<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

154 Käyttäjää paikalla! 0.0063669681549072

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1975
3:
4:
5: LIITTEET
6: A
7:
8: YLEISENÄ ALOITEAIKANA JÄTETYT
9: LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
10:
11:
12:
13: 1
14: LAKIALOITTEET
15:
16:
17:
18:
19: ~L4lTi0i··~LLJ'/CS7C. ~.,_J
20: YJ!NSL!A
21:
22:
23:
24:
25: HELSINKI 1975
26: VALTION PAINA1USKESKUS
27: 1
28: 1
29: 1
30: 1
31: 1
32: 1
33: 1
34: 1
35: 1
36: 1
37: 1
38: 1
39: 1
40: 1
41: 1
42: 1
43: 1
44: 1
45: 1
46: 1
47: 1
48: 1
49: 1
50: 1
51: 1
52: 1
53: SISÄLLYSLUETTELO
54:
55:
56:
57:
58: LAKIALOITTEET
59: Siv. Siv.
60: - 1 Fribergin ym., laill<si hinnantasauksesta ,sekä - 17 Hyvösen, Jaiksi huoneenvuokralain muut-
61: hintasulusta eräissä tapauksissa annetun Jain tamisesta ............................. . 33
62: 14 §:n muuttamisesta ................. . l
63: 18 Kortesalmen ym., laiiksi kriminaalihuolto-
64: - 2 Häggblom:s, förs1ag tili lag om ändring av työn valtionavusta ..................... . 34
65: riksdagsordningen ..................... . 2
66: 19 Kortesalmen ym., laiksi rautatienkäytöstä
67: - 2 Häggblomin, Jarksi valtiopäiväjärjestyksen johtuvan vahingon vastuusta annetun ~ain 4
68: muuttamisesta ......................... . 5 §:n muuttamisesta ..................... . 37
69: - 3 Kurpan ym., laiksi indeksiehdon käytön ra- - 20 Lampisen ym., laiksi korkeimmasta hallin-
70: ,joittamisesta annetun lain muuttamisesta .... 8 to-oikeudesta annetun lain muuttamisesta .. 39
71: - 4 Lem:strömin ym., laiksi indeksiehdon käytön - 21 Lemströmin ym., laiksi liikennevakuutus-
72: rajoittamisesta annetun lain muuttamisesta .. 10 lain 16 §:n muuttamisesta ............... . 41
73: - 5 Lemströmin ym., laiksi kustannustason nou- - 22 Lemströmin ym., 'laiksi rikoslain muuttami-
74: sun ehkäisemisestä eräissä tapauksissa anne- sesta ................................. . 42
75: tun lain muuttamisesta ................. . 12
76: - 23 Lemströmin ym., laiksi rikoslain 31 luvun
77: - 6 Rainion ym., laiksi valtiopäiväjärjestyksen 1 §:n muuttamisesta ................... . 44
78: 40 §:n muuttamisesta ................... . 13
79: - 7 Tupamäen ym., laiksi valtiopäiväjärjestyksen - 24 Lemströmin ym., la1ksi syyttömästi vangi-
80: 7 §:n muuttamisesta ................... . tuile tai tuomitulle valtion varoista maksetta-
81: 15
82: vasta korvauksesta annetun lain muuttami-
83: - 8 Tupamäen ym., laiksi kansanedustajain vaa- sesta 46
84: leista annetun lain muuttamisesta ....... . 17
85: - 25 Lemströmin ym., ITai:ksi Juottoehdoista osa-
86: - 9 V. Vennamon ym., laiksi valtiopäiväjärjes- maksukaupassa annetun lain 1 §:n muuttami-
87: tyksen 9 §:n muuttamisesta ............. . 19 sesta ................................. . 48
88: - 10 V. Vennamon ym., laiksi Suomen ha1Iitus-
89: muodon 47 §:n muuttamisesta ........... . 20 - 26 Lemströmin ym., laiksi u~komaalaisten sekä
90: eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja haiii-
91: - 11 V. Vennamon ym., larksi indeksiehdon käy- ta kiinteää omaisuutta ja osakkeita annetun
92: tön rajoittamisesta annetun lain muuttami- lain 1 §:n muuttl!misesta ................. . 49
93: sesta ................................. . 21
94: - 27 Lemströmin ym., laiksi liikennevakuutus-
95: - 12 V. Vennamon ym., laiksi kustannustason lain 5 §:n muuttamisesta ............... . 50
96: nousun ehkäisemisestä eräissä tlllPau'ksissa an-
97: netun lain muuttamisesta ............... . 23 - 28 Lemströmin ym., laiksi vahingonkorvaus-
98: lain muuttan1isesta ..................... . 51
99: - 13 V. Vennamon ym., laiksi puoluelain ku-
100: moamisesta ........................... . 24 - 29 Mäen ym., lai:ksi ottolapsista annetun ITain
101: 4 §:n muuttamisesta ................... . 54
102: - 14 Åsvi:kin ym., lai'ksi kansanedustajain :vaa-
103: 1
104:
105: leista annetun lain muuttamisesta ....... . 25 - 30 Tuomisen ym., laiksi rikoslain muuttami-
106: sesta ................................. . 55
107: - 15 Huotarin ym., 'laiksi maanvudkvalain 91
108: §:n muuttamisesta ..................... . 31 - 3.1 P. Vennamon yim., laiksi eräistä oikeuden-
109: käynneistä valtion palveluksessa oleville aiheu-
110: - 16 Huotarin ym., laiksi vahingonkowauslain tuvien ~kustannusten korvaamisesta valtion va-
111: muuttamisesta ......................... . 32 roista annetun lain muuttamisesta ......... . 57
112: IV
113: Siv. Siv.
114: - 32 V. Vennamon ym., laiksi eräistä oi:keuden- roasteikoista ja veroprO'Senteista annetun lain
115: käynneistä valtion ja kunnan palveluksessa ole- muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 99
116: ville a~heutuvien kustannusten 'korvaamisesta
117: valtion ja kunnan varoista . . . . . . . . . . . . . . . . 58 - 56 Järvenpään ym., 'laiksi tulo- ja varallisuus-
118: rverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1101
119: - 33 V. Vennamon ym., laiksi huoneenvuo'kra· - 57 Katajavuoren ym., laiksi tulo- ja varallisuus-
120: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 verolain 33 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . J06
121: - 34 V. Vennamon ym., laiksi huoneenvudkra- - 58 Laineen ym., laiksi tulo- ja varallisuusvero-
122: lain 49 c §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 60 lain 26 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 108
123: - 35 Lemströmin ym., laiksi Suomen kalastus- - 59 Laineen ym., laiksi tulo- ja va.vallisuusve-
124: ;vyöhykkeestä annetun lain ,1 §:n muuttami- rolain 29 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 109
125: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62
126: - 60 Laineen ym., tarksi eräistä väliaikaisista
127: - 36 Aition ym., laiksi tulo- ja varallisuusvero- .poi:l&eussäännöksistä verolakeihin . . . . . . . . UO
128: lain 22 §:n väliaikaisesta muuttamisesta . . . . 63
129: - 61 Lattulan ym., :laiksi vuodelta 1975 toirohet-
130: - 37 Aition ym., laiksi tulo- ja varallisuusvero- tavassa valtionverotuksessa sovellettavista ve-
131: 1ain 33 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 64 roastdkoi:sta ja veroprosenteista . . . . . . . . . . 111
132: - 38 Antilan ym., laiksi tulo- ja varalJisuusvero- - 62 Lemströmin ym., laiksi vähimmäispalkan ja
133: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 sitä vastaavan muun tulon vapauttamisesta ve-
134: - 39 Antilan ym., laiksi moottoriajoneuvoverosta rosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,113
135: annetun lain 5 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . 70 - 63 Lemströmin ym., laiksi sähkön kuluttaja-
136: - 40 Antilan ym., laiksi moottoriajoneuvove- hinnan pitämisestä 'kohtuullisena . . . . . . . . . . 115
137: rosta annetun lain 9 §:n muuttamisesta . . . . 71 - 64 Lemströmin ym., laiksi eräistä omaisuuden
138: - 41 Antilan ym., laiksi Hi:kevaihtoverolain luovutuksista saadun voiton väliaikaisesta ve-
139: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72 rovapaudesta annetun lain muuttamisesta 116
140: - 42 Antilan ym., laeiksi polttoaineiden valmis- - 65 Lemströmin, laiksi sokerijuurikkaasta va1-
141: teveron ja lii:kevaihtoverolain 3 §:n muuttami- mistettujen tuotteiden hinta- ja tuotantotuki·
142: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74 verosta .................. : . . . . . . . . . . . . . 117
143: - 43 Antilan ym., laiksi verotuslain muuttami- - 66 Lemströmin ym., laiksi eräistä pal!kkatu-
144: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77 loista verotuksessa tehtävistä vähennyksistä an-
145: netun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 119
146: - 44 Antilan ym., laiksi auto- ja moottoripyörä-
147: verosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta . . 79 - 67 Lemströmin ym., laiksi valtion varmuus-
148: varastoista annetun lain väliaikaisesta muut-
149: - 45 Antilan ym., laiksi vdkojen korkojen vä- tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120
150: hennysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa
151: annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 80 - 68 Lemströmin ym., lai'ksi moottoriajoneuvo•
152: verosta annetun lain 5 §:n muuttamisesta . . :122
153: - 46 Borgin ym., laiksi verotuslain 72 §:n
154: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81 ·- 69 Liedeksen ym., laiksi elinkeinotulon verot-
155: tamisesta annetun lain muuttamisesta . . . . . . 123
156: - 47 Borgin, Jai'ksi asuntotulon verottamisesta
157: eräissä tapauksissa annetun lain muuttamisesta 83 - 70 Liede'ksen ym., laiksi liikevaihtoverolain
158: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125
159: - 48 Haapasen ym., laiksi vuodelta 1976 toimi-
160: tettavassa valtionverotuksessa sovellettavista - 71 Liedeksen ym., [atksi polttoaineiden valmis-
161: veroastei'lwista ja veroprosenteista . . . . . . . . . . 85 teverosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta . . 126
162: - 49 Halmeen ym., laiksi tulo- ja :varallisuusvero- - 72 Mäkelän ym., laiksi tulo- ja varallisuusvero-
163: J:ain 22 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 87 lain muuttami:sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127
164: - 50 Remmin ym., larksi tulo- ja varallisuusvero- - 73 Mäen y'ln., laiksi valtion teollisuuslaitosten
165: lain 55 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 88 hoidon ja käytön .perusteista annetun lain
166: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129
167: - 51 Hetemäen ym., laiksi tulo- ja varallisuusve-
168: rolain 26 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 89 - 74 Niemelän ym., laiksi vuodelta 1975 toimi-
169: - 52 Ilaskiven ym., lailksi tulo- ja varallisuusve- tettavassa valtionverotuksessa sovellettavista
170: rolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90 veroasteikoista ja veroprosentei:sta . . . . . . . . . . 1130
171: - 53 Jokelan ym., la~ksi tulo- ja varaJlisuusvero- - 75 Niemelän ym., laiksi asuntotuotantolain vä-
172: lain 21 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 96 liaikaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . ,132
173: - 54 JOkelan ym., laiksi tulo- ja varallisuusvero- - 76 Poutasen ym., laiksi tulo- ja varallisuusve-
174: lain 29 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 98 rolain 41 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . ,133
175: - 55 Junnilan ym., laiksi vuodelta 1975 toirohet- - 77 Pu~k<kisen ym., laiksi eräistä väliaikaisi~ta
176: tavassa valtionverotuksessa sovellettavista ve- poikkeussäännöksistä verolakeihin . . . . . . . . 134
177: V
178: Siv. Siv.
179: - 78 Rekosen ym., laiksi tulo- ja varallisuusve- - 101 Vainion ym., laiksi välttämättömyystar-
180: rolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 135 vikkeiden liikevaihtoverovapaudesta . . . . . . . . 188
181: - 79 Rekosen ym., laiksi tulo- ja varallisuusvero- 102 P. Vennamon ym., laiksi valtion inves-
182: lain väliaikaisesta muutnamisesta . . . . . . . . . . 142 tointirahastosta annetun lain muuttamisesta 189
183: - 80 Rekosen ym., laiksi vuodelta 1975 toimitet- 103 P. Vennamon ym., laiksi valtion inves-
184: tavassa valtionverotuksessa sovellettavista ve- tointirahastosta annetun lain kumoamisesta . . 191
185: roasteikoista ja veroprosenteista annetun lain
186: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ;149 104 P. Vennamon ym., laiksi vdkojen korko-
187: jen vähennysoikeuden rajoittamisesta annetun
188: - 81 Rekosen ym., laiksi vuodelta 1976 toimi- lain 2 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 192
189: .tettavassa valtionverotuksessa soveJlettavista
190: veroasteikoista ja veroprosenteista . . . . . . . . 152 - 105 P. Vennamon ym., laiksi moottoriajoneu-
191: voverosta annetun lain 9 §:n muuttamisesta 193
192: - 82 Rekosen ym., 1a~ksi tulo- ja varallisuusvero-
193: lain 22 §:n muuttamisest'a . . . . . . . . . . . . . . . . 155 106 P. Vennamon ym., laiksi tulo. ja varalli-
194: suusverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 194
195: - 83 Ryvkösen ym., 'laiksi elinkeinotulon verot-
196: tamisesta annetun lain muuttamisesta . . . . . . 157 - 107 P. Vennamon ym., laiksi tulo- ja varalli-
197: suusverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 195
198: - 84 Sinisalon ym., lai'ksi tulo- ja varallisuusve-
199: rolain 29 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 158 108 P. Vennamon ym., laiksi tulo. ja varalli-
200: suusverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 196
201: - 85 Sinisalon ym., laiksi vuodelta 1975 toimitet-
202: tavassa valtionverotuksessa sovellettavista ve- - 109 P. Vennamon ym., laiksi tulo- ja varalli-
203: roastei'koista ja veroprosenteista annetun lain suusverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 197
204: 4 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 159 - HO P. Vennamon ym., laiksi tulo. ja varalli-
205: - 86 Tiilikaisen ym., laiksi tulo- ia varallisuus- suusverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 198
206: verolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 160 - 111 P. Vennamon ym., laiksi tulo- ja varalli-
207: - 87 Tuomisen ym., laiksi eräistä väliaikaisista suusverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 199
208: poikkeussäännöksistä verolakeihin . . . . . . . . 165 112 P. Vennamon ym., laiksi tulo- ja varalli-
209: - 88 Tuomisen ym., laiksi vientimaksusta ja suh- suusverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 200
210: danneverosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 166 113 P. Vennamon ym., laiksi tulo- ja varalli-
211: - 89 Tupamäen ym., laiksi auto- ja moottoripyö- suusverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 202
212: räverosta annetun Jain 4 §:n muuttamisesta . . 168 - 114 P. Vennamon ym., laiksi tulo- ja varalli-
213: - 90 Tärh!kämaan ym., larksi tulo. ja varallisuus- suusverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 204
214: verolain 41 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 171 - 115 P. Vennamon ym., laiksi tulo- ja varai!i-
215: - 91 Vainion ym., laiksi tulo. ja varallisuusvero- suusvero1ain 12 §:n muuttamisesta . . . . . . . . 206
216: lain 26 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . !172 - 116 P. Vennamon ym., laiksi tulo- ja varalli-
217: - 92 Vainion ym., laiksi ravitsemuskustannus- suusverolain 14 §:n muuttamisesta . . . . . . . . 207
218: ten vähentämisestä tulo- ja varallisuusverotuk- - 117 P. Vennamon ym., laiksi tulo- ja varalli-
219: sessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 173 suusverolain 17 §:n muuttamisesta . . . . . . . . 208
220: - 93 Vainion ym., laiksi liikevaihtoverolain 118 P. Vennamon ym., laiksi tulo- ja varalli-
221: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ;174 suusverolain 22 §:n muuttamisesta . . . . . . . . 209
222: - 94 Vainion ym., laiksi aviopuolisoiden verot- 119 P. Vennamon ym., laiksi tulo. ja varalli-
223: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 176 suusverolain 41 §:n muuttamisesta . . . . . . . . 212
224: - 95 Vainion ym., laiksi virvoitusjuomaverosta 120 P. Vennamon ym., laiksi tulo- ja varalli-
225: annetun lain 7 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . 177 suusverolain 64 §:n muuttamisesta . . . . . . . . 213
226: - 96 Vainion ym., laiksi auto- ja moottoripyö- 121 P. Vennamon ym., laiksi vuodelta 1976
227: räverosta annetun lain muuttamisesta . . . . . . 179 toimitettavassa valtionverotuksessa sovelletta-
228: vista veroasteikoista ja veroprosenteista . . . . 214
229: - 97 Vainion y!m., ~ailksi henkilokohtaisten asun-
230: tolainojen korosta ja laina-ajasta . . . . . . . . . . 181 - 122 V. Vennamon ym., laiksi ö!jyjen enim-
231: mäisveroista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 216
232: - 98 Vainion ym., laiiksi valtion tietokonekes·ku'k-
233: sesta annetun lain 1 §:n muuuamisesta . . . . ,182 - 123 V. Vennamon ym., laiksi rakennustarvik-
234: keiden !Hkevaihtoverovapaudesta . . . . . . . . . . 217
235: - 99 Vainion ym., laiksi polttoaineiden valmiste-
236: verosta annetun lain 3 § :n väliaikaisesta - 124 V. Vennamon ym., laiksi elintarvikkeiden
237: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . :184 Jiikevaihtoveron sekä muiden verojen ja mak-
238: sujen poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 218
239: - 100 Vainion ym., laiksi nestemäisten polttoai-
240: neiden varmuusvarastointimaksusta annetun - 125 V. Vennamon ym., laiksi perintöveron va-
241: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 186 paudesta eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . 219
242: VI
243: Siv. Siv.
244: - 126 V. Vennamon ym., laiksi kehitysalueluot- - 149 Saimon ym., laiksi alkoholilain 61 §:n
245: tolain 11 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 220 muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 256
246: - 127 V. Vennamon ym., laiksi talletusten ve- - 150 Saimon ym., laiksi tupakasta aiheutuvien
247: ronhuojennuslain muuttamisesta . . . . . . . . . . 222 terveydellisten haittojen vähentämisestä . . . . 257
248: - 128 V. Vennamon ym., laiksi pa~kanpidätysten - 151 Breilinin ym., laiksi kunnan etuosto-oikeu-
249: poistamisesta eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . 223 des!a ~iinte_ist?nkaupassa ja eräiksi siihen liit-
250: tyvlksl lae1ks1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 259
251: - 129 V. Vennamon ym., laiksi rajoitetusti ve-
252: rovelvollisen valtion- ja kunnallisverosta an- - 152 Breilinin ym., 'laiksi rakennuslain 53 § :n
253: netun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 224 muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 263
254: - 130 V. Vennamon ym., laiksi obligaatiolaino- - 153 Breilinin ym., lailksi kiinteän omaisuuden
255: jen veronhuojennuksista annetun lain muut- ja erityisten oikeuksien lunastuksesta . . . . . . 264
256: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 226 - 154 Haapasalon ym., laiksi kalastuslain 101
257: - 131 V. Vennamon ym., laiksi veronmaksun §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 281
258: laiminlyömisen johdosta suoritettavasta veron- - 155 0. Kankaan ym., laiksi kuntien yleisestä
259: lisäyksestä annetun lain 1 §:n muuttamisesta 227 !kalleusluokituksesta annetun lain kumoami-
260: - 132 V. Vennamon ym., lai:ksi asuntotuotan- sesta 283
261: tolain 11 a §:n väliaikaisesta muuttamisesta . . 229 - 156 Lemströmin ym., la~ksi kuntien ja kun-
262: - 133 V. Vennamon ym., laiksi liikevaihtovero- tainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista
263: lain 3 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 230 annetun lain muuttamisesta ............. . 284
264: - 134 V. Vennamon ym., laiksi veronhuojennus- - 157 Lemströmin ym., lairksi k.untien kanto-
265: talletuksesta annetun lain muuttamisesta . . . . 231 ky'kyluokituksesta annetun lain 1 §:n muutta-
266: misesta ............................... . 286
267: 135 Westerholmin ym., laiksi tulo- ja varalli-
268: suusverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 233 - 158 Lemströmin ym., lai:ksi kuntien yhdisty-
269: miskorvauksista ja -avustuksista annetun ~ain
270: 136 S. Westerlundin ym., lavksi tulo- ja varal- muuttamisesta ......................... . 287
271: Hsuusverolain 22 §:n muuttamisesta . . . . . . . . 235
272: - 159 Lemströmin ym., laiksi jakolain muuttami-
273: - 137 S. Westerlundin ym., laiksi asuntotulon sesta ............................ · · · · · · 289
274: verottamisesta ·eräissä tapauksissa annetun lain
275: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 237 - 160 Lemströmin ym., laiksi jakolain 277 §:n
276: muuttamisesta ......................... . 291
277: - 138 Åsv~kin ym., laiksi tulo- ja varallisuusvero-
278: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 239 - i161 Lemströmin ym., larksi öljysuojarahastosta
279: annetun lain muuttamisesta ............. . 292
280: - 139 V. Vennamon ym., laiksi pientallettajien
281: indeksiturvasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 240 - 162 Lemströmin ym., lai!ksi rakennuslain 133 a
282: §:n muuttamisesta ..................... . 294
283: - 140 Impiön ym., laiksi keskioluesta annetun
284: lain 1 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 24.1 - 1163 Lemströmin ym., laiksi metsästyslain 49
285: §:n muuttamisesta ..................... . 295
286: - 141 A.-L. Jokisen ym., laiksi alkoholilain 5
287: §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 242 - 164 Lemströmin ym., laiksi maa-alueilla tapah-
288: tuvien öljyvahinkojen torjumisesta annetun
289: - 142 Laineen ym., ·laei:ksi alkoholilain ja !kes- lain muuttamrsesta ..................... . 296
290: kioluesta annetun lain muuttamisesta . . . . . . 243
291: - ·165 Lemströmin ym., laiksi kalastuslain 83
292: - 143 Laineen ym., laiksi vähittäiskaupan ja §:n muuttamisesta ..................... . 297
293: eräiden työliikkeiden liikeajasta annetun lain
294: '1 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 245 - 166 Mattilan ym., laiksi luonnonsuojelulain 13
295: §:n muuttamisesta ..................... . 298
296: - 144 Lattulan ym., laiksi atkoholilain 52 §:n
297: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 249 - 167 Mäkisen ym., laiksi kadun ja eräiden yleis-
298: - 145 Lemströmin ym., lai!ksi päihdyttävien ai- ten a•lueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta .. 299
299: neiden väärinkäyttäjien huollosta annetun - 168 Mäkisen ym., laiksi kunnalle suoritetta-
300: [ain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250 :vasta katumaksusta ..................... . 306
301: - 146 Mannisen ym., laeiksi alkoholilain 29 §:n
302: ja keskioluesta annetun lain 14 §:n muuttami- - 169 Mäkisen ym., laiksi rakennuslain muutta-
303: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 252 misesta ............................... . 316
304: - 147 Mäen ym., laiksi valtioneuvoston oikeu- - 170 Mäkisen ym., laiiksi kiinteän omaisuuden
305: desta luovuttaa yleisradiotoimintaa varten val- p~k'kolunastU:ksesta
306: yleiseen tarpeeseen anne-
307: tiolle hankittu omaisuus osakeyhtiölle anne- tun lain 53 §:n muuttamisesta ........... . 319
308: tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 254
309: - 1171 Rekosen ym., 1ai:ksi eräiden asuntotonttien
310: - 148 Mänttärin, laiksi alkoholilain 36 §:n omistajien vapauttamisesta kadun puht>aana- ja
311: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 255 kunnossapitovelvollisuudesta ........... . 320
312: VII
313:
314: Siv. Siv.
315: - 172 Tupamilen ym., laiksi eräiden asuntotont- - 195 Lemströmin ym., laiksi maankäyttölainois-
316: tien omistajien vapauttamisesta katurasituk- ta annetun lain muuttamisesta ........... . 430
317: sista .................... · ... · · · · · · · · · · 322
318: - 196 Lemströmin ym., laiksi kolttien maanjär-
319: - 173 Tähkämaan ym., laiksi kaavoitetun raken- jestelylain 1 §:n muuttamisesta ........... . 431
320: nusmaan järjestelystä ................... . 324
321: - 197 Lemströmin ym., laiksi porotilalain muut-
322: - 174 Vainion ym., laiksi eräiden asuntotonttien tamisesta ............................. . 432
323: omistajien vapauttamisesta kadun puhtaana- ja
324: kunnossapitovelvollisuudesta ........... . 358 - 198 Lemströmin ym., lai!ksi kylvösiementuo-
325: tannon edistämisestä annetun lain muuttami-
326: - 175 V. Vennamon ym., laiksi katurasitusten sesta 434
327: poistamisesta kiinteistöiltä ............... . 359
328: - 176 H. Westerlundin ym., laiksi rakennuslain - ,199 Lemströmin ym., laiksi villipetojen met-
329: muuttamisesta ......................... . 360 sästyksestä Suomen itärajaan rajoittuvissa La-
330: pin ja Oulun läänin kunnissa ........... . 436
331: - 177 Aron ym., laeiksi teattedkorkeakoulusta ja
332: teatterikorkeakoulusta annetun 1ain voimaan- - 200 Lemströmin ym., laiksi lypsy- ja lihakarjan
333: saattamisesta ......................... . 362 hankinnan lainoittamisesta ............... . 438
334: - 178 Hetemäen ym., laiksi taiteen edistämisen - 201 Lemströmin ym., laiksi pienmetsälöiden
335: järjestelystä annetun lain 4 §:n muuttami- turvaamisesta ......................... . 440
336: sesta ................................. . 366 - 202 Lemströmin ym., laiksi minkin kasvatta-
337: - 179 Honkosen ym., laeioksi teatterikorkeakou- misen edistämisestä ..................... . 441
338: lusta ja teatterikorkeakoulusta annetun lain - 203 Lemströmin ym., laiksi osa-a1kaviljelmän
339: voimaansaattamisesta ................... . 367 erikoistumislainoista ja -tuesta ........... . 442
340: - 180 Häggbloms m. fl., med förslag tili lag
341: angående ändring av lagen om statsunderstöd - 204 Mustosen ym., laiksi metsänhoitoyhdis-
342: åt folkhögskolor ....................... . 371
343: tyksistä annetun lain 8 §:n muuttamisesta .. 445
344: - 180 Häggblomin ym., la]ksi kansanopistojen - 205 E. Niemisen, laiksi luopumiseläkelain 9
345: valtionavusta annetun lain muuttamisesta .. 372 §:n muuttamisesta ..................... . 447
346: - 206 E. Niemisen, laiksi Juopumiseläkdain 13
347: - 181 Kivistön ym., opintotukilaiksi ja laiksi
348: valtion opintotukikeskuksesta ........... . 373 §:n muuttamisesta ..................... . 449
349: - 182 Kivistön ym., laeiksi korkeakoulujen si- - 207 Nikkilän ym., Iaeiksi luopumiseläkelain ja
350: säisen hallinnon perusteista ja oikeusturvasta maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta .. 450
351: korkeakouluissa ....................... . 379 - 208 Sainion ym., 1ai'ksi maataloustulosta anne-
352: - 183 Laineen ym., opintotukilaiksi ....... . 390 tun lain muuttamisesta ................. . 432
353: - 209 Sepän ym., laeiksi luopumiseläkelain ja
354: - 184 Sinisalon ym., laiksi kulttuurihistorialli-
355: sesti merkittävien rakennusten suojelusta .. 395 maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta .. 453
356: - 210 Tähkämaan ym., maatilalaiksi ......... . 455
357: - 185 Tuomisen, laiksi koulutusjärjestelmän ke-
358: hittämisestä ........................... . 400 - 211 Vainion ym., salaojituslaiksi ......... . 472
359: - 186 Tuomisen, laiksi korkeakoulujen sisäisen - 212 V. Vennamon ym., laiksi pellon käytön ra-
360: hallinnon perusteista ................... . 411 joittamisesta annetun lain muuttamisesta .... 474
361: - 187 P. Vennamon ym., laiksi opintotukilain 7 - 213 V. Vennamon ym., laiksi kansan pelasta-
362: §:n muuttamisesta ..................... . 4.18 miseksi maitopulasta ................... . 476
363: - 188 P. Vennamon ym., laiksi opintotuikilain 7 - 214 V. Vennamon ym., laiksi eräistä poi'kkeuk-
364: §:n muuttamisesta ..................... . 419 sista maataloustulosta annettuun lakiin anne-
365: - 189 P. Vennamon ym., larksi opintotukilain 10 tun lain muuttamisesta ................. . 477
366: §:n muuttamisesta ..................... . 420 - 215 Äärin ym., laiksi maanhankinnan rajoitta-
367: - 190 Ahosen ym., ~aiksi metsänhoitoyhdistyk- misesta ............................... . 479
368: sistä annetun lain 8 §:n muuttamisesta .... 422 - 216 Borgin, laiksi pienyrittäjän vuosilomarahas-
369: - 191 0. Kanikaan ym., laiksi luopumiseläkelain ta .................................. .. 483
370: 10 §:n muuttamisesta ................... . 423 - 217 Remmin ym., 1a1ksi sairausvakuutuslain
371: - 192 Kortesalmen ym., lai'ksi maankuivatuslai- muuttamisesta ......................... . 487
372: nojen ja niiden korkojen anteeksiantamisesta 425 - 218 Ilaskiven ym., laiksi työntekijäin eläkelain
373: - 193 Kortesalmen ym., laiksi yksityismaiden 6 §:n muuttamisesta ................... . 488
374: maankuivatusjärjestelyjen jälkitöistä 427
375: - 219 Kaarnan ym., laiksi itsenäisten yrittäjien
376: - 194 Lemströmin ym., laiksi pienviljelijäin ikar- tapaturmavakuutuksesta ............... . 489
377: jantarlkkaiJuyhdistysten ja sonninpitoyhtymien
378: valtionavustuksista annetun lain muuttamises- - 220 Kantolan ym., laiksi työllisyyslain muut-
379: ta 429 tamisesta ............................. . 490
380: VIII
381:
382: Siv. Siv.
383: - 221 Kaupin ym., laiksi sairausvakuutuslain 23 - 245 Saarisen ym., laiksi kansaneläkelain muut-
384: §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 491 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 538
385: - 222 Laation ym., laiksi sotilasvammalain 17, - 246 Saimon ym., laiksi kansaneläkkeeseen
386: §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 493 suoritettavasta tukilisästä ja asumistuesta an·
387: netun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 540
388: - 223 Laation ym., laiksi kansanelå'kelain 33 §:n
389: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 494 - 247 Saimon ym., iaiksi sairausvakuutuslain
390: 19 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 542
391: - 224 Laineen ym., lailksi työsopimuslain 28 §:n
392: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 496 - 248 Saimon ym., Jaiksi sairausvakuutuslain
393: 60 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 543
394: - 225 Laineen ym., laiksi kansaneläkkeeseen
395: suoritettavasta rukilisäs:ä ja asumistuesta an- - 249 Sinisalon ym., laiksi kansaneläkelain
396: netun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 497 muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 545
397: - 226 Laineen ym., laiksi työehtosopimuksista 499 - 250 Sutisen ym., lailksi sairausvakuutuslain
398: 60 §:n muuttamisesta .. .. .. . .. .. .. .. .. .. . 547
399: - 227 Lehmosen ym., laiksi elatusavun enna-
400: kosta ja elatusmesta annetun lain 1 a ja 4 §:n - 251 Tuomisen ym., laiksi kansanelwkelain 27
401: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 506 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 549
402: - 228 Lehmosen ym., laiksi sairausvakuutuslain - 252 Tupamäen ym., lafksi sotilasvammalain
403: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 508 muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 551
404: - 229 Lemströmin ym., laiksi työsopimuslain - 253 Tupamäen ym., laiksi sairausvakuutuslain
405: 51 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 510 60 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 553
406: - 230 Lemströmin ym., laiksi elatusavun enna- - 254 Vainion ym., laiksi pienyrittäjän vuosilo-
407: kosta ja elatustuesta annetun lain 1 a ja 4 §: n marahasta ............................. . 554
408: muuttamisesta ......................... . 511 - 255 Weckmanin ym., laiksi kansaneläkelain
409: - 231 Lemströmin ym., laiksi työtuomioistuimes- 27 §:n muuttamisesta ................... . 557
410: ta annetun lain muuttamisesta ........... . 512
411: - 256 W eckmanin ym., Jaiksi kansaneläkelain
412: - 232 Lemströmin ym., laiksi valtakunnallisista 27 §:n muuttamisesta ................... . 558
413: työttömyyskassoista annetun lain muuttami-
414: sesta ..................... · · · .. · · · · · · · · 513 - 257 Weokmanin ym., laiksi vuokratuesta ... . 559
415: - 233 Lemströmin ym., laiksi työvoiman kasva- - 258 Weckmanin ym., laiksi työntekijäin elä-
416: tuskorvauksesta ....................... . 514 kelain 5 b §:n muuttamisesta ............. . 563
417: - 234 Lemströmin ym., laiksi työelälkkeiden nos-
418: - 259 P. Vennamon ym., laiksi sairausva!kuutus-
419: tamisesta vähimmäispalkan tasolle .........• 516
420: lain muuttamisesta ..................... . 565
421: - 235 Liedeksen ym., laiksi työntekijäin eläke-
422: lain muuttamisesta ..................... . 518 - 260 P. Vennamon ym., lai'ksi kansaneläkelain
423: 27 §:n muuttamisesta ................... . 566
424: - 236 Lottasen ym., larksi maatalousyrittäjien
425: eläkelain 6 a §:n muuttamisesta ........... . 521 - 261 P. Vennamon ym., laiksi työnantajan työt-
426: tömyysvakuutusmaksun suuruudesta vuonna
427: - 237 Martikaisen, lailksi maatalousyrittäjien elä- 1976 ................................. . 567
428: kelain 8 §:n muuttamisesta ............... . 523
429: - 238 Männistön ym., laiksi kansaneläkelain - 262 P. Vennamon ym., laiksi sotilasvammalain
430: muuttamisesta ......................... . 525 muuttamisesta ......................... . 568
431: - 239 Männistön ym., laiksi valtakunnallisista - 263 P. Vennamon ym., laiksi vuodelta 1976
432: työttömyyskassoista annetun lain muuttami· suoritettavan vakuutetun sairausv!lkuutusmak-
433: sesta ................................. . 527 sun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun
434: määrästä ............................. . 570
435: - 240 Nikkilän ym., laiksi maatalousyrittäjien
436: eläkelain muuttamisesta ................. . 529 - 264 P. Vennamon ym., [afksi lapsilisälain 1
437: §:n muuttamisesta ..................... . 572
438: - 241 Puhakan ym., laiksi valtakunnallisista
439: työttömyyskassoista annetun lain 16 §:n - 265 P. Vennamon ym., Jaiksi lapsilisälain 1 a
440: muuttamisesta ......................... . 530 §:n muuttamisesta ..................... . 573
441: - 242 Puhakan ym., laiksi työsopimusiain 17 - 266 P. Vennamon ym., iaiksi työntdkijän ero·
442: §:n muuttamisesta ..................... . 532 rahasta annetun lain 5 §:n muuttamisesta .. 574
443: - 243 Rosnellin ym., laiksi lapsilisälain muutta· - 267 P. Vennamon ym., laeiksi työntekijäin elä-
444: misesta ............................... . 534 kelain ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien
445: - 244 Ryvkösen ym., laiksi y'ksityisoikeudel1i- ·työntekijäin eläkelain muuttamisesta ....... . 575
446: sessa virka- ja työsuhteessa olevien palkkauk- - 268 P. Vennamon ym., laiksi kansaneläkelain
447: sesta 536 muuttamisesta ......................... . 578
448: IX
449:
450: Siv. Siv.
451: - 269 P. Vennamon ym., 1aiksi kansaneläkkee- - 274 Voutilaisen ym., laiksi sotilasvammalain
452: seen suoritettavasta tukilisästä ja asumistuesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 586
453: annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 579 - 275 Lemströmin ym., laiksi tie- ja vesiraken-
454: nuslaitoksesta .......................... 588
455: - 270 P. Vennamon ym., laiksi sairausvakuutus-
456: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 581 - 276 V. Vennamon ym., laiksi teiden ottami-
457: sesta yhteiskunnan haltuun . . . . . . . . . . . . . . 590
458: - 271 V. Vennamon ym., laiksi ylimääräisistä - 277 Lemströmin ym., laiksi puolustusvoimista
459: elakkeistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 583 annetun lain 2 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . 591
460: - 272 V. Vennamon ym., laiksi metsätyönteki- - 278 Lemströmin ym., 1aiksi eräistä väliaikaisis-
461: jöiden ansioiden turvaamisesta . . . . . . . . . . . . 584 ta poikkeuksista sotatuomioistuimista ja oikeu-
462: denkäynnistä niissä annettuun lakiin 11 päi-
463: - 273 V. Vennamon ym., laiksi !lsumistuen nos- vänä huhtikuuta 1974 annetun lain 7 §:n
464: tamisesta ja sen saannin laajentamisesta . . . . 585 muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 592
465:
466:
467:
468:
469: Lakialoitteet on lähetetty valiokuntiin valmistelevasti käsiteltäväksi seuraavasti:
470: n:ot n:ot
471: perustuslakivaliokuntaan ............... . 1-14 sivistysvaliokuntaan ................... . 177-189
472: lakivaliokuntaan ....................... . 15-34 maa- ja metsätalousvaliokuntaan ......... . 190-215
473: ulkoasiainvaliokuntaan ................. . 35 sosiaalivaliokuntaan ................... . 216-274
474: valtiovarainvaliokuntaan ............... . 36-138 liikennevaliokuntaan ................... . 275, 276
475: pankkivaliokuntaan ................... . 139 puolustusasiainvaliokuntaan ............. . 277
476: talousvaliokuntaan ................... . 140-150 toiseen lakivaliokuntaan ............... . 278
477: laki- ja talousvaliokuntaan ............. . 151-176
478: Lak.al. n: o 1.
479:
480:
481:
482:
483: Friberg ym.: Ehdotus laiksi hinnantasauksesta sekä hintasulusta
484: eräissä tapauksissa annetun lain 14 §:n muuttamisesta.
485:
486:
487: E d u s k u n n a 11 e.
488:
489: Nykyisen hintava!l.vonnan ja hintasäännöstelyn dykkeiden hintoja voidaan alentaa. Lisäksi tuli•
490: toteuttaminen on aiheuttanut palkansaajille ja si lisätä hintaviranomaisten toimintaedellytyk-
491: heidän järj.estöiUeen voimaJkk:aan pettymyksen. siä.
492: Osoituksena tästä on SAK:n viime syksynä te- Nykyisessä yhä voimakkaassa inflaatiotilantees-
493: kemä päätös pidättäytyä elinkeinohallituksen li- sa antaa hintasulkulaki hintavalvontalakia pa-
494: sätyistä istunnoista koska osallistumista näihin, remmat edellytytkset hintojen nousun hilHtse-
495: sinänsä harvoin koohle kutsuttulliin kokouksiin, miselle. Hintasulkua koskevan lain 14 §:n on
496: ei pidetä mielekkäänä. kuitenkin katsottu edellyttävän täysin hinta-
497: SAK on joulukuun 23 päivänä 1974 valtio- va:Lvontalain ja siitä annetun asetuksen mukais-
498: neuvostolle osoittama11aan kirjelmällä esittä- ta hyöd:Y'M::eiden hinnoittelua. Koska tätä ei te~
499: nyt hintavalvontaa tehostettavaksi. SAK:n mu- h~kkaan hintasäännöstelyn kannalta voida pitää
500: kaan tulisi hintasäännöstelyperusteiden tulkintaa mielekkäänä, ehdotamme,
501: muuttaa siten että yrit~ten saamia tuloja voitai-
502: siin säännöstelyllä rajoittaa. Lisäksi hintasään- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
503: nöstelyä ja hintavalvontaa tulisi aktivoida siten, lakiehdotuksen:
504: että ylikustannushinnoitteluun perustuvien hyö-
505:
506:
507: Laki
508: hinnantasauksesta sekä hintasulusta eräissä tapauksissa annetun lain 14 §: n muuttamisesta.
509: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hinnantasauksesta sekä hintasu!lusta eräissä ta-.
510: pauksissa 15 päivänä helmikuuta 1974 annetun lain (155/74) 14 § näin kuuluvaksi:
511:
512: 14 §. määräämän ajankohdan jälkeen tapahtuneet
513: Vahvistettaessa hyödykkeen ylin sallittu hin- muutOkset. Asetuksella säädetään lähemmin niis-
514: ta tai hinnohteluperuste 13 §:n mukaisesti, on tä perusteista, joiden mukaan hinnan tai hin-
515: vahvistuksen perusteeksi otettava hyödykkeen noitteluperusteen vahvistaminen on suoritet·
516: muuttuvissa kustannuksissa valtioneuvoston tava.
517:
518:
519: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1975.
520:
521: Ralf Friberg. Kaisa Raatikainen.
522:
523:
524:
525:
526: 173/75
527: 2
528:
529: Lagmot. nr 2.
530:
531:
532:
533:
534: Häggblom: Förslag till lag om ändring av riksdagsordningen.
535:
536:
537: T i U R i k s d a g e n.
538:
539: Riksdagens arbetsformer har under senaste som rätt och sanning bjuder. Han är därvid skyl-
540: tid varit föremål för en HvHg, offent:Jlig debatt. dig att iaktta grunchl.agama men är inte bunden
541: Det rikliga talflödet och de rikliga ändrings- a'V några föreslkrifter. Vidare ha:r jäJmili!kt 57 §
542: fö!$lagen ti..Ll statsförslaget har varit de före- riksdagsordningen vat!je riksdagsman vid ple-
543: teelser debattörerna främst pekat på. num rätt att på begäran erhålla ordet samt fritt
544: I samband med a'Vs'lutningen av 1974-års tala och yttra sig i ahla frågor, som då handläggs,
545: riksdag tog både republilkens president och riks- ooh om la~gheten av a11t, som i r1ksdagen till-
546: dagens talman i sina ta!l upp frågan om riks- drar sig. De riksdagsman i dessa stadganden till-
547: dagens al'betsformer. Även rilksdagens talmans- försäkrade rättigheterna inskränk.s av 58 § riks-
548: konferens peJkade på problemen med de ut- dagsordningen blott såtillvida, att riksdagsman
549: dragna disikussionerna då den presenterade sitt bör iaktta ett aRvarligt och värdigt uppträd.ande,
550: förslag tili ändringar i ri!ksdagens a'rbetsordning och han får inte tillåta sig förolä!mpande, spe-
551: den 5 november 1974. Härvid sades att "taJ.~ fuhl.a eller e1jest opassande uttryck om regerin-
552: mans!konferensensen emellertid konstaterar, att gen e1ler enskilda personer. Den som bryter mot
553: ett ingripande i vissa inom riksdagsarbetet under detta kan underkastas i paragrafen förutsatta
554: de senaste tiderna framkomna problem, vi,lka påföljder, ta1mannen kan !k.alla honom tili ord-
555: väokt till och med mycken dis!kussion och fram- ningen, samt ifall han inte [åter sig rättas av
556: trätt såsom direkta missförhålJ:andedn, såsom detta, frånta honom ordet, och riksdag.en kan be-
557: riksdagsledamöters uppträdande och överdi- sluta att han av taLmannen bör erhålla föreställ-
558: mensionerade bruk av rätten att yttra sig, skuMe ning oah varning eller uteslutas från riksdagens
559: förutsätta ändring av vissa stadganden i dks- sammanträden under högst två veokor e1ler åta-
560: dagsordningen och däclör icke nu kan bli för.e- las vid domstol.
561: mål för prövning". Dessa stadganden har i flera fall visat sig
562: Då det är m1n fasta övertygelse att änckingar otiMräckliga. Förutom att det för tathnannen varit
563: tili det bättre inte i avgörande grad kan förvetik- omöjligt att överva~ka att det inte under långa
564: ligas på frivillig bas, föreslår jag vissa ändringar andraganden här och där framkastats sådant, som
565: i riksdagsordningen, s:om, om de förverkligas, stJrider mot föreskrifterna i 58 § riksdagsordnin-
566: ger rilksdagen möjli~heter attt stävja okynnes- gen, ger riksdagsordningen inte taLma.nnen nå-
567: taJ.ande vid rilksdagsbehanchlingen och ett över- got möjHghet att begränsa diskussioner genom
568: dimensionerat utnyttjande av initiativrätten som att förhindra yttranden, vilka blott medelbart
569: gjort att betyde1sen av denna rätt ansenligt tangerar det förhandenvarande ärendet, ellet ett
570: minskat. upprepande gång efter annan av det som redan
571: Då man vidare gör internationeLla jämförelser yttrats.
572: i detta avseende framstår det allt klarare, vi
573: inte längre kan vara någotslags "de sista För den skull har fö1:handlingar, vid vHka
574: ståndaktiga tennsoldaterna" i försvaret av den yttrandenas sakliga innehåll med lätthet kunde
575: oinskränkta ytttanderätten, utan att fasthål- framstrolas även på kortare tid, kunnat bli olid-
576: landet vid denna snarare är ägnat att undergräva Jigt uttänjda och utan samma.nhang med själva
577: till.tron på vår demdkrati. ärendet samt urarta därhän, att de varit tili hin-
578: der för ri:ksdagens egen verksamhet och kunnat
579: Y ttranderätten nedsätta dess anseende i den allmänna uppfatt-
580: ningen samt tillskärpa också ogrundade motsätt-
581: Jämlikt 11 § rilksdagsordningen skall riks- ningar i det politiska livet. På grund härav är
582: dagsman i utövningen av sitt uppdrag handla så det nöd'Vändigt att ändra ri>ksdagsordningen så,
583: La.k.al. n:o 2 3
584:
585: att dislmssioner rkan begränsas, då srkäl därtill fö- Riksdagsmotionerna, med undantag för finans-
586: religger. motionerna, hat ytterst sälilan bunnit behandlas
587: I sådant syfte föres1As, att rirksdagen kan be- inom rimlig tid, oftast har de blivit helt och
588: sluta att ytttandena i ett visst ärende kan be- håll.et obehandlade. Detta ledet tili att motions-
589: gränsas. En sådan begriinsning ikunde ske antin· rättens betydelse ansenligt minskas, viliket inte
590: gen så, att i ett föl'handenvarande ärende otdet är på sin plats.
591: inte vidare bev.illjas utöver vad som redan bevil- Riksdagsmans motionsrätt borde inskränkas
592: jats, eller så att yttrandenas ~ängd begränsas re- dels genom att man tydligare än hittiiis marke-
593: dan från början ellet eftet det UttaJanden gjorts tat gränsen meiian en finansmotion och en hem-
594: ftån de skilda gruppernas sida eller på vartdera stä!llningsmotion och dels genom att i rirksdags-
595: sättet. otdningen möjJiggöta en iMkränkning av det an-
596: De närmare föreskrifterna Iämpat sig bäst för tarl motionet envat tiksdagsman är betättigad att
597: riiksdagens arbetsordning, !\7ilk.en kan ändras inlämna. De närmare föteskrifterna häclöt Iäm-
598: efter behov på basen av de erfarenhetet som pat sig bäst i riksdagens arbetsotdning.
599: gjorts utan iatkttagande av de försvårande for- Då det blivit sed att i stort antal inlämna
600: mer, som gä11er vid ändring av riksdagsotdnin- hemställningsmotioner om att tegeringen i stats-
601: gen. I atbetsordningen kan även stadgas, att tal· vevksptopositionen för följande finansåt måtte
602: mannen ellet ens!k.ild dksdagsman kan fmm- uppta anslag för visst ändamåi, medan dylika
603: ställa fötslag om saken även undet själva föt- hemstallningsmotionet hat ett syftemål som
604: hand!lingen. Den nödiga ändringen av riksdags- faller utom det föt hemställningsmotionet av-
605: ordningen kan bäst fogas ,som .tillägg tili 57 §. sedda området, botde tili tiksdagsotdningen
606: fogas ett stadgande, som uttryclcligen skulle föt-
607: bjuda hemstä1Iningsmotionet om u:pptagande av
608: I nitiativrätten anslag i statsfötslaget föt följande ellet senate
609: finansår.
610: Rik:sdagens ökade arbetsbötda har utöver Det botde vidate i tiiksdagens arbetsotdning
611: vad som ovan sagts sin orsak i ett annat införas nätmare stadganden om på viLket sätt
612: missfö.rhållande, nämligen det ökade btuket att t.iksdagsmans initiativrätt yttetligate kunde be-
613: inläm.na motioner. Som ett bev1s härrför kan gtänsas bettiiffande det antal motionet varje
614: närmnas de genomsnittliga sifftoma föt det an- tirksdagsman ät betättigad att [ärmna in.
615: tal motioner som anhängiggjorts vid r1rksdagarna Hänvisande tili det anförda fötesUt jag,
616: undet den fötsta ooh den andra hälften av 1960-
617: talet samt undet riksdagatna på 1970-talet. att Riksdagen måtte godkänna följande
618: 1960-64 rd. 1965-69 rd. 1970-73 rd. lagförslag:
619: Riksdagsmotioner 1 464 1 625 3 335
620:
621:
622:
623:
624: Lag
625: om ändring av riksdagsordningen.
626: I enJighet med R1ksdagens beslut, tillkommet i den otdning 67 § riksdagsotdningen föteskri-
627: vet, ändras 31 § odh 57 § rirksdagsotdningen av den 13 januati 1928, 57 § i den lyddse den
628: fått den 6 novembet 1964, som följet:
629:
630: 31 §. ock förslag ti1llag i ämne, varom förut genom
631: För såvitt ej nedan ät annorlunda stadgat, administrativa stadganden förordnats;
632: äger riksdagen tätt att upptaga av riksdagsman 2) finansmotion, innehållande fötslag om
633: behörigen väckt motion. Motion kan innefatta: upptagande av anslag i statsförslaget för föl-
634: 1 ) Iagmotion, innehållande i lagform fötslag jande finansår;
635: om stiftande av ny Iag ellet om ändting, föt- 3) hemstäHningsmotion, innehållande fötslag
636: klating eLlet upphävande av gällande lag, ellet att tiksdagen måtte hos tegetingen hemställa om
637: 4 Lak.al. n :o 2
638:
639:
640: vidtagande av åtgärd i är.ende, som hör tili re- kan riksdagsman på sätt i arbetsordningen när-
641: geringens befogenhet. mare föreskrives givas ordet i annan ordning för
642: Hemställningsmotion får kke gälla uppta- besvarande i korthet av annans anförande.
643: gande av anslag i propositionen angående stats- Varje riksdagsman äger rätt att tili protokol-
644: förslaget för följande ellet senare år. let fritt tala och yttra sig i alla frågor, som då
645: Därom, huru riksdagsmans motionsrätt i sär- handläggas, och om lagligheten av allt, som i
646: skilda fall kan begränsas, stadgas i riksdagens riksdagen tilldrager ,sig.
647: arbetsordning. Ej får någon tala, innan ordet ti1ldelas honom,
648: Angående stiftande av kyrkolag gäller vad och icke heller utom protokollet.
649: därom särskilt är stadgat. Därom, huru riksdagsmans yttranderätt i sär-
650: skilda fall kan begränsas, stadgas i rilksdagens
651: 57 §. arbetsordning.
652: För såvitt ej nedan är annorlunda stadgat,
653: äger varje riksdagsman vid plenum, med i 59
654: oah 60 §§ nämnda undantag, rätt att erhålla Denna lag träder i kraft den 197 .
655: ordet i den ordning, vari han anmält sig. Dock
656:
657:
658: Helsingfors den 16 februari 1975.
659:
660: Evald Häggblom.
661: 5
662:
663: Lak.al. n:o 2. Suomennos.
664:
665:
666:
667:
668: Häggblom: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
669:
670:
671: E d u s k u n n a 11 e.
672:
673: Eduskunnan työmuodot ovat viime aikoina oikeutta: ja totuutta. Hän on siinä velvollinen
674: olleet vilkkaan julkisen keskustelun kohteena. noudattamaan perustuslakia eivätkä häntä sido
675: Puheiden vuolaus ja talousarvioesitykseen teh- mitkään muut määräykset. Edelleen on valtio-
676: dyt runsaslukuiset muutosehdotukset ovat ol- päiväjärjestyksen 57 §:n nojalla jokaisella edus-
677: leet ilmiöitä, joihin keskustelijat ensi sijassa ta;jalla oikeus täysistunnossa saada pyynnöstä
678: ovat viitanneet. puheenvuoro sekä vapaasti puhua ja lausua
679: Vuoden 1974 valtiopäivien päättäjäisissä otti- mielensä kaikista silloin ker.kusteltavista asiois-
680: vat sekä tasavallan presidentti että eduskunnan ta ja kaiken sen laillisuudesta, mitä valt1opäi,
681: puhemies puheessaan esille kysymyksen edus- villä tapahtuu. Kansanedustajille näissä säädök-
682: kunnan työmuodoisrta. Myös eduskunnan puhe- sissä taattuja oikeuksia rajoitetaan vaitiepäivä-
683: miesneuvosto viittasi pitkäveteisten keskustelu- järjestyksen 58 §: r.sä vain siten, että edustajan
684: jen pulmiin, kun se esitti eduskunnan työjärjes- tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti, eikä hän
685: tyksen muutosehdotuksen 5 päivänä marraskuu- saa käyttää loukkaavia, pilkallisia tai muuten
686: ta 1974. Siinä yhteydessä sanottiin, että "puhe- sopimattomia sanoja hallituksesta tai yksityisis-
687: miesneuvosto toteaa kuitenkin, että eräisiin tä henkilöistä. Tätä vastaan rikkova voi joutua
688: eduskunnan viimeaikaisessa työssä ilmenneisiin, pykäläs!iä mawttujen seuraamusten kohteeksi;
689: laajaakio keskustelua herättäneisiin ja suoranai- ruhemies voi kutsua hänet järjestykseen sekä,
690: siksi epäkohdiksi koettuihin ongelmiin kuten ellei hän ota siitä ojentuakseen, kieltää häntä
691: käyttäytymiseen ja edustajan puheoikeuden yli- puhumasta ja eduskunta voi päättää, että hän
692: mitoitettuun käyttämiseen puuttuminen edellyt- on puhemieheltä saapa nuhteet ja ·varoituksen
693: täisi valtiopäiväjärjestyksen säännösten muutta- tai pidätetään eduskunnan dstunnoista enintään
694: mista eikä siten voi tulla nyt harkit·tavaksi." kahdeksi viikoksi tai ar.etetaan syytteeseen tuo-
695: Kun minun ehdoton vakaumukseni on, että mioistuimessa.
696: muutosta parempaan ei ra~t:kaisevassa määrin Nämä säädökset ovat useissa tapauksissa
697: voida saada aikaan vapaaehtoisuuden pohjalta, osoittautuneet riittämättömiksi. Sen lisäksi, että
698: ehdotan eräitä muutoksia valtiopäiväjärjestyk- puhemiehen on ollut mahdotonta valvoa, ettei
699: seen, jotka toteutettuina antavat edookunnalle pitkien puheenvuorojen aikana &illoin tällöin
700: mahdollisuudet estää .ilkeämielinen puhuminen ole esitetty sellaista, joka on ristiriidassa val-
701: eduskuntakäsittelyssä sekä aloitteenteko-oikeu- · tiopäiväjärjestyksen 58 § :n kanssa, valtiopäivä-
702: den liiallinen käyttö, joka on aikaansaanut sen, järjestys ei suo puhemiehelle minkäänlaista
703: että tämän oikeuden merkitys on huomattavasti mahdollisuutta rajoittaa keskusteluja estämällä
704: vähentyny.t. lausumia, jotka vain välil1ises,ti sivuavat esillä
705: Tehtäessä kansainvälisiä vertailuja tässä mie- olevaa asiaa tai sellaisen asian toistamista useaan
706: lessä ilmenee yhä selvemmin, että me emme kertaan, mikä jo on lausuttu.
707: enää voi olla jonkinlaisia "viimeisiä vankku-
708: mattomia tinasotilaita" puolustamassa rajoitta- Tästä &yystä ovat käsittelyt, joiden yhteydes-
709: matonta ilmaisuvapautta, vaan että siitä kiinni sä lausumien asiaUinen sisältö olisi helposlti voi-
710: pitäminen on pikemmin omiaan horjuttamaan tu esittää myös lyhyemmässäkin ajassa, voineet
711: fuottamusta demokratiaamme. venyä sietämättömän pitkiksi ilman yhteyttä
712: varsinai&een asiaan sekä vinoutua siinä määrin,
713: Ilmaisuvapaus että ne ovat olleet esteenä eduskunnan omalle
714: toiminnalle ja voineet alentaa sen arvostusta
715: V altiopäiväjärjesty'ksen 11 § :n mukaan edus- yleisessä mielessä ja kärjistää perusteettornia
716: taja on velvollinen toimessaan noudattamaan ristiriitoja poliittisessa elämässä. Tästä syystä
717: 6 Lak.al. n:o 2
718:
719:
720: on välttämätöntä muuttaa valtiopäiväjärjestystä Eduskun:ta..aloitteita, raha-asia"alo1tteita lu-
721: siten, että keskusteluja voidaan rajoittaa, kun kuunottamatta, on äärimmäisen harvoin ehdit-
722: siihen on: aihetta. ty käs1tellä kohtuullisessa ajasr.-a, usein: ne ovat
723: Tässä tarkoituksessa ehdotan, että eduskun- jääneet kokonaan käsittelemättä. Tämä johtaa
724: ta voi päättää, että lausumia .tietyr.sä asiassa siihen, että aloiteoikeuden merkitys tuntuvasti
725: voidaan rajoittaa. Tämän: la111tuin:en rajoittami- pienenee, mikä ei ole paikallaan.
726: nen voisi .tapahtua joko siten, että esillä olevan Kansanedustajan aloiteoikeutTa tulisi rajoittaa
727: asian johdosta ei enää anneta puheenvuoroa jo toisaalta siten, että raja vedetään selvemmin
728: annettujen lisäksi tai siten, että lausumien pi- kuin tähän saakka raha-asia-aloitteen ja toivo-
729: tuutta rajoitetaan jo aluksi tai kun eri ryhmien musaloitteen välille ja toisaalta siten, että val-
730: taholta on annettu lausumat tai molemmilla ta- tiopäiväjärjestyksessä tehdään mahdolliseksi ra-
731: voin. joittaa niiden aloitteiden lukumäärää, jotka
732: Tarkemmat määr-äykset sopivat parhaiten edustajalla on oikeus ,tehdä. Tarkemmat mää-
733: eduskunnan työjärjestykseen, jota voidaan räykset tästä sopivat parhaiten eduskunnan ;työ-
734: muuttm tarpeen muk1aan &aatujen k"Okemu&~en järjestykseen.
735: pohjalta noudattamatta niitä vaikenttavia muo- Kun on tullut tav~ksi tehdä •toivomusaloit-
736: toja, jotka koskevat valtiopäiväjärjestyksen teita siinä tarkoitukr.essao, että hallitus ottaisi
737: muuttamista. Työjärjestyksessä voidaan myös seuraavan varainhoitovuoden tulo- !ja menoar-
738: määrätä, että puhemies rtai yksityinen kansan- vioon mää~ärahan •tiettyä rukoitusta varten, ja
739: edustaja voi tehdä ehdotuksen asiasta myös itse kun 'tällaisten toivomusaloitteiden tarko1tusperä
740: käsittelyn aikana. Valtiopäiväjärjestyksen tar- jää toivomusaloitteille tal'koitetun alan ulko-
741: peeUmen muut>0s voidaan parhaiten lHttää ii- puolelle, valtiopäiväjäqestykseen ;tulisi liittää
742: säyksenä valtiopäiväjärjestyksen 57 §: ään. säännös, joka nimenomaan kieltäisi toivomus-
743: aloitteet määrärahojen ottamiseksi seuraavan
744: tai sitä myöhemmän vuoden tulo- ja meno-
745: Aloiteoikeus arvioon.
746: Eduskunnan Hsääntyneeseen työtaakkaan on Eduskunnan työiärjestykseen tulisi edelleen
747: syynä ~dellä mainitun lir.äksi, myös toinen epä- sisäll~tää tarkempia määräyksiä si1tä, millä ta-
748: koht~, nimittäiu lisääntynyt tapa jättää aloittei- voin kansanedustajan aloiteoikeutta voitaisiin
749: ta. Todisteena rtäs~ä voidaan m~inita niiden lisäksi rajoittaa sen suhteen, k'l.tinka monta aloi-
750: aloitteiden keskimääräiset lukumäärät, jotka on tetta kullakin kansanedustajalla on oikeus teh-
751: tehty 1960-luvun alku- ja loppupuoliskon sekä dä.
752: 1970-lruvun valtiopäivillä. Edellä esitettyYn viitaten ehdotan,
753: 1960-64 1965-69 1970-73 että Bdu1kunta by.väksyisi seU"aavatt
754: Eduskunta-aloitteita 1 464 1 625 3 335 lakiehdo~teksen:
755:
756:
757:
758: Laki
759: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
760: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjesty-ksen 67 §:ssä määrätyl-
761: lä tavalla, muutetaan 13 päivänä tammikull!ta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen 31 ta
762: 57 §, näistä 57 § sellaisena kuin se on muutettuna 6 päivänä marmskuuta 1964 annetussa
763: laissa (534/64), seuraav1.11sti:
764:
765: 31 s. kumoamisesta, taikka ehdotuksen laiksi sellai-
766: Jollei jäljempänä ole toi~in säädetty, edu.s- sesta asiasta, joka ennestään on haUinoollisilla
767: kunnalla on oike~s ottaa käsLteltäväks.~n edus- säännöksillä järjestetty;
768: tajan asianmukaisesti tekemä aloite. Eduskun- 2) raha-asia-aloite, joka sisältää ehdotuksen
769: ta-aloite saatt~a olla: jonkin määrärahan ottamisesta valtion tulo- ja
770: 1) llakialoite, joka sisältää lain tnuotoon pue- menoarvioon seuraavaa varainhoitovuotta var-
771: tun ehdotuksen uuden lain säitiitnisestä tai voi- ten;
772: massaolevan muuttamisesta, selittämises.tä tai J) toivomusaloitJe, joka sis.ältää ehdotuksel'l,
773: Lak.al. n:o 2 7
774:
775: että eduskunta esittäisi hallitukselle toivomuk- sillä tavoin kuin työjärjestyksessä tarkemnun
776: sen toimenpiteeseen ryhtymisestä sen toimi- määrätään, antaa muussa järjestyksessä lyhyt
777: va1tam llwu1uvassa asiassa. vastauspuheenvuoro toisen puheenvuoron joh-
778: Toivomusaloite ei saa koskea määrärahan dosta.
779: ottliiDlista seuraavan tai myöhemmän vuoden Jokaisella edustajaMa on o~keus pöytäik1njaan
780: tulo- ja menoarvioesitykseen. vapaasti puhua ja lausua mielensä kaiikista ~;i!l
781: Kansanedustajan aloitteenteko-oikeuden ra- loin kes!kusteltavina olevista asioista ja tka1ken
782: joittamisesta erityisissä tapauksissa säädetään sen J.ai!llisuudesta, mitä valtiopäivillä tapahtuu.
783: eduskunnan työjärjestybessä. Mköön kukaan puhuko, ennenikuin hänelle
784: Kirkkolain säätämi:sestä on voimassa, mitä on annettu puheenworo, ätliköönkä ohi pöytä-
785: siitä erikseen on säädetty. kit;an.
786: Siitä, miten kansanedustajan ilmaisuvapautta
787: 57 §. erityisissä tapauksissa voidaan rajoittaa, sääde-
788: Jollei jäljempänä ole toisin säädetty, täys- tään eduskunnan työjällj.estyksessä.
789: istunnossa on jokaisella edustajalla oikeus, 59
790: ja 60 §:ssä mainituin po1kkeuksin, saada pu-
791: heenvuoro siinä järjestyksessä, jossa hän on Tämä laki tulee voimaan päivänä
792: ilmoittautunut. Kuitenkin voidaan odustajalle kuuta 197 .
793:
794:
795: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1975.
796:
797: Evald Häggblom.
798: 8
799:
800: Lak.al. n:o 3.
801:
802:
803:
804:
805: Kurppa ym.: Ehdotus laiksi indeksiehdon käytön rajoittamisesta
806: annetun lain muuttamisesta.
807:
808:
809: Ed u s kun n a 11 e.
810:
811: Indeksiehdon käytön kielto on ajateltu suo- teiskunnan kannalta tärkeää säästämistoimin-
812: jatoimenpiteeksi irti ryöstäytynyttä inflaatiota taa on tässä tilanteessa rohkaistava tuvvaamalla
813: vastaan. Inflaatio on välitön seuraus epäonnis- piensäästäjien ( = korkeintaan 40 000 mk)
814: tuneesta talouspolitiikasta, ja jota valtiovallan säästöjen ostovoima. Oman asunnon hankki-
815: omat toimenpiteet ovat vauhdittaneet. mista ja muita tarkoituksia varten varoja ke-
816: Tavalliselle kansalaiselle ja hänen tavoitteiJ.- ränneiden säästäjien talletukset on suojattava ra-
817: leen rahan arvon aleneminen on aiheuttanut ka- han arvon alentumista vastaan soveltamal:la nii-
818: tastrofaaliset seuraukset. Henkilö, joka on sääs- hin indeksiehtoa. Varat inderositilien indeksieh-
819: tänyt oman asunnon tai muun vastaavan pää- don maksamiseksi olisi koottava tasavastuisesti
820: määrän ~saavuttamiseksi, on inflaation johdosta kaikkien rahalaitosten tuotantoinvestointeihin
821: ja1!kuvasti etääntynyt tavoitteistaan. Markan ar- myöntämistä yhteensä yli 500 000 markan lai-
822: von säilyminen olisi viipymättä turvattava tyy- noista, joihin on siis sallittava indeksiehdon so-
823: dyttävä:Llä tavalla. veltaminen.
824: Kiihtyvällä vauhdhlla edennyt inflaatio on Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
825: kaikkein ankarimmin rangaissut uhrautuvalla dotamme,
826: työllään vähäisiä säästöjä vanhuuden varahle ke- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
827: rännyttä piensäästäjää. Tämän vuoksi koko yh- lakiehdotuksen:
828:
829:
830:
831: Laki
832: indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain muuttamisesta.
833: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan indeksiehdon käytön rajoittamisesta 29 päivä-
834: nä maaliskuuta 1974 annetun lain (262/74) 6 §ja lisätään lain 5 §:ään uusi 2 momentti selkä
835: 6 § :ään uusi 7 kohta seuraavasti:
836:
837: 5 §. 2) va!kuutussopimukseen;
838: 3) sähköntoimitussopimukseen;
839: Mitä 1 momentissa on säädetty, älköön so- 4) vientitakuulain ( 479/62) 2 §:n 1 mo-
840: vellettako yli 500 000 markan tuotantoil.ainoi- mentin 7 kohdassa tal.'ikoitetun tappion varalta
841: hin, joilla kootaan varat piensäästäjien tavoite- annettavaan valtion vientita:kuuseen;
842: talletusten indeksiehdon maksamiseksi. 5) vientikauppaan liittyvän iluoton rahoitta-
843: mista koskevaan lainasopimukseen, silloin kun
844: 6 §. va[tio osallistuu lainan myöntävän luottolaitok-
845: Mitä edellä tässä laissa on säädetty, ei so- sen tällailsen toiminnan rahoitukseen;
846: veN.eta: 6) sitoumuksiin, sopimuksiin eikä muihin
847: 1) eläkettä, hautausapua eikä avioliittolain välipuheisiin, jotka koskevat suomalaisten ta-
848: ( 234/29) tai avioliiton ulkopuolella syntyneis- varoiden tai palvelusten myyntiä tai tarjontaa
849: tä [apsista annetun lain ( 173/22) mukaista ulkomaille, Suomeen tar-koitettujen tuontitava-
850: elatusapua koskevaan sitoumukseen tai sopi- roiden tai palvelusten hankintaa ulkomailta
851: mukseen; taikka kansainväilisiä tahtimarkkinoita tai jot!ka
852: Lak.al. n:o 3 9
853:
854: muuten ovat kansainvälisluonteisia, vaikka sa- tamiseksi korkeintaan 80 000 markkaan asti
855: nottuihin sitoumuksiin, sopimuksiin ja muihin siinä tarvittavien omien varojen osalta sekä
856: välipuheisiin muuten olisi sovellettava Suomen muutoin 40 000 mankkaan asti.
857: lakia; sekä
858: 7) talletu:ksiin, jotka on tehty perheen oman Tämä laki tulee voimaan päivänä
859: asunnon asunto-osakkeen tai -osuuden rahoit- kuuta 197 .
860:
861:
862: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
863:
864: Mauno Kurppa. Matti Asunmaa. Pentti Antila.
865: Kalevi Remes. Arttur Niemelä.
866:
867:
868:
869:
870: 2 173/75
871: 10
872:
873: Lak.al. n:o 4.
874:
875:
876:
877:
878: Lemström ym.: Ehdotus laiksi indeksiehdon käytön rajoittami-
879: sesta annetun lain muuttamisesta.
880:
881:
882: E d u s kun n a 11 e.
883:
884: Voimassaoleva indeksiehdon rajoitusta kos- mät kansanosat saavat oikeutta. Vastuuta on
885: keva laki ei tee oikeutta tavalliselle kansalai- vihdoinkin löydettävä riistoverojen ja maksujen
886: selle. Maamme piensäästäjät ovat vailla tut'Vaa, alaisten oikeuksien palauttamiseksi. Siksi
887: jonka inderosiehto antaisi. Ha!llitus ei ole ht- SMP:n eduskuntaryhmä lähtee tekemään muu-
888: sonut sitä tarpeelliseksi, vaan piensäästäjien tosvaatimUiksen indeksiehdon rajoituksia koske-
889: inflaatioryöstö on ylksi nykyisen hallitul<lsen pää- vaan lainsäädäntöön päämääränä piensäästäjien
890: periaatteista. ja pienituloisten sekä eläkeläisten toimeentulo-
891: Samassa veneessä ovat pienipal!lclcaiset ja elä- tason turvaaminen ihmisarvoisella tavalla. Nyt
892: keläiset. Heidän pieniä tulojaan ja eläklkeitään puheena oleva!lla lain muutokseLla voidaan saat-
893: jäytää jarlmva inflaatio. taa ailkaan korjausten osaratkaisu. Tilanne on
894: Valtio ja kunnat kulkevat kärjessä asunto- kehittynyt siihen mittaan, että jatkoa on seu-
895: jen vuokrien ja muiden :köyhimpiin kansalai- rattava jos tässä maassa vielä halutaan huoleh-
896: siin kohdistuvien maksujen korotusten teillä. tia asioiden hoidosta vastuuLlisesti.
897: Korottajilla ei ole mitään vastuuta velvollisuu- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
898: desta kotwata näiden korotusten aiheuttamia
899: menetY'ksiä niistä kärsimään joutuneille. On että Eduskun•ta hyväksyisi seuraavan
900: todella syytä korjata indeksiehdon määräävää lakiehdotuksen:
901: lainsäädäntöä niin, että pienituloiset ja kö)'lhim-
902:
903:
904:
905: Laki
906: indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain muuttamisesta.
907: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään indeksiehdon käy:tön rajoittamisesta 29 patvana
908: maaliskuuta 1974 annetun lain (262/74) 2 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 mo-
909: mentti siirtyy 3 momentiksi, 3 §:ään uusi 3 momentti sekä 6 §:n 1 momenttiin uusi 7), 8),
910: 9) ja 10) kohta sekä 2, 3 ja 4 momentti seuraavasti:
911:
912: 2 §. koon myös sellaiseen urakkasopimukseen, jonka
913: aliurakoitsija tekee pääurakoitsijan kanssa.
914: Samoin on elinkustannusindeksin muutok-
915: siin perustuva indeksiehto sallittu, milloin ky- 6 §.
916: symyksessä on pankkiin tai muuhun vastaavaan Mitä edellä tässä laissa on säädetty, ei sovel-
917: rahalaitokseen sijoitettu pientalletus. Valtioneu- leta:
918: voston on tarkemmin määrättävä, mitä on pi-
919: dettävä pientalletuksena.
920: 7) palkkaan, eläkkeeseen ja korva·ukseen sil-
921: tä os·in, kuin se ei ylitä 1 500 markkaa kuukau-
922: 3 §. dessa, kuitenkin niin, että jos 1 500 markkaa
923: kuukaudessa pienempi pa&ka, eläke ja korvaus
924: Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletta- tämän lain johdosta ylittää sanotun rajan, niin
925: Lak.al. n:o 4 11
926:
927: 1500 matkan jo aikaisemmin ylittänyt palkka, kustannuskorotusten johdosta, on valtion suo-
928: eläke ja korvaus korotetaan samaan määrään; ritettava korotuksesta kunnalle asianmukainen
929: 8) valtion maksamaan hintapoliittiseen tu- korvaus niin, että asumisen ja ku[jetustoimen-
930: keen; alan ikuc;tannukset pysyvät entisellään.
931: 9) metsätyömiehen ansioon; ja Mikäli valtio korottaa peruselintarvikkeiden
932: 10) lapsilisään ja muihin perhepollittisHn tai muiden välttämättömyystavaroiden hintoja
933: korvauksiin. työehtosopimuskauden aikana vastoin sopimus-
934: Hyväks}'ltyn työehtosopimuskauden aikana ta tai tarkoitusta, on valtion korvattava asian-
935: valtio ei saa korottaa maksujaan. Lisäksi valtion omaiselle tapahtunut hinnankorotus niin, että
936: on huolehdittava, että sen maksut pysyvät reaa- kuluttajahinta ei nouse.
937: liarvoltaan samanlaisina.
938: Kunta ei saa nostaa asumisen tai kuljetustoi-
939: men alan kustannuksia hyv~ ·tyiSehttosopi· Tämä laki tulee voimaan päivänä
940: muskauden aikana. Jos näin tapahtuu valtion kuwta 19
941:
942:
943: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1975.
944:
945: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
946: Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
947: 12
948:
949: Lak.al. n:o 5.
950:
951:
952:
953: Lemström ym.: Ehdotus laiksi kustannustason nousun ehkäise-
954: misestä eräissä tapauksissa annetun lain muuttamisesta.
955:
956:
957: E d u s k u n n a 11 e.
958:
959: Viime vuosien hallituspolitiikka on merkin- nyt todettu merkityksettömäksi. Jos lakiin olisi
960: nyt tavallisen kansalaisen kohdalla 'toimeen- silloin tehty SMP:n esittämät muutokset, olisi
961: tulon vaikeutumista ja jatkuvaa taloudellista asia toisin. Siksi on todella perusteltua nyt
962: sortoa. Hallitus on liehittelijöineen pitänyt huo- muuttaa mainitun lain 1 ja 2 pykäliä niin, että
963: len jatkuvasta kustannustason noususta, valtio- päästään todella edistykselliseen ratkaisuun.
964: valta on kulkenut kärjessä hintojen ja maksujen Eduskunnan on todella päädyttävä siihen
965: nostajana. Veroriisto on ollut lisäämässä kan- tulokseen, että nyt harjoitetulle hallituspolitii-
966: san syvien rivien kurjuuden toteuttamista. kalle on löydyttävä takaraja. Me emme voi -
967: Eduskunta on enemmistöltään suhtautunut meidän käsityksemme SMP:ssä on se - ja;t-
968: kielteisesti niihin pyrkimyksiin, joilla on yri- kuvasti hyväksyä sellaisia päätöksiä, joiden pai-
969: tetty suojella vaikeuksissa olevia kansalaispii- ne kohdistuu vaikeimmassa asemassa oleviin
970: rejä, kuten pienituloisia, eläkeläisiä ja opiskeli- ja jo työssään väsyneisiin kansalaispiireihin,
971: joita. Pienviljelijät ovat saaneet erikoisesti ko- raskainta työtä tekeviin kansalaisiimme ja yrit-
972: kea, mitä on harjoittaa pienmaataloutta K-V- tävimpiin kansalaisryhmiimme jatkuvana talou-
973: linjan istuessa hallitusperäsimessä. Eduskun- dellisena riistona.
974: nassa pyrittiin SMP:n toimesta rajoittamaan Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
975: kustannustason nousua ehkäisevän lainsää-
976: dännön käsittelyn yhteydessä valtion ja suu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
977: ren rahan riistoa, mutta siinä saatiin pilkkaa lakiehdotuksen:
978: ja ivaa vain niskaan. Silloin säädetty laki on
979:
980:
981: Laki
982: kustannustason nousun ehkäisemisestä eräissä tapauksissa annetun lain muuttamisesta.
983: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kustannustason nousun ehkäisemisestä eräissä
984: tapauksissa 5 päivänä huhtikuuta 1974 annetun lain (284/74) 1 § ja 3 § näin kuuluviksi:
985:
986: 1 §. tessa niin, että tuotteen tai tavaran vähittäis-
987: Hinta- ja kustannustason vakaana säilyttä- hintaa tulisi nostaa, valtioneuvostolla on vel-
988: miseksi sekä tasapainoisen taloudellisen kasvun vollisuus alentaa 2 §: ssä mainittuja tulleja,
989: turvaamiseksi ja kansan elintason parantami- maksuja ja veroja niin, että kuluttajahintojen
990: seksi valtioneuvostolla on oikeus ja velvolli- nousu mahdollisuuksien mukaan estetään.
991: suus kohtuutta ja tasapuolisuutta noudattaen
992: ryhtyä tämän lain mukaisiin toimenpiteisiin.
993: 3 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
994: Hinta- ja kustannustason todettavasti nous- kuuta 197 .
995:
996: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1975.
997:
998: Rainer Lemsttöm. J. Juhani Kortesalmi.
999: Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
1000: 13
1001:
1002: Lak.al. n:o 6.
1003:
1004:
1005:
1006:
1007: Rainio ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 40 §:n muut-
1008: tamisesta.
1009:
1010:
1011: E d u s k u n n a 11 e.
1012:
1013: Eduskunnan työn aloittaminen hidastuu val- ten vaalien jälkeisten valtiopäivien alkaessa, ku-
1014: tiopäivien alkaessa nykyisen valtiopäiväjärjes- ten jo nykyisen valtiopäiväjärjestyksen mukaan
1015: tyksen mukaan toimittaessa siksi, että järjestys- menetellään valitsijamiesten suhteen. Kun val-
1016: toimiin kuuluu joka vuosi valiokuntien asetta- tiopäiväjärjestyksessä on varattu eduskunnalle
1017: minen. Tämä toimenpide on osoittautunut jo mahdollisuus omalla päätöksellään asettaa va-
1018: kauan sikäli muodolliseksi, että valiokuntien litsijamiehet muunakin ajankohtana kuin en-
1019: kokoonpanossa esiintyy yleensä vain vähäisiä simmäisten vaalien jälkeisten valtiopäivien al-
1020: muutoksia siitä, miksi se on muotoutunut en- kaessa, olisi sama mahdollisuus varattava myös
1021: simmäisillä vaalien jälkeisillä valtiopäivillä. erikoisvaliokuntien asettamisessa. Eduskunnan
1022: Käytännössä muutoksia kertyy valtiopäivien ai- työn tehostaminen edellä esitetyllä tavalla on
1023: kana hallituksen muodostamisen ja edustajien mahdollista valtiopäiväjärjestyksen 40 §:ää
1024: vaihtumisen vuoksi enemmän kuin valtiopäivien muuttamalla. Valtiopäiväjärjestyksen 90 § :n
1025: alussa. Valiokuntien työskentelyn alkuunpääsyä mukaisesti eduskunnan on tällöin vahvistettava
1026: on vaikeuttanut jopa yksittäisten edustajien työjärjestyksensä 10 § valtiopäiväjärjestyksen
1027: myöhäinen ilmoittautuminen valtiopäiville edus- 40 § :ään tehtyjen muutosten mukaiseksi.
1028: tajantoinraan hoitamaan. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1029: Valtiopäivien alkutyöskentelyä olisi aiheel- nioittaen,
1030: lista jo edellä esitetyistä syistä jouduttaa säätä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1031: mällä valiokunnat asetettavaksi vain ensimmäis- lakiehdotuksen:
1032:
1033: Laki
1034: valtiopäiväjärjestyksen 40 §:n· muuttamisesta.
1035: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä
1036: tavalla, muutetaan 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen 40 § näin
1037: kuuluvaksi:
1038:
1039: 40 §. määräisiä valiokuntia; ja saa tällaiseen valiokun-
1040: Vaalien jälkeen aikavilla ensimmäisillä val- taan, jos siinä on vähintään yksitoista jäsentä,
1041: tiopäivillä on viiden päivän kuluessa valtiopäi- lähettää sellaisenkin asian, joka laadultaan olisi
1042: vien avaamisesta asetettava perustuslakivalio- lakimääräisen valiokunnan valmisteltava.
1043: kunta, lakivaliokunta, ulkoasiainvaliokunta, val- Valiokuntien jäsenten ja varajäsenten toimet
1044: tiovarainvaliokunta sekä pankkivaliokunta. Pe- jatkuvat kaikilla valtiopäivillä seuraaviin edus-
1045: rustuslakivaliokunnassa, lakivaliokunnassa ja ul- tajanvaaleihin asti, jollei eduskunta puhemies-
1046: koasiainvaliokunnassa tulee olla kussakin vä- neuvoston ehdotuksesta päätä, että valiokunta
1047: hintään seitsemäntoista jäsentä, valtiovarainva- on uudelleen asetettava.
1048: liokunnassa vähintään kaksikymmentäyksi sekä Jos valiokunta havaitsee jäsenten tai varaJa-
1049: pankkivaliokunnassa vähintään yksitoista jä- senten luvun lisäämisen tarpeelliseksi, tehköön
1050: sentä. Samalla valitaan valiokuntiin varajäseniä, siitä esityksen eduskunnalle.
1051: vähintään neljäsosa jäsenten lukumäärästä. VaHokunta saakoon, kun töiden suorittami-
1052: Eduskunta voi tarvittaessa asettaa näiden la- nen sitä vaatii, jakaautua osastoihin, jotka ku-
1053: kimääräisten valiokuntien lisäksi myöskin yli- kin antavat lausuntoja valiokunnan nimessä.
1054: 14 Lak.al n:o 6
1055:
1056:
1057: Osastosta, jossa tulee olla vähintään yksitoista Ylimääräisillä valtiopäivillä asetettakoon ne
1058: jäsentä, olkoon voimassa, mitä tässä laissa va- valiokunnat, jotka ovat tarpeen valtiopäivillä
1059: liokunnasta on säädetty. esille tulevan asian valmistelemiseen.
1060:
1061:
1062: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
1063:
1064: Kullervo Rainio. Raimo Ilaskivi. Harri Holkeri.
1065: Erkki Häkämies. Sinikka Karhuvaara. Arto Lampinen.
1066: Pekka Jokinen. Mikko Asunta. Esko J. Koppanen.
1067: Ilkka Suominen. G. Laatio. Olavi Borg.
1068: Matti Jaatinen. Eero Lattula. Antero Salmenkivi.
1069: Eeva Kauppi. Alli Vaittinen-Kuikka. Pertti Salolainen.
1070: Anna-Liisa Linkola. P. Mäki·Hakola. Erkki Huurtamo.
1071: Tuure Junnila. Olavi Nikkilä. Mauri Seppä.
1072: Salme Katajavuori. T. I. Vartia.
1073: 15
1074:
1075: Lak.al. n:o 7.
1076:
1077:
1078:
1079:
1080: Tupamäki ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 7 §:n
1081: muuttamisesta.
1082:
1083:
1084: E d u s k u n n a 11 e.
1085:
1086: Valtiopäiväjärjestyksen 7 §: ssä on säädetty pysytetty edelleen 20 vuotena. Hallituksen asiaa
1087: vaalikelpoisuudesta kansanedustajainvaalissa. koskeva lakiesitys on maannut perustuslakiva-
1088: Sen mukaan on vaalikelpoinen jokainen vaalioi- liokunnassa jo pari vuotta tiettävästi hallituksen
1089: keutettu kaksikymmentävuotta täyttänyt hen- itsensä toivomuksesta.
1090: kilö sotilashenkilöitä lukuunottamatta asuin- Koska äänestysikäraja on 18 vuotta, ei ole
1091: paikkaan katsomatta. olemassa mitään järkevää syytä siihen, että vaa-
1092: likelpoisuusikä on edelleen 20 vuotta. Pelkäs-
1093: Vaalikelpoisuus vain asuinvaalipiiriin tään loogisista syistä tulisi em. ikärajojen olla
1094: Olot maamme eri puolilla ovat hyvin erilai- samat.
1095: set. Suuret kehitysalueongelmamme ovat kaik-
1096: kien tiedossa, mutta korjausten saaminen epä- Myös sotilaat vaalikelpoisiksi
1097: kohtiin ei näytä onnistuvan. Tämä johtuu suu-
1098: relta osin siitä, että pitkään jatkuneen virheel- Perinteellisesti ovat Suomessa sotilaat asevel-
1099: lisen alue- ja talouspolitiikan seurauksena on vollisuuttaan suorittavat varusmiehet mukaan-
1100: väestö kasaantunut eteläiseen Suomeen ja sen lukien olleet vailla vaalikelpoisuutta. Kun ope-
1101: ruuhkakeskuksiin, jolloin väestömääriin suh- tusministeri U. Sundqvist kuitenkin oli parhail-
1102: teellinen kansanedustajien määrä on myöskin laan suorittamassa varusmiespalvelustaan vuo-
1103: kasvanut rintamailla, ja nämä luonnollisesti aj'a- den 1972 hajoitusvaalien tullessa, lakia muutet-
1104: vat oman alueensa asioita ja ovat kehitysalueita tiin siten, että myös varusmiehet tehtiin vaa-
1105: vastaan. likelpoisiksi. Muihin sotilashenkilöihin ei vaa-
1106: Eteläisten vaalipiirien kansanedustajien suuri likelpoisuutta ulotettu. Kyseessä oli tällöin sel-
1107: määrä ei ole kuitenkaan ainoa tekijä, joka tais- västi hallituksen tarkoituksenmukaisuushar-
1108: telee kehitysalueita vastaan. Näihin edustajiin kinta.
1109: on nimittäin lisättävä vielä ne kansanedustajat, Kun nykyisissä oloissa ei kuitenkaan ole löy-
1110: jotka on tosin valittu kehitysalueiden vaalipii- dettävissä mitään sellaista syytä, jonka takia
1111: reistä mutta jotka todellisuudessa asuvat, mo- sotilashenkilöitä tulisi karsinoida, ja kun useis-
1112: nessa' tapauksessa ovat asuneet koko ikänsä, sa muissakin länsimaissa on tästä poikkeus-
1113: Helsingissä tai Helsingin seudulla. Nämä edus- säännöksestä luovuttu, tulisi myös Suomessa
1114: tajat ovat usein tukemassa oman vaalipiirinsä vihdoin jo tasa-arvon nimissä ulottaa vaalikel-
1115: etujen vastaista politiikkaa. Eiväthän he itse poisuus koskemaan myöskin sotilashenkilöitä.
1116: asiassa tunne tai ainakaan muista sitä kansaa Tällöin ei olisi enää mitään ryhmää, joka olisi
1117: ja niitä ongelmia, jotka vallitsevat siinä vaali- eri asemassa muun kansan kanssa. Käytännössä
1118: piirissä, josta heidät asuinpaikastaan huolimatta tämä uudistus toteutuisi, kun valtiopäiväjärjes-
1119: on valittu. tyksen 7 § :n 2 momentti poistetaan.
1120: Valtiopäiväjärjestystä pitäisikin muuttaa niin,
1121: että henkilö voi asettua ehdokkaaksi vain siinä
1122: vaalipiirissä, jossa hän asuu. Mainituilla perusteilla ehdotamme,
1123:
1124: Vaalikelpoisuusikäraja 18 vuoteen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1125: lakiehdotuksen:
1126: Vastoin eduskunnan joitakin vuosia sitten
1127: hyväksymää toivomusta on vaalikelpoisuusikä
1128: 16 Lak.al. n:o 7
1129:
1130:
1131:
1132: Laki
1133: valtiopäiväjärjestyksen 7 §:n muuttamisesta.
1134: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 7 §, sellaisena kuin se
1135: on 10 päivänä marraskuuta 1971 ja 12 päivänä toukokuuta 1972 annetuissa laeissa, seuraa-
1136: vasti:
1137:
1138: 7 §. tänyt kahdeksantoista vuotta ja joka ei ole hol-
1139: Vaalikelpoinen edustajaksi on jokainen vaa- houksenalainen.
1140: lioikeutettu siinä vaalipiirissä, jossa hänellä on
1141: asuinpaikka, ja joka ennen vaalivuotta on täyt- Tämä laki tulee voimaan päivänä
1142: kuuta 197 .
1143:
1144:
1145: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1975.
1146:
1147: Olavi Tupamäki. Hannes Volotinen.
1148: Arttur Niemelä. Pentti Antila.
1149: Kalevi Remes.
1150: 17
1151:
1152: Lak.al. n:o 8.
1153:
1154:
1155:
1156:
1157: Tupamäki ym.: Ehdotus laiksi kansanedustajain vaaleista annetun
1158: lain muuttamisesta~
1159:
1160:
1161:
1162: E d u s k u n n a 11 e.
1163:
1164: Eri valtioissa on käytössä huomattavasti toi- saasti varoja käyttävä ehdokas henkilökohtai-
1165: sistaan poikkeavia tapoja kansanedustajien va- sista ominaisuuksistaan huolimatta helposti lyö
1166: litsemiseksi. Suomessa käytössä oleva ns. toisen asiallisesti erinomaisen ehdokkaan, jolla
1167: d'Hondtin suhteellinen vaalitapa vaaliliittoineen ei kuitenkaan ole varoja vaalitaisteluun. Kysy-
1168: ja ehdokasasetteluineen lienee sellainen, jota on mys on siis rahan käytöstä eri ehdokkaiden hy-
1169: pidettävä eräänä parhaista. väksi.
1170: Kuitenkin suomalaiseenkin vaaliasetelmaan Monissa maissa on ehdokkaiden rahankäyttö
1171: liittyy ongelmia, joihin on vuosien varrella eri vaaleissa julkinen 'asia ja rahamäärä on rajoi-
1172: puolueiden toimesta puututtu. On mm. vaa- tettu lailla. Katon asettaminen vaalirahoituk-
1173: dittu ns. pitkiä listoja liiallisen henkilökeskei- selle sekä vaalikulujen julkinen tilitysvelvolli-
1174: syyden poistamiseksi ja puolueen aseman ko- suus olisi käyttökelpoinen keino myös meillä.
1175: rostamiseksi. Tällöinhän puolue asettaisi oman Asia on tullut entistäänkin ajankohtaisemmaksi
1176: päätöksentekonsa kautta ehdokkaansa tiettyyn nyt, kun Yrittäjäjärjestöjen Keskusliitto on jul-
1177: järjestykseen, jolloin valituiksi tulevat puolueen kisesti ilmoittanut tekevänsä kirjallisen sopi-
1178: saaman kokonaisäänimäärän perusteella ehdok- mulcsen valitsemiensa eri puolueisiin kuuluvien
1179: kaat listan alusta lukien; äänestäjä voi tällöin kansanedustajien ja ehdokkaiden siitä, että nä-
1180: äänestää vain puoluetta eikä enää henkilöä ku- mä sitoutuvat ajamaan heidän edustamiaan mie-
1181: ten nyt on asianlaita. lipiteitä mistä vastapalvelukseksi he rahoittavat
1182: Ne, jotka ovat pitkää listaa vaatineet, ovat runsaalla kädellä sopimuksen tehneiden vaali-
1183: perustaneet vaatimuksensa paitsi henkilökeskei- taistelun. Tässä ei ole kysymys edes pelkästään
1184: syyteen myös siihen, että nykyisenkaltaisessa rahastakaan, vaan koko toiminta on perustus-
1185: henkilövaalissa jonkin ehdokkaan varallisuus tai lakiemme hengen vastaista. Asiallisesti ottaen
1186: hänen vaalitaisteluaan rahoittavien taustavoi- sopimus nimittäin merkitsee kansanedustajan
1187: mien varat asettavat jotkut ehdokkaat kohtuut- ostamista ennakolta jonkin mielipiteen taakse
1188: toman edulliseen asemaan toisiin verrattuna. edellyttäen tämän kuuliaisesti noudattavan ra-
1189: Ongelma onkin todellinen, mutta pitkät listat hoittajiensa tahtoa.
1190: eivät ole ongelman ratkaisu; nehän vievät hen- Edellä esitetyillä perusteilla olisi mielestäni
1191: kilökeskeisyyden äärimmilleen kuten esim. välttämätöntä kiireellisesti lakia kansanedusta-
1192: Ruotsissa on nähty, ja toisaalta kansanvalta ka- jain vaaleista täydentää siten, että siihen sisäl-
1193: ventuu olennaisesti nykyisestään, sillä pitkien tyisi selkeä säännös vaalirahoituksen katosta
1194: listojen vallitessa itse asiassa pieni puolueklikki sekä julkisesta tilitysvelvollisuudesta. Sopivana
1195: sanelee sen, ketkä menevät läpi. kattona voitaneen pitää 10 000 markan sum-
1196: Ongelmaa tulisikin lähestyä konkreettisem- maa.
1197: min ja yksinkertaisemmalla tavalla. Lopultakin- Mainituilla perusteilla ehdotamme,
1198: han suurin ongelma on vain ja nimenomaisesti
1199: se, että joidenkin ehdokkaiden taloudelliset että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1200: mahdollisuudet vaalikamppailuun ovat olennai- lakiehdotuksen:
1201: sesti erilaiset kuin toisilla. On selvä, että run-
1202: 3 173/75
1203: 18 Lak.al. n:o 8
1204:
1205:
1206: Laki
1207: kansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta.
1208: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kansanedustajain vaaleista 13 päivänä kesäkuuta
1209: 1969 annettuun lakiin (391/69), sellaisena kuin se on myöhemmin tehtyine muutoksineen,
1210: uusi näin kuuluva 105 a §:
1211:
1212: 105 a §. Mikäli selvityksen jälkeen todetaan ehdok-
1213: Ehdokkaan vaaleissa valituksi tulemiseksi kaan valituksi tulemiseksi käytetyn varoja 1
1214: käytettävä rahamäärä saa olla enintään 10 000 momentissa mainittua enemmän ja ehdokas on
1215: markkaa. tullut valituksi, menettäköön hän edustajanoi-
1216: Kunkin ehdokkaan on viimeistään kaksi kuu- keutensa. Mikäli tällainen ehdokas ei ole tullut
1217: kautta vaalien jälkeen toimitettava oikeusmi- valituksi, tuomittakoon hänet sakkoon.
1218: nisteriölle selvitys valituksi tulemisekseen käy-
1219: tetyistä varoista, jolloin tulee ilmoittaa myös
1220: rahoituksen lähteet. Tämä selvitys on julkinen Tämä laki tulee voimaan päivänä
1221: asiakirja. kuuta 197 .
1222:
1223:
1224: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1975.
1225:
1226: Olavi Tupamäki. Arttur Niemelä. Viljo Suokas.
1227: Hannes Volotinen. Kalevi Remes.
1228: 19
1229:
1230: Lak.al. n:o 9.
1231:
1232:
1233:
1234:
1235: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 9 §:n
1236: muuttamisesta.
1237:
1238:
1239: E d u s k u n n a II e.
1240:
1241: SMP:n eduskuntaryhmä on jo eri yhteydessä hän ei tällöin pysty täyttämään kansanedustajan
1242: tehnyt eduskunnalle lakialoitteen perustuslailli- velvollisuuksiaan. Tämä on totta.
1243: sen valtiopäiväjärjestyksen niin muuttamiseksi, On siis välttämätöntä, että varamiesjärjestel-
1244: että jos kansanedustaja siirtyy eduskunnassa mä toteutetaan myös niiden kansanedustajien
1245: puolueesta toiseen, niin hänen on luovuttava kohdalla, jotka toimivat eduskunnan puhemie-
1246: edustajantehtävästään ja vaaliliiton ensimmäinen hinä tai ovat valtioneuvoston jäseninä. Luonnol-
1247: varamies tulkoon hänen tilalleen. Vaikka tämä lisesti varajäsenyys olisi olemassa vain tämän
1248: vastaa kansan valtaenemmistön tahtoa, niin ajan.
1249: muut puolueet ovat kuitenkin painaneet tämän Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
1250: SMP:n lakialoitteen vihreän veran alle. taen,
1251: Julkisuudessa on myös kiinnitetty huomiota
1252: siihen, että kun kansanedustaja valitaan minis- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1253: teriksi tai toimii eduskunnan puhemiehenä, niin lakiehdotuksen:
1254:
1255:
1256: Laki
1257: valtiopäiväjärjestyksen 9 §:n muuttamisesta.
1258: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtio-
1259: päiväjärjestyksen 9 § näin kuuluvaksi:
1260:
1261: 9 §.
1262: Jos kansanedustaja on valittu valtioneuvos- korkeimman hallinto-oikeuden jäsen ja edus-
1263: ton jäseneksi tai johtamaan puhemiehenä edus- kunnan oikeusasiamies älköön olko edustajana.
1264: kunnassa puhetta tulkoon hänen varamiehensä Jos edustaja nimitetään johonkin edellä maini-
1265: eduskuntaan kansanedustajaksi täksi ajaksi. tuista viroista tai valitaan eduskunnan oikeus-
1266: Oikeuskansleri, korkeimman oikeuden tai asiamieheksi, lakkaa hänen edustajatoimensa.
1267:
1268:
1269: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1975.
1270:
1271: Veikko Vennamo. Pekka Vennamo.
1272: Rainer Lemström. Mikko Vainio.
1273: ]. Juhani Kortesalmi.
1274: 20
1275:
1276: Lak.al. n:o 10.
1277:
1278:
1279:
1280:
1281: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi Suomen hallitusmuodon 47 §:n
1282: muuttamisesta.
1283:
1284:
1285: Ed u s kun n a 11 e.
1286:
1287: Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien tehdä edes silloin, kun on kysymys Suomen
1288: julistuksessa, jonka Suomi on allekirjoittanut, laissa hänelle turvatuista luovuttamattomista
1289: turvataan jokaiselle Suomen kansalaiselle tässä inhimillisistä perusoikeuksista.
1290: julistuksessa mainitut luovuttamattomat perus- Kuitenkin Suomen tulisi olla lainalaisen
1291: oikeudet. maan. Kenenkään perusoikeudet eivät saisi olla
1292: Suomen hallitusmuodon mukaan maamme riippuvaisia vallassa olevasta pienestä renkaasta.
1293: kansalainen voi kuitenkin jäädä näissä asioissa Tämä on diktatuuria.
1294: vaille lain turvaa. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
1295: Perustuslaissamme säädetään, että ministeriä taen,
1296: ja oikeuskansleria ei voi tavallinen kansalainen
1297: asettaa syytteeseen häntä koskevasta oikeus- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1298: loukkauksesta. Näin ei Suomen kansalainen voi lakiehdotuksen:
1299:
1300:
1301:
1302: Laki
1303: Suomen hallitusmuodon 47 §:n muuttamisesta.
1304: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyl-
1305: lä tavalla, lisätään 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun hallitusmuodon (94/19) 47 §:ään
1306: uusi näin kuuluva kolmas momentti:
1307:
1308: 47 §. laissa yksityiselle kansalaiselle turvatut luovut-
1309: tamattomat perusoikeudet, saa •asianomainen 1
1310: Jos kuitenkin ovat kysymyksessä Yhdistynei- ja 2 momentin estämättä nostaa syytteen voi-
1311: den Kansakuntien ihmisoikeuksien julistuksessa massa olevien lakien mukaisesti.
1312: tarkoitetut tässä hallitusmuodossa tai muussa
1313:
1314:
1315: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1975.
1316:
1317: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
1318: Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
1319: J. Juhani Kortesalmi.
1320: 21
1321:
1322: Lak.al. n:o 11.
1323:
1324:
1325:
1326: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi indeksiehdon käytön rajoitta-
1327: misesta annetunlain muuttamisesta.
1328:
1329:
1330: Ed u s kun n a II e.
1331:
1332: Laki indeksiehdon käytön rajoittamisesta on vaisuutta. Siksi on myös lapsilisille ja muille
1333: yksipuolinen ja kans·aa sortava. Valtio saisi es- perhepoliittisille korvauksille säädettävä indek-
1334: tottomasti nostaa hintoja ja maksuja ja näin siturva, etteivät nämä suoritukset joudu inflaa-
1335: saisi tehdä myös suuri raha valtion tuella. Tätä tion syömiksi, niin kuin on tapahtunut. Sama
1336: ei voida pitää oikeana. koskee pientilojen hintapoliittista tukea.
1337: Päinvastoin valtiovallan ja kuntien on huo- Kun tarkastellaan valtiovallan toimenpiteitä
1338: lehdittava, että kansalaisten elintaso ei pääse viime vuosina, havaitaan, että valtio on ollut
1339: keinottelun tai muun asiauoman syyn perus- yleensä korotusten kärjessä ja näyttämässä huo-
1340: teella hintojen, maksujen ja verojen korotusten noa esimerkkiä. Valtion maksujen ja verojen
1341: avulla alenemaan. Pienituloisten kohdalla tämä korotukset ovat asiallisesti indeksikorotuksia.
1342: on suorastaan elinkysymys. Siksi ne on lakiesityksessä kiellettävä hyväksy-
1343: Kaikista näistä syistä SMP pitää välttämättö- tyn työsopimuskauden aikana. Ja jos valtio ko-
1344: mänä, että piensäästäjille annetaan talletuksille rottaa peruselintarvikkeiden tai muiden välttä-
1345: indeksiturva. Lakiesityksessä oleva piensäästä- mättömyystavaroiden hintoja työehtosopimus-
1346: jien indeksiehdon kielto on siis kohtuuton ja kauden aikana, vastoin sopimusta tai tarkoitus-
1347: väärä. ta, niin on valtion korvattava asianomaiselle ta-
1348: Sama koskee myös pääurakoitsijan alaisia pahtunut hinnankorotus niin, että kuluttajahin-
1349: aliurakoitsijoita ja muita pienyrittäjiä. Heille on ta ei nouse. Tämä on perusehto kansalaisten
1350: turvattava elinmahdollisuus inflaatiosta johtu- elintasoa alentavan inflaation estämiseksi.
1351: via kohtuuttomia kustannustappioita vastaan. On myös välttämätöntä, että valtiovalta on
1352: Ei voida myöskään pitää oikeana, että pieni- velvollinen estämään sen määrättävissä olevien
1353: paikkaiset ja kansaneläkeläiset ja heihin verrat- suoritusten reaaliarvon alenemisen. Kun kansa-
1354: tavat muut eläkeläiset sekä pienten korvausten laiset muutoinkin joutuvat taloudellisesti vai-
1355: saajat aina invalideja myöten joutuisivat aina keuksiin, niin on väärin, että vielä valtiovalta
1356: vain vaikeampaan asemaan. Sorsa-Virolaisen lisää heidän kuormaansa.
1357: hallitus turvaisi valtiolle ja suuryrittäjille asial- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
1358: lisesti indeksiehdon, mutta kieltää tämän turvan taen,
1359: pienituloisilta. Tätä ei voida pitää oikeana. Sa-
1360: ma koskee metsätyömiehen ansioita. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1361: Kansakunnalla, jolla ei ole lapsia, ei ole tule- lakiehdotuksen:
1362:
1363:
1364: Laki
1365: indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain muuttamisesta.
1366: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun
1367: lain 2 §:n 2 momentti sekä lisätään 3 §:ään uusi 3 momentti ja 6 §:n 1 momenttiin uudet
1368: 7-10 kohdat ja uudet 2-4 momentit seuraavasti:
1369: 2 §. siin perustuva indeksiehto sallittu, milloin ky-
1370: symyksessä on pankkiin tai muuhun vastaavaan
1371: Samoin on elinkustannusindeksin muutok- rahalaitokseen sijoitettu pientalletus. Y.altio-
1372: 22 Lak.al. n:o 11
1373:
1374:
1375: neuvoston on tarkemmin määrättävä, mitä on 8) valtion maksamaan hintapoliittiseen tu-
1376: pidettävä pientalletuksena. keen;
1377: 9) metsätyömiehen ansioon; ja
1378: 10 ) lapsilisään j-a muihin perhepoliittisiin
1379: 3 §. korvauksiin.
1380: Hyväksytyn työehtosopimuskauden aikana
1381: Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletta- valtio ei saa korottaa maksujaan. Lisäksi valtion
1382: koon myös sellaiseen urakkasopimukseen, jonka on huolehdittava, että sen maksamat maksut
1383: aliurakoitsija tekee pääurakoitsijan kanssa. pysyvät reaaliarvoltaan samanlaisina.
1384: Kunta ei saa nostaa asumisen tai kuljetustoi-
1385: men alan kustannuksia hyväksytyn työehtosopi-
1386: 6 §. muskauden aikana. Jos näin tapahtuu valtion
1387: Mitä edellä tässä laissa on säädetty, ei so- kustannuskorotusten johdosta, valtion on suo-
1388: velleta: ritettava korotuksesta kunnalle asianmukainen
1389: korvaus niin, että asumisen ja kuljetustoimen
1390: 7) palkkaan, eläkkeeseen ja korvaukseen sil- alan kustannukset pysyvät entisellään.
1391: tä osin kuin se ei ylitä 1 500 markkaa kuukau- Mikäli valtio korottaa peruselintarvikkeiden
1392: dessa, kuitenkin niin, että jos 1 500 markkaa tai muiden välttämättömyystavaroiden hintoja
1393: kuukaudessa pienempi palkka, eläke ja korvaus työehtosopimuskauden aikana vastoin sopimus-
1394: tämän lain johdosta ylittää sanotun rajan, niin ta tai tarkoitusta, on valtion korvattava asian-
1395: 1 500 markan jo aikaisemmin ylittänyt palkka, omaiselle tapahtunut hinnankorotus niin, että
1396: eläke ja korvaus korotetaan samaan määrään; kuluttajahinta ei nouse.
1397:
1398:
1399: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
1400:
1401: Veikko Vennamo. J. Juhani Kortesalmi.
1402: Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
1403: Rainer Lemström.
1404: 23
1405:
1406: Lak.al. n:o 12.
1407:
1408:
1409:
1410:
1411: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kustannustason nousun ehkäi-
1412: semisestä eräissä tapauksissa annetun lain muuttamisesta.
1413:
1414:
1415: E d u s k u n n a 11 e.
1416: Laki kustannustason nousun ehkäisemisestä valtuuksia. Sen vuoksi tulisi lain 1 § :ää kor-
1417: eräissä tapauksissa on kirjoitettu niin, että se ei jata ja lisätä lakiin uusi velvoitussäännöksen
1418: velvoita hallitusta mihinkään, vaikka hintataso sisältävä 3 a §.
1419: nousisi kohtuuttomasti heikentäen kansalaisten Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
1420: elintasoa. kunnioittaen,
1421: Mikäli hallitukselle edellä mainitun kaltaiset
1422: valtuudet annetaan, tulee samalla luonnollisesti että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1423: huolehtia siitä, että hallitus myös veivoitetaan lakiehdotuksen:
1424: tarpeellisessa laajuudessa käyttämään saamiaan
1425:
1426:
1427:
1428: Laki
1429: kustannustason nousun ehkäisemisestä eräissä tapauksissa annetun lain muuttamisesta.
1430: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä
1431: tavalla, muutetaan kustannustason nousun ehkäisemisestä eräissä tapauksissa annetun lain 1 §
1432: ja lisätään lakiin uusi 3 a § seuraavasti:
1433:
1434: 1 §. 3 a §.
1435: Hinta- ja kustannustason vakaana säilyttämi- Hinta- ja kustannustason todetusti noustessa
1436: seksi sekä tasapainoisen taloudellisen kasvun niin, että tuotteen tai tavaran vähittäishintaa
1437: turvaamiseksi ja kansan elintason parantami- tulisi nostaa, valtioneuvostolla on velvollisuus
1438: seksi valtioneuvostolla on oikeus ja velvolli- alentaa 2 §:ssä mainittuja tulleja, maksuja ja
1439: suus, kohtuutta ja tasapuolisuutta noudattaen, veroja niin, että kuluttajahintojen nousu mah-
1440: ryhtyä tämän lain mukaisiin toimenpiteisiin. dollisuuksien mukaan estetään.
1441:
1442:
1443: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1975.
1444:
1445: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
1446: Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
1447: J. Juhani Kortesalmi.
1448: 24
1449:
1450: Lak.al. n:o 13.
1451:
1452:
1453:
1454:
1455: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi puoluelain kumoamzsesta.
1456:
1457:
1458: E d u s k u n n a 11 e.
1459:
1460: Nykyinen puoluelaki on perustuslakiemme ja Suomen kansan valtaenemmistö kannattaa
1461: kansanvallan vastaisena saattanut voimaan puo- pohjoismaista kansanvaltaista yhteiskuntajärjes-
1462: luemonopolit. Nämä puoluemonopolit ovat as- tystämme. Puoluelaki on siis kansan tahdon
1463: tuneet kansan tilalle, vaikka hallitusmuodossa vastainen kaappaus. Siksi se on mitä kiireelli-
1464: nimenomaan säädetään, että vain eduskunta voi simmin kumottava, jotta korvaamattomia vahin-
1465: valtiopäivillä edustaa Suomen kansaa. koja ei myöskään pääsisi tapahtumaan.
1466: Perustuslain vastainen puoluelaki on riistänyt Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
1467: myös kansanedustajilta heille hallitusmuodon taen,
1468: mukaan kuuluvat oikeudet. Kansanedustajista
1469: on tullut puolueiden käskyläisiä, joista puo- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1470: lueista myös riippuu, asetetaanko kansanedusta- lakiehdotuksen:
1471: jat seuraavissa vaaleissa ehdokkaiksi.
1472:
1473:
1474: Laki
1475: puoluelain kumoamisesta.
1476: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1477:
1478: Täten kumotaan 10 päivänä tammikuuta
1479: 1969 annettu puoluelaki siihen tehtyine muu-
1480: toksineen.
1481:
1482:
1483: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1975.
1484:
1485: Veikko Vennamo. Pekka Vennamo.
1486: Rainer Lemström. Mikko Vainio.
1487: J. Juhani Kortesalmi.
1488: 25
1489:
1490: Lak.al. n:o 14.
1491:
1492:
1493:
1494:
1495: Asvik ym.: Ehdotus laiksi kansanedustajain vaaleista annetun
1496: lain muuttamisesta.
1497:
1498:
1499:
1500: E d u s k u n n a 11 e.
1501:
1502: Hallituksen esitys laiksi kansanedustajain V aitiosääntökomiteakin on välimietinnössään
1503: vaaleista, joka on eduskunnan käsittelyssä, mer- nähdäksemme tätä tarkoittanut.
1504: kitsee sitä, että käytännössä vain puolueilla on Vaalilain 105 § on ristiriitainen ja puoluei-
1505: oltava oikeus s·aada valituksi kansanedustajia. den tasavertaisuutta loukkaava. Sillä siinä sano-
1506: Ehdokasasettelun antaminen puolueiden yksin- taan, että SKP ja SKDL käsitellään yhtenä puo-
1507: oikeudeksi rajoittaa tuntuvasti kansanvaltaa. lueena. Kumpikin on kuitenkin merkitty puo-
1508: Kun aikaisemmin 30 kansalaista voi asettaa luerekisteriin erikseen. Nähdäksemme vaalilain
1509: ehdokkaan ja muodostaa valitsijayhdistyksen, 105 §:n nykyinen tulkinta, nimittäin sellainen,
1510: joilla oli oikeus tehdä vaaliliitto keskenään ja että ehdokkaita saisi asettaa vain SKDL, on
1511: puolueitten kanssa, niin vaaditaan nyt 100 alle- väärä ja se johta-a Pariisin rauhansopimuksen
1512: kirjoittajaa ja rajoitetaan valitsijayhdistyksen 6-8 §:n vastaisiin päätöksiin. Pariisin rauhan-
1513: perustaminen vain yhteen vaalipiirissään. sopimus on saatettu voimaan perustuslainsäätä-
1514: Yhdistyneitten Kansakuntien hyväksymän misjärjestyksessä. On pelkkää oikeistolaista juo-
1515: yleissopimuksen kansalaisoikeuksista ja poliitti· nittelua, että SKP:ltä yritetään riistää tasave-
1516: sista oikeuksista 25 artiklan mukaan "jokai- roiset oikeudet muiden puolueiden kanssa.
1517: sella kansalaisella on oltava oikeus ilman koh- Pariisin rauhansopimus ei salli sellaista me-
1518: tuuttomia rajoituksia äänestää ja tulla valituksi nettelyä, siksi ehdotamme 105 § :n kumotta-
1519: julkisiin tehtäviin rehellisissä vaaleissa". Tätä vaksi tarpeettomana, koska tämä säännös ra-
1520: vaatimusta vaalilaki ei täytä. joittaa mm. kommunisteille ja muille rauhan-
1521: Vaikka pääsääntönä edelleenkin olisi se, että tahtoisille kansalaisille rauhansopimuksessa taat-
1522: puolueet asettaisivat ehdokkaat, olisi kansan- tujen laillisten oikeuksien, ennen muuta yhdis-
1523: vallan parantamisen kannalta tärkeätä varata tymisvapauden, käyttämistä. Kumottavaa sään-
1524: muillekin kuin puolueiden jäsenille mahdolli- nöstä ei tarvitse korvata muilla.
1525: suus ehdokkaiden asettamiseen. Tästä johtuen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1526: kansanedustajain vaalilakia olisi muutettava si-
1527: ten, että sallittaisiin valitsijayhdistysten vaali- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1528: liitot keskenään ja puolueiden kanssa. lakiehdotuksen:
1529:
1530:
1531:
1532:
1533: 4 173/75
1534: 26 Lak.al. n:o 14
1535:
1536:
1537:
1538: Laki
1539: kansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta.
1540: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansanedustajain vaaleista 13 päivänä kesä-
1541: kuuta 1969 annetun lain (391/69) 61 §:n 2 momentti sekä 80, 104 ja 105 §, muutetaan
1542: lain 6 ja 7 §, 8 §:n 2 momentti, 9 §:n 1 momentti, 10 ja 13 §, 14 §:n 4 momentti, 15 §:n
1543: 1 momentti, 16 §:n 1 momentti, 17 §:n 1 ja 3 momentti, 19, 20, 21, 24, 26, 29, 30 §,
1544: 33 §:n 2 momentti, 34, 35, 36, 37, 38, 39 ja 41 §, 42 §, 43 §:n 1 momentti, 45 §, 56 §:n
1545: 1 momentti, 59 §:n 5 momentti, 71 §, 75 §:n 2 momentti, 77 §:n 3 momentti, 78 §:n 1
1546: momentti, 79 ja 81 §, 82 §:n 1 momentti, 83 §:n 1 momentin 7 kohta, 98 §:n 3 momentti,
1547: 99 ja 100 §,näistä 16 §:n 1 momentti, 17 §:n 1 ja 3 momentti, 78 §:n 1 momentti ja 81 §
1548: sekä 98 §:n 3 momentti sellaisina kuin ne ovat 12 päivänä toukokuuta 1972 annetussa laissa
1549: (358/72) sekä 13, 15, 19, 21, 24, 79 ja 80 § sellaisina kuin ne ovat sanotulla lailla osittain
1550: muutettuina, sekä lisätään lakiin uusi 26 a, 26 b, 26 d, 26 e, 26 f ja 26 g §, 37 a, 43 a, 99 a
1551: ja 100 a § sekä 17 §:ään uusi 5 momentti, 66 §:ään uusi 2 momentti ja 78 §:ään uusi 4 mo-
1552: mentti, seuraavasti:
1553:
1554: 26 §. jäsenäänestys järjestettävä ja ehdokkaat asetet-
1555: tava 26 b-26 f § :n mukaisesti.
1556: Oikeus asettaa yksi ehdokas on vähintään
1557: kolmellakymmenellä saman vaalipiirin äänioi- 26 c §.
1558: keutetulla kansalaisella, jotka ovat määrättyjä Äänioikeus jäsenäänestyksessä on perusjärjes-
1559: edustajainvaaleja varten allekirjoittamallaan tön jäsenillä. Yhdistyksen säännöissä voidaan
1560: asiakirjalla perustaneet valitsijayhdistyksen. Täl- äänioikeuden käyttämisen edellytykseksi asettaa
1561: laiset valitsijayhdistykset saavat yhtyä vaalilii- alaikäraja, joka ei saa olla korkeampi kuin val-
1562: toksi, jolla on sama oikeus asettaa ehdokkaita tiopäiväjärjestyksessä säädetty vaalioikeusikä-
1563: kuin 1 momentissa tarkoitetulla puolueella. raja.
1564: Äänioikeutettu saa allekirjoittaa vain yhden va- Perusjärjestön jäsen saa äänestää vain yhden
1565: litsijayhdistyksen perustamisasiakirjan. Ehdokas yhdistyksen jäsenenä.
1566: ei saa olla valitsijayhdistyksensä jäsenenä.
1567: Sama henkilö saadaan asettaa vain yhden 26 e §.
1568: puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi ja Ehdokkaiksi on asetettava ne, jotka ovat jä-
1569: ainoastaan yhdessä vaalipiirissä. senäänestyksessä saaneet eniten ääniä. Jäsen-
1570: Ehdokkaiden asettamisesta Ahvenanmaan äänestyksen tuloksesta saadaan poiketa enintään
1571: maakunnan vaalipiirissä säädetään 31 §: ssä. yhdellä neljäsosalla (1 /4) puolueen ehdok-
1572: kaiksi asettamien määrästä ( muutosoikeus).
1573: Kuitenkaan ei tällöin saa syrjäyttää äänestyk-
1574: 26 a §. sessä eniten ääniä saaneista äänimäärän mukai-
1575: Ehdokkaitten asettamista varten puolueen on sessa järjestyksessä niille sijoille päässeitä, joista
1576: toimitettava vaalipiirissä salainen ja yhtäläiseen viimeinen sijaluvultaan vastaa puolta siitä lu-
1577: äänioikeuteen perustuva jäsenäänestys, johon vusta, joka vaalipiirissä valitaan edustajiksi.
1578: ovat oikeutetut ottamaan osaa vaalipiirissä asu- Muutosoikeutta käytettäessä jäsenäänestyksen
1579: vat puolueen ja sen perusjärjestöjen henkilöjä- tulokseen ei lueta sitä, jota vaalikelpoisuuden
1580: senet. menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellai-
1581: Jäsenäänestys on toimitettava ja ehdokkaat sen syyn vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi.
1582: asetettava puolueen sääntöjen mukaisesti, paitsi Jollei jäsenäänestystä 26 a §:n 2 momentin
1583: ettei jäsenäänestyksessä eniten ääniä saaneista nojalla ole toimitettu, on ehdokkaiksi asetettava
1584: saa syrjäyttää useampia eikä muita kuin 26 e ne, jotka nimettiin jäsenäänestykseen, tai osa
1585: § :n 1 momentissa sanotaan. näistä.
1586: Jollei puolueen säännöissä ole määräyksiä Puolueen säännöissä voidaan kieltää muutos-
1587: velvollisuudesta toimittaa jäsenäänestys, on sa- oikeuden käyttäminen tai rajoittaa sitä siitä,
1588: lainen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuva mitä 1 momentissa sanotaan.
1589: Lak.al. n:o 14 27
1590:
1591: 26 f §. tään kahta ilmaisua käyttäen sekä hänen asuin-
1592: Jos puolueessa on kaksi tai useampia puri- paikkansa; ja
1593: järjestöjä, joiden toimialueena ovat saman vaa- 2) ehdokkaiksi asetettujen henkilöiden oma-
1594: lipiirin eri osat, on niiden keskenään sovittava kätisesti allekirjoittama! suostumukset vastaan-
1595: jäsenäänestyksestä, ehdokkaiden asettamisesta ottaa edustajantoimi ja vakuutukset, etteivät
1596: ja mahdollisen muutosoikeuden käyttämisestä, he ole suostuneet ehdokkaiksi muussa vaalipii-
1597: vaaliasiamiehen nimeämisestä sekä muusta me- rissä eivätkä toisen puolueen ehdokkaiksi.
1598: nettelystä puolueen ehdokkaita vaalipiirissä ase- Valitsijayhdistyksen hakemukseen on liitet-
1599: tettaessa ja vaalien toimeenpanossa. Jos piiri- tävä vastaavasti edellä 2 momentin 2 kohdassa
1600: järjestöt eivät ole päässeet keskenään sopimuk- tarkoitetut ehdokkaan ja varaehdokkaan suostu-
1601: seen, puolueen hallitus ratkaisee, miten niiden mus ja vakuutus.
1602: on keskenään meneteltävä. 30 §.
1603: 26 g §. Kahdella tai useammalla puolueella tai valit-
1604: Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirja on sijayhdistyksellä on oikeus samassa vaalipiirissä
1605: päivättävä. Siinä on mainittava yhdistyksen ko- yhtyä vaaliliitoksi. Samaan vaaliliittoon kuulu-
1606: tipaikka sekä annettava valtuutus yhdelle yh- villa puolueilla tai valitsijayhdistyksillä ei saa
1607: distyksen jäsenelle toimia yhdistyksen asiamie- yleensä olla enempää ehdokkaita kuin vaaliliit-
1608: henä ja toiselle tämän varamiehenä. Ehdokas- toon kuulumattomaila puolueella on oikeus
1609: listassa on mainittava ehdokkaan nimi ja enin- asettaa.
1610: tään kahta ilmaisua käyttäen hänen arvonsa, Päätöksen vaaliliitosta tekee, jollei puolueen
1611: ammattinsa ja toimensa sekä kotipaikkansa. Sen säännöistä muuta johdu, puolueen piirijärjestön
1612: varalta, että ehdokas kuolee tai todetaan vaali- päätäntävaltaa käyttävä toimielin tai sen val-
1613: kelpoisuutta vailla olevaksi, saadaan ehdokas- tuuttamana piirijärjestön hallitus. Jos puoluees-
1614: listaan liittää varaehdokkaan nimi. Varaehdok- sa on kaksi tai useampia piirijärjestöjä samassa
1615: kaasta on voimassa, mitä ehdokkaasta on sa- vaalipiirissä, on menettelystä päätöstä vaalilii-
1616: nottu. Ehdokkaaksi tai varaehdokkaaksi ei ke- tosta tehtäessä voimassa, mitä 26 f §:ssä on
1617: tään s-aa asettaa ilman kirjallista suostumustaan. säädetty.
1618: Jos ehdokkaaksi asetettu kuolee tai todetaan Jos ehdokkaitten lukumäärää ja asettamista
1619: vaalikelpoisuutta vailla olevaksi, saa asiamies koskeva päätös on tehty ennen vaaliliiton sol-
1620: panna varaehdokkaan hänen sijaansa. mimista, on 26 d §:ssä tarkoitetulla toimieli-
1621: mellä oikeus tehdä tästä uusi päätös noudat-
1622: 28 §. taen, mitä 26 e §:ssä on säädetty.
1623: Vaalipiirissä toimivan puolueen piirijärjestön Vaaliliiton muodostamisesta on puolueiden
1624: tai edellä 26 f §:ssä tarkoitettujen piirijärjestö- ja valitsijayhdistysten annettava vaalipiirin kes-
1625: jen taikka muiden puolueen elinten, joille sel- kuslautakunnalle kirjallinen ilmoitus. Ilmoitus
1626: lainen päätösvalta on säännöissä annettu, on laaditaan yhteisenä ja sen allekirjoittavat vaali-
1627: viimeistään 60 päivänä ennen vaaleja ilmoi- liittoon yhtyneiden puolueiden piiriasiamiehet
1628: tettava asianomaisen vaalipiirin keskuslautakun- ja valitsijayhdistysten asiamiehet. Siihen on lii-
1629: nalle puolueen vaaliasiamiehen ja tämän vara- tettävä otteet puolue-elinten niiden kokousten
1630: miehen nimi ja osoite. pöytäkirjoista, joissa vaaliliittoon yhtymisestä
1631: on päätetty. Ilmoitukseen on liitettävä myös
1632: 29 §. ote pöytäkirjasta tai muu selvitys, josta käy il-
1633: Hakemus puolueen ehdokaslistan julkaisemi- mi, milloin ja miten 3 momentissa tarkoitettu
1634: sesta on puolueen piiriasiamiehen tai hänen val- ehdokkaiden lukumäärää ja asettamista koskeva
1635: tuutettunsa annettava vaalipiirin keskuslauta- uusi päätös on tehty.
1636: kunnalle viimeistään 51. päivänä ennen edusta- Ilmoitus vaaliliitosta on annettava vaalipii-
1637: jainvaaleja. Samassa ajassa on valitsijayhdistyk- rin keskuslautakunnalle yhtä aikaa puolueen
1638: sen asiamiehen annettava lautakunnalle valitsija- tai valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaise-
1639: yhdistyksen perustamisasiakirja ja ehdokaslista. mista tarkoittavan hakemuksen kanssa. Jos vaa-
1640: Hakemukseen on liitettävä: liliitossa on vain valitsijayhdistyksiä, on näiden
1641: 1) ehdotus puolueen ehdokaslistaksi, jossa asiamiesten samalla ilmoitettava, kuka heistä
1642: on selvästi mainittava kunkin ehdokkaan nimi toimii yhteisen vaaliliiton asiamiehenä ja kuka
1643: ja hänen arvonsa, ammattinsa tai toimensa enin- tämän varamiehenä. Jos valitsijayhdistys on
1644: 28 Lak.al. n:o 14
1645:
1646:
1647: puolueen kanssa vaaliliitossa, tomm vaaliliiton 2) että ehdotukseen ehdokaslistaksi on otettu
1648: asiamiehenä puolueen piiriasiamies. sellaisen henkilön nimi, joka ei ole vaalikelpoi-
1649: Valitsijayhdistyksen ja vaaliliiton ilmoituk- nen tai joka on asetettu myös toisen puolueen
1650: sessa on mainittava ehdokaslistan tunnus tai tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi taikka eh-
1651: vastaavasti vaaliliiton tunnus. Tunnuksena saa- dokkaaksi toisessa vaalipiirissä; tai
1652: daan käyttää vaalipiirin alueella olevassa kun- 3) että ehdokasasettelu ei täytä 26 d §: ssä ja
1653: nassa rekisteröidyn yhdistyksen nimeä. Valitsi- 26 e §:n 1-3 momentissa säädettyjä vaati-
1654: jayhdistyksen perustamisasiakirja ja ehdokaslis- muksia.
1655: tan julkaisemista tarkoittava hakemus on laadit- Määräaikana tehdyt hakemukset, joista kes-
1656: tava oikeusministeriön vahvistaman kaavan mu- kuslautakunta ei ole tehnyt huomautusta asian-
1657: kaisesti. omaiselle asiamiehelle, on hyväksyttävä.
1658:
1659: 33 §. 36 §.
1660: Asianomaisella asiamiehellä on oikeus seitse-
1661: Määräys on annettava tiedoksi keskuslauta- män päivän kuluessa 35 §:ssä mainitun kokouk-
1662: kunnalle ilmoitetuille puolueiden piiriasiamie- sen jälkeen täydentää hakemukseen liitettyjä
1663: hille ja julkaistava viimeistään 56. päivänä en- asiakirjoja, oikaista ne vaalipiirin keskuslauta-
1664: nen vaaleja ilmestyvässä paikkakunnalla leviä- kunnalle annettujen asiakirjain kohdat, joita
1665: vässä lehdessä. vastaan keskuslautakunta on tehnyt huomau-
1666: tuksen 35 §:n 3 momentin 1 kohdan nojalla,
1667: 34 §. sekä tehdä ehdokkaiden nimeä, arvoa, ammattia
1668: Vaalipiirin keskuslautakunnan kokouksesS'a, tai tointa taikka kotipaikkaa koskevia tarkis-
1669: joka pidetään 50. päivänä ennen edustajainvaa- tuksia.
1670: leja, käsitellään valmistavasti puolueiden ja va- Jos huomautus on tehty 35 §:n 3 momentin
1671: litsijayhclistysten hakemukset niihin liitettyine 2 kohdassa mainitusta syystä, on •asiamiehellä
1672: asiakirjoineen ja ryhdytään ehkä tarpeellisten oikeus saman ajan kuluessa poistaa sanotussa
1673: lisäselvitysten hankkimiseen. lainkohdassa tarkoitettu ehdokas.
1674: Puolueiden ja valitsijayhdistysten tai, jos va- Jos huomautus on tehty 35 §:n 3 momentin
1675: litsijayhdistykset ovat ilmoittaneet muodosta- 3 kohdan nojalla, piiriasiamiehen on toimitet-
1676: vansa vaaliliittoja keskenään tai jonkin puo- tava keskuslautakunnalle uusi lainmukainen eh-
1677: lueen kanssa, vaaliliittojen keskinäinen järjestys dotus puolueen ehdokaslistaksi 1 momentissa
1678: määrätään arvalla. Jos useammat puolueet ovat mainitun ajan kuluessa. Mikäli kysymyksessä
1679: vaaliliitossa samojen valitsijayhdistysten kanssa, on muutosoikeuden käyttämisessä tapahtunut
1680: valitsijayhdistysten ehdokaslistat liitetään •ar- virhe on puolueen piirijärjestön hallituksella
1681: valla jonkun vaaliliittoon kuuluvan puolueen oikeus muutta:a ehdotus lain mukaiseksi.
1682: ehdokaslistan yhteyteen. 37 §.
1683: Vaaliliiton muodostamista koskevia ilmoituk-
1684: 35 §. sia käsitellään ensimmäisen kerran siinä ko-
1685: Kokouksessa, joka pidetään 47. pa1vana en- kouksessa, joka pidetään 4 7. päivänä ennen
1686: nen edustajainvaaleja, jatketaan puolueiden ja edustajainvaaleja.
1687: valitsijayhdistysten hakemusten käsittelyä ja Vaaliliittoja koskevat ilmoitukset merkitään
1688: käsitellään niiden johdosta hankitut lisäselvi- roomalaisin numeroin niiden saapumisjärjestyk-
1689: tykset. sessä.
1690: Jos hakemusta ei ole annettu vaalipiirin kes- Jos ilmoitusta ei ole annettu vaalipiirin kes-
1691: kuslautakunnalle määräaikana, se on jätettävä kuslautakunnalle määräaikana, se on jätettävä
1692: tutkimatta. tutkimatta.
1693: Puolueen piiriasiamiehelle ja valitsijayhdis- Puolueiden piiriasiamiehille sekä vaaliliitto-
1694: tyksen tai vaaliliiton asiamiehelle on viipymättä jen asiamiehille on viipymättä huomautettava,
1695: huomautettava, jos havaitaan: jos havaitaan:
1696: 1 ) että hakemusta ei ole tehty tämän lain tai 1 ) että ilmoitusta ei ole tehty tämän lain tai
1697: sen nojalla annettujen määräysten mukaisesti sen nojalla annettujen määräysten mukaisesti
1698: taikka että siihen ei ole liitetty tässä laissa edel- taikka että siihen ei ole liitetty tässä laissa edel-
1699: lytettyjä selvityksiä; lytettyjä selvityksiä; tai
1700: Lak.al. n:o 14 29
1701:
1702: 2) että ehdokkaita on enemmän kuin vaali- puolueet ja niiden lisäksi valitsijayhdistykset
1703: liittoon kuuluvilla puolueilla tai valitsijayhdis- ovat kuhunkin vaaliliittoon liittyneet.
1704: tyksillä on 30 § :n 1 momentin mukaan oikeus Kun edellä 2 momentissa määrätty painatus
1705: asettaa. on tehty, on tämä ehdokaslistojen alustava yh-
1706: Puolueiden piiriasiamiehillä ja vaaliliittojen distelmä viipymättä lähetettävä kaikille ehdok-
1707: asiamiehillä on oikeus seitsemän päivän ku- kaita asettaneiden puolueiden piiriasiamiehille
1708: luessa 1 momentissa mainitun kokouksen jäl- ja valitsijayhdistysten asiamiehille.
1709: keen antaa vaalipiirin keskuslautakunnalle yh-
1710: teinen kirjallinen ehdotuksensa ilmoituksen oi- 39 §.
1711: kaisemiseksi sekä samalla täydentää ilmoituk- Jos ehdokas on kuollut, on hänen nimensä
1712: seen liitettyjä asiakirjoja. poistettava ehdokaslistojen yhdistelmästä ja va-
1713: litsijayhdistyksen asiamiehen pyynnöstä pantava
1714: tilalle varaehdokkaan nimi.
1715: 37a §. Asiamies on velvollinen viipymättä ilmoitta-
1716: Puolueiden ja valitsijayhdistysten ehdokaslis- maan ehdokkaan kuolemasta vaalipiirin keskus-
1717: tojen julkaisemista koskevat hakemukset ja vaa- lautakunnalle.
1718: liliittoja koskevat ilmoitukset, joista on tehty 41 §.
1719: huomautus, ratkaistaan vaalipiirin keskuslauta- Vaalipiirin keskuslautakunnan tulee painattaa
1720: kunnan kokouksessa, joka pidetään 38. päivänä ehdokaslistojen lopullinen yhdistelmä sekä toi-
1721: ennen edustajainvaaleja. mittaa sitä riittävä määrä vaalipiirin kuntien
1722: keskusvaalilautakunnille. Yhdistelmä on annet-
1723: 38 §. tava myös kaikille 38 § :n 4 momentissa tar-
1724: Vaalipiirin keskuslautakunnan on tämän jäl- koitetuille asiamiehille ja lähetettävä vaalipiirin
1725: keen annettava jokaiselle hyväksyttyyn ehdokas- kunnallishallituksille sekä pidettävä yleisön saa-
1726: listaan sisältyvälle ehdokkaalle juokseva järjes- tavana. Sen lisäksi on yhdistelmiä toimitettava
1727: tysnumero siten, että 34 §:n 2 momentissa sää- oikeusministeriölle sekä muiden vaalipiirien kes-
1728: detyssä arpomisessa ensimmäiseksi tulleen puo- kuslautakunnille jaettavaksi vaalipiirin kuntien
1729: lueen, valitsijayhdistyksen tai vaaliliiton, jota keskusvaalilautakunnille ja vaalitoimikunnille.
1730: tarkoitetaan mainitussa lainkohdassa, ehdokas-
1731: listaan kuuluvat ehdokkaat merkitään asiamie- 59 §.
1732: hen ilmoittamassa järjestyksessä ensimmäisillä
1733: numeroilla alkaen numerosta 2, toiseksi tulleen Puolueen piiriasiamiehellä sekä vaaliliittojen
1734: puolueen, valitsijayhdistyksen tai vaaliliiton eh- tai valitsijayhdistysten asiamiehillä taikka näi-
1735: dokkaat samalla tavalla seuraavilla järjestysnu- den kutakin vaalilautakuntaa varten erikseen
1736: meroilla ja niin edelleen. kirjallisesti valtuuttamalla henkilöllä on oikeus
1737: olla äänestyslippuja laskettaessa saapuvilla.
1738: Kaikki ehdokaslistat painetaan viipymättä sa-
1739: mclle puolelle lehteä ryhmiteltynä vasemmalta 99 §.
1740: oikealle 34 §:n 2 momentissa tarkoitetussa ar- Vaalipiirin keskuslautakunnan päätöksestä,
1741: pomisessa arvotussa järjestyksessä. jolla vaalien tulos on vahvistettu, saa valit-
1742: Kunkin puolueen ehdokaslistan yläpuolelle taa lääninoikeudelle 14 päivän kuluessa siitä,
1743: on painettava puolueen nimi ja kunkin vaalilii- kun vaalien tulos 90 § :n mukaan on julkaistu
1744: ton tai valitsijayhdistyksen ehdokaslistan ylä- ( vaalivalitus). Valitusoikeus on jokaisella vaali-
1745: puolelle niiden tunnus. Ellei keskuslautakunta piirissä äänioikeutetulla tai vaaleissa ehdokkaa-
1746: hyväksy tunnusta sen vuoksi, ettei se ole rekis- na olleella henkilöllä sekä valitsijayhdistyksellä
1747: teröidyn yhdistyksen nimi tai että se ei selvästi ja sellaisella puoluerekisteriin merkityllä puo-
1748: eroa muista ehdokaslistaan merkityistä nimistä lueella, joka on tehnyt keskuslautakunnalle
1749: tai tunnuksista, on keskuslautakunnan •annet- ehdokaslistan julkaisemista tarkoittavan hake-
1750: tava tunnukseksi nimitys, joka ilmaisee vain muksen.
1751: ehdokaslistan järjestyksen yhdistelmässä. Ehdo- Vaalivalitus saadaan tehdä sillä perusteella,
1752: kaslistojen alapuolelle on painettava hyväksyt- että vaaliviranomaisen päätös tai muu toimen-
1753: tyjä puolueiden tekemiä vaaliliittoja koskeva pide on lainvastainen ja että se on saattanut
1754: tiedonanto, jossa on 37 §:n 2 momentin mu- vaikuttaa vaalien tulokseen.
1755: kaisessa numerojärjestyksessä mainittava, mitkä Vaalivalitus on käsiteltävä kiireellisesti.
1756: 30 Lak.al. n:o 14
1757:
1758:
1759: 99a §. viksi uudelleen, on päätöksestä lisäksi viipy-
1760: Jos vaaliviranomaisen päätös tai muu toimen- mättä kuulutettava yleisradiossa.
1761: pide on ollut lainvastainen ja se on saattanut Lääninoikeuden päätöksestä saa valittaa kor-
1762: vaikuttaa vaalien tulokseen, on, jos sellainen keimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa
1763: virhe on tapahtunut vaalien tuloksen vahvista- päätöksen tiedoksi saamisesta tai, jos päätök-
1764: misessa, vaalien tulosta oikaistava. Muussa ta- sestä on kuulutettu yleisradiossa, siitä kun kuu-
1765: pauksessa on määrättävä vaalipiirissä toimitet- luttaminen ensimmäisen kerran toimitettiin.
1766: tavaksi uudet vaalit, jollei vaalien tulos ole va- Jos päätöksellä on määrätty vaalien tulos oi-
1767: litusviranomaisen päätöksellä oikaistavissa. kaistavaksi tai vaalit toimitettaviksi uudelleen,
1768: on valitusoikeus 99 §:n 1 momentissa maini-
1769: 100 §. tuilla henkilöillä ja puolueilla.
1770: Lääninoikeuden päätöksestä on annettava tie- Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen tie-
1771: to valittajalle, vaalipiirin keskuslautakunnalle, doksi antamisesta ja kuuluttamisesta on voi-
1772: puolueiden piiriasiamiehille, asianomaisen va- massa, mitä 1 momentissa on säädetty.
1773: litsijayhdistyksen tai vaaliliiton asiamiehelle ja
1774: oikeusministeriölle. Jos päätöksessä on määrätty Tämä laki tulee voimaan päivänä
1775: vaalien tulos oikaistavaksi tai vaalit toimitetta- kuuta 197 .
1776:
1777:
1778: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1975.
1779:
1780: Toivo Asvik. Pauli Puhakka. Mirjam Tuominen.
1781: Pentti Liedes. Aarne Pulkkinen. Lauri KantoJa.
1782: Taisto Sinisalo.
1783: 31
1784:
1785: Lak.al. n:o 1.5.
1786:
1787:
1788:
1789:
1790: Huotari ym.: Ehdotus laiksi maanvuokralain 91 §:n muutta-
1791: misesta.
1792:
1793:
1794: Ed u s kun n a 11 e.
1795:
1796: Lain maanvuokralain muuttamisesta täytyy aivan samalla tavalla kuin lain 29 §:ssä sää-
1797: vaikuttaa kohtuuttomuuksien poistamiseen joka detään liikaa suoritetun vuokramaksun palaut-
1798: suhteessa, sekä silloin kun maanvuokra on liian tamisesta takaisin vuokralaiselle kahden vii-
1799: alhainen että silloin kun se on kohtuuttoman meksi kuluneen vuoden ajalta.
1800: korkea. Mielestämme kohtuuttoman alhaisissa Edellä esittämämme perusteella ehdotamme,
1801: maanvuokratapauksissa olisi maanomistaja eli
1802: vuokranantaja oikeutettava saamaan lisäkor- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1803: vausta viimeksi kuluneelta kahdelta vuodelta lakiehdotuksen:
1804:
1805:
1806: Laki
1807: maanvuokralain 91 § :n muuttamisesta.
1808: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä huhtikuuta 1966 annetun maan-
1809: vuokralain (258/66) 91 § näin kuuluvaksi:
1810: 91 §. sovellettava myös ennen 1 päivää syyskuuta
1811: Mitä kohtuuttoman vuokranmaksun alentami- 1966 tehtyihin vuokrasopimuksiin.
1812: sesta ja liikaa suoritetun vuokranmaksun palaut-
1813: tamisesta sekä kohtuuttoman alhaisen vuokra- Tämä laki tulee voimaan päivänä
1814: maksun korottamisesta on edellä säädetty, on kuuta 197 .
1815:
1816:
1817: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
1818:
1819: Kalevi Huotari. Viljo Suokas. Arttur Niemelä.
1820: 32
1821:
1822: Lak.al. n:o 16.
1823:
1824:
1825:
1826:
1827: Huotari ym.: Ehdotus laiksi vahingonkorvauslain muuttamisesta.
1828:
1829:
1830: E d u s kun n a 11 e.
1831:
1832: Uusi vahingonkorvauslaki sisältää useita epä- ta, Jossa täysin sattumasta riippuen vahingon-
1833: tarkkuuksi'<t ja rakentuu olettamuksien pohjalle, korvausvelvoll:iJsuus saattaa muodostua sen pe-
1834: joiden perusteella tehdään johtopäätöksiä. Toi- rusteella, onko korvausvelvollinen v~ahingon ta•
1835: vomisen varaa on paljonkin yksityiskohdilst'<t. pahtuessa työnantajan asemassa oleva työn teet-
1836: Laki perustuu olennaisesti ajatukselle, jonka täjä vai työntekijään rinnastettavissa oleva työn
1837: mukaan vahi:ngonkorvausvastuu kanavoidaan suorittaja.
1838: työnantajan kannettavaks1 pelkästään sen Vi~taten edellä marinirttuihin perusteluihin esi"
1839: vuoksi, ettij työnantaji<en on helppo kantaa vas- tämme kunnioittaen,
1840: tuu vastuuvakuutuksen avulla.
1841: Jos esimerkiksi on kysymys maa~taloudessa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1842: yleisestä vastavuoroisuuteen perustuvasta työs- lakiehdotuksen:
1843:
1844:
1845: Laki
1846: vahingonkorvauslain muuttamisesta.
1847: Eduskunnan päätoksen mukaisesti kumotaan 31 päivänä toukokuuta 1974 annetun vahingon-
1848: korvauslain ( 412/74) 3 luvun 6 § ja muutetaan 3 luvun 1 §:n 2 momentti, 4 luvun 1 §:n
1849: 1 momentti ja 6 luvun 2 § seumavasti:
1850:
1851: 3 luku. Jos työntekijän viiaksi jää lievä tuottamus, ei
1852: Työnantajan ja julkisyhteisön korvausvastuu. vahingonkorvausta ole tuomittava.
1853:
1854: 1 §.
1855:
1856: Tämä 'laki ei koske maa- ja karjataloudessa 6 luku.
1857: ja niiden sivuelinkeinoissa tapahtuvaa vastavuo- Korvausvastuun ·jakaantuminen.
1858: roisuustyötä.
1859: 2 §.
1860: Milloin vahinko on kahden tali useamman
1861: aiheuttama taikka he muuten ovat velvolliset
1862: 4 luku. korvaamaan saman vahingon, vastaavat he yh-
1863: Työntekijän ja virkamiehen korvausvastuu. tei:svastuullisesti. Se, jota ei ole tuomittu mak-
1864: samaan täyttä korvausta, vastaa kuitenkin vain
1865: 1 §. tuomhusta määrästä.
1866: Työntekijä on velvollinen korvaamaan työs-
1867: sään virheellään tai laiminlyönnillään työtove- Tämä laki tulee voimaan päivänä
1868: reilleen tai sivulliselle aiheuttamansa vahingon. kuuta 197 .
1869:
1870: Helsingi:s,sä 14 päivänä helmikuuta 1975.
1871:
1872: Kalevi Huotari. Viljo Suokas. Arttur Niemelä.
1873: 33
1874:
1875: Lak.al. n:o 17.
1876:
1877:
1878:
1879:
1880: Hyvönen: Ehdotus laiksi huoneenvuokralain muuttamisesta.
1881:
1882:
1883: Ed u sk u nn alle.
1884:
1885: Kosroa huoneenvuokralain 47 a §:n mukaan rempiin korotuksiin kuin valtioneuvoston yleils-
1886: tapahtuva vuokrien säätely on suonut asukkaille ohjeet edellyttävät, ehdotan kunnioittaen,
1887: enemmän turvaa kuin 49 b §:n mukaan sään·
1888: nöksien ulkopuolelle jäävien va1tion asunto- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1889: lailnoitettujen talojen asukkailla on ollut asunto- lakiehdotuksen:
1890: hallituksen annettua luvan moninkertaisesti suu-
1891:
1892:
1893: Laki
1894: huoneenvuokralain muuttamisesta.
1895: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 15 päivänä tammikuuta 1974 annetun huoneen-
1896: vuokralain 49 b §:n 1 momentti sekä muutetaan 49 b §:n 2 momentti seuraoai\Tasti::
1897:
1898: 49b §. julkrsoikeudellisen yhdyskunnan tai laitoksen
1899: viranhalcija- ja työsuhdeasuntoihin, joihi:n so-
1900: Tämän lain 47 §:n 1 momenrtin, 47 b ja 'Velletaan valtion virkamiesaisunrtojen vuokrien
1901: 48 § :n 2 eikä 3 momentin sekä 48 a § :n sekä määräämismenettelyä tai sitä 'Vastaavaa järjes-
1902: 49 §:n 1, 2, 3, 4 ja 5 momentin säännöksi:ä telmää.
1903: ei sovelleta niihin valtion, kunnan tai muun
1904:
1905:
1906: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1975.
1907:
1908: Anna-Liisa Hyvönen.
1909:
1910:
1911:
1912:
1913: 5 lT/75
1914: 34
1915:
1916: Lak.al. n:o 18.
1917:
1918:
1919:
1920:
1921: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi kriminaalihuoltotyön valtion-
1922: avusta.
1923:
1924:
1925: E d u s kun n a 11 e.
1926:
1927: Pitkien viivyttelyjen jälkeen Sorsa~Virolai-. Sei:kb.perärsemmin edellä matrnttuja SMP:n
1928: sen hallitus antoi vuonna 1974 eduskunnalle näkemyksiä on esitelty mm. SMP:n eduskunta-
1929: esi:tyksen laiksi krimiinaalihuoltotyön valtion- ryhmän tekemissä toivomusaloitteissa (Kortesal-
1930: avusta. Eduskunnassa hyväksytyssä muodoss,aan men ym. toiv.aloite n:o 66/1970 vp. sekä n:o
1931: kyseinen laki merkitsee suuria lisäkustannuksi~ 12/1973 vp.) ja lakiehdotuksissa ( Kortesalmen
1932: valtiolle eli veronmaksajille, koska se aiheuttaa ym. lak.al. n:o 383/1974 sekä lakivaliokunnan
1933: uuden kalliin byrokraattisen erillisverkoston mietintöön n:o 19/1974 vp. ed. Kortesalmen
1934: perustam1sen, jolloin apua tarv~tseva ihminen jättämä vastalause).
1935: helpos,tf unohtuu yhteiskuntakoneiston rat~ai Vankilast-a vapautuneiden jälkihuolto liittyy
1936: sii:n. yleiseen sosiaalihuoltoon, jonka johdosta ja val-
1937: SMP:n linja on to1nen. Sen mielestä maar- vonnasta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö.
1938: hamme ei tule perustaa uutta erillistä ja kal- Siksi on omituista, että eduskunnan hyväksy-
1939: lista vankilasta vapautuneiden jälkihuo1tokoneis- mään lakiiln halHtuksen esityksen mukaisesti
1940: toa, vaan apu heille voidoon antaa jo olemassa kriminaalihuollon johto ja valvonta aJJstettiin
1941: olevi!en kuntien sosiaalilautakuntien kautta. oikeusmini:steriölle. Tähänkin on siis saatava
1942: Va:i!n moniongelmaiset vang1t tarvitsevat erityis- asianmukainen muutos.
1943: huoltoa, jota voi antaa esim. Kriminaalihuolto- Edellä esirtetyn perusteella ehdotamme kun-
1944: yhdi!stys. Tämä on myös lukuisien alan asian- nioittavas1Ji,
1945: tuntijoiden yleinen kanta ja koko toinJ.llnnan
1946: etäi:stavoite. Siksi nykyinen laki on perusteelli- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1947: sen uusimisen tarpeessa. Se on kumottava ja lakiehdotuksen:
1948: säädettävä tilalle parempi.
1949:
1950:
1951: Laki
1952: kriminaalihuoltotyön valtionavusta.
1953: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1954:
1955: 1 §. muksesta valtion tulo- ja menoarvion tajolssa
1956: Krimrnaalihuoltotyöhön eli vankilasta vapau- oikeusministeriön määräämin ehdoin ja perus-
1957: tuneiden jälkihoitoon annetaan valtionapua sen tein.
1958: mukaan kuin tässä laissa säädetään. Niin sanottujen moniongelmaisten vankilasta
1959: vapautuneiden jälkihuoltoa ja erityishoitoa var-
1960: 2 §. ten voidaan va:ltionapua anta,a myös Kriminalili-
1961: Kriminaalihuoltotyöhön eli vankilasta vapau- huoltoyhdistykselle tai muulle tällaiseen työhön
1962: tuneiden jälkihuoltoon annetaan valtionapua tar- erikoistuneelle yhteisölle.
1963: vittaessa kuntien sosiaalilautakunnille s,en mu-
1964: kaan kuin asetuksella tarkemmin määrätään. 3 §.
1965: Kriminaalihuoltotyöhön voidaan antaa val- Valtion tulo- ja menoarviossa osoitetaan mää-
1966: tionapua myös yhteisölle sekä säätiölle hake- rärahat niihin kuntien sosiaalilautakuntien me-
1967: Lak.al. n:o 18 35
1968:
1969: noihin, jotka aiheutuvat mille lain tai asetuksen nuksiin ja olennaisiin perusparannuksiin on, että
1970: nojalla an.nettujen tehtävien suodttamisesta. sosiaali- ja terveysministeriö on hyv?&synyt ra~
1971: Muun kriminaalihuoltotyön ja moniongelmais- kentamista koskevan suunrntelman ennen perus-
1972: ten vankilasta vapautuneiden jälkihuollon suo- tamistöihin tai perushankintoihin ryhtymi~ä.
1973: rittamiseen voidaan valtionapua myöntää val-
1974: tion tulo- ja menoarv.ioon otetun määrärahan 7 §.
1975: rajoissa. Valtionapu kuntien sosi~al:i:lautakunnille 3
1976: Toim~tilojen perustamrskustannuksiin ja pe- § :n 1 momentissa tarkoitettuihi!n kustat1111uksin
1977: rusparannuksiin voidaan myöntää valtionapua myönnetään toimintavuoden adkana sen mukaan
1978: ja ottaa tätä varten tulo- ja menoarvioon määrä- kuin asetuksella tarkemmin säädetään hakijan
1979: raha. jätettyä sosiaali- ja terveysministeriölle selvityk-
1980: Arvonvähennyksiin sekä luoto~sta aiheutunei- sen toimintakustannuksistaan. Valtionapu voi-
1981: siin kustannuksiin ja luottojen lyhennyksiin voi" daan kuitenkin hakemuksesta myöntää ja mak-
1982: daan tnlo- ja menoarvioon ottaa: määräraha vain saa ennakkona kuukausittain etukäteen.
1983: erityi'Sitstä syistä.
1984: 8 §.
1985: 4 §. Valtionapu hyväksyttyihin perustamiskustan-
1986: Kriminaalihuoltoyhdis;tykselle tai muulle 2 nuhiin, perusparannuksiin ja -hankintoihin
1987: § :n 3 momentiss'a tarkoitetulle yhteisölle voi- maksetaan sosia;ali- ja terveysministeriön hyväk-
1988: daJan tulo- ja menoarvion rajoissa hakemuksesta symän maksusuunnitelman mukaan.
1989: myöntää valtionapua 3 § :h 1 momentrssa tarkoi~
1990: tettujen tehtävien hoitamisesta aiheutuneisi!in 9 §.
1991: kustannuksi1n sosiaali- ja terveysministeriön Kuntien sosiaalilautakuntien sekä krimina:ali-
1992: määräämien perusteiden mukaan. huoltotyötä tekevien yhdistysten tai säätiöiden
1993: Yhteisölle ja säätiölle voidaan 3 § :n 2 ja saarnat lahjoitusvarat ja avustukset on käytet-
1994: 3 momentissa tarkoitettuihin kusta:nnuksitin ha" tävä lahjoittajan tai avustajan määräämään tar-
1995: kemuksesta myöntää valtionapua tulo- ja meno- koitukseen. Jollei käyttötarkoitusta ole määrätty,
1996: arvion rajorssa sosiaali- ja terveysministeriön ne on käytettävä toiminnan kmnalta tarpeellis-
1997: määräämillä ehdoilla. ten menojen kattamiseen.
1998: 5 §.
1999: Valtionavun myöntämirsen edellytyksenä on: 10 §.
2000: 1 ) että sosia,ali~ ja terveysministeriö on hy- Valtionavun myöntää ja sen käyttöä valvoo
2001: väksynyt valtionavun myöntämisen perusteena sosiaali- ja terveysmmisteriö.
2002: olevan toimintasuunnitelman ja talousarvion;
2003: 2 ) että kustannuksia on pidettävä kriminaalic 11 §.
2004: huoltotyön kannalta tarpeellisina; sekä Sosiaarli- ja terveysmini:steriö voi määrätä
2005: 3 ) että valtionavulla palkatun henkilöstön myönnetyn valtionavun palautettavaksi koko-
2006: palkkaus- ja muut edut eivät ylitä sitä tasoa, naan tai osaksi ja samalLa velvoittaa saajan suo-
2007: jonka mukaan vastaavanlaisia tehtäviä hoitavan rittamaan 12 prosenttia korkoa sen nostopäi-
2008: valtion palveluksessa olev,an henkirlöstön palk- västä:
2009: kaus- ja muut edut on järjestetty, ellei edus- 1 ) jos valtionavun suorittamista: varten on
2010: kunnan palkkavaltuusknnnan hyväksymistä vir- annettu virheellisiä tai erehdyttäviä tietoja;
2011: ka- tai työehtosopimuksista muuta johdu.
2012: Valtionapuna s·aadut varat on käytettävä nii- 2) jos tilintarkastuksen tai loppuselvityksen
2013: hin tarkoituksiin, joiliin ne on myönnetty. Käyt- yhteydessä taikka muuten käy selville, että val-
2014: tämättä jäänyt avustus on palautettava valtiolle. tionapua on suoritettu perusteettome.JJsti; taikka
2015: Edellä 3 § :n 2 momentisa tarkoi·tetun val- 3 ) jos valtionavun suorittamiseen li!ittyviä
2016: tionavun S'aamiselle sosiaali- ja terveysministeriö ehtoja ei ole noudatettu.
2017: voi asettaa myös muita ehtoja. Valtionapua ei ole määrättävä palautettavaksi,
2018: milloin se asianhaarat huomioon ottaen olisi
2019: 6 §. kohtuutonta. Sos,iaali- ja terveysministeriö voi
2020: Edellytyksenä valtionavun saamiselle 3 § :n 1 momentissa mainitusta syystä tarvittaessa kes-
2021: 3 momentiss,a tarkoitettuihin perustamiskustan- keyttää valtionavun suorittamisen toistaiseksi.
2022: 36 Lak.al. n:o 18
2023:
2024:
2025: 12 §. 13 §.
2026: Jos kiinteää tai irtamta omaisuutta, jonka Tarkemmat määräykset tämän lain soveltami-
2027: perustamis-, hankinta- tai peruskorjauskustan- sesta ja täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
2028: nukset on osaksi tai kokonaan rahoitettu val-
2029: tion varoin, luovutetaan toiselle omistajalle tai 14 §.
2030: jos omaisuuden käyttö tässä laissa tarkoi:tettuun Tällä lailla kumotoo:n ktiminaalihuoltotyön
2031: toimi:nrt:oon lopetetaan tai sen käyttötarkoitusta valtionavusta 17 päivänä tammikuuta 1975
2032: muutetaan niin, ettei sosiaali- ja terveysministe- annettu laki (31/1975).
2033: riö voi pitää uutta käyttötarkoitusta tämän lain
2034: mukaisena, on valtionapua vastaava suhteellinen 15 §.
2035: osa omaisuuden arvosta palautettarva kuuden Tämä la:ki tulee voimaan päivänä
2036: kuukauden kuluessa edellä tarkoitetusta olosuh- kuuta 197 .
2037: teiden muuttamisesta, ellei valtioneuvosto toisin
2038: päätä.
2039:
2040:
2041: Helsingi!ssä 6 päivänä helmikuuta 1975.
2042:
2043: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
2044: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
2045: 37
2046:
2047: Lak.al. n:o 19.
2048:
2049:
2050:
2051:
2052: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi rautatienkäytöstä johtuvan va-
2053: hingon vastuusta annetun lain 4 §:n muuttamisesta.
2054:
2055:
2056: E d u s kun n a 11 e.
2057:
2058: Hallitus antoi: 8. helmikuuta 1974 eduskun- Kolmas tärkeä asi:a on se, että hallitus ei
2059: nalle esityksen hdksi rautateillä tapahtuvien lakiesityksessään ottanut huomioon rautateiden
2060: porovahinkojen korvaamisesta annettujen sään- porovahinkojen ennalta ehkäisemistä. Porokola-
2061: nösten muuttamisesta (hallituksen esitys n:o reja nimittäin voitaisiJin tehokkaasti ehkäistä, jos
2062: 4/1974 vp.). Sitä aikaisempaan tilanteeseen tuli vaarallisiksi todetuille alueille vakennettai:sirin
2063: nyt se korjaus, että rautateillä Saittuvien poro- e s t e a i t o j a. Porotalouden piirissähän on jo
2064: vahinkojen alueellista korvausperustetta laajen- olemassa valtion tukema es:teailta-järjestelmä
2065: netti.i!n siten, että myös poronhoitoalueeseen vain valtakunnan itärajalla ja pohjoisrajalla. Täällä
2066: osaksi kuuluvat kunnat sekä poronhoitoaluee- esteaidoilla estetään porojen siirtyminen valta-
2067: seen rajoittuvat kunn\llt tulevat kuulumaan kor- kunnan rajan taakse. Jo ennen valtion tukea
2068: vauspiiri:in. poromiehet 1800-luvulla omin varoin rakensivat
2069: Lisäksi SMP: n rinnakkaisaloitteessa ( Korte- esteaitoja tässä tarkoituksessa sekä myös porojen
2070: salmi ym. n:o 2/1974 vp.) es1tetyllä tavalla kulun estämiseksi sellaisHle poronhoitoalueen
2071: lakivaliokunta poisti hallituksen esityksestä jo ulkopuolisille alueille, joilla esiintyi erityisen
2072: vanhentuneen ja enää pätemättömän lausek- voimakasta porovarkautta. Niinpä nyt rautatie-
2073: keen " ... sinä aikana, jolloin sitä lain mukaan vahinkojen välttämiseksi vail.tion olisi poropalis-
2074: ei ole pidettävä kiinn~ tai paimennetttava". kuntien ehdotuksesta rakennettava vaarallisille
2075: Hallituksen esitykseen jäi kuitenkin lakivalio- rautateiden porokolarialueille esteaitoja samaan
2076: kunnan ja eduskunnan käsittelyn jälkeenkin, t<apaan kuin esteaitoja on .vakennettu valtakun-
2077: SMP:n es±tyksistä huolimatta, vielä puutteita. nan iitä- ja pohjoisrajalle. Tästä olisi sisällytettävä
2078: SMP:n rinnakkaislalcirurutteessa nimittäin oikeu- määräys myös kyseessä olevaan Ia:inkohtaan.
2079: denmulmisesti vaadittiin, että lakiin tulisi sisäl- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun,.
2080: lyttää säännös, jonka mukaan raut,ateiden poro- nioittavast:i,
2081: vahinkokorvaus on maksettava suoroon poron-
2082: omistajalle iJman tarpeettom1a ja viivytyksiä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2083: aiheuttavia väLikäsiä ja byrokratiaa. lakiehdotuksen:
2084:
2085:
2086: Laki
2087: rautatienkäytöstä johtuvan vahingon vastuusta" annetun lain 4 §:n muuttamisesta.
2088: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rautatienkäytöstä johtuvan vahingon vastuusta
2089: 19 päivänä helmikuuta 1889 annetun lain 4 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä
2090: maaliskuuta 197 4 annetussa laissa ( 25 3/197 4), näin kuuluvaksi:
2091:
2092: 4 §. kanansa omassa hoidossaan, on vahvngo1ttunut,
2093: Jos tuli pääsee irti rautatienkäytön johdosta niinkuin nyt on sanottu, tahi junan raiteelta
2094: ja khlnteä oma~suus tar sellainen irtaån omai- joutumisesta, junain yhteentörmäyksestä tai
2095: suus, joka ei seuraa mukana rautatiellä, sen muusta sellaisesta rautatienkäytöstä kohdan-
2096: kautta vahingoittuu taikka jos ~vara, jota mat- neesta tapaturmasta, olkoon rautatienhaltijan
2097: kustaja on laillisella oikeudella kuljettanut mu- korvausvelvollisuudesta voimassa, mitä 1 §: ssä
2098: 38 Lak.al. n:o 19
2099:
2100:
2101: on siinä mainitusta vahingosta säädetty. Porosta, käiserniseksi valllio voi poropaliskuntien ehdo-
2102: joka laitumella ollessaan vahiingohtuu rautatien- tuksesta rakentaa vaarallisille porojen junakolari•
2103: käytöstä poronhoitolaissa ( 444/48) oorkoite- alueille estea~toj'a samaan tapaan kuin esteaitoja
2104: tulla poronhoitoa:lueella tai niiden kuntien on rakennettu porojen suojelemiseksi valtakun-
2105: alueella, joi~ta osa kuuluu poronhoitoalueeseen, nan itä- ja pohjoilsrajatlle.
2106: taikka poronhoitoalueeseen rajoittuvien kuntien
2107: alueella, valtio maksaa täyden käyvän hinnan
2108: mukai~n korvauksen suoraan ja viivyttelemättä Tämä laki tulee voimaan päivänä
2109: poronomistajalle. Porovahinkojen ennalta eh- kuuta 197 .
2110:
2111:
2112: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1975.
2113:
2114: J. Juhani Kortesalmi. Pekka Vennamo.
2115: Rainer Leroström. Mikko Vainio.
2116: 39
2117:
2118: Lak.al. n:o 20.
2119:
2120:
2121:
2122:
2123: Lampinen ym.: Ehdotus laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta
2124: annetun lain muutta-misesta.
2125:
2126:
2127: E d u s k u n n a 11 e.
2128:
2129: Maamme tuomioistuinl&itos, jonka tehtävänä järjestää suu!Hsta menettelyä, s:ilis asi..:tn suulli-
2130: on ylläpitää kansalaisten oikeusturvaa toisten sia käsittelyjä ja kaJtselmuksia, sanotussa tuomio-
2131: kansalaisten, yhteisöjen ja valtiovallan taholta istuimessa käsiteltävi:ssä hallintolainkäyttöasiois-
2132: mahdollisesti tulevia oikeudenloukkauksia vas- sa lisättäisiin ja lakiin otettaisHin nimenomaiset
2133: taan, toteuttaa tätä tehtäväänsä antamalla tuo- säännökset suullisesta käsittelystä. Katson, että
2134: mioita, ja päätöksiä oi•keudenkäynnissä. Kysymys tuohon esitykseen liittyvä lakiehdotus olisi kii-
2135: siiitä, miten oikeudenkäyntimenettely on järjes- reellisessä järjestyksessä saatettava voimaan, jot-
2136: tetty, on siis kansalaisten oikeusturvan toteutu- ta hallintovalitusasioissa asianosaisina olevat kan-
2137: misen kannalta ensiarvoisen tärkeä. salaiset ja yhteisöt saisivat oikeutta silloinkin,
2138: Riita- ja rikosasioissa on sääntönä, että aina- kun tosiseikkojen selvittäminen kirjallisessa me-
2139: kin ensimmäisessä oikeusasteessa oikeudenkäynti nettelyssä tuottaa heille ylivoimaisia vaikeuksia.
2140: on välitöntä ja suullista. Kansalaiselle, jonka Eduskunnan hyväksyttyä 3. 12. 1974 läänin-
2141: oikeutta on loukattu, tällainen järjestely tar- oikeuslain tulee lääninoikeuksien asema itsenäi-
2142: joaa mahdollisuuden itse omakohtaisesti olla sinä hallintotuomioistuimina korostumaan. Sen
2143: läsnä oikeuden istunnossa ja seurata menettelyä, vuoksi olisi: lääninoikeuksien työjärjestykset kor-
2144: jossa hänen asiansa ratkaistaan. Muutoksenhaku- keimman hallinto-oikeuden vahvistettava, sa-
2145: menettelyssä ja hallintotuomioistuimissa menet- malla tavoin kuin se vahvistaa liikevaihtovero-
2146: tely sen sijaan on kirjallista, mikä merkitsee, oikeuden työjärjestyksenkin ja niinlruin voimassa
2147: että kansalaisilla ei ole samaa mahdollisuutta olevan lain mukaan korkein oikeus vahvistaa
2148: henkilökohtaisesti osallistua asiansa selvittämi~ hovioikeuksien työj ärjestykset.
2149: seen ja olla läsnä sen käsittelytilaisuudessa. Mah- Edellä esi:ttämiemme seikkojen perusteella
2150: dollisuudet tosiasioiden todi:stamiseen ja selvit- ehdotamme kunnioittavasti,
2151: tämiseen ovat kirjallisessa menettelyssä olennai~
2152: sesti heikommat kuin kä·sittelyn ollessa suullista. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2153: Korkein hallinto-oikeus on 16. 12. 1974 tehnyt lakiehdotuksen:
2154: esityksen lainmuutokseksi, jolla mahdollisuuksia
2155:
2156:
2157: Laki
2158: korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain muuttamisesta.
2159: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta 22 pa1vana
2160: heinäkuuta 1918 annetun lain (74/18) 9 ja 15-18 §sekä lisätään lakiin uudet 19,20 ja 21 §
2161: seuraavasti::
2162:
2163: 9 §. rin tehtävi'in tai hallintoon. Muiden virkamiesten
2164: Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on tarpeel- kelpoisuusehdoista säädetään a~etuksella.
2165: Hnen määrä esittelijäitä sekä muita virkamiehiä.
2166: Kelpoisuusehtona esittelijäitä vaaditaan oikeus- 15 §.
2167: tieteen kandidaatin tutkiinto tai sitä vastaava Korkein hallinto-oikeus voi hankkia asian sel-
2168: aika~sempi tutkinto sekä perehtyneisyys tuoma- vittämistä varten tarpeellisen lausunnon tai seli-
2169: 40 Lak.al. n:o 20
2170:
2171:
2172: tyksen sekä to1m1ttaa suullisen käsittelyn tai daan edellä maumtun lain mukainen korvaus
2173: katselmuksen. maksaa valti!on varoista, jos todistaminen ashm
2174: Korkein hallinto-oikeus voi päättää, että suul- selvittämisen kannalta on ollut tarpeen. Muussa
2175: lisen käsittelyn ja katselmuksen toimittavat tuo- tapauksessa korvauksen maksaa se, joka on
2176: miois,tuimen yksi tai useampi jäsen ja esittelijä. todistajan nimennyt.
2177: Suullisessa käsittelyssä asiantuntijoina kuulus-
2178: 16 §. telulle, asiassa korkeimman hallinto-oikeuden
2179: Suullisessa käsittelyssä ja katselmuksessa saa pyynnöstä kirjallisen '<l!SlaJntuntijalausunnon a:nta-
2180: asianosainen esittää suullista ja kirjallista selvi- neelle taikka katselmuksen toimittamiseen asian-
2181: tystä. Kirjallisen selv1tyksen esittämiseen voi- tuntijana osal1istuneel1e henkilölle mahetaan
2182: daan myös antaa määräaika. Suullisessa käsitte- valtion varoista palkkiota ja korvausta sen mu-
2183: lyssä voidaan kuulustella asianosaista totuusva- kaan kum oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 53
2184: kuutuksen nojalla sekä todistajia ja asiantunti- § :ssä on säädetty.
2185: joita valal1isesti. Asian päättyessä korkein hall~nto-oikeus an-
2186: Asianos,aiset kutsutaan suulliseen käsittelyyn taa 1ausunnon siitä, jäävätkö valtion varoista
2187: korkeimman hallinto-oikeuden toimesta. Asian- maksettaviksi määrätyt palkkiot ja korvaukset
2188: osaisen poissaolo ei estä asian käsittelyä ja valtion vahingoksi vai onko as1:anosa]sen tai
2189: ratkaisemista. Kutsussa on tästä mainittava. jonkun herstä ne kokonaan tai osaksi korvattava
2190: Asianosaiselle on varattava tilaisuus olla läsnä valtiolle.
2191: katselmuksessa.
2192: 19 §.
2193: 17 §. Asioissa, joissa on säädetty salassapitovelvoll~
2194: Korkein hallinto-oikeus voi myös päättää, että suus, on suullinen käsittely sekä todistajain ja
2195: todtstajien tai asiantuntijoiden kuulustelu toi- asiantuntijain kuulustelu toimitettava suljetuin
2196: mitetaan s:iJi:nä lääninoikeudessa tai yleisessä ali- ovin. Muissakin asioissa korkem hallinto-oikeus
2197: oikeudessa, jossa se soveliaimmin käy päinsä. voi päättää, että suullinen käs~ttely sekä todis-
2198: Kuulustelusta on kuulustelun toimittavan tuo- tajan ja asiantuntijan kuulustelu toimitetaan sul-
2199: mioistuimen ilmoitettava etukäteen asianosai" jetuin ovin, jos julkisesta käsittelystä saattaa
2200: selle tiedoksiannosta hal1intoasioissa säädetyssä koitua as1anosaiselle erityistä haittaa.
2201: järjestyksessä. Asianosai5illa on oikeus olla kuu- Suullisessa käsittelyssä sekä todi:stajan ja
2202: lustelussa läsnä sekä esittää todi:stajille ja asian.. asiantuntijan kuulustelussa on muutoin soveltu-
2203: tuntijoille kysymyksiä ja lausua käsityksensä esi- vin osin noudatettava oikeudenkäytön julktsuu-
2204: tetyn selvityksen johdosta. Asianosaista voida:an desta annetun lain (26/26) säännöksiä.
2205: myös kuulustella totuusvakuutuksen nojalla.
2206: 20 §.
2207: 18 §. Korkein hallinto-o~keus laatii työjärjestyk-
2208: Todistajalla on oi:keus saada kohtuullinen sensä sekä vahvistaa liikevaihtovero-oikeuden ja
2209: korvaus tarpeellisista matka- ja toimeentulokus- lääninoikeuksien työjärjestykset.
2210: tannuksilsta sekä taloudelHsesta menetyksestä.
2211: Korkeimman hallinto-oikeuden määräyksestä 21 §.
2212: tuomioistuimeen saapuneelle tai valtion asian- Tarkempia säännökstiå tämän lain täytäntöön-
2213: osaisena nimeämälle todistajalle maksetaan kor- panosta annetaan asetuksella.
2214: vaus valtion varoista sen mukaan kuin valtion
2215: varoista maksettavista todistelukustannuksista
2216: annetussa laissa ( 666/72) on säädetty. Myös Tämä laki tulee voimaan päivänä
2217: muun asiaJnosaisen nimeämälle todistajalle voi- kuuta 197 .
2218:
2219:
2220: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 197 5.
2221:
2222: Arto Lampinen. Timo Mäki.
2223: Juuso Häikiö. Erkki Huurtamo.
2224: Antero Salmenkivi.
2225: 41
2226:
2227: Lak.al. n:o 21.
2228:
2229:
2230:
2231:
2232: Lemström ym.: Ehdotus laiksi liikennevakuutuslain 16 §:n
2233: muuttamisesta.
2234:
2235:
2236: E d u s k u n n a II e.
2237:
2238: Voimassaoleva liikennevakuutuslaki määritte- ei ole toiminut vastuullisesti. Näin ollen on tar-
2239: lee vastuun moottoriajoneuvon aiheuttamasta peellista saada aikaan selvittävät määräykset
2240: vahingosta epämääräisesti suhteessa omistaja- korvausvelvollisuudesta, jotta syyttömät eivät
2241: haltija. Viimeksi suoritettu lain muutoskaan ei joudu tapahtuneen vahingon tai vastuuttomuu-
2242: tuonut riittävää korjausta asiaan. Jotta asiaa den vuoksi kärsimään ja johon heillä ei ole
2243: voidaan oikeusistuimissa käsitellä riittävällä mitään osaa.
2244: oikeusturvaa katostavalla tavalla, on lain 16 Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
2245: §: ään lisättävä uusi asiasta säätävä 2 momentti.
2246: On todettava, että juuri lain näiden säännösten että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2247: puuttuminen on johtanut monien kohdalla ikä- lakiehdotuksen:
2248: viin jälkikorvauksiin tapauksissa, joissa haltija
2249:
2250:
2251: Laki
2252: liikennevakuutuslain 16 §:n muuttamisesta.
2253: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 26 päivänä kesäkuuta 1959 annetun liikenne-
2254: vakuutuslain (279/59) 16 §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti:
2255:
2256: 16 §. luovutus ei ole pysyvä, on kuitenkin olosuhtei-
2257: den mukaan harkittava, voidaanko omistaja ja
2258: Jos moottoriajoneuvo on luovutettu toisen missä laajuudessa velvoittaa hyvikkeen tai sen
2259: pysyvään hallintaan, on haltija yksinomaan vel- osan suorittamiseen.
2260: vollinen suorittamaan hyvikkeen siltä osin kuin
2261: se kohdistuu hänen hallinta-aikaansa ja sen
2262: suuruisena kuin se olisi voitu panna hänen Tämä laki tulee voimaan päivänä
2263: maksettavakseen. Jos katsotaan, että hallintaan kuuta 19
2264:
2265:
2266: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1975.
2267:
2268: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
2269: Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
2270:
2271:
2272:
2273:
2274: 6 173/75
2275: 42
2276:
2277: Lak.al. n:o 22.
2278:
2279:
2280:
2281:
2282: Lemström ym.: Ehdotus laiksi rikoslain muuttamisesta.
2283:
2284:
2285: E d u s k u n n a 11 e.
2286:
2287: Poliittinen painostus ja ajojahti eri mieltä perustuu siihen karmeaan todellisuuteen mitä
2288: olevia kohtaan on maassamme viime aikoina tällainen esiintyminen sai aikaan, keskitysleirei-
2289: kiihtynyt. Se on saavuttanut huolestuttavia mit- hin, sotaan ja kärsimyksiin. Tänäkin päivänä on
2290: tasuhteita väkivaltaisena esiintymisenä toisin maailmassa suuriakin valtioita, jotka noudatta-
2291: ajattelevia kohtaan, jopa kiinnikäymisiä myöten vat samoja "kolmannen valtakunnan menettely-
2292: julkisissa poliittisissa puhetilaisuuksissa. Huip- tapoja" eri mieltä olevia kohtaan. Tältä poh-
2293: punsa se on saavuttanut viime vuosina siinä, jalta on täysin perusteltua saada aikaan maas-
2294: että jälleen on ryhdytty poistamaan kansan va- samme lainsäädäntö, joka estää niin henkisen
2295: litsemia kansanedustajia eduskuntatyöstä, jopa kuin ruumiillisenkin väkivallan kohdistaiDisen
2296: väkivaltaa käyttäen. Tällaiset tapahtumat ovat kansalaisia, uskonnollisia ja poliittisia vähem-
2297: esiintuoneet huolestuneisuuden poliittisten vä- mistöjä kohtaan. Tätä tavoitetta ei palvele se
2298: hemmistöjen ja kansalaisryhmien keskuudessa. rikoslain muutos, joka viimeksi toteutettiin,
2299: Huolta nämä ilmiöt ovat herättäneet ennen siksi siihen on saatava muutokset.
2300: muuta niiden ihmisten keskuudessa jotka ovat Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
2301: eläneet aikana, jolloin samanlaisella painostuk-
2302: sella, vainolla ja väkivallalla suhtauduttiin eri että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2303: mieltä oleviin meidän maassamme ja koko suu- lakiehdotuksen:
2304: rimmassa osassa Eurooppaa. Heidän huolensa
2305:
2306:
2307:
2308: Laki
2309: rikoslain muuttamisesta.
2310: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain 13 luvun 4 §:n 1 ja 3 momentti,
2311: 5 ja 6 §, sellaisina kuin ne ovat 20 päivänä joulukuuta 1974 annetussa laissa ( 987/7 4),
2312: näin kuuluviksi:
2313:
2314: 4 §.
2315: Joka tarkoittaen kokonaan tai osittain ryh- Kaksi tai useammat, jotka ovat sopineet
2316: mänä hävittää määrättyä rotua, kansallista tai joukkotuhonnan tekemisestä, on tuomittava sa-
2317: etnistä alkuperää olevan taikka uskonnollisen, lahankkeesta joukkotuhontaan vankeuteen enin-
2318: poliittisen tai maailmankatsomuksellisen ryh- tään neljäksi vuodeksi.
2319: män, surmaa ryhmän jäseniä tai aiheuttaa ryh-
2320: män jäsenille vaikeita ruumiillisia tai henkisiä 5 §.
2321: vammoja, huonontaa ryhmän elinehtoja, ryhtyy Joka yleisön keskuuteen levittää lausuntoja
2322: toimiin syntyvyyden ehkäisemiseksi ryhmän pii- tai muita tiedonantoja, joissa uhataan, panetel-
2323: rissä tai pakolla siirtää lapsia ryhmästä toiseen, laan tai soivataan määrättyä rotua, kansallista
2324: on tuomittava joukkotuhonnasta vankeuteen tai etnistä alkuperää olevaa taikka uskonnollis-
2325: vähintään neljäksi vuodeksi tai elinkaudeksi. ta, poliittista tai maailmankatsomuksellista kan-
2326: sanryhmää, on tuomittava kiihottamisesta kan-
2327: Lak.al. n:o 22 43
2328:
2329: sanryhmän syrjintään sakkoon tai vankeuteen mittava syrjinnästä sakkoon tai vankeuteen
2330: enintään kahdeksi vuodeksi. enintään kuudeksi kuukaudeksi.
2331: Syrjinnästä on tuomittava myös julkisen hu-
2332: 6 §. vitilaisuuden tai yleisen kokouksen järjestäjä
2333: Jollei elinkeinonharjoittaja tai hänen palve- tai järjestäiän avustaja, joka kieltäytyy yleisesti
2334: luksessaan elinkeinotoiminnassa oleva henkilö noudatettavina olevilla ehdoilla päästämästä ti-
2335: ammattia harjoittaessaan tai muu henkilö nii- laisuuteen tai kokoukseen siihen pyrkivää tä-
2336: hin rinnastettavassa toiminnassaan taikka virka- män rodun, !kansallisen tai etnisen alkuperän,
2337: mies virkaansa toimittaessaan palvele asiakasta uskonnon taikka poliittisen tai maailmankatso-
2338: yleisesti noudatettavina olevilla ehdoilla tämän muksellisen mielipiteen vuoksi.
2339: rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, us-
2340: konnon taikka poliittisen tai maailmankatso- Tämä laki tulee voimaan päivänä
2341: muksellisen mielipiteen vuoksi, hänet on tuo- kuuta 19
2342:
2343:
2344: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1975.
2345:
2346: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
2347: Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
2348: 44
2349:
2350: Lak.al. n:o 23.
2351:
2352:
2353:
2354:
2355: Lemström ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 31 luvun 1 §:n muut-
2356: tamisesta.
2357:
2358:
2359: E d u s k u n n a 11 e.
2360:
2361: Suomalainen yhteiskunta on väkivaltaistu- Kaikesta tästä huolimatta ei ole tapahtunut
2362: massa. Näytöt tälle väittämälle ovat yhä sel- ratkaisevia muutoksia, joilla voitaisiin väkival-
2363: vemmin nähtävissä. Erikoisen hälyttäviä ovat taisuuden lisääntymistä estää. Taksiautoilijoi-
2364: esimerkit, jotka todistavat mitenkä yhteiskun- den kohdalla vaaditaan ratkaisuja, jotka tuo-
2365: nassa työtään tekeviin yhä lisääntyvästi kohdis- vat ammatinharjoittajalle suunnattomia talou-
2366: tetaan pahoinpitelyjä ja jopa he joutuvat mur- dellisia menetyksiä. Vanhuksia ja sairaita kiel-
2367: hien kohteeksi. Tällainen selvästi erottuva ryh- letään ulkoilemasta ja päästämästä vieraita
2368: mä, joka joutuu ainaisessa ryöstön ja henkensä luokseen. Tällaiset vaatimukset ovat osoituk-
2369: menettämisen alaisuudessa työskentelemään, sena todella nurinkurisesta menettelystä. Ran-
2370: ovat taksiautoilijat. kaisuvaatimukset kohdistuvatkin nykyään vain
2371: Samoin on jatkuvia väkivallantekoja kohdis- työtään tekeviin ytittäviin ihmisiin erilaisina
2372: tettu linja-autonkuljettajiin ja junissa työsken- vaatimuksina, sen sijaan että ryhdyttäisiin toi-
2373: televiin henkilöihin. Tosiasia on, että väkivalta menpiteisiin rangaistusmääräysten korjaamiseksi
2374: ja ryöstöt ovat lisääntyneet jatkuvasti henkilöi- niin, että rikoksen tehneille tulisi tällaisissa ta-
2375: hin, joiden työ merkitsee julkisissa palveluam- pauksissa vastuu teoistaan. Nykypäivän kaltai-
2376: mateissa työskentelemistä. siin ryöstömurhiin ja pahoinpitelyihin on yh-
2377: Oman kokonaisuutensa muodostavat ne vä- teiskunnan vastattava kovin ottein. Ne ovat
2378: kivaltaisuudet, jotka kohdistuvat iäkkäisiin van- useasti harkittuja ja pitkälti suunniteltuja ja
2379: huksiin ja lapsiin. Yhä useampi vanhus maas- vaativat ankarat rangaistukset.
2380: samme tuntee olonsa turvattomaksi liikkues- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
2381: saan ulkona ja asuessaan yksin. Tämä väkival- nioittavasti,
2382: taisuus ulottuu voimakkaana maamme syrjäky-
2383: lienkin piiriin. Kuluneen vuoden eläkeläisten ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2384: sairaiden ryöstömurhat puhuvat karmeata kiel- lakiehdotuksen:
2385: tään.
2386:
2387:
2388:
2389:
2390: Laki
2391: rikoslain 31 luvun 1 §:n muuttamisesta.
2392: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään rikoslain 31 luvun 1 § :ään, sellaisena kuin se
2393: on 14 päivänä kesäkuuta 1946 annetussa laissa ( 456/46), uusi näin kuuluva 2 momentti,
2394: jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi:
2395:
2396: 1 §.
2397: tavan vuoksi ei voi itseään taikka omaisuut-
2398: Jos joku 1 momentissa määrätyllä tavalla taan puolustaa, taikka jos henkilö toimii am-
2399: ryhtyy henkilöön, joka ikänsä puolesta tahi am- mattimaisessa autoliikenteessä henkilö- tai
2400: mattiinsa tai toimeensa kuuluvan työn tai teh- muun auton kuljettajana, rangaistakoen häntä
2401: Lak.al. n:o 23 45
2402:
2403: tästä teosta raskauttavien asianhaarojen valli- Tämä laki tulee voimaan päivänä
2404: tessa. kuuta 19
2405:
2406:
2407:
2408:
2409: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1975.
2410:
2411: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
2412: Mikko Vainio. Veikko Vennamo.
2413: Pekka Vennamo.
2414: 46
2415:
2416: Lak.al. n:o 24.
2417:
2418:
2419:
2420:
2421: Lemström ym.: Ehdotus laiksi syyttömästi vangitulle tai tuomi-
2422: tulle valtion varoista maksettavasta korvauksesta annetun lain
2423: muuttamisesta.
2424:
2425: E d u s kun n a 11 e.
2426: SMP:n eduskuntaryhmä on todennut, että veyssyistä, mutta ei tositarkoituksessa palvele-
2427: eduskunnan enemmistön hyväksymä laki syyt- maan syyttömiä ihmisiä, jotka ovat joutuneet
2428: tömästi vangitulle tai tuomitulle valtion va- silmätikuiksi, niin kuin tässä yhteiskunnassa
2429: roista maksettavasta korvauksesta on aukkoja silloin käy, kun nimenomaan joutuu pidäte-
2430: täynnä ja saa tulkinnassa sellaisen käytännön, tyksi tai vangituksi? Korjausta eduskunta ei
2431: että sen vastuumerkitys on olemattoman pieni. hyväksynyt lakiin sitä käsiteltäessä, siksi
2432: Sen vuoksi me pyrimme saamaan muutokset SMP:n eduskuntaryhmä on pakoitettu nyt esit-
2433: asianomaiseen lakiin, niin että se täyttäisi tar- tämään tarpeelliset korjaukset.
2434: koituksensa ja todella vastaisi tarkoitustaan sil- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
2435: loin, kun Suomen kansalainen on syyttömänä
2436: pidätetty tai vangittu, niin kuin tiettävästi tar- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2437: koitus on ollut. Vai lieneekö niin, että edus- lakiehdotuksen:
2438: kunta on tämän lain vain laatinut mielenter-
2439:
2440: Laki
2441: syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista maksettavasta korvauksesta annetun lain
2442: muuttamisesta.
2443: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion
2444: varoista maksettavasta korvauksesta 31 päivänä toukokuuta 1974 annetun lain ( 422/74) 1 ja
2445: 2 §, 3 §:n 2 momentti, 4 §:n 1 momentti ja 5 §:n 2 momentti näin kuuluviksi:
2446:
2447: 1 §. karttaa esitutkintaa tai oikeudenkäyntiä, hävit-
2448: Jos joku on vangittu rikoksesta epäiltynä ja tää todisteita taikka muulla tavoin vaikeuttaa
2449: esitutkinta lopetetaan nostamatta syytettä, syyte asian selvittämistä, ei 1 §:ssä tarkoitettua kor-
2450: jätetään sikseen tai hylätään, taikka jos joku vausta makseta, ellei hänen käyttäytymistään
2451: on vangittu rikoksesta, vaikka laillisia vangit- mielenjärkytyksen, erehdyksen tai muun sellai-
2452: semisen edellytyksiä ei ole ollut, hänellä on sen syyn vuoksi voida katsoa anteeksiannetta-
2453: oikeus saada valtiolta korvaus siitä vapauden vaksi. Korvausta ei myöskään makseta, jos
2454: menetyksestä ja muusta vahingosta, joka hä- epäilty on valheellisella tunnustuksella tai muu-
2455: nelle on aiheutunut vangitsemisesta, ja mikäli ten tahallisesti antanut aihetta siihen, että hän-
2456: hän on vangittaessa ollut pidätettynä, myös pi- tä on pidetty vangittuna tai pidätettynä, eikä
2457: dättämisestä. Mitä tässä on sanottu vangitun muussakaan tapauksessa, milloin asianhaarat
2458: oikeudesta korvaukseen, sovelletaan myös sii- ovat sellaiset, että korvauksen maksamista ei
2459: hen, joka rikoksesta epäiltynä on ollut pidätet- olisi pidettävä asianmukaisena.
2460: tynä, vaikka pidättämisen edellytyksiä ei ole
2461: ollut. Jos pidättäminen on kestänyt yli sääde- 3 §.
2462: tyn ajan, on pidätetyllä oikeus saada korvaus
2463: laillisen pidätysajan ylimenevältä ajalta. Korvausta ei makseta, jos tuomittu valheelli-
2464: sella tunnustuksella tai muuten tahallisesti on
2465: 2 §. osaltaan aiheuttanut rangaistuksen tuomitsemi-
2466: Milloin epäilty on yrittänyt paeta, muuten sen taikka jos korvauksen maksamista muut
2467: Lak.al. n:o 24 47
2468:
2469: asianhaarat huomioon ottaen ei olisi pidettävä järjestyksessä suna tuomioistuimessa, jossa
2470: asianmukaisena. syyte korvausvaatimuksen tekijää vastaan olisi
2471: ollut käsiteltävä tai joka sitä käsitteli ensim-
2472: mäisenä oikeusasteena, taikka siinä sotaoikeu-
2473: 4 §. dessa, jonka tuomiopiirissä arestirangaistus
2474: Edellä 1 ja 3 §:ssä tarkoitettuna korvauk- määrättiin, tai jos korvaus vaaditaan sakon
2475: sena voidaan maksaa hyvitys kuluista, tulojen ronuntorangaistuksen määräämisessä tapahtu-
2476: tai elatuksen vähentymisestä ja myös muusta neen virheen johdosta, siinä alioikeudessa,
2477: kärsimyksestä. jossa ronuntorangaistus määrättiin. Haastehake-
2478: mus on toimitettava tuomioistuimeen tai sen
2479: kansliaan yhden vuoden kuluessa siitä päivästä,
2480: 5 §. jona hakija sai tietää, ettei syytettä nosteta, tai
2481: jona syyte jätettiin sillensä tai asian uudessa
2482: Jos syytettä ei ole nostettu tai korvausvaa- käsittelyssä annettu tuomio sai lainvoiman.
2483: timusta esitetty niin kuin 1 momentissa on sa-
2484: nottu taikka, kun vaatimus perustuu 3 §:ään,
2485: on kanne korvauksen saamisesta pantava vi- Tämä laki tulee voimaan päivänä
2486: reille valtiota vastaan riita-asioista säädetyssä kuuta 19
2487:
2488:
2489: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1975.
2490:
2491: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
2492: Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
2493: 48
2494:
2495: Lak.al. n:o 25.
2496:
2497:
2498:
2499: Lemström ym.: Ehdotus laiksi luottoehdoista osamaksukaupassa
2500: annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
2501:
2502:
2503: E d u s k u n n a 11 e.
2504:
2505: Voimassaoleva laki luottoehdoista osamaksu- taloudellisen laman, työttömyyden ja pula-ajan
2506: kaupassa on saanut viimeisessä korjausvaihees- vallitessa näitä nyt kiristettyjä säännöksiä ei
2507: saan muodon, jolla voidaan lakia käyttää ja tul- sovelleta. SMP yritti lain käsittelyn eri vai-
2508: kita ennen muuta vähävaraista väestöä sortaen. heissa valvoa asiaa, mutta saimme tylyn ja kyl-
2509: Taloudellinen tilanne on maassamme saatettu män kohtelun. Esitystämme ei hyväksytty edes
2510: tilaan, jossa jopa välttämättömien työvälineiden eduskunnan käsittelyyn, vaan se kilpistyi halli-
2511: hankinta on turvattava vähittäismaksuostoilla, tuspuolueita nöyristelevään eduskunnan virka-
2512: vaikkakin se on epätaloudellista. Vähävaraisen ja puhemiesjohtoon. Pidämme välttämättömä-
2513: kohdalla tällainen osto on tosiasia. Ammatti- nä, että tehdessämme nyt yleisenä aloiteaikana
2514: autokannastamme huomattava osa ja samoin asiasta esityksemme siihen yhtyvät myös mui-
2515: koneurakoitsijoidemme konekannasta hankitaan den puolueiden edustajat ja eduskunta korjaa
2516: jatkuvasti osamaksuluotolla. On ymmärrettävää lain oikeudenmukaiseen muotoon ja turvaa tä-
2517: se huolestuminen mitä näissä piireissä tunne- män Iuotousaannin jatkuvuuden myös vaikeina
2518: taan silloin, kun lähdetään tämän ostomahdol- aikoina ilman sortavia rajoituksia.
2519: lisuuden lain säännöksiä peukaloimaan tavalla, Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
2520: josta saattaa olla ylipääsemättömiä vaikeuksia nioittavasti,
2521: mm. välttämättömän työvälineen hankinnalle.
2522: Edellä selostetuista syistä on välttämätöntä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2523: saada po. lakiin säännökset ainakin siitä, että lakiehdotuksen:
2524:
2525: Laki
2526: luottoehdoista osamaksukaupassa annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
2527: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään luottoehdoista osamaksukaupassa annetun lain,
2528: joksi luottoehdoista vähittäismaksukaupassa 21 päivänä joulukuuta 1962 annetun lain (622/
2529: 62) nimike on muutettu 18 päivänä helmikuuta 1966 annetussa laissa, 1 §: ään sellaisena
2530: kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1974 annetussa laissa (1084/74) uusi 2 momentti, jol-
2531: loin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
2532:
2533: 1 §. kan kiristämiseen missään olosuhteissa pieni- ja
2534: keskituloisten kansalaisryhmien kohdalla.
2535: Kuitenkaan 1 momentin rajoitussäännöksiä
2536: ei saa soveltaa taloudellisen lamakauden, pula-
2537: ajan ja työttömyyden tai niihin verrattavien olo- Tämä laki tulee voimaan päivänä
2538: suhteiden vallitessa, eikä käyttää luottopolitii- kuuta 19
2539:
2540:
2541: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1975.
2542:
2543: Rainer Lemström. Veikko Vennamo.
2544: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
2545: J. Juhani Kortesalmi.
2546: 49
2547:
2548: Lak.al. n:o 26.
2549:
2550:
2551:
2552:
2553: Lemström ym.: Ehdotus laiksi ulkomaalaisten sekä eräiden yh-
2554: teisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta ja
2555: osakkeita annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
2556:
2557:
2558: E d u s kun n a 11 e.
2559:
2560: Voimassaolevan ulkomaalaisten sekä eräiden oikeutta omistaa täällä kiinteätä omaisuutta
2561: yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteää kuten omakotitaloa ja muuta omistusasuntoa.
2562: omaisuutta ja osakkeita annetun lainmuutoksen Tämän epäkohdan poistamiseksi on ko. lain
2563: eduskunnan enemmistö hyväksyi vuoden 1974 1 §:ään otettava SMP:n käsityksen mukaan
2564: valtiopäivillä sellaisena, että se ei ota huomioon uusi 2 momentti jossa tästä asiasta selvästi
2565: maastamme pohjoismailiin muuttaneita henki- säädetään.
2566: löitä. On välttämätöntä saada lain sisältö vas- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
2567: taamaan käytännön vaatimuksia. Ei voi olla
2568: oikein, että maasta muuttaneelia, mutta toisen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2569: maan kansalaisuuden omaavalla ei ole hänen lakiehdotuksen:
2570: muuttaessaan pysyvästi takaisin Suomeen
2571:
2572:
2573:
2574: Laki
2575: ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta ja
2576: osakkeita annetun lain 1 § :n muuttamisesta.
2577: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeu-
2578: desta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja osaikkeita 28 päivänä heinäkuuta 19.39 anne-
2579: tun lain (219/.39) 1 §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti:
2580:
2581: 1 §. maan Suomeen hankkimalleen kiinteistölle tai
2582: asunto-osakkeeseen.
2583: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske
2584: pohjoismail-in muuttanutta entistä Suomen kan- Tämä laki tulee voimaan päivänä
2585: salaista, joka muuttaa takaisin pysyvästi asu- kuuta 19
2586:
2587:
2588: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1975.
2589:
2590: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
2591: Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
2592:
2593:
2594:
2595:
2596: 7 173/75
2597: 50
2598:
2599: Lak.al. n:o 27.
2600:
2601:
2602:
2603:
2604: Lemström ym.: Ehdotus laiksi liikennevakuutuslain 5 §:n muut-
2605: tamisesta.
2606:
2607:
2608: E d u s kun n a 11 e.
2609:
2610: Voimassaoleva liikennevakuutuslain 5 § ei tuun mukaan tulee korvausvelvollisuus selväksi
2611: vastaa korvausmääräyksiltään enää käytännön ja monet oikeudelliset riidat korvausvelvollisuu-
2612: tosiasioita. Siksi on ehdottoman tarpeellista desta jäävät pois.
2613: muuttaa sitä niin, että vahingon vastuuta laa- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
2614: jennetaan koskemaan hirven, kotieläimeksi kat-
2615: sottavan muun eläimen ja poron aiheuttamia että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2616: vahinkoja. Näin selvästi laissa määritellyn vas- lakiehdotuksen:
2617:
2618:
2619:
2620: Laki
2621: liikennevakuutuslain 5 §:n muuttamisesta.
2622: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä kesäkuuta 1959 annetun liikenne-
2623: vakuutuslain (279/59) 5 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on päivänä kuuta 1974
2624: annetussa laissa ( / ) näin kuuluvaksi:
2625:
2626: 5 §. omistaja, kuljettaja tai matkustaja ole tahalli-
2627: sesti tai tuottamuksellaan aiheuttanut vahin-
2628: Vahinkoa, joka on kohdistunut liikenneväy- koa.
2629: lällä valvonnatta olleeseen muuhun eläimeen
2630: kuin hirveen, kotieläimeen tai poroon, ei kor- Tämä laki tulee voimaan päivänä
2631: vata liikennevakuutuksesta, ellei ajoneuvon kuuta 19
2632:
2633:
2634: Helsingissä 12 päivänä helmiikuuta 1975.
2635:
2636: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
2637: Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
2638: 51
2639:
2640: Lak.al. n:o 28.
2641:
2642:
2643:
2644:
2645: Lemström ym.: Ehdotus laiksi vahingonkorvauslain muuttami-
2646: sesta.
2647:
2648:
2649: Ed u s k u n n a II e.
2650:
2651: Tarkasteltaessa eduskunnan enimmistön voi- vuoden vankeusrangaistukseen tai useamman
2652: min hyväksyttyä vahingonkorvauslain sisältöä vuoden vankeusrangaistukseen verrattuna. Li-
2653: on todettava, että se luo uhan koko yrittäjä- säksi tällöin joutuvat syyttömät, vaimo, ehkä
2654: kunnallemme, mutta ei myöskään tee oikeutta alaikäiset lapset, kärsimään. SMP ei voi hyväk-
2655: työntekijälle. Tämä tosiasia on johtanut SMP:n syä tällaista epäinhimillistä linjaa vahinkota-
2656: eduskuntaryhmän jo lain käsittelyvaiheessa pauksessa. Me katsomme, että suomalaisen yh-
2657: eduskunnassa puuttumaan lain sisältöön perus- teiskunnan on aina turvattava, aina korvattava
2658: teellisesti ja harkitusti ottaen huomioon kaik- vahinko. Se on oikeudenmukaista ja inhimil-
2659: kien niiden edut, joiden toimintaan tämä lain- listä; ja että valtio on viime kädessä tästä vas-
2660: säädäntö tavalla tai :toisella vaikuttaa. Seurauk- tuussa. Valtio voi turvata todella vahingonkor-
2661: sena on ollut se, että olemme joutuneet suun- vauksen saamisen. Nyt jos tämä vahingon kär-
2662: nittelemaan muutoksia noin 20 pykälään. sijä, joka saa ehkä vain osan vahingosta korva-
2663: SMP:n käsityksen mukaan koko tämä vahin- tuksi, joutuu perimään korvausta vaikka pien-
2664: gonkorvauslainsäädäntö rakentuu nykyisessä yrittäjältä ja tämä ei pystykään vahinkoa mak-
2665: muodossaan kestämättömille ja Suomen lakien samaan, niin hän ei saa mitään ja kaiken kuk-
2666: vastaisille oikeusperiaatteille. kuraksi pienyritys menee nurin. Tulee vahin-
2667: Kun me tarkastelemme asiaa, niin jokainen koa joka puolelle ja epäinhimillinen, epäoikeu-
2668: ymmärtää, että vahinkotapauksessa ovat pää- dellinen tilanne jää voimaan. Me emme tällaista
2669: osakkaita, jos niin saa sanoa, vahingon kärsi- voi hyväksyä.
2670: nyt toisaalta ja toisaalta yrittäjä, yritys, laitos, Toiseksi: Tämä vahingonkorvauksesta voi-
2671: monesti pienyritys. massaoleva laki lähtee siitä täysin oikeusperi-
2672: Mitä ensiksi tulee vahingon kärsijään, niin aatteiden vastaisesta linjasta, että yrittäjä on
2673: Sorsa-Virolaisen hallituksen linja ja sitä hän- aina syyllinen. Vaikka yrittäjä olisi tehnyt kai-
2674: nystel'evän eduskunnan enemmistön linja läh- ken lakien mukaisesti, ollut äärimmäisen huo-
2675: tee siitä, että vahingon kärsijä ei saa täyttä lellinen, niin jos vahinko on tullut, yrittäjä
2676: korvausta kuin harvoissa tapauksissa. Ajatel- maksakoon. Yrittäjä, ehkä pienyrittäjänä tai
2677: laan, että tulee vahinko, ehkä iänikuinen vam- tilapäisesti työn ottaneena, joutuu maksamaan
2678: ma, josta asianomainen koko elämänsä kärsii, kohtuuttomasti, tekee konkurssin. Hänen kaik-
2679: tai tulee kuolema, jolloinka perhe joutuu suu- ki omaisuutensa menee. Ei tämäkään voi olla
2680: riin taloudellisiin vaikeuksiin. SMP lähtee sii- oikeudenmukaista. Kyllä yrittäjälle kuuluu kor-
2681: tä, että kun on tullut vahinko, niin jo inhimil- vausvelvollisuus silloin, kun todistetaan, että
2682: lisyys ja järjestetty yhteiskunta edellyttää, että hän on jotain laiminlyönyt. Mutta toisaalta va-
2683: vahinko korvataan täysimääräisenä. Nyt tämä hingon kärsijän ja hänen perheensä on inhimil-
2684: lainsäädäntö lähtee siitä, että jos katsotaan lisistä syistä saatava korvauksensa. Siksi tässä
2685: asianomaisen jollain tavalla syyllistyneen vaik- tarvitaan valtion välitystä. Valtion asia on sit-
2686: kapa huolimattomuuteen, häntä rangaistaan ten harkita kohtuuden mukaan, keneltä ja min-
2687: siitä siten, että vahingonkorvaus pienenee. Hän kä verran korvausta peritään, ja lakipohjaisesti
2688: voi saada iänikuisen vamman, hän menettää on määrättävä, että vahingon periminen ei ole
2689: koko elämänsä ajaksi taloudellisesti, kun vain mahdollista silloin kun se on kohtuutonta, on
2690: osa korvataan. Tämä taloudellinen rangaistus oikeudentunnon vastaista. Näin siis SMP toi-
2691: on hirmuinen, moninkertainen vaikkapa yhden saalta haluaa aina turvata vahingon kärsineelle
2692: 52 Lak.al. n:o 28
2693:
2694:
2695: ja hänen perheellensä korvauksen eikä toisaalta Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
2696: halua tuhota yrittäjää, niin kuin yrittäminen
2697: olisi rikollista, jos tulee vahinko. Vain jos hän että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2698: on laiminlyönyt, silloin maksakoon osuutensa lakiehdotuksen:
2699: valtiolle. Lakien edessä meidän kaikkien tulee
2700: olla samanarvoisia.
2701:
2702:
2703: Laki
2704: vahingonkorvauslain muuttamisesta.
2705: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 31 päivänä toukokuuta 1974 annetun vahin-
2706: gonkorvauslain ( 412/74) 3 luvun 4 §, 5 §, 6 § ja 7 §, 6 luvun 1 § ja 7 luvun 3 §,
2707: muutetaan lain 1 luvun 1 §, 3 luvun 1 §:n 1 ja 2 momentti, 4 luvun 1 §:n 1 momentti,
2708: 3 §, 5 luvun 3 ja 4 § ja 6 luvun 2 ja 3 §,
2709: lisätään lakiin 2 [uvun 1 §:ään uusi 3 momentti, 4 luvun 2 §:ään uusi 2 ja 3 momentti
2710: ja 7 luvun 5 §:ään uusi 2 momentti, seuraavasti:
2711:
2712: 1 luku. antajan varallisuusolot ja muut olosuhteet työn-
2713: Lain soveltamisala. antajan korvauksen suuruuden saattamiseksi
2714: oikeudenmukaiseksi ja kohtuulliseksi.
2715: 1 §. Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös
2716: Vahingon korvaamiseen on sovellettava tä- sitä, joka viranomaisen määräyksestä luottamus-
2717: män lain säännöksiä, jollei muusta laista taikka toimeen valittuna tai toisen pyynnöstä suorittaa
2718: sopimuksesta tai sopimussuhteessa noudatetta- tiettyä tehtävää olematta itsenäinen yrittäjä.
2719: vista säännöistä muuta johdu. Jos kuitenkin
2720: korvaus jää pienemmäksi kuin tämän lain mu-
2721: kaan, sovelletaan erotuksen osalta tätä lakia.
2722: 4luku.
2723: 2 luku. Työntekijän ja virkamiehen korvausvastuu.
2724: Vahingon aiheuttajan korvausvastuu. 1 §.
2725: Vaitio on vastuussa ensisijaisesti vahingosta,
2726: 1 §. jonka työntekijä työssään virheellään tai laimin-
2727: lyönnillään aiheuttaa työtoverilleen tai sivulli-
2728: Vahingon kärsineellä on kuitenkin aina oikeus selle. Työntekijä on velvollinen korvaamaan
2729: saada valtion varoista täysi korvaus hänelle valtiolle määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi
2730: aiheutetusta tässä laissa tarkoitetusta vahingos- ottamalla huomioon vahingon aiheuttajan ase-
2731: ta. Tämän lain alaisen vahingon on valtio vel- ma ja olosuhteet. Jos vahinko on tuottamuk-
2732: vollinen korvaamaan vahingon kärsineelle heti, sellinen, niin olkoon asianomainen täydellisesti
2733: kun vahinko on tullut todetuksi. Valtiolla on korvauksesta vapaa, ellei katsota tarpeelliseksi,
2734: oikeus hakea maksamansa vahingonkorvaus va- ottaen huomioon vahingon suuruus ja laatu,
2735: hingon aiheuttajalta niin kuin tässä laissa sää- määrätä korvausta. Korvaus ei kuitenkaan saa
2736: detään. ylittää korvaukseen veivoitetun yhden kuukau-
2737: den palkkaa.
2738: 3 luku.
2739: Työnantajan ja julkisyhteisön korvausvastuu. 2 §.
2740: 1 §.
2741: Jos työnantajan todistetaan virheellään tai Virkamies, joka julkisessa tehtävässä halven-
2742: laiminlyönnillään myötävaikuttaneen vahingon taa tai haittaa yksityistä henkilöä tahi toisen
2743: syntymiseen, on hänen korvausvelvollisuutensa elinkeinoa, on velvollinen maksamaan kaksin-
2744: suuruutta harkittaessa otettava huomioon työn- kertaisen korvauksen.
2745: Lak.al. n:o 28 53
2746:
2747: Milloin eduskunnan virkamies tai kansan- tava vahingonkorvaukseksi, mitä hän tarvitsee,
2748: edustaja hallinnollista tehtävää suorittaessaan kunnes voi elättää itsensä. Korvaus voidaan
2749: aikaansaa taloudellisen vahingon valtiolle tai määrätä maksettavaksi yhdellä kertaa tai toistu-
2750: kansanedustajalle, on hänet velvoitettava täy- villa suorituksilla.
2751: teen korvaukseen.
2752:
2753: 3 §. 6 luku.
2754: Tässä luvussa tarkoitettu korvausvelvollinen Korvausvastuun jakaantuminen.
2755: voidaan velvoittaa suorittamaan valtiolle ja
2756: työnantajalle niiden maksama korvaus. Kor- 2 §.
2757: vausta valtiolle ja työnantajalle määrättäessä on Milloin vahinko on kahden tai useamman
2758: muiden säännösten lisäksi otettava huomioon, aiheuttama taikka he muuten ovat velvolliset
2759: että maksettavaksi ei aseteta korvausta, joka korvaamaan saman vahingon, vastaavat he ku-
2760: merkitsee korvausvelvollisen joutumista vähim- kin osuutensa mukaan.
2761: mäistoimeentulorajan alapuolelle tai johtaa hä-
2762: net menettämään omistetun kodin. 3 §.
2763: Korvausvelvollisten kesken korvausmäärä on
2764: jaettava sen mukaan kuin harkitaan kohtuulli-
2765: 5 luku. seksi ottaen huomioon kunkin korvausvelvolli-
2766: Korvattava vahinko. sen viaksi jäävä syyllisyyden määrä, vahinko-
2767: tapahtumasta ehkä saatu etu ja muut seikat.
2768: 1 §.
2769: Kaikki tästä laista johtuvat korvaukset ja
2770: hyvitykset sidotaan palkkaindeksiin. 7 luku.
2771: Erinäisiä säännöksiä.
2772: 3 §.
2773: Surmansa saaneen asianmukaiset hautausku- 5 §.
2774: lut ja muut hautaamiseen liittyvät kustannuk-
2775: set korvataan kokonaisuudessaan. Valtion edustajan tulee olla käsittelyssä läs-
2776: nä. Valtion edustajana voi toimia syyttäjäviran-
2777: 4 §. omainen tai muu sopiva henkilö.
2778: Jos elatukseen tai elatusapuun oikeutettu jää
2779: tarpeellista elatusta vaille sen vuoksi, että ela- Tämä laki tulee voimaan päivänä
2780: tusvelvollinen on saanut surmansa, on tuomit- kuuta 19
2781:
2782:
2783: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1975.
2784:
2785: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
2786: Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
2787: 54
2788:
2789: Lak.al. n:o 29.
2790:
2791:
2792:
2793:
2794: Mäki ym.: Ehdotus laiksi ottolapsista annetun lain 4 §:n muut-
2795: tamisesta.
2796:
2797:
2798: E d u s k u n n a 11 e.
2799:
2800: Ottolapsista vuodelta 1925 oleva laki on jo ottovanhemmat käyvät kykenemättöm.ilksi täyt·
2801: pitkään ollut uudistuksen alaisena, mutta sen tämään elatusvelvollisuuttaan.
2802: uudistuksen toteutuminen näyttää edelleen vii- Nämä määräykset ovat mm. täysin ristirii-
2803: pyvän. Kun nykyisin yleisesti puoliso ottaa ot- dassa sen seikan kanssa, mitä lienee aikanaan
2804: tolapsekseen toisen puolison lapsen, aiheutuu tarkoitettu. Toisen sanoen tarkoitus lienee ol-
2805: tästä nykyisen lain voimassa ollessa erittäin pul- lut, että tällaisessa tapauiksessa ottolapsisuhde
2806: mallinen tilanne. On mm. todettava, että lain ei muuta aiemman lapsisuhteen sisältöä.
2807: mukaan ottovanhemman kuoltua ottovanhem- Kun tällaisen epäkohdan korjaaminen on kii-
2808: man määräysvalta lapsesta palautuu sen van- reellinen ja välttämätön, ehdotamme kunnioit-
2809: hemmille vain siinä tapauksessa, että oikeus taen,
2810: katsoo lapsen edun sitä vaativan. Samoin otto-
2811: lapsen vanhemmat ovat vain siinä tapauksessa etiä Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2812: velvolliset ottamaan osaa sen elatukseen, että lakiehdotuksen:
2813:
2814:
2815: Laki
2816: ottolapsista annetun lain 4 § :n muuttamisesta.
2817: Edus!kunnan päätöksen mukaisesti lisätään ottolapsista 5 päivänä kesäkuuta 1925 annetun
2818: lain (208/25) 4 §:ään uusi näin kuuluva 4 momentti:
2819:
2820: 4 §.
2821: siitä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet otto·
2822: Milloin ottolapsi on puolison lapsi, säilyvät lapsisuhteen ohella.
2823:
2824:
2825: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1975.
2826:
2827: Timo Mäki. Olavi Nikkilä. Salme Katajavuori.
2828: 55
2829:
2830: Lak.al. n:o 30.
2831:
2832:
2833:
2834:
2835: Tuominen ym.: Ehdotus laiksi rikoslain muuttamisesta.
2836:
2837:
2838: E d u s k u n n a 11 e.
2839:
2840: Kun vuonna 197 4 eduskunnassa käsiteltiin tävä sitä, että määrätyt pur1t maassamme, JOI-
2841: lakialoitetta sotapropagandan kiellosta, hallitus den ääni kantautuu julkisuuteen äärioikeiston
2842: esti lain säätämisen vetoamalla siihen, että Yh- lehdistössä, avoimesti ilmoittavat kannattavansa
2843: distyneissä Kansakunnissa ei oltu vielä saatu Chilen sotilasjuntan suorittamia joukkomurhia,
2844: valmiiksi määritelmää hyökkäyssodasta. Tämän jopa suosittelevat niistä esimerkkiä otettavaksi
2845: määritelmän YK:n yleiskokous hyväksyi viime Suomessa.
2846: syksynä ja Suomen pysyvä edustusto saattoi On pidettävä huoli siitä, että lopetetaan ny-
2847: määritelmän tarkan sanamuodon viivyttelemättä kyisen hallituksen suojeluksessa harjoitettu lai-
2848: hallituksen tietoon. Uutta esitystä sotapropa- ton sotilaskoulutus. Reservinupseerin- ja reser-
2849: gandan kieltäväksi laiksi hallitus ei ole kuiten- vinaliupseerinjärjestöjen harjoittamaan rauhan-
2850: kaan antanut. Lain tarpeellisuus on tullut en- sopimuksen vastaiseen koulutukseen kuuluu
2851: tistäkin selvemmäksi. Maassamme on lisäänty- mm. ampumaharjoituksia, joissa maalitauluna
2852: nyt Pohjois-Atlantin sotilasliiton tarkoitusperiä käytetään ihmisen kuvia, edelleen strategisia
2853: palveleva sotapropaganda ja Neuvostoliittoa karttaharjoituksia, sotilaallista suunnistusta,
2854: vastaan suunnattu kiihoitus. Siitä on viime joukko-osastojen johtoharjoituksia jne. Sota-
2855: aikoina ollut runsaasti esimerkkejä, mutta väen ylin johto tukee tätä toimintaa ja antaa
2856: oikeusministeri ei ole puuttunut tähän toimi- tarvikeapua armeijaan kuulumattomille. Psyko-
2857: alaansa kuuluvaan asiaan. logista sodanvalmistelua harjoittaa henkisen
2858: Toimintaan rauhan säilyttämiseksi ja vahvis- maanpuolustuksen suunnittelukunta. Mihin täl-
2859: tamiseksi sekä yya-sopimukseen perustuvien ys- lainen suuntaus johtaa, näkyy siitä, että armei-
2860: tävällisten naapurisuhteiden turvaamiseksi kuu- jan upseeriston piirissä on jo laadittu liikekan-
2861: luu rauhan ja Suomen ja Neuvostoliiton hyvien nallepanosuunnitelmaa, jonika tarkoituksena il-
2862: ja luottamuksellisten suhteiden vahingoittami- moitetaan olevan maamme poliittisen johdon
2863: sen estäminen. Siksi on välttämätöntä kieltää syrjäyttäminen kriisiti!J:anteessa. Toisin sanoen
2864: lailla sotapropaganda, kuten YK:n yleiskokouk- valmentaudutaan ottamaan valta laillisesti vali-
2865: sen hyväksymässä yleissopimuksessa poliitti- tulta presidentiltä, eduskunnalta ja valtioneu-
2866: sista ja kansalaisoikeuksista edellytetään. Sa- vostolta ja perustamaan sotilasd~ktatuuri. Täl-
2867: moin on tarpeen kieltää hallitusmuodon ja Pa- laiseen valtiopetokselliseen yllytykseen liittyy
2868: riisin rauhansopimuksen takaamien kansalais- armeijan ja reserviupseerien järjestöjen piirissä
2869: oikeuksien ja vapauksien riistämiseen ja lak- harjoitettu mielialojen muokkaus yya-sopimusta
2870: kauttamiseen pyrkivien äärioikeistolaisten jär- ja sen sotilaallisia velvoituksia vastaan.
2871: jestöjen muodostaminen. Chilessä tällaisten jär- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2872: jestöjen suorittama aseellinen vallankaappaus,
2873: sotilasjuntan pystyttämä verinen hirmuvalta on että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2874: riittävän varoittava esimerkki. Ei ole väheksyt- lakiehdotuksen:
2875: 56 Lak.al. n:o 30
2876:
2877:
2878: Laki
2879: rikoslain muuttamisesta.
2880: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään rikoslain 12 lukuun uusi 11 ja 12 § sekä rikos-
2881: lain 13 lukuun uusi 4 a § seuraavasti:
2882:
2883: 12 luku.
2884: antaa 1 momentissa tarkoitettua sotilaallista
2885: Maan petoksesta. koulutusta Suomen sotavoimiin kuulumattomil-
2886: 11 §. le, on tuomittava luvattomasta sotilasopetuk-
2887: Joka perustaa fasistisen järjestön tai muun sesta virkamiehenä vankeuteen vähintään kah-
2888: yhteisön, jonka tarkoituksena on vastoin halli- deksi ja enintään kuudeksi vuodeksi sekä me-
2889: tusmuodon ja Pariisin rauhansopimuksen sään- nettämään virkansa.
2890: nöksiä estää Suomen kansalaisia käyttämästä
2891: perustuslakien ja rauhansopimuksen mukaisia 13 luku.
2892: kansalaisvapauksiaan ja oikeuksiaan, tai joka Rikoksista ihmisyyttä vastaan.
2893: liittyy jäseneksi sellaiseen yhteisöön tai ei eroa
2894: siitä, vaikka tietää sen mainitulla tavalla lain- 4 a §.
2895: vastaiseksi, on tuomittava perustuslakien uhkaa- Joka julkisesti suosittelee, ylistää, puoltaa tai
2896: misesta (vaihtoehto: fasistisesta toiminnasta) kannattaa Yhdistyneiden Kansakuntien periaat-
2897: vankeuteen vähintään kuudeksi kuukaudeksi ja teiden ja päätösten sekä kansainvälisen oikeu-
2898: enintään kahdeksi vuodeksi. den sääntöjen vastaista hyökkäyssotaa, jonka
2899: tarkoituksena on asevoimia käyttäen loukata
2900: 12 §. toisen valtion itsenäisyyttä, täysivaltaisuutta tai
2901: Jos 11 §:ssä mainitussa yhteisössä tai muuten alueellista koskemattomuutta, tai joka julkisesti
2902: annetaan yhteisön jäsenille tai siihen kuulu- kannattaa, ylistää, suosittelee, puoltaa tai hy-
2903: mattomille siviilihenkilöille sotilaallista koulu- väksyen selostaa sellaiseen sotaan kuuluvia jul-
2904: tusta, on koulutuksen alkuunpanija ja siihen muuksia, raakuuksia, epäinhimillisiä tekoja,
2905: tietensä osallistuva tuomittava luvattomasta so- joukkotuhontaa ja sodan sääntöjä vastaan teh-
2906: tilastoiminnasta vankeuteen vähintään yhdeksi tyjä rikoksia, siten pyrkien muokkaamaan ylei-
2907: ja enintään neljäksi vuodeksi. sön mielialaa hyökkäyssodan sytyttämiselle suo-
2908: Suomen sotaväen palveluksessa oleva vaki- peaksi, on tuomittava sotapropagandan harjoit-
2909: naisen väen upseeri, toimiupseeri, värvätty tai tamisesta vankeuteen enintään kahdeksi vuo-
2910: muu sotalaitokseen kuuluva, joka rauhan aikana deksi.
2911:
2912:
2913: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
2914:
2915: Mirjam Tuominen. Aarne Saarinen. Paavo Aitio.
2916: Toivo Asvik. Irma Rosnell. Niilo Nieminen.
2917: Pauli Puhakka. Taisto Sinisalo. Siiri Lehmonen.
2918: Heikki Mustonen. Aarne Koskinen. Pentti Liedes.
2919: Anna-Liisa Jokinen. Rauno Korpinen. Anna-Liisa Hyvönen.
2920: Aarne Pulkkinen. Kaisu Weckman. Lauha Männistö.
2921: 57
2922:
2923: Lak.al. n:o 31.
2924:
2925:
2926:
2927:
2928: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi eräistä oikeudenkäynneistä val-
2929: tion palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaa-
2930: misesta valtion varoista annetun lain muuttamisesta.
2931:
2932:
2933: E d u s k u n n a 11 e.
2934:
2935: Laiksi eräistä oikeudenkäynneistä valtion pal- lunsa takaisin ei useinkaan riitä, korvaus tulisi
2936: veluksessa oleville suoritettavista korvauksista saada ennakon luonteisena, jolloin mahdollisuu-
2937: on jäänyt valitettavan puutteelliseksi ajatellen det puolustautumiseen vasta olisivat riittävät.
2938: lain tarkoittamien valtion virkamiesten puolus- Mikäli syytteet todettaisiin aiheellisiksi, voisi
2939: tautumismahdollisuuksia. Joutuuhan usein pie- valtio periä maksamansa ennakot takaisin. Lain
2940: nipall&ainen valtion virkamies, esimerkiksi po- 1 ja 2 §: ää tulisi edellä mainitulla tavalla kor-
2941: liisi tai vanginvartija, puolustautumaan usein jata.
2942: pitkissä ja vaivalloisissakin oikeudenkäynneissä Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
2943: häntä vastaan esitettyihin syytteisiin. Tällainen kunnioittaen,
2944: oikeudenkäynti saattaa aiheuttaa huomattavan-
2945: kin suuria kustannuksia, joiden suorittaminen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2946: saattaa muodostua ylivoimaiseksi. Jälkeenpäin lakiehdotuksen:
2947: aiheettomasti syytetyn mahdollisuus saada ku-
2948:
2949:
2950:
2951: Laki
2952: eräistä oikeudenkäynneistä valtion palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaami-
2953: sesta valtion varoista annetun lain muuttamisesta.
2954: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä maaliskuuta 1974 eräistä oikeu-
2955: denkäynneistä valtion palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta valtion
2956: varoista annetun lain (269/74) 1 §:n 3 momentti ja 2 §:n 2 ja 3 momentti näin kuuluviksi:
2957:
2958: 1 §. 2 §.
2959:
2960: Valtion palveluksessa olevalle voidaan myös Jos valtion palveluksessa olevalle on suori-
2961: suorittaa hakemuksesta valtion varoista en- tettu 1 § :n 3 momentissa tarkoitettu ennakko-
2962: nillokorvausta sellaisiin kohtuullisina pidettä- korvaus ja syyte todetaan tuomioistuimessa
2963: viin menoihin, jotka aiheutuvat 1 momentissa aiheelliseksi, on valtiolla oikeus periä suoritettu
2964: tarkoitettuun syytteeseen puolustautumisesta ennakkokorvaus takaisin.
2965: oikeusistuimessa, milloin se hänen puolustautu- Milloin 1 tai 2 momentissa tarkoitetun saa-
2966: mismahdollisuutensa huomioon ottaen on tar- tavan periminen olisi kohtuutonta, voidaan se
2967: peellista. periä vain osaksi tai jättää perimättä.
2968:
2969:
2970: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
2971:
2972: Pekka Vennamo. Rainer Lemström.
2973: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
2974: 8 173/75
2975: 58
2976:
2977: Lak.al. n:o .32.
2978:
2979:
2980:
2981: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi eräistä oikeudenkäynneistä val-
2982: tion ja kunnan palveluksessa oleville aiheutuvien kustannus-
2983: ten korvaamisesta valtion ja kunnan varoista.
2984:
2985:
2986: E d u s k u n n a 11 e.
2987:
2988: Laki eräistä oikeudenkäynneistä valtion pal- valtion palveluksessa olevat henkilöt. Tämä on
2989: veluksessa oleville aiheutuvien kustannusten täysin kohtuullista ja perustuslakiemme hengen
2990: korvaamisesta valtion varoista on puutteellinen. mukaista.
2991: Sorsa-Virolaisen hallitus on lisäksi unohtanut Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
2992: täysin kunnan palveluksessa olevat henkilöt. taen,
2993: Heidät on asetettava oikeudenkäyntien kustan- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2994: nusten korvaamisessa samaan asemaan kuin lakiehdotuksen:
2995:
2996: Laki
2997: eräistä oikeudenkäynneistä valtion ja kunnan palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten
2998: korvaamisesta valtion ja kunnan varoista.
2999: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3000:
3001: 1 §. vaus, sirtyy oikeus korvauksen perimiseen mak-
3002: Valtion tai kunnan palveluksessa olevalle, suvelvolliselta valtiolle tai kunnalle.
3003: jota syytetään virheellisesti menettelystä viran Milloin 1 momentissa tarkoitetun valtiolle
3004: toimittamisessa tai työssä tai jolta vaaditaan tai kunnalle siirtyneen saatavan periminen olisi
3005: korvausta tällaisen menettelyn johdosta, suori- kohtuutonta, voidaan se periä vain osaksi tai
3006: tetaan, jos vaatimukset on hylätty, hakemuk- jättää perimättä.
3007: sesta valtion tai kunnan varoista hänelle lain- .3 §.
3008: voimaisella päätöksellä maksettavaksi tuomittu- Korvauksen suorittamisesta ja saatavan osaksi
3009: jen oikeudenkäyntikulujen määrä. tai kokonaan perimättä jättämisestä päättää se
3010: Valtion tai kunnan palveluksessa olevalle ministeriö, jonka hallintoalalla asianomainen
3011: voidaan suorittaa hakemuksesta valtion varoista valtion palveluksessa oleva toimii. Kunnan
3012: korvausta sellaisista välttämättämistä 1 momen- osalta päättää asiasta kunnanhallitus.
3013: tissa tarkoitetusta oikeudenkäynnistä aiheutu-
3014: neista kuluista, joista hänelle ei ole tuomittu 4 §.
3015: korvausta, milloin se hänen asemansa ja muut Tarkemmat säädökset tämän lain täytäntöön-
3016: olosuhteet huomioonottaen on kohtuullista. panosta annetaan asetuksella.
3017:
3018: 2 §. 5 §.
3019: Jos valtion tai kunnan palveluksessa olevalle Tällä lailla kumotaan kaikki taman lain
3020: suoritetaan 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu kor- kanssa ristiriidassa olevat säännökset.
3021:
3022: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 197 5.
3023:
3024: Veikko Vennamo. J. Juhani Kortesalmi.
3025: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
3026: Mikko Vainio.
3027: 59
3028:
3029: Lak.al. n:o 33.
3030:
3031: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi huoneenvuokralain muutta-
3032: misesta.
3033:
3034: E d u s k u n n a 11 e.
3035:
3036: Lain mukaan pienyrittäjä voidaan ajaa pois mistä elinkeinon alasta tahansa, joutuvat mak-
3037: liikehuoneistostaan, vaikka vuokra voitaisiinkin samaan kohtuuttomia liikehuoneistojen vuok-
3038: määrätä kohtuulliseksi. Todellisuudessa pien- ria, niin tämä kiihdyttää inflaatiota ja nostaa
3039: yrittäjä ei uskalla ryhtyä vuokra-asioissa pulli- kansan leipävarrasta.
3040: koimaan, saadakseen pysyä vuokraamassaan lii- Sorsa-Virolaisen hallituksen olisi siis pitä-
3041: kehuoneistossa. Näin on asianlaita, vaikka ulos- nyt esittää huoneenvuokralakia niin muutetta-
3042: heittoa voidaan tuomioistuimen päätöksellä ly- vaksi, että tuomioistuin olisi voinut julistaa
3043: kätä enintään kuusi kuukautta. kohtuuttoman irtisanomisen määräajaksi tehot-
3044: Palvelu- ja siihen verrattavat elinkeinot ovat tomaksi eli sen kumota kuin myös päätöksil-
3045: välttämättömiä kansalaisia varten. Vaikka Sor- 1ään pitää liikehuoneistojen vuokrat kohtuulli-
3046: sa-Virolaisen hallitus kohteleekin syrjin karein sina. Puolustaessaan rikkaita ja suuria yrityk-
3047: pienyrittäjiä, niin suurin osa palveluelinkeinois- siä hallitus ei ole kuitenkaan näin menetellyt,
3048: ta on edelleen pienyrittäjien hallussa. Jos hei- vaan on vain esittänyt liikehuoneistojen pien-
3049: dät liikehuoneistojen vuokra-asialla tuhotaan, yrittäjävuokraajille enintään kuuden kuukauden
3050: niin tämä on koko kansan vahinko. Se on irtisanomisen armonaikaa. Tätä SMP ei voi
3051: myös suuri kohtuuttomuus pienyrittäjiä koh- pitää hyväksyttävänä.
3052: taan. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
3053: On lisäksi muistettava, että kaikki kustan- taen,
3054: nukset siirtyvät loppujen lopuksi kuluttajien että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3055: maksettaviksi. Jos pienyrittäjät, olipa kysymys lakiehdotuksen:
3056:
3057:
3058: Laki
3059: huoneenvuokralain muuttamisesta.
3060: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 10 päivänä helmikuuta 1961 annetun huoneen-
3061: vuokralain 39 §:ään uusi 2 ja 3 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 4 ja
3062: 5 momentiksi, seuraavasti:
3063: 39 §.
3064: Jos tuomioistuin harkitsee kaikki seikat huo-
3065: Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan mioonottaen muuta kuin asuinhuoneistoa kos-
3066: liikehuoneistoon ja myös muuhun kuin asuin- kevan vuokrasuhteen irtisanomisen kohtuutto-
3067: huoneistoa koskevaan vuokrasuhteeseen, jos maksi ja tarpeettomaksi, voidaan irtisanominen
3068: toisen huoneiston saaminen ja huoneistossa kumota. Tällöin saa vuokranantaja suorittaa
3069: harjoitettavan toiminnan lopettaminen muutto- uuden irtisanomisen aikaisintaan kahden vuo-
3070: päivään mennessä tuottaisi vuokralaisen toi- den kuluttua. Niin kauan kuin asia on tuo-
3071: meentulomahdollisuuksille tai yrityksen toimin- mioistuimen käsiteltävänä ei vuokralaista saa
3072: nalle suuria vaikeuksia. Tällöin saadaan muut- häätää.
3073: topäivää siirtää enintään kaksi vuotta.
3074:
3075:
3076: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1975.
3077:
3078: Veikko Vennamo. J. Juhani Kortesalmi.
3079: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
3080: Mikko Vainio.
3081: 60
3082:
3083: Lak.al. n:o 34.
3084:
3085:
3086:
3087:
3088: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi huoneenvuokralain 49 c §:n
3089: muuttamisesta.
3090:
3091:
3092: E d u s k u n n a 11 e.
3093:
3094: Kiinteistökustannukset ovat viime vuosina markkinoiden vakaa kehitys on myös otettava
3095: nousseet lähinnä hallituksen omien toimenpi- huomioon. Mieletön olisi tilanne, jossa vuok-
3096: teiden johdosta. Kustannuksia ovat nostaneet ranantajan maksettavaksi säädetään taakka, joka
3097: sekä verotus että lämmitysenergian kohtuutto- johtaa siihen, ettei nyt jo vähälukuisia vuokra-
3098: mat hinnankorotukset. Hallituksen toimenpi- asuntoja tulevaisuudessa ole ollenkaan. Siksi
3099: teet yleisen hintatason kurissapitämiseksi ovat eduskunnan on lakia muutettaessa otettava
3100: osoittautuneet tehottomiksi ja päin vastoin in- huomioon vain selvä esitys, joka perustuu tosi-
3101: flaatiota vauhdittaviksi. Hallitus pyrki näen- seikkoihin ja jonka mukaan hallitus sitoutuu
3102: näiseen vuokrasäännöstelyyn lisäämällä voi- omalta osaltaan tekemään sen, mikä on sen
3103: massaolevaan huoneenvuokralakiin kohdan, jon- määräysvallassa. Tosiasiallisesti ottaen hallituk-
3104: ka mukaan kiinteistökustannukset huomioon sen vallassa on kiinteistökustannusten alenta-
3105: ottaen voidaan antaa yleisohje vuokrankorotuk- minen siinä määrin, että neliövuokraa voidaan
3106: sen määrästä ja ajankohdasta. Hallitukselle ei laskea kaksi markkaa neliömetriä kohden. La-
3107: tuolloin tullut mieleenkään, että se omilla toi- kia muutettaessa on asetettava selvät velvoi-
3108: menpiteillään voisi edes joskus vaimentaa kus- tukset sille, että hallituksen on omalta osaltaan
3109: tannuspainetta niin, että vuokria voitaisiin jopa toimittava siten, että vuokralaisten ja vuokran-
3110: alentaa. antajien edut otetaan huomioon. On välttämä-
3111: Nyt on tultu tilanteeseen, jossa hallituksen töntä, että eduskunta velvoittaa hallitusta toi-
3112: on tavalla tai toisella osoitettava näennäinen mimaan siten, että kiinteistökustannuksia alen-
3113: tahtonsa hintapaineen kurissapitämiseen. Halli- tamalla tehdään mahdolliseksi vuokranalennus,
3114: tuksella todella olisi käytettävissään tällä het- joka on vähintään 1,5 markkaa neliömetriä
3115: kellä keinot vuokrien alentamiseksi, mutta sii- kohden.
3116: hen eivät riitä näennäiset toimenpiteet. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
3117: Eduskunnan on näissä olosuhteissa valvot-
3118: tava, ettei hallitukselle enää anneta lisääntyviä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3119: valtuuksia ohi eduskunnan määrätä asioista, lakiehdotuksen:
3120: jotka vaikuttavat elinkustannuksiin. Vuokra-
3121:
3122:
3123: Laki
3124: huoneenvuokralain 49 c §:n muuttamisesta.
3125: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maara-
3126: tyllä tavalla, muutetaan 10 päivänä helmikuuta 1961 annetun huoneenvuokralain ( 82/61)
3127: 49 c §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
3128:
3129: 49 c §. kuun 1 päivästä 1975 lukien vähintään ensi
3130: vuoden loppuun ~ markalla neliömetriltä alen-
3131: Kuitenkin on valtioneuvoston 1 ja 2 momen- tamalla kiinteistöjen lämmityskustannuksia, lai-
3132: tista riippumatta alennettava vuokria maalis- nakorkoja ja muita tarpeellisia kustannuksia
3133: Lak.al. n:o 34 61
3134:
3135: palkkakustannuksia lukuunottamatta, niin että Tämä laki tulee voimaan 1 pru.vana maalis-
3136: mainittu 2 markan vuokrien alennus neliömet- kuuta 1975. Sitä sovelletaan myös sanottuna
3137: riltä tämän lain säännösten mukaan on mahdol- päivänä voimassa oleviin huoneenvuokrasopi-
3138: lista toteuttaa. muksiin.
3139:
3140:
3141:
3142: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
3143:
3144: Veikko Vennamo. Pekka Vennamo.
3145: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
3146: Mikko Vainio.
3147: 62
3148:
3149: Lak.al. n:o 35.
3150:
3151:
3152:
3153: Lemström ym.: Ehdotus laiksi Suomen kalastusvyöhykkeestä an-
3154: netun lain 1 §:n muuttamisesta.
3155:
3156:
3157: E d u s k u n n a 11 e.
3158:
3159: Maallemme ja etenkin sen rannikkojen väes- lastajilla käytettävissään korkeahintaisia imusaa-
3160: tölle kalastus on elintärkeä. Kalan merkitys listusaluksia. Maamme kalastajat joutuvat kamp-
3161: ravintona on lisääntymässä, mistä on seurauk- pailemaan taloudellisissa vaikeuksissa alkeelli-
3162: sena yhä kipeämmäksi muodostuva pyyntivesien sella tasolla olevien pyyntivälineiden kanssa jos
3163: tarve. Tällöin on ehdottoman välttämätöntä, vertaamme niitä aluevesillämme vieraileviin län-
3164: että maassamme ryhdytään toimenpiteisiin joilla tisen naapurimaan erikoislaitteilla varustettuihin
3165: voidaan laajentaa kalastusvesirajojamme meri- kalastustroolareihin. Oman maan kalastusam-
3166: alueilla. Tätä toimenpidettä vaativat kalastajavä- matinharjoittajien ja tarpeellisten elintarpeena
3167: estömme edut. Suomen on tarpeellista ottaa Itä- käytettäväksi tarvittavien saaliiden turvaamisek-
3168: meren alueella tämä asia esille, koska kiistatto- si on välttämätöntä laajentaa maamme kalastus-
3169: masti muut maat ovat meitä paremmassa ase- vyöhykkeen raja kansainvälisesti yleisenä pidet-
3170: massa ravinnoksi tarvittavan kalan hankkimisen tävään 12 meripeninkulmaan.
3171: osalta. Naapurimaamme ovat meitä rikkaampia Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
3172: ja niillä on alueet kalarikkailla suurmerien kala-
3173: vesillä. Niissä on myös kehitetty saalistusmene- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3174: telmiä varakkaiden tavoin, ei ole maamme ka- lakiehdotuksen:
3175:
3176:
3177: Laki
3178: Suomen kalastusvyöhykkeestä annetun lain 1 § :n muuttamisesta.
3179:
3180: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Suomen kalastusvyöhykkeestä 15 päivänä mar-
3181: raskuuta 1974 annetunlain (839/74) 1 §näin kuuluvaksi:
3182:
3183: 1 §. maajalustan rajoista Suomenlahdella 20 päivänä
3184: Suomen kalastusvyöhyke käsittää valtakunnan toukokuuta 1965 tehdyn sopimuksen ( SopS
3185: aluevesiin valittömästi liittyvän aavan meren 20/66) 2 ja 3 artiklassa; sekä
3186: osan, jonka ulkoraja on, mikäli jäljempänä ei 3) Pohjanlahdella, Ahvenanmerellä ja Itäme-
3187: toisin säädetä, kahdentoista meripeninkulman ren pohjoisosassa yli sen keskiviivan, jonka jo-
3188: eli 22 224 metrin etäisyydellä Suomen alueme- kainen piste on yhtä kaukana niiden perusviivo-
3189: ren ulkorajasta. jen lähimmistä pisteistä, joista Suomen ja Ruot-
3190: Kalastusvyöhyke ei kuitenkaan ulotu: sin aluemerien leveydet lasketaan.
3191: 1) yli vieraan valtakunnan aluevesirajan;
3192: 2) Suomenlahdella yli sen keskiviivan, jonka
3193: pisteiden koordinaatit on määrätty Suomen ja Tämä laki tulee voimaan päivänä
3194: Neuvostoliiton välillä merialueiden ja manner- kuuta 19
3195:
3196: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1975.
3197:
3198: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
3199: Veikko Vennamo. J. Juhani Kortesalmi.
3200: Mikko Vainio.
3201: 63
3202:
3203: Lak.al. n:o .36.
3204:
3205:
3206:
3207:
3208: Aitio ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 22 § :n
3209: väliaikaisesta muuttamisesta.
3210:
3211:
3212: E d u s kun n a 11 e.
3213:
3214: Vuoden 1975 tulo- ja varallisuusverolakia sesti muuttaa niin, että työpaikkakassojen mak-
3215: säädettäessä tulivat eräät työpaikkakassojen jä- samat etuudet tulisivat verovapaiksi jo vuoden
3216: senilleen maksamat korvaukset veronalaisiksi tu- 1975 verotuksessa.
3217: loiksi. Kun kassojen maksamat korvaukset aikai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3218: semmin olivat verovapaita tapahtui näin eräiden nioittaen,
3219: kassojen jäsenten osalta jo saavutettujen etujen
3220: menetystä sen johdosta, että kassan maksamat että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3221: avustukset tulivat veronalaisiksi. Tämän joh- lakiehdotuksen:
3222: dosta tulisi tulo- ja varallisuusverolakia pikai-
3223:
3224:
3225: Laki
3226: tulo- ja varallisuusverolain 22 § :n väliaikaisesta muuttamisesta.
3227: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
3228: varallisuusverolain ( 1043/74) 22 §:n 1 momentin 20 kohta näin kuuluvaksi:
3229:
3230: 22 §. masta työstä, tehtävästä tai palveluksesta, kui-
3231: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota: tenkin niin, että sairausvakuutuslain mukaisena
3232: työpaikkakassana toimivan sairaskassan jäsenil-
3233: 20) vapaaehtoisen vakuutuksen nojalla sai- leen suorittamia etuuksia ei katsota veronalai-
3234: rauden, vian tai vamman johdosta saatua päi- seksi tuloksi.
3235: värahaa, eläkettä tai elinkorkoa kahdelta ensim-
3236: mäiseltä vuodelta, paitsi milloin vakuutuksen
3237: maksuista on enemmän kuin puolet maksanut Tämä laki tulee voimaan pru.vana
3238: työnantaja tai muu, jonka kannalta niitä on pi- kuuta 1975 ja sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
3239: dettävä vastikkeena verovelvollisen suoritta- ran vuodelta 1975 toimitettavassa verotuksessa.
3240:
3241:
3242: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
3243:
3244: Paavo Aitio. Anna-Liisa Jokinen.
3245: Veikko Saarto. Kaino Haapanen.
3246: Lauha Männistö. V. J. Rytkönen.
3247: Kaisu Weckman. Matti Järvenpää.
3248: 64
3249:
3250: Lak.al. n:o 37.
3251:
3252:
3253:
3254:
3255: Aitio ym.: Ehdotus laiksi tulo- ;a varallisuusverolain 33 §:n
3256: muuttamisesta.
3257:
3258:
3259: E d u s k u n n a 11 e.
3260:
3261: Valtionverotuksessa suoritettavan ylimääräi- aiheuttamaa verotuksen kiristymistä. Sen kor-
3262: sen ansiotulovähennyksen tarkoituksena on kor- jaamiseksi tulisikin vähennyksen määrää korot-
3263: jata epäkohtaa joka ilmenee aviopuolisoiden taa nykyisestä 2 000 markasta 3 000 markkaan.
3264: yhteisverotuksen johdosta puolisoiden verorasi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
3265: tuksen lisääntymisenä. Vähennyksen määrä sel- nioittaen,
3266: laisena kuin se on vuonna 1974 säädetyssä tulo-
3267: ja varallisuusverolaissa ei kuitenkaan riittävissä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3268: määrin lievennä puolisoiden yhteisverotuksen lakiehdotuksen:
3269:
3270:
3271: Laki
3272: tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n muuttamisesta.
3273: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
3274: varallisuusverolain ( 1043/74) 33 §:n 1 momentin 4 kohta näin kuuluvaksi:
3275:
3276: 33 §. soilla on ammatissa, liikkeessä tai maatilatalou-
3277: Vaidonverotuksessa saa verovelvollinen vä- dessa suoritetun työn taikka muulla perusteella
3278: hentää lisäksi: ansiotuloa, jolloin vähennyksen saa se puoliso,
3279: jonka ansiotulojen määrä on pienempi ( ylimää-
3280: 4) ansiotulosta 20 prosenttia, kuitenkin enin- räinen ansiotulovähennys).
3281: tään 3 000 markkaa, jos verovelvollinen on vero-
3282: vuonna elättänyt alaikäistä lastaan tai kasvatti-
3283: lasta, kuitenkin niin, että yhteenlasketun tulon Tämä laki tulee voimaan patvana
3284: perusteella verotettaville puolisoille vähennys kuuta 1975 ja sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
3285: myönnetään vain silloin, kun molemmilla puoli- ran vuodelta 1975 toimitettavassa verotuksessa.
3286:
3287:
3288: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
3289:
3290: Paavo Aitio. Anna-Liisa Jokinen. Lauha Männistö.
3291: Veikko Saarto. Matti Järvenpää. V. J. Rytkönen.
3292: 65
3293:
3294: Lak.al. n:o 38.
3295:
3296:
3297:
3298:
3299: Antila ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muutta-
3300: misesta.
3301:
3302:
3303: E d u s k u n n a II e.
3304: Uusi tulo- ja varallisuusverolaki on epäon- nousua ja tätä tarkoittava säännös lisätään uu-
3305: nistunut. deksi momentiksi.
3306: Heti alkuun on todettava, ettei siirtyminen Valtiollisten luottamustehtävien hoitamisesta
3307: aviopuolisoiden erillisverotukseen tapahdu tä- aiheutuneiden kustannusten salliminen vähen-
3308: män lain puitteissa. Vastustamme jyrkästi ran- nyskelpoiseksi antaa liian suuret mahdollisuudet
3309: kaisuveron kaltaista yhteisverotusta ja siirtymi- ylimääräisiin vähennyksiin. Sanamuodon epä-
3310: sen erillisverotukseen olisi pitänyt tapahtua jo tarkkuus aiheuttaa ristiriitaisuuksia, joita ko-
3311: tämän uudistuksen yhteydessä, eikä siirtää sitä rostaa verohallituksen oikeus määrätä kustan-
3312: epävarmaan tulevaisuuteen ja lupausten varaan. nusten vähennysoikeuksista.
3313: Puolisoita on siis verotettava valtion- ja kun- Kohtuullinen vähennysoikeus varsinkin vuok-
3314: nallisverotuksessa erikseen, näin vältetään ne ramenojen kohdalla on tarpeellinen, koska asu-
3315: haitalliset seuraukset, joita havaitaan tänäänkin miskustannukset vievät jatkuvasti kasvavan
3316: työvoimapulana ja ahkeruuden vähentymisenä. osuuden kansalaisten tuloista, eikä hallitus ole
3317: 15 §:n perusteella hallituspuolueet muuttavat muutoin pystynyt pitämään asumiskustannuk-
3318: avoimien ja kommandiittiyhtiöiden verotusase- sia kurissa. Myös kotiapulaisen palkan osavä-
3319: man. Täten pakotetaan pienet ja keskisuuret yri- hennysoikeus olisi tarpeellinen, jotta saataisiin
3320: tykset järjestäytymään suuryhtiöille tarkoite- kalliisti koulutettua työvoimaa työelämän pa·
3321: tuksi osakeyhtiöksi ja vaikeutetaan yritystoimin- riin, esim. sairaanhoitajat.
3322: taa maassa sekä edesautetaan yritysten kuole- Inflaation vallitessa menettävät myönnetyt
3323: mia. SKYP:n eduskuntaryhmä on syvästi huo- helpotukset pian merkityksensä, osittain ovat jo
3324: lestunut hallituspuolueiden aikeista, eikä voi hy- menettäneet, ellei tärkeimpiä vähennyksiä sido-
3325: väksyä tällaista menettelyä. Ehdotamme koko ta mihinkään indeksiin.
3326: 15 §:n kumoamista ja laista poistamista.
3327: Ensimmäinen tarkistus markkamäärissä on
3328: Alaikäisyysraja 16 vuotena nykyisen koulu- palkkatulovähennyksen kohdalla 300 markasta
3329: tusyhteiskunnan aikana ei ole riittävän korkea. 500 markkaan. Vastaavan vähennyksen piiriin
3330: Yhä useammat nuoret opiskelevat pitkään yli tulee ehdottomasti saattaa sekä viljelijät että
3331: 16 vuoden ikärajan, eivätkä voi käydä ansio- yrittäjät. Laki ei täytä muuten kansalaisten ta·
3332: työssä ja ovat entistä kauemmin huoltajiensa savertaisuutta. Samanlainen laajennus on tehtä-
3333: elätettävinä. Mielestämme alaikäisyysrajan pi- vä lakko- tai muun sellaisen avustuksen kohdal-
3334: täisi olla ainakin 18 vuotta, jos halutaan säilyt- la, jos halutaan ne lakiin sisällyttää.
3335: tää kiinnostus opiskeluun ja vanhempien kou- Vähennyskelpoiseksi sekä valtion- että kun-
3336: lutushalukkuus. nallisverotuksessa on katsottava verovelvollisen
3337: Eri karenssiaika asunto-osakkeiden ja oma- suorittamat kansaneläkevakuutusmaksut ja työn-
3338: kotitalojen kaupoissa on johtanut epätyydyttä- antajana suoritetut sosiaaliturva- ja työttömyys-
3339: vään tilanteeseen. vakuutusmaksut.
3340: Emme ole löytäneet riittäviä perusteita asettaa Huoltajille on usein taloudellisesti raskasta
3341: valtio ja kunnat eri asemaan, vaan aina kun lasten kouluttaminen. Yhteiskunta hyötyy myös
3342: omaisuus luovutetaan asutustarkoituksiin tai koulutetusta työvoimasta ja sen tulee osallistua
3343: asuntotuotantoon, ei luovutukseen sovelleta sa- näihin kustannuksiin verohelpotuksia myöntä-
3344: tunnaisen myyntivoiton määräyksiä. Myyntivoi- mällä. Ellei huoltaja voi tehdä ko. vähennys-
3345: toksi ei saa lukea inflaation aiheuttamaa hinnan- tä, saa sen tehdä opiskelija itse.
3346: '9 173/75
3347: 66 Lak.al. n:o 38
3348:
3349: Sairastuminen on verovelvollista ankarasti sesti olemme vastustaneet jyrkästi tällaisia toi-
3350: koetteleva taloudellisestikin, eikä sairauskuluja menpiteitä ja vastustamme tässäkin yhteydessä.
3351: käy rajoittaminen verovelvollisen toimesta. Kä- Oikeaan osunut toimenpide oli siirtää lapsi-
3352: sittämättömältä tuntuu sairauskulujen vähen- vähennys valtionverotuksessa suoraan verosta
3353: nysoikeuden määrääminen kiinteäksi ja alhai- tehtäväksi. Ensimmäisen lapsen vähennys olisi
3354: seksi summaksi. Kantamme on, että omat ja korotettava 300 mk:n verovähennykseksi. Tä-
3355: perheenjäsenten sairauskulut saa vähentää ko- mä on ollut SKYP:n kanta alusta alkaen. Sa-
3356: konaisuudessaan. maan tapaan vähennetään vanhuusvähennys,
3357: Valtionverotuksessa tehtävä ansiotulon vä- mutta mietinnössä ehdotetaan jälleen merkityk-
3358: hennys ja kunnallisverotuksessa tehtävät van- setöntä 100 markan vähennystä. Esitämme sen
3359: huus-, lapsi- ja yksinhuoltajavähennys kuvasta- korottamista 200 markkaan. Hallituspuolueiden
3360: vat hallituksen kannattamaa niukkaa linjaa, jo- mainostamaa suurta verohelpotusta ei tule, jos
3361: ka vesittää koko verouudistuksen ja alentaa ve- invalidivähennys jäisi 400 markkaan ja haitta-
3362: rohelpotusten arvon minimiin. aste 30 %, ei ainakaan invalideille. Kannatam-
3363: Invalidivähennyksen markka- ja prosenttira- me vähennyksen korottamista 600 markkaan
3364: jat kunnallisverotuksessa eivät tyydytä SKYP:n ja haitta-asteen prosenttilukua aleunettavaksi
3365: eduskuntaryhmää, jonka mielestä 2 000 mark- 10 %:iin.
3366: kaa tulee korottaa 4 000 markkaan ja alentaa Kiinnostus ylitöiden tekemiseen on kadon-
3367: haitta-asteen prosenttiJlukua 30 % :sta 10 pro- nut näiden ansioiden ankaran verotuksen myö-
3368: senttiin. tä. Koska ylitöiden tekeminen on suotava työ-
3369: Maatalouden harjoittamiselle välttämättömät voimapulan helpottamiseksi, tulee ylityöansioi-
3370: maatalousmaa, maatalousrakennukset ja -raken- den verotusta lieventää. Ehdotukseemme sisäl-
3371: nelmat, koneet, kalustot ja laitteet sekä vastaa- tyy tähän tähtäävä säännös.
3372: vat porotalouden harjoittamiseksi välttämättö- Esitämme myös lakiin sisältyvien markka-
3373: mät rakennukset, rakennelmat, koneet, kalus- määrien sitomista asianmukaiseen indeksiin. In-
3374: tot ja laitteet on niinikään tarpeellista jättää flaation vallitessa verotuksen kiristymistä ta-
3375: veronalaisten varojen ulkopuolelle. Maatalou- pahtuu itsestään ja valtio kerää ansiottornia ve-
3376: den harjoittamisen tuloksesta maksetaan vero- rotuloja. Myönnetyt vähennykset kadottavat no-
3377: ja, eikä ole syytä kiristää verotusta näiden peasti merkityksensä, ellei lakiin sisällytetä in-
3378: osalla. deksisuojaa tarkoittavaa säännöstä.
3379: Oman asunnon arvostuksessa mietinnön Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3380: 100 000 markkaa korotetaan 150 000 mark- nioittaen,
3381: kaan helpottamaan asumiskustannuksia. Halli-
3382: tus on ollut erittäin innokas verottamaan sekä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3383: asuntoja että loma-asuntoja, kantamme mukai- lakiehdotuksen:
3384:
3385:
3386: Laki
3387: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
3388: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan tulo- ja varallisuusverosta 31 päivänä joulu-
3389: kuuta 1974 annetun lain (1043/74) 15 §, 17 §:n 2 ja 3 momentti, 18 §:n 4 momentti, 22 §:n
3390: 1 momentin 9 kohta, 26 §:n 1 momentin 7 kohta, 29 §:n 1 momentin 6 kohta, 33 §:n 3
3391: kohta ja 56 §,muutetaan 3 §:n 1 momentti, 12 §:n 2 momentti, 17 §:n 1 momentti, 18 §:n
3392: 2 momentti, 21 §:n 1 momentti, 22 §:n 1 momentin 23 kohta, 27 §, 28 §, 29 §:n 1 momentin
3393: 4 kohta, 33 §:n 1 momentin 2 kohta, 36 §:n 1 momentin 1-3 kohdat, 5 kohta, 37 §, 41 §:n
3394: 10 kohta, 50 § ja 57 §:n 1 momentti sekä lisätään lakiin 21 §:ään uusi 4 momentti, 29 §:än
3395: 1 momenttiin uudet 6-11 kohdat, 55 §:ään uusi 4 momentti sekä 64 §:ään uusi 2 momentti
3396: seuraavasti:
3397:
3398: 3 §. 12 §.
3399: Alaikäisellä lapsella tarkoitetaan tässä laissa
3400: lasta, joka ennen verovuoden alkua ei ole täyt- Valtio ja sen laitokset suorittavat kunnallis-
3401: tänyt 18 vuotta. veroa vain maatilojensa tuloista sekä sellais-
3402: Lak.al. n:o 38 67
3403:
3404: ten muiden kiinteistöjen tuloista, joita ei käy- neliömetriä kohti, ei kuitenkaan enempää kuin
3405: tetä yleisiin tarkoituksiin, niin myös yksityis- 1 000 markkaa,
3406: yrityksiin verrattavien teollisuus- ja muiden liik- 2) elantovähennyksenä 400 markkaa, minkä
3407: keiden tuloista. Valtio ei kuitenkaan ole verovel- lisäksi 100 markkaa jokaisesta alaikäisestä lap-
3408: vollinen tulosta, jonka se saa rautateistä, kana- sesta tai kasvattilapsesta, jota verovelvollinen
3409: vista, satamasta taikka posti-, puhelin- tai radio- on verovuonna elättänyt, sekä
3410: laitoksista. 3 ) puolet kotiapulaisen palkasta, ei kuiten-
3411: 17 §. kaan enempää kuin 3 000 markkaa.
3412: Puolisoita verotetaan valtion- ja kunnallis-
3413: verotuksessa erikseen heidän tulonsa ja varalli- 28 §.
3414: suutensa perusteella, sen mukaisesti kuin kum- Verovelvollinen saa vähentää palkka- ja työ-
3415: pikin niitä vallitsee. tulostaan palkkavähennyksenä 500 markkaa, ei
3416: kuitenkaan enempää kuin palkka- tai työtulon
3417: määrän. Palkkavähennys korvaa työtulosta teh-
3418: 18 §. tävät vähennykset, jollei niiden määrä ylitä
3419: 500 markkaa.
3420: Kotimaista kuolinpesää verotetaan erillisenä
3421: verovelvollisena. 29 §.
3422: Verovelvollisella on oikeus vähentää:
3423: 21 §.
3424: Satunnaisena voittona pidetään myös omai- 4) omasta taikka puolisonsa tai lastensa hen-
3425: suuden satunnaisen luovutuksen tuottamaa voit- ki- tai muusta henkilövakuutuksesta suoritta-
3426: toa, jos omaisuus on saatu ostamalla tai vaihta- mansa maksut, lukuun ottamatta 5 kohdassa ja
3427: malla tahi muulla niihin verrattavalla saannolla sairausvakuutuslaissa tarkoitettuja maksuja sekä
3428: vastiketta vastaan ja jos se on ollut luovuttajan työttömyyskassamaksua ja kansaneläkevakuu-
3429: omana 5 vuotta lyhyemmän ajan (satunnainen tusmaksua, kuitenkin enintään 200 markkaa
3430: myyntivoitto). Milloin omaisuus luovutetaan kutakin perheenjäsentä kohti,
3431: asutustarkoituksiin tai asuntotuotantoon, ei luo-
3432: vutuksesta saatua vo1ttoa pidetä veronalaisena 6) kansaneläkevakuutusmaksu, joka on vero-
3433: voittona. vuonna toimitetun kunnallisverotuksen yhtey-
3434: dessä pantu hänen maksettavakseen,
3435: Satunnaiseksi myyntivoitoksi ei katsota in- 7) sosiaaliturvamaksu ja työttömyysvakuu-
3436: flaation aiheuttamaa markkamääräistä nousua. tusmaksu, jotka hän on työnantajana suoritta-
3437: nut,
3438: 22 §. 8) milloin verovelvollinen on elättänyt huol-
3439: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota: lossaan olevaa lastaan, joka verovuonna vähin-
3440: tään seitsemän kuukauden ajan on saanut sään-
3441: nöllistä ja täyttä opetusta ammatti- tai oppikou-
3442: 23 ) kohtuullista lakko- tai muuta sellaista lussa, korkeakoulussa tai muussa niihin ver-
3443: avustusta, minkä verovelvolliset ovat saaneet rattavassa oppilaitoksessa, jokaisesta sellaisesta
3444: työtaistelun johdosta asianomaiselta työmarkki- ennen verotusvuoden alkua seitsemäntoista
3445: najärjestöltä, vaan ei kahtakymmentäneljää vuotta täyttä-
3446: neestä lapsesta, jos lapsi opiskeluaikanaan on
3447: voinut asua kodissaan, 700 markkaa, mutta
3448: 27 §. muutoin 1 200 markkaa, sekä jokaisesta sel-
3449: Verovelvollinen saa vähentää tulostaan tu- laisesta lapsesta, joka ennen verotusvuoden
3450: lon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneina alkua ei ole täyttänyt seitsemäätoista vuotta
3451: menoina: ja joka opiskeluaikanaan on asunut toisella
3452: 1 ) asuntovähennyksenä vuokra-asunnossa 20 paikkakunnalla, 500 markkaa,
3453: markkaa asuntopinta-alan neliömetriä kohti, ei 9) milloin verovelvollinen on sen ikäinen ja
3454: kuitenkaan enempää kuin 2 000 markkaa, sekä saa sellaista opetusta, kuin 8 kohdassa tarkoi-
3455: omistusasunnossa 10 markkaa asuntopinta-alan tetaan, eikä hänen huoltajansa ole tehnyt sa-
3456: 68 Lak.al. n:o 38
3457:
3458: notussa kohdassa mamlttua vähennystä, ansio- katsota olevan suurempi. Asetuksella voidaan
3459: tulostaan 1 200 markkaa, antaa määräyksiä niistä perusteista, joiden mu-
3460: 10} omat ja perheenjäsentensä sairauskulut, kaan haitta-aste määritetään, sekä invalidivähen-
3461: 11} maatalouden harjoittaja, jonka normaali- nyksen saamiseksi esitettävästä selvityksestä.
3462: poistot eivät ylitä 3 000 markkaa, saa vähen- --------------
3463: tää tuloistaan viljelmäkohtaisen peruspoiston,
3464: jonka suuruus on 3 000 markkaa vähennettynä 37 §.
3465: normaalipoistoilla. Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen-
3466: kilön tulo edellä mainittujen vähennysten jäl-
3467: keen ei ole 3 000 markan määrää suurempi, on
3468: 33 §. siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä sano-
3469: Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä- tun tulon määrä, tai jos tulo on 3 000 mark-
3470: hentää lisäksi: kaa suurempi, 3 000 markkaa vähennettynä
3471: yhdellä prosentilla jokaisesta täydestä 30 mar-
3472: 2} ansiotulon määrän 2 000 markkaan asti kan määrästä, jolla tulo ylittää 3 000 markan
3473: sekä puolet siitä määrästä, jolla ansiotulo ylit- määrän (perusvähennys).
3474: tää 2 000 mutta ei 5 000 markkaa, ja 20 pro-
3475: senttia siitä määrästä, jolla ansiotulo ylittää 41 §.
3476: 5 000 mutta ei 24 500 markkaa ( ansiotulovä- Veronalaisia varoja eivät ole:
3477: hennys),
3478: 10) verovelvollisen luonnollisen henkilön ja
3479: kotimaisen kuolinpesän maataloustuotantoaan
3480: 36 §.
3481: varten pitämät maatalousmaa, maatalousraken-
3482: Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-
3483: nukset ja -rakennelmat, koneet, kalustot ja
3484: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää: laitteet sekä kotieläimet ja hänen harjoittamas-
3485: 1) 1 500 markkaa, milloin hän ennen vero- taan maataloudesta saarnat tuotteet sekä sitä
3486: vuoden päättymistä on täyttänyt kuusikymmen- varten hankitut siemenet, lannoitteet, väkire-
3487: täviisi vuotta ( vanhuusvähennys), hut ja muut sellaiset tarvikkeet, niin myös ve-
3488: 2} 800 markkaa jokaisesta alaikäisestä lap- rovelvollisen porotaloutta varten pitämät ra-
3489: sestaan ja kasvattilapsesta, jota hän on vero- kennukset ja rakennelmat, koneet, kalustot ja
3490: vuonna elättänyt (lapsivähennys), laitteet sekä porot.
3491: 3} 1 500 markkaa, jos hän on verovuodelta
3492: oikeutettu 2 kohdan mukaiseen lapsivähennyk 50 §.
3493: seen eikä ole verovuoden päättyessä ollut avio- Milloin verovelvollinen on verovuoden päät-
3494: liitossa tai on asumuserossa tai välien rikkoutu- tyessä käyttänyt omistamaansa rakennusta tai
3495: misen vuoksi pysyvästi asunut erillään puoli- asunto-osakeyhtiön osakkuuden taikka asunto-
3496: sostaan ( yksinhuoltajan vähennys), osuuskunnan jäsenyyden perusteella hallitse-
3497: maansa huoneistoa yksinomaan tai pääasialli-
3498: 5} 4 000 markkaa, jos hänellä on sairaudes- sesti omana taikka perheensä asuntona, alen-
3499: ta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä hait- netaan rakennuksen ja sen tonttimaan sekä
3500: ta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mu- osakkeen ja osuuden tämän luvun säännösten
3501: kaan on 100 prosenttia, tai jo.> prosenttimäärä mukaan määritettyä arvoa siltä osin kuin se ei
3502: on pienempi, mutta kuitenkin vähintään 10 ylitä 150 000 markkaa, 40 prosentilla.
3503: prosenttia, prosenttimäärän osoittama osuus Milloin verovelvollisen omistamassa raken-
3504: 4 000 markasta (invalidivähennys). Milloin ve- nuksessa on kaksi tai useampia huoneistoja,
3505: rovelvollinen on verovuonna saanut pakolliseen joista verovelvollinen on verovuoden päättyes-
3506: eläketurvaan perustuvaa työkyvyttömyyseläket- sä käyttänyt jotakin huoneistoa yksinomaan tai
3507: tä, katsotaan hänen haitta-asteensa ilman eri pääasiallisesti omana taikka perheensä asunto-
3508: selvitystä 100 prosentiksi, jos eläke on myön- na, alennetaan rakennuksen omana asuntona
3509: netty täytenä, sekä 50 prosentiksi, jos se on käytetyn osan ja sitä vastaavan tonttimaan ar-
3510: myönnetty osaeläkkeenä, ellei verovelvollisen voa, siltä osin kuin se ei ylitä 150 000 mark-
3511: haitta-asteen esitetyn selvityksen perusteella kaa, 1 momentissa säädetyllä tavalla.
3512: Lak.al. n:o 38 69
3513:
3514: 55 §. 2) jos hänellä on oikeus 35 § :n 1 momentin
3515: 5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen, 600
3516: Lakisääteisen työ- ja virka-ajan ulkopuolella markkaa, milloin hänen sanotussa lainkohdassa
3517: suoritetusta ylityöstä saadun tulon tulovero tarkoitettu haitta-asteensa on 100 prosenttia,
3518: lasketaan erikseen 1 momentissa mainitun tu- tai jos prosenttimäärä on pienempi, mutta kui-
3519: loveroasteikon mukaan ja näin saatu vero las- tenkin vähintään 10 prosenttia, prosenttimää-
3520: ketaan yhteen normaalina työ- tai virka-aikana rän osoittama osuus 600 markasta, sekä
3521: saadusta tulosta määrätyn veron kanssa. 3) jos hänellä on oikeus 35 § :n 1 momentin
3522: 1 kohdan mukaiseen vanhuusvähennykseen, 200•
3523: 57 §. markkaa.
3524: Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
3525: osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo-
3526: verosta vähennetään: 64 §.
3527: 1) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäis-
3528: tä lastaan tai kasvattilasta, ensimmäisestä 300 Hintaa ei kuitenkaan saada määrätä korkeam-
3529: markkaa ja jokaisesta seuraavasta 150 mark- maksi kuin 18 penniä.
3530: kaa, kuitenkin niin, että vähennys myönnetään
3531: yhteenlasketun tulon perusteella verotettaville Tämä laki tulee voimaan päivänä
3532: puolisoille vain yhteen kertaan (huoltajavähen- :kuuta 197 .
3533: nys),
3534:
3535: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
3536:
3537: Pentti Antila. Arttur Niemelä. Kalevi Remes.
3538: Mauno Kurppa. Viljo Suokas. Hannes Volotinen.
3539: Matti Asunmaa. Kalevi Huotari. A. R. Sainio.
3540: 70
3541:
3542: Lak.al. n:o .39.
3543:
3544:
3545:
3546:
3547: Antila ym.: Ehdotus laiksi moottoriajoneuvoverosta annetun lain
3548: 5 §:n muuttamisesta.
3549:
3550:
3551: E d u s k u n n a 11 e.
3552:
3553: Hallitus korotti kuorma-autojen akselipai- Mainituilla perusteilla ehdotamme,
3554: non korotuksen yhteydessä myös moottori-
3555: ajoneuvoveroa. SKYP ei hyväksy verojen perus- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3556: teettomia korotuksia. Kuljetuskustannukset ovat lakiehdotuksen:
3557: nousseet huomattavasti viime aikoina, eikä näi-
3558: tä kustannuksia pitäisi enää rasittaa aiheetto-
3559: milla veronkorotuksilla.
3560:
3561:
3562: Laki
3563: moottoriajoneuvoverosta annetun lain 5 § :n muuttamisesta.
3564: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan moottoriajoneuvoverosta 30 päivänä joulukuu-
3565: ta 1966 annetun lain (722/66) 5 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 20 päivänä joulu-
3566: kuuta 1974 annetussa laissa ( 957/7 4), näin kuuluvaksi:
3567:
3568: 5 §.
3569: Varsinainen ajoneuvovero on dieselöljyä, 4) telirakenteisesta kuorma- ja erikoisautosta
3570: moottoripetrolia tai sähköä käyttämään tarkoi- sekä kolme- tai useampiakselisesta kuorma- ja
3571: tetusta taikka puukaasua tai nestekaasua käyt- erikoisautosta kultakin kokonaispainon 100 ki-
3572: tävästä moottoriajoneuvosta: lon määräitä tai sen osalta 20 markkaa;
3573:
3574: .3) kaksiakselisesta kuorma- ja erikoisautosta
3575: kultakin 100 kilon kokonaispainon määräitä tai Tämä laki tulee voimaan päivänä
3576: sen osalta 20 markkaa; kuuta 197 .
3577:
3578:
3579: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
3580:
3581: Pentti Antila. Arttur Niemelä. Viljo Suokas.
3582: Mauno Kurppa. Matti Asunmaa. Kalevi Huotari.
3583: 71
3584:
3585: Lak.al. n:o 40.
3586:
3587:
3588:
3589:
3590: Antila ym.: Ehdotus laiksi moottoriajoneuvoverosta annetun lain
3591: 9 §:n muuttamisesta.
3592:
3593:
3594: E d u s kun n a II e.
3595:
3596: Lailla on poistettu moottoriaJoneuvoveron sen liikenteen lisääntymisen kanssa ovat teh-
3597: palautusmahdollisuus joko kokonaan tai osittain neet linja-autoliikenteen harjoittamisen kannat·
3598: niille liikennöitsijöille, jotka harjoittavat sään- tamattomaksi harva-asutusalueilla. Joka tapauk-
3599: nöllistä liikennettä harvaan asutuilla seuduilla sessa tarvitaan yhteiskunnan toimenpiteitä näi-
3600: tai rautatien ja siitä kaukana olevan paikka- denkin alueiden asukkaiden välttämättömän lii-
3601: kunnan välillä. kennetarpeen tyydyttämiseksi. Tämän vuoksi
3602: Vaikka säännöksen tarkoittamiin veronpalau- olisi nykyisen lain sallima helpotus säilytettävä
3603: tuksiin ei ole viime aikoina suostuttu, on tässä yhtenä osaratkaisuna syrjäseutujen liikenneon-
3604: yhteydessä todettava, että yhteiskunnan eri sek- gelmiin.
3605: toreilla on viime aikoina voimakkaasti harkittu Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
3606: sellaisen järjestelmän luomista, joka auttaisi nioittaen,
3607: säännöllisen linja-autoliikenteen säilymistä har-
3608: vaan asutuilla alueilla. Maamme syrjäisten seu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3609: tujen väestön harveneminen yhdessä yksilölli- lakiehdotuksen:
3610:
3611:
3612: Laki
3613: moottoriajoneuvoverosta annetun lain 9 §:n muuttamisesta.
3614: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan moottoriajoneuvoverosta 30 päivänä joulu-
3615: kuuta 1966 annetun lain (722/66) 9 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 20 päivänä kesä-
3616: kuuta 1974 annetussa laissa (506/74), näin kuuluvaksi:
3617:
3618: 9 §. harvaan asutuilla seuduilla tai rautatien ja siitä
3619: Valtiovarainministeriö voi hakemuksesta mää- kaukana olevan paikkakunnan välillä, sekä
3620: räajaksi tai siksi ajaksi, minkä ajoneuvo on sa- myös moottoriajoneuvon, jota käytetään yksin-
3621: man haltijan käytössä, vapauttaa varsinaisesta omaan yleishyödylliseen tarkoitukseen tai pää-
3622: ajoneuvoverosta tai sen osasta moottoriajoneu- asiallisesti ulkomailla tai yksityisellä alueella.
3623: votyypin, joka maanpuolustuksen kannalta tai
3624: muusta syystä on maalle edullinen, niin myös
3625: moottoriajoneuvon, joka rautatieliikenteen kans- Tämä laki tulee voimaan päivänä
3626: sa kilpailematta välittää säännöllistä liikennettä kuuta 197 .
3627:
3628:
3629: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
3630:
3631: Pentti Antila. Arttur Niemelä. Viljo Suokas.
3632: Mauno Kurppa. Kalevi Huotari. Kalevi Remes.
3633: Hannes Volotinen.
3634: 72
3635:
3636: Lak.al. n:o 41.
3637:
3638:
3639:
3640:
3641: Antila ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta.
3642:
3643:
3644: E d u s k u n n a 11 e.
3645:
3646: Valtiontalouden kannalta merkityksetön koti- Näin laajaksi muotoiltu maarays ei ole tar-
3647: maista venekauppaa rasittava vero on saatujen koituksenmukainen, mistä syystä esitämme sitä
3648: kokemusten mukaan lähes täysin tyrehdyttänyt täsmennettäväksi.
3649: yli 10 m pitkien veneiden kotimaan kaupan. Lain 40 § :n mukaan toisen verotukseen vai-
3650: Koska kotimaisilla markkinoilla on keskeinen kuttavia, hänen taloudellista asemaansa koskevia
3651: merkitys erityisesti uusien venetyyppien kokeile- tietoja ei saa kieltäytyä antamasta. Tällainen
3652: miseksi ja niiden muokkaaiDiseksi vientikelpoi- määräys loukkaa verovelvollisen oikeusturvaa
3653: siksi ja kilpailukykyisiksi kansainvälisillä mark- ja merkitsisi eräänlaisen ilmiantomentaliteetin
3654: kinoilla, ei veneteollisuutta tulisi enää rasittaa suosimista. Esitämme tämän määräyksen pois-
3655: tekemällä liikevaihtovero pysyväksi. tettavaksi.
3656: Verotarkastuksen yhteydessä esitettävistä Lain 17 § merkitsee mm. rakennuskustan-
3657: asiakirjoista sisältyvät määräykset liikevaihtove- nusten nostamista. Ehdotamme pykälän poista-
3658: rolain 39 §:ään. Sen mukaisesti olisi verovel- mista.
3659: vollisen esitettävä viranomaisen tai tämän mää- Mainituilla perusteilla ehdotamme,
3660: rääiDän asiantuntevan ja esteettömänä pidettä-
3661: vän henkilön tarkastettavaksi mm. koneellisen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3662: kirjanpidon menetelmäkuvaus sekä muut asia- lakiehdotuksen:
3663: kirjat, jotka saattavat olla tarpeen häntä verotet-
3664: taessa, sekä näytettävä liiketoimintaan kuuluvat
3665: varastot ja muu omaisuus.
3666:
3667:
3668: Laki
3669: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
3670: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihto-
3671: verolain (532/63) 17 §ja muutetaan 3 §:n 1 momentin e) kohta, 39 §:n 1 momentti ja
3672: 40 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat muutettuina 31 päivänä joulukuuta 1974 annetussa
3673: laissa (1064/74), seuraavasti:
3674:
3675: 3 §. kehotuksesta esitettävä Suomessa sanotun viran-
3676: Verotonta on seuraavien tavaroiden myynti omaisen tai tämän määräämän asiantuntevan
3677: ja maahantuonti: ja esteettömänä pidettävän henkilön tarkastetta-
3678: vaksi liike- ja tilikirjansa, inventaarinsa ja tase-
3679: e) ilma-alukset sekä erilaiset vesialukset, joi- erittelynsä liitteineen samoin kuin tositeaineisto
3680: den rungon suurin pituus on vähintään 10 met- ja kaikki muu laskentatoimeen kuuluva aineisto,
3681: riä. sopimus- ja velkakirjat, pöytäkirjat, kirjeen-
3682: vaihto, koneellisen kirjanpidon menetelmä-
3683: kuvaus sekä muut asiakirjat, jotka ovat välttä-
3684: 39 §. mättömiä häntä verotettaessa, verotarkastusta
3685: Verovelvollisen on liikevaihtoverotoimiston toimitettaessa tai hänen verotustaan koskevaa
3686: tai verohallituksen asianomaisen virkamiehen muutoksenhakua käsiteltäessä, sekä näytettävä
3687: Lak.al. n:o 41 73
3688:
3689: liiketoimintaan kuuluvat varastot ja siihen liit- tömiä muita tietoja, jotka selviävät hänen hal-
3690: tyvä muu omaisuus. Tarkastus voidaan toimeen- lussaan olevista asiakirjoista tai muutoin ovat
3691: panna jo verokauden aikana. hänen tiedossaan, mikäli hänellä ei lain mu-
3692: kaan ole oikeutta kieltäytyä todistamasta
3693: asiasta.
3694: 40 §.
3695: Jokaisen on annettava verohallituksen tai
3696: liikevaihtoverotoimiston kehotuksesta sellaisia
3697: toisen verotusta, verotarkastusta tai verotusta Tämä laki tulee voimaan päivänä
3698: koskevaa muutoksenhakuasiaa varten välttämät- kuuta 197 .
3699:
3700:
3701: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
3702:
3703: Pentti Antila. Matti Asunmaa. Kalevi Huotari.
3704: Mauno Kurppa. Arttur Niemelä. Kalevi Remes.
3705: Viljo Suokas. Hannes Volotinen.
3706:
3707:
3708:
3709:
3710: 10 173/75
3711: 74
3712:
3713: Lak.al. n:o 42.
3714:
3715:
3716:
3717:
3718: Antila ym.: Ehdotukset laeiksi polttoaineiden valmisteverosta
3719: annetun lain ja liikevaihtoverolain 3 §:n muuttamisesta.
3720:
3721:
3722: E d u s k u n n a 11 e.
3723:
3724: Hallitus p01st1 viime vuonna pääasiallisesti että valtio perii lisäksi erillistä ajoneuvokoh-
3725: liikevaihtoveron polttoaineilta ja samalla korotti taista dieselveroa.
3726: valmisteveroa. Kuitenkin tilanteessa, jossa polt- Valmistevero olisi poistettava kokonaan ke-
3727: toaineiden hinnat ovat nousseet jopa 2-3 ker- vyeltä ja raskaalta polttoöljyitä osaksi asumis-
3728: taisiksi vuodessa, valtion olisi varsin perusteltua kustannuksiin ja merkittävästi kilpailutilantee-
3729: luopua polttoaineiden korkeasta verotuksesta. seemme vaikuttavana tekijänä. Muista pohto-
3730: Polttoaineiden hintojen nousun on arvioitu ko- aineista perittävän valmisteveron vaikutus koko
3731: rottavan yleistä hintatasoa noin 4 % ja tämä valmisteverotuottoon on vähäinen, joten niiltä
3732: merkitsee vastaavan suuruista lisäystä liike- kaikilta olisi poistettava kyseinen vero.
3733: vaihtoveron tuottoon. Tätä liikevaihtoveron Jotta bensiini ja dieselöljy voitaisiin myydä
3734: lisäystä on laskettu kertyvän valtiolle ainakin samanhintaisina koko maassa, ehdotamme näi-
3735: 200 miljoonaa markkaa. Polttoaineiden hinto- den osalta valmisteveroa alennettavaksi 1 pen-
3736: jen korotus on jo sinänsä ruokkinut kiihtyvällä nillä normaalilitralta.
3737: nopeudella etenevää inflaatiota, joten valtion Mielestämme ei ole myöskään oikeutettua,
3738: vero-osuuden supistamisella polttoaineiden hin- että moottorisahan käyttämiseen tarvittavasta
3739: noissa voitaisiin merkittävästi keventää tuo- polttoaineesta peritään "tieveroa". Saman rasit-
3740: tanto-, asumis- ja kuljetuskustannuksia. teen alaisiksi tulisivat myös esimerkiksi pien-
3741: Kansainvälinen kilpailukykymme on edelleen veneilijät ja moottorikelkan käyttäjät ostaessaan
3742: korkeiden polttoainekustannusten johdosta hei- pohtoaineensa vähi ttäispakkauksissa.
3743: kompi kuin lähimpien kilpailijamaittemme, jo- Ei ole hyväksyttävää, että alle 5 litran ve-
3744: ten kevyt ja raskas polttoöljy olisi vapautet- toiset polttoainepakkaukset ovat valmisteveron
3745: tava kokonaan liikevaihto- ja valmisteverosta. lisäksi liikevaihtoverollisina kahdenkertaisen ve-
3746: Esitämme bensiiniitä perittäväksi valmiste- rotuksen alaisia. Aikaisemmin perittiin esimer-
3747: veroa 26,50 penniä litralta, jolloin päästään kiksi valopetralista vain liikevaihtovero, kunnyt
3748: vuoden 1973 tasolle. Työpaikkojen keskitty- käsiteltävänä olevassa lainkohdassa on pie-
3749: minen asutuskeskuksiin ja haja-asutusalueen nille valopetrolipakkauksille liikevaihtoveron
3750: muuten pitkät työmatkat bensiinin nykyisen lisäksi asetettu valmistevero. Näin ollen ei ole
3751: hintatason vallitessa ovat merkinneet useille perusteltua, että etäisimmät ilman sähkövaloa
3752: kohtuuttomia työmatkakustannuksia. Autoa työ- olevat seudut joutuvat lisäverotuksen koh-
3753: välineenään käyttävät ovat joutuneet yllättäen teeksi. Ehdotamme liikevaihtoveroa perittä-
3754: suurten vaikeuksien eteen. väksi vain alle 1 litran vetoisina vähittäispak-
3755: Dieselöljyn valmisteveron alentamisella 10 kauksina myydyiltä polttoaineilta.
3756: penniin litralta päästään myös lähelle viime Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3757: vuoden 1973 lopun tasoa ja parannetaan huo-
3758: mattavasti kuljetusalojen ammatinharjoittajien että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
3759: toimintaedellytyksiä. On otettava huomioon, lakiehdotukset:
3760: Lak.al. n:o 42 75
3761:
3762:
3763:
3764: Laki
3765: polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta.
3766: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan polttoaineiden valmisteverosta annetun lain
3767: (300/74) 3 §:n 1 ja 3 momentti ja 4 §:n 1 momentti seuraavasti:
3768:
3769: 3 §. dään maasta tai siirretään vapaasatamaan, va-
3770: Polttoaineiden valmisteveroa on suoritettava: paavarastoon tahi muonitusvarastoon;
3771: 1 ) polttomoottoreissa käytettäväksi soveltu- 2) polttoaineesta, joka maahan tuotaessa on
3772: vasta moottoribensiinistä 26,50 penniä nor- tulliton muun lain, asetuksen tai määräyksen
3773: kuin tullitariffilain mukaan, jollei asianomai-
3774: maalilitralta;
3775: sessa laissa, asetuksessa tai määräyksessä ole
3776: 2) muusta moottoribensiinistä 10,00 penniä toisin säädetty tai määrätty;
3777: normaalilitralta; 3 ) tässä laissa tarkoitetusta polttoaineesta,
3778: 3) dieselöljystä 10,00 penniä normaalilit- joka valmisteveroviranomaisen valvonnassa siir-
3779: ralta. retään käytettäväksi muun tässä laissa tarkoi-
3780: tetun polttoaineen valmistukseen; sekä
3781: Bensiinin ja dieselöljyn valmisteveroa mak- 4) polttoaineesta, joka käytetään moottori-
3782: suunpantaessa alennetaan sitä korvauksena val- sahan polttoaineena metsätöissä, vientitavaran
3783: mistuspaikalta myyntipaikalle tapahtuvista kus- valmistukseen, kunnostamiseen, täydentämiseen
3784: tannuksista moottoribensiinin ja dieselöljyn tai päällystämiseen, ei kuitenkaan mikäli poltto-
3785: osalta 1 pennillä normaalilitralta. aine käytetään koneiden tai laitteiden käyn-
3786: nissä tai kunnossa pitämiseen.
3787: 4 §.
3788: Polttoaineiden valmisteveroa ei ole suoritet-
3789: tava: Tämä laki tulee voimaan päivänä
3790: 1) polttoaineesta, joka tullivalvonnassa vie- kuuta 197 .
3791:
3792:
3793:
3794:
3795: Laki
3796: liikevaihtoverolain .3 §:n muuttamisesta.
3797: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihto-
3798: verolain (532/63) 3 §:n 1 momentin b ja f kohta sellaisina kuin ne ovat 19 päivänä huhti-
3799: kuuta 1974 annetussa laissa (.301/74) seuraavasti:
3800:
3801: 3 §. hiilibriketit, kivihiilestä, ruskohiilestä tai tur-
3802: Verotonta on seuraavien tavaroiden myynti peesta valmistettu koksi ja puolikoksi, moot-
3803: ja maahantuonti: toribensiini, teollisuusbensiini, raskasbensiini,
3804: lentobensiini, moottoripetroli, lentopetroli, valo-
3805: b) pyöreä puutavara, myös kyllästettynä tai petroli, dieselöljy, kevyt ja raskas polttoöljy
3806: lahosuojattuna, halot, pilkkeet, polttohake ja sekä muu tullitariffin 27 ryhmään kuuluva
3807: -turve, turvebriketit; poronjäkälä; nestemäinen polttoaine samoin kuin maakaasu,
3808: propaani ja butaani, muut maaöljykaasut ja
3809: f) kivihiili, briketit ja muut kivihiilestä val- kaasumaiset hiilivedyt; eivät kuitenkaan silloin,
3810: mistetut jähmeät polttoaineet, ruskohiili, rusko- kun niiden myynti tai maahantuonti tapahtuu
3811: 76 Lak.al. n:o 42
3812:
3813: alle 1 litran vetoisissa vähittäismyyntipakkauk- Tämä laki tulee voimaan päivänä
3814: sissa. kuuta 197 .
3815:
3816:
3817:
3818:
3819: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
3820:
3821: Pentti Antila. Viljo Suokas.
3822: Mauno Kurppa. Kalevi Huotari.
3823: Matti Asunmaa. Kalevi Remes.
3824: Arttur Niemelä. Hannes Volotinen.
3825: 77
3826:
3827: Lak.al. n:o 4.3.
3828:
3829:
3830:
3831:
3832: Antila ym.: Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta.
3833:
3834:
3835: E d u s k u n n a 11 e.
3836:
3837: Voimassa oleva verotuslaki sisältää eräitä lista asemaansa koskevia tietoja ei saa kieltäy-
3838: sellaisia säännöksiä ja sanontoja, jotka ovat tyä antamasta. Tällainen määräys loukkaa vero-
3839: omiaan aiheuttamaan tulkintavaikeuksia ja jotka velvollisen oikeusturvaa ja merkitsisi eräänlai-
3840: loukkaavat verotettavan oikeusturvaa. Ehdo- sen ilmiantomentaliteetin suosimista. Esitämme
3841: tamme nämä puutteet korjattaviksi siten kuin tämän määräyksen poistettavaksi.
3842: seuraavassa perusteluineen esitämme. Veronoikaisua käsiteHään verotuslain 82
3843: Verotarkastuksen yhteydessä esitettävistä §:ssä. Verovelvollisen vahingoksi tehtävän ve-
3844: asiakirjoista sisältyvät määräykset lain 43 §: ään. ronoikaisun yhteydessä verovelvolliselle varat-
3845: Sen mukaisesti olisi verovelvollisen esitettävä taisiin esityksen mukaan tilaisuus tulla kuul-
3846: viranomaisen tai tämän määräämän asiantunte- luksi mikäli se on mahdollista. Mielestämme
3847: van ja esteettömänä pidettävän henkilön tarkas- verovelvolliselle tulisi aina varata mahdollisuus
3848: tettavaksi mm. koneellisen kirjanpidon menetel- tulla kuulluksi hänen vahingokseen tapahtuvas-
3849: mäkuvaus sekä muut asiakirjat, jotka saattavat sa veronoikaisutapauksessa. Tästä syystä esi-
3850: olla tarpeen, sekä näytettävä elinkeinotoimin- tämme lain määräyksen täsmennettäväksi.
3851: taan kuuluvat varastot ja muu omaisuus. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3852: Näin laajaksi muotoiltu määräys ei ole tar- nioittavasti,
3853: koituksenmukainen, mistä syystä esitämme sitä
3854: täsmennettäväksi. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3855: Lain 47 §:ssä on määräys, jonka mukaan lakiehdotuksen:
3856: toisen verotukseen vaikuttavia, hänen taloudel-
3857:
3858:
3859: Laki
3860: verotuslain muuttamisesta.
3861:
3862: Edusikunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotus-
3863: lain (482/58) 43 §:n 1 momentti ja 82 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat muutettuina
3864: 31 päivänä joulukuuta 1974 annetussa laissa ( 1024/74), näin kuuluviksi:
3865:
3866: 43 §. pidon menetelmäkuvaus sekä muut asiakirjat,
3867: Verovelvollisen, joka on lain mukaan kirjan- jotka ovat välttämättömiä häntä verotettaessa,
3868: pitovelvollinen tai jonka on 37 §:n 4 momen- verotarkastusta toimitettaessa tai hänen vero-
3869: tissa tarkoitetuin tavoin pidettävä kirjaa tulois- tustaan koskevaa muutoksenhakua käsiteltäessä,
3870: taan ja menoistaan, on 40 §:ssä tarkoitetun sekä näytettävä elinkeinotoimintaan kuuluvat
3871: viranomaisen kehotuksesta esitettävä Suomessa varastot ja siihen liittyvä muu omaisuus. Tar-
3872: sanotun viranomaisen tai tämän määräämän kastus voidaan toimeenpanna jo verovuoden
3873: asiantuntevan ja esteettömänä pidettävän hen- aikana.
3874: kilön tarkastettavaksi liike- ja tilikirjansa, in-
3875: ventaarinsa ja tase-erittelynsä liitteineen samoin
3876: kuin tositeaineisto ja kaikki muu laskentatoi- 47 §.
3877: meen kuuluva aineisto, sopimus- ja velkakirjat, Jokaisen on edellä tässä luvussa tarkoitet-
3878: pöytäkirjat, kirjeenvaihto, koneellisen kirjan- tujen tietojen lisäksi annettava verohallituksen
3879: 78 Lak.al. n:o 43
3880:
3881: tai lääninverotoimiston kehotuksesta sellaisia vuotta seuraavien kahden vuoden kuluessa ja
3882: toisen verotusta, verotarkastusta tai verotusta veronoikaisu verovelvollisen hyväksi viimeis-
3883: koskevaa muutoksenhakuasiaa varten välttämät- tään verotuksen toimittamisvuotta seuraavien
3884: tömiä muita tietoja, jotka selviävät hänen hal- viiden vuoden kuluessa. Jos veronoikaisu teh-
3885: lussaan olevista asiakirjoista tai muutoin ovat dään verovelvollisen vahingoksi, hänelle on
3886: hänen tiedossaan, mikäli hänellä ei lain mu- ennen oikaisun suorittamista varattava tilaisuus
3887: kaan ole oikeutta kieltäytyä todistamasta asiasta. tulla asiassa kuulluksi.
3888:
3889: 82 §.
3890:
3891: Veronoikaisu verovelvollisen vahingoksi on Tämä laki tulee voimaan päivänä
3892: tehtävä viimeistään verotuksen toimittamis- kuuta 197 .
3893:
3894:
3895: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
3896:
3897: Pentti Antila. Mauno Kurppa. Kalevi Huotari.
3898: Matti Asunmaa. Arttur Niemelä. Kalevi Remes.
3899: Hannes Volotinen.
3900: 79
3901:
3902: Lak.al. n:o 44.
3903:
3904:
3905:
3906:
3907: Antila ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta anne-
3908: tun lain 4 §:n muuttamisesta.
3909:
3910:
3911: E d u s k u n n a 11 e.
3912:
3913: Henkilöillä, jotka työmatkoillaan tarvitsevat pyörien kohtuuttomia veroprosentteja alenne-
3914: moottorikulkuneuvoa, mutta eivät voi hankkia taan.
3915: kallista autoa tai eivät voi käyttää autoa tie-- Edellä olevan perusteen mukaan ehdotamme
3916: olosuhteista johtuen, täytyy olla mahdollisuus kunnioittavasti,
3917: hankkia halpa kulkuneuvo. Siksi ehdotamme,
3918: että alle 130 cm3 :n moottoreilla varustetut pyö- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3919: rät ovat verovapaita ja pieneropien moottori- lakiehdotuksen:
3920:
3921:
3922:
3923: Laki
3924: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta.
3925:
3926: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä mar-
3927: raskuuta 1967 annetun lain ( 482/67) 4 §, sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1974
3928: annetussa laissa ( 1066/74), näin kuuluvaksi:
3929: 4 §. 256--355 50 prosenttia
3930: Moottoripyöräveroa suoritetaan moottoripyö- 356--505 80
3931: rän moottorin iskutilavuuden mukaoo moottori- 506-755 100 "
3932: pyörän verotusarvosta seuraavasti: 756 tai enemmän ... 120 "
3933: "
3934: Moottorin iskutilavuus Vero moottoripyörän
3935: kuutiosenttimetriä verotusarvosta
3936: enintään 130 ......... . - prosenttia Tämä laki tulee voimaan päivänä
3937: 131--255 ......... . 15 kuuta 197 .
3938: "
3939:
3940: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
3941:
3942: Pentti Antila. Matti Asunmaa. Viljo Suokas.
3943: Mauno Kurppa. A. R. Sainio. Kalevi Huotari.
3944: 80
3945:
3946: Lak.al. n:o 45.
3947:
3948:
3949:
3950: Antila ym.: Ehdotus laiksi velkojen korkojen vähennysoikeuden
3951: rajoittamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta.
3952:
3953:
3954: E d u s k u n n a 11 e.
3955:
3956: Velkojen korkojen vähentämisen rajoittamis- Perheen asunnon hankintaan käytettyjen lai.~
3957: säännöksiä ei tiettävästi ole mwssa maissa. Mi's- nojen korkoja ei ole syytä rajoittaa lciinteästi
3958: tään ei voida saada ennakkotietoa rajoitusten määrättyyn summaan. Ehdottomasti on huo-
3959: vaikutuksista sellai:stenkin velkojen korkojen mioitava perheenjäsenten lukumäärä ja sen mu-
3960: vähetlJilysoikeuteen, jotka ovat hyväksyttäviä ja kaan määräytyvä asunnon koko, jotta edistettäi-
3961: joita ei ole tehty veronkiertotarkoituksessa. siin riittävän tilavien ja kunnollisten asuntojen
3962: Varovainen liikkeellelähtö vaatiti lain säätämistä hankintaa. Samoin pitäisi perheen jäsenten opis-
3963: määräai:ka±seksi, jonka jälkeen tilanne arvioidaan kelua varten hankittu asunto ottaa huomioon.
3964: uudelleen. Rahan'<trvon muutoksien johdosta olisi laissa
3965: Laki saauaa vaikuttaa haitallisesti perhe- esiintyvät markk'<lmäärät sidottava indeksiin.
3966: yhtiöissä tapahtuviin sukupolvenvaihdoksiin ja Edellä main&tuin perustein ehdotamme kun-
3967: perheyhtiöiden osuuksien lunastuksiin sekä mui- nioittaen,
3968: hin järjestelyihin. Kieltäessään edellä mainittui!~
3969: run tarkoituksiin otettujen lainojen korkojen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3970: vähennysoikeuden vaa1:a:ntaa se perheyhtiöiden lakiehdotuksen:
3971: tulevaisuuden.
3972:
3973:
3974: Laki
3975: velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta.
3976: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan velkojen korkojen rajoittamisesta verotuksessa
3977: 20 päivänä joulukuuta 1974 annetun lain ( 953/74) soveltamissäännös ja lisätään lain 2 §:ään
3978: uusi 3 momentti seuraavasti:
3979:
3980: 2 §.
3981: jotka ovat otetut perheyhtiöiden osuuksien
3982: Korkojen määrissä huomioidaan vuosittain lunastamiseen tai muuhun järjestelyyn perhe-
3983: tapahtuvat rahanarvon muutokset, joista tarkem- yhtiöissä, eikä perheyhtiöiden sukupolven vaih-
3984: mat määräykset annetaan asetuksella. tamiseen tarpeellisten velkojen korkojen vähen-
3985: nysoikeuteen.
3986: Tämä laki ei koske ennen vuotta 197 maa-
3987: Tätä lakia sovelletaan vuosilta 197 -1977 tilatalouden tai muun yritystoiminnan harjoit-
3988: toimitettavissa verotuksissa. Tätä lakia ei kui- tamiseen yksityisen nimellä otettujen lainojen
3989: tenkaan sovelleta niiden velkojen korkojen ja korkoja.
3990:
3991:
3992: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
3993:
3994: Pentti Antila. Arttur Niemelä. Kalevi Remes.
3995: Mauno Kurppa. Viljo Suokas. Hannes Volotinen.
3996: Kalevi Huotari.
3997: 81
3998:
3999: Lak.al. n:o 46.
4000:
4001:
4002:
4003:
4004: Borg ym.: Ehdotus laiksi verotuslain 72 §:n muuttamisesta.
4005:
4006:
4007: E d u s k u n n a 11 e.
4008:
4009: Kunnallisverotuksessa edelleen voimassa oleva naan toisenlainen merkitys. Verotuksen yhdis,tä-
4010: harkintaverotusoikeus on voinut säilyä näihin misen jälkeen huolehtivat verotoimistot myös
4011: päiviin asti vain sen yleisen harhakäsityksen kunnallisverotukseen li11ttyvästä tarkastustoimin-
4012: avulla, joka katsoo, että harlP:ntaverotusoikeus na:sta. Liiketuloista maksuunpantava veroäyri"
4013: on välttämätön tapauksiss(J:, joissa as~anomainen määrä liikkuu vuorostaan useimmissa kunnissa
4014: on pyrkinyt pimittämään tulojaan. Näitä tapauk- 10-15 prosentin välillä koko veroäyrimäärästä
4015: si'a varten on kuitenkin käytettävis~sä arviovero- ja harkintaverotuksella saatava veroäyrien lisäys
4016: tus. Harkintaverotuksess~a myö1111etään, että koko maassa on keskimäärin vain noin 0.5 pro-
4017: i!lmoitetut tulot ovat oikeat, mutta verotetaan senHia kaiki:sta veroäyrerstä. Kuntien talouden
4018: kuitenlcin moninkertaisestikin suuremmasta tu- kannalta harkimaverotusoikeuden säilyttämisellä
4019: losta. Toiisin sanoen harkintaverotusoikeuden ei näin ollen ole mitään ratkaisevaa merkrtystä.
4020: noja!lla; verottaja pääsee määräämään veroja ole- Niiden noin kymmenkunnan kunnan osalta,
4021: mattomi-sta tuloista. joissa harklltntaverotusoikeudella on todella ta~
4022: Harkintaverotuksen osailta on kiinnitetty loudellis,ta merkitystä, on keksittävä er.iltyistoic
4023: yleistä huomiota sen epätasariseen soveltamiseen menpheet eikä tämän vuoksi pidettävä yllä koko
4024: eri paålkkakunnilla. Toisilla paikkakunnilla har- maass'a vanhentunutta nykyaikaiseen verotuskäy-
4025: krntaverotusta sovelletaan huomattavasti useam- täntöön soveltumatonta verotustapaa.
4026: piin yr:irtyksirin kuin toisilla ja harkintaverotet- Verovelvollisten ohella myös veroviranomais-
4027: tava tulo saattaa olla llikeva;ilitoon nähden ten taholta on esitetty ajatuks~a harkintavero-
4028: moninkertarnen toisella paikkakunnalla vastaa· tuksen poistamisesta, koska harkri'ntaverotus luo
4029: vassa tapauksessa toimitettuun harkintaverotuk- ehkä suurimmat ja epäselvimmät verotustilan-
4030: seen verrattuna. teet ja siten varmasti on omi'aan huonontamaan
4031: HarlciJntaverotuksen haitalliset vaikutukset veroviranomaiJsten ja verovelvolHsten välisiä
4032: ovat kärjistyneet vitime vuosrina. Suurten valinta- suhteita.
4033: myymälöiden kilpailu, hintas'.iännöstely ja kus- Kun nykyään kaikkien verovelvollisten ja
4034: tannusten jatkuva kohoaminen on saatt:anut lähes kll!ikkien tulojen osalta on jo sirirrytty tai
4035: pienyrittäjät ja nimenomaan pienkauppiaat ta- ollaan siirtymässä todellisän tuloihin ja menoihin
4036: loudellisesti yhä ahtaammalle. Kun näitä seik- perustuviin verotusmenettelyihm, olis& harkinta-
4037: koja ei kuftenkaan harkinua<verotusta sovellet- verotusmenettely aika pciiJstaa, koska se on
4038: taessa yleensä oteta huomioon, vaan verotettava useinkin olemattomien tulojen verottamista.
4039: tulo määrätään samana prosenttina liikevaih- Täll~iseen lamsäädännölHseen toimenpiteeseen
4040: dosta kuin aikatisemminkin, harkiintaverotus ei käsl<ttääksemme voi enää olla esteitä.
4041: omalta osaltaan jouduttaa kauppakuolemoo. Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
4042: Harkintaverotusmenettely juonrtaa alkunsa nioittaen,
4043: ajalta, jolloin kunnilla ei ollut juuri mimkään~
4044: laista mahdollisuutta verotarkastustoimmnan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4045: harjoittamiseen ja; jolloin liiketoiminnasta saa- lakiehdotuksen:
4046: duilla veroäyreiUä o1i kuntien taloudelle koko-
4047:
4048:
4049:
4050:
4051: 11 173/75
4052: 82 Lak.al. n:o 46
4053:
4054:
4055:
4056:
4057: Laki
4058: verotuslain 72 §:n muuttamisesta.
4059: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4060:
4061: Täten kumotaan 12 päivänä joulukuuta 1958 vänä 1968 annetussa laissa (367/68), ja 3 mo-
4062: annetun verotuslain ( 482/58) 72 §:n 1 mo- mentti, sellaisena kuin se on kesäkuun 15 päi-
4063: mentin 4) kohta sekä saman pykälän 2 mo- vänä 1973 annetussa laissa (510/73).
4064: mentti, sellaisena kuin se on kesäkuun 24 päi-
4065:
4066:
4067: Helsmgissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
4068:
4069: Olavi Borg. Kerttu Hemmi.
4070: Seppo Westerlund. Aili Laitinen.
4071: 83
4072:
4073: Lak.al. n:o 47.
4074:
4075:
4076:
4077: Borg: Ehdotus laiksi asuntotulon verottamisesta eräissä tapauk-
4078: sissa annetun lain muuttamisesta.
4079:
4080:
4081: E d u s k u n n a 11 e.
4082:
4083: Voimass,a olevan asuntotuloverolain (505/ Erity&stä tyytymättömyyttä on synnyttänyt
4084: 7 3 ) säännösten mukaan joudutaan myös vero- vapaa-ajan asuntojen verottaminen. Yldsesti
4085: velvollisen omistamasta asunnosta, jota hän pidetään perustelemattomana sitä, että vapaa-
4086: käyttää omaan t,ai perheensä asumiseen, maksa- ajan asunnosta määrätään asianosaiselle tulo-
4087: mll:ian tulon perusteella veroa tapauksissa, joissa veroa sen lisäksi, että hän joutuu usein varSiin
4088: asunnon verotusarvo ylirttää 100 000 markkaa. vaatimattoman varalHsuutensa perusteella mak-
4089: Verotettavaksi tuloksi katsotaan tällöin 3 % samaan jo varallisuusveroa. Mitään todellista
4090: tämän rajan y1ittävä1tä verotus,arvon osalta. tuloa ei omassa käytössä olevasta kesämök.istä
4091: Asunto tulee näiin tuottoverotuksen kohteeksi ole vaan päin vastoin menoa. Yleensä kesän-
4092: sen lisäksi, että kaikista asunnoista joudutaan viettopaikka on hankittu pitkäati!kaisen säästämi-
4093: myös maksamaan varallisuusveroa. sen tuloksena rahoilla, jo]sta vero on jo ker-
4094: Jo lalcia säädettäessä tätä 100 000 markan taalleen maksettu. Mökillä oleskelun ja askarte-
4095: rajaa pidettiin liian alhaisena. Olihan lain tar- lun ruumiHlista ja henki!stä kuntoa virkistävä ja
4096: koituksena, että verotettavi:ksi tulisivat vain työtehoa lisäävä vaikutus on kiistämätön, eiikä
4097: tavanmukai,sen asumistason ylittävät asunnot, tällaista vapaa-ajan viettoa suinkaan voida pitää
4098: jollaiseksi ei kuitenkaan voitu katsoa kaikkia ylellisyytenä.
4099: tämän rajan ylittäviä asuntoja. Kun lain säätä- Ainoana perustana vapaa-ajan asU!litlon tulo-
4100: misen jälkeen rahan arvo on voimakkaasti alen- verotukselle on es~tetty näkemys, että kaikista
4101: tunut, mi:nkä seurauksena niin asuntotonttien pääomansijoituksista on maksettava tuloveroa.
4102: kuin rakennusten verotusarvot ovat olennaisesti Kesämökki ei kuitenkaan ole asianomaiselle sen
4103: nousseet, ovat yhä useammat asunnot, jotka enempää pääomansijoitus kmn oma asuntokaan,
4104: eivät suinkaan ylitä tavanmukaista asumistasoa, vaan ainoastaan hänen vapaa-ajan viettonsa tar-
4105: tulleet verotuksen piiriin. Todettakoon, että peen tyydyttämiseksi hankittu hyödyke. Yleensä
4106: kiinteistöjen verotusarvoja nostettiiln vuodelta tällaista tarvetta ja käyttöä varten hankitut
4107: 1973 toimitetussa verotuksessa edellisvuotisesta omaisuusesi!neet ovatkin vapaat tuloverosta.
4108: no1n 20 prosenti1la ja nyt vuodelta 1974 toimi- Ne yli 160 000 veronmaksajaa, jotka ovat
4109: tettavassa verotuksessa nousu on edelleen noin järjestäneet vapaa-ajan vietton~a omatoimisesti!
4110: 10 prosenttia. Tämä suuntaus tulee ilmdsesti ilman julki,sen vallan tukea, eivät pidä oikeuden-
4111: jatkumll:lan myös tältä vuodelta toimitettavassa mukaisena sitä, että heitä tästä rangaistaan.
4112: verotuksessa. Tavalliset kesämökit olisikin vapautettava ve-
4113: Kun ei voida p~tää hyväksyttävänä sitä, että rosta asuntotuloverolakia muuttamalla siten,
4114: julkinen valta hyötyy inflaatiosta panemalla yhä että vapaa-ajan asunnot vapautuisivat asunto·
4115: useammalle asunnalle tuloveroa, olisi tätä tuloverotuksesta sHtä ostin kuin niiden verotus-
4116: 100 000 markan rajaa kilireelHsesti korotettava. arvo ei ylitä 50 000 markkaa. Tämän rajan ylit-
4117: Inflaatiokehitys huomioon ottaen raja olisi nos- tävältä osalta verotettava tulo olisi määrättävä
4118: tettava ainakin 150 000 markkaan. Kun tämän samaan tapaan kuin muista asunnoista eli 11fa
4119: rajan ylittävien asuntojenkin osalta asumiskus- prosentiksi verotusarvosta.
4120: tannuksia olisi verolainsäädännölli:srinkin toimen- Edellä lausutun perusteella ehdotan kun.'1io1t-
4121: pitein pyrittävä alentamaan ja ottaen huomioon taen,
4122: jo asuntoihin kohdistuvan korkean varallisuus-
4123: veron, olisi verotettavan tulon laskemi:sessa käy- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4124: tössä oleva 3 prosenttia alennettava puoleen lakiehdotuksen:
4125: tästä eli 1 1/2 prosenttiin.
4126: 84 Lak.al. n:o 47
4127:
4128:
4129:
4130: Laki
4131: asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa annetun lain muuttamisesta.
4132:
4133: Eduskunnan pä1ttöksen mukaisesti muuteta;an 15 päivänä kesäkuuta 1973 asuntotulon verot-
4134: tamisesta eräissä tapauksissa annetun la~n (505/73) 1 §:n 2 momentti ja 2 § näin kuuluviksi:
4135:
4136: 1 §. 2 §.
4137: Asuntotulo on 3 prosenttia sen perusteena
4138: Asuntotulo vakituisesta asunnosta jätetään olevan asunnon verotus,arvosta, kuitenkin niin,
4139: verottamatta siltä osin kuin sen perusteena että asuntotulo on vakituisesta ja vapaa-ajan
4140: olevan asunnon verotusarvo ei ylitä 150 000 asunnosta puolet main~tu>Sta määrostä.
4141: markkaa, nim myös vapaa-ajan asunnosta siltä
4142: osi:n kuin verotusarvo ei yutä 50 000 markkaa.
4143:
4144:
4145: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
4146:
4147: Olavi Borg.
4148: 85
4149:
4150: Lak.al. n:o 48.
4151:
4152:
4153:
4154:
4155: Haapanen ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1976 toimiteltavassa val-
4156: tionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja vero-
4157: prosenteista.
4158:
4159: E d u s kun n a 11 e.
4160: Valtion tulo- ja varallisuusveron määräämi- Esimerkkinä todettakoon, että 12 000 markan
4161: seen liittyvät asteikot on eduskunnan hyväk- suuruiset vuositulot omaava matalapalkkaryh-
4162: syttävä vuosittain. Vaikka valtion tuloverotusta miin kuuluva yksinäinen henkhlö joutuu maksa-
4163: lievennetti:in vuoden 1975 osalta edellisiin vuo- maan veroja ja asum~skustannuksia useissa ta-
4164: siin verrattuna, niin ovat veroastei'kot inflaation pauksissa 7 000 markkaa vuodessa, jopa enem-
4165: jatkuessa ja tulotason noustessa edelleen liian mänkin. Kun ko. henkiJölle jää verojen ja asu-
4166: ankarat ja kaipaavat pieni- ja keskituloisten mrskustannusten jälkeen muuhun elämiseen ra-
4167: osalta huomattavaakin lieventämistä. haa vain alle 5 000 markkaa, niin palkkojen
4168: Nyt voimassa olevan l,ain mukaan aletaan korottamisen ja asumiskustannusten alentamisen
4169: A-asteikon mukaan verotettavalta ykshräiseltä rinnalla on myös verotuksen keventämisellä tär-
4170: henkilöltä periä veroja jo 7 700 markan ylittä- keä osuutensa.
4171: västä vuositulosta. Vastaavasti sellaiselta B- Olemme esittäneet aloitteessamme, että suur-
4172: a;steikon muka:an verotettavalta naim1si'ssa ole- ten yritysten tuloveroprosentti korotettaisiin
4173: valta verovelvolliselta, jolla ei ole lapsia ja 49 % :iin ja varallisuusveroprosentti suurten
4174: joista vain toisella aviopuolisolla on tuloja, alkaa oma;1suuksien osalta 2 % :ksi. Samalla olemme
4175: verotus jo 9 000 markkaa ylittävistä, tuloista. esittäneet, että pienten yritysten, joiden liike-
4176: Sellai'llen lapsiperhe, jossa molemmat aviopuoli- vaihto on alle 5 milj. markkaa vuodessa, tulo-
4177: sot ansaitsevat, joutuu verolle n. 16 000 mark- vero olisi vain 40 % ja että pieniä yrityksrä
4178: kaa ylittävien yhteisten vuositulojen osalta. varallisuuden osalta verotettaisiin yhtä lievästi
4179: SKDL:n eduskuntaryhmän käsityksen mu- kuin yks1tyisiä henkilöitäkin.
4180: kaan pitäisi verorasitusta alentaa tuntuvasti Ehdotuksemme merkitsevät tavallisille veron-
4181: pienitulmsten osalta ja ulottaa verokevennys maksajille noin 1 200 milj. markan verokeven-
4182: aina 40 000-50 000 markan vuosituloihin asti. nystä, kun huomioidaan SKDL:n ryhmän toi-
4183: Olemme aloitteessamme esittäneet SKDL:n edus- mesta varsinaiseen tulo- ja varallisuusverolakiin
4184: kuntaryhmän jo verolakien käsittelyssä omaksu- tehdyt aviopuolisovähennyksen, invalidi-, lapsi-
4185: man kannan mukaisesti, että veroasteikkoja pi- ja vanhuusvähennyksen korottamista koskevat
4186: täisi nHn muuttaa, että yksinäisten A-asteikon esitykset.
4187: mukaan verotettavien verovapaa vuositulo nou- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
4188: sisi n. 11 000 markkaan. Esitämme vastaavasti,
4189: että yhteisverotettavien lasta huoltavien avio- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4190: puolisoiden verovapaa vuositulo aviopuolisoiden lakiebdotulesen:
4191: yhteenlasketusta tulosta pitäisi olla n. 20 000-
4192: 21 000 markan suuruusluokkaa.
4193:
4194: Laki
4195: vuodelta 1976 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista
4196: ja veroprosenteista.
4197: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4198:
4199: 1 §. maarataan verovelvolHsen tulo- ja varalli:suus-
4200: Vuodelta 1976 toimitettavassa verotuksessa verolain ( 1043/74) perusteella valtiolle suori-
4201: 86 Lak.al. n:o 48
4202:
4203:
4204: tettava tulovero ja varallisuusvero jäljempänä 2 §.
4205: tässä laissa olevien veroasteikkojen ja vero- Progressilviset tuloveroasteikot ovat seuraa-
4206: prosenttien mukaan. vat:
4207: Verotettava tulo Veron Vero-% Veron Veto-%
4208: mk vakioerä alarajan vakioerä alarajan
4209: tulon yli tulon yli
4210: alarajan menevästä alarajan menevästä
4211: kohdalla tulon kohdalla tulon
4212: osasta osasta
4213: 8000- 9 000 •••• 0 ••• 0 •••••• 0 0 ••• 0. 20 10
4214: 9000- 10 000 • 0 ••• 0 0 ••• 0 0 •••••• 0. 0. 120 15 20 10
4215: 10 000- 12 000 ••••••••••••••• 0 0. 0 0 0. 270 20 120 14
4216: 12 000- 15 000 • 0 ••• 0 •• 0 ••••• 0 0 0. 0 ••• 670 26 400 18
4217: 15 000- 20 000 ••••• 0 ••• 0 ••• 0 •• 0 ••••• 1450 33 940 21
4218: 20000- 30 000 •••• 0 0 ••••• 0. 0 •••••• 0. 3 100 36 1990 29.1
4219: 30 000- 40 000 0. 0 0 0 0 •••• 0 •• 0 •••••• 0. 6 700 40 4 900 36
4220: 40 000- 60 000 0 ••••• 0 •••••••• 0 •••••• 10 700 48 8 500 39
4221: 60 000- 80 000 •• 0 •••• 0 ••• 0 •• 0 ••••• 0. 20 300 50 16 300 46
4222: 80 000-100 000 •• 0. 0 0 0 •••• 0 0. 0 •• 0 0 0 0. 30 300 52 25 500 50
4223: 100 000-200 000 • 0. 0 •• 0 •• 0 •••••• 0. 0 0. 0 40 700 54 35 500 53
4224: 200000- • 0 ••••• 0. 0 ••• 0 •• 0. 0. 0 0 94 700 55 88 500 55
4225:
4226: 3 §. 4 §.
4227: Progressiivinen varallisuusveroasteikko on Yht:dsön tuloveroprosentti määräytyy seuraa-
4228: seuraava: van asteikon mukaisesti:
4229: Verotettava Veron vakioerä Vero-% Yhteisön Yhteisön
4230: varallisuus varallisuuden alarajan liikevaihdon määrä tuloveroprosentti
4231: mk alarajan ylittävästä 5 000 000 40
4232: kohdalla varallisuuden
4233: mk osasta 5 000 001-20 000 000 43
4234: 50 000-100 000 50 0.7 20 000 001- 49
4235: 100 000-300 000 400 1.2 Yhteisön varallisuusvero määräytyy 3 §:ssä
4236: 300 000-500 000 2 800 1.9 olevan asteikon mukaisesti.
4237: 500 000- 6 600 2.0
4238:
4239:
4240: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1975.
4241:
4242: ~o Haapanen. Kauko Tamminen.
4243: Kaisu Weckman. Matti Järvenpää.
4244: 87
4245:
4246: Lak.al. n:o 49.
4247:
4248:
4249:
4250:
4251: Halme ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n
4252: muuttamisesta.
4253:
4254:
4255: E d u s k u n n a 11 e.
4256:
4257: Useiden voimassaolevien työehtosopimusten lytystä ei tällä hetkellä ole, tulevat sairauspäi-
4258: mukaan sairausajan palkkaa vastaava korvaus värahat veronalaisiksi.
4259: maksetaan sairauskassan kautta päivärahana. Työntekijäin sairauskassojen toimintaa voi-
4260: Maksamistaan päivärahoista ja muista etuisuuk- daan pitää luonteeltaan sosiaalisena toimintana
4261: sista sairauskassa perii jäseniltään lisäjäsenmak- ja lisäksi työehtosopimuksissa edellytettyjä jär-
4262: sun, jonka suuruus vaihtelee. Työnantajat ovat jestelyjä on pidettävä palkkaukseen liittyvänä
4263: lisäksi maksaneet kassoille kannatusmaksua, joka työntekijöill'e annettuna etuna, jota ei tule
4264: on vaihdellut 60-75 prosentin välillä vakuutus- poistaa. Koska tulo- ja varallisuusverolain sään-
4265: maksutulosta. Sairauskassat ovat siten voineet nös merkitsee työehtosopimukseen liittyvän
4266: järjestää jäsenilleen pakollista sairausvakuutusta edun menetystä, on lakiin saatava kiireesti kor-
4267: täydentävän sairausvakuutusturvan. jaus, joka edellyttää, etteivät sairauskassojen
4268: Nyt voimassaolevan tulo- ja varallisuusvero- maksamat päivärahat ole verotettavaa tuloa.
4269: lain mukaan sairauskassojen maksamien päivä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4270: rahojen verovapauden edellytyksenä on, että nioittavasti,
4271: kassan jäseniltä perittyjen jäsenmaksujen määrän
4272: on oltava vähintään yhtä suuri kuin työnantajan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4273: maksama kannatusmaksu. Kun tällaista edel- lakiehdotuksen:
4274:
4275:
4276: Laki
4277: tulo- ja varallisuusverolain 22 § :n muuttamisesta.
4278: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
4279: varallisuusverolain ( 1043/74) 22 §:n 1 momentin 20) kohta näin kuuluvaksi:
4280:
4281: 22 §.
4282: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota: milloin vakuutuksen maksuista on enemmän
4283: kuin neljä viidesosaa maksanut työnantaja tai
4284: 20) vapaaehtoisen vakuutuksen nojalla sai- muu, jonka kannalta niitä on pidettävä vastik-
4285: rauden, vian tai vamman johdosta saatua päivä- keena verovelvollisen suorittamasta työstä, teh-
4286: rahaa, eläkettä tai elinkorkoa kahdelta ensim- tävästä tai palveluksesta.
4287: mäiseltä vuodelta, eikä muita etuuksia paitsi
4288:
4289:
4290: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1975.
4291:
4292: Antti A. Halme. Paavo Tiilikainen. Jorma Rantala.
4293: Pirkko Työläjärvi. Eero Salo. Uki Voutilainen.
4294: Reino Breilin.
4295: 88
4296:
4297: Lak.al. n:o 50.
4298:
4299:
4300: Hemmi ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 55 §:n
4301: muuttamisesta.
4302:
4303: E d u s kun n a 11 e.
4304:
4305: Inflaation tuloverorasitusta lisäävä vaikutus Joskin vuoden 1974 ja tämän vuoden osalta
4306: on viime vuosien rajun inflaatiovauhdin johdos- tätä kehitystä on pyritty korjaamaan asteikkoi-
4307: ta tullut yhä kouriintuntuvampana esille. Val- hin ja eräisiin vähennysoikeuksiin tehdyillä muu-
4308: tion tuloveron progressiivisesta asteikosta joh- toksilla, eivät nämä muutokset kuitenkaan in-
4309: tuen nimellisesti suuremmista mutta ostoarvol- flaation jatkuessa takaa sitä, etteikö tulovero-
4310: taan aikaisemman suuruisista tuloista joudutaan rasitus tulisi inflaation avulla edelleen nouse-
4311: maksamaan suhteellisesti enemmän veroa kuin maan. Kun ei voida pitää hyväksyttävänä sitä,
4312: aikaisemmin, kun asteikot pysytetään ennallaan. että valtiovalta tällä tavoin pyrkii hyötymään
4313: Yhä pienemmät tulot ovat tästä kehityksestä inflaatiosta, ja kun verolainsäädännössäkin olisi
4314: johtuen joutuneet ankaran progressiivisen vero- päästävä pitkäjännitteisyyteen, olisikin verola-
4315: tuksen piiriin. Tämä on tullut selvästi ilmi yleis- kiin tehtävällä muutoksella huolehdittava, että
4316: ten palkankorotusten yhteydessä. Jo keskitulo- verorasitus pysyy reaalisesti sillä tasolla, mistä
4317: luokissa palkankorotuksesta tai muista lisäan- eduskunta on aikoinaan tehnyt päätöksensä,
4318: sioista menee nykyään veroihin noin 50 %, kun ilman että asteikkoja vuosittain tarvitsisi tuoda
4319: vastaavien reaalitulojen kohdalla tämä prosentti- eduskuntaan poliittisten kiistojen kohteeksi. Tä-
4320: luku 1960-luvun alkupuolella oli 30. mä voi tapahtua siten, että hallitusta veivoite-
4321: Tästä inflaation aikaansaamasta verorasituk- taan tekemään asteikkoihin ja myös vähennys-
4322: sen noususta joutuvat kärsimään kaikki progres- oikeuksiin rahan arvon alenemisen vaatimat
4323: siivisen asteikon mukaan valtiolle tuloveroa muutokset ja vain siinä tapauksessa, että niihin
4324: maksavat, joista pääosan muodostavat palkan- halutaan tämän lisäksi tehdä muita muutoksia,
4325: saajat. Sensijaan yhteisöt, joiden verokanta on ne olisi tuotava hallituksen esityksen muodossa
4326: suhteellinen, jäävät näin tapahtuvan verorasituk- eduskunnan käsiteltäviksi.
4327: sen nousun ulkopuolelle, mikä on siirtänyt val- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun-
4328: tion tuloverorasituksen painopistettä palkansaa- nioittaen,
4329: jille, ammatinharjoittajille ja niille pienyrittä-
4330: jille, jotka harjoittavat yritystoimintaa ilman että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4331: yhteisömuotoa. Näin verotukseen tulee tätä tietä lakiehdotuksen:
4332: pahoja vääristymiä.
4333:
4334: Laki
4335: tulo- ja varallisuusverolain 55 §:n muuttamisesta.
4336: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
4337: varallisuusverolain ( 1043/74) 55 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
4338:
4339: 55 §. räiset vähennysoikeudet ja vähennysoikeuksien
4340: ylä- ja alarajat tarkistetaan vuosittain kuluttajan
4341: Kultakin vuodelta toimitettavassa verotuk- hintaindeksin mukaisesti sen mukaan kuin ase-
4342: sessa sovellettava! veroasteikot ja markkamää- tuksella lä.~emmin säädetään.
4343:
4344:
4345: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
4346:
4347: Kerttu Hemmi. Seppo Westerlund.
4348: Olavi Borg. Aili Laitinen.
4349: 89
4350:
4351: Lak.al. n:o 51.
4352:
4353:
4354:
4355: Hetemäki ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n
4356: muuttamisesta.
4357:
4358:
4359: E d u s k u n n a 11 e.
4360:
4361: Suomessa alle kouluikäisten lasten äidit osal- yksityiseen päivähoitoon tai vanhemmat palk-
4362: listuvat ansiotyöhön erittäin runsaasti. Usein- kaamaan kotiin koti- tai päiväapulaisen. Täten
4363: kaan heillä ei ole mahdollisuutta valita mene- lapsiperheet joutuvat lasten hoitokustannusten
4364: vätkö ansiotyöhön vai hoitavatko kokonaan itse suhteen hyvinkin eriarvoiseen asemaan.
4365: lapsensa, sillä ansiotulojen hankkiminen on val- Yleisenä periaatteena verotuksessa on, että
4366: taosalle taloudellinen välttämättömyys. On kui- tulon hankkimisesta aiheutuneet kustannukset
4367: tenkin muistettava, että nuorilla pientenkin las- ovat vähennyskelpoisia verotuksessa. Kun alle
4368: ten äideillä on muita motiiveja osallistua työ- kouluikäisten lasten molemmat vanhemmat ovat
4369: elämään kuin taloudelliset syyt ja että nykyinen ansiotyössä, ovat lasten hoitokustannukset ilmei-
4370: jälkiteollinen yhteiskunta on hyvin riippuvainen sen selvästi edellä mainittuja tulon hankkimi-
4371: naistyövoimasta. sesta aiheutuvia kustannuksia. Uudessa tulo- ja
4372: Tästä molempien aviopuolisoiden työssä käyn- varallisuusverolaissa niitä ei kuitenkaan ole hy-
4373: nistä aiheutuu kuitenkin perheelle lisämenoja väksytty niin kutsutuiksi luonnollisiksi vähen-
4374: lasten hoidosta joko kotona tai sen ulkopuo- nyksiksi.
4375: lella. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4376: Kuntien ylläpitämiin tai avustamiin halpoi- nioittaen,
4377: hin päiväkoti- ja perhepäivähoitopaikkoihin
4378: mahtuu vain osa päivähoitoa tarvitsevista lap- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4379: sista. Loput joutuvat turvautumaan kalliiseen lakiehdotuksen:
4380:
4381:
4382:
4383: Laki
4384: tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n muuttamisesta.
4385:
4386: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
4387: varallisuusverolain ( 1043/74) 26 §:n 1 momenttiin näin kuuluva uusi 8) kohta:
4388:
4389: 26 §. vasta alle kouluikäisten lasten päivähoidosta
4390: Tulon hoo.kkimi:sesta johtuneita menoja ovat aiheutuneet kohtuulliset kustannukset.
4391: muun ohessa:
4392: Tämä laki tulee voimaan päivänä
4393: 8) kodissa tai kodin ulkopuolella tapahtu- kuuta 197 .
4394:
4395:
4396: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1975.
4397:
4398: Elsi Hetemäki. Aili Vaittinen-Kuikka.
4399: Eeva Kauppi. Sami Suominen.
4400: Anna-Liisa Linkola. Matti Hokkanen.
4401: Sirkka Lankinen. Juuso Häikiö.
4402: 12 173/75
4403: 90
4404:
4405: Lak.al. n:o 52.
4406:
4407:
4408:
4409:
4410: Ilaskivi ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muut-
4411: tamisesta.
4412:
4413:
4414: E d u s k u n n a 11 e.
4415:
4416: Tämän vuoden alussa voimaan tulleessa tulo- näiden lisäksi lain V osan 1 luvun mukaan
4417: ja varallisuusverolaissa (104.3/74) on jätetty vähennykset valtionverosta suoraan. Jo vero-
4418: avoimeksi useita sellaisia peruskysymyksiä, jot- tuksen yksinkertaistamisen ja ennakonpidätyk-
4419: ka yleisen käsityksen mukaan olisi pitänyt rat- sen suuruuden määrittämisen kannalta olisi kaik-
4420: kaista vanhentunutta verolainsäädäntöämme ki vähennykset tehtävä tuloista ja siirrettävä
4421: näinkin perusteellisesti uusittaessa. Pahimmat kaikki verosta tehtävät vähennykset tuloista
4422: puutteet ja epäkohdat, jotka kaipaisivat pikaista tehtäviksi. Se mahdollinen vähäinen etu, jonka
4423: korjaamista, esiintyvät perheverotuksessa, vähen- vähätuloinen verosta tehtävien vähennysten an-
4424: nysjärjestelmissä sekä monissa verotuksen yksin- siosta saa, jää hyvin kyseenalaiseksi. Tämä joh-
4425: kertaistamista estävissä säännöksissä. tuu muun muassa siitä, että enoakanpidätystä
4426: määriteltäessä on mahdotonta ottaa huomioon
4427: Aviapuolisoiden yhteisverotuksen lopettami- verosta tehtäviä vähennyksiä, joten ne on las-
4428: nen sekä siirtyminen erillisverotukseen on jo kettava verovuoden päätyttyä. Seurauksena on,
4429: tullut monessa yhteydessä siksi perusteellisesti että veronmaksaja joutuu antamaan valtiolle
4430: selvitetyksi, että sen toteuttamista ei enää pi- korotonta lainaa seuraavaan veronmaksuun saak-
4431: täisi viivytellä. Paitsi niitä etuja, mitä tällä saa- ka ja menettää näin ollen jo korkotappioina sen
4432: vutettaisiin työvoimakysymyksen hoitamisessa vähäisen edun, minkä hän muutoin saisi.
4433: sekä talous- ja elinkeinoelämämme eri aloilla, Kokonaistulosta toisaalta valtionverotuksessa
4434: voitaisiin sen avulla myös huomattavasti sel- ja toisaalta kunnallisverotuksessa tehtävät vähen-
4435: keyttää ja yksinkertaistaa nykyistä verotusjär- nykset poikkeavat siksi vähän toisistaan, että
4436: jestelmäämme. Uudistus helpottaisi osaltaan ne voitaisiin helposti yhdenmukaistaa ja siirtää
4437: myös siirtymistä yhteen ainoaan kaikille vero- samalla laissa askeleen taaksepäin eli kokonais-
4438: tettaville yhteiseen veroasteikkoon, mikä hel- tulosta valtion- ja kunnallisverosta tehtäviksi vä-
4439: pottaisi edelleen siirtymistä lähdeverotuksena hennyksiksi.
4440: tapahtuvaan palkkaverotukseen. Tuloissa, joita ei katsota veronalaisiksi, sa-
4441: Vähennysjärjestelmä uudessa tulo- ja varal- moin kuin vähennyksissä on useitakin korjaa-
4442: lisuusverolaissa on erittäin sekava, jopa huo- mista vaativia kohtia. Säästämisen edistämiseksi
4443: mattavasti monimutkaisempi ja sekavampi kuin talletuksesta ja kotimaisesta obligaatiosta saatu
4444: entisessä verolainsäädännössämme. Jo veron- korkotulo olisi säädettävä verovapaaksi. Stipen-
4445: maksajan oikeusturvan kannalta vähennysjärjes- dien, opintorahojen ja muiden apurahojen sekä
4446: telmää pitäisi yksinkertaistaa sekä yhdistää niin ansiokkaasta toiminnasta annetun eläkkeen pitäi-
4447: pitkälle kuin mahdollista nyt lain monissa koh- si olla kokonaan veroista vapaita, koska ne
4448: dissa mainittuja vähennyksiä. Nythän verovel- meillä ovat summiltaan varsin vaatimattomat,
4449: vollisella on oikeus tehdä ns. "luonnolliset vä- ja myöntäjä on tarkoittanut ne hyödyttämään
4450: hennykset" lain III osan 2 luvun mukaisesti, vain niiden saajia. Lakko- tai muun työtaiste-
4451: saman osan .3 luvun perusteella vähennykset ko- lun johdosta saadun avustuksen pitäisi olla
4452: konaistulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa, oikeutettu vähentämään jokainen tällaiseen toi-
4453: edelleen saman osan 4 luvun mukaan kokonais- mintaan osallistunut veronmaksaja, jolloin kaik-
4454: tulosta valtion verotuksessa, 5 luvun mukaan ki elinkeinoelämän osapuolet saisivat saman oi-
4455: kokonaistulosta kunnallisverotuksessa sekä vielä keuden.
4456: Lak.al. n:o 52 91
4457:
4458: Luonnollisiin vähennyksiin olisi lisättävä ko- melko vähäiseksi, mikä on omiaan heikentämään
4459: tona tai kodin ulkopuolella tapahtuneesta lasten työnteon halua. Tästä syystä ei ylitöistä saatavaa
4460: hoidosta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, tuloa pitäisi veroa määrättäessä yhdistää nor-
4461: koska ne nimenomaan ovat tulon hankkimisesta maalina työ- tai virka-aikana suoritetusta työstä
4462: johtuneita menoja sellaisissa tapauksissa, jolloin saatuun tuloon, vaan laskea erikseen.
4463: molempien aviopuolisoiden on käytävä ansio- Verotuksessa noudatettavien veroasteikkojen
4464: työssä. Samoin olisi luonnollisiksi vähennyksiksi ja veroprosenttien lisäksi vähennysten markka-
4465: katsottava myös sairauden, vanhuuden tai inva- määräiset suuruudet tulisi säätää kutakin vuotta
4466: liditeetin johdosta kotiavustajalle maksetut varten ja tarkistaa samalla rahan arvon muut-
4467: korvaukset. tumisen mukaisesti. Tämä on välttämätöntä,
4468: Palkkatulo-, henkivakuutus-, sairaus- ym. jotta vältyttäisiin tehtyjen huojennusten mitä-
4469: vähennysten markkamääräisiä summia olisi in- töitymiseltä sekä verotuksen kohtuuttomalta ki-
4470: flaation vuoksi nostettava. Verovelvollisen vuo- ristymiseltä. Suurimpana syynä tuloverotuksen
4471: sittain maksama kansaneläkevakuutusmaksu oli- kohtuuttamaan kiristymiseen viime vuosina on-
4472: si säädettävä vähennyskelpoiseksi. kin ollut juuri se, että veroasteikkoja ja tulosta
4473: Asuntokustannusten alentamiseksi olisi vuok- tehtäviä markkamääräisiä vähennyksiä ynnä
4474: ralaisille annettava oikeus vähentää tulostaan muita verorasitukseen vaikuttavia tekijöitä ei
4475: kohtuullinen osa maksetusta vuokrasta. Samasta ole korjattu rahan arvon alenemista vastaavasti.
4476: syystä verovelvollisen asuinrakennus ja kesä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4477: mökki tonttimaineen sekä asunto-osake olisi nioittaen,
4478: vapautettava varallisuusverosta. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4479: Ylitöistä saatavien sivutulojen merkitys jää lakiehdotuksen:
4480: tuloveron progressiivisuuden takia tekijälleen
4481:
4482: Laki
4483: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
4484: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1974 llln1l.etun tulo- ja
4485: varallisuusverolain ( 1043/74) 17 §:n 2 momentti, 18 §:n 4 momentti, 50§, 53 §:n 2 momentti
4486: ja 57 §,muutetaan 3 §:n 1 momentti, 12 §:n 2 momentci, 13 §:n 1, 2 ja 4 momentti, 15 §,
4487: 17 §:n 1 momentti, 18 §:n 2 momentti, 21 §:n 1 momentti, 22 §:n 1 momentin 2, 17, 20 ja
4488: 24 kohta, 27 §, 28 §, 29 §:n 1 moment1n 4 ja 6 kohta, 30 §, 33 §, 34 §, 35 §, 36 §, 37 §,
4489: 42 §:n 2 momentti, 46 §:n 3 momentin 1 kohta, 53 §:n 1 momentti, 56 §, 61 §ja 65 § sekä
4490: lisätään 21 §:ään uusi 4 momentti, 22 §:n 1 momenttiin uusi 26 kohta, 26 §:n 1 momentt:i:in
4491: uusi 8 ja 9 kohta, 29 §:n 1 momenttiin uusi 7 ja 8 kohta, 41 §:n 1 momentthln uusi 11 kohta,
4492: 55 § :ään uusi 4 momentti sekä uusi 67 a § seuraavasti:
4493:
4494: I OSA veroa vain maatilojensa tuloista sekä sellaisten
4495: Yleiset säännökset muiden kiinteistöjensä tuloista, joita ei käytetä
4496: yleisiin tarkoituksiin, niin myös yksityisyrityk-
4497: 3 §. siin verrattavien teollisuus- ja muiden liikkei-
4498: Alaikäisellä lapsella tarkoitetaan tässä laissa densä tuloista. Vaitio ei kuitenkaan ole verovel-
4499: lasta, joka ennen verovuoden alkua ei ole täyt- vollinen tulosta, jonka se saa rautateistä, kana-
4500: tänyt 18 vuotta. vista, satamista taikka posti-, lennätin-, puhelin-
4501: tai radiolaitoksista.
4502:
4503: II OSA
4504: Verovelvollisuus
4505: 13 §.
4506: 12 §. Yleishyödyllinen laitos suorittaa vain kun-
4507: nalle veroa:
4508: Valtio ja sen laitokset suorittavat kunnalle 1) liiketulosta,
4509: 92 Lak.al. n:o 52
4510:
4511:
4512: 2) muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylli- 18 §.
4513: seen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiin-
4514: teistön osan tulosta. Kotimaista kuolinpesää verotetaan erillisenä
4515: Yhteisö on yleishyödyllinen, jos se toimii yk- verovelvollisena.
4516: sinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineel-
4517: lisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskun-
4518: nallisessa mielessä, jos sen toiminta ei kohdis-
4519: tu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin ja jos se III OSA
4520: ei tuota toiminnallaan siihen osallisille taloudel-
4521: lista etua osinkona, voitte-osuutena taikka koh- Tulo
4522: tuullista suurempana palkkana tai muuna hy-vi-
4523: tyksenä. Edellä tarkoitettuna yleishyödyllisenä 1 luku
4524: yhteisönä voidaan pitää muun muassa maatalous-
4525: keskusta, maatalous- ja maamiesseuraa, työväen- Tulon veronalaisuus
4526: yhdistystä, työmarkkinajärjestöä, nuoriso- tai ur-
4527: heiluseuraa, näihin rinnastettavaa vapaaehtoi- 21 §.
4528: seen kansalaistyöhön perustuvaa harrastus- ja Satunnaisena voittona pidetään myös omai-
4529: vapaa-ajantoimintaa edistävää yhdistystä, puo- suuden satu:r.maisen luovutuksen tuottamaa voit-
4530: luerekisteriin merkittyä puoluetta, sekä sen jä- toa, jos omaisuus on saatu ostamalla tai vruih-
4531: sen-, paikallis-, rinnakkais- tai apuyhdistystä, tama:lla tahi muulla niihin verrattruvalla saa!nnolla
4532: sotaveteraanien ja rintamamiesveteraanien liit- vastiketta vastaan ja jos se on ollut luovuttajan
4533: toa ja yhdistystä, niin myös muuta yhteisöä, oma:..rra 5 vuotta lyhyemmän ajan (satunnainen
4534: jonka varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin myyntivoitto).
4535: asioihin vaikuttaminen tai sosiaalisen toiminnan
4536: harjoittaminen taikka tieteen tai taiteen tuke- Satunnaiseksi myyntivoitoksi ei lasketa inflwa-
4537: minen. tion aiheuttamaa markkamääräistä hinnannousua
4538: eikä sitä huoneiston hallintaan o1keuttavien
4539: Yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa har- osakkeiden tai osuuksien hinnamousua, joka on
4540: joittavat yleishyödylliset yhteisöt voidaan, sen aiheutunut yhtiön velkojen lyhennyksistä.
4541: mukaan kuin siitä erikseen säädetään, joko ko-
4542: konaan tai osittain vapauttaa kunnalle tulon 22 §.
4543: perusteella suoritettavista veroista. Veronalaiseksi tuloksi ei katsota:
4544:
4545: 2) scipendiä, opintorahaa tai muuta apurahaa,
4546: 15 §. joka on saatu opintoja tai tieteellistä tutkimusta
4547: Yhtymää verotetaan erikseen sekä tulon että varten, malmi:netsmnästä jaettavaa: palkkiota
4548: varallisuuden osalta. Mikäli erityiset syyt edel- eikä tieteellisen, taJJteellisen tai yleishyödyllisen
4549: lyttävät yhtymän verottamista yksityisen hen- toiminnan tunnustukseksi: annettua: palkintoa
4550: kilön, yhteisön tai toisen yhtymän kanssa, on tai valtion sama:11luontoisesta taikka muusta an..
4551: sen mahdollinen tappio jaettava osakasten muus- siokkaasta toiminnasta antamaa eläkettä,
4552: ta tulosta vähennettäväksi. Tappion ylittäessä
4553: osakkaan muut tulot saadaan ylimenevä osa vä- 17) liikennevakuutusta koskevien eri bkien,
4554: hentää viiden vuoden aikana saadusta verotet- liikennevakuutuskorvausta saavien invalidihuol-
4555: tavasta tulosta. losta annetun lain ( 391/65), rautatienkäytöstä
4556: Yhtymän varat ylittävä velkaosuus jaetaan johtuvan vahingon vastuusta annetun lain roi
4557: vähennettäväksi yhtymän osakkaiden omaisuus- työntekijätin eri tapaturmavakuutuslakien nojalla
4558: verotuksessa niiden osuuksien mukaan, mitä ja nitissä säädettyjen perusteiden mukaisesti
4559: osakkailla on yhtymän tuloista ja omaisuudesta. moottotiJajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä
4560: ta:i rautatien käytöstä aiheutuneen vahingon taik-
4561: 17 §. ka työtapaturman alaiseksi joutuneelle tai hä·
4562: Puolisoita verotetaan valtionverotuksessa ja nen omad,selleen suoritettua päivärahaa, hel1ik!ilö-
4563: kunnallisverotuksessa kumpaakin erikseen val- vahingon johdosta suoritettua jatkuvaa korvaus-
4564: litsemastaan tulosta. ta, elinkorkoa tai eläkettä taikka niihin liittyviä
4565: lisiä, myös silloin, kun Hikennevahingon, rauta·
4566: Lak.al. n:o 52 93
4567:
4568: tien käytöstä a:iheutuneen vahingon tai työtapa- 3 luku
4569: turmaill alaiseksi joutunut on smvnut edellä mai-
4570: nitun korvauksen työnootajaltaan paJ.kkan'ai tai Kokonaistulosta valtion- ;a kunnallis-
4571: ennakkona. verotuksessa tehtävät vähennykset
4572:
4573: 29 §.
4574: Verovelvollisella on oikeus vähentää:
4575: 20) vapaaehtoisen vakuutuksen nojalla sairau-
4576: den, vi<an tali vamman johdosta saatua päiv!i~
4577: rahaa, eläkettä tai: elinkorkoa kahdelta ensim- 4) omasta taikka puolisonsa tali lastensa
4578: mäiseltä vuodelta pad!tsi roHlain vakuutuksen henlci- tai muusta henktilövakuutuksesta suo-
4579: maksuista on enemmän kuin kolme neljäsosaa rittamansa maksut, lukuunottamatta 5 kohdassa
4580: maksanut työnantaja tai joku muu, jonka krun~ ja sairausvakuutuslad:ssa tarkoitettuja maksuja
4581: nalta niitä on pi:dettävä vastikkeena verovelvol- sekä työttömyyskassamaksua, kuitenkin eni:ntään
4582: lisen suorittamasta työstä, tehtävästä tai palve- 200 markkaa kuvakin perheenjäsentä kohti,
4583: luksesta,
4584: 6) omat ja huollettavina olevien omaisten
4585: 24) kohtuullista lakko- tai muuta sellaislla sairauskulut,
4586: avustusta, minkä verovelvollinen on työtaiste- 7) kans3Jneläkevakuutusmaksun, joka on v~
4587: lun johdosta saanut 3Jsianomaiselta työmarkkioo- rovuonna toimitetun kunnallisverotuksen yh-
4588: järjestöltä, teydessä pantu hänen maksettavakseen sekä
4589: 8) maksamastaam: asunnon vuokrasta, milloin
4590: verovelvollinen on pää- tai alivuokralainen eikä
4591: 26) truletuksesta ja suomenrahan :q1ääräisestä
4592: nauti asumoa'VUstusta, 30 prosenttia, ei kuiten-
4593: obligaatiosta saatua korkoa. kaan enempää kuin 200 markkll)aJ kuukaudessa>.
4594:
4595:
4596: 30 §.
4597: 2 luku Verovelvollinen henkilö, joka suurimman
4598: osoo verovuodesta on asunut Suomessa, saa li-
4599: Luonnolliset vähennykset säksi vähentää;
4600: 1 ) 2 000 markkaa ensimmäisestä ja 1 500
4601: 26 §. markka'!ll jokaisesta seuraavasta ala:iJcäisestä lap-
4602: Tulon ha:nkldmisesta johtuneita menoja ovat sesta tai kasvattlilapsesta, jota verovelvollinen
4603: muun ohessa: on verovuonna elättänyt (lapsivähennys),
4604: 2) 1 000 markkaa jokaisesta sellaisesta lap-
4605: 8) kotona tai kodin ~lkopqolella tapahtu- sestw tai kasvattilapsest;a, joka ennen verovuo-
4606: neesta lrusten hoidosta aiheutuneet kohtuulliset den alkua on täyttänyt 18 vuotta vaan ei 24
4607: kustannukset sekä vuotta ja jolle verovelvollinen on verovuonna
4608: 9) srurauden, vanhuuden tali in'Va1i.diteetin antanut koulunkä~ tai opiskelun vuoksi
4609: johdosta kotiavustajatie maksetut korvaukset. pääasilallisen elatuk~en sekä jokaisesta muusta
4610: omaisesta, jota verovelvollinen on verovuonna
4611: elätt~nyt vanhuuden, sarlirauden, työkyvyttömyy~
4612: 27 §. den tai muun ciiihin verrattavatnJ syyn vuoksi
4613: Tulon hal!l!kkimisest;t tai säilyttämisestä joh- ( huoltajavähennys),
4614: tuneilnia menoina ci saa vähentää verovelvollisen 3 ) 5 000 markkara enemmän a111sainnut avio-
4615: ja hänen perheensä elantokustmuksia. · · puoliso tuloistaan, jos vähemmän ans~
4616: puolison tulot jäävät a:lle .4 000 markan, kuiten...
4617: 28 §. kin sit~, ettii 5 000 markan vähennystä · pie-
4618: Verovelvollinen saa~ vähentää palkkatulos- nennetään _200 lJ1arka:l:la jok.aiselta 100 marka!~,
4619: taan palkkatulovähennyksenä 600 markkaa, ei jolla vähemmän !ltJ:liSaiinn~ puoliison !lllot y!it-
4620: kuitenkaoo enempää kmn palkkatulon määrän. tävijt 4 000 markkm ( aviopuqlisopijhennys) 1
4621: Palkkatulovähennys korvaa paikkatulosta t~ 4) m1UQ.i:n hänellä on s~aud~ta, vi;asta ~ai
4622: tävät luonnolliset vähennykset, jollei niiden va~masta aiheutunut pysyvä haitta, jos 4iia:!en
4623: määrä ylitä 600 mall'kkaa. haWt:mras~ on yakuutuslääkecieteen -~
4624: 94 Lak.ai. n:o 52
4625:
4626:
4627: noudatettavien arvioperusteiden mukaoo suori~ 5 luku
4628: tetun selvi11:yksen perusteella katsottava olevan Kokonaistulosta kunnallisverotuksessa
4629: 100 prosenttia, 4 000 markkaa, tai jos prosent- tehtävät vähennykset
4630: cimäärä on pienempi mutta kuitenkin vähin~
4631: tään: 10 %, prosenttimäärän osoittama osuus 36 §.
4632: 4 000 markaista (invalidivähennys), Verovelvollinen saa kunnallisverotuksess-a vä-
4633: 5) 2 000 markkaa, milloin hän ennen vero- hentää 2 000 markkaa ansiotulostaan, jos hän
4634: vuoden päättymistä on täyttänyt kuusikymmen;. on verovuonna vähintään seitsemän kuukauden
4635: täviisi vuotta ( vanhuusvähennys), sekä ajan saJanut säännöllistä ja täyttä opetusta kan-
4636: 6) milloin hän verovuonna on saanut sai- sa-, perus-, ammatti-, iltaoppi~ tai oppikoulussa,
4637: raus- ja synnytysloman ajalta palkkaa, paJ.kk'<tl- korkeakoulussa tai muussa näihin verrattavassa
4638: tuloistoon määrän, joka vastaa sitä osoo päivä- oppilaitoksessa ( opiskelijavähennys).
4639: ja äitiysrahasta, joka saJ:rausvakuutuslaåin (364/
4640: 63) 28 §:n 2 momentin nojalla suoritetaoo työn- 37 §.
4641: antajalle. Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen-
4642: kilön tulo edellä madnittujen vähennysten jäl-
4643: keen ei ole 4 000 markan määrää suurempi, on
4644: siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä saJno-
4645: tun tulon määrä, tali jos tulo on 4 000 markkaa
4646: 4 luku
4647: suurempi, 4 000 markkaa vähennettynä yhdellä
4648: Kokonaistulosta valtionverotuksessa prosentilla jokaisesta täydestä 40 markan mää-
4649: tehtävät vähennykset rästä, jolla tulo ylittää 4 000 markan määTän
4650: (perusvähennys).
4651: 33 §.
4652: V aidonverotuksessa saa verovelvollinen vä- IV OSA
4653: hentää lisäksi!: Varallisuus
4654: 1) vähintään 3 000 markan ja enintään
4655: 100 000 markoo suuruiset lahjoitukset yleis-
4656: hyödylliseen tarkoitukseen, sen mukaan kuilll 1 luku
4657: asetuksella säädetään, Varojen veronalaisuus
4658: 2) ansiotulon määrästä 25 prosenttia, kuiten-
4659: lciJn vähintään 1 500 markkaa ja enillltään 8 000 41 §.
4660: markkaa sekä Veronalaisia varoja eivät ole:
4661: 3) tulolähteensä tappion, mikäli se ci johdu
4662: elantokustannuksista. 11 ) omassa tai perheen käytössä verovuoden
4663: päättyessä olleen asuinrakennuksen ja sen tont-
4664: timaan, kesämökin ja sen tonttimaan, asunto-
4665: 34 §. osakkeen tai asunto-osuuden arvo.
4666: Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel-
4667: 42 §.
4668: vollisena verotettaJVa kotimailllen kuolililpesä saa.
4669: valtionverotuksessa vähentää kotimaiselta osa-
4670: Milloin jollakulla muutoin on oikeus nauttia
4671: keyhtiöltä tai osuuskunnalta saaduista osingois-
4672: tuotto toisen omaisuudesta, luetaan omaisuuden
4673: ta ja osuuspääoman koroista 1 000 markkaa
4674: arvo, kuitenkin vähintään 49 § :n mukaiselta
4675: ( osinkotulovähennys). osalta, tuottoon oikeutetun varoiksi ja muulta
4676: osalta omistajan varoiksi.
4677: 35 §.
4678: Perheen yhteiset vähennykset on erikseen
4679: verotettavien puolisoiden osalta tehtävä enem- 2 luku
4680: män ansainneen puolison tuloista. Mikäli hänellä Varojen arvostaminen
4681: tulisi tällöin olemaan enemmän vähennyksiä
4682: kuin tuloja, ylimenevä osa vähennyksistä saa- 46 §.
4683: daan vähentää toisen puolison tuloista. Myös
4684: luonnolliset vähennykset voidaan tehdä toisen Rakennuksen ja rakennelman arvoksi katso-
4685: puolison tulosta siinä tapauksessa, että toisen taan, sen mukaan kuin valtionvarainministeriö
4686: puolison vähennykset ylittävät tulot. tarkemmin määrää, rakennuksen ja rakennelman
4687: Lak.al. n:o 52 95
4688:
4689: jälleenhankinta-arvo vähennettynä seuraavilla veroasteikon mukaan ja näin saatu vero laske-
4690: vuotuisilla ikäalennuksilla: taan yhteen normaalina työ- tai virka-aikana saa-
4691: 1) asuin-, toimisto- ja muu niihin verrattava dusta tulosta määrätyn veron kanssa.
4692: rakennus:
4693: puinen....................... 5% 56 §.
4694: kivinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4% Verovelvollisten luonnollisten henkilöiden tu-
4695: lovero määrätään soveltaen yhtä progressiivista
4696: Milloin verovelvollisen omistamassa raken- tuloveroasteikkoa. Kotimaiselle kuolinpesälle ja
4697: nuksessa on kaksi tai useampia huoneistoja, yhtymälle määrätään tulovero tätä samaa asteik-
4698: joista verovelvollinen on verovuoden päättyessä koa soveltaen.
4699: käyttänyt jotakin huoneistoa yksinomaan tai
4700: pääasiallisesti omana taikka perheensä asuntona, 61 §.
4701: alennetaan rakennuksen omana asuntona käyte- Puolisoiden yhteisestä omaisuudesta ja velois-
4702: tyn osan ja sitä vastaavan tonttimaan arvoa, ta luetaan puolet kummankin puolison osalle ve-
4703: siltä osin kuin se ei ylitä 150 000 markkaa, 1 rotettavaa varallisuutta laskettaessa.
4704: momentissa säädetyllä tavalla.
4705: VI OSA
4706: 3 luku
4707: Erityisiä säännöksiä
4708: Vähennykset varoista
4709: 65 §.
4710: 53 §. Milloin verovuonna Suomessa asuneen luon-
4711: Suomessa asuvien puolisoiden yhteisistä va- nollisen henkilön tai erillisenä verovelvollisena
4712: roista, milloin he ovat oikeutetut 30 § :n 3 mo- verotettavan kotimaisen kuolinpesän verovuo-
4713: mentin 4 kohdan mukaiseen aviopuolisovähen- den tulosta ja varallisuudesta menevän valtion-
4714: nykseen, vähennetään 8 000 markkaa. Jos toi- veron sekä hänelle samasta tulosta määrätyn
4715: sella puolisolla tällöin on velkoja enemmän kunnallisveron, kirkollisveron, kansaneläkeva-
4716: kuin varoja, otetaan erotus huomioon toisen kuutusmaksun ja sairausvakuutusmaksun yh-
4717: puolison verotettavan varallisuuden vähennyk- teismäärä on suurempi kuin 70 prosenttia vero-
4718: senä. velvollisen valtionverotuksessa vahvistetusta ve-
4719: rotettavasta tulosta, verovelvollisen maksetta-
4720: V OSA vaksi älköön pantako sanotun määrän yli me-
4721: nevää valtionveron osaa, kuitenkin niin, että
4722: 1 luku verovelvollisen maksettavaksi on aina pantava
4723: säädetty varallisuusvero.
4724: Valtionvero
4725: 67 a §.
4726: 55 §. Verotuksessa noudatettavat veroasteikot ja
4727: veroprosentit sekä vähennysten markkamääräi-
4728: Lakisääteisen työ- ja virka-ajan ulkopuolella set suuruudet säädetään kutakin vuotta varten
4729: suoritetusta ylityöstä saadun tulon tulovero las- ja tarkistetaan samalla rahanarvon muuttumisen
4730: ketaan erikseen 1 momentissa mainitun tulo- mukaisesti.
4731:
4732: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
4733:
4734: Raimo Ilaskivi. Pertti Salolainen. Erkki Häkämies.
4735: Antero Salmenkivi. Olavi Lähteenmäki. Olavi Nikkilä.
4736: T.l. Vartia. Arto Lampinen. Sirkka Lankinen.
4737: Harri Holkeri. Eeva Kauppi. G. Laatio.
4738: Aili Vaittinen-Kuikka. Erkki Huurtamo. Ilkka Suominen.
4739: Esko J. Koppanen. Pekka Jokinen. Matti Hokkanen.
4740: Mauri Seppä. Kullervo Rainio. Tuure Junnila.
4741: Pentti Mäki-Hakola. Mikko Asunta. Timo Mäki.
4742: Elsi Hetemäki. Juuso Häikiö. Mauri Miettinen.
4743: Anna-Liisa Linkola. Lauri Impiö. Matti Jaatinen.
4744: Eero Lattula. Sami Suominen. Sinikka Karhuvaara.
4745: 96
4746:
4747: Lak.al. n:o 53.
4748:
4749:
4750:
4751:
4752: Jokela ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisutJsverolain 21 §:n
4753: muuttamisesta.
4754:
4755:
4756: E d u s k u n n a 11 e.
4757:
4758: Vuonna 1974 voimaantulleiden luopumis- kokonai:suudessaoo ja luopumiseläkekin lähes
4759: eläkela:in, luopumiskorvauslain ja sukupolven- kokonaiS!uudessaan valtion varoista.
4760: vaihdoseläkettä koskevan maatalousyrittäjien Nykyrsen jo ph)dän jatkuneen inflaation takia
4761: eläkelain muutoksen tehtävänä on parantaa maa- on satunnaisen myyntivoiton verottamisella ve~
4762: talouden rakennetta ja myösk1n alentaa maa- velvolliselle erittäin suuri taloudellinen merkitys
4763: talousyrittäjien ikärakennetta. siitä syystä, että rahan arvon a:lentumrsta ei oteta
4764: Luopumiskorvauksen tarkoituksena on olla huomioon kaupan kohteen hankinta-arvoa las-
4765: min suuri, että se yhdessä kauppahinnan kanssa kettaessa. Maatalousyrityksen luovuttamista
4766: turvaa viljelijän toimeentulon tilan myynnin suunnittelevalle viljelijälle sillä on lisäksi suuri
4767: aiheuttamassa muutosti1anteessa ja uuteen am- psykologinenlcin merkitys.
4768: matwn hakeutumisessa. Luopumis- ja sukupol- Srutunnais·en myyntivoiton verotuksen tarkoi-
4769: venvaihdoseläkkeen määrät on mitoitettu niin, tuks.ena on ensi sijassa keinottelun vähentämi-
4770: että luopujan tulisi s•aada kauppahinnast,a, mah- nen. Tällaista keinottelua ei kuitenkaan voi
4771: dolli:sesta asumisedusta ja ansiotulosta sekä esiintyä edellä sanottujen lakien mukaxsissa luo-
4772: eläkkeestä itselleen ainakin vähimmäistoimeen- pumistilanteissa, koska eläkkeiden ja korvauk-
4773: tulo. sen saaminen edellyttää aina maatilan, vaikkei
4774: Kauppahinnan osuus toimeentulon turvaajana aina välttämättä saman maatiLan, omistamista
4775: jää vähä1s·eksi ja tämän myötä vaarantuu koko vähintään vi!iden luopumista edeltäneen vuoden
4776: toimeentulo tilissä tapauksissa, jo1ssa myyjät alan.
4777: eivät ole omistaneet luovutettua tilaansa kym- Koska viljelijä voi myydä tilansa luopumis-
4778: mentä vuotta tai mikäli myynti: tapahtuu maa~ järjestelmän mukaoo joko maatilahallitukselle tai
4779: tilahallitukselle, viittä vuotta. Näin sil(si, että suoraan toiselle viljelijälle lisäalueeksi, aiheutuu
4780: tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n 1 momenrtrin satunnaisen myyntivoiton verotuksesta, että
4781: mu~a:an tnyynuivoitto on veronalaista tuloa, missäkin tapauksissa, joissa viljelijöiden välinen
4782: mikäli luovutuksen kohteena oleva kiinteä omai~ suora kauppa muutoin oHsi mahdollinen, käy-
4783: su~s o~ ollut luovuttajan omana 10 vuotta ly- tetään kiertotietä ja myydään tila ensin maatila-
4784: hyeplmän ajan. Milloin kiinteä omarl!suus kui- hallitukselle, joka luovuttaa sen edelleen toiselle
4785: tenkin luovutetaan valtiolle tai ma~akunnalle, viljelijälle.
4786: kunnalle tali kuntaimli1tolle, pidetään .luovutuk- Tämän vuoksi satunnaisen myyntivoiton ver~
4787: sesta saatua voi!ttoa veronalaisena satunnaisena tuksen ei tulis~ lainkaan koskea niitä luovutuk-
4788: voittona vain, jos omaisuus on ollut luovuttajoo sia, joiden perusteella maksetaan luopumis- tai
4789: omana viittä vuotta lyhye,nunän ajan. sukupolvenvaihdoseläkettä taikka luopumiskor-
4790: On epätarkoituksenmukaisJt;a, että sat:unnai~ vausta.
4791: sen myyt11tivoiton vet;Ottamfu;len luopumislakien Edellä esitetyn perusteella e4dotilil:Qme kun-
4792: tarkoittami!ssa rilant~ssa ol~lli!sesti kaventaa n:~oittavasti,
4793: ·siltä toimeentuloturvaa, m;i:tä luopumisjärjestel~
4794: män säännöksiDä ()n pyl:Ttty toteuttamaan, var- että Eduskunta hyväksyi~i seuraavan
4795: sinkin kun otet~an huomioon, että luopumiS:- la,kie hdotuksen:
4796: korvaus ja sukupolvep:vadhdoseläke kustannetaan
4797: Lak.al. n:o .53 97
4798:
4799:
4800:
4801: Laki
4802: tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n muuttamisesta.
4803:
4804: Eduskunnan päätöksen mukamsesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
4805: · varallisuusverolain (1043/74) 21 §:n 1 momentti nä~n kuuluvaksi:
4806:
4807: 21 §. veronalaisena satunnaisena vo~ttooo vallin, jos
4808: Satunnaisena voittona pidetään myös omai- oma1suus on ollut luovuttajan omana viittä
4809: suuden satunna~sen luovutuksen tuottama;a voit- vuotta lyhyemmän ajan. Milloin kiinteän omai-
4810: toa, jos omaisuus on saatu ostamal1a tai vaihta- suuden luovutuksen perustee11a maksetaan tai
4811: malla tahi muulla niih~n vermttavalla saannolla on maksettu luopumiseläkelain ( 16/74) mu-
4812: vastiketta vastaan ja jos se on ollut luovutvajan kai:sta luopumrseläkettä, luopumiskorvauslain
4813: omana, khlnteä omaisuus 10 ja muu omaisuus ( 19/7 4) mukaista luopumciskorvausta tai maa·
4814: 5 vuotta lyhyemmän ajan (satunnainen myynti- talousyrittäjien eläkelain 6 a-6 g §:n (219/
4815: voitto), kuitenkin niin, että kiinteän omaisuu- 74) mukailsta sukupolvenvaihdoseläkettä, ei luo-
4816: den luovutuksen tuottamasta voitosta on kul- vutuksesta sa:atua voittoa pidetä veronalaisena
4817: tabn täydeltä vuodelta, jonka sanottu omaffisuus satunnaisena voittona.
4818: on ollut luovuttajan omana vHttä vuobta pitem-
4819: män ajan, vähennettävä 20 prosenttia voiton
4820: määrästä. l'V1illoin kmteä omaisuus luovutetoon
4821: valtiolle tai maakunnalle, kunnalle tai kuntain- Tätä lakia sovelletaan ensimm'<lll!sen kermn
4822: li<itolle, pidetään luovutuksesta saatua vohtoa vuodelta 1975 toimitettavassa verotuksessa.
4823:
4824:
4825: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1975.
4826:
4827: Mikko Jokela. Pekka Vilmi.
4828: Juhani Saukkonen. Paavo Niinikoski.
4829: Olavi Martikainen.
4830:
4831:
4832:
4833:
4834: 13 173/75
4835: 98
4836:
4837: Lak.al. n:o 54.
4838:
4839:
4840:
4841:
4842: Jokela ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n
4843: muuttamisesta.
4844:
4845:
4846: E d u s k u n n a 11 e.
4847:
4848: Tu'lo- ja varalHsuusverolain 29 §:n mukaan keestä menevän vakuutusmaksun vakuutettu on
4849: verovelvollis·ella on oikeus vähentää a:nsiotulos- o~keutettu vähentämään. Tämän vuoksi oliSii
4850: taan omasta ja perheenjäs•enensä eläkevakuutuk- tulo- ja varalHsuusverolruirn 29 § :n 1 moment.i:n
4851: sesta suoritetut maksut. Väherunysoikeus ei kuiJ.. 5 kohtaa muutettava siten, että myös luopumis-
4852: tenkaan koske kertamaksulHsia eläkevakuutus- eläkelai:n mukaan maksettavat vakuutusmaksut
4853: ma:ksuj•a, jo~ta ovat muun muassa vuoden 1974 tulisivat vähennyskelpoisiksi.
4854: alust!a voimaan tulleen luopumiseläkelain ( 16/ Myös luopumrsdäkekomi:tea, jonka antaman
4855: 74) mukaiset vakuutusmll!ksut. mietirnnön perusteella luopumiseläke1aki säädet-
4856: Luopum±seläkkeestä aiheutuneet kustannuk- ti!i<n, ehdotti näitä maksuja vähennyskelpoisiksi
4857: set maksetaan suurimmaksd os,aksi valtion va· verotubessa. Vuodelta 1974 toimitetussa vero-
4858: roi:sta, mutta lain 11 §:n mukaan peritään myös tuksessa nämä maksut oLivatkin vähennyskel-
4859: vrukuutetulta its-eltään vakuutusmaksua. Niin poisia marraskuun 8 päivänä 197 4 annettujen
4860: ikään voi vakuutettu ~ts.e luopumi•seläke1ruiJn 21 lakien (818/74) ja (819/74) perusteella.
4861: §:n muka~sest.i kustanvaa itselleen luopumis- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4862: eläketurvaa paremman lisäelälreturvan. nioittavasti,
4863: Luopumrsdäke on tulo- ja varalli>suusverolailn
4864: mukaan s.aaj an veronalru~sta tuloa samalla tavoön että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4865: kuin esimerkiksi maatalousydntäjien eläkelaJin lakiehdotuksen:
4866: mukaiinen eläke. Toisaalta maatalousyr1ttäjäeläk-
4867:
4868:
4869:
4870: Laki
4871: tulo- ja varallisuusverolain 29 § :n muuttamisesta.
4872: Eduskunnan päätöksen mubi:sesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 :umetun tulo- ja
4873: varalli:suusverohin ( 104 3/7 4) 29 §: n 1 momendn 5) kohta näin kuuluvaks.i:
4874:
4875: 29 §. hän on suoriittaurut luopumiseläkda1n (16/74)
4876: Verovelvolli:sdla on oikeus vähentää: 11 tai 21 § :n mukaisesti, sekä
4877:
4878: 5) omasta ja perheenjäsenensä eläkevrukuu-
4879: tuksesta, ei kuitenkaan kertamaksullisesta, suo-
4880: rhetut maksut, kuitenkin enintään 15 prosenttia Tätä lakia sovelletaan ensimma1sen kerran
4881: ans·rotulon määrästä, j·a vakuutusmaksun, jonka vuodelta 197 5 toimitettavass.a verotuksessa.
4882:
4883:
4884: Hels~ng~ssä 11 päivänä helmikuuta 197 5.
4885:
4886: Mikko Jokela. Pekka Vilmi.
4887: Juhani Saukkonen. Olavi Martikainen.
4888: 99
4889:
4890: Lak.al. n:o 55.
4891:
4892:
4893: Junnila ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1975 toimiteltavassa val-
4894: tionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ;a veropro-
4895: senteista annetun lain muuttamisesta.
4896:
4897: E d u s k u n n a 11 e.
4898: Yhä ylcisemmin tunnustetaan, että luonnolli.- kaa:lisesllf uudistaa. Progres&iivinen tuloverotus
4899: siin henkHöihi:n kohdistuva jyrkästi progressiir- on vaihdetta sellaiseen lähinnä degressliviseen
4900: vilnen valtion tuloverotus on muodostunut verotukseen, missä verosadooneksdla on koh-
4901: erääksi pahimm~sta yhtei:skunnassamme nykyi!sin tuullinen ja ehdoton yläraja, jota verotus ei
4902: vallitsevista taloudellisista epäkohdista. Kun suurempirenkaan tulojen osalta enää ylitä, mutta
4903: niroellistulot i1nflaation mukana vuodesta vuo- missä verosadannes toisaalta tuosta ylärajasta
4904: teen nousevat, tämä on nostanut reaalisesti vaa- asteittain a1enee &i,tä enemmän tilltä pienempilin
4905: timattomatkin tulot markkamääriltään nim suu- tuloihin verotus kohdistuu.
4906: riksi, että progress,iivinen tuloverotus lohkrui<see Uudistukseen olisi samalla Hivettävä pitkään
4907: nustä kohtuuttoman osan. Verorasituksen näin keskusteltu ja halHtuksen moneen kertaan lu-
4908: tapahtuva keskeytymätön kasvu johtaa puoles- paama aviopuolisoiden yhteisverotuksen poistar
4909: man moni!in talouspoli!1tti:sesrt'i erittäin valitetta- mi:nen. Halli:tuks·en oHs'i Hirehrut•ävä tämän lu-
4910: viin seuraamubi:in. Muun muassa juuri kohtuut- paamwnsa uudistuksen toteuttam~sta. Tämä oHsi
4911: tomasti kasvavan verotuks•en kompensoimi'seksi hahmoteltuun uudistettuunkin verojärjestelmään
4912: vaaditaan vuos:i:tt:aisissa tulopoli~ttisis·sa neuvot- siirryttäessä välttämätöntä, jotta myös pieni-
4913: teluissa niroellistuloihin jatkuvia korotukstiv.t, tuloiset verovelvolliset saisivat uudi,stuksesva
4914: jotka kiihdyttävät inflaartiota ja nostavat kustan- mahdollisimman suuren hyödyn. Niinikään olisi
4915: nustasoa. Närstä vuotutisi'Sta niroellistulojen ko- paJikallaan lieventää samassa yhteydessä luon-
4916: rotuksrsta veroprogressio leikkaa s'ama>Ua pro- nolHsten henkilöiden omaisuusverotuksen asteik-
4917: sentuaalisesti aina vai!n suuremman os,an. Vero- koja.
4918: tuksen nousua kiihdyttää Hsäksi se sdkka, että Tällainen valtion välittömän verotuksen, lä-
4919: aviopuolisoka verotetaran yhdesrsä, jollmn vero- hinnä tuloverotuksen, perusteellinen kokonais-
4920: prosentti heidän yhteen 1asketusta tulos,taan uudistus Heventäi:s.i ratkati\Sevasti n~itä epäkohtila,
4921: nousee huomattavasti suuremmaksi kuin jos joiJta nykyiseen välittömään verot11kseen liittyy.
4922: kumpikin aviopuoliso maks.a;isi veroa erikseen Uudistus vähentäisi toisaalta tietjsti myös val-
4923: i:tse ansa.hsemastaan tulosta. Tämä seikka on tion verotuloja, vaikka ei niin suuresti kuin
4924: pakottanut yhä us,eammissa perheissä harkitse- ehkä kuvite11aan. ToivottaVJin tapa kompen-
4925: maan kysymystä, kannattaako molempien avio- soida uudistuksen aiheuttama verotulojen vähe-
4926: puolisoiden enää ol1a an&iotyössä. Tätä tietä neminen olisi valtion menojen nousun vastaava
4927: valtion tuloverotuksen jyrkällä progressiiv~suu jarruttamiJnen. Jos tähän ei katsota päästävän,
4928: della on alkanut olla myös työvoimapulwa pa· tuloverotuksen uudistamises,ta aiheutuva vero-
4929: bentavia vai:kutuh1a. Progresshlvis•en verotuksen tuloJen menetys olisi korvattava s'iten, että vero-
4930: epäkohti<im kuuluu niinikään &e, että säästämis- tuksen pwinopisrtettä tietoisesti sHrrettä·isiin ei-
4931: mahdoll1suudet sen taki:a heikkenevät ja pää- vähtämättömii[]( tavaroihrn ja palveluksi!in koh-
4932: omanmuodostus hidastuu, mikä puolestaoo jar- distuvan välillisen verotuksen suuntaan. Näinhän
4933: ruttaa eli!nkeilnoelämän välttämätöntä investoinci- eräissä maissa jo on tehty progressiiviseen tulo-
4934: toirnirn taa. verotukseen Hittyvien epäkohtien välttämis·eksi.
4935: Näistä ketjuuntuneista, toiJsiins.a kietoutuneis- Mm. alkoholin ja tupakan verotusta voitarisiin
4936: ta epäkohdista on muodostunut todelli!nen noi- olennaisest:i lisätä.
4937: dankehä, josta ei, niin kuin tuore kokemus Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
4938: osoittaa, enää pääsrtä irtli joillakin veroasteik- dotamme,
4939: kojen liian myöhään ja liiwn varovaisesti teh-
4940: dyillä pikkukorjauksilla. Valtion tuloverotus on että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4941: fyys.Vsten henkilöiden os·alta pakko aivan ra&· lakiehdotuksen:
4942: 100 Lak al. n:o 55
4943:
4944:
4945:
4946: Laki
4947: vuodelta 1975 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosen-
4948: teista annetun lain muuttamisesta.
4949:
4950: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vuodelta 1975 toimitettavassa valtionverotuk-
4951: sessa sovellettavista veroastdkoista ja veroprosenteista 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun
4952: lain (1044/74) 2 ja 3 § näin kuuluviksi:
4953:
4954: 2 §.
4955: Tuloveroasteikot ovat seuraavat:
4956: Asteikko A Asteikko B
4957: Veron Vero-% Veron Vero-%
4958: vakioerä alarajan vakioerä alarajan
4959: tulon yli tulon yli
4960: alarajan menevästä alarajan menevästä
4961: Verotettava tulo kohdalla tulon kohdalla tulon
4962: mk mk osasta mk osasta
4963: 4 000- 5 000 100 12
4964: 5 000- 6 000 220 12
4965: 6 000- 8 000 340 16 120 9
4966: :8 000- 10 000 660 17 300 10
4967: 10 000- 15 000 1000 24 500 14
4968: 15 000- 20 000 2 200 26 1200 20
4969: 20 000- 30 000 3 500 27 2 200 24
4970: 30 oor ~ 40 ooo 6 200 28 4 600 27
4971: 40 000- 60 000 9 000 28 7 300 27
4972: ,(JO 000-100 000 14 600 29 12 700 28
4973: 100 000-200 000 26 200 30 23 900 29
4974: 200 000- 56 200 30 52 900 30
4975:
4976: 3 §.
4977: Varallisuusveroa,steikko on seuraava:
4978: Veron vakioerä Vero-%
4979: varallisuuden alarajan
4980: Verotettava alarajan ylittävästä
4981: varallisuus kohdalla varallisuuden
4982: mk mk osasta
4983: 50 000-100 000 40 0.5
4984: 100 000-300 000 300 1.1
4985: 300 000-500 000 2 500 1.3
4986: 500 000- 5100 1.5
4987:
4988:
4989: Helsingi!ssä 11 päivänä helmikuuta 1975.
4990:
4991: Tuure Junnila. Anna-Liisa Linkola. Antero Salmenkivi.
4992: Timo Mäki. Pertti Salolainen. Lauri Impiö.
4993: Arto Lampinen. T. I. Vartia. G. Laatio.
4994: Eero Lattula. Victor Procope. Kullervo Rainio.
4995: P. Mäki-Hakola. Georg C. Ehrnrooth. Olavi Nikkilä.
4996: Matti Hokkanen. Sinikka Karhuvaara. Esko J. Koppanen.
4997: Raimo Ilaskivi. Harri Holkeri. Olavi Lähteenmäki.
4998: Mikko Asunta. Aili Vaittinen-Kuikka.
4999: 101
5000:
5001: Lak.al. n:o 56.
5002:
5003:
5004:
5005:
5006: Järvenpää ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muut-
5007: tamisesta.
5008:
5009:
5010: E d u s k u n n a II e.
5011:
5012: Eduskunnan hyväksymä tulo- ja varallisuus- Nykyisin voimassa olevassa tulo- ja varalli-
5013: verohvlci tuli voimaan tämän vuoden alussa. suusverolaissa on useita sellais1a heikkouksia ja
5014: Verouudisotukseks.i main~ttu laki poista~U -tosin puuttcita, jotka vaativat vä1iJttömästi paran-
5015: eräitä verotusepäkohtia ja Heventää verotusta. nuksia.
5016: Mutta uudi:s•tus ei vastaa SKDL:n eduskunta- Uuden tulo- ja varallisuusverolam mukaan
5017: ryhmän vaatimien verotuksessa ilmenev~en epä- tulosta ja varallisuudesta suor1tettavasta verosta
5018: kohtien poistamista eikä verojen alennus va·staa vapautetaan obligaatioiden, debentuurien ja mui-
5019: edes menndnä vuosilla vapahtunutta rahan arvon den joukkovelkakirjalainojen pa.."lkkiin tai muu-
5020: alenemista. SKDL:n eduskuntaryhmän tärkeim- hun rahalartokseen talletettujen varojen sekä
5021: mät tavoitteet, pienten -tulojen vapauttami:nen tiHsaamisten korkotulot. Tällaiset oikeudet olisi
5022: valtion tuloverotuksesta ja palkkatuloihin koh- la1n muutohella poistettava.
5023: distuvan verotuksen keventäminen siirtämällä Varallisuuden perusteella suoritett·avas:ta ve-
5024: verorasitusta suurten tulojen ja suurten yhtiöi- rosta on nykyisen lain mukaan vapaa kotimainen
5025: den osalle, eivät toteutuneet edusktuman enem- yhtiö, osuuskunta ja muu yhteisö, jonka osak-
5026: mistön voima:lla hyväksytyssä tulo- ja varallisuus- kaan tai jäsenen veronalaisia varoja ovat hänen
5027: verolai<ssa. osuutensa yhteisössä. Tämä yhtiöillä oleva vero-
5028: Hallituksen taholta lupaiJllaan jälleen aviopuo- vapaus olisi poistettava.
5029: lisoiden erillisverotukseen siirtymistä. SKDL:n
5030: eduskuntaryhmä on ollut jatkuvasti samalla kan- Kiinteästä vai muusta omaisuudesta saatua
5031: nalla, mutta phää suunnitellun aviopuolisoiden vo]ttoa olis>i arna pidettävä voittona ja verotet-
5032: evill:isverotukseen s·i:irtymisen ehtona sitä, että tavana tulona. Myyntivoittoa laJskettaessa tulisi
5033: kaavailtu muutos d saa muodostua suuritulo1s- a<ina ottaa huom.iroon rahan arvossa tapahtuneet
5034: ten etua palvelevaksi toimenpiteehi, vaan että muutokset osto- ja myyntipäivän välisenä ruikana.
5035: tämän muutoben avulla kevennetään p1eni- ja Tämänsuuntainen muutos olisi nykyiseen lakiin
5036: kesldtuloisten verotusta. Samalla olisi pidettävä sruatava.
5037: huoli siitä, että vastaavasti kevennetään yksi- Laiss:a on määritelty tulot, joita ei ole kat-
5038: näisten pienituloisten verotusta. sottava veronalais.Jksi. Siihen luetteloon tulisi
5039: Hallituksen tulisi kiinnittää erikoista huo- lisätä sairausvakuutuslain mukaisen työpaikka-
5040: miota pääomatulojen verotuksen kokonaisuudis- kassan jäsenilleen suorittamat etuudet, jolloin
5041: tukseen, jossa yhteydessä selvitettäisiin yhti6- työpaikkakassojen sairauspäivärahat ja muut
5042: verotuben epäkohdat erkyis·esti yhtiöiden va- etuudet olisivat verovapaata tuloa kuten sairaus-
5043: rallisuusverotuksen, varastojen aliarvostuksen ja päivärahat yleensä.
5044: poistojen osalta. Näin sen vuoksi että palkka- Lain mukaan verotettavaksi: tuloksi ei katsota
5045: tulojen osuus valtion tuloverotuksessa on vuosi kotimai1sen osakeyhtiön tai osuuskunnan toiselta
5046: vuodelta muodostanut yhä suurenevan osan. kotimaiselta osakeyhtiöltä tai osuuskunnalta saa-
5047: Kunnallisverolain uudistaminen progressiiviseksi mia osinkoja ja osuuspääoman korkoja, ellei
5048: ja vevotettavan tulon alarajan nostaminen ni~n elinkdnotulon osalta ole toisin säädetty. Kun
5049: korkealle, että välttämättömään toimeenrtuloon nvkyisin pääomatulojen verotulot ovat jatku"
5050: tarvittava tulo vapautuisä kokonaan kaikista ve- vasti vähentyneet oHsi tämä erikoisoikeus vält-
5051: roista, olisi mitä pikimmin toteutettava. tämätJtä poistettava.
5052: 102 Lak.al. n:o 56
5053:
5054:
5055: Uuteen verolakiin otettu palkkatulovähennys sesta seuraavasta myös verosta tehtävinä vähen-
5056: ei vastaa sille asetettuja vaatimuks1a ja sen nyksinä.
5057: vuoksi se olisi nostettava nykyisestä 300 mar- Kokonaistulosta kunnallisverotuksessa tuli~;i
5058: kasta 600 markkaan. Samalla olisi säädettävä, saada vähentää 2 000 markkaa vanhuusvähen-
5059: että korvalllviksi vähennyks±ksi ei luettaisi työ- nyksenä, 1 000 markkaa yksinhuoltajavähennyk-
5060: markkinajärjestöjen jäsenmaksuja, työttömyys- senä ja 4 000 markkaa invalidivähennyksenä.
5061: kassamaksuja ja matkakustannuksia. Kokonais- Pienituloisille myönnettävä perusvähennysoikeus
5062: tulosta valtion• ja kunnallisverotuksessa annet- olisi korotettava kaksinkertaiseksi eli 4 000
5063: tavina vähennyksinä tulisi lisätä sairaus- ja työt- markkaan ja osittaisena aina 8 000 markan tu-
5064: tömyyskassa- sekä kansaneläkevakuutusmaksut loon asti. Tämän Hsäksi tulitsi laissa olla mää-
5065: sekä omana ja verovelvollisen perheen asun- räys, että veroasteikoista ja veroprosenteista
5066: tona käytetystä huoneistosta maks,etut vuokrat sekä valtion- j~a kunnallisverotuksessa olevista
5067: siltä osin kuin ne yHttävät 10 % verovelvolLisen vähennyksistä säädetään vuosittain, jolloin on
5068: tai yhteisverotettavien aviopuolisoiden yhtei- otettava huomioon rahan arvossa tapahtuneet
5069: sestä veronahisesta tulosta, ci kurtenk:m:n enem- muutokset. N~1n kauan kuin vielä on voimassa
5070: pää kuin 3 000 markkaa vuodess>a. Niinikään kaksi veroasteikkoa A ja B oli<si lakiin sa,wtava
5071: veronmaksukyvyn alentumrsen johdosta ano- sdlainen korjaus, että kaikki elatusvelvolliset
5072: muksesta myönnettävä vähennysoikeus tulisi pääsisivät keveämpään B taulukkoon.
5073: nost'aa 4 000 markkaan. Tulo- ja varalliJsuusverolain 14 §:n 1 mo-
5074: Valtionverotuksessa ylcishyödyll±siin tarkoi- mentin 3 kohta antaa osakeyhtimlle kohtuutto-
5075: tuksiin tehtyjen lahjoitusten vähennysoikeus man verohelpotuksen vapauttamalla osakeyhtiöt
5076: verotuksessa tulisi po~staa. Samanaikaisesti tulisi ja osuuskunnat kokonaan vailtion varaHisuus-
5077: koulutusvähennys jokaises,ta 16 vuotta täyttä- verosta. Koska tällaisen edun myöntämistä ei
5078: neestä opi!Skelijasta nostaa 1 000 markkaan. Yli- voida phää perusteltuna v~arswnkin kun yhtiöiden
5079: määräJinen ·ansiotulovähennys vähemmän ansa:in- maksama osuus valtion tulo- ja omaisuusverosta
5080: neen puoli<son o&alta tuHsi ol1a 20 % ja enintään on v1ime vuosien aikana huomattavasti supi'stu-
5081: 4 000 markkaa. Invalidivähennys olisi valtion- nut tuHsi lain 14 §:n 1 momentin 3 kohta ku-
5082: verotuksessa nostettava 800 marH:aan sekä van- mota, jolloin myös yhtiöt tulisivat varallisuus-
5083: huusvähennys 300 markkaan ja molemmaJt ve- veron p:iJidin.
5084: rosta tehtävtnä vähennyksinä. Huoltajavähennys Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5085: alaikärsestä lapsestJa tuLisi nos<taa 300 markkaan
5086: ensimmäisestä lapsesta ja 200 markkaan jokai- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5087: lakiehdotuksen:
5088:
5089:
5090:
5091: Laki
5092: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
5093: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja
5094: varaJlisuusverolm (1043/74) 14 §:n 1 momentin 3 kohta sekä muutetaan lain 5 §:n 1 mo-
5095: mentin 2 kohta, 7 §:n 1 momentin 2 kohta, 21 §:n 1 ja 2 momentit, 23 §, 28 §, 29 §:n
5096: 1 momentin 4 ja 5 kohta, 31 §:n 1 momentti, 33 §, 36 §:n 1 momentt.i, 37 §, 38 §,55 §:n
5097: 3 momentti, 56 § j'a 57 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
5098:
5099: II OSA Suomessa, s,ekä ulkomainen yhteisö täällä saa-
5100: mastaan tulosta.
5101: Verovelvollisuus
5102: 5 §.
5103: Velvollinen suodttamaan veroUJ tulon perus- 7 §.
5104: teella on: Velvollinen suorittamaan veroa varallisuuden
5105: perusteella on:
5106: 2) henkilö, joka verovuonna ei ole asunut
5107: Lak.al. n:o 56 103
5108:
5109: 2) henkilö, joka verovuoden päättyessä ei asunto-osakeyhtiö, aoonto-osuuskunta tai asunto-
5110: ole asunut Suomessa, sekä ulkomainen yhteisö osakeyhtiöstä annetun lain ( 30/26) 25 §: ssä
5111: täällä olevista varoistaan: uarkoitettu osakeyhtliö ta~kka sellainen muu
5112: osakeyhtiö tai osuuskunta, jonka kokon'31isva1"ois-
5113: tä verovapaat varat mukaan luettuina, vähintään
5114: 90 prosenttia muodostuu ja jonka veronalaisista
5115: III OSA tuloista, tässä kohdassa tarkoitettua etua lukuun-
5116: ottamatta, vähintään 80 prosent:ti:a on saratu
5117: Tulo yhdestä tai useammasta sellai!sesta rakennuk-
5118: sesta tontteineen, jonka huoncistojen l>attiapinta•
5119: 1 luku. aJasm ~nteistön hoitoa varten tarpeellis~a huo-
5120: Tulon veronalaisuus. neistoja ja huonei:stojen yhtciskäyttöön varattuja
5121: tiloj'a lukuunottamatta, on vähintään 50 prosent-
5122: 21 §. tia osakkeenomistajien tai jäsenten yhtiöjärjes-
5123: Satunnaisena voittona pidetään myös oma:i- tykseen tai! osuuskunnan sääntöihiltl perustuvassa
5124: suuden satunnaisen luovutuksen tuottamaa voit- omassa käytössä ja jonka osakeyhtiön tai osuus-
5125: toa, jos omarsuus on saatu ostamalla tai vaihta- kunnan kukaan jäsen ei hallitse enempää kuin
5126: malla tahi muulla niihin verrattavalla s'aannolla 30 prosenttia huoncistoj·en lattioapmtJa-atasta.
5127: vastiketta vastaan. MiHoin kiinteä omaisuus luo-
5128: vutetarun valtiolle tai maakunnille, kunnalle tai
5129: kuntainlirtolle, pidetään luovutuksesta saatua 2 luku.
5130: voittoa veronalaisena satunnaisena voittona va:in,
5131: jos omrusuus on ollut luovuttajan omana viittä Luonnolliset vähennykset.
5132: vuotta lyhyemmän ajan. 28 §.
5133: Satunnaisen myyntivoiton suuruus lasketaan VerovelvolHnen saa vähentää palkk:atulostaan
5134: siten, että oma~suuden luovutushinnasta vähen- palkkatulovähennyksenä 600 markkaa, ei kuir
5135: netään oma:iSIUuden hankiintamenon po1stamatta tenkaan enempää kmn palkkatulon määrän.
5136: oleva osa ja voiton hankkim~sest'a aiheutuneet Palkkatulovähennys korvaa palkkatulosta tehtä-
5137: menot. Myyntivoittoa laskettaessa otetaan huo- vät luonnolliset vähennykset, jollei niliden määrä
5138: mroon rahan arvoss·a tapruhtuneet muutokset ylitä 600 markkaa. Korvaaviksi vähennyksiksa ei
5139: osto- j,a myyntipäivän välisenä aikruna. Harnkinta- kuitenkaan luetJa edellä 26 § :n 1 momentin
5140: menoon luetaan myös menot oma!i:suuden paran:- 4 ja 5 kohdissa tarkoitettuja vähen:nyks1,ä.
5141: tamisesta verovelvollisen omistusaikana. Kiin-
5142: te1stöltä erikseen 1uovutettavaks~ hakatun puu-
5143: tavavan ja lci1nteistön luovutuksesta pidätetyn 3 luku.
5144: hakkuuoikeuden kanta-arvo Lisätään luovutus- Kokonaistulosta valtion- ja kunnallis-
5145: hintaan verovelvollisen omiJstusajalta, enmtään verotuksessa tehtävät vähennykset.
5146: kuitenkin luovutusvuodelta ja si!J:ä edeltäneiden
5147: 5 vuoden ajalta, vähennettynä s·amoilta vuosilta 29 §.
5148: verotetulla metsätalouden puhtaalla! tuloLla. VerovelvolL~sella on oikeus vähentää:
5149: M1lloin oma~suutta verovelvolLisen hallintll"
5150: aikana on kohdannut vahinko, josta hän on saa- 4 ) omasta tarkka puo1isons~a tai lastensa
5151: nut korvausta, lisätään korvaus luovutushintaan, henki~ tai muusta henkilövakuutuksesta suorit-
5152: sikäli kuin sitä ei ole käytetty tuhoutuneen tai tamaosa maksut, kuitenkin enirtlitään 90 markkaa
5153: vahingohtuneen omaisuuden uudistamiseen tai kutakin perheenjäsentä kohti sekä s!llirausvakuu-
5154: kunnos,tamiseen. tusla~ssa tarkoitetut maksut ja ka'll!sandäkeva-
5155: kuutusmaksut täysimääräisinä,
5156: 5) omana ja hänen perheensä asuntona käy-
5157: 23 §. tetystä huoneistosta maksetut vuokrat siltä osin
5158: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota os,akeyhtiölle kuin ne yliuävät 10 prosentti'31 verovelvollisen
5159: t~ai osuuskunnalle sen osakkeenomistajien tai taa yhteisverot:ettavien a~opuolisoiden yhtei-
5160: jäsenten saamaa etua huoneistoista, joihin heil.lä sestä veronalaisesta tulosta, ei kui,tenkaan enem-
5161: yhtiöjärjestyksen tai osuuskunnan säänil:öjen mu- pää kuin 3 000 markkaa vuodessa.
5162: kaan on hallintaoikeus, miUoin kysymyksessä on
5163: 104 Lak.al. n:o 56
5164:
5165:
5166: 31 §. 5 luku.
5167: Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön
5168: veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä käy- Kokonaistulosta kunnallisverotuksessa tehtävät
5169: tettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon vähennykset.
5170: ottaen on erityisestä syystä, kuten elatusvelvolli- 36 §.
5171: suuden, työttömyyden tai sairauden johdosta Suurimman osa!ll verovuodesta Suomessa asu-
5172: olennaisesti alentunut, vähennetään tulosta koh- nut henkilö saa kunnalli:sverotuksessa vähentää:
5173: tuullinen määrä, e1 kuitenkaan enempää ku~n 1 ) 2 000 markkaa, milloin hän ennen vero-
5174: 4 000 markkaa (veronmaksukyvyn alentumis- vuoden päättymistä on täyttänyt kuusikymmen-
5175: vähennys). täviisi vuotta ( vanhuusvähennys),
5176:
5177: 3 ) 1 000 markkaa, jos hän on verovuodelta
5178: oikeutettu 2 kohdan mukaiseen lapsivähennyk-
5179: 4 luku. seen ei!kä ole verovuoden päättyessä ollut avio-
5180: Liitossa eikä verovuonna elänyt toisen henkilön
5181: Kokonaistulosta valtionverotuksessa tehtävät kanssa 17 § :n 1 momenri<s,sa tarkoitetuissa avio-
5182: vähennykset. li:i:tonomaisrs•sa olosuhtdssa tai on asumuseron
5183: 33 §. tad. väHen rikkoutumisen vuoksi pysyvästå. asunut
5184: Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä- erillään puolisostaan (yksinhuoltajavähennys),
5185: hentää lisäksi:
5186: 5) 4 000 markkaa, jos hänellä on sairau-
5187: 1) ansiotulon maaran 1 500 markkaan asti desta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä
5188: sekä puolet si~tä määrästä, jolla ansiotulo ylittää haitta, jonka haitta~aste es~tetyn selv~tyksert
5189: 1 500 markkaa mutta ei 4 500 markkaa ja 20 mukaan on 100 prosenttia, tai jos prosentti-
5190: prosenttJ1a slitä määrästä, jolLa ansiotulo ylittää määrä on pienempi, mutta kui,tenkin vähintään
5191: 4 500 mutta ei 24 500 markkaa (ansiotulo- 10 prosenttia, prosenttimäärän osoittama osuus
5192: vähennys), 4 000 markasta (invalidivähennys). Milloin
5193: 2) 1 000 markkaa jok~sesta verovuonna verovelvollinen on verovuonna saanut pakolli-
5194: elättämästään lapsesta tai kasvattilapsestaan, seen eläketurvaan perustuvaa työkyvyttömyys-
5195: joka ennen verovuoden alkua on täyttänyt 16 eläkettä, katsotaan hänen ha,itta-asteensa i:lman
5196: vuotta j,a joka verovuonna vähintään seitsemän eri sdvhystä 100 prosentiksi:, jos eläke on myön,.
5197: kuukauden ajan on saanut säännöllistä ja täyttä netty täytenä, sekä 50 prosentiksi, jos se on
5198: opetusta kansa-, perus-, ammatti- tai oppikou- myönnetty osaeläkkeenä, ellei verovelvolLisen
5199: lussa, iltaoppikoulussa, korkeakoulussa tai muus- haitta-asteen esitetyn selvityksen perusteella kat-
5200: sa niihin verra:tt<avassa oppihcitoksessa, kuhenkin sota olevan suurempi. Asetu..l.::sella voidaan antaa
5201: DJi:in, että vähennys myönnetään vain toiselle määräyksiä DJi:istä perusteista, joiden mukaan
5202: yhteenlasketun tulon perusteella verotettavista haitta"aste määritellään, sekä invalidivähennyk-
5203: puolisoisrta, jolloin, jos molemmilla puolisoilla sen saamiseksi eshettävästä selvJ!tyksestä.
5204: on tuloa, vähennyksen saa va<in se puoliso, jonka
5205: tulojen yhteismäärä on suurempi (koulutus-
5206: vähennys), 37 §.
5207: 3 ) ansiotulostaan 20 prosenttia, kuitenkin Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen-
5208: enintään 2 000 markka.a, jos verovelvollinen on kilön tulo edellä mainittujen vähennysten jäl-
5209: verovuonna elättänyt ,~·daikä,istä lastaan tai kas- keen ei ole 4 000 markan määrää suurempi,
5210: vattHasta, kuitenkin nmn, että yhteenlasketun on sirtä kunnallisverotuksessa vähennettävä
5211: tulon perusteella verotettaviUe puolisoille vähen- sanotun tulon määrä, tai jos tulo on 4 000 mark-
5212: nys myönnetään vain silloin, kun molemmilla kaa suurempi, 4 000 markkaa vähennettynä yh-
5213: puolisoilla on ammatissa, liikkeessä tai maatila- dellä prosentHla jokaisesta täydestä 40 markan
5214: taloudess'a suoritetun työn ta~kka muulla perus- määrästä, jolla tulo ylittää 4 000 markan määrän
5215: teella ansiotuloa, jolloin vähennyksen saa se (perusvähennys).
5216: puoliso, jonka ansiotulojen määrä on pienempi 38 §.
5217: (ylimääräinen ansiotulovähennys), KunnalHsverotuksessa saradaan tietyn tuloläh~
5218: teen tuloihin kohdistuvan velan korot sekä
5219: Lak.al. n:o 56 105
5220:
5221: indeksi- ja kurssitappiot vähentää vain sanotun löille tulovero määrätään soveltaen ylempää
5222: tulolähteen tuloista ainoastaan 30 000 markkaan asteikkoa ( A). Kotimaiselle kuolinpesälle mää-
5223: saakka. rätään tulovero soveltaen alempaa asteikkoa
5224: (B).
5225:
5226: 57 §.
5227: V OSA V erovelvollisen henkilön, joka suurimman
5228: osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo-
5229: Vero verosta vähennetään:
5230: 1 ) jos hän on verovuonna elättänyt ala-
5231: 1 luku. ikäistä lastaan tai kasvattilasta, ensimmäisestä
5232: Valtionvero. lapsesta 300 markkaa ja jokaisesta seuraavasta
5233: 200 markkaa, kuitenkin niin, että vähennys
5234: 55 §. myönnetään yhteenlasketun tulon perusteella
5235: Kultakin vuoddta toimitettavassa verotuk- verotettaville puolisoitie vain yhteen kertaan
5236: sessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro- ( huoltajavähennys),
5237: senteista sekä valtion- ja kunnallisverotuksessa 2) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momentin
5238: olevista vähennyksistä säädetään vuos,j:rtadn, jol- 5 kohdan mukaan :i>nvalidivähennykseen, 800
5239: loin on otettava huomioon rahan arvossa tapah- markkaa, milloin hänen sanotussa lainkohdassa
5240: tuneet muutokset. tarkoitettu haitta-asteensa on 100 prosenttia,
5241: 56 §. tai jos prosenttimäärä on pienempi, mutta kui-
5242: Verovelvollisten luonnollisten henkilöiden tenkin vähintään 10 prosenttia, pros,enttimäärän
5243: tulovero määrätään soveltaen kahta progressii- osoittama osuus 800 markasta, sekä,
5244: vista tuloveroasterkkoa si!ten, että puolisoille, 3) jos hänellä on oikeus 36 § :n 1 momentin
5245: joita verotetaan heidän yhteenlasketun tulonsa 1 kohdan mukaiseen vanhuusvähennykseen, 300
5246: perusteella, samoin kuin verovelvolliselle, joka markkaa.
5247: on elatusvelvollinen, joka verovuonna tai sitä
5248: ennen kymmenenä vuotena on elättänyt ala-
5249: ikäistä lastaan, tulovero määrätään alemman Tämä laki tulee voimaan päivänä
5250: asteikon ( B) mukaan, kun taas muille henki- kuuta 197 .
5251:
5252:
5253: Helsingisssä 14 päivänä helmikuuta 1975.
5254:
5255: Matti Järvenpää. Anna-Liisa Hyvönen. Aarne Pulkkinen.
5256: Kaisu Weckman. 1.-C. Björklund. Anna-Liisa Jokinen.
5257: Lauha Männistö. Paavo Aitio. Veikko Saarto.
5258: Niilo Nieminen. V. J. Rytkönen. Rauno Korpinen.
5259: Helvi Niskanen. Kauko Tamminen. Aulis Juvela.
5260: Heikki Mustonen. Aarne Saarinen. Kaino Haapanen.
5261:
5262:
5263:
5264:
5265: 14 173/75
5266: 106
5267:
5268: Lak.al. n:o 57.
5269:
5270:
5271:
5272:
5273: Katajavuori ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
5274: 33 §:n muuttamisesta.
5275:
5276:
5277: E d u s k u n n a 11 e.
5278:
5279: Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 33 säksi on syytä muistaa, että yli 20 000 markan
5280: § :n 1 momentissa säädetään kokonaistulosta vuotuinen korvausmäärä saattaa tulla kysy-
5281: valtionverotuksessa myönnettävistä vähennyk- mykseen yleensä vain täysin työkyvyttämän
5282: sistä mm. ansiotulo- ja ylimääräisestä ansiotulo- 100 % :n invalidin kuten esim. pyörätuolia
5283: vähennyksestä. Saman pykälän 2 momentissa käyttävän henkilön kohdalla. Tällaisella henki-
5284: määritellään tarkemmin ne ansiotuloksi katsot- löllä on jokapäiväisessä elämässä huomattavasti
5285: tavat tulot, joista edellä mainitut vähennykset sellaisia ylimääräisiä kustannuksia, joita ei ole
5286: saadaan suorittaa. Näistä tuloista puuttuvat ta- toimintakykynsä säilyttäneellä eläkeikäisellä
5287: paturma· ja liikennevahinkokorvaus, jotka tä- henkilöllä. Jotta vaikeavammaisten henkilöiden
5288: män saman lain 22 § :n 1 momentin 17 koh- kohdalla voitaisiin säilyttää edes jossain mää-
5289: dan säännöksellä on haluttu asettaa 20 000 rin vastaavassa asemassa oleviin ruumiillisesti
5290: markan vuotuismäärän ylittävältä osalta vero- terveisiin verrattava toimeentulotaso, tulisi hen-
5291: tettavaksi tuloksi. kilövahinkokorvaukset kokonaisuudessaan sää-
5292: Tapaturma- ja liikennevahinkokorvaus useim- tää verovapaiksi niinkuin on tapahtunut sotilas-
5293: missa tapauksissa estävät työeläkkeen saamisen vammalain mukaisten korvausten osalta. Ellei
5294: tai vähentävät sen määrää työeläkelakeihin si- tähän katsota tässä vaiheessa olevan riittäviä
5295: sältyvän yhteensovitussäännöksen perusteella. mahdollisuuksia, tulisi lainsäännökseen nyt
5296: Edellä mainitut korvaukset ovat vähintäänkin syntynyt epäkohta kuitenkin kiireellisesti kor-
5297: rinnastettavissa 2 momentissa määriteltyihin jata.
5298: eläkkeisiin ja muihin tuloihin. Todellisuudessa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5299: tapaturma- ja liikennevahinkokorvauksen pitäisi nioittaen,
5300: kattaa huomattavasti laajempi sosiaaliturvan
5301: tarve kuin työeläkkeen. Tässä yhteydessä mai- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5302: nittakoon vain vaikean vamman aiheuttama toi- lakiehdotuksen:
5303: minnallinen haitta jokapäiväisessä elämässä. Li-
5304:
5305:
5306: Laki
5307: tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n muuttamisesta.
5308: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
5309: varallisuusverolain (1043/74) 33 §:n 2 momentti seuraavasti:
5310:
5311: 33 §. työsuhteeseen taikka siihen liittyvään vakuu-
5312: tukseen perustuvaa eläkettä tai perhe-eläkettä
5313: Edellä 1 momentin 2 ja 4 kohdassa tarkoi- tahi maatalousyrittäjien eläkelaissa (46 7/69),
5314: tetaan ansiotulolla palkka tuloa, edellä 22 § :n luopumiseläkelaissa ( 16/74), yrittäjien eläke-
5315: 1 momentin 17 kohdassa tarkoitettua päivära- laissa ( 468/69) taikka työntekijäin eläkelain
5316: haa, jatkuvaa korvausta, elinkorkoa ja eläkettä 1 b §: ssä tahi lyhytaikaisissa työsuhteissa ole-
5317: siltä osin kuin se ylittää sanotussa lainkohdassa vien työntekijäin eläkelain 1 a §:n 2 momen-
5318: säädetyn määrän sekä aikaisempaan virka- tai tissa tarkoitettua eläkettä ja perhe-eläkettä sekä
5319: Lak.al. n:o 57 107
5320:
5321: metsästä tapahtuneen hankintakaupan tai muun bennyksiä tai 30 §:n vähennys, tehdään sano-
5322: siihen verrattavan myynnin yhteydessä tehdyn tut vähennykset ansiotulosta ennen 1 momen-
5323: työn arvoa sekä sellaista osaa ammatin tai liik- tin 2 ja 4 kohdassa tarkoitetun vähennyksen
5324: keen tuloksesta tahi maatilatalouden puhtaasta suuruuden määräämistä. Valtiovarainministeriö
5325: tulosta, jota on pidettävä kohtuullisena kor- antaa tarkemmat määräykset niistä perusteista,
5326: vauksena verovelvollisen ja hänen puolisonsa joiden mukaan verolautakunta vahvistaa amma-
5327: verovelvollis~n ammatissa, liikkeessä tai maa- tissa, liikkeessä tahi maatilataloudessa suorite-
5328: tilataloudessa suorittamasta työstä. Jos ansio- tun edellä tarkoitetun työn arvon.
5329: tulosta vähennetään 2 luvussa tarkoitettuja vä-
5330:
5331:
5332: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
5333:
5334: Salme Katajavuori. Victor Procope. Eeva Kauppi.
5335: Georg C. Ehrnrooth. G. Laatio. T. Saloranta.
5336: 108
5337:
5338: Lak.al. n:o 58.
5339:
5340:
5341:
5342: Laine ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n
5343: muuttamisesta.
5344:
5345:
5346: E d u s kun n a 11 e.
5347:
5348: Viimeaikainen kehitys on johtanut siihen, nia työaloja, JOissa työn luonteen tai tyoaJan
5349: että yhä useammat työläiset sekä viran- ja toi- vuoksi ei ole mahdollisuutta käyttää yleisiä lii-
5350: menhaltijat käyvät työssä asuinpaikkakuntansa kennevälineitä vaan joudutaan turvautumaan
5351: ulkopuolella tai asuvat muutoin etäällä työpai- joko oman tai toisen työntekijän auton käyt-
5352: kastaan. Työmatkoista aiheutuvat kulut muo- töön. Tällaisia työaloja ovat mm. metsätyöt ja
5353: dostavat huomattavan menoerän niille työelä- eräät rakennustyöt. Esim. moottorisahan käy-
5354: män palveluksessa oleville, joiden asunto on tön yleistyminen ja rakennustyöryhmien omien
5355: etäällä työpaikasta. Työmatkakuluista on muo- työvälineiden käyttö kuljetuksineen edellyttää
5356: dostunut välttämätön tulon hankkimisesta joh- useassa tapauksessa oman kulkuneuvon käyttöä.
5357: tuva menoerä. Verolainsäädännössämme omak- Edellä kerrotuista syistä johtuen olisi perus-
5358: sutun periaatteen mukaan ovat tulon hankki- teltua sallia työmatkakulujen vähennysoikeus
5359: misesta johtuvat menot vähennyskelpoisia. Tätä todellisten kulujen mukaisesti. Vähennysoikeus
5360: periaatetta on sovellettu myös työmatkakustan- olisi ulotettava koskemaan myös oma..11 auton
5361: nuksiin, kuitenkin niin, että ne ovat vain mää- käytöstä aiheutuvia työmatkakustannuksia eri-
5362: rättyyn rajaan saakka vähennyskelpoisia. tyisesti niissä tapauksissa, joissa työajat tai työn
5363: Liikennemaksujen ja muiden kuljetuskustan- luonne asettavat rajoituksia yleisten kulkuväli-
5364: nusten nousun vuoksi olisi työmatkakulujen vä- neiden käytölle.
5365: hennysoikeutta laajennettava. Tämä on perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5366: teltua mm. siitä syystä, että monet henldlöt
5367: joutuvat työmatkallaan käyttämään useampia että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5368: kulkuneuvoja kustannusten kasvaessa tästä joh- lakiehdotuksen:
5369: tuen kohtuuttoman suuriksi. Toisaalta on mo-
5370:
5371: Laki
5372: tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n muuttamisesta.
5373: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
5374: varallisuusverolain (1043/74) 26 §:n 1 momentin 5 kohta näin kuuluvaksi:
5375: 26 §.
5376: Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat Erityisestä syystä voidaan myös oman auton
5377: muun ohessa: käytöstä aiheutuneet kohtuulliset matkakustan-
5378: nukset katsoa tulon hankkimisesta johtuneiksi
5379: 5) matkakustannukset asunnosta työpaik- kustannuksiksi.
5380: kaan ja takaisin halvinta kulkuneuvoa käyttäen.
5381:
5382:
5383: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1975.
5384:
5385: Ensio Laine. P. Liedes.
5386: Irma Rosnell. Toivo Asvik.
5387: Pauli Puhakka.
5388: 109
5389:
5390: Lak.al. n:o 59.
5391:
5392:
5393:
5394:
5395: Laine ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n
5396: muuttamisesta.
5397:
5398:
5399: E d u s k u n n a 11 e.
5400:
5401: Koulunkäynnin ja opiskelun aiheuttamat kul· opintojen rahoittaminen todella vaikeaa. Työn-
5402: jetus- ja matkakustannukset ovat muodosta- tekijäin työmatkakulut on hyväksytty määrät-
5403: massa yhä tuntuvamman menoerän, jonka tyyn rajaan saakka vähennyskelpoisiksi vero-
5404: aiheuttama taloudellinen rasitus tuntuu erityi- tuksessa. Näin olisi meneteltävä myös koulu-
5405: sesti vähävaraisten keskuudessa. Liikennemak- matkoista aiheutuvien kustannusten osalta.
5406: sujen kohoaminen on edelleen pahentanut Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5407: tilannetta. Ottaen huomioon vielä muut koulu-
5408: tuskustannukset, jotka aiheutuvat lukukausi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5409: maksujen suorittamisesta, oppikirjojen ostami- lakiehdotuksen:
5410: sesta, ruokailumenoista jne. on koulutuksen ja
5411:
5412:
5413:
5414: Laki
5415: tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta.
5416: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
5417: varallisuusverolain ( 1043/74) 29 §:n 1 momentin 7 kohta näin ,kuuluvaksi:
5418:
5419: 29 §. aiheutuvat matkakustannukset asunnosta kou-
5420: Verovelvollisella on oikeus vähentää: luun tai oppilaitokseen ja takaisin halvinta kul-
5421: kuneuvoa käyttäen.
5422: 7 ) lapsensa koulunkäynnistä tai opiskelusta
5423:
5424:
5425: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1975.
5426:
5427: Ensio Laine. P. Liedes.
5428: Irma Rosnell. Toivo Asvik.
5429: 110
5430:
5431: Lak.al. n:o 60.
5432:
5433:
5434:
5435:
5436: Laine ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussäännök-
5437: sistä verolakeihin.
5438:
5439:
5440: E d u s k u n n a 11 e.
5441:
5442: Asumiskustannukset ovat maassamme muo- sitä koskevaa esitystä ja eduskunta on hylännyt
5443: dostuneet kohtuuttoman korkeiksi. Kustannus- kansandemokraattisen eduskuntaryhmän taholta
5444: tason nousu, korkorasituksen kasvu, tonttikei- mm. viime marraskuussa tehdyn ehdotuksen
5445: nottelun jatkuminen ja suurten rakennusfirmo- vuokrakulujen vähennysoikeuden sallimisesta
5446: jen voittojen lisääminen tulevat merkitsemään siltä osin kuin vuokra ylittää 10 % verovel-
5447: asumiskustannusten jatkuvaa kohoamista. Vuok- vollisen tai yhteisverotettavien aviopuolisoiden
5448: ratason korkeus on esteenä asumistason para- veronalaisen tulon erotuksesta, ei kuitenkaan
5449: nemiselle. Erityisesti vähävaraiset kansalaiset, enempää kuin 2 500 markkaa vuodessa. Vä-
5450: vanhukset, nuoret avioparit, yksinään asuvat ja hennysoikeuden salliminen vuokrakulujen osalta
5451: opiskelijat sekä muut pienituloiset kansalaiset on perusteltua mm. siksi että eduskunta on
5452: joutuvat asumaan ahtaasti ja varsin usein muka- päättänyt oman asunnon verotuksen poistami-
5453: vuuksia vailla olevissa asunnoissa. sesta.
5454: Edellä kerrotuista syistä johtuen on mm. Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
5455: eduskunnassa kiinnitetty huomiota vuokraku-
5456: lujen vähennysoikeuden välttämättömyyteen ve- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5457: rotuksessa. Hallitus ei kuitenkaan ole antanut lakiehdotuksen:
5458:
5459:
5460:
5461: Laki
5462: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin.
5463:
5464: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5465:
5466: 1 §.
5467: Vuoden 1976 tulojen ja omaisuuden perus- tystä huoneistosta maksetut vuokrat siltä osin
5468: teella toimitettavassa tulo- ja omaisuusverotuk- kuin ne ylittävät 10' prosenttia verovelvollisen
5469: sessa sekä sanotun vuoden tulojen perusteella tai yhteisverotettavien aviopuolisoiden yhteises-
5470: toimitettavassa kunnallisverotuksessa on sen tä veronalaisesta tulosta, ei kuitenkaan enempää
5471: estämättä, mitä voimassa olevassa verolainsää- kuin 3 000 markkaa vuodessa.
5472: dännössä on säädetty, noudatettava tämän lain
5473: säännöksiä. 3 §.
5474: 2 §. Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöön-
5475: Verovelvollinen saa tulostaan vähentää vero- panosta ja soveltamisesta antaa tarvittaessa val-
5476: velvollisen ja hänen perheensä asuntona käyte- tiovarainministeriö.
5477:
5478: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 197 5.
5479:
5480: Ensio Laine. Heimo Rekonen. Taisto Sinisalo.
5481: 111
5482:
5483: Lak.al. n:o 61.
5484:
5485:
5486:
5487:
5488: Lattula ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1975 toimiteltavassa val-
5489: tionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro-
5490: senteista.
5491:
5492:
5493: E d u s k u n n a 11 e.
5494:
5495: Muuttoliike entisestäänkin harvaanasutuilta tekemään riittävän houkutteleviksi yksityisille
5496: ja vajavaisesti työllistyneiltä ns. kehitysalueilta kansalaisille. Tässä on luonnollista ottaa myös
5497: tiheämmin asuttuun, jopa osittain ruuhkastakin taloudelliset vaikuttimet huomioon.
5498: kärsivään eteläiseen Suomeen on eräs kansan- Ratkaisu on löydettävissä edellä esitettyyn
5499: taloutemme ja koko yhteiskuntaelämämme ki- pulmaan vähentämällä kehitysalueella asuvien
5500: peimpiä pulmia. Näitä alueita kokonaisuutena kansaJaisten välittömän verotuksen taakkaa ja
5501: on pyritty valtiovallan lukuisin toimenpitein nimenomaan siten, että ne kansalaiset, joilla on
5502: tukemaan. On kuitenkin pelättävissä, jopa to- ympäristössään parhaat edellytykset lisätä koko
5503: dennäköistä, että valtion budjettimäärärahoilla alueen hyvinvointia, pitäisivät henkilökohtai-
5504: harjoitetut taloudelliset toimet osoittautuvat te- sesti edullisena jäädä tai hakeutua kehitysalueil-
5505: hottomiksi, ellei yksityisten ihmisten motivaa- le. Lieventämällä tuntuvasti kehitysalueilla asu-
5506: tioon elää näillä alueilla ja toimia niiden hy- vien veronmaksajien tulo- ja omaisuusveron
5507: väksi pystytä vaikuttamaan. On nimittäin muis- progressiota huolehdittaisiin osaltaan kehitys-
5508: tettava, että valtion avustusten varassa elämi- alueitten entistä edullisemmasta väestöraken-
5509: nen on omiaan tekemään kehitysalueilla toimi- teesta. Mikäli tämän toimenpiteen ansiosta suh-
5510: vat yritykset ja laitokset valtiosta riippuviksi, teellisesti suurituloisten lukumäärä kehitys-
5511: vaikka tällaista riippuvuutta ei yleisesti halu- alueilla lisääntyisi, se olisi omiaan vähentämään
5512: takaan. kunnallisveroäyrin nousupainetta ja suosisi ke-
5513: Sellaista ratkaisua, jolla olisi pysyvä vaikutus hitysalueelle suuntautuvia investointeja.
5514: kehitysalueitten väestöongelmien selvittämi- Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
5515: seksi, on siis etsittävä toimenpiteistä, joilla nioittaen,
5516: vaikutettaisiin kehitysalueitten hyväksi yksi-
5517: tyisten ihmisten motivaatioon kajoamatta näi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavaJZ
5518: den itsenäisyyteen. Kehitysalueet on pyrittävä lakiehdotuksen:
5519:
5520:
5521: Laki
5522: vuodelta 1975 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro-
5523: senteista annetun lain muuttamisesta.
5524:
5525: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään vuodelta 1975 toimitettavassa valtionverotuk-
5526: sessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosenteista 31 päivänä joulukuuta 197 4 annet-
5527: tuun lakiin (1 044/7 4) uusi näin kuuluva 2 a §:
5528:
5529: 2 a §. osaa mam1tussa asteikossa esitetystä veropro-
5530: Kehitysalueitten ensimmäisellä vyöhykkeellä sentista ja veron vakioerä tulon alarajan koh-
5531: kannettavassa valtion tuloverossa noudatetaan dalla korjataan näitä muutettuja veroprosentin
5532: tämän lain 2 §: ssä esitettyä asteikkoa siten määriä vastaavasti.
5533: muunnettuna, että veroprosentiksi alarajan yli Kehitysalueitten toisella vyöhykkeellä kan-
5534: menevästä tulon osasta otetaan kaksi kolmas- nettavassa valtion tuloverossa noudatetaan tä-
5535: 112 Lak.al. n:o 61
5536:
5537:
5538: män lain 2 §:ssä esitettyä asteikkoa siten sentista ja veron vakioerä tulon alarajan koh-
5539: muunnettuna, että veroprosentiksi alarajan yli dalla korjataan näitä muutettuja veroprosentin
5540: menevästä tulon osasta otetaan kolme neljäs- määriä vastaavasti.
5541: osaa mainitussa asteikossa esitetystä veropro-
5542:
5543:
5544: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
5545:
5546: Eero Lattula. Pekka Jokinen. G. Laatio.
5547: 113
5548:
5549: Lak.al. n:o 62.
5550:
5551:
5552:
5553:
5554: Lemström ym.: Ehdotus laiksi vähimmäispalkan jtt sitä vastaavan
5555: muun tulon vapauttamisesta verosta.
5556:
5557:
5558:
5559: E d u s k u n n a II e.
5560:
5561: Suomen kansa on saanut tuntea selässään kan tuloksena on kansan syvien nv1en elin-
5562: vuodesta 1966 lähtien keskustapuolueen tuke- tason lasku, liekö tavoitekin. SMP on taistel-
5563: man "sortososialistisen" talouspolitiikan ruos- lut ja tulee edelleen taistelemaan tällaista kehi-
5564: kan. Erikoisen raskaana lyö keskusta-sosialistis- tystä vastaan. SMP:ssä ollaan syvästi huolestu-
5565: ten hallitusten veropolitiikka. Iskut ovat ki- neita siitä kehityksestä, joka on tapahtunut
5566: peimmin koskeneet tämän maan pienituloisia viime aikoina tulonjako- ja hintarintamalla.
5567: ja vanhuksia, jotka elävät pienten kansaneläk- Me emme voi hyväksyä heikoimman kansalai-
5568: keiden ja työeläkkeiden varassa. Pienituloisia sen sortoa ja hyväksikäyttöä häikäilemättömän
5569: rangaistaan yhä pienempiin tuloihin iskevällä poliittisen saalistuksen ja vallanhimon tueksi.
5570: verotuksella, jolloin heidän maksettavakseen Se osa kansasta, joka elää ja työskentelee vä-
5571: jää yhä suurempi osuus suhteellisesti veroista himmäispalkalla ja tuloilla, on ehdottomasti
5572: kuin suurituloisille ja rikkaille omistajille. So- jäänyt unohdettuun asemaan. Sen työtä ja yrit-
5573: sialidemokraattis-keskustalaisen hallituspolitii- teliäisyyttä on kunnioitettava, samoin on heti
5574: kan tunnuksena on ollut pienituloisten raskas helpotettava köyhimmän ja pienimmän tulon
5575: verotus ja suurituloisten "jäsenkirjavirkamies- varassa elävän kansanosan toimeentuloa sekä
5576: ten" ja muiden kumarrus-seikkailijoiden palk- saatava aikaan ratkaisuja, joilla ei jo ennes-
5577: kojen suhteettoman suuri korotus. Nyky-sosia- täänkin alhaista elintasoa edelleen alenneta.
5578: lidemokratian voima onkin korkean kerska- Korjaus on aloitettava verotuksesta vapautta-
5579: elintason varassa elävissä virkamiesportaissa, maila vähimmäispalkka ja sitä vastaava muu
5580: joihin he ovat nostaneet voimat, jotka eivät tulo veroista. SMP on jo tehnyt aloitteen ja
5581: tiedä mitään työtätekevän ja vallankin työtä- vaatinut vähimmäiseläkkeiden vapauttamista
5582: tehneen eläkeläisväestön vaikeuksista. Uus- verosta.
5583: sosialidemokratia on kylmän laskelmoivaa yh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5584: teiskunnalle kielteisiin muutoksiin pyrkivää po- nioittavasti,
5585: litiikkaa, joka ei enää tunnusta työn arvoa eikä
5586: vapautta yrittää. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5587: Keskusta-sosialidemokraattisen hallituspolitii- lakiehdotuksen:
5588:
5589:
5590:
5591:
5592: Laki
5593: vähimmäispalkan ja sitä vastaavan muun tulon vapauttamisesta verosta.
5594: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5595:
5596: 1 §. 2 §.
5597: Tämän lain mukaan vähimmäispalkka ja sitä Tätä lakia sovelletaan kaikkiin kansalaisiin,
5598: vastaava muu tulo on verosta vapaa. joiden työ-, yritys- tai muu tulo ei ylitä vä-
5599: himmäispalkkaa.
5600: 15 173/75
5601: 114 Lak.al. n:o 62
5602:
5603: Sama on laki opiskelijoihin nähden, joiden 3 §.
5604: loma-ajan tulo ei ylitä vähimmäispalkan yh- Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
5605: teenlaskettua vastaavan ajan tuloa. töönpanosta annetaan asetuksella.
5606:
5607:
5608: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1975.
5609:
5610: Rainer Lemström. Veikko Vennamo.
5611: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
5612: J. Juhani Kortesalmi.
5613: 115
5614:
5615: Lak.al. n:o 63.
5616:
5617:
5618:
5619:
5620: Lemström ym.: Ehdotus laiksi sähkön kuluttajahinnan pitämi-
5621: sestä kohtuullisena.
5622:
5623:
5624: E d u s k u n n a 11 e.
5625:
5626: Sähkön hinta on maamme kodeissa huomat- mätöntä asettaa tällaisille suunnitelmille laki-
5627: tava kustannustekijä. Siksi inflaation ja kansa- pohjaisia rajoituksia.
5628: laisten toimeentulon vaikeutumisen estämiseksi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5629: olisi sähkön hinta välttämättä pidettävä viime- nioittavasti,
5630: vuotisella tasollaan.
5631: Kun hallitus kuitenkin suunnittelee sähkön että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5632: kuluttajahintojen suurta nostamista, on välttä- lakiehdotuksen:
5633:
5634:
5635: Laki
5636: sähkön kuluttajahinnan pitämisestä kohtuullisena.
5637: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5638:
5639: 1 §.
5640: Kotitalouksien sähkön kuluttajahinta pide- malle ja muille sähköä tuottaville laitoksille ta-
5641: tään toistaiseksi ja ainakin vuoden 1976 lop- loudellista tukea valtion varoista sen mukaan
5642: puun vuoden 1973 tasolla. kuin eduskunta päättää.
5643:
5644: 2 §. 3 §.
5645: Jos välttämättömät kustannustekijät sitä vaa- Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltami-
5646: tivat, on valtiovallan annettava Imatran Voi- sesta annetaan asetuksella.
5647:
5648:
5649: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1975.
5650:
5651: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
5652: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
5653: 116
5654:
5655: Lak.al. n:o 64.
5656:
5657:
5658:
5659:
5660: Lemström ym.: Ehdotus laiksi eräistä omaisuuden luovutuksista
5661: saadun voiton väliaikaisesta verovapaudesta annetun lain
5662: muuttamisesta.
5663:
5664:
5665: E d u s kun n a 11 e.
5666:
5667: Voimassa oleva laki edellyttää, että milloin jonka hän on joutunut maksamaan veron liika-
5668: verotettava on joutunut maksamaan veroa sel- kantona. Siksi on lakia välttämätöntä korjata
5669: laisesta omaisuudesta, jonka verotettava on me- niin, että liiaksi kannetulle palautettavalle ve-
5670: nettänyt vesistön patoamisesta tai säännöste- ron markkamäärälle maksetaan kahdentoista
5671: lystä johtuvista syistä ja josta häntä kuitenkin prosentin korko.
5672: on verotettu, on hänellä mahdollisuus saada Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit.
5673: oikaisu verotukseensa. Tämä säädös on tarpeel- tavasti,
5674: linen, mutta hallitus on jättänyt huomioimatta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5675: kokonaan sen, että veronmaksaja on myös lakiehdotuksen:
5676: oikeutettu saamaan korkoa sille pääomalleen,
5677:
5678:
5679:
5680: Laki
5681: eräistä omaisuuden luovutuksista saadun voiton väliaikaisesta verovapaudesta annetun
5682: lain muuttamisesta.
5683: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräistä omaisuuden luovutuksista saadun voi-
5684: ton väliaikaisesta verovapaudesta 29 päivänä kesäkuuta 1961 annetun lain 4 §, sellaisena
5685: kuin se on 20 päivänä joulukuuta 197 4 annetussa laissa ( 99 5/7 4), näin kuuluvaksi:
5686:
5687: 4 §.
5688: Tätä lakia sovelletaan vuosien 1960-1976 tus hakemuksesta oikaistava tämän lain mu-
5689: tulojen perusteella toimitettavissa verotuksissa, kaiseksi ja liiaksi kannettu määrä suoritettava
5690: kuitenkin niin, että 1 a §: ää sovelletaan en- takaisin. Verotuksen oikaisemista ja veron pa-
5691: simmäisen kerran vuodelta 1970 toimitetta- lauttamista on, verotuksen saatua lainvoiman,
5692: vissa valtion- ja kunnallisverotuksissa. Milloin haettava asianomaiselta lääninhallitukselta 12
5693: vuosilta 1958--1959 on määrätty maksetta- päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain
5694: vaksi veroa 1 § : ssä tarkoitetusta sellaisesta 94 §: ssä säädetyssä ajassa ja järjestyksessä.
5695: omaisuuden tai pysyvän käyttöoikeuden lunas- Vuoden 1976 tulojen perusteella toimitet-
5696: tamisesta tai luovuttamisesta, joka on tapah- tavassa verotuksessa palautettavalle määrälle
5697: tunut vesistön patoamista tai säännöstelyä maksetaan korkoa kahdentoista prosentin mu-
5698: välittömästi palveleviin tarkoituksiin, on vero- kaan.
5699:
5700:
5701: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1975.
5702:
5703: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
5704: Veikko Vennamo. J. Juhani Kortesalmi.
5705: Mikko Vainio.
5706: 117
5707:
5708: Lak.al. n:o 65.
5709:
5710:
5711:
5712:
5713: Lemström: Ehdotus laiksi sokerijuurikkaasta valmistettujen tuot-
5714: teiden hinta- ;a tuotantotukiverosta.
5715:
5716:
5717: E d u s k u n n a II e.
5718:
5719: Hallituksen harjoittama sokeripolitiikka on veron alaiseksi niin, että kotimaisen sokerin ja
5720: ajautunut täydelliseen umpikujaan. Tämä on ulkomaisen sokerin hinnanerotuksena määrä-
5721: ollut seurausta kotimaisen sokerintuotannon ja tään kotimaisen sokerin kohdalla hinnanerotus
5722: sokerijuurikkaan viljelyn tehostamisen laimin- perittäväksi valmisteverona valtion kassaan.
5723: lyönnistä. Vaikuttimena on ollut myös kiihko- Tämä ei ole hyväksyttävää. Asia on ratkaistava
5724: mielinen talonpojantappolinjan toteuttaminen. niin, että hinnanerotuksena määrätään kannet-
5725: Poliittinen vainoaminen on johtanut kansan tavaksi hinta- ja tuotantotukiveroa. Tämän ve-
5726: maksamaan sokerin kohdalla poliittisten kiih- ron tuottama pääomamäärä jaetaan kahteen
5727: koilijoiden ja yhteiskuntajärjestyksen muutos- osaan maksamalla sokerijuurikkaanviljelijälle
5728: haaveilijoiden raskaat laskut. Ei ole pitkää puolet kertyvistä varoista sokerijuurikkaan lisä-
5729: aikaa, kun sos.dem.puolue lupaili Suomen kan- hintana ja toisella puolella alennetaan koti-
5730: salle ilmaista sokeria, kunhan ensin hirtetään maista sokerin kuluttajahintaa. Tällä tavoin
5731: oman maan perhe- ja pienviljelijätuottajat pois. eivät varat jää sokerin valmistajien voitoiksi ja
5732: Kuluttajaväestö voi nyt todeta mikä on tämän epämääräisellä tavalla käytettäviksi, mutta ei
5733: politiikan seuraus ja kuka maksaa viulut tästä- myöskään valtion tuhlailumenoihin käytettä-
5734: kin manööveristä raskaana, se on kansa. väksi, vaan niillä edesautetaan sokerituotantom-
5735: Ulkomainen sokeri on noussut hinnaltaan me entistä suuremman omavaraisuuden takaa-
5736: korkeaksi ja suomalainen sokeri on todettu mista, samalla alentaen sokerin kuluttajahintaa.
5737: kotimaassa kotimaisista raaka-aineista tuotet- Edellä sanottuun viitaten ehdotan kunnoitta-
5738: tuna paljon halvemmaksi. Tästä on nyt sitten vasti,
5739: seurauksena himoverottajahallituksen vaatimuk- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5740: set kotimaisen sokerin asettamisesta valmiste- lakiehdotuksen:
5741:
5742:
5743:
5744: Laki
5745: sokerijuorikkaasta valmistettujen tuotteiden hinta- ja tuotantotukiverosta.
5746:
5747: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5748:
5749: 1 §. koituksessa valmistaa sokerijuorikkaasta soke-
5750: Maassa sokerijuorikkaasta valmistetusta so- ria, raakasokeria, paksumehua tai muuta soke-
5751: kerista, raakasokerista, paksumehusta ja muusta riin verrattavaa tuotetta.
5752: sokeriin verrattavasta tuotteesta on suoritettava
5753: valtiolle hinta- ja tuotantotukiveroa sen mu- 3 §.
5754: kaan kuin tässä laissa säädetään. Veroa on suoritettava irrallaan myytävästä
5755: tavallisesta kidesokerista kilolta se määrä, joka
5756: 2 §. on ulkomaisen ja kotimaassa tuotetun sokerin
5757: Velvollinen suorittamaan sokerijuorikkaasta hinnan ero markoissa laskettuna nettopainon
5758: valmistettujen tuotteiden hinta- ja tuotanto· mukaan.
5759: tu'kiveroa on jokainen, joka maassa ansiotar- Muusta kuin tavallisesta kidesokerista, sekä
5760: 118 Lak.al. n:o 65
5761:
5762: raakasokerista, paksumehusta ja muusta soke- tetään lyhentämättäminä kotimaisen sokerin
5763: riin verrattavasta tuotteesta on veroa suoritet- tukemiseen ja kuluttajahinnan alentamiseen si-
5764: tava niistä saatavan sokerimäärän perusteella 1 ten, että puolet kerätystä määrästä jaetaan so-
5765: momentissa mainitun perusteen mukaan. Val- kerijuurikasviljelijöille korotettuna sokerijuu-
5766: tiovarainministeriö muuntaa edellä tarkoitetut rikkaan hintana ja toinen puoli käytetään koti-
5767: tuotteet tavalliseksi kidesokeriksi niistä saata- maassa myytävän sokerin hinnan alentamiseen
5768: van sokerimäärän perusteella. kuluttajille.
5769: Valtiovarainministeriön 2 momentissa mai-
5770: nittu päätös on julkaistava virallisessa lehdessä. 6 §.
5771: Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
5772: 4 §. töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
5773: Hinta- ja tuotantotukiveron määräämisessä ja sella.
5774: suorittamisessa noudatetaan mitä valmisteveron
5775: määräämisestä ja suorittamisesta on valmiste- 7 §.
5776: verolaissa (558/74) säädetty. Tämä laki tulee voimaan palVana
5777: kuuta 197 ja sitä sovelletaan tuotteisiin, jot-
5778: 5 §. ka viedään valmistuspaikalta sanottuna päivänä
5779: Tämän lain perusteella kertyneet varat käy- tai sen jälkeen.
5780:
5781:
5782: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1975.
5783:
5784: Rainer Lemström.
5785: 119
5786:
5787: Lak.al. n:o 66.
5788:
5789: Lemström ym.: Ehdotus laiksi eräistä palkkatuloista verotuk,-
5790: sessa tehtävistä vähennyksistä annetun lain muuttamisesta.
5791:
5792: Eduskunnalle
5793:
5794: Suomalaisen metsätyömiehen ja kaikkien met- myös korkeammat. Toisaalta metsätyömiesten
5795: sässä työskentelevien ansioita alentavat jatku- verotus on myös noussut, verokalenterien tilas-
5796: vat heidän työnsä helpottamiseksi hankkimiensa toissa metsätyöväestömme nimet ovat ennen
5797: välineiden hankinta- ja käyttökustannusten nou- öky-isäntiä täysin selvä tosiasia. Tästä löytyy
5798: sut. Veropoliittisin ratkaisuin pitää saada aikaan myös vastaus pienviljelijäimme raskaisiin veroi-
5799: korjausta metsässä työskentelevien tulotasoon. hin, kun he pyrkivät saamaan metsätyöstä lisä-
5800: Metsätyömiehelle välttämättömän moottori- ansiota traktorin tai hevosen turvin. Todelliset
5801: sahan hankintahinta on jatkuvasti kohonnut. tulot heidän kohdallaan jäävät alakanttiin,
5802: Moottorisahasta ei hallitus ole edes esittänyt mutta kun verovähennysoikeudet ovat rajoite-
5803: poistettavaksi liikevaihtoveroa. SMP:n edus- tut todellisiin kuluihinkin nähden, niin löytyy
5804: kuntaryhmä on tästä asiasta vuodeh 197 3 val- verotettavaa tuloa, josta jo on maksettu raskas
5805: tiopäivien alussa tehnyt lakialoitteen, mutta vero työkoneiden käyttökustannusten kautta.
5806: eduskunta ei ole edes tätä aloitetta käsitellyt. Tällaista veroriistaa ei voida tämänkään ras-
5807: Esiintuodut todisteet osoittavat, että hallituk- kasta työtä tekevän väestön kohdalla hyväksyä.
5808: sella sen paremmin kuin eduskunnan enemmis- Korjaus on saatava aikaan.
5809: tölläkään ei näytä olevan halua metsätyömies~ Ei ole myöskään oikein, että raskasta veroa
5810: ten asioita korjata. Viimeiset polttoaineiden kiskotaan metsässä työskenteleviltä heidän elä-
5811: hinnankorotukset tuntuvat suuresti alentavina keoikeuttaan kiristys keinona käyttäen. SMP:n
5812: metsätyömiesten ansioissa. Nykyään käytössä eduskuntaryhmä on toisessa aloitteessaan esit-
5813: olevat moottorisahat on rakennettu hyvin ke- tänyt tämän epäkohdan ja kiristyskeinon poista-
5814: vyiksi ja teho tällöin otetaan lisääntyvällä polt- mista ja eläketurvan takaamista metsätyömie-
5815: toaineen kulutuksella. Tänä päivänä moottori- hille bruttotulon pohjalta.
5816: sahan poltto- ja voiteluaineen kulutus pyörii Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5817: keskimäärin 15 markassa päivä, kun se vielä nioittavasti,
5818: vuosi sitten oli noin 6 markkaa päivää kohti.
5819: On otettava huomioon, että valtion välilliset että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5820: verotulot ovat suhteessa kohonneesta summasta lakiehdotuksen:
5821:
5822: Laki
5823: eräistä palkkatuloista verotuksessa tehtävistä vähennyksistä annetun lain muuttamisesta.
5824: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräistä palkkatuloista verotuksessa tehtävistä
5825: vähennyksistä 22 päivänä joulukuuta 1967 annetun lain 7 §, sellaisena kuin se on 21 päivänä
5826: joulukuuta 1973 annetussa laissa (927 /73), näin kuuluvaksi:
5827:
5828: 7 §.
5829: Tätä lakia sovelletaan vuosilta 1968-1975 vähennys yksittäiseltä työntekijäitä on 60 pro-
5830: toimitettavissa valtion- ja kunnallisverotuksissa senttia, kahden henkilön työryhmältä 40 pro-
5831: kuitenkin niin, että vuodelta 1975 ja 1976 senttia ja kolmen henkilön työryhmältä 30
5832: 1 §: n 1 momentissa tarkoitettu moottorisahan prosenttia.
5833:
5834: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1975.
5835:
5836: Rainer Lemström. J. Julani Kortesalmi
5837: Veikko Vennamo. Pekka Vennamo.
5838: Mikko Vainio.
5839: 120
5840:
5841: Lak.al. n:o 67.
5842:
5843:
5844:
5845:
5846: Lemström ym.: Ehdotus laiksi valtion varmuusvarastoista anne-
5847: tun lain väliaikaisesta muuttamisesta.
5848:
5849:
5850:
5851: E d u s k u n n a 11 e.
5852:
5853: Meillä on monia esimerkkejä käytännössä, luilla tuotiin laki uudellen eduskuntaan, jossa
5854: joiden perusteella voidaan suhtautua varauk- sitten se hyväksyttiin.
5855: sella niihin vakuutuksiin ja jopa lain tulkintoi- Lakitekstissä varmuusvarastoista on selvästi
5856: hin, joita nykyinen hallitus on toteuttanut juuri todettava, että tämän lain mukaisia toimenpi-
5857: varmuusvarastointia koskevan asian hoidossa. teitä ei voida suorittaa, jos ne saattavat kansa-
5858: Täysin selvää on, että monien elintarvike- ja laisten toimeentulon uhanalaiseksi elintarpei-
5859: raaka-ainekysymysten kohdalla juuri varmuus- den, välttämättömien raaka-aineiden ja muiden
5860: varastointiasiassa nykyinen hallitus on lyönyt tämän lain alaisten varmuusvarastaitavien tava-
5861: laimin tehtävänsä, kuten rehuvarastojen tämän roiden ollessa kysymyksessä.
5862: hetken tila todistaa. Seurauksena on ollut kan- Varmuusvarastointiasia on niin tärkeä kysy-
5863: salaisten taloudellisen taakan voimakas lisään- mys, että sitä ei voida ikuisiksi ajoiksi siirtää
5864: tyminen. Samoin omien vastuuttomuuksien las- sellaisten hallitusten käsiin, jotka eivät tunne
5865: kun maksattaminen kansalaisilla on tosiasia, ku- Nyky-Suomessa vastuuta muusta kuin poliitti-
5866: ten öljyjen varmuusvarastointimaksu on todis- sen karusellin pyörittämisestä. Laista on säädet-
5867: tamassa. SMP:n määrätietoinen taistelu edus- tävä määräaikainen enintään kahdeksi vuodeksi.
5868: kunnassa ja esityksemme tällaisen lainsäädän- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5869: nön hylkäämisestä tuotti tuloksen ja esti vas- nioittavasti,
5870: tuulaskun siirtämisen kansalaisten kannetta-
5871: vaksi ensi kerralla, mutta poliittisilla keplotte- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5872: lakiehdotuksen:
5873:
5874:
5875:
5876:
5877: Laki
5878: valtion varmuusvarastoista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta.
5879: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion varmuusvarastoista 23 päivänä joulu-
5880: kuuta 1958 annetun lain (531/58) 1 §:n 2 momentti sellaisena kuin se on 31 päivänä joulu-
5881: kuuta 1974 annetussa laissa (1085/74), väliaikaisesti näin kuuluvaksi:
5882:
5883: 1 §.
5884: ka milloin kauppa- ja valuuttapoliittiset syyt
5885: Varastoituja tavaroita voidaan 1 momentissa niin vaativat, myydä tai vaihtaa, kuitenkin niin,
5886: mainitun tarkoituksen toteuttamiseksi ja myös, että myynnillä tai vaihdannalla ei saateta kan-
5887: milloin se tavaran pilaantumisvaaran tai muun salaisten toimeentuloa uhanalaiseksi elintarpei-
5888: siihen verrattavan syyn vuoksi on tarpeen taik- den, välttämättömien raaka-aineiden ja muiden
5889: Lak.al. n:o 67 121
5890:
5891: tämän lain alaisten varmuusvarastoitavien tava- Tämä laki tulee voimaan 1 pa1vana maalis-
5892: roiden luovutuksella missään vaiheessa. kuuta 1975 j•a on voimassa vuoden 1976 lop-
5893: puun.
5894:
5895:
5896: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1975.
5897:
5898: Rainer Lemström. Mikko Vainio.
5899: Veikko Vennamo. J. Juhani Kortesalmi.
5900: Pekka Vennamo.
5901:
5902:
5903:
5904:
5905: 16 173/75
5906: 122
5907:
5908: Lak.al. n:o 68.
5909:
5910:
5911: Lemström ym.: Ehdotus laiksi moottoriajoneuvoverosta annetun
5912: lain 5 §:n muuttamisesta.
5913:
5914: E d u s k u n n a 11 e.
5915:
5916: Moottoriajoneuvoverolainsäädäntö koki kulu- mista ajoneuvoilta, jotka käyttävät kulkemi-
5917: neena vuonna muutoksen, joka ei ole hyväksyt- seensa sähköä tahi puu- ja turvekaasua. Näin
5918: tävissä. Ei nimittäin voida lähteä siitä, että jos toimien luodaan pohjaa saasteettoman energian
5919: akselipainoja korotetaan, on tästä korotuksesta käytölle ja s1amalla myös kotimaisen polttoaine-
5920: autoilijan maksettava hirmulisävero. Suoma- energian käytön kehittelylle ja käyttöönotolle.
5921: lainen autoilija on jo nyt niin monien maksu- Nykyisin voimassa oleva moottoriajoneuvovero
5922: jen ja verojen rasittama, että lisää ei enää kes- estää saasteettomamman energian käytön sa-
5923: tetä. Seuraukset johtavat liikenteestä luopumi- moin kuin myös kotimaisen energian käytön
5924: seen ja kuljetusten sosialisointiin, joka lienee- kehityksen ja käyttöönoton. Lienee kansanta-
5925: kin nykyisen hallituksen tarkoituksena jatku- loudellisesti parempi antaa verovapaus kuin ve-
5926: vien lisärasitusten lyömisellä autoilijoiden kan- rotuksella estää kehitystä ja lisätä painetta ul-
5927: nettavaksi. Tästä syystä on täysin perusteltua koisen energian käyttöön.
5928: muuttaa asianomaista lakia niin, että veromäärä Moottoripyörävero on katsottava myös ny-
5929: myös korotettavien akselipainojen osalta säi- kyisessä muodossaan liian korkeaksi. Se estää
5930: lyy entisenä 9 markkana 100 kilolta. Kuljetus- mm. vähävaraisten nuorten harrastustoimintaa
5931: kustannuksia ei voida hallituksen tavoin jat- sekä rasittaa liiaksi työmatkoihinsa moottori-
5932: kuvasti nostaa, se merkitsee yhäti vaikeampaa pyörää käyttäviä työläisiä. Sitä on alennettava
5933: tilannetta yritysten ja tavallisten kansalaisten niin, että sen määräksi tulee 50 markkaa.
5934: kohdalla kohoavina kustannuksina. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
5935: Meillä puhutaan paljon energiapulasta ja il- nioittavasti,
5936: man saastumisesta. Näyttää olevan niin, että
5937: asian hoitaminen molemmilta osin jää puheeksi. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5938: Todellinen asian hoitaminen vaatii veron poista- lakiehdotuksen:
5939:
5940: Laki
5941: moottoriajoneuvoverosta annetun lain 5 §:n muuttamisesta.
5942: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan moottoriajoneuvoverosta 30 päivänä joulu-
5943: kuuta 1966 annetun lain (722/66) 5 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 20 päivänä joulu-
5944: kuuta 1974 annetussa laissa (957/74), näin kuuluvaksi:
5945:
5946: 5 §. akselisesta kuorma- ja erikoisautosta sekä kol-
5947: Varsinainen ajoneuvovero on dieselöljyä, me- tai useampiakselisesta kuorma- ja erikois-
5948: moottoripetrolia tai nestekaasua käyttävästä autosta kultakin kokonaispainon 100 kilon
5949: moottoriajoneuvosta: määräitä tai sen osalta 9 markkaa; sekä
5950: 1) henkilöautosta 600 kilon kokonaispainoon 3) moottoripyörästä 50 markkaa.
5951: saakka 72 markkaa ja kultakin mainitun painon
5952: ylittävältä 100 kilon määräitä tai sen osalta 9
5953: markkaa; Tämä laki tulee voimaan päivänä
5954: 2) paketti-, linja- ja kuorma-autosta, kaksi- kuuta 197
5955:
5956: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1975.
5957:
5958: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
5959: Veikko Vennamo. J. Juhani Kortesalmi.
5960: Mikko Vainio.
5961: 123
5962: Lak.al. n:o 69.
5963:
5964:
5965:
5966:
5967: Liedes ym.: Ehdotus laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun
5968: lain muuttamisesta.
5969:
5970:
5971: E d u s k u n n a 11 e.
5972:
5973: Valtionverotus on lähes kokonaisuudessaan mukaan yhtiöt kiertävät erilaisia laillisia veron-
5974: siirtynyt yksityisten veronmaksajien kannetta- kiertomenetelmiä käyttäen noin 1 000 miljoo-
5975: vaksi. Vuonna 1961 maksoivat yhtiöt ja yhty- nan markan valtion verotulot.
5976: mät v:altion veroista puolet ja yksityiset veron- Emme voi hyväksyä pieniin ja keskituloisiin
5977: maksajat toisen puolen. Viime vuonna yhtiöi- luonnollisiin veronmaksajiin kohdistuvaa jat-
5978: den ja yhtymien verot kattoivat enää vajaan kuvaa verotuksen kiristystä ja samanaikaisesti
5979: 10 prosenttia yksityisten maksaessa yli 90 pro- tapahtuvaa yhtymien ja yhtiöiden verotuksen
5980: senttia valtion verotuotosta. lieventämistä. Sen vuoksi pidämme tarpeellise-
5981: Yhtiöverotuksen lieventyminen on tapahtu- na lopettaa kohtuuttoman suuret poist<rOikeu-
5982: nut verolakien muutoksen johdosta. Yhtiöiden det ja varastojen aliarvostuksen.
5983: poisto-oikeuksien lisäämisen ja varastojen ali- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
5984: arvostuksen tehostamisen kautta ovat lukuisat
5985: suurteollisuuslaitokset vapauttaneet kaikki tu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5986: lonsa verotuksesta. Suoritettujen selvitysten lakiehdotuksen:
5987:
5988:
5989: Laki
5990: dinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta.
5991:
5992: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesä-
5993: kuuta 1968 annetun lain (360/68) 44 § ja muutetaan lain 28 §, 29 §:n 1 momentti ja 30 §
5994: seuraavasti:
5995:
5996: 28 §. taavan sijoitusomaisuuden hankintaan verovuo-
5997: Vaihto-omaisuuden hankintameno on sen den päättyessä todennäköisesti tarvittavan han-
5998: verovuoden kulua, jona vaihto-omaisuus on luo- kintamenon tai siitä samana ajankohtana to-
5999: vutettu, kulutettu tai menetetty. Verovelvolli- dennäköisesti saatavan luovutushinnan.
6000: sella verovuoden päättyessä olevan vaihto-omai-
6001: suuden hankintamenosta on verovuoden kulua
6002: kuitenkin se osa, joka ylittää vastaavan vaihto- 30 §.
6003: omaisuuden hankintaan verovuoden päättyessä Koneiden, kaluston ja muun niihin verratta-
6004: todennäköisesti tarvittavan hankintamenon tai van irtaimen käyttöomaisuuden hankintame-
6005: siitä samana ajankohtana todennäköisesti saata- noista tehdään poistot yhtenä eränä menojään-
6006: van luovutushinnan. nöksestä.
6007: Menojäännös on verovuoden aikana käyt-
6008: 29 §. töönotetun irtaimen käyttöomaisuuden hankin-
6009: Sijoitusomaisuuden hankintameno on sen tamenojen ja aikaisemmin käyttöönotetun ir-
6010: verovuoden kulua, jona sijoitusomaisuus on taimen käyttöomaisuuden poistamattomien
6011: luovutettu tai menetetty. Raha-, vakuutus- ja hankintamenojen summa vähennettynä irtai-
6012: eläkelaitoksella verovuoden päättyessä olevan mesta käyttöomaisuudesta verovuoden aikana
6013: sijoitusomaisuuden hankintamenosta on vero- saaduilla luovutushinnoilla ja muilla vastik-
6014: vuoden kulua kuitenkin se osa, joka ylittää vas- keilla. Menojäännöstä laskettaessa katsotaan
6015: 124 Lak.al. n:o 69
6016:
6017: irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoksi töomaisuutta, menojäännöstä laskettaessa vä-
6018: myös irtaimen käyttöomaisuuden laajennus-, hentämättä jäänyttä erää ei kuitenkaan katsota
6019: muutos-, uudistus- ja muut vastaavat petospa- verovuoden tuotoksi, vaan se vähennetään kah-
6020: rannusmenot sekä, verovelvollisen vaatiessa, den tai, mikäli sen läänin lääninverotoimisto,
6021: suurehkot korjausmenot. jonka alueella verovelvollisen kotipaikka on,
6022: Verovuoden poiston suuruus saa ölla enin- verovelvollisen hakemuksesta erityisistä syistä
6023: tään 15 prosenttia menojäännöksestä. niin päättää, useamman seuraavan verovuoden
6024: Menojäännöstä laskettaessa vähentämättä jää- aikana käyttöön otetun kuluvan käyttöomai-
6025: nyt osa irtaimesta käyttöomaisuudesta verovuo- suuden hankintamenoista. Edellä mainituin ta-
6026: den aikana saaduista luovutushinnoista ja voin vähentämättä jäänyt erä luetaan sen vero-
6027: muista vastikkeista katsotaan verovuoden ve- vuoden veronalaiseksi tuotoksi, minkä aikana
6028: ronalaiseksi tuotoksi. Mikäli verovelvollinen se olisi viimeistään ollut käyttöomaisuuden
6029: jatkaa elinkeinotoimintaansa ja tekee todennä- hankintamenosta vähennettävä.
6030: köiseksi aikovansa hankkia uutta kuluvaa käyt-
6031:
6032:
6033: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
6034:
6035: Pentti Liedes. Irma Rosnell.
6036: Toivo Asvik. Aarne Pulkkinen.
6037: Mirjam Tuominen.
6038: 125
6039:
6040: Lak.al. n:o 70.
6041:
6042:
6043:
6044:
6045: Liedes ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta.
6046:
6047:
6048: E d u s k u n n a 11 e.
6049:
6050: Kahden viimeisen vuoden aikana on inflaa- hankkiminen on käynyt mahdottomaksi pieni-
6051: tio kiihtynyt niin, että elinkustannusindeksillä tuloisten osalta.
6052: mitattuna ovat tavaroitten hinnat nousseet Hallitus ei ole käyttänyt kaikkia keinoja hin-
6053: 1/3:lla. Välttämättömien elin- ja muiden ku- tasäännöstelyn tehostamiseen eikä rakennustar-
6054: lutustarvikkeiden hinnat ovat nousseet vieläkin vikkeiden hinnankorotusten estämiseen. Tämän
6055: enemmän. Tämän johdosta vähävaraisten per- johdosta tulisi eduskunnan ryhtyä toimenpitei-
6056: heiden asema on käynyt sietämättömäksi ja nii- siin mainittujen hintojen alentamiseksi. Eräs
6057: den on tingittävä jo jokapäiväisestä toimeen- tehokas keino tässä olisi liikevaihtoveron pois-
6058: tulostaan. taminen tärkeimmiltä elintarvikkeilta ja asuin-
6059: Hintojen nousun johdosta ovat myöskin asu- ja talousrakennuksiin käytetyiltä rakennustar-
6060: miskustannukset nousseet kohtuuttomuuksiin. vikkeilta.
6061: Rakennustarvikkeiden hintojen nousu ja muut Edellä olevan johdosta ehdotamme,
6062: rakentamiseen vaikuttavat tekijät ovat kahden
6063: vuoden kuluessa nostaneet asuntojen hintoja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6064: lähes kaksinkertaiseksi, joten oman asunnon lakiehdotuksen:
6065:
6066:
6067:
6068:
6069: Laki
6070: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
6071: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 5 päivänä joulukuuta 1963 annettuun liikevaih-
6072: toverolakiin (532/63) uusi näin kuuluva 3 a §:
6073:
6074: 3 a §. vit, salaattikasvit, sipulikasvit, kurkku, kurpit-
6075: Verotonta on seuraavien tavaroiden ja niistä sa, lehtisdleri, makea maissi, meloni, paprika,
6076: valmistettujen tuotteiden myynti ja maahan- parsa, pinaatti, raparperi, tomaatti, vihannekset,
6077: tuonti: sienet, marjat ja hedelmät;
6078: maito, piimä, voi, juusto, margariini, elintar- asuin- tai talousrakennuksiin käytettävät ra-
6079: vikkeisiin käytettävät rasvat, sokeri, ruis1, veh- kennustarvikkeet.
6080: nä, ohra ja kaura, herne, peruna, kananmunat,
6081: liha sekä muut syötävät eläinten osat; kalat
6082: sekä niiden mäti; syötävät linnut ja muut Tämä laki tulee voimaan päivänä
6083: riistaeläimet; juurikasvit, kaalikasvit, palkokas- kuuta 19
6084:
6085:
6086: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1975.
6087:
6088: Pentti Liedes. Pauli Puhakka. Toivo Asvik.
6089: 126
6090:
6091: Lak.al. n:o 71.
6092:
6093:
6094:
6095:
6096: Liedes ym.: Ehdotus laiksi polttoaineiden valmisteverosta anne-
6097: tun lain 4 §:n muuttamisesta.
6098:
6099:
6100: E d u s k u n n a 11 e.
6101:
6102: Moottorisaha on muodostunut metsätyöläis- moottorisahassa käytetyn polttoaineen osalta.
6103: ten tärkeimmäksi työvälineeksi. Sahan hankki- Hallituksen taholta on useita kertoja luvattu
6104: miseksi tarvittava pääoma muodostaa suuren moottorisahoissa käytetty polttoaine vapauttaa
6105: osan metsätyöläisen vuosiansiosta ja koneen valmisteverosta, mutta hallituksen esitystä ei
6106: käyttämiseen tarvittavien voitelu- ja polttoai- ole kuitenkaan eduskunnalle annettu. Tämän
6107: neiden hintojen jatkuva kohoaminen kaventaa vuoksi olisi asia hoidettava eduskunnan pää-
6108: jatkuvasti työntekijän reaaliansioita. töksellä.
6109: Kaikkein räikeimpänä epäkohtana todetaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
6110: se, että moottoriajoneuvojen käyttämille neste-
6111: mäisille polttoaineille asetettu "maantievero" että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6112: joudutaan maksamaan myöskin metsätyöläisen lakiehdotuksen:
6113:
6114:
6115:
6116: Laki
6117: polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 4 § :n muuttamisesta.
6118:
6119: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan polttoaineiden valmisteverosta 19 päivänä huh-
6120: tikuuta 1974 annetun lain (300/74) 4 §:n 1 momentin 4) kohta näin kuuluvaksi:
6121:
6122: 4 §.
6123: Polttoaineiden valmisteveroa ei ole suoritet- Tämä laki tulee voimaan päivänä
6124: tava: kuuta 197
6125:
6126: 4) polttoaineesta, jota käytetään metsätöis-
6127: sä moottorisahan polttoaineena.
6128:
6129:
6130:
6131:
6132: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1975.
6133:
6134: Pentti Liedes. Toivo Asvik.
6135: 127
6136:
6137: Lak.al. n:o 72.
6138:
6139:
6140:
6141:
6142: Mäkelä ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muut-
6143: tamisesta.
6144:
6145:
6146: E d u s k u n n a 11 e.
6147:
6148: Kuluvan vuoden alusta voimaan tulleessa mioonottaen bruttotulo voi silloin nousta
6149: tulo- ja varallisuusverolaissa (1043/74) sääde- 16 430 markkaan eli 1 370 markkaan kuukau-
6150: tään invalidivähennyksen määräksi 100 % :n dessa. Mainittujen suurempien tulojen kohdalla
6151: invaliditeetin perusteella kunnallisverotuksessa vähennyksen vaikutus pienenee aikaisemmasta.
6152: 2 000 markan tulovähennys ja valtionverotuk- Jo verrattain vaatimattomien tulojen kohdalla
6153: sessa 500 markan verovähennys. Invalidivä- on siten tapahtumassa verotuksen kiristyminen.
6154: hennyksen määrät ovat vuoden 1965 tasolla, Invalidivähennys on tarkoitettu vammaisen
6155: jolloin niitä on viimeksi korotettu. Tulo- ja työssä käynnistä aiheutuvien erityiskustannus-
6156: varallisuusverolakia säädettäessä invalidivähen- ten ja -haittojen peittämiseen. Kun varomaila
6157: nyksen määriä ei muutettu. Ainoastaan valtion- on olennainen vaikutus veronmaksukykyyn, on
6158: verotuksessa siirrettiin vähennys tehtäväksi ve- invalidivähennystä pidettävä välttämättömänä.
6159: rosta, kun se aikaisempien säännösten mukaan Näin sitäkin suuremmalla syyllä, kun vähennys
6160: vähennettiin tulosta. tulee entistä korostetummin kohdistumaan vai-
6161: Viimeksi tapahtuneen korotuksen jälkeen keavammaisiin. Laissahan on säädetty vähen-
6162: ovat elinkustannukset kohonneet noin kaksin- nykseen oikeuttavaksi alarajaksi 30 % :n haitta-
6163: kertaisiksi ja palkkataso noin kolminkertaiseksi. aste. Jotta vähennyksellä olisi myös käytännön
6164: Olosuhteiden muutokset ovat olleet verrattain merkitystä, tulisi se pitää kustannusten ja palk-
6165: huomattavat. Tapahtunut kehitys on merkinnyt kojen nousua vastaavalla tasolla. Vähennysten
6166: verotuksen tuntuvaa kiristymistä vammaisten jälkeenjääneisyys edellyttäisi niiden nostamista
6167: kohdalla. Valtionverotuksessa verovähennykse- nyt vähintään kaksinkertaiseksi.
6168: nä myönnettävä 500 markan invalidivähennys Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6169: merkitsee sitä, että vähennys on aikaisemmin nioittaen,
6170: myönnetyn vähennyksen suuruinen yksinäisen
6171: henkilön verotettavan vuositulon ollessa 10 800 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6172: markkaa. Palkka- ja ansiotulovähennyksen huo- lakiehdotuksen:
6173:
6174:
6175:
6176:
6177: Laki
6178: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
6179: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja
6180: varallisuusverolain (1043/74) 36 §:n 1 momentin 5 kohta ja 57 §:n 1 momentin 2 kohta
6181: näin kuuluviksi:
6182:
6183: 36 §. 5) 4 000 markkaa, jos hänellä on sairaudes-
6184: Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- ta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä hait-
6185: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähen- ta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan
6186: tää: on 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä on
6187: pienempi, mutta kuitenkin vähintään 30 pro-
6188: 128 Lak.al. n:o 72
6189:
6190:
6191: senttia, prosenttimäärän osoittama osuus 4 000 57 §.
6192: markasta (invalidivähennys). Milloin verovel- Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
6193: vollinen on verovuonna saanut pakolliseen elä- osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo-
6194: keturvaan perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä, verosta vähennetään:
6195: katsotaan hänen haitta-asteensa ilman eri selvi-
6196: tystä 100 prosentiksi, jos eläke on myönnetty 2) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momen-
6197: täytenä; sekä 50 prosentiksi, jos se on myön- tin 5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen,
6198: netty osaeläkkeenä, ellei verovelvollisen haitta- 1 000 markkaa, milloin hänen sanotussa lain-
6199: asteen esitetyn selvityksen perusteella katsota kohdassa tarkoitettu haitta-asteensa on 100
6200: olevan suurempi. Asetuksella voidaan antaa prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienempi,
6201: määräyksiä niistä perusteista, joiden mukaan mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, pro-
6202: haitta-aste määritellään, sekä invalidivähennyk- senttimäärän osoittama osuus 1 000 markasta,
6203: sen saamiseksi esitettävästä selvityksestä. sekä
6204:
6205:
6206:
6207: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1975.
6208:
6209: Uljas Mäkelä. Eino Loikkanen.
6210: Uki Voutilainen. Antti Pohjonen.
6211: Eero Salo. Sinikka Luja-Vepsä.
6212: Pirkko Työläjärvi. Lyyli Aalto.
6213: Bror Lillqvist. Antti A. Halme.
6214: Aimo Ajo.
6215: 129
6216:
6217: Lak.al. n:o 73.
6218:
6219:
6220:
6221:
6222: Mäki ym.: Ehdotus laiksi valtion teollisuuslaitosten hoidon ja
6223: käytön perusteista annetun lain muuttamisesta.
6224:
6225:
6226: E d u s k u n n a 11 e.
6227:
6228: Valtion varoja on viime aikoina käytetty erittäin vaikea saada yksityiskohtaisia tietoja ja
6229: erittäin runsaasti valtioenemmistöisten osakeyh- selvityksiä näistä osakeyhtiöistä. Demokratia
6230: tiöitten osakepääomien korottamiseen ja tämä kuitenkin edellyttäisi, että eduskunnalla olisi
6231: tahti näyttää vain kiihtyvän. Vaikka eduskunta tähän mahdollisuus ja myöskin, että eduskunta
6232: näin ratkaisevasti vaikuttaa tässä vaiheessa voisi tarvittaessa saada tietoja, keskustella ja
6233: as~aan jää se kuitenkin tämän jälkeen asiassa tehdä myöskin ehkä päätöksiä näiden valtion
6234: syrjään, koska valtioenemmistöiset yhtiöt ovat laitosten osalta. Todettakoon, että paljon vä-
6235: jatkuvasti olleet vain valtioneuvoston ja sen häisemmät laitokset antavat eduskunnalle vuo-
6236: määräämien henkilöiden hallussa ja hoidossa. sittain kertomuksensa, ne siellä käsitellään ja
6237: Kun valtiontaloudellinen valvontavalta nimen- eduskunta puuttuu näiden laitosten hoitoon ja
6238: omann meidän yhteiskunnassamme kuuluu edus- hallintoon. Nimenomaan taloudellisen painon ja
6239: kunnalle, joka viime kädessä muutoinkin päät- merkityksen takia olisi näin ollen erittäin pal-
6240: tää taloudellisista kysymyksistä, olisi täysin jon suurempi syy saattaa nämä valtioenemmis-
6241: luonnollista, että eduskunnalla olisi jonkinlai- töiset yhtiöt myöskin eduskunnan valvontaan.
6242: nen mahdollisuus seurata näiden suurten raha- Kaiken edellä olevan perusteella kunnioittaen
6243: määrien käyttöä ja sitä, mitenkä valtion tällä ehdotamme,
6244: toiminta-alalla menetellään.
6245: Kuitenkin nämä valtioenemmistöiset ovat yk- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6246: sipuolisesti valtioneuvoston ja sen määräämien lakiehdotuksen:
6247: henkilöiden hoidossa, ollen esim. eduskunnan
6248:
6249:
6250:
6251: Laki
6252: valtion teollisuuslaitosten hoidon ja käytön perusteista annetun lain muuttamisesta.
6253: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään valtion teollisuuslaitosten hoidon ja käytön ylei-
6254: sistä perusteista 13 päivänä toukokuuta 1931 ( 168/931) annettuun lakiin uusi näin kuu-
6255: luva 3 a §:
6256:
6257: 3a §. senet eduskunnan valitsij•amiehet valitsevat suh-
6258: teellisilla vaaleilla.
6259: Osakeyhtiönä toimivalla valtion teollisuus- Hallintoneuvoston: tulee vuosittain antaa
6260: laitoksella tulee olla hallintoneuvosto, jonka jä- eduskunnalle toiminnastaan kertomus.
6261:
6262:
6263: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1975.
6264:
6265: Timo Mäki. Olavi Nikkilä. Salme Katajavuori.
6266:
6267:
6268: 17 173/75
6269: 130
6270:
6271: Lak.al. n:o 74.
6272:
6273: Niemelä ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1975 toimiteltavassa val-
6274: tionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro-
6275: senteista.
6276:
6277: E d u s k u n n a 11 e.
6278: Voimassa olevan 'asteikon mukaan valtion tasaisesti. Siksi on paikallaan, että työvaltaisen
6279: tuloverotus alkaa jo jopa 3 000 markan vero- tuotantotoiminnan, jollaista pieni- ja keskisuuri
6280: tettavasta tulosta. Voimakkaan inflaation aika- yritystoiminta juuri on, tulee saada verohelpo-
6281: na pitäisi verotettavan tulon alarajaa voimak- tuksia. Ehdotammekin yhteisöjen tuloverotuk-
6282: kaasti korottaa, eikä laskea kuten hallitus tekee. sen porrastamista työntekijöiden lukumäärän
6283: Yhtenäisyyden puolue pitää ehdottoman vält- perusteella ja alle 200 työntekijän yritysten ve-
6284: tämättömänä, että kohtuulliseen toimeentuloon rotuksen keventämistä.
6285: vaadittava vähimmäisansiomäärä on vapautetta- Ehdotamme todellisen inflaatiokorjauksen
6286: va valtion tuloverosta. Verotettavan tulon ala- suorittamista eli verotettavan omaisuuden ala-
6287: rajaksi ehdotammekin 10 000 markkaa. Pidäm- rajan korottamista 120 000 markkaan. Verora-
6288: me myöskin välttämättömänä, että keskitulois- situksen todellinen määrä sisältyy pääasiassa
6289: ten veroasteikkoja on alennettava 30 000- verotaulukkoihin ja niin pidämmekin välttä-
6290: 40 000 markan tuloihin asti. mättömänä, että taulukoita korjataan vuosittain
6291: Yhtenäisyyden puolueessa olemme huolestu- inflaation vauhtia vastaavasti.
6292: neita pienen- j·a keskisuuren yritystoiminnan jat- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6293: kumismahdollisuuksista. Tulo- ja varallisuusla-
6294: kiesitys tulee aiheuttamaan monille yhtymille että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6295: lisäverorasituksia. Alati kasvavat sosiaalikustan- lakiehdotuksen:
6296: nukset koettelevat yritystoimintaa varsin epä-
6297:
6298: Laki
6299: vuodelta 1975 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja
6300: veroprosenteista.
6301: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vuodelta 1975 valtionverotuksessa sovelletta-
6302: vista veroasteikoista ja veroprosenteista annetun lain ( 1044/74) 2 §, 3 § ja 4 § näin kuu-
6303: luviksi:
6304: 2 §.
6305: Progressiiviset tuloveroasteikot ovat seuraavat:
6306: Asteikko A Asteikko B
6307: Veron Vero-% Veron Vero-%
6308: vakioerä alarajan vakioerä alarajan
6309: tulon yli tulon yli
6310: alarajan menevästä alarajan menevästä
6311: · Verotettava tulo kohdalla tulon kohdalla tulon
6312: mk mk osasta mk osasta
6313: 10 000- 12 000 ...................... 20 10 20 8
6314: 12 000- 15 000 ...................... 220 26 180 14
6315: 15 000- 20 000 ...................... 1000 34 600 26
6316: 20 000- 30 000 ...................... 2700 37 1900 32
6317: 30 000- 40 000 ...................... 6 400 40 5100 35
6318: 40 000- 60 000 ...................... 10 400 44 8 600 37
6319: 60 000- 80 000 ...................... 19 200 46 16 000 40
6320: 80 000-100 000 ...................... 28 400 47 24000 4.3
6321: 100 000-200 000 ...................... 37 800 49 32 600 49
6322: 200000- ...................... 86 800 51 81600 51
6323: Lak.al. n:o 74 131
6324:
6325: 3 §. 4 §.
6326: Progressiivinen varallisuusveroasteikko on Yhteisön progressiivinen tuloveroasteikko on
6327: 91euraava: seuraava:
6328: Yhteisön palveluksessa
6329: Veron vakioerä Vero-% oleva työntekijämäärä Tulovero-%
6330: vatallisuuden alatajan
6331: Verotettava alatajan ylittävästä -100 . . . . . . . . . . . . . . . . 36
6332: vatallisuus kohdalla varallisuuden 100-200 . . . . . . . . . . . .. . . . 40
6333: mk mk osasta 200- ................ 45
6334: 120 000-200 000 100 1,0
6335: 200 000-300 000 900 1,7 Yhteisön varallisuusvero määräytyy 3 §:ssä
6336: 300 000-500 000 2600 2,0 olevan asteikon mukaisesti.
6337: 500000- 6 600 2,2
6338: Tämä laki tulee voimaan päivänä
6339: kuuta 197 .
6340:
6341:
6342: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1975.
6343:
6344: Arttur Niemelä. Aune Mänttäri.
6345: 132
6346:
6347: Lak.al. n:o 75.
6348:
6349:
6350:
6351:
6352: Niemelä ym.: Ehdotus laiksi asuntotuotantolain väliaikaisesta
6353: muuttamisesta.
6354:
6355:
6356: E d u s k u n n a 11 e.
6357:
6358: Vuonna 1974 hyväksytty laki asuntotuotan- Mainitulla perusteella ehdotamme,
6359: tolain väliaikaisesta muuttamisesta on epäoi-
6360: keudenmukainen ja yksipuolinen, koska se jät- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6361: tää ulkopuolelle kokonaan omakotitalojen ja lakiehdotuksen:
6362: asunto-osakkeiden omistajat.
6363:
6364:
6365: Laki
6366: asuntotuotantolain väliaikaisesta muuttamisesta.
6367:
6368: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä huhtikuuta 1966 annettuun asunto-
6369: tuotantolakiin (247 /66) 5 päivänä joulukuuta 1974 annetulla lailla ( 892/74) lisätty 11 a §
6370: väliaikaisesti näin kuuluvaksi:
6371:
6372: 11 a §. prosenttiyksiköllä toistaiseksi, kuitenkin enin-
6373: V:altioneuvoston tulee asumiskustannusten tään vuoden 1976 loppuun saakka.
6374: kohtuullisena pysyttämiseksi alentaa vuokra- ja Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös
6375: asunto-osuuskuntatalojen rakentamista, laajenta- vastaavasti 11 § :n 2 momentin omakotitaloa
6376: mista tai peruskorjausta varten 1 päivästä hei- ja asunto-osakeyhtiötaloa.
6377: näkuuta 1968 ja sen jälkeen myönnetyistä ja
6378: myönnettävistä asuntolainoista 1 päivästä tam-
6379: mikuuta 1975 lukien veiotettavaa 11 §:n 1 Tämä laki tulee voimaan päivänä
6380: momentin mukaista korkoa enintään yhdellä kuuta 197 .
6381:
6382:
6383: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
6384:
6385: Arttur Niemelä. Viljo Suokas.
6386: Pentti Antila. A. R. Sainio.
6387: Mauno Kurppa. Matti Asunmaa.
6388: Kalevi Huotari. Heikki Kainulainen.
6389: 133
6390:
6391: Lak.al. n:o 76.
6392:
6393:
6394:
6395:
6396: Poutaneo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 41 §:n
6397: muuttamisesta.
6398:
6399:
6400: E d u s k u n n a 11 e.
6401:
6402: Elinkeinon ja ammatin harjoittamiseen tar- Omaisuusveron vaikutus maatalouden har-
6403: vittavat työvälineet ja käyttöomaisuus katso- joittamiseen on myös jatkuvasti kasvanut. Esi-
6404: taan verotuksessa muilla yritysmuodoilla paitsi merkiksi 100 hehtaarin metsäalan omaisuusve-
6405: osakeyhtiöillä veronalaiseksi omaisuudeksi. Ta- ron määrä on nykyään noin puolet tuloveron
6406: sapuolisuus eri yrittäjiä kohtaan verotuksessa määrästä. Varsin perusteltua olisikin poistaa
6407: edellyttäisi, että verotus tapahtuisi kaikilla sa- omaisuusvero kaikkeen tuotannolliseen toimin-
6408: mojen perusteiden mukaan. taan käytettäväitä omaisuudelta.
6409: Esimerkiksi maatilatalouden harjoittajilla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6410: maatalousmaan ja käyttöomaisuuden hankkimi- nioittavasti,
6411: nen muodostaa erittäin suuren kustannuserän,
6412: mutta sitä ei kuitenkaan verotuksessa huomioi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6413: da tulon hankkimisesta aiheutuneena kustan- lakiehdotuksen:
6414: nuksena. Omaisuuden arvon selvittäminen vaa-
6415: tii myös paljon työtä verotusviranomaisilta.
6416:
6417:
6418: Laki
6419: tulo- ja varallisuusverolain 41 §:n muuttamisesta.
6420:
6421: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
6422: varallisuusverolain ( 1043/74) 41 §:n 1 momenttin näin kuuluva uusi 11 kohta:
6423:
6424: 33 §. den harjoittamisessa käytetty käyttöomaisuus
6425: Veronalaisia varoja eivät ole: siihen luettuna elinkeinon ja maatilatalouden
6426: harjoittamisen pysyvään käyttöön tarkoitetut
6427: 11 ) elinkeinotoiminnassa sekä maatilatalou- maa-alueet.
6428:
6429: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1975.
6430:
6431: Pentti Poutanen. Lea Sutinen. Pekka Vilmi.
6432: Saimi Ääri. Aulis Sileäkangas. Sulo Suorttanen.
6433: Sylvi Saimo. Esko Härkönen. Paavo Niinikoski.
6434: Mauno Manninen. Eino Lottanen. Ahti Pekkala.
6435: Mikko Kaarna. Mikko Jokela. Veikko Pihlajamäki.
6436: Taisto Tähkämaa. Paavo Väyrynen. Reino Kangas.
6437: T. Saloranta. Aino Karjalainen. Orvokki Kangas.
6438: Jouko Siikaniemi. Toivo Yläjärvi. Olavi Martikainen.
6439: Juhani Saukkonen. Katri-Helena Eskelinen.
6440: 134
6441:
6442: Lak.al. n:o 77.
6443:
6444:
6445:
6446: Pulkkinen ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeus-
6447: säännöksistä verolakeihin.
6448:
6449:
6450: E d u s k u n n a 11 e.
6451:
6452: Maassamme on joukko työntekijöitä, joiden tuvat lisäkustannukset tulisivat korvatuiksi.
6453: elinkustannukset tulevat normaalia suurem- Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut, vaan päin-
6454: miksi. Tämä koskee varsinkin niitä työntekijä- vastoin varsinkin metsä- ja siirtotyömaiden työ-
6455: ryhmiä, jotka joutuvat työskentelemään koti- läisten palkat ovat alhaisemmat kuin vastaavan-
6456: paikkakuntansa ulkopuolella. Näihin kuuluvat laisten muiden työalojen. Oikeudenmukaista
6457: metsä-, siirto- ja usein myös rakennustyömai- olisi, että erikoisolosuhteissa työskentelevien
6458: den työntekijät. Perheistään erillään asuminen työntekijäin ylimääräiset kulut otettaisiin huo-
6459: aiheuttaa heille ylimääräisiä kuluja, joiden kor- mioon ainakin verotuksessa ja annettaisiin
6460: vaamiseksi he eivät saa päivärahaa eikä niitä heille oikeus vähentää saamastaan tulosta val-
6461: oteta huomioon verotuksessakaan. tion- ja kunnallisverotuksessa vähintään 10
6462: Lisäksi mainittakoon, että metsätyöläiset markkaa päivää kohti. Tämä olisi parhaiten to-
6463: joutuvat käyttämään omia työvälineitään, joista teutettavissa ottamalla siitä säännös lakiin eräis-
6464: he eivät saa työnantajalta mitään korvausta. tä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakei-
6465: Niin ikään työn erikoisluonteesta johtuen he hin.
6466: kuluttavat runsaasti ravintoa, vaatteita ja jal- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
6467: kineita. Periaatteessa tulisi työnantajan maksaa
6468: erikoisolosuhteissa työskenteleville työnteki- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6469: jöille korkeampaa palkkaa, jotta työstä aiheu- lakiehdotuksen:
6470:
6471:
6472: Laki
6473: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöks.1stä verolakeihin.
6474: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6475:
6476: 1 §. työn tai tehtävän suorittamisessa sellaisissa olo-
6477: Vuoden 1976 tulojen ja omaisuuden perus- suhteissa, ettei verovelvollinen ole voinut asua
6478: teella toimitettavassa tulo- ja omaisuusverotuk- kotonaan eikä hänelle näiden kustannusten kor-
6479: sessa sekä sanotun vuoden tulojen perusteella vaamiseksi ole suoritettu päivärahaa. Näihin
6480: toimitettavassa kunnallisverotuksessa on sen es- erityisiin kustannuksiin on muun selvityksen
6481: tämättä, mitä voimassa olevassa verolainsäädän- puuttuessa katsottava kuluneen kymmenen
6482: nössä on säädetty, noudatettava tämän lain markkaa päivää kohden.
6483: säännöksiä.
6484: 3 §.
6485: 2 §. Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
6486: Verovelvollinen saa tulostaan vähentää ne töönpanosta ja soveltamisesta antaa tarvittaessa
6487: erityiset kustannukset, jotka ovat aiheutuneet valtiovarainministeriö.
6488:
6489:
6490: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1975.
6491:
6492: Aarne Pulkkinen. Ensio Laine.
6493: Lauri Kantola. Pentti Liedes.
6494: Toivo Åsvik. Taisto Sinisalo.
6495: Pauli Puhakka. Heimo Rekonen.
6496: 135
6497:
6498: Lak.al. n:o 78.
6499:
6500:
6501:
6502:
6503: Rekonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muut-
6504: tamisesta.
6505:
6506:
6507: E d u s k u n n a 11 e.
6508:
6509: Julkisen talouden menot ovat kasvaneet kan- myös kasvanut ja veroäyri on yhä edelleenkin
6510: santalouden kasvua nopeammin. Tämä johtuu voimakkaassa nousussa. Kuten havaitaan, vero-
6511: mm. siitä, että valtio on ottanut ja ottaa yhä tus on vuosi vuodelta kiristynyt ja siirtynyt lähes
6512: edelleenkin suorittaakseen tehtäviä, jotka joko kokonaan yksityisten veronmaksajien kannetta-
6513: suoraan tai välillisesti palvelevat suurpääoman vaksi. Erikoisesti pieni- ja keskituloisten verotus
6514: etuja. Valtion osallistuminen tulopolitiikkaan on on kiristynyt täysin kohtuuttomaksi ja on ylit-
6515: merkinnyt suuria tulonsiirtoja valtiolta teollisuu- tänyt sietokyvyn rajan. Suuryhtiöt, pankit, va-
6516: delle mm. veropoliittisin toimenpitein. Lisäksi kuutuslaitokset, suuret maa- ja metsäomaisuuk-
6517: valtio antaa teollisuudelle erittäin edullisia luot- sien omistajat, rikkaat ja suurituloiset eivät enää
6518: toja ja muita etuisuuksia. maksa sanottavasti veroja lainkaan.
6519: Rinnan valtion ja kuntien menojen kasvun Suurin toivein odotettu ja viime vuoden lo-
6520: kanssa on myös verotus kiristynyt. Työläisten pulla hyväksytty uusi tulo- ja varallisuusvero-
6521: ja muiden palkansaajien, pienviljelijäin, opiske- laki ei kuitenkaan tuo muutosta nykyiseen tilan-
6522: lijain, eläkeläisten ja kaikkien pieni- ja keski- teeseen. Verotuksen perusteita ei muutettu hive-
6523: tuloisten verotaakkaa on kuitenkin kiristetty nenkään vertaa siihen suuntaan, että verotuksen
6524: eniten. Suuryhtiöiden, pankkien, suurituloisten paine siirtyisi suuryhtiöiden ja rikkaiden kan-
6525: ja rikkaiden verotus on sen sijaan suuresti las- nettavaksi ja vähäväkisen kansan verotus hel-
6526: kenut. pottuisi. Ei edes yhtiöiden, pankkien ja säätiöi-
6527: Valtion tuloveron kehitystä osoittaa se, että den omaisuutta palautettu tuloveron alaiseksi
6528: kun yksityiset tulonsaajat maksoivat ko. verosta kuten oli vuoteen 1968 saakka. Suurten yhtiöi-
6529: vuonna 1962 49,9 %, niin vuonna 1973 yksi- den tuloveroprosentti jäi myös entiselleen, vaik-
6530: tyisten veronmaksajien osuus oli noussut ka kommunistit esittivät sen korottamista. Edus-
6531: 88,07 % :iin. Ennakkotietojen mukaan yksityis- kunnan enemmistö hyväksyi myös hallituksen
6532: ten veronmaksajien osuus nousi viime vuonna esityksestä vuodelta 1975 valtionverotuksessa
6533: jo yli 90 % :n. Yhtiöiden, säätiöiden, osuuskun- sovellettavat veroasteikot, joiden mukaan yksi-
6534: tien ja muiden yhteisöjen osuus laski vastaavasti tyisten tulonsaajien vero tehtyjen vähennysten
6535: viime vuonna alle 10 % koko valtion tuloveron jälkeen määräytyy sellaiseksi, että pieni- ja kes-
6536: tuotosta, vaikka se oli ollut vuonna 1962 kituloisten verotus vielä entisestäänkin kiristyy.
6537: 50,1 % ko. verosta. Valtion tuloveron muodos- Hallitus ja eduskunnan enemmistö unohtivat
6538: tumista yhä suuremmassa määrin pieni- ja kes- tyystin keväällä 1974 tulopoliittisen ratkaisun
6539: kituloisten kannettavaksi osoittaa se, että kun yhteydessä tehdyn sitoumuksen palkansaajien
6540: tuloveroa maksavien määrä oli vuonna 1962 verotuksen alentamisesta.
6541: 763 388 henkilöä, niin vuonna 1973 veroa mak- Kuluvan vuoden alusta voimaan tullut tulo-
6542: savien määrä oli noussut 2 091 820:een. ja varallisuusverolaki merkitsee tavallisen työ-
6543: Valtion tuloveron kiristyminen johtuu inflaa- tätekevän kansan verotuksen kiristymistä. Siksi
6544: tion ja nimellispalkkojen nousun sekä miltei on välttämätöntä saada verolakiin sellaiset muu-
6545: paikallaan pysyneiden verotaulukeiden yhteis- tokset, jotka merkitsevät kuten mm. ammatti-
6546: vaikutuksen seurauksena. Verovähennysten mer- liitot ovat esittäneet, pieni- ja keskituloisten
6547: kitys on myös inflaatiosta johtuen muodostunut verotuksen keventämistä ja verotuksen paineen
6548: entistä pienemmäksi ja on siten osaltaan vaikut- suuntaamista suuryhtiöille, rikkaille ja suuri-
6549: tanut verotusta kiristävästi. Kunnallisverotus on tuloisille.
6550: 136 Lak.al. n:o 78
6551:
6552:
6553: Tämä lakiehdotus lähtee siitä, että mm. yh- misen perusteena olevan vähennysoikeuden laa-
6554: tiöille säädetään omaisuusvero, kuten on muil- jentamista jne.
6555: lakin kansalaisilla ja muutenkin estetään suuryh- Valtion tuloveron osalta esitetään korotetta-
6556: tiöiden veronkiertomahdollisuudet. Työläisten vaksi lapsi-, invalidi-, opiskelija- ja vanhuusvä-
6557: ja muiden pieni- ja keskipaikkaisten tulonsaa- hennyksiä, veronmaksukyvyn heikentymisen pe-
6558: jien, pienviljelijäin, eläkeläisten ja opiskelijain rusteella myönnettävää vähennystä sekä avio-
6559: verotusta sen sijaan helpotetaan mm. korotta- puolisoiden vähennyksen palauttamista verola-
6560: malla verovähennyksiä ja lisäämällä niitä. Kun- kiin. Kyseiset vähennykset esitetään tehtäväksi
6561: nallisverotuksessa esitetään perusvähennystä ko- asetetusta verosta, joka tekee oikeutta pieni- ja
6562: rotettavaksi 2 000 markasta 5 000 markkaan si- keskituloisille veronmaksajille. Edelleen lakiesi-
6563: ten, että vähennyksen saisi osittaisena aina tykseen sisältyy velvoite tarkistaa verovähen-
6564: 10 000 markan vuosituloon saakka. Valtion nykset vuosittain rahan arvoa vastaavalla ta-
6565: osuutta kunnille olisi vastaavasti lisättävä ja valla.
6566: säädettävä laki, jolla asukasluvun perusteella Verovähennykset ovat inflaation ja rahan
6567: annetaan kunnille osuus autojen rekisterimak- arvon heikentyessä menettäneet vuosittain yhä
6568: sujen ja polttoaineveron tuloista. Näin menet- enemmän merkitystään, joten jo senkin vuoksi
6569: telemällä estettäisiin veroäyrin hinnan kohoami- on välttämätöntä niitä korottaa. Yhtä välttämä-
6570: nen, joka saattaisi aiheutua verovähennysten ko- töntä on verovähennysten vuosittainen tarkista-
6571: rottamisesta. minen, jotta niiden merkitys säilyisi edes sama-
6572: Kunnallisverotuksen osalta lakiehdotus sisäl- na, vaikka rahan arvo laskisikin.
6573: tää lapsivähennyksen korottamisen 800 mark- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6574: kaan, invalidivähennyksen 4 000 markkaan, nioittavasti,
6575: opiskelijavähennyksen 3 000 markkaan, van-
6576: huusvähennyksen 2 000 markkaan ja eräitä mui- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6577: ta helpotuksia, mm. veronmaksukyvyn heikenty- lakiehdotuksen:
6578:
6579:
6580: Laki
6581: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
6582:
6583: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
6584: varallisuusverolain ( 1043/74) 14 §:n 1 momentin 3 kohta, 22 §:n 1 momentin 9 kohta ja
6585: 66 §,muutetaan lain 5 §:n 1 momentin 2 kohta, 7 §:n 1 momentin 2 kohta, 15 §:n 2 momentti,
6586: 18 §:n 4 momentti, 21 §:n 1 ja 2 momentti, 22 §:n 1 momentin 8, 10 ja 24 kohta, 23 §,
6587: 26 §:n 1 momentin 7 kohta, 28 §, 29 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohta, 31 §:n 1 momentti, 33 §,
6588: 34 §, 36 §, 37 §, 38 §, 45 §:n 2 momentti, 55 §:n 3 momentti, 56 § ja 57 § seuraavasti:
6589:
6590: II OSA 2) henkilö, joka verovuoden päättyessä ei
6591: ole asunut Suomessa, sekä ulkomainen yhteisö
6592: Verovelvollisuus
6593: täällä olevista varoistaan.
6594: 5 §.
6595: Velvollinen suorittamaan veroa tulon perus- 15 §.
6596: teella on:
6597: Yhtymän tappio vähennetään tappiontasauk-
6598: 2) henkilö, joka verovuonna ei ole asunut sesta tuloverotuksessa annetun lain ( 362/68)
6599: Suomessa, sekä ulkomainen yhteisö täältä saa- mukaisesti yhtymälle vahvistetusta tulosta ennen
6600: mastaan tulosta. tulon jakamista 1 momentin mukaan osakasten
6601: tulona verotettavaksi.
6602:
6603:
6604: 7 §. 18 §.
6605: Velvollinen suorittamaan veroa varallisuuden --------------
6606: perusteella on: Mitä tässä pykälässä sekä edellä 5 ja 7 §:ssä
6607: Lak.al. n:o 78 137
6608:
6609: on säädetty kotimaisen kuolinpesän verovelvol- tyn hakkuuoikeuden kanta-arvo lisätään luovu-
6610: lisuudesta ja verottamisesta erillisenä verovelvol- tushintaan verovelvollisen omistusajalta, enin-
6611: lisena, koskee myös sellaista avointa ja kom- tään kuitenkin luovutusvuodelta ja sitä edeltä-
6612: mandiittiyhtiötä, joka yksinomaan kehitysaluei- neeltä 5 vuoden ajalta, vähennettynä samoilta
6613: den talouden edistämisestä vuosina 1970-75 vuosilta verotetulla metsätalouden puhtaalla tu-
6614: annetussa laissa ( 87 6/69) tarkoitetulla kehi- lolla. Milloin omaisuutta verovelvollisen hallinta-
6615: tysalueella teollisesti tai käsityönä valmistaa tai aikana on kohdannut vahinko, josta hän on saa-
6616: jalostaa tavaroita taikka harjoittaa kauppapuu- nut korvausta, lisätään korvaus luovutushintaan,
6617: tarha-, taimitarha- tai turkistarhatoimintaa taik- sikäli kuin sitä ei ole käytetty tuhoutuneen tai
6618: ka kalanviljelystä tai turvetuotantoa tahi mat- vahingoittuneen omaisuuden uudistamiseen tai
6619: kailuyritystoimintaa, mikäli edellä tarkoitettu kunnostamiseen.
6620: yhtymä on viimeistään tämän lain voimaantulo-
6621: vuodelta annettavan veroilmoituksen yhteydessä
6622: tehnyt, tai mikäli on kysymys uudesta, vasta
6623: toimintansa aloittavasta yhtymästä, ensimmäisel- 22 §.
6624: tä toimivuodelta annettavassa veroilmoituksessa Veronalaiseksi tuloksi ei katsota:
6625: tekee vaatimuksen erillisenä verovelvollisena ve-
6626: rottamisesta. Tällaista yhtymää verotettaessa on 8) valtiollisen luottamustehtävän hoitamisesta
6627: soveltuvin osin noudatettava tämän lain erilli- maksettua päivärahaa ja matkakustannusten kor-
6628: senä verovelvollisena verotettavaa kotimaista vausta, työn tai tehtävän suorittamiseksi saatua
6629: kuolinpesää koskevia säännöksiä, ei kuitenkaan matkustamiskustannusten korvausta, päivärahaa,
6630: 32, 34 eikä 65 § :n säännöksiä. ateriakorvausta, majoittumiskorvausta, yömat-
6631: karahaa ja muun nimisenä hyvityksenä suoritet-
6632: tua matkakustannusten korvausta, niin myös
6633: ulkomailla tehdystä työstä tai tehtävästä aiheu-
6634: III OSA tuneiden erityisten menojen peittämiseksi saatua
6635: korvausta, siltä osin kuin sanottujen korvausten
6636: Tulo on katsottava kuluneen työstä tai tehtävästä
6637: aiheutuneiden menojen peittämiseen,
6638: 1 luku
6639: Tulon veronalaisuus 20) vapaaehtoisen vakuutuksen nojalla sai-
6640: rauden, vian tai vamman johdosta saatua päi-
6641: 21 §. värahaa, eläkettä tai elinkorkoa kahdelta ensim-
6642: Satunnaisena voittona pidetään myös omai- mäiseltä vuodelta paitsi milloin vakuutuksen
6643: suuden satunnaisen luovutuksen tuottamaa voit- maksuista on enemmän kuin puolet maksanut
6644: toa, jos omaisuus on saatu ostamalla tai vaihta- työnantaja tai muu, jonka kannalta niitä on pi-
6645: malla tahi muulla niihin verrattavalla saannolla dettävä vastikkeena verovelvollisen suorittamas-
6646: vastiketta vastaan. Milloin kiinteä omaisuus luo- ta työstä, tehtävästä tai palveluksesta. Edellä-
6647: vutetaan valtiolle tai maakunnalle, kunnalle tai mainittu ei kuitenkaan koske työpaikkojen sai-
6648: kuntainliitolle, pidetään luovutuksesta saatua raskassojen maksamia etuisuuksia,
6649: voittoa veronalaisena satunnaisena voittona
6650: vain jos omaisuus on ollut luovuttajan omana 23) kohtuullista lakko- tai muuta sellaista
6651: viittä vuotta lyhyemmän ajan. avustusta, minkä palkansaaja on työtaistelun
6652: Satunnaisen myyntivoiton suuruus lasketaan johdosta saanut asianomaiselta työmarkkinajär-
6653: siten, että omaisuuden luovutushinnasta vähen- jestöltä.
6654: netään omaisuuden hankintamenon poistamatta
6655: oleva osa ja voiton hankkimisesta aiheutuneet
6656: menot. Myyntivoittoa laskettaessa otetaan huo- 23 §.
6657: mioon rahan arvossa tapahtuneet muutokset Veronalaiseksi tuloksi ei katsota osakeyhtiölle
6658: osto- ja myyntipäivän välisenä aikana. Hankin- tai osuuskunnalle sen osakkeenomistajien tai
6659: tamenoon luetaan myös menot omaisuuden pa- jäsenten saamaa etua huoneistoista, joihin heillä
6660: rantamisesta verovelvollisen omistusaikana. yhtiöjärjestyksen tai osuuskunnan sääntöjen mu-
6661: Kiinteistöitä erikseen luovutettavaksi hakatun kaan on hallintaoikeus, milloin kysymyksessä on
6662: puutavaran ja kiinteistön luovutuksesta pidäte- asunto-osakeyhtiö, asunto-osuuskunta tai asunto-
6663: 18 173/75
6664: 138 Lak.al. n:o 78
6665:
6666:
6667: osakeyhtiöstä annetun lain (30/26) 25 §:ssä ki- tai muusta henkilövakuutuksesta suoritta-
6668: tarkoitettu osakeyhtiö taikka sellainen muu osa- mansa maksut, kuitenkin enintään 90 markkaa
6669: keyhtiö tai osuuskunta, jonka kokonaisvaroista kutakin perheenjäsentä kohti, sekä sairausvakuu-
6670: verovapaat varat mukaan luettuina, vähintään tuslaissa tarkoitetut maksut ja kansaneläkeva-
6671: 90 prosenttia muodostuu ja jonka veronalaisista kuutusmaksut täysimääräisinä,
6672: tuloista, tässä kohdassa tarkoitettua etua lukuun- 5) omana ja hänen perheensä asuntona käy-
6673: ottamatta, vähintään 80 prosenttia on saatu yh- tetystä huoneistosta maksetut vuokrat siltä osin
6674: destä tai useammasta sellaisesta rakennuksesta kuin ne ylittävät 10 prosenttia verovelvollisen
6675: tontteineen, jonka huoneistojen lattiapinta-alasta tai yhteisverotettavien aviopuolisoiden yhteises-
6676: kiinteistön hoitoa varten tarpeellisia huoneistoja tä veronalaisesta tulosta, ei kuitenkaan enempää
6677: ja huoneistojen yhteiskäyttöön varattuja tiloja kuin 3 000 markkaa vuodessa.
6678: lukuunottamatta, on vähintään 50 prosenttia
6679: osakkeenomistajien tai jäsenten yhtiöjärjestyk-
6680: seen tai osuuskunnan sääntöihin perustuvassa
6681: omassa käytössä ja jonka osakeyhtiön tai osuus- 31 §.
6682: kunnan kukaan osakas tai jäsen ei hallitse enem- Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön
6683: pää kuin 30 prosenttia huoneistojen lattiapinta- veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä käy-
6684: alasta. tettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon
6685: ottaen on erityisestä syystä, kuten elatusvelvol-
6686: lisuuden, työttömyyden, tulojen vähäisyyden tai
6687: 2 luku sairauden johdosta olennaisesti alentunut, vähen-
6688: netään tulosta kohtuullinen määrä, ei kuiten-
6689: Luonnolliset vähennykset kaan enempää kuin 5 000 markkaa ( veronmak-
6690: 26 §. sukyvyn alentumisvähennys).
6691: Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat
6692: muun ohessa:
6693: 4 luku
6694: 7) valtion ja kunnallisen luottamustehtävän Kokonaistulosta valtionverotuksessa
6695: hoitamisesta välittömästi aiheutuneet yksilöidyt tehtävät vähennykset
6696: kustannukset sen mukaan kuin verohallitus tar-
6697: kemmin määrää. 33 §.
6698: Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä·
6699: hentää lisäksi:
6700: 28 §. 1 ) ansiotulon määrän 1 500 markkaan asti
6701: Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan sekä puolet siitä määrästä, jolla ansiotulo ylit-
6702: palkkatulovähennyksenä 600 markkaa, ei kui- tää 1 500 mutta ei 4 500 markkaa, ja 20 pro-
6703: tenkaan enempää kuin palkkatulon määrän. senttia siitä määrästä, jolla ansiotulo ylittää
6704: Palkkatulovähennys korvaa palkkatulosta teh- 4 500 mutta ei 24 500 markkaa ( ansiotulovä-
6705: tävät luonnolliset vähennykset, jollei niiden hennys),
6706: määrä ylitä 600 markkaa. Korvaaviksi vähen- 2 ) 1 000 markkaa jokaisesta verovuonna
6707: nyksiksi ei kuitenkaan lueta edellä 26 § :n 1 elättämästään sellaisesta lapsestaan tai kasvatti-
6708: momentin 4 ja 5 kohdissa tarkoitettuja vähen- lapsestaan, joka ennen verovuoden alkua on
6709: nyksiä. täyttänyt 16 vuotta ja joka verovuonna vähin-
6710: tään seitsemän kuukauden ajan on saanut sään-
6711: 3 luku nöllistä ja täyttä opetusta kansa-, perus-, am-
6712: matti- tai oppikoulussa, iltaoppikoulussa, kor-
6713: Kokonaistulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa keakoulussa tai muussa niihin verrattavassa op-
6714: tehtävät vähennykset pilaitoksessa, kuitenkin niin, että vähennys
6715: myönnetään vain toiselle yhteenlasketun tulon
6716: 29 §. perusteella verotettavista puolisoista, jolloin,
6717: Verovelvollisella on oikeus vähentää: jos molemmilla puolisoilla on tuloja, vähennyk-
6718: sen saa vain se puoliso, jonka tulojen yhteis-
6719: 4) omasta taikka puolisonsa tai lastensa hen- määrä on suurempi ( koulutusvähennys),
6720: Lak.al. n:o 78 139
6721:
6722: 3) ansiotulostaan 20 prosenttia, kuitenkin 34 §.
6723: enintään 2 000 markkaa, jos verovelvollinen on Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel-
6724: verovuonna elättänyt alaikäistä lastaan tai kas- vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä
6725: vattilasta, kuitenkin niin, että yhteenlasketun saa valtionverotuksessa vähentää kotimaiselta
6726: tulon perusteella verotettaville puolisoille vä- osuuskunnalta saaduista osuuspääoman korois-
6727: hennys myönnetään vain silloin, kun molem- ta 100 markkaa.
6728: milla puolisoilla on ammatissa, liikkeessä tai
6729: maatilataloudessa suoritetun työn taikka muul-
6730: la perusteella ansiotuloa, jolloin vähennyksen
6731: saa se puoliso, jonka ansiotulojen määrä on pie- 5 luku.
6732: nempi (ylimääräinen ansiotulovähennys), Kokonaistulosta kunnallisverotuksessa
6733: 4) 3 000 markkaa, jos verovelvollinen, joka tehtävät vähennykset.
6734: ennen verovuoden alkua on täyttänyt 16 vuot-
6735: ta ja vähintään seitsemän kuukauden ajan on 36 §.
6736: saanut täyttä ja säännöllistä opetusta kansa-, Suurimman osan verovuodesta Suomessa
6737: perus-, ammatti- tai oppikoulussa, iltaoppikou- asunut henkilö saa kunnallisverotuksessa vä-
6738: lussa, korkeakoulussa tai muussa näihin verrat- hentää:
6739: tavassa oppilaitoksessa ( opiskelijavähennys), 1 ) 2 000 markkaa, milloin hän on ennen
6740: sekä verovuoden päättymistä täyttänyt kuusikym-
6741: 5) tulolähteensä tappion, mikäli se ei johdu mentäviisi vuotta ( vanhuusvähennys),
6742: elantokustannuksista. 2) 800 markkaa jokaisesta alaikäisestä lap-
6743: Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdissa tarkoi- sestaan ja kasvattilapsesta, jota hän on vero-
6744: tetaan ansiotulolla palkkatuloa sekä aikaisem- vuonna elättänyt, kuitenkin niin, että vähen-
6745: paan virka- tai työsuhteeseen taikka siihen liit- nys myönnetään vain toiselle valtionverotuk-
6746: tyvään vakuutukseen perustuvaa eläkettä tai sessa yhteenlasketun tulon perusteella verotet-
6747: perhe-eläkettä tahi maatalousyrittäjien eläke- tavista puolisoista, jolloin, jos molemmilla puo-
6748: laissa ( 46 7/69), luopumiseläkelaissa ( 16/74), lisoilla on tuloja, vähennyksen saa vain se puo-
6749: yrittäjien eläkelaissa ( 468/69) taikka työnte- liso, jonka tulojen yhteismäärä on suurempi
6750: kijäin eläkelain 1 b § :ssä tahi lyhytaikaisessa (lapsivähennys),
6751: työsuhteessa olevien työntekijäin eläkelain 1 a 3) 1 500 markkaa, jos hän on verovuodelta
6752: § :n 2 momentissa tarkoitettua eläkettä ja per- oikeutettu 2 kohdan mukaiseen lapsivähennyk-
6753: he-eläkettä sekä metsästä tapahtuneen hankin- nykseen eikä ole verovuoden päättyessä elänyt
6754: takaupan tai muun siihen verrattavan myynnin toisen henkilön kanssa 17 § :n 1 momentissa
6755: yhteydessä työn arvoa sekä sellaista osaa am- tarkoitetuissa avioliitonomaisissa olosuhteissa
6756: matin tai liikkeen tuloksesta tahi maatilatalou- tai on asumuseron tai välien rikkoutumisen
6757: den puhtaasta tulosta, jota on pidettävä koh- vuoksi pysyvästi asunut erillään puolisostaan
6758: tuullisena korvauksena verovelvollisen ja hänen (yksinhuoltajavähennys),
6759: puolisonsa verovelvollisen ammatissa, liikkees- 4) 3 000 markkaa ansiotulostaan, jos hän
6760: sä tai maatilataloudessa suorittamasta työstä. on verovuonna vähintään seitsemän kuukauden
6761: Jos ansiotulosta vähennetään 2 luvussa tarkoi- ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta kan-
6762: tettuja vähennyksiä tai 30 § :n vähennys, teh- sa-, perus-, ammatti- tai oppikoulussa, iltaoppi-
6763: dään sanotut vähennykset ansiotulosta ennen koulussa, korkeakoulussa tai muussa näihin ver-
6764: 1 ja 3 kohdassa tarkoitetun vähennyksen suu- rattavassa oppilaitoksessa ( opiskelijavähennys),
6765: ruuden määräämistä. Valtiovarainministeriö an- sekä
6766: taa tarkemmat määräykset niistä perusteista, 5) 4 000 markkaa, jos hänellä on sairau-
6767: joiden mukaan verolautakunta vahvistaa amma- desta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä
6768: tissa, liikkeessä tahi maatilataloudessa suorite- haitta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen
6769: tun edellä tarkoitetun työn arvon. mukaan on 100 prosenttia tai jos prosenttimää-
6770: Henkilöllä, joka ei ole koko verovuotta asu- rä on pienempi, mutta kuitenkin vähintään 10
6771: nut Suomessa, sekä ulkomaisella yhteisöllä on prosenttia, prosenttimäärän osoittama osuus
6772: oikeus tässä pykälässä mainittuihin vähennyk- 4 000 markasta (invalidivähennys). Milloin
6773: siin ainoastaan, mikäli vähennys kohdistuu sel- verovelvollinen on verovuonna saanut pakolli-
6774: laiseen tuloon, josta täällä on suoritettava ve- seen eläketurvaan perustuvaa työkyvyttömyys-
6775: roa. eläkettä, katsotaan hänen haitta-asteensa ilman
6776: 140 Lak.al. n:o 78
6777:
6778:
6779: eri selvitystä 100 prosentiksi, jos eläke on IV OSA
6780: myönnetty täytenä, sekä 50 prosentiksi, jos se
6781: on myönnetty osaeläkkeenä, ellei verovelvolli- Varallisuus
6782: sen haitta-asteen esitetyn selvityksen perus-
6783: teella katsota olevan suurempi. Asetuksella 2 luku
6784: voidaan antaa määräyksiä niistä perusteista,
6785: joiden mukaan haitta-aste määritellään, sekä Varojen arvostaminen
6786: invalidivähennyksen saamiseksi esitettävästä
6787: selvityksestä. 45 §.
6788: Kasvattilapsella tarkoitetaan lasta, jota muu-
6789: ten kuin vastikkeesta kasvatetaan muun henki- Metsän arvoksi katsotaan sen tuloverotuk-
6790: lön kuin vanhempiensa, ottovanhempiensa tai sessa vahvistettu puhdas tuotto kerrottuna lu-
6791: jommankumman vanhempansa puolison luona vulla 10 jos metsän tuotto on enintään 100
6792: ja jonka elättämisen perusteella kenelläkään ei kiintokuutiometriä vuodessa ja sen ylittävältä
6793: muuten ole oikeutta lapsesta annettavaan vä- osalta luvulla 20. Jos maatilan metsän puuston
6794: hennykseen. Jos joku on verovuonna ollut kah- arvo olennaisesti poikkeaa samassa kunnassa
6795: den tai useamman henkilön kasvattilapsena, saa olevien samanlaatuisten metsämaiden puustojen
6796: vähennyksen se kasvattivanhemmista, jonka keskimääräisestä arvosta, on metsän edellä mai-
6797: antaman elatuksen aika verovuonna on pisin. nituin tavoin laskettua arvoa harkinnan mukaan
6798: korotettava tai alennettava. Metsäksi luetaan
6799: maapohja ja puusto.
6800:
6801: 37 §.
6802: Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen- V OSA
6803: kilön tulo edellä mainittujen vähennysten jäl-
6804: keen ei ole 5 000 markan määrää suurempi, Vero
6805: on siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä
6806: sanotun tulon määrä, tai jos tulo on 5 000
6807: markkaa suurempi, 5 000 markkaa vähennetty- 1 luku
6808: nä yhdellä prosentilla jokaisesta täydestä 50 Valtionvero
6809: markan määrästä, jolla tulo ylittää 5 000 mar-
6810: kan määrän (perusvähennys). 55 §.
6811:
6812: Kultakin vuodelta toimitettavassa verotuk-
6813: sessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro-
6814: 38 §. senteista sekä valtion- ja kunnallisverotuksessa
6815: Kunnallisverotuksessa saadaan tietyn tulo- olevista vähennyksistä säädetään vuosittain,
6816: lähteen tuloihin kohdistuvan velan korot sekä jolloin on otettava huomioon rahan arvossa
6817: indeksi- ja kurssitappiot vähentää vain sanotun tapahtuneet muutokset.
6818: tulolähteen tuloista ainoastaan 30 000 mark-
6819: kaan saakka. 56 §.
6820: Muut kokonaistulosta tehtävät vähennykset Verovelvollisten luonnollisten henkilöiden
6821: samoin kuin verovelvollisen tai hänen per- tulovero määrätään soveltaen kahta progressii-
6822: heensä käytössä verovuonna vakituisena asun- vista tuloveroasteikkoa siten, että puolisoille,
6823: tona olleeseen kiinteistöön tai sen osaan koh- joita verotetaan heidän yhteenlasketun tulonsa
6824: distuvat velan korot vähennetään kunnallisve- perusteella, samoin kuin verovelvolliselle, joka
6825: rotuksessa ensi sijassa verovelvollisen kotikun- on elatusvelvollinen, joka verovuonna tai sitä
6826: nassa verotettavien tulojen yhteismäärästä. Sil- ennen kymmenenä vuotena on elättänyt ala-
6827: tä osin kuin kotikunnassa verotettava tulo ei ikäistä lastaan, tulovero määrätään alemman
6828: riitä näiden vähennysten tekemiseen, vähen- asteikon (B) mukaan, kun taas muille henki-
6829: netään ne muissa kunnissa verotettavista tu- löille tulovero määrätään soveltaen ylempää
6830: loista siten, että vähennys tehdään ensi sijassa asteikkoa (A). Kotimaiselle kuolinpesälle mää-
6831: siinä kunnassa verotettavista tuloista, jossa ve- rätään tulovero soveltaen alempaa asteik-
6832: rotettavien tulojen yhteismäärä on suurin. koa (B).
6833: Lak.al. n:o 78 141
6834:
6835: 57 §. 1 kohdan mukaiseen vanhuusvähennykseen, 600
6836: Verovelvollisen henkilön, joka suurimman markkaa, sekä
6837: osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo- 4) jos hän on verovuonna ollut avioliitossa
6838: verosta vähennetään: tai elänyt toisen henkilön kanssa 17 § :n 1 m<?
6839: 1 ) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäis- mentissa tarkoitetuissa avioliitonomaisissa olo-
6840: tä lastaan tai kasvattilasta, ensimmäisestä lap- suhteissa, 1 500 markkaa, kuitenkin niin, että
6841: sesta 500 markkaa ja jokaisesta seuraavasta 350 vähennyksen saa vain toinen aviopuoliso ja
6842: markkaa, kuitenkin niin, että vähennys myön- toinen 17 § :n 1 momentissa tarkoitetuissa avio-
6843: netään yhteenlasketun tulon perusteella verotet- liitonomaisissa olosuhteissa eläneistä verovelvol-
6844: taville puolisoille vain yhteen kertaan (huolta- lisista ( aviopuolisovähennys).
6845: javähennys), Yhteenlasketun tulon perusteella verotetta-
6846: 2) jos hänellä on oikeus 36 § :n 1 momen- ville puolisoille myönnetään 1 momentissa tar-
6847: tin 5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen, koitetut vähennykset pvlllisoiden yhteenlaske-
6848: 800 markkaa, milloin hänen sanotussa lainkoh- tuista tuloista määrätystä tuloverosta, tai jos
6849: dassa tarkoitettu haitta-asteensa on 100 pro- veroa on määrätty vain toiselle puolisolle, tälle
6850: senttia, tai jos prosenttimäärä on pienempi, määrätystä tuloverosta.
6851: mutta kuitenkin vähintään 10 prosenttia, pro-
6852: senttimäärän osoittama osuus 800 markasta, Tämä laki tulee voimaan päivänä
6853: 3) jos hänellä on oikeus 36 § :n 1 momentin kuuta 19
6854:
6855:
6856: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1975.
6857:
6858: Heimo Rekonen. Pentti Liedes.
6859: Taisto Sinisalo. Lauri Kantola.
6860: Ensio Laine. Aarne Koskinen.
6861: Aarne Pulkkinen. Mirjam Tuominen.
6862: 142
6863:
6864: Lak.al. n:o 79.
6865:
6866:
6867:
6868:
6869: Rekonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ;a varallisuusverolain väli-
6870: aikaisesta muuttamisesta.
6871:
6872:
6873: E d u s k u n n a 11 e.
6874:
6875: Julkisen talouden menot ovat kasvaneet kan- myös kasvanut ja veroäyri on yhä edelleenkin
6876: sa:nta:louden kasvua nopeammitn. Tämä johtuu voimakkaaSISa nousussa. Kuten ha'l!'arutaoo, vero-
6877: mm. siitä, että valtio on ottanut ja ottaa yhä tus on vuosi vuodelta lciristynyt ja siirtynyt
6878: edelleenkin suorittaakseen tehtäV'iä jotka joko lähes kokonaan yksityisten veronmaksajien kan-
6879: suoraan tai väl+lHsesti palvelevat suurpääoman nettavaksi. Ecikoisesti pieni- ja keslcituloisten
6880: etuja. Valtion osallistuminen tulopolitiikkaan on verotus on kiristynyt täysin kohtuuttomaksi ja
6881: merkinnyt suuria tulonsiirtoj,a v,altiolta teolli- on ylittänyt såetokyvyn rajan. Suuryhtiöt, pankit,
6882: suudelle mm. veropolHttisitn toimenpitein. Li- vakuutuslaitokset, suuret maa• ja metsäomai~
6883: säksi valtio antaa teollisuudelle erittäin eduLlisilll suuksien omistajat, rikkaat ja suurrutuloi:set dvät
6884: luottoja ja muilta etuisuuksia. enää maksa sanottavasti veroja lrunkaan.
6885: Rinnoo valtion ja kuntien menojen kasvun Suurin toive1n odotettu j,a viime vuoden
6886: kanssa on myös verotus l.cirrstynyt. Työläisten lopulla hyväksytty uusi tulo- ja varallisuus,vero-
6887: ja muiden palkansaajien, pienviljelijäitn, opiske- laki ei ku~tenkaan tuo muutosta nyl.qniseen til~
6888: lijam, eläkeläisten ja kaikkien pieni- ja keslci.'" teeseen. Verotuksen perusteiTa ei muutettu hive-
6889: tuloisten verotaakkaa on kui!tenkin kiristetty nenkään vertaa siihen suuntaoo, että verotuksen
6890: eniten. Suuryhtiöiden, panklci.en, suurituloisten paine siirtyisi suuryhtiöiden ja rikkaiden kan-
6891: ja rikkaiden verotus on sen sijaan suuresti las- nettavaksi ja vähäväkisen kansan verotus hel-
6892: kenut. pottuisi. Bi edes yhtiöiden, pankkien ja säätiöi-
6893: Valtion tuloveron kehitystä osoittaa se, että den omaisuutta patautettu tuloveron alaiseksi
6894: kun yksityiset tulonsaajat maksoivat ko. verosta kuten oli vuoteen 1968 s'aakka. Suurten yhtiöi-
6895: vuonna 1962 49.9 %, niin vuonna 1973 yksi- den tuloveroprosentti jäi myös entiselleen vaikka
6896: tyisten veronmaksajien osuus oli noussut kommunistit esittivät sen korottamista. Edus-
6897: 88.07 % :iin. Ennakkotietojen mukaan yksityis- kunnan enemmistö hyväksyi myös hallituksen
6898: ten veronmaksajien osuus nousi viime vuonna esityksestä vuodelta 1975 valcionverotuksessa
6899: jo yli 90 % :n. Yhtiöiden, säätiöiden, osuus- sovellettavat veroasteikot, joiden mukaan yksi-
6900: kuntien ja muiden yhteisöjen osuus laski vas- tyisten tulonsaajien vero tehtyjen vähennysten
6901: taavasti viime vuonna alle 10 % koko valtion jälkeen määräytyy sellaiseksi, että pieni- ja keski-
6902: tuloveron tuotosta, vaikka se oli ollut vuonna tuloisten verotus vielä entisestäänkin kiristyy.
6903: 1962 50.1 % ko. verosta. Valtion tuloveron Hallitus ja eduskunnan enemmistö unohtivall:
6904: muodostumista yhä suuremmassa määrin pieni- tyystin keväällä 1974 tulopoliittisen ratkaisun
6905: ja keskituloisten kannettavaksi osoittaa se, että yhteydessä tehdyn sitoumuksen palkansaajien
6906: kun tuloveroa maksavien määrä oli vuonna 1962 verotuksen alentamisesta.
6907: 763 388 henkilöä, niin vuonna 1973 veroa Kuluvan vuoden alusta voim-aan tullut tulo-
6908: maksavien määrä oli noussut 2 091 820:een. ja varallisuusverolaki merkitsee tavallisen työtä-
6909: Valtion tuloveron kiristyminen johtuu inflaa- tekevän kansan verotuksen kiristymistä. Siksi
6910: tion ja nimellispalkkojen nousun sekä miltei on välttämätöntä saada verolakiin sellaiset muu-
6911: paikallaan pysyneiden verotaulukoiden yhteis- tokset, jotka merkitsevät kuten mm. ammatti-
6912: vaikutuksen seurauksena. Verovähennysten mer- liitot ovat esittäneet, pieni- ja keskituloisten
6913: kitys on myös inflaatiosta johtuen muodostunut verotuksen keventämistä ja verotuksen paineen
6914: entistä pienemmäksi ja on siten osaltaan vaikut- suuntaamista suuryhtiöille, rikkaille ja suuri-
6915: tanut verotusta kiristävästi. Kunnallisverotus on tuloisille.
6916: Lak.al. n:o 79 143
6917:
6918: Tämä lakiehdotus lähtee siitä, että mm. yh- kentymisen perusteena olevan vähennysoikeu-
6919: tliöille säädetään omaisuusvero, kuten on muil- den laajentamista jne.
6920: lakin kansaJ.aisil1a ja muutenkin estetään suur- V alcion tuloveron osalta esitetään korotetta-
6921: yhtiöiden veronkiertomahdollisuudet. Työläisten vaksi lapsi-, inva:lidi-, opiskelija· ja vanhuus-
6922: ja muiden pieni- ja keslcipa:lkkaisten tulonsaajien, vähennyksiä, veronmaksukyvyn heikentymisen
6923: pienviljelijäin, eläkeläisten ja opiskelijam vero- perusteella myönnettävää vähennystä sekä avtio-
6924: tusta sen sijaan helpotetaa:n mm. korottamaJ.la puo1isoi!den vähennyksen palauttamis·ta vero-
6925: verovähennyksiä j•a lisäämällä ll!Htä. Kunnallis- lakiin. Kyseiset vähennykset esitetään tehtäväksi
6926: verotuksessa esitetään perusvähennystä korotet- asetetusta verosta, joka tekee oikeutta pieni- ja
6927: tavaksi 2 000 markasta 5 000 markkaan siten, keskituloisille veronmaksajille. Edelleen lakiesi-
6928: että vähennyksen sais~ osittaisena ai:na 10 000 tykseen sisältyy velvoite tarkistaa verovähen-
6929: markan vuosituloon saakka. Valtion osuutta kun- nykset vuosittain rahan arvoa vastaavalla tavaJ.la.
6930: niJle olisi vastaavasti Hsättävä, ja säädettävä laki, Verovähennykset ovat inflaation ja rahan
6931: jolla asukasluvun perusteella annetaan kunnille arvon heikentyessä menettäneet vuosittain yhä
6932: osuus autojen rekisterimaksujen ja polttoaine- enemmän merkitystään, joten jo senk~n vuoksi
6933: veron tuloista. Näin menettelemällä estettä1siin on välttämätöntä miltä korottaa. Yhtä välttämä-
6934: veroäyrin runnoo kohoaminen, joka saattaisi töntä on verovähennysten vuosittainen tarkista-
6935: aiheutua verovähennysten korottami>sestJa. minen, jotta niiden merkitys säiJyisi edes sa-
6936: Kunnallisverotuksen osalta lakiehdotus sisäl- mana, vaikka rahan arvo laskisikin.
6937: tää lapsivähennyksen korottam~sen 800 mark- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6938: kaan, inva:lidivähennyksen 4 000 markkaan, nioittavasti:,
6939: opiskelijavähennyksen 3 000 m~n"kkaan, van-·
6940: huusvähennyksen 2 000 m>arkka'!l:n ja eräitä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6941: muita helpotuksia, mm. veronmaksukyvyn hei- lakiehdotuksen:
6942:
6943:
6944: Laki
6945: tulo- ja varallisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
6946: Eduskunnan päätöksen mukaisesti. kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
6947: varallisuusverolain ( 1043/74) 14 §:n 1 momenti!n 3 kohta, 22 §:n 1 momentin 9 kohta ja
6948: 66 §, muutetaan lain 5 §:n 1 momenrin 2 kohta, 7 §:n 1 momentin 2 kohta, 15 §:n 2 mo-
6949: mentti, 18 §:n 4 momentti, 21 §:n 1 ja 2 momentti, 22 §:n 1 momentin 8, 20 ja 24 kohta,
6950: 23 §, 26 §:n 1 momentin 7 kohta, 28 §, 29 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohta, 31 §:n 1 momentti,
6951: 33 §, 34 §, 36 §, 37 §, 38 §, 45 §:n 2 momentti, 55 §:n 3 momentti, 56 § ja 57 § seuraa-
6952: vasti:
6953: II OSA 2) henkilö, joka verovuoden päättyessä ei
6954: ole asunut Suomessa, sekä ulkomainen yhteisö
6955: Verovelvollisuus täällä olevista varoistaan.
6956: 5 §. 15 §.
6957: Velvollinen suorittamaan veroa tulon perus-
6958: teella on: Yhtymän tappio vähennetään tappiontasauk-
6959: sesta tuloverotuksessa annetun lain (362/68)
6960: 2) henkilö, joka verovuonna ei ole asunut mukaisesti yhtymälle vahvistetusta tulosta en..
6961: Suomessa, sekä ulkomainen yhteisö täältä saa- nen tulon jakamista 1 momenrin mukaan os·a-
6962: mastaan tulosta. kasten tulona verotettavaksi.
6963:
6964:
6965: 7 §. 18 §.
6966: Velvollinen suorittamaan veroa varallisuuden
6967: perusteella on: Mitä tässä pykälässä sekä edellä 5 ja 7 §:ssä
6968: on säädetty kotimaisen kuolinpesän verovelvol-
6969: 144 Lak.al. n:o 79
6970:
6971:
6972: Hsuudesta ja verottam~sesta erillisenä verovel- hintaan verovelvollisen o~stusajalta, emntaan
6973: vollisena, koskee myös sellaista avointa ja kom- kuitenkin luovutusvuodelta ja sitä edeltäneeltä
6974: mandiittiyhtiötä, joka yksinomaan kehitysaluei- 5 vuoden ajalta, vähennettynä s•amoilta vuosHta
6975: den talouden edistämisestä vuosiin!a 1970-75 verotetulla metsätalouden puhtaalla tulolla.
6976: annetussa laissa (876/69) tarkoiretulla kehitys- MilloiJn omaisuutta verovelvollisen hallinta-
6977: alueella teolli:sesti tai käsityönä valmistaa tai aikana on kohdannut vahinko, josta hän on
6978: jalostaa tavaroita taikka harjoittaa kauppapuu- saanut korvausta, lisätään korvaus luovutushin-
6979: tarha-, taimitarha~ tai turkistarhatoimintaa taik- taan, sikäli kuin sitä ei ole käytetty tuhoutuneen
6980: ka kalanwljelystä tai turvetuotantoa tahi mat- ta:i vahingoitturneen omaisuuden uudistamiseen
6981: kailuydtystoi:mintaa, mikäli edellä tarkoitettu tai kunnostamiseen.
6982: yhtymä on viimeistään tämän lain voimaantulo-
6983: vuodelta annettavan veroilmoituksen yhteydes-
6984: sä tehnyt tai, mikäli on kysymys uudesta, vasta 22 §.
6985: toimil!lltansa alo~ttavasta yhtymästä, ensJ.mmäi• Veronalaiseksi tuloksi ei katsota:
6986: se1tä toimivuodelta annettavassa veroi:lmo:i<tuk-
6987: sessa tekee vaatimuksen er!illisenä verovelvolli- 8) valtiollisen luottamustehtävän hoitamises-
6988: sena verottamisesta. Tällaista yhtymää verotet- ta maksettua päiväraha:a ja matkakustannusten
6989: taessa on soveltuvin osin noudatettava tämän korvausta, työn tai tehtävän suorittamiseksi saa-
6990: lain erilHsenä verovelvollisena verotettava,a koti- tua matkustatmskustannusten korvausta, päivä-
6991: maista kuolinpesää koskevia säännöks~ä, ei lruiL rahaa, ateri:akorvausta, majoittumi:skorvausta,
6992: tenkaa:n 32, 34 eikä 65 §:n säännöksiä. yömatkarahaa ja muun n~misenä hyvityksenä
6993: suoritettua ma:tkakustJannusten korvausta, nim
6994: myös ulkomaiila tehdystä työstä tai tehtävästä
6995: aiheutuneiden erityisten menojen peittämiseksi
6996: III OSA saatua korvausta, siltä osin kuiJn sanottujen kor-
6997: Tulo vausten on katsottava kuluneen työstä tai teh-
6998: tävästä aiheutuneiden menojen peittämiseen,
6999: 1 luku.
7000: 20) vapaaehtoisen vakuutuksen noj·alla sai-
7001: Tulon veronalaisuus rauden, vian tai vamman johdosta saatua päivä-
7002: rahara, eläkettä tai elinkorkoa kahdelta ensim-
7003: 21 §. mäiseltä vuodelta paitsi: milloin vakuutuksen
7004: Satunnaisena voittona p~detään myös omai- maksuista on enemmän kuin puolet maksanut
7005: suuden satunnaisen luovutuhen tuottamaa voit- työnantaja tai muu, jonka krunna:lta ni!i:tä on
7006: toa, jos omaisuus on saatu ostamalla tai vai:htar pidettävä vastikkeena verovelvollisen suoriltta~
7007: maila tahi muulla triihin verrattavalla saannolla masta työstä, tehtävästä tai palveluksesta. Edellä'-
7008: vastiketta vas•tJaan. Milloin kilinteä omruiJsuus luo- mairuttu ei kui!tenba:n koske työpaikkojen sai-
7009: vutetaan vaitiolle tai maakunnalle, kunnalle tai raskassojen maksamia etuisuuksia,
7010: kuntamitolle, pidetään luovutuksesta saatua
7011: voittoa veronala:i:sena: satunnaisena vo~ttona vain 24 ) kohruullista lakko- tai muuta sellaista
7012: jos omaisuus on ollut luovuttajan omana viittä avustusta, mmkä pa:lkan~aaja on työtaistelun
7013: vuotta lyhyemmän ajan. johdosta saanut asmomaiselta työmarkkinajär-
7014: Sa:tunna:i:sen myyntJivoiton suuruus lasketaan jestöltä.
7015: s~en, että omaisuuden luovutushinnasta vähen-
7016: netään omaisuuden hankintamenon poistamrutta
7017: oleva osa ja voiton ha:nkkimi'Sesta aruheutuneet 23 §.
7018: menot. Myynti<voittoa laskettaessa otetaan huo- Veronalaiseksi tuloksi ei katsota osakeyhtiölle
7019: mioon rahan arvossa tapahtuneet muutokset tai osuuskunnaHe sen osakkeenomistajien tali
7020: osto- ja myyntipäivän välisenä alikana. Hankinta- jäsenten s·aamaa etua huoneistoista joihin heillä
7021: menoon luetaan myös menot omaisuuden paran- yhtiöjärjestyksen tai osuuskunnan sääntöjen mu-
7022: tamisesta verovelvollisen omJ<stus•aikana. K~in kaan on hallimaorkeus, milloin kysymyksessä on
7023: teistöltä erikseen luovuteuavaksi haka<tun puu- asunto-osakeyhtiö, asunto-osuuskunta tai asunto-
7024: tavaran .ja kiinteistön luovutuksesta pidätetyn osakeyhtiöstä annetun lain (30/26) 25 §:ssä
7025: hakkuuoikeuden kanta-arvo li'Stätään luovutus- tarkohettu osakeyhtiö taikka sellalinen muu
7026: Lak.al. n:o 79 145
7027:
7028: osakeyhtiö tai osuuskunta, jonka kokonai'sva- tuslrcrissa tarkoitetut maksut ja kansaneläkeva-
7029: roista verovapaat varat mukaan luettuina, vä- kuutusmaksut täysimääräisinä,
7030: hintään 90 prosenttia muodostuu ja jonka 5) omana ja hänen perheensä asuntona käy-
7031: veronalais~sta tuloistJa, tässä kohdassa tarkortet- tetystä huoneis,tosta maksetut vuokrat siltä osin
7032: tua etua lukuunottamatta, väh:intään 80 pro- kuin ne ylittävät 10 prosentti!a verovelvollisen
7033: senttia on saatu yhdestä tai useammasta sellai- tai yhteisverotettavien aviopuoLisoiden yhteisestä
7034: sesta rakennuksesta tontteineen, jonka huoneis- veronalaisesta tulosta, ei kuitenkaan enempää
7035: tojen 1atdapinta-alasrta kiinteistön hoitoa varten kuin 3 000 markkaa vuodessa.
7036: tarpeellisia huoneistoja ja huoneistojen yhteis-
7037: käyttöön varattuja tiloja lukuunottamatta, on
7038: vähintä~n 50 prosenttia osakkeenomistajien tai 31 §.
7039: jäsenten yhtiöjärjestykseen trui osuuskunnan Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön
7040: sääntöihin perustuvassa omassa käytössä ja jon- veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä käy-
7041: ka osakeyhtiön tai osuuskunnan kukaan osakas tettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon
7042: tai jäsen ei hallitse enempää kuin 30 prosenttia ottaen on erityisestä syystä, kuten ela,tusvelvol-
7043: huoneistojen lattiapinta-alasta. Hsuuden, työttömyyden, tulojen vähäisyyden tai
7044: sarl:rauden johdosta olennaisesti alentunut, vä-
7045: hennetään tulosta kohtuulLinen määrä, ei kui-
7046: 2 luku. tenkaan enempää kuin 5 000 markkaa (veron-
7047: Luonnolliset vähennykset maksukyvyn alentumisvähennys).
7048:
7049: 26 §.
7050: Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat 4 luku.
7051: muun ohessa: Kokonaistulosta valtionverotuksessa tehtävät
7052: vähennykset
7053: 7) valtion ja kunnallisen luottamustehtävän
7054: hoitamisesta välittömästi arlheutuneet ybflöidyt 33 §.
7055: kustannukset s,en mukaan kuin verohallitus tar- Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä-
7056: kemmin määrää. hentää lisäksi:
7057: 1) ansiotulon määrän 1 500 markkaan asti
7058: sekä puolet siitä määrästä, jolla ansiotulo ylit-
7059: 28 §. tää 1 500 mutta ei 4 500 markkaa, ja 20 pro-
7060: VerovelvolHnen saa vähentää palkkatulostJaan senttia siitä määrästä, jolla ansiotulo ylittää
7061: palkkatulovähennyksenä 600 markkaa, ei kui- 4 500 mutta ei 24 500 markkaa (ansiotulo-
7062: tenkaan enempää kuin palkkatulon määrän. vähennys),
7063: Palkkatulovähennys korvaa palkkatulosta teh- 2 ) 1 000 markkaa: jokaisesta verovuonna elät-
7064: tävät luonnolliset vähennykset, jollei niiden mää- tämästään sellaisesta lapsestaan ta,i kasvattilap-
7065: rä ylitä 600 markkaa. Korvaaviksi vähennyk- sestaan, joka ennen verovuoden alkua on täyt-
7066: siksi ei kuitenkaan lueta edellä 26 § :n 1 mo- tänyt 16 vuotta ja joka verovuonna vähintään
7067: mentin 4 ja 5 kohdiss,a: tarko1tettuja vähen- seitsemän kuukauden ajan on saanut säännöl-
7068: nyksiä. listä ja täyttä opetusta kansa-, perus-, ammatti-
7069: tai oppikoulussa, Htaoppikoulussa, korkeakou-
7070: 3 luku. lussa tai muussa niihin verrattavas'sa oppilai-
7071: toksessa kuitenkin mm, että vähennys myön-
7072: Kokonaistulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa netään vain toiselle yhteenlasketun tulon perus-
7073: tehtävät vähennykset teella verotettavista puolisoista, jolloin, jos mo-
7074: lemmilla puolisoilla on tuloja, vähennyksen saa
7075: 29 §. vain se puoliso, jonka tulojen yhteismäärä on
7076: Verovelvollisella on oikeus vähentää: suurempi ( koulutusvähennys),
7077: 3) ansiotulostaan 20 prosenttia, kuitenkin
7078: 4 ) omasta taikka puolisonsa tai lastensa enintään 2 000 markkaa, jos verovelvollinen on
7079: henki- tai muusta henkilövakuutuksesta suorit- verovuonna elättänyt alaikä:i'Stä lastaan tai kas-
7080: tamaosa maksut, kuitenkin enintään 90 markkaa vattilasta, kuitenkvn niin, että yhteenlasketun
7081: kutakin perheenjäsentä kohti, sekä S'airausva:kuu- tulon perusteella verotettaville puolisoille vä-
7082: 19 173/75
7083: 146 Lak.al. n:o 79
7084:
7085:
7086: hennys myönnetään va~n silloin, kun molemmilla 5 luku.
7087: puolisoilla on ammatissa, liikkeessä tai ma-atila-
7088: taloudessa suoritetun työn taakka muulla perus- Kokonaistulosta kunnallisverotuksessa tehtävät
7089: teella ansiotuloa, jolloin vähennyksen saa se vähennykset
7090: puoHso, jonka ansiotuloj~n määrä on p~enempi
7091: ( ylimääräinm ansiotulovähennys), 36 §.
7092: 4) 3 000 markkaa, jos verovelvolHnen, joka Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-
7093: ennen verovuoden alkua on täyttänyt 16 vuotta nut henkilö saa kunnalli-sverotuksessa vähentää:
7094: ja vähintään seitsemän kuukauden ajan on swa- 1 ) 2 000 markkaa, milloin hän on ennen
7095: nut täyttä ja säännöllistä opetusta kansa-, perus-, verovuoden päättymitstä täyttänyt kuus·ikymmen-
7096: ammatti- tai oppikoulussa, iltaoppikoulussa, kor- täviisi vuotta ( vanhuusvähennys),
7097: keakoulussa tai muussa näihin verrattavassa 2) 800 markkaa jokaisesta alaikätsestä lap-
7098: oppilaitoksessa ( opiskelijavähennys), sekä sestaan ja kasvattilapsesta, jota hän on vero-
7099: 5) tulolähteensä tappion, mikäli se ei johdu vuonna elättänyt, kuitenlcin niin, että vähennys
7100: elantokustannuksist:a. myönnetään va1n toi!selle valtionverotuksessa
7101: Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdissa tarkoite- yhteenlasketun tulon perusteella verotettavista
7102: taan ansiotulolla palkkatuloa sekä aikaisempaan puolisorsta, jolloin jos molemmHla puolisoilla on
7103: virka- ta<i työsuhteeseen taikka s,iJfhen lHttyvään tuloja, vähennyksen saa vain se puoHso, jonka
7104: vakuutukseen perustuvaa eläkettä tai perhe- tulojen yhteismäärä on suurempi (lapsivähen-
7105: eläkettä tahi maatalousyrittäjien eläkelaissa nys),
7106: ( 467 /69), luopumiseläkelaissa (16/74 ), yrittä-
7107: jien eläkelars:sa ( 468/69) tarkka työntekijäin 3 ) 1 500 markkaa, jos hän on verovuodelta
7108: eläkelain 1 b §: ssä tahi lyhytaikaisessa työsuh- oikeutettu 2 kohdan mukaiseen lapsivähennyk-
7109: teessa olevien työntekijäin eläkelain 1 a § :n 2 seen eikä ole verovuoden päättyessä elänyt
7110: momentissa tarkoitettua eläkettä ja perhe- toisen henkHön kanssa 17 §: n 1 momentiss-a
7111: eläkettä sekä metsästä tapahtuneen hankintakau- tarkoitetuissa avioLiitonomaisissa olosuhterssa tai
7112: pan taå: muun sHhen verrattavan myynnin yhtey- on asumuseron tai välien rikkoutumisen vuoksi
7113: dessä työn arvoa sekä s·ellaista os·aa a:mmadn tai pysyvästi asunut erilLään puolisostaan (yksin-
7114: liikkeen tuloksesta tahi maatilatalouden puh- huoltajavähennys),
7115: taasta tulosta, jota on pidettävä kohtuullisena 4) 3 000 markkaa ansiotulostaan, jos hän on
7116: korvauksena verovelvollisen ja hänen puolisonsa verovuonna vähintään seitsemän kuukauden ajan
7117: verovelvolli:sen ammati:ssa, Hikkeessä tai maatHa- saanut säännöllistä ja täyttä opetusta kansa-,
7118: taloudessa suorittamwsta työstä. Jos ansiotulosta perus-, ammatti- tai opprkoulussa, iltaoppikou-
7119: vähennetään 2 luvussa tarkoitettuja vähennyk- luss'a, korkeakoulussa tai muussa näihin verrat-
7120: siä tai 30 §:n vähennys, tehdään sm1otut vähen- tavassa oppilaitoksessa ( opiskelijavähennys),
7121: nykset ansiotulosta ennen 1 ja 3 kohdassa tar- sekä
7122: koitetun vähennyksen suuruuden määräämistä. 5) 4 000 markkwa, jos hänellä on stairaudesta,
7123: Valtiovarainministeriö antaa tankemmat mää- viasta ta~ vammasta aiheutunut pysyvä haitta,
7124: räykset niistä perusteista, joiden mukaan vero- jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan
7125: lautakunta vahvistaa ammatissa, liikkeessä tahi on 100 prosentt]a tai jos prosenttimäärä on pie-
7126: maatilataloudessa suoritetun edellä tarkoitetun nempi, mutta kui-tenkin vähintään 10 prosenctia,
7127: työn arvon. pros•enttimäärän osoittama osuus 4 000 mar-
7128: Henkilöllä, joka ei ole koko verovuotta a&u- kasta (invalidivähennys). Milloin verovelvolli-
7129: nut Suomessa, sekä ulkoma~seHa yhteisöllä on nen on verovuonna saanut pakolHseen eläke-
7130: oikeus tässä pykälässä mwini!ttuihin vähennyk- turvaan perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä,
7131: siin ainoastaan, mikäli vähennys kohdistuu sel- katsotaan hänen haitta-ll!sbeensa ilman eri sdvi-
7132: laiseen tuloon, josva täällä on suorittettava veroa. tystä 100 prosentrksi, jos eläke on myön-
7133: netty täytenä, sekä 50 prosentiksi, jos se on
7134: 34 §. myönnetty osaeläkkeenä, ellei verovelvollisen
7135: LuonnolLinen henkilö tai erillisenä verovel- haitta-asteen esitetyn sdvhyksen perusteella kat-
7136: vollisella verotettava kotimainen kuoHnpesä s·rua sota olevan suurempi. Asetuksella voidaan an-
7137: valtionverotuksessa vähentää kotima;iselta osuus- taa määräyksiä niistä perusteista, joiden mukaan
7138: kunnalta saaduista osuuspäoman koroista 100 haitta-aste määrrtellään, sekä invalidivähennyk-
7139: markkaa. sen saamiseksi esitettävästä selvityksestä.
7140: Lak.al. n:o 79 147
7141:
7142: Kasvattilapsella tarkoitetaan lasta, jota muu- vulla 10 jos metsän tuotto on emntaan 100
7143: ten ku~n vastikkeesta kasvatetaan muun hen.- kiintokuutiometriä vuodessa ja ·sen ylittävältä
7144: kilön kuin vanhempiensa, ottovanhempiensa tai osalta luvulla 20. Jos maatilan metsän puuston
7145: jommankumman vanhempansa puolison luona arvo olennaisesti poikkeaa samassa kunnassa
7146: ja jonka elättämisen perusteella kenelläkään ei olevien samanlaatuisten metsämaiden puustojen
7147: muuten ole oikeutta lapsest'a anne>ttavaan vä· keskimääräisestä arvosta, on metsän edellä mai-
7148: hennykseen. Jos joku on verovuonna ollut kah- nituin tavoin Jaskettua arvoa harkinnan mukaan
7149: den tai useammam henkilön kasvattilapsena, saa korotettava tai alennettava. Metsäksi luetaan
7150: vähennyks•en se kasvatti'Vanhemlll:ista, jonka maapohja ja puusto.
7151: antaman elatuksen aika verovuonna on pisin.
7152:
7153: 37 §.
7154: Jos koko verovuoden Suomess'a asuneen hen- V OSA
7155: kilön tulo edellä mainittujen vähennysven jäl- Vero
7156: keen ei ole 5 000 markan määrää suurempi, on
7157: sU,tä kunnallrsverotukses,sa vähennettävä sanotun 1 luku.
7158: tulon määrä, vai jos tulo on 5 000 markkaa suu-
7159: rempi, 5 000 markkaa vähennettynä yhdellä Valtionvero
7160: prosentHla joka~sesta täydestä 50 markan mää-
7161: rästä, jolla tulo ylittää 5 000 markan määrän 55 §.
7162: (perusvähennys).
7163: Kultakin vuodelta toimi'tettavass·a verotuk-
7164: 38 §. ses,sa sovellettavista veroasteikorsta ja veropro-
7165: Kunnallisverotuksessa saadaan tietyn tuloläh- sentdsta sekä valtion- ja kunnallisverotuksessa
7166: teen tuloihin kohrustuvan velan korot sekä olevista vähennyksistä säädetään vuos·i!tta±n, jol-
7167: indeksi- ja kurss1tappiot vähentää vain sanotun loin on otettava huomroon rahan arvos'S'a ta;pah-
7168: tulolähteen rulo1sta ainoastaan 30 000 markkaan tuneet muutokset.
7169: saakka.
7170: Muut kokona~stulosta tehtävät vähennykset 56 §.
7171: samoiJn kuin verovelvollisen tai hänen perheensä VerovelvolHsten luonnollisten henkilöiden
7172: käytössä verovuonna vaki'ruisena asuntona ollee- tulovero määrätään soveltaen kahta progressi:ic.
7173: seen k1i:nteistöön tai sen osaan kohdistuvat velan vista tuloveroasteikkoa siten, että puoHsoil1e,
7174: korot vähennetään kunnallisverotuksessa ens1i joita verotetaan heidän yhteenlasketun tulonsa
7175: sijassa verovelvollisen kotikunnassa verotetta" perusteella, samoin kuin verovelvolli:selle, joka
7176: vien tulojen yhteismäärästä. Siltä osin kuin koti- on elatusvelvollinen, joka; verovuonna tai sitä
7177: kunnassa verotettava tulo ei dhä näiden vähen- ennen kymmenenä vuotena on elättänyt ala-
7178: nysten tekemiseen, vähennetään ne muissa kun- ikäistä lastaan, tulovero mä·ärätään alemman
7179: nrssa verotettavista tuloista siten, että vähennys asteikon (B) mukaan, kun taas muille henki-
7180: tehdään ensi sijassa siinä kunnassa verotettavista löille tulovero määrätään soveltaen ylempää
7181: tuloista, joss·a verotettavren tulojen yhteismäärä asteikkoa ( A) . Kotimaiselle kuolinpesälle mää-
7182: on suurin. rätään tulovero soveltaen alempa·a asteikkoa
7183: (B ).
7184: IV OSA 57 §.
7185: VerovelvolHsen henkHön, joka suurimman
7186: Varallisuus osan verovuodesta on a•sunut Suomessa, tulo-
7187: verosta vähennetään:
7188: 2 luku.
7189: 1 ) jos hän on verovuonna elättänyt aJaikäistä
7190: Varojen arvostaminen lastaan tai kasvattilasta, ensimmäisestä lapsesta
7191: 500 markkaa ja jokaisesta seuraJavasta 350 mark-
7192: 45 §. kaa, kuitenkin niin, että vähennys myönnetään
7193: yhteenlasketun tulon perusteella verotettaville
7194: Metsän arvoksi katsotaan sen tuloverotuk- puolisoille vain yhteen kertaan ( huoltajavähen-
7195: sessa vahvistettu puhda's tuotto kerrottuna lu- nys),
7196: 148 Lak.al. n:o 79
7197:
7198: 2) jos hänellä on oikeus 36 § :n 1 momentin että vähennyksen saa vaJn toinen aviopuoliso
7199: 5 kohdan mukruseen invalidivähennykseen, 800 ja toinen 17 § :n 1 momentissa tarkoitetuissa
7200: markkaa, milloiJn hänen sanotussa lainkohdassa avioliitonomaisissa olosuhtdssa eläneistä vero-
7201: tarkoitettu haitta-asteensa on 100 prosenttia, tai velvollisista ( aviopuolisovähennys),
7202: jos prosenttimäärä on pienempi, mutta kuitenkin Yhteenlasketun tulon perusteella verotetta-
7203: vähintään 10 prosenttia, prosenttimäärän osoit- ville puo1isoille myönnetään 1 momentissa tar-
7204: tama osuus 800 markasta, koitetut vähennykset puolisoiden yhteenlaske-
7205: 3) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momentin tuista tuloista määrätystä tuloverosta,. tai jos
7206: 1 kohdan mukaiseen vanhuusvähennykseen, 600 veroa on määrätty va~n to~selle puolisolle, tälle
7207: markkaa, sekä määrätystä tuloverosta.
7208: 4) jos hän on verovuonna ollut avioliitossa
7209: tai elänyt toisen henkilön kanssa 17 § :n
7210: 1 momenti:ssa tarkoitetuissa avioli:itonomaisissa Tämä laki tulee voimaan päivänä
7211: olosuhteissa, 1 500 markka'a, kuitenkin niin, kuuta 197 .
7212:
7213:
7214: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1975.
7215:
7216: Heimo Rekonen. Pentti Liedes.
7217: Taisto Sinisalo. Lauri Kantola.
7218: Ensio Laine. Aarne Koskinen.
7219: Aarne Pulkkinen. Mirjam Tuominen.
7220: 149
7221:
7222: Lak.al. n:o 80.
7223:
7224:
7225:
7226:
7227: Rekonen ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1975 toimitettavassa val-
7228: tionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosen-
7229: teista annetun lain muuttamisesta.
7230:
7231:
7232: E d u s kun n a 11 e.
7233:
7234: Julkisen talouden menot ovat kasvaneet kan- merkitys on myös inflaatiosta johtuen muo-
7235: santalouden kasvua nopeammin. Tämä johtuu dostunut entistä pienemmäksi ja on siten osal-
7236: mm. siitä, että valtio on ottanut ja ottaa yhä taan vaikuttanut verotusta kiristävästi. Kunnai-
7237: edelleenkin suorittaakseen tehtäviä jotka joko Hsverotus on myös kasvanut ja veroäyri on
7238: suoraan tai välillisesti palvelevat suurpääoman yhä edelleenkin voimakkaassa nousussa. Kuten
7239: etuja. Valtion osallistuminen tulopolitiikkaan havaitaan verotus on vuosi vuodelta kiristynyt
7240: on merkinnyt suuria tulonsiirtoja valtiolta teol- ja siirtynyt lähes kokonaan yksityisten veron-
7241: lisuudelle mm. veropoliittisin toimenpitein. Li- maksajien kannettavaksi. Erikoisesti pieni- ja
7242: säksi valtio antaa teollisuudelle erittäin edulli- keskituloisten verotus on kiristynyt täysin koh-
7243: sia luottoja ja muita etuisuuksia. tuuttomaksi ja on ylittänyt sietokyvyn rajan.
7244: Rinnan valtion ja kuntien menojen kasvun Suuryhtiöt, pankit, vakuutuslaitokset, suuret
7245: kanssa on myös verotus kiristynyt. Työläisten maa- ja metsäomaisuuksien omistajat, rikkaat ja
7246: ja muiden palkansaajien, pienviljelijäin, opiske- suurituloiset eivät enää maksa sanottavasti ve-
7247: lijain, eläkeläisten ja kaikkien pieni- ja keski- roja lainkaan.
7248: tuloisten verotaakkaa on kuitenkin kiristetty Suurin toivein odotettu ja viime vuoden lo-
7249: eniten. Suuryhtiöiden, pankkien, suurituloisten pulla hyväksytty uusi tulo- ja varallisuusvero-
7250: ja rikkaiden verotus on sen sijaan suuresti las- laki ei kuitenkaan tuo muutosta nykyiseen ti-
7251: kenut. lanteeseen. Verotuksen perusteita ei muutettu
7252: Valtion tuloveron kehitystä osoittaa se, että hivenenkään vertaa siihen suuntaan, että vero-
7253: kun yksityiset tulonsaajat maksoivat ko. verosta tuksen paine siirtyisi suuryhtiöiden ja rikkai-
7254: vuonna 1962 49,9 %, niin vuonna 1973 yksi- den kannettavaksi ja vähäväkisen kansan vero-
7255: tyisten veronmaksajien osuus oli noussut tus helpottuisi. Ei edes yhtiöiden, pankkien
7256: 88,07 % :iin. Ennakkotietojen mukaan yksityis- ja säätiöiden omaisuutta palautettu tuloveron
7257: ten veronmaksajien osuus nousi viime vuonna alaiseksi kuten oli vuoteen 1968 saakka. Suur-
7258: jo yli 90 % :n. Yhtiöiden, säätiöiden, osuus- ten yhtiöiden tuloveroprosentti jäi myös enti-
7259: kuntien ja muiden yhteisöjen osuus laski vas- selleen vaikka kommunistit esittivät sen korot-
7260: taavasti viime vuonna alle 10 % koko valtion tamista.
7261: tuloveron tuotosta, vaikka se oli ollut vuonna Eduskunnan enemmistö hyväksyi myös hal-
7262: 1962 50,1 % ko. verosta. Valtion tuloveron lituksen esityksestä vuodelta 1975 valtionvero-
7263: muodostumista yhä suuremmassa määrin pieni- tuksessa sovellettavat veroasteikot, joiden mu-
7264: ja keskituloisten kannettavaksi osoittaa se, että kaan yksityisten tulonsaajien vero tehtyjen vä-
7265: kun tuloveroa maksavien määrä oli vuonna hennysten jälkeen määräytyy sellaiseksi, että
7266: 1962 763 388 henkilöä, niin vuonna 1973 ve- pieni- ja keskituloisten verotus vielä entises-
7267: roa maksavien määrä oli noussut 2 091820:een. täänkin kiristyy. Hallitus ja eduskunnan enem-
7268: Valtion tuloveron kiristyminen johtuu inflaa- mistö unohtivat tyystin keväällä 197 4 tulopo-
7269: tion ja nimellispalkkojen nousun sekä miltei liittisen ratkaisun yhteydessä tehdyn sitoumuk-
7270: paikallaan pysyneiden verotaulukeiden yhteis- sen palkansaajien verotuksen alentamisesta.
7271: vaikutuksen seurauksena. Verovähennysten Tilanne on muodostunut sellaiseksi, että kes-
7272: 150 Lak.al. n:o 80
7273:
7274:
7275: kivertotyöläisen saamasta palkankorotuksesta vuositulot jäävät alle 13 000 mk:n. Mainitun
7276: menee n. 28 % valtion tuloveroon, n. 19 % summan ylimenevältä osalta vasta alkaisi mennä
7277: kunnallisveroon, kansaneläke- ja sairausvakuu- veroa valtiolle. Vastaavasti B-taulukon mukaan,
7278: tusmaksuun ja n. 18-20 prosenttia liikevaihto- kun molemmilla aviopuolisoilla on tuloa ja
7279: ja muihin välillisiin veroihin. Palkankorotuk- huollettavana 1 lapsi, veroa alkaisi mennä
7280: sesta vie verottaja 2/3, joten sietokyvyn raja 22 000-24 000 mk:n vuositulosta lähtien. Ve-
7281: on jo ylitetty ja tarvitaan tekoja tavallisen kan- roasteikot lieventyisivät noin 40 000 markan
7282: salaisen verotaakan keventämiseksi. vuositulon rajaan saakka.
7283: Työläisten ja muiden palkansaajien ja kaik- Yhteisöjen tulovero esitetään muutettavaksi
7284: kien pieni- ja keskituloisten verotusta voidaan siten, että pienten yhteisöjen, joiden vuotuinen
7285: alentaa alentamalla veroasteikkoja. Kommunis- liikevaihto on alle 5 milj. markkaa, olisi tu-
7286: tien ja kansandemokraattien kannan mukaan losta maksettava vero 45 %, keskisuurten yh-
7287: kaikki vähimmäispalkkaa ja sitä vähemmän an- teisöjen osalta 47 %, ja suurten yhteisöjen, joi-
7288: sainneet tulee vapauttaa kokonaan valtion tulo- den liikevaihto ylittää 20 milj. markkaa, tulo-
7289: verosta. Veroasteikkoja tulee lievittää tuntu- vero olisi 49 % .
7290: vasti keskituloisten tulonsaajien osalta kun sen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7291: sijaan suurten tulojen verotusta tulee kiristää.
7292: Tämän lakiehdotuksen mukaan vapautuisivat että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7293: valtion tuloverosta kaikki ne A-taulukon mu- lakiehdotuksen:
7294: kaan verotettavat yksinäiset tulonsaajat, joiden
7295:
7296:
7297:
7298:
7299: Laki
7300: vuodelta 197 5 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosen-
7301: teista annetun lain muuttamisesta.
7302: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vuodelta 197 5 toimitettavassa valtionverotuk-
7303: sessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosenteista 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun
7304: lain (1044/1974) 2-4 § näin kuuluviksi:
7305:
7306: 2 §.
7307: Progressiiviset tuloveroasteikot ovat seuraa-
7308: vat:
7309: Asteikko A Asteikko B
7310: Veron Vero-% Veron Vero-%
7311: vakioerä alarajan vakioerä alarajan
7312: tulon yli tulon yli
7313: alarajan menevästä alarajan menevästä
7314: Verotettava tulo kohdalla tulon kohdalla tulon
7315: mk mk osasta mk osasta
7316: 10 000- 12 000 •••• 0 0 ••• 0 •••••••••••• 20 10
7317: 12 000- 15 000 • 0 •••••• 0 ••••• 0. 0 •• 0 •• 220 20 20 10
7318: 15 000- 20 000 ••••• 0 ••••••••• 0 ••• 0 •• 820 30 320 20
7319: 20 000- 30 000 •••••• 0 ••• 0 0 0 0 ••• 0 •••• 2 320 39 1320 29
7320: 30 000- 40 000 0 ••••• 0 ••••••• 0. 0. 0 •• 0 6 220 44 4 220 35
7321: 40 000- 50 000 •••••• 0 0 0. 0. 0 0 ••• 0 •••• 10 620 47 7 720 41
7322: 50 000- 60 000 0 •••••••••••••• 0 •••••• 15 320 50 11 820 44
7323: 60 000- 80 000 • 0 •••••••• 0 ••• 0. 0 0 •••• 20 320 52 16 220 50
7324: 80 000-100 000 ...................... 30 720 54 26 220 53
7325: 100 000-200 000 ...................... 41 520 56 36 820 56
7326: 200 000- ...................... 97 520 58 92 820 58
7327: Lak.al. n:o 80 151
7328:
7329: 3 §. 4 §.
7330: Progressrivinen varallisuusveroasteikko on Yhteisön tuloveroprosentti määräytyy seuraa-
7331: seuraava: van taulukon mukaisesti:
7332: Yhteisön Yhteisön
7333: V eron vakioerä Vero-%
7334: varallisuuden alarajan liikevaihdon määrä tuloveroprosentti
7335: mk
7336: Verotettava alarajan ylittävältä
7337: varallisuus kohdalla varallisuuden - 5 000 000 45
7338: mk mk osalta 5 000 001-20 000 000 47
7339: 50 000-100 000 50 0.7 20 000 001- 49
7340: 100 000-300 000 400 1.2
7341: 300 000-500 000 2 800 1.9 Yhteisön varallisuusvero maaraytyy 3 §: ssä
7342: 500 000- 6 600 2.0 olevan asteikon mukaisesti.
7343:
7344:
7345: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
7346:
7347: Heimo Rekonen. Pentti Liedes.
7348: Toivo Åsvik. Lauri Kantola.
7349: Ensio Laine. Aarne Koskinen.
7350: Aarne Pulkkinen. Mirjam Tuominen.
7351: 152
7352:
7353: Lak.al. n:o 81.
7354:
7355:
7356:
7357:
7358: Rekonen ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1976 toimiteltavassa val-
7359: tionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosen-
7360: teista.
7361:
7362:
7363: E d u s k u n n a 11 e.
7364:
7365: Julkisen talouden menot ova~t kasvaneet kan- vaikutuksen seurauksena. Verovähennysten mer-
7366: sootalouden kasvua nopeamm1n. Tämä johtuu 'kitys on myös inflaatiosta johtuen muodostunut
7367: mm. sciitä, että valtio on ottanut ja ottaa yhä entistä pienemmäksi ja on siten osaltaan vai._
7368: edelleenkin suori'ttaakseen tehtäviä jotka joko kuttanut verotusta kiristävästi. Kunnallisverotus
7369: suoraan tai vä1il1i:sesti palvelevat suurpääoman on myös kasvanut ja veroäyri on yhä edelleenkin
7370: etuja. Valtion osrallistu.trnnen tulopolirirkkaan voimakkaassa nousussa. Kuten havaitaan verotus
7371: on merkinnyt suur1a tulonsti±rtoja valtiolta teol- on vuosi vuodelta lciristynyt ja s&i:rtynyt lähes
7372: Hsuudel1e mm. veropolHtdsm to~menpitem. U.. kokonaoo yksityisten veronmaksaj~en kannetta-
7373: säks1 valtio antaa teolHsuudelle erhtä~n edul- vaksi. Erikoisesti pien1- ja keskituloisten verotus
7374: lisia luottoja ja muita etuisuuksra. on kir~stynyt täysin kohtuuttomaksi ja on ylit-
7375: Rinnan valtion ja kuncien menojen kasvun tänyt sietokyvyn rajan. Suuryhtiöt, pankit, va-
7376: kalnssa on myös verotus kiristynyt. Työläisten kuutuslaitokset, suuret maa- ja mets,äomaisuuk-
7377: ja muiden palka~nsaajien, p~enviljelijäin, opiske- sien omi:slfajat, rikkaat ja suurituloiset eivät
7378: lija~in, eläkeläisten ja kaikkien pieni- ja keski- enää maksa sanottavasti veroja lainkaan.
7379: tuloisten verotaakkaa on kuitenlcin kiristetty Suurin toivein odotettu ja viime vuoden lo-
7380: eniten. Suuryhtiöiden, pankkien, suurituloisten pulla hyväksytty uusi tulo- ja varallisuusverolaki
7381: ja rikkaiden verotus on sen sijaan suuresti las- ei kuiltenkaan tuo muutosta nykyiseen tilantee-
7382: kenut. seen. Verotuksen perusteita ei muutettu hive-
7383: Vaidon tuloveron kehitystä osoittaa se, että nenkään vertaa siihen suuntaa11!, että verotuksen
7384: kun yksityiset tulonsaaja~t maksoivat ko. verosta paine siirtyisi suuryhtiöiden ja rikkaiden kan-
7385: vuonna 1962 49.9 %, niin vuonna 1973 yks:ic nettavaks~ ja vähäväkisen kansan verotus helpot-
7386: tyisten veronmaksaj.~en osuus oli nous,sut tuisi. Ei edes yhtiöiden, pankkien ja säätiöiden
7387: 88.07 % :Hn. Ennakkotietojen mukaa~n yksityis- omaisuutta palautettu tuloveron a1aiseks:i kuten
7388: ten veronmaksajien osuus nous~ vi~me vuonna oLi vuoteen 1968 saakka. Suurten yhtiöiden tulo-
7389: jo yli 90 % :n. Yhtiöiden, säätiöiden, osuuskun- veroprosentti jäi myös entiselleen vaikka kom-
7390: tien ja mutden yhteisöjen osuus laski vastaavasti munistit esittivät sen korottamista.
7391: viime vuonna alle 10 % koko vahion tuloveron Eduskunna:n enemmistö hyväksyi myös hal.-
7392: tuotosta, vaikka se oli ollut vuonna 1962 lituksen esityksestä vuodelta 1975 valtionvero-
7393: 50.1 % ko. verosta. Valtion tuloveron muo- tuksessa sovellettavat veroasteikot, joiden mu-
7394: dostumista yhä suuremmaJssa määcin pieni- ja kaian yksityisten tulonsaajien vero tehtyjen vä-
7395: keskituloisten kannettavaksi osoittaa se, että he11nysten jälkeen määräytyy seUaiseksi, että
7396: kun tuloveroa maksavien määrä oli vuonna 1962 pieni- ja keskituloisten verotus vielä ent:isestään-
7397: 763 388 henkilöä, niin vuonna 1973 veroa mak- kiin kiristyy. HaJ.Htus ja eduskunnan enemmistö
7398: savien määrä oli noussut 2 091 820:een. unohtivat tyystin keväällä 1974 tulopoliittisen
7399: V a1t1on tuloveron kidstyminen johtuu inflaa- ratkaisun yhteydessä tehdyn sitoumuksen pal-
7400: tion ja nimellispalkkojen nousun sekä miltei kansaajien verotuksen alentamisesta.
7401: paikallaan pysyneiden verotaulukoiden yhteis- Tila~nne on muodostunut seHal1seksi, että
7402: Lak.al. n:o 81 153
7403:
7404: keskivertotyöläisen saamaista palkankorotuksesta ka>an verotettavat yksinäiset tulonsaajat, joiden
7405: menee n. 28 % valtion tuloveroon, n. 19 % vuositulot jäävät alle 13 000 mk:n. Ma1!llitun
7406: kunn:allisveroon, kansaneläke- ja srairausvakuutus- summan ylimenevältä osalta vasta alkaisi mennä
7407: maksuun ja n. 18-20 prosentti~ liikevaihto- ja veroa valtiolle. Vastaavasti B-taulukon mukaan,
7408: muihin välillisiin veroihin. Palkankorotuksesta kun molemmilla aviopuolisoilla on tuloa ja huol-
7409: vie verottaja 2/3, joten sietokyvyn raja on jo lettavana 1 lapsi, veroa alkaisti. mennä 22 000-
7410: ylitetty ja tarvitaan tekoja tavallisen kansalaisen 24 000 mk:n vuositulosta lähtien. Veroasteikot
7411: verotaakan keventämiseksi. lieventyisivät noin 40 000 markan vuos~tulon
7412: Työläisten ja muiden palkansaajien ja kaik- rajaan saakka.
7413: kiren pieni- ja keskituloisten verotusta voidaan Yhteisöjen tulovero eMtetään muutettavaksi
7414: alentaa alentamalla veroasteikkoja. Kommunis- siten, että pienten yhteisöjen, joiden vuotuinen
7415: tien ja kansandemokraa:ttien kannan mukaan liikevaihto on alle 5 milj. markkaa, olisi tulosta
7416: kaikki vähimmäispalkkaa ja s~tä vähemmän maksetvava vero 45 %, keskisuurten yhte.Vsöjen
7417: ansainneet tulee vapauttaa kokona-an valtion osalta 47 %, ja suurt:en yht:ei:söjen, joiden liike-
7418: tuloverosta. Veroasteikkoja tulee lievittää tun- vaihto ylittää 20 milj. markkaa, tulovero olisi
7419: tuvasti keskituloisten tulonsaajien osalta kun 49%.
7420: sen sijaan suurten tulojen verotusta tulee kiris- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7421: tää.
7422: Tämän lakiehdotuksen muka~n vapautuis~vat että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7423: valtion tuloverosta kaikki: ne A-taulukon mu- lakiehdotuksen:
7424:
7425:
7426:
7427:
7428: Laki
7429: vuodelta 197 6 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja
7430: veroprosenteista.
7431:
7432: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7433:
7434: 1 §. olevien veroasteikkojen ja veroprosentrien mu-
7435: Vuodelta 1976 toimitettavassa verotuksessa kaan.
7436: määrätään verovelvollisen tulo- ja varallisuus- 2 §.
7437: verolain perusteella valtiolle suoritettava tulo- Progressiiviset tuloveroasteikot ovat seuraa-
7438: vero ja varallisuusvero jäljempänä täs·sä laissa vat:
7439:
7440: Asteikko A Asteikko B
7441: Veron Vero-% Veron Vero-%
7442: vakioerä alarajan vakioerä alarajan
7443: tulon yli tulon yli
7444: alarajan menevästä alarajan menevästä
7445: Verotettava tulo kohdalla tulon kohdalla tulon
7446: mk mk osasta mk osasta
7447: 10 000- 12 000 ••••••••••••••• 0 •••••• 20 10
7448: 12 000- 15 000 ••••••••••• 0 •••••• 0. 0. 220 20 20 10
7449: 15 000- 20 000 •• 0 ................ 0 ••• 820 30 320 20
7450: 20 000- 30 000 •••••• 0 ••••••••••••••• 2 320 39 1320 29
7451: 30 000- 40 000 •••••••• 0 ••••••••••••• 6 220 44 4 220 35
7452: 40 000- 50 000 ...................... 10 620 47 7 720 41
7453: 50 000- 60 000 ••• 0 0 •••••• 0 •••••••••• 15 320 50 11 820 44
7454: 60 000- 80 000 • 0 •••••• 0 •••• 0 •••••••• 20 320 52 16 220 50
7455: 80 000-100 000 ••••• 0 ••••• 0 •••••• 0. 0. 30 720 54 26 220 53
7456: 100 000-200 000 •••• 0 0 •••••••••• 0 ••• 0. 41520 56 36 820 56
7457: 200 000- ••••••• 0 •••••••• 0 0 •••• 97 520 58 92 820 58
7458: 20 173/75
7459: 154 Lak.al. n:o 81
7460:
7461:
7462: 3 §. 4 §.
7463: Progressiivinen varallisuusveroasteikko on Yhteisön tuloveroprosentti määräytyy seuraa-
7464: seuraava: van taulukon mukaisesti:
7465: Veron vakioerä Vero-% Yhteisön Yhteisön
7466: varallisuuden alarajan liikevaihdon määrä tuloveroprosentti
7467: Verotettava alarajan ylittävältä mk
7468: varallisuus kohdalla varallisuuden - 5 000 000 45
7469: mk mk osalta
7470: 5 000 001-20 000 000 47
7471: 50 000-100 000 50 0.7 20 000 001- 49
7472: 100 000-300 000 400 1.2
7473: 300 000-500 000 2 800 1.9 Yhteisön varallisuusvero maaraytyy 3 §:ssä
7474: 500 000- 6 600 2.0 olevan asteikon mukaisesti.
7475:
7476:
7477: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
7478:
7479: Heimo Rekonen. Ensio Laine. Lauri Kantola.
7480: Toivo Åsvik. Aarne Pulkkinen. Aarne Koskinen.
7481: Taisto Sinisalo. Pentti Liedes. Mirjam Tuominen.
7482: 155
7483:
7484: Lak.al. n:o 82.
7485:
7486:
7487:
7488:
7489: Rekonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n
7490: muuttamisesta.
7491:
7492:
7493: E d u s kun n a 11 e.
7494:
7495: Pitkään odotettu uusi tulo- ja varallisuus- Kyseinen verolain huononnus ja työpaikka-
7496: verolaki ei vastannut alkuunkaan siihen asetet- kassojen maksamien etuisuuksien veronalaiseksi
7497: tuja toiveita työläisten ja muiden pieni- ja kes- tuloksi katsominen merkitsee tosiasiallisesti yri-
7498: kituloisten verotuksen kevenemisestä. Lakiin tystä halvaannuttaa kokonaan työpaikkojen sai-
7499: ei tullut yhtään sellaista muutosta, joka olisi raskassojen toiminta.
7500: merkinnyt verotuksen paineen siirtymistä edes Tällä hetkellä kuuluu työpaikkojen sairas-
7501: hivenenkään vertaa suuryhtiöiden, rikkaiden ja kassojen piiriin noin 280 000 työläistä, joiden
7502: suurituloisten kannettavaksi. etujen välittömästä kaventamisesta nyt on ky-
7503: Kuluvan vuoden alusta voimaantullut uusi symys. Kuvaavaa on, että hallitus yritti mainit-
7504: tulo- ja varallisuusverolaki merkitsee tavallisten tua huononnusta eduskunnalta salaa - olipa
7505: työtätekevien kansalaisten verotuksen edelleen- vähällä onnistuakin siinä. Asia tuli ilmi vasta
7506: kin .kiristymistä. Lain hyväksyminen pysyväksi täysistuntokäsittelyn aikana Nokian Kumiteh-
7507: tietää sitä, että nekin lakiin tulleet vähäiset taan Ammattiosaston kiinnitettyä asiaan huo-
7508: verovähennykset menettävät inflaation ja ni- miota.
7509: mellispalkkojen noustessa vähitellen merkityk- Vaikka asianomainen valiokunta oli kuullut
7510: sensä, joka niillä lain hyväksyruishetkellä oli. noin sataa erilaista asiantuntijaa, ei heistä ku-
7511: Työläisten kannalta lakiin tuli em. ja mo- kaan maininnut sanallakaan kyseisestä verotuk-
7512: nien muiden heikkouksien ohella myös muita sen kiristämisestä. Työläisten itsensä valppaus
7513: suoranaisia huononnuksia, kuten mm. työpaik- johti onneksi asian esille tulemiseen täysistun-
7514: kojen sairaskassojen maksamien täydennyspäi- tokäsittelyssä eduskunnassa.
7515: värahojen ja muiden lisäetuisuuksien veronalai- Kommunistien tekemä esitys siitä, ettei työ-
7516: seksi tuloksi saattaminen. Aikaisemminhan mai- paikkojen sairaskassojen maksamia etuisuuksia
7517: nittujen sairaskassojen maksamat lisäetuisuudet katsota veronalaiseksi tuloksi, tuli kuitenkin
7518: olivat kokonaan verovapaata tuloa. Nyt kuiten- tuolloin hylätyksi.
7519: kin säädettiin ko. verolain 22 §: ään sellainen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7520: sanonta, että kyseisten sairaskassojen maksa- nioittavasti,
7521: mat lisäetuisuudet ovat verotettavaa tuloa, mi-
7522: käli työnantaja osallistuu ko. sairaskassan ku- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7523: luihin enemmällä kuin puolella. lakiehdotuksen:
7524:
7525:
7526:
7527: Laki
7528: tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta.
7529:
7530: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo-
7531: ja varalJisuusverolain (1043/74) 22 §:n 1 momentin 20) kohta näin kuuluvaksi:
7532:
7533: 22 §.
7534: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota: rauden, vian tai vamman johdosta saatua pal-
7535: värahaa, eläkettä tai elinkorkoa kahdelta ensim-
7536: 20) vapaaehtoisen vakuutuksen nojalla sai- mäiseltä vuodelta paitsi, milloin vakuutuksen
7537: 156 Lak.al. n:o 82
7538:
7539:
7540: maksuista on enemmän kuin puolet maksanut lä esitetty ei kuitenkaan koske työpaikkojen sai-
7541: työnantaja tai muu, jonka kannalta niitä on raskassojen maksamia täydennyspäivärahoja ei-
7542: pidettävä vastikkeena verovelvollisen suoritta- kä muita etuisuuksia.
7543: masta työstä, tehtävästä tai palveluksesta. Edel-
7544:
7545:
7546: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1975.
7547:
7548: Heimo Rekonen. Taisto Sinisalo. Lauri Kantola.
7549: Toivo Asvik. Ensio Laine. Aarne Koskinen.
7550: Pauli Puhakka. Aarne Pulkkinen. Mirjam Tuominen.
7551: Pentti Liedes.
7552: 157
7553:
7554: Lak.al. n:o 8.3.
7555:
7556:
7557: Rytkönen ym.: Ehdotus laiksi elinkeinotulon verottamisesta an-
7558: netun lain muuttamisesta.
7559:
7560: E d u s k u n n a 11 e.
7561:
7562: Liikkeestä ja ammatista saadun tulon verot- nut inflaatiokehitys olisi edellyttänyt etenkin
7563: tamista koskevat säännökset uudistettiin vuo- pieniä ja keskisuuria tuloja saavien kansalais-
7564: den 1969 alusta voimaan tulleella lailla elin- ten osalta. Toisaalta tähän kehitykseen on vai-
7565: keinotulon verottamisesta (as.kok. n:o .360/ kuttanut yhtiöiden tuloverojen hidas kasvu sii-
7566: 24. 6. 1968). Lailla muutettiin varastonarvos- tä huolimatta, että monien yhtiöiden, etenkin
7567: tusta koskevia .säännöksiä siten, ettei ns. tilat- suuryritysten liikevaihdot ovat nopeasti lisään-
7568: tuja · toimittamauomia t~avaroita saada lukea tyneet. Tällaista kehitystä ei voida pitää kan-
7569: enää· lainkaan varastoon eikä aliarvostaa, sekä salaisten kannalta tarkoituksenmukaisena ja hy-
7570: siten, että verovelvollisella verovuoden päät- väksyttävänä. Myöskään ei voida hyväksyä sitä,
7571: tyessä olevan varaston osalta saadaan vähen- että yritykset voivat vapaasti tulokehityksensä
7572: tää tulosta varastovarauksena määrä, joka on mukaan vähentää tulostaan varastovarauksia ja
7573: enintään 50 % varaston hankintamenosta. Ir- suuria poistoja. ·
7574: taimen käyttöomaisuuden poistona saadaan sa- Yritysten verotusta olisi edellä mainituista
7575: man lain mukaan vähentää liikkeenharjoitta- syistä olennaisesti lisättävä, minkävuoksi ehdo-
7576: jan tulosta enintään 30 % sanotun omaisuuden tamme, että vaihto-omaisuuden eli varastojen
7577: poistamattomasta menojäännöksestä. aliarvostusoikeus poistetaan kokonaan ja että
7578: Viime vuosina on palkansaajien osuus tulo- irtaimen käyttöomaisuuden vuotuisten poisto-
7579: verojen tuotosta jatkuvasti kasvanut, kun taas jen enimmäismäärä alennetaan .30 % :sta
7580: yhtiöiden maksaman tuloveron osuus on vas- 20 %:iin.
7581: taavasti pienentynyt. Osaltaan tähän on vai- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme,
7582: kuttanut se, ettei palkansaajien tuloveroasteik-
7583: koa ole lievennetty siinä määrin kuin tapahtu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7584: lakiehdotuksen:
7585:
7586: Laki
7587: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta.
7588:
7589: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä kesäkuuta 1968 elinkeinotulon
7590: verottamisesta annetun lain ( 360/68) 28 § ja 30 § :n 3 momentti näin kuuluviksi:
7591:
7592: 28 §. todennäköisesti tarvittavan hankintamenon tai
7593: Vaihto-omaisuuden hankintameno on sen ve- siitä samana ajankohtana todennäköisesti saata-
7594: rovuoden kulua, jona vaihto-omaisuus on luo- van luovutushinnan.
7595: vutettu, kulutettu tai menetetty. Verovelvolli- 30 §.
7596: sella verovuoden päättyessä olevan vaihto-omai-
7597: suuden hankintamenosta on verovuoden kulua Verovuoden poiston suuruus saa olla enin-
7598: kuitenkin se osa, joka ylittää vastaavan vaihto- tään 20 prosenttia menojäännöksestä.
7599: omaisuuden hankintaan verovuoden päättyessä
7600:
7601: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
7602:
7603: Veikko Johannes Rytkönen. Anna-Liisa Jokinen. Lauha Männistö.
7604: Kaino Haapanen. Rauno Korpinen. Aulis Juvela.
7605: Heikki Mustonen. Toivo Åsvik. Aarne Saarinen.
7606: Veikko Saarto. Siiri Lehmonen. Kuuno Honkonen.
7607: Anna-Liisa Hyvönen. Kaisu Weckman. Paavo Aitio.
7608: 158
7609:
7610: Lak.al. n:o 84.
7611:
7612:
7613:
7614:
7615: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n
7616: muuttamisesta.
7617:
7618:
7619: E d u s k u n n a 11 e.
7620:
7621: Tulo- ja varallisuusverolain säätämisen yh- Näin voitaisiin tehdä, jos nykyiseen verola-
7622: teydessä ei suoritettu kauan odotettua aviopuo- kiin palautettaisiin aviopuolison vähennysoikeus
7623: lisoiden yhteisverotusta koskevaa uudistusta. riittävän suurena. Kohtuullisena voidaan pitää,
7624: Päinvastoin uudistus merkitsi sitä, että vähem- että puolisovähennys olisi 4 000 markkaa ja tä-
7625: män ansainneen oikeus puolisovähennykseen män määrän ylittävältä osalta puolet, ei kui-
7626: poistettiin. Huoltajavähennys koskee vain ala- tenkaan enempää kuin 6 000 markkaa.
7627: ikäistä lasta huoltavia. Myöskään muut vähäi- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
7628: set muutokset eivät korjaa yhteisverotuksen
7629: vakavia epäkohtia. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7630: lakiehdotuksen:
7631:
7632:
7633:
7634: Laki
7635: tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta.
7636:
7637: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään .31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
7638: varallisuusverolain (104.3/74) 29 §:n 1 momenttiin uusi näin kuuluva 7) kohta:
7639:
7640: 29 §.
7641: Verovelvollisella on oikeus vähentää: siotulosta, joka on saanut tuloa vähemmän,
7642: neljätuhatta markkaa, sekä tämän määrän ylit-
7643: 7) milloin kummallakin puolisolla on ollut tävältä osalta puolet, ei kuitenkaan yhteensä
7644: ansiotuloa tai aikaisemman virka- ja työsuhteen enempää kuin kuusituhatta markkaa.
7645: perusteella saatua eläketuloa, sen puolison an-
7646:
7647:
7648: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
7649:
7650: Taisto Sinisalo. Irma Rosnell.
7651: 159
7652:
7653: Lak.al. n:o 85.
7654:
7655:
7656:
7657:
7658: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1975 toimitettavassa val-
7659: tionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosen-
7660: teista annetun lain 4 §:n muuttamisesta.
7661:
7662:
7663: E d u s k u n n a II e.
7664:
7665: Suurpääoman verotuksen keventyminen on Yhtiöitten tuloveron korottamisella voitaisiin
7666: eräänä syynä työtätekevien verotuksen kiristy- virheellistä kehitystä edes jossain määrin oi-
7667: miseen. Tämän osoittaa esim. tulo- ja omaisuus- kaista. Tämän vuoksi olisi syytä korottaa yh-
7668: verotuksen suhteellisen jakautuman kehitys. tiöveroprosentti yhtiöiltä, joiden liikevaihto on
7669: Yhtiöiden maksamien verojen määrä on jatku- 20 000 mk tai sitä pienempi, 43 prosenttiin, ja
7670: vasti alentunut, suuryhtiöiden osalta jopa mark- tätä suurempien yhtiöiden osalta 50 prosent-
7671: kamääräisestikin. Suurpääomalla on käytettä- tiin.
7672: vissään monia veronkiertojärjestelmiä, kun taas Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
7673: työtätekevän kansan verotus on muodostunut
7674: yhä ankarammaksi. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7675: lakiehdotuksen:
7676:
7677:
7678: Laki
7679: vuodelta 1975 to1m1tettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro-
7680: senteista annetun lain 4 §:n muuttamisesta.
7681:
7682: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vuodelta 1975 toimitettavassa valtionvero-
7683: tuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosenteista 31 päivänä joulukuuta 197 4 anne-
7684: tun lain ( 1044/74) 4 § näin kuuluvaksi:
7685:
7686: 4 §. Yhteisön Yhteisön
7687: Yhtiön tuloveroprosentti määräytyy seuraa- liikevaihdon määrä tuloveroprosentti
7688: mk
7689: van taulukon mukaisesti:
7690: -20 000 000 43
7691: 20 000 001- 50
7692:
7693:
7694: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
7695:
7696: Taisto Sinisalo. Aarne Koskinen.
7697: 160
7698:
7699: Lak.al. n:o 86.
7700:
7701:
7702:
7703:
7704: TiiHkainen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muut-
7705: tamisesta.
7706:
7707:
7708: E d u s k u n n a 11 e.
7709:
7710: Erillisverotuksen toteuttaminen työtulojen tettavat puolisot erikseen. Tämä merkitsisi etua
7711: verotuksen osalta on välttämätön, kun tavoit- vain suurituloisille puolisoille. Perusteetonta
7712: teena on oikeudenmukainen, mutta samalla kui- etua muutos merkitsisi myös puolisoille, joi"
7713: tenkin yksinkertainen ja olennaisilta osiltaan den tulojen keskinäinen jakautuminen on hei-
7714: jo perintävaiheessa lopullinen tuloverotus. Sen dän omin toimenpitein järjesteltävissä, kuten
7715: vuoksi ehdotamme, että työtulojen tuloverotuk- usein on asian laita liikkeen-, ammati~ ja maa-
7716: sessa siirrytään puolisoiden erillisverotukseen tilatalouden harjoittajien osalta. Näistä syistä
7717: nopeasti noudattaen tämän aloitteen lakiehdo- onkin myös tulo- ja varallisuusverolain vähen-
7718: tuksessa omaksuttuja suuntaviivoja. nysjärjestelmää korjattava siten, että siirrytään
7719: Osittaiseen erillisverotukseen siirtyminen osittain tulosta tehtävien vähennysten osalta
7720: merkitsee edistystä valtion tulo- ja varallisuus- tulon suuretessa pieneneviin vähennyksiin sekä
7721: verojärjestelmässä lähinnä ennakkoperinnän ja verosta tehtäviin vähennyksiin. Myös eräitä
7722: vähemmän ansainneen puolison marginaalivero- teknisiä muutoksia on tehtävä yhteisverotusjär-
7723: prosentin suhteen. Ehdottamassamme erillisve- jestelmää silmällä pitäen laadittuihin vähennys-
7724: rotuksessa voidaan huomattavasti parantaa en- säännöksiin. Omaa työtään tekevien verovelvol-
7725: nakkoperinnän osuvuutta puolisoiden osalta, listen osalta on lakiin sisällytettävä säännökset,
7726: mikä vähentäisi nykyisin yhteisverotettavien joiden avulla on mahdollista estää perusteeton-
7727: puolisoiden kohdalla yleisiä suuria lopullisessa ta veroetujen hankkimista verovelvollisen työ-
7728: kannassa maksettavaksi tulevia verolippuja. panoksen määrää ja jakautumista epäasiallisesti
7729: Vähemmän ansainneen puolison tulo ei tämän arvostamalla.
7730: uudistuksen jälkeen lisäisi puolisoiden yhteistä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7731: veron määrää niin paljon kuin nykyisin.
7732: Erillisverotukseen ei kuitenkaan voida siir- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7733: tyä ryhtymällä käyttämään vain yhtä tulovero- lakiehdotuksen:
7734: asteikkoa ja verottamalla nykyisin yhteisvero-
7735:
7736:
7737:
7738: Laki
7739: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
7740: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja
7741: varallisuusverolain (1043/74) 35 ja 56§, muutetaan 17, 29,32 ja 33 §, 36 §:n 1 momentti,
7742: 53, 57 ja 61 § sekä lisätään lakiin uusi 16 a, 17 a, 17 b, 17 c, 17 d ja 31 a § sekä 73 §:ään
7743: uusi 2 momentti seuraavasti:
7744:
7745: 16 a §. sä asuneet pysyvästi erillään, niin myös puoli-
7746: Tässä laissa tarkoitetuiksi puolisoiksi katso- soihin, jotka eivät molemmat ole yleisesti vero-
7747: taan puolisot, jotka verovuonna tai sitä ennen velvollisia, ei kuitenkaan sovelleta tämän lain
7748: ovat solmineet avioliiton. Puolisoihin, jotka mukaan puolisoita koskevia säännöksiä.
7749: asumuseron saaneina tai muutoin välien rik- Avoliiton omaisissa olosuhteissa verovuonna
7750: koutumisen vuoksi ovat verovuoden päättyes- yhteisessä taloudessa avioliittoa solmimatta jat-
7751: Lak.al. ,n:o 86 161
7752:
7753: kuvasti eläneitä henkilöitä, jotka ovat aikai- myyntivoittoa tai kiinteistön ainesosan luovu-
7754: semmin olleet keskenään avioliitossa tai joilla tuksesta saatua korvausta taikka muuta edellä
7755: on ollut tai on yhteinen lapsi, verotetaan niin mainittuihin rinnastettavaa tuloa ei kuitenkaan
7756: ikään 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Heitä katsota ansiotuloksi.
7757: verotettaessa on muutoinkin soveltuvin osin
7758: noudatettava tämän lain mukaan puolisoita 17 c §.
7759: koskevia säännöksiä. Ansiotuloksi katsotaan lisäksi palkkatulo se-
7760: kä aikaisempaan virka- tai työsuhteeseen taikka
7761: 17 §. siihen liittyvään vakuutukseen perustuva elä-
7762: Puolisoita verotetaan valtionverotuksessa ke ja perhe-eläke sekä maatalousyrittäjäin elä-
7763: vallitsemansa tulon ja varallisuuden sekä kun- kelaissa (476/69), luopumiseläkelaissa (16/
7764: nallisverotuksessa vallitsemansa tulon perus- 74), yrittäjien eläkelaissa (468/69) ja työn-
7765: teella niin kuin eri verovelvollisia. tekijäin eläkelain 1 b § :ssä sekä lyhytaikaisessa
7766: Valtionverotuksessa määrätään kuitenkin työsuhteessa olevien työntekijäin eläkelain
7767: puolisoiden muista kuin ansiotuloista sekä va- 1 a § :n 2 momentissa tarkoitettu eläke ja per-
7768: rallisuudesta vero puolisoiden yhteenlasketun he-eläke. Lisäksi katsotaan metsästä tapahtu-
7769: tulon ja varallisuuden perusteella siten, että neen hankintakaupan tai muun siihen verrat-
7770: veron määrää laskettaessa ne lisätään sen puo- tavan myynnin yhteydessä verovelvollisen tai
7771: lison tuloihin ja varoihin, jolla on enemmän hänen puolisonsa tekemän työn arvo sanotun
7772: ansiotuloja. työn tehneen puolison ansiotuloksi.
7773: Jos puolisoilla on muita tuloja kuin ansio-
7774: tuloja yhteensä vähemmän kuin 1 000 markkaa, 17 d §.
7775: määrätään myös näistä tuloista vero 1 momen- Kotona olevan alaikäisen lapsen muusta tu-
7776: tissa säädetyllä tavalla. losta kuin ansiotulosta ja 17 c §: ssä tarkoite-
7777: tusta perhe-eläkkeestä sekä varallisuudesta mää-
7778: 17 a §. rätään vero valtionverotuksessa noudattaen mi-
7779: Milloin puolisot yhdessä harjoittavat ammat- tä 17 §:n 2 momentissa on säädetty.
7780: tia tai liikettä tahi maatilataloutta, verotetaan
7781: 17 §:stä poiketen ammatin ja liikkeen tulok- 29 §.
7782: sesta sekä maatilatalouden puhtaasta tulosta si- Verovelvollisella on oikeus vähentää:
7783: tä puolisoa, joka on olosuhteet huomioon ot- 1) elinkeinotoimintaan, maatilatalouden har-
7784: taen katsottava varsinaiseksi yrittäjäksi, mutta joittamiseen ja muuhun ansiotoimintaan liitty-
7785: hänen puolisoaan verotetaan kuitenkin valtion- vien, muiden kuin 31 a §:n 4 kohdassa tarkoi-
7786: verotuksessa erikseen siitä osasta ammatin tai tettujen velkojensa korot sekä indeksi- ja kurs-
7787: liikkeen tuloksesta tahi maatilatalouden puh- sitappiot, kuitenkin niin, että kunnallisverotuk-
7788: taasta tulosta, joka 17 b §:n 1 momentin mu- sessa vähennysoikeus on 38 §: ssä tarkoitetulla
7789: kaan katsotaan hänen ansiotulokseen. tavalla rajoitettu,
7790: 2) omaisuuden satunnaisesta luovutuksesta
7791: 17h §. saadusta voitosta samanlaatuisesta luovutukses-
7792: Ammatin ja liikkeen tuloksen sekä maatila- ta verovuonna aiheutunut tappio, ja
7793: talouden puhtaan tulon yhteismäärästä katso- 3) suorittamansa avustus, joka 20 § :n 1
7794: taan ansiotuloksi puolisoiden työn arvon mää- kohdan mukaan on saajan veronalaista tuloa.
7795: rä. Ansiotulosta katsotaan vähintään 2/3 varsi- Verovelvollinen henkilö, joka ainoastaan
7796: naiseksi yrittäjäksi katsottavan puolison ansio- osan verovuotta on asunut Suomessa, sekä ul-
7797: tuloksi ja enintään 1/3 hänen puolisonsa ansio- komainen yhteisö saa tehdä tässä pykälässä tar-
7798: tuloksi sen mukaan kuin puolisoiden on kat- koitetun vähennyksen vain, jos se kohdistuu
7799: sottava työskennelleen ammatissa, liikkeessä tai sellaiseen tuloon tai omaisuuteen, josta täällä
7800: maatilataloudessa. on suoritettava veroa, kuitenkin niin, että hen-
7801: Metsätalouden puhdasta tuloa, ammattiin, kilölle, joka ainoastaan osan verovuotta on asu-
7802: liikkeeseen tai maatilatalouteen kuuluvan omai- nut Suomessa, on vähennyksestä aina myönnet-
7803: suuden tuottamaa korkoa, osinkoa, vuokraa tai tävä niin suuri osa kuin sanottu verovuoden
7804: muuta niihin verrattavaa tuloa, arvopapereiden osa on koko verovuodesta. Kalenterikuukauden
7805: ja kiinteän omaisuuden luovutuksesta saatua osa luetaan tällöin täydeksi kuukaudeksi.
7806: 21 173/75
7807: 162 Lak.al. .n:o 86
7808:
7809: 31 a §. tajavähennys. Milloin leski on kuolinpesän osa-
7810: Verovelvollisella ja, milloin kysymyksessä kas, pesälle myönnetään myös lesken osalta
7811: ovat puolisot, puolisoilla on oikeus vähentää: mainitut vähennykset, 33 §:n 1 momentin 1,
7812: 1) omasta tai lastensa henki- tai muusta 2 ja 4 kohdassa tarkoitettu vähennys, 36 §:n
7813: henkilövakuutuksesta suorittamaosa maksut, 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu vanhuus-
7814: lukuunottamatta 2 kohdassa ja sairausvakuutus- vähennys ja 5 kohdassa tarkoitettu invalidivä-
7815: laissa tarkoitettuja maksuja sekä työttömyys- hennys sekä 57 §:ssä tarkoitetut valtionverosta
7816: kassamaksua ja kansaneläkevakuutusmaksua, tehtävät vähennykset. Mitä on säädetty vähen-
7817: kuitenkin enintään 90 markkaa kutakin per- nyksen tekemisestä lesken osalta, sovelletaan
7818: heenjäsentä kohti, myös muuhun kuolinpesän osakkaaseen, jonka
7819: 2) omasta ja perheenjäsenen eläkevakuutuk- metsätalouden hyväksi tekemän työn arvo on
7820: sesta, ei kuitenkaan kertamaksullisesta, suorite- luettu pesän tuloksi.
7821: tut maksut, kuitenkin enintään 15 % ansiotu-
7822: lon määrästä, 33 §.
7823: 3) omia ja perheenjäsenten sairauskuluja V aidonverotuksessa saa verovelvollinen vä-
7824: enintään 800 markkaa tai, milloin kysymykses- hentää lisäksi:
7825: sä ovat puolisot, yhteensä enintään 1 600 mark- 1 ) 25 % ansiotulostaan, ei kuitenkaan
7826: kaa, minkä lisäksi enimmäismääriä on korotet- enempää kuin 5 000 markkaa ( työtulovähen-
7827: tava 200 markalla jokaisesta alaikäisestä lap- nys),
7828: sesta tai kasvattilapsesta, jota verovelvollinen 2) 20 % ansiotulostaan, kuitenkin enintään
7829: tai puolisot ovat verovuonna elättäneet, sekä 2 000 markkaa, jos verovelvollinen on vero-
7830: 4) oman tai perheensä vakituisen asunnon vuonna elättänyt alaikäistä lastaan, kuitenkin
7831: hankkimisesta ja perusparannuksesta aiheutu- niin, että puolisoista vähennyksen saa vain se,
7832: neiden velkojen korkoja sekä indeksi- ja kurs- jonka ansiotulojen määrä on pienempi ( ylimää-
7833: sitappioita yhteensä enintään 15 000 markkaa räinen työtulovähennys),
7834: sekä lisäksi muita, verovelvollisen tai hänen 3) 500 markkaa jokaisesta verovuonna elät-
7835: perheensä elantokustannuksiksi katsottavia vel- tämästään sellaisesta lapsestaan tai kasvattilap-
7836: kojen korkoja ja indeksi- ja kurssitappioita yh- sesta, joka ennen verovuoden alkua on täyttä-
7837: teensä enintään 5 000 markkaa kuitenkin niin, nyt 16 vaan ei 18 vuotta ja joka verovuonna
7838: että erityislain nojalla verovapaan omaisuuden vähintään 7 kuukauden ajan on saanut sään-
7839: hankkimista varten otettujen velkojen korot ja nöllistä ja täyttä opetusta kansa-, perus-, am-
7840: indeksi- ja kurssitappiot eivät ole lainkaan vä- matti-, oppi- tai iltaoppikoulussa, korkeakou-
7841: hennyskelpoisia. lussa tai muussa niihin verrattavassa oppilai-
7842: Edellä 1 momentissa tarkoitetut vähennyk- toksessa, kuitenkin niin, että vähennys myön-
7843: set myönnetään vain sille puolisoista, joka vä- netään vain toiselle puolisoista, jolloin, jos mo-
7844: hennystä vaatii, tai ellei tällaista vaatimusta lemmilla puolisoilla on tuloja, vähennyksen saa
7845: esitetä, sille puolisoista, jonka tulojen yhteis- vain se puoliso, jonka tulojen yhteismäärä on
7846: määrä on suurempi. suurempi ( koulutusvähennys),
7847: Henkilöllä, joka ei ole koko verovuotta asu- 4) vähintään 3 000 markan ja enintään
7848: nut Suomessa, on oikeus tässä pykälässä mai- 100 000 markan suuruiset lahjoitukset yleis-
7849: nittuihin vähennyksiin ainoastaan, mikäli vä- hyödylliseen tarkoitukseen, sen mukaan kuin
7850: hennys kohdistuu sellaiseen tuloon, josta täällä asetuksella säädetään, sekä
7851: on suoritettava veroa. 5) tulolähteensä tappion, mikäli se ei johdu
7852: elantokustannuksista.
7853: 32 §. Henkilöllä, joka ei ole koko verovuotta asu-
7854: Milloin erillisenä verovelvollisena verotetta- nut Suomessa, sekä ulkomaisella yhteisöllä on
7855: van kotimaisen kuolinpesän osakkaana on vain oikeus tässä pykälässä mainittuihin vähennyk-
7856: hänen lapsi tai kasvattilapsi, joka on verovuon- siin ainoastaan, mikäli vähennys kohdistuu sel-
7857: na saanut elatuksensa pesän varoista, pesälle laiseen tuloon, josta täällä on suoritettava ve-
7858: myönnetään vainajan kuolinvuotta seuraavilta roa.
7859: vuosilta lapsen tai kasvattilapsen osalta 31 a § :n 36 §.
7860: 1 momentin 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu vä- Suurimman osan verovuodesta Suomessa
7861: hennys sekä jäljempänä mainitut kunnallisve- asunut henkilö saa kunnallisverotuksessa vä-
7862: rotuksessa tehtävä lapsivähennys ja yksinhuol- hentää:
7863: Lak.al . .n:o 86 163
7864:
7865: 1 ) 1 000 markkaa, milloin hän ennen vero- myönnetään vain toiselle puolisoista, jolloin jos
7866: vuoden päättymistä on täyttänyt 65 vuotta molemmilla puolisoilla on varoja, vähennyksen
7867: (vanhuusvähennys), saa vain se puoliso, jonka varojen määrä on
7868: 2) 650 markkaa jokaisesta alaikäisestä lap- suurempi.
7869: sestaan ja kasvattilapsesta, jota hän on vero-
7870: vuonna elättänyt, kuitenkin niin, että vähen- 57 §.
7871: nys myönnetään vain toiselle puolisoista, jol- Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
7872: loin, jos molemmilla puolisoilla on tuloja, vä- osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo-
7873: hennyksen saa vain se puoliso, jonka tulojen verosta vähennetään:
7874: yhteismäärä on suurempi (lapsivähennys), 1) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäis-
7875: 3) 500 markkaa, jos hän on verovuodelta tä lastaan tai kasvattilasta, 300 markkaa jokai-
7876: oikeutettu 2 kohdan mukaiseen lapsivähennyk- sesta lapsesta, kuitenkin niin, että vähennys
7877: seen eikä häntä verovuoden päättyessä ollut myönnetään vain toiselle lasta yhteisesti elättä-
7878: katsottava tässä laissa tarkoitetuksi puolisaksi neistä puolisoista,
7879: (yksinhuoltajavähennys), 2) jos hänellä on oikeus 36 § :n 1 momen-
7880: 4) 2 000 markkaa ansiotulostaan, jos hän tin 5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen,
7881: on verovuonna vähintään 7 kuukauden ajan 500 markkaa, milloin hänen sanotussa lainkoh-
7882: saanut säännöllistä ja täyttä opetusta kansa-, dassa tarkoitettu haitta-asteensa on 100 % tai
7883: perus-, ammatti-, oppi- tai iltaoppikoulussa, jos prosenttimäärä on pienempi, mutta kuiten-
7884: korkeakoulussa tai muussa näihin verrattavas- kin vähintään 30 %, prosenttimäärän osoittama
7885: sa oppilaitoksessa ( opiskelijavähennys), sekä osuus 500 markasta,
7886: 5) 2 000 markkaa, jos hänellä on sairaudes-
7887: ta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä hait- 3) jos hänellä on oikeus 36 § :n 1 momen-
7888: ta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mu- tin 1 kohdan mukaiseen vanhuusvähennykseen
7889: kaan on 100 %, tai jos prosenttimäärä on pie- 100 markkaa,
7890: nempi, mutta kuitenkin vähintään 30 %, pro- 4) 1 000 markkaa, jos hänen puolisaliaan
7891: senttimäärän osoittama osuus 2 000 markasta ei ole lainkaan tuloa, ja 1 000 markan ja puo-
7892: (invalidivähennys). Milloin verovelvollinen on lison tulojen kahdeskymmenesosan erotuksen
7893: verovuonna saanut pakolliseen eläketurvaan pe- määrän sellainen verovelvollinen, jonka puoli-
7894: rustuvaa työkyvyttömyyseläkettä, katsotaan hä- solla on tuloa, sekä
7895: nen haitta-asteensa ilman eri selvitystä 100 5) 500 markkaa, jos hän on verovuonna elät-
7896: % :ksi, jos eläke on myönnetty täytenä, sekä tänyt lastaan tai kasvattilastaan eikä häneen
7897: 50 % :ksi, jos se on myönnetty osaeläkkeenä, sovelleta tämän lain puolisoita koskevia sään-
7898: ellei verovelvollisen haitta-asteen esitetyn sel- nöksiä.
7899: vityksen perusteella katsota olevan suurempi. Jos puolisolle määrätty tulovero ei riitä vä-
7900: Asetuksilla voidaan antaa määräyksiä niistä pe- hennyksen tekemiseen, siirretään muutoin vä-
7901: rusteista, joiden mukaan haitta-aste määritel- hentämättä jäävä osa vähennyksestä toisen puo-
7902: lään sekä invalidivähennyksen saamiseksi esi- lison verosta tehtäväksi.
7903: tettävästä selvityksestä.
7904: 61 §.
7905: Kummallekin puolisolle pannaan maksuun
7906: 53 §. hänen oman ansiotulonsa perusteella määrätty
7907: Suomessa asuvien puolisoiden yhteenlaske- vero. Muiden tulojen perusteella määrätty tu-
7908: tuista varoista vähennetään 8 000 markkaa. Jos lovero pannaan puolisolle maksuun siinä suh-
7909: toisella puolisolla tällöin on velkoja enemmän teessa kuin puolisot vallitsevat sanottuja tulo-
7910: kuin varoja, otettakoon erotus huomioon toi- ja. Asetuksella voidaan tarvittaessa antaa tar-
7911: sen puolison verotettavan varallisuuden vähen- kempia määräyksiä siitä, miten kummankin
7912: nyksenä, ei kuitenkaan enempää kuin kolman- puolison maksettavaksi muu kuin ansiotulon
7913: nes viimeksi mainitun puolison verotettavasta perusteella tuleva veron määrä tällöin laske-
7914: varallisuudesta. taan.
7915: Verovelvollisen, joka on asunut Suomessa ja Varallisuusverosta pannaan maksuun kum-
7916: verovuonna elättänyt alaikäistä lastaan, varois- mallekin puolisolle se osa, mikä vastaa hänen
7917: ta vähennetään jokaisesta sellaisesta lapsesta varallisuutensa suhdetta puolisoiden yhteenlas-
7918: 3 000 markkaa, kuitenkin niin, että vähennys kettuun varallisuuteen.
7919: 164 Lak.al. n:o 86
7920:
7921: 73 §.
7922: markkaa, vuonna 19 200 markkaa ja vuon-
7923: Verovelvollinen, jolle ennen tämän lain voi- na 19 100 markkaa.
7924: maantuloa valtion tulovero on määrätty alem-
7925: man asteikon ( B) mukaan sillä perusteella, Tätä lakia, joka tulee voimaan 1 päivänä
7926: että hän on verovuonna tai sitä ennen kymme- tammikuuta 197 , sovelletaan ensimmäisen ker-
7927: nenä vuotena elättänyt alaikäistä lastaan, saa ran siltä verovuodelta toimitettavaan verotuk-
7928: vähentää valtionverotuksessa tuloverostaan seen, joka tämän lain voimaantulon jälkeen en-
7929: vuonna 19 400 markkaa, vuonna 19 300 sinnä päättyy.
7930:
7931:
7932: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
7933:
7934: Paavo Tiilikainen. V. 0. Mäkinen. Salme Myyryläinen.
7935: Meeri Kalavainen. Jorma Rantala. Ville Tikkanen.
7936: Uki Voutilainen. Matti Ahde. Kaisa Raatikainen.
7937: Leo Kohtala. Antti A. Halme. Erkki Liikanen.
7938: Reino Breilin. Uljas Mäkelä. Antti Pohjonen.
7939: 165
7940:
7941: Lak.al. n:o 87.
7942:
7943:
7944:
7945:
7946: Tuominen ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussään-
7947: nöksistä verolakeihin.
7948:
7949:
7950: E d u s k u n n a 11 e.
7951:
7952: Poisto-oikeudet ovat liian korkeat ja antavat osoittanut vähenemistä. Liian suuret poisto-oi-
7953: varsinkin suuryrityksille erinomaisia mahdolli- keudet ovat omiaan aiheuttamaan suuryritysten
7954: suuksia kiertää verotusta, mikä johtaa valtion sijoitustoiminnassakin vinosuuntausta, joka ei
7955: ja kuntien verotulojen pienenemiseen. Työtä- vastaa kansantalouden kokonaisetua.
7956: tekevien suhteellinen osuus verorasituksesta jat- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7957: kuvasti kasvaa ja samanaikaisesti liiallisten
7958: poisto-oikeuksien seurauksena suuryritysten ve- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7959: ron absoluuttinenkin määrä on viime vuosina lakiehdotuksen:
7960:
7961:
7962: Laki
7963: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin.
7964: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7965:
7966: 1 §. 2 §.
7967: Vuoden 1975 tulojen ja omaisuuden perus- Verovelvollisen tekemien poistojen ja varaus-
7968: teella toimitettavassa tulo- ja omaisuusverotuk- ten osuus vuosivoiton, käyttöomaisuudesta teh-
7969: sessa sekä sanotun vuoden tulojen perusteella tyjen poistojen ja erilaisten varausten yhteis-
7970: toimitettavassa kunnallisverotuksessa on sen es- määrästä saa olla enintään 75 %.
7971: tämättä, mitä voimassa olevassa verolainsää-
7972: dännössä on säädetty, noudatettava tämän lain .3 §.
7973: säännöksiä. Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
7974: töönpanosta ja soveltamisesta antaa tarvittaessa
7975: valtiovarainministeriö.
7976:
7977:
7978: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
7979:
7980: Mirjam Tuominen. Taisto Sinisalo. Aarne Koskinen.
7981: Pauli Puhakka. Heimo Rekonen. Ensio Laine.
7982: 166
7983:
7984: Lak.al. n:o 88.
7985:
7986:
7987:
7988:
7989: Tuominen ym.: Ehdotus laiksi vientimaksusta ;a suhdanne-
7990: verosta.
7991:
7992:
7993: E d u s kun n a: 11 e.
7994:
7995: Suhdannevaihtelujen tasoittamiseksi ja työlli- mk, jää suurin osa teollisuusyrityksistä verotuk-
7996: syyttä edistävien menojen rahoittamiseksi olisi sen ulkopuolelle verotulojen sanottavasti pie-
7997: etupäässä suuryhtiöiltä perittävä vientimaksua nentymättä.
7998: ja suhdanneveroa. Vientimaksua olisi perittävä Vientimaksu ja suhdannevero kohdistuisi
7999: kaikesta maasta viedystä tavarasta ja vain eräis- suuriin pääomatuloihin ja suhdannevoittoihin.
8000: sä tapauksissa voitaisiin tavara vapauttaa vienti- Tätä kautta saataisiin varoja työllisyyden tur-
8001: maksusta. Suhdannevero koskisi tehdasmaista vaamiseksi ja muihin työtätekevän ja vähävarai-
8002: teollisuutta niiden tuotteiden osalta, jotka mark- sen väestön välttämättömiin sosiaalisiin tar-
8003: kinoidaan kotimaahan. Teollisuustilastossa lue- peisiin.
8004: taan tähän kategoriaan kuuluviksi yritykset, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8005: joissa on vähintään 5 henkeä, toimihenkilöt
8006: sekä asianomaisen teollisuuslaitoksen työhön että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8007: osallistuvat omistajat mukaan luettuina. Jos lakiehdotuksen:
8008: asetetaan vuosiliikevaihdon rajaksi 1 000 000
8009:
8010:
8011:
8012: Laki
8013: vientimaksusta ja suhdanneverosta.
8014: Eduskunnan päätöksen mukaisesti s-äädetään:
8015:
8016: 1 §. 3 §.
8017: Suhdannevaihtelujen tasoittamrseksi ja työlli- Vientimaksun suuruus on 3 % vientihinnasta.
8018: syyttä edistäv1en menojen rahoittami~eksi peri- Suhdanneveron suuruus on 1 % kotimarkki-
8019: tään vientimaksua ja suhdanneveroa sen mu- noille myydyn tuotannon bruttoarvosta.
8020: kaan kuin tässä laissa säädetään. Mikäli erityistä syytä on, voidaan asetuksella
8021: alentaa vientimaksua j.a veron määrää, kui!tenkiln
8022: 2 §. enillntään 50 % :lla.
8023: Vientimaksua on suoritettava karlkesta maasta 4 §.
8024: vi!etävästä tavarasta. Eräissä tapauksissa voidaan Perittyjen varojen käytöstä 1 §:ssä mainittuun
8025: asetuksella määrätä tavara vapautetuksi vienti- tarkoitukseen päätetään valtion tulo- ja meno-
8026: maksusta. arviossa.
8027: Suhdanneveroa suorittaa osakeyhtiö ja osuus- 5 §.
8028: kuntJa sekä muu verovelvollinen, joka harjoittaa Vientitavarasta peritystä vientimaksusta on
8029: tJeolHsuutta tehdasmai~esti ja jonka vuosiliike- soveltuvin kohdin voimassa, mitä vientitullista
8030: vaihto ylittää 1 000 000 markkaa, ruiden tuot- ja muusta tullilaitoksen kannettavasta verosta
8031: teiden osalta, jotka markkinoidaan kotimaahan. tai maksusta on säädetty.
8032: Lak.al. n:o 88 167
8033:
8034: 6 §. 7 §.
8035: Suhdanneveron perimisestä on soveltuvin osin Lähemmät määräykset tämän lain täytäntöön-
8036: voimassa, mkä säädetään ennakkoperintäla:issa. panosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
8037:
8038:
8039: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
8040:
8041: Mirjam Tuominen. Taisto Sinisalo. Aarne Koskinen.
8042: Pauli Puhakka. Heimo Rekonen. Ensio Laine.
8043:
8044:
8045:
8046:
8047: '.1
8048: "'1
8049: 'f(
8050: 168
8051:
8052: Lak.al. n:o 89.
8053:
8054:
8055:
8056:
8057: Tupamäki ym.: Ehdotus laiksi auto- ;a moottoripyöräverosta
8058: annetun lain 4 §:n muutttmtisesta.
8059:
8060:
8061: E d u s k u n n a 11 e.
8062:
8063: Halli!tus antoi vuoden 1973 lopulla eduskun- Kun tarkoituksena on ollut karsil!l pois "yli-suu-
8064: nalle esityksen moottoripyörien verotuksen ko- ria" moottoripyör1ä, ei hintojen korottami~a
8065: rottamiseksi moninkertaiseksd. entisestään. Tä- pienten ja keskikokoisten pyörien osalta voi
8066: män esityksen myös eduskunnan enemmistö pitää perusteltuna (hallituksen vastauksen mu-
8067: hallituspuolueiden ja eräiden muiden voimalla kaan ed. SaJmivuoren ym. kirjalliseen kyselyyn
8068: ajoi läpi. Veronkorotusta perusteltiin lähinnä yliJsuurena moottoripyöränä voidaan pitää yli
8069: kohonneiila rumettomuusluvuilla, ja erityisesti 750 ccm:n moottorilla varustettuj,a pyöriä).
8070: pyrittiin moottorin kuutiotilavuudeltaan suuret Toisaalta ei ole mitään näyttöä s1itäkään, että
8071: moottoripyörät ,aselltamaarn niin raskaalle vero- juuni kuutioti:lavuudeltaan suurimmat pyörät
8072: tukselle, että rili.den kauppa kokonaisuudessaan olisivat enemmän onnettomuusalttii:ta kuin pie-
8073: tyrehtyi&r. nemmät.
8074: Eduskunnan enemmistön ottama kanta mer- Eduskunnan enemmistön hyväksymä laki
8075: lcitsi sitä, että ainoana maooa Euroopassa moot- vaatiJi perittäväksi yli 750 ccm:n pyöriitä
8076: toripyörille aset:ettMn erityinen rangais,tusvero. 120 % :n veron. Tämä merkitsee sitä, että ennen
8077: Näin s•iitä huolimatta, että moottoripyörien veronkorotusta noin 10 000 markkaa maksavasta
8078: absoluuttinen ja suhteellinen määrä ajoneuvo- pyörästä perittäisiin mainittu prosentti. Jos ver-
8079: kanna~stamme on ratkai!sevasti pienempi kuin ratoon veroprosenttia autoveroon, voidaan ha-
8080: useimmissa muissa Euroopan maissa. vaita selvä ero; vasta yli 40 000 markkaa mak-
8081: Läpi mennyt veronkorotus merkitsi shä, että savasta autosta peritään yhtä suuri veropro-
8082: kaikkien moottoripyörien hinnat nousivat ra- sentti. Toisaalta laki merkitsi sitä, että pie-
8083: justi. Seuraavassa asetelmassa on esitetty koko- nimpienkin pyörien veroprosenttia nostettiin
8084: luokittain hintojen nousu edellyttäen, että maa- 5 prosenttiyksiköllä. Ja arviossaan veron tuoton
8085: hantuojan ja myyjän palkkiot pysyvät markka- 1ilsääntymisestä on hallitus lähtenyt siitä, että
8086: määräisesti ennallaan. myyntiluvut senkun kasvll!isivat eivätkä suin-
8087: kaan pienenttsi kuten lain perusteluiss'a toisaalla
8088: Moottoripyörän koko Hinnan nousu nimenomattsesti edellytettiin.
8089: ccm mk % Sen enempää asiantuntijat kuin muutkaan
8090: 100 80 3 eivät ole pystyneet esittämään mitään tosiasioita
8091: 125 107 4 sen t:ueksi, että veron korottamisella olisi jota•
8092: 250 730 16 kin vaikutusta roottoripyöräilijöiden lli:kenne-
8093: 350 1 394 28 turvallisuuteen. Sen sijaan on käynyt kiistämät-
8094: 500 2 731 37 tömästi ilmi, että laajalti esitetyt väitteet moot-
8095: 750 4 237 53 toripyöräilyn hirvittävästä vaarallisuudesta eivät
8096: 900 6 733 63 perustu tosiasioihin.
8097: Onnettomuudet liikenteessä v. 1972
8098: Voidaan havaita, että hinrnarnrnousu joka Ajoneuvojen Onnetto- Onnetto-
8099: lopulta tulee vielä olemaan esitettyäki:n suurempi lukumäärä muuksissa muusaste
8100: johtuen palkkioiden markkamäärien tosiasialli- kuolleita (o/oo)
8101: sesta kasvusta hinnan kasvun mukana - on Autot 948 000 1156 1.2
8102: erittäin suuri jo kokoluokassa 250-500 ccm. Moottoripyörät 45 304 56 1.2
8103: Lak.al. n:o 89 169
8104:
8105: Kuten oheisesta asetelmasta käy ilmi, eivät 3 ) Moottoripyörän valo- ja lisävalosäännöt
8106: moottoripyörät olleet osallisina kuolonkolarei- olisi uusittava. Nykyiset tekevät päävalon koh-
8107: hin yhtään useammin kuin autotkaan. Lisäksi dentamisen ja lisävalojen asentamiset hankaliksi
8108: on havaittava, että moottoripyörän vaarallisuus tai suorastaan mahdottomiksi. V alojen sijoittelu
8109: kohdistuu ensi sijaisesti pyörän kuljettajaan. olisi saatava vapaammaksi ja lisävalojen määrä
8110: Sen sijaan jalankulkijoiden ja muiden ulkopuo- lisätyksi. Miksi moottodpyörähl:ijän on pimeällä
8111: listen kannalta moottoripyörä - päinvastoin tultava toimeen vähemmin vaJoin kmn autoi-
8112: kuin auto - on huomattavan vaaraton. lijan (Watti-määrät)?
8113: Kun toisaalta on laajalti väitetty, että juuri 4) Ajovalojen käyttö voitaisiin määrätä moot-
8114: moottoripyöräilijöiden puutteellinen ajotaito ja toripyörälle pakolHseksi. Näin sen havaittavuutta
8115: -kokemus sekä piittaamattomuus liikennesään- liikenteessä parannettaisiin ja voitaisw ehkäistä
8116: nöistä olillsi syynä onnettomuuksiilll!, mi!n on to- monta uhkaavaa tilannetta ennakolta..
8117: dettava nämäkin väitteet paikkansa pitämättö- 5 ) Moottoripyörien tyyppivaatimukset olisi
8118: miksL Tehtyjen tutkimusten mukaan on moot- sa1lJtava tiukemmiksi mm. jarrujen, jarruvalon,
8119: todpyörän kuljettaja: ollut onnettomuuteen syyl- hallintalaitteiden sijoituksen, peilien, heijastin-
8120: linen yhtä suuressa osassa tapauksista kuin hen- kilpien, suuntavalojen, ja tunnuskilpien osalta
8121: kilöauton kuljettaja. ( heijasta·vat kilvet heti kaikkiin pyöriin), jne.
8122: On toisa11lta sanottava, että moottoripyörä on 6 ) Moottonipyörille olisi S'<latava amaa:n
8123: aina kolaritilanteessa turvaton. Vielä turvatto- uusintakatsastus.
8124: mampi on kuitenkin jalankulkija, jonka päälle Mikäli moottoripyörä!illijöiden lilikenneturvalli~
8125: auto ajaa. Tosiasiallista turvattomuuden ongel- suutta todella halutaan lisätä, tulisi em. ja
8126: maa ei saa kuitenkaan ratkaista ciin, että kiel- muihin vastaavanlaisiin toimiin kiireellisesti ryh-
8127: letään himoverotuksella koko moottoripyöräily. tyä. Sen siJaan veron korotus moninkertaiseksi
8128: Sen sijaan pitäisi ryhtyä kaikkiin turvrulisuutta entisestään merkitsee todellalcin nimensä mukai-
8129: lisääviin ja onnettomuusriskiä vähentäviin toi- sesti ainoostaan ja vain veron korotusta. Lii-
8130: miin, jo~sta tuotakoon esiin seura·avart toimet, kenneturva:llisuuden kansS'<l sillä ei ole mitään
8131: joihi:n mottoripyöräilijät itsekin ovat - mo- tekemistä.
8132: nien epäilyhien vastais·esti - suuresti hruuk- Vuoden 1974 lopulla hallitus jälleen antoi
8133: kiaita: eduskunnalle esityksen s:iittä, että moottoripyö-
8134: rien hirmuverotusta jatkettaisiin pysyvästi. Alle-
8135: 1 ) Kaikissa ajokorttitutkioooissa, joiden hy- kirjoittaneen tekemän hylkäysehdotuksen seu-
8136: väksytty suoritus oikeuttaa myös moottoripyö- rauksena kcitenlcin riittävän suuri osa eduskun-
8137: rän kuljettamiseen, on vaadittava myös moottori- nan jäsenistä oli lakia vastaan eikä laista tullut
8138: pyörän ajokoulutus ja -tutkinto. On väärin, että pysyvää, vaan hallituksen esitys raukesi. Hallitus
8139: auton ajokortti sellaisenaan oikeuttaa kuljetta- kuitenkin toi lain uudelleen eduskunnan käsit-
8140: maan moottoripyörää. Näin siis henkilö pääsee telyyn voimassaoloajaltaan yks.ivuodsena, m~ä
8141: kuljettamaan ajoneuvoa, jonka käsittelyssä hän sitten hallituspuolueiden ja eräiden opposition
8142: ei ole saanut vähäisintäkään koulutusta. edustajien voimin ajettiin läpi. Kaiken huipuksi
8143: Lisäksi tulis~ vaatia vähintään 5 tuntiJa kes- vielä hylättiin allekirjoittaneen tekemä perustelu-
8144: tävä asennekoulutus ennen tutkintoon pääsyä. lausumaehdotus, jossa olisi edellytetty hall±tuk-
8145: 2) Suojakypärän käyttö tulee määrätä pakol- sen tutkivan mitä vaikutuksia veron korotuk-
8146: liseksi sekä ajajalle että matkustajalle välittö- sella on liirkenneturvallisuuteen ja mcihirn seik-
8147: mästi. Vuosina 1970-71 vakuutusyhtiöiden koihin.
8148: tilastojen mukaan n. 35% tutkituista tapauk- Jotta moottoripyörien verotuksessa päästäi-
8149: sista kypärän käyttö pelasti tai olisi pelastanut siin edes jossain määrin kohtuulliseen tilantee-
8150: onnettomuuden uhrin kuolemalta. Tänä vuonna seen, tulisi veroa alentaa ratkaisevasti sekä vero-
8151: kypärän käyttö pelastaisi arviolta 15 henkeä. tuksen progressiivisuutta huomattavasti lieven-
8152: Kypärille olisi samalla asetettava tietyt va11t:if. tää; onhan progression määrä moninkertainen
8153: mukset. Päteviä normeja ja niihin liittyviä tut- verrattuna autojen vastaavaan.
8154: lcimuks~a tehdään mm. USA:sS'<l ja Englannissa. Mainituilla perusteilla ehdotamme,
8155: Hyväksymällä ne läpäisseet kypärämallit mehl-
8156: lälcin, säästetään sekä aik:aa että rahaa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8157: lakiehdotuksen:
8158:
8159: 22 173/75
8160: 170 Lak.al. n:o 89
8161:
8162:
8163:
8164:
8165: Laki
8166: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta.
8167: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 pa1vana
8168: marraskuuta 1967 annetun lain (482/67), sellaisena kuin se on myöhemmin tehtyine muu-
8169: toksineen, 4 § näin kuuluvaks1:
8170:
8171: 4 §. Moottorin iskutilavuus Vero moottoripyörän
8172: Moottoripyöräveroa suoritetaan moottoripyö- kuutiosenttimetriä verotusarvosta
8173: rän moottorin iskutilavuuden mukaan moottori- enintään 130 ......... . 15 prosenttia
8174: pyörän verotusarvosta S'euraavasti: 131--255 ......... . 20
8175: 256--355 ......... . 30 "
8176: 356--505 ......... . 40 "
8177: 506--755 ······· .. . 50 "
8178: 756 tai enemmän ... . 60 "
8179: "
8180: Tämä laki tulee voimaan päivänä
8181: kuuta 197 .
8182:
8183:
8184: Helsingis~sä 13 päivänä helmikuuta 1975.
8185:
8186: Olavi Tupamäki. Hannes Volotinen.
8187: Arttur Niemelä. Kalevi Remes.
8188: 171
8189:
8190: Lak.al. n:o 90.
8191:
8192:
8193:
8194:
8195: Tähkämaa ym.: Ehdotus laiksi tulo- ;a varallisuusverolain
8196: 41 §:1t muuttamisesta.
8197:
8198:
8199: E d u s k u n n a II e.
8200:
8201: Elinkeinon ja ammatin harjoittamiseen tar- käyttöomaisuuden omaisuusvero. Tasapuolisuus
8202: vittavat työvälineet ja käyttöomaisuus katso- eri yrittäjiä kohtaan edellyttää, että niiden ve-
8203: taan tulo- ja varallisuusverotuksessa veronalai- rotus tapahtuisi samojen perusteiden mukaan.
8204: seksi omaisuudeksi. Kun työvälineillä saatu tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8205: lo tulee myös verotetuksi, ei omaisuusverotus- nioittavasti,
8206: ta voida pitää asianmukaisena.
8207: Osakeyhtiön muodossa toimiviita elinkeinon- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8208: harjoittajilta on omaisuusvero poistettu ja sen lakiehdotuksen:
8209: mukana poistettiin maan suurimmilta yrittäjiltä
8210:
8211:
8212: Laki
8213: tulo- ja varallisuusverolain 41 §:n muuttamisesta.
8214: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
8215: varallisuusverolain (1043/74) 41 §:ään näin kuuluva uusi 11 kohta:
8216:
8217: 41 §.
8218: Veronalaisia varoja eivät ole: siihen luettuna elinkeinon ja maatilatalouden
8219: harjoittamisen pysyvään käyttöön tarkoitetut
8220: 11 ) elinkeinotoiminnassa sekä maatilatalou- maa-alueet.
8221: den harjoittamisessa käytetty käyttöomaisuus
8222:
8223:
8224: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1975.
8225:
8226: Taisto Tähkämaa. Juhani Saukkonen.
8227: 172
8228:
8229: Lak.al. n:o 91.
8230:
8231:
8232:
8233:
8234: Vainio ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n
8235: muuttamisesta.
8236:
8237:
8238: E d u s k u n n a 11 e.
8239:
8240: Viimeaikainen työllisyyspolitiikan hoito on me omaksutun periaatteen mukaan ovat tulon
8241: johtanut ennennäkemättömään työttömyyteen hankinnasta johtuvat menot vähennyskelpoisia.
8242: ja siitä on ollut seurauksena, että yhä useam- Periaatetta on sovellettu myös työmatkakustan-
8243: mat työntekijät sekä viran- ja toimenhaltijat nuksiin kuitenkin niin, että ne ovat vain mää-
8244: joutuvat käymään työssä asuinpaikkakuntansa rättyyn rajaan saakka vähennyskelpoisia. Lii-
8245: ulkopuolella. Myös asunnonsaanti on aiheut- kennemaksujen yhä noustessa olisi myös työ-
8246: tanut etäällä asumisen työpaikasta. Tästä on matkakulujen vähennysoikeutta laajennettava.
8247: ollut seurauksena, että työmatkoista aiheutuvat Samalla olisi poistettava vähennysoikeutta ra-
8248: kustannukset muodostavat huomattavan meno- joittava alaraja, joka jättää monet varsin pieni-
8249: erän työelämän palveluksessa oleville, joiden tuloiset työmatkakulujen vähennysoikeuden ul-
8250: ansio monasti muutenkin on heikonlainen. Ei kopuolelle.
8251: ole harvinaista, että Lahdesta saakka käy Hel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8252: singissä töissä lukuinen määrä työntekijöitä.
8253: On ymmärrettävää, että työmatkakuluista on että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8254: täten muodostunut välttämätön tulonhankkimi- lakiehdotuksen:
8255: sesta johtuva menoerä. Verolainsäädännössäm-
8256:
8257:
8258: Laki
8259: tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n muuttamisesta.
8260: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
8261: varallisuusverolain ( 1043/74) 26 §:n 1 momentin 5) kohta näin kuuluvaksi:
8262:
8263: 26 §.
8264: Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat Tätä lakia sovelletaan ensimmatsen kerran
8265: muun ohessa: vuodelta 1974 toimitettavassa valtionverotuk-
8266: sessa.
8267: 5) todelliset matkakustannukset asunnosta
8268: työpaikkaan olosuhteisiin sopivaa ku1kuneuvoa
8269: käyttäen.
8270:
8271:
8272:
8273:
8274: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1975.
8275:
8276: Mikko Vainio. Veikko Vennamo.
8277: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
8278: 173
8279:
8280: Lak.al. n:o 92.
8281:
8282:
8283:
8284:
8285: Vainio ym.: Ehdotus laiksi ravitsemuskustannusten vähentämi-
8286: sestä tulo- ja varallisuusverotuksessa.
8287:
8288:
8289: E d u s k u n n a 11 e.
8290:
8291: Fyysisten tulonsaajien verotuksessa on otet- tavissa on se perusmenoerä, jonka joka ainoa
8292: tava huomioon se, että jokainen ihminen jou- ihminen joutuu käyttämään ravintoon. Tästä
8293: tuu osan tuloistaan käyttämään välttämättö- syystä katsomme, että kohtuullinen vähennys
8294: miin kulutusmenoihin, sellaisiin kuin esimer- jokaisen kansalaisen kohdalla välttämättömiin
8295: kiksi ravinto. Tästä syystä voidaan lähteä siitä ravitsemuskustannuksiin tulee olla verovapaata
8296: periaatteesta, että ravintomenojen osalta voi- tuloa.
8297: daan tuloista vähentää tietty summa jokaisen Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8298: kansalaisen osalta. Nykyinen verotuslaki hyväk-
8299: syy jo esimerkiksi asunnon ja työpaikan väliset että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8300: matkakustannukset. Aivan täysin tähän verrat- lakiehdotuksen:
8301:
8302:
8303: Laki
8304: ravitsemuskustannusten vähentämisestä tulo- ja varallisuusverotuksessa.
8305: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8306:
8307: 1 §.
8308: Välttämättömät ravitsemuskustannukset saa- sessa vähentää tulosta ravitsemuskustannuksina
8309: daan vähentää valtion- ja kunnanverotuksessa kuusisataa markkaa vuodessa.
8310: sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
8311: 3 §.
8312: 2 §. Tarkempia määräyksiä tämän lain toimeen-
8313: Jokaisen henkilön osalta saadaan verotuk- panosta annetaan asetuksella.
8314:
8315:
8316: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 197.5.
8317:
8318: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
8319: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
8320: 174
8321:
8322: Lak.al. n:o 93.
8323:
8324:
8325:
8326:
8327: Vainio ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta.
8328:
8329:
8330: E d u s kun n a 11 e.
8331:
8332: Välillinen vero, kuten liikevaihtovero, kohtaa toveron osalta tunnustettava. Monien elintarvik-
8333: erityisen raskaasti henkilöitä, jotka elävät toi- keiden osalta tuotteiden myynti suoraan alku-
8334: meentulonsa rajamailla. Ei ole oikein, että elä- tuottajilta kuluttajille on suorastaan lailla kiel-
8335: misen perusedellytykset ovat liikevaihtoveron letty. Lähes kaikkien tuotteiden osalta on vä-
8336: muodossa verollepannut. Liikevaihtovero on lillä joko jalostus- tai välitysporras. Välillisiä
8337: puolusteltavissa vain silloin, kun elämisen pe- veroja säädettäessä tulisi siis lähteä siitä, että
8338: rusedellytykset ovat verosta vapautetut. Pieni- peruselintarvikkeet joko välitettyinä tai jalos-
8339: tuloisten verotaakkaa on kaikin muodoin pyrit- tettuina olisivat verotuksesta vapaat. Koska ra-
8340: tävä keventämään. Samoin on lähdettävä siitä, jan vetäminen eriasteisten elintarvikkeiden vä-
8341: että jokapäiväinen leipä, katsottiinpa siihen ny- lille on vaikeaa, tulisi lainsäätäjän lähteä siitä,
8342: kyään kuuluvaksi ravinto laajemmaltikin, ei voi että ravinto kokonaisuudessaan tulisi vapauttaa
8343: olla verotuksen kohteena. Nykyinen liikevaihto- verotuksesta.
8344: vero suo tiettyjen elintarvikkeiden osalta vapau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8345: tuksen liikevaihtoverosta, mikäli myyjänä on nioittaen,
8346: tavaran alkutuottaja. Tämä on aivan oikea peri-
8347: aate, mutta tämä ei yksin riitä. Alkutuottaja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8348: enää hyvin harvoin nykypäivänä myy suoraan lakiehdotuksen:
8349: kuluttajille. Tämä tosiseikka on myös liikevaih-
8350:
8351:
8352: Laki
8353: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
8354: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liike-
8355: vaihtoverolain 4 §:n 1, 2 ja 4 momentti sekä 70 §, sellaisina kuin ne ovat 5 päivänä huhti-
8356: kuuta 1973 annetussa laissa (297 /73), näin kuuluviksi:
8357:
8358: 4 §. jus, hauki, järvitaimen, kampela, kiiski, kilo-
8359: Verotonta on seuraavien tavaroiden myynti, haili, myös maustettuna, kirjolohi, kolja, kuha,
8360: kun myyjänä on tavaran alkutuottaja tai jalos- kuore, lahna, lohi, made, molva, muikku, nah-
8361: taja: kiainen, nieriä, pasuri, puna-ahven, puna-kam-
8362: sellaisinaan jalostamattomia tai jalostettuina pela, puronieriä, purotaimen, Ruijan pallas, sa-
8363: tuotteina: lakka, seiti, siika, silakka, siili, sulkava, suutari,
8364: ruis, vehnä, ohra ja kaura jyvinä, myös kui- särki, säyne, taimen, turska ja vimpa tuoreena,
8365: vattuina ja lajiteltuina; herne, myös palasta kuivattuna, suolattuna tai savustettuna, myös
8366: poistettuna, kuivattuna ja lajiteltuina; peruna, sisälmykset poistettuna sekä mainittujen kalo-
8367: myös lajiteltuna; maito, myös kuorittuna; ka- jen mäti; syötävät linnut ja muut riistaeläimet,
8368: nanmunat, myös lajiteltuina; liha, ruhoina, ru- tuoreina, myös kynittyinä, nyljettyinä ja sisäl-
8369: hon osina tai luuttomaksi leikattuna sekä muut mykset poistettuina; juuriselleri, lanttu, maa-
8370: syötävät eläinten osat tuoreina, myös jäähdytet- artisokka, mustajuuri, nauris, palsternakka, pi;
8371: tyinä, jäädytettyinä, suolattuina tai ulkokuivat- parjuuri, porkkana, punajuuri, retiisi ja retik-
8372: tuina; ahven, ankerias, Grönlannin pallas, har- ka tuoreena tai kuivattuna, myös puhdistettuna,
8373: Lak.al. n:o 93 175
8374:
8375: lajiteltuna ja paloiteltuna; kaalikasvit, palko- hukala sekä kala- ja teurastusjätteet, kaikki
8376: kasvit, salaattikasvit ja sipulikasvit, kurkku, myös jäähdytettyinä.
8377: kurpitsa, lehtiselleri, makea maissi, melooni,
8378: paprika, parsa, pinaatti, raparperi, tomaatti ja Alkutuotantona pidetään maatalouden, puu-
8379: maustevihannekset, kuten persilja, tilli, meira- tarhatalouden, kalastuksen, kalanviljelyn ja
8380: mi, ja vihantakrassi, kaikki tuoreena. tai k~iv~t -kasvatuksen, turkiseläinkasvatuksen ja poron-
8381: tuna, myös paloteltuna; luonnonvaraiset tal vtl- hoidon harjoittamista sekä sienien ja metsämar-
8382: jellyt syötävät sienet tuoreina, myös kuivattuina jojen poimintaa samoinkuin niiden ja omasta
8383: tai suolattuina; luonnonvarainen tai viljelty he- alkutuotannosta saatujen tuotteiden myyntiä, ei
8384: rokka, karpalo, karviaismarja, mansikka, mesi- kuitenkaan silloin kun myynti tapahtuu liike-
8385: marja, mustikka, muurain, pensasmustikka, puo- toimipaikasta, joka sijaitsee muualla kuin alku-
8386: lukka ja vadelma, tuoreina tai kuivattuina; luon- tuotantopaikalla tai muualla kuin ulkona ylei-
8387: nonhunaja; kirsikka, kriikuna, luumu ja omena sellä myyntipaikalla. ·
8388: tuoreena; pelto-, puutarha- ja koristekasvien
8389: sekä hedelmä- ja metsäpuiden kylvösiemenet; 70 §.
8390: karkearehu, kuten heinät, heinäjauho, oljet, Vähittäisverovelvollisella, ei kuitenkaan lain
8391: viljankuoret, ruumenet, laidunruohot tuoreina 11 §:n 4 momentissa tarkoitetulla eikä sillä,
8392: tai kuivattuina, rehukaali ja säilörehu; elävät jolle maksetaan veroa takaisin 55 b §:n nojalla,
8393: kasvit ja kukkaviljelyn tuotteet, kuten istutus- on oikeus saada veronkantopalkkiona kultakin
8394: tarkoitukseen myytävät juuri- ja varsimukulat, kalenterivuodelta kaksi sadalta suorittamiensa
8395: juurakot, pistokkaat, sipulit, varrennusoksat ja lain 24 §: ssä tarkoitettujen verojen yhteismää-
8396: taimet sekä irrallaan tai astioissa kasvavina rästä, kuitenkin vähintään 20 markkaa ja enin-
8397: myytävät kasvit tai kasvinosat, viherkasvit ja tään 1 000 markkaa. Milloin suoritetun veron
8398: leikkovihreä; sekä kotivoi, -kerma, -piimä ja yhteismäärä kalenterivuodelta on enintään 20
8399: -juusto. markkaa, palkkio on suoritettua veroa vastaava
8400: Verotonta on myös seuraavien tavaroiden määrä.
8401: myynti, kun myyjänä on tavaran alkuperäinen
8402: valmistaja, ja niiden maahantuonti:
8403: lannoitteet ja maanviljelyskalkki, lannoitettu Tämä laki tulee voimaan pmvana
8404: ja lannoittamaton kasvuturve, jauhatusjätteet, kuuta 1975 ja sen 4 §:ää sovelletaan, milloin
8405: rehuselluloosa, rehukivennäisaineet, väki- ja vi- myyty tavara on toimitettu taikka tavara on
8406: tamiinirehut, kotieläinten ruokinnassa käytet- luovutettu tullivalvonnasta pa1vana
8407: tävät teollisuuden jäteaineet, rehunsäilöntä- kuuta 1975 tai sen jälkeen. Lain 70 §:ää so-
8408: aineet sekä yksinomaan tarhaturkiseläinten ruo- velletaan ensimmäisen kerran kalenterivuodelta
8409: kinnassa käytettävät rehuseokset, valaanliha, re- 1975 maksettaviin veronkantopalkkioihin.
8410:
8411:
8412: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1975.
8413:
8414: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
8415: Rainer Lemström. Veikko Vennamo.
8416: 176
8417:
8418: Lak.al n:o 94.
8419:
8420:
8421:
8422:
8423: Vainio ym.: Ehdotus laiksi aviopuolisoiden verottamisesta.
8424:
8425:
8426: E d u s k u n n a 11 e.
8427:
8428: Verolainsäädännössämme puolisoiden yhteis- ei voi olla oikein. Avioliitto on saatettava kun-
8429: verotus on pitkään ollut epäoikeudenmukainen niaan ja verotuksen epäkohdat on korjattava.
8430: periaate. Avioliittolain periaatteiden mukaan Koska hallitus ei lupauksistaan huolimatta ole
8431: puolisot kumpikin hallitsevat omaa omaisuut- antanut tämän kaltaista verouudistusta koske-
8432: taan ja näin myös verotuksessa tulisi heitä vaa esitystä, katsomme, että eduskunnan on
8433: kohdella itsenäisinä ja verottaa puolisoita erik- säädettävä laki aviopuolisoiden verottamisesta.
8434: seen. Yhteisverotuksen epäoikeudenmukaisuu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8435: det ovat vähitellen johtamassa siihen, että vero-
8436: tekniset syyt määräävät kannattaako puolisoi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8437: den elää avioliitossa vai vihkimättömänä. Tämä lakiehdotuksen:
8438:
8439:
8440: Laki
8441: aviopuolisoiden verottamisesta.
8442: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8443:
8444: 1 §.
8445: Aviopuolisoista kumpaakin verotetaan erik- Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä tammi-
8446: seen tämän lain mukaan. kuuta 1975 alkaen.
8447:
8448: 2 §.
8449: Tällä lailla kumotaan tämän lain kanssa risti-
8450: riidassa olevat muut säädökset.
8451:
8452:
8453:
8454: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1975.
8455:
8456: Mikko Vainio. Veikko Vennamo.
8457: Pekka Vennamo. Rainer Lemström.
8458: 177
8459:
8460: Lak.al. n:o 95.
8461:
8462:
8463:
8464:
8465: Vainio ym.: Ehdotus laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain
8466: 7 §:n muuttamisesta.
8467:
8468:
8469: E d u s k u n n a II e.
8470:
8471: Virvoitusjuomateollisuuden kilpailuedellytys- määrättäessä otettu lukuun kuljetus- ja varas-
8472: ten turvaamiseksi niin kotimaassa kuin vienti- toimiskustannuksia.
8473: markkinoillakin on kotimaisella valmistajalla Nykyisin omaksutun käytännön mukaan täy-
8474: annetun lain nojalla mahdollisuus hankkia vir- tyy viljelijällä olla vähintään 6 ha, jotta oh-
8475: voitusjuomiin käyttämänsä sokeri samoin kuin ranviljelysopimus voitaisiin tehdä. Mielestäm-
8476: ensimmäisen veroluokan oluen valmistukseen me sopimus pitäisi voida tehdä huomattavasti
8477: käyttämänsä maltaat maailmanmarkkinahintaan. pienemmällä alalla, jolloin pääsisi myös pien-
8478: Valmistaja on oikeutettu vähentämään kuukau- viljelijä ohran viljelysopimusten piiriin. Näin
8479: sittain suoritettavasta valmisteverosta edellä menetellen kotimaista ohraa tulisi enemmän
8480: mainittujen raaka-aineiden ja kotimaisen hin- mallastarnoihin ja pienet peltoalat voitaisiin
8481: nan ja maailmanmarkkinahinnan välisen erotuk- käyttää tuottavaan toimintaan ja samalla sääs-
8482: sen. Yleensä ei pitäisi virvoitusjuomista periä tettäisiin ulkomaista valuuttaa sekä pakettipel-
8483: veroa ollenkaan, koska Suomen valtio jo muu- lot alkaisivat tältä osin tuottaa.
8484: tenkin riistää varsinaisilla veroilla kohtuutto- On selvää, että harvaan asutussa maassa ja
8485: masti. Virvoitusjuomiin kohdistettava vero kos- pieniltä peltoalueilta kerätyt mallasohramäärät
8486: kee erikoisesti lapsiperheitä, joissa virvoitus- nostavat kustannuksia sekä myöskin varastoi-
8487: juomien kulutus on suurin. Virvoitusjuomave- miskustannuksia. Onhan todettu, että aikaisem-
8488: rosta annetun lain 7 §: ssä on sinänsä hyvä ja pina vuosina maailmanmarkkinahintojen ja ko-
8489: kannatettava asia, että suojataan kotimaassa timaisten hintojen välinen ero on ollut huo-
8490: kasvanutta ohraa, joka on käytännössä todettu mattavasti suurempi. Kun maltaiden käyttö en-
8491: ulkomaisen ohran kanssa laadullisesti kilpailu- simmäisen veroluokan oluen valmistukseen on
8492: kykyiseksi, joskin hinnaltaan ulkomaista ohraa tänäkin vuonna jo noin 2,5 milj. kiloa ja oluen
8493: hieman kalliimmaksi. Valmistaja saa lakiehdo- kulutus tulee vielä huomattavasti kasvamaan,
8494: tuksen mukaan verotulostaan vähentää ulkomai- olisi erittäin tärkeää että lain 7 §:n ensimmäi-
8495: sen ohran eli maailmanmarkkinahinnan ohran seen kohtaan lisättäisiin sana kotimaisesta oh-
8496: ja kotimaisen kullekin satovuodelle hyväksytyn rasta. Tällä lisäyksellä voitaisiin turvata ja li-
8497: sopimusviljellyn mallasohran keskihinnan ja ero- sätä ohran viljelyä kotimaassamme yhä edel-
8498: tus palautetaan. Kuitenkin SMP:n mukaan täs- leen.
8499: sä 7 § :n ensimmäisessä kohdassa esitetty oluen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
8500: valmistukseen käytettyjen maassa valmistettu-
8501: jen maltaiden hinnan ja maltaiden maailman- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8502: markkinahinnan erotuksena 0,10 mk kilolta ei lakiehdotuksen:
8503: käsityksemme mukaan ole ohran keskihintaa
8504:
8505:
8506:
8507:
8508: 23 173/75
8509: 178 Lak.al. n:o 95
8510:
8511:
8512: Laki
8513: virvoitusjuomaverosta annetun lain 7 §:n muuttamisesta.
8514: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan virvoitusjuomaverosta 19 pa1vana joulukuuta
8515: 1969 annetun lain 7 §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta
8516: 1973 annetussa laissa (983/73), näin kuuluvaksi:
8517:
8518: 7 §. maisesta ohrasta valmistettujen maltaiden hin-
8519: Kotimaisella valmistajalla on oikeus saada nan ja maltaiden maailmanmarkkinahinnan ero-
8520: valtion varoista hänen 3 §:ssä mainittuihin tuksena 0,25 markkaa kilolta; sekä
8521: tuotteisiin käyttämiensä raaka-aineiden kotimai-
8522: sen hinnan ja maailmanmarkkinahinnan erotuk-
8523: sena seuraavat määrät:
8524: 1) 3 § :n 1 momentin 1 kohdassa mainitun Tämä laki tulee voimaan päivänä
8525: oluen valmistukseen käytettyjen, maassa koti- kuuta 19
8526:
8527:
8528: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1975.
8529:
8530: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
8531: Pekka Vennamo. Veikko Vennamo.
8532: 179
8533:
8534: Lak.al. n:o 96.
8535:
8536:
8537:
8538:
8539: Vainio ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta anne-
8540: tun lain muuttamisesta.
8541:
8542:
8543: E d u s k u n n a 11 e.
8544:
8545: Auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä dollista ku1kuneuvoa, joka kuitenkin vie suh-
8546: marraskuuta 1967 annetun lailn ( 482/67) 4 §:n teellisen nopeasti työmatkalla olevan henkilön
8547: mukaan moottoripyörävero on 15 % ajoneuvon työkohteeseen ja sieltä kotiin. Hallitus puolus-
8548: verotusarvosta, jonka suuruisena moottoripyörä- telee moottoripyörien verojen korotusta myös
8549: veroa on kannettu vuodesta 1958 lähtien. Val- ympäristönsuojeluun liittyvillä haittatekijöillä.
8550: tion himoverotus on kohdistunut senjälkeen Voidaan kuitenkin todeta, että nykyiset moot-
8551: erittäin voimakkaasti: ja useaan eri otteeseen toripyörät oikeiln huollettuina eivät levitä saas-
8552: autoihin. Hallitukselta on jäänyt vahingossa tetta ympärilleen sen enempää kuin autokaan.
8553: moottoripyörien verojen korottaminen. Nyt hal- On luonnollista, että vähävarainen työtätekevä
8554: lituksen verosaaHstus tuntuu kohdistuvan myös- väestö ajaisi työmatkojaan ja mahdollisesti joi-
8555: kin moottoripyöriin. Hallitus puolustelee moot- takin huvimatkojaan mieluimmin autolla, mutta
8556: toripyörien verotusta sillä, että tapaturmat ovat valtio on suhteettomilla veronkorotuksillaan teh-
8557: juuri moottoripyöräilijöiden kohdalla lisäänty- nyt mahdottomaksi vähävaraisten auton käytön.
8558: neet. Kuitenkaan hallitus ei ole huomioinut, Lisäksi hallitus perustelee moottoripyöräveron
8559: että moottoripyöräilijöitä on tullut erittäin huo- korotuksen tuottavan lisää 10 milj. markkaa
8560: mattava määrä lisää maanteillemme, joten on valtion pohjattomaan pussiin. On aivan luon-
8561: luonnollista, että moottoripyörien määrä lisään- nollista, että moottoripyörät, joiden iskutilavuus
8562: tyy ja luonnollisestikin moottoripyörien lisään- on 350 cm3 tai pienempi, ovat pääasiass'a työ- tai
8563: tyessä tapaturma-alttius. Kuitenkin suurimpana muuta käyttöä tarkoittavia kulkuvälineitä, joista
8564: syynä voidaan todeta, että valtio on suurin syyl- missään nimessä ei pitäisi veroa periä. Sensijaan
8565: linen näinkin suuriin tapaturmalukuihin. Valtio vms·i ajatella, että yli 356 cm3-505 cm3 olisi
8566: himoverottajana on as,ettanut autoille niin koh- verotusta 25 % ja 506-755 cm3 olisi 50 %,
8567: tuuttomat veronkorotukset, ettei työssäkäyvä 756 cm3 tai sitä enemmän olisi 100 %.
8568: normaali kansalainen tahdo saada autoa enää Edellä esitetyn perusteella koo.nioittaen eh-
8569: irti, sekä polttoainevero on sitä luokkaa, ettei dotamme,
8570: tavallinen työtätekevä väestö pysty ajamaan pie-
8571: nemmälläkään autolla. Tämän vuoksi juuri työs- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8572: säkäyvä väestö joutuu käyttämään halvinta mah- lakiehdotuksen:
8573:
8574:
8575: Laki
8576: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta.
8577: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä mar-
8578: raskuuta 1967 annetun lain (482/67) 4 §ja 6 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 29
8579: päivänä joulukuuta 1973 annetussa laissa (989/73), näin kuuluviksi:
8580:
8581: 4 §. Moottorin iskutilavuus Vero moottoripyörän
8582: Moottoripyöräveroa suoritetaan moottoripyö- kuutiosenttimetriä verotusarvosta
8583: rän moottorin iskutilavuuden mukaan moottori- 356-505 ......... . 25 prosenttia
8584: pyörän verotusarvosta seuraavasti: 506-755 ......... . 50
8585: 756 tai enemmän ... . 100
8586: "
8587: 180 Lak.al. n:o 96
8588:
8589: 6 §.
8590: Tämä lalci tulee voimaan pa1vana
8591: Moottoripyöräverosta on vapa:a tavaran kul- kuuua 197 ja sitä sovelletaan moottoripyöriin,
8592: jetukseen käytettävä moottoripyörä, jossa oo jotka on luovutettu tullivalvonnasta tai toimi~
8593: kolme kmteätä pyörää, invaHdi.pyörä ja moot- tebtu sanottuna päivänä tai sen jälkeen.
8594: toripolkupyörä.
8595:
8596:
8597:
8598: Helsing:Vs·sä 7 pä,ivänä helmikuuta 1975.
8599:
8600: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
8601: Veikko Vennamo. Pekka Vennamo.
8602: 181
8603:
8604: Lak.al. n:o 97.
8605:
8606:
8607:
8608:
8609: Vainio ym.: Ehdotus laiksi henkilökohtaisten asuntolainojen ko-
8610: rosta ja laina-ajasta.
8611:
8612:
8613: E d u s kun n a 11 e.
8614:
8615: Asuntopulaan eivät . hallrtukset ole voiineet kuin voidaan säätää pan:kkien ottolainauskorkoa,
8616: puuttua tarpeeb1 tehokkain keinoin. Näennäi:- tuHsi myös voida säädellä antolaimuskorkoa ja
8617: set asuntotuotantomäärärahojen lisäykset ovat laina-aikoja.
8618: huvenneet kohonneisiin rakennuskusrtannuksiin Oman asunnon hankkiminen, oli se sitten
8619: ja poliittisia päättäjiä lähellä olevien mkentajien omakotitalo tai omistus,asunto, on sellainen anto-
8620: laskuun. Hallitukset eivät ole yrittäneet käyt- lainauksen kohde, että sen kohdalla tuHsi alen-
8621: tää mahdollisuuksiensa rajoissa olevia keinoja tllia korkoa ja pidentää lai:na-aiba. Tätä tietä
8622: asuntotuotannon tehokkaaseen lisäämiseen. Tut- saatais,iin lisää vauhtia asuntotuotantoon. Tästä
8623: kimukset osoittavat, että valtaosa Suomen kan- syystä katsomme, että lainsäädännöllistä tietä
8624: saa haluaa asua omassa asunnossa, omakotil- tulrsi määrätä antolainauksen korkoa henkilö-
8625: talossra;, tai omistus,asunnossa. Tämä asumisen kohtaisiin asuntolainoihin, jotka myönnetään
8626: muoto toisaalta on yhteiskunnanlcin kannaJ.ta omakotitalon tai omistusasunnon hankkimiseen
8627: edullisin, koska s1inä asuntoa haluaw on val- tai peruskorjaukseen.
8628: Jiris, sijoittamaan oman osuutensa pääomasta j~a Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8629: usein myös työstä tavoitteensa saavuttamiseen.
8630: Omakotitalo ja omistusasunto toisoolta vaativat että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8631: säästäjiltään myös lainapääomaa. Yhtä hyvin lakiehdotuksen:
8632:
8633:
8634:
8635: Laki
8636: henkilökohtaisten asuntolainojen korosta ja laina-ajasta.
8637: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8638:
8639: 1 §. 2 §.
8640: Rahalaitoksen myöntäessä henkilökohtaisen, Korkein korko 1 § : ssä mainitusta lamasta on
8641: perhekohtll!i:sen tai avi:opuolisoille yhteisesti tule- se korko, joka on 1/2% korkeampi kuin raha-
8642: van lainan omakotitalon tai omistusasunnon han- laitosten alin ottolainauskorko yleisöltä.
8643: kiintaan tai tällaisen peruskorjaukseen sovelle-
8644: taan, elleivät lainan haki:jat muuta haltUa, tätä 3 §.
8645: lakia. Lyhin laina-aika tämän lain mukaisissa lai-
8646: noissa on 15 vuotta.
8647:
8648:
8649: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1975.
8650:
8651: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
8652: Veikko Vennamo. Pekka Vennamo.
8653: 182
8654:
8655: Lak.al. n:o 98.
8656:
8657:
8658:
8659:
8660: Vainio ym.: Ehdotus laiksi valtion tietokonekeskuksesta annetun
8661: lain 1 §:n muuttamisesta.
8662:
8663:
8664: E d u s k u n n ~ 11 e.
8665:
8666: Valtion detokonekeskus on ensisijaisesti v~l arvioiden tulo- ja menoarvioss,a on 200 miljoo-
8667: tiohallinnon automaattiseen tietojen käsittelyyn naJa markkaa ATK-menoihin. Kun lisäksi otetroan
8668: liittyvien tehtävien suorittamista varten perus- huomioon ne erittäin suuret rahamäärät, jotka
8669: tettu palvelukeskus, joka on muodostettu valtion menevät välilliseen henkilökunnan palkkauk-
8670: liikelaitokseksi. Valtion tietokonekeskus (ATK) seen, tietojen käsittely Suomen maassa on suh-
8671: on perustettu vuonna 1964. ATK-toiminta on teettoman kalli:sta verrattuna muihin Itä- tai
8672: vrime vuosina ratka1sevasti pai;sunut kohtuutto- Länsi-Euroopan mroihin. Se erittäin suuri raha-
8673: masti eri virastoissa ja laitoksissa ja yleensä määrä, joka menee pelkästään tietojen käsittely-
8674: valtion elimissä. koneiden laitteiden hankintaan, ylläpitämiseen
8675: Kehitys ei kuitenkaan ole ollut suoraviivaista, sekä henkilökunnan palkkaukseen on sitä suu-
8676: tarkoituksenmukaista eikä taloudellista. Eri ruusluokkaa, että siinä on todella huolen aihetta.
8677: virastojen ja hallinnonhaarojen kohdalla on ta- Jo pelkästään tietojenkäshtelyyn nykyisen ohjel-
8678: pahtunut ATK-toiminnassa päällekkäisorganis,aa- man puitteis,sa menee useampia kymmeniä pro-
8679: tiota, eikä ohJausta ja valvontaa ole suoritettu milleja valtion koko talousarviosta. Se tarkoittaa
8680: tehokkaasti. On hankittu erilaisia laitteita, joita sitä, että tietojenkäsittelyyn kuluu useampia
8681: on ollut vaikea sovelluttaa keskenään, minkä satoja miljoonia markkoja. Parkinsomn laki on
8682: lisäksi ohjelmoinnissa on tapahtunut erittäin tietojen käsiuelyn kohdaHakin tehnyt tehtä-
8683: suuria vaikeuksia ja suoranaisia virheitä. Tieto- vänsä monessa kohdassa. Tutkitaan asiaa, jolm
8684: koneiden tarkoituksenmukai:nen hankinta, koti- jo on itsestään selvä, sen tutkimuksen päälle
8685: maisten laitteiden käytön lisääminen, yhtenäis- tutkitroan samaa asiaa yhä edelleen.
8686: ten menetelmien toteuttaminen, etäiskäytön Edellä esitetyn vuoksi onkin tärkeää, että
8687: 1.."ehittäminen, ATK-laitteistojen, ohjelmistojen 1 §:n 2 momenttiin tehdään lisäys, joka tarkoit-
8688: ja tiedostojen yhteiskäytön tehostaminen sekä taa shä, että suunnittelussa ja siihen liittyv~ssä
8689: yleistettyjen järjestelmien aikaansaaminen olisi tehtäviss,ä noudatetaan edttäin suurta säästäväi-
8690: luonnollis,esti pitänyt tulla entistä tärkeämmäksi. syyttä ja taloudellisuutta. Usäksi lain ensimmäi-
8691: Tämä kuitenkin on kokonalsuudesaan jäänyt jo seen pykälään pitää ottaa uusi kolmas momentti,
8692: täsä vaiheessa hoitamatta. Hoitamatta on jäänyt jossa tehdään selväksi, että tietokonekeskus voi
8693: myös ATK-toiminnan suunnittelu ja seuranta- suunnitella ja suorittaa automaattisia tietojen
8694: järjestelmien toiminnan taloudellisuuden ja käs,ittelyyn llittyviä tehtäviä vain silloin, mikäli
8695: tehokkuuden valvonta, sekä yhteinen kokoami- valtion tietokonekeskus on kilpailukykyinen yk-
8696: nen eli koordinointi: ja tutkimus-, koulutus- ja sityisten tietokonekeskuksien kanssa. Vain näin
8697: tiedotustoiminta. menetellen saadaan valtion tietojen käsittelyyn
8698: Laki valtion tietokonekeskuksesta annetun liittyvät tehtävät ja valtion tietokonekeskus ajan-
8699: lain 1 § :n muuttamisesta oli paikalleen osuva mukaiselle tasolle ja kilpailukykyiseksi muiden
8700: muuten, mutta varsinaisista taloudellisista sääs- yksityisten tietokonekeskuksien kanssa.
8701: töi:stä siinä ei ole puhuttu yhtään mitään. Kun Edellä esitettyyn vritaten ehdotamme kun-
8702: katselee valtion tulo- ja menoarviota vuodelle nioittavasti,
8703: 1975, voi tyrmistyneenä todeta sen erittäin
8704: suuren rahasumman, jonka varsina~sesci. tieto- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8705: konepalvelu tulee viemään verovaroja. Varovasti lakiehdotuksen:
8706: Lak.al. n:o 98 183
8707:
8708:
8709: Laki
8710: valtion tietokonekeskuksesta annetun lain 1 § :n muuttamisesta.
8711: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion tietokonekeskuksesta 30 päivänä huhti-
8712: kuuta 1964 annetun laiDJ ( 196/64) 1 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
8713:
8714: 1 §.
8715: Tietokonekeskuksen tehtävänä on, sen mu- konekeskus voi suunnitella ja suorittaa auto-
8716: kaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, val- maattiseen tietojen käsittelyyn liittyviä tehtäviä
8717: tion virastojen ja laitosten tarvetta varten erit- vain, mikäli niillä voidaan alentaa kustannuksila
8718: täin suurta säästäväisyyttä ja taloudellisuutta sekä että ne ovat kilpailukykyisiä muiden yksi·
8719: noudattaen suunnitella ja suorittaa automaatti- tyisten tietokonekeskuksien palveluksien kanssa.
8720: seen tietojen käsittelyyn liittyviä tehtäviä. Tieto-
8721:
8722:
8723: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1975.
8724:
8725: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
8726: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
8727: 184
8728:
8729: Lak.al. n:o 99.
8730:
8731:
8732:
8733:
8734: Vainio ym.: Ehdotus laiksi polttoaineiden valmisteverosta anne-
8735: tun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta.
8736:
8737:
8738: E d u s k u n n a 11 e.
8739:
8740: Laki polttoailineiden valmisteverosta annetun hintaa ei vo~tukaan alentaa. Ves,ivarastot ovat
8741: lain 3 §:n muuttamisesta oli vitime vuonna voi- suuret, joten sähkö on ollut todella halpaa sekä
8742: maan saa,tetun öljyn veros:i:irron politiikan seu- tulee olemaan koko seuraavan kylmän kauden.
8743: rauks&a. Öljyn hinnrut verotuksen vuoksi ovat Hallituksen pitäisi ehdottomasti antaa selvät
8744: olleet mrua:ssamme korkeammat kuin mrssään ohjeet sekä sähköä tuottaville laitoksille että
8745: muissa kilpailijamaissamme. Suomen hallitukset jakajille sähkön hinnan huomattavasta alenta-
8746: ovat katsoneet Neste Oy:n lreralla velvollisruu- misesta.
8747: dekseen verottaa laidasta laitaan kaikkia poltto- Hallitus lakiehdotuksen perusteluissa kaun:hlsti
8748: nestelaatuja. Valtion verotus ei ole yksin riittä- selvittää, mi!t:en polttoöljyjen hintoja a1ennetriin
8749: nyt, vaan öljy, jota tarvitsevat lämmitelläkseen viime helmikuuss~a, mutta totuus o1i se, että
8750: Suomen ankeassa talvessa kaikki kansalaisker- hinnat nostettiin halHtuksen taitamattomien,
8751: rokset eläkeläises<tä rikkaaseen kans,ala:iseen talouspolitiikkaa hallitsemattomien ministetcei-
8752: saakka ja he joutuvat nyt melkein trusaveroisesti den hetkellisen mielijobteen vallitessa edttädn
8753: veroriiston kohteeksi öljyn kohdalla. Hallitus korkealle. SMP:n ja yleisen mielip1teen valtavan
8754: on tatitava,sti upottanut öljystä saatavat tulot painostuben ansiosta halHtuksen oli pakko alen-
8755: näkymättömäksi tuloksi. Niistä eräänä tavallisen taa tältä kohtaa veroriistoa. Valtion monopoli-
8756: kansalaisen näköp1irin ulkopuolelle on merkitty yhtiö Neste Oy saa vielä tälläkin hetkellä eri!t-
8757: ylisuuret kuljetuskustannukset. Usäksi on vielä täin suuti!a tuloja palatsinsa rakentamiseen mm.
8758: muita keinotekoisia menoj,a, jotka ovat käytän- siitä, että Neuvostoliitosta tuodusva öljystä peDi-
8759: nöllisesti katsoen selv:iä verotuksellisia tuloja tään kansalta kuljetuskustanrnukoot Välimeren-
8760: valtiolle. On surkuhupaisaa tässä yhteydessä Tanslmn-Itämeren kautta Suomeen ja kuiten-
8761: Lrsäksi todeta, että öljyjen hinnankorotus nosti kin öljy tuodaan huoma~ttavasti halvemmalla
8762: sähkötarifHt yli 100 % :lla. öljyjen ja kovien joko rautateitse tai Suomenlahden yli ja Neste
8763: polttoaineiden kivihiilen, ruskohiilen, koks:in Oy:lle jää voitto. Ei voi olla oikein, että kansa
8764: jne. vastaavien polttoaineiden hintoja hieman saa ma:ks,rua Neste Oy:n palatsirn sekä vero-
8765: alennetruan, mutta sähkön hinta ei kuhenkaan riisto maassamme jatkuu.
8766: alene. Tämä ei voi olla oikein. Sähkön hintojen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8767: jättikorotuksi:en syynä s1anottiin olevan ulkolari:s- nioittavasti,
8768: ten polttoaineiden hinnan kohoaminen. Nyt
8769: kuitenkin niiden alentuessa hallituksen mielestä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8770: vesivoimalla tehdään suuri määrä sähköä, joten lakiehdotuksen:
8771:
8772:
8773: Laki
8774: polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 3 § :n väliaikaisesta muuttamisesta.
8775: Eduskunnarn päätöksen mukaisesci muutetaan polttoaineiden valmisteverosta 19 päivänä
8776: toukokuuta 1974 annetun 1m (300/74) 3 §:n 1 momentti väliaikaisesti näin kuuluvaksi:
8777:
8778: 3 §. 1 ) polttomoottoreissa käytettäväksi soveLtu-
8779: Polttoaineiden v~almisteveroa on suoritettava: vasta moottoribensiinistä 5 pennriä norma:ali-
8780: litralt:a;
8781: Lak.al. n:o 99 185
8782:
8783: 2) muusta moottonibensiinrstä 5 penrriä nor- valmisl!etusta kaksista tai puoli!koksista, maa-
8784: maaJilitrallla; kaasusta, propaanista, buta:anista sekä muusta
8785: 3) muusta tullitarifHn 27 ryhmään kuulu- maaöljykaasusta ja kaasumai:sesta hiilivedystä.
8786: vasta nestemäisestä polttoaineesta 5 penniä ki-
8787: lolta; valmisteveroa ei kuitenkaan peritä lento-
8788: bens.iinistä, nioottorisaha:ssa käytettävästä ben- Tämä laki tulee voimaan pruvana
8789: siJinistä, moottoripetroolista, lentopetrooli:sta, kuuta 1975. Sitä sovelletaan sanotun pruvän
8790: valopetroolista, cHesdöljystä, ra:sbasta ja ke- jälkeen polttoaineeseen, joka viedään valmistus-
8791: vyestä polttoöljystä, kivih1ilestä, briketeistä ja paikalta tahi valmistajan tai nestemäisten poltto-
8792: muista kivihiilestä valmistetuista jähmeistä aineiden ka:uppaa harjoittavan liikkeen varas-
8793: polttoaineista, ruskohiilestä ja ruskohiå:librike- tosta tahi valtion varmuusvarastosta taikka
8794: teistä, kivihi~lestä, ruskohiilestä tai turpeesta luovutetaan tulHvalvonna'Sta.
8795:
8796:
8797: Helsingissä 10 päivänä helmikuut:a 1975.
8798:
8799: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
8800: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
8801:
8802:
8803:
8804:
8805: 24 173/75
8806: 186
8807:
8808: Lak.al. n:o 100.
8809:
8810:
8811:
8812: Vainio ym.: Ehdotus laiksi nestemäisten polttoaineiden varmuus-
8813: varastointimaksusta annetun lain muuttamisesta.
8814:
8815:
8816: E d u s kun n a 11 e.
8817:
8818: Puoltaessaan lakiesitystään n:o 107/1974 vp. hankil!l!nat rahoitettaisnn varmuusvarastoJ.ntl-
8819: nestemäi:sten polttoaineiden varmuusvarastointi- maksun avulla ja siten nestemäisten polttoa:inei-
8820: maksusta hallitus toteaa aivan oikein, etteivät den käyttäjien kustannuksella. Kun laki meni
8821: maamme varmuusvarastot ole riittävät. Hallitus tällaisena läpi, korotti se kuljetuskustannuksia
8822: ehdotti asiantilan korjaamiseksi säädettäväks.i ja kohdistui erittäin epäoikeudenmukaisesti eri-
8823: varmuusvarastointimaksulain, jolla varmuusva- tyisesti kehitys- ja sivualueisiin. Korotus lisäsi
8824: rastoinni:sta aiheutuvat kustannukset siirrettäi- myöskin työmatkakustannuksia ja erityisesti
8825: siin kokonaisuudessaan nestemäisten polttoainei- henkilöille, jotka joutuvat olosuhteiden pakosta
8826: den käyttäjien kannettavaksi. Valtiolle saatiin käyttämään omaa kulkuneuvoa tai nestemäisellä
8827: verotuloja vuoden 1975 aikana näin Hsättynä polttoaineelia toimiv~a työvälineitä, esim. vo~si
8828: peräti 208 miljoonaa markkaa. Varmuusvaras- mainita metsätyömiehet, porarit, kaivinurakoit-
8829: to~ntimaksun perusteluien yhteydessä hallitus s,ijat jne. Urakoits:ijoHle, autoilijoille ja taksi-
8830: katsoi vammusvarastointima:ksun tuotoksi vuon- liikennettä harjoittaville yrittäjille maksu on
8831: na 1975 188 miljoonaa markkaa, mistä 153 erittäin raskas, sillä heidän kohdallaan on tak-
8832: milj. markkaa ehdotti siirrettäväksi vatmuus- sojen korotuspaine jo tässä vaiheessa korkeim-
8833: varastointirahastoon hankmtojen rahohtamiseks.i mass,a mahdollisessa srietorajassa.
8834: ja 35 milj. markkaa ehdotetaan käytettäväksi Hintapaine on vuokrien korotusta ja urako1t-
8835: varmuusvarastointirakennustöiden rakentami- sijoiden tuntiveloitusta kohtaan niin voimakas,
8836: seen. Voitiin jälleen todeta, että 153 miljoonaa että paineen lisäystä missään tapauksessa ei
8837: markkaa jäi jälleen johonkiln rahastoon, josta voida sallia. Laissa ei ole esitetty mitään perus-
8838: hallituksella oli helppo sittten nyhtää se johonkin teluja, minkä vuoksi varmuusvarastointia ei voi-
8839: muuhun tarkoitukseen. Todellisuudessa hallituk- taisi rahoittaa edelleen valtion varoista. Toden-
8840: sen tarkoituksena ei siis ole alkuunkaan var- näköisesti varmuusvarastointimaksu oli jälleen
8841: muusvarastointimaksun kohdalla lisätä varmuus- keksitty vain budjedn tasapainottamiseksi, mikä
8842: varastointia sen suuremmassa määrässä ku:in jo toissa vuonna budjettia lukiessa tuli täysin
8843: tähänkään asti, vaan pääasiallisin tarkoitus on selvitetyksi. Varmuusvarastoinnista aiheutuvat
8844: luoda uusi tehokas verotuskohde, ns. käyttö- menot tulisi vastaisuudessa rahoittaa, jos ei
8845: vero, jota ei koskaan poisteta. Lisäksi voidaan muuta keinoa o1e, valtion varoista vaikkapa lai-
8846: todeta, että laissa ei ole velvoittavaa säännöstä nanoton turvin, nhl.nkuiln varmuusvarastoinnin
8847: varojen käyttämiseksi aiottuun tarkoitukseen. luonteen huomioonottaen olisi täys1n perustel-
8848: Tuotannon häiriöttämän sekä väestön yleisen tua. Kuitenkin Neste Oy:n saama viime vuoden
8849: huollon jatkumisen turvaamiseksi on välttämä- 400 miljoonan markan tulotus halvan poltto-
8850: töntä, varsinkin kun otetaan huomioon Suomen aineen myynnistä korotettuun hintaan olisi pitä-
8851: ankara talvi ja kuljetusolosuhteet samoin kuin nyt riittää ainakin kahdeksi tai kolmeksi vuo-
8852: tuontimaittemme mahdolliset toimitusvaikeudet, deksi varmuusvarastointimaksuun.
8853: luoda maahamme riittävä nestemäisten poltto- Varmuusvarasto1nnin tarkoituksena on estää
8854: aineiden varmuusvarastointi. Kansantaloudelli- normaalien taloudellisten toimintojen lamautu-
8855: sen ja huoltopoliittisen merkityksen vuoksi va- minen sellaisissa poikkeuksellisissa olosuhteissa,
8856: rastojen rakentaminen on täys1n perusteltua, joha s'aattaa tulla meistä itsestämme riippumat-
8857: mutta ne pitäisi a:ina rakentaa Neste Oy:n suh- tomista tekijöistä. Mahdollisen krHsin sattuessa
8858: teettoman suurien voittovarojen turvin. Ei voida teollisuutemme vo:i toircia, sähköä voidaan edel-
8859: pitää hyväksyttävänä, että sekä varmuusvaras- leen tehdä, kuljetusverkosto toimii ja yleensä
8860: tointitilojen mkentamrnen, että itse polttoaine- ~hmi!sille voidaan turvata siedettävät olosuhteet.
8861: Lak.al. n:o 100 187
8862:
8863: Tämä kaikki koituu yhteiskunnan ja sen kaik- ja &eselöljystä. Tämä varmuusvarastointimaksu,
8864: kien jäsenten hyväksi. Tämän johdosta yhteis- joka on tosin pieni, varmistaisi kuitenkin sen,
8865: kunnan tulee myös vastata kustannuksista sekä että oma krHsiherkkyytemme maamme syrjäinen
8866: varmuusvarastoinnin että puolustusvoimien yllä- asema otettuna huomioon, ankara talvi ja hel-
8867: pitämisen osalta. Kun öljyn jatkuva tuonti saat- posti sulkeutuvat merikuljetusdet antaisi var-
8868: taa maamme rajojen ulkopuolelLa syntyneestä muuden jatkuvasta polttoaineen S'aannista.
8869: tHanteesta johtuen vaikeutua tai estyä, on omien Edellä esitettyyn v1itaten ehdotamme kun-
8870: todellista kulutusta vastaavien varmuusvarasto- ni:oittavasti,
8871: jen tarve pakon sanelema. Sen vuoksi lakiehdo-
8872: tuksessamme onkin esitys, että varmuusvaras- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8873: tointimaksua voita:i'Siin periä polttomoottordssa lakiehdotuksen:
8874: käytettäväksi soveltuvasta moottoribensiinistä
8875:
8876: Laki
8877: nestemäisten polttoaineiden varmuusvarastointimaksusta annetun lain muuttamisesta.
8878: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan nestemäisten polttoaineiden varmuusvarastointi-
8879: maksusta 29 päivänä joulukuuta 1972 annetun lain ( 858/72) 3, 4 ja 7 § näin kuuluviksi:
8880:
8881: 3 §.
8882: Nestemäisten polttoa~neiden varmuusvaras- 6) nestemäiset polttoa'i!neet, jotka tulevat
8883: tointimaksua on suoritettava: Suomessa toimivalle ulkovaltojen diplomaatti-
8884: 1) polttomoottoreissa käytettäväks<iJ soveltu- selle tahi muulle vastaavassa asemassa olevalle
8885: vasta moottoribensi!inistä 0,10 penniä normaa1i- edustustolle virkakäyttöön tahi ulkomaisen
8886: l±tralta; diplomaattisen virkamiehen, lähetetyn konsulin
8887: 2) dieselöljystä 0,10 penniä normaalilitra1ta. taikka mainittujen edustustojen ulkomaan kansa-
8888: laisuutta olevan kansHavirkam~ehen henkilökoh-
8889: 4 §. taiseen käyttöön, jos Suomen edus,tustoilla ja
8890: Nestemäisten polttoaineiden varmuusvaras- virkamiehillä on vastaavat edut viemassa val-
8891: tointimaksusta ovat vapa'at: tiossa.
8892: 1 ) kevyt polttoöljy
8893: 2) raJSkas polttoöljy 7 §.
8894: 3) lentobensiini sekä sellainen teolHsessa tuo- Nestemäisten polttoaineiden varmuusvaras-
8895: tannossa poltto-, raaka- tai apuaineena taikka tointimaksun määräämisestä, suorittamisesta,
8896: välittömästi ensikäytössä tavaran valmistuksessa maksuunpanosta ja kannasta, muutoksenhausta
8897: käytettävä moottoribensiini, joka valtioneuvos- ja muutoinkin on, mikä1i tässä laissa ei toisiin
8898: ton määräämillä ehdoilla on vapautettu poltto- säädetä, soveltuvin osin noudatettava, mitä
8899: aineiden valmisteverosta tai josta suoritettavaa polttoaineiden valmisteverosta annetussa laissa
8900: valmisteveroa valtioneuvoston määräämillä eh- (300/74) ja valmi,steverotuslaissa (558/74) tai
8901: doilla on alennettu; niiden nojalla on polttoaineiden valmisteverosta
8902: 4) nestemäis,et polttoaineet, jotka: tullival- säädetty tai määrätty.
8903: vonnassa v~edään maasta tai siirretään vapaa-
8904: satamaan, vapaavarastoon tahi muonitusvara:s- Tämä laki tulee voimaan palVana
8905: toon; kuuta 1975. Sitä sovelletaan nestemäiseen pohto-
8906: 5) nestemä:i:set polttoaineet, jotka maahan aineeseen, joka sanottuna päivänä tai sen jälkeen
8907: tuotaessa ovat tullittomat muun lain, asetuksen viedään valm1stuspaikalta tahi valmistajan tai
8908: tai määräyksen kuin tullitariffilain perusteella, nestemäisten polttoaineiden kauppaa harjoitta-
8909: jollei mainitussa laissa, as,etuksessa tai määräyk- van liikkeen varastosta tahi valtion varmuus-
8910: sessä ole toisin säädetty tai määrätty; sekä varastosta taikka luovutetaan tullivalvonnasta.
8911:
8912: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1975.
8913:
8914: Mikko Vainio. Pekka Vennamo.
8915: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
8916: 188
8917:
8918: Lak.al. n:o 101.
8919:
8920:
8921:
8922:
8923: Vainio ym.: Ehdotus laiksi välttämättömyystarvikkeiden liike-
8924: vaihtoverovapaudesta.
8925:
8926:
8927: E d u s kun n a 11 e.
8928:
8929: Liikevaihtovero on välillinen vero, joka eri- elinkustannusindeksin laatijoiden kanssa sekä
8930: tyisen ankarasti kohtaa pienituloisia varsinkin, kulutustutkimuksien tekijöiden kanssa määri-
8931: kun liikevaihtovero meillä ulottuu myös sellai- tellä yksityiskohtaisesti, mitkä tarvikkeet lue-
8932: siin välttämättömyystarvikkeisiin kuten ravin- taan välttämättömyystarvikkeiksi. Valtion vero-
8933: to, vaatetus, asuntorakennustarvikkeet ja mo- tulojen kasvu vuosittain on ollut niin suurta
8934: net muut välttämättömyystarvikkeet. Liikevaih- luokkaa, että tämä verouudistus voidaan to-
8935: toverosta on kyettävä vapauttamaan kaikki teuttaa ilman, että valtio siitä joutuisi talou-
8936: välttämättömyystarvikkeet. Koska kulutustottu- dellisiin vaikeuksiin.
8937: mukset vähitellen muuttuvat on varminta, että Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8938: välttämättömyyshyödykkeiden käsite tarpeen
8939: vaatiessa joustavasti muutetaan asetuksella. Täs- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8940: tä syystä ei lakiin kannata ottaa luetteloa näistä lakiehdotu.ksen:
8941: hyödykkeistä, vaan valtioneuvosto voi yhdessä
8942:
8943:
8944: Laki
8945: välttämättömyystarvikkeiden liikevaihtoverovapaudesta.
8946: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8947:
8948: 1 §. mitkä tarvikkeet luetaan välttämättömyystarvik-
8949: Välttämättömyystarvikkeet vapautetaan ko- keiksi.
8950: konaan liikevaihtoverosta tämän lain mukaan.
8951:
8952: 2 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
8953: Asetuksella määrätään yksityiskohtaisesti, kuuta 1975.
8954:
8955:
8956: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1975.
8957:
8958: Mikko Vainio. Veikko Vennamo.
8959: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
8960: 189
8961:
8962: Lak.al. n:o 102.
8963:
8964:
8965:
8966:
8967: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtion investointirahastosta
8968: annetun lain muuttamisesta.
8969:
8970:
8971: E d u s k u n n a 11 e.
8972:
8973: Pieni ja keskisuuri tuotannollinen yrittäjä- Eduskunta hyväksyi tammikuussa 1975 lain
8974: toiminta ja maamme laaja perhe- ja pienviljel- valtion investointirahastosta. Laki muotoutui
8975: mien varassa toimiva maatalous ovat erityisen kuitenkin pahasti virheelliseksi, sillä se kir-
8976: voimakkaasti kärsineet pääomien niukkuudesta. joitettiin edelleen sellaiseksi, että virhelinja
8977: Yksityisillä pääomamarkkinoilla liikkuvat varat voisi jatkua. Lainat tulevat suuntautumaan pää-
8978: ovat erityisesti viime vuosien talouspoliittisten asiassa suurteollisuudelle, olipa sitten kysymys
8979: virheiden seurauksena suuntautuneet voitto- valtion omistamasta tai yksityisestä teollisuu-
8980: puolisesti suurelle yritteliäisyydelle. Näin on desta. Kuten edellä kuitenkin on jo todettu, to-
8981: tapahtunut erityisesti siksi, että raskas verotus dellinen lisäpääomien tarve ei kuitenkaan ole
8982: ja epäoikeudenmukaiset verolait ovat johtaneet tällä sektorilla, vaan aivan muualla. Tämän
8983: siihen, että vain suuret pääomavaltaiset yrityk- vuoksi tulisi lakia korjata.
8984: set ovat kyenneet järjestämään riittävät takuut Laki tulisi korjata sellaiseksi, että lainat
8985: rahalaitoksille. suunnattaisiin pienille ja keskisuurille yrityk-
8986: Lienee kuitenkin jokaiselle selvää, että valta- sille sekä pien- ja perheviljelmille. Samoin tu-
8987: osan kansastamme työllistävät pienet ja keski- lisi lakia muuttaa niin, että verovarojen siirto
8988: suuret yritykset sekä maatalous. Tämän vuoksi rahastoon estetään. Pääomat tulisi kerätä ulko-
8989: jo työllisyyden turvaamiseksi olisi pikaisesti mailta lainoina.
8990: luovuttava nykyisestä suuria monopoleja suo- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
8991: sivasta ja pääomien kasautumista edesautta- kunnioittaen,
8992: vasta talouspolitiikasta. Lait olisi korjattava
8993: aina verolakeja myöten sellaisiksi, että ne antai- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8994: sivat kaikille yrityksille tasavertaiset mahdol- lakiehdotuksen:
8995: lisuudet toimia yhteiskunnassamme ja harjoit-
8996: taa oman alansa tuotantoa.
8997:
8998:
8999:
9000:
9001: Laki
9002: valtion investointirahastosta annetun lain muuttamisesta.
9003:
9004: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion investointirahastosta 7 patvana hel-
9005: mikuuta 1975 annetun lain (74/75) 1 §, 2 §:n 2 momentti, 3, 4 ja 6 § sekä 7 §:n 1 mo-
9006: mentti näin kuuluviksi:
9007:
9008: 1 §.
9009: Taloudellista kasvua alueellisesti tasapuoli- tomtten rahoittamiseksi perustetaan tulo- ja
9010: sesti edistävien keskisuurten ja pienten yritys- menoarvion ulkopuolella oleva valtion inves-
9011: ten toimintamahdollisuuksien edesauttamiseksi tointirahasto, jota jäljempänä sanotaan inves-
9012: tai työllisyyden turvaamiseksi ja tulotason pa- tointirahastoksi. Investointirahastosta on voi-
9013: rantamiseksi tarpeellisten tuotannollisten inves- massa, mitä tässä laissa säädetään.
9014: 190 La'k.al. n:o 102
9015:
9016: 2 §. ja jäsenten lisäksi valtioneuvoston kahdeksi
9017: vuodeksi kerrallaan määräämät viisi lisäjäsentä.
9018: Investointirahaston toimintaa johtaa hallin- Näistä kolmen jäsenen tulee edustaa valtio-
9019: toneuvosto, jossa on 21 eduskunnan valitsemaa varainministeriötä, kauppa- ja teollisuusminis-
9020: jäsentä. teriötä ja työvoimaministeriötä sekä kahden jä-
9021: 3 §. senen teollisuutta ja maataloutta.
9022: Investointirahastoon kuuluvat ne varat, jotka
9023: tarkoitukseen saadaan ulkomailta lainana, sekä 6 §.
9024: varat, jotka investointirahaston toiminnasta ker- Vaitioneuvosto voi, milloin se katsoo jonkin
9025: tyvät. tuotannonalan tai määrätyllä alueella olevien tai
9026: määrätyn tyyppisten yritysten tukemiseen ole-
9027: 4 §. van erityisiä syitä, päättää, että jokin osa inves-
9028: Investointirahaston varoista myönnetään lai- tointirahastosta myönnetyistä lainoista saadaan
9029: noja keskisuurille ja pienille yrityksille sekä suorittaa käypää korkoa alemmalla korolla.
9030: perhe- ja pienviljelmille 1 §: ssä mainittuihin
9031: tarkoituksiin. Vaitioneuvosto antaa lainojen 7 §.
9032: myöntämisessä noudatettavista yleisistä ehdois- Investointirahasto ottaa ulkomailta toimin-
9033: ta yleisohjeet ja vahvistaa vuotuisen sijoitus- taansa varten lainaa. Lainan ottamisesta ja sen
9034: suunnitelman. Lainoista päättää postipankin ehdoista päättää valtioneuvosto.
9035: hallitus.
9036: Lainoja koskevat asiat käsittelee valmista-
9037: vasti postipankin lisätty johtokunta, johon kuu- Tämä laki tulee voimaan päivänä
9038: luvat postipankin johtokunnan puheenjohtajan kuuta 197 .
9039:
9040: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
9041: -----
9042: Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
9043: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
9044: J. Juhani Kortesalmi.
9045: 191
9046:
9047: Lak.al. n:o 103.
9048:
9049:
9050:
9051:
9052: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi valtion investointirahastosta
9053: annetun lain kumoamisesta.
9054:
9055:
9056: E d u s kun n a 11 e.
9057:
9058: Eduskunta hyväksyi tammikuussa kuluvana SMP hyväksyy investointirahastori vain sii-
9059: vuonna lain valtion investointirahastosta SMP:n nä tapauksessa, että se veronmaksajia ja maam-
9060: vastustuksesta huolimatta. Lailla mahdolliste- me lainamarkkinoita rasittamatta hankkii pää-
9061: taan veronmaksajilta kerättyjen varojen siirtä- omansa ulkomailta ja jakaa sen lainoina maam-
9062: minen erinomaisesti toimeen tulevalle ja mel- me yritteliäisyydelle. Kun laki ei saanut tällais-
9063: keinpä rahassa ja investoinneissa piehtaroivalle ta muotoa, tulee se kumota.
9064: suurteollisuudelle. Lakia ei edes kirjoitettu niin, Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
9065: että investointilainat olisi ohjattu pääasiassa pie- kunnioittaen,
9066: nelle ja keskisuurelle yritteliäisyydelle ja maa-
9067: taloudelle, kuten SMP:n taholta esitettiin. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9068: lakiehdotuksen:
9069:
9070:
9071: Laki
9072: valtion investointirahastosta annetun lain kumoamisesta.
9073: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9074:
9075: Tällä lailla kumotaan 7 päivänä helmikuuta
9076: 1975 valtion investointirahastosta annettu laki
9077: (74/75).
9078:
9079: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
9080:
9081: Pekka Vennamo. Rainer Lemström.
9082: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
9083: 192
9084:
9085: Lak.al. n:o 104.
9086:
9087:
9088:
9089:
9090: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi velkojen korkojen vähennys-
9091: oikeuden rajoittamisesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta.
9092:
9093:
9094: E d u s k u n n a 11 e.
9095:
9096: Verotuksessa velkojen koroilla tapahtuva saan Jaamaan verohelpotuksen ulkopuolelle,
9097: keinottelu ja verojen kiertäminen on ollut var- vaikka keinottelusta ei olisikaan kysymys. Sa-
9098: sin yleistä. Tämän estämiseksi eduskunta on moin saattaisi käydä myös sellaisille, jotka osta-
9099: hyväksynyt lain velkojen korkojen vähennys- vat lainan avulla esimerkiksi auton, huoneka-
9100: oikeuden rajoittamisesta, jolla lailla kierto py- luja tms. Tämä ei saa kuitenkaan olla lain tar-
9101: rittiin estämään. Lakiin jäi kuitenkin paha koitus, jonka vuoksi lakia tulisi korjata.
9102: puute, sillä markkamäärät jäivät kiinteiksi. Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
9103: Tämä puute johtaa varsin nopeasti siihen, että kunnioittaen,
9104: inflaation alentaessa markan arvoa, varsin pie-
9105: netkin lainat ja niistä maksetut korot ylittävät että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9106: säädetyn rajan. Tällöin esimerkiksi pienenkin lakiehdotuksen:
9107: asunnon hankkijat joutuisivat lainaa käyttäes-
9108:
9109:
9110: Laki
9111: velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta annetun lain 2 § :n muuttamisesta.
9112: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoittami-
9113: sesta 20 päivänä joulukuuta 1974 annetun lain (953/74) 2 §:ään uusi näin kuuluva 3 mo-
9114: mentti:
9115: 2 §. vastaavasti, jolloin perusarvona pidetään tam-
9116: mikuun 1 päivää vuonna 1975.
9117: Edellä 1 momentissa mainittuja markkamää-
9118: riä korotetaan vuosittain hintatason muutoksia Tämä laki tulee voimaan päivänä
9119: kuuta 197 .
9120:
9121:
9122: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
9123:
9124: Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
9125: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
9126: J. Juhani Kortesalmi.
9127: 193
9128:
9129: Lak.al. n:o 105.
9130:
9131:
9132:
9133:
9134: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi moottoriajoneuvoverosta anne-
9135: tun lain 9 §:n muuttamisesta.
9136:
9137:
9138: E d u s k u n n a 11 e.
9139:
9140: Jokaisella maamme kansalaisella on oikeus Moottoriajoneuvoverosta annetusta laista on
9141: vaatia ja saada kuljetustarpeensa riittävällä ja poistettu mahdollisuus palauttaa moottoriajo-
9142: tarkoituksenmukaisella tavalla tyydytettyä. Tä- neuvovero sellaisille liikennöitsijöille, jotka har-
9143: mä koskee erityisesti maamme syrjäseutuja, joil- joittavat liikennettä harvaan asutuilla seuduilla
9144: la liikenneyhteydet ovat harvat ja huonot. Li- tai rautatien ja siitä etäällä olevan paikkakun-
9145: säksi syrjäseutujen asukkailla on vähäisten tulo- nan välillä. Lakia tulisi sen 9 § :n osalta tästä
9146: jensa vuoksi kaikkein huonoimmat mahdolli- syystä korjata.
9147: suudet hankkia itselleen oma liikkumaväline, Syrjäseutujen liikennepalvelujen parantami-
9148: esimerkiksi henkilöauto. Tämän vuoksi tulisi seksi ehdotamme kunnioittaen,
9149: julkista liikennettä harjoittavien liikennöitsijöi-
9150: den toimintamahdollisuuksia mahdollisuuksien että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9151: mukaan helpottaa niin, ettei harvaan asuttujen lakiehdotuksen:
9152: alueiden liikennettä tarvitsisi kannattamatto-
9153: mana lopettaa.
9154:
9155:
9156: Laki
9157: moottoriajoneuvoverosta annetun lain 9 § :n muuttamisesta.
9158: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan moottoriajoneuvoverosta 30 päivänä joulu-
9159: kuuta 1966 annetun lain (722/66) 9 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 20 päivänä
9160: kesäkuuta 197 4 annetussa laissa ( 506/7 4), näin kuuluvaksi:
9161:
9162: 9 §.
9163: Valtiovarainministeriö voi hakemuksesta olevan paikkakunnan välillä, sekä myös moot-
9164: määräajaksi tai siksi ajaksi, minkä ajoneuvo toriajoneuvon, jota käytetään yksinomaan yleis-
9165: on saman haltijan käytössä, vapauttaa varsinai- hyödylliseen tarkoitukseen tai pääasiallisesti
9166: sesta ajoneuvoverosta tai sen osasta moottori- ulkomailla tai yksityisellä alueella.
9167: ajoneuvotyypin, joka maanpuolustuksen kannal-
9168: ta tai muusta syystä on maalle edullinen, niin
9169: myös moottoriajoneuvon, joka rautatieliiken-
9170: teen kanssa kilpailematta välittää säännöllistä Tämä laki tulee voimaan päivänä
9171: liikennettä syrjä- ja sivualueilla tahi kaukana kuuta 197 .
9172:
9173:
9174: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
9175:
9176: Pekka Vennamo. Rainer Lemström.
9177: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
9178:
9179:
9180: 25 173/75
9181: 194
9182:
9183: Lak.al. n:o 106.
9184:
9185:
9186:
9187:
9188: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
9189: muuttamisesta.
9190:
9191:
9192: E d u s k u n n a 11 e.
9193:
9194: SMP on vuosikausia ollut sitä mieltä, että laista. Tämän vuoksi tulisi lakiin lisätä em.
9195: harkintaverotus tulee poistaa niin, että vain säännös omaan uuteen pykäläänsä.
9196: selvän ja riittävän näytön pohjalta voidaan Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
9197: määrätä harkintavero. Tämä säännös jätettiin kunnioittaen,
9198: kuitenkin eduskunnan enemmistön toimesta tar-
9199: koituksella pois uudesta tulo- ja varallisuusvero- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9200: lakiehdotuksen:
9201:
9202:
9203: Laki
9204: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
9205: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annettuun tulo- ja
9206: varallisuusverolakiin ( 1043/74) uusi näin kuuluva 67 a §:
9207:
9208: 67 a §.
9209: Harkintaverotus on kielletty. Vain verojen Tämä laki tulee voimaan päivänä
9210: kiertämisen estämiseksi voidaan riittävän näy- kuuta 197 .
9211: tön perusteella määrätä harkintavero.
9212:
9213:
9214:
9215: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
9216:
9217: Pekka Vennamo. Rainer Lemström.
9218: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
9219: Veikko Vennamo.
9220: 195
9221:
9222: Lak.al. n:o 107.
9223:
9224:
9225:
9226:
9227: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
9228: muuttamisesta.
9229:
9230:
9231: E d u s k u n n a 11 e.
9232:
9233: Verovalitukset tulee käsitellä viivyttelemättä Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
9234: ja mahdollisesti liikaa perityille veroille tulee kunnioittaen,
9235: maksaa käypä lainakorko. Samoin tulee väärän
9236: ja mielivaltaisen verotuksen estämiseksi säätää että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9237: tulo- ja varallisuusverolaissa virkamiehelle vää- lakiehdotuksen:
9238: rästä menettelystä rangaistus- ja korvausuhka.
9239: Tästä tarvitaan lakiin uusi pykälä.
9240:
9241:
9242: Laki
9243: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
9244: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annettuun tulo- ja
9245: varallisuusverolakiin ( 104 3/7 4) uusi näin kuuluva 67 b §.:
9246:
9247: 67 b §. Mikäli todetaan, että veroviranomainen on
9248: Tässä laissa säädetyn veron määräämisestä määrännyt veron perusteettomasti ja mielivaltai-
9249: voidaan valittaa siten kuin siitä on erikseen sää- sesti, on hänet siitä saatettava syytteeseen ja
9250: detty. Valitus on käsiteltävä viivyttelemättä ja vahingonkorvausvelvollisuuden alaiseksi.
9251: mahdollisesti liikaa perityt verot on maksettava
9252: välittömästi käyväliä lainakorkolla korotettuna Tämä laki tulee voimaan päivänä
9253: takaisin. kuuta 197 .
9254:
9255:
9256: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
9257:
9258: Pekka Vennamo. Rainer Lemström.
9259: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
9260: Veikko Vennamo.
9261: 196
9262:
9263: Lak.al. n:o 108.
9264:
9265:
9266:
9267:
9268: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ;a varallisuusverolain
9269: muuttamisesta.
9270:
9271:
9272: E d u s k u n n a 11 e.
9273: Koska kaikkien kansalaisten on pakko mak- lisuutta korostava erityinen veronkierron esto-
9274: saa heille kuuluvat laillisesti määrätyt verot, pykälä.
9275: tulee myös tarkoin huolehtia siitä, että tätä Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
9276: velvollisuutta ei kierretä eikä laiminlyödä. Val- kunnioittaen,
9277: vontavelvollisuus tulee ulottaa sekä verohalli-
9278: tukseen että valtioneuvostoon. Tulo- ja varal- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9279: lisuusverolakiin tulisi lisätä tätä valvontavelvol- lakiehdotuksen:
9280:
9281:
9282: Laki
9283: tulo- ja varallisuusverolain· muuttamisesta.
9284: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annettuun tulo- ja
9285: ·varallisuusverolakiin (1043/74) uusi näin kuuluva 67 c §.:
9286:
9287: 67 c §. meenpanoa ja tapahtumista ja mikäli säännök-
9288: Verohallitus on tarkoin velvollinen huolehti- set osoittautuvat puutteellisiksi ja mahdollista-
9289: maan siitä, ettei laillisten ja kohtuullisten vero- vat verojen kiertämisen, velvollinen ryhtymään
9290: jen kiertämistä ja niiden maksamisen laiminlyö- asianmukaisiin toimenpiteisiin lain ja siihen liit-
9291: mistä pääse tapahtumaan. Tämän päämäärän tyvien säännösten korjaamiseksi.
9292: saavuttamiseksi verohallitus on oikeutettu palk-
9293: kaamaan riittävän määrän erityisiä tarkastajia.
9294: Valtioneuvosto on velvollinen tarkoin seuraa- Tämä laki tulee voimaan päivänä
9295: maan tämän lain edellyttämän verotuksen toi- kuuta 197 .
9296:
9297:
9298: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
9299:
9300: Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
9301: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
9302: Veikko Vennamo.
9303: 197
9304:
9305: Lak.al. n:o 109.
9306:
9307:
9308:
9309:
9310: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
9311: muuttamisesta.
9312:
9313:
9314: E d u s kun n a 11 e.
9315:
9316: Eräs vapaan demokraattisen yhteiskunnan maton itsenäisesti työskentelevä elin, jossa vero-
9317: peruspilareita on se, että kaikkia kansalaisia velvollinen voi saada verotuksensa maksutta
9318: kohdellaan samojen perusteiden mukaan ja että tutkituksi ja tarvittaessa oikaistuksi. Tulo- ja
9319: kukaan ei saa osakseen kohtuuttomuuksia. Näin varallisuusverolakiin täytyisi tämän vuoksi lisä-
9320: on erityisesti verotuksen osalla, päätetäänhän tä uusi 67 d §.
9321: verotuksella, kuinka suuren osan kukin kansa- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
9322: lainen saa itse vapaasti käyttää oman päätök- kunnioittaen,
9323: sensä mukaan lopun tullessa käytetyksi edus-
9324: kunnan toimesta. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9325: Kohtuuttomien ja väärin määrättyjen vero- lakiehdotuksen:
9326: jen tutkimiseen tarvitaan viranomaisista riippu-
9327:
9328:
9329: Laki
9330: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
9331: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annettuun tulo- ja
9332: varallisuusverolakiin ( 1043/74) uusi näin kuuluva 67 d §:
9333:
9334: 67 d §.
9335: Verohallituksen yhteydessä oleva viranomai- Kohtuuttomana on pidettävä sellaista veroa,
9336: sista riippumaton ja itsenäinen verojen tutkinta- joka saattaa verovelvollisen ylivoimaisiin talou-
9337: elin selvittää ja tutkii epäkohtia ja kohtuutto- dellisiin vaikeuksiin tai väistämättömän ulosot-
9338: mia veroja. Verovelvollisella on oikeus kään- touhan alaiseksi. Kohtuuttomana on pidettävä
9339: tyä mainitun tutkimuselimen puoleen myös tar- myös sellaista yhteisölle tai yritykselle määrät-
9340: koituksenaan selvittää, onko hänen verotuk- tyä veroa, joka perittynä johtaisi konkurssiin
9341: sensa kohtuuton. Tutkimuselimen työ on vero- tai toiminnan muutoin lopettamiseen.
9342: velvolliselle maksutonta.
9343: Tutkimuselimen havaitessa kohtuuttoman ve- Tämä laki tulee voimaan päivänä
9344: ron jonkin verovelvollisen kohdalla, valtioneu- kuuta 197 .
9345: vosto on velvollinen käsittelemään asian ja
9346: alentamaan veron kohtuulliselle tasolle.
9347:
9348:
9349: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
9350:
9351: Pekka Vennamo. Rainer Lemström.
9352: Mikko Vainio. Veikko Vennamo.
9353: J. Juhani Kortesalmi.
9354: 198
9355:
9356: Lak.al. n:o 110.
9357:
9358:
9359:
9360:
9361: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ;a varallisuusverolain
9362: muuttamisesta.
9363:
9364:
9365: E d u s kun n a 11 e.
9366:
9367: Maassamme jo vuosia harjoitettu holtiton vuoksi tulisi yrityksiä siihen kannustaa mm.
9368: talouspolitiikka on pahimpina aikoina säännöl- verohelpotuksien avulla. Verohelpotuksen suu-
9369: lisesti johtanut pienen ja keskisuuren työvaltai- ruuden tulisi olla 2 000 - 5 000 markkaa työl-
9370: sen yritteliäisyyden toimintamahdollisuuksien listettyä kohti, joka on vain murto-osa työttö-
9371: vähenemiseen ja sitä kautta pahenevaan työttö- män tarvitsemista ja aiheuttamista kustannuksis-
9372: myyteen. Työllistäminen työttömyyden iskettyä ta esimerkiksi työllisyystöissä. Tulo- ja varalli-
9373: on vaatinut kuitenkin yhteiskunnalta moninker- suusverolakiin tulisikin sen vuoksi lisätä pykä-
9374: taisesti varoja verrattuna siihen rahantarpee- lä, joka mahdollistaa em. verohelpotuksen tar-
9375: seen, jota työpaikkojen säilyttäminen jo ole- vittaessa työttömyyden aikana.
9376: massa olevissa yrityksissä olisi edellyttänyt. Tä- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
9377: män vuoksi tehokkainta työllisyyden hoitoa kunnioittaen,
9378: olisi tukea yrityksiä niin, että ne toisaalta voi-
9379: sivat säilyttää jo olemassa olevat työpaikat sekä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9380: ottaa lisäksi lisää työvoimaa. lakiehdotuksen:
9381: Työttömyyden aikana tapahtuva työvoiman
9382: lisääminen on parasta työllistämistä. Tämän
9383:
9384:
9385: Laki
9386: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
9387: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annettuun tulo- ja
9388: varallisuusverolakiin ( 1043/74) uusi näin kuuluva 67 e §:
9389:
9390: 67 e §. tarkemmin maaraa. Valtioneuvosto maaraa
9391: Pieni tai keskisuuri yrittäjä, joka työttömyy- myös, minkälaista yritystä on pidettävä pienenä
9392: den aikana tai työttömyysalueella ottaa palve- tai keskisuurena yrityksenä.
9393: lukseensa pysyvästi lisätyövoimaa, saa vähentää
9394: verotettavista tuloistaan vähintään 2 000 ja
9395: enintään 5 000 markkaa kutakin otettua työn- Tämä laki tulee voimaan päivänä
9396: tekijää kohti sen mukaan kuin valtioneuvosto kuuta 197 .
9397:
9398:
9399: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
9400:
9401: Pekka Vennamo. Rainer Lemström.
9402: Mikko Vainio. Veikko Vennamo.
9403: J. Juhani Kortesalmi.
9404: 199
9405:
9406: Lak.al. n:o 111.
9407:
9408:
9409:
9410:
9411: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
9412: muuttamisesta.
9413:
9414:
9415: E d u s kun n a 11 e.
9416:
9417: Suurin syy jatkuvaan verotuksen kiristymi- lee soveltaa niin vähennyksiin kuin taulukoi-
9418: seen ja kansalaisten tätä kautta tapahtuvaan hinkin.
9419: toimeentulon vaikeutumiseen on siinä, että ve- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
9420: rotuksessa sovellettavien vähennysten ja taulu- kunnioittaen,
9421: keiden markkamääriä ei ole sidottu indeksiin.
9422: Jotta veroriisto voitaisiin nopeasti lopettaa, tu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9423: lee tulo- ja varallisuusverolakiin liittää tämän lakiehdotuksen:
9424: indeksisidonnaisuuden takaava pykälä, jota tu-
9425:
9426:
9427: Laki
9428: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
9429:
9430: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annettuun tulo- ja
9431: varallisuusverolakiin (1043/74) uusi näin kuuluva 67 f §:
9432:
9433: 67 f §. ta 1975 vallinnutta hintatasoa, siten kuin val-
9434: Tässä laissa mainittuja markkamääriä sekä 55 tioneuvosto tarkemmin määrää.
9435: ja 56 § :ssä tarkoitettuja taulukoi ta korjataan
9436: vuosittain hintatason muutosta vastaavasti, jol- Tämä laki tulee voimaan päivänä
9437: loin perusarvona pidetään 1 päivänä tammikuu- kuuta 19
9438:
9439: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
9440:
9441: Pekka Vennamo. Rainer Lemström.
9442: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
9443: 200
9444:
9445: Lak.al. n:o 112.
9446:
9447:
9448:
9449:
9450: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
9451: muuttamisesta.
9452:
9453:
9454: E d u s k u n n a 11 e.
9455:
9456: Kunnallisverotus kohdistuu erityisen raskaasti Kunnallisverotuksen perusvähennyksen tar-
9457: pienituloisiin, koska se jakoverona peritään sa- koitus on helpottaa pienituloisten verotusta.
9458: mansuuruisena jokaisesta äyristä veronmaksajan Tämän vuoksi tulee perusvähennys nostaa
9459: maksukyvystä riippumatta. Tämän vuoksi tulee 5 000 markkaan, jota pienempituloiset siis va-
9460: erityisesti huolehtia, että kunnallisverotuksessa pautuisivat myös kunnallisverosta.
9461: sovellettava vähennysjärjestelmä tarjoaa riittä- Mikäli ehdottamamme muutokset aiheuttavat
9462: vät mahdollisuudet oikeudenmukaiseen verotuk- taloudellisia vaikeuksia joissakin köyhemmissä
9463: seen. Tätä vaatimusta vasta hyväksytty tulo- ja kunnissa, on luonnollista, että valtio korvaa
9464: varallisuuslaki ei täytä, jonka vuoksi sitä tulee valtavaksi paisuneesta verosäkistään kunnille
9465: tältä osin korjata. niiden menetykset tarvittaessa.
9466: Vanhuusvähennys tulee ainakin kaksinker- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
9467: taistaa 2 000 markkaan samalla alentaen siihen kunnioittaen,
9468: oikeutettujen ikärajavaatimusta 65:stä 60:een
9469: vuoteen. Samoin tulee lapsi-, yksinhuoltaja- ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9470: opiskelijavähennykset kaksinkertaistaa ja inva- lakiehdotuksen:
9471: lidivähennys korottaa 2 000 markasta 5 000
9472: markkaan.
9473:
9474:
9475: Laki
9476: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
9477: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan .31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
9478: varallisuusverolain (1043/74) .36 §:n 1 momentti sekä .37 §näin kuuluviksi:
9479:
9480: .36 §. liitonomaisissa olosuhteissa tai on asumiseron
9481: Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- tai välien rikkoutumisen vuoksi pysyvästi asu-
9482: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähen- nut erillään puolisostaan ( yksinhuoltajavähen-
9483: tää: nys),
9484: 1 ) 2 000 markkaa, milloin hän ennen vero- 4) 2 000 markkaa ansiotulostaan, jos hän on
9485: vuoden päättymistä on täyttänyt kuusikym- verovuonna vähintään seitsemän kuukauden
9486: mentä vuotta ( vanhuusvähennys), ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta jos-
9487: 2) 1 .300 markkaa jokaisesta alaikäisestä lap- sakin oppilaitoksessa ( opiskelijavähennys), sekä
9488: sestaan ja kasvattilapsesta, jota hän on vero- 5) 5 000 markkaa, jos hänellä on sairaudesta,
9489: vuonna elättänyt (lapsivähennys) , viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta,
9490: .3) 1 000 markkaa, jos hän on verovuodelta jonka haitta-aste on esitetyn selvityksen mu-
9491: oikeutettu 2 kohdan mukaiseen lapsivähennyk- kaan 100 % tai jos prosenttimäärä on pienempi
9492: seen eikä ole verovuoden päättyessä ollut avio- mutta kuitenkin vähintään 10 %, prosentti-
9493: liitossa eikä verovuonna elänyt toisen henkilön maaran osuus 5 000 markasta ( invalidivähen-
9494: kanssa 17 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa avio- nys). Milloin verovelvollinen on verovuonna
9495: Lak.al. n:o 112 201
9496:
9497: saanut pakolliseen eläketurvaan perustuvaa työ- keen ei ole 5 000 markan määrää suurempi, on
9498: kyvyttömyyseläkettä, katsotaan hänen haitta- siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä sano-
9499: asteensa ilman eri selvitystä 100 prosentiksi, tun tulon määrä tai jos tulo on 5 000 markkaa
9500: jos eläke on myönnetty täytenä sekä 50 pro- suurempi, 5 000 markkaa vähennettynä 1 pro-
9501: sentiksi, jos se on myönnetty osaeläkkeenä, el- sentilla jokaisesta täydestä 50 markan määrästä,
9502: lei verovelvollisen haitta-asteen esitetyn selvi- jolla tulo ylittää 5 000 markan määrän (perus-
9503: tyksen perusteella katsota olevan suurempi. vähennys).
9504:
9505:
9506: 37 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
9507: Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen- kuuta 19
9508: kilön tulo edellä mainittujen vähennysten jäl-
9509:
9510:
9511: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
9512:
9513: Pekka Vennamo. Rainer Lemström.
9514: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
9515:
9516:
9517:
9518:
9519: 26 173/75
9520: 202
9521:
9522: Lak.al. n:o 113.
9523:
9524:
9525: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
9526: muuttamisesta.
9527:
9528: E d u s k u n n a 11 e.
9529:
9530: Oikeudenmukainen verotus saavutetaan par- Kaikki ammatista aiheutuneet kustannukset
9531: haiten siten, että mahdollisimman monipuoli- tulisi saada vähentää kokonaisuudessaan ilman
9532: sella ja oikeudenmukaisella vähennysjärjestel- mitään rajoituksia. Onhan nimittäin niin, että
9533: mällä luodaan mahdollisuudet yksilöllisten eroa- mikäli verovelvollinen ei näitä maksuja suorit-
9534: vaisuuksien ja erilaisten veronmaksukykyjen taisi, jäisivät myös tulot niinkuin valtion vero-
9535: huomioimiseen. Tällöin tulee kiinnittää erityistä tulotkin saamatta. Nämä menot eivät myöskään
9536: huomiota siihen, että perustoimeentulon edel- ole verovelvollisen vapaassa käytössä, jonka
9537: lyttämät menot saadaan vähentää ennen vero- vuoksi myös ne tulisi saada vähentää kokonai-
9538: tusta. Onhan selvää, että valtiovallan ei tule suudessaan. Tämän tulisi koskea myös tieteel-
9539: estää perustoimeentulon saavuttamista verorHs- listä työtä apurahan tms. avulla tekeviä ja opis-
9540: tolla. kelijoita.
9541: Verotuksessa ns. luonnolliset vähennykset Molempien aviopuolisoiden käydessä työssä,
9542: muodostavat verovähennysten rungon. Näihin on välttämätöntä alaikäisten lasten kohdalla
9543: vähennyksiin kuuluvat mm. kaikki ne menot, saattaa heidät tavalla tai toisella päivähoitoon.
9544: joita verovelvolliselle on aiheutunut tulojensa Tästä aiheutuneita kohtuullisia kustannuksia
9545: hankkimisesta. SMP:n käsityksen mukaan luon- voidaan täydellä syyllä pitää tulon hankkimi-
9546: nollisiin vähennyksiin tulisi lisäksi lukea kaikki sesta aiheutuneina kustannuksina, sillä vasta ne
9547: ne menot, jotka verovelvollisen on asuntonsa, luovat mahdollisuuden molempien puolisoiden
9548: ravintonsa tms. hankkimiseksi pakko maksaa. työssä käynnille. Tämän vuoksi ne tulisi saada
9549: Eduskunnassa hyväksytty tulo- ja varallisuus- vähentää luonnollisina vähennyksinä.
9550: verolaki on luonnollisten vähennysten osalta pa- Välttämättömän ravinnon hankkimisesta ai-
9551: hasti puutteellinen. Onhan laissa jopa menty heutuneet kulut sekä kohtuuttoman suuren
9552: niin pitkälle, että on asetettu verovelvollisen osan tuloista vievät vuokrakustannukset tulee
9553: lapset ja aviopuoliso eri asemaan silloin kun myös saada kokonaisuudessaan vähentää. Li-
9554: määritellään heille maksetun palkan vähennys- säksi tulee palkkatulovähennys kolminkertais-
9555: oikeutta. Samoin on vähennysten joukosta pois- taa nykyisestä 300 markasta.
9556: tettu kansaneläkemaksu ja muut sosiaaliturvaan Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
9557: liittyvät maksut, vaikka nämä veronluonteisina kunnioittaen,
9558: maksuina on pakko maksaa. Näin siis jopa mak-
9559: settua veronluonteista maksua verotetaan toi- että Edusleunta hyväksyisi seuraavan
9560: seen kertaan. lakiehdotuksen:
9561:
9562:
9563: Laki
9564: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
9565: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja
9566: varallisuusverolain ( 1043/74) 25 §:n 1 momentti, 26 §:n 1 momentin 1 ja 4-7 kohdat,
9567: 27 § ja 28 § sekä lisätään 26 §:n 1 momenttiin uudet 8 ja 9 kohdat sekä uusi 3 momentti
9568: seuraavasti:
9569:
9570: 25 §. on katsottava aiheutuneen tulon hankkimisesta
9571: Verovelvollisella on oikeus tulostaan täysi- tai säilyttämisestä.
9572: määräisenä vähentää kaikki ne menot, joiden
9573: Lak.al. n:o 113 203
9574:
9575: 26 §. tettu päivärahaa eikä majoituskorvausta taikka
9576: Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat muuta niihin verrattavaa korvausta; sekä
9577: muun ohessa: 9) muut tulon hankkimisen kannalta välttä-
9578: 1) palkka ja muut etuudet, myös silloin kun mättömät maksut ja kulut.
9579: ne on suoritettu sellaisille verovelvollisen ansio-
9580: toiminnassaan työskennelleille, kotona oleville Milloin verovelvollinen on käyttänyt työs-
9581: lapsille taikka muille perheenjäsenilleen, jotka sään moottorisahaa, vähennetään hänen täten
9582: ennen verovuotta ovat täyttäneet 14 vuotta, ei saamastaan ansiotulosta sahan käytöstä aiheutu-
9583: kuitenkaan enempää kuin mitä työstä olisi ollut neina kustannuksina yksittäiseltä työntekijäitä
9584: palkatulle vieraalle henkilölle maksettava, 60 %, kahden henkilön työryhmältä 40 % ja
9585: kolmen henkilön työryhmältä 30 %.
9586: 4) työmarkkinajärjestöjen asianmukaiset jä- 27 §.
9587: senmaksut, työttömyyskassamaksut ja sairaus- Tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä joh-
9588: vakuutusmaksut sekä verovuonna maksuun- tuneina menoina saa myös vähentää ravintokus-
9589: pantu kansaneläkevakuutusmaksu, tannuksia verovelvollisen ja kunkin hänen huol-
9590: 5) todelliset matkakustannukset asunnosta lettavansa osalta 800 markkaa vuodessa ( ra-
9591: työpaikkaan ja takaisin halvinta olosuhteisiin so- vintovähennys) sekä maksetut vuokrakulut si-
9592: pivaa kulkuneuvoa käyttäen, käli kuin ne ylittävät 10 prosenttia verotetta-
9593: 6) ammattikirjallisuuden, tutkimusvälineiden vasta tulosta, ei kuitenkaan vuokrakuluja enem-
9594: ja tieteellisen kirjallisuuden hankkimisesta ynnä pää kuin 3 600 markkaa vuodessa ( vuokravä-
9595: tieteellisestä työstä muutoin johtuneet tarpeel- hennys).
9596: liset menot, niin myös taiteen harjoittamisesta Muita kuin 1 momentissa mainittuja elanto-
9597: suoranaisesti aiheutuneet menot samoin kuin kustannuksia ei saa vähentää tulon hankldmi-
9598: opiskelusta aiheutuneet menot, mikäli ne on ra- sesta aiheutuneina menoina.
9599: hoitettu stipendillä, opintorahalla tai muulla
9600: apurahalla, 28 §.
9601: 7) molempien huoltajien tai yksinhuoltajan Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan
9602: ansiotyössä käymisen vuoksi suoritetut alle seit- palkkatulovähennyksenä 900 markkaa, ei kui-
9603: semän vuotta täyttäneiden lasten päivähoito- tenkaan enempää kuin palkkatulon määrän.
9604: maksut tai palkkio lasten kotihoitajalle siltä Palkkatulovähennys korvaa pall{katulosta teh-
9605: osin kuin ne eivät ylitä lähemmin määräämää tävät muut kuin 27 §: ssä mainitut luonnolliset
9606: paikkakunnalla kohtuullisena pidettävää enim- vähennykset, jollei niiden määrä ylitä 600
9607: mäismäärää, markkaa.
9608: 8) sellaiset työstä johtuneet muualla kuin
9609: kotipaikkakunnalla asumisesta aiheutuneet vält- Tämä laki tulee voimaan päivänä
9610: tämättömät kustannukset, joista ei ole suori- kuuta 19
9611:
9612:
9613: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
9614:
9615: Pekka Vennamo. Veikko Vennamo.
9616: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
9617: Rainer Lemström.
9618: 204
9619:
9620: Lak.al. n:o 114.
9621:
9622:
9623:
9624:
9625: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
9626: muuttamisesta.
9627:
9628:
9629: E d u s k u n n a 11 e.
9630:
9631: Uusi tulo- ja varallisuusverolaki on melko jäi vähennyksen ulkopuolelle puhumattakaan
9632: pahoin epäonnistunut lähes kaikissa keskeisissä siitä, että laissa olisi huomioitu muut apua tar-
9633: kohdissaan. Sen lisäksi, että laki kiristää veroa vitsevat huollettavat lapset ja omaiset, joita ta-
9634: kohtuuttomasti, yksinkertaistettiin, muutettiin loudessa huolletaan ja joiden aiheuttamat kus-
9635: ja osin jätettiin muuttamatta lain sisältämä vä- tannukset koituvat asianomaisen verovelvolli-
9636: hennysjärjestelmä, jolla voitaisiin huolehtia ve- sen kannettavaksi.
9637: rotuksen oikeudenmukaisesta kohtaantumisesta Säästämisen elvyttämiseksi ja sen tekemi-
9638: verovelvollisille. seksi edes osakesäästämisen muodossa piensääs-
9639: Lain 4 lukuun sisältyvät 33 ja 34 pykälät täjälle edulliseksi tulisi myös osinkotulovähen-
9640: koskettelevat valtionverotuksessa myönnettäviä nys kaksinkertaistaa tuhanteen markkaan.
9641: vähennyksiä. Näistä ansiotulovähennys jätettiin Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
9642: mitättömän pieneksi ja lapsivähennykset jäävät nioittaen,
9643: yhä pahemmin jälkeen hintatason noustessa ja
9644: kulujen kasvaessa. Lisäksi rajoitettiin lapsikäsi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9645: tettä niin, että suurin osa opiskelevista lapsista lakiehdotuksen:
9646:
9647:
9648: Laki
9649: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
9650: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
9651: varallisuusverolain (1043/74) 33 §:n 1 momentin 2-4 kohdat ja 34 § sekä lisätään lain
9652: 33 §:ään uusi 5 momentti seuraavasti:
9653:
9654: 33 §. saa vähennyksen vain se, jonka tulojen yhteis-
9655: Vaidonverotuksessa saa verovelvollinen vä- määrä on suurempi ( huoltajavähennys),
9656: hentää lisäksi: 4) ansiotulostaan 25 %, kuitenkin enintään
9657: 3 000 markkaa, jos verovelvollinen on elättä-
9658: 2) ansiotulon määrän 4 000 markkaan asti nyt verovuonna alaikäistä lastaan tai kasvatti-
9659: sekä puolet siitä määrästä, jolla ansiotulo ylit- lasta, perheen taloudessa hoidettavaa jokapäi-
9660: tää 4 000 mutta ei 8 000 markkaa ja 20 pro- väisissä toimissaan apua tarvitsevaa lastaan tai
9661: senttia siitä määrästä, jolla ansiotulo ylittää omaista tai opiskelevaa alle 21-vuotiasta las-
9662: 8 000 mutta ei 28 000 markkaa ( ansiotulovä- taan, kuitenkin niin, että puolisoista saa vä-
9663: hennys), hennyksen vain se, jonka tulojen yhteismäärä
9664: 3) 2 000 markkaa jokaista alaikäistä tai kas- on pienempi (ylimääräinen ansiotulovähennys),
9665: vattilasta, perheen taloudessa hoidettavaa joka- sekä
9666: päiväisissä toimissaan apua tarvitsevaa lastaan
9667: tai omaista sekä opiskelevaa alle 21-vuotiasta Opiskelevalla alle 21-vuotiaalla lapsella tar-
9668: lastaan kohden, kuitenkin niin, että puolisoista koitetaan kotoa käsin tai vieraalla paikkakun-
9669: Lak.al. n:o 114 205
9670:
9671: nalla opiskelevaa verovuonna alle 21-vuotiasta valtionverotuksessa vähentää kotimaiselta osa-
9672: lasta, jonka opiskelukustannuksiin verovelvolli- keyhtiöltä tai osuuskunnalta saaduista osin-
9673: nen osallistuu ja joka ei tee säännöllistä ansio- goista 1 000 markkaa ( osinkotulovähennys).
9674: työtä.
9675: 34 §.
9676: Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel- Tämä laki tule voimaan päivänä
9677: vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä saa kuuta 19
9678:
9679:
9680: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
9681:
9682: Pekka Vennamo. Rainer Lemström.
9683: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
9684: Veikko Vennamo.
9685: 206
9686:
9687: Lak.al. n:o 115.
9688:
9689:
9690:
9691:
9692: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
9693: 12 §:n muuttamisesta.
9694:
9695:
9696: E d u s kun n a 11 e.
9697:
9698: Tehokas kehitysaluepolit1ikka edellyttää sitä, den kehitys- ja sivualueiden verovelvollisille
9699: että valtiovalta taloudellisin toimenpitein pyrkii viiden vuoden ajaksi. Vain näin voidaan tehok-
9700: edesauttamaan yritteliä1syyden vapaaehtoista kaasti elvyttää Lapin ja muiden kehitys- ja sivu-
9701: siirtymistä kehitysalueille. Tämä tapahtuu par- alueiden tuotantoelämä sekä pysäyttää jatkuva
9702: haiten siten, että poistetaan verohelpotuksin ja muuttovirta.
9703: muin toimenpitein ne joissakin tapauksissa kor- Ehdotu.lcsemme hyväksyminen ei merkitsisi
9704: keammat kustannustekijät, jotka ovat johtaneet kestämätöntä tilannetta valtion tulojen osalta,
9705: tuotannon keskittymiseen maan eteläosiin. sillä valtion verosta nykyään kertyy varsin vä-
9706: SMP on sitä mieltä, että tulo- ja varalHsuus- häinen osa mainituilta helpotusalueilta.
9707: verolakiin on otettava säännös, jolla kaikki Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
9708: Lapin läänin alueella asuvat henktlöt tai s·~ellä nioittaen,
9709: sijaitsevat yritykset on vapautettava kymme-
9710: neksi vuodeksi valtion veroista sikäli kuin ne että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9711: ovat hankkineet tulonsa mainitulta alueelta. lakiehdotuksen:
9712: Samanlainen helpotus tulisi myös myöntää mui-
9713:
9714:
9715:
9716: Laki
9717: tulo- ja varallisuusverolain 12 §:n muuttamisesta.
9718: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta: 1974 annetun tulo- ja
9719: varallisuusverolain ( 1043/74) 12 §:n 1 momenttiin uudet näin kuuluvat 4 ja 5 kohdat:
9720:
9721: 12 §. 5) verovuonna valtioneuvoston tarkemmin
9722: Tulon perusteella suorittavat va~n kunnalle määräämällä kehitys- ja sivualueelia asunut hen-
9723: veroa: kilö tai siellä sijainnut kotimainen yhteisö ja
9724: kuolinpesä kehitys- ja sivualueelta saamastaan
9725: 4) verovuonna Lapin läänin alueella asunut tulosta siltä osin ku1n on kysymys tämän lain
9726: henkilö sekä siellä sijainnut kotimainen yhteisö voimaantulosta lukien seuraavan viiden kalen-
9727: ja kuolinpesä Lapin läänin alueelta saamastaan terivuoden aikana saadusta tulosta.
9728: tulosta siltä osin kuin on kysymys tämän lain
9729: voimaantulosta lulden seuraavan kymmenen Tämä laki tulee voimaan päivänä
9730: kalenterivuoden aikana saadusta tulosta, sekä kuuta 197 .
9731:
9732:
9733: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
9734:
9735: Pekka Vennamo. Rainer Lemström.
9736: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
9737: 207
9738:
9739: Lak.al. n:o 116.
9740:
9741:
9742:
9743:
9744: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
9745: 14 §:n muuttamisesta.
9746:
9747:
9748: E d u s kun n a 11 e.
9749:
9750: V1imeksi vallassa olleen vasemmistoenemmis- esi:timmekin. Kuitenkin eduskunnan suuri enem-
9751: tö~sen eduskunnan aikana poistettiin suurpää- mistö jopa kommunistien enemmistön tukiessa
9752: oman vaatimuksesta suuryhtiöiden omaTsuusvero siunasi suuryhtiöille edelleen nämä mahtavat
9753: kokonaisuudessaan. Kun samoihin aikoihin verovapaudet. Lakia tulisi pikaisesti korjata.
9754: lisäksi huomattavasti helpotettiin suuryritysten SMP:n käsityben mukaan omaisuusverosta
9755: poisto-, varastoarvostus- ja muita verotukseen tulisili:in vapauttaa asunto-osakeyhtiöiden ja
9756: vaikuttavia säännöksiä, on nopeasti jouduttu -osuuskuntien lisäksi vain sellaiset yritykset,
9757: siihen, että maamme hyvin voiva suurteollisuus jotka on vasta perustettu täysin uutta toimintaa
9758: tuskin ollenkaan osallistuu verojen muodossa harjoittamaan. Tällöin tulisi verovapauden kes-
9759: yhteiskunnan rakentamiseen ja ylläpitämiseen. tää 60-luvun alkupuolella hyväksi havaitun käy-
9760: Tämä kehitys on pahasti väärä ja on aiheutta- tännön mukaisesti toiminnan käynnistymisen
9761: nut palkansaajien ja pienyrittäjien, jotka työval- vaatimat noin kolme vuotta.
9762: taisina eivät ole voineet käyttää hyväkseen Omaisuusveron palauttamiseksi suuryhtiöille
9763: etuuksia, toimeentulon huomattavan heikkene- ehdotamme siis kunnioittaen,
9764: misen ja verotuksen kiristymisen.
9765: SMP on ehdottomasti sitä mieltä, että omai- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9766: suusvero tulee pikaisesti palauttaa suuryhtiöille, lakiehdotuksen:
9767: kuten tulo- ja varallisuusverolain käsittelyssä
9768:
9769:
9770:
9771: Laki
9772: tulo- ja varallisuusverolain 14 §:n muuttamisesta.
9773: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
9774: varallisuusverolain (1043/74) 14 §:n 3) kohta ja lisätään uusi 4) kohta seuraavasti:
9775:
9776: 14 §. ennestään olemassa olevan teollisuuslaitoksen
9777: V ara!Hsuuden perusteella suodtettavasta ve- toiminnan jatkamista varten, sekä
9778: rosta ovat vapaa:t: 4) kotimainen asunto-osakeyhtiö ja -osuus-
9779: kunta.
9780: 3) teollisuuden harjoittamista varten perus-
9781: tettu kotimainen osakeyhtiö tai osuuskunta kol-
9782: melta ensimmäiseltä verovuodelta sen perusta- Tämä laki tulee voimaan päivänä
9783: misesta lukien, mikäli sitä ei ole perustettu kuuta 197 .
9784:
9785:
9786: Helsingis"Sä 6 päivänä helmikuuta 1975.
9787:
9788: Pekka Vennamo. Rainer Lemström.
9789: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
9790: 208
9791:
9792: Lak.al. n:o 117.
9793:
9794:
9795:
9796:
9797: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ;a varallisuusverolain
9798: 17 §:n muuttamisesta.
9799:
9800:
9801: E d.u s kun n a 11 e.
9802:
9803: Eduskunnassa vasta säädetyn tulo- ja varalli- SMP on sitä mieltä, että aviopuolisoiden yh-
9804: suusverolain eräs pahimpia epäkohtia on avio- teisverotuksesta on luovuttava välittömästi.
9805: puolisoiden yhteisverotus. Kun taulukot on jo Tämä on toteutettava siten, että verorasitusta
9806: nykyisellään vedetty äärimmäisen kireälle, mer- kiristämättä erotetaan aviopuolisot verotuksessa
9807: kitsee aviopuolisoiden yhteisverotus sitä, että kokonaan erilleen. Samoin tulee tehdä lasten
9808: useassa tapauksessa vähemmän ansaitsevan puo- osalta. Uudistuksen yhteydessä tapahtuvaa val-
9809: lison ansiosta ei jää kuin rippeet jäljelle. Lähes tion verotulojen pienenemistä ei missään ta-
9810: poikkeuksetta on niin, että käteen jäävä sum- pauksessa saa ottaa taulukkoja kiristämällä ta-
9811: ma ei kata edes niitä lisäkustannuksia lasten kaisin kuten on hallituksen taholta uhkailtu,
9812: päiväl1oitomaksujen tms. muodossa, joita mo- vaan hyöty tulee luonnollisesti antaa veronmak-
9813: lempien aviopuolisoiden työssä käyminen väis- sajille, joita nykyisellään riistetään suorastaan
9814: tämättä aiheuttaa. Aviopuolisoiden yhteisvero- pöyristyttävästi.
9815: tus osoittaakin pahimmillaan hallituksen vero- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
9816: himoa, eihän siitä ole vieläkään luovuttu kan- kunnioittaen,
9817: san lähes yksimielisistä vaatimuksista huoli-
9818: matta. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9819: lakiehdotuksen:
9820:
9821:
9822: Laki
9823: tulo- ja varallisuusverolain 17 § :n muuttamisesta.
9824: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
9825: varallisuusverolain ( 1043/74) 17 §:n 1, 4 ja 5 momentti näin kuuluviksi:
9826:
9827: 17 §. Muun selvityksen puuttuessa katsotaan puo-
9828: Puolisoita verotetaan valtionverotuksessa lisoiden sekä lasten vallitsevan tuloa ja varalli-
9829: kumpaakin erikseen vallitsemastaan tulosta ja suutta sen mukaisesti kuin he ovat siitä vero-
9830: omaisuudesta. tusta varten ilmoittaneet.
9831:
9832: Alaikäisen lapsen tulosta sekä varallisuudesta Tämä laki tulee voimaan päivänä
9833: verotetaan erikseen. kuuta 19
9834:
9835:
9836: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
9837:
9838: Pekka Vennamo. Rainer Lemström.
9839: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
9840: Veikko Vennamo.
9841: 209
9842:
9843: Lak.al. n:o 118.
9844:
9845:
9846:
9847:
9848: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
9849: 22 §:n muuttamisesta.
9850:
9851:
9852: E d u s k u n n a 11 e.
9853:
9854: Tulo- ja varallisuusverolain 22 §:ssä sääde- Saaduista matka-, yöpymis-, ateriointi- tai
9855: tään siitä, mitä tuloja ei katsota verotuksessa vaatekorvaoksista ei myöskään saa verottaa,
9856: veronalaiseksi tuloksi. Pykälä on kuitenkin pa- kuluvathan rahat työn vaatimien hyödykkeiden
9857: hasti puutteellinen ja virheellinen antaen toi- hankkimiseen.
9858: saalta parempiasaisille tarpeettomia ja väärä- Äidinpalkka, josta toivottavasti aioitteemme
9859: mielisiä helpotuksia, vaikka samanaikaisesti pohjalta pian säädetään laki, tulee myös jo
9860: pienituloisten oikeutetut tarpeet on unohdettu. tässä vaiheessa saattaa verovapaaksi.
9861: SMP on jyrkästi sitä mieltä, että sekä vähim- Lisäksi opiskelijan tuloa ei pitäisi verottaa
9862: mäispalkka että vähimmäiseläke on kokonaan siltä osin kuin se kuluu opiskelukustannusten
9863: vapautettava verosta. Siksi niitä ei saa laskea peittämiseen.
9864: edes verotettavaksi tuloksi. Tätä koskevat sään-
9865: nökset tulee lisätä 1 momentin 10- ja 22-koh- Kaikki työtaistelukorvaukset tulee myös sää-
9866: tää verottomiksi, siis myös maanviljelijöiden ja
9867: taan.
9868: Laissa huononnettiin tilannetta entisestä mm. pienyrittäjien osalta.
9869: työpaikkojen sairaskassojen maksamien päivä- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
9870: rahojen osalta. Tämän vuoksi kohtaa tulee pa- kunnioittaen,
9871: rantaa niin, että se, miten vakuutusmaksut on
9872: maksettu, ei saa vaikuttaa päivärahojen verol- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9873: lisuuteen. Säännös sisältyy ehdotuksemme 1 lakiehdotuksen:
9874: momentin 17-kohtaan.
9875:
9876:
9877:
9878:
9879: Laki
9880: tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta.
9881: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo-
9882: ja varallisuusverolain (1043/74) 22 §:n 1 momentin 7-25 kohdat sekä 2 ja 3 momentti,
9883: ja lisätään 22 § :n 1 momenttiin uudet 26-28 kohdat seuraavasti:
9884:
9885: 22 §. neiden erityisten menojen peittämiseksi saatua
9886: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota: korvausta, siltä osin kuin sanottujen korvaus-
9887: ten on katsottava kuluneen työstä tai tehtä-
9888: 7) työn tai tehtävän suorittamiseksi saatua västä aiheutuneiden erityisten kustannusten
9889: matkustamiskustannusten korvausta, päivära- peittämiseen,
9890: haa, ateriakorvausta, majoittumiskorvausta, 8) ulkomaan edustustossa palvelevan tai
9891: matkarahaa, yömatkarahaa ja muuta matkakus- muun Suomen valtioon palvelussuhteessa ole-
9892: tannusten korvausta tahi niitä vastaavaa vähen- van, ulkomaalle sijoitetun henkilön virantoimi-
9893: nystä verotettavista tuloista, niin myös ulko- tuspalkkiota, paikalliskorotusta, kurssi- ja hinta-
9894: maalla tehdystä työstä tai tehtävästä aiheutu- vaihtelutappion korvausta tai valtion maksa-
9895: 27 173/75
9896: 210 Lak.al. n:o 118
9897:
9898:
9899: maa muuta ulkomaalla suoritetusta työstä tai dosta joko valtion tai yleishyödyllisen yhteisön
9900: tehtävästä johtuvien erityisten menojen peittä- varoista vahingoittuneelle tai sairastuneelle it-
9901: miseksi tarkoitettua korvausta, selleen taikka hänen omaisilleen,
9902: 9) palkkaa tai palkkiota, jonka Yhdistyneet 19) henki- tai pääomavakuutuksen nojalla
9903: Kansakunnat tai jokin sen erityisjärjestö mak- saatua pääomaa, mikäli se suoritetaan vakuu-
9904: saa muualla kuin Suomessa suoritetusta asian- tetulle itselleen, hänen puolisolleen, suoraan
9905: tuntijatehtävästä, ylenevässä tai alenevassa polvessa olevalle pe-
9906: 10) kansaneläkettä lisineen, perhe-eläkelain rilliselleen, ottolapselleen tai kuolinpesälleen,
9907: mukaista perhe-eläkettä, koulutustukea, muuta kuitenkin niin, että milloin tällainen pääoma
9908: eläkettä, mikäli se ei ylitä vähimmäispalkan maksetaan useampana kuin yhtenä eränä, tu-
9909: tasoa kuukaudessa eikä huoltoapulain 5 §:n lona huomioon ottamatta jätetään vain se osa
9910: mukaista elatusta, pääomasta, mitä on suoritettu kahdelta ensim-
9911: 11 ) lapsiperheiden asumistuesta annetun mäiseltä vuodelta,
9912: lain mukaista asumistukea siihen oikeutetulle, 20) huoltoapulll!iin mukaU:s~a huoltoapua, irto-
9913: 12} kiinteistön luovutuksen yhteydessä mää- laislaissa tarkoitettua paNclciorahaa, elatusavun
9914: räajaksi tai elinkaudeksi pidätettyä etuutta ennakosta ja elatustues·ta annetun laåln mukaii.stta
9915: ( syytinki), sikäli kuin se suoritetaan rahana, elatusavun ennakkoa ja ela:tustukea, haultaus-
9916: asuntoetuna, luonnontuotteina, muuna tavara- avustusta, äitiysavustusta, lapsilisää, hoitotukea,
9917: na tai palveluksina, invalidirahaa, rintamasotilaseläkettä, ylimääräis-
9918: 13) muuta kuin 20 §:n 5 kohdassa tarkoi- tä sotaeläk.että, asevelvollisen päivärahaa, ase-
9919: tettua vahingonkorvausta, vahingonkorvauksek- velvollisen omaisen sotilasavustusta, kotiutta-
9920: si myös luettuna, mitä on saatu sairaanhoito- misrahalain mukaista kotiuttamisrahaa, reservi-
9921: kustannusten ja niihin verrattavien menojen läispalkkaa, työntekijäin erorahasta annetun lain
9922: korvauksena taikka valtiolta, vakuutuslaitok- (169 /70) mukaista erorahaa, lakimääräistä
9923: selta, eläkesäätiöltä tai muulta eläkelaitokselta työttömyyskorvausta tai valtakunnallisista työt-
9924: kertakaikkisena korvauksena sairauden tai vam- tömyyskassoista annetussa laissa tarkoitettua
9925: man johdosta, työttömyysavustusta, työnvälityslain mukaan
9926: 14) sairausvakuutuslain (364/63) mukaan työntekijälle valtion varoista suoritettua kor-
9927: vakuutetulle tai hänen oikeudenomistajalleen vausta, oppisopimuslaissa tarkoitettuja oppilaan
9928: suoritettua korvausta tahi päivä- tai äitiys- valtion varoista saamia taloudellisia etuja eikä
9929: rahaa, metsäoppilaitoksista annetun lain nojalla myön-
9930: 15) vahingoittuneen tai hänen oikeuden- nettyä avustusta,
9931: omistajansa pakollisen tapaturma- tai liikenne-
9932: vahinkoturvan nojalla saamaa päivärahaa, hen- 21) luonnonvaraisten marjoj·en, käpyjen ja
9933: kilövahingon johdosta suoritettua jatkuvaa kor- sienien poimijan näiden keräilytuotteiden poi~
9934: minnv.~~sta saamaa tuloa, mikäli sd:tä ei ole pidet-
9935: vausta, elinkorkoa ja eläkettä taikka niihin
9936: liittyviä lisiä, myös silloin, kun ne on saatu tävä palkkana,
9937: työnantajalta palkkana tai ennakkona, ei kui- 22) väh1mmäispalkkaia, joka ei ylitä vero-
9938: tenkaan siltä osin kuin jatkuvan korvauksen, ha:lHtuksen työehtosopimusten ja muiden mah~
9939: elinkoron tai eläkkeen vuotuinen määrä ylit- dollisten säännösten ja oopimusten perusteella
9940: tää 20 000 markkaa, kunakin vuonna erikseen vahvistettavaa määrää,
9941: 16) valtion varoista maksettavista todistelu- 23) saadun kohtuullis·en päiviJttäisen atedoo
9942: kustannuksista annetun lain ( 666/72) nojalla arvoa trni sen nauttimiseen s1aatua korvaus·ta,
9943: valtion varoista saatua korvausta matka- ja toi- 24) vaatekorvausta, joka on tarkoitettu
9944: meentulokustannuksista sekä taloudellisesta me- työssä välttämättöm~en asusteiden hankkimiseen,
9945: netyksestä, 25) kotona laps:iJa:an hojJtavan älidin säännös-
9946: 17) vapaaehtoisen vakuutuksen nojalla sai- ten mukaista äidinpalkkaa tali muuta vastaavaa
9947: rauden, vian tai vamman johdosta saatua päi- korvausta,
9948: värahaa, eläkettä tai elinkorkoa kahdelta ensim- 26) opiskelijan ansiotuloa, mi:käH se ei ylitä
9949: mäiseltä vuodelta, kohtuullista vuosittaisten opiskelukustannusten
9950: 18) korvausta, mikä on kertakaikkisena tai määrää,
9951: jatkuvana suoritettu sotapalveluksesta taikka 27) kohtuullista lakk~ tai muuta sellaista
9952: muuten sotatoimessa aiheutuneen ruumiinvam- avustusta, minkä palkansaaj·a, maathlatalouden
9953: man, sairauden tahi kuolemantapauksen joh- harjoittaja tahi: pienyrittäjä on työtaistelun joh-
9954: Lak.al. n:o 118 211
9955:
9956: dosta saoorut asianomaisilta tyÖm'<lrkkin'll:järjes- korvauksesta katsotaan munn selv~tyksen pUut-
9957: töill.tä, tuessa kuluneen työstä tai tehtävästä aiheutu-
9958: 28) Suomessa järjestetyissä arpajaisissa tai neiden kustannusten peittämiseen määrä, joka
9959: palkilnto-obligaatioiden atvonn'll:ssa saatua voit- yleisiltä perusteilltaan vastoo valtion virka- mi
9960: toa eikä voittoa, joka on saatu kotimaisten työmatkasta suoritettavaa matkakustannusten
9961: urheilu- tai elätinkilpai:lujen yhreydessä asian- korvausta ja päivärahaa ja jonka tat"kemmat pe-
9962: omalisella: luvalla toimeenpannUJissa vedonlyötll' rusteet ja suuruuden verohaJ.li:tus ennen vuoden
9963: neissä, ei myöskääJn muuta Suomessa jullcisesti alkua vuosittaiJn sanotun maksuperusteen mu·
9964: järjestetyn arvonnan, arvaamisen, vedonlyönnin kaisesti vahvistaa.
9965: tai muun niihin verrattavan sattumasta osaksi tai Valtiovarad:nmim:isteriö voi! erityiJSJSJtä syiSitä
9966: kokonaoo rhl.ppuvan menettelyn perusteella pal- hakemuksesta päättää, että tieteellisen, taiteelli•
9967: kintona tai muulla nimellä saatua voittoa, paitsJ sen tai yleishyödyllisen toiminnan tunnustuk-
9968: milloin seHaisua voittoa voida,an pitää kohtuul- seksi annettu rahapalkinto, malminetsintäpalk-
9969: IJ.sena vastikkeena jostakiin suoritukseSita tai siltä kio sekä edellisiin rinnastettavat palkkiot ovat
9970: on pidettävä ennakkoperruntälaissa tarkoitettuna joko osittain tai koko määrältään verosta va-
9971: palkkana tafrka se on sruatu hevoskilpailujen paata tuloa.
9972: yhteydesrsä as~anomaiselh luvalla kilpailupaikalla
9973: toimeenpannusta vedonlyönnistä. Tämä laki tulee voimaran pitivänä
9974: Edellä 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetusta kuuta 197 .
9975:
9976:
9977: Helså:ngirssä 6 pruvän'å helmikuuta 1975.
9978:
9979: Pekka Vennamo. Rainer Lemström.
9980: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
9981: Veikko Vennamo.
9982: 212
9983:
9984: Lak.al. n:o 119.
9985:
9986:
9987:
9988:
9989: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
9990: 41 §:n muuttamisesta.
9991:
9992:
9993: E d u s k u n n a 11 e.
9994:
9995: Hallitus ja valtiovalta ovat verohimossaan suusverolakia muuttaa niin, että loisto- ja luk-
9996: edenneet niin pitkälle, että jopa kansalaisten sushuviloita lukuunottamatta kesämökit ja va-
9997: vähäiset ja vaatimattomat kesämökit ja vapaa- paa-ajan asunnot vapautetaan varallisuusverosta.
9998: ajan asunnotkin on pantu raskaille veroille. Kesämökkien vapauttamiseksi riistoverosta
9999: Tämä on sitäkin käsittämättömämpää, kun mö- ehdotamme kunnioittaen,
10000: kinomistaja on jo kertaalleen tulostaan maksa-
10001: nut kaikki lailliset verot. Tällainen kaksinker- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10002: tainen verotus täytyy estää ja tulo- ja varalli- lakiehdotuksen:
10003:
10004:
10005:
10006: Laki
10007: tulo- ja varallisuusverolain 41 §:n muuttamisesta.
10008:
10009: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
10010: varallisuusverolain ( 1043/74) 41 §:ään uusi 11) kohta seuraavasti:
10011:
10012: 41 §. määräämää kohtuullisena pidettävää laatu- ja
10013: Veronalaisia varoja eivät ole: koko tasoa.
10014:
10015: 11) kesämökki tai vapaa-ajan asunto, sikäli Tämä laki tulee voimaan päivänä
10016: kuin se ei ylitä valtioneuvoston kunakin vuonna kuuta 19
10017:
10018:
10019: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
10020:
10021: Pekka Vennamo. Rainer Lemström.
10022: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
10023: 213
10024:
10025: Lak.al. n:o 120.
10026:
10027:
10028:
10029:
10030: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
10031: 64 §:n muuttamisesta.
10032:
10033:
10034: E d u s k u n n a 11 e.
10035:
10036: Kunnallisverorasitus on monin paikoin maas- luksista jouduttaisiin luopumaan alemman äy-
10037: samme kohonnut kohtuuttomaksi. Tämä väärä rin hinnan hyväksi, tulisi valtiovallan osallistua
10038: ja erityisen voimakkaasti pienituloisia kuntalai- kunnan tulo- ja menoarvion kattamiseen niin,
10039: sia kunnallisveron jakoveroluonteen vuoksi sor- että 17 pennissä voidaan pysyä. Muilta osin
10040: tava kehitys on pääasiassa johtunut siitä, että noudatettaisiin kunnallislain säännöksiä siten
10041: valtiovalta enenevässä määrin on siirtänyt itsel- täydennettynä, että valtiolla ja kuntien konsul-
10042: leen kuuluvia tehtäviä muiden kannettavaksi. toivilla keskusjärjestöillä olisi oikeus valvoa,
10043: Näin ei saa tapahtua semminkään, koska tilan- että kunnan taloutta hoidetaan taloudellisesti ja
10044: ne on pahin niillä alueilla, joilla vaikeudet jo järkevästi tuhlailua välttäen.
10045: muutoinkin ovat suurimmat. Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
10046: Tulo- ja varallisuusverolaissa tulisi kunnal- kunnioittaen,
10047: lisveroäyrin hinnalle säätää selvä katto, joksi
10048: tulisi määrätä 17 penniä. Mikäli painetta kor- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10049: keampaan äyrin hintaan esiintyisi kestämättö- lakiehdotuksen:
10050: mässä määrin, jolloin välttämättämistä palve-
10051:
10052:
10053:
10054: Laki
10055: tulo- ja varallisuusverolain 64 §:n muuttamisesta.
10056:
10057: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
10058: varallisuusverolain ( 1043/74) 64 § näin kuuluvaksi:
10059:
10060: 64 §. taa kunnan talous kunnallisen keskusjärjestön
10061: Veroäyrin hinta saa olla korkeintaan 17 pen- ja valtion tukitarkkailun alaiseksi.
10062: niä. Mikäli tarvetta veroäyrin hinnan korottami- Muutoin veroäyrin hinnasta säädetään kun-
10063: seen yli 17 pennin esiintyy, on valtioneuvosto nallislaissa.
10064: velvollinen myöntämään varoja kunnalle niin,
10065: että korotustarve poistuu.
10066: Jos valtioneuvosto on 1 momentin mukaisesti Tämä laki tulee voimaan päivänä
10067: myöntänyt varoja kunnalle, on sillä oikeus saat- kuuta 19
10068:
10069:
10070: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
10071:
10072: Pekka Vennamo. Rainer Lemström.
10073: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
10074: Veikko Vennamo.
10075: 214
10076:
10077: Lak.al. n:o 121.
10078:
10079:
10080:
10081:
10082: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1976 toimitettavassa
10083: valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro-
10084: senteista.
10085:
10086:
10087: E d u s k u n n a 11 e.
10088:
10089: V aidonverotuksessa sovellettavista veroastei- kaikille olisi sovellettava yhtä ja samaa vero-
10090: koista ja veroprosentdsta säädetään vuosittain tau1ukkoa.
10091: erikseen. Hallituksen linja on, että yrityks~in ja yhtei~
10092: söihin sovellettaisiin yhtä ja samaa veroprosent-
10093: SMP:n eduskuntaryhmä omaksui jo keväällä
10094: tia riippumatta siitä, mitkä yhteisön todelliset
10095: 197 4 laati:essa:an rinna:kkaiseshystä hallituksen
10096: tuh ja omaisuusverola:ille sen käsityskannan, veronmaksumahdolHsuudet oLisivat. Tätä linjaa
10097: että omaksuttu periaate a\Steikkojen vuoså!ttai- ei voi pittää oikeana erity1sesti siksi, että suurilla
10098: sesta säätämisestä on väärä ja että asteikot tulisi pääomavaltaisilla ydtyksillä on poisto- ym.
10099: säätää pysyviksi ja sitoa ne indeksiin. oikeuksien avulla mahdollisuus huolehtia voit-
10100: tonsa kutistamisesta mahdollisimman pieneksi!,
10101: Kun ehdotuksemme jäi vähemmistöön ja tau- kun taas työvaltainen yritteliäisyys vähäisten
10102: lukot jäivät pois pysyvästä laista, on syytä luon- pääomiensa j'a veronväistömahdollisuuksiensa
10103: nollisesci huolehtia sill:tä, että erikseenkin sää- vuoksi suhteellisesti joutuu kovemman vero-
10104: dettävät taulukot vastaavat oikeudenmukaisen rasituksen kohteeksi. Tämän vuoksi tulisi yhtei-
10105: verotuksen periaatteita ja pysäyttävät viime söjen tuloveroprosentti porrastaa yrityksen työn-
10106: vuosina tarkoituksellisesti a~kaansaadun inflaa· tekijöiden lukumäärän mukaan, kuten jo ke-
10107: tion avulla tapahtuneen ennennäkemättömän väällä 1974 es,iJtimme.
10108: verorHston. Tämän vuoksi tulee lald<a korjata jo Suuryhtiöiden varalHsuusveroprosentti on yksi.
10109: keväällä 197 4 esittämi!emme periaatteiden mu- Tätä ei voi pi:tää oikeana er1tyisesti: siksi, että
10110: kaisesti. esd.merkiksi valtavia pääomia omistavat suur-
10111: SMP ei voi hyväksyä Siitä, että jatkuvasti puunjalostusyritykset ovat vuosikausia luistelleet
10112: kiristyvillä verotaulukoilla kasvatetaan valtion ilman veroja. Veroprosentin tulisi olla 1.5.
10113: tuloja kohtuuttomasti. Sen vuoksi taulukot tulee Tulo- ja varallisuusverolakiehdotuksen 55 §:n
10114: kirjoittaa s±ten, että verorasitus ei enää kasva 3 momentissa säädetään, että mikäli jonain
10115: eivätkä reaaliansiot sen vuoksi supistu. Tämän vuonna ei uusista taulukoista säädetä, sovelle-
10116: vuoksi tulee nykyisiä tau1ukkoja erityisesti taan edelHsenä vuonna käytettyjä taulukoita.
10117: pienituloisten osalta lieventää ja verotettavan Jotta valtiovalta ei pääsrs~ käyttämään tätä väli-
10118: tulon alarajaa nostaa. Olemme laatineet tauluk- nettä inflaation avulla verojen kiristämisessä,
10119: komme sellaiseksi, että vähennykset huomioiden tulisi lakiin lisätä 5 §, jossa säädetään, että
10120: verotettavan tulon alarajaksi tulisi noin 15 000 mikäli nyt säädettyjä taulukoita sovelletaan
10121: markkaa, jota pienemmistä tulois'ta eit siis val- vuoden 1976 jälkeen, on la1ssa säädettyjä mark-
10122: tlionveroa mernsi. kamääriä korotettava indeksin nousua vastaa-
10123: Hallitus haluaa edelleen jatkaa epäoik~den vasti.
10124: mukai:sta verovelvollisten luokittelua eri kastei- Edellä malini:tuilla perusteilla: ehdotamme kun-
10125: hin. SMP:n käsitys on, että tämä linja ei ole nioittaen,
10126: oikea, vaan että perheiden erilaiset veronmak-
10127: sukyvyt tulee ottaa huomioon erilaisten sosiaa- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10128: listen ja muiden vähennysten avu1la, jolloin lakiehdotuksen:
10129: Lak.al. n:o 121 215
10130:
10131:
10132:
10133: Laki
10134: vuodelta 1976 toimitettavassa valtionverotuksesså sovellettavista veroasteikoista ja
10135: veroprosenteista.
10136: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10137:
10138: 1 §. 3 §.
10139: Vuodelta 1976 toimit!ettavassa verotuksessa Progressiivinen varallisuusveroasteikko on
10140: määrätään verovelvollisen tulo- ja varallisuus- seuraava:
10141: verolain (1043/74) perusteella valtiolle suori- Veron
10142: tettava tulovero ja varallisuusvero jäljempänä vakioerä Vero-%
10143: Verotettava varallisuuden alarajan
10144: tässä la:issa olevien veroasteikkojen ja vero- varallisuus alarajan ylittävästä
10145: pros•enttien mukaan. mk kohdalla varallisuuden
10146: mk osasta
10147: 100 000-300 000 50 1.0
10148: 300 000-500 000 2 050 1.8
10149: 2 §. 500 000- 5 650 2.2
10150: Progresstiivrs·et tuloveroasteikot ovat seuraa-
10151: vat: 4 §.
10152: Yhteisön tuloveroprosentti määräytyy seu-
10153: raavan taulukon mukaisesti:
10154: Asteikko A ja B.
10155: Yhteisön Yhteisön
10156: Veron vakio- Vero-% työntekijöiden lukumäärä tulovero-%
10157: erä tulon alarajan yli
10158: Verotettava tulo alarajan -80 35
10159: menevästä
10160: mk kohdalla tulon 81-200 40
10161: mk osasta 201- 45
10162: 15 000- 17 000 150 9 Yhteisön varallitsuusveroprosentti on 1.5.
10163: 17 000- 20 000 330 13
10164: 20 000- 30 000 720 17 5 §.
10165: 30 000- 40 000 2 420 21 Mikäli täss1ä laissa säädettyjä asteikkoja ja
10166: 40 000- 50 000 4 520 55 prosentteja sovelletaan 1976 jälkeen tulevilta
10167: 50 000- 60 000 10 020 60 vuosiLta toimhettavassa valtionverotuksessa, ko-
10168: 60 000- 80 000 16 020 65 rotetaan tässä laiss·a mainittuja markkamääriä
10169: 80 000-100 000 29 020 70 kunkin vuoden alussa hintatason nousua vas-
10170: 100 000-200 000 43 020 70 taavasti ni1:n, että perus.arvona pidetään hinta-
10171: 200 000- 113 020 70 Tasoa tammikuussa 1975.
10172:
10173:
10174: Helsing;rssä 6 päivänä helmikuuta 1975.
10175:
10176: Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
10177: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
10178: J. Juhani Kortesalmi.
10179: 216
10180:
10181: Lak.al. n:o 122.
10182:
10183:
10184:
10185:
10186: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi öljyjen enimmäisveroista.
10187:
10188:
10189: E d u s k u n n a: 11 e.
10190:
10191: Öljy on taloutemme toim.innarssa tärkeä voi- Ulkomailta tuotava öljy on siis yleishyödylli:-
10192: man ja lämmön lähde. Siksi öljyjen kohtuuton nen tarvike. Siksi on sen verottamiselle ja
10193: verottaminen riistää kansaa, nostaa elinkustan- öljyistä sa-ataville voitoille pantava lakipohjai:nen
10194: nuksia ja aiheuttaa inflaatiota. katto.
10195: Samaan kansamme etujen vastais'een tulok- Maiinituilla perusteilla ehdotamme kunnioi:t-
10196: seen johtaa myös se, kun valtion monopoliyhtiö taen,
10197: Neste Oy perii kohtuuttomia välityspalkkioita että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10198: ja voittoja. lakiehdotuksen:
10199:
10200:
10201: Laki
10202: öljyjen enimmäisveroista.
10203: EduskU1lltl!an päätöksen mukaises'lli säädetään:
10204:
10205: 1 §. 2 §.
10206: Va:ltio sa'a periä öljyistä erilaisia veroja ja mak- Neste Oy:n välityspalkkioiden ja vo~ttojen
10207: suja yhteensä enintään kymmenen prosenttia tulee olla kohtuullisia.
10208: kuluttajahlnnasta.
10209: 3 §.
10210: Tarkempia määräyksiä tämän lai:n toimeen-
10211: panosta annetaan asetuksella.
10212:
10213:
10214: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1975.
10215:
10216: Veikko Vennamo. Mikko Vainio.
10217: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
10218: J. Juhani Kortesalmi.
10219: 217
10220:
10221: Lak.al. n:o 12.3.
10222:
10223:
10224:
10225:
10226: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi rakennustarvikkeiden liikevaih-
10227: toverovapaudesta.
10228:
10229:
10230: E d u s k u n n a 11 e.
10231:
10232: Rakentamisen kustannukset ovat maacssamme roa. Niilin on ericyrsest,i asti,an1aita nykyisessä
10233: nousseet hirvittävästi. Kuitenkin jokainen kyl- tilanteessa.
10234: mässä ilmanaJassamme tarvitsee ainalcin asun- MainliJtuilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
10235: non. taen,
10236: Kun asunto on välttämätön, on väärin, että että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10237: wltio perii rakennustarvikkcilta liikevaihtove- lakiehdotuksen:
10238:
10239:
10240:
10241: Laki
10242: rakennustarvikkeiden liikevaihtoverovapaudesta.
10243: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10244:
10245: 1 §. 3 §.
10246: Asuntopulan poistamiseksi ja rakennustoimin- Tarkempia säännöksiä tämän laiin toimeenpa-
10247: nan kustannusten alentamiseksi ovat rakennus- nosta annetaan asetuksella.
10248: tarvikkeet Hikevaihtoverosta VJapoot sen mukaan
10249: kuin tässä laissa säädetään. 4 §.
10250: Tämä laki on vo~massa vuoden 1977 loppuun.
10251: 2 §.
10252: Valtioneuvoston asi!ana on yksityiskohtalisesd
10253: määrätä, mitä rakennustarvfkke1ta liikevaihto-
10254: verovapaus koskee.
10255:
10256: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1975.
10257:
10258: Veikko Vennamo. Pekka Vennamo.
10259: J. Juhani Kortesalmi. Rainer Lemström.
10260: Mikko Vainio.
10261:
10262:
10263:
10264:
10265: 28 173/75
10266: 218
10267:
10268: Lak.al. n:o 124.
10269:
10270:
10271:
10272:
10273: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi elintarvikkeiden liikevaihtove-
10274: ron sekä muiden verojen ja maksujen poistamisesta.
10275:
10276:
10277: E d u s k u n n ,a 11 e.
10278:
10279: Elintarvikkeiden kertautuva liikevaihtovero, taa niin paljon, että kori'lmllis<ten el:ilntarvi.rkkeiden
10280: vailmis~evero sekä muut verot ja maksut nosta- pulaa ei maassamme pääsisi syntymään, mutta
10281: vat kuluttajahimrt:oja kohtuuttomasti sekä vai- toisaalta kuitenkaan elintarvikkeiden kuluttaja-
10282: keutt:Javat perhe- ja pienviljelnrien toimeentuloa. hintoja ei uarvitsisi nostaa. Tämä jos mikä on
10283: Elintarv~ke on välttämättömyystavara eikä koko kansan etu.
10284: valtio s:a1~si rikastua ja kerätä suuria rahoja Mainituilla perusteilla ehdotamme lruooioit-
10285: ruokatavaroiden kustannuksella. Kun näin ta- l:Jaen,
10286: pahtuu, on se todelLa häikäitlemätöntä riistaa.
10287: Jos e1intarvikkeHta poistettaisilin valti:on verot että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10288: ja maksut, niin tuottajahintoja voitaisiin korot- lakiehdotuksen:
10289:
10290:
10291: Laki
10292: elintarvikkeiden liikevaihtoveron sekä muiden verojen ja maksujen poistamisesta.
10293:
10294: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10295:
10296: 1 §. sekS\it sekä tämän jälkeen alennettava peruselin-
10297: Elintarv~kkei:ha p~srtetaan kertautuv<a l<iike- t~rvikkeiden kuluttJajahintaa.
10298: varrhtovero. Samoin poistetaan elintarvikkeHta
10299: muut verot ja valtion maksut. 3 §.
10300: Tarkempia määräyksiä tämän 1a:i!n toimeenpa-
10301: 2 §. nosta annetaan asetukse11a.
10302: PoiS:tuvien verojen ja maksujen määrällä on
10303: korjattava elintarvikkeiden tuottajahintaa riittä- 4 §.
10304: vän kotimaisen elintarviketuotannon turvaami• Tämä laki on voi<roossa vuoden 1977 loppuun.
10305:
10306: Helsingi<ssä 6 päivänä helmikuuta 1975.
10307:
10308: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
10309: J. Juhani Kortesalmi. Pekka Vennamo.
10310: Mikko Vainio.
10311: 219
10312:
10313: Lak.al. n:o 125.
10314:
10315:
10316:
10317:
10318: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi perintöveron vapaudesta eräissä
10319: tapauksissa.
10320:
10321:
10322: E d u s kun n a Ii e.
10323:
10324: PerintÖoikeus rakentuu ma~assamme vuosi- SMP katsoo, että nykyisessä tilanJteeS'sa sadan-
10325: sataiselle kansamme oikeuskäshykselle. Siksi ~hannen markan omaå'suuden tulisi olla koko-
10326: SMP ei hyväksy suunnitelmia peri!ntöoikeuden naan perintöverosta vapaan. Jos kuitenkin peril-
10327: poistamisesta. lisiä on usdta, on tämä verovapaa omaisuus las-
10328: SMP ei myöskään hyväksy raskaita perintö- kettava 45 000 markaks[ perHJJstä kohti, va~ikka
10329: veroja. Useimmiten omaJisuus on hanbttu ras- oma~suus ylittääkin 150 000 markkoo.
10330: kaalla työllä, jos,tJa oo jo moninkertaisesti mak- Kun on olemassa vaara, että inflaatio jatkuu,
10331: settu verot. on lisäbi tämä perintöverost:a täysin vapaa
10332: Kun Sors,a-Virola!ilsen ha:lliJtus on suunnitellut omaisuus sidottava rndeksiin.
10333: perintöverojen nostamrsta, ajaakseen yhteiskun- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit·
10334: tamme kohti yhteisomistusrta, oo vähtämätön:tä taen,
10335: turvata kansalruset perintöverojen rnstolta. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10336: lakiehdotuksen:
10337:
10338:
10339: Laki
10340: perintöveron vapaudesta eräissä tapauksissa.
10341:
10342: Eduskunnan päätöksen mukaisesti: säädetään:
10343:
10344: 1 §. 2 §.
10345: Jos perintö on perintöverolain mukaan enin- EdeHä 1 §: ssä tarkoitetut omaisuusmäärät
10346: tään 150 000 markkaa, eivät rintaperilliset ole sidotaan elinkustannusindeksJ.illn 1 päivästä heinä-
10347: velvolliset maksamaan perinnöstä minkäänla~sta kiuuta 1974 lukien.
10348: perintöveroa.
10349: Jos 1 momentissa ·tarkoitettuja peri11isd!ä on 3 §.
10350: useampia, on perintöverosta vapaa kun.tcin pe- Tarkempia määräyks~ä tämän 1aåln toimeen-
10351: villisen omaisuus 45 000 markkaan s·aakka. panosta annetaan asetuksella.
10352:
10353: Helsing~ssä 6 päivänä helmi!kuuta 1975.
10354:
10355: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
10356: J. Juhani Kortesalmi. Pekka Vennamo.
10357: Mikko Vainio.
10358: 220
10359:
10360: Lak.al. n:o 126.
10361:
10362:
10363:
10364:
10365: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kehitysalueluottolain 11 §:n
10366: muuttamisesta.
10367:
10368:
10369: E d u s k u n n a: 1:1 e.
10370:
10371: Sorsa-Virolaå!sen hallituksen käskystä on SMP:n käsityksen mukaan kehitysalueiden ja
10372: Suomen Pankki korottanut lainakorkoa puolella- sivualueiden asema on ni~n vaikea, että näillä
10373: toista prosentilla. Nyt on lai:nakorko jo yleisesti alueilla ei lainakorkoa olisi saanut ollenkaan
10374: yli 10 prosenttia, ja lisää korotuksia on suun- korottaa. Päinvastoin koko Pohjois-Suomi olisi
10375: niteltu. vapautettava jopa veroista näiden alueiden tule-
10376: On selvää, että lamakoron korottaminen nos- vaisuuden pelastamiseksi.
10377: taa kustannuksia ja edistää inflaatiota. Mutta Ha1titus on unohtanut, että kaikilla kehitys-
10378: piensäästäjille ei ole annettu edes indeksiturvaa. alueiden yrityksillä on myös tavallista pankki-
10379: Jopa Sorsa-Virolaisen hallitus on myöntänyt luottoa kehi:tysalueluoton lisäksi. Tämän tavallti-
10380: laJinakoron korotuksen yritystoimmtaa vaikeut- sen pankkilaman korko on noussut vähintään
10381: tavan ja työllisyyttä heikentävän sekä inflallitiota puolitoista prosentda, puhumattakaan lainan
10382: edrstävän vaikutuksen. Siksi hallitus on ajanut S'lliannm kiristymisestä.
10383: eduskunnassa läpi lain kehitysalueluottolain niin Näistä syistä hallituksen korjaus puolentoista
10384: muuttamiseksi, että kehitysalueluotoille annet- prosentin helpotuksesta kehltysalueluotoille ei
10385: taisiin enintään puo1entoi·sta prosentin erityinen ole riittävä. Tämän helpotuksen tulisi nykycilan-
10386: korkohelpotus. teesa olla ainakin 2 .5 prosenttia, jotta edes osit-
10387: Mutta tämä Sorsar-Virol1llitsen hallituksen kor- tain tavallisen pankkikoron nousun lisärasitus
10388: jaus ei koske kuin pientä osaa kehitysalueiden tulisi kehitysalueiUa todella poistetuksi. Lisäksti.
10389: luotoista. Hallituksen lupaukset, että laJinakoron lain tulisi olla voimassa vähintään vuoden 1977
10390: korotus ei va:ikeuta kehitys,alueiden väestön toi~ loppuun.
10391: meentuloa, on siis jäänyt toteuttamatta. Kysy- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
10392: myksessä on vain näennäinen ja varsin vähä- taen,
10393: merkityksellinen lisärasituksen helpotus.
10394: SMP on järkkymättömästi vastustanut laina• että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10395: koron kohtuutonta korottamista. Samoin on lakiehdotuksen:
10396: SMP järkkymättömästi puolustanut piensäästä-
10397: jiä inflaation riJ.stoa vasrman.
10398:
10399:
10400:
10401:
10402: Laki
10403: kehitysalueluottolain 11 §:n muuttamisesta.
10404: Eduskunnan päätöksen mukati.sesti muutetaan 14 päivänä joulukuuta 1973 annetun kehitys-
10405: alueluottola&n (914/73) 11 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
10406:
10407: 11 §. kean ta:son johdosta päättää maksettavaksi 1 mo-
10408: mentis,sa tarkoitetun korkotuen lisäksi valtion
10409: Valtioneuvosto voi korkokannan yleisen kor- varoista enintään kolmen ja puolen prosentti-
10410: Lak.al. n:o 126 221
10411:
10412: yksikön vuotuista korkoa vastaavan korkotuen, osam keMtysalueluoton korosta, mitä 1 momen-
10413: ku~tJenkin emntään sanotussa momentissa tarkoi- tissa on säädetty.
10414: tetulta korkotuen maksamisen ajalta. Kun ke-
10415: hitysalueluotosta suoritetaan tässä momentissa Tätä lakia sovelletaan kehitysalueluottoihin
10416: tarkoitettua korkotukea, sovelletaan muuhun enintään 31 päivään joulukuuta 1977 saakka.
10417:
10418:
10419: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1975.
10420:
10421: Veikko Vennamo. Pekka Vennamo.
10422: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
10423: Rainer Lemström.
10424: 222
10425:
10426: Lak.aL n:o 127.
10427:
10428:
10429:
10430:
10431: V. Vennamo ym.: Ehdotus ~aiksi talletusten veronhuojennuslain
10432: muuttamisesta.
10433:
10434:
10435: E d u s kun n ·a He.
10436:
10437: Eduskunta on hyväksynyt lain talletusten kansan köyhdyttämlistä ja ri~s·tänrlstä, jotta maa-
10438: veronhuoje111nuksen jatkamisesta. HaJ.Litus ei kui• hamme syntyisi keskitetyn valla111 kuri.-Suomi,
10439: tenkaan tee minkäänlaista erotusta miljoona- jossa kansa on voimaton. Siksi SMP katsoo,
10440: talletusten ja keinottelutalletusten sekä kansan- että pienten säästäjien talletusten verovapaus on
10441: taloudellemme j:a pankkitoimi:nnallemme välttä- turvattava kuluvan vuosikymmenen loppuun.
10442: mättömän pientalletustoiminnan välillä. Heille on myös turvattava kunnollinen talletus-
10443: Myöskään Sorsa-Virolaisen hallitus ei haJ.ua korko ja indeksiturva inflaatiota vastaan. Tämä
10444: piensäästäjille antaa välttämätöntä indeksiturvaa. on pankeille täysin mahdollista, kun suurtallet-
10445: Tänäkin vuonna inflaatio on kuitenkin paljon tajille ja keinottelupääomalle ei anneta samoja
10446: suurempi kuin verovapaa talletuskorko. Huonon etuja kuin pientallettajille.
10447: tJaloudenhoidon johdos:ta piensäästäjiä ja Suo- Ma1mtuil1a perusteilla ehdotamme kunnrinit-
10448: men kansaa s:Hs r.i!i:stetään raskaasti valtion rikas- taen,
10449: tuttamiseksi ja suuromistajien hyväksi. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10450: SMP ei voi hyväksyä nykyistä vähäväkisen lakiehdotuksen:
10451:
10452:
10453: Laki
10454: talletusten veronhuojennuslain muuttamisesta.
10455:
10456: Eduskunnan päätöksen mukaises,ti lisätään 14 päivänä joulukuuta 1973 annetun talletusten
10457: veronhuojennuslain 1 §: ään uusi 3 momentti, jolloin entinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi,
10458: seuraavasti:
10459: 1 §.
10460: Vlausten suhteen vuoden 1979 loppuun. Ase-
10461: Mitä edellä 1 ja 2 momentissa on säädetty :tuksella säädetään minkä suuruinen talletus on
10462: talletusten verovapaudesta, on voi:mass~a pien- katsott:ava pientalletukseks:i:.
10463: talletusten ja tällaisten talletusten indeksikor-
10464:
10465: Hels:ingissä 5 päivänä helmikuuta 1975.
10466:
10467: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
10468: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
10469: Pekka Vennamo.
10470: 223
10471:
10472: Lak:.al. n:o 128.
10473:
10474:
10475:
10476:
10477: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi palkmzpidätysten poistamisesta
10478: eräissä tapauksissa.
10479:
10480:
10481: E d u s kun n a 11 e.
10482:
10483: Kun Sorsa~Virol!risen hallitus on käynnistä- toimesta! auttaa nitiln, että alle 1 350 markan
10484: nyt maassamme hirmurnfla.ation ja kansan köyh- ansioista kuukaudessa pois~etaan palkanpidätyk-
10485: dyttämisen a:ina asumisen }a lämmittämisen sekä set kuluvalta ja seumavalta vuodelta ku1tenkin
10486: kulkemisen kustannuksia myöten, rnin että piem- rnin, että tämä poisro saa olla enintään 200
10487: tuloiset ja matalapaikkaiset owl!t maassamme markkaa kuukaudess,a. Tämä vapautus pihlkan-
10488: ajautumassa todellisen hädän partaalle, on val- pidätyksestä merkhsee samalla sitä, että vastaa-
10489: tiovallan velvollisuus tulla apuun. Tämä on sitä vaa rahasummaa ei verovelvoll1sen tarvitse val-
10490: välttämättömämpää, koska harjoitettu talous- tiolle myöhemminkään maksaa.
10491: politii:kka on rikastuttanut Suomen valtiota suu- Mai!niituilla perusteiHa ehdotamme k1ll11nioit-
10492: resti sekä kerännyt valtiolle tuhansien miljoonien taen,
10493: markkojen ylimääräiset rahavamt.
10494: Yksinkertaisimmin ja tehokkaimmin pieni- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10495: wlo1s~a ja matalapalkkai,s1a voitais:i!in valtiovalian lakiehdotuksen:
10496:
10497:
10498: Laki
10499: palkanpidätysten poistamisesta eräissä tapauksissa.
10500:
10501: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10502:
10503: 1 §. palkanpidätys tai! ennakko, ei ole velvo!Hnen
10504: Jos henkilö, jonka palkkatulo tai palkkiotulo maksamaan valtiolle myöhemminkään pois~ettua
10505: on ernntään 1 350 markkaa kuukaudessa, joutuu määrää vas,taavaa tuloveroa.
10506: suodttamaan valtiolle palkanpidätystä, poiste-
10507: taan tällainen palkanpidätys, kuitenkin enintään 3 §.
10508: 200 markkaa kuukaudessa. Tarkemp~a määräyksiä tämän lain toimeen-
10509: Sama koskee muuta tuloa, josta suoritetaan patnosta annetaan asetuksella.
10510: ennakkopidätys.
10511: 2 §. 4 §.
10512: Henkilö, jolta on poistettu 1 §:.ssä tarkoitettu Tämä laki on voimassa vuoden 1976loppuun.
10513: -----
10514: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
10515:
10516: Veikko Vennamo. Pekka Vennamo.
10517: Rainer Lemström. Mikko Vainio.
10518: J. Juhani Kortesalmi.
10519: 224
10520:
10521: Lak.al. n:o 129.
10522:
10523:
10524:
10525:
10526: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi rajoitetusti verovelvollisen val-
10527: tion- ja kunnallisverosta annetun lain muuttamisesta.
10528:
10529:
10530: Ed u skunnaUe.
10531:
10532: Ulkomailla asuvalta peritään pienestä eläk- Edelleen hallitus on lähtenyt siitä johtavasta
10533: keestä jopa yli 30% veroa. Tämä ei voi olla periaatteesta, että pakkoajettu kansalainen saa
10534: oikein, koska Suomesta muå.hin pohjoismailiin myöskin pysyä poissa omalta kotiseudultaan,
10535: on pakkoajettu satoja tuhansia kansalrui:sia, joi- koska hallitus ehdottaa vapaa-ajan asuntona käy-
10536: den vanhemmat ovat Suomessa kansaneläkkeellä tettäväksi tarkoitetusta asunnosta määrättäväksi
10537: ja ovat muuttaneet lastensa luo Ruotsiin tai myös asuintuloa. Si~s riittävää verovapautta ei
10538: muihin pohjoismaihin. Heillä monasti ei ole myönnetä tällaiselle kylmälle tilalle, kylmälle
10539: muita tuloja kuin kotivaltion eläketulot turva- asunnolle, jonka työtön Suomen kansalainen on
10540: naoo. Tästä eläkkeestään he joutuvat maksamaan joutunrut jättämään autiotilaksi. Olisi vähin-
10541: kohtuuttoman suuren veron. SMP:n käsityksen täänkin kohtuullista, että muutaman viikon koti-
10542: mukaan pitäisi eläke tai muu tulo olla verovapaa seudulleen lomailemaa:n tuleva henkilö saisi asua
10543: 1 000 markkaan saakka, sekä sen yli menevältä autiotilaansa verovapaan:a. Myös verovapaus
10544: osalta 1 500 markkaan kuukaudelta vähennys p1täisi ulottaa vuokratuloon 2 000 markkaan
10545: olisi pienempi. asti.
10546: Hallituksen harjoittama holtiton talouspoli-
10547: Sorsa--Virotaisen hallitus on kunnostautunut tiikka sekä työllisyyspolitiikka on lopultakin
10548: kotimaassa ryöstöverotuksessa. Veroriisto ei kui- muutettava sellaiseksi, että turvataan kotimaa-
10549: tenkaan jää yksin kotimaan kamaralle. Suomen han palaavien henkilöiden työllisyys ja toimeen-
10550: hallitusten heikko talouspolitilikka on aikaansaa- tulomahdollisuudet. Sen vuoksi lakiin on lisät-
10551: nut sen, että pohjoismaihin ja lähinnä Ruotsiin tävä uusi kohta, että henkilö, joka muuttaa
10552: on Suomen hallitus ajanut p~enviljelijöitä tai kotimaahan ja joka hankkii oman asunnon tai
10553: omakotitalon omistajia ta±tamattoman talouspoli- vil.jelystilan se on o1tava kaksi vuotta täysm
10554: tiikan hoidon ansiosta ootoja tuhansia kansa- verovapaa.
10555: laisia. Kuitenkaan halHtus ei ole jättänyt niitä Pienyrittäjät ovat työllistäneet Suomen työtä
10556: veroriiston ulkopuolelle. Ruotsiin ajetut suoma- tekevää väestöä lähes 70 % :lla. Myös moni
10557: laiset ovat joutuneet jättämään tilansa tai oma- suomalainen, joka on saanut kotimaassa hyvän
10558: kotitalonsa autioksi, koska elämisen mahdolli- ammattikoulutuksen ja pohjo~sma1ssa lisää am-
10559: suuksia ei ole ollut Suomessa. Suomen hallitus mattikokemusta palaisi kotima:ahan, jos Suomen
10560: on kuitenkin älynnyt lähteä verottamaan nähä hallitus ei heti ryhtyisi riistämään hänrtä veroilla.
10561: omakotitaloja tai autiotiloja ankarasti. On vält- Tämän vuoksi pitää lakiin saada myös uusi
10562: tämätöntä, että 6 a pykälä kirjoitetaan uudelleen kohta, että pienyrittäjä, joka muuttaa Suomeen
10563: niin, että rajoitetusti verovelvollinen eli tavalli- ja perustaa pienyrityksen, s·a:a kolmeksi vuodeksi
10564: sen kansalaisen Suomessa oleva kiinteistö ja siitä täyden verovapauden.
10565: saatu tulo on vapaa valtionverosta, mikäli tulon Voimakkaan työttömyyden pakottamana Ruot-
10566: määrä on enintään 2 500 markkaa vuodessa. siin muuttaneiden suoma1ai:sten kotiinpaluuta
10567: Milloin tulon määrä on suurempi kuin 2 500 pitäisi kaikin keinoin myös verovapauksien muo-
10568: markkaa, mutta enintään 4 000 markkaa vuo- dossa helpottaa. Senvuoksi tul1si lakiin tehdä
10569: dessa, rajoitetusti verovelvollisen on suoritet- uusi kohta, joka takaisi 50 % :n verohelpotuksen
10570: tava tulon perusteella valtiolle veroa puolet viideksi vuodeksi kotimaahan palaavalle kansl!l-
10571: 5 §: ssä säädetystä määrästä sekä omaisuuden laisdle. Tänä aikana he ennättävät päästä talou-
10572: perusteella veroa sen mukaan kuin 6 §: ssä sää- delliseen tasapainoon muutosta aiheutuneiden
10573: detään. taloudellisten rasitteiden painosta.
10574: Lak.al. n:o 129 225
10575:
10576: Nämä toimenpiteet ovat vähintä, mitä Suo- vo1mapula osassa maata, sekä. on paljon teke-
10577: men valtio voi tehdä ni!iden ihmisten hyväksi, mätöntä työtä tässä maassa, kun vaoo os,ataan
10578: jotka on hallituksen toimesta ajettu ulkomaille hoitaa talous-, maatalous- ja työvoimapolitiikka
10579: elatustaan hankkimaoo. Edellä esitetyt toimen- vähänkin järkevissä rajoissa.
10580: piteet ovat lisäksi hyödyksi Suomen valtiolle, Edellä es~tettyyn viitaten ehdotamme kun-
10581: koska sama1set henlcilöt oli:sivat muussa tapauk- nioittaen,
10582: sessa ulkomailla ja hyödyttämsivät vierasta val-
10583: tiota. Antamalla heille verohelpotuks1a he muu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10584: taman vuoden kuluttua hyödyttäisivät kotimaata lakiehdotuksen:
10585: myöskin verotuloi:l1a. Suomessa on ollut työ-
10586:
10587:
10588: Laki
10589: rajoitetusti verovelvollisen valtion- ja kunnallisverosta annetun lain muuttamisesta.
10590: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rajoitetusti verovelvolHsen valtion- ja kunnallis-
10591: verosta 29 päivänä joulukuuta 1972 annetun lain (917/72) 2 §:n 2-4 momentti, 4 §:n
10592: 3 momentti ja 6 a § seuraavasti:
10593:
10594: 2 §.
10595: Mikäli tässä laissa ei toisin säädetä, noudate- deveron alainen eläke maksetaan, milloin samalta
10596: taan vastaavasti, mitä rajoitetusti verovelvollisen maksajalta tuleva eläke on enintään 800 markkaa
10597: osalta on säädetty muualla verolainsäädännössä kuukaudessa. Milloin tällaisen eläkkeen määrä
10598: veronalaisista tuloista ja niistä tehtävistä vähen- on suurempi kuin 800 markkaa, eläkkeestä
10599: nyksistä sekä veronalaisista varoista ja niistä saadaan vähentää ylimenevältä osalta 50 pro-
10600: vähennettävistä veloista ja velvoitteista kuiten- senttia, milloin eläke on enintään 1 200 mark-
10601: kin niin, että jos as~anomainen hankkii itselleen kaa kuukaudessa ja tämän yli menevältä osalta
10602: asunnon tai perheviljelmän maa~tamme, näin 1 500 markkaan kuukaudessa saakka 40 pro-
10603: tällaiinen asunto ta1 tila on kaikista veroista senttia.
10604: vapaa kahden vuoden ajan, jos asianomainen
10605: muuttaa tämän ajan kuluessa pysyvästi asumaan 6 a §.
10606: asuntoon tai tilalle. Sama koskee muuta asuntoa Rajoitetusti verovelvollisen luonnollisen hen-
10607: tai perheviljelmää kahden vuoden ajan pysyvästä kilön Suomessa oleva kiinteistö ja s[litä saatu
10608: Suomeen muutosta lukien. tulo on vapa:a valtionverosta, mikäH tulon määrä
10609: M~tä 2 momentissa on säädetty, koskee myös on enintään 2 500 markkaa vuodessa. Milloin
10610: asunnon tai tilan tarpeellista irtainta omaisuutta. tulon määrä on suurempi kuin 2 500 markk.a;a,
10611: Jos pienyrittäjä muuttaa yrityksensä maaham- mutt:a enintään 4 000 markkaa vuodessa, rajoi-
10612: me tai maahan pysyvästi muuttava petustaa tetusti verovelvollisen on suoritettava tulon pe-
10613: tällaisen yrityksen, tilin yritys on sen lisäksti, rusteella valtiolle veroa puolet 5 § :ssä sääde-
10614: mitä laeissa muutoin on säädetty, verovapaa tystä määrästä sekä om'<l:isuuden perusteella ve-
10615: kaikista veroista kolmen vuoden ajan. Samoin roa sen mukaan kuin 6 §: ssä säädetään.
10616: kotimalllhan pysyvästi palannut saa 50 prosentin Mitä 1 momendssa on säädetty, ei koske yli
10617: verohelpotuksen kaikista veroista viiden vuoden 2 000 markan vuokratuloa eikä asuntotulovero-
10618: ajaksi. laissa (505/73) tarkoitettu'a yli 2 000 markan
10619: 4 §. asuntotuloa, joka määrätään verovelvollisen tai
10620: Eläkkeestä saadaan vähentää 800 markkaa hänen perheensä vapaa-ajan viettoon käytettä-
10621: kultakin täydeltä kalenterikuukaudelta, jolta läh- väksi: tarkoitetusta asunnosta.
10622:
10623: Helsingiss,ä 6 päivänä helmikuuta 1975.
10624:
10625: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
10626: Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
10627: J. Juhani Kortesalmi.
10628: 29 173/75
10629: 226
10630:
10631: Lak.al. n:o 1.30.
10632:
10633:
10634:
10635:
10636: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi obligaatiolainojen veronhuojen-
10637: nuksista annetun lain muuttamisesta.
10638:
10639:
10640: E d u s kun n a 11 e.
10641:
10642: Eduskunta on hyväksynyt lain oblig!l'acioiden jattomaan pussilin ja yhteiskuntamahdin kasvat-
10643: verovapauden jatkamisesta. Tällä vavoin hallitus tam~seksi·, mutta yritteLiäisyyden ja nimenomll'an
10644: tukee suuromrstajia, jotka ovat sijoittaneet m~l pienyrittehäisyyden kohdalla vain kiristetään
10645: joonaoma:isuuks~a verovapaisiin obligaatioihin. rahatilannetta j-a lisätään veroja. SMP ei voi
10646: Samanaikaisesti tavallisten kansalaisten verotus tällaista hyväksyä.
10647: kiristyy, mutta varakkaa~t piirit ovat saaneet Näistä syistä SMP esittää lakiehdotuksessaan,
10648: :itselleen laillisen veroporsmmreiän. Tätä vero- että obLigaatioiden verovapaus ei koskisi lain
10649: porsaooreikää haluaa Sorsa-Virolarsen hallitus voimaantulon jälkeen Hikkeelle laskettuja valtion
10650: vielä j·atkaa. obligaatioi,ta eikä myöskään asetuksella säädet-
10651: Lisäksi hallitus on halunnut, että valtion täviä obHgaatioiden suuromi.stajia. SMP ei hy-
10652: ob1iga'!l!Diot myös tulevat täysin verovapaiks:i. väksy veroasioissa laillisia porsaanreikiä.
10653: Näin on tapahtunut siitäkin huolimatta, että Maimtuil1a perusteilla ehdotamme kunnioi!t-
10654: valtion pussi on ylettömästi p:ullollaan rahaa. taen,
10655: Kysymykses·sä on sJis sosialistisen Suomen ra-
10656: kentaminen, jossa valtion obLigaatioiden vero- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10657: vapauden avulla ohjataan pääomat valtion poh- lakiehdotuksen:
10658:
10659:
10660: Laki
10661: obligaatiolainojen veronhuojennuksista annetun lain muuttamisesta.
10662: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään obligaatiolainojen veronhuojennuksista 24 päivänä
10663: kesäkuuta 1969 annetun lain 1 §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti:
10664:
10665: 1 §. kään asetuksella säädettäv·iä maindttuiltla vuoSiina
10666: - - - - - - ------- - - liikkeelle laskettujen obligaatioiden suuromis-
10667: Tämä laki d koske valtion vuos·tna 1975 ja tajia.
10668: 197 6 li!ikkeeHe 1askelll!i<a obligaatioita eikä myös-
10669:
10670:
10671: HelSiingrssä 5 päivänä helmikuuta 1975.
10672:
10673: Veikko Vennamo. Pekka Vennamo.
10674: J. Juhani Kortesalmi. Rainer Lemström.
10675: Mikko Vainio.
10676: 227
10677:
10678: Lak.al. n:o 131.
10679:
10680:
10681:
10682:
10683: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi veronmaksun laiminlyömisen
10684: johdosta suoritettavasta veronlisäyksestä annetun lain 1 §:n
10685: muuttamisesta.
10686:
10687:
10688: E d u s k u n n a 11 e.
10689:
10690: Voimassa oleva ·laki merkitsee raska>an ryöstö- SMP:n eduskuntaryhmä eri voi hyväksyä halli-
10691: koron määräämistä verorästeille. Samalla se mer- tuksen kantaa, koska se merkitsee järjetöntä
10692: kitsee Lisääntyviä vaikeuk811a piemtuloi'Sille pal- kiskuritoimintaa hallituksen taholta suomalarista
10693: kannauttijoille ja ennen kaikkea pienyrityksiUe. veronmaksaj·aa kohta'an. Hallituksen on löydet-
10694: Hallituksen harjo~ttama veropolitiikka on kmis.- tävä muut keinot veronlciertäjien j·a niihin ver-
10695: tämässä yrittävintä cihmistä maassamme yli kesto- vattavien kohdalla. Ei ole oikein, että asunnoton
10696: kyvyn rajojen. Verotarulukot purevaJt yhä lci- ansioeläkeläinen ja muut pienituloiset sekä todel-
10697: peämmrn pienituloisten jo muutenkin alhai!sta liset p~enyrittäjät pannaan samaan veneeseen
10698: ansiota, pienyrittäjät joutuv·at aina vam kovem- suurituloisten veropinnatien kanssa vastaamaan
10699: man taloudellisen vastuun kantajiksi. Vuoden heidän kcinottelustaan.
10700: 1974 tulojen pohjalta suoritettlava verotus on Ottaen huomioon yhä raskaamman verotuksen
10701: ennenkuulumattoman raskas, joka merlci<tsee sa- ma:assa:mme, joka aina vain vorimakka:ammin koh-
10702: doilletuhansille kansalatisillemme ylimska~ta Hsä- d±stuu pienritulo~shln kansanos:i:1n, on mielestäm-
10703: verolrippuja. Kun nämä lisäverot kohdistuvat me pienten jäämien osaltra korkoa alennettava.
10704: pääas,~assa palklmtyöväestöön, pienyrrittäJ~, lisä- On myösbn huomioitava, että hallituksen vero-
10705: ansioita ri}an ulkopuolelta ha:nkkincisririn osa-aika- uudi!stusldn palvelee vaån rikkaita ja suurituloi-
10706: pienviljelijöihin ja pienellä ansioeläkkeellään sia, joten verokuorma sen kun Usääntyy pieni-
10707: toimeentuleviin, pitäisi hallituksen tajuta, että ja keskrtuloi:stren osalle, työvaltais~sta pienyrittä-
10708: s·eurauksena on verojäämrien kohoammen. Hal- jfstä puhumattakaan. Tästä syystä on perusteltua
10709: litus lienee tietoinen tosiasioista, että vähäva- muuttaa hallituksen ryöstökorkolinjaa. Tähän
10710: raisilla ei ole mahdollisuuksia selvitä kaikilta velvoitt·aa myös lähestyvä pula-a<ika.
10711: osin kovkeiden lisä- ja ennakkoverojensa mak- Edellä olevaan viritaten ehdotamme kuoorioit-
10712: susta, ja tästä syystä tuotiin eduskunnan hyväk- tavasti,
10713: syttäväksi köyhän kansan kiristämisruuviksi
10714: luonnehdittava lakiesitys verojäämien kiskuri- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10715: koron korottamiseksi. Se meni kuitenkJin nurin lakiehdotuksen:
10716: eduskunnassa SMP:n esityksestä.
10717:
10718:
10719: Laki
10720: veronmaksun lainminlyömisen johdosta suoritettavasta veronlisäyksestä annetun lain
10721: 1 §:n muuttamisesta.
10722:
10723: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan veronmaksun laiminlyömisen johdosta suoritet-
10724: tavasta veronlisäyksestä 30 päivänä joulukuuta 1943 annetun larin ( 1077/43) 1 §:n 1 momentti
10725: näin kuuluvaksi:
10726:
10727: 1 §. kunnan seurakunnalle suoritettavan veron mak-
10728: Joka laiminlyö valtiolle tai kunnalle tahi evan- samisen määräaikana, olkoon velvollinen suorit-
10729: kelis-luterilaisen kirkon tai ortodoks:i:sen kirkko- tamaan erääntyneelle veromäärälle shltä päivästä,
10730: 228 Lak.al. n:o 131
10731:
10732:
10733: jona vero viimeistään olisi ollut maksettava, keskuspanklciluotosta kulloinkin peruskorkona
10734: maksupäivään veronlisäyksenä kultakin täydeltä velottamaa korkoa korkeampi. Peruskoron muu-
10735: markalta valtiovarainministeriön määräämän toksesta huolimatta sovelletJaan kuitenkin aikai•
10736: vuotuisen koron, joka korko saa olla enintään semmin veronlisäyksen suuruudesta annettua
10737: 0.75 prosenttiyksikköä, milloin laJimlnlyöty määräystä sen kalenterivuoden loppuun, jonka
10738: määrä ci ylitä viittätuhatta markka!a, ja viisi- aikana muutos on tapahtunut.
10739: tuhattJa markkaa ylittävältä osalta enintään 3.75
10740: prosenttiyksikköä Suomen Pankin rahalaitosten
10741:
10742:
10743: Helsingtssä 5 päivänä helmikuuta 1975.
10744:
10745: Veikko Vennamo. Mikko Vainio.
10746: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
10747: Pekka Vennamo.
10748: 229
10749:
10750: Lak.al. n:o 132.
10751:
10752:
10753:
10754:
10755: V. Vennainö ym;: Ehdotus laiksi asuntotuotantolain 11 a §:n
10756: väliaikaisesta muuttamisesta.
10757:
10758:
10759: Eduskunh.alle;
10760:
10761: Suomen Panklci on korottanut viimeksi Sorsa Kaiken kukkuraksi hallitus ja laki ovat unoh-
10762: - Virolarisen hallituksen tahdon mukaisesti laina- taneet omftkotitalot ja asunto-osakkeiden omis-
10763: korkoa kertaheitolla- puolitoista prosentti~:t. ·Li- tajat. Kyllä heillälcin lainakorko puree sama:lla
10764: säksi suunnitellaan uus~a lain;akoron korotuksia, tavaJla kuin muissakin tapauksissa •.
10765: Lainakorko on kustannuserä. Lainakoron ko- Lakia on siis korjattava. SMP:n käsityksen
10766: rotus merlcitsee tavaroiden hintojen nousua ja mukaan .hallirt:ukselle tulisi antaa· suoranainen
10767: siis irnflaatiota. velvoitus alentaa - asumisen j·a rakentamisen
10768: Hs·äksi lainakoron korotus nosta!a erityisesti kustannusten kohoamisen estämiseksi - valtion
10769: asumiskustJannuksia ja rakentamisen kustannuk- lainojen kovkoa enintään 2 prosenttia lainojen
10770: sia. maksuajasta riippuen.
10771: Sorsa-Virolaisen hallitus onkin joutunut to- Laki ·oliså: ulotettava koskemaan myös oma-
10772: teamailn, että lainakoron korotus ö&a:lta"<J.n on kotitaloja ja asunto-osakkeita, minkä lisäksi lain
10773: ki<ihdyttänyt hintavyöryä ja inflaatiota. Näistäkin voimasaoloaikaa olisi jatketJtava vuoden 197 6
10774: syistä ha!Htus on jossain määrin haluoo.ut alentaa loppUun.
10775: eräiden asumisen ja rakentamisen kuStannusten
10776: Mainituilla perusreiHa ehdotamme kutmioit-
10777: nousua.
10778: Näi.Hä perusteilla on hallitus katsonut, että tilVasti,
10779: vuokra- ja asunto-osuuskuntamlojen valtion laå- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10780: nojen korkoa voitaisiin hallituksen pä#töksep~, lakiehdotuksen:
10781: a1en<taa eni!ntään yhdellä prosentilla.
10782: . . :;·· ,·
10783: · ·.' r ·
10784:
10785: .Laki
10786: asuntotuotantolain 1l a § :n väliaikaisesta muuttamisesta .
10787:
10788: .. . Eduskunnan päätöksen mukaåse!ici muutetaan 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun asunto-
10789: tuotantolain 11 a § väiiarikaisesti näin lfuuluvaksi:
10790:
10791: lla §. . ~ukai;ta.korkoa maksuajasta riippuen emntään
10792: . Valtioneuvoston tulee asumiskustan~usten kahdella prosenttiyksiköllä toistaiseksi, kuiten-
10793: k:()h~u!Hsina pysyttämi:seksi alenrn,a vt:Jokra~ ·ja kin enintään vuoden 197 6 loppuun saakka.
10794: a·sunto-osuuskuntatalojen rakentamiSita,, laajenta- Mitä 1 momencissa on säädetty koskee myös
10795: mista tai' peruskorJausta varten .1 päivänä. heinä- vasta·avasti 11 §:n 2 momentin omakotitaloa ja
10796: kuuta 1968 ja sen jälkeen myönnetyåstä ja myön- asunto-osakeyhtiötä.
10797: nettävistä asuntolainoista 1 päivänä huhtikuu:ta
10798: 1975 lukien veloitettavaa~ 11 §: n 1 moll}entin Tämä laki on voimassa vuoden 1976loppuun.
10799: ---,..,.--;-
10800: Hels1ngissä 5 päivänä helmi,kuuta 1975.
10801:
10802: Veikko Vennamo. Pekka Vennamo.
10803: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
10804: Mikko Vainio•
10805:
10806: • ,·,.;.\·l ,1:
10807: 230
10808:
10809: Lak.al. n:o 133.
10810:
10811:
10812:
10813:
10814: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 3 §:n muut-
10815: tamisesta.
10816:
10817:
10818: E d u s kun n 11ll e.
10819:
10820: On väärin, että valtio rikastuu välttämättö- kaudeks1. Mutta tämä peräänanto on vain tila-
10821: myystavaroiden 1iikevad:htoverolla. Kun niliden päinen.
10822: kuluttaj'amnta nousee, niin valtion verotulot Kuitenlcin tarvita® maassamme kiireelLisiä
10823: vain kasvavat. Näiln on tapahtunut viimeisten toimenpiteLtä elintarvikkeiden raskaan liikevaih-
10824: vuosien kovan hintavyöryn aikaoo. toveron kokooo:m poistamiseksi. Kysymys on
10825: Er.iltyisen väärin on, että elintal'VIikkcilta valtio erittäin suurista summista. Samalla vo.ilta~siilin tur-
10826: perii 1iikevaihtoveroa. SMP on vaatinut vuosi~ vata perhe- ja pienviljelijöille kunnolliset tuot-
10827: kausi'a elintarvikkeiden liikevaihtoveron poi'S'I:a- taj.ahrnn~aJt diltlltarvikkeista sekä estää kotirnali.s-
10828: mi!sta, joka on sekä kuluttajien: että tuottajien ten eHntarv~kkeiden pula, kurutenka:m kuluttaja-
10829: etu. Valtio ei saa rikastua syömisen kustannuk- hintoja nostamatta. Valtion riilsto välistä vain
10830: sella. Mutta ka~kki tällaiset SMP:n esitykset on poistu:isi.
10831: eduskunnassa vuodesta vuoteen hylätty muiden Mainituilla perust~Ua ehdotamme,
10832: puolueiden yhteistdntamaUa.
10833: Kurlcistusneuvottelujen vuoksi Sorsa-Viro- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10834: laisen hallitus kuitenkin poi'sti elinta'l'V'ikkeilm lakiehdotuksen:
10835: rajoitetusti liikevMhtoveron muul:amaksi kuu-
10836:
10837:
10838: Laki
10839: liikevaihtoverolain 3 §:n muuttamisesta.
10840:
10841: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 1isätään 5 päiv·änä joulukuuta: 1963 annetun Liikevaihto-
10842: verolain 3 §:ään näi:n kuuluva uusi 2 momentti:
10843:
10844: 3 §. 4) maito, myös kuodttun'<l!, ja sHitä valmis-
10845: Vetut etinta~v~kkeet;
10846: Myynn~n verotusarvoa laskettaessa verovelvol- 5) kamnmunaJt, myös 1ajite1tuma, ja niistä
10847: linen saa tehdä liikevaihtoverolain 18 §:n 1 mo- valmilstetut elintarvikkeet;
10848: mendn a- ja b-kohdaSJSa tarkoitetun vähennyk- 6) juudk'I!Svit ja vihannekset ja niistä valmis-
10849: sen puoHtoistakertaisena seuraavien tavaroiden tetut elmtarvikkeet;
10850: osalta: 7 ) kala ja karlajalosteet;
10851: 1 ) ihmisravinnoksi käytetty vilja ja si!Ptä val- 8) työvaatteet ja työjalkineet; sekä
10852: mistetut elintarvikkeet; 9) teur.aseläimeksi hMlk~tut lrui·kevarhtoverO'-
10853: 2) peruna, myös lajiteltuna, ja s®:tä valmis- hrin 3 § :n 1 momentin d-kohdassa tarkoitetut
10854: tetut elintarvikkeet; eliii!met.
10855: 3 ) liha ruhoina, ruhon osina tai luuttomasti
10856: lclkattuna ja sHtä valmistetut elrintarvi:kkeet;
10857:
10858: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 197 5.
10859:
10860: Veikko Vennamo. Pekka Vennamo.
10861: Rainer Lernström. Mikko Vainio.
10862: J. Juhani Kortesalmi.
10863: 231
10864:
10865: Lak.al. n:o 134.
10866:
10867:
10868:
10869:
10870: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi veronhuojennustalletuksesta
10871: annetun lain muuttamisesta.
10872:
10873:
10874: E d u s k u n n a II e.
10875:
10876: Piensäästäjiten jatkuva riistäminen inflaatiolla Kun SMP esitti veronhuojennustalletuksia
10877: ja hintavyöryllä on ollut perustuslain vastaiiSta koskevaa lakia niin korjattavaksi, että se to-
10878: ja törkeintä, mitä voidaan ajatella. Suuret puo- della edes osittain turvaisi piensäästäjät, me
10879: lueet ovat suunn1telmallisesti sosialisoineet pien- jäi.mme käytännöllisesti katsoen yksin edus-
10880: säästäjien omarsuutta ja pienomistus onkin ollut kunnassa.
10881: aina hcidän vihansa kohteena, koska se estää Kun ei ole mitään varmuutta siitä, että saa-
10882: monopo1ien ja kollektivismin Suomen rakenta- daan läpi SMP:n eduskunnassa oleva lakitaloite
10883: misen ja kansanvaltaisen järjestelmän muuttami- piensftästäjien indeksiturvasta, niin on välttä-
10884: sen kurijärjestelmäksi. mätöntä edes yrittää korjata veronhuojennustal-
10885: Kun SMP viimeksi viime vuonna esitti val- letuksra koskevaa lakia ni,1n, että se edes jollain
10886: miin lakiehdotuksen piensäästäjien indeks~tur tavalla turvaisi piensäästäjät inflaation jatku-
10887: vasta, Mi<n Sukselainen kieltäytyi esittelemästä valta riistolta.
10888: tätä lakialoitetta eduskunnalle. Se pantiin paperi- SMP:n eduskuntaryhmän lähtökohtana on,
10889: koriin. Näin voitiin jatkaa piensäästäjien har- että pientalletuksille maksettaisiin kuusi pro-
10890: hauttamista eivätkä suurten puolueiden ja hei- sentt:i'aJ korkeampi korko kuin tavallisille pi!tkä-
10891: dän myötäjuoksi.joittensa lupauksia päinvastai- aikaitsNle talletuksille, ei kuitenkaan pienempää
10892: set puheet paljastuneet eduskunnan äänestyk- lisäkorkoa kuin mitä elinkustannusindeksin
10893: sissä ja pöytäkirjoissa. nousu edellyttää. Talletus pitäisi! tehdä kolmeksi
10894: Jopa hallitus antoi eduskunnalle esityksen vuodeksi ja saiJsi olla enintään 1 500 markkaa
10895: korkopalkkio- ja säästöpalkintotalletuksista ja neljännesvuodessa. Lisäksi pientallettaja saisi
10896: veronhuojennustalletuksista, jotka eduskunnan rajoitetun verohelpotuksen.
10897: enemmistö hyväksyi. Kuitenkin nämä pienet Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
10898: muruset piensäästäji:lle eivät ole muuta kuin taen,
10899: silmänlumetta. Inflaatio on syönyt ja syö edel-
10900: leen raskaasti maamme uutterimman väestön että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10901: pienomaisuuksia. Kysymyksessä oli vain har- lakiehdotuksen:
10902: hautus. Vääryys jatkuu.
10903:
10904: Laki
10905: veronhuojennustalletuksesta annetun lain muuttamisesta.
10906: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan veronhuojennustalletuksesta annetun lain 1, .3
10907: ja 4 § näin kuuluviksi:
10908:
10909: 1 §. vähennykset on tehty, kuusi prosenttia rahalai-
10910: Vuosilta 1975, 1976, 1977 ja 1978 toimitet- tokseen verovuonna tekemänsä veronhuojennus-
10911: tavissa verotuksiss'a on luonnollisella henlcilöllä, talletuksen määrästä, ei kuitenkaan enempää
10912: jokar ennen sen kalenterivuoden alkua, jolloin kuin 360 markkaa cikä enempää kuin veron
10913: tallettaminen on alkanut, on täyttänyt viis1toista koko määrä.
10914: vuotta, oikeus vähentää valtiolle suoritettavasta Jos 1 momentissa tarkoitetulla henkilöllä ei
10915: verotulostaan, sen jälkeen kun muut lain sallimat ole sanotussa momentissa tarkoitettua tuloveroa
10916: 232 Lak.al. n:o 134
10917:
10918: ollenkaan tai jos momentissa tarkohettu vähen- vuosineljännesten aikana samaan rahalaitokseen
10919: nys voidaan toteuttaa vain osittain, on valtion ja jotka kukin ovat vähintään 50 markan ja enin-
10920: suoritettava asianomaiselle veronvähennyksestä tään 1 500 maTkan suuruiset.
10921: toteutumatta jäävä rahasumma.
10922: 4 §.
10923: 3 §. Veronhuojennustalletukselle on maksettava
10924: Verovuonna tehdyksi veronhuojennustalletuk- vähintään kuusi prosenttiykstikköä korkeampi
10925: seksi katsotaan sellaisten neljän saman verovuo- korko kUin mitä samassa rahalaitoksessa makse-
10926: den tali verovuoden ja si.>tä edeltäneen verovuo- taan 24 kuukauden määräaikaistalletuksille, ei
10927: den aikana 36 kuukaudeksi tehdyn määräaikais- 1.."1litenban pienempää lisäkorkoa kuin mitä elin-
10928: talletuksen yhteismäärä, jotka talletukset vero- kustannusindeksin nousu edellyttää. Tämä lisä-
10929: velvollinen on tehnyt peräkkäisten kalenteri- korko maksetaan valtion varoista.
10930:
10931:
10932: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1975.
10933:
10934: Veikko Vennamo. Pekka Vennamo.
10935: Rainer Lemström. Mikko Vainio.
10936: J. Juhani Kortesalmi.
10937: 233
10938:
10939: Lak.al. n:o 135.
10940:
10941:
10942:
10943:
10944: Westerholm ym.: Ehdotus laik;i tulo- ja varallisuusverolain
10945: muuttamisesta.
10946:
10947:
10948: E d u s k u n n a II e.
10949:
10950: Voimassa olevan tulo- ja varallisuusverolain palkkaamaan apulaisen tai etsimään hoitopaikan
10951: 25 §:n mukaan verovelvollisella on oikeus tu- kodin ulkopuolelta yksityisen perhepäivähoidon
10952: lostaan vähentää tulon hankkimisesta tai säilyt- piiristä, jolloin kuukausimenot ovat jo 300-
10953: tämisestä johtuneet menot. Mainitun lain 27 400 mk lasta kohti. Kun meno ei ole vähen-
10954: §:ssä kuitenkitn säädetään, että tulon hanklcimi- nyskelpoista, ei näiden perheiden äitien töihin
10955: sesta tai säilyttämisestä johtuneina menoina ei meno kannata. Näin usein pitkällekin koulu-
10956: saa vähentää verovelvollisen ja hänen perheensä tettu työvoimareservi jää käyttämättä.
10957: elantokustannuksia, joita ovat mm. kotiapulai- Koska jokaisella tulee olla mahdollisuus va-
10958: sen palkkamenot. lita kodin ja ansiotyön välillä ilman että esim.
10959: Laki lähtee siitä vanhasta käsityksestä, että verotus vaikuttaa asiaan, on varsin perusteltua,
10960: vain varakkailla on kotiapulaisia. On väärin että kaikki lapsen päivähoidosta aiheutuneet
10961: luulla, että nykyisin joku paikkaisi kotiapulai- menot olisivat samassa asemassa ja vähennys-
10962: sen itseään varten, vaan apulainen on nimen- kelpoisia tulon hankkimisesta johtuneina me-
10963: omaan lapsia varten, jotta vanhemmat voisivat noina.
10964: käydä ansiotyössä. Täten apulaisen paikkaami- On myös muistettava, että eduskunta edel-
10965: nen on edellytys vanhempien työssä käynnille lytti tulo- ja varallisuusverolakia hyväksyessään
10966: ja näin palkka on selvä tulon hankkimisesta hallituksen selvittävän, millä tavoin työssäkäy-
10967: johtuva meno. ville lasten hoidosta aiheutuvien kustannusten
10968: Vallitseva päivähoitopaikkapula asettaa lap- huomioon ottamista verotuksessa voitaisiin ny-
10969: siperheet eliarvoiseen asemaan, sillä vain osalla kyisestään laajentaa.
10970: on mahdollisuus saada lapsilleen päivähoito- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
10971: paikka kunnallisista laitoksista, joiden menot
10972: ovat muuten noin 4 000-5 000 mk hoitopaik- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10973: kaa kohti vuodessa. Muut perheet joutuvat lakiehdotuksen:
10974:
10975:
10976:
10977:
10978: Laki
10979: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
10980: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
10981: varallisuusverolain ( 1043/7 4) 27 § ja lisätään lain 26 §: n 1 momenttiin uusi 8) kohta seu-
10982: raavasti:
10983: 26 §. 8) ansiotyössä olevien yhteisverotettavien
10984: Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat aviopuolisoiden ja yksinhuoltajain lasten päivä-
10985: muun ohessa: hoidosta aiheutuneet menot.
10986:
10987: 30 173/75
10988: 234 Lak.al. n:o 135
10989:
10990: 27 s.
10991: Tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä joh- sen ja hänen perheensä elantokustannuksia, joi-
10992: tuneina menoina ei saa vähentää verovelvolli- ta on myös asunnon vuokra.
10993:
10994:
10995: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 197 5.
10996:
10997: Raino Westerholm. Veikko J. Turunen.
10998: Olavi Ronkainen. Antero Juntumaa.
10999: 235
11000:
11001: Lak.al. n:o 136.
11002:
11003:
11004:
11005:
11006: S. Westerlund ym.: Ehdotus laiksi tulo- ;a varallisuusverolain
11007: 22 §:n muuttamisesta.
11008:
11009:
11010: E d u s k u n n a 11 e.
11011:
11012: Vuoden 1975 alusta voimaan tulleen tulo- ja näin ollen sairauskassojen maksamien palvara-
11013: varallisuusverolain 2.2 §:n 1 momentin 19 koh- hojen tähänastisen verovapauden poistamista.
11014: dassa on sairauskassojen maksamien päiväraho- Nykyisestä järjestelmästä luopuminen mer-
11015: jen verovapauden edellytyksiä muutettu siten, kitsisi työntekijöihin kohdistuvan jäsenmaksu-
11016: että kassan jäseniltä perittyjen jäsenmaksujen rasituksen tuntuvaa kasvua, koska kassalle suo-
11017: määrän on oltava vähintään yhtä suuri kuin ritettavat lisäjäsenmaksut jäisivät pois. Työn-
11018: työnantajan maksama kannatusmaksu. antajat eivät vastaisuudessa voisi tukea vapaa-
11019: Vuodelta 1973 olevien tilastojen mukaan 123 ehtoista sairauskassatoimintaa riittävässä mää-
11020: sairauskassaa sai työnantajalta kannatusmaksua. rin. Tämä johtaisi sairauskassojen toiminnan
11021: Näihin sairauskassoihin kuului 134 495 työn- vaikeutumiseen työpaikoilla ja heikentäisi työn~
11022: tekijää, ja työnantajan kannatusmaksu vaihteli tekijäin sairausturvaa.
11023: 60-75 prosentin välillä vakuutusmaksutulosta. Sairauskassoihin kuuluvat työntekijät katso-
11024: Voimassa olevien työehtosopimusten mukaan vat, että työehtosopimuksissa edellytettyä jär-
11025: voidaan sopia, että työehtosopimuksen mukaista jestelyä on pidettävä palkkaukseen liittyvänä
11026: sairausajan palkkaa vastaava korvaus makse- työntekijöille annettuna etuna. Koska tulo- ja
11027: taan sairauskassan kautta päivärahana. Eräissä varallisuusverolain muutos merkitsee työehtoso-
11028: työehtosopimuksissa ei muuta mahdollisuutta pimusratkaisuun liittyvän edun menetystä, olisi
11029: tunnetakaan. Maksamistaan päivärahoista sai- lakiin saatava korjaus. Tyydyttävään tulokseen
11030: rauskassa perii jäseneltä lisäjäsenmaksun, jonka päästäisiin muuttamalla ko. lainkohta siten, että
11031: suuruus vaihtelee 20-27 prosenttiin. Lisäjäsen- päivärahat olisivat veronalaista tuloa vasta, jos
11032: maksusta saaduilla tuloilla sairauskassat ovat työnantaja on suorittanut vakuutusmaksuista
11033: pystyneet järjestämään jäsenilleen erittäin hy- enemmän kuin kolme neljäsosaa.
11034: vän pakollista sairausvakuutusta täydentävän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11035: sairausturvan. Kaikissa näissä sairauskassoissa nioittavasti,
11036: työnantajan maksama kannatusmaksu on ylit-
11037: tänyt jäseniltä saadut jäsenmaksut. Tulo- ja va- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11038: rallisuusverolain aiheuttama muutos merkitsee lakiehdotuksen:
11039:
11040:
11041:
11042: Laki
11043: tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta.
11044:
11045: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
11046: varallisuusverolain (1043/74) 22 §:n 1 momentin 19) kohta näin kuuluvaksi:
11047:
11048: 22 §.
11049: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota: rauden, vian tai vamman johdosta saatua pal·
11050: värahaa, eläkettä tai elinkorkoa kahdelta ensim-
11051: 19) vapaaehtoisen vakuutuksen nojalla sai- mäiseltä vuodelta paitsi milloin vakuutuksen
11052: 236 Lak.al. n:o 136
11053:
11054:
11055: maksuista on enemmän kuin kolme neljäsosaa lisen suorittamasta työstä, tehtävästä tai palve-
11056: maksanut työnantaja tai joku muu, jonka kan- luksesta.
11057: nalta niitä on pidettävä vastikkeena verovelvol-
11058:
11059:
11060: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
11061:
11062: Seppo Westerlund. Kerttu Hemmi.
11063: Olavi Borg. Aili Laitinen.
11064: 237
11065:
11066: Lak.al. n:o 137.
11067:
11068:
11069:
11070:
11071: S. Westerlund ym.: Ehdotus laiksi asuntotulon verottamisesta
11072: eräissä tapauksissa annetun lain muuttamisesta.
11073:
11074:
11075:
11076:
11077: E d u s k u n n ft 11 e.
11078:
11079: Moni asutuskeskuksissa asuva suunnittelee häntä paremmin asuva naapurinsa. Ristiriitoja
11080: pääsyä loma-ajaksi luonnon keskelle rentoutu- syntyy myös maapohjan neliöhinnoissa jne. Nii-
11081: maan. Sellaisia ovat olleet myös ne säästeliäät, den määrääminen muodostuu käytännössä vai-
11082: jotka eivät ole käyneet rahojaan tuhlailemaan, keaksi ja epätasaiseksi.
11083: vaan ovat hankkineet tontin, jolle sitten he V aidonverotuksen progression epäedullisuus
11084: ovat rakentaneet kuka minkäkinlaisen kesäasun- on kiusallinen. Kun asuntotulo lisätään verotuk-
11085: non. He ovat kaikesta kieltäytymisestä huoli- sessa palkkatuloon ja kun kysymyksessä useim-
11086: matta olleet tyytyväisiä elämäänsä. Mutta nyt miten on yhteisverotus, ylittää vero huomatta-
11087: on verottaja iskenyt kyntensä heidän kesäasun- vasti sen määrän, minkä tunnollinen verottaja
11088: toonsa korottamalla verotusarvoja moninkertai- kohtuudella asettaisi asuntoeduksi arvioides-
11089: siksi, josta on ollut seurauksena, että veronalai- saan asumisen mukavuutta askeettisissa oloissa.
11090: set asuntotulot ovat viime vuodelta nousseet Valtionverotus on kesämökkiläisten kohdalla ai-
11091: jopa viisinkertaisiksi. Siitä kunnalle makset- van kohtuuton, usein on vielä kysymys eläke-
11092: tavan veroerän vielä ymmärtää, mutta kun siitä läisestä, joka on hankkinut mökin virkistyäk-
11093: osuuden ottaa myös muutkin, ja kun valtio seen, mielenterveyttä ja vanhuuden lomapäiviä
11094: kahmaisee erikseen oman laskelmaosa mukaan varten, ja tosiasiassa virheellinen, koska vapaa-
11095: osuuden, on kansalaisten ärsyyntyminen ym- ajan asunnot asukkaineen ovat lähempänä kun-
11096: märrettävää. tien palveluj•a kuin itse valtiota, jonka ei pi-
11097: Verotuksessa on perusohjeena ( VerotusL täisi lainkaan enää tyydyttää julkisyhteisöjen
11098: 55 §), että verotettavan tulon ja omaisuuden varaintarvetta tästä lähteestä. Hyvällä syyllä
11099: määriä vahvistettaessa on tunnollisesti sekä val- voitaisiin yksinomaan puhua kesämökkimak-
11100: tion ja kunnan että verovelvollisen etua silmällä susta, jonka kunta saa korvauksena tarjoamis-
11101: pitäen harkittava, mitä verovelvollisen tulosta taan kunnan palveluksista ja niistä rasitteista,
11102: ja omaisuudesta sekä muista asiaan kuuluvista joita kunnan kannettavaksi kertyy kesämökki-
11103: seikoista on veroilmoituksesta tai muutoin sel- läisten johdosta huomioiden myös saasteet jä-
11104: ville käynyt taikka muulla perusteella on oi- tevesien muodossa, teiden ylläpidot, terveyden
11105: keaksi katsottava. huollot jne. Kesämökkiläinen aiheuttaa menoja
11106: Mainittua perusohjetta ei kuitenkaan voida siis lähinnä kunnalle, jolla pitäisi olla näin ol-
11107: noudattaa verovelvollisen etua loukkaamatta, len myös yksinomainen oikeus kantaa "kesä-
11108: koska kesämökkiläisten asunto-olot ovat hyvin mökkimaksu" menojensa kattamiseen.
11109: erilaiset, ja koska asuntotulo määräytyy pää- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
11110: osaltaan maapohjan verotusarvon perusteella, ja
11111: esim. heikkokuntoisen mökin omistaja maksaa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11112: parhaimmassa tapauksessa enemmän veroa kuin lakiehdotuksen:
11113: 238 Lak.al. n:o 137
11114:
11115:
11116:
11117: Laki
11118: asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa annetun lain muuttamisesta.
11119: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään asuntotulon verotuksesta eräissä tapauksissa 15
11120: päivänä kesäkuuta 1973 annettuun lakiin (505/73) uusi näin kuuluva 1 a §:
11121:
11122: 1 a §.
11123: Asuntotulo vapaa-ajan asunnosta jätetään
11124: valtionverotuksessa verottamatta.
11125:
11126:
11127: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
11128:
11129: Seppo Westerlund. Aili Laitinen.
11130: Kerttu Hemmi. Olavi Borg.
11131: 239
11132:
11133: Lak.al. n:o 138.
11134:
11135:
11136:
11137:
11138: Asvik ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muutta-
11139: misesta.
11140:
11141:
11142: E d u s k u n n a II e.
11143:
11144: Kansalaisten verorasitus on viime vuosina pienituloisten veronmaksajien verorasituksen
11145: tuntuvasti lisääntynyt. Erityisesti pienituloisten keventämiseksi kunnallisverotuksen perusvä-
11146: osalta on verorasitusta lisännyt kunnallisen ve- hennystä korottaa 2 000 markasta 4 000 mark-
11147: rorasituksen kasvu. Huolimatta siitä, että perus- kaan. Samoin tulisi kunnallisverotuksessa myön-
11148: ja lapsivähennyksiä kunnallisverotuksessa on nettävän lapsivähennyksen määrää nos!)aa 650
11149: korotettu on näiden vähennysten määriä yhä markasta 800 markkaan.
11150: edelleen pidettävä liian pieninä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11151: Jakoverona kunnallisvero kohdistuu ankarana nioittaen,
11152: jopa sellaisiin pienituloisiin veronmaksajiin, jot-
11153: ka tulojen vähäisyyden vuoksi eivät enää joudu että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11154: maksamaan valtionveroa. Tämän vuoksi tulisi lakiehdotuksen:
11155:
11156:
11157: Laki
11158: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
11159:
11160: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1973 annetun tulo- ja
11161: varallisuusverolain (1043/74) 36 §:n 1 momentin 2 kohta sekä 37 §näin kuuluviksi:
11162:
11163: 36 §. 37 §.
11164: Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- Jos koko verovuoden Suomessa asuneen
11165: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää: henkilön tulo edellämainittujen vähennysten
11166: jälkeen ei ole 4 000 markan määrää suurempi,
11167: 2) 800 markkaa jokaisesta alaikäisestä lap- on siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä sa-
11168: sesman ja kasvattilapsesta, jota hän on vero- notun tulon määrä, tai jos tulo on 4 000 mark-
11169: vuonna elättänyt, kuitenkin niin, että vähennys kaa suurempi, 4 000 markkaa vähennettynä yh-
11170: myönnetään vain toiselle valtionverotuksessa dellä prosentilla jokaisesta täydestä 40 markan
11171: yhteenlasketun tulon perusteella verotettavista määrästä, jolla tulo ylittää 4 000 markan mää-
11172: puolisoista, jolloin, jos molemmilla puolisoiilla rän (perusvähennys).
11173: on tuloja, vähennyksen saa vain se puoliso,
11174: jonka tulojen yhteismäärä on suurempi (lapsi-
11175: vähennys),
11176:
11177:
11178:
11179: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
11180:
11181: Toivo Asvik. Pentti Liedes. Aarne Pulkkinen.
11182: Ensio Laine.· Taisto Sinisalo. Aarne Koskinen.
11183: Heimo Rekonen. Niilo Koskenniemi. Irma Rosnell.
11184: 240
11185:
11186: Lak.al. n:o 139.
11187:
11188:
11189:
11190:
11191: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi pientallettajien indeksiturvasta.
11192:
11193:
11194: E d u s k u n n a 11 e.
11195:
11196: Voimassa olevat lait eivät turvaa piensäästä- Kuitenkin vain asianmukainen indeksiturva
11197: jiä inflaation riistaa ja pientalletusten sosialisoi- voi tuoda oikeutta riistetyille piensäästäjille ja
11198: mista vastaan. Päinvastoin Sorsa-Virolaisen hal- heille myös omaisuuden suojaa.
11199: litus pienillä lisämurusilla yrittää narrata pien- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
11200: omistajilta lisärahaa pankkeihin inflaation syö- tamme,
11201: täväksi ja käytettäväksi pääosaltaan rikkaiden
11202: hyväksi. Jopa tallettaminen maassamme on teh- että Eduskunta hyväksyisi seuraaz1an
11203: ty arpapeliksi, jolloin arvootavoitolla yritetään lakiehdotuksen:
11204: saada pienomistajat alistumaan menetysten alai-
11205: siksi.
11206:
11207:
11208:
11209: Laki
11210: pientallettajien indeksiturvasta.
11211:
11212: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11213:
11214: 1 §. kia, osuuspankkia, postipankkia ja säästökassa-
11215: Jokainen henkilö, joka tallettaa rahalaitok- toimintaa harjoittavaa osuuskuntaa.
11216: 'Seen vähintään kolmeksi vuodeksi enintään
11217: kymmenentuhatta markkaa saa tälle talletuk- 3 §.
11218: selleen elinkustannusindeksin mukaisen indeksi- Edellä 1 §: ssä tarkoitetun indeksikorvauksen
11219: turvan. maksaa valtio rahalaitokselle asianmukaisen sel-
11220: Tallettajan on talletusta tehdessään kirjalli- vityksen perusteella, kuitenkin niin, että tästä
11221: sesti vakuutettava, että hänellä ei ole muuta korvauksesta jää viisi prosenttia rahalaitoksen
11222: vastaavaa talletusta rahalaitoksessa. itsensä kustannettavaksi.
11223:
11224: 2 §. 4 §.
11225: Edellä 1 §:ssä mainitulla rahalaitoksella tar- Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltami-
11226: koitet'aan tässä laissa liikepankkia, säästöpank- sesta ja toimeenpanosta annetaan asetuksella.
11227:
11228:
11229: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
11230:
11231: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
11232: Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
11233: J. Juhani Kortesalmi.
11234: 241
11235:
11236: Lak.al. n:o 140.
11237:
11238:
11239:
11240:
11241: Impiö yni.: Ehdotus laiksi keskioluesta annetun lain 1 §:n muut-
11242: tamisesta.
11243:
11244:
11245: E d u s k u n n a 11 e.
11246:
11247: Maassamme ovat yleisesti tunnettuja ne hai· niin muutettu, että keskioluen myynti olisi siir-
11248: talliset seuraukset, mitkä ovat aiheutuneet retty niihin myyntipisteisiin, joissa ort tarjolla
11249: 26. 7. 1968 säädetystä keskiolutlaista. Huoles- vahvempaa olutta, on käsityksemme mukaan
11250: tuttavimpia ovat ne seuraukset, jotka näkyvät ryhdyttävä osittaiseen tilanteen korjaamiseen.
11251: nuorten ihmisten parissa ja etenkin niiden, jot- Lähtökohdaksi sopisi viime vuoden lopussra
11252: ka eivät ole täyttäneet em. lain edellyttämää 18 Ruotsissa julkistetun komiteanmietinnön tulos,
11253: vuoden ikärajaa ja kuitenkin tunnetusti esiinty- missä sikäläisen olutjuoppouden ongelman rat-
11254: vät oluthumalassa. Työelämän kannalta on kiis- kaisemiseksi suositellaan ns. kansanolutta, jon-
11255: tattomasti käynyt ilmi, että lain voimassaolon ka alkoholipitoisuus on lähempänä pilsnerin
11256: aikana on työteho laskenut sielläkin, missä kuin keskioluen vastaavaa prosefittimäärää.
11257: muita alkoholia sisältäviä juomia ei ole lähetty- Meidän oloissamme se voisi olla keskioluen ny-
11258: villä saatavissa, mutta joilla paikkakunnilla on kyisen prosenttirajan keskivaiheilla, hiukan
11259: keskioluen kulutus huomattavan suuri. Miten- alempana kuten Ruotsin vastaava luku eli ny·
11260: kään harvinaisia eivät ole ne tapaukset, joissa kyisen yli 2,25% mutta alle 5,7% välillä,
11261: on havaittu työaikana sellaista keskioluen käyt- tarkasti sanottuna 3 %, mikä vastaisi Ruotsissa
11262: töä, joka vaikuttaa sekä työtehoon että työpai- liki kymmenen vuotta tutkineen komitean työn
11263: kan turvallisuuteen. tulosta.
11264: Samanaikaisesti kuin em. haittavaikutukset ja Edellä esitetyn perusteella ehdotwntne kun-
11265: monet epäkohdat, joita ei tässä ole lueteltu, nioittavasti,
11266: ovat tiedossa, ei kuitenkaan ole toistaiseksi il-
11267: mennyt poliittista tahtoa tai muitd tarpeita niin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11268: pitkälle, että laki olisi kumottu tai sitä olisi lakiehdotuksen:
11269:
11270:
11271: Laki
11272: keskioluesta annetun lain 1 § :n muuttamisesta.
11273:
11274: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan keskioluesta 26 päivänä heinäkuuta 1968 an-
11275: netun lain {462/68) 1 § näin kuuluvaksi:
11276:
11277: 1 §. omaan käymisen avulla valmistettua alkoholi-
11278: Tässä laissa tarkoitetaan keskioluella: pää· juomaa, joka sisältää enemmän kuirt 2,15, ttmt-
11279: asiassa maltaista, humalista ja vedestä yksin- ta alle .3,1 painoprosenttia etyylialkoholia.
11280:
11281:
11282: Helsingissä 1.3 päivänä helmikuuta 1975.
11283:
11284: Lauri Impiö. Eeva Kauppi. Mikko Asunta.
11285: Pekka Vilmi. Aili Vaittinen·Kuikka. Anna-Liisa Linkola.
11286: Paavo Niinikoski. Sylvi Saimo. Eero Lattula.
11287: 31 173/75
11288: 242
11289:
11290: Lak.al. n:o 141.
11291:
11292:
11293:
11294:
11295: A.-L. Jokinen ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 5 §:n muutta-
11296: misesta.
11297:
11298: E d u s k u n n a 11 e.
11299: V. 1932 väkijuomista annetun lain 5 §:n epärealistisena, mutta valistus- ja ohjaustyötä
11300: mukaan väkijuomaliike oli järjestettävä siten, sitäkin tähdellisempänä. Siksi valiokunta eh-
11301: että samalla kun estetään laitonta liikettä väki- dotti ja eduskunta hyväksyi sanotun periaate-
11302: juomien käyttöä supistetaan mahdollisimman pykälän sellaisena, että siitä oli poistettu sään-
11303: vähiin sekä juoppoutta ja sen turmiollisia vai- nös alkoholijuomien käytön rajoittamisesta
11304: kutuksia ehkäistään. mahdollisimman vähiin.
11305: V. 1968 annetussa alkoholilaissa tämä vas- Valiokunnan menettely perustui siihen, että
11306: taava periaatepykälä on kirjoitettu näin: arveltiin alkoholijuomien kulutuksen voivan
11307: "Alkoholiasioita hoidettaessa ja järjestettäessä lisääntyä ilman, että haitat vastaavasti lisään-
11308: on pyrittävä siihen, että alkoholista aiheutuvat tyisivät. Kokemus on kuitenkin osoittanut, et-
11309: haitat ja vauriot muodostuvat mahdollisimman tei tähän kuitenkaan ole päästy eikä ilmeisesti
11310: vähäisiksi." tulla pääsemäänkään.
11311: V. 1958 alkoholikomitean mielestä kulutuk- Alkoholijuomien kulutus on kuudessa vuo-
11312: sen supistamista ei ollut pidettävä itsetarkoi- dessa kasvanut pitkälti toistasataa prosenttia
11313: tuksena, vaan lähinnä keskeisenä menetelmänä, eikä vieläkään ole näkyvissä minkäänlaista kyl-
11314: jonka avulla pyritään alkoholivaurioiden supis- lästymistä, minkä on odotettu tasoittavan ku-
11315: tamiseen ja alkoholista aiheutuneiden haittojen lutuksen kasvuvauhtia.
11316: pysyttämiseen mahdollisimman vähäisenä. Jotta valtiovalta selvästi osoittaisi pyrkivän-
11317: Antaessaan esityksen alkoholilaiksi hallitus sä alkoholijuomien kulutuksen supistamiseen,
11318: kuitenkin katsoi, että pyrittäessä alkoholista ai- tulisi nähdäksemme alkoholilain 5 § muuttaa
11319: heutuvien haittojen ja vaurioiden torjumiseen hallituksen alunperin esittämään muotoon.
11320: siihen olisi tullut pyrkiä nimenomaan rajoitta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11321: malla alkoholijuomien käyttöä mahdollisimman
11322: vähiin. Eduskunnan alkoholilakivaliokunta piti että ·Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11323: kuitenkin kulutuksen minimointimahdollisuutta lakiehdotuksen:
11324:
11325: Laki
11326: alkoholilain 5 §: ri . muuttamisesta.
11327: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoho-
11328: lilain (459/68) 5 § näin kuuluvaksi:
11329: 5 §. että alkoholista aiheutuvat haitat ja vauriot
11330: Alkoholiasioita tämän lain mukaan hoidet- sekä myös alkoholijuomien käyttö muodostui-
11331: taessa ja järjestettäessä on pyrittävä siihen, sivat mahdollisimman vähäisiksi.
11332:
11333: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
11334:
11335: Anna-Liisa Jokinen. Matti Järvenpää. Siiri Lehmonen.
11336: Niilo Koskenniemi. Sylvi Saimo. Rauno Korpinen.
11337: Ensio Laine. Eero Lattula. Pauli Räsänen.
11338: Heikki Mustonen.
11339: 243
11340:
11341: Lak.al. n:o 142.
11342:
11343:
11344: Laine ym.: Ehdotukset laeiksi alkoholilain ;a keskioluesta anne-
11345: tun lain muuttamisesta.
11346:
11347: E d u s k u n n a 11 e.
11348:
11349: Alkoholijuomien kulutus on kuudessa vuo- neuvottelukunta, kuluttajaneuvosto, Suomen
11350: dess·a kasvanut noin 123 prosenttia. Alkoholi- raittiusjärjestöjen liitto, sosialidemokraattisen
11351: juomien myyntipisteitten lisääntymisen sekä puolueen puoluetoimikunta ja Suomen kommu-
11352: aukiolo-, ikä- ja hallussapitorajoitusten lievene- nistisen puolueen poliittinen toimikunta.
11353: misen lisäksi tähän on suuresti vaikuttanut Alkoholimainontatoimikunta ei kuitenkaan
11354: alkoholijuomien mainonta ja muu myynninedis- valmistanut ehdotuksia tarvittaviksi lainmuu-
11355: tämistoiminta. toksiksi. Sen sijaan toimikunnan vähemmistö
11356: Käsitys alkoholijuomien käyttöön liittyvistä katsoi, että alkoholimainontaa koskevat kiellot
11357: vaaroista on hämärtynyt. Niiden nauttimista voidaan antaa tavallisessa lainsäätämisjärjestyk-
11358: kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa pidetään jo- sessä. Edellä mainitut lausunnonantajat, erityi-
11359: kaisen oikeutena. Alkoholijuomien käytöstä on sesti oikeusministeriö, asettuivat samalle kan-
11360: julkisuudessa tehty hienon ja edistyksellisen nalle.
11361: elämäntavan tunnus. Käsityksemme mukaan sekä •alkoholilakiin
11362: Alkoholijuomien aiheuttamat haitat ja vau- ( 459/68) että keskioluesta annettuun lakiin
11363: riot ovat lisääntyneet siinä määrin, että yleinen ( 462/68) olisi lisättävä mainonnan ja myynnin
11364: mielipide on jälleen kääntynyt rajoituksille suo- edistäruistoiminnan kieltoa koskeva pykälä, jos-
11365: siolliseksi. Varsinkin alkoholimainonnan ja sa mainittaisiin myös ne poikkeukset, joissa
11366: muun myynninedistämistoiminnan kielto on muu kuin julkinen mainonta ja muu myynnin-
11367: saanut huomattavaa kannatusta sekä suuren edistäruistoiminta on katsottava sallituksi. Li-
11368: yleisön että viranomaisten keskuudessa. säksi olisi alkoholiyhtiö velvoitettava sisällyttä-
11369: Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman al- mään alkoholijuomien valmistajien kanssa te-
11370: koholimainontatoimikunnan 30 päivänä syys- kemiinsä sopimuksiin kohta, jonka mukaan
11371: kuuta 1974 valmistuneessa mietinnössä enem- näiden on noudatettava edellä tarkoitettua kiel-
11372: mistö ehdotti alkoholimainonnan nykyistä an- toa. Alkoholiyhtiöllä olisi tällöin mahdollisuus
11373: karampaa rajoittamista ja vähemmistö julkisen tehokkaasti valvoa kiellon noudattamista. ·
11374: alkoholimainonnan kieltämistä. Lausunnoissaan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11375: ovat vähemmistön ehdotusta puoltaneet ainakin
11376: oikeusministeriö, opetusministeriö, sosiaalihal- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
11377: litus, lääkintöhallitus, raittius- ja alkoholiasiain. lakiehdotukset:
11378:
11379:
11380: Laki
11381: alkoholilain muuttamisesta.
11382:
11383: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholi-
11384: lain ( 459/68) 5 lukuun uusi 4 väliotsake sekä uusi 59 b § seuraavasti:
11385: 5 luku. edistämistoiminta on kielletty alempana maini-
11386: 4. Alkoholijuomien mainonta ia muu tuin poikkeuksin.
11387: myynninedistämistoiminta. Vähittäismyynti- tai anniskeluhuoneistossa
11388: saadaan mainostaa siinä myytäviä alkoholijuo-
11389: 59b §. mia, mikäli mainonta ei kohdistu huoneiston
11390: Alkoholijuomien mainonta ja muu myynnin- ulkopuolella oleviin.
11391: 244 Lak.al. n:o 142
11392:
11393:
11394: Kielto ei koske ulkomaisia julkaisuja eikä Samoin saa alkoholijuomia esitellä anniskelu-
11395: ulkomaisia televisio- ja radiolähetyksiä, mikäli ravintoloille.
11396: mainonta ei suoranaisesti kohdistu Suomeen. Alkoholiyhtiön on velvoitettava ne, joille yh-
11397: Alkoholiyhtiölle saa kirjallisesti ja suullisesti tiön hallintoneuvosto on antanut alkoholijuo-
11398: e8itellä alkoholijuomia ja lähettää niitä tavara- man tehdasmaisen valmistamisen, samoin kuin
11399: näytteinä. alkoholijuomien maahantuojat noudattamaan
11400: ylläolevia määräyksiä.
11401:
11402:
11403:
11404:
11405: Laki
11406: keskioluesta annetun lain muuttamisesta.
11407:
11408: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään keskioluesta 26 päivänä heinäkuuta 1968 anne-
11409: tun lain {462/68) 4 lukuun uusi 5 väliotsake ja uusi 35 b § seuraavasti:
11410:
11411: 4 luku. komaisia televisio- ja radiolähetyksiä, mikäli
11412: 5. Keskioluen mainonta ja muu myynnin- mainonta ei suoranaisesti kohdistu Suomeen.
11413: edistämistoiminta. Alkoholiyhtiölle saa kirjallisesti ja suullisesti
11414: esitellä keskiolutta ja lähettää sitä tavaranäyt-
11415: 35b §. teinä.
11416: Keskioluen mainonta ja muu myynninedis- Samoin saa keskiolutta esitellä niille yrittä-
11417: tämistoiminta on kielletty alempana mainituin jille, joilla on keskioluen vähittäismyynti- tai
11418: poikkeuksin. anniskeluoikeus.
11419: Vähittäismyynti- tai anniskeluhuoneistossa Alkoholiyhtiön on velvoitettava ne, joille yh-
11420: ~aoadaan mainostaa siinä myytävää keskiolutta, tiön hallintoneuvosto on antanut oikeuden teh-
11421: mikäli mainonta ei kohdistu huoneiston ulko- dasmaisesti valmistaa keskiolutta, samoinkuin
11422: ;Puolella oleviin. keskioluen maahantuojat noudattamaan ylläole-
11423: .Kielto ei koske ulkomaisia julkaisuja eikä ul- via määräyksiä.
11424:
11425:
11426: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
11427:
11428: Ensio Laine. Heimo Rekonen.
11429: 245
11430:
11431: Lak.al. n:o 143.
11432:
11433:
11434:
11435:
11436: Laine ym.: Ehdotus laiksi vähittäiskaupan ja eräiaen työliikkei-
11437: den liikeajasta annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
11438:
11439:
11440: E d u s k u n n a 11 e.
11441:
11442: Vähittäiskaupan liikeaikalaki on ollut pää- jalla on mahdollisuus heräteostoihin, jolloin
11443: osiltaan voimassa hieman yli viisi vuotta. Vä- kaupan tulee olla auki lähes rajoituksetta.
11444: hittäiskaupan ollessa palveluelinkeino voidaan Kauppapääoman pyrkimyksenä on saada nor-
11445: aukiolokysymystä tarkasteLla usealta eri näkö- maaliksi elämänmuodoksi tavaroiden jatkuva
11446: kannalta. ihailu, niiden etsiminen ja haaveiden toteut-
11447: Asiaa voidaan tarkastella tällä hetkellä hie- taminen erilaisilla kiihokkeilla ja mainonnalla.
11448: man viileämmin ja kokonaisvaltaisemmin käy- Kaupan kentässä on tapahtunut voimakasta
11449: tännön kokemuksen myötä. muutosta vapaamman •aukiolokäytännön jälkeen.
11450: Tarkastelukohtia on lähinnä kolme: Yleisesti se kulkee nimellä kaupan rakennemuu-
11451: - kuluttajan kannalta tos. Tämä on käytännössä tiennyt myymälä-
11452: - yksityiskauppiaiden kannalta määrän vähenemistä, myymäläkoon suurenerois-
11453: - työntekijöiden kannalta ta ja myös työntekijämäärän vähenemistä. Eri-
11454: Lain muutosta tehtäessä 1968-69 perustel- tyisen tyypillistä tälle jaksolle on vähittäiskau-
11455: tiin sitä muun muassa paremmalla kuluttaja- pan voimakas keskittyminen ja ketjuuntuminen.
11456: palvelulla, kansainvälisiin kilpailu- ym. näkö- Tämä on nähty tukkuliikkeiden voimakkaana
11457: kohtiin viitaten. tunkeutumisena vähittäiskaupan kenttään. Vä-
11458: Voidaan sanoa kaupan pääoman näkemysten hittäiskaupan sektorille on siirtynyt aivan uusia
11459: tulleen hyväksytyiksi, kun lakia muutettiin yrittäjiä, jotka aikaisemmin eivät ole olleet te-
11460: vuonna 1969. Siihen eivät esimevki:ksi viitan- kemisessä kaupan kanssa. Ilmeisesti vähittäis-
11461: neet kuluttajien haluamat aukioloajat. Ei myös- kauppa ei ole niin kannattamatonta kuin anne-
11462: kään otettu huomioon sitä, että silloisen lain taan ymmärtää. Siirryttäessä suurempiin myy-
11463: mukaisia aukiolomahdollisuuksia ei käytetty mäläyksiköihin, super- ja automarketteihin on
11464: täydellisesti hyväksi. Samoin huomiotta jäi ns. lähimyymälöitä jouduttu lopettamaan kan-
11465: yleinen työajan lyhentäminen ja siirtyminen nattamattomana. Erityisen voimakasta lähiliik-
11466: viisipäiväiseen työviikkoon. keiden lopettaminen on ollut 1970-luvun tait-
11467: Tuotannon määrän ja tavaravalikoiman li- teessa - siis laajennetun aukiolon tultua voi-
11468: sääntymisen myötä on pääoman pyrkimyksenä maan.
11469: saada ns. kuluttajien, jotka ovat valtaosaltaan Useilla paikoilla tämä on tiennyt heikennet-
11470: työtätekeviä, kulutus- ja ostotottumukset muut- tyä kuluttajapalvelua. Myös useille ryhmille ns.
11471: tumaan. Monopolipääoman tavoitteena on saa- kaupan rakennemuutos on tuonut vaikeuksia
11472: da työtätekevien yhteiskunnallinen toiminta- saada entisenlaista palvelua.
11473: halu sidotuksi kulutusesinetavoittelun uomaan, Kaupan pääoman pyrkimyksenä on jatkuvas-
11474: sitoakseen heidät vain kulutuspäämäärien ta- ti laajentaa aukioloaikaa, kuten viimeksi lain
11475: voitteluun rajoittuvalla elämänasenteella kapita- käsittelyn yhteydessä kävi ilmi. On kyseenalais-
11476: listiseen järjestelmään. Pääoman jakeluorgani- ta lisääkö kuluttajien etuja tavaratalojen auki-
11477: saationa kauppapääoma pyrkii omasS'a toimin- pitäminen yhtenä useammasta peräkkäin sattu-
11478: nassaan toteuttamaan pääoman kokonaispyrki- vasta sunnuntai- tai muusta juhlapäivästä. Har-
11479: myksiä. Eräänä tällaisena keinona on tavoite voin tavalliselle kuluttajalle tulee akuutti tarve
11480: melkein rajoittamattomasta aukiolosta. Toi- saada ostettua sunnuntaiaamuna tavaratalojen
11481: saalta tätä on selitetty siten, että kuluttaja voisi tyypillisiä ja laajoja tavaravalikoimia. Työnanta-
11482: suorittaa laajoja vertailuja ja toisaalta kulutta- jat ovat löytämässä erään kiertotien sunnuntai-
11483: 246 Lak.al. n:o 143
11484:
11485: aukiolokysymyksissä. Lain mukaan sunnuntai- tijärjestöjen EURO-FIET:in kokouksessa syys-
11486: myynti on kiellettyä, mutta poliisiviranomaisen kuussa 10-11 päivinä 1974 kiinnitettiin kysy-
11487: luvalla voidaan myyntinäyttelyjä järjestää sun- mykseen vakavaa huomiota. Järjestön kokouk-
11488: nuntaisin. Tosiasiallisesti näyttelyjä käytetään sessa oli mahdollisuus kerätä tietoja lukuisista
11489: myös tavaroiden myyntipisteinä. Liikealan työn- Euroopan kapitalistisista maista. Kannanoton
11490: tekijöiden ammatilliset järjestöt ovat kiinnittä- mukaan pitemmät aukioloajat merkitsevät lisä-
11491: neet vakavaa huomiota lisääntyvään sunnuntai- kustannuksia. Lisäkustannukset pyritään siirtä-
11492: näyttelykehitykseen ja järjestöt ovat vaatineet mään hintojen nousuksi, jonka maksavat viime
11493: viranomaisia tarkoin tutustumaan tilanteeseen kädessä ns. kuluttajat itse.
11494: sekä tarvittavaa valvontaa. Näillä sunnuntai- Samanlaiseen tulokseen ovat tulleet suoma-
11495: näyttelyillä työnantajat kiertävät selvästi lain laiset kaupan työntekijäjärjestöt. Lisäksi on Lii-
11496: määräyksiä. ketyöntekijäin Liiton piirissä kiinnitetty huo-
11497: Lisääntynyt auto- ja supermarkettien ja tava- miota kaupan lisääntyvään ilmoitteluun ja mai-
11498: ratalojen rakentaminen perustuu eräiltä osin nostukseen, joka on jo 1 prosentti kaupan
11499: pitkään aukioloaikaan. Varsinkin Imupan työn- myynnistä.
11500: tekijöiden taholta on usein tuotu esille, että Tarkasteltaessa kaupan palvelukysymystä on
11501: iltatunnit eivät ole välttämättömiä myynnin huomioitava kaupan rakennemuutos, joka on
11502: kannalta. Kaupan työntekijät näkevät ilta-au- tiennyt liiketyöntekijöiden määrän vähentymis-
11503: kiolon kaupan kilpailukysymyksenä. Tätä työn- tä. Liiketyöntekijöiden työn sisältö on uuden-
11504: tekijöiden näkökantaa puoltaa kaupan työnan- tyyppisten myymälöiden myötä muuttumassa ja
11505: tajien keskuudessa suoritettu selvitys, jonka yhä suurempi osa ei suorita varsinaisia kulut-
11506: mukaan kauppiaat itse kokevat aukiolaajan kil- tajien palvelutehtäviä. Aukioloaika on kasvanut
11507: pailukysymyksenä. Hallituksen lakiesityksen pe- kaupan eräillä sektoreilla (marketit, tavarata-
11508: rusteluissa mainittiin eräänä tekijänä kilpailu- lot), joten kaupan työntekijöiden työmäärä on
11509: kysymys, joka onkin noussut kaupan työnanta- kasvanut selvästi. Lukuisista syistä johtuen
11510: jilla päällimmäiseksi. Kuluttajapalvelua suorite- vallitsee kaupan kentässä tällä hetkellä työvoi-
11511: taan kilpailun ohessa vähittäiskaupan "välttä- mapula. Kaupan työnantajat yrittävät ratkaista
11512: mättömänä pahana". työvoimapulan lisäämällä osa-aikatyöntekijöitä.
11513: Liiketaloudellisen tutkimuslaitoksen suoritta- Useat osa-aikatyöntekijät eivät ole kaupan am-
11514: masta tutkimuksesta ilmenee, että päivittäista- mattityövoimaa. Ammattitaidottoman tai vä-
11515: varoita myyvien liikkeiden kohdalla ei ole ko- hemmän ammattitaitoisen työvoiman tullessa
11516: konaisuutena tapahtunut suuria muutoksia au- kaupan palvelukseen ei sen voi sanoa paranta-
11517: kioloajan suhteen. Lukumääräisesti laskien van kaupan palvelutasoa, vaan merkitsevän
11518: valtaosa myymälöiden aukioloajasta olisi sijoit- päinvastaista. Kaupan työntekijöiden ammatilli-
11519: tunut vanhan aukiololain piiriin eli klo 18.00 set järjestöt ovat edustaneet osa-aikatyönteki-
11520: ulottuvaan. Sen sijaan eräät uudentyyppiset jöiden käytössä tervettä kantaa - esittäen,
11521: kaupan myymälät (auto- ja supermarketit) sekä että osa-aikaisten lukumäärä pidetään järke-
11522: tavaratalot ovat lisänneet aukioloaikojaan vuo- vässä suhteessa kokoaikatyöntekijöihin. Samalla
11523: den 1969 jälkeen. Lisäksi on huomattava, että tämä merkitsee myös kaupan ammattitaitoisen
11524: 1969 jälkeen on rakennettu satoja uudentyyp- työvoiman pysymistä kaupan työnantajien pal-
11525: pisiä kaupan myyntipisteitä eli uuden aukiolo- veluksessa. Epäilemättä tämänsuuntainen kehi-
11526: lain tultua voimaan. Saman tutkimuksen mu- tys on myös kuluttajien etujen mukaista.
11527: kaan suurin osa myymälöistä ei tule muutta- Verrattuna eräiden muiden palvelusektorien
11528: maan aukioloaikojaan. Tosin tutkimuksen mu- palvelu- tai asiakasaikaan voidaan todeta kau-
11529: kaan tavaratalot ja elintarvikkeiden yleismyy- pan olevan poikkeus säännöstä. Palvelusektorei•
11530: mälät aikovat pidentää aukioloaikaansa. den enemmistönä olevien pankkien, vakuutus-
11531: Lainmuutosta tehtäessä kiinnitettiin huo- laitoksien, kuntien ja valtion laitosten palvelu-
11532: miota sen mahdolliseen vaikutukseen kustan- aika on hyvin rajoittunut ja suurimmaksi osin
11533: nuksia lisäävänä tekijänä. Myönnettiin tällaisen päällekkäinen palkkatyöväen työajan kanssa
11534: mahdollisuuden olemassaolo, mutta ei nähty eikä näillä palvelualoilla ole varsinaista ilta-au-
11535: sen muodostuvan vakavaksi. Toisenlaisena ti- kioloa. Pankkien siirtyessä viisipäiväiseen työ-
11536: lanteen näkevät kaupan työntekijöiden amma- viikkoon esitettiin arveluja voidaanko palveluja
11537: tilliset järjestöt. Länsi-Euroopan kaupan ammat- heikentää. Tänä ajanjaksona pankkien palvelu-
11538: Lak.al. n:o 143 247
11539:
11540: aika on jopa supistunut eikä sen ·johdosta ole pillioksilla työntekijöiden käsien sitominen eiit:
11541: noussut mitään voimakasta vastustavaa kansan- täin arveluttavaa huomioiden kaupan työvoi:
11542: liikettä. manäkymät. ·
11543: . Yksityiskauppiaiden kannalta nykyinen ti- Nykyisen työvoimapulan aikana rikotaan työ-
11544: l'llllne on muodostumassa useille kohtuuttomak- lainsäädännön ja työehtosopimuksien määräyk-
11545: si. "Rengin" asemaan vajonnut tukkuliikkeiden siä erittäin paljon ja räikeästikin. Huolimatta
11546: omistamassa myymälässä työskentelevä "itse- alan ammatillisten järjestöjen jäsenmäärän kas-
11547: näinen" kauppias on erittäin vaikeassa ase- vusta ei niiden toiminta ole vielä perinteisten
11548: massa. Heidän samoinkuin pienempien yksi- voimakkaiden ammattiliittojen luokkaa. Tästä
11549: tyiskauppiaiden työpäivä on usein kohtuutto- johtuen lain ja sopimusten rikkomisiin ei käy-
11550: man pitkä - aamuvarhaisesta iltamyöhään. tetä kaikkea sitä tarmokkuutta mitä ammatilli-
11551: Työviikon pituus on samoin rajoittamaton. silta järjestöiltä voisi odottaa.
11552: Vuosilomaan verrattava virkistymis- ja rentou- Työsuojelutarkastajien määrän vähäisyyden
11553: tumisaika jää usein pitämättä. Näillä pienyrittä- vuoksi kauppaliikkeet ovat harvoin pätevän
11554: jillä ei ole työntekijöihin verrattavaa työlain- tarkastamisen kohteena. Tilannetta vaikeuttaa
11555: säädännön suojaa. korkeimman oikeuden uusi tulkinta työsopi-
11556: Niinpä tutkimukset osoittavat pien- ja yksi- muslain 17 §: stä. Tämän tulkinnan johdosta
11557: tyiskauppiaiden kannattavan myymälöiden lau- lähes puolet kaupan työntekijöistä on erittäin
11558: antaisulkemista ja siirtymistä lyhennettyyn au- heikoissa asemissa. Edelleen kaupan työnteki-
11559: kioloaikaan. jöistä huomattava osa on perheeliisiä ja lasten
11560: Kaupan työntekijöiden kannalta tilanne on päivähoito olisi otettava huomioon. Harvoin
11561: myös muodostumassa kohtuuttomaksi. Vähit- kaupan ns. palvelutyöntekijä saa muulta palve-
11562: täiskaupan työntekijämäärän laskettua ja siir- lusektorilta palvelua oman ilta-aukiolonsa jäl-
11563: ryttäessä uusissa myymälöissä pitennettyyn keen saati pidettyä lapsiaan päivähoidossa ilta-
11564: aukioloaikaan on kehitys tiennyt jäljellejäävälle työssäoloaikana.
11565: työntekijäkunnalle työmäärän vaitaisaa kasvua. Voidaan mainita vain niistä muista vaikeuk-
11566: Kehitystä ei suinkaan paranna kaupan työnanta- sista, joita kaupan työntekijät ovat joutuneet
11567: japuolen halu siirtyä enenevässä määrin osa- kokemaan. Näitä tekijöitä ovat harrastusten ja
11568: aikatyöntekijöiden käyttöön. Tällöin kokonais- opiskeluun osallistumisen mahdollisuudet. Kau-
11569: työntekijämäärä on entistä pienempi. Edellä on pan työntekijöille tulisi turvata työajan lyhen-
11570: viitattu, että useat osa-aikatyöntekijät eivät ole täminen siirtymällä viisipäiväiseen työviikkoon
11571: kaupan ammattitaitoista työvoimaa, joten var- työntekijäin ansiotasoa alentamatta. Kuluttajien
11572: sinaisten ammattitaitoisten kokopäivätyönteki- kannalta ilta-aukioloaikaa ei välttämättä tarvita.
11573: jöiden työmäärä tulee tämän vuoksi edelleen Työntekijöiden ja yksityiskauppiaiden kohdalla
11574: lisääntymään. Kaupan sektorilla vallitsee työ- nykyinen aukiolotilanne on johtanut usein koh-
11575: voimapula monien ammattitaitoisten liiketyön- tuuttomuuksiin. Nämä seikat puoltavat nykyi-
11576: tekijöiden siirryttyä muille aloille epäinhimilli- sen aukiololain tarkistamista.
11577: sen työmäärän ja heikon aseman sekä palkkauk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11578: sen vuoksi. nioittavasti,
11579: Liiketyöntekijäin ammatilliset järjestöt eivät
11580: ole pystyneet omalla toiminnallaan saamaan pa- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11581: rannusta aikaan. Osin ammatilliset järjestöt voi- lakiehdotuksen:
11582: vat syyttää itseään - onhan pitkäaikaisilla so-
11583:
11584: Laki
11585: vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden liikeajaSta annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
11586: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden liike-
11587: ajasta 24 päivänä kesäkuuta 1969 annetun lain 1 §, sellaisena kuin se on 17 päivänä joulukuu-
11588: ta 1971 annetussa laissa ( 919/71), näin kuuluvaksi:
11589:
11590: 1 §. turi- ja kähertäjäliikettä saa harjoittaa, mikäli
11591: Ammattimaista vähittäiskauppaa sekä par- tässä laissa ei toisin säädetä, arkipäivänä kello
11592: 248 Lak.al. n:Q 143
11593:
11594: bhdeksan je. kdlo kahdeksantoiilta välisenä fi.i. Mitä tässä laissa on säädetty ammattimaisen
11595: kana, paitsi lauantaisin ja kirkollisen juhlapäi- vähittäiskaupan sekä parttui~ ja kiihertäjiiliik·
11596: vän sekä itsenäisyyspäivän ja vapunpäivän keen harjoittamisesta, koskee myös sellai11en lii-
11597: aattona kello kahdeksan ja kello k"Olm.entoista kehuoneiston aukioloa, jossa tällaista kauppaa
11598: välisenä aibna. tai liikettä harjoitetaan.
11599:
11600:
11601: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 197.5.
11602:
11603: Ensio Laine. Pentti Liedes.
11604: Heimo Rekonen. Irma Rosnell.
11605: 249
11606:
11607: Lak.al. n:o 144.
11608:
11609:
11610:
11611:
11612: Lattula ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 52 §:n muuttamisesta.
11613:
11614:
11615: Ed u s kun n a 11 e.
11616:
11617: Rattijuoppoustapausten jatkuva kasvu (v. Eduskunnassa ei kuitenkaan hyväksytty tätä
11618: 1968 6 889, v. 1970 9 289, v. 1972 11 681 ja hallituksen ehdotusta.
11619: v. 1974 yli 17 000 tapausta) pakottaa etsimään Käsityksemme mukaan mainittu hallituksen
11620: keinoja rattijuoppouden ehkäisemiseksi. esitys oli hyvin perusteltu. Kielto olisi omiaan
11621: Eräs keino sisältyi hallituksen vuoden 1967 vähentämään rattijuoppoustapauksia.
11622: valtiopäivillä antamaan esitykseen alkoholilaik- Edellä s·anotun perusteella ehdotamme kun-
11623: si. Hallitus nimittäin ehdotti silloin, että annis- nioittaen,
11624: kelu henkilölle, jonka tiedetään olevan lähdössä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11625: kuljettamaan moottoriajoneuvoa, olisi kielletty. lakiehdotuksen:
11626:
11627:
11628:
11629: Laki
11630: alkoholllain 52 §:n muuttamisesta.
11631:
11632: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1967 annetun alkoholi-
11633: lain (459/67) 52 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
11634:
11635: 52 §.
11636: Alkoholijuomaa ei saa anniskella: 3) henkilölle, joka on päihtynyt taikka on
11637: 1) henkilölle, joka ilmeisesti on kahdeksaa- sellaisen seurassa; eikä
11638: toista vuotta nuorempi; 4) muussa tapauksessa, jos on aihetta oletta•a
11639: 2) henkilölle, jonka tiedetään olevan lähdös- väärinkäyttöä.
11640: sä kuljettamaan moottoriajoneuvoa;
11641:
11642:
11643: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
11644:
11645: Eero Lattula. Pekka Jokinen.
11646:
11647:
11648:
11649:
11650: 32 173/75
11651: 250
11652:
11653: Lak.al. n:o 145.
11654:
11655:
11656:
11657:
11658: Lemström ym.: Ehdotus laiksi päihdyttävien aineiden väärinkäyt-
11659: täjien huollosta annetun lain muuttamisesta.
11660:
11661:
11662:
11663: E d u s k u n n a 11 e.
11664:
11665: Päihdeongelmat ovat maassamme jatkuvasti jotka itse omatoimisesti haluavat irroittautua
11666: lisääntyneet. Syyt alkoholin ja huumeiden käy- päihteistä. Näistä tosiasioista huolimatta oli
11667: tön lisääntymiseen ovat löydettävissä tavallisen eduskunta kylmä sille lainkorjausesitykselle,
11668: kansalaisen kohdalla siltä, että häntä kalvaa jonka SMP teki työterapiahoitoasemien llittämi..-
11669: ainainen epävarmuus tulevaisuudestaan yksilö- seksi mukaan lainsäädäntöön sitä menneenä
11670: nä, mutta myös kansana. Toistuva toteamus on vuonna korjattaessa. Tämän esityksen hylkää-
11671: päihtyneiden suulla: "Mitä tässä enää on väliä, minen merkitsi koko sen ryhmän mielipiteen
11672: ei ole asuntoa, ei riitä palkka, antaa mennä, ei syrjäänheittämistä, joka vapaaehtoisesti pyrkisi
11673: tämän maan asiat kuitenkaan vaikene". Tämä näiden hoitopisteiden kautta normaalin elämän
11674: on vaarallinen ilmiö, johon tulee löytää keinot piiriin. Teko oli vastuuton ja johtaa vain pak-
11675: joilla päästään tästä apaattisuudesta ulos. Sa- kobyrokratian lisääntymiseen, joka varmasti ei
11676: manaikaisesti muiden välttämättömien korjaus- ole paras mahdollinen hoitokeino.
11677: ten kanssa on kiinnitettävä erikoista huomiota Tämän lain valtionapumääräykset vaativat
11678: niiden ihmisten pelastamiseen takaisin normaa- korjausta, siksi on niitä korotettava tarkoitus-
11679: lille elämälle, jotka ovat vajonneet päihdyttä- taan vastaavaksi nojautuen laajempaan kanto-
11680: vien aineiden väärinkäyttöön. Näiden tehtävien kykyluokkamenettelyyn.
11681: hoitaminen vaatii koko hoitojärjestelmän täy- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
11682: dellistä uudistamista. Selvänä puutteena on pi- nioittavasti,
11683: dettävä edelleen hoidossa sitä, että ns. työ-
11684: terapeuttista hoitoa ei ole huomioitu riittävästi. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11685: Tätä hoitoa haluavat monet sellaiset yksilöt, lakiehdotuksen:
11686:
11687:
11688:
11689: Laki
11690: päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta annetun lain muuttamisesta.
11691:
11692: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol-
11693: losta 10 päivänä helmikuuta 1961 annetun lain ( 96/61) 11 a §, 35 a § ja 35 b §, sellaisina
11694: kuin ne ovat 31 päivänä joulukuuta 1974 annetussa laissa ( 1108/74), näin kuuluviksi:
11695:
11696: 11 a §. 35 a §.
11697: Kuntien ja kuntainllittojen ylläpitämien
11698: Työhoitoasemalla tarkoitetaan toimintayksik- 11 a §:ssä tarkoitettujen toimintayksiköiden
11699: köä, joka tarjoaa täysin palkattua työterapeut- käyttökustannuksiin suoritetaan valtionosuutta
11700: tista työskentelyyn llitettyä hoitoa päihdeongel- kuntakohtaisesti kuntien kantokykyluokituksen
11701: masta kärsivälle vapaaehtoisesti hoitoon hakeu- mukaan seuraavasti:
11702: tuvalle.
11703: Lak.al. n:o 145 251
11704:
11705: Valtionosuus valtionosuuksista ja -avustuksista annetussa
11706: Kantokykyluokka prosentteina laissa on säädetty, on valtionosuuden suoritta-
11707: 1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95 misen edellytyksenä:
11708: 2 • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91 1 ) että sosiaali- ja terveysministeriö on wl-
11709: 3 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85 tionosuuden suorittamista koskevan yleisen
11710: 4 ........................ 81 suunnitelman puitteissa myöntänyt toimintayk-
11711: 5 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77 S'ikölle perustamis- tai laajentamisluvan;
11712: 6 ....................... 73 2 ) että toimintayksikön palveluksista peri-
11713: 7 ....................... 69 tään sosiaali- ja terveysministeriön vahvista-
11714: 8 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 mien perusteiden mukainen maksu;
11715: 9 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 3) että toimintayksiköllä on sosiaalihallituk-
11716: 10 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 sen vahvistama ohjesääntö;
11717: 11 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 4) että toimintayksiköllä on sosiaalihallituk-
11718: 12 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 sen antamien ohjeiden mukainen henkilökunta,
11719: 13 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 toimitilat, kalusto ja toimintavälineet; sekä
11720: 14 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 5) että toimintayksikkö muutoinkin täyttää
11721: 15 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 tarkoituksenmukaiselle toiminnalle asetettavat
11722: 16 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3.3 edellytykset.
11723: 17 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
11724: 18 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 35h §.
11725: 19 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Jos 11 a §: ssä tarkoitetun toimintayksikön
11726: 20 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 toiminnassa ei noudateta voimassa olevia säänr-
11727: nöksiä tai määräyksiä, sosiaalihallitus voi kes-
11728: Milloin kunnat yhdessä ylläpitävät 1 momen- keyttää valtionosuuden suorittamisen tai lopet-
11729: tissa tarkoitettua toimintayksikköä tai ovat kes- taa sen ennakon maksamisen. Keskeytyksen ta-
11730: kenään tehneet sopimuksen sen käyttämisestä, pahtuessa on ·aina kuitenkin huolehdittava siitä,
11731: katsotaan valtionosuutta määrättäessä asian- että hoidossa olevien hoitoon ei keskeytys vai-
11732: orr.aisen kunnan osuudeksi kunnassa asuvien kuta haitallisesti, eikä vaaranna laitoksen tai
11733: asiakkaiden palvelujen käytön määrää vastaava toimintayksikön työntekijöiden toimeentuloa.
11734: suhteellinen osa valtionosuuteen oikeuttavista
11735: kustannuksista. Tämä laki tulee voimaan päivänä
11736: Sen lisäksi, mitä kuntien ja kuntainliittojen kuuta 19
11737:
11738:
11739: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
11740:
11741: Rainer Lemström. Veikko Vennamo.
11742: J. Juhani Kortesalmi. Pekka Vennamo.
11743: Mikko Vainio.
11744: 252
11745:
11746: Lak.al. ft!O 146.
11747:
11748:
11749:
11750: Manninen ym.: Ehdotukset laeiksi alkoholilain 29 §:n ia keski-
11751: oluesta annetun lain 14 §:n muuttamisesta.
11752:
11753:
11754: E d u s k u n· n a 11 e.
11755:
11756: Alkoholilain 29 §:n mukaan alkoholijuomien On selvää, että jos kunnallisvaltuusto haluaa
11757: vähittäismyyntiä alkoholiyhtiö saa harjoittaa lopettaa keskioluen vähittäismyynnin tai annis-
11758: ainoastaan kunnassa, jossa kunnallisvaltuusto on kelun, se odottaa, että sen päätös astuisi voi-
11759: antanut siihen suostumuksen. Milloin kunnal- maoan niin pian kuin mahdollista. Lain määrää-
11760: lisvaltuusto on päättänyt peruuttaa tarkoitetun mä odotusaika on kuitenkin niin pitkä, että sen
11761: suostumuksen, on vähittäismyynti kunnassa lo- kuluessa keskioluen myynnistä ja anniskelusta
11762: petettava viimeistään 2 vuoden kuluessa sen hyötyvät piirit saattavat ryhtyä voimakkaisiin
11763: jälkeen kun sanottu päätös on saanut lainvoi- ja kenties menestykselliseen toimintaan saadak-
11764: man. Keskioluesta annetun lain 14 §:ssä on sa- seen tämän päätöksen kumotuksi.
11765: manlainen määräys keskioluen vähittäismyyn- Käsityksemme mukaoan lainsäätäjän määrää-
11766: nin harjoittamisesta kumassa ja keskioluesta mä odotusaika on liian pitkä. Keskioluen myyn-
11767: annetun lain 27 §: ssä keskioluen anniskelusta nin tai anniskelun lopettamista tarkoittavan
11768: kunnassa. Suostumuksen peruuttamista koskee päätöksen voimaanastuminen vie niin pitkän
11769: myös näissä tapauksissa kahden vuoden määrä- ajan, että kunnan antaman yleissuostumuksen
11770: aika. peruuttamisen uhka ei hillitse keskioluen myyn-
11771: Viime aikoina ovat monet niistä kunnista, nissä tai anniskelussa ilmeneviä epäkohtia. Sen
11772: jotka aikaisemmin ovat antaneet edellä tarkoi- vuoksi lakia olisi muutettava siten, että yleis-
11773: tetun suostumuksen keskioluen vähittäismyyn- suostumusta koskeva kielteinen päätös olisi to-
11774: tiin ja anniskeluun kunnassa, havainneet, että teutettava viimeistään 6 kuukauden kuluttua
11775: keskioluen myynnistä ja anniskelusta on ollut siitä, kun päätös on saanut lain voiman. Myös
11776: niin paljon haittaa, että niiden lopettaminen on muiden alkoholijuomien myynnin kannalta tätä
11777: tullut ajankohtaiseksi. Jos jokin kunnallisval- odotusaikaa on pidettävä liian pitkänä.
11778: tuusto päättää peruuttaa yleissuostumuksensa, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11779: päätöksestä voidaan valittaa ja valituksen kä-
11780: sittely vie oman aikansa. Vasta kun asia on kä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
11781: sitelty viimeisessä valitusasteessa, alkaa sanottu lakiehdotukset:
11782: kahden vuoden määräaika.
11783:
11784:
11785: Laki
11786: alkoholilain 29 § :n muuttamisesta.
11787:
11788: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholi-
11789: lain ( 459/68) 29 § :n 3 momentti näin kuuluvaksi:
11790: 29 §. sen, on vähittäismyynti kunnassa lopetettava
11791: viimeistään puolen vuoden kuluessa sen jäl-
11792: Milloin kunnallisvaltuusto on päättänyt pe- keen, kun sanottu päätös on saanut lainvoiman.
11793: ruuttaa 1 momentissa tarkoitetun suostumuk-
11794: Lak.al. n:o 146 253
11795:
11796:
11797: Laki
11798: keskioluesta annetun lain 14 §:n muuttamisesta.
11799:
11800: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan keskioluesta 26 päivänä heinäkuuta 1968 an-
11801: netun lain ( 462/68) 14 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
11802: 14 §. muksen keskioluen vähittäismyyntiin on myyn-
11803: ti kunnassa lopetettava viimeistään puolen vuo-
11804: Milloin kunnallisvaltuusto on päättänyt pe- den kuluessa sen jälkeen, kun sanottu päätös
11805: ruuttaa tämän lain nojalla antamansa suostu- on saanut lainvoiman.
11806:
11807:
11808: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1975.
11809:
11810: Mauno Manninen. Aino Karjalainen. Veikko J. Turunen.
11811: Mikko Jokela. Ahti Pekkala. Pentti Poutanen.
11812: Taisto Tähkämaa. Sylvi Saimo. Anna-Liisa Jokinen.
11813: Juhani Saukkonen.
11814: 254
11815:
11816: Lak.al. n:o 147.
11817:
11818:
11819: Mäki ym.: Ehdotus laiksi valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa
11820: yleisradiotoimintaa varten valtiolle hankittu omaisuus osake-
11821: yhtiölle annetun fain muuttamisesta.
11822:
11823:
11824: E d u s k u n1 n a 11 e.
11825:
11826: Vuonna 1948 Yleisradiota koskevaan lakiin ei suinka'aD ole aikanaan tarkoitettu, kun alussa
11827: tehty muutos tarkoitti Yleisradion saattamista mainitulla lainmuutoksella Yleisradio saatettiin
11828: eduskunnan alaisuuteen, lähinnä siten, että eduskunnan alaiseksi. Näin ollen olisi välttä-
11829: eduskunta valitsee hallintoneuvoston jäsenet. mätön tarve saada kiinteämpi yhteys ja jonkin-
11830: Vaikka näin on, on kuitenkin yhteys eduskun~ lainen tilitystilaisuus siitä, millä tavalla Yleis-
11831: taan jäänyt varsin heiläksi ja irralliseksi. Yksi- radiota hoidetaan.
11832: tyisinä kansanedustajina luonnollisesti hallinto- Eduskunnalle joutuvat erilaiset elimet anta-
11833: neuvoston jäsenet ovat kosketuksessa ja vas- maan vuosittain kertomuksen. Näin ei kuiten-
11834: tuussa eduskuntaan, mutta kokonaisyhteys kaan ole Yleisradion osalta, mikäli asia koskee
11835: eduskunnan ja hallintoneuvoston välillä puut- hallintoneuvostoa, johtokunnasta puhumatta-
11836: tuu. kaan. Tämä olisi kuitenkin välttämätöntä ot-
11837: Tämä puute on erityisen selvästi tullut esille taen huomioon sen riippuvaisuussuhteen, johon
11838: niissä lukemattomissa suullisissa kysymyksissä, Yleisradio eduskuntaan nähden on tarkoitettu
11839: joita kansanedustajat ovat tehneet hallitukselle saattaa. Olisi välttämättä luotava tilaisuus,
11840: Yleisradion toiminnasta. Hallitus on voinut si- jossa eduskunta voisi keskustella Yleisradion
11841: vuuttaa nämä kyselyt yksinkertaisesti viittauk- toiminnasta ja myöskin tehdä sitä koskevia sel-
11842: sella siihen, että Yleisradio on eduskunnan alai- viä päätöksiä. Useat erilaiset eduskunnan valit-
11843: nen laitos eikä hallituksen. Tällaisen vastauksen semat hallintoelimet ovat velvolliset antamaan
11844: hallituksen jäsenet säännöllisesti ovat antaneet- eduskunnalle kertomuksen ja näin olisi myöskin
11845: kin ja kyselijän on ollut niihin tyytyminen. säädettävä radion hallintoneuvoston osalta.
11846: Ei myöskään paljon muussa yhteydessä ole Kaiken edellä esitetyn perusteella kunnioit-
11847: ollut mahdollista eduskunnassa keskustella, vie- taen ehdotamme,
11848: lä vähemmän tehdä päätöksiä yleisradiotoimin- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11849: nan johdosta. Tämä on ilmeinen puute ja tätä lakiehdotuksen:
11850:
11851:
11852: Laki
11853: valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa yleisradiotoimintaa varten valtiolle hankittu omaisuus
11854: osakeyhtiölle annetun lain muuttamisesta.
11855:
11856: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
11857: tavalla, lisätään valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa yleisradiotoimintaa varten valtiolle han-
11858: kittu omaisuus osakeyhtiölle 18 päivänä toukokuuta 1934 annetun lain (216/34) 4 §:ään,
11859: sellaisena kuin se on 5 päivänä marraskuuta 1948 annetussa laissa, näin kuuluva uusi 5 mo-
11860: mentti:
11861: 4 §.
11862:
11863: Hallintoneuvoston tulee vuosittain antaoa toi-
11864: minnastaan kertomus eduskunnalle.
11865:
11866: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1975.
11867:
11868: Timo Mäki. Olavi Nikkilä. Salme Katajavuori.
11869: 255
11870:
11871: Lak.al. n:o 148.
11872:
11873:
11874:
11875:
11876: Mänttäri: Ehdotus laiksi alkoholilain 36 §: n muuttamisesta.
11877:
11878:
11879: E d u s k u n n a II e.
11880:
11881: Alkoholilain 36 §:n mukaan älköön kukaan ta nuorempi, joka on päihdyksissä tai joka jol-
11882: palkkiota tai muuta hyvitystä vastaan yleisölle lakin muulla tavalla käyttää sitä väärin. Luvat-
11883: välittäkö alkoholijuomaa. Tämä määräys on tomaksi toiminta saattaa muodostua sen vuok-
11884: varsin tulkinnanvarainen, sillä se ei ensinnä- si, että välittäjä saa siitä korvauksen, vaikka
11885: kään kiellä alkoholijuomien välittämistä ilmai- alkoholijuoman vastaanottaja olisikin henkilö,
11886: seksi, toiseksi ei ole täysin selvää, mitä tarkoi- jolla olisi oikeus nauttia väkijuomia.
11887: tetaan korvausta vastaan yleisölle tapahtuvalla Käsitykseni mukaan pykälän nykyinen sa-
11888: välittämisellä. namuoto on liian väljä ja tekee mahdolliseksi
11889: Luvallisena välittämisenä pidetään sitä, että niin laajan alkoholijuomien välittämisen, mitä
11890: joku hankkii Alkon vähittäismyyntipaikasta al- nykyisin tapahtuu. Käsitykseni mukaan olisi
11891: koholijuomaa toisen lukuun tämän pyynnöstä ja pykälä kirjoitettava uudelleen siten, että siinä
11892: toimeksiannosta ja luovuttaa sen toimeksianta- selvästi kiellettäisiin alkoholijuomien välittämi-
11893: jalleen. Alkoholilaki ei suorastaan kiellä tällais- nen myös ilman hyvitystä sellaisille henkilöille,
11894: ta ostamista toisen lukuun ja luovuttamista toi- joille lain 34 §:n mukaan sitä ei saa vähittäis-
11895: selle. Yksityistapauksissa voi olla tavattoman myyntipaikasta myydä, eikä 52 § :n mukaan
11896: vaikeata valvoa sitä, tapahtuuko tällainen välit- saa anniskelupaikassa anniskella.
11897: täminen lainsäätäjän tarkoittamalla luvallisella Edellä olevan perusteella ehdotan,
11898: tavalla vai onko se luvatonta.
11899: Luvattomaksi välittäminen muodostuu heti, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11900: kun sitä hankitaan henkilölle, joka on 18 vuot- lakiehdotuksen:
11901:
11902:
11903:
11904: Laki
11905: alkoholilain 36 § :n muuttamisesta.
11906:
11907: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholi-
11908: lain (459/68) 36 § näin kuuluvaksi:
11909:
11910: 36 §. älköönkä kukaan välittäkö alkoholijuomaa sel-
11911: Älköön kukaan palkkiota tai muuta hyvitys- laiselle henkilölle, jolle alkoholijuoman myynti
11912: tä vastaan yleisölle välittäkö alkoholijuomaa, tai anniskelu on tämän lain mukaan kielletty.
11913:
11914:
11915: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1975.
11916:
11917: Aune Mänttäri.
11918: 256
11919:
11920: Lak.al. n:o 149.
11921:
11922:
11923:
11924:
11925: Saimo ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 61 §:n muuttamisesta.
11926:
11927:
11928: E d u s k u n n a 11 e.
11929:
11930: Alkoholilaissa ei ole väkijuomalakiin sisälty- poliisilla ole oikeutta puuttua, vaikka sellainen
11931: neitä säädöksiä alkoholijuomien kuljetus- ja hal- olisi sijoitettu julkisella paikalla olevaan au-
11932: lussapitorajoituksista. Hallituksen alkoholila- toon.
11933: kiesityksessä oli ehdotettu tällaisia rajoittavia Käsityksemme mukaan hallituksen alkoholi-
11934: määräyksiä, joista olisi voitu säätää asetuksella. lakiesitykseen vuodelta 1967 sisältynyt määräys
11935: Alkoholilakivaliokunta poisti tämän säädöksen, hallussapidettävien ja kuljetettavien alkoholi-
11936: koska silloin luultiin, ettei rajoituksella olisi juomien määrien rajoittamisesta asetuksella olisi
11937: käytännöllistä merkitystä. tehokas keino salakaupan ehkäisemiseksi.
11938: Kokemus on kuitenkin osoittanut, että po- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11939: liisin on erittäin vaikea ehkäistä salakauppaa, nioittavasti,
11940: jollei se sa:a kauppiasta kiinni itse teossa. Sala-
11941: kauppiaan laillisesti hankkimiin varastoihin ei että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11942: lakiehdotuksen:
11943:
11944:
11945:
11946: Laki
11947: alkoholilain 61 §:n muuttamisesta.
11948:
11949: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta. 1968 annetun alkoholi-
11950: lain (459/68) 61 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
11951:
11952: 61 §.
11953: mia, älköönkä näitäkään juomia enempää kuin
11954: Kaksikymmentä vuotta tai 2 momentissa tar- asetuksella säädetään. Sitä suurempien määrien
11955: koitetussa tapauksessa kahdeksantoista vuotta hallussapitoon ja kuljetukseen voidaan antaa
11956: täyttänyt henkilö älköön pitäkö hallussaan tai lupa, jonka antamisen edellytyksistä ja ehdoista
11957: kuljettako muita alkoholijuomia kuin laillisesti niin ikään säädetään asetuksella.
11958: valmistettuja tai maahan tuotuja tällaisia juo-
11959:
11960:
11961: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1975.
11962:
11963: Sylvi Saimo. Mikko Kaarna. Aili V aittinen-Kuikka.
11964: Ensio Laine. Aimo Ajo. Veikko J. Turunen.
11965: Eeva Kauppi. Uljas Mäkelä. Eero Lattula.
11966: Sakari Knuuttila. Eino Lottanen. Lauri Impiö.
11967: Pentti Poutanen. Aune Salama. Mikko Asunta.
11968: Mauno Manninen. Veikko Pihlajamäki. Anna-Liisa Linkola.
11969: Esko Härkönen. Orvokki Kangas. Lauri Linna.
11970: Saimi Ääri. Reino Kangas. Elly Sigfrids.
11971: Ragnar Granvik. Lea Sutinen.
11972: 257
11973:
11974: Lak.al. n:o 150.
11975:
11976:
11977:
11978:
11979: Saitno ym.: Ehdotus laiksi tupakasta aiheutuvien terveydellisten
11980: haittojen vähentämisestä.
11981:
11982:
11983: E d u s k u n n a 11 e.
11984:
11985: Sosiaali- ja terveysministeriön 1972 asetta- ja kärsimystä sivullisille henkilöille.
11986: man tupakkatoimikunnan vuonna 1973 anta- Nähdäksemme tupakkatoimikunnan mietin-
11987: maan mietintöön sisältyi ehdotus laiksi tupa- nön ehdotus on siksi hyvin perusteltu, että se
11988: kasta aiheutuvien terveydellisten haittojen vä- voitaisiin ilman ennakkovalmisteluakin ottaa
11989: hentämisestä. Tupakanpolton on todettu ole- eduskunnan käsittelyyn.
11990: van erittäin epäterveellistä ja se on tiettävästi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11991: yhteydessä monien sairauksien syntyyn. Lisäksi nioittavasti,
11992: tupakanpolttoa on pidettävä kansantaloudelli-
11993: sena tuhlauksena. Se lisää monessa yhteydessä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11994: tulipalonvaaraa ja aiheuttaa tarpeetonta haittaa lakiehdotuksen:
11995:
11996:
11997:
11998: Laki
11999: tupakasta aiheutuvien terveydellisten haittojen vähentämisestä.
12000:
12001: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12002:
12003: 1 §.
12004: Tupakasta aiheutuvien terveydellisten haitto- töstä aiheutuvat terveydelliset haitat ja vaarat
12005: jen ja vaarojen vähentämiseksi on sitä myy- ovat huomattavasti pienemmät kuin samanta-
12006: täessä, kaupaksi tarjottaessa ja käytettäessä paisten valmisteiden käytöstä yleensä.
12007: noudatettava, mitä tässä laissa säädetään.
12008: 5 §.
12009: 2 §. Tupakointi yleisissä kulkuneuvoissa, erttyl-
12010: 'tässä laissa tarkoitetaan tupaka1la tupakka- sesti sitä varten varattua tilaa lukuun ottamat-
12011: kasvien (Nicotiana) lehdistä, varsista ja run- ta, on kielletty.
12012: goista valmistettua nautintoainetta. Yleisissä kokous- ja huvihuoneistoissa, toi-
12013: mistoissa, myymälöissä, oppilaitoksissa, sairaa-
12014: 3 §. loissa ja muissa niihin verrattavissa tiloissa,
12015: Tupakkaa ei saa myydä henkilölle, joka ilmei- joissa tavallisesti samaan aikaan oleskelee useita
12016: sesti on viittätoista vuotta nuorempi. ihmisiä, on tupakointi sallittu vain erityisissä
12017: Tupakan automaattinen myyntilaite on sijoi- tähän tarkoitukseen varatuissa tiloissa.
12018: tettava siten, että sen käyttäjien ikää voidaan Tehdassalissa, työpajassa, virasto- ja toimisto-
12019: valvoa. huoneessa sekä muussa niihin verrattavassa työ-
12020: 4 §. huoneessa on tupakointi kielletty, jos yksikin
12021: Tupakan mainonta yleisölle on kielletty. siinä työskentelevä sitä vaatii.
12022: Sosiaali- ja terveysministeriö voi kuitenkin Sosiaali- ja terveysministeriö voi erityisistä
12023: määräämillään ehdoilla antaa luvan sellaisen tu- syistä myöntää poikkeuksia tämän pykälän 1
12024: pakkavalmisteen mainostamiseen, jonka käy- ja 2 momentin säännöksistä.
12025: 33 173/75
12026: 258 Lak.al. n:o 150
12027:
12028:
12029: 6 §. pakkokeinoista on voimassa, mitä niistä sääde-
12030: Ravitsemisliikkeen tulee tila- ja ilmastointi- tään elintarvikelaissa (526/41) tai sen nojalla.
12031: järjestelyin huolehtia siitä, ettei siellä oleskele-
12032: ville tupakoimattomille henkilöille aiheudu tu- 10 §.
12033: pakansavusta olennaista haittaa. Tämän lain täytäntöönpanoa ja noudattamista
12034: valvovat sosiaali- ja terveysministeriö ja sen
12035: 7 §. alaiset viranomaiset sekä poliisi.
12036: Joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla an- Lääkintöhallituksen tulee huolehtia tupakasta
12037: nettuja säännöksiä tai määräyksiä, on tuomit- aiheutuvien terveydellisten haittojen vähentämi-
12038: tava sakkoon tai enintään kuudeksi kuukau- seen tähtäävän tutkimustyön suorittamisesta.
12039: deksi vankeuteen. Kansanterveyslaissa ( 66/72) tarkoitettuun
12040: Rikoksen tekijälleen tai sille, jonka puolesta kansanterveydelliseen valistustyöhön tulee sisäl-
12041: tai hyväksi hän on toiminut, tuottama talou- lyttää erityisesti nuorisoon kohdistettava tupa-
12042: dellinen hyöty on tuomittava valtiolle menete- koinnin vähentämiseen pyrkivä terveyskasvatus.
12043: tyksi enintään kolminkertaisena.
12044: 11 §.
12045: 8 §. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
12046: Tupakan maahantuonnista, valmistuksesta, tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
12047: kaupasta ja pakkauksesta voidaan asetuksella piteisiin.
12048: antaa säännöksiä, jotka koskevat tupakan alku- 12 §.
12049: perää ja lajia, valmistustapaa, koostumusta ja Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
12050: laatua sekä muuta terveyteen vaikuttavaa seik- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
12051: kaa. sella.
12052: Sosiaali- ja terveysministeriön tulee huoleh- Tämä laki tulee voimaan päivänä
12053: tia siitä, että myyntiin tarkoitetun tupakan si- kuuta 197 .
12054: sältöä, koostumusta ja laatua jatkuvasti tutki- Ravitsemisliikkeen huoneistoa, joka on ennen
12055: muksin seurataan. tämän lain voimaantuloa hyväksytty käyttöön,
12056: saadaan edelleen käyttää tarkoitukseensa enin-
12057: 9 §. tään viiden vuoden ajan tämän lain voimaan-
12058: Tämän lain ja sen nojalla annettujen saan- tulosta, vaikka siinä ei ole toteutettu 7 §:ssä
12059: nösten ja määräysten valvonnassa tarvittavista tarkoitettuja tila- tai ilmastointijärjestelyjä.
12060:
12061:
12062: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1975.
12063:
12064: Sylvi Saimo. Katri-Helena Eskelinen. Juhani Saukkonen.
12065: Paavo Niinikoski. Aino Karjalainen. Reino Kangas.
12066: Taisto Tähkämaa. Olavi Martikainen. Lea Sutinen.
12067: Eino Lottanen. Ahti Pekkala. Eino Uusitalo.
12068: Veikko Pihlajamäki. Sulo Suorttanen. Pentti Poutanen.
12069: Orvokki Kan6as. Paavo Väyrynen. Matti Mattila.
12070: Esko Härkönen. Toivo Yläjärvi. Mikko Jokela.
12071: T. Saloranta.
12072: 259
12073:
12074: Lak.al. n:o 151.
12075:
12076:
12077:
12078:
12079: Breilin ym.: Ehdotukset laiksi kunnan etuosto-oikeudesta kiin-
12080: teistönkaupassa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
12081:
12082:
12083: E d u s k u n n a 11 e.
12084:
12085: Hallitus antoi vuoden 1974 valtiopäiville esi·· oikeutta mm. pienkiinteistöihin kohdistuvissa
12086: tyksen laiksi kunnan etuosto-oikeudesta kiin- ja lähisukulaisten välisissä kaupoissa. Täten
12087: teistönkaupassa (n:o 134/1974 vp.). Siinä on kunta saisi kiinteistömarkkinoilla vahvemman
12088: kuntien etuosto-oikeus kuitenkin rajattu tar- aseman erityisesti grynderiyhtiöihin ja muihin
12089: peettoman ahtaaksi ja suppeammaksi kuin mis- mahdollisiin kilpaileviin maanostajiin nähden.
12090: sään muussa pohjoimaassa. Esityksen mukaan Kunta voisi myös hankkia etuostolla kuntalais-
12091: etuosto-oikeus koskisi vain jo kaavoitettuja ten tarpeisiin sopivia virkistys- ja ulkoilualuei-
12092: alueita sekä eräin. edellytyksin alueita, jotka ta, mihin hallituksen esitys ei anna mahdolli-
12093: ovat rakennuskiellossa kaavan laatimista tai suuksia. Huomattakoon vielä, että kunnan etu-
12094: muuttamista varten. osto-oikeus näin laajennettunakaan ei millään
12095: Käsityksemme mukaan kunnan tulisi voida lailla kajoaisi maanomistajan oikeuksiin, koska
12096: päästä väliin kiinteistönkaupassa aina, kun kyseessähän on tilanne, jossa maanomistaja itse
12097: myyty kiinteistö sijaitsee kunnan kannalta edul- haluaa päästä kiinteistöstään eroon ja hän saisi
12098: lisesti tai sen hankkimista kunnalle voidaan etuostossa saman hinnan, kuin mistä hän on
12099: muutoin pitää tarkoituksenmukaisena. Tämän kaupassa jo sopinut.
12100: vuoksi lain 1 §: ssä tulisi pelkästään todeta, Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
12101: että kunnalla on etuosto-oikeus kunnassa sijait-
12102: sevan kiinteistön kaupassa. Tämän lisäksi tulisi että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
12103: luonnollisesti, kuten hallituksen esityksessäkin, lakiehdotukset:
12104: olla säännöksiä, jotka rajoittavat etuosto-
12105:
12106:
12107: Laki
12108: kunnan etuosto-oikeudesta kiinteistönkaupassa.
12109: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12110:
12111: 1 luku. Kiinteistönkauppana pidetään sellaista vastik-
12112: Yleisiä säännöksiä. keellista kiinteistön luovutusta, jossa vastikkeen
12113: arvosta muu kuin kiinteä omaisuus muodostaa
12114: 1 §. pääosan.
12115: Kunnalla on etuosto-oikeus kunnassa sijaitse- 3 §.
12116: van kiinteistön kaupassa. Milloin samalla luovutuskirjalla on myyty
12117: kahden tai useamman kunnan alueella olevia
12118: kiinteistöjä, etuosto-oilceeus on sillä kunnalla,
12119: 2 §. jonka alueella sijaitsee suurin osa kiinteistöjen
12120: Etuosto-oikeudella tarkoitetaan kunnan oi- yhteenlasketusta pinta-alasta.
12121: keutta lunastaa myyty kiinteistö. Etuosto-oikeu-
12122: den käyttämisellä ( etuostolla), sitten kun se 4 §.
12123: on loppuun saatettu, kunnan katsotaan tulleen Mitä tässä laissa säädetään kiinteistöstä, kos-
12124: kaupantekohetkellä luovutuskirjassa ilmoitetun kee myös määräosaa kiinteistöstä sekä kiinteis-
12125: ostajan sijaan siinä mainituilla ehdoilla. töstä luovutettua määräalaa.
12126: 260 Lak.al. n:o 151
12127:
12128:
12129: Kiinteistön pinta-ala lasketaan tätä lakia so- 9 §.
12130: vellettaessa sen maapitnta-alan mukaan. Jos kunta on päättänyt käyttää etuosto-
12131: Kiinteistöstä myydyn määräosan pinta-alaksi oikeuttaan myytyyn kiinteistöön, sen tulee kir-
12132: katsotaan määräosaa vastaava suhteellinen osa jallisesti ilmoittaa tästä ostajalle, myyjälle ja
12133: kiinteistön pinta-alasta. sille tuomiokunnan tuomarille tai kiinteistötuo-
12134: marille, jonka tuomiopiirissä kiinteistö on. Il-
12135: 5 §. moitukset on tehtävä kahden kuukauden ku-
12136: Etuosto-oikeutta ei ole, milloin luessa luovutuskirjan oikeaksi todistamisesta.
12137: 1) kiinteistö käsittää tai, jos samalla luovu- Kunnan tulee liittää tuomiokunnan tuomarille
12138: tuskirjalla tai muutoin luovutuksin, jotka on tai kiinteistötuomarille tehtävään ilmoitukseen
12139: katsottava samaksi kaupaksi, myydään eri kiin- todistus siitä, että kunnan päätös etuosto-oikeu-
12140: teistöjä, nämä yhdessä käsittävät 5 000 neliö- den käyttämisestä on annettu 3 momentin mu-
12141: metriä tai sitä vähemmän; kaisesti tiedoksi ostajalle ja myyjälle.
12142: 2) ostajana on myyjän puoliso tai henkilö, Jos luovutus käsittää kahden tai useamman
12143: joka perintökaaren (40/65) 2 ja 4 luvun sään- tuomiopiirin alueella olevia kiinteistöjä, on 1
12144: nösten mukaan voisi periä myyjän, taikka tällai- momentissa tarkoitettu ilmoitus tehtävä erik-
12145: sen henkilön puoliso; seen kullekin tuomiokunnan tuomarille ja kiin-
12146: 3) ostajana tai myyjänä on valtio tai sen lai- teistötuomarille.
12147: tos; tai Edellä 1 momentissa tarkoitettu päätös on
12148: 4) myynti tapahtuu pakkohuutokaupalla. annettava ostajalle ja myyjälle tiedoksi niin
12149: Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua kuin tiedoksiannosta hallintoasioissa annetun
12150: pinta-alaa laskettaessa otetaan huomioon myös lain (232/66) 8 §:ssä säädetään.
12151: kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana sa-
12152: man ostajan ja saman myyjän välillä samassa
12153: kunnassa tehdyt kiinteistönkaupat sekä kaupat, 10 §.
12154: joissa kiinteistö on kolmannen kautta siirtynyt Jos kunta laiminlyö, mitä sen tehtäväksi on
12155: samalta myyjältä samalle ostajalle. 9 §:ssä määrätty, on etuosto-oikeus menetetty.
12156: Mitä 1 momentin 2 kohdassa on säädetty, ei
12157: sovelleta, milloin kiinteistö luovutetaan siinä 11 §.
12158: tarkoitetulle ja muulle ostajalle yhteisesti. Etuosto on loppuun saatettu, kun kunnan
12159: päätös etuosto-oikeuden käyttämisestä on saa-
12160: 6 §. nut lainvoiman.
12161: Etuosto-oikeutta ei ole, milloin sen käyttä-
12162: mistä, huomioon ottaen ostajan ja myyjän väli-
12163: nen suhde, luovutuksen ehdot tai muut olosuh- 12 §.
12164: teet, on pidettävä ilmeisen kohtuuttomana. Etuosto-oikeuden käyttämisestä on tehtävä
12165: merkintä ulosmitattujen kiinteistöjen luette-
12166: 7 §. loon. Merkinnät on poistettava, kun etuosto on
12167: Etuosto käsittää samalla luovutuskirjalla saatettu loppuun.
12168: myydyn kiinteän ja irtaimen omaisuuden koko-
12169: naisuudessaan. 13 §.
12170: Kun etuosto on loppuun saatettu, tulee os-
12171: tajan toimittaa kunnalle luovutuskirja ja hal-
12172: 2 luku. tuun saamaansa kiinteistöä koskevat asiakirjat,
12173: joilla on merkitystä kunnalle kiinteistön omis-
12174: Etuostomenettely. tajana.
12175: 8 §.
12176: Kiinteistönomistajan kirjallisesta pyynnöstä, 14 §.
12177: jossa on selvitettävä kaupan kohde, kauppa- Kiinteistön edelleenluovutus, joka on tapah-
12178: hinta ja muut kauppaehdot sekä kiinteistön tunut ennen kuin aika etuoston käyttämiselle
12179: omistajan osoite, kunta voi etukäteen ilmoittaa, on päättynyt tai kysymys siitä, onko kunnalla
12180: ettei se tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, jos etuosto-oikeus, on lainvoimaisesti ratkaistu, ei
12181: kiinteistö kahden vuoden kuluessa kunnan pää- estä kuntaa saattamasta etuosto-oikeuttaan voi-
12182: töksestä myydään ilmoitetuilla ehdoilla. maan.
12183: Lak.al. n:o 151 261
12184:
12185: 3 luku. 4 luku.
12186: Etuostosta aiheutuva suoritusvelvollisuus. Lainhuudatus.
12187: 19 §.
12188: 15 §. Edellä 2 § :n 2 momentissa tarkoitetulle kiin-
12189: Siihen saakka kun etuosto on loppuun saa· teistönkaupalle ei saa myöntää lainhuutoa eikä
12190: tettu, ostajan tulee huolehtia luovutuksensaa- lainhuudatusaika myöskään ala ennen kuin
12191: jalle kauppakirjan mukaan tai muutoin kuulu- 9 §:n 1 momentissa etuosto-oikeuden käyttä-
12192: vien velvoitteiden täyttämisestä. Kun etuosto miselle varattu aika on päättynyt, tai jos kunta
12193: on loppuun saatettu, on kunnan korvattava os- on päättänyt käyttää etuosto-oikeuttaan, ennen
12194: tajalle, mitä tämä on sitä ennen suorittanut, ei kuin on lainvoimaisesti ratkaistu, ettei kun-
12195: kuitenkaan ostajan laiminlyönnistä aiheutuneita nalla ole tätä oikeutta.
12196: suorituksia. Lisäksi kunnan on korvattava osta- Lainhuuto on kuitenkin 1 momentin sääin-
12197: jalle kaupan johdosta syntyneet tarpeelliset kus- nösten estämättä myönnettävä, milloin on kysy-
12198: tannukset. Sama koskee kiinteistön hallinnasta mys 5 §:n 1 momentin 2-4 kohdassa tarkoite-
12199: tai hoidosta aiheutuneita tarpeellisia kustannuk- tusta kiinteistönkaupasta tai jos hakija näyt-
12200: sia, sikäli kuin ne ylittävät sen, minkä on kat- tää, että kunta on päättänyt olla käyttämättä
12201: sottava vastaavan ostajan omaisuudesta saamaa etuosto-oikeuttaan. Samoin on lainhuuto 5 § :n
12202: hyötyä. 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauk-
12203: Ostajan 1 momentissa tarkoitetuille suorituk- sissa myönnettävä, jos hakemukseen on liitetty
12204: sille on kunnan maksettava kunkin suorituksen myyjän kirjallinen vakuutus siitä, ettei saman
12205: maksupäivästä lukien 5 prosentin korko. pykälän 2 momentissa tarkoitettuja luovutuksia
12206: Jos myydyn omaisuuden arvo on ostajan toi- ole tapahtunut.
12207: menpiteiden johdosta vähentynyt, on kunnalla Lainhuudatusajasta on myös 2 momentissa
12208: oikeus saada tästä kohtuullinen korvaus. mainituissa tapauksissa voimassa, mitä 1 mo-
12209: mentissa on säädetty.
12210: 16 §. 20 §.
12211: Jos ostaja ennen etuoston loppuun saatta- Aika, jonka kuluessa kunnan on huudatet-
12212: mista on täyttänyt velvoitteita, jotka perustu- tava etuostolla hankittu kiinteistö, luetaan sii-
12213: vat kauppaan, saa kunta lukea nämä hyväkseen tä, kun etuosto on loppuun saatettu. Kunnan
12214: suhteessaan myyjään. saantokirjaksi katsotaan ostajan kappale luovu-
12215: tuskirjaa tai julkisen kaupanvahvistajan siitä
12216: 17 §. oikeaksi todistama jäljennös.
12217: Milloin kiinteistönkaupan ehdon luonteen
12218: vuoksi sitä ei kunnan tultua ostajan sijaan 21 §.
12219: voida sellaisenaan täyttää, on ehdon sisältämä Sen lisäksi, mitä 19 ja 20 §:ssä on säädetty,
12220: velvoite muunnettava sen täyttä arvoa vastaa- on tässä laissa tarkoitetun kiinteistönkaupan
12221: vaksi rahasuoritukseksi. Myyjän vaatimuksesta lainhuudatuksesta voimassa, mitä lainhuudatuk-
12222: on ostajan suoritusvelvollisuutta koskeva ehto sesta ja kiinteistönsaannon moittimisajasta an-
12223: kuitenkin täytettävä alkuperäiseen ehtoon ver- netussa laissa (86/30) tai muutoin on erikseen
12224: rattavalla tavalla, mikäli kunnan on katsottava säädetty.
12225: kohtuuden mukaan voivan sen näin täyttää.
12226:
12227: 18 §. 5 luku.
12228: Laillinen tuomioistuin 15 ja 17 §: ssä tarkoi- Erinäisiä säännöksiä.
12229: tettuja asioita koskevissa riidoissa on sen paik-
12230: kakunnan alioikeus, jonka tuomiopiirissä kiin- 22 §.
12231: teistö, tai jos samalla luovutuskirjalla on myyty Tämän lain ja sen nojalla annettujen saan-
12232: kahden tai useamman tuomiopiirin alueella ole- nösten mukaan kunnalle kuuluvat tehtävät hoi-
12233: via kiinteistöjä, suurin osa niiden yhteenlaske- taa kunnallishallitus. Kunnallishallitus voi pää-
12234: tusta pinta-alasta sijaitsee. Kanne on nostettava töksestään ilmenevässä laajuudessa siirtää sen
12235: kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun etuosto ratkaisemisen, ettei kunta käytä etuosto-oikeut-
12236: on loppuun saatettu. taan, määräämänsä viranhaltijan tehtäväksi.
12237: 262 Lak.al. n:o 151
12238:
12239:
12240: 23 §. ilmoittaa kiinteistönkaupoista kunnalle ja kun-
12241: Edellä 9 §:n 1 momentissa tarkoitettuun nan sen johdosta suoritettavasta korvauksesta
12242: päätökseen ostaja ja 6 §: ssä tarkoitetuissa ta- säädetään asetuksella. Asetuksella voidaan myös
12243: pauksissa myös myyjä saavat hakea muutosta antaa tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
12244: lääninhallitukseen valittamalla 30 päivän ku- töönpanosta.
12245: luessa päätöksen tiedoksi saamisesta.
12246: Milloin kunta on päättänyt, ettei se käytä
12247: etuosto-oikeutta, ei päätökseen saa hakea muu- Tämä laki tulee voimaan päivänä
12248: tosta valittamalla. kuuta 197 .
12249: 24 §. Tämä laki ei koske ennen lain voimaantulo-
12250: Julkisen kaupanvahvistajan velvollisuudesta päivää tehtyjä kiinteistönkauppoja.
12251:
12252:
12253: Laki
12254: lainhuudatuksesta ja kiinteistönsaannon moittinilsajasta annetun lain muuttamisesta.
12255: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään lainhuudatuksesta ja kiinteistönsaannon moitti-
12256: misajasta 28 päivänä helmikuuta 1930 annettuun lakiin ( 86/30) uusi 4 a § seuraavasti:
12257:
12258: 4 a §.
12259: Lainhuudatuksesta kunnan etuosto-oikeudes- Tämä laki tulee voimaan päivänä
12260: ta kiinteistönkaupassa annetussa laissa ( / ) kuuta 197 .
12261: tarkoitetuissa kiinteistönkaupoissa säädetään Tämä laki ei koske ennen lain voimaantulo-
12262: sen lisäksi, mitä tässä laissa on säädetty, sano- päivää tehtyjä kiinteistönkauppoja.
12263: tussa laissa.
12264:
12265:
12266:
12267: Laki
12268: leimaverolain 30 § :n muuttamisesta.
12269: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain
12270: ( 662/43) 30 § :n 1 momenttiin uusi 6 kohta seuraavasti:
12271:
12272: 30 §.
12273: Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirja on Tämä laki tulee voimaan päivänä
12274: leimaverosta vapaa: kuuta 197 .
12275: Tämä laki ei koske ennen lain voimaantulo-
12276: 6) kiinteistönkaupassa, jossa kunta on käyt- päivää tehtyjä kiinteistönkauppoja.
12277: tänyt etuosto-oikeuttaan sen mukaan kuin kun-
12278: nan etuosto-oikeudesta kiinteistönkaupassa an-
12279: netussa laissa ( / ) säädetään.
12280:
12281:
12282:
12283: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1975.
12284:
12285: Reino Breilin. Aune Salama. Osmo Kaipainen.
12286: Pauli Burman. Kaarle Salmivuori. Matti Ahde.
12287: Mauno Forsman. Antti A. Halme. Jorma Rantala.
12288: Väinö Turunen. Rafael Paasio. Antti Pohjonen.
12289: Paavo Tiilikainen. Arvo Ahonen. Aimo Ajo.
12290: Jacob Söderman. Erkki Tuomioja. Lyyli Aalto.
12291: Ilkka Taipale.
12292: 263
12293:
12294: Lak.al. n:o 152.
12295:
12296:
12297:
12298:
12299: Breilin ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain 53 §:n muuttamisesta.
12300:
12301:
12302: E d u s k u n n a 11 e.
12303:
12304: Hallitus antoi vuoden 1974 valtiopäiville ns. olisi mahdollista, mistä seikasta tähän asti on
12305: maapoliittiseen pakettiin kuuluvan esityksen ra- vallinnut epäselvyyttä. Kunnan järkevä maapo-
12306: kennuslain eräiden säännösten muuttamisesta litiikan hoitaminen nimittäin edellyttää, että
12307: (n:o 135/1974 vp.). Esityksessä on rakennus- kunta pyrkii hankkimaan maata haltuunsa mah-
12308: lain 53 § :n 1 momentin asuntopoliittista lu- dollisimman aikaisessa vaiheessa ennen kaavoi-
12309: nastusperustetta laajennettu niin, että valtio- tukseen ryhtymistä. Kunnalla pitäisi aina olla
12310: neuvosto voisi myöntää lunastusluvan, paitsi riittävän suuret maareservit, jotta yhdyskunta-
12311: kokonaan rakentamattomaan, myös sellaiseen kehitys voitaisiin ohjata haluttuun suuntaan ja
12312: alueeseen, jolla on maan arvoon nähden vähäi- maan hintatason nousu pitää kurissa.
12313: siä rakennuksia. Tältä osin on lainkohdan muu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
12314: tosesitystä pidettävä asiallisena.
12315: Samassa yhteydessä olisi kuitenkin lakia sel- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12316: vennettävä niin, että lunastaminen myös kun- lakiehdotuksen:
12317: nan vastaisten maantarpeitten tyydyttämiseksi
12318:
12319:
12320:
12321: Laki
12322: rakennuslain 53 §:n muuttamisesta.
12323:
12324: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain
12325: (370/58) 53 § :ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seu-
12326: raavasti:
12327:
12328: 53 §. säädetty rakentamattomasta alueesta, on vas-
12329: taavasti voimassa alueesta, jolla on maan ar-
12330: Kun arvioidaan, milloin lunastamista on pi- voon nähden vähäisiä rakennuksia.
12331: dettävä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tar-
12332: peellisena kaupungin suunnitelmanmukaisen ra-
12333: kentamisen edistämistä varten, on otettava huo-
12334: mioon myös vastaiset tarpeet ja odotettavissa Tämä laki tulee voimaan päivänä
12335: oleva kehitys. Mitä sanotussa momentissa on kuuta 19
12336:
12337:
12338: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1975.
12339:
12340: Reino Breilin. Aune Salama. Erkki Tuomioja.
12341: Pauli Burman. Aimo Ajo. Kaarle Salmivuori.
12342: Mauno Forsman. Antti A. Halme. Osmo Kaipainen.
12343: Väinö Turunen. Ilkka Taipale. Matti Ahde.
12344: Paavo Tiilikainen. Rafael Paasio. Jorma Rantala.
12345: Jacob Söderman. Lyyli Aalto. Antti Pohjonen.
12346: Arvo Ahonen.
12347: 264
12348:
12349: Lak.al. n:o 153.
12350:
12351:
12352:
12353:
12354: Breilin ym.: Ehdotus laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten
12355: oikeuksien lunastuksesta.
12356:
12357:
12358:
12359:
12360: E d u s k u n n a 11 e.
12361:
12362: Erityisesti viime vuosikymmenien voimak- sityksemme mukaan maan ansiottornia arvon-
12363: kaan kaupungistumiskehityksen johdosta on nousuja päästä leikkaamaan olennaisesti syvem-
12364: maakysymys ja maaomaisuudella keinottelu mältä ja nopeammin, kuin mitä hallitus on esit-
12365: muodostunut polttavaksi yhteiskunnalliseksi tänyt. Näin voitaisiin helpottaa yhdyskuntien
12366: ongelmaksi. Maan hinta on noussut huomatta- maapoliittisia vaikeuksia ja poistaa nyt vallit-
12367: vasti nopeammin kuin yleinen hintataso. Kaa- sevia epäoikeudenmukaisuuksia ja keinottelua.
12368: voituksen tai pelkästään odotettavissa olevan Tämän vuoksi olisi lunastuslaki säädettävä
12369: kaavoituksen johdosta maan arvo on saattanut eräiltä osin toisessa muodossa kuin hallitus on
12370: nousta sata-, jopa tuhatkertaiseksi alkuperäiseen esittänyt.
12371: maa- tai metsätalousarvoonsa verrattuna. Näi- Lain arvonnousujen leikkaamista koskevassa
12372: den arvonnousujen perustana on kaikkien yh- säännöksessä olisi säädettävä, ettei korvausta
12373: dyskunnan asukkaiden työ ja toimeliaisuus. Tä- määrättäessä saa ottaa huomioon sellaista omai-
12374: män vuoksi on mielestämme väärin, että ne suuden arvon kohoamista, joka on aiheutunut
12375: kasautuvat muutamille maanomistajille, jotka odotettavissa olevasta kaavoituksesta tai muista
12376: eivät itse ole tehneet mitään arvonnousujen an- yhteiskunnan toteutetuista tai suunnitelluista
12377: saitsemiseksi. Maan ansiottomat arvonnousut toimenpiteistä. Odotusarvojen korvaamatta jää-
12378: olisi siten saatava pidätetyiksi yhteiskunnan~, minen johtaisi yleensä siihen, että korvaus mää-
12379: toisin sanoen kaikille veronmaksajille. Tämän räytyisi maan tosiasiallista käyttöä vastaavan
12380: tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan, paitsi jäl- arvon mukaan. Peliosta saisi toisin sanoen pel-
12381: jempänä esitettyä uutta lunastuslainsäädäntöä, lon hinnan, metsästä metsän hinnan, ja tni.käli
12382: myös vero- ja maksupoliittisia keinoja oikeu- esimerkiksi omakotitonttiin jossain tapauksessa
12383: denmukaisemman lopputuloksen aikaansaami- jouduttaisiin koskemaan, olisi siitä maksettava
12384: seksi. täysi omakotitontin hinta. Tätä on pidettävä
12385: Uuden lunastuslainsäädännön lähtökohtana sekä maan luovuttajan että yhteiskunnan kan-
12386: tulisi olla se, ettei yhteiskunta maata lunastaes- nalta oikeana ja kohtuullisena. Kohtuussyistä
12387: saan joudu maksamaan korvausta sellaisista ar- olisi mainittujen uusien korvaussäännösten so-
12388: voista, jotka aiheutuvat sen omista kaavoitus- veltamista rajoitettava vielä niin, etteivät ne
12389: tai muista toimenpiteistä. Tällaisia toimenpi- koskisi ennen 1. 1. 1970 tapahtunutta omaisuu-
12390: teitä saattavat olla esimerkiksi rautatien raken- den arvonnousua. Näin ollen maanomistaja saisi
12391: taminen tai uuden tieyhteyden avaaminen. joka tapauksessa lukea hyödykseen ennen vuo-
12392: Maan ansiotonta ja omistajasta riippumatonta den 1970 alkua tapahtuneet arvonnousut, sil-
12393: arvonnousua ei tulisi lunastuksesta lainkaan loinkin kun ne ovat yhteiskunnan toimenpi-
12394: korvata. Hallitus on kuitenkin vuoden 197 4 teistä aiheutuneita.
12395: valtiopäiville antamassaan esityksessä (n:o 133/ Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
12396: 197 4 vp.) lähtenyt siitä, että ansiottomat ar-
12397: vonnousut jäisivät korvaamatta vain osittain ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12398: pelkästään hyvin rajoitetuilla alueilla. Vaikka lakiehdotuksen:
12399: tämä olisikin askel oikeaan suuntaan, tulisi kä-
12400: Lak.al. n:o 153 265
12401:
12402:
12403: Laki
12404: kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta.
12405:
12406: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12407:
12408: 1 luku. Erityisistä lunastusperusteista on voimassa,
12409: mitä erikseen on säädetty.
12410: Yleisiä säännöksiä.
12411: 1 §.
12412: Kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien 2 luku.
12413: lunastuksessa on, jollei toisin ole säädetty, nou- Toimeenpanomääräys.
12414: datettava tätä lakia.
12415: 2 §. 5 §.
12416: Kiinteällä omaisuudella tarkoitetaan tässä Määräyksen lunastuksen toimeenpanaan an-
12417: laissa omistus- ja siihen verrattavaa oikeutta taa hakemuksesta valtioneuvosto. Valtioneu-
12418: kiinteistöön taikka muuhun maa- tai vesialuee- vostolla on oikeus määrätä lunastusten toi-
12419: seen sekä näihin kuuluvaan rakennukseen tai meenpanosta päättäminen lääninhallituksen tai
12420: rakennelmaan. erityisestä syystä muun hallintoviranomaisen
12421: Erityisellä oikeudella tarkoitetaan käyttö-, tehtäväksi niissä tapauksissa, joissa toimeenpa-
12422: rasite-, irroittamis- ja näihin verrattavaa oi- nomääräyksen antamista ei vastusteta tai kysy-
12423: keutta toisen omistamaan kiinteistöön taikka mys on yleisen ja yksityisen edun kannalta vä-
12424: muuhtm maa- tai vesialueeseen sekä rakennuk- hemmän tärkeästä lunastuksesta.
12425: seen ja rakennelmaan. Kun tietyn suunnitelman vahvistaminen,
12426: Omaisuudella tarkoitetaan 1 ja 2 momentin luvan myöntäminen tai muu päätös samalla
12427: mukaista oikeutta. tuottaa oikeuden yrityksen toteuttamista var-
12428: Mitä tässä laissa säädetään kiinteästä omai- ten tarpeellisen lunastuksen toimeenpanoon,
12429: suudesta, on sovellettava myös toisen maalla toimeenpanomääräyksen antaa hakemuksesta
12430: olevan rakennuksen ja rakennelman omistusoi- lääninhallitus.
12431: keuteen. 6 §.
12432: 3 §. Lunastus on pantava toimeen siinä läänissä,
12433: Lunastamalla voidaan: jossa lunastettava omaisuus on.
12434: 1) hankkia kiinteää omaisuutta taikka py- Jos vain vähäinen osa samaa tarkoitusta var-
12435: syvä tai määräaikainen erityinen oikeus; ten luuastettavasta omaisuudesta on toisessa
12436: 2) rajoittaa pysyvästi tai määräajaksi oi- läänissä, kaikki lunastukset voidaan määrätä
12437: keutta käyttää tai vallita kiinteää omaisuutta toimeenpantavaksi siinä läänissä, jossa suurin
12438: taikka erityistä oikeutta; sekä osa omaisuudesta on.
12439: 3 ) lakkauttaa erityinen oikeus.
12440: 7 §.
12441: 4 §. Toimeenpanomääräystä haettaessa on esitet-
12442: Lunastaa saadaan, kun yleinen tarve s1ta tävä selvitys, jonka nojalla voidaan arvostella
12443: vaatii. Lunastusta ei kuitenkaan saa panna toi- lunastuksen tarpeellisuus tai todeta lunastus-
12444: meen, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä oikeuden olemassaolo.
12445: sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla taikka Hakemukseen on liitettävä asianmukaiset
12446: jos lunastuksesta yksityiselle edulle koituva kartat ja piirustukset, tarvittaessa tiedot alueen
12447: haitta on suurempi kuin siitä yleiselle edulle kaavoitustilanteesta sekä selvitys asianomaisista
12448: saatava hyöty. omistajista ja haitijoista sekä heidän osoitteis-
12449: Lunastuksen hakija voi olla myös yksityinen taan, jos heitä on ennen toimeenpanomääräyk-
12450: yhteisö, joka osoittaa yleisen tarpeen vaati- sen antamista kuultava. Asiakirjat on annettava
12451: van hakemaansa lunastusta ja esittää luotetta- kaksin kappalein.
12452: van selvityksen siitä, että lunastettava omaisuus Jos hakemus koskee aluetta tai etuutta,
12453: tullaan käyttämään aiottuun tarkoitukseen. josta säädetään eräistä yhteisistä alueista ja nii-
12454: 34 173/75
12455: 266 Lak.al. n:o 153
12456:
12457:
12458: hin verrattavista etuuksista 9 päivänä touko- siten, että niille omistajille ja haltijoille, joiden
12459: kuuta 1940 annetussa laissa (204/40) tai etua ja oikeutta asia koskee, varataan mahdol-
12460: omaisuutta, joka muutoin kuuluu yhteisesti lisuus lausua mielipiteensä hankkeesta hakijan
12461: kahdelle tai useammalle, osallisista on esitet- toimesta kussakin kunnassa järjestettävässä
12462: tävä vain sellainen selvitys, joka on tarpeen tie- kokouksessa, josta on annettava tieto sillä ta-
12463: doksiannan toimittamiseksi. voin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa jul-
12464: kaistaan. Kokouksen pöytäkirja on liitettävä
12465: 8 §. lunastushakemukseen.
12466: Luuastettavan kiinteän omaisuuden omista-
12467: jalle ja käyttöoikeuden haltijalle on, jollei ha- 10 §.
12468: kija näytä heidän kirjallisesti suostuneen lunas- Kun lunastus määrätään toimeenpantavaksi,
12469: tukseen tai lunastus perustu 5 § :n 2 momen- päätöksessä on mainittava, mitä omaisuutta lu-
12470: tissa tarkoitetun oikeuden tuottavaan päätök- nastus koskee. Lunastuksen kohde voidaan kui-
12471: seen, ennen toimeenpanomääräyksen antamista tenkin vähemmän tärkeiltä osiltaan jättää lu-
12472: varattava tilaisuus antaa määräajassa lausun- nastustoimituksessa määrättäväksi, kun lunas-
12473: tonsa asiasta. Määräaikaa ei saa asettaa 14 päi- tamalla hankitaan oikeus 9 §:n 4 momentissa
12474: vää lyhyemmäksi eikä 60 päivää pitemmäksi tarkoitettua yritystä varten tarvittaviin alueisiin
12475: hakemuksen tiedoksiannosta lukien. ja lunastuksen kohteen yleispiirteistä osoitta-
12476: Asianomaiselle kunnalle sekä, jos hankkeella mista voidaan pitää toimeenpanomääräystä an-
12477: on seudullista merkitystä, lääninhallitukselle ja nettaessa riittävänä.
12478: seutukaavaliitolle on varattava 1 momentissa Toimeenpanomääräyksen sisältävästä pää-
12479: tarkoitettu tilaisuus, jollei kysymys ole 5 § :n töksestä on viipymättä annettava tieto virka-
12480: 2 momentissa tarkoitetusta lunastuksesta. Jos kirjeellä maanmittauskonttorille ja lunastustoi-
12481: hankkeella on ympäristönsuojelun kannalta huo- mikunnan puheenjohtajalle, jolle on samalla
12482: mattava merkitys, myös asianomaiselle ympä- toimitettava kappaleet hakemuskirjoista, sekä
12483: ristönsuojelusta huolehtivalle erityisviranomai- 9 § :n 1 momentissa säädetyssä järjestyksessä
12484: selle on varattava vastaava tilaisuus. hakijalle ja niille, joita 8 § :n mukaan on kuul-
12485: tava.
12486: 9 §. Tuomarilie tehtävästä ilmoituksesta sääde-
12487: Hakemuskirjat ja ilmoitus lausunnon anta- tään 77 §: ssä.
12488: mista varten asetetusta määräajasta on tie-
12489: doksiannosta hallintoasioissa 15 päivänä huhti-
12490: kuuta 1966 annetussa laissa (232/66) sääde- 3 luku.
12491: tyssä järjestyksessä toimitettava tiedoksi omis-
12492: tajalle ja haltijalle, jonka osoite saadaan sel- Lunastustoimitus.
12493: ville, sekä 8 § :n 2 momentissa tarkoitetulle Lunastustoimikunta.
12494: kuultavalle erityistiedoksiantona ja muille yleis-
12495: tiedoksiantona} joka on julkaistava niin kuin 11 §.
12496: kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Lunastustoimituksen suorittaa lunastustoimi-
12497: Mikäli hakemuskirjat ovat niin laajat taikka kunta, johon kuuluu puheenjohtaja, toimitus-
12498: kuultuvien suuren lukumäärän vuoksi tai insinööri ja kaksi uskottua miestä.
12499: muutoin sellaiset, että niiden kaikkien luovut- Lunastustoimikunnalla on oikeus kutsua
12500: taminen kuultavalle tuottaa kohtuuttomia vai- avustajakseen yksi tai useampia asiantuntijoi-
12501: keuksia, tiedoksiautoon on liitettävä ilmoitus ta, jos toimikunta katsoo, että toimituksessa
12502: puuttuvista asiakirjoista sekä siitä, missä ja käsiteltävä määrätty asia sitä vaatii. Asiantunti-
12503: milloin ne ovat nähtävinä. jana ei ole toimikunnassa äänivaltaa.
12504: Kun lunastus koskee 7 § :n 3 momentissa
12505: tarkoitettua omaisuutta, tiedoksianto voidaan 12 §.
12506: toimittaa jollekulle osakkaista. Vaitioneuvosto valitsee kuhunkin lääniin
12507: Kun lunastus tapahtuu rautatien, voiman- neljäksi vuodeksi lunastustoimikunnan puheen-
12508: siirtolinjan, maakaasuverkoston tai muun näi- johtajan ja hänelle varamiehen. Tarvittaessa
12509: hin verrattavan yrityksen rakentamista varten, lääniin voidaan määrätä useampia lunastustoi-
12510: voidaan kiinteän omaisuuden omistajien ja mikunnan puheenjohtajia, joiden toimialue on
12511: käyttöoikeuden haltijain kuuleminen järjestää samalla VP-hvistettava.
12512: Lak.al. n:o 153 267
12513:
12514: Puheenjohtajan tulee olla tuomarin virkaan mistä haltuunottokatselmus, jos se on suoritet-
12515: säädetyt opinnäytteet suorittanut henkilö, jolla tava toimituksen yhteydessä; sekä
12516: on kokemusta tuomarin- tai hallintotehtävissä 6) käsiteltävä muut lunastuksen toimeenpa·
12517: taikka maanmittausinsinööri, jolla on riittävä noon liittyvät lunastustoimikunnan päätettävät
12518: perehtyneisyys lunastusasioihin. asiat sen mukaan kuin edempänä tarkemmin
12519: Puheenjohtajan toimivalta jatkuu, kunnes lu- säädetään.
12520: nastus on päättynyt, vaikka hänen toimikau- 16 §.
12521: tensa olisi kulunut umpeen. Jollei tämän lain säännöksistä johdu muuta,
12522: tiedottamisesta ja muusta menettelystä toimi-
12523: 13 §. tuksessa on soveltuvin kohdin voimassa, mitä
12524: Toimitusinsinöörin ja hänelle varamiehen jakolaissa on säädetty pakollisesta tilusvaih-
12525: määrää maanmittauskonttori saatuaan lunastuk- dosta.
12526: sen toimeenpanoa koskevasta päätöksestä tie- Omistajan on kutsun lähettämistä varten toi-
12527: don. mitusinsinöörin pyynnöstä ilmoitettava ne eri-
12528: Toimitusinsinöörin tulee olla maanmittaus- tyisen oikeuden haltijat, joita toimitus koskee.
12529: insinööri. Jos toimitus tapahtuu kokonaan kau-
12530: pungin tai kauppalan alueella eikä asianomai- 17 §.
12531: nen kunta ole lunastustoimituksessa asianosai- Jakolain säännökset toimitusmiesten esteelli-
12532: sena, toimitusinsinööriksi voidaan kunnan suos- syydestä koskevat kaikkia lunastustoimikunnan
12533: tumuksella määrätä sen kiinteistöinsinööri. jäseniä. Kuitenkin on esteelliseksi todetun toi-
12534: Toimitusinsinöörin määräämistä koskevasta mitusinsinöörin tilalle määrättävä toinen vasta
12535: päätöksestä on viipymättä annettava tieto pu- siinä tapauksessa, että varamieskin on esteel-
12536: heenjohtajalle. linen.
12537: Puheenjohtaja johtaa puhetta toimitusko-
12538: 14 §. kouksissa ja suorittaa muut toimituksen johta-
12539: Uskotut miehet kutsuu puheenjohtaja lunas- miseen liittyvät tehtävät. Toimitusinsinööri tie-
12540: tustoimitusten uskotuiksi miehiksi valituista dottaa puheenjohtajan kehotuksesta toimituk-
12541: henkilöistä. Uskottuja miehiä kutsuttaessa on sen alkukokouksesta, pitää toimituspöytäkirjaa
12542: huolehdittava siitä, että uskottujen miesten ja valmistaa muut toimituksessa laadittavat
12543: kesken saadaan aikaan riittävä vuorottelu kui- asiakirjat sekä huolehtii toimituksen maanmit-
12544: tenkin niin, että samassa lunastustoimituksessa tausteknisen suorittamisen vaatimista toimen-
12545: mahdollisuuksien mukaan toimivat samat usko- piteistä. Ennen toimeen ryhtymistä puheenjoh-
12546: tut miehet. Uskotuista miehistä on muutoin tajan ja toimitusinsinöörin, joka ei ole tehnyt
12547: voimassa, mitä 14 päivänä joulukuuta 1951 tuomarin- tai virkavalaa, on vannottava ali-
12548: annetussa jakolaissa (604/51 ) on säädetty oikeudessa virkavala.
12549: jakotoimitusten uskotuista miehistä. Lunastustoimikunnan päätöksenteko tapah-
12550: tuu noudattaen samaa menettelyä kuin moni-
12551: Yleisiä määräyksiä menettelystä jäsenisessä tuomioistuimessa. Toimitusinsinööri
12552: lunastustoimituksessa. lausuu käsityksensä ensimmäisenä, hänen jäl-
12553: keensä uskotut miehet ja viimeisenä puheen-
12554: 15 §. johtaja.
12555: Lunastustoimituksessa on: 18 §.
12556: 1 ) vahvistettava lunastuksen kohde sekä Kun toimitusinsinööri on määrätty, hänen on
12557: osoitettava se kartalla ja tarpeellisessa määrin puheenjohtajan osoituksen mukaan ryhdyttävä
12558: maastossa; 15 §:ssä tarkoitettua lunastustoimikunnan pää-
12559: 2) laadittava luuastettavasta ja lunastuksen töksentekoa edeltäviin sekä muihin toimituk-
12560: vuoksi paistettavasta omaisuudesta selitelmä; sen joutuisan suorittamisen vaatimiin valmista-
12561: 3) toimitettava tarpeelliset tilus- ja yksityis- viin toimiin.
12562: ten teiden järjestelyt sekä päätettävä vahinko- Toimitusinsinöörillä on oikeus ottaa ja käyt-
12563: jen korjaamisesta; tää apulaisia teknisten tehtävien suorittamiseen.
12564: 4) tehtävä korvauksien määräämistä ja toi ..
12565: mituskustannusten suorittamista koskevat pää- 19 §.
12566: tökset; Toimituksessa käsiteltävä vaatimus on teh-
12567: 5) pidettävä ennen muihin tehtäviin ryhty- tävä ja muu lausuma esitettävä lunastustoimi-
12568:
12569: t··: ~ ·,...,_-
12570: :.-'k. ..
12571:
12572: •, L
12573: 268 Lak.al. n:o 153
12574:
12575:
12576: kunnan kokouksessa tai kirjallisesti puheenjoh- hinkoa ja vaikeuttamatta 16 päivänä elokuuta
12577: tajalle. 1958 annetussa rakennuslaissa (370/58) tarkoi-
12578: tettujen kaavojen toteuttamista tai laatimista,
12579: 20 §. kiinteistöjen kesken toimittaa tilusten vaihtoa
12580: Sellaiset lunastukset, jotka on määrätty yh- Lisäksi voidaan, jos erityistä syytä siihen on,
12581: dessä toimeenpantavaksi, on käsiteltävä samassa rahana suoritettavaa täyttä korvausta vastaan
12582: toimituksessa. Mikäli kuitenkin toimituksen siirtää edellä tarkoitettuun kiinteistöön vastike-
12583: aikana lunastuksen jouduttamiseksi tai muusta maaksi tiluksia muusta kiinteistöstä. Jos vaih-
12584: syystä osoittautuu tarpeelliseksi, lunastustoimi- dettavien alueiden jyvitysarvot eivät vastaa toi-
12585: kunta voi erottaa osia siitä eri toimituksiksi. siaan, korvataan niiden ero rahalla.
12586: Tässä tarkoitettuun tilusjärjestelyyn ei vaa-
12587: Kohteen vahvistaminen. dita omistajan eikä sen suostumusta, jolla on
12588: kiinteistöön panttioikeus tai erityinen oi."<eus.
12589: 21 §. Mikäli asianosaiset siihen suostuvat, lunastus-
12590: Lunastustoimituksessa on vahvistettava lu- toimituksessa voidaan suorittaa muitakin ·kuin
12591: nastuksen kohde toimeenpanomääräyksen mu- 1 momentissa tarkoitettuja tilusvaihtoja ja
12592: kaisesti. Toimeenpanomääräyksestä voidaan vä- alueen siirtämisiä, jos ne ovat tarpeen lunas-
12593: häisessä määrin poiketa, jos siihen on erityinen tuksen vuoksi tarpeellisen ja tarkoituksenmu-
12594: syy. kaisen tilusjärjestelyn aikaansaamiseksi. Jär-
12595: Jos lunastuksen kohde on joltakin osin jä- jestelyn alaiseksi joutunut alue vapautuu sii-
12596: tetty lunastustoimituksessa määrättäväksi, eivät- hen kohdistuneesta panttioikeudesta ja, jos jär-
12597: kä asianosaiset siitä sovi tai jos toimituksessa jestelyssä ei toisin määrätä, myös muusta sitä
12598: muutoin syntyy erimielisyyttä siitä, mitä on rasittaneesta oikeudesta. Järjestely toimitetaan
12599: lunastettava, lunastustoimikunnan on ratkais- manttaaleja muuttamatta.
12600: tava asia. Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty kiin-
12601: Toimituksen yhteydessä on suoritettava tar- teistöstä, koskee myös sellaista aluetta, joka ei
12602: peellinen piirirajankäynti. Kun lunastetaan kuulu kiinteistöön.
12603: omistusoikeus osaan kiinteistöä, sille ei ole
12604: määrättävä osalukua eikä manttaalia. 24 §.
12605: Jos 23 §:n 1 momentissa mainittu haitta on
12606: 22 §. erittäin huomattava eikä sitä voida poistaa tai
12607: Kun Junastamalla hankitaan omistusoikeus, olennaisesti vähentää toimittamalla tilusjärjes-
12608: lunastuspäätöksessä voidaan pysyttää erityinen tely, omistajalla on oikeus vaatia jäljelle jäävän
12609: oikeus edellyttäen, että tämä voi tapahtua lu- omaisuuden tai sen erityisen osan lunastamista,
12610: nastuksen tarkoituksen saavuttamista ja kiin- mikäli hän ei halua saada korvausta haitastaan.
12611: teistörekisterijärjestelmän selvyyttä vaaranta- Mitä 1 momentissa on säädetty, on noudatet-
12612: matta. tava vastaavasti, kun kysymys on erityisen oi-
12613: Muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua lunas- keuden käytölle aiheutetusta haitasta.
12614: tusta toimeenpantaessa lunastuspäätöksessä on
12615: mainittava, mitä oikeuksia Junastamalla rajoi- 25 §.
12616: tetaan tai lakkautetaan. Tilusjärjestelyn johdosta suoritettavat kor-
12617: Lunastuspäätöksestä säädetään 50 §:n 1 mo- vaukset on määrättävä tämän lain säännöksiä
12618: mentissa. noudattaen hakijan suoritettavaksi, jos vastike-
12619: maata on luovutettu taikka lunastuksen koh-
12620: teena olevan omaisuuden omistajan vaihdossa
12621: Tilusjärjestely. saama tilus on arvokkaampi. Muussa tapauk-
12622: sessa vaihdossa hyötyneen omistajan on suoritet-
12623: 23 §. tava erotus, joka on käytettävä lunastuskor-
12624: Kun lunastus pannaan toimeen siten, että vauksen lyhennykseksi.
12625: tilusten pirstoutumisen vuoksi tai muusta sel-
12626: laisesta syystä kiinteistön tai sen osan käyttä- Yksityisten teiden järjestely.
12627: miselle aiheutuu huomattavaa haittaa, voidaan,
12628: jos haitan poistaminen tai sen olennainen vä- 26 §.
12629: hentäminen on siten sopivasti aikaansaatavissa Jos lunastuk:sen vuoksi menetetään oikeus
12630: tuottamatta muille sanottavaa haittaa tai va- yksityisen tien pitämiseen ja tie on sen vuoksi
12631: Lak.al. n:o 153 269
12632:
12633: johdettava toisen kiinteistön tai alueen kautta, tuu tarjonnan vaihtelusta tai muusta hintasuh-
12634: on tästä aiheutuvat kysymykset, myös yhteisen teisiin ohimenevästi vaikuttavasta syystä.
12635: alueen liittäminen tilaan, järjestettävä lunastus- Jos hakija on saanut haltuunotto-oikeuden,
12636: toimituksessa. oikeuden saamisen jälkeen tapahtunut omaisuu-
12637: den arvon muuttuminen on jätettävä huomiotta.
12638: 27 §. Jos yleinen hintataso on sanotun ajankohdan
12639: Yksityisten teiden järjestelyssä perustettavan jälkeen kohonnut, suorittamatta oleva korvaus
12640: oikeuden johdosta suoritettavat korvaukset on on sovitettava kohonuutta hintatasoa vastaa-
12641: määrättävä hakijan maksettavaksi. vaksi.
12642: 31 §.
12643: Vahinkojen korjaaminen. Jos se suunnitelma, hanke tai muu yritys,
12644: 28 §. jonka toteuttamiseksi lunastus toimeenpannaan,
12645: Kun yleisen tien, kadun tai muun yleisen on merkittävästi korottanut tai alentanut lu-
12646: kulkuväylän käyttö lunastuksen vuoksi estyy, nastettavan omaisuuden arvoa, korvaus on mää-
12647: hakija on velvollinen tekemään sellaisen yli- rättävä vastaamaan sitä arvoa, joka omaisuu-
12648: tai alikäytävän, uuden tien tai muun laitteen, della olisi ollut ilman sanottua vaikutusta.
12649: että liikenne voi esteettömästi jatkua. Korvausta määrättäessä ei saa ottaa huo-
12650: Jos muissa kuin 1 momentissa mainituissa ta- mioon sellaista omaisuuden arvon kohoamista,
12651: pauksissa lunastuksesta aiheutuvan haitan tai joka on aiheutunut odotettavissa olevasta kaa-
12652: vahingon syntyminen voidaan estää tai sitä vä- voituksesta tai muista yhteiskunnan toteutetuis-
12653: hentää suorittamalla tietty työ tai toimenpide, ta tai suunnitelluista toimenpiteistä.
12654: hakijalla on oikeus ottaa se tehdäkseen.
12655: Lunastustoimikunnan on päätettävä 1 ja 2 32 §.
12656: momentissa mainituista tehtävistä sekä niiden Kun lunastetaan omaisuutta, jota sen omis-
12657: suorittamisen tavasta ja ajasta. Asianosaisen vaa- taja pääasiallisesti käyttää asumiseensa tai am-
12658: timuksesta voidaan 2 momentissa tarkoitettujen mattinsa harjoittamiseen, kohteenkorvaus on
12659: sitoumusten täyttämisestä määrätä asetettavaksi 31 §:n estämättä määrättävä ainakin niin suu-
12660: vakuus. reksi kuin on tarpeen vastaavanlaisen oman
12661: asunnon tai saman toimeentulon tarjoavan, lu-
12662: nastettua vastaavan omaisuuden hankkimiseen
12663: Korvauksen perusteet. lunastetun tilalle.
12664: 29 §. 33 §.
12665: Luuastettavan omaisuuden omistajalla on Kun lunastetaan omaisuutta, jota rasittaa tai
12666: oikeus saada täysi korvaus (lunastuskorvaus) palvelee erityinen oikeus, tämä on otettava
12667: lunastuksen vuoksi aiheutuvista taloudellisista omaisuuden arvoa määrättäessä huomioon.
12668: menetyksistä. Jos 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa
12669: Lunastuskorvaus muodostuu kohteen- ja hai- omaisuutta rasittava erityinen oikeus kuuluu
12670: tankorvauksesta sekä vahingonkorvauksesta hakijalle, omaisuuden arvoa määrättäessä ei saa
12671: sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. Hyö- ottaa huomioon hakijan tai erityisen oikeuden
12672: <lyn vähentämisestä säädetään 36 §: ssä. aikaisemman haltijan omaisuuden hyväksi teke-
12673: Lunastuskorvausta määrättäessä on otettava mästä työstä tai siihen panemista kusta/lUluk-
12674: huomioon lunastustoimituksessa toimeenpannut sista aiheutuvia parannuksia sikäli kuin ne ylit-
12675: tilusten ja yksityisten teiden järjestelyt sekä tävät sen, mihin erityinen oikeus on velvoitta-
12676: vahinkojen korjaamiseksi suoritettavat toimen- nut.
12677: piteet. Jos omaisuus vastaa kiinnityksen tai maksa-
12678: mattoman kauppahinnan panttioikeutta koske-
12679: 30 §. vien säännösten nojalla saamisesta tai määrätyn
12680: Luuastettavasta omaisuudesta on määrättävä raha- tai tavaratulon kantamisoikeudesta, jolla
12681: omaisuuden käyvän arvon mukainen täysi kor- on parempi oikeus kuin omaisuutta rasittavalla
12682: vaus, jollei siitä, mitä edempänä tässä laissa erityisellä oikeudella, erityinen oikeus on jätet-
12683: säädetään, muuta johdu ( kohteenkorvaus) . tävä huomiotta siltä osin kuin siitä määrättävä
12684: Käypää arvoa määrättäessä ei saa ottaa huo- korvaus vähentäisi omaisuuden arvoa velkojien
12685: mioon sellaista arvon muuttumista, joka aiheu- vahingoksi.
12686: 270 Lak.al. n:o 153
12687:
12688:
12689: 34· §. 39 §.
12690: Jos on ilmeistä, että korvauksensaaja on, sen Tämän lain säännöksiä ei ole sovellettava sel-
12691: jälkeen kun hän on saanut tiedon mahdollisesta laisten haittojen ja vahinkojen korvaamiseen,
12692: lunastuksesta, ryhtynyt lunastettavaa omaisuut- jotka syntyvät lunastuspäätöksen julistamisen
12693: ta koskeviin muuttamis- tai määräämistoimiin jälkeen ja joita ei päätöksentekohetkellä voida
12694: saadakseen suuremman korvauksen kuin hakija pitää todennäköisinä.
12695: on velvollinen maksamaan, korvaus on määrät- Jos 1 momentissa tarkoitettuja haittoja tai
12696: tävä sellaiseksi, miksi se olisi muodostunut, jos vahinkoja kuitenkin on pidettävä kohtuutto-
12697: toimenpiteitä ei olisi suoritettu. mina ottaen huomioon ympäristössä oleville
12698: kiinteistöille aiheutuneet vastaavat haitat ja va-
12699: 35 §. hingot, ne tulee korvata täysimääräisenä, jos ne
12700: Kun samalle henkilölle kuuluvasta omaisuu- ovat syntyneet ennen kuin kymmenen vuotta
12701: desta lunastetaan osa ja tästä tai siitä yrityk- on kulunut lunastuspäätöksen julistamisesta.
12702: sestä, jonka toteuttamiseksi lunastus toimeen-
12703: pannaan, aiheutuu pysyväisluontoista haittaa Korvaus sopimus.
12704: jäljelle jäävän omaisuuden käyttämiselle, haitta
12705: on korvattava (haitankorvaus). 40 §.
12706: Asianosaiset voivat sopia korvauksesta.
12707: Lunastustoimikunnan on vahvistettava sopi-
12708: 36 §. mus, jollei korvausta ole sovittu ilmeisesti pie-
12709: Jos saman henkilön jäljelle jäävän omaisuu- nemmäksi kuin miksi se muutoin olisi määrät-
12710: den käyttämiselle aiheutuu pysyväisluontoista tävä. Jollei sopimusta ole vahvistettava, kor-
12711: hyötyä lunastuksesta tai siitä yrityksestä, jonka vaus on määrättävä tässä laissa säädettyjen pe-
12712: toteuttamiseksi lunastus toimeenpannaan, hyö- rusteiden mukaisesti.
12713: ty on kohtuuden mukaan sovitellen ja korvauk- Mitä 2 momentissa on säädetty, ei ole nou-
12714: sensaajan oikeutta täyteen korvaukseen supis- datettava, jos asianosaiset sopivat, sen mukaan
12715: tamatta vähennettävä 30-35 §:n nojalla mää- kuin erikseen on säädetty, Junastettavan omai-
12716: rättävästä korvauksesta. suuden luovuttamisesta hakijalle ennen 73 §:n
12717: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei ole nouda- 1 momentissa lunastuksesta luopumiselle vara-
12718: tettava sikäli kuin hyödyn vähentäminen supis- tun ajan päättymistä.
12719: taisi 33 §:n 3 momentissa tarkoitetun velkojan
12720: oikeutta korvaukseen.
12721: Korvauksen määrääminen.
12722: 37 §. 41 §.
12723: Kun lunastuksesta aiheutuu muuttamisen, Jollei tämän lain säännöksistä muuta johdu,
12724: liikkeen tai ammatin harjoittamisen keskeyty- korvausta koskevat kysymykset on tutkittava
12725: misen taikka muun syyn vuoksi tappiota, kus- ja ratkaistava viran puolesta.
12726: tannuksia tai muuta vahinkoa lunastettavan
12727: omaisuuden omistajalle, vahinko on korvattava 42 §.
12728: ( vahingonkorvaus) . Korvauksen määräämistä varten jokainen lu-
12729: Kustannuksista, joita korvauksen saajalle ai- nastuksen kohde ja lunastuksesta aiheutuva eri-
12730: heutuu hänen oikeutensa valvomisesta lunastus- laatuinen haitta ja vahinko sekä hyöty on erik-
12731: toimituksessa, säädetään 82 §: ssä. seen selitettävä ja arvioitava mainiten ne perus-
12732: teet, joiden varaan arvio rakentuu. Kukin lu-
12733: nastettava omaisuus on arvioitava kokonaisuu-
12734: 38 §. tena. Lisäksi on eriteltävä toimeenpannut tilus-
12735: Jos työntekijä tai naapuri taikka muu hen- ten ja yksityisten teiden järjestelyt sekä vahin-
12736: kilö, jolta ei lunasteta omaisuutta, kärsii lunas- kojen korjaamiseksi suoritettavat toimenpiteet.
12737: tuksen tai lunastuksella toteutettavan yrityk- Jos lunastustoimikunta asianosaisen vaatimuk-
12738: sen vuoksi merkittävää haittaa tai vahinkoa, jos- sen johdosta tai muutoin katsoo tarpeelliseksi,
12739: ta olisi määrättävä korvaus, jos häneltä olisi lu- selittäminen ja arvioiminen on toimitettava
12740: nastettu, haitta tai vahinko voidaan vaadittaes- myös sellaisen kohteen sekä haitan, vahingon ja
12741: sa korvata, jos korvaamista on olosuhteisiin hyödyn osalta, jonka lunastamista tai huomioon
12742: katsoen pidettävä kohtuullisena. ottamista koskeviin vaatimuksiin ei suostuta.
12743: Lak.al. n:o 153 271
12744:
12745: Asianosaisen vaatimuksesta on ilmoitettava, 46 §.
12746: mihin määrään 24 §: ssä tarkoitettu haitankor- Lunastuspäätöksessä kullekin asianosaiselle
12747: vaus nousisi, jos se määrättäisiin suoritetta- määrättävä lunastuskorvaus on jaettava kah-
12748: vaksi. teen erään:
12749: 43 §. 1) kohteen- ja haitankorvaukseen, joista on
12750: Jos toimituksessa on suoritettu 23 § :ssä tar- vähennetty 36 §:ssä tarkoitettu hyöty; sekä
12751: koitettu tilusjärjestely sekä muutoinkin, kun 2) vahingonkorvaukseen.
12752: osa samalle henkilölle kuuluvasta omaisuu- Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on säädetty,
12753: desta lunastetaan, korvaus voidaan vahingon- lunastuskorvauksen jaottelussa on otettava huo-
12754: korvausta lukuun ottamatta määrätä 42 § :n mioon sen myöhemmän käsittelyn asettamat
12755: 1 momentin säännöksestä poiketen yhtenä vaatimukset.
12756: eränä vastaamaan omaisuuden arvojen eroa 47 §.
12757: ennen ja jälkeen lunastuksen, jos se voi sopi- Korvauksen on oltava kertakaikkinen raha-
12758: vasti tapahtua ottaen huomioon korvauksen pe- korvaus.
12759: rusteita koskevat säännökset ja muut arvioin- Kun kysymyksessä on määräaikainen lunas-
12760: nin suorittamiseen vaikuttavat seikat. Kor- tus, voidaan, jos korvauksensaaja siihen suos-
12761: vausta tässä tarkoitetulla tavalla määrättäessä tuu, korvaus määrätä vuotuisena maksuna.
12762: on vastaavasti noudatettava, mitä 36 §:n 2 mo- Oikeus maksun saamiseen kuuluu siihen omai-
12763: mentissa on säädetty. suuteen, jota lunastus koskee.
12764: Kun arviointi suoritetaan 1 momentissa tar- Jos hakija ja korvauksensaaja sopivat ja, jos:
12765: koitetulla tavalla, 31 §:n säännöksiä on sovel- rahakorvaus olisi talletettava sen mukaan kuin
12766: lettava omaisuudella ennen lunastusta olleen edempänä säädetään, korvaukseen. oikeutetut
12767: arvon määräämiseen. suostuvat, korvaus voi olla kokonaan tai osaksi
12768: Siinä tapauksessa, että 1 momentissa tarkoi- kiinteää tai muuta lunastettua vastaavaa omai-
12769: tettu omaisuuden arvo lunastuksen jälkeen on suutta. Sopimusasiakirja tai sopimuksen sisältä-
12770: suoritetun tilusjärjestelyn johdosta suurempi vä ote toimituspöytäkirjasta vastaa omaisuuden
12771: kuin ennen lunastusta, lunastettavan omaisuu- luovutuskirjaa.
12772: den omistajan on suoritettava erotus, joka on
12773: käytettävä hakijan 25 § :n mukaan maksettavan 48 §.
12774: korvauksen lyhennykseksi. Korvaus on, jollei esitetystä selvityksestä
12775: muuta johdu, määrättävä suoritettavaksi sille,
12776: 44 §. jolle lunastettava omaisuus lunastustoimituk-
12777: Omaisuus on arvioitava sellaisena kuin se on sen alkaessa kuuluu. Jollei omistajasta ole
12778: lunastuspäätöksen julistamishetkellä taikka, jos tietoa tai jos toimituksen alkaessa on vi-
12779: hakija on aikaisemmin saanut haltuunotto-oikeu- reillä riita paremmasta oikeudesta lunastet-
12780: den, sellaisena kuin omaisuus tällöin oli. tavaan omaisuuteen, korvaus on määrättävä
12781: Korvaus lunastettavasta omaisuudesta on, talletettavaksi.
12782: jollei tämän lain säännöksistä muuta johdu, Mikäli korvaus on suoritettava 7 § :n 3 mo-
12783: määrättävä lunastuspäätöksen julistamisen ajan- mentissa tarkoitetusta omaisuudesta eikä kai-
12784: kohdan arvon perusteella. kista korvauksensaajista ja heidän osuuksistaan
12785: ole selvitystä, korvaus on määrättävä osakkaille
12786: 45 §. yhteisesti. Jollei siitä, kenellä on oikeus nostaa
12787: Jos jotakin haittaa tai vahinkoa, jonka ai- yhteinen korvaus, ole selvitystä, korvaus on
12788: heutumista on pidettävä todennäköisenä, ei määrättävä talletettavaksi.
12789: voida ennakolta riittävän tarkasti arvioida, kor-
12790: vausta on määrättävä sen verran, mihin kor- 49 §.
12791: vauksen on katsottava vähintään nousevan. Kun kiinteistö, tai sellainen muu omaisuus,.
12792: Hakija on velvoitettava, jos korvauksensaaja johon on saatavan vakuudeksi vahvistettu kiin-'
12793: sitä vaatii ja perusteltua aihetta on, asettamaan nitys, lunastetaan kokonaan, siitä suoritettava
12794: vakuus myöhemmin ehkä suoritettavasta lisä- kertakaikkinen kohteenkorvaus on määrättävä
12795: korvauksesta. Lunastustoimikunnan on vahvis- talletettavaksi.
12796: tettava vakuuden laatu ja määrä. Mitä 1 momentissa on säädetty, on sovellet-
12797: Lisäkorvauksen määräämisestä säädetään tava 46 § :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitet-
12798: 71 §:ssä. tuun korvauserään, kun hankitaan oikeus osaan
12799: 272 Lak.al. n:o 153
12800:
12801: kiinteistöä tai muuta omaisuutta, joka kiinni- sen siltä osin kuin se ylittää määrän, jonka hän
12802: tyksen johdosta tai maksamauoman kauppahin- lunastustoimituksessa tai maaoikeudessa on
12803: .nan panttioikeutta koskevien säännösten mu- ilmoittanut suostuvansa maksamaan. Oikeudes-
12804: kaan vastaa saamisesta tai määrätyn raha- tai ta suorittaa korvaus tallettamalla on lisäksi voi-
12805: tavaratulon kantamisoikeudesta, eikä omistaja massa, mitä 9 päivänä lokakuuta 1931 rahan,
12806: osoita oikeudenhaltijain suostuneen siihen, että arvopaperien tai asiakirjain tallettamisesta ve-
12807: korvaus saadaan maksaa hänelle taikka lunas- lan maksuna tai vapautumiseksi muusta suori-
12808: tustoimikunta harkitse jäljelle jäävän omaisuu- tusvelvollisuudesta annetussa laissa ( 281/31,
12809: den selvästi vastaavan sitä rasittavista oikeuk- maksutalletuslaki) on säädetty.
12810: sista. Kun korvaus talletetaan, hakijan on annet-
12811: Mitä 2 momentissa on säädetty, on sovellet- tava ulosotonhaltijalle tarpeellisin osin jäljen-
12812: tava myös, kun kysymyksessä on 3 §:n 2 koh- nös lunastuspäätöksestä .
12813: .dassa tarkoitettu lunastus. Hakijan on viipymättä ilmoitettava korvauk-
12814: Kiinnitykseksi, jota tarkoitetaan 1 ja 2 mo- sen suorittamisesta maanmittauskonttorille ja
12815: mentissa, ei ole luettava 78 § :n mukaista kiin- samalla esitettävä siitä selvitys.
12816: nitystä, joka voi kohdistua vain jäljelle jää-
12817: vään omaisuuteen.
12818: 5 luku.
12819: Lunastustoimituksen lopettaminen.
12820: Lunastuksen päättyminen.
12821: 50 §.
12822: Lunastustoimituksen loppukokouksessa on 53 §.
12823: julistettava lunastuspäätös ja annettava valitus- Lunastuksesta on tehtävä tarpeelliset mer-
12824: osoitus. kinnät maarekisteriin tai tonttikirjaan viivytyk-
12825: Loppukokousta ei saa pitää ennen kuin toi- settä sen jälkeen, kun lunastuspäätös on kai-
12826: meenpanomääräys on saanut lainvoiman. kilta osiltaan saanut lainvoiman ja toimitus on
12827: tarkastuksessa hyväksytty sekä kertakaikkineo
12828: 51 §. korvaus on asianmukaisesti suoritettu ja 45 § :n
12829: Toimitusinsinöörin on valitusajan päätyttyä 2 momentissa tarkoitettu vakuus on asetettu.
12830: ja viimeistään kuudenkymmenen päivän ku-
12831: luessa lunastuspäätöksen julistamisesta lähetet- 54 §.
12832: tävä asiakirjat ja kartat toimituksen maanmit- Lunastus katsotaan päättyneeksi, kun 53 §:ssä
12833: tausteknistä tarkastamista, hyväksymistä ja tarkoitetut merkinnät on tehty taikka, kun
12834: kirjoihin merkitsemistä varten maanmittaus- merkitsemisen edellytykset muutoin ovat ole-
12835: konttorille. Erityisistä syistä maanmittauskont- massa, mutta tarkastuksessa on todettu, ettei
12836: tori voi pyynnöstä pidentää sanottua aikaa. merkitseminen ole tarpeen.
12837: Maanmittauskonttorin on viipymättä ilmoi-
12838: tettava lunastuksen päättymisestä toimeenpano-
12839: määräyksen antaneelle viranomaiselle ja 3 §:n
12840: 4 luku. 2 kohdassa tarkoitetun lunastuksen kysymyk-
12841: Korvauksen suorittaminen. sessä ollessa erityistiedoksiantona asianomai-
12842: selle omistajalle tai haltijalle. Tuomarilie tehtä-
12843: 52 §. västä ilmoituksesta säädetään 79 § :n 1 momen-
12844: Hakijan on suoritettava kertakaikkineo kor- tissa.
12845: vaus tai, jos ennakkoa on suoritettu tai kor- 55 §.
12846: vausta on maksettu lainvoimaa vailla olevan Kun lunastus on päättynyt, 3 §:ssä tarkoitet-
12847: päätöksen perusteella, loppuosa korvauksesta tujen lunastuksen oikeusvaikutuksien on kat-
12848: kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun päätös sottava tulleen voimaan ja, jos lunastamalla
12849: asianomaisen korvauksensaajan osalta on saanut on hankittu omistusoikeus, omaisuuden olevan
12850: lainvoiman, maksamalla korvaus korvauksensaa- vapaa kaikista sitä rasittaneista oikeuksista lu-
12851: jalle tai tämän määräämään rahalaitokseen kuun ottamatta niitä, jotka 22 § :n 1 momentin
12852: taikka, jos korvaus on määrätty talletettavaksi, nojalla on lunastuspäätöksessä pysytetty.
12853: ulosotonhaltijalle. Jollei lunastamalla ole hankittu omistus-
12854: Jos hakija on valittanut päätöksestä, jolla oikeutta, oikeudet muuttuvat vain lunastuspää-
12855: korvaus on määrätty, hän voi tallettaa korvauk- töksessä sanotulla tavalla.
12856: Lak.al. n:o 153 273
12857:
12858: 56 §. 59 §.
12859: Lunastamalla hankitut oikeudet ja toimeen- Luvan ennakkohaltuunottoon myöntää hake-
12860: pannut rajoitukset ovat voimassa omaisuuteen muksesta lunastuksen toimeenpanomääräyksen
12861: kohdistuvan muun oikeuden estämättä. antava viranomainen.
12862: Lunastettua omaisuutta ei voida voittaa eikä Ennakkohaltuunottoluvasta on soveltuvin
12863: lunastaa takaisin. kohdin voimassa, mitä edellä tässä laissa on
12864: Jos Junastamalla hankittu erityinen oikeus tai säädetty toimeenpanomääräyksestä.
12865: 3 § :n 2 kohdassa tarkoitettu rajoitus on olosuh-
12866: teiden muuttumisen vuoksi käynyt hakijalle 60 §.
12867: tarpeettomaksi, oikeuden tai rajoituksen koh- Ennen omaisuuden haltuunottoa on pidet-
12868: teena olevan omaisuuden omistajalla on oikeus tävä haltuunottokatselmus.
12869: vaatia oikeuden tai rajoituksen lakkauttamista. Haltuunottokatselmuksessa on:
12870: Jos omistaja höytyy lakkaamisesta, hänen on
12871: korvattava saamansa hyöty, jollei sitä ole pi- 1 ) vahvistettava ja osoitettava haltuunotto-
12872: dettävä vähäisenä. Jollei osapuolten kesken voi- luvan perusteella haltuunotettava omaisuus;
12873: da sopia lakkaamisesta tai sen johdosta mak- 2) laadittava selitelmä haltuunotettavasta ja
12874: settavasta korvauksesta, asia ratkaistaan toimi- haltuunoton johdosta paistettavasta omaisuu-
12875: tuksessa, josta on voimassa, mitä 71 § :n 2 desta; ja
12876: momentissa säädetään. Oikeus lakkaa ja rajoi- 3) määrättävä asianosaisen vaatimuksesta li-
12877: tus poistuu, kun lakkaaminen on merkitty kimääräisen arvion nojalla haltuunotettavasta
12878: 53 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin taikka lak- omaisuudesta ennakkokorvaus, jos tällä on sii-
12879: kauttamista koskevan ilmoituksen perusteella hen 61 § :n 1 ja 2 momentin mukaan oikeus.
12880: on todettu, ettei merkitseminen ole tarpeen.
12881: 61 §.
12882: Asianosaiselle, jolle aiheutuu haltuunotosta
12883: 6 luku. 57 § :n 2 momentin mukainen seuraamus, on
12884: määrättävä ennakkokorvaus tässä laissa säädet-
12885: Haltuunotto. tyjen lunastuskorvauksen perusteiden mukai-
12886: sesti.
12887: Säännönmukainen haltuunotto. Muille kuin 1 momentissa tarkoitetuille
12888: 57 §. asianasaisille on, jos korvauksen saaminen muu-
12889: Hakija saa ottaa lunastettavan omaisuuden toin viivästyisi ja siitä aiheutuisi haittaa asian-
12890: haltuunsa sen jälkeen, kun lunastuspäätös on omaiselle, määrättävä ennakkokorvausta kolme
12891: julistettu ja hakija on suorittanut siinä määrä- neljäsosaa haltuunotettavan omaisuuden osalle
12892: tyn kertakaikkisen korvauksen sekä asettanut tulevan lunastuskorvauksen arvioidusta mää-
12893: 45 §:n 2 momentissa tarkoitetun vakuuden. rästä.
12894: Jos asianosainen haltuunoton johdosta me- Ennakkohaltuunoton johdosta suoritetta-
12895: nettää asuntonsa tai hänen toimeentulonsa huo- vasta korosta sekä haitan ja vahingon korvauk-
12896: nonee elinkeinon tai ammatin harjoittamisen sesta säädetään 95 §:ssä.
12897: vaikeutumisen vuoksi, lunastustoimikunta voi
12898: sen lisäksi, mitä 1 momentissa on säädetty, 62 §.
12899: asianomaisen vaatimuksesta määrätä, että hal- Ennakkokorvaus on suoritettava kolmen kuu-
12900: tuunotto saa tapahtua aikaisintaan toimikun- kauden kuluessa siitä, kun haltuunottokatsel-
12901: nan määräämän enintään kolmen kuukauden pi- mus on julistettu päättyneeksi.
12902: tuisen ajan kuluttua siitä, kun korvaus on suo- Jollei ennakkokorvausta suoriteta 1 momen-
12903: ritettu. tissa mainitussa ajassa, ennakkohaltuunottolupa
12904: peruuntuu.
12905: Ennakkohaltuunotto. 63 §.
12906: 58 §. Hakija saa oikeuden ottaa omaisuuden hal-
12907: Kun töiden kiireellinen aloittaminen tai muut tuunsa, kun toimeenpanomääräys on annettu ja
12908: tärkeät syyt sitä vaativat, hakija voi saada haltuunottokatselmus on julistettu päättyneeksi
12909: oikeuden ottaa haltuunsa lunastettavan omai- sekä asianomaiselle tuleva ennakkokorvaus on
12910: suuden tai sen osan ennen 57 § :n 1 momen- suoritettu. Jos haltuunotosta aiheutuu 57 §:n
12911: tissa tarkoitettua ajankohtaa. 2 momentissa tarkoitettu seuraamus, on vas-
12912: 35 173/75
12913: 274 Lakal. n:o 153
12914:
12915:
12916: taavasti noudatettava, mitä sanotussa lainkoh- oikeudenhaltijalle, jonka osoite tiedetään, lisäksi
12917: dassa on säädetty. erityistiedoksiantona.
12918: Mikäli oikeudenhaltija haluaa käyttää oikeut-
12919: 64 §. taan, hänen on tehtävä korvausta koskeva vaati-
12920: Sen lisäksi, mitä edellä tässä luvussa on saa- muksensa kolmen kuukauden kuluessa talletta-
12921: detty, ennakkohaltuunottoa toimeenpantaessa misesta tiedon saatuaan ja samalla esitettävä
12922: on soveltuvin kohdin noudatettava, mitä tässä tarpeellinen selvitys oikeudestaan. Vaatimuk-
12923: laissa säädetään lunastustoimituksesta ja kor- sessa tarkoitettu korvaus on jaettava noudat-
12924: vauksen suorittamisesta kuitenkin niin, ettei taen soveltuvin kohdin, mitä 3 päivänä joulu-
12925: ennakkokorvausta koskevaa sopimusta ole tar- kuuta 1895 annetussa ulosottolaissa (37 /95)
12926: peen vahvistaa ja korvaus on määrättävä talle- on säädetty ulosmitatun kiinteän omaisuuden
12927: tettavaksi, jos 49 § :n 2 momentissa tarkoitet- myymisestä ja siinä kertyneiden varojen tilit-
12928: tujen velkojien oikeuden turvaamista koskevien tämisestä ja jakamisesta. Jollei varojen jaka-
12929: kysymysten selvittäminen estäisi haltuunotto- mista ole vaadittu säädetyssä ajassa, ulosoton-
12930: katselmuksen riittävän joutuisan suorittamisen. haltijan on viipymättä suoritettava ne korvauk-
12931: Ennakkohaltuunottoa koskevat kysymykset sensaajalle.
12932: on käsiteltävä kiireellisinä. Kun ennakkokorvaus on määrätty talletetta-
12933: vaksi 64 §: ssä tarkoitetulla tavalla haltuunot-
12934: tokatselmuksen joutuisan suorittamisen turvaa-
12935: 65 §. miseksi, ulosotonhaltijan on ennen 1 ja 2 mo-
12936: Mitä tässä luvussa on säädetty ennakkohal- mentissa säädettyihin toimenpiteisiin ryhtymistä
12937: tuunotosta, on noudatettava vastaavasti, kun varattava haltuunotetun omaisuuden omista-
12938: 3 § :n 2 kohdassa tarkoitettu oikeuden rajoitus jalle tilaisuus ennakkokorvauksen nostamiseen.
12939: on tarpeen saattaa voimaan ennen lunastuksen Omistajalla on oikeus nostaa korvaus, jos hän
12940: päättymistä. osoittaa, ettei sen maksaminen hänelle loukkaa
12941: Rajoitus astuu voimaan lunastustoimikunnan velkojien oikeutta ottaen huomioon, mitä 49
12942: määräämänä, aikaisintaan 63 §:ssä tarkoitettuna §:n 2 momentissa on säädetty.
12943: ajankohtana. Toimitusinsinöörin on annettava
12944: rajoituksesta ennen sen voimaanastumista eri- 69 §.
12945: tyistiedoksiantona tieto asianomaiselle omista- Jos 68 §: ssä tarkoitettu oikeudenhaltija, jolle
12946: jalle ja haltijalle. ei ole voitu antaa tallettamisesta tietoa erityis-
12947: tiedoksiantona, osoittaa kärsineensä oikeuden-
12948: 66 §. menetyksen sen vuoksi, ettei hän ole voinut
12949: Haltuunotto-oikeus menetetään ja 65 §:ssä valvoa oikeuttaan korvaukseen, menetys on kor-
12950: tarkoitettu rajoitus poistuu, jos lunastus rau- vattava valtion varoista, mikäli oikeudenhaltija
12951: keaa. sitä vaatii vuoden kuluessa lunastuksesta tie-
12952: don saatuaan ja viimeistään kymmenen vuoden
12953: kuluttua lunastuksen päättymisestä.
12954: Mitä 1 momentin nojalla on valtion varoista
12955: suoritettu, voidaan periä takaisin valtiolle siltäT
12956: 7 luku. joka on talletettua korvausta jaettaessa hyöty-
12957: Talletetun korvauksen nostaminen. nyt oikeudenhaltijan vahingoksi.
12958:
12959: 67 §. 70 §.
12960: Jollei tämän lain säännöksistä muuta johdu, Kun korvaus on talletettu 48 §:n tai 52 §:n
12961: velkojalla ja muulla oikeudenomistajalla on tal- 2 momentin nojalla, on noudatettava soveltu-
12962: letettuun korvaukseen sama oikeus kuin hänellä vin kohdin, mitä maksutalletuslaissa on sää-
12963: oli oikeuden kohteena olleeseen omaisuuteen. detty. Korvauksensaajana on kuitenkin oikeus
12964: nostaa 52 § :n 2 momentin nojalla muutoksen-
12965: 68 §. haun johdosta talletettu osa korvauksesta lain-
12966: Kun korvaus on talletettu 49 § :n nojalla, voimaisen korvauksen yli menevän määrän ja
12967: ulosotonhaltijan on annettava tallettamisesta sille varojen nostopäivästä laskettavan kuuden
12968: tieto virallisessa lehdessä julkaistavalla yleis- prosentin koron takaisin maksamisesta asetetta-
12969: tiedoksiannolla sekä kullekin asianomaiselle vaa vaimutta vastaan.
12970: Lak.al. n:o 153 275
12971:
12972: 8 luku. ka, jos lunastustoimitus on vireillä, 19 §:ssä
12973: säädetyllä tavalla.
12974: Jälkikorvauksen määrääminen.
12975: Kun hakija on luopunut lunastuksesta tai toi-
12976: 71 §. meenpanomääräys on kumottu taikka 40 § :n
12977: Vaatimus 45 §:ssä tarkoitetun lisäkorvauksen 3 momentissa tarkoitettu sopimus on tehty,
12978: suorittamisesta on esitettävä lunastuspäätök- lunastus raukeaa.
12979: sessä määrätyssä enintään kolmen vuoden pitui-
12980: sessa ajassa luettuna siitä, kun päätös on saanut 74 §.
12981: lainvoiman tai, jos kysymyksessä on määräaikai- Jos hakija laiminlyö 52 § :n 1 momentin mu-
12982: nen lunastus, määräajan päättymisestä. Lisäkor- kaisen suoritusvelvollisuutensa, laiminlyönti on
12983: vausta, jota tarkoitetaan 39 § :n 2 momentissa, katsottava luopumiseksi.
12984: on vaadittava ennen kuin kymmenen vuotta Mikäli lopumiselle 73 §:n 1 momentissa
12985: on kulunut lunastuspäätöksen julistamisesta. varattu aika on laiminlyönnin tapahtuessa ku-
12986: Jollei lisäkorvauksesta sovita, se on määrät- lunut umpeen, lunastettavan omaisuuden omis-
12987: tävä vaatimuksen esittäjän hakemuksesta pidet- tajalla on oikeus kolmen kuukauden kuluessa
12988: tävässä toimituksessa, jonka pitämisessä on so- suoritusajan päättymisestä vaatia toimeenpanon
12989: veltuvin kohdin noudatettava, mitä lunastus- jatkamista jättämällä suorittamatta oleva kor-
12990: toimituksesta on säädetty. Määräyksen toimi- vaus ulosottotoimin perittäväksi siinä järjestyk-
12991: tuksen suorittamiseen antaa lääninhallitus. sessä kuin lainvoimaiseen tuomioon perustuvan
12992: Kun lisäkorvaus on maksettu tai ellei sitä ole saatavan täytäntöönpanosta on säädetty.
12993: suoritettava, 45 § :n 2 momentissa tarkoitettu Suorittamatta jätetylle korvaukselle tulevasta
12994: vakuus on palautettava. korosta säädetään 95 § :n 1 momentissa.
12995: 72 §.
12996: Omistaja, joka on laiminlyönyt 16 § :n Z mo- 75 §.
12997: mentin mukaisen ilmoitusvelvollisuutensa, on Hakijan on korvattava raukeamisen vuoksi
12998: velvollinen korvaamaan erityisen oikeuden hal- lunastusmenettelyn kohteena olleen omaisuu-
12999: tijalle aiheutuneen vahingon, jonka tämä on den omistajalle aiheutunut vahinko ja haitta,
13000: kärsinyt sen vuoksi, ettei hän ole voinut valvoa jollei raukeaminen perustu 40 § :n 3 momen-
13001: oikeuttaan lunastustoimituksessa. Vilpittömässä tissa tarkoitettuun sopimukseen.
13002: mielessä ollut omistaja on kuitenkin velvollinen Jollei 1 momentissa tarkoitetusta korvauk-
13003: korvaamaan vain sen, mitä hän on oikeuden- sesta sovita, sitä on vaadittava raukeamisen
13004: haltijan kustannuksella hyötynyt. vuoksi pidettävässä lunastustoimituksen loppu-
13005: Hakijan on maksettava se osa oikeudenhalti- kokouksessa. Jos toimitus ei ole raukeamishet-
13006: jan saamatta jääneestä korvauksesta, jota omis- kellä vireillä, on noudatettava, mitä 71 § :n 2
13007: taja ei ole 1 momentin mukaan velvollinen suo- momentissa on säädetty. Toimitusta on haetta-
13008: rittamaan. va vuoden kuluessa raukeamisesta.
13009: Korvausvaatimus on esitettävä kymmenen Se osa suoritetusta lunastuskorvauksesta, jo-
13010: vuoden kuluessa lunastuksen päättymisestä. ka ei mene 1 momentissa tarkoitetun korvauk-
13011: Jollei korvauksesta sovita, on noudatettava, sen maksamiseen eikä ole määrältään vähäinen,
13012: mitä 71 §:n 2 momentissa on säädetty. on palautettava hakijalle.
13013:
13014: 9 luku, 76 §.
13015: Lunastuksen toimeenpanosta päättävä viran-
13016: Lunastuksen raukeaminen ja hakijan omainen voi hakemuksesta antaa luvan siihen,
13017: vaihtuminen. että lunastuksen hakija vaihtuu.
13018: 73 §. Lupa saadaan myöntää vain, mikäli aikaisem-
13019: Hakija voi luopua kokonaan tai osaksi lunas- pi hakija antaa suostumuksensa ja toimeenpa-
13020: tuksesta ennen kuin· hän on saanut oikeuden nen edellytykset säilyvät.
13021: Iuuastettavan omaisuuden haltuunottoon ilmoit- Milloin harkitaan syytä siihen olevan, ennen
13022: tamalla luopumisesta kirjallisesti lunastuksen luvan myöntämistä on noudatettava 8 ja 9 §:n
13023: toimeenpanosta päättävälle viranomaiselle taik- säännöksiä.
13024: 276 Lak.al. n:o 1.53
13025:
13026:
13027: 10 luku. 11 luku.
13028: Ilmoitukset ja merkinnät kiinnitys- ja lain- Kustannukset.
13029: huudatusasiain pöytäkirjaan.
13030: 81 §.
13031: 77 §. Lunastuksen ja ennakkohaltuunoton toimeen-
13032: Kun toimeenpanomääräys on annettu, lunas- panosta aiheutuvat välittömät kustannukset on
13033: tuksen kohteesta on ilmoitettava asianomaiselle määrättävä hakijan maksettavaksi. Kustannuk-
13034: tuomarille, jonka on tehtävä tarpeellinen mer- set 71 ja 75 §:n 2 momentissa sekä 72 §:n 3
13035: kintä kiinnitysasiain pöytäkirjaan. momentissa tarkoitetun erillisen toimituksen
13036: Mitä 1 momentissa on säädetty, on noudatet- pitämisestä on kuitenkin määrättävä vaatimuk-
13037: tava myös, kun kohteesta on määrätty toimeen- sen esittäjän maksettavaksi, mikäli vaatimus on
13038: panomääräyksestä poiketen tai sitä täsmentäen esitetty ilmeisen aiheettomasti.
13039: ja päätös on saanut lainvoiman. Hakijan on kehotuksesta etukäteen asetettava
13040: lunastustoimituksen ja haltuunottokatselmuk-
13041: sen kustannuksia varten tarpeelliset varat pu-
13042: 78 §. heenjohtajan käytettäväksi. Lisäksi hakijan on
13043: Kun 77 §:ssä tarkoitettu merkintä on tehty, huolehdittava jakolain 346 §:ssä tarkoitetuista
13044: omaisuuteen sen jälkeen vahvistettu kiinnitys toimenpiteistä.
13045: kohdistuu vain lunastuksen päätyttyä jäljelle Kustannukset saadaan periä siinä järjestyk-
13046: jäävään omaisuuteen, jollei kiinnitys perustu en- sessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulos-
13047: nen merkinnän tekemistä jätettyyn hakemuk- ottotoimin on säädetty.
13048: seen tai maksamattoman kauppahinnan pantti-
13049: oikeutta koskeviin säännöksiin.
13050: 82 §.
13051: Välttämättömät kustannukset, jotka lunastet-
13052: 79 §. tavan omaisuuden omistajalle ovat aiheutuneet
13053: Kun lunastus on päättynyt, maanmittaus- hänen oikeutensa valvomisesta lunastustoimi-
13054: konttorin on viipymättä ilmoitettava päättymi- tuksessa tai haltuunottokatselmuksessa, on mää-
13055: sestä asianomaiselle tuomarille, jonka on mer- rättävä hakijan maksettavaksi. Kustannusten
13056: kittävä kiinnitysasiain pöytäkirjaan ja, jos koko määrää arvioitaessa on otettava huomioon an-
13057: kiinteistö on lunastettu, myös lainhuudatus- sion menetys, matkakustannukset sekä tarvit-
13058: asiain pöytäkirjaan, että lunastus on päättynyt. tavien selvitysten laatu ja laajuus samoin kuin
13059: Kun ulosotonhaltijan korvauksen jakamista asiamiehen käyttämisen tarve.
13060: koskeva ilmoitus on saapunut, tuomarin on, Niin pian kuin asian käsittelyn edistyessä
13061: noudattaen mitä erikseen on säädetty, ryhdyt- voi sopivasti tapahtua, lunastustoimikunnan on
13062: tävä toimeen tästä aiheutuvien merkintöjen te- vaadittaessa ilmoitettava, mitä selvityksiä on
13063: kemiseksi kiinnitysasiain pöytäkirjaan ja kiinni- pidettävä 1 momentissa tarkoitettuina tarpeel-
13064: tyskirjaan. lisina selvityksinä.
13065: Luuastettavan omaisuuden omistajalle myön-
13066: 80 §. netään lunastustoimituksessa ja haltuunottokat-
13067: Kun lunastuksen toimeenpano on rauennut, selmuksessa maksuton oikeudenkäynti sen mu-
13068: 73 §:n 1 momentissa tarkoitetun tai muun rau- kaan kuin 2 päivänä helmikuuta 1973 anne-
13069: keamisen todenneen viranomaisen on ilmoitet- tussa laissa maksuttomasta oikeudenkäynnistä
13070: tava raukeamisesta tuomarille, jonka on tehtävä ( 87/73) on säädetty. Tuomioistuimelle sano-
13071: kiinnitysasiain pöytäkirjaan merkintä raukea- tun lain mukaan kuuluvat tehtävät suorittaa
13072: misesta. lunastustoimikunta. Valtion varoista suoritetut
13073: Jos kymmenen vuotta on kulunut siitä, kun kustannukset on määrättävä hakijan maksetta-
13074: merkintä toimeenpanomääräyksestä on tehty, vaksi 1 momentissa tarkoitetussa laajuudessa.
13075: eikä toimeenpanen jatkamisesta ole sanotun
13076: ajan kuluessa ilmoitettu, lunastus voidaan mer- 83 §.
13077: kitä rauenneeksi. Vaitioneuvosto vahvistaa lunastustoimikun-
13078: Kun merkintä raukeamisesta on tehty, 78 nan sekä haltuunottokatselmuksen puheenjoh-
13079: §:ssä tarkoitettu kiinnitys kohdistuu koko omai- tajalle ja toimitusinsinöörille tulevan palkkion
13080: suuteen, johon kiinnitys on vahvistettu. ja kustannusten korvaamisen perusteet.
13081: Lak.al. n:o 153 277
13082:
13083: Uskotun miehen palkkiosta ja kustannusten valittamalla muutosta, jollei korkein hallinto-
13084: korvaamisesta on voimassa, mitä maanmittaus- oikeus sillä perusteella, että lain soveltamisen
13085: toimitusten osalta on erikseen säädetty. kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa on
13086: tärkeätä saattaa asia sen tutkittavaksi myönnä
13087: siihen lupaa. '
13088: 12 luku. Lääninhallituksen 5 §:n 2 momentissa tar-
13089: koitettuun päätökseen tahi valtioneuvoston tai
13090: Tutkimuksen suorittaminen. lääninhallituksen taikka 5 § :n 1 momentissa
13091: 84 §. tarkoitetun muun hallintoviranomaisen ennak-
13092: Ennen lunastuksen toimeenpanoa voidaan kohaltuunottoluvan myöntämistä koskevaan
13093: suorittaa lunastuksen kohteeksi al.otun omaisuu- päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta.
13094: den tutkimus.
13095: Luvan 1 momentissa tarkoitetun tutkimuk- 89 §.
13096: sen suorittamiseen antaa sen läänin lääninhalli- Jollei tämän lain säännöksistä muuta johdu,
13097: tus, jossa sijaitsevaa omaisuutta tutkimus kos- valitus tutkimusluvan tai toimeenpanomää-
13098: kee. Kun lupa myönnetään, on määrättävä, mi- räyksen sisältävästä päätöksestä ei estä tutki-
13099: hin mennessä tutkimus on suoritettava. Jos lu- muksen suorittamista ja lunastuksen toimeen-
13100: nastuksen kohde jätetään lunastustoimituksessa panoa, jollei valitusviranomainen toisin mää-
13101: määrättäväksi, lunastustoimikunnalla on oikeus rää.
13102: suorittaa tarpeellinen tutkimus hakijan osoi- 89 §.
13103: ~unastustoimituksessa tehtyyn päätökseen
13104: tuksen mukaan.
13105: Hakija voidaan velvoittaa asettamaan vakuus votdaan hakea muutosta valittamalla maaoikeu-
13106: tutkimuksesta aiheutuvan vahingon ja haitan teen siinä järjestyksessä kuin jakolain 314 §: ssä
13107: korvaamisesta. o.~ säädetty. Lunas.tuks~n kohteen osalta pää-
13108: tokseen saadaan kmtenkm hakea muutosta vain
13109: 85 §. 21 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.
13110: Tutkimuksesta on vähintään seitsemää päi- .. Ennen toimituksen lopettamista tehtyyn pää-
13111: vää ennen sen aloittamista annettava erityistie- tokseen saadaan hakea erikseen muutosta vain
13112: doksiantona tieto niille kiinteän omaisuuden jos päätöksellä on hylätty estemuistutus tai vaa~
13113: omistajille ja käyttöoikeuden haltijoille, joiden timus sillensä jättämisestä.
13114: osoite tiedetään, ja muille yleistiedoksiantona Valitusasiaa maaoikeudessa käsiteltäessä on
13115: 9 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla. soveltuvin kohdin noudatettava jakolain 40 lu-
13116: Tutkimuslupa on vaadittaessa esitettävä. vun säännöksiä. Mitä sanotussa luvussa on sää-
13117: detty toimitusinsinööristä, koskee kuitenkin
13118: 86 §. myös lunastustoimikunnan puheenjohtajaa.
13119: Tutkimus on suoritettava välttäen tarpeet-
13120: toman vahingon ja haitan aiheuttamista. 90 §.
13121: Vahinko, jota ei ole tutkimukselle varatun Kunnalla on oikeus hakea muutosta lunastus-
13122: ajan loppuun mennessä korjattu, ja haitta on toimituksessa tehtyyn päätökseen, mikäli se
13123: viipymättä korvattava. katsoo päätöksen vaikeuttavan rakennuslain
13124: Jollei korvauksesta sovita, sitä on vaadittava mukaisen kaavan laatimista tai toteuttamista
13125: kiinteistön sijaitsemispaikan tuomioistuimessa eikä kysymyksen ole katsottava tulleen lunas-
13126: vuoden kuluessa 2 momentissa tarkoitetun mää- tusoikeuden tuottavan päätöksen tai toimeen-
13127: rä~jan päättymise~tä, Jos lunast.us on määrätty panomääräyksen antamisen yhteydessä sitovasti
13128: t01meenpantavaks1, korvausvaattmus on esitet- ratkaistuksi.
13129: tävä lunastustoimituksessa. 91 §.
13130: Maaoikeuden päätökseen voidaan hakea muu-
13131: to.sta noudattaen soveltuvin kohdin, mitä jako-
13132: 13 luku. lam 41 luvussa on säädetty. Sen lisäksi mitä
13133: Muutoksenhaku. jakolain 332 §:ssä on säädetty muuto'sta ei
13134: myöskään saa hakea maaoikeud~n päätökseen
13135: 87 §. siltä osin kuin päätös koskee korvauksen tai
13136: Valtioneuvoston päätökseen 4 §:n 1 momen- kustann~st~n määrää, mikäli maaoikeus ja lu-
13137: tissa tarkoitetussa lunastusasiassa ei saa hakea nastustOlmtkunta ovat olleet asiasta yhtä mieltä.
13138: 278 Lak.al. n:o 153
13139:
13140:
13141: 92 §. lain 27 § :n 1 momenttiin tai 30 § :n 2 moment-
13142: Haltuunottokatselmuksessa tehtyyn päätök- tiin taikka lunastus- tai luovutusvelvollisuutta
13143: seen ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei tai maankäytön rajoituksista aiheutuvan haitan
13144: kysymys ole estemuistutuksen hylkäävästä pää- ja vahingon korvausvelvollisuutta koskeviin
13145: töksestä. säännöksiin.
13146: Määräyksen 1 momentissa tarkoitetun toi-
13147: 93 §. menpiteen suorittamiseen antaa hakemuksesta
13148: Maanmittauskonttorin tämän lain nojalla an- lääninhallitus. Jos lunastus- tai korvausvelvolli-
13149: tamaan päätökseen ei saa hakea valittamalla suuden olemassaolosta syntyy erimielisyyttä,
13150: muutosta. asia on käsiteltävä lääninoikeudessa.
13151: 94 §. Kun kysymys on tontinosan lunastuksesta,
13152: Ulosotonhaltijan päätökseen tässä laissa tar- lunastustoimikunta päättää, kenellä on oikeus
13153: koitetuissa asioissa voidaan hakea muutosta lunastaa. Asianosaisella, joka ei ole hakenut lu-
13154: ulosottolain 10 luvussa säädetyssä järjestyksessä. nastuksen toimeenpanoa, on oikeus esittää lu-
13155: nastusvaatimuksensa 19 §:ssä säädetyllä tavalla.
13156: Tontinosan arvoa määrättäessä ei ole sovellet-
13157: 14 luku. tava 31 §:ää.
13158: Erinäisiä säännöksiä. 98 §.
13159: Omistaja voi luopua 97 §:n 1 momentissa
13160: 95 §. tarkoitetusta lunastusvelvollisuuteen perustu-
13161: Jos hakija on saanut haltuunotto-oikeuden, vasta lunastuksesta 73 §:n 1 momentissa sääde-
13162: lopulliselle korvaukselle taikka tämän ja en- tyllä tavalla ennen kuin lunastusvelvollinen on
13163: nakkona tai muutoin suoritetun kertakaikkisen saanut haltuunotto-oikeuden.
13164: korvauksen erotukselle on määrättävä kuuden Mikäli lunastus- tai korvausvelvollinen jät-
13165: prosentin korko siitä päivästä lukien, jona oi- tää täyttämättä suoritusvelvollisuutensa, omis-
13166: keus haltuunottoon on saatu. tajalla on 74 §:n 2 momentissa tarkoitettu
13167: Jollei korko vastaa hallinnan menetyksen oikeus.
13168: vuoksi sillä välin aiheutunutta haittaa ja vahin- Mitä 81 §:ssä on säädetty hakijan velvolli-
13169: koa, lunastustoimituksessa on määrättävä ero- suuksista, on sovellettava lunastus- ja korvaus-
13170: tus korvattavaksi, mikäli haltuunotetun omai- velvolliseen. Jos omistaja luopuu lunastuksesta,
13171: suuden omistaja sitä vaatii. hänen on korvattava lunastusvelvolliselle tä-
13172: män suorittamat kustannukset.
13173: 96 §.
13174: Jos lainvoimaisesti vahvistettu korvaus on 99 §.
13175: pienempi kuin suoritettu ennakko tai kertakaik- Lunastusten toimeenpanoa valvoo asianomai-
13176: kinen korvaus, korvauksensaajan on suoritet- nen maanmittauskonttori. Valvonnan suoritta-
13177: tava takaisin perusteettomasti saamansa osa mista varten maanmittauskonttorin on pidettä-
13178: kuuden prosentin korkoineen maksupäivästä, vä lunastusluetteloa, johon merkitään:
13179: jollei korvausta koskevassa päätöksessä liikaa
13180: maksetun määrän vähäisyys ja olosuhteet huo- 1 ) lunastuksen kohde sekä lunastettavan
13181: mioon ottaen määrätä, ettei takaisinmaksua ole kiinteän omaisuuden omistaja ja käyttöoikeu-
13182: suoritettava. den haltija;
13183: Takaisin maksettavan korvauksen ja koron 2) lunastusperuste;
13184: perimisestä on voimassa, mitä lainvoimaiseen 3) toimeenpanomääräyksen antanut viran-
13185: tuomioon perustuvan saatavan täytäntöönpa- omainen;
13186: nosta on säädetty. 4) lunastuksen hakija;
13187: 5) lunastuksen vireillepano-, raukeamis- ja
13188: 97 §. päättymispäivä; ja
13189: Mitä tässä laissa säädetään yleiseen tarpee- 6) lunastustoimituksen aloittaminen ja lo-
13190: seen tapahtuvan lunastuksen toimeenpanosta, pettaminen sekä toimituksen puheenjohtaja
13191: on noudatettava soveltuvin kohdin, kun kysy- ja toimitusinsinööri.
13192: mys on rakennuslain nojalla tapahtuvasta ton- Toimenpiteistä ja päätöksistä, joista on teh-
13193: tinosan lunastuksesta tahi lunastuksesta tai kor- tävä merkintä lunastusluetteloon, on viipymättä
13194: vauksen määräämisestä, joka perustuu sanotun ilmoitettava maanmittauskonttorille. Luette-
13195: Lak.al. n:o 153 279
13196:
13197: losta on pyydettäessä annettava lunastuksen toi- lustustarkoituksiin 13 päivänä lokakuuta 1944
13198: meenpanoa koskevia tietoja. annettu laki ( 787/44) ja sen toimeenpanosta
13199: Maanmittauskonttorin on valvottava, että samana päivänä annettu asetus ( 788/44), 30
13200: 83 § :n 1 momentin nojalla annettuja määräyk- päivänä toukokuuta 1896 annettu asetus ( 29/
13201: siä noudatetaan. 96), joka koskee linnoitusesplanaadin piirissä
13202: olevan kiinteistön omistus- ja nautinto-oikeu-
13203: 100 §. den supistuksia, turvesuon pakkolunastuksesta
13204: Oikeusministeriön on huolehdittava 12 §:n 7 päivänä elokuuta 1942 annetun lain ( 641/42)
13205: 1 momentin ja hankittuaan asiasta maanmit- 4, 6, 7, 10, 11 ja 12-15 § sekä 5 §:n 1 ja
13206: taushallituksen lausunnon, 83 §:n 1 momentin 2 momentti, näistä 4, 11, 12 a ja 13 § sekä
13207: täytäntöönpanon vaatimista tehtävistä. 5 § :n 1 ja 2 momentti sellaisina kuin ne ovat
13208: Lunastustoimitusten puheenjohtajiksi vali- 30 päivänä kesäkuuta 1947 annetussa laissa
13209: tuista henkilöistä on viipymättä ilmoitettava (541/47) ja kiinteän omaisuuden pakkolunas-
13210: asianomaiselle lääninhallitukselle ja pidettävä tuksesta sähkölaitosta varten 11 päivänä tou-
13211: heistä luetteloa. kokuuta 1928 annetun lain (168/28) 1 §:n
13212: 2 momentti.
13213: 101 §.
13214: Mitä tässä laissa on säädetty vakuuden aset-
13215: tamisesta, ei koske valtiota, kuntaa eikä kun- 105 §.
13216: tainliittoa. Lunastukseen, jonka toimeenpanoa on pak-
13217: kolunastuslain 18 §: ssä säädetyllä tavalla haet-
13218: 102 §. tu tai johon on saatu pakkolunastuksesta puo-
13219: Poliisiviranomaisen on annettava tässä laissa lustustarkoituksiin annetun lain 2 §: ssä tarkoi-
13220: tarkoitettujen toimitusten ja haltuunottojen tettu lupa ennen tämän lain voimaantuloa, sekä
13221: suorittamiseksi tarpeellinen virka-apu, jos oi- tässä tarkoitetun lunastuksen yhteydessä tapah-
13222: keus virka-avun saamiseen on ilmeinen. tuvaan lunastettavan alueen haltuunottoon en-
13223: Jollei oikeus virka-avun saamiseen ole ilmei- nen lunastuksen loppuun saattamista samoin
13224: nen, on noudatettava, mitä on säädetty läänin- kuin 104 §:ssä mainittujen lakien ja asetusten
13225: hallituksesta 29 päivänä huhtikuuta 1955 an- nojalla toimeenpannuista lunastuksista johtuviin
13226: netun asetuksen (188/55) 13 §:n 2 momen- oikeuksiin ja velvollisuuksiin, on sovellettava
13227: tissa. aikaisemmin voimassa olleita säännöksiä.
13228: Jos ennen tämän lain voimaantuloa on saatu
13229: 103 §. oikeus lunastukseen, jonka toimeenpano tapah-
13230: Asianosaiselle, jota tarkoitetaan 57 § :n 2 mo- tuu tämän lain nojalla, toimeenpanossa on nou-
13231: mentissa, voidaan viranomaisen toimesta koh- datettava, mitä 5 §:n 2 momentissa tarkoite-
13232: tuussyistä myöntää valtion tuJo- ja menoar- tusta lunastuksesta on säädetty.
13233: viossa osoitetuista varoista halpakorkeista lai-
13234: naa tai korkotukea uuden asunnon hankkimista
13235: tahi elinkeinon tai ammatin harjoittamisen jat- 106 §.
13236: kamista taikka vaihtamista varten. Valtioneu- Jos ennen tämän lain voimaantuloa on saatu
13237: vosto on oikeutettu antamaan asiasta tarkem- oikeus lunastettavan alueen haltuunottoon sen
13238: mat määräykset. mukaan kuin erikseen on säädetty ja lunastus
13239: on pantava toimeen tässä laissa säädetyssä jär-
13240: jestyksessä, toimeenpanoa on haettava viipy·
13241: 15 luku. mättä ja viimeistään vuoden kuluessa tämän
13242: lain voimaantulosta uhalla, että hallintaoikeus
13243: Siirtymä- ja voimaantulosäännökset. menetetään. Toimeenpanossa on noudatettava,
13244: mitä 5 § :n 2 momentissa tarkoitetun lunastuk-
13245: 104 §. sen toimeenpanosta on säädetty.
13246: Tämä laki tulee voimaan pa1vana
13247: kuuta 197 , ja sillä kumotaan kiinteän omaisuu-
13248: den pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen 14 107 §.
13249: päivänä heinäkuuta 1898 annettu laki ( 27/98) Mitä 31 §:n 2 momentissa on säädetty, ei
13250: ( pakkolunastuslaki) siihen myöhemmin teh- koske arvonnousua, joka on tapahtunut ennen
13251: tyine muutoksineen, pakkolunastuksesta puo- tammikuun 1 päivää 1970.
13252: 280 Lak.al. n:o 153
13253:
13254:
13255: 108 §. 109 §.
13256: Milloin laissa tai asetuksessa on viitattu Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
13257: lainkohtaan, jonka sijaan on tullut tämän -lain töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
13258: säännös, tätä on sen asemesta sovellettava.
13259: Kun on säädetty, että lunastaminen edellyt- 110 §.
13260: tää erityisen luvan tai oikeuden myöntämistä, Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
13261: tämän on katsottava tätä lakia sovellettaessa tyä lain täytäntöönpallon edellyttämiin toimen-
13262: tarkoittavan 5 § :n 1 momentin mukaista toi- piteisiin.
13263: meenpanomääräystä.
13264:
13265:
13266: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1975.
13267:
13268: Reino Breilin. Arvo Ahonen. Matti Ahde.
13269: Pauli Burman. Aune Salama. Jorma Rantala.
13270: Mauno Forsman. Antti A. Halme. Antti Pohjonen.
13271: Väinö Turunen. Ilkka Taipale. Aimo Ajo.
13272: Paavo Tiilikainen. Rafael Paasio. Lyyli Aalto.
13273: Jacob Söderman. Erkki Tuomioja. Kaarle Salmivuori.
13274: Osmo Kaipainen.
13275: 281
13276:
13277: Lak.al. n:o 154.
13278:
13279:
13280:
13281:
13282: Haapasalo ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain 101 §:n muuttami-
13283: sesta.
13284:
13285: E d u s k u n n a 11 e.
13286: Valtion tulo- ja menoarviossa on kalastuksen- avustuksia myös kalastuskunnille ja kalastus-
13287: hoitomaksuina kertyvät varat otettu huomioon hoitoyhtymille". Uuden kalastusalan järjestöjen
13288: erityisellä momentilla ( 30.3 7.41) "Ka1astuksen- tukemiseen tarkoitetun määrärahan ( mom.
13289: hoitomaksut kalatalouden edistämiseen". Tältä 30.3 7.49) tultua hyväksytyksi valtion tulo- ja
13290: momencilta on vuodesiJa 1967 lähtien osoitettu menoarvioon em. lainkohta tullee muutettavak-
13291: kalatalousalan valistus- ja neuvontajärjestöjen si. Samanaikaisesti tu1isi• koko kalastuksenhoito-
13292: av-ustamiseen tarvitrovat varat, jotka ovat olleet- maksujen käyttötarkoitusta koskeva pykälä ka-
13293: 16n leijonanosa (noin 75 %) . Nyt kuitenkin lastuslaissa kirjoittaa uudelleen.
13294: eduskunta on hyväksyessään kuluvan vuoden Kalastuksenhoitomaksuja kertyy valtiolle pää-
13295: valtion tulo- ja menoarvion lisännyt siihen uu- osin vapaa-ajankalastajilta ja olisi oikeudenmu-
13296: den momentin (30.37.49) "Kalastusalan järjes- kaista, että näitä varoja: käytettäisilin tehokkaasti
13297: töjen toiminnan tukeminen" ja varannut tähän myös vapaa-ajankalastusta hyödyttävään kalata-
13298: tarkoitukseen 2,8 rnilj. mk. Momentille louden edistämiseen:. Kalastuksenhoitomaksuina
13299: (30 .3 7.41 ) "Kalastuksenhoitomaksut kalata- kertyviä varoja (mom. 30.37.41) ei tule tarkas-
13300: louden edistämiseen" on varattu kalastuksen- tella vain kalavesien ja kalakantojen hoidon ja
13301: hoitomaksun korotuksen mukaisesti noin 4,2 siihen liittyvän vaHstus-, tutkimus- ja koetoimin-
13302: milj. mk. nan määrärahana tahi kalavedenomistajain käyt-
13303: Kalastuslain mukaan jokaisen 16 vuotta täyt- töön tarkoitettuna avustuksena. Kysymyksessä
13304: täneen henkilön, joka aikoo kalastaa muutoin- on kalastuksen hoitoon maksetut maksut, joiden
13305: kin kuin vain onkimaila kotikuntansa kalave- avulla tulee ensisijaisesti parantaa mahdollisuuk-
13306: sillä, on suoritettava kalastuksenhoitomaksu sia kalastukseen. Kalavesien hoito kuten onnis-
13307: valtiolle saadakseen kalastaa, mutta saman ruo- tuneet arvokalaistutukset on osa tälla.ista toimin-
13308: kakunnan kalastajien puolesta on ainoastaan taa, mutta vähintään yhtä tärkeätä on varata
13309: yksi kalastuksenhoitomaksu suoritettava. On kansalaå.sålle monipuoliset mahdollisuudet taval-
13310: huomattava, että tämän maksun lisäksi kalastus- liosimpien saalislajiemme (ahven, hauki, lahna,
13311: ta harjoittavan on yleensä lunastettava kalave- särki, jne) talteenottoon. Erityisesti Etelä- ja
13312: denomistajalta kalastuslupa. Kalastuksenhoito- Keski-Suomessa tulee kiinnittää huomiota kalas-
13313: maksun suorittajista on valtaosa, 70-80 %, tusmahdollisuuksien vaihtoehtoiseen tarjontaan
13314: vapaa-aikanaan virkistyksekseen kalastavista kuntien ja kuntal1ittymien toimesta osrana nii-
13315: henkilöistä koostuvia ruokakuntia. Vuonna den vapaa-airkrutoimintoja edistävästä työstä. Mm.
13316: 1974 suoritettiin lähes 430 000 kalastuksen- kalavesien hankintoo:n, vuokraukseen ja kunnos-
13317: hoitomaksua ja on arvioitu, että maassamme tamrsreen tulisi kuntien saada valtiolta tukea.
13318: on vapaa-ajankalastusta harrastavissa ruokakun- Samoin kalastusalan järjestöjen sekä loma- ja
13319: nissa noin 800 000 kalastavaa kansalaista. matkailuyhteisöjen pyrkimyksiä vapaiden tai
13320: Kalastuslain 101 §:n mukaan kalatalouden kohtuuhintaisten kalastusalueiden hankkimiseksi
13321: edistämis·een tarkoitettua määrärahaa ( mom. yleiseen käyttöön on tuettava. Mm. näihin tar-
13322: 30.37.41) käytetään "kalavesien hoitoon, kala- koituksriirn tulisi voida oso~ttaa varoja kalastuk-
13323: kantojen pamntami1seen, kalastusal·an valistus- senhoitomaksuina valtiolle kertyvistä varoista.
13324: työhön, kalastusalan järjestöjen toiminnan tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13325: kemiseen, kal:avesJ:en hoitoon liittyvään tutki-
13326: mus- ja koetoimintaan sekä kalastuksenhoito- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13327: maksun perim1sestä aiheutuneiden kustannusten lakiehdotuksen:
13328: suorittamiseen. Määrärahasta voidaan myöntää
13329: 36 173/75
13330: 282 Lak.al. n:o 154
13331:
13332:
13333:
13334: Laki
13335: kalastuslain 101 §:n muuttamisesta.
13336: Eduslnmnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun kalastus-
13337: lain (503/51) 101 §,sellaisena kuin se on osittain muutettuna 24 päivänä marraskuuta 1972
13338: annetussa laissa ( 759/72), näin kuuluvaksi:
13339:
13340: 101 §.
13341: ValtiJOn tulo- ja menoa'tVioon on vuosittain na, jota varten tulo- ja menoarvio on laadittu.
13342: otettava kalatalouden ed~stämiseen määrär·aha, Määrärahaa käytetään kalastusmahdollisuuk-
13343: joka vastaa ainakin sitä määrää, minkä kolmen sien parantamiseen kuten ylei:sten kalastusaluei-
13344: edellisen vuoden aikana kalastuksenhoitomaksun den hankkJmfseen, vuokraukseen ja kunnostuk-
13345: suotirotJaneiden henlci.löiden keskimäärätsen luku- seen, kalavesien hoitoon sekä sruihen li!iittyvään
13346: määrän ja kulumassa olevan vuoden kalastuk- valistus-, tutkimus- ja koetoiminrtaan sekä kalas-
13347: senhoiltomaksun suuruuden perusteella laskien tuksenho1tomaksun perimfsestä aiheutuneiden
13348: on katsotl!ava kalastuksenhoi:tomakswna kerty- kustannusten suorittamiseen. Määrärahasta voi-
13349: vän. T·arkoitukseen on kuitenlcin myönnettävä daan myöntää avustuksva kalastusruan järjestöil-
13350: vähintään se määrä mikä kalastuksenhohomak- le, kunnille ja kuntain1iitoille sekä loma- ja mat-
13351: suina on kertynyt ~en vuoden edellisenä vuon- kailualan yhteisöille.
13352:
13353:
13354: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1975.
13355:
13356: K. F. Haapasalo. Pirkko Työläjärvi. Uki Voutilainen.
13357: Mauno Forsman. Bror Lillqvist. Väinö Vilponiemi.
13358: Sakari Knuuttila. Kaisa Raatikainen. Veikko Pajunen.
13359: Ilkka Taipale.
13360: 283
13361:
13362: Lak.al. n:o 155.
13363:
13364:
13365:
13366:
13367: 0. Kangas ym.: Ehdotus laiksi kuntien yleisestä kalleusluoki-
13368: tuksesta annetun lain kumoamisesta.
13369:
13370:
13371: E d u s k u n n a 11 e.
13372:
13373: Kuntien yleisestä kalleusluokituksesta anne- neet. Maaseudun autioituessa vähenevät erttyl-
13374: tun lain (955/73) mukaan jaetaan kunnat kol- sesti syrjäisimmillä alueilla asuvien kansalaisten
13375: meen eri kalleusluokkaan elinkustannusten kal- mahdollisuudet hankkia itselleen kohtuullisilla
13376: leuden perusteella. kustannuksilla välttämättömyystarvikkeita ja
13377: Monissa eri yhteyksissä on kuitenkin todettu, -palveluja.
13378: että kuntien jako eri kalleusluokkiin ei enää ole Kalleusluokitusta määriteltäessä ei ole otettu
13379: tarko1tuksenmuka:inen. Kalleusluokitusta mää- riittävästi huomioon maalaiskuntien erityispiir-
13380: rättäessä on ensisijaisesti lähdetty siitä, että teitä, jotka nostavat tuntuvasti elinkustannuksia.
13381: asuminen kaupunkikunnissa on ylei:sesti ottaen Ostosmatkat, työmatkat, lääkärissä käynnit ja
13382: kalliimpaa ku1n maalaiskunnissa. Tämä ei kui- lasten kouluttaminen vieraalla paikkakunnalla
13383: tenkaan enää nykyisin pidä paikkaansa kuin merkitsevät suurta elinkustannusten lisäystä.
13384: eräiden suurimpi:en kaupunkien asumiskustan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13385: nusten suhteen. ruioittavasti,
13386: Yhteiskuntarakenteen muuttuessa ovat ne
13387: perus·teet, jotka aikoinaan ovat olleet kuntaryh- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13388: mittelyn pohjana, suurimmalta osalta poistu- lakiehdotuksen:
13389:
13390:
13391: Laki
13392: kuntien yleisestä kalleusluokituksesta annetun lain kumoamisesta.
13393: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13394:
13395: Tällä lailla kumotaan kuntien yleisestä kal- Tämä laki tulee voimaan päivänä
13396: leusluokituksesta 29 päivänä joulukuuta 1973 kuuta 197 .
13397: annettu laki (955/73).
13398:
13399:
13400: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1975.
13401:
13402: Orvokki Kangas. Mikko Kaarna.
13403: Toivo Yläjärvi. Olavi Martikainen.
13404: Lea Sutinen. Paavo Väyrynen.
13405: Esko Härkönen.
13406: 284
13407:
13408: Lak.al. n:o 156.
13409:
13410:
13411:
13412:
13413: Lemström ym.: Ehdotus laiksi kuntien ja kuntainliittojen val-
13414: tionosuuksista ja -avustuksista annetun lain muuttamisesta.
13415:
13416:
13417: E d u s k u n n a 11 e.
13418:
13419: Tämä laki on jälleen yksi todiste sHtä, mi'- kunden ja kuntainliittojen toiminnan rahoituk-
13420: tenkä puheet ja teot ovat eri maata. Hallituksen sen tukeminen silloin, kun sillä vaikeutetaan
13421: piiristä käsin on luvattu kunnille, kuinka vuo- kunnan ja kuntainliiton palvelusten tarjoamista
13422: den 1975 alusta valtion taloudellinen tuki tulee jäsenhlleen.
13423: pamnemaan ja nopeutumaan. Mainittua peri- Mielestämme olisi vielä lakiin si'sällytettävä
13424: aa:tett1a ei ainakaan tämä eduskunnan enemmis- uusi säännös, jossa määrätään valtion osuuksien
13425: tön hyväksymä laki toteuta. Laki s.i!too kunnat maksamrsen nopeuttam~sesta ja ni~tä koskevien
13426: ja knnta.i!nliitot yhä tiukempaan valtiovallan ta- päätösten kiireellisyydestä.
13427: lutusnuoraan j,a lisää jo ennestäänkin asioita Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13428: hidastanutta valtion byrokratiaa. niohtavas ti,
13429: LaTn uuden 21 a §:n rajoittavaa säännöstä on
13430: lievennettävä uudella 2 momentilla, jolla este- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13431: tään valtion virkamiesten rajaton valta estää lakiehdotuksen:
13432:
13433:
13434:
13435:
13436: Laki
13437: kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain muuttamisesta.
13438: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista
13439: ja ~avustuksista 19 päivänä tammikuuta 1973 annetun lain (35/73) 21 a §:n 2 momentti
13440: ja 34 §:n 3 ja 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat 31 päivänä joulukuuta 1974 annetussa
13441: laissa ( 1104/74) näin kuuluviksi:
13442:
13443: 21 a §. asianomaisten lakien mukaan määräytyviin vuo-
13444: den 197 4 käyttökustannuksiin.
13445: Pidätystä tai keskeytystä 1 momentissa tar- Ennakon suorittamiseen valtionosuudesta
13446: koitetuissa tapauksissa ei voida kuitenkaan teh- käyttökustannuksiin kuuk'llusittam maksettavina
13447: dä, jos se saattaa kunnan tai kuntainliiton talou- erinä ryhdytään siltä osin kuin niin ei vielä ole
13448: dellislin vaikeuksiin, joista seuraa niiden tarjoa- menetelty, vuoden 1975 ai:kan'll.
13449: tcien palvelusten tai siihen verrattavan toimin- Asetuksella voidaan enintään vuoden 1975
13450: nan heikkeneminen. loppuun saakka siirtää tämän lain voimaan-
13451: tuloa sellaisten valtionosuuksien ja -avustusten
13452: 34 §. osalta, joihin nähden siirtämistä on pidettävä
13453: välttämättömänä, jotta säännös~n soveltami-
13454: Mitä 19 §:n 3 momentissa on säädetty käyt- sessa ei syntyisi liialhsia hankaluuks~a. Tällöin
13455: tökustannuksiin suoritettavan valtionosuuden sovelletaan 1.."Uåtenkin, mitä 2 momenltrssa on
13456: loppuerästä, sovelletaan ensimmäisen kerran säädetty, ja noudateta·a:n soveltuvin osin 3 mo-
13457: Lak.al. n:o 156 285
13458:
13459: mentissa tarkoitettua menettelyä nliin, että en- vaan maksatukseen vuoden 1975 loppuun men-
13460: nakon suorittamisessa valtionosuudesta käyttö- nessä.
13461: kustannuksm siirrytään kuukausittain tapahtu-
13462:
13463:
13464: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1975.
13465:
13466: Rainer Lemström. Mikko Vainio.
13467: Veikko Vennamo. J. Juhani Kortesalmi.
13468: Pekka Vennamo.
13469: 286
13470:
13471: Lak.al. n:o 157.
13472:
13473:
13474:
13475:
13476: Lemström ym.: Ehdotus laiksi kuntien kantokykyluokituksesta
13477: annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
13478:
13479:
13480: E d u s k u n n a 11 e.
13481:
13482: Laki, joka määrää kundien kantokykyluokat, sen tarkistus ja laajentaminen, jolla voidaan
13483: ei nykyisessä muodossaan vastaa tarkoitustaan. vaikuttaa kuntien taloudelliseen ahdinkoon ensi-
13484: ValtionhalHnnon ja sen varainhoidon toimenpi- sijaisestJi vaikeissa tapauksissa. Jotta saata!i:siin
13485: teet ovat saattaneet kunnat la,ajalti kestämättö- edes jossain määrin parannusta aikaan, on kun-
13486: mään taloudelliseen tilaan. Valtiovalta siirtää nat jaettava kantokykyluokkiin pitäen perustana
13487: jatkuvasti omia taloudellis:i:a vastuirtaan kuntien 20 kantokykyluokkaa.
13488: kannettavaksi. Seuraukset tunnetaan vallankin Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
13489: laita-alueiden ja kehitysalueiden kunvien kohdal- nioittavasti.
13490: la, eikä tilanne näytä olevan yhtään parempi
13491: rintamaillakaan. Tästä syystä on välittömästi että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13492: saatava aikaan edes kuntien kantokykyluolcituk- lakiehdotuksen:
13493:
13494:
13495: Laki
13496: kuntien kantokykyluokituksesta annetun lain 1 § :n muuttamisesta.
13497: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuntien kantokykyluokituksesta 29 pa1vana
13498: joulukuuta 1967 annetun lain 1 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 13 päivänä joulukuuta
13499: 197 4 annetussa laissa ( 934/7 4), näin kuuluvaksi:
13500:
13501: 1 §. -1977 jakamalla kunnat 20 kantokykyluok-
13502: kaan.
13503: Kantokykyluokitus toimitetaan vuosiksi 1976
13504:
13505:
13506: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
13507:
13508: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
13509: Mikko Vainio. Veikko Vennamo.
13510: Pekka Vennamo.
13511: 287
13512:
13513: Lak.al. n:o 158.
13514:
13515:
13516:
13517:
13518: Lemström ym.: Ehdotus laiksi kuntien yhdistymiskorvauksista
13519: ja -avustuksista annetun lain muuttamisesta.
13520:
13521:
13522: Ed u s kun n a II e.
13523:
13524: Hallitus on todennut vuonna 1972 säädetyn 1972. Tämä ei kuitenkaan vastaa tämän hetken
13525: lain kuntien yhdistymiskorvauksista käytän- tarvetta, infLaatio menee eteenpäin vuodessa lä-
13526: nössä heirkoksi. Tämä todistaa jälleen kerran hes 20 prosent1in vauhtia ja yhdessä erilaisten
13527: SMP:n kannan olleen oikean nyt voimassa ole- kustJannusnousujen kanssa y1i'ttääkin mainitun
13528: vaa lakia säädettäessä. SMP:n eduskuntaryhmä määrän. Tällöin on välttämätöntä, että korotus-
13529: vaati lain käsittelyn yhteydessä sitä korjatta- pros·entiksi määrätään 20.
13530: vaksi, koska tiesimme sen olevan käytännössä Lain 7 § :n säännöksiä on syytä myös tarrki~
13531: melko tehoton auttamaan kuntia silloin, kun taa n]i:n, että ne tarjoavat käytännössä mahdol-
13532: yhclistymin·en tuo taloudellis~a vaikeuksia mu- Hsuuden todella jotain merkitsevälle yhdistymis-
13533: kanaan. Hallituspuolueiden ja oikdsto-opposi- avustuksen malmami:selle.
13534: tion kanta oli vuonna 1972 lakia käsiteltäessä Ladn 12 § on korjattava niin, että valitusoi-
13535: jyrkän kielteinen SMP:n korjauses~tyksj:lle, jot- keus myönnetään yhdistymisavustuksen myön-
13536: ka tulivat hylätyiksi. Nyt hallitus on havainnut tämi!sestä tai hylkäämisestä samoin myös sen
13537: eräiltä osin oikeaksi hyväksyä esittämämme kan- määrästä.
13538: nanotot. Kuitenkin on todettava, että vieläkään
13539: ei ole laki kelvollinen eduskunnan enemmistön Edellä oleva'an viita·ten ehdotamme kunnioit-
13540: hyväksymänä. tavasti,
13541: Lain 3 § :ssä on eduskunta nyt hyväksynyt että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13542: korotusprosentiksi 10, josta kilisteltiån vuonna lakiehdotuksen:
13543:
13544:
13545: Laki
13546: kuntien yhdistymiskorvauksista ja -avustuksista annetun lain muuttamisesta.
13547: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuntien yhdistymiskorvauksista ja -avustuksista
13548: 24 päivänä heinäkuuta 1972 annetun lain (572/72) 3 §:n 3 momentti, 7 §:n 1 momentti ja
13549: 12 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 13 päivänä joulukuuta 1974 annetussa Laissa (911/
13550: 74), näin kuuluviksi:
13551:
13552: 3 §.
13553: 70 prosenttia, neljänneltä vuodelta 60 prosent-
13554: Ensimmäiseltä vuodelta suoritettavan yhdis- tia, viidenneltä vuodelta 50 prosenttia ja, mil-
13555: tymiskorvauksen suuruus on 1 ja 2 momentissa loin yhdistymisavustusta maksetaan kymmenel-
13556: mainituin tavoin laskettu määrä korotettuna en- tä vuodelta, kuLtakin viidennestä eteenpäin 25
13557: sin 20 prosentilla ja sen jälkeen, mrkäli se on prosentda ensimmäiseltä vuodelta suoritettavas-
13558: enemmä.•1 kuiln 10 000 markkaa, lähimpään täy- ta määrästä.
13559: teen 10 000 markkaan.
13560:
13561: 7 §. 12 §.
13562: Yhdistymis:korvauksen suuruus on toiselta
13563: vuodelta 80 prosenttia, kolmannelta vuodelta Ministeriön päätökseen yhdistymisavustuksen
13564: 288 Lak.al. n:o 158
13565:
13566:
13567: myöntämisestä ja sen suuruuden määräämisestä oikeudelta siten kuin asetuksella tarkemmin sää-
13568: voidaan hakea muutosta korkeimmalta hallinto- detään.
13569:
13570:
13571: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1975.
13572:
13573: Rainer Lemström. Mikko Vainio.
13574: Veikko Vennamo. J. Juhani Kortesalmi.
13575: Pekka Vennamo.
13576: ,289
13577:
13578:
13579: Lak.al. n:o 159.
13580:
13581:
13582:
13583:
13584: Lemström ym.: Ehdotus laiksi jakolain muuttamisesta.
13585:
13586: E d u s k u n n a 11 e.
13587:
13588: Jotta epäil)"kset muutettua jakolakia kohtaan Lakiesityksen 22 §: ss'ä määrättyä koskitilan
13589: ja lain väärinkäytön mahdollisuudet voidaan halkomisrajoitusta tulee lieventää. Monilla täl-
13590: poistaa, on nyt jakolakiin tehtävä muutokset, laisilla tiloilla on maatalousmaata ja metsämaata
13591: joilla tarkennetaan lain tarkoitusta ja päämää- suur.i!akin aloja. Tiukka halkorms.lcielto rajoirtta:a
13592: riä maanomistajan suostumuksella tapahtuvasta näiden maiden tehokast~a käyttöä. Siksi :vajoi-
13593: jakowimituksesta. Lakiin ei ole syytä jättää sel- tus1Ja tulee lieventää tarkoituksenmukaisetla
13594: laisia porsaanreikiä, joita voidaan käyttää min- tava:Ha.
13595: käänlaisen pakkojärjestelmän toteuttamiseen La:kiesit}"ksen 127 § :ssä käsitellään yhteis-
13596: vapaan talonpoikaisväestön ja pienmaanomista- metsään liittyneen edun turvaamista silloin kun
13597: jiemme vahingoksi tai alistamiseksi. Tästä syys- hänen metsänsä on huomwttava:sti pavempa:a
13598: tä on tehtävä ainakin seuraavat muutokset ja kuin muiden os,akkaiden. Tällai'Ses,sa tapauksessa
13599: lisäykset. on laissa määrättävä selvästi hänen oikeudestaan
13600: Lain 10 § :ssä on selvästi todettava, että uus- saada täydellinen käypä korvaus lliiiltä joiden
13601: jaon alaiseksi ei voida asettaa maa- tll!i vesi- hyväksi etu jaossa on tullut.
13602: alueHa, eUei sen omistajalle makseta korkeinta Lakiesityhen 262 a §:ssä käsitellään yhtcis-
13603: mahdollista korvausta menettämästään maasta metsän muodost·amista. Välttämätöntä on, että
13604: tai edusta. Samoin on määriteltävä oikeus saada s~iinä todetaan selvästi, että vain mwanomistajien
13605: arvio jaon tuomasta hyödystä ja kustannuksista vapa:aehto±seHa suostumuksella }a pyynnöstä
13606: sillo~n kun jaon alainen sitä haluwa, sekä kor- voidaan yhte1smetsä muodostaa.
13607: vausoikeus menetetystä edus'ta. Samoin on lain 333 §:ään saatava selventävä
13608: Lain 15 §: ssä tarkoitettua jakoalueen laajen- määräys va1irtusajwsta ja tava<sta, joiden tulee
13609: tamista määr~teltäessä on sa1a:tava lakiin selvä vastata yldstä käytäntöä.
13610: säännös, että jakoaluetta voidaan la:ajentaa vain Edellä sanottuun villita:ten ehdotamme,
13611: silloin, kun maanomista:ja sitihen suostuu. Sar
13612: moin on la!ista poistettava määräys pakkotoimin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13613: suoritettavasta uusjaosta. Laista on tässä koh- lakiehdotuksen:
13614: din jopa poistettu va1iJtusoikeus maanmittaus-
13615: halHtuksen päätöksiin nähden.
13616:
13617:
13618: Laki
13619: jakolain muuttamisesta.
13620:
13621: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä joulukuuta 1951 annetun jakolain
13622: ( 604/51) 3 luvun 22 §:n 1 momentti ja 41 luvun 333 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne
13623: ovat 31 päivänä tammikuu1Ja 1975 annetussa laissa (52/75) sekä lisätään lain 2 luvun 10
13624: §:ään uudet 3 ja 4 momentti ja 15 §:ään uusii 3 momentti, 19 luvun 127 §:ään uus'i 2 mo-
13625: mentti, 32 luvun 262 a §:ään uusi 2 momentti seurwavasti:
13626:
13627: 10 §. tajalle makseta niistä korkeinta mahdolLista
13628: korvausta menetetyn alan ja edun osalta.
13629: Uusjakoon ei kuitenkaan voida ottaa maa- Uusjakoa tämän lain mukaan toimitettaessa
13630: tai vesitiluksia tai niliden osaa, ellci sen omis- on arvio 1 momentiss'a tarkoiJtetusta hyödystä
13631: 37 173!75
13632: 290 Lak.al. n:o 159
13633:
13634: ja kus~annuksista suodtettava rriiden uusjaon 262 a §.
13635: alaisten osalta, jotka sitä erikseen pyytävät.
13636: Uusjaon alwsen, joka menettää etuaan, on saa- Tässä laissa tarkoitettu yhteismetsä voidaan
13637: tava menettämästään edusta korvaus sdltä ooi muodostaa vain maanomistajien vapaaehtoisella
13638: niiltä, jotka ovat siiltä hyötyneet. suostumuksella ja pyynnöstä.
13639:
13640: 15 §. 333 §.
13641: Sen, joka ei tyydy maaoikeuden julistamaan
13642: Uusjakoa 1 ja 2 momentin mukaisella tavaila päätökSieen, on ilmohettava siihen puhevallan
13643: voidaan laajentaa vain, jos maa- tai vesialuei- menettämisen uhalla tyytymättömyyttä joko
13644: den omistajat siihen suostuvat. suullisesti tai kirjallisesti maaoikeustuomarille
13645: tai kirjallisesti ma<anmittauskonttorille neljän-
13646: 22 §. toista päivän kuluessa päätöksen julistamisesta
13647: Koskitila voi~aan halkoa valilll sellaisess1a ta- julistamispäivä sdihen luettuna. Tyytymättö-
13648: pauksessa, milloin voidaan katsoa tarkoituksen- myysilmoituksen toimittamisesta maaoikeus-
13649: mukaiseksi erottaa maatalous- tai metsämaata tuomarille lähetin välityksellä tai postitse nou-
13650: vaarantamatta koskialueen teollista tai muuta date~arun, mitä eräiden asiakirjain lähettämi-
13651: eri:koiskäyttöä. sestä tuomioistuimhlle an:netussa laissa ( 248/
13652: 65) on säädetty.
13653: 127 §.
13654: Ellei 1 momentin tarkoitusta voida tilus-
13655: sdjoiituksella saavuttaa, on jako-osakkaan met- Tämä laki tulee voimaan päivänä
13656: sän puuston arvo korvattava käyvästä täydestä kuuta 19
13657: hinnasta sen taikka niiden, jonka hyväksd etu
13658: jaossa on tullut.
13659:
13660: Helsingissä 14 päivänä belmaJkuuta 1975.
13661:
13662: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
13663: 291
13664:
13665: Lak.al. n:o 160.
13666:
13667:
13668:
13669:
13670: Lemström ym.: Ehdotus laiksi jakolain 277 §:n muuttamisesta.
13671:
13672:
13673: E d u s k u n n a 11 e.
13674:
13675: Voimassaoleva jakolaki on kokenut monet kustannuksia, samoin pienviljelijä, joka on
13676: muodonmuutokset vuosien mittaan. Yksi linja hankkinut lisämaata. Tästä syystä on täysin
13677: kuitenkin on pysynyt muuttumattomana, se on perusteltua ryhtyä myös jakolain kustannusmää-
13678: kustannusten korvaus. Lain muutosten yhtey- räysten muutoskorjauksi,in, joilla vapautetaan
13679: dessä on marssitettu esille uusia menokohtia ja lain 277 § :n määräämistä kustannuksista perhe-
13680: ratkaisuja, jotka ovat tienneet tarvitsevalle lisä- ja pienviljelijät ja omakotitalon tontin hankki-
13681: menoja. Valtio on valvonut etunsa ja väistänyt jat. Siksi on ko. pykälän sisältämiä säännöksiä
13682: jatkuvasti vastuun uudistusten tuomista kustan- korjattava esittämällämme tavalla.
13683: nuslisistä. Varsin tarkoin on jokaisen tiedossa se Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
13684: tosiasia, että jakotoimituksen kustannukset mm. nioittavasti,
13685: kiinteistökaupoissa joutuu aina melkeinpä poik-
13686: keuksetta maksamaan ostaja. Näin on esimer- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13687: kiksi omakotitalon tontin omistaja saanut lisä- lakiehdotuksen:
13688:
13689:
13690: Laki
13691: jakolain muuttamisesta.
13692: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä joulukuuta 1951 annetun jakolain
13693: (604/51) 277 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 2 päivänä toukokuuta 1972 annetuss~
13694: laissa (321/72), näin kuuluvaksi:
13695:
13696: 277 §.
13697: Jos toimituksen osakas ei voi hankkia tai taan etukäteen valtion varoista ja ne peritään
13698: suorittaa, mitä hänen velvolHsuudekseen 346 maksuvelvollisilta takaisin valtiolle täysimääräi-
13699: §: ssä on säädetty, on toimitusinsinöörillä oikeus sinä, ei kuitenkaan milloin kysymyksessä on
13700: se hankkia tai suorittaa. Tästä aiheutuvat menot perhe- ja pienviljelijään tai omakotitalon tontin
13701: samoin kuin 346 § :n 1 momentissa tarkoitettu- hankkiiaan kohdistuva saatava. Perimisestä on
13702: jen työsuhteessa valtioon olevien mittamiesten voimassa, mitä 2 momentissa säädetään.
13703: käyttämisestä aiheutuneet kustannukset makse- ------------.....,:-----
13704: Helsingrssä 10 päivänä helmikuuta 1975.
13705:
13706: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
13707: Veikko Vennamo. Pekka Vennamo.
13708: Mikko Vainio.
13709: 292
13710:
13711: Lak.al. n:o 161.
13712:
13713:
13714:
13715:
13716: Lemström ym.: Ehdotus laiksi öljysuojarahastosta annetun lain
13717: muuttamisesta.
13718:
13719:
13720: E d u s k u n n a 11 e.
13721:
13722: Eduskunnan hyväksymä laki öljysuojarahas- kansa saa maksaa" oli eduskunnan enemmistön
13723: tosta on sisällöltään sellainen, että se lisää kus- kanta. SMP ei voi hyväksyä syntynyttä tilan-
13724: tannuksia öljyjä ja niistä jalostettuja tuotteita netta. Siksi olemme pakotetut esittämään edus-
13725: käyttäville. SMP:n toimesta esitettiin lakiin kunnalle tämän lakialoitteen muodossa korjauk-
13726: säännöstä, joka olisi estänyt kustannusten siirtä- sia lain eri pykäliin sen lopputuloksen saavut-
13727: misen kuluttajahintoihin. Kyllä edes tämän lain tamiseksi, että tämän lain menoista on vastuu
13728: aiheuttamat menot tulisi periä jalastajilta ja oltava muualla kuin kuluttajilla ja heiltä kiskot-
13729: suurilta jakeluyhtiöiltä, ilman että niitä lisätään tuina riistoluontoisina öljyjen ja niiden jalostei-
13730: kuluttajien kannettavaksi. Eduskunnan enem- den hintoina.
13731: mistö oli kuitenkin SKDL:ää myöten suuren Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
13732: rahan jakeluyhtiöiden ja jalostajien tukijana ku-
13733: luttajaväestön etujen vastaisesti. On tässä yh- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13734: teydessä todettava, että suuret ylikansalliset lakiehdotuksen:
13735: yhtiötkin pääsivät vastuusta vapaiksi. "Kyllä
13736:
13737:
13738:
13739: Laki
13740: öljysuojarahastosta annetun lain muuttamisesta.
13741: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan öljysuojarahastosta 24 päivänä taukokuuta
13742: 1974 annetun lain (379/74) 2 §:n 3 momentti, 6 §, 7 §:n 3 momentti, 8 § ja 11 § näin
13743: kuuluviksi:
13744:
13745:
13746: 2 §. JOlta öljyvahinkojen torjuntaan osallistuneille
13747: on torjuntatoimenpiteistä koitunut.
13748: Öljysuojarahastoon perittävää öljysuojamak-
13749: sua ei saa lisätä jalostamattoman eikä jalostetun 7 §.
13750: öljytuotteen myyntihintaan.
13751: Erityisistä syistä on valtioneuvostolla mah-
13752: 6 §. dollisuus jättää korvaus kokonaan tai osaksi peri-
13753: Korvaushakemuksia käsiteltäessä on otettava mättä kohtuuttomuuden estämiseksi.
13754: huomioon se välitön haitta tai vahinko, joka
13755: hakijalle on aiheutunut, sekä luonnon- ja ympä- 8 §.
13756: ristönsuojelu- ja ulkoilunäkökohdat sekä maan Öljysuojarahastoa ja siitä maksettavia kor-
13757: tai vesialueen arvon aleneminen samoin kuin vauksia koskevissa asioissa on valtioneuvoston
13758: käytön muut sellaiset seikat siinä määrin, kuin apuna öljyvahinkolautakunta. öljyvahinkolauta-
13759: se asutuksen ja sen läheisyyden, alueen pitkän kunnassa tulee ainakin valtion viranomaisten,
13760: tähtäimen käytön tai erityisen muun syyn pe- kuntien, luonnon- ja ympäristönsuojelupiirien,
13761: rusteella katsotaan aiheelliseksi. Samoin on maatalousammatinharjoittajien, kalastajien, öljy-
13762: otettava huomioon ylimääräiset kustannukset, alan ja vakuutuksenantajien olla edustettuina,
13763: Lak.al. n:o 161 293
13764:
13765: niin kuin siitä asetuksella tarkemmin sääde- vä korkeimmalle hallinto-oikeudelle 60 pa1van
13766: tään. kuluessa päätöksen julkaisemisesta. Valtioneu-
13767: vosto ja öljyvahinkolautakunta voivat kuiten-
13768: 11 §. kin määrätä päätöksen pantavaksi täytäntöön
13769: Valtioneuvoston ja öljyvahinkolautakunnan valituksesta huolimatta.
13770: tässä laissa tarkoitettua korvausta koskevaan
13771: päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta Tämä laki tulee voimaan päivänä
13772: hallinto-oikeudelta. Muutoksenhaku on jätettä- kuuta 19
13773:
13774:
13775: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1975.
13776:
13777: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
13778: Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
13779: 294
13780:
13781: Lak.al. n:o 162.
13782:
13783:
13784: Lemström ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain 133 a §:n muutta-
13785: misesta.
13786:
13787: E d u s k u n n a 11 e.
13788:
13789: Eduskunnan enemmistön rakennuslain muu- että kysymys on kuluttajien edun valvomisesta.
13790: toksen yhteydessä hyväksymä lain 133 a § on Mutta jos lain säännöksillä poistetaan kilpailu,
13791: todellinen yritysten tuhoamispykälä. Tällä sää- se merkitsee, että monopolit ja suuret yhtiöt
13792: döksellä, joka sisältyy mainittuun pykälään, saa- voivat rengastua, ja se ei varmasti ole kulutta-
13793: tetaan kaikki rakennusalan pienyrittäjät, kuten jan edun mukainen. Valvontaa ei pidä sotkea
13794: putki-, kate- ja sähkörakenteiden ryhmät, niin kilpailuun. Jos todella halutaan kuluttajia puo-
13795: ankaran valvonnan ja määräysten alaisiksi, että lustaa, täytyy olla sekä kilpailua että valvon-
13796: heidän työnsä ei kelpaa jos heillä ei ole korkea- taa. Sosialidemokraattiselta taholta nimenomaan
13797: koululoppututkinnon suorittanutta työn valvo- painostetaan valvontaa, että valvonta muka
13798: jaa. Tällaiset määräykset ovat kohtuuttomia. oikeuttaisi poistamaan kilpailun. Se on varmasti
13799: Kun ne liitetään määrättyjen lakikokonaisuuk- kuluttajien edun vastainen. SMP pitää kiinni
13800: sien sisälle, niitä sitten ajallaan voimaantulon siitä, että myös pienimmille yrityksille annetaan
13801: jälkeen tulkitaan ja käytetään hyväksi nimen- yrittämisen mahdollisuus, että ei tule mitään
13802: omaan meillä monimuotoisen yritystoiminnan tengastumista eikä monopolisoitumista ja että
13803: kahlitsemiseen, niin kuin todennäköisesti tämän- kilpailua ei viedä pois. Eri asia on sitten, että
13804: kin lain kohdalla tapahtuu, jos se muuttumatto- yhteiskunnan on valvottava niin suurempia kuin
13805: mana hyväksytään. Nimenomaan 133 a §:n pienempiä yrityksiä, että työ on kunnollista ja
13806: säännöksillä voidaan rajoittaa vapaata työyritys- täyttää vaatimukset, mutta sillä ei ole mitään
13807: toimintaa meidän rakennustoiminnassamme, en- tekemistä sosialidemokraattien tukeman suuren
13808: nen kaikkea sellaisessa rakennustoiminnassa, rahan monopolisoitumisen kanssa, jota sosiali-
13809: joka tapahtuu omakotirakentamisen merkeissä, demokraatit ja Sorsa-Virolaisen hallitus tässä
13810: niin omakotitaloissa kuin maaseudulla nimen- ajavat omakotitalojen omistajien ja pienomista-
13811: omaan maatalouden rakennustoiminnassa. Me jien etujen vastaisesti.
13812: SMP:ssä emme voi olla tukemassa tällaista em- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
13813: mekä hyväksyä tällaista lainsäädäntöä, vaan tu-
13814: lemme vaatimaan korjausta asiaan. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13815: Tässä on hallituspuolueiden taholta väitetty, lakiehdotuksen:
13816:
13817:
13818: Laki
13819: rakennuslain 133 a §:n muuttamisesta.
13820: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennus-
13821: lain (370/58) 133 a §, sellaisena kuin se on 20 päivänä kesäkuuta 1974 annetussa laissa
13822: (530/74), näin kuuluvaksi:
13823: 133 a §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
13824: Sisäasiainministeriö antaa määräyksiä ja kuuta 19
13825: ohjeita kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoista
13826: ja niiden asennustyön suorittamisesta.
13827:
13828:
13829: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1975.
13830:
13831: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
13832: Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
13833: 295
13834:
13835: Lak.al. n:o 163.
13836:
13837:
13838:
13839:
13840: Lemström ym.: Ehdotus laiksi metsästyslain 49 §:n muuttami-
13841: sesta.
13842:
13843:
13844: E d u s k u n n a 11 e.
13845:
13846: Viime vuosien aikana on ollut tavallisen tästä harrastustoiminnasta. Kun otetaan huo-
13847: ihmisenkin mahdollista harrastaa metsästystä. mioon, että seurojen jäsenmaksut ovat 25-
13848: Maassamme toimii suuri joukko metsästysseuro- 200 markan luokkaa ja siihen lisäksi maksettavat
13849: ja, joiden kautta on pienituloinenkin maaomai- metsästysmaan vuokrat, jotka nekin raskaimmin
13850: suutta omistamaton kansalainen voinut osallis- rasittavat maattornia seuran jäseniä, on metsäs-
13851: tua metsästysharrastukseen ja muuhun siihen tyskortin hinnan korotuksella vain saatu aikaan
13852: liittyvään vapaa-ajan toimintaan. Taloudellisesti vähävaraisen erään vapaa-ajanviettomahdollisuu-
13853: nämä tavallisten kansalaisten seurat ovat jäsen- den mitätöiminen.
13854: maksujensa puolesta olleet sellaisia, että ei ole Lakia on siis täysin perusteltua pyrkiä kor-
13855: tarvittu paksua rahapussia ja vuorineuvos- tai jaamaan edellä mainitun kaltaisen paineen il-
13856: muita pröystäilyarvonimiä. Viimeiset hallituksen maantuessa. Maksua ei tule eduskunnan hyväk-
13857: pöytään lyömät tavoitteet näyttävät kyllä pyrki- syä moninkertaiseksi korotettuna. Samalla on
13858: vän siihen, että metsästyksen mahdollisuudet lakiin saatava säännökset, joilla metsästysmaksu-
13859: jäävät suurkartanonomistajien ja muiden "mant- jen maksamisen velvollisuudesta vapautetaan
13860: taalipösöjen sekä tehtaanpatruunoiden" huviksi. rintamasotilastunnuksen omaavat henkilöt ja ne
13861: Näyttää selvältä, että "työväenedustajat ja köy- henkilöt, joille varattomuutensa perusteella
13862: hän asian muistajat" hallituksesta käsin näke- maksetaan peruososaa suurempaa kansanelä-
13863: vät kielteisenä sen, että tavallinen maaton "duu- kettä.
13864: nari" ja pienviljelijä sekä yrittäjä pääsevät "her- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
13865: rojen" harrastusten piiriin ohuellakin rahapus- nioittavasti,
13866: silla. Siksi on käynnistetty ajojahti metsästys-
13867: kortin hinnan korottamiseksi 50 markkaan. Täs- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13868: tä on seurauksena vähävaraisimman väestön pu- lakiehdotuksen:
13869: toaminen pois niin metsästysseuroista kuin koko
13870:
13871:
13872: Laki
13873: metsästyslain 49 §:n muuttamisesta.
13874:
13875: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä huhtikuuta 1962 annetun metsäs-
13876: tyslain {290/62) 49 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
13877:
13878: 49 §. löltä, jolle maksetaan perusosaa korkeampaa kan-
13879: saneläkettä.
13880: Riistanhoitomaksu on kaksikymmentäviisi
13881: markkaa vuodessa. Riistanhoitomaksu menee
13882: valtiolle. Riistanhoitomaksua ei peritä henki- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
13883: löltä, jolla on rintamasotilastunnus, eikä henki- 1975.
13884:
13885: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1975.
13886:
13887: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
13888: Mikko Vainio. Veikko Vennamo.
13889: Pekka Vennamo.
13890: 296
13891:
13892: Lak.al. n:o 164.
13893:
13894: Lemström ym.: Ehdotus laiksi maa-alueilla tapahtuvien öljyva-
13895: hinkojen torjumisesta annetun lain muuttamisesta.
13896:
13897: E d u s k u n n a 11 e.
13898:
13899: Laki maalla tapahtuvien öljyvahinkojen torju- aleneminen ja muut ma1111tsemamme vahingot
13900: misesta ja korvaamisesta ei ole eduskunnan ovat jääneet tämän lain ulkopuolelle. Tätä ei
13901: enemmistön hyväksymässä muodossa tarkoituk- voida pitää oikeana. Kun kerran luodaan, ai-
13902: senmukainen. Laki väistää kokonaan vastuun sel- van oikein, koneisto öljyvahinkoja vastaan, niin
13903: laisista kiinteistöistä kuin asuntotootit ja maata- jo Suomen perustuslaki edellyttää, että kaikki
13904: lousalueet. Kaikkihan ovat selvillä, että maan vahingot korvataan kaikkien kohdalla eikä vain
13905: omistaminen, niin kuin omistus yleensä, on täs- osan kohdalla. Kun on suuremmista kysymys,
13906: sä maassa tällä hetkellä vastatuulessa. Kun siis kyllä silloin hallitus heidät muistaa, mutta kun
13907: laki nyt säätää suojaa ja korvauksia öljyvahin- on tavallisesta kansalaisesta kysymys, he jäävät
13908: koja vastaan, niin maanomistaja, asunnonomis- sivuun. Vain käyttöesineet, niin kuin valtiosään-
13909: taja ja elinkeinonharjoittaja ovat selvästi jääneet tökomiteakin esittää, ne vain lähinnä ovat kor-
13910: sivuun. Kuitenkin öljyvahinko voi koskea erit- vauksen kohteena.
13911: täin huomattavasti asumista joko sen kokonaan SMP:n eduskuntaryhmä ei tätä hyväksy. Siksi
13912: estäen tai asumisen viihtyisyyttä huomattavasti olemme pakotettuja esittämään lakiin tarpeelli-
13913: heikentäen. sia muutoksia.
13914: Sama koskee myös korvauskysymystä. Avoi- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
13915: mesti sanotaan, että vahingot on valtion va-
13916: roista korvattava täydellisesti, mutta maan ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13917: vesialueen arvon aleneminen, asunnon arvon lakiehdotuksen:
13918: Laki
13919: maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta annetun lain muuttamisesta.
13920: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torju-
13921: misesta 24 päivänä toukokuuta 1974 annetun lain (378/74) 2 §:n 2 momentti ja 8 §:n 3
13922: momentti näin kuuluvaksi:
13923: 2 §. täysi korvaus valtion varoista. Samoin kor-
13924: vausoikeus on maan ja tontin sekä vesi-
13925: ö1jyvahingolla tarkoitetaan tässä laissa sel- alueen omistajalla ja haltijalla, milloin vahinko
13926: laista vahinkoa tai haittaa, jonka maahan tai alentaa maan tai vesialueen arvoa tahi vaikeut-
13927: veteen joutunut öljy aiheuttaa ihmiselle ja luon- taa sen käyttöä asumiseen, vapaa-ajan viettoon
13928: nolle likaamalla, turmelemaHa tai pilaamaila tai ammatin harjoittamiseen. Korvausta ei kui-
13929: maaperää, vesiä, kasvillisuutta, eläimistöä, lait- tenkaan suoriteta sille, joka on vahingon aiheut-
13930: teita tai rakenteita tahi aiheuttaa haittaa asumi- tanut tai jonka hallussa vahingon tai vahingon-
13931: selle tai elinkeinon harjoittamiselle. vaaran aiheuttanut öljy on ollut tai jonka toi-
13932: meksiannosta öljyä on kuljetettu ja on todistet-
13933: tavissa, että asianomainen ei ole noudattanut voi-
13934: 8 §. massa olevia suojamääräyksiä.
13935: Annetusta torjunta-avusta sekä vahingosta,
13936: joka on aiheutunut 2 momentissa tarkoitetuista Tämä laki tulee voimaan päivänä
13937: toimenpiteistä, asianomaisella on oikeus saada kuuta 197 .
13938:
13939: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1975.
13940:
13941: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
13942: Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
13943: 297
13944:
13945: Lak.al. n:o 165.
13946:
13947:
13948:
13949:
13950: Lemström ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain 83 §:n muuttami-
13951: sesta.
13952:
13953:
13954: E d u s k u n n a 11 e.
13955:
13956: Hallituksen yritys kalastuksenhoitomaksun, laan omat kalastusmaksut. Edelleen on todetta-
13957: suomeksi sanottuna kalastuskortin, hinnan ko- va, että valtiovalta käyttää kalastuksenhoito-
13958: rottamiseksi valui hiekkaan. Hallituksen esitys- maksua kiristyskeinona, koska kalatalouden edis-
13959: hän pyrki kahdenkymmenen markan hintaisen tämistä ja neuvontaa harjoittavat yhteisöt saavat
13960: kalastuskortin aikaansaamiseen. Hallituksen oli taloudellisen tukensa kertyvien kalastuksenhoi-
13961: kuitenkin tyydyttävä korotuksessaan kymme- tomaksujen puitteissa. Tällaisesta käytännöstä
13962: neen markkaan, josta oli valtuudet olemassa van- tulee luopua ja valtionapu näille järjestöille
13963: hassa laissa. Koska hallitus peruutti kirjeellään myöntää siitä riippumatta mitä kalastuksenhoito-
13964: huippukorotusesityksensä, on eduskunnan nyt maksuina kertyy. Tämä sen vuoksi, että kalastus-
13965: syytä puuttua asiaan ja ryhtyä toimenpiteisiin kortin hintaa ei nostella määrättömästi, vaan se
13966: kalastuskortin hinnan palauttamiseksi kuuteen on kohtuuhintainen ja myös vähävaraisimpien
13967: markkaan. Samalla tulee myöntää vapautus ka- saatavissa ilman vaikeuksia. Näin ei ole, jos
13968: lastuksenhoitomaksusta henkilöille, joilla on rin- hallitus pyrkii esittämiinsä tavoitteisiin. Silloin
13969: tamasotilastunnus tai jotka saavat perusasaa kor- kalastuksesta tulee vain rikkaan yläluokan etu,
13970: keampaa kansaneläkettä. On väärin, että edellä- johon eivät pienituloiset yllä.
13971: mainituilta henkilöiitä peritään tämän kaltaisia Edellä esiintuoduista syistä ehdotamme kun-
13972: maksuja. Kalastuskortin ollessa kyseessä on ky- nioittavasti,
13973: symys useimmin vapaa-ajanviettoon tarkoitetusta
13974: harrastuksesta kuin muusta. Samoin on todetta- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13975: va, että jokainen kalastuskunta perii vesialueil- lakiehdotuksen:
13976:
13977:
13978: Laki
13979: kalastuslain 83 § :n muuttamisesta.
13980: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun kalastus-
13981: lain (503/51) 83 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
13982:
13983: 83 §. jolle maksetaan perusasaa korkeampaa kansan-
13984: eläkettä.
13985: Kalastuksenhoitomaksu on kuusi markkaa
13986: vuodessa. Kalastuksenhoitomaksu menee valtiol-
13987: le. Kalastuksenhoitomaksua ei peritä henkilöltä, Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
13988: jolla on rintamasotilastunnus, eikä henkilöltä, 1975.
13989:
13990:
13991: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1975.
13992:
13993: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
13994: Mikko Vainio. Veikko Vennamo.
13995: Pekka Vennamo.
13996: 38 173/75
13997: 298
13998:
13999: Lak.al. n:o 166.
14000:
14001:
14002:
14003:
14004: Mattila ym.: Ehdotus laiksi luonnonsuojelulain 13 §:n muutta-
14005: misesta.
14006:
14007:
14008: E d u s k u n n a I 1e.
14009:
14010: Huhtikuun 13 patvana 1962 annetulla lailla poistamisesta ei vaaraa lokkien kokonaan hä-
14011: luonnonsuojelulain muuttamisesta ( 292/62) viämiselle ole.
14012: poistettiin lokkien rauhoitus lukuun ottamatta Yleensä tunnustetaan s--, että järvialueilla
14013: kalalokkia. Viime vuosien aikana ovat nimen- selkälokki sopii luontoon hyvin. Niiden kan-
14014: omaan kalalokit lisääntyneet siinä määrin, että nat eivät koskaan ole sisämaassa olleet suuria
14015: niiden tavattoman suuret kannat ovat haitaksi eivätkä ne ole muuttuneet kala- ja naurulok-
14016: luonnossa tarpeelliselle tasapainolle. Kala. ja kien tavoin sellaisiksi eläimiksi, jotka ovat
14017: naurulokeista on tullut myös sellaisten aluei- riippuvaisia maanviljelyksestä ja asutuksesta.
14018: den lintuja, joilla ei ole vesistöjäkään. On voi- Niiden rauhoittaminen sisämaassa olisi paikal-
14019: tu todeta, että tavattoman suuret lokkimäärät laan siitäkin huolimatta, ettei niitä siellä nyt-
14020: erikoistuvat maanviljelykselle hyödyllisten kas- kään tuhota. Samoin olisi erittäin harvinainen
14021: tematojen pyydystämiseen ja aiheuttavat siten pikkulokki rauhoitettava.
14022: suurempia vahinkoja kuin ensinäkemältä saa- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun-
14023: tetaan olettaa. Kastematojen merkitys maan nioittavasti,
14024: kuohkeudelle sekä pieneliöstölle ja siten myös
14025: maan tuottavuudelle ei ole vähäinen. Liian että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14026: runsaiden lokkikantojen vähentäminen onkin lakiehdotuksen:
14027: hyvin ajankohtaista. Huolimatta rauhoituksen
14028:
14029:
14030:
14031: Laki
14032: luonnonsuojelulain 13 §:n muuttamisesta.
14033: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä helmikuuta 1923 annetun luon-
14034: nonsuojelulain ( 71/23) 13 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on 13 päivänä huhtikuuta
14035: 1962 annetussa laissa (292/62), näin kuuluvaksi:
14036:
14037: 13 §. kyyhky, räkätti- ja mustarastas, huuhkaja, ka-
14038: Kaikki riistaeläimiin kuulumattomat linnut nahaukka ja varpushaukka sekä lokit lukuun-
14039: sekä niiden pesät ja munat ovat aina rauhoitet- ottamatta selkälokkia sisämaassa ja pikkulok-
14040: tuja, paitsi piekana Lapin läänissä, korppi, va- kia.
14041: ris, naakka, harakka, närhi, varpunen, kesy-
14042:
14043:
14044: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
14045:
14046: Matti Mattila. Eino Lottanen.
14047: 299
14048:
14049: Lak.al. n:o 167.
14050:
14051:
14052:
14053:
14054: Mäkinen ym.: Ehdotus laiksi kadun ja eräiden yleisten alueiden
14055: kunnossa- ja puhtaanapidosta.
14056:
14057:
14058: E d u s k u n n a 11 e.
14059:
14060: Kadun kunnossa- ja puhtaanapidon lainsää- talvihoito kuuluu puhtaanapidon asemasta kun-
14061: dännöllinen järjestäminen on ollut vireillä nossapitoon.
14062: 1920-luvulta saakka. Tähän mennessä yritykset Nykyiset määräykset ovat syntyneet aikana,
14063: tämän kysymyksen ratkaisemiseksi ovat päätty- jolloin liikenne ja tätä kautta katujen kulumi-
14064: neet seuraavaan kolmeen ehdotukseen: halli- nen oli vähäistä ja vaatimukset katujen kun-
14065: tuksen esitys Eduskunnalle asemakaavalainsää- toon nähden nykyistä pienemmät. Niinpä esi-
14066: dännöksi (vuoden 1929 II Vp), katurasitus- merkiksi kunnan sisääntuloliikennettä palvele-
14067: komitean mietintö ( 15. 12. 1961) sekä kaavoi- van kadun kestopäällyste saatetaan joutua uusi-
14068: tus- ja rakennusasiainneuvottelukunnan katu- maan vain muutaman vuoden välein. Työn suo-
14069: jaoston ehdotus (21. 04. 1969). Nämä eivät rittamisesta ja siitä aiheutuneista kustannuk-
14070: ole kuitenkaan johtaneet lopullisiin lainsää- sista vastaavat kadun varrella olevien kiinteis-
14071: däntötoimenpiteisiin ehdotusten kariutuessa töjen omistajat.
14072: lähinnä kustannustenjakoa koskeviin erimieli- Harkittaessa kysymystä, miten katujen ·kun-
14073: syyksiin. nossa- ja puhtaanapitorasitus olisi jaettava toi-
14074: Eduskunta on toistuvasti kuluneiden vuosien saalta kunnan ja toisaalta tontinomistajien kes-
14075: aikana kiinnittänyt huomiota katujen kunnossa- ken, on lähdettävä siitä, että kadun kunnossa-
14076: ja puhtaanapitokysymyksen nopean ratkaisemi- ja puhtaanapidon tarkoituksena on pitää katu
14077: sen tarpeellisuuteen. sellaisessa kunnossa, että se tyydyttää sekä ajo-
14078: Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoa koskevat neuvo- että jalankulkuliikenteen tarpeet. Ny-
14079: määräykset ovat edelleen rakennuslain 14 ja kyisten vaatimusten mukaisesti katujen kun-
14080: 15 §:iin sisältyvien valtuutusten nojalla kun- nossa- ja puhtaanapitotyöt olisi tehtävä mahdol-
14081: tien rakennusjärjestyksissä. Nämä määräykset lisimman nopeasti. Tämä puolestaan edellyttää
14082: ovat peruslinjailtaan vanhentuneita. Tämän koneiden käytön lisäämistä. Kunnan mahdolli-
14083: lisäksi kiinteistönomistajien asema vaihtelee pai- suudet hankkia työkoneita ovat yleensä parem-
14084: kallisista olosuhteista riippuen. Kaupunkien ra- mat kuin tontinomistajan, minkä ohella kun-
14085: kennusjärjestysten mukaan kadun kunnossa- ja nalla on mahdollisuudet näiden koneiden te-
14086: puhtaanapito kuuluu tontinomistajan tehtäviin hokkaaseen ja taloudelliseen käyttöön. Näin ol-
14087: siten, että hän on velvollinen huolehtimaan len olisi katujen kunnossa- ja puhtaanapidon
14088: tontin edustalla olevan, rakennusjärjestyksessä kannalta tarkoituksenmukaista siirtää kunnan
14089: tarkemmin määritellyn katuosuuden kunnossa- tehtäväksi ennen muuta sellaiset työt, jotka
14090: ja puhtaanapidosta. Kunnossapitovelvollisuus vaativat keskitettyä konevoiman käyttöä.
14091: käsittää lähinnä kadun tasaisena pitämisen sekä Mikäli lähemmin tarkastellaan kadun kun-
14092: rikkoutuneen ja kuluneen päällysteen uusimi- nossa- ja puhtaanapitoon kuuluvia erilaisia
14093: sen. Puhtaanapitoon kuuluu paitsi kadun pitä- töitä, voidaan todeta seuraavaa:
14094: minen puhtaana roskista ja muista jätteistä U u d e 11 e en pää 11 y s t ä m i ne n. Ton-
14095: myös kadun auraus, hiekottaminen liukkauden tin omistaja ei yleensä voi turvautumatta vie-
14096: välttämiseksi sekä lumen poiskuljettaminen raaseen apuun suorittaa kadun uudelleen pääl-
14097: ( talvihoito). Rakennuskaavateiden kunnossa- ja lystämistä. Mitä pienempään alaan työ tällöin
14098: puhtaanapitovelvollisuuden osalta ovat voimassa kohdistuu, sitä suuremmat ovat kustannukset
14099: vastaavat rakennusjärjestysten määräykset, kui- pinta-alayksikköä kohti. Joutuessaan huolehti-
14100: tenkin sillä erotuksella, että maalaiskunnissa maan laajempien alueiden kunnossapidosta kun-
14101: 300 Lak.al. n:o 167
14102:
14103:
14104: nat pystyvät yleensä teettämään työn halvem- den sisältöön. Tämän vuoksi olisi lakia sovel-
14105: malla kuin tontinomistajat. Näin ollen olisi tuvin osin noudatettava myös maalaiskuntien
14106: tarkoituksenmukaista siirtää kestopäällysteen rakennuskaava-alueilla sijaitsevien rakennuskaa-
14107: uusiminen kunnan tehtäväksi. vateiden kunnossa- ja puhtaanapidon osalta
14108: A j o r a d a n a u r a a m i n e n. Pelkästään (1 §:n 2 momentti). 1 )
14109: se, että auraaminen tapahtuu koneellisesti, puol- Lakiehdotuksen mukainen kunnossa- ja puh-
14110: taa tehtävän siirtämistä kunnalle. Kokemus on taanapitovelvollisuus kohdistuisi katuihin, jotka
14111: osoittanut, että kunnan työnä aurauskustannuk- ovat asemakaavalain (145/30) tai rakennuslain
14112: set pinta-alayksikköä kohti jäävät muihin jär- (3 70/58) mukaisesti luovutetut yleiseen käyt-
14113: jestelyihin verrattuna pienemmiksi. Lukuun töön. Torin, katuaukion, puiston, istutusten ja
14114: ottamatta joitakin poikkeuksia, jotka lähinnä muun niihin verrattavan alueen osalta vastaava
14115: tulevat kysymykseen keskitetysti hoidetun kiin- velvollisuus tulee voimaan, kun alue kunnan
14116: teistöhuollon osalta, ei tontinomistajilla ole toimesta sallitaan otettavaksi asemakaavan
14117: mahdollisuuksia tehtävän hoitamiseen yhtä te- osoittamaan käyttöön ( 2 §).
14118: hokkaasti ja halvalla. Pitäen lähtökohtana työn tarkoituksenmu-
14119: Ajoradan höylääminen ja hie- kaista suorittamista olisi kadun kunnossa- ja
14120: k o i t t a m i n e n voidaan siirtää kunnan teh- puhtaanapitotöiden suorittamisvelvollisuus jaet-
14121: täväksi samoilla perusteilla kuin auraaminen- tava siten, että kunnan tehtävänä olisi kadun
14122: kin. Nämäkin työt suoritetaan yleensä koneelli- ajoradan kunnossapito ( 4 §). Kunnossapito
14123: sesti. käsittäisi toimenpiteet, joiden tarkoituksena on
14124: A j o r a d a n p u h t a a n a p i t o. Nykyään pitää katu liikennettä tyydyttävässä kunnossa,
14125: yhä useammin myös katujen pintaan keräänty- kuten kadun rikkoutuneen päällysteen korjaa-
14126: neen pölyn ja muun lian poistaminen tapah- misen ja uudelleen päällystämisen. Sorapäällys-
14127: tuu koneellisesti. Kunnalla on kiinteistönomis- teisen kadun osalta kunnossapito käsittää ka-
14128: ta)ltn verrattuna paremmat mahdollisuudet dun pitämisen tasaisena, kuluneen kulutusker-
14129: hankkia tarvittava kalusto. Myös töiden ratio- roksen korvaamisen uudella sekä ajoradan pö-
14130: naalisen ja tehokkaan suorittamisen kannalta lyn sitomisen (3 §:n 1 mom.). Kadun kun-
14131: on tarkoituksenmukaisinta, että ajoratojen puh- nossapitoon kuuluisi myös talvikunnossapito,
14132: taanapito tapahtuu keskitetysti. Näistä syistä joka käsittää ne toimenpiteet, jotka talviolo-
14133: olisi katujen ajoratojen puhtaanapito siirret- suhteista johtuen ovat tarpeen kadun pysyttä-
14134: tävä kunnan tehtäväksi. miseksi liikennettä tyydyttävässä kunnossa
14135: Sikäli kuin on kysymys jalkakäytävien kun- ( 3 § :n 3 momentti). Katualueella olevien istu-
14136: nossapidosta, näyttäisi tämä tehtävä edelleen tusten, korokkeiden, suojakaiteiden, liikenne-
14137: parhaiten soveltuvan kiinteistönomistajien hoi- merkkien ja muiden laitteiden kunnossapito
14138: dettavaksi, koska jalkakäytävä palvelee lähei- kuuluu niin ikään kadun kunnossapitoon
14139: semmin tonttia kuin ajorata. (3 §: n 2 momentti) . Mikäli katuun kuuluu
14140: Tontinomistajien rasituksista suurin on lu- erillinen jalankulku- ja pyörätie, olisi se kun-
14141: men poisajo kadulta. Tämä työ suoritetaan nossa- ja puhtaanapitoon nähden samassa ase-
14142: koneellisesti. Tämän vuoksi ja kun kunnilla massa kuin ajorata.
14143: on paremmat mahdollisuudet työn tehokkaa- Kunnan tehtäväksi kuuluisi myös kadun ajo-
14144: see hoitamiseen, olisi myös nämä tehtävät hoi- radan ja jalkakäytävän puhtaanapito ( 9 §).
14145: dettava keskitetysti kunnan toimesta. Tämä Tontinomistajan tehtäväksi jäisi kiinteistön koh-
14146: merkitsisi myös huomattavaa kevennystä ton- dalla olevan, rakennetun tai muutoin olevan
14147: tinomistajien katurasitukseen. jalkakäytävän kunnossapito, kuitenkin siten
14148: Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen tulisi että kunta on velvollinen poistamaan jalka-
14149: asemakaava-alueella olevien katujen, torien, käytävälle tai sen vierelle kertyneet lumivallit
14150: katuaukioiden, puistojen, istutusten sekä mui- ( 4 §).
14151: den näihin verrattavien yleisten alueiden kun- Mainittu tehtävien jako kunnan ja tontin-
14152: nossa- ja puhtaanapitovelvollisuuden kuulua omistajan kesken tulisi merkitsemään tontin-
14153: toisaalta kunnalle ja toisaalta tontin tai muun omistajalle huomattavaa kevennystä nykyises-
14154: alueen omistajalle ( 1 §).
14155: Lakiehdotusta laadittaessa on lähtökohtana ') Esityksessä käsitellään vain katuja sekä niiden kun-
14156: nossa- ja puhtaanapitovelvollisuutta, mutta samat
14157: pidetty sitä, ettei kuntamuoto saisi vaikuttaa säännökset koskevat myös rakennuskaavateitä, ellei
14158: katujen kunnossa- ja puhtaanapitovelvollisuu- toisin nimenomaan todeta.
14159: Lak.al. n:o 167 301
14160:
14161: taan, koska kadun ajoradan kunnossapito sekä olevaa, rakennusjärjestyksissä lähemmin määri-
14162: kadun puhtaanapito kokonaisuudessaan siirtyi- teltyä katuosuutta pitemmälle.
14163: si kunnan tehtäväksi. Maistraatin tehtävänä olisi yhteistoiminnassa
14164: Sen lisäksi, mitä edellä on mainittu, jäisi poliisiviranomaisten kanssa valvoa, että kadut
14165: kunnan tehtäväksi edelleen myös jalkakäytäväl- ajoratoineen ja jalkakäytävineen pidetään asian-
14166: lä olevien suojakaiteiden, liikennemerkkien ja mukaisessa kunnossa ( 12 §). Maalaiskunnassa
14167: muiden laitteiden sekä kasvavien puiden hoito valvontavelvollisuus kuuluisi rakennuslautakun-
14168: ja kunnossapito ( 4 § :n 2 momentti). nalle ( 18 §). Mikäli tontinomistaja laimin-
14169: Kunnan hallinnassa olevien muiden yleisten löisi hänelle kuuluvan kunnossapitovelvolli-
14170: alueiden kuin katujen, kuten torien, katuaukioi- suuden, voisi maistraatti kaupungissa ja läänin-
14171: den ja puistojen kunnossa- ja puhtaanapidosta hallitus maalaiskunnassa pakottaa hänet siihen
14172: ei lakiehdotuksessa ole katsottu olevan syytä joko uhkasakolla tai käyttämällä teettämisuhkaa
14173: antaa yksityiskohtaisia säännöksiä. Lakiehdo- ( 13 §:n 1 momentti ja 18 §:n 1 momentti).
14174: tuksessa säädetään vain, että tällainen alue on Tämä koskisi myös sitä, joka työn yhteydessä
14175: kunnan toimesta pidettävä alueen tarkoituksen on rikkonut kadun eikä ole sitä korjannut
14176: vaatimassa kunnossa (5 §:n 1 momentti) sekä (13 §:n 2 momentti). Tekemättä jätetty työ
14177: siistinä ja terveydelliseltä kannalta tyydyttä- suoritettaisiin tällöin kunnan toimesta ja kun-
14178: vänä (1 0 §: n 1 momentti) . Vanhemmissa ase- nan varoilla. Työn . kustannukset perittäisiin
14179: makaavoissa saattaa kuitenkin osa totista tai niskottelevalta kiinteistönomistajalta siinä jär-
14180: muusta sellaisesta yleisestä alueesta - tavalli- jestyksessä kuin verojen ja maksujen perimises-
14181: simmin tontteja lähinnä oleva osa - olla tar- tä ulosottotoimin on säädetty (13 § :n 3 mo-
14182: koitettu katuna käytettäväksi. Ennen rakennus- mentti) . Edellä sanottu koskee myös kuntaa
14183: lain voimaan tuloa voitiin tällainen katuna käy- tontinomistajana. Jos kunta ei muutoin täytä
14184: tettäväksi tarkoitettu yleisen alueen osa luovut- sille lain mukaan kuuluvia velvollisuuksia. olisi
14185: taa katuna yleiseen käyttöön samalla tavalla lakiehdotuksen mukaan lääninhallitubella
14186: kuin varsinainen katukin. Koska on tarkoituk- oikeus velvoittaa kunta siihen uhkasakolla
14187: senmukaista, että tällaisia yleisen alueen osia (13 §:n 4 momentti).
14188: kunnossa- ja puhtaanapidon kannalta edelleen- Maistraatin tai rakennuslautakunnan päätök-
14189: kin käsitellään katuina, on lakiehdotukseen sestä saisi valittaa lääninhallitukseen ja tämän
14190: otettu tästä nimenomaiset säännökset (5 §:n päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
14191: 2 momentti ja 10 § :n 2 momentti). Valitusaika olisi kummassakin tapauksessa 30
14192: päivää tiedoksi saamisesta ( 15 §).
14193: Konekannan lisääntymisestä ja kehittymisestä Rakennuslain 94 §: stä ilmenevän periaatteen
14194: johtuen kunnat saattavat pitää tarkoituksenmu- mukaisesti on lakiehdotukseen otettu säännös,
14195: kaisena ryhtyä suorittamaan myös niitä kadun jonka mukaan se, mitä lakiehdotuksessa on sää-
14196: kunnossapitotehtäviä, jotka edellä esitetyn mu- detty tontista ja tontinomistajasta, koskisi so-
14197: kaisesti tulisivat kuulumaan tontinomistajille. veltuvin osin myös liikenne- ja erityisaluetta
14198: Tämän vuoksi kunnille olisi annettava mah- sekä niiden omistajia (16 §).
14199: dollisuus ottaa tehtävät itselleen tontinomis- Lakiehdotuksen mukaan voisi tontinomistaja
14200: tajilta perittävää keskimääräisten kustannusten siirtää velvollisuutensa pitää katu kunnossa
14201: mukaista korvausta vastaan. Tätä tarkoittava vuokramiehelle, jos tontti on annettu vuokralle
14202: kunnallisvaltuuston päätös olisi kuitenkin ( 17 §). Tämä säännös on tarpeellinen ennen
14203: alistettava lääninhallituksen vahvistettavaksi kaikkea sen vuoksi, että tontinomistajalle kuu-
14204: (7 § ). luvien velvollisuuksien täyttäminen edellyttää
14205: Tontinomistajien vapauttaminen katujen ajo- suurelta osalta päivittäin toistuvia työsuori-
14206: ratojen kunnossapitovelvollisuudesta sekä ka- tuksia. Lisäksi tonttia koskevassa vuokrasopi-
14207: tujen puhtaanapitovelvollisuudesta merkitsisi muksessa on yleensä sovittu siitä, että vuokra-
14208: kuntien kustannusten lisääntymistä. Tässä yhtey- mies huolehtii tontin kohdalla olevan katu-
14209: dessä on kuitenkin otettava huomioon, että tä- osuuden kunnossa- ja puhtaanapidosta.
14210: hänkin asti voimassa olleen järjestelmän mu- Eräät kaupungit ovat 4 päivänä toukokuuta
14211: kaan kunnat ovat joutuneet huolehtimaan var- 1896 annetun asetuksen nojalla tehneet tämän
14212: sin suurelta osalta katujen kunnossa- ja puhtaa- vuosisadan alkuvuosina tontinomistajien kanssa
14213: napidosta, koska kiinteistönomistajien hoitovel- sopimuksia, joilla ne ovat ottaneet t~iyttääkseen
14214: vollisuus ei ole ulottunut kiinteistön kohdalla tontinomistajille kuuluvan kadun kunnossa- tai
14215: 302 Lak.al. n:o 167
14216:
14217: puhtaanapitovelvollisuuden taikka molemmat. ja käytännöllisiä mahdollisuuksia yhdellä kertaa
14218: Kaupungeille on 12 päivänä kesäkuuta 1964 hankkia koko se kalustomäärä, joka tehtävien
14219: annetulla lailla kadun kunnossa- ja puhtaana- hoitamiseen tarvitaan. Tämän vuoksi on pidet-
14220: pidon järjestämisestä eräissä tapauksissa ( 328/ tävä tarpeellisena, että lakiehdotukseen otetaan
14221: 64) annettu oikeus sanoa vanhat sopimukset säännökset, jotka takaavat joustavan siirtymi-
14222: irti. Mikäli vuoden 1896 asetuksen perusteella sen uuteen järjestelmään. Lakiehdotuksen 20
14223: tehtyjä sopimuksia vielä on voimassa, olisi niitä § :n 2 momentin mukaan saisi kunnallisval-
14224: noudatettava tämän lakiehdotuksen säännök- tuusto itse päätöksellään siirtää lain soveltami-
14225: sistä riippumatta (19 §). Toisaalta kuitenkin sen alkamista enintään kahdella vuodella. Sen
14226: on todettava, ettei vuoden 1896 asetusta ole lisäksi on lakiehdotuksessa lääninhallitukselle
14227: enää syytä pitää voimassa, mikäli kadun kun- annettu valta jatkaa valtuuston päättämää
14228: nossa- ja puhtaanapito järjestetään lakiehdotuk- kahden vuoden siirtymäaikaa vielä kahdella
14229: sen mukaisesti. Näin ollen ehdotammekin, että vuodella, jos lain soveltaminen katujen kun-
14230: vuoden 1896 asetus kumottaisiin (20 §:n 1 nossa- ja puhtaanapitoon tarvittavan kaluston
14231: momentti). puutteellisuuden, kunnan taloudellisen tilan tai
14232: On ilmeistä, että monen kunnan osalta siir- muun sellaisen syyn takia on omiaan aiheutta-
14233: tyminen lakiehdotuksen mukaiseen järjestel- maan kunnalle kohtuuttomia rasituksia.
14234: mään, joka merkitsee kunnan velvollisuuksien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun·
14235: lisääntymistä, tuottaa vaikeuksia. Ei voida pitää nioittaen,
14236: kohtuullisena, että kunnat velvoitettaisiin otta-
14237: maan kantaakseen uuden lain edellyttämät teh- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14238: tävät siitä riippumatta, onko niillä taloudellisia lakiehdotuksen:
14239:
14240:
14241:
14242: Laki
14243: kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta.
14244:
14245: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14246:
14247: 1 luku rakennuslain ( 370/58) mukaisesti yleiseen
14248: käyttöön luovutettu tai luovutetuksi katsottava
14249: Yleiset säännökset katu.
14250: 1 §. ! Torin, katuaukion, puiston, istutusten ja
14251: Velvollisuus pitää kunnossa ja puhtaana ase- muun näihin verrattavan yleisen alueen osalta
14252: makaava-alueella olevat kadut, torit, katuaukiot, tulee tässä laissa säädetty velvollisuus voimaan,
14253: puistot, istutukset ja muut näihin verrattavat kun alue kunnan toimesta sallitaan otettavaksi
14254: yleiset alueet kuuluu osaksi kunnalle, osaksi asemakaavan osoittamaan käyttöön.
14255: tontin tai muun alueen omistajalle sen mu-
14256: kaan kuin tässä laissa säädetään.
14257: Mitä tässä laissa säädetään kadun kunnossa- 2 luku
14258: ja puhtaanapitovelvollisuudesta koskee soveltu- Kunnossapito
14259: vin osin rakennuskaava-alueella olevan raken-
14260: nuskaavatien kunnossa- ja puhtaanapitovelvolli- 3 §.
14261: suutta. Kadun kunnossapito käsittää ne toimen-
14262: Mitä tässä laissa säädetään asemakaavasta, piteet, joiden tarkoituksena on pitää katu lii-
14263: tontista, tontinomistajasta tai -haltijasta, koskee kennettä tyydyttävässä kunnossa, kuten kadun
14264: vastaavasti rakennuskaavaa, rakennuspaikkaa, rikkoutuneen päällysteen korjaamisen, sellaisen
14265: sen omistajaa tai haltijaa. uudelleen päällystämisen, jota rakennuslain
14266: 78 §:n mukaan ei ole pidettävä kadun raken-
14267: 2 §. tamisena, sorapäällysteisen kadun tasaisena pitä-
14268: Katuna on tämän lain mukaan pidettävä kun- misen ja sorapäällysteisen kadun ajoradan pölyn
14269: nossa ja puhtaana asemakaavalain (145/31) tai sitomisen.
14270: Lak.al. n:o 167 303
14271:
14272: Kadun kunnossapitoon luetaan katualueelia lehtiakseen tontinomistajalle tämän lain mu-
14273: olevien istutusten, korokkeiden, suojakaiteiden, kaan kuuluvista kunnossapitotehtävistä määrät-
14274: liikennemerkkien ja muiden sellaisten laitteiden tyjen katujen tai tehtävien osalta.
14275: kunnossapito. Tätä koskeva päätös, jonka tulee sisältää
14276: Kadun kunnossapitoon kuuluu myös talvi- myös kustannusten laskemisen perusteet, on
14277: kunnossapito. Talvikunnossapito käsittää ne toi- alistettava lääninhallituksen vahvistettavaksi.
14278: menpiteet, jotka talviolosuhteista johtuen ovat
14279: tarpeen kadun pysyttämiseksi liikennettä tyy-
14280: dyttävässä kunnossa, kuten lumen ja jään pois- 3 luku
14281: tamisen, kadun pinnan pitämisen tasaisena, hie-
14282: koittamisen liukkauden välttämiseksi sekä katu- Puhtaanapito
14283: ojien, sadevesikourujen ja -kaivojen avoinna 8 §.
14284: pitämisen. Kadun puhtaanapito käsittää toimenpiteet,
14285: 4 §. joiden tarkoituksena on pitää katu siistinä ja
14286: Kadun kunnossapito kuuluu kunnalle. Ton- terveydelliseltä kannalta tyydyttävänä, kuten
14287: tinomistajan velvollisuutena on kuitenkin pitää kadulle kerääntyneen lian, roskien ja irtonais-
14288: kunnossa tontin kohdalla oleva, rakennettu tai ten esineiden sekä rikkaruohon poistamisen
14289: muutoin osoitettu jalkakäytävä. Kunnan on ajoradalta tai jalkakäytävältä.
14290: kuitenkin poistettava jalkakäytävälle tai sen
14291: vierelle kertyneet lumivallit sekä pitää jalka- 9 §.
14292: käytävän viereinen katuoja ja sadevesikouru Kadun puhtaanapito kuuluu kunnalle.
14293: vapaana lumesta ja jäästä.
14294: Jalkakäytävällä olevien suojakaiteiden, lii- 10 §.
14295: kennemerkkien ja muiden laitteiden sekä kas- Kunnan hallinnassa oleva tori, katuaukio,
14296: vavien puiden hoito ja kunnossapito kuuluu puisto ja muu niihin verrattava yleinen alue
14297: kunnalle. on kunnan toimesta pidettävä siistinä ja ter-
14298: veydelliseltä kannalta tyydyttävänä.
14299: 5 §. Sellainen yleisen alueen osa, joka asema-
14300: Kunnan hallinnassa oleva tori, katuaukio, kaavan mukaan tai muutoin on tarkoitettu
14301: puisto ja muu näihin verrattava yleinen alue katuna käytettäväksi, on kuitenkin pidettävä
14302: on kunnan toimesta pidettävä alueen käyttö- puhtaana siten kuin 8 ja 9 §:ssä on kadun
14303: tarkoituksen vaatimassa kunnossa. puhtaanapidosta säädetty.
14304: Sellainen yleisen alueen osa, joka on asema- Jos tontti rajoittuu puistoon tai muuhun
14305: kaavan mukaan tai muutoin tarkoitettu katuna yleiseen alueeseen ja tontille johtaa kulkutie
14306: käytettäväksi, on kuitenkin pidettävä kunnossa alueen kautta, tontinomistaja on velvollinen
14307: siten kuin 3 ja 4 §:ssä on kadun kunnossa- pitämään pääsytien puhtaana enintään 24 met-
14308: pidosta säädetty. rin etäisyyteen saakka tontin rajasta.
14309: Jos tontti rajoittuu puistoon tai muuhun
14310: yleiseen alueeseen ja tontille johtaa kulkutie
14311: alueen kautta, tontinomistaja on velvollinen 4 luku
14312: huolehtimaan 4 §:ssä tontinomistajan tehtä-
14313: väksi säädetyistä töistä enintään 24 metrin etäi- Erinäisiä säännöksiä
14314: syyteen saakka tontin rajasta.
14315: 11 §.
14316: 6 §. Tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja
14317: Kunnallishallituksen tai lautakunnan, jos kun- tässä laissa tarkoitettujen muiden yleisten aluei-
14318: nallisvaltuusto on ohje- tai johtosäännössä mää- den puhtaanapito sekä talvikunnossapito on
14319: rännyt asian sen hoidettavaksi, tulee määrätä, yleinen järjestys ja terveellisyys huomioon
14320: millä aineella katu on kunnossapitotyön yhtey- ottaen hoidettava, voidaan antaa kunnallisessa
14321: dessä päällystettävä. säännössä.
14322: 12 §.
14323: 7 §. Maistraatin tulee yhdessä poliisiviranomais-
14324: Kunnalla on oikeus keskimääräisten kustan- ten kanssa valvoa, että kadun kunnossa- ja
14325: nusten mukaista korvausta vastaan ottaa huo- puhtaanapitovelvollisuus asianmukaisesti täyte-
14326: 304 Lak.al. n:o 167
14327:
14328:
14329: taan, sekä, milloin jalkakäytävän päällysteen Joka omistaa yleiseen käyttöön luovutetun
14330: uusiminen on tarpeen, antaa siitä määräys. kadun varrella rakennuskorttelissa olevan maa-
14331: alueen, jolle ei ole vahvistettu tonttijakoa tai
14332: 13 §. jota ei ole merkitty tonttirekisteriin, on vel-
14333: Milloin tontinomistaja laiminlyö hänelle tä- vollinen pitämään kadun kunnossa ja puhtaana
14334: män lain mukaan kuuluvan kunnossapitovelvolli- niin kuin tontinomistaja.
14335: suuden, voi maistraatti pakottaa niskoittelijan Mitä tontinomistajasta on säädetty, koskee
14336: täyttämään velvollisuutensa uhkasakolla tai sillä myös tontin tai 1 §: ssä tarkoitetun yleisen
14337: uhalla, että tekemättä jätetty saadaan kunnan alueen omistajan vertaista haltijaa.
14338: toimesta suorittaa tai korjata hänen kustannuk-
14339: sellaan ( teettämisuhka) . Samoin voidaan nis- 17 §.
14340: koittelija, kun erityiset syyt sitä vaativat, uhka- Jos tontti on annettu vuokralle, voivat ton-
14341: sakolla kieltää jotain tekemästä. tinomistaja ja vuokramies sopia, että vuokra-
14342: Mitä 1 momentissa on säädetty koskee myös mies huolehtii tontin osalta kokonaan tai osaksi
14343: sitä, joka työn yhteydessä on rikkonut kadun, niistä velvollisuuksista, jotka tämän lain mu-
14344: eikä ole saattanut sitä entiseen kuntoonsa. kaan kuuluvat tontinomistajalle. Kuitenkin on
14345: Teettämisuhalla suoritetun työn kustannuk- tontinomistaja, vaikka tontti ei ole hänen hal-
14346: set maksetaan etukäteen kunnan varoista ja linnassaan, velvollinen vastaamaan tämän lain
14347: peritään ne niskoittelijalta kunnallishallituksen nojalla perittävistä korvauksista, mikäli niitä ei
14348: maksuunpanen perusteella siinä järjestyksessä, saada vuokramieheltä.
14349: kun verojen ja maksujen periruisestä ulosotto- Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös
14350: toimin on säädetty. 16 §:ssä tarkoitetun tontin tai alueen omistajaa,
14351: Jollei kunta täytä sille muutoin kuin tontin- haltijaa ja vuokramiestä.
14352: omistajana kuuluvaa kadun ja muiden yleisten
14353: alueiden kunnossa- ja puhtaanapitovelvolli- 18 §.
14354: suutta, lääninhallitus voi velvoittaa kunnan sii- Tässä laissa tarkoitetut maistraatin tehtävät
14355: hen uhkasakolla. kuuluvat kauppalassa järjestysoikeudelle ja maa-
14356: laiskunnassa rakennuslautakunnalle, kuitenkin
14357: 14 §. niin, että 13 §: ssä tarkoitettujen pakkokeino-
14358: Sitä, joka rikkoo tämän lain 2 tai 3 luvun jen käyttäminen kuuluu maalaiskunnan osalta
14359: säännöksiä samoin kuin 11 § :n nojalla annet- lääninhallitukselle.
14360: tuja määräyksiä, rangaistaan, jollei laissa tai Milloin kaupungissa on kaupungin järjestys-
14361: asetuksessa ole ankarampaa rangaistusta saa- oikeudesta annetun lain (21/59) 1 §:n nojalla
14362: detty, sakolla. Rangaistukseen tuomitsee ylei- järjestysoikeus, on siitä vastaavasti voimassa,
14363: nen tuomioistuin. mitä tässä laissa on maistraatista säädetty.
14364: 15 §.
14365: Tämän lain nojalla annetusta maistraatin ja 19 §.
14366: rakennuslautakunnan päätöksestä saa valittaa Toukokuun 4 päivänä 1896 annetun asetuk-
14367: lääninhallitukselle. Valitusaika on 30 päivää sen nojalla tehty sopimus, jolla kaupunki on
14368: tiedoksi saamisesta. ottanut täyttääkseen tontinomistajalle kuuluvan
14369: Päätöksestä, jonka lääninhallitus on valituk- kadun kunnossa- ja puhtaanapitovelvollisuuden,
14370: sen johdosta tai 13 § :n 4 momentin nojalla on tämän lain säännöksistä riippumatta voi-
14371: antanut, saa valittaa korkeimmalle hallinto- massa.
14372: oikeudelle 30 päivän kuluessa tiedoksi saami- 20 §.
14373: sesta. Tämä laki tulee voimaan 1 pa1vana
14374: Päätöstä, jota tarkoitetaan 1 ja 2 momen- kuuta 19 . Sillä kumotaan 4 päivänä touko-
14375: tissa, on valituksesta huolimatta noudatettava, kuuta 1896 annettu asetus, joka koskee kau-
14376: jollei valitusviranomainen toisin määrää. punkikunnan ja tontinomistajan sopimusta ka-
14377: tujen kunnossapidon ottamisesta kunnan teh-
14378: 16 §. täväksi.
14379: Mitä tässä laissa on säädetty tontista ja ton- Kunnallisvaltuusto voi päättää, että tämän
14380: tinomistajasta, koskee soveltuvin osin myös lain soveltaminen siirtyy kunnassa enintään
14381: liikenne-, vaara- ja erityisalueita sekä niiden kahdella vuodella. Päätös tästä on tehtävä
14382: omistajia. ennen lain voimaantuloa.
14383: Lak.al. n:o 167 305
14384:
14385: Milloin tämän lain soveltaminen katujen kun- maan kunnalle kohtuuttomia rasituksia, voi
14386: nossa- ja puhtaanapitoon tarvittavan kaluston lääninhallitus päättää, että lain soveltaminen
14387: puutteellisuuden, kunnan taloudellisen tilan tai kunnassa siirtyy 2 momentissa tarkoitetun ajan
14388: muun sellaisen syyn takia on omiaan aiheutta- kuluttua vielä enintään kahdella vuodella.
14389:
14390:
14391: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
14392:
14393: V. 0. Mäkinen. Antti A. Halme.
14394: Leo Kohtala. Jorma Rantala.
14395:
14396:
14397:
14398:
14399: 39 173/75
14400: 306
14401:
14402: Lak.al. n:o 168.
14403:
14404:
14405:
14406:
14407: Mäkinen ym.: Ehdotus laiksi kunnalle suoritettavasta katu-
14408: maksusta.
14409:
14410:
14411: E d u s k u n n a 11 e.
14412:
14413: Vanhastaan on kaupungeissa tontinomistajien muun muassa kadun päällysteen korjaamisen ja
14414: velvollisuuksiin kuulunut osallistuminen katu- uusimisen sekä kadun talvihoidon.
14415: jen rakentamisesta ja kunnossapidosta aiheutu- Maalaiskuuden rakennuskaavateiden osalta ra-
14416: viin rasituksiin laajassa mitassa. Tontinomista- kennuskaava-alueen kiinteistönomistajien vel-
14417: jille on kuulunut sekä katujen rakentaminen vollisuudet ovat pääasiallisesti yhdenmukaiset
14418: että niiden kunnossapito. Asemakaavalaissa kaupungeissa noudatettavana olevan järjestel-
14419: (145/31) siirrettiin katujen rakentaminen kau- män kanssa. Rakennuslain 15 § :n mukaan saa-
14420: pungin tehtäväksi, mutta tontinomistajille jäi daan maalaiskuntien rakennusjärjestyksiin ottaa
14421: velvollisuus maksaa kaupungille korvausta siten, määräykset sekä rakennuskaavatien rakentami-
14422: että kunkin uuden kadun rakentamiskustannuk- sen korvaamisesta että niiden kunnossa- ja puh-
14423: set ositeltiin kadun varrella sijaitsevien tonttien taanapidosta.
14424: omistajien korvattaviksi. Nykyisin voimassa oleva tehtävien ja kustan-
14425: Rakennuslaissa ( 370/58) säilytettiin ton- nusten jako on peruspiirteiltään syntynyt aikana,
14426: tinomistajan velvollisuus korvata kaupungille jolloin moottoriajoneuvoliikenne oli vähäistä tai
14427: kadun rakentamisesta aiheutuvat kustannukset. suorastaan olematonta. Katsottiin, että kadusta
14428: Tontinomistaja on velvollinen korvaamaan ka- koitui tontinomistajille niin suuri hyöty, että
14429: dun rakentamisen sekä tontin pinta-alan että näiden oli huolehdittava katuosuuksiensa kun-
14430: kerrosalan perusteella 8 prosenttia näiden yhtei- nossa- ja puhtaanapidosta sekä korvattava kau-
14431: sestä neliömetrimäärästä. Korvaus lasketaan sen pungille kadun rakentaminen.
14432: mukaan, kuinka paljon sorapäällysteinen katu Moottoriajoneuvoliikenteen voimakkaasta li-
14433: kaupungissa tulee neliömetriä kohti keskimäärin sääntymisestä on johtunut, etteivät tontinomis-
14434: maksamaan. Jos katu kestopäällystetään, onton- tajien ja kaupungin välisen kustannustenjaon
14435: tinomistaja lisäksi velvollinen maksamaan kor- perusteet enää ole kohtuullisia ja tasapuolisia.
14436: vausta puolet kestopäällysteisen ja sorapäällys- Liikenteen suuri määrä saattaa useissa tapauk-
14437: teisen kadun keskimääräisten kustannusten ero- sissa merkitä suoranaista haittaa tontilla ole-
14438: tuksesta korvattavan katualan neliömetriä kohti. vissa rakennuksissa asuville. Runsaasta liiken-
14439: Sellaisten asuntotonttien osalta, joiden pinta- teestä johtuen muodostuvat myös ajoratojen
14440: ala ylittää tontin kerrosalan viisinkertaisen mää- kunnossapitokustannukset kohtuuttoman suu-
14441: rän, otetaan korvausta laskettaessa huomioon riksi. Samasta syystä joudutaan kadut mitoitta-
14442: tuon määrän ylittävästä tontin pinta-alasta vain maan entistä leveämmiksi ja rakentamaan pe-
14443: kolmannes. rustuksiltaan yhä kalliimmiksi. Nykyisen järjes-
14444: Kadun kunnossa- ja puhtaanapidosta ei ole telmän selvänä epäkohtana on myös pidettävä
14445: olemassa lakia. Määräykset tästä ovat sisälty- sitä, että se edellyttää tontinomistajien huoleh-
14446: neet rakennusjärjestyksiin. Rakennuslain 14 tivan kadun kunnossa- ja puhtaanapitotöiden
14447: §: ssä säädetäänkin, että siksi kunnes kadun kun- suorittamisesta, vaikka nuo tehtävät voitaisiin
14448: nossa- ja puhtaanapidosta säädetään lailla, mää- tarkoituksenmukaisemmin ja halvemmin suorit-
14449: räykset siitä saadaan ottaa rakennusjärjestyk- taa kunnan toimesta asianmukaisia työkoneita
14450: seen. Näiden määräysten mukaan tontinomista- käyttäen.
14451: jan on pidettävä tonttiosa kohdalla oleva katu- Allekirjoittaneet ovat tehneet ehdotuksen
14452: osuus kunnossa ja puhtaana yleensä kadun ajo- laiksi kadun ja eräiden yleisten alueiden kun-
14453: radan keskiviivaan saakka. Velvollisuus käsittää nossa- ja puhtaanapidosta. Lakiehdotuksen tar-
14454: Lak.al. n:o 168 307
14455:
14456: koituksena on siirtää katujen ajoratojen ja sestään ja vapauttaisi kiinteistönomistajat näistä
14457: jalkakäytävien kunnossapito, talvihoito mukaan rasituksista. Tämä ei kuitenkaan ole kohtuul-
14458: luettuna, sekä jalkakäytävien puhtaanapito kun- lista, koska nimenomaan kiinteistönomistajille
14459: nalliseksi tehtäväksi ja vapauttaa näin tontin- koituu huomattavaa hyötyä katuverkostosta,
14460: omistajat näistä velvollisuuksista. Vastaavat mikä erityisesti ilmenee liikekiinteistöjen koh-
14461: uudistukset toteutettaisiin myös rakennuskaava- dalla.
14462: alueiden ja rakennuskaavateiden osalta. Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen esitäm-
14463: Rakennuslain mukainen lakitaksajärjestelmä me katujen ja rakennuskaavateiden rakentami-
14464: ei käytännössä merkitse, että tontinomistajat sesta ja kunnossa- ja puhtaanapidosta aiheutu-
14465: joutuisivat täysimääräisesti korvaamaan katujen vien kustannusten korvaamiseksi perittäväksi
14466: rakentamisen. Tehtyjen selvitysten mukaan ton- asemakaava- tai rakennuskaava-alueella sijaitse-
14467: tinomistajien korvattava katualue on vajaa puo- vien kiinteistöjen omistajilta katumaksua.
14468: let katualueiden yhteispinta-alasta. Nykyinen jär- Lakiehdotusta Jaadittaessa on lähtökohtana
14469: jestelmä johtaa näin ollen useimmissa tapauk- pidetty sitä, etteivät kiinteistönomistajiin koh-
14470: sissa vain osakorvaukseen. Lisäksi useat kunnat distuvat kokonaisrasitukset muodostu olennai-
14471: ovat valtuustojen päätöksellä myöntäneet tun- sesti suuremmiksi kuin nykyään. Laskelmien mu-
14472: tuvia alennuksia tai kokonaan luopuneet kor- kaan lakiehdotuksen mukainen katumaksupro-
14473: vauksista nimenomaan omakotitonttien osalta. sentti tulee kunnittain vaihtelemaan noin
14474: Tontinomistajien välistä eriarvoisuutta ovat 0,3 % :sta 1,0 % :iin. Maalaiskunnassa sijaitse-
14475: omiaan lisäämään aluerakentamissopimukset, van tavallisen omakotikiinteistön katumaksun
14476: joiden mukaisissa rakentamiskohteissa raken- suuruus olisi vuoden 1972 kustannustason mu-
14477: nuttaja sitoutuu suorittamaan kunnallisteknilli- kaan ollut noin 60-90 markkaa vuodessa.
14478: set työt perien niistä aiheutuneet kustannukset Koska kiinteistön verotusarvo vaikuttaa katu-
14479: täysimääräisinä tulevilta asukkailta tontin hin- maksun suuruuteen, tulevat korkean verotusar-
14480: taan sisällytettyinä. Myös kuntien luovuttamien von omaavien kiinteistöjen, kuten liikekiinteis-
14481: tonttien kauppahinnan yhteydessä peritään töjen ja kuntien keskustoissa sijaitsevien asuin-
14482: useimmiten täysimääräinen korvaus kadun ra- kiinteistöjen katumaksut muodostumaan suh-
14483: kentamiskustannuksista. Näissä tapauksissa ton- teellisesti suuremmiksi kuin esim. tavallisten
14484: tin raakamaan hinta tosin vastaavasti muodos- omakotitalojen. Lisäksi katumaksuun vaikuttaa
14485: tuu yleensä alhaiseksi, kuten kuntien maanhan- kunnassa suoritettavien kadun rakentamis-
14486: kintakomitean ( 1972: B 83) selvitykset osoit- töiden runsaus. Näin ollen vilkkaasti rakennet-
14487: tivat. Kunnan vuokraamien kiinteistöjen vuok- tujen, kehittyvien kuntien katumaksut olisivat
14488: raan sisältyy niin ikään korvaus kadun rakenta- aluksi korkeat, kunnes ne alkavat laskea sitä
14489: misesta. mukaa, kun kunnan rakentamistoiminta vähe-
14490: Kiinteistöjen vapauttamista kokonaan ka- nee.
14491: dun tai rakennuskaavatien rakentamisesta ja Lakiehdotuksen mukainen katumaksu merkit-
14492: kunnossapidosta aiheutuneista kustannuksista see rasitusten entistä tasaisempaa jakautumista
14493: ei voida pitää enempää oikeudenmukaisena myös kiinteistönomistajien kesken. Näin ollen
14494: kuin kohtuullisenakaan, sillä kadusta ja ra- kadun rakentamisesta kunnossa- ja puhtaanapi-
14495: kennuskaavatiestä on joka tapauksessa hyö- dosta aiheutuva rasitus tulee yleensä laskemaan
14496: tyä kiinteistölle. Toisaalta kaikkien katukus- vilkkaasti liikennöityjen katujen varrella ole-
14497: tannusten kattaminen kunnallisveron kautta vien omakotitalojen ja muiden asuinkiinteistö-
14498: johtaisi siihen, että kaava-alueiden ulkopuolella jen osalta. Sen sijaan se saattaisi kohota kuntien
14499: olevien kiinteistöjen omistajat ja niissä asuvat keskustassa sijaitsevien liike- ja eräiden asuin-
14500: joutuisivat osallistumaan katurasituksesta aiheu- kiinteistöjen osalta.
14501: tuviin kustannuksiin samalla tavalla kuin ase- Lakiehdotuksen 1 § :n 1 momentin mukaan
14502: makaava- ja rakennuskaava-alueella olevat kiin- olisi katumaksua velvollinen suorittamaan ase-
14503: teistöjen omistajat. Lisäksi katurasituksesta va- makaava-alueella sijaitsevan kiinteistön omistaja
14504: pautuisivat ne kiinteistöt, joiden osalta kunnai- tai omistajan vertainen haltija ts. se, joka pysy-
14505: Hsveroa ei makseta lainkaan, kuten esim. val- vän hallintaoikeuden perusteella hallitsee edellä
14506: tion laitokset. Kunnallisveroäyreistä 78,0 % mainittua kiinteistöä.
14507: kertyy palkkatulosta ja vain 8,7 % kiinteistö- Maataiskuntien rakennuskaava-alueilla ovat
14508: tulosta. Rasitusten siirtäminen kokonaan kun- tieverkostoa koskevat järjestelyt ja kaavan to-
14509: nalle lisäisi palkansaajien verorasitusta nykyi- teuttamisongelmat monessa suhteessa kaupunki-
14510: 308 Lak.al. n:o 168
14511:
14512:
14513: olosuhteista poikkeavat. On kuitenkin lähdet- suhteen esiarvoisessa asemassa eikä tätä seikkaa
14514: tävä siitä, että kunnallisten liikenneväylien ra- oteta riittävästi huomioon kiinteistöjen vero-
14515: kentamis- ja kunnossapitokorvaussäännösten tu- tusarvoja määrättäessä, esitetään katumaksun
14516: lee rakentua kuntamuodosta riippumatta yhte- yhdeksi määräytymisperus teeksi otettavaksi
14517: näiselle pohjalle, minkä vuoksi lakiehdotusta eh- kiinteistön kohdalla olevan ja sen käyttöä pal-
14518: dotetaan sovellettavaksi myös maalaiskuntien velemaan tarkoitetun kadun laadun perusteella
14519: rakennuskaavateiden osalta. Rakennuskaavatei- määräytyvää maksuluokkaa ( 3 § ) .
14520: den rakentamisesta ja kunnossapidosta aiheutu- Lakiehdotuksen 4 §:n 1 momentin mukaan
14521: neiden kustannusten korvaamiseksi ehdotetaan kiinteistön arvona pidettäisiin sitä arvoa, mikä
14522: perittäväksi rakennuskaavatiemaksua ( 1 § :n 2 kiinteistölle on vahvistettava viimeksi toimite-
14523: momentti). 1 ) tussa omaisuusverotuksessa ottamatta kuiten-
14524: Katumaksuvelvollisuus kohdistuu myös ton- kaan huomioon tulo- ja omaisuusverolain
14525: tinvuokra- tai maanvuokrasopimuksen nojalla 34 c §:ssä säädettyä ikäalennusta ja 35 a §:n
14526: kiinteistön haltijana olevaan vuokramieheen nojalla pääasiallisesti omana tai perheen asun-
14527: hänen vuokrakiinteistöllä omistamiensa raken- tona käytetystä rakennuksesta tai huoneistosta
14528: nusten ja laitteiden osalta. Sen sijaan vuok- myönnettävää alennusta.
14529: ratun kiinteistön maapohjan osalta suoritetta- Mikäli kiinteistölle ei ole omaisuusverotusta
14530: vasta katumaksusta vastaa sen omistaja. Näin varten vahvistettava lainkaan verotusarvoa, ku-
14531: ollen voi saman kiinteistön katumaksu jakaan- ten esimerkiksi valtion, sen laitosten ja seura-
14532: tua osittain tontin omistajan ja osittain vuokra- kuntien omistamien kiinteistöjen osalta on
14533: miehen vastattavaksi. asianlaita, määrättäisiin sen arvo erikseen sen
14534: Katumaksu määrätään vuosittain ja maksuvel- kunnan verolautakunnan toimesta, jonka alueella
14535: vollisuus määräytyy katumaksun määräämisvuot- kiinteistö sijaitsee. Näin menetellään myös sil-
14536: ta edeltäneen kalenterivuoden päättyessä vallin- loin, kuin kiinteistöjaotusta on katumaksun mää-
14537: neen omistus- tai hallintasuhteen perusteella räämisvuotta edeltäneenä kalenterivuotena
14538: (2 § ). muutettu. Jotta verolautakunta saisi sanotuista
14539: kiinteistöistä niiden arvon määrämiseksi tarvit-
14540: Lakiehdotuksen 18 § : ään sisältyy puolestaan tavat tiedot, ehdotetaan lakiin otettavaksi eri-
14541: säännös sen tapauksen varalta, että kiinteistölle tyinen ilmoittamisvelvollisuutta koskeva sään-
14542: vahvistetaan kaava lain voimaantulon jälkeen tai nös ( 4 §:n 2 momentti).
14543: kiinteistölle vahvistettu kaava kumotaan. Katumaksu tulisi soveltuvin osin ulottaa
14544: Lakiehdotuksen mukaan katumaksu määräy- koskemaan myös liikenne-, vaara- tai erityis-
14545: tyisi katujen rakentamisesta kunnossa- ja puh- aluetta samoin kuin muuta aluetta, jota ei ole
14546: taanapidosta kunnalle aiheutuneiden todellisten kaavassa määrätty pääasiallisesti rakentamista
14547: kustannusten perusteella. Kiinteistöiltä perittäi- varten, mikäli alue kuitenkin on rakennettu.
14548: siin mainittujen kustannusten peittämiseksi ka- Kiinteistön arvoa määrättäessä otettaisiin maa-
14549: tumaksua tietty prosentti kiinteistön arvosta. pohjan arvo huomioon vain siltä osin kuin sen
14550: Toimitetut selvitykset osoittavat, ettei ehdotus- voidaan katsoa palvelevan alueella sijaitsevan
14551: ta voida rakentaa sen varaan, että kaikissa kun- rakennuksen käyttötarkoituksen edellyttämänä
14552: nissa olisi yhtenäinen prosenttiluku katumak- rakennuspaikkana ( 4 § :n 3 momentti).
14553: sun pohjana. Näin menetellen tultaisiin eräissä Kuten edellä on esitetty jaettaisiin kiinteis-
14554: kunnissa perimään katumaksuna suurempi mää- töt sen kohdalla olevan kiinteistön käyttöä pal-
14555: rä kuin todelliset kustannukset edellyttävät ja velemaan tarkoitetun kadun laadun perusteella
14556: toisissa kunnissa määrä jäisi selvästi niiden alle. kolmeen maksuluokkaan. Ensimmäiseen ja toi-
14557: Niinpä prosenttiluku esitetään määrättäväksi seen maksuluokkaan kuulumisen perusteena on
14558: kunkin kunnan osalta erikseen käyttäen perus- toisaalta se, että katu on rakennettu vahviste-
14559: teena kunnalle katujen rakentamisesta kunnossa- tun katupiirustuksen mukaisesti ja toisaalta
14560: ja puhtaanapidosta aiheutuneita todellisia kus- sen päällysteen laatu. Kolmanteen maksuluok-
14561: tannuksia sekä asemakaava-alueella sijaitsevien kaan kuuluisivat lakiehdotuksen mukaan kaik-
14562: kiinteistöjen verotusarvoja. Koska kaava-alueel- ki ne kaava-alueella olevat kiinteistöt, jotka
14563: la sijaitsevat kiinteistöt ovat katujen laadun eivät kuulu kahteen ensimmäiseen maksuluok-
14564: 1
14565: ) Esityksessä käsitellään vain katumaksua, mutta samat
14566: kaan. Mikäli kiinteistön kohdalla oleva ja sen
14567: säännökset koskevat myös rakennuskaavatiemaksua, käyttöä palveleva liikenneväylä on esimerkiksi
14568: ellei toisin nimenomaan todeta. yksityinen tie, kuuluu kiinteistö näin ollen koi-
14569: Lak.al. n:o 168 309
14570:
14571: manteen maksuluokkaan ( 5 § :n 1 momentti). detään katupiirustuksen mukaisesti rakennet-
14572: Tähän maksuluokkaan tulisivat määräajan kuu- tuun liikenneväylään verrattavana ( 5 § :n 5
14573: lumaan 20 § :n siirtymäsäännösten mukaan momentti).
14574: myös ne kiinteistöt, jotka ovat aikaisemmin Lakiehdotuksen 6 §: ään sisältyy erityissään-
14575: maksaneet kadun rakentamiskorvauksen. nös sen tapauksen varalta, että kunta on pää-
14576: Mikäli kiinteistö ei vahvistetun kaavan mu- töksellään ottanut huolehtiakseen rakennus-
14577: kaisesti rajoitu katuun, määräytyisi sen maksu- kaava-alueella olevan yksityistien koko tien-
14578: luokka lakiehdotuksen 5 § :n 2 momentin mu- pidosta. Koska kunta huolehtisi ko. yksityis-
14579: kaisesti sen kadun mukaan, jolta liikenne kiin- tien rakentamisen ja kunnossapidon ohella
14580: teistölle pääasiallisesti tapahtuu. Näin on esi- myös puhtaanapidosta, kuuluisivat sen varrella
14581: merkiksi silloin, kun kiinteistön ja katualueen olevat kiinteistöt toiseen maksuluokkaan. Ka-
14582: välissä sijaitsee puisto tai kadun varrella on tumaksu määrättäisiin tietyn prosentin (katu-
14583: korttelissa sijaitsevien kiinteistöjen yhteinen maksuprosentin) mukaan kiinteistön arvosta.
14584: paikoitustontti, jolta on ainoastaan ns. huolto- Katumaksuprosentti saadaan laskemalla, kuin-
14585: ajo korttelissa sijaitseville kiinteistöille sallittu. ka monta prosenttia kunnalle katujen rakenta-
14586: Lakiehdotuksen 5 § :n 3 momenttiin sisältyy misesta vuosittain aiheutuneet kustannukset
14587: erityissäännös sen tapauksen varalta, että kiin- ovat kunnan alueella sijaitsevien maksuvelvol-
14588: teistön pääasiallinen liikenne tapahtuisi yleisen listen kiinteistöjen arvon yhteismäärästä. Pro-
14589: tien kautta tai sellaisen yleisenä tienä rakenne- senttiluku esitetään laskettavaksi täysinä sa·
14590: tun liikenneväylän kautta, jonka kunnossapito- dasosaprosentteina (7 §:n 1 ja 2 momentit).
14591: tehtävät kuuluvat kunnalle ja jota ei ole asian- Jotta kiinteistöiltä perittävät katumaksut py-
14592: omaisten säännösten mukaisesti luovutettu ylei- syisivät vuosittain mahdollisimman tasaisina
14593: seen käyttöön. Yleisistä teistä annetun lain riippumatta siitä, joutuuko kunta jonakin
14594: (243/54) 4 §:n mukaan yleisen tien rakenta- vuonna tekemään poikkeuksellisen paljon katu-
14595: minen ja kunnossapito kuuluu tienpitäjälle eli jen rakennus- tai parannustöitä, olisi katumak-
14596: valtiolle tai kunnalle. Koska kiinteistölle, jon- suprosenttia määrättäessä kadun rakentamis- ja
14597: ka liikenne tapahtuu yleisen tien kautta, ei kunnossapitokustannuksista otettava huomioon
14598: aiheudu kustannuksia tämän liikenneväylän ra- maksun määräämisvuotta välittömästi edeltä-
14599: kentamisesta eikä kunnossapidosta, tulisi tällai- neiden kolmen kalenterivuoden kustannusten
14600: nen kiinteistö lakiehdotuksen mukaan kuulu- keskiarvo. Näin ollen kunnalle katumaksuna
14601: maan ensimmäiseen maksuluokkaan. perittävät katujen rakentamis- ja kunnossapito-
14602: Asemakaavalaissa määriteltiin katumaa siten, kustannukset tulevat olemaan keskimäärin
14603: että siihen sisältyi katu, tori ja puisto. Raken- kaksi vuotta jäljessä kulloisenkin katumaksun
14604: nuslaissa on puolestaan määritelty katualue. määräämisvuoden kustannustasoon verrattuna.
14605: Siihen kuuluvat kadut ja muut yleiset liikenne- Ottaen huomioon tämän samoin kuin sen, että
14606: väylät, joita ovat katua vastaavat muun nimiset katumaksulla katetaan myös kunnossapitokus-
14607: ajoneuvo- ja jalankulkuliikennettä tai win jom- tannukset, olisi katumaksuprosenttia määrät-
14608: paa kumpaa liikennettä varten tarkoitetut täessä otettava huomioon 60 % kunnalle katu-
14609: alueet. Katukäsitteiden erilaisuudesta johtuen jen rakentamisesta ja kunnossapidosta aiheutu-
14610: on lakiehdotuksen 5 § :n 4 momenttiin otettu neista kustannuksista (7 §:n 3 momentti). Lo-
14611: säännös, jonka mukaan se mitä on säädetty ka- put kustannuksista jäisivät perittäväksi kun-
14612: dusta, koskee myös toria, puistoa ja muuta nallisverotuksella.
14613: aluetta siltä osin kuin sitä käytetään yleisenä Katumaksujen ponastaminen eri maksu-
14614: liikenneväylänä. luokkien mukaisten kiinteistöjen kesken tapah-
14615: Ennen asemakaavalain voimaantuloa sisältyi- tuisi siten, että toiseen ja kolmanteen maksu-
14616: vät määräykset katujen rakentamisesta vahv"is- luokkaan kuuluvien kiinteistöjen arvoja olisi
14617: tettujen katupiirustusten mukaisesti useimpiin ennen kiinteistölle tulevan katumaksun mää-
14618: rakennusjärjestyksiin. Koska tämän kysymyksen räämistä alennettava edellisten osalta 40 ja
14619: selvittäminen on ennen asemakaavalain voimaan- jälkimmäisten osalta 70 prosentilla. Jotta ka-
14620: tuloa rakennettujen katujen osalta vaikeaa, on dun rakennus- ja kunnossapitokustannuksista
14621: lakiehdotukseen otettu säännös siitä, että ka- saataisiin katumaksuina perityksi koko se
14622: tua joka on 1 päivänä tammikuuta 1932 ollut määrä, mitä lakiehdotusta laadittaessa on edel-
14623: katuna yleisessä käytössä paikkakunnan liiken- lytetty, on sanotut alennukset toiseen ja kol-
14624: netarvetta vastaavaan kuntoon saatettuna, pi- manteen maksuluokkaan kuuluvien kiinteistö-
14625: 310 Lak.al. n:o 168
14626:
14627: jen osalta otettava huomioon myös kiinteistö- 3) istutusten, risteysvalojen sekä kallisra-
14628: jen arvojen yhteismäärää määrättäessä jo ennen kenteisen sillan, tunnelin, leikkauksen tai pen-
14629: katumaksuprosentin laskemista ( 7 § :n 4 mo- kereen rakentamisesta.
14630: mentti) . Suhdeluvun säilyttämiseksi samana Katumaksua määrättäessä huomioonotetta-
14631: maksuluokan mukainen alennus otetaan siis vien kadun kunnossa- ja puhtaanapitokustan-
14632: huomioon sekä katumaksuprosenttia lasket- nusten osalta olisivat voimassa samat rajoituk-
14633: taessa että kiinteistön katumaksua määrättäes- set kuin kadun rakentamiskustannusten osal-
14634: sä. ta ( 8 § :n 3 momentti). Kunnossapitokustan-
14635: Koska kunta katumaksun saajana ei luon- nuksina ei myöskään pidettäisi kustannuksia,
14636: nollisestikaan ole maksuvelvollinen omista- jotka aiheutuvat kunnalle silloin, kun kunta
14637: miensa kiinteistöjen osalta, ei sen omistamia on ottanut korvausta vastaan huolehtiakseen
14638: tai hallitsemia kiinteistöjä otettaisi huomioon kiinteistönomistajalle kadun ja eräiden yleisten
14639: kiinteistöjen arvojen yhteismäärää laskettaessa. alueiden kunnossa- ja puhtaanapitoa koskevan
14640: Kadun samoin kuin rakennuskaavatien ra- lakiehdotuksen mukaan kuuluvista tehtävistä
14641: kentaminen on kunnan tehtävä. Rakennuslain ( 8 § :n 2 momentti).
14642: 78 § :n mukaan kadun rakentamisena pidetään Lakiehdotuksen 9 §: n mukaan kunnallishal-
14643: kadun ensimmäisen rakentamisen ja päällystä- litus vahvistaa vuosittain kadun rakentamises-
14644: misen ohella kadun perustuksen vahvistamista, ta ja kunnossapidosta aiheutuneet kustannuk-
14645: sorapäällysteisen kadun kestopäällystämistä, set. Ennen päätöksen tekemistä on asiaa kos-
14646: kestopäällysteen muuttamista huomattavasti keva ehdotus pidettävä julkisesti nähtävänä
14647: korkealuokkaisemmaksi ja muuta näihin ver- muistutusten tekemistä varten. Kunnallishalli-
14648: rattavaa parannustyötä. Mainituista toimenpi- tuksen päätöksestä on mahdollisuus tehdä kun-
14649: teistä aiheutuneiden kustannusten korvaami- nallisvalitus. Mikäli kustannukset valituksen
14650: seksi perittäisiin katumaksua. Katujen kunnos- johdosta muuttuvat, otetaan muutos vähennyk-
14651: sa- ja puhtaanapidosta aiheutuneina kustan- senä tai lisäyksenä huomioon katumaksun mää-
14652: nuksina pidetään kadun ja eräiden yleisten räytymisperusteena olevia kustannuksia seu-
14653: alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta laaditun raavan kerran laskettaessa.
14654: lakiehdotuksen ( / ) 3 ja 8 § :n mukaisi sta
14655: 1 Kunnanhallitus määrää ja maksuunpanee ka-
14656: toimenpiteistä aiheutuneita kustannuksia. Ka- tumaksun. Tämän tulee tapahtua kunkin ka-
14657: tumaksu kattaisi myös näistä toimenpiteistä lenterivuoden syyskuun loppuun mennessä.
14658: kunnalle aiheutuneet kustannukset ( 8 § :n 2 Määräaika ei ole kuitenkaan luonteeltaan pro-
14659: momentti). sessuaalinen. Katumaksu ehdotetaan määrättä-
14660: Kiinteistön omistajien ja haltijoiden kannalta väksi täysinä markkoina ( 10 § ) .
14661: ei kuitenkaan olisi oikeudenmukaista, että he Kunnallishallituksen katumaksun määräämis-
14662: joutuisivat kustantamaan myös sellaisten katu- tä koskeva päätös, johon tulee liittää maksuun-
14663: osuuksien rakentamis-, kunnossa- ja puhtaa- panoluettelo, on niin ikään pidettävä julkisesti
14664: napitokustannukset, jotka eivät ole ns. asun- nähtävänä muistutusten tekemistä varten. Jo-
14665: tokatuina kiinteistön käytössä, vaan palvele- kaiselle, jolle on määrätty katumaksua makset-
14666: vat lähinnä kauko- ja kauttakulkuliikenteen tavaksi, on kirjoitettava maksulippu, josta tu-
14667: tarpeita. Tämän vuoksi lakiehdotuksen 8 §:n lee käydä ilmi katumaksun määräämisen perus-
14668: 1 momentissa luetellaan ne rakentamis- ja kun- teet, ts. kiinteistön maksuluokka ja arvo sekä
14669: nossa- ja puhtaanapitokustannukset, joita ei katumaksuprosentti ( 12 §).
14670: oteta huomioon katumaksua määrättäessä. Täl- Lisäksi lakiehdotukseen sisältyy tarkempia
14671: laisia kustannuksia ovat ne kadun rakentamis- määräyksiä verotoimiston kiinteistöjen arvoja
14672: kustannukset, jotka aiheutuvat: koskevasta ilmoittamisvelvollisuudesta ( 11 §),
14673: 1 ) kauko- tai kauttakulkuliikenteelle tärkeän muutoksenhausta katumaksun määräämistä
14674: kadun rakentamisesta sellaisen katuosuuden koskevaan päätökseen ( 13 §: n 1 momentti),
14675: osalta, jolle ei ole pääsyä tonteilta sekä poik- katumaksua määrättäessä tapahtuneesta lasku-
14676: kikadulta paitsi erityisesti järjestetyissä liit- virheestä ja sen oikaisemisesta ( 13 § :n 2 mo-
14677: tymiskohdissa; mentti), katumaksun maksamatta jättämisen
14678: 2) kunnan sisäistä yhdysliikennettä palvele- seuraamuksista ja katumaksun ulosottokelpoi-
14679: van kadun rakentamisesta, mikäli katu liitty- suudesta ( 14 §).
14680: mien osalta on rinnastettavissa 1 )-kohdassa Kunta voisi harkintansa mukaan hakemuk-
14681: tarkoitettuun katuun; ~esta myöntää osittaisen tai täydellisen vapau-
14682: Lak.al. n:o 168 311
14683:
14684: tuksen samoin kuin lykkäystä katumaksun suo- varalle, jolloin kadun rakentamiskorvaus on
14685: rittamisesta, jos kiinteistönomistajan tai halti- aikaisempien säännösten nojalla suoritettu tai
14686: jan maksukyky on olennaisesti vähentynyt tai sen suorittaminen lain voimaantullessa on kes-
14687: jos hän on kuollut taikka jos katumaksun peri- ken taikka korvauksen periminen on rauennut.
14688: minen rakennusten tuhoutumisen tai muun Tällaiset kiinteistöt kuuluisivat lakiehdotuksen
14689: omaisuutta kohdanneen vahingon vuoksi on mukaiseen kolmanteen maksuluokkaan 20
14690: ilmeisesti kohtuutonta ( 16 § ) . vuotta siitä, kun kiinteistön omistajan velvolli-
14691: Lakiehdotukseen ei ole otettu vapaata sopi- suus suorittaa rakennuslain mukaiset kadun
14692: musoikeutta katumaksun osalta. Kuitenkin tai rakennuskaavatien rakentamiskustannukset
14693: eräissä tapauksissa lähinnä kunnassa suoritet- on syntynyt, kuitenkin vähintään viisi vuotta
14694: tavien suurehkojen rakentamistoimenpiteiden, lain voimaantulosta ( 20 § :n 3 momentti). Ra-
14695: kuten aluerakentamiskohteiden ja teollisuuslai- kennuslain 148 §:n 3 momentissa tarkoitettua
14696: tosten rakentamisen yhteydessä on tarkoituk- erikseen määrättyä korvausta kadun kesto-
14697: senmukaista antaa kunnalle mahdollisuus sopia päällystämisestä tai uudelleen päällystämisestä
14698: siitä, että rakentamistoimenpiteen suorittaja ei oteta huomioon tässä laissa tarkoitettuna
14699: vastaa siihen liittyvien katujen rakentamisesta kadun rakentamisen korvauksena.
14700: ja niiden kustannuksista. Jotta näiden katujen Lakiehdotukseen sisältyy siirtymäsäännös
14701: varrella sijaitsevien kiinteistöjen omistajat eivät myös niiden kunnan luovuttamien tai vuokraa-
14702: joutuisi eriarvoiseen asemaan muihin kiinteis- mien tonttien ja rakennuspaikkojen osalta joi-
14703: tönomistajiin verrattuna ja maksamaan kahteen den kauppahintaan tai vuokraan on ennen lain
14704: kertaan katujen rakentamisesta aiheutuneita voimaantuloa sisällytetty korvaus kadun tai ra-
14705: kustannuksia, on lakiehdotukseen otettu sään- kennuskaavatien rakentamisesta. Nämä kiinteis-
14706: nös rakentajan suorittamien kadunrakentamis- tö! kuuluisivat kolmanteen maksuluokkaan 20
14707: kustannusten kuittaamisesta asianomaisten kiin- vuotta kiinteistöllä olevan rakennuksen raken-
14708: teistöjen katumaksulla. Kuittaus otetaan huo- tamisesta, kuitenkin vähintään viisi vuotta
14709: mioon kuitenkin enintään viiden vuoden ajalta mutta enintään 20 vuotta lain voimaantulosta.
14710: siitä, kun katumaksu kiinteistölle ensimmäisen Viimeksi mamlttu siirtymasaannös koskisi
14711: kerran määrättiin (17 §). myös kiinteistöä, jonka osalta kadun rakenta-
14712: Lakiehdotukseen sisältyy myös säännös kun- miskorvauksen suorittamisesta on ennen lain
14713: nan velvollisuudesta suorittaa valtiolle kor- voimaantuloa sovittu. Tämä tapaus koskee lä-
14714: vausta katumaksun määräämistä varten suo- hinnä ns. aluerakentamissopimuksia, mutta
14715: ritetusta kiinteistöjen arvojen vahvistamisesta myös muitakin sopimustapauksia ( 20 § :n 4 ja
14716: ja niiden ilmoittamisesta aiheutuneista kustan- 5 momentit).
14717: nuksista. Korvauksen suuruus olisi 2 promillea Edellä mainituista siirtymäsäännöksistä joh-
14718: kunnassa maksuunpannun katumaksun määräs- tuen saattaa katumaksu eräissä kunnissa lain
14719: tä (19 §). voimaantuloa seuraavina 5 vuotena muodos-
14720: Voimaantulosäännöksen mukaan ensimmäi- tua jonkin maksuluokan kohdalla poikkeavan
14721: set katumaksut määrätään lain voimaantuloa suureksi ja siten kiinteistölle ilmeisen kohtuut-
14722: seuraavana vuotena. Näin ollen ensimmäisenä tomaksi. Näiden tapausten varalle esitetään
14723: vuotena selvitettäisiin kustannukset ja verotus- Sisäasiainministeriölie annettavaksi oilceus
14724: arvot, joiden perusteella katumaksu ensimmäi- asianomaisen kunnan esityksestä päättää, että
14725: sen kerran määrättäisiin. Lisäksi kahtena en- katumaksu perittäisiin tältä osin laskelmallista
14726: simmmsenä katumaksun määräämisvuotena määrää pienempänä (20 §:n 6 momentti).
14727: otettaisiin huomioon vain ne kustannukset, jot- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14728: ka on määrätty lakiehdotuksen mukaisesti ( 20 nioittaen,
14729: §:n 1-2 momentit).
14730: Lakiehdotuksen 20 §:n 3-5 momentteihin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14731: sisältyvät siirtymäsäännökset niiden tapausten lakiehdotuksen:
14732: 312 Lak.al. n:o 168
14733:
14734:
14735:
14736:
14737: Laki
14738: kunnalle suoritettavasta katumaksusta.
14739:
14740: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14741:
14742: 1 §. tettu, on sen kunnan verolautakunnan, jonka
14743: Kadun rakentamisesta ja kunnossa- ja puh- alueella kiinteistö sijaitsee, määrättävä arvo nii-
14744: taanapidosta on asemakaava-alueella sijaitsevan den perusteiden mukaan, jotka koskevat vero-
14745: kiinteistönomistajan tai omistajan vertaisen tusarvon määräämistä edellä 1 momentissa tar-
14746: haltijan suoritettava kiinteistön sijaitsemiskun- koitetussa omaisuusverotuksessa. Tällaisen
14747: nalle vuotuista katumaksua sen mukaan kuin kiinteistön osalta maksuvelvollisen on vuosit-
14748: tässä laissa säädetään. tain maaliskuun loppuun mennessä annettava
14749: Rakennuskaavatien rakentamisesta, kunnos- verolautakunnalle kiinteistön arvon määräämi-
14750: sa- ja puhtaanapidosta on rakennuskaava-alu- seksi tarvittavat tiedot.
14751: eella sijaitsevan kiinteistön omistajan tai omis- Liikenne-, vaara- tai erityisalueen samoin
14752: tajan vertaisen haltijan suoritettava rakennus- kuin muun alueen, jota ei ole asemakaavassa
14753: kaavatiemaksua soveltuvin osin sen mukaan määrätty pääasiallisesti rakentamista varten,
14754: kuin tässä laissa säädetään katumaksusta. arvoa määrättäessä otetaan huomioon alueella
14755: Mitä 1 ja 2 momenteissa on säädetty kiin- olevat rakennukset ja rakennelmat sekä niiden
14756: teistönomistajasta ja kiinteistöstä, koskee vas- käyttötarkoituksen edellyttämä rakennuspaik-
14757: taavasti tontinvuokra- tai maanvuokrasopimuk- ka.
14758: sen nojalla kiinteistön haltijana olevaa vuokra- 5 §.
14759: miestä sekä vuokra-alueella olevia rakennuksia Kiinteistöt jaetaan kiinteistön kohdalla ole-
14760: ja laitteita. van, sen käyttöä palvelemaan tarkoitetun kadun
14761: Mitä tässä laissa säädetään kadusta, asema- laadun perusteella seuraavaan kolmeen maksu-
14762: kaavasta ja katupiirustuksesta, on vastaavasti luokkaan:
14763: voimassa rakennuskaavatiestä, rakennuskaa-
14764: vasta ja tiepiirustuksesta. I kiinteistö, jonka kohdalla oleva katu on ra-
14765: kennettu vahvistetun katupiirustuksen mu-
14766: 2 §. kaisesti ja on kestopäällystetty;
14767: Maksuvelvollinen on se, joka katumaksun II kiinteistö, jonka kohdalla oleva katu on
14768: määräämisvuotta edeltäneen kalenterivuoden rakennettu vahvistetun katupiirustuksen
14769: päättyessä omistaa samoin kuin se, joka ton- mukaisesti, mutta ei ole päällystetty siten
14770: tinvuokra- tai maanvuokrasopimuksen nojalla kuin edellä I kohdassa on tarkoitettu; sekä
14771: hallitsee 1 § :ssä tarkoitettua kiinteistöä. III muut kiinteistöt.
14772: Mikäli kiinteistö ei vahvistetun asemakaavan
14773: 3 §. mukaan rajoitu katuun, määräytyy maksuluok-
14774: Katumaksu määrätään kiinteistön arvon, ka sen kadun mukaan, jolta liikenne kiinteistöl-
14775: maksuluokan sekä kadun rakentamisesta ja kun- le pääasiallisesti tapahtuu.
14776: nossapidosta aiheutuneiden kustannusten pe- Kiinteistö, jolle liikenne pääasiallisesti ta-
14777: rusteella sen mukaan kuin tässä laissa sääde- pahtuu yleisen tien kautta tai sellaisen yleisenä
14778: tään. tienä rakennetun liikenneväylän kautta, jonka
14779: 4 §. kunnossapitotehtävät kuuluvat kunnalle mutta
14780: Kiinteistön arvona pidetään tätä lakia sovel- jota ei ole asemakaavalain (145/31) tai raken-
14781: lettaessa sille viimeksi toimitetun omaisuusve- nuslain (370/58) mukaisesti luovutettu ylei-
14782: rotuksen mukaan vahvistettavaa arvoa ottamat- seen käyttöön, kuuluu 1 momentissa tarkoitet-
14783: ta huomioon tulo- ja omaisuusverolain 34 c ja tuun I maksuluokkaan.
14784: .35 a § :ssä tarkoitettuja alennuksia. Mitä edellä on säädetty kadusta, koskee
14785: Jollei kiinteistölle ole vahvistettava verotus- myös toria, puistoa ja muuta aluetta siltä osin
14786: arvoa omaisuusverotusta varten, niin myös mil- kuin sitä käytetään yleisenä liikenneväylänä.
14787: loin kiinteistöjaotusta on katumaksun määrää- Vahvistetun katupiirustuksen mukaisesti ra-
14788: misvuotta edeltäneenä kalenterivuotena muu- kennettuun liikenneväylään verrattavana pide-
14789: Lak.al. n:o 168 313
14790:
14791: tään katua, joka on ollut 1 päivänä tammikuu- lain ( / ) 3 ja 8 §: ssä tarkoitetuista toi-
14792: ta 1932 katuna yleisessä käytössä paikkakun- menpiteistä kunnalle aiheutuneita kustannuk-
14793: nan liikennetarvetta vastaavaan kuntoon saa- sia lukuun ottamatta 'Sanotun lain 7 §: ssä tar-
14794: tettuna. koitettuja kustannuksia.
14795: Mitä edellä 1 momentissa on säädetty kadun
14796: 6 §. rakentamiskustannuksista, on vastaavasti voi-
14797: Milloin kunta on päätöksellään ottanut huo- massa kadun kunnossa- ja puhtaanapitokustan-
14798: lehtiakseen rakennuskaava-alueella olevan yksi- nusten osalta.
14799: tyistien koko tienpidosta, kuuluvat kyseisen
14800: rakennuskaavatien varrella olevat kiinteistöt 9 §.
14801: edellä 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuun II Kunnallishallitus vahvistaa edellä 7 § :n 3 mo-
14802: maksuluokkaan. mentissa tarkoitetut kadun rakentamisesta,
14803: kunnossa- ja puhtaanapidosta kunnalle aiheutu-
14804: 7 §. neet kustannukset.
14805: Katumaksu määräytyy tietyn prosentin (ka- Ennen 1 momentissa tarkoitetun päätöksen
14806: tumaksuprosentti) mukaan kiinteistön arvosta. tekemistä on sitä koskeva ehdotus pidettävä
14807: Edellä 1 momentissa tarkoitettu katumaksu- julkisesti nähtävänä muistutusten tekemistä
14808: prosentti saadaan laskemalla kuinka monta sa- varten vähintään 14 päivän ajan siitä, kun
14809: dalta kunnalle katujen rakentamisesta, kun- nähtäville asettamisesta on ilmoitettu niin kuin
14810: nossa- ja puhtaanapidosta vuosittain aiheutu- kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.
14811: neet kustannukset ovat 1 §:ssä tarkoitettujen Mikäli kadun rakentamisesta, kunnossa- ja
14812: kiinteistöjen arvojen yhteismäärästä. Prosentti- puhtaanapidosta aiheutuneiden kustannusten
14813: luku lasketaan täysinä sadasosaprosentteina. määrä on valituksen johdosta muuttunut, ote-
14814: Katumaksuprosenttia laskettaessa otetaan ka- taan muutos huomioon vähennyksenä tai li-
14815: dun rakentamisesta, kunnossa- ja puhtaana- säyksenä seuraavia 7 § :n 3 momentin mukaisia
14816: pidosta aiheutuneina kustannuksina huomioon kustannuksia laskettaessa.
14817: 60 prosenttia kunnalle katumaksun vahvista-
14818: mista välittömästi edeltäneenä kolmena kalen- 10 §.
14819: terivuotena aiheutuneiden mainittujen kustan- Katumaksun määrää ja maksuunpanee edellä
14820: nusten keskiarvosta. mainittujen perusteiden mukaan kunnallishalli-
14821: Tätä pykälää sovellettaessa on II maksu- tus kunkin kalenterivuoden syyskuun loppuun
14822: luokkaan kuuluvan kiinteistön arvoa alennet- mennessä.
14823: tava 40 prosentilla ja III maksuluokkaan kuu- Katumaksu määrätään täysinä markkoina.
14824: luvan kiinteistön arvoa 70 prosentilla.
14825: 11 §.
14826: 8 §. Verotoimiston on ilmoitettava veroPimn
14827: Kadun rakentamiskustannuksina ei pidetä tä- alueella olevien kuntien kunnallishallitul,.sille
14828: tä lakia sovellettaessa kustannuksia, jotka ai- edellä 4 §:ssä tarkoitetut arvot katumaksun
14829: heutuvat: määräämisvuoden maaliskuun loppuun men-
14830: 1 ) kauko- tai kauttakulkuliikenteelle tärkeän nessä.
14831: kadun rakentamisesta sellaisen katuosuuden 12 §.
14832: osalta, jolle ei ole pääsyä tonteilta eikä poikki- Kunnallishallituksen katumaksun määräämis-
14833: kaduilta paitsi erityisesti järjestetyissä liittymä- tä koskeva päätös, joka sisältää myös maksuun-
14834: kohdissa; panoluettelon, on pidettävä julkisesti nähtävänä
14835: 2) kunnan sisäistä yhdysliikennettä palvele- 14 päivän ajan siitä, kun nähtäville asettami-
14836: van kadun rakentamisesta, mikäli katu liitty- sesta on ilmoitettu sillä tavoin kuin kunnalliset
14837: mien osalta on rinnastettavissa 1 )-kohdassa tar- ilmoitukset kunnassa julkaistaan.
14838: koitettuun katuun; sekä Jokaiselle, jonka maksettavaksi on määrätty
14839: 3) istutusten, risteysvalojen sekä kallisraken- katumaksua, on maksuunpaneluettelon mukai-
14840: teisen sillan, tunnelin, leikkauksen tai penke- sesti kirjoitettava maksulippu, josta ilmenevät
14841: reen rakentamisesta. katumaksun määräämisen perusteet. Maksuli-
14842: Kadun kunnossa- ja puhtaanapitokustan- put, joihin on merkittävä, miten katumaksun
14843: nuksilla pidetään kadun ja eräiden yleisten määräämistä koskevaan päätökseen voidaan ha-
14844: alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun kea muutosta, on ennen maksuunpaneluettelon
14845: 40 173/75
14846: 314 Lak.al. n:o 168
14847:
14848:
14849: nähtäville asettamista lähetettävä maksuvelvol- kemuksesta myöntää osittaisen tai täydellisen
14850: lisille. vapautuksen maksusta. Samoin edellytyksin voi-
14851: 13 §. daan myöntää maksun suorittamisen lykkäystä.
14852: Katumaksun määräämistä koskevaan päätök-
14853: seen haetaan muutosta valittamalla sen läänin 17 §.
14854: lääninhallitukseen, jonka alueella kiinteistö si- Kunta voi rakentamistoimenpiteen suoritta-
14855: jaitsee, 30 päivän kuluessa siitä, kun 12 § :n 1 jan kanssa sopia siitä, että rakentamistoimen-
14856: momentissa tarkoitettu kunnallishallituksen piteeseen liittyvä katujen rakentaminen tapah-
14857: päätös on asetettu nähtäville. Muutosta ei kui- tuu tämän kustannuksella. Tällaisen kadun var-
14858: tenkaan tässä yhteydessä saa hakea edellä 8 rella sijaitseva kiinteistö on vapaa katumaksun
14859: §:ssä tarkoitettujen kustannusten osalta. suorittamisesta siihen saakka, kun sen osalle
14860: Jos katumaksu laskuvirheen tai siihen ver- laskettavat katumaksut vastaavat yhteismääräi-
14861: rattavan erehdyksen vuoksi on määrätty liian tään kyseisiä rakentamiskustannuksia, kuiten-
14862: pieneksi tai jäänyt kokonaan määräämättä, kin enintään 5 vuotta siitä, kun katumaksu
14863: kunnallishallitus voi oikaista katumaksun sen määrättiin tämän lain mukaisesti kiinteistölle
14864: määräämisvuotta seuraavan kahden vuoden ku- ensimmäisen kerran.
14865: luessa.
14866: 18 §.
14867: 14 §. Sellaisen kiinteistön osalta, jolle asemakaava
14868: Katumaksu on suoritettava päätöksestä ilmoi- vahvistetaan tämän lain voimaantulon jälkeen,
14869: tettuna aikana mahdollisesta valituksesta huo- alkaa maksuvelvollisuus kaavan vahvistamis-
14870: limatta. Jos katumaksua ei makseta kunnallis- vuotta seuraavan kalenterivuoden alusta.
14871: hallituksen määräämässä ajassa, erääntyneelle
14872: määrälle on suoritettava korkoa 12 prosenttia Mikäli asemakaava kumotaan, maksuvelvolli-
14873: erääntymispäivästä lukien. suus lakkaa kaavan kumoamista seuraavan ka-
14874: Erääntynyt, maksamatta oleva katumaksu lenterivuoden alusta lukien.
14875: saadaan ulosottaa maksuvelvolliselta siinä jär-
14876: jestyksessä, kuin verojen ja maksujen perimi- 19 §.
14877: sestä ulosottotoimin on säädetty. Vaitio saa maksuunpannosta katumaksusta 2
14878: promillea korvaukseksi kiinteistön arvon vah-
14879: 15 §. vistamisesta katumaksun määräämistä varten ja
14880: Kiinteistön omistajan tai haltijan vaihtuessa sanotun arvon ja omaisuusverotuksessa vahvis-
14881: vastaa myös uusi omistaja tai haltija maksamatta tettujen verotusarvojen ilmoittamisesta asian-
14882: jätetystä katumaksusta ja korosta, mikäli ne ei- omaisille kunnille. Korvaus on otettava huo-
14883: vät ole olleet maksamatta pitempää aikaa kuin mioon asianomaisen verotoimiston menojen vä-
14884: viisi vuotta maksuunpanoa seuranneen vuoden hennyksenä ennen katumaksun määräämisvuo-
14885: alusta lukien. delta toimitettavaa, verotuslain 136 § :ssä tar-
14886: koitettua kustannusten jakoa.
14887: Kunnan on pidettävä maksuunpannoista ja
14888: perityistä katumaksuista luetteloa. Asianomaisen kunnan on katumaksun mää-
14889: räämisvuotta seuraavan vuoden maaliskuun 15
14890: Jos katumaksu valituksen johdosta poistetaan päivään mennessä, kuitenkin viimeistään sanot-
14891: tai sitä alennetaan, on kunnan suoritettava lii- tujen kustannusten perimisen yhteydessä, suori-
14892: kaa maksettu määrä takaisin sekä korkoa mak- tettava valtiolle sille kuuluva korvaus, jonka pe-
14893: supäivästä takaisinmaksupäivään saakka Suo- rimisestä ja määrän oikeellisuuden selvittämi-
14894: men Pankin viimeksi mainittuna päivänä käyt- sestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kustan-
14895: tämän alimman diskonttokoron mukaan. nuksista on verotuslaissa ja verotusasetuksessa
14896: säädetty.
14897: 16 §.
14898: Jos kiinteistön omistajan tai haltijan maksu- 20 §.
14899: kyky sairaudesta, tapaturmasta tai muusta sel- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
14900: laisesta syystä on olennaisesti vähentynyt taikka kuuta 197 kuitenkin siten, että ensimmäiset
14901: jos hän on kuollut tai jos maksun periminen katumaksut määrätään lain voimaantuloa seu-
14902: rakennusten tuhoutumisen tai muun omaisuut- raavana vuonna. Ennen lain voimaantuloa voi-
14903: ta kohdanneen vahingon vuoksi on ilmeisesti daan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin
14904: kohtuutonta, voi kunta harkintansa mukaan ha- toimenpiteisiin.
14905: Lak.al. n:o 168 315
14906:
14907: Sen estämättä, mitä edellä on säädetty, ote- rakennuslain voimaantulemisen jälkeen pidättä-
14908: taan katumaksua ensimmäisen kerran määrät- mättä itselleen oikeutta rakennuslain tai raken-
14909: täessä kadun rakentamisesta, kunnossa- ja puh- nusjärjestyksen mukaisen korvauksen perimi-
14910: taanapidosta aiheutuneina kustannuksina huo- seen kuuluu edellä 5 §:n 1 momentissa tarkoi-
14911: mioon lain voimaantulovuotena kunnalle kadun tettuun III maksuluokkaan 20 vuotta kiinteis-
14912: rakentamisesta, kunnossa- ja puhtaanapidosta töllä olevan rakennuksen rakentamisesta, kui-
14913: aiheutuneet kustannukset sekä seuraavana vuo- tenk-in vähintään 5 vuotta, mutta enintään 20
14914: tena kahtena edellisenä vuotena aiheutuneiden vuotta tämän lain voimaantulosta.
14915: mainittujen kustannusten keskiarvo. Mitä 4 momentissa on säädetty sovelletaan
14916: Sen estämättä, mitä edellä on säädetty, kuu- vuokratonttiin tai -alueeseen, jonka kunta on
14917: luu kiinteistö, jonka osalta on maksettu tai mak- antanut vuokralle ennen tämän lain voimaan-
14918: setaan asemakaavalain ( 145/31 ) tai rakennus- tuloa ilman, että vuokrasopimuksessa on pidä-
14919: lain (370/58) tai rakennusjärjestyksen mukai- tetty erikseen oikeus korvauksen saamiseen ka-
14920: nen korvaus kadun rakentamisesta taikka jonka dun rakentamisesta. Sama koskee kiinteistöä,
14921: osalta sellaisen korvauksen periminen on raken- jonka osalta kadun rakentamiskorvauksen suo-
14922: nuslain 148 §:n 5 momentissa tarkoitetulla ta- rittamisesta on ennen tämän lain voimaantuloa
14923: valla rauennut, edellä 5 § :n 1 momentissa tar- sovittu.
14924: koitettuun III maksuluokkaan 20 vuotta siitä, Mikäli tämän lain soveltamisesta aiheutuisi
14925: kun kiinteistön omistajan velvollisuus suorittaa lain voimaantulosta laskettavan 5 vuoden siir-
14926: rakennuslain tai rakennusjärjestyksen mukaiset tymäkauden aikana, että katumaksu kunnan
14927: kadun rakentamisesta aiheutuneet kustannuk- erityisistä olosuhteista johtuen muodostuisi jon-
14928: set on synytynyt, kuitenkin vähintään 5 vuotta kin maksuluokan kohdalla muihin maksuluok-
14929: tämän lain voimaantulosta. Tässä laissa tarkoi- kiin verrattuna poikkeavan suureksi ja kiinteis-
14930: tetuksi korvaukseksi ei katsota rakennuslain töille ilmeisen kohtuuttomaksi, sisäasiainminis-
14931: (370/58) 148 §:n 3 momentissa tarkoitettua teriö voi asianomaisen kunnan esityksestä päät-
14932: korvausta. tää, että katumaksu peritään kyseiseltä osin
14933: Tontti, jonka kunta on luovuttanut ennen laskelmallista määrää pienempänä.
14934: rakennuslain voimaantuloa taikka luovuttanut
14935:
14936:
14937: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
14938:
14939: V. 0. Mäkinen. Antti A. Halme.
14940: Leo Kohtala. Jorma Rantala.
14941: 316
14942:
14943: Lak.al. n:o 169.
14944:
14945:
14946:
14947:
14948: Mäkinen ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain muuttamisesta.
14949:
14950:
14951: E d u s k u n n a 11 e.
14952:
14953: Sen johdosta, että olemme tehneet aloitteet Maistraatin toimittaman kadun yleiseen käyt-
14954: laiksi kadun ja eräiden yleisten alueiden kun- töön luovuttamismenettelyn ensisijaisena tarkoi-
14955: nossa- ja puhtaanapidosta sekä laiksi kunnalle tuksena on ollut saattaa kadun varrella olevien
14956: suodtettavasta katumaksusta, esitämme ikumot- kiinteistöjen omistajat velvollisiksi maksamaan
14957: tavaksi ne rakennuslain ( 3 70/58) säännökset, kadun rakentamiskorvaus. Kun katumaksua
14958: jotka koskevat katujen ja rakennuskaavateiden koskevan lakiehdotuksen mukaan ei kadun ylei-
14959: kunnossa- ja puhtaanapitoa sekä katujen ra- seen käyttöön luovuttaminen enää olisi katu-
14960: kentamisen korvaamista ( RakL 14 §, 86 §, 88 maksun suorittamisvelvollisuuden perusteena,
14961: §, 89 §, 90 §, 91 §, 92 §, 94 § ja 148 §:n esitetään yleiseen käyttöön luovuttamismenette-
14962: 2-5 momentit). lyä yksinkertaistettavaksi. Kadun tai sen osan
14963: Maalaisikuntien osalta ei rakennuslakiin si- yleiseen käyttöön luovuttamisesta päättäisi kau-
14964: sälly samanlaista rakennuskaava-alueen liiken- punginhallitus ellei ohje- tai johtosäännöllä pää-
14965: neväylien ( rakennuskaavateiden) rakentamisvel- tösvaltaa ole siirretty lautakunnalle. Päätös on
14966: vollisuutta kuin kaupungeille on asetettu katu- annettava jokaiselle kadun tai sen osan varrella
14967: jen rakentamisen osalta. Rakennuslain 113 §:n olevan kiinteistön omistajalle todistettavasti
14968: mukaan rakennuskaavan toteuttamiseen lmiten- tiedoksi ( 80 § :n 2 momentti). Katu voitaisiin
14969: kin kuuluu muun muassa rakennuskaava-alueen luovuttaa yleiseen käyttöön määräajaksi, vaikkei
14970: tarpeellisten liikenneväylien rakentaminen. se olekaan rakennettu vahvistetun katupiirus-
14971: Tarkemmat rakennuskaavateiden rakenta- tuksen mukaisesti tai päällystetty määrätyllä
14972: mista koskevat säännökset sisältyvät rakennus- aineella, mikäli se asianmukaisesti tyydyttää
14973: järjestyksiin rakennuslain 15 § :ssä olevan val- liikenteen, terveydenhoidon ja paloturvallisuu-
14974: tuutuksen nojalla. Ottaen huomioon maalais- den vaatimukset ( 81 §: n 2 momentti) .
14975: ikuntien tämänhetkinen rakennuskaavateiden ra- Koska kadunrakentamiskorvaus esitetään ka-
14976: kentamisvalmius, on tarkoituksenmukaista säi- tumaksua koskevan lakiehdotuksen mukaan
14977: lyttää rakennuskaavateiden rakentamista koske- määrättäväksi eri perusteella kuin rakennus-
14978: vat säännökset ja määräykset ennallaan. Sen laissa, olisi rakennuslain 136 a §:n 1 moment-
14979: sijaan rakennuslain 15 §:n säännös siltä osin tiin tehtävä teknillinen sisällön muutos, joka ei
14980: kuin se koskee rakennuskaavateiden kunnossa- vaikuttaisi valtionosuutta koskevan säännöksen
14981: ja puhtaanapitoa esitetään kumottavaksi. Niin sisältöön.
14982: ikään esitetään kumottavaksi 15 §:n 2 mo- Lakiehdotuksen siirtymäsäännöksen nojalla
14983: mentti, koska se on tarpeeton jätevesimaksu- olisi sellaisen kadun rakentamiskorvauksen
14984: lain ( 610/73) säätämisen ja kadun ja eräi- osalta, jonka maksettavaksi määräämistä kos-
14985: den yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapi- keva kaupunginhallituksen päätös on tehty
14986: toa koskevan lakiesityksen sekä kunnalle suo- ennen lakiehdotuksen voimaantuloa, sovelletta-
14987: ritettavaa katumaksua koskevan lakiesityksen va arkaisempia säännöksiä, kunnes korvaus on
14988: antamisen jälkeen. suoritettu. Tämä säännös ei kuitenkaan koskisi
14989: Jotta kaupungit eivät jättäisi valmiiksi ra- rakennuslain 88 § :n 2-4 momentissa säädet-
14990: kennettuja katuja yleiseen käyttöön luovutta- tyjä tapauksia, vaan niitä varten ehdotetaan
14991: matta, esitetään rakennuslain 80 § :n 1 mo- siirtymäsäännökseen otettavaksi omat määräyk-
14992: mentti muutettavaksi siten, että katu tai sen set. Mikäli tonttijakoa muutetaan ennen aikai-
14993: osa on viivytyksettä luovutettava yleiseen käyt- semmin määrättyjen korvausten loppuun suorit-
14994: töön, kun se on rakennettu. tamista, olisi kiinteistöinsinöörin ennen uusien
14995: Lak.al. n:o 169 317
14996:
14997: tonttien merkitsemistä tonttirekisteriin jaettava kiinteistöinsinöörin päätöksen tiedoksiannosta
14998: aikaisemmin määrätyt korvaukset. Samalla hä- ja muutoksenhausta siihen.
14999: nen olisi päätettävä, missä määrin kiinteistön- Siirtymäsäännöksen tarkoittamaa menette! yä
15000: omistajat joutuvat maksamaan toisilleen tasin- olisi noudatettava myös rakennuslain mukaisten
15001: koa sekä siinä tapauksessa, että korttelin rajaa viemärinrakentamiskorvausten osalta.
15002: on muutettu, missä määrin kaupunki olisi vel- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15003: vollinen palauttamaan aikaisemmin maksettua nioittaen,
15004: korvausta samoin kuin tontinomistajan velvolli-
15005: suudesta suorittaa lisäkorvausta kaupungille. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15006: Siirtymäsäännökseen sisältyy myös säännökset lakiehdotuksen:
15007:
15008:
15009:
15010: Laki
15011: rakennuslain muuttamisesta.
15012: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15013: kumotaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain (370/58) 14 §, 86 §, 88 §,
15014: 89 §, 90 §, 91 §, 92 §, 94 § ja 148 §:n 2, 3, 4 ja 5 momentit, näistä 86 § sellaisena
15015: kuin se on osittain muutettuna 15 päivänä toukokuuta 1964 annetulla lailla (239/64), 88 §,
15016: 89 § ja 148 §:n 2, 3, 4 ja: 5 moment!it selWsilna kuin ne ovat osi:ttam muutettuilna 15
15017: päivänä toukokuuta 1964 ja 13 päivänä heinäkuuta 1973 annetullia laeilla (239/64 ja 611/
15018: 73), 90 §, 91 § ja 92 § sellaisina ku1n ne ovat ositta!in muutettuina mairutulla 15 pä1vänä
15019: he1näkuuta 1973 annetulla la111a,
15020: muutetaan 15 §, 80 §:n 1 ja 2 momentit, 81 §:n 2 momentti sekä 136 a §:n 1 momentti,
15021: näistä 15 § sellamsena kuin se on osittain muutettuna 21 päivänä joulukuuta 1962 ja 4
15022: päivänä kesäkuuta 1965 annetuilla laeilla (661/62 ja 301/65) ja 136 a §:n 1 momentti sel-
15023: laisena kum se on 2 päivänä heinäkuuta 1973 annetussa laissa (589/73) sekä
15024: lisätään 80 §:ään uusi 3 momentti, jolloin entinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi,
15025: seuraavasti:
15026:
15027: 15 §. Päätös voidaan tiedoksiannosta hallintoasioissa
15028: Sen estämättä, mitä vesilaissa ( 264/61 ) on annetun lain ( 232/66) 8 § :n säännösten estä-
15029: säädetty, voidaan rakennuskaava-alueen viemä- mättä antaa tiedoksi myös siten, että se anne-
15030: rin rakentamisesta ja kunnossapidosta antaa taan kirjatussa kirjeessä postin kuljetettavaksi
15031: määräyksiä rakennusjärjestyksessä, kunnes niis- kiinteistön osoitteella tai tiedossa olevalla kiin-
15032: tä erikseen laissa säädetään. Samoin voidaan teistön omistajan tai haltijan muulla osoitteella.
15033: rakennuskaava-alueen liikenneväylien rakenta-
15034: misesta antaa määräyksiä rakennusjärjestykses-
15035: sä. 81 §.
15036:
15037: 80 §. Katu voidaan määräajaksi luovuttaa yleiseen
15038: Kun katu tai 79 § :n 1 momentissa tarkoi- käyttöön vahvistetusta katupiirustuksesta poike-
15039: tettu kadunosa on rakennettu, se on viivytyk- ten tai määrätyllä aineella päällystämättä, mi-
15040: settä luovutettava yleiseen käyttöön. käli liikenteen, terveydenhoidon ja paloturvalli-
15041: Kadun tai sen osan yleiseen käyttöön luo- suuden vaatimukset voidaan asianmukaisesti
15042: vuttamisesta päättää kaupunginhallitus tai lau- tyydyttää.
15043: takunta, jos kaupunginvaltuusto on ohje- tai
15044: johtosäännössä määrännyt asian sen hoidetta- 136 a §.
15045: vaksi. Kunnalla on oikeus saada valtiolta korvausta
15046: Kaupunginhallituksen tai lautakunnan edellä kauko- ja kauttakulkuliikenteelle tärkeiden ka-
15047: 2 momentissa tarkoitettu päätös on annettava tujen ajoradan rakentamisen kustannuksista
15048: tiedoksi kaikille kadun tai sen osan varrella puolet siitä määrästä, minkä vastaavaa liikenne-
15049: olevien kiinteistöjen omistajille tai haltijoille. tarvetta tyydyttävän sorapäällysteisen maantien
15050: 318 Lak.al. n:o 169
15051:
15052:
15053: rakentaminen kestopäällysteiseksi on katsottava rakennuslain 88 § :n 3 momentissa säädettyjä
15054: keskimäärin tulevan kunnassa maksamaan. perusteita ja päätettävä, missä määrin tontin-
15055: omistajat ovat velvolliset suorittamaan toisil-
15056: leen tasinkoa aikaisemmin suoritettujen vuo-
15057: tuismaksujen vuoksi, sekä siinä tapauksessa,
15058: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä että korttelin rajaa on muutettu, missä määrin
15059: kuuta 19 . Sellaisen kadun rakentamisesta kaupunki on velvollinen palauttamaan tontin-
15060: kunnalle maksettavan korvauksen osalta, jonka omistajalle, mitä tämä jo on maksanut, samoin
15061: maksettavaksi määräämistä tarkoittava kunnal- kuin tontinomistajan velvollisuudesta suorittaa
15062: lishallituksen päätös on tehty ennen tämän lain lisäkorvausta kaupungille.
15063: voimaantuloa, noudatetaan aikaisempia säännök- Ennen korvausten uudelleen jakamista kiin-
15064: siä ja niiden nojalla rakennusjärjestyksessä an- teistöinsinöörin on kuultava kaupunkia ja ton-
15065: nettuja määräyksiä kunnes korvaus on suori- tinomistajia. Kiinteistöinsinöörin on toimitetta-
15066: tettu. va päätös kaupungille, jonka on huolehdittava
15067: Tämän lain tultua voimaan ei sitä ennen sen tiedoksi antamisesta rakennuslain 91 § :n
15068: maksettavaksi määrätyn korvauksen osalta so- 1 momentin mukaisesti. Kiinteistöinsinöörin
15069: velleta rakennuslain 88 § :n 2-4 momentin päätökseen haetaan muutosta 30 päivän kulues-
15070: säännöksiä. sa päätöksen tiedoksi saamisesta valittamalla
15071: Jos tonttijakoa muutetaan, ennen kuin aikai- lääninhallitukselle.
15072: semmin määrätyt korvaukset on loppuun mak- Mitä edellä 2-4 momentissa on säädetty,
15073: setut, on kiinteistöinsinöörin ennen uusien koskee myös rakennuslain mukaan ennen 1 päi-
15074: tonttien merkitsemistä tonttirekisteriin jaettava vää tammikuuta 1974 määrättyjä korvauksia
15075: aikaisemmin määrätyt korvaukset noudattaen yleisen viemärilaitoksen rakentamisesta.
15076: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
15077:
15078:
15079: V. 0. Mäkinen. Antti A. Halme.
15080: Leo Kohtala. Jorma Rantala.
15081: 319
15082:
15083: Lak.al. n:o 170.
15084:
15085:
15086:
15087:
15088: Mäkinen ym.: Ehdotus laiksi kiinteän omaisuuden pakkolunas-
15089: tuksesta yleiseen tarpeeseen annetun lain 53 §:n muuttami-
15090: sesta.
15091:
15092:
15093: E d u s kun n a 11 e.
15094:
15095: Aloitteiden laiksi kadun ja eräiden yleisten tien kunnossa- ja puhtaanapitovelvollisuudesta
15096: alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta sekä eikä myöskään velvollisuudesta suorittaa kun-
15097: laiksi kunnalle suoritettavasta katumaksusta nalle katumaksua tai rakennuskaavatiemaksua.
15098: johdosta esitämme kiinteän omaisuuden pakko- Näitä maanomistajia ei ole syytä asettaa
15099: lunastuksesta yleiseen tarpeeseen 14 päivänä eri asemaan muihin asemakaava-alueen tai ra-
15100: heinäkuuta 1898 annetun lain ( 27/1898) 53 kennuskaava-alueen maanomistajiin verrattuna.
15101: §:n 2 momentin säännöstä siitä, että yleiseen Edellä oleV'an perusteella ehdotamme kun-
15102: tarpeeseen luovutettu kiinteistö on vapaa ylei- nioittaen,
15103: sistä sekä kunnallisista veroista ja rasituksista,
15104: selvennettäväksi siten, ettei pakkolunastus kui- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15105: tenkaan vapauttaisi tontin, rakennuspaikan tai lakiehdotuksen:
15106: muun alueen omistajaa kadun ja rakennuskaava-
15107:
15108:
15109: Laki
15110: kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen annetun lain muuttamisesta.
15111: Eduskunnal!l päätöksen mukaisesti
15112: muutetaaan lciinteän omaisuuden pakkolunastuksesta ylciseen tarpeeseen 14 päivänä heinä-
15113: kuuta 1898 annetun lain (27/1898) 53 §:n 2 momentti seurruavasti:
15114:
15115: 53 §. netun lain ( / ) mukaisesta kunnossa- ja
15116: puhtaanapitovelvollisuudesta eikä myöskään
15117: Yleiseen tarpeeseen luovutettu kiinteistö kunnalle suoritettavasta katumaksusta annetun
15118: olkoon myös niin kauan kuin sitä käytetään lain ( / ) mukaisesta velvollisuudesta suo-
15119: sellaiseen tarkoitukseen, vapaa yleisistä sekä rittaa katumaksua.
15120: kunnallisista veroista ja rasituksista. Kiinteistö
15121: ei kuitenkaan vapaudu kadun ja eräiden yleis- Tämä laki tulee voimaan päivänä
15122: ten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta an- kuuta 19
15123:
15124:
15125: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
15126:
15127: V. 0. Mäkinen. Leo Kohtala.
15128: Jorma Rantala. Antti A. Halme.
15129: 320
15130:
15131: Lak.al. n:o 171.
15132:
15133:
15134:
15135:
15136: Rekonen ym.: Ehdotus laiksi eräiden asuntotonttien omistajien
15137: vapauttamisesta kadun puhtaana- ja kunnossapitovelvollisuu-
15138: desta.
15139:
15140:
15141: E d u s k u n n a 11 e.
15142:
15143: Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoa koskeva on tehtävä varsin usein, kustannukset maksaa
15144: lainsäädäntö on osin peräisin jopa 1800-luvulta. tontin omistaja, vaikka hänellä ei olisi tuloja-
15145: Yrityksiä lainsäädännön järjestämiseksi ja uudis- kaan. Näin asetetaan yleisestä liikenteestä aiheu-
15146: tamiseksi on ollut olemassa, mutta ne eivät vali- tuvat kustannukset yksityisten tontinomistajien
15147: tettavasti ole johtaneet myönteiseen tulokseen. maksettaviksi, vaikka katua saatetaan käyttää
15148: Kadun kunnossa- ja puhtaanapito tapahtuu kau- kaupunginosasta toiseen suuntautuvaan liiken-
15149: punkien, kauppaloiden ja maataiskuntien raken- teeseen, sisääntulo- tai jopa kaupungin läpi-
15150: nusjärjestysten määräysten mukaisesti. Paikalli- kulkuväylänä, kuten Tampereella ja monissa
15151: sista olosuhteista johtuen ovat määräykset eri- muissa kaupungeissa ja kauppaloissa.
15152: laisia. Yleisenä sääntönä on kuitenkin, että Maalaiskuntien suhteen on taas niin, että jo
15153: kadun kunnossa- ja puhtaanapito kuuluu ton- varsin monet kunnat kokonaan hoitavat ja vas-
15154: tinomistajalle. Tontinomistajalle kuuluu kadun taavat kunnan alueella olevien yksityisteiden
15155: pitäminen puhtaana, kadun hiekoitus, lumen kunnossapidon tai ainakin avustavat niiden
15156: poistaminen kadulta, sekä kadun uudelleen kunnossapitoa. Siksi myös maalaiskuntien koh-
15157: päällystäminen, jos se on rikkoutunut. dalta on erittäin perusteltua, että kunnat vas-
15158: Voimassa olevissa rakennusjärjestyksissä ei taavat kaavoitettujen taajamien sekä syrjäseu-
15159: ole otettu huomioon nykyaikaisen moottoriajo- tujen teiden kunnossapidosta.
15160: neuvoliikenteen aiheuttamia muuttuneita olo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15161: suhteita. On kohtuutonta, että mm. esimerkiksi taen,
15162: Tampereella kaupungin läpikulkuväylänä toimi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15163: van kadun kestopäällysteen uusimisesta, joka lakiehdotuksen:
15164:
15165:
15166: Laki
15167: eräiden asuntotonttien omistajien vapauttamisesta kadun puhtaana- ja kunnossapitovelvolli-
15168: suudesta.
15169: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15170:
15171: 1 §. 3 §.
15172: Tontinomistaja on vapautettu velvollisuudes- Jos tonttia saa käyttää vain asumiseen ja
15173: -ta pitää rakennus- tai asemakaava-alueella oleva sille saa rakentaa tai on rakennettu omakoti-
15174: katu puhtaana ja kunnossa sen mukaan kuin talo tai asuinkerrostalo, on tontinomistaja va-
15175: tässä laissa säädetään. pautettu tontin kohdalla olevan kadun tai ajo-
15176: 2 §. väylän puhtaanapidosta ja kunnostamisesta.
15177: Kadulla tarkoitetaan tässä laissa asemakaava- Jalkakäytävällä olevien suojakaiteiden, liiken-
15178: lain (145/31) tai rakennuslain (370/58) mu- nemerkkien ja muiden laitteiden sekä kasvavien
15179: kaisesti käyttöön luovutettua tai luovutetuksi puiden hoito ja kunnossapito kuuluu kaupun-
15180: katsottavaa katua. gille.
15181: Lak.al. n:o 171 321
15182:
15183: 4 s. töönpanosta ja soveltamisesta voidaan an.t~a
15184: Mitä tässä laissa on säädetty kaupungista, asetuksella.
15185: sovelletaan vastaavasti kauppalassa, joka on eri
15186: kunta ja maalaiskunnassa rakennus- tai asema-
15187: kaava-alueella. Tämä laki tulee voimaan päivänä
15188: 's.
15189: Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
15190: kuuta 197 .
15191:
15192:
15193:
15194: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
15195:
15196: Mirjam Tuominen.
15197: Matti Jäwenpää.
15198:
15199:
15200:
15201:
15202: 41 173/75
15203: 322
15204:
15205: Lak.al. n:o 172.
15206:
15207:
15208:
15209: Tupamäki ym.: Ehdotus laiksi eräiden asuntotonttien omista-
15210: jien vapauttamisesta katurasituksista.
15211:
15212:
15213: E d u s k u n n a 11 e.
15214: Katurasitus rasittaa omakotitaloja kaan lukemat viiden vuoden päästä, jolloin
15215: suunnitelmien mukaan Kannelmäen asukasluku
15216: Asumiskustannusten nousu on ollut kuluneen on noussut kaksinkertaiseksi nykyisestään.
15217: vuoden aikana lähes 20 pros~nttia, mikä on
15218: merkinnyt yhä lisääntyviä vaatimuksia kustan- Tämän edellä kuvatun kokoojatien kustan-
15219: nusten alentamisesta. Nämä vaatimukset ovat- nukset pantiin kadun varrella asuvien kuuden
15220: kin täysin oikeutettuja. omakotitalon omistajan maksettaviksi. Korvaus-
15221: Kuitenkaan ei edes tuloratkaisun yhteydessä summat vaihtelevat runsaasta 8 000 markasta
15222: sovittua lainakoron alentamista ole tähän päi- yli 10 000 markkaan taloa kohti.
15223: vään mennessä toteutettu. Uudesta tiestä ei kukaan asukkaista hyöty-
15224: Kun etsitään keinoja asumiskustannusten nyt, päinvastoin sai liikenteen moninkertaistu-
15225: alentamiseksi, tulee kiinnittää huomiota myös misesta johtuen suuren haitan. Entisen kadun
15226: katurasituksen poistamiseen. Nykyisen lainsää- he olivat jo kertaalleen maksaneet.
15227: dännön mukaan peritään katujen ja rakennus- Kaikki maksuvelvolliset asukkaat yhtä lu-
15228: kaavateiden rakentamisesta, kunnossapidosta ja kuunottamatta ovat eläkeläisiä.
15229: puhtaanapidosta aiheutuneet kustannukset ko- Kun ottaa huomioon sen epäoikeudenmukai-
15230: kokonaan tai osittain kadun tai tien varrella suuden ja kohtuuttomuuden, millä katurasituk-
15231: asuviita kansalaisilta. Nämä maksut lisättyinä set nostavat erityisesti omakotitalojen asumis-
15232: vielä vast'ikään voimaantulleella jätevesimaksul- kustannuksia, tulisi ne kokonaisuudessaan pois-
15233: la nostavat merkittävästi asumiskustannuksia. taa ja siirtää kaikkien teiden ja katujen raken-
15234: Erityisesti on näin asianlaita omakotitalojen taminen, kunnossapito ja muu hoito yhteiskun-
15235: kohdalla, jotka joutuvat vastaamaan asukaslu- nan tehtäväksi.
15236: kuunsa nähden pitkästä tieosuudesta.
15237: Suoranaisiin kohtuuttomuuksiin joudutaan sil- Katurasitustoimikunnan ehdotus ei kelpaa
15238: loin, kun omakotiasukas joutuu omilla rahoil-
15239: laan maksamaan jopa valtatien tai vilkaslliken- Eduskunta on hiljattain esittänyt toivomuk-
15240: teisen kokoojatien rakentamis- ja kunnossapi- sen, jonka mukaan katurasituksia koskeva lain-
15241: tokustannukset. Asian havainnollistamiseksi säädäntö tulisi uusia. Tällöin on viitattu noin
15242: esitämme seuraavan ajankohtaisen esimerkin: vuosi sitten ilmestyneeseen katurasitustoimi-
15243: Kanneltien tapaus. kunnan lakiehdotukseen.
15244: Parhaillaan rakennetaan Helsingistä Hämeen- Nämä ehdotukset eivät kuitenkaan omakoti-
15245: linnaan johtavan valtatien n:o 3 alkupäätä eli väkeä tyydytä. Ehdotuksen mukaan asukkaita
15246: Nurmijärventietä moottorikaduksi Helsingin ja ei vapauteta sen enempää rakennus- , kunnossa-
15247: osittain Vantaan kaupunkien alueella. Raken- pito- kuin puhtaanapitovelvollisuudestakaan.
15248: nustyön yhteydessä muutettiin ennestään hiljai- Rakentaminen ja itse ajoradan kunnossapito
15249: sena asuntokatuna toiminut Kanneltie leveäksi esitetään tosin siirrettäväksi kunnan tehtäväksi,
15250: koko Kannelmäen kaupunginosaa palvelevaksi mutta korvaukseksi tästäkin uusi veronluontoi-
15251: liittymätieksi. Nyt siis ennen hiljainen asunto- nen maksu.
15252: katu toimii lähes 10 000 asukkaan taajaman Ehdotuksen mukaan jäisivät asukkaan vas-
15253: ainoana liittymätienä Nurmijärventielle ja Hel- tattavaksi edelleen seuraavat toimet:
15254: singin keskustaan. Ruuhka-aikana suoritetun lii- Kunnossapito: Asukas joutuu edelleen pitä-
15255: kennelaskennan mukaan käyttää Kanneltietä mään kunnossa kiinteistönsä kohdalla olevan
15256: lähes tuhat ajoneuvoa tunnissa julkinen liiken- jalkakäytävän ja on hänen huolehdittava myös
15257: ne mukaanlukien. Voi vain kysyä mitkä ovat- sen lumen poiskuljettamisesta, jonka kunta teh-
15258: Lak.al. n:o 172 323
15259:
15260: tävänään ajoradalta auraa. miten pieni. Huomioon ottaen eri paikkakun-
15261: Puhtaanapito: Asukas on edelleen yksinään tien välillä ja eri tapausten välillä vallitseva eri-
15262: ja täydellisesti vastuussa kiinteistönsä kohdalla arvoisuus, tulevat katujen ja teiden ylläpitoon
15263: olevan katuosuuden ( ajorata, jalkakäytävät) liittyvät epäkohdat entisestäänkin kärjistyneem-
15264: puhtaanapidosta. miksi.
15265: Katumaksu: Asukas joutuisi maksamaan ka- Vuoden 1974 aikana eduskunta hyväksyi toi-
15266: tujen ja rakennuskaavateiden rakentamisesta ja vomuksen, jonka mukaan katurasitus tulisi tar-
15267: osittaisesta kunnossapidosta kunnalle aiheutu- koituksenmukaisella tavalla poistaa. Mitään esi-
15268: neiden kustannusten korvaamiseksi vuosittain tystä ei hallitus kuitenkaan asiasta ole antanut,
15269: katumaksun tai rakennuskaavatiemaksun. ja niinkuin em. katurasitustoimikunnan ehdo-
15270: Ehdotuksessa ei ole esitetty, että valtio osal- tuksesta käy ilmi aiotaan rasitus vain korvata
15271: listuisi po. kustannuksiin. Sen sijaan on vedetty toisilla, uudennimisillä maksuilla mm. kunnal-
15272: esiin ajatus katumaksun lisäksi toisestakin uu- lisen jätehuoltomaksulain jo odottaessa pääsyä
15273: desta verosta eli kunnallisesta autoverosta. eduskunnan käsittelyyn.
15274: Jotta kaduista ja kaavateistä niiden varrella
15275: Katujen ja teiden hoito kokonaisuudessaan asuville aiheutuva rasitus todella poistuisi eh-
15276: yhteiskunnalle dotamme,
15277:
15278: Teitä -ja katuja saavat yhdenvertaisesti käyt- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15279: tää kaikki kansalaiset, ja niiden varrella asuvien lakiehdotuksen:
15280: osuus tien tai kadun kokonaiskäytöstä on useim-
15281: Laki
15282: eräiden asuntotonttien omistajien vapauttamisesta katurasituksista.
15283: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15284:
15285: ' 'l§. : vapautettu myös tontin köhdalla olevan kadun
15286: Tontinomistaja on vapautettu velvollisuudes- tai tien rakentamiskustannuksiin osallistumises-
15287: ta pitää asema- tai rakennuskaava-alueella oleva ta.
15288: ·katu taikka tie puhtaana ja kunnossa sekä osal- Jalkakäytävillä, liikenteenjakajilla tai muilla
15289: listumisesta tällaisen kadun taikka tien raken- ajoväylän paikoilla .olevien suojakaiteiden, lii-
15290: nuskustannuksiin sen mukaan kuin tässä .laissa kennemerkkien ja muiden laitteiden sekä kas-
15291: säädetään. vavien puiden hoito ja kunnossapito kuuluu
15292: kaupungille.
15293: 2 §. '
15294: Kadulla taikka tiellä tarkoitetaan tässä laissa 4 §.
15295: asemakaavalain (145/31) tai rakennuslain - Mitä tässä laissa on säädetty kaupungista, so-
15296: (.370/58) mukaista katua taikka tietä. velletaan vastaavasti kauppalassa, sekä maalais-
15297: kunnassa sen a~!!ma- tai rakennuskaava-alueella.
15298: ' 3_ §.
15299: Jos tonttia saa käyttää vain asumiseen ja sille 5 §.
15300: saa rakentaa tai on rakennettu omakotitalo, Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
15301: muu pientalo tai asuinkerrostalo, on tontin- töönpanosta ja ·soveltamisesta annetaan. asetuk-
15302: omistaja_ vapautettu tontin kohdalla olevan ka- sella. ·· ·
15303: dun tai tien puhtaana• ja kunnossapidosta.
15304: Jos tontille saa rakentaa tai on rakennettu Tämä laki tulee voimaan päivänä
15305: omakotitalo tai muu pientalo, on tontinomistaja kuuta 197 .
15306:
15307: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1975.
15308:
15309: Olavi Tupamäki. Hannes Volotinen. Kalevi. Remes.
15310: Arttur Niemelä. Pentti Antila. A. R. Salnio.
15311: Viljo Suokas.
15312: 324
15313:
15314: Lak.al. n:o 173.
15315:
15316:
15317:
15318:
15319: Tähkämaa ym.: Ehdotus laiksi kaavoitetun rakennusmaan iåries-
15320: telystä.
15321:
15322:
15323: Ed u s kun n a 11 e.
15324:
15325: Yleistä. riittää sormen osoitus kartalla. Esityksessä on
15326: näin luovuttu yleisen tarpeen vaatimuksesta.
15327: 1. Maapoliittisen lainsäädännön Kun kaavan laatimispäätös ei valmisteluluon-
15328: uudistaminen. toisena ole valituskelpoinen, eikä valtioneuvos-
15329: ton lunastuslupapäätöksestä ehdotusten mukaan
15330: Eduskunnalle on annettu vuoden 197 4 val- saa valittaa, uudistus on maanomi11tajan oikeus-
15331: tiopäivillä hallituksen ns. maapakettiin kuulu- turvaakio kannalta e.-ittäin ~eluttava.
15332: vat esitykset n:ot 133, 134 ja· 135, jotka kos- Pakkolunl!.stqslain uu.distllttlisehdotukse!'!n si-
15333: kevat pakkolunastuslain uudistamista, kuntien sältyvä arvonnousun pidättämissäännöstö mer-
15334: etuosto-oikeutta kiinteistönkaupoissa ja raken- kitsee puolestaan maan pakko-ottoa käypää hin-
15335: nuslain muuttamista. UJa :demJllasta hinnasta. Kunnaq välityksellä pi-
15336: Ensiksi mainittu esitys perustuu osittain pak- dätetty arvo voi siirtyä toiselle yksityiselle.
15337: "kolunastusmenettelykomitean ( Komiteanmietin- Perustuslain säännöksistä poikkeamista ei
15338: tö 1965: B 32) ehdotuksiin, mutta esityksen var- esityksissä ole riittävästi perusteltu. Esitysten
15339: linaisena esikqvooa 9n l.W.otsissa vas~än tQ- pohjana olevista selvityksistä ilmenee, etteivät
15340: t~•JtettlJ pakkohmastuslllffisäädiitw~ uudi~tus. kunnat ole käyttäneet rakennuslain mukaisia
15341: Kaksi viimeksimainittua esitystä on annett~ pakkolunastusmahdollisuuksia hyväkseen. Käy-
15342: kuntien maanhan:kinta~mitean ehd.etusten poh- tännössä on .ollut todettavissa, etteivät kuntien
15343: jalta. (Kom. miet. 1971: B q~, 1972: B 81 ili' omistamille maille rakennetut asunnot ole ol-
15344: 1972: B 123). Eri yhteyksissij eduskJIMalla on leet muita halvempia, vaan hintataso on mää-
15345: ollut jo aiemmin #:äsiteltäväJtä samansisähpisiä räytynyt yleistä hintatasoa vastaavasti. Raken-
15346: ehdotuksia. nuslain kehittämiskomitean (Kom. miet. 1971:
15347: Annettujen esitysten lähimpinä päämäärinä B 131 s. 32) arvion mukaan maan hinta edus-
15348: sanotaan olevan kuntien maanhankintamahdol- taa vain 6 % asunto-m2 :n hinnasta. Esitetyillä
15349: lisuuksien parantaminen kohtuuhintaisen asun- uudistuksilla ei sen vuoksi liene asumiskustaa-
15350: totuotannon turvaamiseksi. Parhaimpana kei- nuksia alentavaa vaikutustai sen sijaan kiin-
15351: nona päämäärän saavuttamiseksi on nähty pak- teistönvälitys voi muodostua kunnissa tehok-
15352: kolunastuksen käyttäminen ja maan arvonnou- kaaksi vallankäytön välineeksi ja tuottaa mah-
15353: sun pidättäminen siinä yhteydessä yhteiskun- dollisesti voittoa.
15354: nalle. Kuntien oikeuksien laajentamisen vastapai-
15355: Suomen hallitusmuodon 6 §:n 3 momen.tin noksi esityksiin ei sisälly sellaisia velvoi.tuksia,
15356: mukaan pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen jotka tehokkaasti estäisivät kuntien keinottelun
15357: täyttä korvausta vastaan voidaan säätää lailla. maan luovuttajien kustannuksella.
15358: Vanhastaan yleisen tarpeen on katsottu olevan Maan luovuttajien kannalta esityst~n sisäl-
15359: olemassa kaava-alueen katu- ja virkistysaluei- tämät haitat ovat ilmeisiä. Kun rakennusmaan
15360: siin, kaupungin omiin tarpeisiin tuleviin aluei- tuottaminen ja välittäminen esitysten mukaan
15361: siin sekä rakennusmaahan kaupungin tärkei- tulisi kuntien yksinoikeudeksi, omistajan mah-
15362: den intressien vaatiessa. Rakennuslain muutos- dollisuudet alueensa kaavan mukaiseen raken-
15363: esityksen mukaan yleinen tarve tulee osoite- tamiseen estyvät. Omistajaan verrattuna kun-
15364: tuksi pakkolunastusta silmälläpitäen jo kaa- nalta alueen hankkinut joutuu hankkeen yhtey-
15365: van laatimispäätöksen perusteella. Käytännössä dessä järjestämään alueen hintaa vastaavan pää-
15366: Lak.al. blO 17J 325
15367:
15368: oman, joka siirtyy valmiiden asuntojen hintoi- linnan suhteellisuusperiaatetta eivätkä vaadi
15369: hin. Kun luovuttajat eivät saa lunastushinnalla alkuperäisen maanomistajan syrjäyttämistä kaa-
15370: vastaavaa omaisuutta menettämänsä sijaan ja van toteuttamista varten. Sveitsiläiseen ja sak-
15371: heidät suljetaan pois alueen käyttäjäpiiristä, he salaiseen tapaan yhdyskuntarakenteen hajaan-
15372: joutuvat muita huonompaan asemaan ja hakeu- tumisilmiötä ja asumiskustannusten kohoamista
15373: tuvat pois paikkakunnalta. Heille maksettu lu- olisi voitu hillitä kaavojen toteutumista tehos-
15374: nastushinta samalla poistuu paikkakunnan ra- tamalla. Ensisijaisena keinona maankäytön
15375: kennustuotannosta. suunnittelussa on näissä maissa sitova yleis- ja
15376: Hallinnossa noudatettavan suhteellisuusperi- detaljikaavoitus. Detaljikaavoituksen yhteydessä
15377: aatteen mukaisesti hallintotoimen ankaruusaste suoritetaan kiinteistöjärjestely, jossa erotetaan
15378: on sopeutettava toimen yleisen laadun ja kysy- yhdyskuntatekniikan tarvitsemat alueet ja muo-
15379: myksessä olevan intressin tärkeyden mukai- dostetaan kaavan edellyttämiä käyttöyksiköitä
15380: sesti. Periaate edellyttää, että voimakeinoja vastaavat kiinteistö!. Määrätyissä tapauksissa
15381: käytetään vain, elleivät lievemmät keinot ole kiinteistöt voidaan välittää toiselle, jos omis-
15382: johtaneet tuloksiin. taja ei ole määräajassa rakentanut kaavan mu-
15383: Periaatetta tulisi noudattaa myös maankäy- kaan.
15384: tön suunnitteluhallintoa kehitettäessä. Sen si- Voimassaolevaa kaavoitusjärjestelmäämme
15385: jaan, että rakennusmaa etuostolla tai pakkolu- ei voida korjata yksistään kuntien Junastusoi-
15386: nastuksella välittömästi suunnittelun alkaessa keuksia lisäämällä. Sensijaan maanomistajien ta-
15387: hankittaisiin kunnalle, omistajalle tulisi varata sapuolinen kohtelu kaavoituksessa, yhdyskunta-
15388: tilaisuus kaavan mukaiseen rakentamiseen, jos tekniikan tarvitsemien alueiden varaaminen
15389: alue on varattu yksityiseen rakennustoimintaan. käyttöönsä ja kaavan toteutuksen tehostaminen
15390: Rakennuslain muutosesitykseen sisältyvä ra- olisi mahdollista järjestää mainitun saksalaisen
15391: kentamiskehoitusmenettely olisi askel oikeaan esikuvan mukaisesti.
15392: suuntaan, jos samalla huolehdittaisiin siitä, et-
15393: teivät viranomaiset estä maanomistajaa käyttä- 2. Rakennuslain kaavoitusjärjestelmän
15394: mästä rakentamiseen varattua aikaa hyväkseen. kehittäminen.
15395: Esillä olevissa lakiesityksissä rakennuskehoitus-
15396: menettely jää täysin niiden säännösten varjoon, Rakennuslain mukaan kunnilla on kavoitus-
15397: joiden mukaan maa hankitaan kunnalle pakko- monopoli. Sen perusteella kunnilla on sekä oi-
15398: lunastamalla jo ennen kaavan voimaantuloa. keus että velvollisuus alueensa maankäytön
15399: Ruotsissa 1970-197.3 saatettiin voimaan suunnittelemiseen.
15400: säännökset, joilla perinteinen rakentamisvapaus Maankäytön suunnittelun perustaksi kau-
15401: haja-asutukseen poistettiin sekä saatettiin ra- punkien tulee laatia yleiskaava. Yleiskaava voi-
15402: kennusmaan tuottaminen ja välittäminen kun- daan laatia myös maalaiskuntiin. Vaikka yleis-
15403: tien yksinoikeudeksi. Kuntien maanhankinta- kaavoituksen varsinainen tehtävä on suunnitte-
15404: mahdollisuuksia lisättiin säätämällä etuosto-oi- lun ohjaaminen, yleiskaavan laatiminen samalla
15405: keutta koskeva laki sekä lisäämällä pakkolu- ulottaa varsin voimakkaat oikeusvaikutukset
15406: nastusmahdollisuuksia yhdyskuntien maanhan- yksityisiin kuntalaisiin. Alueiden varaaminen
15407: kintaa varten. Lunastuskorvauksia koskevien erilaisiin käyttötarkoituksiin aiheuttaa yhtäällä
15408: uusien määräysten mukaan kymmenen viimei- käyttörajoituksia ja toisaalla mahdollisesti odo-
15409: sen vuoden aikana tapahtunutta maan odotus- tuksia maankäytön tehostumisesta, mitkä sei-
15410: arvon kohoamista ei korvata. Jo aiemmin oli- kat vaikuttavat alueiden käyttötapaan ja maan
15411: vat valtiovallan tukitoimet saattaneet kunnat hintaan. Kun korvausvelvollisuus käyttörajoi-
15412: käytännössä rakennusmaan välittäjinä mono- tuksen perusteella lankeaa kunnalle vahviste-
15413: poliasemaan. Lisäksi esiintyi paikallisesti asun- tun yleiskaavan nojalla, yleiskaavoja ei ole vah-
15414: tojen ylituotantoa. vistettu kuntaa sitoviksi eikä käyttörajoituk-
15415: Nämä Ruotsin lakiuudistukset olivat puhee- sista johtuvia haittoja ole maanomistajille kor-
15416: na olevien hallituksen esitysten lähimpinä esi- vattu.
15417: kuvina. Jatkuva yleiskaavoitus antaa tosin kunnalle
15418: Maankäytön suunnittelujärjestelmän kehittä- suunnitteluvapauden, mutta johtaa toisaalta mo-
15419: misessä olisi ollut myös käytännössä koettuja niin kielteisiin ilmiöihin, joista mainittakoon
15420: vaihtoehtoja, jotka paremmin toteuttavat hal- seuraavia:
15421: 326 Lak.al. n:o 173
15422:
15423: - Kaavan laatimiseen liittyvä rakennuskiel- rakentamaan kaavan mukaisesti. Rakennuslain
15424: to jatkuu pitkiä aikoja ilman että rakentami- 52 §:n mukaan omistajalle voidaan antaa ra-
15425: seen halukkaalla maanomistajalla olisi mahdol- kentamiskehoitus, jota voi seurata pakkolunas-
15426: lisuutta saada hankettaan toteutetuksi tai kor- tusuhka seitsemän vuoden kuluttua ( tehok-
15427: vausta vahingostaan. kuuspakkolunastus). Myös saneeraustarkoituk-
15428: - Suunnittelusta ei saada täyttä hyötyä ja sia, alueen käytön tehostumista ja rakennuspo-
15429: rajoituksista kärsii myös alueen elinkeinoelämä. liittisia tarkoitusperiä varten kaupungilla on oi-
15430: - Rakennuskiellosta johtuva poikkeuslupa- keus pakkolunastuksella hankkia rakennuskort-
15431: menettely siirtää rakennuslupien käsittelyn kun- telialuetta käyttöönsä. Käytännössä pakkolunas-
15432: nista lääninhallituksille ja kaupungeista sisä- tukset ovat olleet harvinaisia.
15433: asiainministeriöön. Asiat ruuhkautuvat ja vii- Liikenne- ja virkistystarpeisiin sekä kaupun-
15434: västyvät. gin omille laitoksille kaavassa varatut alueet
15435: - Kunta voi vapaasti poiketa hyväksytyistä kaupungilla on mahdollisuus lunastaa omak-
15436: suuntaviivoista, muulta osin kaavan toteutta- seen suorastaan vahvistetun kaavan nojalla. Jos
15437: minen vaikeutuu. kaava muilta osin ei täysin toteudu, näiden
15438: - Asutuksen leviäminen suurten asutus- alueiden hankintaan ja kunnostamiseen pannut
15439: keskusten liepeillä aluerakennuskohteisiin sat- varat tuottavat vain osittaisen hyödyn.
15440: tumanvaraisesti kohottaa maan hintaa alueelli- Kun yksityismaiden kaavan mukaiseen käyt-
15441: sesti kohteiden välisilläkin alueilla. töön otosta ei ole ollut riittäviä takeita, kun-
15442: - Kun yhdyskuntien kehittymistä ei ohjata nat ovat keskittäneet kaavoittamisen omista-
15443: kaavoituksella, yhdyskuntarakenteen hajaantu- milleen alueille. Näin kuntien maanhankinnan
15444: minen edelleen jatkuu, yhdyskuntatekniikan ja onnistuminen on sanellut taaja"asutuksen kehit-
15445: asumisen kustannukset tämän johdosta nouse- tämisen suunnan. Jos vapaaehtoisia kauppoja
15446: vat. alueista ei ole syntynyt, taajaman yksityismaat
15447: - Kaavojen jättäminen alati muuttuvien on voitu pitää jatkuvasti rakennuskiellossa ja
15448: luonnosten asteelle on vähentänyt luottamusta kunnan ohjaama detaljikaavoitus ja sen mu-
15449: suunnitteluun ja suunnittelijoihin. kainen rakentaminen on suuntautunut maan-
15450: Yleiskaavasäännöstö on uusittu vastikään. hankintojen mukaan eri tahoille. Yhdyskunta-
15451: (As. Kok. 493/68). Uusittujen säännösten so- rakenne on hajaantunut ja yhdyskuntatekniikan,
15452: veltaminen on lyöty laimin, kun kaavoja ei ole liikenteen, asumisen ja palvelusten kustannuk-
15453: rakennuslain 28 ja 29 §:ien edellyttämällä ta- set ovat tämän johdosta kohonneet. Kuntien
15454: valla vahvistettu viranomaisia sitoviksi. maanhankintaa seurannut kaavoitus on osal-
15455: Taaja-asutuksen järjestäminen kaupungeissa taan rajoittanut tonttimaan tarjontaa ja vaikut-
15456: tapahtuu asemakaavalla, maalaiskunnissa ase- tanut maan hintaan.
15457: ma- tai rakennuskaavoilla. Kaavan toteuttaminen Yhdyskuntarakenteen hajaantumista ja kus-
15458: tarpeellisten liikenneväylien ja viemärilaitoksen tannusten nousua hallitus esittää hillittäväksi
15459: rakentaminen sekä kunnossapito, vedensaannin kuntien maanhankintamahdollisuuksien lisäämi-
15460: turvaaminen, ulkovalaistuksen, puistojen ja sellä ja arvonnousun korvaamatta jättämisellä.
15461: muiden yleisten alueiden tarpeellinen järjestä- Kun varoja on niukasti käytettävissä, kunnat
15462: minen on kunnan asiana. Kaavassa yksityiseen maansaantimahdollisuuksista huolimatta jättä-
15463: rakennustoimintaan osoitettujen rakennuskort- vät tulevaisuudessakin yleiskaavat luonnosas-
15464: telien käyttäminen kuuluu maanomistajalle. teelle, jotta haitankorvauksia ei tarvitsisi mak-
15465: Kunnallisvaltuuston tekemän asema- tai ra- saa. Kun sitovat yleiskaavat puuttuvat, myös
15466: kennuskaavan laatimis- tai muuttamispäätöksen detaljikaavoitus seuraa nykyiseen tapaan kun-
15467: johdosta kaavoitettavalle alueelle tulee voimaan nan maanhankintaa eikä tilanne sen vuoksi
15468: rakennuskielto, joka rakennuskaava-alueella olennaisesti parane. Lisääntyneet lunastusval-
15469: yleensä lakkaa kaavan tullessa voimaan, mutta tuudet voivat houkutella käyttämään lunastusta
15470: asemakaava-alueella jatkuu siihen saakka kun- poliittisiin tarkoituksiin ja maan ylihankintoi-
15471: nes kaavan mukainen tontti on tullut merki- hin, jotka vähentävät mahdollisuuksia valmii-
15472: tyksi tonttirekisteriin. Rakennuskielto purkau- den suunnitelmien toteuttamiseen.
15473: tuu näin vähitellen ja kiinteistönmuodostus Todettujen haittojen korjaaminen vaatisi pit-
15474: osaltaan hidastaa kaavan toteuttamista. käjännitteistä sitovaa suunnittelua ja suunnitel-
15475: Kaavan vahvistaminen ja rakennuskiellon mien toteutumista jo siitäkin syystä, että suo-
15476: päättyminen ei sinänsä velvoita maanomistajaa ritettujen investointien, rakennusten ja yhdys-
15477: Lak.al. n:o 173 327
15478:
15479: kuntateknisten laitteiden kestoikä on kymme- saatetaan kaavan mukaisia käyttöyksiköitä vas-
15480: niä vuosia. Sitova yleissuunnittelu on toteutet- taaviksi kiinteistöiksi.
15481: tavissa jo voimassaolevan lainsäädännön nojal- Rakennustarkoituksiin tulevien kiinteistöjen
15482: la. Kaavojen toteutumista taas voidaan edistää muodostamisen ohella toimituksessa suoritetaan
15483: nopeuttamaila detaljikaavoitusta ja kytkemällä yleisiin tarpeisiin kaavassa varattujen alueiden
15484: se paremmin kii11teistönmuodostamis- ja lunas- erottaminen kunnalle. Toimituksessa suorite-
15485: tamismenettelyyn. taan kunnan ja maanomistajien välillä ns. ar-
15486: Kun kiinteistönmuodostaminen ja yhdyskun- vontasaus erottamalla osa edellä mainituista
15487: tatekniikan tarvitsemien alueiden Junastaruis- yleisistä alueista kunnalle korvauksetta. Maan-
15488: toimenpiteet suoritetaan rinnan kaavoituksen omistajien välisissä suhteissa arvontasaus toteu-
15489: kanssa, samalla voidaan huolehtia siitä, että tetaan muodostamaila järjestelytoimituksen
15490: järjestetystä rakentamisesta johtuvat edut ja ra- osakkaille kiinteistöt, joiden arvo suhteessa ko-
15491: situkset jakaantuvat oikeudenmukaisesti kun- ko järjestelyssä jaetun alueen arvoon vastaa hei-
15492: nan ja kiinteistönomistajien kesken ja toisaalta dän järjestelyyn luovuttamiensa tilusten arvoa
15493: alueen arvonmuutos kohtaa samalla tavalla suhteessa koko järjestelyn alaiseen alueeseen.
15494: alueen kiinteistönomistajia. Ehdotuksen mukaiseen järjestelytoimitukseen
15495: Tämän esityksen mukaan kuntien suunnitte- on turvauduttava ennen pakkolunastuksen toi-
15496: lujärjestelmä perustuu sitovaan yleiskaavaan, meenpanoa. Järjestelytoimituksen avulla on ai-
15497: jonka mukaan detaljikaavoitus tapahtuu. Detal- na mahdollista suorittaa kaavan mukaisten ka-
15498: jikaavan toteuttamista varten pidetään tarvit- tu-, tori-, katuaukio- ja virkistysalueiden sekä
15499: taessa järjestelytoimitus, jonka yhteydessä ero- yleisiin tarpeisiin osoitettujen tonttien, liiken-
15500: tetaan kunnalle korvauksetta yhdyskuntatek- ne-, vaara- ja erityisalueiden lunastaminen, jot-
15501: niikan tarpeisiin tulevat välttämättömät alueet, ka kaupungilla on rakennuslain säännösten mu-
15502: kuten kadut, virkistysalueet ja kaupungin lai- kaan lupa lunastaa suorastaan vahvistetun kaa-
15503: tosten tarvitsema rakennusmaa. Näiden lunas- van nojalla.
15504: tamiseksi ei tarvita muita toimenpiteitä järjes- Jos pakkolunastus olisi pantava toimeen pää-
15505: telytoimituksen ohella. Toimituksessa rakennus- asiassa yksityiseen rakentamiseen varatulla
15506: korttelit muodostetaan valmiiksi rakennuskiin- alueella, toimituksen avulla on alueen omista-
15507: teistöiksi, tonteiksi ja rakennuspaikoiksi, jotka jalle varattava tilaisuus kaavan toteuttamiseen.
15508: jaetaan maanomistajille heidän järjestelyyn luo- Kun toimitus voidaan panna vireille jo kaavan
15509: vuttamiaan tiluksia vastaavassa suhteessa. Kiin- laatimisvaiheessa ja loppuunsaattaa heti kaa-
15510: teistöjen rakentamiselle voidaan asettaa määrä- van tultua voimaan, sen avulla on mahdollista
15511: aika, jonka päätyttyä kunnalla on oikeus välit- turvata kaavan toteutus nopeimmin kuin esi-
15512: tää maa halukkaalle rakentajalle, jos omistaja merkiksi tehokkuuspakkolunastukseen turvau-
15513: ei ole rakentamista aloittanut. tumalla.
15514: Tilusjärjestely- ja arvontasausmenettelyä kos-
15515: kevat säännökset olisi voitu esittää otettavaksi Toimitus käsittää yhtenäisen alueen kiinteis-
15516: rakennuslakiin ja kaavoitusalueiden jakolakiin. töjaoituksen uudelleenjärjestelyn. Sen avulla
15517: Kun esitys sillä tavoin muodostuisi hajanaisek- voidaan suorittaa tarpeellisia aluevaihtoehtoja
15518: si ja paisuttaisi tuntuvasti kyseisiä lakeja, sään- nykyistä joustavarumin ja koota samalle omis-
15519: nöksistä on laadittu erillinen lakiehdotus, jon- tajalle kuuluvat tilukset samaan käyttöyksik-
15520: ka pääasiallinen sisältö ja tärkeimmät perustelut köön.
15521: esitellään seuraavassa. 2 §.
15522: Järjestelytoimitus kuuluu kaavan toteutuk-
15523: seen. Toimituksen pitämisestä päättää asian-
15524: Laki kasvoitetun rakennusmaan järjestelystä. omainen kunta, jonka tulee hakea toimitukseen
15525: 1 luku. toimitusmääräys kiinteistötoimituksen tapaan.
15526: Tonttikirja-alueella toimitusmääräyksen antaa
15527: Yleisiä säännöksiä. asianomainen maistraatti tai järjestysoikeus,
15528: muualla maanmittauskonttori. Hakemuksen
15529: 1 §. tueksi kunnan tulee esittää vahvistettu yleis-
15530: Ehdotus sisältää tarpeelliset säännökset me- kaava, jonka mukaan alue on aiottu rakennet-
15531: nettelystä tilusjärjestelytoimituksessa, jolla kaa- tavaksi viimeistään kymmenen vuoden kulues-
15532: van toteuttamista vaikeuttava kiinteistöjaoitus sa sekä detaljikaava tai kaavaluonnos, jonka pe-
15533: 328 Lak.at n:9 17)
15534:
15535:
15536: rusteella on mahdollista arvostella, vaikeutta- ja sitä täydentävät toimenpidekiellot, jotka py-
15537: vatko olemassaolevat kiinteistörajat kaavan to- syvät voimassa toimituksen alettuakin. Nämä
15538: teuttamista vaiko eivät. Toimitukseen otetta- kiellot koskevat kuitenkin vain uusia toimen-
15539: vasta alueesta tulee olla varattu rakennusmaak- piteitä eivätkä velvoita kiinteistönomistajia sel-
15540: si vähintään puolet. laisiin kunnossapitotoimenpiteisiin kuin ne
15541: Järjestelytoimitus voidaan aloittaa ennen de- määräykset, joita jakolain 63 § :n nojalla anne-
15542: taljikaavan vahvistamista, mutta kaavan tulee taan tilusten käytöstä jaon aikana.
15543: olla vähintään kunnallisvaltuuston hyväksymä Kun järjestelytoimituksen aikana on tär-
15544: ennen järjestelysuunnitelman esittämistä. keää, ettei kiinteistöjen arvoa muuttavia toi-
15545: menpiteitä suoriteta järjestelyviranomaisten tie-
15546: 3 §. tämättä, tulee muihinkin kuin uudisrakenta-
15547: Toimituksen suorittajana on järjestelyviran- mista tarkoittaviin toimenpiteisiin hankkia jär-
15548: omainen, johon kuuluu toimitusinsinööri ja jestelyviranomaisen lupa.
15549: kaksi uskottua miestä. Järjestelyviranomaisena Vastaavasti aluetta koskevia poikkeuslupia
15550: on jakotoimitusten toimitusmiehistö, jollainen käsiteltäessä, on hankittava järjestelyviranomai-
15551: on osoittautunut tehokkaaksi ja käyttökelpoi- sen lausunto.
15552: seksi erilaisissa kiinteistöjen järjestely- ja lunas-
15553: tamistehtävissä. Järjestelyviranomaisia varten 2-10 §.
15554: kuntaan tulee perustaa järjestelytoimisto, jon- Ehdotuksen toimitusmenettelyä koskeva
15555: ka kuluista vastaa asianomainen kunta. säännöstö nojautuu jakolain vastaaviin menet-
15556: Toimitusinsinöörin nimittää järjestelyviran- telysäännöksiin, joita koskeva yleisviittaus on
15557: omaisen lääninhallitus ja hän kutsuu uskotut ehdotuksen 1 luvun 3 § :ssä. Yleisviittauksen
15558: miehet kunnallisvaltuuston maanmittaustoimi- lisäksi esitykseen on siirretty yksittäisiä asian-
15559: tuksia varten valitsemista uskotuista miehistä. yhteyteen kuuluvia säännöksiä kiiinteistönmuo-
15560: Toimitusinsinöörin tulee olla puolueeton eikä dostamislainsäädännöstä, joista tässä yhteydes-
15561: hän saa hoitaa sellaista kunnallista tointa, joka sä mainittakoon seuraavia:
15562: vaikuttaa järjestelyyn. - 2 § toimituksen aloittaminen kokouk-
15563: 4 §. sessa ja aloittamista koskeva tiedottaminen ( JL
15564: Voimassaoleviin kiinteistönmuodostamislakei- 70, 213 §, Kaav JL 27 ja 53 §)
15565: himme sisältyy yleensä verraten tyhjentävä - 3 § toimituspöytäkirjan pitäminen (JL
15566: luettelo kiinteistötoimituksen asianosaisista ja 51 §), toimituksen raukeaminen (JL 75 §),
15567: muista henkilöistä, joille kiinteistötoimitukses- toimituksen jättäminen sikseen (JL 59 jll 60 §)
15568: sa on annettava puhevalta. Kun luetteloiden - 4 § toimitusta edistävän kaavamuutok-
15569: tulkitseminen on joissakin tapauksissa johtanut sen aikaansaaminen (Kaav JL 8 §)
15570: riitaisuuksiin, on muun muassa kiinteistön- - 5 § toimituskäsittelyn siirtäminen ( JL
15571: muodostamiskomitea (Kom. miet. 1974: 8 s. 62 §)
15572: 52) esittänyt, että luettelosta vastaisuudessa
15573: - 6 § toimitsijoiden valitseminen ja heille
15574: luovuttaisiin, kuten Ruotsin uudessa kiinteis-
15575: annettavat ohjeet (JL 68 § HE 79 Vp 1975
15576: tönmuodostamislaissa on menetelty.
15577: esitetyssä muodossa)
15578: Ehdotuksen asianosaisluettelo vastaa likimain - 7 § epäselvän rajan paaluttaminen ( Kaav
15579: jakolain 64-65 § :ien mukaista luetteloa. Koska JL 61 §)
15580: asian tyhjentävä säätely ei ole tarkoituksenmu- - 9 § toimitusmiesten kulkeminen tiluk-
15581: kaista, säännös on tässä yhteydessä laadittu silla (JL 69 §) .
15582: tavallisimmat tapaukset sisältävän esimerkki-
15583: luettelon muotoon. Jakotoimitusmenettelyä sovelletaan varsinais-
15584: ten kiinteistötoimitusten ohella tielakien mu-
15585: kaisissa tietoimituksissa, maankäyttötoiminnas-
15586: 2 luku. sa sekä muun muassa maakaasuverkoston ra-
15587: kentamista varten pakkolunastettavien aluei-
15588: Menettely toimituksessa. den haltuunottotoimituksissa.
15589: Pakkolunastuslain uudistamisen yhteydessä
15590: 1 §. menettelyn soveltaminen mahdollisesti laajenee
15591: Detaljikaavan laatimisen johdosta tOimitus- myös tälle alueelle. Vaikka jakomenettelyä voi-
15592: alueella on tavallisesti voimassa rakennuskielto daan pitää edelleen tarkoituksenmukaisena, se
15593: Lak.lil. n:o 173 329
15594:
15595: ei enää joka suhteessa vastaa ajan ja muuttu- sessa ja niihin on vaadittu asianosaisten allekir-
15596: neiden organisaatioiden asettamia vaatimuksia. joitus ja toimitusmiesten vahvistus.
15597: Tässä tarkoitettua kiinteistöjärjestelytoimitusta Jakotoimituksissa on erityisesti tilejä koske-
15598: ajatellen erityisvaatimuksia noudatettavalle me- vien sopimusten syntyminen usein estynyt sen
15599: nettelylle aiheutuu siitä, että toimitus on voi- johdosta, että joku asianosainen on ollut ko-
15600: tava kytkeä sopivasti kaavoituksen yhteyteen kouksesta poissa. Määräämisvalta on näin voi-
15601: ja sen on turvattava riittävän nopea kaavan to- nut siirtyä asianosaisten selvältä enemmistöltä
15602: teutus. Tästä syystä ehdotukseen sisältyy jouk- toimitusmiehille, kun sopimuksentekoon on
15603: ko uusia menettelysäännöksiä, jotka osittain pe- vaadittu kaikkien asianosaisten inyötävaikutus.
15604: rustuvat Ruotsin vastikään uudistettuun kiin- Ehdotuksen mukaisesti asianosaisten mää-
15605: teistönmuodostamislainsäädäntöön, osittain joh- räämisvaltaa käyttävät paikalla olevat asian-
15606: tuvat edellä mainitusta kaavan toteuttamisnä- osaiset tai heidän valtuuttamansa toimitsijat.
15607: kökohdista. Tärkeissä asioissa, kuten arviointiperusteita ja
15608: Jakotoimituksen tapaan järjestelytoimitus on järjestelysuunnitelmaa koskevan sopimuksen
15609: aloitettava kokouksella, josta on tiedotettava syntymiseen vaaditaan asianosaisten maara-
15610: kuuluttamalla ( yleistiedoksiannolla) paikkakun- enemmistön kannatus, muutöin asianosaisten
15611: nalla leviävässä sanomalehdessä sekä kunnan määräämistoimiin riittää paikalla olevien enem-
15612: ilmoitustaululla vähintään viikkoa ennen toi- mistöpäätös.
15613: mitusta. Lisäksi toimituksesta on tiedotettava Asianosaisten tekemän kirjallisen sopimuk-
15614: kirjeellä kaikille tiedossa oleville asianosaisille, sen muotomääräyksiin kuuluu toimitusinsinöö-
15615: joiden osoite on ilman kohtuutonta vaivaa vi- rin varmennus. Tärkeä sopimus voidaan antaa
15616: ranomaisen saatavissa. Järjestelyviranomaisen toimitsijoiden valmisteltavaksi ja sopimukseen
15617: tulee käyttää hyväkseen henkikirjatietoja ja voidaan yhtyä järjestelyviranomaisen luona.
15618: osoiteluetteloa. Tiedotuksessa on mainittava Muotosäännös vastaa likima,in perinnönjakokir-
15619: kaikki toimituksenalaiset kiinteistöt sekä näille jan muotosäännöstä ja on huomattavasti lie-
15620: mahdollisesti toimituksen johdosta lankeavat vempi ja joustavampi kuin jakolain 52 §:n
15621: käyttörajoitukset. Viimeksimainitut säännökset muotosäännös, joka edellyttää sopimuksen syn-
15622: merkitsevät tiedottamisen tehostumista. Toi- tymistä toimituksessa ja käytännössä merkitsee
15623: saalta kokoukseen saapunut asianosainen ei voi samanaikaista allekirjoittamista.
15624: vedota tiedottamisessa tapahtuneeseen puut-
15625: teellisuuteen. Jos asianosaisten tekemä sopimus ilmeisesti
15626: Toimituksessa on pidettävä alkukokous, mut- loukkaa jonkun oikeutta, järjestelyviranomainen
15627: ta sen jälkeen kokouksia pidetään vain tarvit- voi kieltäytyä vahvistamasta sopimusta.
15628: taessa tai asianosaisten vaatimuksesta. Viran- Jakotoimitus jakaantuu menettelyn suhteen
15629: omaisen päätöksentekoa ei ole sidottu kokouk- kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa
15630: siin kuten jakomenettelyssä, vaan sitovia viran- ratkaistaan toimituksen edellytykset ja laajuus,
15631: omaistoimia voidaan suorittaa ja päätöksiä teh- toisessa vaiheessa suoritetaan omaisuuden luet-
15632: dä myös toimistopäätöksinä. Toimistopäätökset telointi ja maan arvioiminen jyvittämällä sekä
15633: annetaan julkipanon jälkeen. Julkipane on suo- laaditaan jakoehdotus; Kolmas vaihe käsittää
15634: ritettava ja päätöksestä tiedotettava asianasai- tilien tekemisen ja jakoehdotuksen täytäntöön-
15635: sille vähintään kahta viikkoa ennen päätöksen panon.
15636: antamista. Eräissä tapauksissa toimistopäätök- Eri vaiheiden jälkeen toimitus vo1 JOutua
15637: seen saa tehdä muistutuksia. Muistutuksenteko- toimitusmiesten tekemän alistuksen tai asian-
15638: tavasta ja ajasta on ilmoitettava julkipanen yh- osaisen valituksen johdosta maaoikeuden ja
15639: teydessä. mahdollisesti korkeimman oikeuden käsiteltä-
15640: Ehdotettu säännöstö vastaa likimain hallin- väksi.
15641: nossa noudatettavaa menettelyä, hallintoon Oikeuskäsittely viivästyttää toimitusta ja oi-
15642: kuuluvan virallisperiaatteen noudattamisesta eh- keuden lainvoitnainen ratkaisu estää asian ot-
15643: dotuksessa on myös nimenomainen säännös. tamisen uudelleen toimituksessa esille, vaikka
15644: Päätöksenteon siirtämisestä osittain toimisto- aihetta ilmaantuisikin.
15645: päätöksiin, johtuu muutoksia myös asianosais- Suurin osa nilistä toimitusmies,ten päätöksistä,
15646: ten aseman järjestämiseen. Vanhastaan niissä jotka maaoikeus voi jakotoimituksessa ratkai,sta
15647: asioissa, joissa sopimuksenteko on ollut mah- toimituksen kestäessä, on järjestelyalueella tullut
15648: dollista, sopimukset on ollut tehtävä toimituk- asiallisesti ratkaistuksi kaavoituksen yhteydessä.
15649: 42 173/75
15650: 330 Lak.al. n:o 173
15651:
15652: Nimpä toimitusalue määräytyy yleiskaavan ja Näin tapahtuu esimerkiksi sellaisessa tilusjärjes-
15653: detaljikaavan toteuttamistarpeen mukaan. Toi- telytoimituksessa, joka on aloitettu ennen kaa-
15654: m~tuksen edellytyksenä olevan sekavan kiin- van tai kaavamuutoksen vahvistaxrnsta ja tar-
15655: teistöjaoituksen vaikutus näkyy suhteessa detalji- koittaa kyseisen kaavan mukaisen kiinteistö-
15656: kaavassa osoitettuun kiinteistönjakoon, joka jaoituksen toteuttamista. Kaava'ssa osoitettu
15657: asiallisesti määrää jakoehdotuksen sisällön. Jär- tilusten käyttötavan muutos voi tällaisen toimi-
15658: jestelytoimitus toteuttaa teknillisesti kaavaa sa- tuksen kes<täessä muuttaa tiluksen arvon koko-
15659: malla tavalla kuin tietoimitus tiesuunmtelmaa. naan eri kertaluokkaan.
15660: Tietoimituksen tavoin järjestelytoimitus käsitel- Detaljikaavoituksen yhteydessä toteutettava
15661: lään keskeyttämättä alusta loppuun ilman alis- omaisuuden arvonmuutos kohtaa eri omaisuus-
15662: tuksia tai toimituksen kestäessä tehtäviä jatko- lajeja eri tavoin. Suurimmat muutokset tapahtu-
15663: käsittelyn estäviä valituksia. vat maapohjan arvossa, koska kaava keskittää
15664: Toimi!tuksen kestäessä voidaan kuitenkin sel- alueen rakennusoikeuden tiettyihin kortteleihin
15665: lainen tilus- ja saantoriita, jossa annettu toi- jättäen palvelevat alueet vapaiksi. Kun uudis-
15666: mitusmiesten ratkaisu ei tyydytä asianos,aisia kaavoituksesta tai kaavan muutoksesta varsin
15667: saattaa eri toimituksessa käsiteltäväksi järjes- use1n seuraa uudisrakentaminen, vanhojen, kaa-
15668: telytoimituksessa annetun lausunnon estämättä. vaan sopimattomien rakennusten ja la~tteiden
15669: Toimituksen kestäessä voidaan vaLittaa este- arvo putoaa purkuarvoons•a, uuteen kaavaan so-
15670: muistutuksen hylkäämisestä. Tällaisella valituk- pivien rakennusten arvo taas säayy vähintään
15671: sella ei ole toimitusta keskeyttävää vaikutusta. ennallaan.
15672: Ehdotuksen muka~sessa järjestelytoimituk-
15673: 11 §. sessa omaisuuden arvon määrittäminen suorite-
15674: Toimituksen aloittam~sella on merkittävä vai- taan kahteen kertaan. Ensimmäinen arviointi,
15675: kutus toimituksen alai,sten tHusten vaihtoarvoon. inventointikatselmus suoritetaan heti toimituk-
15676: Ehdotuksen mukaan toimituksen aloittamisesta sen tultua aloitetuksi. Tässä arvioinnissa todet-
15677: on tehtävä merkintä as,ianomaisen kiinteistön tujen osakkaiden järjestelyyn luovuttamien tilus-
15678: kohdalle kiinteistörelcisteriin. ten arvojen perusteella määrätään järjestelyn
15679: T oimitusin:sinöörin tulee antaa tarpedHset tie- jakoperuste. Jos järjestelysuunnitelman pohjaksi
15680: dot tuomiokunnan tuomarille tai kiinteistötuo- tuleva kaava on vahvistettu tämän arvioinnin
15681: marille heti alkukokouksen jälkeen. jälkeen, määrätään omaisuuden arvo uudelleen
15682: ennen suunnitelman laatimista, tot:eutettavan
15683: 12 §. kaavan edellyttämHn arvoihin. Tällä tavoin
15684: Arvioimisperusteet. Jakotoimituksessa maa- omaisuuden arvoissa toimituksen johdosta tapah-
15685: tilusten arvo määritetään jyvittämällä. Jyvitys- tuneet muutokset voidaan ottaa huomioon jär-
15686: arvo ilmaisee maan tuottokyvyn suhteessa mui- jestelysuunnitelmaa laadittaess•a ja eri maan-
15687: hin jaettaviin tiluks.Hn, mutta ei maan käyvää omistajien tilusten arvosuhteet säilyvät toimi-
15688: arvoa. Maaomaisuuden jakaminen, jakoehdotuk- tuksessa muuttumattomina. Toitilltuksen avulla
15689: sen laadinta perustuu suoritettuun jyvitykseen. toteutettava uudiskaavoi!tus tai kaavanmuutos ei
15690: Jakoehdotus määrää muun omaisuuden kuten arpajaisten tavoin jaa rakennusoikeutta toisille
15691: rakennusten, puuston ja muun jyvityksessä huo- ja katualuetta toisille kuten voimassaoleva kaa-
15692: miotta jäävän omaU:suuden jakaantumisen eri voitus- ja toteutusmenetelmä tekee.
15693: jako-osakkaiden tiluksille. Tällaisen tilitettä- Toim1tuksessa sekä maaomaisuuden että ra-
15694: väksi jäävän omaisuuden arvo voi olla yli puo- kenteiden arvo on määrättävä käyvän arvotason
15695: let koko jaett:avan reaaliomaisuuden arvosta. mukaan. Ensisijaisesti käyvän arvon määritys
15696: Tilitettävä omaisuus arvioidaan toimituksessa tapahtuu kauppa-arvomenetelmällä, alueella suo-
15697: käypään raha-arvoonsa. ritettujen vapaaehtoisten kauppojen tai paikka-
15698: Jakotoimituksessa jyvittäminen suoritetaan kunnan vastaavanlaisten alueiden hintatason mu-
15699: yhteen kertaan ns. jakoa edeltävänä jyvityksenä. kaan. Toissijaisena perusteena on tuottoarvo,
15700: Näiden jyvitysarvojen mukaan laskettu jako an- jota on käytettävä, jos kauppa-arvo tai raken-
15701: taa oikeudenmukaisen tuloksen, jos tilusten teille määrätty tekninen arvo jäisivät hruomat-
15702: tuottokyky ja arvo jaon jälkersessä tilanteessa tavastli: pienemmiksi kuin kyscisestä omaisuu-
15703: pysyy jakoa edeltäneellä tasolla. Sen sijaan mene- desta saatava tuotto.
15704: telmä ei sovellu tilanteeseen, jossa tilusten arvo T oimiftuksessa laailittavissa selitelmissä on
15705: toirrrituksen kestäessä merlci:ttävästi muuttuu. erikseen se1itet:tävä maan arvosta muodostuva
15706: Lak.al. n:o 173 331
15707:
15708: osa kyseisen kiinteistön käyvästä arvosta ja ra- vimnomai•nen katsdmusas~aki>rjojen oltua näh-
15709: lrente.i:den arvosta koostuva osa, joiden summan tävänä, käs•itellä sen johdosta tehdyt huomau-
15710: tulee vastata kiinteistön käyvää arvoa arviointi- tukset ja määrätä tämän jällceen toim~tusalueen. ·
15711: hetkellä. Säännös arviointihetken hintatason Arvioinnit on suoritettu toimitusalueeksi toi-
15712: käyttämisestä on osaltaan takeena siltä, että mitusmääräyksen yhteydessä määrätyllä alueella.
15713: toinUtus lähtee nopeasti Hikkeelle, jos arvon- Toimituksen aikana tapahtuneen kaiavan hyväk-
15714: muutoksia on toimituksen kestäessä odotetta- symisen johdosta aluetta voi olla syytä tarkistaa.
15715: vissa. Toisaalta arviointihetken hintata~son mää- Tarkistaminen on suoritettava ennen kuin jär-
15716: rittäminen on käytännöllis~stä syistä helpompaa jestelysuunni,telmaa ryhdytään laatimaan. Alueen
15717: kuin esimerkiksi toimitusmääräysten ajankohdan tarkistamisen syynä voi olla es,imerkiksi se
15718: käyttäminen. seikka, että alkuperäisestä toimitusalueesta ei
15719: Vähäisin eroavuuksin ehdotuksen arvonmää- tule käyrettäväksi rakennustarkoituksiin riittä-
15720: ritystä koskevat säännökset vastruavat rakennus- vän suurta osaa. Tällarses·sa tapauksessa viTan~
15721: lain 60 §: ssä säädettyjä arvonmäädtysperustei!ta. omainen voi ehdottaa aluevruihtojen suoritta-
15722: mista vai määrätä osia muuhun kuin rakennus-
15723: 13-14 §. kortteleiksi kaavassa osoitetui~ta alueista erik-
15724: Kun ensimmäinen arv1orntt on suoritettu, seen 1unastettavrksi. Edelleen voi käydä ilmi,
15725: asi!anosaisille on varattava tHaisuus tutustua että alueella on kii!nt:ei:stöjä, joiden rajat eivät
15726: ar\rioint~tuloksiin ja esittää niiden johdosta mieli- toimituksen johdosta muuttuisi. Tällaiset voi-
15727: piteens·ä. Tätä varben as,bkirjat tulee pitää määrä- daan jättää toimituksesta pois. Niille tullutta
15728: a}run a~ranosaisten saataV'1ssa. hyötyä kunta voi hakea erikseen alioikeudessa
15729: Jos toimitus on pantu vireille ennen alueella kanteen nojalla samalla tavom kuin rakennuslain
15730: toteutettavan deta}j<ikaavan hyväksymistä eikä 75 §:n mukaista hyötyä.
15731: kaavaa ole hyväksytty vielä arvioi:ntitt:ulosben Järjestelyalueen tulee olla sekä bavan toteut-
15732: oltua nähtävänä, järjestelyviranomaisen tulee tamrsen että toimituksen suorittamisen kannalta
15733: keskeyttää toimitus ja ilmoi!ttaa sHtä kunnaHi:s- tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Tavallisia
15734: haHitukselle, sHlä järjes•telysuunnitelman laatimi~ rakennuskohteita ajatellen muutaman hehtaarin
15735: nen edellyttää vähintään hyväksyttyä detalji~ kokoinen alue voisi täyttää vaatimukset.
15736: kaavaa.
15737: Kun ensimmäinen arviointi: voi perustua yleis- Uusjakotoimituksessa toimituksen laajuus rat-
15738: kaavan tad entisen detaljikaavan mukaiseen sal- ka:~staan lopullisesti toimituksen ensimmäisessä
15739: littuun käyttötapaan, ja järjestelysuunnitelmassa vaihees•sa. Järjestelytoimituksessa tällaista eril-
15740: muodostetui:He kiinteistöille määrätään käyvä listä päätöstä ei anneta ennen toimituksen lopet-
15741: arvo toteuttavan kaavan edellyttämän arvon mu- tamrsta; alueen vähäinen muuttaminen erittäin
15742: kaisenoa, säännöstö asiaillisesti merkitsee arvon- parnavista syistä voi tulla kysymykseen vielä
15743: nousun jäädyttämistä toimituksen ajaksi ensim- järjestelysuunnitelman esittämisen jälkeenkin.
15744: mäi!sen arvioinnin suoritt:amisesta lukien. Ehdo- Toinen arviointi suoritetaan toimitusalueen
15745: tuksen mukaan jäädyttämisestä ei kuitenkaan määräämi:sen jälkeen.
15746: saa tulla pi'tkäaibista: toimitus on jätettävä
15747: s~kseen, ellei toteutettavaksi tarkoitettua kaavaa
15748: ole hyväksytty viimeistään kahden vuoden ku- 18-23 §. Yleiset alueet ja jakoperuste.
15749: luttua ensimmäisen arvioinnin katselmusasi•akir- Rakennuslain 47 §:n mukaan kaupunki on
15750: jojen vahvistamisesta. oikeutettu ottamaan haltuunsa ja luovuttamaan
15751: Sikseenjätetyn toimituksen kustannukset ja yldseen käyttöön bavan mukai:set katualueet,
15752: sen asianosai's,Hle aiheuttamat kulut kunta on kun alueelle on ensimmäisen kerran vahvi:stettu
15753: a~emakaava ja katualueita tarvitaan tarkoituk-
15754: velvoll1nen korvaamaan.
15755: seensa. Ennen maan haltuunottoa sillä olevat
15756: Toim1tus voidaan luonnollises•ti aloittaa uudel- rakennukset ja laitteet on lunastettava ja katu-
15757: leen, missä yhteydessä suoritetaan uudet arvioin- alueiden erottamiseksi on pantava vireille kaa-
15758: nit. vokusalueiden jakolain 5 luvussa s·äädetty ylei-
15759: 15-17 §. Jakoperuste ja arvontasaus. sen aJ.ueen mittaus.
15760: Ellei kaavan hyväksymismenettely aiheuta Asemakaavan muutoksessa katualueeksi mää-
15761: keskeytystä toim~tuksen kulkuun, vo& järjestely- rätyn maan samoinkuin asemakaavan mukaisen
15762: 332. Lak.al. n:o 173
15763:
15764: todn, katuaukion, virkistysalueen sekä sellaisen nuslai:n 50 §:n mukaista lun'<tstami:sta; mutta
15765: yleisen rakel1!1luksen tontin, liikenne-, vaara- ja tapahtuu yksinkertaisessa toimitusmuotoisessa
15766: erityi&alueen, joka on osoirt:ettu kaupung1n lai- menettelyssä, kuten tiealueiden erotnaminen tie-
15767: tokselle tati. muuhun kaupungin tarpeeseen, kau- toimituks~ssa.
15768: pungiUa on oikeus hankkia itselleen Junastamalla Päältäpäin eroteuavaks~ voidaoo määrätä
15769: suorastaan asemakaavan nojalla. enintään puolet toimi'tusalueesta. Jos alueella
15770: Maalaisku!l!111ilt1a on rakennus- j-a a'semakaava- on näihin tarkoituks·Hn varattuja alueita enem-
15771: alucillaan likimain yhtä laajat oikeudet rakennus- män, tulee yli menevä osa jättää erikseen lunas-
15772: kaavateiden j<a rakennuskaavassa yleisidn tarpei- tettavaksi ellei asia ole aluevaihtotoimenpitein
15773: s1in varattujen atueiden haltuunottoon ja luna'S- järjestettävissä.
15774: tamiseen. Erottamisen ja vaihtotoimenpiteiden jälkeen
15775: Kun lmavassa yleisiin tarpeisiin varatun alueen on toi!mitusalueesta jäljellä pääas•i:assa rl!ikel1!1lus-
15776: lunastJaminen perustuu vahvli.s•tettuun kaava·atn, komelialucita käsittävä j a e t t a v a a 1 u e,
15777: lunastamisen toimeenpanoa haetaan lääninhalli- joka vahvistettavien perusteiden mukiaan on
15778: tukselta. Lääninhallirus määrää pidettäväksi jaettava järjestelyyn maata luovuttaneille ma·an-
15779: alueen paalutus- ja kartoittustoimi:tuksen, minkä omi'Staji:lle ( os,akkaille).
15780: jälkeen lunastustoimikunta kaupung;i:ssa ja lää- Kun kunnan päältäotto-oikeus on paikkaan
15781: ninhallitus maalla antaa lausunnon lunastuskor- sidottua ja määräytyy kaavasta johtuvan alueel-
15782: vauksi~tå. Lääninhallitus vahvistaa korvaukset
15783: lisen perusteen mukaan, os·akkailla on oikeus
15784: ja julistaa lunastuksen aikooaan loppuruhs,aate- jl!lettavaan alueeseen heidän järjestelyyn luovut-
15785: tuksL tamiensa alueiden arvon määräämän osuuden
15786: mukaan. Kaava ei shoV1ast>i: määrää osakkaan
15787: Muutosta lunr.1stuskorvauksi>i1n tyytymätön voi osuuden paikkaa'.
15788: aj>aa: kanteeUa alioikeudessa siinä järjestykses'Sä Ehdotuksen 19 §: n mukaisesti järjestelyyn
15789: kuin rii:ta-asioista on säädetty. otettuJen maa-alueiden arvo ei saa toimituksen
15790: Edellä selostettu tavallisin lunaSJtusmenettely johdosta alentua. Tätä varten tulee suodtJtaa
15791: käsrttää useita vaiheita. Lunastettavan alueen vertaHu järjes,telyyn luovutettujen alueiden
15792: laajuutta ja lunastamisen edelly·tyksliä koskevat ensimmäis·essä arvioinni:ss•a todetun arvon ja
15793: kysymykset käs,1teHään hallinnoUiSJ.i!na kysymyk- joottavan alueen arvon välillä. VertaHussa tulee
15794: sinä myös valitusasteissa. Lunastuskorvauksia ottaa huomioon kustannuspuolella myös järjes-
15795: koskevat kysymykset tåa!s voivat s~rrtyä tuomio- telyn maanomistaj.ille aiheuttamat menetykset.
15796: istuinten lopullillsesti ratkwistaviksi
15797: 1•
15798: Vertailtavat lukuarvot tulee saattaa vastaamaan
15799: Tai'peelHsten varojen puuttuminen ja lunas- saman ajankohdan hintatasoa.
15800: tusmenettelyn montivaiheisuus lienee vaikuttanut Jos jaettavan ·alueen arvo on alempi kuin mitä
15801: siihen, että katualueiden ohella vain osa muihin osakkaat ovat järjestelyyn luovuttaneet, toimitus
15802: yleis•iin tarkoituksiin osoi:tetuista alueiSJta on on mahdollista suorittaa osakkaiden määräenem-
15803: lunastamaUa hankittu kuntien omiksi. mistön suostumuksella, jos kunta sitoutuu lisäksi
15804: Järjestetty rakentaminen vaatii rakennuslain korvaamaan arvonalennuksen ja kiinni,tyksen-
15805: 4-6 §:n mukaisesd yhteiSJten laitteiden raken- haltijanetuuden säilymisestä asetetaan riittävä
15806: tamista. Kjaavan toteuttamiseen kuuluu edelleen vakuus. Jos toimitus tästä syystä raukeaa kim-
15807: riittävän. kunnallisteknisen palvelun järjestämi- teistöjen muodostamisen osalta, siitä on mah-
15808: nen. Vi!ihtyvyys- ja kustannussyistä kunnaUrs- dolLista jatkoo kunnan pyynnöstä edellä ma;,init-
15809: tekniset työt tu1isi suorittaa alueella s·amanai'kai- tujen kaava·a1ueiden yhteis~in tarpeisoo tulevien
15810: sesd rakentamisen kanssa. Alueiden hankintwan alueiden lunastamisena.
15811: liittyvät kysymykset tulisi: sen vuoks.i ratkaista Ehdotuksen 20 §:n mukaan järjes,telyviran-
15812: nopeasti ja aikaisessa vaiheessa ilman monivai- omaisen tulee vahvistaa alueella noudatettava
15813: heista lunastusprosessia. jakoperuste joko osakasten järjestelyyn luovut-
15814: Ehdotuksen 2: 18 §:n mukaisesti järjestely- tamien tilustlen pinta~alan muka>an ( nautinta-
15815: alueen kadut, ka!tuaruktiot, torit, virki:s·tysalueet peruste), näille tHuksiHe vahvistetun rakennus-
15816: sekä sellai•set yleisten rakennusten tont~t, Hr- maa~arvon mukaan ( arvoperuste) tai muutoin
15817: kenne-, va,ara- ja erityisa1ueet, jotka kaavass•a yhtäläisen ja tasapuolisen perusteen mukai•sesti,
15818: on osoitettu kunnan tarpeisiin, järjestelytoimi~ jolbi~esta osakkai>lla on valta sopi:a. Jakoperus-
15819: tuksessa on erotettava päältäpäin kunnalle. Pääl- teen määrääm1stä koskevat säännökset sekä toi-
15820: täpäiln erottaminen toimituksessa vastaa raken- mituksessa noudatettava kahdenkertainen ki>i!n-
15821: Lak.al. n:o 173 333
15822:
15823: teis<töjen arviointimenetelmä johtavat sirihen, että telut siv. 111 ... 113 j:a 167 ... 168). Kaavasta
15824: järjestelyä eddtänyttä tnannetta vasta-avat kirin,.. johtuvan hyödyn mukaan määräytyvän luovutus-
15825: tei!stöjen arvosuhteet säilyvät muodostettaessa velvollisruuden laajurudell!a ei ole ehdotettu sää-
15826: toteutettavan kaavan mukaisia khlntei:stöjä. Tämä dettäväksi ylärajaa.
15827: merkitsee arvontas,austa alueen maanom~stajien Ehdotuksen 21 j·a 22 §:issä on pa~attu osit-
15828: keslcinäisissä suhteissa. tain mamittuun la~nvalm~stelukuooan ehdotta-
15829: Alueiden erottaminen päältäpäin kunnalle ja maan järjestelmään. Maanomistajat voitamsim ~
15830: siinä yhteydessä toteutettava ilmaisluovutus taas mukaisesti velvoittaa heUle tulevan hyödyn pe-
15831: merkitsee kaavan toteuttamisen aiheuttaman ra- rusteella luovuttamaan korvauksetta ka'l!.va-
15832: situksen tasaamista kWinan ja maanomistajien alueen yhteiiSiiin tarpeisiin tulevia 18 § :n 1 ja
15833: välillä. Tasauksessa maanomistajien velvollisuu- 2 momentissa mainittuja alueita. Rakennuslalin
15834: det määräytyvät heille tulevan hyödyn mukaan. S'äätelyyn verrattuna katualueiden ohella myös
15835: Erilaiset jakoperusteet vaikuttavat kuitenkin mm. vir~stysalueet sekä yleiiS'ten rakennusten
15836: jonkin verran hyödyn määrittämistapaan. tondt voisivat olla Hmaisluovutuk~ kohteen~·
15837: Rakennuslain mukaisesti maanom~stajat ovat Kun Hmaisluovutusvelvollisuudesta määrättäi-
15838: velvollisia erikseen säädetyllä tavaila osallistu- s:iJin _kokonlllishyödyn perusteella päältäpiiin et:Qt-
15839: m;:tJan kaavan toteuttamises,t!a johtuvim kustan- tam~sen yhteydessä, tämä velvolHsuus tuli'Si koh-
15840: nuksiin ja sen ohella luovuttamaan maata ilmai- distumaan kaikkitin osak~ais:iin tasapuolisesti.
15841: seksi katualudsHJn. Kaupun~la on oikeus saada Ehdotuksen mukaises·ti kaupunki. tai kunta
15842: näin korvauksett(l omakseen asemakaava-alueella s~si .korvauksetta sellaiset yksityis~t ja yleiset
15843: olevien yleisten ja yksi!tyisten teiden alueet tre~, Jotka se rakennuslai;n 46 1 47, 71 ja 103 S;n
15844: ( RakL 46, 71 §) sekä ensimmäisessä asemakaa- noJalla on saoout vanhastaan ottaa korvauksetta
15845: vassa katualueeksi oso.i!tetust·a maanomistajan hselleen ~kä ~säksi os~kaiden ·järjestelyYn
15846: kaava-aluee1la omistamasta maasta enintään luovut~am1en trlusten pmta-alasta enin1:iiän
15847: 20% pinta-alan mukaan laskettuna tai ko. 20 %. Luovutusvelvollisuuden yläraja on sama
15848: ~ueelle .osoirtettua r3kennusoikeutta vastaavan
15849: sekä asema- että rakennuskaa~-aJueella. · .
15850: tnäärän. Rakennuskaava-alueella ~lmaisluovutus Vertailun vuoksi mmttakoon, että esimer-
15851: 11aj~tuu yleisten teiden ja kaavateiksi psoitet- kiksi Saksan liittotasavailan Umlegung-säännös-
15852: tujep yksityis~t:eid~ alueiden ohella 10 %:iin tön mukaan ilmaisluovut:usvelvollisruus on eniJn..
15853: :lllaanomistajan ka~v~-aluee1la omistaman maoo ~tään .30 % järjestelyyn luovutettujen lcimtdstö-
15854: pint3~~ta. Jo11 m:aooomistaja ei joudu luovut- jen pinta-alasta, kun järjestely suoritetaan ensim-
15855: ~a:m lliluksia, häneltä void111an rll!kennuslailn mäisen detaljikaavan toteuttamista varten ja
15856: 75 §:n s·äätmösten nojalla pel1iiä rah>akorvarus. myöhemmin enimmän 10 % alueen pinta-alasta.
15857: Ehdotettu järjestelmä nopeuttaisi olennaisesti
15858: Kll!aW:t} toteuPt3mis~ta johtuvien velvoittei- kaav:an toteuttamiseen tarvittavien yleisten
15859: den oikeudenmukamnen jakaminen on ollut vai- alueiden hankintamenettelyä sekä johtaisi luo-
15860: keasti säänneltävi~. Kun r~nnuslain säätä- vutusvelvollisruuden nykyistä oikeudenmukai-
15861: llliiS'en yhteydessä k~tujen rakenmminen ja kun- sempaan jakaantumiseen.
15862: nossapito s·hlrrettiin kaupunkien tehtäväksi
15863: nlii!stä johtuvien kus~nusten periminen ja van~ Siitä huolimatta, että järjestelyssä klinteimön-
15864: hastaan olevien velvoitteiden säätely järettilin omistajien omaisuuden arvo säilyy vähintään
15865: Mkennusjärjestyks[ssä määrättäväksi. Kaava- ennafiaan ja erottaminen tapahtuu yleiseen tar-
15866: alueiden vesihuoltoa koskevien kustannusten peeseen, erottamisoikeuden laajenta;t:p.j.nen vaatisi
15867: j~3Dlinen on vastikään säädetyllä jätevesimaksu- perustuslain säätämisjärjestyksessä annetun ra-
15868: lailla saatettu uudelle pohjalle. Sen sijaan raken- kennuslain valtuuslalda (Laki alueiden luovutta-
15869: tQnlisesta tulevan hyödyn jakaminen ja tasaami- misesta asemaka-avan toteuttamista varten 16. 8.
15870: nen ~>n järjestämättä. 1958/369) vastaavan lain.
15871: Järjestelysuunnitelman laa~iseen liittyvien
15872: Rakennuslain valmiSJtelutöissä, vuoden 1949 toimenpiteiden suorittall)ista · toimitu~menette
15873: lainvalmistelukunta ~tti, että hyödyn jakami- lyssä kuvataan seuraavalla sivulla olevassa kaa-
15874: nen tulisi toteutt91a laajemmoo Hmaisiuovutus- viossa.
15875: velvolHsuuden pohj~ta. Ilmaisluovutuksen piå.-
15876: riin es1tett!ilin luettavaksi klllik~i RakL 50 §:ssä 24 §.
15877: ma.i!nitut alueet. (Lainvalmistelukunta v. 1949. Järj;stelysuunnitelman laatiminen. Järje&tely-
15878: Ehdotukset 67 .•. 70 § ja 95 ... 97 §, perus- suU:lllmrelm~ esitetään alueen uusi kiint~ö-
15879: 334 Lak.al. n:o 173
15880:
15881:
15882: jaoirtus sekä ki!intcistöjä koskevien oikeussuhtei~ maan rahalla. Jos osakkaita on enemmän ku:iltl
15883: den uudelleenjärjestäminen. Suunnitelma sisältää jaettav1a kiinteistöjä, voidaan osuuksia koko-
15884: myös ehdotuksen järjestelystä johtuvista raha- naa:nkin lunastaa rahavastiketta, huondstojen
15885: suorituksista. Jakotoimituksessa järjestelysuun- hallintaan oi!keuttaVIi:a osakkeita taJi vuokra-
15886: nitelmaa va•st:aavat t~edot esitetään erikseen jako- oikeuksia vastaan.
15887: ehdotuksessa ja tiliasiakirjoissa. Ehdotuksessa ei ole asetettu osittelusta poik-
15888: ·Ennen suunnitelman laatimista järjestelyviran- keamisdle kiinteitä rajoja. Jos osuutta joudu-
15889: omaisen tulee neuvotella asianosaristen tai hei- taan lunastamaan rahakorvausta vastaan, korvaus
15890: dän edustajiens'a kanssa. Asianosaisilla on valta voidaan määrätä talletettavaksi kiinnityksenhad.-
15891: sopia järjestelysuunnhelmasta ja asettaa toimit- tijan varalle samaan tapaan kuin nykyisin mene-
15892: sijoita valmistelemaan sopimusta. Käytännössä tellään pakkolunastus- ja tietoimituksissa. ,
15893: kiinteistöjen muodost:ami<seen liittyvät kysymyk- Osak:lman järjestelyalueella omistaman omai-
15894: set ovat niin vaikeita, että sopimuksin voidaan suuden arvo koostuu ma.an arvosta ja rakentei-
15895: järjestää vain yksityrskohti>a. Kaavan toteuttami- den arvosta. Jakoperuste määrätään maan arvon
15896: seen liittyvissä asioissa on myös voimakkaasti mukaan, rakenteiden arvo vaikuttaa muodostet-
15897: julkinen !ntressi mukana, mikä rajoittaa sopimus- tavien kiinteistöjen sijaint:i~n s•amalla tavoin kuin
15898: oikeutta. säästömetsä jakotoimituksessa i·akolain 127 § :n
15899: Kun ehdotus on valmistunut, asi:anos.aJisille mukaisesti. Jos rakenteet voidaan olennais.ilta
15900: tulee varata tilaisuus tutustua siilien vähintään osi:n säilyttää ja nHtä edelleen voida~a.n käyttää
15901: kahden viikon ajan, jona aikana heillä on mah- tarkoitukseensa, entisellä omistajaUa on etu-
15902: dollisuus esittää muistutuksia suunnitelmaa vas- oikeus saada ko. kiintds·tö. Arvokkaan raken-
15903: taan. Suunnitelma voidaan vielä ennen vahvista- nusomaJisuuden säilyttäniineri entisellä, omls.tJa-
15904: mista s·aattaa erityisen välitys1autakunnan tutkit- jalla voisi olla syynä vähä&seen os1ttelusta poik-
15905: tavaksi. Suunnitelman nähtävHläpito ja muistu- keamiseen. ·
15906: tuksentekomenettely vastaa voimassaolevaa vero- 26 §.
15907: näyttely- ja tutkija1autakunta~instituutiota. Kaupungin a:semakaava~-ruueen tonttijaon mu-
15908: 25 §. kaiset kiinteistöt muodostetaan tontinmlttauk-
15909: Vahvistetun jakoperusteen mukai•sesci laadi- sella, yleis·Hn tarpeisiin ka:avassa osoitetut katu~~
15910: talan ns, os·ittelu, laskelma, josta ilmenee kunkin puisto- tms. alueet taas muodostetaan kiinteis-
15911: osakkaan osuus jaettavasta alueesta. Os.akkaalle töiksi yleisen alueen mittauksella. Elleivät ko.
15912: muodostettavan ki!inteistön tai kiinteistöjen alueet ennestään ole tonttikirjaan merkittynä, ne
15913: tulisi vastata osittelun mukaista osuutta. kiinteistöjen reHsteröimisen yhteydessä siirtyvät
15914: Jakotoimituksessa rajat on sovitettava sillä maarekisterijärjestelmän piiristä tonttirekisteri-
15915: tavoin, että muodostettava kiinteistö vastaa tar- järjestelmän piiriin, tonttikirja-alueeseen. Maa-
15916: koin . osittelun mukaista jyv1tysarvoa. Poikkea- rekisterijärjestelmän piirissä kiinteistönmuodos-
15917: miseen on oltava erityisiä syitä, eikä sen joh- tus sekä rakennus- että muihin tarkoituksiin
15918: dosta osakkaan osuuden arvo saa vähentyä tapahtuu maanmittaustoimirfuksilla, tavallisim-
15919: enempää kuin 5 % (JL 123 §). Säännöksellä min lohkomalla.
15920: suojataan ennen muuta kiinnityksenhaltijan etua. Maarekisterialueeseen ja tonttikirja-alueeseen
15921: Kaava-alueella tilusten sallittu käyttötapa kuulumisesta johtuu sekä kiinteistönmuodosta-
15922: osoitetaan erilaisin kaavamerki:nnöin. Korttelien mismenettelyn että kiimteistöihin kohdistuvien
15923: käyttöyksikköjako, joka asiallisesti määräytyy oikeuksien kannalta merkittäviä eroja.
15924: kaavan rakennusalamerki:ntöjen mukaan, vahvis- Tontti:kirja-alueella kiinteistöt ovat yleensä s~
15925: tetaan asemakaava-alueilla tonttijaossa. Raken- malla kaavan mukaisia käyttöyksiköitä. Tontin-
15926: nuskaava-alueella korttelissa tapahtuva kiinteis- mittaus ja tondn rekisteriin merkitseminen ovat
15927: tönmuodostus ei saa vaikeuttaa korttelin muun rakentamisen edellytyksenä. Tontti käsittää
15928: osan käyttämistä. Käytännössä kaava määrää yleensä vain käyttöyksikön, s1ihen ei voi kuulua
15929: myös korttelien sisäisen rajasovituksen. Kun esim. muita palstoja taikka yhteisosuuksia. Ton-
15930: osakkaalle järjestelytoimituksess·a annetaan kaa- tin omistuksen ja rasi:tusten yhtenäistäminen on
15931: van mukaista käyttöyksikköä vastaava kiinteistö, edellytyksenä tontin merkitsemiselle tonttirekis-
15932: on varsin harvinaista, että sille vahvistettu arvo teriin. Yhtenäisyys merkitsee, että koko tontin
15933: tarkoin vastaa osakkaan osuutta. Poikkeaminen omistaa joko yksi tai useat henkilöt samanlaism
15934: ( osittelusta poikkeaminen) joudutaarn korvaa- oikeubin ja rli!Situkset kohdistuvat koko tontt:Hn
15935: Lak.al. n:o 173 335
15936:
15937: yhtenäisesti. Jos tontti on koostunut useista sen alueen jakaja, sekä perustaa uusia yhteisiä
15938: kiinteistöyksiköistä, joihin on kohdistunut eri- alueita, jos etuuden järjestäminen on tällä ta-
15939: laisia kiinnityksiä, yhtenäistäminen tapahtuu so- voin selvästi muita tapoja edullisempi. Tontti-
15940: pimuksella, vahingottomuusharkintaan perustu- kirja-alueellahan yhteisiä alueita ei kaavoitus-
15941: valla vapauttamismenetelmällä taikka jäljelle alueiden jakolain mukaan saa perustaa.
15942: jäävien kiinnitysten laajentumisella kohdistu- Jakola:insäädännön mukaisia rasiteoikeuksia
15943: maan koko tontin alueeseen. voidaan lakkauttaa, muuttaa sekä perustaa sa-
15944: Maarekisterialueella tilojen ei tarvitse olla malla tavoin kuin tontinmittaustoimituksessa.
15945: samalla kaavan mukai'sia käyttöyksiköitä. Tila Väliaikalisten rasiteoikeuksien perustaminen on
15946: voi käsittää useita eri palstoja kaava-alueella ja mahdollista.
15947: sen ulkopuolella ja siihen voi Hittyä erilaisia Järjestelyalueella oleva vuokra-, nautinta- ja
15948: yhteisosuukså:a ja muita oikeauksia. ra'Siteoikeuden suhteen toimitusmiesten on me-
15949: Vaikka rakennuskaava-alueella riittää raken- nete1tävä kohtuulliseksi harkitsema:llaan tavalla,
15950: nusluvan hakemisessa, että hakija hallhs•ee ky- säi:lyttäen, muuttaen tai korvaten rahalla ko.
15951: seistä rakennuspaikkaa, rakennuskaavan mukai· etuus.
15952: set käyttöyks·iköt yleensä luotons~andsyistä Tehos•tunut rakentaminen on synnytt·änyt tar-
15953: muodostetaan eri tiloiksi. peen määrätä sellaisten oikeuksien käyttämi-
15954: Lohkomisen yhteydessä ei yleensä muodos- sestä, jotka kohdistuvat kiinteistöillä eri tasoi-
15955: tettavi'a tiloja voida vapauttaa rasituksista, hin. Nykyisin voidaan kulku- tms. oikeuksia
15956: vaikka kantatilat selvästi vasta·isivat n~ihin kiin- perustaa rakennusrasittei[}a, asemakaavamää-
15957: hitetyistä sa•atavi!sta. räyksm perustuen tai vapaaehtoisin sopimuksiin.
15958: Tonttikirja-alueella vapauttaminen on mah- Toimituksen yhteydessä olisi mahdollista perus-
15959: dolHsta kaavoitusalueiden jakolain 103 ... 104 taa tällainen oikeus myös tonttiras~tteena.
15960: § :ien säännösten perusteella. Vapauttaminen pa- Jos toimi'tuksessa on osakkaita enemmän kuin
15961: rantaa luonnollisesti kiinteistön arvoa luotan jaettavalle alueel1e tulee kiinteistöjä, tai osuudet
15962: vakuutena. muutoin eivät riitä vastaamaan kokonaisd1a uusia
15963: Ehdotuksen mukaan toimituksessa muodos- ldinteå:stöjä, asia voida•an järjestää toimituksessa
15964: tettava! lciinteistöt vastaiJsivat oikeuksien ja rasi- suorittamalla osuuksien lunrastuksia toisten
15965: fusten puolesta tonttirekisterikiinteistöjä. Yh- osuuksien täydentämiseksi. Toisena mahdolli-
15966: denmukaisesci. kmteistönmuodostamiskomitean suutena tulisi kysymykseen tällaisten osakkaiden
15967: kanssa (Kom. miet. 1974: 8 siv. 54) on kat- ohjaaminen vapaaehtoiseen sopimukseen osuuk-.
15968: sottu, että rasitusten järjestäminen voisi tarkoi- sien käyttämisestä yhdessä, esimerkiksi muodos-
15969: tuksenmukaisesti tapahtua toimituksessa ja kiin- tamaila asunto-osakeyhtiö. Voimassaolev.an lain-
15970: ridtysvastuusta vapauttaminen olisi mahdollista säädännön mukaan osakas voi itse lunastamalla
15971: whi:ngottomuusharkintaa11 perustuen. täydentää omistamaansa tontinosaa rakennuslain
15972: Maarekisterialueella suoritettavassa järjestely- 54 ja 55 §:ien sekä kaavoitusalueiden jakolain
15973: toimhuksessa kiinteistönmuodostamisessa nou- 3 luvun säännösten nojalla. Rakennusmaan käyt-
15974: datetaan samankaltaista menetelmää kuin jako- tämistä varten tontinosoo omis·tajat voivat tehdä
15975: toimituksessa, jossa jaettavasrta massasta erote- myös vapaaehtoisen sopimuksen. Pakkoyhteirsö
15976: taan tiloja lohkoma:lla päältäpäin. Osakkaan voidaan perustaa vastaamaan rantakaavan to-
15977: pyynnöstä voidaan osuudesta muodostaa usei~ teuttamisesta rakennuslain 123 f ja 123 g §:ien
15978: takin kiinteistöjä. . nojalla, mutta ei varsinaisesti rakennusmaan
15979: Kun järjestelyalue on määrätty kylä- ja tila- käyttämisestä.
15980: jaoituksesta riippumatta, joudutaan varsin usein Kaavan toteuttamisen karun:aha yhteisön pe-
15981: ensin erottamaan järjestelyalueeseen tulevat rustamista voidaan pitää lunastamista parempanrit
15982: tJi,lukset ulkopuolelle jäävistä tiluksista. Jaetta- vaihtoehtona. Ehdotuksen mukaisesti voidaan
15983: valie alueelle muodostettava! tilat ovat tontti- toimituksessa asettaa määräaika, jonka kuluessa
15984: kirjatonttien tapaan ·yksipalstaisia eikä niihin perustettua yhteisöä pidetään toimituksessa
15985: saa kyseisen alueen ulkopuolelle kohdistuvia oi- osakkaana. Ellei yhteisöjä synny on turvaudut-
15986: keuksia. tava lunastamiseen. Yhteisön perustamisessa
15987: Toimituksen yhteydessä tulee käsitellä kaikki viranomainen voisi antaa apuaan samalla tavoin
15988: kid.'nteistöihin kuuluvat oikeudet. Tässä tarkoi- kuin tiekunnan perustamisessa nykyisin tapah-
15989: tuksessa voidaan suorittaa muun muassa yhtei- tuu. Kysymykseen ei ku~tenkaran tulirsi pakko-
15990: 336 Lal!:.lll. n:Q. P3
15991:
15992: yhte~sö, v~tl! jisunto-osakeyhtiön perustaminen. tuhoutll1)Ut, kaupung~lla ja kunnllilla on mkeus
15993: ToiJmi:tqksessa suocitetaan yhteisöön lihtyvi'l:!n käyttää pakkolunastusta ns. s~eerausperusteell!ll.
15994: osquksien ltiinmtysva~tu1.1'11 järjestäminen. Kaupungilla j>a kwm>alla on ~elleen oikeus
15995: 27 §. saada pa;kkQlunastuslupa karuun vajoittuvaan
15996: Rakennruslarn 54 § :n mukaan tontinosan omis- ma'<!han, katuvyöhykkee~. Teknistä vyöhyke-
15997: taja, jonka tontinos,aJ.le ja sille oleville raken- pakkolunastu&perus·teua voida'lllll käyttää katu-
15998: teille lunastusmenettelyssä vahvistetaan suurin alueeseen najoi!ttuvan ~n luna!stami~, kun
15999: arvo, on oikeutettu lurutstamaan muun osan kadun rakentaminen tai muuttaminen aiheuttaa
16000: tontt~a. Ellei osakas käytä oikeuttaan, muut
16001: suuria muutostö~tä alueella tali! muita järjes·telyjä.
16002: osakkaat suuruusjärjestyksessä tulevat oikeute- T ruloudel1inen vyöhykepakkolunastus tulee kysy-
16003: twksi lunastamiseen. Kunnalla on raketlflUslruin mykseen, jos alueen arvo tuollaisten muutos- i'a
16004: 55 §:n noj,alla toissijainen oikeus lunastaa. Kun järjestely:töiden johdosta plenm>aises·ti lisääp:tyy.
16005: lunastusjärjestys ratkeaa yksittäii:sten tonttien Käytännössä on voitu lunastamiseen ryhtyä
16006: mukaan, on mahdollista, että kortteLissa koko- varaamatta maanomrstajme tJil,aisuutta kalivan
16007: nais1a tontteja käsittävä tonttilaon pirstoma mukairseen rakentamiseen.
16008: lciintei'Stö tulee kokona'llill' lunask$1ksi. Hallituksen esitykseen n:o 135/1974 vp.
16009: Niiden järjestelyn osakkaiden kesken, joiden si<sältyy joukko näitä pakkolt:tnastusperqstei~
16010: osuus ei eäellytä kokonalista kiintcistöä, syntyy ti\smentäv~ä ja laajen<ta~ säännöksiä. Uutena
16011: tontinosan lunastamiseen verrattava tilanne. pakkolunastusperus,teena esitetään kaavan 1~#
16012: Ehdotuksen mukai<Sesti lunastamisjärjestys mää- IW.~ta j•a to~tt'<~mista helpottava luna'Stuspe-
16013: räytyy koko ·alueella osuuksien suuruusjäriestyk- ruste, jonka mukaan lun!!!stusl~,Jpa voita!i~i~
16014: sen mukaan. Järjestelyviranomaisen tulee antaa myöntää ~kavan lcih;lteistöjaQituksen perus-
16015: osakkaille kehohus lunqstusoikeuden käytt~ teella. T~sruqlta t-akentami,ske@itusjärjestelmä,ä
16016: seen. Samalla h~lle tulee ihnoi'ttaa etuoikeus- ehdotetl1!$l kehitetti\väksi. ·
16017: järjestyksestä. Kulllun'llstust;arjouksen tekemättii.- Tämäp, ehdotuk~n llllVI,tn 1 S:n 3 momeqtin
16018: jättämrsestä v<>i seul'ata osuuden m~ttäminen mukaan kaavan toteuttamisessa tulee ennen
16019: lunllSttJk3essa, ehdotukseetl! on. Qtettu ~en p~lw111nasmsta wrvautq~ järjestelytqim.;itUk-
16020: om~en sääooös ~tä, että ~eto on toimitet- seen. Rakenp.ustnaaq lun~~>ta~ep. ttilee kysy-
16021: tava. ()$1akk~alle todi'&tee~ti, Painavista syistä mykseen vasta sen j~~. kqn tnaanoqli.st~:j~~
16022: järjestelywr~~JnQm!lli&ella Qn vaha määrätä vähäi$1- ori v~rattu tU!tli~uu~ k.~<vat\ tQtwtta~~
16023: ten esqu·k~ h.ttl~st!l'ffli'Ses~ h\ Jcäyttäwruse~~ä omalta osaltaao. Sekä mainittu rakennuslain
16024: muiden o""uk~~ täydetl!llyksep.~. l\J11astamis!!äiinnöstö, · että t~än esityksen JPil-
16025: Jos kunta on osakka~ toimiltuksessa, sen kainen järj~!!tely!!äii®östö tähtäävät s~~.Wt päii-
16026: Iun>astusoikeus määrätytyy siltä osin samojen määrään, kaavan tot~tttl!miseen. J{un k\111q00
16027: säiil'lltöjen mukaan Irum muidenkin osakkaiden, oo lunas1Jallli<Sel1 sHastll va.ntava ensin vit"eijle
16028: muutoilll kunni9lta on toissij·adnen lunastusoi}ceus järjestelytQi!tnitus, ma~P.Olll:isll3jat samalla velvoi-
16029: samalla tavoin kuin l'akennuslailll 55 §:n mu- te~ oma~ta Qsalta~m toteutta~ap, k!!Javaa.luo-
16030: kaan tontinosan lUfllastuksessa. vuttatna:llli yleisll!t:t t~~ varattuja al'I.Jei~
16031: korv!!lll~etta. S31Palh raiv~ta® kilint~IStöj'<!g~
16032: 28 §. tu.ksen asettamat esteet r~etl!oosmaan käyttämi-
16033: RaJrentamisvelvoite. Ralrermuslain 52 j'a 1 H seltä. Toimituksessa voida'all a&ettaa moonotnis-
16034: § :ien mukaaQ kaupungilla ja kunnallli on oik~s tajille velvoi!tus r.akentaa määräajassa, vählrl<tään
16035: lunastaa ka>avoitettua rakennusmaata useilla eri viidessä vuodessa toimituksen päättymi<Sestä,
16036: perusteilla, Vahvistetun kaavan ohella lunasta- J:Diinkä jälkeen kunta saa lun~stllla alueeJl .H,man
16037: ~seen tl!rvita~ wltioneuvoston lupa. valtioneuvoston lupaa, rakennuslain 54 }'a 55
16038: Ns. tehokkuuspakkol~astuksella kavpurUd § : ssä säädetyn kaltaista y~ertati'Sita mepette-
16039: Slta han:kkia omakseen rakennustOtltin, jota ei lyä tl!oudatta<etl!.
16040: lunasta.tn&skehoituksen ·ootamisen jälkeen ole Vt:~rrllttun:a rll>ke~11us1am iliri~telmäiill ku1llJ!Iln
16041: määräajassa rakennettu pääasi-assa a<Semakaavan l1.1naswsvelvollisuus ja ka·avan tQteutuminen tuli-
16042: mukaisesti. sivat ratkairstwksi vyöhykepakkolunastq$.o ja
16043: Järjestelyn ai:kaansaamiJseksi ~taasti tati sop~ saneerauspakkolunl'J;stustapauksissa viiden vuo-
16044: mattomasti l'akennetussa rakemu~skorttelissa tali den kultJ.ttl1a järje~;telytoimituksen päättyii1.isel!tä.
16045: k61'ttelissa, jonka re;k~skan>ta on pääosilta@ ~h~wspakkoluntlSt\l&tflPll.~ssa kaavan v~-
16046: Lak.al. n:o 173 337
16047:
16048: vi'svan1i:sesta voisi: kulua 7 + 5 vuotta, jos kunta dosta. Nä1ssä tapauksissa lcill.nteistörekitsterijär-
16049: lykkäisiä järjestelyn toimeenpanemisen rakenta- jestelmässä tapahtuneet muutokset vaå:n todetaan
16050: miskehoitusmenettelyn jälkeiseen aikaan. Huo- kirj aOOlismenetelmän piirissä: kiintcistöyksiköi-
16051: maTtavasd nopeammin eli viidessä vuodessa asia den jakaantuessa kiinnåltetyn etuuden arvo säå.lyy.
16052: ratkeais~, jos järjestelytoim~tus pantais:ilin vireille Asia muuttuu toisenlaiseksi, jos uusi kHnteistö
16053: samanaika:i<sesti kaavoituksen kanssa. muodostetaan yhdistämällä vanhoja lci!i:ntdstöjä,
16054: Rakennmlain 68 § :n mukaan pakkolunas- näiMn kuuluvia määräos,ia tai määräaloja. Eri
16055: tettua aluetta ei voida voittaa takaisin. TakaiJsin- yksiköihin kohdistuneet kiinnitykset muuttuvat
16056: lunasvamisen kielto antaa kunni<lle joissakin ta- toimenpiiteen johdosta yhteisJ:din,ni,tyksiksi. Yh-
16057: pauksi's'sa mahdollisuuden keinotelia pakkolunas- teisklhlnnitysten etuoikeusjärjestys ja kustakin
16058: tetulla maalla, esimerkiksi muuttamalla puistoksi vanhasta kiinn~tyksestä vastuussa oleva omaisuus
16059: lunastetun alueen väLittömästi lunastamiseen jäl- on saatettava kirjattujen oikeuksien os<a:lta asian-
16060: keen kerrostalotontei:ksi ja myymällä ne raken- muka:i:seen kuntoon toimenpiveen yhteydessä.
16061: tajQUe. Takai:si:nlunastusmahdollisuus voisi mää- Maarekisterialueella hlin11!itysvastuun järjestämi-
16062: rätyi~sä tapauksissa estää väärinkäytöks~ä ja te- nen tapahtuu esimerkiksi lohkomiJsen tai tilojen
16063: hostaa toimintaa. yhdi-stämisen yhteydessä, tonttikirja-alueella rasi-
16064: Ehdotuksen mukaan luovuttajalla on mah- tukset järjestetään kiinteistöjen rekisller:ilin mer-
16065: dollisuus lunastaa kunnan lunasMma alue takai- Mtsemiseen mennessä.
16066: sin, ellei sitä kolmen vuoden kuluessa lunasta- Kun maarelci:sterralueella muodostetaan uusi
16067: mj:sesta ole käytetty rakentamiseen. tHa lohkomalla kahdesta ta:i useammasta tilasta,
16068: joihin kohdistuu erilaJis,ia kHnnityksi'ä, noudate-
16069: 29-32 §. taan jakolain 201 § :n muka:i<ses,ti tällöin synty-
16070: Kiinniityksenhaltij,an aseman järjestäminen. vässä yhteiskiinnityhessä määräosape:l'iaatetta:
16071: Jakol,aissa ldinnityksenhaltijalla tarko~tetaan hen- kantati1ojen kiinnitykset kohdistuvat uuteen ti-
16072: kilöä, jolla k1ri!nn1tyksen johdosta tai maksamat- laan siinä suhteessa, kuin niiden manttaaleja on
16073: toma,n kauppahinnan oikeutta koskevien sään- vähennetty. Noudatettavan periaatteen mukaan
16074: nösten nojalla on panttioikeus kHnteistöön, !Wn kiinnityksenhaltijan etuus voi vähentyä, s~en
16075: myös si:tä, jolle määräala tilasta on luovutettu vuoks,i: toimenph:ees,een vaaditaan kiin<nityksen-
16076: ja luovutuksesta on tehty merki!ntä ulosmitat- halvijan kirjaHinen suostumus. Samanlaisesta
16077: tujen kiinteistöjen luetteloon tai jolle määräalan syysitä kHnnityksenhaldjan kirjaJlinen suostumus
16078: erottamisen vakuudeks~ on myönnetty kiinnttitys. on tarpeen tJilojen ja ,vHanosien yhdiiS'täm.i<Sessä
16079: (JL 344 §). K:ilinnityksen haltija ei ole toimi- tilojen yhdfstämislm 6 §:n ja 11 §:n mukaan.
16080: tuksessa as<ianosainen, mutta hänellä on o1keus Maarekisterialueen k1inteistötoimi!tuksissa on
16081: jakolain 65 § :n j,a kaavoitusalueiden jakolain kiinnityksenhaltijan suostumus tarpeen myös
16082: 52 §:n 3 momentin nojalLa käyttää puhevaltaa muutoin, kun ki~'tl!nttetty etuus on vaamssa vä-
16083: ldinn~ttääkseen toimitusmiesten huomiota seik- hentyä, es,]merkihi osuuden siirron ta~ tilus-
16084: koihdrn, jotka hänen oikeuttaan koskevat. Toimi- vaihdon johdosta (JL 211 §, 30 luku, Ka~avJL
16085: tusm~esten tulee vh-an puoles,ra valvoa, etteivät 6 ja 7 § sekä 15 §).
16086: asianosaiset sopimuksiHaan loukka,an kolmannen ErHaisten pakkolunastustoimenpitdden yh-
16087: oikeutta. teydessä lci!itnn~tyksenhaltijan etuus turvataan tal-
16088: Ki!rnnityksenhaltijan kirjattu oikeus on suo- lettamalla omaisuudesta maksettu korvaus kilin-
16089: jattu la:i<n säännöksillä, vaikka hän henkilökoh- n1tyhenhaltij'an varalle lääninhalli<tukseen. Tal-
16090: taisesti pysyykrlin passHvisena. Nilinpä esimerkiks,i lettamismenetelmän käyttämiseen on jouduttu
16091: 1Jilan jaossa os~ttelusta, poikkeammen on kiel- turvautumaan myös lciJi'tl!teistönmuodostamis-
16092: letty. Kun tiiaosuuteen vahvistetut Minnitykset oikeuden piirissä sillo~n, kun yksity]soikeudel1i-
16093: jaon jälkeen suotastaan bin nojalla siirtyvät sia sopimuks~la tru Jakoperustetta ei ole voitu
16094: osuudesta muodostetulle tilalle, säännöstö tur- tarkoin seurata esimerk;iksår kaavoituksen vuoksi
16095: vaa reaalivakuuden arvon sä:ilymi,sen. Tilaosuu- tai kun muutoin on ollut syytä suorittaa lunas-
16096: den arvoa ei saa myöskään cilusva:i<hto- tai tili-- tamiseen vermttava pakkotoimi. Ruotsin uudessa
16097: sopimuksin vähentää. Lohkom~stoimituksessa kiinteistönmuodostam1slainsäädämössä talletta-
16098: määräala ei vapaudu mantatilan kauppaa edeltä- minen kuuluu tavanomrusiin menettelytapoihin,
16099: wstä kiinn~tyksistä. Uus~sta lciinnityks]stä vas- meHlä talleuamista koskevat norm~t ovat vielä
16100: taaminen katkeaa erottamisoikeuden lciinnittä- poikkeusluonto1s~a, muua ovat jatkuvasti lisään-
16101: mrsen (JL 201 ... 202 §) tai lohkomisen joh- tyneet. Näistä mainittakoon es[merkiksJ jako-
16102: 43 173/75
16103: 338 Lak.al. n:o 173
16104:
16105: lain 243 §, koovohusalueiden jakolain 7 §:n j~en rekisteröimisen yhteydessä ajan tasalle, koska
16106: 3 momentti, 16 b §, 41 § ja 42 §. omistusoikeuden muutos kirjataan saantojen
16107: Muodostettavan kiinteistön vapauttaminen mukaan, ei!kä ki~nteistönmuodostuksen yhtey-
16108: kilinnitysvastuusta ei yleensä ole maanmittaus- des'sä aina tapahdu s·aantoa. Kysymys kytkeytyy
16109: toimi!tuksen yhteydessä mahdolLista. kuitenkin laajempaan yhteyteen, koko kirja:amis-
16110: Tonttikirja-alueen kiinteiS>töt ovat tontteja ja 1ahoksen luotettavuuden parantamiiSeen ja kiin-
16111: yleisi!ä alueita. Tontinmittaus ja ylersen alueen teistö- j'a kirjaamistietojen mahdolLiseen yhdis-
16112: mittaustoimitukset ovat teknisiä toimenpiteitä, tämiseen.
16113: lciinn~tyksen järjestäminen tapahtuu kiinteistöjen Tämän esityksen säännökset kiinnitysvastuun
16114: rekisteröimisen yhteydessä. Tonti!n rekisteröi- järjestämi,sestä toimituksessa pohjautuvat tontti-
16115: mistä on yleensä erikseen haettava maistra<atilta kirja--alueella noudatettavim säännöksiin eriiJn
16116: tai järjestysoikeudelta sen jälkeen, kun tontin- lisäyksin ja täydennyksin.
16117: mittaus toim1tus on tarkastuksessa hyväksytty. Maarekisterialueella kunnalle päältäpäin ero-
16118: Ennenkuin tontti: voidaan merkitä tontinmit- tettavat alueet muodostetaan tämän ehdotuksen
16119: tauksen perusteella tonttirekisterlin, tulee sen mukaisessa järjestelytoimituksessa erityisiksi
16120: täyttää omistuksen ja ras~tusten yhtenäisyyden kiinteistöå.ksi, jotka vastaavat kaavoitusalueiden
16121: vaatimukset: koko tontin tulee kuulua samalle jakolain mukaisia ylei!siä alueita. Kun yleisten
16122: tai samome omistajille yhtenä~1sin oikeuks,jn ja alueiden vapauttaminen rasituksista nykyisin ta-
16123: koko tontin alueeseen voi kohdistua vain samat pahtuu joko suorastaan lain nojalla, erityisessä
16124: kiinn~tykset, joiden keskinäinen etuoikeus on lumrstusmenettelyss·ä tati kiinteistötuomarin suo-
16125: määrätty. Elleivät kHnteistöt, joihii11 tonttHn tul- rittaman ns. vahingottomuushaJrkinnan perus-
16126: leet tiluhet ovat kuuluneet, ole vapaita kiinni~ teella, ehdotuksen mukaisesti kiinnitysvastuusta
16127: tyksistä tat1 yhtenäisen kiJmruitysvastuun alaisia, vapauttaminen tapahtuu toimituksessa. Järjes-
16128: tontti voidaoo merkitä rekistevlin sen jälkeen, telyviranomaisella on valta määrätä, että vanh'<!t
16129: kun kWntdstötuomari on antanut siihen suostu- kiinnitykset kohdi:stuvat omistajalle toimituk-
16130: muksensa. Kaavoitusalueiden jakolain 103 ja sella muodos1tettuihi<n tai hänelle muutoin jää-
16131: 104 §:n mukaisesti kiinteistötuomari voi järjes- neisiin ~nteistöihin, jos nämä vastaavat va-
16132: tellä kiinnityksiä sillä tavoin, että yhtenäisyys kuuden arvoa. Jos luovuttajiJle on määrätty
16133: toteutuu. Tonttia rasittamaan jäävät kiinnitykset maksettavaksi korvauksia, korvaussumma voi'-
16134: 1aajentuvat käsittämään koko tontin alueen daan määrätä talletettavaksi kiinnityksenhaltijan
16135: (KaavJL 106 § ja 130 §), tämän ohella kim- val'alle. Ehdotettu menettely vastaa yleisistä
16136: teistötuomari voi harkintansa mukaan vapauttaa teistä annetussa laissa säädettyä menettelyä.
16137: tontin eräistä sitä rasittaneista kii:nnhyksistä.
16138: 1
16139: Tonttirekisterikiinteistön muodostamismenet-
16140: Myös sopimus kiinn1tysvastuun järjestämises,tä telyssä lciinnftyksen asema ratkaistaan yhden
16141: on mahdolhlnen. Tarvittaessa voidaan menette- uuden kiinteistön osalta kerra:llaan. Kii:rmitys-
16142: lyssä kuulla lcimnityhenhaltijaa. vastuun erityinen järjestäminen tulee kysymyk-
16143: Kaupung,iJn asemakaava-alueella yleisiin tar- seen yleensä vain silloin, kun ki:inteistöön on
16144: pdsiin osoitetut alueet hankitaan kaupungin tullut alueita useista vanhoista kiinteistöistä.
16145: omistukseen ja muodostetaan ecityisiksi kiinteis- Järjestelyalueella kii:nni!tysvastuun järjestämi-
16146: töiksi, yleisiksi alueiksi. Nämä kiJinteistöt va- nen koskee useita kiinteistöjä samanatikaisesti
16147: pautetaan rasituksista, eikä niihin saa myöntää ja voi tapahtua eri tasoilla. Kun järjestelyalueen
16148: lainhuutoa eikä kiinnitystä. Yleiset alueet ovat määräämisessä ei seurata kiinteistöjaoitusta,
16149: v~a:ilidannan ulkopuolella. vanhat kiinteistöt pilrstoutuvat ja nirutä koskevat
16150: Edellä kuvatuista järjestelmistä on kaavan oikeudet jakaantuvat toisaalta ulkopuolelle jää-
16151: toteuttam~sen kannalta tonttirekisterialueella ville tiluksille ja järjestelyyn otettaville ti'luksille.
16152: noudatettava selvästi etevämpi. Sen mukaan Järjestelyn ulkopuolelle jäävistä kiinteistöistä
16153: muodostetut kHntei:stöt ovat samalla kaa-van muodostetaJan pääasiassa entistä kii!nteistöjaoi-
16154: muk~sia käyttöyksiköitä. Ne voidaa-n vapauttaa tusta seuraten tiloja, sen s1jaan järjestelyyn otet-
16155: Hi:asta kilinnitysvastuust!a, mi'Sitä johtuen nili:den tujen alueiden perusteella omistajalle vahviste-
16156: arvo luoton vakuutena saadaan hyväksi. Tässä- taan jakoperusteen mukainen osuus, mahdolli-
16157: kään järjestelmässä eivät tosin kiintdstörekisteri suuks~en mukaan yhdistämällä eri ldinteistöistä
16158: ja kirjaamis~rekisteri ( lainhuuto ja ki~nnitysrekis hänelle kuuluvia alueita. Omistajalle osuudesta
16159: teri ja näihin liittyvät luettelot) tule kiintei:stö- muodostettuun ki!intei:stöön voi siten kohdistua
16160: Lak.aJ. n:o 173 339
16161:
16162: erilaisia oikeuksia ja rasituksia, joiden asema on Säännökset laajentumisperia·atteen soveltami-
16163: järjes~ettävä ennen k1i!nteistön rekisteririln mer- sesta sekä alkuperäisten asiakirjojen esittämises-
16164: kitsemistä ja lci.inteistöön kohdi~tuvien oikeuk- tä ovat ehdotuksen 2 luvun 41 ja 42 §:ssä.
16165: sien kirjaamista kiinnitys- ja lainhuutorekiste-
16166: rdhin. 33-36 §.
16167: Ehdotuksen mukaisesti kiinmtysvastuuta kos- Järjestelysuunn~telman esiTtäminen ja vahvis-
16168: tam~nen. Järjestelysuunnitelmassa esitetään kart-
16169: kevat kysymykset käs1tellään toimituksessa. Kun
16170: uusi kiinteistö muodostetaan useihin entisiin tojen ja seHtelmien avulla toimi,tuksesta johtuvat
16171: kHntcistöihin kuuluvista alueista, joihin kohdis- ki!inteistöjaoituksen ja kirinteistöjä koskevien
16172: tuvat rasitukset eivät ole yhtäläisiä, kiinnitys- oikeuksien muutokset sekä tiHasiakirjat. Ennen
16173: vastuu uusiin kiffiteistöihin määräytyy laajen- suunnitelman vahvistamista se on pidettävä
16174: tumisperi-aatteeUa: koko muodostettuun ki.:ilnteis- as.ianosaisten nähtävänä määrätyn ajan }a tänä
16175: töön kohdi!stuu yhtäläiset rasitukset. Toisaalta aikana asianasaisille on varattava tilaisuus muis-
16176: noudatetaan vapauttamismenetelmää, jonka mu- tutusten esittämiseen. Täs·tä syystä arsd,akirjojen
16177: k!aan kiitntdstö voidaan vapauttaa tietyistä ra:si- tulee jo esitttämisvaiheessa olla valmiåna toisin
16178: tuk!sista niillä edellytyksiNä kuin tontti ja yleinen kuin jakotoimituksess.a;, joss·a ensin esitetään
16179: alue k!aavo±tusalueiden jakolain 7 luvun mukaan valmistava jakoehdotus ja muut asiakirjat laadi-
16180: lci!inteistötuomar:in antaes·sa suostumuksen tontin taan myöhemmin. Menettelystä johtuu tosin
16181: taJ yleisen alueen muodostukseen. Kiinni:tysvas- lisätyötä siinä tapauksessa, että esillä olleisiin
16182: tuun järjestämistä koskeva lausuma lHitetään jär- asialdrjoihin joudutaan tekemään muutoksia,
16183: j•estel ysuunnitelmaan. mutta toisaalta asianosaisten tärkeät edut vaati-
16184: Käytännössä kiinteistötuomarilla ei ole ny- vat, että esiHä olevat asiakirjat ovat riittävän
16185: kyisin hallussaan sellaisia tietoja kiinteistön ar- selviä ja luotettavia. NykY'isellä tekni1.ikalla asJ'a-
16186: vosta, joihin vahingottomuusharkinta suorastaan kirjojen laatJminen ja muutosten kirjaam:iJnen on
16187: voiJtaisiin perustaa. Järjestelytoimituksessa kiin- huomattavasti helpompaa kuin jakotoim:iJtus-
16188: teistöjen arvot sen sijaan on m'll määrättävä ja menettelyn syntyaikoina.
16189: harkiJnta voidaan perustaa näihin arvioihin. Sa- Suunnitelma-asiakirjoihin kuuluvista selvityk-
16190: maUa tavalla menetellääin nykyisin kaavoitus- sistä on luettelo es~tyksen 2 luvun 36 §:ssä.
16191: alueiden jakola1Jn 3 luvun mukaisessa tontinosan Asianasaristen tulee esittää muistutuksens·a
16192: lnnastustoimrtuksessa. Edellä mainilttu ki:iJnnitys- suunnitelmaa vastaan määräaikana, josta Hmoi~
16193: vastuun järjestäm:inen on välttämätöntä kiin- tetaan suunni>telman nähtäväks~asettamisen yh-
16194: teilstöjä koskevien lcirjaamistietojen selvyyden teydessä. Järjestelyviranomainen käs~ttelee teh-
16195: vuoksi. Käytännössä kiinnitysvastuun järjestämi- dyt huomautukset ja on velvoll:i!nen antamaan
16196: seen voi oUa tarvetta laajemminkin, esimerkiksi niiden johdosta vastineen toimituskokouksessa
16197: silloin, kun osuudesta on muodostettu omista- jossa suunnitelmaa käsitellään. Jos suunnitelm~
16198: j·aJle useita kilinteirs:töjä, ja niriden vakuus·arvot herättää merlcittävää vastustusta, järjestelyviran-
16199: ha1utaan s·aattaa mahdollisimman hyviksi. omainen voi saattaa asian soviteltavaksi erityi-
16200: Ehdotuksen mukaisesti kilinrntysvastuun jär- seen välityseHmeen, väHtyslautaku:ntaan. Asiw.-
16201: jestäminen voi tällaisessa tapauksessa tapahtua osaå!silla on myös mahdollisuus turvautua sovit-
16202: asianomaisen omistajan ja kHnnityksenhaltijan telumenettelyyn.
16203: sopimuksella, josta otetaan lausuma järjestely- Jos sovittelu on pantu vireille, sulUMI!itelman
16204: suunn~telmaan. Kiinnitysvastuuta koskevien jär- käsittely lykätään välityslautakunnan lausunnon
16205: jestelyjen yhteydessä on tarvittaessa kuultava valmistumiseen saakka. Lausunto ei sido järjes-
16206: kHinnrityksenhaltijaa. telyviranomaista, eikä saavuta oikeusvoimoo
16207: Kun khlnnitysvastuu on järjestetty edellä se- sov1ttelu turvaa kuitenkin muistutusten riittäv~
16208: lostetulla tavalla, kaupungrin asemakaava-alueen perusteellisen käsiittelyn ja tällä tavoin on
16209: kiinteistöjen rekisteriin merkitsemiseen ei tar- omiaan vähentämään varsinalisen muutoksen-
16210: vita erillistä kiinteistötuomarin suostumusta. hakukdnon, valitusmenettelyn käyttötarvetta.
16211: SopimuksHn perustuvien oikeuksien kirjaamista Välityslauta:kunraa koskevilin säännöksiin pala-
16212: on kuritenki:n erikseen haettava kiinteistötuoma- taan myöhemmin.
16213: riita ja kiinruitysvastuun muutoks~a koskevat Jos suunnitelma on ollut väli:tyslautakunnan
16214: merkinnät on tehtävä alkuperäisHn asi~irjoihin käsiteltävänä, suunrntelma vahvistetaan vasta
16215: sillä tavorin kuiln kaavoritusalueiden jakolain sen jälkeen, kun lausuntoa on tormi:tuksessa
16216: 111 § :ssä on sanottu. käsite1ty ja suunnitelma'lln tehty mahdolliset
16217: 340 Lak.al. n:o 173
16218:
16219:
16220: hyväksymismenettelyn aikana tapahtuneet muu- joko sellaisenaan saootokirjana (JL 29.2 § ja
16221: tokset. Jos muutokset ovat huomattavia, voi- 260 §, KaavJL 46 § ) tai osoittamaan kiinteistö-
16222: daan julkipanomettely uudistaa ennen vahvista- toimituksen suor±ttam~sta ja tilraksimuodostusta
16223: mrspäätöksen a:ntami!sta. (JL 115 ... 116 §). Jakotoimitusten merkitse-
16224: Vahvhtetun suunni!telmm nojalla voidaan mrsestä maarekisteriin lähetetään osakkaalle eri-
16225: ryhtyä kiinteistöjen maastoon merkhsemistä ja tyinen Hmortus.
16226: järjestelyn muuta toimeenpanelllista tarkoittavi:in Nykyisin noudatettava menettely jättää mo-
16227: to1rlliin. Varsinainen suunnitelman täytän:töön- nessa suhtees,sa toivomisen varaa. Nnnpä asian-
16228: pano pakkotoimin edellyttää kuitenkin la!invoi- osainen esimerkiksi lohkomiskirjaotteen saavut-
16229: malista järjestelyviranomaisen päätöstä. Suuri- tua, joutuu vielä erikseen lainhuudatusta varten
16230: suun:tais,ffie täytäntöönpanotoimille on toimituk- hankkiimaan kantatilan maarekisteriotteen maan-
16231: sessa syytä varata määroojilit ja arvioida n~iden mi:uauskonttorista. KH:nteistöviranomafsen lähet-
16232: kustannukset etukäteen. tämä ote on erittäiin niukkasanamen: s·aooak-
16233: seen tarkemman selvityksen es!lmerlciksi ti1aanJSa
16234: 37-41 §. kuuluvista eri palstojen pinta-aloi:sta, tilaansa
16235: Toimituksen lopputoimenp1teet ja tarkistami- kohdi!stuvista rasittcista ja oikeuksista taikka
16236: nen. Toimitukseen kuuluvien asioiden tultua toimituksessa mahdollisesti asetetuista velvoit-
16237: käs~tellyiksi järjes,telyviranoma~sen tulee päättää tds,ta kansalaisen on ni:lattava erikseen maan-
16238: toimitus joko to1mituskokouksessa tai antamalla mhtauskonttorista lisäselvi!tyksiä. Siihen nähden,
16239: päätös, tiedoksi jullcipanomettelyä käyttäen. että tobnituksess·a asetetut tilisuorl:tukset on
16240: Päättämisen yhteydessä toimituksesta annetaan mahdollista panna täytäntöön ilman ulosoton-
16241: valitusosoitus. Lopetettu toimitus tulee saattaa haltijan erillistä päätöstä, vaikutJtaisi kohtuulli-
16242: kiinteistötoimituksen tapaan tarkastettavaksi selta, että päätösas1akirja myös toimitettaisiilll
16243: ennen kiinteistörekisteriin merkitsemistä. Maa- asianosaitselle viran puolesta.
16244: rekisterialueella suoritetun toimituksen tarkas- Järjestelytoinrituksessa kiinteistöjä koskevat
16245: taa maanmittauskonttori, tonttikirja-alueella oikeussuhteet muuttuvat yleensä perusteellisesti
16246: suoritetun toimituksen tarkastamisesta huolehtii ja toimituksessa säännönmukaisesci joudutaan
16247: asianomainen maistraatti tai järjestysoikeus. huomattaviin tilisuorituksl!i!n. Kun toimituksen
16248: Lainvoiman toimitus saavuttaa, kun se on tar- lainvoimrusekm tuLemisesta on seurauksena, että
16249: kastuksessa hyväksytty ja merkitty asianomai- toimituspäätökset tulevat sellaitsinaalll täytäntöön-
16250: seen kiinteistörekisteriin. Rekisteriin merkitse- panokelpoi'Siksit kuten jakotoimiJtuksessa tehdyt
16251: miseen liittyy sekä oikeusvoimaisuus- että ikiin- päätökset nykyi<Si!!l!, tulee a:s&ooosaisille tehok-
16252: teistönmuodostusvaikutus, niissäkin tapauksis- lmasti! tiedottaa heille toimiltuksesta johtuvista
16253: sa, joissa kaavoitusalueiden jakolain mukaan oikeuksista ja velvoituksilsta. Ehdotuksen mu-
16254: nykyisin tarvitaan erillinen kiinteistötuomarin kaisesti tulee rekistecivh·anomarisen ex offisio
16255: suostumus ja sen jälkeen tapahtuva rekisteriin lähettää kaikille asianosa:i<Sille .lciin>teistönomista-
16256: merkintä. j~l1e heitä koskeva ote toimitusasi!akirjoima.
16257: Toimiltuksen tarka<Stamilnen ja relcisteröinti
16258: tapahtuu muutoin noudattaen voimas<S·aolewa
16259: jako1ain ja kaavoiJt:usalueiden jakolain säännöksiä 3 luku.
16260: ja niiden nojalla annettuja ohjeita. Yleensä rekis-
16261: telilin merkitseminen voi tapahtua vasta va1i.tus- Muistutusten käsittely, välityslautakunta.
16262: ajan umpeenkuluttua, prui:tsd: siinä tapauksessa, 1-3 §.
16263: että kaikki a<S~ooos·ai1set ovat toimittuksen hyväk- Esityksen mukaoo toimitus· suorirt:etaan ykså.-
16264: syneet (JL 196, KJL 68 §). vaiheisena alusta loppuun, mutta asianosaisilla
16265: Maanmittaustoimituksen kuten lohkomisen tul- on eri yhteyksissä tilaisuus muistutusten teke-
16266: tua merkiitybi reki~·terlin tulee lcii:nteistövi'l'a:n- miseen. Ennen järjestelysuurmitelmoo lopul]Jilsta
16267: omaisen toimittaa relcisteröinnistä tiedotukset vahv1istamitsta muistutukset voidaan saattaa eri-
16268: muun muassa henkikirjoittaj'<lile ja atS~anomai'Se11 tyisen sov~tteLuelimen, välityslcautakunoon tutl.cit-
16269: tuomiokunnan tuomarHle tali kHnteistötuoma- tavaksi:. Välitys~autakuntaa koskevat säännökset
16270: ri11e. Maanmittauskonttori lähettää otteen loh- ovat esiltyksen kolmannessa luvussa:.
16271: komilsoo lohkomi<Ski<rjasta ja eräd.den muiden toi~ Järjestelytoimituksen varsmali'Sena muutoksen-
16272: mitusten toimituskirjasta asianosaisille käytettä- hakukeinona on vaHtus maaoikeuteen toimituk-
16273: väksi esim. saannon huudattamisen yhteydessä sen päätyttyä. Kun v·a1itusmenettely käytännös•sä
16274: 1
16275: Lak.al. n:o 173 341
16276:
16277: johtaa a1kaavievään oikeudenkäyntiin, cikä ka'<l- lautakunnan lausunnolle johta:i:S'i! vatsinai:sen va-
16278: van toteulltamisen vuoksi! aikaa olisi hukatta- litusmenettelyn yhteydessä ylipääsemättömiin
16279: vissa, toimitusmenettelyn kehi:ttämisessä on vaikeuksiin.
16280: otettu huomioon toimenpiteet, joiden avulla Edellä selostetun kaltaisilla välityselimillä 0111
16281: tuomioistuin- ja hallintolainkäytössä on viime laajaa käyttöä ulkomaisissa lci!intcistönmuodos-
16282: aikoina nopeutettu asioiden käsittelyä. tus- ja ti!lusjärjestelylainsäädännössä. Alunperin
16283: Korkeimpien oikeusasteiden jutturuuhkaa vä- maanjako-oikeuksien edeltäjien, talousdeputaa-
16284: hennettiin 1960-luvulla turvautumaHa lisäänty- tioiden tehtävänä o1i tällaisen sovittelun suorh-
16285: västi muutoksenhakulupajärjestelmään ja valitus- taminen isojakojen yhteydessä.
16286: mahdolli<suuksien rajoit~am~seen. Samanlaisia
16287: pyrlcimyksiä on ollut hava:i:tta'Vissa myös kiin-
16288: teistönmuodostusoikeuden alalla, vaikka muu- 4 luku.
16289: toksenhakumahdolJiJsuus maaoikeuksien päätök-
16290: sistä on vielä suhteellisen laaja. Eräänä keirnona Muutoksenhaku.
16291: ruuhkien purkamiseksi! on nähty uusien erityis-
16292: t:uomioistuinten perustaminen. V arsina±sten tuo- 1-3 §.
16293: mioi-stuinten ohella on runsaasti käytössä erilai- Varsinaisess·a toimi:tusmenettelyssä asianosai-
16294: sia välimieselimiä, jorssa ratkaisu saadaan no- sena on tilaisuus osallistumalla päätöksentekoon
16295: peasti aikaan. valvoa oikeuttaan toimituksessa. Edelleen toimi-
16296: Asioiden lisääntymi'l'l!en on anrtanut aihetta tusmiehiUä on velvollisuus huolehtia siitä, ettei•
16297: menetelmien kehittämiseen myös hallinnossa. vät suordtetut toimenpiteet ja ·1Jehdyt sopimukset
16298: Esimerkiksi rakennuslainsäädännössä on asran- loukkaa ilmedsesti kenenkään oikeu1Jta. Välitys-
16299: osai:sten vaikutusmahdolli-suuksd'a parannettu ja menettelyyn turvautumaila asianosaisella on
16300: kuulemrsmenettelyä tehostettu. Verotuksen mahdo!Hsuus saada järjestelyehdotukseen sisäl-
16301: alalla on kehi!tetty orga'11!isootiota ja pyr1tty pa- tyviä häntä loukkaavia määräyksiä oikaistuksd.
16302: rantamaan tutk±}a1autakuntien työskentelyä ja Muutoksen hausta ja muutoksenhakukeino1sta
16303: ns. itseo±kaisumenettelyä, jolloin vh·heitä on puhuttaessa -uarkoi,t:etaan kuå!tenkin tavaHi>sesci
16304: mahdollista korjata käynnJistämättä jäykkää muu- repressiivisen oikeussuojan pi[riin kuuluvb kei-
16305: toksenhakukoneistoo. Ehdotuksen säännökset noja ja menettelytapoja. KiinteiMötoimituksia
16306: välitysla'l..lltakunnasta t:ähtäävät toimitusmenette- koskevat repressi:iv:i!stä oikeusuojaa koskevat
16307: lyn nopeuttarniseen ja valitusten vähentämiseen säännökset ovat pääosd1taan jakolaiJsslll:, ja kaa-
16308: muilla aloilla koeteltuj'a keinoja käyttäen. voi!tusalueiden jakolai:ssa. Järjestelytoimitusta
16309: Es·hyksen mukaan välityslautakuntaan kuuluu ajatellen tämän oikeussuojan t·ärkcimmät muo-
16310: kolme jäsentä, joista kal\:si' edustaa toimituksen dot ovat toimituksen tarkastamilnen, joka tapah-
16311: osapuolia kuntaa ja maanomistajia. Puheenjoh- tuu viran puolesta toimituksen päätyttyä ja va-
16312: 1Jajana on näiden yhdessä valitsema puolueeton litus, jonka avulla asianosarnen voi saatt·aa jär-
16313: henki'lö. Lautakunnan jäseniin ja tOtimintatJapoi- jestelyvrranomaisen päätöksen maaoikeuden t:ut-
16314: hin sovelletaan väLimiesmenettelystä 4. 2. 1928 ldttavaksi. Näiden lisäksi järjestelytoimkuksen
16315: annetun lai:n säännöksiä soveltuvln osin. yhteydessä voivat tulla kysymykseen jakolain
16316: Järjestelyviranomaisen tulee hankkia välitys· mukaiset v1rheenoikaisumenettelyt ja oikeuden-
16317: lautakunnan lausunto järjestelysuunnitelmasta, käymiskaaren 31 luvun 1 §:n sekä HPurkuL:n
16318: jos sitä vasta>an on tehty muistutus, jota kan- mukaiset ylimääräiset muutoksenhakukeinot.
16319: nattaa v·ähi:ntään puolet osakkaista, jotka edusta- Ehdotuksen muutoksenhakujärjestelmä raken-
16320: vat myös puolta jakoperusteen mukaisesta osuu- tuu jakola±n pohjalle. Sekä toimituksen tarkas-
16321: desta. As.ianos·adnen voi myös pyytää väHtys- tamiseen että valitusmenettelyyn li~ttyy ehdotuk-
16322: menettelyä. sen mukaan lainvoimatseksi tulemisen Sliirtävä
16323: Kun väli:tyslautakunta on kutsuttu koolle, eli suspensilivinen vaikutus. Tarkasvamista lu-
16324: järjestelyvi:ranomainen lykkää asian enemmän kuunottamatta järjestelymenettelyyn ei kuulu
16325: käsittelyn siilien saakka kunnes välityslau1Ja• aHstuksra.
16326: kunta on lausuntonsa antanut. Välityslautakun· Kaavan toteuttamis,intressdn va'atimuksesta ja
16327: nan lausunto ei ole järjestelyvh'anomaista sdtova todsaalta menettelyyn liittyvien asianos·aisten
16328: eikä se saavuta oikeusvoimaa muutoin kuin siinä asemaa paran'f:avien muutosten perusteella jako-
16329: tapauksessa, että se tulee suunnrutelmassa vahvis- lain mukalista valitusmahdollisuutta on tuntu·
16330: tetuksi. Oikeusvaikutuksen antaminen väLitys- vasti rajoitettu.
16331: 342 Lak.al. n:o 173
16332:
16333: NH:npä ma:ao1keuden päätös on asiassa lopul- Toimituksessa noudatettavasta kaavas:idonnai'-
16334: linen, ellci Korkein oikeus myönnä oikeuden- suudesta johtuu, ettei omaU:suussuhteita voida
16335: käymiskaaren 30 luvun 3 § :n 2 momentin no- täysin selvittää reaaJ.ijaon avull:a~, vaan huomatt-
16336: jalla muutoksenhakulupaa. Ehdotuksen säännös tavia ,tilisuol."ituksia jouduta•a:n määräämään.
16337: v·ast:aa tässä suhteessa niitä ehdotuksia, jotka Täytäntöönpanotoi!lllet voidam aloittaa jo toi-
16338: sisältyvät hal1ittuksen esitykseen n: o 13 3/ 197 4 mituksen kestäessä ja varoja tilisuoritusten mak-
16339: pakkolunastuslain uudistamisesta. Muutoksen- samiseen tuHsi olla jo tässä vaåheessa käytettä-
16340: hakulupa voidaoo myöntää joko mtressi~ tai vissä.
16341: prejudika:attiperusteella. Ashtnosaiset voivat saada toimituksesta hyö-
16342: Edelleen muutoksenhakuoikeuden tuntuvaa tyä vasta sen jälkeen, kun alue on toteutettu.
16343: rajo1tusta merkitsee esityksen 2 luvun 38 § :n Tästä syystä esitetään, että kunta suorittads:i
16344: säännös, jonka mukaan toimhus voidaan relciste- tarpeellisia kuluja etukäteen ja toimisi kaikkien
16345: röidä vai:kka rahakorvauksia koskeva oikeuden- maksujen velkoj-ana ja velallisena. Muodostet-
16346: käynti ohlsikin kesken. tavat Minteistöt olis:ivat lakimääräisestJi suori-
16347: Asian luonteesta taas johtuu 4 luvun 2 §:n tusten panttma. Ehdotettu säännöstö vastaa val-
16348: säännös, jonka mukaan kaavohuksen yhteydessä don tuella suodtettavissa uusjako- ja mallln-
16349: ra:tkaistua seikkaa ei tutkita. Lainvoimamen käyttötoimituksissa noudatettavaa käytäntöä.
16350: kaava estää as:i>an käsittelyn tuomio~stuimessa. Kunta voi antaa rahalllikenteen hoitamisen
16351: Tällari:si!a ovat esimerkiksi korttelirajat ja kaava- esimerkihi toimits:ijaksi määrätylle raha1aitok-
16352: merkit. Tonttijaon suhteen saattaa esiintyä tul- selle. Tarkoitusta varten on kuntaan mahdolli'Sta
16353: kintavaikeuksia. perustaa erityinen rahasto.
16354: Ehdotuksen 2 luvun 19 §:n nojalla toimituk-
16355: sen tarkoituksena voi olla yleisten alueiden lunas-
16356: tam~nen kurman haltuun. Voimassaolevan pakko-
16357: 5 luku.
16358: lunas·tuslain pedaatteiden mukaisesti tällainen
16359: Kustannukset ;a niiden suorittaminen, toimenpide tapahtuu kokonaan lunastajan lrus-
16360: ennakkohaltuunotto. tannuksella. Ehdotuksen nimenomai'Sen säännök-
16361: sen mukaan myös asilanosaisen oikeudenkäynti-
16362: 1-4 §. kulut on tällaisessa tapauksessa luettava toimi-
16363: Kustannukset ja niiden suorittaminen. Toimi- tuskustannuksiin.
16364: tuksesta johtuvista rahasuorituks~sta käsitellään
16365: jakolaissa erikseen toimituskustannukset ja tili- 5-6§.
16366: suoritukset. Toimhuskustannuks,issa on kysymys Ennakkohaltuunotto. Kaupungilla ja kunnalla
16367: kirlinteistönmuodostamisvi:ranomruisen palkkaus- on rakennuslain säännösten nojalla oikeus ottaa
16368: ja ylläpitomenoista sekä toi'llld!tukses·ta johtuvista haltuunsa ja panna kuntoon kaavan mukaiset
16369: suoranl:l!i'srsta kustannuksista kuten toimitus- katualueet, kun niitä tarvitaan tarkoit>ukseensa.
16370: matedaalin hankintakuluista. Alueelia olevat laitteet ja rakenteet on pääsään-
16371: töisesti korvattava ennen niiden pois siirtämrstä,
16372: Tilisuorituksissa on kysymys asianosaisten vä- mutta malllpohjan osalta korvausvelvollisuus saat-
16373: lis·ven suhteiden selvittämisestä rahasuorituksin taa viitvästyä. Nii,nikään ylds:istä teistä annetun
16374: sHtä os:1n kuin rea:alijako ei ole tapahtunut osit- li!:in mukaan tienpitäjä saa alueeseen haltuunotto-
16375: telun mukaisesd, sekä toimituksesta johtuvien oikeuden jo ennen korvausvelvolLisuuden mää-
16376: menetysten ja kustannusten jakamisesta asian- räämistä.
16377: osaisten kesken. Jos toimituskustannuksia peri-
16378: tään asianosaiJsHta, ne voivat olla tiMsuoritusten Ehdotuksen mukaisesti järjestelyviranomai-
16379: kohteena. Yleensä toimituskustannukset on pe- sella on valta myöntää kunn'<tlle oikeus ottaa hal-
16380: r1tty ja tititetty muista tiMsuorituksista erillään. tuun sille päältäotto-oikeuden nojaJlla tuievat
16381: alueet. Rakennuslain säännöksiin verrattunill
16382: Ehdotuksen mukainen järjestelytoimitus kuu- ennakkohaltuunotto on mahdoUi:sta katujen
16383: luu kaavan toteuttamiseen, joka on kunnan ohella myös puistoalueisiin.
16384: asiana. Toimituskustannuksi:a varten tulee sen
16385: vuoksi osoittaa varat kunnan talousarviossa. Ennakkohaltuunoton edellytyksenä on, että
16386: AsianOS<a!i'Set voidaan jälkikäteen velvoittaa toi- - alueelle on vahvistettu asema• tai rake~
16387: m~tuksesta saamansa hyödyn perusteella osalli~ nuskaava ja kysei'Siiä alueilta tarv.itaoo vält-
16388: tumaan toim~tuskustannuks:iin. tämättä tarkoitukseensa käytettäväksi,
16389: Lak.al. n:o 173 343
16390:
16391: a'Siasta on lruultu maanomistajaa ja niiden asema vastaa kaavoitusalueiden jakolain
16392: ennakkokorvausta on maksettu. mukaisiit yleisiä alueita.
16393: Eooakkohaltuunottolupa voidaoo myöntää .3 §.
16394: prunillvista syistä myös sellai<Selle ralrennusma-alle, Kun kHnteistöön Hitetään vähäisiä alueita
16395: jolle on myönnetty rakennuslupa suurehkolle ja se voidaan tehdä jakolain mukaisesti manttaalej~
16396: yleistä merkitystä omaaville ralreooushankkeelle. muuttamatta. Ehdotuksen s·äännös vastaa voi-
16397: Lisäedellytyksenä edellä maoilm<ttu·ihilll ennakko- ma:sooolevaa oikeutta, vaikka manttaa:lin laske-
16398: haltuunoton ylcis1in edel1ytykså.!in nähden vaadi- misesta voitaisiin nykyliiSJin luopua kliinteistö-
16399: taan Lisäksi, että hankkeen toteuttajalla on omis- toimituksen yhteydessä.
16400: tuksessaan kyseisen tontin a1uetta vastaava
16401: osuus järjestelyalueesta. 4 §.
16402: Ehdotuksen 5 luvun 7 §: ssä on ylcissääooös Osakkaan osuuteen kuuluvat eri:la~set kiin-
16403: sosia-.1Hrs~n perustein myönnettävästä tuesta sel- tdstöt tai kiinteistönosat voidaan yhdi!stää jako-
16404: laiselle asianosaiselle, joka toimituksen johdosta perustetta määrättäessä ja muodostaa tarvittaessa
16405: menettää asuntons"<l tai elinkeinonsa. yhdeksi tai: useammaks.i kiinteistöksi. Saman-
16406: laista menetelmää on sovellettu asutuslai<nsää-
16407: dännön täytäntöönpanossa. Esityksen mukaan
16408: 6 luku. osuuksien yhdistämiselle ei ole asetettu rajoi-
16409: ruksia. Kun toimitukset käsittävät yleensä sup-
16410: Erinäisiä säännöksiä. peita alueita ja kiinteistöjä koskevat rasitukset
16411: käsitellään toimituksen yhteydessä, ehdotuksen
16412: Ehdotuksen viimeiseen lukuun on koottu säännökset käytännössä merkitsevät sitä, että
16413: joukko erillisi!ä säännöksiä, jotka koskevat pää- osuuksien yhdistäminen voi tapahtua likimain
16414: as~assa lciilintdstönmuodostusta ja ki·inteistöjen
16415: samoilla edellytyksillä kuin laissa tilojen yhdis-
16416: rekisteröirndä sekä toim~tuksesta johtuvia pakko- tämisestä.
16417: toimi•a.
16418: 5 §.
16419: 1 §. Maarekisterialueen ki:mtcistöt muodostetaan
16420: Toimitus suoritetaa:n kaavailisren näkökohtien vastaamaan lohkomaila muodostettuja: kiinteis-
16421: mukaisesti. T o.imitusalueeseen ja lciinteistönmuo- töjä. Omistaja voi hanklcia tällaisille erillisille
16422: dostuksen kohteeksi voi tästä syystä tulla tiluk- tiloille lainhuudon saannosta riippumatta. Kun
16423: si,a, jotka eivät kuulu tilajärj.estelmään. Ehdotuk- jakotoimituksissa muodostetuille kiinteistöille ei
16424: sen mukaan niistä voidaan muodostaa kiinteis- ole kail.cissa tuomiokunni-ssa myönnetty selven-
16425: töjä. tävää lainhuutoa, on tähän esitykseen otettu
16426: 2 §. asiasta nimenomainen sääooös. Esillä oleva
16427: Voimassaolevien säännösten mukaisesti kau- säännös vastaa· s:iten voimassa oleva-.1 oikeutta.
16428: pungin asemakaava-alueen kadut muodostet:aan 6 §.
16429: ylds!ksi aluciksi. Nämä jäävät vaihd"<tnnan ulko- Valtiota ja kuntaa on pidettävä siinä määrin
16430: puolelle, eikä Mihin myönnetä lainhuutoa dkä maksukykyi:senä, ettei en1Hisen vakuuden asetta-
16431: lcimrntystä. misvelvollisuus niille ole tarpeen.
16432: Rakennuskaavacalueen tiet on saatettu hank-
16433: kia lrunnaUe vapaaehtoisin kaupooin tai pakko- 7 §.
16434: lunastuksella. Ne on voitu ottaa suorastaan Rakennuslain 143 §:n mukaoo kuntal"<trsilla
16435: rakennuslain noj"<llla käyttöön ilman lunas,tus- on mahdollisuus käyttää hallintopakkoa kuntaa
16436: toimenpiteitä. Tiepohja voi kuulua kHnteistöön vastaan, joka laiminlyö sille kuuluvan kaavoit-
16437: rasitetienä, kiinteistöjen yhteisenä tienä tai tie tamis- ja kaavan toteuttamisvelvollisuutensa. On
16438: voi! alla kokonaan ·cilaj.ärjestelmään kuulumaton. luonnollista, että nämä keinot ovat myös asian-
16439: Tiealueita on voitu erottaa lohkomaila tiloiksi osaisten käytettävissä toimirusalueella, ilman eri
16440: tai pakko1unastukse1la pakkolunastusykgå.köiksiJ. sääooootä.
16441: Ehdotuksen mukaan maarekisteria'lueiUa kun- Jos Ici!!.nterstönmuodostamisvi:ranomainen vii-
16442: na!lle päältäpäin erotettavat katu-, puisto-, vir- vyttelee toimituksen suorittamisessa, asianosai-
16443: kistys- yms. a:lueet on ·aina muodosret:tava pakko- nen voi nMnikään yldsten säännösten nojalla
16444: lunastusyksiköibi. Nhlhin ei saa myöntää lain- turv"<tutua ensitn ha11intokooreluun virranomaisen
16445: huutoa dkä n~tä saa ulosmi'ta:ta. Käytännössä esimiehelle taikka kanteLuun oikeuska:nsleriHe.
16446: 344 Lak.al. n:o 173
16447:
16448: Tässäkään suhteessa uusra säännöksiä ei tarvita. rakennus1ail!l säännöstön varaan. Niskottelevaa
16449: Jos asiooosadnen rikkoo jakotoimituksen tai määräyksiä rikkovaa asie.mosaista vastaan on
16450: arkana to1mi!tusmiesten jakolain 63 § :n nojalla järjestelyvira~nomaisella käytettävissään raken-
16451: ant·amat määräykset tHu~ten käytöstä jaon nuslaissa säädetty sekä välillinen että välitön
16452: aikana, hänet voidaan sa<a1:taa teostaan vastuu- haJi1intopakko.
16453: seen yleisessä alioikeudessa rikoslain 33 luvun
16454: säännösten nojaJ.la. Jos asranosadnen taas raken- 8 §.
16455: taa vastoin rakennuslupavimnomadsen antamia Koska: kysymys on kiintci<stöhal1intoon lii•tty-
16456: määräyksiä tai voimassaolevia säännöksiä, häntä västä 1amsäädä!l1nöstä, lain valvonta kuuluu
16457: vastaa:n voidaan käyttää rakennuslaissa säädettyä maanmi!ttaushallitukselle.
16458: hallintopakkoa. Sen perusteella mitä edellä on esitetty, ehdo-
16459: Koska hallintopakkoon voidaan turvautua tuo- tamme kunnioittaen,
16460: mioistuinkäs!i:ttelyä nopeammm ja joustavamrrrin
16461: ja kun toim~tuksessa on kysymys osaltaan kaa- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16462: van toteuttamisesta, sanktios,äännöstö on luotu lakiehdotuksen:
16463:
16464:
16465:
16466: Laki
16467: kaavoitetun rakennusmaan järjestelystä.
16468: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16469:
16470: 1 luku. rakennuskaavan nojalla lupa erottaa tali: lunastaa,
16471: ja alueen kiinteistöjako muutoin on sekava, on
16472: Yleisiä säännöksiä. alueella pootava vireille täss·ä laissa säädetty
16473: tilusjärjestely.
16474: 1 §.
16475: Jos asema~ tad rakennuskaava-alueella sekava 2 §.
16476: kirl:nteistöjaoitus j.a rakennusoikeuden epätasai- Tilusjärjestelyä varten pidetään järjestelytoi-
16477: nen j·akaatntunrinen eri kHnteistöiHe vadkeuttmat mi:tus, jollad.'Sta ainoas1Jaan as•ranomad.nen koo-
16478: kaavan toteuttamista, voidaan tarkoirtuksenmu- punki tali kunta on oikeutettu hakemaan.
16479: ka1sen ja kaavaan sopeutuvan kiJrnteistöjoaoituk- Määräyksen toimituksen suorittamisesta antaa
16480: sen aikaansaamiseksi toimittaa sellainen tHus- maanmittauskonttovi, tai jos alueella on ainoas-
16481: järjestely, kuil!l tässä laissa säädetään. taan tonttri<kirjaan rekisterö1tyjä kiintei<stöjä,
16482: Millä ehdoilla järjestelyn yhteydessä voidaan maistraatti tai järjestysoikeus.
16483: erottaJa, lunastaa tai vaihtaa muuhun alueeseen Määräys voidaan antaa, vaikka alueen asema-
16484: kaa~assa palikallisiin tarpeisti:in osoitettuja katu-, tai rakennuskaavaa ei ole hyväksytty, jos hake-
16485: tori-, katuaukio- ja virkistysaluei'ta sekä yleis;ilin muksen tueksi esitetään vahvistettu yleiskaava,
16486: tarpeisiin osoitettuja ylei'Sten rakennusten tont- jonka mukaan alue on tarkoitettu mkennetta-
16487: teja, liikenne-, vaara- ja erityisalueita, s·äädetään vaksi seuraavan kymmenen vuoden kuluessa ja
16488: tässä laitssa. alueesta on varattu rakennuskorttelialueiksi vä-
16489: Jos esille on noussut kysymys pääasiassa yksi- hintään puolet.
16490: tyiseen rakentamilseen asema- tai rakenrnuskaa- Jos hakemuks•en tarkoittamasva alueesta on
16491: vassa varatun alueen lumlstamisesta rakennus- varattu suurin osa muuhun kuin rakennustarkoi-
16492: tarkoituksiin käytettäväksli ja alueen kirinteistö- tuksilin eikä määräystä sen vuoksi voi!tatis~ antaa,
16493: jooitus 1 momentissa mai•nrl<tui:n tavoin vaikeut- vailkka tarve järjestelyn suorittamiseen on ilmei-
16494: taa kaavan toteuttamista, on ennen lunaSitarrri- nen, hakijalle on varatt•ava tilaisuus tarkistaa
16495: seen ryhtymistä tämän Iain mukaan suoritetta- hakemustaan.
16496: valla järjestelyllä varattava alueen omilstajille
16497: tilaisuus kaavan mukaiseen rakentamiseen. 3 §.
16498: Jos kaavan toteuttamitsta varten on otet·tava Järjestelytoimituksen suovktaa järjestelyv:iran-
16499: tarkoitukseensa ne alueet, jotka kunnalla ja kau- omainen. Tämän viranomalisen muodosta~at toi·
16500: pungilla on suorastaan vahvis~tetun asema• tai mitusmiehinä toimitusins·inööri ja kaksi kilin-
16501: Lak.al. n:o 173 345
16502:
16503: teistöjen arvJo1nt1kysymyksi1:n perehtynyttä us- Jos oikeus tai puhevalta to.imi!tuksen aikana
16504: kottua miestä, jotka toimhusinsdnööri kutsuu sri!rtyy to~selle, pysyköön se, m1nkä edeltäjä on
16505: kunnallisrva1tuuston maanmittaustoimituksia var- hyväksynyt ennen kuin seurroaja Hmmtci järjes-
16506: ten valilltsem±sta: uskotuista miehistä. telytoimistolle ta;,ikka toimitusmiehille oikeuden
16507: Toim1tusins·1nöönin nimittää määrä·ajaksi tai siirtymtsestä.
16508: määrättyjä toimituksia varten: lääruinhaJH.tus hen- Jos jonkun asianosaisen etua valvomaan on
16509: lcilöistä, jotka ovat, sen mukaan kuin edkseen määrättävä uskottu mies, ilmoittakoon toimitus-
16510: on säädetty, lrelpoisi:a maanm~ttauspiil'in maan- insinööri siitä asioanosaiseHe holhouslautakun-
16511: mittausinsinöör1n virkaan eivätkä asianomaisen na:1le.
16512: kaupungin tai kunnan puolesta: hoida untcistö-
16513: haillmtoon tai kaavoitustoimeen liittyviä tehtäviä 2 luku.
16514: taikka muita kunnaH1sita tehtäviä, jotka suora- Menettely toimituksessa.
16515: urosesti vaikuttavat järjes.telyyn.
16516: T o.iim1tusmiesten päätöksenteosta, toimituk- 1 §.
16517: sessa käytettävistä ·asiantuntijoista·, toimitus- Kun järjestelymääräys OI): annettu, on as~an~
16518: miesten ja asiantuntijoiden esteelHsyydes•tä ja omaisen kaupungin ta:d1 kunnan huolehditt'ava
16519: toimivaUasta on, ellei tästä lai•sta muuta johdu, s1itä, että alueella tulevat vod!moon rakennuslain
16520: voimassa, mitä jakotoimituksen toimitusmie- 42 ta<i• 100 §:ssä säädetyt rakennus- ja toimen-
16521: histä ja asiantuntijoista on säädetty. pideldellot. Kiellot on pidetJtävä voimassa toi-
16522: Järjestelyviranomaista varten on toimitusta mituks~ena1aisella alueella nd~n kauan kuin toi-
16523: hakeneessa kaupungissa ta~ kunnassa oltava jär- mitus kestää.
16524: jestelytoimisto. Järjestelytoimisto voi olla myös Toimituksen aloittamrsen jälkeen on han-
16525: useiden kuntien yhdessä ylläpitämä. ld!ttava järjes•telytoimioston lupa seHairsi,in raken-
16526: Toimiston perusta:mi:sesta on ilmoitettava nusten tai laitteiden purkamis- ja muuttamis-
16527: maanmittausha11itukselle. toimenpiteisiin sekä maankamaran pinnanmuo-
16528: toa tai alueen käyttötarkoitusta muuttaviin toi-
16529: 4 §. menpiteisiin, jotka muutoin voidaan tehdä 1
16530: Järjestelytoim1tuksessa on a:s.ianosa:inen tilan momentissa mainitun kiellon estämättä mutta
16531: taikka a!lueen omistaja tai omistajan vertaci.nen vaikuttavat alueen arvoon ja järjestelyn suorit-
16532: haltija sekä se, joka omistaa määräosan tai tamiseen. Lupaa ei tarvita, jos toimenpide pe-
16533: alueen tilasta taikka tontista, niin myös yhtei- rustuu ennen järjestelyn aloittamista myönnet-
16534: sen alueen osakas taikka se, jolle osuus on siir- tyyn ja voimassaolevaan asianmukaiseen lupaan
16535: tynyt. Asianosa~nen toimi1tuksessa on myös tai tarkoittaa harjoitetun toiminnan jatlkamista
16536: kunta. Valtio, kuntaU<nliitto ta•r muu julkisyhteisö, tai omaisuuden kunnossapitämistä ja huoltoa.
16537: joka on saanut luvan lunastaa alueita tarpeisiin- Järjestelyviranomainen voi antaa tarkempia
16538: sa toimitusalueelta, olkoon myös toimituksessa ohjei:ta 2 momencin soveltamisesta.
16539: asianosainen, jos lunastaminen toteutetaan toi- Kun sisäasiainministeriö, lääninhallitus, maist-
16540: m1tuksessa. raatti!, järjestelyoikeus ta'i rakennushutakunta
16541: Milloin rasite-, nautinta- tai vuokraoikeuden käshtelevät poikkeuksen myöntämistä 1 mo-
16542: haltij·an el.1ityinen orkeus on kysymyksessä, sovel- mentissa tarkoitetusta kiellosta toimituksen kes-
16543: letaan häneen näiltä osm as~anosaista koskev~a täessä, on asi ass'a hankiua:va järjestelytoimiston
16544: 1
16545:
16546:
16547:
16548: säännöksiä. 131Usunto.
16549: Jos joku muu kuin edellämainittu haluaa 2 §.
16550: oikeutensa tai etuutensa puolesta käyttää toi- Toimituksen aloittami!sesta on tiedotettava
16551: mitukses,sa puhevaltaa, päättäköön järjestely- kuuluttamalla kunnan ilmoitustaululla sekä
16552: viranomainen onko hänelle myönnettävä 1 tai a~nakin yhdessä pa,ikkakunnal1a leviävässä sa-
16553: 2 momentiss•a mainittu oikeus olla asi>anosaisena, nomalehdessä vähintään seitsemän päivää ennen
16554: vai saako hän käyttää puhevaltaa vrui!n ki:inn1'1:- toimituksen aloittamista ( yleistiedoksiauto). Jos
16555: tääkseen toimitusmiesten huomiota seikkoihin, toimitus rajoittuu na:apur~kuntaan, on kuulutta-
16556: jotka toimitusmiehet lain mukaan ovat velvol- minen suoritettava myös sieHä. Usäksi toimiJ.
16557: liset ottama~n huomioon hänen oikeuksiensa tur- tuksesta on annettava edt)"iosdlä kutsukirjeeHä
16558: vaamiseksi. Esittäköön hän vaadiottaessa as>ia- tieto kunnallishallitukselle, viranomali.s-iHe, joita
16559: kirjan t•ai muun perusteen vaatimukselleen. asi!a koskee, sekä as1anosaistiUe osoilteluet·teloon
16560: 44 173/75
16561: 346 Lak.al. n:o 173
16562:
16563:
16564: taå!kka henkikirja:an merkityllä tari. muutoin toi- Antaessaan päätöksen toimituksen raukeami-
16565: mi<tusinsinöörm tiedossa olevalla osoitteella. Jos sesta tai sikseen jättämisestä järjestelyv:iranomail-
16566: toinritus koskee useiden omi!stamaa kimteistöä sen on määrättävä korvaukset syntyneistä vahin-
16567: tai thlojen yhteistä aluetta, on kutsulcirje toimi- goista.
16568: tettava ainal.cin. jollekulle yhteisomistai·ista.
16569: Kutsukrrjeet on vähi:ntään seitsemän päivää 4 §.
16570: ennen toimituksen aloittanll!sta jätettävä posttin Jos asemakaava·alueell.a tonttij•aon laatimilnen
16571: kuljetettavaksi tai annettava asianosaisffie t<ie- tai muuttaminen katsotaan järjestelyn johdosta
16572: doks~ sillä tavoin, kuin kirjallisen haasteen tie-
16573: tarpeelliseksi, on järjestelyviranomaisen tehtävä
16574: doksiannosta on säädetty ( erityistiedoksianto). s.iitä esitys kunnallishallituksell.e, jonka on v~
16575: meistään kuukauden kuluessa ilmoitettava jär-
16576: Jos as~anosainen saapuu toimituskokoukseen jestelytoinri'S'tolle asian johdosta käynnistämis-
16577: tai kirjaUi'Sesti! ilmoittaa saaneensa toimimksesta tään toimenpi:tei<stä.
16578: tiedon, katsotaan tiedottaminen häntä kohtaan
16579: 1aillisestliJ toimitetuksr, vaikkei erityi•stä kutsu- Jos suunnitelman laatimisen johdosta vähäi-
16580: kirjettä ole lähetetty. nen asema- tai rakennuska~van muutos katso-
16581: taan tarpeel1Vseksi, olkoon laki niin kuin edellä
16582: Tiedotuksessa on mai!nittava tiiojen n<imet 1 momentissa on sanottu.
16583: sekä huomautettava sHtä, että toimhuksessa
16584: tehdyt päätökset sekä to1miltuksen aloittaminen
16585: johtavat sellais:i:iJn käyttörajoitukM:in, kuin tässä 5 §.
16586: laissa on säädetty; toimituksen aloittamisen aika Jos kokouspäivää ei void~ kokouksessa mää-
16587: ja paikka; kutsuttava asianos'a,iset ja rajanaapurit rätä, tiedotettakoon uudesta kokouksesta ni:iin
16588: saapuroaan toimitukseen sekä kehoitettava heitä kuin 2 §: ssä on S'anottu, ellei ole sovittu muun-
16589: ottamaan mukaansa toimituksen aJais~a tliluksi~a laisesta tiedoksiantotavasta. Lähetettäköön kui-
16590: koskevcat kartat ja as~akirjat ja esittämään omis- tenkin kutsukirje kunnail:iiShallitukselle sekä
16591: tus- tai muusta o1keudestaan selvityksen, johon ruirlle viranomaisille, joita asia koskee, vähintään
16592: vaatimuksensa perustavat. seitsemän päivää ennen kokousta.
16593: Kun tiedottaminen on suoritettu sillä tavoin Jos to<imits<ijat on valittu, voidaan tieto paikka-
16594: :kuin edellä on sanottu ja kunta esittää vaat·i- kunnalla asuvHle asi<anosaisliHe toimittaa heidän
16595: muksen toimitukseen ryhtymisestä, ei asian- väHtyksellään, eikä kutsukirjeiden lähettäminen
16596: osaisen poissaolo estä toimituksen suorittamista. ole tarpeen.
16597: Jos järjestelyv..iranomaisen päätöstä ei julisteta
16598: 3 §. kokouksessa, on päätös annettava julkipanon
16599: To<imi:tusta käsitellessään järjestelyviranomai- jälkeen.
16600: sen on suoritettava tämän lain mukaan kuuluvat Julkipano on toimitettava vähintään kaksi:
16601: tehtävät asianosaisten vaatimuksi:sta rmppumatta. viikkoa ennen päätöksen antamista ja Mitä on,
16602: To<imituksesta on pidettävä pöytäkirjaa. ellei muusta ilmoittami•stavasta ole sov]ttu, tie-
16603: Järjestelyviranomainen tekee päätöksensä toi- dotettava yleistiedoksiannolla ja enityistiedoksi-
16604: mituskokouksessa tai ilman kokousta toimisto- annolla asianosfl'iselle t·ai muulle, jota päätös
16605: päätöksenä. Jotta toimistopäätöksellä olisi sama koskee. Tiedotuksessa on ma:i;nittava, missä ja
16606: va<i1kutus kuin kokouksessa julis·tetulla päätök- milloin asiakirjat ovat nähtävänä sekä, jos asi:an-
16607: sellä, on se annettava tiedoks<i asianosaisiUe. osai,sffie on varattava tHairsuus muis.tutusten teke-
16608: Järjestelytoimitus on aloitettava kokouksella miseen, missä ajassa ja millä tavoin muistutukset
16609: toi·m:i.tuspa•ikalla. Muutoin kokouksia on pidet- on esitettävä.
16610: tävä tarvittaessa, kuitenkin siUoi:n, kun a~an
16611: osaisten enemmistö, valitut toimitsij-at tai kunta 6 §.
16612: on kokouksen pitämistä pyytänyt. Sopimus, jonka asianosaiset toimituksessa
16613: Jos hakija ei alkukokouksessa ilmaannu ha• tekevät, on otettava pöytäkirjaan tai sen lmt-
16614: kemustaan jatkamaan, toimitus katsotaan rauen- teeksi. Sopimuksen varmenta~ toimitusi>nsinööri.
16615: neeksi. Jos toimituskokouksess·a läsnäolevien asian-
16616: Jos toim~tuksen käsittelylle ilmaantuu este, osaisten enemmistö on asi'assa, josta asianosaiset
16617: :siirret·täköön käsittely kunnes este on lakannut. saavat sopia, yhtynyt tehtyyn ehdotukseen ja
16618: Jos toimitusta ei lain mukaan voida suorittaa, myös järjestelyviranomainen katsoo sen koh-
16619: jätettäköön toirmtus sikseen. tuulLiseksi,· noudatettakoon sopimusta.
16620: Lak.al. n:o 173 347
16621:
16622: Siitä, miUoilll sopimuksen syntymiseksi va-..- pidetä, vhlmei<stään siJloin, kun omaisuusluette-
16623: ditaoo mä·äräenemmiS'tö, on säädetty erikseen lot ovat nähtävänä.
16624: 19, 20 ja 24 §:ssä. Jos järjestelyvi!l'anomainen katsoo tehdyn
16625: Jos kokouksessa: s-..apuvilla olewoo asian- muistutuksen aiheettomaksi, osoittakoon tyyty-
16626: osaisten enemmi'StÖ katsoo t!arpeelli'Seksi, on mättömän hakemaan erukseen rajankäyntitoimi--
16627: heidän valittava yksi mi: useampia toimitså.ioita tusta tai 'tonttirorrja-alueella tontinm.ittaustoimi-
16628: ja heille val"amiehet suorittama:an toimituksen tusta. Tällamen toimitus ei estä järjestelytoimi-
16629: yhteydessä tai lopettamisen jä:lkeen esiintyviä tuksen jatkamista. Maanmittauspiirin ma·anmit-
16630: tehtäviä, niin kuin tiedoks.iantojen toimittamista, taustoimi:ston tai kHntdstöinsinöörin, jonka teh-
16631: asetettuj·en määräysten valvontaa, rohasuodtus· täväksi raj,anmääritys tulee, on käsiteltävä toi-
16632: ten perimi'Stä ja maksami:sta sekä toimituksess•a mitus ki:iree!Hsenä.
16633: määrättyjä mu1ta tehtäviä. Tehtävien hoito voi• Jos omistus- tai hallintaoikeudesta järjestelyn.
16634: daan uskoa toimitsl!joiUe yhteisesti, jolloin joku alais1in etuuksiin syntyy riittaa, joka vaikuttaa
16635: heistä on vaHttava puheenjohtajaksi tai jaka'<l eri toimituksen suorittamiseen, eikä riita ole virei:llä
16636: toimitsijoille tehtävien laadun tai toimitusalueen oikeudessa, ratkaiskoon asian toimitusmiehet.
16637: mukaan. Jos ens·iksimainituss•a tapauksessa toi- Joka on tyytymätön toimiotusmiesten antamaan
16638: mitsijat ovat eri mieltä hoidettavanaan olevasta ratkaisuun, olkoon oikeutettu järjestelyviran-
16639: asiasta, tulee päätökseksi se mielipide, johon oma:i<sen asettaman määräajan kuluessa saatta-
16640: useimmat ovat yhtyneet, tai äänt:en mennessä maan asian kanteen nojalla alioikeuden ratkais-
16641: ta'S'an se kanta, johon puheenjohtaja on yhtynyt. tavaksi. Pysyköön kuitenkin se, mitä etuutta
16642: Tilrkorvausten pel"iminen j-a maksaminen voi- hallinnut on sopinut tai hyväksynyt, ennen kuin
16643: daan antaa myös rahala-itosten suoritettavaksi< ja riita tuli toisin lainvoima~sesti l"atkaistuksi ja
16644: sovelletaan rahalaitokseen täHö1n, mitä toimitsi- ratkaisusta ilmoitettiin järjestelyviranomaiselle.
16645: joista on säädetty.
16646: Kun toimitsijat on valittu, on samalla valiot- 8 §.
16647: tava kaksi tilintarkastajaa ja hei:lle varamiehet Toimituksen alkukokouksessa järjestelyviran-
16648: tarkastamaan vähintään kerran vuodessa toimit- omaisen on tutk4ttava, että toimitukselle on lain
16649: siiain haHussa olev1en va~tojen käyttöä. Ti!l:in- mukaiset edellytykset. Jos toimi:tusmiehet har-
16650: tarkastaj·i:en on esi'tettävä kertomuksensa toimi- kitsevat tarkoituksenmukaiseksi muuttaa alueen
16651: tuksessa määrättävänä a:ikana. rajausta tai jakaa toimituksen eri osina tehtä-
16652: Toimi•tsija!t voidaan valita myös järjestely- väksi, on ennen päätöksen antamista kuntaa
16653: viranomaisen pyynnöstä. kuultava. Jos toimitus jaetaan, on kunkin alueen
16654: Toimituksessa voidaan erilli'Sen sopimuksen erikseen täytettävä 1 luvun 2 § :ssä main<itut
16655: valmi'Stelem1nen antaa toimi:tsijoiden t:ehtäväksi vaatimukset.
16656: määräajass-a. Kun sopimus•luonnos on valmi•stu- Toimitusalueen määrääminen on suoritettava
16657: nut, asianosaisille on varattava vähintään viikon siten, että toimitus voida<an loppuunsaattaa jou-
16658: a4ka tutustua si•ihen. Asianosainen voi sitovasti tuisasti ja a:lue muodostaa kaavan toteuttamisen
16659: yhtyä sopimukseen toim~tuskokouksessa tai jär- kannalta tarkoituksenmukaisen kokoooi<suuden.
16660: jestelyvimnomaisen luona, jolloin yhtyminen on Toimitusalueeseen voi kuulua eri palstoja.
16661: tehtävä kirja11isesti ja toimitusinsinöörin var- Sellainen kiinteistö taikka erillinen palsta,
16662: mennettava. jonka raj·at toimituksen johdosta eivät muutu tai
16663: 7 §. muutos on vähäinen, voidaoan omistajan pyyn-
16664: Mrlloin ilmaantuu epäselvyyttä toimitus•a1ueen nöstä jättää toimi:tuksesta pois, jos se voi ta-
16665: rajana tai sisällä olevasta kiinteistön tai alueen pahtua tuottamatta kaavoitukselle tai järjeste-
16666: r.ajasta, jonka määuittämi<sellä on merkitystä toi- lylle sanottav·aa haitta<a.
16667: mitukselle, on selLainen raja paVc~~utettava nou-
16668: dattaen niitä asial1isoikeudellisia säännöksiä, 9 §.
16669: jotka jakol'<l!in mukaan ovat voimass·a rajankäyn- Järjestelytoimitukseen kuuluvia tehtäviä suo-
16670: ruistä. rittavia toimi1tusmiehiä ja heidän apunaan olevia
16671: Joka on tyytymätön järjestelyV<iranomaisen henki,löitä älköön estettäkö lHkkumasta toimitus-
16672: suo11ittamaan edellä mainittuun rajanmäärityk- alueella ja panemasta sinne tarpeellisia merkkejä ..
16673: seen, esittäköön såii!tä muistutuksen järjestely- Arviointitehtäviä varten olkoon toimiotusmie-
16674: vita."lomaiselle kokouksessa tai, eMei kokousta hillä oikeus ennalta :ilmoitettuna aikana päästä
16675: 348 Lak.al. n:o 173
16676:
16677:
16678: rakennuksHn, kun tehtävien laatu shä välttä- alueilla: tehtyjen vapaaehtoisten kauppojen sekä
16679: mättä vaatii. kiinteirstöstä saatavarn tuoton perusteella.
16680: Jos edeltä 1 ja 2 momendss•a main1tmsta Arvoa määrättäessä d saa ottaa huomioon
16681: toimenpitei!stä a:rheutuu v·ahinkoo, on järjestely- se11aiJSta arvonmuutosta, joka aiheutuu tarjonnan
16682: viranomai:sen määrättävä se omistajan vaatimuk- rajoittamisesta tai muusta tilapä~sestä syystä joh-
16683: sesta korvattavaksi. Korvauksen suodttamisesta tuvasta hintasuhteiden muuttamisesta, eikä
16684: vastaa toimituksen hakija. myöskään arvonnousua, joka on aikaansaatu
16685: kiinteistön suuremman vailitoarvon ai:ka'<l!nsaami-
16686: 10 §. seksi tämän luvun 1 § :n säännösten va<Staisesti
16687: Toimrtuksessa on laadittava tarpeelliset kartat sen jälkeen, kun järjestely on pantu vireille.
16688: ja selitelmät. Kun järjestelyssä omai:suutta on määrättävä
16689: 11 §. lunastettavaksi, noudatettakoon lunastamisessa
16690: Kun toimitus on aloitettu ja toim~tusalue tul- muutoin rakennuslain 60 §: ssä säädettyjä perus-
16691: lut määritetyksi, on toimitusinsinöörin ilmoi- teita.
16692: tettava as,i<fmomaiselle tuomiokunnan tuomarille 13 §.
16693: tai kiinteistötuomarille ne kimtcistöt, joita toi• Kun katselmukset on suoritettu, on asian-
16694: mitus koskee, merkintöjen tekemistä varten osaiselle varattava tilaisuus tutustua katselmus-
16695: asianomaisten kiJintei:stöjen binnitysrekisterikor- asiakirjoihin. Asiakirja:t on pidettävä nähtävänä
16696: teille, sen mukaan kuin asetuksella säädetään. vähintään kahden viikon ajan ennen niiden
16697: Jos toimituksen kestäessä kiinteistöjä otetaan vahvistamista, ja on nähtävilläpitämiseen j•a
16698: toimitukseen lisää tai jätetään s~itä poi!s, on julkipanoon sovellettava tämän luvun 5 §: n
16699: vastaava ilmoitus tehtävä myös näiden osalta. säännöksiä.
16700: 12 §. Nähtävilläoloaikana on asianosaisella oikeus
16701: Kun toimi!tus on aloitettu, on toim1tusalueella esittää muistutuksensa järjestelyviranomaiselle
16702: olevan omaisuuden arvo määrättävä katselmuk- asialcirjojen ja arviointien johdosta.
16703: sessa.
16704: 14 §.
16705: Kaselmuksen perusteeHa laadittavassa selitel- Jos alueelle ei ole hyväksytty asema- tai
16706: mässä on erikseen selitettävä maapohjan arvo- rakennuskaavaa katselmuskirjojen vahvistami-
16707: osuus (maan arvo) sekä kHnteistöllä olevien seen mennessä, järjestelyviranomaisen on siir-
16708: rakennusten, laitteiden, rakenteiden ja istutus- rettävä toimiJtuksen käshtelyä kunnes kaava on
16709: ten sekä näihin verrattavien omaisuusosien hyväksytty. Käsittelyn si:irtämispäätös on annet-
16710: arvosta koos•tuva arvo-osuus (rakenteiden arvo) . tava välittömästi kunnaUishal1itukselle uiedobi.
16711: Maan arvoon luetaan khlntei!stön sijainnista, Jollei kaavaa hyväksytä ja saateta vahvistetta~
16712: myönnetystä ta± käytetystä rakennusoikeudesta vaksi v~imeistään kahden vuoden kuluessa kat-
16713: sekä sopivuudesta rakentamiseen tai muuhun selmusasiakirjojen vahvistamisesta tai kolmen
16714: käyttöön johtuva arvo. vuoden kuluessa toimituksen a•loittamisesta, on
16715: Jos· rakentei-den arvo on erikseen määrättävä, järjestelyviranomaisen jätettävä toimitus toimi-
16716: on arvi'Oint!i: suodtettava ottaen huomioon raken- tuskokouksessa sikseen ja meneteltävä niin kuin
16717: teiden hankintakustannusten nykyarvo sekä tämän luvun 3 §:n 8 momenui<ssa on sanottu.
16718: kohtuu11rset arvonvähennykset ja tehdyt paran- Sikseen jätetyn toimituksen kustannukset mak-
16719: nukset. Jos laitteita on mahdo11isuus jatkuvasti saa hakija.
16720: käyttää tarkoitukseensa, arvoa ei: saa määrätä 15 §.
16721: käytön edellyttämää tuottoa pienemmäksi. Kun katselmusasiakirjat on vahvistettu ja
16722: Ma•an arvon ja rakenteiden arvon summan alueen asema- tai rakennuskaava hyväksytty,
16723: tulee vastata kHnteistön käyvää arvoa. järjestelyviranomaisen on annett!ava päätös jär-
16724: Omaisuuden ja etuuksien arvo on määrättävä jestelyyn otettavista alueista sekä ki!inteistöiiStä,
16725: vasta:ama•an arvioi1ntiajankohtana vaili1itseva<a käy- ja alueista, jotka tämän luvun 8 §:n 3 momentin
16726: vää hintatasoa alueella kiinteistöjen vapaissa nojalla on jätettävä järjestelyn ulkopuolelle.
16727: kaupoissa muodostunutta arvotasoa vastaavasti. Aluetta määrättäessä on mahdollisuuksien mu-
16728: Ellei alueelta ole käyteaävi'Ssä riittäväsci luotet- kaan vanhastaan tonteibi taru rakennuspaikoiksi
16729: tavaa kauppahinta·ainei'Stoa, on arvotaso pyrit- muodostettuja kii[]!teistöjä käsiteltävä kokonai-
16730: tävä tarkis·tamaan paikkakunnan vasta<avanlaisiHa sina, muutoin alueen ra}at on sovitettava VaJn-
16731: Lak.al. n:o 173 349
16732:
16733: hojen ki~nteistörajojen mukaan jos se käy päinsä Rakenteiden arvot on saatettava vastaamaan
16734: ziheuttamatta toirrutukselle huomattavaa hait- käyviä arvoja.
16735: taa.
16736: Päätöksessä vahvistettu alue muodostaa j ä r - 18 §.
16737: j e s t e 1y a 1u e e n. Järjestelyarlueesta tulee kaupung!iHe päältäpäin
16738: Jos käy ilmi, että enemmän kuin puolet erottaa asemakaavan mukainen katualue, tori,
16739: katselmuksessa käsitellystä toi.nrltus,alueesta on katuaukio, vi:rbstysalue sekä seHaisen yleisen
16740: hyväksytyssä tai vahvistetussa kaavassa oso~tettu rakennuksen tontti, liikenne-, vaara- ja ecityis-
16741: muuhun kuin rakennuskorttelialueiksi eikä alue, joka asemakaavassa on osohetJtu kaupungin
16742: alueen järjestelylle sen vuoksi olisi edellytyksiä, laitokselle tai muihin kaupungin tarpeisiin.
16743: jätj'estelyviranomaisen on asranomaista hakiia'a Ma:alaiskunnaUa olkoon sama:rrlainen oikeus sen
16744: kuultuaan määrättävä joko järjestelyn suoritta- asema- tai ra:kennuskaavassa osoitettuihin vas-
16745: mrresta niiden osalta 19 § :n 2 momendssa mai- taav.i!in alueisiin nähden.
16746: nittuna lunas,tamrsena, alueiden vaihtamisesta Päältäpäin erotettakoon myös sella:iset järjes-
16747: 18 § :n 3 momencin muban, tai kyseisten aluei- telyalueeseen kuuluvat katu- ja 1i±kennekäytös,sä
16748: den jättämrsestä toimituksen ulkopuolelle. sä:hlyvät alueet, jotka on luettu järjestelyaluee-
16749: Vahvisl!ettua: järjestelyaluetta voidaan vähäi- seen 15 §:n 5 momentiss,a main:ituin perustein.
16750: s1ssä määdn muuttaa, jos se yleisiin tarpeisi!irn Jos kaupungille, kunnalle, kuntainlriritolle tai
16751: varatun alueen vaihtamiseksi: yksityiseen raken- valtiolle on myönnetty lupa: pakkolunasta'a maata
16752: tamiseen osoitettuun alueeseen on tarpeen tai järjestelyalueelta kaavassa osoitettuun tarkoituk-
16753: muuttam~sta vaativat tärkeät kaavanmuutokset seen ja lunastamiseen oikeutettu voi: osoittaa
16754: tai muut erittäin painavat syyt. v:l'stiketiluks1a, jotka kaavassa ovat varatut pää-
16755: Järjestelyalueen vahwstamisesta on tiedotet- asiassa yksityiseen rakennustoimintaan käytettä-
16756: tava tämän luvun 5 § :n 3 ja 4 momentissa viksi, on alueet vaihdettava, jos si!itä ei arheudu
16757: säädetyllä tavalla. toimitukselle huomattavaa hat1ttaa. Kaupungilla
16758: Kolmannen momentin säännösten estämättä ja kunnalla olkoon oikeus vaaci'a myös 1 mo-
16759: voidaan järjestelyalueeseen teknisistä sy1:sta mentms,sa mainittujen alueiden vaihtamista sillä
16760: sisällyttää sellaisi'lt etupäässä vanhoja katu- ja tavoin kuin ,tässä momenci'ssa on sanottu. Jos
16761: 1iikeooealudta, jotka alueen lirkenteen järjestä- asia:nosa~set puolin tai toisin vaihtoja vaativat,
16762: misen kannalta tai alueen liikenneverkon lli:ttä- yldsiin tarpe~siin varattuj'a alueita älköön ilman
16763: mi<seksi ympäröiwin alueisiin ovat tarpeen. erhyistä syytä iätettäkö vaihtamatta.
16764: Alueet, joita ei ole 1 ja 2 momentin mukaM
16765: 16 §. erotettu sekä ne alueet, jotka vaihtojen johdosta
16766: Jos toimituksesta 15 §:ssä mainituila perus- ovat tulleet erotettujen tai lunastettavikså: mää-
16767: teella vapautettu kiinteistö hyötyy sen johdosta, rättyjen aludden sij':l'an, muodostavat j a e t t a -
16768: ettei sille toimituksessa määrätä velvollisuutta v a n a 1u e e n, joka vahvistettujen perusteiden
16769: osallistua yleis,iin tarpeirsllii!n tulevien alueiden mukaan on jaettava toimitukseen osalHsille
16770: luovuttam~seen, voida,an edun saajalta periä enin- maanomistaj:hlle (osakkaille). Yhteisen alueen
16771: tään mainittu,a luovutusvelvolHsuutt!a taikka omistajia käsiteltäköön tässä yhteydessä osak-
16772: kH<nteitstölle tullutta hyötyä vastaava korvaus. kaana, ellei aluetta toimituksen yhteydessä
16773: Kaupungin tai kunnan on nostettava korvaus- jaeta.
16774: koone paikallisessa aLioikeudessa viimeistään Jos kunta tai muu lunastamiseen oikeutettu
16775: vuoden kuluessa sirl!tä, kun järjestelytoimitus, ei käytä oikeuttaan eikä vaihtoa voida suorittaa,
16776: josta kiinteistö ero~;ettijln, s,aatettiJin loppuun voidaan yldsiin tarpcism varattu vakennuskort-
16777: ja a:lueiden luovutusvelvollisuus vahvistettiin. teli tai rakennustontti määrätä lunastettavaks~
16778: tai sisallyttää vahvistet:tava~ta arvosta jaettavaan
16779: 17 §. alueeseen.
16780: Järjestelysuuooitelman laatimista varten on
16781: -alueen kdtinteistöt arvioitava uudelleen. Suunrnc 19 §.
16782: telma perustuu vahvistettuun tai: hyväksyttyyn Jos alueelle vahv,i!stetun asema- tai rakennus-
16783: kaavaan. Suunn~telma:n perusteen'<t olev,an kaa- kaavan mukaan osakkaille jaettavan a:lueen arvo
16784: van mukainen ralkennusmaa-arvo määrätään nou- vähentyy entisestään sillä tavoin, ettei se vaSJtaa
16785: dattaen soveltuvin osin 12 § :ssä såädettyjä pe- as1anosa&sten maanomistajien katselmuksessa
16786: rusteiJta. todettua rakennusmaa-arvoa eikä järjestely sen
16787: 350 Lak.al. n:o 173
16788:
16789:
16790: vuoksi säilytä kili:nteistöjen arvoa, voidaan toi- oikeus koskee myös rakennuslain 104 §:ssä mai-
16791: mitus suorittaa vain siinä tapauksess,a:, että n1ttujw t~ealueita.
16792: 1 ) hakija sitoutuu korvaamaan arvonaJ.ennukse.n Jos 18 §:n 1 momentin nojail:a: erotettujen
16793: tai alueiden määrä jää vähä~semmähi kuin edellä
16794: 2) asianosW.<set maooonristajat, jotka edustavat 2 momentri!ssa on sanottu ja 1 momenti'SSa mai-
16795: vähintään kolmea neljättäosaa ( 314) mai- nittu hyöty selvästi ylittää erotettujen alueiden
16796: nitusta rakennusmaa~arvostaJ, antavat toimiL arvon, olkoon järjestelyvironomaisella valta ha-
16797: tukseen suostumuksensa ja lcirunnityksenhcl- kijan vaatimuksesta määrätä, onko puuttuva
16798: tijan etuuden sählytillseksi! asetetaoo riitt:tävä määrä korvattava rahalla vai atlJileUava osuutena
16799: v·akuus, ellei kOOnityksoohalt:ijan kirj·allista jaettavasta alueesta.
16800: suostumusta ole sa•atu. Jos edellä 18 §:n 1 momentm nojalla on
16801: Jos toimitusta ei 1 momentissa mainitusta erotettu suurempi alue, kuin hyötyä vastaten
16802: syystä voida suorittaa järjestelynä, jatkettakoon on eddlä olevien s·äännösten nojalla määrätty,
16803: si:tä hald:Jan vaatimuksesta 18 §:n 1 momen- tai: toimitus tapahtuu mainittujen ailueiden lunas-
16804: tissa mairnttujen a'lueiden lunastrunisena. tamrsehu halcijalle 19 §:n 2 momentissa maini-
16805: tulla perusteella, on lnna&tettavista etuuksista
16806: määrättävä alueiden käypää arvoa vasta'aJva
16807: 20 §. korvaus.
16808: Järjestelyviranomaisen on vahvistettava: jaet-
16809: tavalla alueella noudatett•ava jakoperuste. 22 §.
16810: Jaettarva alue voidaan jakaa järjestelyyn lu~ Jos järjestelyperusteena käytetään järjestelyyn
16811: vutettujen tilusten pinta-alojen suhteess•a ( nau- luovutettujen tilusten ra:kennusmaa~arvojen suh-
16812: tiotaperuste) tai arvojen suhteess·a ( arvoperus- detta, on 18 §:n 1 momentin mukaan erotetta-
16813: te). vista alueista määrättävä suoritettavaksi: käyvää
16814: Järjestelyvironomainen vo.iJ paikalliset olosuh- arvoa vastll:'ava korvaus, siitä OSJi:n kuin erotet-
16815: teet huomioonottaen määrätä yhtenäisen ja tasa- tujen aludden 3!tVO on suurempi k-uin järjeste-
16816: puolisen jakoperusteen. lystä t'<lli! järjestelyyn 1i!i;ttyvä'SJtä kaavasta tai kaa-
16817: Jos alueen kirlnteistönomista,jien enemmi·stö, vanmuutoksesta osakkaille välittömästi tuleva
16818: joka edustaa vähintään kolmea neljättäosaa hyöty. Hyötyä määrättäess'ä tulee ottaa huo-
16819: ( 314) alueen pmta-ail.ast:a ja katselmuslcirjojen mioon kaavan toteuttamisen aika sekä toteutta-
16820: mukaisesta rakennusmaa-arvosta on tehnyt sopi- misesta osakkaille koituvat menetykset. Kor-
16821: muksen, joka kohtuudeRa: täyttää edellä 3 mo- vauksetta erotettav,a pinta-ala ei saa ylittää 21
16822: mentissa asetetut vaatimukset eikä loukkaa § :n 1 momentissa säädettyä määrää eikä hyödyn
16823: ilmeisesti kenenkään oikeutta, vahvistettakoon pidättäminen saa johtaa 19 §:n 1 momentissa
16824: jakoperuste sopimuksen mukaisesti. Sopimuksen marlinittcihln seurauksiin.
16825: valmi:stelemisessa ja sopimukseen yhtymitSessä
16826: noudatettakoon, mitä tämän luvun 6 §:ssä on 23 §.
16827: säädetty. Jos järjestelyperusteena käytetään muuta pe-
16828: 21 §. rustetta, olkoon soveltuvi:n osin voimassa, miltä
16829: Kaupunki saa korvauksetta 18 §:n 1 momen- 21 ja 22 §:ssä on säädetty.
16830: t~ssa ma~ni:tuista alueista enintään nHn paljon,
16831: että ne yhdessä sellaisten alueiden kanssa:, jotka 24 §.
16832: aiemtilln on osakkailta rakennuslain 47 §:n ja Järiestelyviranomaisen on laadirttava järjestely-
16833: 71 § :n 2 momenrtin nojalla korvauksetta ero- suunnitelma neuvoteltuaan siitä maanomistajien
16834: tettu, vastaavat yhtä viidesosaa osakkaiden jär- tai näiden edustajien kanssa. Suunnitelmassa on
16835: jestelyyn luovuttamien ail.ueiden pinta-alrusta. esitettävä alueen kiintei:stöjen muodostamilnen,
16836: Tämän lisäksi erotettakoon toimituksessa kau- niitä koskevien oikeussuhteiden järjestäminen
16837: pungille ne alueet korvauksetta, joihin sillä ra- sekä laskelmat järjestelystä johtuvista suorituk-
16838: kennuslain 46 §:n ja 71 §:n 1 momentin mu- sista toimituskustannuksia lukuunottamatt,a.
16839: kaan on erottami:soikeus. Mikäli mahdollista, suunnitelmassa on esitet-
16840: Mhä edellä on sanottu kaupungin oikeudesta, tävä myös ne määräykset, jotka kaavan toteutta-
16841: soveliettakoon vastaavasti maalaiskuntll:'an sen risen ja suunnitelman täytäntöönpanon vuoksi
16842: asema- tai rakennuskaava-alueilla, erottamis- ovat tarpeen.
16843: Lak.al. n:o 173 351
16844:
16845: Jos on tehty sellainen sopimus, kuin edellä Kuoo.alle päältäpäin 18 § :n 1 ja 2 momentin
16846: 20 § :n 4 momentissa on sanottu, ja sopimus mukaan erotettavat alueet on tonttikiTja~alueehla
16847: kohtuudella täyttää järjestelysuunnitelmalle tä- muodostettava kaavoitusalueiden jakolai,ssa tar-
16848: män lain mukaan asetetut vaatimukset, tehköön koitetuiksi yleisiksi alueiksi ja maarekisteri~
16849: järj-estelyv~ranomainen suunnitelman sopimuk- alueella s,ella~siksi Mintei'Stöiksd! kuin jakolain
16850: sen mukaiseksi, jos se kenenkään o1keutta Hmei- 284 §:n 1 momentin 7 kohdassa on sanottu.
16851: sesti loukkaamatta käy päi!nsä. Jos sopimusta Alueiden erottami!nen järjestely,alueeseen ti-
16852: voidaan noudaJttaa vam osittain, mutta se voi lasta tai muusta tilajärjestelmään kuuluvasta
16853: käydä päinsä tekemättä muutoin sopimusta hyö- alueesta tapahtuu lohkoma:Ha.
16854: dyttömäks~, älköön järjestelyviranomainen ilman
16855: Osakkaille tulevat Hinteistöt on kaupungin
16856: erityistä syytä jättäkö sopimusta huomioon otta- asemakaava-alueella muodostettava tonteiksi,
16857: matt:a. maarekisterialueilla tiloiks~.
16858: 25 §. Toimituksessa voidaa:n tarpeen mukaan jakaa
16859: Jaettava alue on annettava osakkaille tarkoi- yhteisiä alueilta. Uusi:a yhtdsiä alueita lilintds-
16860: tuksenmukais,iksti kiintmstöiks:i muodostettuna töjen varpdsilin olkon lupa perustaa, jos etuuden
16861: vastaten kunki:n osakk'.l'a:n järjestelyyn luovutta- järjestäminen tällä tavoin on selvästi muita
16862: mia tiluks<ia j<a: etuuksia sen mukaan, lruin hä- tapoja edulLisempi eikä toimenpiteestä aiheudu
16863: nelle vahv,~stetun jakoperusteen mukaan on hatittaa kaavan toteuttamiselle. Muodostettaville
16864: tuleva. ki~ntcistöill.e ei saa antaa osuuksia muihin kuin
16865: Jos asema- j,a rakennuskaavan taikka muiden tässä momentissa mainittuihin yhteisiin.
16866: raken<t:a:mista koskevien määräysten vuoksi Jakolaissa ja kaavoitusa:lueiden i'akola:issa tar-
16867: jakoperustetta vastaavia osuuksia ei voida antaa, koitettujen rasiteoikeuksien lakkauttaminen ja
16868: on tasortus suodtettava rahana tai osakkaan muuttaminen olkoon sallitttu tarpeen mukaan.
16869: suostumuksella pysyvänä vuokraoikeutena, huo- Uus~en ras.i:tteiden ja vältiaikaisten oikeuksien
16870: neiston hallintaan oikeuttavilla osakkeina tai perusrtam<inen ollwon saliVttu siinä laajuudessa
16871: maatiluks<i<na, jotka voivat sijai<ta myös järjestely- ja ni<1llä edeHytyksi:llä kuin koovoi<tusaluciden
16872: alueen ulkopuolella. jakohllin 6 luvussa on säädetty.
16873: Kiilnteistöjä ei saa vastoi:n osakkoorn suostu- Osakkaiden suostumuksella voidaoo sellaiset
16874: must:a määrätä yhteisomistukseen, ellei järjeste- kimteistönosuudet tai järjestelyperusteen mukai-
16875: lyyn luovutettu omaisuus ennestään ollut yhteis- set etuudet, jotka muutoin 27 § :n säännösten
16876: omistuksessa. Yhteisomistus voidaan järjeste- mukaan oHsi määrättävä lunastettaviksi muo-
16877: lyssä os,akkaiden pyyoo.östä purkoo, jos se hai- dosta!a yhtiöksi si:irnä järjestyksessä kuin laissa
16878: ta1llla käy päinsä. asunto-osa!keyhtiöistä ( 30/26) on säädetty.
16879: Jos osakkaan järjestelyyn luovuttamaJlla Jos yhciön muodostamis1la on järjestelyn kan-
16880: alueella oleV'an rakennusomaisuuden arvo on naLta pidettävä tarkoituksenmukaisena, on yh-
16881: huomattava ja rakenteet voidaan olennaisin osin tiön muodostamiselle asetettava määräaika, jonka.
16882: säilyttää, on säilytettävä rakent:eet, mikäli mah- kuluessa muodostettua yhtiötä käsitellään toimi-
16883: dollistta, sisällytettävä osakkaan jako-osuuteen. tuksessa osakkaana. Mitä edellä on s<anotru
16884: Jos rakennukset t~ muu rakennusomaisuus asunto-osakeyhtiiöstä ·soveHeHakoon myös toi-
16885: järjestelyn johdosta vaihtaa offiiistajaa, on omai- mitukses'S'a perustettuun avoimeen yhtiöön.
16886: suudesta, siltä osiin kmn sd!tä ei voida korvata Jos yhtiöön li!itet:tävään osuuteen kohdistuu
16887: vastaavarlla omai:suudel1a, määrättävä käyvä kor- kiinmtys, meneteltäköön sen suhteen, niinkuin
16888: V'aus. Laki olkoon sama, jos omaisuutta on mää- 31 ja 32 §:issä on sanottu, elleivät osapuolet
16889: rätty purettlavaksi tai s11rrettäväks:i ja siitä sovi panttioikeuden 1akkauttamises:ta.
16890: aiheutuu vahinkoa. Järjestelyalueella olevan maanvuokra:-, noo--
16891: tinta- ja muun kitinteistöön kohd~stuv·an pysyvän
16892: oikeuden voimaan jäämisestä, s11rtämisestä tai
16893: 26 §. lunastamisesta määrätköön järjestelyviranomai~
16894: Toimituksessa on suoritettava tarpeelliset nen. Elleivät asianosaiset sovi siinä yhteydessä
16895: tilusjärjestelyt. KiinteistönmuodosG~:mismenette tapahtuvan edunmenetyksen korvaamisesta, mää-
16896: lyssä noudatetaan soveltuvin ostin niitä sään- rättäköön siitä järjestelysuunnitelmassa.
16897: nöksiä, joita jakolain mukaan on uusjaossa nou- Jos suunnitelmassa on kaavasta johtuen mää-
16898: datettava. rättävä oikeuks~a kohdistumaan eri tasoihin eci
16899: 352 Lak.al. n:o 173
16900:
16901: tavoin, määrätköön järjestelyviranomruinen, ellei- nen lainoitus kuin asuntotuotantolaissa on sää-
16902: vät asia:nos·ai:set stilhä sovi, oikeuksien käyttämi>- detty.
16903: sestä rasite-, nautmta- tai vuokrao:ikeutena ja Järjestelyss·ä muodostettujen kiinteistöjen ra-
16904: vahv:istakoon myös etuuks11le käyvän arvon jär- kentamisesta muutoin, rakentamiskehoituksen
16905: jestelyssä noudatettavaksi. antamisesta ja lunastamisesta rakentamiseen käy-
16906: tettäväksi olkoon voimassa mitä rakennuslaissa
16907: 27 §. on säädetty.
16908: Jos osakkaan osuus ei! edellytä kokona~sen Kunnan on pantava vireille 1 momentissa
16909: kiinteistön muodostamista eikä osakaJs ole toisen mainittu :lunastJaminen paikkakunnan alioikeu-
16910: kanssa sopi:nut osuuksien käyttämisestä yhdessä, dessa, menettämisen uhalla, vi~meistään vuoden
16911: sillä tavoin kuin 25 §:n 7 ja 8 momentissa on kuluessa asetetun määräajan päättymisestä. Jos
16912: sanottu, on järjestelyviranoma~1sen järjestelysuun- maanomistaja haluaa saada edukseen määräajan
16913: n~telmrussa määrättävä osuuksien lunastam]sesta
16914: pidennyksen, vaatikoen shä samassa oikeuden-
16915: tai täydentämisestä rahakorvausta vastaan. käynnissä, ja olkoon kunta velvollinen näyttä-
16916: Oikeus lunastamiseen on suuruusjärjestyksen mään, ettei 1 momentissa malinittua viivytystä
16917: mukaan ni<illä osakkailla, joiden osuuksilla ja ole tapahtunut.
16918: järjestelyssä säilytettäväksi määrätyllä rakennus- Ellei kunta käytä tai luovuta tämän pykälän
16919: omaisuudella on suurin arvo. nojalla lunastamaansa aluetta rakennettavaksi
16920: Jos joku lunastamiseen oikeutettu ei: asetetun kolmen vuoden kuluessa lunastamisesta, olkoon
16921: määräajan kuluessa ilmoita järjestelyviranomai~ entisellä omisvajalla tai smä, johle hänen orkeu-
16922: seHe oikeutensa käyttämisestä, olkoon muilla tensa on siirtynyt, oikeus lunastaa alue takais•in
16923: os·akbiHa, joiden osuuksista ei ole muodostettu lunastuksessa määrätyllä, rahanarvon muuttu-
16924: tiloj-a, valta edellä säädetyn järjestyksen mukaan mista ja tehtyjä parannuksia vastaavasti karja-
16925: vaatia lunastamista. tulla hinnalla. T akaisinlunastamiskanne on me-
16926: Ellei lunastamiseen halukkaita ilmaannu, mää- nettämisen uhalla pantava Viiteille kuuden kuu-
16927: rättäköön vähäis·et osuudet kunnan lunastetta- kauden kuluessa määräajan päättymisestä.
16928: vi:ksi tai Hi1tettäv:iksi osuuden täydennykseksi
16929: täyttä rahakorvausta vastaoo. Uittämistä älköön 29 §.
16930: suori:tettako vastoiln osakl:..aan tahtoa. Järjestelysuunn1telman l:aatimi:sta varten hank-
16931: Kehoitus lunastamisoikeuden käyttämiseen on kikoon järjestelyvillanomainen kiinteistöjen ra-
16932: annettava asianomaiselle todisteellisesti tiedoksi. situstodd!stukset toimituks·essa käytettäväksi:.
16933: Lurmstamis·tarjouksen jättämtsaikaa ei saa mää-
16934: rätä 14 päivää lyhyemmäks~. 30 §.
16935: Kun 18 §:n 1 momentin mukaan erotettu
16936: 28 §. alue toimituksen tcltua lainvoimaiseksi stilirtyy
16937: Jos järjestely on suoritettu siinä tarkoituk- asianosaisen kunnan omistukseen, raukeavat
16938: sessa kuin 1 luvun 1 § :n 3 momentissa on sa- alueeseen kohdistuvat oikeudet. Jos kiintcistö,
16939: nottu, voidaan kiinteistöt hakijan vaatimuksesta josta alue erotettilin vastaSii kiinnityksen tai
16940: suunnitelmassa osoittaa muodostettaviksi eh- maksamattoman kauppahinnan oikeutta koske-
16941: dolla, että kunta saa lunastaa kiinteistön, jonka vien säännösten mukaan saamisesta ja kiinteistön
16942: kaavan mutkaista rakentamista ei ole aloitettu omistajalle on suoritettu alueesta korvausta, on
16943: määräajassa. Määräaikaa ei .saa asettaa lyhyem- saamisen haltJi:jalla korvaukseen s•amanlainen
16944: mäksi kuin viideksi vuodeksi siitä lukien, kun oikeus kuin hänellä oH lciinteistöön. Järjestely-
16945: järjestely päättyi ja sai lainvoiman. Jos rakenta- viranomai!nen voi määrätä korv·auksen maksetta-
16946: minen kunnasta johtuvan toimenpiteen kuten vaksi omistajalle, jos jäljelle jäävän l.ci!inteän
16947: rakennuskiellon tai rakennuslupamenettelyn vii- omaisuuden harkitaan täysin vastaavan sa-ami-
16948: västymisen vuoksi on estynyt, olkoon kiinteis- sesta taoi saamisen haltija on antanut maksamic
16949: tön omista:jalla oikeus saada määräaikaan vas- seen kirjallisen suostumuksen. Muutoin kor-
16950: taava pidennys. vaus1Jen tallet~miseen läämnhallitukseen kiin-
16951: Muutoin voida.an 1 momenci1ssa säädetty ehto nityksenha!ltii'a:n varalle sekä korv·aussumm:ien
16952: asett'<l!a järjes!telytoimituksessa, jos alueen raken- maksamiseen sovellettakoon niitä säännöksiä,
16953: tamista on pidettävä kunnan kannalta erittäiln joita kruinteän omaisuuden pakkolun:astamiiS·esta
16954: tärkeänä ja hankkeille voidaan järjestää sellai- ylciseen tarpees·een annetun laJin mukaan on
16955: Lak.al. n:o 173 353
16956:
16957: noudatettava, kun saamisen vakuutena oleva muistutuksensa siinä järjestyksessä kuin tämän
16958: kHnteis<tÖ pakkolunastetaan. luvun 5 §:n 3 ja 4 momentissa on sanottu.
16959: Jos suunnitelmaa vastaan on es,]tetty muistu-
16960: 31 §. tuksia, on järjestelyviranomaisen julistettava nii-
16961: Kun kiinteistöjen muodostamiseksi on lunasta- den johdosta antamansa lausunto toimitusko-
16962: maHa täydennettävä osuuks>i<a slillä tavoin kuin kouksessa, josta sopimuks~sta riippumatta on
16963: tämän luvun 27 §:ssä on sanottu, noudatetta- erikseen tiedotettava muisrutuksen tekijöiUe.
16964: koon menettelyssä soveltuvin osin ni±tä säänr
16965: nöksiä, joita kaavoi:tusaluerden ja!kolain 40, 41 34 §.
16966: ja 42 § :iten mukaan on noudatettava toncinosan Jos toimitus on s·aatettu 3 luvussa mainitun
16967: lunastami:sessa. viilitysiautakunnan käsiteltäväksi, lykättäköön
16968: Jos järjestelyssä muodostettuun kiinteistöön toimituksen käsittely siltä osin välityslautakun-
16969: on tullut osuuks~a, jotka vastasivat kahteen tai nan valmistumiseen ja si:itä annettuun päihök-
16970: useampaan kiJinteistöön kuuluneita alue~ta, tilo- seen saakka.
16971: jen yhteisiä alueita tcai muita alueita, jotka eivät Tekn~siä tehtäviä sekä järjestelyalueen paa-
16972: olleet kiinteistöjä, järjestelyviranomaisen on luttamista ja pyykittämistä sdlruseha osin, jonka
16973: järjestelysuunnitelmass<a lll!llsuttava kiinnitysvas- sekä kunta että asianosaiset ovat hyväksyneet
16974: tuun järjestämisestä klii!nteistöllä. Ellei tästä ja johon mahdollinen muutos ilmei:sesti ei va!i-
16975: laista muuta johdu, Hinnitysvastuun järjestämi- kuta, olkoon lupa suorittaa väHtyslautakunta-
16976: nen edellä mrunitun lausunnon perusteella käsittelystä huolimatta.
16977: olkoon luvallinen siinä la<ajuudessa ja rriillä
16978: edellytyksillä kuin siinä menettelyssä, jossa kiin- 35 §.
16979: tei:stötuomari kaavoi<tusalueiden jakolain 7 luvun Kun väliltyslautakunrtl!an lausunto on toum-
16980: säännösten nojalla antaa suostumuksen tontin- tettu järjestelyviranomaiselle taikka as,ia on
16981: muodostukseen. välityslautakunnassa rauennut, antakoon järjes-
16982: Jos toimitus on koskenut vain os·aa kiinteis- telyviranomainen päätöks<en suunnitelman vah-
16983: töstä tarkka: osakkaa:n osuudesta on muodostettu vistamisesta. Jos suunnitelmaa on olennaisesti
16984: useita kiinteistöjä, olkoon järjestelyviranomai- muutettu, on se ennen vahvistami<sta saatettava
16985: sella valta osakkaa:n pyynnöstä antaa lausunto ashmosaisten tietoon, nii.nlrui'n tämän luvun
16986: ki]nn1tysvastuun j~akaantumi'sesm eri! ki'int:eis- 33 §:n 1 momentissa on s·anottu.
16987: töille. Vaatimus kiinnitysvastuun jakamisesta on
16988: tehtävä v:i!imeistään tämän luvun 33 §:n 1 mo- 36 §.
16989: mentissa mrunitun muistutuksille varatun määrä- Järjestelysuunnitelmasta tulee esittää:
16990: ajan kuluessa. 1. Alueen kartta:, joka osoittaa klinrteistönmuo-
16991: dostuksen, lciinteistöjen tunnukset j-a kiin-
16992: 32 §. teistöjen rajat;
16993: Jos kiinnitysvastuu 31 § :n 3 momencin no-
16994: jalla määrätään j·~aantumaan taikka kHnteistön- 2. Tarpeelliset se1Ltelmät kiinteistönmuodosta-
16995: osia tari alueita vapautetaan ki'i:nnitysva:stuusta, misesta ja kiinteistöjen pinta-aloista·; vanhat
16996: on kHnmtyksenhaltijaa kuuLtava, ellei hän ole ja uudet kiinteistöt ja niiden omistajat, seli-
16997: antanut toimenp1teeseen kirjal1ista suostumus- telmät luovutettuj·en ja lunastettujen aluei-
16998: taan. den arvosta ja pinta-a:loista;
16999: Jos vaatimus kiinnitysvastuun jakamisesta on 3. SelV1itys osuuksista uusiin ja vanhoihin yh-
17000: tehty ja kiinmtyksenhaltijaa on sen vuoksi tai teisiin etuuks<iTn ja alueisiin;
17001: 30 §:n ja 31 §:n 1 j'a 2 momentin säännösten 4. Selvitys vuokra-, rasite-, nautintae ja muiden
17002: muka<an kuultava, kutsukoon järjestelyviran~ <i'keuksien järjestämisestä;
17003: omainen ldinnityks:enhahijan tomrutukseen kuul- 5. Rahasuoritukset, niiden suoritustapa ja sum-
17004: tavaksi tämän luvun 2 § :ssä mmttua erityis- ma, suoritusruka, Iuontaris·suoritusten suori:t-
17005: tiedoksrantoa käyttäen. tamisrapa ja raha-arvo sekä suorilltam~saika:;
17006: 6. Luettelo lakkautetuista oikeuksista;
17007: 33 §. 7. Asetetut vdvrutteet ja muut tarpeelliset
17008: Asia:nosailsille on vaTattava: ·tilaisuus tutustua täytäntöönpanomääräykset;
17009: järjestelysuunnitelmaan sekä esittää sitä vastaan 8. Valiitusosoitus.
17010: 45 173/75
17011: 354 Lak.al. n:o 173
17012:
17013:
17014: 37 §. viran puolesta om~stajalle l~uukauden kuluessa
17015: Kun to11mtus on ju1istettu päättyneeksi ja rekisteröimisestä.
17016: toimitukseen kuuluvat tehtävät, joiden suoritta-
17017: miselle ei ole varattu elliks:een määräarkata, on 42 §.
17018: suoritettu, on toimituksen kartat ja asi,akirjat Jos eri kiinteistöistä tai kiinteistönosista
17019: jätettävä tarkastettavaksi. Toitcitus on merkit- os,akkaalle muodostettua kiinteistöä ei ole vapau-
17020: tävä as~anomaiseen kiinteistörelcisteriin, kun se ~ettu khlnnityksistä, on näistä kiinteistöjä tai
17021: on tarkastuksessa hyväksytty. jootakin niistä rasittava kiriJnnirtys voimassa koko
17022: Kaupungin asemakaava~ueella tehdyn toimi- muodostettuun Hinteistöön.
17023: tuksen tarkistamisesta ja rekisteriin merkitsemi-
17024: sestä olkoon tässä laissa säädetyin poikkeuksin 43 §.
17025: voimassa, mitä kaavoitusalueiden jakolaissa on Toimituksessa osakkaille muodostettuihin
17026: vastaavren kHntcistöjen osalta s,äädetty. Jos ki~nteistö±hin kohdistuvat kmnnitysvastuun muu-
17027: useista kHnteistöistä koostuvan kiinteistön kii~ tokset tclevat voimaan, kun ne on 42 §:ssä mai-
17028: nhysvastuu on järjestetty sillä tavoin kuin nitun as~akirj,an perusteella merkitty kiiJnnitys-
17029: 31-32 §:ssä on sanottu, on järjestelystä ilmoi- as,iain pöytäkirjaan ja kiinnitysre~sterim.
17030: tettava kiinteistötuomar.ill.e. K~intdstöt voidaan Ki:inni!tysva<stuun muutoks<ista johtuvien mer-
17031: merkitä rekistericin riman sellaista menettelyä kintöjen tekemisee..'1: alkuperäisiin asiakirjoihin
17032: kuiln kaavo~tusalueiden 7 luvussa on säädetty. sekä tässä tarkoitettuun hakemusmenettelyyn
17033: Tarka:Stuksen yhteydessä toimitusta ei voida muutoin sovellettakoon kaavoitusalueiden jako-
17034: jättää S'ikseen. lain 111-114 §:ssä säädettyä menettelyä tästä
17035: Maarekisterijärjestelmään kuuluvia kiinteis- laista johtuvin poikkeuksån.
17036: töjä käsittävän toimituksen tarkastamrsessa ja
17037: rekisteröimisessä noudatettakoon jakolain sään-
17038: nöksiä, ellei tästä laista muuta johdu. 3 luku.
17039: Järjestelytoimi'tuksen tarkastaminen on teh-
17040: tävä kiireel1isesti. Muistutusten käsittely, välityslautakunta.
17041:
17042: 38 §. 1 §.
17043: Jos toimituksesta on valitettu, suoritta'a tar- Jos järjestelyperustetta, järjestelysuunnitelmaa
17044: kastuksen maaoi:keusinsinööri. tai katselmusasiakirjoja vastaan esitetään muis-
17045: Jos valitus koskee yksinomaan rahakorvauks1a tutus, jota kannattaa vähintään puolet as~an
17046: tai muuta sellai:sta asiaa, joka ei suoranalisesti os,aisten lukumäärästä sekä jakoperusteen mu-
17047: valfkuta ldinteistönmuodostukseen ja reldsteröin- ka'an lasketusta osuudesta, on järjestelyviran-
17048: tiiD, olkoon maaoikeudella valta määrätä, miltä omaisen saatettava asi!a ennen suunnitelman
17049: osin toimitus on merkittävä asianomaisiiln rekis- vahV<istami:späätöksen antamista välityslautakun-
17050: tereihln tai miltä osin se tulee lari!rwoimaiseksi nan tutkittavaksi.
17051: valituksen käs1ttelystä riippumatta. Jos as1anosa1nen halu'.l.ta saattaa 1 momentissa
17052: mainitun asian välityslautakunnan käsiteltä-
17053: 39 §. väksi, tehköön siitä Va'atimuksen viimei:stää:n
17054: Jos ka~kki asianosaåset ova:t hyväksyneet toi- 2 luvun 33 §:ssä mainitussa toimituskokouk-
17055: mituksen, toimitus voidaan tarkastaa ennen vali- sessa ta~i siellä asetettavassa määräajassa.
17056: tusajan päättymistä. Välityslautakuntakäsittelyyn asiat on säädet-
17057: tävä yhdellä kertaa sen jälkeen, kun järj·estely-
17058: 40 §. v·iranoma~nen on antanut muistutuks&sta 1ausun-
17059: Toimitus tulee lainvoima:iseks±, kun se on tonsa ja se on 2 momentissa m~itussa kokouk-
17060: tarkastuksessa hyväksytty ja merkitty asi,an- sessa asi'anosaisille julistettu.
17061: omai!see..tl kiinteistörekisterfu:I,,
17062: 2 §.
17063: 41 §. Välityslautakuntaan valitkoon kunta edustajan
17064: Ote la'mvoima±sen toimituksen asi!anomais·t:a ja tälle varamiehen sekä as,i<anosais-et maanomis-
17065: ki!inteistöä koskevasta seHtelmästä on sen mu- uajat edustajain ja tälle varamiehen. Valitkoon
17066: kaan, kuin asetuksella säädetään, toimitettava sitten näin valitut yhdessä puheenjoht:ajan.
17067: Lak.al. n:o 173 355
17068:
17069: Välityslautakunnan jäsenen kelpoisuudesta ja 3 §.
17070: menettelystä vä1ityslauvakunnassa olkoon sovel- Muutoksenhausta maaoikeuden päätöksiin
17071: tuvin osh voimassa, mitä välimiesmenettelystä noudatettakoon soveltuvin osin, mitä jakolain
17072: 4 päivänä helmikuuta 1928 annetussa laissa 41 luvussa on säädetty tästä laista johtuvin
17073: ( 46/28) on säädetty. poikkeuksin. Muutoksenhaukuoikeutta ei ole
17074: Ellei välityslautakunnan jäseniä ole asetettu jakolain 3 3 2 § :ssä säädetyissä tapauksissa eikä
17075: järjestelyviranomaisen määräämässä ajassa, voi myöskään oikeudenkäyntikustannuksia 1Jai muita
17076: lääninhallitus järjestelyviranomaisen taikka vel- rahakorvauksia koskeviin päätöksi!in, ellei kor-
17077: vollrsuutensa täyttäneen osapuolen pyynnöstä kei:n oikeus oikeudenkäymiskaaren 30 luvun
17078: uhkasakolla pakottaa niskotteleva:n täyttämään 3 § :n 2 kohdan nojalla myönnä muutoksen-
17079: velvollisuutensa. Lääninhallituksen päätökseen ei hakulupaa.
17080: saa ha:kea muutosta.
17081:
17082: 3 §. 5 luku.
17083: Välityslautakunta kuulkoon asianosa:lsm ja
17084: antakoon lausuntonsa viipymättä. Kustannukset ja niiden suorittaminen,
17085: Lausunto on laadittava kirjallisesti ja siihen ennakkohaltuunotto.
17086: on merkittävä julista:mispäivä sekä -pa·ikka.
17087: 1 §.
17088: Kappale 1ausuntoa on toimitettava järjestely-
17089: viranomaiselle sekä pyynnöstä annettava asbn- Järjestelytoimituksen toimituskustannukset
17090: suoritetaan etukäteen kunnan varois,ta. Järjes-
17091: osa:iselle.
17092: telyviranomaisen on järjestelysuunnitelmassa
17093: VäHtyslautakunta määrätköön itselleen kor- määrättävä, missä suhteessa ne kust::mnukset,
17094: vaubet kustannuksista sekä kohtuullisen palk- joita ei: ole suoritettava yleisistä varoista, on
17095: kion, jotka luetaan toimituskustannuksi:in ja perrttävä järjestelystä hyötyneiltä asianosaisil:ta.
17096: suorhetmm järjestelyviranomaisen käyttöön Maksujen suuruuden määrää järjestelyviran-
17097: osoitetuista varoista. oml!!i:nen sen jälkeen, kun suunnitelma on tullut
17098: la:invoimaiseksi. Erityi's,istä syrstä maksamiseen
17099: voidaan myöntää lykkäystä tl!!i vahvistaa maksut
17100: 4 luku. suorhettaviksi enintään kymmenen vuoden
17101: Muutoksenhaku. aikana vuotuismaksuin. Kunnan lopuHiseksi me-
17102: noksi jääv1en kustannusten laskemisperusteista
17103: 1 §. säädetään asetuksella.
17104: Järjestelytoimituksessa tehtyyn päätökseen Ellei määrättyjä maksuja sovinnolla suoriteta,
17105: voidaan hakea muutosta valittamalla maaoikeu- olkoon niiden perimisestä voimassa, mitä verojen
17106: teen siinä järjestyksessä, kuin jakolain 314 §:ssä ja maksujen perimrsestä ulosottotoimin on sää-
17107: on sanottu. Kaupungin asemakaava~alueella suo- detty. Tässä mainittujen s·aatavien etuoikeus
17108: ritetusta toimituksesta tehty vali<tus voidaan määräytyy sen mukaan, mitä julkisoikeudel1isten
17109: jättää myös asianomai·seen maistraatt.hln tai jär- saatavien etuoikeudesta on säädetty.
17110: jestysoikeuteen, joiden tulee va:lituksen suhteen
17111: menetellä niin kuin kaavoitusalueiden jakolain 2 §.
17112: 69 §:n 2 momentissa on sanottu. T oim1tuksess.a määrä ttyjen tilisuoritusten
17113: Valitusaika luetaan siitä, kun toimiitus on
17114: 1 velkoja:na ja velallisena toimi± kunta. Suoritukset
17115: julistettu päättyneeksi tai, jos päätös on annettu erääntyvät järjestelyn tultua bi:nvoimaJiseksi,
17116: julkipanon jälkeen, päätöksen antamisesta. ellei toimitubessa määrätystä suoritusjärjestyk-
17117: Ennen toimi>tuksen lopettamista ann.etusta sestä muuta johdu.
17118: päätöksestä saa erikseen hakea muutosta vain, Kunnalle takarsi!n perittävien suoritusten peri-
17119: jos päätöksellä on hylätty estemuistutus tai vaa- mrsestä järjes'velyviranomai'Sen määräämällä ta-
17120: timus olla toimituksess·a asianosaisena. valla ovat muodostetut khlnteistöt panttina j·a
17121: sovellettakoon perimiseen muutoin, mitä tämän
17122: 2 §. luvun 1 § :n 2 momentissa on sanottu.
17123: Jos vaHtus koskee kysymystä, joka on ra't- Muulla tavoin määrättyjen suoritusten täy-
17124: lmistu kaavoituksen yhteydessä, jätettäköön va- täntöönpanoon sovellettakoon, mitä jakolain 33
17125: litus tutkimatta. luvussa on säädetty.
17126: 356 Lak.al. n:o 173
17127:
17128: 3 §. tavien 6 prosentin korkoineen. Näiden perimi-
17129: Tarpeelliset kustannukset, jotka asianosaiselle sestä on voimassa, mitä verojen ja maksujen pe-
17130: ovat allheutuneet hänen etunsa valvomisesta rimisestä ulosottotoimin on säädetty.
17131: sellaisessa järjestelytoimi'tuksessa, joka on suo-
17132: ri!tettu 2 luvun 19 §: ssä mai.rnttuna lunasta- 6 §.
17133: misena tai jätetty sikseen, on järjestelyviran- Jos järjestelyalueelle tulevan suurehkon ra-
17134: oma:isen määrättävä haroijan korvart:tavaksi. kennushankkeen, jolta on yleistä merkitystä,
17135: SeUaJiselle as~anosaiselle muutoin, jota ei saa- toteuttaminen ei siedä viivytystä, sovellettakoon
17136: mansa hyödyn perusteella on pidettävä velvol- ennakkohaltuunottoon ja siiitä määrättävhln kor-
17137: Hsena omalla kustannuksellaan toimituksessa vauks~in, mitä edellä 5 §:ssä on sanottu. Tässä
17138: etujaan valvomaan, määrätköön kulujen vaati- säädetty ennakkohaltuunottolupa voidaan myön-
17139: muksesta korvauksen järjestelyviranomainen. tää, jos hankkeelle on voi:massaoieva rakennus-
17140: Korvaus on luettava toimituskustannuksiin. lupa, anomuksessa tarkoi:tettu järjestelyperus-
17141: teen mukainen osuus kuuluu haltijalle ja kunta
17142: 4 §. puolta:a ennakkohaltuunoton myöntämistä.
17143: Milloin se kustannusten suuruuden ja kunnan
17144: taloudellisen aseman vuoksi katsotaan tarpeelli- 7 §.
17145: seksi, valtioneuvosto voi valtion tulo- ja meno- Jos joku järjestelytoimituksen johdosta me-
17146: arviossa osoitetuista varoista myöntää kunn~lle nettää asuntonsa tai e1inke1nonsa tai ammatin-
17147: avustusta tästä laista johtuv1in menoihin. harjoittamisen jatkamismahdoHrisuuden, voi jär-
17148: Lunastuksesta johtuv<ien suodtust,en sekä jestelyviranomainen kohtuussyistä esittää val-
17149: tilisuoritusten perimistä ja maksamista varten tion tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen osoi-
17150: kuntaan voidaan perustaa e1:1ityinen rahasto. tetursta varo±sta asianomaisen viranomaisen
17151: myönnettäväks1 halpakorkoista lainaa tai korko-
17152: tukea uuden asunnon hankkimista taikka elin-
17153: 5 §. keinon jatkamista varten. Valtioneuvosto on
17154: Jos järjestelyalueen tai: siihen Hittyvän kaava- oikeutettu antamaan asi<asta tarkemmat mää-
17155: alueen rakentami'seksi on välttämätöntä, järjes- räykset.
17156: telyviranomainen voi myöntää kunnalle ennen
17157: suunnitelman lainvoima:iseksi tulemista oikeuden Edellä säädettyä tukea annetaan vain, jos
17158: ottaa tarkoitukseensa käytettäväksi ne alueet, hakijalla ei muun lainsäädännön mukaan ole
17159: jotka vahvistetun kaavan mukaisesti on päältä- oikeutta vastaavi±n etuuksitin.
17160: päin 2 luvun 18 § :n nojalla erotettu yleisiin
17161: tarpersiin.
17162: 6 luku.
17163: Antaessaan 1 momenti'Ssa mainitun oikeuden,
17164: järjestelyviranomaisen on s,amalla määrättävä Erinäisiä säännöksiä.
17165: ennakkokorvauksen suoritt::am~sesta. Ennakko-
17166: korvausta on määrättävä suoritettavaksi, jos kor- 1 §.
17167: vauksen maksaminen korvaukseen oikeutetulle Tämän lain mukaan tehtävään järjestelytoimi"
17168: muutoin '.'1ivästyis,i: ja si~tä ariheutuisd: hänelle tukseen voridaa1n ottaa eri kyliin kuuluvi~ tiloja,
17169: huomattavaa haiuaa. Korvauksen määrä on tilanosia, yhtei'Sii.ä alueita sekä myös muita tHuk-
17170: enintään kaksiJlwlmasosaa korvattavan omaisuu- sia, jotka ennestään eivät kuulu till:ajärjestelmään,
17171: den arvosta, sen mukaan kuin korvaukseen jos se toimituksen suorittamisen kannalta on
17172: oikeutetun oloihin katsoen harkitaan kohtuulli- tarpeellista.
17173: seksi. Ennen haltuunottoluvan ootamista ja kor- 2 §.
17174: vauksen määrääm~stä on korvaukseen oikeu t:e- Tämän la:iJn 2 luvun 18 § :n mukaoo muodos·
17175: tulle varart:tava ci:la~suus tulla kuulluksL Järjes- tettu alue merkitään maarekis,terii.n: siilä 1Javoi!Il
17176: telyviranomaisen on määrättävä korvauksen kuin pakkolunastetun alueen maarekist:erilin
17177: nostamis,esta tai tallettamisesta. merkitsemisestä on säädetty. Jos alueeseen kuu-
17178: Jos korvaukseen oikeuretulle havaitaan mak- luu ed ky;li~n kuuluvaa maat::a, annetaan alueelle
17179: setun ennakkokorvauksena enemmän kuin hä- numero s,finä kylässä, johon se sijaintinsa puo-
17180: nelle lopullisesti on tuleva, on korvauksen saliJija lesta parhaiten sopiW.
17181: velvollinen paloottamaan llikaa saamansa mää· Kunnan omis,tamiin k!atu- taru virkistystarkoi-
17182: rän en11!akkokot'.'auksen maks:amispäivästä luet· tuksiin muodostettuihin tässä pykälässä mainit-
17183: Lak.al. n:o 173 357
17184:
17185: tuihin kiinteistöihin ei saa myöntää lainhuutoa köön viran puolesta oikeaksi todistettu ote
17186: tai kiinnitystä eikä niitä saa ulosmitata. toimhuskirjasta sellaisesta alkuperäiesestä saanto-
17187: kirjasta, kuin lainhuudatuslain (86/30) 6 §:ssä
17188: 3 §. on sanottu.
17189: Jos tämän lain mukaan muodostettuun kiin- 6 §.
17190: teistöön on liitetty vähärsiä ennestään yhteisiä Mhä tässä laissa on sanottu vakuuden asetta-
17191: aludta tai ennestään ldinteistöihin kuuluma-tto- misesta, ei koske valtiota eikä kuntaa.
17192: m~a tiluhia, voidaan 1Httäminen suorhtaa mant-
17193: taaleja muuttamatta. 7 §.
17194: Jos joku rikkoo järjestelyviranomaisen anta-
17195: 4 §. maa'! määräyksen sekä tästä laista johtuvat mää-
17196: Järjestelytoimituksen osakkaan järjestelype- räykset omaisuuden käsilttelemisestä järjestely-
17197: rusteen mukamen osuus voidaan muodostaa yh- toimhuksen aikana, sovellettakoon häneen nHtä
17198: deksi tad: useammaksi kiinteistöksi, vaikka osuu- pakkokeinoja ja ra:ngaistustoimenpirteitä, jo~sta
17199: teen oHsi kuulunut alueilta tai osia eri ki:inteis- rakennuslain 144-146 §:ssä on säädetty.
17200: töistä tai kokonaisia kiinteistöjä, jotka kuuluvat Järjestelyviranomaisella olkoon valta saattaa
17201: samaan kylään tai järjestelyaluees,een otettuihin asia maalla lääninhallituksen ja kaupungissa
17202: eri kyliin tai eivät kuulu ennestään maarelcisteri- maistraatin tai järjestysoikeuden käsiteltäväksi
17203: järjestelmän mukaisiin tiloihin. 1 momentissa mainritussa tarkoituksessa.
17204: Polirsivira:nomainen olkoon velvolHnen anta-
17205: 5 §. maan asiassa tarpeellista virka-apua, milloin
17206: Milloin osa tämän lain mukaan muodoste- oikeus virka-avun antamiseen on ilmeinen.
17207: tusta k~i:nteistöstä on hankittu saannolla, joka on
17208: huudatettava, on koko kiinteistö säädetyssä jär- 8 §.
17209: jestyksessä huudatettava. Tämän lain voimaanpanen valvonta kuuluu
17210: Jos järjestelytoimituksen yhteydessä ennes- maanmittaushallitukselle.
17211: tään olevasta kiLnteistöstä tai kiinteistönosasta
17212: on muodostettu useita kiinteistöjä, saadaan 9 §.
17213: niille kullekin erikseen hakea lainhuuto. Tarkemmat säännökset tämän lain voimaan-
17214: Jos 1 momentissa mainittu lisäys perustuu panosta annetaan asetuksella.
17215: järjestelyviranomaisen päätökseen tai toimituk-
17216: sessa vahvistamaan sopimukseen tai lainhuutoa Tämä laki tulee voimaan päivänä
17217: haetaan 2 momentissa mainitusta syystä, käy- kuuta: 197 .
17218:
17219:
17220: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
17221:
17222: Taisto Tähkämaa. Mikko Asunta. Orvokki Kangas.
17223: Esko Härkönen. Matti Asunmaa. Hannes Volotinen.
17224: Pentti Poutanen. Olavi Nikkilä. Kalevi Remes.
17225: Juhani Saukkonen. Mauri Seppä. Pentti Antila.
17226: Mauno Manninen. T. I. Vartia. Aulis Sileäkangas.
17227: Paavo Niinikoski. Mauno Kurppa. Viljo Suokas.
17228: A. R. Sainio.
17229: 358
17230:
17231: Lak.al. n:o 17 4.
17232:
17233:
17234:
17235: Vainio ym.: Ehdotus laiksi eräiden asuntotonttien omistajien va-
17236: pauttamisesta kadun puhtaana- ;a kunnossapitovelvollisuu-
17237: desta.
17238:
17239:
17240: E d u s k u n n a 11 e.
17241:
17242: Kadut ja tiet ovat yleisiä liikenneväyLiä. Ne niin kaupungeissa kuin kauppaloissa sekä maa-
17243: on sksi ylläpidettävä yhteisillä varoilla. Näin laiskunt1en kaavoitetu~Ua alueilla.
17244: tulisi asra:n1aidm olla niin kaupungeissa kuin Oman osuutensa asuntotonttien omistajat
17245: ma'l:lseudulla. ovat kuirtenkin velvolLiset täyttämään jalkakäy-
17246: Kuitenkin valtiovalta toteutt~a vääryyttä tie- tävän kohdalla, mutta ajoväylä ei missään ta-
17247: asiois~. Syrjäseutuja sorretaan. Kaupunkien ja pauksessa kuulu heidän kunnossa pidettäväk-
17248: kauppa:loiden omakotitalot joutuvat myös suo- seen.
17249: rittamaan mskaita kustannuksia yldsestä Liiken- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17250: teestä, joka ei: heille kuulu. taen,
17251: Näin on asianlaita nimenomaan asuntotont-
17252: tien kohdalla. Asuntotentit on vapautettava että Eduskunta hyvälesyisi seuraauan
17253: puhraanapito- ja kunnossapitovelvollisuudesta lakiehdotuksen:
17254:
17255: Laki
17256: eräiden asuntotonttien omistajien vapauttamisesta kadun puhtaana- ja kunnossapitovelvolli-
17257: suudesta.
17258:
17259: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17260:
17261: 1 §. kohdalla olevan jalkakäytävän puhtaana ja kun-
17262: Ton:tinom1staja on vapautettu velvollisuu- noss·a, poistamaan sille tai sen vierelle kerään-
17263: desta pitää as,emalmava-alueella oleva katu puh- tyneet lumival11t sekä pitämään sen viercinen
17264: taana ja kunnossa sen mukaan kuin tässä Iaissa katuoja ja vesikouru vapaana lumesta ja jäästä.
17265: säädetään. Jalkakäytävällä olevien suojaka~teiden, li:iken-
17266: 2 §. nemerkkien ja muiden sellaisten laitteiden sekä
17267: Kadulla tarkoi:teta1an tässä laissa asemakaava- kasvavien puiden hoito ja kunnossapito kuuluu
17268: 1m (145/31) tai rakennuslain (379/58) mu- kaupungille.
17269: kai:sesti yleiseen käyttöön luovutettua tai luovu- 4 §.
17270: tetuksi katsottavaa katua. Mitä tässä lai!ssa on säädetty kaupungista, so-
17271: velletaan vastaavasti kauppalassa, joka on eri
17272: 3 §. kunta, ja maalaiskunnan asemakaava-alueella.
17273: Jos tonttia saa käyttää vain asumiseen ja sille
17274: saa rakent-aa tai on rakennettu enintään kolme 5 §.
17275: asuinhuoneistoa käsittävä omakotirt:alo, on ton- Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöön-
17276: tin omistaja vapaut·ettu tontin kohdalla olevan panosta ja soveltam~sesta voidaan antaa asetuk-
17277: kadun, ajoväylän ja pyörätien puhtaanapidosta sella.
17278: ja kunnostamisesta.
17279: Edellä 1 momentissa tarkoitetun tontin omis- Tämä laki tulee voimaan päivänä
17280: taja on ku±tenkin velvolLinen pitämään tontin kuuta 19
17281:
17282: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1975.
17283:
17284: Mikko Vainio. Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
17285: 359
17286:
17287: Lak.al. n:o 175.
17288:
17289:
17290:
17291:
17292: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi katurasitus/en poistamisesta
17293: kiinteistöiltä.
17294:
17295:
17296: E d u s kun n a 11 e.
17297:
17298: Katujen rasitukset muodostuvat adna vain y1i- ks]anbilaan on si~s saatava kiireellinen korjaus.
17299: voimaisemmiksi ki±ntei'Stöjen oml<staj1:lle. Tämä Kiinteistöt on vapautettava katurasi!tuks±sta.
17300: koskee erityisesti myös omakotinaloj'a. Mainituilla peruS>teilla ehdotamme kunnioit-
17301: Kanujen ras1tuksen asiassa vallitsee maassam- taen,
17302: me la~ton tila. PerustusJakia rikotaan, mutta hal- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17303: litus ei toimi. lakiehdotuksen:
17304:
17305:
17306:
17307: Laki
17308: katurasitusten poistamisesta kiinteistöiltä.
17309:
17310: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17311:
17312: 1 §. 3 §.
17313: Kaikkien karujen rakentamisen, kunnossa- Tarkemp~a määräyksiä tämän lain toimeen-
17314: pidon ja puhtaanapidon tulee tapahtua yhteis- panosta annetaan asetuksella.
17315: kunnan toimesta ja yhteiskunnan varoilla.
17316:
17317: 2 §.
17318: Rrittävä osa autoverojen tuotosta käytetään
17319: katujen rakentamiseen ja kunnossapitoon.
17320:
17321:
17322: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1975.
17323:
17324: Veikko Vennamo. Mikko Vainio.
17325: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
17326: J. Juhani Kortesalmi.
17327: 360
17328:
17329: Lak.al. n:o 176.
17330:
17331:
17332:
17333: H. Westerlund ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain muuttamisesta.
17334:
17335:
17336: E d u s k u n n a 11 e.
17337:
17338: Voimassa olevan rakennuslain mukaan kai- la on mahdollisuus saada lunastetuksi alue, joUa
17339: vami's-, louhitills-, tasoittamis- tali täyttämistyö- järkevä metsänhoito ei o1e enää mahdollista.
17340: tä, puiden kaatamista tali muuta näihin verratta- Tätä ennen syntyneestä vahingosta hänellä ei
17341: vaa toimenpidettä ei rakeoouskieltoalueella eikä ole oikeutta sarada korvausta, olipa vahinko mi'-
17342: eräHlä muilla alueina saa suorittaa ilman lupaa, ten suuri tahansa. Tämän vuoksi ehdotetaan, että
17343: jos toimenpide on ilmeisesti sella!inen, että se voi ennen kaavan vahvistamist·a syntyneestä vahin-
17344: tuottaa huomattavaa haittaa kaavan lwatimiselle gosta maksetaan metsänomiS'tajalle korvaus, sHlä
17345: twi toteuttamiselle tahi turmella mai•semakuvaa. kaavoituksen ollessa vielä kesken alueen 1unas-
17346: Kyseinen säännöstö on muodostumassa merkit- tamista on p±dettävä ennenaikaisena toimenpi-
17347: täväksi esteeksi järkevälle metsänhordolle. Sään- teenä.
17348: nöstössä on liian yleisesti rinnastettu uudistuvat Rakennuslain vaikutuksen ulottuessa yhä laa-
17349: ja uudistumattomat luonnonvarat toisiinsa. Uu- jempiin metsäalueitsHn on välttämätöntä, että
17350: drstuv:ien luonnonvarojen, erityi'ses•ti metsän, ti- metsäalan asrantuntemusta käytetään tehokkaas-
17351: lll'n muuttum~sta ei voida estää. Muutohet vaa- ti hyväksi aina, kun on kysymys puiden kaata-
17352: tivat aikanaan määrättyjä hoitotoimenpiteitä, mista koskevasta lupahakemuksesta. Koska lu-
17353: joiden laiminlyönnin seurauksena on lopulliseksi pahakemuksen ratkali:sevaan viranomaiseen
17354: jäävä taloudellinen vahinko. ( maistraattiin, järjestysoikeuteen tai rakennus-
17355: Metsälle aiheutuva vahinko vältettäisiin, jos lautakuntaan) kuuluu vain satunna~sesd met-
17356: rakennuslab1n oLisi orettu säännös si!itä, että hy- säammatti:mkhiä, ehdotetaan, että ennen lupa-
17357: vän metsänhoidon kannaha välttämätön hoito- hakemuksen ratkaisemista on aina hankittava
17358: toimenpide saadaan aina suorittaa. Tämä ei lmi- piirimetsälau ta:kunnan lausunto.
17359: tenkaan käyne päinsä, koska eräät hyvän metsän- Tämän vuoks[ ehdotamme kunnioittaen,
17360: hoidon vaatimat toimenpiteet, kuten päätehak-
17361: kuu ja ylispuiden poisto, ovat ilmeisessä risti- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17362: riidassa mainitun säännöstön tarkoituksen kans- lakiehdotuksen:
17363: sa. Kaavan tultua vahvistetuksi metsänomistajal-
17364:
17365:
17366: Laki
17367: rakennuslain muuttamisesta.
17368:
17369: Eduskunnan päätöksen mukatisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennus-
17370: lain (370/58) 70 §:n 1 ja 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat 9 päivänä elokuuta 1968 anne-
17371: tussa laissa (493/68), ja 108 §:n 1 momentti sekä Hs•ätään laTn 32 §:ään uusi 3 momentti,
17372: 42 §:ään uusi 5 momentti, 100 §:ään uusi 5 momentti, näistä 32 § sellai'sena kuin se on
17373: edellä mainitussa 9 päivänä elokuuta 1968 annetus•sa Laissa sekä 42 ja 100 § sella:iså.na kuin ne
17374: ovat muutettuina viimeksi mainitulla laHla, 29 päivänä huhtikuuta 1966 annetulla lailla ( 250/
17375: 66) Ja 2 päivänä heinäkuuta 1973 annetulla lailla ( 588/73), ja lakiin uus,i 103a ja 132b § seu-
17376: raavasti:
17377:
17378: 32 §.
17379: kiellosta johtuvasta korvauksesta säädetään
17380: Tässä pykälässä säädetystä puiden kaatamis- 70 §:ssä.
17381: Lak.al. n:o 176 361
17382:
17383: 42 §. 103 a §.
17384: Jos maanomistaja 100 §:n 4 momentissa tar-
17385: Tässä pykälässä säädetystä puiden kaataniis- koitetun puiden l<"aatamrsta koskevan kiellon
17386: lciellosta johtuvasta korvauksesta säädetään johdosta ei voi! kohtuul1i1sta hyötyä tuottavalla
17387: 70 § :ssä. tavalla käyttää hyväkseen maataan, on omis,t:a-
17388: j,alla oikeus saada kunnalta korvaus vahingosta,
17389: 70 §. joka hänelle srten koituu. Samanlainen oikeus
17390: Jos maa.'1omistaja 31 §:n 3 momentissa tar- on myös vastaavltsti sillä, jolla ennen rakennus-
17391: koitetun rajoituksen tai 32 § :n 1 momentissa kaavan hyväksymi:stä oli nautinta-, ras±te- tai
17392: tahi 42 § :n 4 momentissa tarkoitetun puiden muu sella:inen o1keus a}uees,een.
17393: kaatami!sta koskevan kiellon johdost:a ei voi koh- Kunnalle tässä pykälässä säädetty korvausvel-
17394: tuullista hyötyä tuottavalla tava1la käyttää hy- volHsuus ei tule voimaan, ennen kuin ma:an-
17395: väkseen maataoo, on omrstajalla o~keus sa:ada omistajan hakemus luvan myöntämisestä puiden
17396: kaupungilta korvaus vahingosta, joka hänelle s,i- kaatamiseen on hylätty ja päätös on saanut lmin-
17397: ten koituu. Samanlainen oikeus on myös vastaa" voiman.
17398: vasti sillä, jolla ennen yleiskaavan tai asemakaa-
17399: van hyväksymi'stä oli nautinta-, rasite- tai muu 108 §.
17400: selladnen oikeus alueeseen. Edellä 103 a, 105 ja 106 §:ssä tarkoitettu kor-
17401: vaus on määrättävä suoritettavaksi asian laadus-
17402: Kaupungille tässä pykälässä säädetty korvaus- ta riippuen joko kerta kaikkiaan tai vuotui'S-
17403: velvollisuus ei tule voimaan, ennen ku1n maan- maksuina. Vuotuismaksun suuruus voidaan olo-
17404: omistajan hakemus saada poikkeus rakennuskiel- suhteiden muuttuessa saatta:a uudelleen harkit-
17405: losta tai hakemusluvan myöntämisestä puiden tavaksi.
17406: kaatamiseen on hylätty ja päätös on saanut lain-
17407: voiman.
17408: 100 §. 132 b §.
17409: Ennen: kuin m'llistraatti, järjestysoikeus tai ra-
17410: Tässä pykälässä säädetystä puiden ka:attami!s- kennuslautakunta ratkaå's·ee puiden kaatamista
17411: ldellosta johtuvasta korvauksesta säädetään koskevan lupahakemuksen, sen on hankittava
17412: 103 a §:ssä. asvasta piririmetsälautakunnan lausunto.
17413:
17414:
17415: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
17416:
17417: Henrik Westerlund. Veikko Pihlajamäki.
17418:
17419:
17420:
17421:
17422: 46 173/75
17423: 362
17424:
17425: Lak.al. n:o 177.
17426:
17427:
17428:
17429:
17430: Aro ym.: Ehdotukset laeiksi teatterikorkeakoulusta ;a teatteri-
17431: korkeakoulusta annetun lain voimaansaattamisesta.
17432:
17433:
17434: E d u s k u n n a 11 e.
17435:
17436: Teatterikoulutuksen uudistus on ollut virei!l.lä non peviaatteet huomioon ottaen teatterikoulun
17437: jo useita vuosia. Sill:tä on tehty lukuisia mietrn- erityispiJirteet ja sen pieni koko. Korkeakoulun
17438: töjä. Vaikka Suomen Teatterikoulun sisäistä or- opetuksen ja tutkimuksen hallinnollisena perus-
17439: ganisaatiota onkin viime aikoina kehitetty ja yksikkönä tulisi olemaan laitos. Korkeakoulun
17440: opetuksen sisältöä ja menetelmiä uudistettu si- laitokset olisivat näyttelijäntyönlaitos, ruotsin-
17441: ten, että koulun opetustaso on kehitetty korkea- kielinen laitos, teatteriohjauksen ja dramaturgian
17442: koulutasoiseksi, edellyttää maan teatterilaitok- laitos, skenograHan laitos ja tanssitaiteen laitos.
17443: sen keh1tyksen jatkuminen koulun siirtymistä Näiden lisäksi toim~sivat perusyksikköinä koulu-
17444: organis-aatioltaan selvästi määdtellyksi korkea- tuskeskus ja opetusteatteri Laitokset muodostai--
17445: kouluks,f. Uud~stuksen toteuttaminen on yleisesti sivat korkeakoulun alihallintotason.
17446: todettu välttämättömäksi ja kiireellrseks:i. Sen On tärkeätä, että teatterikoulussa tähän asti
17447: toteuttamista ei voida enää lykätä a:iheuttamat- annettua opetusta voidaan oppilaitoksen organi-
17448: ta haittaa alan koulutuksen ja teatteritoiminnan satorisen aseman muutoksesta huolimatta antaa
17449: kehittämiselle. Viime vuosina on pyrkimyksenä mahdollisimman häil'iöttömästi. Tämän vuoksi
17450: ollut määri<tellä taidealojen korkeinta koulutusta teatterikoulun palveluksessa tehtäviinsä kouliin-
17451: antavat oppilaitokset korkeakoulutasoiseksi, jok- tuneet henkilöt sifrtyisivät vastaaviin tehtäviin
17452: si Suomen Teatterikoulu opetuksensa puolesta korkeakoulussa. Myös Svenska Teaterskolan i
17453: voidaan määvi:tellä nyt jo. Helsingfors -nimisen oppilaitoksen päätoimiselle
17454: Suomen T~eatterikoulun menot pei!tetään jo henkilökunnalle on varattava tilaisuus siirtyä
17455: nykyisin lähes kokonaan valtionavustuksella. korkeakoulun palvelukseen.
17456: Sen palkkaustaso on s~aatettu muiden korkea- Opetuksen pätevä hoitaminen edellyttää jat-
17457: koulujen palkkaustasolle. Suomen Teattenikou- kuvaa kosketusta käytä.'1!1ön teatterielämään,
17458: lun valtiollistaminen ei s~ten aiheuta Hsää meno- minkä vuoksi on tärkeätä, ettei: koulutukselle
17459: ja valtiolle. haitallista vieraantumista alan käytännön työstä
17460: Valtion teatterikorkeakoulussa voidaan tur- pääse tapahtumaan. Teartteri:- ia teatterikoulutus-
17461: vata myös alan ruotsinkielinen opetus, joka op- ala on suhteelHsen suppea. Teatterikorkeakoulu
17462: pilasmäärältään on hyvin pieni. Ruotsinkie1i'tlien tulee eroamaan monessa suhteessa muista kor-
17463: näyttämötaide vaatili kuitenkin koulutusta omal- keakouluista, myös taideteollisesta korkeakou-
17464: la kielellään ja myös muille kuin vain näytteli· lusta. Kun mHtään taholta ei ole esitetty virko-
17465: jöille, kuten nyt on asianlaita. jen ja toimien määräajaksi täyttämisen vaikeut-
17466: Teatterikorkeakoulun tulee pääasiassa käytän- tavan pätevien opettajavoimien saantia ja kun
17467: nön elämän tarpeita palvelevana oppilaitoksena ala yle±ses,ti on kannattanut määräadkaisuutta,
17468: olla kiinteässä kosketuksessa yhteiskuntaan. tulee teatterikorkeakoulun rehtori, vararehtori,
17469: Teatterikorkeakoulun erityisluonne edellyttää, professorit ja lehtorit nimittää muusta korkea-
17470: että eri mielipidesuunnat pääsevät vaikuttamaan koulukäytännöstä poiketen määräajaksi huo-
17471: sen hallinnossa. Opiskelu edellyttää opettajien ja mioon ottaen opetuksen jatkuvuuden ja muut
17472: opiskelijoiden binteää, jatkuvaa yhteistyötä se- koulutusnäkökohdat.
17473: kä heidän tasavertaista osallistumistaan opi;ske- Teattedkorkeakoulun toiminnan rahoittami-
17474: lua koskevaan päätöksentekoon. Korkeakoulun seksi: 1. 8.- 31. 12. 1975 tulee tarkoitusta var-
17475: keskushallinnon järjestelyssä tulisi noudattaa ten ottaa määräraha (arv. 1 000 000 mk) valtion
17476: soveltuvin osin muiden korkeakoulujen hallin- Hsämenoarvioon. Vastaava määrä sääS<tyy mo-
17477: Lak.al. n:o 177 363
17478:
17479: mentilla 29.90.5 3 käytettäväksi ta~teen edistä- että Edus,kunta hyväksyisi seuraavat
17480: miseen. lakiehdotukset:
17481: Edellä es:i:tetyn perusteella ehdotamme,
17482:
17483:
17484:
17485: Laki
17486: teatterikorkeakoulusta.
17487: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään::
17488:
17489: 1 §. 6 §.
17490: Teatterikorkeakoulun tehtävänä on antaa tie- Korkeakoulun v~rkaan tai toimeen paasemi-
17491: dollista teatteritalliteen ja -tekniikan sekä näihiln seksi vaaditaan, että virkaan tai toimeen pyr-
17492: 11ittyvien ammattialojen opetusta, harjoittaa kivä on asetuksessa säädetyllä tavalla osoitta-
17493: edustamiensa alojen kokeilu- ja tutkimustyötä nut r:iwttävästi hallitsevansa suomen lcieltä. Vi-
17494: sekä muutenkin edi:stää nåiiden alojen kehitystä. ran tai toimen haltijaha vaadittavasta ruotsin
17495: Korkeakoulussa on koulutuskeskus, jossa voi- kielen taidosta säädetään samoin asetuksella.
17496: daan antaa muutakin kuin korkeakoulutasoista
17497: opetusta. 7 §.
17498: Avoinna olevaan professorin virkaan voidaan
17499: 2 §. kutsusta nim~ttää henkilö, jonka pätevyys vir-
17500: Korkeakoulu on opetusministeriön alainen. kaan on ilmeinen ja jonka nimittäminen siihen
17501: on korkeakoulun tehtävän kannalta tarkoituk-
17502: 3 §. senmukaista.
17503: Korkeakoulun hallinnosta säädetään asetuk-
17504: sella. 8 §.
17505: 4 §. Korkeakoululla on oikeus ottaa vastaan lah-
17506: Korkeakouluun voidaan perusta:a rehtorin, jo1tus- ja testamenttivaroja, joiden hoitamisesta
17507: vararehtorin, professorin, lehtorin ja sihteerin ja käyttämisestä säädetään asetuksella.
17508: virkoja. Virat voivat olla myös sopimuspalkkai-
17509: sia. 9 §.
17510: Lisäksi voidaan korkeakouluun valtion tulo- Professorin viran tai muun viran taikka toi-
17511: ja menoarvion rajoissa ottaa yl:i:määräisiä toi· men perustamisesta korkeakouluun 8 §:ssä tar-
17512: menhaltijoita, tilapäisiä toimihenkilöitä ja tun- koitetuilla varoil1a säädetään kussakin tapauk-
17513: tiopettaji•a sekä työsopimussuhteessa olevaa hen- sessa annettavalla asetuksella.
17514: kilökuntaa. Edellä 1 momentissa tarkoitetun viran tai
17515: 5 §. toimen haltijalla on soveltuvin osin samat oi-
17516: Korkeakoulun opetus- ja tutki:ntokielinä ovat keudet ja velvollisuudet kuin vastaavalla kor-
17517: suomi ja ruotsi. Yhteisopetus t:apahtuu asetuk- keakoulun viran tai toimen haltijalla.
17518: sessa säädetyllä tavoin suomen tai ruotsin kie-
17519: lellä ja henlci·lökohtainen ohjaus opiskelijan äi- 10 §.
17520: dinkielellä. Op±skelijalla on oikeus kuulusrt:e- Korkeakoulu ja sen laitokset voivat suorittaa
17521: 1uissa ja tutkinnoissa käyttää suomen tai ruotsin valtion ja kunnan viranomaisille sekä yks±tyisille
17522: kieltä. ja yhtcisöille näiden tilaamia tutkimus- ja mui-
17523: Ulkomaalainen opettaja, joka on määrätty ta palvelutehtäviä. Tilatui;s•ta tutkimuks·ista ja
17524: joko tilapäisesti tai hallitusmuodon 84 §:n mu- palvelutehtävistä perittävistä maksuista sääde-
17525: kaan vaMnaisesti toimimaan opettajana korkea- tään asetuksella.
17526: koulussa, saa käyttää opetuskielenä muutakin Edellä 1 moment:issa tarkoitetut maksut mää-
17527: kieltä kuin korl~eakoulun opetuskieltä. rätään eräiden viranomaist:en toimituskirjoista
17528: Korkeakoulun virkakieli on suomi. Yks1tyi- ja virkatoimista suorhettavain maksujen perus-
17529: sellä on ku·itenkin oikeus käyttää omassa asias- teista 17 päi,vänä lokakuuta 1942 annetussa
17530: saan ruotsin kieltä ja saada toimituskirja tällä laissa ( 806/42) säädettyjen yleisten perustei-
17531: kielellä. den mukaan.
17532: 364 Lak.al. n:o 177
17533:
17534:
17535: 11 §. Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
17536: Tämän lab voimaansaattamisesta säädetään töönpanosta annetaan asetuksella.
17537: erikseen.
17538:
17539:
17540:
17541:
17542: Laki
17543: teatterikorkeakoulusta annetun lain voimaansaattamisesta.
17544: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17545:
17546: 1 §. teeseen l~ittyviä ta:loudellisia etuja saa sopimuk-
17547: Teatterikorkeakoulusta päivänä sella saattaa olennruisesti epäedulli:semmi:ksi kuin
17548: kuuta 197 annettu laki: ( / ) , jota jäl- työntekijällä aibrsemmassa palvelussuhteessa
17549: jempänä kutsutaran korkeakoululariksi, tulee voi- kuuluneet vastaavat edUJt.
17550: maan 1 päivänä elokuuta 1975.
17551: Korkeakouluiain voima·an tullessa otetaan 4 §.
17552: Suomen Teatterikoulu niminen yksityinen oppi- Henkilö, joka korkeakoululain voimaan tul-
17553: laitos, jota jäljempänä kutsutaan tea:tterikou- lessa on teatterikoulun palveluksessa ja joka
17554: luksi, varoirneen ja velkoineen Suomen valtion välittömästi• nimitetään tai määrätään tea:tteri-
17555: ja Suomen Teatterikoulun Kannatusos·akeyhtiön korkeakoulun virka:an ta:i ylimääräiseen toimeen,
17556: välillä tehtävän sopimuksen mukaisesti valtion saa eläkettä, ikälisää ja vuosHomaa varten lu-
17557: omistukseen j·a se jatka•a toimintaansa vahion kea hyväkseen koko sen ajan, joka hänelle on
17558: teatterikorkeakouluna. vasta,av~a etuja varten luettu hyväks~ teatteri-
17559: koulun palveluksessa.
17560: 2 §. Edellä 1 momentissa tarkaitetulla henkilöllä,
17561: Korkeakoululaissa tarkoitettuja virkoja ja toi- joka välittömäsni otetaan korkeakoulun tilapäi-
17562: m1a ensi kerran täytettäessä voidaan tea;tteri- seksi to1mihenkilöksi tai työsopimussuhteeseen,
17563: koulun palveluksessa siirtymähetkellä oleva hen- on 1 momentissa säädetty oikeus palvelusajan
17564: kilö nimittää tai määrätä, mirkäli hän siihen hyväksi lukemiseen eläkettä ja vuos.hl.omaa va·r-
17565: kirja11i•sesti• suostuu, sen estämättä, mitä kelpoi- ten. Jos hänet myöhemmin nimitetään teatteri-
17566: suusehdoista on säädetty tai määrätty, hänen korkeakoulun virkaan tai määrätään ylimääräi-
17567: palvelusta:an teatterikoulussa vastaavaan vailtoion seen toimeen, on hänellä sama oikeus palvelus-
17568: virka:an tai ylimääräiseen toimeen teatteri:kor- ajan hyväksi lukemis·een rkälisää varten.
17569: keakoulus•sa sitä haettav·aks:i julistamatta;.
17570: Nim1ttämisestä niihin virkoihin taikka mää- 5 §.
17571: räämisestä nilihin ylimääräisiin toimiin, joihin Korkeakou1uilssa tarkoitettuja v:irkoja ja yli-
17572: sen muka:an kuin a·setuksella säädetään, teat- määräisiä toimia voidaan täyttää ennen kor-
17573: terikorkeakoulu nimittää tai ottalll, päättää 1 keakoulula,in voimaantuloa.
17574: moment~ssa tarko~tetuissa tapauksissa opetus- Ennen korkeakoululain voimaantuloa voidaan
17575: ministeriö Suomen Tea:tterikoulua kuultuaan. myös ryhtyä muihi'n toimenpiteisiin, jotka ovat
17576: Opetusministeriön asiana on myös, kuultuaoo tarpeen teatterikoulun toiminn'<!Jn jatkamiseksi
17577: Suomen Teatterikoulua, ensi kerra;n ottaa teat- teil!ttenikorkeakouluna korkeakoululain voimoon
17578: terikorkeakoulun tilapäiset toimihenk:Höt ja työ- tullessa.
17579: sopimussuhteessa oleva henkiJ.ökunta.
17580: 6 §.
17581: 3 §. Opetusmirusteriö voi ennen korkeakoululain
17582: Milloin teatterikoulun palveluksessa ollut voima:a:ntuloa asettaa määräajan, jonka: kuluessa
17583: henkilö on sUirretty valtion korkeakouluun työ- henkilön on Jrujallisesti opetusnirusteriölle il-
17584: sopimussuhteeseen, ei vitln.eksi mainittuun suh- moitettava, haluaako hän ottaa vastaan valtion
17585: Lak.al. n:o 177 365
17586:
17587: viran tai toimen, sekä ryhtyä muihin va:lmista- terikoulun henkilökunnan sii:rtämiseksi vahion
17588: viin toimenpitds•i<in, jotka ovat tarpeen tea:t- palvelukseen korkeakoululain voimaan tullessa:.
17589:
17590:
17591: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
17592:
17593: Pirkko Aro. Veikko Pajunen. Kaarle Salmivuori.
17594: Aune Salama. Väinö Vilponiemi. Bror Lillqvist.
17595: Meeri Kalavainen. Lars Lindeman. Reino Breilin.
17596: Erkki Liikanen. Uki Voutilainen. Eino Loikkanen.
17597: Uljas Mäkelä. Mauno Forsman. Seppo Tikka.
17598: T. Tellervo Koivisto. Kaisa Raatikainen. Arvo Ahonen.
17599: Tellervo M. Koivisto. Ilkka Taipale. Pauli Burman.
17600: Heikki Hykkäälä. Väinö Turunen. Sakari Knuuttila.
17601: 366
17602:
17603: Lak.al. n:o 178.
17604:
17605:
17606:
17607:
17608: Hetemäki ym.: Ehdotus laiksi taiteen edistämisen järjestelystä
17609: annetun lain 4 §:n muuttamisesta.
17610:
17611:
17612: E d u s k u n n a 11 e.
17613:
17614: Kansallrsen kulttuurin kehittäm1sen kulttuu- neuvosto, läänien taidetoimikunnat lääninhalli-
17615: ripoliittiset mahdollisuudet määräytyvät merkit- tus.
17616: tävästi sen mukaan, minkälainen on kulttuuri- Kulttuurihallintoa kehitettäessä on tavoitteek-
17617: hallinto ja miten hyvin se palvelee tätä tavoitet- si asetettava kulttuurielämän ja kulttuuripolitii-
17618: ta. kan moniarvorsuuden tunnustaminen ja mahdol-
17619: Nykyinen kulttuurihallinto perustuu lakiin 1istaminen. Tähän päästään, kun kulttuurihal-
17620: taiteen edistämisen järjestelystä ( 328/67). Tällä Hnnon keskeisten asiantuntijaelinten nimeämi-
17621: lailla perustetut taiteen keskustoim1kunta, val- nen siirretään valtioneuvostolta ja läändnhal11tuk-
17622: tion taidetoimikunnat ja läänin taidetoimikunnat selta k·ans,anvaltaisesti valittujen elinten suoritet-
17623: tehtäväkuvansa perusteella mm. edrstävät luo- tavaksi.
17624: vaa ja esittävää taidetta, taiteen tuntemusta ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17625: harrastusta sekä taiteen kannalta tärkeätä tutki- nioittaen,
17626: mustoimintaa ja toimiv·at valtion asrantuncija-
17627: elim1:nä taiteen alalla. Taiteen keskustoimikun- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17628: nan ja valtion taidetoimikunnat nimittää valtio- lakiehdotuksen:
17629:
17630:
17631: Laki
17632: taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain 4 §:n muuttamisesta.
17633:
17634: Eduskunnan päätöksen muka~sesd muutetaan taiteen edistämisen järjestelystä 14 päivänä hei-
17635: näkuuta 1974 annetun lain (328/74) 4 § näin kuuluvaksi:
17636:
17637: 4 §. kunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
17638: Valtion taidetoimikuntien jäsenet nimittää nimittää eduskunta.
17639: eduskunta tai:teen eri alojen keskeisiä järjestöjä Läänin taridetoimikunnan jäsenet nimrttää suh-
17640: ja bitoks<ia kuultuaan. Toimikunnan puheenjoh- teellisuusperiaatteelle perustuva, ka:nsanvalta<i-
17641: tajan eduskunta nimittää kolmesta toimikunnan sestJi valittu valitsijamieskunta maakunnal1tsia
17642: keskuudestaan asettamasta ehdokkaasta. V·ara- taiteen ja kulttuuripolitilikan järjestöjä ja lalitok-
17643: puheenjohtajan toimikunta valitsee keskuudes- sia kuultua,an. Puheenjohtajan j,a varapuheenjoh-
17644: taan. tajan toimilunta valitsee keskuudest·a:an.
17645: Taiteen keskustoimikunnan muodostavat val-
17646: tion taidetoimikuntien puheenjohtaj'at ja edus- Tämä laki tulee voimaan päivänä
17647: kunnan määräämät kolme jäsentä. Keskustoimi- kuuta 197
17648:
17649:
17650: Helsirngissä 12 päivänä helmikuutJa 1975.
17651:
17652: Elsi Hetemäki. Anna-Liisa Linkola. Matti Hokkanen.
17653: Eeva Kauppi. Sirkka Lankinen. Juuso Häikiö.
17654: Aili Vaittinen-Kuikka.
17655: 367
17656:
17657: Lak.al. n:o 179.
17658:
17659:
17660:
17661:
17662: Honkonen ym.: Ehdotukset laeiksi teatterikorkeakoulusta ;a
17663: teatterikorkeakoulusta annetun lain voimaansaattamisesta.
17664:
17665:
17666: E d u s k u n n a 11 e.
17667:
17668: Taidealojen korkein koulutus on maassamme ta valtionapua, jonka määrä vuonna 197 4 oli
17669: pyditty järjestämään korkeakoulumuotoi<sena. 98 % koulun kdkonaismenoista. Koulu toimii
17670: Näin on jo tapahtunut truideteolHsen korkeakou- vuokra tiloissa.
17671: lun i'a Sibelius-Akatemi!a:n osalta. Kaikki teatte- Valtion teatterikorkeakoulun pemstaminen ei
17672: rialan koulutusta tutldneet toimikunnat ovat 50- sinänsä lisää valtion menoja, koska molempien
17673: luvulta lähtien teatterikoulutuksen ratkaisuksi koulUtjen menot jo nyt on saatettu kol1keakoulu-
17674: samoin es,ittäneet korkeakoulutasoista oppHai- tasoisiksi. Valtion koulun perustamisen yhtey-
17675: tosta. dess~ä rahoitus tulee valcion tulo- ja menoarvios--
17676: Koulutus on myös teatteri:ta:iteess,a todettu sa siirtymään lakisäätcisten menojen puolelle
17677: tärkeimmäksi uudistumisen kei:noksi. Teatteri:- poi's harkinnanvaraå:s:ista veikkausvoittovaroista.
17678: laitoksellemme ehdotettujen uusi,en periaattei- koko taiteen rahoituksen kannalta tätä on pi-
17679: den toteuttaminen, kuten alueellisen ja: taloudel- dettävä oikeana suuntauksena, koska on jo käy-
17680: lisen t~asa-arvon sa:avuttaminen, va,a:tivat tea;tte- nyt selväksi, etteivät vei!kkausvoittovarat ri!itä
17681: rikou:f:utuksen laajentumista ja valilinnuttamista. kattamaan valtion osuutta taiteen rahoituksessa.
17682: Samoin suunnitteilla olevat teatterikentän ko- Maamme teatterilaitos vaati!i kehi!ttyäkseen
17683: konaisuudistukset, kuten alueteatteri, tarvitse- kaikkien teatterin eri ammatti!alojen koulutusta.
17684: vat toteutua:kseen uusia koulutettuja teatteri<P..- Nykyisissä olosuhteis.sa tätä ei voida toteuttaa ja
17685: tekijöitä. n~1npä monet tärkeät koulutustehtävät jä·ävät
17686: Tällä hetkellä teattedala:n keskeisintä koulu- suori:ttamatta. Esimerkiksi teatterin koko tek-
17687: tusta maassamme antavat Suomen Teatterikoulu runen henkilökunta on tällä hetkellä täysin vahl-
17688: ja ruotsinkielellä Svenska Teaterskolan i Hel- la alan koulutusta. Taheelli.sen henkilökunnan
17689: singfors -niminen oppilaitos. Perustettavan val- täydennyskoulutus, joka viime vuoslinta on käyn-
17690: tion tea;ttecikorkeakoulun on tarkoitus jatkaa nistetty Suomen Teatterikoulus·sa, ei voi kehit-
17691: näiden oppilaitosten toimintaa. tyä riittävän la~ajaksi ilman korkeakoulun perus-
17692: Suomen Tea:tterJJkoulua ylläp~tää Suomen tamista. Suomenruotsalaillnen teatteri tarvitsee
17693: Teatterikoulun kanna:tusos~akeyhtiö. Oppilaå:tok- lcipeästi koulutettuja: ohjaaj·ia j:a dramaturgera,
17694: sessa koulutetaan näyttelijöitä, ohjaajia ja drama- nyky~s,inhän a~noastaa:n näyttelijät saavat koulu-
17695: turgeja ja lisäksi koulu antaa jatko- ja: täyden- tusta ruotsinkielellä.
17696: nyskoulutusta. Peruskoulutus kestää neljä vuot- Koulujen antla:man opetuksen taso on sekä ko-
17697: t'a. Oppila;itos S'a:a toi:m.:intaansa va:rten harkin- timaassa että kansainvälisesti todettu korkeaksi
17698: nanvara;ista valtionapua, joka vuonna 1974 oli ja maamme teatterin kehityksen kannalta on en-
17699: 98,3 % kokonaismeno1sta. Koulu toimii opetus- siarvoisen tärkeää, että saavutettu koulutuksen
17700: ministeriön valvonnan alaisena. Koulu toimii taso säilytetään ja sitä pyr1tään edelleen kehlttä-
17701: vuokratiloissa seitsemässä eri toimintapisteessä mään ja laajentama;an kaikki teauerin eri amma-
17702: Helsingissä. tit kattav~aksi. Tämä kai!kki on mahdolHs:ta vasta.
17703: Svenska Teaterskolan i Helsingfors. on maan valtion teatterikorkeakoulun puitteissa.
17704: ainoa ruotsinkielistä alan opetusta antava kou- Edellä lausutun perustedla ehdotamme,
17705: lu. S1tä ylläpitää Garantiföreningen för Svenska
17706: Teatern i Helsingfors -niminen yhdistys. Oppi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
17707: laitoksessa koulutetaan vain näyttelijöitä. Oppi- lakiehdotukset:
17708: laitos saa toimintaansa varten harkinnanvarais-
17709: 368 Lak.al. n:o 179
17710:
17711:
17712:
17713: Laki
17714: teatterikorkeakoulusta.
17715: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17716: 1 §. koulussa, sll!a käyttää opetuskielenä muutakin'
17717: Teatterikorkeakoulun tehtävänä on antaa'tie- lcieltä ku.iln korkeakoulun opetuskieltä.
17718: dollista teatteritaiteen ja -teknivkan sekä näihin Korkeakoulun vi'rkakieli on suomri. Yksityi-
17719: Wttyvien ammattialojen opetusta, harjoittaa sellä on kuitenkin oikeus käyttää omassa asi'as-
17720: edustamiensa alojen kokeilu- ja tutkimustyötä saan ruots1n kieltä ja saada toimituskirja tällä
17721: sekä muutenkin edistää näiden alojen kehitystä. kielellä.
17722: Korkeakoulussa on l>:oulutuskeskus, jossa voi- 6 §.
17723: d{loo antaa muutakin kuin korkeakoulutasoist•a Korkeakoulun virkaan tll!i toimeen pääsemi-
17724: opetusta. seksi vaaditaan että virkalfln tai toimeen pyrkivä
17725: on asetuksess~a säädetyllä tavalla osoittanut niit-
17726: 2 §. täväst1 halLitsevansa suomen kieltä. Viran raå
17727: Korkeakoulu on opetusJJ:l!i;n~steriön alailnen. toimen haltijalta vaadittavasta ruotsin kielen
17728: taidosta säädetään samoin asetuksella.
17729: 3 §.
17730: Korkeakoulun hallintoel±JJ:l!i;ä ovat valtuusto, 7 §.
17731: hallitus, rehtori, rehtovinvirasto, latitoskokoukset, Avoinna olevaan professorin virkaoo voidaan
17732: laitosneuvostot ja laitoksen johtajat sekä kou- kutsusta nimittää henki!lö, jonka pätevyys vir-
17733: lutuskeskuksen opiintoneuvosto ja vararehtori. kaan on ilmeinen ja jonka nimittäminen siåhen
17734: Monijäseni:Siissä hallintoelimissä on opettajien, on korkeakoulun tehtävän kannalta tarkoituk-
17735: korkeakoulun henkilökunnan ja opiskelijain va- senmukaista.
17736: Hitsem~a edustai'ra. Edustajat moni!jäsenisrilin hal-
17737: 1intoe1imiin valitaan väHttömillä, salai'sma ja 8 §.
17738: suhteellis1tlla vaaileHla!, joitssa jokaisella vaalioikeu- Korkeakoululla on oikeus ottaa vastaan lah-
17739: tetu1la on yksi ääni. joitus- ja testamenttivaroja, joiden ho.i!tami'Sesta
17740: Lisäksi: korkeakoulussa voi olla muita ha1hlnto- ja käyttämisestä säädetään asetuksella.
17741: elimi:ä s•iten ~kuin asetuksella säädetään.
17742: 9 §.
17743: 4 §. Professorin viran tai muun vkan tai!kka toi•
17744: Korkeakouluun voidaan perustaa rehtorin, men perustaxrnsesta korkeakouluun 8 § :ssä tar-
17745: vararehtorin, professorin, lehtorin ja sihteerin koitetuilla varoma säädetään kussllkin tapauk-
17746: virkoja. Virat voiv·at olla myös sopimuspalk- sessa annettavalla asetuksella.
17747: kai!sta. Edellä 1 momentissa tarkoitetun viran tai
17748: Li:säksti: voidaan korkeakouluun valtion tulo- toimen haltijalla on sove1tuvin oSiin samart: oikeu-
17749: ja menoarvion rajoisS~a ottaa y1imääräis~ä toi!men- det ja velvolLisuudet kuin vastaavalla korkeakou-
17750: hal.tiljoå:ta, tilapäisiä toimihenkilöitä ja tuntåopet- lun viran tai toimen hahijalla.
17751: t·aj~a sekä työsopimussuhteessa olevala henk:ilö-
17752: kunttoo.
17753: 10 §.
17754: Korkeakoulu ja ~sen la~tokset voivat suorittaa
17755: 5 §. valtion ja kunnan viranomaisille sekä yksityisille
17756: Korkeakoulun opetus- ja tutkintokiclmä ovat ja yht:eåsöiJle näiiden tHaami!a tutkimus- ja muita
17757: suomi ja ruotsi:.Yhtei'sopetus •tapahtuu asetuk- palvelutehtäviä. Tilatuista tutkimuk~ta ja pal-
17758: seSS!a säädetyllä tavoin suomen tJaå: ruotsin kie- velutehtävistä pecittävistä maksuista säädetään
17759: lellä Ja henkilökohtaånen ohjaus opi:skelijan ooetuksella.
17760: äidiinkielellä. Op1ske1ij,alla on o~keus kuuluste- Edellä 1 momentiss1a t'<lrkoi!tetut maksut mää-
17761: luå!Ssa j·a tutlcinno~ssa käyttää suomen tai ruot- rätään eräiden viranoma:i!sten toimiruskåxjoilsta ja
17762: si!n kieltä. virkatoi:J.llits.t!a suorrtettavam maksujen perus-
17763: Ullmmaalamen opettaja, joka on määrätty teista 17 päU.vänä lokakuuta 1942 annetussa
17764: joko tilapäisesti tai hallitusmuodon 84 § :n mu- laissa ( 806/42) säädettyjen yleilsten perusteiden
17765: rooon valcinaisesti toimimaoo opettajana korkea- mukaan.
17766: Lak.al. ·n:o 179 369
17767:
17768: ·11 §. . T~ttkemmat säännökset tämän laitn täytäntöön-
17769: Tämän lad!n voilma-.msaattamiiSesta säädetääin panosta oonetaa~n asetuksella.
17770: erikseen.
17771:
17772:
17773:
17774:
17775: Laki
17776: teatterikorkeakoulusta annetun lain voimaansaattamisesta.
17777:
17778: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17779:
17780: 1 §. sopimussuhteeseen, ei viimeksi mainittuun suh-
17781: Teatterikorkeakoulusta päivänä teeseen lhlttyviä taloudellisia etuja saa sopimuk-
17782: kuuta 197 annettu laki ( / ), jota jäljem- sella saattaill olennaisesti epäedullisemmiksi kuin
17783: pänä kutsutaan korkeakoululaiksi, tulee voi- työntekijälle aikaisemmassa palvelussuhteessa
17784: maan 1 päivänä elokuuta 1975. kuuluneet vas·taavat edut.
17785: Korkeakoululaåln voimaan tullessa otetaan
17786: Suomen Teatterikoulu niminen yksityinen oppi- 4 §.
17787: 1aliitos, jota jäljempänä kutsutaan tea:tterikou- Henkilö, joka korkeakoululaJin voimaan tul-
17788: luksi!, varoilneen j·a velkoineen päivänä lessa on teatterikoulun palveluksessa ja joka
17789: kuuta 1975 Suomen valtion ja Suo- välittömäs·ti nimitetään tai määrätään teatteri"
17790: men Teatterikoulun Kannatusosakeyhtiön välillä korkeakoulun virkaan tai ylimääräiseen toimeen,
17791: tehdyn esisopimuksen mukaisesti valtion omis· saa eläkettä, ikälisää ja vuosilomaa varten lukea
17792: tukseen ja se jatkaa toimintaansa valtion teatteri." hyväkseen koko sen ajan, joka hänelle on vas-
17793: korkeakouluna. taavia etuja varten luettu hyväksi teatterikoulun
17794: palveluksessa.
17795: 2 §. Edellä 1 momentissa tarkoitetulla henkilöllä,
17796: Korkeakoululwssa tarkoitettuja virkoja ja toi- joka välittömästi otetarut korkeakoulun tilapäi-
17797: milll ensi kerran täytettäessä nimitetään tai mää- seksi toimihenkilöksi tai työsopimussuhteeseen,
17798: rätään teatterikoulun palveluksessa siirtymähet- on 1 momentissa säädetty oikeus palvelusajan
17799: kellä oleva henkilö, mikäLi hän siilien kirjallisesti hyväksi lukemiseen eläkettä ja vuosilomaa var-
17800: suostuu, sen estämättä, mitä kelpoisuusehdoista ten. Jos hänet myöhemmin nimitetään teatteric.
17801: on säädetty tai määrätty, hänen palvelustaan korkeakoulun virkaan tai määrätään ylimääräi.•
17802: teatterikoulussa vastaavaan valtion virkaan tai! seen toimeen, on hänellä sama oikeus palvelus-
17803: ylimääräiseen toimeen teatterikorkeakoulussa ajan hyväksi lukemiseen ikälisää varten.
17804: sitä haettavaksi julistamatta.
17805: Nimittämisestä niihin virkoihi!n taikka mää- 5 §.
17806: räämisestä niihin ylimääräi:silin toimiin, joihin Korkeakoululaissa tarkoitettuja virkoja ja
17807: sen muka-.tn kuin asetukseUa säädetään, teatteri· ylimääräisiä toim1a voidaan täyttää ennen kor-
17808: korkeakoulu nimittää tai ottaa, päättää 1 mo- keakoululaåln voimaantuloa.
17809: mentissa tarkoitetuissa tapauksissa opetusminis-- Ennen korkeakoululain voimaantuloa voidaan
17810: teriöSuomenTeatterikoulua kuultuaan. Opetus- myös ryhtyä muihin toimenpiteisilin, jotka ovat
17811: ministeriön asiana on myös, kuultua® Suomen tarpeen teatterikoulun toiminnan jatkamiseksi
17812: Te-.ttterikoulua, ensi kerran ottaa mahdolliset teatterikorkeakouluna korkeakoululain voimaan
17813: teatterikorkeakoulun tilapäiset toimihenkilöt ja tullessa.
17814: työsopl!mussruhteessa oleva henkilökunta.
17815: 6 §.
17816: 3 §. Opetusministeriö voi ennen korkeakoululain
17817: Milloin teatterikoulun palveluksessa ollut voima"antuloa asettaa määräajan, jonka kuluessa
17818: henkilö on siirretty valtion korkeakouluun työ- henkiJ.ön on kirjallisestt opetusmi!nisteri.ölle
17819: 47 173/75
17820: 370 Lak.al. n:o 179
17821:
17822: ilmoitettava, haluaako hän ottaa vastaan valtion koulun henkilökunnian siirrtämiseksi valtion pal-
17823: v-iran tai toimen, sekä ryhtyä muihin valmista- veluksem korkeakoululain voimaan tullessa.
17824: vdliln toimenpitei~Sii!in, jotka ovat tarpeen teaJtteri-
17825:
17826:
17827: Helsingissä 14 päivänä helmilruuta 1975.
17828:
17829: Kuuno Honkonen. Toivo Asvik. Helvi Niskanen.
17830: Irma Rosnell. Kauko Tamminen. Anna-Liisa Jokinen.
17831: 1.-C. Björklund. Mirjam Tuominen.
17832: 371
17833:
17834: Lagmot. nr 180.
17835:
17836:
17837:
17838:
17839: Häggblom m. fl.: Förslag till lag angående ändring av lagen om
17840: statsunderstöd åt folkhögskolor.
17841:
17842:
17843: T i 11 R i k s d a g e n.
17844:
17845: Enltigt 3 § 1 mom. 4 p~ten Iagen om stats- fasta förbindelser. Skoloma utgör ofta ett
17846: understöd åt folkhögskolor (556/69) är villkor omistligt kulturellt centrum för sin bygd.
17847: för erhållande av statsunderstöd att antalet Här kan nämnas att Houtskärs kyrkliga folk-
17848: studerande vid grundkursen under två på var- högskola, som, ifall Iagförsiaget genomförs
17849: andra föijande år är i medeltal minst 25. Enligt tryggas tili en fortsatt verksamhet, har fungerat
17850: samma lagrum görs dock unda!ll:tag för folk- som en skolningscentral för skärgårdsfrågor.
17851: högskola i Lapplands Iän, där minimiantalet Att dylika frågor beiyses ä rviktigt för att hejda
17852: :fastställts cill 20. avfolkningen och bibehålla bygden som en
17853: Även foikhögskoior i skärgården borde få Ievande skärgård.
17854: verka med ett mlndre antai elever så att mitnimi- Vidare kan framhållas, att folkskoior/grund-
17855: antalet för grundkursen sänks tili 15 elever skoior i skärgårdsområden har rätt att arbeta
17856: för foikhögskolor ~ skärgårdskommuner och i med kännbart Iägre elevantai än motsvarande
17857: Lapplands Iän. Dessa skoior verkar i områden skolor i tätorterna.
17858: som tillhör utvecklingsområdeszon I och i en Hänv~sande tili det ovan anförda: föresiår w~
17859: nära framtid ytterligare kommer att hänföras
17860: tili de s.k. tilläggsstödområdena. Områdena är att Riksdagen måtte godkänna följande
17861: glest bebyggda och har förhållandevis dåliga lagförslag:
17862:
17863:
17864:
17865: Lag
17866: angående ändring av lagen om statsunderstöd åt folkhögskolor.
17867:
17868: I enlighet med Riksdagens beslut ändras 3 § 1 mom. 4 pnnkten i lagen den 29 augusti 1969
17869: om smtsunderstöd åt folkhögskolor (556/69), som föijer:
17870:
17871: 3 §. minst 25; vid folkhögskoia belägen f skärgårds-
17872: Vlllkor föt erhållande av statsunderstöd enligt område eller i Lappiands Iän kan medeltal vara
17873: denna Iag är: mi:ndre, dock icke under 15;
17874: 4) att antalet studerande vid grundkursen
17875: under två på varandra följande år är i medeltal Denna Iag träder i kraft den 197 .
17876:
17877:
17878: Helsingfors den 14 februari 1975.
17879:
17880: Evald Häggblom. Elly Sigfrids. Georg C. Ehrnrooth.
17881: Ragnar Granvik. Grels Teir. Pär Stenbäck.
17882: Bror Lffiqvist. Victor Procope. Ralf Friberg.
17883: 1.-C. Björklund. Henrik Westerlund.
17884: 372
17885:
17886: Lak.al. n:o 180. Suomennos.
17887:
17888:
17889:
17890:
17891: Häggblom ym.: Ehdotus laiksi kansanopistojen valtionavusta an-
17892: netun lain muuttamisesta.
17893:
17894:
17895: E d u s k u n n a 11 e.
17896:
17897: KalliSanop~stojen valt:iooa'VUS>ta annetun lain Koulut muodostavat usein seudullaan korvaa-
17898: (556/65) 3 §:n 1 momenti!n 4 kohdan mu- mattoman kulttuurikeskuksen.
17899: kaan on valtionavun saam1sen edellytyksenä, Tässä voidaan mai:nilta Houtskarin kirkollinen
17900: että perusoppijakson oprske1ijoiden lukumäärä kans,anopi:sto, joka on toiminut saaristoasioiden
17901: kahtena peräkkäi<senä vuonna on keskimäärin koulutuskeskuksena j,a jonka toiminnan jSJtkw
17902: vähintään 25. Saman lainkohdan mukaan teh- minen on turv·attu, jos lakiehdotus hyväksytään.
17903: dään kuinenlcin poikkeus Lapin läänitssä s~jaitse Tällad!sten kysymysten vaiottaminen on tärkeätä
17904: van kansanopis1ton suhteen, jossa: vähimmäis- autio1tumrsen estämiseksi ja seudun säilyttämi-
17905: määräksi on määrätty 20. seksi elävänä saaristona.
17906: Myös saariston kansanopistojen tulisi saada Edelleen voidaan korostaa, että saaristooluei-
17907: ~toimia pienemmällä opphlasmäärällä siten, että den kansakouluilla/peruskouluilla on oikeus
17908: peresoppijakson vähimmäismäärää pienennetään työskennellä tunrtuva:sti pienemmin oppi:lasmää~
17909: 15 oppilaaseen saaristokunt:ien j'a Lapin läänin ri:n kum vastJaavien koulujen taajaan asutuilla
17910: kansanopistoissa. Nämä koulut toimivat alueilla, seuduilla.
17911: Jotka kuuluva!t I kehitysaluevyöhykkeeseen ja Edellä esålttämäämme viiitaiten ehdotamme,
17912: jotka lähitulevaisuudess,a edelleen liitetään ns.
17913: tukilisäaluei'Siiin. Alueet ovat harvam asuttuja ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17914: niillä on suhteeThisen heikot kiinteät yhteydet. lakiehdotuksen:
17915:
17916:
17917: Laki
17918: kansanopistojen valtionavusta annetun lain muuttamisesta.
17919:
17920: EduS'kunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä elokuuta 1969 kans·anopimojen val-
17921: tionavusta annetun lain (556/69) 3 §:n 1 momentin 4 kohna seuraavasti:
17922:
17923: 3 §. vassa kansanopistossa keskiarvo voi olla pie-
17924: Tämän 1~ mukaitsen valtiormwn saami'Sell nempi, ei ku1tenka:an alle 15.
17925: ehtona on:
17926: ---~~---:-:--------:------
17927: 4) että perusoppijaksolla kahden perättäisen
17928: woden opiskelijamäärän keslciarvo on vähintään Tämä laki tulee voimaan päivänä
17929: 25; saaristoalueelia tai Lapin läänissä sijaitse- kuuta 197 .
17930:
17931:
17932: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
17933:
17934: Evald Häggblom. Elly Sigfrids. Georg C. Ehrnrooth.
17935: Ragnar' Granvik. Grels Teir. . Pär Stenbäck.
17936: Bror Lillqvist. Victor Procope. RaH Friberg.
17937: 1.-C. Björklund. Henrik Westerlund.
17938: 373
17939:
17940: Lak.al. n:o 181.
17941:
17942:
17943:
17944:
17945: Kivistö ym.: Ehdotukset opintotukilaiksi ja laiksi valtion opinto-
17946: tukikeskuksesta.
17947:
17948:
17949: E d u s kun n a 11 e.
17950:
17951: Kansalaisten nykyistä suuremman tasa-arvon hajanaisuus ja jäykkyys johtaa siihen, että lu-
17952: lisäämiseen tähtäävien pyrkimysten joukossa kion ulkopuolelle jääneet eivät myöhemminkään
17953: pyrkimys koulutuksellisen tasa-arvon lisäämi- käytännössä voi harjoittaa korkeakoulutasoisia
17954: seen on yksi keskeisimmistä. Onhan koulutuk- opintoja. Siksi ensimmäiset ja voimakkaimmat
17955: sen piirissä nykyisin ilmenevä kansalaisten vä- toimenpiteet olisi suoritettava opintotuen te-
17956: linen eriarvoisuus sekä yleisen yhteiskunnallisen hostamiseksi keskiasteen koulutuksessa.
17957: eriarvoisuuden merkittävä ilmentymä että muil- Jatkaminen peruskoulutasoisten opintojen jäl-
17958: la elämänaloilla vallitsevan eriarvoisuuden syy. keen lukiossa liittyy niin meillä kuin muualla-
17959: Rajaahan koulutus varsin pitkälle ammatin va- kin tehtyjen tutkimusten mukaan kiinteästi ko-
17960: lintaa ja sitä kautta tulotason muodostumista din taloudelliseen asemaan. Tämä sidonnaisuus
17961: myöhemmässä elämässä. Koulutuksellisen eriar- on suoraa ilmetessään vanhempien puutteelJi-
17962: voisuuden poistaminen on yksi tärkeimmistä sina mahdollisuuksina suorittaa koulutuksesta
17963: yhteiskunnallisista tehtävistä. aiheutuvia välillisiä ja välittömiä kustannuksia.
17964: Merkittävimmät koulutuksellisen eriarvoisuu- Se on myös epäsuoraa ilmetessään vähävarai-
17965: den syyt ovat taloudellisia, opintojen rahoitus- sissa kodeissa sen virikeympäristön niukkuu-
17966: mahdollisuuksien puutteellisuudesta johtuvia. tena, joka suurelta osin määrää lapsen henkistä
17967: Suoritettujen tutkimusten mukaan oppivelvolli- kehitystä.
17968: suuskoulun jälkeisiin opintoihin siirtyminen Opintotuen avulla on mahdollisuus vaikuttaa
17969: riippuu aivan ratkaisevasti vanhempien tulota- näihin suoraan vaikuttaviin tekijöihin. Varak-
17970: sosta. Myös lukion ja ammatillisten perusapin- kaimpien vanhempien lapsista käytännössä
17971: tojen jälkeen suoritettaviin opintojen valintaan kaikki jatkavat lukiossa opintomenestyksestä
17972: taloudelliset seikat vaikuttavat ratkaisevasti: riippumatta. Vähävaraisista työläis- ja pienvil-
17973: vähävaraisista kodeista lähteneet valitsevat huo- jelijäkodeista lähtöisin olevien oppilaiden lu-
17974: mattavasti useammin lyhyet ja nopeasti ammat- kiossa jatkaminen taas on koulumenestyksestä
17975: tiin valmistavat opintolinjat kuin heidän aikai- voimakkaasti riippuvaista ja vielä niin, että par-
17976: sempi opinnoissa menestymisensä edellyttäisi. haitenkaan menestyneet eivät jatka läheskään
17977: Ainoa tehokas ratkaisu koulutuksellisen eri- yhtä usein lukiossa kuin heikoimmin menesty-
17978: arvoisuuden poistamiseksi olisi riittävän opinto- neet varakkaiden kotien lapset.
17979: tuen maksaminen kaikille oppivelvollisuuskou- Niiden oppilaiden osalta, jotka käyvät kou-
17980: lun jälkeisiä opintoja harjoittaville opintotuen lua kotonaan asuen ja ovat vanhempiensa huol-
17981: tarpeessa oleville opiskelijoille. Perustavoit- lettavina, näyttää ongelma keskittyvän vähäva-
17982: teena on pidettävä kaikki opintokustannukset raisista kodeista tulevien lasten opiskeluun. Va-
17983: peittävän opiskelijapalkan maksamista toisen rakkaiden kotien lasten koulutustiheyttä ei enää
17984: asteen oppilaitoksissa opiskeleville vuodesta voida lisätä. Sen sijaan vähävaraisiin koteihin
17985: 1980 ja kolmannen asteen oppilaitoksissa opis- suunnattu voimakas opintotuki ilmeisen selvästi
17986: keleville vuodesta 1985 lähtien. lisäisi koulutustiheyttä huomattavasti ja pois-
17987: Kaikkein kohtalokkain koulutuksellinen eri- taisi eriarvoisuutta. Siksi opintotuen tarpeen
17988: arvoisuus on juuri oppivelvollisuuskoulun päät- harkinta keskiasteen koulutuksessa koulutetta-
17989: tyessä, koska nykyisen keskiasteen koulutuksen van ollessa vanhempiensa huollettavana ja käy-
17990: 374 Lak.al. n:o 181
17991:
17992:
17993: dessä koulua kotoaan, tulisi kytkeä kodin ta- tulisi lainan korko maksaa kokonaisuudessaan
17994: loudelliseen asemaan eli tekijään, joka tutki- valtion varoista opiskeluaikana ja kolme vuotta
17995: musten mukaan kiinteimmin liittyy koulutuk- valmistumisen jälkeen. Lainojen takaisinmaksu-
17996: sessa tällä hetkellä ilmenevään eriarvoisuuteen. aika olisi niinikään pidennettävä 25 vuoteen.
17997: Kokonaan toinen on tilanne koulutettavan Koron kokonaisuudessaan tapahtuva subventoi-
17998: harjoittaessa opintojaan kodin ulkopuolella ja/ minen valtion varoista tulisi toteuttaa siitäkin
17999: tai vaiheessa, jolloin hän enää ei ole vanhem- syystä, että varsinkin opintojen loppuvaiheessa
18000: piensa huollettavana. Tässä koulutusvaiheessa aikaisemmin nostettujen lainojen korot vievät
18001: opintotuen tarpeen kytkeminen vanhempien ta- suuren osan uuden lainan pääomasta eikä tätä
18002: loudelliseen asemaan ei enää ole perusteltua. kuitenkaan ole otettu huomioon lainojen enim-
18003: Opintotuen tarve tulee koulutuksen tässä vai- mäismääristä päätettäessä.
18004: heessa harkita opiskelijan omiin tuloihin pe- Opintolainojen enimmäismäärien päättämi~
18005: rustuen sisällyttäen opintotuen saajien piiriin nen olisi uskottava eduskunnalle, joka tulo- ja
18006: kaikki ne opiskelijat, jotka omien tulojensa menoarvion yhteydessä joutuu joka tapauksessa
18007: avulla eivät voi vaikeuksitta opiskelun aiheutta- opintotukeen käytettävät varat myöntäessään
18008: mista kustannuksista selviytyä. arvioimaan opintotuen tarpeen kehityksen. Pää-
18009: Opintotuen myöntämisessä noudatettavassa periaatteena on pidettävä sitä, että lainan ja
18010: tarveharkinnassa käytetyt perusteet olisi vuosit- opintorahan yhteismäärä kattaa todella tutkitut
18011: tain säädettävä eduskunnassa, ja kaikki opiskelijalle aiheutuvat kustannukset.
18012: Tämä tekee mahdolliseksi mielivaltaisista eri
18013: Opintotuen muotojen osalta olisi mahdolli- oppilaitosten välillä esiintyvien enimmäismää-
18014: simman pian päästävä ratkaisuun, jolla tuen pe- rien eroista luopumisen.
18015: rusmuodoksi muodostuu opintoraha opintolai- Opintotuen rahoitus olisi saatava niiden hoi-
18016: nojen osuuden pienetessä varsinaista opiskelija- dettavaksi, jotka koulutetusta työvoimasta saa-
18017: palkkajärjestelmää lähestyttäessä. Järjestelmä vat suurimman hyödyn. Tämä merkitsee opinto-
18018: ,on mielestämme suunniteltava niin että opiske- kustannusten saattamista työnantajien makset-
18019: lijapalkan toteuttamiselle asetetaan selvä, mää- tavaksi. Koska koulutetun työvoiman käyttö
18020: räaikaan kytketty tavoite, ja että järjestelmän vaihtelee runsaasti yritysten suuruuden ja en-
18021: toteuttaminen koulutuksellisen tasa~arvon mah- nen muuta niiden pääomavaltaisuuden asteen
18022: dollisimman tehokkaaksi edistämiseksi aloite- mukaan, tulisi maksu porrastaa näiden tekijöi-
18023: taan vähävaraisista opiskelijoista. den mukaisesti. Valtion opintotukikeskukseen
18024: Ehdottamamme järjestely merkitsee sitä, että perustettava opintotukirahasto toimisi varojen
18025: tavoitevuosina opiskelijapalkka on toteutettu kerääjänä.
18026: kaikkien niiden opiskelijoiden osalta, joiden Myös valtion opintotukikeskus tulisi saattaa
18027: kohdalla opintotuen tarve eduskunnan päätök- nykyistä selväpiirteisemmin eduskunnan val-
18028: sen mukaisesti katsotaan olemassaolevaksi. Jo vontaan. Tämä voisi tapahtua eduskunnan va-
18029: alusta alkaen kuitenkin on kaikkein vähävarai- litsemien valtuutettujen avulla. Niinpä ehdo-
18030: simpien, perheellisten ja kalliita asumiskustan- tammekin, että eduskunta, esimerkiksi valitsija-
18031: nuksia maksamaan joutuvien opiskelijoiden miesten toimesta, valitsisi määräajoin opintotu-
18032: osalta toteutettava erityisjärjestely lisäopintora- kikeskukselle erityisen valtuuston, jonka tulisi
18033: han muodossa. Tämä järjestely tekee myös mah- vuosittain antaa toiminnastaan eduskunnalle
18034: dolliseksi kaikkein heikoimmassa asemassa ole- kertomus.
18035: vien opiskelijoiden saattamisen opiskelijapalkka- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
18036: järjestelmän piiriin muita aikaisemmin. dotamme,
18037: Niin kauan kuin myös lainamuotoista opinto-
18038: tukea joudutaan opintokustannusten täysimää- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
18039: räisen kattamisen turvaamiseksi maksamaan, lakiehdotukset:
18040: Lak.al. n:.o 181 375
18041:
18042: Opintotukilaki.
18043: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18044:
18045: 1 luku. myöntää, vaikka tulot ja omaisuus ylittävät
18046: eduskunnan vahvistamat opintotuen saannin
18047: Lain sovellutusala. edellytyksenä olevat enimmäismäärät.
18048: 1 §.
18049: Suomen kansalaiselle, joka Suomessa harjoit-
18050: taa oppivelvollisuuskoulun jälkeisiä opintoja 2 luku.
18051: julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa, Valtiontakaus ja korkotuki.
18052: myönnetään hakemuksesta opintotukea siten
18053: kuin tässä laissa säädetään. 5 §.
18054: Tämän lain mukaista opintotukea myönne- Opintolainan valtiontakaus ja ~orkotuki
18055: tään myös ulkomailla opintoja harjoittaville myönnetään kerrallaan enintään yhden opinto-
18056: Suomen kansalaiselle samoin kuin Suomessa vuoden opintokustannuksia varten tarkoitetulle
18057: opiskelevalle ulkomaalaiselle. lainaerälle. Yhden vuoden opintolainaerän enim-
18058: mäismäärän vahvistaa eduskunta vuosittain
18059: 2 §. tulo- ja menoarvion yhteydessä.
18060: Opintotuella tarkoitetaan tässä laissa opinto-
18061: lainan valtiontakausta ja korkotukea sekä opin- 6 §.
18062: torahaa. Valtiontakaus myönnetään opintolainan koko
18063: Opintolainan valtiontakaus ja korkotuki nimelliselle määrälle. Valtiontakaus on omavel-
18064: myönnetään vähintään yhden lukukauden, kui- kainen.
18065: tenkin vähintään neljän kuukauden ajan kestä- Tämän lain nojalla annettuihin takauksiin ei
18066: viä yleissivistäviä, ammattiin valmistavia mi tie- sovelleta, mitä määräajoista velkomisasioissa
18067: teellisiä opintoja varten. sekä julkisesta haasteesta velkojille 9 päivänä
18068: Opintorahalla tarkoitetaan vähintään kolmen marraskuuta 1868 annetussa asetuksessa on
18069: kuukauden ajan kestäviä, 2 momentissa tarkoi- säädetty takausten vanhentumisesta. Myöskään
18070: tettuja opintoja varten valtion varoista myön- takausmiehen edesvastuuvelvollisuuden tarkem-
18071: nettävää etuutta, jota sen saaja ei ole velvolli- masta määräämisestä 24 päivänä helmikuuta
18072: nen maksamaan takaisin. 1873 annetun "aSetuksen 4 §:n säännöstä, sel-
18073: laisena kuin se on 18 päivänä toukokuuta 1973
18074: 3 §. annetussa laissa ( 391/73), ei sovelleta tämän
18075: Opintotuen myöntämisen yleisenä edellytyk- lain mukaisiin lainoihin niiden lyhennysmaksu-
18076: senä on opintotuen saajan taloudellisen tuen jen osalta.
18077: tarve. Valtion varoista luottolaitokselle suoritettu
18078: Opintotuen tarvetta harkittaessa on otettava opintolaina voidaan jättää perimättä siltä, joka
18079: huomioon opiskelijan omat tulot ja omaisuus pysyvän työkyvyttömyyden tai muun siihen rin-
18080: sekä opintorahaa myönnettäessä lisäksi, mikäli nastettavan syyn takia on varaton. Päätöksen
18081: opintotuen saaja on vanhempiensa huolletta- opintolainan perimättä jättämisestä tekee val-
18082: vana harjoittaen opintojaan kotoaan, hänen van- tion opintotukikeskuksen valtuutettujen kokous
18083: hempiensa tulot ja omaisuus. opintotukikeskuksen johtokuntaa kuultuaan.
18084: Eduskunta säätää vuosittain tulo- ja menoar-
18085: vion yhteydessä opintotuen tarpeen harkinnassa 7 §.
18086: noudatettavista perusteista. Tämän lain mukaisista opintolainoista valtio
18087: myöntää korkohyvitystä luottolaitoksille lainan
18088: 4 §. pääomasta maksettavan koron määrän.
18089: Milloin opintotuen hakijaa, hänen aviopuoli- Korkotuen maksaminen lopetetaan kolmen
18090: soaan tai hänen vanhempiaan tahi jompaakum- vuoden kuluttua opintojen päättymisestä.
18091: paa heistä on kohdannut sairaus tai muu ha- 1 momentissa tarkoitettu korkotuki myönne-
18092: kijan toimeentulomahdollisuuksiin vaikuttava tään lain voimaantulosta lähtien myös 14 päi-
18093: syy antaa siihen aihetta, voidaan opintotuki vänä tammikuuta 1972 säädetyn opintotukilain
18094: 376 Lak.al. n:o 181
18095:
18096:
18097: (28/1972) 7 §:n 1 momentin tarkoittamille Opintokustannusten kokonaismäärän vuosit-
18098: opintolainoille, jotka on myönnetty ennen tä- tain vahvistaa tilastokeskus suorittamiinsa tut-
18099: män lain voimaantuloa. Hakemuksesta voidaan kimuksiin perustuvien laskelmien mukaisesti.
18100: tämän lain tarkoittama korkotuki myöntää
18101: myös opintolainalle, jolle ei ole myönnetty edel-
18102: lä tarkoitettua korkotukea. 4 luku.
18103: 8 §. Hallinto ;a muutoksenhaku.
18104: Tämän lain tarkoittaman opintolainan takai~ 12 §.
18105: sinmaksuaika on kaksikymmentäviisi vuotta. Opintotuen myöntämisestä ja muista sitä kos-
18106: kevista asioista päättää valtion opintotukikes-
18107: 9 §. kus, jollei määrättyjä tehtäviä ole asetuksella
18108: Valtiontakaus myönnetään valtion opintotu- siirretty oppilaitoksen opintotukilautakunnalle.
18109: kirahaston tai sellaisten rahalaitosten, rahasto-
18110: jen, yhtymien ja muiden laitosten myöntämille Oppilaitoksen opintotukilautakunnan asetta-
18111: opintolainoille, joiden toimialaan kuuluu opin- misesta päättää opetusministeriö valtion opinto-
18112: tolainojen myöntäminen. tukikeskuksen esityksestä ja asianomaista oppi-
18113: laitosta ja siinä toimivaa oppilaskuntaa kuul-
18114: tuaan.
18115: 3 luku. Opintotukilautakunnan jäsenet toimivat vir-
18116: kavastuulla.
18117: Opintoraha.
18118: 10 §.
18119: 13 §.
18120: Joka on tyytymätön opintotukilautakunnan
18121: Perusopintorahana myönnetään jokaiselle 1
18122: päätökseen, saa hakea siihen muutosta valtion
18123: §:ssä tarkoitetulle, 3 §:n mukaan opintotukeen
18124: opintotukikeskukselta kirjallisella valituksella
18125: oikeutetulle opiskelijalle kerrallaan enintään
18126: viimeistään 30 päivänä ennen kello 12 sen päi-
18127: yhdeksi opintovuodeksi tuhatkaksisataa mark-
18128: vän jälkeen, jona valittaja sai tiedon opintotuki-
18129: kaa.
18130: lautakunnan päätöksestä. Valituskirjaan on lii-
18131: Lisäo pintarahana vaikeassa taloudellisessa
18132: tettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä
18133: asemassa olevalle opiskelijalle kerrallaan enin-
18134: tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljen-
18135: tään yhdeksi opintovuodeksi viisisataa mark-
18136: kaa. nöksenä, sekä todisteet, joihin valittaja haluaa
18137: nojautua ja joita ei ole esitetty aikaisemmin.
18138: 11 §. Valtion opintotukikeskuksen tämän lain no-
18139: Eduskunta päättää vuosittain tulo- ja meno- jalla tekemään päätökseen ei saa hakea valitta-
18140: arvion yhteydessä perusopintorahan ja lisäopin- malla muutosta.
18141: torahan suuruudesta.
18142: Opintotukea koskevasta päätöksestä katso-
18143: Opintorahaa korotetaan vuosittain niin, että
18144: taan asianomaisen, jollei muuta näytetä, saaneen
18145: lukioasteella ja ammattiin valmistavissa oppi-
18146: tiedon seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, jona
18147: laitoksissa sekä keskiasteen yleissivistävissä op-
18148: päätös hänen ilmoittamalla:an osoitteella on jä-
18149: pilaitoksissa opiskeleville opiskelijoille makse-
18150: tetty postin kuljetettavaksi.
18151: taan vuonna 1980 sekä yliopistoissa ja korkea-
18152: kouluissa opiskeleville maksetaan vuonna 1985
18153: kaikki opintokustannukset kattava opintoraha
18154: ( opiskelijapalkka). Perusopintorahan ja lisä- 4 luku.
18155: opintorahan yhteismäärän tulee kuitenkin kat- Opintotuen rahoitus.
18156: taa kaikki opintokustannukset keskiasteen op-
18157: piJ.aitoksissa opiskelevien osalta vuonna 1977 14 §.
18158: ja korkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevien Tämän lain nojalla maksettavaa opintotukea
18159: osalta vuonna 1981. Ennen mainittuja vuosia varten peritään työnantajilta opintotukimaksu,
18160: on jokaisen 1 §:ssä tarkoitetun opiskelijan saa- jonka suuruus työnantajalle määräytyy suhtees-
18161: tava opintolaina- ja opintorahamuotoista opinto- sa hänen työnantajana maksamaan, ennakkope-
18162: tukea yhteenlaskettuna summa, joka kattaa rinnän alaisten palkkojen kokonaismäärään seu-
18163: kaikki opintokustannukset. raavasti:
18164: Lak.al. n:o 181 377
18165:
18166: Käyttöomaisuuden hankintamenoista tehtyjen lainmukaisten poistojen ja Opintotukimaksu prosenttia
18167: varaston aliarvostuksen yhteenlaskettu markkamäärä ja sen osuus ennakkoperinnän alaisen
18168: maksettujen palkkojen määrästä: palkan määrästä:
18169: 0-49 999 mk ja 9.9% tai vähemmän maksettujen palkkojen määrästä 0.5%
18170: 0-49 999 mk ja 10% tai enemmän maksettujen palkkojen määrästä 0.8%
18171: 50 000-99 999 mk ja 29.9 % tai vähemmän maksettujen palkkojen
18172: määrästä ................................................. . 1.2%
18173: 50 000-99 999 mk ja 30 % tali enemmän maksettujen palkkojen
18174: määrästä ................................................. . 1.5%
18175: 10~ 000 .~~. t~ enemmän ja 29.9 % tai vähemmän maksettujen palk-
18176: koJen maarasta ........................................... . 1.7%
18177: 100 000 mk tai· enemmän la 30 % tai enemmän maksettujen palkko-
18178: jen määrästä ............................................. . 2.0%
18179:
18180: 5 luku. 16 §.
18181: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
18182: Erinäisiä säännöksiä. 1975.
18183: 15 §. Tämä laki kumoaa 14 päivänä tammikuuta
18184: Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän- 1972 annetun opintotukilain (28/1972).
18185: töönpanosta annetaan asetuksella.
18186:
18187:
18188:
18189:
18190: Laki
18191: valtion opintotukikeskuksesta.
18192: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18193:
18194: 1 §. 4 §.
18195: Valtion opintotukitoimintaa varten on ope- Valtion opintotukikeskuksen ja sen alaisen
18196: tusministeriön alainen valtion opintotukikeskus. valtion opintotukirahaston toimintaa valvomaan
18197: Valtion opintotukikeskuksen alaisia paikalli- asettaa eduskunta kolmeksi vuodeksi kerral-
18198: sia toimielimiä ovat opintotukiasioissa oppilai- laan 21 jäsenisen valtuuston, jonka tulee antaa
18199: tokset tai opintotukilautakunnat tai sosiaalilau- vuosittain kertomus eduskunnalle toiminnas-
18200: takunnat. taan.
18201: 5 §.
18202: 2 §. Valtion opintotukikeskuksen johtokunnan
18203: Valtion opintotukikeskuksen tehtävänä on jäsenet, joita on kahdeksan, nimeää opintotuki-
18204: johtaa ja valvoa opintotukitoimintaa sekä suo- keskuksen valtuusto.
18205: rittaa muut sille laissa määrätyt tehtävät.
18206: 6 §.
18207: 3 §. Valtion opintotukikeskuksessa on peruspalk-
18208: Valtion opintotukikeskuksen alaisena toimii kainen johtajan virka.
18209: valtion opintotukirahasto. Valtion opintotukikeskuksessa voi lisäksi
18210: Valtion opintotukirahastoon maksetaan opin- olla ylimääräisiä viran- ja toimenhaltijoita, tila-
18211: totukilain ( / ) 14 §:ssä säädetyt mak- päisiä toimihenkilöitä sekä työsopimussuhteista
18212: sut. henkilökuntaa.
18213: Valtion opintotukirahastosta myönnetään 7 §.
18214: opintorahat. Opintotukirahasto voi myös myön- Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
18215: tää valtion takaamia opintolainoja. töönpanosta annetaan asetuksella.
18216: 48 173/75
18217: 378 Lak.al. n:o 181
18218:
18219: 8 §. Tällä lailla kumotaan 14 päivänä tammikuuta
18220: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1972 annettu laki valtion opintotukikeskuk-
18221: 1975. sesta {29/1972).
18222:
18223:
18224: Helsingissä 1.3 päivänä helmikuuta 1975.
18225:
18226: Kalevi Kivistö. I.-C. Björklund.
18227: Mikko Ekorre. Kuuno Honkonen.
18228: Anna-Liisa Jokinen.
18229: 379
18230:
18231: Lak.al. n:o 182.
18232:
18233:
18234:
18235:
18236: Kivistö ym.: Ehdotukset laeiksi korkeakoulujen szsazsen hallin-
18237: non perusteista ja oikeusturvasta korkeakouluissa.
18238:
18239:
18240: E d u s kun n a 11 e.
18241:
18242: Korkeakoululaitokselle kuuluvien yhteiskun- kaan myös korkeakoulujen yhteydessä toimiviin
18243: nallisten tehtävien lisääntyminen ja korkeakou- tutkimuslaitoksiin.
18244: lulaitoksen nopea laajeneminen ovat saattaneet Jotta mahdollisimman laaja osallistuminen
18245: korkeakoululaitoksen tilanteeseen, jossa vanha korkeakoulujen hallintoon voitaisiin turvata,
18246: hallintojärjestelmä on muodostunut kehityksen olemme ehdottaneet laitoshallintoon liitettä-
18247: vaatimien uudistusten jarruksi. Tämä on joh- väksi yleisen kokouksen, joka päättäisi tärkeim-
18248: tanut kehityksen pysähtymiseen, osittain suo- mistä asioista ja valvoisi laitosneuvoston toi-
18249: ranaiseen kriisiin korkeakoululaitoksen sisäl- mintaa.
18250: lä. Korkeakoululaitoksen kehittämisedellytysten Keinotekoisten ryhmävastakohtien välttämi-
18251: turvaaminen ja korkeakoululaitoksen saattami- nen edellyttää ehdottomasti myös sitä, että mil-
18252: nen palvelemaan nykyistä paremmin kansan lään hallinnon tasolla ei sovelleta mitään kiin-
18253: työtätekevää enemmistöä vaatii ehdottomasti tiöitä. Yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen pe-
18254: korkeakoulujen sisäisen hallinnon uudistamista. rustuvilla vaaleilla valittujen elinten tehtävät
18255: Erityisesti hallinnon uudistamista kiirehtii vie- olisi säädettävä eduskuntalailla hallinnon vesit-
18256: lä valmisteilla oleva tutkinnonuudistus, jonka tämispyrkimysten estämiseksi.
18257: suorittaminen nykyisen hallintojärjestelmän Keskeinen merkitys hallintoelinten valinnan
18258: puitteissa on käytännössä mahdotonta. Ilman ohella tulee hallinnossa olemaan pyrkimyksellä
18259: hallinnon uudistamista korkeakoululaitoksen mahdo1lisimman selkeään kaksitasaisuuteen h'<lll-
18260: kriisi vain syvenee. linnossa. Osastohallinnosta ei saa muodostaa
18261: Eduskunnan käsiteltyä jo vuosina 1972- mitään uutta tiedekuntaorganisaatiota. Osas-
18262: 1973 hallituksen esityksen 127/1972 sai halli- toista olisi muodostettava vain tieteiden väli-
18263: tuksen esitys eduskuntakäsittelyssä niukalla sestä yhteistyöstä ja opetuksen edellyttämästä
18264: enemmistöllä muodon, joka ei tyydyttänyt de- yhteistoiminnasta huolehtivia elimiä, joilla ei
18265: mokraattiseen hallintoon pyrkivien korkeakou- olisi muita tehtäviä eikä varsinaista päätösval-
18266: luopiskelijoiden ja demokraattisten opettajien taa ja joihin ei kuuluisi itseoikeutettuja jäseniä.
18267: pyrkimyksiä. Koska kuitenkin on ilmennyt yhä Hallinnon uudistamiseen on ehdottomasti
18268: enemmän hallinnon demokratisointia puoltavia kytkettävä myös korkeakoulujen olemattoman
18269: näkökohtia, tulisi hallinnon uudistamiseen ryh- oikeusturvajärjestelmän uudistaminen, joka ta-
18270: tyä hallituksen esityksen viivästyessä edustaja- kaa oikeusturvan kannalta tehokkaan muutok-
18271: aloitteen pohjalla. Vuonna 1974 annetut hal- senhakujärjestelmän toiminnan niin kaikissa
18272: lintoasetukset osoittavat parhaiten nykytilan- kurinpitoasioissa kuin laajalti huomiota herät-
18273: teen kestämättömyyden. täneissä nimitysepäkohtien oikaisemisessakin.
18274: Hallituksen esitys 127/72 korosti sitä täysin Nimityskysymyksissä tulee erityisesti huolehtia
18275: hyväksyttävää periaatetta, että "korkeakoulujen erilaisten tieteellisten koulukuntien tasapuoli-
18276: sisäistä hallintoa uudistettaessa tulee välttää sesta edustuksesta asiantuntijoiden valinnassa
18277: järjestelyjä, jotka korostavat korkeakouluissa ja viran hakijan kuulemisesta asiantuntijoita
18278: työskentelevien ryhmien keinotekoista vastak- valittaessa.
18279: kainasettelua". Lakiehdotuksemme rakentuu
18280: johdonmukaisesti tämän periaatteen pohjalle Erityisperustelut.
18281: perustuessaan kaikilla hallinnon tasoilla johdon-
18282: mukaisesti yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen. Lakiin korkeakoulujen sisäisen hallinnon pe-
18283: Uusi hallinto tulee soveltaa käsityksemme mu- rusteiden osalta lakiesitykseen tulisi mielestäm-
18284: 380 Lak.al. n:o 182
18285:
18286: me kirjoittaa seuraavat yksityiskohtaiset esi- miesvallan tehokkaan kontrolloimisen turvaami-
18287: tykset: seksi esitetty säännös olisi tärkeä.
18288: 1 §. Pykälässä on säädetty lain soveltamis- 12 §. Valiokunnan esitys korkeakoulun reh-
18289: ala koskemaan siinä erikseen mainittuja korkea- torin pätevyysvaatimuksiksi on käsityksemme
18290: kouluja. Koska lain soveltaminen joistakin eri- mukaan liian ahdas sen sulkiessa pois tämän
18291: tyisistä syistä myös korkeakouluihin, joiden hal- pääasiallisesti hallinnollisen viran hoitajiksi
18292: linnosta on toisin säädetty (esimerkiksi Taide- määrättävien joukosta muut kuin vähintään
18293: teollinen korkeakoulu), olisi pykälään liitettävä tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet suo-
18294: toinen momentti, jossa annettaisiin valtuutus rittaneet korkeakouluyhteisön jäsenet. Käsityk-
18295: asetuksella soveltaa laissa edellytettyä hallintoa semme mukaan korkeakoulututkinnon suoritta-
18296: myös muihin kuin laissa erikseen mainittuihin minen rehtoriksi valittavalta edellytettynä muo-
18297: korkeakouluihin. dollisena pätevyytenä olisi riittävä, koska pai-
18298: .3 §. Keskusteltaessa yliopistojen tehtävistä nopiste valintaa suoritettaessa tullaan asetta-
18299: yhteiskunnassa on varsin yleisesti päädytty ko- maan ehdokkaiden korkeakoulupoliittiselle
18300: rostamaan yliopistossa harjoitettavan tutkimuk- asiantuntemukselle.
18301: sen, opetuksen ja tieteellisen kritiikin vapautta 15 §. Korkeakoulujen erillisten tutkimus-,
18302: yliopistojen yhteiskuntakehitystä eteenpäin vie- opetus- ja palvelulaitosten jääminen uudistetun
18303: vän tehtävän edellytyksenä. Käsityksemme mu- hallinnon periaatteiden soveltuvuusalueen ulko-
18304: kaan laissa olisi erikseen mainittava kuitenkin puolelle on yksi vakavimmista valiokunnan
18305: myös opiskelun vapaus, jota pitäisi nimenomaan mietintöön sisältyvistä puutteista. Lakiin olisi-
18306: tulkita siten, että se sisältää sekä vapauden kin liitettävä nimenomainen maininta siitä, että
18307: valita aineyhdistelmänsä että vapauden valita se myös näiden laitosten hallinnossa noudatetaan
18308: tieteellinen koulukunta, jonka mukaan haluaa soveltuvin osin hallinnonuudistuksen periaat-
18309: opintonsa suorittaa. teita. Varsinkin tutkimuslaitosten jättäminen
18310: 4 §. Vastalauseemme yleisperusteluihin vii- lain soveltamisalan ulkopuolelle saattaisi luo-
18311: taten esitämme, että korkeakoulujen hallinto- da mahdollisuuden siirtää tutkimus lisäänty-
18312: elimien joukossa tulisi mainita laitoskokouk- vässä määrin ainelaitoksista tutkimuslaitoksiin
18313: set, joiden kokoonkutsumistavasta ja tehtävistä ja näin demokraattisen kontrollin ulottumatto-
18314: myös säädettäisiin laissa. Maininta kansleri- miin, mikä puolestaan merkittävästi vesittäisi
18315: instituutiosta tulisi laista poistaa, koska kans- koko hallinnonuudistuksen olletikin kun tutki-
18316: lerilaitos historiallisena jäänteenä ei sovellu musten toimeksiantajat ja rahoittajat saattaisi-
18317: korkeakoulujen demokratisoituvan hallinnon vat olla laitosten hallintoelimissä täysivaltaisina
18318: hengen kanssa yksiin. jäseninä mukana.
18319: 5 §. Lakiin olisi sisällytettävä määräys, jon- 16 §. Käsityksemme mukaan laitoshallinnon
18320: ka mukaan lain hengen mukaista suhteellista ylimpinä eliminä tulisi lain mukaan olla lai-
18321: vaalitapaa noudatettaisiin myös muutoksenhaku- toskokous, jotta laitosneuvostojen toimintaa
18322: lautakunnan valinnassa. voitaisiin demokraattisesti kontrolloida. Sen
18323: 7 §. Koska vaalikelpoisuutta ei ole syytä ra- vuoksi olisi säädettävä, että laitoksen ylin hal-
18324: joittaa täysikäisyyttä koskevin säädöksin, tulisi lintoelin on laitoskokous, jonka kutsuu koolle
18325: vaalikelpoisuuden määräämiseksi riittää mainin- laitosneuvosto tai 1/20 laitoksen jäsenistä.
18326: ta Suomen kansalaisuudesta tai virkamiesase-
18327: man saavuttamisesta Suomessa. 17 §. Jotta laitoskokouksille voitaisiin taata
18328: 8 §. Yleisperusteluihin viitaten tulisi val- todellinen päätösvalta, . tulisi laitoskokousten
18329: tuuston toimikausi määrätä yhdeksi vuodeksi tehtävät säätää laissa. Tehtävissä tulee mainita
18330: valtuuston edustavuuden turvaamiseksi. mahdollisuus epäluottamuslauseen antamiseen
18331: 11 §. Korkeakoulun hallitukselle olisi an- laitosneuvostolle sekä velvoitus käsitellä lai-
18332: nettava laissa valtuutus ottaa käsiteltäväkseen tosneuvoston toimintasuunnitelma ja toiminta-
18333: tärkeänä pitämänsä muutoin korkeakoulun hal- kertomus.
18334: lintoviraston toimivaltaan kuuluva asia vastaa- 18 §. Laitosneuvoston vaalitavaksi olisi mää-
18335: valla tavalla kuin valtuusto voi ottaa käsiteltä- rättävä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, jotta
18336: väkseen korkeakoulun hallituksen toimivaltaan yleisperusteluissa mainittu johdonmukaisuus de-
18337: kuuluvan asian katsoessaan asian tärkeyden mokraattisten periaatteiden soveltamisessa tulisi
18338: sitä edellyttävän. Korkeakouluihin jäävän hal- mahdolliseksi. Laitosneuvostojen toimikaude.n
18339: lintoviraston käyttämän huomattavan virka- ei myöskään tulisi olla vuotta pidempi.
18340: Lak.al. n:o 182 381
18341:
18342: 19 §. Jotta hallinnon demokraattista uudis- 25 §. Valiokunta esittää, että tieteellisen pä-
18343: tamista laitostasolla ei voitaisi tehdä tyhjäksi tevyyden ratkaisemiseen ja opinnäytteiden ar-
18344: perussääntöjen tehtävienjakoa koskevilla sää- vostelemiseen saisivat osallistua vain vastaavan
18345: döksillä, tulisi laitosneuvostojen tehtävät säätää pätevyyden omaavat hallintoelimen jäsenet. Kä-
18346: l-aissa. sityksemme mukaan koko asianomainen hal-
18347: 20 §. Laitoksen johtajan kelpoisuus on va- lintoelin voisi tehdä ratkaisut kuultuaan asian-
18348: liokunnan mietinnössä säädetty niin korkeaksi, omaisen pätevyyden saavuttaneita.
18349: että valinnan mahdollisuudet varsinkin pienem- 34 §. Koska hallinnonuudistuksen periaat-
18350: millä laitoksilla supistuvat lähes olemattomiksi. teiden toteuttamisen valmiusaste eri korkeakou-
18351: Tästä syystä tulisi laitoksen johtajan tehtäviä luissa vaihtelee suuresti, tulisi niille korkeakou-
18352: hoitamaan todeta päteväksi kuka tahansa lai- luille, jotka ovat valmiita siirtymään uuteen
18353: toksen vaalikelpoinen päätoiminen opettaja tai hallintoon, antaa siihen mahdollisuus asetus-
18354: tutkija. teitse jo ennen lain voimaantuloa.
18355: 21 §. Valiokunnan mietinnössä osastoneu- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
18356: vostoon katsotaan itseoikeutetusti kuuluvaksi dotamme,
18357: laitoksen johtajat, minkä lisäksi kukin laitos-
18358: neuvosto valitsee kaksi muuta jäsentä. Mieles- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
18359: tämme laitosneuvostojen valitsemien jäsenten lakiehdotukset:
18360: tulisi sellaisenaan muodostaa osastoneuvosto
18361: ilman itseoikeutettuja jäseniä.
18362:
18363:
18364: Laki
18365: korkeakoulujen sisäisen hallinnon perusteista.
18366:
18367: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18368:
18369: 1 luku. 3 §.
18370: Korkeakoulussa vallitsee tutkimuksen, ope-
18371: Yleisiä säännöksiä. tuksen, tieteellisen kritiikin ja opiskelun va-
18372: 1 §. paus korkeakoululle säädetyn tai määrätyn teh-
18373: Tässä laissa tarkoitetut korkeakoulut ovat tävän puitteissa.
18374: Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto, Jyväsky- Korkeakoululla on itsehallinto siten kuin
18375: län yliopisto, teknillinen korkeakoulu, Lappeen- siitä tässä laissa ja muissa korkeakoulua kos-
18376: rannan teknillinen korkeakoulu, Tampereen tek- kevissa säännöksissä säädetään.
18377: nillinen korkeakoulu, Joensuun korkeakoulu, Korkeakouluun kuuluvat sen opettajat, tut-
18378: Kuopion korkeakoulu ja eläinlääketieteellinen kijat, muu henkilökunta ja opiskelijat.
18379: korkeakoulu sekä Aho Akademi, Turun Yli-
18380: opisto, Tampereen Yliopisto, Kauppakorkea- 4 §.
18381: koulu, Svenska Handelshögskolan, Turun Kaup- Korkeakoulun hallintoelimiä ovat valtuusto,
18382: pakorkeakoulu, Handelshögskolan vid Aho ha1Htus, rehtori ja hallintovirasto sekä laitos-
18383: Akademi ja Vaasan kauppakorkeakoulu. kokoukset, laitosneuvostot, laitosten johtajat ja,
18384: mikäli korkeakoulun perussäännössä säädetään
18385: Asetuksella voidaan säätää, että tätä lakia so-
18386: tai määrätään, osastoneuvostot.
18387: velletaan muihinkin kuin 1 momentissa mainit- Korkeakoulussa voi olla muitakin hallinto-
18388: tuihin oppilaitoksiin.
18389: elimiä siten kuin niistä perussäännössä sääde-
18390: tään tai määrätään.
18391: 2 §. Korkeakoulun ja sen laitoksen päätösvaltaa
18392: Valtion korkeakoulujen sisäisestä hallinnosta käyttävien monijäsenisten hallintoelinten jäse-
18393: on voimassa, mitä tässä laissa säädetään. net valitaan vaaleilla.
18394: Yksityisen korkeakoulun hallintoon tämän
18395: lain säännöksiä sovelletaan siten kuin .tässä 5 §.
18396: laissa erikseen säädetään. Valitusten käsittelemistä ja ratkaisemista var-
18397: 382 Lak.al. n:o 182
18398:
18399: ten korkeakoulussa on muutoksenhakulautakun- 3 luku.
18400: ta, jonka kokoonpanosta ja tehtävistä sääde- Korkeakoulun hallintoelimet.
18401: tään erikseen. Muutoksenhakulautakunnan- va-
18402: litsee valtuusto suhteellisella vaalilla. 8 §.
18403: Korkeakoulun ylintä päätösvaltaa käyttää val-
18404: tuusto. Valtuustoon kuuluu vähintään kahdek-
18405: 2 luku. santoista ja enintään kuusikymmentä jäsentä.
18406: Vaalioikeus ja vaalikelpoisuus. Sen toimikausi on yksi kalenterivuosi.
18407: Valtuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan
18408: 6 §. välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla
18409: Vaalioikeutettuja korkeakoulun hallintoelin- joissa jokaisella korkeakouluun kuuluvalla vaa~
18410: ten vaaleissa ovat korkeakouluun kuuluvat lioikeutetulla on yksi ääni. Varajäseniä valitaan
18411: henkilöt. yhtä monta kuin jäseniä.
18412: Opettajaksi, tutkijaksi ja muuhun henkilö-
18413: kuntaan kuuluvaksi katsotaan: 9 §.
18414: 1) korkeakoulun opettajan tai tutkijan taik-
18415: Valtuuston tehtävänä on:
18416: ka muun viran tahi toimen haltija;
18417: 2) tällaisen viran tai toimen taikka vähin- 1 ) tehdä ehdotuksia korkeakoulua koske-
18418: tään sen kolmasosan väliaikainen hoitaja; viksi laeiksi ja asetuksiksi sekä antaa niitä kos-
18419: 3) korkeakouluun tilapäisesti toimihenkilök- kevia lausuntoja;
18420: si määrätty tai työsopimussuhteeseen otettu 2) antaa sellaiset korkeakoulua koskevat
18421: henkilö; ohje-, johto-, järjestys- ja muut säännöt, joilla
18422: 4) henkilö, joka on määrätty antamaan on korkeakoulun toiminnan kannalta laajakan-
18423: opetusta, suorittamaan kuulusteluja tai teke- toineo taikka periaatteellisesti tärkeä merkitys
18424: mään tutkimustyötä korkeakoulussa; ~ekä ~yv~ksyä ehdotukset sellaisiksi ohje-,
18425: 5) henkilö, joka asianmukaisen suostumuk- Johto-, JärJestys- ja muiksi säännöiksi, jotka on
18426: sen perusteella harjoittaa tutkimustyötä korkea- säädetty tai määrätty valtioneuvoston tai mi-
18427: koulun tiloissa; sekä nisteriön taikka kanslerin vahvistettavaksi ·
18428: 6) ylimääräinen virastotyöntekijä, tutkimus- 3) hyväksyä korkeakoulun pitkän aika~älin
18429: apulainen tai muu päätoimisesti korkeakou- taloussuunnitelmien ja muiden korkeakoulua
18430: lussa työskentelevä henkilö, vaikka hän ei oli- koskevien yleisten suunnitelmien perusteet sekä
18431: sikaan virka- tai työsopimussuhteessa korkea- päättää vuosittain tehtävästä korkeakoulun
18432: kouluun. tulo- ja menoarvioehdotuksesta;
18433: Opiskelijaksi katsotaan korkeakoulun kirjoi- 4) valita korkeakoulun rehtori ja vararehto-
18434: hin läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautunut rit sekä valita ja vapauttaa hallituksen muut jä-
18435: henkilö, jolla on oikeus suorittaa korkeakou- senet;
18436: lussa loppu- tai virkatutkinto taikka niihin 5) käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka
18437: verrattava korkeakoulun perussäännössä sää- perussäännössä säädetään tai määrätään val-
18438: dettävä tai määrättävä tutkinto ja joka ei ole tuuston ratkaistaviksi;
18439: 2 momentissa tarkoitettu henkilö. 6) ratkaista ne hallituksen toimivaltaan kuu-
18440: Vaalioikeutettu ei kuitenkaan ole 2 momen- luvat asiat, jotka hallitus on saattanut valtuus-
18441: tissa tarkoitettu henkilö, jolla vaalien aikana ton käsiteltäväksi; sekä
18442: on yli kuuden kuukauden pituinen virkavapaus, 7) käsitellä ja ratkaista ne hallituksen toimi-
18443: eikä henkilö, jonka virka- tai työsopimussuhde valtaan kuuluvat asiat, jotka valtuusto on kor-
18444: ei kestä yli kolmea kuukautta, eikä 3 momen- keakoulun toiminnan kannalta tärkeinä asioina
18445: tissa tarkoitettu henkilö, joka ei ole ilmoittau- päättänyt pidättää omaan ratkaisuvaltaansa.
18446: tunut läsnäolevaksi ennen korkeakoulun perus- Valtuusto valitsee keskuudestaan puheen-
18447: säännössä säädetyn tai määrätyn ilmoittautu- johtajan ja varapuheenjohtajat. .Jos valtuuston
18448: misajan päättymistä. jäsen on estynyt, menettää vaalikelpoisuutensa,
18449: saa eron tehtävästään kesken toimikauden tai
18450: 7 §. kuolee, hänen tilalleen tulee varajäsen.
18451: Vaalikelpoinen korkeakoulun hallintoelinten
18452: vaalissa on jokainen vaalioikeutettu Suomen 10 §.
18453: kansalainen tai virkamiesaseman Suomessa saa- Korkeakoulun yleistä hallintoa johtaa halli-
18454: vuttanut muu kuin Suomen kansalainen. tus. Korkeakoulun hallitukseen valtuusto valit-
18455: Lak.al. n:o 182 383
18456:
18457: see toimikautensa ensimmru.sessä kokouksessa tai kuolee, valtuusto valitsee uuden rehtorin
18458: suhteellisella vaalilla toimikaudekseen vähin- tai vararehtorin jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
18459: tään kuusi ja enintään kaksitoista korkeakoulun Rehtorin ja vararehtorin tulee olla korkea-
18460: hallintoon perehtynyttä henkilöä. Valtuusto voi koulututkinnon suorittanut, korkeakouluhallin-
18461: kuitenkin vapauttaa edellä mainitut hallituksen toon sekä opetus- ja tutkimustoimintaan pereh-
18462: jäsenet kesken toimikauden ja suorittaa uuden tynyt täysivaltainen Suomen kansalainen.
18463: vaalin. Lisäksi rehtori ja vararehtorit kuuluvat
18464: hallitukseen itseoikeutettuina jäseninä. 13 §.
18465: Kaksikielisissä korkeakouluissa tulee molem- Rehtori johtaa ja valvoo korkeakoulun toi-
18466: pien kieliryhmien edustus hallituksessa taata mintaa, toimii korkeakoulun hallituksen pu-
18467: perussäännössä. heenjohtajana sekä ratkaisee perussäännössä
18468: Hallitus voi perussäännössä säädetyllä tai hänen ratkaistavikseen säädetyt tai määrätyt
18469: määrätyllä tavalla määrätä jäsenensä hoita- asiat.
18470: maan korkeakoulun tiettyyn toiminnan alaan Vararehtori toimii tarvittaessa rehtorin si-
18471: kuuluvia asioita hallituksessa. jaisena. Vararehtorin muista tehtävistä sääde-
18472: Jos hallituksen jäsen menettää vaalikelpoi- tään tai määrätään perussäännössä.
18473: suutensa, saa eron tehtävästään kesken toimi-
18474: kauden tai kuolee, valitsee valtuusto hänen ti- 14 §.
18475: lalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimi- Hallintoasioissa rehtorin apuna 6n hallinto-
18476: kaudeksi. virasto, jota johtaa hallintojohtaja. Hallintovi-
18477: raston tehtävänä on huolehtia korkeakoulun
18478: 11 §. hallintoelinten käsiteltävien asioiden valmiste-
18479: Hallituksen tehtävänä on: lusta ja esittelystä sekä päätösten täytäntöön-
18480: 1 ) huolehtia 9 § :n 1 momentissa valtuuston panosta, jollei jonkin hallintoelimen taikka
18481: ratkaistavaksi säädettyjen asioiden valmistelusta joidenkin asioiden osalta perussäännössä toi-
18482: 4 kohdassa mainittuja asioita lukuun ottamatta; sin säädetä tai määrätä, sekä hoitaa ne muut
18483: 2) nimittää tai määrätä ne korkeakoulun vi- tehtävät, jotka hallintovirastolle on perussään-
18484: ran tai toimen haltijat, jotka perussäännön mu- nössä säädetty tai määrätty. Lisäksi hallintovi-
18485: kaan ovat hallituksen nimitettäviä; raston tehtävänä on käsitellä ja ratkaista ne
18486: 3 ) antaa sellaiset korkeakoulua koskevat muut asiat, jotka tämän lain tai korkeakoulun
18487: ohje-, johto-, järjestys- ja muut säännöt, joiden perussäännön mukaan eivät ole korkeakoulun
18488: antaminen ei kuulu valtuustolle tai muulle vi- muiden hallintoelinten käsiteltäviä.
18489: ranomaiselle; sekä Hallintovirasto on velvollinen saattamaan
18490: 4) käsitellä ja ratkaista ne muut asiat, jotka hallituksen ratkaistavaksi viraston toimivaltaan
18491: on erikseen säädetty tai jotka perussäännössä kuuluvan asian, joka on korkeakoulun kannalta
18492: säädetään tai määrätään hallituksen ratkaista- laajakantoineo tai periaatteellisesti tärkeä.
18493: viksi. Milloin hallintovirasto havaitsee, että kor-
18494: Hallitus voi pidättää rehtorin tai hallinto- keakoulun hallintoelimen päätös on virheelli-
18495: viraston toimivaltaan kuuluvan päätöksen itsel- nen, ja virhe voidaan oikaista yksityistä oikeut-
18496: leen, milloin se katsoo asian tärkeyden tätä ta loukkaamatta, hallintoviraston tulee kehottaa
18497: edellyttävän. Hallituksen tulee saattaa valtuus- hallintoelintä oikaisemaan päätöksensä.
18498: ton ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan
18499: asian, joka on korkeakoulun kannalta laajakan- 15 §.
18500: toineo ja periaatteellisesti tärkeä. Virkanimitys·, Korkeakoulun tutkimuksen ja opetuksen hal-
18501: kurinpito- tai valitusasiaa ei kuitenkaan voi linnon perusyksikkö on laitos. Erityisestä syystä
18502: siirtää valtuustolle. voidaan korkeakouluun muodostaa erikseen pe-
18503: rusopetuksen laitoksia ja erikseen tutkimuk-
18504: 12 §. sesta ja jatko-opetuksesta huolehtivia tieteelli-
18505: Valtuusto valitsee kahden vuoden toimikau- siä laitoksia. Korkeakoulun laitosjaosta sääde-
18506: deksi rehtorin ja perussäännössä säädettävän tään tai määrätään perussäännössä.
18507: tai määrättävän määrän vararehtoreita, ei kui- Korkeakoulun erillisten tutkimus-, opetus-
18508: tenkaan kolmea enempää. Jos rehtori tai vara- ja palvelulaitosten sekä muiden erillisten lai-
18509: rehtori eroaa tehtävästään kesken toimikauden tosten hallinto järjestetään soveltuvin osin tä-
18510: 384 Lak.al. n:o 182
18511:
18512:
18513: män lain periaatteiden mukaisesti perussaan- Laitosneuvoston jäsenet valitaan välittömillä,
18514: nässä säädettävällä tai määrättävällä tavalla. suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla, joissa jokai-
18515: Tällaisen laitoksen hallintoelimiä ovat yleisko- sella laitokseen kuuluvalla vaalioikeutetulla on
18516: kous ja suurissa laitoksissa yleiskokouksen va- yksi ääni.
18517: litsema laitosneuvosto sekä johtokunta, jossa
18518: tulee olla laitoksen henkilökunnan, korkeakou- 19 §.
18519: lun laitosten ja osastojen sekä muiden käyttä- Laitosneuvoston tehtävänä on:
18520: järyhmien edustajia. Erityisestä syystä voi täl- 1 ) tehdä vuosittain esitys laitoksen tourun-
18521: laisen laitoksen hallintoelimessä olla myös tasuunnitelmaksi, johon sisältyy laitoksen ope-
18522: korkeakouluun kuulumattomia jäseniä, ei kui- tus- ja tutkimusohjelma,
18523: tenkaan laitokseen taloudellisessa toimeksianta- 2) laatia vuotuinen kertomus laitoksen toi"
18524: jasuhteessa olevia. minnasta,
18525: 3) käsitellä ja ratkaista opintosuoritusten
18526: 16 §. arvosteluun ja oikeusturvaan liittyvät kysymyk-
18527: Edellä 15 §:n 1 momentissa tarkoitetun lai- set sen mukaan kuin niistä erikseen säädetään
18528: toksen ylin hallintoelin on laitoskokous. Laitos- tai määrätään.
18529: kokouksessa ovat äänioikeutettuja laitoksen jä- 4) tehdä esitykset laitokseen kuuluvan viran
18530: senet. tai toimen täyttämiseksi tai hoidattamiseksi tai
18531: laitoksen muun henkilökunnan ottamiseksi, el-
18532: Laitoskokouksen kutsuu koolle laitosneuvos- lei toisin ole säädetty tai määrätty,
18533: to vähintään kerran kuukaudessa ja vähintään
18534: 5) päättää laitokselle myönnettävien määrä-
18535: 1/20 laitoksen jäsenistä sitä kirjallisesti vaa-
18536: rahojen käytöstä ja käyttösuunnitelmasta niin
18537: tiessa.
18538: kuin siitä perussäännössä tarkemmin määrätään,
18539: 17 §. 6) tehdä esityksiä ja ehdotuksia laitoksen
18540: Laitoskokouksen tehtävänä on: tai sen toiminnan kehittämiseksi ja järjestämi-
18541: seksi,
18542: 1 ) käsitellä laitosneuvoston kertomus laitok-
18543: sen toiminnasta edelliseltä lukuvuodelta, 7) antaa lausuntoja laitosta koskevista
18544: asioista, sekä
18545: 2 ) käsitellä laitosneuvoston laatima toimin- 8) käsitellä ja ratkaista muut laitoksen hal-
18546: tasuunnitelma seuraavaksi lukuvuodeksi, lintoon kuuluvat asiat sen mukaan kuin perus-
18547: 3) antaa lausuntoja laitosneuvoston pyytä- säännössä tarkemmin määrätään.
18548: mistä asioista,
18549: 4) käsitellä laitoksen toiminnan yleiseen ke- 20 §.
18550: hittämiseen liittyviä asioita, Laitoksen johtajaksi ·laitosneuvosto valitsee
18551: 5) erottaa laitosneuvosto milloin tämä ei toimikaudekseen laitokseen kuuluvan vaalikel-
18552: nauti laitoskokouksen luottamusta sekä määrätä poisen päätoimisen opettajan tai tutkijan, jollei
18553: laitosneuvoston uusien vaalien pitämisestä, perussäännössä johtajakelpoisuudesta joidenkin
18554: 6) käsitellä muut asiat, joilla on laitoksen laitosten osalta toisin säädetä tai määrätä.
18555: toiminnan kannalta periaatteellista merkitystä Laitoksen johtajan tehtävänä on johtaa ja
18556: tai jotka on perussäännössä määrätty laitos- valvoa laitoksen toimintaa, toimia laitosneuvos-
18557: kokouksen käsiteltäviksi. ton puheenjohtajana, suorittaa perussäännössä
18558: säädetyt tai määrätyt tehtävät sekä ratkaista ne
18559: 18 §. laitoksen toimialaan kuuluvat asiat, joita ei ole
18560: Muilta kuin 16 §:ssä ja 17 §:ssä säädetyHtä määrätty laitosneuvoston ratkaistaviksi.
18561: osilta 15 §:n 1 momentissa tarkoitetun laitok-
18562: sen hallintoa hoitavat laitosneuvosto ja laitok- 21 §.
18563: sen johtaja, joiden toimikausi on yksi kalenteri- Korkeakoulussa, jossa on edustettuna useita
18564: vuosi. eri tieteenaloja, voivat 15 §:n 1 momentissa
18565: Laitosneuvostoon kuuluu johtajan lisäksi vä- tarkoitetut laitokset muodostaa osastoja. Kor-
18566: hintään kuusi ja enintään kuusitoista jäsentä, keakoulun osastojaosta säädetään tai määrätään
18567: jotka valitaan laitoksen opiskelijoiden, opetta- korkeakoulun perussäännössä.
18568: jien, tutkijoiden ja muun henkilökunnan kes- Osaston hallintoa hoitaa osastoneuvosto.
18569: kuudesta. Osastoneuvostoon valitsee kunkin osastoon
18570: Lak.al. n:o 182 385
18571:
18572: kuuluvan laitoksen laitosneuvosto keskuudes- hallintoelimen pyytää lausunnot vastaavan tie-
18573: taan kaksi jäsentä. Osastoneuvosto valitsee kes- teellisen pätevyyden omaaviita taikka vastaavat
18574: kuudestaan puheenjohtajan, jonka kelpoisuus- opinnäytteet suorittaneilta henkilöiltä.
18575: ehdoista on voimassa, mitä on säädetty laitok-
18576: sen johtajan kelpoisuusehdoista. Osastoneuvos- 26 §.
18577: ton toimikausi on sama kuin laitosneuvoston. Korkeakoulun hallintoelin tekee päätöksensä
18578: e&i!ttelystä, jollei perussäännössä jonkin hallinto-
18579: 22 §. elimen tai joidenkin as,ioiden osalta toisin sää-
18580: Osastoneuvoston tehtävänä on käsitellä osas- eletä tai: määrätä.
18581: ton muodostamien laitosten yhteistyöhön ope- Korkeakoulun hallintoelinten jäsenet toimivat
18582: tuksessa ja tutkimuksessa liittyviä asioita siten virkavastuulla.
18583: kuin perussäännöissä säädetään tai määrätään.
18584: Korkeakoulussa, jossa ei ole osastoja, kuulu- 27 §.
18585: vat 1 momentissa mainitut asiat, sen mukaan Korkeakoultm monrJaseninen hallintoelin on
18586: kuin perussäännössä säädetään tai määrätään, päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenitstä,
18587: laitosneuvoston, hallituksen taikka tutkintoihin puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja heihin luet-
18588: liittyviä asioita varten muodostettavan erityi- tuina, on saapuvilla. Edellä 23 §:ssä tarkoite-
18589: sen hallintoelimen käsiteltäviksi ja ratkaista- tuissa asioi'ss'a halLintoeLin on kuitenkiln päätös-
18590: viksi. valt!a~nen, kun viisi! jäsentä ja Li:säjäsenrtä on
18591: 23 §. läsnä.
18592: Korkeakoulun hallintoelimen jäseneksi tai Korkeakoulun monijäseni,sessä hallintoeLimes-
18593: luottamustoimeen ei voida valita ketään vas- sä päätetään muut kuin V'll!aHrusia:t erimidisyyden
18594: toin kieltäytymistään. sattuessa yksinkertaisella äänten enemistöllä,
18595: Laitosneuvoston tai osastoneuvoston jäsenen jolle.i joidenl<~in asioiden osalta perussäännössä
18596: tehtävästä ei kuitenkaan saa kieltäytyä ilman toisin säädetä tai määrätä. Äänten mennessä
18597: erityisen painavaa syytä. Hallintoelimen jäsen tasan voittaa mielipide, jota puheenjohtaja on
18598: ei saa kieltäytyä vastaanottamasta hänelle hal- kannattanut, kurinpitoasiassa kuitenkiln vapau-
18599: lintoelimen järjestäytyessä tulevaa tehtävää. tusta tai lievempää rangaJstusta kannattJanut
18600: Milloin erityistä kelpoisuutta edellyttävän mielipide. Virkarnmhysa:sioissa suoritet:aan äänes-
18601: luottamustoimen täyttäminen ei ole mahdol- tys samaa menettelyä noudatraen kuin monJ.-
18602: lista sen takia, että kaikki pätevät vaalikelpoi- jäsenises,sä tuomioistuimess,a.
18603: set henkilöt ovat kieltäytyneet siitä, hallituk- Vaali suoritetaan enemmistövaalina, milloin
18604: sen tulee, tutkittuaan esitettyjen kieltäytymis- vaHttavia on yksi. Jos va1ittaviia on useampia,
18605: ten perusteet, velvoittaa riittävä määrä korkea- noudatetaan suhteelHsta vaalitapaa. Jos äänet
18606: kouluun virkasuhteessa olevia henkilöitä aset- menevät tasan, ratkaisee vaJa:lin tuloksen arpa.
18607: tumaan ehdolle. Näin valituksi tullut on vel-
18608: vollinen ottamaan luottamustoimen vastaan.
18609: 28 §.
18610: 24 §. Muutoksenhausta korkeakoulun hallintoeli-
18611: Milloin korkeakoulun hallintoelimen Jasen- men päätökseen sekä muusta oikeusturvasta
18612: ten toimikausi päättyy ennen kuin uudet hal- kovkeakoulussa säädetään erikseen.
18613: lintoelimen jäsenet on valittu, jäsenet pysyvät
18614: tehtävässään, kunnes uudet jäsenet on valittu.
18615: Tässä laissa säädettyjen vaalien suorittamista 5 luku.
18616: varten korkeakoulun hallintoelin voi kokoontua Yksityisiä korkeakouluja koskevat säännökset.
18617: jo ennen säädetyn toimikauden alkua.
18618: 29 §.
18619: Valtionapua saavan yksityisen korkeakoulun
18620: 4 luku. päätösvaltaa käyttävät korkeakoulun omat hal-
18621: Asiain ratkaiseminen. lintoelimet. Tällainen korkeakoulu on kelpoi-
18622: nen omistamaan omaisuutta, tekemään sitou-
18623: 25 §. muksia sekä !kantamaan ja vastaamaan.
18624: Tieteellistä pätevyyttä ratkaistaessa taikka Tämä laki ei muutoin vaikuta yksity~s~ä kor-
18625: opinnäytteitä arvosteltaessa tulee asianomaisen keakoulu}a ylläpi!täv~en yhteisöjen tai säätiöiden
18626: 49 173/75
18627: 386 Lak.al. n:o 182
18628:
18629: oikeukstHn eikä velvollisuuksiin. Tällainen yh- keakoulun hallinnon järjestämisestä sekä korkea-
18630: teisö ta± säätiö ei vasta~ 1 momentissa: tarkoite- koulun toimi!nnasm anneta!l!n korkeakoulun pe-
18631: tun yksityi:sen korkeakoulun velvoitteista, ellei russäännössä.
18632: se ole ottanut sellaisi•a vastattavakseen. Valtion korkeakoulun perussääntö annetaan
18633: asetuksella. Valtionapua saavan yksityisen kor-
18634: 30 §. keakoulun perussäännön vahvistaa valtioneu-
18635: Valtionapua voidaan antaa valin sellMselle yk- vosto korkeakoulun esityks·estä.
18636: sityiselle korkeakoululle, jonka hallinto on jär- Ruotsi:nkieHsen korkeakoulun perussäännössä
18637: j·estetty tässä laissa säädettyjen perus.teiden mu- määrättyä opetuskieltä ei saa muuttaa.
18638: k!l!an ja joka muutoin täyttää valtionavun saa-
18639: miselle säädetyt edellytykset. 33 §.
18640: Tässä la>issa tarkoitetuista vaalcista, vaaleissa
18641: .31 §. noudatettavasta vaalitavasta, varajäsenten valin-
18642: Valtionapua saavan yksittyi:sen korkeakoulun nasta, vaalien ajankohdasta s·ekä siitä, miten
18643: ylimpänä päättävänä elimenä on valtuusto. Val- vaalioikeutetun ja vaaHkelpois·en henkilön kuu-
18644: tuuston tehtävänä on, sen lisäksi mitä tässä luminen johonkin laitokseen todetaan, annetaan
18645: laissa on korkeakoulun valtuuston tehtävistä tarkemmat määräykset asetuksella.
18646: säädetty, hyväksyä korkeakoulun perussääntö
18647: sekä päättää korkeakoulun omien varojen käy- 34 §.
18648: töstä. Tämä lalci tulee voimaan asetuksella säädettä-
18649: vänä päivänä. Ennen lain voimaantuloa voidaan
18650: Ykshyisen korkeakoulu.."! perussäännössä mää- ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen kor-
18651: rätään, millä tavoin korkeakoulua ylläphävä yh- keakoulun hallintoelinten toiminnan aloittami~
18652: teisö tai säätiö osalHstuu korkeakoulun varain- seksi lain tullessa voimaan. Asetuksella voidaan
18653: hoidon tarkkailuun. säätää, että 1 § :ssä mainittuun korkeakouluun
18654: sovelletaan kokonaan tai osittain tämän lain
18655: säännöksiä ennen lain voima;antuloa.
18656: 6 luku. Yksityisen korkeakoulun tulee säilyttääkseen
18657: Erinäisiä säännöksiä. oikeutensa valtionapuun esittää tässä la1ssa sää-
18658: dettyjen perusteiden mukainen perussääntönsä
18659: 32 §. valtioneuvoston vahvistettavaksi kuuden kuu-
18660: Tarkemmat säännökset tai mä·äräykset kor- kauden kuluess-a lain voimaantulosta.
18661:
18662:
18663:
18664:
18665: Laki
18666: oikeusturvasta korkeakouluissa.
18667:
18668: Eduskunnan päätöksen mukai:sesti säädetään:
18669:
18670: 1 luku. on järjestetty 1 momentissa mruru.tussa laissa
18671: säädettyjen perusteiden mukaan.
18672: Yleisiä säännöksiä.
18673: 2 §.
18674: 1 §. Korkeakoulun viran tai toimen haltijan palk-
18675: Oikeusturvasta korkeakoulujen sisäisen hal- kausta koskevan oika>isuva!lltimuksen esittämi-
18676: linnon perusteista päivänä kuuta s·estä ja muutoksen hausta swtä koskevaan pää-
18677: 197 annetun lain ( / ) 1 §: ssä m!l!inituiss'a tökseen, viran tai toimen haltijan vim1tapanosta
18678: ~orl<:eakoulu&ssa on voimass~, m~tä tässä laissa
18679: kuri!npi!totoimin, pidättämisestä vimntoimituk-
18680: säädetään. sesta tahi vira;sta vapauttamisesta, virkaehto-
18681: Tätä lakia sovelletaan kuitenlcin v!l!in sellai- sopimuksda koskevien ja virkaehtosopimuslakiin
18682: seen yksityiseen korkeakouLuun, jonka hallinto perustuvien riita-asioiden käs,ittelemisestä ja
18683: Lak.al. n:o 182 387
18684:
18685: ratkaisemisesta, muutoksenhausta korkeakoulun kirja liitteineen ja jäljennös päätöksestään sekä
18686: opintotuk&laumkunnan päätökseen sekä ylimää- asiakirjat oman lausuntonsa seuraamana viipy-
18687: räitsestä muutoksenhausta korkeakoulun hallinto- mättä korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Kor-
18688: eli:men päätökseen on voimassa, mi1tä ni,is·tä on keimman hallinto-oik·euden on käsheltävä lupa-
18689: erikseen säädetty. hakemus ja sen perusteella mahdollisesti käsi-
18690: teltäväksi tuleva valitus kiireellisenä.
18691: 2 luku. Valituksen tekemisestä, valitusviranomaisen
18692: noudatettavasta menettelystä, vaHtusosoitukses>-
18693: Muutoksenhaku. ta, valitusluvan hakemisesta sekä valitusajan ku-
18694: 3 §. luessa tehdyn valituksen vaikutuksesta päätök-
18695: Korkeakoulun hallintoelimen päätökseen voi sen täytäntöönpanoon on soveltuvin osin voi-
18696: valittamalla hakea muutosta jokainen s>illä pe- massa, mitä muutoksen hausta h~llintoasioissa
18697: rusteella, että hänen yksity1stä oikeuttaan on annetussa laissa ( 154/50) on säädetty.
18698: loukattu.
18699: Valtuuston ja laitosneuvoston jäsenten ja va- 5 §.
18700: ra jäsenten vaallin voi va:littamalla hakea muu- Muutoksenhakulautakuntaan kuuluvat korkea-
18701: tosta jokatinen sillä perusteella, että hänen yksic koulun valtuuston kahden vuoden toimikaudeksi
18702: tyistä oikeuttaan on vaalissa loukattu, ja vaali- kerrallaan valitsema puheenjohtaja, jonka tulee
18703: oikeutta myös sillä perusteeHa·, että vaali on olla korl~eakouluhallintoon hyvin perehtynyt, ja
18704: tapahtunut laista poil<-..keavassa järjestyksessä. kaksi muuta jäsentä, joiden tulee olla korkea-
18705: Päätöksestä, joka on yksinomaan valm~stelua kouluhallintoon hyvin perehtyneitä. Yhden jäse-
18706: tai täytäntöönpanoa tai joka koskee stipendin nrstä tulee olla oikeustieteen kandidaatin tut-
18707: tai apurahan myöntämistä, ei saa valittaa. k1nnon suorittanut. Muutoksenhakulautakunnan
18708: jäseneks~ voidaan valita myös korkeakouluun
18709: Muutoksenhausta viran tai toimen täyttä- kuuluma:ton henkilö.
18710: mistä koskevaan päätökseen, opinnäytteiden ja
18711: tutkintosuoriltusten arvosteluun, opiskelijavalin- Muutoksenhakulautakunnan kullekin jäsenelle
18712: taan sekä kurinpitomenettelyssä a'lJinettuun pää- valtuusto valitsee henkilökohtaisen varajäsenen,
18713: tökseen on voimassa, mi!tä ni1iden osalta täs·sä jolla tulee olla sama kelpoisuus kuin wrsinai~
18714: laissa ja korkeakoulun perussäännössä erikseen sella jäsenellä.
18715: säädetään ja määrätään. 6 §.
18716: Muutoksenhakulautakunta on päätösvaltainen
18717: 4 §. täysilukuisena. Muutoksenhakulautakunnan jäse-
18718: Valitus hallmtoelimen päätöksestä 'l'ehdään nen ollessa estynyt tai esteeilinen tulee hänen
18719: korkeakoulun muutoksenhakulautakunnalle nel- sijaansa hänelle valittu varajäsen. Mikäli muu-
18720: jäntoista päivän kuluessa siitä päivästä, jona toksenhakulautakunnan jäsenen tai varajäsenen
18721: valitt,aja on saanut tiedon päätöksestä. Valirus- es,te todennäköisesti kestää kauemmin kuirn kuusi
18722: aika 3 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauk- kuukautta, on hänen tilalleen jäljellä olevaksi
18723: sessa lasketaan alkavaksi vaalin tuloksen julkis- toimikaudeksi valittava uusi jäsen.
18724: tamisesta.
18725: Muutoksenhalrulautakunnan päätökseen ei saa 7 §.
18726: hakea muutosta. Jos asianosainen 3 §:n 2 mo- AsiJan käsittelyssä muutoksenhakulautakun-
18727: mentissa tarkoitetussa tapauksessa katsoo lain nass,a noudatetaan laillista oikeudenkäyntijärjes-
18728: soveltamisen kannalta olevan tärkeätä saattaa tystä. Erimielisyyden sattuessa asiia päätetään
18729: asia korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi:, äänestyksellä noudattaen samaa menettelyä kuån
18730: on hänellä kuiJtenkin oikeus pyytä·ä lupaa muu- monijäsenisessä tuomioistuimessa.
18731: toksen hakemiseen. Hakemuskirj'a on osoitet-
18732: tava korkeimmalle hallinto-oikeudelle ja siihen 8 §.
18733: on sis·ällY'tettävä valitus tai li~tettävä valituski!rja Jos 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun valituk-
18734: sekä todistus päivästä, jolloin tiJedoksi1saanlli on sen johdosta määrätään toimi!tettavaksi uuSii:
18735: tapahtunut. Hakemuskirja on annettava muu- va,ali, sen toimi!ttamiseen on vi>ipymättä ryhdyt-
18736: toksenhakulautakunnalJe viimeistään neljäntenä- tävä. Kumotussa vaalissa valituksi tulleet pysy-
18737: toista päivänä s·a:notusta päa:västä lukien. Muu- vät kuitenkin toimissaan, kunnes uuden vaalin
18738: toksenhakulautakunnan tulee lähettää hakemus- tulos on julkistettu.
18739: 388 Lak.al. n:o 182
18740:
18741: 3 luku. don päätöksestä. Tällaisesta vaLituksesta on muu-
18742: Virkojen ja toimien täyttäminen. toin soveltuvin osin voimassa, miltä 4 § :n 3 mo-
18743: mentissa on säädetty.
18744: 9 §.
18745: Avoinna oleva opetus- ja tutkimusvir~a taikka
18746: -toimi on juListettava viipymättä haettavaksi, 4 luku.
18747: ellei kutsumi:smenettelyyn ryhdytä. Samoin on Opinnäytteet, opiskelijavalinta ja
18748: meneteltävä opetus- tai tutkimusviran ta1kka kurin pito.
18749: -toimen jäätyä si!ilien kelpoisten hakijoiden puut-
18750: tuessa täyttämättä, ellei korkeakoulun hal1itus 12 §.
18751: päätä siirtää haettavaksi julistamista enintään Oikeusturvasta opi1l!näytteiden ja tutkinto-
18752: yhdellä vuodella. suoritusten arvosvelussa ja opiskeHjavalinnllJSsa
18753: Viran tai toimen ollessa täytettävänä, ei sen sekä kuulusveluv~lpin tapahtuessa noudatetta-
18754: kelpoisuus,ehtoja t<ai tehtäväpil1riä saa haettavaksi vasta menettelystä säädetään tai määrätään pe-
18755: julistamisen jälkeen muuttaa. russäännössä.
18756: 13 §.
18757: 10 §. Korkeakoulun viran tai toimen haltij~alle taikka
18758: Täytettäessä virkaa tai tointa asiantuntija- halliintoelimen jäsenelle, joka: hoitaa tehtäviään
18759: menettelyä käyttäen asiantuntijat tulee valita moitittavasti, voi korkeakoulun hallitus antaa
18760: tasapuolisesti viran tai toimen tehtäväpiiriin varoituksen.
18761: kuuluvhlta tieteenaloilta sekä hakijoiden edus-
18762: tamUta v1eteel1isiJ.tä oppisuunnilta:. Asiantuntijat
18763: eivät saa olla kehenkään hakijlllan tai: kusutta- 5 luku.
18764: vaks:i aiottuun henkHöön sellaå,sessa sukulaåsuus- Yksityisiä korkeakouluja koskevat säännökset.
18765: tai lankoussuhteessa kuin oikeudenkäymislroaren
18766: 13 luvun 1 §:ssä on sanottu tadkka sellaisessa 14 §.
18767: kiinteässä yhteistyösuhteessa tahi kiista• tai Tässä laissa tarkoitetaan yksityisen korkea-
18768: muussa suhteessa, joka ilmeisestJ vaarantaa koulun viran ja toimen haltijoHla nilitä yks,ityi-
18769: asiantuntijain puolueettomuutta. sen korkeakoulun palveluksessa olev~a, jorden
18770: tehtävät vastaavat valtJon korkeakoulun viran
18771: Asiantuntijat valitsee se korkeakoulun hal- ja toimen haltija!iJn tehtäviä. Yksi:tyisen korkea-
18772: lintoel:in, jonka asiana on hakijoiden treteellisen koulun vi:roi<sta ja toim1sta on pidettävä Vlh'ka•
18773: pätevyyden ratkaiseminen hankittuaan a's~asta luetteloa si1en, ku~n perussäännös·sä tarkemmin
18774: hakijoiden lausunnon. määrätään.
18775: Yksityisen korkeakoulun viran ja toimen hal-
18776: 11 §. tijat toimivat virkavastuulla.
18777: Milloin virka on täytettävä ehdollepanomenet-
18778: telyä käyttäen, ehdollepanopäätöbeen voi hakea
18779: valittamalla muutosta korkeakoulun hallitukselta 15 §.
18780: taå, milloin ehdollepanon suorittaa korkeakoulun Ylimääräisestä muutoksenhausta yksityisen
18781: hallitus, opetusministeniöltä. TJeteellisen päte- korkeakoulun hallintoelimen päätökseen on so-
18782: vyyden ratkaisemista tai: opetustru!don arvioint~ia ve1tuvin osin voimassa, mitä ylimääräisestä muu-
18783: koskevasta päätöksestä ei saa erikseen vaJ:ittaa. toksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa
18784: ( 200166) on säädetty.
18785: Virkaan tai toimeen nimittä®stä koskevaan
18786: päätökseen, jos nimittämi,stä ei suorilteta ehdolle- Yks1tyi:sen korkeakoulun toimielJmen hallill1Jto-
18787: panon perusteella, voi hakea valittamalla muu· toimen uiedokS!iantamiseen sovelletaan t~iedoksi
18788: tosta korkeakoulun ha:llitukselta tai, milloin annostJa hallintoasioissa annetun lain ( 23 2166 )
18789: ehdollepanon suorittaa korkeakoulun hallitus, säännöksiä.
18790: opetusministeriöltä. Korkeakoulun ulkopuohlsen Mi:tä asiakirjain lähettällllisestä annetussa laissa
18791: viranomruisen virkanim~tys,asrassa tekemään pää- ( 7 4154) on säädetty valtion hallintowra:nomai:-
18792: tökseen ei saa hakea valilttamalla muutosta. s,esta, sovelletaan myös ybityiseen kor~kou
18793: Muutosta 1 ja 2 momendss'a marlntitcissa ta- luun.
18794: pl!IUkStissa on haettava neljäntoista päivän ku- Yksåityistä korkeakoulua on pidettävä sellai-
18795: luessa siitä päivästä, jona hakija on saa!nut tie- sena yleisven asiakirjain jul~suudesta annetussa
18796: Lak.al. n:o 182 389
18797:
18798: laissa ( 83/51) Mrkoi:tettuna viranomaisena, jon- 6 luku.
18799: ka a:s.iaktrjo:ihi.n on sovelLettava sanottua lakia. Erinäisiä säännöksiä.
18800: Yksityi'Sen korkeakoulun viran ja toimen hal-
18801: tija~an ja ylimääräiseen toimenhaJ.tija:a:n nähden 16 §.
18802: on soveltuvin osin voimassa, mitä valtion viran Korkeakoulussa voi olla oikeusturva:-asramies,
18803: tai toimen ha1tijain palkkauksesta annetun lain jonka kelpoisuusehdoista j-a tehtävti<stä s·äädetään
18804: ( 1030/42) 24 ja 25 §:ssä sekä valtion ylimää- asetuksella.
18805: räiis·istä toimenha:1trirjoi:S!ta ja tilaprusistä toi:mihen- 17 §.
18806: kilö~stä ann.etun asetuksen (755/49) 21 §:ssä Tämän lain voimaantulost·a säädetään asetuk-
18807: on säädetty. sella.
18808:
18809:
18810: Helsi:ngissä 13 päivänä helmikuuta 197 5.
18811:
18812: 1Calevi 1Civistö. 1.-C. Björklund.
18813: Mikko Ekorre. 1Cuuno Honkonen.
18814: 390
18815:
18816: Lak.al. n:o 183.
18817:
18818:
18819:
18820:
18821: Laine ym.: Ehdotus opintotukilaiksi.
18822:
18823:
18824: Ed u s k u n n a 11 e.
18825:
18826: Opintotukijärjestelmän voimakas kehittämi- jen päätyttyä kun takaisinmaksu osuu heti opin-
18827: nen opintorahan suuntaan on eräs tehokkaim- tojen päättymisen jälkeiseen ajankohtaan. Ta-
18828: mista keinoista koulutuksellisen eriarvoisuuden kaisinmaksu vaikeuttaa myös jatko-opintoja.
18829: vähentämiseksi ja opiskelijoiden opiskeluaikai- Keskeinen puute opintotukijärjestelmässä on
18830: sen toimeentulon turvaamiseksi. ollut opintorahan kehittämisen laiminlyönti.
18831: Nykyinen, lähes yksinomaan lainaan perus- Esimerkiksi korkeakouluopiskelijoilla opintora-
18832: tuva opintotukijärjestelmä ei ole turvannut vä- haha on jo kohta neljättä vuotta 700 markan
18833: hävaraisten koulutusmahdollisuuksia eikä mer- suuruinen eli sen reaaliarvo on huimasti laske-
18834: kinnyt koulutusjärjestelmään tapahtuvan vali- nut. Opintorahan kohdalla on puutteena paitsi
18835: koitumisen demokratisoitumista. Lainamuotoi- sen pieni, lähes mitätön määrä, myös se että
18836: nen opintotuki ei mahdollista väestön koulu- sitä saa vain osa opiskelijoista eikä opintora-
18837: tustason kohottamista tieteellis-teknisen ku- halle ole olemassa mitään kehittämislainsäädän-
18838: mouksen ja sen hallitsemisen edellyttämällä ta- töä.
18839: valla. Velkataakka ja pelko sen kasvamisesta Opiskelu on katsottava yhteiskunnallisesti ar-
18840: estää monia nuoria jatkamasta opintojaan. vokkaaksi työksi, josta tulee maksaa asianmu-
18841: Lainamuotoinen opintotuki merkitsee kasva- kainen korvaus. Samoin on selvää, että myös
18842: vien koulutuskustannusten suuntaamista mer- jokaisen opiskelijan vähimmäistoimeentulo opis-
18843: kittäväitä osin opiskelijoiden itsensä, heidän keluaikana tulee turvata. Siksi opintotuesta tu-
18844: vanhempiensa ja valtion verotuksen kautta lisikin pikaisesti kehittää ns. opiskelijapalkka
18845: myös muiden vähävaraisten kannettavaksi. Ny- kuten lukuisat opiskelijajärjestöt ovat kannan-
18846: kyinen lainamuotoinen opintotuki merkitsee eri- otoissaan esittäneet. Myönnettäessä yhtenäistä
18847: tyisiä vaikeuksia aloilla, joilta sijoittuminen työ- kaikille opiskelijoille maksettavaa perusopinto-
18848: elämään valmistumisen jälkeen on vaikeaa tai rahaa, on luonnollisesti otettava myös huo-
18849: tapahtuu huonosti palkattuihin tehtäviin. Suuri mioon opiskelijoiden välttämättömissä elinkus-
18850: osa opiskelijoista ei valmistumisen jälkeen yllä tannuksissa ilmenevät luonnolliset erot kehittä-
18851: edes keskimääräisiin palkkoihin eikä koulutus mällä perusopintorahan rinnalla lisäopintorahaa
18852: usein edes turvaa työpaikkaa tai ammattia. esimerkiksi lapsiperheille ja muille sosiaalisesti
18853: Opintotukea kipeimmin tarvitsevilla opiske- erityisen tuen tarpeessa oleville.
18854: lijoilla ei ole velkaantumisen tuottamien vai- Varmin ja samalla luontevin tapa ottaa huo-
18855: keuksien vuoksi kovinkaan hyviä mahdoJ.lisuuk- mioon opiskelijan mahdolliset tulevat suuret tu·
18856: sia turvautua lainaan. Tällöin esimerkiksi opin- lot ja hänen vanhempiensa varallisuus on opin-
18857: tojen ohessa tapahtuva ansiotyö, joka edelleen totuen rahoitus, jolloin suuret tulot otetaan
18858: on taloudellisista syistä monille välttämätöntä, huomioon valtion verotuksen kautta. Silloinkin
18859: hidastaa ja vaikeuttaa opintoja. Opintotuki ei on nähtävä, että suurimman hyödyn kulutuk-
18860: nykyisin sitä paitsi edes riitä kattamaan välttä- sesta korjaavat suuryhtiöt, joiden voitot muu-
18861: mättömimpiäkään opiskelu- ja elinkustannuksia tenkin ovat nopeasti kasvaneet ja joilla näin
18862: kuten mm. valtion opintotukikeskuksen tutki- ollen tulee myös olla päävastuu opintotuen ra-
18863: mukset osoittavat. Lainamuotoinen opintotuki hoituksesta.
18864: ohjaa vähävaraisia sellaisille koulutusaloille, Ensiaskeleena täysimääräiseen opintorahaan,
18865: joilta valmistuminen on nopeata. opiskelijapalkkaan siirryttäessä olisi heti myön-
18866: Lainaan perustuva opintotuki vaikeuttaa nettävä 1 200 markan perusopintoraha kaikille
18867: useimpien opiskelijoiden asemaa myös opinto- opiskelijoille ja lisäopintorahaa sosiaalisin pe-
18868: Lak.al. n:o 183 391
18869:
18870: rustein mm. lapsiperheille. Samalla tulee taata pottaminen myös heidän kohdallaan. Pienitu-
18871: opintotuen kehittäminen kokonaan opintoraha- loisten opiskelijoiden asemaa on helpotettava
18872: muotoiseksi vuoteen 1985 mennessä kuten vapauttamaHa heidät kokonaan takaisinmak-
18873: opiskelija- ja koululaisjärjestöt ovat esittäneet. susta.
18874: Opintorahan kehityksen tulee lisäksi seurata Lainansaanti siirtymäkauden aikana on tur-
18875: myös hinta- ja ansiotason kehitystä niin ettei vattava myöntämällä erityisestä opintolainara-
18876: sen reaaliarvo alene. Opintotuen jatkuvan ke- hastosta lainat niille, jotka eivät valtiontakauk-
18877: hittämisen turvaamiseksi tulee eduskunnan vuo- sesta huolimatta ole sitä rahalaitoksilta saaneet.
18878: sittain tulo- ja menoarvion yhteydessä vahvistaa Opintotukihakemusten käsittelyn demokrati-
18879: opintorahan ja lisäopintorahan sekä työnanta- soimiseksi ja opiskelijoiden oikeusturvan paran-
18880: jilta kerättävän opintoturvamaksun suuruus tamiseksi on perustettava jokaiseen oppilaitok-
18881: työnantajien rahoitusosuuden kattamiseksi. seen tai erityistapauksessa useampaan pieneen
18882: Jo siirtymäkauden aikana tulee huolehtia laitokseen yhdessä opintotukilautakunta jonka
18883: siitä, ettei opiskelijoiden velkaantumiskehitys jäsenet nimetään kun on kuultu asianomaista
18884: pahene nykyisestä vaan päinvastoin velkataakka opiskelijajärjestöä. Tällöin· kaikilla opiskelijoilla
18885: kevenee. Tätä varten tulee pidentää lainojen olisi valitusoikeus opintotukipäätöksiin.
18886: takaisinmaksuaikaa ja poistaa korkojen maksu Tällä lailla kumotaan 14 päivänä tammikuu-
18887: opiskeluaikana opiskelijalta. Samoin tulee siir- ta annettu opintotukilaki ( 28/72) ja samana
18888: tää lainojen takaisinmaksun alkua myöhem- päivänä annettu laki valtion opintotukikeskuk-
18889: mäksi jottei se ajoitu heti valmistumisen jälkei- sesta ( 29/72) sekä niiden nojalla annetut ase-
18890: seen ajankohtaan, jolloin tulot ovat alhaisim- tukset.
18891: millaan ja monet muutkin menot kasvavat. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18892: Jotteivät ne opiskelijat, jotka ovat saaneet
18893: opintotukea ennen tämän lain voimaantuloa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18894: joutuisi eriarvoiseen asemaan, on mahdollistet- lakiehdotuksen:
18895: tava korkotuen lisääminen ja lainaehtojen hei-
18896:
18897:
18898:
18899:
18900: Opintotukilaki.
18901: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18902:
18903: 1 luku. 2 luku.
18904: Lain sovellutusala. Yleiset säännökset opintotuesta.
18905: 2 §.
18906: 1 §. Opintotuella tarkoitetaan tässä laissa opinto-
18907: Suomen kansalaiselle, joka harjoittaa Suo- rahaa, lisäopintorahaa sekä opintolainan valtion-
18908: messa 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetussa takausta ja korkotukea.
18909: laissa koulujärjestelmän perusteista tarkoitetun
18910: peruskoulun tai vastaavan aikaisemman oppi- 3 §.
18911: velvollisuuskoulun jälkeisiä, vähintään kuusi Opintotuen määrä tarkistetaan vuosittain
18912: kuukautta kestäviä tai erityisistä syistä lyhytai- vastaamaan hinta- ja ansiotason kehitystä ja se
18913: kaisempia opintoja julkisen vallan alaisessa op- on tämän lain voimaanastuessa 1 200 markkaa
18914: pilaitoksessa, myönnetään opintotukea tämän kuukaudessa siten, että sitä maksetaan lisäksi
18915: lain nojalla. kahdelle lomapäivälle kuukautta kohti. Milloin
18916: Tämän lain mukaista opintotukea voidaan henkilö on oikeutettu lisäopintorahaan, voi
18917: myöntää myös ulkomailla opintoja harjoitta- opintotuen määrä ylittää tässä esitetyn määrän.
18918: valle Suomen kansalaiselle samoin kuin Suo- Opintotukea myönnetään tarvittaessa myös
18919: messa opiskelevalle ulkomaalaiselle. ympärivuotiseen opiskeluun~
18920: 392 Lak.al. n:o 18.3
18921:
18922: 4 §. Korkotuen maksaminen lopetetaan kolmen
18923: Opintotuen myöntämisen edellytyksenä on, vuoden kuluttua opintojen päättymisestä mil-
18924: että hakija harjoittaa yleissivistäviä, ammatilli- loin valtio ei huolehdi lainojen takaisinmak-
18925: sia tai tieteellisiä opintoja. susta.
18926: Opintotukea myönnetään vuosittain hake- 9 §.
18927: muksesta. 8 §:n mukaista korkotukea tulee valtion suo-
18928: rittaa lain voimaantulosta lähtien myös niiden
18929: 3 luku. ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyjen
18930: Opintoraha ja lisäopintoraha. opintolainojen osalta, joista valtio on suoritta-
18931: nut luottolaitoksille vain osittaista korkohyvi-
18932: 5 §. tystä. 8 §:n mukaisen korkohyvityksen ja luot-
18933: Opintorahalla tarkoitetaan valtion varoista tolaitokselle maksettavan korkohyvityksen ero-
18934: myönnettävää etuutta, jota saaja ei ole velvol- tuksen valtio suorittaa joko velalliselle tai luot-
18935: linen maksamaan takaisin. tolaitokselle, jos se järjestelyyn suostuu.
18936: Opintorahaan on oikeutettu jokainen opinto- Korkotuen myöntämisestä 8 §:n mukaisesti
18937: tuen saaja. sellaisille ennen tämän lain voim:;vantuloa myön-
18938: Opintorahan määrä on tämän lain voimaat~ netyille opintolainoille, joille ei ole myönnetty
18939: astuessa 1 200 markkaa ja sitä korotetaan si- osittaistakaan korkotukea, päättää hakemuk-
18940: ten, että vuonna 1985 opintotuki myönnetään sesta valtion opintotukikeskus. Tämän momen-
18941: kokonaan opintorahana. tin mukaisen korkotuen saamisen edellytyksenä
18942: Opintorahan korottamisesta 3 momentin mu- on, että hakija olisi lainaa myönnettäessä täyt-
18943: kaan päättää eduskunta vuosittain tulo- ja me- tänyt tämän lain opintotuen saamiselle säätä-
18944: noarvion yhteydessä. mät ehdot. Tämän korkotuen maksamisesta on
18945: 6 §. voimassa, mitä 1 momentissa on korkotuen
18946: Lisäopintorahalla valtion varoista opiskeli- maksamisesta säädetty.
18947: joille, joilla on huollettavanaan yksi tai ~se.am
18948: pi alaikäinen lapsi tai jotka •asuvat entytsen 10 §.
18949: vaikeissa asunto-oloissa tai joilla on muita eri- Jos opintojen harjoittaja, joka on saanut
18950: tyisiä sosiaalisia syitä lisätukeen, myönnettävää tämän lain mukaista opintolainan valtionta-
18951: etuutta, jota saaja ei ole velvollinen maksamaan kausta ja korkotukea 9 §:n mukainen korko-
18952: takaisin. tuki mukaan lukien, on opintojen päätyttyä
18953: Lisäopintorahan suuruus ei voi kuitenkaan pienituloinen tai sellaisessa asemassa, että opin-
18954: ylittää opintorahan määrää. tolainan säännönmukainen takaisinmaksu tuot-
18955: Lisäopintorahan määrästä päättää eduskunta taisi hänelle ilmeisiä vaikeuksia, voi valtion
18956: vuosittain tulo- ja menoarvion yhteydessä. opintotukikeskus ottaa lainan hakemuksesta
18957: vastattavakseen vapauttaen hakijan maksuvas-
18958: tuusta. Tällöin noudatetaan takaisinmaksusta,
18959: 4 luku. mitä 9 §:n 1 momentissa on säädetty.
18960: Valtiontakaus ja korkotuki.
18961: 7 §. 11 §.
18962: Valtiontakaus myönnetään opintolainan koko Tämän lain voimaantulon jälkeen myönnetyn
18963: pääomalle. Valtiontakaus myönnetään omavel- opintolainan takaisinmaksu alkaa aikaisintaan
18964: kaisena. kolme vuotta opintojen päättymisen jälkeen.
18965: Tämän lain nojalla annettuihin takauksiin ei Takaisinmaksuaika on kolme kertaa se aika,
18966: ~velleta mitä määräajasta velkomisasioissa sekä
18967: joksi lainaa on myönnetty, enintään kuitenkin
18968: julkisesta haasteesta velkojille 9 päivänä mar- 25 vuotta.
18969: råskuuta 1868 annetussa asetuksessa on sää- 12 §.
18970: detty takauksen vanhentumisesta. Valtiontakaus ja korkotuki myönnetään sel-
18971: laisten rahalaitosten, rahastojen, yhtymien ja
18972: 8 §. muiden laitosten antamille opintolainoille joi-
18973: Tämän lain mukaisista opintolainoista valtio den toimialaan kuuluu takauslainojen myöntä-
18974: maksaa luottolaitoksille korkohyvitystä lainan minen.
18975: pääomasta maksettavan koron määrän. Jos 1 momentissa tarkoitettu laitos ei myön-
18976: Lak.al. n:o 183 393-
18977:
18978: nä hakijalle lainaa, vaikka hakija on siihen opintotukikeskukselta kirjallisella valituksella
18979: oikeutettu tämän lain nojalla, valtion opinto- viimeistään 30 päivänä kello 12 sen palVan
18980: tu'kikeskus myöntää lainan 4 § :n mukaisesti jälkeen, jona valittaja sai tiedon opintotukilau-
18981: valtion opintolainarahastosta. takunnan päätöksestä. Valituskirjaan on liitet-
18982: tävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai
18983: viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennök-
18984: 5 luku. senä sekä todisteet, joihin valittaja haluaa no-
18985: Hallinto. jautua ja joita ei ole esitetty aikaisemmin.
18986: Valtion opintotukikeskuksen tämän lain no-
18987: 13 §. jalla tekemään päätökseen ei saa hakea valit-
18988: Valtion opintotukitoimintaa varten on ope- tamalla muutosta.
18989: tusministeriön alainen valtion opintotukikeskus. Opintotukea koskevasta päätöksestä katso-
18990: Valtion opintotukikeskuksen alaisia paikalli- taan asianomaisen saaneen tiedon, jollei muuta
18991: sia viranomaisia ovat opintotukiasioissa opinto- näytetä, seitsemäntenä päivänä sen jälkeen jona
18992: tukilautakunnat. Opintotukilautakunta tulee pe- päätös on hänen ilmoittamallaan osoitteella jä-
18993: rustaa jokaiseen tämän lain tarkoittamaan op- tetty postin kuljetettavaksi.
18994: pilaitokseen tai milloin on kyse pienestä oppi-
18995: laitoksesta voidaan opintotukilautakunta perus-
18996: taa yhteiseksi useammalle oppilaitokselle. 7 luku.
18997: Valtion opintotukikeskuksen alaisena toimii Erityisiä säännöksiä.
18998: valtion opintotukirahasto.
18999: 18 §.
19000: 14 §. Tämän lain nojalla opiskelijoille myönnettä-
19001: Valtion opintotukikeskuksen tehtävänä on vää opintotukea varten peritään työnantajan
19002: johtaa ja valvoa valtion opintotukitoimintaa sosiaaliturvamaksun yhteydessä opintoturva-
19003: sekä suorittaa muut laissa määrätyt tai opetus- maksu, kuitenkin siten, että maksu on:
19004: ministeriön määräämät tehtävät. a) milloin liiketoimintaa harjoittavan valtion-
19005: verotuksessa verovelvollisen työnantajan vii-
19006: 15 §. meksi toimitetussa verotuksessa ilmoittamien
19007: Valtion opintotukikeskuksessa on johtokunta kuluvan käyttöomaisuuden hankintamenoista
19008: ja peruspalkkainen johtaja. tekemien säännönmukaisten poistojen määrä
19009: Johtokunnan jäsenet, joita on kahdeksan, ni- on ollut pienempi kuin 60 000 markkaa ja sa-
19010: mittää valtioneuvosto. Vähintään neljä jäsentä malla alle kymmenen prosenttia hänen samana
19011: tulee nimetä opiskelijajärjestöjen esitysten poh- vuonna maksamien palkkojen määrästä, kol-
19012: jalta. Jäsenet nimetään kahdeksi vuodeksi ker- mannes opintoturvamaksusta, ja
19013: rallaan. b) milloin edellä kohdassa a) tarkoitettujen
19014: poistojen määrä on ollut suurempi kuin 60 000
19015: 16 §. markkaa ja samalla vähintään kymmenen ja
19016: Opintotukilautakunta käsittelee opintotuki- enintään 30 prosenttia maksettujen palkkojen
19017: hakemukset ja muut opetusministeriön tai val- määrästä, kaksi kolmannesta opintoturvamak-
19018: tion opintokeskuksen sille määräämät tehtävät. susta.
19019: Opintotukilautakunnan asettamisesta päättää Tämän työnantajilta perittävän opintoturva-
19020: opetusministeriö valtion opintotukikeskuksen maksun suuruudesta päättää vuosittain edus-
19021: esityksestä ja •asianomaisen oppilaitoksen tai op- kunta päättäessään opintotuen määrästä siten
19022: pilaitosten opiskelijajärjestöjä kuultuaan kah- että opintotuen rahoituksesta kaksi kolmasosaa
19023: deksi vuodeksi kerrallaan. kootaan työnantajien opintoturvamaksulla j•a
19024: valtion osuus on yksi kolmasosa.
19025:
19026: 6 luku. 19 §.
19027: Muutoksenhaku. Valtion opintotukikeskuksen ja opintotukira-
19028: haston toimintaa ja varainkäyttöä valvovat
19029: 17 §. eduskunnan valitsemat valtuutetut, joiden tulee
19030: Joka on tyytymätön opintotukilautakunnan vuosittain antaa kertomus eduskunnalle toimin-
19031: päätökseen, saa hakea siihen muutosta valtion nastaan.
19032: 50 173/75
19033: 394 Lak.al. n:o 183
19034:
19035:
19036: 8 luku. kuuta 19 ja sillä kumotaan 14 päivänä tam-
19037: V oimaantulosäännökset. mikuuta vuonna 1972 annettu opintotukilaki
19038: ja samana päivänä annettu laki valtion opinto-
19039: 20 §. tukikeskuksesta.
19040: Tämä laki tulee voimaan päivänä
19041:
19042:
19043: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
19044:
19045: Ensio Laine. Taisto Sinisalo. Mirjam Tuominen.
19046: Heimo Rekonen. Irma Rosnell. P. Liedes.
19047: 395
19048:
19049: Lak.al. n:o 184.
19050:
19051:
19052:
19053:
19054: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi kulttuurihistoriallisesti merkittä-
19055: vien rakennusten suojelusta.
19056:
19057:
19058: E d u s kun n a 11 e.
19059:
19060: Laki kulttuurihistoriallisesti huomattavien säilyneenä rakennusmuistomerkkejä sellaisen yh-
19061: rakennusten suojelusta ( 27. 11. 1964/527) ei teiskunta- ja elinkeinorakenteen ajoilta, jolloin
19062: anna takeita kulttuurihistoriallisen rakennuspe- maa oli jakamatonta ja siihen oli käyttöoikeus.
19063: rintömme säilyttämisestä. Laissa on puutteita ja Nykyinen laki määrittelee suojelun suhteessa
19064: se on paikoin ristiriitainen. Opetusministeriön omistukseen. Edellä tarkoitettua kulttuuriperin-
19065: asettaman toimikunnan mietintö (196 7: B 18) töä ovat yhteisrannat kalamökkeineen, kalaken-
19066: ei johtanut lainsäädäntötoimiin. Jäätiin odotta- tät, kirkkokentät kivkkotupineen, jäänteet sar-
19067: maan rakennussuojelukomitean ehdotuksia. kajaosta jne., kaikkiaan erittäin vähäinen määrä.
19068: Mietinnöt 1974: 44 ja 1974: 80 käsittelevät- Lailla olisi voitava suojella tällainen kollektii-
19069: km rakennussuojelua, mutta koska asia on si- vinen kulttuuriperintö, varsinkin kun useat tä-
19070: doksissa rakennuslain kokonaisuudistukseen, män ryhmän kohteet ovat kansainvälisestikin
19071: joka tullee viipymään, laki kulttuurihistorialli- tavanomaista rakennusperintöämme kiinnosta-
19072: sesti huomattavien rakennusten suojelusta on vammat.
19073: kiireesti uudistettava, jotta voitaisiin estää vii- Lain nojalla tehdyn suojelupäätöksen olisi
19074: me aikoina huomiota herättäneiden vanhojen automaattisesti vaikutettava kaavoitukseen ja jo
19075: rakennusten tuhotöiden uusiutuminen. vahvistettuihin kaavoihin. Suojelu on otettava
19076: Lain voimassa ollessa on tehty vain harvoja huomioon uutena edellytystilanteena. Voimassa
19077: suojelupäätöksiä. Kun katsotaan suojeltujen ra- olevan lain 11 § on tässä mielessä nurinkuri-
19078: kennusten laatua sekä rauenneita ja hylättyjä nen.
19079: suojeluesityksiä ( UITE) huomataan, että laki Kulttuurihistoriallisesti huomattavien raken-
19080: on tehoton ja ettei sitä sovelleta tasapuolisesti. nusten suojelusta annetun lain nojalla suojel-
19081: Suojellut rakennukset antavat vääristyneen ku- tuja rakennuksia 1. 2. 1975 oli 22, rauenneita
19082: van kulttuurihistoriallisesta rakennusperinnös- esityksiä n. 30 ja vireillä olevia 25. Vertauksen
19083: tämme. vuoksi voidaan mainita, että esimerkiksi Tans-
19084: Nykyisellä lailla ei voida suojella rakennus- kassa oli v. 1971 vastaavalla lailla suojeltu
19085: ryhmiä silloin kun ne eivät sisällä 1 §:n mää- kaikkiaan 2 759 rakennusta. Englannissa laki
19086: rittelemiä rakennuksia, vaikka niiden arvo ko- edellyttää, että rakennusmuistomerkeistä pide-
19087: konaisuutena olisikin kulttuurihistoriallisesti tään luetteloa. Luettelo on parhaillaan tekeillä
19088: erittäin huomattava. Tällaisina rakennusryhmi- ja siihen tulee kuulumaan arviolta 250 000 ra-
19089: nä mainittakoon esim. Puu-Käpylä tai Vallila kennusta. Sosialistisissa maissa suojelu on muu-
19090: Helsingissä tai Port Arthurin alue Turussa tai hun yhteiskuntasuunnitteluun integroitua eikä
19091: muut sosiaaliseen asuntotuotantoon kuuluvat maaomistus luonnollisestikaan aiheuta purka-
19092: varsinkin työväen asuntoalueet. mispainetta. Esimerkiksi Puolassa pidetään
19093: Nykyinen laki ei koske kirkkoja. Rakennuk- luetteloa rakennusmuistomerkeistä ja siinä ole-
19094: sina kirkot on kuitenkin katsottava yleiseen vat kohteet ovat automaattisesti lain suojaamia.
19095: kulttuurihistorialliseen rakennusperintöömme Puolassa on noin 37 000 rakennusmuistomerk-
19096: kuuluviksi ja niihin on voitava soveltaa yhtä- kiä.
19097: läisiä suojeluperiaatteita. Meillä suojeltujen rakennusten vähäinen
19098: Laki on vaikeasti sovellettavissa erityisesti määrä johtuu osaltaan myös laissa olevasta esiw
19099: silloin, kun selvää kiinteistömuodostusta ei ole tyksenteko-oikeuden rajoittamisesta. Lisäksi
19100: tapahtunut. Suomessa on vielä jonkin verran lain 8 ja 11 §: t ovat olleet vaikuttamassa sii-
19101: 396 Lak.al. n:o 184
19102:
19103:
19104: hen, että suojeluesitystä ei ole edes tehty koska ei estä tontin muun osan käyttöä uudisrakenta-
19105: on jo ennakkoon pelätty korvausvaateen suu- miseen vahvistetun rakennustehokkuuden mu-
19106: ruutta. kaisesti.
19107: Kulttuurihistoriallisesti merkittävimmät ra- Ympäristön sattumanvarainen ja suunnitel-
19108: kennukset ja rakennusryhmät sijaitsevat usein mallisuuden vastainen, yksityiseen, taloudelli-
19109: taajamien keskusta-alueilla, missä maan hinta seen etuun perustuva muutosprosessi on saata-
19110: on korkea. On selvää, että paine suojelemisen va yhteiskunnan kontrolliin. Siksi myös laki
19111: arvoisen rakennuskannan repimiseen kasvaa, kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennus-
19112: kun ympäröivän maan arvon nousu houkutte- ten suojelusta on tehtävä kyllin vahvaksi yh-
19113: lee tehostamaan tontin käyttöä. Rakennusten teiskunnan välineeksi, jolla yksityistä ympäris-
19114: purkaminen on saanut muotoja, jotka rikkovat tövandalismia voidaan hillitä.
19115: yleistä oikeustajua. Vallitsevaan käytäntöön Ohjelmallisuuden saamiseksi suojelutoimin-
19116: vaikuttaa etenkin se, että rakennuksen purka- taan olisi asetuksessa lisäksi velvoitettava mu-
19117: miseen ei tarvita lupaa. Esim. Turussa "Cado- seovirasto laatimaan luettelo maamme kulttuu-
19118: linin talo" hajoitettiin pikaisesti, kun omista- rihistoriallisesti huomattavista rakennuksista ja
19119: jan tietoon tuli, että rakennussuojeluesitykseen luettelo olisi valtioneuvoston vahvistettava. Tä-
19120: tarvittavat asiakirjat oli tilattu viranomaisilta. mä aika ajoin täydennettävä luettelo muodos-
19121: Kotkan kauppahallin purkaminen aloitettiin, taisi rungon rakennusperinnön suojelemiseksi.
19122: kun suojeluesitys odotti lääninhallituksen pää- Milloin siihen merkitty rakennus tai muukin
19123: töstä, ja rakennus saatettiin korjauskelvotto- yleisesti arvostettu rakennus olisi uhattuna.
19124: maan kuntoon samana päivänä kun lääninhalli- Olisi käytettävä lakia rakennuksen suojelemi-
19125: tuksen päätös purkukiellosta tehtiin. Parhail- seen. Museovirastolle olisi annettava määräaika
19126: laan on vireillä Tampereen verkatehtaan muu- luettelon laatimista varten ja annettava sille
19127: tamien rakennusten rauhoitusesitys. Omistaja työhön tarvittavat varat.
19128: käyttää jopa työläisten irtisanomisella uhkailua Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19129: painostaakseen viranomaisia päätymään omista-
19130: jan edun mukaiseen päätökseen. Verkatehtaan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19131: suojeltavaksi esitettyjen rakennusten säilyminen lakiehdotuksen:
19132:
19133:
19134: Laki
19135: kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten suojelusta.
19136:
19137: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä
19138: tavalla, säädetään:
19139:
19140: 1 luku. 3 §.
19141: Rakennuksella tarkoitetaan tässä laissa myös
19142: Suojeltava! rakennukset rakennuksen osaa, muuta kiinteää rakennelmaa
19143: 1 §. tai sen osa:a, kuten siltaa, kaivoa, patoa tai
19144: Rakennus tai rakennusryhmä, joka rakennus- muuta niihin verrattavaa.
19145: historiallisesti tai käyttönsä vuoksi tai historial- Rakennukseen luetaan kuuluvaksi sen kiinteä
19146: liseen tapahtumaan tai yhteiskunnalliseen kehi- sisustus.
19147: tykseen liittyvänä on kulttuurihistoriallisesti eri-
19148: tyisen huomattava, voidaan saattaa siten suo-
19149: jeltavaksi kuin tässä laissa määrätään. 2 luku.
19150: Suojelun voimaansaattaminen, sisältö ja
19151: 2 §. lakkaaminen
19152: Valtion omistamien 1 §:ssä tarkoitettujen ra-
19153: kennusten tai rakennusryhmien suojelusta mää- 4 §.
19154: rätään asetuksella. Rakennusryhmän tai rakennuksen saattami-
19155: Rakennuksista, jotka ovat kiinteitä muinais- sesta suojeltavaksi päättää tehdystä esityksestä
19156: jäännöksiä, on säädetty muinaismuistolaissa. lääninhallitus.
19157: Lak.al. n:o 184 397
19158:
19159: Jos lääninhalHtus hylkää esityksen tai vä- tinta- tai rasiteoikeuden sekä muun niihin ver-
19160: hentää oleellisesti esityksessä pyydettyä suoje- rattavan kiinteistöön olevan erityisen oikeuden
19161: lua, päätös on alistettava valtioneuvoston vah- haltijalla, milloin oikeus on syntynyt ennen
19162: vistettavaksi. kuin suojelumääräykset on annettu.
19163: 5 §.
19164: 8 §.
19165: Esityksen rakennuksen tai rakennusryhmän
19166: saattamisesta suojeltavaksi saa tehdä rakennuk- Lääninhallitus voi hakemuksesta antaa luvan
19167: sen omistaja, museovirasto, rakennushallitus, siihen, että suojelukohteessa voidaan tehdä sel-
19168: valtion tai läänin taidetoimikunta, seutukaava- laisia muutostöitä, jotka kohteen säilymisen tai
19169: liitto tai kunta, jonka alueella rakennus on, käytön takia ovat välttämättömiä. Sellaisen lu-
19170: sekä yhdistys, jonka tarkoituksena on vaikutta- van antamista harkittaessa on erityistä huo-
19171: malla valtiollisiin tai kunnallisiin asioihin pyr- miota kiinnitettävä siihen, ettei suojelukohteen
19172: kiä sellaisiin päämääriin kuin tässä laissa raken- kulttuurihistoriallinen arvo muutoksesta olen-
19173: nusten suojelusta säädetään. naisesti vähene. Jollei hakemusta sellaisenaan
19174: Esitykseen on liitettävä selostus suojelukoh- voida hyväksyä, mutta suunniteltu muutos voi-
19175: teesta ja sen sijaintipaikasta sekä ilmoitus siitä daan saada aikaan muulla tavoin, on lääninhal-
19176: kiinteistöstä, johon se kuuluu, ja kiinteistön lituksen annettava sitä varten tarpeelliset oh-
19177: omistajasta, taikka riittävän tarkka selvitys si- jeet. Sama koskee suojellun rakennusryhmän
19178: jainnista, jos kohde ei kuulu mihinkään kiin- yhteyteen rakennettavaa uudisrakennusta.
19179: teistöön. Edellä 1 momentissa tarkoitettuun hakemuk-
19180: Esitys on perusteltava. seen on liitettävä piirustus ja työselitys, joista
19181: käy ilmi suunnitellun työn laatu ja laajuus, sekä
19182: laskelma kustannuksista.
19183: 6 §. Päätös, jolla on annettu lupa suojelumää-
19184: Määrätessään rakennuksen tai rakennusryh- räyksistä poikkeamiseen, on alistettava valtio-
19185: män suojeltavaksi lääninhallituksen on annet- neuvoston vahvistettavaksi.
19186: tava tarpeelliset suojelumääräykset, missä koh-
19187: din suojelukohteessa ei saa tehdä muutoksia, 9 §.
19188: millä tavoin sitä saa käyttää ja miten omista- Lääninhallitus voi tilanteen muututtua tai
19189: jan on huolehdittava sen hoidosta. Suojelumää- yleisen edun niin vaatiessa muuttaa suojelumää-
19190: räyksiin voidaan ottaa määräyksiä myös raken- räyksiä tai lakkauttaa suojelun.
19191: nuksen tai rakennusryhmän ympärillä olevan Lääninhallituksen päätökseen, jolla suojelu-
19192: alueen pitämisestä sellaisena kuin suojelukoh- määräyksiä on muutettu tai suojelu lakkautettu,
19193: teen kulttuurihistoriallinen merkitys edellyttää. voidaan sisällyttää ehtoja. Päätös on alistettava
19194: Suojelumääräykset on, mikäli mahdollista, valtioneuvoston vahvistettavaksi.
19195: laadittava yhteisymmärryksessä rakennuksen tai
19196: rakennusryhmän ja sen ympärillä olevan alueen 10 §.
19197: omLstajien kanssa. Suojelumääräyksissä omista- Suojelukohde on merkittävä asema- tai ra-
19198: j·alle ei ole asetettava enempiä velvoituksia tai kennuskaavaan.
19199: kieltoja kuin on välttämätöntä suojelukohteen
19200: kulttuurihistoriallisen •arvon säilyttämiseksi. 11 §.
19201: Huomiota on kiinnitettävä myös ympärillä ole- Museoviraston ja sen, jolla on oikeus 7 § :n
19202: van alueen käyttöön ja omistajan kohtuullisiin mukaiseen korvaukseen, on, milloin korvausta
19203: toivomuksiin. vaaditaan, koetettava sopia korvauksen mää-
19204: rästä. Sopimus on kirjalliseen muotoon laadit-
19205: 7 §. tuna alistettava valtioneuvoston vahvistettavak-
19206: Jos suojelumääräyksissä on rajoitettu oikeut- si. Jollei korvauksesta sovita, on sitä koskeva
19207: ta suojelukohteen tai alueen esityksen tekoai- kanne pantava vireille suojelukohteen sijainti•
19208: kana noudatettuun käyttöön, ja siitä aiheutuu paikan tuomioistuimessa kahden vuoden ku-
19209: omistajalle vahinkoa tai haittaa, jota ei ole pi- luessa siitä, kun päätös, johon korvausvaatimus
19210: dettävä vähäisenä, on hänellä oikeus saada siten perustuu, sai lainvoiman, uhalla että oikeus
19211: kärsimästään vahingosta tai haitasta korvaus korvaukseen menetetään.
19212: valtion varoista. Samanlainen oikeus on suoje- Korvaus on suoritettava yhdellä kertaa. Eri-
19213: lukohteeseen tai alueeseen kohdistuvan nau- tyisten syiden vuoksi voidaan korvaus kuiten-
19214: 398 Lak.al. n:o 184
19215:
19216: kin asianosaisen vaatimuksesta vahvistaa suori- Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaa-
19217: tettavaksi määräajoin. vasti sovellettava, milloin omistaja on laimin-
19218: lyönyt rakennuksen hoidon.
19219: 12 §. Jollei 1 ja 2 momentissa tarkoitettua velvoi-
19220: Jos kiinteistön omistajalle 7 §:n mukaan tu- tusta noudateta, on lääninhallituksella oikeus
19221: leva korvaus on suoritettava yhdellä kertaa ja suorituttaa niissä mainitut työt, joista johtuvat
19222: kiinteistö on saamisen tai toistuvan raha- ja ta- kustannukset on maksettava etukäteen valtion
19223: varatulon kantamisoikeuden panttina, on kor- varoista. Kustannukset on valtiolle korvattava
19224: vaus talletettava ulosotonhaltijalle ja jaettava siinä järjestyksessä kuin julkisten saatavien
19225: niin kuin ulosmitatun omaisuuden myyntihin- ulosotosta on säädetty.
19226: nasta on määrätty. Panttioikeuden haltijalla on
19227: talletettuun korvausmäärään yhtäläinen oikeus 17 §.
19228: kuin kiinteistöön. Tallettamista älköön kuiten- Valtiolla on suojeltavaksi määrätyissä raken-
19229: kaan toimitettako, jos esitetään panttioikeuden nuksissa valta kustannuksellaan teettää välttä-
19230: haltijan suostumus korvauksen tallettamatta mättömiä kunnostamistöitä.
19231: jättämiseen taikka jos korvattavan edun vähäi- Jos kunnostamistöistä aiheutuu omistajalle
19232: syyden vuoksi tai muusta sellaisesta syystä va- tai haltijalle vahinkoa tai haittaa, jota, huo-
19233: hingon tai haitan ei ole katsottava sanottavasti mioon ottaen hänelle johtuvan hyödyn, ei ole
19234: heikentäneen vakuuden arvoa. pidettävä vähäisenä, on se asianomaiselle val-
19235: tion varoista korvattava.
19236: 3 luku. 18 §.
19237: Suojelun valvonta Suojellun rakennuksen omistaja voi hake-
19238: muksesta saada tulo- ja menoarvion rajoissa
19239: 13 §. valtiolta avustusta sellaisiin rakennuksen kun-
19240: Rakennusten suojelua valvoo museovirasto ja nostustöihin, jotka ovat välttämättömiä raken-
19241: lääninhallitus lääninsä alueella. nuksen kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämi-
19242: seksi.
19243: 14 §.
19244: Kun suojelusta on tehty esitys, on lääninhal- 19 §.
19245: lituksen heti väliaikaisesti kiellettävä ryhty- Valtiolla on, milloin yleinen tarve sitä vaatii,
19246: mästä suojelukohdetta vaarantaviin toimiin. Sel- siten kuin kiinteän omaisuuden pakkolunastuk-
19247: lainen kielto on voimassa kunnes suojelupäätös sesta yleiseen tarpeeseen on säädetty, oikeus
19248: on saanut lainvoiman. pakkolunastaa 1 §: ssä tarkoitettu suojelukohde
19249: Mitä 1 momentissa on sanottu, on soveltu- tarpeellisine maa-alueineen, olipa rakennus tai
19250: vin osin voimassa myös, milloin 19 § :ssä tar- rakennusryhmä määrätty suojeltavaksi tai ei.
19251: koitettua pakkolunastusta koskeva hakemus on
19252: tehty.
19253: 15 §. 4 luku.
19254: Luovuttaessaan suojeltavaksi määrätyn ra- Erinäisiä säännöksiä
19255: kennuksen tai alueen, josta on annettu suojelu-
19256: määräyksiä, on luovuttajan luovutuskirjaan ote- 20 §.
19257: tulla maininnalla tai muutoin todistettavasti il- Ennen kuin lääninhallitus päättää rakennuk-
19258: moitettava saajalle suojelumääräyksistä. sen tai rakennusryhmän suojelusta, on omista-
19259: jalle, jollei hän ole tehnyt esitystä suojelusta
19260: 16 §. maanomistajalle jos suojeltavaksi esitetty raken-
19261: Jos joku tämän lain säännöksen tai sen no- nus on toisen maalla, sekä, milloin suojelumää-
19262: jalla annetun kiellon tai määräyksen vastaisesti räyksiin on tarkoitus ottaa määräyksiä raken-
19263: on muuttanut, siirtänyt tai purkanut suojelu- nuksen ympärillä olevasta alueesta, senkin
19264: kohteen tai sen osan, on lääninhallituksella valta omistajalle varattava tilaisuus tulla asiassa kuul-
19265: velvoittaa asianomainen määräajassa ryhtymään luksi.
19266: tarpeellisiin toimiin rakennuksen ennalleen saat- Milloin on kysymyksessä suojelumääräysten
19267: tamiseksi. muuttaminen tai suojelun lakkauttaminen, on
19268: Lak.al. n:o 184 399'
19269:
19270: asianomaisten kuulemisesta voimassa, mitä 1 moitettava siitä asianomaiselle tuomarille, jonka
19271: momentissa on säädetty. tulee tehdä ilmoituksesta merkintä ulosmiMttu-
19272: Rakennuksen omistajalle on myös varattava jen kiinteistöjen luetteloon.
19273: tilaisuus tulla kuulluksi, ennen kuin ryhdytään Ilmoituksissa, joista 1 momentissa on sa-
19274: suorittamaan 17 §: ssä tarkoitettuja kunnostus- nottu, on mainittava kiinteistö, jolla suojelu-
19275: töitä. kohde sijaitsee, sekä kiinteistö, johon 7 §:n 1
19276: 21 §. momentissa tarkoitettu alue kuuluu.
19277: Asianomaisilla viranomaisilla on oikeus pääs-
19278: tä suojeltavaksi määrättyihin rakennuksiin ja 26 §.
19279: rakennuksiin, joiden saattaminen suojeltavaksi Julkista rakennusta, jonka seinässä, katossa
19280: on harkittavana, sekä suorittaa tämän lain nou- tai kiinteässä sisustuksessa on vanhoja maalauk-
19281: dattamisen ja soveltamisen kannalta tarpeellisia sia tai kirjoituksia taikka vanhoja rakennustai-
19282: tarkastuksia ja tutkimuksia. teellisia koristuksia, ei saa, vaikka rakennusta
19283: ei ole saatettu tämän lain mukaan suojeltavaksi,
19284: 22 §. purkaa tai kirjoituksia rappaamalla, uudella.
19285: Jos omistajalle annetaan avustusta rakennuk- maalauksella tai muulla tavalla hävittää, ennen
19286: sen tai sen ympärillä olevan alueen kunnoss·api- kuin siitä on ilmoitettu museovirastolle ja sille
19287: toa tai muuttamista varten, voidaan avustuksen on annettu tilaisuus otattaa maalauksista, kir-
19288: ehdoksi panna, että yleisöllä on pääsy raken- joituksista ja koristuksista jäljennöksiä ja ku-
19289: nukseen tai sen osaan sen mukaan kuin siitä via.
19290: erikseen määrätään. 27 §.
19291: Muutosta lääninhallituksen ratkaisuun asias-
19292: 23 §. sa, jota tarkoitetaan 5, 9 ja 10 §:ssä, haetaan
19293: Edellä 17 §:n 1 momentissa ja 21 §:ssä tar- valtioneuvostolta.
19294: koitetuista toimenpiteistä on hyvissä aJom tie-
19295: dossa olevalla postiosoitteella tai muutoin il- 28 §.
19296: moitettava suojelukohteen omistajalle tai halti- Joka rikkoo tässä laissa olevan tai sen nojalla
19297: jalle. annetun kiellon tai määräyksen, on rangaistava.
19298: 24 §. rikoslain 35 luvun 2 § :n mukaan, jollei teosta
19299: Jos suojeltavaksi määrätty rakennus on va- ole muussa laissa saatettu ankarampaa rangais-·
19300: hingoittunut tai tuhoutunut tulipalossa tahi tusta.
19301: muulla tavoin, on rakennuksen omistajan siitä 29 §.
19302: viipymättä ilmoitettava lääninhallitukselle. Lää- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
19303: ninhallituksen tulee tiedottaa asiasta museovi- töönpanosta annetaan asetuksella.
19304: rastolle.
19305: 25 §. 30 §.
19306: Kun lääninhallitukselle on tehty rakennuk- Tämä laki tulee voimaan patvana
19307: sen tai rakennusryhmän suojelua koskeva esitys kuuta 19 , ja sillä kumotaan kulttuurihisto-
19308: sekä kun siitä annettu päätös on saanut lain- riallisesti huomattavien rakennusten suojelusta
19309: voiman, niin myös milloin suojelu on lainvoi- 27 päivänä marraskuuta 1964 annettu laki
19310: maisesti lakkautettu, on lääninhallituksen il- (527 /64 ).
19311:
19312:
19313: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
19314:
19315: Taisto Sinisalo. Irma Rosnell.
19316: 400
19317:
19318: Lak.al. n:o 185.
19319:
19320:
19321:
19322:
19323: Tuominen: Ehdotus laiksi koulutusjärjestelmän kehittämisestä.
19324:
19325:
19326: E d u s k u n n a 11 e.
19327:
19328: Maassamme harjoitettu koulutuspolitiikka on Kotien sivistyksellisiä eroja tasoittavan var-
19329: merkinnyt väestön valtaenemmistön jättämistä haiskasvatuksen puuttuminen, kunnollisen opin-
19330: riittämättömän yleissivistyksen varaan ja ilman totukijärjestelmän puuttuminen ja usein kor-
19331: ammatillista koulutusta. Se on merkinnyt työ- keiksi muodostuvat koulumaksut sekä kou-
19332: tätekevien kansankerrosten - työläisten, pien- lutuksen epätasainen alueellinen sijoittuminen
19333: viljelijöiden, pienyrittäjien ja pienituloisten toi- ovat estäneet satoja tuhansia vähävaraisen väes-
19334: mihenkilöiden - sivistystarpeiden syrjäyttä- tön jälkeläisiä saamasta todellisia kehitysmah-
19335: mistä ja valtavien inhimillisten voimavarojen dollisuuksiaan vastaavaa koulutusta. Eritoten
19336: jättämistä kehittämättä. oppikoulujen opetuksessa on lisäksi käytetty
19337: Vuoden 1970 väestönlaskentatietojen mukaan menetelmiä ja muotoja, jotka ovat pakottaneet
19338: 65.9% maamme 14 vuotta täyttäneestä amma- suuren osan oppilaista jäämään opinnoissaan
19339: tissa toimivasta väestöstä oli pelkän kansakou- jälkeen ja keskeyttämään ne kokonaan. Näiden
19340: lun varassa, vailla ammatillista koulutusta. Ope- oppilaiden tukemiseen ja auttamiseen ei ole
19341: tusministeriön hallinnonalan yleissuunnitelman tahdottu uhrata varoja.
19342: mukaan on vuonna 1976 keskimäärin 55% Koko harjoitettua koulutuspolitiikkaa on lei-
19343: 15-29 -vuotiaiden ikäryhmästä vailla viran- mannut pyrkimys oppilaskohtaisten koulutus-
19344: omaisten valvomaa ammatillista koulutusta. kustannusten minimointiin. Koulutusta on ha-
19345: luttu antaa vain niille, jotka mahdollisimman
19346: Koulutusta vaille on jätetty ja jätetään ne, vähin valtiolle koituvin kustannuksin kykenevät
19347: joiden vanhemmilta puuttuu suuret tulot ja siitä suoriutumaan.
19348: korkea sivistys. Vuoden 1971 koulutuskomi- Tällaisen koulutuspolitiikan harjoittaminen
19349: tean vuonna 1972 teettämän tutkimuksen mu- on liittynyt kiinteästi maassamme harjoitetun
19350: kaan alle 800 markkaa kuukaudessa ansaitsevia talouspolitiikan suuntaan ja sisältöön. Yhtä ly-
19351: vanhempia oli 44% kaikista vanhemmista ja hytnäköisesti kuin on tuotannon kehittämisessä
19352: näiden lapsista oli siirtynyt lukioon 14 %. keskitytty pelkästään pääomavaltaisen, suhteel-
19353: 2 000-3 000 markkaa kuukaudessa ansaitsevia lisen alhaisen jalostusasteen omaavan puunjalos-
19354: oli kaikista vanhemmista 7 %, mutta näiden tusteollisuuden voittojen kasvattamiseen, on
19355: lapsista oli 56 % siirtynyt lukioon. koulutuspolitiikassa laaja yleissivistys ja amma-
19356: Aikuiskoulutuskomitean teettämän tutkimuk- tillinen koulutus keskitetty vain pienelle osalle
19357: sen mukaan vuonna 1972 käytti aikuiskoulutus- työvoimasta. On nojauduttu halvan, ammatti-
19358: palveluja hyväkseen 46 % ylioppilastutkinnon taidottoman työvoiman suuriin reserveihin -
19359: suorittaneista aikuisista, mutta ainoastaan ja halvalla ostetun puutavaran suuriin reservei-
19360: 14.2 % pelkän kansakoulun käyneistä. hin.
19361: Koulutuksen puutteellisuus estää osaltaan Tämän päivän kansainvälisessä kilpailussa
19362: työläisiä ja muita työtätekeviä kohottamasta Suomen tuotantorakenteen monipuolistaminen
19363: aineellista ja henkistä elintasoaan ja kehittä- on maallemme elink)nsymys. Se edellyttää suun-
19364: mästä persoonallisuuttaan kaikinpuolisesti. Ih- tautumista korkeanasteista teiknologiaa käyttä-
19365: misen edellytykset omaksua kulttuurin saavu- vään, korkean jalostusasteen omaavaan työvoi-
19366: tuksia sekä kehittää ja rikastuttaa kulttuuria mavaJ.raiseen 'teollisuuteen. Tämä merkitsee tie-
19367: riippuvat paljolti hänen saamastaan koulutuk- teen yhä voimakkaampaa välitöntä vaikutusta
19368: sesta. Harjoitettu koulutuspolitiikka on jättänyt tuotantoon, tieteellis-teknisen kehityksen avaa-
19369: työtätekevän kansan suureksi osaksi vaille näi- mien mahdollisuuksien yhä laajempaa hyväksi-
19370: tä edellytyksiä ja oikeuksia. käyttöä tuotannosS'a. Tämä puolestaan on mah-
19371: Lak.al. n:o 185 401
19372:
19373: dollista ainoastaa111 korkean ammattitaidon ja jäi jo 3 908. Yhä useammat oppilaat siirtyvät
19374: laajan yJeissivistyksen omaavien työntekijöiden peruskoulun (kansakoulun) jälkeen mieluum-
19375: avulla. min muutamia kuukausia kestäville työllisyys-
19376: Tällaisista työntekijöistä on kuitenkin ankara ammattikursseille kuin kaksi tai kolme vuotta
19377: ja krooninen puute. Hallituksen tulo- ja meno- kestävään ammattikouluun, koska ammattikou-
19378: arvioesitykseen vuodelle 1974 liitetyssä talou- luista aukenee vain erittäin heikot mahdollisuu-
19379: dellisessa katsauksessa jopa todetaan, että "teol- det jatko-opintoihin. Työllisyyskursseilla oppi-.
19380: lisuustuotannon laajenemisen pahimmaksi es- laat saavat päivärahan sekä ilmaisen ylläpidon,
19381: teeksi on tullut ammattikoulutetun työvoiman joita ammattikoulut eivät tarjoa. Niinpä näistä
19382: puute". alunperin työttömille aikuisille tarkoitetuista
19383: Korkean ammattitaidon ja laajan yleissivis- kursseista on tullut varsinaisen ammattikoulu-
19384: tyksen omaavia työntekijöitä saadaan ainoastaan tuksen kanssa kilpaileva ja paljon sitä nopeam-
19385: muuttamalla harjoitetun koulutuspolitiikan min kasvava koulutusmuoto. Vuonna 1972
19386: suuntaa - sijoittamalla nykyistä olennaisesti 26 % työllisyyskurssien oppilaista oli alle 20-
19387: suurempia voimavaroja väestön koulutustason vuotiaita. Nämä kurssit eivät anna juuri lain-
19388: kohottamiseen. kaan teoreettista koulutusta ja niiltä saatu am-
19389: mattitaito jää kapeaksi ja lyhytikäiseksi.
19390: Koulutusjärjestelmä on kriisissä Tätä kehityssuuntaa kärjistää osaltaan varsi-
19391: naisten ammattikoulupaikkojen puute nimen-
19392: Maamme koulutusjärjestelmä on perinteelli- omaan kehitysalueilla. Vuonna 1973 oli keski-
19393: sesti rakentunut kolmijakoisen yleissivistävän ja korkea-asteen ammatillisessa koulutuksessa
19394: koulutuksen varaan. Osa nuorista on saanut ensikertalaisille tarkoitettuja aloituspaikkoja
19395: tyytyä kansakoulututkintoon, osa on käynyt 76.9 % ikäluokasta - siis miltei neljännek-
19396: keskikoulun ja osa lukion. Saadun yleissivistyk- seltä puuttui koulutuspaikka. Ammatillisen
19397: sen taso on myös määrännyt ammatillisen kou- koulutuksen tilantarvetyöryhmä arvioi vuoteen
19398: lutuksen tason ja siten koko myöhemmän am- 1980 mennessä tarvittavan noin 19 000 amma-
19399: mattiaseman valtaosalla nuorista. Ainostaan lu- tillista koulutuspaikkaa lisää.
19400: kio on antanut yleisen kelpoisuuden korkea- Lukiosta valmistuvien suuri määrä on johta-
19401: kouluopintoihin samoin kuin muihinkin jatko- nut siihen, että enää alle 50 % vuosittain val-
19402: opintoihin. mistuvista uusista ylioppilaista sijoittuu korkea-
19403: Tällainen järjestelmä on johtanut nuorten kouluihin. Muut sijoittuvat etupäässä opistoas-
19404: kasvavaan pyrkimiseen oppikouluun ja lu- teisiin jatko-opintoihin. Esimerkiksi teknillisten
19405: kioon - väylille, jotka ovat turvanneet laajim- opistojen uusista opiskelijoista oli vuonna 1973
19406: mat jatko-opintomahdollisuudet ja laajimmat 43 % ylioppilaita. Vuonna 1972 ns. alimman
19407: yleistiedot. Keskikoulun ja lukion oppilaspaik- korkea-asteen koulutukseen otetuista oli 71 %
19408: kojen vuotuisten käyttökustannusten ollessa ylioppilaita, vuonna 1973 jo 77 %. Toisin sa-
19409: ratkaisevasti alhaisempia kuin esim. ammatti- noen ylioppilaat valtaavat vähitellen opiskelu-
19410: koulupaikkojen kustannukset, on myös valtio- paikat myös opistoissa ja sulkevat niihin pää-
19411: valta antanut oppikoulun paisua. syn yhä suuremmalta osalta keski-, perus- tai
19412: Näin ajauduttiin 1960-luvulla tilanteeseen, ammattikoulun suorittaneista. Tällainen kehitys
19413: jossa kansakoulun yläluokat alkoivat jäädä toi- merkitsee nuorison koulutuserojen suoranaista
19414: mintakyvyttömiksi keskikoulun viedessä valta- jyrkentymistä - ylioppilaiden ja ei-ylioppilai-
19415: osan oppilasikäJuokista. Kansa- ja keskikou- den yhä jyrkempää erottelua. Tätä vaarallista
19416: lun yhdistäminen peruskouluksi muodostui ta- kehityssuuntaa tukevat ne esitykset, joita on
19417: loudelliseksi välttämättömyydeksi. tehty mm. teknillisten, sairaanhoito- ja kauppa-
19418: Vastaavanlainen kriisitilanne on parhaillaan opistojen muuttamisesta kokonaan ylioppilas-
19419: kehittymässä peruskoulun jälkeisessä keskias- pohjaisiksi.
19420: teen koulutuksessa. Tällä hetkellä jo yli 40 % Koko edellä kuvattu kriisitilanne on seu-
19421: koko maan keskimääräisestä ikäluokasta siirtyy rausta yleissivistävän koulutuksen jyrkästä kol-
19422: lukioon. Samalla etenkin Etelä-Suomen ammat- mijakoisuudesta. Tätä kolmijakoisuutta ei pe-
19423: tikoulujen monet linjat potevat oppilaspulaa. ruskoulukaan ole poistanut. Peruskoulun yläas-
19424: Tilastokeskuksen tietojen mukaan ammatillisissa teen tasoryhmittely jakaa oppilaat edelleen nii-
19425: oppilaitoksissa jäi vuonna 1972 2 931 oppilas- hin, joiden tutkinto oikeuttaa lukioon ja opis-
19426: paikkaa tyhjiksi; vuonna 1973 tyhjiä paikkoja toasteen jatko-opintoihin, sekä niihin, joiden
19427: 51 173/75
19428: 402 Lak.al. n:o 185
19429:
19430:
19431: tutkinto oikeuttaa ainoastaan työntekijäasteen maan ja korkeakouluissa annettavaan opetuk-
19432: ammatillisiin opintoihin. seen. Päätöksen mukaan ammatillisesta koulu-
19433: Peruskoulun yläasteen tasoryhmittely on tuksesta kehitetään lukion kanssa kilpailukykyi-
19434: muodostunut yhä kärkevämmäksi epäkohdaksi nen väylä korkeakouluihin. Tämä toteutetaan
19435: sitä mukaa, kun peruskoulun toteutuminen on organisoimaila peruskouluun pohjautuvat amma-
19436: edennyt. Tasokurssivalintojen on todettu muo- tilliset opinnot laaja-alaisiksi peruslinjoiksi, jot-
19437: dostuvan varsin pysyviksi ja niihin kytkeytyvät ka yhteisen yleisjakson jälkeen eriytyvät erias-
19438: helposti myös valinnaisaineita ja kursseja kos- teisiksi erikoistumislinjoiksi. Peruskoulu antaisi
19439: kevat ratkaisut. Lisäksi jakautuminen eri taso- kaikille oppilaille kelpoisuuden myös lukioon
19440: kursseille vaihtelee suuresti eri paikkakunnilla, ja opistoihin. Peruskoulun tasoa voitaisiin ko-
19441: vaikka oppilaiden lahjakkuusjakaumat ovat hottaa opetussuunnitelmallisin ja -menetelmälli-
19442: epäilemättä yhtäläiset. Niinpä Lapissa esimer- sin keinoin, mutta lukio säilytettäisiin edelleen
19443: kiksi ruotsinkielen lyhyelle kurs,sille sijoittu- kolmivuotisena. Korkeakouluihin varatta1sun
19444: neita on Torniossa ollut 16 % oppilaista, Sa- kiintiöt vastaavan alan opistokoulutuksesta tu-
19445: vukoskella taas peräti 45 % oppilaista. Vastaa- leville.
19446: vat erot ilmenevät muissakin aineissa. Vaitioneuvoston periaatepäätös tähtää ennen
19447: Tällainen nuorten jaottelu erilaiset oikeudet kaikkea lukion supistamiseen ja ammatillisen
19448: autaville väylille yleissivistävässä koulutuksessa koulutuksen suosion lisäämiseen. Opetusminis-
19449: johtaa väistämättä siihen, että yhä suurempi teriön hallinnonalan yleissuunnitelmassa samoin
19450: osa nuorisosta pyrkii edullisimmille väylille. kuin vuoden 1975 tulo- ja menoarvion perus-
19451: Tästä kärsii ennen muuta työntekijäasteinen teluissa esitetään lukion oppilasmääriä alennet-
19452: ammatillinen koulutus ja ammattitaitoisen työ- taviksi jyrkin hallinnollisin keinoin. Opetusmi-
19453: voiman saanti. nisteriön hallinnonalan yleissuunnitelmassa kaa-
19454: Mutta tilanteesta kärsii myös yleissivistävä vaillaan, että vuotuista lukiosta valmistuvien
19455: koulutus. Lukion paisuminen on aiheuttanut määrää alennettaisiin nykyisestä noin 24 OOO:sta
19456: tässä koulumuodossa vakavan pedagogisen krii- noin 17 OOO:een 1980-luvulle tultaessa. Suun~
19457: si:n. P~rinteisesti pienen, korkeakouluihin siir- nitelmissa ei esitetä mitään konkreettisia toi-
19458: tyvän eliitin opettamiseen tarkoitetut sisällöt ja menpiteitä, joilla taattaisiin, että vähintään
19459: menetelmät ovat käyneet käyttökelvottomiksi. vastaava määrä yleissivistävää koulutusta joka
19460: Oppimisvaikeuksiin, motivaatio-ongelmiin ja näin vähennetään nuorilta ikäluokilta siirrettäi-
19461: vastaaviin vaikeuksiin ei lukio-opetuksen vanha- siin annettavaksi kaikille nuorille peruskoulun
19462: kantaisista lähtökohdista kyetä löytämään rat- tai ammatillisen koulutuksen yhteydessä.
19463: kaisuja. Kasvava osa oppilaista on peräisin työ- Suunnitelmat edellyttävät, että korkeintaan
19464: tätekevistä ja vähävaraisista väestökerroksista neljännes korkeakoulupaikoista varattaisun
19465: ja suhtautuu lisääntyvällä kriittisyydellä ja vie- 1980-luvulla opistoista tuleville. Tämä merkit~
19466: roksunnalla lukiokasvatuksen porvarilliseen ar- sisi, että lukioon menevillä oppilailla olisi tuol-
19467: vosisältöön. Perinteinen lukiosivistys linjaja- loinkin runsaasti kymmenen kertaa suurempi
19468: koineen ei kykene kehittämään oppilaita kaikin~ todennäköisyys päästä korkeakouluun kuin
19469: puolisesti. Esimerkiksi tekniikka ja taideaineet muilla nuorilla.
19470: ovat tyystin syrjityssä asemassa. Toisaalta linja- Valtioneuvoston periaatepäätös ei siis avaa
19471: jako erottaa mielivaltaisesti toisistaan mate- todellista ulospääsyä nykyisestä kriisistä. Se si-
19472: maattis-luonnontieteellisen ja kielellis-humanis~ sältää tosin eräitä myönnytyksiä demokraattis-
19473: tisen sivistyksen. Koko tyoskentelyä hallitsee ten voimien vaatimuksille - lähinnä peruskou-
19474: hillitön kilpailu jatko-opintomahdollisuuksista lun antaman kelpoisuuden yhtenäistämisen __:..
19475: ja valmistautuminen ylioppilaskirjoituksiin. mutta toisaalta se suuntautuu väestön saavut-
19476: tamien sivistyksellisten oikeuksien kaventami-
19477: Reformistiset ratkaisuyritykset vain kärjistävät seen lukiota supistamalla. Opistoista korkea-
19478: ongelmia kouluihin avattava väylä jää näennäiseksi kei-
19479: noksi, joilla oppilaita yritetään houkutella am-
19480: Valtioneuvosto teki 30. 5. 1974 päätöksen :matillisiin opintoihin. Tämän väylän näennäi-
19481: suunnittelu- ja kehittämisperiaatteista ammatil- syys on sitäkin ilmeisempi, kun tarkastellaan
19482: lisissa oppilaitoksissa ja lukiossa annettavan ammatillista tietä etenevien mahdollisuuksia
19483: koulutuksen niveltämisestä peruskoulujärjestel- menestyä korkeakouluopinnoissa.
19484: Lak.al. n:o 185 403
19485:
19486: Korkeakouluopinnoissa menestymisen ensisi- vät selvimmin luokion nykyisissä oppimäärissä.
19487: jaisena· edellytyksenä ovat riittävät tiedot ja Ammatillisten oppilaitosten ja lukion yleissivis-
19488: taidot matematiikan ja kielten alalta. Tällaisen tävien avainaineiden tuntimäärien erot osoitta-
19489: yleissivistävän aineksen lisääminen ei valtioneu- vat, miten paljon heikommat lähtökohdat am-
19490: voston periaatepäätöksen puitteissa näytä suu- matillista tietä etenevillä tulee olemaan. Seu-
19491: remmassa määrin mahdolliselta, koska päätöstä raavassa esitetään vuoden 1972 tutkintojen
19492: tulkitaan siten, ettei ammatillisia koulutuslin- suunnittelutoimikunnan teettämän selvityksen
19493: joja sen enempää kuin peruskouluakaan aiota sisältämät vertailutiedot matematiikan ja äidin-
19494: pidentää. Korkeakoulujen vaatimukset ilmene- kielen tuntimääristä:
19495:
19496:
19497: Lukio Ammatti- Tekn. Tekn. Kauppa- Kauppa- Muut Opetta- Hoitoalan
19498: koulu koulu opisto koulu opisto opistot jaop. oppilait.
19499: Äidinkieli 541 75 244 112 330 246 148 61 80
19500:
19501: Matemat. 531 142 304 448 268 364 183 45 24
19502:
19503:
19504:
19505:
19506: Tähän on lisättävä vielä vieraiden kielten Demokraattiset vaatimukset koulutusjärjestel-
19507: erittäin vähäinen määrä useissa keskiasteen am- män uudistamiseksi
19508: matillisissa oppilaitostyypeissä. Vuoden 1971
19509: koulutuskomitean teettämän selvityksen mu- Kun peruskoulun toteuttamisen käynnistänyt
19510: kaan se on esimerkiksi yleisissä ammattikou- laki koulujärjestelmän perusteista säädettiin
19511: luissa alle prosentin kokonaistuntimäärästä, tek- vuonna 1968, se oli sananmukaisesti 20 vuotta
19512: nisissä opistoissa taas noin kuusi prosenttia. myöhässä. Vuonna 1947 esitti Yrjö Ruudun
19513: johtama komitea 8-vuotisen linjajaottoman yh-
19514: Tällaisia perustavanlaatuisia yleissivistyseroja tenäiskoulun muodostamista ja väylien avaa-
19515: ei voida korvata pelkästään opetussuunnitelmal- mista erityisten kiintiöiden avulla sen pohj·alle
19516: lisilla painotuksilla. Ainoastaan yleis,sivistävän rakentuvista opistoista vastaaviin korkeakoulu-
19517: peruskoulun yhtenäistäminen tekee viime kä- opintoihin. Komitea esitti, että järjestelmä olisi
19518: dessä mahdolliseksi todellisten avoimien väylien toteutettu 20 vuoden siirtymäajalla. Kun kom-
19519: toteuttamisen kaikista koulumuodoista korkea- munistit ja kansandemokraatit tekivät tämän
19520: kouluihin asti. mukaisen esityksen eduskunnassa, vastustivat
19521: Valtioneuvoston periaatepäätös on tyypilli- kaikki muut ryhmät sitä.
19522: nen osoitus siitä, että hallituksen harjoittaman Viime vuosina on maassamme yhä vo1mak-
19523: talouspolitiikan suunta ei anna mahdollisuuksia kaammin esitetty vaatimuksia koko koulutusjär-
19524: johdonmukaisesti kansan enemmistöä palvele- jestelmän demokraattisesta uudistamisesta. Voi-
19525: viin koulutuspoliittisiin ratkaisuihin. Lukion makkaimmin tällaisia vaatimuksia ovat esittä-
19526: mekaanisessa supistamispyrkimyksessä samoin neet koululaisten ja opiskelijoiden valtakunnal-
19527: .kuin viimeaikaisessa koulutusmäärärahojen ke- liset järjestöt, ammattiyhdistysliike sekä viime
19528: hityksessä näkyy päinvastoin yhä kärkevämpänä aikoina myös eräät opettajien järjestöt.
19529: pyrkimys väestön sivistyksellisten oikeuksien Suomen Teiniliitto esitti vuonna 1969 yleis-
19530: suoranaiseen kaventamiseen. sivistävän koulutuksen yhtenäistämistä, 12-vuo-
19531: Tällaisessa tilanteessa työnantajajärjestöt pyr- tisen peruskoulun toteuttamista. Vuonna 1972
19532: -kivät asettamaan keinotekoisesti vastakkain am- Teiniliitto, Ammattikoululaisten Liitto, Ilta-
19533: matillisen ja yleissivistävän koulutuksen. Ne opiskelijain Liitto ja vuonna 1973 myös Suo-
19534: ovat jopa valmiita vaatimaan ammatilliseen men Ylioppilaskuntien Liitto esittivät koulutus-
19535: koulutukseen suunnattujen määrärahojen tiet- poliittisissa ohjelmissaan yhtenäistä koulutusjär-
19536: tyä lisäämistä - kunhan koko ikäluokalle tar- jestelmää, joka antaa kaikille nuorille yhtä pit-
19537: koitettua yleissivistävää koulutusta ei vain mis- kän yleissivistävän koulutuksen ja korkeatasoi-
19538: sään tapauksessa laajenneta. Tähän suurpää- sen ammattikoulutuksen.
19539: omaa palvelevaan linjaan on hallitus sopeutu- Poliittiset puolueet ovat ohjelmissaan esit-
19540: nut. täneet koulutusjärjestelmän perusteellista uudis-
19541: 404 Lak.al. n:o 185
19542:
19543:
19544: tamista. Suomen Kommunistinen Puolue vaati Kun oppivelvollisuus alkaisi 6-vuotiaana ja
19545: 16. edustajakokouksessaan vuonna 1972 hyväk- peruskoulu olisi 11-vuotinen, oppilaat ·aloittai-
19546: sytyssä lähiajan tavoiteohje1massa: "Joik:aiselle sivat ammatillisen op1skelun jo 17-vuotia1na.
19547: yksilölle on taattava samanlainen oikeus esikou- Tämä tapahtuisi 2-3 vuotta aikaisemmin kuin
19548: lutukseen, 12-vuotiseen peruskoulutukseen, am- nykyisessä oppikoulussa, jolloin liian myöhäi-
19549: matilliseen erikoiskoulutukseen sekä jatkuvaan seen ikäkauteen jatkuvan yleissivistävän koulu-
19550: täydennys- ja jatkokoulutukseen." Sosialidemo- tuksen haittoja voitaisiin vähentää. Toisaalta
19551: kraattinen Puolue esittää samansisältöisen vaa- ammattialan valinta tapahtuisi vuotta myöhem-
19552: timuksen koulutuspoliittisessa ohjelmassaan: min kuin nykyään peruskoulusta ammatilliseen
19553: "Yleissivistävä peruskoulutus on laajennettava koulutukseen siirtyvien kohdalla, jolloin se olisi
19554: peruskoulua ja nuorisoasteista koulutusta uudis- realistisempi. Alakohtaisena alkava ja vähitellen
19555: tamalla siten, että se kestää 18-19 ikävuoteen eriytyvä ammatillinen koulutus helpottaisi am-
19556: oli n. 12 vuotta. Erikoisesti on varottava, että matinvalintaa ja tekisi mahdollisen virheellisen
19557: peruskoulutuksen sisään ei synny eriarvoistavia valinnan korjaamisen helpommaksi. Koulutus-
19558: rinnakkaisjärjestelmiä." Myös muiden puoluei- järjeSJtelmän yhtenäisyys, esteetön siittyminen
19559: den ohjelmissa ja kannanotoissa on edellytetty ·alemmilta ylemmille koulutusasteille ja yleis-
19560: yleissivistävän koulutuksen pidentämistä. sivistävän ja ammatillisen koulutuksen niveltä-
19561: Vuoden 1971 koulutuskomitea, joka jätti minen kiinteästi toisiinsa auttaisi poistamaan ne
19562: mietintönsä keväällä 1973, on laatinut kon- pedagogiset vaikeudet, joita nykyisessä koulu-
19563: kreettisen ehdotuksen demokraattisen yhtenäis- tusjärjestelmässä on.
19564: koulutusjärjestelmän toteuttamiseksi. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö on
19565: Ehdotuksen mukaan peruskoulu pidennettäi- vuoden 1971 koulutuskomitean mietinnöstä an-
19566: siin asteittain 11 vuoteen. Oppivelvollisuusikä- tamassaan lausunnossa edellyttänyt yhtenä1sen
19567: raja alennettaisiin 6 vuoteen. Yleissivistävän koulutusjärjestelmän toteuttamista:
19568: koulutuksen pituus olisi kokonaisuudessaan 12 "SAK:n koulutuspolitiikka lähtee siitä, että
19569: vuotta, jolloin 12. vuosi annettaisiin ammatil- on turvattava koko ikäluokille yhtä pitkä ydin-
19570: lisen koulutuksen rinnalla. sisällöltään yhtäläinen yleissivistävä koulutus.
19571: Ammatillinen koulutus alkaisi laaja..alaisina SAK:n mielestä yleissivistävän koulutuksen tu-
19572: sektoreina, joiden jälkeen vasta tapahtuisi lo- lee olla pituudeltaan 12 vuotta, josta viimeinen
19573: puhlisen erik.oistumisammatin valinta. Sektorit vuosi voidaan hyvin antaa rinnan ammatillisen
19574: muodostaisivat ammatillisen koulutuksen yleis- sektorivaiheen aikana.
19575: jakson, josta puolet muodostuisi y~eissivistävän Komitean ehdotukset nostavat SAK:n mie-
19576: koulutuksen viimeisestä vuodesta ja puolet lestä ammatillisen koulutuksen tasoa huomatta-
19577: asianoma1sen sektorin ammatteihin valmenta- vasti nykyisestään, mitä on pidettävä erityisen
19578: vasta laaja-alaisesta amma:tiilisesta koulutukses- myönteisenä. SAK katsoo, että yleissivistävän
19579: ta. Sektorivaiheen jä1keen annettaisiin ammatil- koulutuksen jälkeen alkava ammatillinen kou-
19580: linen erikoistumiskoulutus. Aikuiskoulutusta lutus on tarkoituksenmukaisinta aloittaa alakoh-
19581: kehitettäisiin lilinteäsrsä yhteydessä näin muo- taisena ja edetä sen jälkeen ammattikohtaiseen
19582: dostuvaan yhtenäiseen koulutusjärjestelmään. erik.oistumiskoulu tukseen ...
19583: Nämä uudistukset toteutettaisiin asteittain vuo- Komitean ehdotukset ovat SAK:n mielestä
19584: teen 1985 mennessä. siinä määrin koulutusjärjestelmämme epäkoh-
19585: Yleissivistävän koulutuksen yhtenäistäminen tien ytimiin käyviä, että ne edellyttävät koko
19586: toteuttamalla 11-vuotinen peruskoulu poistaisi koulutusjärjestelmää koskevan suunnittelulain
19587: yleissivistävän koulutuksen eritasoisuuden, joka aikaansaamista."
19588: on nykyisen koulutusjärjestelmän pahin epä- Ammattioppilaitosten Opettajien Liitto esit-
19589: kohta ja suurin este vähävaraisen kansanosan tää samoin lausunnossaan vuoden 1971 koulu-
19590: koulutustason kohottamisessa. tuskomitean mietinnöstä, että "yleissivistävän
19591: Yleissivistävän koulutuksen pidentäminen koulutuksen tulee olla koko ikäluokalle yhtä
19592: loisi todelliset edellytykset ammatillisen koulu- pitkä, ydinsisällöltään yhteinen ja samantasoi-
19593: tuksen tason voimakkaalle kohottamiselle. Kou- seen vähimmäistavoitteeseen pyrkivä". Myös
19594: lutuksen alkaminen laaja-alaisina sektoreina Suomen Opettajien Liitto ja Opettajien Keskus-
19595: mahdollistaisi nykyaikaisen tuotantoelämän vaa- järjestöt ovat ottaneet myönteisen periaatekan-
19596: timan ammatillisen liikkuuvuuden ja helpottaisi nan yleissivistävän koulutuksen pidentämiseen.
19597: ammattitaidon jatkuvaa kohottamista. SOL toteaa lausunnossaan:
19598: Lak.al. n:o 185 405
19599:
19600: "Yhtä pitkää yleissivistävää koulutusta voi- vuosikymmenien ajalle ulottuvia vaikutuksia
19601: daan pitää nimenomaan pitkän tähtäyksen ta- koulutusjärjestelmän kaikkiin osiin. Se tulee
19602: voitteena, kunhan riittävällä tarkkuudella mää- merkittävästi muuttamaan nuorison ja työtäte-
19603: ritellään yleissivistys ja sen taso ottaen huo- kevien sivistyksellistä asemaa.
19604: mioon mitä yhteiskuntaelämän eri sektorit vaa- On luonnollista, että näin laajakantoisesta
19605: tivat yksilöitä." uudistuksesta tulee tehdä päätös demokraatti-
19606: Sosialististen maiden kokemukset puoltavat sesti. Demokraattinen ja riittävän arvovaltai-
19607: voimakkaasti yhtenäisen koulutusjärjestelmän nen päätös on eduskunnan säätämä laki koulu-
19608: toteuttamista. Neuvostoliitossa saatetaan vuon- tusjärjestelmän kehittämisestä.
19609: na 197.5 päätökseen kaikille yhteisen 10-vuoti- Lailla tulisi säätää uudistuksen keskeisistä
19610: sen yleissivistävän peruskoulutuksen toteutta- periaatteista, aikataulusta ja tärkeimmistä väli-
19611: minen. Tämä peruskoulutus antaa koko ikäluo- vaiheista. Tämä suuntaisi käynnissä olevan
19612: kalle kelpoisuuden korkeakouluopintoihin. Par- uudistustyön, ennenkaikkea peruskoulun to-
19613: haillaan harkitaan peruskoulun pidentämistä 11- teuttamisen ja keskiasteen koulutuksen suun-
19614: vuotiseksi ottamalla 6-vuotiaiden ikäluokka pe- nitJtelun, niin, että se kitikattomimmin veisi
19615: ruskoulun piiriin 1980-luvulla. kohti yhtenäiskoulutusjärjestelmää. Kehittämis-
19616: lain säätäminen estäisi nyt havaittavissa olevat
19617: virheelliset kehitystendenssit ja suurpääoman
19618: Demokraattisen koulunuudistuksen periaatteet sekä oikeiston pyrkimykset estää demokraatti-
19619: ja koulutusjärjestelmän kehittämislaki sen koulunuudistuksen toteutuminen. Kehittä-
19620: mislailla tulisi ennen kaikkea säätää peruskou-
19621: Uudistusvaatimukset voidaan koota seuraa- lu-uudistuksen jatkamisesta. Seuraava välit~
19622: viksi demokraattisen koulutusjärjestelmän ke- voite yleissivistävän koulutuksen yhtenäistämi-
19623: hittämisperiaatteiksi: sessä on peruskoulun pidentäminen kymmen-
19624: 1. Koulutusjärjestelmän yhtenäisyys. Tasol- vuotiseksi. Samalla tavoin ammatillisen koulu-
19625: taan ja ydinsisällöltään yhtäläisen yleissivistä- tuksen ja lukion kehittäminen on kytkettävä
19626: vän ja korkeatasoisen ammatillisen koulutuksen yhtenäisen koulutusjärjestelmän toteuttamiseen.
19627: antaminen kaikille nuorille; esteetön siirtymi-
19628: nen alemmilta ylemmille koulutustasoille.
19629: Lakialoitteen yksityiskohtaiset perustelut
19630: 2. Koulutuksen ilmaisuus ja taloudellisten
19631: edellytysten luominen opiskelulle. Kaikkien Lain 1. luvussa määritellään yhtenäisen kou-
19632: koulumaksujen poistaminen ja riittävä opinto- lutusjärjestelmän hallinnollinen ja toiminnalli-
19633: tuki. nen rakenne. 1 §:n 1 momentissa ilmaistaan
19634: 3. Koulun yhdistäminen elämään. Teorian ja koulutusjärjestelmän yhtenäistäminen koulutus-
19635: käytännön yhteys, opetuksen lähentäminen tuo- politiikan tavoitteena. Pykälän 2 momentissa
19636: tantoon, opetuksen polyteknisyys. täsmennetään yhtenäisyyden käsite. Yhtenäis-
19637: 4. Opetuksen tieteellisyys ja demokraoatti- koulutusjärjestelmän toteuttamisen lähtökoh-
19638: suus. Opetussisällön tieteellinen luonne ja sen tana on peruskoulutus, joka antaa yhtäläisen
19639: jatkuva kehittäminen tieteen, tekniikan ja kult- jatko-opintokelpoisuuden.
19640: tuurin uusimpien saavutusten perusteella. Oppi- 3-6 §:ssä määritellään koulutusjärjestelmän
19641: laiden kasvattaminen toimintaan rauhan, kanso- osat hallinnollisesti ja toiminnallisesti. Koulu-
19642: jen yhtävyyden ja yhteiskunnallisen edistyksen tusjärjestelmän runkona on kunnallinen perus-
19643: puolesta . koulu, joka lopullisessa muodossaan on li-vuo-
19644: .5. Koulutusjärjestelmän demokraattinen val- tinen ja johon lukio asteittain yhdistetään
19645: vonta. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuk- ( 4 §). Yleissivistävä peruskoulutus kestää 12
19646: sen rungon siirtäminen yhteiskunnan omistuk- vuoden ajan ( 3 § ) . Yleissivistävä koulutus suo-
19647: seen. Oppilaiden, opettajien, vanhempien, työ- ritetaan peruskoulussa ja ammatillisen koulu-
19648: läisten ja kaikkien työtätekevien osallistuminen tuksen yhteydessä. 3 § :n 2 ja 3 momentin
19649: koulujen hallintoon. Koulujen itsehallinnon tur- säännöksillä on varattu mahdollisuus ammatil-
19650: vaaminen. listen opintojen aloittamiseen joko yhdentoista
19651: Näiden periaatteiden mukaisen yhtenäiskou- tai kymmenen peruskouluvuoden jälkeen. On
19652: lutusjärjeste1män toteuttaminen tulee olemaan nimittäin ilmeistä, että osa oppilaista haluaa
19653: laajin ja perusteeliisin koulunuudistus Suomes- aloittaa ammatilliset opinnot muita aikaisem-
19654: sa. KoulunuudistukseLla tulee olemaan useiden min. Vastaavasti ammatilliseen koulutukseen
19655: 406 Lak.al. n:o 185
19656:
19657:
19658: sisällytetään vähintään joko vuosi tai kaksi 10-11 §: ssä säädetään oppivelvollisuuden
19659: vuotta yleissivistävää opetusta, kuten 5 §:n 2 suorittamisen aineellisista edellytyksistä. Ope-
19660: ja 3 momentissa on säädetty. Tällä tavoin kou- tuksen maksuttomuus ja opintoraha on ulotet-
19661: lutus voidaan järjestää mahdollisimman jousta- tava myös ammatilliseen erikoistumiskoulutuk-
19662: vaksi ja tarjota oppilaalle hänen tarpeitaan ja seen, joka ei kuulu oppivelvollisuuden piiriin,
19663: suuntautumistaan parhaiten vastaava vaihto- jotta turvattaisiin kaikille nuorille tasavertaiset
19664: ehto. mahdollisuudet erikoistumiskoulutukseen osal-
19665: 5 §: ssä säädetään ammatillinen koulutus al- listumiseen.
19666: kavaksi alakohtaisena ja laaja~alaisena siten, että 3. luvussa on yleiset säännökset koulutusjär-
19667: kullakin alalla on vähintään vuoden mittainen, jestelmän hallinnosta. Hallinnossa on toteutet-
19668: alan opiskelijoille yhteinen yleisjakso. Tässäkin tava yleishallinnollisen johdonmukaisuuden, val-
19669: on haluttu turvata mahdollisimman suuri jous- takunnallisen suunnitelmallisuuden ja demo-
19670: tavuus ammatillisen koulutuksen järjestämises- kraattisuuden periaatteet. Edelleen on tärkeätä
19671: sä. Samalla turvataan kaikissa tapauksissa kor- turvata paikallinen aloitteellisuus koulutoimen
19672: keakoulukelpoisuuden saavuttaminen korkea- kehittämisessä. Näiden lähtökohtien mukaisesti
19673: kouluopintoihin. Yleisjakson vähimmäispituu- koulutusjärjestelmän hallinnosta huolehtii val-
19674: deksi on säädetty yksi vuosi, mutta se voi olla takunnan tasolla opetusministeriö ( 12 §). Pai-
19675: tätä pitempikin. Yleisjaksoon tulee sisältyä sekä kallisesti kouluhallinto hoidetaan kunnan puit-
19676: yleissivistävää että ammatillista koulutusta. teissa ( 13 § ) . Oppilaitoksissa tulee olla sään-
19677: Yleissivistävää koulutusta voi kuulua myös am- nöksin määritelty päätäntävalta sisäisissä asi-
19678: matilliseen erikoistumisjaksoon. oissaan. Tähän liittyy olennaisesti oppilaitosten
19679: Aikuiskoulutus tulisi liittää sopivalla tavalla sisäisen päätöksenteon demokratisoiminen
19680: yhtenäiskoulutusjärjestelmään, jotta eri koulu- (14 §).
19681: muotojen palveluja voitaisiin käyttää mahdolli- 15 §:n säännöksillä opetussuunnitelmista ja
19682: simman tehokkaasti aikuisväestön koulutukseen koulutusohjelmista pyritään turvaamaan ope-
19683: ja aikuiskoulutuksessa suoritettavat tutkinnot tuksen suunnitelmallisuus ja systemaattisuus
19684: olisivat vertailukelpoisia muussa koulutuksessa kaikilla koulutusasteilla.
19685: suoritettuihin tutkintoihin nähden. Aikuiskou- 16 § määrittelee yleissivistävän koulutuksen
19686: lutuksen yhteydestä muuhun koulutusjärjestel- sisällön lähtien tieteellisyyden, elämänläheisyy-
19687: mään on säädetty 6 §: ssä. den ja demokraattisuuden periaatteista. 16 §:n
19688: Lain 2. luvussa on säädetty oppivelvollisuu- 2 momentissa edellytetään, että pedagogiikka
19689: desta. Oppivelvollisuussäännöksillä taataan riit- tukee oppimisvaikeuksien voittamista, mikä on
19690: tävän korkeatasoisen koulutuksen antaminen eräs pitkän yleissivistävän koulutuksen toteutta-
19691: koko ikäluokalle ja ehkäistään se, että yksilölle misen edellytys.
19692: syntyisi vaikeasti korjattava vajaus yleissivistä-
19693: vissä perustiedoissa. Oppivelvollisuus on näin 17 §:ssä määritellään ammatillisen koulutuk-
19694: ollen määritelty 7 §:ssä kattamaan yleissivis- sen, korkeakoulujen ja aikuiskoulutuksen eri-
19695: tävä peruskoulutus, joka antaa edellytykset tyistehtävät ja toiminnalliset painotukset yhte-
19696: opinnoille ammatillisen koulutuksen kaikilla näisessä koulutusjärjestelmässä.
19697: aloilla ja tasoilla. Kun aikaisemmin 5 §: ssä on 5. luvussa säädetään yhtenäiskoulutusjärjes-
19698: määritelty yleissivistävän peruskoulutuksen eri telmän toteuttamisesta. Peruskoulun pidentämi-
19699: suorittamistavat, tarjoutuu oppivelvollisuuden nen on 18 §:ssä kytketty peruskoulun toteutta~
19700: täyttämiselle erilaisia mahdollisuuksia. Oppivel- misaikatauluun. Tällä tavoin kymmenennen
19701: vollisuus voidaan täyttää eri teitä edeten. luokan toteuttaminen voidaan suorittaa jousta-
19702: 8 §:n 2 momentissa edellytetään, että oppi- vimmin, jakaa sen kustannukset tasaisesti use-
19703: las suorittaa oppivelvollisuuden loppuun sinä ammalle vuodelle ja kehittää erityisesti kehi-
19704: vuonrta, jona hän täyttää 25 vuotta. Ikäraja on tysaluiden kouluoloja, koska 10. luokan toteut-
19705: asetettu näin korkeaksi sen vuoksi, että luokal- taminen alkaisi Pohjois-Suomesta.
19706: lejäämiset, työelämään osallistuminen, asevel- 19 §: ssä edellytetään erikseen säädettäväksi
19707: vollisuuden suorittaminen tms. syyt voivat joh- kuusivuotiaiden esiluokan perustamisesta. Kou-
19708: taa koulunkäynnin lykkääntymiseen. Tälläkin lutusjärjestelmän kehittämistä koskevassa puhe-
19709: tavoin on haluttu turvata mahdollisimman suu- laissa on syytä säätää tästä käytännössä varsin
19710: ri joustavuus yksilön koulutusuran valinnassa ja monivaiheisesta ja monimutkaisesta ainoastaan
19711: muodostamisessa. sen toteuttamisen päätösvuosi.
19712: Lak.al. n:o 185 407
19713:
19714: 20 §: ssä säädetään ammatillisen koulutuksen lähdettävä siitä, että yhtenäiskoulutusjärjestel-
19715: välittömästä uudistamisesta. Kyseessäolevassa män toteuttamisen aiheuttamat lisäkustannuk-
19716: lainkohdassa kytketään Valtioneuvoston 30. 5. set tulevat valtion kannettaviksi. Periaatteen
19717: 197 4 tekemässä periaatepäätöksessä edellytetyt tulisi siis olla sama kuin 9-vuotisen peruskou-
19718: uudistukset yhtenäiskoulutus järjestelmän toteut- lun kohdalla. Kehittämislakiin ei kuitenkaan
19719: tamiseen. 21 §:ssä on edellytetty, että tämän ole mahdollista sisällyttää yksityiskohtaisia, val-
19720: välivaiheen jälkeen myös korkeakoulut liitetään tionapuperusteita määritteleviä säännöksiä. Ne
19721: alakohtaisella yleisjaksolla alkavaan ammatilli- on sisällytettävä kuntien yleisiin valtionapu-
19722: seen koulutukseen ja lukio yhdistetään vastaa- säännöksiin ja tämän lain perusteella annetta-
19723: vasti peruskouluun vuoteen 1990 mennessä. viin lakeihin.
19724: Yleisjakso ja erikoistumisjakso tulevat vaati- 25 §:n 1 momentissa on määrätty lain voi-
19725: maan huomattavia taloudellisia voimavaroja. maanastumispäiväksi 1. 8. 1977. Vuonna 1977
19726: Siitä syystä uudistuksen toteuttaminen tulisi ja- tulevat ensimmäiset oppilaat yhdeksänvuotisesta
19727: kaa suhteellisen pitkälle aikavälille. peruskoulusta, jonka etenemisestä riippuu kou-
19728: 22 §:ssä on säädetty opintotuen kehittämi- lutusjärjestelmän edelleen kehittämisen aika-
19729: sestä siten, että opintososiaalisten edellytysten taulu.
19730: puuttuminen ei pääse muodostumaan koulun- Edellisen perusteella ehdotan,
19731: uudistuksen toteuttamisen esteeksi.
19732: Kuntien valtionapukysymykseen on puututtu että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19733: erinäisiin säärrmöksiin sijoitetussa 23 §:ssä. On lakiehdotuksen:
19734:
19735:
19736:
19737: Laki
19738: koulutusjärjestelmän kehittämisestä.
19739:
19740: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19741:
19742: 1 luku. 3 §.
19743: Yleissivistävä peruskoulutus kestää kahta-
19744: Koulutusjärjestelmä. toista lukuvuotta vastaavan ajan.
19745: 1 §. Yleissivistävä peruskoulutus voidaan saada
19746: Valtakunnan koulutusjärjestelmää kehitetään suorittamalla yksitoistavuotinen peruskoulu se-
19747: yhtenäiseksi, niin kuin tässä laissa säädetään. kä ammatillisen koulutuksen yhteydessä yhtä
19748: Yhtenäinen koulutusjärjestelmä toteutetaan lukuvuotta vastaavat yleissivistävät opinnot.
19749: siten, että tämän lain 5 §:ssä määriteltävä yleis- Yleissivistävä peruskoulutus voidaan saada
19750: sivistävä peruskoulutus antaa yhtäläisen kelpoi- myös suorittamalla peruskoulun ·kymmenen
19751: suuden eri alojen j'a asteiden jatko-opintoihin. luokkaa sekä ammatillisen koulutuksen yhtey-
19752: dessä kahta lukuvuotta vastaavat yleissivistäyät
19753: 2 §. opinnot.
19754: Koulutusjärjestelmään kuuluu kunnan koulu- 4 §.
19755: laitos, jossa on peruskoulu. Koulujärjestelmän perusteista annetussa lais-
19756: Kunnan koululaitosta täydentävät kuntain- sa tarkoitettu peruskoulu pidennetään. yksitois-
19757: liittojen ja valtion ylläpitämät ammatilliset op- tavuotiseksi. Lukio yhdistetään peruskouluun.
19758: pilaitokset. Peruskoulussa kaikkien oppilaiden opetus on
19759: Kunnan koululaitokseen kuuluu päiväkoti pääasiassa samansisältöistä. Lisäksi opetetaan
19760: sen mukaan, kuin siitä erikseen säädetään. valinnaisia aineita.
19761: Koulutusjärjestelmään kuuluvat korkeakoulut Hallitusmuodon 80 §: ssä mainittuna kouluna
19762: ja ai:kuiskoulutusta antavat oppilaitokset siten, toimii peruskoulu.
19763: kuin niistä erikseen säädetään. 5 §.
19764: Muista kuin tässä tarkoitetuista, yhteisöjen, Ammatillinen koulutus alkaa alakohtaisena ja
19765: säätiöiden ja Suomen kansalaisten ylläpitämistä laaja-alaisena. Koulutus jakautuu kyseisen alan
19766: oppilaitoksista säädetään erikseen. opiskelijoille yhteiseen, vähintään vuoden mit~
19767: 408 Lak.al. n:o 185
19768:
19769: taiseen yleisjaksoon ja erikoistumiskoulutuk- 10 §.
19770: seen. Yleisjakson aikana annetaan yleissivistä- Opetus peruskoulussa, ammatillisen koulu-
19771: vää ja ammatillista koulutusta. Erikoistumisjak- tuksen yleisjakson aikana ja ammatillisessa eri·
19772: son pituus on vähintään yksi vuosi. koistumiskoulutuksessa on maksutonta.
19773: Ammatillisen koulutuksen yhteydessä anne-
19774: taan oppilaiden aikaisemmin suorittamasta 11 §.
19775: yleissivistävästä peruskoulutuksesta riippuen Opiskelijoille maksetaan, siten kuin siitä
19776: yleissivistävää peruskoulutusta vähintään yhtä erikseen säädetään, sen vuoden syyslukukauden
19777: tai kahta lukuvuotta vastaava määrä. alusta lähtien, jona he täyttävät 16 vuotta, am-
19778: Ammatillisen koulutuksen yleisjakso suorite- matillisen erikoistumiskoulutuksen päättymi-
19779: taan ammatillisissa oppilaitoksissa. Ammatilli- seen asti opintorahaa.
19780: nen erikoistumiskoulutus annetaan ammatilli-
19781: sissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa.
19782:
19783: 6 §. 3 luku.
19784: Tässä laissa tarkoitettuja oppilaitoksia käy-
19785: tetään aikuiskoulutukseen yhteistyössä muiden
19786: Hallinto.
19787: aikuiskoulutusta antavien oppilaitosten kanssa 12 §.
19788: siten, kuin siitä erikseen säädetään. Erityistä Tämän lain ylin johto ja valvonta kuuluu
19789: huomiota kiinnitetään puutteellisen yleissivistä- opetusministeriölle ja sen alaisille keskusviras-
19790: vän peruskoulutuksen ja ammatillisen koulutuk- toille.
19791: sen saaneiden aikuisten koulutuksen järjestämi-
19792: seen. 13 §.
19793: Kunnan kouluhallinnosta on voimassa, mitä
19794: siitä erikseen säädetään.
19795: 2 luku.
19796: 14 §.
19797: 0 ppivelvollisuus. Tässä laissa tarkoitetuilla oppilaitoksilla on
19798: itsehallinto siten kuin siitä erikseen lailla sää-
19799: 7 §.
19800: detään.
19801: Oppivelvollisuus tarkoittaa tämän lain 3 §: n
19802: 1 momentissa mainitun yleissivistävän perus- Oppilaitosten sisäistä hallintoa kehitetään si-
19803: koulutuksen suorittamista. ten, kuin siitä erikseen säädetään, niin, että op-
19804: pilaitosten eri henkilöryhmillä on mahdollisuus
19805: 8 §. osallistua päätöksentekoon.
19806: Oppivelvollisuuden suorittaminen alkaa syys-
19807: lukukauden alussa sinä kalenterivuonna, jonka
19808: kuluessa lapsi täyttää kuusi vuotta.
19809: 4 luku.
19810: Oppivelvollisuus päättyy, kun oppilas on
19811: suorittanut yleissivistävän peruskoulutuksen. Opetus.
19812: Yleissivistävä peruskoulutus on järjestettävä
19813: niin, että oppilas on suorittanut sen loppuun 15 §.
19814: sinä vuonna, jona hän täyttää 25 vuotta. Tässä laissa tarkoitetuilla oppilaitoksilla on
19815: Oppivelvollisuudesta vapauttamisesta sairau- opetussuunnitelmat tai koulutusohjelmat, joiden
19816: den, ruumiinvian tai sielullisen poikkeavuuden laatimisesta ja vahvistamisesta säädetään erik-
19817: perusteella säädetään erikseen. seen.
19818: Syvästi vaja:amielisten lasten opetuksesta
19819: säädetään erikseen. 16 §.
19820: Peruskoulun tehtävänä on
19821: 9 §. antaa tieteellisen, teknisen ja yhteiskunnalli-
19822: Tämän lain 8 §:n säännökset oppivelvolli- sen kehityksen asettamien vaatimusten mukai-
19823: suudesta astuvat voimaan asteittain sen mu- set tiedot tieteiden perusteiss'a sekä harjaannut-
19824: kaan, kuin tässä laissa tarkoitettu koulutusjär- taa jatkuvaan opiskeluun ja tiedon itsenäiseen
19825: jestelmä toteutetaan. soveltamiseen;
19826: Lak.at. n:o 18.5 409
19827:
19828: perehdyttää oppilaat polyteknisyyden periaat- jo ennen alueellisten toimeenpanosuunnitelmien
19829: teen mukaisesti työelämään ja tuotantoon; edellyttämää aikaa.
19830: kehittää oppilaiden persoonallisuutta kaikin-
19831: puolisesti ja sopusointuisesti; sekä 19 §.
19832: kasvattaa oppilaita rauhan ja demokratian Kuusivuotiaiden luokka perustetaan perus-
19833: hengessä kykeneviksi osallistumaan yhteiskun- kouluun siten, kuin siitä erikseen säädetään,
19834: nan toimintaan ja kehittämiseen. kuitenkin niin, että se on perustettu maan kai-
19835: Opetus peruskoulussa on järjestettävä siten, kissa kunnissa viimeistään vuonna 1985.
19836: että erityistä huomiota kiinnitetään oppimisvai-
19837: keuksista kärsivien oppilaiden tukemiseen. 20 §.
19838: Peruskoulupohjaiset ammatilliset opinnot jär-
19839: 17 §. jestetään alkaviksi alakohtaisina viimeistään
19840: Ammatillisen koulutuksen erityisenä tehtä- sen vuoden syksystä lähtien, jona oppilaat suo-
19841: vänä on antaa opisk!elijoHle nykyaikaisen tuo- rittavat kymmenvuotisen peruskoulun, tämän
19842: tannon, tieteen ja tekniikan kehityksen vaatima lain 18 §:ssä määrätyn siirtymäaikataulun mu-
19843: laaja-alainen, korkeatasoinen ammattitaito ja kaisesti.
19844: edellytykset sen ylläpitämiseen ja kohottami- Opiskelijapaikkamäärää lisätään siten, että
19845: seen. kaikilla kymmenvuotisen peruskoulun päättä-
19846: Korkeakoulujen erityisenä tehtävänä on va- villä on mahdollisuus siirtyä ammatilliseen kou-
19847: paan ja kriittisen tutkimuksen, tieteellisen si- lutukseen.
19848: vistyksen ja kansallisen kulttuurin kehittäminen Erillisin säännöksin taataan yleisten ja eri-
19849: sekä tieteen uusimpaan kehitykseen perustuen koisalojen ammattikoulujen ja muiden työnte-
19850: ammattialansa laaja-alaisesti hallitsevien asian- kijäasteen oppilaitosten oppilaille mahdollisuus
19851: tuntijoiden kouluttaminen. Yhtenäisessä koulu- siirtyä opistoasteen opintoihin ja opistoasteen
19852: tusjärjestelmässä korkeakoulujen tulee avustaa oppilaitosten oppilaille mahdollisuus siirtyä
19853: opetuksen jatkuvassa kehittämisessä koulutuk- korkeakouluihin.
19854: sen kaikilla tasoilla. Opetussuunnitelmia kehitetään kullakin alal-
19855: Aikuiskoulutusta autavien oppilaitosten eri- la siten, että eri asteiden yleissivistävät ja am-
19856: tyisenä tehtävänä on, sen lisäksi mitä tämän matilliset opinnot niveltyvät kiinteästi toisiinsa.
19857: lain 6 §:ssä säädetään, kansalaisten yleissivis-
19858: tyksen ja ammattitaidon ylläpitäminen ja kohot- 21 §.
19859: taminen sekä opiskelu- ja sivistysharrastusten Korkeakouluopinnot nivelletään 20 §:ssä
19860: tukeminen. mainittuun, alakohtaisella yleisjaksolla alkavaan
19861: ammatilliseen koulutukseen ja lukio yhdistetään
19862: 5 luku. peruskouluun vuoteen 1990 mennessä.
19863:
19864: Koulutusjärjestelmän toteuttaminen. 22 §.
19865: Opintoraha toteutetaan täydellisenä vuoteen
19866: 18 §. 1985 mennessä.
19867: Yhdeksänvuotinen peruskoulu toteutetaan si-
19868: ten, kuin laissa koulujärjestelmän perusteista on
19869: säädetty.
19870: Sen vuoden syksystä alkaen, jona ensimmäi- 6 luku.
19871: set oppilaat suorittavat yhdeksänvuotisen perus- Erinäisiä säännöksiä.
19872: koulun, toteutetaan peruskoulun kymmenes
19873: luokka. Kymmenennen Juokan perustaminen 23 §.
19874: tapahtuu koulujärjestelmän perus·teista annetun Kuntien valtionavusta tässä laissa tarkoitetun
19875: lain tarkoittamien alueellisten toimeenpano- koulutusjärjestelmän ylläpitämiseen säädetään
19876: suunnitelmien edellyttämässä järjestyksessä si- lailla erikseen.
19877: ten, että ,se on perustettu maan kaikissa kun-
19878: nissa viimeistään vuonna 1982. 24 §.
19879: Lukion ensimmäinen luokka voidaan muut- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
19880: taa tässä laissa tarkoitetun peruskoulun kym- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
19881: menenneksi luokaksi. Näin voidaan menetellä sella.
19882: 52 173/75
19883: 410 Lak.al. n:o 185
19884:
19885: 25 §. Ennen tämän lain voimaanastumista voidaan
19886: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
19887: 1977. menpiteisiin.
19888:
19889:
19890: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
19891:
19892: Mirjam Tuominen.
19893: 411
19894:
19895: Lak.al. n:o 186.
19896:
19897:
19898:
19899:
19900: Tuominen: Ehdotus laiksi korkeakoulujen sisäisen hallinnon pe-
19901: rusteista.
19902:
19903:
19904: E d u s k u n n a 11 e.
19905:
19906: Maamme koJ:ikeakoulut toimivat edelleen epä- työntekijöiden joukkoliike on mass11v1sena
19907: demokraattisen ja kapas1teetiltaan riittämättö- osoituksena siitä, että yhä laajemmat korkea-
19908: män hallintokoneiston varassa. Korkeakoulujen koulupiirit haluavat saattaa korkeakoulut pal-
19909: hallinto ei kykene suoriutumaan tehtävistään, velemaan yhteiskunnallista edistystä.
19910: jotka tieteen ja yhteiskunnan demokraattinen Suomalainen opiskelijaliike on vuodesta
19911: kehittäminen asettaa. Entistä kärkevämmin on 1968 lähtien koko voimallaan ja yksimielisesti
19912: käynyt ilmi, että korkeakoulujen opetuksen, tut- vaatinut korkealmulujen sisäisen hallinnon
19913: kimuksen ja koko toiminnan kehittäminen ede1- uudistamista yleisen ja yhtäläisen äänioikeu-
19914: lyuää enenevässä määrin korkeakoululaitoksen den periaatteen pohjalta. Joukkovoimallaan
19915: sisäisen hallinnon demokratisointia. tuo liike on kyennyt torjumaan taantumuk-
19916: Demokraattiset voimat yhteiskunnassamme .sellisen kiintiölain läpimenon eduskunnassa,
19917: näkevät, että korkeakoulujen saattaminen rau- jossa taantumuspiirit yrittävät runnoa läpi
19918: han, yhteiskunnallisen edistyksen, kansojen vä- etujensa mukaista korkeakouluhallintoa.
19919: lisen ystävyyden palvelukseen voi toteutua Kaksi vuotta sitten yli 17 000 opiskelijaa
19920: koko laajuudessaan vain ulottamalla demo- allekirjoitti vetoomuksen· epädemokraattisten
19921: kraattinen valvonta, joukkojen demokraattinen kiintiöhallintoelinten boikotista. Nyt tuon boi-
19922: osallistuminen korkeakoulujen sisäiseen hallin- kotin on hyväksynyt myös Suomen ylioppilas-
19923: toon. Suomen työläiset ovat asettaneet sen ta- kuntien liitto. On selvää, ettei minkäänlainen
19924: voitteekseen luodakseen edellytykset opetuk- puolinainen tai suurpääoman etuja toteuttava
19925: sen ja tutkimuksen suuntaamiselle työväenluo- hallintomalli tule kysymykseen. Parhaillaan
19926: kan ja koko kansan valtaenemmistön kannalta Suomen korkeakouluissa edistyksellisten voi-
19927: polttavien yhteiskunnallisten ongelmien ratkai- mien toiminnan tuloksena toimii jo yli 40 so-
19928: semiseen. Työtätekevät odottavat korkeakou- pimuksenvaraista yleiseen ja yhtäläiseen· ääni-
19929: luilta tutkimusta, joka hakee tavoitteensa ja oikeuteen perustuvaa hallintoelintä. Koko Tai-
19930: ongelmansa kansan konkreettisista eduista ja deteollisen korkeakoulun hallinto rakentuu .täl-
19931: päämääristä. Työtätekevä väestö, kaikki maam- le periaatteelle. Tampereen yliopistossa on juu-
19932: me vähävaraiset, odottavat korkeakoulujen val- ri valittu YYÄ-periaatteella toimiva korkea-
19933: mistavan asiantuntijoita, joilla on täydet tie- koulun epävirallinen valtuusto. Nämä 'kaikki
19934: dolliset ja taidolliset edellytykset kamppailla toimenpiteet, koko demokraattisten voimien
19935: yhteiskunnallisen edistyksen puolesta ammatti- taistelu osoittaa, että nykyinen hallinto on to-
19936: käytännössään. Mutta korkeakoulujen hallin- della umpikujassa.
19937: nonuudistus on keskeisesti myös korkeakou- Hallitus on yrittänyt vastata hallinnon krii-
19938: luissa työskentelevien, opettajien, tutkijoiden, siin tavalla, joka merkitsee hallinnonuudistuk-
19939: työntekijöiden ja opiskelijoiden etu. Nykyinen sen välttämättömyyden tunnustamista, mutta
19940: taantumushallinto kytkee professorivallan avul- sen toteuttamisen alistamista suurpääoman ja
19941: la koulutuksen harva~nv;allan, suurpääoman ja taantumuksen eduille. Tästä osoituksena ovat
19942: poliittisen oikeiston etuihin. Nämä edut eivät hallituksen säätämät korkeakoulukohtaiset ase-
19943: käy yksiin korkeakouluyhteisön enemmistön tukset, joiden avulla on korkeakouluilta · riis-
19944: etujen kanssa. Korkeakouluissa viime vuosina tetty niiden autonomia ja säädetty taantumuk-
19945: voimistunut demokraattinen, opiskelijoiden, sellinen kiintiöhallinto. Näillä asetuksilla halli-
19946: edistyksellisten tutkijoiden ja opettajien sekä tuspuolueet ovat luulleet pääsevänsä kriisistä,
19947: 412 Lak.al. n:o 186
19948:
19949:
19950: jonka puitelain kaatuminen eduskunnassa toi kunnollisen koulutuksen puolesta ovat osoitus
19951: entistä kärkevämpänä esille. Huolimatta lu- siitä päättäväisyydestä, jolla koko korkeakoulu-
19952: pauksistaan hallitus ei ole antanut eduskun- yhteisö on asettanut tavoitteekseen yleiseen ja
19953: nalle uutta puitelakiesitystä. Viime kesäiset lu- yhtäläiseen äänioikeuteen ja korkeakoulujen it-
19954: pailut puitelaista ovatkin osoittautuneet vain semääräämisoikeuteen perustuvan hallintojär-
19955: yritykseksi verhota taantumuksellisten asetus- jestelmän. Me allekirjoittaneet kansanedustajat
19956: ten säätäminen muka jotenkin väliaikaiseksi ja katsomme, että vain näille periaatteille raken-
19957: tilapäiseksi ratkaisuksi. Todellisuudessa hallitus tuva valtakunnallinen puitelaki tuo ratkaisun
19958: näyttää tähtäävän 'taantumuksellisen, sisä1sen kriisiin ja luo edellytykset korkeakoulutuksen
19959: itsehallinnon tuhoavan ja kiintiöille perustu- ja -tutkimuksen kansanvaltaiselle kehittämi-
19960: van hallinnon vakiinnuttamiseen asetusteitse selle.
19961: jokaiseen korkeakouluun. Edellä olevan perusteella ehdotan,
19962: Viime aikainen demokraattisen liikkeen voi-
19963: makas kamppailu, kiintiöelinten määrätietoi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19964: nen boikotointi, uusien demokraattisten elin- lakiehdotuksen:
19965: ten rakentaminen ia toiminta näissä elimissä
19966:
19967:
19968:
19969:
19970: Laki
19971: korkeakoulujen sisäisen hallinnon perusteista.
19972: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19973:
19974: 1 luku. tuksen, opiskelun ja tieteellisen kritiikin va-
19975: paus korkeakoululle säädetyn tai määrätyn teh-
19976: Yleisiä säännöksiä. tävän puitteissa.
19977: 1 §. Korkeakoululla on itsehallinto siten kuin
19978: Tässä laissa tarkoitetut korkeakoulut ovat siitä tässä laissa ja muissa korkeakoulua kos-
19979: Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto, Jyväsky- kevissa säännöksissä säädetään.
19980: län yliopisto, teknillinen korkeakoulu, Lap- Korkeakouluun kuuluvat sen opettajat, tut-
19981: peenrannan neknillinen korkeakoulu, Tampe- kijat, muu henkilökunta ja opiskelijat.
19982: reen teknillinen konkea:koulu, Joensuun korkea-
19983: koulu, Kuopion korkeakoulu ja eläinlääketie- 4 §.
19984: teellinen korkeajkou:lu sekä Åbo Akademi, Tu- Korkeakoulun hallintoelimiä ovat valtuus·to,
19985: run Yliopisto, Tampereen Yliopisto, Kauppa- hallitus, rehtori ja hallintovirasto sekä laitos-
19986: korkeakoulu, Svenska Handelshögskolan, Tu- kokoukset, laitosneuvostot, laitosten johtajat ja,
19987: run Kauppakorkeakoulu, Handelshögskolan vid mikäli korkeakoulun perus·säännössä niin sääde-
19988: .Aho Akademi ja Vaasan kauppakorkeakoulu. tään tai määrätään, osas'toneuvostot.
19989: Asetuksella voidaan säätää, että tätä lakia Korkeakoulussa voi olla muitakin hallintoeli-
19990: sovelletaan muihinkin kuin 1 momentissa mai- miä siten, kuin niistä perussäännössä säädetään
19991: nittuihin oppilaitoksiin. tai määrätään.
19992: Korkeakoulun ja sen laitoksen päätösval-
19993: 2 §. taa käyttävien monijäsenisten hallintoelinten
19994: Valtion korkeakoulujen sisäisestä hallinnos- jäsenet valitaan vaaleilla.
19995: lta on voimassa, mitä tässä laissa säädetään.
19996: Yksityisen korkeakoulun hallintoon tämän 5 §.
19997: lain säännöksiä :sovelletaan siten kuin tässä Valitusten käsittelemistä ja ratkaisemista
19998: laissa erikseen säädetään. varten korkeakoulussa on muutoksenhakulauta-
19999: kunta, jonka kokoonpanosta ja tehtävistä sää-
20000: 3 §. detään erikseen. Muutoksenhakulautakunnan
20001: Korkeakoulussa vallitsee tutkimuksen, ope- vaHtsee valtuusto suhteellisella vaalilla.
20002: Lak.al. n:o 186 413
20003:
20004: 2 luku. 3 luku.
20005: Vaalioikeus ja vaalikelpoisuus. Korkeakoulun hallintoelimet.
20006: 8 §.
20007: 6 §. Korkeakoulun ylintä päätösvaltaa käyttää
20008: Vaalioikeutettuja korkeakoulun hallintoelin- valtuusto. Valtuustoon kuuluu vähintään kah-
20009: ten vaaleissa ovat korkeakouluun kuuluvat deksantoista ja enintään kuusikymmentä jä-
20010: henkilöt. sentä.
20011: Opettajaksi, tutkijaksi ja muuhun henkilö- Sen toimikausi on yksi kalenterivuosi.
20012: kuntaan kuuluvaksi katsotaan: Valtuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan
20013: väHttömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla,
20014: 1) korkeakoulun opettajan 'tai tutkijan taik- joissa jokaisella korkeakouluun kuuluvalla vaa-
20015: ka muun viran tahi toimen haltija; lioikeutetulla on yks,i ääni. Varajäseniä valitaan
20016: 2 ) tällaisen viran tai toimen taikka vähin- yhtä monta kuin jäseniä.
20017: tään sen kolmasosan väliaikainen hoitaja;
20018: 9 §.
20019: 3) korkeakouluun tilapäiseksi toimihenkilök- Valtuuston tehtävänä on:
20020: si määrätty tai työsopimussuhteeseen otettu
20021: 1 ) tehdä ehdotuksia korkeakoulua koskevik-
20022: henkilö;
20023: si laeiksi ja asetuksiksi sekä antaa niitä koske-
20024: 4) henkilö, joka on määrätty antamaan ope- via lausuntoja;
20025: tusta, suorittamaan kuulusteluja tai tekemään 2) antaa sellaiset korkeakoulua koskevat
20026: tutkimustyötä korkeakoulussa; ohje-, johto-, järjestys- ja muut säännöt, joilla
20027: 5) henkilö, joka asianmukaisen suostumuk- on korkeakoulun toiminnan kannalta laajakan-
20028: sen perusteella harjoittaa tutkimustyötä kor- toinen taikka periaatteellisesti tärkeä merkitys
20029: keakoulun tiloissa; sekä sekä hyväksyä ehdotukset sellaisiksi ohje-,
20030: johto-, järjestys- ja muiksi säännöiksi, jotka
20031: 6) ylimääräinen virastotyöntekijä, tutkimus- on säädetty tai määrätty valtioneuvoston tai
20032: apulainen tai muu päätoimisesti korkeakou- ministeriön taikka kanslerin vahvistet<taviksi;
20033: lussa työskentelevä henkilö, vaikka hän ei oli- 3 ) hyväksyä korkeakoulun pitkän aikavälin
20034: sikaan virka- tai työsopimussuhteessa korkea- taloussuunnitelmien ja muiden korkeakoulua
20035: kouluun. koskevien yleisten suunnitelmien perusteet
20036: Opiskelijoksi katsotaan korkeakoulun kirjoi- sekä päättää vuosittain tehtävästä korkeakou-
20037: h1n läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautunut lun tulo- ja menoarvioehdotuksesta;
20038: henkilö, jolla on oikeus suorittaa korkeakou- 4) valita ja erottaa korkeakoulun rehtori, va-
20039: lussa loppu- tai virkatutkinto taikka niihin rarehtorit ja hallituksen muut jäsenet;
20040: verrattava korkeakoulun perussäännössä sää- 5) samoin kuin hallituksen esityksessä; sekä
20041: dettävä tai määrättävä tutkinto ja joka ei ole 6) ratkaista ne hallituksen toimivaltaan kuu-
20042: 2 momentissa tarkoitettu henkilö. luvat asiat, jotka hallitus on saattanut val-
20043: Vaalioikeutettu ei kuitenkaan ole 2 momen- tuuston käsiteltäviksi ja jotka valtuusto on
20044: tissa tarkoitettu henkilö, jolla vaalien aikana korkeakoulun toiminnan kannalta tärkeinä
20045: on yli kuuden kuukauden pituinen virkavapaus, asioina päättänyt pidättää omaan ratkaisuval-
20046: ei:kä henkilö, jonka virka- tai työsopimussuhde taansa.
20047: ei kestä yli kolmea kuukautta, eikä 3 momen- Valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjoh-
20048: tissa tarkoitettu henkilö, joka ei ole ilmoittau- tajan ja varapuheenjohtajat. Jos valtuuston
20049: tunut läsnäolevaksi ennen korkeakoulun perus- jäsen on estynyt, menettää vaalikelpoisuutensa,
20050: säännössä säädetyn tai määrätyn ilmoittautu- saa eron tehtävästään kesken toimikauden :tai
20051: misajan päättymistä. kuolee, hänen tilalleen tulee varajäsen.
20052:
20053: 10 §.
20054: 7 §. Korkeakoulun yleistä hallintoa johtaa halli-
20055: Vaalikelpoinen korkeakoulun hallintoelinten tus, jonka tulee nauttia valtuuston luottamus-
20056: vaalissa on jokainen vaalioikeutettu Suomen ta. Korkeakoulun hallituksen valtuusto valit-
20057: kansalainen tai virkamiesaseman Suomessa saa- see toimikautensa ensimmäises:sä kokouksessa
20058: vuttanut muu kuin Suomen kansalainen. vähintään kuusi ja enintään kaksitoista kor-
20059: 414 Lak.al. n:o 186
20060:
20061: keakoulun hallintoon perehtynyttä henkilöä. hänen ratkaistavikseen säädetyt tai määrätyt
20062: Lisäksi rehtori ja vararehtorit kuuluvat halli- asiat.
20063: tukseen itseoikeutettuina jäseninä. Vararehtori toimii tarvittaessa rehtorin si-
20064: Hallitus voi perussäännössä säädetyllä tai jaisena. Vararehtorin muista tehtävistä sääde-
20065: määrätyllä tavalla määrätä jäsenensä hoita- tään tai määrätään perussäännössä.
20066: maan korkeakoulun tiettyyn toiminnan alaan
20067: kuuluvia asioita hallituksessa. 14 §.
20068: Jos hallituksen jäsen menettää vaalikelpoi- Hallintoasioissa rehtorin apuna on hallinto-
20069: suutensa, saa eron tehtävästään kesken toimi- virasto, jota johtaa hallintojohtaja. Hallintovi-
20070: kauden tai kuolee, valitsee valtuusto hänen raston tehtävänä on huolehtia korkeakoulun
20071: tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimi- hallintoelinten käsiteltävien asioiden valmiste-
20072: kaudeksi. lusta ja esittelystä sekä päätösten täytäntöön-
20073: 11 §. panosta, jollei jonkin hallintoelimen taikka
20074: Hallituksen tehtävänä on: joidenkin asioiden osalta perussäännös:sä toi-
20075: 1) huolehtia 9 §:n 1 momentissa valtuus- sin säädetä tai määrätä, sekä hoitaa ne muut
20076: ton ratkaistaviksi säädettyjen asioiden valmis- tehtävät, jotka hallintovirastolle on perussään-
20077: telusta 4 kohdassa mainittuja 'asioita lukuun nössä säädetty tai määrätty. Lisäksi hallintovi-
20078: ottamaNa; raston tehtävänä on käsitellä ja ratkaista ne
20079: 2) nimittää tai määrätä ne korkealwulun muut asiat, jotka 1tämän lain tai korkeakoulun
20080: viran tai toimen haltijat, jotka perussäännön perussäännön mukaan eivät ole korkeakoulun
20081: mukaan ovat hallituksen nimitettäviä; muiden hallintoelinten käsiteltäviä.
20082: 3) antaa sellaiset korkeakoulua koskevaJt Hallintovirasto on velvollinen saattamaan
20083: ohje-, johto-, järjestys- ja muut säännöt, joiden hallituksen ratkaistavaksi viraston toimivaltaan
20084: antaminen ei kuulu valtuustolle tai muulle vi- kuuluvan asian, joka on korkeakoulun kan-
20085: ranomaiselle; sekä nalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tär-
20086: 4) ratkaista ne muut asiat, jotka on erik- keä.
20087: seen säädetty tai jotka perussäännössä sääde- Milloin hallintovirasto havaitsee, että kor-
20088: tään tai määrätään hallituksen ratkaistaviksi. keaimuluu hallintoelimen päätös on virheelli-
20089: Hallitus voi pidättää rehtorin tai hallinto- nen, hallintoviraston tulee kehottaa hallinto-
20090: viraston toimivaltaan kuuluvan päätöksen it- elintä oikaisemaan päätöksensä.
20091: selleen, milloin se katsoo asian tärkeyden tätä
20092: edellyttävän. Hallituksen ,tulee saattaa valtuus- 15 §.
20093: ton ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluva asia, Korkeakoulun tutkimuksen ja opetuksen
20094: joka on korkeakoulun kannalta laajakantoi- hallinnon perusyksikkö on lai1tos. Erityisestä
20095: nen tai periaatteellisesti tärkeä. Virkanimitys-, syystä voidaan korkeakouluun muodostaa erik-
20096: kurinpito- tai valitusasiaa ei kuitenkaan voida seen perusopetuksen laitoksia ja erikseen tut,
20097: siirtää valtuustolle. kirouksesta ja jatko-opetuksesta huolehtivia
20098: 12 §. tieteellisiä laitoksia. Korkeakoulun laitosjaosta
20099: Valtuusto valitsee toimikaudekseen rehtorin säädetään tai määrätään perussäännössä.
20100: ja perussäännössä säädettävän tai määrättävän Korkeakoulun erillisten tutkimus-, opetus- ja
20101: määrän vararehtoreita, ei kuitenkaan kolmea palvdulaitosten sekä muiden erillisten laitos-
20102: enempää. Jos rehtori tai vararehtori eroaa teh- ten tehtävistä ja hallinnosta säädetään tai mää-
20103: tävästään kesken toimikauden tai kuolee, val- rätään perussäännössä. Erityisestä syystä voi
20104: tuusto valitsee uuden rehtorin tai vararehtorin tällaisen laitoksen hallintoelimessä olla myös
20105: jäljellä olevaksi toimikaudeksi. korkeakouluun kuulumattomia jäseniä, joilla
20106: Rehtorin ja vararehtorin tulee olla korkea- voi olla kuitenkin vain puheoikeus mutta ei
20107: kouluhallintoon sekä opetus- ja tutkimustoi- äänioikeutta.
20108: mintaan perehtynyt täysivaltainen Suomen kan-
20109: salainen. 16 §.
20110: 13 §. Edellä 15 §:n 1 momentissa tarkoitetun lai-
20111: Rehtori johtaa ja valvoo korkeakoulun toi- toksen ylin hallintoelin on laitoskokous. Lai-
20112: mintaa, toimii korkeakoulun hallituksen pu. toskokouksessa ovat äänioikeutettuja laitoksen
20113: heenjohtajana sekä ratkaisee perussäännössä jäsenet.
20114: Lak.al. n:o 186 415
20115:
20116: Laitoskokouksen kutsuu koolle laitosneu- set sen mukaan kuin niistä erikseen säädetään
20117: vosto vähintään kerran lukukaudessa tai vähin- tai määrätään;
20118: tään 1/20 laitoksen jäsenistä sitä kirjallisesti 4) tehdä esitykset laitokseen kuuluvan viran
20119: vaatiessa. tai toimen täyttämiseksi tai hoidattamiseksi tai
20120: laitoksen muun henkilökunnan ottamiseksi el-
20121: 17 §. lei toisin ole säädetty tai määrätty;
20122: Laitoskokouksen tehtävänä on: 5) tehdä ehdotus laitoksen tulo- ja meno-
20123: 1) käsitellä laitosneuvoston kertomus toi- arvioesitykseksi sekä pitkän aikavälin kehittä-
20124: minnasta edelliseltä lukuvuodelta; missuunnitelmaksi;
20125: 2) käsitellä laitosneuvoston laatima toimin- 6) päättää laitokselle myönnettyjen määrä-
20126: tasuunnitelma seuraavaksi lukuvuodeksi; rahojen käytöstä ja käyttösuunnitelmasta niin-
20127: .3) antaa lausuntoja laitosneuvoston pyytä- kuin ·siitä perussäännössä tarkemmin määrä-
20128: mi&tä asioista; ltään;
20129: 4) käsitellä laitoksen toiminnan yleiseen ke- 7) tehdä esityksiä ja ehdotuksia laitoksen tai
20130: hittämiseen liittyviä asioita; sen toiminnan kehittämiseksi ja järjestämi-
20131: 5) erottaa laitosneuvosto milloin tämä ei seksi;
20132: nauti laitoskokouksen luottamusta sekä mää- 8) antaa lausuntoja laitosta · koskevista
20133: rätä laitosneuvoston jäsenten uusien vaalien asioista; sekä
20134: pitämisestä; sekä 9) käsitellä ja ratkaista muut lai>toksen hal-
20135: 6) käsitellä muut asiat, joilla on laitoksen lintoon kuuluvat asiat sen mukaan kuin perus-
20136: toiminnan kannalta periaatteellista merkitystä säännössä tarkemmin määrätään.
20137: tai jotka on perus:säännössä määrätty laitos-
20138: kokouksen käs1teltäviksi.
20139: 20 §.
20140: 18 §. Laitoksen johtajaksi laitosneuvosto valitsee
20141: Laitoksen hallintoa johtavat laitosneuvosto toimikaudekseen laitokseen kuuluvan vaalikel~
20142: ja laitoksenjohtaja, joiden toimikausi on yksi poisen päätoimisen opettajan tai tutkijan, jol-
20143: kalenterivuosi. · lei perussäännössä johtajakelpoisuudesta joi-
20144: Laitosneuvostoon kuuluu johtajan lisäksi vä- denkin laitosten osalta toisin säädetä tai mää-
20145: hintään kuusi ja enintään kuusitoista jäsentä, rätä.
20146: jotka valitaan laitoksen opiskelijoiden, opetta- Laitoksen johtajan tehtävänä on johtaa ja
20147: jien, tutkijoiden ja muun henkilökunnan kes- valvoa laitoksen toimintaa, toimia laitosneu-
20148: kuudesta. voston puheenjohtajana, suorittaa perussään-
20149: Laitosneuvoston jäsenet valitaan välittömillä nössä säädetyt tai määrätyt tehtävät sekä rat-
20150: suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla, joissa jokai- kaista ne laitoksen toimialaan kuuluvat asiat,
20151: nen laitokseen kuuluva vaalioikeutettu saa joita ei ole määrätty laitosneuvoston ratkais-
20152: äänestää yhtä ehdokasta. taviksi.
20153: Tutkimuksesta ja jatko-opetuksesta huoleh-
20154: timaan muodostetun tieteellisen laitoksen lai- 21 §.
20155: tosneuvosto valitaan 2 ja .3 momentin säännös- Korkeakoulussa, jossa on edustettuna usei-
20156: ten estämättä välittömillä, suhteellisilla ja salai- ta eri tieteenaloja, voivat 15 §:n 1 momentis-
20157: silla vaaleilla, joissa jokaisella laitokseen kuu- sa tarkoitetut laitokset muodostaa osastoja.
20158: luvalla vaalioikeutetulla on yksi ääni. Korkeakoulun osastojaosta säädetään tai mää-
20159: rätään korkeakoulun perussäännössä.
20160: 19 §. Osaston hallintoa hoitaa osastoneuvosto.
20161: Laitosneuvoston tehtävänä on: Osastoneuvostoon valitsee kunkin· osastoon
20162: 1) tehdä vuosil!tain esitys laitoksen toimin- kuuluvan laitoksen laitosneuvosto keskuudes-
20163: tasuunnitelmaksi, johon sisältyy laitoksen ope- taan kaksi jäsentä. Osastoneuvosto valitsee
20164: tus- ja tutkimussuunnitelma; keskuudestaan puheenjohtajan, jonka kelpoi-
20165: 2) laatia vuotuinen kevtomus laitoksen toi- suusehdoista on voimassa, mitä on säädetty
20166: minnasta; laitoksen johtajan kelpoisuusehdoista. Osasto-
20167: .3) käsitellä ja ratkaista opintosuoritusten ar- neuvoston toimikausi on sama kuin laitosneu-
20168: vosteluun ja oikeusturvaan liittyvät kysymyk- voston.
20169: 416 Lak.al. n:o 186
20170:
20171: 22 §. esittelystä, jollei perussäännössä jonkin hallin-
20172: Osastoneuvoston 'tehtävänä on käsitellä toelimen tai joidenkin asioiden osalta toisin
20173: osaston muodostamien laitosten yhteistyöhön säädetä tai määrätä.
20174: opetuksessa ja tutkimuksessa liittyviä asioita Korkeakoulun hallintoelinten jäsenet toimi-
20175: siten kuin perussäännöi:ssä säädetään tai mää- vat virkavastuulla.
20176: rätään. 27 §.
20177: Korkeakoulussa, jossa ei ole osastoja, kuu- Korkeakoulun monijäseninen hallintoelin on
20178: luvat 1 momentissa mainitut asiat, sen mu- päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenis-
20179: kaan kuin perussäännössä säädetään tai mää- tä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja hei-
20180: rätään, laitosneuvoston, hallituksen taikka tut- hin luettuina, on saapuvilla. Edellä 23 § :ssä
20181: kintoihin liittyviä asioita varten muodostetta- tarkoitetuissa asioissa hallintoelin on kuitenkin
20182: van erityisen hallintoelimen käsiteltäviksi. päätösvaltainen, kun viisi jäsentä ja lisäjäsentä
20183: on läsnä.
20184: 23 §. Korkeakoulun monijäsenisessä hallintoelimes-
20185: Korkeakoulun hallintoelimen jäseneksi tai sä päätetään muut kuin vaaliasiat erimielisyy-
20186: luottamustoimeen ei voida valita ketään vas· den sattuessa yksinkertaisella äänten enem-
20187: toin kieltäytymistään. mistöllä, jollei joidenkin asioiden osalta perus-
20188: Laitosneuvoston tai osastoneuvoston jäsenen säännössä toisin säädetä tai määrätä. .Äänten
20189: tehtävästä ei kuitenkaan saa kieltäytyä ilman mennessä tasan voittaa mielipide, jota puheen-
20190: erityisen painavaa syytä. Hallintoelimen jäsen johtaja on kannattanut, kurinpitoasiassa kui-
20191: ei saa kieltäytyä vastaanottamasta hänelle hal- tenkin vapautusta tai lievempää rangaistusta
20192: lintoelimen järjestäytyessä tulevaa tehtävää. kannattanut mielipide. Virkanimitysasioissa
20193: Milloin erityistä kelpoisuutta edellyttävän suoritetaan äänestys samaa menettelyä noudat-
20194: luottamustoimen täyttäminen ei ole mahdol- taen kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.
20195: lista sen takia, että kaikki pätevät vaalikelpoi- Vaali suoritetaan enemmistövaaHna, milloin
20196: set henkilöt ovat kieltä)lltyneet siitä, hallituk- valittavia on yksi. Jos valittavia on useampia,
20197: sen tulee, tutkittuaan esitettyjen kieltäytymis- noudatetaan suhteellista vaalitapaa. Jos äänet
20198: ten perusteet, velvoittaa riitttävä määrä korkea- menevät tasan, ratkaisee vaalin tuloksen arpa.
20199: kouluun virkasuhteessa olevia henkilöitä aset-
20200: tumaan ehdolle. Näin valituksi tullut on vel- 28 §.
20201: vollinen ottamaan luottamustoimen vastaan. Muutoksenhausta korkeakoulun hallintoeli-
20202: men päätökseen sekä muusta oikeusturvasta
20203: 24 §. korkeakoulussa säädetään erikseen.
20204: Milloin korkeakoulun hallintoelimen Jasen-
20205: tten toimikausi päättyy ennen kuin uudet hal-
20206: lintoelimen jäsenet on valittu, jäsenet pysyvät 5 luku.
20207: tehtävässään, kunnes uudet jäsenet on valittu. Yksityisiä korkeakouluja koskevat säännökset.
20208: Tässä laissa säädettyjen vaalien suorittamista
20209: varten korkeakoulun hallintoelin voi kokoon- 29 §.
20210: ttua jo ennen säädetyn toimikauden alkua. Valtionapua saavan yksityisen korkeakoulun
20211: päätösvaltaa käyttävät korkeakoulun omat hal-
20212: lintoelimet. Tällainen korkeakoulu on kelpoi-
20213: 4 luku. nen omistamaan omaisuutta, tekemään sitou-
20214: Asiain ratkaiseminen. muksia sekä kantamaan ja vastaamaan.
20215: Tämä laki ei muutoin vaikuta yksityisiä kor-
20216: 25 §. keakouluja ylläpitävien yhteisöjen tai säätiöi-
20217: Tieteellistä pätevyyttä ratkaistaessa taikka den oikeuksiin eikä velvollisuuksiin. Tällainen
20218: opinnäytteitä awosteltaessa tulee asianomaisen yhteisö tai säätiö ei vastaa 1 momentissa tar-
20219: hallintoelimen pyytää lausunnot vastaavan <tie- koitetun yksityisen korkeakoulun velvoittteista,
20220: teellisen pätevyyden omaaviita tai vastaavat ellei se ole ottanut sellaisia vastattavakseen.
20221: opinnäytteet suorittaneilta henkilöiltä.
20222: 30 §.
20223: 26 §. Valtionapua voidaan antaa vain sellaiselle yk-
20224: Korkeakoulun hallintoelin tekee päätöksensä sityiselle korkeakoululle, jonka hallinto on jär-
20225: Lak.al. n:o 186 417
20226:
20227: jestetty tässä laissa säädettyjen perusteiden mu- Ruotsinkielisen korkeakoulun perussaannäs-
20228: kaan ja joka muutoin täyttää valtionavun saa- sä määrättyä opetuskieltä ei saa muuttaa.
20229: miselle säädetyt edellytykset.
20230: 33 §.
20231: 31 §. Tässä laissa tarkoitetuista vaaleista, vaaleissa
20232: Valtionapua saavan yksityisen korkeakoulun noudatettavasta vaalitavasta, varajäsenten valin-
20233: ylimpänä päättävänä elimenä on valtuusto. nasta, vaalien ajankohdasta sekä siitä, miten
20234: Valtuuston tehtävänä on, sen lisäksi mitä tässä vaalioikeutetun ja vaalilrelpoisen henkilön kuu-
20235: laissa on korkeakoulun valtuuston tehtävistä luminen johonkin laitokseen todetaan, anne-
20236: säädetty, hyväksyä korkeakoulun perussääntö taan tarkemmat määräykset asetuksella.
20237: sekä päättää korkeakoulun omien varojen käy-
20238: töstä. 34 §.
20239: Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädet-
20240: Yksityisen korkeakoulun perussaannossa tävänä päivänä. Ennen lain voimaantuloa voi-
20241: määrätään, millä tavoin korkeakoulua ylläpi- daan ryhtyä toimenpiteisiin, ,jotka ovat tar-
20242: tävä yhteisö tai säätiö osallistuu korkeakoulun peen korkeakoulun hallintoelinten toiminnan
20243: varainhoidon tarkkailuun. aloittamiseksi lain tullessa voimaan.
20244: Asetuksella voidaan säätää, että 1 § :ssä mai-
20245: nittuun korkeakouluun sovelletaan kokonaan
20246: 6 luku. tai osittain tämän lain säännöksiä ennen lain
20247: Erinäisiä säännöksiä. voimaantuloa.
20248: Yksityisen korkeakoulun tulee säilyttääk-
20249: 32 §. seen oikeutensa valtionapuun esittää tässä lais-
20250: Tarkemmat säännökset tai määräykset kor- sa säädettyjen perusteiden mukainen perussään·
20251: keakoulun hallinnon järjestämisestä sekä kor- tönsä valtioneuvoston vahvistettavaksi kuuden
20252: keakoulun toiminnasta annetaan korkeakoulun kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.
20253: perussäännössä. Ehdotuksen korkeakoulun perussäännöksi
20254: Valtion korkeakoulun perussääntö annetaan tekee ensimmäisellä kerralla tämän lain mukai-
20255: asetuksella. Valtionapua saavan yksityisen kor- sesti valittu valtuusto, joka voidaan ehdotuk-
20256: keakoulun perussäännön vahvistaa valtioneu- sen tekemistä varten valita jo ennen lain voi-
20257: vosto korkeakoulun esityksestä. maantuloa.
20258:
20259:
20260: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
20261:
20262: Mirjam Tuominen.
20263:
20264:
20265:
20266:
20267: 53 173/75
20268: 418
20269:
20270: Lak.al. n:o 187.
20271:
20272:
20273:
20274:
20275: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain 7 §:n muutta-
20276: misesta.
20277:
20278:
20279: E d u s kun n a 11 e.
20280:
20281: Opiskelijoiden taloudellinen asema on usein kohyvityksen tulisi määräytyä tämän periaat-
20282: varsin vaikea. Erittäin useat joutuvat turvautu- teen mukaisesti. Opintotukilain 7 §:ää tulisi
20283: maan opintojensa rahoittamiseksi opintolainaan, korjata.
20284: vaikka niistä ja niiden koroista selviytyminen Edellä mainituilla perusteilla esitämme kun-
20285: saattaa näyttää suorastaan pelottavalta. Tämän nioittaen,
20286: vuoksi tulisi valtiovallan huolehtia ainakin siitä,
20287: ettei taloudellinen rasitus opiskelijan kohdalla että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20288: kohtuuttomasti lisäänny. Valtion maksaman kor- lakiehdotuksen:
20289:
20290:
20291: Laki
20292: opintotukilain 7 §:n muuttamisesta.
20293: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opinto-
20294: tukilain (28/72) 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on .31 päivänä toukokuuta 1974 anne-
20295: tussa laissa ( 401/74), näin kuuluvaksi:
20296:
20297: 7 §.
20298: Tämän lain mukaisista opintolainoista valtio Tämä laki tulee voimaan päivänä
20299: maksaa luottolaitoksille korkohyvitystä sen mu- kuuta 19
20300: kaan kuin on tarpeen, että opintolainojen saanti
20301: turvataan opiskelijoiden taloudellista rasitusta
20302: lisäämättä.
20303:
20304:
20305:
20306: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
20307:
20308: Pekka Vennamo. Rainer Lemström.
20309: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
20310: 419
20311:
20312: Lak.al. n:o 188.
20313:
20314:
20315:
20316:
20317: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain 7 §:n muutta-
20318: misesta.
20319:
20320:
20321: E d u s k u n n a 11 e.
20322:
20323: Opiskelu on useille erityisesti vähävaraisten johtuu Suomen Pankin hallituksen kanssa yhteis-
20324: perheiden lapsille usein varsin suuri taloudelli- työssä harjoittamasta korkean koron politii-
20325: nen rasitus. Näin on myös silloin, kun opinnot kasta. Vaikka valtiovalta voikin alentaa tällä
20326: joudutaan suorittamaan kaukana kotipaikkakun- hetkellä opintolainojen korkoa enintään viidellä
20327: nalta, jolloin jo asuntomenot ovat huomattavat. prosentilla, on korko silti liian korkea ja nou-
20328: Koska opintotuki- ja opintorahajärjestelmät see jatkuvasti yleisen korkokannan noustessa.
20329: ovat maassamme aivan riittämättömiä, ovat Tämän vuoksi tulisi opintotukilakia muuttaa
20330: lukuisat opiskelijat joutuneet turvautumaan lai- siten, että opintolainojen korko jäädytettäisiin
20331: noihin rahoittaakseen opintonsa. Osa heistä on riittävän alhaiselle tasolle, esimerkiksi 3 pro-
20332: päässyt opintolainajärjestelmän piiriin, mutta senttiin.
20333: on niitäkin, jotka ovat joutuneet turvautumaan Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
20334: korkeakorkeisiin lainoihin tai jopa vekseleihin nioittaen,
20335: selvitäkseen opiskelun aiheuttamista kustannuk-
20336: sista. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20337: Opintolainojen korko on varsin korkea, mikä lakiehdotuksen:
20338:
20339:
20340: Laki
20341: opintotukilain 7 §:n muuttamisesta.
20342: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opinto-
20343: tukilain ( 28/72) 7 §: n 1 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä toukokuuta 1974 anne-
20344: tussa laissa ( 401/7 4 ) , näin kuuluvaksi:
20345:
20346: 7 §.
20347: Tieniin lain mukaisista opintolainoista valtio Tämä laki tulee voimaan päivänä
20348: mah,'-l luottolaitoksille korkohyvitystä valtio- kuuta 19
20349: neuvr~ton vahvistaman määrän, kuitenkin niin,
20350: että ldnan saajan kannettavaksi jäävä korko
20351: en enintään kolme prosenttia vuodessa.
20352:
20353:
20354:
20355: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
20356:
20357: Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
20358: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
20359: J. Juhani Kortesalmi.
20360: 420
20361:
20362: Lak.al. n:o 189.
20363:
20364:
20365:
20366:
20367: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain 10 §:n muutta-
20368: misesta.
20369:
20370:
20371: E d u s k u n n a 11 e.
20372:
20373: Opiskelun muuttuessa nyky-yhteiskunnassa maan asemaan korkeakoulu- ym. koulutuksen
20374: yhä enemmän aikaa ja varoja vaativaksi tulee kanssa. Samoin tulisi opintorahan saajien mää-
20375: yhteiskunnan osuutta opiskelukustannuksissa rää lisätä ainakin kaksinkertaiseksi samalla sitä
20376: voimakkaasti lisätä. Tämä on erityisen tärkeätä korottaen rahan arvon alenemista vastaavasti.
20377: myös siksi, että vain yhtei:sktmnan tuella voi- Laissa säädetään myös, että kotoa käsin tai
20378: daan huolehtia siitä, että kaikilla opiskelijoilla sisäoppilaitoksessa opiskelevan opintorahaa kai-
20379: on taloudellisesti mahdollisuus opiskella niin kissa tapauksissa alennettaisiin. Tällaista kaava-
20380: pitkälle kuin kyvyt ja halu riittävät. Tämä on maista säännöstä ei voi pitää oikeana siksi, että
20381: myös yhteiskunnan etu, edustavathan korkealle myös tällaisten opiskelijoiden piirissä esiintyy
20382: koulutetut yhteiskunnan jäsenet huomattavaa huomattavankin suurta opintorahoo tarvetta.
20383: henkistä ja taloudellista pääomaa. Asianomaisen momentin sanamuotoa tulisi kor-
20384: Opintorahan jaossa tulisi käsityksemme mu- jata siten, että vain erityisistä syistä, joita voi-
20385: kaan lähteä siitä, että opiskelijat asetetaan ·sivat olla opiskelun halpuus tai helppous mui-
20386: mahdollisimman samanarvoiseen asemaan riip- hin verrattuna, voitaisiin opintorahaa alentaa
20387: pumatta koulu- tai opiskelumuodosta tai -ta- opintolainojen alennusta vastaavasti enintään 30
20388: sosta. Vain näin voidaan turvata oikeudenmu- prosentilla.
20389: kainen ja tasapuolinen opintorahajärjestelmä Edellä mainituilla perusteilla ehddtamme
20390: kaikille. Tämän vuoksi tulisikin lakia korjata kunnioittaen,
20391: siten, että epäoikeudenmukainen ammatillisen
20392: koulutuksen luokittelu kahteen eri ryhmään että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20393: poistetaan samalla saattaen ammattikoulutus sa- lakiehdotuksen:
20394:
20395:
20396:
20397: Laki
20398: opintotukilain 10 §:n muuttamisesta.
20399: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opinto-
20400: tukilain (28/72) 10 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 24 päivänä tammikuuta
20401: 1975 annetussa laissa (50 /7 5), näin kuuluvaksi:
20402:
20403: 10 §. Vuosittain on tulo. ja menoarviossa 1 mo-
20404: Opintorahana myönnetään kerrallaan enin- mentin 2 kohdassa mainittuun tarkoitukseen
20405: tään yhdeksi opintovuodeksi: varattava määräraha vähintään 27 OOO:n enim-
20406: 1 ) oppikoulun lukioasteella tulo- ja meno- mäismääräisen opintorahan jakamiseksi.
20407: arvion rajoissa enintään 1 200 markkaa; Mikäli opintorahan hakija asuu opiskeluai-
20408: 2) ammatillisessa koulutuksessa, yliopistois- kana omien tai ottovanhempiensa luona tahi
20409: sa ja muissa korkeakouluissa sekä asetuksella opintokustannuksiltaan edullisessa sisäoppilai-
20410: erikseen määrätyissä oppilaitoksissa 1 600 toksessa, voidaan opintorahan määrää edellä 1
20411: markkaa. momentin 2 kohdassa mainituissa tapauksissa
20412: Lak.ai. n:o 189 421
20413:
20414: erityisistä syistä alentaa enintään 30 prosentilla. Tämä laki tulee voimaan päivänä
20415: Opintoraha voidaan vähävaraiselle myöntää kuuta 19
20416: 50 % :lla korotettuna.
20417:
20418:
20419: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1975.
20420:
20421: Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
20422: Rainer Lemström. Veikko Vennamo.
20423: J. Juhani Kortesalmi.
20424: 422
20425:
20426: Lak.al. n:o 190.
20427:
20428:
20429:
20430:
20431: Ahonen ym.: Ehdotus laiksi metsiinhoitoyhdistyksistä annetun
20432: lain 8 §:n muuttamisesta.
20433:
20434:
20435: E d u s k u n n a 11 e.
20436:
20437: Hallituksen esitys metsänhoitoyhdistyksistä aivan oikeutetusti odottavat, että eduskunta
20438: annettiin eduskunnalle 20. 5. 1949 ja eduskun- ryhtyisi yleensä raskaaksi käynyttä verotaakkaa
20439: ta hyväksyi sen 17. 10. 1950. Nyttemmin on keventämään ja näin ollen poistaisi metsän-
20440: tämä laki ollut voimassa yli kaksikymmentä hoitomaksun pienmetsänomistajilta. Pienviljeli-
20441: vuotta, joten sen merkitys ja vaikutukset alka- jöille metsänhoidon neuvonta ja siihen liittyvät
20442: vat olla kautta koko maan tarkoin tunnettuja. toimenpiteet pitäisi katsoa yhteiskunnan teh-
20443: Lakiesityksen hyväksymisen jälkeen eduskunta- täviin kuuluviksi, joista toimenpiteistä ei perit-
20444: kin on joutunut käsittelemään muutosesityksiä täisi eikä kannettaisi minkäänlaisia maksuja.
20445: hyväksyttyyn lakiin, jopa eräässä aloitteessa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20446: esitetty lain kumoamista kokonaan. Käsityk- noittavasti,
20447: semme mukaan metsien hoito on valtakunnan
20448: kannalta tärkeä ja niiden hoitamiseen olisi että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20449: kiinnitettävä entistä enemmänkin huomiota, lakiehdotuksen:
20450: mutta pienmetsälöiden omistajat, pienviljelijät
20451:
20452:
20453: Laki
20454: metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain 8 §:n muuttamisesta.
20455: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan metsänhoitoyhdistyksistä 17 päivänä marras-
20456: kuuta 1950 annetun lain (558/50) 8 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
20457:
20458: 8 §.
20459: Tässä laissa tarkoitettua metsätalouden edis- tuksessa tehtäviä vähennyksiä. Metsänhoitomak-
20460: tämistoimintaa varten on kunnan alueella si- sua ei kuitenkaan määrätä maksettavaksi met-
20461: jaitsevien metsämaiden osalta suoritettava met- sämaalta, jonka vuosittainen puun tuotto sään-
20462: sänhoitomaksuna kahdesta kuuteen sadasta kun- nöllisessä kasvukunnossa ei nouse viiteenkym-
20463: nallisverotusta varten arvioidusta metsämaan meneen tuottokuutiometriin.
20464: puhtaasta tuotosta ottamatta huomioon vero-
20465:
20466:
20467: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1975.
20468:
20469: Arvo Ahonen. Aune Salama.
20470: Sakari Knuuttila. Uljas Mäkelä.
20471: 423
20472:
20473: Lak.al. n:o 191.
20474:
20475:
20476:
20477: 0. Kangas ym.: Ehdotus laiksi luopumiseläkelain 10 §:n muut-
20478: tamisesta.
20479:
20480:
20481: E d u s k u n n a 11 e.
20482:
20483: Luopumiseläk.elain 8 § :n mukaan maksetaM omaan tilakokoa suurentamalla ja yrittäjien
20484: luopumiseläkkeenä joko täyttä tai vähennettyä ikärakennetta nuorentamalla. Näin ollen olisi
20485: luopumiseläkettä. Vähennettyä eläkettä mak- ensisijaisen tärkeää saada lain piiriin juuri nii-
20486: setaan sellaiselle eläkkeensaajalle, joka on täyt- den viljelijöiden tiloja, jotka edellä sanotun
20487: tänyt 65 vuotta tai joka saa kansaneläkelain mukaisesti ovat oikeutettuja vain vähennettyyn
20488: mukaista työkyvyttömyys- tai työttömyyselä- luopumiseläkkeeseen. Kuitenkin tähänastinen
20489: kettä taikka joka saa joko toistaiseksi tai vä- kokemus osoittaa, että vähennettyä luopumis-
20490: hintään kahdeksi kuukaudeksi myönnettyä sai- eläkettä jo alusta alkaen saavia on odotettua
20491: rausvakuutuslain mukaista päivärahaa. Muussa vähemmän eli vain noin 15 prosenttia kaikis-
20492: tapauksessa maksetaan täyttä luopumiseläkettä. ta luopumiseläkkeen saajista.
20493: Täyden luopumiseläkkeen määrä kuukaudes- Syynä tähän voidaan ennen muuta pitää vä-
20494: sa on 80 markkaa luovutetun tai metsitetyn hennetyn luopumiseläkkeen määrää. Sei ei toi-
20495: maatalousmaan hehtaaria kohden 5 hehtaarilta mi kannustimena eläkkeelle siirtymiseen eikä
20496: ja sen jälkeen 18 mar~kaa hehtaarilta, yhteen- anna riittävää toimentuloturvaa maatalousyri-
20497: sä kuitenkin enintään 15 hehtaarilta. tyksestään luopuvalle. Se ei ole aina edes kil-
20498: Vähennetyn luopumiseläkkeen määrä laske- pailukykyinen vaihtoehto pellonvarauskorvauk-
20499: taan siten, että täydestä luopumiseläkkeestä selle ja sen lisäksi maksettavalle pinta-alali-
20500: vähennetään se maatalousyrittäjien eläkelain sälle.
20501: mukainen eläke, jonka luopuja on oikeutettu Luopumiseläkelain tarkoituksen toteutumi-
20502: saamaan luopumista edeltäneen maatalousyrit- sen kannalta olisi kuitenkin välttämätöntä, että
20503: täjätoimintansa perusteella sekä kansaneläkkeen luopumishalukkuus juuri iäkkäimmillä ja saa-
20504: perusosan ja tukiosan määrä sellaisina kuin ne raalloisilla maataloudenharjoittajilla kasvaisi.
20505: otetaan huomioon esimerkiksi työeläkelainsää- Tämän vuoksi vähennetyn luopumiseläkkeen
20506: dännössä. Vähennettynä luopumiseläkkeenä markkamäärää tulisi nostaa. Parhaiten tämä
20507: maksetaan kuitenkin aina vähintään 74 mark- kävisi siten, että vähennettyä eläkettä lasket-
20508: kaa. Luopumiseläkelaissa säädetyt markkamää- taessa ei enää täydestä eläkkeestä vähennettäi-
20509: rät ja luopumiseläkkeet tarkistetaan vuosittain si laskelmallista kansaneläkkeen osaa.
20510: elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20511: Tänä vuonna vähennetyn luopumiseläkkeen vä- taen,
20512: hin määrä on 87,45 markkaa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20513: Luopumiseläkelain ensisijainen tarkoitus on lakiehdotuksen:
20514: maatalouden rakenteen parantaminen nimen-
20515:
20516:
20517: Laki
20518: luopumiseläkelain 10 §:n muuttamisesta.
20519:
20520: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä tammikuuta 1974 annetun luo-
20521: pumiseläkelain ( 16/74) 10 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi.
20522:
20523: 10 §. taan siten, että eläkkeen saajan täydestä luo-
20524: Vähennetyn luopumiseläkkeen määrä laske- pumiseläkkeestä vähennetään sen maatalous-
20525: 424 Lak.al. n:o 191
20526:
20527:
20528: yrittäjien eläkelain mukaisen eläkkeen maara, ta vähennystä sekä maatalousyrittäjien eläke-
20529: johon eläkkeen saaja on oikeutettu luopumis- lain 9 §:n 2 momentin mukaista muutosta.
20530: ta edeltäneen maatalousyrittäjätoimintansa pe-
20531: rusteella ottamatta kuitenkaan huomioon eläk-
20532: keen määrän työntekijäin eläkelain (395/61) Tämä laki tulee voimaan päivänä
20533: 7 c § :n mukaista korotusta ja 8 § :n mukais- kuuta 197
20534:
20535:
20536: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1975.
20537:
20538: Orvokki Kangas. Lea Sutinen. Olavi Martikainen.
20539: Saimi Ääri. Esko Härkönen. Aino Karjalainen.
20540: Pentti Poutanen. Mikko Kaarna. Sylvi Saimo.
20541: Mikko Jokela. Toivo Yläjärvi.
20542: 425
20543:
20544: Lak.al. n:o 192.
20545:
20546:
20547:
20548:
20549: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi maan,kuivatuslainojen ja niiden
20550: korkojen anteeksi antamisesta.
20551:
20552:
20553: E d u s k u n n a 11 e.
20554:
20555: Sorsa-Virolaisen hallitus antoi toukokuussa ten hankkeet muodostuivat normaalia kalliim-
20556: 197 4 pitkien viivyttelyjen jälkeen eduskunnalle miksi ja siis talonpoika ja pientilallinen ovat
20557: esityksen laiksi maankuivatuslainojen takaisin- joutuneet vastaamaan valtakunnan työllisyyspo-
20558: maksamisessa myönnettävistä helpotuksista litiikastakin tällä tavoin.
20559: (n:o 78/1974 vp.). Eduskunnankin hyväksy- Kun maaseutuamme on jo muutenkin sääli-
20560: mässä muodossa 1aista tuli tarpeettoman kankea mättömästi autioitettu ja viljelijäväestöä lukui-
20561: ja byrokraattinen. Todettakoon myös, että vielä sin eri tavoin lyöty ja sorrettu, on maankuiva-
20562: maksamattomat maankuivatuslainat eivät halli- tusasioissakin saatava aikaan sellainen laki, että
20563: tuksen esityksenidän eivätkä asiantuntijoiden valtio luopuu kokonaan sekä lainojen että niiden
20564: mukaan ole yhteissummaltaan valtiontalouden korkojen perimisestä. Lain on koskettava myös.
20565: kannalta merkittävän suuria. Onpa arvioitu, ennen vuotta 1951 aloitettuja maankuivatustöi-
20566: että lainojen takaisinperimisen vaiva ja sen vaa- tä. Maamme maatalous ja maaseudun asutus ja
20567: tima v,irastotyö tulevat varsin kalliiksi, joten elämänmuoto tarvitsevat jo vihdoinkin tehokas-
20568: jos lainat kerralla annettaisiin anteeksi, jäisi ta ymmärtämystä ja oikeamielistä politiikkaa.
20569: myös virastotyö kustannuksineen pois. Maaseudun autioittamiselle ja silminnähdenkin
20570: Sen sijaan ytksityisille viljelijöille maankuiva- todettavalle talonpojan tappolinjalle on jo lopul-
20571: tuslainat ovat muodostuneet suureksi vaivaksi takin saatava sulku.
20572: ja rasitukseksi. Eräillä alueilla maatamme kuten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20573: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla maankuivatus- nioittavasti,
20574: lainat ovat todella kohtuuton ja väärämielinen
20575: ies talonpojan ja pienviljelijän niskassa. Lisäiksi että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20576: useassa tapauksessa maankuivatustöitä tehtiin lakiehdotuksen:
20577: vaikeina työttömyyskausina työHisyystöinä, jo-
20578:
20579:
20580: Laki
20581: maankuivatuslainojen ja niiden korkojen anteeksi antamisesta.
20582: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20583:
20584: 1 §. 2 §.
20585: Sellaiset valtion varoista myönnetyt maan- Maankuivatuslainojen ja niiden korkojen an-
20586: kuivatuslainat, jotka perustuvat ennen 1 päivää teeksi antoa ei myönnetä sellaiselle tilalle tai
20587: lokakuuta 1963 tehtyyn rahoituspäätökseen se- sen osalle, jonka omistaa valtio, kunta, seura-
20588: kä myös ennen vuotta 1951 aloitettujen maan- kunta, yhtiö tai muu yhteisö taikka säätiö.
20589: kuivatustöiden valtionlainat, kai:kki korkoineen,
20590: annetaan asianomaisille viljel~öil1e ja maanomis- 3 §.
20591: tajille jäljempänä olevin edellytyksin anteeksi Maankuivatuslainan ja sen koron antedksi an-
20592: sekä niiden periminen lopetetaan. taa on anottava vuoden kuluessa tämän lain
20593: 54 173/75
20594: 426 Lak.al. n:o 192
20595:
20596:
20597: voimaantulosta. Sen myöntämisestä päättää maa- 5 §.
20598: tilahallitus. MaatilahaHituksen tämän lain nojalla teke-
20599: Hakemus on tehtävä maatil!ahallituksen vah- maan päätökseen saa hllk.ea muutosta valitta-
20600: vistaman kaavan mukaista J.omaketta käyttäen maHa asiasta maa- ja metsätalousministeriöön.
20601: ja toimitettava viranomaisille sen mukaan kuin
20602: asetuksella taJJkemmin säädetään. 6 §.
20603: T atikempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-
20604: 4 §. panosta annetaan asetuksella.
20605: Milloin hakija on antanut olennaisessa koh-
20606: <lin erheellisen tiedon tai salannut anteeksi an- 7 §.
20607: non myöntämiseen olennaisesti vaikuttavia Tällä lailla kumotaan maankuivatuslainojen
20608: seikkoja, voi maatilahallitus päättää, että myön- takaisinmaksamisessa myönnettävistä helpotuk-
20609: netty anteeksi an.to peruutetaan. sista päivänä kuuta 197 annettu
20610: Anteeksi annon tultua peruutetuksi on asian- laki( 1 ).
20611: omaisen heti maatilahallituksen päätöksestä tie-
20612: don saatuaan maksettava valtiolle takaisin niitä 8 §.
20613: vuotuismaksuja ja niiden kovkoja vastaava mää- Tämä laki tulee voimaan päivänä
20614: rä, jotka anteeksi annon nojalla on jätetty peri- kuuta 197 .
20615: mättä.
20616:
20617: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1975.
20618:
20619:
20620: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
20621: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
20622: 427
20623:
20624: Lak.al. n:o 193.
20625:
20626:
20627:
20628:
20629: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi yksityismaiden maankuivatusiär-
20630: jestelyjen jälkitöistä.
20631:
20632:
20633: E d u s kun n a 11 e.
20634:
20635: Maankuivatukset ja niiden jälkityöt ovat eli suometsien ojitusta. Näiltä alueilta kulkeu-
20636: muodostuneet yks1tyisille viljelijöille suureksi tuu joka vuosi keväällä tulva-aikana hienoja-
20637: vaivaksi ja rasitukseksi:, eräillä alueilla maatam- kaista maata yksityisten kuivatuskuntien osak-
20638: me kuten Keslkic ja Pohjois-Pohjanmaalla jopa kaiden kunnossa pidettäväksi määrättylliin vesi-
20639: kohtuuttamiksi ja väärämielisiksi. Lisäksi useis- väyliin täyttäen väylien heikommin virtaavat
20640: sa tapauksissa maankuivatustyöt tehtiin aikoi- kohdat, joita arvioidaan ol'evan jopa noin 80 %
20641: naan vaikeina työttömyyskausina työllisyystöinä, vesiväylien pituudesta. Tämä ylimääräinen mui-
20642: joten nämä kuivatushankkeet muodostuivat ta- den aiheuttama vaiva ja vastus tulee kaiiken
20643: vallista käypää kustannustasoa paljon kalliim- muun vuosittaisen kunnossapitotyön lisäksi.
20644: miksi. Näin talonpoika ja pientflallinen on jou- Kun lain mukaan myös kysymyksessä olevien
20645: tunut vastaamaan jopa valtakunnan työllisyys- hyötyalueiden yläpuolella olevien metsäojitus-
20646: asioiden huonosta hoidosta. alueiden on liityttävä osakkaiksi ja !kustannus-
20647: Kun maaseutumme on joutunut erittäin ten jakoon siinä tapauksessa, että ne aiheutta-
20648: raa'an ja säälimättömän autioittamisen ja köyh- vat alapuolella oleviin vesiväy!iin tukkeumia,
20649: dyttämisen kohteeksi keskustapuolueen ja so- syntyykin nyt kaksi organisaatiota näitä asioita
20650: siaalidemokraattien kohtuuttoman phkänä val- eli maankuivaturksen jälkitöitä hoitamaan: yksi-
20651: takautena, on jo vihdoin talonpoikakin nostet- ~tyiset kuivatuskunnat sekä suometsänojitusta
20652: tava hänelle kuuluvaan arvoonsa varsinkin näin hoitava piiriorganisaatio. On luonnollista, että
20653: lähestyvän elintarvikepulan uhatessa. Siksi on kaksinkertainen päällekkäisorganisaatio on tar-
20654: saatava aikaan laki, joka siirtää yksityisten peeton ja tkansantaloudenikin kannalta kallis.
20655: maanomistajien maankuivatusjärjestelyjen jälki- Siksi olisi päästävä yhteen ainoaan valvovaan ja
20656: työkustannukset kokonaan valtion varoin suori- jälkityöt suorittavaan organisaatioon, ja se olisi
20657: tettavaksi siten, että töistä käytännössä vastaa paikallinen metsänparannuspiiri. Samalla voitai-
20658: paikailinen metsänparannuspiiri. siin yksityiset kuivatuskunnat lakkauttaa tai
20659: Edellä mainittujen seikkojen lisäksi tällaiseen muodostaa niistä esim. yhteistoimintaelimiä
20660: järjestelyyn on muitakin erittäin päteviä syitä. metsänv,1ljelyn ja muun metsätalouden tai muun
20661: Ens~ksikin kuivatuskuntien osa.rokaiden hyöty- hyötY'käytön alalla.
20662: alueiden kunnossapitovelvolLisuudet aiheuttavat Edellä esitetyn perusteelia ehdotamme kun-
20663: yksityisille maanomistajille erittäin suurta ai- nioittavasti,
20664: heetonta taloudellista vastuuta ja velvoitteita.
20665: Lisäksi näiden y;ksityisten hyötyalueiden ylä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20666: puolella eli ns. sadealueelia on usein suoritettu lakiehdotuksen:
20667: Tapion toteuttamia metsämaiden kuivatuksia
20668:
20669: Laki
20670: yksityismaiden maankuivatusjärjestelyjen jälkitöistä.
20671: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20672:
20673: 1 §. tettujen ja vast'edes suoritettavien yksityismai-
20674: Valtion varoin kokonaan tai osittain suori- den mamkuivatusjärjestelyjen jälkityöt kustan-
20675: 428 Lak.al. n:o 193
20676:
20677: netaan kokonaan valtion varoista sen mukaan 5 §.
20678: kuin tässä laissa säädetään. Maankuivatusjärjestelyjen vaikutusalueesta pi-
20679: detään luokitustauluikkoa, johon mer'lcitään, pal-
20680: 2 §. jonko kunkin tilan kuivatetusta alueesta on
20681: Maankuivatusjärjestelyjen jä:lkityöt siirretään vuosittain tai pitemmin aikavälein otettava vil-
20682: paikallisten metsänparannuspiirien tehtäväksi, jelykseen tai muuhun tuottavaan järkiperäiseen
20683: mitä varten valtion varoista joka vuosi osoite- käyttöön.
20684: taan riittävä määräraha kunkin vuoden tulo- ja 6 §.
20685: menoarviossa. Vaikutusalueen käyttöönottovelvohl.isuu:s tilan
20686: osalta katsotaan täytetyksi, kun alue on raivat•
20687: 3 §. tu lja otettu viljelykseen tai viljelylaitumeksi tai
20688: Maankuivatusjärjestelyjen jälkitöitä voidaan kun alue on asianmukaisesti ojitettu ja hoidettu
20689: suorittaa myös työllisyystö~nä työllisyysvaroin, metsän kasvua varten tai otettu muuhun järki-
20690: jolloin etuoikeutettuina näiden töiden saantiin peräiseen käyttöön.
20691: ovat asianomaiset maanomistajat.
20692: 7 §.
20693: 4 §. Tämän lain piiriin ei kuulu sellainen tila tai
20694: Maankuivatusjärjestelyjen jälkitöitä ovat tilan osa, jonka omistaa valtio, kunta, seura-
20695: alueiden vuosittainen tarkastus sekä vesiväylien kunta, yhtiö tai muu yhteisö taikka säätiö. Ase-
20696: kunnossapito. Vesiväylät ja laitteet tarkastetaan tuksella voidaan kuitenkin säätää, että tässä py-
20697: kerran vuodessa. Kunnossapitotyöt tehdään so- kälässä mainittujen t~lojen tai tilano~ maan-
20698: pivana aikana kesällä ellei 3 § :n mukaan toisin kuivatusjärjestelyjen jälldtöistä huolehtii paikal-
20699: menetellä. Kunnossapitotöitä ovat: linen metsänparannuspiiri erityistä käypää kor-
20700: - vesiväylien rannoille }äjitettyjen kaivo- vausta vastaan.
20701: maiden mahdollisimman nopea levitys tai pois- 8 §.
20702: kuljetus, Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöön-
20703: - vesiväylien luiskiin kasvavien pensaiden panosta annetaan asetuksella.
20704: ja puiden pois ha'kkaaminen tai hävittäminen
20705: muulla tavoin jo pienikokoisina, 9 §.
20706: - heinän vuosittainen niittäminen ja pois Tällä lailla kumotaan kaikki tämän lain kans-
20707: siirtäminen vesiväylän heinittyvissä kohdissa, sa ristiriidassa olevat a1kaisemmat säännökset.
20708: - tarpeellisten siltojen, rumpujen ja portai- 10 §.
20709: den rakentaminen ja kunnossapito siten, ettei- Tämä laki tulee voimaan päivänä
20710: vät ne patoa vettä. kuuta 197 .
20711:
20712:
20713: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1975.
20714:
20715: J. Juhani Kortesalmi. Pekka Vennamo.
20716: Rainer Lemström. Mikko Vainio.
20717: 429
20718:
20719: Lak.al. n:o 194.
20720:
20721:
20722:
20723: Lemström ym.: Ehdotus laiksi pienvilieliiäin kar;antarkkailuyh-
20724: distysten ia sonninpitoyhtymien valtionavustuksista anne-
20725: tun lain muuttamisesta.
20726:
20727:
20728: E d u s k u n n a 11 e.
20729: Eduskunta on korottanut lehmäluvun määrää kasvatus vähemmän työtä vaativana. Tämän ke-
20730: kahdeksasta kahteentoista pienviljelijäin karjan- hityksen yhteydessä on pienviljelystiloilla kui-
20731: tarkkailuyhdistysten ja sonninpitoyhtymien val- tenkin ainakin laitaisemmilla alueilla pyritty
20732: tionapua koskevassa laissa. Tämä on oikeaan säilyttämään karjassa yksi lypsylehmä, josta saa-
20733: osunut toimenpide, mutta ei riittävä. Käsityk- da:.m perheen tarvitsema maito. Tällöin on sel-
20734: semme mukaan se on nostettava viiteentoista. vää, että lain korjauksessa on tämäkin kehitys
20735: Olosuhteet ovat sitten vuoden 1962 muuttu- huomioitava. Tarvitsevathan tällaiset yhden leh-
20736: neet, mm. vuokramaiden varassa harjoitettava män tilatkin ainakin toista ellei ajoittain kum-
20737: lvpsykarjan pito on moninkertaistunut. Samoin paakin tämän lain määräämää etua. Tällöin on
20738: kustannustaso on noussut karjataloudesta pää- selvää, että lain sisältöä on nyt korjauksen yh-
20739: asiallisen toimeentulonsa saavilla ciloilla. Tosi- teydessä muutettava niin, että siihen sisällyte-
20740: asia on, että tällä hetkellä on 15 lehmän ti- tään myös yhden lypsylehmä.''1 karjat.
20741: lalla ansiotaso heikompi kuin 1962 kahdeksan Tärkeintä on saada esi:ttämämme korjaukset
20742: lehmän tilalla. Asiaa käsiteltäessä on otettava lakiin laitaisten alueiden karjataloutta harjoitta-
20743: huomioon käytännön sanelemat vaatimukset vien pienviljelijöiden vuoksi. Erikoisesti Poh-
20744: mm. maidon käsittelyn ja siihen liittyvien la- jois-Suomen pienkarjanomistajat saavat edellä
20745: kisääteisten menoja lisäävien tehtävien kustan- selvitetyistä lain korjauksista tarvitsemansa avun
20746: nukset, jotka eivät ole suinkaan vähäisiä teki- vaikeissa olosuhteissa toimiessaan.
20747: jöitä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20748: Viime vuosien kehitys maataloudessa on vil- nioittavasti,
20749: jelijäväestön keski-iän noustessa muuttanut ase-
20750: telmia melkoisesti. Lypsykarjasta on luovuttu että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20751: lukuisilla tiloilla ja tilalle on astunut lihakarjan lakiehdotuksen:
20752:
20753: Laki
20754: pienviljelijäin karjantarkkailuyhdistysten ja sonninpitoyhtymien valtionavustuksista
20755: annetun lain muuttamisesta.
20756: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan pienviljelijäin karjantarkkailuyhdistysten ja
20757: soooinpitoyhtymien valtionavustuksista 27 päivänä heinäkuuta 1962 annetun lain (418/62)
20758: 1 ~:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 15 päivänä marraskuuta 1974 annetussa laissa
20759: ( 840/74), näin kuuluvaksi:
20760: 1 §.
20761: Karjantarkkailuyhdistykselle, jonka jäsenful perustamiskustannuksiin sekä yhdistyksen toi-
20762: kuuluu 1-15 Jypsylehmää käsittävien karjojen minnan tukemiseksi.
20763: ,omistajia, annetaan valtion varoista avustusta
20764:
20765: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1975.
20766:
20767: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
20768: Veikko Vennamo. Mikko Vainio.
20769: J. Juhani Kortesalmi.
20770: 430
20771:
20772: Lak.al. n:o 195.
20773:
20774:
20775:
20776:
20777: Lemström ym.: Ehdotus laiksi maankäyttölainoista annetun lain
20778: muuttamisesta.
20779:
20780:
20781: E d u s k u n n a 11 e.
20782: Eduskunta hyväks}"~ vuoden 1974 valtiopäi· mitätöitymistä. Tähän vedoten voidaan evätä
20783: villä lain maankäyttölainoista annetun lain laina hakijan ikään, syrjäiseen asuinpaikan si-
20784: muuttamisesta, joka pitää sisällään maaseudun jaintiin ja muihin toissijaisiin tekijöihin vedo-
20785: asuntotuotannon laino1tusta ja lisälainoitusta ten. Tästä syystä on lain sisältöön saatava
20786: koskevat säännökset. Hyväksyttyyn lakiin jäi muutos, jolla laista syntyy selvä, vailla veruk-
20787: valtuutus, jonka mukaan valtioneuvosto voi keita oleva säännöstö, jolla on myös käytännön
20788: antaa ohjeita ja määräyksiä niiden perusteista, merkitystä.
20789: joiden mukaan lisälainan .myöntämistä koskevia Edellä esiintuotuun viitaten ehdotamme kun-
20790: edellytyksiä on arvosteltava. SMP vaati maini- nioittavasti,
20791: tun säännöksen poistamista laista, koska se
20792: merkitsee koko lisälainansaantimahdollisuuden että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20793: lakiehdotuksen:
20794:
20795:
20796: Laki
20797: maankäyttölainoista annetun lain muuttamisesta.
20798:
20799: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maankäyttölainoista 16 päivänä elokuuta 1958
20800: annetun lain (354/58) 7 §:n 2 momentti, sellais·ena kuin se on 15 päivänä marraskuuta
20801: 1974 annetussa laissa (841/74), näin kuuluvaksi:
20802:
20803: 7 §.
20804: Asuntolainan samoin kuin lisälainan suuruus
20805: Asuntolainaa voidaan myöntää asuinraken· on enintään 30 prosenttia hyväksytyn kus-
20806: nuksen rakentamista, laajentamista ja peruskor- tannusarvion määrästä. Asunto- ja lisälainaa
20807: jausta varten sijainniltaan, pohjaratkaisultaan, paremmalla etuoikeudella mahdollisesti kiinni-
20808: tekoisiltä rakenteHtaan ja varusteiltaan sosiaa· tetty1en lainojen määrä saa mainittujen laino-
20809: lisesti ja maatilataloudellisesti tarkoituksenmu· jen kanssa yhteensä olla enintään 95 prosent-
20810: kaisten sekä asumiskustannuksiltaan kohtuul- tia vakuuden arvosta. Asuntolainan avulla ra-
20811: listen asuntojen aikaansaamiseksi. Asuntolainan kennettavassa ja laajennettavassa rakennuksessa
20812: lisäksi voidaan heikossa taloudellisessa asemas- olevan asunnon huoneistoala saa olla enintään
20813: sa olevalle henkilölle myöntää maatilahallituk- 140 neliömetriä.
20814: sen vahvistamin perustein asuinrakennuksen ra-
20815: kentamista, laajentamista ja peruskorjausta var-
20816: ten lisälainaa.
20817:
20818: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1975.
20819:
20820: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
20821: Veikko Vennamo. Pekka Vennamo.
20822: Mikko Vainio.
20823: 431
20824:
20825: Lak.al. n:o 196.
20826:
20827:
20828:
20829: Lemström ym.: Ehdotus laiksi kolttien maanjärjestelylain 1 §:n
20830: muuttamisesta.
20831:
20832:
20833: E d u s k u n n a 11 e.
20834:
20835: Maamme erään vähemmistöryhmän muodos- maanjärjestelylakiin saatava muutokset, joilla
20836: taa maassamme asuva kolttaväestö. Tämän näiden ihmisten asioihin kiinnitetään tehok-
20837: väestön hyväksi suoritetut toimenpiteet eivät kaasti huomiota. Kolttien maanjärjestelylain
20838: lainsäädännöllisellä pohjalla vastaa sitä tehtä- määräykset on korjattava niin, että :heille an-
20839: vän toteuttamista koko laajuudessaan, joka on nettava maa luovutetaan kokonaisuudessaan
20840: katsottava tarpeeJ:liseksi niinkin vaikeissa olo- korvauksetta. Taloudellisesti on kysymys vain
20841: suhteissa elävien ihmisten kohdaLla kuin koltat pienestä murto-osasta siitä mitä nyt annetaan
20842: tällä het:kellä ovat. Meillä ollaan kyllä valmiita tukena mm. chileläisille ja heidän asuttami-
20843: siirtämään varoja miljoona toisensa jälkeen selleen Suomeen.
20844: maan rajojen ulkopuolelle, jopa maapallon toi- Samoin on välttämätöntä nyt voimassaolevan
20845: sella puoleLla elävien hyväksi, mutta omien lain mukaista maanhakuoikeutta koskevaa sään-
20846: kansallisten vähemmistöjen tarpeet ja elinmah- nöstä muuttaa niin, että hakuaika jatkuu vuo-
20847: dollisuuksien turvaaminen unohtuvat. Edus- den 1980 loppuun. Vasta sen jälkeen kun kan-
20848: kunnan enemmistön viimeiset lainsäädäntörat- sana vastaamme omien vähemmistöjemme elin-
20849: kaisut ovat selvänä todistuksena juuri koltta- mahdollisuuksista vastuullisesti, on meillä mah-
20850: vähemmistömme osalta siitä, miten pieni on dollisuus puuttua ulkoisiin asioihin. Nyt tapah-
20851: se vastuu, joka kannetaan tästä kansanosasta. tuvat teot ovat farisealaisuutta, ulospäin näyt-
20852: Kun meillä on varoja jatkuvasti siirtää moniin töä, johon peitetään omien vähemmistöjen ko-
20853: ulkomaisiin epämääräisiin tukitoimenpiteisiin, kemat vaikeudet ja vieroksunnat.
20854: on meihlä oLtava varoja myös omien vähemmis- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
20855: töryhmiemme elinmahdollisuuksien kehittämi- nioittavasti,
20856: seen ja turvaamiseen.
20857: Edellä selostetuista syistä olemme me että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20858: SMP:ssä pakotettuja valvomaan omien vähem- lakiehdotuksen:
20859: mistöjemme etuja. Tästä syystä on kolttien
20860:
20861:
20862: Laki
20863: kolttien maanjärjestelylain 1 § :n muuttamisesta.
20864:
20865: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä syyskuuta 1969 annetun kolttien
20866: maanjärj,estelyJain (593/69) 1 §:ään uusi näin kuuluva 4 momentti:
20867:
20868: 1 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
20869: kuuta 197 .
20870: Kaikki koltille tämän lain mukaan annettava HenJkilön, joka haluaa maata 5 a § :n nojalla,,
20871: maa luovutetaan heille ilmaiseksi ja korvauk- on tehtävä sitä koskeva hakemus Inarin kun-
20872: setta. nan maatalouslautakunnalle vuoden 1980 lop-
20873: puun mennessä.
20874:
20875: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1975.
20876:
20877: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
20878: Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
20879: 432
20880:
20881: Lak.al. n:o 197.
20882:
20883:
20884: Lemström ym.: Ehdotus laiksi porotilalain muuttamisesta.
20885:
20886:
20887: Ed u s kun n a 11 e.
20888:
20889: Valtaapitävät piirit maassamme ovat suhtau- jan. Tästä laiminlyönnistä on tullut samalla
20890: tuneet Lapin ihmisen asioiden hoitoon ylio1kai- kiistaton todiste siitä miten Suomi isänmaan'<l
20891: sesti. Sama on tilanne niiden elinkeinojen koh- kohtelee vähemmistöjään.
20892: dalla, joilla Lapin alueella on luontainen me- Samaa linjaa noudattavat myös porotilalain
20893: nestymisen mahdollisuus. Näiden asioiden kä- muutokset ja pienet korjaukset. Ne eivät ota
20894: sittelyn yhteydessä on aina myös kysymys kan- huomioon riittävästi niitä tarpeita joita niihin
20895: sallisten vähemmistöjemme osakseen saamasta sijoittuvalla väestöllä on. Porotilalain säädök-
20896: kohtelusta. sillä on välttämätöntä päästä ratkaisuihin, joilla
20897: Edellä mainitulta pohjalta on syytä paneutua ensisijaisesti voidaan korvata ne menetykset,
20898: myös siihen päätöksentekoon, joka kohdistuu jotka ovat kohdanneet saamelaisväestöä heidän
20899: poronhoitoon, joka on yksi todella Lapin alueen ylimuistoisten nautintaoikeuksiensa menetysten
20900: erikoiselink.eino. Viime vuosina ei ole lähes- yhteydessä. Tähän on mainitun lain avulla hy-
20901: kään riittävästi otettu huomioon poronhoidon vät mahdollisuudet, jos vain on tahtoa. Lain
20902: kehityksen tarpeellisuutta ja sen merkitystä sisältöön on tarpeellista tehdä muutokset, joilla
20903: Lapin alueen työllisyydelle, kansan toimeen- siitä saadaan tarkoitustaan vastaava ja niitä me-
20904: tulolle ja myös koko kansantaloudelle. Seurauk- netyksiä korvaava, joiden uhriksi Lapin poron-
20905: set alkavat näkyä, elinkeinonharjoittajat vähe- hoitoa harjoittavat ovat joutuneet.
20906: nevät, asutus harvenee ja maa autioituu. Ras- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
20907: kaimpana nämä ilmiöt ovat kohdanneet saamen
20908: heimoa, jonka vaikeuksia asioiden huono hoito että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20909: on lisännyt monien kohdalla yli sietokyvyn ra- lakiehdotuksen:
20910:
20911:
20912: Laki
20913: porotilalain muuttamisesta.
20914:
20915: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä syyskuuta 1969 annetun porotila-
20916: lain {590/69) 2 §:n 1 momentti, 7 §:n 1 momentti, 11 §:n 1 momentti, 19 §:n 1 ja 2
20917: momentti ja 20 §:n 1 momentti, se1laisina kuin ne ovat 10 päivänä toukokuuta 1974 anne-
20918: tussa laissa {351/74), näin kuuluviksi:
20919:
20920: 2 §. talous- ja maatalouskelpoista maata niin paljon
20921: Maata tai luottoa tahi niitä molempia voi- kuin 6 § :n 2 momentin säännökset huomioon
20922: daan 'cllltaa sellaise1le poronhoitolain {444/48) ottaen on asianmukaista siten, että maa tarkoi-
20923: 1 §:ssä tarkoitetulla poronhoitoalueella asuvalle tuksenmukaisimmiksi maatalousmaan käyttöla-
20924: yksityiselle henkilölle, joka saa porotaloudesta jeiksi saatettuna vastaa vähintään kahtatoista
20925: pääasia11isen toimeentulonsa tai olennaisen osan ja enintään kolmeakymmentä peltohehtaaria,
20926: sii1Jä. Luoton antamisen edellytyksenä on lisäk- samoin metsämaata enintään 120 kiintokuutio-
20927: si, että asianomainen henkilö on taloudellisen metrin kasvua vastaava alue.
20928: asemansa puolesta luotan tarpeessa.
20929:
20930: 11 §.
20931: 7 §. Maata, osuutta, etuutta tai oikeutta 7 a § :n
20932: Porotilaan liitetään tonttimaan ohella maa- 1 tai 2 momentissa tarkoitettuun rakennus-
20933: Lak.al. n:o 197 433
20934:
20935: paikkaan on haettava maatilahallituksen vahvis- luotonsaantikelpoi:nen. Tällöin ei asukkaalle
20936: taman kaavan mukaiselle lomakkeelle tehdy1lä suoriteta porotilan rakennuspalkkiota, mutta
20937: maansaantihakemuksella, joka on toimitettava valtiolle rakentamistyöstä aiheutuvista kustan-
20938: kahtena kappaleena viimeistään 30 päivänä nuksista 60-90 prosenttia jätetään perimättä
20939: kesäkuuta 1977 asianomaisen kotikunnan tai asukkaalta.
20940: milloin paliskunta hakee rakennuspaikkaa, ~
20941: !kunnan maatalouslautakunnalle, mihin pa:lis- 20 §.
20942: kunta haluaa rakennuspaikan muodostettavan. Milloin ~ilalla tai alueella, jonka asukkaalle
20943: Mitä maankäyttölain 63 §:n 2 momentissa on 19 §:n noJalla on myönnetty tai saa myöntää
20944: säädetty, ei sovelleta tässä laissa tarkoitetuissa porotilan rakennuspal:kkiota, on ennestään ole-
20945: tapauksissa. massa tai myöhemmin raivattu ja saatettu vil-
20946: jelykuntoon sellainen peltoala, että se säännön-
20947: mukaisesti viljeltynä tuottaa vuosittain keski-
20948: 19 §. määrin ainakin yhden lehmän ruokintaan tar-
20949: Kun asukas ottaa vastaan porotilan, jolta vittavan määrän rehua, ja tilalta tai alueelta
20950: pääosaltaan puuttuvat sellaiset hyväksyttävät pääosaltaan puuttuvat sellaiset kotieläin- ja ta-
20951: rakennukset, mitä porotilan tarkoituksenmukai- lousrakennukset, joita tarkoituksenmukainen
20952: nen käyttö ja hoitaminen edellyttää tai mitkä karjan pitäminen ja hoitaminen tilalla edellyt-
20953: taloudellisesti voitaisiin sellaisiksi kunnostaa tää tai jotka taloudellisesti voitaisiin sellaisiksi
20954: suoritetaan asukkaaJ.le määräajassa tehtävän ha~ ~unnostaa, voidaan asukkaalle suorittaa poro-
20955: kemuksen perusteella rakentamistyötä varten tilan rakennuspalkkion lisäksi hakemuksen pe-
20956: porotilan rakennuspalkkiota 50 prosenttia rusteella sanottujen rakennusten rakentamista
20957: 7 § :n 5 momentissa tarkoitetulla alueella kui~ varten porotilan lisärakennuspalkkiota 50 pro-
20958: tenkin 60-90 prosenttia hyväksyttävistä ra- senttia, 7 § :n 5 momentissa tarkoitetulla
20959: kentamiskustannuksista. alueella kuitenkin 60-90 prosenttia hyväksyt-
20960: tävistä rakentamiskustannuksista.
20961: Edellä 2 momentissa tarkoitetut rakennukset
20962: voidaan 7 § :n 5 momentissa tarkoitetulla
20963: alueella asukkaan suostumuksella rakentaa val- Tämä la:ki tulee voimaan päivänä
20964: tion toimesta, mikäli asukas on 2 § :n mukaan kuuta 19
20965:
20966:
20967: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1975.
20968:
20969: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
20970: Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
20971:
20972:
20973:
20974:
20975: '55 173/75
20976: 434
20977:
20978: Lak.al. n:o 198.
20979:
20980:
20981:
20982:
20983: Lemström ym.: Ehdotus laiksi kylvösiementuotannon edistämi-
20984: sestä annetun lain muuttamisesta.
20985:
20986:
20987: E d u s k u n n a 11 e.
20988:
20989: Eduskunnan enemmistö hyväksyi nöyrästi Tuntuu ihmeelliseltä se, että laissa olevat
20990: vuoden 1974 valtiopäivillä lain kotimaisen määräykset johtavat maatalousväestön katovuo-
20991: kylvösiementuotannon edistämisestä sisällöltään sina maksamaan ulkoatuodusta siemenestä
20992: puutteellisena. tasausmaksua. Tällainen säännös tulee laista
20993: Kylvösiemenen tuottaminen omassa maassa poistaa. Ei ole oikein, että samanaikaisesti kun
20994: siinä laajuudessa kuin sitä tarvitsemme on vält- sato, myös siemensato, on menetetty, joudutaan
20995: tämättömyys. Suomen luonnonolosuhteet ovat uudesta maksamaan kohtuuton hinta saadusta
20996: sellaiset, että meillä ei ole varaa riskeerata sadosta tulleeseen tuloon nähden. Tästä syystä
20997: tällä alueella. Kokemukset ulkomaisista kylvö- on myös lakia korjattava sellaiseksi, että se
20998: siemenistä ovat pääasiassa huonoja, vallankin käytännössä merkitsee jotakin eikä jää vain
20999: heinän ja muidenkin rehukasvien kohdalla. Tä- joukoksi lakipykäliä joilla ei ole käytännön
21000: män vuoksi on kehityksessä jatkuvasti pyrittävä kanssa mitään yhteyttä.
21001: kaikkien tarvitsemiemme siementen omavarai- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
21002: suuteen. Tässä kehityksessä on riittävän tehok- nioittavasti,
21003: kaasti otettava huomioon myös Pohjois- ja
21004: Etelä-Suomen olosuhteet, koska on ollut todet- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21005: tavissa, että se siemen, joka käy Etelä-Suo- lakiehdotuksen:
21006: messa, ei käykään Pohjois-Suomessa.
21007:
21008:
21009:
21010:
21011: Laki
21012: kylvösiementuotannon edistämisestä annetun lain muuttamisesta.
21013: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kylvösiementuotannon edistämisestä 10 pat-
21014: vänä tammikuuta 1974 annetun lain (13/74) 1 §:n 2 momentti ja 5 §:n 1 momentti sekä
21015: lisätään lain 3 §:ään uusi 3 momentti ja lakiin uusi 7 a § seuraavasti:
21016:
21017: 1 §. 3 §.
21018:
21019: Kylvösiemenellä tarkoitetaan tässä laissa Sovellettaessa 1 ja 2 momentin määräyksiä
21020: puna- ja alsikeapilan, nurmi- ja punanadan, on pidettävä huoli siitä, että kylvösiemen säilyy
21021: koiranheinän, monivuotisen raiheinän, niitty- kohtuullisessa hintasuhteessa sadosta maksetta-
21022: nurmikan, timotein, virnan sekä ruoka- ja vaan hintaan.
21023: rehuherneen siementä. Vaitioneuvosto voi
21024: päättää, että muunkin kasvilajin kylvösiemenen 5 §.
21025: tuotantoa voidaan edistää tämän lain mukai- Siementuotantotuki maksetaan viljavarasto-
21026: sin toimenpitein. rahastosta, johon tätä tarkoitusta varten silr-
21027: Lak.al. n:o 198 435
21028:
21029: retään valtion vuoden 1976 tulo- ja meno- poikkeuksellisen tilanteen heikentäneen siemen-
21030: arviossa viisi miljoonaa markkaa sekä tuloute- viljan omavaraisuutta, ei 6 ja 7 §:n säännöksiä
21031: taan 6 §:ssä tarkoitetut tasausmaksut. Nämä tasausmaksusta sovelleta omassa maassa tuo-
21032: varat, joita tässä laissa nimitetään siementuo- tettuun tai ulkomailta tuotuun seuraavan sato-
21033: tannon edistämisvaroiksi, ja niiden kirjanpito kauden siemenviljaan, vaan tämän lain mukai-
21034: on pidettävä erillään viljavarastorahaston set menot katetaan valtion tulo- ja menoarvioon
21035: muista varoista ja muusta kirjanpidosta. otettavilla varoilla.
21036:
21037:
21038: 7 a §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
21039: Milloin on todettavissa kadon tai muun kuuta 197 .
21040:
21041:
21042: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1975.
21043:
21044: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
21045: Veikko Vennamo. Pekka Vennamo.
21046: Mikko Vainio.
21047: 436
21048:
21049: Lak.al. n:o 199.
21050:
21051:
21052:
21053:
21054: Lemström ym.: Ehdotus laiksi villipetojen metsästyksestä Suo-
21055: -men itärajaan rajoittuvissa Lapin ja Oulun läänin kunnissa.
21056:
21057:
21058: E d u s k u n n a 11 e.
21059:
21060: Maamme pohjoisosa on perinteistä poron- metsästysmääräyksiä muutettava ainakin sillä
21061: hoitoaluetta, se merkitsee myös poikkeuksellisia alueella olevien kuntien kohdalta, jotka rajoit-
21062: ratkaisuja puhuttaessa villipetojen rauhoittami- tuvat Suomen ja Neuvostoliiton väliseen rajaan
21063: sesta. Petokysymys onkin muodostunut paina- Lapin ja Oulun lääneissä. Näissä kunnissa on
21064: jaisen luonteiseksi asiaksi Lapin ja Oulun metsästykseen saatava käyttää moottorikeikkaa
21065: läänin alueella, ennen muuta niissä kunnissa, ja muita moottorikulkuvälineitä, joilla on mer-
21066: jotka rajoittuvat maamme itärajaan. Viime kitystä poroelon suojelemiselle.
21067: vuosien aikana on petojen esiintyminen ollut Oikeus näitä välineitä käyttää tulee olla
21068: näissä kunnissa ajoittain erittäin runsasta. Tämä jokaisella poronhoitoa harjoittavalla henkilöllä
21069: on merkinnyt poronhoidolle suuria vaikeuksia. sekä rajavartiostoon kuuluvalla. Paliskunnalla
21070: Kuluneena syksynä oli havaittavissa, että va- tulee olla oikeus kokouksensa päätöksellä
21071: soista mm. Sallan paliskunnan alueella oli tu- poikkeustapauksissa antaa lupa paliskunnan
21072: houtunut 60 prosenttia. Suurimmat vahinkojen ulkopuoliselle henkilölle suorittaa metsästystä
21073: aiheuttajat ovat villipedot, joita on esiintynyt paliskunnan alueella moottorikeikkaa apunaan
21074: kuluneen vuoden aikana erittäin runsaasti. Tal- käyttäen. Tällaisen kokouksen päätöksen nojalla
21075: vella onkin itärajan poromiesten oltava jatku- antaa paikallinen nimismies asianomaiselle hen-
21076: vasti susi- ja ahmajahdissa säilyttääkseen poro- kilölle kirjallisen valtuutuksen.
21077: elonsa. Erittäin vaikeana tällä petoalueella tun- Jokaisen itärajaan rajoittuvan poronhoito-
21078: netaan se rajoitus, jonka poroelon turvaamiselle alueen kunnaksi katsottavan kunnan alueella
21079: muodostaa moottorikelkan apuna käytön kielto- on jokaisen paliskunnan jäsenellä oikeus käyt-
21080: määräys, samoin karhunmetsästyksen rajoituk- tää moottorikeikkaa villipedon metsästyksessä
21081: set. Näiden kielteisten kysymysten kohdalla on apunaan.
21082: perusteltua tehdä poikkeus, ei voida lähteä Edellä mainitun sisältöisen lain hyväksymi-
21083: siitä, että jonkin ammattiryhmän toimeentulo nen eduskunnan toimesta on välttämätöntä.
21084: uhrattaisiin suojelemaila tarpeettoman laajasti Vain näin toimien saadaan aikaan perustavaa
21085: villipetoja, jotka tekevät tuhoillaan korvaamat- laatua oleva korjaus, jolla voidaan edesauttaa
21086: tomia vahinkoja poronhoidon harjoittajille, poronhoidon menestymistä ja kehittämistä nyt
21087: ilman että he saavat todellisia korvauksia va- vallitsevassa vaikeassa villipetotilanteessa.
21088: hlngoistaan. Poronhoito on nousemassa mer- Asian hoitamiseen ei voida jättäytyä millään
21089: kittäväksi tekijäksi Pohjois-Suomen kohdalla korvausperusteella, koska petovahinkojen totea-
21090: koko kansantaloudellisestikin ottaen. Siksi sen minen on monasti erittäin vaikeaa. Todisteita
21091: suojaamiseen petojen tuhoilta ainakin itärajan ei maastosta löydy ja muutenhan ei korvauksia
21092: kunnissa on kiinnitettävä huomiota. Petojen tule.
21093: torjuntaa on voitava suorittaa tehokkaasti ja Edellä selostetun perusteella ehdotamme kun-
21094: sellaiset rajoitukset, joilla on haittaavat vaiku- nioittavasti,
21095: tukset, on poistettava. Ei voida lähteä siitä,
21096: että jonkun yhteiskunnan ammattiryhmän on että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21097: uhrattava työnsä ja vaivansa hukkaan. lakiehdotuksen:
21098: Edellä selostetusta syystä on villipetojen
21099: Lak.al. n:o 199 437
21100:
21101:
21102: Laki
21103: villipetojen metsästyksestä Suomen itärajaan rajoittuvissa Lapin ja Oulun läänin kunnissa.
21104:
21105: 1 §. tämän lain myöntämä oikeus ulkopuoliselle
21106: Poiketen siitä mitä villipetojen metsästyk- henkilölle.
21107: sestä on säädetty noudatetaan tämän lain sään- Edellä 2 momentissa tarkoitetut päätökset
21108: nöksiä Lapin ja Oulun läänien Suomen ja on alistettava paikallisen nimismiehen vahvis-
21109: Neuvostoliiton rajaan rajoittuvissa Inarin, tettavaksi, jonka tulee antaa asianomaiselle
21110: Sodankylän, Savukosken, Sallan, Kuusamon, kirjallinen valtuutus.
21111: Suomussalmen ja Kuhmon kunnissa. Paikallisella paliskunnan jäsenellä on aina.
21112: tämän lain mukainen oikeus ilman eri päätöstä
21113: 2 §. tai valtuutusta, jolloin oikeus hänen osaltaan
21114: Poroelon suojelemiseksi villipetojen aiheutta- on voimassa kaikkien tämän lain alaisten kun-
21115: milta tuhoilta saadaan suden, ahman ja karhun tien kohdalla henkilön kotikunnasta riippu-
21116: metsästyksessä käyttää kaikkina vuodenaikoina matta.
21117: apuna moottorikeikkaa sekä muuta sellaista
21118: moottorikulkuneuvoa, jolla voidaan katsoa ole- 3 §.
21119: van merkitystä poroelon suojelemiselle villi- Sen estämättä mitä villipedon metsästyksestä
21120: petoja vastaan. tässä laissa on säädetty on petovahingot tämän
21121: Edellä 1 momentissa mainittujen välineiden lain alaisissa kunnissa suoritettava niin kuin
21122: villipetojen metsästyksessä apuna käyttöön ovat laissa erikseen petovahingoista säädetään.
21123: oikeutettuja yksityiset poronhoitoa 1 § :n mai-
21124: nitsemissa kunnissa harjoittavat henkilöt ja 4 §.
21125: patiskuntien jäsenet paliskunnan päätöksen Tarkempia määräyksiä tämän lain toimeen-
21126: mukaan, sekä rajavartioston palveluksessa ole- panosta ja valvonnasta annetaan asetuksella.
21127: vat tähän määrätyt henkilöt. Fallskunnalla on
21128: oikeus, milloin se katsoo tarpeelliseksi villi- 5 §.
21129: petokannan runsauden tai muun pätevän syyn Tämä laki tulee voimaan päivänä
21130: vaativan, antaa yleisen kokouksensa päätöksellä kuuta 19
21131:
21132:
21133: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1975.
21134:
21135: Rainer Lemström. Veikko Vennamo. Mikko Vainio.
21136: 438
21137:
21138: Lak.al. n:o 200.
21139:
21140:
21141:
21142:
21143: Lemström ym.: Ehdotus laiksi lypsy- ja lihakarjan hankinnan
21144: lainoittamisesta.
21145:
21146:
21147: E d u s k u n n a 11 e.
21148:
21149: Viime vuosien aikana on maamme karja- joiden varassa suurelta osin maamme maidon ja
21150: talous kärsinyt "lehmäntappolinjoineen" suu- lihan tuotanto on levännyt.
21151: ria menetyksiä. Seuraukset alkavat entistä sel- Kuluneina kuukausina on ollut havaittavissa
21152: vemmin näkyä. Monet korkeatasoiseksi vuosi- vaikeutumista karjataloustuotantomme, ennen
21153: kymmenien aikana jalostetut lypsykarjat ovat muuta kulutusmaidon ja lihan riittävän tuo-
21154: joutuneet viimeksi kuluneina vuosina teuras- tannon turvaamisesta. Samalla kuitenkin on
21155: penkkiin. Tästä on ollut seurauksena voimakas työllisyystilanne koko maassa vaikeutunut,
21156: karjataloustuotteiden tuotannon lasku. Tällä tämä on saanut jossakin määrin heräämään kiin-
21157: hetkellä emme ole vielä lähelläkään sitä aallon- nostusta maatiloilla karjanhoitoon palaamiseen.
21158: pohjaa, johon viime vuosien kehityksen loppu- Tälle kehitykselle on kuitenkin ollut esteenä
21159: tulos johtaa. Vasikkatuotannon luvut osoitta- korkea lypsy- ja lihakarjan hankintahinta. Tämä
21160: vat vakavasti jatkuvana laskuna todellisen ma- este tulisi nopeasti poistaa turvaamalla laina-
21161: talapaineen syntymistä, johon olemme lypsy- varoja maatiloille karjan uudelleen hankkimista
21162: karja- ja lihakarjataloutemme piirissä joutu- tahi yleensä hankintaa varten. Vain tätä tietä
21163: massa. Tällaisia virheitä ei korjata hetkessä, voimme turvata jo lähitulevaisuudessa esiin
21164: koska ne ovat määräaikaisten luonnonlakien tulevan maitotaloustuotteiden ja raavaanlihan
21165: alaisia. Niitä voidaan korjata ainoastaan pitkän- alituotannon mukanaan tuoman vaikeuden. Sa-
21166: tähtäimen suunnittelulla ja sen vaatimilla toi- malla annetaan mahdollisuus maatalousammat-
21167: menpiteillä. Toinen keino on ulkomaan tuon- tiin paluuta haluaville maanviljelijöille, joilla
21168: nin ,aloittaminen, joka ei ole kansan edun vielä on tilat hallussaan, mutta ovat joutuneet
21169: mukaista, jos tällaisesta enää nykypäivän Suo- hankkimaan väliaikaisesti toimeentulonsa
21170: messa voidaan yleensä puhua. Maamme karja- muualta. Samalla saadaan turvatuksi omavarai-
21171: talouspolitiikan ja yleensä maatalouspolitiikan suus maallemme näissä elintärkeissä tuotteissa.
21172: ovat johtaneet vallitsevaan tilaan ne hallitus- ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21173: poliittiset voimat, jotka maassa ovat ylläpitä- nioittavasti,
21174: neet pienviljelysvihamielistä maatalouspolitiik-
21175: kaa. Seurauksena on ollut pientilojen voimakas että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21176: autioituminen ja pienkarjojen tuhoutuminen, lakiehdotuksen:
21177:
21178:
21179: Laki
21180: lypsy- ja lihakarjan hankinnan lainoittamisesta.
21181:
21182: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21183:
21184: 1 §. 2 §.
21185: Tämän lain mukaan on oikeutettu lypsy- ja Tämän lain tarkoittamia lainoja ja korko-
21186: lihakarjan hankintalainaan jokainen maatalous- tukea varten varataan valtion tulo- ja meno-
21187: ammatin harjoittaja, milloin hänen ja hänen arvioon viitenä lain voimaantulon jälkeisenä
21188: aviopuolisoosa verotettavan omaisuuden määrä vuotena varoja vuosittain 10 000 000 markkaa.
21189: ei viimeksi suoritetussa tulo- ja omaisuusvero- Tämän lain tarkoittaman lainan laina-aika on
21190: tuksessa ole ylittänyt 40 000 markkaa. viisi vuotta, koron ollessa yhtä prosenttia
21191: Lak.al. n:o 200 439
21192:
21193: alhaisempi kulloinkin voimassa olevaa säästö- maatalouspiirin maataloustoimistolta tai pan-
21194: korkoa. kilta, jonka tulee siitä päätöksensä antaa yhden
21195: kuukauden kuluessa lainan hakemisesta.
21196: 3 §.
21197: Lypsy- ja lihakarjan hankintalainaa haluavan 4 §.
21198: on sitä haettava maatilahallituksen vahvistaman Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
21199: kaavan mukaisella lomakkeella asianomaisen töönpanosta annetaan ·asetuksella.
21200:
21201:
21202: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
21203:
21204: Rainer Lemström. Mikko Vainio.
21205: J. Juhani Kortesalmi. Pekka Vennamo.
21206: 440
21207:
21208: Lak.al. n:o 201.
21209:
21210:
21211:
21212:
21213: Lemström ym.: Ehdotus laiksi pienmetsätöiden turvaamisesta.
21214:
21215:
21216: E d u s k u n n a 11 e.
21217:
21218: Meidän maassamme on satojatuhansia yksi- työhön. Hyvin suuressa osassa pienmetsälöitäm-
21219: tyisten pienmetsänomistajien ja pienviljelijöi- me olisi runsaasti hoito- ja uudistustyötä, kun-
21220: den omistamia pienmetsälöitä, joiden puuston han vain löytyisi varat vaikkapa lainoina.
21221: kasvun turvaamiseen ei ole kohdistettu riittä- Useimmassa tapauksessa ei omistaja pysty työs-
21222: västi huomiota. Suurmetsänomistajat ja suuret kentelemään metsässään parannustehtävissä,
21223: puutavarayhtiöt ovat haalineet pääasiassa käyt- koska hän tarvitsee lisäansioita toimeentullak-
21224: töönsä ne varat, jotka valtiolta on irronnut seen tilallaan. Tätä lisäansiota ei tule oman
21225: metsien hoitoon. Metsänhoitoyhdistykset ovat metsän raivauksesta, istutuksesta, kylvöstä tahi
21226: jossain määrin yrittäneet ohjata myös pienmet- näihin verrattavista, se on työtä tulevien pol-
21227: sälöille omia varojaan, mutta kun niissä pää- vien hyväksi. Siksi on valtion jo kansantalou-
21228: asiassa määräävinä ovat olleet suurmetsänomis- dellisistakin syistä metsiemme tulevaisuutta aja-
21229: tajat, niin ovat pienmetsänomistajat saaneet va- tellen ryhdyttävä antamaan lainaa pienmetsälön
21230: roja vasta toissijaisena käyttöönsä. Kun kuiten- omistajille heidän omaa työtään varten suunni-
21231: kin pienmetsälöt edustavat maamme metsistä telmien pohjalta, jotka tulee paikallisten met-
21232: merkittävää osaa, on syvtä kiinnittää erikoista sänhoidonneuvojien tehdä.
21233: huomiota näiden puun kasvun tehostamiseksi. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21234: Lisäksi suurin osa pienmetsälöistämme on pien- nioittavasti,
21235: viljelijäväestömme omistuksessa, niin jo työlli-
21236: syyskysymyskin antaa aiheen siirtää valtion va- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21237: roja !ainoiksi pienviljelijöiden metsänparannus- lakiehdotuksen:
21238:
21239:
21240: Laki
21241: pienmetsälöiden turvaamisesta.
21242:
21243: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21244:
21245: 1 §. mentä prosenttia metsälöön uhratuista hyväk-
21246: Pienmetsälöiden omistuksen ja puuston tur- sytyistä kustannuksista.
21247: vaamiseksi sovelletaan tämän lain säädöksiä. Työllisyyden edistämiseksi voivat avustus ja
21248: laina nousta hyväksyttyjen kustannusten koko-
21249: 2 §. naismäärään.
21250: Pienmetsälöiden puuston kasvun edistämi-
21251: seksi myönnetään valtion varoista avustusta ja 3 §.
21252: lainaa sen mukaan kuin valtioneuvosto määrää. Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
21253: Näiden varojen tulee olla vähintään kuusikym- töönpanosta annetaan asetuksella.
21254:
21255: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1975.
21256:
21257: Rainer Lemström. Mikko Vainio.
21258: Pekka Vennamo. J. Juhani Kortesalmi.
21259: 441
21260:
21261: Lak.al. n:o 202.
21262:
21263:
21264:
21265:
21266: Lemström ym.: Ehdotus laiksi minkin kasvattamisen edistämi-
21267: sestä.
21268:
21269:
21270: E d u s k u n n a 11 e.
21271:
21272: Minkin tarhaus on muodostunut maassamme hyöty olisi kaksinkertainen ja vältyttäisiin suu-
21273: merkittäväksi tulonlähteeksi kansantaloudelli- rilta rehukalan ulkomaantuontimääriltä.
21274: sestikin. Tarhauksen merkitys työllistävänä yri- Kokonaan oman kohteensa muodostavat tar-
21275: tysmuotona ei myöskään ole merkityksetön. hojen perustamiskustannukset, joita ei myöskään
21276: Siitä huolimatta, vaikka tarhaajat tuottavat valtion taholta ole tuettu. Tarhaajan hankkima
21277: ulkomaankaupassa korkealle arvostettuja tuot- ulkomaan valuutta kyllä kelpaa valtiovallalle,
21278: teita, ei maassamme ole riittävästi kiinnitetty mutta tukea sen hankkimiseksi ja kansalaisten
21279: huomiota minkin kasvatuksen edistämiseen. Sa- työllistämiseksi ei ole riittävästi valtiolta löy-
21280: moin ei myöskään minkkitarhojen ravintoainei- tynyt. Tähän epäkohtaan tulee saada korjaus,
21281: den turvaamiseen. Tarhurit ovat saaneet kus- joka palvelee vaikeuksissa olevia minkkitarhaa-
21282: tantaa korkeakorkoisin lainavaroin ravintose- jia sekä uusien tarhojen perustajia.
21283: koittamot ja kylmävarastot. Valtio ei ole myön- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21284: tänyt minkäänlaista tukea tahi helpotusta mm. nioittavasti,
21285: Jäämeren-kalan kuljetuskustannuksiin. Samoin
21286: ei ole annettu halpakorkoisia lainoja kalastajien että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21287: kylmävarastojen rakentamiseen kotimaassa saa- lakiehdotuksen:
21288: tujen ruuhkasaaliiden varastoimiseksi, jolloin
21289:
21290:
21291: Laki
21292: minkin kasvattamisen edistämisestä.
21293: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21294:
21295: 1 §. 3 §.
21296: Minkin kasvatuksen edistämiseksi myönne- Jos pankki myöntää lainan, annetaan laina
21297: tään valtion varoista halpakorkoista lainaa tai valtion vastuulla ja korkoero suoritetaan val-
21298: korkotukea sen mukaan kuin tässä laissa sääde- tion varoista.
21299: tään.
21300: 4 §.
21301: 2 §. Tarkempia säännöksiä tämän lain toimeen-
21302: Tässä laissa tarkoitettu laina voi olla enin- panosta annetaan asetuksella.
21303: tään satatuhatta markkaa. Lainan korko on
21304: kuusi prosenttia ja laina-aika enintään kymme-
21305: nen vuotta.
21306:
21307: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1975.
21308:
21309: Rainer Lemström. Mikko Vainio.
21310: J. Juhani Kortesalmi. Pekka Vennamo.
21311:
21312: 56 173/75
21313: 442
21314:
21315: Lak.al. n:o 203.
21316:
21317:
21318:
21319:
21320: Lemström ym.: Ehdotus laiksi osa-aikaviljelmän erikoistumislai-
21321: noista ja -tuesta
21322:
21323:
21324: E d u s k u n n a 11 e.
21325:
21326: Suomalaisen yhteiskunnan maatalouspolitii- ottaen quuri osa-aikaviljelmät vahvaksi perus-
21327: kan sortokausi perhe- ja pienviljelmien kohdalla taksi uudelleen tuotannon aikaansaamiseksi.
21328: on johtanut maamme tilaan, jossa jo perus- Samalla estetään myös työttömyyden syntymistä
21329: elintarvikkeiden saanti on joutunut todellisen ja asuntopulan kiristymistä. Tapahtuuhan työ,
21330: vakavan uhan alaiseksi. Talonpojantappolinjan asuminen ja alueellinen toiminta silloin laajem-
21331: toteuttajat ovat ilman sääliä tuhonneet koko malla pohjalla kuin se, että kasataan ihmiset
21332: suomalaisen yhteiskunnan peruselintarviketuo- suuriin taajamiin ilman työtä ja toimeentuloa.
21333: tannon terveitä soluja, osa-aikaviljelmiä, estot- Nyky:isen kehityksen jatkaminen johtaa valtion-
21334: tomasti. Suomen suurtilalliset ovat tervehti- talouden ja koko yhteiskunnan tuhoon. Jatkuva
21335: neet tällaista kehitystä hurraa-huudoin yhdes- ulkomaankaupan velkaantuminen ei voi jatkua,
21336: sä MTK:n ihamuotilaisjohdon kanssa. Seurauk- ei vallankaan silloin, kun sen syyksi todetaan
21337: set ovat nyt nähtävissä, olemme tuontiperu- niinkuin nyt sellaisen tuonnin ylläpitäminen,
21338: nan varassa. Amerikassa pakatut juurikasvit jonka voimme korvata kotimaan tuotannolla.
21339: ovat tuttuja näkymiä kauppojen hyllyillä. Sa- Suomalainen osa-aikaviljelylle perustuva elin-
21340: manaikaisesti suurtukkukauppiaat lyövät lai- tarviketuotanto oikein johdettuna ja erikois-
21341: min oman maan tuotannon ostot siitä syystä, tettuna johtaa oman maan elintarviketuotannon
21342: että halutaan valmiiksi pakattuja tuotteita, joi- riittäväksi turvaamaan tarpeemme. Se merkitsee
21343: ta eivät oman maan vilj,elijät voi toimittaa. myös oikealla tavalla erikoistettuna kansanta-
21344: On todella korkea aika ryhtyä selviin ja joh- loudellisesti kannattavan ulosviennån aikaansaa-
21345: donmukaisiin toimenpiteisiin oman maan per- mista.
21346: he- ja pienviljelijöiden tuotantotoiminnan te- SMP:ssä nähdään kiireellisenä tapahtuneiden
21347: hostamiseksi. Totuus on se, että näistä tiloista virheiden nopea korjaus. Tarvitsemme tehok-
21348: on valtaosa osa-aikaviljelmiä, joiden piiristä kaan lainoitusjärjestelmän, jolla palautetaan per-
21349: useat henkilöt ovat tilan ulkopuolella ansiossa. he- :ja pienviljelmille mahdollisuus erikoistuo-
21350: Tällä hetkellä näyttää täysin selvältä, että työl- tantoon, jota nyt kipeästi tarvitsemme. Tämä
21351: lisyystilanne maassamme heikkenee. Tämä mer- vaatii pääomia, mutta on toki parempi panna
21352: kitsee sitä, että juuri tällaisilla osa-aikaviljel- raha kiertämään oman maan tuotannon tuke-
21353: millä työn puute koetaan raskaana. Onhan miseksi kuin antaa se kokonaan ulkomaisen
21354: asia niin, että niiltä tuleva työvoima on en- tuotannon käsiin näivettämällä loppukin koti-
21355: simmäinen Iomautettu työvoima asioiden ajau- maan tuotantoteho. Tällaista ratkaisumallia tar-
21356: tuessa työttömyyden umpikujaan. Tosiasia on vitaan, jos haluamme selvitä edessä olevista
21357: myös se, että näillä tiloilla on suurin osa niin vaikeista pula-ajan näkymistä. Tehokkaan oman
21358: sanotusta piilotyöttömien määrästä. Samanaikai- maan tuotannon aikaansaamiseen tarvitsemme
21359: sesti tämän ilmiön kanssa rinnan on todetta- vain pienen osan niistä pääomista, joita nyt
21360: vissa, mitenkä ulkomaankauppaamme lisäänty- syöksemme ulkomaille ja kuitenkin velkaan-
21361: västi rasittaa yhä suurempi elintarvikkeiden numme jatkuvasti. Nykyisen hallituksen yhteis-
21362: ulkoatuonti juuri sellaistenkin elintarvikkeiden kuntavastaisen politiikan on saatava tainnuttava
21363: osalta, joita voidaan omassa maassa tuottaa isku, jolla se palautetaan vapaata talonpoikaa
21364: jopa vietäväksi ja jolle viennille nytkin löytyisi ja vallitsevaa yhteiskuntajärjestelmää tukevaksi
21365: mahdollisuuksia. Tämä kielteinen kehitys on eikä niiden perusteita jatkuvasti hallituksen
21366: lopetettava siten, että ryhdytään tehokkaaseen toimesta kalveta, niinkuin tosiasiat nyt todista-
21367: oman maan tuotannon lisäämistoimenpiteisiin vat.
21368: Lak.al. n:o 203 443
21369:
21370: SMP:ssä nähdään ,ainoana ratkaisuna laki- yhteistyössä aikaansaada oloissamme välttämät-
21371: määräisen lainoituksen määrääminen, jolla tur- tömän korjauksen koko kansan eduksi.
21372: vataan riittävän tehokas pääoman saanti osa- Edellä sanottuun viin:aten ehdotamme kun-
21373: aikaviljelmille. Tästä syystä ehdotamme edus- nioittavasti,
21374: kunnalle erityisen lain säätämistä osa-aikavil•
21375: jelmien erikoistumislainoitusta ja tukemista että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21376: varten. Toivomme saavamme eduskunnan enem- lakiehdotuksen:
21377: mistön yhteistyöhön kanssamme, jotta voimme
21378:
21379: Laki
21380: osa-aikaviljelmän erikoistumislainoista ja -tuesta.
21381: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21382:
21383: 1 §. 6) avomaan ja lasinalaisen vihannes- ja he-
21384: Osa-aikaviljelmällä tässä laissa tarkoitetaan delmäviljelyn vaatimien rakennusten, koneiden
21385: tilaa, jolla perhe :asuu ja jonka pinta-alasta vä- ja varastotilojen rakentamista varten, sekä
21386: hintään 0,5 hehtaaria on viljeltyä peltoa, ei 7) erikoistumisen alkuvaiheessa vaatimien
21387: kuitenkaan enempää kuin 12 muunnettua pelto- eläinten ja kasvien, sekä niihin verrattavien
21388: hehtaaria. alkuhankintojen rahoitusta varten.
21389: 2 §. Milloin hakija perustelee muunlaisen erikois-
21390: Tämän lain tarkoituksiin käytettäväksi ote- tumisen kohdallaan tarpeelliseksi kuin mitä 1
21391: taan tämän lain voimaantulosta lähtien kuna- momentissa on todettu, on maatilahallituk-
21392: kin kymmenenä ensimmäisenä vuotena valtion sella oikeus tämän lain mukaan myöntää sii-
21393: tulo- ja menoarvioon viisikymmentä miljoonaa hen ~ainaa.
21394: markkaa.
21395: 5 §.
21396: 3 §. Tämän lain perusteella myönnetyistä lainois-
21397: Lainoista ja tuesta päättää maatilahallitus, ta peritään kuusi prosenttia alempi korko, mitä
21398: jolle anoja toimittaa asianmukaiset hakemukset. kulloinkin on voimassaoleva yleinen pankkilai-
21399: tosten perimä antolainauskorko.
21400: 4 §. Tämän lain perusteella myönnettyjen lainojen
21401: Lainaa osa-aikaviljelmälle myönnetään: laina-aika on kymmenen vuotta. Maatilahalli-
21402: 1 ) perunan ja muiden ravinnoksi käytettä- tuksella on kuitenkin anomuksesta oikeus pi-
21403: vien juurikasvien viljelyskoneiden, ravinnoksi- dentää laina-aikaa, milloin se katsotaan välttä-
21404: jruostamiskoneiden kuten kuorima- ja pakkaus- mättömäksi, viidellä vuodella.
21405: koneiden sekä sadon ja jalosteiden säilyttämi-
21406: seksi tarvittavien varastojen rakentamista var- 6 §.
21407: ten, Tämän lain mukaan on 1 §:ssä määritelty
21408: 2) siipikarjatalouden vaatimien koneiden ja osa-aikaviljelijä oikeutettu saamaan 4 §:ssä
21409: suojien sekä tarvittavien varastojen hankkimista mainittujen koneiden ja laitteiden hankintaan
21410: ja rakentamista varten, ostotukea sen määrän, joka syntyy tulleista,
21411: 3) kalankasvatuksessa tarvittavien lammikoi- valmisteverosta ja liikevaihtoverosta sisällytet-
21412: den, laitteiden ja saaliin käsittelyssä sekä va- tynä 1aitteen tai koneen hintaan.
21413: rastoinnissa tarvittavien laitteiden ja säilytys-
21414: tilojen rakentamista varten, 7 §.
21415: 4) turkiseläintarhauksessa tarvi!ttavien raken- Laissa tarkoitetulle osa-aikaviljelijälle mak-
21416: nusten ja laitteiden rakentamist:a ja hankki- setaan kolmena ensimmäisenä vuotena hänen
21417: mista varten, tilallaan ravintotarkoituksiin jalostamistaan ja
21418: 5) marjan viljelyssä tarvittavien koneiden toimittamistaan perunoista ja juurikasveista ja-
21419: ja erikoisvarastotilojen hankkimista ja rakenta- lostustukea kaksi penniä kilolta siten kuin ase-
21420: mista varten, :tuksella tarkemmin määrätään.
21421: 444 Lak.al. n:o 203
21422:
21423:
21424: 8 §.
21425: Tarkempia määräyksiä tämän la1n täytäntöön- Tämä laki tulee voimaan päivänä
21426: panosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella. kuuta 19 .
21427:
21428:
21429:
21430: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1975.
21431:
21432: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
21433: Veikko Vennamo. J. Juhani Kortesalmi.
21434: Mikko Vainio.
21435: 445
21436:
21437: Lak.al. n:o 204.
21438:
21439:
21440:
21441:
21442: Mustonen ym.: Ehdotus laiksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun
21443: lain 8 §:n muuttamisesta.
21444:
21445:
21446: E d u s k u n n a 11 e.
21447:
21448: Metsänh.oitoyhdistyksistä vuonna 1950 anne- jotka eivät ole yhdistyksen jäseniä. Mainittu
21449: tun lain mukaan joutuvat kaikki ne metsän- laki olisi niin ollen kokonaan kumottava tai
21450: omistajat, joiden metsän vuosittainen lisäkasvu ainakin perusteellisesti uudistettava. Koska lain
21451: on vähintään 20 m3 , maksamaan pakollisen kumoamisen yhteydessä on samalla järjestettä-
21452: metsänhoitomaksun. Maksun suuruus on 2-6 vä niiden omaisuuksien käyttö vastaisuudessa,
21453: % metsäha:n puhtaasta tuotosta. Niissä kun- joita metsänhoitoyhdistykset ovat lain voimas-
21454: nissa, joissa metsänhoitoyhdistykset ovat mää- saoloaikana koonneet, olisi asia tältä osin en-
21455: ränneet metsänhoitomaksun suuruudeksi lain nen kumoamista selvitettävä. Jo tässä vaiheessa
21456: sailiman korkeimman rajan eli 6 % tuotosta, olisi kuitenkin korjattava lain kipeimmät epä-
21457: on maksusta muodostunut uusi vero, joka en- kohdat. Siksi pitäisi pienmetsänomistajat va-
21458: nen kaikkea rasittaa sellaisia pienmetsänomis- pauttaa pakollisesta metsänhoitomaksusta, jol-
21459: tajia, joilla ei ole metsästään myyntituloja. loin lain tuomat epäoilceudenmukaisuudet pois-
21460: Metsänhoitomaksu on nykyisellään verraten tuisivat pientilojen osalta. Pidämme välttämät-
21461: raskas lisävero niille pienmetsänomistajille, joi- tömänä, että metsänhoitomaksu on vapaaehtoi-
21462: dlen metsänlisäkasvu kuluu pohtopuihin ja ra- nen ainakin sellaisille pientiloille, joiden met-
21463: kennustarvikkeisiin. Pääosahan maamme pien- sämaan lisäkasvu ei ylitä 50 m3 vuodessa. Näin
21464: tilojen metsistä on sellaisia, ettei niistä juuri ollen maamme pienmetsänomistajat vapautuisi-
21465: myytäväksi liikene. vat pakollisesta metsänhoitomaksusta. Muutos
21466: Pienmetsänomistajat ovat yleensä tyytymät- ei estäisi mainittua rajaa pienempiäkään met-
21467: tömiä tähän uuteen pakolliseen vetoon. Tämä sänomistajia vapaaehtoisesti maksamasta met-
21468: on täysin ymmärrettävissä, koska nykyinen sänhoitomaksua, jos he sitä haluaisivat.
21469: maatalouden verotus saattaa jo muutoinkin Toisena korjausta kaipaavana epäkohtana on
21470: pientilat monin verroin raskaamman verotaa- lain 8 §:n 4 momentin säännös, jonka mukaan
21471: kan alaisiksi kuin suurtilat. valtio ja suuret puunjalostusyhtymät joutuvat
21472: Mielestämme ei myöskään ole oikein, että maksamaan vain neljänneksen siitä, mitä muut
21473: köyhä pienmetsänomistaja pakotetaan osaltaan metsänomistajat ovat velvollisia maksamaan.
21474: kustantamaan suurmetsänomistajan tarvitseman Tämä kohtuuton etu on syytä poistaa valtiolta
21475: metsänhoitohenkilökunnan, kuten voimassaole- ja suuryhtiöiltä. Korjaus tulee suoritetuksi sil-
21476: van lain mukaan on asian laita. On nimittäin lä, että 8 §:n 4 momentti poistetaan.
21477: huomattava, että pientilat eivät useinkaan tar- Nyt kun lain täytäntöönpanosta on saatu
21478: vitse metsiensä hoitoon metsänhoitoyhdistyk- riittävästi kielteisiä kokemuksia, olisi esitetty-
21479: sen tarjoamaa ammattityövoimaa, vaan pysty- jen muutosten aikaansaaminen sitäkin välttä-
21480: vät itse suorittamaan metsiensä kunnostamisen. mättömämpää.
21481: Metsänhoitoyhdistyksistä annettu laki on ai- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
21482: koinaan laadittu lainsäädäntöjärjestyksestämme
21483: poikkeavalla tavalla. Lain mukaan on metsän- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21484: hoitoyhdistyksille myönnetty oikeus periä pa- lakiehdotuksen:
21485: kollisia maksuja niiltäkin metsänomistajilta,
21486: 446 Lak.al. n:o 204
21487:
21488:
21489:
21490: Laki
21491: metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain 8 §:n muuttamisesta.
21492: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan metsänhoitoyhdistyksistä 17 päivänä marras-
21493: kuuta 195Q annetun lain (558/50) 8 § näin kuuluvaksi:
21494:
21495: 8 §.
21496: Tässä laissa tarkoitettua metsätalouden edis- Metsänhoitoyhdistys määrää 1 momentissa
21497: täruistoimintaa varten on kunnan alueella si- mainituissa rajoissa vuodeksi kerrallaan met-
21498: jaitsevien metsämaiden osalta suoritettava met- sänhoitomaksun suuruuden.
21499: sänhoitomaksuna kahdesta kuuteen sadalta Metsämaan osalta, josta kunnallisveroa ei
21500: kunnallisverotusta varten arvioidusta metsä- suoriteta, on metsän tuotto metsänhoitomak-
21501: maan puhtaasta tuotosta, ottamatta huomioon sun määräämistä varten arvioitava verotuksessa
21502: verotuksessa tehtäviä vähennyksiä. Metsänhoi- noudatettavien perusteiden mukaisesti.
21503: tomaksua ei kuitenkaan määrätä maksettavaksi
21504: metsämaalta, jonka vuosittainen puun tuotto
21505: säännöllisessä kasvukunnossa ei nouse viiteen- Tämä laki tulee voimaan päivänä
21506: kymmeneen tuottokuutiometriin. kuuta 197 .
21507:
21508:
21509: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1975.
21510:
21511: Heikki Mustonen. Rauno Korpinen.
21512: 447
21513:
21514: Lak.al. n:o 205.
21515:
21516:
21517:
21518: E. Nieminen: Ehdotus laiksi luopumiseläkelain 9 §:n muutta-
21519: misesta.
21520:
21521:
21522: E d u s k u n n a 11 e.
21523:
21524: Luopumiseläkkeen lähtökohtana on viljelmän että useimmissa tapauksissa metsä aikanaan
21525: luopumistoimenpiteiden kohteena olevan alueen siirtyy luopujan kuolinpesän osakkaille. Koska
21526: pinta-ala maatalousmaaksi muutettuna. Täyden metsämaan myyntiä ei heidän osaltaan ole mil-
21527: luopumiseläkkeen määrä on kuukaudessa 80 lään tavoin rajoitettu on pelättävissä, että met-
21528: markkaa maatalousmaan hehtaaria kohden 5 sät tätä kautta yhä enemmän siirtyvät puu-
21529: ensimmäiseltä hehtaarilta sekä sen jälkeen 15 tavarayhtiöiden ja kaupunkilaissijoittajien omis-
21530: markkaa hehtaarilta. Enintään otetaan kuiten- tukseen.
21531: kin huomioon 15 hehtaaria. Koska maatalousmaan siirtymistä muulle
21532: Tähänastiset luopumiseläkejärjestelmästä saa- kuin viljelijäväestölle pyritään valmisteilla ole-
21533: dut kokemukset osoittavat, että luopujat usein villa lainsäädännöllisillä toimenpiteillä voimak-
21534: jättävät viljelmästä omistukseensa metsämaat kaasti estämään, olisi tarkoituksenmukaista,
21535: tai ainakin suurimman osan metsämaata. Syynä että luopumiseläkejärjestelmääkin kehitettäisiin
21536: tähän on ennen kaikkea eläkkeen laskuperuste. samaan suuntaan. Eläkkeen määrä ja laskutapa
21537: Kun eläkettä kertyy ensimmäiseltä viideltä heh- tulisi muuttaa sellaiseksi, että maatilan myynti
21538: taarilta 400 markkaa ja lopulta pinta-alalta vain kokonaisuudessaan olisi varteenotettava vaihto-
21539: 180 markkaa, on luonnollista, että luopumis- ehto ja ettei sillä metsänpidättäminen välttä-
21540: toimenpiteet kohdistetaan vain välttämättö- mättömän toimeentulon turvaamiseksi olisi tar-
21541: mään eli peltoalaan ja pidätetään metsä itsellä. peellista.
21542: Vaikka eläkkeen saamisen edellytyksenä on, Parhaiten tämä kävisi päinsä nostamalla ja
21543: että luopuja antaa pidättämänsä metsämaan porrastamaila eläkkeen markkamääriä nykyi-
21544: osalta sitoumuksen, ettei hän vastaisuudessa sestä. Täyden luopumiseläkkeen määrä tulisi
21545: luovuta sitä muulle kuin lisäalueeksi toiselle oJia kuukaudessa 80 markkaa maatalousmaan
21546: viljelijälle tai maatilahallitukselle taikka kun- hehtaaria kohden viideltä hehtaarilta, 40 mark-
21547: nalle, ei tämä poista niitä haittoja, joita viljel- kaa seuraavilta viideltä hehtaarilta ja 20 mal"k-
21548: mien pirstominen pieniksi metsätiloiksi aiheut- kaa seuraavilta viideltä hehtaarilta.
21549: taa. Edellä sanotuilla perusteilla ehdotan kun-
21550: Viljelijälle ei ole olemassa ainakaan mitään nioittaen,
21551: yleistä yllykettä myöhemminkään myydä pidät-
21552: tämäänsä metsäalaa sitoumuksen mukaisellekaan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21553: ostajalle, koska eläkettä ei enää tämän myynnin lakiehdotuksen:
21554: seurauksena kerry. Näin ollen voidaan olettaa,
21555:
21556:
21557: Laki
21558: luopumiseläkelain 9 § :n muuttamisesta.
21559:
21560: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä tammikuuta 1974 annetun luopu-
21561: miseläkelain (16/74) 9 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
21562:
21563: 9 §. maatalousmaan hehtaaria kohden 5 hehtaarilta,
21564: Täyden luopumiseläkkeen määrä kuukaudes- 40 markkaa seuraavilta 5 hehtaarilta sekä sen
21565: sa on 80 markkaa luovutetun tai metsitetyn jälkeen 20 markkaa hehtaarilta, yhteensä kui-
21566: 448 Lak.al. n:o 205
21567:
21568: tenkin enintään 15 hehtaarilta. Maatalousmaan Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaa-
21569: hehtaareja tällöin laskettaessa otetaan huomioon vat vuoden 1973 lokakuun elinkustannusindek-
21570: ne osat maatilasta, jotka on luovutettu 6 § :n silukua.
21571: 1 ja 2 momentissa tarkoitetuin tavoin, tai jois-
21572: ta on tehty metsityssitoumus. Tämä laki tulee voimaan päivänä
21573: kuuta 197 .
21574:
21575:
21576: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
21577:
21578: Einari Nieminen.
21579: 449
21580:
21581: Lak.al. n:o 206.
21582:
21583:
21584:
21585:
21586: E. Nieminen: Ehdotus laiksi luopumiseläkelain 13 §:n muutta-
21587: misesta.
21588:
21589:
21590: E d u s k u n n a 11 e.
21591:
21592: Luopumiseläkelaissa säädetyt markkamäärät Eläkkeensaajalle itselleen aiheuttavat indeksi-
21593: ja luopurniselä_k,keet on sidottu elinkustannus- erot hämmennystä. Hänen on varmasti vaikea
21594: indeksin muutoksiin. Markkamäärien ja eläk- ymmärtää, että saman laitoksen hänelle mak-
21595: keiden tarkistus tapahtuu kunkin kalenterivuo- samien eläkkeiden esimerkiksi työkyvyttömyys-
21596: den alusta elinkustannusindeksin muutoksia cläikkeen ja luopumiseläkkeen, markkamäärät
21597: vastaavasti. nousevat eri suhteessa.
21598: Työeläketurva taas on sidottu maan ylei- Lisäksi on huomattava, että luopumisjärjes-
21599: seen palkkatasoon. Palkk.aindeksin muutaksia telmää laadittaessa oli tarkoituksena, että luo-
21600: noudattaa myös luopumiseläkkeen rinnakkais- pumiseläke olisi keskimääräisesti suurempi kuin
21601: järjestelmä, sukupolvenvaihdoseläke, niin perus- sukupolvenvaihdoseläke. Koska palkkaindeksin
21602: määrän kuin lisäosankin kohdaha. kehitys on kuitenikin selvästi nopeampaa kuin
21603: Luopumis- ja sukupolvenvaihdoseläkkeiden elinkustannusindeksin, ei luopumiseläkkeen ja
21604: myöntäminen ja maksatus tapahtuu maatalous- sukupolvenvaihdoseläkkeen alunperin tarkoitet-
21605: yrittäjien eläkelaitoksen toimesta, joka lisäksi tu markkamääräinen suhde säily.
21606: huolehtii maatalousyrittäjien eläkelain toimeen- Edellä sanotuilla perusteilla ehdotan kun-
21607: panosta. Puhtaasti teknilliseltä kannalta olisi nioittaen,
21608: eläkelaitokselle helpotus, jos !kaikki laitoksen
21609: maksamat eläkkeet nousisivat samassa suhtees- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21610: sa. lakiehdotuksen:
21611:
21612:
21613: Laki
21614: luopumiseläkelain 13 § :n muuttamisesta.
21615: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä tammikuuta 1974 annetun duopu-
21616: mise1äkelain (16/74) 13 § näin kuuluvaksi:
21617:
21618: 13 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
21619: Tässä laissa säädetyt markkamäärät ja luopu- kuuta 197 .
21620: miseläkkeet tarkistetaan kunkin kalenterivuo-
21621: den alusta palkkaindeksin muutoksia vastaa-
21622: vasti siten kuin asetuksella tarkemmin sääde-
21623: tään.
21624:
21625:
21626:
21627: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
21628:
21629: Einari Nieminen.
21630:
21631:
21632: 57 173/75
21633: 450
21634:
21635: Lak.al. n:o 207.
21636:
21637:
21638:
21639:
21640: Nikkilä ym.: Ehdotukset laeiksi luopumiseläkelain ja maatalous-
21641: yrittäjien eläkelain muuttamisesta.
21642:
21643:
21644: Ed u s kun n a 11 e.
21645:
21646: Luopumiseläkelain 15 §:n 2 momentin ja edellä tarkoitetuissa eläkejärjestelmiss,ä, on sa-
21647: maatalousyrittäjien eläkelain 6 e § :n mukaan notuilla toimistoilla katsottava olevan riittä-
21648: maatilahallituksen on annettava maatalousyrit- västi asiantuntemusta eläkehakemuksia koske-
21649: täjien eläkelaitokselle lausuntonsa siitä, ovatko vien lausuntojen antamiseen suoraan maatalous-
21650: eläkkeen saamisen edellytykset otl.emassa. Sanot- yrittäjien eläkelaitokselle. Tarkoituksena on,
21651: tuja lakeja täytäntöönpantaessa on käynyt 11.- että vaikeasti ratkaistavat asiat tulisivat edel-
21652: meiseksi, että lopullisten eläkepäätösten anta- leenkin jäämään maatilahallitukselle. Ratkaisu-
21653: minen kestää eläkkeensaajien etujen kannalta vallan siirtäminen täten maatilahallitukselta
21654: suhteettoman kauan. Syynä tähän on ollut en- maataloustoimistoille, jotka voimassa olevien
21655: nen kaikkea se, että maatilahallitus ei hake- s'äännösten mukaan antavat jo' nytkin lausun-
21656: musten runsauden, niiden vaatiman aikaa vie- tonsa eläkehakemuksista maatilahallitukselle, ei
21657: vän käsittelyn ja viraston käytettävissä olevan tulisi lisäämään toimistojen työvoiman tarvetta.
21658: työvoiman rajoitetun määrän huomioon ottaen Tässä yhteydessä olisi asianmukaista tehdä
21659: pysty estämään haikemusten ruuhkautumista. myös luopumiseläkelain 1 § :n 1 momenttiin
21660: Asiantilan korjaamiseksi tulisikin maatilahalli- muutos, jonka mukaan sellaisen puolison elä-
21661: tukselle antaa oikeus siirtää päättämissään ra- keoiikeus, joka ei omista osaksikaan maatilaa,
21662: joissa ratkaisuvaltaansa maatalouspiirien maa- ei olisi riippuvainen maatilan omistavan puoli-
21663: taloustoimistoi1le. Kun maanostolainoituksessa, son oikeudesta saada luopumiseläkettä.
21664: jossa lausuntojen antaminen lainahakemuksista Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
21665: ikuuluu viime kädessä maataloustoimistoille, nioittaen,
21666: noudatettavat periaatteet niin viljelmille kuin
21667: luovutuksensaajille asetettavien vaatimusten että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
21668: osalta ovat pääpiirteiltään samanlaiset kuin lakiehdotukset:
21669:
21670:
21671: Laki
21672: luopumiseläkelain muuttamisesta.
21673: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä tammikuuta 197 4 annetun luopu-
21674: miseläkelain (16/74) 1 §:n 1 momentti ja 16 §:n 1 momentti sekä lisätään 15 §:ään uusi
21675: 3 momentti seuraavasti:
21676: 1 §. tuja henkilöitä nimitetään tässä laissa luopu-
21677: Maat.hl.an tai sen osan omistajalle, joka maa- jiksi.
21678: talouden rakenteen parantamiseksi luopuu tässä
21679: laissa säädetyllä tavalla pysyvästi maatalouden
21680: harjoittamisesta, voidaan maksaa luopumiselä- 15 §.
21681: kettä sen mukaan kuin jäljempänä säädetään.
21682: Luopumiseläkettä voidaan maksaa myös oplis- . Maatilahallitus voi päättämissään rajoissa
21683: tajan aviopuolisolle, joka pysyvästi luopuu siirtää 2 momentissa tarkoitettua ratkaisuval-
21684: maatalouden harjoittamisesta. Edellä tarkoitet- taansa maatalouspiirien maataloustoimistoille.
21685: Lak.al. n:o 207 451
21686:
21687: 16 §.
21688: Eläkehakemuksen ratkaisemisesta sekä muis- lausunnosta siltä osin kuin se koskee 1 § :n
21689: ta eläkkeen määräämiseen ja maksatukseen 2 momentissa, 6 §:ssä tai 7 §:n 2 momentissa
21690: liittyvistä tehtävistä huolehtii eläkelaitos. Elä- tarkoitettuja Iuopumiseläkkeen saamisen edel-
21691: kelaitoksella ei ole oikeutta poiketa ratkaisus- lytyksiä.
21692: saan 15 § :n 2 tai 3 momentissa tarkoitetusta
21693:
21694:
21695:
21696:
21697: Laki
21698: maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta.
21699: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maatalousyrittäjien eläkelakiin ( 46 7/69) 15
21700: päivänä maaliskuuta 1974 annetulla lailla (219/74) lisätyn 6 e §:n 1 ja 2 momentti näin
21701: kuuluviksi:
21702: 6e §. Sen estämättä, mitä 1 momentissa on saa-
21703: Maatilahallituksen on annettava eläkelaitok- detty, on lausunnon antaminen eläkelaitokselle
21704: selle lausuntonsa siitä, sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edellytyk-
21705: 1) onko 6 a §:ssä tarkoitettua viljelmää sistä maataloustoimiston asiana niissä tapauk-
21706: pidettävä j atkamiskelpoisena; sissa, joiden osalta maatilahallitus on niin päät-
21707: 2) täyttääkö viljelmä 6 c §:n 2 momentin tänyt. Eläkelaitoksella ei ole oi:keutta poiiketa
21708: ja luovutuksensaaja 6 b § :n 3 momentin vii- ratkaisussaan maatilahallituksen tai maatalous-
21709: meisessä virkkeessä tarkoitetut edellytykset; ja toimiston lausunnosta siltä osin kuin ;se kos-
21710: 3 ) ovatko muutkin 6 a j'a 6 b §: ssä säädetyt kee 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja
21711: sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edellytyk- edellytyksiä.
21712: set olemassa.
21713:
21714:
21715: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1975.
21716:
21717: Olavi Nikkilä. T. I. Vartia. Salme Katajavuori.
21718: 452
21719:
21720: Lak.al. n:o 208.
21721:
21722:
21723: Sainio ym.: Ehdotus laiksi maataloustulosta annetun lain muut-
21724: tamisesta.
21725:
21726: Ed u s kun n a 11 e.
21727:
21728: Voimassa oleva maataloustulolaki ( 9.2. 73 taloustuotteita enemmän kuin viemme. Hinta-
21729: 106/73) on vanhentunut ja sen sisältö niin poliittinen tuki ja maatilatalouden sosiaaliturva
21730: tulkinnanvarainen, että maatalous on entistä ovat riittämättömiä. Emme pidä tarkoituksen-
21731: enemmän jäänyt jälkeen muiden väestöpiirien mukaisena myöskään sitä, että satovahingot
21732: ansiotasosta. Sen toinen pykälä on niin epä- otetaan mukaan maataloustuloon.
21733: tarkka, ettei sillä void!a saavuttaa milloinkaan Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
21734: edes tyydyttävää maatalousratkaisua. Laki ei nioittaen,
21735: myös pohjaudu virallisesti pohjautuviin eri tuo-
21736: tantosuuntien kustannuslaskelmiin. Sen 10: 5 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21737: § on kohtuuton, aikana, jolloin tuomme maa- lakiehdotuksen:
21738:
21739:
21740: Laki
21741: maataloustulosta annetun lain muuttamisesta.
21742: Eduskunnan IYäätäksen mukaisesti kumotaan maataloustulosta 9 päivänä helmikuuta 1973
21743: annetun lain ( 106/73) 3 §:n 1 momentin 4) kohta ja 10 §, muutetaan 2 §, 5 §:n 1 mo-
21744: mentti ja 9 §:n 1 momentti sekä lisätään lain 3 §:ään uusi 3 momentti ja 5 §:n 1 moment-
21745: tiin uusi 4) kohta seuraavasti:
21746: 2 §. millä tavalla maataloustuloa sen lisäksi, mitä
21747: Edellä 1 §: ssä tarkoitettujen toimenpiteiden 4 §:ssä on säädetty, on muutettava huomioon
21748: tulee korjata maataloudesta 'Saatua tuloa 'siten, ottaen, että maataloudesta saatua tuloa korja-
21749: että maatalouden harjoittajat saavat tälle tulon- taan 2 §: ssä edellytetyllä tavalla. Tavoitehin-
21750: osalle kaikkien palkansaajien tulokehitystä vas- noista ja muista toimenpiteistä neuvoteltaessa
21751: taavan tulon. ja päätettäessä otetaan huomioon
21752: 3 §.
21753: 4) että maatilatalouden sosiaaliturvan on ke-
21754: Maataloustulo on jaettava oikeudenmukaises- hityttävä ja saavutettava 'sama taso kuin mitä
21755: ti eri tuotteiden kesken. muillakin väestöpiireillä on maassamme.
21756: Maataloustulon tulee pohjautua virallisesti
21757: suoritettuihin eri tuotantosuuntien kustannus- 9 §.
21758: laskelmi1n. Hintapoliittinen tuki määrätään siten, että
21759: 5 §. sen määrä muuttuu vähintään samassa suhtees-
21760: V aitioneuvoston on neuvoteltava maatalous- sa, mutta kuitenkin enintään neljä kertaa niin
21761: tuottajien keskusjärjestöjen kanssa tavoitehin- pa·ljon kuin tavoitehintoja hintapoliittinen tuki
21762: tojen tarki:stamiseksi ja muiden tässä ~a~ssa tar- mukaan luettuna keSikimäärin muutetaoo.
21763: koitettujen toimenpiteiden soveltamiseksi siitä,
21764:
21765: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
21766:
21767: A. R. Sainio. Arttur Niemelä. Matti Asunmaa.
21768: Viljo Suokas. Kalevi Remes. Aune Mänttäri.
21769: Mauno Kurppa. Hannes Volotinen. Olavi Nikkilä.
21770: Kalevi Huotari. Mauri Seppä. T. 1. Vartia.
21771: P. Mäki-Hakola. Heikki Kainulainen.
21772: 453
21773:
21774: Lak.al. n:o 209.
21775:
21776:
21777:
21778:
21779: Seppä ym.: Ehdotukset laeiksi luopumiseläkelain ja maatalous-
21780: yrittäjien eläkelain muuttamisesta.
21781:
21782:
21783: E d u s k u n n a 11 e.
21784:
21785: Luopumiseläkkeenä maksetaan täyttä tai vä- le on samalta ajalta maksettu päivärahaa sai-
21786: hennettyä luopumiseläkettä. Vähennettyä luopu- rausvakuutuslain nojalla, päivärahaa vastaava
21787: miseläkettä suoritetaan luopujalle, joka on täyt- osa sukupolvenvaihdoseläkkeen lisäosasta sai-
21788: tänyt 65 vuotta tai joka saa sairausvakuutus- rausvakuutusrahastolle.
21789: lain mukaista joko toistaiseksi tai vähintään Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan yh-
21790: kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan myönnettyä teensovittaminen luopumis- ja sukupolvenvaih-
21791: päivärahaa taikka kansaneläkelain mukaista työ- doseläkkeen kanssa ei ole perusteltavissa. Mi-
21792: kyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä. Milloin käli näitä eläkkeitä saavilla on oikeus sairaus-
21793: luopumi:seläkkeen saajalle myönnetään päivä- vakuutuksen päivärahaan, perustuu päiväraha-
21794: raha taikka kansaneläke, täysi luopumiseläke oikeus muuhun kuin saajan aikaisemmin omis-
21795: muutetaan vähennetyksi luopumiseläkkeeksi lä- tamaan maatilaan ja tilalla tekemään työhön.
21796: hinnä seuraavasta mahdollisesta eläkkeen erään- Teknisesti yhteensovitus on erittäin hanka-
21797: tymispäivästä. laa ja aikaavievää. Se edellyttää sairauSIVakuu-
21798: Luopumiseläkettä ei näin ollen oteta huo- tustoimistoilta ilmoitusliikennettä maatalous-
21799: mioon päivärahaa suoritettaessa, mutta sen si- yrittäjien eläkelaitokselle ja vastaavasti eläke-
21800: jaan päiväraha vaikuttaa eläkkeen määrään. laitokselta päätöksen antoa luopumiseläke-
21801: Sukupolvenvaihdoseläke koostuu perusmää- tapauksissa, jokaisen, lyhytaikaisenkin muu-
21802: rästä ja lisäosasta. Sukupolvenvaihdoseläkettä toksen johdosta. Luopumiseläkkeellä olevat päi-
21803: on maatalousyrittäjien eläkelain 6 d §:n mu- värahan saajat joutuvat lisäksi eriarvoiseen ase-
21804: boo pidettävä sairausvakuutuslain 27 § :ssä maan riippuen siitä, kohdistuuko päiväraha
21805: tarkoitettuna päivärahan suuruuteen vaikutta· takautuvaan vai tulevaan aikaan.
21806: vana korvauksena. Päivärahasta vähennetään ):nteensovituksen suorittamisesta aiheutuvat
21807: niin ollen eläkkeen lisäosa, jos vakuutetulle on kulut ovat varmasti näissä tapauksissa suurem-
21808: myönnetty mainittu eläke ennen päivärahan mat kuin siitä saatava menojen säästö.
21809: maksamista ja tästä on tullut tieto sairaus- Edellä sanotuilla perusteilla ehdotamme kun-
21810: vakuutustoimistoon. nioittaen,
21811: Maatalousyrittäjien eläkelain 6 d § :n mu-
21812: kaan myönnettäessä sukupolvenvaihdoseläkettä että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
21813: takautuva:sti ~suoritetaan, jos maatalousyrittäjäl- lakiehdotukset:
21814:
21815:
21816: Laki
21817: luopumiseläkelain muuttamisesta.
21818: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä tammikuuta 1974 annetun luopu-
21819: mi:seläkelain (16/74) 8 § näin kuuluvaksi:
21820: 8 §. saa kansaneläkelain ( 34 7/56) mukaista 'työ-
21821: Luopumiseläkkeenä maksetaan täyttä luopu- kyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä.
21822: miseläkettä tai vähennettyä luopumiseläk~ttä. Täysi luopumiseläke muutetaan vähennetyksi
21823: Vähennettyä luopumiseläkettä suoritetaan luo- luopumiseläkkeeksi sen kuukauden alusta lu-
21824: pujalle, joka on rt:äyttänyt 65 vuotta tai joka kien, joka ensiksi alkaa eläkkeen saajan täytet-
21825: 454 Lak.al. n:o 209
21826:
21827:
21828: tyä 65 vuotta. Milloin luopumiseläkkeen saa- työttömyyseläke lakkaa, muutetaan vähennetty
21829: jalle myönnetään kansaneläkelain mukainen luopumiseläke hakemuksesta täydeksi luopumis-
21830: työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke, suorite- eläkkeeksi kansaneläkkeen lakkaamista seuraa-
21831: taan muutos lähinnä seuraavasta mahdollisesta van kuukauden alusta lukien, ei kuitenkaan
21832: eläkkeen erääntymispäivästä sen jälkeen kun takautuvasti kuutta kuukautta pitemmältä ajal-
21833: ilmoitus kansaneläkkeen myöntämisestä saapui ta ennen hakemista seuraavan kuukauden alkua.
21834: luopumiseläkettä maksavalle laitokselle.
21835: Jos luopumiseläkkeen saajalle myönnetty kan- Tämä laki tulee voimaan päivänä
21836: saneläkelain mukainen työkyvyttömyys- tai kuuta 197 .
21837:
21838:
21839:
21840:
21841: Laki
21842: maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta.
21843: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maa-
21844: talousyrittäjien eläkelain ( 647/69) 6 d § sellaisena kuin se on 15 päivänä maaliskuuta 1974
21845: annetussa laissa (219/74) näin kuuluvaksi:
21846:
21847: 6 d §. eläkkeen saajalle myönnetty kansaneläke lak-
21848: Sukupolvenvaihdoseläkettä suoritetaan viljel- kaa, poistetaan kansaneläkkeen vuoksi lisäosas-
21849: män hallinnan siirtymistä seuraavan kuukauden ta 'tehty vähennys kansaneläkkeen lakkaamista
21850: alusta, ei kuitenkaan takautuvasti pitemmältä seuraavan kuukauden alusta.
21851: ajalta kuin eläkkeen hakemista seuraavaa kuu- Jos sukupolvenvaihdoseläkkeen lisäosa on
21852: kautta edeltäneen vuoden ajalta. Eläkkeensaajan maksettu 6 c § :n 1 momentin viimeisen virk-
21853: täyttäessä 65 vuotta lakkaa sukupolvenvaihdos- keen mukaisesti alennettuna ja eläkkeensaajan
21854: eläkkeen lisäosa ja perusmäärä muuttuu van- aviopuoliso kuolee, poistetaan lisäosasta tehty
21855: huuseläkkeeksi. alennus puolison kuolemaa seuraavan kuukau-
21856: Jos sukupolvenvaihdoseläkkeen saajalle myön- den alusta.
21857: netään kansaneläkelain mukainen työkyvyttö- Jos sukupolvenvaihdoseläkkeen saaja ryhtyy
21858: myyseläke, vähennetään sukupolvenvaihdoseläk- harjoittamaan maataloutta 1 § :n 2 momentin
21859: keen lisäosasta sanotun kansaneläkkeen määrä 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, lakkautetaan
21860: sellaisena kuin se on kansaneläkkeen alkaessa. eläke.
21861: Vähennys suoritetaan lähinnä seuraavasta mah-
21862: dollisesta erääntymispäivästä sen jälkeen, kun
21863: ilmoitus kansaneläkkeen myöntämisestä on saa- Tämä laki tulee voimaan päivänä
21864: punut eläkelaitokselle. Jos sukupolvenvaihdos- kuuta 197 .
21865:
21866:
21867: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
21868:
21869: Mauri Seppä. Aili Vaittinen-Kuikka. Aulis Sileäkangas.
21870: Mikko Asunta. Olavi Nikkilä. Viljo Suokas.
21871: 455
21872:
21873: Lak.al. n:o 210.
21874:
21875:
21876:
21877:
21878: Tähkämaa ym.: Ehdotus maatilalaiksi.
21879:
21880:
21881: E d u s k u n n a 11 e.
21882:
21883: Hallitus antoi v. 197 4 valtiopäivillä eduskun- sääntyminen, olisi kaikkiin ennalta ehkäiseviin
21884: nalle esityksen maatilalaiksi ja eräiksi siihen liit- toimenpiteisiin niiden estämiseksi ryhdyttävä.
21885: tyviksi 1aeiksi. Sen hyväksymisen yhteydessä Tällöin tulee kysymykseen ennen muuta se,
21886: on tarkoituksena kumota mm. v. 1958 annetut millä tavalla velkaantuneet viljelijät pystyvät
21887: maankäyttölaki, laki maankäyttölainoista ja laki hoitamaan korkeampikorkoisia pankkilainojaan.
21888: valtion maan käyttämisestä ja maan pakkolu- Tämän takia ehdotetaan maatilalain lainoitus-
21889: nastamisesta maankäyttölain 'tarkoituksiin, sa- kohteeksi hallituksen esityksessä mauuttujen
21890: moin kuin maatalouden perusluotosta 1965 an- lisäksi myöskin vakauttamislainat uu'tena 10
21891: nettu laki sekä eräitä muita vanhaan asutus- kohtana 50 § :n 1 momenttiin.
21892: ja maankäyttölainsäädäntöön kuuluvia lakeja. Tähänastinen kokemus on selvästi osoittanut,
21893: Hallituksen esitykseen sisältyvää uutta lain- että hallituksen esityksen kolmanteen lukuun
21894: säädäntöä on pidettävä tarpeellisena ja kiireel- sisältyvät säännökset maan hanklcimiseksi maa-
21895: lisenä sen työn jatlkamiseksi ja tehostamiseksi tilalain tarkoituksiin tulevat jäämään tehotto-
21896: joka nyt voimassaolevan maankäyttölain nojalla maksi, mikäli maan hankinta jää yksinomaan
21897: on saatettu alulle tilakoon suurentamiseksi, vapaitten markkinoiden varaan. Jokainen maa-
21898: tilussijoituksen parantamiseksi sekä maatilojen politiikkaa vähänkin seurannut nimittäin tie-
21899: pirstomisen ehkäisemiseksi. tää, että hallituksen esityksen 12 ja 13 §:iin
21900: Tulevan maatilalain toimeenpanossa on tar- sisältyvät hankkimiSikeinot eivät twe maan tar-
21901: koitus jatkaa maatilojen lainoitustoimintaa pää- peen huomioonottaen käytännössä paljoakaan
21902: piirtdttäin aikaisemman lali.nsäädännön toimeen- merkitsemään. Siitä, miten vähän maankäyttö-
21903: panossa omaksuttujen linjojen mukaan kuiten- viranomaiset voivat maata vapailta markkinoilta
21904: kin siten, että perusluottolainoituksen kaksi- saada käyttöönsä muihin ostajaryhmiin verra-
21905: jakoinen linja yhdistettäisiin yhdeksi ja tehtäi- ten, on hyvänä esimerkkinä se, että esim. v.
21906: siin valtioneuvoston erikseen määräämin eh- 1972 maatilahallitus pystyi ostamaan maata
21907: doin mahdolliseksi lainojen myöntäminen sekä vajaat 10 000 ha, mutta kaikki muut ostajat
21908: maatilatalouden kehittämisrahaston että luot- kymmenen kertaa enemmän.
21909: tolaitosten omista varoista paitsi yksityisille Edellä sanotun johdosta olisi uuden maatila-
21910: viljelijöille myöskin yksityisten viljelijöiden pe- lain voimaantultuakin pidettävä voimassa v.
21911: rustamille, maataloudellista yhteistoimintaa har- 1958 annetun valtion maan käyttämistä ja
21912: joittaville yhtymille kuten osakeyhtiöille, osuus- maan pakkolunastamista tarkoittavan lain (359
21913: kunnille ja avoimille yhtiöille. /58) asianomaiset hankkimispykälät. Samoin
21914: Esitykseen sisältyviä lainoitusta koskevia olisi pienten tilojemme elinkelpoisuuden paran-
21915: säännöksiä on pidettävä oikeaan osuneina. Kui- tamista vaikeuttavan maan siirtymisen ehkäise-
21916: tenkin olisi nyt tässä yhteydessä, maatilojen miseksi samanaikaisesti hyväksyttävä laki yh-
21917: lainoitustoimintaa koskeV'ien säännösten tultua teisöjen ja tilakeinottelijoiden maanhankinnan
21918: kokonaisuudessaan eduskunnan käsittelyyn, saa- rajoittamisesta. Näitä kolmea edelläselostettua
21919: tava ratkaistuksi kauan vireillä ollut toimen- keinoa, maan hankkimis~ta vapailta markkinoil-
21920: pide, vakauttamislainojen myöntäminen. Var- ta, v. 1958 annetun lain voimassapitämistä ja
21921: sinkin nyt, maatilatalouden jouduttua kustan- yhteisöjen selkä keinottelijoiden maanhankin-
21922: nustason voimakkaan nousun sekä katovuosien nan rajoittamista hyväksikäyttäen voidaan
21923: johdosta siihen tilaan, että lähiaikoina on pe- uuden maatilalain toimeenpanossa päästä tu-
21924: lättävissä pakkohuutokauppojen voimakas Ii- loksiin. Niitä tulevat täydentämään viljelijöi-
21925: 456 Lak.al. n:o 210
21926:
21927:
21928: den oma-aloitteinen maanhankinta lainoituksen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21929: turvin edellyttäen, että käyttövaroja maatila-
21930: talouden kehittämisrahastoon saadaan riittä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21931: västi. lakiehdotuksen:
21932:
21933:
21934: Maatilalaki.
21935: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21936:
21937: 1 luku. Erityisistä syistä voi tämän lain mukaisista
21938: toimenpiteistä päästä osalliseksi myös alaikäi-
21939: Yleiset säännökset. nen henkilö.
21940: 1 §. 4 §.
21941: Maatalouden rakenteen kehittämiseksi ja Jos tlila, joka muodostaa maatilan tai kuu-
21942: maatilatalouden toimintaedellytysten parantami- luu siihen, ositetaan tai jaetaan sovintojaolla
21943: seksi suoritetaan tilaJkoon suurentamista, tilus- ta1kka maatilaan kuuluva tila tai tilanosa luo-
21944: sijoituksen parantamista sekä maatilojen pirsto- vutetaan kaupan, vaihdon, lahjan tai muun
21945: misen ehkäisemistä tarkoittavia samoin kuin oikeustoimen kautta, ei tämän lain mukaisia
21946: muita toimenpiteitä siten kuin tässä laissa sää- toimenpiteitä saa kohdistaa tällä tavoin muo-
21947: detään. dostuneen maatilan hyväksi.
21948: Tämä laki koskee myös puutarhaviljelyä, Edellä 1 momentissa säädettyä ei kuitenkaan
21949: turkistarhausta ja kalanviljelyä joko yksin tai sovelleta, ellei pirstominen ole tapahtunut lai-
21950: varsinaisen maatilatalouden ohella sekä muuta nan hakijan tai hänen vanhempiensa toimesta.
21951: erikoismaataloutta samoin kuin poro- ja kalata-
21952: loutta varsinaisen maatilatalouden ohella har- 5 §.
21953: joitettuna. Mitä 4 §:n 1 momentissa on säädetty, ei
21954: 2 §. sovelleta, milloin tlilasta ositetaan tai maatilas-
21955: Tämän lain mukaisista toimenpLteistä voi ta luovutetaan tiluksia muihin kuin maa- tai
21956: päästä osalliseksi henkilö, joka kokonaan tai metsätaloudellisiin tarkoituksiin, eikä myös-
21957: osaksi saa toimeentulonsa maatilataloudesta ja kään, milloin tiluksia erotetaan maa- tai metsä-
21958: joka taloudelliselta asemaltaan, olosuhteiltaan taloudelLisiin tarkoituksiin, mikäli erottamista
21959: sekä henkiiökohtaisilta ominaisuuksiltaan on ei ole pidettävä maan käytön kannalta ilmeisen
21960: sellainen, että hänen 'tukemistaan on pidettävä epätarkoituksenmukaisena.
21961: tarkoituksenmukaisena.
21962: Edellä 1 momentissa tarkoitetut toimenpi- 6 §.
21963: teet eivät yleensä voi koskea sellaista maatilaa, Tämän lain säännöksiä ei sovelleta aluee-
21964: jota ei katsota voitavan hohaa pääasiallisesti seen, jolle on vahvistettu asema-, rakennus- tai
21965: viljelijän ja hänen perheenjäsentensä työllä. rantakaava. Tätä lakia voidaan kuitenkin sovel-
21966: Tämän lain mukaisiin tavoitteisiin pyrittäes- taa alueeseen, joka kokonaan tai suurimmaksi
21967: sä on kiinnitettävä erityistä huomiota toimen- osaksi on rakennus- tai rantakaavassa maa- ja
21968: piteiden taloudelliseen tarkoituksenmukaisuu- metsätaloudellisiin tarkoituksiin osoitetulla
21969: teen. alueella.
21970: 3 §. Tässä laissa tarkoitettuja toimenp1teitä suo-
21971: Maatilaa ei saa myydä e1kä sisarosuuslainaa ritettaessa on huolehdittava siitä, ettei niillä
21972: tai sellaista maanostolainaa, jota ei anneta lisä- vaikeuteta seutu- tai yleiskaavan toteutumista.
21973: alueen hankkimiseen, myöntää kahdelle tai
21974: useammalle henkilölle yhteisesti. Muilta osin 7 §.
21975: säädetään asetuksella, millä edellytyksillä voi- Maatilalla tarkoitetaan tässä laissa yhden tai
21976: daan yhteisesti kahdelle tai useammalle henki- useamman samalle omistajalle kuuluvan tilan
21977: lölle myöntää lainaa. Aviopuolisot katsotaan tai tilanosan muodostamaa maatilataloudellista
21978: kuitenkin yhdeksi henkilöksi. kokonaisuutta sekä asuntotilalla tilaa tai 'a,luet-
21979: Lak.al. n:o 210 457
21980:
21981: ta, joka sillä olevine rakennuksineen on tarkoi- mukaisissa tehtävissä siten kuin asetuksella tar-
21982: tettu käytet,täväksi pysyväisluonteiseen asumi- kemmin säädetään.
21983: seen.
21984: TilanosaJla tarkoitetaan tilan määräosaa ja
21985: määräalaa. .3 luku.
21986: Maan ja muun omaisuuden hankkiminen.
21987: 2 luku.
21988: 12 §.
21989: T oimielimet. Maatilahallitus ostaa tämän lain tarkoituk-
21990: sin tiloja, tilanosia, oikeuksia ja osuuksia.
21991: 8 §. Kauppahinta, joka ei saa ylittää käypää hin-
21992: Tämän lain täytäntöönpanon johto ja val- taa, maksetaan rahana.
21993: vonta kuuluu maatilahallitukselle. Piirihallin- Maatil>ahallitus voi ostaa 1 momentissa mai-
21994: non tehtäviä hoitavat maatalouspiirien maata- nitusta hinnasta valtiolle myös seLlaisia tiloja ja
21995: loustoimistot ja paikallishallinnon tehtäviä kun- tilanosia, joita ei tarvita kokonaan tai joita ei
21996: nalliset maatalouslautaJkunnat. ole tartkoituksenmukaista välittömästi käyttää
21997: tämän lain tarkoituksiin, samoin kuin sellaista
21998: 9 §. maatalousmaata metsittämistä varten, jota ei
21999: Maataloustoimiston yhteydessä on maan käy- ole tarkoituksenmukaista, maan laatu ja sijain-
22000: tön suunnittelua varten suunnittelutoimikunta, ti huomioon ottaen, käyttää maataloustuotan-
22001: jonka puheenjohtajana on maataloustoimiston toon.
22002: maanmittausinsinööri ja muina jäseninä asian-
22003: omaisen maatalouskeskuksen, maanviljelysseu- MaatilahaHitukseHa on oikeus han..~kia maata
22004: ran tai talousseuran agronomi sekä kaksi asian- tämän lain tarkoituksiin vaihtamalla hallinnas-
22005: omaisen kunnan kunnallisvaltuuston valitsemaa saan olevaa maata muiden omistamaan maa-
22006: henkilöä. EdeHä tarkoitetulle agronomille ja han. Mikäli vaihdettavat alueet eivät arvoltaan
22007: kunnallisvaltuuston valitsemille jäsenille on ni- vastaa toisiaan, korvataan erotus rahana.
22008: mettävä myös varamiehet. Ellei maataloustoi- Mitä 3 momentissa on säädetty, noudatetaan
22009: mistossa ole maanmittausinsinöörin viran hal- soveltuvin osin maatilahallituksen ja muun val-
22010: tijaa tai tämä on estynyt virkaansa hoitamasta, tion viranomaisen keskeisiin a:lueiden hallin-
22011: maatilahallitus määrää suunnittelutoimikunnan nan siirtoihin.
22012: puheenjohtajaksi muun maanmittausinsinöörin. 13 §.
22013: Suunnittelutoim~kunnan kunnallisvaltuuston Metsähallituksella on oikeus vaihtaa hallin-
22014: valitsemat jäsenet sekä heidän varamiehensä nassaan olevaa sellaista valtion maata, joka on
22015: valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Mainittu- t~wkoituksenmukaisesti 5 luvussa tarkoitetulla
22016: jen jäsenten tulee olla maatilatalouteen pereh- maatilajärjestelyalueeHa käytettävissä lisäalueik-
22017: tyneitä ja ainakin toisella heistä on oltava, mi- si, maatilahallituksen hallinnassa olevaan maa-
22018: käli mahdollista, perehtyneisyyttä maan käytön han, joka arvoltaan vastaa metsähallituksen
22019: suunnitteluun. maan arvoa. Mikäli vaihdettavat alueet eivät
22020: Jos toimitus koskee kahdessa tai useammas- kuitenkaan arvoltaan täysin vastaa toisiaan,
22021: sa kunnassa olevaa aluetta, suunnittelutoimi- korvataan erotus rahana. Jos metsähallitukselle
22022: kunnan jäseninä ovat sen kunnan kunnallisval- korvattava määrä nousee asetuksella säädettä-
22023: tuuston valitsemat jäsenet, jonka alueella suun- vää määrää suuremmaksi, on sen saatava vaih-
22024: rin osa toimituksen kohteena olevista maa-alu- toon lisäksi valtioneuvoston lupa.
22025: eista sijaitsee.
22026: 10 §. 14 §.
22027: Jos suunnittelutoimikunnassa ilmenee erimie- Valtiolle taman lain muikaan ostettu omai-
22028: lisyyttä asian ratkaisemisesta, päätetään asia suus on ennen sen edelleen luovuttamista py-
22029: äänestämällä noudattaen samaa menettelyä kuin rittävä vapauttamaan vastaamasta sitä rasitta-
22030: monijäsenisessä tuomioistuimessa. vista saa:mi,soikeuksista.
22031:
22032: 11 §. 15 §.
22033: Maatalouden neuvontajärjestöjä ja punmet- Valtion tämän la1n mukaan ostamaa kiinteä-
22034: sälautakuntia voidaan käyttää apuna tämän lain tä omaisuutta ei saa ulosmitata ulosottolain 4
22035: 58 173/75
22036: 458 Lak.al. n:o 210
22037:
22038:
22039: luvun 26 § :n nojalla edellisen omistajan tai tässä laissa on säädetty maoo antamisen edelly-
22040: hänen saantomiehensä velasta, josta kiinteistö tyksistä.·
22041: ei panttioikeuden nojaUa tai muuten ole vas- Edellä 1 momentis·sa ma1ruttuun tarkoituk-
22042: taamassa. seen ei saa siirtää maata, jota ei ole vapautet-
22043: Jos valtiolle ostettua tilaa tai tilanosaa rasit- tu sitä rasit:tavista saami:s- ja nautintaoikeuk-
22044: taa eläkeoikeus, voi maatilahallitus suorittaa ·Sista.
22045: oikeuden haltijalle, mikäli hän siihen suostuu, .Tilaan, joka on käytetty 1 momentissa mai-
22046: oikeudesta tulevan edun sijasta hintatason huo- nitulla tavalla, kuuluva yhteismetsäosuus saa-
22047: mattavan nousun tai laskun mukaan vastaa- daan 1iittää tilaan tai tiloihin riippumatta siitä,
22048: vasti korotettua tai alennettua korvausta taikka mihin tiloihin yhteismetsän osakastilan y:ksi-
22049: oikeuden pääoma-arvoa vastaavan kertakaikki- tyiset tilukset on liitetty. Osuuden antamisen
22050: sen korvauksen valtion varoista, sen mukaan johdosta ei vastaanottavan tilan manttaalia
22051: ku1n asetuksella säädetään. muuteta.
22052: 16 §. Tilikorvauksen määräämisestä, maksuajasta
22053: Maatilahallitus voi paattam1ssaan raJOissa ja korosta sekä valtion saamisen etuoikeudesta
22054: siirtää 12 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettua on voimassa, mitä jakolaissa on säädetty.
22055: osto-oikeuttaan maatalouspiirien maataloustoi-
22056: mistoille. 20 §.
22057: 17 §. Lisäaluetta haluavien keskinäistä etu:sl)aJar-
22058: Valtiolle ostettavaksi tarjotun 12 §:n 1 j·a jestystä harkittaessa on otettava erityisesti huo-
22059: 2 momentissa tarkoitetun omaisuuden arvioimi- mioon muodostuvien maatilojen elinkelpoisuus
22060: sesta voidaan periä valtiolle korvaus, joka saa ja tilusten tarkoituksenmukainen sijoitus sekä
22061: olla pienempi kuin arvioimisesta valtiolle ai- asianomaisten henkilöiden edellytykset menes-
22062: heutuneet kustannukset. tyä maatilatalouden harjoittajina.
22063:
22064: 21 §.
22065: 4luku. Maatiloja varten voidaan perustaa yhteismet-
22066: sä. Yhteismetsä on muodostettava kooltaan
22067: Maan käyttäminen. sekä tilusten sijainnin ja metsätalouden harjoit-
22068: tamisen kannalta muutoinkin tarkoituksenmu-
22069: 18 §. kaiseksi.
22070: Hankittua maata ja muuta omaisuutta kos- Yhteismetsään voidaan liittää tiluksia yhden
22071: kevan käyttösuunnitelman laatii suunnittelutoi- tai usemman kunnan alueelta.
22072: mikunta maatilahallituksen määräyksestä käyt-
22073: tösuunnitdmatoimituksessa, jota koskevasta 22 §.
22074: menettelystlä säädetään ta11kemmin asetuksella. Tilaan voidaan liittää:
22075: Määräykseen maatilahallitus voi sisällyttää oh-
22076: jeita siitä, mitä käyttösuunnitelmaa laadittaessa 1) aluetta varastoalueeksi, venevalkamaksi
22077: on otettava huomioon. sekä ·Soran, hiekan, saven, mudan, kuivike- ja
22078: Käyttösuunnitelma voidaan laatia ilman polttoturpeen ja muun sellaisen tarveaineen
22079: suunnittelutoimikuntaa, jos maatilahallitus kat- ottopaikaksi tahi osuus täHaisia tarpeita varten
22080: soo, ettei suunnitelman laatiminen toimikunnan erotettuun yhteiseen alueeseen; sekä
22081: toimesta ole tarpeen. Tällöin noudatettavasta 2) vesialue tai osuus yhteiseen vesialuee-
22082: menettelystä säädetään niin ikään tarkemmin seen.
22083: asetuksella. Tilaa varten voidaan perustaa jakolaissa tar-
22084: 19 §. koitettu rasiteoikeus.
22085: Maatilahallitus voi jakolaissa ( 604/51) tar-
22086: koitettujen toimitusmiesten esity:kisestä siirtää 23 §.
22087: tämän lain mukaan käytettävissä olevaa maata Tämän lain mukaan hankittua omaisuutta
22088: toimituksessa määrättävää tilikorvausta vastaan voidaan käyttää muihin tarkoituksiin, miJkäli
22089: käytettäväksi uusjaossa toimitusmiesten päättä- sillä sanotuin tavoin käytettynä on huomatta-
22090: mälla tavalla jakoehdotuksen laatimisen helpot- vasti suurempi arvo kuin käytettynä tämän
22091: tamiseen. Maata käytettäessä ei sovelleta, mitä lain tarkoituksiin.
22092: Lak.al. n:o 210 459
22093:
22094: 24 §. 28 §.
22095: Käyttösuunnitelmasta on käytävä selville Muut kuin tilojen yhteisiksi tarkoitetut
22096: muodostettavat lisäalueet ja maatilat, niistä alueet muodostetaan tiloiksi noudattaen, mitä
22097: maksettavat hinnat, ne henkilöt, joille lisä- jakolaissa on säädetty alueen lohkomisesta sekä
22098: alueet on tarkoitettu myytäviksi, lisäalueiden erillisen alueen tilaksi muodostamisesta.
22099: hintojen maksuehdot sekä ehdotus omaisuuden Alue voidaan muodostaa yhdeksi tilaksi,
22100: käyttämisestä muuhun kuin tämän lain tarkoi- vaikka se käsittäisikin osia useammasta samaan
22101: tuksiin. kylään kuuluvasta tilasta, jotka ovat eri luon-
22102: 1\litä 1 momentissa on säädetty lisäalueista, toa tai kuuluvat eri talonnumeroihin, taikka
22103: noudatetaan soveltuvin osin myös oikeuksien ja tällaisen osan ohella yhden tai useampia koko-
22104: osuuksien sekä tilusjärjestely- ja muiden maa- naisia tiloja tahi tilajärjestelmään kuulumaton-
22105: tilatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellis- ta maata. Erityisistä syistä voidaan alue muo-
22106: ten alueiden osalta. Yhteismetsän osalta on dostaa yhdeksi tilaksi myös silloin, kun se kä-
22107: käyttösuunnitelmasta lisäksi käytävä selville, sittää eri kyliin kuuluvia tiloja tai niiden osia.
22108: mitkä tilat saavat osuuden yhteismetsään ja Yhteiseksi perustettu alue erotetaan tilojen
22109: mikä on kunkin yhteismetsäosuus. yhteiseksi riippumatta ,siitä, mihin kylään alue
22110: ja tilat kuuluvat. Tilojen manttaaleja ei muu-
22111: 25 §. teta.
22112: Edellä 24 §: ssä tarkoitetuksi hinnaksi maa-
22113: rätään se paikkakunnan käypä hinta, mikä Jos maarekisteriin tilana merkitty alue on
22114: omaisuudella on katsottava olevan siihen tar- kokonaan päätetty käyttää tilojen yhteisenä
22115: koitukseen käytettynä, mihin se luovutetaan. alueena, suoritetaan sillä erityinen maanmit-
22116: Hinnan määräämistä val'ten laaditaan tilusseli- taustoimitus, jossa alue lakkautetaan olemasta
22117: telmä ja arviokirja. tilana ja erotetaan osuutta saaneiden tilojen yh-
22118: teiseksi alueeksi. Milloin ainoastaan osa tilasta
22119: 26 §. on päätetty käyttää tilojen yhteisenä alueena,
22120: Käyttösuunnitelma on alistettava maatalous- suoritetaan edellä tarkoitettu maanmittaustoi-
22121: toimiston vahvistettavaksi. Milloin maatalous- mitus vain sanotun alueen osalta tilan osalukua
22122: toimisto katsoo, ettei käyttösuunnitelma ole ja manttaalia muuttamatta. Osuutta yhteiseen
22123: asianmukainen, tai käyttösuunnitelmaan tyyty- alueeseen saaneiden tilojen manttaaleja ei muu-
22124: mätön asianosainen on tehnyt sitä vastaan teta.
22125: muistutuksen tahi milloin omaisuutta on ehdo- Milloin käyttösuunnitelmassa osuus yhtei-
22126: tettu käytettäväksi muuhun kuin tämän lain seen alueeseen on annettu määräalaan, on mää-
22127: tarkoituksiin taikka milloin maatilahallitus on räala maanmittaustoimituksen yhteydessä ero-
22128: niin määrännyt, on käyttösuunnitelma alistet- tettava tilaksi.
22129: tava maatilahallituksen vahvistettavaksi. Muussa
22130: tapauksessa maataloustoimiston päätös on lopul- 29 §.
22131: linen. Yhteismetsän perustamisen jälkeen maata-
22132: Asianosaisella tarkoitetaan 1 momentissa loustoimiston tulee hakea asianomaiselta maan-
22133: henkilöä, joka on käyttösuunnitelmatoimituk- mittauskanttorilta määräys yhteismetsän muo-
22134: sessa hakenut lisäaluetta tai muuta aluetta, dostamista tarkoittavan maanmittaustoimituk-
22135: oikeutta tahi osuutta. Käyttösuunnitelmatoimi- sen suorittamiseen.
22136: tuksessa on asianosainen myös se kunta, jonka
22137: aluetta toimitus koskee. 30 §.
22138: Edellä 1 momentissa tarkoitettuun maatila- Tal'peellinen piirirajankäynti sekä tilus'ten
22139: hallituksen päätökseen ei saa hakea muutosta tarkoituksenmukaisen sijoituksen aikaansaami-
22140: valittamalla. sen edellyttämä tilusvaihto sekä muut tarpeelli-
22141: 27 §. set maanmittaustoimitukset suoritetaan sen mu-
22142: Siitä, kenelle maatila ja muihin kuin tämän kaan, mitä maanmittaustoimituksista on sää-
22143: lain tarkoituksiin käytettävä alue myydään, detty. Jos tilusvaihto edellyttää sopimusta, te-
22144: alueen hinnasta sekä maatilan ja alueen hinnan kee sen valtion puolesta maataloustoimisto.
22145: maksuehdoista päättää maatilahallitus. Maatila- Milloin tämän lain tarkoituksiin hankittu
22146: hallituksen päätökseen ei saa hakea muutosta määräala tai osa siitä vaihdetaan tilusvaihdolla,
22147: valittamalla. erotetaan määräala samalla tilaksi.
22148: 460 Lak.al. n:o 210
22149:
22150:
22151: 31 §. 38 §.
22152: Tila, joka tämän lain mukaan muodostetaan Järjestelyaluetta voidaan toimituksen kes-
22153: kokonaan tai osaksi kruununluontoisesta maas- täessä laajentaa, jos se havaitaan tarpeelliseksi
22154: ta, saa perintömaan luonnon. ja 37 §:ssä säädetyt edellytykset ovat olemassa.
22155:
22156: 32 §. 39 §.
22157: Tässä laissa tarkoitettujen maanmittaustoi- Maatilajärjestelyssä laaditaan maatilasuunni-
22158: mitusten kustannukset suoritetaan valtion va- telma, joka sisältää ehdotuksen valtiolle hanki-
22159: roista. Maan tai osuuden saajan on kuitenkin tun maan käyttämisestä sekä tarkoituksenmu-
22160: suoritettava toimituksessa käytetyille uskotuille kaisten maatilojen aikaansaamisen edellyttä-
22161: miehille ja apumiehille maksettavat palkkiot. mien tilusjärjestelyjen ja muiden toimenpitei-
22162: Maaoikeuden istunnon kustannukset suorite- den suorittamisesta järjestelyalueella.
22163: taan valtion varoista. Kuitenkin noudatetaan,
22164: mitä jakolain 329 §:ssä on säädetty. 40 §.
22165: Maatilasuunnitelmaa laatiessaan suunnittelu-
22166: 33 §. toimikunnan tulee tehdä ehdotuksia 35 § :ssä
22167: Maataloustoimiston asiana on huolehtia mainittujen päämäärien toteuttamisen kannalta
22168: maanmittaustoimituksen vireille saattamisesta. tarpeellisista tilojen ja alueiden vaihdoista ja
22169: luovutuksista, tilusvaihdoista sekä tilojen ja
22170: 34 §. alueiden valtiolle ostamisesta.
22171: Suunnittelutoimikunnan puheenjohtaja voi
22172: suorittaa tämän lain toimeenpanoon liittyvän 41 §.
22173: maanmittaustoimituksen, ja on tällöin toimitus- Suoritettaessa maatilasuunnitelman laatimi-
22174: miehistä voimassa, mitä jakolaissa on säädetty. seksi tarpeellisia selvityksiä ei selvityksen suo-
22175: rittajia ja heidän apulaisiaan saa estää liikku-
22176: masta järjestelyalueella ja ottamasta työn suo-
22177: 5 luku. rittamista varten tarvittavia näytteitä. Välttä-
22178: mättömän 'tarpeen niin vaatiessa ovat edellä
22179: Maatilajärjestely. tarkoitetut henkilöt oikeutettuja ulottamaan
22180: toimi.tltansa myös järjestelyalueen ulkopuolelle.
22181: 35 §.
22182: Maatilojen koon suurentamiseksi ja tilusten Ivlitä 1 momentissa on säädetty, on soveltu-
22183: sijoituksen parantamiseksi voidaan suorittaa vin osin voimassa myös niiden toimenpiteiden
22184: maa tila järj estel y. osalta, jotka ovat tarpeen maatilajärjestelyn
22185: suorittamisen edellytysten selvittämiseksi.
22186: 36 §. Vahingosta, joka 1 ja 2 momentissa tarkoite-
22187: Maatilajärjestelyn suorittaa suunnittelutoimi- tuista toimenpiteistä aiheutuu, suoritetaan kor-
22188: kunta maatilahallituksen määräyksestä. vaus valtion varoista. Korvausta on haettava
22189: Päättäessään maatilajärjestelyn suorittamises- maatilahallitukselta vuoden kuluessa vahingon
22190: ta maatilahallituksen on samalla määriteltävä tapahtumisesta.
22191: se alue, jota järjestely koskee.
22192: Järjestelyalueeseen ei sisällytetä asunto-, lii- 42 §.
22193: ke- tai teollisuuskiinteistöjä eikä muitakaan Maatilasuunnitelmaan sisältyvän valtion omai-
22194: alueita, joiUa ei ole maatilataloudelJista merki- suuden osalta laaditaan 18 §:n 1 momentissa
22195: tystä. tarkoitettu käyttösuunnitelma.
22196: 37 §.
22197: Edellä 36 §:ssä mmmtun määräyksen anta- 6 luku.
22198: misen edellytyksenä on, että järjestelyalueella
22199: on maatilahallituksen hallinnassa maata ja että Myyminen.
22200: alueella näyttää olevan tarpeen myös tilusten
22201: sijoituksen parantaminen tai että vähintään 43 §.
22202: puolet järjestelyalueen maatilojen omistajista, Kauppakirjojen laatimisesta ja allekirjoitta-
22203: jotka omistavat vähintään puolet alueen pelto- misesta tämän lain tarkoituksiin luovutetun
22204: alasta, siihen suostuvat. omaisuuden osalta huolehtii valtion puolesta
22205: Lak.al. n:o 210 461
22206:
22207: maatatl.oustoimisto. Milloin kysymys on oikeuk- täessä, käy ma:nttaaillaskelman sisälltävä:n seli-
22208: sien ja osuuksien luovuttamisesta, maatalous- telmän viral:lisesti oikeaksi todistettu jäljennös
22209: toimisto antaa kuitenki:n kauppakirjaa tekemät- alkuperäisestä saantokirjasta.
22210: tä hinnanperimispäätöksen.
22211: Ostajan on allekirjoitettava kauppakirja 30 48 §.
22212: vuorokauden pituisen määräajan kuluessa uhal- Myyntihi:nnan ja sen koron maksamisesta
22213: la, että maataloustoimisto voi katsoa oikeuden sekä ulosbakukuluista on tila tai alue panttina
22214: ostamiseen rauenneek.si. etuoikeudella kaupantekopäivästä. Sanottu hin-
22215: Tilusselitelmä ja arviokirja on saatettava os- ta korkoineen saadaan ottaa tilasta tai a:lueesta
22216: tajan tietoon samalla, :kun hänelle ilmoitetaan riippumatta siitä, kuinka kauan ne ovat oUeet
22217: kauppakirjan alleikirjoittamisesta. maksamatta.
22218: Milloin osuus yhteiseen alueeseen annetaan
22219: 44 §. tilaan tai a:lueeseen, on se osuude1le määrätyn
22220: Muuhun kuin tämän lain tarkoituksiin lu(}- hinnan ja sen koron maksamisesta samoin kuin
22221: vutettavan omaisuuden osalta huolehtii kaup- uloshakukuluista panttina. Sanottu hinta kor-
22222: pakirjan :laatimisesta ja sen allekirjoittamisesta koineen saadaan ottaa tilasta tai alueesta, riip-
22223: valtion puolesta maatilahallitus. pumatta siitä, kuiltlika kauan ne ovat olleet
22224: maksamatta, samalla etuoikeudehla kuin kiin-
22225: 45 §. teistöstä menevistä julkisoikeudellisista suori-
22226: Jos ennen kauppakirjan allekirjoittamista tai tuksista on säädetty. Hinta saadaan periä siltä,
22227: hinnanperimispäätöksen tekemistä havaitaan joka perimisen aikana on tilan tai aJ.ueen omis-
22228: hinnan milikäämisessä sattuneen laskuvirhe tai taja. Periminen toimitetaan lainvoimaisen hin-
22229: muu erehdys, maatilahaUitus voi vahvistaa hin- nanperimispäätöksen perusteella siinä järjestyk-
22230: nan uudelleen noudattaen 25 § :ssä säädettyjä sessä kuin verojen ulosotosta on säädetty.
22231: perusteita. Kun tila tai alue on myyty tahi hinnanperi-
22232: Maatilahallitus vahvistaa niin ikään hinnan mispäätös tehty, on maataloustoimiston [ähe-
22233: uudelleen, jos tilan tai alueen arvo on ollennai- tettävä iJmoitus asianomaiselle tuomarihle mer-
22234: sesti muuttunut !hinnan määrääiDisen jäLkeen kinnän tekemistä varten 1 ja 2 momentissa tar-
22235: eikä kauppakirjaa vielä ole allekirjoitettu. koitetusta panttioikeudesta kiinteistökiinnitys-
22236: Mitä 2 momentissa on säädetty, noudatetaan asiain pöytäkirjaan. Alueen erottamisen itsenäi-
22237: soveLtuvin osin osuuksien ja oikeuksien köh- seksi tilaksi tultua me11kityksi maarekisteriin on
22238: dalta. maataloustoimiston lähetettävä siitä ib:noitus
22239: Maati:lahallituksen tämän pykälän nojalla an- asianomaiselle tuomarille, jonka tudee oohdä
22240: tamiin päätöksiin ei saa hakea muutosta valit- alueesta muodostettua thlaa varten kiinnitys~
22241: tamalla. rclcisteriin laadittavaan rekisterikorttiin merkin-
22242: 46 §. tä edellä tarkoitetun panttioikeudoo kohdistu-
22243: V ailtion luovuttaessa tämän lain mukaisesti misesta muodostettuun tilaan.
22244: tiloja tai atl.ueita ei ole noudatettava, mitä maa- Kun 1 ja 2 momentissa tarkoitettu hinta on
22245: kaaren 1 luvun 2 §:ssä on säädetty Juovutus- täysin maksettu, on maataloustoimistoo lähetet-
22246: kirjan oikeaksi todistamisesta. tävä ilmoitus asianomaiselle tuomarihle tiJlan tai
22247: Luovutuskirjassa on mainittava, että thlan tai alueen panttivastuusta vapautumista koskevan
22248: .alueen saanto perustuu tähän lakiin. merkinnän tekemistä varten kiinnitysrekiste-
22249: riin.
22250: 47 §. 49 §.
22251: Haettaessa lainhuutoa nillle tässä :laissa tar- Kauppakirjaan, jolla luovutetaan metsitettä-
22252: lroitetuille saannoille, joissa valtio on tilan tai väksi tarkoitettua maatalousmaata, on otettava
22253: ~lueen luovuttajana, ei selvityksen esittäminen ehto, että metsittämilnen 0111 suoritettava kaup-
22254: edellisen omistajan omistusoikeudesta ole tar- pakirjassa asetetussa määräajassa ja että maa-
22255: peen. tilahallitus voi, jolilei metsittämisehtoa nouda-
22256: Milloin lainhuutoa haetaan sellaisen osuuden teta, antaa metsittämisen keskus- tai piirimetsä-
22257: saanoolle, joka on liitetty ennestään olevaan lautakunnan toimesta suoritettavaksi vastaanot-
22258: tilaan sen malllttaalia !korottaen tai määräalaan tajan kustannukselJ.a. Tämä ei kuitenkaan estä
22259: otettavaksi huomioon sen manlltaalia määrät- metsittämisen suor1ttamista metsänparannus-
22260: 462 Lak.al. n:o 210
22261:
22262:
22263: lainsäädännön mukaisena hank!keena. Jos alueen 3) maatilalle tarpeellisten sekä erikoismaa-
22264: omistusoikeus on ennen metsittämistä siirty- talouden harjoittamista varten tarvittavien tuo~
22265: nyt, koskee metsittämisehto uutta omistajaa. tantorakennusten, maatilamatkailua palvelevien
22266: Milloin 1 momentissa tarkoitetun maatalous- lomarakennusten sekä mainittuihin ralrennuk-
22267: maan hallinta siirretään toiselle valtion viran- siin kuu1uvien laitteiden samoin kuin kalanvil-
22268: omaiselle, ei hallinnan siirtoon liitetä sanotun jelylammikoiden rakentamista, laajentamista ja
22269: momentin mukaista metsittämisehtoa. peruskorjausta varten ( rakentamislaina);
22270: Keskus- j'a piirimetsälautakunnan toimesta 4) muuta kuin asuntotuotantolainsäädännös-
22271: suoritetun metsittämisen kustannukset makse- sä tarkoitettua asuinrakennuksen rakentamista,
22272: taan, mikäli maanomistaja ei niitä välittömästi laaJentamista ja peruskorjausta varten (asunto-
22273: suorita, maatilatalouden kehittämisrahaston va- laina ja lisälaina);
22274: roista, ja saadaan kustannukset periä maan- 5) pellon kuivattamista ja salaojittamista
22275: omistajalta valtiolle verojen ja maksujen peri- varten ( perusparannuslaina) ;
22276: misestä ulosottotoimin voimassa olevassa jär- 6) sellaisen yksityisen tien, jonka tekemi-
22277: jestyksessä. Nämä kustannukset saadaan riippu- seen ei voida myöntää avustusta yksityisistä
22278: matta siitä, kuinka kauan ne ovat oLleet mak- teistä annetun lain (358/62) nojail.la, samoin
22279: samatta, ottaa siitä kiinteistöstä, jonka alueeilla kuin sellaisen tien, jota vain kiinteistön omis-
22280: metsittäminen on suoritettu. Kustannusten pe- tajalla tai haltijalla oo oikeus käyttää, tekemistä
22281: rimisestä huolehtii maataloustoimisto. varten ( tielaina) ;
22282: 7) vedenhan:kinta- ja viemäröintilaitteiden
22283: rakentamista varten ( vesihuoltolaina) ;
22284: 8) maataJ.ousirtaimiston hankkimista varten
22285: 7 luku. ( irtaimistolaina);
22286: 9 ) sähkövirran saantiin oikeuttavien osuus-
22287: Lainoitus. ja lliittymismaksujen suorittamista sekä sähkö-
22288: virran hankkimista ja jakelua varten tarvitta-
22289: 50 §. vien laitteiden rakentamista varten (sähköistä-
22290: Lainoitusta varten tarvittavat varat antaa mislaina) ; sekä
22291: maatilahaLlitus maatilatalouden kehittämisrahas- 10) korkeakorkoisten, maatalouden kehittä-
22292: ton varoista lainoina liikepankei1le, Postipan- miseen hankittujen lainojen vakauttamista var-
22293: kille ja Suomen Hypoteekkiyhdistykselle. ten ( vakauttamislaina).
22294: Osuuspankkien Keskuspankki Oy ja:kaa lai- Vesihuoltolainoja ja sähköistämislainoja voi-
22295: nat osuuspankkien ja Säästöpankkien Keskus- daan myöntää muillekin yksityisille henkilöill.e
22296: Osake-Pankki säästöpankkien kautta. kuin viljelijöille sekä vesihuoltolainoja myös
22297: yhtymille. Niin ikään voidaan yksityisten vil-
22298: Maatilatalouden kehittä:misrahaston varoista jelijöiden perustamiJ:le yhtymiLle, joiden tarkoi-
22299: voidaan myöntää tässä laissa tarkoitettuja lai- tuksena on harjoittaa maataloudellista yhteis-
22300: noja myös suoraan vail.tion viranomaisten toi- toimintaa, myöntää 1 momentin 1, 3, 4 ja 7-
22301: mesta. 9 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin lainaa
22302: 51 §. valtioneuvoston tarkemmin määräämin ehdoin.
22303: Lainoitukseen voivat 50 §: ssä tarkoitetut Yhtymällä tarkoitetaan 2 momentissa osake-
22304: luottolaitokset käyttää muitakin kuin maatila- yhtiötä, osuuskuntaa ja avointa yhtiötä.
22305: talouden kehittämisrahaston varoista lainaksi
22306: saamiaan varoja. Näitä lainoja sanotaan tässä 53 §.
22307: laissa korkotukilainoiksi. Maanosto- ja sisarosuuslainaa voidaan myön·
22308: tää enintään 75 prosenttia 52 §:n 1 momentin
22309: 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun omaisuuden luovu-
22310: 52 §. tushinnasta.
22311: Tämän lain mukaan voidaan myöntää lainaa: Rakentamislainaa voidaan myöntää enintään
22312: 1 ) maatilan, lisäalueen ja asuntotilan hank- 60 prosenttia hyväksytyn kustannusarvion mää-
22313: kimista varten ( maanostolaina) ; rästä. Rakentamislainoja myönnettäessä on kiin-
22314: 2) yhden tai useamman määräosan hankki- nitettävä huomiota siihen, että rakennukset
22315: mista varten tilasta, johon lainan hakijalla on ovat rakennusteknillisesti ja taloudellisesti sekä
22316: osuus ( sisarosuuslaina) ; muutoinkin tarkoituksenmukaisia.
22317: Lak.al. n:o 210 463
22318:
22319: Asuntolainaa voidaan myontaa asuinraken- Lainan myöntämiseen on osuuspankin saa-
22320: nuksen rakentamista, laajentamista ja peruskor- tava Osuuspankkien Keskuspankki Oy:n ja
22321: jausta varten sijainniltaan, pohjaratkaisultaan, säästöpankin Säästöpankkien Keskus-Osake-
22322: teknillisiltä rakenteiltaan ja varusteiltaan sosi- Pankin hyväksyminen. Liikepankin, Postipan-
22323: aalisesti ja maatilataloudellisesti tarkoituksen- kin ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen !tulee
22324: mukaisten sekä asumiskustannuksiltaan koh- antaa lainahakemus ennen asian ratkaisemista
22325: tuullisten asuntojen aikaansaamiseksi. Asunto- maatilahallituksen tehtävään määräämän henki-
22326: lainan lisäksi voidaan heikossa taloudellisessa lön tarkastettavaksi.
22327: asemassa olevalle henkilölle myöntää asuin- Milloin maatilahallitus on niin määrännyt,
22328: rakennuksen rakentamista, laajentamista ja on lainan myöntämistä koskeva asia saatettava
22329: peruskorjausta varten lisälainaa. Asuntolainan maatilahallituksen ratkaisevaksi.
22330: samoin kuin lisälainan suuruus on enintään 30
22331: prosenttia hyväksytyn kustannusarvion mää- 56 §.
22332: rästä. Asunto- ja lisälainaa paremmalla etuoikeu- Se osa lainasta, joka ylittää maaran, minkä
22333: della mahdollisesti kiinnitettyjen lainojen määrä luottolaitos voi omien sääntöjensä tai ohjei-
22334: saa mainittujen lainojen kanssa yhteensä olla densa mukaan antaa lainan vakuutena olevan
22335: enintään 95 prosenttia vakuuden arvosta. Asun- omaisuuden perusteella, saadaan, milloin kysy-
22336: tolainan avulla rakennettavassa ja laajennetta- mys ei ole 52 §:n 2 momentissa tarkoitetuille
22337: vassa rakennuksessa olevan asunnon huoneisto- yhtymille myönnettävistä lainoista, maatilahal-
22338: ala saa olla enintään 140 neliömetriä. lituksen päätöksellä jättää valtion vastuulle.
22339: Perusparannus- ja tielainaa voidaan myöntää Tämä osa ei kuitenkaan saa nousta yli 40 pro-
22340: enintään 60 ja vesihuoltolainaa enintään 75 sentin vakuutena olevan omaisuuden arvosta.
22341: prosenttia hyväksytyn kustannusarvion mää- Lainan saajan lyhentäessä lainaansa katsotaan
22342: rästä. valtion ja luottolaitoksen välisessä selvittelyssä
22343: Irtaimistolainaa voidaan myöntää enintään valtion vastuulla oleva osa lainasta ensiksi
22344: 60 prosenttia hyväksyttävistä hankintakustan- suoritetuksi. Kuitenkin katsotaan siinä tapauk-
22345: nuksista. sessa, että lainan vakuutena oleva omaisuus
22346: Sähköistämislainaa voidaan myöntää enintään myydään ulosottotoimin tai muutetaan rahaksi
22347: 75 prosenttia sähkövirran saantiin oikeutta- konkurssimenettelyssä, huutokauppahinnasta
22348: vista osuus- ja llittymismaksuista tai siihen lainan maksamiseen tulevalla määrällä ensiksi
22349: oikeuttavien osakkeiden hinnasta sekä sähkö- lyhennetyksi luottolaitoksen vastuulla olevaa
22350: virran hankkimista ja jakelua varten tarvitta- osaa lainasta ja sen jälkeen sitä valtion vas-
22351: vien laitteiden hyväksyttävistä rakentamiskus- tuulla olevaa osaa, joka lainan saajan maksa-
22352: tannuksista. mien lyhennysten kautta ei ole tullut suorite-
22353: tuksi. Milloin lainan saajalle on myönnetty
22354: Milloin valtion varoista tai varoista, joista useampia lainoja samasta luottolaitoksesta, käsi-
22355: valtio maksaa lainan antajalle korkohyvitystä, tellään lainoja edellä mainitussa selvittelyssä
22356: on myönnetty rakentamis- tai asuntolainaa ra- niin kuin ne olisi myönnetty yhtenä lainana.
22357: kennuksen rakentamista, laajentamista tai pe-
22358: ruskorjausta varten, ei rakentamis- tai asunto- 57 §.
22359: lainaa saa myöntää uuden, samaan tarkoituk- Luottolaitokselle suoritetaan 50 §:ssä tar-
22360: seen käytettävän rakennuksen rakentamista var- koitettujen lainavarojen hoidosta maatilatalou-
22361: ten, ellei aikaisempi laina ole kokonaan mak- den kehittämisrahaston varoista hoitopalkkiota
22362: settu takaisin. valtioneuvoston päättämä määrä, joka saa olla
22363: 54 §. enintään 0,5 prosenttia lainojen määrästä.
22364: Lainan vakuutena tulee olla kiinteistökiinni- Edellä 51 §:ssä tarkoitetuista varoista myön-
22365: tys. Laina voidaan kuitenkin antaa, sen mu- netyistä lainoista maksetaan luottolaitokselle
22366: kaan kuin maatilahallitus tarkemmin määrää, tulo- ja menoarviossa osoitetuista varoista
22367: muutakin hyväksyttävää vakuutta vastaan. korkohyvityksenä määrä, joka saadaan, kun
22368: korkoprosenttina käytetään luottolaitoksen kuu-
22369: 55 §. den kuukauden irtisanomisajoin tehdyistä talle-
22370: Lainan myöntää osuuspankki, säästöpankki, tuksista yleisölle kulloinkin maksaman .koron,.
22371: liikepankki, Postipankki tai Suomen Hypo- lisättynä 3,75 prosenttiyksiköllä, ja lainan saa-
22372: teekkiyhdistys. jan maksaman koron välistä erotusta. Suomen
22373: 464 Lak.al. n:o 210
22374:
22375:
22376: Rypoteekkiyhdistykselle maksettavaa korko- 62 §.
22377: hyvitystä laskettaessa käytetään talletuskorkona Milloin kunnalla on rakennuslaissa (3 70/58)
22378: maan kahden suurimman 1iikepankin kuuden tarkoitettu rakennustarkastaja, on hänen tai
22379: kuukauden irtisanomisajoin tehdyistä talletuk- hänen toimestaan suoritettava 61 §: ssä tankoi-
22380: sista yleisölle kulloinkin maksamaa korkoa. Lai- tetut tarkastukset.
22381: noitustoiminnasta aiheutuvien lisäkustannusten Rakennustarkastaia maalaiskunnassa on myös
22382: korvaamiseksi suoritetaan luottolaitokselle li- velvollinen muissa kuin 1 momentissa tarkoi-
22383: säksi korkohyvityksenä valtioneuvoston päät- tetuissa tapauksissa kunnan alueella avusta-
22384: tämä määrä, joka saa olla enintään 0,5 prosent- maan viranomaisia rakennusten arvioimisessa,
22385: tia lainojen määrästä. ta11kastamisessa tai muussa sellaisessa tehtä-
22386: vässä.
22387: 58 §. 63 §.
22388: Liikepanlcille, Postipankille ja Suomen Hypo- Rakennusluvan sekä sitä varten suoritetta-
22389: teekkiyhdistykselle myönnetty laina ja sen van piirustusten ja rakennuspaikan tarkastami-
22390: korko on maksettava valtiolle sitä mukaa sen osalta perittäväksi vahvistettua maksua
22391: kuin lainan saajain on suoritettava velkaansa lukuun ottamatta ei rakennuttajalta maalais-
22392: luottolaitokselle, minkä lisäksi heidän maksa- kunnassa peritä rakennuslain 136 §:ssä tarkoi-
22393: maosa ylimääräiset lyhennykset on viipymättä tettuja tai muita maksuja tässä laissa tarkoi-
22394: valtiolle suoritettava. tetun rakennustyön valvonnasta.
22395:
22396: 59 §.
22397: Maatilahallituksella on valta huolehtia maa- 8 luku.
22398: tilatalouden kehittämisrahaston lainoitukseen Myyntihinnan fa lainan periminen.
22399: käytettävissä olevien varojen ohjaamisesta s1ten,
22400: että korkotukilainojen erilaiset saantimahdolli- 64 §.
22401: suudet eri osissa maata sekä kehitysaluepoliit- Lisäalueen, yhteismetsäosuuden ja maatilan
22402: tiset näkökohdat tulevat huomioon otetuiksi. myyntihinnan maksuaika on enintään 25 vuotta.
22403: Edellä 24 §:n 2 momentissa tarkoitettujen
22404: 60 §. alueiden myyntihintojen samoin kuin oikeuk-
22405: Edellä 55 §:ssä tarkoitettujen luottolaitosten sien ja muiden osuuksien kuin yhteismetsä-
22406: -on valvottilva, että lainat käytetään niitä myön- osuuksien myyntihintojen maksuaika on enin-
22407: nettäessä määrättyyn tarkoitukseen ja muutoin- tään viisi vuotta.
22408: kin tämän lain ja sen nojalla annettujen sään- Se osa Jisäalueen, yhteismetsäosuuden tai
22409: nösten ja määräysten mukaisesti.
22410: maatilan myyntihinnasta, jota ei ole annettu
22411: Lainan myöntänyt luottolaitos on velvollinen säännönmukaisin maksuehdoin velaksi, on mak-
22412: antamaan maatilahalliituksen valtuuttamille hen- settava kauppakirja allekirjoitettaessa tai mää-
22413: kilöille sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeen sen räajassa, joka ei saa olla vilttä vuotta pitempi
22414: selvittämiseksi, onko lainan hakija ollut laissa kaupantekopäivästä lukien. Mikäli sanottua
22415: tarkoitetun luoton tarpeessa, samoin kuin ne myyntihinnan osaa ei makseta kauppakirjaa
22416: tiedot ja tarkastettavaksi ne asiakirjat, jotka allekirjoitettaessa, on siitä maksettava seitse-
22417: tarvitaan sen toteamiseksi, onko lainaehtoja män prosentin vuotuinen korko.
22418: sekä tätä lakia ja sen noj:alla annettuja mää-
22419: räyksiä muutoin noudatettu. Samassa tarkoituk- 65 §.
22420: sessa on mainituilla henkilöillä oikeus suorit- Maanosto- ja sisarosuuslainan takaisinmaksu-
22421: taa lainan saajien luona tarkastuksia. aika on enintään 25 vuotta, rakentamis- ja vesi-
22422: huoltolainan enintään 20 vuotta, perusparan-
22423: 61 §. nus-, tie- ja sähköistämislainan enintään 10
22424: Rakentamis- ja asuntolainojen käytön valvo- vuotta sekä irtaimistolainan enintään viisi
22425: miseksi ja maksamisen edellytysten toteami- vuotta.
22426: seksi on rakennuspaikalla suoritettava tarkas- Asuntolainan ja lisälainan laina-aika on enin-
22427: tuksia. Näistä tehtävistä huolehtii maalaiskun- tään 25 vuotta. Asuntolainan periminen aloi-
22428: nassa rakennuslautakunta sekä kaupungissa ja tetaan viimeistään yhdeksäntenä lainavuotena.
22429: kauppalassa maistraatti ja järjestysoikeus. Milloin lali.nan saajalle on myönnetty sekä
22430: Lak.al. n:o 210 465
22431:
22432: asuntolaina että lisälaina, peritään ne aina kuin mainitulla ensimmäisellä vyöhykkeellä yksi
22433: takaisin yhdeksännestä lainavuodesta alkaen. prosentti. Rakentamis-, perusparannus-, tie-,
22434: Lisälaina voidaan periä takaisin yhdellä ker- vesihuolto-, irtaimisto- sekä sähköistämislainan
22435: taa. vuotuinen korko on vastaavasti kolme, neljä
22436: Asuntolaina sekä lisälaina, jota ei peritä ja viisi prosenttia.
22437: takaisin yhdellä kertaa, on maksettava takaisin Rakennetun asuntotilan hankkimista varten
22438: viidennentoista lainavuoden loppuun mennessä, myönnetyn maanostolainan vuotuinen korko on
22439: jollei maataloustoimisto 2 § :n 1 momentissa kuitenkin 1 momentissa mainituilla vyöhyk-
22440: ja lisälainan osalta lisäksi 53 § :n 3 momentissa keillä kolme prosenttia. Asunto- ja lisälainan
22441: säädetyin hakijan taloudellista asema koskevin vuotuinen korko on koko maassa kolme pro-
22442: edellytyksin hakemuksesta ennen kymmenennen senttia.
22443: lainavuoden päättymistä myönnä takaisinmaksu- Korkotukilainana myönnetyn maanosto- ja
22444: aikaan pitennystä. Pitennystä voidaan myöntää sisarosuuslainan vuotuinen korko on 1 momen-
22445: koko jäljellä olevalle lainamäärälle tai osalle tissa mainituilla vyöhykkeillä neljä prosenttia
22446: siitä enintään niin, että laina tulee kokonaan ja muualla maassa viisi prosenttia. Muiden
22447: maksetuksi takaisin 2 momentissa tarkoitetun korkotukilainojen vuotuinen korko on koko
22448: laina-ajan kuluessa. maassa viisi prosenttia.
22449:
22450: 66 §.
22451: 69 §.
22452: Myyntihinta ja laina voidaan määrätä suori-
22453: Asuntolainan vuotuisen koron valtioneuvosto
22454: tettavaksi siten, että lvhennykset ovat alussa
22455: ·voi asumiskustannusten taso1ttamiseksi eri
22456: pienemmät ja suurenevat perimisajan kuluessa.
22457: aikoina valmistuneissa taloissa korottaa enin-
22458: tään vastaaviin tarkoituksiin annetuista ensi-
22459: 67 §. siiaisista kiinnityslainoista yleisesti perittävän
22460: Lisäalueen, yhteismetsäosuuden ja maatilan koron suuruiseksi.
22461: myyntihinnan vuotuinen korko on alueellisen Lisälaina on kahdeksan ensimmäistä laina-
22462: kehityksen edistämises,tä annetun lain ( / ) vuotta koroton, minkä jälkeen siitä peritään
22463: 4 §:n 1 momentissa tarkoitetulla ensimmäi- yhtä suuri korko kuin samaan aikaan myönne-
22464: sellä vyöhykkeellä yksi prosentti ja toisella tyistä asuntolainoista.
22465: vyöhyklreeUä kolme prosenttia sekä muualla
22466: Edellä 64 § :n 1 momentissa mainittujen nii-
22467: maassa viisi prosenttia tai, jos kysymys
22468: den myyntihintojen, joiden maksuaika on enin-
22469: on taloudellisilta edellytyksiltään heikohkosta
22470: maatilasta, muuallakin maassa kuin mainitulla tään 25 vuotta, ja 65 §:n 1 momentissa mai-
22471: ensimmäisellä vyöhykkeellä yksi prosentti. Ase- nittujen lainojen, irtaimistolainoja lukuun otta-
22472: matta, vuotuinen korko voidaan lailla korottaa
22473: tuksella säädetään ne perusteet, joiden nojalla
22474: enintään 1 momentissa sanotun suuruiseksi.
22475: ratkaistaan, onko maatila katsottava taloudelli-
22476: silta edellytvksiltään heikohkoksi.
22477: Edellä 24 §:n 2 momentissa tarkoitettujen 70 §.
22478: alueiden myyntihintojen samoin kuin oikeuk- Lisäalueen, yhteismetsäosuuden ja maatilan
22479: sien ja muiden osuuksien kuin yhteismetsä- myyntihinnan sekä 52 §:ssä mainittujen iLaino-
22480: osuuksien myyntihintojen vuotuinen korko on jen lyhetli!lysten ja korkojen tai molempien suo-
22481: koko maassa kahdeksan prosenttia. rittamisessa voidaan myöntää hakijaSJta itses-
22482: tään riippumattomista syistä aiheutuneiden vai-
22483: 68 §. keuksien lieventämiseksi lykkäystä enintään
22484: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista kaksi vuotta kerrallaan, kuitenkin yhteensä
22485: myönnetyn maanosto- ja sisarosuuslainan vuo- enintään kymmenen vuotta. Sellaisen saamisen
22486: tuinen korko on alueellisen kehityksen edistä- osalta, jonka maksuaika on enintään kymmenen
22487: misestä annetun lain. 4 § :n 1 momentissa vuotta, ei lykkäystä kuitenkaan saa myöntää
22488: tankoitetulla ensimmäisellä vyöhykkeellä yksi yhteensä enempää kuin viisi vuotta.
22489: prosentti ja toisella vyöhykkeellä kolme pro- Siltä ajalta, jolta on myönnetty lykkäystä
22490: senttia sekä muualla maassa viisi prosenttia koron suorittamisessa, ei peritä korkoa.
22491: tai, jos kysymys on taloudellisika ede1lytyksil- Milloin siihen katsotaan olevan syytä, voi-
22492: tään heikohkosta maatilasta, muuallakin maassa daan 1 momentissa tarkoitettu lykkäys myön-
22493: 59 173/75
22494: 466 Lak.al. n:o 210
22495:
22496: tää määrätyillä ehdoilla tai myönnetty lykkäys 9 luku.
22497: peruuttaa.
22498: Erityiset tukitoimenpiteet.
22499: Lykkäyksen myöntämisestä päättää kahden
22500: ensimmäisen vuoden osalta maataloustoimisto 74 §.
22501: ja muussa tapauksessa maatilahallitus. Maatila- Alueellisen kehityksen edistämisestä annetun
22502: hallitus päättää myös lykkäyksen peruuttami- lain 4 § :n 1 momentissa tarkoitetuilla kehitys-
22503: sesta. alueilla voidaan myöntää avustusta:
22504: 71 §. 1 ) sellaisen '%.sityisen tien, jonka tekemi-
22505: Lyhennysten ja koron kannosta, velalldsen seen ei voida myöntää avustusta yksityisisrtä
22506: oikeudesta ylimääräisten lyhennysten maksami- teistä annetun lain nojalla, samoin kuin sellai-
22507: seen ja velvollisuudesta suorittaa pääomamää- sen tien, jota vain kiinteistön omistajalla ~ai
22508: rältään vähäinen saaminen yhdellä kertaa tai haltijalla on oikeus käyttää, tekemiseen ja
22509: muutoin säännönmukaista lyhyemmässä ajassa 2) pellon salaojittamisrta varten.
22510: sekä maksujen suorittamisen rukamisajasta sää- Avustusten prosentuaalisista enimmäismää-
22511: detään asetuksella. ristä sekä niiden myöntämisedellytyksistä sää-
22512: Lisäalueen, yhteismetsäosuuden ja maatilan detään asetuksella.
22513: myyllltihinnan sekä maanosto-, sisarosuus- ja
22514: rakentamislainan lyhennysten periminen aloite- 75 §.
22515: taan heikossa taloudellisessa asemassa olevan Alueellisen kehityksen edistämisestä annetun
22516: henkilön osalta alueellisen kehityksen ediSitä- lain 4 §:n 1 momentissa ta])koitetu1la en-
22517: misestä annetun lain 4 §:n 1 momentissa simmäisellä vyöhykkeellä voidaan 53 §:ssä
22518: tarkoitetuilla kehitysalueilla 1 momentissa tar- mainittujen en~mmäismäärien si:jasta noudattaa
22519: koitettua ajankohtaa kahta vuotta ja muualla muiden lainojen kuin asuntolainojen ja lisälai-.
22520: maassa yhtä vuotta myöhemmin. nojen osalta 10 prosenttiyksikköä suurempia
22521: enimmäismääriä.
22522: 72 §. 76 §.
22523: Milloin maan tai luoton saaja luovuttaa toi- Maatilojen viljelyedellytysten parantamiseksi
22524: selle osaksi tai kokonaan tilan tai alueen, jota voidaan 75 §:ssä tarkoitetulla alueella myöntää
22525: rasittaa täs·sä laissa tarkoitettu valtion tai ta'kaisinmaksuajaltaan enintään 20 vuoden rai-
22526: luottolaitoksen saallllinen, voidaan sanottu saa- vauslainaa, sen mukaan kuin valtioneuvosto
22527: minen tai osa siitä määrätä heti korkoineen tarkemmin määrää.
22528: maksettavaksi, jollei saamisen säilyttämistä Raivauslainaa voidaan myöntää enintään
22529: 2 §:n 1 momentin säännökset huomioon ottaen 85 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
22530: voida pitää tarkoituksennn1kaisena. Maksetta- Lainan vuotuinen korko on kolme prosenttia.
22531: vaksi määrätystä pääoma<sta on suoritettava Lainasta on muutoin voimassa, mitä 7 ja 8
22532: omistusoikeuden siirtymisen ajankohdasta lu- luvussa on takaisinmaksuajaltaan enintään 20
22533: kien kahdeksan prosentin suuruinen vuotuinen vuoden lainasta säädetty.
22534: korko.
22535: 77 §.
22536: 73 §. Jollei sitä työtä, jota varten on myönnetty
22537: Kauppa- ja velkakirjoihin voidaan ottaa saa- 74 §:ssä tankoitettua avustusta, ole suoritettu
22538: misen irtisanomisen sekä kauppa- tai laina- asetuksella säädettävän määräajan kuluessa, on
22539: ehdoissa ehkä sovitun sakkokoron maksetta- maatilahallituksella valta velvoittaa avustuksen
22540: vaksi määrääOlisen uhalla noudatettavaksi saaja tai hänen oikeudenomistajansa suoritta
22541: ehtoja, jotka koskevat tilan tai alueen käyttä- maan avustus kokonaan tai osittain valtiolle
22542: mistä, saamisen perimisen turvaamista sekä lai- takaisin. Takaisin perittävä avustus saadaan
22543: nan käytitöä samoin kuin muita tarpeellisiksi riippumatta siitä, kuinka kauan on kulunut
22544: katsottuja ehtoja. ,takaisinperimispäätöksestä, ottaa siitä tilasta,
22545: Jos saaminen tai osa siitä irtisanotaan 1 mo- jonka hyväksi tehtävi:stä töistä on kysymys,
22546: mentin nojalla, on maksettavaksi määrätystä samalla etuoikeudella kuin kiinteistöstä mene-
22547: pääomasta suoritettava päätoksen antamisesta vistä julkisoikeudellisista suorituksista on saa-
22548: lukien 72 §:ssä säädetyn suuruinen korko. detty. Periminen saadaan toimittaa verojen
22549: Lak.al. n:o 210 467
22550:
22551: ulosotosta säädetyssä järjestyksessä. Maatilahal- 82 §.
22552: lituksen päätökseen ei saa hakea muutosta va- Mitä 48 ja 77 §:ssä on säädetty sanotuissa
22553: littam.alla. lainkohdissa tarkoitettujen saamisten etuoikeu-
22554: Oilrentta 74 §:ssä mainittuihin avustuksiin desta, ei aiheuta muutosta niiden oikeuteen,
22555: ei saa ulosmitata. joilla on ennen ltämän lain voimaantuloa vireille
22556: pannun hakemuksen nojalla vahvistettu kiinni-
22557: tys tai vuokraoikeuden rekisterörminen tahi sitä
22558: ennen :syntynyt maksamattoman kauppahinnan
22559: 10 luku. panttioikeus taikka muu kiinnnittämättä voi-
22560: Erinäisiä säännöksiä. massa oleva panttioikeus ki.in:teistöön.
22561:
22562: 78 §. 83 §.
22563: Valtio on vapaa suorittamasta kunnallis- ja Milloin tämän lain mukaan hankitulle otnai-
22564: kirkollisveroa tämän lain mukarul hankitun suude11e on saajan suoritettavalksi määrätty 1uo-
22565: tilan tai alueen tuloista siltä kalenterivuodelta, vuttajalle maksettua hintaa alempi hinta tai
22566: jona sanottu omaisuus on tullut maatilahalli- korvaus, jää erotus maatilatalouden kehittämis-
22567: tuksen hallintaan. rahaston tappidksi.
22568:
22569: 79 §. 84 §.
22570: Jos käyttösuunnitelmaa laadittaessa on sattu- Maataloustoiroistoille voidaan asetuksella
22571: nut laskuvirhe tai muu erehdys, joka tulee antaa ratkaisuvaltaa sellaisissa tämän lain mu-
22572: ilmi kauppakirjan allekirjoittamisen tai hinnan- kaisissa asioissa, joita ei nimenomaan ole sää-
22573: perimispäätöksen tekemisen jälkeen, on maa- detty muun viranomaisen toimivaltaan kuulu-
22574: tilahallituksella valta asianosaisia kuultuaan suo- viksi.
22575: rittaa oikaisu, jos siltä on :tehty hakemus vii- 85 §.
22576: den vuoden kuluessa kauppakirj,an ,allekirjoitta- Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja
22577: misesta tai hinnanperimispäätöksen tekemises- voidaan sen lisäksi, mitä niiden käyttämisestä
22578: tä. on edellä säädetty, käyttää:
22579: Jos 1 momentissa tarkoitettu laskuvirhe tai 1) maan ja muun omaisuuden hankki:mi-
22580: erehdys on vähäinen, voidaan S"e jättää oikai- seen;
22581: sematta. 2) hankitun omaisuuden hoitamiseen ja kun-
22582: Maatilahallituksen 1 ja 2 momentin nojalla nostamiseen;
22583: antamiin päätök!siin ei saa hakea muutosta. 3 ) lainoituksesta aiheutuviin muihin kuin
22584: 57 §:ssä tarkoitettuihin hoitomenoihin;
22585: 80 §. 4) edellä 74 §:ssä tarkoitettuihin avustuk-
22586: Henkilö, joka suorittaa tässä laissa tarkoi- siin; sekä
22587: tettuja tehtäviä, on niiden suorittamisesta vas- 5) maatilatalouden kehittämistoimintaa kos-
22588: tuussa niin kuin virkamies. kevien tucldrnusten ja selvitysten suorittami-
22589: seen.
22590: 81 §.
22591: Milloin valtio on tämän lain mukaista toi- 11 luku.
22592: mintaa koskevassa oikeudenkäynlllissä asianosai-
22593: sena tahi tällaiseen toimintaan liittyvässä lain- V älittäviä säännöksiä.
22594: huudatus- tai kiinnitysasiassa hakijana, ei tuo-
22595: marilla ole oikeutta saada toimituskirjoina 86 §.
22596: annettavista pöytäkirjanotteista eikä todistuk- Maan1käyttö- ja maanhankintalainsäädännön
22597: sista lunastusta valtiolta. Tämän lain täytän- sekä muun aikaisemman asutuslainsäädännön
22598: töönpanoa haitavien viranomaisten pyytämät nojalla hankittu omaisuus, jonka käytöstä ei
22599: otteet lainhuudatusasiain pöytäkirjasta sekä ennen tämän lain voimaantuloa ole määrätty
22600: todistukset, jotka koskevat kiinteistökiinnitys- taikka joka vapautuu sanotun lainsäädännön
22601: asiain pöytä,kirjaan tai ulosmitattujen kiinteistö- mukaisesta käyttötarkoituksesta, sekä muukin
22602: jen luetteloon tehtäviksi säädettyjä merkintöjä, maatilahallituksen hallinnassa tämän lain voi-
22603: on annettava niin ikään lunastuksetta. maan tullessa oleva omaisuus katsotaan hanki-
22604: 468 Lak.al. n:o 210
22605:
22606:
22607: tuksi tämän lain tarkoituksiin tai se käytetään 88 §.
22608: 23 § :$Sä säädetyllä ~tavalla, kuitenkin niin, että Asutuslainsäädännön kumoamiseen liittyvistä
22609: sellaisen omaisuuden käyttämisestä, mikä sijait- toimenpiteistä annetun lain ( 360/5 8 ) 7 a § :ssä
22610: see alueella, jolle on vahvistettu asemakaava, tarkoitettujen alueiden osalta noudatetaan tä-
22611: rakennuskaava tai rantakaava, päättää maa- ja män lain voimaantulon jälkeen edelleen, lukuun
22612: metsätalousministeriö. ottamatta 6 momenttia, sanotun pykälän sään-
22613: Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan nöksiä, kuitenkin niin, että pykälän 3 ja 4 mo-
22614: niin ikään valtion virkatalojen ja niistä muo- mentissa tarkoitetuissa tapauksissa maatilahalli-
22615: dostettujen pää- eli kantatilojen sekä viljelys- tus voi katsoa alueen tai osan siitä hankituksi
22616: ja asuntotilojen vuokralle antamisesta annetussa maatilalain tarkoituksiin.
22617: laissa (74/22) samoin kuin valtion virkataloi-
22618: hin kuuluvain vuokra-alueiden lunastamisesta 89 §.
22619: sekä virkatalojen käyttämisestä annetussa laissa Tilasta tai alueesta tehtyyn hallintasopimuk-
22620: ( 154/26) tarkoitettujen maatilahallituksen hal- seen, johon perustuvaa oikeutta ei ennen tämän
22621: linnassa olevien virkatalojen osalta. Milloin lain voimaantuloa ole menetetty, sekä asuk-
22622: maatilahallituksen hallinnassa oleva virkatalo kaan oikeuteen saada omakseen hallintasopi-
22623: tai sen osa on mainittujen lakien nojalla annet- muksen kohteena oleva tila tai alue, noudate-
22624: tu vuokralle, katsotaan vuokrasopimuksen voi- taan aikaisempia säännöksiä, kuitenkin niin,
22625: massaoloaika päättyneeksi tämän lain voimaan- ettei hallintasopimusaikaa saa pitentää ja että
22626: tuloa seuraavan maaliskuun 14 päivänä. Uusi tila tai alue voidaan heti myydä, vaikka hal-
22627: vuokrasopimus on kuitenkin tehtävä, jos vuok- lintasopimukseen sisältyviä velvoitteita ei olisi-
22628: ramies niin haluaa, siksi ajaksi, joka aikaisem- kaan täytetty.
22629: man vuokrasopimuksen mukaan vielä olisi ollut Milloin ennen tämän lain voimaantuloa on
22630: jäljellä. Uudessa vuokrasopimuksessa määrä- tehty maankäyttölain (353/58) 65 §:ssä tar-
22631: tään vuokramaksu rahana. koitettu päätös asukkaan ottamisesta tai lisä-
22632: alueen saaja on määrätty maankäyttölain 61 §:n
22633: Tämän lain voimaan tullessa muun viran-
22634: omaisen kuin maatilahallituksen hallinnassa ole- mukaisesti vahvistetussa käyttösuunnitelmassa,
22635: vaan virkataloon kuuluva maa jää edelleen on tila tai alue myytävä asukkaalle hallinta-
22636: sanotun viranomaisen hallintaan ja, mikäli se sopimusta tekemättä.
22637: tai osa siitä on annettu vuokralle, vuokrasuhde Milloin tila tai alue myydään 1 ja 2 momen-
22638: pysyy edelleen voimassa, niin kuin siitä on tin nojalla, ei sitä saa asettaa maankäyttölain
22639: säädetty tai sovittu. Milloin virkataloon kuu- 102 §:ssä tarkoitettujen ehtojen ja rajoitusten
22640: lunutta muun viranomaisen kuin metsähallituk- alaiseksi. Kauppakirjaan voidaan kuitenkin
22641: sen hallinnassa olevaa maata annetaan vuok- ottaa myyntihinnan maksettavaksi määräämisen
22642: ralle yleishyödyllisiin tarkoituksiin, maaraa uhalla ehtoja, jotka koskevat saamisen perimi-
22643: vuokramaksun ja muut vuokraehdot se minis- sen turvaamisita, samoin k.u1n muita tarpeelli-
22644: teriö, joka tai jonka alainen viranomainen hal- siksi katsottuja ehtoja.
22645: litsee vuokralle annettavaa maata.
22646: 90 §.
22647: Tämän lain tullessa voimaan muuttuu 2 mo-
22648: Henkilölle, joka hallitsee tilaa tai aluetta
22649: mentissa mainituissa laeissa tarkoitettuihin vir-
22650: maankäyttölain mukaisen hallintasopimuksen
22651: kataloihin kuuluva maa perintöluontoiseksi.
22652: perusteella, saadaan, sen mukaan kuin asetuk-
22653: sella tarkemmin säädetään, myöntää lainaa
22654: 87 §. aikaisempien säännösten mukaan. Niin ikään
22655: Milloin yhteislaitumista annetussa laissa voidaan tilan tai alueen omistajalle myöntää
22656: (355/58) tarkoitetusta yhteislaitumesta tehdyn lainaa aikaisempien säännösten mukaan tilan
22657: vuokrasopimuksen voimassaoloaika jarkuu tä- tai alueen kuntocupanoa tarkoittavien sellaisten
22658: män lain voimaantulon jl:llkeen, noudatetaan töiden suorittamista varten, jotka uutistilan pe-
22659: laitumen osalta aikaisempia säännöksiä. rustamispalkkion perusteena olevassa suunnitel-
22660: Laidunalueen, joka on vapautunut 1 momen- massa on edellytetty tehtäväksi.
22661: tissa mainitun lain mukaisesta käyttötarkoituk-
22662: sesta, tai osan siitä voi maatilahallitus antaa 91 §.
22663: toistaiseksi yhdelle tai useammalle henkilölle Valtion toimesta tehtävien töiden, uutistilan
22664: vuokralle laitumena käytettäväksi. perustamispalkkion, verovapauden, maksuhel-
22665: Lak.al. n:o 210 469
22666:
22667: potusten sekä muiden maanhankintalainsäädän- alue, joka on tämän lain voimaan tullessa pant-
22668: nön ja maankäyttölain ja siihen liittyvien lakien tina valtion kauppa.. tai myyntihintasaamisen ja
22669: mukaisten etujen osalta noudatetaan aikaisem- sen koron maksamisesta siihen saakka, kunnes
22670: pia säännöksiä. saaminen on loppuun suoritettu, on edelleenkin
22671: Mil'loin muualla lainsäädännössä on säädetty sanotuin tavoin panttina mainitun saamisen
22672: sovellettavaksi maankäyttölain ja siihen liitty- maksamisesta.
22673: vien lakien säännöksiä, on niitä edelleenkin Sellaisen 1 momentissa tarkoitetun lainsää·
22674: sovellettava, s1käli .kuin on kysymys sanottujen dännön mukaisen kauppa- ja myyntihintasaami~
22675: lakien mukaisten etujen antamisesta. sen korkoineen maksamisesta, joka on syntynyt
22676: tämän lain voimaantulon jälkeen tai jonka
22677: 92 §. panttioikeudesta ei ole tehty ennen sanottua
22678: Maankäyttö- ja maanhafllkintalainsäädännön, ajankohtaa ilmoitusta asianomaiselle tuomariHe,
22679: muun aikaisemman asutuslainsäädännön, virka- on tila tai alue panttina aikaisempien säännös-
22680: talo- ja jätleenrakennuslainsäädännön, maatalou- ten mukaisesti.
22681: den perusluotosta annetun lain ( 156/65) sekä Edellä 1 momentissa tarkoitetun lainsäädän-
22682: salaojituslain (132/67) nojalla ennen tämän nön mukaisten yhteismetsäosuuksien ja muiden
22683: lain vo1maantuloa syntyneen valtion, kunnan osuuksien hintojen samoin kuin kustannus-
22684: sekä luottolaitoksen saamisen takaisinmaksu- osuuksien sekä mainittujen saamisten korkojen
22685: ajan ja koron osalta noudatetaan aikaisempia maksamisesta on asianomainen tila tai alue
22686: säännöksiä ja sopimuksen ehtoja. panttina siten kuin 1 ja 2 momentissa on sää-
22687: Aibisempia säännö..~siä noudatetaan niin detty.
22688: ikään niiden asioiden osalta, jotka liittyvät 1 97 §.
22689: momentissa tarkoitettujen lakien toimeen- Milloin ti:la tai alue on 96 §: n 2 momen-
22690: panaan ja joista ei tässä luvussa ole toisin sää- tissa säädetyin tavoin panttina, tulee maata-
22691: detty. lousto1miston lähettää asianomaiselJe tuomarille
22692: 93 §. ilmoitus panttio1keutta kosikevan merkinnän
22693: Tämän lain voimaantulon jälkeen syntyneen tekemistä varten kiinnitysasiain pöy.täkinjaan.
22694: maankäyttölainsäädännön mukaisen saamisen Kun saaminen on täysin maksettu, tulee maa-
22695: takaisinmaksuajan ja koron kohdalta noudate- taloustoimiston lähettää ilmoitus asianomaiselle
22696: taan, mitä 92 §:ssä on säädetty. tuomar~He tilan tai alueen vapautumista pantti-
22697: vastuusta kosikevan merkinnän tekemistä var-
22698: 94 §. ten kiinnitysrekisteriin.
22699: Tämän lain tullessa voimaan lakikaavat maan-
22700: käyttölain 102 §:ssä ,tankoitetut ehdot ja rajoi- 98 §.
22701: tukset. Sinä aikana, dolloin valtion kauppahinta- Mitä 60-63 §:ssä on säädetty, sovelletaan
22702: saamista on maksamatta, voidaan pääomahak- myös sellaisen ra!kentamisen osalta, jota on
22703: kuusta saatuja varoja käyttää, sen mukaan kuin tuettu maankäyttölain nojalla.
22704: asetuksella tarkemmin säädetään, vahion
22705: myyntihintasaamisen maksamiseen. 99 §.
22706: Jos maankäyttö- tai maanhankintalainsäädän-
22707: 95 §. nön mukaisessa katselmuSJtoimituksessa on sat-
22708: Milloin tila tai alue, jota rasittaa maan- tunut laskuvirhe tai erehdys, noudatetaan vir-
22709: käyttö- tai maanhankintalainsäädännön, muun heen tai erehdyksen oikaisemisen osalta, rojtä
22710: aikaisemman asutuslainsäädännön taikka virka- 45 ja 79 §:ssä on säädetty.
22711: talO- tahi jälleenrakennuslainsäädännön mukai-
22712: nen valtion, kunnan tai luottolaitoksen saami- 100 §.
22713: nen, osaksi tai kokonaan luovutetaan toiselle, Korkeimmassa oikeudessa, korkcimmassa hal-
22714: voidaan saaminen tai osa siitä määrätä heti linto-oikeudessa ja maaoikeudessa tämän lain
22715: takaisin maksettavaksi. voimaan tullessa vireilllä olevat asiat käsitellään
22716: aikaisempien säännösten mukaan sekä sanotun
22717: 96 §. ajankohdan jälkeen vireille tulevat asiat niiden
22718: Maankäyttölainsäädännön ja muun aikaisem- säännösten mukaan, joita on tuhlut noudattaa
22719: man asutuslainsäädännön nojaHa myyty tila tai siinä asteessa, jossa asia on ensiksi käsiteLty.
22720: 470 Lak.al. n:o 210
22721:
22722:
22723: 101 §. tämisestä 23 päivänä huhtikuuta 1926 annetun
22724: Valtion maan käyttämisestä ja maan pakko- lain (154/26),
22725: lunastamisesta maankäyttölain tarlroituiksiin 3) lisämaan antamisesta Kuusamon kunnassa
22726: annetun lain (359/58) mukainen :katselmustoi- oleville pienille taloille sekä samassa kunnassa
22727: mitus, jota maankäyttötoimikunta tämän lain olevien viljelys- ja asuntoalueiden muodostami-
22728: tullessa voimaan ei ole saattanut loppuun, kat- sesta itsenäisiksi tiloiksi 22 päivänä toukokuuta
22729: sotaan sanottuna ajanikohtana rauenneeksi. Maa- 1931 annetun lain (173/31),
22730: tilahallitus voi lisäksi maanomistajan suostu- 4) lisämaan antamisesta Kemijärven ja Sal-
22731: muksella määrätä rauenneeksi toimituksen, joka lan kunnissa sekä Kuusamon kunnan ·Liikasen
22732: tämän lain voimaan tullessa ei ole lainvoimai- kylässä oleville liian pienille tiloille 14 päivänä
22733: nen. huhtikuuta 1944 annetun lain ( 257/44),
22734: Maankäyttö- tai muun aikaisemman asutus- 5) 20 päivänä heinäkuuta 1945 annetun
22735: lainsäädännön mukaan maankäyttötoimikunnalle Kuusamon ja Sallan kuntien maanhankintalain
22736: kuuluvan tehtävän suorittaa tämän lain voi- (751/45),
22737: maan tulon jälkeen suunnittelutoimikunta. 6) siirtoväen pika-asutuslain ja maanhan-
22738: Asutuslautakunnan tai maatalouslautakunnan kintalain mukaisesti poisotettavien puiden sekä
22739: maankäyttölain 26 §:n nojalla maankäyttötoi- siirrettävien rakennusten otto- ja siirtoaikojen
22740: m~kuntaan valitsemat henkilöt toimivat tämän pitentämisestä 14 päivänä maaliskuuta 1947
22741: lain voimaan tultua suunnittelutoimikunnan annetun lain (198/47),
22742: jäseninä siihen saakka, kunnes kunnallisval- 7) täydentävistä säännöksistä maanhankinta-
22743: tuusto on 9 § :n mukaisesti valinnut heidän lakiin perustettaessa asuntotontteja ja asunto-
22744: sijaansa uudet jäsenet ja näi,lle varamiehet. tiloja kaupunkeihin ja kauppaJoihin 6 päivänä
22745: Vaali on toimitettava kolmen kuukauden ku- elokuuta 1948 annetun lain ( 601/48),
22746: luessa lain voimaantulosta. Edellä tarkoitetut 8) eräiden maanhankintalain nojalla annet-
22747: uudet jäsenet ja heidän varamiehensä on valit- tujen lainvoiman saaneiden päätösten purkami-
22748: tava siksi ajaksi, mikä valtuutettujen toimikau- sen rajoittamisesta 18 päivänä joulukuuta 1953
22749: desta on jäljellä. annetun lain ( 517/53),
22750: 9) Pohjois-Suomen hävitetyn alueen maaseu-
22751: dun jälleenrakentamiseen myönnettyjen lainojen
22752: 102 §. takaisin perimisestä eräissä tapauksissa 1 päi-
22753: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja vänä huhtikuuta 1955 annetun lain (159/55),
22754: voidaan käyttää sellaisiin maankäyttö- ja maan-
22755: hankintalainsäädännön toimeenpanoon liittyviin 10) asutusrahaston varoilla ostetun maan
22756: tarkoituksiin, joihin niitä on käytetty ennen käyttämisestä· eräissä tapauksissa 20 päivänä
22757: tämän lain voimaantuloa. toukokuuta 1955 annetun lain (274/55),
22758: 11) Porkkalan alueen maataloudellisen jäl-
22759: leenrakentamistyön tukemisesta valtion varoilla
22760: 103 §. 4 päivänä tammikuuta 1957 annetun lain
22761: Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- ( 4/57),
22762: töönpanosta annetaan asetuksella. 12) maanhankintalain mukaan perustettujen
22763: tilojen myymisestä eräissä tapauksissa 1 päi-
22764: vänä heinäkuuta 1957 annetun lain (256/57),
22765: 104 §. 13) 16 päivänä elokuuta 1958 annetun maan-
22766: Tämä laki tulee voimaan päivänä käyttölain (353/58),
22767: kuuta 19 ja se kumoaa tässä luvussa sääde- 14) maankäyttölainoista 16 päivänä elokuuta
22768: tyin poikkeuksin seuraavat lait niihin tehtyine 1958 annetun lain (354/58),
22769: muutoksineen: 15) yhteislaitumista 16 päivänä elokuuta
22770: 1) valtion virkatalojen ja niistä muodostet- 1958 annetun lain (355/58),
22771: tujen pää- eli kantatilojen sekä viljelys- ja 16) asutusyhteismetsistä 16 päivänä elokuuta
22772: asuntotilojen vuokralle antamisesta 30 päivänä 1958 annetun lain (356/58),
22773: maaliskuuta 1922 annetun lain (74/22), 17) asutuslainsäädännön kumoamiseen liitty-
22774: 2) valtion virkataloihin kuuluvain vuokra- vistä toimenpiteistä 16 päivänä elokuuta 1958
22775: alueiden lunastamisesta sekä virkatalojen käyt- annetun lain (360/58),
22776: Lak.al. n:o 210 471
22777:
22778: 18) maankäyttölain nojalla tuetun rakenta- 19) maatalouden perusluotosta 12 päivänä
22779: misen valvonnasta 30 päivänä joulukuuta 1960 maaliskuuta 1965 annetun lain (156/65) ja
22780: annetun lain ( 512/60), 20) 17 päivänä maaliskuuta 1967 annetun
22781: salaojituslain ( 13 2/6 7 ) .
22782:
22783:
22784: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
22785:
22786: Taisto Tähkämaa. Esko Härkönen.
22787: Einari Nieminen. Pekka Vilmi.
22788: 472
22789:
22790: Lak.al. n:o 211.
22791:
22792:
22793:
22794:
22795: Vainio ym.: Ehdotus salaojituslaikst.
22796:
22797:
22798: E d u s kun n a 11 e.
22799:
22800: Ensimmäisen salaojituslain ( 413/49) tullessa käy jo koneellisesti. Lisäksi vmta1s11n mamlta
22801: voimaan 1 päivänä tammikuuta 1950 oli maas- että kotimaiset tiiliputket ovat nykyisellään
22802: samme suunnitelman mukaisesti putkisalaojilla erittäin korkealaatuisia ja kustannuksiltaan kes-
22803: ojitettua aluetta 84 000 hehtaaria ja tämä määrä kitasoisia. Maanviljelijät yleensä tuntevat sala-
22804: kohosi niinä viitenä vuonna, jotka laki oli voi- ojituksen välttämättömyyden ja voitaneen kat-
22805: massa 44 OOO:lla hehtaarilla. 1955 annetun toi- soa, että lähivuosien aikana päästäisiin 100 000
22806: sen salaojituslain voimassaoloaikana, jota oli hehtaarin suuruisiin vuosittaisiin salaojitettaviin
22807: jatkettu vuoden 1960 loppuun, on putkisala- alueisiin, jos vain saataisiin edullista pääomaa
22808: ojituksen määrä kohonnut 27 4 000 hehtaariin, käyttöön. Valtion jatkuva lisääntyvä tuki on
22809: joka on noin 10 % nykyisestä peltopinta-alasta. kuitenkin väl!ttämätön 100 000 hehtaarin pää-
22810: Tuona 13 vuoden salaojitusaikakaUitena noin määrään pääsemiseksi. Todettakoon lisäksi, että
22811: 55 % salaojitettiin valtion avustusta käyttäen. salaojituslainoja ja -avustuksia myönnettiin val-
22812: Lainojen ja palkkioiden yhteismäärä oli tuona tion varoista juuri silloin kun suurimmat ja va-
22813: aikana 26,6 milj. nykymarkkaa. rakkaimmat viljelijät salaojittivat. Nyt kun
22814: Maataloustöiden koneistaminen on erittäin vauraiden viljelijöiden pellot ovat salaojassa ja
22815: voimakkaasti kehittynyt ja kehitys jatkuu yhä tulisi pienviljelijöiden vuoro, olisi erittäin köh-
22816: edelleen. Uusien tehokkaiden peltoviljelysko- tuullista, että lainoja ja avustuksia voitaisiin
22817: neiden käyttö kuitenkin edellyttää jokaisessa nytkin myöntää samoilla ehdoilla kuin aikai-
22818: tapauksessa peltokuvioiden saattamista mahdol- semminkin.
22819: lisimman edukkaaseen muotoon koneita käytet- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22820: täessä ja tietenkin salaojituksen tärkeyttä. Li-
22821: säksi nykyiset salaojatyöt on koneistettu niin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22822: pitkälle, että tiiliputkien levityskin salaojaan lakiehdotuksen:
22823:
22824:
22825:
22826:
22827: Salaoj ituslaki.
22828: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
22829: tyllä tavalla, säädetään:
22830: 1 §. 2 §.
22831: Salaojitustoiminnan edistämistä varten ote- Edellä 1 §: ssä tarkoitettu salaojituslaina pe-
22832: taan vuosina 1975-1980 valtion tulo- ja me- dtään takaisin viitenätoista vuotuiseränä. Mak-
22833: noarvioon siirtomäärärahoina yhteensä vähin- samattomalle pääomalle suoritetaan kolmen pro-
22834: tään 15 000 000 markkaa. sentin vuotuinen korko.
22835: Määrärahoista myöntää maatilahallitus lai- Salaojituslainan takaisinmaksun alkamisajasta,
22836: noja ja palkkioita asetuksella vahvistettavien lyhennysten ja koron kannasta sekä lainan yli-
22837: perusteiden mukaan, enintään 60 sadalta maa- määräisestä lyhentämisestä säädetään asetuk-
22838: tilahallituksen hyväksymän kustannusarvion sella.
22839: määrästä.
22840: Lak.al. n:o 211 473
22841:
22842: 3 §. tilahallitus ilmoituksen asianomaiselle tuomio-
22843: Salaojituspalkkiot, joita 1 §:ssä tarkoitetaan, kunnan tuomarille tai kiinteistötuomarille.
22844: ovat vapaat verosta. Oikeutta näihin palkkioi- Kun laina on takaisin maksettu, lähettäköön
22845: hin älköön ulosmitattako. valtiokonttori siitä ilmoituksen asianomaiselle
22846: tuomiokunnan tuomarille tai kiinteistötuoma-
22847: 4 §. rille tilan vapautumista panttivastuuslta koske-
22848: Tila, jonka viljelyksen salaojittamista varten van merkinnän tekemistä varten kiinnitysasiain
22849: on myönnetty laina tämän lain nojalla, on lai- pöytäkirjaan.
22850: nan ja sen koron maksamisesta panttina, ja saa- Salaojituslainan ja sen koron periminen saa-
22851: daan sanottu laina korkoineen ottaa tilasta riip- daan toimittaa siinä järjestyksessä kuin verojen
22852: pumatta siitä, kuinka kauan ne ovat olleet mak- ulosotosta on säädetty.
22853: samatta, samalla etuoikeudella kuin julkisoikeu-
22854: dellisista suorituksista on säädetty. Tätä pantti- 5 §.
22855: oikeutta koskevan merkinnän tekemistä varten Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
22856: kiinnitysasiain pöytäkirjaan lähettäköön maa- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
22857: sella.
22858:
22859:
22860: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1975.
22861:
22862: Mikko Vainio. Veikko Vennamo.
22863: Pekka Vennamo. Rainer Lemström.
22864:
22865:
22866:
22867:
22868: 60 173/75
22869: 474
22870:
22871: Lak.al. n:o 212.
22872:
22873:
22874:
22875: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi pellon käytön rajoittamisesta
22876: annetun lain muuttamisesta.
22877:
22878:
22879: E d u s k u n n a 11 e.
22880:
22881: Maamme hallitusten toimenpiteet ovat olleet kanta jc>htaa monien ennen muuta iäkkäiden
22882: viime vuosina maatalousväestön elinehtojen viljelijöiden perheet kaaostilaan. Ei mistään ei-
22883: vastaisia. Selvimmäksi tunnukseksi on noussut kä millään tavoin voida saada rappeutuneista
22884: juuri peltopaketin järjestelmä. Säädettäessä nyt pelloista paketointia vastaavaa korvausta. Seu-
22885: ko. olevaa lakia eduskunnassa SMP:n taholta rauksena on pakon edessä tilan myynti ja lähtö
22886: todettiin tällaisen laimsäädännön merkitsevän siitä ympäristöstä, jossa asianomaiset ovat elä-
22887: talonpojan tappolinjan toteuttamista. Näin on mäntyönsä tehneet. Hallituksen kannasta on
22888: ollutkin, sillä laki on tappanut henkisesti tu- siis kypsymässä joutsenlaulu tuhansille viljelijä-
22889: hansia perhe- ja pienviljelijöitä. Se on ollut perheille ja heidän omistusoikeudeHeen. Halli-
22890: maastamuuton ja maaseudun autioittamisen tuk·sen kanta on palvelus keskittyvä1le suur-
22891: peruslähtökohta. Vakavaa on se, että tämä maanomistukselle, valtiolle ja suuryhtiöille. Tä-
22892: kaikki on tapahtunut poliittisessa kiihkomieli- mänkin hallituksen kannan rivien välissä juhlii
22893: syydessä tavoitteena koko terveen maauskoisen hiipivä sosialisointi riemuvoittoaan. SMP ei
22894: maatalousväestömme epätoivoiseen tilaan saat- voi hyväksyä hallituksen petokseen pohjautu-
22895: taminen ja tätä kautta pyrkiminen pakkososia- vaa lainsäädäntöä po. asiassa. Hallituksen on
22896: listisen yhteiskuntajärjestyksen perusteiden luo- luovuttava kiristysottdstaan. Ei ole oikein, et-
22897: miseen. Onhan kumoamaton tosiasia se, että tä ensinnä viekoitellaan vapaat talonpojat käyt-
22898: jokainen talonpo~ka yrittävänä pienomistajana tämään säädettyä bkia hyväkseen silloin, kun
22899: on pakkososialistisen järjestelmän rakentajien heillä on edessä yhä vaikeutuva tilanne niin-
22900: kaskessa se tervaskanto, joka on keinolla millä kuin oli v. 1969 ja sen jälkeen, tilanne, jonka
22901: hyvänsä kiskottava juurineen irti maasta. Tässä saivat aikaan maan hallitukset käyttäessään ta-
22902: työssä ei ole tunnettu minkäänlaista vastuuta lonpoikaa ja hänen työtään poliittisena keppi-
22903: siitä, saako Suomen kansa leipää ja voita. hevosena. Hallituksen ihannoimasta peltopaket-
22904: Kiihkomielestä sokeana on tuhottu peruselin- tilaista onkin nyt muodostunut maamme talon-
22905: tarviketuotantomme alkujuuria. Tässä työssä poikaisväestön lopullinen hirsipuu.
22906: ovat kunnostautuneet keskustapuolueen maata- SMP:n on pakko jälleen puuttua asiaan. Em-
22907: lousministerit tehokkaina tuhoamislakien suun- me voi hyväksyä hallituksen armotonta li:njaa.
22908: nittelijoina ja esittelijöinä. Hallituksen kantaan on eduskunnan tehtävä
22909: Kansainväliset nälän tosiasiat ovat saaneet korjaukset, joilla turvataan vanhojen ja sairai-
22910: nyt Sol1Sa-Virolaisen hallituksenkin toisiin aja- den kdhdalla sopimusten jatkamismahdollisuus
22911: tuksiin. Oma merkityksensä on lähestyvillä en- silloin, jos he eivät löydä muuta keinoa, millä
22912: nenaikaisiUa eduskuntavaaleill:a; jälkiä on pei- saavat toimeentulonsa turvatuksi.
22913: teltävä. Mutta miten se tapahtuu, on eri asia. On todettava, että ellei eduskunta halua
22914: Eduskunnalle annettu lain muutosehdotus saa muuttaa hallituksen läpiajaman lain sisältöä,
22915: aikaan entistäkin pahempaa tuhoa. Hallitus ovat tuhannet maamme perhe- ja pienviljelijät
22916: ajoi eduskunnassa läpi ponnen, että 1 päivän kulkemassa tuhoaan ja omistusoikeutensa me-
22917: toukokuuta 1975 jälkeen ei sopimuksia enää nettämistä kohti.
22918: uusita. Tämä merkitsee sen ennustuksen toteu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
22919: tumista, josta SMP on varoittanut, nimittäin nioittavasti,
22920: että peltonsa paketoineet jätetään eräänä kau-
22921: niina päivänä yksin kuin nalli kalliolle. Täl- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22922: laiserosi päiväksi Sorsa-Virolaisen hallitus esit- lakiehdotuksen:
22923: tää tulevan vuoden vapun päivää. Hallituksen
22924: Lak.al. n:o 212 475
22925:
22926:
22927: Laki
22928: pellon käytön rajoittamisesta annetun lain muuttamisesta.
22929: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan pellon käytön rajoittamisesta 11 päivänä huh-
22930: tikuuta 1969 annetun lain (216/69) 14 b §, ja lisätään lakiin uusi 2 a § seuraavasti:
22931: 2 a §.
22932: Sellaisia pellonvarauSISopimuksia, joiden osal- louslautakunnalle tai maataloustoimistolle il-
22933: ta sopimuskausi ail:kaisi 1 päivänä toukokuuta moittaman kalenterikuukauden 1 päivästä lu-
22934: 1975 tai sen jälkeen, voidaan tehdä sanotun kien. Sopimuksen purkautuessa ei sovelleta,
22935: ajankohdan jälkeen vain erittäin painavista mitä 11 §:ssä on sopimuksen ehtojen noudat-
22936: syistä. tamatta jättämisestä säädetty. Milloin viljelijä,
22937: Jos peRonvaraussopimus on ollut voimassa joka on 7 § :n mukaisesti metsittänyt osan maa-
22938: tämän lain voimaantullesrsa, on sopimus kui- tilan pelloista, haluaa luopua pellonvaraus-
22939: tenkin jatkuvasti uudistettava lain mukaan niin sopimuksesta siltä osin kuin se kohdistuu maa-
22940: kauan kuin sopimuksen tekijä sitä haluaa. tilan muuhun peltoon, voidaa;n sopimus purkaa
22941: ja sen sijaan tehdä viljelijän kanssa uusi so-
22942: 14 b §. pimus, jonka mukaan pellonvarauskorvausta
22943: Poiketen siitä, mitä tässä laissa on säädetty, maksetaan viljelijälle metsitetyn pellon osalta
22944: voi viljelijä ennen sopimuskauden loppua luo- enintään viidentoista vuoden ajan 5 §:ssä tar-
22945: pua pellonvaraussopimuksesta. Sopimuksen kat- koitetun ensimmäisen sopimuskauden alusta
22946: sotaan tällöin puvkautuneen viljelijän maata- lukien.
22947:
22948:
22949: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
22950:
22951: Veikko Vennamo. Pekka Vennamo.
22952: Rainer Lemström. Mikko Vainio.
22953: J. Juhani Kortesalmi.
22954: 476
22955:
22956: Lak.al. n:o 213.
22957:
22958:
22959:
22960:
22961: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kansan pelastamiseksi maito-
22962: pulasta.
22963:
22964:
22965: E d u s k u n n a 11 e.
22966:
22967: Nälkä ei ole leikin asia. Maailmassa on jo vain kasvavalla ja kansaa köyhdyttävällä ulko-
22968: laajoilla alueilla nälänhätä. Nälkä hiipii myös maisten elintarvikkeiden tuonnilla.
22969: Suomeen, jollei lopulta luovuta perhe- ja pien- SMP pitää välttämättömänä ja kiireellisenä,
22970: viljelmiä tuhoavasta virhesuuntauksesta. että Suomen kansa pelastetaan maitopulasta ja
22971: Karjatalous on maassamme luontainen elin- muiden kotimaisten elintarvikkeiden pulasta.
22972: keino. Se on myös luonnonolosuhteiden perus- Nämä ovat myös saastevapaita elintarvikkeita.
22973: teella kansainvälisesti kilpailukykyinen. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
22974: Kuitenkin on maassamme karjataloutta ja taen,
22975: erityisesti maidontuotantoa jatkuvasti syrjitty.
22976: Uhkaava maitopula on jo tosiasia, vaikka maam- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22977: me valtaa pitävät yrittävätkin sitä peitellä aina lakiehdotuksen:
22978:
22979:
22980: Laki
22981: kansan pelastamiseksi maitopulasta.
22982: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22983:
22984: 1 §. 3 §.
22985: Maidon tuottajahinta on heti korotettava vä- Jotta elintarvikkeiden kuluttajahintoja ei tar-
22986: hintään 1,5 markkaan litralta. Vastaavasti on vitsisi alentaa valtion verovaroilla, on ryhdyt-
22987: korjattava kananmunien ja lihan sekä muiden tävä kiireellisiin toimenpiteisiin maatalouden
22988: karjatalouden tuotantoon liittyvien elintarvik- tuotantokustannusten alentamiseksi poistamalla
22989: keiden tuottajahintaa. kaikki tarpeettomat rasitukset ja valtion tulot.
22990: Erityisesti on huolehdittava, että peruselintar-
22991: 2 §. vikkeita voidaan tuottaa taloudellisesti.
22992: Edellä 1 §:ssä tarkoitetun tuottajahintojen
22993: korjaamisen maamme kotimaisen elintarvike- 4 §.
22994: huollon turvaamiseksi tulee tapahtua kuluttaja- Tarkemmat määräykset tämän lain toimeen-
22995: hintoja nostamatta. Tämän toteuttamiseksi on panosta annetaan asetuksella.
22996: elintarvikkeilta poistettava kaikki liikevaihto-
22997: verot ja muut verot sekä maksut.
22998:
22999:
23000: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1975.
23001:
23002: Veikko Vennamo. Pekka Vennamo.
23003: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
23004: Mikko Vainio.
23005: 477
23006:
23007: Lak.al. n:o 214.
23008:
23009:
23010:
23011:
23012: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi eräistä poikkeuksista maata-
23013: loustulosta annettuun lakiin annetun lain muuttamisesta.
23014:
23015:
23016: E d u s kun n a 11 e.
23017:
23018: Laki eräistä poikkeuksista maataloustulosta asialla. Kun Sorsa-Virolaisen hallituksen ja
23019: annettuun lakiin tarkoittaa sitä, että maatalous- MTK:n välinen sopimus 15. 3. 1974 sortaa
23020: tulolain määräämän tuloturvan tilalle astuu val- selvästi pienviljelijöitä ja perheviljelmiä erityi-
23021: tioneuvoston ja maataloustuottajien keskusjär- sesti hintapoliittisessa tuessa eli toteuttaa pe-
23022: jestön välillä maaliskuun 15 päivänä 1974 rustilasuunnitelmaa ja talonpojan tappolinjaa,
23023: tehty sopimus. niin on välttämätöntä, että edes tässä suhteessa
23024: MTK:n ja Sorsa-Virolaisen hallituksen so- saadaan korjaus aikaan. Ainakin hintapoliittis-
23025: pimus on perhe- ja pienviljelmille epäedullinen. ta tukea, joka on pienviljelmille ja perheviljel-
23026: Ennen kuin ollaan syksyssä, perhe- ja pienviljel- mille erittäin tärkeä, ei saa heikentää. Sen tu-
23027: mät ovat entistä syvemmässä kuopassa, niin lee säilyä reaalisesti vähintään entisen suurui-
23028: kuin koko Suomen kansa. Sorsa-Virolaisen sena ja vähintään entisenlaisessa suhteessa mui-
23029: hallituksen talouspolitiikan jäljet ovat kansalai- hin maataloustulon korvauksiin.
23030: sille erittäin raskaat. Kun lisäksi suuret puolueet ovat jatkuvasti
23031: Nykyisessä tilanteessa ei kuitenkaan SMP:llä ilmoittaneet, että ne haluavat vahvistaa edus·
23032: ole riittävää voimaa eduskunnassa, jotta kansaa kunnan asemaa, niin ei ole olemassa esteitä
23033: köyhdyttävälle, mutta valtiota ja suuryhtiöitä SMP:n esittämälle muutokselle perhe- ja pien-
23034: rikastuttavalle kollektivismin talouspolitiikalle vilieimien hyväksi.
23035: saataisiin jyrkkä muutos. Siksi on yritettävä Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
23036: tämän lain yhteydessä saada korjausta vain kunnioittaen,
23037: niissä puitteissa, jotka ovat mahdollisia.
23038: SKDL, keskustapuolue ja sosialidemokraatit että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23039: ovat aina väittäneet olevansa pienviljelijän lakiehdotuksen:
23040:
23041:
23042: Laki
23043: eräistä poikkeuksista maataloustulosta annettuun lakiin annetun lain muuttamisesta.
23044: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräistä po!kkeuksista maataloustulosta 29
23045: päivänä maaliskuuta 1974 annettuun lakiin annetun lain (271/74) 1-3 momentti näin kuu-
23046: luvaksi:
23047:
23048: Poiketen siitä, mitä maataloustulosta 9 päi- kuitenkin niin, että maatalouden hintapoliittista
23049: vänä helmikuuta 1973 annetun lain ( 106/73) tukea korotetaan vähintään tapahtunutta kus-
23050: 4 ja 6 §:ssä on säädetty, määrää valtioneuvosto tannustason muutosta vastaavasti.
23051: maa- ja metsätalousministeriön esityksestä edel- Maatalouden kustannustason noustessa tulee
23052: lä mainitun lain 1 §:ssä tarkoitetut tavoitehin- valtioneuvoston 1 momentissa tarkoitetusta so-
23053: nat ja päättää muista toimenpiteistä hinnoittelu- pimuksesta poiketen välittömästi vastaavasti
23054: vuosiksi 1974/75 ja 1975/76 sen mukaisesti, korottaa maatalouden hintapoliittista tukea.
23055: mitä niistä valtioneuvoston ja maataloustuotta- Maataloustuottajien tulo- ja toimeentuloero-
23056: jain keskusjärjestöjen välillä maaliskuun 15 jen kasvaessa pien- ja perheviljelijöiden vahin-
23057: päivänä 1974 tehdyssä sopimuksessa on sovittu, goksi, valtioneuvoston tulee tarkistaa 1 tr.omen-
23058: 478 Lak.al. n:o 214
23059:
23060: tissa tarkoitettuja tavoitehintoja, muita toimen- meentulo paranee ja maatalouden sisäiset tulo-
23061: piteitä ja maatalouden hintapoliittista tukea sa- erot pienenevät.
23062: massa momentissa tarkoitetusta sopimuksesta
23063: poiketen niin, että pien- ja perheviljelmien toi-
23064:
23065:
23066: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
23067:
23068: Veikko Vennamo. Mikko Vainio.
23069: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
23070: J. Juhani Kortesalmi.
23071: 479
23072:
23073: Lak.al. n:o 215.
23074:
23075:
23076: Ääri ym.: Ehdotus laiksi maanhankinnan rajoittamisesta.
23077:
23078: Eduskunnaile.
23079:
23080: Maatilatalbuden kehittämistä on viime vuo- räalaa. Saannon hyväksymistä d kuitenkaan
23081: sinft haitannut pahasti se, että vil!jclijäväestön saisi evätä, jos tila on luovutettu lisäalueeksi
23082: omistuksesta on enenevässä määrässä siirtynyt yhddie tai useammalle viJ.jelijä:lle tai henki:lolle,
23083: maata muille väestöryhmille. Tämän kansanta- joka saa pääasiaJli:sen toimeentulonsa maatila-
23084: louden kanna:1ta epäedullisen kehityksen estä- taloudesta, ellei luovutusta ole pidettävä maan
23085: miseksi olisi saatava aikaan lainsäädäntö, jonka käytön kannalta ilmeisen epätarkoituksenrrnu-
23086: avulla voidaan estää maan siirtymistä pois vil- kaisena.
23087: jelijäväesto~tä. Tässä tarkoituksessa esitetäiän Jos tila on suunniteltu käytettäväksi pää-
23088: säädettävä!ksi, että yhtiöiden, osuuskuntien, yh- asiallisesti asuntoalueena, Takennus- tai vMasto-
23089: distysten, säätiöiden, kuntien, kuntainliittojen, pai:kkana, teoJ1isuus- tai kaivostoimintaa varten
23090: seurakuntien, metsähallituksen ja muiden kuin tarvittavana alueena, tiemaana, virkistys- tai
23091: viljelijäväestöön kuuluvien luonnollisten hen- :muuna sellaisena aLueena tai kivilouhoksena,
23092: kilöiden maanhankintaa ryhdytään valvomaan. hiekan, soran, saven tai muun tarveaineen ot-
23093: Lakia ei sovellettaisi luovutuksiin, joissa luo- topaikkana, taikka, jos se on vesialue tai koski-
23094: vutuksensa:ajana on luovuttajan aviopuoliso, pe- tila, olisi saanto aina hyväksyttävä.
23095: rmtökaaren 2 1uvussa tarkoitettu sukulainen, Hakemus saannon hyväksymisestä olisi toi-
23096: ottolapsi, kasvattHapsi, heidän aviopuolisonsa mitettava sille maataloustoimistolle, jonka toi-
23097: tai maatilataloudesta toimeentulonsa saava, ti- mialueeHa thla tai pääosa siitä sijaitsee. Pää-
23098: la:lla asuva vi:lje:lli:jä. Lakia ei sovellettaisi niihin töksen asiassa antaisi maatalous-toimisto. Jos
23099: ·luovutuksiin, joiden kohteena ei ole maatila tai maataloustoimisto katsoisi, että saannon hyväk-
23100: osa maatilasta, jota viimeksi toimitetussa vero- syminen olisi evättävä, olisi sen kuitenkin saa-
23101: tuksessa on pidetty maatilatalouden tulovero- tettava asia maatilahallituksen Tatkaistavaksi.
23102: ~ain 2 §: ssä: tarkoitettuna tulolähteenä, ei.kä Maatilahallituksen päätökseen, jolla saannon
23103: myöskään, milloin tila on myyty pakkohuuto- hyväksyminen evätään, saataisiin hakea muu-
23104: kaupassa, ei.kä saantoihin, joissa valtio on luo- tosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
23105: vuttajana taikka jotka perustuvat pakkoluna"Sta- Mhlloin saannon hyväksyminen evätää:n, olisi
23106: mista koskeviin säännöksiin. Lakia ei myöskään maatHaha:lli.tuksen luovuttaj.an vaatimuksesta
23107: sovellettaisi alueeseen, joHe on vahvistettu ase- lunastettava tila luovutuskirjassa mainitusta
23108: makaava, eikä rakennuskaavassa tai rantakaa- hinnasta.
23109: vassa muihin kuin maa- ja metsätaloudellisiin MaatilahaHitus voisi kieltäytyä tilaa Jlunasta-
23110: tarkoituksiin osoitettuihin alueisiin. Luovutuk- masta, jos omaisuudeSJta vaadittu hinta ilmei-
23111: set, joiden kohteena oleva alue on pienempi sesti ylii:ttää edellä tarkoitetun käyvän hinnan
23112: kuin 4 000 m2, jäävät lain ulkopuolelle. eikä hinnan alentamisesta ole ,sov:ittu tahi jos
23113: Lakiehdotuksen mukaan edellä mainittujen tilan arvo ei vastaa tilaa rasittavien velkojen
23114: luovutuksensaajien oikeus ha·nkkia maata oil!isi määrää, taikka jos luovuttaja tai luovutuksen-
23115: :rajoitettu, milloin kysymyksessä on kauppa, saaja on hankintaa koskevan oil\:eustoimen te-
23116: vaihto tai lahja. Omistusoikeus tilaan ei siir- kemisen jälkeen suorittanut omaisuuden arvoa
23117: tyisi l'uovutuksensaajalle ennenkuin saanto on aTentavia toimenpiteitä tai jos luovuttajan pi-
23118: lainvoimaisclLa päätöksellä hyväksytty. dättämäit oikeudet ilmeisesti estäisivät tilan
23119: Saannon hyvwksyminen olisi l~iehdotuksen maati:lalain mukaista käyttöä eikä niiden muut-
23120: mukaan evättävä, jos luovutuksoen kohteena on tamisesta ole sovittu. Tällöin olisi luovuttajal'l.a
23121: tila, joka ostettaisiin maatilalain nojalla valtiol- mahdollisuus edellä tarkoitetun vaatimuksensa
23122: le, mikäli siitä olisi tehty asianomaiselle vkan- toteuttamiseksi nostaa valtiota vastaan kanne.
23123: omaiselle ostotarjous. TilaHa tarkoitettaisiin eh- Päättäessään valtion lunastamisvelvollisuudesta
23124: dotuksen mukaan myös tilan määräosaa ja mää- olisi tuomioistuimen samalla määrättävä lunas-
23125: 480 Lak.al. n:o 215
23126:
23127: tushinnan suuruus sekä mahdolliset muut lunas- mikäli havaitaan, että kysymyksessä oleva tila
23128: tamista koskevat ehdot. on väiliikäden omi:stuksessa, samaNia määrättälvä,
23129: Lunastushinta maksettaisiin hakemuksetta että thla on lääninhallituksen toimesta myytävä
23130: tilan luovuttajalle, ja hinnalle suoritetta1sun luovutuksensaajan kustannuksella julkisella huu-
23131: kahdeksan prosentin vuotuinen korko siitä päi- tokaupalla sellaiselle, ~onka m.aanhankkimisoi-
23132: västä lukien, jona maatilahallitus on antanut keus ei ole rajoitettu. Kanne olisi nostettava
23133: päätöksen lunastamista koskevaan vaatimuk- viiden vuoden kuluessa orkeu·stoimen päättä-
23134: seen. Lunastushinta korkoineen suoritettaisiin misestä.
23135: maatilatalouden kehittämisrahaston varoista. Lain täytäntöönpano ei edellytä muutoksia
23136: Välikäsiä hyväks~ käyttällnälliä tapahtuvan maataloushallinnon organisaatioon eikä siitä koi-
23137: kdnouelun ehkäisemiseksi ehdotetaan s~ädet du vahiol:l'e ·seliliaisia hallinnollisi·a menoja, joillia
23138: täväksi, että maatilahailitus voi tuomioistuimes- ol~si sanottavaa merkitystä.
23139: sa ajaa kannetta sen toteamiseksi, että lain sään- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
23140: nöksiä oikeudesta hankkia kHnteätä omaisuutta nioittaen,
23141: on kierretty siten, että joku on välikätenä toi-
23142: sen lukuun tilan saajana tai omistajana. Jos täl- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23143: lainen kanne hyväksytään, on tuomioistuimen, lakiehdotuksen:
23144:
23145:
23146: Laki
23147: maanhankinnan rajoittamisesta.
23148: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23149:
23150: 1 §. 4 §.
23151: Luonnollisten henkilöiden, yhtiöiden, osuus- Tätä lakia ei sovelleta alueeseen, jolle on
23152: kuntien, yhdistysten, säätiöiden, kuntien, kun- vahviJStettu asemakaava, eikä rakennuskaavassa
23153: tainliittojen, seurakuntien ja metsähallituksen, tai rantakaavassa muihin kuin ma'<t- }a metsä-
23154: joita jäljempänä sanotaan luovutuksensoojiksi, taloudeUisiin tarkoituksiin osoitettuihin aluei-
23155: oikeutta saada omakseen kiinteätä omaisuutta siin.
23156: rajoitetaan tässä Jaissa säädetyllä tavaila. Tämä laki ei koske Ahvenanmaan maakun-
23157: taa.
23158: 2 §. 5 §.
23159: Tätä iakia soveLletaan luovutuksiin, joiden Mitä tässä laissa on säädetty tilasta, noudate-
23160: kohteena on sellainen maatila tai vähintään taan myös tilan määräosaan ja määräalaan.
23161: 4 000 m2 :n suuruinen osa sellaisesta maatilasta,
23162: jota viimeksi tt>imitetussa verotuksessa on pi- 6 §.
23163: detty maatilataJ.ouden tuJoverdlain (54 316 7) Luovutuksensaaja ei saa tilaan omistusoi-
23164: 3 §:ssä tarkoitettuna tulolähteenä, ei kuiten- keutta ennenkuin saanto on Jainvoimaisella pää-
23165: kaan, milloin Juovutuksensaajana on luovutta- töksellä hyväksytty. Kun lain.voimaisella pää-
23166: jan aviopuoliso, perintökaaren ( 40165) 2 lu- töksellä on ratkaistu hyväksymisen edellytys-
23167: vussa tarkoitettu sukulainen, ottolapsi, kas- ten puuttuvan, pidetään saantoa tehottomana.
23168: vattilapsi, heidän aviopuolisoosa tahi maatila- Jos luovutus käsittää useita thloja, on saannon
23169: taloudesta toimeentulonsa saava, ti1alla asuva hyväksymistä koskeva asia ratkaistava kunkin
23170: viljelijä. tilan osalta erikseen.
23171: Luovutuksella tarkoitetaan 1 momentissa
23172: kauppaa, vaihtoa ja lahjaa. 7 §.
23173: Jos luovutuksen kohteena on tila, joka os-
23174: 3 §. tettaisiin maatHailain ( 1 ) 12 §:n nojalla
23175: Tämän lain säännöksiä ei sovelleta, milloin valtiolle, mikäli siitä olisi tehty asianomaiselle
23176: tila on myyty pakkohuutokaupassa, ei:kä saan- viranomaiselle ostotarjous, on saannon hyväksy-
23177: toihln, joissa valtio on luovuttajana taikka jot- minen evättävä.
23178: ka perustuvat pakkolunastamista koskeviin Saannon hyväksymistä ei kuitenkaan saa
23179: "säännöksiin. evätä, jos tila on luovutettu lisäalueeksi yhdelle
23180: Lak.al. n:o 215 481
23181:
23182: tai useammalle viljelijälle tai muutoin henki- dittu hinta ilmeisesti ylittää tarkoitetun käyvän
23183: lölle, joka saa pääasiallisen toimeentulonsa maa- hinnan eikä hinnan alentamisesta ole sovittu.
23184: tilataloudesta, ellei luovutusta ole pidettävä Lunastamisvelvollisuutta ei myöskään ole, jos
23185: maan käytön kannalta ilmeisen epätarkoituk- tilan arvo ei vastaa tilaa rasittavien velkojen
23186: senmukaisena. Saannon hyväksymistä ei myös- määrää tai jos luovuttaja tai luovutuksen saaja
23187: kään saa evätä, jos tila esitetyn selvityksen on 2 §: ssä tarkoitetun oikeustoimen tekemisen
23188: mukaan käytetään asuntoaJ.ueena, rakennus- tai jälkeen suorittanut omaisuuden arvoa alentavia
23189: v.arastopaikkana, teollisuus- tai kaivostoimintaa toimenpiteitä, taikka jos luovuttajan pidättä-
23190: varten tarvittavana alueena, tiemaana, kivilou- mät oikeudet iJmeisesti estäisivät tilan maa-
23191: hoksena, hiekan-, soran-, saven- tai muun tarve- tilalain mukaista käyttöä eikä niiden muutta-
23192: aineen ottopaikkana, mikäli tällainen käyttä- misesta ole sovittu.
23193: minen ei ole maan käytön kannalta epätarkoi-
23194: tuksenmukaista, taikka jos se on vesialue tai 12 §.
23195: koski tila. Hyväksyttyään lunastamisvaatimuksen maa-
23196: 8 §. tilahallituksen on toimitettava sille, joka on
23197: Hakemus saannon hyvåksymisestä on toimi- lunastamista vaatinut, päätöksessä tarkoitettua
23198: tettava sille maataloustoimistolle, jonka touru- tilaa koskeva kauppakirja allekirjoittamista
23199: a~ueella tila tai pääosa siitä sijaitsee, kolmen varten. Mikäli kauppakirjaa ei allekirjoiteta
23200: lmukauden kuluessa oikeustoimen päättämi- kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksi
23201: sestä. Jos hakemusta ei tehdä määräajassa, saamisesta, ei valtiolla enää ole lunastamis-
23202: katsotaatn oikeustoimi rauenneeksi. velvollisuutta.
23203: Päätöksen asiassa antaa asianomainen maa-
23204: taJ.oustoimisto. Jos maataloustoimisto katsoo, 13 §.
23205: että saannon hyväksyminen olisi evättävä, on Jos maatilahallitus kieltäytyy lunastamasta
23206: sen kuitenkin saatettava asia maatilahallituksen tilaa, voi luovuttaja nostaa valtiota vastaan
23207: ratkaistavaksi. kanteen, jolla vaaditaan lunastamista. Kanne
23208: Jos maataloustoimisto tai maatilahallitus ei on nostettava kolmen kuukauden kuluessa siitä
23209: ole antanut asiassa päätöstä kolmen kuukauden lukien, jolloin luovuttaja on saanut tiedon maa-
23210: kuluessa hakemuksen toimittamisesta maata- tilahallituksen päätöksestä.
23211: loustoimistolle tai, jos hakijaa on kehotettu
23212: esittämään asiassa lisäselvityksiä, kahden kuu- 14 §.
23213: kauden kuluessa niiden toimittamiselle asete- Päättäessään maatilahallituksen lunastamis-
23214: tun määräajan päättymisestä, ei saannon hy- velvollisuudesta tuo1n1o1stuimen on samalla
23215: väksymistä saa enää evätä. määrättävä lunastushinnan suuruus sekä mah-
23216: dolliset muut lunastamista koskevat ehdot. Tuo-
23217: 9 §. mion saatua lainvoiman on kauppakirja tehtävä
23218: Jos samalla luovutuskirjalla on tilan ohella viipymättä.
23219: luovutettu irtainta omaisuutta, ei valtio ole 15 §.
23220: velvoLlinen sitä lunastama.an. Lunastushinta maksetaan hakemuksetta tilan
23221: luovuttajalle. Lunastushinnalle maksetaan vuo-
23222: 10 §. tuista korkoa kahdeksan prosenttia siitä päi-
23223: EdelLä 9 §: ssä mainittu luna:stamista koskeva västä lukien, jona maatilahallitus on antanut
23224: kirjallinen vaatimus on toimitettav·a maatalous- 10 §:n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen.
23225: toimistolle kolmen kuukauden kuluessa hyväk- Lunastushinta korkoineen maksetaan maatila-
23226: symisen epäämistä koskevan lainvoitnaisen pää- talouden kehittämisrahaston varoista.
23227: töksen tiedoksi saamisesta.
23228: Maatilahallituksen päätös lunastamista koske- 16 §.
23229: vaan vaatimukseen on ·annettav·a kolmen kuu- Lunastettu tila on, mikäli mahdollista, ennen
23230: kauden kuluessa vaatimuksen tekemisestä. sen edelleen luovuttamista vapautettava vas-
23231: taamasta sitä rasittavista saamisoikeuksista.
23232: 11 §. Jos lunastettua tilaa rasittaa eläkeoikeus,
23233: ValtioLla ei ole 9 §:ssä mainittua runastamis- maatilahallitus voi suorittaa oikeuden halti-
23234: velvollisuutta, jos lunastamisvaatimusta ei ole jalle, mikäli hän siihen suostuu, oikeudesta
23235: tehty määräajassa, tai jos omaisuudesta vaa- tulevan edun sijasta hintatason huomattavan
23236: 61 173/75
23237: 482 Lak.al. n:o 215
23238:
23239: nousun tai laskun mukaan vastaavasti koro- samalla määrättävä, että tila on lääninhallituk-
23240: tettua tai alennettua korvausta taikka oikeuden sen toimesta myytävä julkisella huutokaupalla
23241: pääoma-arvoa vastaavan kertakaikkisen kor- sellaiselle, jonka maanhankkimisoikeus ei ole
23242: vauksen valtion varoista. rajoitettu. Huutokauppakustannukset on sen
23243: Milloin 2 §:ssä tarkoitetun luovutuksen suoritettava, jonka lukuun välikäsi on toiminut.
23244: kohteena on määräala tai tila, josta luovuttaja Edellä 1 momentissa tarkoitettu kanne on
23245: on pidättänyt määräalan eri tilaksi erotetta- nostettava viiden vuoden kuluessa oikeustoimen
23246: vaksi, voidaan kiinnitystä erottamisoikeuden päättämisestä.
23247: vakuudeksi hakea, mutta siten vireille tullut
23248: kiinnitysasia on jätettävä lepäämään kiinnityk- 21 §.
23249: sestä kiinteään omaisuuteen 9 päivänä marras- Alueen, jolla ei ole maatilalain mukaista
23250: kuuta 1868 annetun asetuksen 11 §:ssä maini- käyttöä, maatilahallitus voi myydä käyttötarkoi-
23251: tulla tavalla, kunnes saannon hyväksymistä kos- tuksen mukaisesta käyvästä hinnasta muihin
23252: keva asia on lainvoimaisesti ratkaistu. tarkoituksiin tai päättää sen vuokraamisesta
23253: tai käyttämisestä muulla tavoin.
23254: 17 §. Jos lunastetun tilan myyntihinta on pienempi
23255: Lunastamiseen perustuvaa valtion saantoa ei kuin sen lunastushinta, erotus jää maatila-
23256: saa moittia. talouden kehittämisrahaston tappioksi.
23257: 18 §.
23258: Kun 8 §:ssä tarkoitettuun hakemukseen on 22 §.
23259: annettu päätös, maataloustoimiston tai maa- Maatilahallituksen ja maataloustoimiston täs-
23260: tilahallituksen on kirjoitettava päätöksestä to- sä laissa tarkoitetussa asiassa tekemistä päätök-
23261: distus luovutuskirjaan. sistä ei suoriteta leimaveroa.
23262: Milloin maatilahallituksen 1 momentissa
23263: tarkoitettuun päätökseen on haettu muutosta, 23 §.
23264: korkeimman hallinto-oikeuden on asian ratkais- Maatilahallituksen ja maataloustoimiston pää-
23265: tuaan lähetettävä luovutuskirja ja jäljennös tökseen, jolla saanto on hyväksytty, sekä maa-
23266: annetusta päätöksestä maatilahallitukselle pää- tilahallituksen 10 §:n 2 momentissa tarkoitet-
23267: töksen edellyttämän todistuksen kirjoittamista tuun päätökseen ei saa hakea muutosta valitta-
23268: varten luovutuskirjaan. malla.
23269: 24 §.
23270: 19 §. Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
23271: Jos tilan saannolle on myönnetty lainhuuto, töönpanosta annetaan asetuksella.
23272: ei saantoa saa moittia sillä perusteella, että se
23273: on hyväksytty myöhästyneen hakemuksen joh- 25 §.
23274: dosta. Tämä laki tulee voimaan pa1vana
23275: 20 §. kuuta 197 , ja sitä sovelletaan saantoihin, jotka
23276: Maatilahallitus voi tuom1o1stuimessa ajaa ovat tapahtuneet mainittuna päivänä tai sen
23277: kannetta sen toteamiseksi, että tämän lain jälkeen. Sillä kumotaan rajoituksia eräänlaatuis-
23278: säännöksiä oikeudesta hankkia kiinteätä omai- ten yhtiöiden ja yhdistysten oikeuteen kiinteis-
23279: .suutta on kierretty siten, että joku on toiminut tön hankintaan maalla koskeva 15 päivänä
23280: välikätenä toisen lukuun tilan saajana tai omis- tammikuuta 1915 annettu asetus, kuitenkin
23281: tajana. Jos tällainen kanne hyväksytään, on siten, että mainitun asetuksen säännöksiä on
23282: tuomioistuimen, mikäli havaitaan, että kysy- edelleenkin sovellettava saantoihin, jotka ovat
23283: myksessä oleva tila on välikäden omistuksessa, tapahtuneet ennen tämän lain voimaantuloa.
23284:
23285:
23286: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1975.
23287:
23288: Saimi Ääri. Matti Ruokola. Pekka Vilmi.
23289: Pentti Poutanen. Aino Karjalainen. Juhani Saukkonen.
23290: Sylvi Saimo. Orvokki Kangas. Toivo Yläjärvi.
23291: Mauno Manninen. Sulo Suorttanen. Veikko Pihlajamäki
23292: Mikko Kaarna. Paavo Niinikoski. Katri-Helena Eskelinen.
23293: Mikko Jokela. T. Saloranta. Olavi Martikainen.
23294: 483
23295:
23296: Lak.al. n:o 216.
23297:
23298:
23299:
23300:
23301: Borg: Ehdotus laiksi pienyrittäjän vuosilomarahasta.
23302:
23303:
23304: E d u s k u n n a II e.
23305:
23306: Eduskunta sääti vuoden 1974 lopulla lain henkilö on huomattavasti heikommassa asemas-
23307: pienyrittäjän vuosilomarahasta. Tällöin säädetty sa kuin aputyövoimaa käyttävä yrittäjä, koska
23308: laki saatettiin kuitenkin voimaan kokeilumie- hän joutuu sulkemaan liikkeensä loman ajaksi
23309: lessä vain vuoden ajaksi ja lisäksi muodossa, menettäen siten koko loman aikaisen liikkeen
23310: joka ei riittävässä määrin vastaa alan edustajien tuoton, kuitenkin kiinteiden kustannusten py-
23311: toivomuksia eikä niitä tavoitteita, joita laille syessä samoina. Edellä sanotuista syistä ehdotan
23312: sitä alunperin hallituksessa valmisteltaessa ase- lakia korjattavaksi ja samalla säädettäväksi py-
23313: tettiin. Erityisesti lain 4 § :n mukainen mää- syväksi.
23314: räys enimmäisvuositulon rajasta jäi niin alas, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23315: että se vakavasti dementoi 1ain positiivisen vai- taen,
23316: kutuksen. Myöskään eri asemassa olevien yrit- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23317: täjien tarpeita laki ei riittävästi huomioi. Niin- lakiehdotuksen:
23318: pä esim. kokonaan yksin yrityksestään vastaava
23319:
23320:
23321: Laki
23322: pienyrittäjän vuosUomarahasta.
23323: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23324:
23325: 1 luku. 1 ) että hän on toiminut koko edellisen ka-
23326: lenterivuoden yrit·täjänä,
23327: Yleiset säännökset.
23328: 2) että yrityksen palveluksessa edellisen ka-
23329: 1 §. lenterivuoden aikana olleilla yrittäjän perheen
23330: Tässä laissa säädetään vuosilomarahan suorit- ulkopuolisilla palkatuilla työntekijöillä teetetty-
23331: tamisesta pienyrittäjälle, jolla ilman taloudellista jen työpäivien kokonaismäärä on ollut enin-
23332: tukea ei ole mahdollisuutta vapautua yritystoi- tään 252,
23333: minnastaan vuosiloman ajaksi vaarantamatta 3) että hänelle yrittäjien eläkelain mukai-
23334: omaa ja perheensä toimeentuloa. sesti viimeksi vahvistettu ja tarkistettu työtulo
23335: ei ylitä valtioneuvoston vuosittain vahvistaman
23336: 2 §. enimmäisvuositulon määrää,
23337: Pienyrittäjällä tarkoitetaan tässä laissa hen-
23338: 4) että hän ei muun lain nojalla ole oikeu-
23339: kilöä, jolla on yrittäjien eläkelaissa ( 468/69)
23340: tettu vähintään kuuden työpäivän pituiseen
23341: tarkoitettu vakuutus.
23342: vuosilomaan tai lomakorvaukseen vähintään
23343: sanotulta ajalta, sekä
23344: 2 luku. 5) että hän sitoutuu pitämään vähintään
23345: kuuden työpäivän pituisen vuosiloman, joka
23346: Oikeus vuosilomarahaan.
23347: voidaan pitää kahdessa erässä.
23348: 3 §. Vuosilomarahaa ei suoriteta useammalle kuin
23349: Pienyrittäjä on oikeutettu valtion tulo- ja me- kahdelle samassa yrityksessä toimivalle yrittä-
23350: noarvion rajoissa vuosilomarahaan edellyttäen, jälle.
23351: 484 Lak.al. n:o 216
23352:
23353: 4 §. 8 §.
23354: Valtioneuvoston tulee määrätä 3 §:n 1 mo- Läänin alueella tämän lain täytäntöönpanoa
23355: mentin 3 kohdassa tallkoitettu enimmäisvuosi- ohjaa ja valvoo sosiaalihallituksen alaisena lää-
23356: tulo sellaiseksi, ettei se alita määräämisajan- ninhallitus.
23357: kohtana yleisimmin noudatetuissa työehtosopi- 9 §.
23358: muksissa määriteltyä vähimmäispalkkaa. Kunnan tehtävänä on valtion tulo- ja meno-
23359: arviossa myönnetyistä määrärahoista sen käyt-
23360: 5 §. töön vuosittain osoitettujen varojen rajoissa ja
23361: Milloin vuosilomarahaa hakeneiden siihen noudattaen 6 §:ssä säädettyä perustetta huo-
23362: oikeutettujen pienyrittäjien lukumäärä on niin lehtia vuosilomarahan suorittamisesta niille
23363: suuri, ettei tarkoitukseen osoitettujen varojen yrittäjille, joilla on kunnassa väestökirjalaissa
23364: rajoissa ole mahdollisuutta suorittaa vuosiloma- (141/69) tankoitettu kotipaikka.
23365: rahaa kaikille hakijoille, on etusija annettava
23366: niille, joiden loman tarve heidän taloudelliset 10 §.
23367: ja sosiaaliset olosuhteensa huomioonottaen on Kunnassa huolehtii tässä laissa tarkoitetuista
23368: suurin ja joiden mahdollisuudet vuosiloman pi- tehtävistä maatalousyrittäjän vuosiloman järjes-
23369: tämiseen ilman taloudellista tukea ovat vähäi- tämisestä annetunlain (127/74) 10 §:ssä mai-
23370: simmät. nittu lomalautakunta tai sitä vastaava muu
23371: Vuosilomaraha, johon pienyrittäjä olisi muu- kunnallinen toimielin.
23372: toin tämän lain mukaan oikeutettu, voidaan Tässä laissa tarkoitettuja asioita käsiteltäessä
23373: kuitenkin evätä, mikäli yrittäjän taloudelliset lomalautakunnassa on oltava vähintään seitse-
23374: olosuhteet selvästi ovat paremmat, kuin mitä m1n jäsentä. Lomalautakunta voi tarvittaessa
23375: hänelle vahvistettu työtulo edellyttää tai hän toimia jaostoihin jakautuneena.
23376: voi muutoin vapautua yritystoiminnasta ilman
23377: vuosilomarahaa vaarantamatta omaa tai per- 11 §.
23378: heensä toimeentuloa. Kunnan on laadittava sosiaalihallitukselle
23379: sen antamien ohjeiden mukaan selvitys tässä
23380: laissa tarkoitetun toiminnan järjestämisestä kun-
23381: nassa.
23382: 3 luku. 12 §.
23383: Vuosilomarahan suuruus. Maatalousyrittäjän vuosiloman järjestämises-
23384: tä annetun lain 12 § :n mukaisessa lomatoimin-
23385: 6 §. nan ohjesäännössä tulee olla tarkemmat mää-
23386: Vuosilomarahan suuruus on yksineljäskym- räykset myös tämän lain tarkoittamaa toimintaa
23387: meneskahdesosa ( 1/4:..) valtioneuvoston vuo- koskevan hallinnon järjestämisestä kunnassa.
23388: sittain vahvistamasta enimmäisvuositulon mää-
23389: rästä.
23390: 5 luku.
23391: 4 luku. Kustannukset.
23392: Hallinto. 13 §.
23393: Valtio suorittaa kunnalle tulo- ja menoarvion
23394: 7 §. rajoissa tämän lain täytäntöönpanosta aiheutu-
23395: Tässä laissa tarkoitetun totmmnan yleinen vat tarpeelliset kustannukset.
23396: johto, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja Asetuksella säädetään tarkemmin maatalous-
23397: terveysministeriölle ja sen alaisena sosiaalihalli- yrittäjän vuosiloman järjestämisestä annetun
23398: tukselle. lain ja tämän lain aiheuttamien hallintokulujen
23399: Sosiaali- ja terveysministeriön apuna lausun- jakamisesta.
23400: tojen antamista varten lomarahan järjestämistä 14 §.
23401: koskevista periaatteellisista ja laajakantoisista Sosiaalihallitus päättää valtioneuvoston vah-
23402: kysymyksistä on neuvottelukunta, josta sääde- vistamia perusteita noudattaen tarkoitukseen
23403: tään tarkemmin asetuksella. varattujen määrärahojen jakamisesta lääneittäin.
23404: Lak.al. n:o 216 485
23405:
23406: Lääninballitus huolehtii valtioneuvoston vah- Lääninhallitus voi erityisestä syystä vuosi-
23407: vistamien perusteiden mukaisesti 1 momentissa lomarahan saajan tai lautakunnan pyynnöstä
23408: tarkoitetun määrärahan myöntämisestä kuntien päättää, että oikeudettomasti nostetun vuosi-
23409: käytettäväksi kuukausittain etukäteen. lomarahan määrä saadaan jättää kokonaan tai
23410: osaksi perimättä takaisin.
23411: 15 §.
23412: Kunnan on vuosittain toimitettava lääninhal-
23413: litukselle tilitys edellisen vuoden vuosiloma-
23414: rahoihin kunnan käytettäväksi myönnettyjen 7 luku.
23415: varojen käytöstä.
23416: Kunnan on palautettava sille llikaa suoritettu Oikaisumenettely.
23417: määrä lääninhallitukselle.
23418: 21 §.
23419: Kunta voidaan lääninhailituksen päätökseiiä
23420: 6 luku. määrätä palauttamaan saamansa suoritus tai
23421: osa siitä,
23422: Vuosilomarahan hakeminen ja palauttaminen. 1 ) jos suoritusta varten on annettu virheel-
23423: lisiä tai erehdyttäviä tietoja,
23424: 16 §.
23425: 2) jos tilien tarkastuksen yhteydessä tai
23426: Pienyrittäjän on tehtävä hakemus vuosiloma-
23427: rahan saamiseksi etukäteen lomalautakunnalle muutoin käy selville, että suoritus on perus·
23428: asetuksessa tarkemmin määrättävänä aikana. teeton, taikka
23429: 3) jos suoritukseen liittyviä ehtoja ei oie
23430: 17 §. noudatettu.
23431: Lomalautakunn11n tai sen jaoston on ratkais- Mitä 1 momentissa on säädetty, ei kuiten-
23432: tava vuosilomarahaa koskevat hakemukset en· kaan ole sovellettava, milloin palauttamista
23433: nen kunkin kalenterivuoden kesäkuun alkua. asianhaarat huomioon ottaen olisi pidettiivä
23434: kohtuuttomana.
23435: 18 §.
23436: Vuosilomarahan saaja on velvolli,nen maksa- 22 §.
23437: maan lomarahan takaisin lomalautakunnalle, Edeilä 21 §:ssä tarkoitettu päätös on teh-
23438: jos hän on saanut rahan lautakuntaa erehdyt- tävä viimeistään viidentenä kalenterivuotena
23439: tämällä. sen vuoden päättymisestä, minä suoritus on
23440: 19 §. tapahtunut, uhaila että palautusvelvollisuus
23441: Vuosilomarahan saaja on velvolline11! mak- muutoin raukeaa.
23442: samaan lomarahan ·takaisin lomalautakunnalle, Milloin tuomioistuimessa on nostettu syyte
23443: 1 ) jos hän on saanut sen lautakuntaa ereh- 21 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta
23444: dyttämällä, tai teosta tai pantu sen johdosta vireille kanne,
23445: 2) jos lautakunta on maksanut sen häneile jossa vaaditaan suorituksen tai sen osan palaut-
23446: muutoin virheemsesti. tamista, ei asiaa voida 21 §:n nojalla panna
23447: vireille eikä aikaisemmin vireille pantua asiaa
23448: 20 §. ratkaista ennen kuin tuomioistuimen päätös on
23449: Lomalautakunnan on kehotettava vuosiloma- lainvoimainen.
23450: rahan saajaa, joka 19 §:n mukaan on palautus-
23451: velvollinen, suorittamaan oikeudettomasti nos- 23 §.
23452: tamansa määrän takaisin määräajassa. Edellä 21 §:ssä tarkoitettu määrä on suori-
23453: Jollei vuosilomarahan määrää saada 1 mo- tettava valtiolle kuukauden kuluessa siitä, kun
23454: mentissa tarkoitetuila tavaiia perityksi eikä sanotussa pykälässä mainittu päätös on saanut
23455: vuosilomarahan saajaa aseteta tuomioistuimessa lainvoiman.
23456: syytteeseen, lautakunnan on ajettava saajaa Palautettavaksi vahvistettu määrä saadaan
23457: vastaan lääninhallituksessa vaatimusta hänen periä myöhemmistä kunnalle tässä laissa tarkoi-
23458: velvoittamisestaan maksamaan vuosilomarahan tetusta toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin
23459: määrä lautakunnalle. suoritettavista maksueristä.
23460: 486 Lak.al. n:o 216
23461:
23462: 8 luku. detty. Valituskirja voidaan jättää kuitenkin lo-
23463: malautakunnalle, jonka tulee toimittaa asiassa
23464: Erinäiset sillinnökset.
23465: kertyneet asiakirjat ja oma lausuntonsa läänin-
23466: hallitukselle.
23467: 24 §.
23468: Lomalautakunnan päätökseen, jolla vuosi- 25 §.
23469: lomarahaa koskeva ha:kemus on joko kokonaan Tarkemmat säännökset tämän lain täytän~
23470: tai osittain hylätty, saadaan hakea muutos•ta töönpanosta annetaan asetuksella.
23471: valittamalla lääninhallitukselta 30 päivän ku-
23472: luessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Muuhun
23473: lomalautakunnan. päätökseen ei saa hakea muu- 26 §.
23474: tosta valittamalla. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuu-
23475: Lääninhallituksen ja sosiaalihallituksen tämän ta 1976.
23476: lain !lojalla antamaan päätökseen ei ·saa hakea Lain täytäntöönpanoon tarvittaviin toimen-
23477: muutosta valittamalla. piteisiin voidaan ryhtyä ennen tämän lain voi-
23478: Muutoksenhaussa on muutoin noudatettava, maantuloa.
23479: mitä muutoksenhausta hallintoasioissa on sää-
23480:
23481:
23482: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
23483:
23484: Olavi Borg.
23485: 487
23486:
23487: Lak.al. n:o 217.
23488:
23489:
23490:
23491:
23492: Hemmi ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta.
23493:
23494:
23495: E d u s k u n n a 11 e.
23496:
23497: Yhteiskunnassamme syntyy lapsia, jotka eivät Erityisesti adoptioäitien äitiysloman lakisäätei-
23498: eri syiden perusteella voi kasvaa biologisten nen järjestäminen nykyisten työehtosopimusten
23499: vanhempiensa luona. Monet näistä lapsista an- edellyttämällä tavalla eli paikallisen äitiysloman
23500: netaan adoptiolapsi'ksi määrättyjen säädösten saaminen samojen perusteiden mukaan kuin
23501: perusteella. Toisaalta on olemassa naisia, jotka synnyttäneen naisen olisi oikeudenmukainen
23502: eivät voi itse synnyttää lasta, mutta ovat ha- toimenpide adoptioäidille.
23503: lukkaita adoptoimaan perheeseen lapsen tai lap- Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
23504: sia. Nykyisin Suomessa vahvistetaan vuosittain nioittavasti,
23505: noin 500 adoptiota. Tämä lukumäärä voisi olla
23506: suurempikin, mikäli tiettyjä lakimääräisiä tuki- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23507: toimenpiteitä olisi nykyistä enemmän tarjolla. lakiehdotuksen:
23508:
23509:
23510:
23511: Laki
23512: sairausvakuutuslain muuttamisesta.
23513: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausva-
23514: kuutuslain (364/63) 21 §:ään uusi 2 momentti, 23 §:ään uusi 3 ja 4 momentti sekä 30
23515: §:ään uusi 6 ja 7 momentti, seuraavasti:
23516:
23517: 21 §. 30 §.
23518:
23519: Jokaisella naispuolisella vakuutetulla, joka on 1 ja 2 momentti eivät koske lapsen adoptoi-
23520: adoptoinut lapsen ja joka on asunut Suomessa nutta äitiä.
23521: vähintään 180 päivää välittömästi ennen adop- Jollei myönnettyä päivä- tai äitiysrahaa ole
23522: tointia, on oikeus saada äitiysrahaa. kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se on
23523: ollut vakuutetun nostettavissa, taikka maksetta-
23524: 23 §. vaksi myönnettyä korvausta sairauden tai adop-
23525: toinnin aiheuttamista kustannuksista kolmen
23526: Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 90 arkipäi- kuukauden kuluessa sen myöntämisestä, on oi-
23527: vältä kohdistettuna adoptointia välittömästi seu- keus etuuteen menetetty, mikäli ei erityisestä
23528: raavaan aikaan. syystä katsota kohtuulliseksi toisin päättää.
23529: Jos adoptoija on sairaana edellisessä momen-
23530: tissa tarkoitettuna aikana, ei hänellä ole oikeut- Tämä laki tulee voimaan päivänä
23531: ta saada siltä ajalta sairautensa perusteella päi- kuuta 197 .
23532: värahaa.
23533:
23534:
23535: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
23536:
23537: Kerttu Hemmi. Olavi Borg. Aili Laitinen.
23538: 488
23539:
23540: Lak.al. n:o 218.
23541:
23542:
23543:
23544:
23545: Ilaskivi ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin eläkelazn 6 §:n muut-
23546: tamisesta.
23547:
23548:
23549: E d u s k u n n a 11 e.
23550:
23551: Työntekijäin eläkelain (TEL) mukaan ylei- on jäljeliä työkyvyttömyyden alkamisesta eläke-
23552: nen vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Eläketurvaa ikään. Mikäli eläkeikä on alempi kuin 65 vuot-
23553: järjestettäessä voidaan kuitenkin vapaaehtoisin ta, edellä tarkoitettu ns. tuleva palvelusaika
23554: järjestelyin alentaa työntekijän osalta noudatet· vastaavasti lyhenee ja eläkkeen määrä pienenee.
23555: tavaa eläkeikää. Nykyisellään näitä järjestelyjä Edellä sanotun epäkohdan korjaamiseksi tu-
23556: on voimassa useilla eri aloilla. lisi työntekijäin eläkelain säännöksiä muuttaa
23557: Tällainen työntekijän etua ajatellen suoritet- siten, että tehtäisiin mahdolliseksi lukea niissä
23558: tu järjestely saattaa kuitenkin työkyvyttömyys· tapauksissa, joissa noudatetaan alennettua eläke-
23559: tapauksissa johtaa tulokseen, joka merkitsee ikää, työkyvyttömyyseläkkeen osalta tuleva pal-
23560: työntekijän kannalta huonompaa lopputulosta velusaika 65 vuoden ikään saakka.
23561: kuin niillä työntekijöillä, joiden osalta nouda- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23562: tetaan 65 vuoden eläkeikää. Tämä johtuu siitä, nioittavasti,
23563: että työkyvyttömyyseläkkeen määrää laskettaes-
23564: sa eläkkeeseen oikeuttavana palvelusaikana ote- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23565: taan pääsääntöisesti huomioon myös aika, joka lakiehdotuksen:
23566:
23567:
23568: Laki
23569: työntekijäin eläkelain 6 §:n muuttamisesta.
23570: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1962 annetun työnteki-
23571: jäin eläkelain (395/61) 6 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä kesäkuuta 1971
23572: annetussa laissa ( 500/71 ) , näin kuuluvaksi:
23573:
23574: 6 §. ole jatkunut neljää kuukautta, luetaan sen pe-
23575: rusteella eläkkeeseen oikeuttavaksi 65 vuoden
23576: Jos työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin saavuttamiseen jäljellä oleva aika vain sikäli
23577: työsuhteen päättymisestä on kulunut 360 sel- kuin työntekijällä ei ole ennen tätä työsuhdetta
23578: laista päi'Vää, joilta työntekijä ei ole saanut val- alkaneen työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjä-
23579: takunnallisista työttömyyskassoista annetun lain toiminnan perusteella oikeutta lain tai julkisen
23580: mukaista päiväavustusta, luetaan tämän työsuh- eläkesäännön mukaiseen sellaiseen eläketur-
23581: teen perusteella myönnettävää työkyvyttömyys· vaan, jonka mukaan maksettavaa työkyvyttö-
23582: eläkettä määrättäessä eläk!keeseen o1keuttavaksi myyseläkettä määrättäessä sanottu aika tai sitä
23583: myös työkyvyttömyyden alkamisen ja 65 vuo- vastaava ansio jo otetaan huomioon.
23584: den täyttämisen välinen aika. Jollei työsuhde
23585:
23586: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
23587:
23588: Raimo Ilaskivi. Harri Holkeri. Eero Lattula.
23589: Antero Salmenkivi. Aili Vaittinen-Kuikka. Esko J. Koppanen.
23590: Anna-Liisa Linkola. Pertti Salolainen. Erkki Huurtamo.
23591: T. 1. Vartia. Olavi Lähteenmäki.
23592: 489
23593:
23594: Lak.al. n:o 219.
23595:
23596:
23597: Kaarna ym.: Ehdotus laiksi itsenäisten yrittäjien tapaturmava-
23598: kuutuksesta.
23599:
23600: E d u s k u n n a 11 e.
23601:
23602: Milloin työ- ja virkasuhteessa olevalle hen- Edellä mainituista sytsta esitetaan, että itse-
23603: kilölle sattuu työtapaturma, saa hän siitä kor- näisten yrittäjien tapaturmavakuutuksesta sää-
23604: vauksen työnantajansa kustantaman tapaturma- dettä1siin erityislaki. Korvausten mitoitus suo-
23605: vakuutuksen perusteella. Tapaturmavakuutuk- ritettaisiin tapaturmavakuutuslain mukaan. Eh-
23606: sen korvaustaso ylittää huomattavasti sairaus- dotetaan, että järjestelmästä huolehtisi maata-
23607: vakuutuslaissa sekä kansaneläke- ja työeläke- lousyrittäjien eläkelaitos, jolla maatalousyrittä-
23608: lainsäädännössä määritellyn korvauksen. jien eläkelain mukaista vakuutusta hoitavana
23609: Itsenäisellä yrittäjällä ei ole tapaturmava- laitoksena on jo valmiina suurimman yrittäjä-
23610: kuutussuojaa. On kuitenkin paljon sellaisia ryhmän, maatalousyrittäjien, myös tapaturma-
23611: yrittäjiä, jotka ovat sosiaalisen asemansa puo-
23612: 1 vakuutuksen hoitamisessa tarvittavat perustie-
23613: lesta työntekijöihin rinnastettavissa. He työs- dot. Tapaturmavakuutuksen rahoitus tapahtuisi
23614: kentelevät usein aloilla, joissa tapaturmanvaara samojen perusteiden mukaan kuin MYEL:n ra-
23615: on ilmeinen. Esimerkkeinä tällaisista yrittäjistä hoitus.
23616: voidaan mainita maanviljelijät, metsäkoneura- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23617: koitsijat, kuorma-autoilijat jne. Heidän osaltaan taen,
23618: tapaturmavakuutusturvan tarvetta korostaa eri- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23619: tyisesti se, että heidän muunkin sosiaaliturvan- lakiehdotuksen:
23620: sa taso on suhteellisen alhainen.
23621:
23622: Laki
23623: itsenäisten yrittäjien tapaturmavakuutuksesta.
23624: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23625: 1 §. Maatalousyrittäjien eläkelaitokseen on tämän
23626: Suomessa asuvalla yrittäjällä on oikeus saa- lain täytäntöönpanossa soveltuvin osin nouda-
23627: da korvausta tapaturmasta, joka sattuu hänelle tettava, mitä tapaturmavakuutuslaissa on va-
23628: yrittäjätyössä, siten kuin tapaturmavakuutus- kuutuslaitoksesta säädetty.
23629: laissa ( 608/48) säädetään.
23630: Yrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka tekee 3 §.
23631: ansiotyötä olematta työsuhteessa taikka virka- Tarkemmat määräykset lain soveltamisesta
23632: tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa. annetaan asetuksella.
23633:
23634: 2 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
23635: Korvausta haetaan maatalousyrittäjien eläke- kuuta 197
23636: laitokselta.
23637:
23638: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1975.
23639:
23640: Mikko Kaarna. Paavo Väyrynen. Eino Lottanen. Matti Mattila.
23641: Pentti Poutanen. Olavi Martikainen. Paavo Niinikoski. Toivo Yläjärvi.
23642: Orvokki Kangas. Veikko Pihlajamäki. Sulo Suorttanen. Juhani Saukkonen.
23643: Lea Sutinen. Mauno Manninen. Pekka Vilmi. Ahti Pekkala.
23644: Sylvi Saimo. T. Saloranta. Reino Kangas. Esko Härkönen.
23645:
23646: 62 173/75
23647: 490
23648:
23649: Lak.al. n:o 220.
23650:
23651:
23652:
23653:
23654: Kantola ym.: Ehdotus laiksi työllisyyslatn muuttamisesta.
23655:
23656:
23657: E d u s k u n n a 11 e.
23658:
23659: Työllisyyslain (23. 12. 1971/946) 11 §:n Näiden hallituksen suos1m1en yrittäjien ai-
23660: mukaan kunnan varoin ei saa kesällä palkata heuttamien työllisyyshaittojen estäminen on
23661: työttömiä enemmän kuin talvella, uhalla, että ensi sijassa kunnan velvollisuutena. Kun yrittä-
23662: kunta joutuu maksamaan valtiolle korvausta. jillä ei ole mitään säädöksiä siitä, ettei kesällä
23663: Tämä säännös on epäoikeudenmukainen. Siinä saisi lopettaa toimintaa, tuntuvat työttömyyden
23664: ei oteta huomioon poikkeuksellisia vaihteluita, aiheuttamat haitat sitäkin pahemmilta. Siksi
23665: vaan arvellaan, että kesällä aina on paremmin olisi tarpeen poistaa rajoitukset työllisyystöiltä
23666: töitä kuin talvella. Kun taloudellisen ahdingon kumoamaila työllisyyslain 11 ja 13 §.
23667: ajamana kunnat ovat joutuneet turvautumaan Kuntien keskusjärjestöjen taholta on myös
23668: epämääräisiin teollisuusyrittäjiin ja muihin kiinnitetty huomiota siihen, ettei työllisyyslain
23669: liikemiehiin, joiden vastuuttomuus johtaa 11 § täytä joustavan työvoimapolitiikan mää-
23670: siihen, että mitään huolta työllisyydestä ei tun- räyksiä. Sanottu pykälä on ristiriidassa myöskin
23671: neta, joutuvat kunnat vielä pahempaan ahdin- opiskelijoiden, koululaisten ja harjoittelijoiden
23672: koon ja työttömät jäävät vaille työllisyystöitä- etujen kanssa. Kunnat eivät ota opiskelijoita ja
23673: kin. Tunnetaanhan, että hallituksen tarmok- koululaisia kesällä työhön, koska se merkitsisi
23674: kaasti tänne hankkimat ruotsalaiset kepuliyrit- kunnan kesäaikaisen työvoimamäärän lisäänty-
23675: täjät sekä erilaisin teollisuustukipalkkioin ra- mistä ja korvausvelvollisuutta valtiolle.
23676: hoitetut kotimaisetkin yrittäjät heti suhdantei- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23677: den vähänkin huonontuessa sulkevat muitta
23678: mutkitta tehtaansa, sitten kun ovat tarpeeksi että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23679: voittoja keränneet kunnilta ja alipalkatuilta lakiehdotuksen:
23680: työläisiltä, ja muuttavat toiselle paikkakunnalle
23681: harjoittamaan tuhoisia hankkeitaan.
23682:
23683: Laki
23684: työllisyyslain muuttamisesta.
23685: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 23 päivänä joulukuuta 1971 annetun työlli-
23686: syyslain ( 946/71) 11 ja 13 § sekä muutetaan lain 12 § seuraavasti:
23687:
23688: 12 §.
23689: Suhdanteiden heikennyttyä tai muusta erityi- virastoille luvan poiketa 10 § :ssä tarkoitetusta
23690: sestä syystä työvoimaministeriö voi antaa työ- velvollisuudesta.
23691:
23692:
23693: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1975.
23694:
23695: Lauri Kantola. Irma Rosnell. Niilo Koskenniemi.
23696: Helvi Niskanen. Pekka Vilmi. Kalevi Kivistö.
23697: Kaino Haapanen. Mauno Manninen. Heimo Rekonen.
23698: Pauli Puhakka. Ensio Laine.
23699: 491
23700:
23701: Lak.al. n:o 221.
23702:
23703:
23704:
23705:
23706: Kauppi ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 23 §:n muut-
23707: tamisesta.
23708:
23709:
23710: E d u s k u n n a 11 e.
23711: Sairausvakuutuslain (364/63) 21 §:n ja nen tapahtuu synnytyselinten ja sisäeritteisten
23712: 23 §:n 1 momentin (521/74) mukaan äitiys- rauhasten osalta keskimäärin kolmessa kuukau-
23713: rahaa suoritetaan vakuutetulle, jonka raskaus on dessa. Tätä aikaa on pidettävä lyhimpänä mah-
23714: kestänyt vähintään 180 päivää, yhteensä 174 dollisena imettämisaikana. Tosin vasta kuuden
23715: arkipäivältä siten, että 24 arkipäivää siitä koh- kuukauden imetyksen on todettu turvaavan lap-
23716: distuu laskettua synnytysaikaa välittömästi sen ihanteellisen kehityksen ja takaavan infek-
23717: edeltäneeseen ja 150 arkipäivää sitä välittömäs- tiosuojan. Toisaalta on myöskin otettava huo-
23718: ti seuraavaan aikaan. Synnytysloman ajalta äiti mioon se seikka, että raskauden viimeiset 3
23719: useassa tapauksessa menettää joko osittain tai kuukautta ovat sekä äidille että tulevalle lap-
23720: kokonaan ansiotulonsa. selle vaarallisia. Tänä aikana on lepo sekä äi-
23721: Ansiotyöhön palaava äiti joutuu näin ollen dille että tulevalle lapselle tarpeen.
23722: jättämään lapsensa päivähoitoon 6 kuukauden Kaikki edellä mainitut tekijät selvitettiin
23723: iässä. Vaikka tämä aika onkin huomattavasti pi- eduskunnassa perusteellisesti viime keväänä,
23724: dempi kuin aikaisempi ennen heinäkuun 1 päi- jolloin käsiteltiin hallituksen esitystä sairausva-
23725: vää 1974 voimassa ollut 2 kuukauden pituinen kuutuslain äitiysrahaa koskevien kohtien muut-
23726: aika, on se kuitenkin edeHeen liian lyhyt. Mo- tamista nykyiseen muotoon. Samassa yhteydes-
23727: nelle äidille työhönpaluu on taloudellisesti vält- sä eduskunta hyväksyi perustelulausuman, jossa
23728: tämätöntä jo näin lyhyen ajan kuluttua synny- edellytettiin hallituksen tutkivan mahdollisuu-
23729: tyksestä. Työnantaja ei aina voi antaa palka- det äitiysrahan korottamiseksi 15 markkaan
23730: tonta lomaa lakisääteisen lisäksi. Tilannetta vai- sekä sen maksamiseksi synnyttävälle äidille 3
23731: keuttaa edelleen se, että yhteiskunnan toimesta kuukauden ajalta ennen synnytystä ja 6 kuu-
23732: ei ole vielä järjestetty riittävästi päivähoitopal- kauden ajalta jälkeen synnytyksen. On perustel-
23733: veluja. Hoitopaikkojen vajaus kohdistuu nimen- tuja syitä toivoa, että tämä eduskunnan edellyt-
23734: omaan alle 3-vuotiaisiin ·lapsiin. Myös lapsen tämä muutos toteutettaisiin ensi tilassa.
23735: ja äidin tunnesiteiden ja lapsen perusturvalli- Edellä sanotun perusteella ehdotamme 'kun-
23736: suuden ja terveyden kannalta olisi suotavaa, että nioittaen,
23737: äiti ei joutuisi jättämään lastaan päivähoitoon
23738: näin varhain. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23739: Synnytyksen jälkeen äidin elimistön toipumi- lakiehdotuksen:
23740:
23741:
23742: Laki
23743: sairausvakuutuslain 23 §:n muuttamisesta.
23744: EduskuMoan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
23745: vakuutuslain (364/6.3) 23 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 20 päivänä kesäkuuta 1974
23746: annetussa laissa (521/74), näin kuuluvaksi:
23747: 23 §.
23748: Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 225 arkipäi- laskettua synnytysaikaa välittömästi edeltänee-
23749: vältä siten, että 75 arkipäivää siitä kohdistuu seen ja 150 arkipäivää sitä välittömästi seuraa-
23750: 492 Lak.al. n:o 221
23751:
23752:
23753: vaan aikaan. Jos raskaus on keskeytynyt 75 ar- tämispäivää välittömästi seuraavaan 225 arki-
23754: kipäivää ennen laskettua synnytysaikaa, äitiys- päivään.
23755: rahan katsotaan kohdistuvan raskauden keskeyt-
23756:
23757:
23758: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
23759:
23760: Eeva Kauppi. Elsi Hetemäki.
23761: Aili Laitinen. Pertti Salolainen.
23762: Raino Westerholm. Antero Juntumaa.
23763: Veikko J. Turunen. P. Mäki-Hakola.
23764: Aili Vaittinen-Kuikka. Mauri Seppä.
23765: Pekka Jokinen. Raimo Ilaskivi.
23766: Anna-Liisa Linkola. Harri Holkeri.
23767: 493
23768:
23769: Lak.al. n:o 222.
23770:
23771:
23772:
23773:
23774: Laatio ym.: Ehdotus laiksi sotilasvammalain 17 §:n muuttamt·
23775: sesta.
23776:
23777:
23778: E d u s k u n n a 11 e.
23779:
23780: Milloin sotainvalidi on kuollut korvattuun tenkin kohtuussyistä muutettava 10 prosentiksi
23781: vammaansa tai sairauteensa sekä muulloinkin, eli samaksi, miksi sotilasvammalain 8 §:n 1
23782: jos hänen korvattu invaliditeettinsä oli vähin- momentissa on säädetty invalidille annettavan
23783: tään 20 prosenttia, suoritetaan kuolinpesälle elinkoron suorittamisen edellytykseksi.
23784: tai muulle hänen hautauksestaan huolehtineelle Ehdotamme näin ollen kunnioittavasti,
23785: sotilasvammalain 17 § :n nojalla hautausapua.
23786: Hautausavon myöntämisen edellytyksenä ole- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23787: va korvatun invaliditeetin asteen raja olisi kui- lakiehdotuksen:
23788:
23789:
23790:
23791: Laki
23792: sotilasvammalain 17 § :n muuttamisesta.
23793: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun
23794: sotilasvammalain ( 404/48) 17 §: n 1 momentti, sellaisena kuin se on 19 päivänä helmi-
23795: kuuta 1971 annetussa laissa (180/71), näin kuuluvaksi:
23796:
23797: 17 §. taa. Muussa tapauksessa suoritetaan hautaus-
23798: Milloin vamman tai sairauden seurauksena apua sille, joka on pitänyt huolta hautaami-
23799: on ollut kuolema tai milloin vahingoittuneen sesta, siitä aiheutuneiden kustannusten määrä,
23800: tai sairastuneen työkyvyttömyysaste hänen ei kuitenkaan enempää kuin kuolinpesälle saa-
23801: kuollessaan oli vähintään 10 prosenttia, suo- daan suorittaa.
23802: ritetaan hautausapua 1 200 markkaa vainajan
23803: kuolinpesälle, jos sen varoista on suoritettu
23804: hautauskustannukset tai jos hautausta vainajan Tämä laki tulee voimaan päivänä
23805: ruumiin katoamisen vuoksi ei ole voitu toimit- kuuta 197 .
23806:
23807:
23808: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
23809:
23810: G. Laatio. Anna-Liisa Linkola. Sylvi Saimo.
23811: Raimo Ilaskivi. Mikko Asunta. Matti Asunmaa.
23812: Olavi Nikkilä. Harri Holkeri. Mauno Kurppa.
23813: Uki Voutilainen. Pertti Salolainen. Kullervo Rainio.
23814: Eero Salo. Eero Lattula. Taisto Tähkämaa.
23815: Eino Loikkanen. Matti Jaatinen. Reino Kangas.
23816: Victor Procope. Paavo Niinikoski. Pentti Poutanen.
23817: Timo Mäki. Aulis Sileäkangas. Pekka Vilmi.
23818: A. R. Sainio.
23819: 494
23820:
23821: Lak.al. n:o 223.
23822:
23823:
23824:
23825:
23826: Laatio ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 33 §:n muuttami-
23827: sesta.
23828:
23829:
23830:
23831: E d u s k u n n a 11 e.
23832:
23833: Kansaneläkelain voimassaolevien säännösten seen silloin kun vainaja on ennen kuolemaansa
23834: mukaan hautausavustusta ei makseta vainajan ehtinyt saada vanhuus- tai työkyvyttömyyselä-
23835: edunsaajalle siinä tapauksessa, että vakuutettu kettä yhtä vuotta pitemmän ajan.
23836: oli saanut kansaneläkettä kuolemaansa välittö- Käsityksemme mukaan olisi oikeudenmukais-
23837: mästi edeltäneen vuoden pituiselta ajalta. Täl- ta kansaneläkelain 33 §:n sisällön muuttaminen
23838: löin vähennetään hautausavustuksen määrästä sellaiseksi, että kaikkien kansaneläkelain piiriin
23839: yksi kahdestoista osa kultakin kuukaudelta, jol- kuuluvien va:kuutettujen kuoltua hautausavus-
23840: ta eläke on erääntynyt maksettavaksi. Vainajan tus maksettaisiin täysimääräisenä vakuutetun
23841: vähävaraisille omaisille aiheutuu vainajan kun- jälkeenjääneille omaisille. Tällä menettelyllä vä-
23842: niallisesti hautaan saattamisesta tästä syystä hennettäisiin kuntien maksamaa huoltoapua ja
23843: usein taloudellisia vaikeuksia. Jos omaiset ovat vähävaraisetkin omaiset voisivat saattaa vaina-
23844: täysin varattomia, niin hautauskustannuksista jan kunniallisesti hautaan.
23845: joutuvat vastaamaan kotikuntien sosiaalilauta- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
23846: kunnat kuntien myöntämän huoltoavun turvin. tamme,
23847: Yleisestikään asiaa ajatellen ei voida pitää
23848: oikeudenmukaisena sitä, että kansaneläkevakuu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23849: tus poistaa omaisilta oikeuden hautausavustuk- lakiehdotuksen:
23850:
23851:
23852:
23853:
23854: Laki
23855: kansaneläkelain 33 §:n muuttamisesta.
23856:
23857: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1965 annetun kansan-
23858: eläkelain (705/65) 33 § näin kuuluvaksi:
23859:
23860: 33 §. sellaisen syyn vuoksi asuivat eri1lään, suorite-
23861: Kansaneläkelain 1 §:ssä mainitun vakuutetun taan hautausavustus kuolinpesälle.
23862: kuoltua suoritetaan hänen puolisolleen hautaus- Jos hautausavustukseen oikeutettu puoliso on
23863: avustus. Jos vakuutetulta ei jäänyt puolisoa tai kuollut ennen avustuksen myöntämistä, siirtyy
23864: jos vakuutettu ja hänen puolisonsa asumuseron hänen oikeutensa siihen ensiksi kuolleen puoli-
23865: tai muutoin välien rikkoutumisen tahi muun son kuolinpesälle.
23866: Lak.al. n:o 223 495
23867:
23868: Hautausavustusta on uhalla, entä oikeus sen luessa vakuutetun kuolinpäivästä. Kuolinpesän
23869: saamiseen muuten on menetetty, haettava siten hoitajalla on oikeus kuolinpesän puolesta hakea
23870: kuin asetuksella määrätään, yhden vuoden ku- ja nostaa hautausavustus.
23871:
23872:
23873: Helsingissä 14 päivänii helmikuuta 1975.
23874:
23875: G. Laatio. Kullervo Rainio. Pekka Jokinen.
23876: Paavo Niinikoski. Elsi Hetemäki. Erkki Huurtamo.
23877: Pertti Salolainen. Mikko Kaarna. Esko J. Koppanen.
23878: Mikko Asunta. Aili Vaittinen-Kuikka. Sirkka Lankinen.
23879: Harri Holkeri. Lauri lmpiö. Olavi Nikkilä.
23880: Antero Salmenkivi. Matti Asunmaa. Victor Procope.
23881: Raimo Ilaskivi. Sylvi Saimo. Matti Jaatinen.
23882: P. Mäki-Hakola. T. 1. Vartia. Aulis Sileäkangas.
23883: Mauno Kurppa. Arto Lampinen. Pentti Poutanen.
23884: Kerttu Hemmi. Anna-Liisa Linkola. Reino Kangas.
23885: Eero Lattula. A. R. Sainio.
23886: 496
23887:
23888: Lak.al. n:o 224.
23889:
23890:
23891:
23892:
23893: Laine ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 28 §:n muuttamisesta.
23894:
23895:
23896: E d u s kun n a 11 e.
23897:
23898: Tapaturmasta tai sairaudesta toipuneen taik- miseksi olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin. Työso-
23899: ka toipumassa olevan työntekijän joutuessa lää- pimuslakia muuttamalla tulisi huolehtia siitä,
23900: kärin määräämään jälkitarkastukseen hänelle ei että työntekijälle korvataan jälkitarkastuskäyn-
23901: yleensä makseta palkkaa tai muuta korvausta nistä aiheutuva työajan menetys työnantajan va-
23902: näin aiheutuvasta työajan menetyksestä. On pi- roista.
23903: dettävä kohtuuttomana, että sairaudesta tai ta- Edellä esitetty1hin perusteluihin viitaten eh-
23904: paturmasta kärsinyt työntekijä joutuu kärsi- dotamme,
23905: mään omana tappionaan kerrotulla tavalla ai-
23906: heutuvan ansionmenetyksen. Asiantilan korjaa- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23907: lakiehdotuksen:
23908:
23909:
23910: Laki
23911: työsopimuslain 28 §:n muuttamisesta.
23912: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopi-
23913: muslain (320/70) 28 §:ään uusi 2 momentti, jollom vanha 2 ja 3 momentti siirtyvät 3
23914: ja 4 momentiksi, seuraavasti:
23915:
23916: 28 §.
23917: lääkärin määräämään tarkastukseen osallistumi-
23918: Työntekijällä on oikeus saada palkka siltä sen vuoksi.
23919: ajalta, jonka hän joutuu olemaan työstä poissa
23920:
23921:
23922: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1975.
23923:
23924: Ensio Laine. P. Liedes.
23925: Irma Rosnell. Toivo Asvik.
23926: Pauli Puhakka.
23927: 497
23928:
23929: Lak.al. n:o 225.
23930:
23931:
23932:
23933:
23934: Laine ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkkeeseen suoritettavasta tu-
23935: ki/isästä ja asumistuesta annetun lain muuttamisesta.
23936:
23937:
23938: EduskunnaHe.
23939:
23940: Eläkdäisten asumistukijärjestelmässä on to- tarpeellisia. Kun asumistukea ei koskaan mak-
23941: dettavissa huomattavia, sekä eläkeläisten etujen seta itsenäisenä eläkkeenä, vaan aina kansan-
23942: kannalta haitallisia että järjestelmän toimeen- eläkkeen osana, ei pienenkään asumistuen suo-
23943: panoa vaikeuttavia puutteita. Omakotitaloissa rittaminen aiheuta myiÖskään teknis-haUinnolli-
23944: asuvat ovat suurimmaksi: os.aksi asumis,tukioi- 'sesti haittaa. Tämän vuoksi rajoitus tulisi pois-
23945: keuden ulkopuold1a. Viime a1kojen rajut asu- taa.
23946: miskustannusten nousut ovat jääneet kokonaan Yksi pahimmista asumistukijärjestelmän epä-
23947: heille korvaamatta. Vuokra- ja vastikeasunnois- kohdista on se, että omakotitaloissa asuvat
23948: sakin asuvien asumi,skustannus,ten korvaamista ovat asumistuen ulkopuoleHa. Kaikista kansan-
23949: rajoitetaan monin tavoin: ylärajan lisäksi sekä eläkkeensaajista asuu vuokra-asunnoissa arviori-
23950: omavastuuosuudella että tämän ylittävän kus- ta 27 %, osa:keasunnois,sa 16 % ja omi:stamis-
23951: tannusten osan vain osittaisella korvaamisella. saan omakotitaloissa 57 %. Asumistuensaajista
23952: Eri kuntaryhmissä omavastuuosuudet on ase- puolestaan valtaosa eli 74 % asuu vuokra-
23953: tettu eri tasoille. Lähiomaisen luona asuvru'ta asunnoissa, 19 % osakehuoneistoissa -ja ai~
23954: eläkeläiseltä asumistukio~eus on evätty. noastaan 7 % omakotitalossa. Nämä omakoti-
23955: Eduskunta on aiemmin 31 päivänä joulukuu- talossa asuvat jättää uusi 1. 7. 1975 voimaan
23956: ta 1974 annetuila JaiH'a kansaneläkkeeseen 'SUo- astuva laki edelleen oman onnensa nojaan.
23957: ritettavast,a tukilisästä ja asumistuesta annetun Kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana ti-
23958: lain muuttamisesta hyväksynyt joitaMn muutok- lanne on käynyt endstä pahemmaksi, kun asu-
23959: sia asuwstukijärjes.telmään, jotka kaikki kui- miskustannukset ovat nousseet jopa huomat-
23960: tenkin ovat luonteeltaan yksinomaan teknisiä. tavasti nopeammin kuin muut elinkustannukset.
23961: Merkittävin muutos on nyikyisen normijärjes- Nestemäisten polttoai:neiden hinnat ovat nous-
23962: telmän poistaminen, joka kyllä jossakin määrin seet noin 3 ,5-kertaisiksi ja lciinteiden polttoai-
23963: yksinkertaistaa jät:jestelmää, mutta ei paranna neiden lähes kaksinkertaisiksi vuoden 1969 lap-
23964: asumistukietuuksia. Joissakin tapauk:sis:sa se putasoon nähden, jolloin asumistukilaki säädet-
23965: saattaa nHtä jopa huonontaa. tiin. Vuoden 1974 alusta cyhdytt1in ·asuinkiin-
23966: Nykyiset asuntoltuokat, jotka ovat osoittautu- teistöiltä perimään erityistä jätevesimaksua, ja
23967: neet todellisten a:s,umiskustannusten korvaami- myös puhtaan veden hinta on noussut huomat-
23968: sen perusteettomaksi .rajoittajaksi, tulisi pois- tavasti. Kansaneläkkeiden indeksikorotukset ei-
23969: taa. Tuskin kukaan elläkeläinen tietoisesti ha- vät ole korvanneet omakotitaloissa asuvien
23970: keutuu asuntoluokaltaan liian suureen asuntoon, ~ustannustennousua, vaan indeksikorotukset
23971: sen takaa jo maassamme harjoitettu asuntopoli- (vuonna 1974 noin 17 % ) ovat kuluneet elin-
23972: tidkka. tarvikkeiden hintojen korotuksiin.
23973: Sellaiselle eliäkkeensaajaHe, joNa on huoliet- Jotta tätä vääristyimåiä voitaisiin edes jossa-
23974: tavia lapsia, on korvattavien asumiskustannus- kin määrin oikaista, tulis'i ka1kille omakotita-
23975: ten enimmäismäärä säädettävä korkeammaksi. lossa asuville asumistuensaajille maksaa 30 mar-
23976: Edellämainittuun lakiin sisällytettiin uUJSi kan asumistuki kuukaudessa sen lisäksi, mitä
23977: säännös, joUa rajoitettiin asumistuen maksa- muuten suoritetaan asumistukena asumisesta
23978: minen vähintään 5 markan >suuruiseksi kuukau- johtuvien korkomenojen perusteeUa.
23979: dessa. Vähävaraiselle e1äkkeensaajalle, JOlta Asumistuen määrälle ja osuudelle asumis-
23980: kaikki asumistuensaajat ovat, markatkin ovat kustannuksista on laissa a'setettu useita rajoi-
23981: 63 173/75
23982: 498 Lak.al. n:o 225
23983:
23984: tuksia. Omavastuuosa erottaa, kuten on sanot- määrättävä nykyisen kolmannep kuntaryhmän
23985: tu, normaalit asumiskustannukset korvausjärjes- •rajan suuruiseksJ:.
23986: telmän ulkopuolelle ja korvattaville kustannuk- Asumistukea ei nykyisen 1ain mukaan suori-
23987: sille säädetty enimmäismäärä on tarkoitettu es- teta däkkeensaajalle, joka asuu suoraan alene-
23988: tämään kohtuuttomina pidettävien kustannusten vassa tai ylenevässä polvessa olevan sukulaisen-
23989: eli käytännössä ylisuurien vuokrien korvaami- sa asunnossa. Tämä rajoitus on kohtuuton.
23990: nen. Eräänlainen toinen omavastuuosa on syn- Asumiskus.tannukset ovat nykyisin niin suuret,
23991: tynyt siitä, että omavastuun ylittävästä asumis- että eläkeläiset joutuvat lastensa tai muiden
23992: kustannusten osasta korvataan vain 80 % eikä lähiomaistensa luona asuessaan maksamaan
23993: täyttä määrää. Näitä rajoituksia olisi purettava vuokraosuuksia, jotka huomattavasti ylittävä:t
23994: siten, että omavastuuosan ylittävä asumiskus- omavastuurajan. Asuntopoliittisistakin syistä
23995: tannusten osa korvattaisiin kokonaan asumis- asumistuen myöntäminen näissä tapauksissa
23996: tukena. olisi aiheellista, sillä nykyinen lakihan suosii
23997: Kuntaryhmitys on tullut asumistukijärjestel- erillisten asuntojen hankkimista eläkeläisille.
23998: mään ilmeisesti tukiosan kuntaryhmityksen seu- Nykyisin kustantavat kunnat asumistukime-
23999: rauksena. KaHeustutkimuksissa on tosin olen- noista puolet ja toisesta puolesta huolehtii kan-
24000: naisimmaksi eroksi eri kuntaryhmien välillä to- saneläkdaitos. Tätä kustannusten jakoa olisi
24001: dettu erot asumiskustannuksissa, mutta se taas muutettava niin, että kuntien osuutta pienen-
24002: johtuu erilaisesta asumistasosta. On myös to- nettäisiin ja valtio ryhtyisi suorittamaan osan
24003: dettu, että asumiskustannukset vaihtelevat sa- kustannuksista.
24004: man kuntaryhmän sisällä enemmän kuin eri Edellä esitetyn perusteella ehdötamme,
24005: kuntaryhmien välillä keskimäärin. Oikeudenmu-
24006: kaisena ja samaUa järjestelmän kannalta yksin- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
24007: kertaisena menettelynä on pidettävä s·amaa lakiehdotuksen:
24008: omavastuurajaa kaikissa kuntaryhmissä. Se oHsi
24009:
24010:
24011: Laki
24012: kansaneläkkeeseen suoritettavasta tukilisästä ja asumistuesta annetun lain muuttamisesta.
24013: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
24014: kumotaan kansaneläkkeeseen suoritettavasta tukili:sästä ja asumistuesta 4 päivänä heinä-
24015: kuuta 1969 annetun lain (446/69) 3 §:n 2 ja 5 momentit sellaisina kuin ne ovat 31 päivänä
24016: joulukuuta 1974 annetussa laissa (1095/74) ja 4 §:n 2 momentti sellaisena kuin se on 12
24017: päivänä tammikuuta 1973 annetussa laissa (9/1973) sekä 8 §:n 2 momentti sekä
24018: muutetaan 3 §:n 1 ja 3 momentit sellaisina kuin ne ovat 31 päivänä joulukuuta 1974 an-
24019: netussa la1ssa ( 1095/7 4), seuraavasti:
24020:
24021: 3 §. asumisesta aiheutuvien korkokustannusten mää-
24022: Asumistuki on täysimää:räisenä se ·asumiskus- rällä.
24023: tannusten osa, joka vuodessa ylittää 512 mar-
24024: kan suuruisen vähimmäismäärän. Jos korvaus Asumistukea mää:rättäessä ei oteta huomioon
24025: lämmityksestä ei sisälly vuokraan tai vastikkee- sitä asumiskustannusten osaa, joka ylittä·ä 6000
24026: seen, on vähimmäismäärä kuitenkin 171 mark- markan suuruisen enimmäismäärän. Jos eläk-
24027: kaa. Eläkkeensaajan asuessa omassa tai puoli- keensaajalla on yksi tai useampia kansaneläke-
24028: sonsa omistamassa asunnossa, josta ei suoriteta lain 28 § :n 2 momentissa tarkoitettuja lapsia,
24029: vastiketta, on asumistuki 360 markkaa vuodes- on eddlä sanottu enimmäismää·rä 8400 mark-
24030: sa lisättynä 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen kaa.
24031:
24032:
24033: Helsingissä 13 päivänä heLmikuuta 1975.
24034:
24035: Ensio Laine. Siiri Lehmonen. Mirjam Tuominen.
24036: Heimo Rekonen. Pauli Puhakka. Helvi Niskanen.
24037: 499
24038:
24039: Lak.al. n:o 226.
24040:
24041:
24042:
24043:
24044: Laine ym.: Ehdotus laiksi työehtosopimuksista.
24045:
24046:
24047: Ed u s kunnalle.
24048:
24049: Työehtosopimustoiminta ja työnantaja- ja kansaajien verotuksen kiristäminen ja näihin
24050: työntekijäjärjestöjen keskinäiset suhteet ovat verrattuna nimellispalkkojen liian pienet koro-
24051: muuttuneet niistä ajoista, joilta voimassa ole-- tukset ovat johtaneet laajojen työtätekevien
24052: va työehtosopimuslaki on peräisin. Tämä on ryhmien reaadipalkkojen alenemiseen. Palkkojen
24053: toisaalta johtanut eräänlaiseen sanottujen jär- indeksisidonnaisuuden kiehämisellä on estetty
24054: jestöjen, varsinkin keskusjärjestöjen ylikorosta- työtätekeviä saamasta edes jäMdkäteen korvauk-
24055: miseen. sia hintojen jatkuvasta kohoamisesta.
24056: Erityisesti viime vuosina osana valtiomono- Mitä erilaisimpien asiaryhmien kytkeminen
24057: polistista säätelyä toteutettujen tulopoliittisten tulopoliittiseen korporatiiviseen neuvottelume--
24058: ratkaisujen yhteydessä on toistuvasti lähdetty kanismiin on merkinnyt demokratian kaventu-
24059: virheellisesti ajatuksesta, että perinteisesti edus- mista ja muun muassa sosiaalipoliittisten uudis-
24060: kunnan toimivaltaan kuuluvat asiat, jotka jää- tusten hidastumista, jopa koko uudistustyön
24061: vät työsuhteen ehtojen ulkopuolelle eli eivät taantumistakin, kuten työeläkeuudistuksen oh-
24062: välittömästi koske työn tekemistä tai siitä mak- jaaminen suurpääoman etujen mukaiselle lin-
24063: settavaa pailkkaa, vaan työriitojen ja etukysy- jalle on osoittanut.
24064: mysten neuvottelu- ja selvittelyjärjestystä sekä Suppeassa ylätason piirissä sovituiLla tulo-
24065: -menettelyä, työrauhavelvoll.isuutta, hinta-, ve- poliittisilla kokonaisratkaisuilla kahlitut virka-
24066: ro-, työvoima- ja maatalouspolitiikkaa tai mui- ja työehtosopimukset on useimmiten viety läpi
24067: ta sellaisia asioita, tulisi poliittiselta päätök- työntekij,ärjestöjen jäsenkunnan mielipiteitä
24068: sentekotasolta siirtää työehtosopimusmtkaisuissa kuulematta, sen enemmistön tahdon vastaisesti.
24069: päätettäviksi. Vaikka tulopolitiikassa tosiasiassa Tämä on synnyttänyt voimakkaita vastalau-
24070: on näin meneteltykin, ei menettely säännöstä- seita työpaikoiJ:la, jotka ovat ilmentyneet muun
24071: miskompetenssin ulkopuolelle lankeaviita osin muassa heikot sopimukset ylittävien palkanko-
24072: juridisesti ole sitonut jäsenistöä. rotusten puolesta käytyjen työtaisteluiden jat-
24073: Tulopolitiikan toteuttaminen on merkinnyt kuvana lisääntymisenä vuodesta 1968 lähtien.
24074: valtiovallan aktiivista ja määrätietoista puuttu- Otteensa lujittamiseksi ja voittojensa kasvun
24075: mista työn ja pääoman välisiin suhteisiin kan- turvaamiseksi suurpääoma on pyrkinyt jatku-
24076: santulon ensijaossa. Kokemukset valtion roolista vasti voimistamaan tulopoliittista pakkokoneis-
24077: tulopolitiikassa ovat yhä laajemmin poistaneet toa ja kaventamaan työtätekevien demokraat-
24078: työläisten keskuudessa kuvitelmia porvarilli- tisia oikeuksia. Tällä hyökkäyksellä on pyritty
24079: sesta valtiosta jonain luokkaristiriitojen ylä- kaventamaan työläisten toimintaoikeuksia työ-
24080: puolella olevana puolueettomana säätelijänä ja paikoilla, rajoittamaan lakko-oikeutta ja supis-
24081: pailjastaneet sen suurpääomaa palvelevan toi- tamaan ammattiyhdistysliikkeen jäsendemokra-
24082: minnan vahingollisuuden työläisille. tiaa. Työläisten valitsemat luottamusmiehet
24083: Tulopoliittisilla ratkaisuilla on pyritty tosi- ovat samassa yhteydessä joutuneet voimakkaan
24084: asiassa palkkatulojen kontrolliin, niiden kasvun syrjinnän ja poliittisen ajojahdin kohteeksi.
24085: rajoittamiseen valheeillisesti inflaation hidasta- Pakkosovinto- ja -sovittelumekanismin tiu-
24086: misen ja muiden kansantaloutemme ongelmien kentamista ja kehittämistä virallisemmaksi
24087: ratkaisemisen nimissä sekä työrauhan takaami- muun muassa lainsäädännöllisin keinoin on jo
24088: seen. pitkään valmisteltu niin 'sanotun Sarkon toimi-
24089: Toddlisuudessa valloiLleen päästetty inflaa- kunnan ja sen salaisten jatkotyöryhmien toi-
24090: tio, muun muassa pääomien kokoamiseksi, pal- mesta valtakunnansovittelijoiden johdolla. Työ-
24091: 500 Lak.al. n:o 226
24092:
24093:
24094: tätekevien kannalta ovat vaarallisia ennakko- jotka olisivat omiaan aiheuuamaan epäselvyyk-
24095: tapauksia olleet jo vuonna 1971 äänestyksellä siä ja työläisille kielteisiä seuraamuksia.
24096: hyväksytyt virkaehtolait se~ä hiljan valmistu- Työläisten kannalta välimiesmenettely on
24097: nut mietintö valtionapupaikkaisten toimihenki- vielä epäedullisempi työriitojen selvittelykeino,
24098: löiden alentamisesta nykyisen työehtosopimus- kuin valtion tuomioistuinlaitos. Se on kallis
24099: järjestelmän piiristä suunniteltuun niin sanot- ja kontrolloimaton sekä ennalta arvaamaton.
24100: tuun toimiehtosopimusjärjestelmään. Monimutkaisilla neuvottelu- ja selvittelyvelvol-
24101: Tulopoliittisen sopimuksentekomenettelyn lisuuksilla ei myös saa vitkutella riitaisuuksien
24102: tavoitteet ja keinot on osaltaan pyritty tur- nopeaa ratkaisemista, ja niin ollen neuvottelu-
24103: vaamaan säännöstämiskompetenssin laajentami- lausekkeita ei saa tehdä alayhdistyksiä enempää
24104: sella, koska siten tulopolitiikan jatkamiselle ja kuin työntekijä- tai työnantajajäseniäkään sito-
24105: syventämiselle saataisiin tehokkaammat takeet. viksi. Työrauhaa ei saa pystyä tiukentamaan so-
24106: Ammattiyhdistysliike on kuitenkin vain osa pimuksin siitä, mitä se lain mukaan on.
24107: työväenliikettä eikä sitä enempää sen keskus- Keinotekoinen jaoittelu normi- ja solidaari-
24108: johdon kuin voimavarojenkaan puolesta voida normeihin on poistettava ja katsottava työolo-
24109: pitää sellaisena, että se yksin voisi menestyk- suhteita koskevat soUdaarinormit tavallisiksi
24110: sellä taistella yhtynyttä pääomaa ja sitä palve- normimääräyksiksi, joiden osalta kannevalta voi
24111: levaa valtiota vastaan. Yhteiskuntaa kehittävään tulla työsopimusosapuolille yleisissä alioikeuk-
24112: luokkataisteluun tulee päivittäisessä kamppai- sissakin.
24113: lussa osallistua muutkin työväenliikkeen jäsenet 2 §. Joskus saattaa aiheuttaa tulkintavai-
24114: ja liittolaiset kuin vain työelämässä ja työn- keuksia mistä hetkestä lähtien työehtosopimus
24115: tekijäjärjestöissä vaikuttavat. Toisin sanoen ei tulee voimaan. Näin on erityisesti silloin, kun
24116: voida alistua siihen, että: koko sopimustekstiä ei työehtosopimuksen
24117: - työläiset joutuisivat pienempiin palkan- muodossa ole ollut nähtävillä sopimusta alle-
24118: korotuksiin tyytymällä työehtosopimuksin osta- kirjoitettaessa, vaan jonkin~aiseen yksimielisyy-
24119: maan kaiken sosiaaliturvan ja yhteiskunnan ja- teen on päästy ainoastaan neuvottelussa, jon-
24120: kamat edut, jotka ennen on poliittisen päätök- ka kulku on merkitty pidettyyn pöytäkirjaan.
24121: senteon kautta jaettu palkankorotuksista riip- Tällaisissa tapauksissa väärinkäsitysten ja vir-
24122: pumatta, heellisyyksien vaara on melko suuri, joten on
24123: - valtiovalta entistä helpommin keskitetyn asiallista antaa työmarkkinajärjestöjen päättävil-
24124: neuvottelu- ja järjestökoneiston ansiosta voi le elimille lopullinen ratkaisuvalta työehtosopi-
24125: toimia pääomaa tukien, muksen voimaantulosta siten, että se voisi tul-
24126: - demokratiaa kavennetaan sulkemalla ko- la voimaan aikaisintaan siitä hetkestä lähtien,
24127: ko yhteiskuntaa koskevasta päätöksentekome- kun sanotut elimet ovat neuvottelusopimuksen
24128: nettelystä pois työelämän ulkopuolella olevat hyväksyneet. Päättävillä elimillä voidaan olet-
24129: ja työelämässä olevien osalta keskittämällä val- taa olevan enemmän harkintavaltaa tällaisissa
24130: ta suppealle ylätasolle, asioissa kuin ehkä hyvinkin suppealla neuvot-
24131: - ammattiyhdistysliikkeen järjestökoneistos- telijaryhmällä, jonka mielipiteet edellä mainit-
24132: tosta tehtäisiin puolivirallinen yhteiskuntarau- tuun pöytäkirjaan ovat saattaneet tulla kirja-
24133: han varjelija, tuiksi. Mikäli taas halutaan antaa taannehtivia
24134: - työläisten toimintavapauden ja äänen tu- etuisuuksia voitaneen niistä helposti osapuolten
24135: kahduttamisella luokkataistelu ja siinä kasva- kesken erikseen nimenomaan sopia. Edelleen
24136: minen estettäisiin ja se korvattaisiin työnantaja- on syytä lähteä periaatteesta, että taannehtivas-
24137: ja työntekijäjärjestöjen säänneilyllä toiminnalla, ti ei työehtosopimuksilla kolmatta sitovasti voi-
24138: - työntekijäjärjestöt tehtäisiin kapitalistisen taisi määrätä. Poikkeuksen voisivat muodos-
24139: talous- ja yleispolitiikan vastuunkantajaksi so- taa ainoastaan palkankorotukset ja niihin ver-
24140: pijakumppanin ominaisuudessa. rattavat rahassa maksettavat tai arvioitavat
24141: 1 §. Edellä kerrotuo vuoksi ei säännöstä- etuudet lyhyeltä ajalta.
24142: miskompetenssia tässä vaiheessa ole syytä laa- Säännökset työehtosopimukseen jälkeenpäin
24143: jentaa ja sitä kautta osaltaan laillistaa tulo- yhtymisestä ovat jääneet kuolleeksi kirjaimek-
24144: politiikkaa, vaan nykyistä kompetenssia työ- si, koska tällaista tapaa ei juurikaan o1e käy-
24145: ehtosopimuslain 1 §:ssä pitäisi ainoastaan täs- tetty. Tämän vuoksi ja jotta yhtymisinstituu-
24146: mentää ja rajata siitä pois selvyyden vuoksi tiota ei voitaisi käyttää työehtosopimuksen si-
24147: sellaisia siihen otettavaksi ehdotettuja alueita, dottuisuusjärjestelmän kiertämiseen on syytä
24148: Lak.al. tt:o 226 501
24149:
24150: tästä samoinkuin muualtakin työehtosopimus- nimenomaan ammattiosastoporras helpoimmin
24151: laista poistaa mahdollisuudet työehtosopimuk- joutuisi vastuuseen tapahtumista, joihin se ei
24152: seen yhtymisestä. Mikäli halutaan tehdä saman- asiallisesti ottaen olisi kuitenkaan kyennyt vai-
24153: sisältöinen sopimus kuin jo voimassa oleva, käy kuttamaan. Tässä yhteydessä on syytä muistaa
24154: tämä päinsä tekemällä itsenäinen työehtosopi- myös alayhdistysten heikko taloudellinen kan-
24155: mus samoilla ehdoilla. toky;ky, jolloin suuret hyvityssakot saattavat
24156: johtaa kohtuuttomiin seuraamuksiin.
24157: 3 §. Kokemus on osoittanut, että työehto-
24158: sopimuksia ei ole laadittu juurikaan kahta Tässä mainituista syistä ehdotetaan, että
24159: vuotta pidemmäksi ajaksi, koska työmarkkina- vuonna 1945 esillä ollut periaate vain sellaise-
24160: järjestöjen u~kopuoliset tekijät ovat saattaneet naan toteutetaan ja nimenomaan työntekijä-
24161: voimakkaastikin vaikuttaa työehtosopimusten puolelle syntynyt tarpeeton työehtosopimuk-
24162: sisältöön tätä pidemmän ajan kuluessa. Työeh- seen sidottujen porras poistetaan. Tällöin lä-
24163: tosopimusten pisintä voimassaoloaikaa ja irti- hinnä ammattiosastot eivät enää olisi sidottuja
24164: sanomisajan pituutta on syytä lyhentää vastaa- työehtosopimukseen eivävkä myöskään sen työ-
24165: maan käytännön vaatimuksia. Kokemus on li- rauhavelvollisuuteen. Työehtosopimukseen osal-
24166: säksi osoittanut, että jo lähes kaksivuotistenkin liset joutuisivat kuten ennenkin huolehtimaan
24167: sopimusten osalta olosuhteiden muuttumisen muun muassa työrauhavelvollisuudesta. Uudis-
24168: tms. ansiosta on aiheutunut suuria vaikeuksia tuksen jälkeen liittojen tekemät sopimukset
24169: sopimusvelvoitteiden täyttämisessä, joten on nauttisivat työehtosopimuslain mukaista oikeus-
24170: asiallista estää liian pitkäaikaisten sopimusten suojaa ja niiden toteuttamisesta olisivat vas-
24171: tekemismahdollisuudet enempien hankaluuksien tuussa nimenomaan ne, jotka sopimuksen ovat
24172: välttämiseksi. tehneet.
24173: Työehtosopimusten teossa on kyse sidottu-
24174: 4 §. Vuoden 1945 työehtosopimuslain uu- jen edustamiseen osittain verrattavasta toimin-
24175: distamisen yhteydessä tuotiin työehtosopimuk- nasta. Työehtosopimuksesta päättäneillä voidaan
24176: seen sidottujen piiriin myös alayhdistykset, ajatella olevan jonkinlaisen vastuun omien jä-
24177: varsin harhaanjohtavin perusteluin. Tarkoituk- sentensä etujen ajamisesta. Tällainen vastuu
24178: sena oli, koska työntekijäliitot olivat varsinaisia olisi kuitenkin juridisesti vaikeaa toteuttaa.
24179: työehtosopimusten sopijapuolia, saada näiden Sen vuoksi on ehdotettu tärkeimpiä laimin-
24180: tekemille sopimuksille työehtosopimuksen oi- lyöntitapauksia varten sidotuille työnantaja- ja
24181: keusva~kutukset. Vuoden 1924 työehtosopi- työntekijäjäsenille määräaikaan sidottua oikeutta
24182: mushlin ei katsottu koskevan liittojen tekemiä sanoutua irti työehtosopimukseen sidottuisuu-
24183: koUektiivisopimuksia. Tämä koettu puute oli- destaan. Luontevinta on irtisanoutumisen toi-
24184: si kuitenkin voitu ratkaista paljon täsmälli- mittaminen todistettavasti omalle työsopimus-
24185: semmillä ja tajoiretummilla toimenpiteillä, kuin kumppanilleen, koska kyse on työsopimuksen
24186: mitä tapahtui. Vuoden 1945 uudistuksen yh- ehdoista.
24187: teydessä tulivat nimittäin alayhdistykset kuin
24188: vahingossa sidotuiksi työrauhavelvollisuuteen. Työsopimuslain 17 §:n yleisen vähimmäis-
24189: Kun lisäksi otetaan huomioon, että työnanta- palkkasäännöksenkin vuoksi on syytä pakotta-
24190: japuorehla ei ammattiosastoja vastaavaa alayh- vin säännöksin estää työehtosopimuksen ehtoja
24191: distysjärjestelmää käytännössä lainkaan esiinny, huonompien etujen antaminen järjestäytymät-
24192: merkitsi uudistuksen tämä puoli työntekijäpuo- tömille sopimukseen sidotun työnantajan palve-
24193: len työrauhavelvollisuuden huomattavaa lisää- luksessa oleville työntekijöille.
24194: mistä ilman, että vastapuolelle olisi luotu sa- Käytännössä esiintvneiden epäselvyyksien
24195: manlaisia velvotteita. Kun nykyisellään päätök- välttämiseksi olisi tarpeen selventää myös pe-
24196: sentekomenettely työmarkkinoilla on jatkuvasti riaate siitä, että useampaan sopimukseen si-
24197: kehittynyt yhä johtajavaltaisempaan ja keskite- dottu on velvollinen täyttämään kaikki velvoit-
24198: tympään järjestelyyn ei ammattiosastoilla tai teensa jotta torjuttaisiin ajatus, että aikaisem-
24199: alayhdistyksillä voida katsoa olevan kovinkaan min tehty sopimus sinänsä estäisi täyttämästä
24200: paljon sananvaltaa esimerkiksi työehtosopimuk- myöhemmin solmitun sopimuksen velvoitteet.
24201: sista päätettäessä. Ajatus työntekijöiden henki- Poikkeuksen voisi muodostaa vain säännös siitä,
24202: lökohtaisesta hyvityssakkovelvollisuudesta työ- ettei aikaisemmin tehdyn sopimuksen velvoit-
24203: taistelujen osalta on melko yleisesti torjuttu, teita voida myöhemmin toisten kanssa tehdyllä
24204: joten tämän toimintavapauden huomioonottaen sopimuksella vähentää.
24205: 502 Lak.al. n:o · 226
24206:
24207: 5 §. Säännös on samasanainen voimassa ole- 8 §. Säännös vasta1st muutoin voimassaole-
24208: van lain vastaavan säännöksen kanssa. vaa [ainkohtaa, mutta työnantajan tuottamuk-
24209: 6 §. Ns. edullisemmuusperiaate, joka läh- sellisenkin työehtosopimuksen rikkominen sank-
24210: tee siitä, että työsuhteen ehtojen etusijajär- tioitaisiin ja työnantajan hyvityssakkomäärää
24211: jestyksestä voidaan työnantajan tahdonilmaisua korotettaisiin. Lisäksi yksityisen työntekijän
24212: kuvaavin toimenpitein aina poiketa työntekijän osalta säännöstä täsmennettäisiin tahallisuuden
24213: eduksi, eli esimerkiksi työsopimuksin tai työ- osalta varoituksenantovelvollisuudella ja totea-
24214: säännöin antaa työntekijälle parempia palkka- malla voimassaolevan 8 § :n säännöksen mukai-
24215: etuja, kuin mitä työehtosopimuksessa on so- sesti hyvityssakon sulkevan pois muun vahin-
24216: vittu, on meillä vanhastaan hyväksytty, vaikka gonkorvausvelvollisuuden siltä osin kuin kyse
24217: sitä ei selvästi ole kirjattukaan lakitekstiin. Kun on työehtosopimuksen normimääräyksen tieten-
24218: viime aikoina eräiden työnantajaedustajien ta- sä rikkomisesta.
24219: holta on pyritty markkinoimaan perusteetto- 9 §. Edellä 4 §:n mukaan työehtosopimuk-
24220: rnia ajatuksia työehtosopimusten maksimiehto- seen sidottujen yhdistysten muutoksesta joh-
24221: luonteesta, on selvyyden vuoksi syytä edulli- tuvat muutokset vastaavasti myös tähän sään-
24222: semmuusperiaate laissakin tunnustaa, !toteamal- nökseen siten, ettei alayhdistyksiin olisi irt:se-
24223: la, että työsuhteen ehtoina on noudatettava näistä lakiin perustuvaa työrauhavelvollisuutta.
24224: vähintään työsopimuksen määräyksiä. Muutoin Lisäksi tälläkin kohdin on haluttu selventää
24225: työehtosopimusmääräysten, sikäli kuin kyse on vuoden 1924 työehtosopimuslain alkuperäisen
24226: normimääräyksistä, automaattinen voimaantulo tarkoituksen mukaiseksi työrauhavelvollisuuden
24227: ja pakottavuus on säilytetty ennallaan. Tietty ulottuvan vain työehtosopimuksen normimää-
24228: ihmisarvoinen vähimmäistaso tulee kuitenkin räyksiin kohdistuviin työtal!stelutoimenpiteisiin.
24229: pakottavasti taata työ- ja työehtosopimusten Lisäksi edellytetään, että työtaistelutoimenpide
24230: osalta. Työläisille paljon kiusaa aiheuttanut selvästi tällaisiin määräyksiin kohdistuu, koska
24231: työnantajan käytännön tulkintaetuoikeus tulee tulkinnanvaraisissa tapauksissa sopimukseen si-
24232: Ruotsin esikuvan mukaan siivtää esimerkiksi dottujen on vaikeaa nopeasti syntyvässä risti-
24233: paikalliselle ammattiosastolle. riitatilanteessa todeta menettelevänsä velvolli-
24234: 7 §. Nykyisestä laista puuttuvat tehokkaat suuksiensa vastaisesti.
24235: oikeusseuraamukset työnantajapuolen sopimus- 10-15 §:t. Ehdotetut lainkohdat vastaavat
24236: rikkomuksia varten. Sopimusoikeudessa ylei- voimassaolevan lain vastaavia säännöksiä. Si-
24237: sesti tunnustettu periaate oikeudesta pidättyä dottuisuuspiirin supistamisesta johtuvat muu-
24238: omasta suorituksestaan vastapuolen sopimus- tokset on kuitenkin huomioitu 10 §:ssä. 11
24239: rikkomuksen vuoksi on paikallaan kirjata myös § :ssä on hyvityssakon määräämisperusteiksi
24240: työehtosopimuslakiin. otettu myös yleinen palkkakehitys työmarkki-
24241: Samat säännöt tulisi kirjata koskemaan myös noilla, koska työtaistelutoimiin turvautuminen
24242: tilanteita, jolloin koko sopimuspohja sopimus- on useimmiten ymmärrettävämpää silloin, kun
24243: kauden aikana on pudonnut pois, oli rt:ämä ala on jäänyt jälkeen yleisestä palrokauskehityk-
24244: sitten johtunut joko vastapuolesta tai ulko- sestä eikä asiaa neuvotteluillakaan ole saatu
24245: puolisista tekijöistä. Tuomioistuimissa tapah- järjestettyä.
24246: tuva vahvistustuomio sopimuksen lakkaamises- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24247: ta tai muuttamisesta olisi aikaavievä, eikä an. nioittavasti,
24248: taisi mahdollisuutta työmarkkinajärjestöjen
24249: omilla 'toimenpiteillä korjata tilannetta siten, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
24250: että sopimus korjauksen jälkeen voisi jatkua lakiehdotuksen:
24251: alkuperäisen tarko1tuksen mukaan.
24252:
24253: Laki
24254: työehtosopimuksista.
24255: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24256: 1 §. työnantaja tai rekisteröity työnantajain yhdistys
24257: Työehtosopimus tämän. lain tarkoittamassa tekee yhden tai useatnman rekisteröidyn työn-
24258: mielessä on sopimus, jonka yksi tai useampi tekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työ-
24259: Lak.al. n:o· 226 503
24260:
24261: sopimuksissa vähintä_än on n~udat:ttava, k~ten ~ 4 §.
24262: ehtoja työnteon vastikkeesta Ja tyoolosuhtelsta. · · Työehtosopimukseen ovat sidotut:
24263: Työsopimuksella ei saa sopia neuvottelu- t~ 1 ) ne työnantajat ja yhdistykset, jotka ovat
24264: työriitojen selvittelyjärjestyksestä, -menettelysta työehtosopimuksen tehneet,
24265: eikä työrauhasta t~ sen ~i~komisen s~u:.aam~.k 2) ne työnantajat ja työntekijät, jotka ovat
24266: sista ellei tässä lrussa tolSln sanota, eika myos- tai sopimuksen voimassa ollessa ovat olleet so-
24267: kään' työsuhdetta koskevien tai tähän lakiin pimukseen sidotun yhdistyksen tai sen alayh-
24268: perustuvien riitaisuuksien jättämisestä välimies- distyksen jäseniä; ja noudattakoot nämä työn-
24269: oikeuden ratkaistavaksi. antajat ja työntekijät toistensa kanssa tehtä-
24270: vissä työsopimuksissa työehtosopimuksen maa-
24271: Työnantajain yh?istyksellä. ta~k~itetaan ~ässä räyksiä siten kuin tässä laissa määrätään.
24272: la~ssa yhdistys.~ä, Jot;k_a var~mai~nn ~.arkm_~?.~ Mikäli työehtosopimukseen osallinen yhdistys
24273: sim kuuluu tyonanta]aln etujen, Ja tyontekiJaln on ilman sen kautta työehtosopimukseen sidot-
24274: yhdistyksellä yhdistystä, jonka varsinaisiin ta~
24275: tavaksi tarkoitettuj·en työnantajien tai työnteki-
24276: koituksiin kuuluu työntekijäin etujen valvomi-
24277: jöiden jäsenäänestyksen avulla todetun enem-
24278: nen työsuhteissa. mistön suostumusta sopimuksessa huomatta-
24279: vassa määrin jättänyt näiden sopimukseen si-
24280: 2 §. dottujen edun turvaamatta on sidotullia työn-
24281: Työehtosopimus on tehtävä kirjallisesti. So- tekijöillä · tai työnantajilla oikeus kuukauden
24282: pimus syntyy myös. siten, että s~p-~m?.k~~ si- kuluessa siitä, kun jäljennös sopimuksesta on
24283: sältö merkitään sop1muspuolten p1tamassa neu- toimitettu sosiaali- ja terveysministeriölle, työ-
24284: vottelussa laadittuun pöytäkirjaan, joka on yh- sopimusosapuolelleen tehtävällä ilmoituksella
24285: teisesti sovitulla tavalla oikeaksi todettu. So- työehtosopimussidottuisuudesta irtisanoutua.
24286: pimus tulee tällöin voimaan aikaisintaan osallis-
24287: Työnantaja, jota työehtosopimus sitoo, nou-
24288: yhdistysten päättävien elinten hyväksymisen jäl-
24289: dattakoon sen soveltamisalalla sopimuksen ul-
24290: keen. kopuolellakin olevan, työehtosopimuksen tar-
24291: Taannehtivasti ei työehtosopimuksella saa koittamaa työtä suorittavan työntekijän kanssa
24292: työsopimuksen ehdoista sopia, lukuunottamatta vähintään sanotun työehtosopimuksen ehtoja.
24293: patkankorotuksia tai niihin v.errattavia etuja Muu sopimus on mitätön.
24294: enintään kolmen kuukauden aJalta.
24295: Mikäli yhdistys, työnantaja tai työntekijä on
24296: Kuukauden kuluessa sopimuksen tekemisestä sidottu aikaisempaan, toisin ehdoin tehtyyn
24297: lukien on oikeaksi todistettu jäljennös siitä työehtosopimukseen, on myöhemmin tehty toi-
24298: sopimukseen osallisen työnantajapuolen toimi- nen työehtosopimus sidotun velvoitteita pie-
24299: tettava sosiaali- ja terveysministeriölle. nentävältä osin mitätön ja siltä osin käyvät
24300: Jos yrityksen halt~ja 5 §:n ~ukaa? tul:~ noudatettaviksi aikaisemmin tehdyn työehtoso-
24301: osalliseksi työehtosopimukseen tmkka JOS tyo- pimuksen voimassaolevat vastaavat määräykset.
24302: ehtosopimus joihinkin tai kaikkiin osallisiin
24303: nähden lakkaa olemasta voimassa, on ilmoitus 5 §.
24304: siitäkin sopimukseen osallisen työnantajapuolen Jos jonkun yritvksen haltija on ollut työehto-
24305: toimitettava kuukauden kuluessa sosiaali- ja ter- sopimukseen osallinen tai muuten sidottu, siir-
24306: veysministeriölle. tyvät hänen seuraajalleen kaikki ne oikeudet· ja
24307: velvollisuudet, jotka edeltäiällä työehtosopi-
24308: .3 §. muksen mukaan oli, kuitenkin niin, että mvös
24309: Työehtosopimuksen, jota ei ole tehty määrä- edeltäjä on vastuussa sanottujen velvoitteiden
24310: ajaksi, voi sopimukseen osallinen, mikäli ly- toteuttamisesta.
24311: hyemmästä irtisanomisajasta ei ole .sovittu, mil-
24312: loin tahansa irtisanoa päättymään kahden kuu- 6 §.
24313: kauden kuluttua. Pitemmäksi ajaksi kuin kah- Jos työsopimus joiltakin osiltaan ei täytä
24314: deksi vuodeksi tehty työehtosopimus on kah- vähintään siinä noudatettavan työehtosopimuk-
24315: den vuoden kuluttua voimassa niinkuin työ- sen vastaavia ehtoja, on työsopimus näiltä osil-
24316: ehtosopimus, jonka voimassaoloaikaa ei ole taan mitätön ja niiden sijasta käyvät noudatet-
24317: määrätty. taviksi vähintään työehtosopimuksen vastaavat
24318: Irtisanominen on toimitettava kirjallisesti. normimääräykset.
24319: 504 Lak.al. n:o 226
24320:
24321: E1lci työnantaja kuitenkaan kykene näyttä- myöskin niiden ja alaistensa yhdistysten kautta
24322: mään, että työehtosopimuksen edellä sanotulla sidotut työnantajat ja työntekijät välttävät sel-
24323: tavalla kysymykseen tulevat palkkaa tai muuta laisia normimääräyksiin kohdistuvia työtaistelu-
24324: työsuhteen ehtoa koskevat normimääräykset toimenpiteitä eivätkä muutoinkaan riko työ-
24325: takaavat työntekijälle ihmisarvoiset, yhteiskun- ehtosopimuksen tällaisia normimääräyksiä.
24326: ta- ja tuotantoelämän kehitystä vastaavat paJ.k-
24327: kauksen ja muut edut, on työsopimuksessa näil- 10 §.
24328: tä osin kuitenkin noudatettava vähintään sano- Sopimukseen sidotun osallisyhdistyksen yh-
24329: tut edellytykset täyttäviä ehtoja. dessä tai useammassa asteessa olevalle ala- tai
24330: Mikäli työehtosopimuksen tai sen määräyk- yläyhdistykseLle tai niiden työntekijäjäsenille
24331: sen tulkinnasta tai pätevyydestä syntyy erimie- ei voi aiheutua vastuuta enempää niiden omista
24332: lisyys työpaikalla, työnantajan on noudatettava kuin yhdistysten jäsentenkään toimista sopi-
24333: paikallisen ammattiyhdistyksen, johon kysy- muksen noudattamisen, työl"auhavelvohlisuuden
24334: mykseen tulevat työntekijät kuuluvat jäseninä, tai muiden velvollisuuksien täyttämisen suh-
24335: ilmoittamaa tulkintaa siksi kunnes toimivaltai- teen.
24336: nen tluomioistuin on asian sitovasti ratkaissut. Työehtosopimukseen osallisen ja työnantajan,
24337: joka ei täytä sopimuksesta johtuvia, 9 §:ssä
24338: 7 §. mainittuja velvollisuuksiaan, on vahingonkor-
24339: Mikäli työehtosopimukseen sidottu työnan- vauksen asemesta maksettava hyvityssalclw. Tä-
24340: tlaja rikkoo siitä johtuvia velvoitteitaan, eikä mä hyvityssakko älköön olko kymmentätuhatta
24341: rikkomista oJe pidettävä ilmeisen vähäisenä, tai markkaa ·suurempi. Jos työehtosopimuksen mää-
24342: sopimuspohja olennaisesti muuttuu, on tällais- räyksen rikkominen käsit1!ää sopimukseen pe-
24343: ten rikkomusten tai muutosten piiriin kuulu- rustuvan !tahasuorituksen maksamatta j·ättämi-
24344: villa työntekijöillä oikeus pidättyä työnteosta sen, voidaan rikkoja myös velivoittaa rahamää-
24345: siksi kunnes työnantaja on korjannut rikkomuk- !l'än maksamiseen.
24346: sen seuraukset sekä ryhtynyt noudattamaan
24347: työehtosopimusta, tai kunnes sopimuspohjan 11 §.
24348: muuttuminen on korjattu. Hyvityssa~kkoon tuomittaess,a otettakoon huo-
24349: mioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten
24350: 8 §. syyllisyyden määl'ä, mahdollisuudet hyvi:tys-
24351: Työehtosopimukseen sidottu työnantaja, joka sakon suorittamiseen, työma!l'kkinoiden palkka-
24352: tahallaan tai huolimattomuudesta rik!koo työ- kehitys ja V1astapuolen rikkomukseen ehkä an-
24353: ehtosopimuksen normimääräyksiä tai jättää tama aihe. Tuomittu hyvityssakko menee, joltl'ei
24354: niitä täyttämättä, voidaan tuomita siitä mak- työehtosopimukseSiSa ole toisin mää!l'ätty, va-
24355: samaan korkeintaan viidentuhannen markan hy- hinkoa kärsineelle, milloin omaisuuwahinkoa
24356: vityssakko. Jos työehtosopimukseen sidottu on syntynyt, mutta muuten sille asianosaiselle,
24357: työntekijä varoituksista huolimatta tahallaan jonka vaatimuksesta tuomio on annettu. Jos
24358: rikkoo työehtosopimuksen normimääriiyksiä, on hyvitysmää!l'ään oikeutettuja asianosaisia on
24359: hänet vahingonkorvauksen asemesta tuomitta- useampia, määrättäköön tuomiossa, huomioon
24360: va maksamaan kol"keintaan sadan markan hyvi- ottamalla kunkin niistä tai niiden jäsenten ja
24361: tyssakko. edustettavien kärsimän vahingon suuruus, miten
24362: TyöehtosopimukseN.a voidaan hyvityssakon tuomittu määrä on mainittujen asianosaisten
24363: määrää alentaa. kesken jaettava.
24364: 9 §. 12 §.
24365: Työehtosopimus velvoittaa sen osallisyhdis- Jos työehtosopimuksen määräyksiä on niin
24366: tyksiä ja siihen osallisia työnantajia välttämään olennaisesti !tikottu tai sen voimassaolon edeilly-
24367: toimeenpanemasta sellaisia työtaistelutoimenpi- tykset niin olennaisesti muuttuneet, ettei toi-
24368: teitä, jotka ilmeisesti kohdistuvat työehtosopi- siha sopimuks·een sidotuiha voida kohtuudella
24369: mukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen vaatia sopimussuhteen jatkamista, voidaan työ-
24370: yksityiseen normimääräykseen. Uhkausta tai uh- ehtosopimus julistaa heti purkautuneeksi.
24371: kavaatimusta ei vielä pidetä sellaisena toimen- Jos työehtosopimus on julis:tettu pul"kautu-
24372: piteenä. Sopimukseen osalliset yhdistykset ovat neeksi ja samalta puoletta kuin se, joka kan-
24373: sitä paitsi velvolHset huolehtimaan siitä, että netta on ajanut, toinenkin on oHut sopimuk-
24374: Lak.al. n:o 226 505
24375:
24376: seen osallinen, olkoon täJ:lä oikeus kahden vii- 14 §.
24377: kon kuluessa irtisanoa sopimus. Työnantajaa, joka laituinlyö 13 §:ssä sääde-
24378: Näin irtisanottu sopimus Jakkaa heti voimas- tyn velvollisuuden tai joka rikkoo 4 § :n 3 mo-
24379: sa olemasta. mentin määräystä, rangaistakoon sakolla.
24380:
24381: 13 §. 15 §.
24382: Työehtosopimukseen sidottujen työnantajain Tämä laki tulee voimaan päivänä
24383: on pantava ·työehtosopimus nähtäville sen alai- kuuta 197 ja sillä kumotaan 7 patvana kesä-
24384: siNe työpaikoi1le. kuuta 1946 annettu työehtosopimus~aki ( 436/
24385: 46).
24386:
24387:
24388: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
24389:
24390: Ensio Laine. Taisto Sinisalo.
24391: Toivo Åsvik. Mirjam Tuominen.
24392: Heimo Rekonen. Irma Rosnell.
24393: Pauli Puhakka. P. Liedes.
24394:
24395:
24396:
24397:
24398: 64 173/75
24399: SÖ6
24400:
24401: Lak.al. n:o 227.
24402:
24403:
24404:
24405:
24406: Lehmonen ym.: Eh-dotus laiksi elatusavun ennakosta ta elatus-
24407: tuesta annetun lain 1 a ja 4 §:n muuttamisesta.
24408:
24409:
24410: E d u s k u n n a 11 e.
24411:
24412: ~i elatus.avun ennakosta ja elatus.tuesta on slille .tulisi mielestimtne. turvata. vahintålän ela-
24413: tarkoitettu sosiaaliturvaksi lapselle, joka asuu ja tustuen ja enttJ>akon suuruinen elatusturva.
24414: saa hoidon vain toiselta :nuoltaij!iiksi tkat5otta- Lasten kannalta olisi o~keudenmukaista saada
24415: valta henkilöltä. ehtusavun enna;kkoa ja clatustuki yhdistettynä
24416: Lainmt1kainen etuus · on. nykyisellään aivan yhtenä sr.antona· säännöllisesti siten, että kus-
24417: liian pieni taloudellisesti ja toimeenpanoalueel- tannuksista kolkonaisuudessaan vastaisi valtio.
24418: taan kapea-alainen, kun lain ulkopuolelle ovat Elatusvelvolliselta voidaan periä :maksut eril-
24419: jääneet lapset, joiden huoltaja asuu avioliiton- Hstapaihtumaoo elatustapahtumasta. Kuten: ylei-
24420: omaisessa suhteessa, vai~a mitään lalk'ia ei ole sesti tiedetään yksinhuoltajien ryhmä ei ole mi-
24421: olemassa jolla joku muu henkilö kuin lapsen kä,än vähenevä väestöryhmä, vaan päinvastoin
24422: isä tai äiti voidaan velvoittaa huoltamaan ala- kaikista maista saatujen kokemusten mukaan
24423: ikäistä lasta. Vanhana käsitteenä tämä kohta nämä perheet tulevat hyvin erHaisista syistä
24424: laissa tulee kiireellisesti korjata. lisääntymään ja yhteislkunnan on vastattaiVa en-
24425: Elatusvelvollisen matks.ukyvyttömyyden joh- sisijaises,ti lasten ja yiksinJ:moltoperiheiden koko"
24426: dosta saatetaan sopia tai tuomita hyvi:n pieniä nai,sturvas·ta. Taloudellisesti tälmän: ryihunän ela-
24427: ja lapsen kannalta täysin merkityksettömiä ela- tusturvan jäl1jestäminen ei ole yhtejskunnaHe
24428: tusapumaksuja tai jopa vapauttaa elatusvelvol- ylivoimainen •tehtävä, sillä toisaalta valtio on
24429: linen kokonaan elatusavun suorittamisesta. Eri- mm. 1apsilisälailla koonnut vuosia ralhastoja,
24430: tyisesti vanlhemmissa elatusapusopimuksissa ja joiden käyttönä tulisi olla juuri! lasten sosiaali~
24431: tuomioissa on runsaasti hyvin alhaisia elatus- turvan parantaminen elantokustannuksia vas-
24432: avun määriä eikä huoltalj!!Jvanhemmalla ole käy- taaviksi, ja toisaalta, vuosittain: syntyvien Jas-
24433: tännöllisiä mahdollisuuksia hakea korotusta ela- ten lukumäärän vähentyessä ei tkan·sakunnahla
24434: tusapuun. Tätmän vudksi olisi välttämätöntä ole oikeutta .jävtää joLtakin ryhmiä toisista ryh-
24435: poistaa laista ne rwjoitukset, jotlka estävät suo- mistä heikompaan asemaan.
24436: rittamasta oikeuden päätöksellä vahvistettua Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
24437: tai sovittua elatusapua suurempaa~ elatusa·vun
24438: ennakkoa. Kaikille Jain piiriin kuuluville lap- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
24439: lakiehdotuksen:
24440:
24441:
24442: Laki
24443: elatusavun ennakosta ja elatustuesta annetun lain 1 a ja 4 §:n muuttamisesta.
24444: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elatusavun ennakosta ja elatustuesta 7 patva-
24445: nä kesäkuuta 1963 annetun lain (281/62) 1 a §, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna
24446: 20 päivänä kesäkuuta 1974 annetussa laissa ( 522/7 4) sekä 4 § :n 2 ja 3 momentti, sellaisi-
24447: na kuin ne ovat viimeksi muutettuina 20 päivänä kesäkuuta 197 4 annetussa laissa ( 522/
24448: 74), näin kuuluviksi:
24449: 1 a §. ta lwut•tatoista vuotta nuoremmasta avioliiton
24450: Lapsen elatukseen käytettäväksi suoritetaan U11kopuolella syntyneestä lapsesta, jos elatus-
24451: yleisistä varoista elatustukea Suomessa asuvas- apua maksamaan sitoutunut tai siihen velvo~
24452: Lak.al. n:o 227 567
24453:
24454: tettu on kuollut jättämät;t.ä jiilkeensä elatusvel- Elatustuen kustannukset su-oritetaal!l koko-
24455: vollisuuden täyttiimiseksi taa::viwwia varoja tai naan valtion varoista. Muutoin on elatustukeen
24456: jos lapselle ei ole elatusapua sopimuksella tai soveltuvin osin voimassa, mitä elatusavun en-
24457: tuomiolla vahvistettu eikä äiti elä lapsen tun- nalkosta on tässä laissa säädetty. Elatustukea
24458: nustajan kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa ci voida kuitenJkaan periä lapsen elatusvelvol-
24459: tai jos elatusvelvollinen on vapautettu elatus- liselta muussa !kuin 23 §: ssä tarko1tetussa ta-
24460: mun maksamisesta eiJ{ä lapsi muiden perus- paukSe.ssa.
24461: teiden vuoksi voi saada elatusapua. Elatustukea
24462: myönnetään myös aviotiitossa syntyneetie lap- 4 §.
24463: selle, jonika va1111hemmat ovat eronneet, jos lap-
24464: selle ei ole elatusapua sopimuksella tai tuomiol- ,Ennakon suuruus on 180 markkaa i}mukau-
24465: la vahvistettu. dessa elatusvelvollista ja lasta kohti.
24466: ElatUJstuen suuruus on 180 mat!kkaa kuukau- Jos elatusapua on osittain .maksettu ennakon
24467: dessa. Määrä ·tarkistetaan vuosibtain elinkustal!l- suorituskuukautena tai niinä kuukausina, joilta
24468: nusindeiksin nousua vastamasti. ennalklko 1 momentin mukaa.n on myönnetty
24469: Jos elatusapu on pienempi llruin elatusavun taannehtivasti, suorbtetaan ennakJkona elatus-
24470: ennakko,. maksetaan lapsen huoltajalle elatus- velvollista ja asianomaista dasta. koihti enintään
24471: tukea elatusmun ennakon ja elatusavup. erotuk· määrä, joka yhdessä maksetun elatusavun kans-
24472: sen suuruinen määrä kuukaudessa. sa kuukaude1ta nousee 180 markkaan. · ·
24473:
24474:
24475: Helsingissä 13 päi.vänä hehn&uuta 1975.
24476:
24477: Siiri Lehmonen. Aulis Juvela.
24478: Anna-Liisa Jokinen. Niilo Koskenniemi.
24479: Lauha Männistö. · Ensio .Laine.
24480: Heikki Mustonen.
24481: 508
24482:
24483: Lak.al. n:o 228.
24484:
24485:
24486:
24487:
24488: Lehmonen ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muuttami-
24489: sesta.
24490:
24491:
24492: Ed u s k u n n a 11 e.
24493:
24494: Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan Ottaen huomioon mm. nykyajan neuvolatoi-
24495: maksukauden pidentäminen 174 arkipäivään pa- minnan tason ja laajuuden on pidettävä tarpeet-
24496: rantaa äitien asemaa, mutta lakiin jää vielä hy- tomana säilyttää laissa synnyttäjän jälkitarkastus-
24497: vin huomattavia heilkikouiksia. pakkoa äitiysrahan saannin ehtona. Tätä koskeva
24498: Äitien, lasten ja perheiden etujen mukaista momentti olisi tarkoituksenmukaista poistaa
24499: olisi työssä käyvien äitien äitiysloman lakisää- lain 30 S:stä. Koska ehdotamme otto- ja kasva-
24500: teinen turvaaminen täysin pa1kkaeduin. Samoin tusäidille äitiysrahan mruksamista, ei tästäkään
24501: olisi lakisääteisesti voitava turvata mahdolli- saisi asettaa rajoittavia .ehtoja.
24502: suus olla poissa työstä synnytyksen vuoksi vä- Lähtien siitä, että lasten hoitaminen ja kas-
24503: hintään 18 kuukautta työsuhteen katkeamatta. vattaminen on yhteiskunnallinen tehtävä, joka
24504: Välittömästi olisi toteutettava äitiys- ja sairaus- kuuluu molemmille vanhemmille, on tarpeellis-
24505: päivärahan 'Vähimmäismäärän korottaminen 15 ta selvittää mahdollisuudet vanhempainlomajär-
24506: markkaan. Tämä olisi välttämätöntä mm. siksi, jestelmän toteuttamiseen. Tätä asiaa on tarkas-
24507: että tulojen mukaan porrastettu äitiysraha jät- teltava äidin ja 1apsen etujen sekä sukupuolten
24508: tää pienituloiset ja kotona olevat työläiskotien tasa-arvon toteuttamisen kannalta.
24509: äidit muita heikompaan asemaan. Haluamme tässä yhteydessä todeta, että lain-
24510: Lasta hoita'Va1le otto- tai kasvatusäidille olisi säädäntöä kehitettäessä on syytä saada työsopi-
24511: annettava oikeus päivärahan saantiin 150 lapsen muslakiin määräykset, ettei työnantaja saa irti-
24512: syntymää seuraavalta arkipä1vältä kuitenkin sanoa äitiysrahaan oikeutettua raskaana olevaa
24513: enintään niiltä päiviltä, joina lapsi on otto- ja työntekijää saatuaan tietää raskaudesta, eikä
24514: kasvatusäidin hoidossa. Jos lapsen isä tai otto- myöskään 18 kuukauden aikana synnyt)llksen jäl-
24515: tai kasvatusisä hoitaa lasta äitiysrahaan oikeu• keen. Mikäli 1apsenhoitolomajärjestelmä to-
24516: tetun sairauden aikana, on ao. henkilölle makset- teutuu, on irtisanomissuojaa vastaavasti laajen-
24517: tava vastaavalta ajalta päiväraha tai maksettava nettava lapsenhoitolomaan oikeutettujen osalta.
24518: äidille äitiystahan Hsäksi sairausvakuutuspäivä- Edellä mainitui1la perusteiLla ehdotamme
24519: raha. Isällä tulisi o1la oikeus päivärahaan myös kunnioittaen,
24520: siinä tapauksessa, että äiti kuolee synnytyksessä,
24521: sekä isällä ja otto- tai kasvatusisällä silloin jos että Eduskunta hyväksyisi seuraat~an
24522: äiti taitkka otto- tai kas'Vatusäiti kuolee äitiysra- lakiehdotuksen:
24523: haan oikeuttavana aikana.
24524: Lak.al. n:o 228 509
24525:
24526:
24527:
24528: Laki
24529: sairausvakuutuslain muuttamisesta.
24530: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausva-
24531: kuutuslain (364/63) 30 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 20 päivänä
24532: kesäkuuta 1974 annetussa laissa (521/74), sekä lisätään lain 21 §:ään, sellaisena kuin se
24533: on viimeksi muutettuna 20 päivänä kesäkuuta 1974 annetussa laissa (521/74) uusi 2 mo-
24534: mentti sekä lain 23 §:ään, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 20 päivänä kesäkuuta
24535: 1974 annetussa laissa (521/74), uudet 2 ja 3 momentit seuraavasti:
24536:
24537: 21 §. koittamana a~kana ennen lapsen syntymää, ei
24538: hänellä ole oikeutta saada siltä ajalta sairautensa
24539: Lasta hoitavalla otto- tai kas,vatusäidiollä on oi- perusteella päivärahaa. Jos äitiysrahaan oikeu-
24540: keus tämän lain mukaiseen päivärahaan siten tettu on sairaana 1 momentissa tarkoitettuna ai-
24541: kuin 23 §:ssä säädetään. kana synnytyksen jitllkeen, on hän oikeutettu päi-
24542: värahaan sairautensa perusteeMa, jolloin lapsen
24543: 23 §. isä tai otto- tai kasvatusisä saa vastaavalta ajalta
24544: oikeuden sairausvakuutuslain mukaiseen päivä-
24545: Otto- tai kasvatusäidille suoritetaan päivära- rahaan, mikäli huolehtii lapsen hoidosta. Jos
24546: haa 150 lapsen syntymää seuraavalta arkipäiväl- äiti kuolee synnytyksessä tai äiti tahi otto- tai
24547: tä, kuitenkin enintään niiltä tähän ajanjaksoon kasvatusäiti sen jä1keen, on isäLlä tahi otto- tai
24548: sisältyviltä päiviltä, joina lapsi on hänen hoi- kasvatusisällä oikeus sairausvakuutuslain mukai-
24549: dossaan. seen päivärahaan vastaavasti kuin 23 §:n 1
24550: Jos synnyttäjä on sairaana 1 momentin tar- momentissa säädetään oikeudesta äitiysrahaan.
24551:
24552:
24553: Helsingissä 14 päivänä he1mikuuta 1975.
24554:
24555: Siiri Lehmonen. Niilo Koskenniemi.
24556: Anna-Liisa Jokinen. Ensio Laine.
24557: Aulis Juvela. Lauha Männistö.
24558: Heikki Mustonen.
24559: ~.10
24560:
24561:
24562: Lak.al. n:o 229.
24563:
24564:
24565:
24566:
24567: Lemström ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 51 §:n muutta-
24568: misesta.
24569:
24570:
24571: E d u s k u n n a 11 e.
24572:
24573: Vahingonkorvauslain käsittelyn yhteydessä man oikeusturvan, on tätä suuntausta syytä
24574: eduskunnan enemmistö hyväksyi samaan laki- noudattaa myös työsopimuslain toteutuksissa.
24575: pakettiin kuuluvana työsopimuslain 51 §:n Tämän .päämäärän turvaaminen vaatii ko. lain
24576: muutoksen sisällöltään epämääräisenä, mikä 51 §:n muuttamista noudatetun tehokkaam-
24577: merkitsee sitä, että niin työnantaja kuin työn- man oikeusturvakäsitteen toteuttamiseksi.
24578: tekijäkin voidaan ilman todisteita tuomita kor- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
24579: vausvelvolliseksi. Kun kuitenkin viime vuosina
24580: on pyritty yhä selvemmin turvaamaan oikeuden- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
24581: käytössä ratkaisut, jotka antavat entistä parem- lakiehdotuksen:
24582:
24583:
24584: Laki
24585: työsopimuslain 51 §:n muuttamisesta.
24586: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työ-
24587: sopimuslain (320/70) 51 §:n 1 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 31 päivänä toukokuuta
24588: 1974 annetussa laissa (414/74), näin kuuluviksi:
24589:
24590: 51 §.
24591: Työnantajan, jonka todistetaan tahallaan tai tarkoitetun purkamisen työnantajan toimesta,
24592: huolimattomuudesta laiminlyöneen työsopimuk~ tuke korvata työnantajalle siten aiheuttamansa
24593: sesta hänelle johtuvien velvollisuuksien täyttä- vahinko vahingonkorvauslain ( / ) 4 lu-
24594: misen, tulee korvata työntekijälle siten aiheut- vun 1 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan.
24595: tamansa vahinko. Samoja perusteita on sovellettava työntekijän
24596: työssään työnantajalle aiheuttaman vahingon
24597: Työntekijän, jonka todistetaan tahallaan tai korvaamiseen.
24598: huolimattomuudesta laiminlyöneen työsopimuk-
24599: sestaan hänelle johtuvien velvollisuuksien täyt-
24600: tämisen taikka aiheuttaneen tahallisella tai huo- Tämä laki tulee voimaan päivänä
24601: limattomalla menettelyllään sopimuksen 43 §:ssä kuuta 19
24602:
24603:
24604: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1975.
24605:
24606: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
24607: Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
24608: 511
24609:
24610: Lak.al. n:o 230.
24611:
24612:
24613:
24614: Lemström ym.: Ehdotus laiksi elatusavun ennakosta ja elatus-
24615: tuesta annetun lain 1 a ja 4 §:n muuttamisesta.
24616:
24617:
24618: E d u s k u n n a 11 e.
24619:
24620: Yksinhuoltajien asema on maassamme edel- ti toimenpiteisiin, joilla lakisääteisiä toimenipi-
24621: leen .taloudellisesti vaikea, vaikkakin siihen on teitä parannetaan kiireellisesti. Tässä työssä on
24622: tullut joitakin pieniä korjauksia.· Tehdyt kor- ensimmäisenä otettava käsittelyyn laki elatus~
24623: jaukset on järjestelmällisesti mitätöinyt · jatku- avun ennakosta ja elatustuesta. Nykyisin voi-
24624: va kova inflaatio ja hintojen ja maksujen hui- massa olevan lain määräykset 90 markan elatus-
24625: mat nousut. Viime kuukausien hintojen nousu- tuesta ja ennakosta eivät vastaa .tarkoitustaan,
24626: kierre on kipeästi koskenut myös juuri yksin- minkä vuoksi on välttämätöntä korjata [akia
24627: huoltajien ja heidän lastensa toin1eentuloon. niin, että markkamäärät korotetaan 220 mar-
24628: Miltään puolelta ei edes asumisen hinnasta ole kaksi ja eräät rajoittavat määräykset poistetaan,
24629: tullut heille helpotuksia. Nyt kun olemme pai- koska on ollut todettavissa niiden selvästi kiel-
24630: numassa taloudellisen laman vuoksi yhteiskun- teinen merkitys aivan välttämättömänkin toi-
24631: nallisesti vaikeuksien piiriin, on syytä kiinnittää meentulon turvan estäjinä.
24632: erikoista huomiota juuri yksinhuoltajaperheiden Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
24633: toimeentulon turvan luomiseen. Vaikuttaahan nioittavasti,
24634: taloudellinen kireä aika nimenomaan juuri täl~
24635: laisten perheiden lasten toimeentuloon ensim- · että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
24636: mäisenä. Näin ollen on syytä ryhtyä välittömäs- lakiehdotuksen:
24637:
24638:
24639: Laki
24640: elatusavun ennakosta ja elatustuesta annetun lain 1 a ja 4 § :n muuttamisesta.
24641: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 7 päivänä kesäkuuta 1963 elatusavun enna-. •
24642: kosta ja elatustuesta annetun lain (281/63) 1 a §:n 2 momentti ja 4 .§:n 2 ja 3 momentti,
24643: sellaisina kuin ne ovat 20 päivänä kesäkuuta 1974 annetussa laissa ( 522/7 4), näin kuulu-
24644: viksi: ···
24645: 1 a §. . Jos elatusapua on osittain m~ksettu ennakon
24646: suorituskuukautena tai niinä kuukausina, joilta
24647: Elatustuen suuruus on 220 markkaa kuu- ennakko 1 momentin mukaan on myönnetty
24648: kaudessa. taannehtivasti, suoritetaan ennakkona elatus-
24649: velvollista ja lasta ·kohti enintään määrä, joka
24650: yhdessä maksetun elatusavun kanssa kuukau-
24651: 4 §. dessa on 220 markkaa.
24652:
24653: Ennakon suuruus on 220 markkaa kuukau- Tämä la'ki tulee voimaan päivänä
24654: dessa elatusvelvollista ja lasta kohti. kuuta 1975.
24655:
24656: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1975.
24657:
24658: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
24659: Mikko Vainio. Veikko Vennamo.
24660: Pekka Vennamo.
24661: 512
24662:
24663: Lak.al. n:o 231.
24664:
24665:
24666:
24667:
24668: Lemström ym.: Ehdotus laiksi työtuomioistuimesta annetun lain
24669: muuttamisesta.
24670:
24671:
24672: E d u s k u n n a 11 e.
24673:
24674: Voimassaoleva laki työtud1nioistuimista on mahdollista vain, jollei sitä kumpikaan asian-
24675: pakkolaki, jolla voidaan määrätä asianosaisia omainen vastusta.
24676: koskevat asiat päätettäviksi. Tällainen menet· Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
24677: tely ei ole perustuslakiemme mukaista, se mer-
24678: kitsee voimakasta oikeusturvan rajoittamista. että Eduskunta hyviiksyisi seuraavan
24679: Tästä syystä on ko. lain 11 §:ää muutettava lakiehdotuksen:
24680: niin, että Wn määräämä alistamismenettely on
24681:
24682:
24683: Laki
24684: työtuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta.
24685: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työtuomioistuimesta 7 päivänä kesäkuuta
24686: 1946 annetun lain (437/46) 11 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
24687: 11 §. sopimus työehtosopimuslain tai virkaehtosopi-
24688: Työtuomioistuimeen kuuluva riita•asia saa- mus valtion virkaehtosopimuslain tai kunnalli-
24689: daan työehto- tai virkaehtosopimuksessa olevan sen virkaehtosopimuslain säännösten nojalla
24690: määräyksen perusteella :jollei sitä kumpikaan vaaditaan julistettavaksi purkautuneeksi.
24691: asianosainen vastusta tai asianosaisten kirjalli-
24692: sesti tahi työtuomioistuimen edessä sopiessa jät-
24693: tää välimiesten välimiesmenettelylain mukaan Tämä iaki tulee voimaan päivänä
24694: ra11caistavaksi, ei kuitenkaan, milloin työehto- kuuta 19 .
24695:
24696:
24697: HelSingissä 12 päivänä helmikuuta 1975.
24698:
24699: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
24700: Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
24701: 513
24702:
24703: Lak.al. n:o 232.
24704:
24705:
24706:
24707:
24708: Lemström ym.: Ehdotus laiksi valtakunnallisista työttömyys-
24709: kassoista annetun lain muuttamisesta.
24710:
24711:
24712: E d u s k u n n a 11 e.
24713:
24714: Työllisyystilanne maassamme on voimak- todeta, että lain käytön ovat saaneet arvostelun-
24715: kaasti heikkenemässä. Tästä syystä on erikoi- alaiseksi yksilöt, jotka ovat työtä vieroksuvia
24716: sesti syytä kiinnittää huomiota myös siihen ja väärinkäyttävät lain suomia etuja. Tämä
24717: lainsäädäntöön, jolla turvataan työttöminä ole- epäkohta on korjattava. Ei ole oikein, että
24718: vien toimeentulo työttömyysaikoina. SMP:n todella työtön saa kärsiä pinnareiden vuoksi.
24719: kanta on se, että todella työnpuutteen vuoksi Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
24720: vaikeuksiin joutuvia on autettava, siksi on mm.
24721: lakia valtakunnallisista työttömyyskassoista pa- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
24722: rannettava niin, että se entistä paremmin täyt- lakiehdotuksen:
24723: tää tehtävänsä. Samalla on kuitenkin syytä
24724:
24725:
24726: Laki
24727: valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun lain muuttamisesta.
24728: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtakunnallisist·a työttömyyskassoista 6 pal-
24729: vänä kesäkuuta 1974 annetun lain ( 453/74) 15 §:n 1 momentti ja 20 §:n 3 momentti
24730: näin kuuluviksi:
24731:
24732: 15 §.
24733: Päiväavustusta saa suorittaa yhden kalenteri- kolmen peräkkäisen kalenterivuoden aikana
24734: vuoden aikana enintään 200 työttömyyspäi- 15 § :n 1 momentissa tarkoitetulta enimmäis-
24735: vältä, kuitenkin niin, että työ- ja avustuspäivien ajalta, voidaan suorittaa avustusta sen jälkeen,
24736: lukumäärä yhteensä kunakin viikkona saa olla kun hän on ollut työssä tai työnhakijana vähin-
24737: enintään viisi ja että avustuspäivien lukumäärä tään 14 §:n 1 momentissa säädetyn ajan eikä
24738: kolmen peräkkäisen ,Jmlenterivuoden aikana saa hän ole rtyötävieroksuva, vaan on todellinen
24739: olla enintään 600. työtön.
24740:
24741: 20 §.
24742: Tämä laki tulee voimaan päivänä
24743: Jäsenellä, joka on saanut päiväavustusta kuuta 19
24744:
24745:
24746: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 197 5.
24747:
24748: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
24749:
24750:
24751:
24752:
24753: 65 173/75
24754: 514
24755:
24756: Lak.al. n:o 233.
24757:
24758:
24759:
24760:
24761: Lemström ym.: Ehdotus laiksi työvoiman kasvatuskorvauksesta.
24762:
24763:
24764: E d u s k u n n a 11 e.
24765:
24766: Suomalaisessa yhteiskunnassa on perheen ase- työaikana yli-inhimillisiä ponnistuksia peLkää-
24767: ma tulevien kansalaisten kasvattajana tärkeä. mättä sen vuoksi, että uudet työntekijät kasva-
24768: Tämä työ jää ensisijaisesti useasti perheenäidin vat yhteiskuntaa palvelemaan. On perusteltua
24769: tehtäväksi. Hänen vastuunsa on vallankin suu- syytä ryhtyä toimenpiteisiin edes jonkinlaisen
24770: rissa ja vähävaraisissa perheissä kasvattajana tunnustuksen antamiseksi niille vanhemmille,
24771: raskas. Meillä ei ole riittävästi herätty tajua- joiden vastuulla on ollut uusiutuvan työvoiman
24772: maan yhteiskunnan vastuuta perheenäitejä koh- kasvatus ja siitä vastuun kantaminen.
24773: taan. Erittäin suurissa vaikeuksissa kamppaile- Tästä syystä ehdotamme erityisen lain säätä-
24774: vat yiksinhuoltajat lastensa lmnssa. Useasti on mistä, jolla määrätään maksettavaksi ensisijai-
24775: myös niin, että nuori saavutettuaan työiän pe- sesti äideiUe erityistä työvoiman kasvatuskor-
24776: rustaa oman perheen, minkä esimerkit ja tilas- vausta. Katsomme, että tämä korkean elintason
24777: tot osoittavat tapahtuvan entistä varhaisemmas- yhteiskunnaksi mainittu Suomi on sen tunnus-
24778: sa vaiheessa. Seurauksena on silloin oman kas- tuksen velkaa niille henkilöille, jotka itseään
24779: vattajan ja huoltajan unohtuminen omien perhe- säästämättä ovat kasvattaneet työkykyisiä ihmi-
24780: huolien ja taloudellisten rasitteiden ilmaantues- siä jatkamaan tuottavan ruumiillisen ja henki-
24781: sa. Nuoren astuessa työelämään joutuu hän va- sen työn kautta tämän yhteiskuntamme edistyk-
24782: rojen, maksujen ja yhä kiristyvän taloudellisen sellistä kehittämistä.
24783: paineen alle. Kasvattajaperhe on tehnyt sen teh- SMP:n eduskuntaryhmä vetoaa ka1kkiin kan-
24784: tävän, joka sen ·velvollisuutena on ollut kautta sanedustajiin tämän asian eteenpäinviemiseksi,
24785: sukupolvien. Se on kasvattanut uutta työvoimaa sen olemme velkaa yhteiskuntamme kasvatta-
24786: kansantalouden valttämättömään kehitykseen. jille.
24787: Tosiasia on kuitenkin se, että kasvattajat on Edellä esiintuotuun viitaten ~hdotamme kun-
24788: unohdettu. Ei tule minkäänlaista taloudellista nioittavasti,
24789: tukea talonpoikais- ja työläisperheen äidille sen
24790: paremmin kuin muillekaan äideille, vaikka he että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
24791: ovat uhranneet elämäntyönsä määräämättömänä lakiehdotuksen:
24792:
24793:
24794: Laki
24795: työvoiman kasvatuskorvauksesta.
24796: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24797:
24798: 1 §. kun henkilö työskentelee omaLla perhe- ja pien-
24799: Työvoimalla, josta tämän lain mukaista kas- viljelmällä tai muunlaisessa pevheyrityksessä
24800: vatuskorvausta maksetaan, tarkoitetaan jokaista taikka hän perhe- ja pienviljelmä-, pienyrittäjä-
24801: työkykyistä henkilöä, joka on täyttänyt kuusi- tai työläisperheen jäsenenä opiskelee ammatilli-
24802: toista, mutta ei ole kahtakymmentä viittä vuot- sessa tai muussa oppilaitoksessa.
24803: ta vanhempi ja joka on ansiotyössä vieraalla
24804: työnantajalla. 2 §.
24805: Poiketen 1 momentin määräyksistä makse- Työvoiman kasvatuskorvauksen maara on
24806: taan työvoiman kasvatuskorvausta myös siHoin, 16-21 vuotta täyttäneeltä henkilöltä 240
24807: Lak.al. n:o 233 515
24808:
24809: markkaa vuodessa, 21-2.5 vuotta täyttäneeltä korvaus maksetaan kunkin neljännesvuoden lo-
24810: henkilöltä 60 markkaa vuodessa. pussa.
24811: Työvoiman kasvatuskorvaus maksetaan äidil-
24812: le, tai jos hän on kuollut, isälle. 4 §.
24813: Tämän lain määräykset koskevat tasavertai- Tarkempia määräyksiä tämän lain toimeenpa-
24814: sesti otto- ja kasvattilasten vanhempia. nosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella .
24815:
24816: .3 §. Tämä hiki tulee voimaan päivänä
24817: Tässä !laissa tarkoitettu työvoiman kasvatus- kuuta 19
24818:
24819:
24820: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 197.5.
24821:
24822: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
24823: Veikko Vennamo. Pekka Vennamo.
24824: Mikko Vainio.
24825: 516
24826:
24827: Lak.al. n:o 234.
24828:
24829:
24830:
24831:
24832: Lemström ym.: Ehdotus laiksi työeläkkeiden nostamisesta vä-
24833: himmäispalkan tasolle.
24834:
24835:
24836:
24837: E d u s k u n n a 11 e.
24838: Maassamme on tuhansittain koko ikänsä erit- miehet, jotka saivat kärsiä vuosien ruumiillisen
24839: täin raskasta työtä tehneitä henkilöitä, jotka ja henkisen paineen sodassa. Ilman näiden mies-
24840: nyt saavat muutaman markan työeläkettä kuu- ten raskasta vastuuta eivät nykyiset ylimieliset
24841: kaudessa. Tällaiset muutaman markan kuukausi- herravaltiaat katselisi ylenkatseellisesti vanhene-
24842: eläkkeet ovat työmiehen pilkkaamista ja sen ras- vaa suomalaista rintamaveteraania ja työmiestä
24843: kaan työn halveksimista, jolla hän on osallis- korkeatuloisilta poliittisilta virkapalleiltaan. Tä-
24844: tunut yhteiskunnan rakentamiseen. SMP:n män ikääntyneen työläisen ja rintamaveteraanin
24845: kanta on selvä tässäkin asiassa. Raskaan työn häväistyksen ajan on loputtava. Nykyiselle har-
24846: raatajia ei voida jättää vielä vanhuuden päivi- vainvallan yläluokan menettelylle on saatava
24847: näänkin taistelemaan toimeentulostaan köyhyy- piste sillä, että maamme työeläkkeen varassa
24848: dessä, jossa he ovat työikänsäkin syrjittyinä eläville turvataan edes vähimmäispalkkaa vas-
24849: ja huonosti palkattuina saaneet taistella. Rahaa taava eläke silloin, kun korkeatuloiset poliitti-
24850: on löydettävä työeläkkeiden korottamiseen Ellei set virkaeläkkeet nousevat yli kymmenen tuhan-
24851: sitä muuten löydy, on sitä otettava sieltä, mi- nen markan kuukaudessa ja heidät saatetaan
24852: hin sitä nykyiset hallitukset ovat ohjanneet, hautaan yli kahdenkymmenen yhden tuhannen
24853: suurituloisten ylikorkeista tuloista ja eläkkeistä markan hautausavun turvin. Oikeutta on köy-
24854: ja monopolipääoman ja niihin verrattavien yli- hän tueksi löydettävä, ellei sitä muuten löydetä,
24855: kansallisten yhtiöiden voitoista. Suomalaista on tasattava niiden eduista, joiden käsiin viime
24856: pienituloista työmiestä ei voida alistaa nälkä- vuosien tulonjakopolitiikka on varat ohjannut
24857: eläkkeen varassa elämään silloin, kun maan köyhien tappioksi ja alistamiseksi.
24858: poliittinen johtoherrataso suojamiehineen elää Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24859: kerskaelintasossa, jonka sosdemien, keskustan nioittavasti,
24860: ja SKDL:n johtajille juuri suomalainen työ-
24861: väestö on työllään ja peräänantamattomuudel- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
24862: laan taannut. lakiehdotuksen:
24863: On suorastaan työmiehen häpäisemistä se
24864: eläkekohtelu, jonka alaiseksi on alistettu ne
24865:
24866:
24867: Laki
24868: työeläkkeiden nostamisesta vähimmäispalkan tasolle.
24869: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24870:
24871: 1 §. 2 §.
24872: Tämän lain alainen on jokainen työeläkkee- Milloin työntekijän saama työeläke ja muu
24873: seen oikeutettu työntekijä eläkejärjestelmästä eläke eivät yhdessä muodosta markkamäärää,
24874: riippumatta. joka vastaa vähimmäispalkan määrää, on val-
24875: Lak.al. n:o 234 517
24876:
24877: tioneuvosto velvollinen tämän lain mukaan ryh- 3 §.
24878: tymään toimenpiteisiin eläkkeensaajan työeläk- Tarkempia määräyksiä tämän lain toimeen-
24879: keen korottamiseksi niin, että eläkkeensaajan panosta annetaan asetuksella.
24880: eläkkeen määrä vastaa vähimmäispalkan mää-
24881: rää.
24882:
24883: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1975.
24884:
24885: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
24886: Mikko Vainio. J. Juhani Kortesalmi.
24887: 518
24888:
24889: Lak.al. n:o 2.35.
24890:
24891:
24892:
24893:
24894: Liedes ym.: Ehdotus laiksi työntekiiäin eläkelain muuttamisesta.
24895:
24896:
24897: Ed u s kun n a 11 e.
24898:
24899: Eduskunnan kevätistuntokaudella 1974 teke- nitellun tavoitetason saavuttamisen tulevan
24900: millä lainmuutoksilla, joita harhauttavasti on vuosituhannen puolelle.
24901: kutsuttu työeläkeuudistukseksi, ei sanottavasti Eläkkeiden yhteensovitussäännökset leikkaa-
24902: parannettu kokonaiseläketurvaa. Kun vastedes vat nykyisessäkin, entisestään jonkin verran
24903: myönnettäviä työeläkkeitä korotettiin nosta- lievennetyssä muodossa pienituloisten eläkkeitä.
24904: malla karttumisprosentti yhdestä puoleen- Sen vuoksi yhteensovitusta ei tulisi suorittaa
24905: toista vuodessa ja vähimmäistyöeläke 33 pro- eläkkeen perusteena olevan palkan ollessa pie-
24906: senttiin palkasta, niin samalla lohkaistiin kan- nempi kuin 2 400 markkaa kuukaudessa. Kes-
24907: saneläke-etu pienemmäksi: työeläkkeen tähän- keinen huomio yhteensovituksessa olisi kohdis-
24908: astinen täysi etuoikeus tukiosan suhteen kaven- tettava suuriin eläkkeisiin asettamalla niille
24909: nettiin 250 markkaan kuukaudessa. Toinen ka- yläraja. Kokonaiseläkkeen katoksi olisi asetetta-
24910: ventava tekijä on •työeläkkeestä perittävä vero. va 2 900 markan kuukausieläke. Tätä vielä
24911: Olennaista tehdyssä ratkaisussa ei olekaan varsin korkeata eläkettä vähentäisi työeläkkeen
24912: se, että työläisten eläke-etuja olisi parannettu, osuudesta perittävä vero, joten nettoeläkkeeksi
24913: vaan että eläkejärjestelmien välisiä suhteita tulisi suunnilleen vähimmäispalkkaa vastaavan
24914: muutettiin. Kansaneläkkeen osuus työeläkettä eläketason kolminkertainen määrä.
24915: saavan kokonaiseläkkeestä pienenee, ja kansan-
24916: eläkejärjestelmä syrjäytyy peruseläkejärjestel- Työeläkkeen tulisi määräytyä viiden parhaan
24917: män asemastaan. Työeläkkeestä, jota hoitavat ansiovuoden keskiarvon perusteella. Neljä vii-
24918: yksityiset liikevoittoperiaatteella toimivat va- meistä vuotta, joista nykyisin kaksi parasta
24919: kuutusyhtiöt, tulee palkansaajan peruseläke. valitaan eläkkeen perusteeksi, ovat yleensä
24920: Ratkaisu oli tuhoisa eläkejärjestelmien hallin- ikääntyneen työläisen heikoimpia ansiovuosia.
24921: non demokraattista kehittämistä ajatellen. Työ- Eläkkeeseen oikeuttavaksi työajaksi olisi las-
24922: eläkkeiden korottaminen on välttämätöntä, kettava 18 ikävuoden jälkeinen työaika nykyi-
24923: mutta koituakseen todella työtätekevien hyväksi sen 23 vuoden sijasta.
24924: se edellyttää, että työeläkkeen etuoikeus tuki- Vanhuuseläkkeeseen oikeuttava ikäraja olisi
24925: osan suhteen palautetaan ennalleen. alennettava ensimmäisessä vaiheessa miehillä 63
24926: Työeläkelakeihin on tasokorotuksen lisäksi vuoteen ja naisilla 60 vuoteen. Terveydelle
24927: tarpeen tehdä myös muita muutoksia. Ansainta- vaarallisissa ja raskaissa ammateissa ikäraja olisi
24928: aika olisi lyhennettävä 40 vuodesta, jonka vain määrättävä näitä alemmaksi. Lapsikorotus, joka
24929: pieni osa työläisistä kykenee saavuttamaan, 30 viimeisen lainmuutoksen nojalla poistettaisiin
24930: vuoteen. Täyden työeläkkeen määrä olisi tällöin asteittain, olisi säilytettävä työeläkelaeissa niin
24931: 45 prosenttia palkasta. Kun kokonaiseläkkeen kauan, kuin se muulla tavoin korvataan täysi-
24932: perustana olisi kansaneläkkeen perusosaa ja määräisesti. Nykyisen prosenttikorotuksen si-
24933: täysimääräistä tukiosaa vastaava peruseläke, jasta se kuitenkin olisi määrättävä markka-
24934: joka asteittain nostettaisiin vähimmäispalkkaa määräiseksi, nykyrahassa 115 markaksi jokai-
24935: vastaavalle tasolle, olisi näin muodostuva selta siihen oikeuttavalta lapselta.
24936: kokonaiseläke nimenomaan pieni- ja keskitulois- Tällä hetkellä lopullista voimaantuloasetus-
24937: ten työläisten ja muiden työtätekevien eläke- taan odottavassa lainmuutoksessa syrjitään ny-
24938: turvan parhaiten varmistava ratkaisu. Aiemmin kyisin eläkkeellä olevia jättämällä heidät vain
24939: hyväksytty laki sen sijaan säilyttää työeläk- 25 prosentin vähimmäiseläkkeen varaan. Rajoi-
24940: keissä 40 vuoden ansainta-ajan ja jättää suun- tussäännökset tulee kumota, jolloin vähimmäis-
24941: Lak.al. n:o 235 .519
24942:
24943: työeläkkeen nostaminen 22 prosentista 33 pro- eläkelakiin, maatalousyrittäjien eläkelakiin ja
24944: senttiin koskisi myös nykyeläkeläisiä. yrittäjien eläkelakiin.
24945: Vastaavat korjaukset edellytämme tehtäväksi Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
24946: myös muihin työ- ja yrittäjäeläkelakeihin:
24947: lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
24948: lakiehdotuksen:
24949:
24950:
24951:
24952:
24953: Laki
24954: työntekijäin eläkelain muuttamisesta.
24955: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä hein1rkuuta 1961 annetun työnteki-
24956: jäin eläkelain 4 §:n 2 momentti, 5 §:n 1 momentti, 6 §:n 1 momentti, 7 §:n 1 momentti,
24957: 7 c §:n 1 ja 2 momentti, 8 §:n 2 ja 5 momentti, näistä 4 §:n 2 momentti, 6 §:n 1 momentti
24958: ja 7 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 29 päivänä joulukuuta 1972 annetussa laissa
24959: ( 934/72), sekä 5 § :n 1 momentti, 7 c § :n 1 ja 2 momentti ja 8 § :n 2 ja 5 momentti, sellai-
24960: sina kuin ne ovat 20 päivänä syyskuuta 1974 annetussa laissa (749/74), lisätään 4 §:ään,
24961: sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1972 annetulla lailla, uusi 3 momentti, sekä
24962: kumotaan 20 päivänä syyskuuta 197 4 työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun lain voi-
24963: maanpanosäännöksen 2, 3, 4 ja 5 momentti, seuraavasti:
24964:
24965: 4 §. suhde 1 § :n 1 momentissa tarkoitettu aika mu-
24966: kaan luettuna on jatkunut työntekijän täytettyä·
24967: 01keus saada vanhuuseläkettä on miespuoli- 18 vuotta. Tä1löin ei kuitenkaan oteta huo-
24968: sella työntekijällä hänen täytettyään 63 vuotta mioon aikaa, jolta työntekijä työsuhteessa al-
24969: ja naispuolisella työntekijällä hänen täytettyään kuaan on saanut laissa säädettyä tai julkisen
24970: 60 vuotta, edellyttäen, ettei hän enää ole tä- eläkesäännön mukaista työ- tai virkasuhteeseen
24971: män lain alaisessa työsuhteessa. Eläke myönne- taikka yrittäjätoimintaan perustuvaa sellaista
24972: tään kuitenkin ai!kaisintaan sen kuukauden työkyvyttömyyseläkettä, jonka suuruutta mää-
24973: alusta, joka 1ähinnä seuraa eläkkeen hakemista. rättäessä on otettu huomioon eläkeiän saavutta-
24974: Sen estämättä, mitä 2 momentissa on säädet- miseen jäljellä oleva aika tai sitä vastaava ansio.
24975: ty, voidaan asetuksella määrätä, että terveydelle
24976: vaarallisessa ja raskaassa ammatissa olevalla
24977: työntekijällä on oikeus saada vanhuuseläke en- 7 §.
24978: nen yleisen eläkeiän täyttämistä. Eläkkeen perusteena oleva palkka määrätään
24979: kunkin työsuhteen osalta erikseen valitsemalla
24980: 5 §. niistä kalenterivuosista joina työsuhde on jat-
24981: Vanhuuseläkkeen määrä on jokaiselta täydel- kunut ne viisi vuotta, joiden 9 § :n mukaisesti
24982: tä eläkkeeseen oikeuttavalta palvelusajan kuu- tarkistettujen työansioiden keskimäärä kuu-
24983: kaudelta, enintään kuitenkin 360 kuukaudelta, kautta kohden on suurin ja laskemalla tämän
24984: 1/ prosenttia eläkkeen perusteena olevasta pal-
24985: 8
24986: jälkeen näiden vuosien edelläsanotulla tavalla
24987: kasta. Jos eläkkeeseen oikeuttavaksi palvelus- tarkistettujen yhteenlaskettujen ansioiden kes-
24988: aj~ksi on laskettava aikaa ennen 1 päivää hei-
24989: kimäärä kuukautta kohden. Jos työsuhde on
24990: näkuuta 1962, vanhuuseläkkeen määrä on kui- jatkunut useamman kuin kahden kalenterivuo-
24991: tenkin tältä osin jokaiselta täydeltä eläkkeeseen den aikana, sitä kalenterivuotta, jona työsuhde
24992: oikeuttavan palvelusajan kuukaudelta 1/tz pro- alkoi, ei kuitenkaan oteta huomioon eläkkeen
24993: senttia eläkkeen perusteena olevasta palkasta. perusteena olevaa palkkaa määrättäessä, ellei
24994: työsuhde sinä vuotena ole jatkunut vähintään
24995: kuutta kuukautta. Milloin työsuhde on jatku-
24996: 6 §. nut vain yhden kalenterivuoden aikana, eläk-
24997: Eläkkeeseen oikeuttavaksi palvelusajaksi lue- keen perusteena olevana paLkkana käytetään
24998: taan kunkin työsuhteen osalta aika, jonka työ- saatujen työansioiden keskimäärää kuukautta
24999: 520 Lak.al. n:o 235
25000:
25001: kohden. Eläkkeen perusteena olevaa palkkaa nempi yhteensovitusta ei suoriteta. Yhteensovi-
25002: määrättäessä ei kuitenkaan oteta huomioon tusperusteen noustessa yli 1 270 markan kuu-
25003: aikaa, jolta työntekijä on saanut 6 §:n 1 mo- kaudessa ei ylittävältä osalta suoriteta eläkettä.
25004: mentissa tarkoitettua työkyvyttömyyseläkettä. Osaeläkkeenä myönnettyä työkyvyttömyyselä-
25005: kettä yhteensovitettaessa yhteensovitusraja on
25006: 30 prosenttia yhteensovitusperusteesta.
25007: 7 c §.
25008: Jos vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen saa- Jos saman edunjättäjän kuoleman johdosta
25009: jalla taikka hänen puolisollaan on sellainen edunsaajille myönnetyt tämän lain vähimmäis-
25010: 4 §:n 5 momentissa tarkoitettu 18 vuotta nuo- ehtojen mukainen perhe-eläke, 4 momentissa
25011: rempi lapsi, jolla eläkkeensaajan jälkeen olisi mainittua peruseläkettä vastaava muu perhe-
25012: oikeus perhe-eläkkeeseen, lisätään eläkkeeseen eläke taikka 1 momentissa mainittua muuta
25013: lapsikorotus. eläkettä tai jarkuvaa korvausta vastaava perhe-
25014: Lapsikorotuksen määrä on 30 markkaa kuu- eläke tai jatkuva korvaus yhteensä ylittävät
25015: kaudessa kutakin edellä mainittua lasta kohti. yhteensovitusrajan, vähennetään tämän lain
25016: mukaisesta eläkkeestä määrä, joka on yhtä suuri
25017: osa ylitteestä, kuin tämän lain vähimmäisehto-
25018: 8 §. jen mukainen perhe-eläke on 4 momentissa
25019: mainittuja peruseläkkeitä vastaavista kaikista
25020: Yhteensovitusraja lasketaan yhteensovituspe- perhe-eläkkeistä. Tailöin ei kuitenkaan oteta
25021: rusteesta, jona 3 momentissa säädetyin poik- huomioon eläkkeeseen tai jatkuvaan korvauk-
25022: keuksin käytetään korkeinta peruseläkkeen pe- seen sisältyvää määräa~kaista korotusta. Yh-
25023: rusteena olevaa palkkaa. Yhteensovitusraja saa- teensovitusraja on 60 prosenttia perhe-eläk-
25024: daan ottamalla yhteensovitusperusteesta 60 pro- keen perusteena olevan edunjättäjän eläkkeen
25025: senttia yhteensovitusperusteen ollessa 635 2 ja 3 momentin mukaisesti lasketusta yhteen-
25026: markkaa kuukaudessa tai sitä suurempi. Yh- sovitusperusteesta.
25027: teensovitusperusteen ollessa tätä määrää pie-
25028:
25029:
25030: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
25031:
25032: Pentti Liedes. Heimo Rekonen.
25033: Ensio Laine. Pauli Puhakla.
25034: V. J. Rytkönen. Toivo Asvik.
25035: 521
25036:
25037: Lak.al. n:o 2.36.
25038:
25039:
25040:
25041:
25042: Lottanen ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjien eläkelain 6 a
25043: §:n muuttamisesta.
25044:
25045:
25046:
25047: E d u s k u n n a 11 e.
25048:
25049: Maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n mukaan Järjestelmää luotaessa ei ikärajoja katsottu
25050: voi sukupolvenvaihdoseläkettä saada viljelijä, voitavan määrätä säädettyä alemmaksi lähinnä
25051: joka 60 vuotta täytettyään luovuttaa viljelmän- siitä syystä, että ounasteltiin järjestelmän muu-
25052: sä lähiomaiselleen. Nainen voi kuitenkin saada toin vaikuttavan haitallisesti maataloustuotan-
25053: eläkkeen jo 55 vuotta täytettyään. non tasapainottamistavoitteisiin. Koska nyky-
25054: Sukupolvenvaihdoseläkkeen tarkoituksena on olosuhteissa ei tätä seikkaa enää tarvitse huo-
25055: jouduttaa sukupolvikiertoa maatiloilla niin, että mioida ja maataloustuotantopoliittiset olosuh-
25056: yritystoimintaa jatkava lapsi tai muu omainen teet ovat oleellisesti muuttuneet, tulisi ikäraja
25057: saisi tilan haltuunsa entistä aikaisemmin. Jär- alentaa miehellä 55 vuoteen ja naisella 50
25058: jestelmän avulla jatkajan tulisi saada tila hal- vuoteen. Miehen osalta ikäraja olisi tällöin
25059: lintaansa siinä iässä, jolloin hänen mahdolli- myös sama kuin luopumiseläkkeen yleinen ala-
25060: suutensa kehittää omaa yritystään ovat par- ikäraja.
25061: haimmillaan eli yleensä alle 30-vuotiaana. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25062: Ikärajat ovat tähän kuitenkin liian korkeat. tavasti,
25063: Tilan jatkaja joutuu usein pitkällekin yli kol-
25064: menkymmenen ikävuotensa odottamaan isän- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
25065: nyYttä ja luopujan täyttämistä sukupolvenvaih- lakiehdotuksen:
25066: doseläkkeen vaatiman iän.
25067:
25068:
25069:
25070:
25071: Laki
25072: maatalousyrittäjien eläkelain 6 §:n muuttamisesta.
25073: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maa-
25074: talousyrittäjien eläkelain ( 467/69) 6 a § :n 1 momentin 2 kohta ja 4 momentti, sellaisina
25075: kuin ne ovat 15 päivänä maaliskuuta 1974 annetussa laissa (219/74), näin kuuluviksi:
25076:
25077: 6 a §. tänyt 55 mutta ei 65 vuotta eikä saa kansan-
25078: Maatalousyrittäjällä, joka luovuttaa jatkamis- eläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai
25079: kelpoiseksi katsottavan viljelmänsä 6 b §:ssä tämän lain mukaista täyttä työkyvyttömyys-
25080: tarkoitetulle luovutuksensaajalle ja pysyvästi eläkettä; ja
25081: lopettaa maatalouden harjoittamisen, on oikeus
25082: saada sukupolvenvaihdoseläkettä edellyttäen: Edellä 1 momentin 2 kohdassa säädetyn 55
25083: vuoden ikärajoituksen estämättä on naispuoli-
25084: 2) että hän luovutuksen tapahtuessa on täyt- sella maatalousyrittäjällä, joka luovutuksen ta-
25085: 66 173/75
25086: 522 Lak.al. n:o 236
25087:
25088: pahtuessa on täyttänyt 50 vuotta, oikeus saada Tämä laki tulee voimaan päivänä
25089: sukupolvenvaihdoseläkettä. kuuta 197 .
25090:
25091:
25092: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1975.
25093:
25094: Eino Lottanen. Ragnar Granvik.
25095: Sylvi Saimo. Pentti Poutanen.
25096: Taisto Tähkämaa. Paavo Väyrynen.
25097: Paavo Niinikoski. Mauno Manninen.
25098: Einari Nieminen. Pekka Vilmi.
25099: Mikko Jokela. Sulo Suorttanen.
25100: T. Saloranta.
25101: 523
25102:
25103: Lak.al. n:o 237.
25104:
25105:
25106:
25107:
25108: Martikainen: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjien eläkelain 8 § :n
25109: muuttamisesta.
25110:
25111:
25112: Ed u s 'k u n n a 1 i e.
25113:
25114: Maatalousyrittäjien eläkelain mukaan kertyy pauksissa, JOlssa vi1jelmän työt tarkoituksen-
25115: elå"keturvaa varsinaiseen maatilatalouden har- mukaisuussyistä on jaettu nHn, että toinen
25116: joittamiseen liittyvästä työstä. Isännän töiden emännistä suorittaa kotitaloustyöt puuttumatta
25117: piiri määritellään siten kuin on tavanomaista ensinnäkään tilan muihin töihin ja toinen emäm·
25118: maatilataloudessa. Emännän työnä 'sitä vastoin tä täyspäiväisesti tekee varsinaista maatalous-
25119: ei: yleensä pidetä kotitaloustyötä. Ainoastaan työtä. Näin tehdään usein viljelmillä, joissa on
25120: sen työn, iota emäntä tekee ruokailun ja muun vanha ja nuori emäntä.
25121: mahdollisen ylöspidon järjestämiseksi viljelmäl- Kotitaloustyön huomioon ottallllinen työtu-
25122: lä työskenteleville palkatuille työntekijöille, kat- lossa olisi erityisen perusteltua siitäkin syystä,
25123: sotaan emännän työksi. Tällöinkään sitä ei kui- että emännän työtulo ja näin ollen myös eläke-
25124: tenkaan oteta erikseen huomioon emännän työ- turva jää suhteellisen matalalle tasolle huoli-
25125: tuloa määrättäessä. matta hänen kokonaistyöpanoksestaan tilalla.
25126: Maatalousyrityksissä kotitaloustyö kuitenkin Koska työmäärän tilakohtainen arvioiminen
25127: erottamattomasti liittyy varsinaiseen maatalous- on mahdotonta, tulisi kotitaloustyö arvioida
25128: työhön normaaliviljelmillä, eli tiloilla, missä kaikille emännille samansuuruisena, 1 000
25129: työskentelee isännän lisäksi emäntä ja mahdol- markkaa vuodessa laskettuna vuoden 1970
25130: lisesti perheenjäseniäkin. Emännälle tulisi täl- palkkaindeksissä.
25131: löin myöskin karttua eläketurvaa varsinaisten Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen,
25132: maataloustöiden lisäksi myös kotitaloustyöstä.
25133: Olisi myös kohtuullista, että pelkästä koti- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
25134: taloustyöstäkin kertyisi eläketurvaa niissä ta- lakiehdotuksen:
25135:
25136:
25137:
25138: Laki
25139: maatalousyrittäjien eläkelain 8 § :n muuttamisesta.
25140: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maa-
25141: talousyrittäjien eläkelain (469/69) 8 §:n 1-3 momentit, 1 ja 3 momentti sellaisina kuin ne
25142: ovat 23 päivänä joulukuuta 1970 annetussa laissa ( 830/70) ja 2 momentti sellaisena kuin se
25143: on 18 päivänä kesäkuuta 1971 annetussa laissa (511/71), näin kuuluviksi:
25144: 8 §. Maatilataloudessa katsotaan isännän ja emän-
25145: Eläkkeen perusteena olevan työtulon määrää- nän yhteenlasketun vuotuisen työtulon olevan
25146: mistä varten maatalousyrittäjälle vahvistetaan maatalousmaan hehtaaria kohden 550 markkaa
25147: se työtulo, joilika hänen voidaan kohtuudella ensimmäisiltä 12 hehtaarilta, 225 markkaa seu-
25148: arvioida j~kuvasti saavan tämän lain piiriin raavilta 10 hehtaarilta, 125 markkaa seuraavilta
25149: kuuluvasta toiminnastaan. Tämän lain piiriin 10 hehtaarilta ja 50 markkaa seuraavilta 10
25150: kuuluvana toimintana pidetään emännällä myös hehtaarilta. Emännän vuotuisena työtulona pi-
25151: kotitaloustyötä, josta työtulo määrätään erik- detään 2 200 markkaa, kuitenkin enintään puo-
25152: seen. let sanotusta yhteenlasketusta työtulosta. Yh-
25153: 524 Lak.al. n:o 237
25154:
25155: teenlaskettu työtulo ja sen jakautuminen isän- tavalla määrätystä työtulosta viljelmällä. Muu
25156: nän ja emännän kesken voidaan kuitenkin osa sanotusta työtulosta jaetaan, jollei erityistä
25157: määrätä edellä sanotusta poiketen, jos viljelys- syytä muuhun ole, tasan isännän työtä tekevien
25158: tapa, viljelmän poikkeuksellinen tuottavuus, kesken. Jos emännän työtä samalla viljelmällä
25159: työnjako viljelmällä taikka muu näihin verrat- suorittaa kaksi tai useampia henkilöitä, jaetaan
25160: tava syy niin edellyttää. Tämän lisäksi katso- edellä 2 momentissa tarkoitettu 1 000 markan
25161: taan emännän vuotuisen kotitaloustyön olevan työtulo heidän kesken siinä suhteessa, kuin he
25162: 1 000 markkaa. kotitaloustyöhön osallistuvat.
25163: Jos isännän tai emännän työtä samalla viljel-
25164: mällä suorittaa kaksi tai useampia henkilöitä
25165: yhteiseen lukuun, määrätään heille yhteinen Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaa-
25166: työtulo jakamalla ensin maatalousmaan pinta- vat vuodelle 1970 vahvistettua palkkaindeksi-
25167: ala isännän työtä tekevien lukumäärällä ja mää- lukua.
25168: räämällä kullekin osa-alalle erikseen 2 momen-
25169: tissa tarkoitettu työtulo. Emännän työtä teke-
25170: vien työtulo määrätään 2 momentin mukaisesti Tämä laki tulee voimaan päivänä
25171: niin, että se on enintään puolet koko sanotulla kuuta 197
25172:
25173:
25174: Helsingissä 17 päi-,änä helmikuuta 1975.
25175:
25176: Olavi Martikainen.
25177: 525
25178:
25179: Lak.al. n:o 238.
25180:
25181:
25182:
25183:
25184: Männistö ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta.
25185:
25186:
25187: E d u s k u n n a II e.
25188:
25189: Kansaneläkkeeseen maksettava lapsikoro- Erityisilapsilisä, joka tässä tapauksessa, jää
25190: tus uudistettiin 1. 7. 1974 1ukien mm. siten, lasten huoltajalta saamatta, olisi viimeisessä
25191: että siihen yhdistettiin erityislapsilisä ja perhe- maksussa 66.70 markkaa Ja.sta kohti neljännes-
25192: lisä. ErityislapsHisälaiki ja .petihelisälalki lakka- vuodessa. Perhelisä oli toisesta lapsesta aLkaen
25193: sivat tällöin olemas-ta voimassa. eri kuntaryhmissä 120-140 mariklkaa vuo-
25194: Tämä haillinnollinen ja osittain myös etuuden dessa.
25195: määrää lisäävä uud1stus on eräissä tapauksissa Edellä mainitun epäkdhdan poistamiseksi oli-
25196: huonontanut äidin asemaa. Vanhempien asuessa si kMsaneläkelain lapsikorotusta koskevia sään-
25197: erossa erityislapsilisä ja perhelisä voitaisiin mak- nöksiä muutettava siten, että !lapsen huoltajalla
25198: saa äidiille, va1kka ne olisi myönnetty isän työ- olisi oikeus hakea ja nostaa lapsikorotus, joka
25199: kyvyttömyyden 'ja kansaneläkkeen saamisen myönnetään eläklkeensaajan kansaneilälkkeeseen.
25200: perusteella. Kansaneläkkeen la:ps.illwrotusta Edellä esitetyn perusteeNa ehdotamme,
25201: äiri taas ei tallaisissa tapauksissa voi hakea ei!kä
25202: saada, koska lka:nsanelake kaikkine osineen on että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
25203: nykyisen lainsäädännön mukaan ~suoritettava lakiehdotuksen:
25204: eläkkeensa!lljalle yhtenä kdkonaisuutena.
25205:
25206:
25207:
25208:
25209: Laki
25210: kansaneläkelain muuttamisesta.
25211: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansan-
25212: eläkelain ( 349/56) 28 § :n 2 momentti ja 30 b § :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 4
25213: päivänä tammikuuta 1974 annetussa laissa (8/74), sekä lisätään 28 §:ään uusi 3 momentti,
25214: 30 b §:ään uusi 5 momentti ja 35 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyiset 3-5 momentit
25215: siirtyvät 4-6 momenteiksi, seuraavasti:
25216:
25217: 28 §. vollinen huoleht1maan lapsen toimeentulosta,
25218: menetellään niin kuin edellä 2 momentissa on
25219: Jos vakuutetun 16 vuotta nuorempi lapsi säädetty.
25220: elää samassa ,taloudes,sa ~vakuutetun kanssa tahi
25221: jos vakuutettu tai hänen puolisons,a, jotka asu- 30 b §.
25222: vat 'samassa taloudessa, mullllla ·tavoin huolehtii Jos eläkkeensaaljalla on 28 §:n 2 tai 3 momen-
25223: lapsen toimeentulosta, lasketaan eläkkeen tuki- tissa tarkoitettu laJpsi, makseta!l!n eläkkeeseen
25224: osa siten, että 27 § :n 3 momentin mukaisen lapsikorotus, jonka määrä on kutakin edellä
25225: raijatulon määriä korotetaan 10 prosentiUa ku- sanottua lasta kohti 20 prosenttia perusosan
25226: takin tässä momentissa tankoitettua lasta kohti. 'selkä 2 ja 3 momentin mukaan määrätyn kunta~
25227: Jos lapsen vanhemmilla ei olle yhteistä ta- .ryhmän mukaisena yksinäiselle henki!lölle mak-
25228: loutta, mutta vaikuutettu huolehtii tai oilkeuden settavan täysimääräisen tukiosan yhteiSilnää-
25229: päätöksen tailkka sopimuksen nojalla on vei- räsrä.
25230: 526 Lak.al. n:o 238
25231:
25232: Lapsikorotus maksetaan 28 §: n 3 momentin t1ssa tarkoitetussa t~pauksessa lapsen huoltaian
25233: tarkoi:Ha~massatapauksessa lapsen huO'lt~jalle. lukemuksesta.
25234:
25235: 35 §.
25236: Tämä laki tulee voimaan päivänä
25237: Laps,rkorotus myönnetään 28 §:n 3 momen- kuuta 197 .
25238:
25239:
25240: Helsingissä 13 pähränä helmillmuta 1975.
25241:
25242: Lauha Männistö. Niilo Koskenniemi. V. J. Rytkönen.
25243: Aulis Juvela. Pauli Puhakka. Kaisu Weckman.
25244: 1.-C. Björklund. Anna-Liisa Hyvönen. Mikko Ekorre.
25245: 527
25246:
25247: Lak.al. n:o 239.
25248:
25249:
25250:
25251:
25252: Männistö ym.: Ehdotus laiksi valtakunnallisista työttömyyskas-
25253: soista annetun lain muuttamisesta.
25254:
25255:
25256: E d u s k u n n a 11 e.
25257:
25258: Vuonna 1974 huononnettiin työttömien ase- toin:kin köyhien kuntien taloutta, sillä yhä use-
25259: maa rajoittamalla valtakunnallisista työttömyys- ampi joutuu turvautumaan huoltoapuun.
25260: kassoista annetun lain muutoksella päiväavus- Nykyinen laki on epäoikeudenmu!kainen
25261: tuksen saantiaikaa siten, että kolmen vuoden myös siitä syystä, että se edellyttää pitkäaikai-
25262: aikana kassan jäsen voi saada päiväavustusta sesti työttömänä olleen yht'äkkiä saavan työtä
25263: vain 450 päivältä. Aikaisemmin vuodesta 1968 päästäkseen uudelleen kassatuen piiriin. Näin
25264: alkaen päiväavustusta maksettiin vuosittain houkutellaan a:lityöHisyysalueitten a:rnmattitai-
25265: 200 päivältä ilman määrävuosirajoituksia. Vuo- toisia työläisiä muuttamaan Etelä-Suomen
25266: den 1974 muutokseNa evättiin lisäksi kolmen ruuhka-alueille ottamaan vastaan miten huonos-
25267: vuoden määräajassa kertyneiden 450 avustus- ti palkattua työtä tahansa. Se ei ole omiaan
25268: päivän jälkeen kassan jäsenen jäsenoikeudet, edistämään sitä kehitystä, jota nykyään on ai-
25269: sillä päästäkseen uudelleen jäsenetujen piiriin, van oikein edellytetty, eli työpaikkojen perus-
25270: edellytetään jäseneltä kuuden kuukauden työs- tamista työttömyysalueille. Sekä kassan jäse-
25271: säoloa. nen etu että työpaikkojen kansantaloudellisesti
25272: TyöttömyyiS on huolestuttavassa määrin li- järkevä perustaminen vaativat, että kassan jä-
25273: sääntymässä erityisesti maamme itä- ja pohjois- senen oikeus päiväavustukseen säilyy, jos hän
25274: osissa. Edellä mainitut kassalain huononnuk- on ollut määräajan työnhakijana ja näin osoit-
25275: set tulevat merkitsemään yhä useamman pitkä- tanut työhalukkuutensa, vaikka ei olisi työtä
25276: aikaisesti työttömän kohdalla suuria toimeen- saanutkaan.
25277: tulohuolia. Viimdstään kolmantena työttö- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25278: myysvuotena, jolloin kassan jäsen voi saada
25279: avustusta enää 50 päivältä, lain muutoksen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
25280: seuraukset rasittavat työttömyysalueitten muu- lakiehdotuksen:
25281:
25282:
25283:
25284:
25285: Laki
25286: valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun lain muuttamisesta.
25287: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtakunnallisista työttömyyskassoista 23 päi-
25288: vänä maaliskuuta 1934 annetun lain ( 125/34) 15 §:n 1 momentti ja 20 §:n 3 momentti,
25289: sellaisina kuin ne ovat muutettuina 6 päivänä kesäkuuta 1974 annetussa laissa ( 453/74),
25290: näin kuuluviksi:
25291:
25292: 15 §. olla enintään viisi ja että avustuspäivien luku-
25293: Päiväavustusta saa suorittaa yhden kalente- määrän kolmen peräkkäisen kalenterivuod~n
25294: rivuoden aikana enintään 200 työttömyyspäi- aikana saa olla enintään 600:.
25295: vältä, kuitenkin niin, että työ- ja avustuspäi-
25296: vien lukumäärä yhteensä kunakin viikkona saa
25297: 528 Lak.al. n:o 239
25298:
25299: 20 §. § :n 1 momentissa tarkoitetulta enimmäisajal-
25300: ta, voidaan suorittaa avustusta sen jälkeen, kun
25301: Jäsenelle, joka on saanut päiväavustusta kol- hän on ollut työssä tai työnhakijana vähintään
25302: men peräkkäisen kalenterivuoden aikana 15 14 §:n 1 momentissa säädetyn ajan.
25303:
25304:
25305: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1975.
25306:
25307: Lauha Männistö. 1.-C. Björklund. Anna-Liisa Hyvönen.
25308: Mikko Ekorre. Niilo Koskenniemi. V. J. Rytkönen.
25309: Aulis Juvela. Pauli Puhakka. Kaisu Weckman.
25310: 529
25311:
25312: Lak.al. n:o 240.
25313:
25314:
25315:
25316:
25317: Nikkilä ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjien eläkelain muut-
25318: tamisesta.
25319:
25320:
25321: E d u s k u n n a 11 e.
25322:
25323: Maatalousyrittäjien eläkelain mukaiseen su- dollisimman monet nuoret, joilla on halua tä-
25324: kupolvenvaihdoseläkkeeseen on nykyisin voi- män ammatin harjoittamiseen, saisivat siihen
25325: massa olevan lain mukaan oikeus 60 mutta ei mahdollisuuden asianomaisen ammattikoulutuk-
25326: 65 vuotta täyttäneellä maatalousyrittäjällä, joka sen hankittuaan. Sukupolvenvaihdoseläkkeeseen
25327: laissa lähemmin mainituin edellytyksin luovut- oikeuttava ikäraja olisi siten tilan isännän osal-
25328: taa viljelmänsä nuoremmassa polvessa olevalle ta alennettava 55 vuoteen. Jotta molemmat
25329: lähiomaiselleen. Lakia on sovellettu käytän- aviopuolisot voisivat luopua tilasta samanaikai-
25330: nössä vasta vuoden 1974 jälkipuoliskolta al- sesti, mitä yleensä on pidettävä tarkoituksen-
25331: kaen, mutta jo nyt voidaan nähdä, että suku- mukaisena, olisi vastaavasti naispuolisen maa-
25332: polvenvaihdoseläkkeeseen oikeuttava ikäraja eri- talousyrittäjän eläkeikää alennettava nykyisestä
25333: tyisesti isäntien osalta on liian korkea, ~::ikä 55 vuodesta 50 vuoteen.
25334: sukupolvenvaihdoseläkkeellä ilmeisestikään tule Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25335: olemaan sellaista merkitystä kuin lakia ennak- nioittaen,
25336: koon suunniteltaessa oli odotettu. Jatkuvan
25337: työvoiman tarpeen turvaaminen maatilatalou- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
25338: den piirissä tulevaisuudessa edellyttää, että mah- lakiehdotuksen:
25339:
25340:
25341:
25342: Laki
25343: maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta.
25344:
25345: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n 1
25346: momentin 2) kohta sekä 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat 15 päivänä maaliskuuta 197 4
25347: annetussa laissa (219/74), näin kuuluviksi:
25348:
25349: 6 a §. tai tämän lain mukaista täyttä työkyvyttömyys-
25350: Maatalousyrittäjällä, joka luovuttaa jatkamis- eläkettä.
25351: kelpoiseksi katsottavan viljelmänsä 6 b §: ssä
25352: tarkoitetulle luovutuksensaajalle ja pysyvästi Edellä 1 momentin 2) kohdassa säädetyn
25353: lopettaa maatalouden harjoittamisen, on oikeus 55 vuoden ikärajoituksen estämättä on sellai-
25354: saada sukupolvenvaihdoseläkettä edellyttäen: sella naispuolisella maatalousyrittäjällä oikeus
25355: saada sukupolvenvaihdoseläkettä, joka luovu-
25356: 2) että hän luovutuksen tapahtuessa on tuksen tapahtuessa on täyttänyt 50 vuotta ja
25357: täyttänyt 55 mutta ei 65 vuotta eikä saa kan- on saanut pääasiallisen toimeentulonsa tässä
25358: saneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä laissa tarkoitetusta yrittäjätoiminnasta.
25359:
25360: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
25361:
25362: Olavi Nikkilä. Timo Mäki.
25363: Mikko Asunta. T. I. Vartia.
25364: 67 173/75
25365: 530
25366:
25367: Lak.al. n:o 241.
25368:
25369:
25370:
25371:
25372: Puhakka ym.: Ehdotus laiksi valtakunnallisista työttömyyskas-
25373: soista annetun lain 16 §:n muuttamisesta.
25374:
25375:
25376:
25377: E d u s k u n n a 11 e.
25378:
25379: Kommunistit ovat tehneet useita esityksiä ajankohtainen jo viime vuoden puolella, mutta
25380: työttömyyskassalain parantamiseksi. Olemme vieläkään siitä ei ole tehty päätöstä. Näin ollen
25381: ehdottaneet päiväavustusten määrän korotta- välttämättömäksi on osoittautunut se, että
25382: mista, avustukseen oikeuttavien päivärahojen kassa-avustus sidotaan palkkaindeksiin.. Ehdo-
25383: poistamista, kateossisäännösten uudistamista ja tammekin lain niin muuttamista, että palkka-
25384: työntekijäin kassoille maksaman osuuden pie- indeksin noustua 2 % on vastaavasti korotet-
25385: nentämistä ja vastaavasti työnantajain osuuden tava kassa-avustusta.
25386: suurentamista. Niin ikään olemme ehdottaneet Työläisten joukkotoiminnan tuloksena saatiin
25387: huonosti palkatuille työntekijöille päiväavustuk- lakiin pysyvä muutos siitä, että vuotuinen kassa-
25388: sen maksamista 100 % :n suuruisena. Ehdotuk- avustuspäivien määrä nostettiin 150 päivästä
25389: siimme kuuluu, että työntekijöillä on velvolli- 200 päivään, kuitenkin niin että kolmena pe-
25390: suus ottaa vastaan vain omaa ammattiaan vas- rättäisenä vuonna saa avustuspäivien määrä olla
25391: taavaa työtä, josta maksetaan työehtosopimuk- yhteensä 450 päivää. Tämän jälkeen seuraa kuu-
25392: sen mukainen palkka ja noudatetaan muutoinkin den kuukauden karenssi. Emme pidä sitä
25393: työehtosopimuksen määräyksiä. oikeana.
25394: Pidämme oikeana lain soveltamispiirin niin Työttömyys on työntekijästä itsestään riippu-
25395: laajentamista, että ansiotyön tarpeessa olevat maton kapitalistisesta yhteiskuntajärjestelmästä
25396: pienviljelijät ja pienyrittäjät pääsisivät kassan johtuva seurausilmiö ja sen vuoksi ei avustus-
25397: jäseniksi, vaikka saisivat:kin enemmän kuin puo- päivien lukumäärälle tule asettaa kattoa. Näin-
25398: let tulostaan omalla työllään omasta yrityksestä. ollen laista tulee poistaa säännös, jonka mukaan,
25399: Ehdotuksemme sisältävät myös eräiden muiden jos kolmena perättäisenä vuotena on saanut
25400: työttömyyskassalaissa olevien puutteiden poista- avustusta 450 päivältä, seuraisi kuuden kuu-
25401: mista. kauden karenssi. Tätä tarkoittava muutosesitys
25402: Kamppailun tuloksena on lakiin saatu sään- lakitekstiin sisältyy aikaisemmilla valtiopäivillä
25403: nös siitä, että valtioneuvostolla on oikeus nos- jättämäämme aloitteeseen.
25404: taa kassa-avustusta palkkojen nousua vastaa- Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
25405: valla määrällä. Hallitus on tätä säännöstä käyt-
25406: tänyt säästeliäästi. Elinkustannusten nousun että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
25407: vuoksi olisi kassa-avustuksen korottaminen ollut lakiehdotuksen:
25408: Lak.al. n:o 241 531
25409:
25410:
25411: Laki
25412: valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun lain 16 §:n muuttamisesta.
25413: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtakunnallisista työttömyyskassoista 23 pat-
25414: vänä maaliskuuta 1934 annetun lain ( 125/34) 16 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 18
25415: päivänä kesäkuuta 1971 annetussa laissa (513/71 ), näin kuuluvaksi:
25416: 16 §. indeksin noustua kaksi prosenttia on vastaavasti
25417: korotettava päiväavustusta indeksin julkaise-
25418: Tämän pykälän 1 momentin mukaiset päivä- mista koskevan seuraavan kuukauden alusta
25419: avustukset sidotaan palkkaindeksiin. Palkka- lukien.
25420:
25421:
25422: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1975.
25423:
25424: Pauli Puhakka. P. Liedes. Matti Järvenpää.
25425: V. J. Rytkönen. Heimo Rekonen. Kaisu Weckman.
25426: Toivo Asvik. P. Räsänen. Mirjam Tuominen.
25427: Ensio Laine. Lauha Männistö. Niilo Nieminen.
25428: 532
25429:
25430: Lak.al. n:o 242.
25431:
25432:
25433:
25434:
25435: Puhakka ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 17 §:n muuttami-
25436: - sesta.
25437:
25438:
25439:
25440: Ed u s k u n n a 11 e.
25441:
25442: Muutama vuosi sitten työmarkkinajärjestöt kuin vanhemmillakin työntekijöillä. Ruoka-,
25443: sopivat vähimmäispalkkasäännöksestä työehto- vaatetus- ja asuntomenot ovat samat kuin muil-
25444: sopimuksiin. Vähimmäispalkkamääräystä ei lakin. Samoin on verotuksen suhteen.
25445: kuitenkaan sovelleta alle 18-vuotiaisiin työnte- Kaikki perustekijät puoltavat nuorten työnte-
25446: kijöihin. Tämä on ristiriidassa Kansainvälisen kijäin saattamista ainakin vähimmäispalkkaa
25447: Työjärjestön syrjintää koskevan sopimuksen koskevien säännösten piiriin.
25448: kanssa. Sen mukaan samasta työstä on makset- Tätä puoltaa myös vanhempien työntekijäin
25449: tava sama palkka syntyperään, ikään, sukupuo- etu. Vähimmäispalkkasäännöksen tultua voi-
25450: leen, rotuun, uskontoon ja poliittiseen vakau- maan sanottiin varsinkin palveluammateista
25451: mukseen katsomatta. Mainitun Kansainvälisen vanhempia työntekijöitä irti ja heidät korvattiin
25452: Työjärjestön sopimuksen on myös Suomi rati- nuorilla, joihin ei tarvinnut soveltaa työehto-
25453: fioinut. Maassamme tulee siis sopimusta nou- sopimusten mukaista vähimmäispalkkasäännös-
25454: dattaa samalla tavoin kuin lakeja. tä. Tosin sitä olisi pitänyt soveltaa Kansainväli-
25455: On ilmeistä, että sopimusta ja sen velvohta- sen Työjärjestön syrjinnän kieltämistä koskevan
25456: vuutta ei riittävästi tunneta, minkä vuoksi sopi- sopimuksen mukaan. Tämän sopimuksen ja vä-
25457: muksen määräykset tulee sisällyttää myös työ- himmäispalkkaa koskevan työmarkkinajärjestö-
25458: lainsäädäntöömme. Työsopimuslakiin tulee ot- jen sopimuksen keskeisen ristiriidan vuoksi ei
25459: taa säännös, joka velvoittaa työnantajia maksa- Kansainvälisen Työjärjestön sopimusta sovelle-
25460: maan vähimmäispalkan myös alle 18-vuotiaille ta vielä tänäänkään, joten se tarvitsee lisätoi-
25461: työntekijöille. Ei ole olemassa sellaisia perustei- metlipiteitä toteutualk!seen käiytännössä.
25462: ta, joiden vuoksi heihin tulisi palkkauksessa so- Edellä lausutun perusteella. ehdotamJme,
25463: veltaa syrjintää.
25464: Päinvastoin on olemassa perus:teet nuorten että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
25465: työntekijäin samanarvoisuudesta yhteiskunnas- lakiehdotuksen:
25466: sa. Nuorilla on samanlaiset elinkustannukset
25467:
25468:
25469:
25470:
25471: Laki
25472: työsopimuslain 17 §:n muuttamisesta.
25473: Eduskunnan päätöksen :mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopi-
25474: muslain (320/70) 17 §:n 3 momentti ja lisätään pytkälään uusi 4 momentti seuraavasti:
25475:
25476: 17 §. nähden eri asemaan syntyperän, uskotlltlOn, su-
25477: ikupuolen, iän, poliittisen tai ammattiyhdistys-
25478: Työnantajan on kohdeltava työntekijäitään toiminnan .taiklka muun tnäihin verrattavan sei-
25479: tasapuolisesti, niin ettei ketään aseteta toisiinsa kan vuolks'i.
25480: Lak.al. n:o 242 533
25481:
25482: Tämäin py!kälän 1 mOimentin mukai'Sten työ- PaJ.ilcl<:a ei saa missään tapauksessa alilttaa työ-
25483: ehtosopimusten palkkausta ja muita työehtoja ma.rkkinaJjärjestöj.en sopimaa vähimmäisopatk!kaa.
25484: koskevia määrieylksiä on ,sovellettaJVa myös aHe
25485: 18~vuotiais:Un työntelcljöilhin.
25486:
25487:
25488:
25489: Helsingissä 1.3 päivänä helmikuuta 1975.
25490:
25491: Pauli Puhakka. Ensio Laine. Matti Järvenpää.
25492: V. J. Rytkönen. Heimo Rekonen. Niilo Nieminen.
25493: Toivo Asvik. P. Räsänen. Kaisu Weckman.
25494: P. Liedes. Lauha Männistö. Mirjam Tuominen.
25495: 534
25496:
25497: Lak.al. n:o 243.
25498:
25499:
25500:
25501:
25502: Rosnell ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta.
25503:
25504:
25505:
25506: EduskunnaHe.
25507:
25508: Hintatason jatkuvan nousun johdosta lapsi- yhtä suurena, pitäisi ohla mielestämme 1 020
25509: l'isien reaalinen ostoarvo on huonontunut. Lap- markkaa vuodessa. Rahan arvon .alenemisen joh-
25510: silisiin tehdyt korjaukset ovat poistaneet vain dosta lapsilisät tulisi sitoa palkkaindeksiin, jot-
25511: osan niiden jälikeenj.ä:ooeis.yydestä. Tapahtuneen ta ne säilyttäisivät reaalisen arvonsa. Voimassa
25512: jälkeenjääneisyyden poistaminen olisi v·ä:1ttä- olievan lain mukaan valtioneuvostoUa on oikeus
25513: mätöntä, mutta sen ohella lapsilisiin olisi suo- korottaa lapsilisiä elinkustannusten nousua vas-
25514: ritettava myös tuntuva tasokorotus, jotta per- taavasti, mutta kun la:ki ei valtioneuvostoa vel-
25515: heHle voitaisiin taata nykyistä paremmat mah- voita, eivät lapsilisät ole seuranneet rahan ar-
25516: dollisuudet lastensa elämän turvaamiseen. von kehitystä.
25517: Lapsilisälakia olisi muutettava myös niin, että Lapsrl'isää maksetaan kunnes lapsi täyttää 16
25518: lapsilisä maksettaisiin iokaiselle J:apselle yhtä vuotta. Käytännössä lapsilisien maksu lbppuu
25519: suurena. Ensimmäisen lapsen syntyessä ovat juuri silloin kun nuoren kulutus on suuri eikä
25520: taloudelliset vaikeudet tava:1lista •suuremmat, hän vidä, esimerkiksi koulunkäynnin jatku-
25521: kodin perustamisen, asunnon hankkimisen tai misen tai työnsaantivarkeuksien vuoksi kykene
25522: opiskelun jatkumisen vuoksi. Ensimmäisen 1~ap itseään elättämään. Mielestämme lapsilisiä pi-
25523: sen saama pienempi lapsil'isä on erittäin epä- täisi maksaa 18 ikävuoteen asti.
25524: oikeudenmukainen myös avioliiton ulkopuolel:Jia Eddlä olevan perusteella ehdotamme,
25525: syntyneen lapsen kohdalla, jonka elatuksesta
25526: äiti joutuu monasti yksin huolehtimaan. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
25527: TäHä hetkellä lapsilisän määrä, joka makset- lakiehdotuksen:
25528: taisiin kaikille lapsilisään oikeutetuHle lapsiUe
25529:
25530:
25531:
25532:
25533: Laki
25534: lapsilisälain muuttamisesta.
25535: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun liapsi-
25536: lisälain ( 541/48) 1 § :n 1 momentti ja 1 § :n 2 momentti, sellaisena kuin se on 5 päiv·ä:nä
25537: joulukuuta 1974 annetussa laissa (895/74), sekä 13 §, selilaisena kuin se on 1 päivänä kesä-
25538: kuuta 1962 annetussa laissa (3 37/62), näin kuuluviksi:
25539:
25540: 1 §.
25541: Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite- asuv·asta kahdeksantoista vuotta nuoremmasta
25542: taan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, lapsesta.
25543: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa Lapsiliisän määrä on 1 020 markkaa vuodessa.
25544: Lak.al. n:o 243 535
25545:
25546: 13 §.
25547: Lapsill:isän määrää korotetaan samassa suh- Lapsilisän maaran tarkistus suoritetaan puoli-
25548: teessa kuin maan yleinen palkkataso nousee. vuosittain.
25549:
25550:
25551: Helsi:ngiss'äJ 14 päivänä helmikuuta 1975.
25552:
25553: Irma Rosnell. Toivo Asvik. Mirjam Tuominen.
25554: Ensio Laine. Anna-Liisa Jokinen. Lauha Männistö.
25555: Helvi Niskanen. Kuuno Honkonen. Kaisu Weckman.
25556: P. Liedes.
25557: 536
25558:
25559: Lak.al. n:o 244.
25560:
25561:
25562:
25563:
25564: Rytkönen ym.: Ehdotus laiksi yksityisoikeudellisessa virka- ia
25565: työsuhteessa olevien palkkauksesta.
25566:
25567:
25568: E d u s k u n n a 11 e.
25569:
25570: Julkisella sektorilla ja osittain myös yksityis- Virka- ja palvelulisän perusteiksi ehdotetaan
25571: oikeudellisessa virka- tai työsopimussuhteisessa samat perusteet kuin julkisella sektorilla toimi-
25572: palvelussuhteessa toimivilla on jo oikeus i:käli- villa viran- ja toimenhahijo1lla jo on. Tällöin
25573: sään. Ikälisän laskentaperusta on kolme vuotta edellytetään, että virka- ja palveluHsään oikeut-
25574: ja niiden kolmivuotisja:ksoihin laskettu enim- tavaksi a;jaksi lasketaan reservinpalvelus ja mää-
25575: mäismäärä on viisi ikä- tai palvehrl.isää. räyksestä suoritettu työpalvelu. Niinikään edel-
25576: Yksityiso1keudellisissa virka. tai työsopimus- lytetään, että julkisen sektorin palvelussuhteet
25577: suhteisissa palvelussuhteissa ei kuitenkaan lasketaan virka- ja palvelussuhteeseen oikeutta-
25578: yleensä ole olemassa edellä mainittua järjestel- vaksi.
25579: mää. Verrattuna julkiseen sektoriin on vallitse- Kun lakiehdotus tulisi koskemaan takautuvia
25580: vaa tilannetta pidettävä suurena puutteena ja virka-, ja palvelussuhteita, ehdotetaan, että laki-
25581: myös työoikeudellisena epäkohtana. ehdotus tulisi käsitellä valtiopäiväjärjestyksen
25582: Tässä iakiehdotuksessa esitetään tämän epä- 67 §:ssä säädetyssä järjesty;ksessä.
25583: kohdan korjaamista siten, että erityisellä lailla Sen perusteella, mitä edellä on esitetty, eh-
25584: säädettäisiin yksityisoikeudellisessa palvelussuh- dotamme,
25585: teessa olevien virka- ja palvelulisästä.
25586: Lakiehdotuksen mukaan virka- tai palveluti- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
25587: sään olisi oikeutettu jokainen viran- tai toimen- lakiehdotuksen:
25588: haltija sekä työntekijä.
25589:
25590:
25591:
25592:
25593: Laki
25594: yksityisoikeudellisessa virka- ja työsuhteessa olevien palkkauksesta.
25595: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
25596: tyllä tavalla, säädetään:
25597: 1 §. 3 §.
25598: Sen estämättä mitä muualla 1aissa on säädet- Virka- tai palvelulisän laskentaperusteena on
25599: ty, suoritetaan yksityisoikeudellisessa virka- tai kolmen vuoden jakso1hin jakautuva virka- tai
25600: työsopimussuhteessa toimiville tämän lain mu- työsopimuskausi, joista kolme vuotta oikeuttaa
25601: kaista virka- tai palvelulisää siten kuin tässä yhteen virka- tai työsopimusHsään.
25602: laissa säädetään. Tämän lain mukainen virka- tai palvelutisien
25603: enimmäismäärä on viisi kolmen vuoden kautta.
25604: 2 §. Virka- tai palveMisän ansainta-ajaksi luetaan
25605: Oikeus virka. tai palvelulisään on tämän lain kaikki asianomaisen virka- tai työsopimussuh-
25606: mukaan jokaisella virka- tai työsuhteessa oleval- teiset palvelussuhteet siitä riippumatta kenen
25607: la, jolla ennen tämän lain voimaantuloa ei ollut palveluksessa asianomainen on ollut.
25608: vastaavaa lakisääteistä etuutta.
25609: Lak.al. n:o 244 537
25610:
25611: Virka- ja palvelulisään o~keuttavaksi palvelu- 5 §.
25612: ajaksi luetaan myös se aika, jonka asianomainen Tarkempia määräyksiä voidaan antaa asetuk-
25613: on palvellut ·reservissä tai määrättynä työpalve- sella.
25614: luksena. 6 §.
25615: Joka rikkoo tämän lain mukaisia määräyksiä
25616: 4 §. rangaistakoon kuten työnsuojelua koskevassa
25617: Tämän lain mukaiseen virlka- tai palveluli- lainsäädännössä on työnantajasta säädetty.
25618: sään oikeuttav&si ansaintavuosiksi lasketaan ta-
25619: kautuvasti kaksitoista vuotta tämän lain voi- 7 §.
25620: maantulosta siten, että 3 §:n 4 momentissa Tämä laki tulee voimaan päivänä
25621: mainittu palvelu otetaan huomioon. kuuta 197 .
25622:
25623:
25624: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
25625:
25626: Veikko J. Rytkönen. Aulis Juvela. Rauno Korpinen.
25627: Niilo Koskenniemi. Heikki Mustonen. Anna-Liisa Hyvönen.
25628: Kauko Tamminen. Anna-Liisa Jokinen. Siiri Lehmonen.
25629: Aarne Pulkkinen. Kaisu Weckman.
25630:
25631:
25632:
25633:
25634: 68 173/75
25635: 538
25636:
25637: Lak.al. n:o 245.
25638:
25639:
25640:
25641:
25642: Saarinen ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelazn muuttamisesta.
25643:
25644:
25645: E d u s k u n n a 11 e.
25646:
25647: Kevään 1974 tulopoliittisilla eläkejärjeste- nan päätöksentekomahdollisuutta eläkepolitii-
25648: lyillä, joita markkinoitiin työeläkeuudistuksena, kassa, jota jo on nähty räikeästi rajoitetun,
25649: käännettiin eläkepolitiikan suunta kansanvaltai- kavennettaisiin entisestään. Eläkepolitiikasta
25650: sesta kapitalistivaltaiseksi: suurpääoman hallit- päättäisivät ratkaisevalta osalta ne, joiden hoi-
25651: semasta työeläkejärjestelmästä tulee peruseläke- dossa ovat eläkerahastot. Nämä rahastot kas-
25652: järjestelmä nykyisen kansaneläkejärjestelmän vaisivat nykyisestä 6 miljardista markasta va-
25653: sijaan. Lainsäädännössä tähän vaikutti keskei- kuutusyhtiöiden omienkin arvioiden mukaan
25654: sesti se kansaneläkelain muutos, jolla työeläk- vuoteen 1980 mennessä 14 miljardiin mark-
25655: keen etuoikeusasemaa kansaneläkkeen tukiosan kaan. Varat ovat suurpääomapiirien vapaassa
25656: suhteen huononnettiin. Tähän saakka työeläke käytössä vailla minkäänlaista demokraattista
25657: ei ole pienentänyt tukiosaa. Lainmuutoksen kontrollia. Veronkierron välineenä rahastointi-
25658: jälkeen se pienentäisi tukiosaa siltä osin mikä periaate on osoittautunut varsin käyttökelpoi-
25659: ylittää 250 markkaa kuukaudessa eli 3 000 seksi; eläkkeensaajat eivät siitä mitään hyödy.
25660: markkaa vuodessa. Hyväksytty laki, jonka voimaantuloasetusta
25661: Vaikka eläkeläisen käteensä saama kokonais- ei ole tähän mennessä annettu, oli periaaterat-
25662: eläke ei tule juuri suurenemaan, varsinkaan kaisu täysin päinvastaiseen suuntaan kuin elä-
25663: pieni- ja keskituloisilla, supistuu kansaneläk- keläisten ja kansan keskuudessa yleisesti on vaa-
25664: keen osuus kokonaiseläkkeestä. Tätä kehitystä dittu eläkepolitiil\:an suuntaviivoiksi. Sen syn-
25665: jouduttaa työeläkkeiden tason vähittäinen ko- nyttäminen tulopoliittisen sopimuksen osana,
25666: hoaminen. Tukiasaakin nopeammin karsiutuvat salaisin neuvotteluin vailla eduskunnan todel-
25667: tällöin tukilisä ja asumistuki. Teollisuustyöläi- lista vaikutusmahdollisuutta, eläkeläisten vas-
25668: sen keskiansiotasolla jäisi kansaneläkkeestä talauseista välittämättä, on omiaan paljastamaan
25669: ennen pitkää jäljelle pelkkä perusosa, vähän tämän nk. uudistuksen luonteen. Se suun-
25670: toista sataa markkaa kuukaudessa. Muutoksen tautuu demokraattista eläkejärjestelmää vas-
25671: suunnittelijoiden tavoitteena tiedetäänkin ol- taan, pääomapiirien eläkevallan puolesta.
25672: leen, että työeläkkeestä tehdään tällä tavoin Pieni- ja keskipaikkaisten virkamiesten ja toi-
25673: ensisijainen eläke ja kansaneläke-etuuksia mak- mihenkilöiden sekä kaikkien merimiesten osalta
25674: settaisiin vain tulottomille tai hyvin pienituloi- lainmuutos merkitsee suoranaista kokonaiselä-
25675: sille. Kansaneläke toimisi siten miltei köyhäin- keturvan pienenemistä. Heiltä nimittäin vain
25676: hoidollisin perustein. vietiin oikeus kansaneläkkeen tukiosaan, mut-
25677: Nykyisin, jolloin on olemassa kaksi perus- ta ei annettu edes mitään sitä korvaavaa ansio-
25678: teiltaan olennaisesti erilaista eläkejärjestelmää, eläkkeen tasokorotusta.
25679: eläkepolitiikassa painavin sana on sillä järjes- Työeläkkeiden korottaminen on välttämätön
25680: telmällä, jonka maksamat etuudet ovat luku- toimenpide, siksi alhaisella tasolla ne ovat suu-
25681: määräisesti ja markkamääräisesti suurimmat. rimmalla osalla työläisiä. Kansaneläke tulisi
25682: Kansaneläke-etuuksien pienetessä työeläkkeiden kuitenkin säilyttää peruseläkkeen asemassa.
25683: tason kohoamisen myötä myös painopiste eläke- Tukiosan tulosidonnaisuutta tulisi purkaa ja
25684: politiikan hoidossa siirtyisi yksityisille, liike- tavoitteeksi asettaa vähimmäispalkkaa vastaava
25685: voittoperiaatteella toimiville vakuutusyhtiöille, veroton, kansaneläkkeellä maksettava peruselä-
25686: pois perusteiltaan demokraattisesti hallitun kan- ke, jonka muodostaa nykyinen perusosa ja sii-
25687: saneläkejärjestelmän vaikutuspiiristä. Eduskun- hen yhdistettävä tulosidonnaisuudesta vapaa tu-
25688: Lak.al. n:o 245 539
25689:
25690: kiosa. Työeläkkeen etuoikeus tukiosaan näh- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
25691: den tulisi sen vuoksi palauttaa entiselleen. lakiehdotuksen:
25692: Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
25693:
25694:
25695: Laki
25696: kansaneläkelain muuttamisesta.
25697: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansan-
25698: eläkelain (347/56) 30 §:n 2 momentin 3 ja 4 kohta, sellaisina kuin ne ovat 20 päivänä
25699: syyskuuta 1974 annetussa laissa (753/74), sekä kumotaan 30c §,seuraavasti:
25700:
25701: 30 §. kelain 8 § :n 4 momentin 3-9 kohdassa tar-
25702: koitetuista vanhuus- ja työkyvyttömyyseläk-
25703: Vuosituloksi ei lueta: keistä määrää, joka on kunkin eläkkeen osalta
25704: sen perusteena olevasta palkasta 1/9 prosent-
25705: 3) työntekijäin eläkelain, maatalousyrittäjien tia jokaiselta eläkettä määrättäessä huomioon
25706: eläkelain ja yrittäjien eläkelain vähimmäisehto- otetulta kuukaudelta, ei kuitenkaan useammal-
25707: jen mukaista vanhuus- ja työkyvyttömyyselä- ta kuin 360 kuukaudelta;
25708: kettä, lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn- 4) merimieseläkelain mukaan maksettavaa
25709: tekijäin eläkelain nojalla myönnettyä vanhuus- vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä;
25710: ja työkyvyttömyyseläkettä sekä työntekijäin elä-
25711:
25712:
25713: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1975.
25714:
25715: Aarne Saarinen. Anna-Liisa Hyvönen.
25716: Lauha Männistö. Veikko Saarto.
25717: 540
25718:
25719: Lak.al. n:o 246.
25720:
25721:
25722:
25723:
25724: Saimo ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkkeeseen suoritettavasta tu-
25725: kilisästä ja asumistuesta annetun lain muuttamisesta.
25726:
25727:
25728: E d u s k u n n a 11 e.
25729:
25730: Kansaneläikkeeseen suoritettavasta tu:kilisästä muussa omistusasunnossa asuvalle ei vastaavien
25731: ja asumistuesta 4 päivänä heinäkuuta 1969 an- lainojen kuoletuksia hyväksytä. Sama on tilanne
25732: netun lain ( 446/69) pahimpiin epäkohtiin kunnossapito- ja hoitokustannusten suhteen.
25733: kuuluu asumistukijärjestelmän osalta se, että Yllä mainitut epäkohdat voidaan poistaa
25734: omassa asunnossa asuvista eläkkeensaajista vain muuttamalla lakia siten, että omassa asunnossa
25735: harvat saavat asumistukea. Toisena asumistuki- asuvatkin saisivat todellisista asumiskustannuk-
25736: järjestelmän pahana epäkohtana on pidettävä sistaan asumistukea. Tämä järjestely vaatisi sa-
25737: sitä, että suoraan alenevassa tai ytlenevässä pol- malla eräitä lähinnä tclrnisiä muutoksia, jotka
25738: vessa olevan sukuJaisen luona asuva eläkkeen- on otettu jäljempänä olevaan lakiehdotukseen.
25739: saaja ei voi saada asumistukea, vaikka hän Asiaan on kiinnittänyt huomiota myös edus-
25740: todellisuudessa ma!ksaisi suurtakin vuokraa. kunnan sosiaalivaliokunta mietinnössään halli-
25741: Omassa asunnossa asuvalle ei nykyisin asumis- tuksen esityksestä 209 (1974 vp.). Valiokunta
25742: kustannuksiksi hyväksytä esime11kiksi seuraavia toteaa, että hallituksen olisi selvitettävä muun
25743: todehlisia asu:miskustannuksia: tontin vuokra, muassa mahdollisuudet ulottaa asumistuki omis-
25744: k:iinteistöstä menevät hoitomaksut, valaistus ja tusasunnossa asu~iin eläkkeensaajiin todellisten
25745: asuntolainan kuoletus. Jos taas vuokranantaja asumiskustannusten osalta. Tällöin olisi tutkit-
25746: perii mainitut kulunsa vuokran muodossa vuok- tava edellytykset ulottaa asumistuki lämmitys-
25747: ralaiselta, maksetaan niistä tällöin käytännössä kustannuksiin omakotitalossa asuville eläkeläi-
25748: asumistukea. Asumistukijärjestelmä suosii siis sille ja itse lämmityksestään huolehtiville, vuok-
25749: nykyisellään omasta asunnosta luopumista ja ralla asuville eläkeläisille. Olisi myös selvitettä-
25750: vuokralle siirtymistä. Tätä on pidettävä suu- vä, miten suoraan alenevassa tai ylenevässä pol-
25751: rena epäkohtana sekä asuntopoliittisesti että vessa olevan sukulaisen fuona asuva eläkkeen-
25752: yksityisen eläkkeensaajan kannalta. Hyödyn ke- saaja olisi asumiskustannuksiensa osalta saatet-
25753: räävät vuokranantajat, joiden velkojen kuole- tavissa asumistuen piiriin.
25754: tukset peitetään välillisesti asumistuella. Epä- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
25755: oikeudenmukaisuutta on myös siinä, että osake- nioittaen,
25756: asunnossa asuvalle hyväksytään asumiskustan-
25757: nuksiksi myös se osa vastikkeesta, joka muo- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
25758: dostuu taloyhtiön lainojen kuoletuksista, mutta lakiehdotuksen:
25759:
25760:
25761: Laki
25762: kansaneläkkeeseen suoritettavasta tukilisästä ja asumistuesta annetun lain muuttamisesta.
25763: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansaneläkkeeseen suoritettavasta tukilisästä ja
25764: asumistuesta 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetun lain (446/69) 8 §:n 2 momentti ja muute-
25765: taan lain 4 §:n 1 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 31 päivänä joulukuuta 1974 annetussa
25766: laissa (1095/74 ), seuraavasti:
25767:
25768: 4 §. vuokraa, hoitomaksua tai muuta vastiketta ja
25769: Asumiskustannuksilla tarkoitetaan asunnosta niitä lämmityksestä, valaistuksesta, vedestä
25770: ja siihen liittyvästä asuntoalueesta suoritettavaa sekä, jos asunnon omistaa elä!kkeensaaja tai hä-
25771: Lak.al. n:o 246 541
25772:
25773: nen puolisonsa ta1k1ka muu perheeseen kuuluva Valtioneuvosto vahvistaa tarkemmat perus-
25774: henkilö, asunnon ikunnossapitämisestä, hoidosta teet, joiden mukaan 1 momentissa tarkoitettu
25775: ynnä sen hankkimiseksi tai kunnossapitämi- asumiskustannusten arviointi suoritetaan. Muus-
25776: seksi otettujen lainojen koroista ja valtioneu- ta omistusasunnosta kuin osakeasunnosta ja sii-
25777: voston määräämällä tavalla myös lainojen takai- hen verrattavasta aiheu'tuviksi lämmitys-, valais-
25778: sin maksamisesta aiheutuvia kustannuksia, joita tus-, vesi-, kunnossapito- ja hoitdkustannuiksiksi
25779: eläkkeensaaja tai, jos puolisot asuvat yhteisessä katsotaan 1kuitenkin yhteensä vähintään 800
25780: asunnossa tai saavat yhteistä asumistukea, hei- markkaa vuodessa.
25781: dän yhteisesti on arvioitava suorittavan. Jos
25782: vuokra ylittää paikkakunnalla vastaavanlaisesta
25783: asunnosta yleensä maksettavan vuok1ran, on Tämä laki tulee voimaan päivänä
25784: kansaneläkelaitoksella oikeus vahvistaa huo- kuuta 197 .
25785: mioonotettava vuokra paikkakunnalla vallitse-
25786: vv.m tason mukaisena.
25787:
25788:
25789: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
25790:
25791: Sylvi Saimo. Eino Lottanen.
25792: Matti Mattila. Mikko Jokela.
25793: Einari Nieminen.
25794: 542
25795:
25796: Lak.al. n:o 247.
25797:
25798:
25799:
25800:
25801: Saimo ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 19 §:n muutta-
25802: misesta.
25803:
25804:
25805: E d u s k u n n a 11 e.
25806:
25807: Sairausvakuutuslain mukaan on vakuutetulla eri tavalla omaa ja toisen työtä tekeviä. Sen
25808: oikeus saada korvaukseksi sairaudesta 'johtu- sijaan olisi perusteltua karenssiajan lyhentämi-
25809: vasta työkyvyttömyydestä päivärahaa. Päivä- nen nykyisestä seitsemästä päivästä kolmeen
25810: rahaa suoritetaan kuitenkin vasta kun työkyvyt- päivään. Saitausvakuutusasetuksen 16 §:n 1
25811: tömyyden alkamispäivän jälkeen on kulunut momentin mukaan on vakuutetun tässä ajassa
25812: seitsemän arkipäivää eli ns. karenssiaika. ilmoitettava sairastumisesta sairausvakuutustoi-
25813: Päiväraha on tarkoitettu korvaamaan sairau- mistoon. Jos karenssi- ja ilmoitusvelvollisuus-
25814: den vuoksi tapahtunutta ansion menetystä. Ny- aika olisivat yhteneväiset, olisi usein mahdol-
25815: kyinen pitkä karenssiaika aiheuttaa kuitenkin lista samalla kertaa ilmoittaa sairaudesta ja
25816: huomattavan ansionmenetyksen niille työntekijä- hakea päivärahaa.
25817: ryhmille, kuten itsenäisille yrittäjille, maatalous- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioitta-
25818: yrittäjille ja perheenemännille, jotka eivät saa vasti,
25819: tältä ajalta palkkaa tai muuta korvausta.
25820: Ei voitane ajatella, että kar,enssiaika koko- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
25821: naisuudessaan poistettaisiin tai että se koskisi lakiehdotuksen:
25822:
25823:
25824:
25825: Laki
25826: sairausvakuutuslain 19 §:n muuttamisesta.
25827: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
25828: vakuutuslain (364/63) 19 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
25829:
25830: 19 §. edellä mainittua kolmen pa1van aikaa lasket-
25831: Päivärahaa suoritetaan jokaiselta arkipäivältä, taessa, edellyttäen, että hänen, jollei hän olisi
25832: ei kuitenkaan työkyvyttömyyden alkamispäi- sairastunut, olisi ollut oltava työssä mainittuna-
25833: vältä eikä kolmelta sitä lähinnä seuraavalta kin päivänä.
25834: arkipäivältä. Jos vakuutettu työnsä laadusta
25835: johtuen joutuu säännönmukaisesti olemaan
25836: työssä sunnuntai-, pyhä-, itsenäisyys- tai vapun- Tämä laki tulee voimaan päivänä
25837: päivänä, rinnastetaan tämä päivä arkipäivään kuuta 197 .
25838:
25839:
25840: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
25841:
25842: Sylvi Saimo. Paavo Niinikoski. Pentti Poutanen. Matti Mattila.
25843: Mikko Jokela. Aulis Sileäkangas. Esko Härkönen. Taisto Tähkämaa.
25844: Lea Sutinen. Orvokki Kangas. Mauno Manninen. Sulo Suorttanen.
25845: Aino Karjalainen. Pekka Vilmi. Mikko Kaarna. Katri-Helena Eskelinen.
25846: Veikko Pihlajamäki. Reino Kangas. Juhani Saukkonen. Toivo Yläjärvi.
25847: 543
25848:
25849: Lak.al. n:o 248.
25850:
25851:
25852:
25853:
25854: Saimo ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 60 §:n muutta-
25855: misesta.
25856:
25857:
25858: E d u s k u n n a 11 e.
25859:
25860: Maassamme sairastaminen tulee yksilölle tuessa jo mainituista laitoksista ja ma:ksuin, joi-
25861: maksujen suhteen huomattavasti halvemmaksi hin yhteiskunta ei osallistu. Useimmiten asian-
25862: kuin toimenpiteiden saaminen henkilöille, joilla omaisen, joka haluaa itseään pitää työ- ja toi-
25863: on todettu alttius sairastumiseen tai sairauden mintakylkyisenä, tulee ottaa työpaikastaan lisäk-
25864: pahenemiseen sekä sen seurauksena riski työ- ja si palkatonta lomaa dkä annettua kuntoutusta
25865: toimintakyvyn menetyksestä. Tämä johtuu siitä, aina hyväksytä verotuksessakaan vähennykseksi
25866: että yhteiskunnan tuki on suunnattu erityisesti sairaanhoitomenoina, kyseessähän on vielä työ-
25867: kalliin sairaalalaitdksen ylläpitämiseen, jolloin kykyinen yksilö, jonka oikeus poissaoloon syn-
25868: on voitu yksilölle sairaanhoidosta suoranaisesti tyy vasta todetun sairauden aiheuttaman työ-
25869: koituvien menojen määrää vähentää. Kansanta- kyvyttömyyden vuoksi. Varhaiskuntoutusta ha-
25870: loudellisesti sen sijaan paitsi paisuvista sairaan- keva ja tarvitseva henkilö joutuu jopa velkaau-
25871: hoitomenoista, myös työelämästä ennenaikojaan tumaan pyvkiessään itselleen ja perheelleen jär-
25872: sairauksien vuoksi poistuvien joukon yhä kas- ikevimmän ratkaisun toteutukseen. Varhaiskun-
25873: vaessa ja sen työpanoksen puuttues·sa tällaisesta toutuksensa ajoissa laiminlyöneet, useimmiten
25874: suuntauksesta tulee yhteiskunnalle ylivoimainen em. taloudellisista syistäkin johtuen, voivat
25875: taakka. V. 1973 oli kaikista maamme eläkeikäi- joutua samanlaiseen laitokseen sairaalavaiheen
25876: sistä työkyvyttömyyseläkkeellä n. 48 % ja ensi jälkeen, jolloin todennäköisesti jälleen tulokas
25877: vuonna ryhtyy Suomi pitämään huolta eläke- lisää jo mainittua eläkeläisten paisuvaa joukkoa,
25878: läisten joukosta, joista yli puolet on sairauksien yhteiskunnan sitten maksaessa.
25879: tms. johdosta työkyvyttömyyseläkkeellä, luon- Sairausvakuutuslain 60 §:n 2 momentissa
25880: nolliselle vanhuuseläkkeelle pääsevien joukko säädetään, että 2 % vakuutuksen kokonaistuo-
25881: on tällöin jo vähemmistönä. Tämä suuntaus yhä tosta on käytettävä sairauksien ehkäisemistä ja
25882: jatkuu, vaikka sen suunta olisi muutettavissa: vaikuutettujen kuntouttamista tarkoittavaan toi-
25883: terveenä pitämisen keinoihin olisi ihmisille mintaan. Tämä toiminta sopii hyvin tarkoitta-
25884: ajoissa saatava paitsi oikeus myös mahdollisuus. maan niitä henkilöitä, jotka edellä on määritel-
25885: Työkyvyn ylläpitämiseen tähtäävä kuntoutustoi- ty varhaiskuntoutuksen kohteeksi, eli henkilöi-
25886: minta, niin sanottu ennalta ehkäisevä kuntoutus tä, joilla on alttius sairauteen taikka jo olemas-
25887: olisi kansanterveyslakiin sisältyvänä voitava jär- sa oleva sairaus ja joiden kohdalla on olemassa
25888: jestää myös sellaisille henkilöille, jotka eivät riski työ- ja toimintakyvyn menetyksestä. Kun-
25889: vielä ole varsinaisesti sairaita. toutuksen pääperiaatteisiin kuuluu kuntoutuk-
25890: Maahamme viime aikoina nousevat nykyai- sen tarpeessa olevan henkilön kaikinpuolinen
25891: kaiset kuntoutuslaitokset toimivat kokonaan tai aktivoiminen kehittämällä hänessä itsessään ja
25892: osaksi velkavaroin ja ovat pakoitettuja rakenta- hänen ympäristössään olevia voimavaroja ja
25893: mis- ja ylläpitokustannustensa suorittamiseksi mahdollisuuksia. Näin ollen kuntoutusohjelman
25894: perimään maksuja, jotka sairaalamaksuihin ver- laatiminen ,edellyttää perusteellista kuntoutus-
25895: rattuina ovat tavalliselle kansalaiselle ylivoimai- tutkimusta, jossa kartoitetaan yksilön mahdolli-
25896: sia suorittaa. Kansanterveyslain mukaiset toi- suudet sekä fyysisellä että psykososiaalisella
25897: menpiteet saadaan suorittaa vain kuntain- ja alueella. Varhaiskuntoutuksen ollessa kyseessä
25898: kuntainliittojen omistamissa laitoksissa. Varhais- tilanne ei vielä ole johtanut työ- ja toiminta-
25899: kuntoutusta hakeva ja tarvitseva joutuu sitä kyvyn menetykseen vaan kohdistuu riskialttii-
25900: hankki:ma,an kunnallisen laitosjärjestelmän puut- siin yksilöihin. Sairauksien ehkäisemistä tarkoit-
25901: 544 Lak.al. n:o 248
25902:
25903:
25904: tava totmmta on luonnollisesti ennaltaehkäise- teessahan jokaisen pitäisi päästä aikoinaan van-
25905: vää, varhaiskuntoutumista riskialttiilla yksilöllä. huuseläkkeelle työpanoksensa annettuaan, nyt
25906: Kansaneläkelaitos käyttää sairausvakuutuksesta valtaosalle työssäolevista ennustetaan ennenai-
25907: sille tulevat 2 % autoklinikkatoimintaan i·a Tu- kaista siitä poistumista. Sairausvakuutuslain
25908: run kuntoutustutkimuslaitoksen ylläpitoon. Mie- muuttamisen avulla olisi terveenä pitämiselle
25909: lestämme kansaneläkelaitoksen tulisi myöntää välttämätön sair.auksien ehkäiseminenkin mah-
25910: näistä varoista riittävästi tukea myös Korsuvel- dollista: sanotun lain 60 §:n 2 momentissa
25911: jesten Kuntoutussäätiön toiminnan tukemiseen. mainittu 2 % :n määrä olisi muutettava 4 pro-
25912: Kummankinlaatuinen toiminta palvelee sairaan- sentiksi ja lisäys käytettävä sairauksien ehkäi-
25913: hoidon käsitepiiriin kuuluvaa toimintaa. Sai- semistä tarkoittavaan varhais- ja korjaavaan
25914: rauksien omakohtaista ehkäisemistä tarkoitta- kuntoutukseen riskialttiille yksilöille lääkintö-
25915: vaan toimintaan veroja ei i1meisesti vielä ole hallituiksen hyväksymissä laitoksissa, sanottujen
25916: riittänyt. laitosten hoitopäivämaksujen alentamiseksi
25917: Terveenä pitämisen keinot, työ- ja toiminta- avustuksin, lainoin ja muilla tukitoimilla.
25918: kyvyn säilyttämistä tarkoittava varhais- ja kor- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
25919: jaava kuntoutuminen ovat yhteiskunnalle huo- tavasti,
25920: mattav·asti halvempia kuin hyvinvarustetun sai-
25921: raalalaitoksen ja elämisen minimin eläkeläiselle että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
25922: turvaavan eläkelaitoksen ylläpitäminen. Periaat- lakiehdotuksen:
25923:
25924:
25925: Laki
25926: sairausvakuutuslain 60 §:n muuttamisesta.
25927: Eduskunnan päätöksen mukais.es.ti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausva-
25928: kuutuslain (364/63) 60 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
25929:
25930: 60 §. ehkäisemistä tarkoittavaan toimintaan, varhais-
25931: ja konjaavaan kuntoUJt:ukseen lääkintöhallituksen
25932: Sairausvakuutusrahaston varoista on käytet- hyväksymissä laitoksissa, niitä avustuksin, lai-
25933: tävä vuosittain määrä, joka vastaa neljää pro- noin ja muilla keinoilla tutkien sekä niiden hoi-
25934: senttia vak.uutettujen sairausvakuutusmaksuina topäivämaksujen alentamiseksi, sen mukaan
25935: kertyneestä määrästä sairauksien omakohtaista kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
25936:
25937:
25938: Helsingissä 7 pä1vänä helmikuuta 1975.
25939:
25940: Sylvi Saimo. Paavo Niinikoski. Aili Vaittinen-Kuikka.
25941: Pentti Poutanen. Eino Lottanen. Veikko J. Turunen.
25942: Mauno Manninen. Aune Salama. Eero Lattula.
25943: Mikko Kaarna. Lauri Linna. Lauri lmpiö.
25944: Siiri Lehmonen. Esko Härkönen. Mikko Asunta.
25945: Eeva Kauppi. Veikko Pihlajamäki. Anna-Liisa Linkola.
25946: Uljas Mäkelä. Orvokki Kangas. Ragnar Granvik.
25947: Sakari Knuuttila. Reino Kangas. Matti Jaatinen.
25948: 545
25949:
25950: Lak.al. n:o 249.
25951:
25952:
25953:
25954:
25955: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta.
25956:
25957:
25958: E d u s k u n n a 11 e.
25959:
25960: Kansaneläkkeen tukiosaa määrättäessä lue- käyvä puoliso elättämään eläkkeensaajapuoli-
25961: taan eräät tulot tukiosaa vähentäviksi tuloiksi soa, jonka omaksi tuloksi jää pelkkä perusosa,
25962: ja toisaalta määrätyt, kansaneläkelain 30 § :n alun toista sataa markkaa kuukaudessa. Eläk-
25963: luet~elemat tulolajit ovat ns. etuoikeutettuja keensaaja alistetaan siten toisen puolison talou-
25964: tuloja, joilla ei ole tukiosaa pienentävää vaiku- delliseen holhoukseen, ja työssäkäyvä itse
25965: tusta. Tukiosan suuruuden määrittää siten asiassa joutuu Kansaneläkelaitoksen asemesta
25966: paitsi tulojen määrä, myös niiden laatu. maksamaan eläkkeensaajapuolisoita poistetun
25967: Erityisen suurena epäkohtana on eläkeläisten tukiosan sekä tukilisän.
25968: keskuudessa pidetty sitä, että työtulot on Kansaneläkkeen, sen perusosan ja tukiosan,
25969: jätetty tämän etuoikeutettujen tulojen ryhmän tulisi olla riittävä turvaamaan perustoimeentulo
25970: ulkopuolelle. Merkitykseltään mitätöntä paran- eläkeläisille. Sitä se ei nykyisin ole. Tukiosan
25971: nusta asiaan toi 31 päivänä joulukuuta 1974 tulosidonnaisuuden haitat kohdistuvat ankarim-
25972: annettu laki kansaneläkelain muuttamisesta min kaikkein vähävaraisimpiin ihmisiin, joiden
25973: (1 094/7 4), joka astuu voimaan 1 päivänä on pakko hankkia lisätuloja usein selvästi ali~
25974: heinäkuuta 1975. Sen mukaan työtulo olisi palkatustakin työstä. Eduskunnan hyväksymä
25975: etuoikeutettua siltä osin kuin se kummankin työtulon etuoikeus on puolinainen ja täysin
25976: puolison osalta erikseen laskettuna ei ylitä riittämätön toimenpide tulosidonnaisuuden pur-
25977: 3 000 markkaa vuode~sa eli 250 markkaa kuu- kamista ajatellen. Todellista merkitystä eläke-
25978: kaudessa. läisten toimeentulolle olisi vain työtulon täy-
25979: Tästä vähäisestä etuoikeudesta olisi jotain dellisellä etuoikeudella, joka koskisi sekä omia
25980: etua vain sellaisella eläkkeensaajalla, jonka kuu- että puolison työtuloja.
25981: kausitulo ei yltäisi edes minimipalkan tasolle. Samassa yhteydessä työtulon kanssa tulisi
25982: Kun työtulo joka tapauksessa entiseen tapaan toteuttaa myös syytingin etuoikeus tukiosassa.
25983: jää vaikuttamaan v:fuentävästi tukilisään ja asu- 31 päivänä joulukuuta 1974 kansaneläkelain
25984: mistukeen, joita muutos ei ollenkaan koske, muuttamisesta annetussa laissa on syytingin etu-
25985: ja kun lisäksi otetaan huomioon verotuksen oikeusjärjestelmää nykyisestään yksinkertais-
25986: vaikutus, ei kenenkään eläkeläisen kannata tettu, mutta ei asiallisesti parannettu. Laki
25987: tämän lainmuutoksen vuoksi hakeutua työhön. jakaa syytinkiläiset edelleen mielivaltaisiin eri-
25988: Lainmuutos onkin nähtävä tyypillisenä näen- arvoisiin ryhmiin. Lisäksi syytingin riittämätön
25989: näisuudistuksena, joka ei eläkkeensaajien ase- 250 markan etuoikeus kuukaudessa on kytketty
25990: maa käytännössä paranna. Sen toteuduttuakin yhteen työeläkkeen samansuuruisen kiintiön
25991: rangaistaan eläke-etuuksien jyrkällä kaventami- kanssa, ts. näiden yhteenlaskettu etuoikeutettu
25992: sella niitä eläkkcensaajia, joiden on eläketulojen määrä on vain 250 markkaa kuukaudessa. Tällä
25993: niukkuuden vuoksi pakko hakeutua ansiotyö- tiukennetaan entisestäänkin tukiosan tulosidon-
25994: hön. Se ei kannusta eläkeläisiä omatoimisuu- naisuutta, ja edelleen pienennetään ennen ko-
25995: teen, jolla olisi myönteistä merkitystä myös hei- konaan etuoikeutetun työeläkkeen sitä mää-
25996: dän viihtyvyytensä ja terveytensä kannalta. rää, joka ei tukiosaa pienennä. Johdonmukai-
25997: Puolison työtulo pienentää lainmuutoksen nen ja oikea ratkaisu on syytingin saattaminen
25998: jälkeenkin voimakkaasti toisen puolison elä- kokonaan etuoikeutetuksi tuloksi, varsinkin
25999: kettä. Jo runsaan tuhannen markan kuukausi- kun siitä aiheutuu vain vähäisiä kustannuk-
26000: tulo estää eläkkeellä olevalta puolisoita tukiosan sia ja asian hoito nykyisellään on hallinnolli-
26001: saamisen, puhumattakaan tukilisästä, jota mai- sesti hankala.
26002: nittu uudistus ei koske. Tällöin joutuu työssä- Edellä mainittuun lakiin sisällytettiin uusi
26003: 69 173/75
26004: 546 Lak.al. n:o 249
26005:
26006:
26007: täysin mielivaltainen 415 markan yhteiskiintiö, eläke, joka on alkanut ennen 1. 7. 1975, pie-
26008: joka tarkoittaa sitä, että työtulon sekä toisaalta nentää tukiosaa, vaikka tämän tulolajin tulisi
26009: työeläkkeen ja syytingin yhteenlaskettu etu- olla kokonaan etuoikeutettua. Sama koskee etu-
26010: oikeutettu enimmäismäärä on 415 markkaa oikeutettua syytinkiä. Tämä johtuu siitä, että
26011: kuukaudessa, eikä 250 markkaa lisättynä 250 ne säännöksen sanamuodon mukaan otetaan
26012: markalla eli 500 markkaa. tuloina huomioon tätä 415 markan kiintiötä
26013: Paitsi että kansaneläkelain 30 §:n 3 moment- laskettaessa, ja tällöin ne vähentävät mm. työ-
26014: tiin sisällytetty säännös on täysin tarpeeton, se tulon 250 markan etuoikeutettua osaa.
26015: samalla olennaisesti vaikeuttaa kansaneläkejär- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
26016: jestelmän täytäntöönpanoa nykyisestäänkin. Se
26017: on askel eläkelainsäädännön yhä suurempaan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
26018: va1keaselkoisuuteen. Lakiteknisesti se on täysin lakiehdotuksen:
26019: mahdoton. Sen mukaan myös ns. vanha työ-
26020:
26021:
26022: Laki
26023: kansaneläkelain muuttamisesta.
26024: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläke-
26025: lain (347/56) 30 §:n 3 ja 4 momentti ja 30a §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat
26026: 31 päivänä joulukuuta 1974 annetussa laissa (1094/74), ja muutetaan lain 30 §:n 2 momen-
26027: tin 10 ja 11 kohta, seuraavasti:
26028:
26029: 30 §. dessä sovittua eläkettä (syytinkiä) tai maata-
26030: louskiinteistön saajan luovuttajalle tai hänen
26031: Vuosituloksi ei lueta: puolisolleen ilman sopimusta antamaa elatusta;
26032: 11 ) työtuloa;
26033: 10) maatalouskiinteistön luovutuksen yhtey-
26034:
26035:
26036: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1975.
26037:
26038: Taisto Sinisalo. Toivo Åsvik. Paavo Aitio.
26039: 547
26040:
26041: Lak.al. n:o 250.
26042:
26043:
26044:
26045:
26046: Sutinen ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 60 §:n muut-
26047: tamisesta.
26048:
26049:
26050: E d u s k u n n a 11 e.
26051:
26052: Maassamme sairastaminen tulee yksilölle puuttuessa jo mainituista laitoksista ja maksuin,
26053: maksujen suhteen huomattavasti halvemmaksi joihin yhteiskunta ei osallistu. Useimmiten
26054: kuin toimenpiteiden saaminen henkilöille, joil- asianomaisen joka haluaa itseään pitää työ- ja
26055: la on todettu alttius sairastumiseen tai sairau- toimintakykyisenä tulee ottaa työpaikastaan li-
26056: den pahenemiseen sekä sen seurauksena riski säksi palkatonta lomaa eikä annettua kuntou-
26057: työ- ja toimintakyvyn menetyksestä. Tämä joh- tusta aina hyväksytä verotuksessakaan vähen-
26058: tuu siitä, että yhteiskunnan tuki on suunnat- nykseksi sairaanhoitomenoina, kyseessähän on
26059: tu erityisesti kalliin sairaalalaitoksen ylläpitämi- vielä työkykyinen yksilö, jonka oikeus poissa-
26060: seen, jolloin on voitu yksilölle sairaanhoidosta oloon syntyy vasta todetun sairauden aiheutta-
26061: suoranaisesti koituvien menojen määrää vähen- man työkyvyttömyyden vuoksi. Varhaiskuntou-
26062: tää. Kansantaloudellisesti sen sijaan paitsi pai- tusta hakeva ja tarvitseva henkilö joutuu jopa
26063: suvista sairaanhoitomenoista, myös työelämästä velkaautumaan pyrkiessään itselleen ja perheel-
26064: ennenaikojaan sairauksien vuoksi poistuvien leen järkevimmän ratkaisun toteutukseen. Var-
26065: joukon yhä kasvaessa ja sen työpanoksen puut- haiskuntoutuksensa ajoissa laiminlyöneet,
26066: tuessa tällaisesta suuntauksesta tulee yhteiskun- useimmiten em. taloudellisista syistäkin joh-
26067: nalle ylivoimainen taakka. V. 1973 oli kaikista tuen, voivat joutua samanlaiseen laitokseen sai-
26068: maamme eläkeikäisistä työkyvyttömyyseläkkeel- raalavaiheen jälkeen, jolloin todennäköisesti jäl-
26069: lä n. 48 % ja ensi vuonna ryhtyy Suomi pitä- leen tulokas lisää jo mainittua eläkeläisten pai-
26070: mään huolta eläkeläisten joukosta, joista yli suvaa joukkoa, yhteiskunnan sitten maksaessa.
26071: puolet on sairauksien tms. johdosta työkyvyt- Sairausvakuutuslain 60 §:n 2 momentissa
26072: tömyyseläkkeellä, luonnolliselle vanhuuseläk- säädetään, että 2 % vakuutuksen kokonais-
26073: keelle pääsevien joukko on tällöin jo vähem- tuotosta on käytettävä sairauksien ehkäisemistä
26074: mistönä. Tämä suuntaus yhä jatkuu, vaikka sen ja vakuutettujen kuntouttamista tarkoittavaan
26075: suunta olisi muutettavissa: terveenä pitämisen toimintaan. Tämä toiminta sopii hyvin tarkoit-
26076: keinoihin olisi ihmisille ajoissa saatava paitsi tamaan niitä henkilöitä, jotka edellä on määri-
26077: oikeus myös mahdollisuus. Työkyvyn ylläpitä- telty varhaiskuntoutuksen kohteeksi, eli henki-
26078: pitämiseen tähtäävä kuntoutustoiminta, niin sa- löitä, joilla on alttius sairauteen taikka jo ole-
26079: nottu ennalta ehkäisevä kuntoutus olisi kansan- massa oleva sairaus ja joiden kohdalla on ole-
26080: terveyslakiin sisältyvänä voitava järjestää myös massa riski työ- ja toimintakyvyn menetyksestä.
26081: sellaisille henkilöille, jotka eivät vielä ole varsi- Kuntoutuksen pääperiaatteisiin kuuluu kuntou-
26082: naisesti sairaita. tuksen tarpeessa olevan henkilön kaikinpuoli-
26083: Maahamme viime aikoina nousevat nyky- nen aktivoiminen kehittämällä hänessä itsessään
26084: aikaiset kuntoutuslaitokset toimivat kokonaan ja hänen ympäristössään olevia voimavaroja ja
26085: tai osaksi velkavaroin ja ovat pakoitettuja ra- mahdollisuuksia. Näin ollen kuntoutusohjelman
26086: kentamis- ja ylläpitokustannustensa suorittami- laatiminen edellyttää perusteellista kuntoutus-
26087: seksi perimään maksuja, jotka sairaalamaksuihin tutkimusta, jossa kartoitetaan yksilön mahdol-
26088: verrattuna ovat tavalliselle kansalaiselle ylivoi- lisuudet sekä fyysisellä että psykososiaalisella
26089: maisia suorittaa. Kansanterveyslain mukaiset alueella. Varhaiskuntoutuksen ollessa kyseessä
26090: toimenpiteet saadaan suorittaa vain kuntain tilanne ei vielä ole johtanut tvö- ja toiminta-
26091: ja kuntainliittojen omistamissa laitoksissa. Var- kyvyn menetykseen vaan kohdistuu riskialttii-
26092: haiskuntoutusta hakeva ja tarvitseva joutuu siin yksilöihin. Sairauksien ehkäisemistä tar-
26093: sitä hankkimaan kunnallisen laitosjärjestelmän koittava toiminta on luonnollisesti ennaltaeh-
26094: 548 Lak:.al. n:o 250
26095:
26096:
26097: käisevää, varhaiskuntoutumista riskialttiilla yk- valtaosalle työssäolevista ennustetaan ennenai-
26098: silöllä. Kansaneläkelaitos käyttää sairausvakuu- kaista siitä poistumista. Sairausvakuutuslain
26099: tuksesta sille tulevat 2 % autoklinikkatoimin- muuttamisen avulla olisi terveenä pitämiselle
26100: taan ja Turun kuntoutustutkimuslaitoksen yllä- välttämätön sairauksien ehkäiseminenkin mah-
26101: pitoon. Kummankinlaatuinen toiminta palvelee dollista: sanotun lain 60 §:n 2 momentissa
26102: sairaanhoidon käsitepiiriin kuuluvaa toimintaa. mainittu 2 % :n määrä olisi muutettava 4
26103: Sairauksien omakohtaista ehkäisemistä tarkoit- prosentiksi ja lisäys käytettävä sairauksien eh-
26104: tavaan toimintaan varoja ei ilmeisesti vielä ole käisemistä tarkoittavaan varhais- ja korjaavaan
26105: riittänyt. kuntoutukseen riskialttiille yksilöille lääkintö-
26106: Terveenä pitämisen keinot, työ- ja toiminta- hallituksen hyväksymissä laitoksissa, sanottujen
26107: kyvyn säilyttämistä tarkoittava varhais- ja kor- laitosten hoitopäivämaksujen alentamiseksi
26108: jaava kuntoutuminen ovat yhteiskunnalle huo- avustuksin, lainoin ja muilla tukitoimilla.
26109: mattavasti halvempia kuin hyvinvarustetun sai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunniot-
26110: raalalaitoksen ja elämisen minimin eläkeläiselle tavasti,
26111: turvaavan eläkelaitoksen ylläpitäminen. Periaat-
26112: teessahan jokaisen pitäisi päästä aikoinaan van- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
26113: huuseläkkeelle työpanoksensa annettuaan, nyt lakiehdotuksen:
26114:
26115:
26116: Laki
26117: sairausvakuutuslain 60 §:n muuttamisesta.
26118: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
26119: vakuutuslain (364/63) 60 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
26120:
26121: 60 §. ehkäisemistä tarkoittavaan tonnmtaan, varhais-
26122: ia korjaavaan kuntoutukseen lääkintöhallituk-
26123: Sairausvakuutusrahaston varoista on käytet- sen hyväksymissä laitoksissa, niitä avustuksin,
26124: tävä vuosittain määrä, joka vastaa neljää pro- lainoin ja muilla keinoilla tukien sekä niiden
26125: senttia vakuutettujen sairausvakuutusmaksuina hoitopäivämaksujen alentamiseksi, sen mukaan
26126: kertyneestä määrästä sairauksien omakohtaista kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
26127:
26128:
26129: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1975.
26130:
26131: Lea Sutinen. Pentti Poutanen. Orvokki Kangas.
26132: Esko Härkönen. Aulis Sileäkangas. Ahti Pekkala.
26133: Mikko Kaarna. Olavi Martikainen. Katri-Helena Eskelinen.
26134: Aino Karjalainen. Toivo Yläjärvi. Eino Uusitalo.
26135: Mauno Manninen. Matti Mattila. Paavo Niinikoski.
26136: 549
26137:
26138: Lak.al. n:o 251.
26139:
26140:
26141:
26142:
26143: Tuominen ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 27 §:n muutta-
26144: misesta.
26145:
26146:
26147: E d u s k u n n a 11 e.
26148:
26149: Yleisesti tunnettu tosiasia on, että ne työ- set, jotka tulojensa vähäisyyden vuoksi saavat
26150: kyvyttömät, työttömät ja vanhuuseläkkeellä ole- tukiosaa vastaavaa vanhuudentukea. Muitten
26151: vat henkilöt, joiden ainoana eläketurvana on eläkeläisten tavoin he ovat jääneet pitkäaikaisen
26152: kansaneläke, kuuluvat Suomessa kaikkein hei- hintavyöryn jalkoihin, jota elinkustannusindeksi
26153: koimmin toimeentulevien kansalaisten ryhmään. ja siihen perustuvat kansaneläkkeen indeksi-
26154: Hyvin mitätöntä parannusta näiden ihmisten korotukset eivät pysty mittaamaan ja korvaa-
26155: toimeentuloon tiesi heinäkuussa 1973 tapah- maan.
26156: tunut kansaneläkkeen tukilisien yleinen korotus. Jotta edellä mainittujen henkilöryhmien pe-
26157: Tämä toimenpide aiheutti kuitenkin laajaa rustoimeentuloa voitaisiin parantaa, olisi koro-
26158: tyytymättömyyttä sen suuren joukon keskuu- tettava tukiosaa, jota indeksikorotuksia lukuun-
26159: dessa, joka joko kokonaan tai suurimmaksi ottamatta ei ole korotettu vuoden 1961 jälkeen.
26160: osaksi jäi tämän korotuksen ulkopuolelle. Täl- Korotuksen tulisi olla 150 markkaa kuukau-
26161: laisia "väliinputoajia" olivat mm. keskisuurten dessa, ja se voitaisiin toimeenpanna vaiheittain
26162: työeläkkeiden saajat sekä lukuisat pienviljelijät, kolmena 50 markan korotuksena siten, että
26163: mutta myös kaikki muut sellaiset pienituloiset ensimmäinen korotus tapahtuisi 1. 7. 1975, toi-
26164: eläkkeensaajat, jotka tukilisän erittäin tiukkojen nen 1. 7.1976 ja kolmas 1. 7. 1977. Näin voi-
26165: tulorajojen vuoksi eivät ole tähän etuuteen taisiin lähestyä sitä yleisesti oikeaksi hyväksyt-
26166: oikeutettuja, tai joille maksetaan vain erittäin tyä tavoitetta, että vähimmäiseläkkeen tulee
26167: pientä tukilisää. On nimittäin huomattava, että vastata nettovähimmäispalkkaa. Lisäksi tähän
26168: yksinäisellä henkilöllä jo alle 4 510 markan tavoitteeseen kuuluu, että eläke on vapaa tulo-
26169: vuositulo kokonaan estää tukilisän saamisen, ja sidonnaisuudesta ja samansuuruinen kaikissa
26170: tukilisä pienenee jo 720 markkaa ylittävästä kuntaryhmissä.
26171: vuositulosta; näiden tulorajojen väliin sijoittu· Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
26172: via henkilöitä ei todella voida pitää erityisen
26173: hyvätuloisina. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
26174: Tukilisän korotuksesta ovat jääneet osatta- lakiehdotuksen:
26175: miksi myös ne yksinäiset 60-64-vuotiaat nai-
26176:
26177:
26178: Laki
26179: kansaneläkelain 27 § :n muuttamisesta.
26180: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläke-
26181: lain ( 347/56) 27 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on 4 päivänä marraskuuta 1960 anne-
26182: tussa laissa ( 466/60), näin kuuluvaksi:
26183:
26184: 27 §. toisessa kuntaryhmässä 1 368 markkaa ja
26185: Kunnat jaetaan elinkustannusten kalleuden kolmannessa kuntaryhmässä 1 260 markkaa.
26186: mukaan kolmeen ryhmään, joissa eläkkeen täysi-
26187: måäräinen tukiosa on vuodessa:
26188: ensimmäisessä eli kalleimmassa kuntaryh- Tämä laki tulee voimaan siten, että eläkkeen
26189: mässä 1 476 markkaa, täysimääräinen tukiosa vuodessa on 1 päivästä
26190: 550 Lak.al. n:o 251
26191:
26192:
26193: heinäkuuta 1975 lukien ensimma1sessä kunta- markkaa ja kolmannessa kuntaryhmässä 1 056
26194: ryhmässä 1 068 markkaa, toisessa kuntaryh- markkaa sekä 1 päivästä heinäkuuta 1977
26195: mässä 960 markkaa ja kolmannessa kuntaryh- lukien ensimmäisessä kuntaryhmässä 1 476
26196: mässä 852 markkaa, 1 päivästä heinäkuuta markkaa, toisessa kuntaryhmässä 1 368 mark-
26197: 1976 lukien ensimmäisessä kuntaryhmässä kaa ja kolmannessa kuntaryhmässä 1 260 mark-
26198: 1 272 markkaa, toisessa kuntaryhmässä 1 164 kaa.
26199:
26200:
26201: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
26202:
26203: Mirjam Tuominen. Aarne Koskinen.
26204: Pauli Puhakka. Ensio Laine.
26205: Heimo Rekonen.
26206: 551
26207:
26208: Lak.al. n:o 252.
26209:
26210:
26211:
26212:
26213: Tupamäki ym.: Ehdotus laiksi sotilasvammalain muuttamisesta.
26214:
26215:
26216:
26217: E d u s k u n n a 11 e.
26218:
26219: Virallisten tilastojen perusteella Suomi on väheneminen työelämässä pysyttämisen ja nam
26220: maailman yleisimpien sairastavuus- ja kuolin- perhekohtais.esti säilyvän elatusmahdollisuuden
26221: syytilastojen kärjessä, itsemurhien osuus on sa- lisäksi tuovat tuntuvan panoksen kansantalou-
26222: manlainen. Nimenomaan 45-54-vuotiaat mie- teemme. Eduskunnan takaamain ja valtion lai-
26223: het on osoitettu maailman riskiryhmäin yk- nojen avulla kesällä 197 4 toimintansa aloittava
26224: käsiksi. Samat miehet ovat pääasiassa viime Korsuveljesten . Kuntoutumislaitos lopullisesti
26225: sotiemme rintamasotilaita, joille valtiovalta on 300 hoitopaikkoineen tuo jo merkittävän vä-
26226: antanut rintamasotilastunnuksen. Tämä jouk- hennyksen sairaalahoitoa tarvitsevain joukkoon
26227: ko on vielä työelämän kirjoissa ikänsä ja am- pitämällä sopivalla kuntouttamisella riskialttiita
26228: mattitaitonsa vuoksi. yksilöitä työkykyisinä ja estäen sairaalavaiheen
26229: Rintamaolosuhteet ovat nyttemmin tuoneet syntymisen. Tie sinne pitää avata rintamasoti-
26230: esiin jälkivaikutuksena olennaisen paljon sai- lastunnuksella.
26231: rautta ja rappeutumista, joka liittyy silloin val- Molempien veter.aanijärjestöjen yksimielinen
26232: linneiden erityisten olojen synnyttämään poik- toivomus on, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
26233: keukselliseen alttiuteen tai taipumukseen. So- toimenpiteisiin sotilasvammalain muuttamiseksi
26234: tainvalideilla vaivat on sotilasvammalain mu- siten, että kaikille rintamasotilastunnuksen
26235: kaan korvattu kokonaan tai osaksi sairaanhoi- omaaville korvattaisiin sairaanhoitona lääkärin-
26236: tona. Samoin sotavangeilla. Sensijaan muille tarkastus, työ- tai toimintakyvyn palauttamista
26237: rintamasotilastunnuksen omaaville tätä ei vielä tai säilyttämistä tarkoittava kuntouttaminen
26238: ole määrätty korvattavaksi sairaanhoitona, sekä erityisessä laitoksessa annettava hoito eli
26239: vaikka olosuhteet aikanaan heille olivat yhtä kaikki sotilasvammalain 6 § :ssä tarkoitettu
26240: poikkeuksellisen erityisiä kuin em. ryhmilläkin sairaanhoito. Kun hallituksen esitys no 236/
26241: ja aiheuttavat heille nyt yhtä aiheellista mää- 74 sotilasvammalain muuttamisesta on tätä kir-
26242: räaikaisen lääkärintarkastuksen, työ- tai toi- joitettaessa parhaillaan eduskunnan käsiteltä-
26243: mintakyvyn palauttamista tai säilyttämistä tar- vänä, tulisi mainittu kaikille rintamamiehille
26244: koittavan kuntoutumisen sekä erityisessä laitok- oikeutta tekevä uudistus toteuttaa samassa yh-
26245: sessa annettavan huollon tarvetta. teydessä.
26246: Monet sotainvalideistamme kuten sotavan- Sotilasvammalakia tulisi muuttaa siten,· että
26247: geistammekin ovat työelämässä edellämainitun lakiin otettaisiin uusi 2 a §, jossa todettaisiin
26248: kuntouttamisen avulla. Muut rintamasotilastun- selkeästi, että jokainen rintamasotilastunnuksen
26249: nuksen omaavat, nimenomaan työikäiset rinta- omaava kansalainen on oikeutettu sotilasvam-
26250: maveteraan1t riskialttiutensa johdosta tarvitse- malain 6 § :n tarkoittamaan sairaanhoitoon.
26251: vat muunkin va1htoehdon vaivoihinsa nyky- Samassa yhteydessä on inflaatiosta johtuen
26252: aikana kuin työkyvyttömyyseläkkeen ja todis- syytä ehdottaa korotettavaksi lain 10 § :n tar-
26253: tettu on, että määräaikaisten lääkärintarkas- koittamia korvauksia invalideille näiden oman
26254: tusten, työ- tai toimintakyvyn palauttamista tai moottorikulkuneuvon käytöstä aiheutuneista
26255: säilyttämistä tarkoittavan kuntouttamisen sekä kustannuksista.
26256: erityisissä laitoksissa annetun huollon avulla Mainituilla perusteilla ehdotamme,
26257: työelämässä pysyttäminen voi tapahtua, sairaa-
26258: laan johtava sairauden paheneminen keskeyttää että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
26259: ajoissa. Pelkästään sairaalamenojen olennainen lakiehdotuksen:
26260: 552 Lak.al. n:o 252
26261:
26262:
26263:
26264: Laki
26265: sotilasvammalain muuttamisesta.
26266: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 28 päivänä toukokuuta 1948 annettuun sotilas-
26267: vammalakiin ( 404/48), sellaisena kuin se on myöhemmin tehtyine muutoksineen, uusi
26268: 2 a §, sekä muutetaan 10 §:n 1 momentin 3 kohta seuraavasti:
26269:
26270: 2 a §. 600 markkaa vuodessa, kuitenkin siten että
26271: Tämän lain 6 § :n mukaiseen sairaanhoitoon auton käyttÖ- ja huoltokustannuksiin suorite-
26272: ovat oikeutettuja rintamasotilaseläkkeestä an- taan 1 800 markkaa vuodessa;
26273: netun lain ( 294/71 ) tarkoittamat rintamasoti-
26274: lastunnuksen omaavat rintamasotilaat.
26275:
26276: 10 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
26277: Päivärahan ja elinkoron lisäysosana voidaan kuuta 197 .
26278: antaa: Tarkistettaessa lain 10 §:n 1 momentin 3
26279: kohdan mukaisia korvauksia lain 4 3 a § :ssä
26280: 3) sille, jolla on moottorikäyttöinen inva- säädetyssä järjestyksessä vastaavat niiden mark-
26281: lidipyörä tai sen sijasta muu moottorikäyttöi- kamäärät vuodelle 1971 vahvistettua palkkain-
26282: nen ajoneuvo, käyttö- ja huoltokustannuksiin deksilukua.
26283:
26284:
26285: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1975.
26286:
26287: Olavi Tupamäki. Pentti Antila.
26288: Arttur Niemelä. Viljo Suokas.
26289: Hannes Volotinen. Kalevi Remes.
26290: A. R. Sainio.
26291: 553
26292:
26293: Lak.al. n:o 253.
26294:
26295: Tupamäki ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 60 §:n muut-
26296: tamisesta.
26297:
26298: E d u s k u n n a 11 e.
26299:
26300: Sairausvakuutuslain 60 §: ssä on säädetty nyt jopa niin, että esim. Keski-Suomen kun-
26301: siitä, että sairausvakuutusmaksujen vuotuisesta toutuslaitoksella kuntoutushoidossa olleelle ve-
26302: kertymästä 2 % on käytettävä sairauksien teraanille on ensin suullisesti kansaneläkelai-
26303: ehkäisemistä ja vakuutettujen kuntouttamista toksen taholta luvattu maksutonta hoitoa,
26304: tarkoittavaan toimintaan. Näin käyttöön saa- mutta siuen kesken hoidon onkin tullut kiel-
26305: duilla varoilla onkin kansaneläkelaitoksen toi- teinen päätös.
26306: mesta suoritettu kuntouttavaa ja ehkäisevää Ehkäisevä ja tkuntouttava terveydenhoito
26307: työtä jossakin määrin viime vuosien aikana. onkin Suomessa yleisesti aikuisväestön osalta
26308: Kertyvien varojen määrä ei kuitenkaan ole laiminlyöty. Uusi kansanterveyslakikaan ei tuo-
26309: alkuunkaan riittävä tarpeeseen verrattuna. Käy- nut asiaan mitään parannusta. Siksipä maas-
26310: tännössä on näillä varoilla kuntoutettu ainoas- samme asustaakin eräs maailman sairaimpia
26311: taan tietty määrä aktiivisessa työelämässä mu- kansoja. Sairauksia ennakolta ehkäisevä toi-
26312: kana olevia kansalaisia. Sen sijaan vanhemmat minta olisi myöskin taloudellisesti erittäin edul-
26313: ihmiset eivät ole varoista päässeet osalliseksi. lista; tulisihan tällöin alkava sairaus hoidettua
26314: Valintaa on kansaneläkelaitoksen ja ministerei- heti oireiden ilmaannuttua, jolloin varsinaista
26315: den taholta perusteltu sillä, että ei vanhoja kan- sairausvakuutustapahtumaa ei syntyisi ollen-
26316: nata kuntouttaa, koska heistä ei enää kuiten- kaan.
26317: kaan ole työpanoksen antajaksi yhteiskunnan Edellä esitetyn perusteella tulisikin kuntou-
26318: hyväksi. tukseen ja ehkäisevään terveydenhoitoon käy-
26319: Erityisen kohtuuton on tilanne sotiemme tettävän rahamäärän lisäämiseksi sairausvakuu-
26320: veteraaneja ajatellen. He eivät voi päästä tämän tuslain 60 § :n 2 momentissa mainittu prosentti-
26321: maksuttoman kuntoutuksen piiriin iästään joh- luku korottaa kahdesta viideksi.
26322: tuen, va1kka heillä ios kellään kuntoutuksen Mainituilla perusteilla ehdotamme,
26323: tarve on suuri. Mielestäni jo valtion itsestään
26324: selviin velvollisuuksiin kuuluisi paljon uhran- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
26325: neiden ja kärsineiden rintamamiesten asioiden lakiehdotuksen:
26326: hoitaminen. Nyt on monessa tapauksessa käy-
26327:
26328: Laki
26329: sairausvakuutuslain 60 § :n muuttamisesta.
26330: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
26331: vakuutuslain, sellaisena kuin se on myöhemmin tehtyine muutoksineen, 60 § :n 2 momentti seu-
26332: raavasti:
26333: 60 §. ja vakuutettujen kuntouttamista tarkoittavaan
26334: toimintaan, sen mukaan kuin asetuksella tar-
26335: Sairausvakuutusrahaston varoista on käytet- kemmin säädetään.
26336: tävä vuosittain määrä, joka vastaa viittä pro-
26337: senttia vakuutettujen sairausvakuutusmaksuina Tämä laki tulee voimaan päivänä
26338: kertyneestä määrästä sairauksien ehkäisemistä kuuta 197 .
26339:
26340: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1975.
26341:
26342: Olavi Tupamäki. Hannes Volotinen. Viljo Suokas.
26343: Arttur Niemelä. Pentti Antila. Kalevi Remes.
26344: 70 173/75
26345: 554
26346:
26347: Lak.al. n:o 254.
26348:
26349:
26350:
26351: Vainio ym.: Ehdotus laiksi pienyrittäjän vuosilomarahasta.
26352:
26353:
26354: E d u s k u n n a 11 e.
26355:
26356: Oikeutta vuosilomaan on pidettävä sellaisena aika kuusi päivää on liian lyhyt. Lakiluonnok-
26357: etuutena, joka kuuluu jokaiselle työssä käyvälle sen mukaan vuosiloman saanti on sidottu pien-
26358: kansalaiselle riippumatta siitä, missä asemassa yrittäjän ansiotasoon. Vuosilomarahaa ei myön-
26359: työtä tehdään. Tätä periaatetta SMP:n mielestä netä, jos yrittäjän eläkelain perusteella vahvis-
26360: on ilman muuta sovellettava kaikkiin kansalai- tettu tai muulla tavoin määräytyvä työtulu ylit-
26361: siin, kuten maatalousyrittäjiin sekä luonnolli- tää sen enimmäisvuositulon, jonka valtioneu-
26362: sesti myöskin pienyrittäjiin. vosto vahvistaa toimialakohtaisesti kutakin
26363: Pienyrittäjien vuosilomakysymystä on kehi- vuotta varten erikseen.
26364: telty jo pitkään, mutta kuitenkaan ei ole tu- Käytännössä yleensä enimmäisvuositulo mää-
26365: losta saatu syntymään. Totuus onkin se, että rätään sellaiseksi, että se vastaa asianomaisella
26366: pienyrittäjät jätettiin jälleen viimeiseksi, vaikka alalla yleisimmin noudatetussa työehtosopimuk-
26367: monet tärkeät taloudelliset ja sosiaaliset syyt sessa määriteltyä vähimmäisvuosipalkkatasoa.
26368: olisivat edellyttäneet lomakysymyksen ratkaise- Vuosilomarahan suuruus tulee olemaan siis
26369: mista jo vuosia sitten. 1/42 tästä vähimmäisvuosipalkasta. Jos minimi-
26370: Vuoden 1975 budjetissa on osoitettu 5 mil- palkaksi vahvistetaan esim. 840 mk/kk. eli
26371: joonaa markkaa määrärahaksi pienyrittäjän 10 080 mk vuodessa, pienyrittäjä saa kuudelta
26372: lomakorvauksia varten. Laki pienyrittäjän vuosi- päivältä vuosilomarahaa enintään 240 mk. Laki-
26373: lomarahasta (n:o 169/1974 vp.) on nyt val- ehdotuksen mukaan pienyrittäjä saa siten kä-
26374: mis. Sen mukaan lomarahaan on oikeutettu sel- teensä ainoastaan alle 200 mankkaa, koska siitä
26375: lainen pienyrittäjä, joka ilman taloudellista vähennetään myöskin vero.
26376: tukea ei voi keskeyttää yrittäjätoimintaansa Supermarkettien ja monien muiden suuryrit-
26377: loman ajaksi. Yrittäjälh tarkoitetaan lakiesityk- täjien sekä valtion voimakkaiden rasitteiden
26378: sessä henkilöä, joka itse työhön osallistuen har- vuoksi monen pienyrittäjän työtuloraja on jää-
26379: joittaa ammattia tai muuta yrittäjätoimintaa nyt näin alhaiseksi. Tästä on sitten luonnolli-
26380: kuin varsinaista maataloutta omaan lukuunsa sena seurauksena, että yrittäjä saattaisi nykyi-
26381: tai perheenjäsentensä tahi kuolinpesän tai avoi- sen lain mukaan saada lomakorvausta vähem-
26382: men yhtiön osakkaana yhteiseen lukuun saaden män kuin hänen palveluksessaan oleva työn-
26383: siitä pääasiallisen toimeentulonsa. tekijä. Tutkimuksen mukaan, joka käsitti puo-
26384: Laissa edellytetään lisäksi, että yritystoimin- let yrittäjistä ja heitä avustavista perheenjäse-
26385: taa on harjoitettu säännöllis,esti edellisen kalen- nistä, olisi vuosilomarahaa saanut ainoastaan
26386: terivuoden ajan ja että yrittäjän palveluksessa noin 20 % pienydttäjistä. Esityksessä katsotaan
26387: ei silloin ole ollut säännöllisesti useampaa kuin työtuloksi kunnallisverotuksessa ilmoitettu net-
26388: yksi perheen ulkopuolinen työntekijä tai, mikäli topalkka, joka ei vastaa todellista työtuloa,
26389: kysymyksessä on avoin yhtiö, työvoimana on joten lakiesityksessä ehdotettu työtuloraja tulee
26390: käytetty ainoastaan perheen jäseniä. jättämään lomarahan ulkopuolelle arviolta
26391: Vuosilomarahaa maksetaan enintään kahdelle 80 % pienyrittäjistä.
26392: samassa yrityksessä toimivalle yrittäjälle ja sil- SMP:n käsityksen mukaan budjettiin varattu
26393: loinkin vain jos vuosilomaa tai korvausta ei määräraha 5 miljoonaa markkaa on ainoastaan
26394: saada muulla nojalla. ele pienyrittäjille. Sillä voidaan lomittaa ainoas·
26395: Vuosiloma on lisäksi pidettävä keskeytyk- taan noin 8 % pienyrittäjistä. Lomakorvauk-
26396: settä vähintään kuuden päivän pituisena jak- seen oikeutettujen piiriä on siis erittäin voi-
26397: sona. makkaasti laajennettava.
26398: Yrittäjän kannalta SMP:n käsityksen mukaan Jotta pienyrittäjät todella saataisiin loma-
26399: edellä esitetty asia on oikea, mutta vuosiloman korvauksen piiriin, tulisi työtulorajaa nostaa
26400: Lak.al. n:o 254 555
26401:
26402: huomattavasti. Tämä määrä vastaisi keskimää- esim. alan työehtosopimuksessa mauutun par-
26403: rin sitä palkkaa, joka yrittäjän on maksettava, haiten palkatun työntekijän taulukkopalkka
26404: jos hänen täytyisi palkata sijaiseksi vastaavan lisättynä vähintään 50 % :lla eli edes kohtuulli-
26405: ammattitaidon omaava henkilö. Vuosilomaraha sella yrittäjälisällä.
26406: maksetaan muissa ammateissa ennen vuosi- Jotta yrittäjät saataisiin keskenään tasavertai-
26407: lomalle lähtöä, lakiehdotuksen mukaan pien- seen asemaan, olisi asia järjestettävä myös siten,
26408: yrittäjäll;.; maksetaan kuitenkin jälkikäteen eli että liikevaihtoverosta tai muusta vastaavasta
26409: vasta sitten, kun hän on todisteellisesti näyt- verosta, joka valtiolle ohjautuu pienyrittäjän
26410: tänyt pitäneensä vuosilomaa vähintään kuusi kautta, vähennettäisiin 1 500 markkaa vuo-
26411: työpäivää. Tässä jälle.!n eräs yrittäjää sortava dessa. Näillä sekä 1975 tulo- ja menoarviossa
26412: lain kohta. esitetyillä varoilla voitaisiin kustantaa vuosi-
26413: Lisäksi yrittäjä ei saa sinä aikana, jolloin hän lomasijainen, jos yrittäjä niin katsoo tarpeelli-
26414: on vuosilomalla, suorittaa yrityksen hoitoon seksi. Laissa pitäisi olla myöskin säännös siitä,
26415: kuuluvia tehtäviä. Seurauksena on, että useim- että vuosilomaraha pitää saada, vaikka pienyrit-
26416: missa tapauksissa yritys on pakko sulkea loman täjä ei voisi pitääikään täysipitkää vuosilomaa
26417: ajaksi, mistä luonnollisesti tulee aiheutumaan tai että hän joutuisi joissakin tapauksissa ohjaa-
26418: suuria hankaluuksia eritoten palvelusyritysten maan yritystoimintaansa ollessaan vuosilomalla.
26419: kohdalla. Jos hallituksen esitys sellaisenaan hy- Loman pituus pitää olla vähintään kaksitoista
26420: väksytään, luvattu vuosiloma olisi vain peLkkä päivää. Edes lisämenoarvioon vuodelle 1975
26421: nolla. pitäisi pienyrittäjän vuosilomajärjestelyyn varata
26422: Vuosilomakysymyksen järjestäminen nykyisen riittävät varat.
26423: voimassa olevan lain mukaan tulee merkitse- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
26424: mään sitä, että pienyrittäjä ei voi lomaansa nioittavasti,
26425: pitää, sillä lomakorvauksen suuruus lakiehdo-
26426: tuksen mukaan määräytyy minimipallmn perus- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
26427: teella. Pienyrittäjä toimii siksi vastuullisessa ja lakiehdotuksen:
26428: riskialttiissa asemassa, että ainoa lähtökohta on
26429:
26430:
26431:
26432: Laki
26433: pienyrittä'jän vuosilomarahasta.
26434:
26435: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
26436:
26437: 1 §. 2) että yrityksen palvelubessa edellisen ka-
26438: Tässä laissa säädetään vuosilomarahan suo- lenterivuoden aikana olleilla yrittäjän perheen
26439: rittamisesta pienyrittäjälle. ulkopuolisilla palkatuilla työntekijöillä teetetty-
26440: jen työpäivien kokonaismäärä on ollut enintään
26441: 2 §. 756,
26442: Pienyrittäjällä tarkoitetaan tässä laissa henki- 3) että hänelle yrittäjien eläkelain mukai-
26443: löä, jolla on yrittäjien eläkelaissa ( 468/69) sesti viimeksi vahvistettu ja tarkistettu työtulo
26444: tarkoitettu vakuutus tai johon sovelletaan lyhyt- ei ylitä valtioneuvoston vuosittain vahvistaman
26445: aikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin enimmäisvuositulon määrää, sekä
26446: eläkelain (134/62) 1 a §:ää (470/69). 4) että hän ei muun lain nojalla ole oikeu-
26447: Samoin tämä laki koskee myös koneurakoit- tettu vähintään kuuden työpäivän pituiseen
26448: sijoita, kalastajia ja poromiehiä sekä kulku- vuosilomaan tai lomakorvaukseen vähintään
26449: kauppiaita. sanotulta ajalta.
26450: 3 §.
26451: Pienyrittäjälle maksetaan vuosilomarahaa 4 §.
26452: edellyttäen, Valtioneuvoston tulee määrätä 3 §:n 1 mo-
26453: 1 ) että hän on toiminut koko edellisen ka- mentin 3 kohdassa tarkoitettu enimmrusvuosi-
26454: lenterivuoden yrittäjänä, tulo sellaiseksi, että se ylittää määräämisajan-
26455: 556 Lak.al. n:o 254
26456:
26457: kohtana yleisimmin noudatetuissa työehtosopi- vuoden vuosilomarahoihin käytettäväksi myön-
26458: muksissa määritellyn vähimmäispalkan kaksin- nettyjen varojen käytöstä.
26459: kertaisen määrän, kuitenkin enintään 20 pro- Eläkelaitoksen on palautettava sille liikaa
26460: sentilla. suoritettu määrä takaisin valtiolle.
26461: 5 §.
26462: Pienyrittäjän vuosilomaraha maksetaan jokai- 11 §.
26463: selle 3 §:n mukaan siihen oikeutetulle pienyrit- Eläkelaitos voidaan lääninhallituksen päätök-
26464: täjälle ilman eri hakemusta. sellä määrätä palauttamaan saamansa suoritus
26465: tai osa siitä,
26466: 6 §. 1 ) jos suoritusta varten on annettu virheel-
26467: Vuosilomarahan suuruus on 1 200 markkaa. lisiä tai erehdyttäviä tietoja,
26468: 2) jos tilien tarkastuksen yhteydessä tai muu-
26469: 7 §. toin käy sdville, että suoritus on perusteeton,
26470: Tässä laissa tarkoitetun toumnnan yleinen taikka
26471: johto, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja 3) jos suoritukseen liittyviä ehtoja ei ole
26472: terveysministeriölle ja sen ,alaisena sosiaalihalli- noudatettu.
26473: tukselle. Mitä 1 momentissa on säädetty, ei kuiten-
26474: Sosiaali- ja terveysministeriön apuna lausun- kaan ole sovellettava, milloin palauttamista
26475: tojen antamista varten lomarahan järjestämistä asianhaarat huomioon ottaen olisi pidettävä
26476: koskevista periaatteellisista ja laajakantoisista kohtuuttomana.
26477: kysymY'ksistä on neuvottdukunta, josta sääde-
26478: tään tarkemmin asetuksella. 12 §.
26479: Edellä 11 §:ssä tarkoitettu päätös on teh-
26480: 8 §. tävä viimeistään viidentenä kalenterivuotena
26481: Vuosilomarahan suorittamisesta jokaiselle sii- sen vuoden päättymisestä, minä suoritus on
26482: hen oikeutetulle vastaavat 2 §:ssä tarkoitettu- tapahtunut, uhalla että palautusvelvollisuus
26483: jen eläkelakien toteuttamisesta vastaavat eläke- muutoin raukeaa.
26484: laitokset, joiden tulee suorittaa vuosilomaraha Milloin tuomioistuimessa on nostettu syyte
26485: ilman eri hakemusta kaikille siihen tämän lain 11 § :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta
26486: mukaan oikeutetuille. teosta tai pantu sen johdosta vireille kanne,
26487: jossa vaaditaan suorituksen tai sen osan palaut-
26488: 9 §. tamista, ei asiaa voida 11 § :n nojalla panna
26489: Valtio suorittaa 8 §:ssä tarkoitetuille eläke- vireille eikä aikaisemmin vireille pantua asiaa
26490: laitoksille vuosilomarahan suorittamisesta aiheu- ratkaista ennen kuin tuomioistuimen päätös on
26491: ·tuneet kustannukset. lainvoimainen.
26492:
26493: 10 §. 13 §.
26494: Eläkelaitoksen on vuosittain tolmttettava Tällä lailla kumotaan kaikki tämän lain
26495: sosiaali- ja terveysministeriölle tilitys edellisen kanssa ristiriidassa olevat säännökset.
26496:
26497:
26498: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
26499:
26500: Mikko Vainio. Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
26501: 557
26502:
26503: Lak.al. n:o 255.
26504:
26505:
26506:
26507:
26508: Weckman ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 27 §:n muutta-
26509: misesta.
26510:
26511:
26512: E d u s k u n n a 11 e.
26513:
26514: Kansaneläkkeen perusosan täydennykseksi ruutta määrättäessä yhdenvertaiseen asemaan
26515: maksettava eläkkeen tukiosa maksetaan voi- maan eri osissa tulisi kuntien kalleusluokituk-
26516: massa olevan lain mukaan eri suuruisena maan seen perustuvat erot eläkkeistä poistaa ja siir-
26517: eri osissa kuntien kalleusluokitusryhmityksiin tyä järjestelmään, jossa kansaneläkkeen tukiosa
26518: perustuen. Menettely on omiaan synnyttämään olisi saman suuruinen maan eri osissa.
26519: eriarvoisuutta eläkeläisten keskuudessa eikä sitä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26520: enää voida muutoinkaan pitää perusteltuna nioittaen,
26521: koska elinkustannukset saattavat vaihdella ny-
26522: kyisin saman kuntaryhmän sisällä jopa enem- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
26523: män kuin kuntaryhmien välillä. Jotta eläkeläi- lakiehdotuksen:
26524: set saatettaisiin kansaneläkkeen tukiosan suu-
26525:
26526:
26527: Laki
26528: kansaneläkelain 27 §:n muuttamisesta.
26529: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansan-
26530: eläkelain (347 /56) 27 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 4 päivänä marraskuuta 1960
26531: annetussa laissa ( 466/60), näin kuuluvaksi:
26532:
26533: 27 §.
26534: Eläkkeen täysimääräinen tukiosa on 1 024
26535: markkaa vuodessa.
26536:
26537:
26538:
26539: Helsingissä 13 päivänä he:Jimikuuta 1975.
26540:
26541: Kaisu Weckman. Matti Järvenpää.
26542: Lauha Männistö. Anna-Liisa Jokinen.
26543: 558
26544:
26545: Lak.al. n:o 256.
26546:
26547:
26548:
26549:
26550: Weckman ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 27 §:n muutta-
26551: misesta.
26552:
26553:
26554: E d u s k u n n a 11 e.
26555:
26556: Kansaneläkkeen täyteen tukiosaan oikeutta- saajan kohdalla tämä on mahdollista, kun esim.
26557: vien tulojen raja on muodostunut niin ahtaak- työtulo on yli 2 820 mk mutta alle 4 510
26558: si, että 90 000 kansaneläkkeensaajaa joutuu täl- mk vuodessa.
26559: lä hetkellä tyytymään vähennettyyn tukiosaan. Tulojen aiheuttama vähennys kansaneläkkeen
26560: Tukiosan rajatuloa, joka helmikuun 1975 in- tukiosissa koskee kipeimmin niitä eläkkeensaa-
26561: deksitason mukaan oli 2 820 mk vuodessa, jia tai eläkkeensaajien puolisoita, jotka pie-
26562: on korotettu viimeksi vuonna 1962 ja tarkis- niä työtuloja hankkimalla yrittävät saada omaa
26563: tettu sen jälkeen ainoastaan elinkustannusin- tai perheensä toimeentuloa parannetuksi siltä
26564: deksin kehityksen mukaan suoritettavissa in- minimitasolta, minkä kansaneläke parhaassakin
26565: deksikorotuksissa. Vuoden 1962 syyskuusta tapauksessa voi antaa. Näiden eläkkeensaajien
26566: vuoden 197 4 syyskuuhun nousi elinkustannus- asemaa helpottaisi tuntuvasti, jos tukiosan tulo-
26567: indeksi 123 %, kun yleistä ansiotasoindeksiä rajaa väljennettäisiin. Samalla väljennys korjaisi
26568: seuraava TEL-palklreindeksi nousi 261 %. sitä ilmeistä epäkohtaa kansaneläkejärjestel-
26569: Tukiosan rajatulon nousu ei näin ollen vastaa mässä, että tukiosan ja tukilisän tuloraja-alueet
26570: edes puolta palkkaindeksillä mitatusta yleisestä joutuvat osittain päällekkäin.
26571: ansiotason noususta. Eläkeläisten toimeentulon kannalta ei voi
26572: Ahtaan tulorajan vuoksi jo yli 235 mk:n olLa oikeutettua se, että tukiosan rajatulo jää
26573: kuukausitulo alkaa vähentää kansaneläkkeen jatkuvasti jälkeen yleisestä ansiotason kehityk-
26574: tukiosaa, milloin kysymyksessä ei ole ns. etu- sestä, vaan jälkeenjääneisyys on poistettava väl-
26575: oikeutettu tulo. Tukiosan vähentymistä saattaa jentämällä rajatuloa.
26576: tulorajan ahtauden vuoksi tapahtua jopa sellai- Edellä todetun perusteella ehdotamme,
26577: sessa tapauksessa, jossa vakuutetulla kuitenkin
26578: on oikeus vielä tukiasaakin tiukemmin tulo- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
26579: sidonnaiseen tukilisään. Yksinäisen eläkkeen- lakiehdotuksen:
26580:
26581:
26582: Laki
26583: kansaneläkelain 27 §:n muuttamisesta.
26584:
26585: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansan-
26586: eläkelain 27 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 12 päivänä tammikuuta 1973 annetussa
26587: laissa ( 8/7 3 ) , näin kuuluv.aksi:
26588:
26589: 27 §. kun vakuutetun vuositulo ei ylitä 1 880 mark-
26590: kaa.
26591: Eläkkeen tukiosa maksetaan täysimääräisenä,
26592:
26593:
26594: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1975.
26595:
26596: Kaisu Weckman. Matti Järvenpää.
26597: Lauha Männistö. Anna-Liisa Jokinen.
26598: 559
26599:
26600: Lak.al. n:o 257.
26601:
26602:
26603:
26604:
26605: Weckman ym.: Ehdotus laiksi vuokratuesta.
26606:
26607:
26608: E d u s k u n n a 11 e.
26609:
26610: Asumiskomitea on ensimma1sessä osamletm- Jos Suomessa edelleen hyväksytään periaate,
26611: nössään ehdottanut lapsiperheiden asumistuki- jonka mukaan asumismenot katetaan lähes ko-
26612: lain uudistamista niin, että asumistuki ulottuisi konaan suoraan yksityistalouksien asumiskus·
26613: nykyistä huomattavasti laajemmalle. Lakiehdo- tannuksina, on lähes mahdotonta saavuttaa ti-
26614: tus on laadittu niin, että asumistuen ulotta- lannetta, jossa asukkaat maksaisivat asumises-
26615: minen kaikkiin vuokra-asunnoissa asuviin ruo- taan kykyjensä mukaan. Tällainen järjestelmä
26616: kakuntiin olisi täysin mahdollista. Komitean vaatisi jatkuvaa tulojen ja asumismenojen tark-
26617: lakiehdotuksesta on vain poistettava maininnat kailua ja niiden suhteen korjaamista vuosittain.
26618: lapsiperheestä ja siinä on määriteltävä, minkä Tähän tarvittaisiin valtava virkakoneisto, eikä
26619: kokoisesta asunnosta yhden hengen ruokakunta asumismenojen ja ruokakunnan tulojen suhde
26620: voi enintään saada asumistukea. silti pysyisi muuta kuin keskimäärin oikeana.
26621: Vaikka pieni- ja keskituloiset lapsiperheet Yhteiskunnan ja asunnontarvitsijoiden kan-
26622: kärsivätkin erityisesti korkeasta vuokratasosta nalta joustavampaa olisi se, että Suomeen luo-
26623: ja ahtaasta asumisesta, meillä on runsaasti yksi- taisiin riittävä vuokra-asuntokanta, jonka kus-
26624: näisiä ja lapsettornia perheitä, joiden tulot eivät tannuksia säädeltäisiin yhteiskunnan tuella ja
26625: turvaa kohtuullista asumista. Näitä on mm. jonka asunnot jaettaisiin asunnontarpeen ja ruo-
26626: nuorissa työntekijöissä, pienituloisissa eläkeläis- kakunnan sosiaalisen aseman perusteella. Val-
26627: perheissä ja opiskelijoissa. Asumistuen myön- tion tuotantotuki tulisi suunnata lähes koko-
26628: tämisen ei tulisikaan riippua siitä, minkä ikäisiä naan kunnalliseen vuokra-asuntotuotantoon,
26629: jäseniä perheessä on, vaan sen tulisi ulottua jonka vuokrat olisi pidettävä alhaisina riittä-
26630: kaikkiin pienituloisiin, jotka eivät pysty maksa- vän pitkien laina-aikojen ja kohtuullisten kor-
26631: maan korkeita asumiskustannuksia. kojen avulla. Riittävä kunnallinen asuntokanta
26632: Asmnistuki ei riitä yksinään turvaamaan koh- on edellytys myös sille, että ruokakunnat asu-
26633: tuullista asumistasoa. Ensisijaisesti tarvitaan vat oikeankokoisissa asunnoissa. Jos omistus-
26634: muita asuntopoliittisia toimenpiteitä. Suomessa asumista tuettaisiin yhteiskunnan varoin, nämä-
26635: tähän saakka harjoitettu asuntopolitiikka on kin asunnot tulisi pitää yhteiskunnan hintaval-
26636: johtanut umpikujaan. Vaikka useampi kuin vonnassa ja niitä tulisi saada myydä vain yh-
26637: joka viides asunto on tuotettu valtion lainoi· teiskunnan välityksellä. Vain tällaisilla toimen-
26638: tuksen turvin, asuntojen hinnat ovat jatkuvas· piteillä voidaan turvata asuntokanta, jossa pie-
26639: sa nousussa, joka ylittää huomattavasti jopa nituloisetkin pääsevät muuttamaan tarpeen mu-
26640: kustannustason yleisen nousun. Aikaisempien kaan ruokakunnalle sopivaan asuntoon.
26641: vuosien eräs tavoite huone henkeä kohti on Valtiovallan on otettava huolehtiakseen siitä,
26642: keskimäärin saavutettu, mutta siitä huolimatta että yksityiset rahalaitokset tarjoavat riittävästi
26643: vain joka toinen suomalainen asuu todellisuu· pääomia asuntotuotantoon. Yksityistalouksien
26644: dessa näin väljästi. säästäminen ei ole niin välttämätöntä asunto-
26645: Asumistukikomitean käsitys siitä, että asu· tuotannolle, että sen vuoksi olisi luotava asun-
26646: mismenoja tulisi tasata ensisijaisesti eri väestö- topoliittinen järjestelmä, jossa jokainen kyn-
26647: ryhmien, esimerkiksi nuorten ja vanhojen kes- nelle kykenevä pakotetaan asunnon saadakseen
26648: ken, on virheellinen. Esimerkiksi sosialististen säästämään mahdollisimman paljon. Tällainen
26649: maiden asumiskustannukset katetaan pääasiassa järjestelmä painostaa aina vain niitä, joille sääs-
26650: suoraan tuotannosta saatavilla pääomilla eikä täminen on vain vaivoin mahdollista. Asumisen
26651: yksityistalouksien säästämisellä. oikeuden turvaamiseksi kaikille asuminen on
26652: 560 Lak.al. n:o 257
26653:
26654:
26655: saatava yleisesti kohtuuhintaiseksi ja asunto- man järjestelmän puitteissa, koska asumismeno-
26656: markkinat on saatava yhteiskunnalliseen val- jen rakenne on näillä ruokakunnilla huomatta-
26657: vontaan. Tällaisessa järjestelmässä lähes kaikki vasti monimutkaisempi ja vaatii monenlaisia
26658: pystyvät maksamaan asumiskustannukset nor- selvittelyitä ja harkintaa. Tästä syystä omistus-
26659: maaleilla tuloilla ja asumistukea tarvitaan vain asumisen tuen uudistaminen tulisi kokonaisuu-
26660: suppeille ryhmille. dessaan liittää valtion asuntolainajärjestelmän
26661: Siihen saakka kun asuntopolitiikka on uudis- uudistamiseen ja siinä yhteydessä tulisi ottaa
26662: tettu, tarvitaan asumistukea niille ruokakunnil- huomioon myös verotusjärjestelmän vaikutus
26663: le, jotka eivät pysty selviämään kohtuuttomista asumiskustannuksiin.
26664: asumismenoistaan. Muuttamalla lapsiperheiden Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
26665: asumistukilaki laiksi vuokratuesta voidaan hel-
26666: pottaa vuokra-asunnoissa asuvien asemaa. Omis- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
26667: tusasunnoissa asuvia ei voida tukea tämän sa- lakiehdotuksen:
26668:
26669:
26670: Laki
26671: vuokratuesta.
26672: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
26673: 1 §. Perheessä Asunnon
26674: Asumismenojen •alentamiseksi sekä kohtuul- henkilöitä enimmäiskoko
26675: lisen asumistason turvaamiseksi maksetaan 1 30m2
26676: vuokra-asunnoissa asuville asumistukea valtion 2 ..................... . 40 "
26677: varoista siten kuin tässä laissa säädetään. 3 55 "
26678: 4 75 "
26679: 2 §. 5 85 "
26680: Asumistuen myöntämisen edellytyksenä on, 6 95 "
26681: että 7 105 "
26682: 8 ja enemmän ........... . 120 "
26683: 1 ) vuokralaisen hallinnassa oleva asunto on
26684: kelvollinen asuntona käytettäväksi; Vaitioneuvosto vahvistaa vuosittain 1 mo-
26685: 2) vuokralaiselle viimeksi toimitetussa kun- mentis·sa tarkoitetut kohtuulliset asumismenot
26686: nallisverotuksessa pantujen veroäyrien luku ei neliömetriä kohti ottaen huomioon asunnon si·
26687: yhteensä ylitä valtioneuvoston vuosittain vah- jainnin, iän, koon ja varustetason.
26688: vistamaa määrää; sekä
26689: 3) vuokralaiselle ei ole määrätty veroa omai- 5 §.
26690: suudesta. Asumistuen suuruus määräytyy ruokakun-
26691: Asumistuen myöntämisen esteenä ei pidetä nan koosta sekä tulojen yhteismäärästä riippuen
26692: kodin, lasten tai sairaan perheenjäsenen hoidon shen, että asumismenojen markkamääräisen pe-
26693: takia tarpeellisen henkilön ja tällaisen henkilön rusomavastuuosuuden ylittävältä osalta makse-
26694: lapsen asumista asunnossa. taan tukea 90-55 %.
26695: Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain 1 mo-
26696: mentissa tarkoitetut perusomavastuuosuuksien
26697: 3 §. markkamäärät sekä tukiprosenttien suuruudet.
26698: Asumistuen suuruutta määrättäessä luetaan
26699: asumismenoiksi asunnon haltijan maksama 6 §.
26700: vuokra, lämmityskustanukset ja vesimaksut. Mikäli vuokralaisen tulot asumistukea haet-
26701: taessa tai tarkistettaessa ovat viimeksi toimi-
26702: 4 §. tetun verotuksen jälkeen pysyvästi alentuneet
26703: Asumistukea maksetaan enintään perheelle niin, etteivät ne ilmeisesti ylitä 3 § :n 1 mo-
26704: määritellyn valtioneuvoston tasoyleisohjeen mentin 3 kohdassa tarkoitettua veroäyrimäärää
26705: asunnon enimmäiskoon mukaisista kohtuullisis- vastaavaa tuloa, voidaan asumistukea myöntää
26706: ta asumismenoista. sanotun lainkohdan nojalla annettujen mää-
26707: Asuntojen enimmäiskoot ovat seuraavat: räysten estämättä.
26708: Lak.al. n:o 257 561
26709:
26710: 7 §. siaalilautakunnan on ajettava asumistuen nosta-
26711: Asumistuki voidaan evätä tai Jakkauttaa, mi- jaa vastaan lääninhallituksessa vaatimusta hä-
26712: käli tulot, taloudellinen asema tai muu erityi- nen velvoittamisestaan maksamaan asumistuen
26713: nen syy antaa siihen aihetta. määrä lautakunnalle. Lääninhallitus voi erityi•
26714: sestä syystä asumistuen nostajan tai sosiaali-
26715: 8 §. lautakunnan hakemuksesta taikka 3 momentissa
26716: Asumistuen myöntää hakemuksesta asunnon tarkoitetun vaatimuksen käsittelyn yhteydessä
26717: sijaintikunnan sosiaalilautakunta. päättää, että asumistuen nostajalta saadaan jät-
26718: tää kokonaan tai osittain perimättä takaisin
26719: 9 §. asumistuki, jonka hän on 1 momentin nojalla
26720: Asumistuki myönnetään toistaiseksi ja sen velvollinen suorittamaan sosiaalilautakunnalle.
26721: kuukauden alusta, jolloin hakemus on jätetty
26722: sosiaalilautakunnalle. Sosiaalilautakunnan on 15 §.
26723: vähintään kerran vuodessa tarkistettava, että Jos sosiaalilautakunta on myöntänyt asumis-
26724: edellytykset asumistuen maksamiseksi ovat ole- tukea tämän lain vastaisesti, voidaan laitto-
26725: massa sekä vahvistettava tuen määrä. masti maksettu asumistuki tai sen osa periä
26726: takaisin kunnalta.
26727: 10 §. Edellä 1 momentissa mainittuun takaisin pe-
26728: Vuokralaisen muuttaessa asunnosta lakkaa tä- rimiseen älköön kuitenkaan ryhdyttäkö, mikäli
26729: hän asuntoon myönnetty asumistuki muuttoa asumistuen maksamisesta on kulunut yli kolme
26730: seuraavan kuukauden alusta. vuotta.
26731: 16 §.
26732: 11 §. Sosiaalilautakunnan tämän lain nojalla teke-
26733: Asumistuki maksetaan kuukausittain. mästä päätöksestä on asianomaisella oikeus
26734: lci.rjallisesti valittaa sosiaalihallitukselle viimeis-
26735: 12 §. tään kolmantenakymmenentenä päivänä päätök-
26736: Asumistuen maksamiseksi kunnalla on oikeus sestä tiedon saatuaan sitä päivää lukuunotta-
26737: saada ennakkoa valtion varoista. Ennakosta matta. Valituskirjelmä voidaan toimittaa myös
26738: on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntien ja sosiaalilautakunnalle, jonka on viipymättä lähe-
26739: kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuk- tettävä se lausuntonsa kera sosiaalihallitukselle.
26740: sista annetussa laissa ( 35/73) on säädetty. Sosiaalihallituksen valituksen johdosta anta-
26741: maan päätökseen ei saa hakea muutosta.
26742: 13 §.
26743: Joka asumistukea koskevassa asiassa tahal- 17 §.
26744: laan antaa viranomaiselle väärän tiedon taikka Asumistukea ei saa ulosmitata.
26745: nostaa asumistukea tietoisena siitä, ettei hä-
26746: nellä ole oikeutta asumistukeen, voidaan tuo- 18 §.
26747: mita, jollei teosta ole muualla laissa säädetty Tämän lain ja sen nojalla annettujen mää-
26748: ankarampaa rangaistusta, sakkoa tai vankeuteen räysten noudattamista valvoo sosiaalihallitus.
26749: enintään yhdeksi vuodeksi.
26750: 19 §.
26751: 14 §. Tämän lain täytäntöönpanosta kunnaille ai-
26752: Asumistuen nostaja on velvollinen suoritta- heutuvat hallintomenot kustantaa kunta.
26753: maan virheeliisin perustein maksetun asumis-
26754: tuen takaisin. 20 §.
26755: Milloin sosiaalilautakunta katsoo jonkun tä- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
26756: hän veivalliseksi eikä sitä saada perityksi myö- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan tarvit-
26757: hemmin maksettavista asumistuen eristä, on taessa asetuksella.
26758: lautakunnan kehorettava asumistuen nostajaa
26759: suorittamaan oikeudettomasti nostamansa määrä 21 §.
26760: lautakunnalle takaisin määräajassa. Tämä laki tulee voimaan pa1vana
26761: Jollei asumistuen määrää saada 2 momentis- kuuta 197 ja sillä kumotaan 30 päivänä jou-
26762: sa mainituin tavoin perityksi eikä asumistuen lukuuta 1961 lapsiperheiden asumistuesta an-
26763: nostajaa panna tuomioistuimessa syytteeseen, so- nettu laki siihen myöhemmin tehtyine lisäyk-
26764: 71 173/75
26765: 562 Lak.al. n:o 257
26766:
26767: sineen ja muutoksineen kuitenkin niin, että tukea maksetaan samoin kuin 1 momentissa
26768: sen nojalla tehdyt asumistukipäätökset pysyvät mainituissa tapauksissa. Mikäli asia on pantu
26769: voimassa ja niiden maksaminen jatkuu, kunnes vireille kolmen tämän lain voimaantuloa edel-
26770: tämän lain nojalla on tehty päätös asumistues- tävän kuukauden aikana, asian käsittelee tämän
26771: ta, kauintaan kuitenkin seuraavaan vuosittai- lain mukaan sosiaalilautakunta ja asumistukea
26772: seen tarkistusajankohtaan saakka. myönnetään sen kuukauden alusta, jolloin ha-
26773: Mikäli asia on tämän lain voimaantullessa kemus on alunperin jätetty kunnalle.
26774: vireillä aikaisemman lain nojalla ja se on pantu Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
26775: vireille aikaisemmin kuin kolme kuukautta en- tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
26776: nen tämän lain voimaantuloa, asia käsitellään piteisiin.
26777: loppuun aikaisemman lain mukaan, ja asumis-
26778:
26779:
26780: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1975.
26781:
26782: Kaisu Weckman. Aulis Juvela.
26783: Kauko Tamminen. Anna-Liisa Hyvönen.
26784: 563
26785:
26786: Lak.al. n:o 2.58.
26787:
26788:
26789:
26790:
26791: Weckman ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin eläkelain J b §:n
26792: muuttamisesta.
26793:
26794:
26795: Eduskunnalle.
26796:
26797: Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton työehtosopimusten palkkaluokittelun ja käytän-
26798: ( SAK:n) aloitteesta muutti eduskunta työnteki- nön työelämän kanssa. Palkkatyöntekijöiden ja
26799: jäin eläkelakia niin, että käytäntöön otettiin toimihenkilöiden kohdalla työtehtävästä makset-
26800: osaeläkkeen suorittaminen. Lainmuutos perustui tavien palkkojen ero on korkeintaan 23-25
26801: siihen, että työpaikoilla aloitettiin työntekijöi- prosentin suuruusluokkaa. Tosin laki ei edellytä
26802: den terveystarkastuksia ja niiden seurauksina 40 prosentin ansiotason alenemista, mutta
26803: ilmeni tarvetta siirtää työntekijöitä terveellisem- Eläketurvakeskuksen tulkinnan ja ohjeiden mu-
26804: piin työtehtäviin vajaakuntoisuuden vuoksi. Täl- kaan muutenkaan ei lain jäykkyydestä ~ohtuen
26805: löin, miltei poikkeuksetta tapahtui työntekijäin voida menetellä rikkomatta lakia.
26806: ansiotasossa alenemista, jota tietenkään työn- Teoriassa lakia voitaisiin soveltaa vain ta-
26807: tekijäin ammatilliset jiWjestöt eivät voineet hy- pauksissa, joissa päivittäistä työaikaa lyhennet-
26808: väksyä. . täisiin 40 prosentilla. Tämä . järjestelmä on
26809: Eduskunta muuttikin työntekijäin eläkelakia kuitenkin useimmiten katsottu työnantajan ta-
26810: niin, että työsuhde-eläkettä voitiin periaatteessa holta soveltumattomaksi työprosessissa, koska
26811: maksaa kompensoimaan ansiotasossa tapahtuvaa yleensä miltei kaikki työjärjestelyt noudattavat
26812: alenemista, työntekijän pääasiallisen toimeen- 7-8 tunnin päivittäistä työaikaa.
26813: tulon jäädessä ansiotyön varaan. Osaeläke sisäl- Eräänä tärkeimmistä tekijöistä osaeläkkeen
26814: lytettiin työntekijäin eläkelain .5 b § :ään. aikaansaamiseksi pidettiin sitä, ettei vajaakun-
26815: Lain muutos astui voimaan 1 päivänä tammi- toisen siirtyessä halvempipaikkaiseen tehtävään
26816: kuuta 1973. Kahden vuoden kokemus on osoit- tapahtuisi ansiotasossa alenemista. Nykyinen
26817: tanut, ettei laki vastaa juuri laisinkaan sitä laki ei täytä tätä tavoitetta, lähinnä siitä syystä,
26818: tarvetta, jota ammatilliset järjestöt esityksessään koska eläkettä suoritetaan vain puolet siitä,
26819: ja eduskunta lakia muuttaessaan oli tarkoitta- mitä asianomainen saisi, jos joutuisi työkyvyt-
26820: nut. tömyyseläkkeelle.
26821: Osaeläkkeen saamisen edellytyksenä on, että Osaeläkejärjestelmästä tulisikin siirtyä ero-
26822: työntekijän todetaan lääketieteellisesti olevan tuseläkejärj<estelmään. Tällöin voidaan parhaiten
26823: 2/5 osaa vajaakuntoinen. Tällainen lääketie- turvata työntekijän terveydenhoidolliset kuin
26824: teellinen haitta-astevaatimus lähentelee mitä myös taloudelliset tekijät, ~otka ovat olleet
26825: suuremmassa määrin täyden työkyvyttömyyden tavoitteena osaeläkkeeseen pyrittäessä ja tulleet
26826: astetta eikä voi näin palvella työkyvyn säilyt- esille työpaikkaterveydenhuollon kehityksen
26827: tämistä ja työntekijän kuntoutusta. Mielestäm- myötä.
26828: me, saavutetut kokemukset huomioiden, ei laki Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
26829: palvele terveydenhuollollisia päämääriä, kuten nioittaen,
26830: oli tarkoitus. Lakia ei käytännössä voida toteut-
26831: taa siitä syystä, että lain tulkinta edellyttää että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
26832: myös ansiotasossa tapahtuvaa 40 prosentin lakiehdotuksen:
26833: alenemista. Tällainen vaatimus on ristiriidassa
26834: 564 Lak.al. n:o 258
26835:
26836:
26837: Laki
26838: työntekijäin eläkelain 5 b §:n muuttamisesta.
26839: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työnte-
26840: kijäin eläkelain (395/61) 5 b §:n 1 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 29 päivänä jou-
26841: lukuuta 1972 annetussa laissa (934/72), näin kuuluviksi:
26842:
26843: 5b §. oleva palkkansa, hänelle suoritetaan erotus
26844: Työkyvyttömyyseläke myönnetään täytenä eläkkeenä, kuitenkin enintään se määrä, jonka
26845: eläkkeenä tai erotuseläkkeenä. Täyden työky- työntekijä saisi siirryttyään eläkkeelle. Kuiten-
26846: vyttömyyseläkkeen suuruus määrätään 5 ja kin ennen 1 päivää heinäkuuta 1935 syntyneen
26847: 5 a §:n mukaan ja se myönnetään työnteki- työntekijän erotuseläke lasketaan soveltaen 5 a
26848: jälle, jonka työkyvyn on 4 § :n 3 momentin §:ää siten muunnettuna, että syntymävuosirajan
26849: mukaisesti arvioitu olevan ainakin vuoden ajan 1919 asemasta käytetään rajana 1935 ja pro-
26850: alentunut vähintään kolmella viidenneksellä. senttiluvun 22 asemasta prosenttilukua 38.
26851: Mikäli työntekijän, jolle on myönnetty työky-
26852: vyttömyyseläke, uudessa ammatissa, siihen kun- Sen estämättä, mitä 2 momentissa on sää-
26853: tootettuna tai hänelle osoitetussa uudessa vi- detty, voidaan työkyvyttömyyseläkettä lakkao-
26854: rassa tai työssä tahi oma-aloitteisesti hakeudut- tettaessa päättää, että eläkettä maksetaan ero-
26855: tuaan uuteen työhön, siinä saama ansio on tuseläkkeenä määrätyltä vuotta lyhyemmättäkin
26856: pienempi kuin hänen eläkkeensä perusteena ajalta.
26857:
26858:
26859: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1975.
26860:
26861: Kaisu Weckman. Matti Järvenpää. Anna-Liisa Jokinen.
26862: 565
26863:
26864: Lak.al. n:o 259.
26865:
26866:
26867:
26868:
26869: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muutta-
26870: misesta.
26871:
26872:
26873: E d u s k u n n a 11 e.
26874:
26875: Sairausvakuutuslaki on rakennettu sille epä- Tämän vuoksi tulisi päivärahaa voimakkaasti
26876: oikeudenmukaiselle pohjalle, että suurempitu- korottaa ja säätää se samalla samansuuruiseksi
26877: loinen saa itselleen paremmat korvaukset ja kaikille. Suuruudeksi tulisi määrätä 30 mark-
26878: paremman turvan kuin pienituloinen siitäkin kaa, jota korotettaisiin 10 markalla jokaista
26879: huolimatta, että sairastammen maksaa jokai- huollettavaa kohti, kuitenkin enintään 60 mark-
26880: selle yhtä paljon. Päinvastoin voidaan perus- kaan. Lisäksi tulee rajoittavia säännöksiä muut-
26881: tellusti olla sitä mieltä, että pienituloiselle taa siten, että päiväraha maksetaan jokaiselta
26882: sairastaminen ja sitä kautta tapahtuva tulojen viikonpäivältä eikä vain arkisin, sillä onhan
26883: menetys aiheuttaa yleensä paljon suurempia sairas sitä myös sunnuntaisin ja pyhinä. Li-
26884: taloudellisia vaikeuksia siksi, että hän ei ole säksi tulisi seitsemän päivän päivärahaton aika
26885: pienistä ansioistaan kyennyt keräämään mitään lyhentää kolmeen päivään, jota pitempiin pois-
26886: pahan päivän varalle. saoloihin työpaikoillakin jo vaaditaan lääkärin-
26887: Sairausvakuutuksen päiväraha maksetaan suu- todistus.
26888: ruudeltaan tuloista riippuvana, jolloin suurempi- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
26889: tuloinen voi saada jopa viisinkertaisesti päivä- kunnioittaen,
26890: rahaa pienituloiseen verrattuna. Toisaalta alin
26891: päiväraha 10 markan suuruisena on häpeällisen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
26892: pieni, eikä riitä alkuunkaan toimeentuloon sai- lakiehdotuksen:
26893: rasaikana, puhumattakaan lääke- ym. kuluista.
26894:
26895:
26896: Laki
26897: sairausvakuutuslain muuttamisesta.
26898: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
26899: vakuutuslain {364/63) 16 §, sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1971 annetussa
26900: laissa (999/71), 18 §:n 2 momentti ja 19 §:n 1 momentti, näin kuuluviksi:
26901:
26902: 16 §. 19 §.
26903: Päivärahan määrä päivää kohti on 30 mark- Päivärahaa suoritetaan jokaiselta viikonpäi-
26904: kaa. vältä, ei kuitenkaan työkyvyttömyyden alkamis-
26905: 18 §. päivältä eikä kolmelta sitä lähinnä seuraavalta
26906: päivältä.
26907: Huoltajanlisä on puolison ja jokaisen lapsen
26908: osalta 10 markkaa päivässä, kuitenkin enintään
26909: 30 markkaa. Tämä laki tulee voimaan päivänä
26910: kuuta 19
26911:
26912:
26913: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
26914:
26915: Pekka Vennamo. Rainer Lemström.
26916: 566
26917:
26918: Lak.al. n:o 260.
26919:
26920:
26921:
26922:
26923: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 27 §:n muut-
26924: tamisesta.
26925:
26926:
26927: E d u s k u n n a 11 e.
26928:
26929: Kansaneläkkeen varassa elävät ovat maamme tehneet ehdotuksen, tulee huomio kiinnittää
26930: pienituloisimpia eläkeläisiä. Sen vuoksi ensisi- kansaneläkkeen tukiosaan, jonka varassa huo-
26931: jaisesti tulee huolehtia siitä, että heidän toi- mattava osa maamme sadoistatuhansista kan-
26932: meentulonsa yltää kohtuulliselle tasolle, ovat- saneläkeläisistä joutuu elämään. Kansaneläkkeen
26933: han he jo oman osuutensa ttämän yhteiskunnan tukiosaa tulee sen vuoksi korottaa 30-50 % :lla
26934: rakentamisessa tehneet usein varsin vaillinaisen samalla eläkkeensaajat epäoikeudenmukaisesti
26935: ja puutteellisen sosiaalitorvankin vallitessa. luokitteleva kalleusryhmitys poistaen. Samoin
26936: Kansaneläkeläisen tulot ovat vajonneet halli- tulee tukiosaan oikeuttavaa rajatuloa nostaa
26937: tuksen ja valtapuolueiden piittaamattomuudesta niin, että eläkkeensaajalle sallitaan noin 600
26938: johtuen niin häpeällisen alas, että on käytän- markan kuukausittaiset sivuansiot, ennenkuin
26939: nöllisesti katsoen mahdotonta tulla toimeen tukiosa alkaa pienentyä. Näihin sivuansioihin
26940: esimerkiksi vuokra-asunnossa kansaneläkkeen ei tulisi laskea työtuloa tai syytinkiä, niiden
26941: varassa. etuoikeudesta olemme myös tehneet erillisen
26942: SMP on sitä mieltä, että maamme eläkejär- ehdotuksen.
26943: jestelmät tulee yhtenäistää siten, että koko kan- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
26944: san kattava eläkejärjestelmä rakennetaan kan- kunnioittaen,
26945: saneläkkeen pohjalle. Jotta tätä päämäärää voi-
26946: taisiin lähestyä, on kansaneläkkeitä korotettava. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
26947: Tukilisien, jotka ovat pienituloisimpien ulottu- lakiehdotuksen:
26948: villa, korotuksen lisäksi, josta olemme myös
26949:
26950:
26951:
26952: Laki
26953: kansaneläkelain 27 §:n muuttamisesta.
26954: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansanelä-
26955: kelain (347/56) 27 §:n 1 ja 3 momentti, 1 momentti sellaisena kuin se ön 4 päivänä
26956: marraskuuta 1960 annetussa laissa (466/60), ja 3 momentti, sellaisena kuin se on 12 päi-
26957: vänä tamm1kuuta 197 3 annetussa laissa ( 8/7 3), näin kuuluviksi:
26958:
26959: 27 §. kun vakuutetun vuositulo ei ylitä 2 400 mark-
26960: Eläkkeen täysimääräinen tukiosa on 1 200 kaa.
26961: markkaa vuodessa.
26962:
26963: Eäkkeen tukiosa maksetaan täysimääräisenä, Tämä laki tulee voimaan päivänä
26964: kuuta 19
26965:
26966:
26967: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
26968:
26969: Pekka Vennamo. Rainer Lemström.
26970: 567
26971:
26972: Lak.al. n:o 261.
26973:
26974:
26975:
26976:
26977: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työnantajan työttömyysvakuu-
26978: tusmaksun suuruudesta vuonna 1976.
26979:
26980:
26981: E d u s k u n n a 11 e.
26982:
26983: Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on Ottaen myös huomioon maan työllisyystilan-
26984: tyypillinen työvoimavero, jonka periminen pie- teen, olisi kohtuullista, että maksua helpotet-
26985: nentää työntekijöille maksettavan palkan koro- taisiin ainakin pienten työnantajien osalta por-
26986: tusmahdollisuutta. Lisäksi maksun periminen rastamaila se alenevasti.
26987: rasittaa erityisen pahasti sellaisia pieniä yrityk- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
26988: siä, joiden työntekijämäärä jää alle sadan sa- kunnioittaen,
26989: moinkuin muitakin työvaltaisia yrityksiä. Työt-
26990: tömyysvakuutusmaksua on tarpeettomasti pi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
26991: detty korkeana, olihan se vielä vuonna 1966 lakiehdotuksen:
26992: vain 0,15 prosenttia palkkasummasta ja vuo-
26993: sina 1967-68 0,20 prosenttia.
26994:
26995:
26996: Laki
26997: työnantajan työttömyysvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 1976.
26998: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
26999:
27000: Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun suu-
27001: ruus määräytyy seuraavan taulukon mukaisesti:
27002: Työnantajan Työttömyysvakuutusmaksu
27003: palveluksessa olevien prosentteina työnantajan
27004: työntekijöiden IUOrlttamien palkkojen
27005: lukumääri määrästä VUOI1Ila 1974
27006: alle 30 .............. 0
27007: 30-100 .............. 0,2
27008: yli 100 . . . . . . . . . . . . . . 0,3
27009:
27010:
27011: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
27012:
27013: Pekka Vennamo. Rainer Lemström.
27014: Veikko Vennamo. Mikko Vainio.
27015: J. Juhani Kortesalmi.
27016: 568
27017:
27018: Lak.al. n:o 262.
27019:
27020:
27021:
27022:
27023: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi sotilasvammalain muuttami-
27024: sesta.
27025:
27026:
27027: E d u s k u n n a 11 e.
27028: Kansakuntamme velvollisuus on huolehtia Olisi jo korkea aika poistaa lain puutteet ja
27029: niistä, jotka sodissa taistellen huolehtivat itse- saattaa sen perusteella maksettavat korvaukset
27030: näisyytemme ja itsemääräämisoikeutemme säily- kunnolliselle tasolle. Erityisesti tämä koskee
27031: misestä. Vain heidän mittaamattoman suurten niin sanottua avuttomuusHsää, joka maksetaan
27032: uhraustensa avulla voi tämän päivän suomalai- kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville sota-
27033: nen elää itsenäisessä, vapaassa Suomessa. Vel- vammaisille, mutta myös moottoriajoneuvon
27034: kamme itsenäisyytemme turvaajille on lopulta- käytöstä maksettavaa korvausta samoin kuin
27035: kin suoritettava, vaikkei sitä koskaan täysin sokean opaskoirakorvausta tulisi korottaa.
27036: pystytäkään korvaamaan. On häpeällistä, että sotavammaisia edelleen
27037: Raskaimman taakan sotiemme seurauksena rangaistaan sHtä, että he yrittävät voimiensa
27038: ovat saaneet kantaa ne tuhannet sotavammaiset, mukaan hankkia itselleen vähäisiä lisäansioita.
27039: jotka vielä tänäkin päivänä elävät yhdessä kans- Näinhän tapahtuu täydennyskoron osalta, jol-
27040: samme kuka milläkin tavalla vaurioituneena loin aivan vähäinenkin kuukausitulo alkaa alen-
27041: tai kyvyiltään vajavaisena. Velvollisuutemme taa täydennyskorkoa. Tuloraja tulisi korottaa
27042: on huolehtia siitä, etteivät ainakaan raskaat ta- ainakin viisinkertaiseksi.
27043: loudelliset vaikeudet enää lisää heidän taak- Edellä mainituilla perusteilla . ehdotamme
27044: kaansa. kunnioittaen,
27045: Sotilasvammalaki on valitettavasti monin pai-
27046: koin edelleen pahasti puutteellinen, vaikka so- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27047: dan päättymisestä on jo kulunut 30 vuotta. lakiehdotuksen:
27048:
27049:
27050:
27051:
27052: Laki
27053: sotilasvammalain muuttamisesta.
27054:
27055: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotHas-
27056: vammalain (404/48) 10 §:n 1 momentin 1, 3 ja 4 kohdat, sellaisina kuin ne ovat 19 päi-
27057: vänä helmikuuta 1971 annetussa laissa ( 180/71), ja 18 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se
27058: on 19 päivänä joulukuuta 1969 annetussa laissa (809/69), näin kuuluviksi:
27059:
27060: 10 §.
27061: Päivärahan ja elinkoron lisäysosana voidaan markkaa päivältä niin kauan kuin sanotut edel-
27062: antaa: lytykset ovat olemassa;
27063: 1 ) sille, joka ruumiinvamman tai sairauden
27064: johdosta on joutunut niin avuttomaan tilaan, 3) sille, jolla on moottorikäyttöinen invalidi-
27065: ettei hän voi tulla toimeen ilman toisen apua pyörä tai sen sijasta muu moottorikäyttöinen
27066: tai jonka vaikea vamma tai sairaus muutoin ajoneuvo, käyttö- ja huoltokustannuksiin 800
27067: aiheuttaa häne1le poikkeuksellista haittaa, 25 markkaa vuodessa, kuitenkin siten, että auton
27068: Lak.al. n:o 262 569
27069:
27070: käyttö- ja huoltokustannuksiin suoritetaan tulo vuotta kohti sinä aikana, joksi täydennys-
27071: 1 600 markkaa vuodessa; korko määrätään.
27072: 4) sokealle, jolla on koulutettu opaskoira,
27073: 5 markkaa päivältä; sekä
27074: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuu-
27075: ta 1975, kuitenkin niin, että lain säännöksiä
27076: 18 §. sovelletaan jo 1 päivästä tammikuuta 1975
27077: lukien. Lakia sovelletaan myös, jos ennen lain
27078: Vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jolla ei voimaantuloa tapahtuneen vahingoittumisen tai
27079: ole pysyviä vuosituloja, suoritetaan täysi täy- sairastumisen johdosta on suoritettava sotilas-
27080: dennyskorko. Jos hänellä on pysyviä vuositu- vammalain mukaista korvausta.
27081: loja, täydennyskorosta vähennetään puolet Tarkistettaessa sotilasvammalain 10 §:n 1
27082: 6 000 markkaa ylittävältä vuositulojen osalta, momentin 1, 3 ja 4 kohdissa sekä 18 §:n 2
27083: Pysyviksi vuosituloiksi, joiksi ei lueta tämän momentissa tarkoitettuja korvauksia lain 43 a
27084: lain mukaista korvausta, kansaneläkettä, rinta- §: ssä säädetyssä järjestyksessä vastaavat .niiden
27085: masotilaseläkettä eikä muutakaan niitä vastaa- markkamäärät vuodelle 1971 vahvistettua palk-
27086: vaa eläkettä tai korvausta, katsotaan todellinen ,kaindeksilukua. ·
27087:
27088:
27089: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
27090:
27091: Pekka Vennamo. Mikko Vainio ..
27092: Veikko Vennamo. .Rainer Lemström.
27093: J. Juhani Kortesalmi.
27094:
27095:
27096:
27097:
27098: 72 173/75
27099: 570
27100:
27101: Lak.al. n:o 263.
27102:
27103:
27104:
27105:
27106: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1976 suoritettavan
27107: vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausva-
27108: kuutusmaksun määrästä.
27109:
27110:
27111: Ed u s kun n a 11 e.
27112:
27113: Hallituksen esitys eduskunnalle palkansaajien jäljelle jäävän osapuolen kannettavaksi. Näin
27114: ja työnantajien sairausvakuutusmaksun suuruu- on tapahtunut siitäkin huolimatta, että valtion
27115: deksi vuonna 1975 vaikutti työntekijöiden re- kassatilanne varsin hyvin sallisi oman osuuden
27116: aaliansioita alentavasti samoin kuin se saattoi maksamisen. Tätä virheellistä tilannetta halli-
27117: erityisesti pienet työvaltaiset yritykset entistä tus haluaisi yhä edelleen jatkaa.
27118: pahempien vaikeuksien eteen. Nykyisessä ta- SMP:n eduskuntaryhmä on sitä mieltä, että
27119: louspoliittisessa tilanteessa ei näin tulisi suin- on jo korkea aika valtion vastata omasta osuu-
27120: kaan menetellä, vaan päinvastoin tulisi kaikin destaan. Sen vuoksi tulisi työntekijöiden sai-
27121: keinoin huolehtia palkansaajien reaaliansiota- rausvakuutusmaksu alentaa puolestatoista pen-
27122: son säilymisestä ja työllisyystilanteen parane- nistä äyriltä yhteen penniin ja työnantajan
27123: misesta. maksu kahdesta prosentista koon mukaan luo-
27124: Säädettäessä sairausvakuutuslakia lähdettiin kiteltuna 1,5-1,75 prosenttiin.
27125: sen rahoituksessa siitä kolmijaon periaatteesta, Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
27126: että työntekijät, työnantajat ja valtio vastaisivat kunnioittaen,
27127: kukin yhtä suurella osuudella kustannuksista.
27128: Näin ei ole tapahtunut, vaan valtio on vuo- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27129: desta toiseen sälyttänyt oman osuutensa kahden lakiehdotuksen:
27130:
27131:
27132: Laki
27133: vuodelta 197 6 suoritettavan vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairaus-
27134: vakuutusmaksun määrästä.
27135: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27136:
27137: 1 §.
27138: Poiketen siitä, mitä vakuutetun sairausva- työnantajan sairausvakuutusmaksu 1,5 prosent-
27139: kuutusmaksusta on säädetty 4 päivänä heinä- tia työntekijälle vuonna 1975 suoritetun en-
27140: kuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain 33 §:n nakkoperinnän alaisen pal!kan määrästä. Mikäli
27141: 1 momentissa, sellaisena kuin se on 4 päivänä kuitenkin työntekijöiden lukumäärä on suurem-
27142: joulukuuta 1970 annetussa laissa (742/70), pi kuin 50, on työnantajan sairausvakuutus-
27143: ja mitä työnantajan sairausvakuutusmaksusta on maksu 1,75 prosenttia työntekijälle vuonna
27144: säädetty 4 päivänä heinäkuuta 1963 työnanta- 1975 suoritetun ennakkoperinnän alaisen pal-
27145: jan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 1 §: n kan määrästä.
27146: 1 momentissa, sellaisena kuin se on 4 päivä- Hakemuksesta voi valtioneuvosto myöntää
27147: nä joulukuuta 1970 annetussa laissa (743/70), hakijalle, jonka työntekijöiden lukumäärä on yli
27148: vakuutetun sairausvakuutusmaksu on 1,25 pen- 50, oikeuden suorittaa työnantajan sairausva-
27149: niä vakuutetulle vuodelta 1975 toimitettavassa kuutusmaksua 1,5 pros.en.ttia työntekijälle vuon-
27150: kunnallisverotuksessa määrätyltä veroäyriltä ja na 197 3 suoritetun ennakkoperinnän alaisen
27151: Lak..al. n:o 263 571
27152:
27153: palkan määrästä, mikäli investoinnit työpaikkaa eläkelaitokselle suoritettava vuodelta 1975 va-
27154: kohti yrityksessä ovat alhaiset, kuitenkin enin- kuutetun sairausvakuutusmaksuna 1,0 prosent-
27155: tään 50 000 ma:tkkaa. tia merimiestulosta. Jos merimiesvero on pie-
27156: nempi kuin 11,6 prosenttia merimiestulos ta,
27157: 2 §. jaetaan vero edellä mainitulta ajalta kunnan,
27158: Poiketen siitä, mitä 16 päivänä toukokuuta kansaneläkelaitoksen ja seurakunnan kesken si-
27159: 1958 annetun merimiesverolain 6 §:n 3 mo- ten, että siitä suoritetaan kunnalle 20 osaa,
27160: mentissa ja 13 § :n 1 momentissa, sellaisina kansaneläkelaitokselle 7 osaa ja seurakunnalle
27161: kuin ne ovat 30 päivänä marraskuuta 197 3 2 osaa. Mikäli merimiesvetoon ei sisälly kir-
27162: annetussa laissa ( 866/73), on säädetty vakuu- kollisvero ja merimiesvero tällöin on pienempi
27163: tetun sairausvakuutusmaksusta, on tämä maksu kuin 10,8 prosenttia medmiestulosta, jaetaan
27164: otettava huomioon vuonna 1975 sovellettavissa vero kunnan ja kansaneläkelaitoksen kesken si-
27165: merimiesverotaulukoissa laskettuna 1,25 pen- ten, että siitä suoritetaan kunnalle 20 osaa ja
27166: nin mukaan veroäyriltä. Vastaavasti on kansan- kansaneläkelaitokselle 7 osaa.
27167:
27168:
27169: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
27170:
27171: Pekka Vennamo. J. Juhani Kortesalmi.
27172: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
27173: 572
27174:
27175: Lak.al. n:o 264.
27176:
27177: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 §:n muuttami-
27178: sesta.
27179:
27180: E d u s k u n n a 11 e.
27181:
27182: Perhe on yhteiskunnan pienimpana osana lehtia jäsentensä mahdollisimman tasaisista elin-
27183: sen tärkein yksikkö. Ilman tasapainoisia ja ke- olosuhteista. Tämä merkitsee perhepolitiikan
27184: hityskelpoisia perheitä ei yhteiskunta voi toi- yhteydessä sitä, että yhteiskunnan velvolli-
27185: mia, · puhumattakaan siitä, että se olisi kehi- suus on tukea niitä perheitä, jotka lapsia kas-
27186: tyskelpoinen. Perhe, johon kuuluu lapsia, on vattama:lla osallistuvat yhteisiin tehtäviimme.
27187: yhteiskuntamme elinehto. Tämän vuoksi lapsiperheiden on yleisesti ym-
27188: Edellä mainittu periaate ja sen hyväksymi- mätretty tarvitsevan myös taloudellista tukea.
27189: nen merkitsee sitä, että eräs yhteiskunnan ja Lapsilisien suuruus on pysynyt vähäisenä yli
27190: siis valtion tärkeimpiä, ellei tärkein tehtävä on kymmenen vuoden ajan. Tämä valitettava tosi-
27191: perheiden olemassaolon ja kehityksen mahdol- asia, joka on johtunut erityisesti kansanrinta-
27192: listaminen. Tämän on tapahd1,1ttava sekä siten, mahallitusten piittaamattomuudesta, on johta-
27193: että perheiden syntvmistä ja olemassaoloa ei nut siihen, että lapsilisien ostoarvo on enää
27194: vaikeuteta, että myös siten, että perheiden syn- murto-osa siitä mitä se oli vuonna 1962. Ot-
27195: tymistä ja kasvamista yhteiskunnan toimesta taen huomioon epäonnistuneen talouspolitiikan
27196: edesautetaan. Vain tämän periaatteen hyväksy- aiheuttaman rahan arvon alenemisen ja valtavan
27197: minen mahdollistaa edistyksellisen ja tasapai- hintavyöryn, tulisi lapsilisiä korottaa huomat-
27198: noisen perhepolitiikan hoitamisen. tavasti. Tämä merkitsee sitä, että lapsilisä, ot-
27199: Perheiden pääasiallisen ongelmakentän muo- taen huomioon verotuksessa tehtävän laps,ivä-
27200: dostaa taloudenhoito. Erityisesti silloin, kun hennyksen siirron lapsilisän yhteyteen, tulisi
27201: on kysymyksessä sellainen perhe, 1oka joutuu korottaa ainakin 100 mk:aan/kk:ssa eli 1 200
27202: tulemaan toimeen yhden vanhemman tuloilla mk:aan vuodessa.
27203: toisen pitäytyessä Jasten hoitoon ja kasvatta- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
27204: miseen, on edessä usein ylitsepääsemättömältä kunnioittaen,
27205: vaikuttava ongelmakimppu. Työstä saatu ansio
27206: ei riitä, eikä yhteiskunta riittävästi tue lasten että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27207: kasvatukseen käytettyä energiaa ja ponnisteluja. lakiehdotuksen:
27208: Yhteiskunnan yleinen velvollisuus on huo-
27209:
27210: Laki
27211: lapsilisälain 1 §:n muuttamisesta.
27212: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsi-
27213: lisälain 1 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 6 päivänä kesäkuuta 1974 annetussa laissa
27214: ( 447/74), näin kuuluvaksi:
27215:
27216: 1 §.
27217: Tämä laki tulee voimaan päivänä
27218: Lapsilisän määrä on 1 200 markkaa vuodessa. kuuta 19
27219:
27220:
27221:
27222: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
27223:
27224: Pekka Vennamo. Rainer Lemström.
27225: J. Juhani Kortesalmi. Veikko Vennamo.
27226: Mikko Vainio.
27227: 573
27228:
27229: Lak.al. n:o 265.
27230:
27231:
27232:
27233:
27234: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 a §:n muutta-
27235: misesta.
27236:
27237:
27238: Ed u s kun n a 11 e.
27239:
27240: Lasten hoitaminen ja kasvattaminen on hin- nuksia alle kouluikäisten lasten osalta. Lakia
27241: tojen ja maksujen jatkuvasti ja hillittömästi tulisikin muuttaa siten, että alle kouluikäisille
27242: vuosi vuodelta noustessa tullut varsin suureksi lapsille maksettaisiin lapsilisä korotettuna 1 200
27243: taloudelliseksi rasitukseksi erityisesti pienitu- markalla.
27244: loisille perheille. Tämän vuoksi olisi lapsilisiä Samoin olisi lain käsittelyn yhteydessä lau-
27245: korjattava, jotta ne saataisiin oikeudenmukai- suttava hallitukselle toivomus siitä, että se ryh-
27246: selle tasolle. Tällä voitaisiin samalla myös estää tyisi toimenpiteisiin lapsilisien poistamiseksi
27247: viime vuosien vahingollinen kehitys ja sen jat- rikkailta ja suurituloisilta.
27248: kuminen, joka on näkynyt erityisesti koko Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
27249: maamme väkiluvun vähentymisenä. kunnioittaen,
27250: Ei voine kukaan olla eri mieltä siitä, että
27251: lapsilisä ei ole riittävä lapsen hoitoon eikä sil- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
27252: lä saada myöskään peitettyä päivähoitokustan- van lakiehdotuksen:
27253:
27254:
27255:
27256: Laki
27257: lapsilisälain 1 a § :n muuttamisesta.
27258: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsi-
27259: lisälain 1 a §, sellaisena kuin se on 11 päivänä lokakuuta 1974 annetussa laissa (782/74),
27260: näin kuuluvaksi:
27261:
27262: 1 a §.
27263: Lapsilisä suoritetaan 1 § :n mukaan lapsi- Tämä laki tulee voimaan päivänä
27264: lisään oikeutetulle, alle kouluikäiselle lapselle kuuta 19
27265: korotettuna 1 200 markalla vuodessa.
27266:
27267:
27268:
27269: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
27270:
27271: Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
27272: Rainer Lemström. Veikko Vennamo.
27273: J. Juhani Kortesalmi.
27274: 574
27275:
27276: Lak.al. n:o 266.
27277:
27278:
27279:
27280:
27281: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työntekijän erorahasta anne-
27282: tun lain 5 §:n muuttamisesta.
27283:
27284:
27285: E d u s k u n n a 11 e.
27286:
27287: Valtiovallan tulee toimenpiteillään edesaut- voida pitää kohtuullisena sitä, että työnantaja
27288: taa yritteliäisyyden toimintaa. Tällöin tulee joutuisi kaikissa tapauksissa hankkimaan ja
27289: huolehtia mm. siitä, ettei erityisesti pienyrit- välittämään tiedot omalla kustannuksellaan.
27290: täjälle aiheuteta kohtuutonta haittaa erilaisia Tämän vuoksi tulisi lain 5 §:n 1 momenttia
27291: tilasto- ym. tietoja pyytämällä ja edellyttämällä muuttaa siten, että mikäli tietojen hankkimi-
27292: monimutkaisia kaavakkeita täytettäväksi. Sil- sesta ja antamisesta aiheutuu taloudellista tai
27293: loinkin, kun näin joudutaan tekemään, tulee muuta haittaa, työnantaja olisi oikeutettu koh-
27294: huolehtia, ettei yrittäjälle koidu tietojen an- tuulliseen korvaukseen. Korvaus tulisi suorit-
27295: tamisesta taloudellista tai muuta haittaa. taa valtion varoista.
27296: Työntekijän erorahasta annetussa laissa edel- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
27297: lytetään, että työnantaja on velvollinen mak- kunnioittaen,
27298: sutta antamaan erorahastolle sen tarvitsemat
27299: tiedot. Vaikka onkin luonnollista, että erora- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27300: haston tulee tarvitsemansa tiedot saada, ei lakiehdotuksen:
27301:
27302:
27303:
27304: Laki
27305: työntekijän erorahasta annetun lain 5 §:n muuttamisesta.
27306:
27307: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työntekijän erorahasta 6 päivänä maaliskuuta
27308: 1970 annetun lain (169/70) 5 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 24 päivänä tammi-
27309: kuuta 1975 annetussa laissa (51/75) näin kuuluvaksi:
27310:
27311: 5 §.
27312: Tämän lain 4 §: ssä tarkoitettu työnantaja, tuu tietojen antajalle taloudellista tai muuta
27313: valtion, kunnan ja muun julkisoikeudellisen haittaa, on hänellä oikeus kohtuulliseen kor-
27314: yhteisön viranomainen, vakuutus- ja eläkelai- vaukseen.
27315: tos sekä työttömyyskassa ovat velvolliset pyyn-
27316: nöstä antamaan erorahastolle erorahahakemuk-
27317: sen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Mikäli Tämä laki tulee voimaan päivänä
27318: tietojen antamisesta tai hankkimisesta aiheu- kuuta 19
27319:
27320:
27321: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
27322:
27323: Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
27324: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
27325: J. Juhani Kortesalmi.
27326: 575
27327:
27328: Lak.al. n:o 267.
27329:
27330:
27331:
27332:
27333: P. Vennamo ym.: Ehdotukset laeiksi työntekijäin eläkelain ja
27334: lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain
27335: muuttamisesta.
27336:
27337:
27338: E d u s k u n n a 11 e.
27339:
27340: Siitä johtuen, että maamme eläkelainsäädäntö vuoksi tulee kaikki tämänkaltaiset rajoittavat
27341: on pahasti rikkanainen ja hajanainen monine säännökset poistaa työeläkelaeista.
27342: lakeineen, joista kunkin pitäisi turvata oman Työeläkkeen miniminä voitaneen pitää mim-
27343: erityisryhmänsä eläketurva, tuskin kukaan saa mipalkan tasoa, jonka pitäisi nykyisenä hinta-
27344: korkeita virkamiehiä ja poliittisia johtajia lu- kierteen aikana olla ainakin 1 000 markkaa
27345: kuunottamatta itselleen kunnollista eläkettä. kuukaudessa. Tämän vuoksi tulee lakeihin liit-
27346: Kansaneläkkeet ovat häpeällisen pieniä ja pitä- tää säännös, että pienin työ. tai yrittäjäeläke
27347: vät eläkeläiset jatkuvasti toimeentulon minimi- on 1 000 markkaa kuussa vuoden 1975 alun
27348: rajalla. Niiden täydennykseksi maksettavat työ-, palkkatasossa laskettuna. Lisäksi samalla tulee
27349: maatalousyrittäjä- ja yrittäjäeläkkeet ovat myös estää ylisuuret työeläkkeet säätämällä katto
27350: jääneet mitättömiksi ]opa vain muutamien 2 750 markkaan kuukaudessa.
27351: markkojen tai kymppien kuukausieläkkeineen. Eläkkeen suuruuden määrääväksi palkaksi tu-
27352: Kuitenkin rahaa kerätään jatkuvasti valtavia lee ottaa työntekijän kaksi parasta vuotta. Näi-
27353: summia niin, että esimerkiksi työeläkerahastois- nä vuosinahan hän on todennäköisesti myös
27354: ta jaetaan tuskin muuta kuin rahastojen korko- enimmin kuluttanut itseään. Tämän vuoksi täy-
27355: tuotto eläkkeinä tarvitseville. tyy lakia muuttaa niin, että viimeisten vuosien
27356: SMP on sitä mieltä, että kunkin sukupolven sijasta otetaan em. tavalla selostetut kaksi pa-
27357: velvollisuus on huolehtia oman aikansa eläke- rasta vuotta. Eläkkeeseen o1keuttaviksi työ-
27358: läisten toimeentulosta. Tällöin taakka palkan- vuosiksi tulee myös laskea kaikki tehdyt vuo-
27359: saajien ja yrittäjien osalta muodostuisi huomat- det. Epäoikeudenmukaiset rajoitukset niin van-
27360: tavasti pienemmäksi ja kaiken kukkuraksi kun- hojen kuin nuortenkin työntekijöiden kohdalta
27361: nollisia eläkkeitä voitaisiin maksaa heti. Rahas- tulee poistaa.
27362: toinnista olisi siis pikaisesti luovuttava.
27363: Työ- ja yrittäjäeläkelait ovat pahasti puut- Lisäksi tulee työeläkkeiden lapsikorotusta
27364: teellisia ja ajastaan jäljessä. Eläkeikärajat ovat nostaa ja muuttaa se prosentin sijasta markka-
27365: aivan liian korkeita ja eläkkeet liian pieniä. määräiseksi, 120 markaksi kuukaudessa lasta
27366: Samoin joutuvat ruumiillisen työn tekijät kär- kohti.
27367: simään siksi, että heidän eläkkeensä määräyty- Työntelcijöiden eläkelakia ja lyhytaikaisissa
27368: vät viimeisten vuosien usein keskimääräistä työsuhteissa olevien työntekijöiden eläkelakia
27369: huomattavasti heikompien ansioiden pohjalta. (TEL ja LEL) tulisi muuttaa edellä selosta-
27370: Eläkeikärajoja tulisi alentaa siten, että mie- ma1lamme tavoin. Muutokset merkitsevät auto-
27371: hillä se olisi 60 vuotta ja naisilla sekä riittä- maattisesti samoja parannuksia myös yrittäjien
27372: västi jo terveyttään uhranneilla rintamavete- ja maatalousyrittäjien eläkelakeihin (YEL ja
27373: raaneilla 55 vuotta. Lisäksi tulisi voida eläke- MYEL).
27374: ikärajaa alentaa tästäkin aina 50 vuoteen ras- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
27375: kaissa ja kuluttavissa ammateissa. kunnioittaen,
27376: Työeläkkeitä määrättäessä ei saa vanhempia,
27377: ennen vuotta 1919 syntyneitä työntekijöitä että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
27378: asettaa muita huonompaan asemaan. Tämän lakiehdotukset:
27379: 576 Lak.al. n:o 267
27380:
27381:
27382:
27383: Laki
27384: työntekijäin eläkelain muuttamisesta.
27385: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työnteki-
27386: jäin eläkelain (395/61) 4 §:n 2 momentti, 5 §:n 1 momentti, 6 §:n 1 momentti, 7 §:n
27387: 1 momentti ja 7 c §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat pa1vana kuuta 19
27388: annetussa laissa ( / ), sekä lisätään 5 §:ään uudet 2 ja 3 momentit, jolloin entinen
27389: 2 · ni.oinentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti:
27390:
27391: 4 §. ruutta määrättäessä on otettu huomioon eläke-
27392: iän saavuttamiseen jäljellä oleva aika tai sitä
27393: Oikeus saada vanhuuseläkettä on miespuoli- vastaava ansio.
27394: sella työntekijällä hänen täytettyään 60 vuotta
27395: sekä naispuolisella työntekijällä ja rintamavete-
27396: raanilla hänen täytettyään 55 vuotta edellyt- 7 §.
27397: täen ettei hän enää ole tämän lain alaisessa Eläkkeen perusteena oleva palkka määrätään
27398: työsuhteessa. Raskaassa tai terveydellisesti vaa- kunkin työsuhteen osalta erikseen valitsemalla
27399: rallisessa tai kuluttavassa ammatissa on van- ne kaksi vuotta, joiden 9 §:n mukaisesti tas-
27400: huuseläkkeeseen oikeuttava ikäraja kuitenkin kistettujen työansioiden keskimäärä kuukautta
27401: alhaisempi sen mukaan kuin asetuksella tar- kohden on suurin, ja laskemalla tämän jälkeen
27402: kemmin määrätään, ei kuitenkaan alle 50 vuot- näiden vuosien edellä sanotulla tavalla tarkis-
27403: ta. tettujen yhteenlaskettujen ansioiden keskimäärä
27404: kuukautta kohden. Jos työsuhde on jatkunut
27405: useamman kuin kahden kalenterivuoden aikana,
27406: 5 §. sitä kalenterivuotta, jona työsuhde alkoi, ei
27407: Vranhuuseläkkeen maara on jokaiselta täy- kuitenkaan oteta huomioon eläkkeen perustee-
27408: deltä eläkkeeseen oikeuttavalta palvelusajan na olevaa palkkaa määrättäessä, ellei työsuhde
27409: kuukaudelta 1/8% eläkkeen perusteena ole- sinä vuotena ole jatkunut vähintään kuutta
27410: vasta palkasta. kuu~autta. Milloin työsuhde on jatkunut vain
27411: Mikäli eläkkeen määrää 1 momentin mu- yhden vuoden aikana, eläkkeen perusteena ole-
27412: kaisesti laskettaessa se jää alle 1 000 markan vana palkkana käytetään saatujen työansioiden
27413: kuukaudessa vuoden 1975 alun indeksitasossa, keskimäärää kuukautta kohden. Eläkkeen pe-
27414: korotetaan eläkettä niin, että se saavuttaa mai- rusteena olevaa paLkkaa määrättäessä ei kuiten-
27415: nitun vähimmäismäärän. .k:aan oteta huomioon aikaa, jolta työntekijä on
27416: Eläkettä älköön maksettako siltä osin kuin saanut 6 § :n 1 momentissa tarkoitettua työ-
27417: se ylittää 2 750 markkaa kuukaudessa. kyvyttömyyseläkettä.
27418:
27419:
27420: 6 §. 7 c §.
27421: Eläkkeeseen oikeuttavaksi palvelusajaksi lue-
27422: taan kunkin työsuhteen osalta koko se aika, Lapsikorotuksen määrä on 120 markkaa kuu-
27423: jonka työsuhde 1 § :n 1 momentissa tarkoitettu kaudessa kutakin 1 momentissa tarkoitettua
27424: aika mukaanluettuna on jatkunut. Tällöin ei lasta kohti.
27425: kuitenkaan oteta huomioon aikaa, jolta työn-
27426: tekijä työsuhteessa oltuaan on saanut laissa
27427: säädettyä tai julkisen eläkesäännön mukaista
27428: työ- tai virkasuhteeseen tai yrittäjätoimintaan Tämä laki tulee voimaan päivänä
27429: perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä, jonka suu- kuuta 19
27430: Lak.al. n:o 267 577
27431:
27432:
27433: Laki
27434: lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain muuttamisesta.
27435: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhytai-
27436: kaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain ( 1.34/62) 4 § :n 1 momentti, ja lisätään
27437: 5 §:ään uudet 2 ja .3 momentit, jolloin entinen 2 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti:
27438:
27439: 4 §. 5 §.
27440: Oikeus saada vanhuuseläkettä on miespuoli-
27441: sella työntekijällä hänen täytettyään 60 vuot- Mikäli eläkkeen määrää 1 momentin mukai-
27442: ta sekä naispuolisella työntekijällä ja rintama- sesti laskettaessa se jää alle 1 000 markan kuu-
27443: veteraanilla hänen täytettyään 55 vuotta, kai- kaudessa vuoden 1975 alun indeksitasossa, ko-
27444: killa siitä riippumatta, jatkuuko työsuhde enää. rotetaan eläkettä niin, että se saavuttaa maini-
27445: Raskaassa tai terveydellisesti vaarallisessa tai tun vähimmäismäärän.
27446: kuluttavassa ammatissa on vanhuuseläkkeeseen Eläkettä älköön maksettako siltä osin kuin
27447: oikeuttava ikäraja kuitenkin alhaisempi sen se ylittää 2 750 markkaa kuukaudessa.
27448: mukaan kuin asetuksella tarkemmin määrätään,
27449: ei kuitenkaan alle 50 vuotta.
27450: Tämä laki tulee voimaan päivänä
27451: kuuta 19
27452:
27453:
27454: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
27455:
27456: Pekka Vennamo. J. Juhani Kortesalmi.
27457: Mikko Vainio. Rainer Lemström.
27458:
27459:
27460:
27461:
27462: 73 173/75
27463: 578
27464:
27465: Lak.al. n:o 268.
27466:
27467:
27468:
27469:
27470: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta.
27471:
27472:
27473: E d u s k u n n a 11 e.
27474: Kansaneläkelain ehkäpä suurin epäkohta eläk- saneläkelain työtulorajoitukset hipovat jopa pe-
27475: keiden pienuuden lisäksi on, että eläkkeensaa- rustuslain vastaisuutta. Työtulo samoin kuin
27476: jaa välittömästi rangaistaan, mikäli hän yrittää syytinki tulisi saattaa kokonaisuudessaan etu-
27477: vähäiselläkin työllä tai askartelulla hankkia it- oikeutetuksi tuloksi. Lisäksi tulisi etuoikeutet-
27478: selleen lisätuloa. Tämä on johtanut siihen, että tuna tulona pitää sitä osaa muista eläkkeistä,
27479: eläkkeensaajat tuntevat itsensä toisen luokan joka ei ylitä 700 markkaa kuukaudessa. Tällöin
27480: kansalaisiksi, kulkeehan heidän kintereillään kokonaiseläketurva vastaisi minimipalkan tasoa,
27481: jatkuvasti kansaneläkelaitoksen tarkastaja vaani- joka on SMP:n tinkimätön tavoite.
27482: massa mahdollisia lisätuloja, jotta eläkettä voi- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
27483: taisiin alentaa. kunnioittaen,
27484: Suomen perustuslaitkin asettavat kaikki kan-
27485: salaiset samaan asemaan. Lisäksi on kansalais- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27486: ten työvoima valtakunnan erityisessä suojelus- lakiehdotuksen:
27487: sa. Jo tältä perusteelta tulisi havaita, että kan-
27488:
27489:
27490: Laki
27491: kansaneläkelain muuttamisesta.
27492:
27493: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläke-
27494: lain (347 /56) 30 §:n 3 ja 4 momentti sekä 30 a §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat
27495: päivänä kuuta 197 annetussa laissa ( / ) sekä muutetaan 30 §:n 2 momentin
27496: 3, 4, 10 ja 11 kohdat, 3 ja 4 kohdat sellaisina kuin ne ovat 20 päivänä syyskuuta 1974 an-
27497: netussa laissa (753/74) ja 10 sekä 11 kohdat sellaisina kuin ne ovat päivänä kuuta
27498: 197 annetussa laissa ( / ) seuraavasti:
27499:
27500: 30 §. 4) merimieseläkelain mukaan maksettavaa
27501: vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkettä,
27502: Vuosituloksi ei lueta:
27503: 10) kiinteistön luovutuksen yhteydessä so-
27504: 3) työntekijäin eläkelain, maatalousyrittäjäin vittua eläkettä ( syytinkiä) tai kiinteistön saa-
27505: eläkelain ja yrittäjien eläkelain vähimmäisehto- jan luovuttajalle tai hänen puolisolleen anta-
27506: jen mukaista vanhuus- ja työkyvyttömyyselä- maa elatusta,
27507: kettä, lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn- 11) eläkkeensaajan tai hänen puolisonsa työ-
27508: tekijäin eläkelain mukaista vanhuus- ja työky- tuloa,
27509: vyttömyyseläkettä sekä työntekijäin eläkelain
27510: 8 § :n 4 momentin 3-9 kohdissa tarkoitettu-
27511: ja vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeitä siltä
27512: osin kuin niiden yhteismäärä ei ylitä 700 mark- Tämä laki tulee voimaan päivänä
27513: kaa kuukaudessa, kuuta 197
27514:
27515: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
27516:
27517: Pekka Vennamo. Rainer Lemström.
27518: 579
27519:
27520: Lak.al. n:o 269.
27521:
27522:
27523:
27524:
27525: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkkeeseen suoritetta-
27526: vasta tukilisästä ja asumistuesta annetun lain muuttt~misesta.
27527:
27528:
27529: E d u s k u n n a 11 e.
27530: Kansaneläkeläisten asumistukijärjestelmä on Asumistukeen vaikuttaviksi kustannuksiksi
27531: pahasti puutteellinen ja vajavainen. Koska se tulisi laskea kaikki todelliset asumisesta ai-
27532: lähtee siitä periaatteesta, että eläkeläisen täy- heutuneet kustannukset, jolloin vasta asumis-
27533: tyy itse vastata määrätystä omavastuuosuudes- tuki vastaisi todellista tarvetta. Tällaisia ovat
27534: ta ennenkuin oikeus asumistukeen syntyy, jou- lämmityksestä, valaistuksesta ja veden käytös-
27535: tuvat eläkeläiset heti alkuun luopumaan huo- tä aiheutuneet kustannukset, jotka ovat aivan
27536: mattavasta osasta vähäistä eläkettään. Lisäksi samalla tavalla pois eläkeläisen pussista kuin
27537: asumistukijärjestelmään liittyvä kalleusluokitus vuokra- tai korkokustannuksetkin.
27538: asettelee eläkeläiset eri asemaan, mitä ei myös- Kun lakia muutetaan edellä selostamallam-
27539: kään voi hyväksyä. me tavalla, päästään lopulta siihen, että elä-
27540: Asumistuki ei käytännössä ulotu läheskään keläinen maksaa vain 20 prosenttia asumis-
27541: kaikkiin a~umiskustannuksiin. Omistusasunnot kustannuksistaan kansaneläkkeestään, mitä on
27542: ovat jääneet käytännössä kokonaan ulkopuo- pidettävä ehdottomana ylärajana.
27543: lelle, sillä tukea maksetaan vain lainojen kor- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
27544: koihin, joita ei kansaneläkkeen varassa elävä kunnioittaen,
27545: yksinkertaisesti edes kykene hoitamaan ja joi-
27546: ta ei sen vuoksi kenelläkään ole. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27547: lakiehdotuksen:
27548:
27549:
27550:
27551: Laki
27552: kansaneläkkeeseen suoritettavasta tukilisästä ja asumistuesta annetun lain muuttamisesta.
27553:
27554: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansaneläkkeeseen suoritettavasta tukilisästä
27555: ja asumistuesta 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetun lain (446/69) 3 §:n 5 momentti, sel-
27556: laisena kuin se on päivänä kuuta 197 annetussa laissa ( 1 ), ja muutetaan
27557: 3 §:n 1 momentti sekä 4 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat päivänä kuu-
27558: ta 197 annetussa laissa ( 1 ), seuraavasti:
27559: 3 §. millä veden ja sähkön hankkimisesta aiheutu-
27560: Asumistuki on 80 prosenttia 1 § :n mukaan neilla kustannuksilla. Mikäli asunnon omistaa
27561: asumistukeen oikeutetun eläkeläisen asumis- eläkkeen saaja tai hänen puolisonsa, asumis-
27562: kustannusten koko määrästä. kustannuksilla tarkoitetaan kaikkia asumisesta
27563: suoranaisesti aiheutuneita rahallisia kustannuk-
27564: sia, kuten lämmityskustannuksia, veden ja säh-
27565: 4 §. kön hankkimisesta aiheutuneita välttämättömiä
27566: Asumiskustannuksilla tarkoitetaan asunnos- kustannuksia sekä asunnon hankkimisesta tai
27567: ta suoritettavaa vuokraa tai muuta vastiketta kunnostamisesta aiheutuneiden lainojen korko-
27568: lisättynä lämmityksestä mahdollisesti erikseen kustannuksia. Jos vuokra ylittää huomattavasti
27569: aiheutuneilla kustannuksilla sekä välttämättö- paikkakunnalla vastaavanlaisesta asunnosta
27570: 580 Lak.al. n:o 269
27571:
27572: yleensä maksettavan vuok:an tai omasta tai ra tai huomioon otettavat ·asumiskustannukset
27573: puolison asunnosta aiheutuneet asumiskustan- paikkakunnalla vallitsevan tason mukaisina.
27574: nukset huomattavasti ylittävät vastaavanlaisesta
27575: asunnosta paikkakunnalla keskimääräisesti ai-
27576: heutuneet kustannukset, on kansaneläkelaitok- Tämä laki tulee voimaan päivänä
27577: sella oikeus vahvistaa huowioon otettava vuok- kuuta 19
27578:
27579:
27580: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
27581:
27582: Pekka Vennamo. Rainer Lemström.
27583: 581
27584:
27585: Lak.al. n:o 270.
27586:
27587:
27588:
27589:
27590: P. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muuttami-
27591: sesta.
27592:
27593:
27594: E d u s k u n n a 11 e.
27595:
27596: Lapsen !kehityksen kannalta tärkein asia on ma tulisi siis pidentää sellaiseksi, että em. ta-
27597: se, että lapselle annetaan mahdolllisuus elämän- voite saavutetaan.
27598: sä ensi kuukausina viettää mahdollisimman pal- Äitiyslomaa on äskettäin pidennetty kuudek-
27599: jon ajastaan äidin kanssa. Tällöin luonnonkin si kuukaudeksi synnytyksen jälkeen. Tämä aika-
27600: tal'koittama tasapaino äidin ja lapsen välillä to- määrä ei kuitenkaan ole riittävä, äidin tulisi
27601: teutuu. Lapsi tarvitsee elämänsä alussa turvaa voida olla lapsensa kanssa vähintään yhden vuo-
27602: ja läheisyyttä, jota parhaiten voi äiti antaa. den ajan synnytyksen jälkeen. Samoin tulisi
27603: Suurin syy siihen, että äiti joutuu jättämään synnytystä edeltävä äitiysloma pidentää kahdek-
27604: lapsensa laitoshoitoon ja siis vieraiden hoidet- si kuukaudeksi. Lakia tulisi täten korjata.
27605: tavaksi on siinä, että perheen talous ei kestä Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
27606: äidin kotona oloa lastaan hoitamassa. Tämän kunnioittaen,
27607: vuoksi yhteiskunnan tulisi huolehtia siitä, ettei
27608: äidin tarvitsisi taloudellisten vaikeuksien vuok- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27609: si lähteä kotoa työhön liian aikaisin. Äitiyslo- lakiehdotuksen:
27610:
27611:
27612:
27613: Laki
27614: sairausvakuutuslain muuttamisesta.
27615:
27616: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
27617: vakuutuslain (364/63) 21 §, 23 §:n 1 momentti sekä 30 §:n 5 momentti, sellaisina kuin
27618: ne ovat päivänä kuuta 1974 annetussa laissa ( /7 4), näin kuuluviksi:
27619:
27620: 21 §. distuvan raskauden keskeytymispäivää välittö-
27621: Jokaisella naispuolisella vakuutetulla, jonka mästi seuraavaan 250 arkipäivään.
27622: raskaus on kestänyt vähintään 120 päivää ja
27623: joka on asunut Suomessa vähintään mainitun
27624: ajan välittömästi ennen laskettua synnytysaikaa, 30 §.
27625: on oikeus saada äitiysrahaa.
27626: Jollei myönnettyä päivä- tai äitiysrahaa ole
27627: nostettu yhden vuoden kuluessa siitä, kun se
27628: 23 §. on ollut vakuutetun nostettavissa, taikka mak-
27629: Äitiysra:haa suoritetaan yhteensä 300 arki- settavaksi myönnettyä korvausta sairauden tai
27630: päivältä siten, että 50 arkipäivää siitä kohdis- raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustan-
27631: tuu laskettua synnytysaikaa välittömästi edel- nuksista yhden vuoden kuluessa sen myöntämi-
27632: täneeseen ja 250 arkipäivää sitä välittömästi sestä, on oikeus etuuteen menetetty, mikäli
27633: seuraavaan aikaan. Jos raskaus on keskeytynyt ei erityisestä syystä katsota kohtuulliseksi toi-
27634: aikaisemmin kuin 50 arkipäivää ennen lasket- sin päättää.
27635: tua synnytysaikaa, äitiysrahan katsotaan koh-
27636: 582 Lak.al. n:o 270
27637:
27638: Tämä laki tulee voimaan 1 pruvana heinä- laskettu synnytysaika on tai joka on synnyt-
27639: kuuta 1975. Lain 21 §:n ja 23 §:n 1 momen- tänyt 1 päivän tammikuuta 1975 jäLkeen.
27640: tin säännöksiä sovelletaan vakuutettuun, jonka
27641:
27642:
27643: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
27644:
27645: Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
27646: Veikko Vennamo. J. Juhani Kortesalmi.
27647: Rainer Lemström.
27648: 583
27649:
27650: Lak.al. n:o 271.
27651:
27652:
27653:
27654:
27655: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi ylimääräisistä eläkkeistä.
27656:
27657:
27658: E d u s k u n n a 11 e.
27659:
27660: Jatkuva kova inflaatio ja hintojen nousu on jen kerrosten ostokykyä. Tämä tapahtuu oikeu-
27661: saattanut pienituloiset eläkeläiset ja korvauk- denmukaisimmin maksamalla eläkeläisille ja
27662: sen saajat vaikeaan asemaan. He ovat kuitenkin korvauksen saajille ylimäätäistä vaikean ajan
27663: syyttömiä nykyiseen tilanteeseen. eläkettä ja korvausta.
27664: Ilman kansan riittävää ostokykyä ajaudu- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27665: taan kuitenkin aina vain pahenevaan pulaan. taen,
27666: Näin vaikea aika vain ruokkii itse itseänsä. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27667: On siis välttämätöntä parantaa kansan laaja- lakiehdotuksen:
27668:
27669:
27670: Laki
27671: ylimääräisistä eläkkeistä.
27672:
27673: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27674:
27675: 1 §. 3 §.
27676: Jokaiselle eläkkeen saajalle maksetaan yli- Jos eläke tai korvaus tämän lain ylimääräisen
27677: määräistä eläkettä sataviisikymmentä markkaa maksun kanssa nousee yli tuhat markkaa ei
27678: kuukaudessa tämän lain mukaan. ylittävää osaa suoriteta.
27679: Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös
27680: valtion maksamia korvauksia. 4 §.
27681: Tarkempia määräyksiä tämän lain sovellu-
27682: 2 §. tuksesta annetaan asetuksella.
27683: Edellä 1 §:ssä tarkoitetun ylimääräisen mak-
27684: sun suorittaa eläkkeen tai korvauksen maksava 5 §.
27685: viranomainen. Tämä laki on voimassa vuoden 1977 lop-
27686: puun.
27687:
27688:
27689: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1975.
27690:
27691: Veikko Vennamo. Rainer Lemström.
27692: J. Juhani Kortesalmi. Mikko Vainio.
27693: Pekka Vennamo.
27694: 584
27695:
27696: Lak.al. n:o 272.
27697:
27698:
27699:
27700:
27701: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi metsätyöntekijöiden ansioiden
27702: turvaamisesta.
27703:
27704:
27705: E d u s k u n n a 11 e.
27706:
27707: Metsässä työskenteleville on vuosittain vah- laista asiantilaa ei voida pitää hyväksyttävä-
27708: vistettu sopimuksilla ansion suuruus. Kuitenkin nä.
27709: metsätyöntekijät käyttävät työssään omista- Kaiken kukkuraksi Sorsa-Virolaisen hallitus
27710: maansa moottorisahaa, joka kuluttaa poltto- ja ajoi eduskunnassa joulun alla myös SKDL:n
27711: voiteluaineita. tuella läpi lain, jonka mukaan metsässä työs-
27712: Vaitio perii moottorisahasta liikevaihtoveron kenteleviltä suoritetaan liian pieni vähennys
27713: sekä sen tarvitsemien pohto- ja voiteluaineiden ennakkopidätyksissä. Valtio siis perii metsä-
27714: kuluttajahintoja on nostettu kohtuuttomasti. työmiehiltä olemattomista tuloista korotonta
27715: Samoin valtio vain lisää kulkuvälineiden veroja rahaa itselleen. Tämä on täysin väärin.
27716: sekä nostaa bensiinin ja dieselöljyn kuluttaja- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27717: hintoja. taen,
27718: Tämä kaikki merkitsee sitä, että Sorsa-Viro-
27719: laisen hallitus alentaa raskaasti metsissä työs- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27720: kentelevien ansioita. Heitä köyhdytetään, joi- lakiehdotuksen:
27721:
27722:
27723: Laki
27724: metsätyöntekijöiden ansioiden turvaamisesta.
27725:
27726: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27727:
27728: 1 §. 3 §.
27729: Metsässä työskenteleville on maksettava työn Jos metsässä työskentelevä haJuaa, niin en-
27730: raskaus ja vaikeus huomioonottava kunnolli- nakon pidätyksessä korotetaan vähennys enin-
27731: nen korvaus. Tämän korvauksen tulee olla vä- tään 60 prosenttiin, jolloin tätä yli 30 prosen-
27732: hintään puunjalostusteollisuudessa tehtaassa tin menevää vähennystä ei saa lukea metsässä
27733: maksettavan yleisen korvauksen suuruinen. työskentelevän eläke-etuoksien ja muiden sosi-
27734: aaliturvan etuoksien vähennykseksi.
27735: 2 §.
27736: Jos moottorisahan hinnat nousevat tal JOS 4 §.
27737: moottorisahan pohto- ja voiteluaineiden hinnat Tarkempia määräyksiä tämän lain toimeen-
27738: kohoavat tahi jos kuljetuskustannukset nouse- panosta annetaan asetuksella.
27739: vat, on metsässä työskentelevälle maksettua
27740: korvausta korotettava vastaavasti seuraavan 5 §.
27741: kuukauden alusta. Valtiovallan on vahvistet- Tämä laki on voimassa vuoden 1977 lop-
27742: tava näiden korotusten määrät. puun.
27743:
27744: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1975.
27745:
27746: Veikko Vennamo. Pekka Vennamo.
27747: Rainer Lemström. Mikko Vainio.
27748: J. Juhani Kortesalmi.
27749: 585
27750:
27751: Lak.al. n:o 273.
27752:
27753:
27754:
27755:
27756: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi asumistuen nostamisesta ja sen
27757: saannin laajentamisesta.
27758:
27759:
27760: E d u s kun n a 1 J e.
27761:
27762: Hallituksen veroriisto ja inflaatiopolitiikka Mutta monet muutkin kuin ne, jotka nyt
27763: on johtanut kohtuuttamaan asumiskustannus- saavat asumistukea, joutuvat kestämättömään
27764: ten nousuun. Samalla ovat myös rakentami- tilanteeseen. Siksi on asumistukea paitsi nos-
27765: sen ja korjausten kustannukset nousseet hir- tettava, sen saantia myös laajennettava.
27766: vittävästi. Mainituilla perust,eilla ehdotamme kunnioit-
27767: Tällainen hirmuriisto köyhdyttää maamme taen,
27768: pie111ituloisia suuresti ja saattaa lukuisat hen-
27769: kilöt taloudellisesti kestämättömään tilantee- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27770: seen. Näin on erityisesti asianlaita asumistuen lakiehdotuksen:
27771: saajien kohdalla.
27772:
27773:
27774: Laki
27775: asumistuen nostamisesta ja sen saannin laajentamisesta.
27776: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27777:
27778: 1 §. setaan samoin ylimääräistä asumistukea sata
27779: Jokaiselle asumistuen saajalle maksetaan tä- markkaa kuukaudessa.
27780: män lain mukaan ylimääräinen asumistukilisä
27781: sata markkaa kuukaudessa. 3 §.
27782: Erityisistä syistä voidaan tässä laissa tarkoi-
27783: 2 §. tettua asumistukea maksaa myös muiile kuin
27784: Asumistukea maksetaan myös asunnon omis- 1 ja 2 §:ssä tankoitetuille.
27785: tajalle, olipa kysymyksessä omakotitaJ.o, asunto-
27786: osake tai jokin muu omistettu asunto. 4 §.
27787: Valtioneuvosto määrää yksityiskohtaisesti, Tarkempia määräyksiä tämän lain toimeen-
27788: noudattaen vuokra-asunnoille maksetun asu- panosta annetaan asetuksella.
27789: mistuen periaatteita, keille 1 momentissa tar-
27790: koitetuille omistajille maksetaan asumistukea. 5 §.
27791: Asumistukea saavalle omistusasunnalle mak- Tämä laki on voimassa vuoden 1977 lop-
27792: puun.
27793:
27794:
27795: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1975.
27796:
27797: Veikko Vennamo. Mikko Vainio.
27798: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
27799: Pekka Vennamo.
27800:
27801:
27802:
27803: 74 173/75
27804: 586
27805:
27806: Lak.ru. n:o 274.
27807:
27808:
27809:
27810:
27811: Voutilainen ym.: Ehdotus laiksi sotilasvammalain muuttamisesta.
27812:
27813:
27814: E d u s k u n n a 11 e.
27815:
27816: Vammaiselle, jonka sotilasvammalain mukaan Pelkästään elinkorkoa käsittävä sotilasvam-
27817: korvatun invaliditeetin aste on vähintään 20 makorvaus voi kuitenkin jäädä riittämättömäksi
27818: prosenttia, voidaan elinkorkona tai sitä vastaa- vammaisuuden hyvittämiseen ja vammaisen tu-
27819: vana pääomana annettavan haittakorvauksen li- kemiseen myös silloin kun invaliditeetti tai sen
27820: säksi hakemuksesta myöntää toimeentulon tuek- osa, jonka perusteella elinkorkoa annetaan, on
27821: si määräajaksi täydennyskorkoa, jos hänen tu- vahvistettu vähemmäksi kuin 20 prosentiksi.
27822: lonsa eivät vastaa lain edellyttämää kohtuullis- Korvauksen osittamisesta ja vähentämisestä, li-
27823: ta tasoa eikä niiden puuttuminen tai pienuus sävioista, ~kääntymisestä, sairaalloisuudesta ja
27824: ole tilapäistä tai johdu hänen omasta syystään. muistakin vammaisuuden haittojen kasautumi-
27825: Täydennyskoron täysi määrä on sille, jonka seen johtavista ansio- ja toimeentuloa heiken-
27826: korv·atun invaliditeetin aste on ainakin 30 pro- tävistä seikoista johtuen myös lievempivam-
27827: senttia, asuinpaikan kalleuden mukaan 4 800 maisten osalta on taloudellisen tuen tarve jat-
27828: I:ssä, 4 100 Il:ssa tai 3 400 markkaa III:ssa kuvasti lisääntynyt ja lisääntymässä. Mahdolli-
27829: kalleusryhmässä vuotta kohden. Korvatun in- suus ainakin osittaisen täydennyskoron saami-
27830: validiteetin ollessa 20 tai 25 prosenttia täy- seen olisikin näin ollen ulotettava koskemaan
27831: dennyskoron määrä on vastaavasti enintään kaikkia niitä vammaisia, joiden sotilasvamma-
27832: 3 200, 2 750 tai 2 300 markkaa vuodessa. Tu- lain nojalla korvattava invaliditeetti on vähin-
27833: loharkinnan perusteella kussakin tapauksessa tään 10 prosenttia.
27834: myönnetyn täydennyskoron määrä tarkistetaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
27835: sotilasvammakorvaukseen sovellettavan palkka- tavasti,
27836: indeksin mukaan. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27837: lakiehdotuksen:
27838:
27839:
27840:
27841: Laki
27842: sotilasvammalain muuttamisesta.
27843:
27844: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilas-
27845: vammalain (404/48) 18 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on joulukuun 19 päivänä 1969
27846: annetussa lais·sa ( 809/69), näin kuuluvaksi:
27847:
27848: 18 §.
27849: Vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka riippuen 5 100, 4 400 tai 3 700 markkaa vuo-
27850: työkyvyttömyysaste 8 § :n säännösten mukaan dessa sekä, jos työkyvyttömyysaste on vahvis-
27851: on vahvistettu vähintään 10 prosent1ksi, voi- tettu pienemmäksi kuin 30 prosentiksi, vas-
27852: daan hakemuksesta antaa määräajaksi täyden- taavasti 3 500, 3 050 tai 2 600 markkaa vuo-
27853: nyskorko. Täydennyskoron täysi määrä on, jos dessa. Paikkakuntien kalleusluokituksen määrää
27854: hakijan työkyvyttömyysaste on vahvistettu vä- sosiaali- ja terveysministeriö.
27855: hintään 30 prosentiksi, vahingoittuneen tai sai-
27856: rastuneen vakinaisen asuinpaikan kalleudesta
27857: Lak.al. n:o 274 587
27858:
27859: Tämä laki tulee voimaan pa1vana maantuloa tapahtuneen vahingoittumisen tai
27860: kuuta 19 ja sitä sovelletaan sanotusta pal- sairastumisen johdosta on suoritettava sotilas-
27861: västä al:kaen myös, jos ennen tämän lain voi- vammalain mukaista korvausta.
27862:
27863:
27864: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
27865:
27866: Uki Voutilainen. Victor Procope. Pekka Vilmi.
27867: Eero Salo. A. R. Sainio. Hannes Volotinen.
27868: Eino Loikkanen. Antti A. Halme. Aarne Koskinen.
27869: G. Laatio. Uljas Mäkelä.
27870: 588
27871:
27872: Lak.al. n:o 275.
27873:
27874:
27875:
27876:
27877: Lemström ym.: Ehdotus laiksi tie- ja vesirakennuslaitoksesta.
27878:
27879:
27880: Eduskunnalle.
27881:
27882: Eduskunnassa on käsiteltävänä hallituksen Oman kokonaisuutensa muodOstaa maakun-
27883: esitys laiksi tie- ja vesirakennuslaitoksesta. Täs- nallisten kulkuväylien tarve. Näiden kysymys-
27884: sä vaiheessa näyttää selvältä, että laki ei saa ten ratkaiseminen vaatii niin valtakunnalliseHa
27885: sellaista muotoa kuin olisi todella tehokkaan kuin maakunnallisella tasolla erityisten lauta-
27886: toiminnan kannalta välttämätöntä. Nykyinen kuntien asettamista, jolloin paikallisten maa-
27887: tieviranomaisten toiminta ei ole ennen muuta kuntien mielipide saadaan paremmin asiaan vai-
27888: maakuntatasolla tarkoitustaan vastaavaa. Tie- kuttavaksi kuin virkamiesbyrokratia ja poliitti-
27889: olojen alueellinen kehittäminen ei tule huo- 'Set etuvalvonnat yksityisten henkilöiden suorit-
27890: mioiduksi sHlä tavoin kuin tasapuolisuus ja tamana mm. viime vuosina tapahtuneena ovat
27891: oikeudenmukaisuus edellyttäisivät. Samoin tulee osoittaneet. Kaiken kaikkiaan tieasioiden vai-
27892: laissa määritellä myös tie- ja vesirakennuslaitok- kutusmahdol'lisuutta on lisättävä käytännön
27893: sen tehtäväksi valmistelu ja toteutus päämää~ asiantuntemuksella, jolloin pä:ä'Stään myös k,äy-
27894: ränä kaikkien yksityis- ja yleisten teiden va~tion tännön tarpeen vaatimuksia vastaaviin loppu-
27895: vastattavaksi ottaminen milloin ne eivät palvele tuloksiin.
27896: suurten rikkaiden yksilöll'isiä tarpeita. Esimer- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
27897: kiksi on kaikkien maatalouden osalla olevien
27898: liikenneväylien valtion hoitoonotto ja raken- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27899: taminen oltava ensisijainen tavoite. Samoin tiet, lakiehdotuksen:
27900: joita tarvitaan asumisen ja liikenneväylinä sekä
27901: muut näihin verrattavat tiet.
27902:
27903:
27904:
27905: Laki
27906: tie- ja vesirakennuslaitoksesta.
27907: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27908:
27909: 1 §. Tie- ja vesirakennuslaitos suorittaa lisä!ksi ne
27910: Tie- ja vesirakennuslaitoksen tehtävänä on tehtävät, jotka lain, asetuksen tai muun säädök-
27911: huolehtia yleisten teiden suunnittelusta, raken- sen taikka määräy;ksen mukaan sille kuuluvat.
27912: tamisesta, parantamisesta ja kunnossapidosta
27913: sekä tieliikenneolojen kehittämisestä. 2 §.
27914: Tie- ja vesirakennuslaitoksen tufee myös, Tie- ja vesirakennuslaitoksen hallintoa ja sille
27915: mikäli tehtäviä ei ole muulle viranomaiselle kuuluvien tehtävien suorittamista johtaa ja
27916: määrätty, huolehtia kanavalaitoksesta, vesitei- valvoo liikenneministeriön alaisena keskusviras--
27917: den ja vesiliikenneolojen kehittämisestä ja uit- tona tie- ja vesirakennushallitus.
27918: toa yleiseltä liikennetaloudelliselta kannalta Valtakunnallisen tieverkoston suunnittelua ja
27919: koskevista asioista sekä kulkuväylien, uittoväy~ tieliikenneolbjen kehittämistä ja kaikkien yksi-
27920: lien, kanavien ja satamien suunnittelemisesta, tyis- ja yleisten teiden valtion rakennettavaksi
27921: rakentamisesta, parantamisesta ja kunnossapi- ja kunnossapidosta vastattavaksi ottamista var-
27922: dosta. ten sekä muiden periaatteellisten ja laajakan-
27923: Lak.al. n:o 275 589
27924:
27925: toisten tieas1oidien käsittelyä varten valtioneu- 5 §.
27926: vosto asettaa tie- ja vesimkennushallituksen Tarkempia määräyks-iä tie- ja vesirakennus-
27927: avuksi tieasiain lautakunnan, jonka kokoonpa- J'aitoksen haHinnosta sekä tämän iain täytän-
27928: nosta säädetään asetuksella. töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
27929: sella.
27930: 3 §. 6 §.
27931: Piirihallintoa varten vartioneuvosto jakaa Tämä la:ki tulee voimaan päivänä
27932: maan tie- ia vesirakennuspiireihin. kuuta 19 .
27933: Maakunnallisen vieverkoston suunnittelua ja Tässä laissa tarkoitettuja virkoja ja to1m1a
27934: tieliikenneolojen kehittämistä ja valtion vas- voidaan perustaa ennen lain voimaantuloa.
27935: tuulla hoitamista ja rakentamista varten sekä Asetuksella voidaan 4 §:n 1 momentissa
27936: muiden periaatteellisten ja Iaajakantoisten maa- mainittuja virkoja ja toimia tulo- ja menoarvion
27937: kunnallisten tieasioiden käs·ittelyä varten liiken- otajoissa perustaa myös siten, että tie- ja vesi~
27938: neministeriö asettaa tie- ja vesirakennuspiirin •rakennusha1lituksessa ja piirihallinnossa jo ole-
27939: avuksi tieasiain lautakunnan, jonka kokoon- massa olevia virkoja tahi toimia, niiden varsi-
27940: panosta s·äädetään asetuksella. naisen palkkauksen vähentymättä, vain nimel-
27941: tään muutetaan 4 §:n 1 momentissa mainituiksi
27942: 4 §. viroiksi tai toimiksi, jolloin entisen nimisen
27943: Tie- ja vesi:rakennus;laitoksessa voi otla paa~ viran tai toimen haltija siirtyy ilman enempiä
27944: johtajan, ylijohtajan, osastopäällikön, piiripääl- toimenpiteitä nimeltä muutetun viran tai toi-
27945: likön, apulaispHripäällikön, yli-insånöörin, toi- men haltijaksi.
27946: mistopäällikön, geologin, toimistoinsinöörin, Tämän lain tullessa voimaan siirretäiän tie-
27947: tieinsinöörin, koneinsinöörin, ylikamreerin, yli- ja vesirakennuslaitoksesta -lakkautettavan viran
27948: reviisorin, yl'iaktuaarin, asiainvalvojan, lakimie- tai pysyvän toimen hahija sääd.ettyä järjestystä
27949: hen, sos.iaalipäällikön, pääHikön, aktuaarin, noudattaen häneNe soveltuvaan laitoksen vir-
27950: kamreerin, y1iteknikon, kone- ja sähköta:rkasta- kaan tai toimeen.
27951: jan, tarkastajan, teknikon, rakennusmestarin, tie- Edellä 2 momentissa tarkoitetut virat ja toi-
27952: mestarin, reviisorin, pääkirjanpitäjän, osasto- met voidaan täyttää ennen tämän lain voimaan-
27953: sihteerin ja toimistosihteerin virkoja sekä piir- tuloa. Niinikään voidaan ennen tämän lain voi-
27954: täjän, kanslistin, ylivahtimestarin, apulaiskanslis- maantuloa täyttää tie- ja ves.irakennuslaitoksen
27955: tin, vahtimestarin, konekirjoittajan, toimisoo- ylimääräiset ja tilapäiset toimet sekä ryhtyä
27956: apul'aisen ja puhelinkeskuksenhoitajan toimia. muihinkin toimenpiteisiin tämän lain täytän-
27957: Pääjohtajan, ylijohtajan ja osastopäällikön töönpanon aloittamiseksi •sen voimaan tullessa.
27958: virat ovat sopimuspal1kkaisia.
27959:
27960: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1975.
27961:
27962: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
27963: 590
27964:
27965: Lak.al. n:o 276.
27966:
27967:
27968:
27969:
27970: V. Vennamo ym.: Ehdotus laiksi teiden ottamisesta yhteiskun-
27971: nan haltuun.
27972:
27973:
27974: E d u s k u n n a 11 e.
27975: Tiet ovat yleisiä kulkuväyliä. Kun näin on tukset ovat syrjäisemmillä seuduilla ja alueilla
27976: asianlaita, niin kuuluu teiden rakentaminen ja muodostuneet ylivoimaisen raskaiksi.
27977: kunnossapito yhteiskunnalle. Ne on ylläpidet- On siis välttämätöntä, että tiet otetaan yh-
27978: tävä yhteiskunnan varoilla. teiskunnan haltuun sekä rakennetaan ja hoide-
27979: Kuitenkin maassamme suuri osa teistä yllä- taan yhteiskunnan varoilla.
27980: pidetään yksityisillä varoilla. Näin tapahtuu Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27981: joko kokonaan tai osittain. taen,
27982: Tällaista asiantilaa ei voida pitää oikeuden- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27983: mukaisena eikä tyydyttävänä. Sitäpaitsi tierasi- lakiehdotuksen:
27984:
27985:
27986:
27987: Laki
27988: teiden ottamisesta yhteiskunnan haltuun.
27989:
27990: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27991:
27992: 1 §. ja kunnostetaan moottoriajoneuvojen liikenteen
27993: Kaikki tiet otetaan yhteiskunnan haltuun verottamisesta saaduilla valtion varoilla.
27994: tammikuun 1 päivästä 1976 lukien.
27995: .3 §.
27996: 2 §. Tarkempia määräyksiä tämän lain toimeen-
27997: Yhteiskunnan haltuun otetut tliet hoidetaan panosta annetaan asetuksella.
27998:
27999:
28000: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1975.
28001:
28002: Veikko Vennamo. Mikko Vainio.
28003: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
28004: J. Juhani Kortesalmi.
28005: 591
28006:
28007: Lak.al. n:o 277.
28008:
28009:
28010:
28011:
28012: Lemström ym.: Ehdotus laiksi puolustusvoimista annetun lain
28013: 2 §:n muuttamisesta.
28014:
28015:
28016: E d u s k u n n a 11 e.
28017:
28018: Vuoden 197 4 valtiopäivillä eduskunta hy- myös eduskunnassa puolustusvoimain tehtävän-
28019: väksyi lain puolustusvoimista, jossa määritel- määrittelyn ollessa kysymyksessä. SMP pitää
28020: lään puolustusvoimien tehtävät. Laki puolus- tinkimättä kiinni siitä, että puolustusvoimien
28021: tusvoimista sai eduskunnan enemmistön pää- tehtävänä tulee olla valtakunnan ja sen lailJ.i-
28022: töksellä sisällön, joka merkitsee sitä, että puo- sen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen.
28023: lustusvoimien tehtävänä ei ole enää maan voi- Tästä syystä SMP esittää lain muuttamista
28024: massaolevan perustuslain määräysten mukaan vastaamaan voimassaolevan perustuslain mää-
28025: puolustaa valtakuntaa ja sen laillista yhteis- räyksiä. Maan puolustusvoimia ei tule alistaa
28026: kuntajärjestystä. Eduskunnan luistelupäätös minkäänlaisen vallankumouksen tukijaksi epä-
28027: johtuu nojautumisesta valtiosääntökomitean yh- määräisellä lainsäädännöllä.
28028: teiskuntamme perusteita muttavaan ja syövyt- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
28029: tävään kannanottoon. Tässäkin komiteassa
28030: SMP:n edustajana oleva V. Vennamo jäi yk- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
28031: sin vaatimaan tinkimättömästi noudatettavaksi lakiehdotuksen:
28032: perustuslain säännöksiä. Näin jäi SMP yksin
28033:
28034:
28035:
28036: Laki
28037: puolustusvoimista annetun lain 2 §:n muuttamisesta.
28038:
28039: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan puolustusvoimista 31 päivänä toukokuuta
28040: 1974 annetun lain ( 402/74) 2 § näin kuuluvaksi:
28041:
28042: 2 §. 5) antaa sotilaskoulutusta sekä osaltaan
28043: Puolustusvoimien tehtävänä on: edistää puolustustahtoa ja kansalaisten ruumiil-
28044: 1 ) huolehtia valtakunnan maa- ja vesLalueen lista kuntoa kohottavaa toimintaa;
28045: 6) antaa tarvittaessa virl~a-apua yleisen jär-
28046: sekä ilmatilan valvonnasta yhtdstoiminnassa
28047: jestyksen ja turvallisuuden voimassa pitämiseen
28048: muiden valvontaviranomaisten kanssa;
28049: niin kuin siitä erikseen on säädetty;
28050: 2) turvata valtakunnan alueellinen koske- 7) myötävaikuttaa Yhdistyneiden Kansakun-
28051: mattomuus tarvittaessa voimakeinoja käyttäen; tien käyttöön asetettavan valvontajoukon jär-
28052: 3) puolustaa valtakuntaa ja sen laillista yh- jestelytoimiin; sekä
28053: teiskuntajärjestystä, sekä kansan elinmahdolli- 8) suorittaa muut 'sHle laissa määrätyt teh-
28054: suuksia ja perusoikeuksia; täv,ät.
28055: 4) huolehtia valtakunnan soti:laallisen puo-
28056: lustusvalmiuden ylläpidosta ja kehittämises- Tämä laki tulee voimaan päivänä
28057: tä; kuuta 19
28058:
28059: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1975.
28060:
28061: Rainer Lemström. J. Juhani Kortesalmi.
28062: Pekka Vennamo. Mikko Vainio.
28063: 592
28064:
28065: Lak.al. n:o 278.
28066:
28067:
28068:
28069:
28070: Lemström ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeuk-
28071: sista sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annet-
28072: tuun lakiin 11 päivänä huhtikuuta 1947 annetun lain 7 §:n
28073: muuttamisesta.
28074:
28075:
28076: E d u s k u n n a 11 e.
28077:
28078: Hallitus on lupaillut vuodesta toiseen uudis- vakavasti otettava huomioon niiden laajenta-
28079: tuksia sotilasoikeudenkäyntiä koskevaan lain- minen jäsenistönsä osalta. Tällöin on ehdotto-
28080: säädäntöön. Viime vuodet ovat osoittaneet, man välttämätöntä käsiteltävänä olevan lain-
28081: että tämän kaltaiset valmistelut ovat monilta muutoksen yhteydessä jo turvata jokaiselle puo-
28082: kohdin venyneet vuosikymmeniksi, joiden ai- lustuslaitoksen piirissä toimivalle arvoasteryh-
28083: kana on vanhojen säädösten soveltumattomuus mälle mahdollisuus saada omat edustajansa sota-
28084: nykykäytäntöön tullut selvästi esille. Katsom- tuomioistuimiin. Tässä yhteydessä on myös
28085: me, että eduskunnan on asiat kulloinkin näh- miehistön ja värvättyjen edustus sotatuomiois-
28086: tävä sellaisina kuin ne todellisuudessa ovat ja tuimiin määriteltävä.
28087: siltä pohjalta muotoiltava hyväksymänsä lain- Puolustuslaitoksemme kehittäminen vaatii
28088: säädäntö. Samalla on tultava huomioiduksi ne tällä hetJkellä myös sen oikeusturvan kehittä-
28089: väestöryhmät, pienimpiä vähemmistöjä myöten, mistä. Vain oikeudenmukaisella ja kaikki ryh-
28090: joihin säädettävä lain määräys tullaan ulotta- mät huomioivalla lainsäädännöllä voidaan tukea
28091: maan. Ennen kaikkea poliittinen tarkoituksen- puolustuslaitoksemme toimintaa kasvattajana,
28092: mukaisuus ei saa sanella ratkaisuissa, joissa kouluttajana ja koskemattamuutemme turvaa-
28093: oikeudenkäyttöä ja siihen liittyvää lainsäädän- jana.
28094: töä vaikkapa vähäisessäkin määrin korjataan. Edellä esitetyistä syistä katsomme, että oi-
28095: Tällaisissa kohdin on eduskunnan toteutettava keusturvan takaamiseksi puolustuslaitoksen pii-
28096: jokaisen yksilön huomioonottavaa ja hänelle rissä on sen piirissä tapahtuvan oikeudenkäy-
28097: oikeusturvaa luovaa lainsäädäntöä. tön lainsäädäntöä eduskunnan muutettava niin,
28098: Poliittinen kehitys maassamme ja sen puo- että sotatuomioistuimessa asioita käsiteltäessä
28099: lustuslaitoksessa on menossa suuntaan, joiden ei millekään ryhmälle jää kuvaa, että heidät on
28100: myötä myös puolustuslaitos entistä selvemmin sivuutettu ja heitä edustavien vaikutusmahdol-
28101: politisoituu. Tästä tulee olemaan seurauksena lisuus evätty.
28102: lisääntyvät ristiriidat ja vaikeudet, jotka eivät Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
28103: sivuuta myöskään sotatuomioistuimia. Tällöin
28104: on välttämätöntä, että mitä pikimmin niiden että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
28105: oikeudellisen turvallisuuden mahdollisuuksia lakiehdotuksen:
28106: kehitetään. Yhtenä tällaisena toimenpiteenä on
28107: Lak.al. n:o 278 593
28108:
28109:
28110: Laki
28111: eräistä väliaikaisista poikkeuksista sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annettuun
28112: lakiin 11 päivänä huhtikuuta 1947 annetun lain 7 §:n muuttamisesta.
28113: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräistä väliaikaisista poikkeuksista sotatuomio-
28114: istuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annettuun lakiin 11 päivänä huhtikuuta 1947 annetun
28115: lain (268/47) 7 §, sellaisena kuin se on 10 päivänä toukokuuta 1974 annetussa laissa (349
28116: /74), näin kuuluv91ksi:
28117:
28118: 7 §. toumupseeria taikka aliupseeria ja kaksi mie-
28119: Sotaoikeuteen kuuluu lainoppinut puheen- histöön kuuluvaa sotilasta taikka värvättyä.
28120: johtaja sekä jäseninä kaksi upseerin viran hal-
28121: tijaa, kaksi enintään sotilasmestarin arvoista Tämä laki tulee voimaan päivänä
28122: kuuta 19
28123:
28124:
28125: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1975.
28126:
28127: Rainer Lemström. Pekka Vennamo.
28128: Veikko Vennamo. J. Juhani Kortesalmi.
28129: Mikko Vainio.
28130:
28131:
28132:
28133:
28134: 75 173/75
28135: