta, että muovifoliot mahdol- muksen,
58775: lis.tavat kasvihuoneiden rakentamisen ikeveäm- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
58776: min ja lhalrvemmin kuin lasi. maan puutarhaviljelyn edistämiseksi si-
58777: Paitsi varsinaisiin rakenteisiin tulisi myös ten, että rakennusteknisen tutkimuksen
58778: nykyaikaisiin kasvihuoneisiin liittyviin tdknisiin piirissä kiinnitettäisiin huomiota kasvi-
58779: laitteisiin kiinnittää huomiota. Voimakkaasti huoneiden rakentamiseen liittyviin on-
58780: kohoavat öijykustannulkset antavat tässä yhtey- gelmiin.
58781: Helsin.gissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
58782:
58783: Victor Procope. Henrik Westerlund. Evald Häggblom.
58784: 2716
58785:
58786: IX,180.- Toiv.al. n:o 1562.
58787:
58788:
58789:
58790:
58791: Procope ym.: Ajankohtaisten tietojen saamisesta puutarhatalou-
58792: den tuotanto- ja markkinointitilanteesta.
58793:
58794:
58795: E d u s k u n n a 11 c.
58796:
58797: Maamme puutarhatalouden kehittämisen ns. varastovihanneksien määristä eri varastoin-
58798: kannalta on mitä tärkeintä, että käytettävissä tikausina. Nimenomaan tämä koskee porkka-
58799: on jatkuvasti ajankohtaiset, ·tarkat tiedot kun- naa, keräkaalia, sipulia, purjoa ja selleriä yms.
58800: kin viljelykasvin pinta-aloista sekä satomääris- vastaavia tuotteita. Näiden tuonnin aloittami-
58801: tä. Maatalouslaskennan perusteella on saatavis- sesta on jouduttu aina kevätkuukausina kes-
58802: sa tietoja mm. viljelypinta-aloista, mutta kun kustelemaan. NHn viljelijäjärjestöt kuin kaup-
58803: maatalouslaskenta suoritetaan vain kymmen- pakin pyrkivät saamaan puolueettoman kuvan
58804: vuotiskausittain, jäävät välivuosien tiedot liioan varastotilanteesta, ja sen perusteella antamaan
58805: epämääräisiksi. Tilanteen helpottamiseksi maa- suosituksensa tuonnin aloittamiseksi. Valitetta-
58806: tilahallituksen tilastotoimisto laatH otantaan vasti ei tätä tietä saada riittävän tarkasti sel-
58807: perustuen vuositilastoja, mutta ne eivät ole ville kaikkia varastoja. Tämä näkyy mm. siinä,
58808: riittävän tarkkoja. On mitä todennäköisintä, että tuonnin alettua eri maakuntien lehdet ker-
58809: että pinta-alojen muuttuminen vuodesta toiseen tovat varastoista, jotka näyttävät jäävän myy-
58810: eri viljelmien kesken on huomattavasti suu- mättä.
58811: rempaa kuin esimerkiksi viljanviljelyssä. Siten Puutarhatuotteiden tuotanto- ja markkinoin-
58812: mm. kokonaan uusien yritysten pinta-alat eivät titilanteen varmentamiseksi on mitä välttämät-
58813: tule riittävän edustavasti näkyviin. tömintä saada tarkat, ajankohtaiset tiedot vuo-
58814: Yksity~skohtaiset pinta-alatiedot ovat tar- sittain.
58815: peelliset satoennusteiden laatimiseksi. Satoen- Yllä olevaan viitaten kunnioittaen ehdotam-
58816: nusteet ovat taas välttämättömät markkinoiden me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
58817: tasapainoittamistoimenpiteiden vuoksi. Näitä
58818: tarvitaan mm. keväisin ja syksyisin, kun koti- että hallitus puutarhatalouden tuo-
58819: maisen tuotannon täydentämiseksi tarvittavien tanto- ja markkinointitilanteen turvaa-
58820: ulkolaisten tuotteiden tuonnin alkamis- tai lo- miseksi ryhtyisi sellaisiin toimenpitei-
58821: pettamisajankohdista neuvotellaan. Tämä kos- siitt, joiden turvin säännöllisesti voidaan
58822: kee lähinnä vihanneksia, mutta myös marjoja, saada luotettavat ja ajankohtaiset tie-
58823: omenia ja koristekasveja. dot puutarha-alan eri viljelykasvien pin-
58824: Viljelypinta-alatietojen lisäksi olisi välttämä- ta-aloista, satomääristä ym. ti!astointiin
58825: töntä saada vuosittain yksityiskohtaisia tietoja liittyvistä seikoista.
58826: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
58827:
58828: Victor Procope. Aune Mänttäri. Evald Häggblom.
58829: 2717
58830:
58831: IX,181.- Toiv.al. n:o 1563.
58832:
58833:
58834:
58835:
58836: Puhakka ym.: Talonpoikaisessa omistuksessa olevan maan estämi-
58837: sestä joutumasta puutavarayhtiöiden omistukseen.
58838:
58839: E d u s k u n n a II e.
58840:
58841: Puunjalostusteollisuutta harjoittavien yhtiöi- kansantaloutemme kärsii tästä takaperoisesta
58842: den maanosto-oikeutta on rajoitettu 15. 1. 1915 kehityksestä.
58843: annetulla lain luonteisella asetuksella ja 5. 5. Yhtiöiden sekä niiden perustamien säätiöiden
58844: 1925 annetulla lailla (155/25). Nämä lait ovat ja muiden bulvaanien maanhankinnan estämi-
58845: alunperinkin olleet puutteellisia ja nykyisin nen on pienviljelijäväestömme ja koko kansanta-
58846: niitä on pidettävä täysin vanhentuneina. Yhtiöt loutemme etujen mukaista. On myös tarpeen
58847: hankkivat säännösten estämättä jatkuvasti talon- tarkistaa maankäyttölainsäädäntöä siten, että
58848: poikaisomistuksessa ollutta maata. Tämä aiheut- yhtiöiden ja säätiöiden omistamat maat, jotka on
58849: taa jatkuvaa rasitusta varsinkin köyhille kunnil- hankittu lakia kiertäen, voidaan lunastaa val-
58850: le, koska yhtiöt eivät maksa kunnille veroa sa- tiolle. Valtio voisi sitten jakaa maat lisämaiksi
58851: malla tavoin kuin viljelijät. Yhtiöt ovat perusta- pienviljelijöille, jolloin tilojen maatalouden har-
58852: neet erityisiä säätiöitä, jotka voivat hankkia joittamisen edellytykset huomattavasti paranisi-
58853: omistukseensa maata mainittujen lakien estä- vat ja autioituminen loppuisi.
58854: mättä. Yhtiöiden todellinen osuus metsämaista Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
58855: on näiden säätiöiden ja muiden bulvaanien hank- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
58856: kimien tilojen vuoksi paljon suurempi kuin vi-
58857: ralliset tilastot osoittavat. Ellei kehitystä pysäy- että hallitus kiireellisesti antaisi Edus-
58858: tetä, tulee suurin osa varsinkin Itä- ja Pohjois- kunnalle esityksen puunjalostusteolli-
58859: Suomen metsämaista vähitellen siirtymään puun- suutta harjoittavien yhtiöiden maanosto-
58860: jalostusyhtiöiden omistukseen. Tästä taas ennen oikeutta koskevien lakien uudistamisesta
58861: pitkää on seurauksena laajojen alueiden autioi- siten, että talonpoi.kaisessa omistuksessa
58862: tuminen ja asukkaiden jääminen työttömiksi, jol- oleva maa säilyy talonpoikaisväestöllä
58863: loin muuttoliike Etelä-Suomen asutuskeskuksiin ja että yhtiöiden lakia kiertäen hankki-
58864: sekä siirtolaisuus Ruotsiin voimistuu. Koko ma maa lunastetaan valtiolle.
58865: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
58866:
58867: Pauli Puhakka. Hcimo Rekonen. Helvi Niskanen.
58868: Irma Rosnell. Toivo Asvik. Lauri Kantola.
58869: Mirjam Tuominen. 1laisto Sinisalo. Siiri Lehmonen.
58870: Ensio Laine. Aarne Koskinen. Rauno Korpinen.
58871: Pentti Liedes. Heikki Mustonen. Aarne Pulkkinen.
58872: 2718
58873:
58874: IX,182.- Toiv.al. n:o 1564.
58875:
58876:
58877:
58878:
58879: Pulkkinen ym.: Maataloustuotteiden välitystä ja ialostusta har-
58880: joittavien liikkeiden välityspalkkioiden pienentämisestä.
58881:
58882:
58883: E d u s k u n n a 11 e.
58884:
58885: Maataloustuotteiden välitystä ja jalostusta Kun tällaiset liikkeet ja niiden harjoittama
58886: harjoittavien liikkeiden välityspalkkiot ovat kauppa tapahtuu suuressa määrin valtion mak-
58887: useilla aloilla nousseet kohtuuttoman kor- santien hinnanalennusten ja tuen varassa, ei
58888: keiksi. Tästä joutuvat kärsimään niin maata- mielestämme saisi jättää puutteelliseksi valtion
58889: loustuotteiden myyjät kuin asutuskeskuksien toimesta tapahtuvaa valvontaa. Valtioneuvoston
58890: kuluttajaväestökin. ja maatalousministeriön tulisi ryhtyä tehokkai-
58891: Yleisesti tunnettua on mm. maidon välityk- siin toimenpiteisiin valtion varojen käytössä
58892: sestä peritty suuri välityspalkkio, joka tavalli- tapahtuvan väärinkäytösten estämiseksi ja ja-
58893: sesti on 1/3 kuluttajan maksamasta hinnasta. lostus- sekä välitysliikkeiden perimien välitys-
58894: Uhan välityksessä on välityspalkkion osuus ylei- palkkioiden pienentämiseksi.
58895: sesti puolet kuluttajan maksamasta hinnasta. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
58896: Julkisuudessa on myös kerrottu meijereitten kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
58897: kielteisestä suhtautumisesta meijereitten mak-
58898: santien hintojen valvontaan. Meijerit ovat kiel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
58899: täytyneet jopa valtion komitealiekin antamasta maataloustuotteiden välitystä ja jalos-
58900: tietoja, jotka vaikuttaisivat välityspalkkion suu- tusta harjoittavien liikkeiden perimiett
58901: ruuden selvittämiseen. välityspalkkioiden pienentämiseksi.
58902: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
58903:
58904: Aarne Pulkkinen. Lauri Kantola. Toivo Asvik.
58905: Pauli Puhakka. Niilo Nieminen. Aarne Koskinen.
58906: P. Liedes.
58907: 2719
58908:
58909: IX,183.- Toiv.al. n:o 1565.
58910:
58911:
58912:
58913:
58914: Raatikainen ym.: Metsätalouden ja metsähallinnon kokonaisuudis-
58915: tusta valmistelevan toimikunnan asettamisesta.
58916:
58917:
58918: E d u s k u n n a 11 e.
58919:
58920: Metsätalouden merkitys on meidän maal- on ilmeinen. Tarvitaan metsätalouden periaat-
58921: lemme ensiarvoisen tärkeä. Sen vuoksi on erityi- teet määrittävä laki puun tuottamisesta tai laki
58922: sen tärkeää, että metsätalouden kokonaisjohto metsäteollisuuden puuraaka-aineen tuottami-
58923: on tehokasta ja selväpiirteistä. Samoin on otet- sesta, laki metsähallinnosta metsätalouden orga-
58924: tava huomioon kansantaloudelliset ja luonnon- nisaatiota ja lain valvontaa varten sekä edel-
58925: hoitoon liittyvät näkökohdat. Metsätalouden leen laki metsätalouden rahoittamisesta sekä
58926: yhteistä kehitystä ovat haitanneet vanhentuneet metsätalouden markkinoinnin ja tuotekehitte-
58927: säännökset. Samoin nähdään yleisesti koordinaa- lyn edistämiseksi. Tämänlaajuisen kokonaisuu-
58928: tion tarve. Vaikka laki metsähallinnosta laadit- distuksen valmistelemiseksi on ryhdyttävä pi·
58929: tiinkin vuonna 1966, sen sisältö noudattaa pää- kaisiin toimenpiteisiin.
58930: asiallisesti jo neljäkymmentä vuotta sitten laa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
58931: dittuja säädöksiä eikä sen pohjalta ole verso- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
58932: nut lainsäädäntöä ja uudistuksia muilla metsä-
58933: talouden aloilla. Koordinaation puutteesta ja että hallitus asettaisi parlamentaarisia
58934: pitäytymisestä vanhoihin säädöksiin johtuu, voimasuhteita ja metsätalouden eri toi-
58935: että toivottua kehitystä eikä pysyvien työtilai- mintatapahtumia edustavan toimikun-
58936: suuksien muodostumista riittävästi ole tapah- nan valmistelemaan metsätalouden ja
58937: tunut. Kokonaisuudistuksen välttämättömyys metsähallinnon kokonaisuudistusta.
58938: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
58939:
58940: Kaisa Raatikainen. Lyyli Aalto. Eeli Lepistö.
58941: Uki Voutilainen. Sinikka Luja-Vepsä. Seppo Tikka.
58942: 2720
58943:
58944: IX,184.- Toiv.al. n:o 1566.
58945:
58946:
58947:
58948:
58949: Remes ym.: Iisalmen maatalouspiirin muodostamisesta.
58950:
58951:
58952: E d u s k u n n a 11 e.
58953:
58954: Maataloushallituksen ja asutushallituksen asutuspurm toiminnalla on ollut suuri vaiku-
58955: yhdistämisen yhteydessä muutettiin aikaisem- tus Iisalmen talousalueen viljelijäväestön ase-
58956: mat asutuspiirit maatilahallituksen maakunnal- man parantamiseksi. Alue on edelleen erittäin
58957: liseksi organisaatioksi. Tässä yhteydessä supis- maatalousvaltainen ja tilakoko pieni. Tämän
58958: tettiin asutuspiirien lukumäärää yhdellä lak- vuoksi tarvitaan alueen pienviljelmävaltaisen
58959: kauttamalla Iisalmen asutuspiiri ja yhdistämällä maatalouden kehittämiseksi itsenäistä maatila-
58960: se Kuopion maatilapiiriin. piiriä, jotta asetetut tavoitteet voidaan toteut-
58961: Tämä ratkaisu ei kuitenkaan ole riittävän taa.
58962: perusteltu eikä sillä ole saavutettu toiminnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
58963: tehostumista eikä kustannussäästöjä. Päinvas- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
58964: toin, sillä on vaikeutettu Iisalmen asutuspii- muksen,
58965: rin alueen viljelijäväestön asioiden hoitoa. Ii-
58966: salmen asutuspiirin alue on kooltaan maan kes- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
58967: kiluokkaa. Alueella on runsaasti asutustoimin- itsenäisen Iisalmen maatalouspiirin
58968: nan tuloksena syntynyttä maatilataloutta ja muodostamiseksi.
58969: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
58970:
58971: Kalevi Remes. Hannes Volotinen.
58972: Kalevi Huotari. Mikko Vainio.
58973: Viljo Suokas. Pekka Vennamo.
58974: 2721
58975:
58976: IX,185.- Toiv.al. n:o 1567.
58977:
58978:
58979:
58980:
58981: Remes ym.: Keiteleen, Lapinlahden, Pielaveden Varpaisjärven ja
58982: Iisalmen kuntien siirtämisestä kolmanteen tuotantotukialuee-
58983: seen.
58984:
58985:
58986: Ed u s kun n a 11 e.
58987:
58988: Kuopion läänin tuotantotu.kialueiden jaossa Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
58989: Keiteleen, Lapinlahden, Pielaveden, Varpaisjär- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
58990: ven ja Iisalmen kunnat kuuluvat neljänteen
58991: tuotantotukialueeseen, vaikka oikeudenmukai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
58992: nen sijoitus olisi kolmas tukialue. menpiteisiin Keiteleen, Lapinlahden,
58993: Tosiasiat osoittavat, että maastolliset ja il- Pielaveden, Varpaisjärven ja Iisalmen
58994: mastolliset olosuhteet ovat yhtä karut. Lisäksi kuntien siirtämiseksi tuotantotukialue-
58995: verotettavan tulon muodostus on samaa luok- jaossa kolmanteen tukialueeseen nykyi-
58996: kaa. sen neljännen tukialueen sijasta.
58997: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
58998:
58999: Kalevi Remes. Mikko Vainio.
59000: Kalevi Huotari. Hannes Volotinen.
59001: Viljo Suokas. Pekka Vennamo.
59002:
59003:
59004:
59005:
59006: 341 156/72
59007: 2722
59008:
59009: IX,186.- Toiv.al. n:o 1568.
59010:
59011:
59012:
59013:
59014: Remes ym.: Maatalousammattikouluissa opiskelevien opiskelu-
59015: kustannusten alentamisesta.
59016:
59017:
59018: E d u s k u n n a 11 e.
59019:
59020: Työllisyyttä edistävillä ammattikursseilla op- laiset, etteivät ne keskinäisen hintavertailun
59021: pilaille myönnetyt edut ovat huomattavasti suu- vuoksi estäisi oppilaita hakeutumasta varsinai-
59022: remmat kuin vastaavat edut varsinaisten maa- sille koulukursseille.
59023: talouskoulujen oppilailla. Tämä on aiheuttanut Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
59024: oppilasmäärien vähentymistä maatalouskouluissa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
59025: ja etenkin karjatalouskouluissa. Huomioon ot- muksen,
59026: taen maatalousyrittäjien maatalousammattikou-
59027: lutuksen ja siihen perustuvan jatkokoulutuksen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
59028: välttämättömyyden tulisi näissä ammattikou- maatalousalan ammattikoulujen opiske-
59029: luissa oppilaiden taloudellisten etujen olla sel- lukustannusten alentamiseksi.
59030: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
59031:
59032: Kalevi Remes. Mikko Vainio.
59033: Kalevi Huotari. Hannes Volotinen.
59034: Viljo Suokas. Pekka Vennamo.
59035: 2723
59036:
59037: IX,187.- Toiv .al. n:o 1569.
59038:
59039:
59040:
59041:
59042: Remes ym.: Peltosalmen maatalouskoulun rakennustöiden jatka-
59043: misesta ja sen kotitalouskoulun ottamisesta valtion haltuun.
59044:
59045:
59046: E d u s k u n n a 11 e.
59047:
59048: Valtion omistamien Peltosalmen maatalou- suunnitelmat ovat valmiit ja rahoitus tulisi si-
59049: dellisten oppilaitosten uudisrakennusten vai- sällyttää valtion vuoden 1973 menoarvioon.
59050: heittainen rakentaminen aloitettiin vuonna Samalla kun esitetään oppilaitoksen raken-
59051: 1968, jolloin toteutettiin konehallin rakenta- nustöiden jatkamista, toivotaan myös että oppi-
59052: minen. Oppilaitoksen muut rakennukset ovat laitoksen yhteydessä, bnnatusyhdistyksen va-
59053: erittäin huonokuntoiset ja puutteelliset, minkä rassa toimiva kotitalouskoulu siirrettäisiin val-
59054: vuoksi uudisrakentamista koskevat suunnitel- tion hallintaan.
59055: mat ovat olleet vireillä kauan. Ilmeisesti maa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
59056: talousopetuksen organisaation muutoksista joh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
59057: tuen näitä ralhoituskelpoisia rakennussuunnitel- muksen,
59058: mia ei ole vielä ryhdytty toteuttamaan. Oppilai-
59059: tos sijaitsee keskeisellä ja tarkoituksenmukai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
59060: sella paikalla alueen keskustassa, missä maa- ja Peltosalmen maatalouskoulun rakennus-
59061: metsätaloudella tulee aina olemaan merkittävä töiden jatkamiseksi ja kannatusyhdis-
59062: asema elinkeinoelämässä. Maa- ja metsätalou- tyksen varassa toimivan kotitalouskou-
59063: den jatkokoulutuksen tarve on lisäksi erittäin lun siirtämiseksi valtion hallintaan.
59064: suuri ja se on jatkuvasti kasvamassa. Rakennus-
59065: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
59066:
59067: Kalevi Remes. Hannes Volotinen.
59068: Kalevi Huotari. Mikko Vainio.
59069: Viljo Suokas. Pekka Vennamo.
59070: 2724
59071:
59072: IX,188.- Toiv.al. n:o 1570.
59073:
59074:
59075:
59076: Ruokola ym.: Lisäyksestä vuoden 1972 tulo- ;a menoarvioon maa-
59077: seudun vesihuoltotilanteen parantamiseksi.
59078:
59079:
59080: E d u s k u n n a 11 e.
59081:
59082: Hyvän ja riittävän talousveden saanti ja nusta vertailukauden 1964-1970 keskiarvosta.
59083: asianmukainen viemäröinti pitää nyky-yhteis- Mikäli lisämeno katettaisiin kokonaan verotu-
59084: kunnassa hoitaa kaikkien yksityistalouksien loilla, merkitsisi se 1970 kertynyttä veroäyri-
59085: osalta. Tämä edellyttää lähitulevaisuudessa li- määrää perusteena käyttäen verorasituksen kas-
59086: sääntyviä toimenpiteitä erityisesti maaseudulla, vua 1,6 penniä veroäyriä kohti. Tämän lisäksi
59087: jossa arvioidaan nykyisin vain noin 30 % :lla on otettava huomioon kasvavat käyttömenot.
59088: asukkaista olevan tyydyttävä vesihuolto. Ha- Kun otetaan huomioon kuntien lisääntyvät teh-
59089: luamme tässä yhteydessä viitata niihin toimen- tävät muutoinkin ja niihin käytettävissä olevat
59090: piteisiin, joihin ryhdyttiin sotiemme jälkeen tulot, näyttää vesiensuojelusta ja vesihuollosta
59091: maaseudun sähköistiimiseksi sekä taajamissa johtuva lisärasitus ylivoimaisen suurelta maa-
59092: että haja-asutusalueilla. Valtion tuen turvin on laiskuntia ajatellen.
59093: voitu päästä siihen, että maaseudun sähköistä- Nykyisten säännösten mukaan kunnille ja ve-
59094: misaste on tällä hetkellä noin 94 %. Tämä- sihuoltoyhtymille myönnetään ns. korkotuki-
59095: kin vertailu osoittaa vesihuollon alalla tarvit- lainoja. Lisäksi on voimassa laki valtion osan-
59096: tavien lisätoimenpiteiden määrää ja niiden jäl- otosta eräiden maa- ja vesirakennustöiden kus-
59097: keenjääneisyyttä. Haja-asutusalueella ja maa- tannuksiin (433/63). Lain mukaan po. tarkoi-
59098: seudulla yleensäkin vesihuollon järjestäminen tuksiin voidaan myöntää valtion varoista myös
59099: vaatii suhteellisesti enemmän kustannuksia avustuksia. Viime vuosina ei valtion tulo- ja
59100: kuin kaupunkimaisessa asutuksessa. menoarvioon dle kuitenkaan otettu määrärahaa
59101: Vuonna 1970 mietintönsä jättänyt vesien- avustuksia varten. Avustukset olisivat kuiten-
59102: suojelun ja vesihuollon rahoituskomitea on kin välttämättömiä pa1ts1 edellämainituista
59103: mietinnössään todennut, että 1970 luvulla syistä myös sen vuoksi, että yhä suuremmaksi
59104: maalaiskuntien vesihuoltoinvestointien pitäisi muodostuvien veden hintojen eroja tulisi ta-
59105: nousta 1 320 milj. markkaan. Sen lisäksi olisi soittaa maan eri osien ja kuntien kesken. Avus-
59106: otettava mukaan 270 milj. markkaa jätevesien tusmäärärahoja tarvi ttaisiinkin kiireellisesti
59107: puhdistamojen rakennuskustannuksina. Vuotui- myös vesiensuojelutoimenpiteitä ajatellen.
59108: seksi investointikustannukseksi näistä tehtä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
59109: vistä saadaan siten tällä vuosikymmenellä noin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
59110: 160 milj. markkaa. Kun maah\iskunnat käytti-
59111: vät vuosina 1964-1970 vastaaviin töihinsä että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
59112: yhteensä 314,8 milj. markkaa eli keskimäärin tyksen 8 milioonan markan määrärahan
59113: 45 milj. markkaa vuodessa, merkitsisi komitean ottamisesta lisäyksenä vuoden 1972
59114: suosittelema menettely näille kunnille vesihuol- tulo- ;a menoarvioon käytettäväksi maa-
59115: totöiden osalta noin 115 milj. markan vuotuista seudun vesihuoltotilanteen parantami-
59116: menonlisäystä eli lähes nelinkertaista kustan- seksi.
59117: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
59118:
59119: Matti Ruokola. Ahti Pekkala. Veikko Pihlajamäki.
59120: Erkki Haukipuro. Paavo Niinikoski. Juhani Saukkonen.
59121: Reino Kangas. Mikko Jokela. Katri-Helena Eskelinen.
59122: Lea Sutinen. Einari Nieminen. Eino Uusitalo.
59123: Aino Karjalainen.
59124: 2725
59125:
59126: IX,189.-Toiv.al. n:o 1571.
59127:
59128:
59129:
59130:
59131: Rytkönen ym.: Metsänomistajan oikeusturvan tehostamisesta met-
59132: sänleimauksissa.
59133:
59134:
59135: E d u s k u n n a 11 e.
59136:
59137: Pienviljelijäväestön keskuudessa on kiinni- tussäännöksiä, kun asian "hoitaminen" suorite-
59138: tetty huomiota siihen, että metsänhoidonneu- taan sopivasti. Tällainen keinottelu on ehdotto-
59139: vojat saattavat leimauksessa jättää maanomista- masti estettävä turvaamalla maanomistajille
59140: jan toivomukset huomioonottamatta jopa siinä ehdoton oikeus siihen, että metsänhoidonneu~
59141: määrin, että he kieltäytyvät sellaisen leimauk- vojan on metsän leimauksessa aina noudatet-
59142: sen suorittamisesta, jolla harvahkoa myyntikel- tava maanomistajan tahtoa eri leimaustapoihin
59143: poista puustoa voitaisiin hakata kasvavan nuo- nähden.
59144: ren puuston keskeltä. Sellaisessa tapauksessa, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
59145: jossa tilalla ei ole esim. uudistushakkuukel- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
59146: poista metsää ja kun em. tavalla menetellään,
59147: maanomistajalta estetään kaupan teko omasta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
59148: metsästään. Mutta tapahtuu sellaistakin, että metsänomistajan oikeusturvan tehosta-
59149: em. tavalla menetellyt henkilö menettelyllään miseksi siten, että erilaisissa metsänlei-
59150: onkin pyrkinyt siihen, että maanomistaja talou- mausmenetelmissä on leimauksen suo-
59151: dellisten vaikeuksiensa keskellä pakotetaan pilk- rittajan aina noudatettava metsänomis-
59152: kahintaan luopumaan ti'lastaan, ja tila siirtyy tajan tahtoa.
59153: tilakeinottelijalle. Laissa ei ole selviä rangais-
59154: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
59155:
59156: V. J. Rytkönen. Niilo Koskenniemi. Helvi Niskanen.
59157: Pekka Salla. A-L. Tiekso. Siiri Lehmonen.
59158: Rauno Korpinen. A.-L. Jokinen. Kalevi Kivistö.
59159: Kauko Tamminen. I.-C. Björklund. Lauha Männistö.
59160: Niilo Nieminen. Heikki Mustonen. Anna-Liisa Hyvönen.
59161: Veikko Salmi. Pauli Räsänen.
59162: 2726
59163:
59164: IX,190.- Toiv.al. n:o 1572.
59165:
59166:
59167:
59168:
59169: Saimo ym.: Maanviljelijäin tuotannolliselle toiminnalle välttä-
59170: mättömän polttonestemäärän jättämisestä kriisitilanteissakin
59171: heidän omaan käyttöönsä.
59172:
59173:
59174: E d u s k u n n a 11 e.
59175:
59176: Eri yhteyksissä on todettu, etteivät maamme saavansa kriisitilanteen sattuessa itse käyttää
59177: polttoainevarastot ole kriisitilanteen sattuessa ainakin sen osan öljystä, jonka he ovat varan-
59178: riittävät, vaikka mm. tuotannollinen toiminta neet nimenomaan oman tuotannollisen toimin-
59179: on rat!kaisevasti riippuvainen öljyn saannista. tansa jatkuvuuden varmistamiseksi.
59180: Maatalouden piirissä on omatoimisesti ryh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
59181: dytty huomattavassa määrin kehittämään koti- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
59182: varastointia. Niinpä maassamme lienee tällä het- muksen,
59183: kellä jo kymmeniä tuhansia ns. farmaritank-
59184: keja, joiden vetoisuus on noin 2 000 litraa. että hallitus pikaisesti huolehtisi tar-
59185: Tällä linjalla on helppo kehittää lisävarastoin- vittavin lainsäädännöllisin toimenpitein
59186: tia ja valtiovallan olisi syytä jopa taloudelli- siitä, ettei maanviljelijöillä kriisitilan-
59187: sesti tukea tällaisten varastojen perustamista. teessa pakko-oteta sitä polttonestemää-
59188: Maataloudessa toimivat yrittäjät olisivat var- rää, joka on välttämätön heidän oman
59189: masti entistä kiinnostuneempia kehittämään va- tuotannollisen toimintansa varmistami-
59190: rastointiaan, mikäli he varmuudella tietäisivät seksi.
59191: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
59192:
59193: Sylvi Saimo. Aino Karjalainen.
59194: Lea Sutinen. Esko Härkönen.
59195: Orvokki Kangas. Mikko Jokela.
59196: Pentti Poutanen.
59197: 2727
59198:
59199: IX,191.- Toiv.al. n:o 1573.
59200:
59201:
59202:
59203:
59204: Saimo ym.: Määrärahasta Pihtiputaan emäntäkoulun suunnittelu-
59205: töihin.
59206:
59207:
59208: E d u s k u n n a 11 e.
59209:
59210: Pihtiputaan emäntäkoulun suunnittelutöihin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
59211: ei oie vieläkään saatu varoja. Valtio osti jo tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
59212: vuonna 1966 tarkoitusta varten Pihtiputaan sen,
59213: Elämäjärveltä maatilan, jonka maista n. 28
59214: hehtaaria on viljeltyä sekä n. 140 hehtaa- että hallitus ottaisi vuoden 1973
59215: ria viljelyskelpoista tai metsämaata. Suunnitel- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
59216: mien alkurahoitukseen myönnettiin alkurahoi- määrärahan Pihtiputaan emäntäkoulun
59217: tus, mutta sen jälkeen asia on jähmettynyt pai- suunnittelutöihin.
59218: koilleen kunnan valtion viranomaisille teke-
59219: mistä lukuisista esityksistä huolimatta.
59220: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
59221:
59222: Sylvi Saimo. Olavi Martikainen. Esko Härkönen.
59223: 2728
59224:
59225: IX,192.- Toiv.al. n:o 1.574.
59226:
59227:
59228:
59229:
59230: Salla ym.: Keskuskalanviljelylaitoksen perustamisesta Pohjois-
59231: Lappiin.
59232:
59233:
59234: E d u s k u n n a 11 e.
59235:
59236: Pohjois-Suomessa, eritoten perimmäisessä La- mällä ne voimatalouden hyväksi, on tällöin
59237: pissa, on erittäin runsaasti puhdasvetisiä kalan- noussut entistä voimakkaammin esille kalanvil-
59238: kasvatukseen sopivia järviä ja jokia. Niissä on jelyksen voimakas lisääminen.
59239: aikoinaan ollut varsin runsas kalakanta, mutta Pohjois-Suomessa - Euroopan suurimmalla
59240: viime vuosikymmeninä ja vuosina suuresti ke- erämaa-alueella - pitäisi vesistössä olla runsaasti
59241: hittynyt pyynti nykyaikaisilla pyyntivälineillä kalaa pyydettävissä. Ainoa tehokas keino kala-
59242: on heikentänyt kalakannan kasvun lähes ole- kannan säilyttämiseksi ja lisäämiseksi on tar-
59243: mattomiin. Sodan jälkeen nopeasti lisääntyneen peeksi tehokkaan keskuskalanviljelylaitoksen
59244: paikallisen väestön lisäksi on myös turisti- ja perustaminen alueelle. Siihen on eräiden asian-
59245: matkailuliikenne lisännyt Lapin väestöä, ja nämä tuntijoiden arvioiden mukaan erinomaiset mah-
59246: ovat verottaneet tuntuvasti järvien ja alueella dollisuudet. Koska alueen väestön toimeentulo
59247: olevien jokien kalakantaa, koska muun lisäksi huomattavalta osalta on perustunut ja vieläkin
59248: on vielä puuttunut pyynnin valvonta. Myös perustuu luontaistalouteen, poronhoitoon, met-
59249: Lapin vesivoimavarojen käyttäminen teollisuu- sästykseen ja kalastukseen, olisi valtiovallan toi-
59250: den palvelukseen voimalaitosten rakentamisen mesta pyrittävä näitä elinkeinoja tehokkaasti
59251: muodossa on huomattavasti vähentänyt normaa- tukemaan ja kehittämään, sillä alueen asukkailla
59252: lisen kalakannan kasvua. Näistä syistä johtuen ei ole omatoimisesti siihen taloudellisia mah-
59253: olisi kiireellisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin, dollisuuksia.
59254: jotka takaisivat nykyisen kalakannan säilyttämi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
59255: sen ja voimaperäisen lisääntymisen, koska sillä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
59256: olisi paikallisen asujamiston ja matkailuelinkei- muksen,
59257: non harjoittamisen kannalta erikoisen suuri
59258: merkitys. Kun maamme vesistöt ovat kauttaal- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
59259: taan vähäkalaisia eritoten sen vuoksi, että ih- menpiteisiin keskuskalanviljelylaitoksen
59260: minen on muuttanut niiden luontaisia lisäänty- perustamiseksi Pohjois-Lappiin.
59261: mismahdoHisuuksia likaamaila vedet tai käyttä-
59262: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
59263:
59264: Pekka Salla. Rauno Korpinen.
59265: Niilo Koskenniemi. Kaisu Weckman.
59266: 2729
59267:
59268: IX,193.- Toiv.al. n:o 1575.
59269:
59270:
59271:
59272:
59273: Salla ym.: Kuusamon ja Sallan maanhankintalakien mukaisten
59274: tilojen kalastus- ja vesilläliikkumisoikeudesta.
59275:
59276:
59277: E d u s k u n n a 11 e.
59278:
59279: Valtakunnallisten maankäyttö- ja asutuslakien ei pailclcakunnan asutustilallisille eikä muille
59280: sekä erillisenä Sallan ja Kuusamon maankäyttö- heihin verrattaville asukkaille. Nämä kansalais-
59281: lain mukaisten asutustoimenpiteiden yhtey- ryhmät ovat katsoneet joutuneensa jopa perus-
59282: dessä muodostettiin asutustiloja, joi'lla ei ole tuslaHlisen yhdenvertaisuusperiaatteen ulkopuo-
59283: mitään yleisiin vesioikeuksiin verrattavia urhei- lelle ja käytännössä se merkitsee hyvin suurien
59284: lu- ja ammattikalastus- sekä vesilläliikkumis- taloudellistenkin etujen puuttumista näiltä asu-
59285: oikeutta jaetuilla vesillä. Lain laadinnan ja toi- tustilailisilta, joilla ei ole mainittuja vesien-
59286: meenpanon yhteydessä ei huomioitu tällaisen käyttö- ja vesillitliikkumisoikeuksia.
59287: epäkohdan olemassaoloa, mutta nyt asutuksen Sekä Lapissa, Kainuussa että Keski-Suomessa
59288: vakiinnut:tua kansalaiset ovat todenneet nämä on valtion maiden välittömässä yhteydessä vesi-
59289: puutteet. Muodostettaessa yhteisiin vesiin ka- jaossa valtion omistukseen jääneitä vesialueita,
59290: lastuskuntia nämä tilailiset jäävät näiden ulko- joita vesioikeuksia vaille jääneille asutustilalli-
59291: puoleiie ja siten ilman kalastusoikeutta sellai- sille ja heihin verrattaville voitaisiin kalastus-
59292: sissakin tapauksissa, joissa heidän maa-alueensa ja vesilläliikkumisoikeudet myöntää tekemällä
59293: rajoittuvat mainittuihin vesiin. tätä tarkoittava muutosesitys vesioikeuslakiin.
59294: Tällainen epäoikeudenmukaisuus on aiheut- Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti ehdo-
59295: tanut oikeutettua tyytymättömyyttä koko tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
59296: maassa, mutta erittäin voimakkaana tämä asia sen,
59297: on tullut viimeaikoina esille Lapin ja Kainuun että hallitus antaisi esityksen, jonka
59298: alueilla sekä Keski-Suomessa, missä jaettuja ve- nojalla asutusmaan käyttö sekä Kuusa-
59299: siä on myyty turistiliikenteen tarkoituksiin ul- mon ja Sallan maanhankintalakien mu-
59300: kokuntalaisille määräajoiksi ja valtion omista- kaan muodostetuille tiloille turvattai-
59301: mia vesiä on vuokrattu tai myyty muille, mutta siin kalastus- ja vesilläliikkumisoikeus.
59302: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
59303:
59304: Pekka Salla. Rauno Korpinen.
59305: Niilo Koskenniemi. Kalevi Kivistö.
59306:
59307:
59308:
59309:
59310: 342 156/72
59311: 2730
59312:
59313: IX,194.- Toiv.al. n:o 1576.
59314:
59315:
59316: Salla ym.: Moninaiskäyttöosaston perustamisesta metsähallituk-
59317: seen.
59318:
59319:
59320: E d u s k u n n a 11 e.
59321:
59322: Metsähallituksen hallinnassa olevilla metsä- paa ja tehtiin metsästysalueiden vuokrasopimuk-
59323: alueilla on erittäin suuri merkitys paitsi puun- sia 219, mistä kertyi tuloja n. 320 000 mk.
59324: tuotannon myös luonnonsuojelun, retkeilyn ja Kalastus- ja metsästysasioita hoitamassa on
59325: ulkoilun, metsästyksen ja kalastuksen kannalta. metsähallituksen organisaatiossa yksi tilapäinen
59326: Kuitenkin metsähallituksen organisaatio on ra- tarkastaja, 4 metsänhoitajaa, joista yksi hoitaa
59327: kennettu yksinomaan puuntuotantoa silmällä pääasiallisesti metsästys- ja kalastusasioita ja
59328: pitäen. kolme hoitaa näitä asioita mulden tehtäviensä
59329: Metsähallituksen hoidossa on ohella. Lisäksi on yksi metsäteknikko ja kym-
59330: - n. 175 000 ha täysin hakkuutoiminnan menen erävartijaa. Lisäksi metsähallituksen
59331: ulkopuolella olevia luonnonsuojelualueita ( luon- kenttähenkilökunnalla on metsästys- ja kalastus-
59332: nonpuistoja, kansallispuistoja ja aarnialueita), asioissa valvontavelvollisuus.
59333: joiden hallinnasta ja hoidosta vastaavat yksi Metsähallituksen tehtävät lisääntyvät voi-
59334: metsänhoitaja osapäivätoimisesti, hoitoalueet, makkaasti varsinkin juuri luonnonsuojelun ja
59335: joilla ei ole työvoimaa erityisesti tähän tarkoi- retkeilyn alalla. Kuten edellä sanotusta ilme-
59336: tukseen, sekä 5 luonnonsuojelualueiden varti- nee, on metsähallituksen piirissä luonnonsuo-
59337: jaa, jelu-, retkeily-, metsästys- ja kalastusasioita hoi-
59338: - n. 125 000 ha pääasiallisesti maisemallis- tava henkilökunta täysin riittämätön, ja näiden
59339: ten näkökohtien mukaan hoidettavia puisto- asioiden hoito onkin työnnetty pääasiassa en-
59340: metsiä, joiden hoitamiseen ei metsähallituksella nestäänkin ylirasitetulle kenttähenkilökunnalle
59341: ole erityisesti koulutettua henkilökuntaa, vaan joka on koulutettu aivan toisenlaisia tehtäviä
59342: niiden hoidosta vastaa kenttähenkilökunta mui- varten.
59343: den tehtäviensä ohella, Luonnonsuojelu-, ulkoilu-, metsästys- ja ka-
59344: - n. 3 000 000 ha:n laajuinen suojametsä- lastusasioita hoitamaan olisikin metsähallituk-
59345: alue, josta n. 2 400 000 ha on kokonaan hak- seen perustettava erityinen moninaiskäyttö-
59346: kuutoiminnan ulkopuolella ja lisäksi on osasto, jolloin ko. asiat olisivat keskitetysti eri-
59347: n. 100 000 ha:n laajuisella lakimetsäalueelia koiskoulutetun henkilökunnan hoidossa. Tämän
59348: hakkuita erikoissäännöksin raJOltettu; em. lisäksi pitäisi piirikunta- ja hoitoaluetasolle eri-
59349: alueilla ovat luonnonsuojelu, retkeily, metsästys tyisesti Peräpohjolan piirikuntaan perustaa vir-
59350: ja kalastus poronhoidon ohella pääasiallisia käyt- koja moninaiskäyttöasioihin erikoistuneille met-
59351: tömuotoja; näiden alueiden hoitoon ei metsä- sänhoitajille, metsäteknikoille ym. henkilökun-
59352: hallituksella ole erikoiskoulutettua henkilökun- nalle.
59353: taa, vaan niidt:n hoidosta vastaa kenttähenkilö- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
59354: kunta muiden tehtäviensä ohella, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
59355: - n. 487 000 ha vesialueita, joille vuoden että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
59356: 1968 tilastojen mukaan myönnettiin kalastus- menpiteisiin moninaiskäyttöosaston pe-
59357: lupia 28 804 kpl ja joilta vuokrattiin kalastus- rustamiseksi metsähallitukseen niin että
59358: alueita 388 kpl, mistä kertyi tuloja n. 310 000 sanotun osaston virkoihin valittavilla
59359: mk, on perehtyneisyyttä hoitaa luonnonsuo-
59360: - metsästysalueita, joille vuonna 1968 jelu-, ulkoilu-, metsästys- ja kalastus-
59361: myönnettiin 6 602 metsästys- ja 2 341 hirvilu- asioita.
59362: Helsi.ngissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
59363:
59364: Pekka Salla. Kauko Tamminen.
59365: Niilo Koskenniemi. Rauno Korpinen.
59366: 2731
59367:
59368: IX,19.5.- Toiv.al. n:o 1.577.
59369:
59370:
59371:
59372:
59373: Salmi ym.: Toimenpiteistä chinchillan kasvatuksen tehostamiseksi.
59374:
59375:
59376: Ed u s k u n n a [ 1e.
59377:
59378: Chinchillan tarhaus on maassamme paase- ryhdyt1tävä toimenpltelSltn ·tämän alan arikuun
59379: mässä al!kuun, se on osoittautunut tänne erin- pääsyn tukemiseen jäJiestälm.äHä kursseja ja p.aak-
59380: omaisesti sovehuvaiksi tuotannona1alksi. Ohin- kaamalhla neuvojia siten, että ala~la päästäisiin
59381: chhl:lan kasvatuksesta voi tulla kehitysalueiil.- mahdollisimman nopeas'ti tuloksiin.
59382: lemme työtä ja •toilllleentuloa turvaava ala mo- Edel!lä olevaan viitaten eihdotattnl!ne eduskun-
59383: cille, jos sitä ikunnollla kehitetään. Kun ahinchil- nan hyvälksyttä.välk.si toivomulksen,
59384: lan turkiksiilila on :hyvä meneikiki kovan !Valuutan
59385: maissa, voitaisiin siitä saada hyvä vientiatlt~kkeli. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
59386: V alitetta:vatsti chinchihlatarhaa:jat ovat ammatti- kurssien järjestämiseksi chinchillan kas-
59387: taidotto'mia ja usdmmat .varattomia. Tämän vattaiifle ja että alalle palkattaisiin neu-
59388: vuoksi eivät yritykset olekaan !kovin nopeasti vojia sekä että valtion tulo- ja menoar-
59389: iaajentuneet. Tarvittaisiin pätevää neuvontaa vioesitykseen vuodelle 1973 varattaisiin
59390: niin, että voitaisiin 'tarhoja kunnolla hoitaa ja tarvittava määräraha mainittuja toimen-
59391: niistä saataisiin tuottavia. Yhteiskunnan olisikin piteitä varten.
59392: Helsingissä 1.5 päivänä helmikuuta 1972.
59393:
59394: Veikko Salmi. Toivo Asvik. Anna-Liisa Jokinen.
59395: Matti Järvenpää. Helvi Niskanen. Niilo Koskenniemi.
59396: 2732
59397:
59398: IX,196.- Toiv.al. n:o 1.578.
59399:
59400:
59401:
59402:
59403: Salo ym.: Maisemallisten seikkojen huomioon ottamisesta peltoja
59404: metsitettäessä.
59405:
59406:
59407: E .d u s k u n n a [ [ e.
59408:
59409: Maataloudessa tapahtuu ;pathailJaan voi'ma- Edd:lä olevaan viitaten ehdotamme lkunnioit-
59410: kasta peltojen vähennystä viLjelyikäytöstä. Osa tavaslti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
59411: peHoista :metsitetään ja osa pidetään poissa vil- sen,
59412: jelykäytöstä ltoistaiseiksi. Näitä toimenpiteitä
59413: suoritettaessa ei !kiinnitetä maini1tavasti huo- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
59414: miota maisemaH.lisiin teldjöihin, vaan tuhotaan menpiteisiin maisemallisten seikkojen
59415: luontoa :vahion rahoituiksel'la. Ruotsissa pelitoja huomioon ottamiseksi peltoja metsitet-
59416: metsitettäessä tulee yleiset maisdmaUiset ja vir- täessä.
59417: kis:ty,s:käyttönä:kokohdat ottaa hudmioon. Täl[öin
59418: osa peHoista jätetään vapaiksi ti!loi!ksi ja osa met-
59419: sitetään 1eihtipuilila.
59420: Hel-singissä 12 !päivänä hd!mi:kuuta 1972.
59421:
59422: Eero Salo. Lyyli Aalto.
59423: V. 0. Mäkinen. Leo Kohtala.
59424: 2733
59425:
59426: IX,l97.- Toiv.al. n:o 1.579.
59427:
59428:
59429:
59430:
59431: Salolainen ym.: Metsänparannustoimintaa koskevien asetusten ja
59432: MERA-varojen sisäisten jakoperusteiden muuttamisesta.
59433:
59434:
59435: E d u s k u n n a 11 e.
59436:
59437: MERA-ohjelmiin perustuva soiden ojitustoi- aikaan. Myöskään ei ole luotu järjestelmää ar-
59438: minta on meillä saanut sellaiset nritat, että vokkaiden luonnonsuojelukohteiden lunastami-
59439: alunperin 10 milj. suohehtaaristamme on 1980- seksi valtiolle tai korvauksen maksamiseksi
59440: luvun alussa jäljellä enää vain 2 milj. ba nykyi- maanom~stajalle hänen luopuessaan ojituksesta
59441: sellä noin 300 000 ha:n vuotuisella ojitusvauh- luonnonsuojelun takia.
59442: dilla. Kysymyksessä on siten ehkä laajamittai- Todettakoon vielä, että soiden suojelua ei
59443: sin ihmisen aiheuttama Suomen luontoa muut- kyetä hoitamaan Etelä-Suomessa pelkästään
59444: tava ja eläimistöä, kasvistoa ja maisemaa köyh- valtionmaiden avulla. Myöskään luonnonsuoje-
59445: dyttävä toiminta. luruueiden ostoa varten varattu määräraha ei
59446: Yksityisomistuksessa olevien soiden ojittami- ole alkuunkaan riittävä, jotta nopeasti edisty-
59447: seen on käytetty lisääntyvässä määrin vahion vältä ojitustoiminnalta saataisiin pelastetuksi
59448: varoja sekä suoranaisina avustuksina että pi:tkä- riittäviä suojelukohteita.
59449: aikaisina halpakorkoisina lainoina. Etenkin Luonnonsuojelun tulisi kuulua MERA-ohjel-
59450: Pohjois-Suomessa metsänparannusvarojen osuus maan yhtenä luonnon moninaiskäytön muoto-
59451: ojitushankkeiden rahoituksesta on ollut huo- na. Tällöin lunastus- ja korvauskysymykset voi-
59452: mattavan suuri ja siellä niitä on käytetty työl- taisiin hoitaa MERA-ohjelman sisäisinä järjes-
59453: lisyys- ym. syistä runsaasti myös taloudellisel- telyinä. Ojitustoiminnan supistaminen aiheut-
59454: ta kannattavuudeltaan heikosti selvitettyi:hin, taisi nimittäin välitöntä valtion varojen säästöä.
59455: luonnonsuojelullisesti arvokkaiden suoalueiden Esim. 100 000 ha:n vuosittainen supistus mer-
59456: ojittamiseen. Järkevän luonnonkäytön kannalta kitsisi lähes 20 milj. markan kustannusten sääs-
59457: tällainen julkisin varoin tapahtuva toiminta on töä.
59458: jo perusteiltaan virheellistä. Soiden suojelua edistäisi myös se, että val-
59459: Eräillä tahoilla on aiheellisesti esitetty, että :tion vahoitu:s suunnattaisiin vain taloudellisesti
59460: soiden k·rlvatus metsävaroiemme kartuttami- kannattaviin ojituskohteisiin, jolloin metsitystä
59461: seksi on muuttumassa laajamittaiseksi virhein- vaativat avosuot ja toistuvaislannoitusta kaipaa-
59462: vestoinni:ksi, jonka hyöty 1ähimpien vuosikym- vat rahkanevat ja -rämeet jäisivät ojitustoimen-
59463: menien aikana on mitätön aibeuttamiensa kus- piteiden ulkopuolelle. Näin saataisiin säilymään
59464: :tannusten ja luontoon kohdistuvan hävityksen myös taloudellisesti merkittäviä hilla- ja karpa-
59465: rinnalla. Vaikka metsänparannusinvestointeja ei losoita. Myös metsähallituksen hallinnassa ole-
59466: yleensä ole syytä arvostella kovin ankarien kor- villa valtionmailla olisi ojitustöiden kannatta-
59467: kovaatimusten mukaan, pitäisi ainakin soiden vuuteen ja mielekkyyteen kiinnitettävä nykyis-
59468: kohdalla nouda1Jtaa tiukkoja kannattavuuskri- tä enemmän huomiota. Metsähallituks,en ojitus-
59469: teerejä, koska ojituksessa tuhotaan suuria ei- suunnitelmat etenkin Pohjois-Suomessa ovat
59470: taloudellisia arvoja. selvästi ylimitoitettuja.
59471: Metsänparannustoimintaa koskeva asetus vel- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
59472: voittaa ojitussuunnitelmien laatijat ottamaan taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
59473: yhteyttä valtion luonnonsuojeluvruvojaan sil-
59474: loin kun luonnonsuojeluhankkeita on alueella että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
59475: vireillä. Ojitushanke voidaan siirtää, mutta tus- menpiteisiin metsänparannustoimintaa
59476: kin peruuttaa, koska tehokasta lainsäädäntöä koskevien asetusten ja MERA-varojen
59477: soiden suojelun järjestämiseksi ei ole saatu sisäisten jakoperusteiden muuttamiseksi
59478: 2734 IX,197.- Metsänparannustoiminta.
59479:
59480:
59481: siten, että suoalueet, jotka ovat luon- sekä näin aiheutuvien menetysten kor-
59482: nonsuojelun kannalta 11rvokkaita, sekä vaaminen maanomistajalle hoidettaisiin
59483: suoalueet1 joiden ojitus on taloudelli- MERA-ohjelman sisäisten järjestelyjen
59484: sesti kannattamatonta, jätettäisiin oji- avulla.
59485: tustoiminnassa ilman valtion rahoitusta
59486: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
59487:
59488: Pertti Salolainen. Elsi Hetemäki.
59489: 2735
59490:
59491: IX,198.- Toiv.al. n:o 1580.
59492:
59493:
59494:
59495:
59496: Saloranta ym.: Uusien tutkimushenkilökunnan virkojen perusta-
59497: misesta Valtion maitotalouskoelaitokseen.
59498:
59499:
59500: Ed u s ik u n n a 11 e.
59501:
59502: Valtion mairtdt2Wuskoclailtoksessa suoritet:ta- ~ingin Yliioplis1ton pudleilta. Usäiksi on todettava,
59503: vas:sa rtutildmustoilminnassa on ~viime vuosien ai- että näiden laitosten vä!lisen ildi:nteän yhlteistyön
59504: ~ana määr~tietoises1ti kiinn~tetty huomiota vuoksi [uovuJttiLn Yliopis,ton Viikin laiito.slten ra-
59505: uusien, maidon ja maidon aineosien käyttöön kentaimisen y1hteydessä maitota:louslaitok.seHe
59506: perustuvien eli!Jitarv.ill.clceiden rk.elhittä:miseen. suunnitellun ltelknisen opetus- ja kolkeiii:uos~:t'on
59507: Tässä ,tutlkfunustioilminna:Sisa saavavat 1rul.okset py- ralkenitalllllises,ta, lkoslka :täsitä osastosta ollisi tul-
59508: ritään meiieri:teol!lisuuden kanssa toteutetun te- [ut suures,sa määrin V ailition maitotalouslkoelai-
59509: hdkkaan yhtds':työn avul[a sa;aJttamaan tteol[isuus- .tolksen kaLtainen. Sääsitö rakennus- ja ikoneisto-
59510: mittaika!a·vai,siin toteutuksiin. Ky.sdsen ja laitolk- rkuMannuksissa oH UJsdta milljoonia mavkkoja.
59511: SreSISa suoritetltavan muun tUttildmu:stoiminnan Edellä mainitun perusteella kunnioittaen eh-
59512: lkeMtvämis1tä esltää 1tuilldjoiden ni~kuus, sinä dotamme edu~kunnan hyväiksy.ttäväiksi ~toivo
59513: yli 40 vuotta lcestäneen rtoiminnan aikana ei lai- muksen,
59514: tOkseen ole perootettu yhtään uutta tutddjan
59515: vil1kaa tai rtoinra, itutJldmustoiminnan :kuitenlkin että hallitus ottaisi vuoden 19 73
59516: ja;clmvas'ti monipooiHstu~ssa ja laajentuessa. tulo- ia menoarvioesitykseen varat yh·
59517: Valtion maitotalouskoelaitoksen ja korkeinta den erikoistutkiian (palkkaluokka B 1),
59518: meijeriopetusta antavan Yliopiston maitotalous- yhden tutkimusteknikon (palkkaluokka
59519: 'laitoiksen välillä on jaJtilcunut jo vuosia tehdkas A 19) ;a yhden laboratorioapulaisen
59520: yhtdstoiminta, jonika jat!kuvan tolteuttami·sen ( palkkaluokka A 8) ylimääräisten toi-
59521: suurimpana esteenä on tälilä hetke!Hä V a!lttion mien perustamista varten Valtion maito-
59522: maitotalou~kodaitdksen henlkilokunnan niulk- talouskoelaitokseen.
59523: :kuus. Tätä on pidetty rvaliwttavana myös Hel-
59524: Heilsinrgissä 10 päivänä he!mikuuil:a 1972.
59525:
59526: T. Saloranta. Esko Härkönen. Matti Mattila.
59527: Veikko Pihlajamäki. Eino Uusitalo. Jouko Siikaniemi.
59528: Eino Lottanen.
59529: 2736
59530:
59531: IX,199.- Toiv.al. n:o 1.581.
59532:
59533:
59534:
59535:
59536: Saukkonen ym.: Kalanvilielylaitoksen perustamisesta Uukunie-
59537: men kunnan Niukkalan kylään.
59538:
59539:
59540: Ed u s kun n a He.
59541:
59542: Uukuniemen kunnan alueelle ulottuva Pyhä- onlki:n ai1usltavien wtkiltnuSiten ·petuSiteella erin-
59543: järvi on puhdasvetisyytens.ä vuoksi kallata'louden oma1set mahdol!lisuudet Niuk!kallan rkylän khikas-
59544: lkJäytltöön erinCJIIIlaisen rsovdtuva. Siinä on o11ult vetiJSilssä lalmmissa, joita yihdistävät lt'oisiinsa val-
59545: :unsas kallalkanta, mutta viime vuosina ISuureslti miit iu01li1110n kanavart. Koska alueen väes,tön
59546: kehittynyt pyynti nykyaikaisilla välineillä on toimeentullo on rsuures:ti riippuvainen juuri ika-
59547: heikentänyt kalakannan. Paikallisen väestön li- 1asturkseSita, olisi heidän mahddhlisuubiaan rtäilllä
59548: säksi myös matkailijat ja kesälomalaiset ovat alalla pyrittävä kaikin Jrein:oin !tukemaan, O.t/taen
59549: verottaneet huomattavasti järven kalakantaa. huomioon myös sen, 'eittä :juuri rtaloudeNiStten
59550: Tästä johtuen olisi kiireellisesti ryhdyttävä toi- vailkeuksen vuoiksi Uukuniemen ikunta joutuu
59551: menpiteisiin nykyisen kalakannan säilyttämi- 'luovurttamaan jaltJkuvasti poils työlky"kyiiS,tä väes-
59552: seksi ja lisäämiseksi, koska sillä on paikallisen töänsä.
59553: elinkeinon kannalta erittäin suuri merkitys. Li- Edeiliä esheltyn perursteeHa ehdoitaiiD1lle kun-
59554: säksi on todettava, että Uukuniemen kunnan nioi:ttaen edusikunnan hyväiks)'llltärväksi toivomuk-
59555: alueella on n. 1.30 vieraspaikkakuntalaisten ke- sen,
59556: sämökkiä, joiden asukkaat myös harjoittavat että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
59557: kalastusta Pyhäjärvessä. menpiteisiin kalanviljelylaitoksen pe-
59558: Ainoa tehoikas keino kalrokannan säi1<ytttätmi- rustamiseksi Uukuniemen kunnan Niuk-
59559: seksi ja lisäämiseksi on tarpeeksi tehokkaan ka- kalan kylän alueelle.
59560: lanviljelylaitaiksen petUISttattninen a1ueeHe. Siihen
59561: Hetsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
59562:
59563: Juhani Saukkonen. Mikko Kaarna.
59564: 2737
59565:
59566: IX,200.- Toiv.al. n:o 1582.
59567:
59568:
59569:
59570:
59571: Seppä ym.: Aluekuivatussuunnitelmien toteuttamisesta valtion
59572: rahoituksen turvin.
59573:
59574:
59575: E d u s k u n n a 11 e.
59576:
59577: Peltoviljelyn järkiperäistämisen perusedelly- tannukset helposti nousevat kohtuuttoman kor-
59578: tys on salaojitus. Tämän yleistyminen ei ole edis- keiksi maaston tasaisuudesta johtuen, tämä tapa
59579: tynyt niin nopeasti kuin olisi ollut välttämätöntä hoitaa kuivatuskysymykset on hyvin tarkoituk-
59580: johtuen useammastakin eri tekijästä. Yhteissala- senmukainen.
59581: ojitus olisi eräs tehokas keino nopeuttaa näiden Vesihallituksessa laaditun 15 vuoden tavoite-
59582: perusparannusluontoisten töiden edistymistä. ohjelman mukaan olisi Vaasan vesipiirissä vä-
59583: Vaasan vesipiirissä on yhteistyössä salaojitus- hintään 60 000 ha tatkoituksenmukaista toteut-
59584: yhdistyksen kanssa laadittu kymmene ns. alue- taa yhteissalaojituksina, eli keskimäärin 4 000
59585: kuivatussuunnitelmaa, mitkä käsittävät yhteen- ha vuodessa, mihin saatujen kokemuksien perus-
59586: sä noin 6 000 ha:n laajuisen alueen. Näissä on teella suunnittelukapasiteetti voidaan yhteis-
59587: peruskuivatuksen ja yhteissalaojituksen ohella työllä nostaa varsin lyhyessä ajassa.
59588: otettu huomioon myös tarvittavat taloustiet ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
59589: jätevesien viemäröinti. Yhteissalaojituksilla on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
59590: todettu saavutettavan merkittäviä kustannusten sen,
59591: säästöjä, mutta niiden toteuttaminen edellyttää että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
59592: valtion kokonaisrahoitusta. Tämä puolestaan menpiteisiin maatalouden rahoituslakien
59593: edellyttää maatalouden rahoituslakien muutok- korjaamiseksi siten, että ne tekisivät
59594: sien pikaista säätämistä, mikä ainakin kehitys- mahdolliseksi ns. aluekuivatussuunnitel-
59595: alueita koskevaksi tulisi saada nopeasti aikaan. mien toteuttamisen valtion rahoituksen
59596: Pohjanmaan alavilla mailla, joilla salaojituskus- turvin.
59597: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
59598:
59599: Mauri Seppä. Matti Asunmaa.
59600: Eeli Lepistö. P. Mäki-Hakola.
59601: Orvokki Kangas. Mikko Asunta.
59602: Olavi Nikkilä.
59603:
59604:
59605:
59606:
59607: 343 156/72
59608: 2738
59609:
59610: IX,201.- Toiv.al. n:o 1583.
59611:
59612:
59613:
59614:
59615: Seppä ym.: Määrärahasta Etelä-Pohjanmaan karjatalouskoulun
59616: koulurakennuksen ja oppilasasuntolan rakennushankkeen to-
59617: teuttamista varten.
59618:
59619:
59620: Ed u s k u n n a 11 e.
59621:
59622: Etelä-Pohjanmaan karjatalouskoulu Ilmajoel- olojen mukaiseksi ja 12 800 m3 :n suuruiseksi
59623: la siirtyi valtion omistukseen v. 1961. Kouluti- suunniteltu rakennuskompleksi tultaneen supis-
59624: lalla on tällä hetkellä uudet tuotantorakennuk- tamaan 8-10 000 m3 :iin. Tämän kustannusar-
59625: set tarpeellisine lisätiloineen, mutta varsinainen vio on n. 2 milj. markkaa.
59626: koulurakennus ja oppilasasuntolat ovat erittäin Etelä-Pohjanmaan karjatalouskoulun tarjoa-
59627: heikossa kunnossa. Valtiovallan taholta on jo v. mia erinomaisia mahdollisuuksia keskeisen ase-
59628: 1961 laadittu suunnitelma näiden tilojen raken- mansa ja riittävän suuren maatilansa ansiosta on
59629: tamiseksi sekä v. 1962 ja 1963 oli tarkoituk- pyrittävä käyttämään tehokkaasti hyväksi maa-
59630: seen varattu määrärahat tulo- ja menoarviossa. talouden jatkuvan koulutustarpeen tyydyttämi-
59631: Rakennuspohjan heikkouden johdosta joudut- seksi.
59632: tiin kuitenkin suunnitelmat täydellisesti uusi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
59633: maan ja tässä .vaiheessa rakennussuunnitelman nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
59634: toteuttaminen keskeytyi. Karjatalouskoulun kou- muksen,
59635: lurakennuksen sekä oppilasasuntoloiden raken-
59636: taminen on kuitenkin välttämättömyys koulun että hallitus ottaisi vuoden 1973 tulo-
59637: jatkuvan toiminnan kannalta. V. 1967 edus- ja menoarvioesitykseen riittävän suurui-
59638: kunta hyväksyi raha-asia-aloitteen maatalou- sen määrärahan Etelä-Pohjanmaan kar-
59639: den ammattiopiston suunnittelua varten karja- jatalouskoulun koulurakennuksen ja op-
59640: talouskoulun yhteyteen. pilasasuntolan rakennussuunnitelmien
59641: Alkuperäinen rakennussuunnitelma on kui- tarkistamista varten sekä rakennushank-
59642: tenkin perusteellisesti tarkistettava nykyisten keen toteuttamista varten.
59643: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
59644:
59645: Mauri Seppä. T. Saloranta. P. Mäki-Hakola.
59646: 2739
59647:
59648: IX,202.- Toiv.al. n:o 1584.
59649:
59650:
59651:
59652:
59653: Seppä ym.: Kasvinsuojelualan henkilökunnan lisäämisestä maa-
59654: tilahallitukseen.
59655:
59656:
59657: E d u s k u n n a 11 e.
59658:
59659: Puutarha- ja marjfrkasvien viljely on maas- laatua. Lisäksi saattavat nämä ulkomailta tuo-
59660: samme pavhaillaan voimakkaasti lisääntymässä. tavat kasvit olla jo valmiiksi tautien saastut-
59661: Erilaiset kasvitaudit ja tuhoeläimet, jotka tamia.
59662: puuttuvan kontrollin vuoksi ovat päässeet laa- Ter:veiden taimien tuotannon ja tuonnin val-
59663: jalti leviämään, aiheuttavat kuitenkin yhä li- vominen ei ole mahdollista nykyisillä voimilla.
59664: sääntyviä taloudellisia tappioita maallemme ja Asiaa auttaisi huomattavasti, jos Maatilahalli-
59665: puutarha- ja marjakasvien viljelijöille. tukseen palkattaisiin toinen lähinnä kasvin-
59666: Esimerkkinä mainittakoon, että viljeltävät suojelualaa edustava taimiston tarkastaja ja
59667: vadelmamme ovat lahes kokonaan virustautien ytksi toimistoapulainen.
59668: saastuttamia, mansikka-ankeroinen ja mansik- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
59669: kapunkki aiheuttavat huomattavia taloudelli- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi to1vo-
59670: sia tappioita mansikoille, ja herukoiTie äkämä- muksen,
59671: punkit ja niiden levittämät virustaudit aiheut-
59672: tavat melkoisia menetyksiä. Tiettävästi eräät että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi-
59673: herukkakantamme ovat jo kokonaan virustau- menpiteisiin toisen kasvinsuoielualaa
59674: tien saastuttamat. edustavan toimistojen f;arkastajan ja yh-
59675: Puuttuvan kontrollin vuoksi tuodaan maa- den toimistoapulaisen Plllkkaamiseksi
59676: hamme jatkuvasti tailmia sellaisista koriste- maatilahallitukseen.
59677: kasvikannoista, jotka eivät ole meillä kestävää
59678: Helsingissä 16 rpäivänä helmikuuta 1972.
59679:
59680: Mauri Seppä. Mauri Miettinen.
59681: Mikko Asunta. Eero Lattula.
59682: 2740
59683:
59684: IX,203. - Toiv.al. n:o 1585.
59685:
59686:
59687: Seppä ym.: Maatalouden ;a sen seurannaiselinkeino;en kehittä-
59688: misestä vastaavan erityisen maatalouden kehittämisrahaston
59689: perustamisesta.
59690:
59691:
59692: Ed u s k u n n a 11 e.
59693:
59694: Maatalous muodostaa edelleenkin kehitys- maalielintarv~kkei:sta ja erikoistuotteista saa-
59695: alueiden pääelinkeinon. Näin tulee jatkumaan taisiin tuotantokustannukset täysimääräisesti
59696: epäilemättä vielä pitkään, sillä yhteiskuntam- peittävä hinta.
59697: me ei ole ainakaan toistaiseksi kyennyt luo- Todennäköisenä perussyynä siihen, ettei
59698: maan uusia pysyviä työpaikkoja muiden kehi- meillä toistaiseksi ole kiinnitetty riittävästi
59699: tysalueiden elinkeinojen piirissä siinä mitassa, huomiota edellä selostettujen erikoistuotannon-
59700: että maatalouden ja sitä sivuavien liitännäis- alojen kehittämiseen, lienee se, että maatalous-
59701: elinkeinojen ja näitä palvelevan j·alostustoi- politiikkamme ensisijaisena tavoitteena näyt-
59702: minnan kehittäminen voitaisiin laimin1yödä. tää olevan tavanomaisten perinteisten massa-
59703: Kehitysalueiden pienen .ja keskisuuren teol- tuotteiden tuottaminen mahdollisimman suu-
59704: lisuuden pääomantarvetta palvelevasta Kehi- ressa mittakaavassa. Sensijaan nyky-yhteiskun-
59705: tysaluerahastosta on jo tähän mennessä sa·atu nan uusia kulutustottumuksia aktiivisesti seu-
59706: myönteisiä kokemuksia. Epäilemättä myös ke- raava tuotanto- ja jalostustoiminta on jäänyt
59707: hitysalueiden maataloutta ja maataloutta lä- riittävän tehokkaan poik!kitieteellisen tuotan-
59708: hellä olevia muita tuotannon:aloja, kuten vi- to-, jalostus- ja markkinointitutkimuksen vä-
59709: hannes- j·a puutarhaviljelyä, turkistarhausta, häisyyden takia suhteellisen vaatimattomaksi.
59710: riistan- ja kalanviljelyä, järvi- ja merikalastusta Tämänlaatuinen tehokas ja ennakkoluuloton
59711: sekä monia muita erityisesti kehitysalueille so- tutkimusto1minta on kuitenkin vähtämätöntä,
59712: veltuvia tuotannonaloja voitaisiin monipuolis- jos maatalouttamme, siihen liittyviä seuran-
59713: taa, ja kehittää eri tuotteiden keräily- ja jalos- naiselinkeinoja ja näitä palvelevaa jalostustoi-
59714: tustoiminta nykyistä paljon pitemmälle. Tie- mintaa aiotaan kehittää niin, että tällaiset elin-
59715: dämme, että erityisesti ko11kean elintason keinot voivat tarjota harjoittajilleen nykyistä
59716: maat ovat vaLmiit ostamaan suuriakin määriä korkeamman tulotason ja siten sitoa ainakin
59717: biologisesti edullisissa pohjoisissa ilmasto-olo- osan siitä kehitysalueiden väestöstä, joka muu-
59718: suhteissamme tuotettuja vihanneksia, marj·a- ten joutuu irtautumaan perinteisestä elinkei-
59719: jalosteita, kalaa, riistaa ja muita vastaavan- nostaan ja hakemaan työtä oman alueensa ja
59720: laisia tuotteita, joiden aromi-, vitamiini- ja oman maansakin rajojen ulkopuoldta.
59721: hivenainepitoisuus on ratkaisevasti korkeampi Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
59722: kuin meitä etelämpänä viljeltyjen vastaavien tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
59723: tuotteiden. Lisäksi on viime aikoina esitetty väksi toivomuksen,
59724: yhä voimakkaampia vaatimuksia biologisesti oi-
59725: kein lannoitettujen ja käsiteltyjen tavanomais- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
59726: ten vi~a- ja maitojalosteiden tuottamiseksi. menpiteisiin maatalouden ja sen seu-
59727: Myös tällaisten nykyistä teweellisempien nor- rannaiselinkeinojen sekä näihin elinkei-
59728: maalielintarvi,l~keiden tuottamiseen meillä Suo- noihin liittyvän jalostustoiminnan ~dis
59729: messa olisi kaikki mahdollisuudet. Erona ny- tämisestä ;a kehittämisestä vastr.zavan
59730: kyiseen tuotantoon olisi kuitenkin se, että erityisen maatalouden kehittämisrahas-
59731: tällaisista ~biologisesti oikein viljellyistä nor- ton perustamiseksi.
59732: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
59733:
59734: Mauri Seppä. Mauri Miettinen. Veikko Pihlajamäki.
59735: Eero Lattula. T. 1. Vartia. Jouni Mykkänen.
59736: 2741
59737:
59738: IX,204.- Toiv.al. n:o 1586.
59739:
59740:
59741:
59742:
59743: Seppä ym.: Opistoasteisen maatalousoppilaitoksen aikaansaami-
59744: sesta Etelä-Pohjanmaalle.
59745:
59746:
59747: E d u s k u n n a J 1e.
59748:
59749: Kolmannen maamiesopiston perustaminen taito ratkaisevasti va~kuttavat yrityksen menes-
59750: maahamme on lähiaikoina aivan välttamätöntä. tylkseen. Tästä syystä opistoa·steinen maatalous-
59751: Maamiesopistojen 1määrä sotien jä'lkeen on vä- koulutus tulee muodostumaan yhä [isääntyvässä
59752: hentynyt kolmesta kahteen, vaikka .agrologien määrin va:rsinaisesti viljelijäväestön ammattikou-
59753: tarve on siitä lähtien oHut jat..~uvasti iisäänty- lutukseksi.
59754: mässä. Nykyajan koulutuksessa :kaikilla a:loitla Etelä-Pohjanmaa, joka on Suomen maatalous-
59755: pyritään opistoasteiseen koulumuotoon. Näin on valtaisin maakunta, on vMi.tnaan myös maamies-
59756: sekä kaupallisilla että teknillisillä aloilla, koska opiston paikikaa ajatellen siihen mitä sopivin.
59757: yhä enemmän tarvitaan kortkeamman ammatti- Maatalous tulee tässä maakunnassa aina olemaan
59758: koulutuksen saanutta ammattihenki'lökuntaa. haffilits.eva elinkeino, koska ma:hdoHisuuiksia
59759: Tämä !koskee kyllä myös maatalloutta, mutta suurteoHisuuteen ei juuri dle. Ja täUaiselle opis-
59760: näyttää siltä, etitä tässä asia,ssa dl1aan jäämässä toasteiselle maatalousoppilaitokselle tulee tää!J!lä
59761: pahasti jälkeen. Opistokouilutu:ksen saanutta diemaan aina arvostelttu asema.
59762: maatallousammattiväkeä ,sijoittuu yhä enemmän EdeHä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
59763: liike- ja pankkitoimen palvelukseen, ja varsinai- kunnan hyv~ksyttävwksi toivomuksen,
59764: sella neuvontapuolella esiintyy jo kovaa puu-
59765: tetta pätevis1tä maatailousneuvojista. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
59766: Maatalouden harjoittaminen ammattina muo- menpiteisiin opistoasteisen maatalous-
59767: dostuu yhä selvemmin puhtaa~si 'liiikey:rityk- oppilaitoksen aikaansaamiseksi Etelä-
59768: seksi, jolloin viijelijän pätevyys ja a:mmatti- Pohjanmaalle.
59769: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
59770:
59771: Mauri Seppä. Orvokki Kangas.
59772: Eeli Lepistö. Matti Asunmaa.
59773: P. Mäki-Hakola.
59774: 2742
59775:
59776: IX,205.- Toiv.al. n:o 1587.
59777:
59778:
59779:
59780:
59781: Siikaniemi ym.: Kasvinjalostajan oikeudet suojaavan lainsäädän-
59782: nön aikaansaamisesta.
59783:
59784:
59785: E d u s k u n n a [ [ e.
59786:
59787: Kasvintuotannon kehitylksen myötä on :kas- Täim.änkahaisiin ominaisuuksiin viljely:tek-
59788: vien perinnöllisten ominaisuuksien hyväk.sikäyt- niilk!k:a :voi vaikuttaa vain vähän jos lainkaan.
59789: töön .perustuvan kasvinjafrostuksen merkitys sa- Edel!lä sanotut jaiostuSJtavoitteet muiden :muassa
59790: don käyttöarvon parantajana tuntuvasti koros- .sisälty,vät !kotimaisten kasvinjalostuslaitostemme
59791: tunut. Kasvinjalostustyön tu[oksena syntyvien jalostu.sohjeil!rniin osoittaen tu1t\kimustyön olevan
59792: lajiikkeiden merkitys on kahdenlainen; joko sa- intensiivisesti mukana sadon 1aadun parantami-
59793: don :määrä 1isääntyy :tai ·sen ~aatuominaisuudet seen tähtäävissä ~tehtävissä.
59794: parantuvat. Toinen osoitus kotimaisen kasvinjalostustyön
59795: Niin kotimaassa kuin maailmanlaajuisesti on kelpoisuudesta on kiistämättä se, että Maatila-
59796: a[ettu y:mmärttää kasvinjalostuksen painopisteen halhlituksen vuodelta 1970 julkaiseman ti'la'ston
59797: tulevaisuudessa olevan juuri laadunjafros'tuksen mukaan laskien 66 % maamme vilja-a1as'ta oli
59798: suunnaLla: kasvilajilkkeen perinnollinen rakenne kotimaisten [aji:kkeitten !hallussa. UJkomaisten
59799: sanelee, mi!Haista korjattava sato on ikäyttöar>vol- jalosteiden osuus on siis ollut vain noin kol-
59800: taan sitä edelleen jalo.stavan elintarviketedlli- mannes, kun se vielä 1940-fuvun alussa tiettä-
59801: suuden raaka-aineena ja ~viime :kädessä sadon västi oli oliut 80-90 prosentin [uokkaa.
59802: käyttäjän, :kuluttajan, ravintona tai :ko:tie1äinta- Huolimatta saavutetuista tulOksista ja yhä
59803: louden rehuraaka-aineena. vaativampien !tavoitteiden esiintulosta kotimai-
59804: Sadon !määrään ikohdistuvassa jlrlostustyössä nen kasvinjalostustyö - niin va!ltion, osuustoi-
59805: on tärikeätä 1ähinnä satomäärien 'vuosittaisten minnallisen kuin )nksityisen sektorin suorittama
59806: he1lahtelujen pienentä:minen. Kasvinja~ostus pyr- - on vailla sitä 1ajikikeen keksimiseen ja ke-
59807: kii e!limino1maan ~syitä, Joista iohtuva!t !hehtaari- hittäU'llistyöhön kohdistuvaa, 'teilrijänoi.keuteen
59808: satojen suuret wotuiset vaihtelut, jotka saatta- rinnastetltavis·sa olevaa suojaa, j01..lca useissa
59809: vat muodostua jossain tilanteessa kohtalokkaik- mais·sa on jo pitlkään dlut voimassa. Tämä jär-
59810: si pyrittäessä toteuttamaan tasapainoitettua ko- jesteil!rnä •tunnustaa jalostajan omistusoikeuden
59811: timaista maataloustuotantoa. Eräänä esimerkki- tutkimustyön wloksena 'Syntyneeseen Iaji!kkee-
59812: nä tältä sektorilta on nurmikasvien entistä anka- seen ja tekee mahdolliseksi :konvauiksen 'S·aannin
59813: raimpi :taftvenkestävyysvaatimus siirryttäessä voi- niiltä, jotka tuon työn tuloksista hyötyvät :vil-
59814: maperäiseen nwmenviljelyn ns. vihreän Hnjan jeUen tai kauppaa käyden.
59815: suuntaan. Jo nyit on 1käynyt selväksi, että vain Kasvinjalostuksen ratikaistavaiksi tulevien on-
59816: kotimaiset, ankaraa ihnastoamme varten ,jailos- g~lmien vaikeutuminen tuo kuvaan mukaan
59817: tetut nurmi:kasvi!laji~eet selviävät tehokkaan myös kansainvälisen yhteistyön laajentumisen
59818: vilJelyn dloissa niin h)Win, että niistä saadaan kaikkiin suuntiin. Useat projektit vaativa1t yh-
59819: viljelytekniikan edeHyttämiä sa'toja. teistyönä tehtäviä •ratkaisuja ja keinoja päästä
59820: Vain kasvinjalostuksen keinoin voidaan rat- niin vavhain kuin mahdollista käyttä:mään jos-
59821: kaisevasti parantaa se!Haisia ,sadon laatuominai- sain tehtyjä tutkimuksen iöytöjä omassa ja:los-
59822: suuksia kuin tusrtyössä hyväksi. Toisaa~ta myös Jajik'keet le-
59823: - ~ehuviljan vaikuaisaineitten !koostumusta, viävät entistä nopeammin !maasta toiseen.
59824: - rehukauran ydinpitoisuutta, Kasvinjalos'tajan oikeuksien puuttuminen
59825: - pa:lkoviljain vaJI:kuaisrakennetta ja -määrää, meillä johtaa siihen, ettei täillaisessa yhteistyössä
59826: - vi'ljlrlajien 'tahikäidännän \kestävyyttä, voida oUa tasavertaisia vastapuolen kanssa.
59827: - nwmiheinien sulawu'tta tai Eräänä esimel'kkinä tästä olikoon se, että Maa-
59828: - öljy:kas.vien öljyn laaturalkenteita. ta[ouden tucldmuskeskukseNa Jokioisissa jalos-
59829: IX,205.- Siikaniemi ym. 2743
59830:
59831: tettua Etu-ohraa tie'tt11västi ·ryhdytään Ruotsissa EdetNä olevan perusteel'la ehdotamme edus-
59832: matiMdnoimaan y~ksityisen siemenlirklkeen toi- kunnan hyväksyttäväiksi toivomuksen,
59833: mesta ilman, että suomalainen jalostuslaiitos,
59834: tässä tapauksessa ~ielä juahlsin varoin toimiva, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
59835: voisi mihinkään sopimukseen vedoten saada kasvinialosta;an oikeudet suo;aavan lain-
59836: korvausta toisessa maassa, sen kaupa!lle ja vilje- säädännön saamiseksi maahamme.
59837: lijöiHe koituvasta suomalaisen tu'tkimustyön tu-
59838: ldksena aikaansaadusta hyödystä.
59839: Heisingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
59840:
59841: Jouko Siikaniemi. Olavi Nikkilä. Orvokki Kangas.
59842: Matti Mattila. T. Saloranta. Olavi Martikainen.
59843: Saimi Ääri. Veikko Pihlajamäki. Pentti Pekkarinen.
59844: Taisto Tähkämaa. Mauno Kurppa. Aulis Sileäkangas.
59845: 2744
59846:
59847: IX,206.- Toiv.al. n:o 1588.
59848:
59849:
59850:
59851: Sileäkangas ym.: Lisäyksestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon
59852: eräiden virkojen perustamiseksi ja konekaluston hankkimi-
59853: seksi Satakunnan metsäkouluun.
59854:
59855:
59856: E d u s k u n n a 11 e.
59857:
59858: Satakunnassa sijaitsevan ja sieltä puuta hank- kasvatustiloista huolimatta, kursseja ei voida
59859: kivan metsäteollisuuden raaka-aine on yli 4/5 järjestää, koska näitä varten tarpeellisen ope-
59860: osalta peräisin maatllametsistä. Tämän vuoksi tushenkilöstön palkkaamiseen ei ole osoitettu
59861: puuntuoton ja sen rationaalin ulosoton vaatimus varoja. Koulun kalustamiseen, lähinnä kone-
59862: kohdistuu lähinnä maatilametsätalouden har- kaluston hankkimiseen ei myöskään ole osoi-
59863: joittajiin. Kun toisaalta vain vähäinen osa, tettu riittävästi varoja. Tarkoitusta varten
59864: enintään 8 % viime mainituista on saanut vuonna 1971 myönnetyt 100 000 markkaa tar-
59865: ammattiopetusta, katsottiin välttämättömäksi vittiin koulun sisäkaluston hankkimiseen ja
59866: ryhtyä toimenpiteisiin maatilametsätalouden vuodelle 1972 myönnetyt 100 000 markkaa
59867: harjoittajien koulutuksen laajentamiseksi ja te- kuluivat koulun koneopetustilojen kalustami-
59868: hostamiseksi sekä sittemmin uuden metsäkou- seen. Kurssiopettajien asunnoiksi varatuista
59869: lun aikaansaamiseksi. Eduskunnan myönnettyä huonetiloista on kolme tyhjillään sekä maini-
59870: varat valtion vuosien 1968-1970 tulo- ja tut muut yleiset tilat vain puolitehoisessa käy-
59871: menoarvioissa Satakunnan metsäkoulun Kul- tössä ja kaiken kaikkiaan kun kurssien run-
59872: laan metsäkoulun rakentamista varten koulu- saasta kysynnästä huolimatta ei toimintaa ny-
59873: rakennukset valmistuivat syksyllä 1971. kyisillä edellytyksillä saada käyntiin on katsot-
59874: Satakunnan metsäkoulun päätehtävänä on tava että eduskunnan edellyttämää tavoitetta
59875: nähty olevan Satakuntaa laajemmaltakin alueelta Satakunnan metsäkoulun rakentamisesta, ei ni-
59876: kotoisin olevien metsänomistajien kouluttami- menomaan ensikädessä tarvittavien kurssiopet-
59877: nen (peruskoulutus ja lisäkurssit). Tämä teh- tajien vakanssien perustamiseen kohdistuneen
59878: tävä tulisi käsittämään myös laajaa metsäalan (tulo- ja menoarvion valmistelun yhteydessä ta-
59879: järjestöjen hallinto- ja luottamusmiesten val- pahtuneen) jarrutuksen vuoksi ole esityksistä
59880: mennusta. Koululla on tarkoitus järjestää muun huolimatta saavutettu.
59881: ohessa vielä täydennys- ja jatkokoulutusta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
59882: metsätyönjohtajille ja metsäteknikoille sekä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
59883: metsätyöntekijöiden kurssitoimintaa. muksen,
59884: Koulun ohjelmassa on nähty olevan ensi-
59885: arvoinen merkitys lyhytmuotoisella kurssitoi- että hallitus antaisi Eduskunnalle
59886: minnalla, koska täten tavoitetaan ne henkilöt, esityksen riittävän määrärahan ottami-
59887: joille on ensikädessä tarpeellista antaa ko. alan sesta lisäyksenä vuoden 1972 tulo- ja
59888: koulutusta. Metsänomistajien peruskoulutusta menoarvioon Satakunnan metsäkoululle
59889: lukuun ottamatta tulee siis kaikki muu edellä kurssitoiminnan esimiehenä toimivan
59890: kuvattu toiminta kuulumaan sanotun kurssi- metsänhoitajan ( A 30 pl. + 4 il.) sekä
59891: muotoisen opetustoiminnan piiriin. kurssitoiminnan metsäteknikon ( A 23
59892: Uudisrakentamisen yhteydessä koululle saa- pl. + 4 il.) ja metsätyönopettajan
59893: tiin ajanmukaiset tilat sekä koulumuotoisen (A 16 pl. + 4 il.) palkkaamiseksi sekä
59894: että kurssiopetuksen järjestämistä varten. Kui- 100 000 markan määrärahan metsänhoi-
59895: tenkaan kurssitoiminnan aloittamiseksi raken- totöiden ja puunkorjuun opetuksessa ja
59896: netuista tiloista, oppilaiden majoitus- ja luokka- harjoituksissa tarvittavan konekaluston
59897: tiloista, opettajien asunnoista sekä osittain ko- hankkimisem.
59898: neopetus- ja konehuoltotiloista ynnä liikunta-
59899: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
59900:
59901: Aulis Sileäkangas. Einari Nieminen. Taisto Tähkämaa.
59902: 2745
59903:
59904: IX,207.-Toiv.al. n:o 1589.
59905:
59906:
59907:
59908:
59909: Suokas ym.: Karjantarkkailijoiden palkkatason nostamisesta.
59910:
59911:
59912: E d u s k u n n a 11 e.
59913:
59914: Karjantarkkailijan toimen hoitaminen on vaa- on karjantallkkailijoiden työ melko huonosti
59915: tiv.aa ammattityötä, johon !Valmistautuminen palkattua.
59916: vaatii karjanhoitokouluineen ja karjantal'kkailu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduslk.un-
59917: kursseineen sekä hal'joitteluineen noin kahden nan hy.väksyttäiVäksi kunnioittavasti toivomuk-
59918: vuoden ajan. Karjantarkkamja on toimessaan sen,
59919: liikkeellä alinomaa, aina eri ta1oissa ja hänen
59920: työnsä a>lkaa aikaisin aamulla. Jos hänellä on että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
59921: käytettävissään ajoneuoo, on korvauksen saa- piteisiin, että karjantarkkailijoitt~ palk-
59922: minen ajokilometreiltä useimmiten perin vä- kataso voitaisiin saada heidän vaativaa
59923: häistä. Ottaen huomioon edellä mainitut asiat työtänsä vastaavaksi.
59924: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
59925:
59926: Viljo Suokas. Mikko Vainio.
59927: Pentti Antila. Pekka Vennamo.
59928:
59929:
59930:
59931:
59932: 344 156/72
59933: 2746
59934:
59935: IX,208.- Toiv.al. n:o 1.590.
59936:
59937:
59938:
59939:
59940: Suokas ym.: Keinosiemennysyhdistysten toiminnan tukemisesta.
59941:
59942:
59943: Ed u s k u n n a 11 e.
59944:
59945: Karjatalouden harjoittaminen Suomessa ta- rotusta kahdelle kolmasosaa maataloutemme
59946: pahtuu tunnetusti vaikeammissa olosuhteissa pienyrittäjistä. Samalla se merkitsee suurta
59947: kuin yleensä muissa maissa. Karjatalous on kui- haittaa koko karjan}alostustoiminnallemme ja
59948: tenkin maassamme useimmille ainoa ajatelta- erityisesti määrätietoiselle karjatalouden tuo-
59949: vissa oleva maatalouden tuotannon haara. Se on tannon suuntaamiselle tähänastista enemmän
59950: lisäksi maatalousväestömme paras työllistäjä. lihan tuottamiseen.
59951: Siitä huolimatta karjatalous on saanut vuosi Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
59952: vuodelta yhä vähäisempää tukea. Keinosiemen- nan hyväksyttäväksi kunnioittavasti seuraavan
59953: nysyhdistysten avustusta on budjetissa pienen- toivomuksen,
59954: netty ja sitä annetaan vain kolmelle maamme
59955: seitsemästätoista keinosiemennysyhdistyksestä. että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
59956: Suurissa vaikeuiksissa luonnonvoimia vastaan kaikkien maamme keinosiemennysyhdis-
59957: taistelevia pienviljelijöitä on kuitenkin kaut- tystf.'n toiminnan tukemiseksi sitw, et-
59958: ta koko Suomen, joten valtion avustus olisi tei kotieläinten keinosiemennysmaksuja
59959: edelleen tarpeen koko maassa. Valtion avus- pienkarjojen omistajille koroteta.
59960: tuksen väheneminen merkitsee huomattavaa ko-
59961: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
59962:
59963: Viljo Suokas. Arttur Niemelä. Mikko Vainio.
59964: Pentti Antila. Matti Asunmaa. Pekka Vennamo.
59965: 2747
59966:
59967: IX,209.- Toiv.al. n:o 1591.
59968:
59969:
59970:
59971:
59972: Suokas ym.: Lammastalouden neuvonnan edistämisestä.
59973:
59974:
59975: E d u s k u n n a 11 e.
59976:
59977: Lampaiden lukumäärä supistui Suomessa toi- Aikaisemmin harjoitettiin lampaanhoitoa pää-
59978: sen maailmansadon jälkeisenä aikana voimak- asiassa sivutuotantona. Tällöin k'<lnnattavuus
59979: kaasti. Tämä kehityssuunta jatkui pitkälle 1960· jäi usein varsin alhaiseksi. Viime aikoina on
59980: luvulle samalla kun lammastalouden merkitys erikoistuneiden viljelmien lukumäärä selvästi
59981: jatkuvasti pieneni. Parin ,viimeisen ,vuoden ai- noussut. Vasta erikoistuminen lampaanhoitoon
59982: kana lampaiden lukumäärän supistuminen on voi t'clata taloudellisesti edullisten tulosten saa-
59983: pysähtynyt ja niiden määrä kääntynyt jopa nou- vuttamisen. Lammastalous erikoistumisena vaa-
59984: suun. Lampaita oli viime vuoden kesakuun tii kuitenkin ammattitaitoa. Sen saamisessa
59985: puolessavälissä 188 600 kpl. Tämä on 18.7% näyttdee neuwnta ratkaisevaa osu. Nyt kun
59986: enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä lammastalouden kehityksessä on nähtävissä
59987: vuonna. Tapahtunutta kehitystä on pidettävä ilahduttavia elpymisen metikkejä, tulisi lammas-
59988: ilahduttavana, sillä lammastaloudessa ei Hmene talouden neuvonnan edistämiseen kiinnittää en-
59989: ylituotantovaikeuksia. Meillä on Jammastalou- tistä enemmän huomiota.
59990: den päätuotteena Hha, jonka osuus lammasta- Edellä olevaan viitaten ehdot'clmme kunnioit-
59991: louden tuotosta on keskimäärin 75 %. Nykyi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
59992: nen [ampaanlihan tuotanto riittää kuitenkin
59993: vain n. 250 gramman kulutukseen henkeä koh- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
59994: den vuodessa. Vaikka tuotantoa lisättäisiin ne- lammastalouden neuvonnan edistämi-
59995: linkertaiseksi, riittäisi se vain n. 1 kilon kulu- seksi.
59996: tukseen henkeä kohden, mitä on pidettävä kan-
59997: sainvälisesti ottaen pienenä.
59998: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
59999:
60000: Viljo Suokas. Arttur Niemelä. Mikko Vainio.
60001: Pentti Antila. Matti Asunmaa. Pekka Vennamo.
60002: 2748
60003:
60004: IX,210.- Toiv.al. n:o 1592.
60005:
60006:
60007:
60008:
60009: Suokas ym.: Maatilojen vesihuoltolaitteiden rakentamisen edistä-
60010: misestä.
60011:
60012:
60013: E d u s k u n n a 11 e.
60014:
60015: Vesihuoltotilanne maamme maalaiskunnissa vaikeana joutuvat vesihuoltolaitteiden puutteel-
60016: on nykyisin sekä terveydelliseltä, sosiaaliselta lisuuden kokemaan pientilojen emännät, joiden
60017: että taloudelliselta kannalta kestämätön. Vesi- muutoinkin raskasta työtaakkaa vedenkanto
60018: huoltokomitean suorittaman tiedustelun perus- suuresti lisää. Pienviljelmillämme on omaa pää-
60019: teella voidaan arvioida, että maaseudun asutus- omaa niukasti käytettävissä ja korkeakorkoi-
60020: taajamissa olevista asunnoista on noin kolmas- sesta lainoituksesta johtuvat kustannukset muo-
60021: osa ·varustettu sekä vesijohdolla että viemärillä. dostuvat usein ylivoimaisiksi. Vesi- ja viemäri-
60022: Maaseudun haja-asutuksen osalta vastaava johtojen rakentamista on nykyaikana pidettävä
60023: osuus lienee paljon pienempi. Kun otetaan kuitenkin yleisesti välttämättömänä.
60024: huomioon käytettävän veden useinkin heikko Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
60025: laatu ja vedenhankintalaitteiston puutteellisuu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
60026: det, voidaan arvioida, että asianmukaisesti jär-
60027: jestetyn vesihuollon piirissä on maaseudulla että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
60028: asutustaajamissa enintään 25 prosenttia asun- piteisiin, joilla edistettäisiin avustusten
60029: noista ja syrjiikylissä vielä enemmän. ja halpakorkoisen lainoituksen turvin
60030: Maamme lukuisilla pientiloilla tuntuvat vesi- maatilojen vesihuoltolaitteiden rakenta-
60031: ja viemärijohtojen heikko kunto tai niiden täy- mista.
60032: dellinen puuttuminen varsin kipeästi. Erityisen
60033: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
60034:
60035: Viljo Suokas. Arttur Niemelä. Mikko Vainio.
60036: Pentti Antila. Matti Asunmaa. Pekka Vennamo.
60037: 2749
60038:
60039: IX,211.- Toiv.al. n:o 1593.
60040:
60041:
60042:
60043:
60044: Suokas ym.: Uuden satovabinkojärjestelmän aikaansaamisesta.
60045:
60046:
60047: E d u s k u n n a 11 e.
60048:
60049: Maassamme ovat alueelliset olosuhteet maa- telmän aikaansaamiseksi joka turvaisi korvauk-
60050: talouden harjoittamiseen ja elintarvikkeiden sen saamisen hallan aiheuttamista menetyksistä
60051: tuottamiseen varsin ,erilaiset. Sadon menetyk- silloinkin kun vahinko rajoittuu pienemmälle
60052: siä Keski-Suomessa, Pohjanmaalla sekä Poh- alueelle ja yksityisiin vHjelmiin. Tämä vakuu-
60053: jois-Suomessa tapahtuu hallojen v,aikutuksesta tusjärjestelmäuudistus tulisi aikaansaada mah-
60054: toistuvasti. Korvauksia näistä menetyksistä ei dollisimman pikaisesti.
60055: ole kuitenkaan saatu kuin poikkeustapauksissa Edellä mainittuihin perusteisiin viitaten eh-
60056: jolloin Etelä-Suomenkin !alueella on tapahtu- dotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
60057: nut menetyksiä. Valtion talousarviossa on kyl- täväksi toivomuksen,
60058: lä pieni määräraha raesade- ja metsäneläinten
60059: aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi, mutta että hallitus ryhtyy nopeasti tehok-
60060: varsinaisia hallavahinkokorvausmäärär'<l!hoja ei kaisiin toimenpiteisiin uuden satovahin-
60061: talousarviossa ole. Viime aikoina on herännyt kovakuutusjärjestelmän aikaansaamisek-
60062: keskustelu sella1sen satovahinkovakuutusjärjes- si maahamme.
60063: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
60064:
60065: Viljo Suokas. Mauno Kurppa.
60066: Heikki Kainulainen. Mikko Vainio.
60067: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
60068: A. R. Sainio.
60069: 2750
60070:
60071: IX,212.- Toiv.al. n:o 1594.
60072:
60073:
60074:
60075:
60076: 1. Suominen ym.: Lampaanlihan saattamisesta tavoitehinta;är-
60077: ;estelmän piiriin.
60078:
60079:
60080:
60081: E d u s k u n n a 11 e.
60082:
60083: Ylituotanto aiheuttaa valtiovallalle huomat- Tuleeko jatkumaan kehitys, jolla nyt on ole-
60084: tavia menoja. Näin ollen on ryhdytty toimen- massa luonnolliset maataloudelliset edellytyk-
60085: piteisiin sekä maidon että viljan ylituotannon set, ja joka myös on valtiovallan edun mukais-
60086: supistamiseksi ja korostetaan sitä, että tuotan- ta, riippuu kuitenkin siitä taataanko alalle edel-
60087: to olisi ohjattava kulutusta vastaavaksi. lytykset samojen periaatteiden mukaan kuin
60088: Ainoa kotieläinala, m~ssä vielä on kulutus- muualla.
60089: tilaa on lammastalous, siinä määrin, että villaa Tähän saakka ei kuitenkaan ole näin tapah-
60090: ja lihaa on jatkuvasti tuotettu maahan. Näin tunut. Ainoa tuki, jonka lammastalous on saa-
60091: ollen tuntuu luonnolliselta, että tätä alaa edis- nut, on eduskunnan myöntämä 1,4 miljoonan
60092: tettäisiin, koska jokainen ylituotantoalalta lam- markan määräraha villan ·tuotantopalkkioihin
60093: mastalouteen vaihdettu hehtaari säästää esim. ja tämän lisäksi pieni kilomääräinen aluepoliit-
60094: ylijäämävoin osalta noin 1000 mk/ha. tinen lihan hinnan tuki maan pohjoisosissa.
60095: Kun siis lammastaloudelle on olemassa tuo- Verrattuna karja-, s~ka- ja siipikarjatalouteen
60096: tantopoliittisia edellytyksiä ja kun toiselta puo- käytettyjä varoja on siis lammastalouden saa-
60097: len maataloudessa tapahtunut ja yhä kiihtyvä ma tuki milteipä olematon.
60098: rakennemuutos on luonut alalle uusia mahdol- Näin ollen olisi vakavasti harkittava, kuten
60099: lisuuksia, olisi nä~tä käytettävä hyväksi. Siir- valtion ti:lintarkastajatkin kertomuksessaan
60100: tyminen karjattomaan talouteen, halu päästä vuodelta 1968 huomauttavat, keinoja lammas-
60101: irti työsidonnaisuudesta, nuorison pako maa- talouden edistämiseksi, mikä koituisi säästönä
60102: seudulta, yksipuolinen viljan viljely pellon nk. valtion taloudelle.
60103: biologian vaatiessa osan pelloista nurmena ja Tässä mielessä on erikoisesti kiinnitettävä
60104: heinänä, rakennuskysymys lammastalouden huomiota lampaanlihan hintatasoon ja ennen
60105: tyytyessä kylmiin ja yksinkertaisiin rakennuk- kaikkea sen tasaisuuteen. Lampaanliha ei kuu-
60106: siin ovat antaneet aiheen perustaa suurempia lu tavoitehintajärjestelmään eikä siis aina seu-
60107: katraita. Kun jo 20 emäl.ampaan katras oli en- raa naudan- ja sianlihan hintojen kehitystä
60108: nen harvinaisuus on nyt sellaisia, joissa emä- syystä, että lampaanlihan tuotanto on kausi-
60109: luku on jopa 50-100 kpl, mikä tietää kesä- maisempaa. Ala perustuu siihen, että keväällä
60110: katraana karitsoineen 150-300 kpl. Olemme syntyneet karitsat kasvatetaan laidunkaudella
60111: menossa samaan suuntaan kuin Ruotsissakin, teuraskuntoisiksi ja markkinoidaan loppukesäs-
60112: missä lammasluku aleni sotien jälkeen huomat- tä sekä alkusyksystä suhteellisen lyhyenä aika-
60113: tavasti saavuttaakseen pohjan v. 1958, josta na. Lammaskannan lisääntyessä syntyy ylitarjon-
60114: lähtien on tapahtunut vuosittainen noin 10 % taa vaikka keskimäärin vuotta kohti on puu-
60115: lisäys. Seuraamme monessa rakenteellisessa suh- •tetta. Niinpä tuotanto edellyttää nykyisin vain
60116: teessa Ruotsin esimerkkiä noin 10 vuotta jäl- noin 250 gr.ammaa henkeä kohti vuodessa, jo-
60117: jessä ja niinpä meillä myös on nyt jo havaitta- ten vaikka lammaskanta jopa nelinkertaistuisi,
60118: vissa lammaskannan laskun pysähtyminen sekä tietäisi tämä vasta 1 kiloa, eikä mistään ylituo-
60119: lisäys monilla alueilla. tannosta voida puhua.
60120: IX,212. - 1. Suominen ym. 2751
60121:
60122: Edellä olevan johdosta esitämme kunnioit- että hallitus välittömästi ryhtyisi toi-
60123: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- menpiteisiin lampaanlihan saattamiseksi
60124: sen, tavoitehintajärjestelmän piiriin.
60125: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1972.
60126:
60127: Ilkka Suominen. Jouni Mykkänen. Pekka Jokinen.
60128: Juha Vikatmaa. Anna-Liisa Linkola. P. Mäki-Hakola.
60129: Sinikka Karhuvaara. Antero Salmenkivi. Olavi Nikkilä.
60130: Pertti Salolainen. Elsi Hetemäki. Mauri Seppä.
60131: Aili Vaittinen.
60132: 2752
60133:
60134: IX,213.- Toiv.al. n:o 1595.
60135:
60136:
60137:
60138:
60139: Sutinen ym.: Lomittajakoulutuksen järjestämisestä Ilomantsin
60140: maatalousoppilaitoksessa.
60141:
60142:
60143: Ed us iku nn alle.
60144:
60145: Kesä/kuussa 1971 asetelltiin komitea selvi~tä jien koulutuksen :järjestälmiselile juuri: .tällä
60146: maan pienynt ta]len ja maatiJ.aitailouden piiri:ssä
60147: 1 alueella on vankkoja perusteita.
60148: omaa työtään tekevien vuosiloman ja vapaa-ajan Nykyisin Pohjo~s-Karjailassa .toimii 3 ikarjan-
60149: j.ärjestä:n1~s:tä. !Wmitean :t!Oimeksiannossa edeHy- hokdkoulua, Pohjois-Karjalan ikarja!talbusikou[u
60150: iteltåän, että sen tekemät ehdbtukset ru11tavat Kitee11lä selkä karjanhoitokoulut Nurmeksen ja
60151: p1enyri·ttäjitle ja vHjelijäväestölle muiden väesitö- Ilomanitsin maalta1ous:oppilaitdks1s:sa, joihin ha-
60152: pi1rien etuja vastaavat edut. Komitean on teh- kijoista on alkanut esiintyä puulteltta. Näin oJ-
60153: tävä ehdotus valta:kunnaillisen lomittajajä:rjestel- ien yksi kouluista olLsi ajan tarpeiden vaatimana
60154: män sekä lomi't!tajien koulutuksen luomi:Sesita. muutetttava koulu:ttaimaan lom1ttajia. Parhaat
60155: El.i!koisesti on .toime!ksiannon 'muikaan huomioi- edellytykset tähän näyttäisi olevan Ilomant-
60156: tava kehitysa!lueiden ja pienten ·tHojen :tarpeet. :sin maatalousoppilairdksel1a.
60157: Karjataihmden piidssä työslkentelevien v.apaa- Eddlä olevaan vi1t!llten kunnioittaen ehdo-
60158: aikak)l'symys.tä ei voidaikaan hoi:taa iiJJma:n lomit- •tl!Jmme edUISikunnan h)I'Väiksyttäväiksi !toilvomuk-
60159: taja-apua ja karjavalltaisuus on ominaista eriikoi- !sen,
60160: ses.ti Itä-Suomen maanv]ljellystiloi!lla. Tapahtu-
60161: nut kehitys viittaa siihen, että 1bmitta:j~ksi tar- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
60162: v11laaJl ,selkä naisia eiVtä miehiä. l:tä-Suomen per- menpiteisiin lomittajakoulutuksen jär-
60163: heet ovat yleensä lapsirikkaita, joten lomitta- jestämiseksi Ilomantsin maatalousoppi-
60164: laitoksessa.
60165: Helsingissä 10 päivänä helm~uuta 1972.
60166:
60167: Lea Sutinen. Ahti Pekkala. Matti Ruokola.
60168: Orvokki Kangas. Erkki Haukipuro. Aino Karjalainen.
60169: Heimo Linna. Esko Härkönen. Pauli Puhakka.
60170: Saimi Ääri. Katri-Helena Eskelinen. Aili Vaittinen.
60171: Reino Karpola. Sylvi Saimo. Aulis Sileäkangas.
60172: 2753
60173:
60174: IX,214.- Toiv.al. n:o 1596.
60175:
60176:
60177:
60178:
60179: Sutinen ym.: Maataloudellisen koulutuksen valtakunnallista ko-
60180: konaisohjelmaa Iaativan komitean asettamisesta.
60181:
60182:
60183: EduskunnaJ1e.
60184:
60185: Maamme viljelijöistä on jonkinlaisen alan siihen perusltUJVan jatlkolkoulu1tuksen viil:ttäimät-
60186: ammattikoulutuksen saaneita vain noin 10 %, tömyyden ammattikurssitoimintoineen olisi
60187: mikä luku on huomattavasti pienempi kuin pystyttävä tarjoamaan tasavertaiset edut sekä
60188: muissa Pohjoismaissa. kursseilla että vastaavanlaista koulutusta anta-
60189: YkJSityisen viljelijän mahdoillisuudet maata- vissa maataloudellisissa oppilaitoksissa.
60190: 1ous•tuotannon kus'tannusten ale111taaniseen ja si- On väilttämätön!tä Ja ,ajan •ta>rpeiden vallltimaa
60191: ten tkannautavaan maa.talloustuoitanltlOOn edelU)'It- saada pian koko malllta tkäsi1Hiilvän maataloudel-
60192: täv~t 1rii!t-tävää ammaJttilkoul'utuSita. UsdsiSa yh- lisen ikou1l'utuksen runiko-ohje!Jma.
60193: teyksissä on kuitenkin todettu, että maatalou- Edellä esitettyyn vi1taten ehdotamme !kun-
60194: dellinen koulutus vaatisi perusteellisen uudel- nioittaen eduskunnan hyväiksy!ttäov~si ·toi'Vo-
60195: leenjärjestelyn ja vanhentuneen lainsäädännön muiksen,
60196: uudistamisen.
60197: Maa:tallous'koulutus dliJsi saaltava muun am- että hallitus kiireellisesti asettaisi ko-
60198: mattikoulutuksen rinnalle sekä laadun, kustan- mitean laatimaan maataloudellisen kou-
60199: nuslten etHä laajuuden pudles•ta. Huomioonot- lutuksen valtakunnallista kokonaisobjel-
60200: taen maatalousyriutäjien amma:ttitkoulutuksen ja maa.
60201: Helisingissä 10 päivänä heilmikuull:a 1972.
60202:
60203: Lea Sutinen. Mikko Kaarna.
60204: Sylvi Saimo. Taisto Tähkämaa.
60205: Orvokki Kangas. Pekka Vilmi.
60206: Aino Karjalainen. Pentti Poutanen.
60207: Esko Härkönen. Einari Nieminen.
60208: Reino Karpola. Katri-Helena Eskelinen.
60209: Paavo Niinikoski. Aulis Sileäkangas.
60210:
60211:
60212:
60213:
60214: 345 156/72
60215: 2754
60216:
60217: IX,215.- Toiv.al. n:o 1597.
60218:
60219:
60220:
60221:
60222: Sutinen ym.: Maatilatalouden rationalisointikokeilualueen muo-
60223: dostamisesta Ylä-Karjalaan.
60224:
60225:
60226: E d u s k u n n a 11 e.
60227:
60228: Maa tilatalouden ratianaiisoin titoimenpi teitä hittämistoiminta vaatii nykyoloissa tehostuvia,
60229: silmällä pitäen tehtiin Maataloushallituksen toisaalta vahingollisia maakauppoja rajoittavia
60230: toimesta v. 1969 Nurmeksen mlk:ssa erikois- ja toisaalta maatilojen kehittämistä tukevia
60231: tutkimus, jonka tulokset on jo saatettu julki- rahoitus- ym. toimenpiteitä.
60232: suuteen. Tilojen keskimääräinen peltopinta-ala Jotta maanomistusolojen epäedullinen kehitys
60233: on 6.86 ha Nurmeksen ollessa tyypillinen Itä- ei tekisi mahdottomaksi Nurmes-tutkimuksen
60234: Suomen kunta, jonka elinkeinoelämä pohjautuu hyväksikäyttöä, olisi Ylä-Karjalasta muodostet-
60235: vielä nykyisinkin käytännöllisesti katsoen koko- .tava koealue, jossa jo nyt ennen koko maata
60236: naan maa- ja metsätalouteen. Siksi näiden perus- koskevien järjestelmien syntymistä kokeiltaisiin
60237: elinkeinojen tuleva kehitys on elintärkeä kysy- käytännössä tutkimusten soveltamista. Näin
60238: mys alueen koko yhteiskuntakehityksen kan- saataisiin samalla kokemuksia vastaavien ongel-
60239: nalta. mien ratkaisemiselle, valtakunnallises~ laajuu-
60240: Tutkimuksessa todettiin, että tilakoon suu- dessa. ·
60241: rentaminen ja tarvittavan lainoituksen saaminen Esittämiimme . perusteluihin viitaten ehdo-
60242: on tilojen elinkelpoisiksi saamisen edellytys. tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
60243: Nyt on kehitystä seurattaessa kuitenkin saatu sen,
60244: nähdä, että suoritetussa tutkimuksessa viljelyk-
60245: seen jääväksi ehdotettua peltomaata siirtyy että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
60246: keskeisimmilläkin viljelyalueilla metsäyhtiöiden, menpiteisiin maatilatalouden rationali-
60247: metsähallinnon ja maakeinottelijoiden haltuun. sointikokeilualueen muodostamista var-
60248: Maatilojen tarkoituksenmukaiseksi todettu ke- ten Ylä-Karjalaan.
60249: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
60250:
60251: Lea Sutinen. Paavo Niinikoski.
60252: Aino Karjalainen. Katri-Helena Eskelinen.
60253: Reino Karpola. Sylvi Saimo.
60254: Pentti Poutanen. Olavi Martikainen.
60255: 2755
60256:
60257: IX,216.- Toiv.al. n:o 1598.
60258:
60259:
60260:
60261:
60262: Tarjanne ym.: Vakuuden pidättämisestä metsäkaupan yhteydessä
60263: metsänparannustett suorittamiseksi.
60264:
60265:
60266: E d u s k u n n a 11 e.
60267:
60268: Taloudellinen kehitys ja elintason jatkuva misen turvaaminen on ohjelman toteuttamisen
60269: nousu maassamme riippuu oleellisesti siitä, missä kannalta välttämätöntä, tulisi sulkutilijärjestel-
60270: määrin metsäteollisuuden raaka-ainepohja voi- mää kehittää nykyisestä siten, että osa metsän-
60271: daan turvata. Metsän tuoton lisäämiseksi on myyntivaroista pidätettäisiin aina metsän uudis-
60272: laadittu jo kolme ns. Mera-ohjelmaa, joista vii- tamistoimenpiteiden sekä muiden tilalla tarpeel-
60273: meisin kohdistuu vuosiin 1970-75. Mera !II- listen metsänparannustöiden suorittamisen va-
60274: ohjelman mukaan olisi kuuden vuoden aikana kuudeksi. Nämä työt olisi laissa lähemmin mää-
60275: käytettävä ohjelman edellyttämiin tehtäviin n. riteltävä. Pidätys sulkutilille voisi tapahtua os-
60276: 1 600 milj. markkaa. Valtion avustusten ja lai- tajan .toimesta viimeistään viimeistä kauppaerää
60277: nojen muodossa antaman tuen sekä valtion suoritettaessa ja sen tulisi suoritettujen laskel-
60278: omiin metsiinsä käyttämien määrien ja metsä- mien mukaan olla noin 20 % metsäkaupan kan-
60279: teollisuusyhtiöiden rahoittamien töiden lisäksi tohintaosuudesta. Ellei metsänomistaja itse
60280: edellytetään metsänomistajien itse osallistuvan esim. kahden vuoden kuluessa olisi suorittanut
60281: ohjelman vaatimien töiden rahoitukseen 492,7 tarpeellisia töitä, tulisi piitimetsälautakunnalla
60282: milj. markan arvoisella panoksella. olla oikeus suorituttaa ne sulkutilillä olevia va-
60283: Yksityismetsälain 2 §:n mukaan on ennen roja käyttäen. Ylijäävät varat, joita ei näihin toi-
60284: metsänviljelyllä toteutettavan uudistamisen ja menpiteisiin tarvita, olisi vapautettava metsän-
60285: sitä edeltävän hakimun suorittamista asetet- omistajan vapaasti käytettäväksi. Mielestämme
60286: tava riittävä vakuus uuden kasvun aikaansaami- olisi ajankohta nyt erittäin sopiva sulkutilijär-
60287: sesta ja turvaamisesta. Tällaista sulkutilijärjes- jestelmän laajentamiselle yllä mainitulla tavalla.
60288: telmää ei ole kuitenkaan vaadittu muiden met- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
60289: sänparannustoimenpiteiden suorittamisen tur- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
60290: vaamiseksi. Myös metsänparannuslain mukaan
60291: tulee kuitenkin metsänomistajan ainakin osittain että hallitus antaisi Eduskunnalle
60292: omalla rahoituksellaan osallistua metsänparan- esityksen )'ksityismctsälain säännösten
60293: nustöihin. muuttamisesta siten, että metsä.kaupan
60294: Mera-ohjelmassa ei ole lähemmin ehdotettu yhteydessä aina pidätettäisiin riittävä va-
60295: menettelyä, millä metsien perusparannustöiden kuus kaiH~ien tarpeellisiksi katsottavien
60296: rahoittamiseen saataisiin nykyistä enemmän mu- metsämtudistus- ja metsänparannustoi-
60297: kaan myös metsänomistajien omarahoitusosuutta. menpiteiden suorittamisesta.
60298: Kun metsänomistajien oman osuuden rahoitta-
60299: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
60300:
60301: Pekka Tarjanne. Olavi Borg. Pirkko Aro.
60302: 2756
60303:
60304: IX,217.-Toiv.al. n:o 1599.
60305:
60306:
60307:
60308:
60309: Väinö Turunen: Määrärahasta kalataloudellisen tutkimusaseman
60310: perustamiseksi Enonkosken kuntaan.
60311:
60312:
60313: E d u s k u n n a 1il e.
60314:
60315: Kalatalouteen liittyvää perustutkimusta suo- peasti saada tehostettua ja suunnattua hoito-
60316: rittaa MaataloushaLlituksen alainen Kalatalou- ohjelmiin tähtääväksi alueelliseksi toiminnaksi,
60317: dellinen tutkimustoimisto Helsingissä. Sanottu lähimmän vuosikymmenen aikana tullaan ajau-
60318: toimisto on suorittanut arvoikas.ta tullkimus- tumaan kalataloudelliseen katastrofiin.
60319: työtä, mutta toimisto on kuitenikin verraten Saimaa tarvitsee nyt nopeasti koko vesistön
60320: vaatimaton työalansa laa>juuteen nähden ja kattavaa hyvin ohjelmaitua kalataloudeHista •tut-
60321: niinpä se joutuukin keskittymään lähinnä ylei- kimustoimintaa. Tämän tu1Jkimu:ksen tulosten
60322: siin kO'ko maa-ta käsittäviin tut'kimu'ksiin. Sillä· perusteella tuiee sitten 'laatia yhtenäinen hoito-
60323: s~moin kuin Maa<taloushallitulksen Kalatalous- ohjelma ja valvoa :ja säädellä tämän ohjelman
60324: 0 ~~ .. ·'· 1 ~·1
60325: ... s t Oc1<~~aan 1
60326: c1• 01e maa•k unna1tsta
60327: '1" .. . .
60328: pnnorgam- toteutusta.
60329: saatiota käytettävänään. Tutkimustoimisto on
60330: kylliiikin toiminut yhteistyössä Suomen Kalas- Huomattava tutkimustoiminnan ala Saimaan
60331: tusyhdistyksen kanssa, mutta tutkimusaseman kalata1oudessa ovat Saimaan lohi, taimen ja
60332: puu>ttmnisen vuoksi ei riittäviin kalata·loutta ja nieriä, jonka ilman voimakkaita toimenpiteitä
60333: kalastusta edistäviin tu vkhnus- ym. toimenpi- kohta ovat :vain muisto. Saimaan 'lohen ja :nie-
60334: tel'Sun ole ainakaan Saimaalla päästy. Luonnon- riän emolka'lakannan hoito ja .rodunjalostus on
60335: vesien tutkimuslaitolksen tarpeellisuutta onkin otettava erityisen huomion kohteeksi tutkimus-
60336: usean ka'lata!loudellisen viraston ja alan am- työssä. Alueen maanviljelysseurojen, vesiensuo-
60337: mattimiehen 'taholta koroS!tettu, mutta toistai- jeluyhdistysten ja Suomen Kalastusyhdistyksen
60338: seksi tällaisen laitoksen perustamisesta ei ole py.rtkimykset näiden kalalajien lisäämiseksi ovat
60339: päätetty. viime vuosina tapahtuneet alueen itsensä kus-
60340: Saimaa on Suomen suurin vesistö. Sen kala- tantamina. Saimaan taloudellisen vastuun ovat
60341: taloudellinen :merkitys on myös huomattava. kantaneet kalastuskunnat. Myös lohi- ja tai-
60342: Vesien likaantuminen on Saimaalla rajoittunut menkysymys kuuiuu 'suuren yleisen etunsa
60343: muihin suuriin vesis töihin :verrattuna suhteelli-
60344: 1
60345: vuoksi va'ltion hoidettavaksi.
60346: sen pienille alueiHe. SuunnittelUa olevat vesien-
60347: 1 Vesien likaantumisen aiheuttamat kalatalou-
60348: suojeluratkaisut >tulevat toteutettuina vieläkin delliset haitat, niiden suuruus ja korvausperus-
60349: pienentämään tätä Hkaantumisaluetta. Saimaalla teet ovat Saimaalla ku'ten koko maassa tlähes
60350: näyttää siis olevan nykyisin huomattavasti suu- tutkimaton asia. Tämän vuo'ksi korvausvaati-
60351: remmat mahdollisuudet säilyä !käyttökelpoisena musten käsittely johtaakin useimmiten Iikaajan
60352: kalavetenä kuin eräillä toisilla eteläisillä vesis- ja haitan kä,rsijän välisiin riitoihin. Ailka tulee
60353: töalueillamme. Niinpä Saimaan vesistöalueella näyttämään, kuinka sitten vesioikeudet ilman
60354: tapahtuvalla ikalastubella on sekä sivuelinkei- mi!lkäänlaista limnologista ja kalataloudellista
60355: nona että virkistyiksenä suurempi menkitys kuin asiantuntemusta nämä asiat pystyvät mt'kaise-
60356: missään muualla sisävesialueella. Vesistön tär- maan. Tu!t'kimusaseman to~minta ·tällä sektorilla
60357: keimmät ammattikalastuspaikat ·sijaitseva.t Mik- poistaisi vanmasti useimpien ri·stiriitojen syyt
60358: kelin läänin maatalouskeskus 'ry:n toimialueen selvien tutkimusten ansios'ta.
60359: itäosissa (esim. Puruvesi, Pihlaj:wesi ja Hauki- Ammattikalastus on huomattavassa asemassa
60360: vesi). eräillä alueilla Saimaan vesistöä. Muiikun nuot-
60361: Kalastuksen tehostuessa ja muuttaessa luon- tapyynti rinnan verkikokaiastuksen !kanssa tuot-
60362: nettaan kalavesien hoito tulee vaatimaan erit- taa sadoille nuottakunnille jdko pää- tai sivu-
60363: täin hvvin !h·~k:itettyä neuvonta- ja ltut1kimus- elinkeinona toimeentu1on (esim. Puruvesi ja
60364: toimintaa. Mikäli tutkimustoimintaa ei no- Haukivesi).
60365: IX,217.- Väinö Turunen. 2757
60366:
60367: Tutkimusaseman paikaksi soveltuisi erin- vutta:maan tarvittavat maa-alueet !korvauksetta
60368: omaisesti Enonkosken kirkonkylä, sillä Enon- tutikimusaseman !käyttöön.
60369: koski sijaitsee lähes •keskeisellä paikalla Sai- Kaikkeen edellä mainittuun viitaten ehdotan
60370: maan aluetta ja täyttää Mikkelin maanviljelys- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
60371: insinööripiirin suorittamien selvitysten nojalla vomuksen,
60372: edellä luetellut kalataloudellisen tutkimusase-
60373: man perustamisen edellytykset. Kunnalliset pal- että hallitus ottaisi vuoden 19 73 tu-
60374: velukset ovat käytettävissä ja tutkimuskohteina lo- ja menoarvioesitykseen 100 000
60375: esim. jätevesiasioissa Savonlinna ja Varkaus markkaa kalataloudellisen tutkimusase-
60376: ovat sopivan lähellä. Enonkosken kunta on man perustamiseksi Enonkosken leun-
60377: omasta puolestaan valmis hankkimaan ja luo- taan.
60378: He1singissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
60379:
60380: Väinö Turunen.
60381: 2758
60382:
60383: IX,218.- Toiv.al. n:o 1600.
60384:
60385:
60386:
60387:
60388: Tähkämaa ym.: Elintarvikkeiden ja niiden raaka·aineiden tuon-
60389: nin korvaamisesta !eotimaisella tuotannolla.
60390:
60391:
60392: E d u s k u n n a 11 e.
60393:
60394: Maailnme elinkeinoelämä ei ole viime vuosina den avulla voitaisiin valmistaa kotimaisesta pe-
60395: kehittynyt seHaisella nopeudella, että se olisi runasta. Pääosa niistä varastovihanneksista,
60396: pystynyt tarjoamaan työtilaisuuksia rHttävästi joi.~a nyt tuodaan ulkoa voitaisiin viljellä koti-
60397: työkykyiselle väes'töHe. Suomessa kasvatettua ja maassa. Sama koskee monia marjoja. Soijasta
60398: koulutettua työvoimaa on vuosittain siirtynyt valmistetun vaHmaisen tuonti voi muodostua
60399: kymmeniätuhansia maan rajojen u'lkopuolelle, va:kava;ksi uhka:ksi ikotimaise~le lihantuotannolle
60400: pääasiassa Ruotsiin. ellei siihen ,tarpeeksi ajoissa puututa. Jo nämä
60401: Yhden teollisen työpaikan rakentaminen vaa- esime11kit osoittavat, että pääosa em. tuonnista
60402: tii 65 000 ma1ikan sijoituksen. Tällä hetikeHä on voidaan tuottaa :kotimaas,sa ija samana Juoda työ-
60403: tilanne !kuiten'kin seJtlainen, että itlman vastaa- tilaisuuksia pienemmin lkustannulksin, mitä
60404: vanlaisia Hsäinvestointeja pys.tyisi maamme maa- uusien ·teollisten työpaikkojen rakentaminen tu-
60405: talous antamaan työti:laisuu'ksia tuhansil:le ihmi- lee mil:ksamaan.
60406: siHe, mikäli nykyinen elintarvi'kkeiden ja nii- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
60407: den raaka-aineiden •tuonti pääosaltaan !korvattai- kunnan hyvä'ksyttäv~ksi toivomuksen,
60408: siin kotimaisdla tuotanndlla.
60409: Margariiniteollisuuden raa:ka-aineita tuodaan että hallitus kiireellisesti selvityttäisi
60410: vuosittain ulkoa n. 15-17 milj. :kg. Mallasta- sen, miten suuri osa 1zykyisestä elintar-
60411: mot \käyttävät vuodes·sa lrnaissia useita miljoo- vikkeiden ja niiden raaka-aineiden tuon-
60412: nia kiloja ja ,vähentävät näin !kotimaisen ohran nista voitaisiin tuottaa kotimaassa ja
60413: viljelyn lrnahdollisuuksia. Täd&elysteo'llisuus ryhtyisi sellaisiin toimenpiteisiin, että
60414: tuo yli 10 milj. kg maissia ulkoa, vai!k!ka vas- tämä tuotanto kotimaassa tulisi mahdol-
60415: taa:va 'tät1klkelysJmäärä valtiovallan toimenpitei- liseksi.
60416: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
60417:
60418: Taisto Tähkämaa. Einari Nieminen.
60419: 2759
60420:
60421: IX,219.- Toiv.al. n:o 1601.
60422:
60423:
60424:
60425:
60426: Tähkämaa ym.: Kalakaupan ja kalanjalostu.ksen koleonaisohjel-
60427: matt laatimisesta.
60428:
60429:
60430: E d u s k u n n a 11 e.
60431:
60432: Kalastus on maaHemme luonnollinen elin- vuotena on ylittänyt 100 milj. !kg eli oman vuo-
60433: keino, jon'ka merkitys ranni'kon ja saariston tuisen saaliin, joka on keskimäärin 80 milj. kg.
60434: asukkaille on suuri. Ka1astuksessa on seurattu Jotta ti'lanteeseen saataisiin korjaus aikaan,
60435: tekniikan kehitystä, mikä on johtanut pyynnin olisi kalakaupan ja kalanjalostuksen :kehittä-
60436: konee!Hstumiseen. Tämän seurauksena kalas- mistä varten laadittava valtakunnallinen koko-
60437: tu'ksen teho on kas·vanut niin, että ·saalis ny- naisohje'lma, jonka perusteella esim. valtion
60438: kyään on suurempi !kuin aikaisemmin, vaikka toimenpiteet, kuten alalle myönnettävien 'laino-
60439: pyyntiä joudutaankin harjoittamaan osan vuo- jen ohjaus, voitaisiin suunnitella pit<kä tähtäyk-
60440: desta osateholla. Syynä tähän on kotimaisen sen puitteissa.
60441: kalan menekkipula, mikä suurelta osaltaan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
60442: johtuu kalakaupan ja ka1anjalostusteollisuuden taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
60443: kehittymättömyydes'tä. Kotimainen kalansaalis
60444: mark:kinoidaan Jähes !kokonaisuudessaan tuoree- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
60445: na jalostamattomana, vaikka kulutus yhä enem- menpiteisiin koko maan käsittävän ka-
60446: män suosiikin esikäsiteltyä kalaa tai kalaval- lakaupan ja kalanjalostuksen kokonais-
60447: misteita. rrästä on osoituksena kalan ja kala- ohjelman laatimiseksi.
60448: tuotteiden runsas tuonti, joka parina viime
60449: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
60450:
60451: Taisto Tähkämaa. Pentti Poutanen. Matti Ruokola.
60452: 2760
60453:
60454: IX,220.- Toiv.al. n:o 1602.
60455:
60456:
60457:
60458:
60459: Tähkämaa ym.: Kasvihuonevilielyn kilpailukyvyn parantamisesta.
60460:
60461:
60462: Ed u s kun n a 11 e.
60463:
60464: Edkoisesti polttoöl:jyjen hintojen suuret ko- nousut. Kasvihuoneviljelmiemme kilpailukykyä
60465: rotukset ·viime kuukausien a~kana ovat merkin- rasittaa ulkolaiseen tuotantoon ,verrattuna vie-
60466: neet maamme kasvihuoneviljelmille erittäin raan pääoman korkea korkotaso sekä sen lyhyt-
60467: suurta kustannusten nousua. Eri ·toimenpitein aikaisuus. Muissa Pohjoismaissa tuetaan kasvi-
60468: aiheutetut hintojen korotukset ovat nostaneet huoneviLjelyä valtiovallan taholta pitJkäaikaisilla
60469: polvroö~yn hintaa yli 50 %. ja halpakovkoisil'la vahion lainoi:Ua. TäHaista
60470: Tapahtuneet tuotantolkustanusten nousut
60471: 1
60472: tukea tarvitsee myös Suomen kasvihuonevilje-
60473: uhkaavat varsinLkin pienten kasvihuonevHjel- lyä harjoittava ammattikunta.
60474: mien, perheyritysten toimeentulomahdoHisuuk- Kasvilhuonevil)el.mien [opettaminen tietäisi
60475: sia. Valtaosa, lukumäärähään yli 90 %, .maam- maaseudun muutenkin liian vähäisen yritystoi-
60476: me lkas'vihuonevi'ljelmistä on perheviljelmiä. minnan 'Supistumfsta ja työtilaisuuksien vähe-
60477: Eräissä tapauksissa ollaan palkotertuja toimin- nemistä. Erittäin valitettavaa on se, että ikoti-
60478: nan täydeHiseen lopettamiseen. Jo n}"kyisellään ma1sen tuotannon supistuttua se johtaa tuon-
60479: on kasvihuonevfljelmiemme kannattavuus ollut nin :kasvuun ja valuuttamenojen Hsäykseen,
60480: huolestuttavan heikko johtuen siitä, että tuot- koska vihanneksista on tu1[ut jokapäiväinen
60481: teiden hintataso on pysynyt .toistakymmentä käyttöarti:k!keli ja ikoti:maisia tuottei'ta ruwoste-
60482: vuotta ennaHaan tai jopa laskenut. Puutarha- taan ulkolaisia paremmiksi tuoreutensa ja rai'k-
60483: tuotteiden kohdalla ei näytä olevan mahdolli- kautensa vuoksi.
60484: suuksia korottaa tuotteiden hintoja tuotanto- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
60485: kustannusten nousua ·vastaavassa määrin, milkä nioiHaen eduskunnan hyvliksy'ttäväksi toivo-
60486: johtuu nlal.ikkinoiden rakentees'ta. Hinnanmuo- muik,sen,
60487: dostusmekanismi on puutarhatuotemarkkinoilla
60488: aivan toisenlainen kuin esim. •teoHisuustuot- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
60489: teilla. Tästä •syystä viljelijät joutuvat yksin mak- menpiteisiin kasvihuonevilielymme kil-
60490: samaan tuotantokustannuksissa 'tapahtuneet pailukyvyn parantamiseksi.
60491: HeLsingissä 11 päivänä hdmikuuta 1972.
60492:
60493: Taisto Tähkämaa. Jouko Siikaniemi.
60494: Einari Nieminen. Pentti Poutanen.
60495: 2761
60496:
60497: IX,221.- Toiv.al. n:o 160.3.
60498:
60499:
60500:
60501:
60502: Tähkämaa ym.: Kotimaisen herneenviljelyn edistämisestii.
60503:
60504:
60505: Ed u s k u n n a II e.
60506:
60507: Ruo'kaherneen viijely on nykyisin aallonpoh- ajan ansiosta, keltainen herne on vihreätä her-
60508: jassa. Kun 'Sen vHjelya'la 1930-luvuBa kohosi uettä soveliaampi :viljeltäv~ksi.
60509: 13 000 ha:~la, o:li .ruolkaherneen viljelyala 1967 Herneen viljelyn elpyminen edellyttää, että
60510: 2 100 ha ja 169 enää 1 700 ha. Kaupasta os- meiUäkin siirr)"ttäisiin !keLtaisen herneen rkä)"t-
60511: tettava ruokaherne on!kin nykyisin ~ähes koko- töön. Ensiksi, tu'lisi H~hinnä ikY's}"myk·seen ar-
60512: naisuudessaan 'tuontitavarraa. Tarpeen rtyydyt.tä- meijan hanlkinnat, jotika tu1isi oHa herneen vä-
60513: mi:nen !Pääosa1ksi tkotimaiseUa herneeHä edeHyt- ristä ja ja pienistä väri:vi.rtheirst~ldn riippumat-
60514: täisi :vähintään 5 000 ha:n viljelyalaa ja vähen- tomia. M1käli armeija ryhtyisi käyttämään kel-
60515: täisi vastaavasti ylituotantoa aiheuttavien kas- taista ja lahinnä lkoti'maista her:nettä, voisi se
60516: vien viljelyä. edesau·ttaa kulutustottU!lllu'ksen !muuttumiseen
60517: Syynä herneen :viLjelyn vähyY'teen on iähinnä ylei~mminkin.
60518: vailkeudet tuottaa nyky1sissä oloissa ennenka1k- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
60519: kea U'likonäöltään kaunista ku!luttajien vaati- kunnan !hyväksyttäväikisi 'toivomuksen,
60520: mulkset täyttävää vihreätä hernettä. Tästä
60521: syystä esiln. Ruotsissa on siirrytty 1ähes yksin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
60522: omaan tkdtairsen herneen vir1jelyyn ija !käyttöön, kotimaisen herneenvilielyn edistämi-
60523: koska siitä on huomattavasti helpompi tuottaa seksi ja ulkolaisen herneen tarpeettoman
60524: moitteetonta tavaraa. Myös iaji:..l.ceominairsuulk- tuonnin lopettamiseksi.
60525: sien, mm. lyhyemmän ja tasaisemman rkasvu-
60526: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
60527:
60528: Taisto Tähkämaa. Einari Nieminen.
60529:
60530:
60531:
60532:
60533: 346 156/72
60534: 2762
60535:
60536: IX,222.- Toiv.al. n:o 1604.
60537:
60538:
60539:
60540:
60541: Tähkämaa: Rehuviljavarmuusvarastojen aikaansaamisesta Salon
60542: talousalueen vaikutusalueelle.
60543:
60544:
60545: Ed u s ik: u n n a 1'1 e.
60546:
60547: Eri vuosina esiintyvien satovaihteluiden ta- puolustustaloudellisistakin 'syistä. Varmuusva-
60548: soittamiseksi olisi maaha:mme saatava riitJtävät rastot olisi ;}ahinnä sijoitettava viljan ylituotan-
60549: varmuusvarastot elintatwitkkeista ja niiden raa- toa'lueeHe, jolloin ne toimisiva•t samalla viljan
60550: ka-aineista. Leipäviljan osalta varastOja on pe- va'Staanottopai!k!koina.
60551: rustettu, mutta kotieläintalouden tärkeän raa- Varsinais-Suomen kdko peltoplnta-a'lasta on
60552: ka-aineen rehuvi'ljan osalta ei maa'ssamme ole n. 1/3, 83 400 ha, Salon talousa1ueen vaiku-
60553: varmuusvarastoja. Heikon vuodentulon sattues- tusalueella, jalka on !laajaa viljanviljelyaluetta.
60554: sa joudutaan tuomaan väkirehuja u1komai:lta, Kuitenkin täl,tä alueelta puuttuvat varastotilat
60555: josikin nykyisin o1Iaan ka·rjanrehujen suhteen ja syksyisin .vi1ja'kauppa muodostuu vaikeaksi.
60556: omavaraisia. Rehuviljan 'varmuusvarastot olisi- Edellä esitetyn perustec;;Ha ehdotan !lmnnioit-
60557: vat oma1ta osaltaan tasapainoi:ttamassa leipävil- taen eduskunnan hyväksyttävälksi toirvomulksen,
60558: jan ja rehuvi[jan vHjelyalaa.
60559: V ahion viljavarastdlla on varastoissaan vain että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
60560: osa siitä vilijamääräs•tä, joka vuosittain kaupan rehuviljavarmiUusvarastojm aikaansaa-
60561: kautta kotimaiseen kulutukseen. Maassamme miseksi Salon talousalueen vaikutus-
60562: pitäisi olla v®intään puolen vuoden varastot alueelle.
60563: rehuviljan hintatason vakaana pitämiselksi sekä
60564: Helsingissä 15 päivänä helmilkuuta 1972.
60565:
60566: Taisto Tähkämaa.
60567: 2763
60568:
60569: IX,223.- Toiv.al. n:o 1605.
60570:
60571:
60572:
60573:
60574: Tähkämaa ym.: Vertailevien kokeiden suorittamisesta rehuseos-
60575: ten käyttöarvosta kotieläimille.
60576:
60577:
60578: E d u s k u n n a 11 e.
60579:
60580: Kotieläinten rudkinnas·sa kotoisten rehujen Meillä on perustettu esimer!kiksi eri puolille
60581: ohella käytetään hyvin paljon kaupallisia rehuja maata sikatalouskoeasemia, joissa vertaHevia
60582: ja niiden käyttö on jankuvasti lisääntynyt. Tä- sikojen rehunJkäyttökdkeita voitaisiin suorittaa.
60583: ten on voitu yksinkertaistaa ja saada lisää val- Myöskin naudanlihan tuotantomme kehittyessä
60584: lmaista rudkintaan, vaikka niiden käyttö tulee tullaan lisäämään yhä rehuseoksien !käyttöä
60585: kalliiksi. Mat'lcldnoilla on hyvin paljon eri re- kotois'ten rehujen ohella. Tämän vuoksi olisi
60586: husekoittalnoiden rehusedksia, joita mainoste- kotieläintuotantomme kanna1ta tärlkeää, että
60587: taan rehnanalyyseihin viitaten, jdka eri rehu- valtion toimesta suoritettaisiin vertarlevaa re-
60588: met.ikeissä on nähtävissä. Rehuanalyysi ei kui- huseosten tut'kimustoimintaa, joka takaisi puo-
60589: tenkaan takaa aina rehun käyttöarvoa kotieläi- lueettomat ja rluotettavat tut'killllustiedot rehu-
60590: mil'le, sillä esimerkiksi sika ja kana ovat erit- jen !käyttöarvosta niiden käyttäjille.
60591: täin hetil&,iä tässä suhteessa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
60592: MeiHä 'suoritetaan valtion toimesta tutkimuk- taen eduskunnan :hyväksyttävä!fusi toivomuksen,
60593: sia moniNa eri aloiHa, joilla on erittäin suuri
60594: merkitys. Näin tehdään mon1ssa muissa!kin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
60595: maissa, ja siellä ovat erikoisen tärkeiksi tulleet vertailevien kokeiden suorittamiseksi
60596: tutkimukset myös rehuseoksien käyttöarvoon tarjolla olevien rehuseosten käyttöar-
60597: nähden niiden !käytön !kaikkialla Hsääntyessä. vosta kotieläimille.
60598: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
60599:
60600: Taisto Tähkämaa. Einari Nieminen.
60601: 2764
60602:
60603: IX,224.- Toiv.al. n:o 1606.
60604:
60605:
60606:
60607:
60608: Vainio ym.: Lakanviljelymahdollisuuksien tutkimisesta.
60609:
60610:
60611: Ed u s kun n a 11 e.
60612:
60613: Viime vuosina on •todettu, että ·suomalaisillla seksi. Alustavissa tutkimuksissa on todettu,
60614: sekä vi!ljellyillä että metsämarjoilla on Hsään- että tehostetuHa toiminnalla ja ja'lostustyollä
60615: tyvä menekki sekä kotimaassa että myös vien- voitaisiin maamme :Ia:kkasato moninkertaistaa.
60616: tiä ajatellen. Tutkijat ovat todenneet, että Tästä syystä olisi tämä tutkimus mitä pikim-
60617: soilla'mlne tkasvavan 1akan viljely ja jalostus min suoritettava.
60618: kannattaisi. Lakika menestyy mainiosti myös Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
60619: sellaisilla kitubsvuisilla soilla, joiil1a ei ole kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
60620: muuta kansantaloudeHista merkitystä. Laik-
60621: koje.."l poiminta on pohjoisimmassa Suomessa että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
60622: monille kansalaishlle elinehto. Kansanta1loudel- lakanviljelyn mahdollisuuksien tutki-
60623: lisesti olisi erittäin :mielekästä uhrata jonkin- miseksi maamme soilla.
60624: verran varoja laklkojen •suovitljdyn tehostami-
60625: Helsingissä 6 päivänä heimfkuuta 1972.
60626:
60627: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
60628: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
60629: A. R. Sainio.
60630: 2765
60631:
60632: IX,225.- Toiv.al. n:o 1607.
60633:
60634:
60635:
60636:
60637: Vainio ym.: Metsäkoneenkuljettajien koulutuksen tehostamisesta.
60638:
60639:
60640: E d u s k u n n a 11 e.
60641:
60642: Metsälkoneura:koit<Stjain Liitto on todennut, joiden epätaloude1Hnen lkäyttö on jo sinänsä
60643: että metsätöiden suuresti koned:listuessa ja !ko- kansantaloudellinen tappio niin työteholli-
60644: nekannan vahvasti iisääntyessä on jo puute am- sesti kuin aineellisestikin.
60645: mattitaitoisista kuijettajista. Tämä puute tulee Useimmiten metsäLkoneenkuljettajat ovat
60646: lähivuosina huomattavasti lisääntymään. lähtöisin maaseudun vähävaraisista oloista, jol-
60647: Kun otetaan huomioon, että tämä ammatti- loin heidän oma-aloitteinen omin 'Varoin tapah-
60648: ryhmä joutuu työskentelemään mhä 'Vaikeim- tuva !koulutuksensa on hyvin hankalaa.
60649: missa olosuhteissa, useimmiten suurissa erä- Mainituilla perusteiNa ehdotamme kunnioit-
60650: maissa, on ku1jettajan hallittava varsinaiset kul- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
60651: jettajan tehtävät mutta myös pystyttävä suorit- sen,
60652: tamaan koneen huollon Hsäksi jopa hyvin vaa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
60653: tivat korjaustyöt. menpiteisiin metsäkoneenkuljettajien
60654: On myöskin otettava huomioon, että metsä- koulutuksen tehostamiseksi.
60655: koneisiin on sijoitettu mel:ko suuria pääomia,
60656: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1972.
60657:
60658: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
60659: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
60660: 2766
60661:
60662: IX,226.- Toiv.al. n:o 1608.
60663:
60664:
60665:
60666:
60667: Vainio ym.: Valtion viljavaraston rakentamisesta Somerolle.
60668:
60669:
60670: Ed u s lk u n n a 1i e.
60671:
60672: Etelä-Häme on eräs maamme voimalkkaim- Hämeeseen. Vallitsevan vara:stotntltarpeen tyy-
60673: mista villjanviljelyalueista. Erityisesti !leipävil- dyttämiseksi olisi tähän .villjavarastoon voitava
60674: jan vi1jely on tällä alueeHa viime vuosina mer- sijoittaa vähintään 20 mi:ljoonaa ik.Hoa viljaa.
60675: kittävästi lisääntynyt. Tästä kehityksestä on Voimarkas, maatalousvaitainen viljanviljelypi-
60676: aiheutunut, että villjalkaupan kapasiteetti on täjä Somero olisi keskeiseen sijalntiinsakin näh-
60677: joutunut va~keaLle koetukselle. Eritoten viljan den sovelia:s paikka viljavaras·ton sijoituspai-
60678: varastoinnin suhteen on jouduttu jolka syksy kaksi.
60679: yhä vaikeamman trlanteen eteen ja uusien suu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
60680: rien .varastotilojen ra'kentamistrurve on lkäynyt nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
60681: nyt polttavaksi. mu'ksen,
60682: Kun voidaan olettaa, että viljanviljely Etelä-
60683: Hämeessä tulee pysymään vähintään entisel- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
60684: lään, dlisi vi1pymättä ryhdyttävä toimenpitei- menpiteisiin valtion viljavaraston raken-
60685: siin valtion viljavaraston rakentamiseksi Etelä- tamiseksi Someron kuntaan.
60686: HeLsingissä 15 päivänä helmilkuut a1972.
60687:
60688: :Mikko Vainio. Rainer Lemström.
60689: Arttur Niemelä. Pekka Vennamo.
60690: 2767
60691:
60692: IX,227.- Toiv.al. n:o 1609.
60693:
60694:
60695:
60696:
60697: Vaittinen ym.: Metsäkoulujen toiminnan turvaamisesta.
60698:
60699:
60700: Ed u G kun n a II e.
60701:
60702: Kdklkolassa ja Kainuussa on lopetettu metsä- ovat metsän antamat tu'lokset. Koulutusyhteis-
60703: kou1ut. Tämä toimenpide ei ole oikeaan osu- kunnassa ei sovi vähäteUä sitä koulutussuuntaa,
60704: nut. Sen vuoksi on tärkeätä, että valtiovaLta pi- mistä maamme saa suurimman toimeentulonsa.
60705: tää tarpeellisena metsäkoulujen olemassaolon ja Edellä esitelltyyn viitaten ehdotamme kun-
60706: huomi01si niissä suoritettavan opetuksen tär- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
60707: keyden. muksen,
60708: Maassamme elämme vihreän kullan - puun että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
60709: varas·sa. Mitä tehokkaammin py,stytään metsä- kaikkien metsäkoulujen toiminnan tur-
60710: kouJutuskysymys .huolehtimaan, sen paremmat vaamiseksi.
60711: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
60712:
60713: Al!i Vaittinen. Eero Lattula. Pekka Jokinen.
60714: 2768
60715:
60716: IX,228.- Toiv.al. n:o 1610.
60717:
60718:
60719:
60720:
60721: Vaittinen ym.: Piirimetsälautakuntien metsäkoulujen taloudellis-
60722: ten vaikeuksien poistamisesta.
60723:
60724:
60725: E d u s k u n n a lrl e.
60726:
60727: Maamme piirimetsä:lautarkuntien !koulut, joi:ta muikaistettu. Koulutustoiminta on nykyään hy-
60728: maassamme on yhteensä 11, ovat joutuneet suu- vin .tehokasta ja nykyaikaista. Tiimä on ~atku
60729: riin rahavai:keulksiin. Syynä tähän on 'lähinnä :se, vasti tarpeen, !koska nykyalikana metsänomista-
60730: että piirimetsälautaJk.unnat dvät enää .saa antaa jat tanvhsevat tietoja. J.sirltä per~tyt tiedot met-
60731: va hiolta toimintaansa varten saamiaan varoja
60732: 1 säasio1ssa ovat tvanhentuneita ja oppiminen i:l-
60733: koulujen rtoirminnan ylläpitoon. Rahavaikeudet man kesikitettyä koulutusta pelkän !koikemutk-
60734: ovat johtaneet siihen, että Kainuun metsäkouiu sen-erehdytksen tietä ~tu!lee ikaHHksi. Metsa'kou-
60735: on jo tehnyt 1opet.tamispäätölksen ja muutamat lut ovat rtoisaalta myös metsäopistoon jatikokou-
60736: muutkin koulut joutuvat saman t~lanteen eteen, lutusta saai11laan pylikivien pohjaikouluja. Nä1n
60737: ellei rahoitukseen saada pilkaisrta parannusta. tärkeän kotillutusto1minnan lopettaminen käyt-
60738: Metsäikoului:lle tu1evat ·rahat monista eri läh- tövarojen puutteen takia ei missään suhteessa
60739: teistä. Opettajien pa'lkat ja oppilaiden ruoka- saa tulla kvseeseen.
60740: menot maksaa valtio eikä niiden suhteen ole EdeHä 'olevan perusteella ehdotamme !kun-
60741: puutetta. Sen sijaan on puutetta käyvtövaroista, nioittaen eduskunnan hy:vå1ksyttävälksi toivo-
60742: joilla maksetaan toimihenkilöiden palkat, valo, muksen,
60743: lämpö ine. Näitä tarlkoitlliksia varten ei voida että hallitus rybtyisi pikaisiin toimlen-
60744: lähteä tekemään velkaa. piteisiin piirimetsälautakuntien omis-
60745: Useat metsi&.ouiut ovat viime aikoina •saaneet tuksessa olevien metsäkouluien rahavai-
60746: uudet koulutalot ja työ nUssä muutenikin ajan- keuksien poistamiseksi.
60747: I-Ielsingissä 16 päivänä hemilikuuta 1972.
60748:
60749: Aili Vaittinen. Olavi Nikkilä. Mauri Miettinen.
60750: Eero Lattula. Anna-Liisa Linkola. Pekka Jokinen.
60751: 2769
60752:
60753: IX,229.- Toiv.al. n:o 1611.
60754:
60755:
60756:
60757:
60758: Vaittinen ym.: Pohjois-Karjalan maatalouden edistämisestä.
60759:
60760:
60761: Ed u .s k u n n a [ [ e.
60762:
60763: Maatailouden erikoistarpeet ja -~Vaikeudet louden erikoistumiseen, sivuelinkeinojen kehit-
60764: Pohjois-Karjalassa on maaikunnan !kehittämis- tämiseen, tuotteiden varastointi- ja matikikinoin-
60765: työ.ssä otettava vak111vasti huomioon. Maa!kun- tiongehnien rat!kaisemiseen selkä neuvollltaan.
60766: nan autioitumisen es1tämiseksi maata'louden su- Näihlä kdnoiJila voidaan Pdhjois-Karjailan maa-
60767: pistamistoimenpiteet olisi 1opetettava Pohjois- seudun autioitumista teh~aasti jarruttaa.
60768: Karjalasta ja suunnattava maamme niille alueille, Edellä 'sanotun perusteella ehdotamme !kun-
60769: joilla maatalous ei ole niin keskeinen elinkeino nioittaen eduSkunnan hyväksyttäväksi toivo-
60770: kuin täallä. Maataaouden tukitoimenpiteet ja muksen,
60771: -määrärahat olisi kobdistettava nimenomaan ke-
60772: hltysa:lue~lle ja ykkösrvyöhylkikeen hyväksi :voi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
60773: makkaasti porrastettuina. Lisäksi valtion varo- Pohjois-Karjalan maatalouden edistä-
60774: ja olisi nykyistä enemmän suunnatta:va maata- miseksi.
60775: Hclsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
60776:
60777: Alli Vaittinen. Lea Sutinen.
60778: Mikko Asunta. Anna-Liisa Linkola.
60779: Eero Lattula. Mauri Miettinen.
60780: Olavi Nikkilä. Pekka Jokinen.
60781:
60782:
60783:
60784:
60785: 347 156/72
60786: 2770
60787:
60788: IX,230.- Toiv.al. n:o 1612.
60789:
60790:
60791:
60792:
60793: Vaittinen ym.: Pohjois-Karjalan metsätalouden tukemisen tehos-
60794: tamisesta.
60795:
60796:
60797: Ed u s kun n a [ 1e.
60798:
60799: Metsäta!louden suuri met.1ldtys Pohjois-Karja- 2) MetJsätyöntdkijärt:, joiden riittävä toi-
60800: lan taloudes>Sa on sclvästi tunnustettwa. Metsä- meentu~o ja sosiaa!liset edut, esim. kunnolliset
60801: taloudesta !kantohillltoina ja tyäpa'l!kkoina saata- asunnot, on tuwattava. Muuten tätä tärkeää
60802: va ostovoima on esim. maatkunnan palveiluelin- sektoria uhkaa tulevina vuosina työvoimapula.
60803: keinoiLle erittäin tärkeä. Metsäta:louden avain- 3) Metsänomistajat, joitlle on rt:urva'!tava riit-
60804: kysymyksiä Pohjois-Karja!la·ssa ovat ainalkin seu- tävät kantdhinnat, 'jovta metsät saadaan !kun-
60805: raa,vat: nolla hoidetuiksi ja ostovoimaa maakuntaan.
60806: 1) Metsänparannustyöt, joihin olisi saatava EddJ!lä sanotun pemsteellla ehdotamme !kun-
60807: nykyistä runsaammin va!ltion varoja; Hsäta~rve nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi rt:oivo-
60808: tänä vuonna on ainakin 700 000 mk. Muuten mu!ksen,
60809: ei pystytä täyttämään maakunnan metsätalou-
60810: delle va'ltakunnaUises,ti asetettuja tälikeitä ·ta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
60811: voitteita. Pohjois-Karjalan metsätalouden tuke-
60812: misen tehostamiseksi.
60813: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
60814:
60815: Aili V aittinen. Lea Sutinen.
60816: Mikko Asunta. Anna-Liisa Linkola.
60817: Eero Lattula. Mauri Miettinen.
60818: M. Jaatinen. Erkki Häkämies.
60819: Olavi Nikkilä. Pekka Jokinen.
60820: 2771
60821:
60822: IX,231.- Toiv.al. n:o 1613.
60823:
60824:
60825:
60826:
60827: Vartia ym.: Biologisen rehuntutkimuslaitoksen perustamisesta.
60828:
60829:
60830: Ed u s k u n n a [ 1e.
60831:
60832: Lain :mulkaan on maassamme teollisuuden kemiailisen tanldtailun Hså1ksi suoritettaisiin
60833: vallmista:miUa rehuseoksil!la dltava ikemiaffilinen rehuntarkJkailua myös eiläinlko!keitten avulla.
60834: analyysi. Käytännössä on kuitenkin osoittautu- Pamaiten voitaisiin tämä suorittaa perusta:ma!l-
60835: nut että rehujen kemiallinen analy)11si ei riitä la maahamme biologinen rehuntutlkimus~aitos.
60836: selvittämään rehujen sopivuut·ta eläimiMe. Mainittakoon, että muissa pohjoismaissa on
60837: Niinpä ana!lyysiltään sa:mantapaisiHa rehuiHa on offilut tämäntapaista tw~kai!lutoimintaa jo usean
60838: saatu huomattaiVasti toisistaan poiiklkeavia lkas- vuoden aljan.
60839: vutuloksia. Pahimmi~Ssa tapauksissa on sopima- Ed~Hä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
60840: ton rehu saattanut aiheuttaa sioiNa huomatta- nioittaen eduskunnan hyvå'lksyttävå1ksi toivo-
60841: vaa porsastkuoilleisuutta, emakoi!Ha tiinehti- muiksen,
60842: mätt0n1yyttä ja si1pikaijal~a muninta- ja k:as·vu-
60843: häiriöitä. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
60844: TN.anteen ikorjaamise/k.si olisi rehujen laadun menpiteisiin biologisen rehuntutkimus-
60845: kontrolilia maassamme parannettava siten, että laitoksen perustamiseksi maahamme.
60846: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
60847:
60848: T. 1. Vartia. Mauri Miettinen.
60849: 2772
60850:
60851: IX,2.32.- Toiv.al. n:o 1614.
60852:
60853:
60854:
60855:
60856: V. Vennamo ym.: Kalanviljelyn ja -jalostusteollisuuden edistä-
60857: misestä.
60858:
60859:
60860: E d u s k u n n a 1[ e.
60861:
60862: Maamme on kymJmenientuhansien jänrien vät, että !kustannukset olisivat hlimmästyttävän
60863: maa. Vedet ovat rikkautemme. Mutta emme ole allaiset.
60864: käyttäneet niitä ihyvälksemme, vaan olemme Tällöin ika:lat voisivat !käyttää maatilatalou-
60865: päinvastoin sallineet kalakannan suuresti rap- temme erilaisia tuotteita. Maaseudu1la olisi lisää
60866: peutua tai tuhoutua se!kä ;Vesien saastua. Emme työtä ja toimeentuLoa. Mutta kaikki tämä on
60867: myösikään ole !käyttäneet hyvä!ksemme kalaDJVil- 1aimin!lyöty eikä asiaa ole edes riittävä·sti tut-
60868: jdlyn antamia mahdollisuuksia, niin !kuin monet kittu.
60869: muut maat ovat tehneet. Mainitui!lrla perusteilla ehdotamltlle !kunnioit-
60870: Vesiemme teollinen käyttö on viclä aioitta- taen eduskunnan hyväksyttäväksi tcivomulksen,
60871: matta. Täil!lä tallko1tamrne vesistöissä suoritet-
60872: ta:vaa kalanviljelyä ja sen teollista jalostusta ja että hallitus ryhtyisi kiireellisesti so-
60873: vientiä. Varsin pienin kustannuksin ·voitaisiin piviin toimenpiteisiin kalanviljelyn laa-
60874: padota vesistöjä, lahtia ja niemiä, järviä ja jamittaiseksi edistämiseksi maamm1e ve-
60875: muita !kala-altaita, joissa keinollisesti !k:asvatet- sistöissä ja kalanjalostusteollisuuden
60876: :taisiin !kalaa. Tähän rinnatle liitty1sivät !k:alan- edistämisen rinnalla työn ja toimeentu-
60877: ja!lostusteihtaat. Te!kru~liset asiantuntijat väittä- lon turvaamiseksi väestöllemme.
60878: Hedsingissä 14 päivänä hel!milkuuta 1972.
60879:
60880: Veikko Vennamo. Mikko Vainio.
60881: Hannes Volotinen. Pekka Vennamo.
60882: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
60883: Aune Mänttäri. Kalevi Remes.
60884: 2773
60885:
60886: IX,233.- Toiv.al. n:o 1615.
60887:
60888:
60889:
60890:
60891: V. Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1972 tulo- ;a menoarvioon
60892: maatalouspiirin perustamiseksi Ylä-Savoon.
60893:
60894:
60895: Ed u s !k u n n a ll e.
60896: Ylä-Savossa ei ole omaa rnaatalouspiiriä. Mainituilla perusteiiNa ehdotamme kunnioirt:-
60897: Kuitenkin Ylä-Savo muodostaa täysin itsenäi- taen eduskunnan h~äksyttäväksi toivomuksen,
60898: sen tailousa!lueen. Y:lä-Savo on maamme pien-
60899: vilje1ysvalltaisimpia allueita ja sen :väestöstä saa että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
60900: valtaenemmis·tö toimeentulonsa maaJtilatllllou- tyksen 500 000 markan määrärahan ot-
60901: desta. Mutta suurten puolueitten taholta hen- tamisesta lisäyksenä vuoden 1972 tulo-
60902: kii ky.lmä viima Ylä-Savon perhe- ja pienviljel- ja menoarvioon maatalouspiirin perusta-
60903: miä .vastaan. Tämä :merkitsee raa!kaa lköy'hdyttä- miseksi Ylä-Savon alueelle aikaisempaa
60904: mistä. asutuspiiriä vastaavasti.
60905: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
60906:
60907: Veikko Vennamo. Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
60908: Mikko Vainio. Pekka Vennamo. Kalevi Remes.
60909: 2774
60910:
60911: IX,234.- Toiv.al. n:o 1616.
60912:
60913:
60914:
60915:
60916: V. Vennamo ym.: Maatilatalouden tuotantoraioitusten ;a -supis-
60917: tusten poistamisesta.
60918:
60919:
60920: E d u 'S k u n n a [ [ e.
60921:
60922: Maadlatalous on edelleen !kehitysatlueiUa tär- ilman minlkäänla1sia tuotannon rajoitulksia ja
60923: kein elinkeino. Se työllistää kehitysalueilla rvie- tuotannon supistamista. Tämä on myös par-
60924: läJkin eniten :väestöä. hainta ja halvinta työHisyyspolitii!ldkaa.
60925: Kehitysalueiden maataloustuotanto näytte- Mainituilla perusteiNa e!hdotamme kunnioit-
60926: lee häviävän pientä osaa koko maamme maa- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
60927: rt:atloustuotannossa. Kehitysalueiden rväestöstä ei sen,
60928: siis ~ohdu, että maassamme on rnmka elintar:vik- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
60929: keiden ylituotantoa. menpiteisiin kaikkien m'aatilatalduden
60930: Näistä syistä on ,välttämätöntä, että ikeihitys- tuotantoraioitusten ia tuotannon supis-
60931: alueiden väestö saa harjoittaa maatilatalourt:ta tamisten poistamiseksi.
60932: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
60933:
60934: Veikko Vennamo. Aune Mänttäri.
60935: Rainer Lemström. Mikko Vainio.
60936: J. Juhani Kortesalmi.
60937: 2775
60938:
60939: IX,23.5.- Toiv.al. n:o 1617.
60940:
60941:
60942:
60943:
60944: V. Vennamo ym.: Margariiniteollisuustuotannon rajoittamisesta.
60945:
60946:
60947: E d u s \k u n n a i 1e.
60948:
60949: Maassamme on !kotimaisesta t"asvasta pula. ja OTK:n !kanssa, että ne ~uopuisivat matgarii-
60950: Kuitenkin me~llä on ollut jatlkuva voivuori, nin val!rnistulk·sestaan toistaiselksi. Edullisempaa
60951: lkosika !maatamme iköyhdyttäen on tuotu uil!ko- on !myydä omaa voita margatiinin hinnaLla koti-
60952: mailta tmargariiniraaka-ainetta, mutta viety maassa kuin harjohtaa nykyistä menoa.
60953: omaa !kotimaista rasvaa voita halvemtma'IIla hin- Mainituillla perus.tei'lila ehdotamme edusikun-
60954: naUa u1komaille. TäUainen ristiin rvienti ei ole nan hyväksyttäväksi toivomulksen,
60955: järlkevää.
60956: Margariinia tuottavat maassamme SOK:n, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
60957: OTK:n, valtion ja tuottaja1ärjestöjä lähellä menpiteisiin valtion margariinitehtaan
60958: oleva mat~gariinitehdas. Ainakin vail.tion marga- tuotannon keskeyttämiseksi toistaiseksi
60959: riinitehtaan tuotanto voidaan supistaa tai lo- sekä neuvottelisi asianomaisten kanssa
60960: pettaa sdkä työntekijöil11e ta•rjota :muuta työtä. maamme muidenkin margariinitehtai-
60961: Onhan ikysytmyksessä [ähes :miljoonan ihmisen den tuotannon rajoittamisesta karjata-
60962: •to1meentulo ja jarlkurva työttömyys, !kun ikarja- loutta harjoittavien ja koko kansamme
60963: tailoutta tarpeettomasti sorretaan. taloudellisten etujen mukaisesti.
60964: Lisäksi p~täisi hallituksen neuvotella SOK: n,
60965: Helsingissä 14 päivänä heltmilkuuta 1972.
60966:
60967: Veikko Vennamo. Aune Mänttäri.
60968: Hannes Volotinen. Pekka Vennamo.
60969: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
60970: Kalevi Remes.
60971: 2776
60972:
60973: IX,236.- Toiv.al. n:o 1618.
60974:
60975:
60976:
60977:
60978: V. Vennamo ym.: Metsänomistajien oikeuksien turvaamisesta.
60979:
60980:
60981: Ed u s :k: u n n a 1[ e.
60982:
60983: Taionpoikaisen !llletsän vapaus on säilytet- pilkujaan ja sitten lkuiten!kin sa1Jitaan uuden ra-
60984: tävä. Byrokratia ja la:kirajoitu!kset eivät saa ihak:kaan ostajan halkata metsää .täysin vapaasti.
60985: tehdä metsänomistajista vain näennäistä omis- Ollaan selvästi telkemisissä yhteislkunnallisen
60986: tajaa. Kansamme parempi tu1levaisuus rakentuu epäkohdan :kanssa. Asianti1aan on saatava kor-
60987: y!ksilön vapauteen eikä byrokratiaan ja yhteis- jaus.
60988: kunnan määräys,va:Itaan. MainituHla perusteiNa ehdotamme kunnioit-
60989: On Juonnollista, että myös metsäasioissa ltar- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
60990: vitaan valvontaa metsän hävittämisen estämi-
60991: se!ksi. Mutta •tämä valvonta ei saa johtaa omis- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
60992: tusvapauden menetykseen dkä mielivaltaan ja menpiteisiin metsäasioissa esiintyneen
60993: väärinkäytöksiin. Kuiten!kin on :kautta maan tie- byrokratian ja mielivallan poistamiseksi
60994: dossa, että valitettavan laajailti :käytetään hy- niin, että tarpeellinen valvonta ei johda
60995: väksi byro!kratian suomia valtaoikeuksia nimen- metsänomistajien oikeuksien asiatto-
60996: omaan pienmetsänomistajien 1a iVähälvaraisten maan rajoittamiseen ja taloudellisiin
60997: !kansalaisten vahingdksi. Rajoitu:k:sHla ajetaan vahinkoihin.
60998: asianomainen tarpeettomasti taloudelliseen um-
60999: Heilsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
61000:
61001: Veikko Vennamo. Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
61002: Mikko Vainio. Kalevi Remes. Pekka Vennamo.
61003: Aune Mänttäri.
61004: 2777
61005:
61006: IX,237.- Toiv.al. n:o 1619.
61007:
61008:
61009:
61010:
61011: V. Vennamo ym.: Omien tilojen ja kotien hankintaa edistävän
61012: asutustoiminnan kehittämisestä.
61013:
61014:
61015: E d u s !k u n n a 11 e.
61016:
61017: Maassamme tarvitaan aina tervettä asutustoi- nykyaikaisen kehityksen pohjaOta palataan sen
61018: mintaa. Ihmiset haluavat omistettuja tiloja, aJJkuperäiseen tarkoitukseen nimittäin muiden
61019: omistettuja !koteja. Terveen asutustoiminnan tavoitteiden .rinnahla välhävåikisen ihmisen autta-
61020: tatikoitus on myös [ainoitla ja muilla scYpivi1la miseen. Myösikään asutustoiminnassa ei saa
61021: toimenpiteillä auttaa omien tilojen ja kotien unohtaa köyhän asiaa. Näin on kuitenkin laa-
61022: ha~ijoita pääsemään aMmun. jalti valitettavasti tapahtunut.
61023: Kun kansanrintamahaLlitussuuntaus omaksui Mainituilla perusteluiila ehdotamme kun-
61024: ns. ~talonpojan tappoiinjan, ohjasi!vat suuret :Puo- nioittaen eduslkunnan lhyvåiksyttävåiksi ltoivo-
61025: lueet asutustoiminnan tåirtkeältä osin halkotei:lle. mu!ksen,
61026: Erityisesti asutustoiminnan [ainaJVattoja on käy-
61027: tetty suurtilalinjan toteutta!miseksi eikä suin- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
61028: kaan omien tilojen ja kotien haniklkimiseksi ja menpiteisiin asutustoiminnan saattami-
61029: tukemiseksi. Asutusvarojen !käyttö on ohjautu- seksi takaisin oikeille raiteille niin, että
61030: nut vuodesta vuoteen aina vain huonompaan se palvelee omien tilojen ja kotien han-
61031: suuntaan. kintaa ja säilyttämistä eikä talonpojan
61032: On välttämätöntä, että asutustoiminnassa tappolinjaa.
61033: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
61034:
61035: Veikko Vennamo. Aune Mänttäri. J. Juhani Kortesalmi.
61036: Rainer Lemström. Mikko Vainio. Kalevi Remes.
61037: Pekka Vennamo.
61038:
61039:
61040:
61041:
61042: 348 156/72
61043: 2778
61044:
61045: IX,238.- Toiv.al. n:o 1620.
61046:
61047:
61048:
61049:
61050: V. Vennamo ym.: Pellonvarauslain alaisten maiden vuokraami-
61051: sesta pienkarjanomistajille.
61052:
61053:
61054: E d u s !k u n n a 11 e.
61055:
61056: Järjestettyjen voi- 1a rviljavuorien vuoksi on m)llksessä vuokraus ulkopuoliselle, oilisi samaUa
61057: maassamme cyhdytty palketoimaan 'tatipeetto- huolehdittawa, että vuokramalksu on kohtuulli-
61058: masti peltqja. Tämä on aikaansaanut paitsi kan- nen.
61059: santa1oudeJJl.ista taP!Piota monenlaisia yhteiskun- MainituiHa perusteilla ehdotamme kunnioit-
61060: na1Jisia epäkohtia. taen edus!kunnan hyvälk.syttäväksi toivomu!ksen,
61061: 1
61062:
61063:
61064: Maan puute on !kuitenkin Jaajoillla a'lueilla
61065: maassamme edelleen huomavtava. Paketoitujen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
61066: peltojen maita tal1vitsisivat pieneläjät omaan menpiteisiin, että paketoituja peltoja
61067: käyttöönsä ~a he olisivat haluk!kaita niitä vuok- voidaan vuokrata käytettäväksi pienkar-
61068: raamaan. Täimä olisi tehtävä mahdolliseiksi ja jan omistajille, jolloin myös peltojen
61069: nilmenomaan )llhden lehmän omistajiilile. Samoin omistajan tulisi saada jättää omaan
61070: olisi vo~tava antaa maanomistajalle mahdolH- käyttöönsä perheensä tarpeita varten
61071: suus peltojen pa!ketoimisesta huolimatta pitää enintään yksi hehtaari peltoa myös omaa
61072: omassa käytössään lähinnä perhettään var- maidontarvettaan varten.
61073: ten ainakin yfrosi hehtaari peltoa. Kun on !kysy-
61074: He!lsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
61075:
61076: Veikko Vennamo. Aune Mänttäri. Pekka Vennamo.
61077: Rainer Lemström. Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
61078: 2779
61079:
61080: IX,239.- Toiv.al. n:o 1621.
61081:
61082:
61083:
61084:
61085: V. Vennamo ym.: Perhe- ja pienviljelmälainarajoitusten poista-
61086: misesta.
61087:
61088:
61089: E d u s lk u n n a 11 e.
61090:
61091: Voimassa olevat lait sallivat valtion hl:dpa- Täil'laista asiantilaa ei voida pitää oikeana.
61092: konkoisen lainoituksen perhe- da pienviljelmillle. Kansamme omatoimisuutta ja yrittämisen mah-
61093: Samoin lait saililirvat vahion halpakorkoisen iai- do'lllisuurta on tarpeettomasti rajoitettu. Tämä
61094: noituksen omalkotitalo1lle ja niiden korjaami- on ailheuttanut työttömyyttä, elintason alene-
61095: seksi. mista ja [aajojen alueiden iköyht·ymi:stä. Kor-
61096: Suurten puolueiden hallitus·suuntaulksen ai- jaukset ovat siis vähtämättömiä ja ikiiree1lisiä.
61097: kana on kui1tenhln dulistettu maamme perthe- ja Mainituilla perusteilla ehdotalmlile kunnioit-
61098: pienvil~e!Lmien :valtaenemmistö elin'kelvotto- taen eduskunnan h)Wä!ksyttiWä!ksi toivomuksen,
61099: maksi. Tällä. perusteella on rajoitettu näiden ti-
61100: lojen valtion halpakorkoisten lainojen saantia että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
61101: erittäin huomatt111vasti. Samoin on syqitty lai- menpiteisiin, että perhe- ja pienviljel-
61102: nlliVaJrOja myönnettäessä omalkotitaloia siitä mille myönnetään ilman rajoituksia val-
61103: puihumattalkaan, että omakotitalojen ikorjaulksiin tion halpakorkoisia lainoja lakien mu-
61104: ei ole myönnetty valtion ha1paikorkoisia lainoja kaisesti sekä, että entistä enemmän käy-
61105: juuri oillenikaan. tetään näitä varoja omakotitaloja ja nii-
61106: den korjaamista varten.
61107: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
61108:
61109: Veikko Vennamo. Aune Mänttäri. J. Juhani Kortesalmi.
61110: Rainer Lemström. Mikko Vainio. Kalevi Remes.
61111: Pekka Vennamo.
61112: 2780
61113:
61114: IX,240.- Toiv.al. n:o 1622.
61115:
61116:
61117:
61118:
61119: V. Vennamo ym.: Perhe- ja pienviljelmätilojen metsänhoitomak-
61120: sun poistamisesta.
61121:
61122:
61123: E d u s k u n n a 1[ e.
61124: Maassamme peritään edellleen pakohlista met- siitä peritään kuitenkin korkeat maksut. Asian-
61125: sänhoitomaksua. V rull&a pakollisesta metsän- tilaa ei voida pitää hyvälrosy.ttävänä.
61126: hoitoma!ksusta määräävä Ja!ki olisi pitänyt sää- Kaiken k.u:klk:uraksi eräät suutlmetsänomiSJta-
61127: tää perustus'laillisessa järjestylksessä, niin se kui- jat on vapautettu palkollisesta metsänhoitomak-
61128: teiJJkin tehtiin eduskunnassa tlllVaillisena lakina. susta. Miksi piemnetsänomis·tajia pidetään toi-
61129: Palkollinen metsänhoitomaksu on siis Jaiton, sen luokan ikansallaisina.
61130: mutta sitä peritään tästä huolimatta jatkuvasti. Mainituilla perusteillla dhdotamme !kunnioit-
61131: Kansailaisten oikeudentunto sanoo, että taen eduskunnan hyvl]ksyttäväksi toivomuksen,
61132: työstä on pal!kka maiksettlllVa dkä tekemättö-
61133: myydestä. Kuite!l!kin nimenomaan perhe- ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
61134: pienvHjeltmät joutuvat vuodesta vuoteen mak- menpiteisiin pakollisen metsänhoito-
61135: samaan palkollista metsänhoitomaksua, vaikka maksun kumoamiseksi perhe- ja pienvil-
61136: heille ei ole näistä maksuista mitään hyötyä. Ja jelmiltä ja muilta pienmetsänomistajilta.
61137: kun sitten metsää tuliaan leima~maan, niin
61138: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1972.
61139:
61140: Veikko Vennamo. Aune Mänttäri.
61141: Rainer Lemström. Mikko Vainio.
61142: J. Juhani Kortesalmi.
61143: 2781
61144:
61145: IX,241.- Toiv.al. n:o 1623.
61146:
61147:
61148:
61149:
61150: V. Vennamo ym.: Perunan tuottajahinnan vakiinnuttamisesta.
61151:
61152:
61153: E d u s k u n n a ~ [ e.
61154:
61155: Kotilnaisesta ja tkunndllisesta rudkaperunasta Maassamme voidaan !kuitenkin tuottaa riit-
61156: on :maassamme ailka aljoin puute. Tämä jöhtuu tävästi kunno[;lista perunaa. Kun näin ei ole
61157: siitä, että 1tuottajahinta on ollut Hian vaihte- asian[aita, on tilanteeseen saatava korjaus.
61158: leva ~a nousseet ikustannulkset huomioonottaen Maini;tuilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
61159: myös viime aiikoina hy;vän perunan osaita liian taen edusikunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
61160: alhainen.
61161: Kaiken tämän seurauiksena tuodaan maaham- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
61162: me ultkomaiJlta perunaa, vai'kka eHntar:vikkeista menpiteisiin perunan tuottajahinnan va-
61163: väitetään maassamme olevan suuri ylituotanto, kiinnuttamiseksi sekä kunnollisen ruo-
61164: jdka on aiheuttanut veronmaksajille !kustan- kaperunan tuottajahinnan korjaamiseksi
61165: nuksia vaativia toimenpiteitä. todellisia kustannuksia vastaavaksi.
61166: Helsingissä 14 päirvänä helmiikuuta 1972.
61167:
61168: Veikko Vennamo. Mikko Vainio.
61169: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
61170: Aune Mänttäri. J. Juhani Kortesalmi.
61171: Kalevi Remes.
61172: 2782
61173:
61174: IX,242.- Toiv.al. n:o 1624.
61175:
61176:
61177:
61178:
61179: V. Vennamo ym.: Pätevien yksityisten ammattihenkilöiden oi-
61180: keuttamisesta laatimaan salaojitussuunnitelmia.
61181:
61182:
61183: E d u s k u n n a [ 1 e.
61184:
61185: Byrokratiaa ja tarpeettomia kustannuksia on lkitys ja monopOliasema on poistetta'Va. Kysyä
61186: :ka~l&:ialla rvä1tettävä. Salaojitusasioissa on sala- myös sopii, johtuuko osa'haan tä:Haises,ta asioi-
61187: ojayhdistyksen monopdliasema y[eisen edun den tilasta maamme sailaojituksen jä~keenjäänei
61188: vastainen. Salaojitusyhdistys ja <Valtion asian- syys ja hitaus. MuU!tdksia 1siis tal1Vitaan.
61189: omaiset <Viranomaiset Ollisi velvoitettava tarkas- Mainituilla perusteillla ehdotamme !kunnioit-
61190: tamaan ja hyvärksymään pä!l:evien yksityisten am- taen eduskunnan byväks~täväksi •toivomuiksen,
61191: mattihenkilöiden laatimat salaojitussuunnitel-
61192: mat. Erityisesti on tällöin huolehdittava, että että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
61193: tarkastuJksen !korvaus on kohtuullinen. Työn menpiteisiin salaojitussuunnitelmien laa-
61194: 'suorittamisen valvonta ja loppUitatikastus olisi timisen saltimiseksi myös pätevien yk-
61195: samoin j.ärjestettärvä ~oustavasti. Tarpeeton ikes- sityisten ammattihenkilöiden toimesta.
61196: Helsingissä 14 pä~vänä he1mrkuuta 1972.
61197:
61198: Veikko Vennamo. Aune Mänttäri. Pekka Vennamo.
61199: Rainer Lemström. Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
61200: 2783
61201:
61202: IX,243.- Toiv.al. n:o 1625.
61203:
61204:
61205:
61206:
61207: V. Vennamo ym.: Samo;en etu;en myöntämisestä kaikille Kuo-
61208: pion läänin ensimmäisen vyöhykkeen kehitysaluekunnille.
61209:
61210:
61211: E d u s k u n n a 11 e.
61212:
61213: Vaikka Keiteleen, Pielaveden, Iisalmen, La- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
61214: pinlahden äa Varpais:järven s&ä Rautavaaran menpiteisiin Keiteleen, Pielaveden, La-
61215: kunnat kuuluvat lk.eh.itysaluelainsäädännön en- pinlahden, Varpaisiärven ;a Rautavaaran
61216: simmäiseen :vyölhyftcl_{eeseen, niin kuitenkaan sekä Iisalmen kuntien saattamiseksi ke-
61217: niillä kaikilla ei ole ennen kaikkea maidon ja hitysaluelakien ensimmatsen vyöhyk-
61218: lihan tuotannos,sa samoja etuja lkuin eräiLlä keen kuntina ioka suhteessa mutta eri-
61219: muilla Kuopion läänin lkehiitysalueen ensimmäi- tyisesti maidon ;a lihan tuotannon suh-
61220: sen vyöhykkeen kunniJ.la. Täll:laista asiantilaa ei teen samaan asemaan kuin muutkin
61221: voida pitää oilk.eudenJmulk.aisena eikä 'tasapuo- Kuopion läänin vastaavan vyöhykkeen
61222: lisena. Ylä-Savon talousalueen tasasuhtainen ke- kunnat.
61223: hitys vaatii tässäkin suhteessa korjausta.
61224: Main~tuHla perusteiNa ehdotamme kunnioit-
61225: taen eduskunnan hyvälk.syttävaksi .toilvomu!k.sen,
61226: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
61227:
61228: Veikko Vennamo. Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
61229: Mikko Vainio. Aune Mänttäri. Kalevi Remes.
61230: 2784
61231:
61232: IX,244.- Toiv.al. n:o 1626.
61233:
61234:
61235:
61236:
61237: V. Vennamo ym.: Säyneisten kunnan saattamisesta ohranviljely-
61238: sopimusten piiriin.
61239:
61240:
61241: E d u s lk u n n a 1[ e.
61242:
61243: Hämmästyttävästi on Säyneislten !kunta jätetty Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
61244: ulkopuolelle ohran sopimusviljelyn. Sitä vas- taen eduskunnan hyvätksyttävätksi toivomuksen,
61245: toin naapurikunnissa voidaan tehdä tällaisia so-
61246: pimuksia. Kysymyksessä on selvä erehdys ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
61247: vääryys. menpiteisiin Säyneisten kunnan saami-
61248: seksi ohran sopimusviljelyn piiriin.
61249: Helsingissä 14 päivänä helmi!kuuta 1972.
61250:
61251: Veikko Vennamo. Mikko Vainio.
61252: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
61253: Aune Mänttäri. Kalevi Remes.
61254: 2785
61255:
61256: IX,245.- Toiv.al. n:o 1627.
61257:
61258:
61259:
61260:
61261: V. Vennamo ym.: Teuraskarjan hinnoitteluperusteiden uusimi-
61262: sesta.
61263:
61264:
61265: E d u s k u n n a 11 e.
61266:
61267: On väärin, että karjan kasvattaji!lta teuras- Mainituista syistä ehdotamme kunnioittaen
61268: tamot ottavat nahkan ja sisäelimet ilman mi- eduskunnan hyvå1ksyttävä!ksi toivomuksen,
61269: tään korvausta. Näin tapahtuu, vaikka esim.
61270: maksa maksaa vähittäiskaupassa varsin paljon. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
61271: Tuott~jan on saatava kaikista Juovuttamistaan menpiteisiin teuraskarjan hinnoittelu-
61272: hyödykkeistä asianmukainen korvaus. perusteiden ja määräysten uusimiseksi
61273: Nyikyisessä tiJanteessa on myös mahdotonta niin} että kaikista hyödykkeistä nahkaa
61274: valvoa, on!ko väliportaan pa~kkio kohtuuil.1inen. ja sisäelimiä myöten suoritetaan tuotta-
61275: Siksi teurasikarjan hinnoittelu on saatava uusille jalle asianmukainen korvaus.
61276: ja o1keudenmukaisille perusteille.
61277: Heilsingissä 14 päivänä helmlkuuta 1972.
61278:
61279: Veikko Vennamo. Pekka Vennamo.
61280: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
61281: Aune Mänttäri. Pentti Antila.
61282: Mikko Vainio. Kalevi Remes.
61283:
61284:
61285:
61286:
61287: 349 156/72
61288: 2786
61289:
61290: IX,246.- Toiv.al. n:o 1628.
61291:
61292:
61293:
61294:
61295: V. Vennamo ym.: Toimenpiteistä katokorvauslain aikaansaami-
61296: seksi.
61297:
61298:
61299: E d u s k u n n a 11 e.
61300:
61301: Halla- ja muina katovuosina on maatalou- Asia on !kyllä oihlut valtion !komiteassa,
61302: delle valtion varoista myönnetty s!Hoin tällöin mutta tuloksia ei vain ole ikuuQunut siitä puhu-
61303: osittaista !korvausta. Eräitä muita!kin satovahin- mattaikaan, että [aki saataisiin aikaan.
61304: koja on korvattu. Nämä !korvaukset ovat o:Ueet Luonnollisesti valtiovallan tulisi osallistua
61305: kuiten!kin hyvin epätasaisia riippuen viran- näiden vahin!kojen kO!!Vaattniseen. V aikuutetaan-
61306: omaisten !kannasta ~a annettujen ohjeiden sisäl- han omaisuuksia tuHpa1ön vara'1ta, miiksi ei
61307: löstä ja epäm.ääräisyydestä. lainsäädännö1lä tur:vattaisi viljelijöitä !katoa ja
61308: Kuitenlkin näissä asioissa olisi saatava epä- hallaa vastaan.
61309: oikeude1l!lllukaisuus ja epätasaisuus pois. Myös- Mainituihla perusteina ehdotamme !kunnioit-
61310: kään katokorvausta ei saisi käyttää puoluepo- taen eduskunnan hyvå'lksyttävä'ksi toivomuksen,
61311: liittiseen ika:lasteluun. Siksi olisi säädettävä oi-
61312: keudenmukaisille perusteille rakentuva kor- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
61313: vauslaki. Kato- ja hallavauriot ovat yhteinen menpiteisiin katokorvauksia koskevan
61314: kansantaloudellinen vahinko eikä mikään puo- oikeudenmukaisen lain aikaansaami-
61315: lueasia. seksi.
61316: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1072.
61317:
61318: Veikko Vennamo. Aune Mänttäri.
61319: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
61320: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
61321: Kalevi Remes.
61322: 2787
61323:
61324: IX,247.- Toiv.al. n:o 1629.
61325:
61326:
61327:
61328:
61329: V. Vennamo ym.: Väkilannoitteiden hintojen alentamisesta ;a
61330: hintaporrastuksen poistamisesta.
61331:
61332:
61333: E d u s k u n n a 1J e.
61334:
61335: Maamme väkilannoitteiden hinnat ovat muo- vänä väkilannoitteiden ostoaikaan perustuvaa
61336: dostuneet huomattavan korke1ksi, rvaikka IVäki- hintaporrastusta, koska maassamme ei enää ole
61337: lantamme valmistetaankin ;pääasiallisesti val- kuljetusvälineistä ja varastoista puutetta niin
61338: tion omistamissa tehtaissa. Kaiken kukkuraksi kuin sotien jal!keen.
61339: vaLtion tehtaiden perhe- ja lpienvi:l1e1mitltä vaki- Mainituiilila perusteilla ehdotamme kunnioit-
61340: lannoitteiden hintoina vuosittain !keräämät taen eduskunnan !hyväiksyttäväiksi 1toivomuiksen,
61341: suuret rahat näytetään käytettävän suurelta
61342: osalta muihin tarkoitu!ksiin ~a erityisesti ike- että hallitus huolehtisi kiireellisesti,
61343: mialiista 'teollisuutta Iähellä oleviin tallkoituk- että väkilannoitteista saatuja varoja
61344: siin. Perhe- ja pienvi~jeLmitltlä maiksatetaan siis eivät valtion yhtiöt käytä muihin tar-
61345: vå'kilannoitteiden erityisellä Hsäveroila maam- koituksiin, vaan alentavat väkilantojen
61346: me teollistaminen nykyisistä :vaikeuksista huo- hintoja ja että väkilannoitteiden ostoai-
61347: limatta. Tätä ei voida pitää hytVäiksyttävänä kaan perustuva hintaporrastus tarpeet-
61348: niin kuin ei myöskään voida pitää hyväksyttä- tomana ja vääränä poistetaan.
61349: Hdsingissä 14 päivänä helmikuuta 1972.
61350:
61351: Veikko Vennamo. Mikko Vainio.
61352: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
61353: J. Juhani Kortesalmi. Kalevi Remes.
61354: Aune Mänttäri.
61355: 2788
61356:
61357: IX,248.- Toiv.al. n:o 1630.
61358:
61359:
61360:
61361:
61362: Westerholm ym.: Lisäyksestä vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon
61363: metsänparannuspiirien suoritushenkilökunnan palkkaamiseen.
61364:
61365:
61366: E d u s !k u n n a l[ e.
61367:
61368: HaJlilituk.sen esityksessä tu'lo- ja menoar- toista !metsäteknikkoa niiden totmmtaa !Vaka-
61369: vioksi ;vuödell'le 1972 on esitetty lisäystä imo- vasti !Vaikeuttavan metsäammattimiesten va-
61370: mentille 30.58.42 (valtionapu metsänparannus- jauksen poistam1seksi. NäiSJtä Rovaniemen met-
61371: töihin) 9,5 milj. markkaa ja momentille 30.58. sänparannuspiiriin tulisi yksi metsänhoitaja ja
61372: 83 (me.t:sänpara:nnuslainat) 10,5 :milj. maJI!klkaa kolme metsäteknikkoa, Kajaanin metsänparan-
61373: eli yhteensä 20 mHj. mal'kkaa työllisyystilan- nuspiiriin kaksi metsäteknikkoa, Oulun met-
61374: Iteen :hoitamiseksi. sänparannuspiiriin yksi metsänhoitaja ja kolme
61375: Mainitusta 20 miij. mal'kan lisäyiksestä huo- metsäteknikkoa, Kokkolan metsänparannus-
61376: limatta ei metsänparannuspiirien suoritushen- piiriin yksi metsäteknikko, Seinäjoen metsän-
61377: kflakuntaan dle esitetty yhtään lisäystä. Ar- pa\tannuspiiriin kaksi metsänhoitajaa ja :kaksi
61378: vioitu työn tuottavuuden kasvu ei kuitenkaan metsäte:kniikkoa ja Mikkelin metsänparannuspii-
61379: riitä poistamaan vuodelle 1972 lasikettua suo- riin yksi metsäteknikko.
61380: ritushenkilökunnan Hsätarvetta. Todettakoon Edel1ä esitettyyn viitaiten ehdotamme !kun-
61381: tässä yhteydessä vielä, että woden 1962 jäl- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
61382: keen, jolloin suoritushenki1ökuntaa viimeksi on muksen,
61383: lisätty ~toiminnan määrä on lisääntynyt noin
61384: 300%. että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
61385: Jotta vuodeksi 1972 ennakoitua vaikeaa tyksen 504 363 markan suuruisen mää-
61386: työflis,yystilannetta voitaisiin tehokkaasti hoi- rärahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
61387: taa, on välttämätöntä saada Keskusmetsällauta- 1972 tulo- ja menoarvioon suoritushen-
61388: kunta Tapion päätoimistoon iisää yksi metsän- kilökunnan paikkaamista varten metsä-
61389: hoitaja ja yksi toimistosihteeri sekä alityölli- ammattimiesvajauksen poistamiseksi
61390: syysaiueilla sijaitseviin metsänparannuspiireihin metsänparannuspiireistä.
61391: lisää yhteensä ncljä metsänhoitajaa ja kaksi-
61392: Helsingissä 5 päivänä hc:llmikuuta 1972.
61393:
61394: Raino Westerholm. Veikko J. Turunen.
61395: Mauri Miettinen. Olavi Ronkainen.
61396: 2789
61397:
61398: IX,249.- Toiv.al. n:o 1631.
61399:
61400:
61401:
61402:
61403: Westerholm ym.: Metsätalousyksiköiden suurentamisesta.
61404:
61405:
61406: E d u s !k u n n a [ 1e.
61407:
61408: Valtakuntamme metsätilat ovat yleensä !kool- väli:stä yhteistyötä. On perustettu yhteistoi-
61409: taan pieniä ja usein monesta paistasta lkoostu- minta-alueita, ioHla puun hankinta, !ku]jetus,
61410: neita. Järldperäisen metsätalouden harjoittami- myynti jne. on voitu halvemm~1a ja lkit!katto-
61411: nen pienillä ja hajanaisilla tiloilla on erittäin mammin kuin aikaisemmin hoitaa. Yhteistoi-
61412: vaikeata. Puun hak!kuu- ja lku2jetus!kustannuk- minta on kuitenkin 1toistaiselksi jäänyt verrat-
61413: set tählaisiNa dlayiksiköiUä ovat !kohtuuttoman tain vähäiseksi. Yhteistoiminnan !kehittämisestä
61414: suuret. Maan käyttöä koskevien lakiemme tar- lkoituisi kuitenkin !koko kansantaloudellemme
61415: koituksena on otlut tila'koon suurentaminen. pi:kaisesti myönteisiä taloudellisia tu[oksia.
61416: Tämä on kuitenkin ;toteutunut 'Vain vähäisiltä Edcl:lä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
61417: osin ja sekin usein vain suurempien tilojen pirs- nioittaen eduskunnan hyvä:ksyttävä:ksi toivo-
61418: tomisen kustannutksehla. Tilojen suurentami- mulksen,
61419: sella on ·ratkaiseva merkitys tilojen lkannattavai-
61420: 'suuden lisäämistä ajateHen. Tästä johtuen olisi- että hallitus ryhtyisi sellaisiin lain-
61421: kin ~ainsäädäntöä !kehitettävä niin, että olemas- säädännöllisiin toimenpiteisiin, että
61422: saolevien tilojen yhdis täminen o'lisi nyikyistä
61423: 1 metsätalousyksiköitä maassamme voi-
61424: ytksinkertaisempaa ja taloudellisesti !kannatta- taisiin lähinnä yhdistämällä suurentaa
61425: vaa. ja niiden välistä yhteistoimintaa kehit-
61426: Viime vuosina on hi:ljaUeen pyritty !kehittä- tää.
61427: mään ja paikoin onnistuttukin luomaan tilojen
61428: Helsingissä 2 päivänä heLmikuuta 1972.
61429:
61430: Raino Westerholm. Antero Juntumaa.
61431: Olavi Ronkainen. Veikko J. Turunen.
61432: 2790
61433:
61434: IX,250.- Toiv.al. n:o 1632.
61435:
61436:
61437:
61438:
61439: Westerholm ym.: Valtakunnallisten puuntuotannon tavoitteiden
61440: vahvistamisesta.
61441:
61442:
61443: E d u s 'k u n n a 1[ e.
61444:
61445: Vai1ta!kuntamme puuvarojen riittäivyys on teeHa ja vajaatuottoisia alueita uudistamalla !ko-
61446: vHme aikoina ,joutunut anlkruralile koetu'k,selle. hottaa huomattavasti. Kos!ka 1ärkiperäinen :met-
61447: Työeyhmä, ~onka ovat muodostaneet professo- sätalous ja teollisuuden puunsaannin turvaami-
61448: tit Ervasti, Heikinhdmo ja Kuusela sekä met- nen edellyttävät sellaisten tavoitteiden asetta-
61449: sät. tohtori Mäkinen, on todennut, että nimen- mista, jotka tunvaavat ja takaavat puun saannin
61450: omaan Päiijänteen aiuedla on suoritettu li~ka pitikäNä tahtä.yksellä, olisi vält-tämätöntä 'Saada
61451: hal&uita ja että koivusta on puutetta käytän- aiikaan tähän tähtäävä suunnhel!ma.
61452: nöHisesti !katsoen koko maassa. Kun muualla- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
61453: ikaan Suomessa 'kuin Päijänteen alueeNa puun nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
61454: tuotto ei 'Sanottavasti ylitä n)llkyistä ailueittaista uksen,
61455: tarvetta, on 'teollisuuden laajentamis- ja uusien
61456: 1
61457:
61458:
61459: tedllisuuslai1tosten perustalmishanJk'keiUe dllut että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
61460: pa:k!ko tässä :varheessa panna su~ku. menpiteisiin, jotta valtakunnalliset
61461: Voimassaoleva yiksi tyismetsälaJki estää kyllä puuntuotannon tavoitteet saataisiin
61462: hävittämästä metsää, muttei takaa sitä, että vahvistetuksi ja tavoitteiden saavutta-
61463: puun tuotantoa maassa:mme !kolhotetaan ja edis- miseksi tarpeellisesta pitkän tähtäyk-
61464: tetään. Samalila kuitenkin tiedämme, että rpuun sen rahoitusohjelmasta myös ensi tilassa
61465: tuotantoa voidaan maan tuottokyvyn perus- päätettäisiin.
61466: Helsingissä 2 rpäi:vänä he1m~kuuta 1972.
61467:
61468: Raino Westerholm. Antero Juntumaa.
61469: Olavi Ronkainen. Veikko J. Turunen.
61470: 2791
61471:
61472: IX,251.- Hemst.mot. nr 1633.
61473:
61474:
61475:
61476:
61477: H. Westerlund m. fl.: Om förpliktande av statens spannmåls-
61478: förråd att tillhandahålla kvarnindustrin en fastställd kvantitet
61479: spannmål.
61480:
61481:
61482: T i 11 R i k s d a g e n.
61483:
61484: För att främja ·en jämn marknadsföring av spannmålsförrådet och kvarnindustrin att så
61485: den inhemska brödsäden borde statens spann- öv·erenskomma, att en av statsrådet årligen
61486: målsförråd ges utökade möjligheter att över- fastställd procent av kvarnarnas förmalning av
61487: vaka prisbildningen för råg och vete. Avsätt- inhemsk brödsäd bör anskaffas genom förmed-
61488: ningsförutsättningarna har för brödsädens del ling av statens spannmålsförråd. En dylik för-
61489: under de senaste åren försvårats vilket delvis pliktelse bör beaktas i lagen om statens spann-
61490: är beroende av att utbudet av inhemsk spann- målsförråd.
61491: mål ökat. Samtidigt har statens spannmålsför- Med hänvisning tili ovanstående och där-
61492: råds verksamhet minskat i betydelse då upp- med sammanhängande omständigheter före-
61493: köpen på hösten varit obetydliga eller helt slår underteoknad vördsamt att riksdagen ville
61494: uteblivit. Speciellt under höstperioden har en hemställa,
61495: betydande del av spannmålsodlarna erhållit
61496: priser som klart underskrider den av riktpri- att regeringen skyndsamt måtte låta
61497: serna angivna nivån. För att ge statens spann- utreda möjligheterna att genom ändring
61498: målsförråd bättre möjligheter att stabilisera av lagen om statens spannmålsfö"åd
61499: priserna på brödsäden borde en väsentlig del förpliktiga detsamma att tillhandahålla
61500: av denna spannmål marknadsföras under spann- kvarnindustrin en av statsrådet årligen
61501: målsförrådets överinseende. Det effektivaste fastställd procent av dess behov av
61502: sättet att åstadkomma detta vore att ålägga inhemsk spannmål.
61503: Helsingfors den 11 februari 1972.
61504:
61505: Henrik Westerlund. Evald Häggblom.
61506: Matti Mattila. Pär Stenbäck.
61507: Ragnar Granvik. Victor Procope.
61508: 2792
61509:
61510: IX,2.51.- Toiv.al. n:o 1633. Suomennos.
61511:
61512:
61513:
61514:
61515: H. Westerlund ym.: Valtion viljavaraston veivoittamisesta pitä-
61516: mään vahvistettu viljamäärä myllyteollisuuden käytettävissä.
61517:
61518:
61519: E d u s kun n a 11 e.
61520:
61521: Kotimaisen leipäviljan tasaisen markkinoin- raston ja myllyteollisuuden veivoittaminen so-
61522: nin edistämiseksi tulisi valtion viljavarastoTie pimaan siitä, että valtioneuvoston vuosittain
61523: antaa suuremmat mahdollisuudet rukiin ja vahvistama prosentti myllyjen kotimaisen lei-
61524: vehnän hinnanmuodostuksen valvomiseen. Me- päviljan jauhatuksesta on hankittava valtion
61525: nekkiedellytykset ovat leipäviljan osalta viime viljavaraston välityksellä. Senkaltainen velvoi-
61526: vuosina vaikeutuneet, mikä osittain johtuu ko- tus on otettava huomioon laissa valtion vilja-
61527: timaisen viljan tarjonnan kasvusta. Samanai- varastosta.
61528: kaisesti valtion viljavaraston toiminnan mer- Yllä olevaan ja siihen liittyviin seikkoihin
61529: kitys on vähentyny,t, koska ostot syksyllä ovat viitaten allekirjoittaneet kunnioittaen ehdotta-
61530: olleet vähäisiä tai niitä ei ole lainkaan suori- vat eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
61531: tettu. Erityisest~ syyskaudella merkittävä osa
61532: viljan vilejlijöistä on saanut hintoja, jotka sel- että hallitus kiireellisesti selvityttäisi
61533: västi alittavat ohjehintojen osoittaman tason. mahdollisuudet valtion viljavarastosta
61534: Jotta valtion viljavarastolle suotaisiin parem- annetun lain muuttamiseksi siten, että
61535: mat mahdollisuudet leipäviljan hintojen va- se velvoitettaisiin pitämään valtioneu-
61536: kauttamiseen, tulisi oleellinen osa tästä viljasta voston vuosittain vahvistama prosentti
61537: markkinoida viljavaraston valvonnassa. Tehok- kotimaisesta viljasta myllyteollisuuden
61538: kain tapa ,tämän aikaansaamiseksi olisi viljava- käytettävissä.
61539: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
61540:
61541: Henrik Westerlund. Evald Häggblom.
61542: Matti Mattila. Pär Stenbäck.
61543: Ragnar Granvik. Victor Procope.
61544: 2793
61545:
61546: IX,252. - Hemst.mot. nr 1634.
61547:
61548:
61549:
61550:
61551: H. Westerlund m. fl.: Om slopande av systemet med producent-
61552: rabattsmör.
61553:
61554:
61555: T i U R i k s d a g e n.
61556:
61557: En av de åtgärder, som statsrådet år 1969 om en prissänkning då det gäHer det s.k. produ-
61558: vidtog för att öka konsumtionen av smör, var centraibattsmöret, emedan från mjölkproducen-
61559: systemet med pdssänlkningsersättning för s.k. tens mjölkllilkvid samtidigt avdras en prissänk-
61560: producentsmör, vi.l!k:et innebar att mjöllkprodu- ningsavgift.. Mjölkproducenten får endast en
61561: center och deras matlag kunde via mejeriet skenbar rabat.t, som han själv betaiar och han
61562: köpa med 3 mk per kg raba:tterat smör ti11 en blir oftast tvungen att hetala mycket mera för
61563: mängd av 2 kg per madagsmedlem och månad. sitt smör än va.d det kostar i buti'ken.
61564: Att den s.k. ra:batten sedermera sänkts tiU 2 mk Om ook detta prissänkningssystem ikommit
61565: per kg förändra.r inte det faktum, att systemet tili föcl' att stimu!lera en ökning av smörkonsum-
61566: som sådant inte kan godkännas. tionen bland mjö]kiproducenterna, så har detta
61567: För finansiering av detta biHigare producent- numera fÖJ:Ilorat sin betydelse, emedan smör-
61568: rahattsmör sku1hle mjöLkproducentema sjäiva tiH överskottet inte mera utgör samma prohlem
61569: staten erlägga en prissänkningsavgift per Hter och dessutom har expordörutsättningarna av-
61570: levererad mjölk, viiken avgift fastställes kvar- sevärt förbättrats och framför allt är systemet
61571: talsvis i efterskott i proportion tili vad under som princip helt förka-stligt.
61572: föregående kivartal åtgått tHl finansiering av Med hänvisning dH ovanstående och därmed
61573: den rabattera.de smörmängden. Denna prissänk- sammanhängande omständigheter får vi vörd-
61574: ningsavgift har från 1. 7. 69 til[ innevarande samt föreslå, att dksdagen vi1:le hemstäl:la,
61575: kvartal utgjort i medeltal 1,61 pi per mjölk-
61576: liter. Högsta uttaxerade avgiften utgjorde 3,03 att regeringen i brådskande ordning
61577: pi per Hter. Detta arrangemang har gett anJ.ed- måtte vidta erforderliga åtgärder för att
61578: ning tiLI mycken irritation och berättigat miss- systemet med det s.k. producentrabatt-
61579: nöje. I själva vel.'iket är det fela!k,tigt att tatla smöret skall upphöra.
61580: Helsingfors den 15 februari 1972.
61581:
61582: Henrik Westerlund. Ragnar Granvik. Matti Mattila.
61583:
61584:
61585:
61586:
61587: 350 156/72
61588: 2794
61589:
61590: IX,252.- Toiv.al. n:o 1634.
61591: Suomennos.
61592:
61593:
61594:
61595:
61596: H. Westerlund ym.: Tuottaja-alennusvoijärjestelmän poistami-
61597: sesta.
61598:
61599:
61600: Ed u 'S k u n n a [1 e.
61601:
61602: Eräs niistä toilmenpiteistä, joihin va1tioneu- tymättömyyteen. Itse asiassa on vaarm puhua
61603: vosto vuonna 1969 ryhtyi lisätäikseen voin ku- hinnanalennuksesta, kun on kysymys n.s. tuot-
61604: lutusta, oli n.k. tuottajavoin hinnanalennuskor- taja-alennusvoista, koska maidontuottajan mai-
61605: vausjärjestelmä, mikä merkitsi, että maidon- totilistä samanaikaisesti vähennetään hinnan-
61606: tuottajat ja heidän ruokakuntansa saattoivat alennusmaksu. Maidontuottaja saa ainoastaan
61607: meijerin kautta ostaa hinnaltaan 3 markalla ki- näennäisen alennuksen, jonka hän itse maksaa,
61608: lolta alennettua voita 2 kg:n määrän ruokakun- ja hän joutuu useimmiten maksamaan paljon
61609: nan jäsentä ja kuukautta kohden. Se, että n.k. enemmän voistaan kuin mitä se maksaa kau-
61610: alennus sittemmin pieneni 2 markkaan kilolta, pas·sa.
61611: ei muuta sitä tosiasiaa, että järjestelmää sellai- Vaikkakin tämä hinnanalennus'järjestelmä on
61612: senaan ei voi hyväksyä. saanut alkunsa voin kulutuksen lisäämisen el-
61613: Tämän hailvemman tuotta~ja-a1ennusvoin ra- vyttämiseksi maidontuottajien keskuudessa, tä-
61614: hoittamiselksi maidontuottajien piti itse suorit- mä on nyttemmin menettänyt merkityksensä,
61615: taa valtiolle hinnanalennusmalksut jokaista toi- !koska voiylijäämä ei enää muodosta samaa on-
61616: mitettua maitolitraa kohden, mikä maksu v~h gelmaa, .ja sitä paitsi vientimahdolHsuudet ovat
61617: vistetaan vuosineljänne!ksittäin jäilikikäteen suh- mevkittävästi parantuneet ja ennen kaitk!kea jär-
61618: teessa siihen, mitä edeltävänä vuosineljänne'k- jestelmä on periaatteessa kokonaan hylättävä.
61619: senä on kulunut hinnanalennusvoimäärän ra- Ede'lJä sanottuun ja siihen 1iittyviin se.ikikoi-
61620: hoittamiseen. Tämä hinnana[ennusmaksu on hin viitaten ehdotamme !kunnioittaen eduskun-
61621: 1. 7. 1969 allk:aen kulumassa olevaan vuosinel- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
61622: jännekseen asti ollut !keskimäärin 1,61 penniä
61623: maitoli~ralta. Ylin määritelty maksu oli 3,03 että hallitus kiireesti ryhtyisi tarpeel-
61624: penniä ditrailta. Tämä ~ärjestely on antanut lisiin toimenpiteisiin n.k. tuottaja-alen-
61625: aiheen suureen ärty'myikseen ja oitkeutettuun tyy- nusvoijärjestelmän lakkauttamiseksi.
61626: Hellsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
61627:
61628: Henrik Westerlund. Ragnar Granvik. Matti Mattila.
61629: 2795
61630:
61631: IX,253.- Toiv.al. n:o 1635.
61632:
61633:
61634:
61635: S. Westerlund ym.: Luonnonsuojelun ja metsän moninaiskäytön
61636: huomioimisesta metsänparannustoiminnassa.
61637:
61638:
61639: E d u s tk u n n a 11 e.
61640:
61641: Metsään kohdistuvien puun tuottamiseen !kunta, piirimetsälautakunta tai maanviljelys-
61642: tähtäävien toimenpiiteiden ~a lisääntyvän met- insinööripiiori katsoo, että sen toimesta tai val-
61643: sän moninaiskäyttö- ja luonnonsuojeluta,rpeiden vonnassa tehtäväksi aiottu metsänparannustyö
61644: tyydyttämisen !Välille on viime aikoina syn- näyttää olevan ristiriidassa luonnonsuojelua
61645: tynyt entistä enemmän cristiriitaa. Tehostunut koskevien hanlklkeiden !kanssa, on sen viipy-
61646: metsäo'jitus, metsäautoteiden xakentaJminen, mättä ilmoitettava siitä [uonnonsuojeluva'lvo-
61647: avohalklkuut niitä seucraavine metsänrvi!ljelytoi- jailile ja annetta,va ilmoituksesta tieto metsäha'l-
61648: teineen ~a maanpinnan 1aikututksineen 1a vao- litu:kselle. Mainittu päätös asettaa siis keske-
61649: tuiksineen ja metsälannoitus muuttavat laajojen nään .vertailtaviiksi metsänparannushankkeen ja
61650: aJlueiden maisema'kuvaa, järikyttävät aLkupe- jo täsmennetyn luonnonsuojeluhanlkkeen. Itse
61651: räistä elkosysteemiä ja vähentävät !käsitellyn Ja'ki nojaa rtaloudellisuusnälkokolhtiin, jotka met-
61652: allueen mahdollisuuksia palvella tkas·vavia !Vaipaa- sähallituksen metsänparannustoimintaa dhjaa-
61653: aijan käyttötarpeha. Erityisesti on !huomattava vana !Viranomaisena tullee ottaa ensisijaisesti
61654: meidän [e~Veysasteil:lamme metsäluontoon koh- huomioon päätöksiä tehdessään.
61655: distuvien toimenpiteiden pivkä'Vaikutteisuus, Tämän !Vuoksi olisi metsänpa~tannus[ain
61656: Hikutaanhan .tä1löin 50-150 vuoden aiikavä- 2 §:ä muutettava si•ten, että metsänparannus-
61657: ldhlä. varojen myöntämisen edel~ytyiksiin kuuauisi
61658: Maamme metsänomistussuhteista johtuu, myös, että hanke ei ole ristiriidassa luonnon-
61659: että va-ltaosalla metsäalasta (n. 70 %) päätök- suojelulJi.sten ja alueen moninaiskäyttöön täih-
61660: sentekijöinä esiintyy n. 300 000 ikpl !käsittävä täävien näkökohtien kanssa.
61661: yksityismetsänomistajakunta. Tähdättäessä yk- Samoin tulisi .valtion vaitoista osoittaa va-
61662: sityisen edun maksimointiin saattaa yleinen etu roja, joi:lla voitaisiin korvata em. ikohdassa mai-
61663: !kärsiä nyt ja tulevaisuudessa. Ylksityismetsäin nituista syistä johtunut yksityise11e maanomis-
61664: käsittelyyn 'Va1kuttavia lakeja ovat yiksityismet- tajathle /koitunut edunmenetys ·siitä, että lmetsän-
61665: sählki (412/67), rahoituslalkina metsänparan- parannussuunniteLmaa ei toteuteta.
61666: nus~laki ja ojituskysymyiksissä vesila:ki. Valtio on Ede!hleen tuHsi metsahalHtus velvoittaa yh-
61667: osoittanut ·vuosittain !huomattavan määrän avus- dessä lkeslkusmetsälauta'kuntien !kanssa laati-
61668: tus- ja [ainavaroja (60-70 mi[j. mallkan suu- maan vaitaikunnallinen ohjelma luonnonsuojelu-
61669: rnusluo'k!kaa) käytettävaksi metsänparannus- ja metsän moninaiskäyttökohtien niveltämisestä
61670: lain mukaisesti ojitus-, viljely-, lannoitus- ja metsänparannus toimintaan.
61671: metsä·töilhin, joiden !katsotaan olevan kansanta- Edeil!lä olevan perusteella ehdotamme !kun-
61672: loudellisesti kannattavia. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
61673: Metsänparannuslain johtavana periaatteena muksen,
61674: voidaan pitää sen 2 §:n 2 lmomenti!ssa mainit-
61675: tua talloudel:Iisen 1tartkoituksenmulkaisuuden kä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
61676: sitettä, mitä vielä :korostetaan maatalousminis- luonnonsuojelu- ;a metsän moninaiskäyt-
61677: teriön päätöksen (47-1/68) 15 §:ssä. Maata- töön tähtäävien näkökohtien huomioi-
61678: lousministecriö on tosin päätöksessään (291/ miseksi metsänparannustoiminnassa.
61679: 69) maininnut, että miHoin keslkusmetsälauta-
61680: Helsingissä 15 päivänä heLmikuuta 1972.
61681:
61682: Seppo Westerlund. Olavi Borg. Irma Toivanen.
61683: 2796
61684:
61685: IX,254.- Toiv.al. n:o 1636.
61686:
61687:
61688:
61689:
61690: S. Westerlund ym.: Metsähallinnon uudelleen organisoinnista.
61691:
61692:
61693: E d u s k u n n a 11 e.
61694:
61695: Metsät ja puuraalka-aineeseen perustuva teol- lousministeriö on ~outunut ja joutuu keskitty-
61696: lisuus muodostavat !kumpikin omalla 1taval!laan mään vastaisuudessakin monitahoisten ja <työ-
61697: merkittä:vän osan Suomesta ja Suomen kansan- läiden ja vaikeasti rat!kaist~ien maatalouden
61698: taloudesta. Tämä on tullut viime aikoina esiin ongelmien pariin ja !kestävän :pit\käjännitteisen
61699: suorastaan korostetusti se&ä puhtaasti 1uonnon- metsäpolitiikan hoito on vaikeutunut ja tuUut
61700: tieteerllisenä kysymyksenä, mutta myöskin lkan- osin laiminlyödyiksi jota kehitystä on dl:lut
61701: santaloudeHisena lkasvuongelmana. edesauttamassa met:sähallitulksen ja sen alais-
61702: Maamme teollisen !hs~un ja ikelhityksen yh- ten ha1Hntoyksiköiden jossain määrin puutteel-
61703: tenä kullmalkivenä on dllut puuraaka-aine, jdka Hnen ja epäsdvä työnjalka ja toimeksianto.
61704: tähän asti on korjattu lälhes luonnontuo<tteena, Edelläolevien epä:kdhtien !korjaamiseksi ja
61705: mutta ~onka tuotanto vastaisuudessa on saatava metsätalouden tehostamiseksi sekä puuraaka-
61706: lkehitetyiksi viljelytaioudeksi :riittävän :raaka-ai- aineen käytön mahdo'llisimman järkevän :käy-
61707: neen tutvaa!miseksi ja puuta käyttävien tteo!hli- tön teihostamiseksi o'lisi perustettava metsämi-
61708: suuslaitosten kapasiteetin ilisäämiselksi. nisteriö ja uudeLleen organisoitava metsähalli-
61709: HaUinnollisesti metsätalous on tähän asti ol- tus ja sen alainen pai'ka]lish~Hinto.
61710: ~ut lkyt!kettynä maatailousministeriöön ja sen Edellä olevan perusteella ehdotaJmme !kun-
61711: alaiseen metsähallitu!kseen, jdka on 'toiminut nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
61712: enemmän 1vathion metsien asioissa. Metsätalou- muksen,
61713: den ali- ja pailkail!lisha!llinto on selvästi myöskin
61714: osin kehittymätön osin kaksinkertainen. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
61715: Maatalousministeriö on ilmeisesti paras ja menpiteisiin metsähallituksen ;a sen
61716: asiaatuntevin ministeriö metsäasiain hoitoon alaisen paikallishallinnon uudelleen or-
61717: niin kauan kuin eriiJJ.istä metsäministeriötä ei ganisoimiseksi ;a erillisen metsäminis-
61718: perusteta. Nyt on :kuitenkin niin, että maata- teriön perustamiseksi.
61719: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
61720:
61721: Seppo Westerlund. Olavi Borg. Irma Toivanen.
61722: 2797
61723:
61724: IX,255.- Toiv.al. n:o 16.37.
61725:
61726:
61727:
61728:
61729: Vllmi ym.: Alueiltaisen hintapoliittisen tuen maksamisesta kaup-
61730: paan toimitetun kotijuuston valmistamiseen käytetystä mai-
61731: dosta.
61732:
61733:
61734: E d u s !k u n n a [ l e.
61735:
61736: Maidon monina1stkäyttöä on pyritty 1viime ,sääntynyt. Näin vmta1s11n vähentää meijerehlJ.e
61737: aikoina menestyksellisesti lisäämään. Kuitenkin rtoimitettavaa maitolllläärää ja säästää valtion va-
61738: tällä sektorilla on vielä paljon !käyttämättömiä roja myös !kulljetus'kustannusten osa[ta. Samalla
61739: mahdohlisuuksia, joita valtiovallan toimenpi- myös ne maidon tuottajat, jotka !käyttävät mai-
61740: tein tulisi kiireesti edesauttaa. Eräs tällainen tonsa kysytyn ikotijuus'ton ,valmistamiseen, saa-
61741: on myyntiin menevän kotijuuston va!lmistami- tettaisiin tuotantoavustuksen !kautta muiden
61742: seen käytetyn maidon sisällyttäminen maidon maidon tuottajien kanssa samaan asemaan. Kun
61743: tuotantoavustuksen pii:riin. Tällä hetkeNä on 'ti- alueittainen hintapoliittinen tuki maksettaisiin
61744: [anne sellainen, että meijeriin viedystä maidosta vain kauppaan toimitetun kotijuuston valmis-
61745: maksaa valtio ailuettaista hintapoliittista tukea tajille, olisi maitomäärät tätä !kautta helposti
61746: mm. !-alueeNa yli 10 penniä litrailta ja II- ikontroHoitavissa. Kauppa:!Hkkeethän joutuvat
61747: alueella yli 8 penniä litralta, min!kä lisäksi val- jo verotuksen ·vuoiksi il:m.oittamaan myytyjen
61748: tio osalHstuu maidon iku~jettamiseS!ta johtuviin juuS!tojen määrän.
61749: kustannuksiin, mutta !kotona valmistetun ja Edellä esittämäämme 'viitaten kunnioittaen
61750: !kauppaan toimi,tetun :juuston vaitnistu'kseen ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
61751: tkäytetylle maidolle ei saada valtion tukea lain- muksen,
61752: kaan. Näin kotijuuston valmistajat joutuvat
61753: muita maidontuottajia epäedullisempaan ase- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
61754: maan. piteisiin maidon alueiltaisen hintapo-
61755: Kuitenkin kotijuuston valmistusta voitaisiin liittisen tuen maksamiseksi myös sellai-
61756: nykyiseS!tään tuntuvasti Hsätä. Onhan !koti'juus- sesta maidosta, joka käytetään kaup-
61757: ton kysyntä mat!ka!lus1ta ja monista muistakin paan toimitetun kotijuuston valmista-
61758: tekijöistä johtuen viime aikoina jatkuvasti H- miseen.
61759: He1singissä 15 päwänä helmikuuta 1972.
61760:
61761: Pekka Vllmi. Reino Kangas. Paavo Niinikoski.
61762: Heimo Linna. Erkki Hauldpuro. Esko Härkönen.
61763: Reino Karpola. Katri-Helena Eskelinen. Mikko Jokela.
61764: Aino Karjalainen.
61765: 2798
61766:
61767: IX,2.56.- Toiv.al. n:o 16.38.
61768:
61769:
61770:
61771:
61772: Vilmi ym.: Asuntoviljelystilaluontoisten tilojen rakennuslainoi-
61773: tuksesta.
61774:
61775:
61776: E d u s k u n n a 11 e.
61777:
61778: Maankäyttölain mukainen rakennuslainoitus viisi hehtaaria peltoa ikäsittäväillä tilaUa kuin
61779: on tyrehtymässä. Tämä johtuu viimeksi kulunei- pelkällä asuntotontilla. Viisi hehtaaria peltoa
61780: den 'vuosien aikana omaksutusta maata'lou&tuo- käsittäväitä tilalta voi perheenpää käydä huo-
61781: tannon supistamispyrlkimy'ksestä. Tilojen elin- mattavan osan ajasta ulkopuolisissa ansioissa ja
61782: kelpoista:mista on alettu pitää :maata!loustuotan- kotona olevat perheenjäsenet hoitavat samanai-
61783: non supistam1sta ,vaikeuttavana toimenpiteenä, kaisesti tilaa, josta to1meentutlolle on tuntuva,
61784: jonka vuoksi erikoisesti kotieläinrakennusten usein ratkaiseva Hsä. Mainitunlainen elälmän-
61785: :ra!kentamista on ryhdytty rajoittamaan maan- ,tapa on taclmituksenmu!kaista ·säi'lyttää. Sen suu-
61786: käyttölainan myöntämisehtoja kiristämiVlilä. Sa- rena etuna on lasten oppiminen hyödylliseen
61787: masta syystä maankäyttölain mukaisen asunto- työntekoon pienestä pitäen. fl'ämänkin woksi
61788: lainan saantia on rajoitettu. Tåimä rajoitus on valtion on edu'tlista tukea asumista näillä ti-
61789: aiheuttanut sen, että asuntohallituksen ja asu- lorlla ainakin niin kauan, kunnes :muu elin!kei-
61790: tushal'lituksen asuntdlainoitulksen väliin on jää- noelämä voi antaa näiHe ihmisilie tyydyttävästi
61791: nyt hoitaJmaton a!lue, ~ohon lkuu!luvat asunnon- palkattua työtä. Tässä vaiheessa on kuitenkin
61792: tl:Vrvitsijat ovat jääneet !kaikenlaisen asuntoilai- ilmeistä, että JValtion tuen ulkopuolelle jätetyt
61793: noituksen uLkopuolelile. pienti'lalliset sHrtyvät perheenjäsenineen :maan
61794: Asuntolain~akemuiksen ylei:seksi hyl!käärmi- •rajojen u~kopuoleJtle. Tätä tapahtuu varsinkin
61795: sen syyiksi mainitaan asutushallituksen lausun- lkehitysalueiUa.
61796: noissa, että .tilaa ei voida pitää elinkelpoisena. Edelilä esitetyn perusteella !kunnioittaen ehdo-
61797: Kun esimerki!ksi kymmenlhenlkisen perheen asun- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
61798: tolainahakemus hytlätään ti'lan elin!kelrvottomuu- sen,
61799: den ·Vuoksi, on se !kohtuutonta :menettelyä. Tila-
61800: han ei ttar·vitse asuntoa, vaan sHlä asuva perhe. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
61801: Näin tehdään usein sellaisissakin olosuhteissa, menpiteisiin maankäyttölain muuttami-
61802: joissa laina myönnetään, ~os hakijalla on vain seksi siten, että asuntoviljelystilaluon-
61803: pelkkä asuntotontti. Todellisuudessa perheellä toisten tiloien rakennuslainoitusta voi-
61804: on paremmat toimeentu lomahdollisuudet esim.
61805: 1
61806: daan nykyisestään tuntuvasti lisätä.
61807: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
61808:
61809: Pekka Vilmi. Niilo Koskenniemi.
61810: Mikko Jokela. Aulis Sileäkangas.
61811: Aimo Ajo. Matti Ruokola.
61812: Paavo Niinikoski. Taisto Tähkämaa.
61813: Ahti Pekkala. Reino Kangas.
61814: 2799
61815:
61816: IX,2.57.- Toiv.al. n:o 16.39.
61817:
61818:
61819:
61820:
61821: Vilmi ym.: Asutustiloihin rajoittuvien vesialueiden omistussuh-
61822: teista.
61823:
61824:
61825: E d u s k u n n a 11 e.
61826:
61827: Valtion maista aikanaan muodostetut valllhat dvät voi millään muotoa asioi:hin puuttua. Pai-
61828: kruununtorpat, asutustilat, maanhankintalain ka!NisiUe asu!klkaille olisi kalastuiksen h~l!11joitta
61829: muikaiset tilat ~a maankäyutölain perusteella minen myös perheiden toimeentulon kannailta
61830: muodostetut tilat on jätetty i'lman kalavesiä. välvtämätöntä. Kun he saisivat tiloihinsa rajoit-
61831: Vai!klka nämä mainittujen la1kien mukaan muo- tuvat kala·vedet omi:kseen, olisi hoitotoimenpi-
61832: dostetut tilat suurelta osaa •rajoittuvat ~okiin ja teiden suorittaminen'kin huomattavasti nykyistä
61833: järviin, ei tiJlojen omistajilla ole oikeutta vesiin. tehokkaampaa, ja myös ,valtakunn~llisessa mie-
61834: Tätä on pidettävä erittäin suurena puutteena ~essä tulokset imuodostuiswat ny~kyistä parem-
61835: ja epäkohtana, jopa ·suoranaisena väätyytenä näi- lllliiksi.
61836: tä etuipäässä kehitysalueilla olevia asukkaita koh- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
61837: taan. Se ilmenee mone'lila eri .tavalla käytännön !kunnioittaen eduskunnan hYJVäksyttäväksi toi-
61838: elämässä ja toiminnassa. Nyt kun lkalavesiin on vomuksen,
61839: 1kiinnhetty suurempaa huomiota, on perustettu
61840: ikalastuskuntia ia y!fitetty erilaisia kalaJkannan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
61841: hoitotoimenpitei>tä, ovat vesistöjen .rantojen menpiteisiin sellaisen lainsäädännön ai-
61842: asu1klkaat ulkopuolehla kaiJkesta toiminnasta ja kaansaamiseksi, että erilaisten asutusla-
61843: ilman minkäänlaista päätäntävaltaa. Monessa ta- kien mukaan valtion ja yhtiöiden maista
61844: pauksessa ulkopuoliset turistit ja ns. vieraspaik- muodostetuille tiloille annetaan oikeus
61845: kakuntalaiset harjoittavat ryöstökalastusta, kun tiloihin rajoittuvan vesialueen omista-
61846: paiJk~lliset asukkaat, Juonndlliset vartiomiehet miseen.
61847: Helsingissä 8 päivänä heLmikuuta 1972.
61848:
61849: Pekka Vilmi. Ahti Pekkala. Matti Ruokola.
61850: Mikko Jokela. Niilo Koskenniemi. Taisto Tähkämaa.
61851: Paavo Niinikoski. Aulis Sileäkangas. Reino Kangas.
61852: 2800
61853:
61854: IX,258.- Toiv.al. n:o 1640.
61855:
61856:
61857:
61858:
61859: Vilmi ym.: Avustuksien ja lainojen myöntämisestä kalankasva-
61860: tusaltaiden rakentamiseen ja kalavesien hoitamiseen.
61861:
61862:
61863: E d u s k u n n a i ~ e.
61864:
61865: Ai!kanaan jättämäni lakialoitteen perusteelia tusta. Suurin puute on sellaisista kalankasvatus-
61866: Eduskunta hyväksyi v. 1966 'toivomuksen, että altaista, joissa !kuoriutuneet kalanpoikaset !Voi-
61867: Hallitus antaisi ensi tilassa Eduskunnalle esi- daan kasvattaa 2-3 vuotisiksi, 1<rlloin hukka-
61868: tyksen kalakannan ja kalastuksen turvaamista prosentti jää mahdol!lisimman vähäiseksi. Koska
61869: ta11koittav1ksi toimenpiteiksi. Tästä eduskun- kalastuskuntien tulot muodostuvat vähäisistä
61870: nan ~ausumas,ta seLvästä toivomuksesta huoli- ka:Iastuslupamalksuista, ei !kaiastuskunnHla ole
61871: matta !lalkiesitystä ei ole vieläkään annettu ja mahdollisuuksia laajamittaisen kalankasvatus-
61872: kalakannan turvaamiseksi tulo- ja menoarviossa toiminnan harjoittamiseen, ellei !Valtioita saada
61873: esitetään varoja erittäin niukasti. riittävästi avustulksia ia [ainoja !ka!lan'k.asvatus-
61874: Asian hoitaminen !kokonaisuudessaan kuuluu aJtaiden rakentamiseen ia kalavesien hoitoon.
61875: ensisijaisesti rvaltiolle, sillä voimahitosten ra- Näitä avustuksia 1ja lainoja olisi annettava myös
61876: kentaminen on aiheuttanut !kalakannan huomat- yikshyisi1'le yrittäiiHe ja lkalarvesien omistajille.
61877: tavan supistumisen ja [ohen sukuisten kalojen VähäiseNä rvaltion tuella rvoitaisiin täMä menet-
61878: osa1ta täydeMisen !häviäminen padotuissa Lapin tely>Uä 'turvata uusi tuottava elinkeino nimen-
61879: vesistöissä. Tämän vuoksi !kaianvi:ljelyyn ja !kas- omaan kehitysalueille. Tuhatjärvien maassa pi-
61880: !Vatukseen juuri <tällä alueella olisi kiinnitettävä täisi suuremman huomion !kiinnittämisen asiaan
61881: aivan erityinen huomio. Lohensukuisia kaloja olla täysin luonndhlista.
61882: olisi istutettava alueen vesistöihin niin paLjon, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
61883: että tuldksehlista ammatti- ja urheilukalastusta kunnan ihyvaksyttäväksi toivomuksen,
61884: voitaisiin !harjoittaa Jä!hes kaikissa vesistöissä.
61885: Enontekiön, Inarin ja Posion jäir.vet, Kemijoen, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
61886: Simojoen ja Tornionjoen vesistöt ovat kuin luo- menpiteisiin avustuksien ja halpakor-
61887: dut tallaiseen tarikoitulkseen. koisien lainojen myöntämiseksi kalan-
61888: Tavoitteen samuttattninen edel'lyttää erittäin kasvatusaltaiden rakentamiseen ja kala-
61889: iaajamktaista lkalanpo.iJkastuotantoa ja kasva- vesien hoitamiseen.
61890: Helsingissä 8 päivänä !helmikuuta 1972.
61891:
61892: Pekka Vilmi. Ahti Pekkala. Taisto Tähkämaa.
61893: Mikko Jokela. Niilo Koskenniemi. Reino Kangas.
61894: Aimo Ajo. Matti Ruokola. Paavo Väyrynen.
61895: Paavo Niinikoski.
61896: 2801
61897:
61898: IX,2.59.- Toiv.al. n:o 1641.
61899:
61900:
61901:
61902:
61903: Vilmi ym.: Esityksen antamisesta kalakannan ja kalastuksen
61904: turvaamisesta.
61905:
61906:
61907: E d u s k u n n a 1i e.
61908:
61909: Eduskunta hyväksyi 1.5 päivänä marraskuuta vähentyneet. Näin kalatalouden puhnaikysymys-
61910: 1966 yksimielisesti iakialoitteeni n:o 2.59 pe- ten hoitamatta jättämise1lä annetaan rappeutua
61911: rusteella seuraavan toivomUiksen: "että Haalitus eräs mehlle tuhatjärvienmaan asulcl<:ai11e luontai-
61912: antaisi ensi thlassa EduskunnaNe esityksen kala- nen elinkeinon ja toimeentulon antaja, vaikka
61913: kannan ja lkalastuiksen turvaamista ta·Ilkoittaviksi meiLlä on kaikrki mahdollisuudet !kallatalouden
61914: toimenpiteiksi." tuoton huomattavaan !lisäämiseen. Toimenpiteet
61915: Edellä mainitusta hallitusta veLvoittavan toi- .tulisi suunnata erityisesti Pöhjois-Suomeen ja
61916: vomuksen hyväksymisestä on !kulunut jo lähes Lappiin, missä yiksipudlinen elinJkeinorakenne
61917: köl!me vuotta, eikä asian jöhdosta ole suoritettu ja työn puute on viemässä kehitystä yhäti kasva-
61918: minkäänlaisia toimenpiteitä. Kai.lk!ki jat!kuu en- vaan maastamuuttoon. Valtakunta on tämän
61919: na!llaan. Tosin maataiousministeriö asetti 20 velkaa Pohjois-Suometle, sil!lä pääosa säihkövoi-
61920: päivänä kesäkuuta 1967 toimikunnan laatimaan masta tuotetaan siellä. Vähäisel!lälkin valtion
61921: ehdotuksen vesistöjen luonnontilaa ja vedenlaa- tueLla, kalavesien hoitoon ja lkalan!kasvatusaltai-
61922: tua muuttavien toimenpiteiden aiheuttamien den :rakentattniseen käytettävil!lä avustuksilla ja
61923: haittojen selvittämiseiksi. Mutta vaikika mai- iainoilla voitaisiin nimenomaan kehitysallueiden
61924: nittu toimikunta jätti mietintönsä 30 päivänä asukkaiHe antaa mahdol'lisuulksia yrittämiseen
61925: 1okakuuta 1967, ei sen jälkeen ole ryhdytty ja turvata sinne :luontaisesti sopiva tuottava
61926: eduskunnan edellyttämiin toimenpiteisiin. Ve- elinkeino.
61927: sistöjen säännöstely ja voimalaitosten rakenta- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
61928: minen on jo aiheuttanut vakavia vaurioita ka- !kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
61929: latalouden kannalta tärkeille vesistöille. Va- muksen,
61930: hinko kohdistuu erityisesti arvdklkaisiin :vaellus- että hallitus antaisi kiireellisesti
61931: kaJ.aikantoihin, kun lohen ja lohensukuisten ka- Eduskunnalle esityksen kalakannan ia
61932: [ojen kutu- ja kasvumahddllisuudet jdkien pa- kalastuksen turvaamista tarkoittavilui
61933: toamisen ja vesien pilaantomisen johdosta ovat toimenpiteksi.
61934: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1972.
61935:
61936: Pekka Vllmi. Ahti Pekkala. Taisto Tähkämaa.
61937: Mikko Jokela. Niilo Koskenniemi. Reino Kangas.
61938: Paavo Niinikoski. Matti Ruokola. Paavo Väyrynen.
61939:
61940:
61941:
61942:
61943: 351 156/72
61944: 2802
61945:
61946: IX,260.- Toiv.al. n:o 1642.
61947:
61948:
61949:
61950:
61951: Viltni ym.: Pientilalain aikaansaamisesta.
61952:
61953:
61954: E d u s k u n n a 11 e.
61955:
61956: Viimeisten vuosien aikana tapahtunut yhteis- puolelle jäisi täLlä alueella noin 14 000 ti[aa.
61957: kunnallinen !kehitys on •vienyt siihen, että pien- Nykyistä pient~a syrjivää kehitystä ei !Voida
61958: tilat ovat joutuneet lisääntYIVien vaiikeulk:sien a'lkuunlkaan hy,väksyä, joten tkonjaus on saatava
61959: eteen. Ne ovat monelta osaa jäämässä !koko- aikaan ensitilassa. On saatava aikaan erityinen
61960: naan yhteiskunnaHisen huolenpidon ulkopuo- pientiMalki, Jdka .raJkentuu •sosiaalisHle !J?erus-
61961: Jedle, !lnilkä 1isää heidän keskuudessaan tutvat- teiLle ~a tutvaa pientilojen kailkinpuollisen ke-
61962: tomuuden tunnetta. Kun !lnaankäyttölain mu- hittämisen. Vähintään ha:I.pakorkoisten lainojen
61963: tkaiseen ·toimintaan ei ole ollut .riittävästi varoja, saantimahdollisuudet on gnnettma kaikille jo
61964: on se idhtanut siihen, että lainojensaantiehtoja olemassa olevHle piendloihle. Samoin aikaisem-
61965: on jatkuvasti tiukennettu. Käytännössä tämä min \VOimassa olleet erilaiset pientilojen perus-
61966: on dohtanut siihen, että Jainmarat on suunnattu parannusren tukitoimenpiteet on pa1autettava,
61967: ns. elinkelpoisille tiloille ja pientilat ovat jää- jotta perlleet !Voivat jatlk:aa elämää lko'titilallaan.
61968: neet ~ainoitustoimenpiteiden ullkopuolelle. Ti- Edelleen myös lisäalueiden saantia rajoittavat
61969: lojen elinkeLpoisuuden määrittelyperusteet O!Vat ehdot on pientilojen osalta kokonaisuudessaan
61970: mryös viorlheelliset, koska nii:lliikin sorretaan ke- poistettava ja !Vapaaehtoista tietä tapahtuvaa
61971: hityksessä jälkeen jääneitä ~ueita. Eräillä pientilojen eli:nike1poistatnista on kaikin kei-
61972: alueiLla pidetään etlinlk:elpoisena tilana vasta yli noin myös .va<ltiovatlan taholta tuettma.
61973: 10 peltohehtaaJtin tilaa, •toisilla alueilJa elinkel- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
61974: poisuuden perusteeksi Tiittää 6-7 ha. Tiillaiset kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä!Väksi toivo-
61975: yksinomaan peltohehtaareihin perustuvat elin- muksen,
61976: lkelpoisuuSIVaatimuikset pitäisi kokonaisuudes-
61977: saan poistaa, koska tällaiset mjat11Vedot johtavat että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
61978: lkohtuuttomuulksiin. Esimerlki!ksi Lapin läänin menpiteisiin erityisen pientilalain ai-
61979: 16 000 thlas'ta on yH 10 peltohehtaarin ti'loja kaansaamiseksi.
61980: vain 1 400, joten iainoitustoimenpiteiden u:lko-
61981: Helsingissä 8 päivänä he1ntikuuta 1972.
61982:
61983: Pekka Viltni. Aulis Sileäkangas.
61984: Mikko Jokela. Heimo Linna.
61985: Paavo Niinikoski. Taisto Tähkämaa.
61986: Ahti Pekkala~ Reino Kangas.
61987: 2803
61988:
61989: IX,261.- Toiv.al. n:o 1643.
61990:
61991:
61992:
61993:
61994: Vilmi ym.: Ranuan kunnan sijoittamisesta maatalouden tuen
61995: osalta I tuotantoalueeseen.
61996:
61997:
61998: E d u •S k u n n a 1i e.
61999:
62000: Ranuan kunta kuului aikaisemmin maata- Ranuan maataloustuotanto perustuu pääosil-
62001: loustuotannon avus,tu!ksen osalta I tukialuee- taan uusien 1tmojen tai lisämaita saaneiden titlo-
62002: seen. Muutattna vuosi sitten suoritetussa :tuki- jen tuotantoon. Onhan Ranuan pitäjä valtaikun-
62003: alueiden a.-ajojen tarkistuksessa eräiden muiden naililisessakin mielessä .tunnettu asutuspitäjä.
62004: kuntien ohehla myös Ranuan ikunta siirrettiin Maanhankin:tallain muikaan perustettuja viljelys-
62005: II tuotantoalueeseen, mikä merlkitsi tämän syr- tiloja on 83 ja lisämaita saaneita 95 tilaa. Maan-
62006: jäisen alueen maataloudelle tuntuvaa mene- käyttölain mulkaan on :muodos1tettu 150 tilaa ja
62007: tystä. Valtioneuvoston 22 päivänä huihtikuuta annettu lisämaita 339 tilalle. Yhteensä on näi-
62008: 1970 antaman päätöksen mukaan kuuluvat en- den lakien mu'kaan perustettu tai muutoin elin-
62009: simmäiseen tuotantoaineeseen Lapin läänis•tä kelpoistettu 667 tilaa, eli 2/3 tilojen ilwikonais-
62010: Enontekiön, Inarin, Kitti1än, Kolarin, Muo- määräs'tä. Tästä s·yystä RanuaHa enemmän ikuin
62011: nion, Pelkosenniemen, Posion, Sallan, Savukos- muualla !VelikQjen hoitdkustannukset merkitse-
62012: ken, Sodank)"län ja UtSijoen kunnat ,sekä Oulun vät suurta osaa tilojen tuotantoikustannuksissa.
62013: läänistä eräät Kuusamon 'kunnan alueet. Mo- Tilojen IVellkaantuneisuus on RanuaUa suurim-
62014: nista perusteHuista anomuksista ja esi'tyiksistä pia kdko :maassa. Trlojen elinkelpoisuutta ovat
62015: hudlimatta jäi Ranuan lkunta edelleenkin II hei'kentäm.ässä alavat 1a !haHanara't IVi!Ljelysmaat
62016: tuotantoalueeseen. Tämä epäoikeudenmukai- sekä heilkot ja suoperäiset metsämaat. Tämä
62017: suus olisi kiireesti lkor!jattava, tkoska Ranuan kailkki osoittaa, että rranualainen 'Viljelijä ja mai-
62018: olosuhteet OIVat täysin rinnastettavissa muihin dontuottaja joutuu har:joittamaan ammattiaan
62019: I tuotantoa3.ueen kuntiin. erittäin !Vaikeissa 1uontaisissa olosuhteissa, mistä
62020: Ranuan kunta on sija1nniltaan sy11jäinen syystä Ranuan kunnan turlisi ika~ken kohtuuden
62021: kunta, jossa lkuljetusmatlkat ja lk~jetusolosuh nimessä !kuulua, !kuten ai!kaisemminlkin, I tuo-
62022: teet ovat erittäin huonot. Sääo1osuihteet ovat sa- tantoalueeseen.
62023: mat kuin muissakin I alueen kunnissa. Asutus Edellä es1ttämäämme viitaten ehdotamme
62024: on Ranuan lkunnan a'lueehla hat!Vaa ja epäsään- kunnioittaen eduskunnan h:wäiks~ttäiVäksi toivo-
62025: nöllistä. Asuikastiheys on 2.09 henki'löä/Jrm2, muksen,
62026: kun se esimerkiksi monissa muissa I alueen että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
62027: kunnissa on tiheämpää. Harvasta asutuksesta piteisiin Ranuan kunnan siioittamiseksi
62028: jdhtuen yhteisten maatalouskoneiden käyttö on jo vuoden 1973 alusta lähtien maata-
62029: lähes mahdotonta. Koneistuslkustannulkset ovat louden saaman tuen osalta I tuotanto-
62030: tämän rvuoksi kohtuuttoman suuret. alueeseen.
62031: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1972.
62032:
62033: Pekka Vilmi. Paavo Väyrynen.
62034: Matti Ruokola. Paavo Niinikoski.
62035: Reino Kangas. Mikko Jokela.
62036: 2804
62037:
62038: IX,262.- Toiv.al. n:o 1644.
62039:
62040:
62041:
62042:
62043: Vilmi ym.: Valtion rehuviliavaraston perustamisesta Kemiin.
62044:
62045:
62046: E d u s ik u n ·n a 11 e.
62047:
62048: Luonnonolosuhteista johtuen on maatalous- rehu:viijavarastoista on J:aikennettava Lapin [ää-
62049: tuotannon tulevaisuudessaikin perustuttava Poh- nin alueelile Ke!miin, jonne on h}1lVät maantie-,
62050: jois-Suomessa karjataloustuotantoon. Heinän ja rautatie- ja laivayhteydet. Näis•tä mi]evarastoista
62051: tuorerehun viljeiJ.ysmahdo.Jiisuudet anJtavatkin myytäisiin rehuvilja samaLla hinna1'la !kuin Etelä-
62052: karjataloustuotannolle tyydyttävät perusedelly- Suomessaikin. Rahtikustannuikset olisi hoidet
62053: tykset. Kun olosuhteet ,väfttämiittä tarvittavan tava niin, ettei väkirehujen hinta olisi Pdh:jois-
62054: rehuviljan tuottamiselle eivät ole suotuisat hal- Suomen viljelijöille kalliimpi kuin maan mui-
62055: lanvaarasta ~a tHojen peltoalan pienuudesta joh- den osien viljelijöille. Nykyisin on Lapin [äänin
62056: tuen, vaatii karjatalouden harjoittaminen vaki- alueella rehuvtljan ja väki:rehujen hinta pittkistä
62057: rehun tuontia alueHta, missä sen viljelylle on kuLjetusltnatlk:oista johtuen 5-10 penniä tkHoa
62058: diemassa luontaiset ·edeHytykset. Epätyydyttä- kohden korkeampi kuin muualla maassa. Oi-
62059: västi hoidettu vakirehupdlitill.dtamme on ilmi- keus ja kohtuus vaatisi myös Lapin läänin vil-
62060: tenkin aiheuttanut 'sen, ettei riittävän selvää ja jelijäväestölle järjestämään tälläkin kohtaa sa-
62061: luonnonolosuhteiden mukaista työnjakoa maan mat mahdollisuudet väkirehujen saantiin, mitä
62062: eteilä- ja pohjoisosien kesiken ole voinut tapah- muualla maassa on jo ajat sitten ollut.
62063: tua. Tilanne jatikuu edeilleen sellaisena, että Myös yhteislkunnan lkannaita on taloudd!lisesti
62064: Pohjois-Suomessa eivät viljelijät voi luopua vil" kannattavaa, että karjataloustuotannon harjoit-
62065: jan vi~elemisestä, kosika väkirehujen jatkuva taminen tur:vataan a[ueii:la, missä ei ole sanotta-
62066: saanti on epävarmaa ja niiden hinnat pitikistä vasti mu~ta mahdollisuuksia. Lis~ksi se tulee
62067: kuljetusmatkoista selkä .väkirehuikaupan monista yhteislkunnaUe huomattavasti halvemmaksi,
62068: epak01hdis1ta )dhtuen ikdhtuuttoman kotikeat. kostka lkdko väestölJle ei kuitenkaan voida muuta
62069: P01hjois-Suomen vHjdlijäväestöä kohtuutto- amma<tJtia osoittaa. Jol lei vahiova!lta tätä sel1vää
62070: 1
62071:
62072:
62073: masti syrjinyt vätkirehupdlitiikan hoitaminen ja koeteltua tosiasiaa tajua, joutuu se ja<tkuvasti
62074: dlis~kin perusteeN.isesti uusittava sellaisen työn- ja yhäti kasvavassa määrin huolehtimaan myös
62075: jaon periaatteeLla, että sieHä voitaisiin tutwal- maatalousväen toimeentulosta pelkästään työt-
62076: lisi:n mie!li:n vähentää tai kokonaan 1uopua viljan- tömyystöitä järjestämällä. Tämä taas puolestaan
62077: viljelystä ja keskittyä nykyistä suuremmassa mää- vaa<tii varoja moninvettoin enemmän kuin koh-
62078: rin ikarjataloUtStuotannon harjoittamiseen. Vas- tuu[lisen ttoimeentu~ottl1"Van järjestäminen :kar-
62079: taavasti maan eteläisi:mmät osat voisivat keslldt- jat:rloutta tulkema~la vaatisi.
62080: tyä ny'kyistä enemmän rehuviljan tuottamiseen EdeHä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
62081: myös Pdhjois-Suomen tarvetta varten. noittaen eduskunnan h}1lVä!ksy1ttäväksi toivo-
62082: Tämän luonnollisen .periaatteen käytännöl- muksen,
62083: listä toteu<Hamista varten olisi eri puoliHe Poh-
62084: jois-Suomea rakennettava valtion rehuvhljavaras- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
62085: toja, joihin syksyisin varastoidaan niin suuret menpiteisiin valtion viljavaraston alai-
62086: määrät rehuviljaa ja muuta väkirehua, että 1se sen rehuviliavaraston perustamiseksi Ke-
62087: tWtVaa kannattavan karjata'louden harjoittami- miin.
62088: sen kaikissa olosuhteissa. Vähintään yksi näistä
62089: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1972.
62090:
62091: Pekka Vilmi. Jouni Mykkänen. Paavo Niinikoski.
62092: Reino Kangas. Esko Härkönen. Mikko Jokela.
62093: 2805
62094:
62095: IX,263.- Toiv.al. n:o 1645.
62096:
62097:
62098:
62099:
62100: Volotinen ym.: Halpakorkoisien asuntotilalainojen myöntämi-
62101: sestä.
62102:
62103:
62104: E d u s ik u n n a il. 'J e.
62105:
62106: Kun asutustiloill.e ei ole saatu edes kohtuui- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
62107: lista määrää pitJkäaikaista ja halpakorkeista lai- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuiksen,
62108: noitusta, vaan on jouduttu maanostoon :kuin
62109: myöskin ,raJkenrtamiseen käyttälmään lyhytaikaista että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
62110: ja kallislkotikoisrta 1uottoa, ti[at ovat erittäin vai~ menpiteisiin halpakorkoisien lainojen
62111: keassa asemassa, jopa pai.kkohuutoikaupoo par- myöntämiseen asuntotiloille.
62112: taalla Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa.
62113: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
62114:
62115: Hannes Volotinen. Kalevi Huotari. Mikko Vainio.
62116: Kalevi Remes. J. Juhani Kortesalmi. Heikki Kainulainen.
62117: 2806
62118:
62119: IX,264.- Toiv.al. n:o 1646.
62120:
62121:
62122:
62123:
62124: Volotinen ym.: Pohjois-Suomen metsänparannuslainsäädännön ja
62125: -organisaation uudistamisesta.
62126:
62127:
62128: Edus:kunnaHe.
62129:
62130: Puun raaika-aineen ~a'tlkurvan saannin 'turrvaa- sesti !keskittyneet Etelä-Suomeen siHä mm. 16
62131: minen edellyttää lkoiko puun tuotannon huo- metlsälllpatannus,piiristä peräti 10 on Etelä-Suo-
62132: mattavaa tehostamista. Erittäin huomattarva messa. Voidaan siis 1todeta, että metsänparan-
62133: metikitys ·tämän tehtävän hoitamisessa 1tu1ee ole- nustoiminnan organisation painopiste on Etelä-
62134: maan metsänparannustoiminnalla maarmme polh- Suomessa, vailk!ka toi!minnan painopiste on
62135: joispuolisikolla. Tämä !käy ilmi mm. siitä, että P~ois-Suomessa.
62136: maamme metsäojitettavien soiden ~a kangasmai- Mainituilllla perusteilla ehdotamme kunnioit-
62137: den kokonaispinta-alasta vuoden 1968 alussa, taen eduskunnan ihy.väiksyttävälksi toivomuksen,
62138: 5,45 miljoonasta hehtaarista, oli Pohjois-Karja-
62139: 'lan, Kes!ki-Pohijanmaan, Kainuun, Poh!jois-Poh- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
62140: janmaan, Koiillis-Suomen ja Laipin piirimetsä,lau- menpiteisiin metsänparannusorganisaa-
62141: takuntien alueella peräti 3,77 miljoonaa heh- tion ja metsänparannuslainsäädännön
62142: taaria eli [äihes 70 %. uudistamiseksi siten, että Pohjois-Suo-
62143: Edellä mainittujen piidmetsälautalkuntien mea varten luodaan oma metsänparan-
62144: alue on Y'li puo~et koiko maamme pinta-a1asta nuslainsäädäntö ja valtion varoilla toi-
62145: joten tkaiiklki ,puun tuotantoa 1teihostavat toimen- miva yksi organisaatio, joka lähimpien
62146: piteet ovat ikoiko rva'1taikunnan puuhuollon !kan- kymmenen vuoden aikana suorittaisi
62147: nalta ensianvoisen tä:tikdtä ja paljon työtä tll!t- metsien parannustoiminnan valtion
62148: joavia. Nyt !kuitenkin rvaltatkunnan metsänparan- varoilla.
62149: nustoimintaorganisaatiot ovat aivan yiksipuoli-
62150: Hdlsingissä 3 päwänä helmilkuuta 1972.
62151:
62152: Hannes Volotinen. Arttur Niemelä. Mikko Vainio.
62153: Kalevi Remes. Heikki Kainulainen. J. Juhani Kortesalmi.
62154: 2807
62155:
62156: IX,265.- Toiv.al. n:o 1647.
62157:
62158:
62159:
62160:
62161: Volotinen ym.: Toimenpiteistä voin kotimaisen kulutuksen lisää-
62162: miseksi.
62163:
62164:
62165: Ed u s kun n a 11 e.
62166:
62167: Maassamme puhutaan rvoimalklkaasti ikatjata- rastot olisi myytävä kotimaassa alennettuun hin-
62168: louden 'Y'lituotannoS'ta, :jota ei todellisuudessa taan. Tästä Ollisi seurauksena maligariinin käy-
62169: ole. Y[ituotanto on saatu papexiHe sallimalla tön luonn01llinen väheneminen.
62170: margariinin Taaka-aineiden maahantuonti ja nii- Mainituillla 1perustei1Ha ehdotamlme kunnioit-
62171: den rvlilllmistus vuosi vuodelta Hsääntyvässä mää- taen eduskunnan hy:väiksyttärvå1ksi toirvomuiksen,
62172: rässä. Jos :margariinin valmistus ~a !kulutus li-
62173: sääntyy nyikyisdllä n. 4 mi!l]. ikg:n :vuosivauh- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
62174: dilla, niin viimeistään viidentoista vuoden ku- menpiteisiin voin kotimaisen kulutuk-
62175: luttua saa teurastaa Ioputikin maalmme lehmät, sen lisäämiseksi toteuttamalla valtiolle
62176: ja pelhlot pistää pa:kettiin. Siiksi oHsi ,väiJttämättä säästyvien vientimaksuvaro;en avulla
62177: lisättäivä karjataloustuotteiden, ennen ikaiklkea voin yliiäämävarastoien kuluttaiahinnan
62178: voin kotilmaista kulutusta, joten yHjäämävoirva- alennus sopivaksi katsomailaan tavalla.
62179: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
62180:
62181: Hannes Volotinen. J. Juhani Kortesalmi.
62182: Arttur Niemelä. Kalevi Remes.
62183: Mikko Vainio. Heikki Kainulainen.
62184: 2808
62185:
62186: IX,266. - Toiv.al. n:o 1648.
62187:
62188:
62189:
62190:
62191: Volotinen ym.: Turkistarhoien siitoseläinhankinto;en liittämi-
62192: sestä valtion korko- ;a luottotakuun piiriin.
62193:
62194:
62195: Ed u s k u n n a 11 e.
62196:
62197: Nimenomaan kehitysalueilla on saatava uutta met rinnastettava muiden yrittajien koneisiin
62198: yrit!täjätoimintaa taiousdämän eri alloilla. Tur- luotonan!tokysymyksissä. Kun turikisten kysyntä
62199: kistathaus perhetarhauksena ja suurempana yri- trl:komai:Ha on vilkastunut ja hi.Mat ovat jo va-
62200: tyksen alana on tärkeä. kaantuneet, niin ~juuri .tUl'kilksi:lia olisi mahdol-
62201: Voimassa olevan kehitysaluelain perus·teella lisuus saada maaham!tne ulkomaan 'Va:luuttaa,
62202: voivat turkistarhaajat saada valtion korkotuen sillä turkisnahikat menevät suw:imtnallta osalta
62203: ja taikuuluoton pa~kalli:sista rahala.hoksista kiin- Wlkomaiseen vientiin.
62204: teitä rmn!lluksia ja maanostoa var!ten, mutta he MainituHla perusteilla elhdotamme kunnioit-
62205: eivät voi saada mainittuja etuja siitoseläinten taen eduskunnan !hY'Välksyttävälksi :toivomuksen,
62206: hankintaa varten. Siitoseläinten hankinta kui-
62207: ten:kin muodostaa ailoittelevNle turlkistarhoitle että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
62208: suuren 1menoerän. Kun muun a:la!ll yrit!täjät saa- menpiteisiin valtion korko- ja luottota-
62209: vat korkotuiki- ja takuuluotan myös koneiden kuun ulottamiseksi koskemaan myös tur-
62210: hankintaan, niin turkistarhoilla olisi siitoseläi- kistarhojen siitoseläinten hankintaa.
62211:
62212: He1singissä 3 päivänä helmikuuta 1972.
62213:
62214:
62215: Hannes Volotinen. J. Juhani Kortesalmi.
62216: Arttur Niemelä. Kalevi Remes.
62217: Mikko Vainio. Heikki Kainulainen.
62218: 2809
62219:
62220: IX,267.- Toiv.al. n:o 1649.
62221:
62222:
62223:
62224:
62225: Volotinen ym.: Valtion ja yhteisöjen metsämaiden käyttämi-
62226: sestä pienviljelijäin lisämaiksi.
62227:
62228:
62229: E d u s ik u n n a 11 e.
62230:
62231: Suurin osa maamme maatiloista on :pinta-ru~l MainituiHa perusteina ehdot~e kunnioit-
62232: taan liian pieniä ]a siitäkin ~ohtuen elinkelvot- taen edusikunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
62233: tomia. Samanaikaisesti voidaan todeta, että val-
62234: tion ja muiden yhteisöjen hro1ioooissa on suuret että hallitus ryhtyisi kiireellisiin ja
62235: määrät maata, jota yksityiset piemrilljelijät ki- tehokkaisiin toimenpiteisiin valtion ja
62236: peästi tarvitsisivat omaan omistukseensa itsen- muiden yhteisöjen metsämaiden käyttä-
62237: sä ja perheensä toimeentuloa varten. Erittäin miseksi lisämaiksi pienviljelijöille val-
62238: tarpeellista olisi, että yhteisöjen metsämaat käy- tion pitkäaikaisten ja halpakorkoisien
62239: tettäisiin [isämaiiksi pienvi1jeilijöNfe. Sellainen lainojen avulla.
62240: toimenpide poistaisi myös työttömyyttä, mutta
62241: ei su.inikaan lisäisi maatalouden tuotantoa, vaan
62242: päinvastoin vähentäisi mm. vohruoria.
62243: Helsingissä 3 päivänä he1mi!ktiuta 1972.
62244:
62245: Hannes Volotinen. J. Juhani Kortesalmi.
62246: Arttur Niemelä. Kalevi Remes.
62247: Mikko Vainio. Heikki Kainulainen.
62248:
62249:
62250:
62251:
62252: 352 156/72
62253: 2810
62254:
62255: IX,268.- Toiv.al. n:o 16.50.
62256:
62257:
62258:
62259:
62260: Väyrynen: Metsähallituksen osittaisesta siirtämisestä Rovanie-
62261: melle.
62262:
62263:
62264: Ed u s rk u n n a 11 e.
62265:
62266: Valtion tillintallka-stajain lkertomulksessa vuo- Ylksi<tyismetsissä va1tion varoHJla suoritettava
62267: delta 1968 on 1aajasti !käsitelty metsähallituk- metsänpaJrannustoiminta tulee Jähilvuosina myös
62268: sen toimintaa. kesUdttYJmään Pohljois·Suomeen, joten pavhaa-
62269: Siinä todetaan mm., että metsäh~itus on seen tuloikiseen pääsemiseksi .tämän toiminnan
62270: suorittanut yilisuuria lhalkikuita ~a ennenlkaiklkea kesku~virastotason tovminta olisi SYJYtä sitttää
62271: että se on kohtuuttomasti lyönyt laimin metsien Rorvaniemel[e, ~onne myös ainakin ne'ljän poh-
62272: uudistamistoilmeqpiteet ja !kun Jisä'ksi lti!lintar- joisimman piirimetsälautakunnan yiksityiSimet-
62273: ka!Stajat totea!Vat, että myöslkin metsien uudis- sien ilainvalvonta, edistämis- yms. !keslkusviras-
62274: tamis.toimenpiteil[ä eikä vain lhaklkuihla on vai- totasdl!la taJpahtuva toiminta •tulisi siirtää.
62275: kutusta tyollisyyteen, .voidaan dlelltaa, että vlill- Sen Hsä!ksi, että toiminta lkai!kin puolin
62276: tion metsät vaativat osakseen aivan uudenlai- Polhjois-Suomen mets1ssä Rovaniemcltä käsin
62277: sen sulhtaU'tumisen !ja käsittdlyn. hoidettuna tehostuisi kun lkeslkusvirasto si)ait-
62278: MetsähaNitulksen haJ1[1nnassa olevista valtion sisi sieHä missä <to1meenpandkin .tapahtuu, lkoi-
62279: maista 8.7 miffij. hehtaa:rista tperäti 6.2 miJj. heh- tyisi metsä!hallitulksen siirtämises·tä työajan ja
62280: taaria eli yli 70 % sijaitsee Perä-Pohjdan piiri- kus<tan:nUJsten säästöä kun tehoton matkustelu
62281: kunnassa, jonka eteläooassa on Rovaniemen !kau- Helsingin ja Rorvaniemen valiilJä två"henisi.
62282: punki. Kun lisäksi todetaan, että myös metsä- Edel<läoilevan perusteeNa ehdotan eduskun-
62283: hallituiksen taJloUIStoiminnan piiriSISä olevas<ta nan ihyväksyttävmi toivomuksen,
62284: maa-atlasta 58 % sijaitsee Perä-Pohjolan piiri-
62285: kunnassa ja 29% Pohjanmaan piirilkunnassa ja että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
62286: ainoastaan 13 % Keslki- ~a Htelä•Suomessa, niin menpiteisiin metsähallituksen siirtämi-
62287: on vailkeaa rvalkuuttautua, että valltion metsät seksi valtion metsien osalta kokonaan ja
62288: tuilisivat kai'ki!lta osin panhaiten hoidettua Hel- yksityismetsien neljän pohjoisimman pii-
62289: singistä saakika 1a tämän asiantiJan korjaami- rimetsälautakunnan osalta Rovaniemen
62290: seksi ja parempaan tullolkseen pääsemiseksi eh- kaupunkiin.
62291: dotamme, että metsäha[litus va1tion metsien
62292: osalta !kokonaan siirrettäisiin toimimaan Rova-
62293: niemen kaupunrkiin.
62294: HelsingiSISä 15 päirvänä ihe'lmikuuta 1972.
62295:
62296: Paavo Väyrynen.
62297: 2811
62298:
62299: IX,269.- Toiv.al. n:o 1651.
62300:
62301:
62302:
62303:
62304: Väyrynen: Metsäntutkimuslaitoksen metsänparannusta selvittävien
62305: tutkimusten tehostamisesta.
62306:
62307:
62308: Ed u sk. unn a11 e.
62309:
62310: Metsätallouden kehittäminen on maamme ta- soiden fosforinpuutteen !korjaamisessa lkäyttö-
62311: [ouseilämän !kehittämisen lkanna1ta ensiamoisen kelpoisilksi lannoi tteiJrosi. Niiden lkäyttöönotdUa
62312: tätJkeää. Se vaatii taustakseen mahdo11lisimman voitaisiin nähtävästi välttää kokonaan ulkomai-
62313: hy!vät tiedot lku~lo1nlkin !käytettävissä olevien nen fosforilannoitteiden raalka-aineen tuonti.
62314: mahdollisuuksien o11kealksi ISOveiltamiseiksi. Käyttöönotto edel!lyt:tää lkuiten!kin tähän asti-
62315: Maamme metsäpinta-ala on suuri ja se ulottuu seen vel.11'aHuna moninkevtai:stettua tutlkimus-
62316: 1a'lojen [ehtipuiden :vyOhyl&een poh]o1sraja1ta työtä sillä se mer!kitsisi ensimmäistä !kertaa !ko-
62317: aina tundraUe ,saakka. Siinä on sen [isaksi timaiseen, kallioperästä otettuun raaka-aineeseen
62318: ~luei:ta, jotka ovat juuri lkolhonneet merestä ja perustuvaa ja!lostusprosessia. Jokainen erä, ;joka
62319: ovat näinollen geollogisesti nuoria maita selkä kaiiHoperästä otetaan pitäisi välittömästi saat-
62320: jo 10 000 .vuotta sitten heti jäälkauden jälkeen taa ikontrol[itutikimuiklsiin selkä astialk01keissa
62321: ku1vi:lksi ma~ksi pa:l]astuneita aludta. Kaskeami- että :k:enaälkoetoiminnassa ja ~sitä kautta maa-
62322: nen, ,tervan poiltto ja myöhemmät haik!kuut ovat erä- ja neulas- sekä puuaineskoostumusanalyy-
62323: vaikuttaneet ~oimalkkaasti puulalj11koos~tumulk seihin.
62324: siin eri osissa maata toisistaan poikkeavalla ta- 12. Seos1annoitteet ~a täililöin erikoisesti eri-
62325: vailla. Metsäntutkimuksen pitäisi näinO:hlen d1la laisten 'ty:ppi!lannoitelajien maaperä- ja säädlo-
62326: paitsi tehokasta myöskin eri maakuntien metsä- suhdesopirvuus.
62327: ollo1a käytännössä •vastaavaa ja lkdkecl[isesti on-
62328: geLmiin vastausta antavaa. Tämä edellyttää ny- 2. Metsäojitettujen soiden muuttaminen
62329: kyistä huomattavasti 1tehoikikaampaa metsäntut- puun viljelyalueiksi
62330: kimuksen organisaatiota ja varojen !käyttöä.
62331: VaiJk!kakin metsäntut:ikimus on saanut ;viime Tämä •tutlkimusprosessi on pienessä mit:talkaa-
62332: aikoina rvaition 'tutikimus1aitoksena metJki:ttä- vassa a!loiJtettu ja se tähtää lkolkonaan uuden-
62333: västi lkohennettua malhdollHsuulksia ei 1Se siLti la1seen asenteeseen pak!sutu11peisten soiden !käy-
62334: vielä ole xiittävää. Er11koisesti dlisi tehostettava tössä puuraaka-aineen tuoil:annOISsa. Nyt on ~o
62335: metsänparannustöiden tutkimustyötä. Metsän- Etelä-Suomessa noin 500 000 !ha pääit:ehaklkuu-
62336: tutJkimus1laitolksen suontut:ikiJmusosaston tutki- vaiheeSISa dlevia metsäo;jitettuja 'tumemaita,
62337: joiden suorittama seavitys tutkimustarpeesta joi1ta puusto voita1siin !korjata kantaineen ja
62338: osoittaa, että välittömästi tpitäisi !käynnistää näin <lisätä seHu1loosa1tedhlisuuden raalka-ainesaan-
62339: noin 2 mHjoonan matikan rvuosibudjeti~la tut- toa 30 % :Ua nykyisestään pinta-a[aylks11klköä
62340: ikimustyöt. kdhti selkä ,samassa vaiheessa uudistaa ikolko
62341: Tutkimustoiminnan tätJkeimpiä teemoja ovat ojasto ;ja tiever;kosto muuttaen ns. ojienper-
62342: tällä hetikeHä mm. seuraavat tciltävät. kauiksen vain kerran puusulkupolven kierto-
62343: ajassa tapahtuvaksi.
62344: 1. Lannoitelajit metsänlannoituksessa
62345: 11. Fosforilannoitelajit. 3. Metsäojitusalueiden hydrologisen vaiku-
62346: tuksen selvittäminen.
62347: Suomen maaperässä on apatii!ttia lffilm. Siiliin-
62348: järven esiintymässä ja Lapissa fosforiittia Savu- Soi~ta saadaan vesistöiliin Hsää !Vettä. Tahlä
62349: koslken SokiHojan esiintymässä. Näimä on osoi- on edttäin täilikeä ~taloudelHnen merkitys siitä
62350: tettu metsäntutkimuksessa jo kenttäkoetoimin- syystä että nyt tämä vesimäärä lisää jo raken-
62351: nankin avulla metsänlannoituksessa happamien nettujen voimalaitos1ten tuottoa ~a parantaa !Ve-
62352: 2812 IX,269. - Metsänparannusta selvittävät tutkimukset.
62353:
62354:
62355: sistöjen ves~kapasiteettia erikoisesti saas,tumis- Edellä esitettyyn perustuen ehdotan ikun-
62356: rasitusta vastaan. Tämä puoli metsäojitu!ksesta nioitta'Vasti edu:sikunnan h}Wä!ksyttäväiksi toivo-
62357: on !kuitenkin h}Win puutteellisesti selvitetty. muksen,
62358: Esimerkkinä mainittakoon kuitenkin, että alus-
62359: tavat [askelmat ~o osoittavat esim. Kainuun että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
62360: alueella Oulujoen energiatuotannon lisäyksen menpiteisiin metsäntutkimuslaitoksen
62361: vastaavan alueeJle tähän mennessä investoidun metsänparannusta selvittävien tutkimus-
62362: metsäojitustyön paaoman korkovaatimusta ten tehostamiseksi lisäten käytettävissä
62363: .3 % :n korkotuoton taso1le. olevaa määrärahaa tulo- ;a menoarvioon
62364: Edell.ä esitetyt ovat :vain esimerlk!kejä suori- metsäntutkimuslaitoksen tarkemmin
62365: tettavan tutkimustyön 'tuottavuuden näkymistä. esittämillä perusteilla nykyisestään
62366: NäinoHen on se[vää, että tähän :vat'ISinlkin ike- 650 000 markalla vuodessa.
62367: Mtysalueiden [uontaista tuotantoa 'tehostavaan
62368: tutkimustyöhön pttäisi suunnata nykyistä huo-
62369: mattavasti enemmän varoja.
62370: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1972.
62371:
62372: Paavo Väyrynen.
62373: 2813
62374:
62375: IX,270.- Toiv.al. n:o 1652.
62376:
62377:
62378:
62379:
62380: Väyrynen: Metsäojituksen raha-avustusten enimmäismäärien ko-
62381: rottamisesta.
62382:
62383:
62384: Ed u s kun n a 11 e.
62385:
62386: Metsänparannm~lain perusteeNa voidaan met- Metsänparannustöiden laajentamiseksi poh-
62387: sänp~annushankikeiden rahoittamiseen myön- jois- ja itä-Suomessa sekä maan eri osien saalt-
62388: tää metsänparannuslainaa ja raha-avustusta. tamisekisi metsänparannusavustusten suhteen
62389: Raha-avustulksen määrittämistä varten maa on samaan asemaan ehdotan kunnioittaen eduskun-
62390: jaettu viiteen rahoitusvyöhykkeeseen. Vyöhyk- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
62391: keet ilmentävät [ähinnä ilmaston aiheuttamia
62392: tuotanto-olojen eroja, mutta eivät ota huomioon että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
62393: kantohintoja, jotJka tunnetusti ovat maan irtä· menpiteisiin metsänparannuslainsäädän-
62394: ja poihjoisos1ssa huomattavasti a'lhaisemmat nön muuttamiseksi siten, että metsä-
62395: kuin ete1ä-Suomessa. Hen&o kantohintataso hi- ojituksen ja siihen verrattavien työmuo-
62396: dastaa meusänparannustöiden suorittamista. Ny- tojen osalta raha-avustusten enimmäis-
62397: kyinen metsänparannusavustusten a[ueel:linen määriä korotettaisiin III-vyöhykkeessä
62398: porcras:tus ei tasoita yksityistalouddHsia edulli- 40 prosentista 50 prosenttiin, IV-vyö-
62399: suuseroja pohjois-eteläsuunnassa, eikä myös- hykkeessä 50 prosentista 65 prosenttiin
62400: kään itä..i).äns1suunnassa. Enimmäisavustukset ja V-vyöhykkeessä 70 prosentista 80
62401: kahden päätyömuodon kohdalla ovat voimassa prosenttiin sekä metsäteiden osalta III-
62402: olevan metsänparannusasetuksen mukaan: vyöhykkeessä 35 prosentista 45 prosent-
62403: tiin, IV-vyöhykkeessä 50 prosentista 60
62404: Rahoitusvyöhyke Metsäojitus Metsätiet prosenttiin ja V-vyöhykkeessä 70 pro-
62405: I 20 15 sentista 80 prosenttiin ja että rahoitus-
62406: II 30 25 vyöhykkeiden rajoja samalla tarkistettai-
62407: III 40 35 siin.
62408: IV 50 50
62409: V 70 70
62410: Hdlsing1ssä 15 päivänä heltniJkuuta 1972.
62411:
62412: Paavo Väyrynen.
62413: 2814
62414:
62415: IX,271.- Toiv.al. n:o 1653.
62416:
62417:
62418:
62419:
62420: Väyrynen: Suojametsäalueen käsittelemisestä entistä varovaisem-
62421: min.
62422:
62423:
62424: E d u s lk u n n a [ [ e.
62425:
62426: Koska voiun:l!s,saolevat säädakset eivät ole es- tamiseksi on mm. esitetty iuopumista metsän-
62427: täneet metsähaililitusta suorittamasta [aajoja, va- rajaa tUJ11Vaavista raioitu1ksista samanaiikaisesti,
62428: romattomia ihaiklkuita alueeHa, jonlka vaLtioneu- kun alueen luonnonrauha ja kauneus, puhdas
62429: vosto pääJtökse]lään (137 /39) juHsti lain suoja- Ilma ja vesi edeHyttäi·sivät osittain jopa iko!ko-
62430: metsistä (196/22) ja sen soveltamisesta anne- naan luopumista thakkursta, jotta . siitä voisi
62431: tun asetuksen (332/27) perusteel'la Lapin suo- muodostua huomattava lomailu-, matkailu- ja
62432: jametsäalueeksi, on lko. säädölksiä tarkistettava viilldstyslill.ue, joiden varaan voidaan luoda laaja
62433: sellaisiksi että alueen puustoa, kasvillisuutta, ja monipuolinen elinlkeinotoiminta. EdeLlistä
62434: maanpohjaa sekä vesiä käsiteltäisiin siHä huo- vaHtettaJvampi on se ristiriita, mi!kä on ole-
62435: lella ja iVlii1"0Vaisuudel[a, joita kautta maailman massa porotallouden ja tähäna·stisen metsänkäsit-
62436: hyvå1ksytty 1suojametsäperiaate edellyttää. telyn vä1i!1lä poronhoitoruuee!lla. Laajat avohalk-
62437: V aiklka lill.ueen metsistä saadaan metsäpuiden kuut, maanpinnan vaotu!kset, soiden ku1vatu!k-
62438: siementä ainoa.staan 2-3 kertaa •sadas'sa .vuo- set 1ja hormoniiffiy,tiky:tykset tkaventavat porota-
62439: dessa, eiikä ,siemenestä ole dlilUJt tietoaikaan, on louden elintilaa ja vievät hi!ljalleen ainoan toi-
62440: mm. avohaikkufl.la vaarannettu uuden kasvun ai- meentll'lomathdolhsuuden paiikail[i:selta väes-
62441: kaansaaminen. Viiune aikoina voima!klkaasti li- toltä. Kaiikki edelläJmainitut seikat on tal!kkaan
62442: sääntyneessä metsämaan tkäsittdys'Sä on edeLli- otettava huomioon pohjoi:simpia metsäalueita
62443: sen ,Jisäksi h~aittavissa 1uontoa tuhoavia piir- käsiteLtäessä.
62444: teitä kuten jälkälä- 'ia muun pinta:karsvi'lHsuuden EdeLläolevan pe~usteella ehdotan eduskunnan
62445: häviämistä, maan huuhtoutumisJta, maaston hyväksyttävälk·si toivomulksen,
62446: muUittUJmista vailkeaikuJikuiseksi .ja ruma!ksi, il-
62447: man rva:staavaa hyötyä, niin jo näJmä seikat vaa- että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
62448: tivat nopeata korjausta val[~tsevaan ti!lanteeseen. suojametsäalueen käsittelemiseksi en-
62449: Mutta ennen kaikkea sää<:J,Oksien uUJsimisen tistä varovaisemmin ja kaikki alueen
62450: tekee välttämättömäksi ristiriitatilanne: Teolli- elinkeinot sekä paikallisen väestön toi-
62451: suuden yhä [isääntyvä ~aalkapurupula, jonka poi.s- vomukset huomioonottaen.
62452: Helsingi,ssä 15 päivänä helmikuuta 1972.
62453:
62454: Paavo Väyrynen.
62455: 2815
62456:
62457: IX,272.- Toiv.al. n:o 1654.
62458:
62459:
62460:
62461:
62462: Åsvik ym.: Korkotuen maksamisesta osuustoiminnallisten yhteis-
62463: navettojen perustamis- ja rakennuskustannuksiin käytetyille
62464: lainoille.
62465:
62466:
62467: E d u s k u n n a i 1e.
62468:
62469: Pohjanmaa~la Otavaisten kunnassa v. 1968 Yhteisnavetan pettustamiskustannuklset ovat
62470: perustettiin yhteisnaJVetJta viiden maa:nvHjelijiin si1nä määrin ikorikeait, että laajemmin maas-
62471: toimesta. Osuuskuntapohjalla toimiva yhteisna- samme ei yhteisnavettatoimintaan ole siirrytty.
62472: vetta ARVAS on harjoittanut kes[dtetltyä mai- Että ylipäänsä tämän alan jät1kiperäiseen trnai-
62473: dontuotantoa hyvällä tuloksella. Yhteisnavetta- don keskitettyyn tuotantoon ikehitysalueelila
62474: toiminna:sta saadut kokemukset osohtavait, etJtä yleisemmin päästäisiin, tuHsi valltiovaHan myön-
62475: keskitetyn maidontuotannon teknillisiä ja .ta- tää lko.tikotuikea yhteisnavetJtojen perustamis- ja
62476: loudel[isia edelilytyksiä dHsi maMalouden pii- rakentamisikustannuksii:n otetui~le [ainoiHe.
62477: ri-ssä yileisemminlkin kehitettävä. Keslkintämäflä Edellä o~evaan ·viitaten ehdotamme eduskunnan
62478: maidontuotantoa on myös vortu helpottaa ikar- hyvälksyttävälksi toi•vomu:ksen,
62479: ja·nhoitotyötä, vähentää työn sidonnaisuutta
62480: sekä tehos,taa rehun hanJkintaa. Kokemukset että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
62481: myös osoittavat, että yhteisnavetan vaikutus jä- menpiteisiin korkotuen maksamiseksi
62482: sentitlojen lkannaJttaJVuuteen on dHut myöntdstä. osuustoiminnallisten yhteisnavettojen
62483: Osuusnavetan perustamisen yhteydessä vapau- perustamis- ja rakennuskustannuksiin
62484: tuva työvoima on käytetty hyväksi eri tavalla, käytetyille lainoille.
62485: minklkitarhauikseen ja sikojen kasvattamiseen
62486: sekä sivuansioihin maatalouden ulkopuolella.
62487: Hdsingi:ssä 9 päivänä beilmiikuuta 1972.
62488:
62489: Toivo Asvik. Niilo Nieminen. Heikki Mustonen.
62490: P. Liedes. Aarne Saarinen. Aarne Koskinen.
62491: Taisto Sinisalo. Veikko Salmi. Matti Järvenpää.
62492: Pauli Puhakka. Helvi Niskanen. Lauri Kantola.
62493: 2816
62494:
62495: IX,273. - Toiv.al. n:o 1655.
62496:
62497:
62498:
62499:
62500: Asvik ym.: Pienyrittäjien harjoittaman turkistarhaustoiminnan
62501: taloudellisesta tukemisesta.
62502:
62503:
62504: E d u s k u n n a [ [ e.
62505:
62506: Kesiki- ~a Btelä-Pdhjanm.aalla on turkiseläin- kuvuus pienyrittäjien osalta voisi häiriöttä jat-
62507: ten kasvatus varsin laajaa. Tämän alan pien- kua. MieleSitämme olisi erikoisesti tutkittava
62508: yrittäjät ovat pääasiassa pienviljelijöitä ja ka:las- mitä mahddllisuubia dlisi !myöntää va[tion
62509: .tajia. Tu!JJkistarhaus onkin uutena ttuotannon- avu,stusta tai halpakorkoisia [ainoja 'turkistar-
62510: aiana antanut toimeentulon turvan ja tyohli- hausta haJ:ioittavil[e pienyrittäjille yhteisruo-
62511: syyttä näi[le väestöryhmile. Kam;anta[oudelli- kinta ja -turlkisitarhau!ksen eddleen kehittämi-
62512: sesti turkistarhaus on tärkeää sillä se on tuonut seen.
62513: maallemme melkoisen lisän ulkomaista va[uu't- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
62514: taa. Suuryrittäjien tunkeutuminen myös turkis- tamme eduskunnan hyväksyttäv&i toivomuk-
62515: tarhauksen alalle on ollut omiaan vaikeutta- sen,
62516: maan pääomaköyhiä pienyrittäjiä. Seura~sena
62517: on o[ilutkin monien ,satojen pienempien turkis- että hallitus kiireellisesti tutkituttaisi
62518: tarhaajien toiminnan va~keutuminen niin, että mahdollisuudet myöntää avustusta tai
62519: on dllut pakko 'lopettaa toiminta syntyneen halpakorkoisia lainoja turkistarhausta
62520: epäterveen kilpailun johdosta. Tällä alalla lisää- harjoittaville pienyrittäjille yhteisruo-
62521: vät vaikeuksia myös kansainvälisillä markki- kinta- ja turkistarhausten edelleenkehit-
62522: noilla tapahtuneet hintamuutokset. täntiseen.
62523: V aitiovallan olisikin kiireellisesti tutkittava
62524: mitä olisi tehtävissä, että turikistarhauksen jat-
62525: Helsingissä 5 päivänä heLmikuuta 1972.
62526:
62527: Toivo Asvik. Veikko Salmi.
62528: 2817
62529:
62530: IX,274.- Toiv.al. n:o 1656.
62531:
62532:
62533:
62534:
62535: Åsvik ym.: Vaikeuksiin joutuneiden kasvihuoneviljelijöiden ase-
62536: man parantamisesta.
62537:
62538:
62539: E d u s k u n n a [ [ e.
62540:
62541: Etelä-PohjanmaaHa on kasvihuoneviljely ltuo- V a:l.tion edun muikaista on auttaa varsinkin
62542: nut uuden elinlkeinoaian varsin [aaja11e Jevin- keh1tysa1udlla vaikeuksiin joutuneita kas:vi-
62543: neelle yrittäjätoiminnalle. Aikaisemmin sivu- huoneviljeilijöitä. Tukeminen voi paa.'haiten ta-
62544: elinlkeinona hattastettu uusi tuotantosuunta pahtua myöntämällä valtion varoista halpakor-
62545: maataloudessa on kehittynyt huomattavan väes- koisia lainoja ja kasvihuonelämmitykseen käy-
62546: tönosan pääasialliseksi tulolähteeksi. Merki- tetyn öljyn hinnan alennuksia.
62547: tystä kasvihuonevilljelykseen siirtymrsellä on Edellä c:>levan perusteeLla kunnioittaen ehdo-
62548: myös pienviljelijäin sekä muitten väestöryh- tamme eduskunnan hyvå'ksyttäväbi toivomuk-
62549: mien työHistäjänä. Tämän tuotantoalan kehit- sen,
62550: tymisen esteenä on pääom~öyhyys ja luotto-
62551: mark!kinoiden kiristyessä varsinkin pienemmät että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
62552: yrilttäjät joutuvat suuriin vaikeuksiin eräät jopa menpiteisiin kasvihuoneviljelijäin vai-
62553: lopettamaan kasvihuonetoiminnan. Myös läm- keuksien helpottamiseksi mynötämällä
62554: miltysöljyk.ustannusten kohoaminen pakottaa halpakorkoisia lainoja ja kasvihuone-
62555: pienyrittäjät keskittämään tuotantoaan ensi- lämmityksessä käytettävän öljyn hinnan
62556: sijaisesti lkesälkuukausille, josta ovat seurauk- alennuksia.
62557: sena yHtuotanto ja malljklkinointivaikeudet.
62558: Helsingi>SSä 5 päivänä helmikuuta 1972.
62559:
62560: Toivo Asvik. Veikko Salmi.
62561:
62562:
62563:
62564:
62565: 353 156/72
62566: 2818
62567:
62568: IX,275.- Toiv.al. n:o 1657.
62569:
62570:
62571:
62572:
62573: Ääri ym.: Maatilatalouden koulutuksen kokonaisuunnitelman ai-
62574: kaansaamisesta.
62575:
62576:
62577: E d u s k u n n a [ [ e.
62578:
62579: Maatll!louden antmaltti~tusta ei dle viime maltta, että koulutuspaikoista yleensä on nuo-
62580: vqoaien aikana kehitetty r$a!lJla'ssa suhteessa kuin riso~mteeNa edelleen jal!kuvaa pulaa. Kuitenkin
62581: yleensä muita koulutusaloja. Maatalousoppilai- maa<tiloiHa !työskentelevistä nuodstakin henki-
62582: tosten historiallisen kehityksen myötä on eri- löi~·tä vain vähäinen osa on saanut ammattiinsa
62583: laisten omistu$- ja hallintoratlkaisujen kautta tarvittavan kou'lutuksen.
62584: syntynyt monia erHailsia alemman aSiteen maa- Edellä dievaan viitaten ehdotailnnle kunnioit-
62585: talouskouluja, jotka useinkin OV$\It Hian pieniä taen eduskunnan hyväiksylttävä!ksi toivomuksen,
62586: ja opetusohje1:miltaan varsin epäyhtenäisiä.
62587: Useiden oppiMtosten taloudellinen tilanne on että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
62588: myös heikko, m~kä vaikuttaa suuresti myös nii- menpiteisiin sellaisen maatilatalouden
62589: den opetu~mabdollisuuksiin. Tämä 'tilanne hei- koulutuksen kokonaissuunnitelman ai-
62590: jastuu väistämättä myös edtyyppi:siin oppilai- kaansaamiseksi, ;oka asettaa maatalou-
62591: toksiin hakeutuvien oppilaiden määriin. Usei- den ammattikoulutuksen samaan ase-
62592: siin maatalousalan opp.Hahoksiin on vuosittain maan muun ammattiopetuksen kanssa
62593: voitu ottaa sisään vain osa hakijoista, mutta niin koulutusa;an, koulutuksen laa;uu-
62594: monissa kouiluis,sa ei hakijoita ole oHut edes den kuin koulutuksen saaman yhteis-
62595: oppill.aspailklkojen määrää vastaavasti siitä huoli- kunnan tuen suhteen.
62596: Helsingisrsä 16 päivänä helm~kuuta 1972.
62597:
62598: Saimi Ääri. Esko Härkönen.
62599: Sylvi Saimo. Pekka Vilmi.
62600: 2819
62601:
62602: IX,276.- Toiv.al. n:o 16.58.
62603:
62604:
62605:
62606:
62607: Ääri ym.: Maatilatalouden tuotonsaantimahdollisuuksien paran-
62608: tamisesta.
62609:
62610:
62611: E d u s !k u n n a [ [ e.
62612:
62613: Maataloustuotannossa on tapahtumassa tilo- onkin ollut seurauksena, etteivät maatilat ole
62614: jen välistä työnjakoa tilojen erikoistuessa :tiet- voineet erikoistua riittävästi, ja ;toisa!dta maa-
62615: tyyn tuotantomuotoon. Erikoistuminen merkit- talouden ulkopuolella olevien sijoittajien ryh-
62616: see useimmiten uusia investointeja 'tuotanto- ja tyminen erikoistuneen maataloustuotannon, eri-
62617: varastoraikennuksiin sekä kalustoon ja konei- tyisesti kotieläintalouden harjoittaji!ksi. Kun vH-
62618: siin niin kotieläintuotantoon kuin kasvinvilje- jelijöiUe o1isi tunvattava mahdoNisuus erikois-
62619: lyyn erikoisrtuttaessa. Tämä puolestaan lisää tuvaan tuotantoon, olisi valtion parannettava
62620: rat:kaisevaslti pääoman tarvetta eri!koistuvilla luotansaantia eri!koistuvi:lle maatiloille.
62621: maati[oilla. Edellä olevnla perusteifla ehdotamme edus-
62622: Maatalouden pääomansaantiikysymy!kset eivät kunnan hyväksyttävi&si toivomuksen,
62623: kuiten!kaan ole meiitlä tyydyttäväs,ti hoidettu.
62624: Varoja ei ole läheskään riittävästi saatavissa ja että hallitus tyhtyisi toimenpiteisiin
62625: valtion tukemista 1uotoislta, perusluotoista ja maatilatalouden tuotonsaantimahdolli-
62626: maatilatalouden kehittämisrahastosta myönne- suuksien parantamiseksi erityisesti eri-
62627: tyistä luotoista annetut säännökset estävät luot- koistuvien maatilojen osalta.
62628: tojen myöntämisen eri!koistuville tiloille. Tästä
62629: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1972.
62630:
62631: Saimi Ääri. Sylvi Saimo. Taisto Tähkämaa.
62632: Orvokki Kangas. Lea Sutinen. Einari Nieminen.
62633: Aino Karjalainen. Reino Karpola. Matti Ruokola.
62634: